text
stringlengths 0
4.31k
| other
stringlengths 0
542
| lang
stringclasses 13
values | other_lang
stringclasses 3
values | verse_id
float64 1
176
⌀ | book_chapter
stringlengths 7
9
| lang_code
stringclasses 12
values | book_chapter_verse
stringlengths 9
13
⌀ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kun hyö nähtih šavun noušomašša linnan ropivošta, hyö karjuttih: «Mi linna ois tämän šuuren linnan moini?» | и, видя дым от пожара ее, возопили, говоря: какой город подобен городу великому! | viena | rus | 18 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_18 |
Hyö kylvettih tuhkua omih päih, itettih, voivotettih ta karjuttih näin:
– Kor'a, kor'a šuurella linnalla,
kumpasen kallehukšista pohatuttih
kaikki, kellä on laivoja merellä!
Ruttoh še hävisi. | И посыпали пеплом головы свои, и вопили, плача и рыдая: горе, горе тебе, город великий, драгоценностями которого обогатились все, имеющие корабли на море, ибо опустел в один час! | viena | rus | 19 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_19 |
Iluol'e šen lopušta, taivaš, iluol'kua kaikki pyhät, kaikki apostolit ta Jumalan viessintuojat! Jumala suuti šen linnan šiitä, mitä še teilä ruato. | Веселись о сем, небо и святые Апостолы и пророки; ибо совершил Бог суд ваш над ним. | viena | rus | 20 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_20 |
Yksi väkövä anheli otti šuuren kiven, melličänkiven kokosen, loi šen mereh ta šano näin:
– Tätä vauhtie pyyhitäh muan piältä Vaviloni,
tuo šuuri linna,
eikä šitä enämpi konšana löyvy. | И один сильный Ангел взял камень, подобный большому жернову, и поверг в море, говоря: с таким стремлением повержен будет Вавилон, великий город, и уже не будет его. | viena | rus | 21 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_21 |
Enämpi ei kuulla šiun pihoillaš
arfanšoittuo, ei lauluo,
ei pillin eikä torven iäntä.
Enämpi ei ole minkänä ruavon ruatajua,
ei kuulla jauhinkiven jyrinyä. | И голоса играющих на гуслях, и поющих, и играющих на свирелях, и трубящих трубами в тебе уже не слышно будет; не будет уже в тебе никакого художника, никакого художества, и шума от жерновов не слышно уже будет в тебе; | viena | rus | 22 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_22 |
Enämpi ei nähä lampun valuo,
ei kuulla šulhasen, ei moršiemen iäntä.
Šiun kupčat oltih muan šuurimpie,
omilla tietovuisilla šie muanitit kanšat viärällä tiellä. | и свет светильника уже не появится в тебе; и голоса жениха и невесты не будет уже слышно в тебе: ибо купцы твои были вельможи земли, и волшебством твоим введены в заблуждение все народы. | viena | rus | 23 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_23 |
Šiun kiät ollah Jumalan viessintuojien ta pyhien vereššä,
muailman kaikkien tapettujen vereššä. | И в нем найдена кровь пророков и святых и всех убитых на земле. | viena | rus | 24 | 66_Rev18 | krl | 66_Rev18_24 |
Uuši Šana vienankarjalakši | World English Bible | viena | eng | null | 66_Rev19 | krl | null |
IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA | Revelation | viena | eng | null | 66_Rev19 | krl | null |
Chapter 19 | Chapter 19 | viena | eng | null | 66_Rev19 | krl | null |
Tämän jälkeh kuulin taivahašta mahtavan iänen, niin kuin šuuri rahvašjoukko ois laulan tämmöistä lauluo:
– Alliluija*a!
Pelaššukšen tuou miän Hospoti,
Hänen on jumalallini valo ta voima. | After these things I heard something like a loud voice of a great multitude in heaven, saying, “Hallelujah! Salvation, power, and glory belong to our God; | viena | eng | 1 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_1 |
Oikie ta tosi on Hospotin suutu.
Hiän suuti tuon šuuren huoran,
kumpani pilasi muailman omalla huoruinnalla.
Hospoti makšo huoralla omien käškyläisien veren. | for his judgments are true and righteous. For he has judged the great prostitute, who corrupted the earth with her sexual immorality, and he has avenged the blood of his servants at her hand.” | viena | eng | 2 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_2 |
Tuaš kuulu iäni, mi šano:
– Alliluija!
Huoran ropivošta noušou šavu
aina ta ilmasen ijän. | A second said, “Hallelujah! Her smoke goes up forever and ever.” | viena | eng | 3 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_3 |
Kakšikymmentänellä vanhinta ta nellä olijua heittäyvyttih očin muah Jumalan eteh ta kumarrettih Hänellä, kumpani istuu valtaistumella. Hyö šanottih:
– Amin. Alliluija! | The twenty-four elders and the four living creatures fell down and worshiped God who sits on the throne, saying, “Amen! Hallelujah!” | viena | eng | 4 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_4 |
Ta valtaistumelta kuulu iäni, mi šano:
– Kiittäkkyä miän Jumalua,
kaikki työ Hänen käškyläiset,
työ, ket Häntä varajatta,
pienet ta šuuret! | A voice came from the throne, saying, “Give praise to our God, all you his servants, you who fear him, the small and the great!” | viena | eng | 5 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_5 |
Šiitä kuulin iänen, mi oli kuin šuuren rahvašjoukon kohineh, kuin šuurien vesien pauhu ta kova ukkosenjyry. Še šano:
– Alliluija!
Hospoti, miän Jumala, Kaikenvaltani,
tuli nyt Čuarina. | I heard something like the voice of a great multitude, and like the voice of many waters, and like the voice of mighty thunders, saying, “Hallelujah! For the Lord our God, the Almighty, reigns! | viena | eng | 6 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_6 |
Olka myö hyvillänä ta iluol'ka,
kunnivoittakka Häntä!
Nyt tuli Vuonnan häijen aika.
Hänen moršien on jo valmehena, | Let’s rejoice and be exceedingly glad, and let’s give the glory to him. For the wedding of the Lamb has come, and his wife has made herself ready.” | viena | eng | 7 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_7 |
hänet on šuoritettu hiämekkoh,
puhtahah ta heläkänvalkieh liinamekkoh.
Še liinamekko merkiččöy pyhien hyvie ruatoja. | It was given to her that she would array herself in bright, pure, fine linen: for the fine linen is the righteous acts of the saints. | viena | eng | 8 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_8 |
Anheli šano miula: «Kirjuta: Ošakkahat ollah ne, ketä on kučuttu Vuonnan hiästolah». Ta hiän jatko: «Nämä ollah totisie Jumalan šanoja». | He said to me, “Write, ‘Blessed are those who are invited to the wedding supper of the Lamb.’ ” He said to me, “These are true words of God.” | viena | eng | 9 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_9 |
Mie heittäyvyin anhelin jalkoih, jotta kumartua hänellä, vain hiän šano: «Elä rua šitä! Mie olen vain Jumalan käškyläini, niin kuin šie ta šiun vellet, kumpaset ollah Iisussan tovistajat. Jumalalla šiun pitäy kumartua!»Iisussan tovistajissa on Jumalan viessintuojien Henki. | I fell down before his feet to worship him. He said to me, “Look! Don’t do it! I am a fellow bondservant with you and with your brothers who hold the testimony of Jesus. Worship God, for the testimony of Jesus is the Spirit of Prophecy.” | viena | eng | 10 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_10 |
Mie nävin taivahan avattuna: nävin valkien heposen ta šen šeläššä miehen. Hiän pakajau totta ta Häneh voit uškuo, Hiän suutiu ta šotiu oikein. | I saw the heaven opened, and behold, a white horse, and he who sat on it is called Faithful and True. In righteousness he judges and makes war. | viena | eng | 11 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_11 |
Hänen šilmät oltih kuin tulen liekkehet, Hänellä oli piäššä monta koronua. Häneh oli kirjutettu nimi, kumpaista ei tiijä kenkänä toini, vain Hiän Iče. | His eyes are a flame of fire, and on his head are many crowns. He has names written and a name written which no one knows but he himself. | viena | eng | 12 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_12 |
Hänellä oli piällä vereh kaššettu sviitka, ta Hänen nimi on Jumalan Šana. | He is clothed in a garment sprinkled with blood. His name is called “The Word of God.” | viena | eng | 13 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_13 |
Miehen jäleššä matattih taivahan šotajoukot. Hyö račaššettih valkeilla heposilla, ta heilä oli heläkänvalkiet liinavuattiet. | The armies which are in heaven followed him on white horses, clothed in white, pure, fine linen. | viena | eng | 14 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_14 |
Miehen šuušta lähtöy terävä miekka. Šillä miekalla Hiän isköy kanšoja, Hiän paimentau niitä rautasella kepillä. Hiän talluo ličottau viinamarjat pušerrušaltahašša, jotta näyttyä Jumalan šiäntymini ta viha, Hänen, kumpani on Kaikenvaltani. | Out of his mouth proceeds a sharp, double-edged sword, that with it he should strike the nations. He will rule them with an iron rod. He treads the wine press of the fierceness of the wrath of God, the Almighty. | viena | eng | 15 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_15 |
Miehen sviitkah reijen kohalla on kirjutettu nimi: čuarien Čuari, isäntien Isäntä. | He has on his garment and on his thigh a name written, “KING OF KINGS, AND LORD OF LORDS.” | viena | eng | 16 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_16 |
Šiitä nävin anhelin, kumpani šeiso ylähyänä päiväseššä. Hiän karju lujalla iänellä kaikilla lintuloilla, kumpaset lennettih korkiella taivahan luašša: «Tulkua, keräytykkyä Jumalan pruasniekka-iltasella! | I saw an angel standing in the sun. He cried with a loud voice, saying to all the birds that fly in the sky, “Come! Be gathered together to the great supper of God, | viena | eng | 17 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_17 |
Šuatta šyyvvä čuarien lihua, šotapiälikköjen ta valtamiehien lihua, heposien ta račaštajien lihua, kaikkien lihua, niin omalla vallalla eläjien kuin orjien, niin pienien kuin šuurien.» | that you may eat the flesh of kings, the flesh of captains, the flesh of mighty men, and the flesh of horses and of those who sit on them, and the flesh of all men, both free and slave, small and great.” | viena | eng | 18 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_18 |
Šiitä nävin, jotta svieri ta muailman čuarit omien šotajoukkojen kera oli keräyvytty yhteh, jotta šotie Račaštajua ta Hänen šotajoukkuo vaštah. | I saw the beast, and the kings of the earth, and their armies, gathered together to make war against him who sat on the horse, and against his army. | viena | eng | 19 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_19 |
Ka svieri otettih kiini, šamoin viärä viessintuoja. Hiän oli svierin nimissä luatin kummie ta muanitellun viäräh ihmisie, ket oli otettu svierin merkki ta ket kumarrettih šen pačaškuvalla. Ne molommat työnnettih elävinä tuliseh järveh rikinkačkusien tuliliekkehien kešellä. | The beast was taken, and with him the false prophet who worked the signs in his sight, with which he deceived those who had received the mark of the beast and those who worshiped his image. These two were thrown alive into the lake of fire that burns with sulfur. | viena | eng | 20 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_20 |
Loput šotajoukošta šuatih šurma miekašta, mi työnty Račaštajan šuušta, ta kaikki linnut šyötih kyllitellein heijän lihua. | The rest were killed with the sword of him who sat on the horse, the sword which came out of his mouth. All the birds were filled with their flesh. | viena | eng | 21 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_21 |
Uuši Šana vienankarjalakši | Pyhä Raamattu (1933/1938) | viena | fin | null | 66_Rev19 | krl | null |
IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA | Johanneksen ilmestys | viena | fin | null | 66_Rev19 | krl | null |
Chapter 19 | Luku 19 | viena | fin | null | 66_Rev19 | krl | null |
Tämän jälkeh kuulin taivahašta mahtavan iänen, niin kuin šuuri rahvašjoukko ois laulan tämmöistä lauluo:
– Alliluija*a!
Pelaššukšen tuou miän Hospoti,
Hänen on jumalallini valo ta voima. | Sen jälkeen minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden suuren äänen taivaassa sanovan: "Halleluja! Pelastus ja kunnia ja voima on Jumalan, meidän Jumalamme. | viena | fin | 1 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_1 |
Oikie ta tosi on Hospotin suutu.
Hiän suuti tuon šuuren huoran,
kumpani pilasi muailman omalla huoruinnalla.
Hospoti makšo huoralla omien käškyläisien veren. | Sillä totiset ja vanhurskaat ovat hänen tuomionsa; sillä hän on tuominnut sen suuren porton, joka turmeli maan haureudellaan, ja on kostanut ja on vaatinut hänen kädestänsä palvelijainsa veren." | viena | fin | 2 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_2 |
Tuaš kuulu iäni, mi šano:
– Alliluija!
Huoran ropivošta noušou šavu
aina ta ilmasen ijän. | Ja he sanoivat toistamiseen: "Halleluja!" Ja hänen savunsa nousee aina ja iankaikkisesti. | viena | fin | 3 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_3 |
Kakšikymmentänellä vanhinta ta nellä olijua heittäyvyttih očin muah Jumalan eteh ta kumarrettih Hänellä, kumpani istuu valtaistumella. Hyö šanottih:
– Amin. Alliluija! | Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta ja neljä olentoa lankesivat maahan ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, joka valtaistuimella istuu, ja sanoivat: "Amen, halleluja!" | viena | fin | 4 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_4 |
Ta valtaistumelta kuulu iäni, mi šano:
– Kiittäkkyä miän Jumalua,
kaikki työ Hänen käškyläiset,
työ, ket Häntä varajatta,
pienet ta šuuret! | Ja valtaistuimelta lähti ääni, joka sanoi: "Ylistäkää meidän Jumalaamme, kaikki hänen palvelijansa, te, jotka häntä pelkäätte, sekä pienet että suuret". | viena | fin | 5 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_5 |
Šiitä kuulin iänen, mi oli kuin šuuren rahvašjoukon kohineh, kuin šuurien vesien pauhu ta kova ukkosenjyry. Še šano:
– Alliluija!
Hospoti, miän Jumala, Kaikenvaltani,
tuli nyt Čuarina. | Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen. | viena | fin | 6 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_6 |
Olka myö hyvillänä ta iluol'ka,
kunnivoittakka Häntä!
Nyt tuli Vuonnan häijen aika.
Hänen moršien on jo valmehena, | Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut. | viena | fin | 7 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_7 |
hänet on šuoritettu hiämekkoh,
puhtahah ta heläkänvalkieh liinamekkoh.
Še liinamekko merkiččöy pyhien hyvie ruatoja. | Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus." | viena | fin | 8 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_8 |
Anheli šano miula: «Kirjuta: Ošakkahat ollah ne, ketä on kučuttu Vuonnan hiästolah». Ta hiän jatko: «Nämä ollah totisie Jumalan šanoja». | Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat". | viena | fin | 9 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_9 |
Mie heittäyvyin anhelin jalkoih, jotta kumartua hänellä, vain hiän šano: «Elä rua šitä! Mie olen vain Jumalan käškyläini, niin kuin šie ta šiun vellet, kumpaset ollah Iisussan tovistajat. Jumalalla šiun pitäy kumartua!»Iisussan tovistajissa on Jumalan viessintuojien Henki. | Ja minä lankesin hänen jalkojensa juureen, kumartaen rukoillakseni häntä. Mutta hän sanoi minulle: "Varo, ettet sitä tee; minä olen sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus; kumarra ja rukoile Jumalaa. Sillä Jeesuksen todistus on profetian henki." | viena | fin | 10 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_10 |
Mie nävin taivahan avattuna: nävin valkien heposen ta šen šeläššä miehen. Hiän pakajau totta ta Häneh voit uškuo, Hiän suutiu ta šotiu oikein. | Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. | viena | fin | 11 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_11 |
Hänen šilmät oltih kuin tulen liekkehet, Hänellä oli piäššä monta koronua. Häneh oli kirjutettu nimi, kumpaista ei tiijä kenkänä toini, vain Hiän Iče. | Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, | viena | fin | 12 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_12 |
Hänellä oli piällä vereh kaššettu sviitka, ta Hänen nimi on Jumalan Šana. | ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. | viena | fin | 13 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_13 |
Miehen jäleššä matattih taivahan šotajoukot. Hyö račaššettih valkeilla heposilla, ta heilä oli heläkänvalkiet liinavuattiet. | Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen. | viena | fin | 14 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_14 |
Miehen šuušta lähtöy terävä miekka. Šillä miekalla Hiän isköy kanšoja, Hiän paimentau niitä rautasella kepillä. Hiän talluo ličottau viinamarjat pušerrušaltahašša, jotta näyttyä Jumalan šiäntymini ta viha, Hänen, kumpani on Kaikenvaltani. | Ja hänen suustaan lähtee terävä miekka, että hän sillä löisi kansoja. Ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, ja hän polkee kaikkivaltiaan Jumalan vihan kiivauden viinikuurnan. | viena | fin | 15 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_15 |
Miehen sviitkah reijen kohalla on kirjutettu nimi: čuarien Čuari, isäntien Isäntä. | Ja hänellä on vaipassa kupeellaan kirjoitettuna nimi: "Kuningasten Kuningas ja herrain Herra". | viena | fin | 16 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_16 |
Šiitä nävin anhelin, kumpani šeiso ylähyänä päiväseššä. Hiän karju lujalla iänellä kaikilla lintuloilla, kumpaset lennettih korkiella taivahan luašša: «Tulkua, keräytykkyä Jumalan pruasniekka-iltasella! | Ja minä näin enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi suurella äänellä sanoen kaikille keskitaivaalla lentäville linnuille: "Tulkaa, kokoontukaa Jumalan suurelle aterialle | viena | fin | 17 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_17 |
Šuatta šyyvvä čuarien lihua, šotapiälikköjen ta valtamiehien lihua, heposien ta račaštajien lihua, kaikkien lihua, niin omalla vallalla eläjien kuin orjien, niin pienien kuin šuurien.» | syömään kuningasten lihaa ja sotapäällikköjen lihaa ja väkevien lihaa ja hevosten sekä niiden selässä istuvien lihaa ja kaikkien vapaitten ja orjien lihaa, sekä pienten että suurten". | viena | fin | 18 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_18 |
Šiitä nävin, jotta svieri ta muailman čuarit omien šotajoukkojen kera oli keräyvytty yhteh, jotta šotie Račaštajua ta Hänen šotajoukkuo vaštah. | Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan. | viena | fin | 19 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_19 |
Ka svieri otettih kiini, šamoin viärä viessintuoja. Hiän oli svierin nimissä luatin kummie ta muanitellun viäräh ihmisie, ket oli otettu svierin merkki ta ket kumarrettih šen pačaškuvalla. Ne molommat työnnettih elävinä tuliseh järveh rikinkačkusien tuliliekkehien kešellä. | Ja peto otettiin kiinni, ja sen kanssa väärä profeetta, joka sen nähden oli tehnyt ihmetekonsa, joilla hän oli eksyttänyt ne, jotka olivat ottaneet pedon merkin, ja ne, jotka olivat sen kuvaa kumartaneet; ne molemmat heitettiin elävältä tuliseen järveen, joka tulikiveä palaa. | viena | fin | 20 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_20 |
Loput šotajoukošta šuatih šurma miekašta, mi työnty Račaštajan šuušta, ta kaikki linnut šyötih kyllitellein heijän lihua. | Ja ne muut saivat surmansa hevosen selässä istuvan miekasta, joka lähti hänen suustaan; ja kaikki linnut tulivat ravituiksi heidän lihastansa. | viena | fin | 21 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_21 |
IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA | Откровение Иоанна | viena | rus | null | 66_Rev19 | krl | null |
Chapter 19 | Глава 19 | viena | rus | null | 66_Rev19 | krl | null |
Tämän jälkeh kuulin taivahašta mahtavan iänen, niin kuin šuuri rahvašjoukko ois laulan tämmöistä lauluo:
– Alliluija*a!
Pelaššukšen tuou miän Hospoti,
Hänen on jumalallini valo ta voima. | После сего я услышал на небе громкий голос как бы многочисленного народа, который говорил: аллилуия! спасение и слава, и честь и сила Господу нашему! | viena | rus | 1 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_1 |
Oikie ta tosi on Hospotin suutu.
Hiän suuti tuon šuuren huoran,
kumpani pilasi muailman omalla huoruinnalla.
Hospoti makšo huoralla omien käškyläisien veren. | Ибо истинны и праведны суды Его: потому что Он осудил ту великую любодейцу, которая растлила землю любодейством своим, и взыскал кровь рабов Своих от руки ее. | viena | rus | 2 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_2 |
Tuaš kuulu iäni, mi šano:
– Alliluija!
Huoran ropivošta noušou šavu
aina ta ilmasen ijän. | И вторично сказали: аллилуия! И дым ее восходил во веки веков. | viena | rus | 3 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_3 |
Kakšikymmentänellä vanhinta ta nellä olijua heittäyvyttih očin muah Jumalan eteh ta kumarrettih Hänellä, kumpani istuu valtaistumella. Hyö šanottih:
– Amin. Alliluija! | Тогда двадцать четыре старца и четыре животных пали и поклонились Богу, сидящему на престоле, говоря: аминь! аллилуия! | viena | rus | 4 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_4 |
Ta valtaistumelta kuulu iäni, mi šano:
– Kiittäkkyä miän Jumalua,
kaikki työ Hänen käškyläiset,
työ, ket Häntä varajatta,
pienet ta šuuret! | И голос от престола исшел, говорящий: хвалите Бога нашего, все рабы Его и боящиеся Его, малые и великие. | viena | rus | 5 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_5 |
Šiitä kuulin iänen, mi oli kuin šuuren rahvašjoukon kohineh, kuin šuurien vesien pauhu ta kova ukkosenjyry. Še šano:
– Alliluija!
Hospoti, miän Jumala, Kaikenvaltani,
tuli nyt Čuarina. | И слышал я как бы голос многочисленного народа, как бы шум вод многих, как бы голос громов сильных, говорящих: аллилуия! ибо воцарился Господь Бог Вседержитель. | viena | rus | 6 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_6 |
Olka myö hyvillänä ta iluol'ka,
kunnivoittakka Häntä!
Nyt tuli Vuonnan häijen aika.
Hänen moršien on jo valmehena, | Возрадуемся и возвеселимся и воздадим Ему славу; ибо наступил брак Агнца, и жена Его приготовила себя. | viena | rus | 7 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_7 |
hänet on šuoritettu hiämekkoh,
puhtahah ta heläkänvalkieh liinamekkoh.
Še liinamekko merkiččöy pyhien hyvie ruatoja. | И дано было ей облечься в виссон чистый и светлый; виссон же есть праведность святых. | viena | rus | 8 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_8 |
Anheli šano miula: «Kirjuta: Ošakkahat ollah ne, ketä on kučuttu Vuonnan hiästolah». Ta hiän jatko: «Nämä ollah totisie Jumalan šanoja». | И сказал мне Ангел: напиши: блаженны званые на брачную вечерю Агнца. И сказал мне: сии суть истинные слова Божии. | viena | rus | 9 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_9 |
Mie heittäyvyin anhelin jalkoih, jotta kumartua hänellä, vain hiän šano: «Elä rua šitä! Mie olen vain Jumalan käškyläini, niin kuin šie ta šiun vellet, kumpaset ollah Iisussan tovistajat. Jumalalla šiun pitäy kumartua!»Iisussan tovistajissa on Jumalan viessintuojien Henki. | Я пал к ногам его, чтобы поклониться ему; но он сказал мне: смотри, не делай сего; я сослужитель тебе и братьям твоим, имеющим свидетельство Иисусово; Богу поклонись; ибо свидетельство Иисусово есть дух пророчества. | viena | rus | 10 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_10 |
Mie nävin taivahan avattuna: nävin valkien heposen ta šen šeläššä miehen. Hiän pakajau totta ta Häneh voit uškuo, Hiän suutiu ta šotiu oikein. | И увидел я отверстое небо, и вот конь белый, и сидящий на нем называется Верный и Истинный, Который праведно судит и воинствует. | viena | rus | 11 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_11 |
Hänen šilmät oltih kuin tulen liekkehet, Hänellä oli piäššä monta koronua. Häneh oli kirjutettu nimi, kumpaista ei tiijä kenkänä toini, vain Hiän Iče. | Очи у Него как пламень огненный, и на голове Его много диадим. Он имел имя написанное, которого никто не знал, кроме Его Самого. | viena | rus | 12 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_12 |
Hänellä oli piällä vereh kaššettu sviitka, ta Hänen nimi on Jumalan Šana. | Он был облечен в одежду, обагренную кровью. Имя Ему: `Слово Божие'. | viena | rus | 13 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_13 |
Miehen jäleššä matattih taivahan šotajoukot. Hyö račaššettih valkeilla heposilla, ta heilä oli heläkänvalkiet liinavuattiet. | И воинства небесные следовали за Ним на конях белых, облеченные в виссон белый и чистый. | viena | rus | 14 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_14 |
Miehen šuušta lähtöy terävä miekka. Šillä miekalla Hiän isköy kanšoja, Hiän paimentau niitä rautasella kepillä. Hiän talluo ličottau viinamarjat pušerrušaltahašša, jotta näyttyä Jumalan šiäntymini ta viha, Hänen, kumpani on Kaikenvaltani. | Из уст же Его исходит острый меч, чтобы им поражать народы. Он пасет их жезлом железным; Он топчет точило вина ярости и гнева Бога Вседержителя. | viena | rus | 15 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_15 |
Miehen sviitkah reijen kohalla on kirjutettu nimi: čuarien Čuari, isäntien Isäntä. | На одежде и на бедре Его написано имя: `Царь царей и Господь господствующих'. | viena | rus | 16 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_16 |
Šiitä nävin anhelin, kumpani šeiso ylähyänä päiväseššä. Hiän karju lujalla iänellä kaikilla lintuloilla, kumpaset lennettih korkiella taivahan luašša: «Tulkua, keräytykkyä Jumalan pruasniekka-iltasella! | И увидел я одного Ангела, стоящего на солнце; и он воскликнул громким голосом, говоря всем птицам, летающим по средине неба: летите, собирайтесь на великую вечерю Божию, | viena | rus | 17 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_17 |
Šuatta šyyvvä čuarien lihua, šotapiälikköjen ta valtamiehien lihua, heposien ta račaštajien lihua, kaikkien lihua, niin omalla vallalla eläjien kuin orjien, niin pienien kuin šuurien.» | чтобы пожрать трупы царей, трупы сильных, трупы тысяченачальников, трупы коней и сидящих на них, трупы всех свободных и рабов, и малых и великих. | viena | rus | 18 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_18 |
Šiitä nävin, jotta svieri ta muailman čuarit omien šotajoukkojen kera oli keräyvytty yhteh, jotta šotie Račaštajua ta Hänen šotajoukkuo vaštah. | И увидел я зверя и царей земных и воинства их, собранные, чтобы сразиться с Сидящим на коне и с воинством Его. | viena | rus | 19 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_19 |
Ka svieri otettih kiini, šamoin viärä viessintuoja. Hiän oli svierin nimissä luatin kummie ta muanitellun viäräh ihmisie, ket oli otettu svierin merkki ta ket kumarrettih šen pačaškuvalla. Ne molommat työnnettih elävinä tuliseh järveh rikinkačkusien tuliliekkehien kešellä. | И схвачен был зверь и с ним лжепророк, производивший чудеса пред ним, которыми он обольстил принявших начертание зверя и поклоняющихся его изображению: оба живые брошены в озеро огненное, горящее серою; | viena | rus | 20 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_20 |
Loput šotajoukošta šuatih šurma miekašta, mi työnty Račaštajan šuušta, ta kaikki linnut šyötih kyllitellein heijän lihua. | а прочие убиты мечом Сидящего на коне, исходящим из уст Его, и все птицы напитались их трупами. | viena | rus | 21 | 66_Rev19 | krl | 66_Rev19_21 |
Uuši Šana vienankarjalakši | World English Bible | viena | eng | null | 66_Rev20 | krl | null |
IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA | Revelation | viena | eng | null | 66_Rev20 | krl | null |
Chapter 20 | Chapter 20 | viena | eng | null | 66_Rev20 | krl | null |
Mie nävin, jotta taivahašta šolahti anheli, kumpasella oli kiäššä pohjattoman kaivon avuan ta jykie riimu. | I saw an angel coming down out of heaven, having the key of the abyss and a great chain in his hand. | viena | eng | 1 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_1 |
Anheli otti kiini drakonin, tuon muinasien aikojen kiärmehen, min nimet ollah juaveli ta šaatana. Hiän šito šen riimuh tuhannekši vuuvvekši, | He seized the dragon, the old serpent, which is the devil and Satan, who deceives the whole inhabited earth, and bound him for a thousand years, | viena | eng | 2 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_2 |
šalpasi šen pohjattomah kaivoh ta pani kaivon oveh pečatin. Enämpi drakoni ei šua muanittua kanšoja viäräh, kuni ei kulu tuhat vuotta. Šiitä še on piäššettävä irti vähäsekši aikua. | and cast him into the abyss, and shut it, and sealed it over him, that he should deceive the nations no more, until the thousand years were finished. After this, he must be freed for a short time. | viena | eng | 3 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_3 |
Mie nävin valtaistumie, ta niillä, ket ašetuttih istumilla, annettih valta suutie. Mie nävin niijen henket, keltä oli leikattu piä Iisussan tovissukšen ta Jumalan šanan tähen. Hyö ei ruvettu kumartamah svierillä eikä šen pačaškuvalla eikä otettu šen merkkie oččah eikä käteh. Hyö nouštih eloh ta hallittih yheššä Hristossan kera tuhat vuotta. | I saw thrones, and they sat on them, and judgment was given to them. I saw the souls of those who had been beheaded for the testimony of Jesus, and for the word of God, and such as didn’t worship the beast nor his image, and didn’t receive the mark on their forehead and on their hand. They lived and reigned with Christ for a thousand years. | viena | eng | 4 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_4 |
Muut ei nouštu eloh šini, kuni ei männyn tuhat vuotta.Tämä on enšimmäini kuollehista noušomini. | The rest of the dead didn’t live until the thousand years were finished. This is the first resurrection. | viena | eng | 5 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_5 |
Ošakkahie ta pyhie ollah ne, ket piäššäh enšimmäiseh kuollehista noušomiseh! Heih toisella kuolomalla*a ei ole valtua, vain heistä tulou Jumalan ta Hristossan pappija ta hyö hallitah Hristossan kera tuhat vuotta. | Blessed and holy is he who has part in the first resurrection. Over these, the second death has no power, but they will be priests of God and of Christ, and will reign with him one thousand years. | viena | eng | 6 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_6 |
Konša mänöy tuhat vuotta, piäššetäh šaatana tyrmäštä, ta še lähtöy kiertämäh koko muata ta muanittamah kanšoja viäräh. Še eksyttäy Gogin ta Magogin ta keryäy muan rahvahat šotah, ta šotajoukkoja on niin kuin meren rannalla hiekkua. | And after the thousand years, Satan will be released from his prison, | viena | eng | 7 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_7 |
Ne keräyvytäh muan joka puolelta ta ašetutah pyhien elošijan ympärillä ta armahan linnan ympärillä. | and he will come out to deceive the nations which are in the four corners of the earth, Gog and Magog, to gather them together to the war; the number of whom is as the sand of the sea. | viena | eng | 8 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_8 |
Ka taivahašta isköy tuli ta nielasou ne kaikki. | They went up over the width of the earth, and surrounded the camp of the saints, and the beloved city. Fire came down out of heaven from God and devoured them. | viena | eng | 9 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_9 |
Šaatana, kanšojen ekšyttäjä, työnnetäh šamah rikinkačkuseh tuliseh järveh, missä svieri ta viärä viessintuoja jo ollah. Šielä ne jouvutah muokkautumah yötä päivyä, aina ta ilmasen ijän. | The devil who deceived them was thrown into the lake of fire and sulfur, where the beast and the false prophet are also. They will be tormented day and night forever and ever. | viena | eng | 10 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_10 |
Mie nävin šuuren valkien valtaistumen ta Šen, ken šillä istuu. Hänen nävön ieštä pakeni mua ta taivaš, eikä niitä enämpi ollun. | I saw a great white throne, and him who sat on it, from whose face the earth and the heaven fled away. There was found no place for them. | viena | eng | 11 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_11 |
Ta nävin mie kuollehet, šuuret ta pienet, šeisomašša Jumalan ieššä. Kirjat avattih, šiinä oli elämänkirjaki. Kuollehie suutittih šen mukah, mitä kirjoih oli kirjutettu, jokahini omie ruatoja myöte. | I saw the dead, the great and the small, standing before the throne, and they opened books. Another book was opened, which is the book of life. The dead were judged out of the things which were written in the books, according to their works. | viena | eng | 12 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_12 |
Meri anto omat kuollehet, Šurma ta Tuonela annettih omat kuollehet, ta kaikki hiät suutittih omien ruatojen mukah. | The sea gave up the dead who were in it. Death and Hades gave up the dead who were in them. They were judged, each one according to his works. | viena | eng | 13 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_13 |
Šiitä Šurma ta Tuonela luotih tuliseh järveh. Tulini järvi on toini kuoloma. | Death and Hades were thrown into the lake of fire. This is the second death, the lake of fire. | viena | eng | 14 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_14 |
Jokahini, kenen nimie ei löytyn elämänkirjašta, luotih tuliseh järveh. | If anyone was not found written in the book of life, he was cast into the lake of fire. | viena | eng | 15 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_15 |
Uuši Šana vienankarjalakši | Pyhä Raamattu (1933/1938) | viena | fin | null | 66_Rev20 | krl | null |
IISUSSAN HRISTOSSAN JIÄVINTÄ IIVANALLA | Johanneksen ilmestys | viena | fin | null | 66_Rev20 | krl | null |
Chapter 20 | Luku 20 | viena | fin | null | 66_Rev20 | krl | null |
Mie nävin, jotta taivahašta šolahti anheli, kumpasella oli kiäššä pohjattoman kaivon avuan ta jykie riimu. | Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. | viena | fin | 1 | 66_Rev20 | krl | 66_Rev20_1 |