Soressaa/oromo_name · Datasets at Hugging Face

text stringlengths 0 196k
qofa addaan baafannee kan ittiin fudhannu waan hin horanneef yeroo
keenya mormii bishaan hin kaasnerratti dabarsine. Daandii fedhii fi
faayidaa biyya keenyaa miidhu, tasgabbii fi wal-dhaggeeffachuun
keessaa hin jirre waan hordofneef bu'aan isaa waraanaa fi walitti-bu'insa
waliin wal-gaggalaafachuu ta'e. Yeroo sana, humnoonni siyaasaa biyya
keenyaa hundi sadarkaa jedhamuu danda'uun amantaa-yaadaa yookiin
falaasama soshaalizimii kana ni tarkaanfachiisu ture. Garaagarummaan
yaadaa gidduu isaanii tures sadarkaa nama dhuunfaatti yookiin
dhimmoota murteessaa hin taane qofa irratti kan daanga'e ture. Yeroo
kana gaaffiiwwan ijoon mirga. garee irratti kan daangeeffamanii fi
keessumaa gita fiiwudaalii, wal-qixxummaan sabootaa fi amantaawwan
gidduutti akka dhufu gaafachuu irratti kan xiyyeeffatan turan. Hokkorri
gaaffiiwwan kun uuman akka haala mijataatti fayyadamuun gara
aangootti kan dhufee fi kallattii siyaasaa wal-fakkaatuun tarkaanfachiisa
kan jedhu, mootummaan Dargii gaaffiiwwan ka'an humnaan
ukkaamsuuf yaale. Kanaafuu, gaaffiiwwan ukkaamfaman dallansuu
cimaarraa kan ka'e bal'ifamanii fi akka malee ol-kaafamanii boodarra
Dargii mataa isaa hanga barbadeessuutti deeman.
Mirga garee uummatootaa kabachiisuun dirqama barbaachisaa kan
ta'ee fi "faranjiitu fide" jedhamee kan cinaatti dhiibamu miti.
Gaaffiiwwan ka'an haala qabatamaa biyya keenyaa waliin wal-bira
qabnee qorachuu fi hubachuuf carraaqqii gochuurra, akka yeroo
barataa turre sana qormaata walitti firoomsii hojjechuu sana humnaan
haala wal-fakkeessuutu irraa mul'ata ture. Dhimmicha tasgabbiin
qorachuuf, mari'achuu fi wal-mormuu caalaa yaada guduunfaa ija
jabummaa fi wal-qoccolloof yeroo itti saaxilamne ture. Dhimma hin
qorannerraatti yaada guduunfaarra qaqqabuuf jarjarsuun nurratti
mul'ateera.
Warraaqsa Raashiyaa luka lukaan hordofaa maqaa paartii fi akkasumas
shororkeessummaan adii fi diimaa otoo hin hafiin garagalchuuf oliif gadi
fiiguun keenya cabarratti buqqa'e nutti ta'aa otoo jiruu, barsiiftuun
ilaalcha kallattii siyaasaa keenya daandii koon fooyyessa jettee kaate.
Nutis harka keenya "Das Kaappitaal" fi "Impeeriyaalizimii" ittiin
garagalchineen "Gilasnost" fi "Peresterooyikaa" gara hiikuutti galle.
Gara itti nu jal'isan maratti akka bishaanii dhangala'aa diinagdee
ajajaarraa gara diinagdee wal-makaatti garagalle.

ADWUI fi Soshaalizimii: Warraaqsa Dimookiraasii,
Mootummaa Misoomawaa fi Daandii Haaromsaa
Mootummaan Dargii kufee yeroo ADWUI'n aangoo qabate da'oo fi
abukaattoo soshaalizimii kan ture addunyaan Bahaa yeroo harka itti
kennatan ture. Kanaafuu, ejjannoo ofii fooyyessanii yeroo faana
tarkaanfachuun barbaachisaa ture. Jalqabumaa kaasee soshaalizimiitti
kan amanuu fi booddeerras soshaalizimii Raashiyaa otoo hin taane
soshaalizimii Albaaniyaa hojiirra oolchuu akka barbaadu himaa kan ture,
ADWUitiif daandii haaraa barbaaduun dirqama itti ta'e.
Siyaasa biyyittii irratti fooyya'insa gochuun, tarkaanfiiwwan sirna
paartilee siyaasa danuu (multi party system) diriirsuuf, yaada bilisaan
ibsuuf, wal-ga'uuf, wal-gurmeessuu fi maxxansa bilisaaf ta'an ni
fudhataman. Haaluma kanaan, hiriirronni deeggarsaa fi mormii
taasifamuu ni eegalan; paartileen haaraas mul'achuu jalqaban;
gulaalchawwanii fi barruulleenis akka urJ11 samiitti baay'atan.
Barreefamoonni yaada moggaa qabatan karaa maxxansa dhuunfaa
ba'uu eegalan. Biyyittiin gara libiraal-dimookiraasiitti ce'uuf waan
kurkurtu fakkaatte. Gama diinagdeetiinis, bara Dargii keessa dura
diinagdee ajajaa (command economy), boodarras diinagdee makaa
(mixe economy) keessatti imaammatoonni fiisikaalii (fiscal) fi moniitarii
(monetary) fooya'uu jalqaban. Dhaabbileen mootummaan qabamanis
suuta suuta gara qabeenya dhuunfaatti dabarfaman. Dhorkaawwaniif
qoqqobbiiwwan abbootiin qabeenyaa yeroo hin murtoofneef akka hin
uumamne taasisan ni kaafaman. Gosoota diinagdee muraasaan ala
hedduun isaanii abbootii qabeenyaa biyya keessaa fi biyya alaaf banaa
ta'an. Haa ta'u malee, jechaan is ta'e gochaan adeemsa libiraalizimii akka
kallattii siyaasaatti hojiirra oolchuutti hin seenne. Sababni isaas, yeroon
sun yeroo soshaalizimiin itti kufe qofa otoo hin taane, yeroo biyyoonni
libiraalizimii akka maleetti dhudha'anii dhugan sun rakkoo keessa galan
ture. Sana caalaa, sarara warraaqsa dimookiraasii aantummaan isaa
hawaasa qonnaan bulaaf ta'e hordofne.
Imala kallattii siyaasaa dhaaba keenya ADWUI boqonnaawwan afuritti
qoodnee ilaaluu ni dandeenya. Inni jalqabaa, sochii barattootaa irraa
kaasee hanga bara 1977tti isa jirudha. Yeroon kun qabsoon
hidhannaadhaan taasifamu Tigraay keessatti yeroo ciminaan lafa itti
qabate dha. Gamtaan Sooviyeet Dargii deeggaruu ishii irraan kan ka'e
yeroo "Maa'o'izimii"n Chaayinaa akka filannootti dhihaate ture. Haa ta'u
malee, walakkeessa bara 1970 keessa, Maa'oo'izimiin gita burjaa
(bourgeoisie) waliin deeggarsa tooftaa irratti hundaa'e mul'isuu
isheetiin, xiyyeeffannoon keenya gara soshaalizimii Albaaniyaatti
garagale.
Boqonnaan inni lammaaffaa bara 1977 haga 1983 gidduu isa jiru dha.
Adoolessa bara 1977 hooggansa liigii Maarkisist-Leeninist Tigraayiin
warraaqsi dimookiraasii yeroo mo'ataa ta'ee itti ba'e ture. Liigichis
paartiii keessatti, angafa (vanguard) ta'uun yaad-rimee Maarkisist
Leeninist haala gaariin faarsuu jalqabe. Boodarras, ADWUI'n yommuu
hundeeffamu yaada kana fudhate.
Boqonnaan inni sadaffaan bara 1983 irraa kaasee hanga waraana
daangaa Itiyoo-Eeritiraatti kan jiru dha. Bara 1983 Dargii kuffisuun
ADWUI'n yommuu aangoo qabatu, sararri warraaqsaa ittiin qabsoofne
sun akka haaromsa barbaadu ifa ta'e. Wal-qoqqooddiin yeroo qabsoo
waraana addunyaa Bahaa fi Dhiha gidduu ture diigamuun isaa haaromsa
kanaaf qabata ta'e. Kallattiin warraaqsa dimookiraasii paartii keenyaa
jijjiiramuu dhiisu malee, fooyya'insi siyaasaa fi diinagdee taasifnu garuu
gara kallattii libiraaliitti kan jallatan turan.

Boqonnaan inni afuraffaan immoo tibba waraana Itiyoo-Eeritiraa kan
jalqabe dha. Wal-borcuun sarara haaromsaa waraanicha dura
jalqabamee fi waraanichaan boodas itti fufee gara burjaaja'uu
dhaabaatti ol-guddachuu n wal-qoqqooddiin jiraachuu dhaaba keenyaa
balaaf saaxilu yommuu itti uumame dha. Yeroo kanas warraaqsi
dimookiraasii dawaa gita hin qabne ta'ee argame. Wal-morkii yaadaa
dhaaba keessaa mo'atee ba'uun bu'uurri warraaqsi dimookiraasii sarara

qofa addaan baafannee kan ittiin fudhannu waan hin horanneef yeroo

keenya mormii bishaan hin kaasnerratti dabarsine. Daandii fedhii fi

faayidaa biyya keenyaa miidhu, tasgabbii fi wal-dhaggeeffachuun

keessaa hin jirre waan hordofneef bu'aan isaa waraanaa fi walitti-bu'insa

waliin wal-gaggalaafachuu ta'e. Yeroo sana, humnoonni siyaasaa biyya

keenyaa hundi sadarkaa jedhamuu danda'uun amantaa-yaadaa yookiin

falaasama soshaalizimii kana ni tarkaanfachiisu ture. Garaagarummaan

yaadaa gidduu isaanii tures sadarkaa nama dhuunfaatti yookiin

dhimmoota murteessaa hin taane qofa irratti kan daanga'e ture. Yeroo

kana gaaffiiwwan ijoon mirga. garee irratti kan daangeeffamanii fi

keessumaa gita fiiwudaalii, wal-qixxummaan sabootaa fi amantaawwan

gidduutti akka dhufu gaafachuu irratti kan xiyyeeffatan turan. Hokkorri

gaaffiiwwan kun uuman akka haala mijataatti fayyadamuun gara

aangootti kan dhufee fi kallattii siyaasaa wal-fakkaatuun tarkaanfachiisa

kan jedhu, mootummaan Dargii gaaffiiwwan ka'an humnaan

ukkaamsuuf yaale. Kanaafuu, gaaffiiwwan ukkaamfaman dallansuu

cimaarraa kan ka'e bal'ifamanii fi akka malee ol-kaafamanii boodarra

Dargii mataa isaa hanga barbadeessuutti deeman.

Mirga garee uummatootaa kabachiisuun dirqama barbaachisaa kan

ta'ee fi "faranjiitu fide" jedhamee kan cinaatti dhiibamu miti.

Gaaffiiwwan ka'an haala qabatamaa biyya keenyaa waliin wal-bira

qabnee qorachuu fi hubachuuf carraaqqii gochuurra, akka yeroo

barataa turre sana qormaata walitti firoomsii hojjechuu sana humnaan

haala wal-fakkeessuutu irraa mul'ata ture. Dhimmicha tasgabbiin

qorachuuf, mari'achuu fi wal-mormuu caalaa yaada guduunfaa ija

jabummaa fi wal-qoccolloof yeroo itti saaxilamne ture. Dhimma hin

qorannerraatti yaada guduunfaarra qaqqabuuf jarjarsuun nurratti

mul'ateera.

Warraaqsa Raashiyaa luka lukaan hordofaa maqaa paartii fi akkasumas

shororkeessummaan adii fi diimaa otoo hin hafiin garagalchuuf oliif gadi

fiiguun keenya cabarratti buqqa'e nutti ta'aa otoo jiruu, barsiiftuun

ilaalcha kallattii siyaasaa keenya daandii koon fooyyessa jettee kaate.

Nutis harka keenya "Das Kaappitaal" fi "Impeeriyaalizimii" ittiin

garagalchineen "Gilasnost" fi "Peresterooyikaa" gara hiikuutti galle.

Gara itti nu jal'isan maratti akka bishaanii dhangala'aa diinagdee

ajajaarraa gara diinagdee wal-makaatti garagalle.

ADWUI fi Soshaalizimii: Warraaqsa Dimookiraasii,

Mootummaa Misoomawaa fi Daandii Haaromsaa

Mootummaan Dargii kufee yeroo ADWUI'n aangoo qabate da'oo fi

abukaattoo soshaalizimii kan ture addunyaan Bahaa yeroo harka itti

kennatan ture. Kanaafuu, ejjannoo ofii fooyyessanii yeroo faana

tarkaanfachuun barbaachisaa ture. Jalqabumaa kaasee soshaalizimiitti

kan amanuu fi booddeerras soshaalizimii Raashiyaa otoo hin taane

soshaalizimii Albaaniyaa hojiirra oolchuu akka barbaadu himaa kan ture,

ADWUitiif daandii haaraa barbaaduun dirqama itti ta'e.

Siyaasa biyyittii irratti fooyya'insa gochuun, tarkaanfiiwwan sirna

paartilee siyaasa danuu (multi party system) diriirsuuf, yaada bilisaan

ibsuuf, wal-ga'uuf, wal-gurmeessuu fi maxxansa bilisaaf ta'an ni

fudhataman. Haaluma kanaan, hiriirronni deeggarsaa fi mormii

taasifamuu ni eegalan; paartileen haaraas mul'achuu jalqaban;

gulaalchawwanii fi barruulleenis akka urJ11 samiitti baay'atan.

Barreefamoonni yaada moggaa qabatan karaa maxxansa dhuunfaa

ba'uu eegalan. Biyyittiin gara libiraal-dimookiraasiitti ce'uuf waan

kurkurtu fakkaatte. Gama diinagdeetiinis, bara Dargii keessa dura

diinagdee ajajaa (command economy), boodarras diinagdee makaa

(mixe economy) keessatti imaammatoonni fiisikaalii (fiscal) fi moniitarii

(monetary) fooya'uu jalqaban. Dhaabbileen mootummaan qabamanis

suuta suuta gara qabeenya dhuunfaatti dabarfaman. Dhorkaawwaniif

qoqqobbiiwwan abbootiin qabeenyaa yeroo hin murtoofneef akka hin

uumamne taasisan ni kaafaman. Gosoota diinagdee muraasaan ala

hedduun isaanii abbootii qabeenyaa biyya keessaa fi biyya alaaf banaa

ta'an. Haa ta'u malee, jechaan is ta'e gochaan adeemsa libiraalizimii akka

kallattii siyaasaatti hojiirra oolchuutti hin seenne. Sababni isaas, yeroon

sun yeroo soshaalizimiin itti kufe qofa otoo hin taane, yeroo biyyoonni

libiraalizimii akka maleetti dhudha'anii dhugan sun rakkoo keessa galan

ture. Sana caalaa, sarara warraaqsa dimookiraasii aantummaan isaa

hawaasa qonnaan bulaaf ta'e hordofne.

Imala kallattii siyaasaa dhaaba keenya ADWUI boqonnaawwan afuritti

qoodnee ilaaluu ni dandeenya. Inni jalqabaa, sochii barattootaa irraa

kaasee hanga bara 1977tti isa jirudha. Yeroon kun qabsoon

hidhannaadhaan taasifamu Tigraay keessatti yeroo ciminaan lafa itti

qabate dha. Gamtaan Sooviyeet Dargii deeggaruu ishii irraan kan ka'e

yeroo "Maa'o'izimii"n Chaayinaa akka filannootti dhihaate ture. Haa ta'u

malee, walakkeessa bara 1970 keessa, Maa'oo'izimiin gita burjaa

(bourgeoisie) waliin deeggarsa tooftaa irratti hundaa'e mul'isuu

isheetiin, xiyyeeffannoon keenya gara soshaalizimii Albaaniyaatti

garagale.

Boqonnaan inni lammaaffaa bara 1977 haga 1983 gidduu isa jiru dha.

Adoolessa bara 1977 hooggansa liigii Maarkisist-Leeninist Tigraayiin

warraaqsi dimookiraasii yeroo mo'ataa ta'ee itti ba'e ture. Liigichis

paartiii keessatti, angafa (vanguard) ta'uun yaad-rimee Maarkisist

Leeninist haala gaariin faarsuu jalqabe. Boodarras, ADWUI'n yommuu

hundeeffamu yaada kana fudhate.

Boqonnaan inni sadaffaan bara 1983 irraa kaasee hanga waraana

daangaa Itiyoo-Eeritiraatti kan jiru dha. Bara 1983 Dargii kuffisuun

ADWUI'n yommuu aangoo qabatu, sararri warraaqsaa ittiin qabsoofne

sun akka haaromsa barbaadu ifa ta'e. Wal-qoqqooddiin yeroo qabsoo

waraana addunyaa Bahaa fi Dhiha gidduu ture diigamuun isaa haaromsa

kanaaf qabata ta'e. Kallattiin warraaqsa dimookiraasii paartii keenyaa

jijjiiramuu dhiisu malee, fooyya'insi siyaasaa fi diinagdee taasifnu garuu

gara kallattii libiraaliitti kan jallatan turan.

Boqonnaan inni afuraffaan immoo tibba waraana Itiyoo-Eeritiraa kan

jalqabe dha. Wal-borcuun sarara haaromsaa waraanicha dura

jalqabamee fi waraanichaan boodas itti fufee gara burjaaja'uu

dhaabaatti ol-guddachuu n wal-qoqqooddiin jiraachuu dhaaba keenyaa

balaaf saaxilu yommuu itti uumame dha. Yeroo kanas warraaqsi

dimookiraasii dawaa gita hin qabne ta'ee argame. Wal-morkii yaadaa

dhaaba keessaa mo'atee ba'uun bu'uurri warraaqsi dimookiraasii sarara