text
stringlengths 0
196k
|
|---|
xiyyeeffannoo hin kennine kan jedhani dha. Biyya tokko keessa |
sirnoonni oomishaa garaa garaa jiraachuu ni danda'u. Sirnoota |
darban irraa kan asi ce'anis haa ta'anii sirnoota oomishaa reefu |
uumamaa jiran walitti fo'amanii ilaalamuu baannaan haala ijaarsa |
biyyittii kallattii tokko qofaan ilaaluun tarsiimoo biyyaalessaa guutuu |
ta'e qopheeffachuun hin danda'amu. |
Biyya keenya keessatti babal'achuu gabaa addunyaa fi teekinooloojiitiin |
wal-qabatee sirni oomisha kaappitaalistii |
dagaagaa fi haala hawaasummaa biyyittii murteessaa dhufeera. |
Warraaqsi dimookiraasii irra caalaan qonnaan bulaa irratti waan |
xiyyeeffateef biyya keenya keessatti sirna oomisha kaappitaalistii |
uumamaa jiru xiinxalee kallattii kaa'uu hin dandeenye. |
Birokiraasii Mootummaa Jabaamoo Paartii Jabaa? |
Biyya keenya keessatti dhaabbileen sivil sarviisii, haqaa fi |
dimookiraasii dandeettii fi ilaalcha ergama mootummaa |
misoomawaa gitu qaban hin ijaaramne. Haalli qabatamaan biyya |
keenyaa biyyoota Kibba Baha Eeshiyaa fakkeenyota muuxannoo |
mootummaa misoomawaa ta'anii kaafamaniin faallaa kan |
dhaabbate dha. Sababni isaas jabinni guddaa mootummaa |
misoomawaa dhaabbilee fi birokiraasii cimaa fi itti fufinsa qabu |
ijaaruu danda'uu dha. Adeemsa keessa ilaalchi "mootummaa |
dimookiraatawaa misoomawaa" ol-aantummaa qabachaa dhufe |
yeroo "mootummaan abbaa irree misoomawaa" ol-aantummaa |
qabachaa dhufe illee wanti guddaan inni argate tokko dhaabilee |
kana, keessumaayyuu dandeettii ol-aanaa fi miira biyyoolessaan, |
miira aantummaa siyaasarraa haala qulqullaa'een birokiraasii |
uumuu danda'uu isaati. |
Dhaabbileen hawaasa siviilii, miidiyaaleen, gaazexeessitoonnii fi |
bu'aaleen aartii marti bilisummaan sosocho'anii hojimaata badaa fi |
hojiiwwan seeraan alaa saaxiluu fi hojiiwwan haqa-qabeessa hin |
taane irratti duuluuf mirgi qaban mulqamuun maqaa isaanii |
duubatti maxxantuu "misoomawaa" jettu kennanii fi sirnicha mamii |
tokko malee akka deeggaran taasifame. Kunis, itti |
gaafatammummaan mootummaa fi to'annoon akka hin jiraanneef |
balbala saaqe. |
Kallattiiwwan Siyaasaa Nuti Yaalle Maaliif |
Nu Hin Ceesisne? |
Walumaagalatti, Itoophiyaan jalqaba soshaalizimii, itti aansuun immoo |
maxxantuu fi qaccee soshaalizimii kan ta'e warraaqsa dimookiraasii, itti |
aansuun immoo akka riqichaa libiraalizimiitti ceesisuutti kan fudhatamu, |
adeemsa mootummaa misoomawaa yaalteetti. Gama biraatiin immoo |
paartileen morkattootaa libiraal dimookiraasii fi soshaal dimookiraasii |
hojiirra oolchuun fooyya'aa akka ta'e yaada ni kennu. Haa ta'u malee, |
kallattii siyaasaa kan biraa hojiirra oolchuu keenyaan dura Itoophiyaa |
gara dimookiraasii fooyya'aa fi badhaadhummaatti kallattii siyaasaa |
kanaan dura yaalaman maaliif hanga karoorfameef bu'a qabeessa otoo |
hin ta'in hafan jennee ilaaluun keenya murteessaa dha. |
Soshaalizimiin kutaalee addunyaa keenya kamittuu badhaadhina |
diinagdee guutuu fi sirna dimookiraasii fiduu hin dandeenye jedhanii |
sodaa tokko malee dubbachuun ni danda'ama. Karaa faallaa ta'een badii |
guddaa qaqqabsiiseera. Biyyoota inni badii irratti fide hunda keessatti |
badiiwwan qaqqaban garuu wal-qixa miti. Biyya keenyatti soshaalizimiin |
badii hanga sana ga'u sababa maliitiin nurraan gahe jennee ilaaluu |
qabna. |
Mootummaan misoomawaa keessumaa biyyoonni |
guddina ajaa'ibaa yeroo gabaabaa keessatti |
danda'an yaada taasise dha. Keessumaa, Kooriyaa |
fi Hoong Koong seektara diinagdeetti qofa otoo |
siyaasaatiinis sirna gabbataa uumuu danda'aniiru. |
baha fagoo Eeshiyaa galmeessisuu akka Kibbaa, Siingaapoorii |
hin murtaa'iin gama Mootummaan misoomawaa Itoophiyaa keessatti kessumaa jijjiiramni |
gama guddina diinagdeetiin galmeessisiise kan jajjabeeffamu dha. Haa |
ta'u iyyuu malee, gama hirmaannaa seektara dhuunfaa mirkaneessuuf |
caasaa ce'umsaa dhugoomsuutiin hanqina bal'aatu irratti mul'ate. Irra |
caalaas, bilisummaa siyaasaatiin wanta hin miilkofneef biyya keenya |
xaxama siyaasaa hamaa keessa seensiseera. |
As irratti gaaffiin bu'uuraa ka'uu qabu, modelli biyya Chaayinaa fi |
Kooriyaa Kibbaatti hundeeffama kaampaaniiwwan guguddoo bu'a |
qabeessa dhuunfaa fi motummaaf sababa kan ta'e METEC'n akkamitti |
qilee buuse gaaffii jedhu dha. Ilaalchi kallattii siyaasaa kamiyyuu kan |
barumsa irraa fudhanuu fi gaarii isaa fudhachuun isa biraa immoo ofii |
kan itti guuttannu dha malee yaada ittiin kakannuu fi ittiin |
daangeffamnu ta'uu hin qabu. Hokkoroonni waggoota shantama |
darban Itoophiyaa keessa turan beekumsa alaa arganne duuchumatti |
haala qabatamaa biyya keenyaa waliin walitti buusuun rakkoo uumame |
dha. Sababa kanaanis oollee bullee rakkoowwan keenya kaleessaa akka |
haaraatti luqquumaa uummatoota gufuun tokko al-baay'ee isaan |
rukutu taaneera. |
Gama tokkoon namoota warraaqsa dimookiraasii fi mootummaa |
misoomawaa faarsanii fi siyaasni Bahaa qalbii keenya hawwatu taanee, |
gama biraatiin immoo libiraal dimookiraasii fi soshaal dimookiraasii kan |
faarsinu, siyaasa Dhihaan kakachaa fi wal-maganaa rakkoowwan biyya |
keenyaa fi uummata keenyaa ulaagaalee warra faranjii irraa haala bilisa |
ta'een madaaluu hin dandeenye. Namoonni siyaasa Dhihaa faarsan, |
siyaasni Dhihaa hojjaa biyya keenyaan safaramee kan nuuf hodhame |
akka hin taanee fi uffata ergisaa akka ta'e irraanfataniiru. ADWUI kallattii |
siyaasaa baha fagoo fi Awurooppaa bahaa fidee nurratti gadi naqe |
jedhanii qeeqaa ofiis kallattii siyaasaa Dhihaa keessa seenanii kan |
guuran hunda furmaata biyyaa gootanii fudhattan malee jedhanii nu |
wagi'uuf yaalu. |
Kallattiiwwan siyaasaa kana otoo hojiirra oolchinee maaltu uumamuu |
danda'a jedhanii sammuu isaanii keessatti yaadaan ilaaluu illee hin |
yaalle. Libiraal dimookiraasiin ijaarsa aadaa libiraalizimii Awurooppaa |
irraa kan madduu fi sadarkaa qaroomina isaaniitti safaramee |
dimookiraasii hodhame dha. Hayyuuwwan falaasama libiraalizimii |