text
stringlengths
0
196k
dhaaba keenyaa itti ta'u yeroo itti kaa'ame dha.
Warraaqsi dimookiraasii jijjiirama hunde-qabeessaan sirnoota dursa
gabaa, walitti hidhaminsa diinagdee fi hawaasummaa duubatti hafoo,
akkasumas ilaalchota siyaasaa kan dhabamsiisu, sirna gabaa bilisaa
waliigalaa, haqa qabeessaa fi itti fufiinsa qabuun dimookiraasii inni
uumu gara fiixa qaqqabuu danda'utti geessuun, uummanni bal'aa
fayyadamaa siyaasaa fi diinagdee akka ta'uuf kan taasisuu fi
dimookiraasii qonnaan bulaa abbaa qabeenyaa xiqqoo yookiin
kabbartee xiqqoo ta'uunsa ni beekama.
Sirni keenya gita aantummaa isaa qonnaan bulaaf taasisuun, hayyuu
warraaqsaan durfamuun, daandii sirna kaappitaalizimii gabbisuun
riqicha gara soshaal dimookiraasiitti nu ceesisu ta'uun isaa kaa'ameera.
Humni dimookiraasii warraaqsaa ce'umsa kan dursus qabiyyee sagantaa
dimookiraasii guutummaa guutuutti kan fudhate, ilaalcha dimookiraasii
cimaa fi guutuu kan qabu ta'uu akka qabu kaa'ameera.
Jabinaa fi Dadhabina Warraaqsa Dimookiraasii
Warraaqsa dimookiraasii sadarkaa yaad-rimeetti yommuu madaallus
haa ta'uu waggoota hedduuf akkamitti hojiirra oolchine gaaffii jedhu
yommuu ilaallu akka kallattii siyaasaa kamiittiyyuu jabinaa fi dadhabbina
ni qabaata. Biyya akka Itoophiyaa irra caalaan uummata qonnaan bulaa
qabdu keessatti kallattii siyaasaa qonnaan bulaa giddu-gala godhate
ta'uun isaa jabinasaati. Carraaqqiiwwan hedduu jireenya qonnaan bulaa
olqabuuf taasifamanii fi bu'aawwan argamanis akka jabinaatti ilaalamu.
Gama biraatiin, kallattiin siyaasaa warraaqsa dimookiraasii sadarkaa
yaad-rimeettis haa ta'uu akka sadarkaa raawwiitti dadhabbiiwwan irratti
mul'ata ni jiru. Wal-faallessuuwwan keessa isaa jiran, dogoggoroonni
raawwiirratti hojjetaman, amansiisummaa yaad-rimee yeroo jalqabbii
isaa turee fi fudhatamni inni qabu adeemsa yeroo keessa gaaffiin itti
ka'aa akka dhufu taasiseera. Dadhabiiwwansaa keessaa kanneen angafa
ta'an armaan gaditti dhihaataniiru.
I. Ilaalcha Hayyoota Siyaasaa fi Diinagdee Irratti Qabu
Wal-faallessi inni guddaan, ilaalchi inni hayyoota siyaasaa "yaada
tarkaanfataa" qaban paarticha keessaas haa ta'uu mootummaa
keessaa, akkasumas hayyoota diinagdee dhuunfaa fi paartilee
morkattootaa itti ilaalu jallataa dha. Mootummaan biyyittii keessa
hanqinni gabaa akka jiru hubachuun, ofittummaanii fi dheebuun
namoota dhuunfaa qabeenya horachuu hirmaannaa qabeenyaa
haqa-qabeessa ta'e akka hin uumne hubachuun gabaa keessa harka
akka galfattu yommuu eeyyamu, gama biraatiin immoo, hayyoonni
siyaasaa kanneen uummataaf quuqamanii fi ofittummaa irraa akka
bilisa ta'anitti ilaaluun isaa yaada wal-faallessaa dha. Akka adeemsa
keessa mul'atettis sababa hanqina gama mootummaatiin
malaammaltummaa fi kiraa sassaabdummaan kan nu agarsiisu
faayidaan uummataa namoota dhuunfaa faayidaa isaanii duukaa
fiigan qofaan otoo hin ta'iin hojimaata badaa mootummaatiinis
akka butamuu danda'u dha. Sirni warraaqsa dimookiraasii keenyaa
kun kaayyoon isaa inni guddaan mirga uummata bal'aa eegsisuu
haa ta'u iyyuu malee, hayyoota mirga uummataa dhiiban to'achuun
gara daandiitti deebisuuf sirna itti gaafatamummaa seera bilisaa fi
ifa ta'e uumuu hin dandeenye.
II. Yaadaa Misooma Diinagdee Qofaan Utubamuu Isaa
Yaadni warraaqsa dimookiraasii falaasama soshaalizimii keessaa
waan burqeef, yaadni bu'uuraa kallattii siyaasaa kana adda
durummaan diinagdee irratti xiyyeeffata. Kana jechuun rakkoo biyyi
qabdu mara diinagdee faana walitti hidhuutu irraa calaqqisa.
Falaasamni soshaalizimii rakkooleen hawaasummaa fi siyaasaa
garaa garaa irra keessaan muldhatan hundinuu bu'aa diinagdeeti
jedhee amana. Kanaaf rakkoon siyaasaas ta'e rakkooleen biroo
bu'aa diinagdeeti jedhee yaada.
Haa ta'u malee, jireenyi dhala namaa sirna diinagdee qofaan kan
daanga'e miti. Hojjataan tokko akkuma gara industirii hojjetuutti
yookiin baka hojii biraa adeemu; akkasuma, jireenya hawaasummaa
keessatti saalaanis haa ta'u akka gosa hojii isaatti waan itti hirmaatus
ni qaba. Sirna diinagdeedhaan alatti hidhatni maatii fi hidhatni
jireenya hawaasummaa biroon caasaaleen hawaasummaa garaa
garaa akka jiraatan taasisu.
Warraaqsi dimookiraasii yaadaa fi ilaalcha misooma diingadee qofa
irratti waan utubameef, rakkooleen siyaasaa fi jeequmsa biyya
keessatti uumamaa turan hundi hiyyummaa irraa madda jedhee
yaada. Yoo ta'es, hiyyummaan sababa tokko qofa malee hundaaf
sababa ta'uu hin danda'u. Utuu hiyyummaan sababa isa guddaa
ta'eera ta'eeti, hanguma hiyyummaa hirdhisaa dhufne jeequmsi
siyaasaa hirdhachaa fi biyyis nagaa argachaa deemuutu irra ture.
Kun kan inni nu hubachiisu, uummatni tajaajila hawaasummaa fi
diinagdee argachaa dhufe jechuun nageenyis ni bu'a jedhanii
yaaduun dogoggora ta'uu isaati.
Dhala namaa bineensarraa wantoota adda isa godhan keessaa
tokko fedha wantoota ijaan argamanii dabalatee fedhii garaa garaa
qabaachuu isaati. Fedhiin kunis kan bilisummaa, kan mirga dhala
namaa, kan haqaa, kan wal-qixxummaa, kan mirga dubbachuu fi kkf
dha. Namni tokko fedhiin nyaataa, mana jireenyaa, uffataa, geejjibaa
fi bashannanaa waan guuteefiif qofa jeequmsa irraa bilisa ta'uu hin
danda'u. Fedhiin qaamaa isaa qofti waan guuteefiif, hirdhina gama
kaaniin itti muldhatu dagachuu hin danda'u. Fedhii nyaataa
lammilee isaanii guutuuf mootummonni abbaa irree hedduun
utuudhuma ifaajanii dhiibbaa uummata irraa kan itti hammaatuuf
dhalli namaa buddeena qofaan waan hin jiraanneefi dha.
Hiyyummaa mo'achuu dabalatee bilisummaa fi haqa dhugoomsuu
irratti hojiin hojjetamuu qaba.
Kallattii Yookiin Sarara Ceesisaa Moo Dhaabbataa?
Rakkoon inni biraa warraaqsi dimookiraasii kallattii ceesisaa ta'ee
otoo jiruu akka kallattii dhaabbataatti fudhachuu keenya dha.
Sanadoota keenya keessatti dabalatee akka mul'atutti, warraaqsi
dimookiraasii akka komunizimii fi sirna kabbarteetti sirna
mootummaa haala dhaabbataa ta'een of-gadi dhaabu miti.
Kaayyoon warraaqsa dimookiraasii hawaasa sadarkaa
kaappitaalizimiin dura jiru gara sirna kaappitaalistiitti akka ce'u
gochuun hawaasa haqaa fi dimookiraasii guutuun keessatti
mirkanaa'e ijaaruu dha. Haaluma kanaan, yaad-rimichi yeroo
gabaabaa keessatti akka shoollibuu fi soshaal dimookiraasiidhaan