018 SÁMEKULTUVRRA DOARJUN (sierra evttohusat OKM:ii)
0-4 luohkálaččat oassálastet govvadáiddagilvui, boarrásappot čuovgagovvagilvui.
Distance
Distance
Distance
10.00 Álgosánit Sámi Parlamentáralaš Ráđi jođiheaddji / Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila Aikio
10.00 Panelaháleštallan sámenuoraid identitehta birra
10.00 Boddu 10.15 Oassálasttiid sáhkavuorut Lydia Heikkilä (Lappi universitehta): Tutkimuseettiset ohjeet ja saamelaisia koskeva sosiaali- ja terveystutkimus.
10.15 Norgga Sámedikki presideantta Aili Keskitalo
10.30 Eino Koponen: Giellagáhttema prinsihpaid heivehallan nuortalašgillii
10.30 Ii vaššiságaide aktivisttat Veeti Nevala ja Seida Sohrabi
Dárbu dakkár mearrádusaide go daidda maid artihkkal 12 meannuda, lea
Artihkal 10. Go geange vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat galget mearriduvvot, ja go su vuostá nostojuvvon ráŋggáštussivahus galgá merrejuvvot, de juohke olbmos lea ollislaš dássásaš vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja almmolaš ášševuodjima sorjjasmeahttun ja bealátkeahtes duopmostuolu ovddas.
Artihkkalis 10 (c) lea stáhtabeliid geatnegasvuohta, nu
Dan botta go artihkkalis 10 lea dábálaš njuolggadus lágaid ja eará regu
Artihkkal 10 lea dábálaš njuolggadus lágaid ja eará reguleremiid birra, mii
Artihkkal 10 geatnegahttá
i 10 (c) geatnegahttá suodjalit ja movttiidahttá biologalaš luondduváriid árbegeavaheapmái boares kultuvrraid geavadiid vugiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdinnávccalaš geavaheami eavttuideii.
10MB Upgrade
10 MB čálánmuitu
10 § Ovttaskasain lea álo riekti geavahit suomagiela ja sámegiela sin čálalaš oktavuođain Riikkabeaivvi áššeolbmáiguin.
10 liigelođa
11:00-11:15 Sámi gielladahku bálkkašumi vuođustusat Giellaráđi ságajođiheaddji, Erkki Lumisalmi Gielladahkubálkkašumi ráhkadeaddji sáhkavuorru
11.00 SDP:a várreságadoalli Eero Vainio: Gierdilvuohta ja ii-gierdilvuohta Suomas
11.10 Johanna Ijäs: Davvisámegiela goallossánit ja daid čállin
11.15-11.20 Gielladahku-bálkkašumi luohpadeapmi Kulturministtar Stefan Wallin
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
Redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi 1177 Vårdguiden leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
11.20 - 11.40 SÁMEGIELAT BÁLVALUSAT SODEVÁLMMAŠTALLAMA OASSIN LAPPIS Vuođđodearvvasvuođafuolahusa ossodat, Sámi buohccidikšunbiire (ovddasteaddji almmuhuvvo maŋŋá)
* 1.1.2013; Sajosa márkanastin ja vuovdin joatkašuvvet Sajosa iežas doaibman
11.2 Prošeavtta ruhtadoalus vástidan olmmoš dahje organisašuvdna
11:35-12:00 Seminára loahpahansánit Kulturministtar Stefan Wallin
11.3 Hálddašeaddji jahkásaš ruhtadoalu dárkkisteamis vástidan olmmoš dahje organisašuvdna.
11.4 Go prošeakta nogai loahpparuhtadoallodárkkisteami dahkan olmmoš dahje organisašuvdna
11.50 Sámi Oahpahusguovddáža sámemusihkaohppiid musihkkačájáhusat auditorias
(vástida maiddái das, ahte áššegirjjiid seailluhanbáiki lea dieđus goitge jagi 2012 loahppa rádjai)
11.6 Prošeavtta áššegirjjiid seailluhanbáiki (dálá dieđu mielde)
11.7 Prošeavtta ruhtadoallomateriála (oktan duhtosiiguin) seailluheamis vástideaddji organisašuvdna dahje olmmoš (vástida maiddái das, ahte áššegirjjiid seailluhanbáiki lea dieđus goitge jagi 2012 loahppa rádjai) Sámediggi.
11.8 Prošeavtta ruhtadoallomateriála seailluhanbáiki (dálá dieđu mielde)
Artihkal 11. 1. Juohke olbmos guhte ráŋggáštusvuloš daguin sivahuvvo, lea vuoigatvuohta lohkkojuvvot vigiheapme gitta dasságo su sivalašvuohta lea nanuduvvon almmolaš duopmostuolu riektemeanuin, main sus leat leamaš buot dat dáhkádusat mat leat dárbbašlaččat iežas bealuštussii.
Artihkkala 10 mearkkašumiin deattuhuvvo dárbu dakkár mearrádusaide maid
11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin.
11 Earenoamážit Suoma beale sámedikki lágain ásahuvvon doaibmaváldi rádjašuvvá áššiide, mat gustojit sámegillii, kultuvrii ja álgoálbmotsajádahkii.
11MB Upgrade
11 sámediggeáirasii eai oro leame dárbahassii Suoma lága mearrádusat, muhto sii hálidit velnai earuhit ságadoalli ja stivrra ja ođaste gáibádusaset ovdal čoakkáma guođđima.
11 sámediggeáirasa čoakkánlanjas olggosvázzima sivvan lei dat, go sii eai ožžon áššelistui gáibádusaset árvvoštallat sámedikki stivrra barggu ja earuhit sámedikki stivrra.
11 sámediggeáirasa eai almmatge oaidnán eará molssaeavttu go vázzilit olggos čoakkánlanjas, daningo professor Kaarlo Tuori cealkámuš lei nu ovttačilggolaš.
11 sámediggelahtu, geat gáibide čoakkáma bovdema čoahkkái, eai gal čoakkámis dihtton.
1.1 Sámegiel konvenšuvdnateaksta
11 liigelođa
1200 čd, fotografiija, Full Bleed, čáhppes - ja ivdnekasseahtta, fotobábir
1200 čd, fotografiija, Full Bleed, ivdnekasseahtta, fotobábir
12.15 Borranboddu 13.00 Oassálasttiid sáhkavuorut Rauna Rahko-Ravantti (Lappi universitehta): Sámeoahpahusa árgga dutkamin.
1229 čilge, mas mearrádus gale vuođustuvvui eanemusat siskkáldas njuolggadusaide
Artihkal 12. Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas priváhtaeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala.
Artihkal 12. Ii oktage galgga gillát evttolaš seaguheami iežas priváhtaeallimii, bearrašii, ruktui dahje reivelonohallamii, iige alageavvama gudni dahje máinnolmasvuođa ala. Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.
Artihkkal 12 dahká dárbbašlažžan stáhtaide álggahit proseassa mas jávkadit
Artihkkal 12 cealká
ekonomalaš ja sosiála dilis (artihkkal 13), ja das mii guoská riikkarájiid rasttideaddji
12 euro / ealáhatolbmot ja stuđeanttat
12 § Hálddahuseiseválddit ožžot mearridit sierra áiggiid ja sierra báikki vuosteváldit guossin ovttaskasaid mat ságastit suomagiela, meängiela ja sámegiela, ja maid doallat sierra telefonáiggiid.
12MB Upgrade
12 MB čálánmuitu
1.2 Dárogel konvenšuvdnateaksta
12 liigelođa
1300-logus 1500- lohkui Sámiide deaividit máŋgga sajis máŋggageardánis vearuheamit, rievideamit ja bággemat.
13.00 Panela čoahkkáigeassu ja hálešteapmi
13.00 Bargojoavkkut: Gierdilvuohta drámá vehkiin
13.05 Sámediggi - sápmelaččaid párlameanta
1326/29 Bilaterála vearuhansoahpamuš Norgga ja Novgoroda gaskka: Dat guokte stáhta galget goappašagat vearuhit sámiid Romssa ja Væleå gaskkas, mii lea Guoládaga lullegáttis.
13.30 Petter Morottaja: Mot anárašgiela galgá gáhttet?
Artihkal 13. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja johtalit ja friddja válljet alccesis orrunsaji stáhta rájiid siskkobealde. 2. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuolgit riikkas eret, maiddái iežas riikkas, ja máhccat ruoktot iežas riikii.
Artihkkala 13 mielde stáhtat galget árvvus atnit sámi leavgga ja eará dakkár sámi
13MB Upgrade
13- dumat rullabábir
13 liigelođa
14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Giellaoahpalaš njuolggadusat julevsámegiela giellanormerema vuođđun
Artihkal 14. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vierroriikkain ohcat ja oažžut dorvobáikki doarrádallama sivas. 2. Dát vuoigatvuohta ii sáhte čurvojuvvot doarjjan go riektedoarrádallama duođalaš vuođđun leat eahpepolitihkalaš rihkkosat dahje dagut, mat leat Ovttastuvvon Našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid vuostá.
Artihkkal 14 mearrida ahte Sámediggi galgá leat guđege dan golmma riikkas, ja
14 guoská dattetge sámiide, vaikko mearrádus ii leat nu viiddis go máilmmi
14 Komitea ávžžuha maiddái, ahte soahpamušriika duođalaččat sihkkarastá sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid fálaldaga sámiide sin ruovttuguovllus.
10 Feodoroff Veikko Armas Badjealmmái Anár
14 MB čálánmuitu
14 § Riekti geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaáššiin dahje áššiin duopmostuoluin 13 § mielde siskkilda rievtti guođđit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa dán gillii, rievtti oažžut áššebáhpiriid mat gullet vuoigatvuođaáššái dahje áššái njálmmálaččat jorgaluvvon dán gillii ja rievtti njálmmálaš šiehtadallamis duopmostuolus dán giela ságastit.
14 romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
14 romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
14 liigelođa
1500-logus huksejuvvojedje eambbo go 10 girku, ja guokte dain ledje sámiid várás: Ponoi ja Boris Gleb.
1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin.
150 čd, álgodivodus, ránesivnnit, čáhppes - ja ivdnekasseahtta
15.30 M átke- ja eará čoahkkimiin šaddan goluid buhtadusvuođustusat
15.50 Kultuvrralaččat heivehuvvon dearvvašvuođaovdánahttin ja dearvvašvuođabálvalusat - manne ja mainna lágiin?
15 oassebeliin lea dehálaš diehtu iežaset hálddus. "
15.8. buvtátán sámedikki dearvvahusa Roavenjárggas ordnejuvvon meahcceláhka 20-jagi seminárii ja dan maŋŋel vuolggán dakkaviđe Anárii birasministeriija, meahcceráđđehusa, Lappi Ely-guovddáža, sámedikki ja nuortalaččaid siidasobbara oktasaš čánusjoavkodeaivvadeapmái, ng. luonddusuodjalangearregiidda.
Artihkal 15. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta stáhtaboargárvuhtii. 2. Ii ovttasge galgga evttolaččat váldojuvvot eret stáhtaboargárvuohta, dahje biehttaluvvot vuoigatvuohta molsut stáhtaboargárvuođa.
Artihkkalis 15 lea mearrádus dasa maid sámedikki mearrida iešráđálaččat riikkalaš
15 b. cuoŋománus berre ohcamuš čáliheami birra nominerenjoavkkus ja ilmmuhus evttohasain leahkit bismágoddestivrras dehe girkostivrras.
16 Sara Saara Magreta Stuđeanta, badjealmmái Anár
15MB Upgrade
15 § Dat gii hálida geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis duopmostuolus 13 § mielde galgá gáibidit dan vuoigatvuođaášši dahje ášši álggaheami oktavuođas dahje vuosttaš gearddi go oassebealli galgá cealkit vuoigatvuođaáššis dahje áššis.
15 liigelođa
1611-12 Kalmarsoađis dorrot Ruoŧŧa ja Danmárku vuostálaga, ee. das goappás galgá leat isitvuohta Davvikalohta davimus guovllus.
16.15 Nuorra sápmelažžan Ruoŧas: eallineavttut, dearvvasvuohta ja alkohola geavaheapmi Lotta Omma, Psykologa, Psykoterapeut, Institution för klinisk vetenskap, Enheten för Psykiatri, Ubmi Universiteahtta
1.6.2006 álgán EM OTR-fidnu Sámi ealáhusdoaimma koordineren- ja ovddidanfidnuin bargojuvvui ovttas omd. Ijahis Idja - dáhpáhusa oktavuođas.
* 1.6.2011; Sámekulturguovddáš Sajosa fitnodatdoaibma-, márkanastin- ja buvttaovddidanfidnu álggii
16.40 Buresbirgenriikka ja ođđaáigásaš eallima váikkuhusat sápmelaččaid dearvvasvuhtii Dr. Heidi Eriksen, (Vastaava terveyskeskuslääkäri?)
Ávžžuhit viidáseappot daid stáhtaid mat eai leat vel ratifiseren ILO konvenšuvnna nr. 169, álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (1989) dahje mieđihan dasa, dan dahkat;
ILO - soahpamuša nr. 169 ratifieren Suomas gáibida politihkalaš čovdosiid.
Artihkal 16. 1. Dievasahkásaš dievdoolbmuin ja nissonolbmuin lea vuoigatvuohta náitalit ja vuođđudit bearraša almmá mange ráddjehusa mii boahtá nális, našuvnnalašvuođas dahje oskkus. Sis lea gáibádus dássásaš vuoigatvuođaide náitosa dáfus, náitosa áiggi ja náitosa háddjehusa maŋŋá. 2. Náittosvuhtii mannan galgá dušše dalle dáhpáhuvvat go friddja ja ollislaš mieđáhus guktuid saddi beallelaččaid bealis lea duođaštuvvon. 3. Bearaš lea servodaga lunddolaš vuođđooktavuohta ja servodat ja stáhta galgá dan suodjalit.
Artihkkal 16 buktá dábálaš gáibádusaid šiehtadallamiid hárrái dakkár áššiin mat leat
Šiehtadallangeatnegasvuohta artihkkala 16 mielde gusto buot eiseválddiide
sámedikkiiguin artihkkala 16 njuolggadusaid mielde. Dat áššit main dás lea sáhka,
Artihkkala 16 nuppi lađđasa njuolggadus ráddje danne stáhta vejolašvuođa geavahit
Artihkkal 16 buktá mearrádusaid sámedikki vuoigatvuođas beassat šiehtadallat
Nammagilkorat L16Name
16MB Upgrade
16 MB čálánmuitu
16) Guoskaduvvo CBD-oktasašsoahpamuša 9. oassebeallečoahkkima dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé: Kon - rávvagiid sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis sihke váldit vuhtii rávvagiid eanageavaheami stivremii gulavaš lágaid ođasmahttimis.
1700- ja 1800-logus, seammás go ealáhusat liberaliserejuvvojedje, ilbmagođii dat
17.05 Ságastallan Dr. Lydia Heikkilä, Sámediggi, Davvi-Suoma sosiálasuorggi
Artihkal 17. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta opmodaga eaiggáduššat, okto dahje earrásiiguin searválagaid. 2. Ii ovttasge galgga su opmodaga evttolaččat eret váldojuvvot.
Artihkkala 17 prinsihppa joatká artihkkalis 19
Artihkkal 17 regulere sámedikkiid vuoigatvuođa eará ášševálmmaštemiin.
17 § Go okta gielda hálddahusguovllus fállá saji ovdaskuvladoibmii skuvlalága (1985:1100) 2 kapihttala, 1 ja 7 §§ mielde, de galgá gielda fállat mánáide geaid fuolaheaddjit gáibidit dan saji ovdaskuvladoibmii gos olles dahje oassi doaimmas jođihuvvo suomagillii, meängillii ja sámegillii.
17MB Upgrade
18.00 Álbmotbeaivvi konsearta, Sajosa auditoriija
1800-logus ja ain nuppi máilmmisoađi rádjai Davviriikkaid ráđđehusain lei eanaš dakkár politihkka, man ulbmilin lei suddadit sápmelaččaid váldoálbmogii.
180 grádaMirroredPantallas en EspejoMirroredPantallas en Espejo
180 čd siestinálgodivodus
rastá johtit bohccuiguin. Jagi 1888 dáhpáhuvai seammá ládje Suoma ja Ruoŧa
Artihkal 18. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta jurddašan-, oamedovddu- ja oskufriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa molsut religiovnna dahje oskku ja juogo okto dahje earrásiiguin searválagaid, almmolaččat dahje priváhtalaččat, praktiseret oskku oahpaheami bokte, meanuid bokte, bálvalusa bokte ja religiovnnalaš vieruid basuhemiin.
Artihkkal 18 buktá njuolggadusaid riikkačoahkkima ja sámedikki gaskavuođas.
18 § Gielda hálddahusguovllus galgá fállat dasa gii dan gáibida vejolašvuođa oažžut olles dahje osiid dan bálvalusas ja fuolahusas mii fállojuvvo boarrásiidfuolahusa rámma siskkobealde dakkár bargoveagas mii hálddaša suomagiela, meängiela ja sámegiela.
18MB Upgrade
18 MB čálánmuitu
18 § Sámiid ovddasteaddji ja su várreolbmuid válljen girkolaščoahkkimii čuovvovaš njealjejagebadjái
18 Saijets Janne Teknihkka doavttir, dutki Tampere
Čakčamánu 18. beaivvi leat miellahttuin geat leat deavdán 16 jagi ja leat čálihuvvon Ruoŧas vejolašvuohta leahkit mielde ja váikkuhit geat galget oažžut luohttamuša stivret Ruoŧa girku njeallje jagi ovddosguvlui.
Girkoválgga bakte 18 b. čakčamánus lea juohke ovttas, gii gullo Ruoŧa girkui, vejolašvuohta leahkit mielde ja hábmet boahtteáiggi girku.
18 b. čakčamánus, 2005 lea jienasteapmi Válgalanjas, báiki ja áiggit bohtet ovdan jienastangoarttas.
1900-logu álggus eallán Savio bođii dovddusin muorrasárgosiiguin, mat ovdanbuktet árbevirolaš sápmelaš fáttaid.
1900-logu oaiveskálžomihtidemiin ja nállejuogadeamis leat dahkkon dutkamušat, namuheami ánssáša omd. Pekka Isakssona earenoamáš jurdda- ja oahppahistorjjá nákkosgirji " Kumma kuvajainen.
1900-logu oaiveskálžomihtidemiin ja nállejuogadeamis leat dahkkon dutkamušat, namuheami ánssáša omd. Pekka Isakssona earenoamáš jurdda- ja oahppahistorjjá nákkosgirji "Kumma kuvajainen.
1920-logu rájis jahkái 1936 lei golleáigodat Guoládaga sámiid juohkelágan dutkama dáfus.
1950-lohku, áigi ovdal mu riegádeami, lea leamaš doajáhatáigi, daningo dalle sirdáse goahteorrumis dálloorrumii servodatlaš bákku geažil.
1960 logus álgán etnihkalaš morráneami boađusin leat álggahuvvon sámegiela diđolaš gáhttenbarggut ja máŋggalágan giela ealáskahttindoaimmat.
1960 logus sámegielat musihkka čuovvolišgođii áiggi trendaid.
1960-logu rájes sámegielat musihkka álggii čuovvut áiggi trendiid.
1990-logus álggahedje aktiivalaš sámegielaid ealáskahttindoaibmabijuid ja giela máhcaheami gielaset massán sogaide giellabeasse-doaimmaid mielde.
1990 logus heaittihuvvojedje Anára gieldda Gápmasa (Kaamanen) ja Rivdola (Riutula) skuvl lat ja Eanodaga gieldda Vuottesjávrri (Vuontisjärvi) ja Bálojotnjálmmi (Palojoensuu) skuvllat.
Sámit suomabealde leat 1996 rájis dohkkehuvvon álbmogin suoma vuođđolágas ja sámiide
1996 ja 1997 dahke davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas mearrádusaid oktasaš
geassemánus 1998, ja joavkku árvalus lei ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna
1999:25) ulbmil lei gávnnahit sáhttágo Ruoŧŧa ratifiseret konvenšuvnna, ja iskat
Artihkal 19. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oaivil- ja sátnefriddjavuhtii. Dát vuoigatvuohta sisttisdoallá friddjavuođa čuoččuhit oaiviliid almmá earrásiid seaguhusa haga, ja friddjavuođa ohcat, vuostáváldit ja almmuhit dieđuid ja oainnuid juohkelágán diehtojuohkingaskomiid čađa, beroškeahttá riikarájiin.
Mearrádusa mielde mii lea artihkkalis 19, nuppi lađđasis, ahte Suopma, Norga
19. Eaktuduvvo ahte Finnmárkoláhkaproseassas, mii lea čađahuvvame, olahuvvo čoavddus mii lea čielga álbmotvuoigatvuođalaš mearrádusaid siskkobealde.
19 § Jus gávdnojit sierra ákkat, de oažžu ráđđehus dieđihit njuolggadusaid ahte muhtin eiseváldi ráđđehusa vuolde galgá spiehkastuvvot 8 § geavaheamis.
19MB Upgrade
19 § Sámiid skuvlenáššiid ovttasbargoorgána válljen ja sámedikki ovddasteaddjiid nammadeapmi dasa doaibmabadjái 2016 - 2019
1@ action: button Clear current text in the line edit
Ártihkkal 1 ii leat biddjon konvenšuvnna oassái III, gos muđui (muhto eai buot dáhpáhusain) gávdná eanaš vuoigatvuhtii guoski mearrádusaid.
Artihkal 1. Buot olbmot leat riegádan friddjan ja olmmošárvvu ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus dássásažžan. Sidjiide lea addon jierpmi ja oamedovddu ja sii galget meannudit guimmiideaset guovdu vieljalaš vuoiŋŋain.
" Artihkkal 1: Beroškeahttá Roma-soahpamuša mearrádusain, de sámi álbmogii lea vejolaš addit áidnavuoigatvuođa boazodollui sámiid árbevirolaš guovlluin.
"Artihkkal 1: Beroškeahttá Roma-soahpamuša mearrádusain, de sámi álbmogii lea vejolaš addit áidnavuoigatvuođa boazodollui sámiid árbevirolaš guovlluin.
1=datetime
Fertet čállit beassansáni jus áiggut beassat "% 1 ": ii. Čális beassansáni.
% 1 ii oroleamen govvafiila. Geavat fiillat mas lea dát dovddaldagat:% 2
% 1 ii leat objeaktašládja
Ii sáhte% 1 danne go ulbmilbálvá ii dohkket fiilla dahje máhpa.
1. lullisámegiella 2. ubmisámegiella 3. biŧonsámegiella 4. juvlevsámgiella 5. davvisámegiella
, 2. ceggejuvvon geađggit ja geađggit ja báktebadjogasat main leat čállosat, symbolat, mearkkat ja govat, ja eará sárgumat dahje málejuvvon govat, 3. ruossat ja muitogeađggit, 4. čoahkkanansajit main ledje dikkit, bálvvusmeanut, gávppašeamit ja dábálaš doaimmat 5. orrunsbáikkiid, orrunsajiid ja doaibmansajiid bázahasat, ja vel kulturgeardi mii lea báhcán dakkár orrunbáikkiin dahje orrunsajiin, nugo bázahasat bargoeallimis ja ealáhusdoaimmain, 6. ladne-, šloahtta-, kloasttar-, girko- ja várjalusrusttet-roamit, ja vel eará mihtilmas huksehusat ja ráhkadusat, 7. johtalusluottat ja šaldit (rovit), hámmanat, hávdedollasajit, luoddamearkkat, mearramearkkat ja sullasaš johtalusráhkadusat, ja vel rádjemearkkat ja labyrinttat, 8. vudjon skiippat, jos jáhkehahtti lea ahte vuojui unnimusat čuođi jagi dás ovdal.
1. sámástit ruovttus dahje geain unnimusat nubbi vánhen dahje okta áddjá dahje
(1) GeavaheaddjigohččumatName
1) Girku alimus stivra dehe njuolggaválljejuvvon girkoráđđi.
Čuokkis 1: Dán eavttu vuođđun lea sámegiela geavaheapmi, ja dán eavttus dat
1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja
1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi
1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi.
1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi
1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi
1 minuhtta
1 MB Flash Memory
1MB Upgrade
% 1 - formáhtta ii dáidde seailut visot gova ivdnedieđuid. Háliidatgo duođas vurket dán formáhttii?
1 civccon, čađan
1 civccon, bálddalas
Gohččun nammaduvvon% 1 gávdno juo. Hálidatgo joatkit ja doaimmahit boares gohččuma?
1) Davviguovlluid mehciid ja suodjalanguovlluid eanageavahus sihke luondduturisma ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđudeaddji ealáhusdoaibma stivrejuvvo nu ahte dat movttiidahttá máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái ja sierra beroštumiid oktiiheiveheapmái.
Ii ožžon oktavuođa guossoheaddjái% 1 ovddas
% 1 čuoggá: Čuoggát oktibuot dán dásis
1 Konvenšuvdnateavsttat
1 § Dát láhka sisdoallá njuolggadusaid našuvnnalaš unnitloguid, našuvnnalaš unitlogugielaid, hálddahusguovlluid ja rievtti birra geavahit unnitlogugielaid hálddahuseiseválddiid ja duopmostuoluid luhtte ja njuolggadusaid muhtin geatnegasvuođaid birra ovdaskuvladoaimmas ja boarrásiidfuolahusas.
1. doarjut sápmelaš filbma- ja TV - buvttadeami
% 1 - amas geavaheaddjibálggis
1. nannejit viidásabbot sámegielat skuvlejumi, erenomážit ovddidemiin systemáhtalaš politihka ja guhkes áigge ruhtadanplána,
% 1: Boarásmuvvon syntáksa. Attribuhtta (% 2) ii bájuhuvvo symbolalaš namain
% 1: Boarásmuvvon syntáksa. Konteaksta% 2 ii bájuhuvvo symbolalaš namain
% 1: Boarásmuvvan syntáksa. Konteaksta% 2: s ii leat symbolalaš namma
1 vahkku
1) Oktasaš sámi kulturfoandda 2) Sámi dáiddáriid vástesaš stáhtalaš stipeanddaid oktiiheivehallama 3) Oktasaš davviriikkalaš sámi filbmafoandda 4) Oktasaš davviriikkalaš konseartafálaldaga 5) Ovttasbarggu sámi dáidaga ja kultuvrra oahpahusas
1 liigelođa
2000:2) ja eurohpalaš njuolggadusa riikaoasse- dahje unnitlogugielaid birra (SÖ.
2000-logu álgojagiid rájes mátta guovllu badjeolbmot leat boahtán davvioasi guohtoneatnamii juohke dálvvi.
deamis NÁČ 2001:35 nuppástusaid boazodoalloláhkii mat eambbo váldet vuhtii ja
Artihkal 20. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ráfálaš čoahkkimiin ja ovttastumiin friddja oassádallat. 2. Ii oktage galgga bággejuvvot searvat makkárge ovttastupmái.
Artihkkal 20 cealká ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš
20 § Hálddahuseiseválddiid geavaheapmi dán lágas galgá čuvvojuvvot.
20MB Upgrade
20 MB čálánmuitu
Dasa lassin dát golbma prográmma jukset dušše sullii 10-20% oahppiin, geat leat oahppogeatnegas agis.
20 § Sámiid sosiála- ja dearvvasvuohtaáššiid ovttasbargoorgána válljen ja sámedikki ovddasteaddjiid nammadeapmi dasa doaibmabadjái 2016 - 2019
20 Valkeapää Nihkolas Medisiinna kandidáhta Eanodat
Artihkal 21. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta leat osolaš iežas riikka stivrejumis, juogo vuigestaga dahje friddja válljejuvvon ovddasteddjiid bokte. 2. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta beassat iežas riikka almmolaš doaimmaide. 3. Álbmoga dáhttu lea almmolaš válddi vuođđu. Dát dáhttu galgá dovdosii boahtit mearreáigásaš ja duođalaš válggain main oppalaš ja dássásaš jienastanvuoigatvuohta čiegus jienasteapmi dahje eará ovttaárvosaš friddja jienastanvuohki.
2.1 Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta - Historjjálaš perspektiivva bealis
21 Magga Petra Biret Pedagogihkamagisttar, kulturbargi Soađegilli
21 § Eiseváldi čuovvunovddasvástádusain galgá dasa lassin bagadallama, diehtojuohkima ja seammasullasaš doaimma bokte veahkehit eará hálddahuseiseválddiid lága geavaheami oktavuođas.
21 § Davviriikkaid oktasaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža Sámi Giellagáldu (saamen kielikaltio) davvisáme-, nuortalaš-, ja anárašgiela giellajuhkosiid lahtuid nammadeapmi doaibmabadjái 2016 - 2019
2.2.1 Iešmearridanvuoigatvuohta olmmošvuoigatvuohtan
Artihkal 22. Servodatmiellahttun lea juohkehaččas vuoigatvuohta sosiálalaš oadjebasvuhtii ja juohkehaš sáhttá gáibidit ahte dat ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš buorit, mat leat vealtameahttun dárbbašlaččat olbmo árvui ja su persovnnalaš friddja ovdáneapmái, duohtandahkkojuvvojit našuvnnalaš doaibmabijuid bokte ja internašuvnnalaš ovttasbarggu bokte vuhtiiválddedettiin juohke sierralaš stáhta organisašuvnna ja veahkkeváriid.
Artihkkala 22 mielde stáhtat galget aktiivvalaččat viggat mearridit mii sáme
22 Holmberg Aslak Niilonpoika Oahpaheaddji Ohcejohka
2.2 Iešmearridanvuoigatvuođa álbmotvuoigatvuođalaš vuođđu
22 MB čálánmuitu
22) Ollašuhttit eará hálddahussurggiid ja čanusjoavkkuid oktasašbargun ráhkaduvvon doaibmaplána Suoma áitatvuloš luonddutiippaid dili buorideami várás.
22- dumat rullabábir
Jus lea 23 ja 50 gaskkan boahtá bovdehus juohke goalmmát jagi. Dan maŋŋel juohke viđat jagi dassážiigo lea 60 jagi boaris.
Artihkal 23. 1. Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut barggu, beassat friddja válljet alccesis fitnu, oažžut vánhurskkis ja buriid bargoeavttuid ja oažžut suodjalusa bargguhisvuođa vuostá. 2. Almmá mange vealahusa haga lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut seammá bálkká seammá barggu ovddas. 3. Juohke bargis lea vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja govttolaš mávssu, mii dáhkida sutnje alccesis ja su bearrašii olmmošárvvolaš áigáboađu, ja mii, juos dárbbašlažžan čájehuvvo, ollistuvvo eará sosiálalaš suodjalusa bokte. 4. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuođđudit fágaservviid, ja miellahttun searvat dakkáriidda, suodjalan dihte iežas beroštumiid.
Artihkkal 23 mearrida ahte giehtaduodji, gili ja báikegotti doaimmat, luonddu
Artihkkal 23 nanne sámiid vuoigatvuođa geavahit ja ovddidit gielaset. Artihkkal
Recommendation No. 23), mas stáhtabealit ávžžuhuvvojit dohkkehit ja suodjalit álgoálbmogiid eatnamiid ja resursavuoigatvuođaid.
23 § Sáttaságastallan sámedikki válgabaji doaibma- ja ekonomiijaprográmmas 2016 -
23MB Upgrade
2/3 joavkku lahtuin galget leat ođđa olbmot, vái joavkku sáhttá gohčodit ođđa joavkun.
2.3 Čoahkkáigeassu iešmearideami vuoigatvuođa ja álgoálbmot-duohpaga gaskavuođas
2.3 Čoahkkáigeassu iešmearideami vuoigatvuođa ja álgoálbmot-duohpaga gaskavuođas
Artihkal 24. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.
Duot nuppit mearrádusat mat leat artihkkalis 24 buktet
Artihkkal 34 cealká ahte guhkesáigásaš árbevirolaš eanan- ja čáhceguovlluid
Dasto ilbmá artihkkalis 24 ahte álgoálbmogiin
24 § Ásahusa addinfápmudus
24 § Márkanastinhoavdda virggi vuođđudeapmi
24MB Upgrade
24 MB čálánmuitu
24- dumat rullabábir
24 Valle Pentti Viljo Heikki Badjealmmái Anár
Ránesivdneformáhtta mas lea 256 molsudusa
Artihkal 25. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta danmuddosaš eallindássái, ahte dat dáhkida su ja su bearraša dearvvašvuođa ja buorredili borramuša, biktasiid, ásodaga ja dearvvašfuola dáfus, ja maiddái dárbbašlaš sosiálalaš addosiid dáfus ja velá lassin oadjebasvuođa dáfus go bargguhisvuohta, buohcuvuohta, bargolámisvuohta, leaskavuohta, boarisvuohta dahjege muđui birgenvádjitvuohta deaivida, masa olmmoš ieš ii leat sivalaš. 2. Etniin ja mánáin lea vuoigatvuohta sierralaš ovddasmorrašii ja veahkkái. Buot mánáin, lehkoset sii dal riegádan náittosvuođa siskkobealde dahje olggobealde, galgá lea seammá sosiálalaš suodjalus.
Stáhtaid geatnegasvuođat artihkkala 25 nuppi lađđasa mielde gusto maid
Artihkkaisl 25 leat sierra njuolggadusat mediaid birra.
25% gammadivvodemiin
25 Sanila-Aikio Tiina Ságajođiheaddji Anár
Boazoealáhusa 25 § mearrida ahte čearrulaš beassá meahcástit ja guolástit čearu
Artihkal 26. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oahpahussii. Oahpahus galgá addojuvvot nuvttá, goit álgo- ja vuođđooahpahusa dáfus. Álgooahpahus galgá leat bákkolaš. Buohkain galgá leat vejolašvuohta fidnooahpahusa oažžut ja buohkaide galgá leat dássásaš vejolašvuohta váldit alit oahpahusa veajuideaset mielde. 2. Oahpahus galgá atnit joksanmearrin gárgedit olmmošlaš persovnnalašvuođa ja nannudit olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđodahkki friddjavuođaid gudnejahttojumi. Dat galgá ovddidit ipmárdusa, sobalašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, buot nállejuhkosiid ja buot religiovnna juhkosiid gaskkas ja dat galgá ovdánahttit Ovttastuvvon Našuvnnaid barggu bisuhan dihte ráfi. 3. Váhnemiin lea vuosttassadjásaš vuoigatvuohta válljet mánáideaset várás oahpahusvuogi.
Artihkkala 26 mielde sámeguovlluid mánáin ja
26 § Čoahkkima loahpaheapmi
26 MB čálánmuitu
Artihkal 27. 1. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja oassádallat servodaga kultuvrralaš eallimis, návddašit dáidagiin ja šaddat osolažžan dieđalaš ovdáneapmái ja daid buriide, mat das čuvvot. 2. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut daidda vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš beroštumiide suodjalusa, mat čuvvot boađusin vaikko guđelágán dieđalaš, girjjálaš dahje máhtolaš dahkosis, maid guhtege ieš lea ávdnen.
27 artihkkala mielde oassebealli ii sáhte doarjalit siskálddas vuoigatvuođas mearrádusaide ággan konvenšuvnna deavddekeahttá guođđimii.
Artihkkal 27 vuoigatvuođat lea
Artihkkal 27 buktá njuolggadusaid dutkama birra, ja dat mearridit ee. ahte dutkan
Artihkkal 27 lea geavadis šaddan deaŧaleamos
Artihkkal 27 ásaha maid
27 Kelahaara Mirka Onerva Sosionoma Roavvenjárga
Artihkal 28. Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internašuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.
Artihkkal 28 buktá njuolggadusaid das, mii oahpahuvvo ja
28 MB čálánmuitu
28 Sujala Antti Tapani Fitnodatdoalli Ohcejohka
Artihkal 29. 1. Juohkehaččas leat dat geatnegasvuođat servodaga guovdu, mat aittonassii dahket vejolažžan persovnnalašvuođa friddja ja dievaslaš ovdáneami. 2. Geavahettiin vuoigatvuođaidis ja návddašettiin friddjavuođaidis ii leat oktage earálágán ráddjehusa vuloš, go dakkáriid mat lága bokte leat mearriduvvon aittonassii dáhkidan dihte earrásiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dárbbašlaš dovddiidusa ja gudnejahttojumi ja deavdin dihte daid gáibádusaid maid morála, almmolaš ortnet ja oppalaš buorredilli demokráhtalaš servodagas rievttuid mielde ovdandivvu. 3. Diet vuoigatvuođat ja friddjavuođat eai guđege dáhpáhusas sáhte adnojuvvot vuostá Ovttastuvvon Našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid.
Artihkkal 29 geatnegahttá stáhtaid ovttasráđiid sáme
29 Magga Ulla-Maarit Oahpaheaddji, buohccedikšu Eanodat
Artihkal 2. Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, našuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálašvuođa dáfus.
vuođas, lea artihkkala 2 nr. 1 mielde suodjalus vealahusa vuostái.
Artihkkal 2 nr. 2 ásaha vealahangildosa mii ávnnaslaččat lea
Artihkkalis 2 nr. 4 celkojuvvo dasto ahte vealahaninstruksa man vuođđun lea nálli
Artihkkal 2 cealká ahte sámit leat álgoálbmot golmma riikkas.
Artihkkal 2: Dán beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, nu ahte dat váldá vuhtii sámiide dakkár erenoamášvuoigatvuođaid joatkevaš ovdáneami mat leat gittalagaid sin árbevirolaš ealáhusaiguin.
Artihkkal 2 geatnegahttá stáhtabeliid álggahit doaibmabijuid, ee. lágavuđot
2. Náittosvuhtii mannan galgá dušše dalle dáhpáhuvvat go friddja ja ollislaš mieđáhus guktuid saddi beallelaččaid bealis lea duođaštuvvon.
2 CD-skearru
2. lágidit filbmaskuvlema ja - bajásgeassima
(2) VuogádatgohččumatName
2. geain lea vuoigatvuohta jođihit sápmelaš boazodoalu Norggas ja Ruoŧas; dahje
2 § Juvddálaččat, romálaččat, sápmelaččat, ruoŧasuopmelaččat ja duortnusleagihat leat našuvnnalaš unnitlogut Ruoŧa geatnegasvuođaid mielde mat čuvvot Eurohparáđi rámmakonvenšuvnna suoji birra našuvnnalaš unnitloguide (SÖ.
2) Ovddidat oahpaheaddjiid dievasmahttinskuvlema ealánšládjadovdamušas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa guoskavaš gažaldagaid pedagogihkas.
2) Ovddiduvvojit boazodoalu guohtonmolsašuddan ja guohtoninventeremat guohtumiid suvdinnávcca dorvvasteami várás ovttasráđiid bálgesiiguin, vuhtii válddedettiin áššáigullevaš dutkandiehtu, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis ja boazodoalu eará diehtu.
2. Ii oktage galgga dubmejuvvot ráŋggáštussii dakkár dagu dahje šláibmahusa ovddas, mii dahkuáiggi ii lean ráŋggáštusvuloš našuvnnalaš lága mielde dahje álbmotrievtti mielde. Iige galgga garraset duomu sáhttit cealkit go dan mii lágas leai mearriduvvon dalle go ráŋggáštusvuloš dahku dáhpáhuvai.
Čuokkis 2: Dán mearrádusas namahuvvojit erenoamážit sii geain lea vuoigat
2. gielddain leat váttisvuođat oahpahusláhkaásaheami gáibidan sámegielat oahpahusa sierra oahppaplána ráhkadeamis, daningo bargu lea ođas ja das váilot oktasaš rávvagat;
2 minuhtta
2 MB Flash Memory
2MB Upgrade
2 MB čálánmuitu
2 cikcona, bálddalas
2 § Bálkkašumi dárkkuhus
2. álget farggamusat doaimmaide suodjalan ja ovddidan dihtii anáraš- ja nuortalašgiela, mat leat erenomáš áitatvuloš gielat, eandalitge ordnemiin fásta doaibmi giellabesiid,
2) Sámediggi ferte oažžut resurssaid vai sáhttá čađahit šiehtadallamiid. Dat
2shSe shanbe short
2-dássi sisttisdoallá maid loguid máŋggaidlogus.
2 diimmut
1) servodatplánema, 2) stáhta eatnamiid, suodjaluvvon guovlluid ja meahcceguovlluid divššu, geavaheami, láigoheami ja vuovdima.
2- ivnnát álgodivodus
2 ovttas
2) SEARVEGODDEOVTTASTUS Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin.
2 liigelođa
300 čd, álgodivodus, ránesivnnit, čáhppes kasseahtta
300 čd, fotografiija, čáhppes - ja ivdnekasseahtta, fotobábir
300 čd, fotografiija, ivdnekasseahtta, fotobábir
Don galggat lohkat 300 allaskuvlačuoggá teologiijas universitehtas dehe allaskuvllas, oassálastit praktihkas ja de lohkat loahpalaš termiinna Ruoŧa girku báhpalaš instituhtas Uppsalas dehe Lundas.
Artihkkala 30 lea dárbu geahčadit dáid namahuvvon artihkkaliid
Artihkal 30. Ii mihkkege dán julggaštusas sáhte nu dulkojuvvot ahte dat vuoigada ovttage stáhta, juhkosa dahje olmmošoktagasa oassádallat dakkár doaimmas, dahje dahkat dakkár dagu, mii duššindagašii ovttage dain vuoigatvuođain dahje friddjavuođain mat leat namahuvvon julggaštusas.
Artihkkal 30 nanne ahte sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta čuovvut iežaset
30 minuhtaCalibration quality
3.1.1 Duoba" eamiálbmot " álbmotrievtti oktavuođas
3.1.1 Duoba" eamiálbmot "álbmotrievtti oktavuođas
3.1.2 Sámit gehččojuvvon eamiálbmogin olmmošvuoigatvuođa ipmárdusa mielde.
3.1.3 Makkár erohus lea gaskal eamiálbmogiid ja veahádagaid vuoigatvuođain álbmotrievtti ektui
3.1.5 " Álbmoga " ja " stáhta " gaskavuohta dakko mii gusto iešmearrideami vuoigatvuhtii
3.1.5 "Álbmoga" ja "stáhta" gaskavuohta dakko mii gusto iešmearrideami vuoigatvuhtii
3.1.6 Buot álbmogiid - maiddái eamiálbmogiid - vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievtti vuođul.
jagi 1989 dutkkosbargui, man bajilčála lea " Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi
jagi 1989 dutkkosbargui, man bajilčála lea "Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi
Artihkkala 31 mielde stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuoigatvuođa
31 b. borgemánus galget jienastangoarttat leahkit olggossáddejuvvon jienasteddjiide.
31 Lallukka Carita Inšenevra, birasdárkkisteaddji Roavvenjárga
31MB Upgrade
3.2.1 Sámiid searválastima ovddideapmi
3.2.1 Sámiid searválastima ovddieapmi 3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi 3.2.3 Sámi kulturbirrasa dorvvasteapmi 3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas 3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi 3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi 3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi
3.2.2 Sámi árbevirolaš dieđu dorvvasteapmi
3.2.4 Sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas
3.2.5 Sámedikki válgaortnega ovddideapmi
3.2.6 Sámedikki iežas doaimma ovddideapmi
3.2.7 Sámedikki ovddugohcima ovddideapmi
Artihkkal 32 siskkilda sámi kulturmuittuid.
vuođaid álgoálbmogiid gaskka, artihkkal 32 namaha čielgasit vuohkin man mielde dat
3.2 Mo galggašii ipmirdit álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid.
32MB Upgrade
32 MB dahje eanet čálánmuitu
32 MB čálánmuitu
3.2 Nammadeapmi ja bargomearrádus (mandáhta)
3.3.1 Sámi ealáhuspolitihkka
3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi
3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ovddideapmi
3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi
3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi
3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi
3.3 Vuolggabáikkit ja bargovuohki
33MB Upgrade
3.3 Dálá áiggiid álbmotvuoiggalaš teoriija
3.4 Árgabeaivvi ovdamearkkat giela oahppama ovddideapmin
Dárkileappot artihkkala 34 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Norgalaš
34 Juuso Tuomas Aslak Badjealmmái, Higher Executive Officer Eanodat
34MB Upgrade
Dárkileappot artihkkala 35 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Stáhta
Artihkkala 35 mielde stáhtain lea geatnegasvuohta identifiseret daid
35) Ovddidat luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami sihke sámiid kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid dáfus suvdilis luondoturismma ja luonddu virkkosmahttingeavaheami stáhtaráđi luonddu virkkosmahttingeavaheami ja luondoturismma guoskavaš prinsihppamearrádusa (VILMAT) ja Suoma turismastrategiija 2020 mielde.
35MB Upgrade
35 Tapiola Nilla Samuli Oahpaheaddji Ohcejohka
360 čd buorre kvalitehta ovttaguvllut
360 čd ovttaguvllut mikrogođus
Dárkileappot artihkkala 36 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Stáhta
3.6 Riikkaidgaskasaš instrumeanttat
golmma ja guđa mánu gaskkan ja lea feber badjel 39 gráda.
36MB Upgrade
36 MB čálánmuitu
36 Pekkala Pekka Tapani Ealáhatolmmoš Anár
36- dumat rullabábir
Dárkileappot artihkkala 37 ja mearračáhcevuoigatvuođaid birra: Artihkkala
3.7 Sámiid sajádat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas
37) Nánnet luonddu máŋggahápmásašvuođa dáfus suvdilis guovlluidgeavaheami plánema turismaguovddášiid birra ovdamearkan čohkkemiin turismabálvalusaid luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami perspektiivvas.
dahje 38,5% boazodoalloguovllu dievas boazologus.
Artihkkalis 38 leat mearrádusat vuoigatvuođaid birra vuotna- ja
38MB Upgrade
3.8 Mearkkašumit muhtun mearrádusaide
3.9.2 Konvenšuvdnaárvalusa kap.. I: Sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
3.9.3 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal II.: Sámiid stivren
3.9.4 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal III: sámegiella ja sámi kultuvra
3.9.5 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal IV.: Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja
3.9.6 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal V: Sámi ealáhusat
3.9.7 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal VI: konvenšuvnna čađaheapmi ja
3.9.8 Konvenšuvdnaárvalusa kapihttal VII.: Loahppamearrádusat
Artihkkala 39 mielde sámedikkis galgá leat vuoigatvuohta leat
39MB Upgrade
3.9 Konvenšuvdnaárvalusa sisdoallu
(3) VuollerutiinnatName
Artihkal 3. Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.
Cealkámušárvalusa artihkkal 3 čuodjá ná:
Artihkkal 3 lea seammalágan go
Artihkkal 3 nanne ahte sámiin lea álbmogin iešmearridanvuoigatvuohta.
3D Grafihkka
3D- molssaeavttut
3d- modelleren / - čájeheapmiName
3 § Hálddahuseiseválddit galget go dárbbašuvvo heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.
3) Bismágotti áirrasgoddi
Lassin artihkkaliidda 3 ja 31, ja árvaluvvon mearrádusaide eanan- ja resursa
Boazoealáhusa skihkiideami 3 ja 5 §§ mielde galgá meahcásteapmi ja guolásteapmi
3. ordnet čájehan- ja juohkindoaimmaid (ee. Skábmagovat - filbmafestivála)
3. geain lea vuoigatvuohta jienastit dahje dávistit gáibádusaide mat leat dan olbmui
artihkkalis 1 nr. 3, mas nannejuvvo ahte stáhtaid geatnegasvuohta guhtet guoibmásis
Čuokkis 3: Sis geain lea jienastanvuoigatvuohta dahje guđet devdet sámedigge
3) Guoskkadettiin maid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima luonddu máŋggahápmásašvuođa olis jotkojuvvo bargu ILO álgoálbmotsoahpamuša ratifisereneavttuid čielggadeami várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat.
3 minuhtta
3MB Upgrade
3 MB čálánmuitu
3 cikcona, bálddalas
3) Sámediggi ferte oažžut ekonomalaš vejolašvuođaid nu ahte duođaid sáhttá
3shChahar shanbe short
, 3 § Dihto sámeservošiid vuoigatvuohta ráđđádallamiidda ii goittotge gula soahpamuššii dakkár áššiin, mat sáhttet
3. ollašuhttet lassidoaimmaid sihkkarastima dihtii ruoŧa- ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahus-bálvalusaid fálaldaga,
3x5 duma, kartotehkagoarta
3. sámeoahpahusa oktilas oahppaplána váilun oaivvilda dan, ahte oahppaplána vuođustusain sámiid oahpahussii ásahuvvon oktasaš ulbmilat váldojit vuhtii deivvolaččat;
3 liigelođa
Artihkkal 40 addá sámediggái vuoigatvuođa leat mielde mearri
40dictionary variant
40MB Upgrade
40 MB čálánmuitu
Artihkkal 41 siskkilda oppalaš njuolggadusa sámi ealáhusaid
4.1 Historjjálaš duogáš
Artihkkal 42 siskkilda erenoamážit boazodoalu.
4.2 Maŋimuš áiggiid ovdáneamit - Eamiálbmotjulggástus ja erenoamážit davviriikkaid oaidnu eamiálbmogiid vuoigatvuhtii beassat ieččanasat dahkat sorjjekeahtes mearridádusaid
4.2. oassálasten Helssegis riikkabeivviid rahpandoaluide.
Artihkkal 43 gusto riikkarájiid rasttideaddji boazodollui. Mearrádus
Artihkkala 43 mearrádus lea guovdil vejolašvuhtii álkkásmahttit sámiid ovttas
Artihkkal 44 duođašta konvenšuvdnahámis dan ovttasbarggu maid
44MB Upgrade
44- dumat rullabábir
Artihkkal 45 mielde galgá vuođđuduvvot konvenšuvdnalávdegoddi
Artihkkal 47 buktá njuolggadusaid stáhtaid ekonomalaš geatnegas
47MB Upgrade
48MB Upgrade
vuođđojurdda gokčá. Artihkkal 49 cealká ahte ratifikašuvdna gáibida Sámedikki
4@ action: inmenu medium priority
Artihkal 4. Ii oktage galgga dollojuvvot šlávvan dahje bággobálvalusas. Šlávvavuohta ja šlávvagávppi joraheapmi, vaikko guđege vuogi mielde, galgá leat gildojuvvon.
Artihkkala 4 nr. 2 mearrádus nanne ahte stáhtabealit leat
Artihkkalis 4 nr. 3 celkojuvvo dasto ahte
Artihkkal 4 muitala maid olbmuid konvenšuvdna fátmmasta.
KDK artihkkal 4 rahpá
4GLLanguage Section
4GL- PERLanguage
4 § Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlogugielaid.
4) Girkočoahkkin
4) GIRKOČOAHKKIN Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin.
Čuokkis 4: Dán mearrádusa mielde mánátge galget adnojuvvot sápmelažžan dan
(4) OvttadagatName
4 MB Flash Memory
4MB Upgrade
4 MB čálánmuitu
4. earát (dohkká- ja olgoteáhterat, performance-čájáhusat, stand up ja sánehis (non
4. oahpahusa bohtosiin, diliin, ulbmiliid juksamis, oahppaplána vuođustusain ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvamis (ee. guovttegielatvuohta ja sámi kultuvrra vuhtii váldin) ja sámeoahppiid oahpahuslaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis suopmelaš skuvllas váilu árvvoštallama bokte fidnejun diehtu, man vuođul oahpa
4 bohccuiguin vuovdeguovlluin, earenoamážit dihto osiin Västerbottena ja Norrbottena leanain Ruoŧas ja maid Davvi- ja Gaska-Suomas.
3) ruvkeminerálaid ohcanlobi ja ruvkeviidodaga mihtideami ohcamiid, 4) láhkarievdadusaid dahje hálddašanrievdadusaid mat gusket sámi kultuvrra siskkáldas ealáhusaide, 5) oahpahusa buorideami sámegillii dahje sámegielas, ja sosiála ja dearvvašvuođa bálvalusaid buorideami, ja dasto vel 6) eará áššiid mat váikkuhit sámiid gillii, kultuvrii ja sin álgoálbmotdillái. "
4shPanj shanbe short
4- dumat rullabábir
4) Ráhkkanuvvo dasa, ahte váldojuvvot atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan indikáhtorat, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavahusa ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja gárganeami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja gárganeami.
4x6 indeaksagoarta
4 liigelođa
50% gammadivvodemiin
50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái.
Gaskal 5-15 b. čakčamánus lea vejolaš ovdagihtii jienastit.
520 bohcco - čájáhusa temát loktanit namalassii sámegiela erenomášvuođas ja dan dehalaš oktavuođas lundui.
5.2 Vuoigatvuohtakonvenšuvdna vai rápmakonvenšuvdna?
5.2 Movt sámit áddejit iešmearridanválddi
5.3 Gaskavuohta Ruošša sámiide
5.4 Konvenšuvnna autoritatiiva giella
5 Aikio Jouni Guolásteaddji-badjealmmái Anár
Artihkal 5. Ii oktage galgga illastusa vuollái dagahuvvot dahje goaves, olmmošmeahttun dahje vuolideaddji gieđahallama dahje ráŋggáštusa vuollái.
Artihkkal 5 čuodjá ná:
Artihkkal 5 mearkkaša ahte artihkkala 9 mearrádus gusto ii duššefal
Artihkkal 5 muitala geain leat geatnegasvuođat konvenšuvnna mielde.
5 § Hálddahuseiseválddit galget addit našuvnnalaš unnitloguide vejolašvuođa váikkuheapmái jearaldagain mat gusket sidjiide ja nu guhkás go lea vejolaš ráđđádallat unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain.
5- lođát boastaboksa rievnnuiguin
5 minuhta
5MB Upgrade
5+ MB čálánmuitu
5 § Bálkkašumi mieđiheapmi
5 Sámi álbmogii guoski, riikkarájáid rasttildeaddji gažaldagaid - deaddosuorgin leat sámegiella, oahpahus, dutkamuš ja ekonomalaš ovdáneapmi - ja ovddasta sápmelaččaid riikkaidgaskasaš dásis, nugo Ovttastuvvan Našuvnnain.
5. álget doaimmaide lasihan dihtii diđolašvuođa Suoma guovllu- ja vehádatgielain ja utnolašvuođa daid ektui, sihke buot skuvlendásiid almmolaš oahppaplánaid ja joavkomediaid vehkiin.
5shJumee short
Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas.
(5) FiilaformáhtatName
5- dumat rullabábir
5. ruhtadeapmi, mii lea fámus, dorvvasta oahpahusa ordnema dušše sámiid ruovttuguovllus, mas boahtá ahte badjel bealli vuođđo-oahpa hus ahkásaš sámemánáin ja - nuorain báhcet ollásit eatni-giela ja eatnigielat oahpahusa olggobeallai, iige dán oahpahusas leat vejolaš čuovvut oahppaplána vuođustusain meroštallojuvvon oahpahusa sisdoaluid, ulbmiliid iige diibmojuohkonjuolggadusaid.
5x7paper size
5x8 indeaksagoarta
5×8 duma, kartotehkagoarta
5 liigelođa
600 000 euro stáhtadoarjja juohkášuvai sámiid ruovttuguovllu gielddaid gaskan čuovvovaččat:
Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 93 523,50 euro:
60 000 euro čuohppan sámi kultuvrras ja dáidagis ii buorit stáhta bušeahta mainnage lágiin, muhto čuohppamis leat guhkesáigásaš váikkuhusat ee. sámimánáid bálvalusaid oažžumii, nappo sámi mánáid vuoigatavuođaid dáfus.
600 čd, fotografiija, čáhppes - ja ivdnekasseahtta, fotobábir
600 čd, fotografiija, ivdnekasseahtta, fotobábir
60dictionary variant
60MB Upgrade
6.1 Iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas govvádus
6.2.1 Oppalaččat iešmearrideami siskáldas govvádusa birra
6.2.2 Oasálastin ekonomálaš doaimmaide / fidnuide
6.2 Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas govvádus
6.2 Historihkka sámiid birra 2. máilmmesoađi rádjai
6.3.1 Vuoigatvuohta ja hálddašanváldi badjel árbevirolaš eana- ja čáhceduovdagiid, badjel árbevirolaš ealáhusaid ja badjel eará árbevirolaš luondduvalljiid
6.3.2 Almmolaš suopmelaš sámepolitihkka
6.3.4 Sámiid eará servodatlaš váikkuhangaskaoamit
6.3.6 Sámiid giellalaš vuoigatvuođat
6.3.7 Sámiid vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide
6.3 Lasi iešmearrideami vuoigatvuođa resursadimenšuvnnas
63MB Upgrade
6.4.2 Almmolaš norgalaš sámepolitihkka
6.4.4 Sámiid giellavuoigatvuođat
6.4.6 Sámiid vuoigatvuohta luondduriggodagaide
64MB Upgrade
64 MB čálánmuitu
6.5.2 Almmolaš ruoŧŧilaš sámepolitihkka
6.5.4 Boazoealáhusáirrasgottit
6.5.6 Sámiid giellalaš vuoigatvuođat
6.5.7 Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide
6.5 Servodatsoahpamuš sámiiguin rievdaduvvo
65-jahkásaš dáiddar Petteri Laiti gullá sámeduoji bálggesčuolliide.
67) Geahpedat ealáhusdoaimmas, dego lavdnjebuvttadeamis ja ruvkebuvttadeamis, šaddi ekosystemabálvalusaid fuotnáneami, omd. luonddu ja virkkosmahttingeavaheami sihke sámiid árbevirolaš ealáhusaid dáfus vahátlaš birasvaikkuhusaid, erenoamážit čázádat- ja eará suđđamiid, beavttálmahttimin doaibmasuorggi iežas, buoremus tehnihkáin ollašuhtton birasgáhttendoaibmabijuid.
68 MB dahje eanet čálánmuitu
6.8 Oktasaš sámi orgánat ja davviriikkalaš ovttasbargu
Artihkal 6. Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.
Artihkkalis 6 nr. 1 mearriduvvo ahte dakkár konsultemat vuos
báikegottiid artihkkala 6 nuppi lađđasa mielde. Rievttálaš reguleremat šaddet leat
Artihkkal 6 muitala mearrideaddji sátnádagaiguin stáhtaid geatnegasvuođaid sámi
Artihkkal 6 ásaha stáhtii geatnegasvuođa konsultet álgoálbmogiid go jurdda
Sámedikkis leat 39 áirasa, geat válljejuvvojit čieža sierra válgabiires.
6MB Upgrade
6 MB dahje eanet
6 MB čálánmuitu
6 cikcona, bálddalas
6 § Bálkkašumi oažžu geatnegasvuođat
6 Pieski Pentti Ilmari Sámegielat dieđiheaddji Helsset
6 § Hálddahusguovlun suomagiela várás oaivvilduvvojit gielddat Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
6 diimmut
6 liigelođa
700 000 euro) ja OKM:a bušeahttaevttohusa mielde ruhtadeapmi boađálii fásta vuođu nala.
Konsearta, mii ordnejuvvo 70-jagášávvudanjagi gudnin, buktá oktii joavkku juoigiid ja musihkkáriid, geaiguin Áillohaš dagai guhká oktasašbarggu eallimis áigge.
70 evahkkoáiggiid maŋŋá, jagis 2015, Sámediggi almmustahttá jietnabáddemiid cd-skearrun oahppamateriálan nuoraide.
7.10 Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvdna
7.11 Eurohpáráđi nationála unnitveahkadagaid suddjejeaddji
7.12 Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu
7.13 Protokolla nr. 3 mii gullá soahpamuššii Suoma ja Ruoŧa searvamis
7.15 ON konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođas
7.16.2 Iešmearridanvuoigatvuohta kollektiiva olmmošvuoigatvuohtan
7.16 Iešmearridanvuoigatvuohta
7.17 ON-cealkámuša vuođđohápmi álgoálbmogiid vuoigatvuođain
720 čd buorre kvalitehta ovttaguvllut
720 čd mikrogođán ovttaguvllut
720 čd njealljegeardán ovttaguvllut
720 čd Full Overlap ovttaguvllut
7.2 Iešmearrideapmi sisriikalaš mearrádusstruktuvrraid bokte
7.2 Doabačielggadeapmi - vealahusdoaba
72 MB dahje eanet čálánmuitu
7.3.2 Konsultengeatnegasvuohta, álgoálbmogiid vuoigatvuohta beassat searvat
7.3.7 Oktavuođat ja ovttasbargu riikkarájiid rastá
7.3 ILO-soahpamuš nr. 169 iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja
7.4.4 Olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi gieđahalai Suoma, Norgga ja Ruoŧa
7.4 ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra
75. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamiid sámeálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa sihke duođalut váikkuhanvejolašvuođaid ollašuhttima várás sin guoski mearrádusbargama oasil.
7.5 ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra
7.6.2 Nállevealaheami lávdegotti opplaš árvalusat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
7.6.3 Nállevealaheami lávdegotti dárkomat ja árvalusat sámi eatnamiid ja
7.6 ON konvenšuvdna buotlágan nállevealahemiid heaittiheamis
7.7.5 Mánáidlávdegotti árvalusat álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra
77. Davviriikkat galggašedje ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešráđđenbargguid.
7.7 ON konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra
78) Stivret davvi meahcceguovlluid ja suodjalanguovlluid eanageavaheami sihke luondoturismii ja luonddu máŋggahápmásašvuhtii vuođđuduvvi ealáhusdoaimma roahkasmahttimiin máŋggahápmásašvuođa dorvvasteami ja iešguđet beroštumiid oktiiheiveheami.
7.8 ON konvenšuvdna buotlágan nissonvealahemiid heaittiheamis
79) Ovddidat boazodoalu dálve- ja geasseguohtuneatnamiid lonohallama ja láiddoninventeremiid guohtuneatnamiid gierdannávccaid dorvvasteami dihtii oktasašbarggus bálgosiiguin, váldimin vuhtii ášši guoski dutkandieđu, sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu ja eará boazodollui laktáseaddji dieđu.
7.9 UNESCO-konvenšuvdna vealaheami vuostá oahpahusas
7 - Doavttergalledeapmi ovdadivššus čieža beaivvi siste Jus dikšunveahka árvvoštallá ahte ovttaskas dárbbaha deaivat doaktára galgá oažžut áiggi čieža beaivvi siste, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážis dehe veahkadoaktáris.
Artihkkal 7 addá maid álgoálbmogiidda vuoigatvuođa, dan muddui mii lea
Artihkal 7. Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa.
Artihkal 7. Buohkat leat lága ovddas dássásaččat ja almmá mangelágán vealahusa haga lea buohkain vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa. Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.
Artihkkal 7 cegge vuosttamuš lađđasis gildosa vealaheames sámi álbmoga ja
Artihkkal 7 nanne ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežaset
7- lođát boastaboksa
Geassemánu 7. beaivve Vuottesjávrres
7MB Upgrade
7 § Eará gielddat go dat mat almmuhuvvojit 6 § sáhttet maŋŋel almmuheami oažžut gullat hálddahusguvlui suomagiela, meängiela dahje sámegiela várás.
Maŋemuš 7 beaivvi
7 sámediggelahtu gáibádus ovddiduvvui juo giđđat, muhto gáibádusa sulalaš ja gehppes sisdoallu dagahii vuđolaš smiehtadeami muđuidge badjelmeare barggahuvvon sámedikki hálddahussii ja stivrii, daningo gáibádusas ii ovdanbuktojuvvon mihkkege ákkaid manin stivra ja ságadoalli galggale earuhuvvot ja mot stivrra doaibma galggalii árvvoštallojuvvot.
7 § Njuolggadusaid nuppástuhttin
7 liigelođa
7zip
8:00-8:30 Iđitgáffe 8:30-8:40 Seminára rahpan Sámedikki kulturlávdegotti várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso
80dictionary variant
8:40-9:00 Sámiid immateriálalaš kulturárbbi suodjaleapmi Suomas Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi
84) Mielde maiddái luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš sápmelaččaid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima joatkit barggu ILO:a eamiálbmogiid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserengáibádusaid čilgema várás ráđđehusprográmma ulbmila mielde sihke loahpahat Davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiid.
84. Luondduriggodagaid ávkingeavaheami sámeguovlluin vejolažžan dahkki láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš mekanismmat galggašedje leat heivvolaš riikkaidgaskasaš norpmaid mielde, maiddái dalle, go dat gusket dáid doaimmaid váikkuhusaid čuozáhahkan leahkki eamiálbmotservošiid áššáigulavaš gullama sihke eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama, váikkuhusaid láivudeapmái dárbbašuvvon doaimmaid, buhtadusaid ja ávkkiid juohkima.
85. Davviriikkat galggašedje sámedikkiin ráđđádallamiin koordineret doaibmabijuid, maiguin geahččaluvvo dálkkádatnuppástusa vahátlaš váikkuhusaid goahcan sámiide.
85) Ráhkkanat váldit atnui CBD-oktasašsoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan indikáhtoriid, mat gusket gielalaš máŋggahápmásašvuođa, sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami ja árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid dili ja ovdáneami.
89 mm rullabábir
Artihkal 8. Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut ulmmálaš veahki dohkálaš našuvnnalaš duopmostuoluin dakkáraš daguid vuostá mat rihkkot daid vuođđodahkki vuoigatvuođaid, mat leat sutnje addon vuođđoásahusa dahje lága bokte.
Artihkkal 8 siskkilda mearrádusa álgoálbmogiid individuála ja
Artihkkal 8 nanne ahte konvenšuvnna vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat.
(8) VuogádathálddašeapmiName
8j-artihkala ja dan ovddidanbarggu lea deaŧalaš doalahit ovdan riikka siste ja riikkaid gaskasaččat, dasgo dat lasiha maid deattu Supmii beavttálmahttit ja buoridit eanet ahte eanet sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulli árbevirolaš dieđu suoji ", ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.
8 (j) - artihkal lea sápmelaččaid dáfus politihkalaččat beroštahttimus biodiversiteahttasoahpamuša
8 (j) artihkkala sisdoallu čuodjá sulaid ná, dát dieđusge lea eahpevirggálaš jorgalus:
8 (j) artihkkala sisdoallu čuodjá sulaid ná, dát dieđusge lea eahpevirggálaš jorgalus:
8 (j) - ja Ilo-ságastallan Medias leat leamaš viidát ovdan iežas " lapinkylän " gohčodan suopmelaš servviid, vuovdesápmelažžan iežaset gohčodan suopmelaš searvvi ja šállošahtti gal maid sámi mátkedoaibmafitnodatdolliid čállin guoddalus vuoigatvuohtakánslera virgelágádussii.
8 (j) - ja Ilo-ságastallan Medias leat leamaš viidát ovdan iežas "lapinkylän" gohčodan suopmelaš servviid, vuovdesápmelažžan iežaset gohčodan suopmelaš searvvi ja šállošahtti gal maid sámi mátkedoaibmafitnodatdolliid čállin guoddalus vuoigatvuohtakánslera virgelágádussii.
8j-čoakkán ii bastán dán bargat.
8 (j) -bargojoavku álggaha rávvagiid guoskadeami sámi ruovttuguovllu diliide čakčat ja lágidit joatkkaseminára fáttás maiddái čakčat.
8 (j) -bargojoavku gieđahallá čuovvovaš čoakkámisttis ođđa ulbmiliid evttoheami bd-bargojovkui.
8 (j) -bargojoavku gieđahalai čoakkámisttis dáláš doaibmaplánahápmosa ja áššis lei ealaskas ságastallan.
8 (j) -bargojoavkku loahpparaportii leat čatnasan guovddášeiseválddit ja - ministeriijat ja jáhkán, ahte doaibmabidjoevttohusat sáhttet buresge olláhuvvat.
8 (j) -bargojoavkku barggus ja birasministeriijas adnojuvvonai 8 (j):s BM:a ráhkadan juridihkalaččat rievttes jorgalus, mii spiehkasta Finlexa boasttojorgalusas.
8 (j) -bargojoavkku guossin lei uhkivuloš luonddutiippaid (Lutu) doaibmaplána válmmaštalli bargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja duoddarat-áššedovdibargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi.
8 (j) -bargojoavku lea evttohan, ahte dáid ulbmiliid lassin váldojuvvole jagiide 2011-2016 ođđa ulbmilat, mat livčče olláhuhttimis.
8 (j) -bargojoavkobargan barggaha sámedikki, muhto artihkal 8 (j):a olláhuhttin lea sápmelaččaide hui dehálaš.
8- loađát boastaboksa
8 bissovaš fuolas " dan ráddjejuvvon vuogis, man mielde sámediggi oažžu oassálastit mearridanproseassaide, mat gusket sápmelaččaid eatnamiidda ja árbevirolaš ealáhusaide ".
8 bissovaš fuolas "dan ráddjejuvvon vuogis, man mielde sámediggi oažžu oassálastit mearridanproseassaide, mat gusket sápmelaččaid eatnamiidda ja árbevirolaš ealáhusaide ".
8- loađát boastaboksa (bardá, juohká, čohkke)
8- loađát boastaboksa (boastaboksadoaibmanvuohki)
Kapihttalis 8 gieđahallojuvvo dat, ahte sáhttetgo sámit leat oasálaččat konvenšuvdnii.
8MB Upgrade
8 MB čálánmuitu
8 § Ovttaskasain lea riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela iežaset njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain ovttain hálddahuseiseváldiin man geográfalaš doaibmaguovlu ollát dahje muhtin muddui oktiivástida unnitlogugiela hálddahusguovlluin.
8 liigelođa
9:00-9:20 Sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleapmi Suomas Sámemusea Siidda hoavda Tarmo Jomppanen
9.00 - 9.40 SÁMEGIELAT SOSIÁLA- JA DEARVVASVUOĐABÁLVALUSAID DORVVASTEAPMI JA OVDDIDEAPMI SODEOĐASTUSAS Sosiála- ja dearvvasvuođaministeria (ovddasteaddji almmuhuvvo maŋŋá)
90 - Galledeapmi spesialiserejuvvon divššus 90 beaivvi siste Jus oažžu sáddehusa spesialiserejuvvon dikšui galgá oažžut galledeami 90 beaivvi siste.
90 - Dikšun álggahuvvon 90 beaivvi siste Dikšunmearrádusa maŋŋel, ovdamearkka dihte čuohpadeami, ovttaskas galgá oažžut áiggi 90 beaivvi siste.
9:20-9:45 Sámeduodji ja dan servodatlaš hástalusat Sámi Duoji ságajođiheaddji Rauna Triumf
9.2 Konvenšuvnna bajilčála
9:45-10.05 Sámi juoiganmusihkka juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars
9.4 Guhtege mearrádus
9.50 - 10.05 BOAHTTEVUOĐA BÁLVALUSAT SÁPMELAČČAID KULTUR-IEŠRÁĐĐEMA JA VUOĐĐOVUOIGATVUOĐAID DÁFUS OAIDNIMIIN Tiina Sanila-Aikio, ságadoalli, Sámediggi
96 MB čálánmuitu
Artihkal 9. Ii oktage galgga sahte sivas gitta váldojuvvot, giddagassii biddjojuvvot dahje riikkabáhtarussii áddjojuvvot.
Artihkkal 9 geatnegahttá stáhtaid čájehit heivvolaš gudnejahttima sámi árbe
9 § Olggobealde hálddahusguovllu lea ovttaskasain riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela njálmmálaš ja čálalaš oktavuođain hálddahuseiseválddiid áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus ášši sáhttá gieđahallojuvvot bargoveagas mii hálddaša unnitlogugiela.
9 Länsman Asko Tapani Badjealmmái, fitnodatdoalli Ohcejohka
Kapihttalis 9 leat mearkkašumit konvenšuvdnaárvalusa artihkkaliidda.
9MB Upgrade
"9 § Šiehtadallangeatnegasvuohta.
9) Suoma sáttagottis.
9WM- vuođđoduvvon lásegieđahalli, mas lea virtuella šearpmat ja jođánisboalutName
9WMComment
9 liigelođa
A0paper size
A10paper size
A1paper size
A1 málle (válljeláhkái)
A2gielaid oahpahusa guoski gávpoga mearrádusaid ja oahpahusministeriija ásahussii gulli njuolggadusa ŠIežas eatnigiela oahpahusa stáhtadoarjjaŠ seammaáigásaš čuovvun lea dolvon dillái, mas sámegiela oahpa husa joatkašuvvan orru veadjemeahttun.
A2gielaid oahpahusa guoski gávpoga mearrádusaid ja oahpahusministeriija ásahussii gulli njuolggadusa ŠIežas eatnigiela oahpahusa stáhtadoarjjaŠ seammaáigásaš čuovvun lea dolvon dillái, mas sámegiela oahpa husa joatkašuvvan orru veadjemeahttun.
A2- bovdehus
A2paper size
A3paper size
A4, ránesivnnit
A4Name
A4paper size
A5paper size
A6 goarta
A6paper size
A7paper size
A8paper size
A9paper size
A
All letters of the alphabet (in upper/ lower case pairs), followed by numbers
City in Jylland Denmark
AAC- jietna
Sierralágán oainnut ja jurdagat leat ovdanbuktojuvvon jagiid mielde teknologalaš ekologalaš
dehálaš, ahte sáhtáleimmet gárgehit maid sámi kultuvrra ovddideami várás seammalágán
Alfabehtalaš listuStyle name
Description
Alfabehtalaš ortnegis
Alfabehtalaš
& Sortere alfabehtalaččat
City in Manitoba Canada
City in Jylland Denmark
Bárru
Name
Iđiságastallamiin jotkkiimet ságastallama sámegiel bálvalusain ja sámi girkoárbevieruid dikšumis.
Álbmotbeaiiđit oassálasten sámi oahpahusguovddáža, sámedikki ja sámi musea Siidda oktasaš seminárii Sápmelaš 2009.
Iđitbeaivi joatkašuvvá geahčalmasain sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaide ja sámegiela virtuála- ja gáiddusoahpahussii.
Iđitbeaivve gullat sámiid rádjeoktasašbarggu guoski láhkaásaheami dáládiliin ja sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusođastusas.
Jietna- ovdačájeheapmiName
JietnagieđahalliGenericName
* Jienanannen * Báddenvejolašvuohta
Heivet čuojaheami
Jietnačuojahanovttadat% 1 ii doaimma. Geavahan% 2 dan sajis.
dvd navigation
playback menu
General, as title of window
@ info: whatsthis
& Jietnadássi:
Jietnadássi
& Jietnadássi:
Váldojietnadássi
Lea maiddái vejolaš jienastit reivve bakte dehe sáddet soapmása jienastit du ovddas.
Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain.
Jienasteaddjis lea vejolašvuohta seammaláhkai go almmolaš válggain jienastit aitosaš válgabeaivve sotnabeaivve 4.10.2015 dmu 10.00-18.00 válgabáikkiin dan sámiid ruovttuguovllu gielddas, mii lea merkejuvvon válgalogahallamii su ruovttugieldan.
Jienasteapmi
Jienasteapmi áirrasa bakte dáhpahuvvá sullii seammáláhkai go reivve bakte muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. "
muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon daidda geat leat áigun jienastit válgalanjas muhto leat eastašuvvan válgabeaivvis. "
Jienasteami maŋŋel stivra mearridii, ahte ii cealkke áššis.
Jienastanbiillat bohtet maiddái válggaide ja sáhttit bálvalit jienasteaddjiid ain buorebut, " válgalávdegotti ságajođiheaddji muitala.
Jienastanbiillat bohtet maiddái válggaide ja sáhttit bálvalit jienasteaddjiid ain buorebut, "válgalávdegotti ságajođiheaddji muitala.
Jienastanortnet ferte rievdaduvvot, vai dánsullasaš áššit eai beasa šat dáhpáhuvvat.
Jienasteapmi.
Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit.
Oainnát jienastangoarttas majn válggain sáhtát jienastit.
Jienastangoarttas gávdnojit du persovnnalaš dieđut ja das čuožžu maiddái makkár válggain don beasat jienastit, goas ja gos.
Jienastangoarta sáddejuvvo dan čujuhussii gos leat čálihuvvon.
Jienastangoarta gáibiduvvo álo ovdagihtii jienasteamis.
Jienastanproseanta bázii vuollegažžan ja válggaid áigge begge leamaš stuora buncaraggát jienasteamis miehta sámi ja dan olggobealdenai.
Jienasteapmi áirrasa bakte
Jienat
Jietna
Álggus don oahpat muhtun sáni kveanagillii: Hyvvää päivää. Čájáhusa eará jienat muitalit kveanaid árbevieruid, birgejumi ja eallima birra.
Audio
Jietna-CD
Jietnamodus
Jietna- CD: atComment
JietnaComment
jietna DVD
JietnadoaimmaheaddjiName
notifications
Danin jietnačájáhusa heive bures guldalit justa dán sáles.
@ item: inlistbox No sound
Jietna- ja čuovgaolbmo bálká mávssahuvvo dilálašvuođa ordnejeaddjis bargojuvvon diimmuid mielde.
Jietna - ja video- IDEName
Jietna
Máiza-Bier Ánde
Name
Jietnagoarta
Comment
Comment
Signálaheivehusat
& Jietnasignála
Divgasignála sáddejuvvui oaidnemeahttun bargovuorusName
Divgasignála sáddejuvvui oainnus bargovuorusName
Divga oaidnemeahttun bargovuorusComment
Divga oainnus bargovuorusComment
JietnasignálaName
& Signála
JietnamixerName
JietnaseagoheaddjiGenericName
riikka sámit geain lea dábálaš jienastanvuoigatvuohta, galget dan leat válljen.
Jietnavuoigadahtton leat sápmelaččat, geat leat merkejuvvon sámedikki válgalogahallamii.
Jietnavuoigadahtton olbmuid lohkomearri Sámi Parlamentta ja Sámedikki válggain 1972-2007.
Jus dus lea njuolggus jienastat golbma dehe njeallje válggain, de jienastat Girkočoahkkin- ja bismágotti áirrasgotti válggain ja maiddái ovtta dehe guovtti báikkálaš válggain dan mielde jus searvegoddi gullo searvegoddeovttastussii vai ii.
Jietnavuoigadahtton olmmoš sáhttá jienastit máhcahemiin válgaáššebáhpáriid poastta bokte nugo ovddit válggain.
Jietnavuoigadahtton sáhttá maiddái máhcahit iežas válgaáššebáhpáriid persovnnalaččat 21.9. -2.10.2015 gaskasaš áigge válgalávdegotti doaimmahahkii: Anár, Sajos, Menesjärventie 2 A.
Jietnavuoigadahtton sápmelaččat leat maiddái válgagelbbolaččat ja sáhttet álgit válggain evttohassan.
jienastanvuoigatvuođa haga.
KDE jietnačuojan
Jietnastellenbáikki ja studio biergasiid oažžu dušše dálu bargoveahka geavahit.
Äänitekniikasta huolehti Eetu Suominen Inarista.
Ii sáhttán viežžat jietnafiilla
JietnadiehtuName
Báttit ja stoahkanrávvagat báhcet olles Sámeguovllu skuvllaide ja beaiveruovttuide oahppamateriálan.
Báttiid sihke daidda gullevaš rávagirjjážiid vehkiin ožžojuvvojit skuvllaid ja beaiveruovttuid oahpahussii lasi sámegielat lávlagat ja stoahkamat ja maiddái juigosat.
Jietnadoarjja
Bádden ja buvttadan: Yle Sámi Radio jaSámi skuvlenáššiidráđđi 1989
Báddenmonitor
RecMon
JietnabáddejeaddjiName
Volume of noise
Don, geas lea njuolggus jienastit, oaččut jienastangoarttat ruktui boasttain maŋemusat borgemánu 31. beaivvi.
Jietna ja Video
áššis, mii guoská iežas dehe iežas ovddu sámiid ruovttuguovllu suohkaniid ja stáhta eiseválddiid
Jienaidrehkenastin álggahuvvo válggaid álggaheamis viđát vahku vuossárgga.
Helena Valkeapää, Seija Guttorm, govaid sárgon Aletta Ranttila
Áppes Min meahci máidnasat
Nuorgam Anne
City in Jylland Denmark
Hui alla
vuostálagaid.
Game difficulty level 8 out of 8
unit-format
Aaron J. Seigo
Aaron J. Seigo@ info: credit
lea árdnaáiti, ja gielamet mielde bastit áiccadit ja soaitit maid vuogáiduvvatge dálkkádatrievdamii
Ásia/ Aden
india. kgm
Ásia/ Almaty
Ásia/ Amman
Ásia/ Anadyr
Ásia/ Aqtau
Ásia/ Aqtobe
Ásia/ Ashgabat
Ásia/ Ashkhabad
Ásia/ Baghdad
Ásia/ Bahrain
Ásia/ Baku
Ásia/ Bangkok
Ásia/ Beijing
Ásia/ Beirut
world_ continents. kgm
Ásia/ Bishkek
Ásia/ Brunei
Ásia/ Calcutta
Ásia/ Choibalsan
Ásia/ Chongqing
Ásia/ Chungking
Ásia/ Colombo
Ásia/ Damascus
Ásia/ Dacca
Ásia/ Dhaka
Ásia/ Dili
Ásia/ Dubai
Ásia/ Dushanbe
Lulli- ÁsiaName
Ásia/ Gaza
Ásia/ Harbin
Ásia/ Hong_ Kong
Hong Kong
Ásia/ Hovd
Ásia/ Irkutsk
Nuorta- ÁsiaName
Ásia/ Jakarta
Ásia/ Kolkata
Ásia/ Jayapura
Ásia/ Jerusalem
Lullenuorta- ÁsiaName
Ásia/ Kabul
Ásia/ Kamchatka
Ásia/ Karachi
Ásia/ Kashgar
Ásia/ Katmandu
Guovddáš- ÁsiaName
Ásia/ Krasnoyarsk
Ásia/ Kuala_ Lumpur
Ásia/ Kuching
Ásia/ Kuwait
Ásia/ Macao
Ásia/ Macau
Ásia/ Magadan
Ásia/ Makassar
Ásia/ Manila
Ásia/ Muscat
saudi_ arabia. kgm
Ásia/ Nicosia
Ásia/ Novosibirsk
Ásia/ Omsk
Ásia/ Oral
Ásia/ Phnom_ Penh
Ásia/ Pontianak
Ásia/ Pyongyang
Ásia/ Qatar
Ásia/ Qyzylorda
Ásia/ Rangoon
Ásia/ Riyadh
Ásia/ Saigon
Ásia/ Sakhalin
Ásia/ Samarkand
Ásia/ Seoul
Ásia/ Shanghai
Ásia/ Singapore
Singapore
Ásia/ Taipei
Ásia/ Tashkent
Ásia/ Tbilisi
Ásia/ Tehran
Ásia/ Thimbu
Ásia/ Thimphu
Ásia/ Tokyo
Ásia/ Ujung_ Pandang
Ásia/ Ulaanbaatar
Ásia/ Ulan_ Bator
Ásia/ Urumqi
Ásia/ Vientiane
Ásia/ Vladivostok
Ásia/ Yakutsk
Ásia/ Yekaterinburg
Ásia/ Yerevan
" ađa " vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
" ađa " vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
"ađa" vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
"ađa" vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
AbaAzar short
Aban
Abana
Abaof Azar short
ABAPLanguage Section
City in British Columbia Canada
ABC@ action
AÁBCČDĐEFGHIJKLMNŊOPQRSŠTŦUVWXYZŽÆÄØÖÅAll of the letters of the alphabet, lowercase
aábcčdđefghijklmnŋopqrsštŧuvwxyzžæäøöåNumbers and characters
abc@ item: inmenu uppercase abc lists
ABCLanguage Section
City in Washington USA
AbhásiagiellaName
City in Ivory coast
City in Texas USA
AbiWordGenericName
AbiWord- sisafievrridansilliFrameset name
Aborta mearkkaša gaskaduhttit áhpehisvuođa.
italy. kgm
Absoluhtta nummir (eavttolaš)
component is executable
emirates. kgm
world. kgm
philippines. kgm
world. kgm
dominican_ republic. kgm
star name
Acc
accelerator
philippines. kgm
brazil. kgm
greece_ prefectures. kgm
iran. kgm
romania. kgm
world. kgm
ACE
star name
ACL- ortnet:
ACL- čujuhus
ACL- čujuhusat:
ACOSH (Desimálaárvu)
ACOS (Desimálaárvu)
CONVERT () - funkšuvdna dieđiha nuppástusa nuppi mihtidanvuogádagas nubbái.
ACOT (Desimálaárvu)
ACPI
Acrobat- loganGenericName
star name
ACsubtraction
@ action
@ action: button
@ action: button Reset ALL tabs
@ action: button Reset the CURRENT tab
Action description
Ii sáhttán ráhkadit doaimma.
Formáhttamálejeaddji@ action
Action for sun control dialog
Action for toggling
Ii sáhttán ráhkadit doaimmajoavkku.
Lasit sáhcolinnjá@ action
Action name
ActionScript 2. 0Language
Region/ state in Australia
star name
D
City in Minnesota USA
AdaLanguage
City in New Brunswick Canada
City in Massachusetts USA
Heivehuvvon hybriida
Heivehuvvon sahtedohko
Adar
Adara
AdarEthiopian month 4 - LongName
AdaraEthiopian month 4 - LongNamePossessive
Adar I
Adar II@ item Calendar system
" ađa " vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
"ađa" vuittii Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu
AdBlocK- sillitComment
world. kgm
City in Eure- et- Loir France
adds a copy number to a generated name if the name already exists, for instance 'copy of Foo 2' if 'copy of Foo' is taken
australia. kgm
City in South Carolina USA
City in Ontario Canada
star name
star name
Adium mojánfáddáComment
Adjágas loaiddastii Vancouver olympiagilvvuid kulturprográmmas ja lea erenomáš bivnnut joavku nu ruovttueatnamis Norggas go riikkaidgaskasaččatge.
Adjágas laktá musihkas davvisápmelaš juigosa ja modearna musihka šuoŋaid.
Adjektiivvat: attribuhttan dahje predikatiivan veardidemiin.
The grammatical type of a word
Adobe Deflate
ADP
Constellation name (optional)
The grammatical type of a word
AED
AEWM++Comment
AEWMComment
AFA
AfárgiellaName
Afghani
Afganistan
Name
AfghanistanName
world. kgm
afghanistan. kgm
azerbaijan. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
denmark_ counties. kgm
emirates. kgm
georgia. kgm
greece_ prefectures. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
malaysia. kgm
mexico_ states. kgm
mongolia. kgm
philippines. kgm
portugal_ regions. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
tajikistan. kgm
turkey. kgm
turkmenistan. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
world_ continents. kgm
zambia_ districts. kgm
africa. kgm
algeria. kgm
angola_ provinces. kgm
azerbaijan. kgm
bhutan. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
brazil. kgm
bulgaria. kgm
cameroon_ departments. kgm
catalonia_ comarques. kgm
chile. kgm
china. kgm
colombia. kgm
costa_ rica. kgm
cuba. kgm
cyprus. kgm
czech. kgm
dominican_ republic. kgm
ecuador. kgm
egypt. kgm
estonia. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
georgia. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
guyana. kgm
honduras. kgm
hungary. kgm
hungary_ regions. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
iran. kgm
italy. kgm
kazakhstan. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
manipur. kgm
new- zealand. kgm
oceania. kgm
peru. kgm
philippines. kgm
portugal_ provinces. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
south_ africa. kgm
southkorea. kgm
spain. kgm
spain_ provinces. kgm
sudan. kgm
suriname. kgm
sweden. kgm
switzerland. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
ukraine. kgm
uruguay. kgm
uzbekistan. kgm
venezuela. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
westbengal. kgm
yemen. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Afrikánsgiella
AfrikánsgiellaName
Afrihkás bohciidan ebola-kriisa lea dahkan ášši hui áigeguovdilin. "
Afrihká/ Abidjan
Afrihká/ Accra
Afrihká/ Addis_ Ababa
georgia. kgm
world_ continents. kgm
Afrihká/ Algiers
Afrihká/ Asmara
Afrihká/ Asmera
Afrihká/ Bamako
Afrihká/ Bangui
Afrihká/ Banjul
Afrihká/ Bissau
Afrihká/ Blantyre
Afrihká/ Brazzaville
Afrihká/ Bujumbura
Afrihká/ Casablanca
Afrihká/ Ceuta
Afrihká/ Pretoria
china. kgm
Afrihká/ Conakry
Afrihká/ Dakar
Afrihká/ Dar_ es_ Salaam
Afrihká/ Djibouti
Afrihká/ Douala
Afrihká/ El_ Aaiun
Lulli- AfrihkáName
brazil. kgm
Afrihká/ Freetown
Amerihká/ Fredericton
Afrihká/ Gaborone
Afrihká/ Harare
Afrihká/ Johannesburg
Afrihká/ Cairo
Afrihká/ Kampala
Guovddáš AfrihkáName
Afrihká/ Khartoum
Afrihká/ Kigali
Afrihká/ Kinshasa
Afrihká/ Lagos
Afrihkkálaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
Oarje- AfrihkáName
Afrihká/ Libreville
Afrihká/ Lome
Afrihká/ Luanda
Afrihká/ Lubumbashi
Afrihká/ Lusaka
Afrihká/ Malabo
Afrihká/ Maputo
Afrihká/ Maseru
Afrihká/ Mbabane
Afrihká/ Mogadishu
Afrihká/ Monrovia
Afrihká/ Nairobi
Afrihká/ Ndjamena
Afrihká/ Niamey
Afrihká/ Nouakchott
Afrihká/ Ouagadougou
Davvi- AfrihkáName
Afrihká/ Porto- Novo
Afrihká/ Sao_ Tome
Afrihká/ Timbuktu
Afrihká/ Tripoli
Afrihká/ Tunis
colombia. kgm
Afrihká/ Windhoek
AfterStep Classic, lásegieđahalli ráhkaduvvon AfterStep 1. 1 vuođulName
AfterStepComment
Ođđasit
ArgentinaName
Name
Annotation tool
Name
Ägypten ja Kroupware prošeaktajođiheapmi
Ahda
Muhto áŧestus lea juoga eanet go dát juohke beaivásaš leabohisvuohta. Mii soaitá dárkkuhit hoahpu.
Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin.
Muhto álo lea vejolašvuohta deaivat soapmása oažžun dihte vástádusa jearaldagaide.
Ii leat mangelágán čielga rádji dán soarttat áŧestusaid gaskkan.
Dat gohčoduvvo vuordináŧestussan.
Olmmoš ii álo dieđe manin oažžu áŧestusa
Áŧestus sáhttá šaddat maid olbmo dieđikeahttá manin, dehe áššiin main jurddaša eai galggale addit áŧestusa.
Dat sáhttá šaddat go olmmoš vásiha soames váttis ášši, dego ahte soamis gean buot dovdet jápmá.
Áŧestusas sáhttá beassat luovos.
Láve veahkehit muitalit áŧestusas soapmásii gean olis dovdá iežas oadjebassan.
Olmmoš sáhttá lohkat áŧestusas dehe oažžut guigosiid earáin, ovdamearkka dihte interneahtas.
Olmmoš sáhttá maid oažžut veahki gávdnat vuogi beassat áŧestusas.
Olmmoš sáhttá badjánit ihkku ja dainnalágiin oažžut nahkáriid gaskaduvvát, dehe oažžut ila unnán nahkáriid.
Go lea áŧestus dovdá iežas balus ja leaboheapmin.
Áŧestus leat reakšuvnnat nearvasystemas maid ii sahte stivret ieš.
Áŧestus dagaha ahte olmmoš nohkká heajubut.
Áŧestus áŧestusa dihte
Olmmoš ii galgga juhkat viinni dehe váldit gárrenmirkkuid áŧestusa unnideapmái.
Dehe jus soamis lea leamaš baháguren neahtas, dehe geahččalan beahttit dehe ávkkástallat suinna.
Áŧestus sáhttá dovdot iežálágánin sierra gerddiid.
Áŧestus sáhttá addit garra dovdduid ja reakšuvnnaid gorudis ahte olmmoš sáhttá jáhkkit ahte jápmá dehe šaddá jallan.
Sáhttá dovdot oppa gorudis
Áŧestus sáhttá dovdot balddihahttin.
Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.
AHDLLanguage Section
Áhkuid ja ádjáid máilbmi gáibidii mánás eanet.
Geatki lea leamaš áibbas ráfáidahtton ealli jo 30 jagi.
gáržžes mearkkašumis - ealáhusat main lea čielga sápmelašvuohta - eai leat áidna
Åland sullotName
Ålándda vealahanáittardeaddji
City in California USA
Etniin ja mánáin lea vuoigatvuohta sierralaš ovddasmorrašii ja veahkkái.
Eatnigiellan hálan suomagiela ja nuortalašgiela gullen dušše beare iežan áhku njálmmis.
Mu eatnigiella lea davvisámegiella, man lean oahppan báldalagaid suomagielain.
Mu eatnigiella lea sámegiella, suomagiela ohppen go gehččen televišuvnnas Mumeniid.
Mu eatnigiella lea suomagiella ja lean lohkagoahtán sámegiela vuolledásis.
Mu eatnigiella lea suomagiella, ja máhtánge nuortalašgiela dušše muhtun cealkaga veardde, muhto ádden giela vehá eanet go hálan.
Eatnigiela goalmmát luohká oahppagirjji Gollegiellan 3 lea Kaaren Kitti ráhkadan.
Eatnigiela lassemateriála giela oahpahussii, sierra- ja giellalávgunoahpahussii.
Eatnigiela merken álbmotdiehtovuogádahkii
Eatnigiela lassemateriála
Eatnigiela lassemateriála - Skuvlaradio máinnasráidu
Čállima ráva- ja movttiidahttingirji
eatnigiela oahpahusa.
Eatnigiela oahpahussii laktása lassin suomagiela oahpa hus, mii dárkkuha eatnigiela oahppodiimmuid juohkima sáme ja suomagielaid gaskan.
geatnegas lágidit eatnigiela oahpahusa jos ii leat dasa heivvolaš oahpaheaddji.
Eatnigiela oahppamaterála
Eatnigiella lea divraseamos árbevierru, man mii sáhttit addit iežamet mánáide.
Eatnigiella lea olbmo čanus iežas kultuvrii, identitehtii ja sohkii.
Eatnigielat bálvalusaid buvttadeapmi lea goittotge láhkaásaheamis meroštallojuvvon buot Suoma gielddaid vuođđodoaibman.
eatni bealde anáraš ja eatni ruoktogilli Njellim leamaš álo dehálaš báiki
Ovddit bloggas geahčadin maid Nuorta- ja Davvi-Suopma - bargojoavkku bargobohtosiid.
Ovddit evttohusas sámediggi livččii ožžon nammadit golbma ovddasteaddji, main okta livččii galgan ovddastit nuortalaččaid, okta eahpemearálaš báikkálaš sápmelašbeali ja dušše ovtta iešráđalaččat, iige sámediggi livčče ožžon nammadit áššedovdi obanassiige.
- Ovdal ráhkaduvvon álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuohtaraporttat leat leamaš hávil ovtta stahtas, gos dávjá orrot máŋggat álgoálbmogat.
Ovdalnai dego boahtteáiggenai ovttaskas sápmelaččat leat sáhttán ja sáhttet ain dahkat sámediggái álgagiid, muhto sámedikkis ii leat lága geatnegasvuohta vástidit daidda.
Veaháš ovdal aviissas buktojuvvui ovdan, ahte leanaráđđehusa sierra virgeolbmot duvdet dákkár evttohusaid.
Ovdal NRK Sámirádio lea dahkan mus oalle olu ođđasiid ja dađi bahábut otná ášši fáddáge ii spiehkkasana ovddit NRK Sámi radio ođđasiin.
Ovdal mearridanváldi lea leamaš siiddaid sogain.
Ovdalaš áiggi sámit maid ožžo nuvttá reseaptadálkasiid, muhto gieskat dat ortnet heaittihuvvui.
Ovdal dutkan sámiid birra, nugo dutkan eará
Ovdal doalahuvvui diehtu seksualálaš veagalváldima birra dávjá jávvásis.
Árabut dán čavčča son dieđihasttalii biodiversiteahttasoahpamušas ja mot soahpamuš galggalii su oainnu mielde dulkojuvvot.
Ovdal dievasčoakkámis lea bukton ovdan, ahte šiehtadallansáttagoddi ii ovddastivčče buot sámi joavkkuid.
Ovddit bloggain lean muitalan iežan oassálastimis Unesco áššedovdiseminárii Monacos.
Ovddit sámediggeválggain ii leat bearehaga bargojuvvon almmolaš válgabargu, iige almmolaš ságastallamis leat leamaš sáhka das, makkár áššiid evttohasat hálidivčče ovddidit sámedikkis ja mii lea evttohasaid oaidnu árbevirolaš ealáhusaide, skuvlejupmái, sámegiela sajádahkii, sámedikki sajádaga ovddideapmái ja eananvuoigatvuođaide.
Ovddeš sámenuoraid dáiddadáhpáhusaid raporttat leat oaidnimis dás.
Ovddit geavat, mas sápmelaččain lei iežas sierra suvdilis gárganeami prográmma, ii doaibman.
greece. kgm
Fáddán Kulturpárka.
Fáddán lei ee. alimus lobálaš mearrideapmi ja čoakkámis gulaimet eanan- ja meahccedoalloministeriija boazoáššiid vásttolaš ossodathoavdda Pentti Lähteenoja.
Fáddán lea sámedikki válgavuogádaga gárgeheapmi.
Fáttáid mielde
lea lága § 21 mielde nu, ahte vealaheaddjin áššáskuhttojuvvon dat galgá čájehit ahte
Fáddái laktáseaddji ovdaságat fállet refleksiivvalaš sámeperspektiivvaid sihke sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeapmái, dearvvasvuođaovddideapmái ja sámiid dearvvasvuođadillái guoski guovddáš gažaldagaide deattuhemiin erenomážit kultuvrralaš perspektiivva.
Fáttá "makkár mearkkašupmi sámemusihkkas ja sámegielat musihkkas lea nuorra sápmelaččaid identitehtii.
Fáttá "makkár mearkkašupmi sámemusihkkas ja sámegielat musihkkas lea nuorra sápmelaččaid identitehtii.
Geahča maid
Fáddá
Fáddá:
Fáddálinnjá
Su movttiidahttet dakkár fáttát go globála márkanekonomia ja dan dagahan ekonomalaš kriisa ja vuostálasvuohta luonddu dássedeattuin.
Fáddán ledje "hutkás duodji ", silbabarggut, govaid gieđahallan, gákti, band - čuojaheapmi ja rap - musihkka.
bargomearrádus lea viiddis. Listu dain ávdnasiin maid konvenšuvdna sáhttá reguleret,
Fáddá lea hui áigeguovdil Ruošša stáhta doaimmaid geažil.
Fáddá lea ságastahttán olu ja dat lea leamaš ovdan eandalit Davvi-Suoma mediain.
Fáddá lea bures beassan oidnosii, nu ahte in dárbbat dan kommenteret dađi eanet blogistan.
seminára fáddá lea daninassii dađi deháleabbo.
Dát áššit leat barggahan ja barggahit lasi sámedikki, mii gal lei juo ovddalgihtii dieđus.
erenoamáš stuorra ášševiidodaga geažil.
Girjji fáttát leat váldojuvvon dálá áiggis, muhto doppe gávdno maiddái diehtu boares anáraš kultuvrras.
FáddáThe authority that issued the SSL certificate
daid áššiid mat odne hehttejit rádjerasttideaddji ovttasbarggu.
njulgejuvvo duohtadilálaš vealaheapmi.
áššiid maid geažil otnáš rájit heađuštit ovttasbarggu.
áigi
Áigi
Áigi
Áigi:
Áigi ovdalgo:
deaŧalažžan oažžut áigái láhkaárvalusa maid Sámediggi sáhttá doarjut.
addámuššan leat ođđa geavadat, juobe publikašuvdna ja prošeavttat.
Diet ii leat gustojeaddji áigi.
Áiggi badjerádji:
Áigeearru Lulli-Koreai lea +7 diimmu.
Áigeearus váhkkaseapmi bisttii guhkit go oba vurdenge.
Ovddit bloggastan čállen Näkkela bálgesa guohtondilis.
Ovdalaš bálkkašumi vuoitit:
hálddahusguvlui leat Árjjátluovvi, Jiellevárri,
Ovdal buot soahpamušoassebealit eai leat ruhtadan riikkaidgaskasaš 8 (j) -bargojoavkku.
Ovdal luossa lea leamaš geaseáigge borramuš, man furkeje dálvái sálteguollin.
Jo ovdal dat lea jorgaluvvon suoma-, eaŋgalas-, duiskka- ja ungáragillii.
Ovdal strategiija čuovusin lea leamaš sámiid suvdilis gárganeami strategiija dehege suvdilis gárganeami strategiija válmmaštallan gáibida maid sámedikkis áŋgiris barggu.
Ovdal ráhkaduvvon materiálat ledje čállinvuogi dáfus juo boarásmuvvan, iige daid sáhttán šat geavahit oahpahusas.
Sáhtát maid ieš sáddet dábálaš reiven vuolláičállon gáibádusa searvegoddái.
Ovddit jagiid ášši lea gieđahallon guovtte geardde: stivra čađahii vuohččan sáttaságastallama, man mielde bušeahtta dievasmahttojuvvui.
Ovddit jagiid sámiid ruovttuguovllus johttáhuvvoje sulaid 10 ohcamuša jahkásaččat.
Áigi ja dáhtonat
Dáhton ja áigiComment
Maŋemuš geardi go geavaheaddji rievdadii dáid iešvuođaid.
Áigemearit:
Áigemearremeattáhus
girjjiid, áigečállagiid, bláđiid ja artihkkaliid.
Áigi geavahuvvo máŋggaláhkai ávkin, ovdamearkka dihte viesuid ja mášeniid divvumii.
Goittot nubbi rehketdoallodárkkisteaddji ja su várreolmmoš galgaba leat Guovddášgávpegámmára (Keskuskauppakamari) dahje gávpegámmára dohkkehan rehketdoallodárkkisteaddji dahje almmolaš hálddahusa ja ekonomiija rehketdoallodárkkistanlávdegotti dohkkehan rehketdoallodárkkisteaddji.
Áigesteamppal
Áigemearri:
Maŋŋá áigemearri:% 1@ action: button
Áigi nogai gaskan - dego dávjá geavvá bargojoavkkuin.
Áigemátkki Suoma historjái, hárjehallangirji
- Áigi lea láddan davviriikkalaš sámesoahpamuša guoski ráđđádallamiid álggaheapmái.
Áigi lea gollan jođánit dáppe New Yorkas ja ihttin lea máhccan Supmii.
Áigi šluhttenbeaivvis
@ info: whatsthis
Dás lea ain hui hohpos áigedávval.
Plánen
Áiggi vuollerádji:
Áigemearri:
Áigeávadat
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
City in Siberia Russia
City in South Carolina USA
Ima lohká ođđa ja boares divttaidis sámegillii ja Miro lávlu oasi teavsttain suomagillii.
aikio (at) samediggi.
Aikio fuopmášahtii, ahte sápmelaččaid vuoigatvuohtasajádaga buorideapmi ii leat eret ovttaskas dáluin.
Aikio tulkon semináras máŋgii namuhuvvon vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eanavuoigatvuohtadutkamušas lei, ahte ođđa dutkamušain figgui dasa, ahte heajuduvvo ovddit dutkamušaid duođaštanfápmu.
aikio-puoskari (at) samediggi.
Dolin go ođđaássit bohte Sápmái eai sii bivdán eaige ožžon veahki girkus - muhto sápmelaččain.
Áiggiid čađa leat mearriduvvon loahppameahttun ollu lágat, mearrádusat, dekrehtat, ukazat mat čuhcet álgoálbmogiidda.
Áiggiid čaña leamaš čielggas dat, ahte riikkaid ráját hehttejit sápmelaččaid ovttasbarggu rájáid rastá.
Ollesolmmoš stivre aktiivvalaččat máná stoahkandilálašvuođaid ja doarju seammás mánáid sámegiela geavaheami.
Ollesolmmoš sáhttá máŋgii fuomáškeahttá hállat mánnái nu, ahte ii doarjjo su vuorrováikkuhuslaš háleštallamii.
Ollesolmmoš galgá diđolaččat giddet fuopmášumi iežas giellageavaheapmái, vai dat livččii nu máŋggabealat go vejolaš.
- máŋgakultuvrralašvuođa áddejumi kurssat.
Ráves olmmožin, dat mearkkaša jus leat deavdán 18 jagi, don oaččut buohccedivššu ja bátnedivššu man it sáhte vuordit.
oahpahusa sámegielas.
NAME OF TRANSLATORS
Rávesolbmot leatge giellaoahppagirjji oktan čuozáhatjoavkun.
Áile-Risten hálidivččiige roahkasmuvvat loaiddasteamis.
Áile juoigá juohke beaivve barggus
Áile-Risten oassálasttii The Voice Of Finland - gilvvu rátkimiidda, mii lei binnáš balddáhahtti vásáhus.
Áile-Risten Holmberg lea bajásšaddan Ohcejogas ja studeren nuoraid- ja astoáiggebargin Roavvenjárggas.
Áile-Ristena bargosaji árgabeaivvis davvisámegiella gullo ja sámekultuvra oidno.
Áillohaš Doahkis loaiddastit Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen.
Áillohaš buvttii juoiganárbái váikkuhusaid jazzis ja eará musihkkastiillain.
Áillohaš buvtii juigosa servodatlaččat dohkkehahttin ja árvvusatnon dáiddavuohkin ja čujuhii juoiganárbbi sodjilvuođa ja ovdáneami.
a. Almmuhus sisttisdoallá idjadeami, mátkkiid ja earenomáš
Ailu muitala, ahte muhtun su musihka ovdanbuktin áššiid sáhttá leat váttis dohkkehit, muhto gávnnaha ahte daid buktin ovdan lea goit vealtameahttun.
Ailu bargagođii iežas mu sihkain logahatáigge, man rájes son muitala mojunjálmmiid ráppán vuos vehá dego suoli ja buoridan jávkkohagas iežas stiilla dakkárin, ahte dan jolgii buktit beaivečuvgii. "
Áillohačča sániiguin " davvelii eat šat beasa ".
Áillohačča sániiguin "davvelii eat šat beasa ".
Áilu lei maid priváhta olmmoš, iige son hálidan ságastallat priváhtaeallimisttis almmolaččat iige obanassiige.
Áillohaš lea lea min álbmotdáiddareamet, muhto sus lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii.
Ailu dahká musihka iežas eatnigillii, davvisámegillii.
Ailu buktá ovdan áššiid luondduálbmoga perspektiivvas.
Ailu Valle musihkka:
Ailu Valle lea 27-jahkásaš sápmelaš rap-musihkar, guhte lea eret Ohcejoga gielddas Gámasmohkis, moatte dálu badjegilážis.
Valle lea loaiddastan viššalit lagamustá Davvi-Suomas, muhto lea johtán loaiddasteamen maid mátta-Suomas ja Dáža bealde.
* Ailu Valle (rap-artista, guhte "ráppe" davvisámegillii; eret Ohcejoga Gámasmohkis)
AimáragiellaName
AIMComment
Aimo Guttorm válljejuvvui Sámedikki láhkačálli virgái
Álo@ action: inmenu
Álo
Álot
Álo ii leat čielggas
Aŋkke mihkkege ákkaid boazomeriid unnideapmái ii leat Suoma sámiid ruovttuguovllus dán dilis.
Áŋkke NRK sámi rádio ođasráhkadeapmi lea konsekveanta mu guovdu ja NRK sámi radio politihkalaš ja journalisttalaš ageanda orru leame hui čielggas.
Goit okta máhpa ja okta fiila leat válljejuvvon. Badjelgeahčá válljejuvvon fiillaid ja čájeha válljejuvvon máhpa sisdoalu
Go lea vejolaš
Go lea dárbu
Álo alde
Álohii galgá gávdnot kompromissa, mas sápmelaččat leat duođalaš vuoittahallit.
Juohke háve go e- boasta iskojuvvo
soft scrolling
Álohii ulbmil lea báhcán ollahuvakeahttá ja nu geavvá dálnai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa 4.9. Lapin Radioi addin jearahallama vuođul.
Gaskkohagaid oažžu imaštallat go čuovvu sámedikki doaimmas ráhkaduvvon ođđasiid.
Gitta maŋimus jagiid rádjái, biodiversiteahttasoahpamuš ii leat duohtan dahkkon daiguin geatnegasvuođaiguin, mat gusket sápmelaččaid.
Sáhttá álo riŋget buohccedikšunrávvemii oažžun dihte ráđi gosa galgá jorgasit.
Ávnnaslaš kulturvuođđu lea leamaš guovdilis doaba sámerievttálaš ovdáneamis.
ávnnaslaš sisdoallu ii sáhte leat vuolit dásis go ILO-konvenšuvnna mearrádusat.
ávnnaslaččat ii leat mihkkege vealahusgieldi mearrádusaid.
kulturvuođu, vai sámiide leat dárbbašlaš ealáhuslaš ja ekonomalaš eavttut maiguin
konvenšuvdna mii čilge stáhtaid ja sámiid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid.
Áššiin mat čuhcet ávnnaslaš kulturvuđđui, nugo areálahálddašeapmái ja eanan
sámi ávnnaslaš resursavuođđu ii hedjon.
Ávnnahis kulturárbi dárkkuha soahpamuša 2 artikla mielde ee. geavadiid, govvádusaid, albmabuktojumiid, dieđuid, dáidduid - sihke daidda gulavaš gaskaomiid, dávviriid, artefavttaid ja kultuvrralaš sajiid - maid servošat, joavkkut ja muhtin dáhpáhusain eaŋkalolbmot dovddastit oassin kulturárbbi.
Ávnnahis kulturárbbi
Ávnnahis kulturárbbi ollái gullet ee:
Immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiseren gáibida dasa lassin doaibmaplána ráhkadeami ja diehttelas resursserema.
Ávnnahis kulturárbbi suodjalansoahpamuš
Ain lea ijahis idja!
Áidna ášši, mas čoakkán šiehtai duhtadahtti mearrádusa, lei ruhtadeami addin geafes riikkaid dálkkádatdoaimmaide.
Ovtta instánsa
Áidna erohus lea ahte davviriikkalaš árvalusas leat dán
Áidna váttisvuohta lei dušše áiggi nohkan gaskan.
Áidna mearrádus, mii luonddusuodjalangearregiin dahkko, lea dan čuovvovaš čoahkkananbáiki.
Áidna sámeeanetlogu gielda Ohcejohka lea manahan sápmelaččaid eanemusat earáid ektui.
Siidačoahkkimiidda besset dušše olbmát searvat.
ja guolástit earágo dalle go boazoealáhus ii árrašuva dan geaži fuopmášahtti ládje.
suodjal dušše árbevirolaš doaibmanvugiid.
nr. 1 lea ráddjejuvvon vealahussii mii lea SP eará addin vuoigatvuođaid ektui.
Dušše Ohcejoga gielddas doaibmá davvisámegielat beaiveruoktu.
dalle okto mearrit sáhttágo sámiid árbevirolaš geavaheapmi dahkat vuođu
Áidna erohus lea ahte " eamiálbmot " - dajaldat sistisdoallá oktavuođa ja gaskavuođa nuppi váldohálddašeaddji jovkui.
Áidna erohus lea ahte "eamiálbmot" - dajaldat sistisdoallá oktavuođa ja gaskavuođa nuppi váldohálddašeaddji jovkui.
star name
City in Nebraska USA
Skuvlla váldoviessu lea Anáris.
It sáhte sihkkut áidna árkka mii lea.
Áiggon evttohit dán sámedikki stivrii ja dievasčoakkámii.
Áiggonnai doalvut čuovvovaš sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma gieđahallama várás maid sápmelaččat hálidit ovttasbarggus - ja leago suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbargu šat sápmelaččaid várás, daningo ovttasbarggus sápmelaččat eai meannuduvvo álbmogin iige máilmmikongreassa julggaštusain leat mihkkege mearkkašumiid stáhtaide.
Comment
air pressure is rising
AisleRiotGenericName
Etniidbeairuohta Mannan bloggačállimis lea juo vássán muhtin áigi.
Eatni bokte lean ožžon beroštumi musihkkii, mii leamaš mu eallimis mielde álo.
Eadni lea njulgestaga meašttir sámedujiin ja lean movtta ahte mus lea ruovttus vejolašvuohta oahpahallat duddjoma.
Eatni bealde gulan Aikio sohkii.
Eadni humai davvisámegiela ja áhččige máhtii dan, muhto vástidii juogaman sivas álot suomagillii.
Etniid-, áhčiid- ja vánhemiidfriijavuođas máhcci bargis lea bargosoahpamušlága vuođul vuoigatvuohta máhccat ovddit dahje dasa buohtastahtti bargui.
Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
Name
A. Iešmearridanvuoigatvuohta
Dás oažžu hui nannosit dan jáhku ahte eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta addá válddi mearridit, dahje goit-ge vejolašvuođa váikkuhit mearrabivddu, dan muddui ja nu guhkás go mearrabivdu lea áššáiguoski eamiálbmogiid árbevieru ealáhus.
Menddo dávjá leat negatiiva sánit sámi
Čakčamánu álgobeivviid bođii prentehusas Inga Guttorm čállin ja Salli Parikka govven Áppes - Min meahci máidnasat - girjji.
Aivve eará ášši lea dat, ahte man dárkkuhussii eanan dan maŋŋel adnojuvvo, dán áššái sámediggi sáhttá ja galgánai váikkuhit.
Aivve maŋimus beivviid oahpahusguovddáš lea maid ožžon našuvnnalaš dovddastusa, mas mii galgat leat hui čeavlát.
Oppalaččat oažžu jietnadit ahte sámi ovddasteaddjiid oaidnu iešmearrideamis heive viehka bures oktii dasa maid eará eamiálbmogiid ovddasteaddjit dovddahit dán gažaldagas.
Erenoamáš diagnosat Sosiálastivrra logahallama jelgii.
Vuodjá prográmma erenoamáš ovdavuoigatvuođain.
ollašuhttit, de mii eat sáhte vuojulduvvat sušše beroštumiid bearráigeahččamii ja ráhkadusaid
Vuoje ruohtas- X- láses.
Vuoje gohččuma gáldu- uid: a vuolde jos < fiila > ii leat čálihahtti.
Vuoje Kross- skripta.
Vuoje dieđihuvvon XWindow siste.
Vuoje mearriduvvon X- láses.
Áigodaga 1941-1985 lávejit gohčodit davvilaš álbmogiid goalus áigodahkan.
Sisabidjon áiggi ja dáhtona formáhttaName
luossamearri maid lustaguolásteaddjit godde Deanus, lea sullii 40% olles mearis. Dát
Name
Dat lea válmmaštallojuvvome Lappi lihtus. Ballun lea, ahte Duottar-Sámi guovllugárganeapmi bargojuvvo dušše turismma bakte, dego Bállása ja Bassičearu dilli čájeha.
Áigeguovdil
Áigemuddu lea maid hui deaivil go váldá vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ášši ságastallama riikkabeivviid olis.
Áigeformáhtta:
Bivttas orru nuppástuvvamin árgabiktasis feastagárvun.
Astat rohkadallat ja geavahit dan áiggi iežainis ja rohkosiinnis lea eaktun oažžut aktavuođa Ipmiliin.
Vuoje terminálas
Plánejuvvon čáliheapmi:
doaibma ádjánii menddo guhkkáSocket error code UnknownError
Do not use any quote characters (') in this string
@ info: status the current level chosen
Áigemihttára heivehusat
Adds a new task
add a new item to a list
Jurddahallet buorit sápmelaččat, Lismmá ministarat mis leat leamaš doarvái Hyvärisä rájes.
Jurddahuvvo, ahte buot lea bures, go sápmelaččain leat bohccot, sápmelaččat gárvodit sámi biktasiidda, sámegiella oahpahuvvo skuvllas iige almmolaš vealaheapmi gávdno.
Vuoje dušše geahččalanmodulaid mat gávdnojit máhpas. Geavat jearahusmolssaeavttu válljen dihte modulaid.
Vuoje nuppi
Vuoje eará & geavaheaddjin
Vuoje & eará geavaheaddjin
Smiehttančikŋodat:
Jurdagat sámi rádio ja kulturiešstivrema ovddideamis
Iešmearrideapmi heivehuvvui ja ovdánii vuođđojurdagis gitta duohtavuohtan.
Iešmearrideami vuođđojurdda badjánišgođii čuvgehusáiggi mielde, 1700-jagi loahpageažis. Dalle impirduvvogođii álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa árvu danguvlui ahte livčče ideologalaš ja politihkalaš vuođđojurddan.
Jurdda lei nu eahperealistalaš, ahte dat viehka farga hilgásii ja vajálduvai.
Jurdda lea dál čieža jagi geahčen naiiva - mánnálaš.
Dás lea váldon duohtan dat jurdda, ahte sápmelaš lea golmma Davviriikka áidna álgoálbmot, iige duššefal álgoássi.
Jurdda sámegielat mánáidprográmmain elii goit sápmelaččaid mielas nanusin.
Jurdda das, ahte ráđđehusprográmma olláhuhttinprográmma válmmaštallojuvvolii máŋgga mánu áigge, sáhttá leat hui lossa vuohki ja várran lea, ahte olláhuhttinprográmma báissalii hui viiddisin ja geavadis ráđđehusprográmmašiehtadallamat guhkkole sakka.
Jurddahanvuohki lea morašlaš, dološáigásaš ja doalaha miellagova etnihkalaš joavkkuid gaskavuođa soahpameahttunvuođain.
Davviriikkalaš áittardeaddjiorntega jurdaga eai čuovvolan, nu dat dieđut
Vuoje dušše. html- geahččalemiid
Vuoje dušše HTML- geahččalemiid
Vuoje dušše JS- geahččalemiid
Vuoje dušše. js- geahččalemiid
Vuoje dušše modulaid man namat heivejit virolaš cealkagii.
Vuoje dušše ovtta geahččaleami. Oažžu geavahit máŋga molssaeavttu.
the day after today
Vuoje XWindow duogáža siste.
Heivehusmodula maid vuodjitNAME OF TRANSLATORS
City in Costa Rica
a. Juohke čájálmasa galgá almmuhit sierra almmuhanskoviin
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Vuodjinguhkkodat
Gilvohallama ordnemii fievrruin luotta alde gáibiduvvo lohpi Leanastivrras dan leanas gos gilvohallan álgá.
The name of the Adobe Flash plugin
Ii gávdnan stivrrana (oktageardánis čálán)
Ii sáhttán viežžat stivrrana
Stivrran dielvvasmahtá
Gieđahallo dás:
Name
Stivrranheivehusat
Stivrrandieđut:
Stivrrandiehtu
Stivrraneavttut
Vállje duogáščoavddus
Stivrran
Ii sáhtte váldit stivrránfiilla% 1 eret.
Stivrrandiehtovuođđu
Name
Lihkostuvai stivrrana olggosfievrridit.
Akademalaš dohkkehanproseassa mielde universiteahtta mearrida nákkosdutkamuššii guokte ovdadárkkisteaddji ja soai addiba cealkámušaska.
Lea iešdáhtolaš váldit vuostá dehe ii jođánit dikšunfálaldahkii eará dikšunovttadagas go gosa ieš lea ohcan.
a. Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašupmelávdegoddi, masa gullet okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddji Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkitektuvragilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.
Áhkkelsuopmanis ledje girjilaš loanat.
Ieš nammage " Áhkkel " lea jáhkkimis boahtán girjilašgielas.
Ieš nammage "Áhkkel" lea jáhkkimis boahtán girjilašgielas.
Áhkkel lei norgalaš vearroguovlu ja Čáhcesullo sundi galledii Áhkkela jagi vearu dihte.
čikŋodatravdii dahje guovtte mehtera čikŋodahkii (" ovtta heasttagállima ").
Báhtter
BáhtterBattery power
BáhttergoziheaddjiComment
Comment
Comment
Comment
Akregator
Name
Name
aKregatorPartName
Akregator ođđasat
City in Ohio USA
Name
Name
aksentaiguindictionary variant
Aktiiva
Aktiivalaš
Aktiivalaš láse
Aktiivalaš láse
Aktivere láse:
Condition type
@ info: whatsthis
align-reference-type
NAME OF TRANSLATORS
Aktiivalaš@ label The icon rendered as disabled
Čáledettiin dárkkisteapmi lea jođus.
Čáledettiin dárkkisteapmi ii leat jođus.
Aktiivalaš namahusholga
fill-type
align-reference-type
Aktiivalaš teaksta
color- kcm- set- preview
Verb
volume-content-swap
álbmotsearvvis dego Sámi Siiddas lea mearkkašahtti váikkuhus doaibmaguovllustis ovdamearkan ja
Aktiivvalaš Anárašgiela searvvi ja iešguđetlágan giela ealáskahttindoaimmaid vehkiin giella lea ožžon ođđa hálliid ja ealáskahttindoaimmat joatkašuvvet oppa áigge.
Aktiivalaš namahusholgga teaksta
laččat fertejit čielggadit, leatgo sámi árbevierut dan suorggis.
Aktiivalaš barggut_BAR_Geargan barggut
sániin cealkki geatnegas aktiiva doibmii sihkkarastin dihte dievas vuoigatvuođaid
Gozihuvvon bargovuorru ealáskiiName
Fakte jus & aktiverejuvvo
Comment
state diagram
Action description
Aktivere
Mana ovddit juohkejuvvon čájeheapmái.
Aktivere ovddit gilkora@ action
@ action: inmenu
Aktivere ovddit gilkoraComment
Álgge geavahit dynámalaš modusa.
your
& Geavahišgoađe
Aktiivalaš láseComment
Aktivere ja rahpá fiilla dahje máhpa ovttain coahkkalemiin.
Aktivere ja vuolit
Aktivere ja lokte
Aktivere ja sádde coahkkaleami
Guovat visot
Molsso gohččunlinnjái
Aktiviivalaš KSIRC- láseComment
Aktivere, lokte ja sirdde
Aktivere, lokte ja sádde coahkkaleami
Álggat, bajit dahje unnit doaimma
tab
Aktivere speallára
Mana čuovvuvaš juohkejuvvon čájeheapmái
Aktivere boahtte gilkora@ action
@ action: inmenu
Aktivere boahtte gilkoraComment
Action name
Action description
Álggat doaimma
@ action
Action description
Vulle Vuojažii galggašii mu mielas fas " bosádit heakka ".
Vulle Vuojažii galggašii mu mielas fas "bosádit heakka ".
Akustihkalaš joavkkus čuodjá harmonihkká, busuki, kontrabasso, piano ja klarineahtta. Joavkkus lávlu anárlaš Anna Näkkäläjärvi.
Govva: Sámediggi
color
color
Akwé: Kon-rávvagat, mas gullabehtet vel odne dárkileappot, leat ráhkaduvvon biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis ja dat leat dárkkuhuvvon bealisteaset ovddidit luonddu máŋggalágánvuođa seailuma ja dorvvastit árbevirolaš dieđu seailuma.
Akwé: Kon - rávvagat leat dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša čihččet oassebeallečoahkkimis jagi 2004.
Akwé: Kon-rávvagat leat vuohččan meannudanvuohki dehe proseassa, man olis dorvvastuvvojit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis ja ohccojuvvojit vuogit, maiguin biehtadahkes váikkuhusat sámi kultuvrii sáhttet hálddašuvvot.
Akwé:Kon - rávvagat leat vuosttažettiin meannudanvuohki dahje proseassa, man bokte dorvvastuvvojit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat dikšun- ja geavahanplána gárvvisteamis ja ohccojuvvojit vuogit, maid bokte sápmelaškultuvrii negatiivvalaš váikkuhusaid sáhttá caggat.
Akwé: Kon - rávvagat fállet vuogi, mainna sámiid oassálastima fidnuid ja plánaid válmmaštallamii, váikkuhusaid árvvoštallamii ja mearrádusdáhkamii sáhttá sihkkarastit.
Akwé: Kon - rávvagiid atnui váldin ollašuhttá soahpamuša mihttomeriid.
Akwé: Kon-rávvagiid geahččaleapmi Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ođasnuhttimis lea meahcceráđđuslága 4. (§) paragráfra olláhuhttima oassi.
Akwé:Kon-rávvagiid heiveheapmi lea historjjálaš áibbas máilmmeviidosaččatge.
Akwé: Kon - rávvagiid heiveheami lea válmmaštallan Meahciráđđehusa ja sámedikki vuođđudan oktasaš bargojoavku, masa sámediggi lea namahan lahtuid.
Akwé:Kon rávvagat suomagillii
Akwé:Kon rávvagiid jorgalus suomagillii
Akwé: Kon rávvagiid čoahkkáigeassu lea jorgaluvvon Suomas golmma Suomas hubmon sámegillii.
Akwé: Kon - rávvagiid čuovvumiin vahátlaš váikkuhusaid eamiálbmogiidda sáhttit identifiseret ja hehttehusaid sáhttit unnidit.
Akwé:Kona rávvagiid leat heivehallan dušše Suomas bárrásiin johttáhuvvon Bátneduottara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis.
Akwé: Kon bargojoavkku ságadoalli Heikki Paltto muitalii bargojoavkku barggus ja dan mearkkašumis. "
Ale vuoje duogážis.
dasa, galget čađahuvvot ovttasráđiid álgoálbmogiin, main galgá jerrojuvvot dakkár
& Ale vuolláičále
Ale vuolláičále OpenPGP: in
Ale vuolláičále S/ MIME: in
Vuordde fiberrikkis borramušgálvvuin dasságo mánná lea ollásit dearvvas.
Ii
denmark_ counties. kgm
City in Alberta Canada
Region/ state in Belgium
Region/ state in USA
cameroon_ departments. kgm
usa. kgm
Ale viečča fierpmádatsiidduid mat eai leat juo čiehkámuittus. Ii- láktašuvvon modus easttada du oaidnimis siidduid maid it lean ovdal galledan.
Ale buvit vihkeohcandieđuid
@ info: whatsthis
& Badjelgeahča jearahuvvon sajádaga
Badjelgeahčča gaskamearkarievdadusaid
Vuolleahkásaš mánáid várás ii leat dieđusge
Vuoliduvvon@ action
Vuoliduvvon
vuoigatvuohta - nugo soahteveaga vuollásaš álbmot dahje go dihto joavkkus
austria. kgm
slovenia_ traditional. kgm
Vuolleteaksta ollašuhttin@ action
Iskka mánus guvlui
Gurut lođa (Čálus bajás)
Vuolit gárri
Ale geavat config- fiilla
Ale geavat eretlaktašuvvon čiehkávuorká
Ale geavat historjamuittu
Ale geavat ivdnebuorideami
& Ale geavat duođaštusaid
Ale geavat Xvfb
VL vuollásaš lávdegotti árvalan artihkkal 25 gieđahallá álgoálbmogiid
seammás sii bukte konkrehta nuppástusárvalusaid artihkkaliidda maid sin oaivila
VL vuollásaš lávdegotti árvalus artihkkala 28
Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš lávdegotti árvalus siskkilda 19
Vuolitkomišuvnnas leat mielde 26 sorjjekeahtes olmmošvuoigatvuođa áššedovdi.
Ale máŋge dahje sirdde dán máhpa, njuikes baicce boahtte merkošii
Ale máŋge dahje sirdde dán fiilla, njuikes baicce boahtte merkošii
Ale máŋge dahje sirdde fiillaid mat juo gávdnojit ulbmilmáhpas. Boahtá ođđa jearaldat jus seamma nammasaš máhpat gávdnojit. Write files into an existing folder
Object name: Object type
@ title: tab General settings
@ item: inlistbox
Alkoholain dárkkuhuvvo juhkosiid dego vuola, viidna ja viidni.
Alkohola
Ale jeara ođđasit
@ action: inmenu
Ale jeara ođđasit.
Ale sádde
Ale sádde
@ action: inmenu Group header background color setting
Ii goassege automáhtalaččat
Ale sádde ođasmahttinsignála prográmmaide
Ale sádde duođaštusa
Ale viečča
Ale čájet duogášgovaid
Ale čájet duogášgovaid Eastada Konqueror: a viežžamis ja čajeheamis duogášgovaid.
Ale viečča ođđasit
Ale lasit
toggle parent tag
Vuolit luohkká% 1
Ale ráhkat čuovvuvaš rámma
Vuolit siidoravda
City in California USA
City in Nevada USA
City in New Mexico USA
Ale čájet gohččuma maid vuodjit lásežisTransient means that the kdesu app will be attached to the app specified by the winid so that it is like a dialog box rather than some separate program
Ale čájet láse geahččalemiid vuojedettiin
Ale čájet " Máŋga artistta " vuolde
Ale čájet govaid
Ale čájet govaid Eastada Konqueror: a viežžamis ja čajeheamis govaid.
Ale čájet mildosiid reivve siskobealde
NAME OF TRANSLATORS
Ale čájet váldoláse
Ale čájet dán dieđu fas
& Ale čájet dán dieđu ođđasit
Ale vurke & dán háve
Ále čájet čálihanláseža (čálit njuolgga).
Hollánda
Nederlánda ja Duiska fuopmášuhtiiba ahte iešráđđenvuoigatvuohta lea dán oktavuođas juolluduvvon buohkaide, ja ii-ge dušše álbmogiidda mat leat olggobeale-válddiid vuollásažžan.
Dasalassin oaivvildii Nederlánda ahte buot figgamat geahpedit iešmearrideami vuoigatvuođa oláhaga, dahje buktet eavttuid mat eai leat váldon sisa CCPR:ii ja CESCR:ii, ja gártet dalle mieldesbuktit garra ráddjemiid iešmearideami vuoigatvuhtii. Ja dát dagahivčče dan ahte vuoigatvuođa universála fápmu geanohuhttošii olu.
HollándaName
Name
netherlands. kgm
Hollándda Antillat
Hollándalaš AntillatName
Ale doalat earáid vuolábealde
Ale & doalat earáid vuolábealde
Ale čájet earáid bajábealde
Ale doalat earáid bajábealde
Ale doalat krypterema
Ale sihko
Vuolit rádji:
Vuollerádji
QShortcut
VuollinQWebPage
Vuolit ravda
Goruda vuolit oassi lea báljis ja sihkaldat gokčá vuolleoasi.
A button on a Remote Control
Ale vurke beassansáni
Vuolil SáksonagiellaName
Vuolle sáksalašName
germany. kgm
go forwardStock label, navigation
Ii jođus
russia_ subjects. kgm
yemen. kgm
ukraine. kgm
iraq. kgm
usa. kgm
Vuloskeyboard- key- name
Vuloskeyboard label
Vuolle SorbiagiellaName
& Ale gidde go gohččun geargá. @ title: group Title of a group that lets the user choose which user to use when launching a program
& Ale gidde go gohččun heaittihuvvo
Ale oidde
AutoField editor' s type
Tristate checkbox, default
Vulos
Ale vurke ovttage artihkkala
modificationreading
QDialogButtonBox
Ale vurke beassansáni
Ale vurke dieđuid
Ale vurke
Ale dárkkis fiillaid (varalaš)
Ale deavdde
Ale bargga maidegeA default name for an action without proper label
Ale bargga maidege
Ale daga maidege
Ale daga maidege. Boahtte hávego manat fiilii, vai geahččalat vurket dahje giddet dan, de jearahuvvot fas.
Ii olámuttus KMailii
alatorvinen (at) samediggi.
& Ale čálit teavstta
Siidojuolggi hápmi. Čuovvovaš šárggit dorjojuvvojit:
Beassanjoavkkusteami iešvuođat
Juolgeteavstta iešvuođat
Mearkkušjoavkkusteami iešvuođat
JuolgeteakstaStyle name
Ale vajálduhte suddjet iežat hiv, hepatit B, gonorrea ja ieža
Ale váikkot
Ale beroš
Vuollin gurutbealde, láskut
Ale olggosfievrrit
Juolgenohtá% 1Frameset name
Linnjá vuolábeallái
vuollin
Vuollin:
Ale ovttastahte sierra dálkasiid.
Ale seagut sierra dálkasiid.
Ale geahččal
star name
romania. kgm
Albánia
Albániagiella
zambia_ districts. kgm
albania_ districts. kgm
russia_ districts. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
russia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
City in Oregon USA
albania_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
cameroon_ provinces. kgm
catalonia_ comarques. kgm
great- britain_ counties. kgm
portugal_ districts. kgm
russia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
sikkim. kgm
zambia_ districts. kgm
georgia. kgm
romania. kgm
suriname. kgm
westbengal. kgm
world. kgm
france. kgm
AlbániagiellaName
AlbániaName
Name
albania_ prefectures. kgm
algeria. kgm
finland_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
new- zealand. kgm
thailand. kgm
albania_ prefectures. kgm
oceania. kgm
catalonia_ comarques. kgm
philippines. kgm
peru. kgm
philippines. kgm
sudan. kgm
kazakhstan. kgm
mongolia. kgm
usa. kgm
City in Quebec Canada
Region/ state in France
Region/ state in Canada
NAME OF TRANSLATORS
City in Idaho USA
star name
'Album artist' playlist column name and token for playlist layouts
caption of the file
'Artist' playlist column name and token for playlist layouts
Skearru Artista
skearru
& Skearru
Skearru
& Skearru
Skearru:
Skearrut dás
Skearrut mas leat olggožat
Name
'Album' playlist column name and token for playlist layouts
City in New Mexico USA
City in Tennessee USA
star name
City in Leinster Ireland
star name
star name
City in Ontario Canada
City in United Kingdom
star name
Aleksandra Jakovlevna Jefimenko (1848-1918) riegádii Guoládaga lullegáddái.
Aleksanteri Kenan skuvla: Riinamari Mustonen (davvisámegiella)
Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Riikka Yliriesto (davvisámegiella)
Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Saku Puotiniemi (davvisámegiella) ja Miikka Ämmälä (davvisámegiella)
Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Teemu Valle (davvisámegiella)
Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Tuija Vaarala (davvisámegiella)
Vulos
Vuolit Cassette
Vuolit gárri - molssaeaktu
Vuolit gárri
Vuolit rámma
Vuollin olgešbealde
Vuolit - gávvut
Vuollin gurutbealde
Vuolit
Geahppáneaddji
Vuolit
Unnideapmi doarjjulii Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvama sihke vuvddiid máŋga- ja áhpásnuvvangeavahusa.
AlephoneComment
Alephone - OpenGL: a hagaComment
City in Nunavut Canada
AleVTName
City in Alabama USA
Alexander Kellett
Alexander Neundorf
NAME OF TRANSLATORS
State of network card is connected
City in Virginia USA
AlexaQuery
Alexa URLQuery
Alex Sanda
Alex Zepeda
histogram-channel
RGB/alfa
Electron capture method
layers-action
undo-type
star name
tripura. kgm
india. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
portugal_ provinces. kgm
Algeria
algeria. kgm
france_ regions. kgm
spain_ provinces. kgm
greece_ prefectures. kgm
great- britain_ counties. kgm
algeria. kgm
AlgeriaName
Algeria dinára
Name
portugal_ provinces. kgm
portugal_ regions. kgm
romania. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
india. kgm
manipur. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
westbengal. kgm
india. kgm
world. kgm
star name
star name
star name
star name
Al Gore lea duođaid meašttir hupmat ja son leage bargan earenoamáš buori barggu dálkkádatrievdama diđolašvuođa lasiheamis ja son lea čeahppi populariseret dutkandieđu.
Encryption algorithm
Álgu - diehtovuođđu - Sámegielaid sániid álgovuolgga - etymologalaš diehtovuođđu
ÁLGU - Sámegielaid etymologalaš diehtovuođđu. Ruoktoeatnan gielaid dutkanguovddáš (Kotus) (leahkku eará ruovttusiiddu)
Vuolimus
Vuollin
Botnis bajás, olgešbealde gurutguvlui
Badjin bodnái, gurutbealis olgešguvlui
Vuollegaš ovdavuorruProcess Niceness
Unnán
zoom-quality
City in California USA
star name
Vuollevuollešládja
Leatgo Lappi riikkabeaiveáirasat duođaidge jienasteddjiid áššiid vuodjime ja hejošitgo dat jienasteddjiid ja sin olmmošriekteipmárdusaid?
Alias:
Alitvielgatcolor
City in Northern Territory Australia
Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjelbáhcagiiguin.
Vuolláibáza gokčojuvvo ovddit jagiid badjebáhcagiin.
file size column
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Vuolimus árvu
go to the first pageStock label, navigation
Vuollerutinat
star name
Vuollemuorrajearaldat
Gaskasubmi
@ info/ plain to- do percent complete
@ info: whatsthis
Image object type
Popup (HINT: for Frame Shape)
Vuollešládja
DEHÁLAŠ BEAIVEMEARIT:
Vuollefálu namma:
Vuollefierpmádat:% 1
& Vuollefierpmádat:
Álgá dáinna
álggus lea
álggahuvvo otneto- do due today
star name
star name
@ label: spinbox
(calculator button
álget ságastit dan.
álgooahpuid máhtti bargi.
Álgooahpuid hálddašeapmi ii leat nohkka olu áššehasbálvalusa addimii.
Álgooahpahus galgá leat bákkolaš.
Guovlluid ovddidanláhka (Alke-láhka) gullá Alku-fidnui (guovlohálddahusa ovddidanbargu) ja dan dárkkuhussan lea stivret guovlluid ovdánumi.
Guovlluid ovddidanláhka lasiha eanangottiid lihtuid válddi ja sirdá bargguid dálá leanaráđđehusain eanangottiid lihtuide.
star name
Go borgguha njammá alccesis duhatnáriid mirko ávdnasiid.
Borgguheapmi
Borgguheapmi sáhttá dagahit sierra vahágiid ja buozanvuođaid, ja sullii juohke nubbi olmmoš gii borgguha jápmá ovdalgo son livččii jápmán borggutkeahttá.
Alkoholisma ii leat velge jávkan sámi ruovttuguovllus ja iige gostege máilmmis.
Ráhkisvuohta ja ustitvuohta
jurdda ahte buohkat sáhttet friddja bivdit ábi. Dattetge leat ollu ovdamearkkat das
Álgui@ action End of document
mearkkašumit ledje álggos hábmejuvvon nu ahte čilgejit nuppástusaid mat joatke
Álgge:
ALKU-fidnu maid guoskkaha stáhtaossodatvuogádaga.
ALKU-fidnu galgá gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis.
ALKU-fidnu galgá gieñahallat vuoññoláhkaváljagottis.
ALKU-fidnu láhkaásaheamis ja fidnu buktin nuppástusain hálddahussii ja stáhtadoarjjaortnegii galgá lágidit sámediggelága § 9:s dárkkuhuvvon ráđđádallamiid, čielggadit fidnuid váikkuhusaid sámegillii ja sámiid vuođđolágalaš kulturiešráđđemii.
ALKU-fidnu láhkaásaheamis ja fidnu buktin nuppástusain hálddahussii ja stáhtadoarjjaortnegii galgá lágidit sámediggelága § 9:s dárkkuhuvvon ráññádallamiid, čielggadit fidnuid váikkuhusaid sámegillii ja sámiid vuoññolágalaš kulturiešráññemii.
ALKU-fidnu raporttain leat beassan lohkat, ahte stáhtaossodatvuogádaga ođastusas evttohuvvo sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide dárkkuhuvvon mearreruđa sirdin njuolga gielddaide.
Alku-fidnu válmmáštallamis lea boahtán ovdan, ahte Sámi letnii leat boahtime vuorddehahtti unnit mearri guovlohálddašeami eiseváldibarggut ja oassi dain bargguin dikšojuvvole Oulu guovllus.
ALKU-fidnus vuhtiiváldo ráđđehusprográmma ulbmil sámiid kulturiešráđđema dorvvasteamis ja ILO 169-soahpamuša ratifieremis ja maiddái davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieremis.
ALKU-fidnus vuhtiiváldo ráññehusprográmma ulbmil sámiid kulturiešráññema dorvvasteamis ja ILO 169-soahpamuša ratifieremis ja maiddái davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieremis.
Alku-fidnus čohkkejuvvojit barggut, mat gusket boazodoalu ja guolástusa, BE-guovddážiin, guolledoallo- ja eanandoallobiirriin ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiidda.
ALKU-fidnus berre dahkat evttohusaid sámiid iešráđđema ovddideamis ja čielgasit sámiid iešráđđema ollái gullevaš bargguid sirdimis sámediggái ráđđehusprográmma ja vuođđolága mielde.
ALKU-fidnus berre dahkat evttohusaid sámiid iešráññema ovddideamis ja čielgasit sámiid iešráññema ollái gullevaš bargguid sirdimis sámediggái ráññehusprográmma ja vuoññolága mielde.
ALKU-fidnus berre dahkat vuđolaš árvvoštallama sámiid iešráđđema dilis ja gaskavuođas ođastussii.
ALKU-fidnus berre dahkat vuñolaš árvvoštallama sámiid iešráññema dilis ja gaskavuoñas oñastussii.
Alku-fidnu leat dál riikkabeivviid gieđahallamis.
Álgogiđa sámi mánáidkulturguovddáža doaimmas vástidii Johtti Nuorra - projeakta, man Lappi EBI- guovddáš ruhtadii.
Álgogielat materiálaráiddu Kerroin lea buvttadan Otava.
ALKU-láhkaevttohusas dahkkojuvvo vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeapmi ja evttohin ahte bálvalanovttadaga plánen álggahuvvo dakkaviđe.
Leavggat
ALKU-ráđđádallamat leat leamaš oanehaččat ovdan Lapin Kansas sihke lapinradio ja sámi rádio ođđasiin, muhto ođđasiin eai leat beassan beare čiekŋalassii ja muhtin oassái daidda ledje báhcán maid áššemeattáhusat.
ALKU-ráđđádallamat bukte beahttašumi, daningo ALKU-fidnus ii leat oba viggamušge sámi kulturiešstivrema dorvvasteapmái Vanhasa ráđđehusprográmma mielde iige sámi kulturiešstivren gárgehuvvo vaikko dát ulbmil lea leamaš ráđđehusa evttohussan juo dalle go sápmelaččat vuosttaš geardde váldojuvvo Suoma vuođđoláhkii 1990-logu mielde.
Álggahanbeaivi
opmodaga, riegádusa dahje muđui dási geažil. "
@ info: whatsthis
Álgovuolggalaš
Álgovuolggálaš
Álgovuolggálaš:
Álgovuolggálaš:
Álgovuolggálaš sajáiduhttinkoda
Álgovuolggálaš KSplash/ ML
OriginálaName
Álgovuolggálaš bálggis, sihkkundáhtonName
Álgovuolggalaš krypteren doarjja PGP 2 ja PGP 5 doarjja
álgovuolggalaš čálli
álgovuolggalaš čálli
Álgovuolggalaš čálli
Álgovuolggalaš čálli@ item: intext
Álgogirji:
The name of the second, third... language/ column of vocabulary, if we have to guess it.
Álgovuolggalaš implementašuvdna
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Álgovuolggálaš evttohusas daddjui, ahte dárkkistanmáksu 100 euro berrojuvvolii álohii go suohkan dan hálida ja máksu buhttejuvvolii boazoolbmui buhtadusa mávssu máksima olis.
riikka álgoálbmogii, ja oainnut álgoálbmogiid riektedilis leat nuppástuvvan arvat
Eamiálbmogii gulli mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta iežaset gillii ii sáhte leat mearriduvvon seamma láhkai go sisafárrejeaddjiid gielaid, dávjá stuorra iiáittatvuloš máilmmigielaid, hálli oahppiid vuoigatvuohta daid iežaset gielaid oahpahusa oažžumii Suomas.
Eami álbmot saji vuođ đun riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas atnojuv vojit dáid álbmogiid kolonisátiohistorjjá, ruovttueatnamis dahkkon vea la heapmi ja sud dadanpolitihkka.
Álgoálbmotáššit ovdánit birashálddahusas
Eamiálbmot ii maiddái leat mearrideaddji dilis iežas orrunguovllustis.
unnitlohku dan golmma davviriikkas.
Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.
Julggástusas leat ráidu ártihkkalat mat jogo gieđahallet iešmearridanvuoigatvuođa dahje čatnet fuopmášumi iešmearridanvuoigatvuhtii.
Eamiálbmotjulggáštusas lea dehalaš normatiivalaš árvu dan alla legitimitehtadási dihtii, go mearkkašahtti eanetlohku ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehii julggáštusa ja eamiálbmotsearvvuš doarju julggáštusa.
Julggástusa árt.3 cealká ahte;
Eamiálbmotjulggástusa ártihkkala 4. lavtta gullo ná;
Álgoálbmotjulggaštusa artihkkala 3 mielde álgoálbmogiin lea iešmearridanriekti.
Eamiálbmotjulggáštusa ulbmilin lea divvut dáid historjjálaš dohkkemeahttun diliid.
Eamiálbmotjulggáštusa ulbmilin lea vuiget dáid historjjálaš dohkkemeahttun diliid.
Eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttin Suomas
Eamiálbmotjulggáštusa geatnegasvuođaide čujuhuvvo erenoamážit áššiin, mat gusket vealameahttunvuođa, kultuvrralaš guoskameahttunvuođa ja iešmearridanvuođa.
leat álgoálbmotcealkámuša šiehtadallamiid váddámus áššiid joavkkus.
Eamiálbmotjulggaštus
Álgoálbmotjulggaštus ja ILO 169-soahpamuš livččiiga dan maŋŋel dárbbašmeahttumat.
Eamiálbmotjulggáštus čohkke daid olmmošvuoigatvuođaid, mat eamiálbmogiin livččii galgan leat ja galget leat oassin olmmošsoga.
Eamiálbmotjulggaštus lea váldojuvvon muhtun riikkaid lahkaásaheapmai, muhto eanáš stáhtat leat doallan julggáštusa dušše morálaččat geatnegahttin.
Eamiálbmotjulggaštus lea ollašuhtton Suomas Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin.
Álgoálbmotjulggaštus lea stáhtaid morálalaččat geatnegahtti.
cealkámuš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Davviriikkat leat stáhtain leamaš
Eamiálbmotkultuvrraid ja - gielaid sihkkarastin eaktuda sierradoaibmabijuid.
Álgoálbmotoainnu seminárii buvttii professor Ole Henrik Magga.
oainnekeahtes dillái.
Eamiálbmot ovddasteaddjit galget oassálastit fidnu birrasa guoski, kulturlaš ja sosiálalaš váikkuhusaid árvoštallamii.
Eamiálbmoga ovddasteaddjiide galgá addit doarvái resurssaid, vai sii sáhttet oassálastit fidnu válmmaštallamii.
Álgoálbmogiid ja dákko bakte sápmelaččaid dáfus biodiversiteahttasoahpamuša deháleamos paragráfa lea 8 J, mii gieđahallá álgoálbmoga ja báikkálašservošiid dieđu biologalaš máŋggahámálašvuođa dáfus ja stáhtaid geatnegasvuođa suodjalit máinnašuvvon álbmogiid biologalaš máŋggahámálašvuhtii gullevaš dieđuid, máhtuid ja innovašuvnnaid.
eamiálbmogiiguin.
Álgoálbmoga gielalaš vuoigatvuođaide gullá maid vuoigatvuohta giela ealáskahttimii, revitalisašuvdnii.
Eamiálbmoga giela oahpahus addojuvvo ruovttuguovllu olggobealde seam ma vuođustusaiguin go ee. sisafárrejeaddjiid gielaid oahpahus.
Eamiálbmoga giela oahpahus addojuvvo ruovttuguovllu olggobealde seamma vuođustusaiguin go ee. sisafárrejeaddjiid gielaid oahpahus.
Eamiálbmogiid gielaid geavahanvejolašvuođaid lasiheapmi buot eallima surggiin lea dehálaš giela seailuma ja ovdáneami dáfus.
Eamiálbmoga gielaid áitatvulošvuohta gáibida virgeoapmahaččain positiivva meannudeami, mainna gielaid seailun ja ođđa sohkabuolvvaide sirdašuvvan sáhttá dorvvastuvvot.
Eamiálbmotkritearat vuođđuduvvet riikkaidviidosaš bargoorganisašuvnna, ILO, soahpamuššii nummir 169.
Eamiálbmoga vuoigatvuohta bidjat iežas ovddasteaddjiid doalvut joavkku áššiid álbmogiidgaskasaš čoahkkimiidda ja konferanssaide, lea dákkár olgguldas iešmearrideapmi.
Álgoálbmoga eksisteren ii heiven davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái, mas buohkaiguin galggai meannuduvvot ovttaveardásaččat.
Eamiálbmot lea ferten seailluhit vuoigatvuođalaš dilis fuolakeahttá visot dahje oasi iežas sosiálaš, ekonomalaš, kulturlaš ja politihkalaš institušuvnnain.
Álgoálbmogiid resurssat leat hui unnit.
Eamiálbmot galgá ieš doallat iežasa dakkárin.
Álgoálbmotrievttit leat namuhuvvon čáppa sátnehámiiguin - dego árktalaš ráđisnai - muhto duođalaš doaibmabijut álgoálbmogiid dili buorideami várás eai ovddiduvvo.
Eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmi justa eana- ja meahccedoalloministeriija hálddahussuorggis lea vásihuvvon guhká jo váttisin.
Eamiálbmotraporterejeaddji ávžžuhii Suoma buoridit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa, sirdit bargguid sámediggái áššiin, mat gusket sámiid árbevirolaš ealáhusaid, kultuvrra, giela ja eanavuoigatvuođaid.
Álgoálbmotraporterejeaddji Supmii addin ávžžuhusaid olláhuhttin lea vuohon ovtta lávkki guhkkelis Suoma stáhtas.
Álgoálbmot sápmelaččaid boahttevuhtii buot eanemus mearrideaddji leat kollektiivvalaš vuoigatvuođat ja daid gárganeapmi.
konvenšuvdnii, galgá dáhkidit sámiide viidát vuoigatvuođaid go otnáš lágat addet
Álgoálbmogat eai šatta doarrut dušše iežaset vuoigatvuođaid beales riikkaideaset siste, muhto maid riikkaidgaskasaš fitnodagaid vuostá.
Eamiálbmogat eai maiddái leat háliidan, ahte terminologiija nuppástus doalvvošii biodiversitehtasoahpamuša rahpamii, go dat livčče guhkes proseassa ja sáhtášii doalvut eamiálbmogiid duođalaš sajádaga hedjoneapmái.
Álgoálbmogat eai leat gáibidan soahpamuša earáhuhttima, muhto terminologiija earáhuhttima buot boahtteáigge mearrádusain.
Álgoálbmogat ja sin kultuvrrat leat hui dehálaččat máilmmi kultuvrraid máŋggalágánvuođa girjjatvuođas.
Eamiálbmogat, mat ellet luonddus, leat vuosttas indikáhtorat muitaleamen luonddu dilis, dasgo luondduroasut nugo dálkkádatnuppástus čuhcet eanemus aiddo daidda, ja álbmogiid buresveadjin lea čatnagasas luonddu máŋggahámatvuhtii ja buhtisvuhtii ", Klemetti Näkkäläjärvi deattuha.
Álgoálbmogat, geat šaddet dáistalit miehtá máilmmi kultuvrraset, gielaset ja ealáhusaideaset beales dárbbahit Du lágán ovdagovaid, jáhku das, ahte maiddái álgoálbmogat sáhttet mearridit iežaset vuorbbis ja jođihit iežaset riikka.
Álgoálbmogat fertejit ohcat, jos dát guovllut galget julggaštuvvot árbevirolaš duovddageavahusguovlun.
Eamiálbmogat ieža deattuhit gáibádusaset oláhit dovddastusa dasa ahte sis lea iešmearridanváldi, garraseabbot go eará vuoiggalašvuođa gáibádusaid.
oktavuođas " álgoálbmogat " čielgasit identifiserejuvvon riektesubjeaktan baicce go
oktavuođas "álgoálbmogat" čielgasit identifiserejuvvon riektesubjeaktan baicce go
oaivil lei ahte álgoálbmogat berrejit assimilerejuvvot stuorraservodahkii. Álbmot
Álgoálbmogat oassálastet dán čoakkámii viidát, sihke Norgga ja Ruoŧa sámedikki politihkalaš jođiheaddjit oassálastiba maid ráđđádallamiidda.
Álgoálbmogat leat máilmmi servošiid morálalaš čielgedákti, mii atnit ávvira kulturárbevierus ja luonddus suvdilis vuogi mielde.
Eamiálbmogat leat vuordán badjel 20 jagi ahte biodiversitehtasoahpamušas dovddastuvvojit eamiálbmogat iežaset álbmogin.
Álgoálbmogat leat guhká ovddidan, ahte biodiversiteahttasoahpamuša kontevsttas galggalii atnigoahtit termiinologiija, mii dávista ON:a álgoálbmojulggaštussii ja Rio +20 - julggaštussii.
Eamiálbmogat leat guhká gáibidan, ahte oassebeallečoahkkimis mearriduvvošii váldot atnui eamiálbmot - dearbma eamiservoša sajis.
Nuppedáfus maid eai gáibit eanet iešmearridanvuoigatvuođa go mii addo nuppiid álbmogiidda.
Álgoálbmogat dárbbahit riikkaidgaskasaš soahpamušaid suodjalit maiddái rastáfitnodagaid bisttehis vuoittuid oččodeami nu ahte álgoálbmogiid rievttit eai duolmmahala.
Álgoálbmotdutkiid dutkiskuvlen doarjjulii dán ulbmila.
Eamiálbmotservoša gálgá dieđihit válmmaštallama buot muttuin, eará mediain ja servoša geavahan gielaiguin.
Eamiálbmotovttasbargu lea álggahuvvon sápmelaš kulturguovddáža doaimmas mánáidkultuvrra oasis.
álbmogiin, sin iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima erenoamáš vuohkin, maid lea
vuoigatvuohta beassat mearridit iežaset ovdáneami, ilbmada ahte stáhtas lea šiehta
lea vuoigatvuohta vuođđudit ja stivret iežaset oahpahusvuogádagaid ja lágádusaid,
vuohta oažžut ruovttoluotta (" restitution ") eatnamiid, váldeguovlluid ja resurssaid mat sis leat leamaš árbevirolaččat, main sii leat orron ja maid sii leat geavahan, ja mat
lea vuoigatvuohta vealatkeahtes sosiála ja dearvvašvuođalaš bálvalusaide. Davvi
Eamiálbmogiin lea olu addámuš kulturguoibmevuhtii.
Eamiálbmogiin lea, nugo nuppiin eará álbmogiin ge lea, oktasaš historjjálaš dološ, čeardadovddaldagat, kultuvra, giella, osku ja identitehtta.
Árktalaš álgoálbmogiidda ja álgoálbmogiid sajádahkii árktalaš ráđis gárganeapmi lea uhkideaddji.
Álgoálbmogiidda suvdilis gárganeapmi leanai olmmošriektegažaldat.
vejolaš, hálddašit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
Eamiálbmogiidda lea hui dehálaš, ahte riikkaidgaskasaš artihkkal 8 (j) -bargojoavkku joatkagii lea nana doarjja ja bargojoavkku máŋggajagát bargoprográmma ovddiduvvo ain, " Pertti Heikkuri linje.
Eamiálbmogiidda lea hui dehálaš, ahte riikkaidgaskasaš artihkkal 8 (j) -bargojoavkku joatkagii lea nana doarjja ja bargojoavkku máŋggajagát bargoprográmma ovddiduvvo ain, "Pertti Heikkuri linje.
Álgoálbmogiidda soahpamuš lea dehálaš.
erenoamáš mearkkašupmi lea das, go dávjá sidjiide ii leat vejolaš ollit dakkár
ovddalgihtii oččodit álgoálbmogiid iešdáhtolaš ja diđolaš lobi prošeavttaide mat
Álgoálbmogiin čoakkán celkkii, ahte álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu ja dieđalaš dieđu ovttastahttin ráhkada vejolašvuođaid ipmirdit ja vuogáiduvvat dálkkádatrievdama buktin váikkuhusaide.
vejolašvuođa cealkit oaiviliiddiset dábálaš gulaskuddamis. Mearrádus addá unnán
Dain riikkain, gos eamiálbmogat orrot, ledje čoakkánoasseváldit Suoma ja Ruoŧa sámedikkis, Inuhkaid sirkumpolára ráđis ja Davvi-Ruošša eamiálbmogiid organisašuvnnas, RAIPON:is.
álgoálbmogiid ja čearddaid birra mat ásset sorjákeahtes riikkain. Dán konvenšuvnna
čujuha iežas oppalaš eavttuhussii álgoálbmotvuoigatvuođaid birra (General
Eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš soahpamušat ja julggáštusat
álgoálbmogiid birra, leamaš dego dutkan" duoid nuppiid " birra.
álgoálbmogiid birra, leamaš dego dutkan" duoid nuppiid "birra.
Álgoálbmogiid lea váttis heivehit dán forbmii - álgoálbmogat leat adnojuvvon dávjá bázahassan ja teknihkalaččat bázahallan álbmogin.
buot máilmmi álgoálbmogat ovttastahttá sin sajádat algoálbmogin ja ahte álgoálbmogat lea
Álgoálbmogiid sajádat lea oppalohkái heittot Kanadas.
Ovddasteaddjit maid muittuhit ahte dát čuovvu ii-vealáhusa vuođđojurdaga, nugo dás-ge ovddabealde lea čilgejuvvon.
Sii lea gerdon ahte eai gáibit eanet - dahje guhkkelii olli - vuoigatvuođaid go nuppit álbmogat.
orgánaid, oažžut álgoálbmotáirasiid hálddahusa guđege dássái ja searvat dakkár áššiid
Eamiálbmogiid oaidnu davviriikkaid evtohussii čujuha veahá gosa-ge.
Eamiálbmogat lávejit čađagaskka deattuhit ii-vealáheami ja vuoiggalašvuođa dehálašvuođa, go rahčet oažžut vuoigatvuođaideaset dovddastuvvot.
Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaibman lea
Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaibmama vuolggasajit bohciidit ealáhusain ja kultuvrras.
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma ja Filmikaari-fitnu bovdejit sápmelaš ja sámi guovllus doaib-mi filbmadahkkiid ja davviriikkálaš buvttadanfitnodagaid fierpmáiduvvat Anárii.
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma ordne dokumeantafilmmaid giehtačállingurssa Anáris ovttasbarggus Sámi Oahpahusguovddážiin.
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma lea guovlluguovdasaš filbma- ja audiovisuála suorggi resursaguovddáš, mii doaibmá sámedikki vuolde Anáris.
Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma doarju sámegiela ja kultuvrra. Dasa lassin dat duddjo vuođu, vuoi sámiid ja eará eamiálbmogiid iežaset jietna gullo ja govva oidno filbma- ja mediaindustriijas eamiálbmogiid iežaset eavttuiguin ja iežaset vuolggasajis.
álgoálbmogiid beroštumit.
álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta dohkkehuvvo čabočielgasit.
Vuoiggalaš ja duhtavašdáset doibmiibidju galgá, eamiálbmogiid mielas, vuhtiiváldit eamiálbmogiid lagašvuođa árbevirolaš eatnamiidasaset.
Álgoálbmogiid iešmearridanriekti
Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ášši lea guovdilis čuokkis
Mielddus Oktasaš davviriikalaš evttohus (Dánmarku, Suopma, Islánda, Norga ja Ruoŧŧa): Eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta; beavdáduvvon ON:a eamiálbmotjulggástusa bargojoavkku 9. čohkkámii (2003).
álgoálbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.7.2.
Álgoálbmogiid ja báikkálaš servodagaid máhtut, hutkagat ja dábit
Erohus eamiálbmogiid ja veahádagaid gaskkas lea njunusáššin, danne-go vuoigatvuođat mat olmmošnjulgosa bokte gullet eamiálbmotsajádahkii, leat sakka earát go mat gustojit veahádagaide.
Álgoálbmoga juridihkálaš dilli ovdal Cáraáiggi
ovdánit.
vuođain ráđđádallan álgoálbmogiiguin, vrd. dan dás vulobealde kapihttalis 7. Dás
Nuppedáfus fas eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođat rahčet dan mihtu guvlui ahte eamiálbmogiidda addošii vejolašvuohta dahkat ja čađahit iežaset mearrádusaid.
boađus lea ahe álgoálbmogiid kultuvra ja historjjálaš iešvuođaláhki áitojuvvojit.
lea ovttamielalaččat dulkot stáhtii geatnegasvuođa suodjalit álgoálbmogiid kultuvrra
muhto lávdegoddi celkkii dattege ná álgoálbmogiid kultuvrra ja sin árbevirolaš
Eamiálbmogiid kultuvra ja servodat leat čavga giddejuvvon árbevirolaš eatnamiidda ja čáziide ja luondduvaljjiide mat doppe gávdnojit.
vuogádagaid ja resursahálddašeaddji ja - ovddideaddji lágádusaid. Davviriikkain lea
sáhttet návddašit iežaset kultuvrra ja geavahit iežaset giela, ja dan oktavuođas
identitehta, ja cealká ee. - čujuhettiinis artihkkaliidda 7 ja 8 - ahte stáhtabealit galget
Artihkkal 29 nr. 1 (d) nanne ahte mánáidoahpahusas maid galgá leat áigumuš
álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid, lassin mánáidkonvenšuvnna mearridan
dilálašvuođaide soahppá - go árvvoštallet váldit soahteveaga atnui álgoálbmot
Álgoálbmogiid musihkkafestivála Ijahis Idja ordnejuvvo boahtte jagi borgemánu 21.-23. beivviin.
Eamiálbmogiid musihkka, dáidda, duodji ja ovdanbukti dáidagat galggašedje leat guoibmevuođa guovddážis " Näkkäläjärvi oaidná.
Eamiálbmogiid musihkka, dáidda, duodji ja ovdanbukti dáidagat galggašedje leat guoibmevuođa guovddážis " Näkkäläjärvi oaidná. "
Eamiálbmogiid musihkka, dáidda, duodji ja ovdanbukti dáidagat galggašedje leat guoibmevuođa guovddážis "Näkkäläjärvi oaidná.
Eamiálbmogiid musihkka, dáidda, duodji ja ovdanbukti dáidagat galggašedje leat guoibmevuođa guovddážis "Näkkäläjärvi oaidná."
Álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus IJAhIS IDJA ordnejuvvo Anáris miessemánu maŋimuš vahkus.
Eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis ija 10-jagiávvudoaluid olles prográmma almmustahttojuvvo otne.
Eamiálbmogiid iežasit oaidnu iešmearridanvuoigatvuhtii
várás. Riikkaidgaskasaš njuolggadusat álgoálbmogiid riektedili birra sáhttet
Álgoálbmogiid rievttit guovlluide, eatnamiidda, čázádagaide ja riggodagaide
Álgoálbmogiid rievttit leat goitge viiddibut go vehádagaid rievttit ja dat leat luonddus dáfus kollektiivvalaččat.
Álgoálbmogiid vuoigatvuođat leat fal dávjá vajálduvvan ekonomalaš beroštumiid ávkkástallama dihte.
sierra bargojoavkkuin, eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš
julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, cealká artihkkalis 3:
Barggus mii dahkko ON:a eamiálbmotvuoigatvuođa julggástusa vuolde, leat davviriikkat soahpan ja oláhan ovttatmielatvuođa dási, man veagal árvalit julggástussii bidjat eamiálbmogiid iešmearridannjulgosa (- vuoigtvuođa). Dás leat diehttalas lagabuid čilgejuvvon ráddjemat, ovddimustá dakko mii guoská stáhtaid territoriala integritehtii.
Artihkkal 3 ON álgohápmásaš julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođain mearrida ahte álgoálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta ja dán vuoigatvuođa vuođul sáhttet friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja čađahit iežaset ovdáneami ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš surggiin.
Šiehtadallamiin ON-cealkámušas mii gieđahallá álgoálbmogiid
Sámit galget dalle vuhtiiváldot " eamiálbmogin ", ja eai-ge veahádahkan.
Sámit galget dalle vuhtiiváldot "eamiálbmogin ", ja eai-ge veahádahkan.
Eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea eanet ja eanet šaddan dutkamiid áhtan, ja dakko bokte lea-ge eambo vuhtiiváldon ahte dát vuođđovuoigatvuohta gullá eamiálbmogiidda, goittot muhtin eamiálbmogiidda.
dattetge ahte unnitlohkosaš álgoálbmogat lea álbmogat mat ásset iežaset máttuid
Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.
Álgoálbmogiid vuoigatvuohta searvat ollá dainna lágiin guhkkelii go dušše gulaskuddanprosessii mat čađahuvvojit nationála dásis.
Eamiálbmogiid osolašvuođa galgá sihkkarastit davvi dimenšuvn
Eamiálbmogiid osolašvuođa galgá sihkkarastit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus
Álgoálbmogiid oassálastin sáhtáli leat eambbo strukturerejuvvon, dehege galggalii ráhkaduvvot Árktalaš ráđi vuollásažžan álgoálbmogiid ovttasbargoorgána, mas livččii sámedikkiid, inuihtaid ja Ruošša álgoálbmogiid ovddastus ja mii válmmaštalalii evttohusaid Árktalaš ráđđái ja livččii maid olláhuhttime daid ja dain mearrideame.
vuoigatvuođa ávnnaslaš kulturdoaibmamii ja árbevirolaš ealáhusdoaimmaide mat
mearrida ahte govttolaččat galget vuhtiiváldojuvvot álgoálbmoga árbevierut ja
Álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu dorvvasteami várás oassebeallečoakkámat leat dohkkehan máŋggajagát bargoprográmma, mii stivre mot stáhtat galggale olláhuhttit álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu suoji.
ášši čájeha ahte jos lohpi addojuvvo luondduriggodagaid viežžamii dakkár guovlluin
Eamiálbmogiid árbevirolaš dihtui guoskevaš ja biodiversitehtasoahpamuša 8 j artihkkalii gullevaš Akwé:Kon - rávvagat leat váldon geahččalanatnui Bátneduoddara meahcceeanaguovllu dikšun- ja geavahanplána dárkkisteamis.
Álgoálbmogiid rádjerasttideaddji vuoigatvuođat
ulbmil lea mearridit erenoamáš doaibmabijuid sihkkarastin dihte álgoálbmogii
Álgoálbmogiid erenoamáš oktavuohta dihto territoriijii, mii muhtumassii earrána dan oktavuođas mii koloniserejuvvon dahje vieris válddi vuollásaš guovlluid álbmogiin lea iežaset territoriijii, lea dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš soahpamušain, deklarašuvnnain ja dakkár individuála váidalusriektegeavvamiin maid olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnat leat ásahan.
goddi nanne das ahte álgoálbmotvealáheapmi gullá RDK vuollái ja ahte stáhtat galget
Álgoálbmogiid dárbbut hilgojuvvoje Københavnna dálkkádatráđđádallamiin, muhto sávan, ahte Du barggu láidestemiin Mexico dálkkádatráđđádallamiin váldojuvvojit vuhtii maiddái álgoálbmogiid dárbbut.
álgoálbmogiid vástesaš dearvvašvuođabálvalusat galget leat báikegottiin nu ollu go
celkojuvvo dasto ahte dearvvašvuođabálvalusat álgoálbmogiid várás galget pláne
Eamiálbmogat galggašedje oassálastit fidnu buot muttuide plánemis ollašuhttimii.
geavahan dahje vahágahttán almmá sin friddja ja diđolaš lobi haga.
nismmaid mat sihkkarastet beaktilis álgoálbmotsearvama buot dásiide, politihkalaš
Álgoálbmogiid seammalágan
Dán oktavuođas sáhttá máinnašuvvot ahte Eamiálbmotjulggástusa árt.
dieđus, álgoálbmogiid birasdieđus.
Jus dárbbaha ollu dikšuma sáhttá muhtimin leat váttis bátnedoaktárii diehtit juste man ollu dikšu dárbbahuvvo ja man ollu sáhttá máksit.
Ii sáhttán sihkkut álgovuolggalaš fiilla
Ii sáhttán molsut álgovuolggalaš fiilla nama
Álgoálgosaš evttohusaid mielde sámiid ruovttuguovlu juohkásivččii guovtti sierra
Preanttus nohkan!
Ii sáhttán molsut nama álgovuolggalaš fiillas,% 1 Dárkkis beassanvuoigatvuođaid.
Ii sáhttán sihkkut álgovuolggalaš fiilla% 1. Dárkkis beassanvuoigatvuođaid.
Ruošša dutkiid mielde, mat dutket álgoálbmotáššiid, de Ruošša ráđđehus lea máŋimuš áiggiid ođđa láhkaárvalusaiguin fallehan dán golmma lága norpmaid.
kapihttlais. Álbmotrievttálaš standárddat mat leat álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
Ruoŧas, mii lea seammá dahje boarráseabbo go riikka váldoálbmot ".
Álgosánit 2.
Ovdasánis bohtet sihke ráđđehusaid ja sámedikkiid oainnut ovdan. Dát juohku
Ovdasánis leat hábmejuvvon deaŧaleamos riekteprinsihpat ja sámepolitihkalaš oaivilat
Stencils
Girjjiid vuođđun lea Matti Morottaja originála.
Primárabuvttadeapmi lea vuosttaš lávki borramušgálvogehtegis ja siskkilda earet eará bierggu, mielkki, gortni, roavvafuođu buvttadeami, fuođđoseaguhusa válbmema sihke fuođu ja borramušgálvvu fievrrideami.
Álggekeyboard label
galget álgovuorus adnojuvvot autoritatiiva teakstan.
Álgovahkku manai ovdaságaid válmmaštallamis, duorastaga oassálasten guovtti seminárii.
Álgovahkku lean Romssas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis ja nuppi davvi dimenšuvnna parlamentálaš forumas.
Álgovahku ledjen Anáris čoakkámis, mii gieđahalai giellabesiid ruhtadeami.
Álgovahku leat juo árbevirolažžan šaddan luonddusuodjalangearregat - dán vuoru Eanodagas, ja daidda oassálastet Sámedikki ovddasteddjiid lassin Meahcceráđđehusa, Sámi leana birasguovddáža, Birasministeriija ja Nuortalaččaid siidasobbara ovddasteaddjit.
Álgojagi sámedikkis lei gudni oažžut galledeaddjin árvogussiid.
Álgojahki lea golihan oalle mihá muddui politihkas ja ságadoalli ja stivrra válljenšiehtadallamiin.
Álgojahki lea maid hui diliheapme ja šaddá gierddahallat go riikkabeaiveáigodat lahkona loahpa ja riikkabeaivvit gieđahallet maid máŋggaid sápmelaččaide dáhálaš láhkaevttohusaid, ja dathan mearridit makkár boahtteáigi sápmelaččain lea Suomas.
Oppalašláva álgu ii gal lohpit bearehaga sámedikki ja sápmelaččaid dáfus.
Advanced URLs: description or category
Allan Sandfeld Jensen
Vuolábeale tabeallas leat ovdanbukton nissoniid ja albmáid minimamearit sierrasturrosaš doaibmaorgánain:
teakstagiettis dás vuolábealde
Lassin mielde leat golbma speallo
Loga eanet dás vuollelis makkár diliin Ruoŧa girku sáhttá doarjut du.
Allaskuvllas goit fuomášin, ahte muhan leat " bajásgeassán " sápmelažžan ja sámevugiin, mu fuomáškeahttá.
Allaskuvllas goit fuomášin, ahte muhan leat "bajásgeassán" sápmelažžan ja sámevugiin, mu fuomáškeahttá.
Vuollái 18 jahkásaš mánnái ii galgga addit gibuváidudan ja febervuolidan dálkasa mas lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl minor, jus doavttir ii leat ávžžuhan dan.
Vuollái 18 jahkásaš mánáide geain lea feber ii galgga geavtit febervuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl.
Vuollai 18 jahkásaš mánát geain lea feber eai galgga geavtit feberavuolidan dálkasiid main lea acetylsalicylsyra, ovdamearkka dihte Magnecyl, Treo dehe Albyl.
Vuollel 18-jahkásaš soalddát Amerihká ovttastuvvan stáhtaid siskkáldas soađis.
Vuollel 18-jahkásacca ii oaččo váldit soahtevehkii iige son oaččo oassálastit soahtái.
Go lea jearaldat buot seallarievdamiin nissoniin geat leat vuollái 30 ja 35 jagi rávvejuvvo dál ahte gynekologa dutká, muhto albmana maid ahte muhtin báikkiin bovdejuvvo dan sadjái ođđa seallaiskkusváldimii jortamovrra lusa.
City in Pennsylvania USA
Vuolláičále ja & kryptere
no specific preference
& Vuolláičále buot osiid
Vuolláičále (sihko formáhterema)
Vuolláičállin/ krypteren (sihko formatterema)
Vuolláicále/ kryptere reivve?
& Vuolláičále dán oasi
Automáhtalaččat & vuolláičále reivviid
& Vuolláičále reivve
& Vuolláičále
Vuolláičále
Vuolláičále reivve? to sign
Vuolláičállon reivve loahppa
Váruhus vuolláičálekeahtes reivves
Comment
Vuolláičállimin
Čoavdda mainna vuolláičállit:
Ii sáhte geahččalit jos vuolláičála gusto.
Ii sáhte geahččalit jos vuolláičála gusto.
Vuolláicála sisdoallu: Unknown
Vuolláičállinalgoritma:
Vuolláičála gusto ja čoavdda lea veaháš luohtehahtti.
Vuolláicála gusto ja čoavdda lea veaháš luohttehahtti.
Vuolláičála gusto ja čoavdda lea áibbas luohtehahtti.
Vuolláicála gusto ja čoavdda lea aibbas luohttehahtti.
Vuolláičála gusto ja čoavdda lea luohtehahtti
Vuolláicála gusto ja čoavdda lea luohttehahtti
Vuolláicála gusto, muhto ii dieđe jos čoavdda gusto.
Vuolláičála gusto, muhto čoavdda ii leat luohtehahtti.
Vuolláicála gusto, muhto čoavdda ii leat luohttehahtti.
Vuolláičála gusto, muhto ii dieđe jos čoavdda gusto.
Vuolláičála lea boarásmuvvan.
Vuolláičálafiila ii gusto
Vuolláičála
nuorat go golbma mánu ja lea feber badjel 38 gráda
Go mánná lea vuollái guđamánnosaš sutnje ii galgga addit gibuváidudan ráđiskeahttá álggos buohccidivššáriin dehe doaktáriin.
Vuollái guđa mánnosaš mánáid geain lea feber ii galgga dikšut dálkasiiguin ovdalgo lea leamaš oktavuođain divššuin.
Vuollái guđa mánnosaš máná geas lea feber ii galgga dikšut váldditkeahttá álggos oktavuođa divššuin.
Vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70% ássá sámeguovllu olggobealde ja vástideaddjiláhkai badjel 75- jahkásaččain 85% ássá sámeguovllus.
Ii sáhte ohcat bottas mii lea unnit go minuhtta.
duration-second-to-minute
City in Pennsylvania USA
Mánát geain lea allergiijaváttut čalmmiin eaige dárbbat leahkit ruovttus.
Vuolil: UIDs
& Vuolláisárggo liŋkkaid:
Linnjá vuolábeallái
Annotation tool
& Vuolláisárggo@ action
Linnjá vuolábeallái
VuolláisárggoOutline context menu item
Sárggo vuollái
& Vuolláisárggo
Linnjá vuolábeallái
Stock label
& Vuolláisárggo
Vuolláisárggo
Colorspace fallback
City in Nebraska USA
ACT-aktavuohta gávdno olles máilmmis.
Allianssi juohkán dovddastusa vuođustusat:
Jáhkemeahttun buorreThe quality of music
Dás leat guokte rehkenastinovdamearkka vuosehan dihte got allagollosuodji váikkuha man ollu loahpas galgá máksit.
All Music GuideQuery
All other platforms
AllTheWeb fastQuery
City in Kentucky USA
City in Quebec Canada
star name
NJUOLGGADUSAT NJUOLGÂDUSAH SEÂTTM " ŽŽ. SÄÄNNÖT 2010
star name
star name
star name
star name
star name
star name
star name
Álgen sámedikki nuoraidráđđái danin go lean beroštuvvan áššis.
Álgge & guorus bargovuoruin
_Álggahit
Álggat
Álgge
Automáhtalaččat álggat ođđa linnjá go šaddá guhkkit go lea mearriduvvon Máhco sániid dáppe: molssaeavttus. Dát molssaeaktu ii čuoza dan tekstii mii lea čállejuvvon ovdalgihtii. Jos geavahat Geavat statálaš linnjámolsun Reaiddut - fálus de sáhtát " doaddjit " boares teavstta. Jos hálidat ahte linnját gálget dušše mahkáš máhcušuvvot, geavat Dynamálaš linnjámolsun Čájehanheivehusat - heivehussiiddus.
Álggat vuolideami
@ action: button
Álggat ohcama
Álggat ohcama čállinmearkka rájes iige álggo rájes.
Álggat buhttema
Čoaggigoađe dieđuid
Álggahit ságastallama dás Ruoŧa sámedikkiin go dasa šaddá vuogas dilli.
Álgge čiččeruoppi birra ja heaitte gieđavuollái.
Álggahan čakčat 2013 goalmmát jagi Kemi-Tornio Ámmátallaskuvllas kommunikašuvnna suorggis ja sullii jagi geahčen gárvvásmuvan medianoman, doaimmaheaddjin.
Čuojagoađe dán čuojahanlisttu
Álggát ofelačča mii lasiha ođđa čálána
Álggat spealu
Ráhkat
Sealla rájes
Álggat vissis Kontact- moduvllain
Álggahit torrent
Álggat ođđasit@ action: button Stop find & replace
Álgga sáddejuvvo maiddái diehtun Dásseválddi Presidentta kansliijai.
@ popupmessage
Álggaheamen - gávdná liŋkkaid čálidettiin
Álggaheamen - gávdná teavstta čálidettiin
Länsman vuođustallá evttohusa sámedikki nama nuppástuhttimis dainna, ahte dálá namma čujuha menddo ollu lágasteapmái ja duopmostuoluide.
Álggahin čakčat 2010 luohkáoahpaheaioahpuid Guovdageainnus SámiAllaskuvllas.
Álggahin barggu disdaga ja barggut ledjenai čoggon vaikko man eatnat.
Čuojat jus lea botkánan, botke jus čuojahuvvo
Álggahettiin bargon sámedikki presideantan ledjen alitčalmmat ja govahallen vuođđoláhkaváljagotti leat beaivválaš politihka olggobealde.
Álgaga buot golmma sámegiela ja olles riikka guoski ealáskahttinprográmma álggaheamis dagai sámediggi.
Álgaga mielde vuoigatvuohtaministeriija galgá vuođđudit sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija ovttasbargojoavku ráhkadit evttohusa samedikki válgavuogádaga ođasteami várás.
Álgaga duohken galget leat sierra lágain dárbahassii olu olbmot, vai sáhttá dadjat álgaga ovddastit álbmoga dáhtu ja ahte álgaga gieđahallamii boahtá deaddoárvu.
Álgaga ulbmil veahttaduvvá.
Álgagis ovddiduvvo, ahte Siidda viiddideapmi váldojuvvo ealáskahttinprográmma oassin ja ahte sámi arkiiva-fidnu olláhuhttojuvvolii jođáneamos lági mielde.
Álgagiid sámedikki nama ja ságadoalli bargonamahusa rievdadeamis dagai sámedikki lahttu Asko Länsman.
Álgagat Sámedikki nama nuppástuhttimis Sámi Parlamentan ja ságadoalli bargonamahusa nuppástuhttimis presidentan sáddejuvvojit dárkkilut válmmaštallamii.
ja eavttuhit mearrádusaid mat ovddidivčče sámi kultuvrra.
Álggahanáigi
Álgináigi
@ title: column event end time
Álggahanárvu:
Álgovuolggalaš máhppa:
Álgge: @ info: whatsthis
Álgobáikkit
Álgoleavga:
Álggahanbeaivi
Ii sáhte rievdadit álggahanbeaivvi maŋŋil.
ÁlgošearbmaComment
Bures boahttin govaid fáddágieđahalli Sajáiduhte ja čájet bures boahttin govaid. NAME OF TRANSLATORS
Álginsiidu
Álgosiiddus leat maid uskkádat lobiide, veahkeruđa ja doarjagiidda ja blankeahtaide ja publikašuvnnaide sihke áigeguovdilis jearaldagaide ja ođđasiidda.
Álgosiiddus gávnnat váldoválljenvejolašvuođa gos eanaš informašuvdna min doaimmas lea gávdnamis.
stepping for custom range
Álgodássi:
print operation status
Álggahandoarjaga mearis ja mieđiheamis galgá vuhtii váldit sámiid vuođđolágalaš sajádaga ja sámiid ruovttuguovllu nana sámeboazodoalloárbevieru.
star name
City in Georgia USA
star name
star name
star name
City in California USA
Alt Gr- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Alsa- miksera geavaheaddjelaktaName
AlsaMixerGuiGenericName
Alsa modulearsyntaName
ALSA standárdolggosThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated.
ALSA- porta
star name
star name
star name
Alt
AltaVistaQuery
Alt Gr
Alt Graph
AltGrkeyboard- key- name
Alt Gr- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Alt Gr- boallu lea aktiivalaš.
star name
Altkeyboard- key- name
Altkeyboard label
Alt- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Alt- boallu lea aktiivalaš.
City in Manitoba Canada
City in Pennsylvania USA
Constellation name (optional)
star name
Gaskkadat% 1 lea boasttohámát
Báikkálaš heivehusat
Báiki
Domena
vuoigatvuođaid mat čielgasit gustojit duššefal dušše riikkavuloš olbmuide - ovda
Guovllus orru sámi vánhemat atnet čielggadeami mielde dehálažžan dan, ahte sámegiella ja kultuvra sirdásit mánáide ja doivot sámegielat beaivedikšunfálaldaga. "
Guovllus leat oktiibuot sullii 20 000 potentiála áššehasa, geat dárbbašit sámegielat spesiáladoaktára bálvalusaid.
Guovllus bessejit máŋggat áitatvuloš ja maiddái dábálaš loddešlájat.
guovllus go boazodoalluge lea lobálaš doppe, ja dat mearkkaša ahte sis lea lohpi jagi
dásseárvosaččat orrunriikkas fuolakeahttá, lea dađi deháleabbo sámi kultuvrra ja - giela
Guovlulaš ja rájáid rasttildeaddji ovttasbargu
Guovlluguovdasaš dássi
Danmárku ja Norga leat dattetge, friddja vuođus, doavddahan ahte sáhttet dohkkehit
guovllodásat giellalaš unnitlohkun.
Dakkár riikkaidgaskasaš
duopmostuollu. Guvllolaš dási stáhtalaš orgánain leat ovdamearkka dihte fylkka
Lassin dán čavges oktavuhtii eanaguovlluide, leat eamiálbmogat buorremuddui bisuhan iežaset servodatvuogádagaid ja sakka eanet go mii lea dilli veahádagaid bealde.
Guovlluid ja vehádatgielaid guoski Eurohpalaš vuođđogirji
Guovllu- ja vehádatgielaid guoski
Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji
Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji
Guovlluid ja vehádatgielaid guoski soahpamuš
Eurohpalaš guovlo- ja unnitlohkogielaid lihttu, mii bođii skábmamánu 5. b. 1992,
eurohpalaš mearrádusa (unnitlohkogielaid konvenšuvnna) riikkaoassegielaid ja
Guovllugielaid dahje vehádatgielaid guoski sierradoaimmat eai gehččojuvvo viidásabbot geavahuvvon gielaid hálli álbmoga vealaheapmin, juos dáid doaimmaid ulbmilin lea ovddidit dásseárvvu guoskevaš gielaid geavaheaddjiid ja eará álbmoga gaskkas dahje áššáigulavaččat vuhtiiváldit dáid gielaid sierrasajádaga.
ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus lea maid várra, ahte sin áššedovdamuš sámiguovllu
Dán viidodaga čáppa ja ráinnas luondu ja luosa goarpmuma dorvvasteapmi ferte seailluhuvvot.
mielde johtit suopmelaš eatnamiid rastá Ruoŧa dálveguohtumiin geasseguohtumiidda
Báikkalaš giella -, lohko - ja áigeheivehusatName
Inuihtat eaiggáduššet ollásit guovllu girdinfitnoda, man namma lea Canadian North.
Guovllu luonddu-, duovdda- ja kulturárvvuid vuođul Giehtaruohttasii heivelii hui bures álbmotmeahcci.
Guovlomearka@ item: intable Text context
Earáid eanangeavahanvierut váikkuhit negatiivvalaččat sámiid árbevirolaš ealáhusaide - ráđđehus galgá ovttas sámiiguin álggahit garra doaimmaid vai riidu sámiid eananvuogatvuođain čoavdašuvašii.
Oasi namma:
Guovllu dáčča turisttaide galgá ráhkaduvvot Gilbbešjávrre suvdilis mátkedoaimma ofelaš, mas muitaluvvo meahccejohtaalusas, oahpistuvvo mohtorgielkávuodjimii ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmái.
Bálgesa davvioassi lea sápmelaččaid guohtoneanan ja lulliguovlu láddelaš boazodolliid guohtoneanan.
Guovllu sápmelaččat vuostálastet vuoluštanlobiid mieđiheami.
Guovllu sámi kultuvra lea juo dolin jáddan, eaige duššan kultuvrrat dehe gielat sáhte máhcahuvvot ealasin dehe daid ii sáhte hukset dálá áigge vuođul ođđa ipmárdussan jáddan kultuvrra sisdoalus.
gaskka olggobealde
Guovllu ráđđejeaddji luonddutiippat leat duottarjalgadas ja - maras sihke jeakkit.
Dálkkádatrievdama duostumis jur árktalaš guovllu ovttasbargu lea virkkosnuvvan, muhto
Guvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke Lappi bálgosa guovlu Soađegili gielddas dahjege geavadagas Vuohčču.
Čearuide čatnasan áhta, namalassii eamiálbmogiid árbevirolaš eatnamiidda, ferte oažžut alimus deattu, dandihtii go eamiálbmogiid vejolašvuohta seailluhit ja ovdánahttit iežaset sierra kultuvrra, lea čavgasit giddejuvvon dáid olbmuid vejolašvuođaide ávkinatnit árbevirolaš eatnamiideaset, čáziideaset ja luondduvalljiideaset mudui.
zimbabwe_ districts. kgm
Gaskkadagat
luondduriggodagaid árbevirolaš geavaheapmi, lea erenoamáš suodjaleapmi. Geavadis
philippines. kgm
Gaska
Guovlu
Guovlohálddahusa ođasmahttinfidnus lea goittotge válmmaštallon sámegiela, sámeoahpahusa ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid stáhtadoarjagiid guoskevaš hálddahuslaš nuppástusat, mat bohtet ollašuvadettiin dovdomassii jogo hedjonahttit jo áigáiožžojuvvon sámiid iešráđđema dahje eastit sámiid iešráđđema ovddideami.
Guovlohálddahusa oñasmahttinfidnus lea goittotge válmmaštallon sámegiela, sámeoahpahusa ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuoñabálvalusaid stáhtadoarjagiid guoskevaš hálddahuslaš nuppástusat, mat bohtet ollašuvadettiin dovdomassii jogo hedjonahttit jo áigáiožžojuvvon sámiid iešráññema dahje eastit sámiid iešráññema ovddideami.
Guovlohálddahusvirgeoapmahaččat galget ráđđádallat ja ráhkadit ovttasbarg-gus sámiid ruovttuguovllu ja sámekultuvrra guoski strategiijaáššebáhpáriid.
Guovlohálddahusvirgeoapmahaččat galget ráññádallat ja ráhkadit ovttasbarggus sámiid ruovttuguovllu ja sámekultuvrra guoski strategiijaáššebáhpáriid.
Guovlohálddahusvirgebáikkiide ollašuhtto sámegielat bálvalanossodat sámiid ruovttuguvlui.
Guovlohálddahusvirgebáikkiide ollašuhtto sámegielat bálvalanossodat sámiid ruovttuguvlui.
Guovlohálddahusođastusa mielde sámiide sáhtále addot eambbo váikkuhanvejolašvuođat.
Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi
Ahte vuoigatvuohta geavahit guovlluid lea
Ahte vuoigatvuohta geavahit guovlluid lea ráddjejuvvon seammá muddui go ovdalge, ii galgga heađuštit geavahanvugiid heiveheami dárbbu mielde teknihkalaš ja ekonomalaš ovdáneapmái.
Territoriijain main lea koloniijalaš vássánáigi, dahje territoriijain maid vieris váldi lea váldán vuollásis, lea dihto mearrái adnojuvvon leat váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
vuoigatvuohta joatkit dan geavaheami, geahča nuppi lađđasa.
guovlluid báikkálaš árbevirolaš ealáhusaid ovddasteddjiiguin, earenoamážit boazodoaluin (orohagain).
suorggi dárbbu árvvoštallan lea ággan.
Nationála unnitveahkadagaid árbevirolaš guovlluin dahje
guovlluin main lea sámi boazodoallu, ja vejolaččat mo daid galget čađahit, de galget
Viidodagain, dego dás, gos livččii vejolaš atnit ávkki maid eará málmmaid, ávkkástallanlassá lea vel vuollegaččat.
čavga fuolkevuođa čatnasat ráji rastá, ja ovdal lea leamaš oktasaš doallu ráji rastá.
dáidda guovlluide.
vuođa iežaset máttarvánhemiid guovlluide, ja dainna lágiin seailluhit daid historjjálaš
vuođđovuoigatvuođaid váldu maid vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš standárddat
guovlluid main sis sáhttá leat duššefal geavahanvuoigatvuohta.
Riika/ guovlu ja giellaName
Riikka dáhpáhusas seamma joavkku sáhttá oassálastit dušše ovtta joavkošládjii.
Gaska mii ráddje eavttuid
Gaska mii ráddje diehtovuođu
Guovloovdáneami stivrejeaddji lága mielde sámediggi gárvvista Lappi eanagoddeprográmma sámekulturoasi.
Nugo guovlolávdegoddi
Ja Guovlolávdegoddi rávve ná:
Guovlu lea menddo stuoris.
Guovlu lea otne golmma riikka siste.
NAME OF TRANSLATORS
Guovlopolitihkalaš ákkaiguin darfeenergiija vearuhus ii loktejuvvon dávistit darffi duođalaš bázahusaide.
guovlluin, lea mieđihan ee. norgalaš guovlolávdegoddi (Distriktskommisjonen),
Submegaskkadat
Guovlodáhpáhusaide ii leat ovdarátkin, muhto daidda sáhttá oassálastit go beare almmuha iežas.
maiddái daid njuolggadusaid dáfus mat addet eananeaiggádii vuoigatvuođa oamastit
Guovlu galggalii merkejuvvot boazodoalloválddálaš guovlun.
Guovlomeattáhus
Vuohččan háliidan giitit iežan jienasteddjiid ja din sámedikki áirasiid luohttámušas.
Álggos son ráppii eaŋgalsgillii ja dasto suomagillii.
Vuohččan imaštallen sakka manin eatnu sáhttá leat nu mávssolaš, ahte dat lea beaivválaš ságastallamiid fáddá, váikkuha olbmuid eallimii ja hábme kultuvrra.
Komisšuvdna gieđahalai maid evttohusa válljet komisšuvdnii várreságadoalli ja rievdadit ságadoallivuođa nu ahte das lea bargolotnahuvvan, dehe ng. rotášuvdna.
Álggus materiálabarggus vástidii Lappi leanaráđđehus, gos barggai jagi 1976 rájes sierra sápmelašskuvlema plánejeaddji.
Álggos lea lunddolaš kommentet muhtun dábálaš gažaldagaid main áššedovdi joavku
Álggos oahpahus leai okta vahk kodiibmu.
Bures boahtin jietnačájáhussii!
Álggos mannat čađa vuođđoáššiid Sámedikkis nugo dan sajádaga, bargguid, organisašuvdnamálle ja ruhtadoalu.
star name
Álggoálggus lean eret Avvilis, muhto maŋimuš golbma jagi lean ássan Mátta-Suomas, vuos jagi Helssegis ja dál badjel guokte jagi Imatras.
Álggoálggus lean eret Gápmasis, muhto dieid áiggiin in muitte iešalddes maidige, go ledjen nu uhcci vel dalle.
Álgoálggus sámediggi attii cealkámuša seamma ášši juo jagi 2009 geassemánu, muhto dađi bahábut dalá cealkámušamet ii lean fáhten doaimmahusa, vaikko min cealkámušaid sáhttá dárkkistit sámedikki ruovttusiidduin.
Comment
Formáhtta
Válbme & gieđahalli/ čájeheami
Máhcat fontaheivehusaid
Máhcat
Lasit ođđasit
Gaskaboddosaš
Ruovttusiiddus www.svenskakyrkan.se oainnát gaskaboddosaš bohtosiid bidjojuvvot sisa dađi mielde go jienat rehkenastojuvvojit čoahkkái maŋŋel go leat válgalanjaid dahppan.
This is the slogan formated string displayed in splashscreen. Please translate using short words else the slogan can be truncated.
the star, Sol
star name
Jierbmás
Jierbmás čuojahanlistu
JierbmásgoarttatComment
City in Texas USA
& Amarok
Amarok
Amarok ii sáhte dál čuojahit MP3- fiillaid. Háliidat go sajáiduhttit MP3- doarjaga?
Ii leat čuojaheamen
Name
Name
Heivet oppalaš molssaeavttuid
Name
Name
Name
Name
Amarok- fállu
AMATERUSComment
Amazon- guovlu:
City in Alaska USA
City in Alaska USA
ovdalgaskabeaivviCoptic month 9 - ShortName
AMD
amended tooltip;% 1: original tooltip
City in Idaho USA
American foolscap
Amerihká/ Resolute
Amerihká ipmilat ledje ovdan jagi 2010 giđđat maiddái Anára Siida-museas ja Hanko Rintamamuseos.
American Samoa
Amerihkálaš SamoaName
Amerihká/ Adak
Amerihká/ Anchorage
Amerihká/ Anguilla
Amerihká/ Antigua
Amerihká/ Araguaina
Amerihká/ Argentina/ Buenos_ Aires
Amerihká/ Argentina/ Catamarca
Amerihká/ Argentina/ ComodRivadavia
Amerihká/ Argentina/ Cordoba
Amerihká/ Argentina/ Jujuy
Amerihká/ Argentina/ La_ Rioja
Amerihká/ Argentina/ Mendoza
Amerihká/ Argentina/ Rio_ Gallegos
Amerihká/ Argentina/ Salta
Amerihká/ Argentina/ San_ Juan
Amerihká/ Argentina/ San_ Luis
Amerihká/ Argentina/ Tucuman
Amerihká/ Argentina/ Ushuaia
Amerihká/ Aruba
Amerihká/ Asuncion
Amerihká/ Atikokan
Amerihká/ Atka
Amerihká/ Bahia
Amerihká/ Barbados
Amerihká/ Belem
Amerihká/ St_ Barthelemy
Amerihká/ Belize
Amerihká/ Blanc- Sablon
Amerihká/ Boa_ Vista
Amerihká/ Bogota
Amerihká/ Boise
Amerihká/ Buenos_ Aires
Amerihká/ Cambridge_ Bay
Amerihká/ Campo_ Grande
Amerihká/ Cancun
Amerihká/ Caracas
Amerihká/ Catamarca
Amerihká/ Cayenne
Amerihká/ Calgary
Amerihká/ Cayman
Amerihká/ Chicago
Amerihká/ Chihuahua
Amerihká/ Cordoba
Amerihká/ Costa_ Rica
Amerihká/ Cuiaba
Amerihká/ Coral_ Harbour
Amerihká/ Curacao
Amerihká/ Danmarkshavn
Amerihká/ Dawson
Amerihká/ Saskatoon
Amerihká/ Dawson_ Creek
Amerihká/ Denver
Amerihká/ Detroit
Amerihká/ Dominica
Amerihká/ Edmonton
Amerihká/ Eirunepe
Amerihká/ El_ Salvador
Lulli- AmerihkáName
Amerihká/ Fortaleza
Amerihká/ Fort_ Wayne
Amerihká/ Glace_ Bay
Amerihká/ Godthab
Amerihká/ Goose_ Bay
Amerihká/ Grand_ Turk
Amerihká/ Ensenada
Amerihká/ Grenada
Amerihká/ Guadeloupe
Amerihká/ Guatemala
Amerihká/ Guayaquil
Amerihká/ Guyana
Amerihká/ Halifax
Amerihká/ Havana
Amerihká/ Hermosillo
Amerihká/ Indiana/ Indianapolis
Amerihká/ Indiana/ Knox
Amerihká/ Knox_ IN
Amerihká/ Indiana/ Marengo
Amerihká/ Indiana/ Petersburg
Amerihká/ Indianapolis
Amerihká/ Indiana/ Tell_ City
Amerihká/ Indiana/ Vevay
Amerihká/ Indiana/ Vincennes
Amerihká/ Indiana/ Winamac
Amerihká/ Inuvik
Amerihká/ Iqaluit
Amerihká/ Jamaica
Jamaica
Amerihká/ Jujuy
Amerihká/ Juneau
Amerihká/ Kentucky/ Louisville
Eastern Time - Kentucky - Louisville guovllus
Amerihká/ Kentucky/ Monticello
Amerihkálaš folioformáhtta
Amerihká/ La_ Paz
Amerihká/ Lima
Amerihká/ Los_ Angeles
Amerihká/ Louisville
Amerihká/ Maceio
Amerihká/ Marigot
Amerihká/ Managua
Amerihká/ Manaus
Amerihká/ Martinique
Amerihká/ Mazatlan
Amerihká/ Mendoza
Amerihká/ Menominee
Amerihká/ Merida
Amerihká/ Mexico_ City
Amerihká/ Miquelon
Amerihká/ Moncton
Amerihká/ Monterrey
Amerihká/ Montevideo
Amerihká/ Montreal
Amerihká/ Montserrat
Amerihká/ Nassau
Amerihká/ New_ York
Amerihká/ Nipigon
Amerihká/ Nome
Amerihká/ Noronha
Brasil/ DeNoronha
Amerihká/ North_ Dakota/ Center
Amerihká/ North_ Dakota/ New_ Salem
Amerihká/ Panama
Amerihká/ Pangnirtung
Amerihká/ Paramaribo
Amerihká/ Phoenix
Davvi- AmerihkáName
Amerihká/ Port- au- Prince
Amerihká/ Port_ of_ Spain
Amerihká/ Porto_ Acre
Amerihká/ Porto_ Velho
Amerihká/ Puerto_ Rico
Amerihká/ Rainy_ River
Amerihká/ Rankin_ Inlet
Amerihká/ Recife
Amerihká/ Regina
Amerihká/ Virgin
Amerihká/ Rio_ Branco
Amerihká/ Ontario
Amerihká/ Rosario
Amerihká/ Santarem
Amerihká/ Santiago
Amerihká/ Santo_ Domingo
Amerihká/ Sao_ Paulo
Amerihká/ Scoresbysund
Amerihká/ Shiprock
Amerihká/ St_ Johns
Amerihká/ St_ Kitts
Amerihká/ St_ Lucia
Amerihká/ St_ Thomas
Amerihká/ St_ Vincent
Amerihká/ Swift_ Current
Amerihká/ Tegucigalpa
Amerihká/ Thule
Amerihká/ Thunder_ Bay
Amerihká/ Tijuana
Amerihká/ Toronto
Amerihká/ Tortola
Amerihká/ Vancouver
Amerihká/ Whitehorse
Amerihká/ Winnipeg
Amerihká/ Yakutat
Amerihká/ Yellowknife
Amerik - oahppogirjji ja oahppangihppaga lea anárašgillii jorgalan Ilmari Mattus.
City in Quebec Canada
City in Iowa USA
City in South Africa
ovdalgaskabeaivviEthiopian weekday 5 - ShortDayName
Ambháriagiella
AmbháriagiellaName
City in Ohio USA
City in Massachusetts USA
Amiga- lágan lásegieđahalliName
City in Cayman Islands
AmiWMComment
yemen. kgm
emirates. kgm
world. kgm
Fága- ja resursaguovddážis lea maiddái bajimuš ovddasvástádus sámegielat giellabálvalusain, mat leat oaivvilduvvon giellageavaheddjiide.
dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
Fága- ja resursaguovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
Fága- ja resursaguovddáža barggut leat earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, norbmenbargu ja báikenammabálvalus.
Fága- ja resursaguovddáža bargun leat earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, normeren ja báikenammabálvalus.
eaktu lea dábálaččat guolleeariid juolludeapmi, ovdalgo olmmoš sáhttá leat
Guolásteapmi ealáhussan
Fidnoguolástus lea dattetge regulerejuvvon earreortnegiiguin vai eai bivdde
Čeahppi
Comment
Ámmátlaččat boazodoalu ollašuhttiid gaskaahki lea jámma loktanan (dán áigge sulllii 47 jagi) ja seammás badjeolbmuid olles mearri lea unnumin.
Namahus
of a person in an organization
Virgi
maiddái luonddu ja min oktavuođa dasa.
Name
Amoc rábbe fas ruovttuguovllustis Ijahis Idja - váldodáhpáhusas Ijahis ija konsearttas lávvardaga 21.8.
Amoca leat gohčodan anáraččaid sáttaolmmožin, muhto ieš son deattuha, ahte leat maid eará olbmot geat barget sin giela ovdii.
Amoca mielas sámemusihka dovdá das, ahte dahkki lea sápmelaš.
Amoca ja rap musihka bokte maid mánát beroštišgohtet giela hállamis.
Amoc geavaha teavsttainis ollu veardádusaid iige ráhkat nu gohčoduvvon punch-line-rap.
Ráppen iežas eatnigillii oruinai hui lunddolaš.
Lávddi alde Amoc rábbe ovttas Ruččiin ja soai rábbeba anárašgillii.
Amoc lea dahkagoahtán konsearttaid dál maid ovttas čuojaheaddjiiguin, mii mielddisbuktá ođđa fámuid loaiddasteapmái.
Amoc ieš lea govvidan musihkkis " balddonasrap " - sániin, ja dakkár dovdamuš vuhtto soames bihtáin.
Amoc ieš lea govvidan musihkkis "balddonasrap" - sániin, ja dakkár dovdamuš vuhtto soames bihtáin.
* Amoc (sápmelaš rapmusihka áhčči)
GenericName
ovdalgaskabeaivve
ovdalgaskabeaivve
Comment
Ampache bálvá% 1
Comment
Bárroállodat:
AMPM
amsGenericName
aMSN
haiti. kgm
suriname. kgm
world. kgm
amSynthGenericName
City in Montana USA
City in British Columbia Canada
City in California USA
Analogalaš ovdánanlávki Lappi riikkabeaiveáirasiid retorihkas leš dat, ahte go sámedikkis ii leat sin mielas legimiteahtta ovddastit sápmelaččaid, de giellabesiid dikšun sirdojuvvo suohkaniidda ja eará doibmiide go sámediggái.
Analogalaš diibmuComment
Analoga diibmoduogáš
Transfer status: seeding
Doavttir dieđiha dasto iskkusbohtosa.
Analysa diliin ja váikkuhusain dahkkojuvvo álohii láhkaválmmaštallama dábálaš váikkuhusárvvoštallama olis.
Anarâškielâ servi lea dan rájis go searvi ásahuvvui Anáris jagis 1986 garrasit bargan anárašgiela ealáskahttimiin.
Anarâš pivtâstem-nammasaš Ella Sarre girji ovdanbuktá ja oahpista anáraččaid bivttasteapmái, málliide ja bargovugiide iežas gillii.
Anaya maiddái deattuha, ahte eamiálbmotjulggáštus čohkke daid olmmošvuoigatvuođaid, mat eamiálbmogiin livčče galgan leat oassin olmmošsoga.
Anaya mielde julggáštus buktá ovdan globála ovttamielalašvuođa eamiálbmotvuoigatvuođaid sisdoalus ja geatnegasvuođa ovddidit olmmošvuoigatvuođaid ON:id soahpamušaid mielde.
Anaya maid čuoččuha ahte dál lea vuoiggalaččat dohkketmeahttun figgat áddet duohpaga "álbmot" nu ahte eamálbmogat čuldošedje vuoigatvuođa oamasteaddjiin eret.
Anaya maid čuoččuha ahte dál lea vuoiggalaččat dohkketmeahttun figgat áddet duohpaga "álbmot" nu ahte eamálbmogat čuldošedje vuoigatvuođa oamasteaddjiin eret.
Ain lassin Anaya deattuha nuppi deahálaš čuoggá dán áššis.
star name
City in Alaska USA
world_ continents. kgm
Comment
Anders Fjellner riegádii olggos Ruoŧa Härjedalenis čakčamánu 18. beaivve jagis 1795 sámebearrašii.
Anders Lund
City in South Carolina USA
Region/ state in Ireland
City in Gyeongbuk Korea
Andorra
andorra. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ peripheries. kgm
romania. kgm
AndorraName
Name
Andorra peseta
Name
world. kgm
Andreas Kling
Constellation name (optional)
Stencils
AND (True; False) dieđiha False
Name
Name
ANG
AngbandComment
catalonia_ comarques. kgm
Angola
brazil. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
AngolaName
Name
kazakhstan. kgm
world. kgm
Anguilla
AnguillaName
angular size in arcminutes
A planet rises from the horizon
Name
animašuvnna
Animašuvdnafilmmat leat leamaš skuvllaid anus jo ovdal geahččaladdanpreanttusin.
plug-in-action
Animašuvnnat
a. Nammagilvvuin ohcco Sámi kulturguovddážii oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus sámegielat namma, mii govvida kulturguovddáža
a. Nammagilvvuin ohcco Sámi kulturguovddážii oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus sámegielat namma, mii govvida kulturguovddáža
Bija eallit
Jus galgá animeret vuogádatgárcogovaža
Animerejuvon konfetti
Animere ovdanahttinholggaid
Animere govažiid
Description
Animere boaluid
Animerejuvvon
star name
ášši guovtti bealis - gielain sirdit árbedieđuideamet buolvvas nubbái ja giella čájeha sániidisguin ja
russia_ subjects. kgm
turkey. kgm
City in Far East Russia
Garra duođaštusnoađđegáibádusat dagahit divrras lágastemiid, ja Ruoŧa beale sápmelaččain lea hárve doarvái várit lágastit eanavuoigatvuođaideaset bealis.
azerbaijan. kgm
algeria. kgm
world. kgm
Čana
layers-action
Čana
Fertet addit unnimus ovtta nama.
Álggat addimiin una meriid gearddiinis vai oainnát bissugo biebmu siste.
Čális attribuhta árvvu dahje teavstta maid ozat dása.
Čále minstara maid ohcat, dahje vállje ovddeš minstara listtus.
Fertet addit teavstta maid ohcat.
Bija prefivssa mii lasihuvvo liigemáŋgus- fiilanamaide
Čális fáksavuostáiválddi iešvuođaid.
Čális HTML- fiilla nama: Name
Čále htsearch CGI prográmma URL.
Čális iežat dieđuid dása.
& Suova visot
Bija máhppanama: @ action: inmenu
Čális máhppanama: Name
Attes geavaheaddjinama ja beassansáni.
Čális geavaheaddjinama ja beassansáni dás vuolábealde.
Attes gohččuma mii álggaha ksysguardd dan guossoheaddjis maid hálidat 'overvåke'.
Čális guossoheaddjinama masa hálidat oktavuođa.
Čále buhtadancealkaga, dahje vállje ovddeš cealkaga listtus.
Atte mánnái mas dat liiko ja ieš háliida borrat ja juhkat, ovdamearkka dihte lákcajieŋa, vatnosa dehe juvcca.
Sálle máná leahkit olgun nu olu go vejolaš, dálvet nai.
Čális liŋkka báikái (URL): Name
@ info: whatsthis
Mii addit dárkilut almmuhanrávvagiid lagabus dáhpáhusa.
Mii addit doarjaga ja ráđiid gielddalaš biraseiseválddiide sihke čuovvut ja veardidit sin doaimma.
Anu Magga
Anna Näkkäläjärvi lea almmustahttán " Beallječiŋat / Earrings " nammasaš cd giđđat 2011.
Anna Näkkäläjärvi lea almmustahttán "Beallječiŋat / Earrings" nammasaš cd giđđat 2011.
Čális nama.
Fertet addit nama mii ii leat guorus.
Čális ođđa gilkora nama
new playlist
Čális ođđa máhpa nama.
Čális ođđa sieve- skripta nama:
Attánnai dál maŋŋonan ođđajagi lohpádusa, ahte ođasnuhttán blogga áigedássái diimmáža dávjjibut.
Attán dál sámedikki dearvvahusoasis sáhkavuoru sámedikki nuppi várreságadoalli Erkki Lumisalmii.
Note to translators: this should be a default name for an argument in a Python function. The default is "arg% 1" which would become arg1, arg2, etc. Give something which seems appropriate for your language.
Bija suffivssa mii lasihuvvo liigemáŋgus- fiilanamaide
Čális bálvá nama ja beassansáni
Boolean True - Yes
City in Maryland USA
usa. kgm
Čále iežat htdig indekserenprográmma bálgá dása.
Čále htdig- diehtovuođu máhpa bálgá.
Attes verrátnummira mas ksysguard- duogášprográmma ohcá oktavuođa.
City in Michigan USA
Čále joavkonama:
Atte beassansáni
Čále duodaštusa beassansáni:
Atte nama dán čuojahanlistui:
Čále sealla:
Čális gohččuma mii álggaha prográmma dása. Gohččuma maŋŋá sáhtát geavahit máŋga variábela mat buhttejuvvot duohta árvvuiguin go vuodjá prográmma:% f - okta fiilanamma% F - fiilalistu; heive prográmmaide mat sáhtet rahpat máŋga báikkálaš fiilla oktanaga% u - okta fierbmečujuhus% U - fierbmečujuhuslistu% d - máhppa mas lea fiila maid háliida rahpat% D - máhppalistu% i - govaš% m - minigovaš% c - namahusa
Čále dán prográmma válddáhusa, das gitta mo dat geavahuvvo. Ovdamearka: Riŋgenprográmma (KPPP) šaddá " Riŋgenreaidu ".
@ info: whatsthis
Čális sahtedohko X- Face- streaŋgga dán gieddái.
Čális galle gurgadusa bargoárkkas galgá leat.
Čális galle čuoldda bargoárkkas galgá leat.
Čális teakstafiilla nama: Name
Suovatgo Java- prográmmaža mas lea sertifikáhtta:
@ label Time unit for user- entered number
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ label List of months to select
Fertet addit čálánčujuhusa.
Atte dieđuid du čálána dahje luohkká birra. Namma lea bákkolaš; Čujuhus ja Válddahus eaba leat (eai várra geavahuvvoge eará vuogádagain).
Čális bargoarkka namahusa deikke.
Čális ođđa joavkku nama:
Atte nama ođđa oktavuhtii:
Attes ođđa čoavddasáni:
Add page to a stacked widget
Čális ođđa nammagilkora:
Čális ođđa teavstta:
Attes ođđa " sádde viidáset " prefivssa:
Attes ođđa vástidanprefivssa:
Fertet dál čállit beassansáni duođaštusjearahussii. Fertet válljet hui dorvvoláš beassansáni, danne go du priváhta čoavdda krypterejuvvo dainna.
Čále duodaštusa beassansáni:
Čális duođaštusa ođđa beassansáni
Čális duođaštusa BOARES beassansáni:
Fertet vuos addit domenanama.
@ info: whatsthis
Čális gáldu čujuhusa:
- Anne-Maria Magga dás
Anne Nuorgam, Maria Sofia Aikio, Ristenrauna Magga, Liisa Holmberg, Pekka Aikio, Jan Saijets ja Jouni-Ilmari Jomppanen leat dahkan gáibádusa / álgaga, mas sii gáibidit badjelmearálaš dievasčoakkáma.
Buhtadus mii máhttá juolluduvvot máhttá ovdamearkka dihte gokčat fysihkalaš dahje psykalaš gillqdeami, lassánan bátnedikšungolut mat lea gártan lihkohisvuođa dihte ja manahuvvon sisaboahtu barggus.
City in Alaska USA
Válljejuvvon áigemearri ii gusto.
Válljejuvvon álggahanbeaivi ii gusto.
Addon áigi ii gusto.
Ii sáhte vuodjit meroštuvvon gohččuma. Fiila dahje máhpa% 1 ii gávdno.
Ii sáhttán lohkat fiilla. Dárkkis jus dat gávdno dahje lea logahahtti dálá geavaheaddjái.
Addojuvvon radiojearahallamiid (YLE.
sáddagiidda lea dattetge viehka ráddjejuvvon sadji stáhtalaš mediain.
Distribušuvdnalistu% 1 namas gávdno juo. Válljes eará nama.
riikkaidgaskasaš njuolggadusat addet buoret vuoigatvuođaid go dát konvenšuvdna.
City in Alabama USA
Stivra attii áššis álgocealkámuša ja válmmaštallama ovdáneami mielde stivra gárve cealkámušas loahpalažžan.
Attiimet cealkámuša meahcceráđđehussii Vuohču girdišilju láigoheamis vuojáhathárjehallamii.
Sámediggi manná skábmámánu loahpas fidnu stivrenjoavkku gullandilálašvuhtii.
Don cállet guokte sierra beassansáni. Geahccal ođđasit
Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Jussi Isokoski, Tiina Sanila, Seija Sivertsen, Atte Palokangas, Jussi Tikka.
Annukka Hirvasvuopio-Laiti doallá maid logaldallamiid sápmelaš musihkas ja kultuvrras suomagillii, davvisámegillii ja eŋgelasgillii.
Annukka lávlu Vilddas-joavkkus, mii čuojaha sápmelaš etno / máilmmimusihka.
Annukka lea bargan lávluma lassin maid ee. musihkaoahpaheaddjin, logaldallin, neavttárin ja Sámedikki Sámemusihkkaguovddáža prošeavttas.
anonyma
Anonyma
& Namaheapmi
City in Alberta Canada
ANSI C89Language
AnsysLanguage Section
Galgabehtet addit guigosiid das dárbbahitgo artihkkalat ođđasit hábmema ja mot dat galggale olláhuhttojuvvot.
Jus jeavddalaččat guođđá seallaiskosa oažžu nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá daningo seallarievdamat sáhttet gávdnojuvvot ovdalgo dat leat ovdánan borašdávdan.
váikkuhusas boazobargomálliideaset. Luonddu addin biebmu ii soaitte šat leat nohkka ja biebmamii
Beassansáni maid leat čállán ii leat nanus. Geahččal ráhkadit buorebut beassansáni dán láhkai: - guhkkibut beassansáni, - geavat sihke stuorra ja smávva bustávaid, - geavat maiddái loguid dahje symbolaid, omd. # Háliidatgo liikká geavahit dán beassansáni?
Sámediggi lea gieskadaš jagiid ožžon alcces sirdojuvvot máŋga ruhtadanortnega
world. kgm
vuođul, dahje leažžá šiehtadallan áššis artihkkala 16 Vuosttaš lađđasa mielde. Suomas
boazodoallovuoigatvuohta lea geavahanvuoigatvuohta eatnamiidda seammá
star name
Antárktis/ Casey
Antárktis/ Davis
Antárktis/ DumontDUrville
Antárktis/ South_ Pole
Antárktis/ Mawson
Antárktis/ McMurdo
Antárktis/ Palmer
Antárktis/ Rothera
Antárktis/ Syowa
Antárktis/ Vostok
mat fállet oahpahusa sin iežaset gillii, ja mat leat heivehuvvon sin iežaset kultuvrralaš
Dovddasta duhtavašvuođa Sámeráđi aktiiva oassálastimiin ONjulggaštusa šiehtadallamiin álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái, erenoamážit sin oppalaš teakstaevttohusain, man Sámi Parlamentáralaš Ráđđi lea dorjon;
Ándagassii átnun ii fal leat dárbahassii, muhto vai das lea juoga mearkkašumiid, de das galget čuovvut dagut.
Ándagassii átnun ja ándagassiiaddojupmi gullaba risttalaš árbevieru dehálaš oassin.
Ándagassii átnun lea diehttelas girku iežas ášši.
Ándagassii átnun sápmelaččain lea suopmelaš servodaga ovddásvástádus.
Ándagassii átnumis ja sávzzabierggu njuolggovuovdimis Mánnodaga 21.2. bukten sámedikki dearvvuođagaid Durdnosis dollojun Lars Levi Laestadiusa seminárii.
" Ándagassii " dieđáhusbovssaš
object name (optional)
Geahča oanehisvideo muohtateáhtera birra Ante-gánddaža áhčči hukse juohke dálvve muohtateáhtera Skábmagovat-filbmafestivála várás.
Antibiotihkadikšun ferte muddejuvvot juohke persovnna sierra váttuide.
Antigua ja Barbuda
Antigua ja BarbudaName
Antihkalašvielgatcolor
Serif- fonta:
Name
City in Oklahoma USA
Antonio Larrosa
Antonio Larrosa Jimenez
Antonio lea lihkostuvvan áddet sámekultuvrra váibmosa dievaslaččat, boađidettiinan čájáhussálii mu mielas orui áibbaš dego livččen boahtán ruoktot ", muitalii njuorran Kåven go jođii čájáhusa čađa.
Antonova ja Afanasjeva oaččuiga bálkkašumi go leaba guhká bargan bajideame gielddasámegiela árvvu go soai leaba čállán girjjiid, jorgalan sámegillii ja sámegielas, dasa lassin leaba ortográfalaš gažaldagaiguin bargan.
Name
Name
Antti Koivisto
DovddanalárbmaComment
Dovddanlogga
Dovddana diehtočoagginheivehusat
Dovddanlogan
Soappi siste lea Ultra-jietnasáddejeaddji.
Dovddanat
belgium. kgm
Anu Avaskari ja Klemetti Näkkäläjärvi.
Anu Avaskari ja Pentti Valle guđiiga sierra oaivila.
Anu Avaskari ja Pentti Valle guđiiga mearrádussii sierra oaivila.
Anu Magga anu. magga (at) samediggi.
AOA
catalonia_ comarques. kgm
Apache- heivehusLanguage Section
a planet without data
Name
Image/ info menu item (should be translated)
Filtii APOP: a bokte sisačálihit. Bálvá% 1 ii dáidde doarjut APOP, vaikkoge dan čuoččuha, dahje beassansátni lea boastut.% 2
a) Doarjagat Ruoŧa boazodollui lea norgalaš ja suopmelaš gilvonjuolggadusaid geažil hehttehussan dasa ahte bohccot sáhttet vuvdojuvvot Supmii ja Norgii njuovvamassii.
Name
Apple RGB
Apple Safari ovdánahtit
City in Wisconsin USA
Application ready for user input
ApplixGenericName
Apport
APS- stivrran ii leat meroštuvvon.
Apotehka dárbbaha diehtit man dásis allagolloráhpas ovttaskas lea oažžun dihte rabáhta.
Hui buorre veahkki
veahkki;
Reaidoláse
Veahkki: Go čállá boastut, de fállojuvvo veahkki sojaheapmái.
Veahkeheaddji justitiekánsler ávžžuhii
Veahkeheaddji justitiekánsler nannii juovlamánus 1998 čállosisttis
Veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš lea mearridan, ahte guoddaleamis ii leat buktojuvvon mihkkege dakkáriid, masa veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš galggalii seahkánit ja ahte ášši ii atte ákka doaibmabijuide.
Buvttadeaddji
italy. kgm
oceania. kgm
image-action
undo-type
ReaiddutName
veahkeneavvofuolaheami, spiehkastat lea gullurusttegiid geahččaleapmi
string" in "context_BAR_stringNew
City in Jylland Denmark
Arábiagiella
Arábiagiella
Arábiagiella
ArábialašKCharselect unicode block name
Arábialašdigit set
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
ArábagiellaName
ArábiagiellaName
ARABIC (Nummir)
world. kgm
armenia. kgm
algeria. kgm
armenia. kgm
ArbaEthiopian weekday 6 - LongDayName
ArbaIndian National month 10 - ShortName
City in California USA
Arkadespeallu
Name
Arch A
ArchA
ARCH A
ArchA Transverse
Arch B
ArchB
ARCH B
ArchB Transverse
Arch C
ArchC
ARCH C
ArchC Transverse
Arch D
ArchD
ARCH D
ArchD Transverse
Arch E
ArchE
ARCH E
Comment
@ label: listbox KDE distribution method
star name
City in Alberta Canada
City in Oklahoma USA
City in Ontario Canada
ArdourGenericName
AREAS (čujuhus)
City in Puerto Rico USA
ArenaGenericName
armenia. kgm
egypt. kgm
greece_ prefectures. kgm
liechtenstein. kgm
mexico_ states. kgm
spain_ provinces. kgm
switzerland. kgm
turkey. kgm
Argentina
catalonia_ comarques. kgm
City in Newfoundland Canada
san- marino. kgm
france. kgm
greece_ prefectures. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
Argentina peso
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
turkey. kgm
uruguay. kgm
world. kgm
argentina. kgm
great- britain_ counties. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
vietnam. kgm
Ii sáhttán konverteret argumeanta "% 1 " čávdelohkui.
Ágga
Argumeanttat:
NAME OF TRANSLATORS
City in Minnesota USA
manipur. kgm
burma. kgm
Region/ state in USA
indonesia. kgm
usa. kgm
waters_ world- class. kgm
venezuela. kgm
spain. kgm
City in Arkansas USA
Árgges mánná dárbbaša eanet áiggi ja doarjaga hállamis.
russia_ subjects. kgm
philippines. kgm
france. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Arkeologiija ja dološbázahusat
Arkeologat leat gávdnan sámiid ruovttuguovllus máŋggaid otná beaivve rádjai seilon bivdorokkiid.
Árkka govain leat golbma sámi nissonipmila. "
Árkka govaid lea ráhkadan sámedáiddár Merja Aletta Ranttila.
Árkka máhccumis vástida lappilaš Markku Virtanen.
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Árkiivalágádusa doaibman lea sihkkarastit álbmotlaš kulturárbái gullevaš áššebáhpáriid seailluheami, daid anolašvuoña buorideapmi sihke dán suorggi dutkan- ja ovddidandoaibma.
Árkiivalágádussii gullet Álbmotlaš arkiiva (Kansallisarkisto) ja čieža eanagotti arkiivva.
- arkiivva ja girjerádjosa bajásdoallan,
Standárda vuorkáheivehusat
Vuorkámodus
Vuorkát
Name
Vuorká
Árkkat
Arch Apaper size
Arch Bpaper size
Comment
Arch Cpaper size
Arch Dpaper size
Arch Epaper size
Árkabiebmi
Arkiteavttat ja earát geat leamašan fárus dálu hábmemis, leat duođaid dahkan buori
Arkitektuvragilvvu evttohusat oaidninláhkai Siiddas Anáris
Arkitektuvragilvvu evttohusat válljejuvvon nuppi muddui
- arkitektuvralaš hápmegiela.
- arkitektuvrralaš hápmegiela.
Name
@ action: button
Árktalaš guovlu lieggana, nuortin ja oarjin leat rájit ovddas, luksa eat šat beasa.
Árktalaš guovlu lea máŋggaid álgoálbmogiid ruoktu ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii.
Árktalaš dálkkádat lea garradan min miela gierdat váttisvuođaid ja dahkan min kultuvrras gievrra.
Arktalaš/ Longyearbyen
Árktalaš ráđđi vuvddii iežas prinsihpaid.
Árktalaš ráđđi oaččui ođđa dárkojeddjiid Ásias - Kiinná njunušin.
Árktalaš politihkka lea válmmaštallojuvvon Bush áigodagas ja dat lea váldon Obama hálddahusa oassin.
Árktalaš guvlui gávjačalmmážat lavdet industriijariikkain.
Árktalaš ovttasbargui livččii ávkkálaš, jos ságadoalliriikan livčče maid Kanada, USA dehe Ruošša parlamentarihkkárat.
Árktalaš guovllu rášes ja álkit hávváiduvvi luondu ii gierdda viidát váikkuheaddji ođasnuvakeahtes luondduriggodagaid ávkin atnima iige ekonomalaš doaibmama, mii vuođđuduvvá kvartálajurddaheapmái.
Árktalaš guovllu dálkkádat lieggana guovtte geardde nu jođánit go eará báikkes máilmmis.
Árktalaš mearraluonddu dorvvasteapmi lea hui mearrideaddji ášši máŋgga árktalaš eamiálbmogii ja suodjaleami berre ain ovddidit.
Árktalaš ráđi čoakkán ja buot ođđaseamos dutkanbohtosiidda oahpásnuvvan fal loktii ovdalaččasnai dárbbu vuojulduvvat áššái viidáseappot ja váldit dálkkádatrievdangažaldagaid duođas sámedikki barggu stuora oassin.
Ieš Árktalaš ráđi čoakkán lei čoakkán lei gasvahkko ja beaivvi ovdal lei giddejuvvon seminára mearrajiehki suddamis.
Árktalaš ráđi čoakkánmearrádusat ledje maid beahttašupmi.
Máhcan vel árktalaš ráđi čoakkáma dáhpáhusaide.
Árktalaš ráđi ministtarčoakkán gieđahalai julggaštusastis árktalaš guovllu áššiid ulbmiliin ráhkkanahttit skábmamánu COP 15 oassebealleráđđádallamiid ođđa dálkkádatsoahpamušas.
Árktalaš ráđi jođiheapmi lea dán vuoru dan dáfus hárvenaš, ahte ságadoalliriikka báiki lea guhtta jagi maŋŋálaga davviriikkaid hálddus.
Máŋggat stáhtat ja sierralágán oktiibijut leat čájehan hui stuora beroštumi searvat árktalaš ráđi bargui.
Árktalaš ráđi bargu lea loktaneame ain dehálit sajádahkii ja sápmelaččaide lea eallindehálaš, ahte sáhttit váikkuhit riikkaidgaskasaš mearrádusdahkamii, mii guoská sápmelaččaid.
Jáhkehahttivuohta árktalaš politihka dálkkádatrievdama hárrái mihtiduvvo dihto muddui Cancuna dálkkádatráđđádallamiin.
Árktalaš politihka ulbmilat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuhttojuvvojit.
Árktalaš ráđi mearkkašupmi lassána dálkkádatrievdama geažil, daningo mearrajohtolagat rahpasit ja ođđa lundduriggodagat rahpasit maid gávppálaš ávkkastallamii.
Árktalaš ráđis lea álggahuvvon nuppi árktalaš guovllu olmmošlaš raportta ráhkadeapmi.
Árktalaš ráđis lea šaddame globála ságastallanforum.
Árkatalaš álgoálbmogat leat seammalágán hástalusaid siste ja leage dehálaš, ahte váikkuhit ovttas ON:s, Árkatalaš Ráđis go EU:sge árbevirolaš dieđu ja boazodoalu dorvvasteami ja seailluheami várás.
Árktalaš álgoálbmotvielljamet ja - oabbámet leat šaddan bákkus muotkut eret orrunguovlluineaset dálkkádatrievdama buktin váikkuhusaid dihte.
Árktalaš álgoálbmogiidda dálkkádatrievdan buktá stuora váikkuhusaid.
Árktalaš politihka nannema várás USAs lea ságastallojuvvon árkatalaš ambassadevrra barggu vuođđudeamis.
Árktalaš álgoálbmogiid boahtteáigi lea sorjavaš birrasa ráinnasvuođas ja ođasnuvvi luondduriggodagaiguin suvdilis ávkkástallamis.
Árktalaš riikkaid ovttasbarggu dáfus earenoamážit ekonomalaš beroštumiid lassáneami mielde ja ođđa mearrajohtolagaid rahpaseami mielde soahpamuša ratifiserekeahtesvuohta lea buncarakkis.
Árktalaš parlamentarihkkáriid IX konfereanssas Árktalaš parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui gollan vahku mielde vuosttaš have árktalaš guovllu olggobealde.
Árktalaš parlamentárihkkariid čoakkámis Oslos lei dán giđa maŋimus árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komitea čoakkán 7.6.2010.
Árktalaš parlamentárihkkariid čoakkánságat Dearvvuođagat Washingtonis.
Árktalaš parlamentárihkkariid lassin vuostáiváldindilálašvuođas lei mielde ee. sisáššiidministtar Anne Holmlund.
Árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komiteas lea dán jagi vel guokte čoakkáma.
Hyperbolic cosine
Hyperbolic sine
Hyperbolic tangent
Arla Magga Oulusta Anu Magga, Minja Maggan kanssa.
City in Virginia USA
City in Illinois USA
City in Northern Ireland United Kingdom
Armenia
Armeniagiella
Armeniagiella
iran. kgm
iraq. kgm
armenia. kgm
azerbaijan. kgm
slovenia_ traditional. kgm
Armeniagiella
ArmenialašKCharselect unicode block name
ArmeniagiellaName
ArmeniaName
Armenialaš Dram
Name
peru. kgm
philippines. kgm
thailand. kgm
cyprus. kgm
world. kgm
City in Alberta Canada
City in South Dakota USA
star name
City in Gran Canaria Spain
ARS
& Artihkal
Artihkallistu.
Artihkalčájehanmodus.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
resurssat leat oassi sámiid ávnnaslaš kulturvuođus, ja sámi álbmot sáhttá gáibidit
Artihkkalat
The grammatical type of a word
Artikla 10 (c) eaktuda, ahte Suopma suodjala ja doarju biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš dábiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide.
Artihkal 10 (c) suodjala suvdilis dábálaš luonddugeavahusa.
Artikla 10 (c) suodjala kulturvugiid mieldásaš luonddugeavaheami.
Artikla 10 (c) suodjala árbevirolaš luonddu suvdilis geavaheami.
Artihkal 10 (c) suodjala dábálaš luonddugeavaheami, mii bargo kultuvrralaš vieruid mielde bistevaš láhkai.
Artikla 14 gieđahallá eatnamiidda ja čáziide gulavaš vuoigatvuođaid.
Artihkal 15 geatnegahttá dássebealát genaváriid ávkkiid juohkimii. iii
Artihkal 1 Šiehtadusa ulbmilin lea láhčit dilálašvuoðaid bissovaš ovttasbargui sámedikkiid gaskka áššiin mat gusket máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin.
Artihkal 2 Bissovaš ovttasbarggu lágideami láhčimii álbmotválljen sámedikkiid gaskka ásahuvvo Sámi parlamentáralaš ráđđi.
Ovdal artihkal 38 suodjalii dušše vuollel 15-jahkásaččaid mánáid oassálastimis soahtedoibmii.
Ovdal artihkal 38 suodjalii dušše vuollel 15-jahkásaččaid mánáid oassálastimis soahtedoibmii. Jagi 2000 dahkkon mánáidkonvenšuvnna lassibeavdegirji Mánáid oassálastimis konflivttaide main leat vearjjut mielde bajidit ahkeráji 15 jagis 18 jahkái. Dát lassibeavdegirji bođii fápmui guovvamánu 12. b. 2002.[3] Nuppi lassibeavdegirji gieđahallá mánáide guoski olmmošgávppi, mánáid ávkkástallama prostitušuvnnas ja mánáidporno. Dát nuppi lassibeavdegirji bođii fápmui ođđajagimánu 18. b. 2002.[4]
Artikla 3: Eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta.
Artihkal 3 Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá bargat dan ala ahte ovttastahttit politihkalaš áššiid meannudeami dain áššiin mat gusket dahje sáhttet guoskat máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin.
Artihkal 5 Sámi parlamentáralaš ráđis galget leat guoktelogiokta (21) sápmelaš parlamentarihkkara, geaid Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat válljen iežaset álbmotválljen ovddasteddjiid gaskkas.
Artikla 6 eaktuda, ahte stáhta álgá doaibmabijuide dakkár olbmuid suodjaleami várás, geat sáhttet gártat vealaheami dahje vaši čuozáhahkan ee. etnihkalaš duogáža ja giela vuođul.
Artihkal 6 Juohke sámediggi vállje vihtta (5) ovddasteaddji Sámi parlamentáralaš ráđđái njealje (4) jagi mandáhttaáigodahkii.
Artihkal 7 Sámi parlamentáralaš ráđi čađaheaddji jođihangoddi gohčoduvvo oktasašstivran, ja dás leat guhtta (6) ovddasteaddji, geaid gaskkas leat sámedikkiid čađaheaddji ovddastangotti jođiheaddjit.
Artikla 8 eaktuda ahte vehádatgiellagiidda leat oažžumis iežasgielat skuvlejupmi ovda-, vuođđo-, nuppi dási ja allaskuvlaoahpahusas sihke sihkkarasto guovllugielaid dahje vehádatgielaid duogážis leahkki historjjá ja kultuvrra oahpahus.
Artikla 8 (j) ja árbevirolaš dieđu suodji laktása maiddái davviriikkaid sámesoahpamuššii ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmái.
Čoakkán lei beroštahtti ja ávkkálaš jurddahaladettiin 8 (j) -artihkkala olláhuhttima ja dat lasiha gal álbmotlaš artihkalal 8 (j) olláhuhttinbarggu min easka álggahan bargojoavkkus.
Artihkal 8 (j) guoská Suomas dušše álgoálbmot sápmelaččaid, ja diehttelas stáhta, namuhuvvon artihkkala geatnegasvuođaid dáfus.
Artihkal 8 (j):a olláhuhttima várás lea maid rahppon interneahttaportála, mii gávdno čujuhusas; (www.ymparisto.fi/lumonet/8j).
Artihkal 8 (j) ollašuhttima duogáš Suomas
Artihkal 8 (j):a ollašuhttin Suomas joatkašuvvá
Artihkal 8 (j) -barggu mielde leat ožžon áigái mearkkašahtti ovdánanlávkkiid.
Artihkal 8 (j) lea maid jorgaluvvon boastut Finlexii, muhto boasttojorgalus ii leat váikkuhan artihkkala olláhuhttimii Suomas.
Artihkal 8 (j) -bargojoavku galgá maid čoahkkanit čakčat gárvet bd-strategiija ja doaibmaprográmma olláhuhttima ja oainnuid riikkaidgaskasaš artihkal 8 (j) -bargojoavkku oassebeallečoakkámii.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkáma boradanbottas Suoma sámedikki sáttagottis lei vejolašvuohta guossástallat Montreála guovllu kanien: keha 'ka - álbmoga (mohawk-álbmoga) giella- ja kulturguovddážis Kahnawá:ke:s.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkámis Montrealis Norgga ja Ruoŧa stáhtat lágideigga iežaska oalgedáhpáhusaid, mat gieđahalle artihkal 8 (j):a suodjalan árbevirolaš dieđu.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporttas evttohuvvo eanageavahusa stivrejeaddji láhkaásaheami ovddideapmi " čilge Näkkäläjärvi.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporttas evttohuvvo eanageavahusa stivrejeaddji láhkaásaheami ovddideapmi "čilge Näkkäläjärvi.
Artihkal 8 (j) - bargojoavkku laohpparaporttas ovdanbuktojun doaibmabijuid ollašuhttima joatkit, vuođustun sivaid dihtii doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojit ođđa artihkkala 8 (j) -bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporttas evttohuvvon doaibmabijuid olláhuhttin jotkojuvvo, ákkastallojuvvon ákkaid vuođul doaibmabijut dárkkistuvvojit ja dievasmahttojuvvojit ođđa artihkal 8 (j) -bargojoavkkus ja doaibmabidjoevttohusat buktojuvvojit čuovvunbargojovkui dohkkeheami várás.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporta
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporta.
Artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporta.
Artihkal 8 (j) -bargojoavku lea mearridan čoaggit, furkkodit ja doalvut servošiid atnui sámegiel báikenamaid.
Artihkal 8 (j) -bargojoavku lea maid barggahan olu.
Artihkal 8 (j) -barggu mielde leat ožžon áigái mearkkašahtti ovdánanlávkkiid.
Artihkal 8 (j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit álgoálbmogiid biologalaš máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbedieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid.
Artihkkala 8 mielde álgoálbmogiin ja ja daidda gullevaš olbmuin lea riekti dasa, ahte dat eai suddaduvvo bákkuin iige daid kultuvra duššaduvvo.
Artihkal 9 Sámi parlamentáralaš ráđđi mearrida ieš iežas čoahkkinortnega.
geatnegasvuođat artihkkala 36 mielde gustojit maid mearračáziid resurssaide.
diktit álgoálbmotvánhemiid addit mánáidasaset dakkár namaid maid ieža háliidit.
Artikla eaktuda, ahte stáhtat fuolahit das, ahte gávdnomis leahkki dahje ođđa hálddahuslaš ráját eai eastte vehádatgiela ovddideami.
gusto erenoamážit kultuvrralaš ja ealáhusalaš ovttasdoaibmamii riikkarájiid rastá.
Artihkal guoská Suomas sápmelaččaid.
Artihkal mearrida, ahte soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima.
Artikla maiddái eaktuda ahte stáhtat suodjalit álbmotlaš vehádagaid vuostemielalaš suddadahttimis.
vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 1, ja ON konvenšuvnnas ekonomalaš, sosiála ja
vuoigatvuođaid birra. Artihkkal 10 nr. 1 nanne ahte stáhtabealit leat geatnegasat
čuoggá 1 mielde soahpamušoasálaččat geatnegahttet iežaset iešguhtetge láhkásis
virolaš álgoálbmotealáhusaid birra. Artihkkal 14 nr. 1 maŋimuš cealkka nanne ahte
Artihkkala 1 mielde sámedikki oaidnu lea, ahte soahpamuš guoská buot osiin Suomas dušše álgoálbmot sápmelaččaid ja ahte jos Suopma čatnašuvvá ILO 169-soahpamuššii, de sápmelašmeroštallan ferte leat dakkár, man sámediggi dohkkeha.
Artihkkala čuoggás 2 stáhtat geatnegahttet iežaset sihkkarastit,
Artikla 2 mielde beavdegirjji lea vejolaš viiddidit, ahte dat guoská árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid earáge oktovuoigatvuođaid, mii goittotge eaktuda buot soahpamušoassebeliid miehtama.
Artihkkala 33 mielde álgoálbmogiin lea riekti mearridit iežaset identiteahtas dehe lahttuvuođas dábiideaset ja árbevieruideaset mielde.
Artikla 6 mielde juohke riikka sámediggi vállje SPR:i vihtta (5) ovddasteaddji njealje (4) jagi doaibmabadjái.
ovddiduvvon Vuosttaš lađđasa mielde, galget gieđahallojuvvot riikkabeivviin ja mo
Vuosttaš lađas nanne vealatkeahttáivuođa prinsihpa. Sámit leat sihke
leat vuoigatvuohta iežaset árbevirolaš dálkasiidda ja vuoigatvuohta bisuhit iežaset
Mearrádus goalmmát lađđassis galgá sihkkarastit ahte maiddái dat sámitge
goalmmát lađđasa mearkkašumiid.
artihkkala mearrádusa vuollái, ja stáhta ferte geahččat bearrái ahte dakkár orgánat
Artikla mielde eamiálbmogii gulavaš mánás ii oaččo gieldit vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkku eará lahtuiguin iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela.
Artikla mielde nállevealaheapmin ii galgga geahččat dakkár sierranas doaibmabijuid, maid dárkkuhussan lea sihkkarastit dáid joavkkuid ja ovttaskas olbmuid ovttalágan vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid návddašit ja geavahit olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid.
mielde stáhtaidgaskasaš traktáhtaide.
Artihkkal lea guovddáš oassi biodiversitehtasoahpamuša ja buot stáhtain lea ovddasvástádus eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu dorvvasteamis.
Artihkkal regulere sámiid oktasaš symbolaid geavaheami dan golmma riikkas.
Artiklas 9 soahpamušoassebealit movttiidahttet stáhtaid rájáid rasttildeaddji báikkálaš- ja guovloovttasbarggu ja dárbbu mielde válmmaštallet ja ollašuhttet oktasaš duovddaprgrámmaid.
Artihkkal addá maid diehttevassii dan olmmošbiirre mii sáhttá gáibidit alcces
Artihkkal muitala dasto geat dat
eatnamiidda ja čáziide, de dat leat regulerejuvvon artihkkalis 34 ja artihkkalis 38
politihkalaš vuoigatvuođaid, artihkkal 27.
konvenšuvnna artihkkalis dušše doaba stáhta, de artihkkal fátmmasta maiddái daid
leat ráddjemat jáhkkovuđot beroštusvihkkedemiide mat oidet dábálaš ekonomalaš
Dasto mearriduvvo ahte sámedikkis lea vuoigatvuohta oažžut gieđahallamii
Artihkkal regulere Sámedikki ja riikkačoahkkima gaskavuođa.
Dasto celkojuvvo ahte intangible cultural heritage, nugo dat čilgejuvvo, vuos ja
čuozášii.
Artihkkalis lea leame okta ovdadáhpáhus.
Artihkal suddje Suomas sápmelaččaid luonddugeavahussii gulavaš árbevirolaš dieđu.
Artikla suodjala eamiálbmogiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbeviro-‐ laš dieđu, geavadagaid ja innovášuvnnaid.
Artikla suodjala eamiálbmogiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu, geavadagaid ja innovášuvnnaid.
Artihkkalat
dievasmahttá artihkkala 36 mearrádusa.
Artihkal dievasmahttá biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.
Artikla sihkkarastá sámiid vuoigatvuođa návddašit ovttas joavkkuin iežas kultuvrras.
Artikla geatnegahttá soahpamušbeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii gulavaš árbevirolaš dieđu.
Artihkkal geatnegahttá stáhtaid doaibmat dárbbuid vuođul ja ovttasráđiid sáme
mielde lea sávahahtti ja dárbu nuppástuhttit, vrd. lasáhusa nr. 4. Dat leat leamaš
Čuovvovaš artihkkaliin regulerejuvvo sámedikkiid ja eará eiseválddiid
sámerievttálaš čuolbmagihpuide.
čoahkkimiin konvenšuvnna teakstaárvalus gieđahallojuvvui arvat gerddiid.
Artiklaid 9 ja 10 mielde vehátdagielaid galgá sáhttit geavahit riekte-, hálddahus- ja virgeoapmahašáššedikšumis.
Artista - Skearru
Artista / Skearru
artista
Artista
Artista:
'Bitrate' playlist column name and token for playlist layouts
Artisttalaš- liseansa@ item license (short name)
Dáiddár
Artistta ovdabustávaid
NAME OF TRANSLATORS
Bihttá artisttas skearrus
Artistaradio
Arto Pohjanrinne, Sosiála- ja dearvvasvuođalávdegoddi, Sámediggi.
aRts
aRts lea dološ jietnabálvá ja mediavuođđu mii geavahuvvui KDE2: s ja KDE3: s. Ii berre dan šat geavahit.
Aruba
ÁrubaName
Name
Árvit gilkoriid & fiilanamas
City in Colorado USA
Árvvoštallan.
- árvvoštallat sámegielaid diliid ja evttohuvvon buoridandoaimmaid buot golmma Suomas hupmojuvvon sámegiela olis ja
Árvvu mielde váile bealli sápmelaččain máhttá hállat sámegiela.
select tags menu
Árvvoštallama ollašuhttima bealis galggašii ovttaskasdási plánemis meroštallat mo dieđu čohkket, geat árvvoštallet, goas ja mo.
Árvvoštallamis galgá váldojuvvot vuhtii maid vuođđoláhkaválljagotti dulkongeavat.
- árvvoštallan das, mo doaimma organiseren ja ordnen dorjot máná oppalaš buresbirgejumi
Árvvoštallanmáhtu ovdáneapmi veahkeha máná váttisvuođadilis.
sámedikki presideanta Egil Olli, Gollegiella árvvoštallanlávdegotti ságadoalli Pekka Sammallahti ja
Árvvoštallan sisttisdoallá ee.
Árvvoštallanlávdegoddi
Evalueren ovttasbargu
deaddu árvvoštallamis.
Árvvoštaladettiin leatgo barggut seammaárvosaččat, galgá giddet fuopmášumi bargguid iešvuhtii ja sisdollui ja maiddái daid gáibádusaide, maid barggut bargái ásahit, nugo maiddái bargodillái.
Árvvoštaladettiin evttohusaid, bálkkašanlávdegoddi gávnnahii, ahte daid siste ii gávdno oktage gilvvu njuolggadusaid gáibádusaid deavdi evttohus.
Árvvoštallan guoská ovddit jagi plána ollašuhttima ja juksojuvvon bohtosiid.
Sámedikki árvvoštallamis das, guoskágo áššesuorgi sámi beroštumiide.
Árvvu mielde 75-90% buot sámegiela hálli olbmuin geavaha davvisámegiela.
Árvvoštallama mielde láhka guoská goittotge muhtin muddui maiddái om. oassebeliid.
Árvvoštallama mielde plánain leat fárus dakkár evttohusat, mat eai gula gieldda iešstivrejupmái ja loavkidit sámi kulturiešstivrejumi.
Árvvoštallan lea ávkin mávssolaš doaimmaid ain viidásabbot ovddideamis.
'Sample rate' playlist column name and token for playlist layouts
ovdalis celkojuvvon oaivila, ahte vuovdedoalu váikkuhusat eai rihko artihkkala 27.
Árvvoštallan geavahuvvo maiddái čuovvovaš jagi plána vuođđun.
Árvu 0 máksá ahte ii leat áigemearri
Arvu@ action: button Add new mime header field.
Just a number
Arvu
Árvu
Árvu:
Dát ii leat gustojeaddji árvu.
Gudnejahtton Eurohpá Ráđđi ja oba riikkaidgaskasaš searvvuš, doarjalan didjiide, ahte eat guođe Ruošša sápmelaččaid akto ja ahte doarjut sin.
Árvvus adnon riepmoveahka ja oassálastit!
Árvvus adnon suohkanministtar Tölli, Laestadius-sohka, semináraálbmot, buorit árvoguossit!
Buorit meassostallit!
Árvvus adnon ministtar, buorit semináraoasseváldit!
Gudnejahtton presideanta Morales, loahpas hálidan giitit Du go hálidat deaivat sápmelaččaid iežat Davviriikkaid galledeami olis.
Árvvus adnon presideanta Morales, mii leat hui ilus dan njunušvuođas, man Don leat váldán dálkkádatrievdama duostumis ja álgoálbmogiid oainnuid vuhtii váldimis mearrádusaid dahkamis, mat gusket dálkkátrievdama.
Árvvus adnon presideanta, Don leat inspirašuvnna gáldu ja ovdamearka buot álgoálbmogiidda.
Buorre ságajođiheaddji, buorit sámeparlamentarihkárat!
Buorre ságadoalli, gudnejahtton sámi parlamentarihkkárat
Árvvus adnon semináraolbmot, mii leat dehálaš áššiid luhtte.
Gudnejahtton earkebismmat, sámi dáiddarat, buorit olbmot
Buorre ságajođiheaddji, gudnejahtton árktalaš boazoálbmogiid ovddasteaddjit, semináraságastallit ja oasseváldit!
Árvvus adnon boazoálbmogiid ovddasteaddjit, sávan didjiide attolaš ja šattolaš seminára.
Buorit olbmot. Sámi kultuvrra okta muvrageađgi lea sápmelaš boazodoallu. Doaimmasteamet mii
Árvvus adnon guldaleaddjit!
Buorit olbmot.
Buorit luossariemuide oassálastit!
Munnje lea stuorra illu ja gudni leat otne dáppe dán beaivve, mii šaddá leat hui mearkkašahttin Davviriikkaid sápmelaččaid vuoigatvuoñaid hárrái.
Árvvus adnon nuorra sámi dáiddarat!
Gudnejahtton Ruoŧa sámedikki presideanta, sámi parlamentáralaš ráđi ja Norgga sámedikki ovddasteaddjit, Eurohpá Ráđi ovddasteaddjit, riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolmmoš, buorit semináraságastallit, sámi organisašuvnnaid ovddasteaddjit ja eiseválddit.
Buorit bearášbeaiveruoktu Miessi bargoveahka, Eanodaga gieldda ovddasteaddjit ja eará guossit
Gudnejahtton sápmelaččat, mánát, nuorat, rávvásat ja vuorrasat ja eará guossit!
Gudnejahtton sápmelaččat, buorit ustibat.
Árvvus adnon sámedikki áirasat,
Gudnejahtton sámediggeáirasat.
Gudnejahtton sámediggeáirasat ja sámedikki bargit.
Árvvus adnon sámi nuorat, buorit semináraguossit!
Árvvus adnon sámi nuorat, buorit konfereansaguossit.
Gudnejahtton sámi nuorat, buorit konfereansaguossit!
geavaheami.
Árvvuin:
dáinna:
Mearkkuš:
message-severity
ÁrvuNAME OF TRANSLATORS
Nominála árvu
Árvvu rádjái:
Comment
Ii árvoštuvvan
Ii sáhttán sáddet sisa árvosáni.
Árvoortnet:
Árvosánit:
árvosátni
Árvosátni
Merkoša árvosátni
Árvosátni rievdaduvvui
Árvosáni sádden lihkostuvai.
Árvvut
Árvvut:
Árvu (tabealla)
Paramehterat
Loktanan árvvuid sáhttá maid oažžut jus lea ovdaráksávuolšun, ng. kronalaš prostatihtta.
ASCIITOCHAR (árvu)
ASClassicComment
Vearjogeavatkeahttáivuohta sohppojuvvo. "
star name
heajudivčče sámegiela sajádaga lágaheamet.
Eaktu
Jure justa Plánaláhka
QFileDialog
Rolla
Sajádat:
joavku lea bargan konvenšuvdnateavsttain.
Rolla@ title: column attendee status
Name
mii lea maid áidna gielda Suomas, gos sápmelaččat leat eanetlohkun.
mdraid-disks
Sajáiduhte. desktop- fiillaid máhppii < dir > NAME OF TRANSLATORS
^Sajáiduhttit Edubuntu
Sajáiduhte@info:progress
Sajáiduhtte, gieđahala ja čájet fonttaidName
Sajáiduhte " boot record " skearrui/ partišuvdnii:
Sajáiduhte KDE- fáttáName
Sajáiduhtte gielat...
Sajáiduhte fonttaid
& Sajáiduhte skripta
^Sajáiduhttit Kubuntu Netbook
^Sajáiduhttit KuUbuntu
Sajáiduhttá KWM- fáttá
Sajáiduhte
^Sajáiduhttit Lubuntu
Sajáiduhte MP3- doarjaga
^Sajáiduhttit Mythbuntu
Notification when the upgrade requires a restart
Sajáiduhtte Ođasmahtimiid
Sajáiduhttit páhka fiillat
& Sajáiduhte
Sajáiduhte
_Sajáiduhttit
Sajáiduhttit %s
^Sajáiduhttit Ubuntu MID
^Sajáiduhttit Ubuntu Netbook
^Sajáiduhttit Ubuntu Server
^Sajáiduhttit Ubuntu
^Sajáiduhttit Ubuntu Studio
Ođđasit sajáiduhttit
Sajáiduhtte ođđa & fáttá
Vinjučála
^Sajáiduhttit Xubuntu
Dát miellaguottuid dovdduid čavgan dáhpáhuvvá álohii go leat ekonomalaš roassu ja dutkamušaid mielde dalle maid konservatiivvalaš árvvuid guottáhus loktana, daningo dain ohccojuvvo dorvu eahpesihkkaris áiggiid.
Sajáiduhttimin% 1 fáttá
Sajáiduhttimin stivrran% 1 várás
Sajáiduhttimin KDM- fáttáid@ info: progress
Sajáiduhttimin govašfáttá
Sajáiduhttimin ođasmahtá...
Sajáiduhttimin
Sajáiduhttimin %s
Sajáiduhttimin% 1 fáttá
Sajáiduhttimin% 1 čálána
JobPrinter Option Group
URL maid sajáiduhttit
Sajáiduhttojuvvon% (INSTALL) d to install, % (REMOVE) d to removeINSTALL
Sajáiduhttojuvvon muitu
Sajáiduhttojuvvon
Giella Sajáiduhttojuvvon
Sajáiduhtejuvvon Amarok- skriptat:
Sajáiduhttojuvvon lassemoduvllat
Sajáiduhttojuvvon plugin: at
Sajáiduhttojuvvon
Šattai váttisvuođaid sajáiduhtedettiin. Aŋke eanáš fáddát vuorkás sajáiduhttojuvvojedje.
Sajáiduhttin filtii
Sajáiduhttin filtii.
Sajáiduhttinmáhppa
Sajáiduhttinbáiki
Guđe guvlui
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ title: tab General preferences
Vállje & bádden gáldu
set Clock to New Time
Attribute
Set
Heivet automáhtalaš girjemearkkat
Vállje kodema dan fiilii mii rahppojuvvo
Vállje kodema dan fiilii mii rahppojuvvo
Bija
Geavat " caption " namman namahusholggas
Heivet muhtun oasit čállinprográmmas.
color-pick-mode
Bija GID
Bija identitehta arvvu
Geavat " icon " prográmma govažin
& Bija oidnosii vuogádatgarccus
Vállje olggoža fiillas
Geavat standárdan & geavaheddjiide
first color for border effect
Ráhkat & girjemearkka
Geavat girjemearkkareaidoholgan
Vállje fontasturrodaga
Rievdat fontta:
Vállje fontta
Rievdat sturrodaga / skále
Bija & kodema
Vállje kodema dan fiilii mii rahppojuvvo
Vállje & kodema
Default sync action
Geavat & govvan (čuohpa)
Geavat govvan
Rievdat gova: Luoitte buot sáhpánboaluid.
Comment
Name
Bija gáldoozu, kdelibs várás
Heivet LILO (Linux- vuolggahanvuogádaga) Name
Bija sisa liŋkka
@ item default character set
string" in "context_BAR_string
Heivet šearbmaseastejeaddji
Vállje nama
& Geavat standárdan
Geavat & standárdan
Geavat standárdan
Geavat standárdan@ title: tab Tab page where the user configures accounts to receive mail
delete selected widget
Geavat standárdan
Geavat standárda merkenšlája
bija iešvuođaárvvuidrequest type
Lasit čujuhusgirjjis
universal access, zoom
Geavat báikkálaš & standárdan
Bija áiggi ja dáhtona automáhtalaččat:
Heivet ZeroConf- bálvalusohcan
NAME OF TRANSLATORS
Heivet sahtedohko šearbmaseastejeaddji
Heivet fierpmádatlogana lassemoduvllaidName
Heivet čállinbeavdeválljejeaddji
Bija sealla:
Heivet prográmma jođánisboaluid.
Geavat & duogášgovvan
Geavat & duogášgovvan (guovdu)
Geavat duogášgovvan (balddalága)
color-pick-mode
Heivet TCP/ IP: aName
What' s this text
Rievdat teakstaivnni:
Heivet fierpmádagaName
Guorus šearbmasiestejeaddji
Vállje guđe merkošat galget leat mielde reaidoholggain.
Geavat & reaidoholgamáhppan
Heivet čállinbeavdejuohkkimaName
Geavat bargoárkka ođasmahttingaskkaldaga
Bija ođđa beassansáni
Vállje fievrrideami
@ action
undo-type
Deavdde Vástádusčujuhusgietti
Vállje ođasmahttináigemearri (0 váldá dan eret)
Genral options
Name
Mearrit reivve fáttá
Vállje reivve sisdoalu.
bidjá XIM bálvvá
Heiveheamen% 1
Bidjamin vuoigatvuođaid
Password mode
bijasomething has not been set
Name
Bidjá duogásivnni dan linnjás gos čállinmearka lea.
Mearrida jus galgá deaivamiid merket
Vállje makkár reaidorávvagiin gárcugovaš álgá.
golmma stáhta ektui. Artihkkal bidjá guokte eavttu olbmui ovdalgo konvenšuvnna
mearridit geahččalanáiggi, mii mearkkaša ahte bátnedoavttir dahje bátnehygientistta ferte bearráigehččot gitta golbma jahkái, ja maid ahte erenoamáš plána ráhkaduvvo dan botta.
Geavat iešmearriduvvon, giddes ivnni seavánii
Čádná dán čájeheami oktii earáide, vai máhpparievdadusat oidnojit buot čájehemiin.
bidjá standárda duogášivnni ja prográmmapaleahtta (čuvges ja sevdnjes suoivvanat rehkenasto)
bidjá standárda ovdabealivnni
bidjá standárda boalloivnni
@ label part between WEEKDAY and MONTH in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH'
Vállje man guhká ádjána ovdalgo šearbmasiestejeaddji álggahuvvo.
Bidjá prográmma GUI- stiilla
bidjá prográmmafontta
bidjá prográmmanama
bidjá prográmma namahusa
Vállje guđe máhpas du prográmma bargá.
@ item: inlistbox recur daily
@ option: radio recur yearly
@ option: radio recur weekly
@ option: radio recur monthly
Meroštala ahte ođđa láse dahje gilkora doaibmi máhppa galgá leat " dir "
Meroštala ahte válljejuvvon profiila galgá leat standárdan ođđa terminálbargovuoruide
Bidjá čállinvuogi XIM (" X Input Method "). Vejolaš árvvut leat onthespot, overthespot, offthespot and root
Atná stuora vuordámušaid davviriikkalaš áššedovdijoavkku bargui davvirikkalaš sámekonvenšuvnnain ja atná deaŧalažžan ahte maiddái áiggi mielde oččodit mielde Ruošša barggus ahte dohkkehit ja sihkkarastit sámiid vuođđovuoigatvuođaid rastá riikkarájiid;
Translators: please keep this string short (less than 20 chars)
Fárda
Formatteren (HTML)
Sajádat
Siidofárda
Siidoheivehus
Ortnet lei dakkár, ahte juohke álbmot vuođđuda iežas iešstivrenorgána, mas dattetge ledje unnán fápmudusat.
Ásahusa mielde gáibiduvvo maiddái sámegiela dáidu.
Ásahusa olláhuvvama galgá goitge dán oasis bearráigeahččat dárkket.
Ásahusas evttohuvvo, ahte suohkan oaččulii bearrat 100 euro dárkkástusmávssu boazoolbmuin boazovahátdárkkástusa olláhuhttimis.
Ásahusas mearriduvvo ee. bohccuid spirevahátdárkkástusaid dahkamis, dárkkástusmávssuin ja miessejápmobuhtadusaid meroštallamis.
Ásahusas mearriduvvo maid spiehkastatstuora beađuid dagahan boazovahágiin.
Ortnegii gullet 365 paragráfa. 1800-logus ortnet rievdaduvvojedje lasáhusaiguin máŋgii.
Dat siskkilda 45 paragráfa.
@ action
Oidimat@ action
category
dialogs-action
Geometriijamolssaeavttut
Heiveheapmi
& Heivehusat
Heivehusat
& Heivehusat
Heivehusat...
Heivet
Heivvolaš heivehusat gávdnojit " Boallu " gilkora vuolde. Fuomáš ahte dát molssaeaktu ii doaimma buot stiillain vel.
Molssaeavttut
& Molssaeavttut
Molssaeavttut
& Molssaeavttut
HeivehusatName
Name
NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
Oidimat
QShortcut
QSoftKeyManager
service is enabled
Stock label
Tandemheivehus
Ii sáhttán vurket iešvuođaid. Ii leat doarvái sadji vurket% 1.
Dus orru leamen meattáhus heivehusas. Don leat laktán Konqueror dása:% 1, muhto dat ii sáhte dán fiilašlája gieđahallat.
Ásahusevttohusa mielde Suoma sámegielalaš aviissaide leat maid rahpaseame vejolašvuođat oažžut stáhta doarjaga.
Ásahusevttohusa vuođul sáhttá mieđihuvvot doarjja unnitlogugielaid, dego sáme- ja románagiela aviissaid olggosaddimii.
Heivehusláseš
Heivet láselávkestagaid
Heivehusdefinišuvnnat
Molssaeaktu
@ title: column change action
Heivet joavkku gosa vurket beassansáni
@ title: column source file, group, entry
↑ Asetus taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta Finlex. Viitattu 23.1.2014. ↑ Asetus uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaansaattamisesta ↑ Deavdde čujuhusa!. ↑ Kielilaki ↑ Saamen kielilaki ↑ Kotouttamislaki
Heivehusfiila ii leat sáddejuvvon CUPS- bálvái. Deamona ii álggahuvo ođđasit.
Ii sáhttán viežžat CUPS- bálvvá heivehusfiilla. Arvideames dus eai leat vuoigatvuođat dán barggu dahkat.
Ii sáhttán sáddet heivehusfiilla CUPS- bálvái. Arvideames dus eai leat vuoigatvuođat dán barggu dahkat.
Máhpa heivehusfiila
Heivehusfiilla namma@ action: inmenu
Ii sáhttán čállit heivehusfiilla% 1
Heivehusfiilat
HeiveheapmiLanguage
Lihkostuvai viežžat heivehusdieđuid ođđasit.
Dát heivehusreaidu ii dovdan muhtun molssaeavttuin. Eai dat guoskajuvvo, ja don it sáhte rievdadit daid.
Gávnnat maiddái " ollesšearbmamodus " Heivehus- fálus. Dat lea hui ávkkálaš háleštallanbottain (Talk sessions).
KConfig vurkenduogášName
Krypterenvugiid ofelaš
Name
a) čuovvu ja árvoštallá romána- ja sámemánáid vuoigatvuođaid vuhtiiváldima sisriikkalaš plánain ja prográmmain;
azerbaijan. kgm
world. kgm
City in North Carolina USA
City in Arizona USA
City in Maine USA
City in North Dakota USA
armenia. kgm
russia_ subjects. kgm
azerbaijan. kgm
Ášši gieđahallo 24.8.2011 davviriikkalaš álbmotdearvvasvuođakonfereanssas Turkus.
čielga mearrádus dán birra dattetge lea váldojuvvon mielde, de áigumuš lea čujuhit
Ákkastallan lea namahuvvon ieš konvenšuvdnateavsttas.
Fálaldat sáhttá leat sámigielat olles- dahje oasseáigái.
Áššái gulavaš áššebáhpárat, mat oaidninláhkai čoahkkinbáikkis:
Áššái gulavaš áššebáhpárat, mat leat oaidninláhkai čoahkkinbáikkis:
Áššái máhccojuvvo bissovaš komisšuvnna čuovvovaš čoakkámis skábmamánus.
Ášši lea dál gieđahallojuvvon badjelaš jagi.
Ášši lea kommenterejuvvon ođđasiin olu, vaikko orru leame nu ahte kommenterejeaddjit eai leat oahpásnuvvan dárbahassii olu smiehttamuššii dehe dan vuođuštusaide.
Ášši lea ákkastallojuvvon dainna, ahte áššis lea ráđđádallojuvvon universiteahtaiguin.
Ášši lea válmmaštallon hui guhká.
Ášši lea válmmaštallojuvvon guovtti válgabaji áigge ja oba njozet, ja ášši lea maid ovdánan moivásit.
Ášši lea válmmaštallojuvvon sullii ovtta jagi prošeavttas, man oahpahusministeriija lea ruhtadan.
Ášši ii Kärnäge mielde gula suohkanii, muhto son ii máša leat kommenterekeahttá ášši.
Álo ii leat dattetge leamaš nu.
Ášši bohciidahtii maid sámiráđi ja media beroštumi.
Dát ášši ja nállevealahankomitea ávžžuhusat šaddet gieđahallot bargojoavkkus, mii ođasta sámediggelága.
diehttevassii nu árrat go vejolaš gulaskuddanproseassas.
Klienta% 1 lea guođđán spealu
Klienta ii leat vástidan áiggis
Guossojeaddji/ Geavaheaddji
Guossojeaddji/ Geavaheaddji
Klienta
Máksá olles golu
Áššehašrávvejeaddji
Áššehasrávvejeaddji bargun lea dikšut Sajosa infobáikki, fuolahit čoahkkinlatnjavárremiin, johtaleamigohcimis ja maiddái čoahkkin- ja dáhpáhusordnedallamiin ja lassin čájehit Sajosa vistti.
Guossoheaddji:
Klienta
Klienttaid áigemearri (Timeouot Mearrida man guhkká ádjána ovdalgo jearahusat mannet áigemeari badjel. 300 sekunda lea standárda. Ovdamearka: 300 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Ovttaskas sáhttá válljet leahkit čanakeahttá allagollodiehtovuđđui.
Olmmoš sáhttá goas fal bivdit váldosa allagollodiehtovuođus dain dieđuin mat leat ovttaskasas alddis ja dain mánáin geaidda lea fuolaheaddji.
Ovttaskas sáhttá válljet oastit dan divrasit dálkasa mii lea reseaptas, muhto dalle ferte máksit gaskaearu ieš, dat ii gullo allagollosuoji vuollái.
Áššehas sáhttá riŋget olbmo telefonlaktagii juogo njuolgga gažaldatvuloš olbmo njuolggaválljennummiriin 010 839 + njealjenummira vuollenummiriin.
Áššiide vuojulduvvi válggat gáibidit olu sámi medias - doaivvu mielde Yle Sámi rádio lea dáid áššiid suokkardan.
algeria. kgm
armenia. kgm
azerbaijan. kgm
bangladesh. kgm
bhutan. kgm
botswana. kgm
brazil. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
cameroon_ provinces. kgm
caribbean. kgm
catalonia_ comarques. kgm
china. kgm
colombia. kgm
czech. kgm
dominican_ republic. kgm
ecuador. kgm
egypt. kgm
el_ salvador. kgm
emirates. kgm
finland_ regions. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
georgia. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
guatemala. kgm
guyana. kgm
hungary. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
iran. kgm
iraq. kgm
japan. kgm
kazakhstan. kgm
malaysia. kgm
mongolia. kgm
new- zealand. kgm
north_ korea. kgm
oceania. kgm
oman. kgm
pakistan. kgm
peru. kgm
philippines. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
saudi_ arabia. kgm
south_ africa. kgm
southkorea. kgm
spain_ provinces. kgm
sudan. kgm
suriname. kgm
sweden. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
turkmenistan. kgm
ukraine. kgm
uzbekistan. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
westbengal. kgm
world. kgm
yemen. kgm
zambia_ districts. kgm
Dokumeanta "% 1 " lea rievdaduvvon. Háliidatgo vurket rievdadusaid vai bálkestit daid?
Dokumeanta "% 1 " lea rievdaduvvon. Háliidatgo vurket rievdadusaid vai bálkestit daid?
Dokumeanta "% 1 " lea rievdaduvvon. Jus vieččat dan sisa rievdadusat mannet duššái. Háliidatgo duođaid dan dahkat?
Dokumeanta "% 1 " lea rievdaduvvon. Jus ođđasit vieččat dan sisa de du rievdadusat mannet duššái. Háliidatgo duođaid dan dahkat?
Válljejuvvon koden ii sáhtte kodet juohkke unicode- mearkka dán dokumeanttas. Háliidatgo duođaid vurket dan? Dáhtat dáidet mannat duššái.
Lea daddjojuvvon, ahte áššebábir lea muhtunlágan Davviriikkaid ja Sámi álbmoga gaskasaš " ođđaáigásaš soahpamuš " (vaikke Sámi álbmot ii leatge virggálaš oassebeallin konvenšuvnnas nugo Davviriikkat leat).
Lea daddjojuvvon, ahte áššebábir lea muhtunlágan Davviriikkaid ja Sámi álbmoga gaskasaš "ođđaáigásaš soahpamuš" (vaikke Sámi álbmot ii leatge virggálaš oassebeallin konvenšuvnnas nugo Davviriikkat leat).
_Dokumeanta
Dokumeanta
NAME OF TRANSLATORS
Boahtte dokumentii@ action
dialogs-action
gaskal Dokumeantamáhppa (DocumentRoot) Fállojuvvon HTTP- dokumeanttaid ruohtasmáhppa. Standárdan lea sisakompilerejuvvon máhppa. omd:: / usr/ share/ cups/ doc Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Dokumeantamáhppa:
Name
Comment
Dokumeantalistu
Dokumeantalistoheivehusat
Leat joavdan dokumeantta álgui.
Dokumeantaheivehusat
Leat joavdan dokumeanta lohppii.
Dokumeantaluohkká:
Dokumeantakoden:
Áššegirjji mielde girkobeivviid ordnejit Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámit ovttasráđiid.
Name
Dokumeantanama
DokumeantanamahusStyle name
NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
Ii sáhttán vurket dokumeantta, danne go ii lean vejolaš čállit% 1 fiilii. Dárkkis ahte dus leat čállinvuoigatvuođat ja ahte fiila čahká garraskearrui.
Dokumeantadieđut
Dokumeantadieđut@ title: group Document information
Dokumeantastatistihkka
Dokumeantastiila
Dokumeantašládja
Unknown number of component files
Dát dokumeantaveršuvdna ii dorjojuvvo.
DokumeantaloganGenericName
Dat dokumeanta masa beavdegirji čujuha, cealká ná:
Stencils
Ovddit dokumentii@ action
Name
Comment
dokumeanttat
Dokumeanttat
Dokumeanttat ledje álo leamaš čihkosis muhtun jalgŋá vuolde, ja dušše golbma olbmá dihte gos dat dokumeanta lea.
documents-action
Áššegirjjiid heiveheapmi geavadii gáibida doaibmabijuid buot luohttámušolbmuin, hoavdadásis ja bargiin.
Dalle sáhttá šaddat máksit dan lasse dikšuma masa lea dárbu, muhto lea vuoigatvuohta oažžut diehtit dakkaviđe go bátnedoavttir moaitá ahte haddi divru.
Vuosttaš ovdamearka: Oažžu iskamiid ja divššu 10 000 ruvdnui.
Klientaáigemearri:
Ferte ieš muitit loahppabeaivvi.
Badjerádji:
Klientaid badjerádji (MaxClients) Stivre man galle klienttat sáhttet leat oktanaga Standárda lea 100 Ovdamearka: 100 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
geatnegasvuođain áššehasaide ja bargiide aktiivvalaččat.
Áššehasaide galgá aktiivvalaččat dieđihit sin vuoigatvuođain ja sámi giellalága vuoigadahttán bálvalusain, ns.
Áššeollisvuohta lei ovdan juo guokte jagi dás ovdal ovddit riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámis.
Áššeollisvuođa soaitá leat váttis ipmirdit - sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat gullet luonddu máŋggalágánvuhtii.
Áššeollisvuohta lea bárrásiin sámedikkis cealkinládje.
Ášši guoská hui čielgasit sápmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođa sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel 'dearvvašvuohtabálvalusaide ja dán dihte dieđusge cealkit áššis.
Ášši guoská dušše stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodagaid, priváhta olbmuid eananomasteapmái ii leat ágga seahkánit iige sámediggi dákkára boađe vuodjitge.
Ášši gullánai buorebut SPR:a barggu vuollásažžan ja ávžžuhussii boahtá stuorit deaddoárvu, go golmma riikka sámedikkit ávžžuhit ovttas Ruošša álgoálbmogiid sajádaga buorideami.
Áššeollisvuohta guoská sápmelaččaid, daningo bivdu lea árbevirolaš sámi ealáhus ja boazosápmelaččat šaddet maid dahkamuššii boraspiriiguin.
Áššelisttu nalde ledje ee. bd-strategiija ja - doaibmaprográmma gieđahallan, mii ii velge háhppehuvvon dohkkehuvvot loahpalaččat.
Áššelisttus lei ee. Lutu-doaibmaplána, Akwé-Ko rávvagat ja soahpan das, mii oassebeliid čállá mange oasi bargojoavkku loahpparaporttas.
Áššelisttus lei Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána, mas sámediggi, Muotkeduoddara bálges ja Meahcceráđđehus leat ráđđádallan giitehahtti ládje ášši válmmaštallanmuttus ovdalnai.
Áššelisttus lei maid cealkámuš dárkkiskeahtes sávzabierggu njuolggovuovdima suovvamis boazodoalloguovllus.
Áššelisttus ledje maid nammadanáššit ja evttohusat.
Áššelisttus lei maid čilgehus jagi 2009 sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtamearreruđaid geavahusas.
Áššelisttu nalde ledje sámedikki ja sámi kulturguovddáš Sajosa rahpandoalut sihke muhtin ovddasteaddji nammadeapmi.
Áššelisttus ledje sámi kulturguovddáš-fidnu, čuvgehussuorggi vuollásaš sámegiel oahpahusáššit, sámi sosiála- ja dearvvašvuohtaáššit, suohkana ovttaveardásašvuohtaplána, eanangeavahan- ja eará áigeguovdilis áššit.
Áššelisttus ledje sámedikki hálddahussii gullevaš áššit, ovddasteddjiid válljen sierra doaimmaide ja cealkámušaid addimat.
Áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja - doaibmaprográmma ođasteapmi.
Áššelisttus leat hohpolaš nammadeamit, main dehálepmosiidda gullá sámedikki ovddasteddjiid válljen sámegiela ealáskahttinprográmma válmmaštalli stivrenjovkui.
Áššelisttu nalde leat ee. cealkámuš geatkenáli dikšunplánas, PEFC-vuovdesertifikašuvdna ja Meahcceráđđehusa ja Bálgesiid ovttastusa gaskavuođa soahpamuš.
Áššelisttu nalde lea maid mu virgefriddjavuohtaohcamuš.
Áššelisttus leat maid dieđihanáššit sihke várrelahtu nammadeapmi sámedikki nuoraidráđđái.
Áššelisttu nalde leat nammadeamit, cealkámušaid dohkkeheamit ja sáttaságastallamat sámedikki diimmá doaibmamuitalusas ja nohkavaš jagi bušeahtas.
Áššelisttus leat olu áššit, ee. cealkámuš meahccejohtaluslága ollislaš ođastusas, Anárjávrre oasseoppalašlávas, sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallivuođa dikšun ja cealkámuš Muotkeduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
Áššelistu lei nu dievva, ahte joatkit čoakkáma telefončoakkámiin 25.2.
Áššelistu lei guhkki ja čoakkáma mearrádusain leat maid ráhkaduvvon ođđasat.
Áššelistu lea guhkki ja lossat.
Áššáigullevaš positiiva sierrameannudeapmi
Govttolaš sierrameannudeapmi lea lobálaš, muhto vuođuhis sierrameannudeapmi
Áššálaš, kritihkalaš, dutki journalisma sámi mediain ii jur gávdno.
Ášši máinnašuvvo maid Suoma ráđđehusa olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš raporttas 2009.
Áittardeaddji doaimmahat galgá leat Guovdageainnus.
Áittardeaddji bargu livččii dalle doarjut ovdáneami ja hehttet boasttu ipmárdusaid ja riidduid mat čuožžilit go olbmuin leat váilevaš dieđuid sámi dilálašvuođain.
Suopma-áittardeaddji Norgga beallái.
Áittardeaddji galgá maid sáhttit vuostáiváldit ovttaskas olbmuid váidalusaid ja iežas oktavuođain eiseválddiide ja earáide geahččalit čoavdit áššiid.
Áittardeaddji sáhtášii, go ráđđádallá stáhtalaš ja suohkanlaš eiseválddiiguin, doaimmaiguin ja organisašuvnnaiguin, ja diehtojuohkimiin ja earáge ládje, ovddidit sámi álbmoga dili Davviriikkain.
vuoigatvuohtavuogádaga, sihke bolesiid, ášševuoddjiid ja vuoigatvuohtanotáraid.
Buot dáhpáhusain
Sámedikki áššegieđahallit leat hohpolaš áigedávvalis fuolakeahttá álgán válmmaštallat sámedikki cealkámuša iežaset doaimasuorggis stivrra telefunčoakkámii 4.12., man gieđahallama maŋŋel cealkámušárvalus doaimmahuvvo dievasčoakkáma gieđahallamii 16.12.
Ášši joatkkaválmmaštallamahan gal ovddida nu fuolalaš ja vuđolaš bargan go fal lea vejolaš.
Áššegieđahallamis ságadoallin doaimmai Jouni-Ilmari Jomppanen ja su váldoovddasvástádussan lei ahte ášši gieđahallan livččii galgan mannat njuovžilit ja ahte earáge áššiid gieđahallamii livččii báhcán áigi.
Ášši gieđahallamis dásseárvolávdegottis ásahuvvo dásseárvoáittardeaddjis ja dásseárvolávdegottis addojuvvon lágas (610/1986).
Lávdegoddi ávžžuha Ruoŧa joatkit barggu mainna galggašii válmmaštuvvat farga
ii rihko artihkkala 27, dan dihte berre ođđasis iskkaduvvot riikkalaš dásis. Go lávde
Dikšundáhkádus lea vuoimmis dan beaivvi rájis.
Áššeosolaččat vástidit ieža goluin, maid ášši gieđahallan dásseárvolávdegottis dagaha.
Ášši váldojuvvui ovdan mannan válgabaji álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkku barggus.
Dan válddii Sámeráđđi ovdan vuosttamuš geardde 1986, ja dan čuovvolii maŋŋá Sámeráđi juridihkalaš lávdegoddi, mii hábmii konvenšuvdnateavstta álgohámi.
Ášši loktana sihkkarit ovdan maiddái Gilbbesjávrre meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis, mii lea bárrásiin válmmaštallojuvvome.
Ášši loktanii maid ovdan Suoma sámedikki dievasčoakkámis, muhto ášši ii váldon áššelisttu nala, daningo sámedikki bargoortnega mielde čoakkáma áššelistui sáhttá váldit dušše áššiid, mat leat dárbahassii bures válmmaštallojuvvon ja maid čoakkán mearrida ovttamielalaččat váldit ášši áššelistui.
Ášši loktaneaš ovdan euroválggain Sámis, vaikko Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii gula EU-parlameantta bargguide.
Ášši čiegadeapmi lea almmolašlága vuostá: suohkana orruin lea riekti diehtit johttáhuvvon áššin juo ovdal mearrádusaid.
Duogáš dasa lei sámiid iežaset sávaldat oažžut konvenšuvnna.
Ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama loavkida suohkanlága ja almmolašvuohtalága, daningo gávpašeapmi lea vuođđun guovllu turismagárgeheapmái ja suodjalanguovlluid árvvuid rihkkumii.
Goit-ge lea nu ahte dušše geažiduvvo dán guvlui.
joavdan riikkabeivviide, de artihkkala 18 njuolggadusat bohtet atnui.
& Ekspearta
Áššedovdi Elina Helander-Renvall (Lappi universitehta árktalaš guovddáš)
Áššedovdilahtut:
Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15-17-jahkásaččat.
Čoahkkin gidde fuomášumi váldočoahkkaneami cealkagiid nr. 2625, mas muittuhuvvo:
Sápmelaš ahkeolbmuid bálvalan- ja lágádusorrun sámiid ruovttuguovllus- Sámegiela ja kultuvrra vuhtii váldin lágádus- ja orrunbálvalusain.
Áššedovdijoavku eaktuda ahte konvenšuvnna álgohámi ja áššedovdijoavkku árvalussii gullevaš komeanttaid joatkevaš gieđahallan dáhpáhuvvá dan golmma ráđđehusa ja dan golmma sámedikki gaskasaš ovttasbarggus.
Áššedovdijoavkku lea ofelaštán dat sávaldat ahte galggašedje ollit oktasaš oaiviliidda maiddái váttes áššiinge.
Áššedovdijoavkku ásaheapmi, dan čoaggádus ja bargovuohki leat jearggalaččat čuvvon dan jurdaga, mainna ohcalit áddehallama gaskal golmma Davviriikka ráññehusa ja dáid riikkaid sápmelaš álgoálbmoga.
Áššedovdijoavkkus lei guđege riikkas sihke stáhtaid ja sámedikkiid nammadan ovddasteaddji, oktiibuot guhtta lahtu.
Dat oaivilerohusat mat eai oppa hárvege leat boahtán oidnosii leat dagahan ahte konvenšuvnna álgohámi sátnádagat muhtumin sulastahttet sierramielalaš oaiviliid oktiimuddema, dainna lágiin artihkkal 3 Vuoigatvuohta iešmearrideapmái, kapihttal IV Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda ja čáziide ja artihkkal 42 Boazodoallu sámi ealáhussan.
Áššedovdiseminára lei ovttamielalaš das, ahte soahpamuš galggalii ratifiserejuvvot.
Áššedovdiseminára lea lágiduvvon sámedikki álgaga vuođul.
Áššedovdit leat árvvoštallan, ahte suohkanráhkadusođastusa goluid lea veadjemeahttun sihkkarit dadjat muhto dat šaddet guhkit áigegaskkaid mielde leat nu divrasat, ahte álbmotekonomiija vuollebáza šaddá ruhtaduvvot velggiin.
Áššedovdi joavkkut ovdehit ahte
Áššedovdi joavku ii oainne dárbbu dás buktit sierra
Áššedovdi joavku ii váldde dás beali gažaldagas man guhkás sámiid
Áššedovdi joavku dan dihte ii háliit diktit lávdegotti leat formála váidalusorgána,
tihkalaš eiseválddit ieža árvvoštallat. Áššedovdi joavku addá diehttevassii doaivvu
mearridedje nammadit áššedovdi joavkku man bargu galgá leat árvalit davviriikkalaš
áššedovdi lávdegotti, mii galgá álggahit barggu ođđajagemánu 1. b. 2003:
álbmotrievttálaš luonddu mielde, dagaha rievttálaš eahpečielggasvuođa ja sáhttá
Áššedovdi joavku geavaha vealahusdoahpaga namahussan lágarihkku
Áššedovdi joavku geavaha vealahusdoahpaga namahussan lágarihkku
Jos lea dárbu eanet áššedovdiide, de áššedovdi joavku sáhttá dakkáriid váldit bargui dárbbu mielde.
Áššedovdi joavkku vuosttamuš čoahkkimii ođđajagemánus 2003 bohte sihke
Áššedovdibargojoavkku evttohan soahpamushápmosa ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami, hábmet vejolašvuođaid sámegiela, kultuvrra ja sámeealáhusaid ovdáneapmai nu, ahte stáhta ráját estet sámiid ovttasbarggu nu unnán go vejolaš.
áššedovdi joavkku lahtuin leat juo máŋggaid jagiid leamaš mielde dán proseassas, ja
Áššedovdi joavkku váldočálli lea
45 mielde berre doaimmahit dakkár bargguid.
áššedovdi jovkui.
stivrrain maid. Áššedovdi joavkku čoahkkima oktavuođas Enodagas (Enontekiö)
organisašuvnnaid jođiheddjiiguin. Ja Deanu (Tana) čoahkkima joatkagis geassemánus
Áššedovdi joavku bidjá vuođđunis dan ahte sámit
Áššedovdi joavkku vuolggabáikkit ja bargovuohki lea čilgejuvvon kapihttalis
Áššedovdi joavkku iežas čoahkádus lea ovdamearka dakkár
Iežaset čoahkkimiidda lassin, maid áššedovdi joavku doalai, jođiheaddji,
ulbmilin ahte áššedovdi joavku galgá gieđahallat.
Direktiivvas vuolgá ahte áššedovdi joavku galgá divaštallat gaskavuođa Ruošša
Áššedovdi joavku galgá maid mearridit váidalanvejolašvuođa jos eai čuovo konvenšuvnna, ja leago dárbu bearráigeahčči orgánii.
ná: " Áššedovdi joavku galgá maid árvvoštallat vejolašvuođa váidalit konvenšuvnna čuovvoleami ja dan makkár dárbu lea bearráigeahčči orgánii.
ná: "Áššedovdi joavku galgá maid árvvoštallat vejolašvuođa váidalit konvenšuvnna čuovvoleami ja dan makkár dárbu lea bearráigeahčči orgánii.
Áššedovdi joavkku direktiivvas vuolgá ahte konvenšudvnateavstta álgohápmi gálgá
Áššedovdi joavkku vástesaš direktiivvas celkojuvvo
Áššedovdi joavkku direktiivvas oidno ahte árvaluvvon konvenšuvdnateaksta galgá
Áššedovdi joavkku addin barggus dutki Annika Tahvanainen, Åbo Akademi,
Áššedovdibargojoavkku doaibmabidjoevttohusaid Suoma stáhtii galgá aŋkke ollašuhttit ja doaibmabidju galgá álgit beaktilit Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargun. "
Áššedovdi joavku galgá maid čilget barggus Davviriikkalaš sámi áššiid ámmátolbmuidorgánii maŋimusat juovlamánu 31. b. 2005.
čuokkis áššedovdi joavkui dan barggadettiin sámekonvenšuvnnain.
lea ferten cealkit juoidá.
4. Áššedovdi joavkkus leat leamaš 15 čoahkkima.
Áššedovdi joavkkus leat leamaš 15 čoahkkima.
Áššedovdi joavku lea miehtá barggu atnán láidestussan davviriikkalaš
Áššedovdi joavku lea
Áššedovdi joavku lea
Áššedovdi joavku lea lassin mearridan ahte árvaluvvon konvenšuvdnateaksta berre
ráddjehussii lea maid dat, ahte áššedovdi joavku lea válljen ákkastallat eavttuhuvvon
Álbmoga vuoigatvuohta ieš beassat mearridit lea leamaš guovdil go áššedovdi
Áššedovdi joavku lea árvvoštallan leago sáni davviriikkalaš
Áššedovdi joavku lea árvvoštallan livččego galgan váldit mielde
Jođiheaddji lea namalassii searvan Geneva
Áššedovdi joavku lea dan oktavuođas váldán vuhtii ahte sihke Suopma ja Ruoŧŧa leat
Áššedovdi joavku lea barggustis gulaskuddan Roavvenjárgga universitehta
Ovttamielalašvuohta lea
Áššedovdi joavku atná
Áššedovdi joavku dattetge gávnnaha dárbbašlažžan ahte sámedikkit leat
Dattetge dovddaha áššedovdi joavku dárbbašlažžan ahte sámedikkit leat
Áššedovdi joavku oaivvilda ahte lea dárbu orgánii mii geahččá bearrái
Áššedovdi joavku lea doallan čoahkkima Ruošša sámiid ovddasteddjiiguin
Vuosttamuš čoahkkimis áššedovdi joavku divaštalai direktiivva vuođul daid
Dás ovddabealde kapihttalis 8 áššedovdi joavku ságastallá das, galgetgo dan
Áššedovdi joavku doarju daid oainnuid maid raporta buktá ovdan.
Áššedovdi joavku doarju dan mii daddjojuvvui dás.
Áššedovdi joavku doarju daid oaiviliid maid
nammadit fágalaš árvvoštallanjoavkku mii jahkásaččat válmmašta raportta sámi
Ášševalmmaštallin lea bargan Anne Länsman.
Ášši válmmaštallan lea gáibidan sámedikkis olus luohttamušolbmuid ja bargiid resurssaid.
eiseválddiiguin, jus ášši sáhttá gieđahallot bargiin
Almmatge livččii eará ášši, jos son livččii ealedettiinis rahpasit buktán ovdan seksuálavuođas dehe priváhtaeallimis almmolažžan.
Ášši lea julggaštuvvon ovdal beavdegirjji dárkkisteami almmá áššáigullevaš paragráfačujuhusaid almmolašvuohtaláhkii.
Ášši leanai almmatge háliduvvon adnojuvvot ii-almmolažžan ovdal mearrádusdahkama, daningo áššis ii leat háliduvvon ságastallojuvvot almmolaččat.
Ášši lea munnje earenoamáš dehálaš danin go sámi boazodoalu sajádaga dorvvasteapmi gullá sámedikki bargguide, bálgesa ja bálgesa sámi osolaččat leat dán gáibidan sámedikkis ja ahte bálgesa sámi osolaččaid čielga eanetlohku duođaid doarju bálgesa juohkima.
Ášši lea goit nuppe gežiid.
Ášši lea maid Sámedikkis cealkinládje.
Ášši lea Norgga sámedikki siskkáldas ášši, seamma ládje go Suoma sápmelašmeroštallan lea Suoma sámedikki siskkáldas ášši.
Ášši lea sápmelaččaid vuoigatvuođaid dáfus hui dehálaš ja danin mearrádusat galget bargojuvvot dárbahassii viiddes dieđuid vuođul.
Ášši lea dehálaš álbmogiidda, maid viidodagas leat medisiidnaindustriijas ja čábbodatindustriijas ávkin adnon šattut ja mat dovdet šattuid váikkuhusaid ja leat atnán ávkin dálkkasin dehe vástideaddjeládje.
Ášši lea hui áigeguovdil go duopmostuollu mieđiha ahte stáhta siste vedjet leat eambo go dušše okta álbmot.
Ášši lea duođaid áigeguovdil sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami geažil.
Ášši sirdása dán maŋŋel Davviguovllu guovlohálddašanvirgelágádusa gieđahallamii.
Áššis eai dárbbašuvvo lasi čelggadusat, muhto politihkalaš dáhttu " Näkkäläjärvi deattuhii.
Áššis eai dárbbašuvvo lasi čelggadusat, muhto politihkalaš dáhttu "Näkkäläjärvi deattuhii.
Vuosttamužžan jienasteaddji celkkii ná ILO
Áššis ii leat mihkkege politihkalaččaid, muhto mearrádus lea dahkkon lágaid vuođul ja áššis leat adnon olggobeal, bealakeahtes áššedovdit.
Áššis leat duođaid máŋga beali, ja ovdal go Sadjosa fitnodatdoaimma bissovaš doaibmamálle dohkkehuvvo, de buot molssaeavttut galggale čilgejuvvot.
Áššis galgá geahčadit viiddit álbmotlaš beroštumi, go dušše Eanodaga suohkana oainnu.
čujuhit lasáhussii nr. 4.
Áššis jagiid dahkkojun evttohusaid ulbmilin lea leamaš joksat dássedeattolaš, Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid deavdi čovdosa, mas sápmelaččaid lassin maid eará báikkálaš olbmot besset váikkuhit orrunguovlluideaset geavahusa ordnemiidda.
Áššis olláhuhttojuvvojit vel sámediggelága miel ráđđádallamat.
Áššis beroštuvvan olbmuide čoakkáma buot áššebáhpirat gávdnojit čujuhusas http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Čoakkáma bargun lea válmmaštallat artihkkala 8 (j) áššiid biodiversiteahttasoahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkámii COP10:žii, mii lea boahtte jagi golggotmánu Japánas.
Čujuhussii http://www.luonnontila.fi/fi / boahtá geasi áigge lassidiehtu raporttas ja dat geain lea beroštupmi čuovvut ášši sáhttet mannat geahččame liŋkka.
Áššis lea šihttojuvvon 5.2.2010 sámedikki ja vuoigatvuohtaministeriija oktasaščoakkámis.
Áššis mearridii sámedikki dievasčoahkkin, mii dollojuvvui Njellimis gaskavahku 24.6.
Áššis ovddasvástideaddji lávdegotti, sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti, ságadoalli guđii maid čoakkáma.
Doaimmat maid lihttováldi fuolaha ja doaimat mat čađahuvvojit ovttasráđiid Kapihttal 6.
Doaimmat maid Murmánskka leana fuolaha Oassi IV.
Ášši galgá juohke dáhpáhusas gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis.
Dat ferte čađahuvvot doarvái buori áiggis ovddalgihtii, vai sámedikkit sáhttet váikkuhit áššemearrideapmái ja dan bohtosii.
sámedikkiid ovddalgihtiicealkámuššii. Dat ferte čađahuvvot doarvái buori áiggis
Ášši buktojuvvui evttohussan easka čoakkámis ovdan ja dat oaččui báikki nalde leamaš boazoisidiid ovttamielalaš doarjaga.
Gieđahallanvuloš áššit sáhttet gullat riikkaidgaskasaš soahpamuša vuollásaš, váttes áššiide ja
Ášši gáibida vel joatkkaválmmaštallamiid, omd. vuđolaš čielggadeami, ja mu mielas boahttevaš universiteahtta galggalii leat albma ládje davvviriikkaid oktasaš, ii mange álbmotlaš ráhkadussii dehe skuvlenlágádussii čadnojuvvon.
ASINH (Desimálaárvu)
ASIN (Desimálaárvu)
as in "verbosity level"
Doaimmaid čađaheami juohku Lihttoválddi ja Murmánskka leana gaskkas Kapihttal 5.
Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit sáme giela, go sii dikšot áššiideaset sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodagain ja doaibmabáikkiin.
Áššiid divššodettiin sámiid ruovttuguovllus stáhta ja gielddaid virgedoaimmahagain, fitnodatlágádusain ja doaibmasajiin sápmelaččain lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela.
nannoseappot váikkuhit sámiid áššiid ja rivttiid.
šiehtadallat sámedikkiin ovdalgo dahket mearrádusa.
mat vuos gieđahallojuvvojit sámi guovlluin, dahje mat earaláhkai gullet erenoamážit
vuoigatvuođaide, lea gulaskuddangeatnegasvuohta golmma davimus fylkka
sámegiela lektoriin Leif Rantalain Ruošša sámiid birra.
departemeanttaide čielggadit áššesurggiid mat njuolga gusket sámi álbmogii.
guoskevaš áššit.
áššin lea sáhka, ja makkár bargovuohki galgá leat.
Oktiibuot 29 ášši ledje čoggon áššelistui.
keyboard label
Lávkki árvu:
Lávkki árvu ferte leat stuorát go nolla. Muđui lineára ráidu lea nohkameahttun!
Lávki lea negatiiva.
Lávki
Easka geavahuvvon
Easka galleduvvon čujuhusat
Advanced URLs: description or category
Daid bustávaid sajit maid hálidat buhttet.
Galle bustáva galgá buhttet
Sajádat (stuorimusa rájes)
Ask JeevesQuery
Name
Aslak Holmberg - várrelahttu Martta Alajärvi
Asm6502Language Section
cameroon_ provinces. kgm
armenia. kgm
brazil. kgm
turkey. kgm
tripura. kgm
turkey. kgm
greece_ prefectures. kgm
switzerland. kgm
portugal_ districts. kgm
waters_ world- class. kgm
oceania. kgm
world. kgm
paper size
star name
ASN. 1Language Section
Aspell @ item: inlistbox Spell checker
ASpellName
ASpell standárda@ item Spelling dictionary:% 1 dictionary name
City in Manitoba Canada
City in Colorado USA
star name
ASPLanguage
card name
AssamesegiellaName
AssemblerLanguage
Assimilašuvnnas vearrámus ášši Niillasa mielas lea dat ahte álgoálbmogiid iežaset árvvut lotnašuvvet oarjemáilmme árvvuide.
general settings
iran. kgm
kazakhstan. kgm
azerbaijan. kgm
egypt. kgm
turkey. kgm
kazakhstan. kgm
world. kgm
yemen. kgm
unit-format
File' s owner username
NAME OF TRANSLATORS
star name
gráda
vugiin váikkuhit boahtteáigásaš čovdosiid.
City in Oregon USA
Astrid Thors (ráb) ja Outi Aulanko-Kahiluoto (ruonát) ilmmuheigga čielgasit iežaska leat Kataisa ráđđehusa ráđđehusprográmma duohken, guottihit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami nu ahte sámediggái addojuvvo lasi mearridanváldi.
Advanced URLs: description or category
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Advanced URLs: description or category
Astronomiija
unit-format
Translators: Radians
GenericName
Orrunbáikkit, (bákte) hoalut, (h) állit, maid vuolde leat daid olbmuid mearkkat, guđet leat orron das dahje bargan das; viesso- dahje girkoduktasajit; girkut, viesut (visttit) dahje juohkelágan ráhkadusat, ja daid bázahusat dahje oasit, dálločorut, dállo- dahje šilljohuksehusat ja eará čoahkkebáikeráhkadusat, nugo gálvorádjosajit ja gávpešiljut, gávpothuksehusat ja dakkáraččat, dahje dain báhcán roamit.
Lea eanandiggi dahje guovlu gos orru mii mearrida jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii.
Ássangáibádusas lea nappo dalle mearkkašupmi duššefal sámiide guđet ásset
Ássanbirrasis, gos sámegiela gullá dušše hárve, iežasgielat ođđasiid ja sámegielat eará prográmmaid dehalašvuohta deattuhuvvá.
Mearragátti báikegottiid ássamiidda lea guolástus viehka
Ássit leat skeŋkon bohccuid dahje máksán velggiid dainna lágiin, ahte adde bohccuid girkui.
Ássiide addojuvvui golmma mánu siste fárret eret ja ohcat ođđa orrunsajiid, dasto bođii buldovssár ja njeiddii viesuid.
venezuela. kgm
City in Paris France
puertorico. kgm
world. kgm
vuohta dearvvašvuođa ja sosiála fálaldagaide, oahpahussii, orrunsadjái ja sullasaš
sámi báikegottiin.
(a) njálmmálaš árbevierru ja albmabuktojupmi, nu ahte fárus giella ávnnahis kulturárbbi gaskoapmin;
iežas olbmuide.
mánát ja nuorat guđet leat olggobealde sámi guovlluid, ohppet iežaset riikka álgo
dan golmma davviriikka, main sámit orrot, namalassii Suoma, Norgga ja Ruoŧa.
Eará dáhpáhusain álbmot mii lea máŋggačearddat stáhtas,
ATANH (Desimálaárvu)
ATAN (Desimálaárvu)
burma. kgm
City in Tennessee USA
lithuania_ municipalities. kgm
france_ regions. kgm
world. kgm
greece. kgm
star name
City in Nebraska USA
AT- gohččumat
algeria. kgm
honduras. kgm
san- marino. kgm
spain_ provinces. kgm
City in Georgia USA
colombia. kgm
malaysia. kgm
usa. kgm
City in New Jersey USA
Atlántaáhpi/ Azores
Atlántaáhpi/ Bermuda
Atlántaáhpi/ Cape_ Verde
Atlántaáhpi/ Madeira
Atlántaáhpi/ South_ Georgia
Atlántaáhpi/ Faeroe
Atlántalaš/ Fearsullot
Atlántaáhpi/ Jan_ Mayen
Atlántaáhpi/ Canary
Atlántalaš sullot
Atlántaáhpi/ Reykjavik
Atlántaáhpi/ Stanley
Atlántaáhpi/ St_ Helena
City in Alabama USA
ATM fierbmadatdoaimmat
ATSC
playlist track
greece_ peripheries. kgm
greece_ prefectures. kgm
world_ continents. kgm
City in Massachusetts USA
Name
new classifier menu
Attribuhta árvu lea
Set
attribute name
name of association widget
contents settings page name
Stencils
Name
City in Maine USA
City in New Zealand
AudacityGenericName
AUD
Heivet SO- šláva jietna- CD: aid várásKeywords
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
Auditoria Dolla lea dasttán lanjadaga bálddas.
Auditoria Dola sáhttá rievdadit VUOĐĐO-, SEMINÁRA- dahje MINIhápmái dilálašvuođa luonddu vuođul.
Auditoria Dolla heive konsearta- ja kongreassasálen.
Váldosále, máŋggadoaimmasále ja parlameantasále
* Auditoria duogábeale Máŋggadoaimmasále Dollagátti sáhttá láigohit ovdamearkka dihte borademiide ja joavkobargosadjin.
* Auditorias leat addalanvuoigatvuođat.
waters_ world- class. kgm
bhutan. kgm
westbengal. kgm
City in Maine USA
colombia. kgm
mexico_ states. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
usa. kgm
mexico_ states. kgm
Ráigi stuorru ja fatná rávásmanagis, muhto ii láhppo goassege.
Auktoriserejuvvon jorgaleaddji dutkkus, oahpahusráđđehus OPH (leahkku eará ruovttusiiddu)
Auktoriserejuvvon jorgaleaddjit, oahpahusráđđehus OPH (leahkku eará ruovttusiiddu)
Fápmudusa lassin mii galgat dohkkehit buot bargoveaga, maid daid geat eai leat fáktejeaddjit, ja addit lobi fitnodahkii geavahit fáktenbeatnagiid.
* Váldofeaskárii stuorra lásaid ovdii (gč. gova) sáhttá diŋgoma mielde bidjat beavdejoavkkuid omd. boradeami várás.
Váldofeaskkir heive maid unna meassuide sihke cocktaildilálašvuođaide, lávluneahkediidda ja smávva konsearttaide.
Váldofeaskáris lea Sajosa info.
Váldofeaskáris beassá maid Sámi Duoji gávpái, čoahkkinlanjaide, restoráŋŋii, sámi girjerádjui ja Sámi oahpahusguovddáža skuvlalanjaide.
Váldofeaskkir
AumixGenericName
Name
Auri Ahola Dánsateáhter-bargobájis besset iskat modearna dánsuma, baleahta ja teáhterovdanbuktima ja daid oktii heiveheami.
 Auri Ahola lea dánsadáiddar, guhte lea dánson Suoma Álbmotbaleahtas jagi 2004 rájes ja son lea loaiddastan badjel 60 dánsačájálmasas Suomas ja olgoriikkain.
object name (optional)
initial position and velocities of players
Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba miessemánus diktakonseartamátkkis Roavvenjárggas Ohcejohkii.
Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba miessemánus diktakonseartamátkkis Roavvenjárggas Ohcejohkii.
" Beaivváš čuohká gaba " riegádišgođii guovtte jagi áigi, go Miro dáhtui Ima čállit oanehis divttaid musihkkaduojis vuođđun.
"Beaivváš čuohká gaba" riegádišgođii guovtte jagi áigi, go Miro dáhtui Ima čállit oanehis divttaid musihkkaduojis vuođđun.
axis label for x- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit.
Stencils
Stencils
Aurora Borealisa máŋggabealat prográmma sáhttá oaidnit Ijahis ija konsearttain ja bárgobájiin.
Aurora Borealis-ensemble prográmma ráhkkasa Davvi-Sibirija eamiálbmogiid dánssain, instrumentála- ja vokálamusihkkas sihke rituálain mat laktásit earálágan seremoniaide.
Aurora Borealis-joavkku prográmma ráhkkasa Davvi-Sibiriija eamiálbmogiid dánssain, instrumeantala- ja vokálamusihkkas ja rituálain mat laktasit earálágan seremoniijaide.
City in Minnesota USA
City in Texas USA
france_ regions. kgm
france. kgm
usa. kgm
Austrálialaš dollar
Austrália/ Adelaide
czech. kgm
Austrália
Austrália/ Brisbane
Austrália/ Tasmania
Austrália/ Broken_ Hill
Austrália/ ACT
Austrália/ Canberra
Austrália/ Currie
Austrália/ Darwin
Austrália/ Yancowinna
Austrália/ Eucla
Austrália/ Queensland
Austrália/ Victoria
Lulli Austrália
Oarje- Austrália - Eucla guovlu
georgia. kgm
Austrália/ Hobart
Austrália/ LHI
indonesia. kgm
africa. kgm
australia. kgm
bhutan. kgm
burma. kgm
finland_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
mexico_ states. kgm
mongolia. kgm
switzerland. kgm
Austrália/ Lindeman
Austrália/ Lord_ Howe
Austrália/ Melbourne
AustráliaName
Name
Čoahkkáigeasustis deattuhii komitea ahte Australia e.e. berrešii čađahit dárbbašlaš vuolggahemiid nannet eamiálbmogiideaets (indigenous inhabitants) sajádaga mearrádusčađahemiin go dakkár áššit gieđahallojit mat gusket dáid olbmuid árbevirolaš eatnamiidda ja luondduvalljiide.
pakistan. kgm
australia. kgm
Austrália/ Davvin
Austrália/ Máddin
Austrália/ Oarjin
Austrália/ Perth
romania. kgm
Austrália/ NSW
Austrália/ Sydney
caribbean. kgm
world. kgm
caribbean. kgm
kazakhstan. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
puertorico. kgm
slovenia_ traditional. kgm
sudan. kgm
switzerland. kgm
thailand. kgm
ukraine. kgm
AustroNautQuery
Vearredaguid gillájeaddjin gártan máná galgá veajuidahttit ja su vuogáiduvvama servodahkii galgá doarjut.
@ item: inlistbox
Auto
Biila
Dat geas lea biilabiđgenfitnodat ferte leahkit dohkkehuvvon dan leanastivrras gos doaibma eanaš galgá jođihuvvot.
Autoindent mode
Busse johtá giliid ja skuvllaid mielde goappat beal rájá.
Auto
Autogárri
@ action: inmenu Tools
Autoálgin
Comment
Autoálggahanmáhpa bálggis
Autoálggahanmáhpat
Autodivvodeapmi
Automáhtalaš@ action: button
aspect ratio
Auto
Automáhtalaš
dockable-action
Name
Automáhtalaš@ item: inmenu Text Completion
Comment
Automahtalaččat molsso gárri
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters
Automáhtalaš girjemerkejeaddjiComment
Autodivvodeapmi
Name
Auto- buhtteComment
Automáhtalaš bovdehussádden
balance
& Automáhtalaš čállindárkkisteapmi
Automáhtalaš čállindárkkisteapmi
Automáhtalaš PANTONE- ivdnekalibreren
(Oanehaš -) automatalašLink that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc.
Comment
no autocrop
& Automáhtalaš linnjáloahpaáican
Automahtalaš sátneollašuhttin
Automáhtalaš árkabiebmi
@ option: radio never save the cache automatically
Ale geavat automáhtalaš dárkkisteami@ action: button
Automahtalaš sátneollašuhttin
Automahtalaš sátneollašuhttin lea jođus
Skálžoollašuhttin
Automáhtalaš ollašuhttin
Auto Repeat Button' s Delay
Auto Repeat Button' s Interval
Áiccat automáhtalaččat
Automáhtalaš olggosčáliheapmi
& Automáhtalaš ođđasitrehkenastin
Automáhtalaš proxy variábela mearrideapmi
Every day
string" in "context_BAR_string
Automáhtalaččat, dálá čuoldda bokte@ action: inmenu
Automáhtalaš girjemearkkat
Automáhtalaš čorgen vurke - / rabadettiin
Automáhtalaš gaskabálváheiveheapmiComment
Automáhtalaš gaskabálváheiveheapmiName
& Automahtalaš ruođut
Autovurken filtii
Autovurkengaskkadat:
Autovállje
Automatic Adjustment
automatic resize
Autto ja Lohi vástádusas badjáne ovdan hui miellagiddevaš áššit.
Autto ja Lohi vástádusas daddjojuvvo, ahte Lappi riikkabeaiveáirasat leat - birzzit bárzzit - ovddidan sápmelaččaid dili.
vuoigatvuohta autonomiijii siskkáldas ja báikkálaš áššiin.
Biilabuvttadeaddjit galget almmuhit vuostáváldinbáikkiid Leanastivrii.
Iešadderen
doaimmaid bokte veahkehit iežá
- oččodit áigái ovttamielalašvuođa stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka gå áigumuš lea álggahit lágaid dahje doaibmabijuid mat sáhttet čuohcit njuolga sámi beroštumiide.
- oččodit áigái ovttamielalašvuođa stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka gå áigumuš lea álggahit lágaid dahje doaibmabijuid mat sáhttet čuohcit njuolga sámi beroštumiide.
Autto ja Lohi guorahallamušas sáhttá dahkat dan jurddabohtosa, ahte go sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi máksá dušše sámi mánáid gielaid ealáskahttima, de sápmelaččat leat dán oaidninvuogi mielde dušše gielalaš vehádat.
star name
A button on a Remote Control
dialogs-action
dialogs-action
Raba dokumeantta dán láses
Raba dokumeantta ođđa gilkoris
Raba dokumeantta ođđa láses
Raba dokumeantta
This is the document format
Bálkes olggos
Raba & Firefox: ainDescription
dialogs-action
Raba liŋkkaIgnore Grammar context menu item
Divtte láse ihtit dan čállinbeavddi alde mii lei geavahusas go prográmma álggahuvvui.
Raba buot girjemearkkaid dán máhpas ođđa gilkorin.
dialogs-action
Raba máhpa girjemearkadoaimmaheaddjis
Raba máhpa
& Raba máhpaid sierra lásiin
Raba máhpa gilkoriin
Raba máhpa gilkoriin
& Raba čujuhusa
transfer state: downloading
Raba skripta
Raba skripta
Raba & KonquerorainDescription
& Raba Konqueroris
& Raba ruovttosiiddu
Raba KuickShow: a fierpmádatbáikki
documents-action
Raba gova
file-action
Galgágo rahpat mildosa?
Raba & leaŋkkaid ođđa gilkoris iige ođđa láses
Raba liŋkka
Raba & liŋkka
_Raba ja fas
_Raba ja fas
Raba & MozillainDescription
dialogs-action
view-action
Raba dokumeantta prográmmain mii lea registrerejuvvon dán fiilašlája várás dahje muhton eará prográmmain maid ieš válljet.
NAME OF TRANSLATORS
Raba% 1 prográmmain@ action: inmenu View
Raba & geavahettiin
@ action: inmenu File
Rába dokumeantta mii juo gávdno
@ info: whatsthis
Raba čujuhusgirjji
Raba čujuhusgirjjis
@ action: inmenu
Raba terminála dáppeComment
option: check
dialogs-action
dialogs-action
Raba & báhccanlásiid ođđa gilkoris iige ođđa láses
_Raba
Raba
Raba@ action
file-action
Raba čujuhusa
Raba & ulbmila
Raba siiddu olgguldas fierpmádatloganis
& Raba geavahettiin@ action: inmenu Open With
Raba dáinna
Raba dáinna:
File modification date and time.% 1 is date time
& Muitte makkár prográmma lea čátnašuvvon dán fiilašládjii
dialogs-action
file-action
Raba & dán láses
Raba dán & láses
Raba duogášgilkoris
text-tool-action
text-editor-action
Čájet fiilla sierra čájeheaddjis
General options.
new tag
Name
Raba & fiilla
Raba fiilla
The transfer is running
Čájet fiilla vuojuhuvvon čájeheaddjis
Raba addojuvvon sajádagas girjemearkafiillas
Rahpat torrent
Rahpá čálihanláseža čálihit dálá dokumeantta
command line option
command line option
Property: "Click Me" message for line edit
Raba olgguldas fierpmádatloganis
@ action: inmenu
Raba ođđa & láses
Raba & ođđa láses
Raba ođđa láses
@ action: inmenu
Raba & ođđa gilkoris
Raba ođđa & gilkoris
Raba ođđa gilkoriid duogážis
Raba ođđa dokumeantta málliin
Rabat ođđa dokumeantta
Ráhkat ođđa čájeheami dáinna dokumeanttain
file-action
Raba & ođđa gilkora maŋŋá dálá gilkora
Raba ođđa gilkora
Raba ođđa gilkoris
Raba ođđa láses
Raba sierra láses
Raba ođđa gilkoris
Raba dušše čállinprográmma
Raba dušše ovtta govvaláse
Raba gilkoris
dialogs-action
Text encoding: Default
dialogs-action
Rulle vulos
Raba reivve
Raba aiddo geavahuvvon@ action
Aiddo & geavahuvvon
dialogs-action
Čoavddaráhkadeaddji
Čoavddaolggosfievrrideapmi filtii
Čoavdda:
Doarjjakeahtes čoavddasturrodat.
Čoavddasátni@ item: intable Text context
Čoavddasánit
Čoavddasánit:
Čoavdda- ID
Rahpandoalut ledje diehttelas fiidnát.
Rahpandoaluin čájehuvvui maid vuohččan animáhtor Jouni West festiválii dahkan dovdofilmmaš.
Rahpandoaluin dollojuvvon ságat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin suomagillii ja Suomas hubmojuvvon sámegielaid mielde.
Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno sámedikkiruovttusiidduin.
Rahpanbeaivi álggii bovdejuvvon gussiide dárkkuhuvvon dilálašvuođain.
Rahpanbeaivi álggahuvvo bovdejuvvon gussiide oaivvilduvvon dilálašvuođain dmu 17, man maŋŋá dmu 18 uvssat rahppojit álbmogii konseartta olis.
Rahpanbeaivve maŋŋel čoakkán juohkásii njealji bargojovkui.
Rahpansárdnán gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas.
Rahpanságastis son gieđahalai viidát árktalaš álbmogiid ja dálkkádatnuppástusaid váikkuhusaid eamiálbmogiidda.
Rahpansáhkavuoruid maŋŋel vuoddjájin Avvilii, gos lei meahcceráđđehusa ja sámedikki oktasašbargojoavkku čoakkán.
Rahpandoaluid maŋŋel Giron Sámi teahter čájeha kulturguovddáš Sajosis ođđa čájálmasas Reáktor.
Rahpandilálašvuođa maŋŋá eahket joatkašuvai konsearttain Sajosa auditorios.
Rahpandilálašvuođas gullui maiddái dážasápmelaš Elin Kåven musihka, mii láidestii olbmuid šhamánagoavdásiin luonddulagaš mielladillái ovdal luoitima čájáhussále árktalaš sámebirrasii."Mii ipmašiid?
Rahpandilálašvuohta čohkkii sullii 700 olbmo oláhus olmmošmeari.
City in Victoria Australia
Comment
Dat bivdá soahpamušriikka sihkkarastit, ahte sohkabealleperspektiiva gullá sámiid guoski buot politihkai ja prográmmaide.
Advanced URLs: description or category
Rahpen PEFC-vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku rávdnjeboastačoakkáma ng. sámi kritera áigái oažžuma várás.
Hálidatgo rahpat mildosa "% 1 "? Fuomáš ahte mildosiid rahppan sáhttá rihkkut du sihkkarvuođa!
Galgágo rahpat mildosa?
Raba čujuhusa?
benchmark-updated
Ráhpamin oktavuođa% 1- guossoheaddjái
Stivrenmoduvla maid rahpat
Dokumeanta maid rahpat
Raba dokumeantta.
Dokumeantta maid rahpat@ action: inmenu
NAME OF TRANSLATORS
Raba čujuhusa
Govvafiila maid rahpat
Raba profiilla.
Fiila maid rahpat
open audio file
Fiillat ja čujuhusat maid rahpat
Fierpmádatčujuhus maid rahpat
Fierpmádatčujuhus maid rahpat
Geavahuvvon:
@ info bug resolution
Juo rahppojuvvon.
Rahpanortnet
Raba/ vurke
Rahpansáhkavuorustis sámedikki ja álbmotlaš 8j-bargojoavkku ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi muitalii, makkár lea árbevirolaš dieđu dilli Suomas.
Rahpansáhkavuorustis sámedikki ja álbmotlaš 8j-bargojoavkku ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi muitalii, mii lea árbevirolaš dieđu dilli Suomas.
Rahpansáhka Sámedikki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi
(leahkku eará ruovttusiiddu)
Av
Ava
AvestánagiellaName
Name
City in Central Region Russia
sullasaš sivaid geažil leat ožžon dan vuoigatvuođa.
star name
AviplayName
AVI- dieđutName
AVI- videočuojanName
Rabas nammagilvvuin ohccui sámekulturguovddážii sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anárašdahje nuortalašgielat namma, mii galggii lean oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja čalmmus ja mii galggii govvidit kulturguovddáža
Lássaliinniid govvosa rabas plánengilvvuin ohccui sámekulturguovddáš Sajosii alladássásaš ja fiinna, dálu atmosfearai ja dovdamušaide heivvolaš unihka panelalássaliidnegovus (printtigovus), mii fállá dálu sisa iešlági ja erenomášvuođa.
Rabas gáldokoda veršuvdna " Marathon Infinity " spealus mas OpenGL lea botnjojuvvon eretName
Rabas gáldukoda veršuvdna " Marathon Infinity " spealus (SDL- vuođđoduvvun). Name
Rabas, soabalaš ja ráffái viggi čovdosa ovdagovvan heivelii Nobel-bálkkašuvvon presideantamet Martti Ahtisaari.
Raba fiillaid
Rabas gažaldagat leat vaikko man eatnat.
Rahpa fiillaid
Rabasvuohta ja luohttámušlaš biras máná vánhemiid ja bargoveaga gaskkas dahket vuođu doaibmi ovttasbargui máná buorrin.
@ info/ plain bug resolution
Rabas ja lagaš Girkun mii veahkeha olbmoid geat dárbbašit veahki. Gos risttalaš ja olmmošlas árvovuođđu šaddá duohtan praktihkalaččat, sihke dáppe ruovttus ja olgoriikkas, ilus ja morrašis, árgabeaivvis ja bassebeavvis.
Open DirectoryQuery
Raba
a. Vuoitievttohusa bargi bálkkašuvvo 1 000 euroin.
City in Connecticut USA
AVR AssemblerLanguage
AV-teknihkar dárbbašuvvo ee. dulkkojuvoon čoahkkimiin ja musihka- ja teahterčajáhusain.
AV-TEKNIHKKARAT; Vejolaš várret jietna- ja/dahje čuovgateknihkkaraid.
vugiin - mii riekteteknihkalaččat lea konvenšuvnna inkorporeren - ollašuvvá
Mu veahkki váldá bargguid vuostá maid sámedikki hálddahusas nu ahte dikšu maiddái cealkámušaid válmmaštallama sámedikki almmolaš hálddahusa bargodili mielde.
bargun lea veahkehit Sámemusihkkaguovddáža doaimmas iešguđetlágan kulturbuvttadeami bargguin.
Veahkkebargi bargun lea veahkehit Sámemusihkkaguovddáža doaimmas iešguđetlágan kulturbuvttadeami bargguin.
Doarjagiin gokčojuvvojit earenoamážit sámi giellalága dagahan golut.
Doarjaga fidnema eaktun lea, ahte áššái gullevaš giela oahpahusjoavkkus leat leamaš lohkanbaji álggus njeallje oahppi dahje gursaoahpahusas go gursa álgá dasa oassálastet unnimustá njeallje oahppi dahje stuđeantta.
Doarjagat mieđihuvvojedje čuovvovaččat:
Doarjagat mieñihuvvojedje čuovvovaččat:
Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái golggotmánu loahpa rádjai.
Doarjjaohcamušaid galgá doaimmahit kulturlávdegoddái maŋimustá 30. skábmamánu 2009 rádjai
Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde dahje sáddet poastta bokte, áirasa mielde, telekopiijan dahje šleađgapoastta bokte.
Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain.
Doarjja oaivvilda dan, ahte sáhttit buoridit nuortalaš- ja anárašgiela bálvalandássámet.
Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon ovttaskas olbmui máinnašuvvon lága heiveheamis boahtán sierra lassigoluid máksima várás.
Doarjaga sáhttá mieđihit sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja bálgosiidda ja maiddái lága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta oassebeliide máinnašuvvon lága heiveheamis boahtán sierra lassigoluid máksima várás.
Ná leat maid guovlludásiid orgánat cealkán.
AWG
AWKLanguage Section
B. Iešmearridanvuoigatvuohta... 21
A. Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat
A. Oktasaš sámeinstitušuvnnat ja - fitnut
AzaDei short
Azaof Dei short
AzarDei long
Azaraof Dei long
sudan. kgm
iran. kgm
azerbaijan. kgm
Name
iran. kgm
AserbaižanName
world. kgm
Aserbaižan
Aserbaižan manat
azerbaijan. kgm
AzerbaižánagiellaName
star name
AZM
Region/ state in France
Region/ state in Portugal
City in New Mexico USA
B0paper size
B10paper size
B1paper size
B2paper size
B3/ KDEComment
B3paper size
B4paper size
B5- konfaluhtta
B5paper size
B6paper size
B7paper size
B8paper size
B9paper size
keyboard label
Duogáš- čálihanfilbma
afghanistan. kgm
tajikistan. kgm
germany. kgm
afghanistan. kgm
City in Guinea Bissau
azerbaijan. kgm
egypt. kgm
turkey. kgm
brazil. kgm
cameroon_ departments. kgm
catalonia_ comarques. kgm
greece_ prefectures. kgm
nepal_ zones. kgm
portugal_ provinces. kgm
romania. kgm
saudi_ arabia. kgm
vietnam. kgm
westbengal. kgm
world. kgm
afghanistan. kgm
philippines. kgm
azerbaijan. kgm
Bahamasulluid dollar
BahamasName
Bahamasullot
caribbean. kgm
world. kgm
Name
star name
BahmanaCoptic month 10 - LongNamePossessive
FaraCoptic month 10 - ShortNamePossessive
BahEsfand
BahaEthiopian month 5 - ShortNamePossessive
BahaIndian National month 11 - LongNamePossessive
Indian National month 7 - ShortName
BahaIndian National month 7 - ShortNamePossessive
Bahman
Bahmana
BahmanaEthiopian month 5 - LongNamePossessive
BahmanaIndian National month 10 - LongNamePossessive
Bahaof Esfand short
angola_ provinces. kgm
cameroon_ departments. kgm
puertorico. kgm
catalonia_ comarques. kgm
guyana. kgm
iran. kgm
mongolia. kgm
uzbekistan. kgm
westbengal. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Bahrain
burma. kgm
City in Croatia
dominican_ republic. kgm
egypt. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
nepal_ zones. kgm
uzbekistan. kgm
france. kgm
finland_ regions. kgm
hungary. kgm
Bahrainna dinára
Name
indonesia. kgm
azerbaijan. kgm
japan. kgm
BahrainName
oman. kgm
russia_ subjects. kgm
spain_ provinces. kgm
thailand. kgm
thailand. kgm
westbengal. kgm
venezuela. kgm
world. kgm
Baht
City in Quebec Canada
lithuania_ municipalities. kgm
germany. kgm
india. kgm
City in Newfoundland Canada
City in Montana USA
City in California USA
azerbaijan. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
kazakhstan. kgm
westbengal. kgm
world. kgm
Dássedeaddu
Balboa
City in California USA
Baleahta lassin oappážagat dánsuba jazz-dánssa, modearna dánssa ja máhttiba maid eará dánsašlájaid, degomat hiphop, karaktera ja flamenco.
BalinesalašKCharselect unicode block name
azerbaijan. kgm
liechtenstein. kgm
waters_ world- class. kgm
greece. kgm
philippines. kgm
turkmenistan. kgm
afghanistan. kgm
azerbaijan. kgm
BalsaGenericName
Báltalaš
Báltalaš@ item Text character set
City in Maryland USA
City in Saskatchewan Canada
Báltalaš
Báltalaš
philippines. kgm
world. kgm
cameroon_ departments. kgm
catalonia_ comarques. kgm
cuba. kgm
spain_ provinces. kgm
philippines. kgm
puertorico. kgm
thailand. kgm
BAM
afghanistan. kgm
india. kgm
turkey. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
Min joavkku namma lea SomBy, mii boahtá 1800-logu kárttas, mas lohká Vuohču buohta Sombio-by.
Joavkkuin Amoc loaiddasta earret eará Riddu Riđđu - álgoálbmotfestiválain 2015 Davvi-Norggas.
Bändi dagai skearruráhkadansoahpamuša Tuupa Records Oy:in guovvamánus 2008 ja EP "Čáhppes Lasttat" almmustuvai 24.5.
City in Alberta Canada
City in Ontario Canada
City in Central African Republic
burma. kgm
waters_ world- class. kgm
slovakia. kgm
world. kgm
Bangladesh
Name
bangladesh. kgm
BangladeshName
world. kgm
City in Maine USA
zimbabwe_ districts. kgm
catalonia_ comarques. kgm
southkorea. kgm
cameroon_ departments. kgm
china. kgm
City in Central African Republic
cameroon_ departments. kgm
georgia. kgm
philippines. kgm
china. kgm
new- zealand. kgm
world. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
City in Siberia Russia
City in Gangwon Korea
uzbekistan. kgm
cameroon_ departments. kgm
Banshee
City in Wisconsin USA
Barbadosa dollar
Barbados
Name
BarbadosName
Name
Barentsa guvlui leat meroštallojuvvon ng. hot spot-čuozáhagat, earenoamáš olu birrasa nuoskideaddji guovllut.
guovloráđis lea sámiin, njenehcain ja vepsálaččain oktasaš ovddasteapmi. Dasto
Barentsa euroárktalaš ráđi olgo- ja birasministarat ásahe jagi 2003 ulbmila, ahte juohke hot spot - čuozáhagas galget álggahuvvot birasdoaimmat logi jagi siste.
Barentsa nissonráđđi čoahkkanii Sajosis 15.3.12.
Bargogirji 6
City in Nova Scotia Canada
City in Maine USA
bangladesh. kgm
cameroon_ departments. kgm
City in Saskatchewan Canada
City in Ontario Canada
object name (optional)
City in British Columbia Canada
City in Ohio USA
City in Quebec Canada
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Vermont USA
City in Wisconsin USA
City in Alaska USA
City in New Brunswick Canada
City in Newfoundland Canada
City in California USA
City in Oklahoma USA
City in Vermont USA
BASE (nummir; vuođđolohku; presišuvdna)
BashLanguage
italy. kgm
Baskalašgiella
BaškiriagiellaName
BaskagiellaName
BaskalašgiellaName
Bassa
volume
City in Newfoundland Canada
City in Siberia Russia
City in Equatorial Guinea
City in Haute- Garonne France
BatallionGenericName
star name
City in South Carolina USA
City in Louisiana USA
usa. kgm
keyboard label
BattleballGenericName
City in British Columbia Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Michigan USA
Muitogeađggit, ruossat ja eará dakkár muitomearkkat.
City in Michigan USA
City in Pyrénées atlantiques France
City in Mississippi USA
City in Texas USA
B
BBC- dálki UK MET OfficesComment
BBD
BCC (čiegus máŋgus) čujuhusat Čujuhusaid maid čálát dása lasihuvvojit juohke vuolgi reivii mii sáddejuvvo dáinna identitehtain. Eará vuostáiváldit eai oainne dáid čujuhusaid. Dábálaččat dát geavahuvvo nu ahte juohke sáddejuvvon reive manná eará kontui mii gullá dutnje. Jus háliidat čállit eanet go ovtta čujuhusa, earut čujuhusaid čuoggáin. Jus it dieđe maid galggat bargat, guođe dán gietti guorusin.
Bd-soahpamuša oassebeallečoahkkin lea dohkkehan namuhuvvon rávvagiid stivret artihkkala 8 (j) ollašuhttima.
BDT
Bd-bargojoavku jođiha strategiija válmmaštallama.
Bd-bargojoavkkus lea dán jagi dehálaš barggut manname.
Bd-bargojoavkku áššelisttu nalde lea biodiversiteahttastrategiija ja - doaibmaprográmma válmmaštallan.
Bd-bargojoavkku čoakkámis gulaimet Ruoŧa lágidan riikkaidgaskasaš biodiversiteahttačoakkáma evttohusain ja biodiversiteahttasoahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttimis.
Bd-bargojoavku lea válmmaštallan ovttaáigásaččat strategiijain bargoprográmma, mii stivre strategiija olláhuhttima. Dat lea leamaš vel stuorit bargu go strategiijabargu - bargoprográmma lea sulaid 100-siidosaš girji.
City in North Dakota USA
Beaivvi áhkubat - joavkku bihttá lea musihkkáteáhter ja das leat mielde Sunna Valkeapää, Anniina Kitti, Gabriela Satokangas, Rauna Saijets, Maria Saijets, Inger-Elle Suoninen, Mari Guttorm ja Sunna Nousuniemi.
City in Nevada USA
City in South Carolina USA
City in Texas USA
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Utah USA
City in Oregon USA
City in West Virginia USA
b.. Evttohusain galgá váldit vuhtii nama čállinhámi ja dadjama.
star name
color
angola_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
world. kgm
westbengal. kgm
egypt. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
world. kgm
belarus. kgm
catalonia_ comarques. kgm
City in New Mexico USA
City in Northern Territory Australia
cameroon_ departments. kgm
Belgia
brazil. kgm
world. kgm
BelgiaName
Name
Stencils
Stencils
belgium. kgm
denmark_ counties. kgm
great- britain_ counties. kgm
switzerland. kgm
City in Central Region Russia
City in Yukon Canada
bulgaria. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
Belize
philippines. kgm
switzerland. kgm
belize. kgm
philippines. kgm
belize. kgm
philippines. kgm
portugal_ districts. kgm
switzerland. kgm
Belize dollar
portugal_ districts. kgm
belize. kgm
mexico_ states. kgm
BelizeName
Name
star name
City in New Hampshire USA
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in California USA
City in Washington USA
City in Vermont USA
City in Oregon USA
City in Victoria Australia
Bengalagiella
Bengalagiella (India) Name
Bengaligiella (India) Name
BengalalašKCharselect unicode block name
BengalagiellaName
BengaligiellaName
egypt. kgm
new- zealand. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
sudan. kgm
Benin
BeninName
bolivia. kgm
world. kgm
Benjamin Meyer
City in Vermont USA
City in British Columbia Canada
City in Arkansas USA
BeOSComment
zimbabwe_ districts. kgm
cameroon_ provinces. kgm
cameroon_ provinces. kgm
catalonia_ comarques. kgm
portugal_ provinces. kgm
portugal_ provinces. kgm
City in Saskatchewan Canada
Constellation name (optional)
City in California USA
City in New Hampshire USA
bosnia- herzegovina. kgm
great- britain_ counties. kgm
nepal_ zones. kgm
turkey. kgm
world. kgm
Bermudasullot
BermudaName
Bermuda dollar
Name
czech. kgm
Bernd Gehrmann
Bernd Johannes Wübben
Bernd Wuebben
catalonia_ comarques. kgm
switzerland. kgm
denmark_ counties. kgm
philippines. kgm
world. kgm
(b) ovdanbukti dáidagat;
BESSELI () - funkšuvdna dieđiha rievdaduvvon Bessel- funkšuvnna In (x).
BESSELJ () - funkšuvdna dieđiha Bessel- funkšuvnna.
Stable isotope
star name
City in Alaska USA
City in Maryland USA
City in Pennsylvania USA
City in Iowa USA
City in Alaska USA
BF
BGL
BGN
BGR
BHD
romania. kgm
bhutan. kgm
southkorea. kgm
world. kgm
Bhutan
Name
iran. kgm
mongolia. kgm
BhutanName
turkey. kgm
bhutan. kgm
philippines. kgm
Komitea movttiidahttá soahpamušriikka ovddidit doaibmabijuid, maiguin eretváldojit sámenissoniidda guoski buotlágan vealaheapmi ja veahkaváldi, nu ahte ovttasbargu ovddalgihtii doaibmá sámeservošiin ja dakkár plánaid ráhkadeapmi, maiguin lasihuvvo nissoniid ovddastus sihke sin servošiin ja maiddái olles suopmelaš servodagas.
BibTeXLanguage
City in Maine USA
BIF
Name
City in Alaska USA
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in Alaska USA
BiháragiellaName
B II- ovdačájeheapmi
B IIName
Amoc liiko globála duogášritmmaide iige leat iskan buktit sámevuođa ovdan vaikkoba čuojanasaid bokte.
Bildetema - Interaktiivvalaš máŋggagielat govvasátnegirji
City in Montana USA
City in Mississippi USA
Binára
Rabai binára fiilla
(binára dáhtaid)
City in New York USA
Jus vuorbádeami ordne searvi mii dušše doaibmá ovtta gielddas dalle gielda addá lobi.
Binna Bánna mánáid radio
Binna Bánna - prográmma gulat Yle Sápmi kanálas juohke vuossárgga dmu 14.35 ja nuppádassii gaskavahko dmu 10.00.
Biodiversitehta suodjaleami várás EU ruhtadanprográmmain berre váldit vuhtii earenoamážit árbevirolaš biologalaš luondduváriide laktáseaddji árbedieđu dorvvasteami.
Biodiversitehta stuorámus áitta lea geafivuohta, " ministtar Abud muitalii dieđihandilálašvuođas 15.10.2014 Meksiko birassuodjalanulbmiliin.
Biodiversitehta stuorámus áitta lea geafivuohta, "ministtar Abud muitalii dieđihandilálašvuođas 15.10.2014 Meksiko birassuodjalanulbmiliin.
Biodiversitehta dili buorideami várás leat Suomas ráhkadan álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat.
máinnašupmi álgoálbmogiid gaskavuođas biodiversitehttii ja dan seailumii.
Biodiversiteahttapolitihkka beavttálnuvvá
mearkkašahtti, ahte biodiversiteahttasoahpamuššii lea ožžojuvvon áššáigullevaš vugiin
Biodiversitehtasoahpamušas leat guokte beavdegirjji: Cartagena biodorvvolašvuohtabeavdegirji ja Nagoya beavdegirji genaváriin.
Biodiversitehtasoahpamuša12 oassebeallečoahkkin lea álgán
Biodiversitehtasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkin lea dohkkehan eaktodáhtolaš Akwé:Kon - rávvagiid.
Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j)
Bd-soahpamuša artihkal 8 (j) suodjala álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid luonddu máŋggalágánvuođa árbevirolaš dieđu, geavadiid ja innovašuvnnaid.
Biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) -bargojoavkku bargu galgá loahpahuvvot cuoŋománu loahpa rádjái.
Biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 j geatnegahttá, ahte guhtege soahpamušbealli galgá vejolašvuođaid mielde ja heivvolaš osiin álbmotlaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, gáhttet ja doalahit eamiálbmogiid ja báikkálaš servošiid dakkár oahpa, hutkosiid ja geavada, mii gullá biologalaš máŋggahámatvuođa gáhttema ja bistevaš geavaheami dáfus mearkkašahtti árbevirolaš eallinvugiide, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami máinnašuvvon servošiid lobiin ja vehkiin ja maiddái roahkasmahttit oahpas, hutkosiin ja geavadis ožžojuvvon ávkki dássebeallásaš juohkima.
Biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j) geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii gulavaš árbevirolaš dieđuid.
biodiversitehtasoahpamuša
Biodiversitehtasoahpamuša hálddahusčálli Braulio Ferreira de Souza Dias muitaleamen biodiversitehta suodjaleami mearkkašumis
Bd-soahpamuša konteavsttas báikkálaš searvvuš-dearbman čujuha čearddaálbmogiidda, mat eai riikkaid politihkalaš diliid dehe eará ákkaid dihte, dego álgoálbmogiid eatnatlohkosaš meari dihte, sáhte atnit alddineaset dearpma álgoálbmot.
Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas váldojuvvui vuhtii, ahte meahccejohtalus lea problema duottarguovlluin.
Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas, Poluras ja eará čoakkámiin
Biodiversiteahttasoahpamuša mávssolaččamus artihkal álgoálbmogiidda lea 8 (j), mii gieđahallá
Biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin mearridii joatkit riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku mandáhta ja ásahii bargojovkui ođđa bargguid.
Biodiversitehtasoahpamuša ratifiseren stáhtaid 12 oassebeallečoahkkin lea 6.-17.10.2014 Pyeongchangis, Lulli-Koreas.
Biodiversiteahttasoahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkán dollojuvvo váile jagi geahčen.
Biodiversiteahttasoahpamuša čállingotti mielde lea vuosttaš geardi, go Akwé: Kon rávvagat olláhuhttojuvvojit dehege duohtan dahkkojit gostege oba máilmmis.
biodiversitehtasoahpamuša siidduin
Biodiversitehtasoahpamuša suodji ovdána
Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea eanaspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja maid daid árbedahkkiid máŋggabealatvuođa suodjaleapmi, luondduváriid suvdinnávccalaš geavaheapmi ja maid luonddu genaváriid geavaheamis boahtti ávkkiid vuoiggalaš geavaheapmi.
Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin leat eatnanspáppa ekosystemaid, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahápmásašvuođa suodjaleapmi, luondduriggodagaid suvdilis geavaheapmi ja maiddái luonddu geenariggodagaid geavaheamis ožžojun ávkkiid vuoiggalaš juohkin.
Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttima guoski mearrádusaaid ja ávžžuhusaid addet guovtti jagi gaskkaid dollojun oassebeallečoahkkimiin.
Biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttin váldojuvvo vuhtii čađajohtti prinsihppan EU doaibmamis.
Biodiversiteahttasoahpamuša duohtan šaddama čuvvot soahpamuša vuolláičálliriikkaid oassebeallečoakkámat, mat dollojuvvojit guovtti jagi gaskkaid.
Biodiversiteahttasoahpamušas lea álgoálbmogiidda mávssolaš paragráfa 8 J, mii addá stáhtii geatnegasvuođa suodjalit álgoálbmogiid dieđuid ja máhtuid, mat gullet biologalaš máŋggahámatvuhtii.
Biodiversitehtasoahpamuš vuollái čállojuvvui jagis 1992.
Biodiversitehtasoahpamuš
Biodiversiteahttasoahpamuš lea jorgaluvvon suomagillii vearrut ja boasttojorgalus gávno Finlexas.
Biodiversitehtasoahpamuš geatnegahttá soahpamušoassebeliid suodjalit álgoálbmogiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii laktáseaddji árbevirolaš dieđu, innovašuvnnaid ja vugiid.
Biodiversitehtastrategiija ollašuhttima jođiha Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku (ng. Biodiversitehtabargojoavku).
Biodiversiteahttastrategiija olláhuhttimis čatnasuvvo dorvvastuvvot sámi kultuvrralaš vuohki ja árbevierru geavahit luonddu. "
Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasuvvo dasa, ahte sihkkarasto sápmelaš kulturvuohki ja árbevierru geavahit luonddu.
Biodiversitehtastrategiija ollašuhttimis čatnasat dorvvastit sámi kulturlaš vieru ja árbbi geavahit luonddu.
Biodiversiteahttastrategiija stivre Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttapolitihka.
Biodiversitehtadoaibmaprográmma
Biodiversiteahttaulbmil stivre Eurohpá Uniovnna ráđđádallamiid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis sihke stivre EU:a politihkka- ja ruhtadandoaibmabijuid.
Bd-bargojoavkku čoakkámis buktojuvvui ovdan jeaggestrategiija, mii ii goitge ožžon áibbas ovttamielalaš doarjaga bargojoavkkus ja bukten čoakkámis maid ovdan sámi kultuvrra dáfus guovddášoainnuid.
Biediversiteahttabargojoavkku ovddasvástádussan lea soahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttin.
Biodiversitehtabargojoavkkus lea ollašuhttima doarjjan ráhkaduvvon eiseválddiid ja čanusjoavkkuid geatnegahtti doaibmaprográmma.
Biodiversiteahttabargojoavku mearridii mu evttohusa mielde, ahte boahtte jagi álggu rájes álggaha bargojoavku guorahallat paragráfa 8 J heiveheami ja olláhuhttima Suomas.
Biodiversiteahttajahki lea muđuidnai mannan Suomas surgadis heittodit ja endorii.
Bd-strategiija lea ođasnuhtton sulaid guokte jagi bd-bargojoavkku jođiheami mielde; gulan maid ieš dan bargojovkui.
Bioenergiija čoaggin galgá bargot suvdilis vugiin ja proseassas galget gudnejahttojuvvot álgoálbmogiid vuoigatvuođat.
Girjjis leat biologiijai, eatnandihtui ja dearvvasvuođadihtui guoskevaš dieđut.
Biologiija
Biologiija oahppanosiin don oahpásmuvat vuovddi ealánšlájaide ja boađát diehtit, mo vuovddi biebmogollosat riegádit.
Biologaguovtto dutkanboađus lea mearkkašahtti ja morašlaš ja dat gáibida reagerema earenoamážit árktalaš ráđis, sámedikkis ja Suomas.
Konvenšuvnna mearrádusaid biologalaš šláddjiivuođas lea
ON konvenšuvdna biologalaš šláddjiivuođas, mii bođii geassemánu 5. b. 1992
ON biologalaš máŋggabealatvuođa soahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállinláhkai ON biras- ja ovddidankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagis 1992.
Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski ON:id oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppui vuolláičállima várás ON:id biras- ja ovdánankonfereanssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992.
City in Central Region Russia
 Biret ja Katja Haarla leaba 16-jahkásaččat jumešnieiddat eret Ohcejoga Dalvadasis. Soai orruba Helssegis ja vázziba Suoma Álbmotopera baleahttalágádusas.
City in United Kingdom
City in Far East Russia
south_ africa. kgm
world. kgm
BislamagiellaName
City in North Dakota USA
usa. kgm
spain_ provinces. kgm
algeria. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
B. Iešmearridanvuoigatvuohta
bihttá
GovvaráhkadeaddjiName
Column name
Comment
Bihttáčikŋodat
Comment
Comment
BitTorrent Python Curses GUIGenericName
BitTorrent Python wxGTK GUIName
BitTorrent- láktaName
b) Jos máŋga oassálasti leat evttohan seamma nama, bálkkašupmi juhkko sin gaskkas.
City in Jylland Denmark
City in New Zealand
BlackboxComment
Hui rievdadahtti, Blackbox- vuođđuduvvon lásegieđahalliName
Lásegieđahalli vuođđoduvvon Blackbox: as, hui heivehahtti ja geavaha unnán resurssaidName
City in United Kingdom
City in Oklahoma USA
Comment
Name
BlenderGenericName
Name
GenericName
Name
BLOCK
LAI
Name
Blogga mun in čále go lean eret bargoáššiin, muhto kommeanttaide vástidan dieđusge mielalis dađi mielde mot asttan.
Blogga lea fas rahppon!
Blogga jaskkoda mánnui Mannan bearjadaga mus álggii mánu virgefiddjavuohta.
Mu bloggačállimii boahtá dan dihte guhkes boatkka, jos mášan leat kommenterekeahttá áigeguovdilis sámi politihkalaš gažaldagaid iežan luomu áigge.
Bloggan gieđahallá bargon sámedikki ságadoallin, muhto kommenteren dásnai fuolakeahttá ságastallanspálttain leamaš ságastallama mu nákkosgirjjis vai ášši ii váikkut iežan virgebargui.
Mu blogga ii leat áibbas áiggálaš dásis bargomátkkiid geažil, muhto máhcan maŋŋel eará mannan vahku čoakkámiidda.
Blogga čállin báhcá unnibun luomu áigge.
Mu bloggan beiven lea báhcán oba mihá unnánažžan dán čavčča - šállošan dan sakka.
Mu blogga boahttá ná ihkku, daningo háliidin ilmmuhit áššis dakkaviđe ja oažžut maid alccesan ráfi.
Mu bloggas lea golihan bottaš - šállošan dan.
Blog- gáldu
Alit hiebma duppalComment
Alit hiebma- govvaComment
Alit hiebmaComment
City in Quebec Canada
City in West Virginia USA
BlueFishGenericName
Alitbátni (Bluetooth)
Bluetooth
Bluetooth- gieđahallanmohtorComment
Gieđahala Bluetooth BlueZainName
BluetoothName
BlueZComment
City in Utah USA
Bluppe-ráiddus
Bluppe-ráiddus davvisámegillii almmuhuvvon ođđa girjjit
Boaldde
SeagasComment
Seagas
BM
BMD
B- MethodLanguage
BMI- kalkuláhtorComment
BMPName
BND
b.) Norgga ja Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna mielde ruoŧŧilaš sápmelaččain lea vuoigatvuohta guođohit bohccuid Norggas dihto osiid jagis.
City in Burkina Faso
City in Florida USA
object name (optional)
City in Chungbuk Korea
City in Louisiana USA
City in Colorado USA
Bohccostallit - joavku Avvilis ovddasta sámenuoraid Oulus
Bohccostallit - joavku oaččui giitosiid Oulus
B. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide
Boine ovttasta iežas musihkas nana ja erenoamáš vugiin jazz, folk, blues, máilmmemusihka sihke juoigama.
City in Oklahoma USA
City in Manitoba Canada
france. kgm
france. kgm
turkey. kgm
portugal_ provinces. kgm
usa. kgm
Bolivar
bolivia. kgm
colombia. kgm
algeria. kgm
Bolivia
bolivia. kgm
Bolivia álgoálbmotpolitihkas lea šaddan riikkaidgaskasaš ovdamearka.
BoliviaName
Name
Bolivia máŋganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa guossástallamis Mannan vahku Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) doalai telefunčoakkáma davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid dilis.
Name
Boliviano
Bolivia stáhta mearrádus lea movttiidahttin buot riikkaide ja muitala das, ahte julggaštusa prinsihpat ja ulbmilat leat ollašuhttimis ja buot álgoálbmogiin, geat dáistalit iežaset vuoigatvuođaid beales, lea doaivu.
catalonia_ comarques. kgm
venezuela. kgm
india. kgm
world. kgm
russia_ subjects. kgm
catalonia_ comarques. kgm
waters_ world- class. kgm
Bond- bábir
About
Bonn-čoakkámis dohkkehuvvoje ávžžuhusat 8j-paragráfii, mat laktáse álgoálbmogiidda.
Bonn-čoakkámis ledje Suoma sáttagottis 15 ovddasteaddji, geaid máŋggas ovddaste sierralágán ávkegozihanorganisašuvnnaid.
Dearvvuođagat Bonnis
Map projection method
BOOL2STRING (árvu)
BOOL2STRING () - funkšuvdna dieđiha streaŋgaárvvu dihto boolalaš árvui. Dát metoda lea oaivvilduvvon geavahuvvot metodain mat gáibidit streaŋgga árvun.
Boolean AND keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the OR keyword.
Boolalaš árvu
Boolalaš árvvut
Boolalaš
City in North Carolina USA
City in Alberta Canada
City in Kentucky USA
BopomofolašKCharselect unicode block name
City in Gran Canaria Spain
City in New Jersey USA
City in Puerto Rico USA
Region/ state in Denmark
Borramušgávppis (Hárjehallat akkusatiivva.)
City in Wisconsin USA
Bosniagiella
bosnia- herzegovina. kgm
world. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
Bosnia ja Hercegovina
Bosnia ja HercegovinaName
BosniagiellaName
City in Louisiana USA
slovenia_ traditional. kgm
City in British Columbia Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Massachusetts USA
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
usa. kgm
star name
Botswana
botswana. kgm
BotswanaName
Name
world. kgm
Name
City in Nevada USA
City in Colorado USA
City in California USA
City in Pas- de- Calais France
Name
City in Utah USA
Bouvetsuolu
BOV
Description
GenericName
City in Maryland USA
City in Kentucky USA
City in North Dakota USA
object name (optional)
object name (optional)
City in British Columbia Canada
City in South Africa
City in Montana USA
b.) Bálkkašanlávdegottis lea ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji ja maiddái čálli ja veahkkebargi.
paper size
'Comment' playlist column name and token for playlist layouts
Braden MacDonald
City in Ontario Canada
City in United Kingdom
Brad Hards
Brad Hughes
Name
Braille- minstaratKCharselect unicode block name
germany. kgm
indonesia. kgm
russia_ subjects. kgm
south_ africa. kgm
City in Vermont USA
greece_ prefectures. kgm
kyrgyzstan. kgm
france. kgm
iraq. kgm
philippines. kgm
greece_ prefectures. kgm
Brasil
algeria. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
BrasilName
Brasilialaš portugálagiella
Brasilialaš portugálalaš@ item Spelling dictionary
Brasilialaš portugálagiellaName
Brasila real
Name
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
romania. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
azerbaijan. kgm
bulgaria. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
City in Vermont USA
Brax lea Lapinradio jearahallamis ráddjen eananvuoigatvuohtagažaldagatíd boahttevaš ráđđádallamiid olggobeallái, ja ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit dušše das, mot sápmelaččaid jietna ja váikkuhanváldi nanosmuvvá ja šaddá nu mearkkašahttin ahte ILO artiklaid 14 ja 15 kritearat gáibádusat deavdahuvvet.
brazil. kgm
iraq. kgm
City in Congo (Democratic Republic)
world. kgm
Breakdance vuođđoáššiid lassin bájis oahpásmuvvet maiddái akrobáhtalaš ja dánssalaš lihkastagaide.
austria. kgm
france_ regions. kgm
rievddaldii, de goittot orui nu, ahte dat " guhkes áiggiid čatnasii báikkiide ja lei
rievddaldii, de goittot orui nu, ahte dat "guhkes áiggiid čatnasii báikkiide ja lei
germany. kgm
great- britain_ counties. kgm
City in British Columbia Canada
City in Washington USA
belarus. kgm
cameroon_ provinces. kgm
City in Ontario Canada
world_ continents. kgm
BretonagiellaName
Briceño dáiddalaš čehppodaga giite áŋgirit.
Briceño lea boahtán dovddusin máilmmi eamiálbmogiid ja sin kultuvrra sierra iešvuođaid ja lassin luondogaskavuođa vurkejeaddji govvaráidduin, main beakkámus Amerihká ipmilat lea ovddastan Venezuela Venetsia Biennaalis ja johtán máilmmi ON:id suodjalusas.
Briceño galledii Suomas Caracas ovddastusa doarjagiin ja olgoriikkaministeriija gulahallan- ja kulturossodaga bovden kulturguossin.
City in Connecticut USA
City in New Jersey USA
City in Bas- Rhin France
City in Ohio USA
City in Ontario Canada
City in Queensland Australia
City in Vermont USA
gaskasaš duopmostullui, ja áššis mearridedje jagi 1951 Norgii vuoitun. Dan áššis
Brihtalaš Indiameara territoria
Virgin Islands, (Stuorra Brittánia) Name
Brihttálaš
Region/ state in Canada
City in United Kingdom
Broadcast 2000GenericName
City in Massachusetts USA
City in Oklahoma USA
Brömsebro-ráfi: Norga massá Jämtlándda ja Härjedalena Ruŧŧii.
City in Alberta Canada
City in South Dakota USA
City in Massachusetts USA
City in Minnesota USA
City in Delaware USA
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Alberta Canada
City in Texas USA
catalonia_ comarques. kgm
belgium. kgm
world. kgm
Brunei
BruneiName
Brunei dollar
Name
Bruno Massa
City in Maine USA
world. kgm
Brüsselis ja Anáris iežan deaivan EU-parlamentarihkkarat leat muitalan munnje, ahte dat lea ministeriija taktihkka - duohtavuođa mielde Suomas lea hui iehčanas mearridanváldi das, mot beahtonálli dikšojuvvo ja suddjejuvvo.
Brysselis dollejin Helssegii.
switzerland. kgm
Bs
BSD
* BSD- buorideamit
b. sisttisdoallá almmuheami bargobájiide
Name
BTN
City in Jeonbuk Korea
City in Newfoundland Canada
world. kgm
šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea
Bušeahta buoret olláhuvvan muitala bálvalusaid vuovdima lihkostuvvamis, muhto nuppe dáfus maid das, ahte buot ulbmiliid jagi 2012 áigge ii lean vejolaš joksat.
Bušeahtas deattuhuvvo bargu, mii dahkkojuvvo sámegiela ovddideami várás, sámi árbevirolaš dieđu doarjun ja sámi giellalága olláhuvvan nu ahte vuođđuduvvo sámi gielladahku-bálkkašupmi.
Bušeahtas dat lea árvvoštallojuvvon buktit vuoittu 9000 euro.
Bušeahttaevttohusas unnun ii oro leame nu storis ja dramáhtalaš, muhto duođalašvuohta lea iežálágán.
Bušeahttaevttohus buvttii somás ođđasiid maid sámediggái, masa mieđihuvvui 50 000 euro lassiruhtadeapmi.
Bušeahttaárvalus buktá earánai fuola fáttáid.
Bušeahtta lea nollabušeahtta, nuppiid sániiguin golut leat seammá olu go boađut.
Bušeahttaráđđádallamiid bohtosiid vuođul ášši goitge dáidá fas sirdásit, daningo ášši ii gávdno bušeahttaevttohusas, aŋkke vel.
Stáhta bušeahttačoakkámis leat beaggán heajos ságat.
Bušeahttajagi boahtun ja stáhtadoarjjan lea árvvoštallon oppalaččat 6,615 miljovnna euro.
2010 rájis ealáskahttinbijuide daid nášuvnnalaš
City in California USA
City in Arizona USA
great- britain_ counties. kgm
great- britain_ counties. kgm
argentina. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
City in Wyoming USA
BuginesalašKCharselect unicode block name
Name
BuhidIndian National weekday 4 - ShortDayName
BuhidKCharselect unicode block name
world. kgm
portugal_ provinces. kgm
saudi_ arabia. kgm
algeria. kgm
turkey. kgm
westbengal. kgm
bulgaria. kgm
greece_ prefectures. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
romania. kgm
spain_ provinces. kgm
sudan. kgm
world. kgm
philippines. kgm
venezuela. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
armenia. kgm
Bulgária
Bulgáriagiella
bulgaria. kgm
world. kgm
guyana. kgm
bulgaria. kgm
BulgáriagiellaName
BulgáriaName
Bulgária lev
Name
thailand. kgm
waters_ world- class. kgm
albania_ districts. kgm
Comment
Name
Name
City in Central Region Russia
City in California USA
austria. kgm
City in Cher France
City in Newfoundland Canada
world. kgm
Burkina Faso
Burkina FasoName
City in Washington USA
BurmagiellaName
boaldimin
City in Central Region Russia
City in Oregon USA
world. kgm
Burundi
iran. kgm
BurundiName
Burundia franc
Name
City in Ontario Canada
Name
Name
City in Montana USA
Button text: start playing a game
City in Chungnam Korea
Comment
b) sihkkarastá, ahte romána- ja sámemánáin, maiddái sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáin, lea vuoigatvuohta kultursensitiivvalaš oahpahus- ja dearvvasvuođafuolahusbálvalusaide iežas gielain;
BWP
% B,% Y@ item: intext Access permission, concatenated
Byrokratia galggašii geahpedit ja gilvalannjuolggadusain galggašii leat vejolašvuohta spiehkastit, vai fidnejuvvo ovdamearkka dihtii spesiáladoavtterbálvalusaid fálli dikšunbusse ja Sápmelaš Dearvvasvuođasiidda bálvalusaid doaibmat Suoma beale sápmelaččaide.
Name
City in Ascension Island
C0paper size
C10- konfaluhtta
C10paper size
C1paper size
C2paper size
C3paper size
C4- konfaluhtta
C4paper size
C5- konfaluhtta
C5paper size
C65- konfaluhtta
C6- konfaluhtta
C6paper size
C7paper size
C8paper size
C9- konfaluhtta
C9paper size
Cabri- govadat
Cachegrind/ Callgrind- profiilaluoitin
CAD
City in Pennsylvania USA
CalctoolGenericName
City in Idaho USA
2000year measurement template
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Nevada USA
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in United Kingdom
City in Alberta Canada
City in New Jersey USA
cameroon_ departments. kgm
cameroon_ provinces. kgm
canada. kgm
japan. kgm
kyrgyzstan. kgm
nepal_ zones. kgm
new- zealand. kgm
pakistan. kgm
portugal_ provinces. kgm
puertorico. kgm
spain_ provinces. kgm
venezuela. kgm
caribbean. kgm
thailand. kgm
brazil. kgm
City in Alberta Canada
City in ACT Australia
catalonia_ comarques. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
new- zealand. kgm
thailand. kgm
philippines. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
City in California USA
Unknown
star name
City in Maryland USA
City in Florida USA
City in Missouri USA
star name
City in New Jersey USA
City in Newfoundland Canada
City in Quebec Canada
star name
CAPI dárkkisteaddji
CAPS
Caps Lock
Caps Lock- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Caps Lock- boallu lea aktiverejuvvon.
Select a file/etc
world. kgm
object name (optional)
City in Newfoundland Canada
City in Washington USA
City in Illinois USA
City in Washington, DC USA
caribbean. kgm
Carl Jaenisch
Carl Jaenisch ChessGames.com-sivustolla (englanniksi)
City in New Brunswick Canada
City in Ontario Canada
City in Minnesota USA
City in California USA
City in New Mexico USA
City in Georgia USA
philippines. kgm
City in Nevada USA
City in California USA
new- zealand. kgm
philippines. kgm
philippines. kgm
usa. kgm
Carsten Niehaus
Carsten Pfeiffer
Carsten PfeifferCredit text for someone that helped a lot
Carsten PfeifferNAME OF TRANSLATORS
birra. Vahku ovdal Carsten Smith ja Kirsti Strøm Bull finaiga Árborddis ja Deartnás
Carsten Smith doalai
City in British Columbia Canada
City in Georgia USA
City in Saskatchewan Canada
City in Volga Region Russia
City in Falkland Islands
City in Illinois USA
City in Arizona USA
City in Newfoundland Canada
City in Wyoming USA
Image/ info menu item (should be translated)
City in Washington USA
City in Newfoundland Canada
star name
City in St- Pierre and Miquelon France
Katalangiela stuorra sátnegirji (GRan Enciclopèdia Catalana) Query
catalonia_ comarques. kgm
City in British Columbia Canada
City in Arizona USA
City in French Polynesia
Kaimansullot
CaymansullotName
Kaimansulluid dollar
belize. kgm
C
Fotoivdni CcMmYK
Fotoivdni CcMmYy
Lea dáid mielas dalle gažaldaga vuolde: Galgá go konvenšuvnnaid árt. 1 dulkojuvvot nu ahte duoba " álbmot " dárkkuha olles álbmoga oktiibuot mii áššá ovtta stáhta dahje territoriija siste, vai sáhttá go addojuvvot iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái sierra álbmogiidda / veahádagaide stáhtaid siskkobealde?
Lea dáid mielas dalle gažaldaga vuolde: Galgá go konvenšuvnnaid árt. 1 dulkojuvvot nu ahte duoba "álbmot" dárkkuha olles álbmoga oktiibuot mii áššá ovtta stáhta dahje territoriija siste, vai sáhttá go addojuvvot iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái sierra álbmogiidda / veahádagaide stáhtaid siskkobealde?
Fuobmá maid ahte WGDD:a árt. 31, máinnaša ahte eamiálbmogiidda galgá juolluduvvot ekonomálaš doarjja vai šaddá vejolaš ollášuhttit daid osiid iešmearrideamis mat bohtet ovdan árt.
CD- jietna
A button on a Remote Control
CD
CDC PUF
Comment
GenericName
Name
CDEComment
Name
CDF
Cd-girjji ráhkadeamis oažžu geavahit buot tek-nihka vejolašvuođaid.
CD-girji ráhkaduvvo dihtoriin.
CD namma
Comment
CD bealli
Stencils
Stock label
CD- čuojan / - báddejeaddjiName
CD- čuojaheaddjiName
Comment
GenericName
CD:at ja DVD:at leat báddejuvvon YLE Sámi radio studios Anáris.
CD Meattáhus
City in Utah USA
City in Ontario Canada
City in Iowa USA
City in Iowa USA
Cedi
unit-format
object name (optional)
City in New York USA
City in Alberta Canada
City in Maryland USA
City in Nova Scotia Canada
Lea miellagiddevaš geahčadit mo CERD boahtasta iešmearridanvuoigatvuođa dasa movt njuolggus attášii ovttatolbmui vuogasvuođa beassat fárrui servodateallimii.
CERD:a cealkámuš boahtá 30 jagi maŋŋá, goas buot koloniijat, earret moadde, áigá juo ledje ožžon ieččanasvuođa ja eanaš stáhtarájáin birra máilmmi ledje hui guhkás nannejuvvon.
Dán olis deattuhii CERD ahte;
Liittut dahje vahágat olloliin.
City in British Columbia Canada
City in Ukraine
City in California USA
Name
CESCR:a árt. 15 lea hábmejuvvon ja galgá leat individuala vuoigatvuohtan - ulbmilin lea suodjalit ovttaskažža hutkanálmmi.
CFA Franc BCEAO
CFA Franc BEAC
CFP Franc
Name
CGI KIO- šlávastivrenmoduvla
CGI- skriptatComment
CGI- prográmmat CGI- KIO- šláva diktá du vuodjit báikkálaš CGI- prográmmaid fierpmádatbálvá haga. Dán stivrenmoduvllas heivehat bálgá gos CGI- prográmmat leat. NAME OF TRANSLATORS
CGiSLanguage
CGI: id maid sáhttá vuodjit KDE- veahkis
CgLanguage
afghanistan. kgm
north_ korea. kgm
philippines. kgm
City in Ohio USA
Chahar shanbe
City in Alberta Canada
City in Illinois USA
City in Quebec Canada
City in North Carolina USA
City in Saskatchewan Canada
star name
Charles Samuels
france. kgm
sweden. kgm
albania_ districts. kgm
caribbean. kgm
caribbean. kgm
City in West Virginia USA
france. kgm
france_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
canada. kgm
denmark_ counties. kgm
usa. kgm
world. kgm
City in Quebec Canada
City in North Carolina USA
City in Virginia USA
City in Prince Edward Island Canada
CHARTOASCII (árvu)
CHARTOASCII (r) lea boastut. Bustáva galgá bájuhuvot.
City in Ontario Canada
City in Tennessee USA
Check grammar with spelling context menu item
Check spelling context menu item
Check spelling while typing context menu item
City in Nova Scotia Canada
City in Pennsylvania USA
City in Chungbuk Korea
City in Gangwon Korea
City in South Carolina USA
City in Manitoba Canada
City in South Region Russia
City in Oklahoma USA
CherokeeKCharselect unicode block name
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
star name
City in Ontario Canada
City in Virginia USA
City in Pennsylvania USA
Constellation name (optional)
uzbekistan. kgm
ChezWam Window Manager, ein minimalisttalaš lásegieđahalli, ráhkaduvvon EvilWM vuođulName
CHF
Ii gávdnan Chiasmus- čoavdagiid
City in Quebec Canada
City in Illinois USA
City in Massachusetts USA
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
algeria. kgm
ireland_ provinces. kgm
Chile
chile. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
chile. kgm
ChileName
Chile peso
Name
puertorico. kgm
russia_ subjects. kgm
ukraine. kgm
great- britain_ counties. kgm
russia_ subjects. kgm
switzerland. kgm
world. kgm
City in British Columbia Canada
City in Ohio USA
cameroon_ departments. kgm
china. kgm
india. kgm
vietnam. kgm
City in California USA
City in Alberta Canada
City in California USA
City in Quebec Canada
City in Ural Russia
City in Montana USA
object name (optional)
san- marino. kgm
world. kgm
Comment
The Cholesterol Free Desktop Environment. Čállinbeavdebiras mii muittuha CDEName
star name
Chris Machemer
Chris Ross
Chris Schläger
City in New Zealand
Christian Czezatke
Christian Gebauer
City in Bornholm Denmark
Christoph Cullmann
Chromium (chrome)
Chromium
Chromium (chromium-browser) chrome
City in California USA
City in Gangwon Korea
Region/ state in Korea
City in Chungbuk Korea
Region/ state in Korea
City in Manitoba Canada
City in Quebec Canada
CIA máilbmediehtogirjiQuery
City in Illinois USA
OT means OpenType
OT means OpenType
CIE Lab
City in Ohio USA
City in Ohio USA
Name
CiscoLanguage
Stencils
CiteSeer: Digitálalaš bibliotehka mas lea dieđálaš litteratuvraQuery
Citrix ICA- klientaGenericName
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Croatia
City in Hautes Alpes France
City in Lithuania
City in Manitoba Canada
City in Newfoundland Canada
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Ukraine
City in ACT Australia
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Nova Scotia Canada
City in Quebec Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Ulster Ireland
City Sámit r. o. ja vuollel skuvlaahkásaš mánáid vánhemat leat doaibman aktiivvalaččat oažžun dihtii vuollái skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon sámegielat riekkisdoaimmaid dahje giellabeasi / beaivedivššu.
Dieđut CJK- mearkkain
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Name
C. Gielaid seailluheapmi
ClanbomberName
ClanbomberName
C# Language
C++Language
CLanguage
City in Alberta Canada
City in New Hampshire USA
City in New Jersey USA
City in West Virginia USA
City in Manitoba Canada
City in Mississippi USA
City in Newfoundland Canada
City in Tennessee USA
Claudea Tab Window Manager, TWM mas lea virtuella čállinbeavddit ja eará buorideamit. Name
c) Lávdegotti veahkkin doaibmá 4-lahttosaš bargolávdegoddi.
c. Lávdegoddi sáhttá válljet gaskavuođastis bargováljagotti.
City in Delaware USA
CL
Comment
CLEAN (teaksta)
City in Ontario Canada
City in Texas USA
City in California USA
City in Florida USA
City in Pyrénées atlantiques France
City in Tennessee USA
CLF
City in New Jersey USA
City in Iowa USA
ClipperLanguage
Clones
Name
City in Quebec Canada
City in New Mexico USA
Comment
Comment
Comment
GenericName
CMakeLanguage
Comment
Comment
CMY
CMY+K
CMYK
color-pick-mode
CMYK Ghostscript- dielvvasmahttimiin (8 bg)
CMYK Ghostscript- FS- dielvvasmahttimiin (16 bg)
CMYK- leahkka
Name
_CMYK profiilla:
CMyK- ivnnit
CMY- skála
CMY- dásit
CMY- ivnnit
c. Nammaevttohusaid galgá vuođustallat.
c. Nammaevttohusaid galgá vuođustallat.
CNY
Boagán - vyö
City in Maryland USA
object name (optional)
CODE () - funkšuvdna dieđiha teakstastreaŋgga vuosttaš bustáva nummirkoda.
CODE (teaksta)
City in Wyoming USA
C. Vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja luondduvalljodagaide
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in Alaska USA
City in Ontario Canada
ColdFusionLanguage
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in Alberta Canada
City in Tennessee USA
City in Maryland USA
colombia. kgm
City in St. Lucia
City in Colorado USA
Color channel
Color Channel
Colorimetric
ColorLife- bábir
ColorSmart Business Graphics
ColorSmart
ColorSmartCRD grafihkka
ColorSmartCRD govat
ColorSmartCRD teaksta
ColorSmart grafihkka
ColorSmart II
ColorSmart- teaksta
ColorSmart govat
catalonia_ comarques. kgm
waters_ world- class. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
bolivia. kgm
cameroon_ departments. kgm
canada. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
portugal_ regions. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
romania. kgm
City in Ohio USA
france. kgm
City in Ohio USA
usa. kgm
COLUMNS funkšuvdna dieđiha čuoldda nummira dihto čujuhusas.
COLUMNS (čujuhus)
COLUMN (čujuhus)
Com9
COMBIN (oktiibuot; válljejuvvon)
" Gohččun " vuordejuvvui.
comma, to seperate members of a list
Comment
Description
KHTML- viiddádusheiveheaddjiComment
Name
Páhkametedáhtaid geahččalanfiilaComment
Commercial 10
Common Desktop Environment, čállinbeavdebiras mii lea standárda prográmmagálvoindustriijasName
Common LispLanguage
City in British Columbia Canada
Fitnodaga suollemasvuohta
Fitnodaga priváhta
Fitnodaga opmodat
comparison form of adjectives - comparison form (better)
Name
COMPLEX (reála; imagineara)
COMPLEX (real; imag) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu x+yi hámis.
Component- PascalLanguage
City in California USA
world. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
City in Alberta Canada
City in New Hampshire USA
colombia. kgm
hungary. kgm
iran. kgm
usa. kgm
City in Oregon USA
Suollemas
'Configure Kaffeine' dialog
RadiellaConical gradient type
ireland_ provinces. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Constellation name (optional)
Kontraherejeaddji bealit leat soahpan: c) deaŧalaš lea dohkkehit riikkalaš unnitveahkadagaid vuoigatvuođa jođihit sierra oahpahusdoaimmaid, maidda skuvllaid jođiheapmige gullá, ja juohke stáhta oahpahusnjuolggadusaid vuođul, ja geavahit dahje oahppat iežaset giela, jos juo: dát vuoigatvuohta ii geavahuvvo nu ahte dat hehtte muhtun unnitveahkadagaide gullevaš olbmuid ipmirdeames kultuvrra ja giela servodagas muđui ja searvamis dan doaimmaide, dahje ahte dat ráššuda nationála iešmearrideami (suverenitehta); ahte oahpahusdássi ii leat heajut go dábálaš standárda maid kompeteanta eiseválddit leat mearridan dahje dohkkehan; ja ahte lea válljehahtti leat dakkár skuvllain. "
collection of article headers
continuation of "obtain signature text from"
Vuostálasvuohta
CONVERT (nummir; mihtus; mihtui)
City in Ontario Canada
City in New Hampshire USA
KokosullutName
Cooksullot
CooksullutName
CoolmailGenericName
COP 11 dehege biodiversiteahttasoahpamuša vuolláičálliriikkaid oassebeallečoakkán lei gáibidan, ahte riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkočoakkán Montrealis válmmaštalalii evttohusa ođasnuhttojuvvojo terminologiija vai ii.
COP 12-čoahkkima váldotemá lei biodiversitehta ja suvdilis ovdáneapmi.
COP 12 čoahkkima mearrádusat artikla 8 (j):a ollašuhttima dihte
COP 9 lea orgána, mii hálddaša soahpamuša, ja dat ovddida soahpamuša heiveheami váldočoakkámis bargojun mearrádusaid bakte.
object name (optional)
Advanced URLs: description or category
Coptic weekday 1 - LongDayName
Coptic weekday 1 - ShortDayName
Coptic weekday 4 - LongDayName
Coptic weekday 5 - LongDayName
Coptic weekday 5 - ShortDayName
Coptic weekday 6 - LongDayName
Coptic weekday 7 - LongDayName
Copy Link context menu item
Copyright 2001 David Faure david@ mandrakesoft. com
Copyright 2006 Matthias Kretz
Dahkkivuoigatvuohta
City in Iowa USA
City in Kentucky USA
Region/ state in France
star name
Cordoba Oro
City in Alaska USA
Cornelius Schumacher
City in Iowa USA
City in Texas USA
City in Colorado USA
City in Oregon USA
COSH (Desimálaárvu)
COS (Desimálaárvu)
City in California USA
Costa Rica
costa_ rica. kgm
Costa RicaName
Costa Rica colon
Cote D' Ivoire
City in South Region Russia
City in Idaho USA
City in Iowa USA
LohkanA
COUNTBLANK (gaska)
COUNTIF (gaska; kriteriat)
COUNTIF (iskangaskkadat; kriteriat; submagaskkadat)
Constellation name (optional)
Courier Bold
City in Kentucky USA
CPAN - Perl- vuorká: " Comprehensive Perl Archive Network" Query
paper size
Craig Drummond
City in British Columbia Canada
City in New Jersey USA
City in Nova Scotia Canada
City in Rhode Island USA
City in Nebraska USA
City in New Jersey USA
Compression method
CRC
City in Saskatchewan Canada
City in Missouri USA
City in Ontario Canada
CRET- ivnnit
City in Illinois USA
City in Colorado USA
Cristian Tibirna
Cristi Dumitrescu
CRL ii leat olámuttus.
CRM
City in Missouri USA
City in Nebraska USA
Crown Quarto
Crown Octavo
C. Ruoŧŧa
(c) sosiálalaš geavadat, rituálat ja ávvudilálašvuođat;
CSSLanguage
kio_ finger CSS- skripta ii gávdnon. Boađus šaddá robmi.
CSV sisafievrridanláseš@ label
KSpread: a CSV- sisafievrridansilliName
KSpread: a CSV- olggosfievrridansilliName
CTAN - TeX- vuorká: " Comprehensive TeX Archive Network" Query
CTAN- katalogaQuery
c) buorida ovttasbarggu Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaiguin earret eará áššiin, mat gusket skuvllaid oahppaplánaid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahpaheaddjiid materiála buvttadeami ja mediasisdoalu buvttadeami sámemánáid várás;
Comment
Ctrl
Ctrl+F
Ctrl+G
accelerator
accelerator
Ctrlkeyboard- key- name
Ctrlkeyboard label
Ctrl + LLast. fm: errorMessage
Ctrl- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Ctrl- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Ctrl- boallu lea aktiivalaš.
Ctrl+O
Drive Settingsaccelerator
accelerator
GenericName
namespace scope
CTWMComment
cuba. kgm
Name
Name
City in British Columbia Canada
CUE SheetLanguage
Cugu - neahttasiidu mánáide
- mánáide ja nuoraide sámegiela ja sámegiel neahttaoahpponeavvut,
star name
City in California USA
City in Maryland USA
CUP
CUPS- heivehusmeattáhus
CUPS- heivehus meattáhus
Ii gávdnan bibliotehka libcupsdconf. Dárkkis sajáiduhttima.
CUPS- máhpa heivehusat
CUPS- bálvá heivehus
CUPS- bálvá heivehusat
CUPS- bálvá
CURRENTDATE ()
CURRENTDATE () - funkšuvdna dieđiha otná beaivvi dáhtona. Dat lea seamma go TODAY- funkšuvnna.
CURRENTDATETIME ()
CURRENTDATETIME () - funkšuvdna dieđiha otná beaivvi dáhtona ja áiggi.
CURRENTTIME ()
CURRENTTIME () - funkšuvdna dieđiha dálá áiggi báikkálaš hámis.
star name
City in Montana USA
c) Helikopterfievrrideapmi, mii sáhttá leat dárbbašlaš sidjiide guđet jođihit boazodoalu guovtte bealde ráji, deaivida váttisvuođaid ráji geažil.
CVE
Comment
CWWMComment
cxhextrisGenericName
Name
CYP
czech. kgm
Sámi Siidda joatkit ein áŋgireappot sámegiela ja dan geavahusa ovddideami Ohcejoga gielddas.
Comment
star name
Dáin áššiin servodat galgá atnit ávvira.
paper size
algeria. kgm
cameroon_ departments. kgm
egypt. kgm
oman. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
turkey. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
yemen. kgm
City in South Region Russia
City in Western sahara
Dalasi
Dale M. Flaven
City in Texas USA
City in California USA
world. kgm
egypt. kgm
City in Connecticut USA
Name
Daniel M. Duley
Daniel Molkentin
Daniel Naber
City in Newfoundland Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Connecticut USA
láhkaásaheami ođastusa mielde maid daid sápmelaččaid, geat orrot sámi ruovttuguovllu
Name
Dan Pilone
Dante SOCKS klieanta
City in Ontario Canada
City in Virginia USA
City in South Region Russia
City in Togo
mongolia. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
austria. kgm
City in North- West Region Russia
great- britain_ counties. kgm
burma. kgm
Das BootDas Boot
Čállojuvvon dáhta
Lohkojuvvon dáhta
Dáhtamodus
Čoahkkáibahkkejuvvon dáhtasirdin
Dáhta
Dáhtamáhppa:
Dáhtamáhppa (DataDir) CUPS- dáhtafiillaid ruohtasmáhppa. Standárdan dás lea " usr/ share/ cups ". omd: usr/ share/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
mdraid-scrub-dialog
DáhtareaiddutComment
Datareaiddut
Datareaidu
Dáhta- reaiddut leat dušše olamuttus go teaksta lea merkejuvvon, dahje jos olgeš sáhpánboallu coahkkaluvvo sáni alde. Jos dáhtá- reaiddut eai falahuvvo vaikkoge teaksta lea merkejuvvon, de fertet daid sajáiduhttit. Muhton dáhta- reaiddut leat oassin KOffice- páhkas. NAME OF TRANSLATORS
& Reaiddut
DATEVALUE (dáhton)
City in Iowa USA
DAVERAGE (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
David Faure
David Faure@ info: credit
DAVVI Máŋggadieđalaš universiteahta skuvlenprošeakta 2010-2013 Lappi universihteahta lágida DAVVI oahpuid (190 oč) ovttas Sámi oahpahusguovddážin.
Dawit Alemayehu
afghanistan. kgm
new- zealand. kgm
DAYNAME (1) dieđiha vuossárga (jos vahku vuosttaš beaivi lea vuossárga)
DAYNAME () - funkšuvdna dieđiha beaivvi nama (1.. 7). Muhtin riikkain lea vuossárga vahku vuosttaš beaivi, eará riikkain fas sotnabeaivi.
DAYNAME (vahkkobeaivenummir)
DayOfWeek: Condition, MinTemp to MaxTemp
DAYOFYEAR (jahki; mánnu; dáhton)
DAY (dáhton)
DAYSINMONTH (jahki; mánnu)
DAYSINYEAR (jahki)
City in Florida USA
City in New Brunswick Canada
City in Tennessee USA
D- Bus- kommunikašuvdnameattáhus
Comment
Comment
Šattai DCOP- gulahallanmeattáhus k3b- prográmmain.
DCOUNTA (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
DCOUNT (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
Region/ state in France
Region/ state in USA
DCTC- laktaGenericName
d
WiMAX CINR
DDDName
Data Display DebuggerName
DDSName
Wrap Around
City in South Africa
City in Alaska USA
Deal a new row of cards from the deck
City in Michigan USA
City in Michigan USA
City in Illinois USA
Debian ControlLanguage
Debian
@ label: listbox KDE distribution method
Oza maŋosportejuvvon Debian- páhkaidQuery
Debian ChangelogLanguage
Oza Debian- páhkaidQuery
Oza dihkiid Debian BTS: asQuery
@ label: listbox KDE distribution method
@ label: listbox KDE distribution method
Debian guldalit (testing)
.deb páhka
Vuodjin dihkkenprográmma vuolde sáhttá mielddisbuktit siskkilduvvon - nograb. Geavat - dograb vai dát láhtten badjelgehččojuvvo
Dihkkendiehtu
City in Illinois USA
Map projection method
Vaikke Olmmošvuoigatvuođa Komitea stáhtaráporttaid gieđahallama bottus lea vuhtiiváldán ártihkkala 1 iešmearrideami vuoigatvuođa dego olmmošlaš vuogatvuohtan, lea komitea dattege eaktodáhtolaččat garván hástalusa iskat mearrádusaid heivvolašvuođa go guoddalanprosedyra lea ovdan konvenšuvnna fákultatiiva protokolla vuolde.
Vaikke Olmmošvuoigatvuođa Komitea stáhtaráporttaid gieđahallama bottus lea vuhtiiváldán ártihkkala 1 iešmearrideami vuoigatvuođa dego olmmošlaš vuogatvuohtan, lea komitea dattege eaktodáhtolaččat garván hástalusa iskat mearrádusaid heivvolašvuođa go guoddalanprosedyra lea ovdan konvenšuvnna fákultatiiva protokolla vuolde.
Name
DECSEX (desimálalohku)
Álkkibut geavaheapmidefault label for Submit buttons in forms on web pages
Standárda Plasma- animáhtorName
DefendguinGenericName
DEGREES (Desimálaárvu)
Ovdánahtti (HTML čájehanmašiidna, I/ O bibliotehka)
Dei
Deia
City in Illinois USA
City in Wisconsin USA
pakistan. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Delegašuvdnagažaldat boahtá ođđasit árvvoštallamii stivrra čoakkámis, daningo Suoma sámedikki guvlui lea boahtán deaddu nuppástuhttit dan ovddit mearrádusa.
Sáttagotti barggus sihkkarastojuvvo maid resurseren Sámediggái nu ahte das lea vejolašvuohta geavahit áššedovdinávccaid.
forward request to another
@ title: column attendee delegated from
Sihkokeyboard- key- name
Constellation name (optional)
City in Louisiana USA
object name (optional)
City in Texas USA
Sihko
City in Utah USA
City in Alaska USA
Name
albania_ districts. kgm
waters_ world- class. kgm
Demonstrere lásiid mat lihkadit bárrunName
Demokráhtalaš mearrádusdahkan ja unna álbmogaččaid oainnuid vuhtii váldin ii oro gullame dán ovttasbargui čikŋacealkagiin ja fiinna ulbmiliin fuolakeahttá.
Demokratiijai gullá juohkeovtta jienastanvuoigatvuohta ja danin vuoigatvuohta beassat jienastit lea vuođđovuoigatvuohta, man fas ii sáhte dahkat liiggás váttisin dehe ruđalaš gažaldahkan.
Demokratiija olláhuvvan lea dehálaš ja dađi várás sámedikkis leat guokte várreságadoalli.
Demonstrere golgiName
Comment
Name
Čájet doarggisteaddji lihkkadeamiName
City in Indiana USA
Stencils
Demy Octavo
Demy Quarto
City in Alaska USA
Denar
star name
star name
star name
ádjánivčče sámegiela geavaheami dihte.
denmark_ counties. kgm
álgooahpuid maŋŋel eai oahpa lasi, de álgooahpuide biddjon áigi ja resurssat mannet duššáš,
City in Texas USA
City in Colorado USA
waters_ world- class. kgm
turkey. kgm
usa. kgm
france. kgm
City in New Brunswick Canada
City in United Kingdom
City in New Hampshire USA
Gilggodahte
Description
Name
Word Design Capital Helsinki 2012-fidnui gulavaš Future City - poastamearkagihppagis muitaluvvo čieža ođđa poastamearkaplánejeaddjis, geat bálkkašuvvojedje giđđat 2011 interneahtas lágiduvvon buohkaide rabas plánengilvvus.
Desimála/ árvu@ item: intable Text context
& Desimálamearka:
Desimálamearka:
. calculator button
Desimálavuohkkin: KCharSelect section name
Nummirat
Desimehterat (dm)
DeskJet 970C guovttebealát ovttadagain
DeskJet
DeskJet Plus
DeskJet Portable
. desktopLanguage
City in Quebec Canada
City in Iowa USA
haiti. kgm
usa. kgm
City in Illinois USA
City in Quebec Canada
dáiddadáhpáhusa.
City in Michigan USA
Devanagaridigit set
DevanagariKCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
City in Newfoundland Canada
City in Ontario Canada
City in North Dakota USA
albania_ districts. kgm
great- britain_ counties. kgm
City in Saudi Arabia
tripura. kgm
world. kgm
Sample rate
Čájáhus
Comment
Govvačájehus
Name
DiaGenericName
diagram selection for printing
Diakonain ja báhpain leat jávohisvuođabággu.
Diakonaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja vel gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, girkočuojaheaddjin ja báhppan.
Diakona Diakonan barggat searvegottis, girkolaš institušuvnnas dehe gaskariikkalaččat.
Stencils
Dialoga lea leamaš olgoáššiid komissára Catherine Ashtoniin su Suoma galledeami oktavuođas jagis 2011.
LásešdoaimmaheaddjiName
Lásežiid govat
gárten- ja iskkadanbarggut
Láseš
City in California USA
City in California USA
Govvanamahus
Name
Name
DIC
City in Alberta Canada
City in Manitoba Canada
City in Texas USA
dict. cc Jorgaleapmi: Eŋgelasgielas duiskkagilliiName
dict. cc Jorgaleapmi: Duiskkagielas eŋgelašgilliiQuery
did not pass
City in US Territory
DiffLanguage
Diff- čoallu
Name
Name
Digitalalaš1
Digitalalaš2
Digitalalaš3
Digitalalaš govvenapperáhttaName
Digitalkámera prográmmaName
Dábálaš loguid ivdni:
Digitálalaš diibmuComment
& Digitálalaš šearbma
Digitálalaš objeaktanammaQuery
Digitala oahppamateriálabuvttadeapmi
Diidalámpá dahjege Taikalamppu lea riikkaviidosaš mánáidkulturguovddážiid fierpmádat.
Diidalámpá lea riikkaviidosaš mánáidkulturguovddážiid fierpmádat - muhto mii lea Skáhppu?
City in Croatia
City in Ukraine
world. kgm
china. kgm
great- britain_ counties. kgm
turkey. kgm
City in Hawaii USA
City in South Carolina USA
Dima Rogozin
Name
GovvosmearkkatKCharselect unicode block name
star name
Direct Connect- klonaName
Name
DirectShow9Comment
2000/43/EF, mii bidjá dihto dási vuolimus dássin EU siskkobealde suodjaleapmái
Direktiivva artihkkal 2 nr. 1 nanne ahte ovttalágan meannudeami vuođđo
Direktiivva artihkkal 5 rahpá vejolažžan čađahit lágalaš positiiva sierra
Direktiiva lea
Dirk A. Müller
Dirk Müller
Diskografiija
Reantu
Name
Biđggiideapmi:
keyboard label
Name
Divvun ja Giellatekno oaččui bálkkašumi, go lea geavahišgoahtán ođđaáigásaš teknologiija vai sámi geavaheddjiide leat geavahanláhkái neahtas sihke riektečállin- ja divvunprográmmat, bagadusat ja sátnegirjjit.
Divvun ja Giellatekno Romssa Universitehtas ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžo jagi 2012 giellabálkkašumi.
Divvun.no sámi čállindárkkistanreaiddut (leahkku eará ruovttusiiddu)
Django HTML- málleLanguage
DJF
Djibuhti
Djibuhti franc
DjibuhtiName
Name
world. kgm
DJ- mikser ja - čuojanName
* DJ bálvalusat ee. Dj Stuorraguoika
DJPlayGenericName
Comment
DjVu- fiilatName
D. Giella ja oahpahus
DKK
D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus
DLanguage
DL
DL Env
DL- konfaluhtta
DL-konfaluhttapaper size
(d) lundui ja máilmmiávvosii gulavaš diehtu ja geavadagat;
DMA- kanálat
DMA- kanálatComment
DMA- diehtuName
Signal strength
DM
benchmark-graph
DN- attribuhttaortnetComment
Comment
Dobra
DocBook - The Definitive GuideQuery
City in Kansas USA
world. kgm
cameroon_ departments. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
world. kgm
azerbaijan. kgm
City in Quebec Canada
egypt. kgm
vietnam. kgm
uruguay. kgm
Dábálaš fierbmeoktavuođa lassin dárbbašuvvojit bealjusmikrofovnnat (headset) ja pcdihtor.
City in Gyeongbuk Korea
Dokumentašuvdna@ info: shell
Veahkketeaksta
Veahkketeavsttat
Dokumeanttat gávdnojit ruovttusiidduin cealkámušat ja álgagat oasis.
Dokumeanttat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/lausunnot).
Ii- dokumenterejuvvon meattáhus
Dokumentárafilbma Mannu mieŠcc Kaisja (Mánu meahci Kaisa) poehtalaš suokkardallan nuortalaš legendáralaš máinnasteaddji Kaisa Gauriloff ja sveitsalaš girječálli Robert Crottet 'a eallima guhkkosaš ustitvuođas.
Dokumeantafilmmaid giehtačállingursa
AUDITORIA DOLA TEKNIHKA JA RUSTTEGAT:
TEKNIHKKA JA RUSTTEGAT:
Dokumentára gieđahallá boazodoalli oainnus buot dan mii luonddus dáhpáhuvvá.
Auditorias leat buorit čohkkánsajit ja simultánadulkonvejolašvuohta viđa gillii.
Desimáladollar
Dollar
Cuovkadollar
dollojuvvui seamma dási Saamelaiskäräjät toimi tapahtuman pääjärjestäjänä.
Geahččaleapmi ášŧŋđžč
DolphinGenericName
Dolphin- heivehusat@ title: group
Dolphin čájehanmodusatComment
Dolphin- reaidoholga@ title: menu
DolphinčájeheapmiName
DolphinnavigašuvdnaComment
Dolphin- oassi@ title: window
Name
Dolphin@ title
DolphinoppalaččatComment
domain
greece_ prefectures. kgm
brazil. kgm
DominicaName
dominican_ republic. kgm
world. kgm
Dominica
dominican_ republic. kgm
Dominikána republihkka
Dominihkalaš republihkkaName
world. kgm
Dominikána peso
Dominik Haumann
Dong
City in Gyeonggi Korea
City in Gangwon Korea
City in Ulster Ireland
do not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
ACL- ortnet (Order) Divtte/ Hilggo- hálddašanortnet. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Álmmuhanortnet (BroewseOrder) Bidjá makkár ortnegis buohttalastá suova - dahje easttatálmmuheami Ovdamearka: allow, deny Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Autentiserenjoavkku namma (AuthGroupName) Joavkonama mii geavahuvvo Group - autentiseremis. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Automáhtalaččat sihko geargan bargguid (AutoPurgeJobs) Automáhtalaččat sihko geargan bargguid mat eai dárbbášuvvo earrogieđahallamii. Standárda lea No. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Bargguid badjerádji (MaxJobs) Man galle barggut eanemus sáhttet leat muittus (aktiivalačča ja geargan). Standárda lea 0 (rájehis) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Beassanvuoigatvuođat Juohke máhpá beassánvuoigatvuođat maid juohkejeaddji bálvala. Bálgát leat goralaččat DocumentRoot- árvui Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Čujuhus Čujuhus masa CUPS- duogášprográmma guldala. Divtte dán lea guorus dahje geavat nástti (*) meroštallat verrátárvvu olles vuollenehtii. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Doalat eallin (KeepAlive) Mearrida jos " Doalat eallin " - oktavuohta doaibmá. Standárdan dat lea alde. Ovdamearka: Alde Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Gáiddus ruohtasgeavaheaddji (RemoteRoot) Gáiddus geavaheaddji geas lea hálddašanvuoigatvuođat Standárda lea " remroot " Ovdamearka: remroot Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Geavaheaddji - ja joavkonamat mat ožžot dán resurssa geavahit. Formáhtta lea ceahkisearohuvvon listu. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Jearahusaid badjerádji Rádje HTTP- jearahusaid ja čálihanfiillaid sturrodaga Jus bijat 0, de dát doaibma ii leat alde (standárda lea 0) Ovdamearka: 0 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Sádde almmuhusaid viidáset (BrowseRelay) Sádde almmuhanpáhkaid čujuhusas/ fierpmádagas nubbái. Ovdamearka: Gáldočujuhus Ulbmilčujuhus Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Vuogádatjoavku (SystemGroup) Joavkko namma mii addá hálddašanvuoigatvuođat. Standárda rievda operatiivavuogádagas nubbái, muhto lea okta dáin: sys, system dahje root Ovdamearka: sys Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Vurke bargofiillaid (PreserveJobFiles) Mearrit jos bargofiillat vurkejuvvojit vai eai go bargu lea geargan, gaskkalduvvon dahje bissehuvvon. Standárda lea No. Omd: No Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Vurke bargohistorihka (PreserveJobHistory) Mearrit jos bargohistorihka vurkejuvvo maŋŋá go bargu lea geargan, gaskkalduvvon dahje bissehuvvon. Standárda lea Yes. Omd: Yes Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Don' t change the state of exported hotkey actions.
DOP
Do shanbe
Linux
Dos/ Windows
City in Alabama USA
d) vuhtiiváldá komitea oktasaš fuopmášahttima no. 11 (2009) eamiálbmogiid mánáin ja sin oktasašsoahpamuša mieldásaš vuoigatvuođain (CRC.
Duppal boastagoarta (JIS)
Region/ state in France
City in Central Region Russia
City in United Kingdom
russia_ subjects. kgm
usa. kgm
City in California USA
Download Image context menu item
Download Linked File context menu item
Download normally (not as first or last)
DoxygenLanguage
DoxygenLuaLanguage
dpaper size
čd
DPRODUCT (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
DpsftpGenericName
Dragon Miningis lea málbmaohcanlohpi dakka Ruossačearu lahkosiin.
Dragon Mininga suopmelaš nieidafitnodagas lea Suomas ruvke- ja málbmaohcandoaibma.
Dragong Mining nieidafitnodat Polar Mining maid ohcá maid minerálaid ja ee. pláne ruvkke Guossámii.
Dragong Mining lea austrálialaš stuora ruvkefitnodat, mas leat ruvkket Suomas ja Ruoŧas.
Drachma
DrakSyncGenericName
Dramáhtalaš ođasráhkadeapmi orru movttiidahttán aŋkke Lapin radio neahttasiidduid lohkkiid vuostálastit sámedikki barggu ja sámiid sajádaga obanassii.
germany. kgm
Name
Dr. Klash: a jođánisboallodiagnosa@ option: check
" movttiidahttit joavko-media erenoamážit váldit vuhtii giellalaš dárbbuid mat leat unnitlohkojoavkku mánáin dahje álgoálbmotmánáin; " (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.7.3)
"movttiidahttit joavko-media erenoamážit váldit vuhtii giellalaš dárbbuid mat leat unnitlohkojoavkku mánáin dahje álgoálbmotmánáin;" (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.7.3)
Dr. Ole Mathis Hetta, Sámi servodatmedisiina senior-ráđđeaddi, Dearvvasvuođadirektoráhtta, Norga
Name
City in Ontario Canada
star name
d ' Hondta rehkenastinskovi mielde maiddái ovttaskas evttohasat beasale almmá oktsašlisttu haga sámediggái.
d 'Hondta rehkenastinskovi mielde maiddái ovttaskas evttohasat beasale almmá oktsašlisttu haga sámediggái.
d ' Hondt-vuogi ulbmilin lea sihkkarastit oktasašlisttu gorálaš ossodaga áirrasbáikkiid mearrahuvvamis.
d 'Hondt-vuogi ulbmilin lea sihkkarastit oktasašlisttu gorálaš ossodaga áirrasbáikkiid mearrahuvvamis.
battery (charged)
DSTDEVP (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
DSTDEV (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
DTDLanguage
City in United Kingdom
star name
zambia_ districts. kgm
nepal_ zones. kgm
City in Leinster Ireland
poland. kgm
world. kgm
City in Iowa USA
star name
City in Minnesota USA
City in Maryland USA
City in New Zealand
City in Iowa USA
City in Siberia Russia
Duodji juhkkojuvvo dábálaččat dipma ja garra materiálaide.
Geavahuvvon dujiid vuovdin ja duodjemárkanat Sajosis
Geavahuvvon dujiid vuovdin ja duodjemárkanat Sajosis juovlamánu 12.-13. beaivve 2014
Geavahuvvon dujiid vuovdin lágiduvvo bearjadaga 12.12. dmu 12-17 Boađe geahčadit erenomáš gávdnosiid!
Vuovdimiid oktavuođas Sajosis loaiddasta vuohčulaš Tiina Aikio čuojaheaddjiinis Tony Brandtbergiin dmu 14.00.
Geavahuvvon dujiid vuovdima ja duodjemárkaniid áigge Sajosis gullat musihkkačájáhusaid.
Duodjemárkanat ja geavahuvvon dujiid vuovdin (kirpputori) čohkkejit olbmuid Sajosii skábmamánu 21. beaivve 2015
Duodjemárkanat lávvardaga 13.12. dmu 10-17 Lávvardaga lea vuorus márkanbeaivi ja vuovdit čoahkkanit Sajosa váldofeaskárii miehtá sámeeatnama.
Duojárat leat oahppan atnit ávkin ovdamearkka dihte bohccos ja muoras measta buot osiid.
Duodji lea eallinvuohki, sámi sosiálalaš vuogádaga oassi, mainna bajásšaddojuv-vo ja ohppojuvvo.
Duodji lea eallinvuohki, sámi sosiálalaš vuogádaga oassi, mainna bajásšaddojuvvo ja ohppojuvvo.
Duodji lea sámiid kollektiivvalaš opmodat ja dat ovdanbuktá sámekultuvrra holisttalaš jurddašeami, mas buot váikkuhit buot áššiide.
City in Colorado USA
City in Ural Russia
City in South Africa
City in North Carolina USA
albania_ districts. kgm
liechtenstein. kgm
cameroon_ departments. kgm
china. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
germany. kgm
City in Alaska USA
City in Nova Scotia Canada
Leana dási dumas eai leat sápmelaččat geat bealuštit sámiid beroštumiid.
DVARP (Diehtovuođđu; "Bajilčála"; eavttut)
A button on a Remote Control
DVD
DVD- RAM
DVD+R DL
DVD+R
DVD- ROM
DVD+RW
DVD- čuojanName
DVD Meattáhus
Comment
DVI čájeheaddjiName
NAME OF TRANSLATORS
City in Tennessee USA
& Dynámalaš linnjámáhccun
Name
Dynamálaš & linnjámolsunmearkkat (jos vejolaš):
Mearka mii čájeha dynámalaš linnjámolsuma
DZD
star name
Dzongkhagiella
DzongkhagiellaName
City in Minnesota USA
City in Alaska USA
City in Newfoundland Canada
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Alaska USA
Ealát leat Sámi allaskuvlla hálddašan fidnu.
Eallu-laulu
City in New Jersey USA
City in New Jersey USA
EASTERSUNDAY (jahki)
City in Michigan USA
City in New Jersey USA
City in Georgia USA
City in Illinois USA
City in Pennsylvania USA
City in Washington USA
City in Georgia USA
City in Wisconsin USA
City in Saskatchewan Canada
EcaMegaPedalGenericName
Ecasound effeaktamašiidnaName
EclipseGenericName
Eclipse IDEName
Many ways
EcoBlack
EconoFast
Jođánit ja hálbit
EconoMode
ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid joatkit doaimma sámegielaid ealáskahttima dihtii ja ávžžuha, ahte dán várás skuvlejuvvojit doarvái oahpaheaddjit.
ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid čuovvut sámi giellalága ja sámiid eatnigielat oahpahusa guoski vuoigatvuođa ollašuvvama.
ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget lassidoaimmaide dan sihkkarastima várás, ahte sámegielat oahpahuvvojit sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallama várás skuvlaoahpahusas ávkkástallamiin ECRI:a almmolaš politihka guoski ávžžuhusa n:o 10, mii guoská rasismma ja nállevealaheami vuostálastima skuvllas ja skuvlla vehkiin.
ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallamii skuvlaoahpahusas ja geahččalit lasihit diđolašvuođa sámeálbmogis eanetlogu gaskavuođas ee. diehtojuohkin kampánjjaid bokte.
ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat várrejit doarvái ekonomalaš ja bargiresurssaid dáid figgamušaide.
ECRI ávžžuha, ahte virgeoapmahaččat álget dárbbašlaš doaimmaide sihkkarastima dihtii ahte dát vuoigatvuođat duhtadahtti - láhkai ollašuvvet ovttasbarggus sámi ovddasteaddjiiguin.
Ecuador
ecuador. kgm
Name
star name
EDATE (dáhton; mánut)
Ovdalis 11 §:a 2 momeanttas máinnašuvvon euromeriid galgá stáhtaráđi ásahusain dárkkistit golmmajagibajiid mielde nu ahte vástidit ruhtaárvvu nuppástusa.
Ovdalis 1 momeanttas dárkkuhuvvon jahkásaš guorahallama sajis sáhttá báikkálaččat soahpat, ahte 2 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon doaibmabijuid sáhttá bargat uhcimustá oktii golmma jagis.
Dat mii lea mearriduvvon vuoigatvuođaid hárrái čáhceviidodagaide ja daid ávkašuhttima hárrái artihkkaliin 34-37, gusto maid sámi guolásteapmái ja eará vuotna- ja mearragáddečáziid geavaheapmái.
Earret daid dáhpáhusaid maid artihkkala 35 nubbi lađas namaha, de galgá
Earret daid dáhpáhusaid maid artihkkala 35 nubbi lađas namaha, de galgá sámiide leat vejolaš oažžut dakkár ekonomalaš veahki maid dárbbašit ovdalgo sáhttet oažžut geahččaluvvot duopmostuoluin prinsihpalaččat deaŧalaš áššiid mat gullet dán konvenšuvnna vuoigatvuođaide.
Ovdalis 3 momeantta 1 ja 2 čuoggáin dárkkuhuvvon meannudeami ii goittotge galgga doallat vealaheapmin, juos dainna figgojvvo dohkálaš ulbmilii ja válljejuvvon vuogit gehččojit áššálažžan ja dárbbašlažžan dán ulbmila ektui.
Ovddabealde gieđahallon, njuolggadusaid dagahan eastagiid ja čuolmmaid galgá čoavdit ja oažžut sámeoahpahusa Šnormála dilláiŠ, mas giela oahpahusordnemiin váldojit vuhtii oahppiid iešguđetlágan gielladuogážat: oassi sámeoahppiin hállá sámegiela eatnigiellan, oassái dat lea heittogabbot hálddašuvvon nubbi giella ja oasis ii leat ollege gielladáidu.
Dás ovdalis geahčaduvvon iešguđetlágan soahpamušrievttálaš bealit ja dihto viidodagat ja oasit olmmošvuoigatvuođain, erenoamážit iešmearridanvuoigatvuohta, leat deaŧalaččat ja berrejit váldojuvvot vuhtii go mearriduvvojit álgoálbmogiid vuoigatvuođat šiehtadit soahpamušaid.
Bálggesčuolli rolla buktá maiddái vástu ja bargu lea velá olu ovddabealde sámiid árbedieđu suodjaleami várás Suomas ", ságajođiheaddji árvala.
Ovddabealde muitaluvvon oahpahusministeriija ásahusa dárkkes čuovvun sámegiela oahpahusa ordnen gávpogiin lea dolvon earenoamáš diliide.
Eahpitkeahttá sámeálbmot gáibida iešmearridanválddi nugo oidnet álbmotnjulgosa dán duođašteamen.
Ovdalis máinnašuvvon oainnuid lassin bálkkašupmelávdegoddi giddii árvvoštallamis fuopmášumi gilvoevttohusaid doaibmankvalitehtii, ollašuhttinvejolašvuhtii, ekonomalašvuhtii ja maiddái bistevaš ovdáneami prinsihpaid ollašuvvamii.
Dás ovdalis namuhuvvon čielggadeami mildosiiguin sáhttá lohkat čujuhusas www.Samediggi.fi
Ruoŧŧilaš ja norgalaš diggemearrádusain celkojuvvo ahte sámiid geava
Ovddabealde máinnašuvvon prošeavttain bargojuvvui lávga ovttas nu guhká go fidnu bisttii.
Paragráfa 1 ii galggá hehttet soahpamušoasálaččaid gáibideames radio- ja TVsáddagiid dahje kinodoaimmaid lisensema, go dat lea vealatkeahttá geange ja objektiiva eavttuid vuođul.
Lassin das ahte eamiálbmogat galget oažžut bisuhit iežaset servodatvuogádagaid, nugo dás juo lea jietnaduvvon, lea sis maiddái vuoigatvuohta oasálatit eanádatservodaga dábálaš eallimii, jos sii nu hálidit.
Bajábealde lea dás árvaluvvon mii livčče duohpaga " álbmot " lunddolaš oaivilsisdoallu.
Bajábealde lea dás árvaluvvon mii livčče duohpaga "álbmot" lunddolaš oaivilsisdoallu.
Mii dás daddjojuvvo gusto maiddái soahteveaga rusttegiidda dahje
Dan ektui mii dás ovddabealde lea daddjon, šaddá dákkár oaidnu mealgatmuddui nu dego eai ba livčče-ge eamiálbmogat ožžon iešmearrideami vejolašvuođa oppanassii-ge.
Ain lassin fuopmášuhtii CERD ahte;
Dasto ahte stáhtat leat
Lassiváttisvuođa dagaha dat, ahte guolástannjuolggadusain mearriduvvo nášuvnnalaččat báikkálaš ovddastusa haga, iige váldojuvvo vuhtii mearravalljodagaid árbevirolaš mearrádusdahkan iige báikkálaš diehtu valljodagaid hálddašeamis.
Árvalus sáddejuvvui dasto olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddái, vai gieđahallá dan 1994, vrd. lasáhusa nr..
geavahan ja ain geavahit áššáigullevaš guovllu.
Vel viidáseappot čájáhusdeavsttaid mielde árktalaš guovllu jahkásaš gaskaliekkasvuohtadilli loktanivččii 2090-logu rádjái guđain CĐ:iin.
Dasto ahte
eatnamiid. Dasto dat dohkkehit ahte dát vuoigatvuohta fátmmasta stáhtaid geatnegas
Lassin namahit dearvvašvuođa ja sosála áššiid, oahpahusa ja dutkama, áššiid
Maddái lea dárbbašlaš vuhtiiváldit dan-ge ahte muhtin dain stáhtain mat dajdet sii áigot dohkkehit iešmearrideami vuoigatvuođa eamiálbmogiidda, danseammás hállet hui eahpečielgasit das mii sin jurdagiid mielde gulašii dán vuoigatvuhtii.
Sámediggi lea máŋggain oktavuođain cealkán ja vuodján ee. namuhuvvon Lappi-bargojoavkkus diehtojohtalusoktavuođaid buorideami daningo dálá dilli bidjá sámi fitnodatolbmuid eahpedásseárvosaš sajádahkii.
Daddjo maiddái ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami, nugo lea dilli eanaš eará vuoigatvuođaid buohta, ii galgga dulkojuvvot ábsoluhtta vuoigatvuohtan.
Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit "Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat ", ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot.
Velnai jáhkkojuvvo almmolaččat lappalaš- ja árbevierrosearvvi (lappalais- ja perinneyhdistys) guottiheddjiid olis, duohtavuođa vuostá ja sámi historjjá ja kultuvrra dovddageahttá, ahte dálá sámi álbmoga ráhkadit "Norggas Supmii mutkon boazosápmelaččat ", ja ahte dolin historjjás suopmelaččaide integreren ja sámegiela máhtekeahtes álbmotjoavku, dehege jávjan kultuvra, livččii duođalaš Suoma álgoálbmot.
Ja vel gáibideimmet, ahte meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođasteamis sámediggi galgá beassat leat eakti vuogi mielde válmmaštallame ášši mii guoská sámiid ruovttuguovllu oasi.
@ action: button Go forward to the next word in history
Ovddit@ action Opposite to Prior
& Ovddit artihkal
Ovddit blogga ii báhcánge maŋimussan ovdal geasseluomu.
_Duogáš
OvdditForward context menu item
go to next image
Ovddit ohcan
A button on a Remote Control
Mannan bihttá
Ovddit girjemearka
Ovddit historjjás
Ovddit mearkkuš listtus@ action
& Ovddit goarta
Mannan mánu
windows-action
Ovddit lassepreanttus almmustuvai guovvamánus ja vuvdojuvvui gitta maŋimučča rádjái johtilit.
Ovddit & logakeahtes artihkal
Ovddit & logakeahtes máhppa
Ovddit mearka historjásGoes to next character
Ovddit čájeheapmi
next track
Ovddit prográmma dohkkehuvvui jagi 2006.
ovddit
& Ovddit
Ovddit
& Ovddit
Ovddit váldoovdánahtti
Mana ovtta sáni maŋos guvlui@ action
Ovddit
& Ovddit siidu
Ovddit siidu
QPrintPreviewDialog
Ovddit áhta
Stock label, media
Ovddit árka
Ovddit ollašuhttindeaivan@ action
Ovddit reaidomolssaeaktu (Joavku # 1)
Ovddit reaidomolssaeaktu (Joavku # 2)
& Ovddit reivii
Ovddit, jagis 2006 jahkái 2016 fámus leamašan strategiija galggai ođasmahttot biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiid ja EU:a mearrádusaid geažil.
Ovddit, jagi 2007 almmustuhtton bd-strategiija livččii galgan leat álgoálggus vuoimmis gitta jagi 2016 rádjái, muhto biodiversiteahttaoassebeallečoakkáma mearrádusat gáibide strategiija ođasnuhttima.
Mannan jagi
Ovddit mátasdoalli
Ovddit máŧasdoalli
Ovddit háve njuorjobuktagiid gávpi EU-guvlui gildojuvvui 1980-logus.
Ovddit háve Suopma vikkai vásttolaš ON:a bargui 2000-logu álggus, goas dat beasainai ovtta jahkái jagiid 2006 - 2007 ON:a olmmošriekteráđi lahttoriikan.
Ovddit speallára állodat
Mu ovddit bloggas lea juo golihan áigi ja šállošan go in leat háhppehan beaivádit dan eará bargohoahpuid dihte.
Ovddit raporttas lea juo áigi gávcci jagi áigi, nu ahte raportta ođasnuhttimii gal leige juo dárbu.
Ovddit have Anaya raporterenmátki lei Ruoššas.
Ovddit válggain válgalogahallamii merkejuvvon olbmuid mánát, geat leat boahtán jienastanvuoigatvuođaahkái, nuppiid sániiguin devdet 18 jagi maŋimustá válggaid maŋimuš beaivve, merkejuvvojit válgalogahallamii das maŋŋá, go sii leat almmuhan doallat iežaset sápmelažžan.
Máinnašuvvon girjjiid lassin almmuhuvvui ođđa preanttus
Mii gáibideimmet, ahte huksensuodjaleami hálddašeapmi ja ruhtadeapmi galgá sirdojuvvot sámediggái.
Sámedikki gáibádussan lea čáhcelágas sámi kultuvrra geahnohuhttima suodji.
maiddái sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet vuoiggalaččat earenoamážit bolesiid ja
dohkkeheapmi lea konvenšuvnna dohkálašvuhtii eaktun, geahča artihkkala 48.
lea maid bearráigeahččat ja gáibidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.
ovdeha máŋga dáhpáhusa:
dohkálaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagat.
konvenšuvnna mearrádusaid čađaheapmái.
čielggadit eambbo.
guovlluin, de unnibušge meassamuš sáhttá gáibidit Sámedikki dohkkehusa. Muhto
vuoigatvuohta ii galgga ollašuhttojuvvot vuostálagaid dainna vuođđojurdagiin ahte
Eaktun lea ahte dálkkodeapmi
Eaktun dasa ahte dát lea vuoimmis lea ahte dat dálkasat maid viežžá gullojit allagollosuoji vuollái.
geatnegasvuohta lea stáhtas, de dat lea eaktu mii sihkkarastá dohkálaš áššegieđahallam.
Eavttut ráđđádallamiidda eai leat buorit, jos stáhtaráđđi hálida addit maid suohkana orruide seammalágán vejolašvuođaid váikkuhit guovllu hálddašeapmái go álgoálbmogii.
eavttuid maid boahtteáiggis bargat seamma
dáhkidit eavttuid dasa, ahte turisma- ja ealáhusdoaibma mii atná ávkki sámi kultuvrras, ovddidit
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, hárjánupmi gáibideaddji hálddahusbargguin, hovdemis ja davviriikkalaš oktasašbarggus, buorit gulahallandáiddut ja maiddái doarvái buorre dáro- / ruoŧagiela ja buorre suomagiela dáidu.
Ii doavttirge dehe jortamovra sáhte oaidnit jus lea anašan.
Ovddit buolvadagat ja sin árbevierru lea leamaš ja lea ain sámi servoša árgabeaivvi oassi.
Ovddes buolvadagat eai leat árbevirolaččat muitojuvvon hávdde nalde galledemiiguin nuppe ládje go risttálaš kultuvrras.
Ovddas gurut bealde Anna-Katariina Feodoroff, Leena Niittyvuopio, Karen-Anni Hetta, Sari Sarre, Laura Niittyvuopio ja Unna-Maari Pulska.
presideanta oaivvildii ahte ii leat veadjemeahttun joatkit lávki lávkkis mearriduvvon
City in Minnesota USA
City in Alberta Canada
City in Scotland United Kingdom
- Ovddidit biodiversitehtastrategiija ja - doaibmaprográmma 8 j guoskavaš ulbmiliid ollašuvvama
sin dohkkehusa vuođul bargat dan badjelii ahte álgoálbmogiid máhtut, hutkagat ja
OĐĐA LÁHKÁ NÁŠUVNNALAŠ UNNITLOGUID BIRRA
ovttasbarggu. Riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat ulbmádit ovddidit dakkár okta
njuolggadusa mielde, vai ovddidivččii iežas ulbmiliid, vuoigatvuohta hálddašit iežas
ja Ruoŧŧa galget bargat dan badjelii, ahte sámit ožžot iešmearrideaddji ovddasteami
Dát ovddidivččii sámegiela geavahusa.
Mearrádusat geatnegahttet stáhtaid buoridit sámi dutkiid
stáhtaid bargat dan badjelii ahte lágat ja njuolggadusat harmoniserejuvvojit mat leat
girjjálašvuođa almmuheami.
sámegielalaš aviissat.
beassat ieža mearridit dán áššesuorggi.
Ovddidat duottarguovlluid eanageavaheami ollišlaš plánema Akwé: Kon - rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavaheami ruossalasvuođat geahppánit ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui helpejit.
Ovddiduvvo duottarguovlluid eanageavahusa ollislaš plánen Akwé: Kon - rávvagiid mielde nu, ahte boazodoalu ja eará eanageavahusa russolašvuođat unnot ja vahátlaš váikkuhusat duottarlundui litnot.
Ovddidat ođđa diehtoteknologiija mielde šládjadovdamuša ja suvdilis ovdáneami bajásgeassima (ee. sámeoahpahusas ja dan oahppamateriálabuvttadeamis luonddu máŋggahápmásašvuođa guoski árbevirolaš dieđu sihke dan suodjaleami ja árvvu).
ovddidit sámegiela geavaheami sámi giellalága gáibidan vugiin.
Ovdáneamis ii gal jur sáhte hupmat, muhto ságastallan dat gal lei olu.
Ovdánanláseš
Ovdaneapmi
Erenoamáš geavaheaddjiheivehusatName
Erenoamáš
Erenoamáš árjjahálddašeapmi
ahte sámiide lea sihkkarastojuvvon vejolašvuohta beassat buktit ovdan oaiviliiddiset
Ovdánanlávkin sáhttá doallat 1) sámegielat oahpahusa viidáneami sisttisdoallat ain eanet oahppoávdnasiid, 2) oahpahus lea 2000 logu álggu rájes addon buot golmma sámegillii ja 3) čávčča 2007 rájes sámegielat oahpahus addojuvvo buot ruovttuguovllu gielddain.
rahčamušas go guoská eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuđolaš friddjavuođaid
- Streaming-vuogádat
ČállinprográmmatName
EditXResGenericName
City in Alberta Canada
City in Oklahoma USA
City in Washington USA
City in Alberta Canada
City in Manitoba Canada
City in New Brunswick Canada
City in Texas USA
eDonkey2000 GTK+ guovddášstivrejeaddjiGenericName
paper size
edubuntu.org/community
Ovdun lea eará gielaid máhttu.
Norga čuoččuhii ahte " friddja bivdu " - oahppa eai lean goassege dohkkehan Norgga
Norga čuoččuhii ahte "friddja bivdu" - oahppa eai lean goassege dohkkehan Norgga
olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvan sámedikki doaibmanprográmma mielde.
Ovddugohcima guoskevaš ulbmilat gusket ILO 169-soahpamuša ratifiserema, oassálastima ráđđehusráđđádallamiidda, sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttima ja davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheami.
Beroštumiid bearráigeahčču ja representatiivvalaš sápmelaš demokratiija leat sámedikki váldobarggut.
Riikkabeivviide addojuvvo geasi rádjái Nuortamearra-čielggadeapmi.
Riikkabeivviide, suohkanii ja EU:ai sáhttá dálá áigge maid dahkat álgaga.
Láhkaárvalusa ii lean danne vejolaš ovddidit riikkabeivviide erenoamážit go
Riikkabeivviid celkosii čuoggái golbma merkejuvvui maid diehtun, mas riikkabeaivvit gáibida, ahte ráđđehus riepmá beavttálmahttojuvvon doaibmabijuide sámegiela ealáskahttima várás; earenoamáš fuomášupmi ferte giddejuvvot uhkivuloš anáraš- ja nuortalašgiela seailluheami dorvvasteami várás.
Riikkabeivviid eanan- ja meahccedoalloválljagoddi lei mannan čoakkámisttis evttohan lobi addima sávzza unnahápmásaš dállonjuovvamii juohke sajes Suoma guovlluin, maid lahkosiin eai leat njuovahagat.
Riikkabeivviid vurdet addit čovdosis sámediggelágas nugo Ilo 169-soahpmuša ratifimeseremis dakka álgojagi.
Riikkabeivviid mearrádusa mielde ásahuvvo:
vuođđoláhkalávdegotti cealkámušaid mat leat artihkkala 18 mearkkašumiin.
Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea bivdán sámedikkis 4.3.2015 cealkámuša ráđđehusa evttohusas sámediggeláhkan (HE.
Riikkabeivviid vuođđoláhkalávdegoddi lea seammá
Riikkabeivviid ovdaolmmoš sihke sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi ja várreságadoallit Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto.
Riikkabeivviid ovdaolmmoš galledii sámedikki
Riikkabeivviid dahkan nuppástus lei hohppui ja sámediggi evttohii velá hálddahusváljagotti gullama oktavuođasge, ahte ovdal go ruvkelága álgit nuppástuhttit, vuordit AHR:a linjjá ruvkelága ollašuhttimis.
Riikkabeivviin čohkkájit goitge olu riikkabeaiveáirasat, geat vuostálastet láhkaevttohusa, daningo dat gárgehivččii sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Iežan oažžun dieđuid mielde riikkabeivviid guovllus giellabeassedoibmii livččii dál boahtime boahtte jahkái 600 000 euro, main oassi dihppenvuoitoruđain.
Riikkabeaivvit attii 20 000 euro ruđa anárašgiel oahppomateriála buvttadeapmái, muhto ii váldán mainnage lágiin vuhtii sámedikki dahkan evttohusaid oahppomateriála mearreruđa ollislaš lasiheamis.
Ruhtadeami riikkabeaivvit dohkkehedje nuppi lassebušeahta olis jagi 2002,
Riikkabeaivvit dohkkehedje miessemánus ruvkelága 169 § mieldásaš nuppástusa, man mielde Tukes sáhttá vuođustallon buori siva dihtii ohcci bivdagis málbmaohcanlobi dahje golledoidinlobi dohkkenáiggi joatkima dahje ruvkelobi dahje ruvkedorvvolašvuođalobi guoskavaš mearrádusas mearridit, ahte lobis dárkkálnuhtton doaibmabijuide sáhttit váidagis fuolakeahttá álgit čuovvumiin lohpemearrádusa. "
Riikkabeaivvit dohkkehii stáhta jagi 2011 bušeahtas sierra mearreruđa sámiid kultur- ja giellabeassedoaimmaide sámiid ruovttuguovllus.
Riikkabeaivvit dohkkehii stáhta jagi 2012 bušeahtas sierramearreruđa sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii sámiid ruovttuguovllus.
Riikkabeaivvit dohkkehii stáhta jagi 2014 bušeahtas sierramearreruđa sámiid kultur- ja giellabeassedoibmii sámiid ruovttuguovllus.
Riikkabeaivvit ja stáhtaráđđi leaba sámegiela ealáskahttinprográmmas ovttaoaivilis.
Riikkabeaivvit gieđahallet ráđđehusa evttohusa čakčat.
Riikabeaivegieđahallan bistá sulaid jagi ja sáhtáš dohkkehuvvot jagi 2010 ja bođeš vuoibmái jagi 2011.
Riikkabeaiáigodat lahkona Suomas loahpa ja boazosápmelaččain lea jagi hohpolaččamus áigi go leat rátkimat ja gávpebohccuid njuovvan lea maid bárrásiin jođus.
Riikkabeaivvit ráhkadit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis smiehttamuša dán čavčča áigge.
Riikkabeaivvit leat juovlaluomus vel ođđajagimánu ja vuorddehatti lea, ahte ášši ádjána vel dan maŋŋelge ovdal go áššis mearriduvvo.
Riikkabeaivvit leat mearridan čohkkejuvvon biraspolitihkas bistevaš Ruoŧa váste.
Riikkabeaivvit lea sámedikki dehálaš oktasašbargoguoibmi ja lea dehálaš, ahte mii beassat lonuhit jurdagiid ja muitalit sámedikki doaimma ja mihttomeriid birra " ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.
Riikkabeaivvit lea sámedikki dehálaš oktasašbargoguoibmi ja lea dehálaš, ahte mii beassat lonuhit jurdagiid ja muitalit sámedikki doaimma ja mihttomeriid birra "ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.
Riikabeaivesátnelistá (suomagiella-davvisámegiella) 2008.
Riikkabeaivvit bijahedje j. 2005 ođasmahtton dásseárvoláhkii geatnegasvuođa dásseárvoplána ráhkadeamis oahppolágádusain.
Riikkabeaivveválggain d ' Hondt-vuohki ja válgabiirrejuohku lea dolvon alla jeinastanšilbmii ja vuohki lea kritiserejuvvon.
Riikkabeaivveválggain d 'Hondt-vuohki ja válgabiirrejuohku lea dolvon alla jeinastanšilbmii ja vuohki lea kritiserejuvvon.
Riikkabeaivvit geahččala vel gávdnat 100 000 euro lasi ruđa, vai doaimma ii dárbbahivčče unnidit, ee. Lappi riikkabeaivveovddasteaddjit leat leamaš áššis aktiivvalaččat.
gávccis leat álgoálbmotovddasteaddjit.
Sámi evttohasat girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái
Buot árktalaš ráđi lahttoriikkain ledje iežaset ovddasteaddjit.
Ovddasteaddjit leat nuppástuvvan sámediggeválggaid vuođul, danin vuoi buot ovddasteaddjit livčče sámedikki lahtut.
organisašuvnnaiguin dahje báikkálaš sámi áirasiiguin.
ovddasteddjiid jietna ja oaidnu beassat oidnosii ja gullosii.
gotti sámediggeáirasiin erenomáš nana rolla.
Áirasiin galgá leat buorre máhttu álbmotrievttis.
celkkii vuosttamužžan jienasteaddji guhte ovddastii eanetlogu:
Name
Ovdabealivdni:
active-color
fill-type
gradient-editor-action
gradient-editor-color-type
@ info: whatsthis
Ovdabealivdni: Multimeter is a sensor display that mimics 'digital multimeter' aparatus
Ovdabealivdni
Ovdabealli
tags-locale:lt
Ovdabealli (inteansa)
ovddasta soames nášuvnnalaš unnitlogu ja gos organisašuvdnalahtut dahje dan báikkálašservviid dahje ossodagaid lahtut leat olbmot geat gullojit nášuvnnalaš unnitlohkui, ja
maiddái riikkaidgaskasaš dásisge.
lávdegottiin, geahča artihkkala 21.
teaddji orgánan ja sámedikki rolla ovttasdoaibmamušainis eará eiseválddiiguin.
áššeguovdilis stáhtaiguin.
ahte ii leat vuođđu dulkot artihkkala 6 nr. 2 mearrádusa álgoálbmoga gieldinvuoigat
Ovddasteapmi johtá vurrolágáid golmma sámedikki gaskka.
Dat ášši sorjá áššeguovdilis
City in Saskatchewan Canada
EstteeanaName
Name
Etihkalaš rávvagat eai leat velge gárvát.
Etihkalaš doaibmaprinsihpat galge gárvánit manna giđa.
EF- 1 konfaluhttabiebmi
Effeavttat
QShortcut
City in Illinois USA
Egil Olli buvttii ministtarčoakkámii oanehis davvisámegiel dearvvahusa.
EGP
egypt. kgm
Constellation name (optional)
Egypta
Description
EgyptaName
Egyptta punda
Name
Sky Culture
world. kgm
egypt. kgm
Háhppeheimmet gieđahallat hohpolaš áššit, mat evttohuvvojit dievasčoakkámii, ee. dán jagi bušeahttaevttohusa, evttohusa nuoraidorgána vuođđudeami várás sihke čilgehusa jagi 2008 kulturmearreruđaid geavahusas.
Evttohasásaheami várás devdojuvvo válgalávdegotti nannen skovvi.
Evttohasásaheami várás devdojuvvojit válljensearvvi vuoññudanáššegirji ja evttohasa miehtanskovvi, mat máhcahuvvojit, nu ahte leat vuolláičállojuvvon válgalávdegoddái maŋimustá borgemánu 3. beaivve 2007 dmu 16.00.
Evttohasásaheapmihan nohká 5.8.
Evttohasa sámedikki válggaide sáhttet ásahit uhcimustá golbma jietnavuoigadahtton sápmelačča maŋimustá 31 beaivve ovdal válgadoaimmahusa álggaheami.
Evttohasa ásaheamis dieđihuvvo almmolaš gulahusain.
Evttohasa sámedikki válggaide sáhttet bidjat uhcimustá golbma jietnavuoigadahtton sápmelačča guođđimiin válgalávdegoddái áššáigullevaččat devdojuvvon ja vuolláičállojuvvon evttohasohcamuša maŋimustá 5.8.2011 ovdal diibmu 16.
Evttohasa sámediggái sáhttá ásahit golmma sápmelačča vuođđudan váljenovttastupmi.
Evttohasaid evttoheapmi Sámedikki nuoraidráđi lahttun 2016-2017
Evttohasat galget maid máhttit mediadáidduid.
Evttohasain oktasašlisttut gáibidit lasi barggu ja iežaset politihkalaš ulbmiliid čielggasmahttima.
Stencils
Evttot & automáhtalaš čájeheami
Evttot ođđa & nama
Eavttut
venšuvnna kapihttala IV guđege árvaluvvon mearrádusaide.
Evttohuvvon bargguid sirdin bidjá čielga áitagiid doaimmaid sorjjasmeahttunvuhtii.
Evttohuvvon sámi universiteahtta-fidnu dávista dáidda hástalusaide ja dan
Evttohuvvon soahpamušteaksta lea gudneáŋgiris ja oasis hirpmástuhtti guhkes lávki ovddosguvlui.
Vižžon fiilla evttohuvvon namma
Árvaluvvon artihkkala mielde sámi kulturmuittuid galget riikkaid sámedikkit
Árvaluvvon mearrádusa mielde
Evttohuvvon sánit
Sámi kulturbirrasa dáfus dehálaš guovlluid evttoheimmet lasihuvvot mealgadit ja omd. Sáná guovlu galggalii leat dákkár.
Evttohin konsultašuvdnakomitea čállingoddái, ahte čuovvovaš kongreassa dollojuvvolii Anáris.
Implisitta luohkát
deapmi gildosis. Dán čabočielga sátnádaga ii leat dattetge vejolas dulkot bustáva
leat árvalan maid ahte stáhtat galget leat geatnegasat ásahit beaktilis mekanismmaid
sirdojuvvot Sámediggái vai dat váikkuhivččii dasa ahte sámiid iešmearrideapmi
Finnmárkku dearvvašvuođadoaibma dattetge heaittihit.
álgoálbmogat iešmearridanvuoigatvuođain galget sáhttit mearridit iežaset politihkalaš
Sáhtášin dadjat, dan mielde maid mun dáid láhkadovdiid dovddán, ahte evttohusa buot oasit, juos juo eai buot sánitge, leat dán evttohusteavsttas dárkket vihkkehallon. Evttohus vuoññuduvvá oññaseamos ovdánemiide lágain riikkaidgaskasaččat ja riikkaidsiste, ja dat lea šaddan máŋggaid kompromissaid čaña.
Árvalusa mielde vuovdestivra sáhttá duššefal sierra ákkaid vuođul spiehkastit
Váldomearrádus mii árvaluvvo álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas, lea
lávdegoddi ráhkadii vuosttamuš árvalusa áigodagas 1984-94.
" Árvalusa ulbmil lea aiddonassii dat, ahte addit sámiid erenoamášvuoigatvuođa jođihit boazodoalu iežaset ruovttugilleguovllus.
"Árvalusa ulbmil lea aiddonassii dat, ahte addit sámiid erenoamášvuoigatvuođa jođihit boazodoalu iežaset ruovttugilleguovllus.
Duogášin baicce lea táktihkka, davviriikkat jáhkket ahte dát veahkehivčče lihtodemiid mannat falibut ovddos WGDD:a vuolde.
EvttohusatCheck Spelling
geardduhuvvojit.
Evttohusat
Evttohusat ja lassidieđut:
Evttohusat joatkkabargui
Evttohusat ledje várra liiggás radikálat stáhtaide ja sámi álbmoga evttohusat hilgojuvvoje.
Evttohusat leat buorit ja sávan, ahte dat olláhuvvet nu jođánit go vejolaš.
Nuortalaččaid vuoigatvuođat ja erenoamášvuođat galge váldojuvvot erenoamážit
Evttohusaid vuođustusaiguin galgá sáddet dás vuolde máinnašuvvon šleađgapoastačujuhussii dahje poastačujuhussii bearjadahkii juovlamánu 17. beaivve 2010 dmu 16 rádjai.
Evttohusaid vuođustusaiguin galgá sáddet Sámedikki nuoraidčállái 11.1.2016 rádjai.
Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet šleađgapoasttain nuoraidčállái Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet šleađgapoasttain Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Máŋgga cealkámušas atne árvalusaid váttisin ja vierisin.
ovttasbarggu ja ovttasdoaibmama meahcásteamis ja guolásteamis. Lávdegoddi lea
Evttohusat sápmelašmeroštallamin leat gessojuvvon dego háhtas almmá mange logihkaid haga.
Evttohusain, maid dahkkit ledje sihke suopmelaččat ja olgoriikkalaččat, ledje bálkkášanlávdegotti mielde lahkonan kulturguovddáša arkitektuvralaš čovdosa illudahtti máŋgga eará láhkai.
Evttohusain galgá váldit vuhtii nama čállinhámi ja dadjama.
Evttohus riikkabeivviid ja sámedikki oktasaš ratifiserenbargojoavkku vuođđudeamis lea duođaige vihkkedallama árvosaš.
& Evttohus
Evttohushan luobahuvvui juo njukčamánu álggus.
Evttohuslistu
Evttohus bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin man guhkkodat oažžu leat eanemustá 1-2 siiddu, galgá ollet čakčamánu 1. beaivvi rádjai dán čujuhussii:
Sádde evttohusat bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu, maŋimustá miessemánu 30. beaivve 2014 čujuhussii:
Sádde evttohusat bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu. Sádde evttohusat ovdal čakčamánu 3. beaivve 2012, e-poastta dahje poastta mielde:
Evttohus sámegiela ealáskahttima doaibmaprográmman luohpaduvvui ministaraidda
Evttohus sámegielaid ealaskahttinprográmman lea bárrásiin cealkinládje ja válmmaštallamis sámedikki lávdegottiin.
Evttohus Suoma, Ruoŧa ja Norgga oktasaš davviriikkalaš sámesoahpamuššan gárvánii áššedovdebargojoavkkus jagis 2005. Bargojoavkkus ledje ovddasteaddjit sihke ráđđehusain ja sámedikkiin.
árvaluvvon soahteveaga doaimmaid birra, muhto leat dattetge dohkkehan dihto
Golggománu 1988 raporttas maid norgalaš sámi vuoigatvuođalávdegoddi, ruoŧŧilaš
Árvalusa doarjjui jagi 1988 raporta maid norgalaš sámi
Evttohusa sáhttá vuođustallat maiddái suomagillii.
Evttohus doaibmabidjoprgrámman vuolgá čuovvovažžan cealkámušaid addimii.
Ii oba livčče vearráige ovttastahttit Eanodaga suohkana eará Oarje-Sámi suohkaniiguin, daningo dilli ii sáhte aŋkke dálážis šaddat šat vearrábun.
Soaitá boahtte jahki addit vejolašvuođa oažžut álgoálbmotperspektiivva mielde vejolaš Mexiko dálkkádatsoahpamuššii.
Interneahtta soaitá leat okta vuohki mot sáhttit dorvvastit sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa.
áiddastit vealaheami.
boazoealáhussii ja vai čearrulaččaid dárbu beassat geavahit guollejávrriid váldojuvvo
Eastadeaddji mánná- ja etniiddikšun, dikšun áhpehisvuođas ja riegádahttimis lea nuvttá.
Vaikko lea ožžon antibiotihka eastadan dárkkuhusas olmmoš sáhttá muhtimin oažžut infekšuvnna man baktearat leat dagahan.
Cummástallan ja ráhkástallan lea juoga masa máŋgasat liikojit.
š Borgguheapmi
Eastadanávnnas, ovdamearkka dihte p-pillar ja p- boahkuhanávdnasat, eai gullo dán golmmámánonjuolggadussii.
Sámediggelahtuid jurdagat soite juo vánddardit geasseluomus.
Mávssolaččamus mearrádus lei várra sámi parlamentáralaš ráđi doaimma, ovttasbargošiehtadusa ja bargoortnega ođasteami álggaheapmi dávistit davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaide.
Buot mearkkašahttimus ja guhkkelepmosii olli mearrádus strategiijas dáidá leat dat, ahte stáhtaráđđi čatnasa ealáskahttit sámiid árbevirolaš dieđu.
Kánske mun ollašuhtán gili sávaldaga.
Čuovvovaš dievasčoakkámii soaittálii leat buorre buktit geahčastaga stivrra barggus sámedikki doaibmaprográmma ovddideapmin.
Luotta vuođđodivvun dat gal soaitá viimmat lihkostuvvatge.
Lea juobe vejolaš, ahte doaibmabidjoprográmma boahtá stáhtaráđi gieđahallamii guovtti jagi siste giellaealáskahttima doaibmabidjoprográmma luobaheamis.
Soaitá dovdot ahte dego livččii vealgi, go ii leat duohtatmeahttun.
Stuorit suohkan soaittálii buktit eambbo viiddes oainnu, hálu suodjalit sámi kultuvrra ja olláhuhttit lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid, lasihivččii utnolašvuođa ja beavttálmahtálii suohkanhálddahusanai.
Sivvan soaitá leat sámedikki dievasčoakkáma ja válgajagi lahkoneapmi.
Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
Bargojoavku soittii seaguhit Eurohpá ja EU gaskaneaskka, Ruonaeatnanhan ii gula EU-guvlui.
Okta vejolašvuohta soaittálii leat ráhkadit sámediggái iežas dálkkádatrievdama prográmma seammasullasaččat go mis lea sámi suvdilis gárggideami prográmma.
Eaktu
Eaktu:
dahku dahje dagakeahttáivuohta dagaha negatiiva erohusa olbmuid gaskii dain
unnon dahje nohkan dáid guovlluid áhperesurssaid vátnuma geažil.
& Ii jietnaNAME OF TRANSLATORS
Fáddá váilodisplayed when a mail has unknown sender, receiver or date
Fáddá váilo
Ii gávdnan stivrranaNAME OF TRANSLATORS
akseantakeahttádictionary variant
volume-content-luks
Ii leat aktiivalaš dokumeanta.
ii álgge dáinna
Eai leat vuolit luohkát
netherlands. kgm
waters_ world- class. kgm
albania_ prefectures. kgm
oceania. kgm
russia_ subjects. kgm
the to- do is completed
Ii leat addon ulbmilfiilanama.
guides-type
argentina. kgm
Articlelist' s column header
Ii artista
Ii sajáiduhttojuvvon
Muddenkeahttá
Ii sáhte heivehit dien čálána.
As in no other persons, or no other locations. I do realize that translators may have problem with this, but I need some how to indicate the category, and users may create their own categories, so this is the best I can do - Jesper.
Ii leat ATR dahje goarta sajis
australia. kgm
oceania. kgm
Ii autovurken
Ii oktage avatara
Iibattery0
belgium. kgm
belize. kgm
CMY- keahttá
dominican_ republic. kgm
Editable combobox
Ii Eanodaga suohkana iige suohkanlaš iešstivrema doaibmagovvii gula obanassiige vuođđolága ja suohkanlága mielde sápmelaš meroštallan ja sámiid vuođđolágalaš kulturiešstivren áššit.
NAME OF TRANSLATORS
Ovdačájeheapmi ii leat olámuttus Árvideames ii lean vejolaš geavahit modula.
Ii gávdno čájeheapmi
Ovdačájeheapmi ii leat olamuttus
Ovdačájeheapmi ii leat olamuttus
thumbnail-size
Eai leat ovdagihtii meroštuvvon čálánat
Ii ovdasillen
Ii ovdasillenMiscellaneous
Ii gávdno fiilla maid fákset.
EiffelLanguage
IiFloydSteinberg
Eai leat eanet deaivamat dán ohcanguvlui.
Ii gávdnan gieđahalli% 1 várás.
Iihan doppe dárbbaše nu galle leat.
printer state
Ii
Ii sáhte
Ii suoivvaneapmi
Ii oktage láse heive "% 1 " minsttarii, ja ii oktage gohččun lea meroštallojuvvon.
tasklist
Eai láset
iraq. kgm
italyprovince. kgm
suriname. kgm
sikkim. kgm
austria. kgm
costa_ rica. kgm
sikkim. kgm
egypt. kgm
Ii juohkejuvvon
jamaica. kgm
ii das
Ii-almmolaš cealkámušat leat dušše omd. cealkámušat, mat laktásit EU-ruhtadanohcamušaide.
Ii buot čállinbevddiide
QDialogButtonBox
Iige mihkkege álbmotjoavkkuid leat ožžon ruhtaduhku alccesis atnit mot dan dáhttu.
iige vel rihkkoše priváhta vuoigatvuođaid doalliid vuoigatvuođaid.
Finnmárkolága doaibmaguovlu lea ráddjejuvvon gittaopmodahkii ja čázádagaide mat leat Finnmárkku fylkkas, ja nappo dalle ii gusto mearračáziide, geahča § 2.
Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid.
Ii jođus
mdraid-state
Comment
Ii beasafile name column
Ii olamuttus.
Ii sáhtte
Automatic screen size (native resolution)
Eret
Ii maidegeFocus Stealing Prevention Level
Ii alde
Ii jođus@ item: intext Mode of network card
Ii oktageshutdown request origin
Eai earrit
Vuollegaš
Guossoheaddji ii leat addon.
Mouse Cursor Shape
Iigo gárganeamis galggale leat fuolas?
Gohččun ii leat addejuvvonNAME OF TRANSLATORS
Ii oktage goarta sajis
Ale goassege@ action: inmenu
Ale goassege
(ii goassege)
ii goassege
& Ii goassege
Ii goassege
@ option: radio save the cache on exit
Ii goassige (vuordde vaikko man guhká)
Ii & goassege dán fierpmádatbáikkis
Iigo suopmelaš kultuvra fála dárbbatlaš turismamuosáhusaid?
greece. kgm
Dattetge ii leat das eahpádus, ahte dan golmma stáhta birastahtti servodagat leat váikkuhan sámi kultuvrii, ja nu dat lea rievddaldan máŋgga guvlui muhtun surggiin.
Seammás dasa ii berre leat mihkkege hehttehusaid, ahte Sámediggi ovddasta sámiid go leat čoahkkimat eará riikkaiguin dahje organisašuvnnaiguin ja eiseválddiiguin sihke Ruoŧas ja olgoriikkas. "
It dárbbat oskut go rohkadalat.
Ii oktage
Ii oktage hupman vuovdesápmelaččain olus maidege vaikkobe 10 jagi dás ovdal.
Eai leat govat olamuttus.
Ii leat govva
The user should enter an angle for the field- of- view of the display
Ii gávdno válddahus
Ii leat válddahus olamuttus
Ii laktašuvvon
Eai leat reivviid maid sáddet bálvái
Ii Sámi leanas sáhte gárgehit energiijareserváhta, mii buvttada energiija luonddu ávkkástallamiin nu ahte dat buktá vuoittu energiijafitnodagaide.
Ii rehkenastit
Eai leat viežžamat
Ikteconcatenation of dates and time
IkteCoptic month 1 - ShortNamePossessive
ikte
Ikte
Ikte
Ikte mánnodaga Heahtás lei deaivvadeapmi, mas gieđahallojuvvui arkiivasuorggi ovttasbargu ja sámi arkiiva - fidnu.
@ option today
Ikte stáhtaráđi dievasčoakkámis gieđahallojuvvui stáhtaráđi doaibmamuitalus jagi 2008 ovddas.
Ii gávdno media
volume-content-swap
Gárgaduvvon
Eai leavggat
Ii fákten
Ii loahpahandáhton@ info: whatsthis
Ii gávdnon
Ii mihkkiige
A sentence that uses all of the letters of the alphabet
(eai logakeahtes artihkkalat)
Ii- lohku
number of hours spent
Ii meroštuvvon
Ii meroštuvvon Ii gávdno makkárge " Mii dát leat " - veahkki čadnon dán šearbmaáhtii. Jus háliidat min veahkehit ja čilget maid áhta dahká, de sáddes midjiide heivvolaš teavstta.
Ii leat media% 1- ovttadaga várás
volume-grid
Ii sihkkarit manale guhká, ovdalgo ođđa gielda gárgehisgoađálii ruvkeindustriija áŋgirit nu Ohcejohkii, Eanodahkii go Vuhččuige.
Ii makkárge kodenlinnjá fiilla álggus
Eai leat metadieđut% 1 birra@ action: inmenu
Compression
Ii mihkkigeCoptic month 11 - LongName
duplex orientation
For Word Wrap Position
& Guorus
Ii mihkiige
Ii mihkkige
Ii mihkkiige
ii oktage
Ii oktage
Ii oktage
Label for Unknown search scope, that should never appear
Ii mihkkiigeLanguagesLanguage
Ii oktageSelect Time and Date
(Ii mihkkege)
Eai makkárgePermissions
Email sender
ii makkárge
Ii makkárge
ii mihkiige
Ii mihkiige
ii mihkkige
Ii mihkkige
Ii mihkkiige
Ii oktage
Ii oktage@ label: listbox
@ item: inlistbox
Ii mihkkiige maid geavahišgoahtit
@ label: spinbox
Mouse Cursor Shape
Ii mihkkige maid dárkkistit.
Ii mihkkiige maid sihkkut
Pressure Curve
select-action
Ii mihkkiige maid sirdit
Symbol for caret annotations
Wacom action-type
Čohkkeduvvon čáhppat
CorrectBlack
Ii čáhppat
eai leat rievdadusat
remove music genre from file renamer
Rievdadankeahttá
Ii leat vuovdimassii!
Čihkkon
IiNjealječiegatDielvvasmahttin
nicaragua. kgm
eambbo deaddu go sámiid geavahanvuoigatvuođain. Eai earáinge leat ovdamunni,
ii makkárge namma
Not Applicable
Ii leat vuoigatvuohta gaskkalduhttit aktiivalaš bargovuoruid: @ title: column
Geldejuvvon@ title: group Files and folders by permissions
ii leat
Ii leat
Ii leat máhppa
@ info bug resolution
Ii leat hoahppu.
Dattetge ii leat eahpádus das ahte sii adnojuvvojit sápmelažžan iežaset vuoigatvuođa
Eai leat dattetge árvvoštallamis nana kriteriijat maiguin mearridit leago guhtege eaktu ollašuvvan vai ii. .....
Eai leat dattetge árvvoštallamis nana kriteriijat maiguin mearridit leago guhtege eaktu ollašuvvan vai ii......
Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit.
Ii atte dalle olu jierpmi hállagoahtit eamiálbmogiid iešmearrideamis jos resursabealit eai guoskkahuvvo.
Ii gávdno áigemearri ge man boaris ášši sáhttá leat.
Ii leat daddjon movt galgá moraštit - buohkat dahket nu movt sidjiide heive ii ge oktage vuohki leat buorit dehe heajut go muhtin eará vuohki.
Status is unknown
Gii lea sápmelaš, das ii leat mihkkege dábálaš,
Placeholder is the battery ID
Ii leat dahkkon daningo ruhtadeaddji ii dan gáibit.
Ii leat dehálaš
Ii fiila?
Ii daga maidege jus mánná borrá heajubut moadde beaivvi.
Ii leat váttis leat ovttaoaivilis daiguin geat dadjet ahte dát lea hirpmástuhtti
Ii heađisge leat Ruošša sámiid vihki, ahte Ruošša stáhta ii hálit buoridit sámiid riektesajádaga ja dahkat vejolažžan sámi parlameantta vuođđudeami Ruošša beale Sápmái.
ii leat maŋemužžas
@ item: inlistbox Grid spacing
ovttamielalaš iežas čielggadeamis.
EMD-geavadis lea čielggas ahte vealaheapmi dakkár vuoigatvuođaid ja friddja
ii ovttage čujuhus čatnon nodenammii
Ii ovttage vuogas mearkkuš leat olámuttos.
fáddákeahttá
Fáddá váilo
Ii makkár fáddá
mas ii leat loahpas
@ label Time unit for user- entered number
panama. kgm
thailand. kgm
paraguay. kgm
NoPCL3GUI
select-criterion
Ii galgga leat gáddálas, muhto ii leat boastut atnit árvvus dan, mii lea ja gosa gullá.
Resulting score of a game between 1 and 4
Ii mihkkige maid sihkkut
Ođđa reivelistu ja ođđa máhppamuorra
Ii makkárgePriority Class
Eai leat profiillat olámuttus
Ii sáhttán "% 1 " rahpat - doarjjakeahttes govvaformáhtta. Fiila dáidá leat billešuvvan.
QDialogButtonBox
Ii rádji
emirates. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
caribbean. kgm
waters_ world- class. kgm
Screen size
& Rávddaid haga
Password strength
Ale geavat historjamuittu
Ii ruskaboasta
Sámediggige ii gula sámi kultuvrra árbevieruide.
(ii olamuttos)
Ii olamuttus
(Ii olamuttus: Gáibádusat eai leat ollašuvvon)
Ii ožžon oktavuođa áigebálvváin:% 1
Marginal trust in key
show only active keys
oman. kgm
germany. kgm
Ii makkárge krypteren
lobikeahttá
Ii- bustávva
Ii- sátnerádji
II, ledje meattáhusat: The certificate is trusted
Ii dat muđui várra oidnoge.
austria. kgm
russia_ subjects. kgm
Ii báddi
Ii das mihkkige, buorre ja friija ámmát.
Dán dihte Suomas ii šat geavahuvvo tearpma álbmogiid vuoigatvuođat.
Dál ii oro leame mihkkege eastagiid dasa, ahte iigo čuovvovaš sámedikki čoakkán sáhtále vuođđudit nuoraidorgána sámedikki doaimma ollái.
Ii sajádat
ii sisttisdoala
Ii sisttisdoala
Ii sisdoallu
Ii jođe
Suopma, dego maid Suoma sámediggige, ii sáhte vuolgit guorrasit dakkár mállii, ahte Ilo-soahpamuš bijalii sámiid ruovttuguovllu suohkaniid sápmelaččaid sierraárvosaš sajádahkii.
NAME OF TRANSLATORS
Ii giddes
Eai leat doarvái argumeanttat.
Ii sáhte nannet vuolláičállaga danne go dieđut váilot.% 1
It dárbbat leat risttalažžan beassat buohcceviesugirkui.
Ii mihkkiige
Ii heive virolaš cealkágii
Ii deavdin
Ii deavdejuvvon
Ii effeakta
Ii leat teaksta
Eai leat merkošat
Dieđut eai leat olamuttus. KAboutData objeakta ii gávdno.
Dieđut eai leat olámuttus. KAboutData objeakta ii gávdno.
Eai leat dieđut válljejuvvon stivrrana birra.
Eai leat merkošat
Stáhtusdieđut eai leat olámuttus.
Ii makkárge doaimma
space-bar-action
@ info bug resolution
@ info/ plain bug resolution
button next to the 'Repeat:' label
event recurs by minutes
@ item: inlistbox Recurrence type
@ option
Gearddut, nolla dahje eanet gearddi
Ikke implementert
Doarjjokeahtes boallu
Protokolla% 1 ii dorjojuvo
Ii maidege maid čálihit.
Ii- čálihahtti
Ii gávdnan čálán dán čujuhusas/ verráhis. Unknown host - 1 is the IP
Ii čálán
ii mihkkige
Eai gávdnon autentiserenbienat.
Eai ođđa reivvet bálvvás
Ii dušše ruvkedoaibma, muhto maiddái vuovdečuollan, oarjemáilmmálažžan šaddan, globalisašuvdna, dálkkádatrievdan, rasisttalaš doaludupmi sápmelaččaid guovdu ja nášuvdnastáhtaid nationalisttalaš jurddaheapmi uhkidit sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Ii- gaskamearkkat (erret linjámolsumat)
Ii merken
NAME OF TRANSLATORS
none of the paths
belarus. kgm
Ii gearggus
Ii vuordinsieván
Ivnniid haga
IiIvdnebuorideapmi
IiIvdneBuorideapmi
Ii makkárge ivdnimudden
Ii makkárge liigemáŋggus- suffiksa dahje - prefiksa
Vuostáiváldigieddi lea guorus
& Doaimmat vuostáiváldiid
@ info: status Number of recipients selected
Ii leat vástádus
heami, Sámediggi sáhttá dahkat almmá láhkavuođu haga, geahča artihkkala 14
Goappašat riikkat leat dattetge
suodjalusministarat ja olgoriikaministarat; sii eai searvva Ministtarráđđái.
vuođu eaiggáduššanvuoigatvuhtii, muhto geavahanvuoigatvuhtii, sis galgá leat
sajádaga. Sáhttá maid jearrat, ahte dáhkidago ná jođánis diggeođastusa gieđahallan dan, ahte ášši
Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit
Ii makkárge maŋideami
eai leat meattáhusat
Eai leat meattáhusatSSL error
Ii árjjasiestin
Ii sáhttán rahpat fiilla čállindihte.
Boađus das lea ahte otná gustovaš lága mielde sápmelaččain ii leat vejolašvuohta jođihit vuoigatvuođaáššiid eatnamiid ja čáziid hárrái maid sii geavahit ja vearroeatnamiid hárrái.
Ii sáhte ohcat eof maŋŋá
Ii sáhttán mannat% 1: ii. Dus eai leat beassanvuoigatvuođat dán báikái.
Ii sáhte vurket dokumeantadieđuid.
Ii sáhte vurke váldodokumeantta. Object name
Ii sáhttán nannet: Čoavdda váilu
Ii sáhte laktit.
Ii sáhte álggahit čuojaheami. Dárkkis ahte libgstreamer- plugins- base páhkka lea sajáiduhtton.
Ii sáhte liibmet
Ii sáhte váldit eret siskkildas ravdda
Ii sáhttán rahpat jietnaovttadaga. Ovttadat geavahuvvo juo.
Ii sáhttán viežžat gova.
Ii sáhttán rahpat mediagáldu.
Veadjemeahttun rahpat filla "% 1 " čállima várás
Ii sáhttán rahpat% 1 - fiilla lohkandihte.
Ii sáhte rahpat gaskaboddosaš fiila.
Ii sáhttán rahpat ovtta dahje eanet USB- stivrejeaddjiid. Dárkkis ahte dus lea lohkanvuoigátvuođaid buot USB- stivrejeaddjiide mat livččet dás galgan leat mielde.
Ii sáhttán dekodet mediagáldu.
Ii sáhttán viežžat dieđuid diehtočoahkuid birra mat leat vurkejuvvon dán dihtorii.
Ii sáhte viežžat luohkkádieđuid% 1 várás.
Ii sáhte álggahit gpg ja vuolláičállit fiilla. Dárkkis ahte gpg lea sajáiduhtton, muđuid ii leat vejolaš vuolláičállit resurssa.
Ii sáhte álggahit gpg ja iskat jus fiila gusto. Dárkkis ahte gpg lea sajáiduhtton, muđuid ii leat vejolaš iskat jus vižžon resurssat gustot.
Ii sáhttán álggahit prográmma "% 1 " Dárkkis ahte mtools páhkka lea sajáiduhttojuvvon rivttesláhkái du vuogádahkii.
Ii sáhttán álggahit kcheckpass.
Ii beassan% 1 stašuvdnii. Stašuvdna lea ain doaimmas. Vuorddes dassážiigo orosta ovdalgo fas geahččalat.
Ii beassan deike:% 1 Árvideames ii leat skearru% 2- stašuvnnas, dahje dus eai leat beassanvuoigatvuođat ovttadahkii.
Ii beassan deike:% 1 Skearru% 2 stašuvnnas ii dáidde leat DOS formatterejuvvon dipmaskearru.
Ii beassan deike:% 1 Dárkkis ahte skearru% 2 stašuvnnas lea DOS formatterejuvvon dipmaskearru ja ahte vuoigatvuođat ovttadatfiilli (omd. / dev/ fd0) leat riekta (omd. rwxrwxrwx).
Ii sáhttán čállit% 1 fiilii. Skearru% 2 stašuvnnas veadjá leat dievvan.
Ii sáhttán guldalit
Ii sáhttán viežžat láseža.
Ii sáhttán viežžat doaibmalisttu.
Ii sáhttán viežžat Netscape lassemodula% 1 várásName of the netscape- plugin which generated this mimetype
Ii sáhttán viežžat sievánfáddávuorká. Dárkkis ahte% 1- čujuhus lea riekta.
Ii sáhte viežžat málle% 1 várás
(Ii sáhttán viežžat fáttá) Unknown name
Ii sáhttán viežžat fáttá heivehusfiilla.
Ii sáhttán lasihit reivve máhppii:
Ii sáhttán lasihit reivve máhppii (Leago skearru deavva?)
Ii sáhttán lohkat vuolggahansektora% 1: as% 2 stašuvnnas ii dáidde leat skearru.
Ii sáhttán lohkat fiilla álggu.
Ii sáhttán lohkat% 1
Ii sáhttán ráhkadit árvvu
Ii sáhte ráhkadit ohcanoasi, dárkkis iežat sajáiduhttima.
Ii sáhttán ráhkadit fiilla vurkendihte
NAME OF TRANSLATORS
Ii sáhttán rievdadit vuoigatvuođaid% 1 várás
Ii gávdnan mediagáldu.
Ii sáhttán sihkkut diehtočoahkuid.
Ii sáhte mearridit% 1 gáldošlája.
Ii sáhte mearridit% 1 objeavttašlája.
Ii sáhttán čatnat
Ii sáhttán vuodjit ohcanprográmma
Ii sáhttán vurket% 1
Ii sáhte vurke
Ii sáhttán gova vurket - menddo unnán diehtu.
Ii sáhte viežžat čálihandieđuid% 1 várás.
Ii sáhttán sisafievrridit fiilašlája% 1
Ii sáhttán olggosfievrridit čoahkkádusa danne go báiki ii gusto.
Ii sáhttán hupmat klauncher prográmmain:% 1
Ii sáhttán duogášgova rievdadit.
Ii mihkkiige
Ii- interaktiivalaš geavaheapmi: ale čájet dieđihanláseža
Gárgaduvvon
Ii laktašuvvon
Láktašupmi ádjánii menddo guhkká
zimbabwe. kgm
Jurdagat vuosttaš geardde
š Cummát ja ráhkástallan
E LanguageLanguage
Ekologalaš turismaealáhus heive sámi kultuvrii ja go sierra ealáhusaiguin bargit ráđđadallet gaskaneaset, de sierra eanangeavahanvugiid ruossalasvuođaid sáhttá caggat.
Ekologalaš turismahuksen ja dan vejolaš lasiheami galggalii gieđahallat Gilbbesjávrre obalašlávas ja bidjat huksema luonddusuodjalanguovlluid olggobeallái.
Ekosystemalaš lahkonanvuohki lea biodiversiteahttasoahpamuša refereansarápma, mainna viggojuvvo ollislaš oidnui luondduviidodagaid suodjaleamis, dikšumis ja suvdilis anus.
Ekosystemain dárkkuhuvvo dihto guovllu ealli ja heakkahis biras.
Eksponeanta: 0x
Number of data entered
City in West Virginia USA
Go eallá máŋggakultuvrralaš birrasis olmmoš deaivida beaivválaččat nuppi kultuvrra fenomenaid ja earuid.
Eallit ja luondu
Eallit ja luondu - Länsstyrelsen Skåne
Elliid birra " 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin besset geavahit iežaset dološ meahcástanvugiid). "
Elliid birra "1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin besset geavahit iežaset dološ meahcástanvugiid)."
Ealliguovdasaš doarjagis ii goitge galggale luohpat, daningo dušše njuovvandoarjja doarjjahápmin bággelii boazodolliid njuovvamii ja attálii biergooastiide buoret ráđđádallansajádaga biergohatti mearrahuvvamis.
Elliidsuodjaleapmi
Elliidsuodjalanlágas leat vuđolaš mearrádusat got eallit galget dikšojuvvot ja suodjaluvvot buozasvuođa ja dárbbatmeahttun gilláma vuostá.
Elliid buresbirgejupmi lea váikkuhus maid bierggus dearvvašvuhtii.
• elliid luottaid dovdanstohkosat, rievssatstohkosat
Elliid geahčču
sámit sáhttet sámi álbmogin joatkit eallima.
Eallimis leat váttis, muhto maid buorit áiggit.
Eallitgo ain bealljosgahpersáttagottiid servodagas ja additgo aviisačállosiid ja sosiála media deattu mearridit min?
Eallit dál doajáhatáiggiid sámi kultuvrra boahtteáiggi dáfus.
Ivdnás
Ealli dálonguovlu mearkkaša maid ahte leat leahkime molssaevttolaš doaimmat, buorre bálvalus ja geasuhahtti orrunbirrasat.
Dynámalaš modusa stáhtus.
Ealli sámi duodjeárbevieru seailun ja ovdáneapmi lea dehálaš min kultuvrra jotkkolašvuođa dorvvasteami dihte.
Standárda dynámalaš čuojahanlistu
Ealas jávrrit ja čázádagat
Ealas meahcit
Dynámalaš čuojahanlisttut
Ivdnás
Ivdnás bienat
City in California USA
City in Arkansas USA
City in Illinois USA
City in Iowa USA
Electric EyesGenericName
boerre@ skolelinux. no
Áltejávre-áššis Norgga čáhce- ja elrávdnje-ásahus čuoččuhii ahte ruoŧŧilaš čearuin,
Stencils
Elektrovnnalaš duogážii leat ovttastahttán ee. trumpeahta ja sierralágan ritmačuojanasaid main šaddet jazz- ja etnodovdamušat.
general settings page
Comment
Áhta
Galle elementta oktiibuot
Dát mearkkuš buhttejuvvo vuojuhuvvon oasi merkošiin.
City in Far East Russia
City in Illinois USA
Nuppiid sániiguin Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii dárkkut dan, ahte sámiid vuoigatvuohtasajádaga ovdáneapmi bisánivčče dahje ahte buot vuoigatvuođat livčče dál čovdojuvvon.
Dahjege buot mearkalinjjá mearkkat muittuhit nuppiid.
Dat meine dalle dan ahte garggidan-
Nuppiid sániiguin, mii galgat beavttálmahttit doaimma ja váldit ođđa vugiid geavahussii.
Orgánii galget dorvvastuvvot doarvái stuorra doaibma- ja áššedovdiresurssat.
Orgána deháleamos bargun lea ovddidit ovttasbarggu sámi skuvlenáššiin, ovddidit dieđu johtima ja gulahallama.
Orgána mihttomearrin livččii hálddašit sámiid ruovttuguovllu stáhta eana- ja čáhceguovlluid sierraláhkaaddima mielde.
Orgána doaimma vuođđun galggašii leat ON:a julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain (eamiálbmotjulggaštus).
Orgána galggašii doaibmat ovttasbarggus ON:a eamiálbmoga bistevaš forumain ja biodiversitehtasoahpamuša WG8Jbargojoavkkuin.
Orgánas galget leat ovddastuvvon gokčevaččat eamiálbmogiid álbmotválljen orgánat ja organisašuvnnat mat ovddastit álgoálbmogiid geográfalaš gokčevašvuohta vuhtii válddedettiin.
orgána ja ovdanbuktá sápmelaččaid virggálaš oainnu sin guoskevaš áššiin.
ealáhusáššiid ja luonddugáhttema.
kultuvrra ja ealáhuseallima, ja ožžot vejolašvuođa searvat sámi servodateallimii.
Ealáhuseallin ja searvvit
Ealáhuseallin & searvvit
Ealáhuseallin & searvvit - Länsstyrelsen Skåne
Fitnodateallinovdáneapmi
ahte sámi kultuvra ja ealáhuseallin leat boahtán vuostálagaid sin beroštumiiguin.
sosiála ortnegiin, ekonomalaš doaimmain, eatnamiin ja resursahálddašeamis, dakkár
ealáhusain.
Danne
Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin doaibmá Sámedikki láhkačálli.
Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoallin válljejuvvui Veikko Feodoroff (peršovnnalaš várrelahttu Heini Wesslin) ja várreságadoallin Kirsti Kustula (Niko Kustula).
Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi
Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi válmmaštallá evttohusaid, álgagiid ja cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámiid ealáhusaid, sámiid ruovttuguovllu birrasa ja sámiid vuoigatvuođaid.
Ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddi válmmaštallá cealkámuša Sámedikki stivrii čuovvovaš čoakkámisttis.
ealáhusaid ovddidandoaimmat
árbevirolaš sámi ealáhusain.
Ealáhuskoordináhtora bargu lea dehálaš, muhto ealáhusaid gárgeheami ii sáhte dikšut dušše prošeavttaiguin. Dárbbahit bissovaš virggiid sámediggái ja guovlluhálddahussii sámi ealáhusaid ovddidan- ja gárgehandoaimmaide.
ealáhus, go dat dološ áiggiid rájis lea leamaš ealáhus maid aivvestassii sámit leat
árbevirolaš ealáhusdoaimmaide.
Ealáhusa seailun gáibida diehttelas dan, ahte ealáhusas oažžu dárbahassii buori birgenlági vel dallenai vaikko guovllus doaimmahuvvojit vuovdečuollamat dego dáppe Anára guovllus dehe ahte jos guovllus leat eará gilvvohalli eanangeavahanhámit dego omd. turisma Giehtaruohttasa guovllus.
Ealáhusráhkadusa nuppástuvvan, sámegiela rievdan suomagillii, sámeealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sámiid fárren eret sámiid ruovttuguovllus áitet sámiid ja sámekultuvrra ruovttuguovllu eallinfámu.
Ealáhusat
Stalin-áiggi boazodoallu, nugo earáge ealáhusat, bákkuin kollektiviserejuvvui, ja dat
ealáhusat ráhkadit sámi kultuvrra ja árbevieruid nu ahte dat seailluhit ja dorjot giela ja dan
Ealáhusdoaimma ovddideapmi lea dahkkon eará virgebargguid olis ja prošeavttaiguin.
ealáhusdoaimmaiguin, de šattaid sidjiide váttis oažžut bivdineriid.
Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus.
Sámealáhusat
boazodoallu ii leat várrejuvvon sámiide ja dušše unna sámelogoš jođiha boazodoalu
lávdegoddi gieđahalai nugohčoduvvon ruoŧŧilaš Kitok-ášši jagi 1988. Áššis lei
Borramušgálvobearráigeahčču
eará almmolaš orgánat berrejit addit Sámediggái vejolašvuođa buktit cealkámuša
Ođđasit luovvan dehe seailluhan dihte ealas guollenáli Leanastivra dorjo sierra guolledikšunprošeavttaid.
ealasin bissuma, nyánssaid ja gielá ovdáneami ja dáiddašlája gárggiideami.
Eallišlájat, luondduihtagat miehtá máilmmi, olbmo eallin ja kárttát!
seailluhit sámi árbevirolaš máhtu ja kultuvrralaš ilbmademiid.
Hui hohpos vahkku nappo!
dahjege stáhtaid gaskasaš komiteas intellektuála opmodagas, genaváriin, árbevirolaš dieđus ja álbmotárbbis.
City in North Carolina USA
City in New Jersey USA
Name
City in Kentucky USA
City in Oklahoma USA
City in Indiana USA
City in West Virginia USA
City in Nevada USA
City in Manitoba Canada
City in South Dakota USA
Ella Holm Bull ja Anarâškielâ servi (anárašgiela searvi) ožžo easka ásahuvvon davviriikkalaš sámegiela Gollegiella-giellabálkkašumi jagi 2004.
Ella Sarre, guhte oahpai duddjoma eatnistis árbevirolaš vuogi mielde, lea duddjon buotlágan sámedujiid ja dávjá doaibman gurssaid oahpaheaddjin.
Ella Sarre anárašgielat Anaraš pivtâstem - girjjis almmustahttui nuppi preanttus.
Jos láhkaášši ii
mušaiguin álggahit ovttasbarggu. Mađe muddui dakkár soahpamušat eai leat
Juos dat ii doalvvo bohtosii, áittardeaddji sáhttá evttohit dásseárvolávdegoddái, ahte dat gáibidivčče bargoaddi ráhkadit dásseárvoplána mearreáiggis.
Jos nu ii leačča duohta dili geažil vejolaš, de álgoálbmogis lea lávdegotti oaivila mielde vuoigatvuohta oažžut buhtadasa, ovddimusat ođđa sadjásaš eatnamiid ja territoriaid.
Jos dakkár ovddasvástádus ii livčče earáinge, de
fidnooahppanprográmmat eai heive oktii álgoálbmogiid sierra dárbbuiguin, de
Jus it hálit váldit vuostá cookies don sáhtát eaŋkilit giddet du weblohkki.
Jus it luohtte dán prográmma, coahkkal Gaskkalduhte
Gierdu
Issoras oaivebávččas
City in New York USA
City in Arizona USA
City in California USA
govat Merja Aletta Ranttila,
Borg
Siidda bohccuid ferte dávjá čohkket, vai ránját sáhttet geassit mastan bohccuideaset eret.
Borgemánnu
Borgemánnu
Borgemánu loahpas Roavenjárggas dollojuvvo meahcceráđđehusa lahkaođasteami čanusjoavkoseminára.
Borgemánu gaskkamuttus álget juo čavčča vuosttaš čoakkámat.
BorgSeptember
Borgemánus Ruonáeatnamis álgán festiválaturnee lea ovdal Suoma geargan juo Dánmárkui, Fearasulluide, Islándai ja Ruŧŧii.
borgemánu
borgof September
Filbma ja dokumeanta
Sámediggi ohcá mearreáigásaš plánejeaddji
Filbmaguovddáža bargguide gullá maid lassin sámemánáid mediabajásgeassima gárgeheapmi.
Ealligovaid dahkamii dárbbašuvvon skuvlejumi fállá Sámimánáid media-reivvet máilmmi mánáide - prošeakta, mii ordne sámiguovllu nuoraide ja mánáide unnimustá 6 skuvlendilálašvuođa jagiid 2008-2009.
Filbma lei Oscar-evttohassan.
Filbma lei Oscarevttohassan.
Filmmas čatnasit oktii Kaisa muitalan legendat ja nuortalaččaid galgamuša bottut nuppi máilmmisoađi rievdadettiin máilmmi.
Filbmadáidagis ja dokumeanttain lea boahtán vuohki muitalit sámekultuvrras ja dan árbbis sihke govat váldekulruvraid doaimmaid váikkuhusain sámekultuvrii ja oktonas sámesogaide.
EALLIGOVAT: Dáiddadáhpáhussii sáhttá sáddet jagiin 2006-2009 ráhkaduvvon sámi oanehisfilmmaid, main eanáš dáhkkiin leat mánát ja nuorat.
Elokuvat eivät tällä kertaa kilpailleet paremmuudesta, koska kaikilla tekijöillä ei ollut mahdollisuuksia samanlaiseen tukeen ja asiantuntijoihin.
Filmmat čájehuvvojit Sámekulturguovddáš Sajosa auditorios.
Ealligovat eai dál gilvvohala buoretvuođas, muhto baicca dollojuvvo MINIFESTIVÁLA!
Filmmat ledje eambbo go goassige ovdal, oktiibuot 80.
Elokuvien tuottamiseen koulujen lisäksi osallistuivat Saamelaisalueen koulutuskeskus ja alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábma.
Filmmaide lea eaŋgalsgielat teaksta.
Ealligovain mielde leahkki mánáid ja nuoraid váhnemiin berre jerrojuvvot girjjálaš lohpi čájehit filmma almmolaččat.
siida = eallu mas leat buot ovtta eaiggáda bohccot
eallu = eallu mas leat sierra eaiggádiid bohccot
City in Texas USA
Elsa Laula lei juo ovdal váikkuhan aktiivvalaččat sámi searvedoaimma álgimii.
Elsa Laula Renberg čohkkii sápmelaččaid vuosttas riikkačoahkkimii guovvamánus 1917, dan dihte mii ávvudit sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi.
Elsa Laula Renberg - sámeoktasašbarggu eadni
Elsa Laula Renberg váikkuhii aktiivvalaččat sámeservviid vuođđudeapmái maid Norggas, gos vuođđuduvvojedje vihtta sámesearvvi jagiin 1906-08, datge Ruoŧa láhkai lullisámi guovlluin.
el_ salvador. kgm
El SalvadorName
City in Delaware USA
star name
Elul
Elula
City in Manitoba Canada
City in Ukraine
City in Pennsylvania USA
Ealáskahttinprográmma ulbmilin lea ovddidit ja bajásdoallat sámegiela, máhcahit sámegiela sámiide, geat leat dan manahan ja bargat gielas sámeservoša duvdi giela.
Ealáskahttinprográmma galgá sisttisdoallat evttohusaid, mat gusket sámegielaid dutkamuša ja giellagáhttema, sámegiela oahpahusa ja sámegielat skuvlejumi, sámegielat kultuvrra doarjuma, sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma ja eará dakkár servodateallima oassesurggiid, main leat vejolašvuođat nannet sámiid vuoigatvuođa duođalaččat gáhttet ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset riikaviidosaččat.
Ealáskahttindoaimmain fuolákeahttá leat ain hui áitatvuložat.
City in Ohio USA
EmacsGenericName
E- boastaLanguage
EMAIL OF TRANSLATORS
Muhto ii leat mangelágán cuozza mii gokčá goaŧu.
Guoppar vuolledábiin
Comment
Name
Eatge leat ožžon stáhtas dáhkádusaid dasge, ahte vai soahpamuš boađálii vuoibmái, de dat gáibidivččii ratifiserema maid sámedikkis.
" Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
"Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
Sámediggi ii leat vel ožžon dieđu váldojuvvogo Sámediggi mielde Suoma delagašuvdnii, muhto doarjalit áššis maid virggálaččat mánnodaga stivrra čoakkámis jos stivra dohkkeha mu evttohusa áššis.
Eat oažžon dán buoret searvaneavttuid ja jos eat livčče vuolgán bargojovkui mielde, de livččiimet massán váikkuhanvejolašvuođa.
Eat ožžon sámediggeáirasiidda áiggebále buot čoakkánmateriálaid.
- Eat gáibit dakkár čovdosiid, mat vealahit suopmelaččaid, rihkkot olbmuid vuođđovuoigatvuođaid dahje bidjet suopmelaččaid ja sápmelaččaid muđuide vuostálágaid.
Eat gáibit ovttaskas olbmuid oamastan eatnamiid alccemet, nugo muhtimen lea čuoččuhuvvon.
Eat sáhte dohkkehit dan, ahte sápmelaččat šaddet ballat dorvvolašvuođasteaset ja sin geahččalit jaskkodahttit balddihemiin.
Eat sáhte dohkkehit dan, ahte Ruošša mearrida gii ovddasta sápmelaččaid ja main áššiin sápmelaččat oažžot ságastit.
Eat sáhte geahččat oanehis sivttain ruđalaš bohtosa muhtinlot jahkái, muhto jurddahallat earret ovddit buolvvaid, sin, vai sin kulturárbi gudnejahttojuvvo ja gáhttejuvvo ja dan, ahte kultuvrra buolvvas nubbái.
Eat sáhte dálá ruhtadilis ruhtadit mearkkašahtti ládje mátkedoaibmabálvalusaid ja digget lágas mearriduvvon bargguid dikšumis.
Eat sáhte vuordit davviriikkalaš sámi soahpamuša gárváneami, muhto dárbbahit čovdosiid dakkaviđe.
Eat sáhte dušše guoras čuovvut go Ruošša sámiin dolvojuvvo eallinsadji ja sii suddaduvvojit oktii váldoálbmogiin.
Mojánat
Empathy
EMRIP ovdanbuktá raportta ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi 13 čoahkkimis čakčamánu 30. beaivve 2015.
Šat ii sáhte ákkastallat dan, ahte sámegielain
Mis ii leat šat gávppašanovttasbargu, muhto ovttasbargu dáhpáhuvvá sosiála ja politihkalaš oktavuođaid olis.
Enable harmony
EnchantName
Encodings menu
Encryption algorithm
ending time
Loahppa
end of the range
baicce heajubut suodjaluvvon ealáhusvuoigatvuohtan go ávnnaslaš vuoigatvuođa.
Eanet go 4 ivnni, ivdne ovtta siiddu hávis
eanet go okta dokumeantašládjadefinišuvdnaQXml
Iešháldenvuoigatvuođa siskáldaš olahat mearkkaša eanetlogu álbmogiid buohta ovddimustá ahte dat ožžot ásahit demokráhtalaš stáhtaháldenvogádaga, muhto veahádatolbmot stáhta siste ožžot gáibidit sihke oasálastima dábálaš demokráhtalaš struktuvrraide ja cegget iežaset sierralágán vugiid maid vuođul vedjet čađahit demokráhtalaš oasseváldima.
doallevaš ovttadássásašvuođa riikka unnitloguid ja váldoálbmoga gaskii.
Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas.
Eatnasat sámi veagain goitge lihkus sirdet dálá áigge sámegiela mánáidasaset.
Árjamihtut
Energiijastrategiijas doaimmahuvvoje sámediggelága 9. § ráđđádallamat dán vahku, muhto guovddáš evttohusamet eai váldojuvvon ollenge vuhtii.
City in Connecticut USA
Dulkonvuođđojurdaga eaŋgalsgielhámát árt.31 (1) gullo ná: " A treaty shall be interpreted in good faith in accordance with the ordinary meaning to be given to the terms of the treaty in their context and in the light of its object and purpose ", ja eahpevirggálaččat dárogillii: " En internasjonal konvensjon skal fortolkes i god hensikt i samsvar med den ordinære meningen av konvensjonens begreper i deres sammenheng og i lys av dens [konvensjonens] formål og hensikt. "
Dulkonvuođđojurdaga eaŋgalsgielhámát árt.31 (1) gullo ná: "A treaty shall be interpreted in good faith in accordance with the ordinary meaning to be given to the terms of the treaty in their context and in the light of its object and purpose ", ja eahpevirggálaččat dárogillii:" En internasjonal konvensjon skal fortolkes i god hensikt i samsvar med den ordinære meningen av konvensjonens begreper i deres sammenheng og i lys av dens [konvensjonens] formål og hensikt. "
abbreviated country name
Name
EŋgelasgiellaName
world. kgm
City in Colorado USA
Inhan mun ieš oppa dieđe, maid eallimis hálidan.
City in Oklahoma USA
star name
In háhppehan beivet iežan blogga ovdal virgeluomu álgima.
Bájimus árvu:
Alárbma allamus árvvu ovddas
Stuorimus árvu:
Name
@ info: whatsthis
Name
& Leavttu badjerádji:
Name
Maksimala árbenčikŋodat:
Eanemustá 1/3 oassi joavku lahtuin oažžu spiehkastit ahkerájis.
Eanemus
Size Policy
Eanemus vižžon
Eanemusat sápmelaččat leat Norggas.
Eanemus sámit leat Norggas.
Ieš in dađi bahábut beassan oassálastit dan stivrra čoakkámii, mas Sadjosa málle dohkkehuvvui ovddiduvvot dievasčoakkámii, muhto ledjen ilmmuhan ovddalgihtii stivrii, ahte in sáhttán guottihit evttohuvvon Sádjosa doaibmamálle evttohuvvot dievasčoakkámii almmá juridihkalaš čilgehusa haga.
In sáhte jáhkkit, ahte aviissa ráhkadan govva ja ođasráhkadanpolitihkka dávista buot aviissa lohkkiid ođasdárbbuide dehe jurddaguottuide.
Ille gal jáhkán dan, ahte dál go ráđđehusprográmmas leat historjjálaš linnjemat sámi kultuvrra suoji dáfus, nu dakkaviđe go čállojun prográmmas lea čáhppadas goikan, de ráđđehus riemalii veahttadit prográmma.
EnjoyMPEGGenericName
" Eŋgeliid stuorra sisaboahtima " dahjege gávcci ikona lea málen Elli Tiittanen Vihanti-nammasaš báikkis. Su isit Veikko Tiittanen lea duddjon ikonaid vuođuid.
"Eŋgeliid stuorra sisaboahtima" dahjege gávcci ikona lea málen Elli Tiittanen Vihanti-nammasaš báikkis. Su isit Veikko Tiittanen lea duddjon ikonaid vuođuid.
In lean goassige govahallan, ahte guođálin sámedikki dáinna lágiin ja ná ahkidis dovdamušaid siste.
In goitge riema ođđasit muitalit medias ovdan leamaš čoakkánmearrádusaid bloggastan, muhto vuojulduvan áigeguovdilis ja ođđa dáhpáhusaide.
In goitge hálit, ahte searvvušvuohtamet šattalii olgguldas bákku dihte, muhto ollásii eaktodáhtus.
Mun in gal gáđaš Eanodaga suohkana sápmelaš suohkanpolitihkkariid boahttevaš bargogieddi.
EnlightenmentName
Unknown trust in key owner
In máša leat kommenterekeahttá seammas maid Sámi (Lappi) eanangotti jietnaguotteheaddji Lapin Kansa, go gearddi juo álggahin journalisttalaš guorahallamuša.
In dat gal munge dan hálit biodiversiteahttasoahpamuša earáhuhttima, daningo várran lea, ahte dat rabalii vejolašvuođa geahnohuhttit biodiversiteahttasoahpamuša geatnegasvuođaid dálás ekonomalaš ja olitihkalaš dilis.
" In oainne makkárge eastaga dasa, ahte manin sámediggi ii sáhtášii várret guovddážis doaimmahatlanjaid guovtte olbmui.
"In oainne makkárge eastaga dasa, ahte manin sámediggi ii sáhtášii várret guovddážis doaimmahatlanjaid guovtte olbmui.
Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás.
Ovdadáhpáhusat stivrejit lága olláhuhttima.
Ovdadieđuid mielde dušše 35% sápmelaččain orrot sápmelaččaid ruovttuguovllus ja 400 sámegiela eatnigiellan hubmi leat jápmán ovddit gávcci statistihkkadahkanjagi áigge.
áššiid mat gusket sámi beroštumiide.
Doarjja eastadan bátnedikšui
Stencils
Čuoggátávval
Jus ii leat leamaš seksa soapmásiin ovttaskasas sáhttet leahkit olu jurdagat mot boahtá dovdot, got háliida ahte galgá šaddat ja goas dat galgá dáhpáhuvvat.
Eatnasat lávejit lean onaneren ovdalgo leat anašan soapmásiin.
Fáhkkatlaš p-pillar lea tableahtta man nieiddat sáhttet váldit vai eai šatta áhpeheapmin.
Vuosttas geardde leat muhtin áššit mat galget leat jurdagis ja muhtin áššiid sáhttá maid hárjehallat.
Ovdal boahtte jagi bušeahta loahpalaš dohkkeheami riikkabeivviin čađahuvvojit politihkalaš dásis vel máŋggat ráđđádallamat ja fággádallamat.
Ovdalaš helloduorastaga dollojuvvui artihkal 8j-bargojoavkku vuosttaš čoakkán.
Dalle go áhčči vel elii, jurdda davás báhcimis ja boazobargguid joatkimis orui leamen vel nu guhkkin.
Ovdal luohti lei oassi árgabeaivvi ja measta juohke oktii biddjojuvvui iežas luohti.
Ovdal juovllaid sámediggi oaččui viimmat bovdehusa sámediggelága 9 § ráđđádallamiidda sámegielaid ealáskahttinprográmmas.
Ovdal mihcamáraid dollojuvvui giđa maŋimus sámedikki čoakkán.
Gieskat, eanemusat maŋimuš guokte jagi lea WGDD, vuđolaččat ja konkrehta árvaladdan gávdnomisleamen iešmearridanvuoigavuohta mii gullá eamiálbmogiidda. Dás maiddái lea muhtun muddui guoskkahuvvon ášši ávnnaslaš sisdoallu.
buorráneapmi ja árbevieruide oahpásnuvvan.
Earenoamážit sávan, ahte guovllu sápmelaččat livčče oktavuođas maid sámediggái lávvaráhkadeamis, vai sáhttit váldit vuhtii nu bures go vejolaš sápmelaččaid dárbbuid lávvenproseassas.
Doarjagiin eandalitge sihkkarasto sámeboazodoallomálle jotkkolašvuohta.
Earenoamáš ovddasvástádus lea stáhtaráđis, mii galgá atnit ávvira das, ahte ministeriija doaibmá áhpasit stáhtaráđi ja riikkabeivviid mearrádusaid mielde.
Ovdal geasseluomu Dát lea maŋimus bargovahkku ovdal geasseluomu.
Ovdal ráđđádallamiid dálkkádatráđđádallanášši bures oidnosis atnán NSR Sámi radio lei gal Københavnnas, muhto doaimmaheaddjit eai beassan čoakkánbáikái raporteret dálkkádatráđđádallamiin daningo sii ledje vajálduhttán dieđihit iežaset sisa, dehege akkredireret.
Vuordde dassái go mii gohččoduvvot láse čájehit ovdalgo mii vuodjit gohččuma
Ovdal konfereanssa guđege riikka sámedikkit dolle iežaset dievasčoahkkima Johkamohkis.
Ovdalgo bargagoađát hárjehusaiguin, dá loga deavstta ja oahpahusa oahppagirjji siidduin.
Ovdalgo almmolaš eiseváldi lága vuođul addá lobi ohcat ja bohkat minerálaid dahje eará eatnanvuoláš resurssaid dahje mearrida eará luondduriggodagaid geavaheami dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid sámit eaiggáduššet dahje geavahit, de galgá šiehtadallojuvvot daiguin sámiiguin maidda dat guoská ja Sámedikkiin go dáhpáhus gullá artihkkalii 16.
Ovdalgo almmolaš eiseváldi lága vuođul addá lobi ohcat ja bohkat minerálaid
Sámedikkiid vuoigatvuohta šiehtadallat Áššiin mat leat hui deaŧalaččat sámiide, galgá šiehtadallojuvvot sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi dain áššiin mearrida maidege.
sámedikkiiguin ovdalgo almmolaš eiseváldi mange áššis mearrida maidege. Dát
27 oktavuođas. Ovdal go komitea attii loahpalaš oainnus, mii muitala ahte Kánada lea rihkkon árt. 27, smiehtadalai komitea ná:
Ovdalgo proprositio geigejuvvui
Ovdalgo mearrida galgágo guođđit PSA- iskosa lea buorre váldit čielgasa eanet buriin ja heajos beliin árrat áicojuvvon šattalmasa dikšumis.
ovdamearkan sáhttit čujuhit dan bargui maid gilleguovlolávdegoddi (Landbygds
Ovdalgo álggahin oahpuid Sámij åhpadusguovdásjis studerejin Sollefteås, Gaska-Ruoŧas.
Ovdal mu luomu dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán.
Ovdal luomu ledje maid sámediggelága 9 § ráđđádallamat meahccejohtaluslága oasseođastusas birasministeriijas.
Ovdal luomu oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Ovdal luomu oassálasten Ruoŧa sámedikki virggálaš rahpandoaluide.
Ovdal luomu muitalan vel ságaid stivrra čoakkámis.
Ovdal iskosa váldima ferte čohkkehit 15 minuhta.
Go iskkus váldo ferte nuoladit goruda vuolit oasi ja velledit gynekologalaš dutkanstullui.
Dutkama ovdal dárbbaha nuoladit vuolit oasi gorudis ja velledit gynekologalaš dutkanstullui.
"Ovdal ledje buorit jeageleatnamat.
Ovdal iežas skearru dahkama son leamašan mielde oululaš rap-joavkkuid Pummiharmonia ja Roolipolunveljekset skearruin.
Ovdal beassážiid dohkkehuvvui biodiversiteahttadoaibmaprográmma measta guovtti jagi válmmaštallama maŋŋel.
Ovdal ruhtasupmi
Ovdal supmi
Ravddat
Ovdal Sámi parlameantta ja - dikkiid vuođđudeami Sámiráđđi lei Davviriikkain ássi sápmelaččaid rájáidrasttildeaddji guovddáš oktasaš ovddastanorgána.
Ovdal SPR stivrra ášši lea gieđahallan SPR ja Sámiráđi oktasaš lávdegoddi hálddašit ja ovdánahttit sámi čearddalaš dovddaldagaid čoahkkimis geassemánus Girkonjárggas.
Ovdal čakčabargguid badjesápmelačča bargui gullet murjen, gámasuinniid čuohppan, guolásteapmi ja jeahkáliid čohkken.
Ovdal dán lága fápmuiboahtima sáhttá álgit lága ollašuhttima gáibidan doaimmaide.
Dolin iige nu dolinge ođđa diliide sáhtii vuogáiduvvat nu ahte guohtoneatnamat
OVDAL VÁLGABEAIVVI
Ovdal válgabeaivvi
"Ovdalaš áigge biddjojuvvui luohti rievtti mielde juohke oktii, muhto ii šat dán áiggi.
Ovdal aitosaš joatkkaráđđádallamiid guđege riikkas dollojit válmmaštalli ráđđádallamat.
Ovda- čatnangohččun:
Guđege mearrádussii gullevaš mearkkašumi ovddabeallai mii lasihit maid
Ovdal almmolaš oahppogeatnegasvuođaskuvlla áiggi álbmotoahpahusas vástidii girku ja sámegielat girjjálašvuohta álggii girkolaš teavsttain.
Ovdal YLE Sámi radio buvttadan Binna Bánna - prográmmaid Norgga riikkaradio NRK buvttadan sámegielat mánáidprográmmat gullojedje maid Suomas.
In riekta dieđe mot dievasčoakkáma mearrádus galggalii dulkojuvvot.
In leat áibbas ollásit máššan báhcit lupmui, muhto lean čuvvon áigeguovdilis ságastallama ja ođđasiid.
In leat goassige govahallange, ahte šattalin čuovvut seammalágán gárganeami.
Mun in leat gal boahtán eará jurddabohtosii go dasa, ahte 11 sámediggeáirasa eai ovttageardánit liiko sámedikki dálá stivrii.
In fal leat ožžon ovttage šiitemeahttun duođaštusa ovttasge vuovdesápmelaš kultuvrra dološ eksisteanssas, makkár kultuvra livččii leamaš inge čilgehusa dasa manin fiktiivvalaš áššis galgá nu sakka ságastallat ja mii ipmaša mearkkašumiid das lea.
In leat goit vel panihkas.
Eanodat geasuha ovddemusat ekologalaš turismmas beroštuvvan turisttaid ja birassuodjalanvuostálašvuohta sáhttá jorggihit suohkana vuostá ja dat sáhttá massit birasdiđolaš turisttaid eará guovlluide.
Eanodagasnai sápmelaččat ja suopmelaččat leat ovttas dáistalan ja gahččan sođiin.
Eanodagas sámegielat luohká oahpaheaddjin bargagođii okta mánáid vánhemiin.
Eanodahkii válmmaštallo bieggafápmooppalašlávva, mas meroštallojit bieggafápmui heivvolaš guovllut sihke dat guovllut, maidda bieggafápmu ii heive.
Eanodaga logahat: Emma Eira (davvisámegiella), Mira Kärki (davvisámegiella), ja Lars-Aslak Tornensis (davvisámegiella)
Eanodaga logahat: Juhán-Tuommá Magga (davvisámegiella) ja Kiia Näkkälä (davvisámegiella)
Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddain ordnejedje vánhemiidčoahkkimiid, main háleštalle sápmelaš árabajásgeassima sisdoalu ovddideamis ja sápmelašvuođa vuhtii váldima birra árabajásgeassinplánas.
Eanodaga ja Anára suohkana eiseválddit leat almmolaččat vuostálastán sápmelaččaid dáláš riektesajádaga ja earenoamážit riektesajádaga buorráneami.
Eanodaga ja Soađegili nuorat vulget riikaviidosaš dánsundáhpáhussii
ja Ohcejoga veahkadagas, mii viežžá mearkkašahtti ollu dinestusa meahcis vaikko ii
Eanodaga suohkanis lea suohkanlága mielde bargun ovddidit orruidis - sápmelaččaid ja suopmelaččaid buresbirgejumi.
Eanodaga suohkanráđđehusa ságadoallihan dajai álgočavčča, ahte soahpamuša ratifiseren doalvvulii soahtedillái.
Eanodaga suohkanstivra gieđahallá suohkanhoavdda cealkámušhápmosa čoakkámisttis 13.9., dehege suohkanhoavda mediahutkkiinis viggá čielgasit váikkuhit suohkanstivrra mearrádusaide ja deaddit media bakte suohkanstivrra dohkkehit iežas ráhkadan cealkámušhápmosa.
Eanodaga suohkanhoavda Mikko Kärnä lea fas movttiidan dieđihastališgoahtit oainnuinis.
Enodaga gieldda skuvllain oahpahus sámegillii ja sámegielas addojuvvo oktiibuot 61 oahppái, mii lea 15 unnit go ovddit skuvlajagi.
Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ja beaivedivššu dorvvasteami várás oktiibuot 81 504,40 euro:
Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja beaivedivššu dorvvasteapmái oktiibuot 87 921,86 euro:
600 000 euro stáhtadoarjja juohkašuvai sámeguovllu gielddaid gaskkas čuovvovaččat: Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 73 873,66 euro:
600 000 euro stáhtadoarjja juohkašuvai sámeguovllu gielddaid gaskkas čuovvovaččat: Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 77 000 euro:
Eanodaga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 90 679,66 euro:
Eanodaga suohkana čielga ja almmolaš sámiid riektesajádaga vuostálasti linnjá, suuohkanstivrra ságadoalli soahteuhkádallamat jos Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvo, plánat heajudit Giehtaruohttasa sámegiela oahpahusa, plánat bidjat suopmelašmánáid sámegielalaš beaivedikšui, plánat oahpahit vuosttažettiin suopmelaš mánáide sámegiela Bealdovuomis baostto dieđuin ahte doaibma lea sámegiela ealáskahttin, Leahtaseanu jekkiidsuodjalanguovllu billistanplánat ja bohccuid guohtoneatnamiid earáhuhttin turismaguovlun sihke Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuostálastin leat ožžon mu guorahallat ášši ođđasit.
Eanodaga suohkanis ja suohkanhoavdda rollas
Eanodaga suohkan ii almmatge leat áidna sámi ruovttuguovllu suohkan, mii lea moivváskan dainna maid báikkálašsearvvuš dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša konteavsttas.
Eanodaga suohkan háliidii hukset Ovnnesjoga gieračáziide čáhcefápmorusttega, guovdu Jávrrešduoddara boazosápmelaččaid guohtuneatnamiid.
Eanodaga gielda gullá sámiid ruovttuguvlui ja gielddas sámegielat álbmot leat smávva unnitlohkun.
Eanodaga suohkan gullá sámiid ruovttuguvlui ja suohkana sámegielat álbmot lea unnitlogus.
Eanodaga suohkan lei evttohan eanangoddelávvii ee. Bassičerrui čierastallanhisse huksema, Nieidaskáidái unnafápmorusttegačča huksema, Gilbbesjávrái girdišilljovárrehusa ja dasa lassin beanageasosvuodjindoaimma suovvama meahcceguvlui.
Eanodaga suohkan lea álggahan Gilbbesjávrre oppalašláva ráhkadeami Gilbbesjávrre gárgehanplána evttohusaid vuođul.
Eanodaga gielda lea evttohan, ahte ovddidanplána dohkkehuvvošii 9.2.2011 stivrenjoavkku čoahkkimis. "
Eanodaga suohkan lea mearridan oassálastit sámi mánáidkulturguovddáža suohkanguovdasaš goluide.
, Eanodaga gielda, Sámediggi nuoraidráđđi, Sámi mánáidkulturguovddáš, Sámemusihkkaguovddáš ja Skábma filbmaguovddáš.
Eanodaga logahat: Anne-Maret Labba (davvisámegiella) ja Niko Näkkäläjärvi (davvisámegiella)
Eanodaga logahat: Rosa-Máren Magga (davvisámegiella) ja Mareena Keskitalo (davvisámegiella)
Eanodaga sápmelaččat lihtodadde Ovnnesjohkalihkadussii vuostálastit Ovnnesjoga buođđudeami vuoimmálaččat.
Eanodaga guovllos leat maid iežas buncaraggát, mat gullet málbmaohcamii.
Eanodaga guovllus lea dáhpáhuvvan álgojagi áigge hui olu.
Eanodaga ođđa suohkanhoavda Mikko Kärnä, gii lea dieđihišgoahtán iežas dadjamiin ja addin cealkámušain hui áhpasit, čájehii ohpit, ahte Eanodaga suohkanhoavda ii leat sápmelaččaid ustit, muhto suopmelaččaid ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiid beroštumiid vuoddji.
Eanodat lea beakkán sápmelašvuostásašvuođas - sápmelaččaid stuorimus dáiddár, Áillohaš, Nils-Aslak Valkeapää muotkkui Eanodagas Norgga Ivgui jur suohkana sápmelašvuostásašvuođa geažil.
E- NotesGenericName
In váldán vuhtii suohkanguovdasaš dihtomeriid ja rehkenasten oktasašlisttuid nu ahte buot seamma suohkana evttohasat livčče ráhkadan oktasašlisttuid ja ruovttuguovllu olggobeal evttohasat livčče maid ráhkadan iežaset listtu.
In bastte ipmirdit manne Gihttela turismma ii sáhte gárgehuvvot guovllu ealli kultuvrra vuođul ja nu ahte fállojuvvojit eakti muosáhusat eaige plastihkalágán ja dahkkojuvvon turismabálvalusat.
Lasit XMMS- čuojahanlistuiName
In riema kommenteret riikkabeivviid olis leamaš ságastallama dán dárkileappot.
earenoamáš mávssolaš, ahte sámi giellalága olláhuhttima galggalii ráhkaduvvot čielga guoddalan-
Vuosttaš geardde máilmmikongreassa historjjás suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti riikkaid presideanttat ledje ovttas ráđiid máilmmikongreassas mielde.
Vuos gerdot lihttoválddi dási sierranas mearrádusaid, mat sáhttet guoskat sámiide.
Vuohččan ledjen doppe rahpanávvudemiin ja maŋŋelaš sámedikki ja Sámi Duoji sáttagottis ráđđádallame sámi dujiid vuovdimis luondduguovddážis.
@ option do not specify a date
Vuosttaš (árat) dáhtona árvu
Vuosttas artihkal 8 (j) -bargojoavku lea árbevirolaš dieđu hálddašeaddjiid gullama maŋŋá dahkan oktasaš meroštallamiid sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđus, vierrovuoigatvuođaš ja beaivválaš luonddugeavaheamis.
Čállinbeaivi
Vuosttáš ágga
Download last
Vuosttaš eaktu
go to the last pageStock label, navigation
Vuosttaš anárašgiela álgooahppogirji vuolleskuvlla ohppiide almmustuvai
Vuosttaš anárašgiela álgooahppogirji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa vuolit luohkáide.
Vuosttaš lađas gieđahallá sámedikkiid vuoigatvuođa searvat nationála ráđiide
Vuosttaš lađas: Mearrádus lea váldojuvvon mielde vai ii leat eahpádus das
Vuosttaš lađas: Mearrádus soahpá dábálaš geavadii.
Vuosttas lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid fuolahit ahte álggahuvvo dutkan mii
Vuosttaš lađas: Mearrádus geatnegahttá stáhtaid juolludit ruđaid kon
Vuosttaš lađas: Jos álggahuvvojit doaibmabijut artihkkala 36 mielde, mat
Vuosttaš lađas: Árbevirolaš sámi ealáhusat nugo boazodoallu,
Vuosttaš lađas: Sámiid ealáhusaid logus boazodoallu lea mihtilmasamus
Vuosttaš lađas: Artihkkala 17 Vuosttaš lađđasa mielde Sámedikkis lea
Vuosttaš lađas: Áššiin mat mearkkašit ollu sámiide, sámedikkiin lea vuoigat
Vuosttaš lađas: Dat orgána mii galgá gozihit konvenšuvnna čađaheami lea
Vuosttaš lađas: Vai sátnefriddjavuohta ja diehtojuohkin sihkkarastojuvvo nugo
Vuosttaš lađas: Stáhtain lea dán mearrádusa mielde ovddasvástádus das ahte árbe
Vuosttaš lađas: Dát mearrádus geatnegahttá dearvvašvuođa ja sosiála
Vuosttaš lađas: Dás čujuhuvvo artihkkala 48 mearkkašumiide.
Vuosttaš lađas: Riikkalaš dási stáhtalaš orgánain leat ovddimusas riikka
Vuosttamuš ášši mii
Mu vuosttas giehtačálagihpa
align-reference-type
lađđasa.
venšuvdnariikkas gullet konvenšuvnna vuollái.
Vuosttas čoahkkaneapmi lea guovvamánus 2015, nubbi giđđat 2015 ja goalmmát ja njealját deaivvadeapmi čakčat 2015.
Vuosttas čoahkkaneapmi lea bearjadat eahkedis sotnabeaivái 26.-28.8.2011 ja gursabáiki lea Sámi Oahpahusguovddáža medialuohkká Anáris.
Vuosttaš nuortalašgiela skuvlagiellaoahppa almmuhuvvui Čeavetjávrris lávvardaga 29.8. dollojuvvon ávvudoaluid oktavuođas.
Mu vuosttaš oktavuohta ođđa suohkanhoavddain lei giđđat, go son barggai Eanodaga sadjásaš suohkanhoavdan.
Vuosttaš mánotbaji áigge ordnejuvvo bargui ovttastahtti oahpistanskuvlejupmi Álbmotlaš arkiivvas Helssegis.
Áibbas áidnalunddot lea krimatatáragielat guhkesfilbma, Ahtem Seytablaevin H aytarma, mii muitala Krima tatáraálbmoga bággosirdmiin Gaska-Ásiai giđđat 1944.
Vállje vuosttaš joavkku:
Vuosttaš Länsman-ášši čájeha maid ahte artihkkal 27 ii suodjal duššefal
Vuosttaš Lappi-bargojoavkku čoakkán lea 27.2. Helssegis.
Vuosttaš cealkka: Mearrádus čuovvu dábálaš vieru.
Vuosttaš nummir
moon phase, half- illuminated and shrinking
Vuosttas dáhpáhus gieđahalai Eurohpa Ruoná avádaga oktasašbarggu ja birassuodjaleami mearkkašumi ráfis.
Vuosttaš oassi: Dan golmma riikka ráđđehusat dovddahit dás dohkkehusa
Vuosttas preanttus, mii almmustahttui jagi 2012, vuvdui jođánit lohppii.
Vuosttas bálkkášupmi mieđihuvvui Meahciráđđehussii, nubbi Eanodaga sámegielat beaiveruktui Miessái ja goalmmát bálkkášupmi mieđihuvvui jagis 2013 Yle Sápmái.
Vuosttas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma dollui Brysselis jagi 2009.
Vuosttas davvisámegielat čáppagirjjálašvuođa bargu lei ruoŧasápmelaš Johan Turi čállán ja govuhan girji jagis 1910 Muitalus sámiid birra, mii lea muitalus badjesámiid eallimis.
Vuosttaš sáhkavuorru gieđahalai dálkkádatnuppástusa ja álgoálbmogiid ja nubbi giela.
Vuosttaš sámeparlamentarihkkárkonferánsa lágiduvvui Jåhkåmåhkkis Ruoŧas guovvamánu 24. b. 2005.
Vuosttas sámegiela Roavvenjárggas álggu rájes lohkan oahppi čađahii sámegiela stuđeantaiskosa giđđat 2003.
second color for border effect
Dat ii leat miige áhpehisvuođasuodji dábálaš mearkkašumis, dat ii leat miige man geavtá suodjin ovdal ja maŋŋel anašeami.
Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
Vuosttaš seminára lei máŋggalágánvuohtabeaivvi seminára Anáris, masa oassálaste ee. bargoministtar Anni Sinnemäki, veahádat-, mánáid- ja dásseárvoáittardeaddjit sihke veahkkevuoigatvuohtakánsler.
Vuosttaš seminára lea Lappi lihtu lágiidan Regional Innovations-seminára, man olis vikkan deaivat Eurohpa Komišuvnna guovlokomissára Danuta Hübnera ja muitalit sámedikki oainnuid ja sávaldagaid Eurohpa Uniovdnii.
Sillit
QPrintPreviewDialog
Vuosttáš siidu
& Vuosttáš siidui
Vuosttaš geardde čuojahuvvonThe name of the file this track is stored in
Vuosttaš geardde čuojahuvvon
Vuosttaš geardde čuojahuvvon: When this track was first played
Vuosttaš Suoma lágidan kongreassa dollojuvvui Helssegis.
Vuosttaš reantu
Vuosttaš árka
Álgovuolggálaš čálli
divaštallat ja dasto hábmet ođđasis. Nuppi čoahkkimis jođiheaddji bijai ovdan
Vuosttaš bargovahkku Kanada-mátkki maŋŋel lea meaddel, muhto máhcan vel namuhuvvon mátkái.
Vuosttas UnnaJunná oinnii beaivečuovgga čakčamánu 16. beaivve 2007.
Vuosttamuš ortnet mii guoská Ruošša davi álbmogiidda, lea jagi 1926 rájis, " Soaittáhatortnet RSFSR davi báikegoddeálbmogiid ja čearddaid várás ".
Vuosttamuš ortnet mii guoská Ruošša davi álbmogiidda, lea jagi 1926 rájis, "Soaittáhatortnet RSFSR davi báikegoddeálbmogiid ja čearddaid várás ".
Vuosttáš
Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas.
Vuosttas sámiid oktasaš institušuvdna, Sámiráđđi, vuođđuduvvui jagi 1956 sierra riikkaid nášuvnnalaš sámeservviid ovttasbargoorgánan.
Vuosttas abiturienta čađahii sámegiela iskosa giđđat 1998.
prošeaktahistorjjálaš ja geavatlaš sivaid dihtii.
Mánnái guoskevaš mearrádusaid dahkamis galgá álo váldit vuosttamužžan vuhtii máná ovddu.
gažaldat man muddui Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá leat vuoigatvuohta
Vuosttasin iežas leavgga sámiide evttohii dáiddár Synnøve Persen, guhte maid plánii iežas leavgaevttohusa.
Vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmájin Norgga Stuorradikkis jagiin 1907-1912 son ovddastii Finnmárkku bargiidbellodaga.
Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára.
Vuosttaš várreságadoallin joatká Heikki Paltto Anáris.
Vuosttas jagi oahpaheaddjin doaimmai sámegielat logahatstuđeanta, čavčča 2007 rájes diibmooahpaheaddjin lea doaibman skuvlejumi ožžon sámegiela oahpaheaddji.
Son ráhkadii vuosttaš luođis 3-jahkásažžan ja vuođđoskuvlaáigge su movttiidahtii musihka bárrii erenomážit musihkaoahpaheaddji Niilo Rasmus.
Vuosttaš lađas, vuosttaš ja nubbi cealkka: Riikka váldoálbmogis lea viehka
Vuosttaš lađđasa, vuosttaš passusa mielde galget sámi kulturmuittut suodjaluvvot
Vuosttaš lađđasis, vuosttaš cealkagis lea mearrádus das ahte sámi guovlluin
Vuosttaš lađđasa mearrádus ii čujut duššefal nationála njuolggadusaide,
Vuosttaš lađđasa mearrádus gusto juohkelágan mearračáhceresurssaide, ja
Vuosttaš lađđasa mielde Sámedikkis lea vuoigatvuohta šiehtadallat
Dattetge lea gáibádus vuosttaš
Vuosttaš lađas, nubbi cealkka: Sámi alfabehtas leat máŋga bustáva mat eai
Vuosttaš lađas, nubbi passus: Dušše Norggas sámi álbmogis lea sierra sámi
Vuosttaš lađđasa, nuppi cealkaga.
Vuosttaš lađđasa, nuppi cealkaga mielde eiseválddiid iešráđálaš
Vuosttaš lađđasis, nuppi cealkagis lea deattuhuvvon ahte oahpahus galgá leat
Vuosttaš baji riikkabeaiveáirasat Lohi ja Autto eattuiga Tennilä čállosis.
Vuosttas čoahkkima čuođenáre oasseváldi bohte Ruoŧas ja Norggas, iige historjjálaš čoahkkin vel oaivvildan jeavddalaš ja riikkarájáid rasttildeaddji sámeoktasašbarggu álggu.
Álbmotlihtu unnitlogusystema ráhkadusas ledje valljet njuolggadusat, čilgehusat ja bagadusat movt ášši galggašii doaimmahit ja ollášuhttit.
Vuosttas čájáhusa rahpamat dollojit duorastaga 25.6.2015, goas Petteri Laiti ávvučájáhus rahppojuvvo olbmuide.
Vuosttas bálkkašumi, 40 000 euro, vuittii evttohus nammamearkkain " ađa ", man dahkkit leat arkiteakta SAFA Janne Laukka, arkiteakta studeanta Tuomas * iemelä ja arkiteakta studeanta Milla Parkkali.
Vuosttas bálkkašumi, 40 000 euro, vuittii evttohus nammamearkkain "ađa ", man dahkkit leat arkiteakta SAFA Janne Laukka, arkiteakta studeanta Tuomas * iemelä ja arkiteakta studeanta Milla Parkkali.
Vuosttaš argumeanta ferte leat QObject.
Vuosttáš linnjá siskkildeapmi
Vuosttáš siiddu juolgeteaksta
Vuosttáš siiddu oaiveteaksta
Vuosttas jagi áigge lohkkojuvvui ovttas čađa soahpamušhámus.
Dakkár njuolggadus
Vuosttaš lađas regulere sámedikkiid vejolašvuođa dahkat iešráđálaš
Vuosttaš lađas nanne ahte riikkarájiid rasttideaddji vuoigatvuohta
Vuosttaš lađas nanne ahte sámit geavahemiineaset doloža rájis
Vuosttaš lađas nanne ahte konvenšuvdnastáhtat galget čájehit dárbbašlaš gutni
Vuosttaš lađđasis čujuhuvvo dasa, ahte sámi álbmogis maiddái riikkaidgaskasaš
Vuosttaš čoakkámis gieđahallui ráđđádallangotti 2009 doaibmaprográmma ja gulaimet vuoigatvuohtaministeriija áigeguovdilis geahčastaga guovddáš láhkaválmmaštallanbargguin.
Vuosttaš čoakkámis gieđahallojuvvoje almmolaš áššit, geahčastagat diliide, mat váikkuhit Sámi leana gárggiideapmái.
Dán vuosttaš čoakkámis áiggun evttohit, ahte bargojoavku boađálii oahpásnuvvat maiddái sámiid ruovttuguovllu sierranasdillái ja vaikkobe iežan ruovttuguvlui Eanodahkii.
Vuosttaš Länsman-áššis lei sáhkan dat,
čujuhuvvo álbmotrievtti njuolggadusaide ja dán konvenšuvnna mearrádusaide.
vuosttaš cealkka.
Paragráfas 1 rehkenastet daid álbmogiid maidda dát ortnet guoská, sullii 40 álbmoga, muhto sámit eai namahuvvo, nu ahte dat ii oro sámiide mearkkašan maidege.
Muhto das vuolgá, go vuosttaš lađas ja nubbi lađas
lađđasis vuolgá ahte sámi guovlluin buohkain lea vuoigatvuohta oahpahussii
Vuosttas čálalaš máinnašumit Deanu guollebivdokultuvrras leat gaskaáiggi loahpas, maŋŋidisgaskaáiggis.
Vuosttaš čállagat mat prentejuvvojedje 1600-logus ledje čállojuvvon upmisámegillii, earret eará okta ABC-girji.
Vuosttas golbma nuortalašgiela stuđeantaiskosa čađa huvvojedje giđđat 2005.
Vuosttas sámiid čállin čáppagirjjálašvuođabarggut almmustuvve 1910 logus.
Vuosttas sámegielat prentosat ledje Ruoŧas jagi 1619 deaddiluvvon guokte kristtalaš girjji.
Vuosttaš sámegielat jorgalusat Matikka-ráiddus almmuhuvvojedje jagis 2011.
Vuosttaš sámegillii jorgaluvvon girjjit WSOY Matikka-ráiddus almmuhuvvojedje jagis 2011.
Áramus ruoššat jovde Guoládaga lulligáddái juo 1100-logus, muhto bissovaččat ássi ruošša veahkadat lea sullii 100 jagi nuorat.
Vuosttaš sápmelaš govaid ráhkadeaddjit leat leamaš juo čuđiid ja juobe duháhiid jagiid ovdal min omd. áigáhaš báktesárgosiid ráhkadeaddjit.
Vuosttas sápmelaš govvadáiddárat ledje girječálli Juhan Turi sihke norggasápmelaš John Savio.
Vuosttaš čoakkánbeaivve čoakkánoasseváldit bukte ovdan iežaset oanehis cealkámušaid čoakkáma fáttáin, mat ledje álgoálbmot- ja báikkálaš servošiid oassálastin, máŋggajahkásaš bargoprográmma artihkal 8 (j):a olláhuhttima várás, ABS-regiima, sui generis-vuogádat ja etihkalaš kodat.
Vuosttas háve ráđđehusprográmmas biddjojedje ulbmilin sámekultuvra ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid oppalaš ovddideapmi.
Vuosttas geardde sámiid parlamentáralaš orgána doallá čoahkkima Eurohpa parlameanttas.
Álggos dahkko eará dutkamat
De vuos ferte olmmoš čállit cealkámuša das ahte son atná iežas
Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Vuohččan Suopma ii dohkken ON:a dorvvolašvuohtaráđđái ja dál Ruoŧŧa ii válljejuvvon ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái, vaikko Ruoŧŧa adnojuvvui ovddalgihtii oktan favorihttan.
Álggos dovdu šaddá garrasit ja garrasit, muhto veháš áigge geažis doarggástus ii laso.
Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Comment
Home phone
Name
oidojuvvon
another type of address
Oidojuvvon čujuhus
mouse, left button as primary
Reivviid oidojuvvon krypterenformáhtta: @ title: tab Advanced identity settings.
Secondary floppy drive
Váldu
bidjat vuođđun ahte ovddimusas leat sámedikkit dat mat galget adnojuvvot
Álggus lea ieš pasieanta gii ožžo ilmmuhit, muhto maid bearašolbmot dahje lagašolbmot sáhttet ilmmuhit jus ii sáhte dahkat dan ieš.
geavahit erenoamážit doahpaga" erohustin " lágain, ja ruoŧŧilaš ja suopmelaš
geavahit erenoamážit doahpaga" erohustin "lágain, ja ruoŧŧilaš ja suopmelaš
Vuosttažettiin lassiruhtadanossodat galgá juolluduvvot sámedikki bakte juhkkojuvvot sámegiel bálvalusaide, daningo dušše dát meannudeapmi dahká vejolažžan bálvalusaid váikkuhanvuođa árvvoštallama ja dáhkida dan, ahte ruhtadeapmi manná sámegiel bálvalusaide.
čoahkkin (riikkabeaivvit) ja ráđđehus, departemeanttat, direktoráhtat ja bajimuš
Lágádusaide main lea sámi dutkan vuođđobargun, fertejit sihkkarastojuvvot
Álggus sáhttá váidalit njuolga dan olbmui guhte lea iskkan dahje dikšun du.
Ovddimusat lea stuorra mearkkašupmi das, ahte stáhtat vigget ráhkadit nu bures doaibmi oktasaš rievttálaš standárdda go vejolaš sámiid álgoálbmotdili várás ja sin vejolašvuođaid várás ovddastemiiguin ovddidit deaŧalaš sámepolitihkalaš áššiid sihke riikkalaš eiseválddiide ja davviriikkalaš ovttasbarganorgánaide.
Boahtte vahkku álgá davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
Boahtte vahku lea maid liikká hohpolaš.
Boahtte vahkku manná Anáris sierralágán čoakkámiin.
Boahtte vahkku manna čoakkámiin.
Boahtte vahku lean fas luotta nalde.
Boahtte vahkku manná ollásit bargomátkkiin.
Boahtte vahkku gollá luotta nalde.
Boahtte vahkku goliha bargomátkkiin.
Boahtte vahku ovdal juovlaluomu lea vel muhtin bargomátki.
Boahtte vahku eai leat bargomátkkit, mii iešalddes lea oalle hárvenaš ášši. Beasannai vuojulduvvat boahtte čoakkámiid válmmaštallamii, sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkánmearrádusaid olláhuhttimii ja eará rutiinabargguide.
Boahtte vahku joatkkán iežan mátkki Guovdageidnui Norgga sámedikki lágidan seminárii árbevirolaš máhtus ja doalan maiddái doppe sáhkavuoru.
Boahtte vahku vuolggán Helssegii sámediggeláhkabargojoavkku čoakkámii.
Boahtte vahku vuolggán Johkamohkkái Ruoŧa sámedikki válgaáigodaga virggálaš rahpamii.
Boahtte vahku loahpageahčen vuolggán Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii.
Boahtte vahku vuolggán fas Helssegii sámediggelága ođasnuhttima válmmaštalli bargojoavkku nuppi čoakkámii.
Boahtte vahku dollen fas Helssegii.
Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus, gos dollen njuolga Helssegii Dásseválddi presideantta virgáilávkenseremoniijai ja davviriikkalaš sámi soahpamuša Suoma ráđđádallangotti čoakkámii.
Boahtte vahku manan Anárii sámedikki stivrra čoakkámii.
Boahtte vahku mu prográmmas leat fas čoakkámat Helssegis, suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán ja sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodolliid luohpandoarjagis.
Boahtte vahku prográmmas lea Lappi-bargojoavkku čoakkán ja ng. biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán Helssegis.
Boahtte vahku prográmmas lea disdaga sámedikki dievasčoakkán, gaskavahkko ráđđádallamat Ohcejoga gielddas ja bearjadaga sámediggi ráđđádallá Lappi lihtus Giema-Ovnnesjoga dulvesuodjaleamis ja eanangoddeplánas.
Boahtte vahku lean álgováhku Romssas árktalaš ráđi čoakkámis.
Boahtte vahku loahpa lean Helssegis.
Boahtte vahku lean maid luotta nalde.
Boahtte vahku lean Ottawas árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámis.
Boahtte vahku lean vuođđoláhkaváljagotti gullamis ovttas I várreságadoalli Tiina Sanila-Aikioin ráđđehusa evttohusas ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
Boahtte vahkku lea maid sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Gironis.
Boahtte vahku lea sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán.
Boahtte vahku leat sámedikki stivrra čoakkáma lassin earánai čoakkámat.
Boahtte vahku lea sámedikki dievasčoakkán.
@ option next month
Boahtte vahku oassálasttán Levis seminárii, mii gieđahallá ruvkeindustriija ja doalan doppe sága.
Boahtte vahku oassálasttán mánnodaga Lappi universiteahta 30-jagi ávvoseminárii.
Boahtte vahku doalan iežan geasseluomu, oktiibuot golbma beaivvi.
Boahtte vahku sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain Giehtaruohttasa Mallá dikšun- ja geavahanplánas sihke Urho Kekkosa álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánas.
Boahtte vahku sámediggi ráđđádallá dorvoteknihka guovddážiin, Tukesiin, sámiid ruovttuguovllu golledoidinohcamušain almmolaš dásis, dehege ráđđádallamiin lea ulbmil šiehttat das, mot ođđa ruvkelága sámiid ruovttuguovllu geatnegasvuođat gieđahallojuvvojit ja váldojuvvojit vuhtii lohpeproseassas.
Boahtte vahku deaivvan sámedikki ovddasteddjiiguin meahcceráđđehusa njunnošiid, geaigun áigut ságastallat meahcceráđđehusa ja sámedikki gaskavuođa ovttasbarggus ja čuolmmain.
Boahtte vahku disdaga lea sámedikki, meahcceráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaščoakkán vuovdesertifiserenkritearas, mii guoská sámi kultuvrra ja ealáhusaid.
Boahtte vahku mielde lea mánnodaga vuovdesertifikašuvnna vuollebargojoavkku čoakkán Roavenjárggas ja loahppavahku manná čoakkámiin Helssegis.
Boahtte vahku stivrra čoakkámis Anáris (17.2.) gieđahallojit áššit, mat mannet sámedikki dievasčoakkámii ja eará hohpos áššit.
Boahtte vahku loahpas álgá maid sámedikki čoakkán ja seamma oktaavuođas dollojuvvojit maid sámedikki ja Sajosa ávvurahpandoalut.
Boahtte vahku loahpas lean Helssegis ráđđádallame oahpahus- ja kulturministeriijain.
Boahtte vahku loahpa prográmmas lea deaivvadeapmi Bálgesiid ovttastusa ovddasteddjiiguin.
Dán vahku loahpa lean fas Helssegis gullamis suohkanlágas, sámediggelága mohkkás ráđđádallamiin vuovdelágas ja eará dáhpáhusain.
Boahtte vahku mánnodaga mus lea Lappi-bargojoavkku čoakkán Helssegis.
Boahtte vahku prográmmas lea Sámedikki dievasčoakkáma lassin ee. suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán ja sámedikki stivrra guossástallan Lappi birasguovddážis.
Boahtte vahku lean olgoriikka bargomátkkis.
Boahtte vahku duorastaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Guhtta sym bola ustitvuhtii Boahtte jagi ustibabeaivvepoastamearkkaid lea plánen Ruoŧas ássi suopmelaš govvideaddji Päivi Unenge.
Boahtte jagi álget ođđa ráđđádallamat čadni bázahusgeahpádusaid áigái oažžuma várás.
Boahtte jagi nohká maid sosiálaoaju máksingeahččaleapmi, dehege sámediggi, dego maid earánai Davvi-Sámi doaibmit ja fitnodagat, šaddet máksit ollislažžan bargiid soasiálaoadjomávssuid.
Boahtte jagi sámedikki doibmii várrejuvvon doaibmaruđat geahppánit, muhto maid sámi kulturmearreruhta unnu.
Boahtte jagi riikaviidosaš temán lea musihkka, ja doaivvu mielde dalle šaddá stuorát dáiddadáhpáhusa go goassege ovdal ođđa sámekulturguovddážis Sajosis Anáris.
In dán muttos kommentere dárkileappot cealkámuševttohusaid sisdoalu.
Enter
Return
In dieđe juohkágo Norgga sámediggi liikká positiivvalaš gova Norgga olgoriikkapolitihkas.
In dieđe mii lassiárvvuid dakkár bargojoavkobarggus lea, go ášši duššebeare daddjojuvvo ákkastalakeahttá.
In dieđe mot ášši obanassiige laktása dáidagiid dieđagoddái - dehe nuppe dáfus laktásanai - daningo ieš prošeaktaohcamuš lea fikšuvdna ja njuolgut dáiddalaš performánsa.
In dieđe maid dange mot bargojoavku ipmirda Eurohpá, muhto Ruonaeatnama inuihtat leat maid álgoálbmot dego maid Ruošša davviálgoálbmogat.
In dieđe vaikko suohkanhoavda ja suohkanstivrra su guottiheaddjit plánele álggahit boazobargin Giehtaruohttasis.
Ovddeš guovddáš ovdánahtti
& Boares vuohki: Jos linnjá lea guorus dahje jos leat unnit go 40 mearkka.
Ovddit mátasdoalli
Ovddit máŧasdoalli
Ovddeš ságadoallis lea leamaš veahkkin čálli, muhto ieš dadjen dalán virgái boađedettiinan ahte čálli in dárbbat, muhto áššedovdiveahki. Su bargobijus galgá sáhttit geavahuvvot maid sámedikki lágas mearriduvvon bargguid doaimmaheapmái.
Ovddeš áiggiid resursageavaheapmi lea maid máŋgga
Ovddeš riikkabeaiveáirasa, Esko-Juhani Tennilä, čálus ILO 169-soahpamušas ja davimus Suoma riikkabeaiveáirasiin lea loktanan ságastallamii.
diggeriekteođastusas.
name of entity attribute
diagram name
Stencils
Stencils
In heađisge šiitte dan, ahte iigo goahteorrumis luohpan dehe mohtoriid atnui váldin livčče buktán nuppástusaid sámi boazodoallokultuvrii, muhto min kultuvrra ii sáhte meroštallat mohtorgielkká anu
Enumeration
In jáhke, ahte livččiimet sáhttán beassat buoret ráđđádallanbohtosii.
In oba gillege kommenteret buot dan tragikomihkalaš oannuid.
Dađi bahábut in beasa čoakkámiidda báikke nala go lean juo álgočavčča várren namuhuvvon áigái iežan persovnnalaš olgoriikkamátkki ovdal go namuhuvvon čoakkámat ledje oba dieđusge.
In vuostálastte ruvkedoaimma, muhto dáláš ruvkeláhka ja vuoluštemiid dohkkehanprosessa ii deavdde riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja Suoma vuođđolága gáibidan dási.
In vuostálastte turismmadoaimma, muhto turismahuksen galgá dáhpáhuvvat dálá turismaguovddážiid olis ja nu ahte dan bastá hálddašit. Huksemis ferte váldit vuhtii riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliid ja deahtta guovllugárganeami.
Environment CanadaComment
In sáhte rahpat fiilla:
In sáhte šiitit, ahte iigo dát válgaáigodat livčče leamaš lossat nu vuoiŋŋamašlaččat go maid fysihkalaččatnai.
In sáhtán omd. doallat iežan sáhkavuoru sámegillii, daningo lágidaddjit eai ordnen dulkoma ja sámiin livččii galgan leat iežas dulka fárus - dasa mis fas ii lean ráđđi.
Danin in sáhttán váldit riskka das, ahte šattaleimmet dán dihte lágidit dievasčoakkáma ođđasit oanehis áigge siste.
In sáhte orrut kommenterekeahttá veaháš journalismmas Norggas ja Suomas.
EOMONTH (dáhton; mánut)
čearddalašvuhtii gullevaš olbmo ollu heajubun go nuppiid.
Gustohis fáksanummir.
Gustohis geavaheaddjenamma
UMLObject name
@ option
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with regular conjugation
Boastohámát XML- dáhta.
dainna lágiin buktit áigái duohta ovttadássásašvuođa álbmotčearddaid gaskii (geahča
Vearrivuođat mat bissehit olbmuid eallit árvvolaččat fertejit jávkat.
Vearrivuođat fertejit jávkat Doarjja lea dehálaš, muhto dat ii čoavdde visot váttisvuođaid.
Filtii
Items in Kleo:: BackendConfigWidget listview (1: protocol; 2: implementation name)
mdraid-disks-state
Filtii
paper size
Eahpečielggasin maid báhcá, mot bargojoavkku evttohus heive Meahcceráđđehusa ođđa hálddahusmállii.
sápmelažžan. Mearrádusas lea gávvi čujuhus dan golmma riikka sámediggelágaide.
Type of DjVu document
Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis.
Váilevaš buollima dagahan unnagavjačalmmážiid bázahusat dego čáhppes čitna ja giehpa leat stuorát rollas eatnanspáppa liegganeamis go mii lei vuorddehahtti.
Diehtemeahttunvuohta lei ee. das maid sámegielaid guovllus hállet, man sámegiela bálvalus guovllus dárbbašuvvo dahje man sámegiela virgebáikki bargit hállet.
Error: circular formula dependency
ii duohta
Ii duohta
You are about to translate the 'ArgumentSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Repeat' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
@ item event is definite
Go das leat eahpádusat, de ferte deaddu leat
eahpádusat, deaddu leat sámedikkiid árvvoštallamis das, guoskágo ášši sámi
Sáhttá álo riŋget buohccidivššurávahahkii dehe dearvvašvuođaguovddážii jus lea eahpesihkkar, erenomážit jus mánás leat eará váivvit seamma áigge go lea feber.
Eahpesihkkaris dagaldahkan lea Sajosa bálvalanvuovdima boahtteáigi.
(e) árbevirolaš duodjedáiddut.
A button on a Remote Control
City in Pennsylvania USA
Epiphanychromium-browser
EpiphanyName
world_ continents. kgm
greece_ peripheries. kgm
Name
object name (optional)
EPS- olggosfievrrideapmi
EPSName
Epson 4x6 govvabábir
EPSON- leahkkačálániid reaiddut
Comment
Batch
Status of an item
Name
Oktan dakkárin lea lobálaš boazomeari unnivuohta, mii livččii evttohusa miel vuogádagas guhtta bohcco.
Muhtun čielggadeami mielde 48 sápmelačča steavlliduvvojedje 1930-logus, ja 43 sápmelačča sáddehalle giddagasleairraide.
Muhtin suokkardusas mii geahčada bargančielggadusaid maid ON siste lea geavahan eamiálbmogiid buohta, čájehuvvo ahte sámit leat eamiálbmot ja máŋga ON-ásahusa leat-ge duođaštan ahte sámit olmmošnjulgosa vuođul galget oidnojuvvot eamiálbmogin.
Dihto báikkiin sáhttá maid molsut áiggi eará vuostáváldimii.
Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.
Meahcceguovlluin eai bargga šat vuovdedoaluin.
Dát nd. meahcceguovlu lea suodjalanviidodat, man oktan vuođđudanulbmilin lea sámi kultuvrra dorvvasteapmi.
Meahccelága 4 § mielde dikšun- ja geavahanplánas sohppojun vuogi mielde lobit sáhttet mieđihuvvot doarjjabáikkiid boazobarggu, guolástusa dehe meahccebivddu dárbbuid várás.
Meahccelága vejolaš ođasnuhttimis livččii dárbu dárkkálnuhttit meahcceguovlluid rájiid sihke ieš meahccelága nu, ahte meahcceguovlluide ii oaččole hukset luottaid ja njealljejuvllatjohtolagaid ja ahte meahccelága § 5 dárkkálnuhttojuvvolii dávistit dálás geavadii.
Meahcceláhka gieldá luoddafidnu iige luddii leat mihkkege ákkaid.
Meahcceláhka lea dán áššis hui ovttačilggolaš.
Geargandáhton
Okta eanemus hástaleaddji bargguin leat boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága gažaldagat.
Okta guovddáš gažaldat mii meroštallá sámedutkama lea sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin ja dakko bokte oktavuohta eamiálbmogiid servodahkii ja eamiálbmotteoriijaid ja metodologiijaid surggiide.
ERFC (vuollerádji; badjerádji)
ERF (vuollerádji; badjerádji)
great- britain_ counties. kgm
turkey. kgm
Sierra oahppoávdnasiid oahppomateriála galgá vuođđuduvvat oahpahussii sámi kultuvrra mielde ja nu ahte árbevirolaš diehtu lea oahpahusas mielde.
Dihto animašuvnnat
surggiin maid olmmošvuoigatvuođat gokčet (heaittiha dahje ráddje olmmošvuoigat
sierradoaibmabidju mearkkaša erohustima mii okto orru rihkkumin vealahusgildosa,
Erohustin masa eai leat áššálaš ákkat ja mii dan geažil ii soaba
lea legitiibma olmmošvuoigatvuođaid bajitdásat áigumušaid ektui, ii deaivvahala
(nubbi ášši lea ahte buot álbmogiid vuoigatvuođat gearddi vedjet duohtandahkkot earraláhkai go eará álbmogiid, dalle go heivehuvvojit eamiálbmogiid iežas diliide).
Sierraoaivil lei dan dáfus earenoamáš, ahte dat lei guhkit go ieš bargojoavkku evttohus.
Sierraoaivil čájeha morašlaš vuogi mielde sápmelašvuostásaš dovdduid.
Sierraoaivila čálliid mielde visot bohccuid bággonjuovvan rihkku SP-soahpamuša dáhkidan rivttiid, daningo sii eai sáhte mearrádusa maŋŋel bargat iežaset ealáhusain, mii fas lea vealtameahttun, vai sii sáhttet joatkit bargat árbevirolaš kultuvrraset mielde.
Sierraoaivilis son muitalii bienasta bitnii ja seamma áššiid juobe golmma geardde geardduhemiin bargojoavkku barggus.
Sierra oaivilisttáme buvttiime viidát ovdan boazodoalu ovddidandárbbuid ja sámi boazodoalu sajádaga.
Sierraoaivilis loktana guovddážii Ilo 169-soahpamuš, sámedikki sajádat ja sámediggeláhka ja das earenoamážit sápmelašmeroštallan.
Sierraoaivilis ii boađe ovdan, mot dat sáhttá ákkastallojuvvot suohkalaš iešstivrejumi dehe guovlluuidgárgehanlága geahččanvuogis.
Sierra veahkeruđaid ja doarjagiid bakte Leanastivra veahkeha luovvat buori fitnodatklimáhta, buori infrastruktuvrra luottaid, kommunikašuvnnaid, oahpahusa ja dutkama hámiin ja kapitála oažžumiin.
Sierra bušeahttamomeanttat leat jeavddalaččat mannan badjel daidda bušeterejuvvon meriin ja earenoamážit beroštumiid bearráigeahčču ja politihkalaš doaimma bušeahttamomeanttat eai leat bisson bušeahttaráma siste.
Constellation name (optional)
City in Pennsylvania USA
estonia. kgm
usa. kgm
waters_ world- class. kgm
Leat leahkime sierra áigerájiid sierra sorttat divššuide, ovdamearkka dihte 7 beaivvi beassat deaivat doaktára dearvvašvuođaguovddážis dehe 90 beaivvi galledeapmái molssaeaktu divššu oažžumii spesialiserejuvvon divššus.
Leat leahkime sierra áigerájiid sierra sorttat divššuide, ovdamearkka dihte 7 beaivvi beassat deaivat doaktára dearvvašvuođaguovddážis dehe 90 beaivvi galledeapmái molssaeaktu divššu oažžumii spesialiserejuvvon divššus.
sámegielalaš bálvalusaid guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuhtii.
Stuorimus oassi manná du báikkálaš searvegoddái.
Erenoamáš
Erenoamáš
Erenoamážin dili dahká A2giela ja " sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sáme ja románagiela oahpahusa " sierra stáhtadoarjaga guoski mearrádusaid gaskavuođa ruossalasvuohta.
Erenoamážin dili dahká A2giela ja "sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sáme ja románagiela oahpahusa" sierra stáhtadoarjaga guoski mearrádusaid gaskavuođa ruossalasvuohta.
Name
Name
 Spesiáladoavtterbálvalusat
@ title: group special character settings
ErenoamážatEnter search patternEnter messageItalic placeholder text in line edits: 0 no, 1 yes
Erenoamášbábir
Erenoamáš bábir
borramušdárbbuid
Earenoamáš lea dat, ahte Norgga sámediggeválggain háliduvvo profilerejuvvot Suoma sámi áššiin - eaigo Norgga sámediggeválggain leat áššit, mat gusket Norgga beale sápmelaččaid?
Mearkkalaš lei, ahte terminologiija rievdadeami vuostálaste maiddái moadde dakkár riikka, geat ledje dohkkehan ON:id eamiálbmotjulggaštusa ", sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii.
Erenoamáš doibmanvuogit
Erenoamážat
Erenoamáš (pseudo) čálánUnknown class of printer
Ii sáhte váldit erenoamáščálána% 1 eret.
Erenoamáš leavga. Gusto olles máhpa várás, juste maid dat máksá oainnát olgeš čuolddas.
Erenoamáš leavga. Juste maid dat máksá oainnát olgeš čuolddas.
22, mii lea fidnooahppoprográmmaid birra.
dilálašvuođat galget váldojuvvot vuhtii, de lea lunddolaš daid dulkot doahpagii
dilálašvuođat galget váldojuvvot vuhtii, de lea lunddolaš daid dulkot doahpagii
lea nuppelágán go
iešguđetlágan vuhtiiváldimat leat mielde váikkuheamen guđege suorggis.
Bissojoga Feastasáles lea buorre akustihkka, ja dat leage okta dain buoremus konsertasáliin olles Davvikalohtas.
Artihkkal 11 dahká stáhtaide dárbbašlažžan álggahit proseassa čoavdin dihte daid
Iešguđetlágan duojit earálágan dárbui
Sierralágan dulkončoahkkimat
searvan iešguđetlágan riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide, dahje dohkkehan julggaš
Earálágan sátnepáraid (sátnepárat, mat earuhuvvet nuppiin dušše ovtta jietnadaga vuođul) sisttisdoalli hoahkamiid vehkiin sáhttá addit mánnái geažidemiid das mo jietnadagaid sáhttá geavahit sániid earuheamis.
Máŋggalágan teavsttaid ulbmil lea nannet oahppi gielladáiddu.
Earáláganvuohta lea riggodat, muhto dat sáhttá maiddái leat noađđi.
Sierra bargojoavku válmmaštallá
Oktonas fálloholga
Guovlu priváhta geavaheapmáiKCharselect unicode block name
Suohkan ii áiggo cegget sierra stivrenjoavku lávvaráhkadeami várás, vaikko evttohin stivrenjoavkku vuođđudeami.
Sierra eanadikkiin ja gielddain sierra mávssut
Guđege riikka bálvalusvuogádagaide ja láhkaásahusaide galgá oahpásmit geavada čuolmmaid čoavdima várás sihke sihkkarastit, ahte virgeoapmahaččaid gaskasaš oktavuođadoallan ja dieđu johtin bálvalusaid geavaheaddjiide dáhpáhuvvá jámma.
Sierramielat bargojoavku evttohii, ahte ruovttudárboguolástus-dearpmas galggalii luohpat ja dat boađálii juoga ládje sisa áhpásnuvvanguolástus-doahpaga vuollái.
Sierramielalašvuođat gullet politihkkii - politihkkihan lea oktasaš áššiid dikšun ja dasa gullá kompromissaid gávdnan.
olmmoš adnojuvvot sápmelažžan vai ii, berre duopmostuollu sámi álbmoga ieš
Sierramielatvuohta čuožžila duššis, go gullamiidda bovdejuvvojit dakkár bealit, mat leat šaddan beakkánin das, ahte leat sierramielalaččat sámedikkiin, geat šiitet sámedikki sajádaga ja sápmelašvuođa obanassiige.
konvenšuvnna álggus ráđđehusaid ja sámedikkiid ovttadássásašvuohta maiddá kon
Sierra ministeriijaid ja hálddašansurggiid čatnaseapmi suvdilis gárganeami ovddideapmái lea hui sierradásat.
Sierra ministeriijaid čielggadeamit boahtteáigge várás ráđđehusráđđádallamiidda leat válmmašnuvvan.
Sierralágán ráđđádallamat leat čađahuvvon riikka ráđđehusa siste juo badjel jagi, muhto namuhuvvon ráđđádallamiid bohtosat leat báhcán duššin ja eakti hálu buoridit sámiid vuoigatvuođaid riikka ráđđehusas ii gal sáhte obanassiige vuohttit.
sierra oassedoaimmat ovttas ráhkadit doaibmi ja čavddes oppalašvuođa
Buot golmma Davviriikka boazodoallolágain leat Sámi álbmogii addojuvvon dihto eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavahanvuoigatvuođat boazodoalu várás, muhto nugo ovdalis máinnašuvvui, de Suomas boazodoallu ii leat sierra ráddjejuvvon dušše sápmelaččaide.
Sierra nálledutkit ja sierra diehtagiid ovddasteaddjit leat oaiveskálžomihtidemiid várás rádján sápmelaččaid dávttiid, ja girkus ii iešalddes leat leamaš virggálaš rolla dávttiid loktemis dálá dutkandieđuid ja árbedieđuid čuovggas.
Sierra sámedikkiin leat iešguđetlágan čoahkkáibijut ráđđádallamiin ja maiddái sierralágan sajádagat.
Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit.
Erohusat ledje boazodoalus siiddaid gaskkas.
Eará sápmelašjoavkkuid gaskkas leat earut ristvánhemiid mearis ja doaimmain.
Iešguđege sámegielain leat erenoamáš ja viiddis lundui ja ealliide gulavaš iežas sierraterminologiija.
Sierra
ii ovttamađu
Sierra vuogit gávdnat webbabáikkis
Eritrea
EritreaName
Name
slovakia. kgm
turkey. kgm
world. kgm
Hui vuollegaš ovdavuorruProcess Niceness
Game difficulty level 3 out of 8
Erenomáš fuolastuhtti lea, ahte sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánát báhcet ollásit iežaset giela ja iežasgielat vuođđooahpahusa olggobeallái (vuollái logi jahkásaš mánáin badjel 70% ássá sámeguovllu olggobealde eará sajis Suomas).
Hui buorreThe quality of music
Hui buorre kvalitehta
Hui buorre kvalitehta, ránesivnnit
No color- blindness simulation, i. e. 'normal' vision
Hui álla ovdavuorruProcess Niceness
Zoom at low
Hui buorre veahkki
Vui buorre veahkki
Lášegieđahalli mas leat erenoamáš ollu doaimmat ja maid sáhttá heivehit fáttáinName
Hui jođánit
Adnojuvvo áibbas mearrideaddjin ON 'šiehtadallamiid oktavuođas universála julggaštusa dáfus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái ahte davviriikkat, ovttas eará seammadássásaš stáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin, jotket barggu dan ovdii ahte oažžut áigái ovttamielalaš teavstta.
Hui suollemas@ action: button filter- yes
Hui suollemas
Hui stuoris
ovttasbargu lea deaŧalaš vai seailu sámi kultuvra, mii rasttida riikkarájiid:
Color name
Game difficulty level 7 out of 8
Hirbmat stuoris
Color name
Erenoamáš & fievrrideapmi:
man bargun šaddá buktit cealkámuša deaŧaleamos prinsihpalaš áššiin mat gusket
Erenomáš sivva lea ovdamearkan, ahte daid virggiin dahje bargguin main nammadit stivrenorgánaidda, eai leat nissonat dahje albmát.
the special day is today
Sierra doarjja árabajásgeassimis
guovllut ja earáge báikkit árvvoštallojuvvojedje go mearridedje " lappskatten "
guovllut ja earáge báikkit árvvoštallojuvvojedje go mearridedje "lappskatten"
Erenomáš borramušgálvu mánáide
Earenoamáš hástalus leage dat, mo árabajásgeassimis váldit vuhtii mánáid gielalaš dárbbuid máŋggahámat mánnájoavkkus, mas leat earálágan oahppit ja geaid gielladássi ja doarjaga dárbbut molsašuddet olu.
Earenoamáš sámišládjan dán jagi lea GIRJI, man luohkká dahje joavku ráhkada ovttas.
Erenomáš ulbmilin lea dorvvastit EU:a InterregSápmi - ruhtadanprográmma seailun iežas prográmman, dan ruhtadeami dorvvasteapmi ja prográmma hálddahusa ja byrokratia geahppudeapmi.
oassi. Hui fuolastuhtti dilli lea nuortalašgiela buohta, mas ii leat go muhtin hárve nuorra eatnigiellan
Hui fuolastuhtti gova dilli addá oahpahus- ja kulturministeriijas, man ovddasvástádussii gullet velnai dohkkekeahttá báhcán sámegielaid ealáskahttinprográmma ja giellabeasseáššit.
Earenoamáš fuolastuhtti dilli lea Beahcámis ja oba Murmánskka guovllus.
Earenaomáš fuolastuhtti dilli lea Ruošša beale Sámis, gos omd. nuortalašgiella ja darjjesámegiella leaba duođalaš vára vuolde jávkat.
Earenoamáš ilus lean das, ahte evangelalaš-luteralaš girku ordnen seminára olis gullat modearnna ja árbevirolaš sámi musihka ja eandalii luođi, mii ii dohkkehuvvon evangelalaš-luteralaš girkuin vel 1900-logu álggus.
Earenoamáš ilus lean das, ahte stivra dagai čoakkámisttis mearrádusa das, ahte sámedikkiid orgánain sáhttá geavahit maid anáraš- ja nuortalašgiela ja máinnašuvvon gielaide ordnejuvvo dulkon.
Earenoamáš ilolaš lean das, ahte sáhtán ná allaárvosaš semináras hupmat iežan eatnigiela, davvisámegiela.
Earenoamáš ilus lean dán jagi dáiddadáhpáhusa girjefáttás.
Hui ilus lean birasministeriija nanu čatnaseamis barggu álggaheapmái.
Earenomaš ilus lágideaddjit leat dán jagi das, go konsearttas leat mielde báikegotteolbmot geain lea máhttu árbevirolaš musihkkašlájaid hárrái.
Erenomáš miellagiddevaš lea, mo beavdegirjji eamiálbmogiidda guoski geatnegasvuođat leat ollašuhtton ja makkár ávžžuhusaid oassebeallečoahkkin addá beavdegirjji oasil " Näkkäläjärvi muitalii.
Erenomáš miellagiddevaš lea, mo beavdegirjji eamiálbmogiidda guoski geatnegasvuođat leat ollašuhtton ja makkár ávžžuhusaid oassebeallečoahkkin addá beavdegirjji oasil "Näkkäläjärvi muitalii.
eananriektefoanda galggašii ásahuvvot, mii kanálisere guovllu ekonomalaš doaimma
Earenoamáš problemáhtalaš ášši čiegadeapmi lea danin, ahte namuhuvvon háhkamiin dahkkojuvvo vuođđu badjelaš miljovnna euro investeremii.
Earenoamáš váttisin leat vásihan sámegiela geavaheami áššiid divššodettiin telefovnnas.
Earenoamážit sámedikkis soaitá leat addinládje earáide gillii ja kultuvrii gullevaš áššiin.
Earenoamáš ruossalas suvdilis gárganeami ovddideapmi orru dál, go oba Davvi-Suopma Sámi ráje ovddiduvvo ruvkeindustriija njunušguovlun.
Erenoamážit gáhttejuvvon luondduguovlluid birra " 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta joatkevaččat geavahit nationála párkkaid ja sullasaččaid). "
Erenoamážit gáhttejuvvon luondduguovlluid birra "1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta joatkevaččat geavahit nationála párkkaid ja sullasaččaid)."
Erenomáš stuorra sámegielmáhtolaš bargiid váilevuohta lea polesis, Lappi heahteguovddážis ja sosiála- ja dearvvasvuohtasuorggis.
Hui stuora dárbu livččii ruhtadoarjagii, mii juolluduvvolii sámedikki bakte earenoamážit mánáid ja nuoraid sámi kultuvrra doaimmaide ja fidnuide.
Earenoamáš dehálaš riikkabeivviid ja vuođđoláhkaválljagotti dáfus livččii daid áššálaš čatnaseami dihte leamaš oažžut gieđahallat sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ortnema láhkaevttohusa.
Earenoamáš dehálaš sámi guovllu olggobeal olbmo ovddastus stivrras lea sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuhttima geažil.
Earenoamáš dehálaš munnje lea dat, ahte sámediggi doarju čielgasit bargiid kulturduogáža ja dahká vejolažžan árbevirolaš sámi ealáhusaiguin ja kulturhámiiguin bargama sihke doarju sápmelašvuođa ovdan buktima barggus.
Erenomáš dehálaš lea ahte mánáin ja nuorain lea vejolašvuohta stuđeret ruovttuguovllusteaset ja oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii.
Earenoamáš dehálaš lea gudnejahttit hálddahushoavdda ja su lagamuččaid priváhtavuođa ja addit sidjiide áiggi ja ráfi vuogáiduvvat dillái.
guovlluin, ja mat leat erenoamážat sámi servodahkii, galget biddjojuvvot dohkálaš dávvirvuorkkáide dahje kulturlágádusaide go nu lea dárkileappot vuos šihttojuvvon
Hui duhtameahttun lean dasa, ahte evttohusat, mat gieđahalle boazodoalu ja dan gánnáhahttivuođa, eai váldojuvvon vuhtii loahppa- ja duogášraporttas.
Erenomáš váttisin šattai Davvi-Sámi lundui ja Anára giligovvii heivvolaš huksenhámi ovddideapmi ja maiddái sámi kulturárbbi hápme- ja miellagovvamáilmmi ovdanbuktin otná beaivve arkitektuvrras.
Erenomáš váttisin šattai DavviSámi lundui ja Anára giligovvii heivvolaš huksenhámi ovddideapmi ja maiddái sámi kulturárbbi hápme- ja miellagovvamáilmmi ovdanbuktin otná beaivve arkitektuvrras.
Earenoamáš váttis eiseválddiide lea ovttaskas čovdosiid váikkuhusaid čilgen oba sápmelaš kulturhámi dáfus.
Hui stuora váikkuhusa munnje dagai nuoraidservviid dáhkkeorganisašuvdna Alliansa doaibmavuohki ovddidit doaimmastis suvdilis gárganeami, birasšaddadeami ja birasgáhttema.
Earenoamáš hirpmástuvvan lean Suoma románaáššiid ráđđádallangotti ságadoalli ja bargoeallin- ja dásseárvováljagotti ságadoalli Tarja Filatova oaiviliin ja kommeanttain áššis.
Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
Sierra jietnavuostáiváldinbáikkiin
sámegiela hálddašanguovllu birra (förvaltningsområdet för samiska) ásahuvvui vuosttas geardde jagis 1999.
Earenoamážit jurddahan sápmelaš jienasteddjiid, geaid ovddasteaddjit eai leat guoddán ovddasvástádusaset sámediggeáirasin.
Earenoamážit aktiivvalaš váhnemiid ja servviid doaimma geažil anáraš- ja nuortalašsámegiella ealáskahttojuvvoba giellabeassedoaimma bakte.
Erenomážit ekosystemabálvalusaid rolas guovlluidgeavaheami plánemis lea ávki sámediggái ja mii doalvut dáid buriid meannudanvugiid mielddisteamet maid Supmii " Heikkuri ja Tapiola deattuheaba. "
Erenomážit ekosystemabálvalusaid rolas guovlluidgeavaheami plánemis lea ávki sámediggái ja mii doalvut dáid buriid meannudanvugiid mielddisteamet maid Supmii "Heikkuri ja Tapiola deattuheaba."
hárjehallanguovlluid. Go árvvoštallet galgetgo čađahit militeara hárjehallamiid
Erenoamážit Anáris ássi Merja Aletta Ranttila lea beakkán shamanismma ja mytologiija málagovain gieđahalli.
"Eandalii guovžžat ja gumppet leat ollu. "
"Eandalii guovžžat ja gumppet leat ollu."
Eandalii ovddidanriikkaid ruovttuid dállodoaluide ja industriijai galgá gárvvistuvvot iežas ruhtadanvuogádat, man bokte ordnejuvvojit hálbbes filtarat dáid atnui.
Earenoamážit deattuheimmet dárbbu lagaš ovttasbargui sámedikkiin.
Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmai.
Earenoamážit skuvlemis galgá čiekŋut dasa, ahte nuortalaš- ja anárašgiel gielladutkosat šaddet vejolažžan.
Earenoamážit mánáid oassálastinvejolašvuođaid lasiheapmi konvenšuvdnii lea váikkuhan sihke jurddašan- ja doaibmandásis.[7]
Erenomážiti mii galgat guorahallat dan, mo eamiálbmogiid osolašvuođa sáhttá buoremusat sihkkarastit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus.
Earenoamážit munnje bázii millii nuortalašmánáid čeahpes katrilladánssat.
Erenomážit vuordit Norgga sámedikkis oainnuid ja evttohusaid das, mo Norgga stáhta lea vejolaš fidnet searvat soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda.
Earenoamážit galgá ruhtadit eambbo go ovdalis fitnuid ja álgagiid, maid sámedikkit ieža leat evttohan, gárggiidan ja maid sii ieža ollašuhttet.
Erenomážit galggašii ordnet ovddit eanet ruhtadeami sámedikki iehčanasat namuhan, ovddidan ja ollašuhttán fidnuide ja álgagiidda.
Earenoamážit livččen sávvan, ahte raporttas livčče čujuhuvvon čielga doaibmabidjoevttohusat nissonfitnodatbarggu ovddideami várás ja dikšunbálvalusaid gárgeheami várás.
- Erenomážit galgá giitit vuoigatvuođaministeriija ja Lappi riikkabeai ' olbmuid.
- Erenomážit galgá giitit vuoigatvuođaministeriija ja Lappi riikkabeai 'olbmuid.
Earenoamážit lea dárbu čilget vel evttohusa váikkuhusaid.
sámegielas ja sámegillii, de váldojuvvojedje erenomážit vuhtii sámerievtti
Earenoamážit boazodoalus lea guovddáš mearkkašupmi sápmelaččaide.
Earenoamážit Ruoŧŧa galggašii dárkkistit Ruoŧa beale sámedikki lágain mearriduvvon sajádaga ja bargguid Ruoŧa stáhtahálddahusa doaimmaid ektui ulbmilin nannet sámedikki iehčanas mearridanválddi.
Kapihttal V, mii erenoamážit gusto sámi ealáhusaide, siskkilda golbma
Erenomážit sámegielat ráp-musihkka lea ožžon fuopmášumi maiddái álbmotlaš dásis.
Earenoamážit sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid galgá oažžut lasi, nuoraidprográmmat eai leat dál ollenge.
árbevierut ja berrego, jos ležžet, addojuvvot daidda suodjalus dahje berrejito dat
Earenomážit Suoma beale anárašgiella ja nuortalašgiella Ruoŧa ja Norgga beale lullisámegiella ja julevsámegiella leat jávkan measta ollásit, ja Suoma bealege davvisámegiella lea áitojuvvon.
Erenomážit čakčadálvve, go dalle leat ollu rátkimat.
Earenoamážit dárbbahit servviid čujuhit vigiid sámi giellalága olláhuvvamis
Earenoamážit duvdojuvvojit sámenuorat vai sii beasašedje fárrui árbevirolaš ealáhusaide ja sámenissoniid fitnodagat.
mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut,
Erenomážit galgá rievdadit daid diliid, mat estet dásseárvvu ollašuvvama.
Eandalii árabajásgeassima ja rávvehaga doaibma galget leat giddes ovttasbarggus máná oahppanváttisvuođaid ja ára doarjaga dárbbu earuheamis.
Sáhttet maiddái gávdnot sierra jietnavuostáiváldinbáikkit mat leat rahpasat ovddalgihtiijienasteami várás.
Sierra jietnavuostáiváldinbáikkit
Sierra spiehkastagat mánáide
Fertejit čađahuvvot erenoamáš doaibmabijit sihkkarastit sámi nissonolbmuid bevttolaš oassálastima buot sámi servodateallimis ja servodaga ovdánanttimis.
almmolaš eiseválddiid luhtte ja mediain. Duon deaŧalaš ášši hárrái, namalassii
Jus leat erenomáš sivat, ovdamearkka dihte jus ovttaskas galgá leahkit olgoriikkas guhkit áiggi, sáhttá viežžat dálkasa allagollosuoji siste guhkit áigái go golmma mánnui.
riekteveahkis buoremusat ja almmá sierraordnemiid haga sámegielalaš bálvalusa, muhto dušše fal
Earenoamáš
vealaheami ja dahká vejolažžan positiiva sierrameannudeami joavkkuide, mat lea heajut dehe
ulbmil lea ollašuvvan, de dat galgá loahpahuvvot.
ođastusain, mat ákkastallojuvvojit produktivideahtain ja beaktilvuođain váilu dávjá viiddit
iežaset eananguovlluide, ja eatnamiid erenoamáš mearkkašumi álgoálbmogiid
Spesiálanamahusat ledje vel goadjimat, šuoranat, duovvit ja čuonžžát, main sáhtte vel leat sierramearkkašumit.
sierravuoigatvuohtan árbevirolaš sámi boazoguohtunguovlluin namahuvvo erenomážit beavdegirjjis.
erenoamáš máhttu mii eiseválddiin lea.
sámiid kultuvrralaš iešvuođat jávket, det jávket maiddái sámit álbmogin.
Sierraruhtadeami váikkuhussan leamaš, ahte sámeoahpahus ii leat šat ovddit logijagiid láhkai gártan gilvalit ruhtadeamis gielddaid eará bálvalusaiguin.
Earenoamášraporterejeaddji Anaya muitalii, ahte su ulbmilin lea gieđahallat sámiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama álgoálbmoga perspektiivvas.
Spesiálaraporterejeaddji Anaya guossástallan Ovddit blogga čállimis lea juo guhkes áigi - mun šállošan dan.
Sierraraporterejeaddji Anaya gávnnahii, ahte lea oalle dábálaš, ahte álgoálbmot lea juohkásan eallit máŋgga riikkas.
Dán raporttas spesiálaraporterejeaddji addá máŋggaid ávžžuhusaid, mat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš norpmaide, ja maid ulbmilin lea doarjut dálá rahčamušaid Sámi álbmoga vuoigatvuođaid dorvvasteami ja ovddideami várás.
Spesiálaraporterejeaddji háliida giitit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale Sámi ovddasteaddjiid ja ráđđehusaid dáid rabasvuođas dákkár áidnalunddot gulahallamii ja maid divrras veahkis konfereanssa lágideamis.
Spesiálaraporterejeaddji fuomášahttá, ahte Norga lea čujuhan, ahte " go doaibmabijut plánejuvvojit, de stáhta ráđđádallá lávga sámedikkiin ja nuortasámiid ovddasteaddjiiguin " ja ahte Finnmárkkukomišuvnna doaibmaváldi sisttisdoallá buot finnmárkulaččaid eanavuoigatvuođaid ja luondduvalljodagaid čielggadeami, maiddái nuortasámiid.
Spesiálaraporterejeaddji fuomášahttá, ahte Norga lea čujuhan, ahte "go doaibmabijut plánejuvvojit, de stáhta ráđđádallá lávga sámedikkiin ja nuortasámiid ovddasteaddjiiguin" ja ahte Finnmárkkukomišuvnna doaibmaváldi sisttisdoallá buot finnmárkulaččaid eanavuoigatvuođaid ja luondduvalljodagaid čielggadeami, maiddái nuortasámiid.
Spesiálaraporterejeaddji geardduha máŋggaid ON konvenšuvdnaorgánaid fuola davviriikkalaš sámekonvenšuvnna atnuiváldima maŋŋoneamis.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha Suoma gerget ILO-soahpamuša ratifierema gáibidan doaimmaid ja Ruoŧa árvvoštallat ratifierema ovttasráđiid sápmelaččaiguin.
Raporttastis spesiálaraporterejeaddji gidde earenoamáš fuomášumi Sámi iešmearrideami ollašuvvamii nášuvnnalaš dásis earenoamážit sámedikkiid bokte, sápmelaččaid vuoigatvuođaide iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide ja maid rahčamušaide ealáskahttit sámegielaid ja lágidit kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahusa sámemánáide ja - nuoraide.
Spesiálaraporterejeaddji giitá Norgga das, ahte dat ratifierii vuosttas stáhtan riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain.
Spesiálaraporterejeaddji giitá sápmelaččaid ja maid Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaid dássáš mearkkašahtti barggus dán dehálaš gaskaoami ovddideamis.
Spesiálaraporterejeaddji deattuhii maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dárbbu olláhuhttit dan stáhtaid barggus.
Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui maiddái dat, ahte universitehtaid oahpaheaiskuvlema oahppoplánain ii leat doarvái sámi historjái ja kultuvrii laktáseaddji bagadallan.
Spesiálaraporterejeaddjái lea buktojuvvon ovdan earenoamáš fuolla eanavuoigatvuođaid dilis Ruoŧa bealde.
Spesiálaraporterejeaddji áddejumi mielde davviriikkalaš sámekonvenšuvdnahámus láhčá váldorámaid, mainna meroštallojuvvojit Sámi álbmoga oktasaš ulbmilat, ja dat lea mearkkašahtti oassi rahčamušain ovddidit Sámi iešmearrideami álbmogin (konvenšuvdnahápmosa čielga váili dán olis lea dat, ahte dat ii gusto Ruošša federašuvnnas ássi sápmelaččaide).
Spesiálaraporterejeaddji mielas soahpamuš lea buorre ovdamearka doaibmi vuogis ollašuhttit stáhtaid álgoálbmogiiguin ráđđádallangeatnegasvuođa.
Spesiálaraporterejeaddji oaidnu lea goittotge dat, ahte go ráđđádallanmeannudeapmi čađahuvvo áššálaččat, de dat lea dehálaš reaidu sápmelaččaid vuoigatvuođaid gárggiideamis ja maid Sámi álbmoga ja Norgga stáhta oktavuođaid buorideamis.
Spesiálaraporterejeaddji raporta álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid dilis ja vuođđofriddjavuođaid ollašuvvamis, James Anaya
Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvui man garra váikkuhusat nuppi máilmmisoađis ledje sápmelaččaid oahpahussii ja gillii.
Spesiálaraporterejeaddji vuordá beassat bearráigeahččat sámekonvenšuvnna ráđđádallamiid konvenšuvnna atnuiváldimis, ja mat álggahuvvojit jagi 2011 ja maid ulbmilin leat soabadit viđa jagi siste, nugo dán raportta oasis IV.
Dasa lassin sierraraporterejeaddji lea gullan máŋgii, ahte mediain lea oalle stereotiippalaš govva sápmelaččain, mii bealistis fuonida sápmelaččaid almmolaš gova ja doalvu maiddái dasa, ahte almmolaš servodatlaš beroštupmi váilu sápmelašvuođa ektui.
Sierraraporterejeaddji lea maiddái gidden fuomášumi dávjá ovdanboahtán fuolaide das, ahte Finnmárkkulágas Norgga beale nuortasámiid (nuortalaččaid) vuoigatvuođat eai leat váldojuvvon doarvái bures vuhtii vaikke sis lea earenoamážit rašes sajádat.
Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš go buot buohkanassii Norggas, Ruoŧas ja Suomas doalahuvvo alladását fuomášupmi álgoálbmotáššiide eará riikkaid ektui.
Spesiálaraporterejeaddji deattuha dán oktavuođas ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa artihkkala 36, mii cealká: " álgoálbmogiin, erenoamážit sis geaid riikkaidgaskasaš riikkaráját juhket máŋgga oassái, lea vuoigatvuohta bisuhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbarggu iežaset lahtuiguin ja eará olbmuiguin rájiid rastá, daidda gullet maiddái vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiála ulbmilis dahkkon doaimmat. "
Spesiálaraporterejeaddji deattuha dán oktavuođas ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa artihkkala 36, mii cealká: "álgoálbmogiin, erenoamážit sis geaid riikkaidgaskasaš riikkaráját juhket máŋgga oassái, lea vuoigatvuohta bisuhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbarggu iežaset lahtuiguin ja eará olbmuiguin rájiid rastá, daidda gullet maiddái vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš, politihkalaš ja sosiála ulbmilis dahkkon doaimmat."
Spesiálaraporterejeaddji gidde fuomášumi, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheamis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti gárggiideapmi.
Spesiálaraporterejeaddji lea duđavaš, go Davviriikkaid ráđđehusat eai leat dábálaččat hehtten rájáidrasttildeaddji sámi oktavuođaid ja leat muhtumin juoba álkidan daid.
Spesiálaraporterejeaddji anii dákkár raporterema hui miellagiddevažžan ja dehálažžan go ieš álbmot lea guovddážis eaige nuge stáhtaid rájit.
Spesiálareporterejeaddji anii galledeami hui mávssolažžan ja deattuhii dan dehálašvuođa, ahte sápmelaččat ja stáhtat sáhttet ságastallat rahpasit buncaraggáin ja ahte leat juo váldon lávkkážat sámiid riektedili buorideami várás.
Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja erenomážit Ruoŧŧa barggašedje dárbbašlaš ođastusaid, maiguin sihkkarasto sámedikki - sámeálbmoga bajimuš álbmotválljenorgánan - ovddit stuorát iehčanasvuohta stáhta lágádusaid ja virgeoapmahaččaid ektui.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja earenoamážit Ruoŧŧa ođasmahtášii sámedikki nu, ahte dorvvastuvvo dan - Sámi álbmoga bajimus ovddastusorgánan - stuorát iehčanasvuohta go ovdalis stáhta lágádusaid ja eiseválddiid ektui.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamušaideaset Sámi álbmoga iešmearrideami ollašuhttimis ja maid láhčet duođalut váikkuhanvejolašvuođaid go ovdalis sidjiide guoski mearrádusdahkamis.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Norga loahpaha proseassa, mainna čielggaduvvojit ja dorvvastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas ja dan olggobealde.
Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámediggi beavttálmahttet oktasaš rahčamiid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja - kultuvrra skuvlen-prográmmaid.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámedikkit beavttálmahttet oktasaš rahčamušaid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja sámi kultuvrra oahpahanprográmmaid.
Spesiálaraporterejeaddji ávžžuha, ahte Ruoŧŧa beavttálmahttá rahčamušaidis Sámi álbmoga árbevirolaš guovlluid ráddjemis. Dasa lassin raporterejeaddji ávžžuha
Spesiálaraporterejeaddji váldá vára dan juo ollašuvvan dehálaš barggus dán várás ja son lea duđavaš go Davviriikkaid stáhtat ja sámedikkit geatnegahttet ođđasit álggahit šiehtadallamiid jagi 2011 áigge konvenšuvnna dohkkeheami várás.
Spesiálaraporterejeaddji dovddasta Davviriikkaid rahčamušaid maŋimuš logiid jagiid, maid ulbmilin lea leamaš buoridit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
Earenoamášraporterejeaddji guossástalai ovddit beaivve sierra Roavenjárggas sámegiel mánáid beaivedikšunbáikkis, Árktalaš guovddážis ja meahcceráđđehusas.
Spesiálaraporterejeaddji ádde váttisvuođaid, mat laktásit iešvuođaidis bealis dánlágan ođđa áššebáhpára gárvemii.
laš vuoigatvuođaid birra, ja seammás kultuvrralaš bealli lea miehtá teavstta čađa
Eandalii galgá giddet fuomášumi máná šlápmadássái.
Erenomáš fuopmášumi galgá giddet dásseárvvu ollašuvvamii oahppiidválljemis, oahpahusa ordnedettiin ja oahppočađahemiid árvvoštaladettiin ja maiddái doaibmabijuide, maiguin geahččaluvvo heađušteami eastadeapmái ja eretváldimii, mii dáhpáhuvvá seksuálalaš heađušteami ja sohkabeali vuođul.
Dán oktavuođas galgá erenoamážit váldojuvvot vuhtii
Dán oktavuođas galgá erenoamážit váldojuvvot vuhtii boazosápmelaččaid beroštumit.
Erenoamáš beroštahtti lea oaidnit dan deattu maid Norgga stáhta ieš bijai
eiseválddit galget sihkkarastit, álgoálbmogiin ovttasráđiid, ahte ráhkaduvvojit
sierradoaibmabijuid.
gullevaš ovttaskas olbmuid ja álgoálbmogiid lágádusaid, opmodagaid, bargguid,
bijuid dearvvašvuođasuorggis vai sidjiide sihkkarastojuvvo nu alla rumašlaš ja miellalaš dearvvašvuođastandárda go vejolaš.
áššiin. Geatnegasvuohta čađahit nationála unnitveahkadagaide positiiva sierra
lágádusaide, opmodagaide, kultuvrii, ealáhusaide ja birrasii, eai sáhte álggahuvvot
vejolažžan oidi vealaheami mii jođálmahtášii sohkabeliid gaskka duohta ovtta
Sierradoaibmabijuid eaktun lea maid dat, ahte eai galgga bistit guhkibut go maid dilálašvuođat gáibidit njulgemii.
Eaktu lea ahte erenoamáš meannudeapmi nohká go ollašuvvá
@ info: whatsthis
Erenomáš guossin rahpandilálašvuođas lei Suoma Sámedikki várreságajođiheaddji, gielladutki Irja Seurujärvi-Kari.
Spesiálaraporterejeaddji ráhkada galledeami vuođul raportta sápmelaččaid riektedilis.
Gávdnojit sierralágán stáhtalaš doarjagat energiija beavttálmahttimii ja sirdáseapmái ođasmuvvi energiijai mas Leanastivra mearrida.
Sierra molssaeavttuid goluid ja ekonomalaš váikkuhusaid galggašii rehkenastit ja rehkenastinvuođustusat galggašedje leat almmolaččat árvvoštallamis, vai sierra ordnenmolssaeavttuid sáhttá duođalaččat árvvoštallat.
bibliotehkabálvalusat leat riikkalaš dássái gullevaččat, eaige davviriikkalaš dássái.
váldojuvvon oanehis čilgehus Ruošša sámiid birra.
Sierralohpi doalvvulii dasa, ahte sávza buohtastahttojuvvolii bohccui.
Sierra doaibmit ee. veahádatáittardeaddji ja duopmostuolut leat goitge geahččan ovttačilggolaččat ahte giellabeassedoaibma ii leat beaivedikšu.
Erkki Lumisalmi ovddasteaddjin Nuortalaškultuvrra doarjjafondii
Erkki Lumisalmi nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin nuortalaškultuvrra ođđa doarjjafondii (Kolttakulttuurisäätiö).
Erkki Lumisalmi Siiri Jomppanen Sámi giellaráđi ságajođiheaddji Gielladorvočálli
ErlangLanguage
Erlend Hamberg
ERN
go ii leat mihkkege sivaid earuhit Norgga ja Ruoŧa dan čuoggás.
dušše dainna erohusain ahte " álgoálbmogat " leat cealkámušárvalusa artihkkala 3
dušše dainna erohusain ahte "álgoálbmogat" leat cealkámušárvalusa artihkkala 3
Erohus vuhtto eandalitge bargoeallimis: nissoniin lea dábálaččat fuonit bálká, sii leat ámmátlaččat heajut sajádagas ja sin vejolašvuođat ovdánit barggus leat fuonibut.
Lea hui mohkkái earuhit koloniijahtton álbmogiid nuppiin álbmogiin go geahččá iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas govvehusa bealis.
Nubbi deaŧalaš erohus lea ahte riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođat eanaš
Erohus lea stuoris go veardida omd. NRK Sámi ja SVT Sámi interneahttasiidduide.
Juoge boahtti geardduhusaid
Earromearka
Earromearka, teakstabihttá
Earromearka@ option: radio Field separator
Earrolinnjá
Earromearka, linnjá
Earromearka, gaskamearka
CERD orru doarjumen dan oainnu mii sirrešii álbmogiid vuoigatvuođa eret ovttatolbmo vuoigatvuođas ja ii dalle sáhte čuoččuhit ahte iešmearrideami vuoigatvuohta dušše addošii stáhta olles álbmogii, mii galgá ipmirduvvot mearkkašeamen buot stáhta olbmuide oktiibuot.
CERD orru doarjumen dan oainnu mii sirrešii álbmogiid vuoigatvuođa eret ovttatolbmo vuoigatvuođas ja ii dalle sáhte čuoččuhit ahte iešmearrideami vuoigatvuohta dušše addošii stáhta olles álbmogii, mii galgá ipmirduvvot mearkkašeamen buot stáhta olbmuide oktiibuot.
Dielvvasmahtima álgoárvvut
Bigálusaide bohte olbmot iešguđet bálgosiin ja eandaliige buot čeahpimus juoigit juige.
rátkin = rátkojuvvojit bohccot, mat báhcet eallit ja mat njuvvojuvvojit
layer-mode-effects
Rátkima maŋŋá álgá bohccuid guođoheapmi.
star name
Error message, access to a remote service failed.
Error: wrong (number of) function argument (s)
Name
City in Jylland Denmark
Escapekeyboard- key- name
Escapekeyboard label
Esc.
Escape
City in California USA
QShortcut
Escudo
EsfandDo shanbe short
Esfanda
Esf
EsfaFarvardin short
Indian National month 8 - ShortName
EsfaIndian National month 8 - ShortNamePossessive
Ovdalgihtii meroštuvvon doaimmatComment
Ovdaheivehusfiila
Muhto dát ášši
Artisttaid lanjadat, backstage, lea oaivvilduvvon lagamustá artisttaid várás.
ARTISTALATNJA (minigievkkan ja čábbudanlatnja)
Suoma beal Sámi lassin festiválai servet joavkkut maiddái Ruoŧas ja Ruoššas.
Hotelli Kultahovi.
gitta deaivama
Čájáhallan ja máŋggadoaimma sajit geavahuvvojit Sámedikki iežas kulturdoaimmaide ja doaluide. Sámeguovllu oahpahusguovddáža oahpahuslatnjan ja čoahkkimiidda, kongreassaide ja ávvudoaluide.
Čájálmasbáiki mearrida dáro- dahje sámegiela čájálmasas, ja bistá 60 minuhtta bottu haga.
Artisttaid lanjadat heive maid joavkobargolatnjan smávva čoahkkimiidda ja vuoiŋŋastansadjin ee. kongreassaid ja semináraid logaldalliide.
Lávdi lea s. 8 mehtera govdat, 4 mehtera čiekŋal ja gosii mehtera allat.
Rievdaduvvon laiggahat čájehuvvo ovdagihtii
Ovdačájeheapmi
Ovdačájeheapmi
(Ovdačájeheapmi ii leat olamuttus.)
Ovdačájeheami heivehusat
Ovdačájeheapmi filtii: Ii sáhttán álggahit prográmma% 1.
Ovdačájeheapmi filtii: KDE ii gávdnan prográmma mainna čájeha fiillat mas lea šládja:% 1.
Ovdačájeheapmi filtii: Ii gávdnan KDE: a siskkildas PostScript- čájeheaddji (KGhostView) iige muhton eará olgguldas PostScript- čájeheaddji.
Ovdačájeheapmi@ info
In this view the user can edit the palette
dockable-action
& Ovdačájehan gohč:
Unnagovat
Unnagovaš
Minigovva bálddasComment
NAME OF TRANSLATORS
Ii gávdnan ovdačájehanprográmma% 1. Dárkkis ahte prográmma lea sajáiduhttojuvvon ja lea muhton ozus mii gávdno PATH- birasvariábelis.
Ovdačájeheami čujuhus:
Ovdačájeheapmi
& Ovdačájeheapmi
Ovdačájeheapmi
_Ovdačájeheapmi
Ovdačájeheapmi:
Ovdačájeheapmi dás
OvdačájeheapmiPercent of File Downloaded
Percent of File Downloaded
Reiveovdačájeheapmi
Ovdačájeheami teaksta
@ title: tab Context Menu settings
Ovdačájehanšládja
Vuosttas skearru, Jaskatvuođa maŋŋá, Mari Boine almmuhii jagi 1985, man maŋŋá son lea bádden ovcci skearru.
Filtii vuodjit ovdagohččuma.
& Ovdagohččun:
Ovdagohččun:
Dieppe dáppe - Ovdaskuvlla buđaldallangirji lea oaivvilduvvon sámegielat ovdaskuvlii.
Dieppe dáppe - Ovdaskuvlla buđaldallangirji lea oaivvilduvvon sámegielat ovdaskuvlii.
mas visot dahje oassi doaimmas čađahuvvo sámegillii.
ovdaskuvladoibmii ja boarrásiiddikšumii ollásit
Mánát geat vázzet ovdaskuvlla galget leahkit nu virkot ahte sii nagodit oassálastit buot doaimmaide.
Viečča ovdagihtii
Ovdan leat maid sámegielat sode-bálvalusaid dáládilli ja buorit geavadat sije Suomas ja Norggas.
Dat siskkilda guokte sierra hormona, østrogena ja fiskesgoruthormona, mat earet eará dagahit ahte ii oaččo monne luovvaneami ja danin ii sáhte šaddat áhpeheapminge.
Ovdamearkan áššehasaid vuordámušat dahje iežas bargiid vuostálastin eai oaččo eastit nissoniid ja albmáid dásseárvosaš giehtadallama.
Jos váldá ovdamearkan biodiversiteahttasoahpamušas suddjejuvvon álgoálbmogiid dieđu meahcis ja luonddubirrasis, de dan gal lea váttis earuhit eará árbevirolaš dieđus, go sámi kultuvrahan lea čatnagasas lundui.
Dadjo ahte olbmos lea áŧestus ovdamearkka dihte go lea geahččaleapmi skuvllas dehe go lea olu bargu.
Ovdamearkan evttohuvvon mearrádus boazodoalu birra aiddofal sápmelaš ealáhussan ja sápmelaš kultuvrra hámi vuoññun lea smáittes kompromissa dan ektui, go Ruoŧas ja Norggas boazodoallu lea juo árbevirolaččat sápmelaččaid oktoriekti ja Suoma EU-miellahttošiehtadusa beavdegirji nr. 3 attášii maiddái Supmii dákkár vejolašvuoña.
Ovdamearkka dihte ovttaskas sáhttá ovdal čuohpadeami dadjat bargovehkii ahte sii ožžot muitalit got čuohpadeapmi lea mannan ovdamearkka dihte oamiolbmui ovdalgo ieš lea badjánan.
Omd. Eanodagas Eanodaga searvegoddi 1970-logu loahpageahčen guovllu viidodatláva válmmaštallamis celkkii virggálaččat, ahte sápmelaččain eai oaččo leat sierra sámi vuoigatvuođat ja suopmelaččat go sápmelaččatnai galget gieđahallojuvvot aivve seamma prinsihpaid mielde.
Ovdamearkka dihte buorresoarttat ovdaráksástuorrun ja vuolši ovdarávssás sáhttet, ng. prostátihtta, dagahit ahte ovdarávssás golgá eanet PSA varrii.
Omd. muhtin ILO soahpamušain dearbma disabled person lea suomagillii jorgaluvvon sániin vajaakuntoinen (sámás jorgalivččen silli dehe vádjitbargonávccalaš) vaikko mearkkašumis mielde dat oaivvilda lápmása.
Ovdamearkka dihtii, jos sámegielat bálvalusaid fidne meroštallat dákkár bálvalussan, de daid ii dárbbašivčče gilvalahttit.
biebmama, ja ođđa náliid bivddu, nugo omd. gonagasreappáid bivddu.
Ovdamearkan Kanadas, go njurjonáhki gávpi lea EU:a gildosa dihte geahppánan, meahcásteaddjiid boađut leat njiedjan ja máŋgasat leat gártan heaitit ealáhusa.
Ovdamearkkadihte kemiijalaš analysat eai galgga fállojuvvot dárkkes ja divrras vugiin, jos divodandárbu sáhttá meroštallojuvvot hálbbibunge.
Ovdamearkka dihte suvdinnávccalaš energiijabuvttadangáibádusat sáhttet dagahit, ahte bieggamilluid huksen laská sakka Romssa ja Finnmárkku riddoguovlluin, mii bealistis áitá vearrát bohccuid guottetguovlluid.
Ovdamearkkadihte nuortalašgiela oahppomateriála buvttadeapmái riikkabeaivvit ii addán lassiruđa, vaikko nuortalašgiel oahppomateriálas lea aivve liikká stuora váili, jos juo ii stuorit.
Ovdamearkan nuortalaš árbevierus ristvánhema jámedettiin risbártni bargun lea duddjot ruossa hávddi ala ja gurput dan dohko.
Dat sáhttá omd. gustot oljo- ja gássaresurssaid ohcamii ja viežžamii.
galgá heivehuvvot ovdáneapmái, omd. teknihkalaš veahkkeávdnasiid geavaheapmái.
Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte doavttir oažžu ságastit buohcci dikšumis bargoguimmiin beare jus dat dikšu seamma persovnna.
Ovdamearkan mánáid juigosat leat variašuvnnat vánhemiid juigosiin, mat leat fas variašuvnnat sin iežaset vánhemiid juigosiin.
Ovdamearkka dihte logahagas oahpahus ordnejuvvui gáiddusoahpahussan televišuvnna bokte, ja dan lei váttis čuovvut, go oktavuohta ii doaibman albmaláhkai.
(boanddaid) resursageavaheapmi.
Bajábealde namahuvvui ahte leat leamaš Geneva-gávpoga čoahkkimiin, main
Sáhttá dovdat iežas ovdamearkka dihte leaboheapmin dan áigge go vuordá iskkusvástádusaid.
Omd. Norggas Sámediggi lea maŋimus váidalaneiseváldi.
Ovdamearkka dihte Norggas jagi 2008 addojuvvon plána- ja huksenlága vuođul Sámediggi sáhttá vuostálastit
Ovdamearkka dihte Norgga stáhta uhkida njuovvat bákkuin beali Norgga boazosápmelaččaid bohccuin.
vejolaš omd. organiseret nu, ahte guhtege riika gieđahallojuvvo raporttas juohke
Ovdamearkka dihte guvssit, mat duddjojuvvojit báhkis, ja eará atnulihtit leat gohppojuvvon báhki iežas šaddansijaid čuovvumiin.
Ovdamearkka dihte daddjojuvvo: " Mun juoiggan Heikka Niillasa ".
Ovdamearkka dihte daddjojuvvo: "Mun juoiggan Heikka Niillasa ".
Ovdamearka davvisámegielas; Dappasii gappasii duike
Ovdamearka davvisámegielas; Lei oktii áhkku (áigehámit), Beahká viessu (relatiivacealkka), Meahcci eallit (vearbbaid persovdnahámit), Okta guolli vuodjá (vearbasojahus)
Omd. sisttis ráhkaduvvon giehtatelefuvdnaskuohput leat fiinna ja dárbbatlaš heivehusat sámi duojis.
- Ovdamearkka dihte muoraid namahusat ledje jorgaluvvon boastut ruoššagillii, muitala Zoja.
Ovdamearka das lea siida, mii fas lea vuođđu
Dasgo sáhttá leat ahte bearrahat eat máhte šat giellabeasi giela, nuppe ulbmilin lea ahte giela geavahuvvo giellabeasi mielde bearrašiin dávjjibut.
Ovdamearkan teáhterii sáhttá ohcat rolla gáibidan almmáineavttára dahje bargogaskavuohta sáhttá leat nu persovnnalaš, nugo boarrása dikšun ruovttus, ahte dasa háliduvvo namalassii jogo almmái dahje nisson.
Name
Ovdamearkan bargo- dahje virgeeaktosoahpamuš dahje hálddahusa mearrádus ii daninassii leat dakkár sivva.
UNESCO áššedovdičoahkkin dovddaha omd. ahte álbmogiid njuolggus beassat leat fárus álbmogiidgaskasaš dásis, lea dehálaš oassi iešmearrideami olgguldas govvehusas.
leat vejolaš geavahit sámegiela dain áššiin mat leat álgán sámi guovlluin.
Vearbbat ja eará dakkár sánit, maid ádden govaid mielde sáhttá leat váttis, leat lasihuvvon girjji lohppii sátnelistui.
Ovdamearkkadihte mannan válggaid jietnariifu beasalii iežas jienaiguin sámediggái jos jienastanproseanta bisulii seamma dásis.
Ovdamearkka dihtii 2012 SSN ordnii ovttas sámedikki nuoraidráđiin ja Suoma olgoministeriijain New York UNPFII (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues) oktavuođas siidodáhpáhusa nuoraid váikkuhanvejolašvuođain.
Omd. birasministeriija dadjá cealkámušastis, ahte dan doaibmasuorggis válmmaštallojit máŋggat láhkaásahanfidnut, main sáhttet geahčaduvvot Ilo-soahpamuša ratifisereneavttut.
OvdamearkkatComment
Ovdamearkkat
Dain beliin mat berrejit
Muhto ealáhusain leat dakkár
Kultur
Ovdamearkan dákkáraččain mainnašehkot Helssega gávpoga oahpahus doaimmahaga njukčamánus 2007 ohcanláhkai almmuhuvvon sisafárrejeaddjiid eatni giela oahpaheaddji oasseáigásaš doaibma, oahpahan giellan sámegiella.
Otnáš ovdamearkkat dakkár oktasaš orgánain
Dakkár soahpamušaide mállen leat dat
ávnnaslaš beliid. Ovdamearkan sáhttit namahit dáiddailbmademiid máŋggalágan
Ovdamearkkat kulturilbmademiin leat juigosat, bivttasmállet, duodji ja
Ovdamearkkat
Sámedikki hálddahusa,
Ovdamearkkat mas ii sáhte oažžut buhtadusa:
Ovdamearkka dihte dakkár atnudiŋggat leat boahkuhanávdnasat ja sákkit varrasohkarmihtideapmái.
Ovdamearka birasváralaš doaimmain leat bajošgiehtaguššanlágádusat, leikkohagat, báberfabrihkat, bieggafápmorusttegat, liekkasrusttegat ja eará energiijalágádusat, sahenrusttegat, bázahuslágádusat, čáhcebohcciráidnenlágádusat, čievra- ja bákteváldinbáikkit sihke ruvkkit.
Comment
Ovdamearka: eject% d
Ovdamearka: mount% d
Dát konvenšuvdna lea iešge ovdamearka áššis maid artihkkala 16 nuppi lađas árvalan
Ovdamearka dakkár áššis mas riikkačoahkkima ja Sámedikki gaskavuohta lea
Ovdamearkan dakkár váttisvuođain mat namahuvvojit dás, mii sáhttit čujuhit
Ovdamearkan dáid árvalusaide sáhttá váldit ovdan árt. 4;
Ovdamearkkan lea Rt. 1985 siidu 247 mas vuotnabivdit ožžo buhtadasa vahágiid
ovdamearka lea dattetge váldojuvvon mielde dainnago Stuorradiggi
Ovdamearka
Name
mearridanvuoigatvuođa olgguldas viidodaga lea vejolaš ollašuhttit almmá vuođđu
Dán láhkai fiilanamma šaddá go lea rievdaduvvon.
song title
E-skuvla
Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte "lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi
Omd. Norgga vuovdelága 1 logu 2 §:s celkojuvvo, ahte "lága ii oaččo heivehit vugiin, mii rihkku sámi
Atnudiŋggaid mállet ja hervenstiillat vuođđuduvvet boares atnudiŋggaide, maid dolin measta juohkeokta galggai máhttit duddjot.
Gálvvuid mállet, ivnnit ja čiŋa han vuo git vuođđuduv vet boares atnudiŋggaide, maid ovdal meas ta juohkehaš galg gai máhttit duddjot.
Ovdaoahpahusa oahpahusplána vuođustusat stivrejit riikkaviidosaččat ovdaoahpahusa sisdoalu, kvalitehta ja báikkálaš oahpahusplánaid dahkama.
Ovdaoahpahus lea oassi árabajásgeassimis.
Ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahuslága vuođul.
Ovdaoahpahusa sáhttá ordnet juogo beaivedivššus dahje skuvllas.
Ráigás
Prošeavtta ollesbudjeahtta lea 45 385€ ja váldoruhtadeadjjit leat Interreg IV A Davvi, Troms Fylkeskommune, Lännstyrelsen Norrbotten ja Norgga sámediggi.
bargat smágiela ovdadáistaleaddjin, eatge sáhte sirdit ovddasvástádusa gielalaš vuoigatvuođaid
Notification Removals
Evttohit, ahte boazodoallo- ja guolástanbálvalusaid galgá oažžut sámi ruovttuguovllus sámegillii sámegiela bálvalanovttadagas.
Evttohit maid, ahte boahtte ráđđehusprográmmas čatnasuvvo giellaealáskahttinprográmma resurseremii ja ovddideapmái sihke dáhkiduvvo dárbbašlaš sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi lága mielde sámi kulturiešstivrema vuođul.
Sámediggi evttoha dáid sierra bargguid sirdima alccesis, sámediggái.
Ovddidan guorahallama vuollásažžan gažaldaga, ahte mii dán maŋŋel dáhpáhuvvá Eurohpá ráđđi?
Dieđahančálus " Att ställa upp " lea ruoŧagillii ja govvida got galgá dahkat go háliida leahkit mielde Girkoválggas.
Dieđahančálus "Att ställa upp" lea ruoŧagillii ja govvida got galgá dahkat go háliida leahkit mielde Girkoválggas.
ja servodateallimis, muhto lea duhtan oanehis historjjálaš visogovvii, geahča čuoggá
dán čoahkkimis sáhkavuoru davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggus.
maid sáhkavuoru departemeanttaid gaskasaš čoahkkimis maid gielddaid ja guovlluid
Jearaldat čájehuvvoName
bohte ovdan vuostálas oaivilat das, makkár váikkuhusaid eatnamiid eaiggáduššan
lađđasa ulbmiliid. Stáhtat fertejit danne sihkkarastit ahte sámegielalaš prográmmaid
Evttohuvvon suohkanráhkadusa rahkadusođastusain ii leat vejolaš náitit oktii suohkaniid, mat dáláža sakka buorebut dorvvastivčče bálvalusaid.
Evttoheimmet, ahte hálddahusmálle joatkkaválmmaštallama olis galgá gullat vuoigatvuohtaministeriija ja sámedikki.
Evttoheimmet, ahte nuortalaškulturguovddáža álgui bidjamii gávdno jođánit ruhtadeapmi.
Sámediggi evttohii, ahte ruhtaministeriija vuođđudivččii dakkaviđe sámedikki ja ruhtaministeriija bargojoavkku suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga bargguid, doaibmabáikki, bargoveaga ja ovttasbargovejolašvuođaid eará eiseválddiiguin.
Evttoheimmet kulturmearreruđa bajiduvvot vádjit 400 000 euroi.
Evttoheimmet maid, ahte lávas merkejuvvoba sámi kultuvra ja boazodoallu iežaska lávvamerkemiin.
Evttoheimmet maid, ahte prográmmas biddjon ulbmil ráhkadit kulturárbeprográmma vuovdeekonomiijaviidodahkii galggalii ráhkaduvvot sámiid ruovttuguvlui ovttas sámedikkiin.
Evttoheimmet maid, ahte sámediggái galggalii sirdit sámi kulturbirrasa ja - árbbi gáhttema ruhtadeapmi.
Buvttiimet ovdan maid fuollamet sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusas.
Evttoheimmet ráđđádallamiin, ahte boazoolbmuin ii berrojuvvole dárkkistanmáksu mange muttos, daningo sámiid ruovttuguovllu dálkkádatdilit ja háskaeallit sáhttet jávkadit ráppi hui jođánit.
Evttoheimmet raporttas 28 doaibmabidjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa.
Evttoheimmet vuoigatvuohtaministeriijai sámediggelága miel ráđđádallamiid čáhceláhkaevttohusas.
Evttoheimmet dákkár ráđđádallamiid lágideami ja mu illun vuoigatvuohtaministtar lohpidii ordnet ráđđádallamiid.
Evttoheimmet dárkilmahttojumiid sámi kultuvrra vuhtii váldimis ja kulturárbbi inventerema joatkimii vuovdeekonomiijaviidodagas.
Evttohin, ahte girku válddálii ovddasvástádussan sámi ávnnaslaš girkoárbevieru dikšuma ja ruhtadeami nu ahte ruhtada omd. Ohcejoga girkostobuid bajásdoallama.
Ieš ovdanbukten sáhkavuorustan, ahte sámegiela máhttu galgá leat earenoamáš ánsu bolesa, sivaheaddjedoaimma ja duopmostuoluid rekryterengáibádusain.
Evttohin, ahte Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmmas galgá váldit vuhtii ee. álgoálbmogiid fárrui beassan oassálastimii ja váikkuhanvejolašvuođaid doarjun sihke álgoálbmogiid árbevirolaš kultuvrralaš vieruid ja álgoálbmotgielaid doarjun.
Evttohin váldojuvvot árvvoštallama vuollásažžan, ahte álgoálbmotáššit válmmaštalalii iežas prográmmaáššegirjebargojoavku, vai álgoálbmotáššit váldojuvvojit vuhtii horisontálalaččat.
Bukten ovdan iežan fuola das, ahte jos stuora riikkat, dego Japána ja Kiinná, bohtet árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin, dat sáhttet buktit iežaset gáibádusaid árktalaš politihkkii.
Evttohinnai, ahte Suopma sáhtálii leat iežas árktalaš politihkastis bálggesčuolli ja ordnet álgoálbmogiid ja EU-komišuvnna gaskii dialoga.
Evttohin, ahte ođđa dárkojeaddjit eai galggale váldojuvvot mielde muđuid go dakkár organisašuvnnat, main lea gaskavuohta árktalaš guvlui dego EU ja Unesco.
Bukten čoakkámis ovdan hui stuora fuola earenoamážit Kiinná ohcamuša buohta.
- Evttohin lávdegoddái boares nuortalaš, ruoššagillii almmustahtton máidnasiid jorgaleami nuortalašgillii ja bivden sis veahki daid almmustahttimii.
Evttohin maid, ahte sámediggi ja suohkan galgaba lasihit ovttasbarggu sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi áššiin, vai sáhtáleimmet dáhkidit buoremusat sámegiela ja sámi kultuvrra jotkkolašvuođa Eanodaga suohkanis ja ahte sámegielalaš bálvalandássi sáhttá dorvvastahttojuvvot.
Bukten ovdan maid vejolašvuođa ohcat ovttas olggobeal ruhtadeddjiid guvlui omd. sámi nuoraid prográmmaid ruhtadeami várás.
Ovdanbukten ráhkadusruhtarádjoprográmmii ja láhkii ulbmilin sámi kultuvrra gárgeheami.
Evttohin olgoáššiidválljagoddái, ahte livččii buorre jos Suopma dagalii linnjágeassima árktalaš politihkasttis makkár árktalaš guovllu boahtteáiggi dat hálida.
artista
Artista:
iešmearridanvuoigatvuhtii gullá juo dat ahte stáhtaid territoriála integritehta galgá
dakkár oainnut mat bohtet ovdan muitalusain buolvvas bulvii, sáhttet leat árbevieruid
bargojoavkkus ja ovddidan oktasaš árvalusa.
Dieđihančállosiid sáhttá diŋgot Sámedikki Anára doaibmabáikkis.
Buktit ovdan čoahkkima bohtosiid álbmotlaš artikla 8 (j) -bargojovkui, mii mearrida vejolaš joatkkadoaibmabijuin.
Dás mii muitalit sápmelaš dáiddáriin, geaid lea vejolaš várret dáhpáhusaide.
Áššemeannudeaddji sadjásašvuođa ohce Sanna Guttorm lassin njeallje olbmo: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
Áššemeannudeaddji bargun lea dikšut hálddahushovdii gullevaš beaivválaš hálddahusbargguid, nugo fuolahit sámedikki stivrra ja dievasčoahkkima válmmaštallamis hálddahushoavdda divššodettiin oasseáigásaččat Sámi kulturguovddáža prošeaktahoavdda bargguid.
Ovdanbukten biodiversiteahttabargojovkui artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaportta ja dan ávžžuhusaid.
Muitalin bissovaš komitea čoakkáma loahpas oanehaččat Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiijas, mii laktojuvvui maid čoakkánbeavdegirjji čuovusin.
Muitalin guldaleddjiide Gilbbešjávri 2020-fidnu dán mutto evttohusaid.
Muitalin oanehaččat presidentii sápmelaččaid sajádagas, sámi kulturiešstivren- ja giellalágas ja sierralágán Sámedikki gárggiidanhástalusain.
Oahpástuvvan
Demonstrašuvnnat
Ovdagihtii prentejuvvon
Ovdagihtii prentejuvvon bábir
esityksellään " Gollegiella - sámegiella?!? "
esityksellään "Gollegiella - sámegiella?!?"
Dán evttohusa addin maŋŋona dál ja lean gal duođaid fuolas das, makkár signála sámedikki dievasčoakkán addá dáinna lágiin sámi dáiddariidda, servviide, duodjáriidda ja nuoraide.
Dán čájálmasa gávnnadeapmi lea gaskkal urbána stuoragávpotkultuvrra ja ođđaáigásaš eamiálbmotdáidaga.
Evttohusa mielde sámi servodatčatnašumi ráhkadeamis gullat árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttiid, sámeservviid ja - institušuvnnaid.
Evttohusa mielde sámiid ruovttuguovllu gieldda lassioassi mearrášuvašii njuolgga álbmotdiehtovuogádaga dieđuide vuođđuduvvi sámegielat álbmotossodaga vuođul.
Evttohusa mielde sámiid eana- ja čáhcevuoigatvuođat livčče čovdojuvvon sierraláhkaaddimis buohkaide Suoma ássiide gulavaš geavahanvuoigatvuođaiguin ja juohkeolbmovuoigatvuoiđaiguin ja luondduriggodatvuoigatvuođat livčče čovdojuvvon ee. ruvkelágas.
Evttohusa mielde Sosiála- ja dearvvasvuođaguovllut lágiduvvojit vuođu ala, masa gullet eanagottiid guovddášgávpogat sihke sierra meroštallama vuloš gielddat, main leat badjel 50 000 ássi.
Evttohusa mielde terminologiija álgoálbmogat ja báikkálašservošat (indigenous people and local comminities) buhttelii dáláš hábmema álgoálbmot- ja báikkálašservošat (indigenous and local communities).
Bihtá lei bagadallan Anna-Reetta Niemelä.
Bihtá lei bagadallan Maarit K. Pieski.
Bihtá leigga bagadallan Anne-Mari Kukkonen ja Berit-Ellen Juuso.
Dánssa lei bagádallan Riina Lindberg ja das dánso Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski.
Koreografia lei máŋggabealálaš ja earenoamážit Sámi leavga, mii šattai dánssa loahpas dánsuid biktasiin, oaččui giitosiid.
Esityksen olivat ohjanneet Anne-Mari Kukkonen ja Berit-Ellen Juuso.
Teáhterbihtá namma lea Beaivvi bártni soagŋomátki ja dan lea bagadallan Petra Biret Magga.
Dan lea bagadallan Victoria Kahn.
Evttohusa vuođustusain lea goit riikkasis dásis mearkkašupmi, daningo riikkabeivviin galget leat doarvái dieđut mearrádusas ja dan váikkuhusain riikkasis lágaide ja ráđđehusa evttohusa vuođustusat stivrejit álggos soahpamuša ollašuhttima Suomas dan rádjai go mearreáiggeraporteren ja rávvenmuddu álgá.
Ovdanbuktima guhkkodat eanemustá 10 minuhta
Evttohusa sámedikki čoahkkimiid striimemis lea bargan sámedikki nuoraidráđđi. "
- Čájalmasa ulbmilin lea čájehit vuostehagu luonddu billisteami vuostá.
Árvalusas evttohit nuppástuhttima várás sápmelašmeroštallama, sámedikki doaimmaid, sámedikki ovddasteaddjiid meari lasiheami, evttohuvvo mearrideami várás oktasašdoaibmageatnegasvuođas dálá ráđđadallanulbmila sadjái sihke ođasmahttima várás sámedikki válgavuogádaga.
Evttohusas eai váldojuvvo vuhtii eará sámi ealáhusat.
Evttohusas giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi sámi giellalága dagahan goluide ja stuora dárbui loktet sámedikki doaibmadoarjaga.
Evttohusas maid ovdanbuktojuvvo, ahte eará luonddusuodjalanguovlluid go álbmotmehciid dikšun- ja geavahanplánat eai váfistuvvole birasministeriijas.
Čájáhusas lei fárta ja mokta ja sámi kultuvra lei oidnosis.
Loaiddasteamit ovddastit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielaid.
Evttohusat gávdnojit čohkkejun hámis loahpparaportta čuvvosis 1.
Prográmmat leat rock-, lávlla-, luohte-, rap- ja instrumentálamusihkka.
Presentašuvnnat
Loaiddasteamit sáhttet leat lávlun, juoigan (luohti, livđe, leuŠdd), rock, räpp, vuoiŋŋalaš musihkka, instrumentála musihkka dahje minimusikálat.
Evttohusaid doarju viiddes sámeservodat sihke nuortalaččaid giličoahkkin.
Evttohusain sáhttá fuobmát, ahte Suomas leat giđđat riikkabeaiveválggat.
riikkabeivviide, de ledje šiehtadallamat Sámedikkiin propositio sisdoalus.
Comment
Name
Čájáhus
Evttohus ii guoskka ávdin- ja várrehusstobuid, muhto láigostobuid, mat sámiid ruovttuguovllu stáhta mehciin lea 11 ja váile 60 oba sámiid ruovttuguovllus.
Evttohus ii goitge čoavdde Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, muhto dat galgá čovdojuvvot sierra.
Evttohus ii leat buorre sámi kultuvrra, boazodoalu iige guovllu birrasa dáfus ja vuostálasttiime evttohusa.
Name
Evttohus doalvvošii sámiid ruovttuguovllu oasil bálvalusaid čohkiideapmái, gaskkaid guhkkumii ja vejolaččat maid sámegielat bálvalusaid fuotnáneapmái.
riektedilálašvuođaid ja hálddašeami (finnmárkoláhka). Proposišuvdna deaividii garra
Presentašuvdnakvalitehta
Áššelistu giellaveršuvnnaiguin juhkko čoahkkinolbmuide, geat leat báikki alde.
Áššelisttus leat ee. parlamentálaš ráđi doaimma gárgeheapmi, SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusdoaimmat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren.
Evttohus gávdno álgagat-siidduin.
Evttohus manai dán maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku bargolávdegotti gieđahallamii, mii lea dohkkehan dan nuppástusaiguin ja sádden rabas cealkima várás.
Evttohus maid doarju Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuvvama.
PresentašuvdnaNAME OF TRANSLATORS
Evttohus prográmman válmmaštuvvá dán jagi loahpas.
Ovdanbuktojupmi lei hui miellagiddevaš.
Evttohus lei vissásit bures válmmaštallojuvvon mysteralaš nd. " Lahti-bargojoavkkus ", daningo riikkabeivviid sáhkaolmmái Eero Heinäluoma evttohii Lahti doallanbáikin ja Suopma lei buktán kongressii video, mii máinnui Lahti.
Evttohus lei vissásit bures válmmaštallojuvvon mysteralaš nd. "Lahti-bargojoavkkus ", daningo riikkabeivviid sáhkaolmmái Eero Heinäluoma evttohii Lahti doallanbáikin ja Suopma lei buktán kongressii video, mii máinnui Lahti.
Esitys oli musiikkiteatteria, ja siinä olivat mukana Sunna Valkeapää, Anniina Kitti, Gabriela Satokangas, Rauna Saijets, Maria Saijets, Inger-Elle Suoninen, Mari Guttorm ja Sunna Nousuniemi.
Čájálmasas deaivvadit sođiin ja jápmimiin.
Evttohus lea hejot árvvoštallojuvvon ja buhtadusdássi galgá vuoliduvvot govttolažžan nu ahte buhtadus ii leat ráŋggaštus ráŋggaštusa nala.
Evttohus lea ráhkaduvvon ráđđehusa evttohusa hápmái ja bargojoavku lea dahkan evttohusa váikkuhusaid árvvoštallama.
Evttohus gávdno gal ain ja earenoamážit dál go ráđđehusprográmma doarju sámi kulturiešstivrema, de galgá geahčadit maid sámedikki bargomálle kritihkalaččat ja ođastit sámedikki dávistit ođđa hástalusaid.
Filbmačájáhus lea oahpaheapmi ja dáhpáhuvvá skuvlaáiggis.
Evttohus lea njulgestaga hui morašlaš dilis, mas sámegiella plánejuvvo ealáskahttojuvvot ja Suopma lea riikkaidgaskasaččat čatnasan sámegielaid ealáskahttimii.
Evttohus lea stuora dáhpa sámi kulturiešstivrejupmái ja sámegiela gáhttema boahtteáigái.
ovdabuktin
Presentašuvnna loahppa. Coahkkal vai loahpahit.
Evttohus buorida olláhuvvamis mielde Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga olmmošrivttiin ja lasiha Suoma olgoriikkapolitihka jáhkehahttivuođa.
Evttohus doalai sisttis eatnat áššemeattáhusaid, doaladumiid ja imaštahtti kommeanttaid.
Presentašuvdna
Evttohus sámegielaid ealáskahttima várás lea gárváneame guovvamánu loahpas, man maŋŋel evttohus sáddejuvvo cealkinládje, ja oahpahus- ja kulturministeriija gárve cealkámušaid vuođul loahpalaš sámegielaid ealáskahttinprográmma.
Evttohus sámegiela ealáskahttima várás gárvána nohkavaš jagi loahpas, muhto aŋkke vel prográmma olláhuhttimii eai leat várrejuvvon resurssat oahpahus- ja kulturministeriija bušeahtas.
Evttohus das, ahte evttohasat sáhttet ráhkadit oktasašlisttuid manai birzzit bárzzit čađa ságadoalli jienain.
Dan doarjjui
Čájáhus oaččui giitosiid buori ritmmas, njuovžilis lihkádusain ja mágihkalaš dovddus.
Evttohus vuostálastojuvvui ee. danin go oktasašlisttut eai gulale sámi kultuvrii, anáraš- ja nuortalašsámiid vejolašvuođat beassat sámediggái hedjonivčče ja ovddasteddjiid iehčanasvuohta hedjonivččii.
Čájálmasaid almmuheapmi
Loaiddastemiid maksimaguhkkodat lea 5 minuhta.
Evttohus olláhuhttá oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma ulbmila gárgehit sápmelaččaid vuođđolágalaš iešstivrema.
Válljejuvvojit guokte beavdegirjji dárkkisteaddji, geat doaibmaba maiddái jienaidrehkenastin.
Stáhtaráđđi lea mearrádusain 10.12.2015 vuoigatvuohtaministeriija evttohusas ásahan sámedikki válgalávdegotti nannen bohtosa vuođul lahtuid ja várrelahtuid doibmii 1.1.2016 álgi njealjejagibadjái (mielddus 1).
Evttohus dávista dáláš meahcceráđđehuslága 20 §:a.
Evttohus sáhttá bohciidahttit olu vuostálastima sámi ruovttuguovllu láddelaččaid gaskavuođas, muhto ášši guoská duššebeare sápmelaččaid ja sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Jietnagievrudeaddji
Vuollefállu mii ovdagihtii válljejuvvo
Ovdaválga
Vállje geavaheaddji mii loggii sisa ovddit háve. Geavat dán jos lea seamma geavaheaddji mii dábálaččat geavaha dihtora. @ option: radio preselected user
Vállje geavaheaddji ovdalgihtii@ option: radio preselected user
Vállje geavaheaddji mii válljejuvvo automáhtalaččat. Gieddi lea rievdahahtti, vai sáhtát bidjat geavaheaddjinama mii ii gávdno, vai dájohit falleheddjiid. @ option: check action
Fállomearkkus maid ovdagihtii válljejuvvo
object name (optional)
Esound (ESD)
sudan. kgm
spain. kgm
world. kgm
bhutan. kgm
egypt. kgm
burma. kgm
City in Saskatchewan Canada
City in Ontario Canada
Spánialaš@ item Spelling dictionary
Spanialaš akademiija sátnegirji (RAE) Query
SpániaName
SpánskkagiellaName
Name
oceania. kgm
Spánia
Spánskkagiella
sweden. kgm
switzerland. kgm
Esperantogiella
Esperanto@ item Spelling dictionary
EsperantogiellaName
EsperantoName
ESR-fidnu Sámemusihka oahpahusa ovddidanfidnu doaimmai 1.1.2005 rájes njukčamánu 2007 loahpa rádjai.
ESR:a njuolggadusaid mielde dan ruhtademiin dorjojuvvojit fidnut, mat ovddidit barggolašvuođa ja máhtu.
City in Saskatchewan Canada
City in Vermont USA
vuoigatvuođaid, geahpedit álgoálbmotvealaheami ja doarjut ahte šaddá duođalaš
Ale divtte
Eret
Hilggo
Hilggo buot báhccanlásejearahusaid.
Easttat lohkkama
Screensaver disable
undo-type
Hilggo dán bihtá
hehtte bohccuid johtimis jahkodatguohtumiid gaskka.
Verrát:
vealaheami vuostái náli ja čerdiigullevašvuođa geažil (čuokkis 7.14).
& Easttat oktavuođa
NAME OF TRANSLATORS
Es teh ta lašvuohta lea árbevirolaš duojis bálvalan gea vat lašvuođa.
Álkkibut geavaheapmi
Easttahisvuohta
Álkkibut geavaheapmiName
Beroškeahttá hehttehusain sámit leat seailluhan árbevirolaš oktiigullevašvuođa eanaš surggiin, muhto leat heivehan iežaset iešguđetlágan ráddjehusaide mat leat čađahuvvon.
Geldejuvvon
mdraid-disks-state
@ info: whatsthis
oanehaččat, daningo prográmma vuođul mii beassat oaidnit ja gullat mihá
estonia. kgm
Name
object name (optional)
Gáiddus
enabled
Gáiddus gilkora namahusformáhtta:
Gaska:
Gáiddus beassanName
& Gáiddus sisačáliheapmi
Gáiddus luohkká
Name
Name
Gáiddus ruohtasgeavaheaddji:
gáiddus guossoheaddji botkii oktavuođaSSL error
star name
Ii sáhtte geavahit gáiddus fiillaid
& Gáiddus fiillat
Name
Gáiddus láktašeapmi
Ádjánii menddo guhkká guossoheaddjái lávttašit
ETB
& Ovddasguvlui dokumeanttas
Ovddasguvlui@ action
OvddasguvluiName
_Ovddasguvluinext songStock label, media
Ovddas
_Ovddasguvlui
Reload current page
heajos ovdáneapmi váimmusáššiid dáfus, ja ollu ledje bargovuohkečuolmmat mat
KCharSelect section name
south_ africa. kgm
africa. kgm
waters_ world- class. kgm
Lulli- Afrihkká
Lulli- AfrihkáName
sudan. kgm
world. kgm
greece_ peripheries. kgm
north_ korea. kgm
zambia_ provinces. kgm
philippines. kgm
tripura. kgm
iceland_ regions. kgm
world_ continents. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world_ continents. kgm
Height in meters
australia. kgm
finland_ regions. kgm
Region/ state in Australia
waters_ world- class. kgm
sikkim. kgm
westbengal. kgm
egypt. kgm
indonesia. kgm
finland_ regions. kgm
Region/ state in Russia
Region/ state in USA
usa. kgm
botswana. kgm
indonesia. kgm
Region/ state in USA
philippines. kgm
usa. kgm
netherlands. kgm
new- zealand. kgm
north_ korea. kgm
denmark_ counties. kgm
object name (optional)
Mátta guovllus šaddet maiddái guolbbavuovddit ja boares álgovuovddit.
Lulit boazodoalloguovllus eanas boazodolliid boađuin bohtet gieddedoarjagiin ja maiddái vuovdedoalus.
object name (optional)
Lulli
sudan. kgm
cameroon_ provinces. kgm
china. kgm
czech. kgm
czech. kgm
finland_ regions. kgm
Lulli- KoreaName
thailand. kgm
algeria. kgm
iran. kgm
oceania. kgm
Ndebelegiella, lulliName
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Lullisámegillii:
ruoššagillii ja eŋgelasgillii.
Lullisámeguovlu ollá Ruoŧas ja Norggas máŋggaid čuđiid kilomehteriid poláragierddu máttabeallái.
Sothogiella, lulliName
Southwest
Mátta-Suomas lea ainge sápmelašvuvuđot báikenamat muittuheamin guovllu dološ návddašeamis.
Turn Kruler West
Álo mana boahtte tab- posišuvdnii
Ovdaneapmi
golmma riikkas, ja erenoamážit dakkár áigodagaid go váldoálbmot lea oaivvildan
Turisma lea lassánan erenoamážit Finnmárkkus 1970-logu rájis.
Erenoamážit lea deaŧalaš ahte
erenoamážit álgoálbmotmánáin, guđet orrot olggobealde iežaset servodagaid, galgá
EtherealGenericName
Ethernet fierpmádat
Query
Ethiopian month 1 - ShortNamePossessive
Name
Name
Etiopia
Etiopialaš@ item Calendar system
EtiopialašKCharselect unicode block name
Etiopialaš viiddidusatKCharselect unicode block name
EtiopiaName
Etiopa birr
Name
world. kgm
Guokte seammálágan beaivvi it oainne. "
Fáddá lea guorus. Sádde dattege?
It bidjan liigemáŋgus- suffivssa dahje prefivssa. Geavaha standárda: " ~ "
Fáddágieddi lea guorus. Sádde liikká?
Etnihkalaš sápmelašvuohta šaddagođii dalle go sápmelašsuopmelaš giellaoktavuohta boatkanii sulaid 2000 oKr..
dáhpáhuvvá ee. sierra čerdii gullevašvuođa geažil.
Ii oačču doarjaga dahje ruđaid sáddejuvvon ruoktot ja ii ge dárbbaš máksit dáid ruđaid, dat gessojuvvot eret go galgá máksit iežas bátnedikšomannaleami ovddas.
Oza@ action: button Go back to the previous word in history
Oza@ action
Comment
Oza ovddit@ action
Gávnna ovddit
Gávnna & ovddit
Oza ovddit gávdnosa ohcanteavsttas.
Oza čuovvovaš gávdnosa ohcanteavsttas.
Gávnna ovddit deaivama dálá ohcantekstii
Oza: In LDAP attribute
Gávnna boahtte deaivama dálá ohcantekstii
@ item Undefined import field type
Name
Oza ovddit gávdnosa merkejuvvon teavsttas.
Gávnna boahtte báikki gos merkejuvvon teaksta lea.
Stock label
Gávdnan dihte vuogas báikkiid goabbat guoimmi gorudis: sárdnut gaskaneaskka, iskkadit ja dadjat oainnus.
remove the book, by title
Oza buot & báikkálaš máhpain
Oza & máhppanama:
Comment
string" in "context_BAR_stringClones
@ info: whatsthis
Oza fotografiija
Oza & metadieđu osiin:
Mii ohcat vuovdiid duodjemárkaniidda!
Oza & vuollemáhpain maid
Name
Ozaonswitch
Oza osiidName
Oza čujuhusaid ozus
_Oza
Oza
Oza:
Automáhtalaččat iskka jus leat ođđa oasit
Oza
Oza boahtte@ action
Gávnna boahtte
Oza čuovvovaš
Stock label
Oza & maŋosguvlui
Oza maŋos guvlui.
Rahpamin rievttes fiilla
Rahpamin oasi
Oza vuosttáš gávdnosa teavsttas dahje virolaš cealkagis.
Oza teavstta@ title: group
Oza fiillaid dahje máhpaidName
Oza fiillaid ja máhpaidthe application is currently idle, there is no active search
Gávnna fiilanama resursašlája siskkobealde mii lea addon " -- path ": ii
Oza buot fiillaid mat leat ráhkaduvvon dahje & rievdaduvvon:
what' s this help
Oza čoavdaga
Teaksta maid ohcat
Ohcejuvvon teaksta
Oza dušše merkejuvvon guovllus.
Gávnna merkejuvvon
Gávnna merkejuvvon máŋosguvlui
Oza videoaid
Oza interneahtas
Search
ahte artihkkaliid 34 - 37 njuolggadusat gustojit maiddái vuonaide ja riddoguovlluide.
Lávdegoddi váldá ovdan dán oktavuođas dan, ahte álgoálbmotmánáin lea vuoigat
beavdegirjjiid dieđuid vuođul leat dattetge duođaštusat dast ahte sámi giliid bearrašiin
láhkaásahussii ja hálddašeapmái.
geažil jođihit boazodoalu, mii sihke Norggas ja Ruoŧas lea sámiid sierravuoigat
das leat golut, mat dávdda ja vahága vuhtiiváldimiin, orru dárbbašlaš.
lea seammalágan go dieđa ja luohtehahtti vásihus
ahte guhkesáigásaš geavaheapmi lea deaŧalaš riektevuođđu eaiggáduššan- ja
stáhtahis álbmogis lea vuoigatvuohta searvat riikkaidgaskasaš proseassaide. Dás
gos lea dárbu oktavuođaiguin eiseválddiiguin dahje
ságastallan ja bargu joatkahuvvá giela, árbevieruid ja ovttaveardásašvuođa ovddideami várás ein
ollislaččat laktojuvvolii Roavenjárgga diggeriektái ja Soađegilis livččii bissovaš oalgekansliija.
galget jeavddalaččat leat sámegielalaš prográmmat mánáide ja nuoraide.
Vejolaš lea maid čujuhit dasa ahte WIPO (World Intellectual Property
ulbmilii. Son movttiidahtii sihke Sámedikki ja riikka ráđđehusa ovdagáttoheamet ja
dasa, ahte min kultuvra ja luondduriggodagat buorringeavahuvvojit guovddásjođiheami
ráhkkanahttit mánáid boahttevaš ovddasvástideaddji eallimii man vuođđun lea
- ahte dán golmma riikkas lea riikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovddasvástádussan addit
riektáseappot atnit dan máŋga giellan.
ahte studeanttat ohppet iežaset álgoálbmoga birra.
lea vejolaš sáddet radios ja TVs.
- ahte sámit leat álgoálbmot golmma riikkas,
- ahte sámit leat ásaiduvvan beroškeahttá riikkarájiin,
- ahte sámi álbmogis lea erenoamáš stuorra dárbu ovddidit iežas servodateallima
- ahte sámi álbmogis lea iešmearridanvuoigatvuohta,
- ahte sámiin ferte leat beassanlohpi eatnamiidda ja čáziide mat leat sámi kultuvrra
- ahte sámi álbmogis lea iežas kultuvra ja iežas servodateallin masa gullá sierra
- ahte sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin lea riggodahkan riikkaideamet
artihkkala 27 mielde.
vuordámušat ja doaivva ahte dii lehpet gergosat fuolahit ja vuoruhit min ovttasbarggu Sámi
ja servodateallimis, nu unnán go vejolaš riikkarájiid dahkan heađuštusaiguin.
áššedovdi joavkkus das ahte sámekonvenšuvnna ávnnaslaš sisdoallu ii sáhte dási
dearvvašvuođalaš standárdii mii lea nu allat go vejolaš, jos juo dearvvaš
boahtá ovdan ahte dát oppalaš vealahangielddus ii hehtte positiiva sierradoaibma
njuolggadusat eai hehtte dakkár ovttasráđálaš doaibmama.
stáhtarájit eai hehtte sámi álbmoga ja ovttaskas sámiid ovttastahtti gaskavuođaid.
váilevaš máhtuin ja ipmárdusas das mii siidavuogádat lea. Muhto nugo deattuhuvvo
" ahte das ii sáhte šaddat sáhka, ahte Sámediggi galggašii lahttosaji Ovttastuvvan našuvnnaide, dasgo ON lea stáhtaid gaskasaš ovttastupmi. ...
"ahte das ii sáhte šaddat sáhka, ahte Sámediggi galggašii lahttosaji Ovttastuvvan našuvnnaide, dasgo ON lea stáhtaid gaskasaš ovttastupmi....
servodatovdáneami ja eanetlohkosaš álbmoga ekonomalaš dárbbuid. Lávdegoddi ii
Ovdabeallibalance
Intreassaorganisašuvnna meannudeami galgá ovdamearkan doallat vealaheapmin, juos olmmoš gártá seksuálalaš dahje sohkabeallái vuođđudeaddji heađušteami vuollái intreassaorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis dahje fállojuvvon ovdduin.
Intreassaorganisašuvnna vástu álgá das, go heađušteapmi lea addon dan dihtui.
Intreassaorganisašuvnnat
eananvuoigatvuođaid alde riiddut maid duopmostuolut gieđahallet, ja lávdegoddi
Ovdasiiddu govat Harri Nurminen, Martti Rikkonen.
Olggoš
@ info: whatsthis
Ovdadieđuid mielde Kanada ii livčče čatnaseame šaddovistegásaid mearkkašahtti geahpideapmái.
Duogášgárri (čálus bajás)
Ovdabealgárri
LeavgasiiddutBanner page at start
Prefiksa $HOME birasvariábelis mii geavahuvvo go čállá fiillaid
@ info: whatsthis
Prefiksa gosa galgá sajáiduhttit resursafiillaid
Prefiksa
Prefiksa:
Ovdanamma
ealáhusdoaimmaide.
ČálusVulos
Ovdabealli
ČálusBajáš
Ovdaraksa lea raksa mii lea gožžaoari bajit oasi birra gožžarágu vuolde.
Ovdaraksa lea dássil, divttis ja vehá elastalaš.
Jus ovdaraksa lea garrasit go dábálaččat sáhttá dat leahkit mearka borašdávddas.
Ovdaraksa gođusiskkus dehe ovdaraksabiopsa, mearkkaša ahte doavttir váldá olu unna binnáid ovdaraksagođđosis vai sáhttá dutkat dan.
Borašdávdašattalmas ovdarávssás sáhttá juogo šaddat hihtásit attitkeahttá mangelágán váivviid dehe šaddat johtilit ja viidut goruda eará osiide.
Eará sivat loktanan PSA-árvui sáhttet leat jus olbmoš lea infekšuvdna dehe vuolši ovdaravssas, muhto maid jus olbmos lea ovdaraksaborašdávda.
Ovttaskas sáhttá oažžut guođđit gođusiskosa ovdaravssas dutkan dihte leago borašdávdaseallat das.
Dat gođusbinnát mat váldojuvvojit ovdaravssas sáddejuvvojit mikroskohpalaš dutkamii mii addá vástádusa leago ovdaravssas borašdávda dehe ii.
Vuosttamus čoahkkima deháleamos ášši lei ulbmiliid, linnjáid ja bargguid plánen.
Ovdasadji lea sámegielat ja sámefáttás dahkkon dokumeantain, mat heivejit " Dearvvuođat duoddariin " tema vuollái.
Ovdasadji lea sámegielat ja sámefáttás dahkkon dokumeantain, mat heivejit "Dearvvuođat duoddariin" tema vuollái.
artihkkaliidda 1, 25 ja 27 MRK dattetge ilbmadii vuorjašuvvama go sámedikkis lea
oassin, ja nu ahte dat manná ovddabeallai dábálaš norgalaš lága.
Ovdabealgárri
It válljen maidege maid sihkkut.
It válljen maidege maid geavahišgoahtit.
It válljen maidege maid sihkkut.
It válljen maidege maid sirdit.
Don it oaččo iežat sisačálihit juste dál.
Don it oaččo rievdadit dieđuid diehtovuođus.
It sáhte sihkkut fáttá maid dál geavahat. Ferte vuos válljet muhton eará fáttá.
Don it sáhte luoitit máhpa iežas ala
Almmuhus ii sáhte dahkkot Ruoŧas
Name
Name
Name
Name
City in Ohio USA
City in Arkansas USA
EU ii bákkut stáhtaid suodjalit bohccuid spiriid biebmun.
City in British Columbia Canada
City in Oregon USA
EU-lahttoriikkat eai lean áššis ovttamielalaččat.
Boađus lei nu ahte áššis šattai lihtoduvvot ja Grønlánda bázii EU:a olggobeallái - vaikke Dánmarku gal bisuhii lahttuvuođas.
EU-komisšuvnna geatnegahttet EU:a ovttasbargošiehtadusat. Daid eaktun lea dat, ahte guovddážat vuođđuduvvojit gilvvohallama bakte.
Jus boahtá nuppi EU-riikkas, EES-riikkas dehe Sveitsas galgá leahkit eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, EU-koarta, vai sáhttá čájehit ahte lea riekti fáhkka dikšui dábálaš buohccemávssuin.
EU-riikkat hábmejedje oktasaš bealiváldima koordinašuvdnačoahkkimiinniset.
Grønlánddas vuostálastui garrasit dát lahttovuohta ja danne áššis jienastuvvui jagis 1982.
Riikkaidgaskasaš 8j-bargojoavkku čoakkámiin EU:a geavada mielde EU-ságadoalliriika geavaha EU-riikkaid oktsaš sáhkavuoruid.
Eu:a lassin maid Afrihká riikkat ja Nuorta-Eurohpá riikkat ledje ortniiduvvan riikajoavkun, mas lei oktasaš jietna.
EU:a stuora byrokratiija ii álkiduvvo nu ahte gárgehuvvojit ja vuođđuduvvojit ođđa instituhtat iige Suoma riikkaidgaskasaš sajádaga buorit Suoma márkanastin stuoraváldin.
EU:a mearrádus lea liikká measta bissehan inuihtaid bivdin njuorjjonáhkiid gávppi EU-guovllus.
EU:a parlameanta ja komisšuvdna leaba čatnasan olláhuhttit dialoga álgoálbmogiiguin.
EU:a parlameanta lea bealistis atnán vejolažžan gárganahttit sámi boazodoalu sápmelaččaid iežaset kultuvrra vuođul nu ahte uniovdna dan doarju.
Maiddái EU:a Davvi oláhusa (nordlige dimensjon), doaibmaplánas 2004-06 oaidná ahte lea hui sakka dárbu gáhttet davvi eamiálbmogiid iešmearrideami njulgosa (" inherited right of self-determination ... ... of indigenous peoples of the region ").
Maiddái EU:a Davvi oláhusa (nordlige dimensjon), doaibmaplánas 2004-06 oaidná ahte lea hui sakka dárbu gáhttet davvi eamiálbmogiid iešmearrideami njulgosa (" inherited right of self-determination...... of indigenous peoples of the region ").
EU:a siste áššis ii lean ovttamielalašvuohta.
EU:a galgá systemáhtalaččat deaivvadit ja gullat sihke ráđđádallat sámedikki ja SPR:a áššiin, mat váikkuhit sámiid oažžumii, erenomážit eamiálbmogiid ja sin vuoigatvuođaid guoski mearrádusbargamii friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama.
EuphoriaLanguage
EU- ságajođihanriika Liettua muitalii čoahkkimii EU:a sáhkavuorus erenomážit das, mo artikla 8 (j):a lei ollašuhtton Suomas.
City in Utah USA
EUR
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja vásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
Euro
Name
Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnas, mii bođi skábmamánu 4. b. 1950
Eurohpa guovllulaš ovttasbarggu ulbmila " Rájáid rastilteaddji ovttasbargu davveguovlluin " prográmmaid ollašuhttin álggahuvvui mannan juovlamánus.
Eurohpa guovllulaš ovttasbarggu ulbmila "Rájáid rastilteaddji ovttasbargu davveguovlluin" prográmmaid ollašuhttin álggahuvvui mannan juovlamánus.
Eurohpalaš olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša artihkkala 6, geahča njealját
Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš
Eurohpá olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš
Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš, Eurohpálaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna, Eurohpá ráđi oktasašsoahpamuš olmmošrivttiid ja vuođđofriddjavuođaid suddjema várás, Eurohpa olmmošriektesoahpamuš, dahje Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid suodjaleaddji konvenšuvdna lea riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođakonvenšuvdna man leat dohkkehuvvon eanemusat Eurohpá riikkain. Álgoálgosaš soahpamuša leat dahkan ja dohkkehan dát riikkat mat leat Eurohpáráđi miellahttostáhtan skábmamánu 4. b. 1950. Dál leat 44 vuolláičálli riikka, go Nuorta-Eurohpá riikkat ja Sovjetlihtu ovddeš dásseválddit leat dohkkehan soahpamuša. Suopma dohkkehii soahpamuša miessemánu 1989 ja okta jahki dan maŋŋá dát bođii Suomas fápmui. Soahpamuša dohkkehan riikkat čatnasit dáhkidit láhkaásaheamistis ja vuoigatvuođageavadisttis soahpamušas máinnašuvvon vuoigatvuođat buohkaide, maiddái olgoriikalaččaide geat gullet riikka jurisdikšuvdnii.
olmmošvuoigatvuođaid duopmostuollu (EMD) lea dattetge dulkon mearrádusa
Eurohpá olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu lea tulkon soahpamuša 14 artikla.
Stencils
Eurohpa kommišuvdna lea addán Eurohpa Parlamentii, ráđđái, Eurohpa ekonomia- ja sosiálakomiteai ja guovlluid komiteai diehtoaddima, mii guoská molssaeavttuid biologalaš máŋggabealatvuhtii guoski EU višuvdnan ja ulbmilin jagi 2010 maŋŋá.
Eurohpá ráđđi lágidii vuosttaš geardde seminára, mii gieđahalai ovtta álbmoga, fáddán lei sápmelaččaid dilli.
Eurohpá Ráđis lea leamaš dehálaš rolla galbma soađi maŋŋelaš oktilis ja olmmošriekte-miehtemielalaš Eurohpá gárganeamis.
Eurohpá ráđi sierra soahpamušat deattuhit earenoamážit vehádagaid gullevaš ovttahatolbmuid vuoigatvuođaid, muhto dulkongeavadis leat bukton ovdan maiddái kollektiivvalaš vuoigatvuođat.
Eurohpá Ráđi olmmošriekte-komissára
Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš
Eurohpa Ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ávžžuha Suoma buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođaid
Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Muižnieks evttohii, ahte Suopma árvvoštalalii duođas Suoma sámedikki evttohusa das, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiseren válmmaštallojuvvolii parlamentáralaš komiteas, mas livčče sámedikki ja riikkabeivviid ovddasteaddjit.
Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks attii odne raporttas ávžžuhusaidisguin Suoma stáhtii Suoma olmmošriektedili buorideami várás.
Eurohpa ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji Nils Muiznieks galledii Suomas 11-13.6.2012.
Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji lea iehčanas Eurohpá Ráđi vuollásaš institušuvdna.
guovvamánu 1. b. 1995, ulbmáda gáhttet ja ovddidit nationála unnitveahkadagaid
Eurohpá Ráđi ministtarkomitea
Eurohpá Ráđi soahpamušat ja daid dulkongeavat leat váikkuhan álbmotlaš lágaide ja hálddahussii.
Eurohpá ráđi soahpamušat gárganit maid dan dulkongeavada mielde.
Eurohpá ráđi soahpamušat suodjalit vehádagaide gullevaš olbmuid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
Eurohpá ráđi bargui váikkuha maid eará riikkaidgaskasaš-vuoigatvuođalaš gárganeapmi ja dat lea váldán vuhtii barggustis maiddái álgoálbmotrivttiid gárganeami.
Eurohpá Ráđi bargu lea sápmelaččaide hui dehálaš.
Eurohpá Ráđi veahádatrápmasoahpamuša olláhuhttima bearráigeahčči ráđđeáddi komitea gulai mannan vahku sámedikki.
ovttaskas olmmoš lea áššáigullevaš dahje
Eurohpá ráđđái gullet 47 riikka, main 28 Eurohpá uniovnna lahttoriikka.
Eurohpá ráđđi lea politihkalaš ja olmmošvuoigatvuohta-organisašuvdna.
Eurohpa Ráđđi, sámedikkit ja olgoriikkaministeriija lágidit seminára " Sápmelaččat - álbmot, kultuvra ja gielat ja Eurohpa Ráđđi " sámekulturguovddáš Sajosis 28.11.2014.
Eurohpa Ráđđi, sámedikkit ja olgoriikkaministeriija lágidit seminára "Sápmelaččat - álbmot, kultuvra ja gielat ja Eurohpa Ráđđi" sámekulturguovddáš Sajosis 28.11.2014.
Lassidieđut Eurohpa Ráđis
Eurohpa parlameanta dagai 20.1.2011 mearrádusa EU suvdilis politihkas davvin.
Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvdna
Eurohpá sosiála vuođđogirji Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus
Eurohpá Uniovnna hábme oktasaš oaivila čoahkkinmearrádusaide ja sáđajođiheaddjiriika ráđđádallá lahttoriikkaid bealis buohkaid guoski čoahkkinmearrádusain.
Eurohpá uniovnna lahttun Suoma čatnet EU vuođđudansoahpamušat, dásseárvodirektiivvat ja ovttastumi riektevuogádat.
Eurohpa uniovnna oainnut sohppojuvvoje beaivválaččat Eu-riikkaid koordinerenčoakkámin, maid jođihii Eu-ságadoalliriika Ruoŧŧa.
Eurohpa Uniovnna komissio lea 20.11.2008 dohkkehan dieđuaddima Eurohpa uniovdna ja árktalaš guovlu.
Eurohpa uniovnna kommišuvdna lea 20.11.2008 dohkkehan diehtoaddima: Eurohpa uniovdna ja arktalaš guovlu.
Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat
Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat (g-en European Union Agency for Fundamental Rights) lea EU doaimmahat mii vuođđuduvvui jagi 2007 Nuortariikka Wienas.[1][2][3][4] Doaimmahaga ulbmilin lea ovddidit vuođđovuoigatvuođaid suoji oppa EU-guovllus. Jagi 2017 FRA:s leat 105 bargi ja hárjeheaddji[1].
Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat (g-en European Union Agency for Fundamental Rights) lea EU doaimmahat mii vuođđuduvvui jagi 2007 Nuortariikka Wienas.[1][2][3][4] Doaimmahaga ulbmilin lea ovddidit vuođđovuoigatvuođaid suoji oppa EU-guovllus. Jagi 2017 FRA:s leat 105 bargi ja hárjeheaddji[1]. Doaimmahaga bušeahtta lei 21,2 miljovnna euro.[2]
Eurohpa uniovnna konstitušonála dovddasteapmi das ahte sámit leat álgoálbmot Eurohpas geatnegahttá uniovnna maiddái álggahit erenoamáš doaimmaid sihkkarastin dihte sámiid vuoigatvuođaid, earret eará ealáhusaid, kultuvrra ja giela dáfus;
Eurohpalaš uniovnna doaibmaplána davvilaš viidodaga várás
EU siskkobealde lea vejolaš čujuhit beavdegirjái nr. 3 mii gullá soahpamuššii
Maŋemus ovdáneamit Eurohpa uniovnnas nannejit sámi searvama ja ovddasteami dárbbu uniovnna ásahusaid ja orgánaid ektui;
Eurohpa Uniovnna oktasaš oaidnu sohppojuvvo oktasaš koordináhtačoahkkimiin.
Eurohpa Uniovdna lea čatnasan árktalaš dieđáhusastis dialogai eamiálbmogiiguin.
Eurohpa Uniovdna oassálastá biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii.
Eurohpá boares keaisárválddit šadde álbmotstáhtan nu guhkás go lei vejolaš, ja veahádatjoavkkuide ásahuvvojedje gáhttensystemat.
greece_ prefectures. kgm
Eurohpá/ Amsterdam
Eurohpá/ Andorra
Eurohpá/ Athens
Eurohpá/ Belfast
Eurohpá/ Belgrade
Eurohpá/ Berlin
Eurohpá/ Bratislava
Eurohpá/ Brussels
Eurohpá/ Budapest
Eurohpá/ Bucharest
Eurohpá/ Chisinau
Eurohpá/ Dublin
Nuorta- EurohpaName
Lulli- EurohpaName
france. kgm
Eurohpá/ Gibraltar
world_ continents. kgm
Eurohpá/ Guernsey
Eurohpá/ Helsset
Eurohpá/ Istanbul
Eurohpá/ Jersey
Eurohpá/ Kaliningrad
Guovddáš- EurohpaName
Eurohpá/ Kiev
Eurohpá/ Copenhagen
paper size
Eurohpalaš folioformáhtta
Eurohpalaš folioformáhtta
Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamu
Eurohpalaš vuođđogirji
Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta, man sáhttá diŋgot Dáhkádusgássas, addá Ruoŧa riikkavuložii rievtti fáhkka dikšui eará EU-, EES- riikkas ja Sveitsas seamma ekonomalaš eavttuiguin mat gusket riikka iežas orruid.
Eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta ferte vuosehuvvot nu doavttirgalledeamis go apotehkas.
riikaguovlu- dahje unnitlogogiela birra.
Eurohpalaš alfabehtatKCharSelect section name
Oarje- EurohpaName
Eurohpá/ Lisbon
Eurohpá/ Ljubljana
Eurohpá/ London
Eurohpá/ Luxembourg
Eurohpá/ Mariehamn
Eurohpá/ Madrid
Eurohpá/ Malta
Eurohpá/ Minsk
Eurohpá/ Monaco
Eurohpá/ Moscow
Eurohpá/ Oslo
Eurohpá/ Paris
Eurohpá/ Podgorica
Davvi- EurohpaName
Eurohpá/ Prague
Eurohpá/ Riga
Eurohpá/ Rome
Eurohpá/ Samara
Eurohpá/ San_ Marino
Eurohpá/ Sarajevo
Eurohpá/ Simferopol
Eurohpá/ Skopje
Eurohpá/ Sofia
Stencils
Eurohpá/ Tallinn
Eurohpá/ Tirane
Eurohpá/ Tiraspol
Eurohpá/ Stockholma
Eurohpá/ Uzhgorod
Eurohpá/ Vaduz
Eurohpá/ Warsaw
Eurohpá/ Vatican
Eurohpá/ Vienna
Eurohpá/ Vilnius
Eurohpá/ Volgograd
Eurohpá/ Zagreb
Eurohpá/ Zaporozhye
Eurohpá/ Zurich
Jupiter' s moon Ganymede
Europarlamentarihkar Nils Torvalds lei bovden sámedikki guossástallat Brüsselii.
Europarlamentarihkar Nils Torvalds lea bovden Suoma Sámedikki doallat čoahkkima Brysselii ja oahpásmuvvat EU:a doibmii.
Europarlamentarihkar Satu Hassi lea bovden sámedikki ovddasteddjiid Brysselii dáiddačájáhusa rahpamii, mii gieđahallá árktalaš guovllu dálkkádatrievdama ja oahpásnuvvat EU:a bargui sihke deaivat europarlamentarihkkariid.
africa. kgm
albania_ districts. kgm
angola_ provinces. kgm
armenia. kgm
bolivia. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
brazil. kgm
bulgaria. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
caribbean. kgm
catalonia_ comarques. kgm
china. kgm
colombia. kgm
czech. kgm
denmark_ counties. kgm
dominican_ republic. kgm
egypt. kgm
estonia. kgm
europe. kgm
finland_ regions. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
georgia. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
guyana. kgm
hungary. kgm
hungary_ regions. kgm
india. kgm
kazakhstan. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
malaysia. kgm
north_ korea. kgm
norway. kgm
peru. kgm
philippines. kgm
poland. kgm
portugal_ provinces. kgm
portugal_ regions. kgm
puertorico. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
slovenia_ traditional. kgm
spain. kgm
spain_ provinces. kgm
suriname. kgm
switzerland. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
ukraine. kgm
uruguay. kgm
venezuela. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
westbengal. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Euroscale
EuroScale
Euroscale- prentenmašiidna
Eurostandárda
EURO (valuhta)
Grad Prixashan ii mu muittu mielde oaččo jienastit iežas riikka evttohasa.
Advanced URLs: description or category
"Eváhkkoáiggi muitalusat " - guđa CD-skearrus 22 olbmo, eanáš ohcejohkalaččat, muittašit eváhkkomátkki vásáhusaid.
"Eváhkkoáiggi muitalusat" - guđa CD-skearrus 22 olbmo, eanáš ohcejohkalaččat, muittašit eváhkkomátkki vásáhusaid.
Almmuhandilálašvuohta lei Sápmelaš bálvalanguovzzážis 7.1.1994, goas eváhkkomátkkiin ledje vássán 50 jagi.
- evaluation
Evaŋgelaš-luteralaš girku
Evangelalaš-luteralaš girku lea šaddan rávisahkái ja šaddan máŋggaárvosažžan, mas lean hui movttet.
Evangelalaš-luteralaš girku lea maŋimus jagi áigge suokkardan vejolaš ándagassii átnuma sápmelaččain girku doaimmas iežas álgaga vuođul.
Evangelalaš-lutherlaš girku Ruoŧa girku gullo evangelalaš-lutherlaš árbevirrui mas lea jagi 1530 augsburgalaš dovddastus aktasaš dovddastusdokumeantan.
Evangelalaš-luteralaš girkus lea earenoamážit oskkolaš bargu muhto maid viidát rolla servodatlaš ságastallin, šaddadeaddjin, oaivilváikkuheaddjin, bargoaddin ja bálvalusaid buvttadeaddjin.
Evangelalaš-luteralaš girkus lea máŋggaolat rolla sámi historjjás.
Evangelalaš-luteralaš girkus lea nanu rolla nu suopmelaš servodaga stáhtagirkun muhto maiddái sámi servošis.
Evangelalaš-luteralaš girku sajádat stáhtagirkun buktá ovddasvástádusa ja sávannai, ahte girku sáhtálii leat ovddasmanni maid stáhta ektui sámiid vuoigatvuođaid ovddideaddjin.
Evangelaš-luteralaš girku girkolaš čoahkkimii sámiid ovddasteaddjin nammaduvvui Ulla-Maarit Magga, su vuosttaš várreovddasteaddjin Pekka Pekkala ja nubbin várreovddasteaddjin Väinö Guttorm.
Evangelium láide olbmo Ipmila aktavuhtii, mii lea su máddu ja ulbmil.
City in Wyoming USA
City in Indiana USA
niesteboazu = boazu mii váldojuvvo biebmun
Bienat diehtočoahku birra
DiehtočoahkkuComment
Cookies geavahuvvo addin dihte galledeaddjái beassama sierra teknihkalaš doaimmaide.
Gávdnojit guovtte soarttat cookies:
Cookie lea unna deakstafiila man webbáiki vurke du dihtoris.
Cookie vurkejuvvo beare gaskaboddosaččat du dihtora muitui dan boddui go don leat ruoktosiiddus. Doaibma doallá čalmmis man giela don leat válljen.
Giddet cookiesdoaimma
Diehtočoahkováruhus
City in Washington USA
City in Colorado USA
EvilWMComment
Evolution
EvolutionName
Evo Morales deattuhii sáhkavuorustis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidii mearkkašahtti doaimmaid dálkkádatrievdama caggama várás.
City in Hawaii USA
COMPARE (streaŋga1; streaŋga2; true_BAR_false)
EXACT (streaŋga1; streaŋga2)
Exchange- heivvolaš bovdehusnammadeapmi
ExciteQuery
Exec
Executive
Executive (JIS)
Executivepaper size
City in New Hampshire USA
@ label: listbox KDE distribution method
EXR- govatName
EXRName
EXR- dieđutName
Name
% 1% QPrintPreviewDialog
F% 1Translate this string to the string 'LTR' in left- to- right languages or to 'RTL' in right- to- left languages (such as Hebrew and Arabic) to get proper widget layout.
FearagiellaName
Facebooka
FacesName
FACTDOUBLE (nummir)
unit-format
City in Alaska USA
City in South Carolina USA
City in Alberta Canada
City in Connecticut USA
City in Vermont USA
City in West Virginia USA
Password strength
Fiilla maid fákset (lasihuvvon fiilalistui)
Fáksadáhta leat páhkkejuvvon lsb: ain álggus
Fáksa
Fáksa:
Fáksavuogádat:
Fáksavuogádat válljen
Name
Fáksagoarta
Fáksadiehtovuorká
Mobile Phone
FáksaNAME OF TRANSLATORS
Fáksanummir ii leat addejuvvon.
Fáksanummir
Fáksanummir
Lasit fáksanummira
Du fáksabajilčála
FáksamálleComment
Fáksasiiddut
City in Manitoba Canada
City in Colorado USA
Falklandsulluid punda
Falklandsullot (Malvinas)
City in Nevada USA
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in British Columbia Canada
City in Manitoba Canada
City in Massachusetts USA
City in Kentucky USA
City in Nunavut Canada
False
FALSE () - funkšuvdna dieđiha boolalaš árvvu FALSE.
FALSE () dieđiha FALSE
Region/ state in Denmark
Region/ state in Italy
Region/ state in France
Region/ state in Germany
Region/ state in Russia
paper size
paper size
paper size
FanFoldUS
afghanistan. kgm
yemen. kgm
pakistan. kgm
emirates. kgm
Ethiopian month 7 - LongName
Ethiopian month 7 - LongNamePossessive
City in North Dakota USA
Indian National month 3 - LongNamePossessive
Indian National month 3 - ShortName
FaraIndian National month 3 - ShortNamePossessive
Indian National month 9 - LongNamePossessive
Indian National month 9 - ShortName
FaraIndian National month 9 - ShortNamePossessive
City in New Mexico USA
City in United Kingdom
Faraof Ordibehesht short
FarOrdibehesht short
Fearasullot
FearsuoluName
Iranalašgiella
FarsigiellaName
Farsigiella (Persialaš) Name
Farvardin
Farvardina
afghanistan. kgm
azerbaijan. kgm
sudan. kgm
FAST
Jođánis, geahpes lásegieđahalli, ráhkaduvvon WM2 vuođulName
Fast Res.
Ii sáhte álggahit fáksaproseassa.
Fáksameattáhus: geahča loggas eanet dieđuid gávdnat.
& Fáksa/ modemaovttadat:
Maŋŋálas fáksa/ modem- čálánUnknown Protocol
Fáksabálva (jos gávdno):
Maŋŋálas fáksaovttadat
City in North Carolina USA
afghanistan. kgm
FDR's "Four Freedoms" Speech: Freedom by the Fireside (eaŋgalsgillii) The "Four Freedoms" - Franklin D. Roosevelt's Address to Congress (eaŋgalsgillii)
@ label: listbox KDE distribution method
FeedsterQuery
Constellation name (optional)
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun
Norggas ja Idre rájis, mii lea Ruoŧa Dalarna-guovllus, davás gitta Guoládahkii Ruššii
Ferite syntáksamerken
feriteLanguage
Syntáksamerken Ferite várás
City in Louisiana USA
Festivála čohkkii dan jagi gehččiid oktiibuot 2800, eahketdoaluin fitne 490 olbmo.
Festivála lea ordnejuvvon jagi 2004 rájes ja ovddit jagiin miessemánu loahpas.
Festivála áigge Sajosa váldofeaskáris lea oaidninláhkai čuovgagovvačájáhus ISI.
Festivála lágiduvvo dál nuppe geardde.
Festiválas eanemus rámi ja vejolaččat guhkimus gieđaid speažžumiid dinii jakuhttabagadalli Mihail Lukatševski fikšuvdnafilbma Urun Kun (Vilges beaivi), mii lei buvttaduvvon unna binná 7000 euro bušeahtain.
Aurora Borealis joavkku lassin Ijahis ija áigge gullo sihke árbevirolaš ja ođđa sámemusihkka.
Festiválas gullat maiddái árbevirolaš juigosa, livđe sihke leudda.
Festivála áigge gullat sámemusihkka, sihke árbevirolaš ja ođđasot sámemusihkka ja festiválii servet maiddái eamiálbmotguossit. Guossit bohtet Ruoššas Davviálbmogiid instituhttas. Sis leat dánsun- ja musihkkačájáhusat, mat leat duođái alladássásaččat.
Festiválas fálaimet maid sámi premiearaid musihkkafilmmaid hámis, go Ima Aikio golbma ođđa musihkkavideo bohte vuosttaščájáhussii.
Festivála eamiálbmotguossi Veronika Usholik boahtá Gubernator- joavkkuin Anárii Sibiriijas, Tsukotka njárggas. Dán lassin dáhpáhusas besset návddašit suopmelaš-senegalaš Sila Fato- joavkku movttegis musihkas.
Festivála rahpandoalut lea Mánáidfestivála maŋŋel duorastateahkes 21.1. festivála dovddus Guovssahasteáhteris.
Festivála vuosttas jagi 2012 filmmain návddašuvvui Berliinis.
Festivála mielde leat ožžon sámemusihka eambbo oidnosii, dan birra lea juhkkojuvvon diehtu sihke fállojuvvon sápmelaš musihkkáriide čuojahan-, lávlun- ja juoiganvejolašvuođat.
Festivála prográmmii gullet sihke árbevirolaš sámemusihka čehpiid loaiddasteamit, šaddi sámeartisttaid konsearttat, mánáid prográmma, eamiálbmotgussiid musihkkaloaiddasteamit ja sámemusihka klubbaeahkedat.
Festivála prográmmaplána bissu seammálágánin.
Festivála prográmma nannejuvvo álgogease ja dat almmustahttojuvvo ollásit geassemánu áigge ee. dáhpáhusa iežas neahttasiidduin čujuhusas www.ijahisidja.fi
Festivála váldoloaiddasteaddjin leat ožžon sámi pop-musihka prinseassa Sofia Jannok Ruoŧas.
Festivála váldotemán lei Latiinnalaš Amerihká.
Festivála váldoguossin lea guhká filmmain bargan navajo-bagadalli Blackhorse Lowe, gean filmmaid oaidnit valjis dán jagi prográmmas ja nuorat bagadalliid buktagiid.
Festivála lágidit:
Festivála suodjaleaddjin doaibmá rovvá Jenni Haukio.
Festivála temá dagai vejolažžan fállát eamiálbmotfilbmamáilmmi girjáivuođa ja mapuchebagadalli gitta Chiles.
Festivála temán lea dán jagi eamiálbmogiid oktiigullevašvuohta.
- festiválaoktavuođas.
Festivála lea bálvalan turisttaid sihke ráhkadan ođđa sesoŋgga muđui jaskes áigái (miessemánu loahppa) Anáris, ná dáhpáhusas leamaš ávki maiddái báikkálaš fitnodatdoalliide.
Festivála lea šaddan sámemusihka ovdanbukti deaŧalamos dáhpáhussan Suomas.
Festivála lea stáđásmahttán iežas sajádaga sámemusihka ovdanbukti dehaleamos dáhpáhussan Suomas.
Fetchmail- heiveheapmiName
FetchmailconfGenericName
F
Comment
FictionBook- dokumeanta
FižigiellaName
Name
Fiži dollar
Fiži
world. kgm
catalonia_ comarques. kgm
great- britain_ counties. kgm
fi
FIFOScheduler
FIFO- dulvvit
FijiName
Fiktiivvalaš video nuorra sámenissoniin lávus, gos dola sajis leatge dihtor, mátketelefovdna, suffá ja mikrouvdna.
file-action
file as in file on hard drive
file filter
filename
Filename (Imagewidth x Imageheight)
Filippinalaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
Filipiinnaid peso
Name
philippines. kgm
Filipiinnat
FilippiinatName
world. kgm
fi.. Lassedieđut: Hannu Kangasniemi, hannu.
Comment
Filmmas oahpásmuvvat Eliasii sihke su áddjubii Hennai ja sudno gaskavuhtii leuddii.
Finch
Find pictures with any orientation / landscape / portrait orientation...
fine exposure adjustment
finland_ regions. kgm
Finlexa boasttojorgalus ii goitge guoskka báikkálašservošiid ja álgoálbmogiid rolla muhto deavstta ipmirdahttivuođa.
City in United Kingdom
Finnmárkku guovllus sámeservviid vuođđudedje viššalit 1910-logus.
Finnmárkolága lassin soahpamuš ratifiserejuvvui ruđain nu ahte Norgga sámedikki ruhtadeapmi lasihuvvui.
Goluid maid
bargomearrádusa (geahča lága kap 5 čuoggá 1) maŋŋil, vai gokčá
Lágas Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid riektedilis ja
Norggas šaddet lága mielde mii lea Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luonddu
Dat vásáhusat maid ožžo go barge finnmárkolágain, leat deaŧalaš duogáš dan
Siskkit Finnmárku šaddá duššefal norgalaš jurisdikšuvnna vuollái.
nuortalaččat Njávdán-guovllus Nuorta-Finnmárkkus, geain lea sierra sámi suopman.
vuođa.
Guovlu mii lea gohčoduvvon " stáhta eanan "
Guovlu mii lea gohčoduvvon "stáhta eanan"
Goittotge Finnmárkkuláhka lea ain muhtun osiin riidduvuloš sápmelaččaid gaskavuođas, nugo maŋŋelis čuoggás IV.
Dáinna lágain ásahuvvo ođđa hálddašanorgána, " Finnmárkoopmodat ", masa galgá
Dáinna lágain ásahuvvo ođđa hálddašanorgána, "Finnmárkoopmodat ", masa galgá
Firebird
Dolla
Firefox
Firefox fierpmádatlogan
italyprovince. kgm
First letter in 'Find'
AmasFirst letter of the alphabet (in upper then lower case)
City in Louisiana USA
Comment
fi-siidduin, dat gávdno ainjuo Mielenterveystalo.
fi
fi dahje ritva.
City in Massachusetts USA
fi-internetbálvalus lea erenomáš.
FixHostFilterName
DIVO_ MU: Čále dokumentašuvnna
fi) ovttas nuoraidčálli Inka Nuorgamiin (inka.
fi) ovttas nuoraidčálli Niina Siltalain (niina.
fi-ovttasbargofidnu lea ollašuhttán sámiid gielalaš bálvalusaid ođđalágan vugiin, mii juksá viidát sámegielat olbmuid.
fi-ovttasbargofidnui sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami várás bargon ánššolaš barggus Suomas.
fi-ovttasbargofidnu davvisámegielat neahttaalbmadus.
fi-ovttasbargofidnu neahttaalbmadusa Iežasdikšunrávvagat ja daid geavaheapmi ii leat áigái iige báikái čadnon.
fi-ovttasbargofidnu neahttabálvalus sisttisdoallá šlunduma iežasdikšunprográmma davvisámegillii.
FJD
Fjellnera álgogiella lei lullisámegiella, mas dikta lea jorgaluvvon davvisámegillii (Harald Gaski), anárašgillii (Ilmari Mattus) ja eaŋgalsgillii (Tr.
Fjellner bekkii leat movttegis ja áŋgiris guldaleaddji ja erenomáš buorre máinnasteaddi ja dát lea muhtin oassái váikkuhan dasa, ahte máŋggat sámekultuvrra dutkitge leat boahtán dan bohtosii ahte dikta lea árbevirolaš álbmotdikta, muhto maid okta ovdamearka girječálli dáidduin.
Fjellner govvida sámiid divttastis beaivvi nieidan ja bárdnin.
Fjellner jođii báhppanvihaheami maŋŋá vuos sárdnideaddjin Čohkkerasas ja Gárasavvonis.
"% f " molsojuvvo dainna fiilanamain maid hálidat doaimmahit.
FKP
Name
City in Arizona USA
Comment
* Blohkkatávval
Flash
Flash- muitogoarta - molssaeaktu
fl
City in Croatia
City in Michigan USA
Name
City in Alabama USA
City in South Carolina USA
pakistan. kgm
portugal_ provinces. kgm
portugal_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
City in Alberta Canada
Region/ state in France
colombia. kgm
greece_ prefectures. kgm
kazakhstan. kgm
Region/ state in Canada
Region/ state in USA
uruguay. kgm
usa. kgm
Guilder
City in Missouri USA
City in Ontario Canada
City in Texas USA
Floyd- Steinberg- dielvvasmuvvon čáliheapmi
FloydSteinberg
Floyd- Steinberg- ránesivnnit
Floyd- Steinberg (buoret kvalitehta)
Floyd- Steinberg- dielvvasmahttin
Floyd- Steinberg- ivnnit
Floyd- Steinberg- ivnnit (unnán muitu)
Oktageardánis Floyd- Steinberg (8 bpp)
flsa
flse
FluidSynth- stivrranName
Mánát mat leat vilostuvvan leat dávjá šlieddasat, váibasat, vehá surolaččat ja ludnjásat vuosttaš beivviid.
Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit.
Nuorvvu vuosttaš beivviid mánná veadjá heajumusat.
Name
FluxboxComment
FLWMComment
Name
* Flygel konsearttaid várás
Folio
Foliopaper size
paper size
Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun.
Folklore teáhter Aurora Borealis Ijahis idjii
City in New Mexico USA
star name
Fonehtalaš symbolatKCharSelect section name
Fonehtalaš viiddidusatKCharselect unicode block name
font color
Foolscap A
Foolscap E
Ii sáhte ráhkadit Foomatic- stivrrana [% 1,% 2]. Dat ii gávdno dahje dus eai leat vuoigatvuođat barggu čáđahit.
gaskasaš forain.
riikkaidgaskasaš deaivvademiin, main divaštallet álgoálbmotáššiid.
Forum evttohii, ahte sosiála- ja dearvvasvuohtaguoibmevuhtii váldošii ođđa oassi, mii guoská árbevirolaš ealáhusaid sihkkarastima ja ovddideami. "
Forum deattuhii, ahte eamiálbmogiid aktiivvalaš oassálastin kulturguoibmevuhtii lea erenomáš dehalaš. "
Forum sáddii nana signála davvi dimenšuvnna ovttasbargui oassálasti stáhtaide.
Foruma maŋŋel oassálasten alimus rievtti 200-ávvudandoaluide Helssega universiteahtas.
Foruma loahppaárvalusas gáibiduvvui, ahte stáhtat ovttasbarggus eamiálbmogiiguin ráhkadit málle, mo eamiálbmogiid oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođat sihkkarastojit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus " muitala Näkkäläjärvi, gii lei SPR:a ja eamiálbmogiid áidna ovddasteaddjin ráhkadeamen foruma loahppaárvalusa.
Foruma loahppaárvalusas gáibiduvvui, ahte stáhtat ovttasbarggus eamiálbmogiiguin ráhkadit málle, mo eamiálbmogiid oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođat sihkkarastojit davvi dimenšuvnna ovttasbarggus "muitala Näkkäläjärvi, gii lei SPR:a ja eamiálbmogiid áidna ovddasteaddjin ráhkadeamen foruma loahppaárvalusa.
Forumas sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ovddastii Suoma sámedikki ja SPR ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.
Forum oahpásnuvai ja gulai dearvvuođagaid James Anayas, guhte algá miessemánu álggu rájes ON:a sierraraporterejeaddjin čuovvovaš guđa jagi áigodahkii.
Forum gáibida loahppaárvalusas, ahte davvi dimenšuvnna ja eamiálbmogiid gaskasaš ovttasbarggu galgá lasihit ja čiekŋudit.
City in Hawaii USA
Region/ state in Denmark
Forint
Name
GenericName
FormáhttaName
Format string for the labels in the "Your Personal Data" page
FormDesignerGenericName
object name (optional)
City in Arkansas USA
City in Montana USA
for Tab Shape
City in Ontario Canada
City in Colorado USA
City in Ontario Canada
City in Iowa USA
ForteGenericName
City in Alaska USA
City in Ontario Canada
City in Florida USA
City in Alberta Canada
City in Northwest Territories Canada
City in Florida USA
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
City in Alabama USA
City in Maryland USA
City in Ontario Canada
FortranLanguage
City in Alaska USA
City in Kansas USA
City in New York USA
City in Kansas USA
City in British Columbia Canada
City in Northwest Territories Canada
City in Indiana USA
City in Texas USA
City in Alaska USA
keyboard label
Name
Name
Name
Fossekallena accapella goarra boahtá Neidenis, ja das leat lagabui golbmalogi movttegis suopmelaš, norgalaš ja ruošša goarralávlu.
City in Saskatchewan Canada
City in California USA
paper size
rámmat/ s
The grammatical type of a word
Name
Name
FráktalatScreen saver category
City in Massachusetts USA
Kongolaš franc
caribbean. kgm
denmark_ counties. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
waters_ world- class. kgm
france_ regions. kgm
City in Newfoundland Canada
Lulit fránskkalaš guovlu
Franc
cameroon_ departments. kgm
City in Kentucky USA
usa. kgm
City in Tennessee USA
NAME OF TRANSLATORS
Frans Englich
Eurohpá uniovnna ráđi direktiiva nr 252/2013/EU (njukčamánu 11. b. 2013) mielde jagiin 2013-2017 doaimmahat čalmmustahttá čuovvovaš fáttáide: 1. riektesuodji, 2. rihkkunoaffarat ja buhtadusat oaffariidda, 3. diehtoservodat, 4. romániálbmogiid integrašuvdna, 5. vuoigatvuođalaš ovttasbargu eará go rihkusáššiin, 6. mánáid vuoigatvuođat, 7. vealaheapmi, 8. fárredeapmi ja sisafárrejeaddjiid ruovttuiduvvan 9. rasisma (nállevealaheapmi), vierisballu (ksenofobiija) ja gierdameahttunvuohta.
City in Jylland Denmark
City in Maryland USA
City in Virginia USA
City in Missouri USA
City in New Brunswick Canada
City in Jylland Denmark
City in Zealand Denmark
Image/ info menu item (should be translated)
FreeBASICLanguage
FreeBirthGenericName
About
@ label: listbox KDE distribution method
FreeBSD- porta
FreecivGenericName
Freeciv- bálváComment
FreeDBQuery
City in New Jersey USA
City in Sierra Leone
botswana. kgm
great- britain_ counties. kgm
malaysia. kgm
world. kgm
City in Nebraska USA
City in California USA
FreqTweakGenericName
Frerich Raabe
FreshmeatQuery
City in California USA
FrisagiellaName
FrisialagiellaName
netherlands. kgm
italy. kgm
Ovdabealli
FroogleQuery
Frozen BubbleName
City in Florida USA
FSF/ UNESCO Free Software DirectoryQuery
fstabLanguage
FST sádde prográmma beaivválaččat diibmu 17 rájes gitta gask'idjii dehege kanála ii fála prográmma obanassiige dievasmearálažžan.
Ft
FTP- vuorkátName
Comment
FTP- klientaName
FTP
FTP molssaeavttut
FTP- loganName
FTP- čujuhusName
City in California USA
City in Maine USA
ABS () - funkšuvdna dieđiha desimálalogu x absoluhtta árvvu.
ACOS () - funkšuvdna dieđiha arccosinusa radiánan ja árvu lea matemáhtalaččat definerejuvvon leahket gaskal 0 ja PI (oktan 0: in ja PI: ain).
Dát funkšuvdna jorgala viŋkila gráda mihtu radiána mihttun.
ARABIC () - funkšuvdna jorgala latiidna logu nummirin.
ASCIITOCHAR () - funkšuvdna čájeha čállinmearkka/ bustáva juohke ASCII kodii listtus
ASINH () - funkšuvdna rehkenastá x variábela jorggu hyperbolalaš sinusa; dat lea dat árvu man hyperbolalaš sinus lea x.
ATANH () - funkšuvdna rehkenastá x variábela jorggu hyperbolalaš tangeanssa; dat lea dat árvu man hyperbolalaš tangeansa lea x. Jos x 'absoluhtta árvu lea stuoritgo 1, 0, de ATANH () dieđiha NaN (ii- leat- nummi).
BIN2DEC () - funkšuvdna jorgala binearalogu desimálalohkun.
BIN2HEX () - funkšuvdna jorgala binearalogu heksadesimálalohkun.
BIN2OCT () - funkšuvdna jorgala binearalogu desimálalohkun.
BOOL2INT () - funkšuvdna dieđiha čavdelohkoárvvu go oažžu boolalaš árvvu. Metoda lea oaivvilduvvon geavahuvvot metodain mat gáibidit čavdeloguid.
CARX () - funkšuvdna dieđiha X 'saji mii vástida muhtin čuoggá sadjái muhtin polára koordináhtavuogádagas.
CARY () - funkšuvdna dieđiha dan Y saji mii vástida muhtin čuoggá sadjái muhtin polára koordináhtavuogádagas.
CHAR () - funkšuvnna dieđiha bustáva mii vástida dihto nummirii.
CHARTOASCII () - funkšuvdna dieđiha ASCII árvvu muhtin čállinmearkkas (bustávas).
CLEAN () - funkšuvdan váldá teavsttas eret kodaid maid ii sáhta čálihit
COS () - funkšuvdna dieđiha x variábela cosinusa, ja x dieđihuvvo radiánan.
COUNTIF () - funkšuvdna dieđiha galle sealla mearriduvvon gaskkas vástidit dihto kriteriaide.
DATE () - funkšuvdna dieđiha dáhtona báikkálaš hámi mielde.
DAY funkšuvdna dieđiha muhtin dáhtona beaivvi. Jos paramehter lea guorus, de dieđiha otná beaivvi.
DAYS360 () - funkšuvdna dieđiha galle beaivvi lea dáhton1 rájes dáhton2 rádjái. Jahki rehkenasto leat 360 beaivvi. USA metoda geavahuvvo jos metoda lea " False " (standárda), Muđui geavahuvvo europeálaš metoda.
DAYSINYEAR () - funkšuvdna dieđiha galle beaivvi leat dihto jagis.
DAYS () - funkšuvdna dieđiha beivviid guovtti dáhtona gaskkas.
DEC2BIN () - funkšuvdna jorgala desimálalogu binearalohkun.
DEC2HEX () - funkšuvdna jorgala desimálalogu heksadesimála lohkun.
DEC2OCT () - funkšuvdna jorgala desimálalogu oktálalohkun.
DECSEX () - funkšuvdna jorgala desimálaárvvu áigin.
Dát funkšuvdna jorgala viŋkila radiána mihtu gráda mihttun.
Doaibma:
EDATE funkšuvnna dieđiha dáhtona mii lea dihtomeare mánuid ovdal dahje maŋŋá vissis dáhtona. Don čálát sisa dáhtona ja galle mánu ovddos dahje maŋás galgá rehkenastit.
EOMONTH funkšuvdan dieđiha maŋimuš beaivvi dan mánus ja nu ja nu galle mánu dan rájes.
EVEN () - funkšuvdna dieđiha nummira bajás jorbejuvvon lagamuš bárralohkui.
EXP () - funkšuvdna dieđiha e árvvu loktejuvvon x potensii (e lea lunddolaš logaritmma vuođđolohku).
CEIL () - funkšuvdna jorbe x bajás lagamus čavdelohkui ja dieđiha dan árvvu desimálalohkun.
Funkšuvdna
COLUMN funkšuvdna dieđiha dihto čujuhusa čuoldda. Jos paramehter lea guorus, de dieđihuvvo doaibmi sealla.
HOUR funkšuvdna dieđiha diimmu muhtin áiggis. Jos paramehter lea guorus, de dieđiha dálá diimmu.
INT2BOOL () - funkšuvdna dieđiha boolalaš árvvu muhtin čavdelohkui. Dát metoda lea oaivvilduvvon geavahuvvot metodain mat gaibidit boolalaš árvvu. Dat dohkkeha dušše 0 ja 1. Jos oažžu eará árvvu, de dieđiha ii duohta.
GCD () - funkšuvdna dieđiha guovtti dahje eanet čavdelogu stuorimus oktasaš namuheaddji.
INT () - funkšuvdna dieđiha árvvu čavdelohkooasi.
LCM () - funkšuvdna dieđiha guovtti dahje eanet desimálaárvvuid unnimus oktasaš buktaga.
Funkšuvdna ISLEAPYEAR () dieđiha " True " jos lea gárgádusjahki.
EXACT () - funkšuvdna dieđiha True jos dát guokte streaŋgga leat ovttalágánat. Muđui dieđiha False.
ISREF () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehter čujuha čujuhussii. Muđui dieđiha False
ISTEXT () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehteris lea streaŋga. Muđui dieđiha False
ISTIME () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehteris lea áigeárvu. Muđui dieđiha False.
Funkšuvdna@ item: intable Text context
LN () - funkšuvdna dieđiha x árvvu lunddolaš logaritmma.
LOGn () - funkšuvdna dieđiha x árvvu logaritman man vuođđolohku lea n.
LOWER () - funkšuvdna jorgala streaŋgga smávva bustávaide.
Matematihkka
MINUTE funkšuvdna dieđiha minuhta muhtin áiggis. Jos paramehter lea guorus, de dieđiha dálá mihuhta.
MONTH funkšuvdna dieđiha muhtin dáhtona mánu. Jos paramehter lea guorus, de dieđiha dálá mánu.
NAND () - funkšuvdna dieđiha True jos unnimus okta árvu ii leat duohta. Muđui dieđiha False.
Funkšuvnna ortnet
NOR () - funkšuvdna dieđiha True jos buot árvvuin paramehteris lea boolalaš šládja ja lea ii- duohta arvu. Muđui dieđiha False.
OCT2BIN () - funkšuvdna jorgala oktálalogu binearalohkun.
OCT2DEC () - funkšuvdna jorgala oktálalogu desimálalohun.
OCT2HEX () - funkšuvdna jorgala oktálalogu heksadesimálalohkun.
T () - funkšuvdna dieđiha árvvu teakstan. Jos árvu lea, dahje bájuha teavstta, de T dieđiha dan teavstta. Jos árvu ii leat teaksta dieđihuvvo guorus streaŋga.
TEXT () - funkšuvdna jorgala árvvu teakstan.
POLA () - funkšuvdna dieđiha viŋkila (radiánan) mii vástida muhtin čuoggá sadjái muhtin kartesalaš koordináhtavuogádagas.
POLR () - funkšuvdna dieđiha radiusa mii vástida muhtin čuoggá sadjái muhtin kartesalaš koordináhtavuogádagas.
POWER (x; y) - funkšuvdna dieđiha x bajiduvvon y potensii.
ROT () - funkšuvdna kryptere teavstta dan láhkái ahte sirdá juohke bustáva 13 saji maŋos alfabehtas. Jos 13. bustáva doalvu alfabehta loahpa meattá, de álgá fas alfabehta álggus (A: in).
ROUND (árvu; [logut]) - funkšuvdna dieđiha jorbejuvvon árvvu. " Logut " máksá galle nummira galget leat logus. Jos " logut " leat 0 dahje guorus, de árvu jorbejuvvo bajás lagamuš čavdelohkui. Jos " logut " lea unnit go 0, de nummira čavdelohkooassi jorbejuvvo.
ROUNDDOWN (árvu; [logut]) - funkšuvdna dieđiha vulos jorbejuvvon árvvu. " Logut " máksá galle logu bohtosis galget leat. Jos " logut " lea 0 dahje guorus, árvu jorbejuvvo vulos lagamuš čavdelohkui.
ROUNDUP (árvu; [logut]) - funkšuvdna dieđiha bajás jorbejuvvon árvvu. " Logut máksá galle logu galget leat jorbejuvvon árvvus. Jos " logut " lea 0 dahje guorus, árvu jorbejuvvo bajás lagamus čavdelohkui.
SECOND funkšuvdna dieđiha sekundda muhtin áiggis. Jos paramehter lea guorus, de dieđiha dálá sekundda.
SEXDEC () - funkšuvdna dieđiha desimállogu. Sáhtat maiddái addit dasa áiggi
SIN () - funkšuvdna dieđiha x variábela sinusa, ja x dieđihuvvo radiánan.
SLEEK () - funkšuvdna jávkada streaŋggas buot gaskkuid.
SUMA () - funkšuvdna rehkenastá buot paramehterárvvuid sumi. Sáhtat rehkenastit sumi muhtin gaskkas SUMA (A1: B5) dahje árvolisttu nugo SUMA (12; 5; 12, 5). Jos muhtin paramehteris lea teaksta dahje boolalaš árvu FALSE, de dat lohkkojuvvo nollan, jos paramenter dohkkehuvvo duohtan, TRUE, de dat lohkkojuvvon oktan (1).
TANH () - funkšuvdna dieðiha x variábela hyperbolalaš tangeanssa, mii lea matemáhtalaččat definerejuvvon leahket sinh (x) / cosh (x).
Fertet gohččot funkšuvnna váldoárppus.
City in Nova Scotia Canada
Funkšuvnnat
TIME () - funkšuvdna dieđiha áiggi báikkálaš hámi mielde.
TIMEVALUE () - funkšuvdna dieđiha nummira (gaskal 0 ja 1) mii čájeha man guhkás beaivi lea gollan.
PROPER () - funkšuvdna jorgala juohke sáni álgobustáva stuorra bustávan. Eará bustávat jorgaluvvojit smávva bustávan.
TOGGLE () - funkšuvdna jorgala smávva bustávaid stuorra buostávan, ja stuorra bustávaid smávva bustávan..
TRUE () - funkšuvdna dieđiha boolalaš árvvu TRUE.
UPPER () - funkšuvdna jorgala streaŋgga stuorra bustávaide.
WEEKSINYEAR () - funkšuvdna dieđiha galle vahku leat dihto jagis.
WEEKS () - funkšuvdna dieđiha galle vahku lea guokte dáhtona gaskkas. Goalmmát paramehter mearrida rehkenastinvuogi. Jos vuohki lea 0, WEEKS () dieđiha vahkuid stuorimus logu. Jos vuohki lea 1, de dieđiha dušše galle olles vahku lea dáhtonis nubbái.
ROW funkšuvdna dieđiha namuhuvvon sealla gurgadusa. Jos paramehterat leat guorus, de dieđihuvvo doaibmi sealla.
YEAR funkšuvdna dieđiha dáhtona jagi. Jos it lea addán ovttage paramehtera, dieđiha dán jagi.
Name
Name
star name
The grammatical type of a word
Name
FVWM95Comment
FVWMComment
Region/ state in Denmark
lea juhkkojuvvon njeallje sierra fáddái: eanavuođu ávdnasat, eallinbiras, šleađga ja energiija.
Advanced URLs: description or category
Mašiidnagálvu
Fysalaš muitu
Šearbma gos šearbmadiehtu oidno.
Báiki:
GabberGenericName
turkey. kgm
world. kgm
botswana. kgm
Gabon
GabonName
puertorico. kgm
angola_ provinces. kgm
catalonia_ comarques. kgm
mexico_ states. kgm
waters_ world- class. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
bulgaria. kgm
cameroon_ provinces. kgm
catalonia_ comarques. kgm
russia_ subjects. kgm
catalonia_ comarques. kgm
france. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
indonesia. kgm
mongolia. kgm
new- zealand. kgm
puertorico. kgm
slovenia_ traditional. kgm
spain_ provinces. kgm
turkey. kgm
philippines. kgm
world. kgm
star name
City in Alabama USA
Gadu- GaduComment
Gadu-Gadu
GaelagiellaName
GaimName
City in Maryland USA
City in Connecticut USA
object name (optional)
Name
Name
Strategiijaspeallu GalacticName
gAlanGenericName
Galddažat-joavkkus leat lávluma ja juoigama lassin earret eará duddjon, njoarostan ja fitnan olu tuvrrain.
Galisiagiella
City in Alaska USA
Galeon
GaleonName
GálisagiellaName
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
GalisiagiellaName
unit-format
City in New Mexico USA
Region/ state in France
City in Ontario Canada
City in Texas USA
world. kgm
Name
Gambia
GambiaName
SpealluStáhtus
Advanced URLs: description or category
object name (optional)
City in Ontario Canada
object name (optional)
Gamma
Gamma:
Gamma Yellow
Gammabuorideapmi
Gammabuoridanfiila
Gamma Magenta
Gamma Black
GammaName
Gamma (rukses oassi)
Advanced URLs: description or category
Gamma (alit oassi)
Gamma Cyan
Gamma (ruoná oassi)
City in British Columbia Canada
City in Newfoundland Canada
City in Quebec Canada
City in Gangwon Korea
Region/ state in Korea
Gantt
Jupiter' s moon Callisto
GAPLanguage
City in Kansas USA
City in California USA
City in Utah USA
City in North Dakota USA
City in Indiana USA
Gaski ii ieš leat dutkan Áillohačča dáidaga obanassiige su seksuála orientašuvnna geahččanguovllus.
City in Quebec Canada
City in West Virginia USA
City in North Carolina USA
GataxxName
leanat.
GB
GBP
City in Sierra Leone
Name
GenericName
GenericName
Name
GDLLanguage
gedit
gEditName
City in Falster Denmark
Description
genaváriid oažžumis ja ávkkiid vuoiggalaš juohkimis dohkkehuvvui jagi 2010 biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis.
Geert Jansen
netherlands. kgm
GEL
object name (optional)
General Config
General option in the configuration dialog
general smtp settings
GenericName
Name
cameroon_ departments. kgm
vietnam. kgm
italyprovince. kgm
switzerland. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
greece_ prefectures. kgm
General settings for time conduit.
genshortcutents
belgium. kgm
Gentoo Ebuild
@ label: listbox KDE distribution method
City in Gyeongnam Korea
Geologiija dutkanguovddás dehege GDG lea ožžon Meahcceráđđehusas dutkanlobi ja dan vuođul dat lea dutkan Giehtaruohttasa eananvuođu áhpasit, daningo dat guđii oba Giehtaruohttasa govddu, Gulddáma gili rájes Beattegii ja gitta Robi rádjái olli várrehusilmmuhusa.
& Geometriija
Geometriija
Geometralaš mearkkatKCharselect unicode block name
City in Chungnam Korea
GEO - báikenamat gielas gillii
George Staikos
City in Gyengnam Korea
egypt. kgm
philippines. kgm
azerbaijan. kgm
iran. kgm
westbengal. kgm
denmark_ counties. kgm
georgia. kgm
Georgia
great- britain_ counties. kgm
Grusiagiella
Grusiagiella
georgia. kgm
Grusiagiella
GeorgialašName
GeorgiaName
GrusiagiellaName
Name
Region/ state in Russia
slovenia_ traditional. kgm
sweden. kgm
ukraine. kgm
brazil. kgm
india. kgm
world. kgm
Germain Garand
cameroon_ departments. kgm
great- britain_ counties. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
philippines. kgm
russia_ subjects. kgm
south_ africa. kgm
Name
GETPIVOTDATA (Diehtovuođđu; "Vuovdin")
Name
gFTPName
Comment
G
angola_ provinces. kgm
bhutan. kgm
cuba. kgm
puertorico. kgm
russia_ subjects. kgm
zambia_ districts. kgm
philippines. kgm
china. kgm
azerbaijan. kgm
egypt. kgm
new- zealand. kgm
Ghana
greece_ prefectures. kgm
Name
GhanaName
Name
mexico_ states. kgm
venezuela. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
afghanistan. kgm
botswana. kgm
GHC
afghanistan. kgm
georgia. kgm
malaysia. kgm
mongolia. kgm
romania. kgm
romania. kgm
Vállje Ghostscript- stivrrana
GhostScript- heivehusat
Ghostscript bihttá juohke govvačuoggas
Comment
GhostScript- ovdasilli
GhostScript-ovdasilli
Lassi GS- molssaeavttut
Ghostscript sárgunformáhtta
Ghostscript- čuokkisčoahkku
GhostViewGenericName
terminologiija mielde bastit čilget dárkket sierra muohtadiliid.
label for the file type combobox
City in United Kingdom
Gibraltar
Gibraltára punda
Name
GibraltarName
, Giđđaválsa (Kevätvalssi)
GID
Giela geainnut 2 lea joatkka jagis 2012 almmuhuvvon seammánammasaš vuosttaš gurssa oahppogirjái.
Giellagáldu-fidnu joatká Sáfá2-fidnu láhkai nuortalašgiela giellajuhkosa doaimma ovttasbarggus Ruošša nuortalaččaiguin nu, ahte nuortalašgiela giellajuhkosii nammaduvvo okta nuortalašgiela lahttu Ruoššas.
Giellagáldu-prošeakta ruhtada davviriikkalaš sámegielaid fága- ja resursaguovddáža Sámi giellagáldu doaimma.
Giellagáldu-joatkkaprošeavtta ruhtadit EU. 'Interreg V Davvi-prográmma Sápmi-oasseguovlu, Lappi lihttu, Romssa fylkkasuohkan ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit.
Giellagáldu - joatkkaprošeavtta ruhtadit EU Interreg V Davvi - prográmma Sápmi - oasseguovlu, Lapin liitto, Romssa fylkkasuohkan sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit.
Giellagáldu - joatkkaprošeavtta álggahanseminára lea rabas buohkaide.
Giellagáldu bargun lea earret eará giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela norbmerenbargu ja rávven sámegiela gážaldagain.
Giellagáldu barggut leat giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, normerenbargu ja nammabálvalus.
Giellagáldu lea Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid ovttasbargoprošeakta, mii doaibmá Sámedikkiid parlamentáralaš ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđi, vuollásažžan.
Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta.
Giellaleaika čakčagirjái leat lasihuvvon ođđa lohkanbihtát ja bargobihtát.
star name
GIFName
tab-style
view-type
Gii din áššiin mearrida?
City in Arizona USA
City in Ontario Canada
City in Wyoming USA
GenericName
GIMP
help-browser-type
GIMP Govvagieđahallanoassi
GIP
Fáhcat - lapaset
GKrellMGenericName
GlagolitálašKCharselect unicode block name
City in Nova Scotia Canada
City in Seine- maritime France
Name
City in California USA
City in California USA
City in Idaho USA
Glen Parker
City in New York USA
City in Alberta Canada
City in Minnesota USA
City in Colorado USA
GlinesName
Name
Name
Name
Name
Máilmmiviidosaš dásis mearagierraga loktaneapmi dagaha juobe čuđiid miljovnnaid dálkkádatbáhtareddjiid bággomuotkuma ja maiddái heađi ráinnas čázis.
Globála máilmmis máŋggas muosáhit dorvvuhisvuođa ja atnet sápmelaččaid, geaid sohkasearvvuš ja kultuvrralaš oktavuohta lea ealli, uhkkin dehe muittuhussan das, ahte váldokultuvra ii leat bastán seailut liikká ovttalágánin iige gievran muhto lea várá vuolde ovttaiduvvat globála ovttalágán kultuvran.
Global bending"), _ ("Relative position to a reference point defines global bending direction and amount"), "bender
Globalisášuvnna ja industriijamáilmmi buktán áitagat heailluhit olbmo ja luonddu gaskasaš dássedeattu maiddái sámiid ruovttuguovllus.
Globála máilmmis álgoálbmogiid ovttasbargu ja riikkaidgaskasaš soahpamušat, mat suodjalit álgoálbmogiid, leat ain deháleappot.
Globáliserejeaddji máilmmis olbmuid ruohttasat ja diđolašvuohta iežas gielas, kultuvrras, soga historjjás ja vieruin lea ain deháleabbo.
Globála máilmmis iežas árbevieruid ja vuoigatvuođaid ferte doalahit ja doarrut sakka iežas kultuvrra beales.
Globála máilmmis lea dehálaš doallat ealasin guovddáš árbevieruid, ealáskahttit daid ja doarjut sámi kultuvrra searvvušvuođa ja dan seailuma.
Name
GLSLLanguage
LSLLanguage
Name
Name
Name
GMD
GMT
GNF
GnibblesGenericName
Gnobots IIName
GNOME- CalGenericName
GNOME- CardGenericName
GNOMEComment
GNOME
GNOME
GNOMEICUGenericName
GNOME StonesName
GNOME klotski- spealluName
GNOME MahjonggGenericName
GnomeMeetingGenericName
GNOME MinesGenericName
GNOME Nibbles- spealluName
GNOME govašdoaimmaheaddjiName
GNOME Terminála
GNOME ivdneválljejeaddjiName
GNOME ChessName
GNOME TalkName
GNOME TelnetGenericName
GNOME Time TrackerName
GNOME WhoGenericName
GnotravexName
GnotskiGenericName
GNU AssemblerLanguage
GnuCashGenericName
GNU General Public License veršuvdna 2@ item license (short name)
GNU GettextLanguage
GNU Krell, vuogádatgoziheapmiName
GNU Lesser General Public liseansa, veršuvdna 2@ item license (short name)
GNU Lesser General Public liseansa, veršuvdna 3@ item license
GnumericGenericName
KSpread: a GNUmeric- sisafievrridansilliName
KSpread: a GNUmeric- olggosfievrridansilliName
GNU Netword Object Model Environment: Čállinbeavdebiras mii lea aibbas fridja ja álki geavahit. Name
Name
GnuPG- doarjja
GO. comQuery
City in Jylland Denmark
City in Jeonnam Korea
City in Nevada USA
City in North Carolina USA
City in Manitoba Canada
City in California USA
GolemComment
Gollegiella lea ásahuvvon dan dihte ahte movttiidahttit sámi gielaid ovddidan- ja ealáskahttinbargguid.
Gollegiella-bálkkašupmi lea dehálaš árbevierru, man symbolalaš mearkkašupmi sámegiela ovddi
GOLLEGIELLA - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo guđát geardde čakčat 2014 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis.
Gollegiella - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo njealját geardde čakčat 2010 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid deaivvadeamis Stockholmas skábmamánus.
GOLLEGIELLA - Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi 2010
Gollegiella - Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2012
GOLLEGIELLA - Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo čakčat 2014
Gollegiella-bálkkašumi árbevierru galgá joatkahuvvat ja livččii
star name
Comment
Password strength
good/ valid signature
Google Chrome
Comment
Google
Google (Geahččalan lihkku) Query
Google filmmatQuery
Google GroupsQuery
Oza govaid Google báikkisQuery
Dárkilis ohcan Google báikkisQuery
Google ođđasatQuery
GoogleQuery
Comment
Notification when a package wants to install extra software
Name
Name
City in Ontario Canada
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in South Carolina USA
Gopher- čujuhusDescription
Gore deattuhii earenoamážit jihkiid suddama váikkuhusaid ja mearagierraga badjáneami sosiála ja birasváikkuhusaid.
Gore deattuhii, ahte dálkkádatrievdan lea jođálnuvvan mearkkašahtti ládje, iige šat sáhte ájahallat, muhto dálkkádatrievdama dustema dihte galgá álggahuvvot dakkaviđe bargu, mii váikkuha njuolga dasa.
Gore dego maid semináras hupman dutkit bukte ođđa dieđu gieba ja unnagavjačalmmážiid váikkuhusain dálkkádatrievdamii.
City in Maine USA
City in Switzerland
Gos lea Nora gielká?
Gourde
Government Legal
paper size
Government Letter
Eiseváldi Reivepaper size
_GParted
GPG
GPhotoGenericName
GPL
GPL v2@ item license
GPL v3@ item license
_GPS
Name
GqviewGenericName
Comment
gráfalaš plánen ja máhccun: Anneli Aikio
Gráfalaš plánen Studio Borga.
keyboard label
Visuealla effeavttat
Symbol for file attachment annotations
GracenoteQuery
Minimum value of the gradient
star name
Grafihkka
Grafihkka / govažat
GrafihkkaName
Šearbmagoarta
Grafihkkadoibmanvuohki
unit-format
City in Alberta Canada
City in California USA
Region/ state in Spain
Comment
City in North Dakota USA
City in Newfoundland Canada
City in Nebraska USA
City in Colorado USA
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Manitoba Canada
City in Texas USA
City in New Brunswick Canada
City in Newfoundland Canada
City in Michigan USA
City in Wyoming USA
City in Quebec Canada
City in Idaho USA
City in Ontario Canada
City in Minnesota USA
Rádjegeassinčielggadeapmi ja Meahcástan- ja guolástančielggadeapmi.
City in Alberta Canada
City in Oregon USA
City in California USA
Name
Name
austria. kgm
GRD
great- britain_ counties. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
greece_ peripheries. kgm
indonesia. kgm
israel. kgm
north_ korea. kgm
sudan. kgm
turkmenistan. kgm
waters_ world- class. kgm
greece_ prefectures. kgm
City in Colorado USA
City in West Virginia USA
City in Wisconsin USA
City in Saskatchewan Canada
Greenland Eyes - filbmafestivála buktá Ruonáeatnama ivnniid, jienaid ja dovdamušaid Anára Sajosii skábmamánu 20.-24. beivviid 2014.
Greenland Eyes lea máilmmi stuorámus Ruonáeatnamii gulavaš festivála.
City in Manitoba Canada
City in Ontario Canada
City in Wyoming USA
City in North Carolina USA
City in Tennessee USA
City in United Kingdom
City in South Carolina USA
Greg Martyn
Gregorijalaš@ item Calendar system
City in Jylland Denmark
Grenada
GrenadaName
City in Isle of Man
Jagi 2004 bargoraporttas, man namma lea Rájehis davvi, mii gieđahallá
City in Oregon USA
GripGenericName
Ruonaeatnama ja Lullinannáma jihkiid suddan uhkida loktet máilmmiviidosaččat mearačázi dási mettariin vel dán čuođijagi áigge.
Ruonáeatnama dásseárvoráđi ságajođiheaddji
Grønlánda mii lea oassi Dánmarkkus, manai EU:i (EEC) ovttas Dánmarkkuin 1972, ja šattai danseammás oassin EU:i [EEC].
RuonáeatnanName
ncamerica. kgm
world. kgm
City in South Region Russia
City in South Dakota USA
Comment
GroupWiseComment
City in Newfoundland Canada
City in New Hampshire USA
Grub
star name
Gurmukhálaš
object name (optional)
GStreamerComment
GTaliGenericName
GB
GDG áigu dutkat guovllus golli, nihkkela, ruovddi, veaikki ja platiinna.
GDG ii sáhte lága mielde atnit ávkin málbmagávdnosa, dat sáhttá dušše ohcat málmma.
GDG čállá iežas raporttas rollastis čuovvovaččat: "Vaikko GDG:a váldorolla ruvkebirasdutkamušain lea eiseváldidoaimma duvdi, de bargat maid diŋgonbargguid ruvkefitnodagaide.
GDG čállá iežas raporttas rollastis čuovvovaččat: "Vaikko GDG:a váldorolla ruvkebirasdutkamušain lea eiseváldidoaimma duvdi, de bargat maid diŋgonbargguid ruvkefitnodagaide.
GDG:ái lea mieđihuvvon várrehus málbmaohcanlobi válmmaštallamii.
GDG ee. vuovdá Dragon Mining os:ái dutkanbálvalusaid Guossáma guovllus.
GDG vuovdá konsultabálvalusaid namuhuvvon fitnodagaide ja leanai hui jáhkehahtti, ahte GDG:a vuoluštanvuoigatvuođat čuorvvasgávppašuvvojit maŋŋelaš bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas.
GDG vuovdá dutkan- ja ohcanbálvalusaid ovttaskas ruvkefitnodagaide.
GDG:a iežas báktevuođđogártema mielde guovllus leat maid uránagávdnosat, vaikko GDG:a várrehusilmmuhusas urána ii namuhuvvoge.
GDG:a iežas raportta mielde Suomas leat 15 Talvivaara-tiipasaš málbmaguovllu, main okta lea Ruossačearu guovlu.
GDG:a buohta dát máksá dan, ahte dat galgá boahttevuođas ohcat lobi málbmaohcamii Tukesis dego earáge doaibmit.
GDG:a doaimmas leat leamaš golmma maŋimus jagi áigge mearkkašahtti váikkuhusat Giehtaruohttasa bálgesa boazodollui.
GDG:a vuoluštanilmmuhusa mielde viidodagas livččii golli, nihkkel, ruovdi, veaiki ja platiina.
GDG:a várren viidodat njielastivččii stuora oasi Giehtaruohttasa bálgesa guohtoneatnamiin ja maid Giehtaruohttasa ja Darvvátvári meahcceguovlluin.
GDG:a várrehusviidodagas leat duođaid stuora veaike- ja nihkkelgávdnosat.
GDG:a várrehusviidodaga siste lea juo austrálialaš ruvkefitnodaga Dragon Mininga máŋga vuolušteami.
GDG lea ovdal ožžon dutkanlobiid málbmaohcama várás ja GDG:a doaibma leanai leamaš buohtastahttimis dábálaš málbmaohcamii.
GDG lea olláhuhttán sámiid ruovttuguovllus dutkanlobi namain málbmaohcama ja dutkanlobi maŋŋel das lea leamaš vejolaš dahkat ruvkelága miel vuoluštanohcamuša.
GDG lea stáhta dutkanlágádus, muhto maid gávppálaš doaibmi.
GTK+- vuođđoduvvon lásegieđahalli mii sáhttá sierra lásiid bidjat seamma joavkuiName
GDG diđolaččat atná ávkin eiseváldisajádagas ja iežas raporttaid mielde ásaha hattiid dakkárin, ahte unnit priváhta doaibmiin eai leat vejolašvuođat dávistit gilvui.
Comment
GDG sáhttá dálá lága mielde ohcat málmma, muhto ii sáhte ávkkastallat dainna.
GTVName
Region/ state in Spain
Guadalope
GuadeloupeName
Guam
GuamName
Guarani
GuaránagiellaName
azerbaijan. kgm
City in Guernsey United Kingdom
guatemala. kgm
philippines. kgm
Guatemala
guatemala. kgm
Guatemala ja Sápmi - guokte áibbas earálágan máilmmi gávnnadeapmi.
world. kgm
guatemala. kgm
GuatemalaName
Name
philippines. kgm
philippines. kgm
portugal_ provinces. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
/ Guđajahkásaš Elen-Anne Juuso govva bálkášuvvui.
Gujaratigiella
GujaratálašKCharselect unicode block name
GujaratigiellaName
City in Ontario Canada
Region/ state in France
Region/ state in United Kingdom
Gufihttarat - ryhmä Ivalosta / Gufihttarat Avvilis.
GUID
Guillaume Mainguet ja Selma Vihunen) ja Souls in a room (The making of an album) bag.
cameroon_ departments. kgm
puertorico. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
Guinea- Bissau
Guinea- BissauName
Guinea- Bissau peso
china. kgm
colombia. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
georgia. kgm
Guinea
japan. kgm
GuineaName
Guinea franc
Name
algeria. kgm
indonesia. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
Gujaratigiella
Gujaratigiella
Stigat - náhkahousut
City in Mississippi USA
City in Alaska USA
City in Manitoba Canada
City in Gyeongbuk Korea
City in Jeonbuk Korea
Guossis (Dás beassá geavahit duála (" moai ") ja maid hárjehallat lokatiivva ja illatiivva. Loahpas lea maid akkusatiiva.)
GuppiName
Gurmukhálaš
Gurmukhálaš
GurmukhálašKCharselect unicode block name
Gustafsson mielas giela ealáskahttindoaimmaid ollašuhttimis ii nuge leat jearaldat ruđas.
Gustafsson anii dehálažžan sámegiela oahpahusa lágideami olles riikkas.
City in Oklahoma USA
guttorm (at) samediggi.
Guttorm Eurohpa guovllulaš ovttasbarggu ollašuhtti davvi prográmma čuovvu komiššuvdnii
Guttorm lea dikšon virggi dan maŋŋá go ovddeš láhkačálli Heikki J. Hyvärinen sirdášii ealáhahkii mannan čavčča.
Guttorm buvttii ságastis ovdan, ahte "Suoma sámediggi doallá Bátenduottara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallama oktavuođas ollašuhtton Akwé: Kon - proseassa dehalažžan sámiid vuoigatvuođadili ollašuvvama dáfus."
Guttorm vuittii jienasteamis vuoigatvuohtadiehtaga kandidáhtta Siiri Jomppanen jienaiguin 11-9.
Guyana
guyana. kgm
GuyanaName
Guyana dollar
Name
GVGenericName
GenericName
Comment
GWP
GYD
Region/ state in Korea
Region/ state in Korea
Region/ state in Korea
Region/ state in Korea
Galledeapmi gynekologa ja mánáiddoaktára luhtte máksu variere rievdá 200 ja 350 ruvnna gaskkan.
Nissonat geat leat badjel 30 ja 35 jagi ja geain leat eará seallarievdamat go geahppasepmosat, rávvejuvvo maid gynekologa dutkamii.
Gynekologalaš seallaiskkus gullo dearvvašvuođadárkkástusaide, ng. screening masa Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat.
Gynekologalaš seallaiskosa sáhttá guođđit maid jus lea jurttamora dehe gynekologa luhtte ja čađaha gynekologalaš dutkama eará siva dihte.
new- zealand. kgm
Monnevielgatcolor
Nammabeaivi
Jearahallamis son cealká, ahte dán válgabajis lea ulbmil ráhkadit eavttuid soahpamuša ratifiseremii.
Jearahallamis galggašii geavahit dárbbu mielde veahkkin sámegiela ámmátolbmuid.
Hástalus dat lei maid geavada dásis go dassážii eanas sámi girječálliinhan ledje Deatnoleagis ja sámi čáppagirjjálašvuođa lohkamuššan ledje sin čállin girjjit.
Min hástalusat leat oktasaččat ja mu mielas lea vealtameahttun, ahte ráhkadit SPR:s duođalaš mearridanorgána.
Hástalussan lea leamaš gávdnat guoimmuheddjiid ja gulaheddjiid, daningo dán jagi orro leame álbmotbeaivedoalut hui olu, mas dieđusge ii sáhte leat eará go hui duhtavaš ja ilus.
Hástalussan lea, ahte buot sámegielain ii leat vejolašvuohta gielladutkosiidda.
Hástalussan livččii oažžut mánáid kommuniseret maiddái gaskaneaset sámegillii.
Hástalussan boahtá ain leat geafivuođa jávkadeapmi dego maid buvttadeami ja golaheami earáhuhttin suvdilin.
Hástalusat
hástalusaid ovddas - Suoma vuoigatvuohtavuogádaga ođastus ráhkada stuora gažaldatmearkkaid
ovddideapmi lea buot sápmelaččaid ovdamunni.
Hástalusat leat vaikko man eatnat ja bargu lea dárbahassii vel dánnai válgaáigodagas.
Hástalusat barggus leat olu, eandalitge go eallit nuppástusaid siste ođđa ođastusaid dihtii, mat leat válmmaštallama vuolde ja vurdet dohkkeheami.
Mu niehkun lea boahttevuođas oahppat nuortalašgiela nu bures, ahte sáhtán iežan barggus geavahit beaivválaččat nuortalašgiela ja sirdit dan maiddái iežan mánáide.
star name
City in Jylland Denmark
City in Gyeongnam Korea
NAME OF TRANSLATORS
& Viečča gova dáppe:
Viečča dáppe:
Ohcanlassemodulat
Ohcat bárrasiin ođđa restauráŋŋadoalli.
Sisafárrejeaddjiid eatnigiela oahpaheaddji bargun lea oahpahit dakkár oahppiide, geain lea sisafárrejeaddji duogáš, sin eatnigiela dahje ruovttus hállojuvvon giela.
Sisafárrejeaddjiid eatnigiela oahpaheaddji bargun lea oahpahit dakkár oahppiide, geain lea sisafárrejeaddji duogáš, sin eatnigiela dahje ruovttus hállojuvvon giela.
City in Jeonnam Korea
viečča iešvuođaárvvuidrequest type
label for addressbook load progress
--query-id" is an Inkscape command line option; see "inkscape --help
--query-id" is an Inkscape command line option; see "inkscape --help
--query-id" is an Inkscape command line option; see "inkscape --help
Viečča váili olggožiid
& Viečča sullosaš artisttaid
Viečča sullosaš artisttaid
Oza čuolddain
Viežžamin% 1- artistadieđuid
Viežžamin vuollemáhpaid
Viežžamin olggoža
Viežžamin máhppalisttu
viežžamin máhpaid
Ohcat giellabargiid
Jearaheamen dáhtaid maid sáddet
Viežžamin Magnatune. com ovdasiiddu
Viežžamin nammalánjaid
Viežžamin vuoigatvuođaid
Ohccojuvvo ruhtadeapmi EU ráhkadusfoandaprográmmain doaibmanprográmma ulbmiliid ollašuhttima várás.
Viežžamin podkastdieđuid
Viežžamin ođđa reivviid
Vuostáiváldimin reivviid
Vuostáiváldimin reivvestáhtusa
Viežžamin reivelisttu
viečča válljejuvvon fiilla dahje máhpa sisdoalurequest type
oza meroštuvvon máhpasrequest type
Meattáhus vieččadettiin reivviid bálvvás.
Ohcanláhkai guokte ollesáigásaš ja fásta jorgaleaddji virggi
Čális teavstta maid ozat dása
Find and go to the next search match
Minsttar
& Teavstta maid gávdnat:
& Minsttarat
MinsttardeaivanComment
Deaivvai ohcanminstaraName
NAME OF TRANSLATORS
& Viečča ođđa fáttáid
Viečča ođđa, somás tiŋggaidProgram name followed by 'Add On Installer'
Viečča ođđa, somás tiŋggaid!
Viečča
Viečča:
Hagaki goarta
Hagaki
paper size
City in Maryland USA
Heađušteapmi sohkabeali vuođul lea ii-sávvojuvvon láhtten, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, muhto ii leat seksuálalaš.
Comment
plug-in-action
Visibility state of the shape
City in Hawaii USA
color
Šovkesruoná1color
Šovkesruoná2color
Šovkesruoná3color
Šovkesruonácolor
Boaresrosacolor
Šovkesgordnefiskatcolor
City in Idaho USA
azerbaijan. kgm
belgium. kgm
finland_ regions. kgm
City in Alaska USA
Ohcen sámedikki stivrras virgelobi mánnui miesse-geassemánus.
Heađušteami vuollái gártan olbmo áššin lea reageret heađušteapmái ovdasajis ovdamearkan muitalemiin das bargoaddi ovddasteaddjái dahje luohttámušolbmui, bargosuodjalanáittardeaddjái dahje bargo- skihpárii.
Heađušteamis lea vásttus ovdasajis heađušteaddji ieš.
Go eahpiduvvo heađušteapmi, oahppolágádusa bargun lea addit čilgehusa das, maidda doaimmaide galgá álgit heađušteami eretváldimii.
Heađušteapmi loavkida ovttaskasolbmo vuoigatvuođa persovnnalaš luomusvuhtii ja iešmearrideapmái.
Skudnen čilgejuvvo sávakeahtes meannudeapmin olbmuin
Heađušteapmi bargosajiin
mexico_ states. kgm
estonia. kgm
saudi_ arabia. kgm
greece_ prefectures. kgm
Haiti
haiti. kgm
haiti. kgm
HaitiName
world. kgm
new- zealand. kgm
Name
puertorico. kgm
romania. kgm
gánnáhahttivuođa.
mii ulbmáda njulget dakkár vealaheami, lea legitiibma doaibmabidju SP mielde.
čearddalaš vuolggasaji geažil, nohket dahje buhttejuvvojit.
Vuolit jietnadássái
Šovkodahte
Comment
NAME OF TRANSLATORS
Vuolidanáigi
Vuolidanlinnjá
" Dainnago ássamat leat bieđgguid, de lea deaŧalaš oažžut áigái formaliserejuvvon ovttasbarggu riikkarájiid rastá, ee. oahpahusas ja sullasaš surggiin.
"Dainnago ássamat leat bieđgguid, de lea deaŧalaš oažžut áigái formaliserejuvvon ovttasbarggu riikkarájiid rastá, ee. oahpahusas ja sullasaš surggiin.
Rišadit (buoriduvvon)
Molle lásiidComment
Mánás lea oaiviliiddis ovdanbuktimii vuoigatvuohta ohcat, váldit vuostá ja juohkit dieđu ja jurdagiid lupmosit, go dat fal ii čuoza eará olbmuid vuoigatvuođaide.
Viežžamin kaleandera
Viečča dás:
Viežžá adderendáhtaid pivottabeallas.
vuohtan (veto-vuoigatvuohtan), de dat artihkkal goittotge ásaha eiseválddiide geatnegasvuođa ohcat álgoálbmogis ovddalgihtii dohkkehusa dahje searvama
Máhppa ii gávdno.
Ohcanindeaksa ii leat vel leamen. Hálidatgo ráhkadit indeavssa dál?
Bálggis
Indeaksa
Máhpas gos galgá ohcat lasi girjemearkkaid
IndeaksaComment
@ label: textbox
Máhppa
IndeaksaráhkadeapmiName
Filtii vieččadettiin máhppabálvvá sisdoalu "% 1 " - fiilii.
Name
OhcobálvalusatComment
Ii sáhttán buohtalastit indeaksafiilla% 1:% 2
dan eiseváldis maid ráđđehus mearrida.
Ohcamuša sáhttá sáddet šleađgapoastan čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Ohcamušas galget leat
Ohcamušas galgá čilget daid sierra lassigoluid, maid máksima várás doarjja ohccojuvvo.
Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit vu 4.5.2015 dmu 16 rádjai Sámekulturguovddáš Sajosii čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje sajos (at) samediggi.
Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 13.12.2013 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapoasttain čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.11.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapoasttain čujuhussii info@samediggi.fi.
Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.11.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhussii Sajos, 99870 Anár dahje šleađgapoasttain čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 15.5.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár / Inari dahje Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 19.8.2013 dmu 16.00 rádjái čujuhusain Sajos, 99870 Anár. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahtta čujuhusas www.samediggi.fi
Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot sámedikki čállingoddái 27.2.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár / Inari dahje Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen..
Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 3.1.2014 dmu 16.00 rádjai čujuhusain: Sajos, 99870 Anár. Barggu ovdalis ohcan olbmot váldojuvvojit vuhtii almmá ođđa ohcamuša haga.
Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 9.1.2013 dmu 16.00 rádjai čujuhusain: Sajos, 99870 Anár. Barggu ovdalis ohcan olbmot váldojuvvojit vuhtii almmá ođđa ohcamuša haga.
Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 19.10.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain Sajos, 99870 Anár dahje Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Ohcanskoviid fidne Sámediggi www-samediggi.fi siidduin.
Ohcanmeannudeamis čuvvojuvvo stáhtadoarjjaláhka (688/2001).
Ohcamuš galgá leat Ráđđehusguovddážis maŋemusat cuoŋománu 1. s beaivvi.
Ohccis gáibiduvvo aŋkke heivvolaš allaskuvladutkkus, sámegiela máhttu ja sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid dovdamuš.
Ohccis vuordit: Virggi dikšun buoremus lági mielde eaktuda bargis buori sámegiela máhtu ja heivvolaš alit allaskuvladutkosa dahje muñui čájehuvvon vástideaddji dieñut ja dáiddut.
Ohcciin dušše má hálddahushoavda Pia Ruotsalas lea virggis ásahusa 1727/95 mielde eaktuduvvon sámegiela dáidu.
Čuollanulbmila unnideapmi lea ákkastallamis maid danin, ahte ođđa guovllut leat váldon eret vuovdedoalu anus bálgesiiguin dahkkojun soahpamušaid mielde.
Comment
@ label: listbox The current screen, for the presentation mode
Comment
Ohcankriteriat
Dáinna:
Comment
Galledeamit oktiibuot
Ohcamin
Oža skriptaid
Oza oasi
OhcanmotorName
Čállinbeavdemolsojeaddj
Pager
Ohcanskovit dás
Ohcanskoviid ja lassedieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja fáksa 010 839 3131 sihke šleađgapoastta bokte Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
osd
Oza
Oza:
Oza:
Ohcan joavddai álgorádjái, joatká loahpageažis.
Ohcan joavddai loahpageaččái, joatká álggorájes.
Ohcanmohtora namma:
Bálgá (id) maid ohcat. NAME OF TRANSLATORS
Ohcanbálggis resursašlája várás
Ohcan bissehuvvui.
File System
Ohcanholgga lákta - ja duogášbealli
ohcancealkka
Čoavddasánit:
Oza čuolddain
& Heivehusfiilla ohcančikŋodat:
Ohcanmodus
Ohcandoaibma
Menu item to Open 'Search for Open Files' dialog
Ohcanbohtosat
NAME OF TRANSLATORS
Ohcan- reaidoholgaNAME OF TRANSLATORS
Comment
to hit someone with an open/flat hand
City in Hawaii USA
BealleLetter
Half- letter
Half Letter
Name
City in Nova Scotia Canada
lágiduvvot nu ahte dat muhtumassii suodjala sámiid vuoigatvuođaid álgoálbmogin
hálddašit, dahje ahte kulturmuittut hálddašuvvojit ovttasráđiid Sámedikkiin. Dán
resurssaid hálddašeamis.
sámi álbmoga vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
Hálddahuslaš-territoriijalaš juohku Kapihttal 3.
lágiin ahte válmmašta, čuovvola ja oktiiheivehallá ministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimiid.
Hálddahusorgánan Sámedikkis leat seammá geatnegas
Hálddahuslaš dási ovttasbargui mearriduvvojedje njuolggadusat skábmamánu 7. b..
Hálddahuslaččat sámit leat juhkkojuvvon suohkaniidda (rg.
Hálddahuslaččat sámedikki almmolaš doaimmahat oktavuođas doaibmi sámeossodat fuolaha dáid bargguin.
hálddahusdoaimmat
rohttejuvvot ovdan dán konvenšuvnnas.
searvadahttindepartemeantta ovddasvástida sámepolitihka diehtojuohkimis, gožiha
hálddahussurggiid gaskii galgá lasihit ovttasbarggu, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat sáhttet
NÁČ 2001:7, mii geigejuvvui ovdalgo lávdegoddi oaččui sámi áirasa. Ruoŧas
Min hálddahusas lea resursaváili ja lean maid ieš geahččalan veahkehit dili nu, ahte lean oassálastán maid cealkámušaid čállimii, vaikko dat ii gulage mu bargguide.
collection of article headers
& Fuolaheapmi
Gieđahalli
Hálddašeapmi
Álgošearbmafáttáid gieđahalliComment
Lihtti mii sisttisdoallá panelaName
hálddašanguovllus.
Hálddašanguovllu suohkanat
gullet hálddahusguvlui leat Jiellevárri, Haparanda, Giron, Bájil och Badjeduortnus.
Hálddahusguovllut
dáfus lea viidát go suohkanat, mearrida láhka.
Hálddahusa galgá ovddidit nu, ahte dásseárvvu vuhtii váldima várás ráhkaduvvojit ja stáđásmahttojit dárbbašlaš meannudanvuogit ja geavadat.
Hálddahus ii lean buktán dárkkistuvvon evttohusaid stivrra gieđahallamii iige stivra sáhttán buktit áššeollisvuođa dievasčoakkáma gieđahallama várás.
dávista vuos ja ovddimusat láhkaaddái, hálddahussii ja duopmostuoluide.
Hálddahus- ja oahpahussajit leat čoahkis iežaset guovlun, goitge nu, ahte doaimmahatlanjaid ja daid veahkkelanjaid atnin lea álki ja lunddolaš.
ovddiiduvvon parlamentáralaččabun ja váldi lea sirdojuvvon riikabeivviide.
Hálddahushoavda Olli Muttilainen, Vuoigatvuohtaministeriija
Hálddahus bijaš cealkámušaid fargga ruovttusiidduidasamet.
Hálddašanmálle ođastus ii mainnage lágiin geargga dáid riikkabeivviid gieđahallamii.
Hálddahusráđis galggalii leat sámedikki ovddastus mearridettiin áššiin, mat gusket sámegiel prográmmabuvttadusa ja Yle Sámi radio doaimmaid.
Hálddahusrievtti mielde ruvkelága § 38 gáibida viiddit ovttasbarggu go sámediggelága § 9:s geatnegahtton ráđđádallan.
Hálddahusrievtti mielde lohpemearrádusain Tukes lei guođđán doahttalkeahttá ruvkálága §:a 38 iige Tukes leat dákko bakte sáhttán árvvoštallat olláhuvvetgo lobi mieđiheami eavttut ruvkelága § 50 mielde.
Hálddahusrievtti mearrádus dárkkuha dan, ahte Tukesa dáláš dulkongeavat, man mielde sámediggelága § 9 miel ráđđádallandilálašvuođa várren livččii dárbahassii ruvkelága § 38 olláhuhttima várás, lea feaillalaš.
Hálddahusrievtti mearrádusaid mielde ruvkelága § 38 ja § 50 dievasmahttiba sámediggelága § 9 ráđđádallangeatnegasvuođa.
Hálddahusrievtti mearrádusa mielde Tukes livččii galgan ordnet sámedikki bivdin ruvkelága § 38 miel ráđđádallama iige Tukes livčče ožžon mieđihit lobiid almmá dan haga, ahte ruvkelága § 38 miel ráđđádallan livččii dahkkon.
Hálddahusrievtti mearrádus čujuha, ahte sámedikki ovdanbuktin fuolat leat leamaš áššáigullevaččat.
Hálddahusriekti hilggui Tukesa mieđihan lobiid sámedikki dahkan váidalusaid gáibádusaid mielde ja máhcahii áššiid Tukseii ođđasit válmmaštallama várás.
Hálddahusriekti dohkkehii sámedikki váidagiid.
Hálddahusriekti dohkkehii sámedikki váidagiid ja hálddahusriekti ákkastalai mearrádusaidisguin seamma ákkaiguin, maiddá sámedikki vuođđudii váidagiiddis.
Hálddahus lea buoridišgoahtán maid sámedikki dieđihandoaimma ja min ruovttusiidduide lea buvttaduvvon ođđa diehtu Suoma ratifiseren riikkaidgaskasaš soahpamušain, olmmošriekteorgánaid ávžžuhusain, sápmelaččaid birra lágain, sámedikki ovddasteddjiin sierra bargojoavkkuin ja obanassii sámi kultuvrras.
1930 logus hálddahus organiserejuvvui nu, ahte unnalohkosaš álgoálbmogat ožžo iežaset nationála guovlluid (okrug).
Hálddahushoavda
- hálddahushoavda Juha Guttorm
Hálddahushoavda Juha Guttorm doalai rahpansáhkavuoru.
Sámediggit: - hálddahushoavda Juha Guttorm - lahttu Pekka Aikio
Hálddahushoavda doaibmá guovddášdoaimmahaga hoavdan.
virgesajádahkii gullevaš mearrádusaid dehe meannudit áššiid sámedikki stivrii dehe sámedikki dievasčoahkkimii.
Hálddahushoavdda evttohus (PR):
Hálddahushoavdda mearreáigásaš virgi ohcanláhkai
Hálddahushoavdda váldobargun lea jođihit sámedikki stivrra vuollásažžan sámedikki hálddahusa, ekonomiija ja bargoveaga, ollašuhttit sámedikki mearrádusaid sihke plánet ja ovddidit sámedikki doaimma.
Hálddahushoavdda sadjásažžan doaibmá doaisttážii sámedikki sosiála- ja dearvvasšvuohtačálli Pia Ruotsala.
Hálddahushoavdda virgegaskavuohta nohká guđa mánu eretcealkináiggi maŋŋel.
Hálddahusođastusat sáhttet leat jur dákkár nuppástusat.
hálddahuseiseválddit galget bargat dan ovddas ahte leat bargit geain lea máhttu unnitlogugielain,
ja eiseválddiid guovdu. Nu maid olggobealde dáid guovlluid dakkár riidduin ja áššiin
heivvolaš vuogi mielde juohkit dieđuid našuvnnalaš unnitloguide sin rivttiid birra dán lága mielde.
hálddahuseiseválddit galget addit máŧolašvuođaid riikkalaš unnitloguide váikkuhit áššiin mat gusket sidjiide ja nu buresgo sáhttá galgá ráđđidit unnitloguid ovddasteddjiiguin dakkár jearaldagain.
danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit
Nu gohčoduvvon vuođđosuodji geatnegahttá earret iežá ahte: hálddahuseiseválddit galget dieđihit vuohkkasit riikkalaš unnitloguide sin rivttiid birra dallego lea dárbu,
iešstivrenortnegiid birrasis ja ruhtadeamis.
Eallima hálddašeami dihtii son čatná oktavuođaid kultuvrralaš earuidgaskii ja atná daid ávkin eallinhálddašeamis.
Name_BAR_plasma runner
Gieđahala liŋkka
Name
divššudettiin boarrásiid olbmuid. Dát mearkkaša
Stivrras áššelisttus lei ovdan okta dán válgabaji deháleamos virgeválljemiin.
Stivrras lei dát gárvvisvuohta juo 15.12.2009 dollojun dievasčoakkámis, muhto čoakkán ii váldán ášši gieđahallamii.
Stivrras lea duođalaš ášši guorahallama vuolde ja šaddat vihkkehallat sierra molssaeavttuid ja daid váikkuhusaid.
Stivrra áššelisttus ledje ee. sámedikki doaibmaplána, dán jagi bušeahtta, dán válgaáigodaga ekonomiijaplána, cealkámuš ILO 169-soahpamuša ravdaeavttuin, cealkámuš nuppástusevttohusain sámiid vuoigatvuođaide Suoma vuođđolága ođasnuhttinbarggus, cealkámuš guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnus, eará áigeguovdilis cealkámušáššit, láhkaolmmoščálli virgeválljen ja bargoortnega rievdadanevttohus.
Ráđđehusa boahtte jagi bušehttii gullá maiddái sámegielat oahppamateriálamearreruđa bajideapmi.
Ráđđehusa evttohusas lea sámedikki addin dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan.
Ráđđehusa evttohusa vuođustusain ii elat mearkkašupmi dasa, man láhkai ILO áššedovdikomitea dulko ILO-soahpamuša ja dan geatnegasvuođaid ollašuvvama, dahjege vuođustusain ii leat riikkaidgaskasaš dásis duođalaš mearkkašupmi soahpamuša ollašuvvamii.
Ráđđehusa evttohusa vuostálastiid bávččagahtti sániid geardduheapmi ii dán mielladilis leat ávkkálaš.
Proposišuvnna sáhttá maid oastit Riikabeaivvi
Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan earenoamážit dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte dainna caggojuvvo priváhta huksendoaibma ja omd. luopmoguovddážiid huksen meahcceguovlluide (HE.
Ráđđehusa evttohusas meahcceláhkan dán paragráfa olis daddjojuvvo, ahte luotta huksen livččii geavadis vejolaš dušše dakkár luddii, mas lea álbmotlaš mearkkašupmi oba Supmii.
Ráđđehusa evttohusas vuođđoláhkan sámi kultuvrii leat lohkkon giella ja árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus ja meahccebivdu.
Ráđđehusa evttohusain ođđa meahccejohtalusláhkan sihke ođđa čáhceláhkan boahtiba goappásnai vuosttaš geardde iežas paragráfan sámi kultuvrra suoji dorvvasteapmi.
Ráđđehusa evttohus Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis addo riikkabeivviide vejolaččat skábmamánu álggus.
Stivrra evttohushápmosa mielde Suoma lágat devdet ILO 169-soahpamuša geatnegasvuođaid erenoamážit juos sámediggelága ođastus ovdána riikkabeivviide ja Meahciráđđehusláhkii váldo sámekultuvrra headjudangielddus sihke plánengeatnegasvuohta sámiid ruovttuguovllus.
Ráđđehusa evttohushámus ii maiddái váldde vuhtii ollege vejolašvuođaid lágidit bálvalusaid rájáid rasttildeaddji oktasašbargun.
Ráđđehusa evttohusa galgá dohkkehit áššesisdoalu beales dakkárin sihke ieš láhkateavstta ja daid sierravuođustusaid oasil.
Stivrra evttohus:
Ráđđehusa eahketskuvlii iežan guođđin duogášmuittuhančállosis celken dán čielgasit.
Ráđđehusa eahketskuvllas sohppojuvvui, ahte barggu eamiálbmogiid guoski ILO-soahpamuša ratifisereneastagiid jávkadeami dihte joatkit nu ahte vuoigatministeriija jođiha eará vástuministeriijaid ja sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.
nuppástuhttinprográmma Sis-Finnmárkku boazodoalliid várás, mii čađahuvvui 1990
Stivrra lahttun válljejuvvojedje Nilla Tapiola Ohcejogas, Pentti Pieski Helssegis, Petra Magga-Vars Vuohčus ja Magreta Sara Anáris.
Nationála dásis leat iešguđetlágan norgalaš ráđđehusat maŋimuš áiggiid
Stivrra álgocealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/lausunnot.
cuoŋománus 2005 dollojuvvui čoahkkin Suoma ja Norgga boazodoallo
Stivrra čoakkáma áiggiid dieđihangaskaomiin čielggai heahkástuhtti diehtu.
Stivrra čoakkáma áššelisttus leat dehálaš áššit.
Stivrra čoakkáma maŋŋel rahpen Anáris sámi dáiddačájáhusa, masa lea čohkkejuvvon sámi dáiddariid ja Sámi Duodji-searvvi dáidda dego maid girkotekstiillat.
Stivrra čoahkkima mearrádusat
Stivrra čoakkámis evttoheimmet lahtu ja várrelahtu veahádatáššiid ráđđádallangoddái.
Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvoje cealkámušat ja nammadanáššit.
Stivrra čoakkámis gieđahallojuvvui maiddái Interreg Sápmi - fidnu sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás, mii lea maŋŋonan Suoma sámedikki ruhtadili geažil.
Stivrra čoakkán Anáris
Stivrra čoakkán gieđahalai maid sáttaságastallamin cealkámuša aviisadoarjagis johtalus- ja gulahallanministeriijai.
Stivrra čoakkámis ledje maid ovdan nammadanáššit.
Stivrra čoakkánmearrádusain Stivra doalai guovttebeaivásaš čoakkáma ja oaččui guhkes áššelisttu áššit measta gieđahallojuvvot.
Stivrra čoakkán mearridii ovttamielalaččat doallat vuoimmis 15.10.2009 dahkan mearrádusas man mielde davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin Sámediggi galggalii doaibmat iežas sáttagoddin.
Ráđđehusa vuolggabáikin lea ahte sámiiid iešmearridannjuolggus ferte dulkojuvvot álbmogiidgaskasaš njuolggadusaid ja álbmogiidgaskasaš norbmačálgama mielde dán oktavuođas...
Stivrra oainnu mielde dáid áššiid linnjen gullá ođđa sámediggái.
Stivrra oainnu mielde Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret Ilo-soahpamuša.
Stivra galgá maid čuovvut bušeahta olláhuvvama ja atnit ávvira das, ahte buot dievasčoakkáma dán jahkái bušeterejuvvon njealji čoakkámii lea mearrideamoš ja ahte badjelmearálaš čoakkán ii sugadahte sámedikki bušeahta iige eastte sámi kulturiešstivrema olláhuvvama.
Stivrra mearrádus lei mu mielas dán dilis buorre.
Stivrra ságadoallin válljejuvvui cuoŋománus 2012 juo čihččet geardde Tuomas Aslak Juuso, Gáijjot Ánte Issáha Duommá, gii lea 28-jahkásaš badjealmmái Giehtagierragis.
Ráđđehusa beales lea daddjojuvvon ahte Norgga sámepolitihka ulbmil
Ráđđehusa dásseárvoprográmma jagiide 2004-2007 geatnegahttá ministeriijaid ja daid vuollásaš hálddahusa ollašuhttit dásseárvvu ovddideami lávdadeami.
Stivra galgá ovddastit Suoma sámiid gielalaš ja guovlluguovdasaš joavkkuid nu bures go vejolaš. "
Ráđđehusa unnitlogopolitihkalaš strategiija
Olles bušeahtas maid ráđđehus juolluda unnitlogupolitiikka váras 2014, mii lea 97 miljovnna ruvnnu, juhkko 70 miljovnna ruvnnu stáhtadoarjjan suohkaniidda ja leanadikkiide.
Ráđđehusa ulbmil unnitlogupolitiikkain lea addit suoji našuvnnalaš unnitloguide, nannet sin vejolašvuođaid váikkuheapmái ja doarjut historjjálaš unnitlogugielaid vai bissot ealligiellan.
Jearaldagat áššesisdoalu birra vástida Enheten för
Stivrras ságastallojuvvui maid álgomuttolaččat mot Sadjosa hálddašeapmi ja gárgeheapmi boahtteáigge dikšojuvvo.
Ráđđehus dieđiha njuolggadusaid mii eiseválddiid dahje mat eiseválddit ovddasvástidit čuovvuma.
Stivra attii álgocealkámušas sámediggelága rievdadandárbbuin.
Stivra attii evttohusa dievasčoakkámii gollevaš jagi bušeahttan.
Stivra válddii beali biodiversiteahttastrategiija ođasteapmái.
Stivra attii čoakkámisttis cealkámuša stáhtaráđi evttohusas huksenárbevieru suddjemis.
Stivra attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministerias válmmaštallon geatkenáliid dikšunplána birra.
Stivra attii maid duogášmuittuhančállosa, mii guoská Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallama.
Stivra attii maid cealkámuša Deanu soahpamušas.
Stivrra attii
Stivra árvvoštallá čoakkámisttis addágo nállevealahankomitea ávžžuhus ákka burgimii vai duhtatgo AHR:a mearrádussii.
Stivra fápmudii ságadoalli mearrideapmái cealkámuša árvvoštallamis, mas vihkkedallojuvvo mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá ja muittuhusa addima biraslohpeohcamušas, mii guoská mášengolleroggama Lismájogas.
Stivra gáibidii ahte áššis doaimmahuvvojit sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat.
Stivra gáibida buhtadusdási govttolažžan vuolideami, sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ja go ášši guoská vuođđorivttiid de buhtadusdásis galgá mearriduvvot riikkabeivviin.
Stivra ovddasta gokčevaččat sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid.
Ii ovttage čielggadeami leat ráđđehus ovddidan riikkabeivviide ráđđehusa
Ráđđehus ii leat goittotge vuolggahan geavatlaš doaimmaid vai bargojoavkku ávžžuhusat ollašuhttojuvvojit.
Stivra evttoha sámedikki čoahkkimii, ahte dat 1) vuođđuda almmolaš doaimmahaga vuollásažžan doaibmi bálvalusovttadahkii ollesáigásaš márkanastinhoavdda virggi 1.3.2016 rájes, 2) mearrida virggi bálkán sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja das luohká I mieldásaš mánotbadjebálkká.
Stivra evttoha Sámedikki čoahkkimii, ahte dat vállje nuoraidráđi doaibmabadjái 2016 - 2017 ja vállje dasa nuoraidráđi evttohusa mielde 1) čieža lahtu, 2) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
Stivra ovddida dievasčoakkámii cealkámušaid sihke Ilo-soahpamuša ratifiseremis ja suohkanhálddahusa ráhkadatođasteamis.
Ráđđehus ovdanbuvttii njukčamánus 2009 ođđa
Stivra buvttii ovdan oainnuidis birashálddahusa suorggi áššiin, ságastalaimet áigeguovdilis luodda- ja lávvafidnuin, mat gusket sápmelaččaid ja sávaimet, ahte sáhtáleimmet lasihit ovttasbarggu birasguovddážiin ja ahte dat duvddálii sámi kulturiešstivrema gárganeami.
Stivra evttoha, ahte vuođđuduvvolii álbmotlaš sámi dáiddára virgi, mii deattuhivččii sápmelaččaid sajádaga oba Suoma álgoálbmogin ja dagalii vejolažžan ng. leanadáiddárbarggu joatkahuvvama ja mii govččalii maiddái sámi ruovttuguovllu olggobeale guovllu.
Stivra evttohii cealkámušasttis, ahte sámi boazodoalus luohppi oaččulii jos dan háliida ealihit 30 bohcco, daningo beađut sáhttet goddit boazomeari ja evttohuvvon mearri dorvvastivččii bearraša biebmodárbbu.
Stivra evttohii dasa lassin, ahte láhka dárkkistuvvolii rehketdoallolága geatnegasvuođain.
Stivra evttohii máŋggaid dárkkistusaid plánii.
Stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte dat mieđiha earu Veikko Porsangerii su bivdagis sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegotti, kulturlávdegotti sihke ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti lahttovuođas ja ahte dievasčoahkkin vállje Porsanger sadjái sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái ođđa ságajođiheaddji, kulturlávdegoddái ođđa várreságajođiheaddji sihke ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddái ođđa várrelahtu.
Ráđđehus hálida doalvut dialoga Sámedikkiin ovddosguvlui ja dakko bokte rahčat oláhit oktasaš ipmárdussii das movt álbmotvuoiggalaš mearrádusat iešmearridannjulgosis galggašedje áddejuvvot, ja sáhtašedje hábmejuvvot geavatlaš politihkkan Norggas. "
Bušeahtas evttohuvvo birasáššiid ovddideapmái 86 000 euro dađi mielde go riikkabeaivvit leat maid dohkkehan.
Stivra dohkkehii Kelai doaimmaheami várás evttohusa, mii guoská sámegielat veajuiduhttinkurssaid ordnema jagi 2016.
Stivra dohkkehii guokte cealkámuša Eanodaga gildii.
Stivra dohkkehii beali váldima politihkalaš bellodagaide ja sierra ministeriijaide doaimmahuvvot guovddášáššiin, mat gusket sápmelaččaid ja maid evttohit ráđđehusprográmmii ja maid sávaimet politihkalaš bellodagaid gieđahallat iežaset válgaprográmmain.
Stivra dohkkehii čoakkámisttis maid oainnu ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža ođasnuhttimis.
Stivra dohkkehii čoakkámistis sámi giellaráđis válmmaštallon rievdadusevttohusa sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusaide.
Stivra dohkkehii kulturlávdegotti válmmaštallan álgaga oahpahusministeriijai Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserema várás Suomas.
Stivra dohkkehii cealkámuša guoskkadin bohccuid ja luondduealáhusaid ruhtadeami guoski muhtin ásahusaid eana- ja meahccedoalloministeriijai doaimmaheami várás.
Stivra dohkkehii cealkámuša fuođđoelliid rávaárvvuin. Das čállen mannan bloggastan.
Stivra dohkkehii cealkámuša sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa ordnenláhkan.
Stivra dohkkehii cealkámuša Yleisradio jagi 2013 čilgehusa birra.
Stivra dohkkehii cealkámušhápmosiid golledoidinohcamušain.
Stivra dohkkehii cealkámuša das mot ng. YVA-, birasváikkuhusaid váikkuhusaidárvvoštallanláhka, doaibmá.
Stivra dohkkehii rievdadusaiguin evttohusa nuoraidlávdegotti nammadeami várás ja attii ságadoalli ja kulturčálli bargun bargat ruhtaohcamuša ja divodit evttohusa loahpalaš hápmái.
Stivra dohkkehii maid evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ráđi dálkkádatpolitihkalaš prográmman jagiide 2010-2015.
Stivra dohkkehii maid cealkámuša luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis.
Stivra dohkkehii maid cealkámuša Davvi-Sámi luondduriggodatplánas, mii stivre sámi ruovttuguovllu luondduriggodagaid dikšuma ja anu jahkái 2020 rádjái.
Stivra dohkkehii maid sámedikki, meahciráđđehusa ja nuortalašráđi oktasaš evttohusa vuovdesertifiserenkritearan 27.
Stivra dohkkehii guhká sámedikkis cealkinládje leamaš ja vuđolaččat válmmaštallojuvvon cealkámuša sámi gávtti geavaheamis veahádatáittardeaddjái.
Stivra dohkkehii čilgehusaid sámegielalaš beaivedivššu dilis sáddejuvvot diehtun sierra eiseválddiide dego oahpahus- ja kulturministeriijai ja sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai sihke sámi ruovttuguovllu gielddaide.
Stivra dohkkehii sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegotti čilgehusa jagi 2014 sámi sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusmearreruđa geavaheamis ja maiddái evttohusa Sámedikki doaibmanplána-bušeahttan jahkái 2016 Sámedikki čoahkkima gieđahallamii.
Stivra dohkkehii vástádusa ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahahkii ON:id eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimis.
Stivra dohkkeha sámedikki čilgehusa jagis 2015 ja dan mielddusin leahkki giellaláhkačilgehusa sámedikki čoahkkimii evttoheami várás.
Ráđđehus gopmanii iežas jienaiguin.
Stivra gieđahalai maid muitalusa sámedikki diimmá (2009) doaimmas.
Stivra gieđahalai maiddái cealkámuša Suoma mearreáigeraportahápmosa nállevealaheami jávkadeami guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša ollašuhttimis.
Stivra gieđahalai maid sámi ealáhusdoaimma koordinerejeaddjefidnu.
Stivra gieđahalai seammas maid eará áššiid.
Stivra gieđahalai čilgehusa sámi kulturmearreruđa geavaheamis jagi 2014 ja dohkkehii dan evttoheami várás Sámedikki čoahkkimii.
Stivra gieđahalai bargoortnethápmosa loahppaoasi (22- 89 §) ja dohkkehii dan evttoheami várás Sámedikki čoahkkimii.
Ráđđehus oaivvildii dárbbašlažžan, vai Ruoŧŧa sáhttá ratifiseret
Ráđđehusáigodat lea giđđat gaskkamuttos, goas stáhtaráđđi árvvoštallá ráđđehusprográmma olláhuvvama ja jáhku mielde maid dárkilastá prográmma máilmmi ekonomalaš heajos áiggi geažil.
Stivrras lei sáttaságastallan dán jagi bušeahtas ja gieđahallat ášši čuovvovaš have 19.2. stivrra čoakkámis.
Stivra olláhuhtii maid sáttaságastallama sámi parlamentáralaš ráđi giellaovttasbarggu ođđasit organiseremis.
Stivra ságastalai boahttevaš ráđđehusprográmma várás dahkkon evttohusain lávdegottiid válmmaštallan áššebáhpára vuođul.
Stivra ságastalai Yle Sápmi dilis ja mearridii bivdit Yleisradios sámediggelága 9 §:s dárkkuhuvvon ráđđádallamiid.
Stivra čoahkkanii gaskavahkko mearridit jagi 2008 muitalusas, mii evttohuvvo gieđahallot dievasčoakkámis.
Stivra čoahkkanii maid telefončoakkámii.
Stivra čoahkkanii odne juo vuosttaš telefunčoakkámii gieđahallat aivve hohpolaččamus áššiid.
Stivra čohkkii cealkámuša sámedikki lávdegottiid dahkan evttohusaid vuođul.
Stivra deattuhii, ahte goasge ovdal riikkabeivviin ii leamaš láhkaevttohus, mas livččii sámedikki ja stáhtaráđi dievas doarjja.
Ráđđehus ráhkada válgabaji áigge olmmošriektepolitihkalaš doaibmanprográmma.
Ráđđehus celkkii boazodoallolága proposišuvnnas
Stivra linnjii čoakkámisttis, ahte álgovuolggálaččat dat ii vuostálastte boares ruvkelága vuođol mieđihuvvon vuoluštemiid joatkima golledoidinlohpin.
2 kapihttala 15 § RF mielde ii oaččo láhka iige eará njuolggadus
2 kapihttal 18 § RF suodjala ovttaskas olbmo
2 kapihttalis RF leat mearrádusat vuođđodeaddji friddja- ja vuoigatvuođaid.
Stivra mieđihii munnje virgelobi ja dan áigge váldodoaibmasaš ságadoalli bargguid dikšu I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari.
Stivra maid gieđahallá ja addá cealkámuša evttohusas sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ordnenlágas.
Hálddahusráđđi Mirja Kurkinen Suoma vuoigatvuohtaministeriijas muitalii konferánsii, ahte sámegielaid guoski ealáskahttinprográmma válmmaštallojuvvo aiddo ministeriijain ja áššis lea vuordimis mearrádus vel giđa áigge.
Stivra nammadii ovddasteaddjin sámedikki ságajođiheaddji.
Stivra nammadii ovddasteaddjin Ohcejoga gieldda Gáregasnjárga-Ohcejohka mohtorgielkágeinnodaga ekoniijaváikkuhusaid árvvoštallama stivrenjovkui Urpo Vuolab fástalahttun ja su várrelahttun Jorma Harlin.
Stivra nammadii ovddasteddjiid Lappi vuovdeprográmma ráhkadeami várás ja álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii New Yorkii, mii dollojuvvo miessemánu.
Stivra namuhii Giehtaruohttasa meahcceguovlo-eatnamiid ja Saana guovllu Akwe: Kon jovkui Per-Oula Juuso, Lars-Jona Valkeapää, Anne-Maret Labba, Tuomas Aslak Juuso ja Per Ande Labba.
Stivra nammadii Suvdilis ruvkedoaimma váimmusjovkui fásta lahttun sámedikki ságajođiheaddji ja lahtuid veahkkin láhkačálli.
Stivra nammadii Klemetti Näkkäläjärvi sadjái ođđa ovddasteaddjiid čuovvovaš bargojoavkkuide: - ávnnahis kulturárbbi áššedovdijovkui Petra Magga-Vars, - Barentsa Euroárktalaš ráđi (BEAC) eamiálbmogiid bargojovkui Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun Anna Morottaja.
Stivra nammadii sámi oahpahusguovddáža Čuojat Juoigga Livđuu LeuŠdde!
Stivra nammadii Suoma Máilmmi muitu - komitea lahttun sámedikki ovddasteaddjin Suoma Máilmmi muitu - komiteai Pauliina Feodoroff ja su várrenlahttun sámedikki kulturcálli.
Stivra nammadii sámedikki bargiidpolitihkalaš áššegirjiid čuovvunjovkui stivrra ovddasteaddjin Heikki Paltto.
Stivra nammadii ovddasteaddjin Birasministeriija ásahan biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) olláhuhttima Suomas válmmaštalli bargojovkui boazoisit J. Antti Magga, Heidi Eriksena ja mu.
Ráđđehusprográmmii čállojuvvui sámedikki evttohusa mielde, ahte sámi kultuvrralaš vuohki ja árbevierru geavahit luonddu dorvvastuvvo bd-strategiija olláhuhttimis.
Ráđđehusprográmma Interneahtas.
Ráđđehusprográmma girjemat sámedikki váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteamis ja álgoálbmotvuoigatvuođaid gárgeheamis orrot aŋkke dán bargojoavkku barggus báhcán ollahuvakeahttá, mii lea duođaid šállošahtti.
Ráđđehusprográmma linjjá meroštallamiid ollašuvadettiin, buorránit sámedikki doaibmaneavttut ja maiddái sámegiela ja kultuvrra seailun sihkkarasto.
Ráđđehusprográmma sámi girjemat leat fas mobiliseren jearaldatvuloš lihkadusa.
Ráđđehusprográmma sámi girjemiidda leat olu vuostálastit dego leat geasset medias lohkan.
- Ráđđehusprográmma ulbmila, man mielde ILO álgoálbmogiid oktasašsoahpamuš 169 galgá ratifiserejuvvot, galgá dál ollašuhttit.
Ráđđehusprográmma ulbmil doarju davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid " oaivvilda ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Ráđđehusprográmma ulbmil doarju davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid "oaivvilda ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Ráđđehusprográmma ulbmilin lea sámi kulturiešstivrema gárgeheapmi.
Ráđđehusprográmmas biddjo ulbmilin ILO 169 soahpamuša ratifieren vuosttas háve.
Ráđđehusprgrámmas biddjo ulbmilin ILO 169-soahpamuša ratifiseren.
Ráđđehusprográmmas lea biddjon ulbmilin čielggasmahttit lágaid, mat stivrejit eanangeavahusa nu ahte sámi vuoigatvuođat buoriduvvojit.
Ráđđehusprográmmas leat vuhtiiváldon sámedikki dahkan evttohusat sámi kulturiešstivrejumi ovddideami ja dan resurserema várás.
Ráđđehusprográmmas leat vuhtiiváldon sámedikki dahkan evttohusat sámi kulturiešstivrejumi ovddideami ja dan resurserema várás.
Ráđđehusprográmmas lea linjejuvvon maiddái Meahciráđđehusa sajádat.
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo ovddiduvvot sámi kulturiešstivrejupmi ja dan doaibmaneavttut. "
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo maiddái dasa, ahte fuolahuvvo vuolitdási geaidnofierpmi ortnegis dálonguovloealáhusaid ja vuovdedoalu doaibmaneavttuid sihkkarasti vugiin.
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo olláhuhttit sámegielaid ealáskahttinprográmma, dan resurseren ja bissovaš doaibmamálle ráhkadeapmi sámegielaid ealáskahttimii.
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dasa, ahte ođasmahtto álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija, suvdilis ovdáneami prográmma ja olláhuhtto áitatvuloš luondotiippaid doaibmaplána.
Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo nannet boazodoalu ovddideapmi ja dahkko soddjileabbon boazodoalu vaháhiid gokčan.
Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169 soahpamuša.
Ráđđehusprográmmas Suoma stáhta lea maid čatnasan čielggasmahttit lágaid mat gullet eanangeavaheapmái ja dasto buot mávssolaččamussan, dat lea bidjan ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
Ráđđehusprográmmas dorjojuvvo nu sámegiella, árbevirolaš diehtu, gielaealáskahttinprográmma ja ovddiduvvo sámi kulturiešstivrejupmi ", muitala sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, gii maiddái oassálasttii sámedikki ovddasteaddjin ráđđehusšiehtadallamiidda.
Ráđđehusprográmmas dorjojuvvo nu sámegiella, árbevirolaš diehtu, gielaealáskahttinprográmma ja ovddiduvvo sámi kulturiešstivrejupmi ", muitala sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, gii maiddái oassálasttii sámedikki ovddasteaddjin ráđđehusšiehtadallamiidda.
Ráđđáhusprográmmas daddjo, ahte meahcceráđđehus seailu oktilažžan.
Ráđđehusprgrámma boahtá buktit lasi vejolašvuođaid sámediggái ja girjemiid olláhuhttin gáibida sámedikkis duođalaš návccaid bidjama dasa " Näkkäläjärvi oaidná.
Ráđđehusprgrámma boahtá buktit lasi vejolašvuođaid sámediggái ja girjemiid olláhuhttin gáibida sámedikkis duođalaš návccaid bidjama dasa "Näkkäläjärvi oaidná.
Stivra lei hui fuolas ášši válmmaštallan bargojoavkku plánain unnidit sámegiela gáhttema ja dutkama resurssaid.
Stáhtaráđđi lea mearridan maid bajidit energiijadoarjagiidda várrejuvvon mearreruđaid dálážis, ja doarjja biddjojuvvo liggenvuogádagaid ođasteapmái birrasa dáfus buorebun, ovdamearkkadihte nu ahte oljoliggen buhttejuvvo eananliggemiin.
Ráđđehus lea mearridan vuođđudit olmmošvuoigatvuohta-institušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga oktavuhtii.
Ráđđehus lea bisson logalažžan soahpamuša ratifiseremis sorjjakeahttá ráđđehusvuođus.
Stivra lea sámedikki dehálaš orgána, daningo dan bakte áššit ovdánit dikki dievasčoakkáma gieđahallamii.
Ráđđehus lea čatnasan dorvvastit sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja gárgehit iežaset giela ja kultuvrra vuođđolágas mearriduvvon kulturiešstivrema vuođul.
Stivra lea bargan ollásit doaibmaprográmma mielde, dan sáhttá juohkeokta ieš árvvoštallat go veardida sámedikki doaibmaprográmma, min addin cealkámušaid, sámedikki barggu 8 (j) -bargojoavkkus ja giellaealáskahttinprográmmas sihke beroštumiid bearráigeahčus.
Stivra lea gal hui hohpolaš áššiid dihte gárvvis čoahkkanit geassetnai.
Ráđđehus lea geatnegas ásahit meka
Ráđđehus mearrida áššis maŋŋilgo suohkan lea ohcan.
Stivra mearridii álggahit dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeami sámediggái, mas lean hui ilus, daningo iežan linnjasáhkavuorustan ja politihkalaš prográmmastan gáibidin dan ráhkadeami.
Stivra mearridii evttohit Sámedikki čoahkkimii, ahte má hálddahushoavda Pia Ruotsala válljejuvvo hálddahushoavdda virgái.
Stivra mearridii evttohit bargo- ja ealáhusministeriijai ahte Interreg Davvi 2014-2020-prográmma Sápmi hálddahuskomiteai boađášedje fásta lahttun Heikki Paltto, Nilla Tapiola ja Anna Morottaja sihke várrelahttun Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Ulla Magga, Veikko Feodoroff.
Stivra mearridii evttohusa mielde.
Stivra mearridii, ahte sámediggi ohcá ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriijas, oahpahus- ja kulturministeriijas sihke Eurohpa sosiálafoanddas (ESR) sámi giellalága ollašuvvama guoskevaš čielggadanbarggu várás.
Stivra mearái, ahte Sámediggi oassálastá Suoma delegašuvnnas eamiálbmot-áššiid suvdilis foruma 14. čoahkkimii New Yorkas dainna eavttuin, ahte Sámedikki ovddasteaddjis lea vejolašvuohta sáhkavurrui, mas bukto ovdan sápmelašáššiid dilli Suomas.
Stivra mearái, ahte Sámedikki ekonomalaš dili geažil sámediggi ii bastte buhttet ovddasteaddjiidis oassálastingoluid.
Stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi ii dán muttos sáhte álggahit giellaovttasbargofidnu iežas oasi mielde.
Stivra mearridii vel doallat čoakkáma 19.2. ovdal dievasčoakkáma, mii dollojuvvo njukčamánu álggus ovdal 11.3. mii lea sámedikki jagi 2009 muitalusa maŋimus guođđinbeaivi vuoigatvuohtaministeriijai.
Stivra mearridii geavahit Sámedikki bušeahtas várrejuvvon sámegiela guoski mearreruđa nuortalašgiela sátnegirjefidnui.
Stivra mearridii čoakkámisttis ohcat burgima alimus hálddahusrievtti mearrádusaide dievasmahttit sámedikki válgalogahallama.
Stivra mearridii sáddet vástádusa olgoáššiidministeria lassin eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismii ja sámi parlamentáralaš ráđđái.
Stivra mearridii maid jienasteami maŋŋel evttohit dievasčoakkámii ahte Sámediggi ii cealkkále Muotkevári luoddafidnus.
Stivra mearridii maid, ahte sámedikki doaibmaplána áigodahkii 2008 - 2011 gieđahallojuvvo viidát.
Stivra mearridii maid, ahte Sajosa rahpandoaluid plánen ja rahpandoaluid áiggiide plánejuvvon dáhpáhusat galget dáhpáhuvvat earenoamážit ođđa sámedikki jođiheami mielde.
Stivra mearridii maid guoddalit birasministeriija nannen Gálddoaivvi meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas alimus hálddahusriektái, ja dál maŋŋelaš guoddaleapmi lea juo doaimmahuvvon AHR:ái.
Stivra mearridii máhcahit ášši ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti gieđahallamii ja gieđahallá ášši čuovvovaš čoakkámisttis 14.4.
Stivra mearridii čielggadit juridihkalaš ja ruđalaš eavttuid álggahit namuhuvvon Interreg-fidnu boahtte jagi álggu rájes.
Stivra mearridii dárkkistit sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa ja buktit njuolggadusa boahtte jagi vuosttaš dievasčoakkáma dohkkeheami várás.
Stivra mearái vuostáváldit sámi parlamentaralaš ráđi ságajođiheaddjivuođa 1.6.2015 rájes.
Stivra deattuhii, ahte lea vealtameahttun, ahte sámediggeláhkii evttohuvvon sámedikki válggaide guoski njuolggadusat čuvvojuvvojit čavčča 2015 válggain.
čađahuvvot. Ráđđehus bidjá 70 miljovnna ruvnnu reforbmii mii
čuovvolanbargui, ja ráđđehus lea šállošan dan.
Ráđđehusbellodagat leat dohkkehan čilgehusa ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaid.
Ráđđehus oažžu mearridit njuolggadusaid dakkár eaktodáhtolaš searvama birra hálddahusguvlui.
Stivra oaččui čilgehusa hálddahushoavddas sámedikki ekonomalaš dilis ja mearridii, ahte fidnu sáhttá viimmat álgit jagi 2013 álggu rájes, daningo dan rádjái oažžut sierra fidnuid mávssuid máksojuvvot boahtun sámediggái ja likviditeahtta buorrána.
Ráđđehus čatnasa ovddidit eanageavahusa stivrejeaddji láhkaásaheami čielggasmahttimiin ja oassálastimiin álgoálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš ovttasbargui álgoálbmogiid duođalaš suodjaleami nannema várás. "
Ráđđehus čatnasa maiddái ovddidit eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheami nu ahte čielggasmahttá ja oassálastá eamiálbmogiid guoski riikkaidgaskasaš ovttasbargui eamiálbmogiid duođalaš suodjaleami nannema dihtii. Ráđđehusprográmmas čatnasuvvo dasa, ahte ollašuhtto sámegielaid ealáskahttinprográmma, dan resurseren ja ráhkaduvvo fásta doaibmamálle sámegielaid ealáskahttima várás.
Ráđđehus čatnasa dorvvastit sámi kultuvrralaš vuogi ja árbevieru atnit luonddu biodiversiteahttastrategiija olláhuhttimis.
Ráđđehus čatnasa dorvvastit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid sámegillii ja ráhkadit álbmotlaš giellastrategiija.
Stivra
Stivra anii krihtalaš gaskavuođa suohkanráhkadusa ráhkadatođasnuhttimii ja evttohii sámiid ruovttuguovllu suohkanrájiid seailluhuvvot ovddešlágánin.
Stivrra fuolastuhttá earenoamážit sámedikki dálá bušeahtta, masa orru šaddame vuolláibáža.
Stivra deaivá vuoigatvuohtaministeriija, ja deaivvadeami fáddán leat áigeguovdilis fidnut, mat gusket sápmelaččaid.
Stivra dárkkistii bušeahta muhtin bušeahttamomeanttaid buohta, daningo muhtin momeanttas ledje dáhpáhuvvan badjelmannamat ja nuppe dáfus maid muhtin momeanttain ii leat gollan nu olu ruhta go lei bušeterejuvvon.
Go stivra válljejuvvo, galgá maiddái váldit vuhtii dan, mii nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš dásseárvvu birra addojuvvon lágas (609/86) lea mearriduvvon nissonolbmuid ja almmáiolbmuid ovddastusas doaibmaorgánain.
Ráđđehusaid ja sámiid ovddasteaddjiin lea vejolašvuohta oassálastit olmmošvuoigatvuohtaráđi čoahkkimii, mii lea almmolaš, muitalii Anaya.
Stivra doaibmá sámedikki čoahkkima vuollásažžan ja dan dehaleamos bargun lea vástidit politihkalaš doaimmas ja hálddahusas ja maiddái fuolahit sámedikki čoahkkimiid válmmaštallamis.
Stivra celkkii, ahte sámediggi ii leat duhtavaš yleisradio sámegiel prográmmafálalaldagaide.
Stivra válljii meahciráđđehusa Čárbmaduoddara ovttasbargojovkui boazoolmmoš Kalevi Paadara ja Ohcejoga gieldda doareshálddahuslaš dearvvašvuođa ovddideaddji bargojovkui Luobbal-Sámmol-Sofe, Maria Sofia Aikio.
Ráđđehus bidjá sierra návccaid bušeahttajagis
Ráđđehus doarjjui Sámi vuoigatvuođalávdegotti ipmárdusa kulturdoahpagis, geahča
Name
HAL- PowerComment
(servituhtalaš) iige eaiggát galgga geavahit vuoigatvuođas nu, ahte dat eahpe
Porsanger Veikko, várreságajođiheaddji
mearrádusain čájehit ahte dakkár eaiggáduššanvuoigatvuohta sáhttá leat, mii sorjá das
Livččen hálidan oahppat sámegiela eatnigiellan, muhto go dat ii lean vejolaš, de áiggon oahpahallat giela bures ja sirdit dan iežan mánáide eatnigiellan.
Hálidivččen fárret olgoriikkaide dalán go lean geargan oahpuiguin.
Hálidivččen oahppat davvisámegiela, vai sáhtášin hállat dan iežan mánáide.
Háliidivččen daid vajálduhttit, muhto dađi bahábut olbmo jierbmi ii leat nu ráhkaduvvon.
Háliditgo, ahte min mánát ohppet dovdat Áillohačča su navdon seksuálavuođa vuođul vai su dáidagis ja servodatlaš mearkkašumis vuođul?
Mii hálidat dán dásis EU:a áidna eamiálbmogin buktit ovdan min ja earáid váldokultuvrraid deattu vuolde ealli álbmogiid ja joavkkuid dárbbuid, Sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Hálidan, ahte mu blokka kommenteren bissu áššelinnjás ja sávan registrerema lasihit ságastallama maid blokkastan - lea suohttasit ságastallat dakkár olbmuiguin, geain lea namma ja identiteahta.
Mun hálidan, ahte sámediggi lea geasuheaddji bargosadji sápmelaččaide. Sávan maid ahte sápmelaččat beroštit sámedikki bargguin ja álggále čuovvovaš válggaid evttohassan ja maid jienastivčče viššalit válggain.
Áiggun geavahit vejolašvuođa rámiidit Suoma ja Ruoŧa čorgadis ja buori proseassa dihte dán rádjai, ja mielas vuorddán bargagoahtit dáinna historjjálaš doaimmain; oažžut áigái oktasaš sámi konvenšuvnna golmma davviriikkas gos mii ássat. " joatká Egill Olli.
Áiggun geavahit vejolašvuođa rámiidit Suoma ja Ruoŧa čorgadis ja buori proseassa dihte dán rádjai, ja mielas vuorddán bargagoahtit dáinna historjjálaš doaimmain; oažžut áigái oktasaš sámi konvenšuvnna golmma davviriikkas gos mii ássat. "joatká Egill Olli.
Háliidan giitit buot sápmelaččaid, olmmošriekteaktivisttaid, dieđaservoša ovddasteddjiid ja sámi servviid, mat leat doarjalan sámediggelága ja earenoamážit dan sápmelašmeroštallama ođasnuhttima beales ja leat bargan sápmelaččaid buoret boahtteáiggi ovdii.
Hálidannai giitit buot lagamuččaid, mu guottiheddjiid ja earenoamážit Jávrrešduoddara ja Giehtaruohttasa boazosápmelaččaid buot doarjagis válgakampánnja áigge.
Hálidan goitge muittuhit, ahte sápmelaččaid girku lea maid ortodoksaid girku, ii dušše evangelalaš-luteralaš girku.
Háliidan maid giitit buot sámedikki válggaide oasi váldán
dahkkon barggus. Háliidan maid cealkit giitosa sániid sámedikki guhkesáigásaš ságadoallái Pekka
Hálidan dás dadjat, ahte sámi vuoigatvuođaid ovddideapmi ii váldde earáin maidege eret.
Hálidan sávvat buohkaide blogga lohkkiide buori ođđa jagi ja giitosiid nohkavaš jagis.
Háliidan vel oktii giitit buohkaid, geat leamaš dán barggus mielde, Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráññehusaid ja sámedikkiid, muhto buot eanemusat giittán áššedovdiidjoavkku, mii lea bargan professor Carsten Smith joñihemiin.
Áiggut go ohcat ođđasit álggu rájes? @ action: button Restart find & replace
Áiggut go ohcat ođđasit loahpa rájes?
Háliidatgo ohcat% 1 interneahtas?
Háliidatgo ahte KMail maid sáhttá dán duođaštusa geavahit?
Háliidatgo dohkkehit dán sertifikáhta jearaldagaid haga?
Háliidatgo hilgot dahje váldit vuostá?
Hálidatgo joatkit čállimis?
Háliidatgo buhttet fiilla mii juo gávdno dainna mii lea olgešbealde?
Tool Options, Layersdock
Háliidatgo viežžat KDE- heivehusa ođđasit? Reload KDE configuration messagebox
Vuollánat go?
Hálidatgo álgosiidu ii oidno fierpmádatgolganprofiillas?
Halidat go vurket rievdadusaid ovdal go ohcagoađát? Jos ii de rievdadusat mannet duššái.
Don háliidat buhttet gurut gova dainna mii gávdno olgešbealde.
Hálidatgo liikká joatkit čáliheames?
Háliidatgo vurket beassansáni bursafiillas?
Háliidatgo vurket dán beassansáni% 1 várás?
Hálidatgo bálkestit vai vurket reivve maŋŋelebbui dahje bálkestit dan?
opening is not allowed in "data view/ design view/ text view" mode
Hálidatgo dárkkuhit riektačállima boahtte árkkas?
@ action: button
The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks!
Háliidatgo duođas máhcahit buot reaidoholggaid standárdafárdii? Rievdadusat doaibmagohtet dakkaviđe.
Háliidat go duođaid váldit identitehta nammaduvvon "% 1 " eret?
Hálidatgo duođas váldit eret iežat vuoigatvuođaid dán máhpas? Don it beasa deikke maŋŋileabbut.
Hálidatgo duođaid heaittihit spealu mii lea jođus?
Hálidat go duođas sálket olles historihka?
Hálidatgo duođas váldit% 1 eret?
Hálidatgo duođaid sihkkut artihkkala% 1?
Hálidatgo duođas váldit instánssa% 1 eret?
Hálidatgo duođas váldit eret girjemearkka "% 1 "?
Hálidatgo duođas girjemearkamáhpa "% 1 " váldit eret?
Háliidatgo duođaid dán "% 1 " - girjemearkamáhpa váldit eret?
Hálidatgo duođaid váldit eret dán listtu?
Háliidatgo duođas váldit eret sievánfáttá% 1? Válddát de eret buot fiillat mat gullet dán fáddái.
Teaksta mas hálidat buhttet muhtin bustáva (id).
Hálidat go duođas váldit dien málle eret?
Hálidat go duođas váldit dien joavkku eret?
Hálidatgo duođas váldit eret fáttá% 1?
Háliidatgo duođas sihkkut% 1- čoahkkádusa? Fuomáš ahte dát ii váldde eret ovttage vuogádatviidosaš njuolggobálggis čoahkkádusa.
Hálidatgo duođaid váldit eret guorus máhpa nammaduvvon "% 1 "?
Hálidatgo duođaid sihkkut% 1 gilkora?
Hálidat go duođas giddet buot eará gilkoriid?
Hálidat go duođas giddet dán fiilla? Dáhtat sáhttet duššái mannat.
Hálidat go duođas vurket fiila mii ii leat rievdaduvvon? Dáiddát buhttet rievdadusaid mat juo leat vurkejuvvon garraskearrui.
Háliidatgo vurket dán beassansáni?
Hálidat go duođas vurket dán fiilla? Sihke dat fiila mii lea rabas ja fiila skearrus lea rievdaduvvon. Dáhtat dáidet buhttejuvvot.
Áiggot go duođaid gurret ruskalihti?
Háliidatgo duođas gurret ruskalihti? Dát sihko buot merkošiid. @ action: button
Hálidatgo duođas buhttet% 1?
- dáhttot ahte sámit galget eallit okta álbmogin golmma riikkas,
- áigot hukset buoret boahtteáiggi sámi álbmoga eallimii ja kultuvrii,
ii dáhtton dohkkehit dan guolástusráji maid Norga mearridii jagi 1935 Træna rájis
Háliidin muitalit áššis áiggebále ja maiddái loahpahit spekulašuvnnaid das, ahte vikkalinnai čuovvovaš válggain fas ságadoallin.
Hálidin buktit dán, veaháš sierralágán geahčastaga ovdan, daningo lean hui fuolas das, makkár ovdamearkka sámediggi addá nuorat sápmelašbulvii.
Hálidettiin lea vejolaš evttohit maiddái áššedovdilahtuid, muhto evttohusa sámedikki stivrii sin válljemis bargá ovdasajis válljejuvvon nuoraidráđđi.
Ii gávdnan válljejuvvon multimediamohtora
Oidojuvvon gieđahalli:
Fárddálas duogáš kdm: ii
Mii guoská generalas dálkasiidda dat molssaeaktu mii oažžu vuolimus haddi gohčoduvvo áigodaga diŋgan.
Hálbbimus molssuhahtti molssaeaktu
Várrehus
Alarbmaloguid ivdni:
Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
@ info: whatsthis
Alarbmat
Comment
Name
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ action: button
Comment
@ label: listbox Listbox providing audio options
@ info: whatsthis
@ label: listbox
@ info: whatsthis
@ title: tab Email preferences
Alarbmaivdni:
váruhus
@ info: whatsthis
star name
Region/ state in Korea
Region/ state in France
City in Newfoundland Canada
City in Connecticut USA
City in Ontario Canada
Hamish Rodda
Allagollosuodji bátnedikšui
Ekonomalaš doarjja bátnedikšui
Bátnedikšovuostáiváldimat galget čielgasit vuosehit sin haddelisttuid vuordinlanjas, vai galgá sáhttit buohtastahttit juo ovdal dikšu álggahuvvo.
Bátnedivššus dávjjimus ii leat vuoimmis buohccedivššu allagollosuodji.
Bátnedikšunmeannudeamit buktet goit álo mielddis lassi váigatvuođaid maid ii leat vejolaš garvit.
Bátnedikšu máksá dalle seamma ollu dego buohccedikšu.
Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá maid oažžut goike njálmmi dihte mii lea
Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá dušše oažžut eastadan bátnedivššu ovddas.
Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea gustovaš visot dikšoaddiid luhtte geat leat čadnon Dáhkádusgássai.
Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea 600 ruvnnu juohke beallejagi ja ruđat gessojuvvot supmis go galgá máksit iežas bátnedikšuma.
Maŋemusat geassemánu 30 ja juovlamánu 31 beaivvi juohke jagi dat erenoamáš bátnedikšodoarjja ferte geavahuvvot.
Erenoamáš bátnedikšodoarjja lea lassin dan almmolaš bátnedikšodoarjagii bátnedivššus.
Dáhkádusgássa dat máksá dan erenoamáš bátnedikšodoarjaga.
Bátnedikšodoarjja sáhttá seastit ovtta jagis nubbái
Bátnedikšogoartas sáhttá leat sierra bistevašáiggit das got doaibmahehttehus árvvoštallo ja galgá álo vuosehuvvot go manná bátnedoaktára luhtte.
Ruvnnut buhtaduvvot allagollosuojis bániide 1-6 ovddal jus bánis lea bahás vihki.
Bátnedoavttir ii lea áicán iige leat meannudan batnegahččanvigi vaikko dássádit olle oallul lea duktojuvvon. Dát lea dagahan ahte lea šaddan bátnegahččanvihki.
Bátnedoaktárat ja bátnehygienisttat oažžut iežat mearridit mas váldet mávssu sin sierra iskamiin ja dikšumiin.
Válljet bátnedoaktára ja bátnehygienistta
Bátnedikšovuostáiváldiin oaččut dieđuid Dáhkádusgássa bokte man ollu dan bátnedivššus maid lea ožžon mii sáhttá rehkenastot allagollosuodjái.
Bátnedoavttir dahje bántehygienistta lea geatnegahtton dieđihit mii gullo dasa.
Lea bátnedoavttir dahje bátnehygienista guhte mearrida jus lea doarvái dieđut sáddet duođaštusa Dáhkadusgássai vai olbmos lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii.
Ekonomalaš doarjja lea gustovaš visot iskamiidda ja eanemus gieđahallamiidda.
Bátneduottara meahcceguovlo-eatnama dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis lea guoskaduvvon vuosttas geardde Akwé: Kon - rávvagat sihke Suomas ja obanassii máilmmis.
Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána dárkkisteami válmmaštallan bistá ainjuo dán jagi ja dárbbu mielde bargu jotkojuvvo boahtte jagi.
Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplánas geahččalit Akwé:Kon - rávvagiid
Eahpesihkkarvuođa lea maid dagahan sámegiela buohtastahttin oahpa hus hálddahusa mearrádusain ja njuolggadusain sisafárrejeaddjiid gielaide.
City in Indiana USA
Bátnedikšohaddi
Dikšun bániin 1 gitta 6 gullet meastá álo allagollosuodjái.
báidnanvahágat bániin anorexi, bulimi dihte dahje gastroesofageal refluxdávda
City in Ontario Canada
City in Virginia USA
germany. kgm
great- britain_ counties. kgm
philippines. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
City in Hawaii USA
Son áigu loktet SPR:a čuovvovaš doaibmaáigodaga áššelistui ruvke- ja eanangeavahanáššiid.
Son árvalii nuppástusaid ja ođđasit guorahallama guoskat erenomážit Meahciráđđehusa rolla.
Son ássá Ruošša bealde Badje-Doalláma gilis, stuorra Murmánskka gávpoga ja Suoma nuortarájá nuortalaš ássanguovlluid gaskkas.
City in Michigan USA
Das doalai
Sáhtát váldit sutnje oktavuođa go soabat galledanáiggi.
Son ii eallimis áigge hupman iežas seksuálavuođas ja lea eahpekorreakta Áillohačča árbbi jurddahettiin riepmat árvidit su seksuálavuođa.
Son ii muitte goas merkii vuosttamuš geardde, muhto lohká dan dáhpáhuvvan juo hui árrat.
Son ii leat goitge goassige buktán dáid evttohusaidis sámedikki gieđahallama várás iige sámedikkis leat leamaš danin vejolašvuohta daid oba ovddiditge.
Lohká son ii leat vel nanosmuvvan dan jáhkkui ahte dábálaš dilis lea erohus " eamiálbmogiid " ja " álbmogiid " gaskkas, earet dalle go sii guhte leat dovddahuvvon " eamiálbmogin " eai leat ožžon vuogasvuođa čađahit iežaset vuoigatvuođa dahkat luođus mearrádusaid.
Lohká son ii leat vel nanosmuvvan dan jáhkkui ahte dábálaš dilis lea erohus "eamiálbmogiid" ja "álbmogiid" gaskkas, earet dalle go sii guhte leat dovddahuvvon "eamiálbmogin" eai leat ožžon vuogasvuođa čađahit iežaset vuoigatvuođa dahkat luođus mearrádusaid.
Sus lea dássedettolaš sápmelaš identitehta ja son máhttá gielas ja ádde kultuvrras.
Miro diktá Ima divttaid dolvvodit iežas ja dasto son hukse jietnamáilmmi, mas luondu, musihkka ja divttat šaddet oktan ollisvuohtan.
Su eatnis ledje buot mállet, dáiddut ja bargovuogit iežas oaivvis, iige son geavahan oppa báhpárage minstariid sárgumiidda.
boahtteáigi lea hui guhkás Barruka sullasaš bálggesčulliid duohken.
Su silbaduojit leat dovddusat erenomážit das, ahte son lea ovttastahttán kreatiivvalaččat silbii árbevirolaš duoji materiálaid ja hámiid.
Su áhčči jámii go Anders lei vel mánná, muhto fuolkkit veahkehedje su skuvlet iežas nu ahte son gárvvásmuvai 1800-logu álgogeahčen báhppan Uppsala universitehtas.
Su áhčči lei gávpejas, šibitdoalli ja guolásteaddji, ja danin bearaš suittiige ássat stuorát ja buoret viesus go máŋgasat earát.
Su stuorraoabbá Suvi fas ii ádde mii gávpogis geasuha.
Su álbmotsearvedoarjja ii goitge ole Eanodaga sámi servviide.
Suinna bargojuvvui ovttas earet eará árbevieru máhttiid kártemis, kurssaid ordnemis, oahpaheaddjiid skuvlenseminárain ja skuvllaid mielde jođedettiin.
Muitaluvvui, ahte son árvvoštalai iežas girjji hátti das govviduvvon boazologu vuođul.
Su mánnávuođa guovllus lei dábálaš hállat nuortalašgiela, mii lea maid Zoja eatnigiella.
Son oaidná nu ahte arvagis oassi vuostehágu álgovuođus, lea boasttoáddejumi boađus dakko buohta ahte iešmearrideami ollášuhttin dáhpáhuváš aiddo dušše dalle go ieččanas sorjjekeahtes stáhta ásahuvvo.
Su oainnu mielde suohkan vuostálastá bálgesa rádjeáiddi huksema, daningo dat livččii várra Ilo 111-soahpamuša rihkkun.
Su mielde lávdegoddi galgá geahččat buohkaid dásseárvvu, man geažil álgoálbmotrievttit sáhtále gullat earáidenai go sápmelaččaide.
Su mielde Suoma stáhta galggalii árvvoštallat gullágo ándagassii átnun dan dábálaš vieruide.
Su mielde Suopma sáhtálii ratifiseret soahpamuša vaikko dakkaviđe ja ratifiserema vuođđun sáhtálii leat Finnmárkoláhka.
Earenoamážit son lea dutkan Ruonaeatnama inuhkaid ja bargan bálggesčuolli barggu UNESCO:s ja dutkamušainis davvikultuvrraid buorrin.
Son leat dulkojuvvon leat biseksuála.
Su doallan sáhka gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin.
Su ovdasáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Su sámegiela duovddaterminologiija klassifiserenvuogádat ja diehtu, mii laktása sámi luonddu árvvušatnimii ja dan čoaggin lea leamaš aŋkke munnje ovdamearkan iežan dutkanbarggus.
Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: " Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
Su sánit čoahkkima rahpansáhkavuorus buktet bures ovdan jagi 1917 čoahkkima ulbmila: "Eat leat goasge ádden doaibmat ovttas oktan álbmogin.
Su plánen leavggas čuvget šerres ruoksat, alit, fiskat ja ruoná.
Su ulbmil lei loktet giela geavaheami sihke njálmmálaš ja čálálaš giellan.
Son loahpaha dajaldagain ahte stáhtaid vuostehágut addit eamiálbmogiidda iešmearrideami, čujuhettiin dasa ahte sii ballet luovusgaikumis, ii dalle sáhte duhtavaččat vuođustuvvot.
Su doaibmabáiki lea Sámedikki almmolaš doaimmahagas Anára Rivdolas.
Su doaibmabáiki lea Sámedikki almmolaš doaimmahagas Anára Rivdolis.
Laiti ja Nils-Henrik Valkeapää.
Hangulheivvolaš JamoKCharselect unicode block name
Hangul JamolašKCharselect unicode block name
Hangul- stávvalatKCharselect unicode block name
Sonhan šaddá dehe beassá bargat olmmošriekteáššiiguin hui máŋgga sierra dásis.
Son ii dohkket dološ dábiid jurdaga mii doallá gitta das ahte eai earát go koloniijat ja stáhtaid olles álbmot oktiibuot ožžot čađahit iehčanas mearrádusaid. Dát jurdda lea vealáheaddji go ii juollut iešmearrideami daidda ollugiidda " eai-stáhtalaš álbmogiidda ".
Son ii dohkket dološ dábiid jurdaga mii doallá gitta das ahte eai earát go koloniijat ja stáhtaid olles álbmot oktiibuot ožžot čađahit iehčanas mearrádusaid. Dát jurdda lea vealáheaddji go ii juollut iešmearrideami daidda ollugiidda "eai-stáhtalaš álbmogiidda ".
Son imaštalai, manin dat adnojovvo loavkahahttin, daningo Davvi-Suoma olbmot leat leamaš bargame musihkkavideo iige musihkkabihttá gieđahala sámi kultuvrra.
Son ieš bargá bargojoavkku ságadoallin.
Yungmiqu vuosttas bihttá "Lihkkus It Dovdda Mu" almmustuvai borgemánus 2019.
Son jorgalii dáid sámegielat teavsttaid nu, ahte maid earáin go sámegielagiin lei vejolašvuohta oahpásmuvvat daidda.
dainnago iešguđege riikka hálddahusortnet lea iešguhtet vuohkásis huksejuvvon.
Son vázzá oktanaga Sámemusihka rávesolbmuidskuvlejupmi - linjá Ohcejogas 2015-2016. - Bággu birget, vástida Hildá, go son smiehttá mo háhppeha astoáiggedoaimmaid lassin vázzit guokte skuvlla.
Prošeaktaáigi lea 6 mánotbaji ja prošeavtta mearreáigasaš prošeaktahoavdan bálkahuvvui hum.
Fidnu attášii dieđu maiddái das, galle sápmelačča ožžot váldoealáhusa sámeealáhusain ja daid siidoealáhusain ja gallis eará bálvalusain ja dá nu sáhttit hábmet oppalaš gova das, makkár sápmelaš ealáhusráhkadus lea.
Prošeakta ovdána nu ahte ovdačielggadeami ráhkadeami várás bálkáhuvvo prošeaktabargi ja ášši gieđahallojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis čakčat.
Prošeaktaohcamuša mielde fidnu ulbmilin livččii duššebeare ásahit ođđa turismabálvalusa Levii.
Prošeaktaohcamušas eai leat gullan sámedikki iige sámediggái lean čujuhuvvon prošeaktaohcamušas báiki fidnu prošeakta- / stivrenjovkui: sámedikkis livččii leamaš veadjemeahttun buktit oainnuidis ja dieđuidis prošektii.
Prošeaktaohcamuša mielde fidnuin háliduvvo vuođđuduvvot ođđa turismaguovddás ja karnevaliserejuvvot sámi kultuvrra historjá ja dálá áigi, vai sáhttet ovddiduvvot turismabálvalusat.
- prošeakta ja Ohcejoga sámesearvi Sámi Siida lágidedje geasset 2012 mánáid leairra Deatnogáttis lahka Sirpmá gili.
Fidnu gieđahallá dálkkádatrievdama váikkuhusaid earenoamážit sámi boazodollui.
Fidnukoordináhtora doaibmabáiki lea sámedikki čállingottis Anára girkosiiddas.
Fidnu lei oassi PaKaste 2 - Davvi guovllu Kaste-fidnus.
Fidnu lea vuosttas sámeguovllu gielddaid ja Sámedikki ovttas ollašuhttán fidnu, mas ovddidit sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid gielddaid bálvalusaidbuvttadanovttadagain nu, ahte vuhtii váldit áššehasaid oasálašvuođa.
Prošeakta leage hui earenoamáš, go dat geahččala váldit atnui buoremus beliid goappatge riikkas.
Fidnu lea lasihan dieđu sámiid ja sámi musihka birra ja seammás dat lea geahččalan seailluhit, ovddidit ja sirdit sámi musihka ođđa buolvvaide ja ná dat lea dorjon sámi kultuvrra ja nannen sámi identitehta.
Fidnu lea leamaš oassi Davvi-Suoma sosiálasuorggi ovddidanprográmmas.
Fidnu lea nohkan 31.10.2013. Materiálabáŋkku ovddideapmi ja bajásdoallu gáibidit sierraruhtadeami, vai bures álgán doaibma ii noga fidnu nohkama mielde.
Dát prošeakta lea sámi parlamentáralaš ráđi oktasašfidnu.
Prošeakta lea sámedikki ja Oulu universiteahta Giellagas-instituhta ovttasbargu ja dan ruhtada Oahpahusráđđehus.
Prošeakta lea ožžon oainnusvuođa earret eará iešguđetlágan dáhpáhusaid ordnema bokte.
Prošeaktajođiheaddji mielde fidnu lea vel gaskandagat ja mun gal dieđusge sávan dan bissut dakkárin hui guhká dan dihte go fidnu lea bahuid gaskandagat.
Son govahallá bures movt eamiálbmogat áiggiid cađa leat vealáhuvvon go geassá ovdan ahte eurohpálaš koloniválddit dohkkehedje ámeriikalaš eamiálbmogiid " álbmogin " dalle go sisafárrejeaddjiiguin dahke soahpamušaid mat adde dáidda vejolašvuođa geavahišgoahtit osiid eamiálbmogiid duovdagiin ja čearuin.
Son govahallá bures movt eamiálbmogat áiggiid cađa leat vealáhuvvon go geassá ovdan ahte eurohpálaš koloniválddit dohkkehedje ámeriikalaš eamiálbmogiid "álbmogin" dalle go sisafárrejeaddjiiguin dahke soahpamušaid mat adde dáidda vejolašvuođa geavahišgoahtit osiid eamiálbmogiid duovdagiin ja čearuin.
Son muitala, ahte Norgga ja Suoma mánáid gaskkas vuhtto kulturearru, muhto dat ii hehtte ollenge oahpahusa.
Son guldala radio earenoamážit sámegiela dihtii iige nuge ođđasiid dihtii.
Son vuojui teorehtalaš rahpanprinsihpaid ovddideapmái ja almmustahtii jagiid 1842 (1. oassi) ja 1843 (2. oassi) girjji Analyse Nouvelle des Ouvertures du Jeu des Échec.
Fidnoplána mielde Nuortalaš guovddáža bajásdoallin ja huksejeaddjin vuođđuduvvo Nuortalaškultuvravuođđudus, mii háŋke dárbbašlaš váriid ruovttueatnamis ja olgoriikkain.
Oanehaččat
Fidnu ollašuhttit čavga ovttasbarggus sámiid ruovttuguovlluiguin.
Fidnu ollašuhttá mánná- ja nuoraidpolitihkalaš ovddidanprográmma čuoggá 4.3 Mánáid ja nuoraid vuoigatvuohta iežaset kultuvrii ja aktiivvalaš oassálastimii.
Fidnu jođiha Eanodaga gielda.
Prošeavtta jođiha Suoma Sámediggi ja prošeavtta ollislaš bušeahtta lea 3 062 052 euro.
Prošeavtta jođiha jagis 2007 anárašgielas (áidna ja vuosttasin máilmmis) doavttirin nákkáhallan Marja-Liisa Olthuis.
Prošeavtta hoavda Anne-Maria Magga muitalii, ahte fidnu čohkke ovttasbargui vihtta sámegiela ja ovcci áššedovdebargguin doaibmi giellabargi, geat ovddastit buot prošeavtta gielaid.
Fidnu stivre stivrenjoavku, mas lea maid sámedikki ovddastus.
Fidnu lea adnojuvvon vuosttaš dálkkádatrievdama dutkanfidnun, mii gieđahallá ášši álgoálbmogiid geahččanguovllus.
Fidnu ruhtadit oahpahusráđđehus ja Oulu universitehta.
Fidnu válmmaštallá stivrenjoavku.
Prošeaktabargojoavkku lea jođihan sámedikki nuoramus lahttu Tuomas Aslak Juuso.
Fidnu buktá ođđa dieđu sámiid ruovttuguovllu ja sámiid ealáhusráhkadusas.
Prošeavtta bargojoavkku jođiha earenoamášplánejeaddji Mikko Cortés Téllez oahpahus- ja kulturministeriijas ja lahttun alladárkkisteaddji Maria Biskop oahpahus- ja kulturministeriijas, hoavda Johanna Suurpää vuoigatvuohtaministeriijas, ráđđehusčálli Hanna Kiiskinen sosiála- ja dearvvášvuohtaministeriijas, prošeaktahoavda Petra Magga-Vars sámedikkis ja čuvgehusdoaimmadárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusdoaimmahagas.
Prošeakta ovttasta viđa sámegiela (davvisáme-, anáraš-, nuortalaš-, julev- ja lullisámegielaid) bargiid oktan giellaovttasbarggu resursaguovddážin.
Son čujuha dasa ahte guolle
Háhkama ákkat vuođđuduvvet boastto láhkadulkomii ja lea bahá várra, ahte 350 000 euro investeren báhcá suohkanii dáhpan.
čalmmástuhttit unnitloguid ja unnitlogugielaid, o.m.d. galben
Háhkamat, oastimat ja vuovdimat lea vuosttažettiin almmolaččat - dát guoská maid eanangávppiid.
Háhken oahppamateriálaid Suoma bealde, gos dat ledje muhtun veardde oažžumis, muitala Zoja.
City in North Dakota USA
Prošeavtta ulbmilin lei ovddidit erenoamážit sámeguovllu oahpaheaddjiid fierpmádaga, oktasašbarggu ja sámegiela ja kultuvrra oahpaheairesurssaid juohkima oahppiid ja stuđeanttaid dárbbuid várás, geat leat máŋgga sajis.
Fidnus leat maid positiivvalaš váikkuhusat guovllu bargguiduhttimii, eallinvuoibmái ja sosiálalaš buresbirgejupmái.
Fidnu lea ožžon 5 miljon euro EU-ruhtadeami.
Prošeavtta áigge Giellagáldu gávnnahuvvui hui dárbbašlažžan ja beaktilin, mas galggašii ráhkadit bissovaš orgána.
Prošeavtta áigge ordnejuvvui musihka oahpahus sihke skuvllaid oahpaheaddjiide, nuoraide ja beaiveruovttuid bargiide.
Fidnu áigge lágiduvvon musihkkaleairrat ja kurssat, máŋggat logaldagat ja loaiddasteamit ovdamearkan Sámi kulturguovddášfidnu olis ja maiddái Ijahis Idja - musihkkadáhpáhus leat lasihan dieđuid sámemusihkas ja maiddái sámekultuvrras nu sáme- go suomagielat olbmuide sámeguovllus.
Fidnu áigge lea dárkkuhussan oažžut fásta ruhtadeami fága- ja resursaguovddáža doibmii.
Prošeavtta áigge Sámi Giellagaldu ja Sámedikkit nannejit ja ovddidit ovttas sámegielaid nu, ahte iešguđege giela dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojuvvojit vuhtii.
Prošeavtta áigge Sámi Giellagáldu joatká sámi giellaovttasbarggu ovddideami, koordinerema ja nannema.
Prošeavtta áigge Sámi Giellagáldu doaibmaorgánaide lasihuvvon giellaráđđi álggaha doaimmas ja juo ovdal vuođđuduvvon lulli-, julev-, davvi-, anáraš- ja nuortalašgielaid giellajuhkosat jotket doaimmas.
Fidnu álggaheapmi čakčamánu álggu rájes livččii borran dán jagi doaibmamearreruđa hui jođánit máŋggaide mánuide ovddos ja bidjan vára vuollái nu ovdduidgoziheami go maid aitosaš bargui várrejuvvon mearreruđa anu.
Sámedikkis eai goittotge lean resurssat oahpahusa diehtojuohkin dahje ovddidanbargguide.
Fidnu geavatlaš ollašuhttima várás sámediggi ohcá
Fidnu geavada ollašuhttima várás sámediggi ohcá
Fidnu geavatlaš ollašuhttima várás sámediggi ohcá
Fidnu ovddidanbarggu boađusin dahkkojuvvojedje rávagirjjážat sámi boarrásiid- ja árrabajásgeassinbargui.
Prošeavtta guovddášulbmil lea sihkkarastit Sámi Giellagáldu bissovaš doaimma, nu ahte háhkat bisovaš ruhtadeami fága- ja resursaguovddáža doibmii.
Prošeavtta ollesbušeahtta lea 3 170 927 €, mas Suoma sámedikki oassi lea 238 000 euro (7,5% Suoma sámedikki ruhtadanoassi čohkiida vuoigatvuohtaministeriija sámediggái jahkásaččat mieđihan stáhtadoarjagis oktasaš giellaoktasašbargui.
Fidnu stivrenjoavku čoahkkana 9.11., gosa buktit áššis sámedikki čálalaš cealkámuša.
Fidnu stivrenjoavkku lahttu Irja Seurujärvi-Kari logai leat giitevaš gielaealáskahttima doaibmabidjoprográmma válmmaštuvvamis.
Fidnu stivrenjoavku lea doallan čoakkámiid 4.10. ja 28.11. nu ahte stivrenjoavku ii aŋkke leat dalle dohkkehan gárgehanplána.
Fidnu stivrenjoavku lea doallan maŋimus čoakkáma 28.11. iige dohkkehuvvon gárgehanplána leat velge doaimmahuvvon čanusjoavkkuide ja stivrenjoavkku lahtuide.
Fidnu galggai nohkat jagi loahpas, muhto almmatge stivrenjovku ohcá barggu várás joatkkaáiggi boahtte giđa rádjái, vaikko Eanodaga suohkan leage joatkkaáiggi ohcama vuostálastán.
Hankkeen päärahoittaja on EU Interreg Sápmi Nord IV A ja tehtävän käytännön toteuttamista varten Suomen saamelaiskäräjät hakee
Prošeavtta ruhtada EU guovlluovddidanfoandda Interreg IV A Nord Sápmi-prográmma.
Prošeavtta ruhtada EU guovlluovddidanfoandda Interreg IV A Nord Sápmiprográmma.
Fidnu váldoruhtadeaddji lea EU Interreg IV A Nord Sápmi.
Prošeavtta ruhtada EU Interreg IV A Nord Sápmi.
Prošeavtta váldoruhtadeaddji lea EU Interreg Davvi - prográmma.
Prošeavtta váldoruhtadeaddji lea EU Interreg Davvi-prográmma.
Fidnu váldoruhtadeaddji lea eana- ja meahccedoalloministeriija, mii juolluđii fidnu várás eanadoallo ovddidanfoanddas, luondduealáhusaid ja boazodoalu ovddidandoaimma guoski dutkamušaid várás verrejuvvon mearreruđas doarjaga.
Fidnu váldomihttomearrin lea gárgehit ja dahkat doaibmamálle sámekulturguovddáš Sajosa fidnodoaibmamii.
Fidnu váldoovddasvástádus ja hálddahusovddasvástádusnai lea Suoma sámedikkis.
Fitnu pedagogalaš jođiheaddjin bargá FD Marja-Liisa Olthuis ja áššedovdeoahpaheaddjin dutki / čuvgehusdoaimma jođiheaddji Laura Arola.
Fidnu vuođul lea ráhkaduvvon bissovaš málle sámegiela ovttasbarggu ordnema várás SPR:s ja sámedikki doaimmas.
Fidnu prošeaktajođiheaddji, Lasse Mäkitalo, lohpidii bealistis doalvut dilálašvuođa dearvvuođagaid stivrenjovkui.
Barggu ulbmilin lea ovddidit sámi ealáhusdoaimma ja daid doaibmaeavttuid.
Prošeavtta dárkkuhussan lea álggahit Interreg-ruđaiguin prošeavtta Giellagáldu, vuoi Sámi Giellagáldu doaimma sáhtášii álggahit ođđasit ja man áigge resursa- ja fidnoguovddáža bissovaš ruhtadeapmi boađášii sihkkarastot.
Prošeavtta ulbmilin lea čielggadit, makkár surggiin leat dál ja boahtteáiggis bargosajit sámiid ruovttuguovllus, main surggiin lea dárbu sámegielat bargiide ja makkár bargguid sáhttá bargat ollásit gáiddusbargun.
Prošeavtta ulbmilin lea čielggadit, main surggiin leat dál ja boahtteáiggis bargosajit sámiid ruovttuguovllus, main surggiin lea dárbu sámegielat bargiide ja makkár bargguid sáhttá bargat ollásit gáiddusin.
fidnu duogáš ja gilvvu njuolggadusat
fidnu duogáš ja gilvvu njuolggadusat
Prošeavtta ulbmilin lea ásahit Sámedikki vuollai nuoraidlávdegotti ja nuoraidáššiidčálli.
Fidnu ulbmilin lea gárgehit maiddái ođđa dáhpáhusaid, main lea sámefáddá. Dát danin go dáhpáhusain lea miehtemielalaš váikkuhus guovllu ealáhusdoibmii ja eallindiliide.
Prošeavtta ulbmilat
Dál dat nubbi oassi lea viiddidan ovttasbarggu ja mánáin lea guktii vahkus oktasaš skuvlabeaivi.
- prošeavttas.
Fidnu ollašuhttin ja oasseruhtadeaddjin doaibmá Sámediggi.
Fidnu ollašuvvama galgá čuovvut ovttas eamiálbmoga ovddasteaddjiiguin.
Fidnu áigge lea ulbmilin fidnet ruhtadeami sámiid ruovttuguvlui plánejuvvon gávcci (8) sámiid giella- ja kulturbeassái.
Prošeakta galgá leahkit ođas, leahkit dábálaš doaimmaid olggobealde ja áigi galgá leat bures ráddjejuvvon.
Prošeavtta boađus galgá ávkkuhit máŋgasa.
Fidnu bohtosiid lea dárkkuhus ávkkástallat maiddái ovddidettiin sámealáhusaid guoski láhkaásahusa ja hálddahusa vuođđodiehtun sámeealáhusaid dilis ja ovddidandárbbuin.
Fidnu háltelinján doaimmai ain ovddit ESR-prošeakta, Sámemusihka oahpahusa ovddidanfidnu, man ulbmilin lei plánet ja lágidit diliid sámemusihka oahpahusa álggaheami várás sámeguovllus.
Fidnu aitosaš sisdoallu ja ja olláhuhttin gáibida vel dárkkisteami, vai láhka ja bargoortnet, mat stivreba Suoma sámedikki, šaddába váldojuvvot vuhtii fidnus.
Fidnu jođiheaddji Lappi universiteahta professor ja dekána Timo Jokela riŋgii munnje mannan bearjadaga ságastallat ohcamušas dan maŋŋel go lei gullan Yle Sámi dahkan mu jearahallama, ja son ilmmuhii ahte sii ságastallet universiteahta siste gessetgo ohcamuša eret.
Fidnu maŋimus čoakkámis 28.11. šihttojuvvui, ahte stivrenjoavku doalalii vel rávdnjeboastačoakkáma, mas fidnu dohkkehuvvolii loahpalaččat, muhto Eanodaga suohkana ruovttusiidduin lohká, ahte Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea gárvánan 31.10.2011 ja suohkan álggaha oppalašláva válmmaštallama jahkemolsašuddama maŋŋel.
Fidnu ovttasbargooassebealit leat Anára gielda, Siida, Sámeguovllu oahpahusguovddáš sihke 15 guovllu turismafitnodateaiggáda.
Sápmelaš beaivedivššu ovddideapmi leamašlan fidnu oktan ovddideami ulbmilin.
Fidnui ohcat vuosttažettiin olbmo, geas lea sámegiella eatnigiellan dahje vástideaddji
Fidnui ohcat vuosttažettiin olbmo, geas lea sámegiella eatnigiellan dahje vástideaddji giellagelbbolašvuohta.
Hankkeeseen haetaan ensisijaisesti henkilöä, jolla on saame äidinkielenä tai vastaava kielitaito.
Fidnui nammadat stivrrenjoavkku, ja áššedovdebargojoavkun doibmet sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli sihke Poske sápmelašovttadaga plánedeaddji.
Sámedikkit oasálastet prošektii juos EU Interreg juolluda ruhtadeami dahje prošektii gávdno ruhta muhtun eará ruhtagáldus.
Bargui bálkáhuvvo okta sámi ealáhuskoordináhtor ja fidnu ruhtaduvvo BE-guovddáža bakte kanaliserejuvvon EU-ruhtadeami, sámi ruovttuguovllu suohkaniid ruhtadeami ja sámedikki iežasruhtadeami mielde.
Fidnui sávvat joatkkaruhtadeami dađi lági mielde, ahte ealáhuskoordináhtora virgi sáhtálii rievdaduvvot bissovažžan.
Fidnui válljet koordináhtora, guhte bargá Davvi-Suoma sosiáasuorggi dáidoguovddáša (Poske) sápmelašovttadagas, sámedikki oktavuođas.
Fidnus evttohuvvojit ee. duovddahisse huksen Sánái, luopmostobuid ja árktalaš fearanpárkka huksen Čoalmmevárrái, krossavuojáhat mánáide ja nuoraide, Jiekŋameara ruovderáŧŧi, seaŋgabáikkiid lasiheapmi 4000 (varraseamos evttohusa mielde 3600) dáláš 1200 seaŋgabáikkis, mohtorgielká- ja njealjejuvllatjohtolagaid vuođđudeapmi, ođđa luoddaoktavuođat ee. Dierpmesvárrái sihke šaldi Ruŧŧii.
Fidnus juhkko diehtu sápmelašvuođas nuoraid bokte nuoraide.
Fidnus movttiidahttet kultur- ja luondduturismmas beroštuvvan olbmuid álgit fitnodatdoallin ja bálvalusaid buvttadeaddjin Sajosa boahttevaš gussiide.
Fidnus ovddiduvvojit sámegielat bálvalusfálaldagat ja sámegiela ja kultuvrra vuhtii váldi doaibma-geavadagat sihke nannejuvvo bargoveaga máhttin.
Fidnus ovddidedje ja ásaiduhte sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa oktasaš doaibmamálliid, maid sisdoallun ledje sápmelaš boarrásiid- ja árrabajásgeassinbargu.
Prošeavttas ovddiduvvojedje sámi giellaovttasbargu, giellagáhtten ja terminologiijabargu.
Fidnus leat fárus measta 40 sámegielain bargi árrabajásgeassi, oahpaheaddji ja oahpaheaddjistuđeantta.
Fidnus geahččalat maid ávvástallat Norgga ja Ruođa sámeguovllus bargon dutkamuš - ja ovddiidandoaimma sihke Deanuleagis sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanfidnu vásáhusaid rájáid badjel dáhpáhuvvi bálvalanovttasbarggus ja - vugiin.
Go prošeavttas ožžon hárjánupmi ja teknihkalaš válmmašvuođat ledje juo anus, prošeavtta koordináhtor leai goit gárvvis veahkehit fierbmeoahpahusa johtui fidnema maid ruovttuguovllu olggobeale vuođđooahpahusas ja logahatskuvlejumis.
Fidnus plánejuvvojit konkrehtalaš lávvaevttohusat.
Fidnus dahkkojuvvole čilgehusat ja ráhkaduvvolii vuođđu ng. vuovdesápmelaš turismačuozáhaga vuođđudeami várás Gihttela suohkanii.
Prošeavttas lea maiddái prošeaktabargi.
Fidnus galgá girjet eamiálbmoga oaiviliid ja fuolaid ja daid galgá gieđahallat vuoiggalaččat.
Prošeavttas barggašedje 12 bargi.
28 ordnemis oppa riikka vuođđoskuvllain sullii 280.000 euro jahkásaš ruhtademiin.
Fidnus lea ožžon dieđu maiddái Sámedikki neahttasiidduid bokte.
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami fidnut galget ožžojuvvot boahtte jagi bušehttii.
Cealká maiddái ahte lea áibbas čielggas ahte vuoigatvuohta gullá eamiálbmogiidda.
Son deattuhii, ahte komisšuvdna lea čatnasan dialogii álgoálbmogiiguin ja lohpidii doalvut ášši ovddos nu bures go son sáhttá ja bivddii oktavuohtaváldimiid iežas vehkiiguin.
Son deattuhii golbma ášši dálkkádatrievdama dustemis: 1) Árktalaš ráđi iežas aktiivvalaš doaimma, 2) ON:a álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttima ja 3) dieđu lasiheami.
Son kritiserii maiddái čuoččuhusa, man mielde ILO-soahpamuša sáhtášii ratifieret almmá lassidoaimmaid haga.
Son goittotge lohká iežas ain birget sámegielain, muhto sátnerádju ii leat šat nu viiddis.
šuvdnamearrádusat gustojit njulgestaga sutnjege.
Son govvida iežas leat lihkkoš, go lea ožžon bajásšaddat guovtti kultuvrra gaskkas. Nuppe dáfus dat sáhttá dagahit maiddái vuostegieđageavvamiid, dasgo guovttekultuvrralašvuohta bákkoha oaidnit áššiid máŋgga perspektiivvas.
Son govvida iežas musihka leat filosofalaš ja bealiváldi ja muhtun láhkai maid anti-politihkalaš, dasge fuolakeahttá ahte máŋgga kategoriajuohkimis dat manná aiddo politihkalaš "labela" vuollái.
Son vuolgá čuovvut ádjás, stuorra boazoeaiggáda, luottaid.
Son celkkii ná:
Son dahká live-jienaid, bádde daid dađistaga ja bidjá gullot daid badjebadjálaid, mas dasto šaddá musihkka.
Son muitala ahte ii máhte sániiguin oppa govviditge, man stuorra mearkkašupmi su ovdagovas Valkeapääs leamašan sutnje.
Son muittaša johtán olu meahcis Alakorva Joukoin.
Son maiddái deattuhii nuorra dáiddáriid mearkkašumi, geat barget servodatlaš ja searvvušlaš dáidaga modearnna teknologiija vehkiin, juhket dieđuid sápmelaččain áibbas ođđa vugiin ja bastet burgit váldokultuvrra ráhkadan stereotypiaid sámiin.
City in Alberta Canada
City in North Dakota USA
Hanna Helander (Helssega universitehta): Saamelaisen kertomaperinteen pedagogiset piirteet ja hyödyntäminen opetuksessa.
Hanna Mäntylä (vs) ii vástidan Lapin Kansa gažadeapmái.
Hannans reward ltd-fitnodatsearvi čielggada ruvke vuođđudeami gáibidan fievrridanoktavuođaid.
Son bohkosa veháš go ovdal 5-6 albmá ledje fárus čohkkemin ja dán áiggi doppe lávejit leat 16 albmá.
Son čájehii čoakkánoasseváldiide ođđa, suorggahahtti árvvoštallamiid mearradási loktaneamis ja dan váikkuhusain globála dásis.
City in Missouri USA
Hannu Kangasniemi ja sámedikki oahppamateriálabargit
puertorico. kgm
puertorico. kgm
china. kgm
algeria. kgm
peru. kgm
vietnam. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world. kgm
Elsa Laula lei álgoálggus Ruoŧa sápmelaš, guhte náitalettiin Tomas Renbergiin Norgii, dovdojuvvui sohkanamain Laula Renberg.
Son lei oahpaheaddji ja eret Finnmárkku Unjárggas, vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái.
Son lei namalassii pomor.
Son lei keaisár Menelik II eamit ja dehálaš váikkuheaddji Menelik II áigge.
Son lei Norgga Stuorradikki lahttun guokte baji (1906-1912) bargiidbellodaga ovddasteaddjin.
Son lei girjás dáiddapersovdna, gii ráhkistii sámi kultuvrra, sámi albmoga ja luonddu.
Son lei jagis 1904 Ruoŧas vuođđuduvvon vuosttas sámesearvvi, Wilhelmina-Åsele sámesearvvi, ságajođiheaddji.
Son lea jienageavaheami meašttir ja hálddaša juoiganárbevieru.
Son lea lávlon buotlágan musihka, muhto son namuha lagamus musihkkastiilan álbmotmusihkas buolvadeaddji musihka ja lávlunstiillaid.
Juoigama ja ráppema lassin son čuojaha rumbbuid ja klarineahta.
lea sámegiella leamaš ruovttugiellan dahje ahte soapmásis su vánhemiin dahje
Son lea guovddášgávpegámmára dohkkehan rehketdoallodárkkisteaddji.
Son lea čállán lullisámi sátnegirjjiid, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid ja lea dasa lassin jorgaladdan ja čohkken gielladeavsttaid.
Son lea čállán maid guokte mánáidgirjji ja sániid Ima ipmašat ja Ima hutkosat - mánáidskearruid lávlagiidda.
Son lea čállán oahppogirjjiid ja čohkken sihke stohkosiid ja sátnevádjasiid girjin.
Dal son lea čohkken daid eallinagis čoggojuvvon dáidduid, bargovugiid ja málliid anárašgielat girjin.
Son lea viiddes dieđalaš barggustis áigge jođihan badjel 30 dieđalaš dutkanmátkki árktalaš guovlluin.
Son lea musihkkár, diktačálli, neavttár ja tv-jođiheaddji.
Su atnet árvvus breakdance-oahpaheaddjin ja - duopmárin.
Son lea maid soahpamuša ratifiserema Suomas válmmaštalli bargojoavkku lahttu.
Son lea doallan priváhtačájáhusaid davviriikkain ja su duojit leamašan ovdan máŋggain oktasaš čájáhusain Eurohpás ja Davvi-Amerihkás.
Aiddo son lea buktán diekkár live-looping vuogi Supmii.
Son lea dánson klassihkalaš baleahta mearkkašahtti čájálmasain ja álbmogiidgaskasaš beaggánis koreográfiid čájálmasain.
- Son lea mávssolaš historjjálaš ovdagovvan midjiide.
Son lea bargan teáhter- ja dánsadáidaga báras jagi 2003 rájes ja loaiddastan máŋggain teáhter- ja dánsačájálmasain Suomas ja olgoriikkain.
Sonhan lea ieš mearrideame riikkabeivviid olis dohkkehuvvogo ođđa sámediggeláhka ja sápmelašmeroštallan?
Son máhtii čállit ja lohkat amharagiela ja ipmirdii Etiopia ortodoksalaš girkus geavahuvvon liturgiijagiela nappo ge'ezgiela.
Son válddii ságastis ovdan maid álgoálbmotgažaldagaid, mas ledjen hui ilus.
Son deattuhii rahpanságastis earenoamážit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid Suoma sámedikki vuogádagas.
Son maid deattuhii sámi nuoraidráđi mearkkašumi ja áidnalunddotvuođa sámedikki barggus.
Son atná buresboahtin Davviriikkaid ja sámedikkiid čatnaseami joatkit jagi 2011 áigge ráđđádallamiid konvenšuvnna dohkkeheami várás. Spesiálaraporterejeaddji bivdá
Son anii ratifierema ájiheami váralažžan globalisášuvnna ja gávppálašvuođa ovdánettiin garra fártta.
Son guorahallá iežas musihka sisdoalu šaddat dego iešalddes; go oaidná guovtti earálágan eallinvuogi gaskasaš ruossalasvuođa, nuppi eallinvuogi figgamuššan lea gudnejahttit luonddu ja eallit dainna harmoniijas, nubbi fas geavaha luonddu ávkin ja atná árvvus eahpelunddolaš eallinvuogi.
Son humai dálkkádatrievdamis dálkkádatkatastrofan ja gáibidii, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččo loktanit badjel ovtta ceahki.
Son muitalii vuordit sámedikki boahttevaš doaimmain earenoamážit oktavuođa doallama sámiid árgabeaivái ja aktiivvalaš barggu áitatvulos sámi kultuvrra, sámegielaid ja sámiid kulturiešráđđema nannema ovdii.
Lassin dadjá ahte eamiálbmogat vedjet leat dakkár olmmošjoavkkut maid álbmotnjulgosa vuođul sáhtašii oaidnit "álbmogin ", muhto ii dát mieldesbuvttášii dan ahte eamiálbmogat sáhttet iežaset čuoldit eret ja mannat ieččanasvuhtii doaibmi stáhtaid siste.
Lassin dadjá ahte eamiálbmogat vedjet leat dakkár olmmošjoavkkut maid álbmotnjulgosa vuođul sáhtašii oaidnit "álbmogin ", muhto ii dát mieldesbuvttášii dan ahte eamiálbmogat sáhttet iežaset čuoldit eret ja mannat ieččanasvuhtii doaibmi stáhtaid siste.
Lasiha son ain nu ahte vuorasáigásaš, konservatiiva stáhtiičádnon ipmárdus dán vuoigatvuođa hárrái, lea ánakronismalaš otná máilmmis gos eatnamiidgaskasaš rájáid mearkkašupmi lea hui olu geahppánan.
Ja maiddái dadjá ahte ii mihkkii-ge čujut danguvlui ahte sátni " álbmot " galggašii áddejuvvot " stáhtan " ON-soahpamušaid ektui.
Ja maiddái dadjá ahte ii mihkkii-ge čujut danguvlui ahte sátni "álbmot" galggašii áddejuvvot "stáhtan" ON-soahpamušaid ektui.
Lohká ahte eamiálbmogiid vuoigatvuohta dás lea álgovuođu olmmošnjuolggus (- vuoigatvuohta), ja sin nuppit njulgosat eanáš oasis leat huksejuvvon dán ala.
Son lohká ahte dán áiggi siiddaid mielde guođoheapmi ii leat Lappi bálgosis vejolaš jeageldili dihtii.
Son dadjá, ahte dovdá iežas friijan ja geahpasin go sus ii leat nu stuorra ovddasvástádus joavkkus.
Son lohká guohtuneatnamiid leahkit buori ortnegis ja jeagil lea viehka buorre.
Son lohká boahttevuođa leahkit dange dáfus buorre, ahte go stuorát ahkeluohká heaitá boazodoaluin, de bálgosii báhcet unnit boazodoallit ja nuorat birgejit buorebut.
Hans Karlsson
Iihal galggale vuollánit ilá jođánit dánge áššis.
City in Jylland Denmark
Son láittaša dákkár stáhtabealátlaš lahkaneami go dát lea menddo ollu čatnasan oarjemáilmmi teorehtalaš smiehttamii gos stáhta ovdanbukto deaháleammos ja vuđoleammos ovttadahkan olmmošlaš servodatláhčimis.
Son ávžžuhii sámi parlamentarihkkariidda nana ovttasbarggu, vai sámekonvenšuvdna dohkkehuvvošii riikkain ja de boađášii fápmui.
Su sáhtálii gohčodit maid álbmotdiehtaga dutkin dehege etnologan ja etnográfan.
Son buvttii midjiide oahppamateriálaid ja mii leat maid galledan ollu Čeavetjávrris.
Son doaimmaha anársápmelaččaid namas cealkámušaid sierra ministeriijaide ja eiseválddiide ja čuoččuha, ahte sámediggi ii gudnejáhte anársápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Son doaivvui ahte dat áššedovdi joavku
Son gávnnahii, ahte Vanhasa nuppi ráđđehusa doaibmaáigodat lea juo mannan beallemutto meaddel, iige ráđđehus leat ovddidan álgoálbmotvuoigatvuođaid nugo ráđđehusprográmmii lea čállojuvvon.
Son oahpásnuvai ee. giellabeassedoibmii ja gulai nuortalašráđi, sámedikki ja Sámi Duodji-searvvi.
Son oaivvilda ahte guohtuneatnamiiguin galgá leat dárkil ja váruhit vai boazolohku ii loktan bearehaga.
Son jurddašallá ahte Suomasge livččii juo dilli bargat mearrádusa danin go dat lea ádjánan juo nu guhká.
HanunooKCharselect unicode block name
Son nannii ráđđehusa doarjut kulturpolitihkastis maiddái sámekultuvrra seailuma.
Son čájeha ahte álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid dulkonprinsihpat (oainne Wien-konvenšuvnna) nannejit ahte duohpagat galget ipmirduvvot lunddolaš oaivilsisdoalu vuoiŋŋas.
Son dás geassá ovdan e.e. olmmošvuoigatvuođa komitea fuopmášumiid dalle go dat geahčadii Kanada áigodatráportta (1999), goas komitea dohkkehii ja vuhtiiválddii eamiálbmogiid " álbmogin " álbmotrievtti (njulgosa) vuođul.
Son dás geassá ovdan e.e. olmmošvuoigatvuođa komitea fuopmášumiid dalle go dat geahčadii Kanada áigodatráportta (1999), goas komitea dohkkehii ja vuhtiiválddii eamiálbmogiid "álbmogin" álbmotrievtti (njulgosa) vuođul.
Son maiddái čuoččuha ahte arvat ON:a gealbo-organain leat gutnejahttán ahte eamiálbmogat leat " álbmot ", nu go ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea ja CERD.
Son maiddái čuoččuha ahte arvat ON:a gealbo-organain leat gutnejahttán ahte eamiálbmogat leat "álbmot ", nu go ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea ja CERD.
Son galggašii ráđđehusaide sáhttit eavttuhit láhkanuppástusaid ja ráhkadit vuođu eará politihkalaš mearrádusaide.
Son sáhttá dieđusge evttohit, ahte dievasčoakkán nuppástuhttá sámedikki ovddit oainnu.
Son doalaha iežas sámegieldáiddu guldalemiin sámi radio.
City in French Polynesia
City in Gyeongnam Korea
Heahpanit
Heahpanaddama mii leat mannan jahkečuođi áigge oaidnán áibbas nohkka.
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga 2006 giellabálkkašumi.
Harald Gaski lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja lea iežas dutkama bokte leamaš veahkkin loktet stáhtusa sámegielat girjjálašvuođas.
Harald Sitter
thailand. kgm
bhutan. kgm
spain_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
waters_ world- class. kgm
algeria. kgm
oceania. kgm
peru. kgm
azerbaijan. kgm
israel. kgm
estonia. kgm
greece_ prefectures. kgm
yemen. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
switzerland. kgm
philippines. kgm
romania. kgm
Borstejuvvon aluminium
gáddeeaiggátvuohta lea. Spiehkastagat leat luossabivdui mii gullá gáddeeaiggádii,
Boazoguohtunguovlluin lea boazodoalu jođiheapmi lága
Dattetge lea eahpitkeahttá nu, ahte ovttaskas sámit
árbevirolaš ealáhusaide, omd. boazodollui.
guovlluin, ja lassin vel dagahan sidjiide stuorra diggegoluid. MRK gohčui maid
rasttideaddji ealáhusdoaimmaid ja vuhtii váldit sin riikkarájiid rasttideaddji
boazodoalu.
beassanlohpi máŋggalágan guovlluide.
Comment
Name
Hárjehallanskuvla lea doaibman oahpahusa koordinerejeaddjin ja bálkká máksi skuvlan ja máksán maid dárbbašuvvon oahppamateriálaid.
Hárjehallanbáikkit leat sámedikki almmolaš doaimmahagas, sámegiela doaimmahagas ja skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Comment
Hárjehallamii gullevaš bargguin, dárkilut áiggis ja guhkkodagas sohppojuvvo sierra.
Ulbmil lea hárjehallat vearbasojaheami ja kásusgeavaheami.
Oahppogirjái gullá maid hárjehusgirji, man vehkiin lea álki geardduhit ohppojuvvon áššiid.
Áigemátkki hárjehallangirji máilmmi historjái
Hárjehusgirji lea oaivvilduvvon 5-10 - jahkásaš mánáide.
Lesson Name
Constellation name (optional)
Vihkkehallanvuloš stáhtadoarjaga dehalaš kriteara lea ovddidit ja bajásdoallat máŋggabealat dáidda- ja kulturfálaldaga, nannet váldegottálaččat iešguđetlágan dáiddasurggiid, ovddidit rikkavuložiid dásseárvosaš ja ovttaveardásaš oasálašvuođa ja oassálastima kultuvrii.
Vihkkehallama vuolde eamiálbmoga sajádaga guoskevaš rápmaláhka
color
Ránesmolsudagat
Ránes bajilčálaStyle name
Árbevirolaš ránesStyle name
Ránes
Ránesivnnit/ alfa
Color Model: Monochrome
image-convert-action
Ránesivnnit (čáhppes leahkkakaseahtta)
Ránesivnnit (čáhppes leahkkakaseahtta)
Name
& Ránesivnnit
Ránesivnnit
Fotografiija ránesivnnit
Comment
Ránesivnniid ivdnemálleName
Álgodivodus ránesivnnit
Dušše ránesivnnit (siestindoaibmanvuohki)
Álgodivodus ránesivnnit (Čáhppes - ja ivdnekaseahtta)
Álgodivodus, ránesivnnit (čáhppes leahkkakaseahtta)
Ránes ruođut = orgánat maid mii válljet girkoválggain.
Ránes badjin ja vuollin
Duođaid vahát mu mielas, bággu mieđihit.
Šállošahtti fal, ahte suohka ii liikká stuora áŋgirvuođain leat dahkame vejolažžan sámi mánáide sámegielalaš ollesbeaivásaš giellalávgundoaimma.
Dađibahábut, dánnai guoddalusa vástideapmái mannet duššás servodaga resurssat.
Harmoniseren sáhttá šaddat váttisin iešguđetlágan láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš árbevieru dihtii.
City in West Virginia USA
City in Michigan USA
Constellation name (optional)
Buđaldeaddjiteáhter Ivaloiset čájehii Votkaturistit-čájálmasa Sajosa váldosáles 2.2.2012.
Astoáigge láven lávlut ja muhtumin maid dánssun, spealan dolgespáppa ja čálán, liikon maid mátkkoštit - nu olu go badjelmearálaš ruhta fal báhcá.
Mus lea beroštupmi máŋggalágan kreatiivvalaš astoáigge doaimmaide nugo ovdamearkka dihte málemii, divttaid čállimii ja govvemii.
Láven lohkat, lihkadit olgun ja muhtun veardde duddjot.
City in Delaware USA
SÁMI SOGA LÁVLLA lea sámiid virggálaš álbmotlávlla. Sámi
Harri Porten
City in South Dakota USA
denmark_ counties. kgm
russia_ subjects. kgm
usa. kgm
City in Virginia USA
City in Arkansas USA
Girku rohkoslatnja ja bargoveahka lea sadjosis buhcciide, oameolbmuide ja bargovehkii geat dárbbahit sierra ságastallama ja sielufuolaheami dehe háliidit oassálastit ipmilbálvalusain ja ruhkosiin.
great- britain_ counties. kgm
City in Connecticut USA
great- britain_ counties. kgm
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
City in South Africa
City in Massachusetts USA
dash-preset
Njárbudančuohppan dahká vejolažžan sierraagát muoraid seailuma, luonddu biodiversiteahta ja árbevirolaš eanangeavahanvugiid hábmen biotohpaid seailuma ja bohccuiguin bargama ekonomiijavuvddiin sámiid ruovttuguovllus.
City in North Dakota USA
Hárve dáhpáhusas sáhttá feber čujuhit váralaš skibasvuhtii.
Eahpedábálaš dáhpáhusas iskosa eai leat sáhttán analyseret, ovdamearkka dihte jus lea leamaš olu mánodávdavarra das.
Haskell
HaskellLanguage
City in Nebraska USA
City in Ontario Canada
City in Mississippi USA
Haukipudas logahat: Heija Länsman (davvisámegiella)
Haukipudas logahat: Olá-Mihkku Länsman (davvisámegiella)
Haukipudas badjeskuvla: Máren-Elle Länsman (davvisámegiella)
Haukipudas badjeskuvla: Ola Mihkku Länsman (davvisámegiella)
Ohcanviidodat
HausagiellaName
Dalle sáhttet dábit ja symbolat hávdádusa oktavuođas leat jeđđehussan ja dorvun váttis ja hearkkes earráneamis.
Hávdádeamit
Hávderáfi rihkkun ja dávttiid lokten hávddiin muitala buorebutge dalle ráđđen servodatlaš árvvuin ja sámi kultuvrra sajádagas daláš servodagas.
City in Alpes Maritimes France
Ohcamat
City in Hawaii USA
• áicat beaivválaččat dálkki ja eará luondduihtagiid
Áican veahkeha bajásgeassi earuhit máná ovdáneami muttuid ja persovnnalaš sárgosiid.
Áican ja dokumenteren leat maiddái buorit gaskaoamit máná oasálašvuođa ovddideamis.
Magnitude
Lea maid suohtas fuobmát, ahte oba Sápmi lea ovddastuvvon dán
Go fuopmáša, ahte dásseárvolága geatnegasvuođat eai čuvvojuvvo dahje ahte njuolggadusat rihkkojuvvojit, dásseárvoáittardeaddji galgá figgat eastit dan rávvagiid ja neavvuid vehkiin.
Go fuopmáša, ahte dán lágas ásahuvvon geatnegasvuođat eai čuvvojuvvo dahje ahte lága njuolggadusat muđui rihkkojuvvojit, dásseárvoáittardeaddji galgá rávvagiin ja neavvuin figgat dasa, ahte lágavuostásaš meannudeapmi ii jotkojuvvo dahje dahkko ođđasit.
Go fuopmáša, ahte bargoaddi suostá rávvagiin ja neavvuin fuolakeahttá geatnegasvuođa ráhkadit lágas ásahuvvon dásseárvoplána, áittardeaddji sáhttá gáibidit plána ráhkadeami su ásahan govttolaš mearreáiggis.
Go fuopmáša, ahte bargoaddi dahje oahppolágádus 2 momeanttas dárkkuhuvvon rávvagiin ja neavvuin fuolakeahttá suostá 6 a dahje 6 b §:in ásahuvvon geatnegasvuođa ráhkadit dásseárvoplána, dásseárvoáittardeaddji sáhttá bidjat govttolaš mearreáiggi, man siste geatnegasvuođa galgá deavdit.
Áiccai ođđa ovttadaga. Maid háliidat bargat?
Gávnnai njuolggobálgá mii juo geavahuvvohome page
republic_ of_ ireland. kgm
cuba. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world. kgm
Name
Name
Láhppon ja gávdnonName
Comment
City in Montana USA
City in Queensland Australia
Region/ state in France
Region/ state in USA
oceania. kgm
usa. kgm
City in Nevada USA
HaxeLanguage
City in Massachusetts USA
City in California USA
City in Kentucky USA
H
HDLC
HDR- govva
HDRName
Sii áigo gávdnat máinnastuvvon čiehkabáikki "čiehka " - gos lea árdnahávdi.
Sii áigo gávdnat máinnastuvvon čiehkabáikki "čiehka" - gos lea árdnahávdi.
Heardsuolu ja McDonaldsullot
Sii eai lean
Stuorra osiin dain guovllus sii leat áidna ássit.
Name
unit-format
eatnamii masa sin máttarvánhemiid luottat leat báhcán, ja maid sii dan dihte atnet
Sin almmustahttán čielggadeapmi Nuorta-Anára sámegielat báikenamain lea erenomáš dehalaš nuortalaš- ja anárašgielaid lundui gulavaš kulturdieđu seailumii.
Sin gielat ja kultuvrrat leat oasit ruoŧa servodagas ja min oktasaš kulturárbi.
duššefal boazoguohtumiidda, ja niittuide.
Sin dego máid nuoraid konfereanssa ávžžuhusat váldojuvvoje konfereanssa julggaštusa oassin.
Sin lassin juohke lávdegoddái gullet vihtta eará lahtu ja juohkehažžii persovnnalaš várrelahttu.
Doppe leat máŋggat eará bargit go dát, earret eará ekonomat, kantuvrrabargit, diehtojuohkkit ja juristtat.
Sin lassin Unna Junná leat davvisámegillii jođihan maiddái Simon Issát Marainen, Maret Steinfjell, Per-Josef Idivuoma ja Oula Guttorm.
Sin mielde Suopma lea rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla.
sin árbevieruide ja heivehit árbevieruid dálá áigge oassin.
Muđui skábmagovát fállá fas erenomaš viiddis prográmma: filmmat bohtet Ruoššas, Kanadas, Meksikos, Hawaijiis ja vuostaš geardde Tiibet:as.
gullat eallinvuogit mat čatnasit eatnamiidda (territoriijaide) ja luondduriggodagaid
Sin dárbbuin ii gusto dárbbat beroštit 11 sámediggeáirasa válddihálu geažil.
ealáhusdoaibma váttásmuvvá eará ládje, de galgá sidjiide máksojuvvot buhtadas.
Unnitlogugiellan leat sierra varietehtat romani chibas.
Unnitlogugiella gohčoduvvo me-änkielin.
Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide.
hedjonan. Sivva dasa lei ahte láhkaásahus ii atnán daid vuoigatvuođaid danin manin
vuoliduvvon immungádjalus orgánatransplantašuvnna dahje dálkkasgieđahallama maŋŋil.
(Sámiid giddodatopmodat vuoigatvuođavuogádagas)
Heikki Nikula čuojaldahttá maid eará sámeartisttaid.
- Heikki Paltto dás
Hánno Heaika, Heikki Paltto, dievasmáhtii ministtar Tuomioja sága nu ahte muitalii sámi boazodoalus ja dan mávssolašvuođas sámi kultuvrras ja mot dat spiehkasta ollásit suopmelaš boazodoalus.
Stencils
Password strength
Vuollegas beassansátnenanusvuohtaOpposite to Back
Dat geainna lea heittogamos gielladáidu masset juogo gielaset ollásit dahje giella báhcá ovdánkeahttá, daningo revitališuvnna vejolažžan dahkki giela čálalaš háldui váldin ii leat vejolaš.
Heajut gielladáiddolaččat masset jogo gielaset obban dahje giella báhcá ovdánkeahttá, go revitalisašuvnna vejolažžan dahkki giela čálalaš hálduiváldin ii leat vejolaš.
Balan, ahte oba heajut.
Sis lea vejolašvuohta beassat báikki ala áiggil ovdal dáhpáhusa álgima.
Stáhta galgá dáhkidit beaivedikšo ja mánáidsuodjalanbálvalusaid.
Sis lea gáibádus dássásaš vuoigatvuođaide náitosa dáfus, náitosa áiggi ja náitosa háddjehusa maŋŋá.
Sis sáhttá maid leahkit čoavjebávččas ja feber.
Sis galget leat seamma máŧolašvuođat go iežáin oassálastit servodateallimis.
Sidjiide leat váhnemiid gáibádusas fállojuvvon sámegielalaš beaivedikšobáiki daningo váhnemat leat merken mánáid eatnigiellan sámegiela álbmotdiehtovuogádahkii, vaikko duođalašvuođas mánáid eatnigiella lea leamaš suomagiella.
Sidjiide ferte sihkkarastit vejolašvuođa oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii ja oahpahusa sámi kultuvrra birra ja sidjiide ferte addit seammá vejolašvuođaid dakkár boahtteáigái, mii lea vuođđuduvvon iežaset kultuvrras.
Constellation name (optional)
Comment
iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra, artihkkal 14 nr. 1,
iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid birra, artihkkal 14 nr. 2
artihkkal 1 nr. 3, mas celkojuvvo ahte konvenšuvnna doaba álgoálbmot ii mearkkaš
SuoidnemánnuAugust long
SuoiAugust
Oaččut ekonomalaš doarjaga. Vuosttaš beaivvi suoidnemánu 2008 rájis gávdno stáhtalaš bátnedikšodoarjja man ožžo dan jagi go deavdá 20.
Vuosttaš beaivvi suoidnemánus dan jagi go deavdá 20 jagi lea vuoigatvuohta jahkásaš bátnedikšodoarjagii.
Suoidnemánus mus eai leat virggálaš čoakkámat.
Suoidnemánnu
suoiof August
suoidnemánu
Suoi
Sullii goalmmádas sis ássá sámeguovllu olggobealde.
Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.
Sis badjel 60 proseantta orrot juo ruovttuguovlluset olggobealde, mii ásaha sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja dieđusirdimii ođđalágan gáibádusaid.
Sis badjel bealli (54.9% ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sii galledit guhtet guimmiideaset maŋŋit eahkedis, eai riŋges ovddalgihtii muitalan dihte ahte bohtet fitnat.
Sii gávnnadit boarrásiiguin ja buhcciiguin, lágidit morašjoavkkuid ja ságastit ovttaskas olbmuiguin eallima iluid ja váttisvuođaid birra.
Soai dahkaba konsearttaid muhtumin maid kvarteahtain, mas čuojahit sudno lassin Teho Majamäki ja Linda Fredriksson.
Dat čállet hávdádan- ja kremerenduođaštusa mii gáibiduvvo hávdádusa várás.
Name
Soai beassaba maid gullat ahte muhtiinat leat álgán huksegoahtit atomarusttegiid ja vel vearrábut áššiid.
Helandera goalmmát duodji ŠDuoddarisŠ lea ásahuvvon Sajosa váldouvssa bajábeallái lása ovdii ja dat govvida biekka spihččen ovttaskas lagežiid.
angola_ provinces. kgm
cameroon_ provinces. kgm
iran. kgm
spain_ provinces. kgm
vietnam. kgm
china. kgm
City in Montana USA
indonesia. kgm
mexico_ states. kgm
catalonia_ comarques. kgm
iran. kgm
usa. kgm
Helge Deller
 Heli Aikio doallá anárašgiel sámi sohkaspeallu-bargobáji.
Name
Heli lávluma čuojaldahttá ee. Heikki Nikula, guhte maid lea anáraš.
object name (optional)
object name (optional)
object name (optional)
afghanistan. kgm
Guov
Guovvamánnu
GuovMarch
GuovvamánnuMarch long
Guovvamánu álggus lea SPR:a ráđđečoakkán sihke Barentsa álgoálbmotkonfereansa Romssas.
Dán rádjai leat dieđiheamit boahtán juo 280, muhto go maŋemus dieđiheamit ollejit lea lohku sihkkarit badjel 300.
Guovvamánu loahpas lea maŋimus Meahcceráđđehusbargojoavkku čoakkán.
Guovvamánus 2005 dolle Suoma sámediggi, Norgga sámdiggi ja Ruoŧa
Guovvamánus 2006 oahpahusministeriijai dahkkon Parasprošektii laktáseaddji evttohusas gávnnahuvvo ee. ná:
Guovvamánu 1. b. 2005 álggii maid Alimusrievtti čielggadeaddji Susann Funderud
MehaCoptic month 12 - ShortNamePossessive
Coptic month 1 - ShortName
KhoaCoptic month 6 - ShortNamePossessive
Ethiopian month 10 - LongName
guovEthiopian month 10 - LongNamePossessive
OrdaEthiopian month 4 - ShortNamePossessive
guovvamánu
guovof March
muttus, ja dat livččii dušše ávdnasiid geardduheapmi.
- álkkásmahttit ovttastumiiid sierranas doaimmaid ovddideami
Norggain, geahča bargoraportta mii gieđahallá Suoma ja Norgga ovttasbarggu,
Game difficulty level 4 out of 8
Flescha mearri man logahahtti teaksta lea:
Help text for the chemical equation solver
Helssega gávpotdálu leavgaatnin sámiid álbmotbeaivve 6.2.2008.
Helssega oahpahus gaskkalduvai gávcci lohkanbaji maŋŋá.
Helssega sámit leat ain ođđasit bivdán sámedikkis veahki oahpahusa ja dan guoski dieđiheami ordnema várás.
Helssega guovllus sámegiela oahpahusas leat 10 vuođđooahpahusa oahppi oktiibuot njealji skuvllas.
Helssega universiteahta girjerádjui) oktiibuot 31 gáhppálaga, nu ahte nákkosgirjji sáhttá lohkat maid girjerájus.
Helssega universitehta sámegiela dutkamuš
Čoahkkimis mii lei Helssegis skábmamánu 13. b. 2002, nammadedje čuovvovaš
Helssegis 28.10. dollojuvvon čoahkkimis ovdanbuktojuvvui sámedikki bargu skuvlenpolitihká suorggis ja oahppamateriála ráhkadeaddjin.
Konsearta lágiduvvo maiddái Savoy-teáhteras, Helssegis 7.11.2013 Etnosoi!
Konseartalágiduvvo maiddái Savoy-teáhteras, Helssegis 7.11.2013 Etnosoi!
Helssegis ráđđádallen maid birasministeriijas meahcceguovlluid dikšun- ja geavahanplánain, man maŋŋel dollejin Anárii sámedikki stivrra čoakkámii.
Helssegis deaivvadan maid hoahpohoahpus veahádatsáttaolbmo.
Helssegis dollen Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra ja dievasčoakkámii.
Helssegis dollejin Islándii árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea čoakkámii.
Helssegis dollejin Anára guvlui.
City in Zealand Denmark
greece_ prefectures. kgm
Helsset ja Helssega guovlu 3.
Helsset ja oaivegávpotguovlu
world. kgm
Helvetica Bold
City in Nevada USA
City in Tennessee USA
Seammá gusto sutnjege geas alddis ii leat leamaš sámegiella ruovttugiellan, muhto
Persovnnat guođet oaivvildit alddiineaset leat
Stencils
oahpahusa birra guđet galget bargat sámi guovlluin.
eahccit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit iežaset
Persovdnaluđiin govvejuvvojit dihto olbmo iešvuođat earen oamážit melodiija ja ovdadeami vugiiguin.
Olmmoš, guhte ii lean sápmelaš, muhto máhtii veaháš sámegiela, lei ilmmuhan sámegiela eatnigiellanis álbmotdiehtovuogádahkii.
Olmmoš, guhte eahpida leat gártan gildojuvvon vealaheami vuollái, sáhttá bivdit áššis dásseárvoáittardeaddji rávvagiid ja neavvuid.
Olmmoš, guhte lea iežas mielas guđđon vuoiggaheamet eret válgalogahallamis dahje gean guoskevaš merkejupmi válgalogahallamis lea boastut, sáhttá čálalaččat gáibidit njulgema válgalávdegottis maŋimustá 14 beaivve válgalogahallama oaidninláhkai doallama guoskevaš áiggi nohkamis.
Name
Name
Persovnnalaš kaleandarName
Persovnnalaš kontoreaiduName
paper size
Persovnnalaš
Peršuvnnalaš SSL
Peršuvnnalaš duođaštusa autoritehtaSecure MIME certificate authority
Persovnnalaččat munnje lei dehálaš ávžžuhus sirkumpolára álgoálbmogiid bargojoavkku vuođđudeami várás, man bargun livččii sihke dálkkádatrivdamii vuogáiduvvan ja immateriála kulturárbbi suodjaleami strategiija ráhkadeapmi.
Persovnnalaččat anán evttohusa buorrin ja maiddái Giehtaruohttasa boazoolbmot leat guottihan evttohusa.
Persovnnalaččat doarjjun hui liggosit bálgesa juohkima ja sámediggi addá áššis sihkkarit cealkámušas, jos bálges dan sámedikkis bivdá.
Iežat heivehusat
category
Iežat
Persovnnalaš iešvuoñat: Bargu šaddá leat iehčanas, nuba dáidu bargat iehčanassii ja nuppi dáfus buorit gulahallan- ja kommunikašuvdnadáiddut sihke organiserenmáhttu leat gáibádussan virggi dikšumii.
Persovnnalaš
Du peršuvnnalaš fiillat
Peršuvnnalaš dieđut
Persovnnalaš friddjavuođavuoigatvuođat
Iežat XSLT- fiilat
PersuvnnalašName
Persovdnii čuohcci ja vuojulduvvi opposišuvdnapolitihkka sámedikkis lea maid hui lossat.
Dan
IdentitehtatComment
Gieđahala identitehtaidComment
IdentitehtaComment
& Identitehta
Olbmo eatnigiellan logahallamii merkejuvvo dalle suomagiella.
Gullan dihte konvenšuvnna mearrádusaid vuollái olmmoš ii dárbbaš leat dan
juohke olbmo deaŧaleamos identitehtadahkkit.
man nu riikkas dan golmma stáhtas, de dat olmmoš berre sámi kulturgullevašvuođa
• Bargit váldet buorebut vuhtii sámi ahkeolbmo dárbbuid ja áššehas oažžu vejolašvuođa váikkuhit iežas dikšui ruoktobálvalusas, bálvalusássamis, beavttálmahtton bálvalusássamis ja lágádusdivššus.
Bargoveaga árvvoštallama gaskaoapmin leat áican, dokumenteren, iežas barggu árvvoštallan, ovddidanháleštallamat hoavddain, ovttadatguovdasaš bargobáikečoahkkimat ja oppa giella sápmelaš árabajásgeassima bargočoahkkimat.
Doarjja lea mieđihuvvon omd. bargoveaga sámegiela lohkamis boahtán goluide, nugo virgefriijavuođaide bálkkáin ja sadjásačča bálkágoluide.
Bargoveaga bargodiliid ovddideapmin lea dehálaš váldit vuhtii bargoveaga skuvlenvejolašvuođaid ja barggus veadjima Bargoveahka dárbbaša doarjaga ja stivrema sámegillii ja kultuvrii gullevaš pedagogalaš geavadagaid earuheamis, árvvoštallamis ja ovddideamis.
Bargiid molsahuvvan ja garvviheapmi, sadjásaččaid bálkáheami váttisvuohta ja sierralágán prošeavttat njoazidit min aitosaš barggu.
Bargoveaga jávohisvuođa geatnegasvuođa sáhttá rihkkut jus don ieš attát lobi ja jus lea du dearvvasvuođavárra soames ládje.
• Bargit ožžot geavatlaš rávvagiid, ávžžuhusaid das, mo sápmelaš ahkeolmmoš sáhttá seailluhit ja bajásdoallat iežas giela, kultuvrra ja identitehta.
Bargiid lihccuma sámediggi ii goitge dárbbat dahkat ja stivra anii dehálažžan, ahte beroštumiid goziheamis ja politihka dahkamis eat digge.
olbmuid diđolaš dohkkeheamis, gustojit dieđusge maiddái sámi dutkamii. Muhto
Persovdnadieđut gieđahallojit dušše nammagilvvu oktavuođas, eaige dat luohpaduvvo viidásabbot.
Persuvnnalaš diehtogieđaheapmiName
Gieđahallama dárkkuhus
Dárkkuhus Heaggadiehtolágain, maid gohčoduvvon PUL lea suddjet olbmuid ahte sin persovnnalaš oppalašvuohta ii loavkiduvvo persovdnadieđuid gieđahallamiin.
Maid olbmuid dát konvenšuvdna fátmmasta
vejolašvuohta duopmostuolus iskat ášši mas olmmoš gáibida alcces doarjjan
Identitehtanamma
& Identitehta
& Identitehta:
Ubmisámegiella lea okta hui uhkivuloš gielain sámegiela giellabearrašis. Giela
Henrik Barruk lea guhká bargan upmisámegiela dokumenteremiin ja ealáskahttimiin.
Henriksson barggai dán dilis áidna rievttes čovdosa ja gesii sámediggelága eret riikkabeivviid gieđahallamis.
Sii ohppet guokte dahje juobe golbma giela riegádeami rájes.
Sii leat ožžon dál nannehusa láddelaččain, geat leat oahpahallan sámegiela.
Soai leaba bargan stuora barggu, vai lean oahppan sámegiela ja sámi kultuvrra árbevieruid, lean beassat stuđeret ja sirdit maid ieš sámegiela ja árbevieruid iežan mánáide.
Čilgejit ahte sámiid mearridanváldi addá sámiide fámudusa vákšut sámiid iežas ekonomálaš, politihkalaš, sosiala ja kultuvrralaš ovdáneami, maiddái galget beassat mearridit eatnamiideaset, čáziideaset ja oppanassige buot luondduvalljiideaset badjel miehtá sámi.
Hebreagiella
Hebreagiella
Hebreagiella
Hebrealaš@ item Calendar system
Hebrealaš@ item Spelling dictionary
EbreagiellaName
HebreagiellaName
Ovdan badjána gažaldat, ahte manin son háliidii juste diimmá bealde ohcalit sámedikki válgalogahallamii?
Bohciidanai gažaldat, leatgo sápmelaš áššit ožžon badjelmeare deattu Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtimiin go váldá vuhtii Lappi válgabiirre viidodaga.
afghanistan. kgm
ávkki eará ládje. Gažaldat lea leamaš, ásahago dát mearrádus šiehtadallan
thailand. kgm
Moriidahttinlihkadus, mii oaččui ávdnasiid sámi kultuvrras, doalvvui muhtin muddui sámi kultuvrra uhkivulošvuhtii.
HererogiellaName
Smávva
object name (optional)
Constellation name (optional)
Hermann Thomas
City in Virginia USA
City in Ontario Canada
City in Jylland Denmark
object name (optional)
City in United Kingdom
suite name
Heshvan
Heshvana
Indian National month 8 - LongName
HeshvanaIndian National month 8 - LongNamePossessive
germany. kgm
Sii plánejit ja buvttadit ovdamearkka dihte: * Jietnadan- ja miksenbálvalusaid, * Dáhpáhusteknihka, * Live-jietnadanbálvalusaid, * Ovdanbuktinvideoid / buktagaovdanbuktima, * TV-ja radioreklámaid, * Musihkkavideoid ja Formáhtaid doaimmahemiid.
Heahtá skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Inga-Máret Gaup-Juuso ja Anne-Maria Kukkonen
Heahtá badjeskuvla: Marianne Ketola (davvisámegiella), Morten Labba (davvisámegiella), Juhan-Tuomma Mäkitalo (davvisámegiella), Nils-Matti Näkkäläjärvi (davvisámegiella) ja Nea-Maria Valkepää (davvisámegiella)
Heahtá badjeskuvla: Niki Kumpulainen (davvisámegiella), Anni-Sofia Löf (davvisámegiella) ja Fiia Kimmel (davvisámegiella)
Heahtá badjeskuvla: Paulus Näkkäläjärvi (davvisámegiella) ja Marielle Labba (davvisámegiella), Jouna Näkkälä (davvisámegiella) ja Saija Alamattila (davvisámegiella)
Heahtá badjeskuvla: Berit-Anne Juuso (davvisámegiella, Mira Kärki (davvisámegiella) ja Emma Eira (davvisámegiella).
Heahtá badjeskuvla: Juhán-Tuommá Magga (davvisámegiella) ja Iina-Marja Juuso (davvisámegiella)
Hetan ysiluokkalaiset pitivät buffettia.
Heahtás ja Ohcejogas sáhtu fárrui almmuheapmi Riittai: riitta.
Heahtás ja Ohcejogas sáhtu fárrui almmuheapmi Riittai: Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Sii dahke áššis álgága / gáibádusa dievasčoakkámis.
Vuosttažettiin lea sudja dadjat, ahte sámi ovddasteaddjiid mielas sin ulbmilat sierra stáhtain ássi sápmelaččaid oktavuođaid dorvvasteamis ja Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa oppalaš gárggiideamis ii mearkkaš dan, ahte sápmelaččat háliidit vuođđudit iežaset stáhta. Dákkár lahkonanvuohki iešmearridanvuoigatvuođa geavaheapmái lea
Muhto dalán go sisafárrejeaddjit besse háldegoahtit dáid ođđa avádagaid, de ii šat gudnejahtton eamiálbmogiid sajádat " álbmogin ".
Muhto dalán go sisafárrejeaddjit besse háldegoahtit dáid ođđa avádagaid, de ii šat gudnejahtton eamiálbmogiid sajádat "álbmogin ".
Dakka beassážiid maŋŋel dán vahku gaskavahkko dolvon sámedikki dearvvahusa " Muitalusat davviguovlluin " - seminárii Anáris ja duorastaga Helssegis seminárii, mii gieđahalai gielalaš vuoigatvuođaid.
Dakka beassážiid maŋŋel dán vahku gaskavahkko dolvon sámedikki dearvvahusa "Muitalusat davviguovlluin" - seminárii Anáris ja duorastaga Helssegis seminárii, mii gieđahalai gielalaš vuoigatvuođaid.
Dakkaviđe beassážiid maŋŋel áigedávvalis lea sámedikki stivrra čoakkán ja vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán Helssegis.
Dalán barggu álggus čielggai, ahte oktasašbargui dárbbašuvvui mielde maid miinu sámeguovllu gielddain, daningo oahpahusguovddážii addon oahpahusa ordnenlohpi ii guoskan vuođđooahpahusa.
Sii duođaštit ahte jos lea riidu riikkaidgaskasaš láhkaásahusa ja Ruošša lágaid gaskkas, de riikkaidgaskasaš láhkaásahus galgá mannat ovddabeallái Ruošša lágaid.
Heahttá: Eanodaga gielddadállu, Ounastie 165
City in Jeonnam Korea
Dasto sii čujuhit sierranas lágaide mat leat dohkkehuvvon jagi 1991 rájis, mat leat sullii seammahagat mat namahuvvojedje dás ovdalis.
object name (optional)
HEX2BIN () - funkšuvdna jorgala heksadesimálalogu binearalohkun.
HEX2DEC () - funkšuvdna jorgala heksadesimálalogu desimálalohkun.
HEX2OCT () - funkšuvdna jorgala heksadesimálalogu oktálalohkun.
star name
City in Florida USA
keyboard label
City in North Carolina USA
Gulul
Ájáhallan ráđđádallamiin lea hui erenomáš ja váidalahtti maiddái danin, go davviriikkalaš sámesoahpamuš čohkke guovddáš riikkaidgaskasaš soahpamušaid - nugo ILO 169-soahpamuša, siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamusa, Eurohpa ráđi soahpamušaid sihke biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođaid.
Sáttudoassa vuohki
Veikko atná vehá unohassan ahte su sámegieldáidu lea hedjonan ja máŋggat sánit leat vajálduvvan go ii leat geavahan giela.
Veaháš álkidahtton allagollosuodji doaibma ja máksá olles golu iežas bátnedikšui gitta 3 000 ruvnnu rádjái, dan maŋŋil oažžu ekonomalaš doarjaga osiin golus dan supmi badjel.
Fiinna bábir
Hierarkálaš
Advanced URLs: description or category
City in New Jersey USA
City in Ontario Canada
City in South Dakota USA
City in North Carolina USA
Name
Comment
Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás ja dasa gullojit visot searvegottit bismágotti geográfalaš guovllus.
Bismágotti doaibma lea ahte ovddidit ja bearráigeahččat searvegoddeeallima.
Bismagoddeassisteanta Hannele Salmi ja dáhpáhusa oaiveordnejeaddji sámi barggu bismagoddečálli Erva Niittyvuopio Sámit girkus - dáhpáhusas.
Bismágotti stivra
Bismágotti áirrasgoddi
Bismágotti alimus stivra lea alimus mearrideaddji orgána bismágottis.
Sáhpána vuolde
Sáhpán- emuleren
Sáhpánhápmelihkasteamit
SáhpánmearkaComment
& Sáhpánláhtten
Sáhppánboalut leat rievdadan stáhtusaComment
Olgešcoahkkal vai gaskkalduhttit.
Olgešcoahkkaleapmi & manná maŋusguvlui historihkas
NAME OF TRANSLATORS
Gurutcoahkkal vai gaskkalduhttit
Gurutgease vai ráhkadit teakstabovssa.
Gurutgease vai ráhkadit merkema.
Gurutcoahkkal vai rievdadit sievána sajádat.
Gurutgeassin sirdá teakstabovssa.
Gurutgeassin sirdá merkema.
City in Quebec Canada
object name (optional)
SáhpánheivehusatComment
SáhpánComment
Lihkadusat
Sáhpánboalut
Sáhpánnavigašuvdna
@ option: check Mouse Settings
Sáhpán
Sáhpán Dán moduvllas sáhtát heivehit mo du čujuhanovttadat galgá doaibmat. Čujuhanovttadat sáhttá leat sáhpán, " trackball " dahje eará beargasat mas lea seamma doaibma.
Kondoma lea una hui asehis (gumme) busse man bidjá cihpa dehe seksaájanasa nala go galgá atnit seksa.
Hijjah
HijjahasCoptic month 4 - LongNamePossessive
Hijjahas
Hijri@ item Calendar system
Name
Ruvttodativdni:
Rovttodat
Ruvttodat
Hildá eallá musihka várás
Hildá hálida čiekŋudit eambbo musihkamáilbmái ja áigu álgit boahttevuođas musihkaoahpaheaddjin.
Hildá govvida vásáhusa huššan ja fiinnisin.
Hilda Länsman ja Janne Lappalainen.
Hilda Länsman lea ohcejohkalaš nuorra nisu, guhte bođii olbmuid oidnosii ja gullosii erenomážit Ođđa Musihka Gilvvu (Uuden Musiikin Kilpailu) bokte giđđat 2015.
Hildá lea bargan musihkain jo unnivuođa rájes, ja son lea bajásšaddan juoiganárbevieruin.
Hildá lea Soljju lassin mielde anárlaš Out Of The Woods - joavkkus.
Hildá lea easka álggaheame musihka suorggis ja lea rabas mielain buot vejolašvuođaide.
Hildá oassálasttii gilvui dovddus sámeartisttain, iežas etniin Ulla Pirttijärvi-Länsmanin.
Hi ldá ja Out O f Woods doallame konseartta Anáris.
Jaskat - bargga lásiid ja stderr haga
Fákte jus & jaskkoda
Gozihuvvon bargovuorru javohuvvuiName
Gieskat válmmaštuvvan diktagirjjistan dat leamašan goit okta mu figgamušain.
Unnit jiena
Hilkka Kukkonen, ekonomiijačálli, Sámediggi.
Hilla ja Jenna áhkku duddjo bivdojuvvon čuvččás máŋggalágan diŋggaid.
City in Minnesota USA
City in Zealand Denmark
City in Oregon USA
City in Hawaii USA
SevdnjesSevdnjesránescolor
Rievdat šearratvuođaComment
Sevnjodahte ii- aktiivalaš lasiidComment
Hindigiella
Hindigiella
HindigiellaName
object name (optional)
Oažžu hálbbádusa hattis
Haddelisttu galgá leat čielggas
Hattit dollet sisttiset 22% árvvulassevearu.
City in Jylland Denmark
Bátnedikšun- ja dálkkasovdohálddahus, TLV, lea dat eiseváldi mii mearrida hattiin ja doarjjaruđain.
Supmi mii máksejuvvo (USD):
Golut
Haddi ja doarjjaruhta
Dan hatti maid bátnedoavttir váldá ii álo leat seamma maid oažžu rehkenastit allagollosuodjái.
City in West Virginia USA
- hiphopryhmän jäsenet ovat
HiraganalašKCharselect unicode block name
Hiri Motu- giellaName
GenericName
Hangman spealluName
Ealggaid ja gottiid bivde bivdorokkiin, vuojihemiin ja áidumin.
"Balddonasrap" anárašgillii
dialogs-action
Histográmma
Name
Historjá ođđasitčállojuvvolii nappo vuoitiid geahččanguovllus - dát lea hui oahpis máilmmihistorjjás.
HistorihkkaComment
Forget wireless networkWi-Fi Network
Historihkka
Historjá
HistorihkkalassemoduvlaComment
(Historjjálaš geahčastat, beaiváduvvon guovvamánu 20. b. 1950 (Čielggadeapmi Olgoriikadepartementii Guolástusráji ášši oktavuođas) siiddut 5 - 6.)
Historjjálaš dutkan
Historjjá mielde guovllu ássit leat dahkan oktasaš buođuid ja mudden ovttas johgátti guolástusa.
Historjjá ođđasit čállin bálvalit áiggi politihkalaš ulbmiliid lea beakkán miehtá historjjá.
geavahedje eatnamiid guhtet láhkáseaset. Historjá čájeha dattetge ahte sámit
Heivet historihkkaholggaName
Name
Historihkkaholga Don sáhtát heivehit historihkkaholgga dáppe.
Historjádutkan lea addán boastto gova sámiid árbevirolaš dieđus.
Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid.
history size spinbox suffix
Njoahces boalut
universal access, delay
City in Jylland Denmark
HKD
Since you only requested a single operation it is extremely likely that the package is simply not installable and a bug report against that package should be filed.
City in New Mexico USA
City in Jylland Denmark
City in Tenerife Spain
Mis huolahit maid áššiin mat guoskkahit suodjalusbivddu eastalan dihte meahccevalljivahágiid.
Mii hálddašit maid stáhtalaš govdes fierpmádaga biggendoarjaga dálonguovlluin
Dikšun sáhttá addit bissovaš siidováikkuhusaid impoteanssa ja doallannávccahisvuođa dievdduin gos ovdaráksáborašdávda ii livččii geargan ovdánit maninge váralaš dávdan.
Ii dárbbat ieš diehtit gii lea dahkan vearrut dehe mii lea váilon dikšumis baicca dat rehkke almmuhit dáhpáhusa dakkárin.
Dikšuma ja dálkasiid mat dárbbahuvvojit go dikšojuvvo nu gohčoduvvon almmolašváralaš skibasvuođa Njoammunsuodjelága jelgii oažžu nuvttá.
Divššu vuordináiggit
Lea doaktáris geas gieđahalli mas lea dieđut makkár dieđuid eanandiggi dahje guovllut gáibidit doaktárduođaštusas.
Dikšunbargoveahka lea geatnegas guođđit dieđuid mat leat mearkkašahttit dutkamuššii.
Eanas dáhpáhusain dikšubargoveahka sáhttá várret dulkka.
Dikšun- ja geavahanplána joatkkaválmmastallan joatkahuvvá stivrenjoavkkus, mas lea sámedikki ovddastus.
Dikšumis leat máŋga oasi
joatkit divššodanfálaldaga mii lea Deanus.
Go jorgasa divššu beallái lea dehálaš ahte olbmoš lea luohttámuš dan bargovehkii geaid deaivá.
Erenomážit árvvoštallamiin mot mánná muđui veadjá sáhttá mearridit dárbbahago váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe ii.
Gielddalaš dearvvašvuođas ja buohccedivššus, mii guoská boarrásiid guhkesáigásaš buozalmasain, leat sierra távsttat divššuin maid buohccedivššár addá.
Jus vuollái guđamánnosaš mánná vuovssada ja sus leat luhčadávddat galgá álot váldit oktavuođa buohccedikšorávahagain dehe dearvvasvuođaguovddážiin.
ovttasbarggu, go dát dikšoruoktu lea lagat Ohcejoga go suopmelaš fálaldat, mii lea
Muhtumin sáhttá nevvojuvvot jorgasit eará eanandikki dikšunovttadaga beallái.
Dikšundáhkádus ii guoskka
jus válljet ohcat divššu soames eará eanadikki dearvvašvuođaguovddážis dehe vuostáváldimis go gos lea sisa-čállojuvvon.
Dikšundáhkádus ii mudde galggatgo oažžut divššu, man divššu galggat oažžut dehe man guhkes áiggi dutkan oažžu váldit.
Jus ii hálit oažžut divššu soames eará sajis go doppe gosa lea ohcan sáhttá luohpat dikšundáhkádusfálaldagas.
Dikšundáhkádus almmuha man guhká guhkimus galgá dárbbahit vuordit dikšuma oažžuma.
Jus fállojuvvo galledeapmi dehe dikšun, mii ii sáhtto addit dikšundáhkádusa áigeráji siste, galgá fállojuvvot dikšun soames eará dikšunovttadagas.
Gávdno našuvnnalaš webbabáiki dikšundáhkádusa ja vuordináiggiid čuovvumii, Vantetider.
Dikšundáhkádusa jelgii ovttaskasas lea riekti:
Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon.
Olmmoš sáhttá ieš buktit ovdan doaivaga gosa son háliida boahtit, muhto jus dikšundáhkádus galgá leat vuoimmis ii sáhte válljet friddja.
japan. kgm
City in Zealand Denmark
City in Arizona USA
Holger Freyther@ info: credit
great- britain_ counties. kgm
caribbean. kgm
HollánddagiellaName
poland. kgm
Stencils
world. kgm
City in New York USA
City in Massachusetts USA
City in Mississippi USA
City in Newfoundland Canada
City in Florida USA
City in Jylland Denmark
star name
City in British Columbia Canada
City in Alaska USA
Honduras
Name
honduras. kgm
HondurasName
City in Gangwon Korea
Hong Kong
Hong Kong dollar
Name
Hongkong SAR (Kiinná) Name
City in Guadeloupe France
City in United Kingdom
City in Hawaii USA
usa. kgm
City in Oklahoma USA
City in Alaska USA
Name
Silba geavahuvvo boahkána hervemis ja soljjuin, muhto maid juhkanlihtiin, suorbmasiin, beallječiŋain ja čeabetčiŋain.
Nuorat leat fáhkkestaga sorron bárttiid sisa ja geahččalit gáhttet iežaset heakka ja doalahit iežas olmmožin - ártegis mierkká siste.
Name
City in Kentucky USA
Láskunjulges ivdnekaseahttamudden
Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon
City in Jylland Denmark
hostname (uri-scheme)
HotbotQuery
Hotelli Inarin Kultahovi kultursensitiivvalaš doaibmajurdda.
Hotealla namma lea mátkki áigge rievdaduvvon meahccedoarjjabáikin.
Hotealla huksen, vaikko man luondduviđavuđot dat čuoččuhuvvolii huksejuvvot, de dat gáibidivččii meahccelága rievdadeami.
Hotealla gáibidivččii luotta huksema ja viiddes infrastruktuvrra huksema.
Hoteallas ii livčče guhkes mátki luopmogili huksemii meahcceguvlui.
Hoteallat eai doaimma gássadolain, goikeborramušain, gintalčuovggas ja olgohivssegiiguin, iige fuolahusvuodjima sáhte dahkat vácci, mohtorgielkkáiguin dehe njealljejuvllagiiguin.
Comment
Hot spottaid dilli lea buoriduvvon ee. davviriikkaid ministtarráđi ruđaiguin sihke Suoma stáhta bušeahttaruhtademiin.
City in Arkansas USA
City in Louisiana USA
HOURS (áigi)
HOURS () - funkšuvdna dieđiha diimoárvvu muhtin áigecealkagis.
City in Texas USA
mánni, leanastivrrat, lágamánnirievttit, hoavvarievttit ja leanarievttit.
vuovdedoalloášši, lei rihkkon artihkkala 14 mii gieđahallá vuoigatvuođa rievttalaš
Howard Berman lohka leat deaŧálažžan vuhtiiváldit eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, sivas danne go dát vuoigatvuohta lea sin vuoiggalašvuođaid vuolggabáikin.
Man láhkaiName
HP ColorSmart
object name (optional)
HP Transparency
HP LaserJet 4L
HP LaserJet III- ráidu
HP LaserJet II- ráidu
HP Premium Inkjet Heavyweight Paper
HP Premium leahkkačálánbábir
HP Premium Transparency
HP Premium- bábir
HP Premium fotobábir
HP Professional Brochure Paper, Glossy
HP Professional Brochure Paper, Matte
HP Rapid- Dry Transparency
HP fotobábir
Hryvnia
mearridit geahččaladdanáiggi, mii mearkkaša ahte doavttir dehe buohccedikšu ferteba leahkit geahču vuolde gitta golmma jahkái, sihke sierra plána dahkko dan áigái
HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit
Hspell @ item: inlistbox Spell checker
HSpellName
Advanced URLs: description or category
Constellation name (optional)
color-frame-mode
htdig
htdig diehtovuođđu:
HTG
htmerge
HTML- heivehusat
*. html_BAR_Listu mas leat HTML- girjemearkkat
HTML- dokumentašuvdna
HTML- čállinprográmmaGenericName
HTML
HTML:
Comment
HTMLLanguage
Name
HTML- fiillatName
HTML- stáhtuslinnjá duogáš - Ii HTML- reive
HTML- stáhtuslinnjá duogáš - HTML- reive
HTML- stáhtuslinnjá ovdabealivdni - Ii HTML- reive
HTML- stáhtus ovdabealivdni - HTML- reive
HTML- reaidoholga
HTML- neavvoholga@ title: menu New message, folder or new window.
HTML- olggosfievrridanlásaš
KSpread: a HTML- olggosfievrridansilliName
Ii leat vejolaš siskkildasat vuolláičállit dahje krypteret HTML- reivviid. Hálidatgo váldit formáhterema eret?
HTML- reivet
htsearch
htsearch:
HTTP- diehtočoahkkoduogášprográmma
HTTP- diehtočoahkoduogášprográmma
HTTP
HTTP:
HTTP- oaivi
HTTPS:
HTTP gaskarádjosa buhtisteaddjiComment
City in Central Region Russia
object name (optional)
Hub
Cuoŋománnu
CuoŋománnuMay long
CuoŋománnuMay long
CuoŋMay short
Cuoŋománnu lea šuvggihan ja álggahan Sámi mánáidkulturguovddáža ja skuvllaid ja maiddái beaiveruovttuid oktasaš plánaid čohkkema doaibmajahkái 2009.
šuvdna guhkeduvvui čuoŋománu 30. b. 2005 rádji Norgga ja Ruoŧa viggamušaid
cuoŋIndian National month 10 - ShortNamePossessive
cuoŋománuof May long
cuoŋof May short
CuoŋMay short
Svalbárda ja Jan Mayen
Hukkinen buvttii ságastis ovdamearkan Kanada Yukona oassestáhta politihka.
Description
Olbmo gulahallanovttadagat
City in Saskatchewan Canada
hungary. kgm
hungary_ regions. kgm
City in California USA
City in West Virginia USA
City in New York USA
City in Ontario Canada
object name (optional)
Leage fuolalaš giehtabuhtisvuođain
Mearrádus geatnegahttá stáhtaid fuolahit, ahte leat sámegielalaš prográmmat radios ja TVs, ja ahte almmuhuvvojit
Fuolalaš ja vuđolaš árvvoštallama boađusin gilvvu 10-lahttosaš, kulturguovddáža geavaheaddjiorganisašuvnnaid, Senaatti-giddodagaid ja arkiteaktadoaimmahaga ovddasteaddjiin čohkiidan bálkkašanlávdegoddi mearridii ovttamielalalaččat cealkit anárašgielat nammaevttohusa Sajosa gilvvu vuoitin ja válljet dan seamma háve maiddái sámekulturguovddáža namman.
Fuolalaš ja vuđolaš árvvoštallama boađusin bálkkašanlávdegoddi mearridii ovttamielalaččaŧ cealkit nammamearkkaid "Eallin lásas" ja "Riskun" plánengilvvu vuoitin ja lotnut dáid bargguid njuolggadusaid mielde á 500 euro.
Fuolalaš ja vuđolaš árvvoštallama boađusin bálkkašanlávdegoddi mearridii ovttamielalaččaŧ cealkit nammamearkkaid "Eallin lásas" ja "Riskun" plánengilvvu vuoitin ja lotnut dáid bargguid njuolggadusaid mielde á 500 euro.
Min fuolla lei áššáigullevaš, dego hálddahusrievtti mearrádusain sáhttá lohkatge.
goddi geardduhii iežas vuorjašuvvama go sámiid eaiggáduššanvuoigatvuohta eatna
Fuolastahtti lea, ahte biodiversitehta gefo ain, erenomážit mearraluondu ja korállaoazit.
Fuolastuhtti lea dat, ahte hot spottat lea velnai 10 jagi daid meroštallama maŋŋel.
Fuolastuhtti lea birasministeriijja kansliijahoavda Hannele Pokka almmolašvuhtii addin diehtu das, ahte Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain čuhppojuvvo 2 miljovnna euro.
Fuolastuhtti ratifiserema dáfus lea dat, ahte Suopma lea mearridan, ahte dat ii oza ON:a dorvvolašvuohtaráđđái jagi 2015.
Vaikke ILO 169 sistisdoallá muhtinmađe dakkáraš cealkagiid mat dovdamassii gusket sámiid iešhálddašeami beliide, ii datte-ge leat heivvolažžan geavahit konvenšuvnna vuođustussan gáibidit sámi iešráđđema njulgosa go geahččá ášši álbmotvuoigatvuođa bealis.
Fuolakeahttá dásseárvolágas, EU-láhkaásaheamis ja riikkaidgaskasaš soahpamušain seamma bálká seammá dahje seammaárvosaš barggus ii leat ollašuvvan.
Fuolakeahttá dán mearrádusas, komitea mearkkaša, ahte vaikko sierra doaibmabijut iešalddes eai vealtakeahttá doalvvo artikla rihkkumii, de ovttas dát doaimmat sáhttet heajudit sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras.
Dat mearkkaša ahte fuolaheaddjis dehe soames eará lagaš olbmos ii álot leat lohpi beassat diehtit maid mánná lea muitalan dikšubargovehkii dehe mii lohká journálas.
* Fuolahussisamannan njuolga auditoria lávdái.
@ option: check kind of information the user can provide about the crash
Oaidnemeahttun
dakkár meassamin mat nannosit čuhcet nugo earáge meassamat mat namahuvvojit
Kommentárat ja ruossobájuhusat
DieđáhusatName
Nohta
MuittuhusatPhonon::
Supmii ja Ruŧŧii ásahit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid mat čatnasit sin
DieđiheapmiComment
Notáhta
Fuomáš: Dát lea HTML- reive. Sihkkarvuođa dihte HTML- koda čájehuvvo čabu teakstan. Jos luohtát sáddejeaddjái sáhtát oaidnit formaterejuvvon HTML- čájeheami jos coahkkalat dása.
@ title: window document properties
Ihttind for days
Ihttin, mánnodaga, vuolggán Brysselii.
Ihttin mus lea maid illu deaivat Sámi Duoji stivrra ja gullat sin oainnuid mot sámi duoji galggalii doarjut ja ovddidit sámedikki politihkas ja mot sáhttit doarjut árbevirolaš dieđu, mii gullá sámi duodjái.
Ihttin prográmmas lea Sámedikki dievasčoakkán ja loahppavahku mu gieđahallamii bohtet sierra cealkámušat.
@ option next week
Ihttin bearjadaga sámediggi ráđđádallá Meahcceráđđehusain ee. Leahtaseanu dilis, Akwé: Kon - rávvagiid heiveheamis, Meahcceráđđehuslága 4 §:a heiveheamis ja Meahcceráđđehusa dahkan soahpamušas Bálgesiid ovttastusain boazodoalu vuhtii váldimis Meahcceráđđehusa hálddašan viidodagain.
this day
Fuobm!
Mearkkaša ahte davviriikkat juo 1751 lappekodisillain dohkkehii sámi našuvnna ja ahte sámit sáhtte oamastit daid guovlluid maid ledje geavahan árbevirolaččat, ja maiddái gáibidit rájiid rasttideaddji rivttiid;
Fuomášehket, ahte galgabehtet dahkat guokte (2) sierra almmuhusa:
Mearkkašin maid, ahte Eurohpa komišuvdna lea addán dieđáhusa Árktalaš politihkas ja komišuvdna lea ráhkadan loahppaárvalusa, mii guoská álgoálbmogiid doarjuma.
giddejuvvot fuomášupmi earenoamážit oahpahusas ja giellaealáskahttinbarggus.
Fuomášathan, ahte Klubi-eahkeda ahkerádjá lea 18 jagi.
Stuorra ja smávva bustávaid earuheapmi
Fuopmášan veara lea ahte EU:a vuođđosoahpamuša dahjege ng. Lissabon soahpamuša mielde Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtain leat sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul gávdnovaš geatnegasvuođat ja čatnašumit sámiid ektui.
unnitlogopolitihkas cuigon ahte lea dárbu
mearrádusat mat čuhcet sámi dilálašvuođaide.
váldojuvvot ahte sámit historjjá čađa eai leat adnojuvvon seamma-árvosaš
dahkkojuvvot vaikko dát geavaheapmi lea unnon dahje nohkan dannego
Fuomášupmi giddejuvvui maid sámegiel áigeguovdilis prográmmaid váilumii sihke rádio- ja tv-prográmmafálaldagas.
riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggus, ja dat dadjá cealkámušastis:
Fuomášumiid sáhttá bidjat mu blogii ja maid rávdnjebostii: klemetti.
Neavttárat: Elle-Máijá Tailfeathers, Nils Rune Utsi, Ingá Márjá Sarre, Ánte Siri.
Fuomáš: Ođđa veršuvnnat válljejuvvojit automáhtalaččat.
sierragažaldagain hedjona ja dákko bakte maiddái mearrádusat hedjonit.
Stencils
Stencils
Funet ráhkaduvvon soahpamuš hávkada ja suddada kultuvrra, bures dahkkon soahpamuš nanne ja suddje kultuvrra.
FuodniThe quality of music
Heajos telefunoktavuođat leat dorvvolašvuohtauhkki go turisttaid mearri laská.
City in British Columbia Canada
City in Wisconsin USA
City in South Dakota USA
france. kgm
usa. kgm
Hurst Hannum lea dan mielas ahte ON-soahpamuša vuohki geavahit duohpaga " álbmot " hui čielgasit oaivvilda dakkár joavkkuid mat leat gártan ásuiduvvat ja eallit badjel stáhtarájáid maŋŋá go dat gessojedje ja šadde bisovažžan, ja unnimustá bohtet dalle fárrui álbmogat mat eai vel leat ožžon iešhálddašeami.
Hurst Hannum lea dan mielas ahte ON-soahpamuša vuohki geavahit duohpaga "álbmot" hui čielgasit oaivvilda dakkár joavkkuid mat leat gártan ásuiduvvat ja eallit badjel stáhtarájáid maŋŋá go dat gessojedje ja šadde bisovažžan, ja unnimustá bohtet dalle fárrui álbmogat mat eai vel leat ožžon iešhálddašeami.
City in Minnesota USA
City in Croatia
Hybrid Floyd- Steinberg
HydrogenName
Bálkes rievdadusaid?
@ item event or to- do tentatively accepted
HilgojuvvonMDN type
& Badjelgeahča
& Bálkes
Hilggo
& Hilggo
@ info: whatsthis
Buot diehtočoahkut galget hilgojuvvot
& Hilggo visot
& Badjelgeahča rievdadusaid
& Bálkes rievdadusaid
Bálkes rievdadusaid
Badjelgeahča rievdadusaid. Ii šat jearahuvvo.
(hilgo bargguid)
QDialogButtonBox
QScriptBreakpointsModel
Stock label
Jus badjelgeahčat dán, de it váruhuvo šat (jus fiila ii rievdda garraskearrus fas). Jus vurket dokumeantta dál, de buhttet fiilla mii lea garraskearrus. Jus it vurke, de lea fiilla garraskearrus (jus lea dat gávdno) lea dan mii dus lea.
layers-action
@ option
select-action
@ label Time unit for user- entered number
MojánatComment
Comment
Mojániid fáddagieđahalliComment
Mojánat
Feara makkár geavatlaš representašuvnna
álgoálbmogiiguin ovdalgo sin guovlluin álget ohcat ja viežžat minerála- dahje eará luondduresurssaid, ee. vai ilbmá vaháguvvetgo, ja man muddui dat vahágahttet
resurssaid artihkkala 36 mielde, de artihkkala 39 mearrádus boahtá fápmui go
resursageavaheapmái.
ja dainna vuhtiiváldimiin ahte dávjá sámiid geavaheamis eai báhcán bissovaš luottat
artihkkala 36 mielde, de artihkkala 39 mearrádus boahtá atnui go dasto ohcet ja
bohkamiid.
joatkevaččat geavahit dáid guovlluid, ja go sin geavaheapmi lea deaŧalaš sámi
Name
window-hint
NoađđiProgram name followed by 'Add On Uploader'
Ávki sáhttá ovdamearkka dihte leahkit buoret dearvvašvuohta ja lassánan eallinahki.
Inverse hyperbolic cosine
Inverse hyperbolic sine
Inverse hyperbolic tangent
HyperDictionary. comQuery
HyperDictionary. com ThesaurusQuery
Hyper
Hyperkeyboard- key- name
Hyperkeyboard label
Name
Name
Hyper- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Hyper- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Hyper- boallu lea aktiivalaš.
Name
Njuikes váhnenprosessii
A button on a Remote Control
Njuikes lásii jos álggahuvvu eará virtuella čállinbeavddis
A button on a Remote Control
Buori etniidbeaivvi buot sápmelaš etniide ja giitosat sidjiide sámi kultuvrra sirdimis boahttevaš buolvvaide!
Buori álgán geasseluomu, miessemearkuma ja guollelihku buot mu blogga lohkkiide!
Buori helloduorastaga buot mu blogga lohkkiide!
Buori ja lotkes geasi buohkaide!
Beassáslávvordaga buriid beassážiid sávvamiiguin,
Buriid mihcamáraid ja buori geasi - dearvvahusat - davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Buori giđa buohkaide, geat lohket mu blogga!
Dohkálaš vuolláičála
Dohkálaš vuolláičála.
Buorre mátki!
Bisán donge ja guldal!
- Hyvvää päivää!
Buorre ášši juo dán muttos lea plána namuheapmi das, ahte beanageasusdoaibma ii leat lobálaš.
Buorre orrojuvvon biras
Buori čavčča joatkaga ramádaga guvlui.
Lihkolaš ođđa jagi!
Buori válbora buohkaide mu blogga lohkkiide!
Buriid válborbasiid sávvá
Buori ustibabeaivvi dearvvahus 14.2. - davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii
Buorre ovdamearka ođđa málliin lea riikkaid ráđđehusaid ja golmma riikka sámedikkiid ovttasbargun valmmaštallojuvvon evttohus davviriikkalaš sámekonvenšuvdnan.
Buorre lea dat, ahte áššis muitaluvvo, daningo bargojoavkku bargu lea leamaš oalle suollemaš.
& Dohkket@ action: button
& Dohkket heivehusa
& Dohkket heivehusa
_Dohkket
Dohkket
& Dohkket
Dohkket
& Dohkket diehtočoahkuid dušše dan bálvvás mii álgoálggus sáddii daid
Dohkkeheimmet guokte hui dehálaš áššegirjji, maid válmmaštallamis Suoma sámedikkis lei hui stuora rolla.
Čoakkámis dohkkeheimmet viimmat biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Ko rávvagiid suomagiel jorgalusa.
Dohkkeheimmet ee. oahppomateriála buvttadanplána ja sámedikki bálkkašupmenjuolggadusa, mii dahká vejolažžan bistevaš mánnosaš bálkká máksima várreságadolliide.
Dohkkeheimmet maid čavčča bargoprográmma.
Dohkkeheimmet duogášmateriálan sámedikki dahkan čilgehusa Akwé:Ko rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide.
Dohkket automáhtalaččat bargovuoru- diehtočoahkuid
justiisalávdegotti árvalus dohkkehuvvui ovttajienalaččat sámedikkis.
Joatkke
Buot diehtočoahkut galget dohkkehuvvot
Divtte buot báhccanlásiid ihtit.
Dohkket gielaid:
Váldde & fohkusa
Dohkket mearkaráidduid:
dohkkeheapmái.
huvvui, mas sámiid vuoigatvuođat namahuvvojit vuoruhuvvon áššin. Čujuhettiinis
Dohkkehančoakkámis áššebáhpiriidda dahkkojuvvoje maid muhtin ráje nuppástusat.
(dohkkeha bargguid)
dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007.
@ option
Dohkkehuvvo áššiid čuovvovaš gieđahallanortnet:
Dohkálaš sivva bálkáerohusaide sáhttá leat ovdamearkan bargi skuvlejupmi, ámmátdáidu, aktiivvalašvuohta ja dihto dáhpáhusain maiddái ámmátdáiddolaš bargofámu vátnivuođas boahtán gilvvohallandilli.
Beep when a key is
collection of article headers
@ item event, to- do or journal declined
sihke ođđa ja ovddežis mearriduvvon lágaid ja mearrečállagiid.
ožžot guhtege ovtta " lassemandáhta ". Dat mearkkaša njeallje sámediggesaji, ja muđui
ožžot guhtege ovtta "lassemandáhta ". Dat mearkkaša njeallje sámediggesaji, ja muđui
Loahpageahčen dohkkehuvvon dokumeantta, leat golmma mielddusin " the best ways to secure the Kola SamiŠs interests ", árvalusat das, mo plána galgá čađahuvvot, ja listu mii čájeha sámi organisašuvnnaid mat leat registarastojuvvon Ruoššas, poastačujuhusaiguin.
Loahpageahčen dohkkehuvvon dokumeantta, leat golmma mielddusin "the best ways to secure the Kola SamiŠs interests ", árvalusat das, mo plána galgá čađahuvvot, ja listu mii čájeha sámi organisašuvnnaid mat leat registarastojuvvon Ruoššas, poastačujuhusaiguin.
Buorre álggahus dákkár fidnui livččii boahtte čavčča máilmmi eamiálbmogiid konfereansa.
Buriin válgabargguin ja listtuin omd. nuortalaččain lea vejolašvuohta oažžut eambbbo áirasiid sámediggái, daningo oktasašlisttuin jienat mannet unnit duššás go persovdnaválggain.
Jus dárbbahuvvo buohccesihkkarvuođa dihte sáhttá Sosiálastivra maid dahkat mearrádusaid maid organisašuvdna ferte čuovvut.
Stencils
Buorre kvaliteahtta vuođđočázis
Buorresorttat buhkkot dábálaččat
Buorre čujuhus min sápmelaččaid iežáhuvvannávccas lea Skábmagovat-festivála, mii earenoamáš buori vuogi mielde buktá ovdan sámi kultuvrra ja fállá ođđa kultuvrralaš olggosbuktinvugiid.
BuorrePassword strength
Buorit semináraolbmot, árvvus adnon Eurohpá Ráđđi.
Stencils
Buorre dádjadanattáldat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis leat vealtameahttumat buori eallinhálddašeami dáfus.
Buorit jienasteaddjit, din jienat leat divrasat - ja lea dehálaš, ahte oažžubehtet iežaideattet jienaide vástaga ja diehtibehtet makkár politihka iežaideattet ovddasteaddji vuodjá.
BuorreThe quality of music
Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon.
Buorit guldaleaddjit,
Buorit guldaleaddjit, dađi bahábut mus ii
Nissonat ja dievddut
Buorit nuorat,
Buorit nuorat, dii lehpet ovdasajis.
Sámediggeáirasat.
Buorit sámediggeáirasat!
Buorit sámi parlamentarihkkárat ja konfereansaolbmot, giitu beroštumi!
Buorit sámi parlamentarihkkárat, Sámedikkit ja sámi parlamentáralaš ráđđi galggalenai váldit duođas árbevirolaš dieđu suddjema.
Buorit semináraguossit,
Buorit kommunikašuvnnat ja buorre IT- infrastruktuvra dagaha ahte eanet olbmot, fitnodagat ja organisašuvnnat sáhttet viiddidit bargomárkaniiddáseaset.
Muhto jus lihkostuvvá nohkkat bures sáhttá dat unnut.
Buorit ustibat.
buorre - álgoálbmogat ja sin kultuvrrat geahččaluvvojit dutkojuvvot sin iežaset vuolggasajiid
dohkk.
Hui earenoamáš lei dievasčoakkáma jienastanmearrádus (7-6 ja okta guoros jietna) das, ahte boahttevuođas ovddasteaddji sáhtálii ásahit dálá vuogi mielde golmma sápmelačča ráhkadan válljenovttastus.
Hui ártet lea goitge dat, ahte manin sápmelaččaid vuoigatvuođain ja vuoigatvuođaid ovddideami vuostálastimis lea šaddan Lappi riikkabeaiveáirasiid doaimma ja almmolaš meannudeami nu guovddáš oassi, vaikko ášši guoskkaha loahpaloahpas ráddjejuvvon geográfalaš guovllu ja dušše Lappi válgabiirre dihto oasi.
Hui hárve dáhpáhusas sáhttá seallaiskkus čájehit borašdávdda.
Ledjen ieš hui movttet das, go sámi nuorat leat bealuštisgoahtán sámi gávtti viidát, Roavenjárgga miellačájáhus lei dás hui buorre ovdamearka.
preview-size
view-size
Hui stuora ruossalasvuohta lea, ahte oktanaga go oba sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid (sote-bálvalusaid) boahtteáigi lea eahpesihkar, de gárgehuvvo sierralágán prošeavttain, mat sámedikkisnai leat, sote-bálvalusaid dutkamuš, ráhkaduvvojit buotlágán gárgehanprográmmat, strategiijat ja indikáhtorat.
stuora hástalusaide.
Hui stuora váttisvuohtan lea, ahte sámedikkis leat hui unnán olmmošnávccat áššegieđahallanbargguide.
preview-size
view-size
Identitehta, mii doaibmá bures, gáibida, ahte olmmoš sáhttá dovdat, ahte sus leat seammá ruohttasat ja duogáš go earáin seammá duogáža olbmuin.
Buresbirgenbálvalusaid atnuiváldin ovttas servodaga eará modernisašuvdnaovdánemiin leat buktán stuorra hástalusaid árbevirolaš sámeinstitušuvnnaid doaimmaide, sápmelaččaid eallinvugiide ja kultuvrralaš meannudanvugiide.
Buresbirgenriika bođii Davviriikkaid sámeguvlui viehka maŋŋit ja johtilis áigetávvaliin.
Buhtadussii ii leat mearriduvvon eanemusmearri, earret barguiváldinoktavuođas, goas buhtadus sáhttá leat eanemustá 15 000 euro.
Buhtadussan galgá máksit uhcimustá 3 000 euro.
Buhtadusa eanemusmeari badjel oažžu mannat, go dat vealaheami lossatvuođa ja eará dili vuhtii váldimiin lea vuođustallon.
Buhtadusa mearri nannejuvvo ovttaskasdáhpáhusain duopmostuolus loavkideami iešvuođa mielde.
Buhtadusa oažžun ii eastte loavkiduvvon olbmo gáibideamis buhtadusa maiddái ovdamearkan bargosoahpamušlága dahje vahátbuhtaduslága vuođul.
Buhtadusa máksin ii eastte loavkiduvvon olbmo gáibideamis lassin buhtadusa ekonomalaš vahágis vahátbuhtaduslága (412/1974) dahje eará lága mielde.
Buhtadusa sturrodat lea gitta maiddái das, man olu vealaheapmi váikkuha vealahuvvon olbmui dahje su eallindillái.
Buhtadusa sturrodaga meroštallamis lea vuođđun dat, ahte čuovvumuš galgá leat beaktil, vuoi vealaheami vásihan olbmot doarjalivčče vuoigatvuođaide, ja váruheaddji, vuoi dat easttašii vealaheami ovddalgihtii.
Buhtadusa galgá máksit vuhtiiválddekeahttá dan, boahtágo vealaheamis ekonomalaš vahát, dasgo buhtadus lea luonddus dáfus buhtadus vealaheami dagahan loavkideamis.
Buhtadus vealaheamis
Buhtadusa mearridettiin galgá váldit vuhtii vealaheami iešvuođa ja viidodaga ja maiddái dan bisttu sihke seamma dagus eará lága vuođul mearriduvvon ekonomalaš čuovvumuša, mii lea dubmejuvvon dahje máksit mearriduvvon olbmui guoskan loavkideamis.
Buhtadusa galgá gáibidit guovtte jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis, spiehkastahkan barguiváldimis dáhpáhuvvan vealaheapmi, mas mearreáigin lea okta jahki.
Buhtadusa galgá gáibidit váidagiin, man galgá bidjat gieđahallamii dan báikegotti duopmostuolus, gos bargoaddis, oahppolágádusas dahje intreassaorganisašuvnnas lea ruoktobáiki.
Buhtadusa sáhttá vuolidit ovdalis ásahuvvon uhcimusmearis dahje geatnegasvuođa máksit buhtadusa ollásit eretváldit, juos dat vihkkehallo govttolažžan váldimiin vuhtii rihkkon olbmo ekonomalaš sajádaga ja figgamušaid eastit dahje eretváldit meannudeami váikkuhusaid ja eará diliid.
Buhttenvástu čuohcá oahppolágádussii dahje oahpahusa ordnejeaddji ovttastupmái dange dáhpáhusas, ahte heađušteaddji lea ovttaskas oahpaheaddji dahje oahppi.
Buhtadus sáhttá báhcit unnánažžan dahje ollásit dubmekeahttá, juos bargoaddi ovdamearkan eretgeassá eretcealkima dahje ordne vealahuvvon bargái ođđa vástideaddji bargosaji.
Hz
IagnoGenericName
Jagiid mielde PSA-árvu loktana vehá eanaš dievdduin daningo ovdaráksá šaddá stuoribun go ahki lassu.
Ian Reinhart Geiser
iCalendar
Kaleandar
IcalGenericName
iceland_ regions. kgm
IceWMComment
Name
City in Gyeonggi Korea
This is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated, this must be a single word
ickleGenericName
Object with extra attached URLs
ICOName
ICQComment
ICQ
ICQ- šleađgadiehtiName
Comment
Comment
ICQ- oktavuohta
ID3- sárggis
City in Ontario Canada
City in Idaho USA
Region/ state in USA
usa. kgm
Siiddain oarjin ja siseatnamis barge eanaš latnjalassii meacásteamis, guolásteamis ja boazodoalus latnjalassii.
Jurddan lea ordnet sihke árbevirolaš ja maiddái populára sámemusihka oahpahusa skuvllaide.
Idean lea lágidit nu árbevirolaš go populára sámemusihka oahpahusa skuvllaide birra Sámi ja joatkkaskuvlema oahpaheaddjiide.
Jurdagat lávlagiidda ja luđiide bohciidit feara makkár diliin, degomat luonddus jođedettiin, biillain vuojedettiin dahje girjji logadettiin.
Ideaid musihkkii ja dan sisdollui Ailu oažžu eallimis, dan čábbodagas ja surgadisvuođas.
Identifikašuvdnaváttisvuohta váikkuha maid artihkkalii 26, ja dásge
Identitehta hápmašuvvama vuođđun lea čielga iešgovva.
- Identitehta
Identitehta
IdentitehtaMin kulturidentitehta nanosmuvvá vuorrováikkuhusas iežamet joavkkuin.
Identitehta hápmašuvva vuorrováikkuhusas eará olbmuiguin.
oktavuođas leat veara geahččalit čilget daid.
ID
IDLLanguage
IdogiellaName
Only export the object whose id is given in --export-idman inkscape
IE
IETF Requests for CommentsQuery
IEX
Ignorance is bliss, lea daddjojuvvon lyrihkas ja politihkas duollet dállet.
Ignore Spelling context menu item
Aivve ollásit in bisson eret sámedikki doaimmas virgefriddjavuođa áigge.
Buoremus vejolaš dilli livččii dat ahte doaimma ii dárbbašivčče šat dego sierra deattuhit, baicce mánáidkultuvra oaččošii dasa gullevaš árvvu ja gulašii juo buot doaibmiid rutiinnaide.
Imaš gal, bargojoavku ii leat velge ásahuvvon vaikko nammadangirjjit bohte juo geassemánu.
Imaštalan sakka, mot dákkár bealit ožžot nu olu almmolašvuođa eaige sin nággosat hástaluvvo dárbahassii.
Imaštalan manin dáin ođastusain ii ságastallojuvvo ollenge sámi medias, vaikko dáin fidnuin leat stuora váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii ja kulturiešstivremii.
Imaštallen manin sáttagoddi ii lean cealkán lága ođasnuhttimis.
, imaštalai Suoma ja Norgga rájás Kárášjogas eret leahkki Kåven, go oinnii oahpes muođuid sámemosaikas. "
Imaštallen sakka go čoakkámii ledje boahtán dušše 15 áirasa 21 áirasis.
Olmmoš ja servodat - Länsstyrelsen Skåne
Olmmoš ja servodat
Olmmoš
Olmmoš vihkkehallá identitehtas iežas servodagas ja maiddái dan olggobealde.
& Olmmoš olbmo vuostá
Olmmoš & dihtora vuostá
Olbmo ja servodatláhtu vuoigatvuođat, friddjavuođat Murmánskka leanas Oassi III..
Olbmo ja servodatláhtu vuoigatvuođat, friddjavuođat ja geatnegasvuođat Kapihttal 4.
doaimmaid, ja báikkit maidda gullet dáhpáhusat, osku ja árbevierru. Luovos
Olbmot ja eallit leat leamaš doppe čuđiid jagiid, earránaddan ja fas gávnnadan, eaige vuohttán maidege ipmašiid.
Olmmoš
Juohke sajis barget olbmot eallimeaset váikkuhemiin ja rievdademiin.
Seksualálaš sodju - bi, hetero, homo
Olmmošsoga historjjás leat dievva jávkan ja jáddan kultuvrrat, danhan arkeologalaš dutkamušnai duođašta.
olmmošvuoigatvuohtan.
olmmošvuoigatvuođaid mielde ja muđui álbmotrievtti mielde,
Olmmošvuoigatvuođaid beaivi
Olmmošvuoigatvuođaid beaivi ávvuduvvo juovlamánu 10. b. juohke jagi, go dat lea beaivi goas Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus dohkkehuvvui jagi 1948. Nobela ráfibálkkašupmi ja Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid bálkkašupmi Seamma beaivve juohke jagi juhkkojuvvo Nobela ráfibálkkašupmi ja juohke viđát jagi Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođaid bálkkašupmi.
Olmmošvuoigatvuođaid beaivi Ovttastuvvan našuvnnaid neahttasiidduin en
Olmmošvuoigatvuođa buohta deattohuvvojit dávjá iešráđđennjulgosa siskáldas olahagat, mii mearkkaša ahte álbmot oažžu váljjet jođiheaddjiidis ja ovddasteaddji servviidis ja maiddái beassat oasálastit almmolaš váldehálddašeamis ieažs ruovtturiikka siste.
Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus
Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus lea julggaštus man Ovttastuvvan našuvnnat leat dohkkehan juovlamánu 10. b. 1948 dan goalmmát oaivečoahkkimis. Julggaštusa dohkkeheamis jienastii 48 riikka. Ii mihkkige riika leat jienastan vuostái, muhto gávcci riikka biehtadii jienasteamis (Sovjetlihttu ja eará nuortablokka riikkat, Lulli-Afrihká ja Saudi-Arábia). [gáldu váilo] Juovlamánu 10. b. ávvuduvvo juohke jagi olmmošvuoigatvuođaid beaivin.
Olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus lea julggaštus man Ovttastuvvan našuvnnat leat dohkkehan juovlamánu 10. b. 1948 dan goalmmát oaivečoahkkimis.
vuostálastima sámi birrasis, ja álbmotrievtti ja olmmošvuoigatvuođaid áššedovdiid
Dán raportta MRK ii leat vel gieđahallan.
Olmmošriektekomitea ii leat ovttaskasolbmuid váidalusain vuolgán rátkit dan, rihkkotgo muhtin riikka lágat SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádusas vuhttonai balanseren riikkaidgaskasaš rievtti ja álbmotlaš lágaid gaskkas.
Ruoŧa viđat raportta MRK gieđahalai njukčamánus 2002.
Komitea dasto ávžžuha Norgga boahtte háve muitalit movt Norga lea jurddašan doibmiibidjat ártihkkala 1 (2) sápmelaččaid buohta ja máinnaša ain iežas kommeanttaide iešmearrideamis ahte komitea;
MRK movttiidahttá
MRK ávžžuhii Ruoŧŧa čađahit
Olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš
Baicce lea Komitea oaivil ahte iešmearridanvuoigatvuohta mieldesbuktá maiddái vuoigatvuođa olbmuide beassat hálddašit ovdáneamiset iežaset stáhta siste eará vugiid mielde go dušše váldit oasi dábálaš válggaide seamma dásis ja seamma eavttuiguin go váldoálbmot.
dainna maid ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea cealkán.
Erenoamážit lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea cealkán ahte ii leat doarvái go okta stáhta muitala siseatnanlaš nášuvnnala válgalágain, danne go iešmearridanvuoigatvuohta mearkkaša olu eanet go dušše dábálaš válgaoasálastima.
Olmmošvuoigatvuođa komitea fuopmášupmi Ruoŧa áigodatráportta buohta, čujuhii bajábealnamahuvvon cealkágii ja das oaidná ahte sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte ráddjejuvvot dušše dasa ahte sámit ožžot háldet badjel árbevirolaččat ávkkástallon luondduvalljiid.
vuođaid lávdegotti " General Comment No. 23 " nammasaš tekstii.
vuođaid lávdegotti "General Comment No. 23" nammasaš tekstii.
Eanet eahpečielggasin lea galget go eamiálbmogat ožžut oasi ekonomálaš ovdduin mat čuožžánit dákkár resurssaid ávkkásteamis.
Olmmošvuoigatvuođa Komitea oppalas kommeanta nr. 12 mii gieđahallá iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas govvehusa, buktá dušše hui oppalas čujuhusa váldočoahkkaneami cealkagii nr. 2625 mii hállá ráfálaš ovttaseallimis.
Jagiid 1990 lohpageažes ja jagiid 2000 álggus lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea gártan válbmet ja čalmmustahttit oainnustes das geaid gohčodivčče " álbmogin " CCPR árt.1 ektui.
Jagiid 1990 lohpageažes ja jagiid 2000 álggus lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea gártan válbmet ja čalmmustahttit oainnustes das geaid gohčodivčče "álbmogin" CCPR árt.1 ektui.
Komitea lea dasalassin buktán dán oainnu go geahčadii Ođđa Selandda ráportta;
Olmmošriektekomitea lea mearridan, ahte AHR:a mearrádus ii oaččo olláhuhttojuvvot ovdal go olmmošvuoigatvuohtakomitea lea čoavdán ášši.
Maiddái sámiid iešmearridanvuoigatvuođas lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea deattuhan resursadimenšuvnna.
Olmmošriektekomitea lea KP-soahpamuša 27 artikla tulkoma oasil geahččan, ahte seađanjuolggadusas dárkkuhuvvon gieldin sáhttá leat ovdamearkan dakkár eatnama dahje luondduriggodagaid gilvaleaddji geavaheapmi, mii eastá eamiálbmogiid ealáhusaid ceavzima guovllus.
Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea dasmaŋŋá guorrasan dán vuogádahkii olu eará-ge stáhtaid oliin gos leat eamiálbmogat.
dorjon dán loahppajurdaga. ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea ee. ilbmadan
Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea maiddái jagiid mielde čohkken govdagis vásáhusa ja ráhkadan doaibmavuogi CCPR ártihkkala 27. dulkomii. Komitea lea olu gerddiid máinnašan ahte CCPR árt. 27 ja árt.
Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea máŋgii addán oainnus ártihkkalii 1 (2) dakko mii gusto eamiálbmogiidda.
Olmmošriektekomitea lea nannen, ahte soahpamuša 1 artikla guoská maiddái eamiálbmogiid.
Olmmošvuoigatvuođa komitea lea ráportaprosedurastes deattuhan dán-ge beali, ja dás eanemustá čujuhan stáhtaid iežas geatnegasvuhtii nanosmahttit Pálestiinna ja MáttáÁfriikka álbmogiid iešmearridanválddi.
Olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi vuođđudii sierra bargojoavkku man bargun
Álgoálbmogiid kultuvrra ja sin árbevirolaš eallinvugiid gaskavuohta
Olmmošvuoigatvuohtagažaldagaide son ii čujuhan dego eai leat earáge Ruošša ovddeš presideanttat dahkan.
Olmmošvuoigatvuođaidráđđi
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi addojuvvo okte válgabajis ja dat lea dehálaččamus áššegirji, mii stivre Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka.
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi lea oktii válgabajis addojuvvon čielggadeapmi riikkabeivviide, mas giehtadallo olmmošvuoigatvuođaid dálá dilli Suomas ja meroštallojit guovddášáššit stáhta álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkai.
Olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis lei juoga buorrenai.
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis ulbmilin lea, ahte Suopma ratifiere ILO 169 soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis ulbmilin lea, ahte Suopma ratifiere ILO 169- soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Olmmošriektepolitihkalaš doaibmanprográmmas bohtet gieđahallot maiddái sámi vuoigatvuođat.
Olmmošriektepolitihkka Maŋimus vahkut leat duobbánan riikkamet oaivegávpogis.
artihkkalii 14 (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.10), Eurohparáđi
Geatnegasvuohta doahttalit olmmošvuoigatvuođasoahpamuša mearrádusaid lea eiseválddiin nugo duopmostuoluinge.
Geatnegasvuohta doahttalit olmmošvuoigatvuođasoahpamuša mearrádusaid lea eiseválddiin nugo duopmostuoluinge. Juos ovttaskas olmmoš oaivvilda ahte su vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon, dát sáhttá váidalit ášši Eurohpáráđđái gullevaš Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostullui. Juos olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu gávnnahii ahte dán vuoigatvuođat leatge rihkkojuvvon, duopmostuollu sáhttá mearridit soahpamušriikka máksit buhtadusa dán dihte. Váidalusa gáibádussan lea muđui ahte dát ovttaskas olmmoš lea geavahan ruovttueatnama iežas váidalusvugiid, ovdamearkan Suomas dát lea váidán alimus riektedási rádjái.
lassebeavdegirjji - lasseprotokolla nr. 12.
earuheaddji meannudeami mas ulbmil dahje sivva lea objektiiva ja govttolaš, ja
Olmmošvuoigatvuođasoahpamušas ja dán lassibeavdegirjjis čuovvovaš olmmošvuoigatvuođat leat suddjen ee.:
Olmmošriektesoahpamušaid galgá vuhtiiváldit Suomas go ođasmahtto láhkaásaheapmi, riektevuogádagas ja maiddái erenomážit vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimiin.
Olmmošriektesoahpamušaid ollašuhttima gohcet riikkaidgaskasaš áššedovdiorgánat.
Olmmošriektesáttagotti bargun lea doaibmat vuođđo- ja olmmošriektesuorggi doaibmiid álbmotlaš ovttasbargoorgánan.
- olmmošvuoigatvuohtasáttagoddái Anne Nuorgam ja várrelahttun Heikki Paltto.
Olmmošriekteáittardeaddji fuopmášahttá, ahte Suoma válmmaštallamat ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiserema dihtii leat bistán jo badjel 20 jagi.
Olmmošriekteáittardeaddji ávžžuha Suoma ratifiseret ILO:a soahpamuša nr 169 ja dovddastit sámiid eanageavahanvuoigatvuo-đaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit árbevirolaš boazodoalu.
Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ávžžuha Suoma čielggadit sámiid vuoigatvuođa eatnamii.
Olmmošriekteáittardeaddji deattuha, ahte ratifiserenproseassa ii galgga atnit nollasubmespeallun, mas dušše nubbi oassebealli vuoitá, muhto maiddái váldoálbmoga eanageavahanvuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit ealáhusaid galgá vuhtiiváldit.
Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji lea addán odne galledeami vuođul dahkkon raportta oktan ávžžuhusaiguin Suoma stáhtii.
"Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji raporta lea dehálaš mearka Supmii buoridit sámiid vuoigatvuođaid.
"Olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji raporta lea dehálaš mearka Supmii buoridit sámiid vuoigatvuođaid.
Olmmošvuhtii gullá maiddái soabalašvuohta ja attáldat birget earálágan olbmuin ja luondduin.
III Konkrehtalaš giellalávgunmetodat sámeoahpahusas 3 oč..
Kapihttal III siskkilda mearrádusaid sámiid vuoigat
Sámiid stivren
Kapihttala II artihkkalat
/ II mielde, vuođđobálká 1 748,73 euro / mb, man lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvet bargohárjánupmelasáhusat.
Friis-giella Limburgisko-giella Vuolit-saksalašgiella Romani Jiddisch
IrlánddagiellaName
Irlánddalaš gaelagiellaName
II Sámegielat giellalávguma vuođuštusat 1 oč..
II várreságajođiheaddji Heikki Paltto ja nuoraidráđi ovddasteaddji Minna Lehtola.
II várreságajođiheaddji Heikki Paltto
II várreságadoalli Hánno Heaika, gii lea maid sámedikki ovddasteaddji davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis, doalai sága davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid dilis.
II várreságadoallin válljejuvvui Hánno Heaika, Heikki Paltto, gii goappánai váhnema bealde gullá anáraš sohkii.
Ijahis idja eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa rahpá mánáid ja nuoraid beaivve bearjadaga 16.8.2013.
Ijahis idja - álgoálbmogiid musihkkadáhpáhus
Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lágiduvvo Anára kirkosiiddas gávccát háve 19.-21.8.2011.
Ijahis Idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus ordnejuvvui Anára girkosiiddas miessemánu 25.- 27. 2007.
Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa dánjagaš váldonásti lea norggasápmelaš Mari Boine musihkkajoavkkuinis.
Ijahis Idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lea ovdánan ja ožžon oinnolašvuođa prošeavttaid áigge.
Ijahis idja-eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus beasai stáhta doarjaga birei go kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäki mieđihii 10-jagašmátkki ávvudeaddji festiválai 10 000 euro kulturdoarjaga.
- eamiálbmotmusihkkafestiválas, man fidnu bargit lágidedje ovttas Anára Sámiservviin, Siida
Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus buktá Anárii dán jagi sápmelaš jietnadáiddára Wimme.
Ijahis idja - festiválaorganisášuvdna lea ilus, go oažžu vuostáiváldit ná dehálaš sámejoavkku dáhpáhussii ja ahte sin musihka beassat gullat viimmat Suoma Sámis, festiválahoavda Anna Näkkäläjärvi rámiida.
Ijahis idja!
Ijahis idja lágiduvvo borgemánus oktanuppelogát geardde
Ijahis idja-preassadilalašvuohta lávvardaga 22.8.09 diibmu 17-18 Sámi oahpahusguovddažis Anáris.
Ijahis Idja musihkkafestivála borgemánus 2009
Ijahis idja 10-jagašávvudemiid oaiveloaiddasteaddji lea Niko Valkeapää
Eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis ija 10-jagiávvudoaluid olles prográmma almmustahttojuvvo otne. Ávvujagi temán lea Buolvvat ja festivála prográmmafálaldat lea ain maŋggabealát.
Ijahis idja čájeha dán gease ain eanet riikkaidgaskasašvuođa.
Ijahis ija lágideaddjit leat movttas, go Wimme fidnejuvvo Anárii doallat konseartta.
Ijahis ija lágidit ovttasbarggus Anára Sámisearvi ry.
Ijahis ija ordnejit oktasašbarggus Anára Sámisearvi rs.
Ijahis ija lágidit oktasašbarggus Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Anára gielda, Dáidaga ovddidanguovddáža Lappi doaibmasadji, Yle Sápmi ja Hotealla Kultahovi.
Ijahis ija lágidit ovttasbarggus Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Giellagas instituhtta, YLE Sápmi, Anára gielda, Sámi mánáidkulturguovddáš, Dáidaga ovddidanguovddáža Lappi guovlodoaibmabáikki, Hotealla Kultahovi, restauráŋŋa Galla Ijahis ija olles prográmma gávdno neahttasiidduin www.ijahisidja.fi.
ijahis ija konsearttain interneahta bokte sáhttá čuovvut goit lávvardaga váldodáhpáhusa, mas gullat sámeartisttaid Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Doarjagat mieđihuvvojit veikkausvuoitováriin. Ijahis idja lassin doarjaga birei bohte logi eará ođđa dáhpahusa.
Ijahis ija guldaleaddjiid bidjá johtui Mihá ja gievrra - bihtáin Suoma Sámisge dovddusin boahtán Lovisa Negga.
Ijahis ija prográmma lea vejolaš čuovvut maiddái live-streama bokte interneahtas.
Ijahis ija prográmma almmustahttojuvvo ollásit geassemánu beallemuttus dáhpáhusa neahttasiidduin.
Festivála váldodáhpáhusa, ijahis ija konseartta, lassin leat earáge dáhpáhusat. Lávvardaga lágiduvvo maiddái musihkkaseminára ja bearjadaga lea mánáid ja nuoraid beaivi.
Streama geasuhii ollugiid ja dan ledje čuovvume juobe 1500 geahčči miehtá máilmmi.
Ijahis ija váldodáhpáhusas, lávvardat eahkeda Ijahis ija konsearttas, leat máŋggalágan artisttat. Gullamis leat sihke čeahppit geat hálddašit árbevirolaš sámemusihkka (luođi, livđe ja leu'dda) ja joavkkut geat čuojahit sámegielat populáramusihkka.
Lávvardaga 22.8. lágiduvvo Ijahis ija konsearta mii lea maid festivála váldodáhpáhus.
Ijahis ija váldudáhpáhus lea lávvardaga 20.8. goas lágiduvvo Ijahis idja!
Ijahis ija váldodáhpáhus lea lávvardaga 23.8. lágiduvvon Ijahis ija - konsearta, gos gullat Adjágasa musihka lassin eamiálbmotgussiid loaiddastemiid, árbevirolaš sámi vokálamusihkkašlájaid loaiddasteaddjiid ja maiddái sámi räp Amocis ja Ailu Valles ja olu eará sámemusihka.
Ijahis ija árbevirolaš, buohkaide rabas musihkkaseminára ordnejuvvo Sámemusea Siiddas.
Ijahis ija dárkilis prográmma almmustahtto geassemánus.
Ijahis idja lea áidna sámemusihkkafestivála oppa Suomas ja das lea gulul šaddan okta dehálamos Davvi-Sámi geassedáhpáhusain.
Ijahis idja lágiduvvo Anáris sámekulturguovddáš Sajosis 16 -18.8.2013 ja dat lea eamiálbmogiid musihkkafestivála, mii ovdanbuktá sámelmusihka lassin maiddái eará eamiálbmogiid musihka ja kultuvrra.
Ijahis ijas fas oláhus olu galledeaddjit arvvis fuolakeahttá
Ijahis ijas fs oláhus olu galledeaddjit arvvis fuolakeahttá
Ijahis idja rocke, juoigá, lávlu, dánsu ja ráppe borgemánus
Ijahis ijas loaiddasta rock-joavku Nanook mii lávlu Ruonáeatnama gielain.
Ijahis Ijas goarra earret eará leu ' dde iešlágálaš vugiin.
Ijahis Ijas goarra earret eará leu 'dde iešlágálaš vugiin.
Ijahis ija áigge lea maid vejolaš oažžut joavkkus oahppu Sibirija eamiálbmogiid árbevirolaš dánssaid birra.
Ijahis idja lea jagiid áigge sturron musihkkafestiválan, mii buktá njunuš sámemusihkkaartisttaid Anárii ja maid buktá ovdan báikkálaš sámemusihka maŋimuš šuoŋaid.
Ijahis idja-dáhpahusa várás stáhtadoarjja
Ijahis idja - dáhpáhusa lágidit ovttasráđiid Anára Sámisearvi, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Anára gielda ja Giellagas-instituhtta.
Ijahis idja - dáhpáhusa lágidit oktasašbarggus Anára Sámisearvi, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Anára gielda, Sápmelaš mánáidkulturguovddáš ja Giellagas-instituhtta.
Ijahis idja - dáhpáhusa lágidit ovttasbarggus Anára Sámisearvi rs.
Ijahis ija konsearttas gullat maiddái davvisámegielat ráppa, man loaiddasta Ailu Valle, guhte lea eret Gámasmohkis ja johtán maid gaskariikkalaš lávddiid.
Ijahis ija ordnejit ovttasbarggus Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Yle Sápmi, Lappi dáiddadoaibmagoddi, Hotealla Kultahovi ja Sajosa restauraŋŋá.
I Álggaheapmi / Árradis dievaslaš giellalávgun Suomas / Giellalávgun ja máná gielalaš ovdáneapmi 1 oč..
Ahki
Dego galggalii heahpanit go lea anašan.
Ahki
 Ahkeolbmuid bálvalusaid dáládilli / buorit geavadat, Kristine Gaup
 Bearašbálvalusat
Ahkeolbmuide galgá dorvvastit subjektiivvalaš vuoigatvuođa iežas giela ja kultuvrra miel ruovttudikšui.
Ahkeluohkáid unnun ruovttuguovllus lea oaidnimis luoiti linján maid sáme oahpahusa statistihkain (gč. gova 4), muhto stuorra gahččan ii leat dáhpáhuvvan.
Dás lea čuvvon dat ahte ruovttuguovllu gielddat leat heaittihan 1990 logus oktiibuot njeallje ja 2000 logus oktiibuot guhtta giliskuvlla, main buohkain (earret ovttas) addojuv vui oahpahus sámegielas ja / dahje sámegillii.
Ahkerájit ja ráddjehusat
Šállošahtti dás lea dieđusge dat, ahte NRK Sámi radio lea viggan botnjat buori ášši ja bostalit.
Šállošahtti lea dieđusge dat, ahte giellaovttasbargofidnu álggaheapmi maŋŋona vuot, muhto sámedikkis eai lean eará vejolašvuođat.
Ahkidathan jorgalanmeattáhusat gal leat ja dat dolvot dákkár duššás guoddalusaide dego dát bealit leat dál bargan.
I Giellajorgaleaddji - Irma Laiti, doaibmabáiki Anár
" Riekteoamasteami vuođđun guhkesáigásaš geavaheami geažil leat golbma elemeantta: Vissis geavaheapmi ferte leat, mii lea leamaš guhkes áiggi, ja mii lea buori jáhkus dáhpáhuvvan.
"Riekteoamasteami vuođđun guhkesáigásaš geavaheami geažil leat golbma elemeantta: Vissis geavaheapmi ferte leat, mii lea leamaš guhkes áiggi, ja mii lea buori jáhkus dáhpáhuvvan.
áigásaš geavaheapmi ja dat gusto ráddjekeahtes áiggi.
Sirdigođii láseName
color- sets
Láse ovddit čállinbeavdái
Láse ii šat buot čállinbevddiinComment
Láse ii oačču merkoša čállinbeavdeválljejeaddjis
Láse ii oačču merkoša bargoholggas
Okta láse ii leat šat oidnos buot čállinbevddiinName
Comment
Láse ja čállinbeavdi
Láseš mas mearridat oidimiid dihkken olggosdáhta várás
Láse buot čállinbevddiideComment
% 1 ovdačájeheapmi
LásegullevašComment
láse
Láse
Comment
Láselistu
Láse ii leat šat maksimerejuvvonName
Láseheivehusat% 1 várás
Láse oidnogođii buot čállinbevddiinName
Lásegieđaheapmi
Láseža sturrodat
Rievdagoahtá láse sturrodagaComment
Rievdagođii láse sturrodagaName
Geargan láse sturrodaga rievdadeamisComment
Geargan láse sturrodaga rievdadeamesName
Rievdat lásesturrodaga:
font usage
Lásenamahus
Lásenamahus:
Lásešnamahus
Lásiid doaimmafállu
Sirdde láse:
Sirdigoahtá láseComment
Geargan láse sirdimisComment
Geargan láse sirdimisName
Láseža & sajádat:
Láseduogáš
color- kcm- preview
Láseteaksta
Lásegieđahalli giehtaovttadagaid várásName
Láse sáddejuvvo Kickerprográmma vuogádatgárcui.
Láse lea máhcošuvvonName
Láse minimerejuvvuiName
Láse maksimerejuvvuiName
Ii gávdnan lásečikŋadan lassemoduvla.
Láse rullejuvvui vulosName
Láse rullejuvvui bajásName
Láse boahtte šerbmii
Láse čuovvovaš čállinbeavdái
Gidde láseComment
Láse giddejuvvuiName
Comment
Comment
Láset ja barggut
Láset
Fertet láseža ođđasit álggahit vai rievdadusat doaibmagohtet.
windows-action
Láse 10. čállinbeavdái
Láse 11. čállinbeavdái
Láse 12. čállinbeavdái
Láse 13. čállinbeavdái
Láse 14. čállinbeavdái
Láse 15. čállinbeavdái
Láse 16. čállinbeavdái
Láse 17. čállinbeavdái
Láse 18. čállinbeavdái
Láse 19. čállinbeavdái
Láse 1. čállinbeavdái
Láse 20. čállinbeavdái
Láse 2. čállinbeavdái
Láse 3. čállinbeavdái
Láse 4. čállinbeavdái
Láse 5. čállinbeavdái
Láse 6. čállinbeavdái
Láse 7. čállinbeavdái
Láse 8. čállinbeavdái
Láse 9. čállinbeavdái
Lásešlájat
& Lásešlájat:
& Lásešládja
dockable-action
Heivet láseláhttemaName
Lásegieđaheapmi
LáseláhttenComment
& Lásečikŋa
Lásečiŋat stivrenmoduvla
Heivet lásefohkusa doaibmanvuogiName
Lásežiid govažat
LáseheaittihanreaiduName
Heivet mo láset lihkaduvvotName
& Láselohkkadanavádat: no center snap zone
Láseláhtten stivrenmoduvla
Agálašvuohta
Agibeaivái
ILC:id ovddasteaddjit ledje čoakkámis maid ovddastuvvon ja dain lei hupman- ja evttohanriekti čoakkámis.
ILERPG syntáksamerken
ILERPGLanguage
Syntáksamerken ILERPG várás
Seamma eahkeda Anáris lágiduvvui seminára, mas gieđahallui máŋgga geahččanguovllus ng. Sámi čuozáhaga oažžun Unesco máilmmi árbevierročuozáhahkan.
Eahkedis lea kulturprográmma Sajosa auditorios.
Eahkes Suoma ambassadevrras lei vuostáiváldin, man isidin lei ambassadevra Pekka Lintu.
Eahkeda áigge DJ dánssuha olbmuid ja lávdi lea friija!
Eahkeda álggaha Angelit, geat jagis nubbái rohttejit olbmuid fárrui geasuheaddji dánsunritmmain, juoigamiin ja virkos loaiddasteamiin.
Báikin alde eahkeda artisttat.
Eahkeda loaiddasteaddjin Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen sihke Inga Juuso, Johan Anders Bær ja Niko Valkeapää.
Eahkeda máŋggabealageamos konseartta čuojaha Tuupa Houseband iežas sámeartisttaiguin.
Eahkeda heahkas dáhpáhusa vásiheimmet, go Áilloš loaiddastii Petteri Laiti luođi, mii lei dahkkon dán dilálašvuođa várás.
City in Nova Scotia Canada
algeria. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
keahttá dahje unna divadaža ovddas.
Fuolastuvvá dainna go Ovttastuvvon náššuvnnat guovttilogi jagi barggus universála julggaštusain álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái eai vel ge leat soahpan teavstta mii dovddastivččii universála unnimusmeriid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dáfus, seammás go davviriikkalaš stáhtaid bargu dán proseassas maŋemus jagiid dovddastuvvo deaŧalažžan rahčamušas olahit konsensusa;
Dovddahin maid dárbbu ng. teknihkalaš doarjagii, man vuođul sáhtálii oažžut sámediggái áššegieđahalli válbmet fidnuid.
ahte várrelahtut servet joavkku earáge čoahkkimiidda. Dattetge ii galgan leat várre
ilbmadan alddiineaset leat ulbmila ratifiseret ILO-konvenšuvnna.
I 107 Concerning the Protection and Integration of Indigenous and Other Tribal and Semi-Tribal Population in Independent Countries (ILO.
I 107 Concerning the Protection and Integration of Indigenous and Other Tribal and Semi-Tribal Population in Independent Countries (ILO.
máŋggabeallásaš fálaldagaid main leat dieđut ja oaivilat viidát beroštahtti áššiin.
Gurggástat" the peoples belonging to the territory " dáidá nannet davviriikkaid oainnu dakko ahte eatnamis dahje avádagas sáhttet ássat eanet go dušše okta álbmot.
Gurggástat" the peoples belonging to the territory "dáidá nannet davviriikkaid oainnu dakko ahte eatnamis dahje avádagas sáhttet ássat eanet go dušše okta álbmot.
star name
Juos ii oaččole doarjaga iežas guovllu sápmelaččain, de dán barggu ii sáhtále bargat, dat livččii áibbas veadjemeahttun hommet.
Almmá áššedovdi (id) veahki haga
Almmá fámolaš sámeealáhusaid sámegiella hedjona ".
Sierraruhtadeami haga oahpahusdilli livččii heittodut go dat dál lea.
láhkavuođu gáibádusa haga.
Jos eat válmmaštala áššiid fuolalaččat ja čatnas sámiid oktasaš oainnu ovddideapmái Sámi parlamentáralaš ráđi bakte de SPR báhcá dušše ságastallanriekkisin.
Jos mearrasámi báikegottiin ii leat
Almmá lassiresurssaid haga sámedikki doibmii, sámegiela ja kultuvrra suodjái, árbevirolaš dieđu ja sáme-ealáhusaid sihkkarastimii sámedikki doaibmaprográmma ulbmiliid ii sáhte doarvái ollašuhttit iige láhčit sámiide buoret sajádaga boahttevuođa hárrái.
namahis@ item: inlistbox Country
Ekonomalaš resurssaid haga lea ovttaskas sápmelažžii ja sámi
Dovddut lea čavgan ja sápmelaččaid rivttiid vuostálastit leat álggahan sápmelašvuostásaš kampánnjaid.
Constellation name (optional)
Ilmari Mattus, jođiheaddji
Ilmasto.
Klimáhtta ja energiija
Dálkkádatrievdama goahcan lea báhcán suoivanii ekonomalaš roasu ja ekonomalaš doaimmalašvuođa dihte.
Dálkádaga liegganettiin ođđa šaddo- ja eallišlájat bohtet davás.
Dálkkádaga liegganeami duostun lea hui dehálaš earenoamážit árktalaš álbmogiidda.
Dálkkádatrievdama caggan ja áruid geahpideapmi lea álgoálbmotjulggaštusa lassin mávssolaččamus áššiide gullevaš, maidda riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkas galgá vuodjut ja mii álgoábmogat galgat čavget ovdalaččasge ovttasbargomet áššis.
Dálkkádatnuppástusa caggan ja biodiversitehta dili fuotnáneapmi leat áššit, maid galgá dikšut dalán.
Dálkkádatrievdama dadjet uhkidit loktet
Dálkkádatnuppástusa buktin ekonomalaš, johtalussii gullevaš ja energiijaekonomalaš vejolašvuođain lea miella oažžut ávkki ja danin stáhtat leat gozuid nalde čájehit beroštumi Ráđi bargui.
Dálkkádatrievdama geahpedeami doaibmabijut galget dahkkot nu ahte dat eai čuoza negatiivvalaččat eamiálbmogiid dearvvašvuhtii ja birgenlági vejolašvuhtii.
Dálkkádatrievdama váikkuhusat vuhttojit árktalaš guovlluin juo dál.
Dálkkádatrievdama ráhkkananplánas ja vuogáiduvvama resurssaid várremis galgá váldojuvvot vuhtii sámegiela sajádat ja dorvvastuvvot sámegielaid seailun.
Dálkkádatnuppástusas hubmojuvvo olu almmolaš dásis.
Dálkádatnuppástus, globalisašuvdna ja ekonomalaš beroštupmi árktalaš guovllu vuostá buktet maiddái stuorra hástalusaid.
Ođđaseamos dutkandieđu vuođul dálkkádatnuppástus earáhuhttá árktalaš álgoálbmogiid eallima radikálalaččat.
Dálkkádatrievdan lea láhppon riikkaidgaskasaš politihka guovddážis.
Dálkkádatnuppástuspolitihkai váikkuheapmi nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge boahtá leat sámedikki doaibmabaji barggu dehalaš oassi.
Sáhkavuorustan mii gieđahalai dálkkádatrievdama bukten ovdan, ahte álgoálbmogiidda galgá addojuvvot buoret váikkuhanváldi ja vejolašvuohta oassálastit dálkkádatnuppástusa dustemii.
Dálkkádatrievdan, sápmelaččaid eretmuotkun ruovttuguovllusteamet ja sámi kultuvrra unnánaš árvvus atnin leat uhkideame sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Dálkkádatnuppástus, dan buktin negatiivvalaš váikkuhusat luonddu máŋggahámatvuhtii ja kultuvrra doalahaneavttuide, ođđa boahttišlájat ja luondduresurssaid viiddes ávkingeavaheami lassáneapmi árktalaš guovllus áitet sámekultuvrra ja árktalaš eamiálbmogiid boahttevuođa.
dálkkádaga nuppástuvvamiidda.
Dálkkádatrievdadus boahtá iežas oasis buktit váikkuhusaid min sámi birrasii, gillii ja árbevieruide.
Dálkkádatrievdan šaddá váikkuhit sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje,
Dálkkádatrievdan boahtá maid váikkuhit sámi kultuvrii ja sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje.
Dálkkádatrievdama dutkamuša galggaliinai lasihit, vai sámi árbevirolaš diehtu sáhttá ovttastahttojuvvot dieđalaš dihtui.
Dálkediehtaga lágádusa dutkamuša mielde bohccuid intensiiva guohtun hihttuda muohttaga suddama giđđat hihttudemiin seammás dálkádaga liegganeami.
organiserejuvvon ovttasbargu sámiid gaskka rastá riikkarájiid. Dat boahtá čielga
Gáibádusa vuolláičállit dohkkehit sámedikki stivrra politihkalaš barggu, muhto dattege gáibidit stivrra ja ságadolliid sajádaga ođđasit árvvoštallama.
Jáhku mielde ráđđehus lea goitge linnjeme Meahcceráđđehusa hálddašanmálle vel dán jagi ja lága válmmaštallan bázálii boahtte riikkabeivviide.
Almmatge juovlahoahput ja eará manut este sámediggelahtuid dievasmearálaš oassálastima čoakkámii.
Suohkanhoavddas eai oro leame dán stuoru suohkanis dárbahassii barggut, daningo son orru atnime stuora oasi bargoáiggistis sosiála medias surfemii ja mediasuokkardallamii, mat eai gula suohkana bargguide.
Almmatge sámi soahpamušbargu alga artihkkaliiguin, mat gusket sámegiela ja sámi kultuvrra suoji. Dat gehččojuvvoje álkimussan oassin soahpamušas.
Dađi lági mielde Deanus luosat galggale smávvejuvvot ovdal vuovdima.
Instánsanamas eai sáhte leat gaskkat dahje vinjosázut.
Instánsanamma
Instánsanamma lea guorus. Vállje instánssa.
Instánssat
oahpahusas maiddái olggobealde sámi servodaga. Dakkár oahpahus galgá
lávdegotti oppalaš komeanttas nr. 23 mii gieđahallá artihkkala 27 dárkileabbo
Muittut ahte KWin dál easka lea riekčanan máŋgii
Dieđit fuones merkoša birra
Mii almmuhit loahpalaš juogu
Almmuhit dárkilut dieđuid lagašáiggiid.
Evttot kandidáhtat!
Raportere váttisvuohta...
Dieđit spiehkastagain
Ráhkadastte meattáhusraportta http: // bugs. kde. org báikkis vai KDE- joavku oažžu dieđu doarjakeahtes duođaštanvuogi birra.
Muittuhus ođđa e- boasta boađedettiin
Muital meattáhusaid birra mat čuožžilit vuojedettiin JavaScript- koda.
& Muital meattáhusaid birra
Sádde meattáhusraportta@ action
& Váidal dihkiid dahje sávaldagaid
Ilmmuhin Jokelai, ahte sámediggi lea válmmas addit ohcamušas virggálaš cealkámuša.
Ilmmuhin čoakkámis, ahte dát badji báhcá mu maŋimussan sámedikkis.
Don vissa hálidat dohkkehit dán duođaštusa, muhto dat ii leat addejuvvon dán bálvái mii čájeha dan. Háliidatgo liikká viežžat dan?
Dieđiha KDE: ii guossoheaddjinama rievdadusa birra
bidjá ovdan bajimuš sátnádagaiguin mat doaimmaid dat gullet sámedikkiide.
beaivvi go soahpamušdahkkit leat dieđihan norgalaš olgoriikkadepartementii ahte sii
Almmuheapmi konferensii nohká bearjadaga golggotmánu 2. beaivve.
Almmuheapmi lea čadnevaš.
Almmuhanáigi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii álgán
Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii álggii
Almmuhanáigi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea álgán
Almmuheapmi Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhussii Ville Pasoi 31.12.2009 rádjai.
Almmuhanáigi teáhtergilvui nohká 2.3. ja filbmafestiválii 13.3.
Almmuheapmi dahkkojuvvo dán jagi dušše beare interneahtas Webropol-prográmma bokte. Ávžžuhit din
Almmuhanáigi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii, mii ordnejuvvo Vuohčus njukčamánu 26. beaivve, lea álgán.
bargobájiide almmuhanáiggi nohkama maŋŋá.
Maŋŋonan almmuhusaid eat sáhte váldit vuhtii.
Almmuheami oktavuođas gilvaleaddji doaimmaha juryi čájánasa gilvobihtástis.
Almmuheamit Annukkai 2.11. rádjái (oktavuođadieđut vulobealde).
Almmuhemiid ja plakáhtaid galgá doaimmahit Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahahkii njukčamánu 5. beaivve rádjai.
Almmuheamit ja lassidieđut:
Almmuhemiid Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii galgá sáddet maŋimustá bearjadaga 2.3.2012.
Almmuheamit leat boahtán sámiid ruovttuguovllu buot gielddain ja Roavvenjárggas.
Almmuheamit leat boahtán sihke gaskavahko 28.03. njoarostansáttačuoigamii ja njoarostangilvui ja duorastaga musihka geahčalmasbeaivái.
Njuolggadusat
b. sisttisdoallá čájálmasa dieđuid, oassálastiid, bistináiggi ja earenomaš
Almmuhanskovis leat dárkiles jearaldagat ja sajit, maidda galgá vástidit.
Leat viggan ráhkadit skovi nu oktageardánin go vejolaš.
Almmuheamit leat boahtán sullii 300 oahppis viđanuppelohkái sámeguovllu skuvllas ja maiddái oaivegávpotguovllus.
Dáhpáhussii leat almmuhan dál juo badjel 350 olbmo, muhto go maŋimušge almmuheamit bohtet, de oasseváldiid mearri loktana várra badjel njealji čuohtái.
Dieđuid mielde ii leat oahpahus sámegillii mange eará skuvllas go dan skuvllas mii lea Lujávrris.
Sihke almmuhus Sosiálastivrii ja Sosiálastivrra mearrádus leat almmolaš áššegirjjit maid juohkehaš gii háliida sáhttá lohkat.
@ action: button
Almmuhus máhttá maid dahkkot lagašolbmos dahje bearašolbmos jus ieš it máhte an dahkat.
Muittuhusat
GIMP MessagePNG Message
muittuhus vuogádatgárcus
Válgalogahallamii merkejuvvon sápmelaččat ožžot almmuhusa jienastanvuoigatvuođas, válgalogahallama oaidninláhkai doallanáiggis ja - báikkiin ja válggaid doaimmaheapmái gulavaš eará áššiin poastta fáro guovva-njukčamánus válgajagi.
VuogádatgárcuComment
Cokka vuogádatgárcui
Cokka vuogádatgárcui
Vuogádatgárcu
Comment
Muittuhus
Almmuhus lea oaidninláhkái davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii čujuhusas www.samediggi.fi
Almmuhus ferte dahkkot golbma jagi siste dan rájis go lea ožžon dieđu ahte lea vejolaš gáibidit ruđalaš buhtadusa vahága ovddas.
Ferte almmuhit vahága Dálkkasdáhkádussii golmma jagi siste dan rájis go lea ožžon diehtit ahte lea jáhkehahtti ahte vahát lea vuolgán dálkasa geavaheamis.
Almmuheapmi lea eaŋkilaston vuohki ohcat riikkavulošvuođa.
Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.
Ilmmuhus Sosiálabálvalussii sáhttá dahkkot maid go jus lea oppalaš váidaleapmi.
Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddi
Almmuhus galgá ovdamearkka dihte guoskat nuppi olbmo jápmima mielddisbuktima.
Ilo 111 - soahpamuš go fal ii ane sierra ealáhusaid sierralágán meannudeami vealaheapmin, vealaheapmi lea gildojuvvon náli, oskkoldaga dehe sohkabeali vuođul.
Ilo 111 - soahpamuš jagi 1958 gieđahallá vealahangielddu bargomárkaniin ja ámmátbargama olis.
ILO Artihkkal 15 nr. 2 siskkilda mearrádusa álgoálbmogiid vuoigatvuođas
Go buohtasta eará figgamušaide maiguin lea geahččaluvvon čielggasinoažžut eamiálbmotduohpaga, oidná ahte ILO 169 fátmasta hui govdagit.
ILO-169 artihkkal 25 nr. 1 dohkkeha dárbbašlažžan álgoálbmogiidda sierra doaibma
ILO-169 artihkkal 32 mii gieđahallá álgoálbmogiid oktavuođaid ja ovttasbarggu
Mii eanemusat lea nuppástuhtton ILO 169 teavsttas ILO 107 ektui, lea ahte assimilašuvnnalaš áigumušat eai oidno ILO 169:is.
Čuolbmagihput mat čatnasit ILO-169 eanan- ja resursavuoigatvuođaid gieđahalli
ILO-169 prinsihpalaš vuolggasadji álgoálbmogiid vieruid, árbevieruid ja lágádusaid
ILO 169-soahpamuša mielde soahpamuša ratifiseremis sohppojuvvo dušše Suoma stáhta ja sámedikki gaskka - eará oassebealit áššis eai leat.
ILO 169-soahpamuša ratifieren
ILO-169 soahpamuša ratifiserema dehalašvuohta deattuhuvvá nuoraid gaskavuođas, dasgo dat guoskkaha juohke sámenuora olles loahppaeallima.
Ilo 169-soahpamuša ratifiserema válmmaštallan galggalii álgii nu jođánit go vejolaš, vai riikkabeaivvit háhppehit gieđahallat ratifiserema dáid riikkabeivviid válgabaji áigge.
Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii eastte suopmelaččaid orruma sámiid ruovttuguovllus ja sin eallin joatkahuvalii dego dálnai.
Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe seahkánit vuođđolága dáhkidan suohkaniid iešmearrideapmái iige priváhtaopmodaga suodjái (eananoamasteapmi) aŋkke Sámedikki gáibádusas.
Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe veahášge dan álkibun, jos álgoálbmotrievttit addojuvvojit eará olbmuide, muhto dat šaddá váddáseabbon daningo dilli livččii Ilo-soahpamuša vuostá.
ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi guoská dušše sápmelaččaid.
Ilo 169-soahpamuša ratifiseren goappáš riikkain rabalii sihkkarit máŋga uvssa.
ILO 169-soahpamuša ratifiseren lea váldojuvvon čielggadeapmái čielggadanvuloš ulbmilin.
ILO 169 soahpamuša ratifieren lea buoremus vuohki sihkkarastit sámiid ruovttuguovllu luonddu ja olbmo dássedeattu seailuma maiddái boahttevaš buolvvaide ja sihkkarastit sámekultuvrra seailuma.
ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas buoridivččii sámi árbevirolaš dieđu dili, daningo eananoamastan- ja hálddašeami buorideapmi dego maid sámi ealáhusaid suoji buorideapmi doarjjule maid sámi árbevirolaš dieđu seailuma.
ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas buoridivččii sámi árbevirolaš dieđu dili, daningo eananoamastan- ja hálddašeami dego maid sámi ealáhusaid suoji buorideapmi doarjjule maid sámi árbevirolaš dieđu seailuma.
ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu olis váldoálbmoga gullan ii oaivvil dan, ahte sii livčče oassebeallin soahpamuša ratifiseremis.
Ilo 169-soahpamuša olláhuhttimis raporterejuvvo viđa jagi gaskkaid.
Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis lea jearaldat riikkaidgaskasaš soahpamuša ratifiseremis, ii konflivttas.
Ilo 169-soahpamuš ii mana ruossalassii biodiversiteahttasoahpamušain, daningo goabbánai soahpamuš guoská Suomas aivve ja duššefal álgoálbmot sápmelaččaid.
ILO 169-soahpamuš ja sámediggelága ođasnuhttin leaba njađđojuvvon oktii maid ráđđehusa evttohusas Ilo 169-soahpamuša ratifiserema várás.
Ilo 169-soahpamuša guoská eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, muhto almmolaš ságastallama guovddážis leat áibbas eará oassebeliid go sápmelaččaid vuoigatvuođat: guovllu orruid; láddelaččaid, geat hálidit sápmelažžan; olbmuid, geat hálidit ekonomalaš ovdamuniid; suopmelaččaid, geat julggaštit iežaset lappalažžan ... oppurtunisttaid listu lea nohkameahttun.
Ilo 169-soahpamuša guoská eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, muhto almmolaš ságastallama guovddážis leat áibbas eará oassebeliid go sápmelaččaid vuoigatvuođat: guovllu orruid; láddelaččaid, geat hálidit sápmelažžan; olbmuid, geat hálidit ekonomalaš ovdamuniid; suopmelaččaid, geat julggaštit iežaset lappalažžan... oppurtunisttaid listu lea nohkameahttun.
Ilo-169-soahpamuš lea ratifierejuvvon Suoma stáhta ja sámedikki ovttasbargguin jagi 2015 rádjai ja sámiid vuoigatvuođat eatnamii ja čáhcái leat čovdon.
ILO 169 čuovggaha stáhtaid geatnegasvuođa lihtodit eamiálbmogiiguin " buriin oskáldasvuođain " (" in good faith) " ja ILO iežas čađahannjuolggadusat dadjet, maŋŋá go lea deattuhan eamiálbmogiid vuoigatvuođa bisuhit iežas servodatvuogádagaid, máinnašit ahte
ILO 169 čuovggaha stáhtaid geatnegasvuođa lihtodit eamiálbmogiiguin "buriin oskáldasvuođain" (" in good faith) "ja ILO iežas čađahannjuolggadusat dadjet, maŋŋá go lea deattuhan eamiálbmogiid vuoigatvuođa bisuhit iežas servodatvuogádagaid, máinnašit ahte
Lea váttis čuoččuhit ahte ILO 169 sáhtašii leat iešmearrideami vuođustussan, sivas danne go soahpamušas lea sierra mearrádus, ártihkkal 1 (3), mii gáržžida" álbmogiid " njuulggusvuođa oažžut iešmearrideami / iešhálddašeami:
Lea váttis čuoččuhit ahte ILO 169 sáhtašii leat iešmearrideami vuođustussan, sivas danne go soahpamušas lea sierra mearrádus, ártihkkal 1 (3), mii gáržžida" álbmogiid "njuulggusvuođa oažžut iešmearrideami / iešhálddašeami:
ILO 169 árt. 8 ja 9 muitaleaba ahte dalle go stáhtaid iežas láhkagihpagat biddjojit fápmui, galget maiddái eamiálbmogiid árbevierut dán olis árvvusádnot ja gutnejahttot.
ILO 169 eamiálbmotduoba lea dandihtii relašuvnnalaš.
Jos galget juksát eamiálbmotdási (dahje čeardaálbmoga dási), ILO 169 ipmárdusa mielde, ii leat doarvái deavdit dušše dáid dás namahuvvon objektiiva kriterijaid.
ILOs ja suohkanođastusas
Ilo ja davviriikkalaš sámisoahpamuš
Mun ja mu eamit illudetne sákka go besse oasálastit din ođđa sámi kulturgoavddáža
Lei illu fuobmát stáhtasivaheaddji Matti Kuusimäki ipmirdit mu oainnu ja son logaige dili gierdameahttumin, jos sámegielalaš bálvalusat olláhuvvet eiseválddiid olis dušše dulkoma bakte.
Iluin sáhtán dadjat, ahte vuođđoskuvlii lea boahtán jahkásaččat sámegielat oahppit, geat lohket sámegiela dahje vázzet oahpu sámegillii.
Ilus sáhtán fuomášit, ahte sámediggi lea ođasnuvvan ja earenoamaš duhtavaš lean das, ahte nuoraid
ILO áššedovdikomitea addá stáhtaide ávžžuhusaid ILO-soahpamuša ollašuhttima várás.
ILO:a áššedovdikomitea
ILO áššedovdikomitea lea buot ávžžuhusainnis čilgen stáhtaid ja eamiálbmogiid oaiviliid soahpamuša ollašuhttimis ja eaktudan ahte soahpamuša ollašuhttima várás evttohuvvon doaimmaiguin lea sihke stáhta ja gažaldagas leahkki eamiálbmoga dohkkeheapmi.
ILO oktasašsoahpamuš nr 111 bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas dáhpáhuvvan vealaheamis
ILO lea dákko bures čielggadan dan ahte lea dárbbašlaš čađahit ráđđádallamiid áššáiguoski álbmogiiguin omd. ovdal go eatnanvuoláš luondduvalljiid ohcan- ja ávkkástanlohpi addojuvvo.
ILO-soahpamuša čuolbmámus gažaldagat gullet eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide.
ILO-soahpámuša mielde oahpahusprográmmat ja skuvlenfálaldagat galget plánejuvvot ja ollašuhttojuvvot ovttasráđiid álgoálbmogiin.
ILO-soahpamuša ratifierema dáfus vuoigatvuohtaministeriija diŋgon vuoigatvuohtahistojjálaš viiddes čielggadanbargu leamašan dušši.
ILO-soahpamuša ratifieren gáibida politihkalaš čovdosiid
ILO-soahpamuš vuolgá das, ahte eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid galgá nannet juohke dáhpáhusas, ledje dal eamiálbmogiidda gávnnahuvvon eanavuoigatvuođat dahje eai, dajai OTT Kaisa Korpijaakko-Labba.
Name
zambia_ districts. kgm
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
angola_ provinces. kgm
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
ILS
Eahkeda joatká Sápmi ja Chukotka - konsearta, mas gullat árbevirolaš luođi, livđe ja leudd ja oahpasmuvvat Veronica Usholik ja Ener-dánsunjoavkku bokte chukotkalaš čottalávlla- ja dánsunárbevieruide.
Eahket joatkašuvvá ČSV - festiválaklubbas, man váldonástin lea Niiles-Jouni Aikio.
Eahkeda bajálaštá Sámi Grand Prix - musihkkagilvvu Suoma juoiganoassegilvu.
Dasa lassin lea dávjábut divraseappot eahkes ja basiid jus lea joura-áigi.
Eahket joatkašuvvá nuoraidbáiki Mondes dmu 20.00 lágiduvvon konserttain, gos sámegillii rokkaa SomBy.
Eahketdoaluin gehččiid beroštahtii Maxida Märak, guhte lei vuosttáš háve lávddi alde Suoma bealde.
Name
Eahketbeaivi joatkašuvvá sámenuoraid vuoigatvuođaid gieđahalli osiin.
Eahketbeaivekáfestallan bargobáji oktavuođas
Eahkesbeaivve ledjen riikkaidgaskasaš olmmošáššiid ráđđádallangotti čoakkámis, mas mu gulle earenoamážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Eahkesbeaivve mus lei čoakkán olgoáššiidministeriijas.
Eahkesbeaivve oassálasten bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága miel ráđđádallamiidda ruvkelágas ja málbmavárrehusohcamiin.
Eahketbeaivve suokkardallat bargojoavkkuin mot čielggasmahttit rádjeoktasašbarggu ja meannudanvugiid sámegielat bálvalusaid fállamis Suoma ja Norgga gaskkas ja mor sihkkarastit dieđujohtima áššehasaide ja ámmátbargiide.
Eahketbeaivve sámedikki ovddasteaddjit oassálaste eanan- ja meahccedoalloministeriijas stáhtačálli Jouni Lind jođihemiin ráđđádallamii boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis (Polura).
Eahkesbeaivve sámedikki stivra doalai telefunčoakkáma, mas áidna áššin lei cealkámuša addin PEFS-vuovdesertifiserenkritearas.
Kapittel I Sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
Constellation name (optional)
Ima Aikio-Arianaick ja Miro Mantere ovttasbargu álggii golmma jagi áigi, go Ima ozai heiveheaddji Ima hutkosat-mánáidskearrui.
Ima Aikio- Arianaick ja Miro Mantere johtiba diktakonseartamátkkis Sajosis 21.5.2013
IMABS (kompleaksa lohku) dieđiha kompleaksa logu norpma. Kompleaksa logu hápmi lea x+yi.
IMABS (kompleaksa lohku)
File extension
Image/ info menu item (should be translated)
Imagineara gerddon
IMAGINARY (streaŋga)
IMAGINARY (streaŋga) dieđiha kompleaksa logu imagineara gerddona.
Ovttasbargu lea joatkašuvvan dan maŋŋáge.
Name
Son čuojaha ja duddjo divttaide jietnamáilmmi, mii doalvu geasis giđđii.
@ item mbox account
IMAP- kontu
type of folder storage
@ item local mailbox account
IMARGUMENT (kompleaksa lohku) - funkšuvdna dieđiha argumentta kompleaksa logus mas lea hápmi x+yi.
IMARGUMENT (kompleaksa lohku)
IMCONJUGATE (kompleaksa lohku) dieđiha konjugašuvnna muhtin kompleaksa logus mas lea hápmi x+yi.
IMCONJUGATE (kompleaksa lohku)
IMCOS (streaŋga)
IMDIV () - funkšuvdna dieđiha bohtosa moanaid kompleaska loguid juohkimis. Kompleaksa loguid hápmi lea x+yi.
IMEXP (streaŋga)
IMEXP (streaŋga) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu eksponeantaárvvu.
Imlib2- vuođđoduvvon lásegieđahalliName
IMLN (streaŋga)
IMLN (streaŋga) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu lunddolaš logaritmma.
Dat maid dárkkuhuvvo go dadjá luondducuozza lea duođain ráigi gos goaŧu bajit oassi manná badjel goaŧu siskkit oasi.
Brihttálaš
measurement format
Implisihtta
Geavat implisihtta luohkáid
IMPOWER (streaŋga)
IMPOWER (streaŋga) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu mii lea dihto potensii loktejuvvon.
PROPER (streaŋga)
IMPRODUCT () - funkšuvdna dieđiha buktaga moanaid kompleaksa logus main lea hápmi x+yi.
IMREAL (string)
IMREAL (streaŋga) dieđiha kompleaksa logu reála gerddona.
City in Jeonbuk Korea
IMSIN (streaŋga)
IMCOS (streaŋga) dieđiha kompleaksa logu cosinusa.
IMSIN (streaŋga) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu sinusa.
IMSQRT (streaŋga)
IMSQRT (streaŋga) - funkšuvdna dieđiha kompleaksa logu kvadráhtaruohttasa.
IMSUB () - funkšuvdna dieđiha differánssa moanaid kompleaksa loguid gaskkas main lea hápmi x+yi.
IMSUM () - funkšuvdna dieđiha moanaid kompleaksa loguid sumi. Kompleaksa loguid hápmi lea x+yi.
Sámi kulturguovddáš, mii vuođđuduvvo Anárii, fállá filbmaguovddáža lassin máŋggaid doaimmaid. Dain ee. sámeduodji, sámemusihkka, ealáhusat sihke mánát ja nuorat ožžot iežaset ossodagaid.
Anárii plánejuvvon Sámekulturguovddášfidnu ovdána áigetávvalis mielde.
"Anárii bohtet dakkár fitnodagat ja organisašuvnnat, mat háliidit dilálašvuođastis eanet go čomistanturismabáikkis dahjege nuppiiguin sániiguin eakti sámekultuvrra ja áidnalunddot luonddu doaibmevaš bálvalusaiguin ", lohká fidnu jođiheaddjin válljejuvvon anárlaš, sohkaduogážisttis nuortalaš Marja Männistö.
Anár bissu ruoŧŧilaš jurisdikšuvnna vuolde, muhto nu ahte vearrogeatnegasvuohta lea Ruššii.
Anárjávregáddái lea mátki sullii 200 mehtera.
Anárjávrre láva álbmotčoakkáma lassin Anáris čoahkkana sámi parlamentálaš ráđi (SPR) stivra čavčča vuosttaš čoakkámii.
Anárjávrre lávvenbargu bistá ain ja dat gal barggaha oba boahtte sámediggeáigodaga.
Anárjávrre oasseoppalašláva válmmaštallan loktanii nannosit ságastallamii ja dáláš lávvaevttohus adnojuvvui hui sakka badjelmeare lávvejuvvon.
Anárlaš Tytti Bräysy evttohus "Eallin lásas" ja roavvenjárgalaš Anna-Leena Pyylampi evttohus "Riskun" leat válljejuvvon vuoitin sámekulturguovddáš Sajosa lássaliinniid govvosa plánengilvvus.
Anárlaš Tytti Bräysy evttohus "Eallin lásas" ja roavvenjárgalaš Anna-Leena Pyylampi evttohus "Riskun" leat válljejuvvon vuoitin sámekulturguovddáš Sajosa lássaliinniid govvosa plánengilvvus.
Anára čehppodaga čájehit Aune Kuuva, Merja Aletta Ranttila ja Pekka Hermanni Kyrö.
Anára Ijahis idja ovdanbuktá máŋggabealat sámekultuvrra
jorgaluvvo davvisámegillii. Anáraš- ja nuortalašgillii jorgaluvvojit buot oahpástagat, johtinrávvagat
Anáraš- ja nuortalašgielat sáddagiid ossodat lea goit čielgasit uhcit go davvisámegielat sáddagiid.
Anáraš- ja nuortalašgielat oahppamateriála mearri lasihuvvo dovdomassii.
Anáraš- ja nuortalašgielaid oahpahusa várás leat goappáge gillii almmuhuvvon oktiibuot njeallje iešguđetlágan plakáhta.
Anáraš- ja nuortalašsámegiella leaba hui uhkkivuloš gielat.
Anáraš ja davvi sáme gielain lea leamaš vejolaš čađahit eatnigiela dahje vieris giela iskosa, nuortalašgielas duššefal vieris giela iskosa.
Anáraš- ja davvisámegielat vuođđooahpahussii leat almmuhuvvon ođđa oahppamateriálat.
Anára ja Ohcejoga sámiide eanadoalus šattai guollebivdo- ja bivdokultuvrra oassi.
Anár-julggaštus álgoálbmogiid máilmmikonferánssa birra
Anára álbmotskuvllas Petteri Laiti oaččui duođaštusa 50 jagi dassái jagi 1965.
Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii Juvdujoga gáddái, bohtet doaibmalanjat Sámediggái, sámekultuvrai gulavaš máŋggabealat doaimmaide ja maiddái sámi oahpahus- ja dutkandoibmii.
Sámekulturguovddáš, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii Juvdujoga gáddái, boahtá leat Suoma sápmelaccaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
Anára girkosiidii Juvdujoga gáddái huksejuvvon sámekulturguovddáš Sajos lea Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
Sámekulturguovddáš Sajos, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii, boahtá leat Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
Sámi kulturguovddáš, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii, boahtá leat Suoma sápmelaččaid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
- Anára girkosiidii huksejuvvon Sami kulturguovddáš Sajos lea váldon atnui ja rahppon álbmogii ođđajagimánus.
Sámekulturguovddáš Sajos Anára kirkosiiddas válmmaštuvvá jagi 2011 loahpa rádjai ja váldojuvvo atnui jagi 2012 álggu rájes.
Sámekulturguovddážii, mii válmmaštuvvá kirkosiidii jagi 2012, huksejuvvojit doaibmalanjat sámehálddahussii (sámediggái), iešguđetlágan kultur-, oahpahus- ja dutkandoaimmaide ja lassin dálááigásaš čoahkkin- ja máŋggadoaibmalanjat auditorioin.
Ijahis idja eamiálbmogiid musihkkadáhpahus doallá logijagašávvudemiid Anára girkosiiddas 16.-18.8.2013.
Anára kirkosiiddas, sámekulturguovddáš Sajosis rahppojuvvojit čájáhuslanjat sápmelaš dáiddáriidda.
Anára girkosiiddas ordnejuvvui giđđat Ijahis Idjaálgoálbmogiid musihkkadáhpáhus.
Anára kirkosiiddas leat Sámedikki lassin maid Siida (Sámemusea ja Davimus-Sámi luondduguovddáš), Sámeguovllu oahpahusguovddáš ja Yleisradion sámeovttadat (Sámi Radio).
Anára girkosiiddas jagis 1997 álggahan anárašgielat giellabeassi joatká doaimmas gieldda beaivedikšobáikin, man Anára gielda skáhppo oastinbálvalussan Anárašgiela searvvis.
Anára skuvla: Saara Seipiharju (anárašgiella)
Anára skuvla: Sara Keränen (davvisámegiella), Katariina Saijets (davvisámegiella)
Anára gieldda ovddasteaddjin lea čuvgehushoavda Katriina Morottaja (várreovddasteaddjin Laila Aikio), Eanodaga gieldda ovddasteaddjin oahpaheaddji Berit-Ellen Juuso (várreovddasteaddjin Oula-Matti Palojärvi), Ohcejoga gieldda ovddasteaddjin gielddaráđđehusa ságadoalli Antti Katekeetta (várreovddasteaddjin Arja Alaraudanjoki) ja Soađegili gieldda ovddasteaddjin čuvgehusdoaimmahoavda Hilkka Orava (várreovddasteaddjin Risto Varis).
Anára gieldda skuvllain sámegielaid ja sámegielat oahpahusas leat oktiibuot 262 oahppi, mas lea ovddit jagi ektui lassáneapmi 22.
Anára gieldda livččii sihkkarit buorre oahpásnuvvat omd. Talvivaara ja Raahe ruvkkiide ja daid birasváikkuhusaide ovdal go geasuhišgoahta ruvkeindustriija gieldda olbmuid vearroruđaiguin Anára gildii.
Anára gieldda sámeoahpahusa oahppiid mearri lea sturron dássidit jagi 2007 rájes.
Ánára giledda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ja beaivedikvššu dorvvasteami várás oktiibuot 247 859,25 euro:
Anára gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja beaivedivššu dorvvasteapmái oktiibuot 256 314,75 euro:
Anára gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 247 907,99 euro:
Anára gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 278 181,58 euro:
Anára gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 319 455 euro:
Fidnu hálddašeami ovddasvástádus leamašan Anára gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis.
Anára gieldda dearvvahusa dilálašvuhtii buvttii Anára gielddastivrra ságajođiheaddji Teuvo Katajamaa.
Anára gielddas sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea geahppánan 24% vaikko sámiid lohkomearri lea lassánan seamma áigodagas vádjit 6%.
Anára gieldahan lea guottihan gielddahálddahusa ráhkadusođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusa ovttastahttit Sámi bálgesa viidodaga, Anára gieldda ja Ohcejoga gieldda oktan stuora gieldan ja lea maid evttohan, ahte Eanodaga suohkan ovttastahttojuvvolii dán gildii.
• maiddái virtuálaoahpahusa bearráigeahču ordnen ja lohkanortnega oktii heiveheapmi dagahii váttisvuođaid sihke oahpahusa oažžu ja dan addi skuvllas, erenoamážit juos seammá fierbmeoahpahusjoavkkus ledje oahppit máŋgga skuvllas;
Anára gielda lea juo čielggadišgoahtán ášši ja lea juo ordnen sierra čanusjoavkkuid gullandilálašvuođa, masa sámediggi gal ii dohkkehuvvon.
Anára gielda lea skeŋken Senaatti-kiinteistöt - lágádussii dahjege kulturguovddášdálu eaiggádii tontte ja laktagiid.
Anára gielda lei miehtemielalaš fierbmeoahpahusa ordnemii ja oahpahus álggahuvvui, váikko gielddas livččii lean dárbu geavahit iežas oahpaheairesurssaid oppalohkái iežas gieldda oahppiid oahpa hussii.
Anára gielda Suoma árbevirolaččat hállojuvvon gielaid dáfus soaitá leat okta Suoma eanemusat máŋggagielat gielda, dasgo doppe hállet suomagiela lassin buot golbma sámegiela ja sámi giellalága mielde bálvalusaid galgá ordnet buot golmma sámegillii.
Anára gilis sámekulturguovddáš Sajosis ollašuhttojit juo nuppe geasi árbevirolaš ja vehá modearnage sámeduoji bargobájit dán gease.
- Anára davvisámegielat beaiveruoktojoavkku doaimma doarvvasteami várás 23 431,95 €
- Anára girkosiidda davvisámegielat beaiveruovttujoavkku doaimma dorvvasteapmi 28 125 €
- Anára davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 27 000 €
- Anára davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 44 790 €
- Anára davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 57 890,56
Anárašgiela vuosttas giellan hálliin 72% ja nuortalašgiela vuosttas giellan hálliin 65%.
Anárašgiella
Anárašgiela hállet dušše Suomas.
Anárašgiella hállojuvvo dušše Suomas, nuortalašgiella maiddái Ruoššas.
Anárašgiella: Jari Linjama
Anárašgiella, duodji
Anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella gullojit Yle Sámi vuolggahusain beaivválaččat, muhto movttiidahttit Yle Sámi lasihit anáraš- ja nuortalašgielat prográmmafálaldaga.
Mikkal ráppegođii anárašgillii go hálidii geahččaladdat mo dat doaibmá.
Inarinsaameksi kirjoja tuli 4 kpl ja koltankielisiä 3.
Anárašgiella ja kultuvra leat duođalaččat áitojuvvon.
(anáraš bivttasteapmi)
Anáraš Ella Sarre oahppogirji anáraččaid bivttasteamis almmuhuvvo vuossárgga juovlamánu 17. beaivve Sajosis.
Anáraš Matti Morottaja bargan nammaevttohus Sajos lea válljejuvvon sámekulturguovddáža nammagilvvu vuoitin.
Anáraččat
Anáraččat ásset ovtta stáhta ja ovtta gieldda siste.
Anáraččat - Anárašgiela searvvi ja Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta
Anáraččat leat maiddái doallan ja dollet ainge bohccuid.
Anáraččat leat guolásteaddjit Anárjávrris ja dan birrasis.
Anáraččat leat Suomas áidna sámejoavku, mii lea árbevirolaččat ássan dušše ovtta riikkas.
Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji.
Anáraččain bearraša vuođđun lea áđašbearaš.
Anára sámegirkus dmu 15 álgi ekumenalaš rahpanipmilbálvalus lea bismmámeassu.
Anára Sámi girkobeivviid prográmmii gullá girkolaš dilálašvuođaid ja konsearttaid lassin maid alladássásaš dáidda- ja duodječájáhus, masa leat bovdejuvvon sámi dáiddárat ja duojárat Ruoŧas, Norggas ja Suomas.
Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii.
Anáraččaid árbevirolaš ássanguovlu lea Anárjávrri birrasis.
Anáraččaid árbevirolaš musihkka lea livđe.
Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat.
Anársápmelašvuohta mearkkaša munnje giela hállama lassin dan, ahte sáhtán geavahit anárašgávtti, man geavahan máŋggain sierra dilálašvuođain ja maiddái dalle go lávllun olbmuide.
Anárašgiella, matematihkka
Anárašgiela áppes oaččui bargogirjji
Anárašgielat áppesat leat almmuhuvvon uhccán: vuosttas anárašgiela áppes lei girkohearrá Edvard Wilhem Borga doaimmahan Anar sämi kiela aapis kirje, mii prentejuvvui Oulus 1857:s.
Anárašgiela sajádat lea buorránan aktiivvalaš searvebarggu geažil ja dál seammalágán
Anárašgiela ealáskahttindoaibma joatkašuvvá prošeavttain, mas ee. skuvlejuvvojit ođđa anárašgielat oahpaheaddjit.
Má. anárašgiela jorgaleaddji Saammal Morottaja
Anárašgiela gielaealáskahttimis leamašan čielgasit ávki.
Anárašgiela ja anárašgielat oahppamateriálat
Musihka ráhkadeapmi ja čállin leat sutnje álgoálggus terapiija.
Anárašgiela hállit leat Sámedikki statistihka mielde sullii 300.
Anárašgiela dilli lei hui váttis vel 20 jagi dás ovdal.
Ánárašgielat searvi (Anarâškielâ Servi) lea almmustahttán Anarâš-lastta jagis 1987.
- anárašgielat joavku, mas leat oahppit 0-1-luohkáin, oaččui bálkkašumi čeahpes anárašgielat animašuvdnafilmmaid ovddas.
- inarinsaamenkielinen 0-1 luokkien ryhmä taitavasti tehdyistä animaatioistaan.
Anárašgielat oahpahus lea lassánan veháš.
Anárašgielat vuođđooahpahus álggahuvvui 2000 - logu álggus.
Anárašgielat čakčabaji oahppigirji Lohosierâ 1 lea almmuhuvvon jagis 2011.
Anárašgielat čakčabaji oahppogirji Lohosierâ 1 lea almmuhuvvon jagis 2011.
Anárašgillii lea almmuhuvvon nuppi luohká matematihká giđđagirji
Anárašgielat sálbmagirji almmustahttui jagi 1993 ja oasit Girkogiehtagirjjis jagi 2000.
Anáraččaid giella lea álo leamašan unnitlogus: dan hállanmearri leamaš várra sullii duhátmeare alimus dásis.
Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
Anárašgiela giellabeassi II.
Anárašgielat giellabeassi II.
Anárašgiela giellabeassi III.
Anárašgielat giellabeassi III.
Anárašgielat áppesa čálli ja davvisámegielat áppesa čálli, govvideaddji ja bardi leat báikki alde muitaleamen áppesis ja dan válbmenbarggus.
Anárašgielat oahpahusa oahppiid mearri lea ovddit jagi dásis (15), nuortalašgielat oahpahus lea molson ávnnasoahpahussan (-5) ja davvisámegielat oahpahusa oahppiid mearri geahppánan guđain.
Anárašgielat vuođđooahpahusa dilli fas buorrána guvttiin ođđa matematihká girjjiin.
Inarinsaamenkieliset kirjat arvioi kuvataiteilija ja muusikko Aune Kuuva, koltankieliset kirjat opettaja muistoksi tapahtumasta.
Anárašgielat oahppamateriálat
Anárašgielat sálmmat ja vuoiŋŋalaš lávlagat (Anarâšlavluuh) almmuhuvvojedje duppal CD:an.
Anárašgielat plakáhtaid teavsttaid lea ráhkadan Tanja Kyrö.
Anárašgiela hállit leat sullii 300.
Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
Anárašgiela riektačállinvuohki, ortografia, dohkkehuvvui jagis 1992.
Anárašgiela ortografiija oaččui virggálaš sajádaga jagi 1996 sámekonfereanssas.
- nuortalašgiella
Nuortalašgiella
Anárašgiela jagis 2011 almmuhuvvon čakčalohkanbaji áppes lea ožžon bargogirjji
Anárašgiella lea oidnon eallimisttán álo nu giela geažil go áiggeáji ja barggu bokte.
Anárašgiella lea vehádatgiella, mii lei guhká áittatvuloš danin go giela hállit ledje nu uhcán.
Anárašgiella, oskkoldat
 Anárašgiella: fásta lahtut Anna Morottaja, Petter Morottaja ja Maja-Liisa
Anárašgiella vieris giellan
Anára birrasis geassemánus 2009 ja njukčamánus 2010 galledan Briceño beroštumi sámekultuvrai bohciidahtii eandalitge sámegiella, dan sátneráju riggodat ja maiddái giela áitatvulošvuohta.
Anára dáhpáhusa lágideamis leat mielde maid Anára skuvla, Sámi oahpahusguovddáš ja báikkálaš sámesearvi Anára Sámi searvi.
Anára badjeskuvla: Gabriela Satokangas (davvisámegiella) ja Tytti Kuusisto (nuortalašgiella)
Anára badjeskuvla: Mari Guttorm (davvisámegiella) ja Sunna Nousuniemi (davvisámegiella)
Anára badjeskuvlla ŠBeaivvi áhkubatŠ ovddastit sámenuoraid
Anára badjeskuvlla teáhterjoavku Beaivvi áhkubat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikka dási Nuorra Kultuvra - dáhpáhussii Lappeenranta-gávpogii miessemánus.
- Inarin yläkoulun teatteriryhmä valittiin esityksellään " Beaivvi bártni soagŋomátki " edustamaan saamelaisnuoria Lappeenrannassa Nuori Kultttuuri 2009 - tapahtumassa.
- Inarin yläkoulun teatteriryhmä valittiin esityksellään "Beaivvi bártni soagŋomátki" edustamaan saamelaisnuoria Lappeenrannassa Nuori Kultttuuri 2009 - tapahtumassa.
Anára badjeskuvla: Sakke Kaitsalo (davvisámegiella)
Anáris 15.-17.8.2014 lágiduvvon Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkafestivála dagai vuohon geahččioláhusa.
Anáris 25.2.2015 dollojuvvon sápme ¨laččaid rádjaoktasašbargosemináras, man ordnejedje Davvi-Suoma Kaste-prográmma, Sámediggi ja sosiála- ja dearvvasvuođaministeria, gieđahallojedje sámegielagiid bálvalusaid láhki ja oažžašuvvan.
Anáris 25.2.2015 dollojuvvon sápme ̈laččaid rádjaoktasašbargosemináras, man ordnejedje Davvi-Suoma Kaste-prográmma, Sámediggi ja sosiála- ja dearvvasvuođaministeria, gieđahallojedje sámegielagiid bálvalusaid láhki ja oažžašuvvan.
Anáris 25.2.2015 dollojuvvon sápmelaččaid rádjaoktasašbargosemináras, man ordnejedje Davvi-Suoma Kaste-prográmma, Sámediggi ja sosiála- ja dearvvasvuođaministeria, gieđahallojedje sámegielagiid bálvalusaid láhki ja oažžašuvvan.
Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis Idja ordnejuvvo Anáris borgemánus. Festivála prográmma lea almmustahtton.
Anáris ordnejuvvui guovvamánu álggus viiddes gullandilálašvuohta, mas bargojoavkku stáhta ovddasteaddjit hálide gullat maid sámiid vuoigatvuođaid vuostálastiid ja maiddái dakkáriid, geaidda sámediggelága ođasnuhttin ii gula dehe geaid ášši ii guoskka.
Anáris skábmamánus 2008 Bargojoavkku bealis Petra MaggaságadoalliUlla Aikioskuvlenčálli Puoskari
Anáris lei mannan gaskavahko sámedikki lágidan álbmotčoakkán Anárjávrre oasseoppalašlávas.
Anáris váilot earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielat oahpaheaddjit.
Anáris sámediggi ja meahcceráđđehus čoahkkaneigga ášši olis ja doppe sohppojuvvui ruhtadanohcamuša ráhkadeamis oktasašfidnui, mas čohkkejuvvole sámegiel báikenamat, mat juo leat, daid bidjan báikediehtovuđđui ja čoggojuvvole báikenamat, mat váilot.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii, mii lágiduvvo Anáris Sajosis njukčamánu loahpas, leat boahtimin olahusmearri oasseváldit.
Anáris sihke anáraš gielat ja davvisámegielat oahpahusa ohppiid mearri lea gulul lassáneamen.
Anáris sámemusea Siida, gos lean máŋggaid gesiid bargan, juohká oasiltis dieđu anársápmelašvuođas ja gielas.
Anáris / Helssegis Pirita Näkkäläjärvi
Anáris joatkkán Osloi davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda.
Anáris dollejin loahppavahkui Helssegii.
ollenge. Anár-Ohcejoga gihlegottis sámegiela álgooahpuid hálddašit golbma bargi.
Region/ state in Korea
include_colon
include dohkkeha dušše ovtta argumeantta, iige% 1
Indeaksamáhppa:
Indeaksa
Indeksamáhppa:
Label for stopping search index generation before completion
Stock label
Menddo boaris indeaksa
Indekserejeaddji:
Comment
Indekserenláhkái giellaList of words to exclude from index
Color Model: YCbCr
image-convert-action
City in Missouri USA
india. kgm
waters_ world- class. kgm
iran. kgm
greece_ prefectures. kgm
City in Indiana USA
usa. kgm
brazil. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
waters_ world- class. kgm
Indian National month 3 - LongName
Indian National month 5 - LongName
Indian National month 9 - LongName
Indian National weekday 1 - LongDayName
Indian National weekday 1 - ShortDayName
Indian National weekday 2 - LongDayName
Indian National weekday 3 - LongDayName
Indian National weekday 3 - ShortDayName
Indian National weekday 4 - LongDayName
Indian National weekday 5 - LongDayName
Indian National weekday 5 - ShortDayName
Indian National weekday 6 - LongDayName
Indian National weekday 7 - LongDayName
Indigenous Issues (álgoálbmotáššiid bissovaš fora).
šiehtadallamat leat ovdánan bures.
Indikáhtoriid ulbmilin lea čielggadit artihkal 8 (j):a gáhtten árbevirolaš dieđu dili.
Indikáhtora gáldun leat sámeparlameantta ja sámedikki válggain čoggojuvvon statistihkka sihke sáme ráđi čoaggin statistihkka jagis 1962.
Indikáhtora hábmen lea oassi biodiversitehtasoahpamuša 8 (j) - artikla ollašuhttima.
Indikáhtora ulbmilin lea nappo govvidit luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dili, maid biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 (j) suodjala.
Indikáhtorat gieđahallet eamiálbmogiid árbevirolaš orrun- ja návddašanguovlluid eanageavaheami ja hálddašeami dili sihke árbevirolaš ealáhusaid saji. "
Indikáhtorat leat dohkkehuvvon biodiversitehtašiehtadusa oassebeallečoahkkimis (CO10) diibmá.
Tooltip describing the nature of the time step control
dominican_ republic. kgm
Indonesia
Indonesiagiella
indonesia. kgm
indonesia. kgm
IndonesiagiellaName
IndonesiaName
Name
world. kgm
Auditorio ja parlameantasále Solju leat guktot rustejuvvon induktiočuolmmain.
City in Ontario Canada
City in Marshall Islands
Interneahtta-ságastallamat orro maŋimus ságaid čuovggas biebman Breivika jurddamáilmmi ja vuoiŋŋalaš buozanvuođa.
DiehtoguovddášName
gillii ja dakkár hámis mii vuolgá álbmoga iežas kultuvrralaš ja servodatlaš sajis.
InformLanguage
áigeguovdilis áššiid.
sorjjasmeahttun mieđiheami ovdagihtii ja ahte eai ieža sáhte vuoitit maidege dakkáraš
info@samediggi.fi. Doaimmahat veahkeha studeanttaid, váhnemiid ja oahpahusa lágideddjiid oah
Infosiiddu doarjja
@ info: status the application is ready for commands
@ info The parameter is a date/ time value
INFO (šládja)
@ info: whatsthis
Advanced URLs: description or category
Comment
The state of kdelirc
siskkáldas struktuvra lea huksejuvvon.
Ingá, Ánne ja Niillas besset rihpaide ja gárvodit sámegáktái.
Inga Guttorm lea bargan máŋggaid jagiid sámegielat álgooahpahusas Ohcejogas.
Inga Guttorm Ohcejogas, várrelahttu Maarit K. Pieski Ohcejogas
Inga Mukku, boarrásiidbarggu koordináhtor, PaKaste 2, Roavvenjárga.
City in California USA
Olmmošlaš meattáhus lea adnon sámedikki vuostá, mii lea duođaid ahkit.
INI- fiillatLanguage
Init lea buot proseassaid oamasteaddji ja ii leat vejolaš goddit.
Inker-Anni Linkola: Koulun kielimaisema saamen kielen aseman heijastajana.
Leahkkačálánbábir
Cannot create profile directory %1.
InkscapeGenericName
Inkscape
Inline
Viššaleamos guhkesmátkkálaččat idjadedje Ohcejoga skuvllas beassan dihtii oassálastit bargobájiide juo iđđedis ovdal dánsunčájáhusaid álgima.
Movttáskin dán ruossalasvuođas, mii lei šattuid čábbodaga ja riggodaga sihke olbmo luohkkáijuohkin- ja klassifiserendárbbu gaskkas.
austria. kgm
Ii sáhttán gárvet sisa - / olggosovttadaga.
Ii sáhttán gálgat sisa - / olggos- ovttadaga
INR
Buhtte
Inserted as% 1 in the message below.
Bija sisakeyboard label
SIS @ info: status Statusbar label for line selection mode
Teknihkalaš
Buhttekeyboard- key- name
LAS
Váidaleamit galget dutkojuvvot bealaškeahtes.
SIS
erenoamáš doaibmabijut mat sáhttet čuohcit ovttaskas sápmelažžii dahje sámi
áhahusasge.
ráhkaduvvot daid riikkaidgaskasaš instrumeanttaid ektui mat čatnet dán golbma riikka: Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat guhtege sierra searvan riikkaidgaskasaš
diskrimineringsfrågor, Integrašuvdna- ja
Ollislaš ulbmil integrašuvdnapolitihkas lea seamma vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat buohkaide, beroškeahttá etnalaš ja kultuvrralaš duogážis.
Comment
Intel® heaksadesimála objeaktafiila
Árjjalašvuohtačálus
Name
InterlinguaName
InterlingueName
Name
skuvla álgoálbmogiid várás, mas oahpahit sámegillii ja sámegielas.
Dihtorfierpmádat
Fierbmebálvalusat
Oza interneahtas
@ info: whatsthis
Interneahta girjelistuQuery
Interneahtta
InternetKeywordsFilterName
Interneahttasáddagii ii dán muttus ožžojuvvo dulkon sierra gielaid gaskkas.
Internet Movie DatabaseQuery
InterneahttaName
Fierpmádatčujuhus:
Fierpmádatčujuhus lea guorus
Interneahtta- duogášprográmma mii álggaha fierpmádatbálvalusaid go dárbbašuvvoName
Heivet bálvalusaid
Du interneahtta bálvalusbukti attii dutnje geavaheaddjinama mainna iežat sisačálihat sin bálvái. Dávjá dat lea vuosttáš oasi e- boastačujuhusas (teaksta ovdal @).
Interneahtasiidduid ođastusa ulbmilin lei teknihkálaš vejolašvuođaid ja olgguldashámi ođasmuhttima lassin ođastit siidduid vástidit otná beaivve dárbbuid.
Interreg IV A Davvi - prográmma hálddahusvirgeoapmahažžan dán áigodagas doaibmá Norrbottena leanaráđđehus.
Interreg IV A Davvi lea Eu-prográmma, mii doarju ovttasbarggu rastá riikkarájiid áigodagas 2007-2013.
ahte plánejuvvon ovttasbargu vánit heive dáláš prográmmii.
Interreg Sápmi-prográmmas ruhtaduvvojit sámiid rájáid rasttildeaddji ovttasbargu ja sámekultuvrra doarju prošeavttat.
LEN () - funkšuvdna dieđiha streaŋgga guhkkodaga.
QUOTIENT funkšuvdna dieđiha čavdelohkooasi cuovkka čájeheaddjis/ namuheaddjis.
angola_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Constellation name (optional)
color
Indialaš/ Antananarivo
Indialaš/ Chagos
Indialaš/ Christmas
Indialaš/ Cocos
Indialaš/ Comoro
India
india. kgm
India dalle oaivvildii ahte vuoigatvuohta mii bukto ovdan CCPR:as ja CESCR:as dušše guoská álbmogiidda guhte leat amasválddiid vuollásažžan, ja ii ieččanas sorjjekeahtes stáhtaide dahje álbmot-osiide dahje čearddaide, nu ahte ii gustošii " álmogiidda " eará oktavuođain go dalle go lea sáhka olles álbmogis mii lea stáhta siste dahje eanagáhppálaga alde.
India dalle oaivvildii ahte vuoigatvuohta mii bukto ovdan CCPR:as ja CESCR:as dušše guoská álbmogiidda guhte leat amasválddiid vuollásažžan, ja ii ieččanas sorjjekeahtes stáhtaide dahje álbmot-osiide dahje čearddaide, nu ahte ii gustošii "álmogiidda" eará oktavuođain go dalle go lea sáhka olles álbmogis mii lea stáhta siste dahje eanagáhppálaga alde.
Indialaš/ Kerguelen
Indialaš/ Mahe
Indialaš/ Maldives
Indialaš/ Mauritius
Indialaš/ Mayotte
IndiaName
Indialaš rupi
Name
Indialaš/ Reunion
waters_ world- class. kgm
world. kgm
Inuihtaid mielde EU ii leat olláhuhttán singuin dákkár dialoga ovdal EU:a mearrádusa gieldit njuorjobuktagiid gávppi.
Inuihtaid vejolašvuođat meahcástit gáržot mearrajieŋa suddama mielde ja maiddái ealli- ja šaddošlájat bohtet rievdat.
Inuihtaid ekonomalaš ovdáneapmi lea maid viiddis.
Inuihttabivdit leat raporteren, ahte muohta- ja jiekŋadilit leat rievdan stáđismeahttumin ja ahte meahcis dádjadeapmi lea váttásnuvvan hui olu.
Inuihtat sáhttet geavadis eastit ruvkke ceggema iežaset servodaga eatnamiidda ja ná lea maid dáhpáhuvvan omd. uránaruvkke rahpama olis.
InuhkagiellaName
InupiaqgiellaName
invalid profile name
INVBINO (trials; failure; prob_ of_ failure)
City in New Zealand
Jorgal
Comment
Stencils
Álgoárvu
paper size
Suomas soahpamuš ollašuhtto luonddusuodjalanláhkaásaheamis sihke stáhtaráđi dohkkehan biodiversitehtastrategiija ja dan doarju doaibmanprográmma vehkiin.
Jupiter' s moon Europa
process heading
process heading
IonComment
SO- verráhatComment
SO- verráhatdieđutName
zambia_ districts. kgm
City in Iowa USA
Region/ state in USA
usa. kgm
IPA- viiddidusatKCharselect unicode block name
IPBES-panela lea ráđđehusaid gaskasaš iešráđálaš orgána, man ulbmilin lea nannet diehtaga ja politihka vuorrováikkuhusa luonddu máŋggahápmásašvuođa ja ekosystemabálvalusaid guoski gažaldagain máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami ovddideami várás sihke olbmo buresveadjima ja suvdilis ovdáneami dorvvasteami várás guhkes áigegaskkas.
Comment
IP- čujuhus
IP-čujuhus
Gáiddus IPP- bálvá
IPP- jearahus filtii amas siva dihte.
IPP- jearáhus filtii amas siva dihte
IPP- raporta
IPP- čálándieđut
IPP- čálán
Comment
City in Queensland Australia
City in Ohio USA
IQD
world. kgm
Iráka dinára
Name
Iráka
greece_ prefectures. kgm
greece_ prefectures. kgm
IrákaName
algeria. kgm
world. kgm
slovenia_ traditional. kgm
Irána muslima republihkka
Irána rial
Name
iran. kgm
IránaName
iraq. kgm
IRC- čáttaName
IRCComment
IRC
Name
Comment
Name
* Irdon (akustihkalaš musiseren davvisámegillii)
je Ohcejoga mánáid koara Modji, anárašgielat Aila Duo ja Gámasmohkki beaggán Ailu Valle.
Buot oahppamateriálat, maid sámediggi lea almmuhan, leat fidnemis maiddái
Irja Seurujärvi-Kari (Helssega universitehta): Algoálbmotdiehtu ja allaskuvlen - Alkuperäiskansatiedon tuottaminen ja korkeakoulutus.
GenericName
Comment
Name
Name
ecuador. kgm
france_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
Iirragiella
Irlánda
IrlándaName
Name
Stencils
world. kgm
Irmeli Moilanen, prošeaktakoordináhtor, SaKaste-fidnu
Skuvlenčálli
sosiála- ja dearvvasvuohtačálli
IRM
Irolaš ášši lea vel, ahte ieš Stalin árvalii jagi 1948 ahte sámi sosialistalaš republihkka galgá vuođđuduvvot, masa buot njealji riikka sámit galge gullat.
City in Alberta Canada
City in Ontario Canada
City in Michigan USA
IRR
Bálkes olggos
Čoavdde
Galgga
Mount the storage device
Čoavdde čájeheami@ action: inmenu
Čoavdde gilkora
Váldde dihto dáhpáhusa eret geardduheames
Galgga gilkora
Galgga gilkora
preview-size
Galgamin
Comment
Luovus protesaid gullojit álo allagollosuodjái.
Luovus protesat gullot maid bátnedikšodoarjagii.
Gaikojuvvon fállu
Galgajuvvon- govašAvailable space out of total partition size (percent used)
No device is selected
Suomas kulturmuittut leat suodjaluvvon lágain mii lea dološ muittuid birra
vuoigatvuođa iehčanasvuhtii (namalassii sierra stáhta ásahit) iešmearridan
Sáhttet leat buorit sujat čuoldimii jos áššáiguoski álbmoga joatkevaš rumašlaš ceavcin uhkiduvvo dahje jos álbmot gártá ekonomálaččat nordašuvvat bisovaččat olggobeallái.
Eretgaikuma eavttut leat dohkálaččat devdojuvvon buhtes kolonidiliid buohta ja dakkár áššiin mas stáhta lea vuođđodáset ja bistevaččat eahpedemokráhtalaš dahje vealáheaddji ovtta álbmoga vuostá.
Nuppiin sániin cealkki lea
iešmearrideapmái mii mearkkaša luovusbeassama dainnago das lea váldojuvvon
Eretgaikun sáhttá oidnojuvvot álbmoga lunddolaš vuoigatvuohtan bealuštit iehčas, danne go eretgaikuma bokte beassá suodjalit iehčas vealáheaddji systema vuostá.
City in California USA
City in Texas USA
City in New Jersey USA
LásešváhnenComment
Isak Mikal (Mikkel) riegádii Per Sabbasena ja Britha Aikio čieža máná bearrašii nubbin nuoramus mánnán.
Mu áhči eadni lei nuortalaš.
Áhččán jámii lihkuhisvuođas borgemánus 2009.
Dáin sáddagiin ja dan maŋŋelaš bearraša gaskavuođa
Áhččán lea badjealmmái, nu ahte mii oažžut áigáiboađumet boazodoalus.
Guossojeaddji vuođđuduvvon stivrran
Guossoheaddjenamma
Amas guossoheaddji% 1@ item: inlistbox session type
Guossoheaddji
Isitsuohkan Eanodat ordnii válljagoddái stoarbmás ja vuođđoriektebiehtadahkes vuostáiváldima.
Guossoheaddjenamma@ title: column... of named host
Guossoheaddji ii gávdnon
Áhči ealu guođoheaddjin galggai gávdnot joatki eaige eará ámmáhat boahtán oba milliige.
Áhčči lei duojár ja duddjui atnudiŋggaid, nugo gerresiid, reagaid ja bohcco leaŋggaid badjealbmáide diŋgojumiid mielde ja eadni lea máhttán tekstiilabargguid earret eará silkkiid, boahkániid ja gahpiriid ", Laiti muitala.
Suoma EU:a s earvansoahpamuša lassibeavdegirji nr 3 gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid.
ISBLANK (A1) dieđiha False jos A1 seallas lea árvu
ISBLANK () - funkšuvnna dieđiha True jos paramehter lea guorus. Muđui dieđiha False.
ISDATE () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehteris lea dáhtonárvu. Muđui dieđiha False
ISDATE ("hallo") dieđiha False
ISDN
iran. kgm
pakistan. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
westbengal. kgm
world. kgm
Islámalaš riikkat atnet olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa menddo oarjeriikkalažžan nu ahte dat čálle jagi 1990 dávástussan šaria-njuolggadusaide vuođđuduvvan Kairo julggaštusa olmmošvuoigatvuođaid birra islámas.[2][3]
Islándda ruvdnu
Name
Islándda dásseárvoguovddáša hoavda
philippines. kgm
Islánda
Islánddagiella
Islánddagiella
Islánddagiella
IslándaName
IslánddagiellaName
Stencils
new- zealand. kgm
world. kgm
ISLEAPYEAR (jahki)
ISLOGICAL (12) dieđiha False
ISLOGICAL (x)
ISNONTEXT ("hallo") dieđiha False
ISNOTTEXT (x)
ISNUMBER (hello) dieđiha False
Anárašgiela lea dál vejolaš oahppat miellagiddevaš vugiin áhku máidnasiid ja Ánná ja Saammâla ságastallamiid bokte.
Áhkku - anárašgillii ákku - orru Pakšvuona gáttis, gos Ánná fitná dávjá.
Description
Áhkku, anárašgillii ákku, orru Pakšvuona gáttis, gos Ánná fitná dávjá.
Ánná ja Saammâla fárus beasat mátkái anárašgillii ja kultuvrii.
ÁhkkuName
Stuorra ovdabustávat
ISOB5
Stuorrabritannia
Stuora-Británnia ja Kanada doarjale iežaska sáhkavuoruin ee. dasa, ahte lágalaš váikkuhusast terminologiija rievdadeapmái eai leat čilgejuvvon.
StuorrabrittaniaName
Iso-Britanniassa sarjaa on esittänyt televisioyhtiö Sky 19. huhtikuuta 2019 alkaen.[2]
Stencils
ISODD () - funkšuvdna dieđiha True jos lea leaskalohku. Muđui dieđiha False.
Konfaluhtta ISO DL
Page size
Das sáhttá ordnet ovdamearkka dihte dáiddačájáhusaid ja doallat bottuid čoahkkimiin ja kongreassain.
ISO
usa. kgm
ISO JBIG
object name (optional)
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
Stuorit ja prinsihpalaččat gažaldat guoská maid dan, leago sámi parlamentáralaš orgána bargun márkanastit čoakkánsajiid ja eahketborranbáhkaid.
ahte čađahii nugohčoduvvon " avvittring ", mainna ulbmil lei čilget sihke ođđaássiid ja
ahte čađahii nugohčoduvvon "avvittring ", mainna ulbmil lei čilget sihke ođđaássiid ja
sámiid vuoigatvuođaid. " Avvittring " galggai maid čielggasmahttit sihke ođđaássiid ja
sámiid vuoigatvuođaid. "Avvittring" galggai maid čielggasmahttit sihke ođđaássiid ja
Stuora beahttašupmi Máhccen ikte Supmii Københavnnas ja bajimus miellagovvan ráđđádallamiin lei stuora beahttašupmi.
Name
Stuorra alit
Comment
WhatsThis Help
Áhkut ja ádját ledje máná eallimis mielde juohke árgabeaivve ja oppa sohka oassálasttii mánáid bajásgeassimii, ná fuolkkit ja oppa sohka šattai oahpisin ja servošii gullan lei guoddilis fápmu.
ádjáin / áhkuin lei sámegiella ruovttugiellan, dahje ahte su vánhen lea Sámedikki jienastuslogus.
mielde ovddasvástádus ovddidit sámegiela geavahusa.
ISOWEEKNUM () - funkšuvdna dieđiha makkár vahkkonummiris dáhton lea. Fuomáš ahte dát funkšuvdna čuovvu ISO8601 standárda: vahkku álo álgá vuossarggain ja nohká sotnabeaivviin. Jagi vuosttáš vahkku lea dat vahkku mas lea vuosttáš duorastat dan jagi.
ISOWEEKNUM (dáhton)
Ii sáhttán álggahit ISpell. Dárkkis ahte ISpell lea heivehuvvon rievttesláhkai ja ahte gávdno du ohcanbálgás (PATH).
ISpell oroleamen riekčanan.
philippines. kgm
world. kgm
israel. kgm
philippines. kgm
puertorico. kgm
france. kgm
Israel
IsraelName
Israel Ruonga bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon nuorra sápmelaš dutkái ja bálkkašumi ulbmilin lea movttiidahttit dehe bálkkašit nuorra dutki sámi servoša ovdii bargon barggu ovddas.
Israel Ruong jorggihivččii hávddistis, jos beasalii diehtit mot su gudnin nammaduvvon bálkkašupmi dálá áigge gieđahallojuvvo ja geasa dat addojuvvo.
Israel Ruong lei árvvus adnon dutki ja sámegiela ja sámi kultuvrra bealušteaddji.
ISREF ("hallo") dieđiha false
City in Turks and Caicos Islands
NORGA
ISTEXT ("hallo") dieđiha True
ISTIME ("hallo") dieđiha False
muhtin ilmmuhusat. Čielggadeami mielde duopmostuolut devdet sámi giellalága gáibádusaid
Čohkkánsajit oktiibuot 310 olbmui.
& Prográmmat mat eai gula bargovuoruin:
Heivet bargovuorrogieđahalli ja olggosčáliheamiName
BargovuorrogieđahalliComment
Bargovuorrogieđahalli Dás sáhtát heivehit bargovuorrogieđahalli. Earret eará sáhtát válljet jos galggat nannet olggosčáliheami, jos galggat máhccahit bargovuoru go fas iežat sisačalihat ja jos dihtor automáhtalaččat galgá jaddaduvvot go heittihat bargovuoru.
Go bargovuorru heaittihuvvo
The number of open documents
Bargovuorru nogai
Bargovuorru ii lohkkašuvvo, danne go ii leat vejolaš dan rahpat fas:
Bargovuorru
Sessionscookies ii vurkejuvvo guhkit áigái du dihtorii, muhto láhppo go giddet du weblohkki.
Bargovuorru nogai ii- nolla stáhtusainName
Bargovuorru nogai ii- nolla stáhtusainComment
% 1 lea lohkkadan bargovuoru
Bargovuorru lea lohkkaduvvon
Bargovuorru@ title: column... of session
@ action: button
Bargovuorrošládja@ title: menu
IT8 bineára sáhcogovva
IT8 CT ravddain
IT8 linework RLE
IT8 čáhppes- vilges
Nuortaásialaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
For use in latitude coordinate
Nuorta Arábialaš- indialašdigit set
City in Massachusetts USA
City in Ontario Canada
finland_ regions. kgm
new- zealand. kgm
belgium. kgm
oceania. kgm
Nuorta giellajovkui gullet anárašgiella ja nuortalašgiella.
Nuorttabeale sárgosat leat vuohttimis ee. gárvodeamis, ávvudan- ja dáhpeárbevierus ja borramušárbevierus.
Nuorta
Nuorta- Karibia dollar
City in Nevada USA
world. kgm
turkey. kgm
Itália
Itáliagiella
paper size
ItáliagiellaName
ItaliágiellaName
ItáliaName
angola_ provinces. kgm
cameroon_ provinces. kgm
ireland_ provinces. kgm
zambia_ provinces. kgm
cameroon_ provinces. kgm
angola_ provinces. kgm
nepal_ zones. kgm
zambia_ provinces. kgm
bulgaria. kgm
ireland_ provinces. kgm
italyprovince. kgm
spain_ provinces. kgm
philippines. kgm
Stencils
BuoidiItalic context menu item
Name
City in South Africa
City in California USA
bosnia- herzegovina. kgm
cameroon_ departments. kgm
catalonia_ comarques. kgm
egypt. kgm
italy. kgm
kyrgyzstan. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
switzerland. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
angola_ provinces. kgm
cameroon_ provinces. kgm
ireland_ provinces. kgm
italyprovince. kgm
philippines. kgm
greece. kgm
greece_ peripheries. kgm
Southeast
sikkim. kgm
Nuortatimor
Name
Nuorta- TimorName
world. kgm
Turn Kruler South
Name
oman. kgm
world. kgm
caribbean. kgm
Name
NuortariikaName
Nuortariika
puertorico. kgm
spain_ provinces. kgm
Stencils
france. kgm
peru. kgm
@ item Calendar system
@ item: inlistbox
@ item: inlistbox Name of the contact
@ item: inlistbox Do not use holidays
unknown day of the month
Geardduheapmi:
Name
Ith
It means: Not Available. Translators: keep it as short as you can!
guđet atnet iežaset sápmelažžan, ja guđet:
Iešalddes muitalin juo sámi parlamentáralaš ráđi konfereanssas diimma skábmamánus Girkonjárggas, ahte Eurohpá uniovnna ruhtaroassu sáhttá dagahit Suoma stáhtii bušeahta čuohppama, mii sáhttá maid váikkuhit sakkarat sámedikki bargui ja davviriikkalaš ovttasbargui.
Iešalddes dat lea loahpaloahpas buorre ášši, daningo sámegiel ođđasat movttiidahttet sápmelaččaid maid čállit sámegillii ja dáinna lágiin bajásdollet sámegiela maid ođđaáigásaš interneahtta-áigái heivvolaš giellan.
Ieš in dieđusge oassálastán jienasteapmái, inge livčče oba bastánge oassálastit go ledjen dilálašvuođas áššedovdi inge bálgesa osolaš, dehege mus eai leat bohccot logus.
autonomiijain ja iešmearridanortnegiiguin.
huvvo ahte 1) olmmoš ieš lea oahppan dahje unnimusat nubbi su vánhemiin dahje
eai sámit iežage leat álo háliidan addit diehttevassii iežaset čearddalaš gullevašvuođa.
Ieš guottihin áššis cealkima.
Iešnai jurddahallen, ahte máilbmi livččii gárvvis lágalaččat čadni soahpamuššii bázahusaid geahpideami várás.
Iešnai čužžon golbma diimmu registrerenbáikkis inge beassan buot dehálaš čoakkámiidda.
Lean iešnai ášši guorahallan vuohččan ášševálmmaštalli virgeolmmožin, sámediggeáirasin ja dál sámedikki ságadoallin ja SPR:a áirasin.
Ieš gal oainnán doarjaga earenoamáš mávssolažžan sámi boazodoalu boahtteáigái ja dat bealistis dagalii vejolažžan maiddái nuoraid ein árjjálaččat bargama bohccuiguin.
Ieš čoakkámis mearrádusdahkan dáhpáhuvvá dievasčoakkámis.
Ieš čoakkámiin Eu:a beales oktasaččat sohppojuvvon oainnu buvttii maid ovdan Ruoŧŧa.
Ieš deattuhin ságastan dan, ahte maiddái riikiimuotkuid vuoigatvuođat galget dáhkiduvvot, muhto seammas galgá atnit earenoamáš fuolalaččat ávvira riikka álgoálbmoga ja árbevirolaš veahádagaid vuoigatvuođain iežas gillii ja kultuvrii.
Ieš go muittášan Áillohačča, oainnán su várrečohka nalde juoigame Davvebiekka su ráhkistan luonddu siste.
Ieš mun gal oainnálin, ahte fidnui galgá oažžut joatkkaáiggi measta jagi, vai fidnus boahtá dakkár, man buohkat sáhttet dohkkehit ja fidnu duođas bálvala oppalašlávvabarggu vuđolaš čilgehusaid ja suokkardallojuvvon evttohusaid mielde.
M unnje dat buktá millii sámi álbmotárbevieru ulddaid, mat ellet eatnan vuolde seammalágan eallima go mii olbmot, muhto jorggotbeliid.
- Iešmearrideapmi
Iešmearrideapmi lea áiggiid čađa ovddastan politihkalaš idea, idedologiija, vuođđojurdagiid ja viimmat iešmearridanvuoigatvuođa.
Iešmearrideami jurdda leamaš ságastallama vuolde juo nu dolin go čuvgehusfilosofiija álbmotieččanasvuođa ideaid áiggi.
CERD datte-ge ii leat cealkán erenamažit eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas.
mearridanvuoigatvuohta lea álbmotrievttálaš mearkkašumis.
Doaba iešmearrideapmi ii leat suopmelaš vuođđolágas dan mearrádusas mii
Iešmearridanviidodat lea ovdánan politihkalaš
Iešmearridanvuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoallu
Mii fas gusto iešmearrideami ávnnaslaš sisdollui, láve dávjá juohkášuvvat guovtte sadjái - siskáldas ja olgguldas áspeaktan.
lunddolaš hálddašeaddjit leat sámedikkit.
Iešmearridanvuoigatvuođa
gudnejahttojuvvot, ahte prinsihppa ferte adnojuvvot gustojeaddji álbmotrievttálaš
vuođa ektui.
Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská
" buot álbmogiin " lea iešmearridanvuoigatvuođa vuođul vuoigatvuohta ieža beassat
"buot álbmogiin" lea iešmearridanvuoigatvuođa vuođul vuoigatvuohta ieža beassat
mearridanvuoigatvuođa mielde sakka deattuhit sámi ásahusaid oaiviliid áššis.
Álbmogiidgaskasaš soahpamušaid rievttis lea iešmearridanvuoigatvuohta čájehan iežas sáhttit buhttet dihto váilliid dain mearriduvvon ollašuhtti eavttuin mat galget leat ovttadagas ovdalgo dat sáhttá leat stáhta, ja dan árvodásis mii ovttadagas lea dakkár álbmotriektesubjeaktan mas lea váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Iešmearrideami resursadimenšuvdna ferte maiddái vuhtiiváldit genehtalaš resurssaid, árbevirolaš máhtu, ja árbevirolaš kulturovdanbuktimiid (TCE).
lávdegoddi lea máŋgga dilálašvuođas deattuhan álgoálbmogiid iešmearridanvuoigat
artihkkala 3.
Iešmearrideami vuoigatvuođa siskáldas áspeakta sistisdoallá dákkár dilis vuordimis maiddái buot dehálaš gažaldagaid mat gusket kultuvrralaš, sosiala ja ekonomálaš beliid seailluheapmái eamiálbmogiid servodagain.
Ovddimužžii iešmearrideami gažalda siskáldas áspeavttas boahtá, ii unnimustá eamiálbmogiid bealde, n. g. resursadimenšuvdna man vuollái boahtá eamiálbmogiid máholašvuohta beassat mearridit iežas luondduvaljjiid badjel ja dat-ge bealli ahte sis ii oačču eretváldit birgenvejolašvuođaid.
ON-cealkámuššii mii boahtá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Nu leat
vuoigatvuođa sisdoallu ovdána álbmotrievttálaš njuolggadusaid ovdáneami mielde.
konvenšuvnna mielde.
Iešmearrideami olggut áspeakta sistisdoallá vuoigatvuođa mii addá buot álbmogiidda válddi mearridit makkár oktavuohta dás galgá leat olgomáilbmii.
Olggut áspeavtta hárrái lea juo dál fuomášuvvon ahte sámiide ii datte-ge addojuvvo makkár-ge vejolašvuohta ceggešgoahtit iehčanas stáhta.
Unnit gáibádusat gal lihkká-ge oidnojit olggut áspeavtta ektui mat gusket ja leat dehálaččat sámiide.
Iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas áspeavtta problema bođii ovdan dan geažil go muhtin stáhtat ákkastedje nu ahte dát eai livčče fámus eará go álbmogiid buohta árbevirolaš koloniijadiliin.
Eahpevirggálaččat sámegillii: " Iešmearrideami olgguldas áspeavttat mieldesbuktet ahte buot álbmogat galget hehttekeahttá beassat mearridit iežaset politihkalaš sajádagaset ja báikkiset álbmogiidgaskasaš servodagas, ovttadáset vuoigatvuođa prinsihpaid vuođul. "
Eahpevirggálaččat sámegillii: "Iešmearrideami olgguldas áspeavttat mieldesbuktet ahte buot álbmogat galget hehttekeahttá beassat mearridit iežaset politihkalaš sajádagaset ja báikkiset álbmogiidgaskasaš servodagas, ovttadáset vuoigatvuođa prinsihpaid vuođul."
Iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas viidodat sáhttá geavadis dattetge
Iešmearrideapmi ii mearkkaš eavttohis vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
Álggos iešmearridanvuoigatvuohta čuolbmaduvvui viehkamuddui koloniijaid ieččanasvuođa rahčamiidda ja ođđa álbmotstáhtáide mat das maŋŋá ceagganišgohte ja šadde duohtan.
Vaikko iešmearridanvuoigatvuohta ovdal viehka nannosit čatnasii kolonia
Iešmearridanvuoigatvuohta ilbmá máŋgga álbmotrievttálaš instrumeanttain,
Maiddái lea iešmearridannjuolggus giddejuvvon olu eará álbmogiidgaskasaš ja guovlolaš neavvuide nugo Helsset-julggástus, áfriikalaš soahpamuš olbmuid ja álbmogiid vuoigatvuođain ja KSSE:a Paris-cealkka ođđa Eurohpá hárrái.
Iešmearrideapmi lea dasto nammejahkii dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuohtan sihke julggástusas ja doibmaplánas mat almmustuvve Olmmošvuoigatvuođa Máilmmekonfereansa (1993) maŋŋá.
ØSK oktasaš artihkkalis 1:
Iešmearrideami vuoigatvuohta lea maiddái otne-ge vuhtiiváldon kollektiiva olmmošnjuolggusvuohtan.
Iešmearrideapmi lea ON-soahpamuša sisdoalu oassin, ártihkkaliin 1 (2) ja 55 ja kápihttaliiin XI ja XII..
Seammá čujuheapmi lea artihkkalis 3, ja dat mearkkaša ahte iešmearridanvuoigat
Vuoigatvuohta iešmearrideapmái
vuoigatvuhtii, de dattetge leat artihkkalat 3 ja 31 guovdilepmosat.
Iešmearridanvuoigatvuohta čájeha muhtin iešvuođaid go buohtastuvvo nuppiid njulgosiidda maid jagi 1966 konvenšuvnnat dáhkidit.
čuoggás, geahča 7.16, dasto vel lasáhusa nr. 3 mii lea sámi álbmoga iešmearridan
álgoálbmoginn ja SP artihkkalis 1 mii gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa.
Iešmearridanvuoigatvuođa mearrádus gihppejuvvo oktii erenoamážit álgoálbmogiid vejolašvuođaiguin vuođđudit autonomiijaid dahje iešstivrema dain stáhtain, main sii orrot, ja sin vejolašvuođaiguin searvat politihkalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš eallimii dan stáhtas mas sii orrot, erenoamážit dain áššiin mat gusket njuolga álgoálbmogiidda.
álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid birra, geahča lasáhusa nr. 4 mas árvalusat
Vuoigatvuohta iešmearrideapmi
vuolggasadjinis ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuođa dulkojupmi ferte leat dássá
juvvo fámolaš (dynamalaš) vuoigatvuohtan - mii dađistaga ovdána - eambbo go
konvenšuvnna mielde.
Ieš oainnán, ahte media galggalii bargat iehčanasat ja bealáheamit ja háhkat ođđasiid, mat vuođđuduvvet bealátkeahtes ja áššálaš dihtui, eaige vuođđudit dieđuideaset dušše hohpolaš jearahallamiidda.
Sorjjasmeahttun dokumeanta
iešráđálaš geatnegasvuođas mii lea dán ja eará riektenjuolggadusaid mielde
čálihuvvojit eananregistarii, ja ahte maiddái stáhtiige gullevaš vuovddit ja nationála
Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.
ILO-soahpamuš 169 álgoálbmogiid ja iehčanas stáhtaid čeardaálbmogiid váras, dohkkehuvvo muhtimin ja vaikke-ba dávjá ge álbmotvuoigatvuođalaš neavvun go sámi iešmearridanvuoigatvuođa áššit beavdáduvvojit.
Iehčanasvuohtabeaivi lea ávvuduvvon hohpolaš čoakkánvahkuid gaskkas.
skuvlejumi sámi áššiid ovddos doalvumii. Dánnai dihte lean hui giitevaš dán luohttámusdoaimmas
Dovddu ahte dohkke sáhttá hárjehallat.
Ieš lean oahppan guokte giela ja guokte kultuvrra báldalagaid, virggálaš sámemeroštallama mielde lean beallái suopmelaš ja beallái sápmelaš.
Ieš lean oahppan davvisámegiela eatnigiellan, lohkan dan skuvllas eatnigiellan ja čállán dan maiddái stuđeantačállosiin eatnigiellan.
Ieš bealuštin cealkima.
Ieš oassálasttán álbmotbeaivve iđđesbeaivve ávvudeapmái Anáris ja eahkesbeaivve lean Gáregasnjárggas.
Ieš Polura-evttohushápmosa loahppaboađus báhcá goitge hui guhkás riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti dárkkuhan láhkamearrádusaid ođasnuhttima vuođđogáibádusas, mii lea sámiid boazodoalu sajádaga vuđolaš ordnen.
Ieš ratifiseren bázálii čuovvovaš ráđđehusaid duohkái dego ovdalnai.
Ieš liibmapoastamearkka hámit čuvodit duoddariid hámiid.
Ieš maid bukten iežan dearvvuođagaid ja oainnuid boahtteáiggi hástalusaide.
Ieš bukten sávaldaga, ahte arkiiva basttálii bálvalit sápmelaččaid maid viiddit surggiin ja ahte dohko čoggojuvvolii maid sámi jietna- ja govvaarkiiva.
Das ii leat mihkkege dahkamuš leago čeahppi dehe čuorbi dahkat soames áššiid, das lea jearaldat dovdamis ahte lea juoga veara beare leahkimin.
Iešdovdu guoskkaha daid jurdagiid ovttaskasas leat iežas birra ja gii ovttaskas lea.
Geahččal vehá sierra ládje onaneret ovdal, dalle lea álkit diehtit masa liiko.
Dorvvolaš
ITU Lab
iTunes
IGain
Ivalo Frank).
Buđaldusteáhter Ivaloiset Sajosis
Avvila vuolleskuvlla
Avvila vuolleskuvlla joavku Čagaldahttit vuolgá Porvoo-gávpogii bihtáinis
Nuortalašgiela giellabeasis Tiina Sanila-Aikio, Janna Marja Semenoff, Iina Tarkiainen ja Masi Valtonen.
Avvila logahat: Anna-Katariina Feodoroff (nuortalašgiella), Aaro-Juhana Fofonoff (nuortalašgiella), Petteri Feodoroff (nuortalašgiella), Mira Rauhala (davvisámegiella), Nora Pieski (davvisámegiella), Janrik Magga (davvisámegiella) ja Rauna Saijets (davvisámegiella)
Avvila logahat: Gabriela Satokangas (davvisámegiella), Matias West (davvisámegiella) ja Sunna Kokkonen (davvisámegiella)
Avvila logahat: Milla Moilanen (anárašgiella), Arla Magga (davvisámegiella) ja Essi Ranttila (davvisámegiella)
Avvila logahat: Niina Aikio (anárašgiella) ja Ninjaana Näkkäläjärvi (davvisámegiella)
Avvila logahat: Pekka Moilanen (anárašgiella), Elle Kokkonen (davvisámegiella), Leevi Olli (davvisámegiella), Niklas Rasmus (davvisámegiella) ja Eljas Niskanen (anárašgiella)
Avvila logahat: Ville-Riiko Fofonoff (nuortalašgiella), Mari Guttorm (davvisámegiella) ja Sunna Nousuniemi (davvisámegiella)
- Avvila davvisámegielat beaiveruoktojoavkku doaimma dorvvasteapmi 15 438,60 €
- Avvila davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteami várás 15 621,30 €
- Avvila davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 16 100 €
- Avvila davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 16 875 €
- Avvila davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 33 390 €
- Avvila davvisámegielat joavkobearašbeaiveruovttu doaimma dorvvasteapmi 43 796,02 €
Avvila badjeskuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Katri Kittilä
Avvila badjeskuvla: Áilu Arianaick (davvisámegiella)
Avvila badjeskuvla: Iina Kyrö (anárašgiella), Toni Salminen (davvisámegiella), Elina Moshnikoff (nuortalašgiella)
Avvila badjeskuvla: Jolanda Magga (davvisámegiella)
Avvila badjeskuvla: Ante Taskinen (anárašgiella) ja Anne Olli (davvisámegiella)
Avvila badjeskuvla: Leevi Olli (davvisámegiella)
Avvilis ásaimet oasi jagis eatni barggu geažil ja doppe mun, oabbán ja vielljan leat maid vázzán vuođđoskuvlla ja čállán stuđeantan.
Avvilis Njellimii johtti geaidnu galggašii fárggamusat divvojuvvot.
I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari deattuhii sáhkavuorustis giellaealáskahttinsemináras 13.9.2011 dan, ahte sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva Suoma vuođđolágas oaivvilduvvon vuogi mielde.
I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio gávnnaha.
Kapihttal IV
Kapihttalis IV leat mearrádusat eanan- ja čáhceresurssaid vuoigatvuođain ja daid
Sosiálastivra gieđahallá daid nu gohčoduvvon Lex Maria - almmuhusaid, dalle dikšun ieš sáhttá almmuhit duođalaš dáhpáhusaid.
Gohcá kvalitehta ja sihkkarvuođa
Sosiálastivra sáhttá maid mearridit ahte guođđá ášši buohccelávdegoddái. Sosiálastivrra mearrádusa ii sáhte váidit.
Ivor Hewitt
Almmuhusat dáhpáhusain mat sáhttet leat rihkusvuložat guđđojuvvo poliisii.
Dan sajis buohccejournálat ja eará sullásaš áššegirjjit mat gullojit dutkamii gokčet jávohisvuođageatnegasvuođa.
IV Sámegielat giellalávgumiin aktiivvalaš gielageavaheaddjin 1 oč..
Iyar
Iyara
City in Tenerife Spain
J2MEName
J2ME reaidočoakkiName
ja áppesa čakčalohkanbaji bargogirjjis
DoalatDock this window
Ja álo go dáhpáhuvvá miinu stuorábuid, de páhkken sámegávtti lávkii, dasgo iihan dakkár dábálaš čáhppes láttebiktasa leat goasge gártan skáhppot!
Jiekŋa
& Juoge kanálaid
Andte Gaup-Juuso
layer-mode-effects
ássagoahtit bissovaččat, namalassii fárret stuoribuš gávpogiidda vai veahkadat
Ishavskorridoren "sirdojuvvo ruovttoluotta Sovjet-uniovdnii.
Ishavskorridoren "sirdojuvvo ruovttoluotta Sovjet-uniovdnii.
Jiekŋameara ruovderáŧŧi livččii vahátlaš sámi boazodollui dego ovdamearkkat Ruoŧa bealde duođaštit.
Báhcit váillahit su áššedovdamuša sámedikkis.
Mii galgat informeret gilvalanjearaldagain ja áicat mearkkaid go gilvalanmearrádusat eai čuvvojuvvo.
& Ludde čájeheami
Ludde čájeheami ceaggut@ action: inmenu
Ludde cájeheami & láskut
Ludde čájeheami lásku@ action: inmenu Close Active View
Ludde čájeheami & ceaggut
Bázán juovlalupmui mánnodaga ja sávan buot iežan blogga lohkkiide buori ja ráfálaš juovllaid.
Bázán dál mihcamáraid geasselupmui ja bargodili mielde doalan luomu miehtá suoidnemánu, jos dat fal lea vejolaš.
Bázán lupmui suoidnemánu beallemuttos ja máhcan bargui dálá dieđu mielde borgemánu beallemuttos, bargodili mielde.
Bázán dál jahkelupmui vuordit dievasčoakkáma čoahkkái bovdema.
luondduávdnasiiguin.
Juoge čájeheami láskut guokte oassái.
Juoge ceaggut
unit-format
Juoge seallaid
Ođđa meahcceráđđehuslága ja sámediggelága válmmaštallamis Bargojoavku, mii ráhkadii evttohusa sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheamis meahcceráđđehusláhkii, oaččui barggus válmmašin mannan duorastaga.
raid-split-brain
ođđasis álggahit ulbmiliid mat leat artihkkaliin 10 - 12, ja dat nannešii maid sámi
Juoge ođđa, somás tiŋggaid
Juoge & láskut
JávagiellaName
JabberComment
Jabber
Boolean OR keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the AND keyword.
Jack- effeavttatName
Jack- effeaktamašiidnaName
Jack- stivrranName
Jack mastering- reaiduName
JACK lea jietnabálvá mas lea uhcán máŋoneapmi. Dat sáhttá čatnat máŋga sierra prográmmaid jietnaovttadahkii, ja diktit daid juohkkit jiena sin gaskkas. JACK lea ráhkaduvvon álggorájes juo profešunella jietnabargui, ja dan designa deattuha erenoamášit guovtte ášši: ahte buot prográmmat sáhttet geavahit dan oktanaga ja ahte lea uhcán máŋoneapmi.
Jack- RackGenericName
City in Tennessee USA
usa. kgm
City in Florida USA
boazodoalu sámiid sierravuoigatvuohtan árbevirolaš sámi boazoguohtunguovlluin
máinnašuvvon servošiid miehtama ja váikkuheami mielde sihke roahkasmahttit dieđuin, hutkosiin ja
ja ellen 16 vuosttas jagi Ohcejogas, suomanieidda oaivečohkas, dasságo fárrejin Tamperei stuđerema geažil.
kultuvrrat ja ealáhusat gárganit, lea dehálaš bastit seailluhit oktavuođa maid ovddit buolvvaide ja
fitnuiguin ja ealáhusaiguin.
Jaenisch analyserii ja ovddidii earret eará ng. ruošša spealu ovttas Aleksandr Petrovain ja Jaenischa gambihta espánjalaš spellui.
Jaenisch analyserii ja ovddidii earret eará ng. ruošša spealu ovttas Aleksandr Petrovain ja Jaenischa gambihta espánjalaš spellui. Jaenisch almmustahtii rahpanteorehtalaš dutkamiid iešguđet riikkaid šáhkkabláđiin olles eallima čađa.
Jaenisch almmustahtii rahpanteorehtalaš dutkamiid iešguđet riikkaid šáhkkabláđiin olles eallima čađa.
Jaenisch studerii Moskvas ja St. Petersburgas.[1] Jagi 1837 su vuosttaš šáhkkadutkama, Découvertes sur le Cavalier aux échecs, almmustuvai.
Jaenisch studerii Moskvas ja St. Petersburgas.[1] Jagi 1837 su vuosttaš šáhkkadutkama, Découvertes sur le Cavalier aux échecs, almmustuvai. Jagi 1840 son heittii barggus Ruošša soahteveagas mas barggai majuvran go háliidii oamastit iežas šáhkkii. Son vuojui teorehtalaš rahpanprinsihpaid ovddideapmái ja almmustahtii jagiid 1842 (1. oassi) ja 1843 (2. oassi) girjji Analyse Nouvelle des Ouvertures du Jeu des Échec. Girjjis šattai klassihkar mii ovttas Bilguera Handbuch-girjjiin adnojuvvo dáláš rahpanteoriija álgogirjjit.[1]
Ja earenoamážit, mii galgat atnit ávvira das, ahte Suoma stáhta deavdá geatnegasvuođaidis suodjalit sápmelaččaid árbevirolaš dieđu.
Ja earenoamážit - hupmet sámegiela, dovdet iežaideattet vuoigatvuođaid ja lehket ovddasmannit!
ja vuosttas Suomas sámegillii almmustahtton ráidogovvasárguma rávvagat Smávva oahpis ráidogovaid sárgumii.
Juhkkojuvvo skuvllaide ja girjerádjosiidda.
Ja gáiddusstuđeren ii riekta movttiidahte ja bargguid lea váttis oažžut gárvvisin.
eiseváldi oktavuođain ja eanet ožžot rievtti
ja ahte sámit besset leat mielde ráhkadeamen oahppoplánaid.
- ja, go sámi álbmoga riektesajádat mearriduvvo, ahte erenoamážit galgá vuhtii
Juohkejuvvon bibliotehkaid muitogeavaheapmi:% 1
juoge
Juoge
Juohkejuvvon
Juohkejuvvon muitu
Juohkejuvvon muituprocess heading
Ludde čájeheami
SMB- juohkkejuvvon čálán (Windows)
& SMB- juohkojuvvon čálán (Windows)
Juhkojuvvon gurgadusat
Juohkejuvvon fiillat ja máhpat
Ja hálidan áinnas beassat váikkuhit áššiide, danin lean maid duođaid beroštuvvan politihkas.
- ja dáhttot deattuhit sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja friddjavuođa riikkaidgaskasaš
duođašteamis, seailluheamis ja ilbmadeamis.
Ájahallan Suoma álgoálbmotpolitihkas joatkahuvvá
čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid statusa eamiálbmogin
ortnegiidda beroškeahttá riikkarájiin, leat dárbbašlaš doaibmabijut dán mearrádusa
Báhcen bearjadaga guovtti vahku virgelohpái.
ja
Ja
JA
boatkankeahtes bissovašvuohta dainnago otnáš geavahusa rádjái duovdaga
ovdamearkkat árbevieruin leat árbenvierut ja olbmuid luđiid eaiggátvuohta.
heivehuvvon boazodollui, ledje doarvái go galge čilget riidoguovlluid
gullá riikkaidgaskasaš rievtti vuollái.
ja guđet geatnegahttet iežaset sihkkarastit sámi álbmoga boahtteáiggi dán
oktasaččaide ja galget juolluduvvot maŋŋil ohcama
 Juohkit dieđu doaibmi buriin meannudanvugiin
Juohkit dieđu doaibmi buriin meannudanvugiin
Fállá laktašemiid
Ja buot dán buđaldallama, cealkámuščolluma ja buot vejolaš beroštuvvan beliid gullama maŋŋel váljagoddi lea mearridan evttohit sápmelašmeroštallama doallama dego dat lea dálá lágas.
miehtá meahcástit ja guolástit jagimiehtásaš eatnamiin.
Juogekeahttá báhcán doarjagiid lea dárkkuhus juohkit njukčamánu áigge ja dalle bargon mearrádusain dieđihuvvo čoahkkima maŋŋá.
Dasto Sámedikkis lea doaibman nammadit sámeskuvlla stivrra, jođihit sámi giella
juohkelágan earuheapmi, čuoldin, ráddjen dahje oidin ee. náli, nationála dahje sosiála
new- zealand. kgm
turkey. kgm
ukraine. kgm
indonesia. kgm
world. kgm
sáhttet geavahit ja ovddidit gielaset.
ovdáneami.
collection of article headers
Juohkin: Eurohpa Uniovnna komišuvdna Suoma birasministeriija Norgga birasministeriija Ruoŧa birasministeriija
Juohkin: Ii leat vuovdimassii.
Distribušuvdnalistu% 1 namas gávdno juo. Válljes eará nama.
Distribušuvdna namma
Ii gávdnan juhkojuvvon resurssa bálvás
Jakob Mage) ja Aftermat (Number six bag.
Integer division
Ludde
(Menesjärvi) ja Goahppila (Koppelo) skuvllaid.
Status of a torrent file
Status of a torrent file
Áigodat
Áigodagat
Galle áigodaga jahkái
Galle áigodaga
Galle áigodaga (NPer)
Sáhttá válljet loahpahit ja álggahit ođđa áigodaga árabut go guoktenuppelot mánu.
Jaksot esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa suomeksi maanantaisin Yle TV2:lla[1] ja ruotsiksi tiistaisin Yle Teema & Fem -kanavalla.
Oasit
stáhtalaš váldi ja suohkanlaš váldi, lea vuoigatvuohta bálkáhuvvon virgelohpái mas
, gursii sáhttá oassálastit vaikke livččege seamma áigge barggus.
Diet moadde mielggasstobu gal eai vaháguhte luonddu, muhto dat sáhttet muhtimin gádjut boazoolbmuid heakka.
Jalali@ item Calendar system
Ja lávvoradagahan leat sámi álbmotbeaivve doalut Anára Siiddas.
Ja cealkámuš lei buot váilevašvuođaidisguin ja oanehisvuođáštis hui govvejeaddji ja vuođđuduvai dievaslaččat boasttovuođaide.
sámegiela.
all chunks
Áigi vel
file in a filesystem
Loahppaáiggi, mii báhcá, golahan ruovttubirrasis sihke Ruoŧas ja Norggas, sámenuoraid dáhpáhusat gal reahkkájit.
Dás vuolábealde čielggaduvvo lagabuid maid Eamiálbmotjulggástus árvaladdá iešmearrideami vuoigatvuođas. Maiddái vuhtiiváldo iešmearrideami vuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoallu.
Čuovo sáhpánaComment
Fákte fállo- ID: a dihkkoma dihte
MahkášComment
Name
Name
Name
unit-format
Comment
Maŋŋá
Maŋŋá:
Maŋŋel sáhttá oažžut unnánaš riskkahis vardima
Dá leat moadde ášši maid sáhttá geahččalit.
Lea olu maid sáhttá dahkat iežas iešdovddu nanostahttimii.
Postfiks
Postfiksa:
Maŋimuš stuorradiggedieđáhusas celkojuvvo ahte " ráđđehus atná
Maŋimuš stuorradiggedieđáhusas celkojuvvo ahte "ráđđehus atná
" gažaldat sámi iešmearrideami vuoigatvuođas lea dehálaš tema / ášši mii e.e. gáibida vuođolaš liitodemiid ráđđehusa ja Sámedikke (N) gaskkas.
"gažaldat sámi iešmearrideami vuoigatvuođas lea dehálaš tema / ášši mii e.e. gáibida vuođolaš liitodemiid ráđđehusa ja Sámedikke (N) gaskkas.
Fjellner muitaliii ahte son lea sierra guovlluin Sámis gullan dáid álbmotdivttaid, maid lea merkon muitui.
Bájila ja Badjedurdnosa gielddaid.
City in Marshall Islands
maiddái earáge sámi ealáhusain ja resursageavahemiin leat leamaš sullasaš ovttas
ovttadássásašvuohta riikka álgoálbmogiid ja váldoálbmoga gaskii.
caribbean. kgm
jamaica. kgm
spain_ provinces. kgm
Jamaica
malaysia. kgm
JamaicaName
Jamaica dollar
Name
peru. kgm
philippines. kgm
suriname. kgm
mexico_ states. kgm
world. kgm
ráhkadit vuođu buoret ovttasbargui ja namaha čuovvovaš áššiid:
Comment
Jamendo. com: sFirst part of: Jamendo. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists.
City in North Dakota USA
JaminGenericName
Ja man guhkás Suoma politihka lea gáidan dain ovdagovain, main Suopma čuvgehusstáhtan lea beaggán, ja makkár gova dat addá alddistis olmmošriektedoaibmin riikkaidgaskasaš arenain.
dásis. Livččii sávahahtti, ahte sámi álbmotbeaivve oahppolágádusain miehtá Suoma livččii jeavddalaš prográmma vai lassánivččii diehtu dán guovtti álbmoga historjjás ja sámi kultuvrras suopmelaš servodaga oassin.
boazoealáhusáirrasgoddi leat juohke leanastivrras mii lea Jämtlándda, Vesterbottena
direktoráhtaide ja eará vuollásaš orgánaide dakkár áššiin mat sáhttet čuohcit sámi
dutkama beroškeahttá árbevirolaš sámi máhtus go árvvoštallet ja regulerejit sámi
Janakkala logahat: Heini Kaartokallio (davvisámegiella)
City in Wisconsin USA
Jan Fritz
City in Jeonbuk Korea
ovdáneami ruovttugilleguovlluin.
erenoamáš gaskavuohta iežaset guovlluide ja ahte sin kultuvra lea lahkalagaid gitta
gieđahallojuvvo dárkileappot kapihttalis 7.
Ja dain šaddet gillát Ruošša sápmelaččat ja eará Ruošša álgoálbmogat.
ja nammadii váimmusjovkui ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja várreláhttun Heikki Paltto.
Constellation name (optional)
Vuogádatáššedovdi
JaNot_ condition
Jan Saijets vel jearai sierra leango válmmaš earránit barggustan.
Ja dál várra diehtemeahttunvuhtii doarjalettiin dát ahkidis ja dušši miellagovat háliiduvvojit buktot ruovttoluotta suopmelaš populárakultuvrii, mas dat ealligohtet iežaset eallima ja givrot ovdalaččasge.
rádjái measta 40% ja dál dat lea juo badjelaš 54% Suoma sápmelaččaid mearis.
diggerievtti vuollásažžan, Oarje- ja Nuorta-Sámi (Länsi- ja Itä-Lappi) diggerivttiide, ja juogálii ná
ja lean eret Leammis Anára gielddas.
Ja dieđusge lea sámiid ovddasvástádussan divvut boasttodieđuid, maiguin geahččalit bostalit sápmelaččaid, dego maid dieđusge caggat dakkár vejolašvuođaid, ahte loahppaárvalusain ja ovdaságain eai viiddiduvvole boasttodieđut ja ahte riikkaidgaskasaš dásis eai sohppojuvvole dehe ávžžuhuvvole dakkár áššit, mat livčče sápmelaččaid álgoálbmot- ja láhkaásahan sajádaga vuostá.
ESK-Komitea lea behtton ja jietnada ná;
bealde rájiid, nu ahte daid sáhttet buoremus lági mielde geavahit goappašiid bealde.
leamaš juo guhkit áigge ovttasbargu sierranas rájiid rastá ásahusaid ja organisašuvnnaid bokte.
Japánalaš Kaku konfáluhtta # 4
Japánalaš guhkes konfáluhtta # 3
Japánalaš guhkes konfáluhtta # 4
kyrgyzstan. kgm
nepal_ zones. kgm
guatemala. kgm
mexico_ states. kgm
world. kgm
azerbaijan. kgm
finland_ regions. kgm
guatemala. kgm
Jáhpangiella
Jáhpangiella
Japána
Japánalaš Kaku konfáluhtta Number 4
Japánalaš@ item Text character set
Jáhpangiella
JáhpangiellaName
JapánaName
Name
Japánalaš Kun- dadjanvuohki:
Japánalaš On- dadjanvuohki:
Japánalaš giellareaiduComment
Name
Japánalaš guhkes konfáluhtta Number 3
Japánalaš guhkes konfáluhtta Number 4
Stencils
thailand. kgm
indonesia. kgm
westbengal. kgm
algeria. kgm
japan. kgm
Mii galgat gártet ja
buolvvaide gielaset ja árbevieruideaset, ja bargat dan badjelii ahte sámegiela máhttu
Ordne MÁNNU sámi mánáidkulturguovddaš / Sámediggi
Erohala
Erohala
@ item: inmenu undo shuffle
Lágideaddjis lea maiddái vuoigatvuohta nuppástuhttit dahje leat geavatkeahttá nama.
Ordnejeaddjái várrejuvvo ovdal dilálašvuođa álgima eanemustá diimmu guhkkosaš nuvttá ráhkkananáigi, jus ii heivvolašvuođa dihtii leat sohppojuvvon eará láhkai.
Ortnejeaddji
Ordnedeaddji: Sámi oahpahusguovddáš.
Ordnejeaddji Sámedikki čállingoddi
Ordnedeaddji: Sámi kulturguovddáš Sajos, Sámediggi
Lágideaddjit: Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddaš SOGSAKK, Sámemusea Siida, Anára gielda
Lágideaddjit: Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddaš SOGSAKK, SIIDA / sámemusea, Anára gielda
Lágideaddjit: Anára Sámisearvi ro, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddaš SOGSAKK, SIIDA / Sámemusea, Anára gielda
Lágideaddjit: Oulu Bismagoddi, Girkoráđđehus, Anára searvegoddi, Sámediggi, Giellagas-Instituhtta ja SámiSoster rs..
undo-type
Erohala girjemearkafálu
Sortere sturrodaga
Danin ovdamearkka dihte boahtit čađahit dieđihemiid ja doarjut suohkaniid ja unnitloguid rahčamušain oaččuhit ráđđehallamiid suohkandásis.
& Lágit objeavttaid
čáhkke saji gulahallamii Sámedikkiin, nu ahte das sáhttet oaiviliid dovddahit ja
Sortere
Organisere fiillaid
Ortniiduvvančoakkán bisttii guhká, mii gal diehttelas lea ipmirdahtti daningo sámediggelahtut ledje dál vuosttaš geardde čoahkis.
It beasa sisa aiddo dál Geahččal fas maŋŋelis.
Vuogádatheivehus
Vuogádatheivehusat
Vuogádatheivehusat...
& Vuogádatmolssaeavttut
Vuogádatheivehusaid láhkiName
Vuogádat ii velá sirre iešguđet sámegielaid.
Ortnet eastá muđuidnai luhppiid bohccuid vuovdima gávppálaš dárkkuhussii.
VuogádatmuittuhusatComment
Heivet vuogádatmuittuhusatName
Notification when additional packages are required for complete system localization
Vuogádatinput method menu
@ option: radio image source
VuogádatName
@ item: inlistbox Font
Vuogádatviidosaš fonta
Luohpanortnet goitge gáibida beallelačča luohpat boazodoalus maŋŋel.
Vuogádatgohččumat
riikkarájiid rastá.
GenericName
Vuogádatlogga čájeheaddjiName
Vuogádatsignála Dás sáhtát heivehit vuogádaga standárdajietnasignála, dat máksá njurgunjiena mii gullo go barggat juoga boastut. Fuomáš ahte stivrenmodulas " Álkkibut geavaheami " sáhtát stivret vuogádatsignála dárkkileabbut - ovdamearka čuojahit jietnafiilla, iige standárdasignála.
Name
VuogádatheivehusatName
Restart Computer
Stivrenguovddáš
Use anti- aliasing
Vuogádatheivehus
Vuogádatheivehusat
VuogádathálddašeapmiName_BAR_Settings for common user needs (tab in System Settings).
KDE- vuogádatmuittuhusatName
1: Time Description, 2: Date Description
Vuogádatfonttat
Vuogádatnaođđi
& Vuogádatgovažat:
Oppalaš
Syslog
Vuogádatnamma (jos lea olamuttus)
Dieđuid vuogádatproseassaid birraGenericName
Vuogádatjoavku:
Vuogádataktivitehta
VuogádatgoziheaddjiName
VuogádatdiehtoreaiduName
Name
Vuogádatgoziheaddji
VuogádatjietnaComment
Vuogádathálddašeapmi
Restart the computer
@ option: radio image source
Vuogádatproseassat
Systema doallá čielgasa man olu ovttaskas lea máksán iežasmávssu ja rehkenastá man olu rabáhtta šaddá allagolloráhpa jelgii juohke geardde go oastá.
Equalizer state, as in, disabled
Ortnegis leat máŋggat vigit.
DiehtuName
VuogádatdiehtuName
Vuogádatdieđuttranslation
Vuogádatdieđut
Name
Vuogádat UID: at
Vuogádatdieđut - Dieđut sáddejuvvon njuolga spealus
Vuogádatmeattáhus:% 1
vuogádatmeattáhus
Vuogádat
Vuogádat:
sámiid iešmearridanvuoigatvuođa várás ortnegiid main eai divaštallojuvvo otnáš
Järjestelyihin osallistuivat saamelaiskäräjiltä koulutus- ja
Organiseremis leat mielde maiddái Barentsa girkuid ráđđi sihke Oulu ortodoksalaš bismagoddi.
Ordnemiin leat mielde maiddái Oulu bismagoddi ja Anára searvegoddi.
čállingoddái, ja das galget leat jeavddalaš čoahkkimat diehtojuohkima, divaštallamiid
Sorteren: @ item: inlistbox Sort
Lágidanovddasvástádus lea dál Suoma sámedikkis.
• ordnet sámemánáiguin oktasaš jahkásaš dáhpáhusaid
• ordnet jeavddalaččat sápmelaš borramušbeivviid ja láibunbeivviid árbevierromeaštáriid láidestemiin
• ordnet video- ja neahttadeaivvademiid eará sajiin ássi sápmelaččaiguin
álgoálbmotolbmuid dihte erenoamáš oahpahusa várás njuolggadusat ja prográmmat.
golbma stáhta berrejit láhčit dilálašvuođaid buriid gulahallamiidda maiddái Ruošša
Ordnejuvvon dielvvasmahttin
Sorterejuvvon (jođáneabbut)
Sorterejuvvon
Privattandläkarna luohttámušlávdegottit gávdnojit máŋga sajiin riikkas ja addet evttohusaid got galgá máhttit soabahit iežas bátnedoaktáriin.
Organisašuvnna meannudeapmi lea vealaheapmi dušše, juos dan doaibmaválddálaš ovddasteaddjit eai álgge anus leahkki doaimmaide heađušteami eretváldimii.
Searvvi ulbmilin lea váikkuheami lassin nannet sámenuoraid identitehta ja kulturdovdamuša ja ráhkadit fierpmádagaid eará sámenuoraid servviiguin ja eamiálbmotnuoraiguin.
Searvi lea oassálastán maiddái máŋggaide earáge riikkaidgaskasaš semináraide, maiddái sámeguovllu olggobealde.
Organisašuvdna lea geatnegas eretváldit heađušteami.
Organisašuvnnat mat sáhttet oažžut organisašuvdnadoarjaga lea riikaorganisašuvdna dahje riikaberošteaddji organisašuvdna mii
Hálddahusguovllut
Organisašuvdnadoarjja
Stáhtadoarjja
Erohallamin
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (the)
& Ortnet
Ortnet
Ortnet:
Sortere & dán bokte:
Sorteren
Mihá eanet jearga lea gárgehit Anára ja Oarje-Sámi oktavuođaid nu ahte buoriduvvojit dat luottat mat leat juo leame ja nu ahte divvojuvvo Lompolo-Vierelä meahccebiilaluodda albma luoddan.
City in Ukraine
Soasiheapmi ja eahpeosku Mu eallima ártegeamos ja hirbmadeamos vahkku lea dál bázibázi.
sámegiela guvllolaš giellan dahje unnitlohkogiellan man ektui sii leat dohkkehan
hearkkes guovlluide ja jávrriide jos nu lea dárbu dahkat áiddastan dihte árrimiid
ja Sámediggi lea čujuhan eiseválddiide ahte sámiid árbevirolaš ealáhusvuođđu lea
Ja sámedikki vuosttaš ovddasvástádus
guoddalan- ja sankšuvdnavuogádat.
artihkkala mat juohkásit čieža sierra kapihttalii.
ovttaskas lahtut ja čálli leat barggu oktavuođas searvan earáge čoahkkimiidda.
Lahttut:
Lahtut:
Miellahtut
Miellahtut:
Miellahtut namahuvvojit viđa jahkái ja sadjásaččaid haga.
Nammadeapmi lea viđa jahkái.
Doaibmagottis leat ságadoalliguovtto lassin 43 lahtu servodaga sierra surggiin.
Lahtut searvvis leat sullii 300.
Jos leat eahpesihkkar leat go miellahttu dehe jos dus leat iežá jearaldagat miellahttuvuođa birra de gulahalat searvegottiin gos orut.
Dulkomin dokumeantta
Dulkomin stiilaárkka
dulkonmeattáhus váldodokumeanttas% 1 linnjás,% 2 čuolddas Meattáhusdieđáhus:% 3
dulkonmeattáhus váldodokumeanttas% 1 linnjás,% 2. čuolddas Meattáhusdieđáhus:% 3
riikkas guokte lahtu ja sudno persovnnalaš várrelahtut, ja nuppi dain lahtuin ja su
Lahtut fertejit ovddastit sámerievttálaš,
Lahtut galget leat 18-25-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat.
Mielláhtošládja:
ja dasa gulavaš bargogirjji.
Norggas, geográfalaš sivaid geažil ja dainnago árbevirolaš sámi fidnogeavaheapmi
Ja danin logange oahpaheaddjin, vai sáhtán sirdit giela nu máŋgasii go vejolaš.
Ja dan olugo Suomas lea ráđđi váldit suohkanráhkadusođastusa dihte lassivealggi ii leat ráddehusas dieđus iige oba ášši dan hálddašeamisge.
heivehuvvot sámi mánáid ja nuoraid kultuvrralaš duogážii ja dárbbuide.
City in Alberta Canada
Ja dál Suopma lea dan massán.
ja riegádan sullii 25 jagi dás ovdal váhkarin anáraš bearrašii, masa iežan lassin gullet áhčči, eadni sihke stuorraoabbá ja - viellja.
& Guođe vižžojuvvon e- boastta bálvái
Badjelgeahča
& Doalat dán láseža rabas maŋŋá čáliheami
Guođe kommentára
& Badjelgeahča " The " artisttaid namain
Ja mihttomearri lea gádjut Stáinnaha, muhto Rohttupolitiija ja Jurratruolla gal eaba liiko dasa.
Bázáhusfuolahuskapasiteahtta ii leat dálážis dárbahassii buorre dalle go lea alimus turistaáigi ja bázáhusat čáhcádahkii dahket hearkkes árktalaš luonddu liiggaš šattolažžan.
Ruskabihtá ivdni:
rádjeguovlluin davvin sosiála ja dearvvašvuođa ásahusaid ovttasbarggu.
Badjelgeahččon
Guođđejuvvon vai galgá leat doarjja boarásmuvvon doaimmaid várás
Ja diŋgojuvvon loahppaboađus lea aŋkke Lapinradio dieđuid mielde boahtimenai.
Guđiimet vuoigatvuohtaministeriija bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mas gáibideimmet ođđa vuođđolága váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežas paragráfan.
Dasa lassin Lappi birasguovddáža hoavda Matti Hepola guđii sierra oaivila raportii.
Guđđen olgoáššiidválljagoddái diehtun duogášmuittuhan-čállosa, mii almmustuvvá lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat - ossodahkii.
card name
Joatkke (CONT)
Continue search button.
_Joatkke
Joatkke
Joatkke buot
& Joatkke sáddemis
Joatkke & sáddemis
Joatkit viidáseappot lágain mearriduvvon bargguid dikšuma.
Joatkit šiehtadallamiid riikkabeivviid ja vuoigatvuohtaministeriija guvlui mot áššis ovdánuvvo.
Joatkit jagi 2005 rájes álgán čoakkámiid jeavddalaččat.
Oktavuohta hilgojuvui
QScriptBreakpointsModel
Joatkke seammás
& Joatkke čuojaheami go prográmma álggahuvvo ođđasit
Joatkke barggu
Joatkke čáliheames
Jo_atkkeverb
Joatkke álggus?
Joatkke loahpa rájes?
not published
Unmodified" and "Current," though they appear in the "Format:special formats.
Boazoguohtuoneatnamiid dili čuovvun jotkojuvvo ja guohtoneatnamiid inventerenvuogit gárgehuvvojit.
Joatkit guohtoneatnamiid diliid čuovvuma ja ovddidat guohtoneatnamiid inventerenvugiid.
Joatkkaráđđádallamat leat dál goalmmat logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
Boahttevuođas mu blokka sáhttet kommenteret dušše registreren geavaheaddjit.
Boahttevuođas, jos láhkaevttohus manná čađa, de sámedikki váikkuhanvejolašvuođat ruhtadeami geavahusa stivremii unnot ovddežisge.
Boahttevuođas gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi, vai bálkkašumi árvu seailu.
Joatkkabarggus soahpan.
Joatkkabarggu várás juohke stáhta ásahivččii stáhtasoahpamuša ráđđádallansáttagottiid, main doaimmale guokte stáhta ja guokte sámedikkiid nammadan ovddasteaddji.
Joatkkaválmmaštallama vuođul sámediggi mearrida plánaid ja prográmmaid dohkkeheamis.
Jotkkolaš huksemiin, ođasnuvakeahtes luondduriggodagaiguin ávkkástallamiin hávváiduvvi árktalaš guovllus ja ođđa ruovderáŧŧefierpmádagaid huksemiin dát ulbmilat eai olahuvvo, muhto báicca nuppe guvlui, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttin gáidá ain guhkkelii.
Bistevaš mátkkošteapmi lea maid hui váibadahtti ja doalvu olu luomosáiggi.
Jeavddalaš ságastallan konflivttain, gillájeddjiin, baluin, juobe sođiin duddjo negatiivvalaš dovdduid ja jeavddalašvuođa.
Ruoŧa girku joatká čielggadit oskkus joatkevaš ságastallamiiguin iežá árbevieruiguin, sárdnidemiin ja ipmilbálvalusain.
command line option
playlist menu
jotkkolašvuođa dorvvasteami várás.
preview-size
view-size
álgoálbmotsuodjalusas sin historjjálaš čatnasiid geažil iežaset eatnamiidda, ja
Sisdoallu A-Ö
Java- vuodjináiggi heivehusat
JavadocLanguage
Ja unnimusat vuosttaš buolva ja goalmmát buolva leaba ferten deaivvadit.
Java ja JavascriptComment
Java
& Java- doaibmanvuohki:
Java- IDEName
KCharselect unicode block name
JavaLanguage
Ja dađi bahábut vuohon mu ruovttusuohkananis Eanodagas, man suohkanhoavda Mikko Kärnä joatká ain aktiivvalaš, sápmelašvuostásaš ja boastto diehtojuohkinpolitihkas.
gaskasaš dáhpáhusaid:
Name
JavaScript lea orustahttojuvvon (ollásit). Bija JavaScript fas doaibmat.
JavaScript
JavaScript- doaibmanvuohki:
Comment
JavaScriptLanguage
JavaScript doaibmá (ollásit). Heivet JavaScript dás.
Name
Name
JavaScript meattáhusdivodeaddji
JavaScript & meattáhusohci
JavaScript- meattáhusat
JavaScript- meattáhus
JavaScript vikkai ráhkadat girjemearkka
Javaprográmmaš
Ja fas ávkkástallat nieiddaid aktiivvalašvuođa siste nannet sin iešdoaimmalašvuođa ovdamearkan luonddus.
Java Web StartName
Ja vel sihkkarastima dihte: in leat velge áigume evttohassan boahtte sámediggeválggaide.
ja viđátluohkálaččat oskkoldaga ođđa oahppagirjji
J. Awalas
servodateallima seailluheapmái.
hálddahuseiseválddiid lága čađaheamis ja
eaiggádiid gaskasaš riidu Selbu suohkanis Lulli-Trøndelágas. Gažaldat lea leago
JazzGenericName
Jazz
paper size
JB5paper size
JCL
JCLOpenUI * JCLResolution
Longitude
Jeaggeviolat, Kiinnálaš teadja (Kiinalaista teetä), ohj./bag.
Jeannette Paillán buvttii festiválii guokte su bagadallan dokumentárafilmma, guovddáš temán dain ledje sisabahkkemat ja eamiálbmogiid eatnamiid luondduriggodagaid ávkkástallan.
City in Chungnam Korea
City in Saudi Arabia
Jesusa bakte mii oahppat eanet Ipmila birra ja maid son háliida.
Muitalusat Jesusa birra gávdnojit Biibbalis njealji evangeliumas.
Jesus boahtá máilbmái danin go Ipmil ráhkista min ja háliida rahpat agálašvuođa midjiide, sihke jápmima ovdal ja maŋŋel.
City in Missouri USA
usa. kgm
Jefimenko čielggadeapmi
Region/ state in Korea
Sámegielat mánáidprográmmat oidnogohte Suomas čakčat 2007.
catalonia_ comarques. kgm
andorra. kgm
Jemena rial
Name
Jemen
kazakhstan. kgm
JemenName
cameroon_ departments. kgm
yemen. kgm
uzbekistan. kgm
zambia_ districts. kgm
Loahppa
Yen
dakkár dieđuid, hutkosiid ja geavada, mii gullá biologalaš máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis
City in Florida USA
Region/ state in Korea
City in Jeonbuk Korea
Region/ state in Korea
Jeremy WhitingCurrent color scheme
oceania. kgm
world. kgm
City in New Jersey USA
azerbaijan. kgm
france. kgm
puertorico. kgm
world. kgm
ja sankšuvdnavuogádat, mii sáhtálii doaibmat juo daid riektevuogádagaid oassin, mat juo leat
hedjona dálážisge. Suoma riektevuogádaga earenoamáš ovddasvástádussan lea doahttalit Suoma lágaid bustávaid mielde ja čájehit ovdamearkka eará eiseváldiide rievttes doaibmavuogis. Sámi
City in United Kingdom
hubmi.
JiddišgiellaName
Name
Stencils
 Jimi Kettunen lea Breakdance Eurohpa meašttir, Davviriikkaid meašttir ja máŋggageardásaš Suoma meašttir.
Jimi Kettunen breakdance-bargobájis beassá oahpásmuvvat gáhttadánsa-kultuvrii ja breakdance vuođđolihkastagaide.
City in Gyeongnam Korea
paper size
vástideddjiin.
ASR:a siiddut leat dušše suoma-, ruoŧa-, ja eŋgelasgillii, iige guoddaleapmi sámegillii soaitte leat obanassiige vejolaš.
ASR sáhtálii jorgalahttit jourmalisttaid etihkalaš rávvagiid maid sámegillii, jos dat duođalaččat hálida sámegielalaš media iešstivrenvuogádaga oassin.
Gielddat mat juo
Jo ámmátoahpahusas galgá vuhtiiváldit sámegielmáhtolaš bargoveaga dárbbu ja dahkat vejolažžan sámegiela lohkama jo studerenáigge.
joavkku direktiivvas, muhtumassii dat leat čuožžilan barggu botta. De lea vuos
Jochen Wilhemly
JOD
City in United Kingdom
Juo ovdditeahkeda boradanbeavddis mus lei dilálašvuohta ságastallat sudnuin, daningo čohkkájin eahketmállásiid boradanbeavddis sudno searvvis.
Juo evttohasaid ásaheamis galgá váldit vuhtii, ahte gáibádusa guktuid sohkabeliid ovddastusas sáhttá deavdit.
Juo ovdal go manná bátnedikšonvuostáiváldimii galgá oažžut diehtit hattiid.
Juo ohcanbargu váttásnuhttá sámi boazodoalu doaibmaneavttuid, daningo ohcandoaibma lea viiddis ja mekánalaš.
Johan Anders Bær lea kárášjohkalaš juoigi guhte barggai guhká ovttasbarggu Nils-Aslak Valkeapääin, oassálastimiin máŋggaide Áillohačča turneaiddaja báddenprošeavttaidda.
Rolffa
Petra Biret Magga-Vars
Johannes evaŋgelium (Evvan Evaŋğélium), man lohká Erkki Lumisalmi, almmuhuvvui golmma CD-skearrus.
City in South Africa
Johan Turi lea girjjistis j. 1910 Muitalus sámiid birra govvidan sámiid álbmotárbbi ja erenoamážit badjesámiid folklore.
Álggahus
Álgosátni
@ action: inmenu
@ info: whatsthis
Láidehus
Oahpástuvvan
KMail oahpástuvvan
Konqueror álggahus
Stencils
Jođihin ráđi ságadoallin čoakkáma ja dollen Suoma sámedikki sáhkavuoru iešmearridanrievtti olláhuvvamis ja mearreáiggeraporteremis.
John Firebaugh
John Lions
City in Tennessee USA
City in US Territory
City in Pennsylvania USA
John Tapsell
John Weinstock).
celkkii ná, ja earáge duopmárat dorjo su.:
dat oažžu stivrra masa Sámediggi lea válljen golbma áirasa ja Finnmárkku
barggu, searvat servodaga plánemii ja čuvget sámi dilálašvuođaid birra. Boazo
Hoavda Jari Rajanen ja alladárkkisteaddji Anssi Pirttijärvi ovdanbuvttiiga čoahkkimis áigeguovdilis áššiid oahpahus- ja kulturministeriija hálddahussuorggis, nugo ee. árrabajásgeassimii guoski láhkaásaheami ođasmahttima, gielddaid stáhtaoasusortnega ođasmahttima ja sámegiela ealáskahttinprográmma ovddideami stáhtaráđi gieđahallamii.
Hoavda Jorma Kauppinen ovdanbuvttii čoahkkimis ovda- ja vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid ođasmahttima ja ođastusa áigetávvala.
dohkkehit ođđa ILO-standárddaid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. Konven
sivaid ledje boazologu geahpedeapmái, de lávdegoddi ii sáhte nuppástuhttit iežas
sihke sámiid ovddasteaddjit ja dakkárat mat ovddastit álbmoga muđui, almmá
" Loahppajurdda šaddá dasto ahte measta juo eananjuogu rájis jagi 1879 Olmmáivákki veahkadagas, muhto ii boazodoalus, leat leamaš buot fidnogeavahusat Čáhpuhis mat leat vejolaččat....
"Loahppajurdda šaddá dasto ahte measta juo eananjuogu rájis jagi 1879 Olmmáivákki veahkadagas, muhto ii boazodoalus, leat leamaš buot fidnogeavahusat Čáhpuhis mat leat vejolaččat....
eai lean eavttut maiguin hoigadit ášši alimus duopmostullui. Loahppajurdagiinnis
Loahppajurdaga váldoákkastallan lei dat, ahte sámiiguin geaidda
Johtti Nuorra - fidnus lei barggus hutkás nuora bagadalli, gii jođii sámeguovllu skuvllain jođiheamen nuoraid.
Johtti Nuorra bargobájiid sisdoalut laktašuvve sámenuoraid dáiddadáhpáhussii ráhkkaneami oassin.
Ii meinnestuvvan sáddet (muhtin) gárgaduvvon reivviid.
Muhtumiid mielas lean dego hilgon máttuidan, báhtaran eret.
Muhtimiid mielas dakkár ođđa geahččanguovllut leat sihkkarit buorit, muhto ieš in ane ságastallama jierpmálažžan inge Áillohačča dovddadettiinan maid jáhke dakkárin, maid son ieš livččii hálidan.
Muhtin sániid maŋŋái lea ruođuid sisa biddjon oanádusain merkejuvvon, jus sáni geavahit
johtti eanandoallu, go mearridit doaibmabijuid mat galggašedje sihkkarastit
jođihit doaimmaid maid viggamuš lea nannet váikkuhanmáŧolašvuođaid nášuvnnalaš unnitlohkui, ovddidit iežas nášuvnnalaš unnitlogujoavkku iešdovddu, kultuvrra ja giela, vuosttildit vealaheami dahje juohkit máhtu iežas joavkku birra.
Sámedikki bargoveahkapolitihka stivrejit bargoveahkapolitihkalaš áššegirjjiiguin, maidda gullet bargoveahkapolitihkalaš progrmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánat.
Juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii luođi mearkkašumis sihke sániiguin ja juoigamiin: " Luohti govve sámekultuvrra.
Juoigi, sámedikki stivrra lahttu Petra Magga-Vars muitalii luođi mearkkašumis sihke sániiguin ja juoigamiin: "Luohti govve sámekultuvrra.
Juoigit leat Vuohču luđiid guorramin ja sii leat buot ahkejoavkkuin, leat sihke nuorat ja vuorrasat.
Son beassá dalle dakkár dillái, gos ii dárbbaš jurddašit maidege.
Juoigama gullá geavatlaččat dušše Yle Sápmi prográmmain earet eará muhtun váldegottálaš konsearttaid dahje prográmmavurkemiid.
Luođit biddjojuvvojit maiddái báikkiide ja ealliide, muhto dán áigge sáhttit juoigat vaikko njealjejuvllaga dahje mohtorgielkká.
Juigosiid fáttat šaddet servoša dehalašolbmuin, historjjálaš dáhpáhusain, boažodoalus, luonddubirrasis ja ealliin.
Sámi kultuvrras rohkit leat gudnejahtton ja muitojuvvon omd. luđiid, muitalanárbevieru, bohcco bealljemearkkaid ja báikenamaid mielde.
Juoiggus dahjege luohti lea okto ovdanbuktojuvvon lávlunmusihkka.
Juoigangilvvu jođiha Niiles-Jouni Aikio.
Juoigan lea Hildái dehálaš vuohki dovdduid, birrasa ja iežas duogáža govvideapmái.
Juoiggus lea illu.
Juoiggus lea oanedan guhkes sevdnjes dálveijaid,
Juoiggus lea muitinvuohki, oktasašillu ja vuohki čujuhit ráhkisvuođa.
Juoiggus lea bohcco nuohtta
Luohti lea earálágan.
Juoiggus lea ožžon šuoŋáid lottiid, jogaid ja biekkaid jienain
Juoiganoassegilvvu dárkkuhussan lea gávdnat ovddasteaddji Guovdageainnu beassášmárkaniid Sámi Grand Prix - juoiganoasi finálii.
Juoiganárbi lea goit ainge áitatvuloš.
Juoiganárbevieru lassin davvisápmelaččain lea nana sálbmalávluntradišuvdna, mas dasge lea gullamis juoiganárbevieru váikkuhus.
Juoiggus seailluha olbmo nuorran.
Álbmot čuožžilii rámidit luođi.
Luohti dárbbaša eanet doarjaga, resurserema ja oidnoma olles Suomas.
Juoiggus ollá guhkkelii go sánit, lagada ja ovttasta sogaid, ustibažžaid ja olmmošbuolvvaid.
Muhtin guovlluin bioenergiija čoaggin uhkida álgoálbmogiid eallinvejolašvuođaid.
Muhtun guovlluin guottehit gárddiin ja miesit merkejuvvojit seammás.
deaŧalaččat sámiide.
leat dárbbašlaččat sámiide.
servodatovdáneapmi dahká dárbbašlažžan vai sámi álbmoga giella, kultuvra ja
Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.
Muhtimiidda diehtohivvodat orru leame ilá olu, eaige ožžojun dieđu máhte analyseret, bidjat rievttes gaskavuođa eará dieđu ektui, eaige rievttes dieđu máhte identifiseret informašuvdnadulvvis dehe eaktodáhtolaš disinformašuvnnas.
Muhtin filmmaid dahkkiide sáhtit geiget maiddái movttiidahttinbálkkašumi!
@ info bug resolution
@ info/ plain bug resolution
Muhtin osiin soahpamušhápmosa vejolaččat ferte heivehit Suoma dillái.
Maiddái fuopmášuhtto muhtimiid bealis ahte eretgaikun sáhttá gártat dárbbašlaš čoavddusin (" remedial secession "), muhto maiddái dalle-ge galgá leat eaktun ahte dát álbmot lea dulbmojuvvon stáhta bealis ja eai makkár-ge eará álbmogiidgaskasaš vuoiggalaš bagadusneavvut nagot veahkehit dili buoridit.
Muhtin áššiin bargojoavku orru juobe geatnegahttime.
Muhtun ruovttuguovllu bálgosiin bohccuid bibmet dálvit dahje suoinnit atnojuvvojit guođoheamis veahkkin.
Muhtin eanadikkiin leat sierra buohcceáššeolbmát, geat muhtumin gohčoduvvojit buohcceovddasteaddjin dehe buohcceofelažžan.
Dihto buohcciviesuin sáhttá ovdal dutkama leat ožžon nu gohčoduvvon mikrobahtačoalledoidima man ovttaskas galgá leat váldán ruovttus.
Vaikko muhtun surggiin lea unnán erohus dan suodjalusas maid álbmotriekti
Muhtin virgeoapmahaččain ohcci iežas almmuhus sámegiela máhtus leamašan doarvái.
čujuhit dasa, ahte Sámis leat nugohčoduvvon eaiggátkeahtes guovllut.
vuoigatvuođaide, mat sámiin ledje eatnamiid ja čáziid geavaheapmái, ja ahte
Muhtun julggáštusa oasit dego vealameahttunvuohta, kultuvrra guoskameahttunvuohta, opmodat ja iešmearridanvuoigatvuohta leat boahtimin oassin riikkaidgaskasaš dábálaš vuoigatvuođa norpma.
oassálastiid ja nuorra dáiddariid joatkit čállima viidásit.
Muhtun earenoamážit dán meannudanvugiide guoski ja almmolaččat ráđđádallamiidda guoski áššit leat gieđahallon maŋŋelis čuoggás IV.
Muhtin buorit álgagat leat juo dálá áiggenai váldon vuhtii ee. sámedikki cealkámušain.
19 maid ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriija lea čatnasan joatkit jagi 2011.
Muhton mearkkat mannet duššai
Dieđut váilu.
guđet Norggas adnojuvvojit sápmelažžan dainnago okta máttarvánhen geavahii
Juigosiin oahpahit nuorat buolvva olbmuid ja fuolkevuogádaga birra, luonddus, báikkiin, boazodoallovugiin ja ealliin.
Luođi sajádat ii Suomas leat doarvái buorre.
Luođi sáhttá rohttestit measta mas beare, dábálaččat luđiin čujuhuvvo dihto olbmui ja buot áššiide, mat sutnje laktásit.
Juoigat sáhttá olbmuid lassin báikkiid, ealliid, luonddu dahje man beare eará, man juoigi hálida juoigat.
Luođi sisdoaluin sáhttá čielgasit oaidnit báikkálaškul-tuvrra iešvuođaid ja oahppat máttarvánhemiid historjjás.
Luođi sisdoaluin sáhttá čielgasit oaidnit báikkálaškultuvrra iešvuođaid ja oahppat máttarvánhemiid historjjás.
Juigosis eai leat álo sánit (dajahusat), nuohtta ja jienageavahus leat dalle váibmosis.
Juigosat albmabuktet sosiálalaš vuogádaga ja kulturlaš jotkkolašvuođa.
Juigosat leat árgga rutiinnaid ja sosiálalaš diliid oassin.
Luđiid sáhttá roavvásit juohkit persovdnaluđiide ja eará luđiide.
Juohke iđit vuosttas giellan hálan sámegiela.
duđa riidočoavdinlávdegotti mearrádussii, galgá leat vuoigatvuohta doalvut ášši
mii almmustuvai aiddo skuvllaid giđđalohkanbaji álgui.
Juohke ohcamuš geahččaluvvo individuálalaččat.
Juohke ráđđehus vuorus mielde hálida guođđit juogalágán muorramearkkas ja nu dálnai.
Juohke šaddu lei dárkket dieđalaččat juhkkon luohkáide iežas joavkosis.
Juohke gielda vástida sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddiideamis ordnemiin iežas bargiide vejolašvuođaid oassálastit skuvlendilálašvuođaide, bargoemináraide ja ovddiidanbargojoavkkuid doaimmaide.
Juohke mánná lea ovttaskas oahppi.
Guhtege riika galgá gokčat goluidis, ja áššedovdi joavkku oktasaš goluid riikkat galget juogadit gaskaneaset dássidit. "
Juohkehaš lea vuoigaduvvon buot daid vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat dán julggaštusas leat namahuvvon, almmá mange vealahaga, náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará miellaguottu, našuvnnalaš dahje sosiálalaš surggiideami, opmodaga, riegádeami dahje eará dilálašvuođa dáfus.
Olmmoš mearrida ieš
Olmmoš mearrida ieš
Ovttaskas mearrida ieš
Juohke siidda ovddasta dihto ovttadat, mii gohčoduvvo siidačoahkkimin (ry. mir).
Dat golbma stáhta ja dat golbma sámedikki
Juohke buolva guođđá juoga
Juohke girjemearka lasihuvvo botnái, sorjjasmeahttun das gos dat gávdno dokumeanttas.
Juohke virgeoapmahaš gohcá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma.
Dávjá olmmoš sáhttá gávdnat iežas vugiid gieđahallat iežas áŧestusa.
Lea juohke persovnna iežas ášši mearridit gullogo ovtta dáidda našuvnnalaš minoritehtaide dehe ii.
@ info: whatsthis
Juohke teakstaárvalussii leat ráhkaduvvon maiddái mearkkašumitge.
Juohke guovllus lea iežas vuohki duddjot sámi duoji.
Juohke ovddateaddjis lea iežas várrelahttu.
Juohke olbmos lea juohke sajis vuoigatvuohta dasa, ahte son galgá dovddastuvvot olmmošoktagassan lága ovddas.
Juohkehaččas leat dat geatnegasvuođat servodaga guovdu, mat aittonassii dahket vejolažžan persovnnalašvuođa friddja ja dievaslaš ovdáneami.
Juohkeovttas gii dovdá iežas sápmelažžan lea vuoigatvuohta ohcalit sámedikki válgalogahallamii.
Juohkehaš guollebivddu ollašuhtti sámesogas leat árbevirolaš guollesajit, dihto sogaid návddašeamis leat iežas jávrrit, luovttat dahje jogaid oasit.
Juohkehaččas lea vejolašvuohta dárkkistit válgalogahallamii merkejuvvon alcces guoski dieđuid njuolga válgalávdegotti doaimmahagas tel. 010 839 3195, 010 839 3185, dahje šleađgapoasta; Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Almmá mange vealahusa haga lea juohkehaččas vuoigatvuohta oažžut seammá bálkká seammá barggu ovddas.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta stáhtaboargárvuhtii.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuolgit riikkas eret, maiddái iežas riikkas, ja máhccat ruoktot iežas riikii.
Juohkehaš lea vuoigaduvvon lága suodjalussii dakkár seaguheami dahje alageavvama vuostá.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuoiŋŋadussii ja luopmoáigái: dan vuoigatvuođa vuollái gullá maiddái bargoáiggi govttolaš ráddjehus ja mearreáigásaš bálkkáhuvvon luopmu.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja johtalit ja friddja válljet alccesis orrunsaji stáhta rájiid siskkobealde.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oažžut daidda vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš beroštumiide suodjalusa, mat čuvvot boađusin vaikko guđelágán dieđalaš, girjjálaš dahje máhtolaš dahkosis, maid guhtege ieš lea ávdnen.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta opmodaga eaiggáduššat, okto dahje earrásiiguin searválagaid.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta leat osolaš iežas riikka stivrejumis, juogo vuigestaga dahje friddja válljejuvvon ovddasteddjiid bokte.
Juohkehaččas lea ieš riekti mearridit goas galgá anašit vuosttas geardde.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vuođđudit fágaservviid, ja miellahttun searvat dakkáriidda, suodjalan dihte iežas beroštumiid.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta oahpahussii.
Juohkehaš sáhttá gáibidit dakkár sosiálalaš ja internašuvnnalaš ortnega mii ollislaččat sáhttá duohtandahkat daid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, mat dán julggaštusas leat namuhuvvon.
Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut barggu, beassat friddja válljet alccesis fitnu, oažžut vánhurskkis ja buriid bargoeavttuid ja oažžut suodjalusa bargguhisvuođa vuostá.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta friddja oassádallat servodaga kultuvrralaš eallimis, návddašit dáidagiin ja šaddat osolažžan dieđalaš ovdáneapmái ja daid buriide, mat das čuvvot.
Juohkehaččas lea dássásaš vuoigatvuohta beassat iežas riikka almmolaš doaimmaide.
Juohke sámedikkis leat almmatge iežas vierut ja árbevierut, muhto atnen veaháš ártegin go ledjen áidna rahpandoaluide oassálastán, gii geavahii dearvvuođat-sága sámegillii.
Juohke sámedikkis galgá doaibmat virgeolmmoš, guhte gieđahallá biras- ja dálkkádatáššiid ja áššedovdilávdegoddi, mii gieđahallá dáid áššiid.
Juohkehaš sogas lea iežas mearkalinjá.
Juohke Diidalámpá-fierpmádaga lahtus lea iežas dáidasuorgeguovdasaš ovddidansuorgi mánáidkultuvrras.
Juohke bargoaddis lea lága mielde almmolaš geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta vierroriikkain ohcat ja oažžut dorvobáikki doarrádallama sivas.
nanne dán buohkaid vuoigatvuohtan.
Okta leanastivra juohke guovllus lea namuhuvvon čáhceeiseváldin mas lea vástu hálddašit čáhcebirrasa kvalitehta guovllus.
Juohke olbmo bálddas lea smávva šaddoláhppo, mas oidno earret eará olbmo ássanbáiki ja eatnigiella.
Juohke olbmo bálddas lea smávva šaddoláhppo, mas oidno earret eará olbmo ássanbáiki ja eatnigiella.
Juohke máná šaddan, ovdáneapmi ja oahppan leat persovnnalaččat.
• Guhtege logu buohta lea sámiid ruovttuguovllu boarrásiidbarggu guoski diehtu ja rávvagat.
Juohke oahppi galggašii oažžut skuvllas buriid vejolaš-vuođaid buoridit iežaset sámegiela máhtu ja bajásšaddat iežaset kultuvrii.
Juohke oahppi galggašii oažžut skuvllas buriid vejolašvuođaid buoridit iežaset sámegiela máhtu ja bajásšaddat iežaset kultuvrii.
Bánit juohke oasis ožžot nummara ovddus guovllus 1 gitta 8 rádjái.
Juohke olbmos guhte ráŋggáštusvuloš daguin sivahuvvo, lea vuoigatvuohta lohkkojuvvot vigiheapme gitta dasságo su sivalašvuohta lea nanuduvvon almmolaš duopmostuolu riektemeanuin, main sus leat leamaš buot dat dáhkádusat mat leat dárbbašlaččat iežas bealuštussii.
Juohke sámediggeláhtu ovddasvástádussan lea maid dat makkár lea sámedikki olgguldas govva.
nammadit guhtege ovtta láhtu.
Juohke bargoaddi galgá bargoeallimis ovddidit sohkabeliid dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit.
Juohke ođđa oastimis ovttaskas álgá dan golus masa leai ollen ovddit oastimis ja goargŋu ovddos bajás guvlui ráhpa.
Juohke gielddas lea maid gielddalaš biraseiseváldi mii dikšu birasváralaš doaimma báikkálaš bearráigeahču.
Iešguđetge riikkas galggalii leat iežas fásta ruhtadaninstrumeanta ja áinnas maid oktasaš davviriikkalaš ruhtadaninstrumeanta sámi parlamentáralaš ráđi olis árbevirolaš dieđu ealáskahttin-, dutkan- ja skuvlenfidnuid olláhuhttima várás.
Juohke rievdadusas dás:
Juohke sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ja gieldda ossodagas galgá leat viiddes vuogádat sámegiela lohkama doarjumii.
Guhtege riikkas okta juoigi oažžu báikki Sámi Grand Prix- finálas, man lassin duopmárat válljejit finálai 6 juoigi dain, geat leat almmuhan iežaset mearreáigái.
Juohke sámiid ruovttuguovllu gielddas galgá válljet unnimustá golbma ovddasteaddji sámediggái.
Juohkehaččas galgá dušše gávdnot motivašuvdna ja stuorra beroštupmi persovnnalaš giellabarggu ovdii, danin go dál giela ealáskahttin lea gitta maiddái sis, geat hállet nuortalašgiela vieris giellan
, joka käsitteli saamenkielen asemaa ja käyttöä palveluissa.
Guhte geahččá, ahte son lea vuoiggaheamet guđđojuvvon eret válgalogahallamis dahje sutnje guoski merkejupmi válgalogahallamis lea boastut, sáhttá čálalaččat gáibidit njulgema válgalávdegottis maŋimuštá cuoŋománu 10. beaivve ovdal diibmu 16.00.
Guhte oaivvilda, ahte son lea eahpevuoiggalaččat guññojuvvon eret válgalogahallamis dahje su guoski merkejupmi válgalogahallamis lea boastut, sáhttá čálalaččat gáibidit njulgema válgalávdegottis maŋimustá cuoŋománu 11. beaivve ovdal dmu 16.00.
Juohke gearddi go ohcá heađis de láve fertet máksit heahteiskama ovddas.
čuohcá vuođuhis earuheaddji meannudemiide mat dáhpáhuvažit buot olmmoš
mihkkege vuoigatuvođaid boazoguohtumiidda.
juohke riikkavuložii EES-stáhtain geas lea ruoktu boazodoalloguovllus. Sámiid
geográfalaš territora mas sámiid leat árbevirolaččat ássan, ja sámi álbmoga iežas.
Juohkeolbmovuoigatvuohta lea vuoimmis maid luonddureserváhtain, muhto sáhttá dihto dáhpáhusain leahkit ráddjejuvvon.
lea erenoamáš vuoigatvuohta álgoálbmogiidda, galgá leat čađahahtti siskkáldas
Guhte rihkku 14 §:a gildosa skuvlensaji ohcanláhkai almmuhettiin, galgá dubme almmuheamis sáhkkui.
siskkilda mearrádusa álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas.
Goit-ge jagiid 1980-áiggi álggahuvvui proseassa masa guorrasedje fámuiduhtton ON-organat ja nuppit ja doppe celkui dađe dárkileabbot ahte iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte áddejuvvot nu gáržžet go dalle lei dilli.
Juohke dáhpáhusas ášši ferte čovdojuvvot muhtin ládje boahtte jagi álggu rádjái ja dat gáibida sihke juridihkalaš čilgehusaid ja ráđđádallamiid dálu eaiggádiin dehege Senáhta-giddodagain.
Buot buohkanassii sus lea miella bargat boahttevuođas skearruid ja buktit sámemusihka oidnosii viidáset máilbmái.
Mu govvidan 30 olbmo ahke-, giella- ja ássanbáikeossodagat vástidit prosentualalaččat dán ovdalis namuhuvvon statistihka fáktaid.
Juohke dáhpáhusas jearaldagas lea mearkkašahtti ovdánanlávki ja dis buorre Akwé: Kon-bargojoavku ja meahcceráđđehus lea stuora ovddasvástádus proseassa lihkostuvvamis.
Juohke dáhpáhusas vuostáiváldin lei liekkus ja oaččuimet eanet lohpádusaid Njellima luotta vuođđodivvuma várás go goassige ovdal.
verb
Seammá namahusa geavahii maid dat bargojoavku mii nammaduvvui jagi 1996 vai čielggadivččii leago dárbu konvenšuvdnii ja mat eavttuid
card name
bulljarasat golggiidit
(heive okta & dahje eanet čuovvuvaččain)
Prográmma lea jearran jus oažžu rievdadit dán heivehusa.
Johkamohkis mearriduvvui, ahte sámeparlamentárihkkáriid oktasaš konfereansa ordnejuvvo golmma jagi gaskkaid.
Dan sáhttá dahkat jienasteami bakte dehe leahkit mielde válggas nominerenjoavkkus.
Olmmoš sáhttá maid oažžut oanehis áŧestusdohppehallama mii manná badjel jođánit.
Ovttaskas soaitá dovdat iežas bággejuvvon vuordit seksain vaikko livččii háliidan dan.
Muhtimat sáhtte imaštallat manin gieđahalan dán ságastan sámiid árahistorjjá ja dutkamušaid.
City in Newfoundland Canada
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Illinois USA
search filter for gpg binary
JomIndian National weekday 2 - ShortDayName
jomppanen (at) samediggi.
Jomppanen sámi girkobeivviid prográmmadoaibmagoddái
Jomppanen doaibmá máilmmikongressa ráđđeaddikomitea lahttun ja ovddasta das Suoma sámedikki.
JomShanbe short
Juo muhtin namuheamit leat dagahan ahkidis čuovvumušaid dálásámi kultuvrii.
Otto Rosing ja Torben Beck)
Jonathan ThomasThis is the description of a command line argument
City in Arkansas USA
lágiin nuppástuvvan nu, ahte dat ii šat suodjal boazodoalu beroštumiid, nugo álggos,
Sámediggi lea ráđđehusa ovddimus premissadahkki ja dialoga-oasálaš.
olbmos gean ruovttugiella lea sámegiella, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan.
áhkku sámásta dahje sámástii ruovttus dainnago sámegiella lei su ruovttugiella;
boazosápmelaččaid vuoigatvuođat fertejit njuohkánit (vuoittahallat) eanandoalu ja
dan árvalusa, ahte dat galgá gustot buot guovlluide mat leat leamaš álgoálbmogiid
riikkaidgaskasaš mearrádussan álgoálbmogiid gáibádusain oažžut stáhtas aktiiva
man leat bagadallan Maarit Niittyvuopio, Laura Niittyvuopio ja Hannu Huumonen.
boazogoahtunláhka bođii, man ulbmil lei čilget sámiid vuoigatvuođa geavahit eatna
, jonka teemoina olivat ihmissuhteet, rehellisyys ja anteeksiantaminen.
čielggadit Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid, geahča § 5 goalmmát
Muhton lágan muorra
Muhtinlágán dásseárvu datnai soaitá leat, muhto dat dáhpáhuvalii váldokultuvrra eavttuiguin ja doalvvulii "dásseárvosaš " monokultuvrralaš Supmii, mas vehádagaid ja sápmelaččaid sajádat livččii gárži ja sámi kultuvra vehážiid mielde jávkkalii.
Muhtinlágán dásseárvu datnai soaitá leat, muhto dat dáhpáhuvalii váldokultuvrra eavttuiguin ja doalvvulii "dásseárvosaš" monokultuvrralaš Supmii, mas vehádagaid ja sápmelaččaid sajádat livččii gárži ja sámi kultuvra vehážiid mielde jávkkalii.
ii ulbmát buktit oidnosii guovttemielalašvuođa. Dáinna juoguin dovddahuvvo juo
Gárgadas
Gárgadas:
Gárgaduvvon
Gárgaduvvonmessage status
Verb
Bija gárgadassii
Waiting for an action
Juo dál bivdiin leat fuorkkáin čuđiid mielde njuorjjonáhkit vuordime oasti.
Juo dál ođđa virgi lea čájehan leat buhtemeahttun dehálaš ja barggut virggi mearreáigásaš doaimmaheaddjis leat oba mihá olu.
Juo dál lea golihan badjel golbma mánu - ja ruhta lea gollan, ja go čuovvovaš dievasčoakkán dollojuvvo, de jahkebealli lea juo mannan jagis.
default name of fourth player
Laila Aikio
Joonas Sippola, sosiálajođiheaddji, Eanodat Mirja Laiti, rabasdivššu hoavda, Anár Anitta Kaisanlahti, boarrásiidbarggu hoavda, Soađegilli Heidi Eriksen, njunuš dearvvasvuođaguovddášdoavttir, Ohcejohka
greece. kgm
oceania. kgm
greece_ peripheries. kgm
indonesia. kgm
Juobe riikkabeivviid vuođđoláhkaválljagoddi lea cealkán, ahte bálgesvuogádat ii soaitte leat heivvolaš sámi boazodoalu stivren- ja hálddahusmállen.
Jo árbevierrun šaddan musihkkaseminára áigge gieđahallojuvvo temá "Sámiid ja eará eamioálbmogiid árbevirolaš musihkka globalisašuvnna deattu vuolde ".
Jo árbevierrun šaddan musihkkaseminára áigge gieđahallojuvvo temá "Sámiid ja eará eamioálbmogiid árbevirolaš musihkka globalisašuvnna deattu vuolde ".
City in Missouri USA
new- zealand. kgm
world. kgm
angola_ provinces. kgm
Jordánia
JordániaName
Jordánia dinára
Name
norway. kgm
EMAIL OF TRANSLATORS
JorubagiellaName
Jus lea oassálastán gynekologalaš seallaiskkusdárkkisteapmái ja leat leamaš máŋga normála seallaiskosa go lea deavdán 60 jagi lea riska hui unni ahte maŋibus eallimis ovddida goaŧŧočeabetborašdávdda.
Don fertet geavahit jienastangoartta jus jienastat ovdal válgabeaivvi ja jus don jienastat sierra jietnavuostáiváldinbáikkis.
Jus leat láhppan jienastangoartta dehe jus das leat boasttu dieđut, váldde aktavuođa Girkostivrrain, Svenska Kyrkan, 751 70 Uppsala,
Jus leat láhppan jienastangoartta dehe jus das leat boasttu dieđut, váldde aktavuođa Girkostivrrain, Svenska Kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Diehtojuohkinbálvalus) dehe diŋgo ođđa goartta ruovttusiiddu bakte; www.svenskakyrkan.se son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain.
Don dekrypteret teavstta go fas geavahat seamma funkšuvnna krypterejuvvon teavsttain.
Jus vieččat muhton báikái maid Amarok juo goziha, de skearru automáhtalaččat lasihuvvo iežat čoahkkádussii.
Jos ášši ii divvahuva bálgesa iežas bargama bakte, de maid sámediggi ferte seahkanit áššái.
Jus ii hálit dan molssaeavttu masa apotehka molsu iige dasage mii lea reseaptas sáhttá válljet generalas molssaeavttu.
Jus vuolgá bátnedoaktárvuostáiváldimii mii váldá alibut hatti go refereansahatti ožžo dušše rehkenastit refereansahatti allagollosuodjái, ja maŋŋil máksit earuhusa ieš.
Jus lea iskojuvvon ja dárbbaha eanet dikšumiid lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahttevaš dikšun máksá ja jus dat gullo allagollosuodjái.
Jus molsu vuostáiváldima dat ođđa vuostáiváldin sáhttá oaidnit man ollu lea.
Jus válljet dikšuma mii ii ollenge gullo allagollosuodjái fertet máksit olles golu ieš.
Jus ii geargga dikšojuvvot válmmas guoktenuppelot mánus šaddá álggahit ođđa áigodagain ja máksá álggus.
Jus olmmoš medisiinnalaš siva dihte ferte geavtit erenomáš fabrikáhta dálkasa doavttir sáhttá namuhit reseaptas ahte dálkasa ii oaččo lonuhit earái.
Jus soames siva dihte ii sáhte gožžat ja guđđet gožžaráhku albma ládje, sáhttá maid oažžut gaskaboddosaš loktanan PSA-árvvu.
Jos lávki lea negatiiva, de ferte álgoárvu leat stuorátgo loahppaárvu.
Jos automáhtalaš linnjámolsun lea válljejuvvon, dát mearkkuš mearrida linnjá guhkodaga (mearkkaid bokte) gokku čállinprográmma álggaha ođđa linnjá.
Jus biŋgospealla dehe vuorbádeapmi galgá dollojuvvot leana máŋgga gielddas dat lea Leanastivra mii addá lobi.
Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá dego leat ballan, de oažžut gal čáppa, doaibmi dálu, muhto eat oaččo dállui sisdoalu.
Jus olbmoš lea insuliinnain dikšojuvvon sohkardávda insuliidna ii mávsse maidege.
Jos ovddabealde namuhuvvon gálduid vuođul hábme politihkalaš oainnus, das sáhttá šaddat skitsofrenalaš, iige das leat vealtakeahttá mihkkege guoskkahansajiid dan eallimii, mas jienasteaddjit ellet.
Jos evttohas ii oaččo 10 sápmelačča doarjaga duohkásis, de evttohassan ii mu mielas lea jierbmi oba vuolgitge.
Jos evttohus manná dakkáražžan ovddos dego ruhtaministeriija lea evttohan, nu sámiid geahččanguovllus dat lea riikkaidgaskasaš rievtti soahpamušrihkkumuš ja geahnohuhttá sámiid vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
Jus ii goassege leat leamaš seksa ii dárbbat guođđit seallaiskosa.
Jos vuosttáš árvu lea streaŋga, de ferte nubbi árvu maid leat streaŋga.
Jos vuosttáš árvu lea nummir, de ferte nubbi árvu maid leat nummir.
Jus don eahpidat ahte ealli healbadit don galggat váldit aktavuođa Leanastivrii.
Joseph Wenninger
Jus don ovdamearkka dihte ozat Buller don galggat deaddilit bustáva B.
Jus ovdamearkka dihte dovdá iežas heajuid vuostáváldon dehe eará ládje lea duhtameahttun divššuin sáhttá váldit oktavuođa singuin.
Juos evttohusat olláhuvvet, nohká máŋgasis boazodoallu dáppe Giehtaruohttasis.
Jus ii hálit váldit oktavuođa dainna gii lea dikšun du dahje jus it soabat, sáhttá mannat vuostáiváldima klinihkka- dahje doaibmahoavdda lusa.
Jus ii hálit váldit oktavuođa dainna gii lea dikšun du dahje jus it soabat, sáhttá mannat vuostáiváldima klinihkka- dahje doaibmahoavdda lusa.
Jus it leat duđavaš luohttámušlávdegotti mearrádusain de sáhttá váidalit dan Privattandläkarna guovddáš luohttámušlávdegoddái.
Jus ii leat duhtivaš divššuin man lea ožžon dehe lea eahpeduhtivaš vuostáváldimiin, lea riekti váidalit ja guođđit oainnuid.
Jos leat eahpesihkkar makkár searvegoddái gullot, sáhtát ohcat dan neahttačujuhusain mii lea olgešbealde.
Jus oažžu ovdarávssá váldot eret čuohpademiin PSA-árvu luoitá illá mihtidan dássái.
Jus dahká kirurgalaš doaibmabiju ovdaráksái PSA-árvu loktana.
Jos it sáhte guldalit Sámi radio sáddagiid, prográmmat leat gullamis vahku áigge interneahtta-čujuhusas: http://yle.fi/sapmi /
Juos heađušteapmi dahje áŧestallan sisttisdoallá fysihkalaš guoskameahttunvuođa iešdáhtolaš loavkideami, áššis sáhttá heivehit maiddái rihkuslága veahkaválde- dahje seksuálarihkkosiid guoskevaš njuolggadusaid.
Jus vállje jorgasit olggobeallái ruovttueanadikki ii leat dáhkiduvvon ahte oažžu divššu dihto áigemeari siste.
Juos ohccin lea siviilavuoigatvuođalaš ovttastupmi dahje vuođđudus, ohcamuššii galgá laktit ovttastumi dahje vuođđudusa guoski registtarváldosa ja maiddái maŋimuš nannejuvvon ruhtadoalloloahpaheami, doaibmačilgehusa ja ruhtadoallodárkkistanmuitalusa.
Jus háliida geahččalit juoidá mii bisseha dalle sáhttá addit rušpejuvcca, mii lea dahkkon rušpenjuvdosis ja čázi badjel guđa mánnosaš mánnái.
Jus háliida hupmat soapmásiin, sáhttá riŋget soamis telefonfáktii mat gávdnojit.
Jos hálidit, ahte min barggut lasihuvvojit ja sámediggi váldojuvvo duođalaččat, de mii galgat meannudit sámedikki gáibidan árvvu mielde - aivve seamma ládje go riikkabeaiáirasatnai barget.
Jos hálidit seailut ealaskassan, earenoamážin ja obanassii álgoálbmotkultuvran, nu kultuvrra guovddáš prinsihpain ja árvvuin galgá doallat.
Dat gii háliida jođihit pántabáŋkku dárbbaha dan leana Leanastivrra lobi gos doaibma jođihuvvo.
Jus háliida almmuhit vahága mii lea dáhpáhuvvan dalle go lea leamaš álbmotbátnedikšumis de máhttá dan dahkat pasieantadáhkádussii Eanandikki guovtteguovllolaš dáhkádussearvái, Pasieanttadáhkádus LÖF.
Jus háliidat lasihat namahusholgaboalut, gease merkošiid olámuttus merkošiid listu ja namahusholgga ovdačájeheami gaskkas. Jus háliidat sirdit merkošiid namahusholgga ovdačájeheamis, gease merkošiid dieppe maid.
Jus hálidat lasihit ođđa lohkkiid, de fertet rievdadit fiilla / etc/ readers. conf ja álggahit pcscd prográmma ođđasit. NAME OF TRANSLATORS
Jos áiggot ráhkadit liŋkka čállinbeavddistat mii čujuha dálá siidui, gease " Čujuhus " gilkora mii lea báikereaidoholgga gurutbealde, luoitte dan čállinbeavdái ja vállje " Liŋka ".
Jos háliidat máhcat ovddit fierpmádatsiidui, coahkkal (" Maŋos ") reaidoholggas.
Jus don háliidat doarjaga LONA- prošektii galggat almmuhit dan gildii mii vuorustis guođđá ohcamuša Leanastivrii.
Jos háliidat máhcat ruoktomáhppii, coahkkal (" Ruoktu ") reaidoholggas.
Jus don háliidat dikšut árvvolaš kultureanadaga mii muitala leana historjjás sáhtát oažžut veahkeruđa Leanastivrras dan váste.
Jus leat váidaleamit bátnedivššus gávdnojit sierra ásahusat mainguin sáhttá váldit oktavuođa.
Jos háliidehpet oažžut iežaideattet rávdnjebostii ilmmuhusa ođđa blogimerkemis dehe kommeanttain, de ilmmuhehket das munnje rávdnjeboasttain čujuhussii
Juos háliidat várret báikki jorrestullui, váldde oktavuođa šleađgapoasttain čujuhussii sajos (a) samediggi.
Jus bátnedoavttirvuostáiváldi haddi lea alibut go refereansahaddi de lea dušše refereansahaddi mii oažžu rehkenastot allagollosuodjái.
Jus bátnedoavttir ii leat čadnon Privattandläkarna searvái ii sáhte mannat luohttámušlávdegoddái.
Jus bátnedoavttir ii leat miellahtu Privattandläkarna searvvis de ferte váldit sealvái guhtemuš dáhkádussearvái galgá sáddet almmuhusa.
Jus bátnedoavttir lea miellahtu organisašuvnnas Privattandläkarna de máhttá dohko dahkat almmuhusa.
- Jus Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallan lihkostuvvá bures, de Akwé:Kon -
Jos Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplána válmmaštallan lihkostuvvá bures, de Akwé: Kon-rávvagiid heiveheapmi sáhttá váldojuvvot eará dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeami oassin ja maiddái luondduriggodatplánemiid oassin.
Jus fáhkkestaga skihppá dehe roasmmohuvvá galgá oažžut divššu nu jođánit go vejolaš.
Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii.
Jus oahpahusas lávebehtet bargat fáttáiguin, de sáhtát čálihit sátnelisttuid fáttáid mielde.
Bargoaddi čilgehus bargái Juos olmmoš eahpida, ahte lea boahtán vealahuvvot barguiváldimis dahje muđui bargoeallimis, bargoaddi galgá bargi bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeami vuođustusain.
leat gillán vealaheami, duođašta dilálašvuođaid mat jáhkihit su leat vealahuvvon, de
Jus lea váttis dieđihit juste hatti dikšumii de lea dan dihte vuoigatvuohta oažžut diehtit sullásaš hatti dahje árvvoštallama man ollu sáhttá máksit unnimusat ja eanemusat.
Jus dárbbaha olu divššu lea leahkime allagollosuodji, mii čilgejuvvo dárkileappot boahtte kapihttalis.
Jus anilda ahte rihkkoš lea dáhkkon divššus sáhttá almmuhit polesii.
Jus dikšun ábuha dan fuomáša ahte PSA- árvu luoitá.
Jus buohccedivššus dehe sosiálabálvalusas eahpiduvvo ahte mánná illástuvvo fuolaheddjiid luhtte dehe fuolaheaddji ii sáhte suddjet máná, ii journála guđđo olggos.
Jus dikšubargoveahka eahpida ahte mánná gieđahallo heajuid bargoveahka galgá almmuhit dakkár eahpidemiid sosiálabálvalussii, mii dutká ja dahká vejolaš poliisaalmmuhusa.
Dan sadjái dikšundáhkádus ii mudde galgágo diksun addot ja makkár divššu galgá oažžut.
jus ii váldde vuostá dikšunfálaldaga eará dikšunovttadagas (jus maŋŋil muhttá miela sáhttá váldit vuostá fálaldaga)
Dikšundáhkádus mearkkaša ahte ovttaskas galgá oažžut divššu dihto áigge siste.
Dat sáhttá mearkkašit ahte oažžu vuordit guhkibu.
Jus háliida oažžut divššu mii ii leat fáhkka iige hálit máksit eanet go buohccemávssu galgá leahkit duođaštus man čájeha ahte ruovtturiika máksá divššu.
Jus dikšu dahkko máŋgga lávkkiin, dahje jus dárbbaha dikšuma máŋgii, lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahtá máksit ja jus dat gullo allagollosuodjái.
Juos olmmošvuoigatvuođaduopmostuollu gávnnahii ahte dán vuoigatvuođat leatge rihkkojuvvon, duopmostuollu sáhttá mearridit soahpamušriikka máksit buhtadusa dán dihte.
Juo dalle loktejuvvui ovdan dárbu dahkat lágalaš analysa terminologiija rievdadeami váikkuhusain.
Jos index. html gávdno, de raba dan go manat máhppii.
Dat sáhttá dáhpáhuvvat jus lea ágga mearridit suddjendoaimmain, dat mearkkaša bissehit rutiinnaid ja bargovugiid mat sáhttet leat riskkavuložat.
jus ja goas háliida anašit
Jus muhtin šlája lea ráfáiduhtton don it oaččo čoaggit dehe vahágahttit šattu dehe ealli.
Jos sámi ásahus dattetge ii dohkkeheaš muhtun olbmo sápmelažžan vealaheaddji
Juos gii nu, guhte geahččá leat gártan dán lágas dárkkuhuvvon vealaheami vuollái, dán lágas dárkkuhuvvon ášši gieđahaladettiin duopmostuolus dahje doaibmaválddálaš virgeoapmahaččas ovdanbuktá duohtaáššiid, maid vuođul sáhttá eahpidit, ahte jearaldalagas lea vealaheapmi sohkabeali vuođul, vástideaddji galgá čájehit, ahte sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ii leat loavkiduvvon, muhto ahte meannudeapmi lea boahtán man nu eará, dohkálaš áššis go sohkabealis.
Dakkár stáhtaidgaskasaš soahpamuš ii dattetge sáhte ráddjet
de galgá dat soahpamuš geavahuvvot. Dat guhte jáhkká alddis leat viidát guohtun
Son guhte jáhkká alddis leat viidát guohtunvuoigatvuohta árbevieru addin rievttalaš vuođus go maid riikkaidgaskasaš soahpamuš addá, galgá dattetge heađuškeahttá sáhttit geahččalit gáibádusaidis duopmostuolus dan riikkas mas guohtunguovlu lea.
Jos artihkkala 36 mielde addojuvvo vuoigatvuohta geavahit luondduriggodagaid
Jos juo riegádettiinat du váhnemat muitalit dutnje, ahte leat sápmelaš, stuorru sápmelašvuođa mearkkašupmi dutnje agi mielde ja anát dan árvvus eanet ah ' eanet.
Jos juo riegádettiinat du váhnemat muitalit dutnje, ahte leat sápmelaš, stuorru sápmelašvuođa mearkkašupmi dutnje agi mielde ja anát dan árvvus eanet ah 'eanet.
Jus ealli gieđahallojuvvo heajuid mii sáhttit mearridit ahte dat galgá áittarduvvot.
Jos muhtin politihkkárat govahallet, ahte olmmošrivttiin sáhttá gávppašit, de lean hui behtton ja fuolas das, makkár politihka morála, muhtin politihkkáriid olmmošrivttiid gudnejahttin ja njuolggočielggagin orrun lea.
Juos almmolaš válddi geavaheaddji doaibmaorgánas dahje virgebáikkis, lágádusas dahje gielda- dahje stáhtaeanetlogu fitnodatsearvvis lea stivrenráđđi, stivra dahje eará luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- dahje hálddahusorgána, doaibmaorgánas galget leat ovttaárvosaččat nu nissonat go albmát, juos ii erenomáš sivain eará čuovu.
Jos almmolaš válddi geavaheaddji doaibmaorgánas, virgedoaimmahagas, lágádusas dahje gielda- dahje stáhtaeanetlogu fitnodatsearvvis lea stivrenráđđi, stivra dahje eará luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- dahje hálddahusorgána, doaibmaorgánas galget leat ovttaárvosaččat nu albmát go nissonat.
Juos deaksta, mii jorgaluvvo, lea dábálaš deavstta váddásut, jorgalanmávssu sáhttá bearrat nu, ahte lea bajiduvvon eanemustá 50%:in, seammago hohpolaš barggu jorgalanmávssu sáhttá bajidit eanemustá 50%:in.
Jos láva válmmaštallanáigedávvala olis lea vejolaš, de doalvut cealkámuša dárbbu mielde sámedikki dievasčoakkáma dohkkeheami várás.
Jus olbmos leat guokte dehe eanet lagas dievdofuolkki geain lea ovdaráksáborašdávda, lea stuorit riska ahte oažžu skibasvuođa.
Jos riikkalaš lágas leat dakkár mearrádusat sus guhte oažžu lobi viežžat luondduriggodagaid, mat geatnegahttet su máksit divada eananeaiggádii dahje luoitit sutnje doaibmavuoittus oasi, de vuoigatvuođa doallis galgá leat dakkár geatnegasvuohta sámiide maid, guđet árbevirolaččat leat geavahan ja ain geavahit áššáigullevaš guovllu.
Jus njivlásleavga lea bidjon máhppii, dušše eaiggát ja root sáhttiba sihkkut dahje addit ođđa nama fiillaide. Muđuid sáhttet buohkat geas lea čállinvuoigatvuođat dan dahkat.
Vállje jos minsttara galgá earuhit stuorra ja smávva bustávaid.
Merke dán jus háliidat ahte čállinprográmma automáhtalaččat galgá áicat linnjáloahpaid. Vuosttaš gávdnon linnjáloahpašládja geavahuvvo olles fiillas.
Jos ovddidanriikkaid luonddu máŋggahámatvuohta ain geahppána, das lea globála váikkuhus máilmmi lundui, ekonomiai, olbmuid dearvvasvuhtii ja dálkkádatnuppástussii.
Lea vejolaš oažžut báikkálasjámiheami jus šaddá garra gihppu.
Jus lea boastut meannuduvvon, oažžun meannudanvahága dahje jus leš duhtameahttun bátnedivssuin man lea ožžon olgoriikkas de dan ii máhte almmuhit Ruoŧas.
Jus auto- lokte lea jođus, de láse duogážis automáhtalaččat loktana go sieván lea čujuhan dasa dihto áiggi.
Don sáhtát válljet jos linnjámáhccunmearkkat čájehuvvojit, jos linnjámáhccun lea vejolaš.
Jus ii leat dat sáhttá šaddat máksit olles dikšungolu.
Jos skuvla oččošii
Muhtumin olmmoš diehtá manin oažžu áŧestusa.
Muhtimin ferte oažžut veahki dakkaviđe, nu gohččoduvvo heahtebátnedikšu.
Mánát, beallešaddit ja boarrásat sáhttet gásttašuvvot.
Guoppar lea dábálaš vuolledábiin eatnasiin.
Jus dárbbaha jámiheami de álo gullo dasa.
Jus maŋŋil gáhtá sáhttá álo váldit oktavuođa iežas dikšuaddiin.
Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
Muhtimin ii dárbbat doaktárduođaštusa jus lea duođaštuvvon bátnedikšojournálas makkár dávda lea.
Muhtumin soaitá mánná álkibut oažžut alccesat eará juhkosa.
Muhtimin NRK:a ođđasiin leatnai leamaš duođaid ártegis ja boasttoođđasat Suomas, go doaimmaheaddjit leat ráhkadan ođđasiid dieđekeahttá Suoma lágain ja beroškeahttá čielggadit áššiid fáktadieđuid.
Muhtimin muhtin oasit gieđahallamis addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii.
Muhtumiin guđđojuvvo PSA-iskkus jus leat gožžaráhkováivvit man doavttir eahpida boahtit prostátas, ovdamearkka dihte jus dávjá dárbbaha mannat cissame seamma áigge go cirggas lea headju.
Máŋgasat juhket daningo dat lea buorre dehe vai šaddet gárremiin. Muhto alkohola sáhttá leahkit maid váralaš máŋgga ládje.
Muhtumin leat máŋga seammaárvosaš molssaeavttu dálkasii.
Muhtumin gevto sátni áŧestus go olmmoš dovdá juoga lea váivi.
Muhtumin lea álkimus addit juhkosa deadjabasttiin ja addit una meriid dávjá.
Muhtimin searvegottit sáhttet maid ruđalaččat doarjut dárbbašedjiid.
Muhtumin sáhttá seallaiskkus leahkit oassi gynekologalaš dutkamis jus leat ovdamearkka dihte vardinheađuštus, muhto dalle soaitá maid leahkit buorre dilálašvuohta guođđit screeneniskosa.
Muhtimin moraš sáhttá dovdut ila lossadin guoddit akto.
Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta
Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii.
Muhtumin ferte vuolgit guhkkelebbui, vai oaidná buorebut.
Muhtumin dulkkas lea vejolaš jorgalit nu gohčoduvvon videodulkoma bakte.
Muhtumin oažžu maid antibiotihkatableahta mielde ruoktot vai beassá váldit moadde diimmu maŋŋel dutkama.
Muhtumin oažžu maid mielde antibiotihkatableahta ruoktot vai sáhttá váldit moadde diimmu maŋŋel.
Muhtumin soaitá vehá vardit maŋŋel muhto dat ii leat váralaš.
Muhtumiin sáhttá dovdot ahte eahpelihkostuvai daningo ii lean dakkár go lei vuordán.
Muhto muhtumin sáhttá dáhpáhuvvat ahte apotehka lea oastán sisa stuora meari áigodaga diŋgga.
Sáhttá maid leat jearaldat jávohisvuođa bakku bakte ságastallat olbmuiguin persuvnnalaččat oskku- ja eallingažaldagaid birra.
Muhtumin soaitá dovdat iežas duđalažžan dehe bággejuvvon anašit vaikko ii soaitte riekta ieš háliidit dehe ii dovdda iežas válmmasin.
Jos jearaldat ii livčče duođalaš áššiin, de dan sáhtálii gohčodit measta juo fársan.
Go guoská mánáid dahkko spiehkastat jus dikšunbargoveahka eahpida ahte mánná šaddá rihkkosa čuozáhahkan.
Juos jearaldagas lea oahppiidválljen, čilgehusas galget ovdanboahtit válljenkriteerat.
Jus olbmoš lea skibasvuohta mii mielddisbuktá lassánan riskka bátnevahágiidda dehe jus olbmoš lea váttisvuohta dikšut iežas njálbmehygiena sáhttá oažžut maid bátnedivššu buohccedikšomáksui mii gullo allagollosuoji vuollái.
Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái.
Jus doavttir áicá borašdávdda sáhttá oažžut dikšuma čuohpademiin, suonjardemiin dehe hormonadikšumiin.
Jus doavttir lea čállán reseptii ahte ferte gollat vissis áigi váldimiid gaskkan dalle ii sáhte váldit olggos eanet go doavttir lea namuhan.
Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon skibasvuođadieđu mii mearkkaša ahte lea váttis medisiinnalaš mearrádusa vuoláš olbmos sáhttá leat riekti oažžut ođđa medisiinnalaš árvvoštallama eará doaktáris, ovdal gohčoduvvon second opinion.
Dálkasiin mat eai gullo allagollosuoji vuollái oažžu ieš máksit olles golu.
jus medisiinnalaš sivaid geažil ferte vuordit guhkit go dáhkádusa áigerájit
Galledeapmái sáddehaga vuođul, earágo doavtterdikšui don mávssát 25 ruvnna.
" Nugo sámit dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid, de galgá sidjiide boares árbevieru mielde leat lohpi, čakčat ja giđđat, johtit bohccuideasetguin ráji rastá nuppi riikii. "
"Nugo sámit dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid, de galgá sidjiide boares árbevieru mielde leat lohpi, čakčat ja giđđat, johtit bohccuideasetguin ráji rastá nuppi riikii."
Jus mánás leat váttis váivvit beare nuppi čalmmis ja eahpida ahte mánná lea loavkidan čalmmi ii galgga maid vuordit oktavuođa váldimiin.
Jus mánás lea bealljenávllát, iige mana badjel, ferte váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dutkama dihte jándora siste.
Jus mánás lea feber lea buorre addit liige juhkosa.
Jus mánná luhču ollu ii leat nuogis ahte mánná oažžu raddemielkki, mánná dárbbaha dalle maid oažžut golggosbuhttehusa.
Jus mánás lea gosot lea dehálaš ahte mánná gossá bajás šliivvi vai giegir ráinnasduvvá.
Jus bealjis golgá golggus galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin, nu ahte mánná dutkojuvvo.
Jus beljiin leat bohccit dehe bistevaš bealljenávhllahat ii galgga vuojadit oaivi čáze vuolde.
Jus mánás lea njunni dievva sáhttá goaikkuhit dehe sprejjet sálteluvvosa njunnái, mii njárbuda snuolggaid.
Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu.
Jus máná čalbmi ruddo gitta ja ferte sihkut sieja čalmmis máŋgii beaivvis lea mánás garra infekšuvdna.
Jus mánás lea siedja čalmmiin lea buorre bassat čalmmi ráinnasin nu dávjá go dárbbahuvvo dábálaš čáziin.
Jus vuovssadeamit bohtet ođđasit, álggat fas addit golggosbuhttehusa, muhto leage seamma áigge dárkil jus mánná álgá šaddat šliettas dehe váikkuhuvvon.
Jus mánás lea raksa lea buorre bidjat gevton ravssa plástabussii ovdalgo šlivge rihpadutnorii.
Muhto jus mánná goadná ja galbmo, mii lea dábálaš go feber loktana, sáhttá gokčat filttiin ja dahkat nu vuogasin go vejolaš.
Jus mánná vuovssada ollu dárbbaha addit sullii guokte deadjabastte golgosa juohke viđa minuhtas.
Jus mánná vuovssada ollu golggosbuhttehus lea buoremus.
Jus mánná vázzá ovdaskuvlla dehe bearašbeaiveruovttu sáhttá dat mannat dohko go ii leat vuovssadan dehe das ii leat leamaš luhčadávda guovtti jándorii.
Jus mánná lea ožžon luhčadávdda olgoriikkareaissu oktavuođas galgá váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe mánáiddoavttervuostáváldimiin.
Jus mánná cissá hárvuid dehe lea šlieddas ja váiban soaitá sivvan leahkit ahte mánná lea juhkan unnán.
Galgá ohcat dikšui dearvvasvuođaguovddážii dehe fáhkkavuostáváldimii dakkaviđe jus mánás leat dávjjit luhčadávddat ja vuovssadeamit ja čájeha mearkkaid golggosvánis, lea čielgasit váiban iige beroš birrasis, cissa unnán dehe hárvuid iige nagot stoahkat.
Galgá dakkaviđe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin dehe fáhkkavuostáváldimiin jus mánná orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat.
Jus mánná ii njamahuvvo, sáhttá addit eadnemielkebuhttehusa, rise- dehe majsejuvcca váldimiin vuhtii máná agi.
Jus máná njamahit galgá joatkit dainna.
Jus máná njamahit dehe bibmet bohttaliin
Muhto jus čuohpadeapmi dahkkui goaŧŧočeabetborašdávdda dehe seallarievdamiid dihte goaŧŧočeabehis ferte joatkit mannama dárkkisteamis.
Jos geasge geasa lea addojuvvon lohpi ruvkeguššat, lea geatnegasvuohta
Jos lohpi lea addojuvvon geavahit
Jos mii jurddahit dušše suohkaniid, dihto suohkaniid sápmelaččaid vuoigatvuođaid dehe jos leat gárvát gáržžidit sápmelaččaid dálá vuoigatvuođaid, vai ovtta suohkana sápmelaččaid vuoigatvuođat sáhttet oanehisáigásaččat buorránit, muhto buot earáid vuoigatvuođat hedjonivčče, de leat gal gáidán oba mihá guhkás sámi kultuvrra árbevieruin.
Fertet viežžat media. Muđui podkasta čuojahuvvo gáiddus bálvvás.
Jos media hálida lea albma ládje válddi fákta, de dat galgá fuolahit ákkasttallat oainnuideaset ja ođasráhkadeami ášševuođus, iige sáhtedohko bálkestit ášši ovdan.
Jos Meahcceráđđehusa hálddašanmálle gáibida duođaid rievdadusaid, de ášši válmmaštallan galggalii álggahuvvot riikkabeaiveválggaid maŋŋel bargojoavkkus, mas livčče rabas vuogi mielde ráđđádallame čanusjoavkkut ja meahcceráđđehusa olbmot.
Jos Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid resurssat čuhppoduvvojit ná mearkkašahtti ládje, de lean gal fuolas mot buot Meahcceráđđehusa dálá bálvalusat sáhttet olláhuhttojuvvot.
# Jos " mimešládja " lea meroštallon, dat mearrida guđe # oasi KDE geavaha. Ovdamearka dihte, jos geavahat # text/ html fierpmádatsiidu várás vai čájehuvvo johtileabbut.
Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin.
Jus leat máŋga generalas dálkasa ja dat mii lea reseaptas ii leat hálbbimus apotehka ferte molsut dan molssaektui mas lea márkaniid vuolimus haddi.
Jus daid galledemiid aktavuođas oažžu sáddaga röntgenii dehe dan sullásažžii ii láve dárbbahit máksit maidege.
Jus lea homoseksuála de lea buorre mannat jeavddalaččat seallaiskkusdárkkisteamis daningo virus mii sáhttá dagahit seallarievdamiid jáhku mielde sáhttá bostit maid nissonis nissonii.
Jus lea čuohpahan eret goaŧu
Jus lea čuohpahan olles goaŧu, mii gohčoduvvo hysterektomiija, it dárbbat mannat seallaiskkusdárkkisteamis, daningo dalle goaŧŧonjálbmi lea maid dalle váldon ollásit eret čuohpadeamis.
Juos dát láhka ja Norgga eará lágat leat ruossalassii, heivehuvvojit konvenšuvnnaid njuolggadusat.
Go coahkkalat Bija atnui, de prográmma geavaha heivehusaid, muhto láseš ii giddejuvvo. Geavat dán geahččalan dihte sierra heivehusaid.
Jus iskkus lea guđđojuvvon gynekologavuostáváldimii dehe eastadanávnnasvuostáváldimii lea dávjjimusat dat gii lea dahkan iskkusváldima geas lea vástu fuolahit vástádusas.
Jus iskkus čájeha soameslágan seallarievdamiid dat dutkojuvvo viidáseappot.
Jus ii hálit ahte iskkus galgá vurkejuvvot boahttevaš áigái dan sáhttá dadjat dasa gii váldá iskosa, ja dat duššaduvvo dasto.
Jus iskkus siskkilda seallarievdamiid
Jos šiehtadallamat leat maŋŋit mearridan
Jos Norgga ja Ruoŧa oaidnu 8 (j) -artihkkala dulkomis šaddá dábálažžan, de das sáhttá leat hui stuora váikkuhus maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkkii.
Jos vuoigatvuođas lea šihttojuvvon sámesiiddaid gaskka, siiddaid ja orohagaid
Jos vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guođoheamis lea šihttojuvvon čearuid, siiddaid dahje orohagaid gaskka, de dat šiehtadusat galget leat fámus.
Jus vuovssadeamit bohtet ruovttoluotta
Jus áigu váldit oktavuođa buohccedivššuin lea buorre ahte lea mihtidan temperatuvrra.
Jus leat vuollái 18 jagi dehe jus don háliidat náitalit soapmásiin gii lea vuollái 18 don dárbbahat lobi Leanastivrras vai beasat náitalit.
Jus lea eahpesihkkar jus lea geavahan iežas bátnedikšodoarjja sáhttá jearrat bátnedoaktáris.
Jus ovdamearkka dihte lea 28 jagi boaris sáhttá seastit ovtta jagi doarjaga 300 ruvnnuin ja geavahit goappeš doarjagiid boahtte jagi, dainna oaivvilduvvo 600 ruvnnu.
Jus ovdamearkka dihte lea 29 jagi ja oažžu 300 ovtta jagi ja oažžu boahtte jagi 30 jahkásažžan 150 ruvnnu almmolaš bátnediksodoarjagiin, 450 ruvnnu daid guokte jagiid ovddas.
Jus leat eará riikka riikkavuloš go dáin galggat jorgasit Sisafárrenhálddahusa (Migrationsverket) beallái.
Jus don juoga siva dihte leat massán riikkavulošvuođa don sáhtát dihto dáhpáhusain oažžut dan ruovttoluotta almmuhemiin Leanastivrii.
Jus lea bátnedikšooktavuohta ovdalis de sáhttá joatkkit dáinna.
Jus lea leamaš priváhtabátnedoaktára luhtte mii lea mielde organisašuvnnas Privattandläkarna sáhttá maid mannat ovtta Privattandläkarna luohttámušlávdegottiide.
Jos leat beroštuvvan hárjehallamis, sádde friijahápmásaš ohcamuša ovttas mildosiiguin (CV ja válddus oahpporegisttaris) 12.4.2012 rádjái čujuhussii: Sámediggi / hálddahusčálli, Sajos, 99870 Anár.
Juos leat beroštuvvan oahppamateriálabargguin, de váldde oktavuođa Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahahkii.
Juos leat beroštuvvan barggus, váldde oktavuođa sámedikki hálddahushoavda Juha Guttormii, tel. 010 839 3102.
Mii váldit mielanis vuostá du oainnuid ju gávnnat feaillaid dán siiddus.
Jus anilda iežas áššeheamit sierragieđahallon sohkabeali, sohkabealidentitehta, sohkabealeolggosbuktima, agi, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuoainnu, doaibmahehttehusa dehe seksualálaš mieđisvuođa dihte, sáhttá dát almmuhuvvot DO:i.
Jus lea ožžon vuorddakeahtes lassiváikkuhusa dahje vahága dálkasis bátnedikšuma oktavuođas dalle lea riekti oažžut buhtadusa Dálkkasdáhkádusas.
Jus oaivvilda ahte boasttovuođat leat dahkkon
Jus don leat barggus fitnodagas mii reastaluvvá du suddje bálkádáhkádusláhka.
Jus leat duhtameahttun gieldda biggenlohpái dehe bietnaplánii don sáhtát váidalit Leanastivrii.
Jus lea duhtameahttun Pasieantadáhkádusa mearrádusain máhttá váidit dan Pasieantalávdegoddái.
Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas (ca 1 sida)
Duhtameahttun bátnedivššuin olgoriikkas
Jos leat merken miinu dokumeanttas, de ii šat merkejuvvo.
Jus leat válljen automáhtalaččat válljet govaža, de válljet man guhká ádjána sieván galgá leat govaža bajábealde ovdalgo dat merkejuvvo.
Jus leat gurutgiehtat, de sáhtát molsut doaimmat mat leat olgeš ja gurutboalus jus válljet " gurutgiehtat ". Jus cuigunovttadagas leat eanetgo guovtte boalu, de molsošuvvo dušše olgeš ja gurut sáhpánboalut.
Jos lea sierramielalašvuohta das leago ášši sakka deaŧalaš sámiide, vai ii, de ferte
Jus lea eahpesihkkar lea buoret váldit iskosa sihkkarvuođa dihte.
Jus lea eahpesihkkar man soarttat čuohpadeami lea čađahan dehe mii lea váldon eret sáhttá jearrat dan klinihkas gos čuohpadeapmi dahkkui.
Jus eahpida sáhttá mihtidit febera mánás, muhto deháleamos lea čuovvut mot mánná veadjá.
Ovdamearkka dihte jus ovttaskas lea viežžan dálkasa golmma mánu atnui ferte leat gollan guokte mánu ovdalgo oažžu viežžat reseaptas fas.
Juos leat fuopmášuvvon áššehis bálkáerohusat, ovdanbuktojit vuogit daid njulgemii ja mo doaibmabijuid ollašuhttima galgá bearráigeahččat.
Jus lea homoseksuálalaš
Jos lea fuones guohtondilli, bohccot lihkadit eanet go dábálaččat.
Jus leat jearaldagat dahje háliida diehtit eanet bátnedivššu birra bistevaš dávddaid ja doaibmahehttehusaid oktavuođas galgá álggus jearrat iežas bátnedoaktáris dahje gieđahalli doaktáris.
Go leat ožžon protesa mii ii leat nannosit sajáiduvvan go borat dahje sárdnu.
Go du mielas boađus ii leat čábbi, ovdamearkka dihte go bátnečoras dahje silddis lea boatstu ivdni dahje hápmi
Jus lea huššái olmmoš sáhttá jurddašit got sáhttá unnidit huša, ja dainna lágiin maid unnidit áŧestusa.
Jus dárbbaha divvut ráiggi de gullo dasa beroškeahttá gokko njálmmis lea.
Jus lea váttis addit hatti jur juste lea vuoigatvuohta oažžut sullásaš hatti dahje árvvoštallama maid máhttá máksit unnimusat ja eanemusat.
Jus lea váttis guđđet gožžaráhku nu ahte stuorimus oassi goččas geažos áigge lea ráhkus dat lávejuvvo gohčodit gožžaobbon.
Jos deaddilat Oza - boalu, de ohcagoahtá teavstta maid leat čállán dás bajábealde.
Jos deaddilat Buhtte - boalu, de teaksta maid leat čállán dás bajábealde buhttejuvvo buhttenteavsttain maid leat addán.
Juos bággonjuovvamat čađahuvvojit, de čuovvumuššan sáhttá leat njellimlaččaid boazosápmelaš bearrašiid eret muotkun dan guovllus.
Juos bálkákártemis fuopmášuvvojit bálkáerohusat nissoniid ja albmáid gaskkas, galgá bálkáosiid mielde čielggadit, mas bálkáerohusat bohtet.
Jos lea dakkár
Jus una mánás massá eanet golgosa go dat oažžu sisa sáhttá dat jođánit hedjonit.
Jus ođđa medisiinnalaš árvvoštallan čájeha ahte oažžu molssaevttolaš dikšunevttohusa olmmoš galgá sáhttit oažžut dan dálkkodeami.
Jus olmmoš buohccin eahpida soamis dikšunbargoveagas lea rihkkon jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dan almmuhit poliisii dehe Sosiálastivrii.
Dat mearkkaša ahte áššáigullevaččas lea vejolaš beassat eará doaktára dutkamii go dan gean beallái álggos jorgasii.
Jus lea riekti bátnedikšodoarjagii ožžo goartta dahje duođaštusa, man vuoseha bátnedoaktára dahje bátnehygienistta luhtte.
Muhto jus olmmoš lea skibas ja ohcá buohccebuhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis dikšubargoveahka oažžu guođđit dieđuid mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buohccebuhtadussii.
Jus lea skibasvuohta mii gullo njoammusuodjelága vuollái eanadiggi máksá olles golu dálkasis mii unnida njoammuma, ovdamearkka dihte viruseasti dálkasiid Hiva vuostá
Jus oaivvilda ahte lea vaháguvvon divššus de ferte ohcat ekonomalaš buhtadusa Patientförsäkringen LÖF.
Jus ožžo erenoamáš bátnedikšodoarjaga lea maid vuoigatvuohta almmolaš bátnedikšodoarjagii.
Go eahpiduvvo rihkkus mii lea nu duođalaš ahte dat addá unnimus jagi fáŋgala dikšunveagas lea riekti rihkkut jávohisvuođa gáibádusa dahkamiin poliisaalmmuhusa rihkkosis ja vástidit poliissa ja alaguoddieiseválddi jearaldagaide.
Jus molsu bátnedoaktára dahje bátnehygienista lea joatkašuhtti vuoigatvuohta dan erenoamáš bátnedikšodoarjagii.
Jus PSA-iskosa boađus čájeha alla árvvu, doavttir láve dahkat vel ovtta dutkama Ultra-jienain ja gođusiskosiin ovdarávssás.
Jos gáibiduvvon
Jus reseapta guoská dálkasa mas lea ráddjejuvvon doarjjaruhta mearrideaddji ferte merket maid reseptii ahte allagollosuodji lea vuoimmis.
Jus ovttaskas oažžu viežžat reseaptas máŋgii ođđa viežžan dahkko easka go lea gollan guokte goalmmátoassi dan áiggis man dálkkas rehkenasto bistit ovddit viežžama rájis.
Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme.
Jos linnjás ii leat girjemearka, de lasit ovtta, muđui váldde eret dan
Jos Roavenjárgii háliduvvo árktalaš informašuvdnaguovddáš, de Suopma galggalii lobbet hui garrasit EU-parlameantta ja komissáraid.
Jus ruoŧŧelažžan skihppá olgoriikkas
Jos rupmaša eai leat sáhttán fievrredit hávdebáikái, de duššan olbmo rumaš lea biddjon allagassii dehe bákteholluide ja suddjejuvvon meahci elliin.
Jos sápmelaččat eai bargga ovttasráđiid soahpamušráđđádallamiin, de soahpamuša ollašuhttin sáhttá šaddat vára vuollái.
guovlluid sámit geavahit ovttas earáiguin, de sámit ja duot nuppit galget geavahit
Jos sámit guovlluid geavahit ovttas earáiguin, de sámit ja duot nuppit geavaheaddjit galget geavahit iežaset vuoigatvuođaid válddedettiineaset vuhtii nuppit nuppiid ja iežaset vuostálas vuoigatvuođaid luonddu.
Jos sámiin, almmá earáid anekeahttá sin eaiggádin, leat geavahusas ja árbe
Jos sámiin, almmá earáid anekeahttá sin eaiggádin, leat geavahusas ja sii árbevirolaččat leat geavahan dihto eanan- ja čáhceviidodagaid boazodollui, bivdui, guolásteapmái dahje eará doibmii, de sis galgá leat vuoigatvuohta ain doaladit guovlluin ja geavahit daid nugo leat dahkan juo ovddežis.
Jos sámediggeáirasat eai ieža dovddas, gudnejáhte dehe doaimma sámedikki njuolggadusaid mielde, de manne galgá vuordit ahte earát daid gudnejahttet?
Jos sámediggi livčče ratifiserema hilgon, vejolašvuohta livčče vejolaččat manahuvvon sohkabuolvvaid áigái.
Jos ii leat dohkálaš šiehtadus sámegilážiid, siiddaid dahje orohagaid gaskka,
Jos ii leat soahppevaš šiehtadus sámegilážiid, siiddaid dahje orohagaid gaskka, muhto baicce gustojeaddji riikkaidgaskasaš soahpamuš guohtunvuoigatvuođaid alde, de galgá dat soahpamuš geavahuvvot.
Ja jos
Jos sámegielat jávket, jávká seamma háve áidnalunddot oassi kultuvrras ja lundui gulavaš árbevirolaš diehtu, dasgo giella, kultuvra ja luondu gullet lávga oktii.
Jos sámegiella háliiduvvo seailluhuvvot ealli eatnigiellan, de duššefal giellabeassedoaimma doarjun ii leat dasa nohkka.
Jos sámegiel bálvalusain ii leat mangelágán čuovvun- dehe bearráigeahččoortnet, de bálvalusat hedjonit ja sámi giellalága doahttaleapmi ja olláhuhttin váttásnuvvá.
Jos soamis ii sáhte boahtit rohkoslatnjii buohccivuođa dihte de báhppa sáhttá fitnalit su luhtte.
, mas gieđahallojuvvui sámegiela sadji ja atnu bálvalusain.
oahpahusa sámegillii, de sis lea vuoigatvuohta dakkár oahpahussii.
guhkesáigásaš geavaheami birra, muhto mas maiddái čujuhuvvui álbmotriektái, ee.
Jus dii lehtet máŋggas geat sárdnubehtet seamma giela ja galgabehtet oažžut seamma dieđu seamma áigge sáhttibehtet oažžut joavkodulkoma.
Muđui dadjá son ahte eamiálbmogat, vaikke dávjá leat unnitlogu veahádahkan iežaset stáhta siste, eai dandihtii sáhte nammaduvvot veahádahkan ON:a oaidninvuogi mielde.
vealaheapmái, ee. bággoassimilašuvdnii ja vealaheapmái kultuvrra, giela, eanan- ja
Muhto jus várka ii noga, dikšumiin gibuváidudan dálkasiin ja oaivi badjugit, ferte mánná dutkojuvvot dearvvasvuođaguovddážis dehe heahtevuostáváldimis guovtti - golmma jándora siste.
Álbmotlaš láhkaásaheami lassin sámedikki doaimmaid stivre sámedikki čoahkkima dohkkehan bargoortnet, mas mearriduvvo ee. virggiin, iešguđet orgánain ja daid doaimmain sihke hálddahusmeannudeamis sámedikkis.
, mas dehálaš gažaldahkan ledje olbmuid gaskasaš oktavuođat, rehálašvuohta ja ándagassii addojupmi.
Jos dákkár vuoigatvuohta gávdnoš, de boahtá geavahussii goit dušše dalle go diehto álbmot gillášgoahtá lossa vealáhemiid iežas ruovttustáhta siste, ja ii dalle go álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa gažaldat loktejuvvo ovdan.
Jos čilgehus ii addojuvvo áiggebále, de dat sáhttá váttásnuhttit jagi 2011 mearreruđa oažžuma.
Searvegoddeovttastupmi Jus searvegoddi gos leat čálihuvvon gullo ovttastupmái de leat maiddái válggat ovttastuvvon girku alimus stivrii.
Bargoaddi sáhttá - šattakeahttá sivalažžan vealaheapmái - válljet bargui namalassii albmá dahje nissona, juos dasa lea barggu dahje doaimma iešvuođas boahtán lossa ja dohkálaš sivva.
Čalbmevuolššit mat eai leat buorránan vahkus sáhttet dárbbahit dikšuma antibiotihkain.
Jus lea dikšojuvvon álbmotbátnedivššus
Jus lea ožžon divššu priváhta vuostáiváldimis
Jus lea dávda mii váikkuha bániid sáhttá dárbbahit eastadan bátnedivššu.
Jus vaháguvvo go lea ožžon bátnedivššu sáhttá muhtimin oažžut ekonomalaš buhtadusa pasieantadáhkádusas, ja visot bátnedoavttirvuostáiváldimat fertejit atnit dán.
Luohpan Ruoŧa girkus Jos mearridat luohpat Ruoŧa girkus galggat dieđihit dan báikkálaš searvegoddái.
Jos dat earáin leažžá leamaš, ovdamearkka dihtii guovžžagoddindoaluid oktavuođas, de kristtalašvuohta lea dan jávkadan.
Jus guođđá seallaiskosa gynekologalaš dutkama oktavuođas, ovdamearkka dihte gynekologa luhtte dehe prevenšuvnnašávnnasrávvemiin, lávejit iskosat maid registrerejuvvot nu ahte oažžu boahttevaš fálaldaga seallaiskkusdárkkástussii go lea gollan golbma dehe vihtta jagi.
Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
Jus ii sáhte soabahit dahje jus lea boasttogieđahallama dahje vahágiid birra, sáhttá leat dárbu váldit oktavuođa soames earáin, ovdamearkka dihte eanandikki pasieanttalávdegottiin, priváhtabátnedoaktára luohttámušlávdegottiiguin, Sosiálastivrrain dahje Pasieanttadáhkádusain LÖF.
Jos konvenšuvnna ulbmil galggaš ollašuvvat, de lea eaktu dasa ahte sámi
Jos riidu čuožžila soahpamuša ipmárdusas, de dat galgá čovdojuvvot soabat
Jos soahpamuš ratifiserejuvvo dál, de das šattalii buhttemeahttun vahát.
Jos Suopma ii bastte deavdit sámiid guovdu riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis, main ON:a ja Eurohpá ráđi orgánat lea olu gerddiid muittuhan ja cuiggodan, de Suoma riikkaidgaskasaš olmmošrivttiid váikkuhanváldi hedjona.
Jos Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša dálnai, de davviriikkalaš sámi soahpamuša mearkkašupmi láhppolii, daningo Suopma livččii soahpamuššii čátnaseami oktavuođas meroštallan sápmelašmeroštallama sisdoalu ja eanan-, čáhce- ja ealáhusvuoigatvuođaid dási.
Jos Suopma ratifiserelii dál soahpamuša, de dat basalii gieđaidis ja sáhtálii riikkaidgaskasaš arenain rámpot iežaset earenoamásvuođa álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis ratifiseredettiinis soahpamuša.
Mannu sivas in goit goasge hállan sámegiela áhččái, inge iešalddes earáidege.
Juogaman siva sihte deaivvadeapmi ii GDG:ái heiven ovdal 7.11., goas váidalanáigi Giehtaruohttasa guvlui mieđihuvvon GDG:a várrehusas nogai.
Jos dán baji áigge ođasnuhttojuvvo sámediggeláhka ja bargoortnet dego lean sávvan, de dán oktavuođas livččii buorre suokkardit galggaliigo sámedikki ságadoalli doaibmaáigodagaid ráddjet nu ahte seamma olmmoš livččii dušše guokte baji maŋŋálaga ságadoallin.
Jos merket dán molssaeavttu, de buot reivvet automáhtalaččat vuolláičállojit. Dieđusge lea vejolaš válljet jos gálggat vuolláičállit juohke reivve vai ii.
Jos dát molssaeaktu lea merkejuvvon, teakstalinnját máhččojuvvot čájeheami ravddas.
Jus dát merkejuvvo, de girjemearkkat mat eai leat máhpa siste čájehuvvojit " ruohtas " - máhpas. Jus ii merkejuvvo, de eai oidno.
Dás sáhtát válljet jos hálidat ohcat dušše fiillat gos dát teaksta gávdno. Fuomáš ahte it sáhte geavahit buot fiilašlájaid listtus dás bajábealde. Veahkketeavsttas gávnnat listu daid fiillain maid sáhtát geavahit dás.
Jus merket dán, de Konqueror girjemearkaholga čájeha dušše daid girjemearkkaid maid ieš leat válljen girjemearkadoaimmaheaddjis.
Dát molssaeaktu mearrida jus aktiivvalaš láse loktana go coahkkalat dasa sáhpániin. Jus hálidat rievdadit heivehusaid ii- aktiivvalaš lásiid várás, mana de " Doaimmat " gilkorii.
Jos válljet dán, de sieván rievdada hámi (dábálaččat giehtan) jos guoská leaŋkka.
Jos dát molssaeaktu lea merkejuvvon, čájehuvvojit linnjánummirat juohke ođđa čájeheami gurutbeales.
Jos dát molssaeaktu lea alde, de juohke čájeheamis čájehuvvojit linnjámáhccunmearkkat, jos linnjámáhccun lea olamuttus.
Jos dát molssaeaktu lea merkejuvvon, čájehuvvo govašravda juohke ođđa čájeheami gurutbeales. Govašrámma čájeha omd. girjemearkadiiddaid.
Jos dát molssaeaktu lea merkejuvvon, čájehuvvo govašravda juohke ođđa čájeheami gurutbeales. Govašrámma čájeha omd. girjemearkkaid.
Jos dát molssaeaktu válljejuvvo, de KDM automáhtalaččat ollašuvvá geavaheaddjenamat čálihettiin. @ option: check mode of the user selection
Jos dát molssaeaktu lea válljejuvvon, KDE sođbe fonttaid ravddaid.
Jos dát merkejuvvo, de KDM erohallá geavaheddjiid alfabehtalaččat. Muđui geavaheaddjit čájehuvvojit dan ortnegis mii lea beassansátnefiillas.
Go dát lea alde, KDM bidjá čállinmearkka beassansátnegieddái, iige geavaheaddjigieddái maŋŋá go lea válljen geavaheaddji automáhtalaččat. Dát siestá ovtta boallodeaddileami jos geavaheaddjinama hárve rievdaduvvo.
Jus merket dán, de Konqueror muitá dieđuid maid leat čállán skoviide ja evttoha seamma dieđuid eará skoviin.
Go dát molssaeakte lea merkejuvvon, merkejuvvon geavaheaddjit listtus vuolábealde eai darbbaš iežaset beassansániid čállit sisačálihettiin. Dát geavahuvvo dušše KDM: a gráfalaš sisačáliheames. Fuomáš ahte dát sáhttá rihkut sihkkarvuođa!
Jos dát doaibma lea alde, de čállinprográmma ceakkolinnjáid vai oainnát siskkilduvvon linnjáid.
Dáinna doaimmain čállinprográmma rehkenastá galle gaskamearkka lea boahtte tabulahtorbáikái, ja lasiha gaskamearkkaid iige tabuláhtora.
Jos dát doaibma lea alde, de čállinprográmma váldá eret gaskamearkkaid linnjáid loahpain go čállinmearka guođđá linnjá.
Muittuha du ovdal go ii- krypterejuvvon dieđut sáddejuvvo fierbmeloganis.
Addá váruhusa jos galledat siiddu mas lea sihke krypterejuvvon ja ii- krypterejuvvon sisdoallu.
Jos dát molssaeaktu lea alde, de KDM čajehageavaheaddjelisttu. Dán listtus geavaheaddjit sáhttet coahkkalit iežaset namaid dahje govaid, iige čállit sin geavaheaddjenama. user...
Addá muittuhusa go manat fierpmádatbáikái mii geavaha SSL: a.
Jus " rulle vulos sievána vuolde " lea válljejuvvon, de bajásrullejuvvon láse automáhtalaččat rullejuvvo vulos jus sieván lea čujuhan namahusholgii dihto áiggi.
Aktivere maksimerejuvvonlásiid ravdda vai lea daid vejolaš sirdit dahje rievdadit sturrodaga, dego dábálaš lásiid.
Jus dát molssaeaktu lea merkejuvvon, de ceakkolinnjá čájeha gos sátnemáhccunrádjá lea. Dát rádjá definerejuvvo Doaimmaheapmi - iešvuođain. Fuomáš ahte sátnemáhccunlinnjá dušše oidno jus geavahat fontta mas lea giddes gaska.
Jus dát lea merkejuvvon de lea vejolaš rievdadit girjemearkka nama ja válljet guđe máhppii girjemearka bidjo go lasihat dan.
Addá muittuhusa go guođát fierpmádatbáikki mii geavaha SSL: a.
Jus háliida de mannat viidáseappot ja ságastit doaktáriin galgá diŋgot áiggi dearvvašvuođaguovddážii dehe fitnodatdearvvašvuođadikšumii.
Jus dát molsseaktu geavahuvvo, liibmejuvvon koda čuohppusbeavddis siskkilduvvo. Jus geavahat Gađa - doaimma, de siskkildupmi váldo eret.
Jus dát molssaeaktu ii leat merkejuvvon, mearriduvvon Siskkildangovdodagas.
Jus dát fiilalea vuojehahtti ja leavga lea bidjon, de dat vuojehuvvo joavkku vuoigatvuođaiguin. File permission
Jos dát lea merkejuvvon, de vuogádatsignála geavahuvvo. Dan sáhttá heivehit " Vuogádatsignála " stivrenmoduvllas. Dábálaččat dát lea dušše njurgunjietna.
Jos dát lea merkejuvvon, de KDM geavaha heivehusaid dás vuolábealde. Jos ii leat merkejuvvon, de fertet ieš heivehit duogáža. Sáhtát geavahit omd. xsetroot skriptas mii meroštallojuvvo " Setup= " molssaeavttus kdmrc fiillas (dábálaččat Xsetup).
Jus dát lea alde, de minsttardeaivan geavaha unnimus deaivama; jus it dieđe mii dat lea, loga kate- giehtagirjji appendiksa gos gávnnat eanet dieđuid virolaš cealkágiin.
Jus dát molssaeaktu geavahuvvo, de Tab - boallu siskkilda dálá linnjá nu máŋga bustávvaposišuvnnaiguin go lea mearriduvvon Siskkildan govdodat - molssaeavttus.
Jus dát leavga lea bidjon, de máhpa eaiggát šaddá eaiggán buot ođđa fiillaide.
Jus dát leavga lea bidjon, de buot ođđa fiillat ožžot máhpa joavkku.
Jus dát fiila lea vuojehahtti ja leavga lea bidjon, de dat vuojehuvvo eaiggáda vuoigadvuođaiguin.
Jus dát molssaeaktu geavahuvvo, de Tab - boallu álo lasiha geaskamearkkaid nu ahte čállinmearka boahtá boahhte tab- posišuvdnii. Jus molssaeaktu Bija sisa gaskamearkkaid, iige tabuláhtoriid Doaimmahan - oasis, de gaskamearkkat geavahuvvot, muđuid okta tab- mearka geavahuvvo.
Jus dát molssaeaktu lea merkejuvvon, de Backspace - boaluin unnidat siskkildandási jus čállinmearka lea guorus gaskkas linnjá álggus.
Jos lea alde, de čállinmearka manná ovddit/ čuovvovaš linnjái go lea linnjá álggus/ loahpas go lihkadat gurut ja olgeš njuollaboaluiguin, nu go eanáš čállinprográmmain. Jos lea eret, de ii mana čállinmearkka lihkadit linnjá álggu gurut beallái, muhto lea vejolaš lihkadit čállinmearkka linnjá duonbeallái, mii sáhttá leat hui ávkkálaš programmeráriidda.
Jos dáhpáhus ii lágiduvvo, de sámediggi rihkkolii mu mielas sámedikki dievasčoakkáma doaibmaprográmma, mas sámediggi lea čatnasan ee. lágidit kulturdáhpáhusaid ja buoridit mánáid ja nuoraid eallindiliid dego maid sámi kultuvrra sajádaga.
Go dárkkástus ádjána, de beađu ja beađu goddin bohcco luottat eai šat vuhtto eará meahcceeliid ja dálkkiid dihte.
Juos dárbu lea, sáhttit láhkii dan riikkabeaivvegieđahallama oktavuođas evttohit váldojuvvot dárbbašlaš sirdásanasáhusaid jagi 2015 válggain heivehuvvon válgalogahallamiid ohcaleami ja válgalogahallama nannema guoskavaš mearreáiggiin ja eará vejolaš válggaid doaimmaheapmai laktáseaddji áššiin. "
Jus dárbbaha divššu olggobealde EU., EES ja Sveitsa sáhttá eanaš riikkain oažžut goluidis buhtaduvvot, leago Ruoŧas dehe eará riikkas gos galleda.
Jus dárbbahat eanet divššu maŋŋil vai visot galgá válbmanit šaddá máksit dan ovddas maid.
Maid dárkkisteapmi ja máŋŋedikšun, ovdamearkka dihte váldit eret árppuid goarru maŋŋil, gullo dasa.
Jus dárbbaha ollu bátnedivššu
Jus bealljecuozza lea ráigánan ferte vuordit vuojademiin dassážiigo lea heaitán golgame gullukanálas.
Juos dásseárvoáittardeaddji biehttala addimis gáibiduvvon dieđuid, bargi ovddasteaddji sáhttá buktit ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Juos dásseárvoáittardeaddji biehttala addimis gáibiduvvon dieđuid, bargi ovddasteaddji sáhttá doalvut ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Jos dán olis vuhttolii, ahte Suopma lea čatnasan soahpamuššii dakkár sápmelašmeroštallama vuođul, man sápmelaččat ieža eai dohkket, de dat livččii gierdameahttun dilli.
Jos dát ii sáhte dáhkiduvvot, de suoivvaguovllu orrut eai galgga dárbbahit máksit mediamávssu.
Jus teaksta lea menddo guhki rámmii
Lea dábálaš ahte olbmos leat olu jurdagat ja vuordámušat got boahtá leahkit go vuosttaš geardde anaša soapmásiin.
Jus dovddat čállit geat leat ráhkadan bálvaprográmmaid, sáddes meattáhusraportta njuolgga daidda.
Juos dieđut gusket ovttaskas olbmo bálkáheami, áššeosolažžii galgá almmuhit, ahte dieđut leat addojuvvon.
Jus dat váilu dalle ferte máksit olles dikšungolu ieš.
Jos amas sátni lea boastut čállojuvvon, dárkkis ahte gávdno rievttes evttohus. Jos it gávnna buorre evttohus, de sáhtát čállit rievttes sáni čállingieddái dás bajábealde. Coahkkal Buhtte vai divvut juste dán sáni, dahje Buhtte visot vai divvut buot gávdnosa dán sánis.
Jos amas sátni lea boastut čállojuvvon, de sáhtát čállit buhttádusa dása dahje válljet rievttes sáni listtus dás vuolábealde. Don sáhtát coahkkalit Buhtte jos háliidat divvut dušše dán sáni, dahje Buhtte visot jos háliidat divvut buot seammalágána sáni oktanaga.
Jus borgguha, nuvske, juhká viinni dehe juhká olu gáfe olmmoš sáhttá geahččalit unnidit dan ja oaidnit jus dat veahkeha.
Jus olmmoš oažžu febera ja dovdá iežas skibasin galgá dakkaviđe váldit oktavuođa doaktáriin dehe mannat fáhkkavuostáváldimii.
Jus ii hálit ahte su iežas dieđut galget gevtojuvvot dása sáhttá gáibidit ahte dat váldo eret.
Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris.
Jus ovttaskasas lea sohkardávda, váibmovihki riegádeami rájes dehe soames soarttat váivi váibmouvssohiin lea dehálaš ahte dan dieđiha vuostáváldimis áiggil ovdal dutkama.
Jus olbmoš lea sohkardávda dehe dikšojuvvo kortasonatableahtaiguin lea maid dehálaš dieđihit dan vuostáváldimii.
Jus leat gehpes seallarievdamat ja lea deavdán 30 dehe 35 jagi, ahkerádji vuolgá das gos riikkas orru, nu dutkojuvvo dábálaččat iskkus hede virusteasttain.
Jus leat gehpes seallarievdamat mat eai siskkil dakkár virusa dárbbahuvvo beare váldit ođđa seallaiskkus jagi maŋŋel.
Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii.
Jus lea hearki soames soarttat antibiotikai, ovdamearkka dihte penicilliidna, lea dehálaš váldit oktavuođa dainna klinihkain dehe vuostáváldimiin gos dutkan boahtá dahkkot.
Jus ovttaskas lea hearki soames soarttat antibiotihkii, lea dehálaš muitalit dan ovdal dutkama.
Juos bargoaddi bargoveaga mearri, mii lea bálvalusas, lea jeavddalaččat uhcimustá 30 bargi, bargoaddi galgá ráhkadit dásseárvoplána jahkásaččat ovttasbarggus bargoveagain ja maiddái jahkásaččat ollašuhttit das dárkkuhuvvon doaimmaid.
Juos bargoaddi bargoveaga mearri, mii lea bálvalusgaskavuođas, lea fásta uhcimustá 30 bargi, bargoaddi galgá ollašuhttit dásseárvvu ovddideaddji doaimmaid jahkásaččat ráhkaduvvon, erenomážit bálkáheami ja eará bálvalusgaskavuođa eavttuid guoski dásseárvoplána mielde.
Juos bargoaddi dahje oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna ovddasteaddji doarjala dasa, ahte meannudeapmái leamašan lága addin lossa ja dohkálaš sivva dahje ahte meannudeapmi čuovvu eará, dohkálaš sivas go sohkabealis, son galgá ovdanbuktit das duođaštusaid.
Juos bargit gullet sierra bargoeaktosoahpamušaid ollái, bálkkáid lea sivva veardádallat maiddái badjel bargoeaktosoahpamušrájáid, go seammabálkáprinsihpa galgá ollašuhttit bargoaddiguovdasaččat.
Juos bargit barget seamma dahje seammaárvosaš barggu, bálkáoasit, mat vuođđuduvvet barggu váttisvuhtii, galget leat seamma sturrosaččat.
Jos máŋga oassálasti leat evttohan seamma nama, bálkkašupmi juhkko sin gaskkas.
Jus gáibádus geavahit unnitlogugiela dahje oažžut jorgalusa dahkko maŋŋel dan mii boahtá ovdan vuosttaš ja nuppi oasis, de dat oažžu hilgojuvvot.
Jus ii oačču buhtadusa vahágis dahje gillámušas dat lea dávjá danin go dat leamaš vealtameahttun.
Jus gibut gullet ovtta dain guoktenuppelot báni ovddimusat badje- ja vuolleollolis de meastá visot dikšuma gullet dasa.
Juos gaskkalaš almmolaš hálddahussii gullá almmolaš válddi geavaheapmi, boahtá ovttaárvosašvuođa- njuolggadus heivehanláhkai.
Jos " Vállje iežat signála " lea merkejuvvon, de sáhtát válljet jietnafiilla dáppe. Deaddil " Bláđđe " boalu válljet jietnafiilla fiilalásežis.
Merke dán jos hálidat ahte buot čájeheamit ja rámmat galget máhcahuvvot juohke háve go álggahat Kate.
Go dát lea merkejuvvon, de vi- modus lea jođus go rabat ođđa čájeheami. Sáhtát liikká heaittihit/ bidjat johtui vi- modusa " Doaimmat " fálus.
Jus válljet dán de govaš merkejuvvo automáhtalaččat jus guođát sievána dan bajábealde dihto áiggi. Dát dáidá leat ávkkálaš go bijat johtui govažiid ovttain coahkkalemiin, ja jus dušše háliidat merket govaža.
Jos geavahat dán doaimma, de jvm geavaha KIO fierpmádatjohtolahkii.
Jos leat merken dán bovssa ja du X bálvás lea Xft- viiddádusat, de fonttat sisačálihanlásežis sođbejuvvot.
Juos válljet dán vejolašvuođa, bohtet KDE- prográmmat čájehit smávva govažiid muhtin dehalaš boaluid bálddas.
Geavat dán molssaeavttu vai mildosat eai vižžojuvvo automáhtalaččat, muhto baicce go ieš coahkkalat mildosii. Dán láhkái oainnát stuorra reivviid maid dalánaga.
Geavat dán doaimma lasihit ovttadaga čájeheami namahussii.
Jos merket dán molssaeavttu, POP- silli mearrida mii dáhpáhuvvá reivviiguin. Vállje jos háliidat daid viežžat, sihkkut dahje diktit daid leat e- boastabálvás.
@ info: whatsthis
Automáhtalaččat álggahuvvon bargovuorru lohkkaduvvo dan seammás (jus lea KDE- bargovuorru). Dán láhkai lea álki oažžut hui jođánis sisačáliheami mii gullá dušše ovtta geavaheaddjái. @ title: group
Jus olámuttus, oza virolaš cealkaga.
Jus dát geavahuvvo, de gaska mii lea guovtte gullevaš ruođuid gaskkas merkejuvvo.
@ title: group Sound volume
ovdan áššiid main háliida čađahit gulaskuddamiid.
Jos stáhtalaš eiseváldi dahje Sámediggi oaivvilda ahte lea dárbu čielggademiide
Jos ruhtaministeriija hálida eakti vuogi mielde lassiruhtadeami mannat sámegiel bálvalusaid buvttadeapmái ja gárgeheapmái, de dat galggalii mieđihit ruhtadeami sámedikki bakte juolluduvvot viidáseappot gielddaide ja gieldalaš bálvalusaid buvttadeaddji gieldaovttastumiide.
déjà vualready seen", but with the "vu" replaced with "dup". "DupduplicityDéjà Dup
Jus njuorat mánás lea čalbmevuolši galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin.
Geavat geavaheaddji- ageanta doa imma jos dat fierpmádatbáiki gos don leat gohččo du geavahit muhtun eará fierpmádatlohki (ja muitte fal váidalit fierpmádatmeaštirii!)
Jus lihkohisvuohta dehe nuoskkideapmi dáhpáhuvvá atomafápmorusttegis lea buot leanastivrrain gádjunbálvalusvástu iežas leanas ja Uppsala, Kalmára ja Hallandda leanain lea dasa lassin lasiduvvon válmmasvuođadoaimmat.
Juos searvi lea eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvdna, gáibiduvvo lassin, ahte searvi figga dásseárvolága dárkkuhusa ollašuhttimii.
Jos okto ii gávdno doarvái vuovdinláhkai, mii ordnet oktasaš beavddi earáiguin.
Jus ovttaskas geavaha suomagiela, meängiela dahje sámegiela dakkár áššis, de lea eiseválddis geatnegasvuohta addit njálmmálaš vástádusa seamme gillii.
Jus priváhtabátnedoavttir ii čuovo rávvagiid de son ii oačču leat mielde Privattandläkarna searvvis.
Jos biraslohpi mášengolleroggamii mieđihuvvolii, de dat sáhtálii doaibmat ovdadáhpáhussan ja doalvut oba Lismájoga mášengolleroggamii vuolušteapmái.
Metállalágan
fátmmastago dát mearrádus dihto olbmo, de lea vejolaš diktit duopmostuolu mearridit
Dál juo oažžu cealkit ahte mearrádus lea buriid muniid heivehuvvon dan bákkolaš prosessii mii gávdno konvenšuvnna vuolde. Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea, ođasmahtton vuogádagastis, dovddastan dan ahte iešmearridanvuoigatvuohta váikkuha maiddái movt nuppiid individuala váidalusaid vuoigatvuođaid čilgešii. Vaikke lea gal nu ahte ii vel otne sáhte atnit dákkár ipmárdusa vuolggabáikin jos hálida ovddidit individuala guoddaleami.
vuođain ja stáhtaid geatnegasvuođain sámegillii ja sámi kultuvrii.
cealkámušaide Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduresurssaid riektedili ja
birrasat leat Sámi allaskuvllas ja Sámi Instituhtas, goappašagat Guovdageainnus.
leat váldojuvvon sis veagal eret, ja maidda earát leat meahttán ja maid earát leat
mat leat hábmejuvvon ee. vai seailluhit sámi kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima
guđet leat ráhkadan dán konvenšuvnna sámiid ovttasteddjiiguin ovttasráđiid lagaš
deaŧalaččat áššedovdi joavkku bargui.
ja sahtelágan sivaiguin, de duopmostuollu ferte geavahit dán mearrádusa objektiiva
dárbbašlaš dilálašvuođaid olbmuide guđet gullet nationála unnitveahkadagaide, vai sii
guđet atnet erenoamáš deaŧalažžan ahte konvenšuvdna, ovdalgo stáhtat dan
jienastuslohkui ja geain lea dábálaš jienastanvuoigatvuohta leat válljen sámiid.
mat váldet vuhtii
sin sihkkarastit sámi álbmogii beassama mediai. Vejolaš lea čujuhit Eurohpáráđi
Muhtin evttohusat gáibidit sámedikki ruhtadeami lasiheami.
Dihto eanadikkit váldet mávssu ambulánssa ja helikoptergivttain.
Oassi min resurssain leat beta-veršuvnnat, ja dat máksá ahte sáhttet leat meattáhusat, ja maid ahte leat buoridanvejolašvuođat.
Muhtimat eai liiko geavtit sáni duohtatmeahttun.
Muhtimat ožžot áŧestusa iskosa dehe barguiváldinjearahallama ovdal.
Muhtimat ožžot áŧestusa moadde háve.
Muhtin lestádiniálalaš sártnideaddjit atne sámegiela biro dehege riehttása giellan.
Dihto eanadikkit mákset olles dehe oasi iežasmávssuin dihto dálkasiin ja dihto buohccijoavkkuide, ovdamearkka dihte p-pillariid nuorra nissoniidda.
Muhtin eanadikkiin don fertet máksit dulkkagolu jus it gieldde dan.
Muhton rievdadusat, nugo DPI, guoská dušše prográmmaide mat álggahuvvojit ođđasit. no subpixel rendering
Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara.
Muhtin politihkkarat ja boazoolbmot sávve, ahte sámediggi ii livčče vuolgán vuovdesertifiserenkriterii mielde.
Muhton molssaeavttut eai heive oktii. Fertet čoavdit dáid váttisvuođaid ovdal go joatkkát.
Muhtin vánhemat leat maid sávvan oahpahusa ordnema sámegillii.
Muhtin vánhemat leat maid bivdán rávvagiid oahpahusráđđehusas ja oahpahusministeriijas.
Jos vuoigatvuohta geavahit ja ovddidit sámegiela nugo artihkkal 24 nanne,
Vai orrun galggašii seailluhit kulturhistorjjálaš árvvu lea dehálaš ahte dikšun, bajásdoallu ja divvunbarggut dáhpáhuvvet ovttaskas dáluid eavttuid mielde.
Vai eallit ja loahpa loahpas maid mii olbmot, galgat veadjit bures lea dehálaš ahte fuođđu elliide válbmejuvvo, gieđahallo, seailluhuvvo, fievrriduvvo ja geavahuvvo sihkkaris vugiin.
Vai ráđđehusprográmma sámi girjemat olláhuvvet, de dat gáibida ođđa jurddahanmálle maiddái sámedikkis.
Vai bátnedikšu ii galgga máksit ila ollu gávdno allagollosuodji mii mearkkaša ahte oažžu veahki viissis supmi bajábealde.
Vai bátnedoavttir dahje bátnehygienista galgá oažžut diehtit ahte lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii galgá vuosehit doaktárduođaštusa dan dávddas mii dus lea.
dálkkádatrievdama váikkuhusain sáhttá ráhkaduvvot oppalašgovva.
Vai juohke mánná sáhtášii gávdnat iežas vuogi ja dan mielde ilu oahppat, deattuhit árabajásgeassimis máŋggabealátvuhtii maiddái oahppama dáfus.
Jos dát galgá ollášuvvat, ferte áššáiguoski olmmošjoavku deavdit daid eavttuid mat olmmošvuoigatvuođa gáibádusa mielde leat dán álbmoga iešvuohtan.
Vai doaktáris galgá leahkit juoga masa veardida dallego iskkusvástádusat dulkojuvvojit gevtojuvvo ng. refereansaárvvut.
Vai mánná oažžu nuogis čázi lea buorre dávjá geahččalit addit juoidá juhkat.
Vai prográmmas šaddá eakti vuogi mielde oba Sámi prográmma, de gáibideimmet mearrádusasteamet ahte Ruošša sámi servviin bivdojuvvojit evttohusat dálkkádatpolitihkalaš prográmmii áššiin, mat gusket Ruošša Sámi.
Vai raportta olláhuhttima livččii álki čuovvut, de evttohin ahte raporttas galget váldojuvvot atnui indikáhtorat.
Ruoŧa lea vejolaš atnit riikan mii čuovvu soahpamuša.
Vai sámiin galgá leat duohta vejolašvuohta oažžut iežaset eanangáibádusaid iskkaduvvot konvenšuvnna mielde, de ferte njuolggadus ráhkaduvvot, mii mearkkaša ahte stáhta máksá riektgeavvangoluid mat gusket sámiid prinsihpalaččat deaŧalaš eananvuoigatvuođaáššiide.
Vai sámi kultuvra sáhttá seailut iežas, earenoamáš álgoálbmotkultuvran sápmelašmeroštallan ferte rievdaduvvot dakkárin dego bargojoavku lea evttohan.
Vai sámi suvdilis gárganeapmi sáhttá olláhuvvat, de ILO 169-soahpamuš galgá ratifiserejuvvot.
Vai sámegiella ja sámi kultuvra sáhttiba sirdásit, sohkabuolvvat leat ferten deaivvadit.
Vai sámegiella ja kultuvra sáhttiba seailut ealasin, de sápmelaččain galget leat lunddolaš giellageavahusbirrasat, vejolašvuođat bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja diehttelas eakti vejolašvuohta váikkuhit sámi álbmoga boahtteáigái.
Vai sámi kultuvra, giella ja servodateallin ovdána buoremus ládje ealasvuođain, de lea vuođđodárbu ahte dát golbma riikka ovttamielalaččat oktiiheivehuvvon rahčamušaiguin lágidit sámiide vejolašvuođaid nu, ahte ieža sáhttet mearriduvvon rámaid siskkobealde stivret ovdáneami.
keahttáivuohta galgá vuolgit rasistalaš oainnus, go doarvái lea ahte dat váikkuha
Vai soahpamuš sáhttá ratifiserejuvvot dán ráđđehusbaji áigge, de čakčat galget dahkkojuvvot čovdosat ja álggahuvvot ratifiserenáruid jávkadeapmi.
Vai allagollosuodji lea vuoimmis ferte das gii čállá olggos dálkasa leahkit bargobáiki merkejuvvon reseaptas logahahtti sáhcokodain.
Vuoi šaddá eahpádus vealaheamis bálkáheami oktavuođas, bargi galgá bastit duođaldit, ahte bargoaddi heiveha sutnje heittogut bálkáeavttuid go seamma dahje seammaárvosaš barggu bargi olbmui, guhte gullá vuostálas sohkabeallái, dahje ahte heittogut sajádahkii gártan bálkáheamis laktása áhpehisvuhtii, riegádahttimis boahtán sivvii, vánhenvuhtii dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuhtii.
Vuoi stáhtat ollašuhtašedje eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid, lea vealtameahttun, ahte stáhtaide biddjo riikkaidgaskasaš deaddu ollašuhttit geatnegasvuođaid.
Vai bastit seailluhit sámegiela ja sámi kultuvrra eallinvuoimmálažžan, de oba sámi searvvuš galgá riepmat doaibmabijuide sámegiela ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás - earenoamážit sámediggi.
Šattaimet sáddet bovdehusa oanehis bovdenáiggiin ja máŋgga bálgesis ledje rátkimat.
Šadden guođđit stivrra bušeahttaevttohussii sierra oaivila.
Gártat álggos doaibmat boares sámediggelága vuođul, muhto seammás maid ráhkkanit ođđa lága buktin ođastusaide.
Šattan eallinahkán áigge oaidnit dálkkádatrievdama duššademiid ja oaidnit mot sámi kultuvra hávdáduvvo.
Boastabárgideapmi
Bustávvaseahtta
Dán jovkku ovddaste iešguđetlágán suorggi olbmot, muhto lei ávkkálaš gullá sierra ealáhusbargiid oainnuid guovllu gárgeheamis ja gárgehandárbbuin.
Joavko-media lea odne deaŧalaš oassi ođđaáigásaš servodagas. Joavko-medias lea
stuorra váikkuhanfápmu ovddideapmái, gillii, kultuvrii ja servodateallimii, ja
das
Ovdal juovllaid lea dáhpáhuvvan olu.
Juov
Juov
Juovlamánnu
JuovlamánnuMonday
object name (optional)
Okta ovdamearka dás lea dat go Norgga ráđđehus mearridii juovlamánus 2003 ahte guovvamánu 6. beaivi lea almmolaš leavgabeaivi Norggas.
juovlamánuJanuary
juov
Juovlaluomuid áigge sámediggi attii viiddes cealkámuša Eurohpa Ráđi guovlluguovdasaš dehe veahádatgielaid eurohpalaš vuođđogirjji olláhuhttimis Suomas Suoma njealját mearreáiggeraportta várás.
Juovllaid áigge Siida lea gitta juovlaruohta ja juovlabeaivve.
Juovlaáiggi dearvvahusat máŋgga iešguđege gillii, (Stáhtaráđi giellabálvalusa siidu) maid davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii (leahkku eará ruovttusiiddu)
Dál ovdalaš juovllaid gulaimet heajos ođđasa, go Sajosa restauráŋŋadoalli lei eretcealkán láigosoahpamušas, daningo doaibma ii leat gánnáhahtti.
Name
Mu juovllaid ja ođđa jagi gaska manai buohcamii ja blogga čállin maŋŋonii ain guhkkelii.
- Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid?
Ávvudit juovllaid, beassážiid ja hellodagaid?
Juovllaid rájes ja gitta dáidda beivviide lean buohcan.
Christmas Island
ChristmassuolluName
Comment
Juovladearvvuođaiguin Juovllaid ovddabeal áigi lea leamaš hárvenaš hohpolaš, inge leat danin háhppehan čállit blogga ovdal go dál.
Juovlavahku oassálasten Lappi universiteahta sámegiela lektora Leif Rantala barggusheaitinseminárii, Sápmi ja Lappi universiteahtta.
Pinja Pieski
Jouni Aikio, Anáris várrelahttu Johanna Alatorvinen Anáris.
Jouni Ilmari Jomppanen nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin sámi girkobeivviid prográmmadoaibmagoddái. Sámi girkobeaivvit ordnejuvvojit Anáris boahtte jagi.
- Jouni finai min guossin ja fuomášeimmet ahte mii hállat nuortalašgiela vehá earáláhkai.
Jouni geavahii sámegielat sániid, maidda suomagiella lei váikkuhan.
Jouni Moshnikoff (1940-2012) gudnejahttojuvvui go lea nu guhká ja garrasit bargan nuortasámegiela ovddidemiin.
Journalisttat dahket ođđasiid servodagas servodaga osolaččaide.
Constellation name (optional)
Ealjoheapme
Ealjoheapmi
EaljoheapmePriority Class
Constellation name (optional)
object name (optional)
Go olbmot birrasis meannudit heajut soapmása vuostá, gohčoduvvo dat givssideap-min.
Mii várra šaddat geavahit min olmmošlaš návccaid giellaealáskahttinprográmma olláhuhttimii.
afghanistan. kgm
greece_ prefectures. kgm
tajikistan. kgm
JP2Name
JPEG DCT
JPEG
Jpeg- govvaDescription
Name
JPEGName
JPostD
JPY
JSONLanguage
JSPLanguage
J. Thaani
J. Thaanias
Name
GenericName
Jugoslávia
Jugoslávia dinára
Name
Juha Guttorm, hálddahushoavda, Sámediggi.
Johan III nanne Suondovara čearu " urminnes hävd " (dološáigásaš vuoigatvuođa) Songa-muotkkis.
Johan III nanne Suondovara čearu "urminnes hävd" (dološáigásaš vuoigatvuođa) Songa-muotkkis.
Juhani Wirilandera čielggadeapmi
Almmolaš ávvudanbeaivi.
Mihcamárvahku mannalin hoahpohoahpus Helssegis.
Mihcamárvahku sámedikki dievasčoakkámis šadde gieđahallojuvvot dušše golbma ášši.
Ávvudeami sáhtii čuovvut maiddái live stream-vuolggahusa bokte, mii čohkkii ruvtto lusa badjel čuohte geahčči.
Dilálašvuođa sáhttá čuovvut maid streamsáttan neahta bokte: www.sogku.fi/live.
Dilálašvuođa sáhttá čuovvut maid streamsáttan neahta bokte: www.sogku.fi/live.
Dát bázii maid mu maŋimus álbmotbeaiveávvudeapmin ságadoallin.
Ávvudeapmi devddii Sajosa auditorio gussiin, ávvudeami ledje boahtán čuovvut miehtá sámeguovllu s. 350 olbmo.
Ávvukonseartta solistan leat Johan Anders Bær, Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Niko Valkeapää.
Ávvudoalut álget maŋŋebárgga 3.4. dmu 15-16 Anára sámegirkus ekumenalaš ipmilbálvalusain ja joatkašuvvet dmu 20-22 Sajosis kultureahkediin.
Mu mielas ávvudeapmi lihkostuvai bures ja ledjen hui ilus das, ahte báikki nala ledje boahtán olu mánnábearrašat.
Dalle sámit ávvudit miehtá Sámeeatnama.
Ávvudemiin sii hállet máŋgga sierra sámegiela ja gárvodit báikkálaš gávttiide, muhto ávvudanbeaivi, leavga ja álbmotlávlla leat juohke sajis seammát.
Ávvudeami rahpanságas Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi bajidii ovdan ovddit buolvvaid garra barggu sihke servviid dehálaš rolla kultuvrra seailluheamis.
Ávvučájáhus Sajosis
Njealji mearkka gihppagis, mii olggosaddo ávvudeami gudnin, ovdanbuktojit su duojit.
Ávvudeamis loaiddastedje maiddái Aila duo, Ánnámáret Ensemble ja Hildá Länsman ovttas Erkki Feodoroffiin, Nicholas ja Kevin Francettiin.
Ávvudeamis juige Suoma Big Brother gilvvus birgen Andte Gaup-Juuso ja guovdageaidnolaš Inger Marie Nilut.
Ávvudoalut joatkašuvvet maŋit beaivve Sajosis. Dalle uvssat leat rahpasat dmu 11-17 ja prográmma ordnejuvvo oppa beaivvi.
Ávvojagi siiddut gávdnojit biodiversiteahttasoahpamuša siidduin http://www.cbd.int/2010/welcome /
Ávvujagi temán lea Buolvvat ja festivála prográmmafálaldat lea ain maŋggabealát.
GenericName
Juksáhkka suodjala meahcásteaddjiid ja várjala gándamánáid olles eallima áigge.
Julia
Name
City in California USA
Julggaštit ovttaoaivilvuođa čuovvovačča hárrái:
Julggašta ahte mii atnit iežamet geatnegahtton ovttasráđiid hálddašit ja ovddosguvlui doalvut min máttuid oktasaš árbbi buoremus ávkin sámi servodahkii ja ahte mii ain áigut suodjalit iežamet massekeahtes álgoálbmotvuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide - vuođđuduvvon dasa ahte min álbmot lea dáid guovlluid geavahan dondološ áiggiid rájes.
Julggašta maiddái ahte mii leat sihke geatnegasat, vuoigatvuođalaččat ja gárvasat hálddašit iežamet servodagaid ja guovlluid ovdáneami guoddevaš vuogi mielde ja vuordá ahte náššunalstáhtat dorjot dán, dan bokte ahte ollásit dovddastit, doahttalit, sihkkarastet ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuohta čađahuvvo álbmotvuoigatvuođalaš njuolggadusaid mielde;
julggaštit dákko bokte ahte leat ovttaoaivilis čuovvuvačča hárrái:
Julggašta čuovvovaš ovttaoaivilvuođa:
Plakáhtat leat oaivvilduvvon giellabesiide, beaivedikšunsajiide ja sámegielat luohkáide.
Plakáhtain leat govat ja namahusat árgabeaibiktasiin arvebiktasiid rájes gitta vuolildusbáiddiide.
Plakáhtaid čuovgagovaid lea váldán Ulla Isotalo.
Plakáhtain čohkkejuvvo čájáhus dáhpáhusbáikái.
Plakáhta Dáhpáhussii oassálasti juohke skuvllas sávvojuvvo okta ivdnás A2-sturrosaš plakáhta, man fáddá ja ollašuhttinvuohki leat friddja.
Plakáhttasturrodat:
Plakáhtta
Ii sáhte čájehit plakáhta ovdagihtii. Sáhttá leat ahte poster prográmma ii leat sajáiduhttojuvvon dahje lea boastu veršuvnnas. Gávnnat prográmma dáppe: http: // printing. kde. org/ downloads /.
Leavgačáliheapmi
davviriikkat dahkan dainna lágiin ahte leat ovddidan formála árvalusaid
Julggaštusa 16 artihkkalis daddjojuvvo, ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta vuođđudit iežas, iežasgielat dieđihangaskaomiid ja geavahit earáid go álgoálbmogiid dieđihangaskaomiid buot hámiid almmá vealaheami haga.
Julggáštusa 29 artihkkala mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta seailluhit ja gáhttet birrasa sihke eatnamiiddiset dahje guovlluideaset ja luondduriggodagaideaset buvttadannávccaid.
Julggáštusa 32 artihkkala mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit ja ovddidit dehalamos ulbmiliid ja strategiijaid eatnamiiddiset dahje guovlluideaset ja eará luondduriggodagaideaset ovddideami dahje anu várás.
Julggáštusa 7 artihkkalis parlameantarihkkárat gáibidit ahte ruvkkiid ii oaččo vuođđudit sámiid dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama haga ja sámit galget oažžut boađuid ruvkke vuoittuin (čuovus).
julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain
Julggástusa artiklas 4 celkojuvvo, ahte kultuvrralaš maŋggahámátvuođa bealušteapmi lea etihkalaččat vealtameahttun ja earutkeahtes oassi olmmošárvvu gudnejahttimis.
Julggaštusa eahpečielga hábmen dahká vejolažžan dan, ahte sámi searvvušin sáhttet lohkkojuvvot maid dakkár bealit, mat eai leat sámi riekteguoddit.
Julggaštusa dohkkeheamis jienastii 48 riikka.
Julggaštusa lea oažžumis nuvttá ON guđa virggálaš gillii, davviriikkalaš gillii ja vehá eará gillii ON davviriikkalaš diehtojuohkindoaimmahagas mii lea Københápmamis.
Ovdasánis (Preamble) mieđihuvvo álbmotčuožžileapmi tyranniija (soardinválddi) ja vealáheami vuostá maŋimuš geaidnun (" rebellion against tyranny and oppression " as " last resort ").
Ovdasánis (Preamble) mieđihuvvo álbmotčuožžileapmi tyranniija (soardinválddi) ja vealáheami vuostá maŋimuš geaidnun (" rebellion against tyranny and oppression "as" last resort ").
Julggáštusa láidehusas namalassii celkojuvvo, ahte eamiálbmogat leat vásihan historjjá áigge eahpevuoiggalašvuođa, mii lea eastán sin sihkkarastimis ja ovddideamis iežas kultuvrra ja fuonidan sin vuoigatvuođaid.
Julggáštusa dehalaš artiklat gusket eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrii, stáhtaid vástu eamiálbmotkultuvrra sihkkarastimis, eamiálbmogiid vuoigatvuođa luondduriggodagaide sihke julggáštus gieldá juohkelágan eamiálbmogiid suddadahttinfiggamušat.
Julggaštus cealká ahte
Julggaštusa njealját artihkal lei rievdan álgovuolggálaš Suoma sámedikki dohkkehan hábmemis bargojoavkobargama áigge.
Julggaštusa ollašuhttima čuovvu ja ovddida ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđi vuollásažžan doaibmi eamiálbmotraporterejeaddji.
Julggaštusa ollašuhttin čuvvojuvvo maiddái eamiálbmogiid bissovaš foruma jahkásaš čoahkkimiin.
Julggáštusa ollašuhttinplána čuoggás 14 Unesco lahttoriikkat čatnasit álggahit doaimmaid erenoamážit eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu gudnejahttima ja seailluheami várás, dan árvvu dovddasteami várás eandalitge birassuodjaleamis ja luondduriggodagaid hálddašeamis, sihke otnáža diehtaga ja báikkálaš dieđu ávkkástallamis dievasmahttimin nuppiid.
Julggaštusa virggálaš teaksta lea oažžumis ON guđa virggálaš gillii: arábagillii, eaŋgalasgillii, fránskkagillii, kiinnágillii ja ruoššagillii.
Julggaštusa virggálaš teaksta lea oažžumis ON guđa virggálaš gillii: arábagillii, eaŋgalasgillii, fránskkagillii, kiinnágillii ja ruoššagillii. Dasa lassin máŋga ON miellahtoriikkain leat čuvvon oaivečoahkkima ávžžuhusa ja jorgalan julggaštusa iežas gillii. Dan rádjái julggaštus lea jorgaluvvon 369 gillii dahje suopmanii.
Lahttostáhtaid šiehtadallamat leat jagi 1995 dáhpáhuvvan Olmmošvuoigatvuođaid
Julggaštusas maid deattuhuvvui ahte davviriikkalaš sámi guovllus galgá leat sápmelaš allaoahppanbiras.
Julggáštusas njealji riikka sámit gáibidit riikkaid čuovvut ON:id eamiálbmotjulggáštusa gáibádusaid.
Julggaštusas dovddastuvvo ee. eamiálbmogiidda gullevaš iešráđđenvuoigatvuohta.
Julggaštusat
Julggaštušat ja seminárat gal dárbbahuvvojit dego maid dutkamušat árbevirolaš dieđus, muhto sámedikki barggu váldodeaddu lea ráhkadit ja ovdánahttit konkrehtalaš doaibmabijuid árbevirolaš dieđu seailluheami ja čoaggima várás.
sámiid riektedillái. Dán oktavuhtii gullevaš deaŧaleamos álbmotrievttálaš
Julggaštus eaktuda, ahte stáhtat ja eamiálbmogat iežaset ásahusaid bokte barget ovttasbarggu ja ráđđádallet vuiges mielain oažžun dihte eamiálbmogiid ovdamiehtama dakkár hálddahuslaš ja láhkaásahuslaš áššiin, mat váikkuhit eamiálbmogiidda.
Julggaštus ii gieđahala sierra eamiálbmogiid ja vehádagaid vuoigatvuođaid, muhto dáhkida buot álbmotjoavkkuide seammá vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid sihke ja dásseárvosaš vejolašvuođaid eallit iežas kultuvrra mielde almmá vealaheami ja miellaválddi haga.
Julggáštus lea čujuhus globála ovttamielalašvuođas eamiálbmotvuoigatvuođaid sisdoalus ja geatnegasvuođas ovddidit olmmošvuoigatvuođaid.
julggaštus
Julggaštus čohkke elemeanttaid gávdnovaš riikkaidgaskavaš soahpamušain.
Julggaštus deattuha dárbbu duvdit álgoálbmogiid suvdilis gárganeami miel ealáhushámiid.
Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Artihkkal 15 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa oahpahussii. Davviriikkaid
Cealkámuša árvalushámi artihkkal 24 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa
Cealkámuša árvalushámi artihkkal 30 gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođa
Cealkámušárvalusa artihkkal 31 lea nubbi guovdilis mearrádus, mii namaha
álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.
Cealkámušárvalusa mearrádusat álgoálbmogiid eanan- ja resursavuoigatvuođaid birra
Álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dohkkeheapmi lea cealkámušárvalusa
Čuovvovaččas cealkámušárvalusa sisdoalus leat dušše muhtun váldoprinsihpat
Cealkámušárvalus siskkilda eanet erenoamáš mearrádusaid álgoálbmogiid kultuvrra
Julggáštus maiddái vuođđuduvvá máŋggaid stáhtaid ratifiseren olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide, mat geatnegahttet stáhtaid lágalaččat.
Julggaštus geatnegahttá Suoma lagamustá morálalaččat.
Julggaštus deattuha, ahte suvdilis gárganeami ovddideami olláhuhttin gáibida álgoálbmogiid aktiivvalaš oassálastima dan ovddideami várás buot dásiin.
Julggáštus deattuha earet eará sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja barggu davviriikkalaš sámesoahpamuša áigái oažžuma dihtii.
Julistus suomeksi Suomen Yk-liitto Ihmisoikeudet.net
Julggaštus dáhkida eamiálbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođav ja vuoigatvuođa oassálastit mearrádusdahkamii sidjiide guoski áššiin.
Julggaštus dollo dehálažžan dušše riikkaidgaskasaš eamiálbmotčoahkkimiin.
Julggaštusa sierra giellaveršuvnnat ležžet ain bárrásiin dárkkistuhttojuvvome ja ráhkaduvvome sisdoalu dáfus ovttalágánin go in leat oaidnán daid vel min ruovttusiidduin.
Julggaštusaid lassin dárbbahit daguid, álbmotlaš go riikkaidgaskasaš dásisge.
- Julggaštusaid olláhuvvan lea nannosit čadnojuvvon sámedikkiid resurssaide ja stáhtaid dáhttui ovddidit sápmelaččaid rivttiid.
Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.
Julggaštus dovddasta eamiálbmogiid vuoigatvuođa oččodit dakkár ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, mii vástida eamiálbmogiid iežaset oainnuid.
stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja
Julggaštus dolvojuvvo diehtun Árktalaš Ráđđái ja ovttasbarggu lahttoorganisašuvnnaide ja ulbmilin lea, ahte parlameanttat ja Árktalaš Ráđđi ovddidivčče konfereanssa julggaštusa olláhuvvama.
_Almmut
@ item event, to- do or freebusy scheduling requests
Almmustahtti: Oahppan- ja oahpistanguovddáš Mikael-skuvla 2015
Dáhton
(almmustahtton lávlu lobiin)
Duottar leabbá duoddar duohkin,
juhca jávrriin, jalgadasain,
Almmustahtton govvejeaddji lobiin.
Sámediggi juohká nuvttá ee. skuvllaide ja girjerádjosiidda.
Almmuheapmi
Almmustahttindoarjja juolluduvvo sámegielat girjjálašvuođa, áigečállaga, cd-skearruid ja multimediabuktagiid buvttadeapmai.
Journála
DáhtaprentenprográmmaName
Dien publikašuvnna sáhttá láddet pdf-hámis čujuhusas (
Short column header meaning default for new contacts
Oažžu almmustahttit dalán
Jagi
Almmuhanjahki:
Luoitinjahki:
access is by owner only
almmolaš
Almmolaš
Almmolaš čoavdda:
Choked
Álbmotbátnedikšu dahje dan priváhta vuostáiváldin lea geatnegasvuohta ieš ilmmuhit Sosiálastivrii jus vahát dáhpahuvvá vai jus lea várra ahte soamis vaháguvvo duođalaččat bátnedivššus.
Ii juogustuvvon
@ item incidence access is by owner only
private visibility
biehttaluvvo lohpi searvat almmolaš váldedoibmii ovddidan dihte iežaset politihkalaš,
Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid.
Almmolaš váldi ferte dorvvastit ja ovddastit daid vuoigatvuođaid ollašuvvama.[2]
Notarius publicus galgá earet eará veahkehit olbmuid duođaštit vuolláičállimiid, kopiijaid, jorgalusaid ja eará dieđuid doaimmain, leahkit mielde duođašteaddjin go seilejuvvo dehe seaila čuvkejuvvo dehe kontrolleret vuorbegeassimiid.
" Dat prográmmadoaibma mii jođihuvvo almmolaš ávkki ulbmiliin, galgá erenoamážit ... 4) meannudit suomagielalaš ja ruoŧagielalaš veahkadagaiguin ovtta ládje prográmmaid dáfus, ja fállat bálvalusaid sámegillii, romanigillii ja mearkagillii, ja soahppevaš osiin riikka earáge giellajoavkkuid gillii. "
"Dat prográmmadoaibma mii jođihuvvo almmolaš ávkki ulbmiliin, galgá erenoamážit... 4) meannudit suomagielalaš ja ruoŧagielalaš veahkadagaiguin ovtta ládje prográmmaid dáfus, ja fállat bálvalusaid sámegillii, romanigillii ja mearkagillii, ja soahppevaš osiin riikka earáge giellajoavkkuid gillii."
Almmolaš sáni ráđđi sáhtálii obalohkái giddet fuomášumi sámegielalaš ođasráhkadeapmái.
" Almmolašvuohta galgá bearráigeahččat ahte vuođđudeaddji friddjavuođat ja vuoigatvuođat ja olmmošvuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii. "
"Almmolašvuohta galgá bearráigeahččat ahte vuođđudeaddji friddjavuođat ja vuoigatvuođat ja olmmošvuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii."
válddi sirdima dakkár oktasaš orgánaide, de dárkilet eavttut sorjájit guđege riikka
Almmolaš válddi geatnegasvuohta lea vuođđolága 22 § mielde dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan.
Vahát mii lea dáhpáhuvvan álbmotbátnedikšumis
Almmolaš ságastallamis lea máŋgii vajálduvvan, ahte riikkabeaivvit lea mearridan sámedikki bargun duššebeare sámi kultuvrra, sámiid rivttiid ja kultuvrii gullevaš árbevirolaš ealáhusaid suodjaleami ja ovddideami.
almmolaš eiseválddit leat geatnegasat vealatkeahttáivuhtii daid sivaid geažil maid
Almmoshálddahusa áššedikšunskoviid galggašii buot jorgalit sámegillii stáhta ja gieldda bealde.
Almmolaš doaimmat leat delegerejuvvon maiddái earáid go virgeoapmahaččaid bargun.
geat doaimmahit almmolaš válddi, fertejit čuovvut konvenšuvnna mearrádusaid.
Ovdamearkkat dakkár riektesubjeavttain maidda lea addojuvvon almmolaš váldi, leat
Almmuhuvvon vuos máŋggusin Helssegis 13.11.2008 Veahádatáittardeaddji, Mánáidáittardeaddji ja Sámedikki ordnen ŠSámegiella ja sámeoahpahus 2000-logu SuomasŠ-nammasaš semináras.
Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi lea almmolaččat bohciidahttán ságastallama rievtti mielde dušše guovtti ášši dihte: olmmošvuoigatvuohtaorgána vuođđudeami ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema dihte.
Aviisadieđuid mielde máŋggat ministeriijat leat fuobmán ruhtaministeriija bušeahttaevttohusa mannat ruossalassii ráđđehusprográmmain.
Almmolašvuođas lea - ja aivve buori ákka mieldenai - ságastallon sámi giellabeassedoaimma ruhtadeami unnideamis.
Almmolaččat lea leamaš ovdan Suoma Energiijaindustriija ro.:a dáhttu, ahte Ovnnesjohkaláhka galggalii rahppojuvvot ja čázádat galggalii buođđuduvvot elrávdnjebuvttadeapmái.
Almmolašvuođas lea leamaš ovdan gažaldat sápmelačča meroštallamis, mii leanai gieđahallojuvvon máŋgii.
Almmolašvuohta ja dieđiheapmi
Almmolašvuohtalága mielde suollemas áššit leat omd. fitnodagaid gilvui guođđán fálaldagat.
Leanastivra lea stáhtalaš eiseváldi.
Almmolašvuhtii áššis addojuvvojit ruossalaš dieđut, eanan- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind dajai mannan gaskavahku Lapin Kansa - aviissas, ahte ráđđehus ságastallá sámiid sajádaga buoriodeamis dán čavčča ja ráhkada evttohusas juovlláid rádjái, goas dat váldá Sámedikki ráđđádallamiidda mielde ja buktá evttohusa nappo Sámedikki dohkkeheapmái.
Almmolašvuhtii lea loktejuvvon ovdan POSKE dehege Davvi-Suopma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámiovttadaga ruhtadandilli ja ášši váldui ovdan juobe riikkabeivviid váljagottiid Ilo 169-gullamis.
Jumaada al- Awalas
Jumaada al- Awal
Jumaada al- Thaani
Jumaada al- Thaanias
Ipmil berošta min eallimis ja háliida aktavuođa juohkehaččain.
Ipmil háliida ahte mii galgat diehtit eanet Ipmila riikka birra ja ráhkisvuođa birra.
Ipmil háliida leat min lahka olles eallima, gádjut min visot dain mat návccahuhttet ja dainna lágiin ođastahttit min eallinvejolašvuođaid.
Ipmil olmmožin Jesusis lea earenomáš lagas aktavuohta Ipmilii, son lea Ipmil ieš olbmo hámis.
Ipmilis lea botnihis mearri viissisvuohta, árbmu ja ráhkisvuohta.
Ipmilbálvalusa ja kultureahkeda gaskkas lágiduvvo dušše bovdejuvvon gussiide oaivvilduvvon virggálaš rahpan - ja vihahandilálašvuohta.
Jumee
Jum
Junáoktavuohta Suoma bealde gáibidivččii junáoktavuođa joatkima Kolaris Gáresávvonii ja das ain Ivgubahtii.
City in Alaska USA
usa. kgm
Juoigiid Searvvi ságadoalli Mattis Hætta gulai maiddái fidnu stivrenjovkui.
object name (optional)
Čana rámma ohpit tekstii
Daningo golgosis lea sálti máhccá golggosdássedeaddu gorudis bures.
JuhkkaluvvanName
object name (optional)
Image/ info menu item (should be translated)
Juridalaš informašuvdna
- Juridihkalaš čielggadeamit eai čoavdde ILO-soahpamuša ratifierema eastagiid.
Jussi Isokoski barggai ealáhusfidnui čilgehusa Suoma beale sámi musihkkáriin.
Jutaajat.
Čátte olgoriikkalaš ustibiiguin iežat gilliiName
Veattit roggojuvvojit eatnamis dalán go doallu lea suddan ja daid sáhttá roggat dassážii, go eana fas galbmá čakčat ja šaddá doallu.
Vettiid atnet erenoamážit anár- ja nuortlašduodjeárbbis atnubiergasiid ráhkadeapmai ja hervemii.
Aiddo árgabeaivvi giellageavahandiliid
RuohtasDo not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Jur ovdal min deaivvadeami sámimuseavuođđudus ja meahcceráđđehus leigga vuolláičállán soahpamuša ovttasbarggu buorideamis.
Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku.
RuohtasmáhppaComment
Álbmogiid ieččanasvuohta lei-ge mii dagai saji láhkavuđolaš válddigeavaheapmái daid vuođđolágalaš servodatsystemaid siste mat dalle ceggejuvvojedje.
Vettiin ráhkaduVVon Veaddegore lohkiin, láibelihtti ja Sohkarlihtti
Dát resursavuođđu dat lea ávnnaslaš
Duođaštusalmmuheaddji duođaštus ii leat luohtehahtti dán oktavuođasSSL error
paper size
EMAIL OF TRANSLATORS
Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, joatká sámedikki ságajođiheaddjin aiddo álgán válgabaji.
Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli - Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 earáid bajábeallái.
Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli - Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 Suoma girku áigu nohkavaš jagi áigge čielggadit átnugo dat sápmelaččain ándagassii doaimmastis sámiid ruovttuguovllus čađa historjjá.
Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi www.samediggi.fi Ságadoalli - Puheenjohtaja Saamelaiskäräjät Tel: +358505242109 Skierri Peuratie 15 viiddidit dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš strategiija dálkkádatpolitihkalaš prográmman, mas vuojulduvvat dálkkádatnuppástusaid biehtadahkes váikkuhusaid caggamii sámi kultuvrii.
Region/ state in Denmark
Jyppyrä-vári čuoiganeatnama ruhtadeapmi ii aŋkke leat ruđalaččat suvdil, Gilbbesjávrre huksemis ja turismagárgeheamis oba humakeahttáge, dathan ii leat ekologalaččat iige ekonomalaččat suvdil.
Vearrámus dáhpáhusas meannudeapmi albmana bálvalusgaskavuođa nohkamin.
Jyväskylä 9.
Ii sáhttán álggahit prográmma k3b.
Constellation name (optional)
Máttanuorta- ásialaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
Máttanuorta- Eurohpá@ item Text character set
South
daningo álgooahput eai atte dárbbašlaš giellamáhtu bálvalit áššehasaid.
JorgalahteComment
Dušše máhccu
& Invertere
Jorgal
Jorgalahte
undo-type
undo-type
undo-type
Jorgal gova
Jorgal gova vulosoivviid
Jorgalahte čáhppat ja vielgat.
Luoikkahannai dás oanehis valdosačča Álaheaju davvisámegiel ságastan, man dasto jorgalan maid suomagillii. Dát oassi heive mu mielas dán fáddái oalle bures:
Jorgal objeavttaid
Jorgal ceaggu
Jorgal ceaggu
& Jorat siiddu
Jorgal siiddu
Jorgal dán merkoša
undo-type
Jorgal láskut ja ceaggut
Jorgal lásku
Jorgal lásku
Jorgalahte merkema@ action: inmenu Go
select-action
undo-type
to trace" means "to convert a bitmap to vector graphics
drawable-action
Sisakompilerejuvvon prefiksa KDE- bibliotehkaid várás
Sisakompilerejuvvon exec_ prefix KDE- bibliotehkaid várás
Sisakompilerejuvvon suffiksa bibliotehkabálgáid várás
Sisakompilerejuvvon veršuvdnadiehtu KDE- bibliotehkaid várás
Gáibádus oažžut jorgalusa 14 § goalmmát oasi mielde galgá dahkkot vahku siste maŋŋel go duopmu dahje mearrádus dieđihuvvo, jus dakkár gáibádus ii leat dahkkon ovdal vuoigatvuođaášši dahje ášši gieđahallamis.
Jorgalusat
Jorgalusat galget dahkkot dakkaviđe.
jorgalan: Iisak Mattus
jorgalan: Ilmari Mattus
Jorgaleapmi
Jorgaleapmi
jorgalan: Matti Morottaja
JorgalusName
jorgalan: Tanja Kyrö
Jorgalanfiillat KLocale várás
JorgalanreaiduGenericName
undo-type
Jorgalanmeattáhusat eai geavadis sáhte divvojuvvot, daningo dat leat váldojuvvon lágaide ja ásahusaide dakkáražžan ja jorgalusa divvun gáibidivččii lága dehe ásahusa earáhuhttima.
drawable-action
Ovttaveardásašvuohtaláhka gáibida, ahte stáhta ja suohkaniid eiseválddit ráhkadit
pahusa ollašuhttimis.
sámegillii buot deháleamos skovit.
Jorgala dieđáhusaid du gielas muhton eará gilliiComment
JorgaleaddjiComment
Kompiláhtor:
Jorgaleaddjit ja dulkkat
Jorgaleaddjit:
drawable-action
Logarithm to base 10
& Maŋosguvlui
Jorgal
Jorgalahte
Maŋosguvlui
print job
Ceakku & maŋosguvluiduplex orientation
select-action
Orientation
Veallu & maŋosguvlui
& Jorgalahte ivnniid
n Choose m
layers-action
Árkajorgaleaddji
tools-action
undo-type
Comment
Jorgal merkema
Guovttebealát ovttadat
Guovttebealát ovttadat - molssaeaktu
Description
Name
unit-format
Gárri lea muorra boradanlihtti.
- Kaaresuvannon koulun Buoidagat - jaovkku " Gos boagán, gos liidni? "
- Kaaresuvannon koulun Buoidagat - jaovkku "Gos boagán, gos liidni?"
- Gárasavvona skuvlla Buoidagat - jaovkku bihttá Gos boagán, gos liidni?
Flow region
Mohkkálat
Name
Karl IX vearuhanreive mii gusto sámiid vuvddiide, eatnamiidda, jogaide ja čázádagaide.
Karl IX prentehii Gonagasa Kristofera riikkalága, mii gustui oppalaš láhkan Ruoŧas gitta jahkái 1736.
Karl XI bergsprivilegium bidjá dássálagaid " skattmannen " ja " lappen ".
Karl XI bergsprivilegium bidjá dássálagaid "skattmannen" ja "lappen ".
Constellation name (optional)
Constellation name (optional)
gárdi = áidi gos bohccuid giehtadallet
Áiddis mánát ohppet dovdat mearkkaid ja seammás iežaset bohccuid olgohámi vuođul, njoarostemiin misiid gitta ja merkemiin daid.
atnui go ohcet ja vižžet oljju ja gássa vuotna- ja riddoguovlluin main leat sámi
dárbbašlažžan hukset installašuvnnaid maiddái gáddái, nugo Finnmárkku Snøhvit
gulahallangaskaoapmin, muhto dat gullá kultuvrra mávssolaččamus iešvugiide.
@ label: textbox bugzilla account username
@ option: check kind of information the user can provide about the crash,% 1 is the application name
Riekčaneamit
Hápmoheivehusat
Color models: for instance RGB
Name
Hápmu
HápmodoaimmaheaddjiName
Hápmoválljen
Lávas meroštallojuvvojit dán muttos bieggavuoimmi várás heivvolaš guovllut ja nuppe dáfus dat guovllut, gosa bieggavuoibmi ii galgga lasihuvvot.
Lávva váikkuha mávssolaš vuogi mielde guovllu sápmelaččaid návddašanvuoigatvuođaide ja kultuvrra miel árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuide.
Skovádat 1 Sápmelaččaid lohkomearri ja 1 ohppojun giella
Skovádat 2 Sámegiella vuosttas giellan sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde
diagrámma
Comment
Name
DiagrámmaprográmmaName
renaming diagram
DiagrámmaName
Name
Lávvaráhkadeamis suvdilis gárganeami prinsihpat sámiid ruovttuguovllus dávjá vajálduvvet ja unna ekologalaš juolgeluottaža dahkki EU:a áidna álgoálbmoga oasálaččaid vejolašvuođat návddašit vuođđolága rivttiineaset álgoálbmogin báhcet lávvaráhkadeamis vuhtii válddekeahttá.
Lávven stivre dan, mot eatnamiid sáhttá geavahit.
star name
sudan. kgm
zambia_ districts. kgm
City in Alabama USA
philippines. kgm
philippines. kgm
world. kgm
kaccess
KDE- čujuhusgirji
GiellaEOvddidat njálmmálaš árbedieđu ja gielaid sirdáseami buolvvas nubbái.
Eastin dihte čalbmeinfekšuvnnaid lea buorre leahkit fuolalaš giehtabassamiin jus máŋgasiin birrasis lea nuorvu.
Jávkan kultuvrraid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta.
City in Lithuania
City in Hawaii USA
GenericName
'Configure Kaffeine' dialog
Romssas. Riidu guoskkai maid dan gažaldahkii, geat dat leat stuoribuš meahcceguovllu eaiggádat bajimusas Olmmáivákkis, namalassii Čáhpuhis.
Gávccinuppelogát čoahkkin Áššelisttu čuokkis 3 Buot olmmošvuoigatvuođaid, siviilavuoigatvuođaid, politihkalaš vuoigatvuođaid ja maid ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, mielde maid vuoigatvuohta ovdánupmái, ovddideapmi ja suodjaleapmi
object name (optional)
Minna Lehtola kahdeksi kuukaudeksi.
Guovttekanálat VU- mihttárName
Ráhkat máŋgosa láseComment
& Duppalastte láse
image-action
channels-action
patterns-action
patterns-action
gradients-action
gradients-action
templates-action
& Duppalastte dálá gilkora
palettes-action
palettes-action
vectors-action
vectors-action
layers-action
tool-presets-action
tool-presets-action
Ráhkat máŋgosa gilkorisComment
& Duppalastte dálá gilkora
Guovtti beaivvi antibiotihka dikšuma maŋŋel infekšuvdna ii darvan šat ja mánná sáhttá mannat fas ovdaskuvlii.
Go gállen girjjiid čađa oahpahallagohten ee. luosaid namahusaid vaikko in leat daid gal agibeaivves oaidnánge.
Guovtti maŋimuš jagi kulturmearreruhta leamaš 176 000 euro.
paper size
City in Hawaii USA
Gáffe
Gáfestallama dihte bivdit almmuhit seminárai 29.11.2010 rádjai čujuhussii
Kahwanake mohawkiid (Kanien: keha 'ka) ovddastan Charles Patton attii čoahkkimii árbevirolaš mohawk-sivdnideami ja lávllui ustitvuođa lávlaga. Govva: Inga-Briitta Magga.
Buohkanassii anán duođaid árvvus iežan sápmelašvuođa, inge heahpanatte dan.
Loahpa loahpas gáibiduvvo almmolaš mihtuid mielde dohkálaš sivva, juos dohkálut ohcci ii válljejuvvo. "
Buotlágán vaššisáhka etnihkalaš álgoboahtimuša, agi, giela dehe seksuála orientašuvnna guovdu lea dubmehahtti.
fátmmasta buotlágan girjjálašvuođa, čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa,
Juohkelágan johtalusluottat mas ii leat dahje lea geađgevuođđu, muorravuođđu dahje eará vuođđu, buođut, šaldit (rovit), suohppagat (gállagat), hámmanat dahje suodjehámmanat (main molso skiippaveaga), stáffut (sátkkut) ja láddenbáikkit (láttasajit), suvdinsajit (feargasajit) ja bárderuovddit dahje báhcán mearkkat dain, borjjastaneastagat, bálggesmearkkat ja borjjastanmearkkat.
Juohkelágan várjalusbáikkit, nugo gililadnit, várjalusmuvrrat, dorvodearpmit, dorvogoivvohagat, ladnestagat ja daid roamit (bázahusat), ja maiddái (geađge) urat, soahtešlievdarat (dolat várečohkain mat dieđihit vašálačča ja soađi boahtima), ja sullasaččat.
Juohkelágan doaibmansajit ja bájit, nugo geađgečuolahagat ja eará bákteruvkenbáikkit, ruovdeháhkasajit, čađđa- (čitna-) ja bihkkaboalddáhagat, ja eará giehtaduoji ja industriija mearkkat.
Juohkelágan hávdemuitomearkkat, sierranassii dahje čoahkis, nugo hávečomat, hávdejuovat, hávdeurat, hávdekámmárat, buollinbázahussajit, urdnahávddit, gistohávddit, girkogárddit ja daid áiddit ja juohkelágan hávdemearkkat.
Juohkelágan bealdodoalu mearkkat, nugo bealdočorgema geađgečopma, goivvohagat ja veltehagat (bealdojorggohagat), áiddit ja ruođut, ja meahcástan-, guolástan- ja bivdinráhkkanusat.
Das fuolakeahttá optimisma galgá seailluhuvvot ja sávan gal duođas ahte lágalaš čadni bázahusráddjehusat sáhttet šihttojuvvot Mexikos ja dálkkádatsoahpamušas šattalii ovdalaččanai buoret.
Buohkat geat leat veahkehan, muhto lean vajálduhttn namuhit.
Buot vuollái 18 jahkásaš mánáin seamma dáluveagas, dat mearkkaša geat leat čálihuvvon seamma dálloadressii, lea oktasaš allagollosuodji.
Buot apotehkat leat čadnojuvvon seamma diehtovuđđui nu ii mearkkaš maidege man apotehkas gávppaha.
Buot oahppiin, geat vázzet skuvlla hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta oažžut sihke sámegiela ja sámegielat oahpahusa.
Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta.
Buot álbmogiin lea iešmearridanvuoigtavuohta.
Buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Juohke eanandiggi dahje guovlu lea maid nu gohččoduvvon pasieantalávdegottit, mat muhtimin gohččojuvvot luohttámušlávdegottit.
Buohkain, maiddái sis guđet eai
Buohkain lea vejolašvuohta beassat váikkuhit ođđa biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii.
Buohkain lea dálá áigge resursavátni, muhto dat gáibida vuoruhemiid.
Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ráfálaš čoahkkimiin ja ovttastumiin friddja oassádallat.
Buohkain lea dássásaš vuoigatvuohta oažžut lága suodjalusa buotlágán vealahusa vuostá, man bokte dát julggaštus rihkkojuvvo, ja juohkelágán ávžžuhusa vuostá danlágán vealahusa dahkamii.
Buot golmma riikkain leat iežaset lágat sámegiela birra.
gullet nationála unnitveahkadahkii, vai sin ja váldoálbmoga olbmuid gaskka ovdána
buot konttuin
Buot čállinbevddide
Buot čállinbevddiide
Buot fáktenfitnodagain ferte leahkit lohpi, nu gohčoduvvon Leanstivrra fápmudus.
Buohkaide jienastanvuoigatvuođa bivdán olbmuide sáddejuvvo ovdal válgalogahallama ásaheami oaidninláhkai diehtu das, leatgo sii merkejuvvon válgalogahallamii vai eai.
Ryhmät tulivat Utsjoelle busseilla Enontekiöltä, Inaris
Buot máhpaide@ option: check
Doarjja juohkehažžii
Buot Davviriikkain lea ovttalágan dilli, namalassii ahte sámemánát- ja nuorat sáhttet vázzit skuvlla sámegillii dihto sámeguovlluin, mat leat lágain meroštallojuvvon.
Buot sámeguovllu gielddaide ja stáhta ossodagaide galggašii ordnet doaibmasurggiid mielde máŋggakultuvrralaš-, ovttaveardásašvuohta ja dásseárvoskuvlejumi, gos gieđahallošedje ee. sápmelašvuhtii ja sámi giellaláhkii gullevaš áššit.
Buohkaide galgá seamma eavttuiguin fállojuvvot eallinbiras gos lea dorvvolaš, eaŋkil ja sihkkar bargat, orrut ja eallit.
Buot ráves- ja mánnádorvobáikeohcciide galgá fállojuvvot dearvvašvuođadutkan nuvttá. Dearvvašvuođadutkan dahkko nu jođánit go vejolaš Ruŧŧii boahtima maŋŋel.
& Buot čállinbevddiide
Buot čállinbevddiide
Buohkaid oktasaš ulbmilin lea mánáid ja nuoraid bajásšaddan aktiivvalaš ja doaibmi guovttegielalašvuhtii ja dađi mielde sámegielaid aktiivvalaš geavaheaddjiid logu lassáneapmi.
Buohkkat@ item: inlistbox allow shutdown
Buot áššiin mii eat dárbbat váldit málle
Máná oaivil galgá váldojuvvot vuhtii su agi ja čálganmuttu mielde.
Visot vuoigatvuođaáššiin ja áššiin mat gullet riektái geavahit suomagiela, meängiela dahje sámegiela duopmostuoluin 13 § mielde lea oassebealis dahje oassebeali sadjásaččas gii váillaha juridihkalaš veahki riekti jus gáibiduvvo oažžut duopmomearrádusa ja duopmoákkaid dahje mearrádusa ja mearrádusákkaid čálalaččat jorgaluvvon dán gillii.
dan golmma riikkas, ja eatnašat leat čađahuvvon sámi guovlluin.
Buot golmma riikas lea odne sámediggi masa sámit guđet leat čálihuvvon
Buot striimemiin figgojuvvo dasa, ahte geavahuvvojit máŋga kamera, vuoi čoahkkimiid ja dáhpáhusaid čuovvumis boađášii vuohkkasut.
2. Buot doaimmain mat gusket mánáid, galgá vuosttaš sajis váldit vuhtii máná ávkki ja ovddu. (artihkal 3).
Buot riikkain stáhtain leat golbma ovddasteaddji.
Dákkár diliin lea álbmogiin vuoigatvuohta geavahit olgguldas iešmearrideami dandihtii go leat gildon vejolašvuođas beassat čađahit siskáldas iešmearrideami. "
Buot njealji mearrádusastis hálddahusriekti lea gomihan Tukesa mearrádusa ja máhcahan ášši dn ođđasit gieđahallamii.
Guđesge dan golmma riikkas galgá leat sámediggi, mii lea riikka bajimuš
Guđesge dan golmma riikkas galgá leat sámediggi, mii lea riikka bajimuš sámi orgána.
Buot strategalaš válljemiin sámi áššiid vuhtii váldin ii mu mielas lean beare fávdnai, muhto omd. nuppi strategalaš válljema (Lappi lea válmmaš dustet ráhkadusnuppástusa - Lappis lea ovttasráđiid bargama dovdu, máhttu ja buresbirgejupmi) viggamušat bálvalit muhtin muddui maiddái sámi kultuvrra ja dan dárbbuid.
Buot árabajásgeassinbálvalusain galgá sihkkarastit máná ovttaveardásašvuođa iežas gillii ja kultuvrii.
Vaikko buot dát lágat ja mearrádusat leat, de duođaštit Lasko gázzi čuovvovačča: " Buohkanassii lea dás sáhkan ii nu doarvái ráhkaduvvon normatiiva ja rievttálaš vuođđu Davvi-Ruošša unnitálbmogiid vuoigatvuođaid sihkkarastimii ".
Vaikko buot dát lágat ja mearrádusat leat, de duođaštit Lasko gázzi čuovvovačča: "Buohkanassii lea dás sáhkan ii nu doarvái ráhkaduvvon normatiiva ja rievttálaš vuođđu Davvi-Ruošša unnitálbmogiid vuoigatvuođaid sihkkarastimii ".
Buot bálkáoažžuin nissoniid ja albmáid bálkáerohus lea ain sullii 18 proseantta albmáid buorrin.
Buot sámegiela hálliin árvvu miel 75-90% hállá davvisámegiela.
Buot luonddu addámušat leat adnon dađi lági mielde ahte boahtte buolvvaide báhcet maid luondduriggodagat geavahuvvot.
"... juohkelágan sierrameannudeapmi, eretčuoldin, ráddjen dahje oidin náli, liikeivnni, soga dahje nationála dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, man ulbmil dahje váikkuhus lea heaittihit dahje ráddjet olmmošvuoigatvuođaid dohkkeheami, návddašeami dahje čađaheami ovtta ládje olbmuid gaskkas, ja maiddái vuođđovuoigatvuođaidge politihkalaš, ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš dahje man ihkinas suorggis almmolaš eallimis. "
"... juohkelágan sierrameannudeapmi, eretčuoldin, ráddjen dahje oidin náli, liikeivnni, soga dahje nationála dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, man ulbmil dahje váikkuhus lea heaittihit dahje ráddjet olmmošvuoigatvuođaid dohkkeheami, návddašeami dahje čađaheami ovtta ládje olbmuid gaskkas, ja maiddái vuođđovuoigatvuođaidge politihkalaš, ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš dahje man ihkinas suorggis almmolaš eallimis. "
Buot mielaheamos ja jierpmivuostáseamoš dilli lea dat, ahte oba sámediggelága ođasnuhttin vulgii das, ahte sápmelašmeroštallan galgá rievdaduvvot, ja das ii leatge mihkkege mearkkašumiid.
Buot hálbbimusat eiseválddit beasale sámi giellalága dagahan
Buot jierbmámus livččii ráfáidahttit dili ja ráđđádallat áššis EU:a komisšuvnnain.
Buot eanemus mearrideaddji lea makkár vejolašvuođat mánáin ja nuorain lea seailluhit sámegielaset, identiteahttaset ja kultuvrras.
Buot deháleamosin čoakkámis mearriduvvoje álggahuvvot davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkehanráđđádallamat.
Buot deháleamos bargojoavkku evttohusain lei sápmelašmeroštallama earáhuhttin dávistit sámi servoša iežas ipmárdussii sápmelašvuođas.
Buot tragikomihkalaččamus Kärnä celkosis lea dat, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiserendoaimmat galggale bissehuvvot Suomas, daningo dat mannet ruossalassii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j):in!
Nuortalašgiela, mii lea buot rašimus dilis, ealáskahttima várás bargojoavku evttoha sierradoaimmaid, vuoi giela geavaheapmi ja oahppan lassánivčče.
Buot eanemus uhkivuložin gielalaš diversiteahtta, máŋggahápmásašvuohta, lea jábálaš riikkain.
Buot heajumus dilis leat Suomas hubmojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella ja Ruoŧas ja Norggas hubmojuvvon julev- ja lullisámegiella.
Buot nissonat 23 ja 50 gaskkan ožžot bovdehusa seallaiskkusváldimii juohke goalmmát jagi.
Buot jienastanvuoiggalaččat eai lean ožžon jienastankonfaluhtaid, dat ledje juhkkojun vearru báikkiide, boasta lei gáibidan boastamávssu konfaluhtaid guođđimis ja earenoamážit boares olbmuide jienastanmátkkit ledje liiggás guhkit.
Buot jienat
Oppalohkái sámit árvaluvvojit leat buot riikkain badjel 75 000.
Stivra ii háhppehan gieđahallan buot áššiid ja gieđahalakeahtes áššit sirdojuvvoje sámedikki telefunčoakkámii 16.2. rádjái.
Visot duođalaš ráhkisvuohta boahtá Ipmilis.
Lágideaddjit eai luoitte buot álbmotservviid ovddasteddjiid čoakkánbáikái ja searvvit lea dieđusge duhtameahttumat dillái.
Buot skearrut
Iešmearridanvuoigatvuođa nákkuid bottus, mat fievrriduvvojedje e.e. WGDD-rámaid siste, deattuhedje buot eamiálbmotovddasteaddjit ahte sii eai buorrinváldde iešmearridanválddi mii spiehká eret vuoigavuođas mii juo lea gudnejahtton eará álbmogiidda.
Globála
Juohke sajis šaddá seastit, iige sámediggi leat das spiehkastat.
Galgá soahpat buot čuovvovaččain (AND)
Globála
Juohke sadjái sávzadoallu ii heive, dego boazodoalluge ii heive Lulli-Supmii.
Buot artihkkalatUnread articles filter
Buot artisttat
Buot dokumeanttat
Buot doaimmaid ii sáhte sajustit Anárii, muhto smávva ja árbevirolaš nuortalašgiliid galgá doallat eallinfámolažžan.
window title including overall download progress in percent
buot
Buot
default filter name
Don leat rievdadeamen buot vuollemáhpaid iešvuođaid. Háliidatgo duođas dan bargat? @ info
Buohkat
Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat (ca 2 sidor)
Muhtimat eai dárbbat guođđit iskosa
Miellahtut fertejit leat
Crontab of user login
Buot kultuvrraid ovddideapmi galgá leat dásseárvosaš sajádagas ja ovttaveardásašvuohta galgá
Buot mánáin, lehkoset sii dal riegádan náittosvuođa siskkobealde dahje olggobealde, galgá lea seammá sosiálalaš suodjalus.
Buot golbma lága vulget sierranas stáhta addin doarjagiin, ja dát golbma lága leat vuođđovuoigatvuođaid ruŋgu, mii dáhkiduvvo Ruošša lihttoválddi vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš prinsihpain ja norpmain.
Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset.
Buot bálkáoasit galget sierra leat bealeheamet.
Buot dán oktasašsoahpamuša soahpamušriikkat, fárrui lohkamiin daid stáhtaid, mat vástidit dakkár guovlluid ja fuolahushálddahusguovlluid hálddahusas, main ii leat iešmearridanvuoigatvuohta, galget ovddidit iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa Ovttastuvvan Nášuvnnaid vuođđogirjji mearrádusaid mielde.
Konvenšuvdnaoasálaččat, daid joavkkus datge stáhtat main lea ovddasvástádussan hálddašit guovlluid main ii leat iešmearrideapmi ja geahččoguovlluid, galget bargat dan badjelii ahte álbmogiid iešmearrideapmi šattašii duohta vuoigatvuohtan, ja dat galget gudnejahttit dan vuoigatvuođa Ovttastuvvan našuvnnaid lihttui gullevaš njuolggadusaid mielde. "
Buot stáhtat galggale čatnasit dáláža buorebut Barentsa birasovttasbargui.
Buot EU lahttoriikkat ja Norga jienastedje julggaštusa bealis.
Buot & diehtočoahkuid
Buot čoahkuid dán domenas
Buot ohcamušat leat boahtán Anára suohkana ja Soađegili Sámi bálgesa viidodagaide.
Buot hálddašanguovllus doaibmi skuvllat čuvvot sámi oahppoplána, mii lea bálddalas álbmotlaš (Norgga) oahppoplánii.
Ii leat visot bátnedikšu mii gullo doarjagii.
Buot olbmot geat leat veahkkehan ja geat lean vajálduhttán namuhit. NAME OF TRANSLATORS
Buot earret ravdda
Gilvui oasálastán buot bargguide sáhttá oahpásmuvvat gilvosiidduin: w w w. futurecity.
Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid.
Sajosa buot čoahkkin- ja álbmotlanjaide beassá easttaheamet.
Buot dáhpáhusaide lea friija sisabeassan.
Buohkat geat leat veahkehan, muhto lean vajálduhttn namuhit.
Buot almmolašvuhtii buktojun dieđut sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis heajudit válgalogahallama suollemassan doallama.
Buot riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat vulget das, ahte bajiloainnu dásseárvui viggan sáhttá doalvut vehádatjoavkkuid ja álgoálbmogiid vealaheapmái.
Buot riikkavuložat atnet dihto muttos Yleisradio bálvalusaid, muhto omd. dušše interneahtta-ođđasiid geavaheddjiide máksu sáhttá leat govttoheapme.
Buot álbmogat iežaset ulbmiliidda hálddašit iežaset luondduriggodagaid ja dinestusaid, dattege dat ii oaččo vahágahttit geatnegasvuođaid mat vulget oktasaš ávkki prinsihppii vuođđuduvvon riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggus, iige vel riikkaidgaskasaš rievttige.
Buot álbmogat sáhttet iežaset ulbmiliidda friddja hálddašit iežaset luondduriggodagaid ja - gávdnosiid, nu guhká go dat ii duvdde boaittobeallái geatnegasvuođaid mat čuvvot riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu, man vuođđun lea guovttebeallásaš ávkki vuođđojurdda ja álbmotrievtti njuolggadusat.
Buot álbmogat galget, iežas ulbmiliideaset čálgama dihtii, luođuid ja sorjjekeahttá beassat hálddašit luondduvalljiideaset, datte-ge nu ahte eai guođe geatnegasvuođaideaset maid álbmogiidgaskasaš ekonomálaš ovttasbargu mieldesbukta, ja dát lea vuođustuvvon prinsihppii mii gáibida ahte ávkkástallan galgá boahtit goappá-ge áššebeallái buorrin, ja galgá doaimmahuvvot álbmotnjulgosa vuoiŋŋa mielde.
& Buot giettit
Buot gielat
Kritearaide sáhttet buot berošteaddjit addit cealkámuša.
Buot fonttat
Buot girjjit leat oažžumis Sámekulturguovddáš Sajosis sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáradoaimmahagas ja Sámi Duodji gávppis.
Buot čuozáhagat leat Ruošša bealde.
Buot čuozáhagat leat Ruošša bealde ja dat leat 42.
joatkevaš huksemii mearrádusa mielde mii lea artihkkala 6 nuppi lađđasis. Nubbi
Buot golbma sámi kultuvrra gávdnojit Anára gielddas.
Davvisámegiella lea stuorámus dáin gielain ja dan sadji oahpahusas lea nannosut go eará sámegielaid.
Buot golbma sámegiela gullet álbmogiidgaskasaš standardi se remiid mielde máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui (omd. www.unesco.org Š ja nuortalaš gielat gullet duođalaččat áitojuvvon gielaide (
Buot golbma stáhta leat ratifiseren dáid konvenšuvnnaid.
Buot golbma Suomas hubmojuvvon sámegiela leat dutkamušaid ja álbmogiidgaskasaš kártemiid mielde áitojuvvon gielat, mat dárbbašit earenoamáš doarjaga vai sirdásit aktiivvalaš atnogiellan ođđa buolvvaide.
Buot kommeanttat, fuomášumit ja jurdagat leat álohii buorit ja válddán daid mielalis vuostá.
Buot govažat
Buot govat
Buot govat
Label for scope that deselects all search subsections
Buot vuolgá das, ahte mearrideaddjiin lea rivtteslágan diehtu guovllu ja kultuvrralaš mihtilmasvuođain.
Buot luohkát
Buot máilmmi stáhtat leat geavatlaččat dohkkehan dan.
Buot ministeriijaid cealkámušat eai leat áššáigullevaččat.
KDK artihkkal
Buotlágan nálleveala-heami eretváldima guoski riikkaid-gaskasaš oktasaš-soahpamuš
RDK mearridan geatnegasvuođaideaset, lea buktán oppalaš árvalusa stáhtaide
Nissoniid buotlágan vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš
Buot nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš
Buot oidnos čuolddat
Buot oidnos čuolddatColumn number% 1
Buot šearbmaivnnit inverterejuvvo nu guhkká go mearriduvvo dás vuolábealde.
Buot objeavttat
& Buot bajilčállagat
Buohkat leat buresboahtán rabas eahkedii Anára Kultahovii vuossárgga 29.08. dmu 19 rájes.
Davviriikkat leat buohkat dohkkehan artihkkala 3 vuollásaš vuođđoprinsihpa
Buot proseassat
Buot proseassat, muorra
Buot ruhtadeapmi lea dieđusge buorre, muhto dákkár doaibma ii leat sámegiela plánenvuloš guhkesáigge ovddideapmi iige doarjjo stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis addin linnjema sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheamis.
Visot ravddat
Buot sámeguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegielas.
Buot sámi ealáhusat, giella- ja kulturjoavkkut sihke daid dárbbut leat liikká divrasat ja dehálaččat seailluhit.
Buot sámit eai oaččo ealáhusa boazodoalus, muhto dan servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi lea ainge stuoris.
Buot sápmelaččat eai vuostálastte ruvkedoaimma ja muhtimat juobe hálidit ruvkkiid sámiid ruovttuguvlui.
Buot sámedikki almmolaš cealkámušat ja reivvet gávdnojit www-siidduin cealkámušat cealkámušat, reivvet ja muittuhančállosat ossodagas, aŋkke dat lea ulbmilin.
Buot sámedikki cealkámušat, mat leat almmolašvuohtalága mielde almmolaččat, almmustuhttojuvvojit easka dan maŋŋel go dain dahkkojuvvo virggálaš mearrádus.
Buot sámedikki cealkámušat gávdnojit dehe gávdnoježžet fargga sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat oasis.
Buot sámiid ruovttuguovllu vuođđoskuvllat ja logahagat addet oahpahusa sámegillii.
Buot sámegielat gullet riikkaidgaskasaš luohká mielde (mm. www.unesco.org gt; endangered languages) máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui, anáraš- ja nuortalašgiella nannosit áitatvuloš gielaid jovkui.
Buot sámegielat gullet áitatvuloš gielaid jovkui.
Buot sámegielat leat uhkiduvvon gielat.
Buot sámegielat leat uhkivuloš gielat ja giellamolsun lea leamaš stuoris, man dihte sámegielaid ealaskahttinprográmma dárbbahuvvonai.
Buot sámegielat leat áitatvuložat, unnimus sámegielat leat hui áitavuložat.
Buot sámegielat leat Unesco árvvoštallama mielde áittatvuloš sajis.
select-action
Buot dakkár sárgosat mat dorjot kultuvrra jotkkolašvuođa galget viggojuvvot seailluhuvvot iige boazodoalu galgga vigga ovttaiduhttit eanandoaluin.
Visot dat bargu, maid sámediggi ja vuoigatvuohta-ministeriija leaba huksen dán riikkabeaiveáigodaga áigge lea duššaduvvon.
additional search options
(heive & buot čuovvuvaččain)
Short column header meaning default for unknown new items
Buot siiddut
source- file
Buot prográmmat
Buot Suomas hállon sámegielat leat áitatvuložat, erenomážit uhcit gielat anáraš- ja nuortalašgiella.
Nu gohčoduvvon allagollodiehtovuođus, man stáhtalaš fitnodatsearvi Apotekets Service AB gieđahallá, registrerejuvvot buot oastimat allagollosuoji siste.
Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
item-set
Buot iskkadeamit mat gusket
Buot effeavttat
buot fiillat
Buot fiillat
Buot fiillaid ja máhpaid
buot fiillat ja máhpat
osd
Buot dieđut duššaduvvojit gilvvu nogadettiin.
Buot doaimmaid artihkkala 8 (j) čađaheami várás galgá válmmaštallat ja ollašuhttit ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. "
Buot dorjojuvvon fiillat
Buot cálánat
Buot čálánat
Buohkat dovdet iežaset ja earáid eatnamiid ja bissot iežaset návddášaneatnamiid alde.
Visot iskamat ja eanemus gieđahallamat addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii.
Buot bargiid galgá nappo laktit seammá bálkákártemii.
Buot čállinbeavddit
& Visot čállinbeavddit
Buot barggut
Buot čájehusat ođasmahttojuvvojit nu dávjá go dáppe meroštuvvo.
Buot stiillat
Buohkain guđet leat stáhta territoras, beroškeahttá su stáhtiigullevaš
Template value for subject of the message
Buot vástádusat gieđahallojit luhtolaččat.
Buot videoat
balance
City in Hawaii USA
Kainuu guovlohálddahusa geahččalanfidnus muitalii hálddahushoavda Kalevi Yliniemi.
africa. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
costa_ rica. kgm
great- britain_ counties. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
venezuela. kgm
angola_ provinces. kgm
world. kgm
Kaisa Gauriloff lea filmma bagadalli máttaráhkku.
Comment
Kaisu Nikula, hotealla hoavda.
Skájan
Tab Widget uses scroll buttons
Vurdojuvvon ekonomalaš seasttut ja beavttálmahttima ođastus ii buktán, muhto váikkuhus lei dat ahte áššedovdit sirdáse eará bargguide.
Ruvkes ja dan gáibidan fievrridanoktavuođaide galgá leat Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámedikkiid, guoskevaš čearuid ja guoskevaš sápmelaččaid sihke áo.
Ruvkke vuođđudeapmi livččii ollásii ođđa ruvkelága mearrádusaid vuostá.
Ruvkket, daid ráhkkanusat ja luottat eai oaččo leat sámi kultuvrra ja - ealáhusaiguin bargama eavttuid árrun.
Ruvkkiid vuođđudemiin Norgii ja Ruŧŧii ákkastallojuvvo Jiekŋameara ruovderáŧi huksen, mii luddelii birasgáhttenguovlluid, boazoguohtoneatnamiid ja dagahivččii boazojámuid.
Ođđa ruvkeláhka galggai ruvkeindustriija ja málbmaohcciid mielde goahcat movtta málbmaohcamii ja ruvkkiid vuođđudeapmái.
Ruvke- ja ruovderáŧŧebumii viivvuhuvvan eai beroš luonddu ja ekonomiija realiteahtain.
Ruvkelága § 38 mielde Tukes galgá sámiid ruovttuguovllus čilget ovttasráđiid sámedikkiin, guovllu bálgesiiguin, guovllu hálddašeamis ovddasvástideaddji eiseválddiin dehe instituhtain ja ohcciin lobi miel doaimma dagahan váikkuhusaid sámiid vuoigatvuhtii álgoálbmogin bajásdoallat ja gárgehit iežas giela ja kultuvrra sihke árvvoštallat áruid unnideami ja caggama várás dárbbatlaš doaibmabijuid.
Ruvkelága § 50 mielde lohpi ii galgga mieđihuvvot akto dehe ovttas eará vástideaddji lobiiguin dehe guovllu eará geavahanvugiiguin, jos dat mávssolaš oasi mielde heajudivččii sámiid ruovttuguovllus eavttuid bargat árbevirolaš sámi ealáhusaiguin dehe muđuid bajásdoallat ja ovddidit sámi kultuvrra.
Ruvkelága § 9 mielde uránaohcan gáibida álohii málbmaohcanlobi.
Ruvkelága mielde golledoidin-, málbmaohcan- dahje ruvkelobi ii galgga mieđihit, jos lobi mieldásaš doaibma okto dahje ovttas eará vástideaddji lobiid dahje guovlluid eará geavahanhámiiguin heajudivčče sámiid ruovttuguovllus dehalaš eavttuid bargat árbevirolaš sámee
Ruvkelága olláhuhttima buohta dilli lea rievdan.
Ruvkelága olláhuhttimis
Ruvkeláhka lea sámediggáige ođđa ášši ja mis manai iežamet áigi čielggadit maid ruvkelága ollašuhttin duođalašvuođas gáibida ja ovdal go sáhtiimet hábmet áššái doaibmi oktasašbargomálliid bálgosiiguin, sámeealáhusa ollašuhttiiguin ja siiddaiguin.
Ruvkeláhka lea buktán sámediggái eiseváldebargguide veardásaš geatnegasvuođaid.
Ruvkeláhka lea buktán ođđa geatnegasvuođaid ja dáid ferte váldit duođas.
Ruvkeláhka boahtá jáhku mielde ráđđehusa evttohussan áramusat boahtte čavčča ja dat gieđahallojuvvo dan maŋŋel viđa váljagottis.
Ruvkelága dulko ruvkeeiseváldi, mii Suomas lea dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus, mii mieđiha lobiid.
Ruvke dárkkuhivččii boazodoalu nohkama Giehtaruohttasis ja uránaruvke heaittihivččii Giehtaruohttasa mátkedoaibmaealáhusa.
Ruvkedoaimma vuođđudeami gánnáhahttivuođa dáfus lea árvvoštallojuvvon, ahte uránaruvkkiid dáfus ruvkke ceggen livččii gánnáhahtti jos doallivuohta lea 0,1%.
Ruvkedoaibma ja militearalaš mieldeorrun giessasa árktalaš guovllus oktii.
Ruvkedoaibma lea plánejuvvome Suoma njárgii ja dat lea váldojuvvon vuhtii maid dálá eanangoddelávvahápmosis.
Ruvkedoaibma lea sáhttán gehččot vuohkin dorvvastit sámiid ruovttuguovllu ealasin bissuma, oainnat Suomas sámiid ruovttuguovllu suohkanat leat muotkundáhpaguovllut ja ruđalaččat heajis dilis.
Ruvkeeiseváldi ii sáhte čiehkadit eará lágaid duohkái, muhto dat galgá doahttalit ruvkelága, dan dulkoma stivrejeaddji ráđđehusa evttohusa ja riektegeavada bustáva mielde.
Ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus, Tukes lea mieđihan golledoidinlobiid ordnekeahttá sámedikki gullama ruvkelága 38 §:a mielde.
dás.
Guokte
Guovtte
Moatti hohpos bargovahku maŋŋel lea áigi bidjat áiggedássái blogga guhkes áigái.
Guoktá gilvohallanbihtá namma lei Hold Your Colors ja das gullui maiddái luohti.
duopmocealkima maid Alimusriekti buvttii jagi 2001.
Guokte logahaga oahppi oaččuiga vieris giela oahpahusa Anára gieldda oahpaheaddjis virtuálalaččat.
Guokte eará sámegiela, mat hállojuvvojit Suomas, leat anáraš- ja nuortalašgiella (anarâškielâ, sääŠmkiõll).
Loga guokte dain olgešbealde.
Guokte rievnnu
Guovtteoasát duodji oaččui álggus ohcejohkalaš áhččán Piera Johannes Helander skuvllas 1950-logus čoaggán Sámi šattuin.
Guovttibeaivásaš sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis 30.-31.3.2016.
Guovttebeaivásaš Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhus lágiduvvo Anáris Skábmagovat-filbmafestiválaid áigge 29.-30.1.2010.
Guovttebeaivvat dáhpahus šaddá mánáid- ja nuoraidbeaivvis oktan bargobajiiguin ja mánáidkonsearttaiguin, musihkkasemináras, iešguđetlágan konsearttain sihke sámemusihkii vuodju klubba-eahkeđiin.
Kaksipäiväistä tapahtumaa varten laadittiin Hetan
Guokte bálsttáComment
Guokte bálsttá ceagguComment
Guovttebealát
Guovttebealát
Guovttebealát - Oanehis ravda
Guovttebealát bábir
Guovttebealát - guhkkit ravda
Guovttebealát čáliheapmi
Guovttebealát - molssaeaktu
Guovttebealátdoibmanvuohki
Geavttebealát čálus - Molssaeaktu
Guovttebealát ovttadat
Dupleksovttadat (guovttebealát čáliheapmái)
GuovtteBealát
Guovttebealát (Ceaggut)
Guovttebealát (Veallut)
Guovttebealát čáliheapmi
Guovttebealát badjin (Ceaggut)
Guovttebealát badjin (Veallut)
Guokte sámi nissona, Máret Sárá, Kárášjogas ja Lajla Mattson Magga, Guovdageainnus juogadeigga jagi 2010 giellabálkkašumi.
Duot guokte sámi váldoorganisašuvnna, AKS ja OOSMO, dolle gieskat (guovvamánus 2005) čoahkkima mii nammadii bargojoavkku bargat Ruošša beallásaš sámedikki vuođđudeami áššiin.
Guokte-čuođis vástidedje " juo ".
Guokte-čuođis vástidedje "juo ".
Guovtteguovllut 16bihttá unicode doarjja
Guovtteguvllot
Guovtteguvllot čáliheapmi
Guovtteguvllut čáliheapmi
Guokte deháleamos ášši máhcahuvvuiga ođđasit válmmaštallamii.
Guokte dáin dieđáhusain gieđahallet erenoamážit sámegielaid ja Norgga sámepolitihká, muitalii Valle.
Guokte ođđa matematihka oahppogirjji davvisámegillii almmuhuvvon
Dáinna ulbmiliin álggahuvvojedje guokte ođđa čealggadeami,
Guovtte oasat gilvu geasuhii
& Duppalcoahkkal rahpandihte fiillaid ja máhpaid (vuosttáš coahkkal vállje govažiid)
mouse, speed
Duppalčoahkkalan gaskkadat:
Duppalcoahkkaleapmi
Duppalcoahkkal fálloboalu:
Duppal
Duppallinnjá
Constellation name (optional)
Kaku
italy. kgm
Guollenáliid dorvvasteapmi lea sámediggái hui dehálaš.
City in Michigan USA
Go guolleearit ja eará áhperesurssat juogaduvvojit, ja go leat dáid resurssaid
Go guolleearit ja eará áhperesurssat juogaduvvojit, ja go leat dáid resurssaid várás earalágan reguleremat, de doarvái bures galgá vuhtii váldojuvvot sámiid geavaheapmi ja dan mearkkašupmi sámi báikkálaš servodahkii.
Guoli-, lotti- ja smávvafuođđuid náhkiid geavahit smávvadujiid ráhkadeapmai.
Guollebivdu lea leamaš jahkečuđiid árbevirolaš ealáhus.
City in Lithuania
City in Hawaii USA
City in Ontario Canada
KAlarmComment
@ info: whatsthis
namahuvvon olbmo (fjällapp, skogslapp dahje skogslapp) maŋisboahtti dahje ahte 3)
váttis bisuhit friddjabivddu resursaviežžamiid 1980- ja 1990-jagiid.
Sii guolástit eanaš unna fatna
Guollebivddu oasil ráđđehusprográmmas čatnasuvvo olláhuhttit dárbbašlaš doaibmabijut goargŋu guliid suodjaleami várás.
Guolástusa reguleret eriiguin lea dakkár ášši mas Sámediggi sáhttá gáibidit
" Guollenjuorat ledje nu deaŧalaččat olbmuide, ahte eai báljo birgen daid haga.
"Guollenjuorat ledje nu deaŧalaččat olbmuide, ahte eai báljo birgen daid haga.
Guollebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus, muhto guollebivdui laktásit dávjá boazodoallu dahje turismabálvalusat.
Guolásteapmi ii akto fála dárbahassii buori áigáiboađu ja maiddái meahccebivdu lea rievdan oalgeealáhussan.
Guolasteapmi
Guollebivdu
fidnobivdi, ja guolleeriid dáfus čujuhuvvo artihkkala 38 Nuppi lađđasii.
govttolaš guolleearreoassi, de eai birge, geahča dás maiddái artihkkala 6 Nuppi
Guolástanlága ođasnuhttimis galgá váldojuvvot vuhtii Deanu sierradilli ja dorvvastuvvot dat sierraláhakaásahemiin.
Guolástanláhkaevttohus lea máŋgga ládje buncar sápmelaččaid dáfus.
Guolástanturismma dorvvasteapmi gáibida Deanu luosa suddjema.
Guolástanturisma lea ekologalaš mátkedoaibmaealáhus ja Deanu galledeaddjit leat dávjá liikostan Detnui gitta loahppaeallima rádjái ja leat boahtán juohke gease guollenáliid ja - báđiid lusa.
ja guolástanvuoigatvuođaide ja Áltejávre-duopmu guođohan- ja guolástanvuoigat
oahpas beroškeahttá. Ovdamearkan lea Várjjatvuona guolásteapmi.
Guolástus lea joatkahuvvan mainnašuvvon rádjegiddema maŋŋel guhká Deanu viidodaga ráji rasttildeaddji sápmelaččaid ovttasbargun.
Guollebivdu leamašan ja lea ainge dehalaš sámiid kultuvrra oassi ja mearkkašahtti ealáhus.
Guollebivdu lea sámekultuvrra dehalaš oassi erenoamážit Ohcejogas ja Anáris.
Guollebivdoárbbi uhkida sápmelaččaid eretfárren ruovttuguovllus eret ja guollebivddu heittot gánnáhahttivuohta.
sámi dábáleamos ealáhusat mat manne latnjalassii.
beroštumiid geažil mat dáhttot geavahit seammá resurssaid. Jos sámi servodateallin ja
Deanu guolástus lea muddejuvvon ja guollenálit galget gáhttejuvvot.
geavaheapmi man vuođđun ledje báikkálaš árbevierronjuolggadusat, de dat šattai
Constellation name (optional)
City in Hawaii USA
Name
@ title: tab systray settings
Comment
KaleandarComment
Comment
Kaleandar - ja plánenprográmmaName
Kaleandarvuogádat:
Kaleandar
Comment
Comment
KaleandarlassemoduvlaName
Comment
Kaleandarformáhtta
KaleandargieđahalliGenericName
KaleandarprográmmaName
kaleandar
Comment
Kaleandarčiŋaid lassemoduvlaName
@ action
@ item: inlistbox
Name
Kalevalaseura ja Sámearkiiva lágidit Sámekulturguovddáš Sajosis buohkaide rabas seminára Gos lea Sámeeana?
Comment
Color Model: Unknown
Kalibreren
Kalibreren lihkostuvvai
Kalibrerejuvvon bietna
switzerland. kgm
philippines. kgm
City in Nova Scotia Canada
Region/ state in France
spain. kgm
Region/ state in USA
object name (optional)
uruguay. kgm
catalonia_ comarques. kgm
mexico_ states. kgm
usa. kgm
mexico_ states. kgm
City in Montana USA
Báktevuođđogártema mielde guovllus lea maid urána.
moon phase, 100 percent illuminated
Guliid bivdimii laktasa sápmelaš árvumáilbmi, guovlu ii liigebivdo ja fuolahuvvo das, ahte maiddái čuovvovaš jagiid leat doarvái guoláštamoš.
čáhcerusttegat ja siskkáldas struktuvrra nuppástusat.
Set of extra tools apart of color selectors
City in Zealand Denmark
Láigolaš lea geatnegahtton buhttet gálvvuide ja ráhkadussii čuohcán iešdáhtolaš vahágiid.
Čađačuovgi
Čuovgaárka
Čuovgaárka
Čuovgaárka / HP erenoamáš bábir
materiálas leat čovdosat girjji bargobihtáide, cuozza- ja máŋggosvuođut, formatiiva teasttat ja summatiivvalaš iskosat.
Čuovgaárkkat
KalziumComment
Comment
world. kgm
Kampučea
KambožaName
Name
Color name
Constellation name (optional)
GovvenapperáhtaDevice kind
Govvenapperáhta
Heivet govvenapperáhtaName
Filtii govvenapperáhta heivehit.
Govvenapperáhttamálle
Sequence Number
GovvenaperáhttaprográmmaName
Govvenapperáhtageahččaleapmi lihkostuvai.
- Panasonic-kámerat
Njuolggadusat kámergoziheami birra gávdnojit kámergozihanlágas ja Leanastivra lea bearráigeahčči.
Kámergoziheapmi
france_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
puertorico. kgm
zambia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
thailand. kgm
cameroon_ departments. kgm
russia_ subjects. kgm
venezuela. kgm
Kamerun
luxembourg_ cantons. kgm
KamerunName
southamerica. kgm
france. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
City in British Columbia Canada
This is the Null conduit, used for testing
The pilot record is deleted.
azerbaijan. kgm
estonia. kgm
manipur. kgm
nepal_ zones. kgm
russia_ subjects. kgm
uzbekistan. kgm
world. kgm
tripura. kgm
russia_ subjects. kgm
azerbaijan. kgm
greece_ prefectures. kgm
spain_ provinces. kgm
zambia_ provinces. kgm
india. kgm
iraq. kgm
israel. kgm
zambia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
world_ continents. kgm
sudan. kgm
sweden. kgm
greece_ prefectures. kgm
kazakhstan. kgm
philippines. kgm
zambia_ districts. kgm
Veajuiduhttin, gilvalan ja čájehangilvvuid ordnemiidda dáistalanvalástallamiin gáibiduvvo erenomáš lohpi mii ohccojuvvo Örebro leana Leanastivrras.
City in Hawaii USA
City in Utah USA
zambia_ provinces. kgm
angola_ provinces. kgm
colombia. kgm
cyprus. kgm
nepal_ zones. kgm
france. kgm
mexico_ states. kgm
Kanada
kyrgyzstan. kgm
KCharselect unicode block name
Ovttastuvvon Kanadalaš aboriginála stávvalatKCharselect unicode block name
KanadaName
angola_ provinces. kgm
Kanadalaš Dollar
Name
Kanada oidnui bukte garra moaitámušaid Cree-indiánaid ráđđi ja Kanada eará álgoálbmotorganisašuvnnat.
Kanada alimusdikki giellageavaheapmái sáhttá jietnadit ahte duopmostuollu atná namahusa " olgguldas iešmearrideapmi " čájehit vejolaš ovttabealát luvvema čearu Quebec:a bealis.
Kanada alimusdikki giellageavaheapmái sáhttá jietnadit ahte duopmostuollu atná namahusa "olgguldas iešmearrideapmi" čájehit vejolaš ovttabealát luvvema čearu Quebec:a bealis.
Kanada alimusdikki gieđahallan iešmearridanvuoigavuođa gažaldaga Quebec-áššis 1998, muitala mo áddejupmi lea álbmogiidgaskasaččat daid eavttuid hárrái mat biddojit vuođđun go diehto álbmogii galggašii dovddastuvvot eretgaikuma vuoigatvuohta.
Kanáda alimusriekti bidjá vuođđunis
Kanada mátkki áigge deiven maid Suoma Kanada ambassadeavrra ja ságastalaime Kanada álgoálbmot- ja dálkkádatpolitihkas ja vejolaš ovttasbarggus.
Kanada eará álgoálbmogiid sajádat ii leat nu buorre.
Lunddolaččat Kanada stáhta bidjá návccaid hálddahussii, muhto muđuid Nunavut lea Kanada stáhtas iehčanas.
Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia viggenai aktiivvalaččat láivudit čoakkáma mearrádusaid.
spain_ provinces. kgm
Kanadas doaibmá maid álgoálbmogiid tv-kanála ja boahtte jagi rahppojuvvo báŋku, man eaiggáduššet 80% eanetloguin álgoálbmogat.
Kanadas fállet ee. guokte earenoamáš, Lars von Trieris movtta ožžon Embargo-filbmaráiddu.
Sámi filmmain sihke oanehis ja guhkes filmmain mis leat máŋggat sámi vuosttaščájáhusat.
caribbean. kgm
puertorico. kgm
world. kgm
Kanada viggá ohcat molssaevttolaš márkaniid, muhto máŋggat inuihttabivdit lea juo gillan vahágis.
Comment
Riikkabeaiáirásiid vástádusain háliduvvojit loktejuvvot ovdan ng. statuskeahtes sápmelaččaid ja ng. lappalaččaid vuoigatvuođat.
Region/ state in Korea
Region/ state in Spain
This must be a single word
Kánala 1
Kánala 2
Kanála
& Kanála
Kanála:
undo-type
Lohku
playlist track
Comment
dialogs-action
Kánalat
Kanálat
Kanálatremove all items from a list
channels-action
channels-action
undo-type
KanbunalašKCharselect unicode block name
afghanistan. kgm
indonesia. kgm
burma. kgm
malaysia. kgm
russia_ subjects. kgm
india. kgm
City in Hawaii USA
Fabrihkkaárkkat
kangasniemi (at) samediggi.
Kangxi radikálatKCharselect unicode block name
Guossástallamis kanien: keha 'ka - álbmoga luhtte bázii muđuid hui miehtemielalaš govva, daningo servoša identiteahta, hállu seailut iehčanas álbmogin, searvvušvuohta ja hállu seailluhit iežas giela ja kultuvrra orui leame duođaid gievra.
image-action
City in Siberia Russia
City in Ural Russia
mátkki duháhiid jagiid čađa báktegovain ja álbmot dáidagis, goas sámiid máilmmigova sáhtii vurket meavrresgári sisteolggožii.
Kannadagiella
KannadalašKCharselect unicode block name
KannadagiellaName
leat seammás deaŧalaš kanála sátnefriddjavuhtii.
Cealkámušasteamet gáibideimmet, ahte sámi ruovttuguovllu stáhta hálddašan eanan- ja giddodatopmodaga ii oaččo sirdit stáhta spesiála- dehege sierrafitnodaga háldui ja go sámiid eananoamastangažaldat lea vel čoavddekeahttá hálddašanmálle galga bisuhuvvot ovddešlágánin sámiid ruovttuguovllus.
Sámedikki cealkámuš dárkkalnuhttojuvvo go oažžut áššis lassidieđuid ja go ášši parlamentáralaš gieđahallan ovdána.
Sámedikki beali váldin gávdno lagašbeivviid álgagat ja evttohusat oasis.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-oasis ollislažžan.
Cealkámuš vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuššii Ilo-soahpamuša ratifisereneavttuin.
City in North Carolina USA
guottehit = bohccot guddet olbmo geahču vuolde
Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá.
mušaid vejolašvuođa ja sávahahttivuođa.
Váidaga buhtadusa máksimis galgá čuoččáldahttit guovtte jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis.
Bearbmakárta: Merja Aletta Ranttila.
Govččasgárri
bearbmagovva Laila Aikio
City in Alpes Maritimes France
Mátkedihtor
Stencils
MátkedihtorName
Ávžžuhit daid stáhtaid mat eai leat vel dohkkehan ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa, fárrudit daid stáhtaid ja álgoálbmogiid mat leat geatnegahttojuvvon daid prinsihpaid ja vuoigatvuođaid vuođul mat leat julggaštusas;
Rávvejit maiddái ahte stáhtat iežaset raporttain ON olmmošvuoigatvuođaráđi oppamáilmmálaš birrajohtolas árvvoštallamiin, raporterejit guđe doaibmabijuid sii leat čađaha implementeren dihtii árjjalaččat daid áššedovdiráđiid maid ON álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanisma lea addán;
Mun movttiidahttánnai din buohkaid gilvui
Ávžžuhit sámedikkiid, Sámi parlamentáralaš ráđi, Sámeráđi ja eará sámi organisašuvnnaid ja ásahusaid, geat sáhttet searvat prosessii álgoálbmogiid konferánssa lágideami dáfus, ahte ovddidit ja gáibidit doaimmaid máilmmikonferánssa boađusin, main livččii ulbmilin joksat ollislaš ja beaktilis doaibmama álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, ja maiddái dain vuoigatvuođain mat leat dohkkehuvvon ON julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái;
Bálgesat movttiidahttojuvvojit ráhkadit boazodoalloplánaid, main leat máŋggabeallásaš ulbmilat.
Roahkasmahttit bálgosiid ráhkadit máŋggaulbmillaš boazodoalloplánaid.
Movttiidahtten buot bissovaš foruma áirasiid, stáhtaid ja álgoálbmogiid gáhttet álgoálbmotgielaid, dorvvastit daid boahtteáiggi láhkaásahemiin ja resurssaiguin ja eandalit nu ahte buohkat hupmet eatnigielaset iežaset mánáide, ustibiidda ja almmolaš oktavuođain.
Stencils
City in Siberia Russia
City in South Region Russia
Guovddáš áššin vuostas máilmmesoađi maŋŋá šattai jearaldat movt veahadagaid suodjaleapmi berrešii čađahuvvot.
Lassin dasa ahte Álbmotlihtu unnitlohkosystema lei vuođđuduvvon álbmogiid iešmearridanprinsihpa ala, lei systema, álbmotlága bokte, danseammás maiddái ráfi oláheami ja álbmogiidgaskasaš vuogádaga neavvun, maid dát ođđa máilmmeorganisašuvdna galggai vákšut ja bearráigeahččat.
Álbmotlihttu - otná ON:a álgu - anii álbmogiid iešmearridanvuođđojurdaga alimus ideologalaš ja politihkalaš prinsihppan, vaikke lihttu ii gal sistisdoallan makkár-ge áššebeliid
Álbmotlihttu geahččalii álggahit ja doibmiibidjat álbmogiidgaskasaš ođasmahtton vuogádaga ja dan galggai áigáioažžut go gevaha álbmogiid iešmearrideami vuođđojurdaga iešguđetge láhkai, dađemielde movt diehto dáhpáhus ja dilli gáibida.
Álbmotvuoigatvuođalaččat eamiálbmogiin leat sierra vuoigatvuođat.
Álgoálbmogat riikkaidgaskasaš dásis leat ballan ahte álgoálbmotjulggaštus báhcá morašlaš muitun das, ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai leat ollašuvvan.
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) bargojoavku evttoha eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu suoji ovddideami
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavku evttohii ee. sui generis (áidnalunddot) - vuogádaga ráhkadeami diliin, main árbevirolaš dieđu hálddašeaddji álbmot ássá máŋgga sierra riikka viidodagas.
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavku lea válmmaštallan doaibmanplána luonddu máŋggahámatvuođa dábálaš suvdilis geavaheamis.
Álbmogiidgaskasaš artihkal 8 (j) -bargojoavku (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) válmmaštallá biodiversitehtašiehtadusa čuovvovaš oassebeallečoahkkima, mii dollojuvvo jagi 2012 Indias ja bargá evttohusaid oassebeallečoahkkima artihkkala 8 (j):a mearrádussan.
Riikaidgaskasaš áššedovdibargojoavku guđii
Riikkaidgaskasaš filbmafestivála Greenland Eyes boahtá Supmii Davviriikkaid turnees skábmamánus.
Riikkaidgaskkasaš Ispell @ item: inlistbox Spell checker
Riikkaidgaskasaš gárganeapmi lea dahkan máŋggaid kultuvrraid ja gielaid uhkivuložin ja lea juobe jávkadan daid, dego Áhkkilsámi 2000-logus.
Riikkaidgaskasaš geavat, ee. ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi, ja
Álbmotriekti ii dattetge leat vuođđu
Olmmošvuoigatvuohta maid ii čielggadala duohpaga " veahádat ".
Olmmošvuoigatvuohta maid ii čielggadala duohpaga "veahádat ".
Álbmotriekti mieđiha " buot álbmogiidda " iešmearridanvuoigatvuođa -
Álbmotriekti mieđiha "buot álbmogiidda" iešmearridanvuoigatvuođa -
Álbmotriekti dohkkeha duššefal erenoamáš dáhpáhusain álbmoga
Riikkaidgaskasaš oassi sámi kulturguovddážis
Address for delivering letters
Riikkaidgaskkasaš čujuhus
Riikkaidgaskasaš mearrádusdahkan
Riikkaidgaskasaš deaddu ratifiseret Ilo 169-soahpamuša lassána
Riikkaidgaskasaš
Riikkaidgaskasaš sápmelašseminára sáhttá čuovvut Interneahtas
Riikkaidgaskasaš ekonomiijaroassu, ođđa teknologiija gárganeapmi ja lassánan minerálaid dárbu lea lasihan riikkasis go riikkaidgaskasas dásisge beroštumi Suoma málbmariggodagaide.
ILO deattoha ahte gealbu mii boahtá ovdan ártihkkalis 1 (3), vuolgá dan eavttus ahte ILO fámudus dušše gieđahallá njulgosiid mat gustojit sosiala ja ekonomálaš diliid mearrideapmái.
Riikkaidgaskasaš bargu
Riikkaidgaskasaš bargu - Svenska kyrkan - Om oss
álbmotrievttálaš ja kultuvrralaš máhtu.
gaskavuođaid riikkaidgaskasaš servodahkii dávjá gohčoduvvo iešmearridanvuoigat
Riikkaidgaskasaš ovttamielalašvuohta lea das ahte ieš
Riikkaidgaskasaš dásis leat álggahuvvon válmmaštallanbarggut davviriikkalaš sámi soahpamuša olláhuhttima várás.
dásis Ruoŧŧa lea ee. searvan jagi 1966 ON-konvenšuvdnii mii gieđahallá riikka
Riikkaidgaskasaš dásis sámiid rievttit ledje maid ovdan.
váldán badjelasas riikkaidgaskasaš geatnegasvuohtan seailluhit boazoealáhusa.
Riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihka dáfus livččen sávvan, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi livččii dahkan konkrehtalažžan dan mot julggaštusa ulbmil olláhuhttojuvvo.
Álgoálbmogiid eatnamiid ja resursavuoigatvuođaid
Riikkaidgaskasaš artihkal 8 (j):a bargojoavkku čoakkámat leat dehálaččat sápmelaččaide.
Riikkaidgaskasaš artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán lei ávkkálaš ja čájehii hui stuora dárbbu sámedikkiid oktasaš beroštumiid goziheapmái.
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku čoahkkinmearrádusain oassi báhcá šiehttanláhkai obban COP:i almmá bargojoavkku ávžžuhusa haga.
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku bargun addui ee. ráhkadit eaktodáhtolaš rávvagiid eamiálbmogiid dievas ja mearkkašahtti oassálastimii das, mo stáhtat sáhttet buoremus vejolaš vugiin ovddidit láhkaásaheami ja hálddahusa artikla 8 (j):a ollašuhttima várás.
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku barggus lea ságastallon máŋgii biodiversitehtai gulavaš árbevirolaš dieđu máhcaheamis ruovttoluotta eamiálbmotservošii.
Riikkaidgaskasaš olmmošriekteláhkaásaheami mielde sierradoaibmabijut sáhttet leat vuođustallon namuhuvvon dilis dainna eavttuin, ahte dat leat rivttes gaskavuođas plánejuvvon ja dohkkehuvvon mihttomeriid ektui.
- riikkaidgaskasaš ovdáneami čuovvun
lagaid álbmotrievttálaš mearrádusaid ja riikkaidgaskasaš norbmaovdánemiin. "
Riikkaidgaskasaš rievtti mielde juohke álbmot meroštallá ieš, geat gullet gažaldatvuloš álbmogii ja mat leat álbmoga dovddaldatmearkkat.
dahkat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
olmmošvuoigatvuođaid ja álbmotrievtti mielde muđui.
Álbmotvuoigatvuođalaččat dohkkehuvvon rievtti olis iešmearrideami birra lea sámi álbmogis vuoigatvuohta ieš mearridit iežas politihkalaš dili ja ovddidit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami ja iežas ulbmiliidda ráđđet iežas luondduriggodagaid ja gávdnoštumiid.
beroškeahttá ILO álgoálbmotkonvenšuvnna ratifiseremis.
Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna ILO álgoálbmotsoahpamuša oktasašsoahpamuša ratifiseren lea Suomas ádjánan guoktelogi jagi.
rievttálaš ovdáneami LO-konvenšuvnnain nr. 169.
Riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkalaš ságastallamis kulturiešstivren ii adnojuvvo nohkka buorren álgoálbmogiid rivttiid dorvvasteamis eaige " kulturiešstivremat " máilmmis jur leatge eará sajes.
Riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihkalaš ságastallamis kulturiešstivren ii adnojuvvo nohkka buorren álgoálbmogiid rivttiid dorvvasteamis eaige "kulturiešstivremat" máilmmis jur leatge eará sajes.
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas Sámediggi hálidivčče Suoma deattuhit olmmošvuoigatvuohtapolitihkas erenomážit eamiálbmogiid iešráđđenvuoigatvuođa ja - sajádaga ovddideami.
ovdánandilis álgoálbmotvuoigatvuođaid dáfus, mii maid boahtá ovdan divaštallamiin
Álbmotnjuolggus ii čielggat duohpaga" eamiálbmot ".
Álbmotnjuolggus ii čielggat duohpaga" eamiálbmot ".
Álbmotnjuolggus lea bajimužžii lokten eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođaid ja dát čilgejuvvo dávjá nu ahte eamiálbmogiid váttisvuođat leat ovddimustá čuožžilan das go joavku (dahje álbmot) eambogo ovttatolmmoš lea gártan gillát vealáheami.
Adjágas váldoloaiddasteaddjin Ijahis idjii
Riikkaidgaskasaččat birgen sámejoavku Adjágas boahtá borgemánus Anáris lágiduvvon Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa váldoloaiddasteaddjin.
riikkaidgaskasaš vuođđojurdaga dásis otnáš álbmotrievttálaš norbman. Iešmearridan
Riikkaidgaskasaččat váljagoddi čájeha iežas gummálažžan, man barggus leat máŋggat vuođđoláhkagažaldagaid áššáigullevaš čovdosa ja vuođđoláhkaváljagotti jáhkehahttivuođa dáfus problemáhtalaš iešvuođat. "
Riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku čoahkkimat leat dehalaččat álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánat leat hui ovttamielalaččat das, maid Suopma ferte dahkat.
Riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušat leat stáhtasoahpamušat.
Riikkaidgaskasaš reaiddut
sáhtášii dáhpáhuvvat. Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi ja ratifik
Riikkaidgaskasaš soahpamušathan gullet olgoáššiidministeriija doaibmaváldái.
Riikkaidgaskasaš soahpamušat leat dakko bakte miellagiddevaččat, ahte dain ii sáhte luvvet dušše ovtta artikla, muhto dat fertejit dulkojuvvot ovttas buot artiklaiguin, eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaiguin ja sisriikkalaš lágaiguin, maidda riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat leat implementerejuvvon dehege olláhuhttojuvvon.
Riikkaidgaskasaš álbmotriekti, nappo olmmošriektesoahpamušat, lea oktan min rivttiideamet vuođđu ja lea dehálaš, ahte min luohttámušolbmot dovdet maid daid.
Riikkaidgaskasaš soahpamušat
Riikkaidgaskasaš soahpamušdeavsttat leat hui abstrakta dásis, iige soahpamušdavstta mearkkašumi ja heiveheami geavadii leat álot álki ipmirdit.
muhto maiddái riikkaidgaskasaš njuolggadusaide.
dáhkidit.
Riikkaidgaskasaš soahpamušain dego siviila ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas ja ekonomalaš, sosiála ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamušas dáhkiduvvojit álbmogiid iešmearridanriekti ja alágoálbmotjulggaštusas álgoálbmogiid iešmearridanriekti.
soahpamušain
loahppamearrádus lei ahte álbmotrievttálaš iešmearridanvuoigatvuohta dan
vuoigatvuođaid álbmotrievttálaš dohkkeheapmi lea oppalohkái viidát go álbmot
rievttálaš unnitlohkosuodjalus.
norbman, ja ahte dan dihte ii leat rievtti mielde dárbu álgoálbmotcealkámuššii lasihit
traktáhtan daid osiid dáfus main dat golbma stáhta leat váldán badjelasaset geatnegas
geatnegasvuođat sámiide dahket oali Norgga politihkkii ja láhkaásahussii mii lea
eambbo soahppevaš Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođaide go ráđđehusa
instrumeanttat mat leat deaŧalepmosat dán oktavuođas, mii geahčadit dárkileappot dán
Álbmotrievttálaš njuolggadusaid dáfus erenoamážit bajábealde namahuvvon
Dehe go olbmot ságastallet soabadeami birra dan sadjái go guoddit vaši, ja riiddut molsašuvvet verddevuohtan.
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusat Supmii
Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusat Supmii (Sámediggi)
Riikaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid dulkojumis ja ollašuhttimis vástideaddji olmmošvuoigatvuohtaorgánat leat dávjá gidden fuopmášumi iežaset čovdosiin julggáštusa geatnegasvuođaide.
Riikkaidgaskasaš norpmat geahččalit sihkkarastit álgoálbmogiid errenoamáš
njuolggadusaid mielde sáhttá leat vuoigatvuohta beassat okto dahkat mearrádusaid.
lassánedje ja riikkaidgaskasaš ja riikkalaš earreortnegat bohte, de šattai geavadis
Riikkaidgaskasaš soahpamušaid boastto dulkoma lassin Kärnä čuoččuha, ahte sámediggi livččii gáibidan Näkkela bálgesa juohkima.
riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mearrádusaid addin vuoigatvuođaiguin.
vuhtiiválddedettiin riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid áššis ja boazodoalu deaŧalaš
Riikkaidgaskasašvuohta lea lasihan máilmmi álgoálbmogiid oktiigullevašvuođa ja muosáhit oktiigullevašdovddu eará álgoálbmogiiguin ja hálu veahkehit daid.
Riikkaidgaskasaš soahpamušain
ahte sámit deattuhedje iežaset leat okta álbmot mii dáhttu seailluhit ja ovddidit iežas
Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš
Álbmotservviid oassálastin dorvvastuvvolii dorvvastuvvolii sierra mekanismmaiguin.
olbmuide gullevaš ja politihkalaš vuoigatvuođaid, maid vuođul sámit sáhttet vuođđudit vuoigatvuođa iežaset kultureallimii.
konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra.
artihkkala 27 dan ON konvenšuvnnas mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
politihkalaš vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 1, de ØSK mearridan
Riikkavuložiid luohttámuššii ON:a doaimma guovdu Københavnna mearrádus lei vahátlaš.
Riikkavulošvuohta
Álbmogis ii leat mihkkege virggálaš ráđđádallanoktavuođaid stáhtii, daningo kanada stáhta ii dovddas sin árbevirolaš mearrádusdahkanorgána.
Álbmotlaš artihkal 8 (j) -bargojoavku lea álggahan doaimmaid indikáhtoriid atnui váldima dihtii.
Našuvnnalaš artihkal 8 (j) -bargojoavku lea loahpparaporttastis dadjan, ahte árbevirolaš dieđu seailun gáibida konkrehtalaš ealáskahttinfidnuid - ja daidda lea dál stáhtaráđi doarjja.
Álbmotlaš artihkal 8 (j) -bargojoavku lea bargan viiddes evttohusa ođđa biodiversiteahttastrategiija sámekultuvrra guoski doaibmabidjun.
Álbmotlaš artihkal 8 (j) bargojoavku lea bargan viiddes evttohusa ođđa biodiversiteahttastrategiija sámekultuvrra guoski doaibmabidjun.
Álbmotlaš biodiversitehtastrategiija ja - doaibmanprográmma
Nationála ja kultuvrralaš autonomiija birra " 1996 (hirbmat viiddis láhka man mielde stáhta galgá fuolahit ahte iešguđetge álbmoga kultuvra seailu ja ovdána, 21 paragráfa). "
Nationála ja kultuvrralaš autonomiija birra "1996 (hirbmat viiddis láhka man mielde stáhta galgá fuolahit ahte iešguđetge álbmoga kultuvra seailu ja ovdána, 21 paragráfa)."
Álbmotlaš suvdilis ovdáneami servodatčatnašupmi " Suopma, man mii hálidat 2050 " dohkkehuvvui jagi 2013.
Álbmotlaš suvdilis ovdáneami servodatčatnašupmi "Suopma, man mii hálidat 2050" dohkkehuvvui jagi 2013.
Njuolggoválggat
Riikkalaš čađaheapmi
liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš dahje eará oaiviliin, nationála, čearddalaš dahje sosiála vuolggasajis, opmodagas, doaibmavádjitvuođas, riegádusas
dievas ja duohta ovttadássásašvuohta ekonomalaš, sosiála, politihkalaš ja kultuvrralaš
álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiijain ja servodatčátnašumiin
goddi gieđahalai suopmelaš periodalaš raportta golggotmánus 2004, de Suopma čilgii
árvalusaid šiehtadallamiin mat leat jođus ON-cealkámušas álgoálbmogiid vuoigat
Nášuvnnalaš dásis galget gárvvistuvvot dálkkádatlágat, maiguin hálddašuvvojit bázahusat ja ruhtaduvvojit dálkkádatrievdama eastindoaimmat ja dorvvastuvvojit eamiálbmogiid vuoigatvuođat dálkkádatrievdamis.
Álbmotlaš vehádahkii gulavaš olbmos lea maiddái vuoigatvuohta geavahit iežasgielat namaid (11 artikla).
Álbmotlaš artikla 8 (j) - bargojoavkku evttohusaid ollašuhttin
Álbmotlaš artikla 8 (j) -bargojoavkku loahpparaportta doaibmabiddjoevttohusat ja ávžžuhusat leat ollašuhtton 8.
Álbmotlaš artihkal 8 (j) -bargojoavkku doaibmaáigodat nohká ja bargojoavku galgá addit evttohusas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu suoji buorideami várás.
Nášuvnnalaš ulbmil lea ahte nissonolbmuin ja dievdduin galgá leahkit seamma váldi hábmet servodaga ja iežas eallima.
Álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiija oassin lea iežas sámi suvdilis ovdáneami strategiija.
Riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi álgá ja ulbmilin lea oažžut ođastuvvot stretegiija gárvvisin nohkavaš jagi áigge.
Álbmotlaš strategiija lea buhtten servodatčatnašupmi.
Álbmotlaš strategiija doarjjan lea ráhkaduvvon sámedikki iežas sámi suvdilis ovdáneami prográmma.
riikkalaš Dumas iige guvllolaš Dumas Murmánskkas.
dain doaladit. Eaktu lea ahte dat ii boađe nationála riekteortnegiin dahje riikkaid
konvenšuvnna riikkalaš láhkaásahusas ja njuolga dahkat dan anihahttin riikkalaš
Ulbmilii ávkkálaš ortnegat galget leat riikkalaš riektedoalus olámuttus maiguin iskat sámiid eanan- ja cáhcevuoigatvuođalaš áššiid.
Ulbmilii ávkkálaš ortnegat galget leat riikkalaš riektedoalus olámuttus
Álbmotlaš sámegiela ealáskahttinprográmmas sáhttá juo dan barggus ráhkkanit soahpamušhápmosa sámegiela artihkkaliid olláhuhttimii ja ovddideapmái.
Álbmotlaš beroštumit manne máilmmiviidosaš, globála beroštumi badjel ja dat diehttelas ii ovddit riikkavuložiid luohttámuša ON:a guovdu ja oba humakeahttáge politihkkáriid guovdu.
Álbmotlaš symbolat
Nášuvnnalaš minoritehtat
árbevierrorievttit go nationála lágat ja njuolggadusat geavahuvvojit. Vuođđun
ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid lassána maid
ovddasvástádusa ovtta ruovttosiidui mii guoská
vihtta nášuvnnalaš unnitlogut.
Nášuvnnalaš minoritehtagielat leat jiddi, romána chib, sámegiella, suomagiella ja meänkieli.
Vealaheapmi, olggušteapmi ja goksu olbmuin geat gullojit našuvnnalaš unnitloguide galgá vuosttilduvvot.
Olmmoš gii gullo našuvnnalaš unnitlohkui galgá sáhttit oahppat ja geavahit eatnigielas ja ovddidit iežas kultuvrralaš iešdovddu.
unnitloguide, o.m.d. lasihit máhtuid vealahanáššiid
nášuvnnalaš unnitloguide, nannet sin
Gieskat addojuvvui láhka nášuvnnalaš veahádatgielain, mas sámegillii goittotge dorvvastuvvo sierrasajádat eará veahádatgiellan meroštallojuvvon gielaid joavkkus dihto lágas máinnašuvvon " hálddašanguovlluin ".
Gieskat addojuvvui láhka nášuvnnalaš veahádatgielain, mas sámegillii goittotge dorvvastuvvo sierrasajádat eará veahádatgiellan meroštallojuvvon gielaid joavkkus dihto lágas máinnašuvvon "hálddašanguovlluin ".
Sámit lávlot Sámi soga lávlaga álo go ávvudit.
Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.
Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.
soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
Álbmotbeaivi muitala das, mot min álbmogat leat eallán bálddalagaid ja mot sápmelaččat lea riggudan suopmelaš kultuvrra.
Álbmotbeaivi beroštahttá viidát maid váldokultuvrra media ja šaddenge searvat olu jearahallamiidda riikkaradioi ja TV:ái dego maid adden jearahallamiid sámiradioi, leanadási guovlluradioi ja Anára báikkálaš rádioi ja maiddái aviissaide.
Álbmotbeaivve suokkardallágoahtá diehttelas beaivvi ulbmila.
Álbmotbeaivve olggosaddon Sámi short films blu-ray sáhttá oastit Klubi-eahkedis!
Álbmotbeaivve maŋŋel Álbmotbeaivi ávvuduvvui Anáris sámedikki lágidan fdoaluin mannan vahku.
Álbmotbeaivve maŋŋel Sámi álbmotbeaivve ávvudeamit leat meaddel.
Álbmotbeaivve lágideamis fárus: Sajos, Sámemusihkkaguovddáš, Skábma Filbmaguovddáš, Sámi mánáidkulturguovddáš, Sámi oahpahusguovddáš, Sámi Duodji sihke Restauráŋŋa Lyeme
Sajosa auditorio dievai álbmotbeaivve ávvudeaddjiin
Álbmotbeaivve ávvudemiin loaiddastedje njunuš sámeartisttat miehtá sámeguovllu.
Konseartta ordnemis fástidit Sámedikki nuoraidráđđi ja Sámemusihkkaguovddáš.
Álbmotbeaivi lea symbolalaččat dehálaš ja earenoamážit munnje, daningo dalle munnje bohtet millii ovddit buolvvaid joksosat álbmotbeaivvi áigái oažžuma várás ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dorvvasteami várás.
Álbmotbeaivi lea jagi dehálaččamus beaivi, goas sámi álbmot lea váldooasis ieš.
Álbmotbeaivvis lea jearaldat buolvadatjoatkagis.
Álbmotbeaivvi birra mearriduvvui goit juo jagis 1992 Helssegis ordnejuvvon 15. sámekonfereanssas ja dan ruohttasat leat badjel čuođi jagi duohken, jagis 1917.
Álbmotbeaivevahku sámediggi, nuortalašráđđi ja meahcceráđđehus sohpe oktasaš evttohusteaset vuovdesertiserenkriteran 27 disdaga 3.2., man maŋŋel dat manai sámedikki gieđahallamis dan stivrra áššelistui ja 13.2. fas vuovdesertifiserenbargojoavkku gieđahallamii.
Álbmotbeaivvi prográmmas ledje sámi mánáid lávlumat ja dánssačájáhusat, oanehisfilmmat ja dieđusge Sámi leavgga bajás geassin ja Sámi soga lávlla lávlun ovttas. Beasaimet vel borrat árbevirolaš sámi borramušaid: guhppáriid, márffiid ja ađđamiid.
Álbmotmeahcit vuođđuduvvojit, vai sáhttit seailluhit luondduárvvuid maid boahtte buolvvaide guhkesáigge plánain iige jurddahallat dušše dán buolvva oanehisáigge dárbbuid.
Luonddupárka lea nannoseamos suddjenvuohki.
Álbmotmeahcit leat dehálaččat álbmotlaččat earenoamáš luonddu ja duovdaga suodjaleami várás.
Álbmotmeahcit leat buktán maid mátkedoaibmaealáhusa dáfus ávkki.
Álbmotmeahcit leat stáhta hálddašan eatnamiin ja dárbbu mielde stáhta oastá ovttaskas olbmuin ja suohkaniin eatnama álbmotmeahci várás.
ja Ruoŧŧa leat ain vuos dušše ratifiseren konvenšuvnna.
Álbmotlaš ollašuhttima ja boahttevuođa jurddašettiin lea erenomáš dehalaš, ahte nu máŋga sámedikki ovddasteaddji go vejolaš álbmotlaš 8 (j) - bargojoavkkus oahpásma artikla 8 (j):i ja dasa gulavaš riikkaidgaskasaš mearrádusbargamii ", Näkkäläjärvi deattuha.
Eanet
vuhtii, riikkalaš ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde, geahča vuosttamuš
Riikka siste doaibmit (ministeria, Áel ja Valvira) galget doarjut ja ovddidit rádjaoktasašbarggu.
Eurohpáráđi unnitlogokonvenšuvnnaid čuovvumat
ovdánahttinbargu daid nášuvnnalaš unnitloguid
Našuvnnalaš unnitloguid gielat ja kultuvrrat galget suddjejuvvot ja ovddiduvvot.
dohkkehit nationála unnitveahkadagaid vuoigatvuođa geavahit gielaset priváhta okta
váikkuhanfápmui daid nášuvnnalaš unnitloguide lea
nannen dihte daid nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid ja
Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski
rápmakonvendšuvdnii mii galgá suodjalit álbmotlaš unnitloguid (geahča dás ovddabealde čuoggá 7.11) ja EU ráđđedirektiivva 2000/43 (geahča dás ovddabealde
Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski oktasaš-soahpamuš
Našuvnnalaš unnitloguid máŧolašvuođat váikkuheapmái ja oassálastimii galgá nannet, earret iežá galget eiseválddit ráđđidit singuin.
Našuvnnalaš unnitlogugielat galget leat ealligiellan Ruoŧas.
Nášuvnnalaš unnitlogogielaid boahtteáigi ruoŧas lea
válddi heaittiheapmái ja nationála stáhtaid vuođđudeapmái, de dat odne lea dohkke
eallima ja gaskavuođa birra nationála stáhtaide.
gaskavuođain nationála stáhtaide.
Vurdojuvvo ahte náššunalstáhtat veahkehit Sámedikkiid deavdit iežaset geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui, dan bokte ahte lágidit dilálašvuođaid dasa ahte Sámedikkit ain dás duohko sáhttet aktiivvalaččat ja bevttolaččat searvat ON 'šiehtadallamiidda álgoálbmotjulggaštusa hárrái;
Náššunalstáhtat bivdojuvvojit maiddái juolludit dárbbašlaš ekonomalaš veahki čađahit ON'nuppi logijagi máilmmi álgoálbmogiid nammii;
Náššunalstáhtat bivdojuvvojit ovttasráđiid Sámedikkiiguin ja Sámi parlamentáralaš ráđiin oččodit áigái bissovaš ruđalaš čovdosiid dán doibmii.
" álbmogin " álbmotrievttálaš mearkkašumis.
"álbmogin" álbmotrievttálaš mearkkašumis.
sápmelaččaide álgoálbmogin sámiid ruovttuguovllus.
Riikkabeaialmmái Pekka Haavisto ja sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi.
Nu, riikkabeaiveáirasat Autto ja Lohi loavkahuvvaba Tennilä kolumnnas.
Riikkabeaiveáirasiid Autto ja Lohi mielde Sámedikkis ii leat legimiteahtta ovddastit buot sápmelaččaid.
Riikkabeaiveáirasiid bargu lea dahkat váttes mearrádusaidnai, doahttalit Suoma lágaid ja riikkaidgaskasaš čatnašumiid.
Riikkabeaiveáirasiin lea sátnefriddjavuohta, muhto vuođđolága mielde riikkabeaiveáirasat galget doahttalit vuođđolága ja eará ásahuvvon lágaid.
Álbmotfeasta / Rabas uvssaid beaivvi dáhpáhusas vástidii Sámedikki Siiri Jomppanen (gur.).
Sajosa geavaheaddji organisašuvnnat ovdanbuktet doaimmaideaset álbmotfeastabeaivve.
Álbmoga oktavuohta dihto territoriijii, lea dat mearrideaddji fáktor mii ovttastahttá álbmoga iešmearridanvuoigatvuođain.
Álbmoga dáhttu lea almmolaš válddi vuođđu. Dát dáhttu galgá dovdosii boahtit mearreáigásaš ja duođalaš válggain main oppalaš ja dássásaš jienastanvuoigatvuohta čiegus jienasteapmi dahje eará ovttaárvosaš friddja jienastanvuohki.
Álbmotdearvvašvuođas lea jearaldat olbmuid iežas válljemiin ja dábiin muhto maid dakkáriin go olgobirrasiin ja demokráhtalaš vuoigatvuođain servodagas.
Bajimuš lohkorádji čoahkidii 50.000 olbmo, namalassii ahte stuorit álbmogat eai šaddan dan listui.
iran. kgm
City in Missouri USA
zambia_ districts. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
Region/ state in France
Region/ state in USA
usa. kgm
Álbmogat leat ovttasbarggus dásseárvosaččat daid sturrodagas fuolakeahttá ja symbolalaččat gažaldat lea duođaid mearkkašahtti áššis.
Álbmogat sáhttet friddja geavahit luondduriggodagaid ja - váriid iežaset dárkkuhusaide, juos dat ii vahágahte oktasaš ovddu prinsihpai vuođđudeaddji riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa geatnegasvuođaid.
Buot álbmogat sáhttet iežaset ulbmiliidda friddja mearridit iežaset luondduriggodagaid ja - gávdnosiid, ja nu guhká go sin riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbarggu geatnegasvuođat eai rihkkašuva, main vuođus leat guovtte
'Directory' playlist column name and token for playlist layouts
Gávnnai olggoža
Olggošgovva
Olggošgieđahalli
Oaive - / juolgeteaksta:
Lihkostuvai čoahkkáibahkket máhpa "% 1 "
Válljejuvvon máhppa ii dáidde leat guorus.
Máhpat
Máhppaheivehusat
Dus ferte leat lohpi juohkkit dáid máhpaid.
Ii leat vejolaš oaidnit máhppalisttuid geavahettiin protokolla% 1.
% 1- protokollain ii leat vejolaš ráhkadit máhpaid
MáhppabuohtalastinName
Máhppa mas lea geahččaleamit, vuođđomáhppa ja output- máhpat.
Máhppa mas lea geahččaleamit, vuođđomáhppa ja output- máhpat. Geavahuvvo dušše jus - b ii leat meroštuvvon.
Vuođđemáhppa gosa coggá fiillaid
Máhppa@ label
Máhppalistu ii leat olamuttus
Máhppalistu
Ráhkadan máhpa. @ info
Máhpa:
& Máhppa
Máhppa
& Máhppa
Leat boasto vuoigatvuođat "% 1 " máhpas. Dárkkis ahte sáhttát lohkat ja rievdadit máhpa sisdoalu.
Máhppa% 1 iešvuogit
Njuolggobálggis% 1- máhppii
Filtii váldit eret válljejuvvon máhpa% 1.
Máhppa "% 1 " rievdaduvvui. Ođasmahttimin indeavssa.
MáhppačájeheapmiComment
MáhppaName
Filtii ráhkadit jearahuvvon máhpa.
Dus eai leat vuoigatvuođat ráhkadit dien máhpa. @ action: button
Filtii máhpa ráhkadettiin
Máhppanamma: Go back in browser history
Ođđa máhppa:
Báiki gos vigget máhpa ráhkadit ii dáidde gávdnot.
& Máhppasisdoallu:
Ii lean vejolaš vurket girjemearkkaid deikke:% 1. Dieđihuvvon meattáhus lei:% 2. Dát vihkedieđáhus čájehuvvo dušše oktii. Fertet divvut meattáhusa siva nu johtilit go lea vojolaš, mii árvideames lea deavva garraskearru. @ action: button
Ii sáhttán mannat máhpii
Máhppa gávdno juo
Máhppa gávdno juo.
Short column header meaning default for new events
& Máhppasisdoallu:
& Máhppa sisttisdoalla e- boastalisttu
Ii sáhttán ráhkadit% 1 máhpa. Permissions
Ii sáhttán ráhkadit máhpa% 1
Ii sáhttán ráhkadat máhpa% 1 bálvvás.
Šattai meattáhus juohkkedettiin "% 1 " - máhpa. Dárkkis ahte Perl- prográmma " fileshareset " lea suid root.
Válljejuvvon máhppa ii dáidde gávdnot.
Ii oktage máhppa válljejuvvon
Ii sáhttán ráhkadit máhpa
Ii sáhttán váldit eret máhpa
Fiila dahje máhppa nammaduvvon% 1 gávdno juo.
@ action: inmenu View
Máhppa@ title job
Máhpat
Máhpat
Name
Máhpat@ title: window Shell terminal
folder size
Áššáigullevaš álbmogis lea váldo
čađaheapmái.
Gudnejahttit ja čađahit álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa lea maid
Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa vuođđojurdda lea áiggiid čađa čálgan dábálaš politihkalaš ovdánemiin rattát.
Maŋimuš čuođi jagi lea álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ovdánan
Álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta lea dohkkehuvvon máilmmiviidosaš oktasaš
UNESCO áššedovdiid čoahkkin álbmogiid iešmearrideamis fuomášuhttá ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái ferte dovddastuvvot proseassan dansadjái go ovdalgihtii mearriduvvon boađusin.
Álbmogiid vuoigatvuohta beassat geavahit iešmearrideami vuogasvuođa, lea nannejuvvon dán guovtti deháleammos olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnnain maid ON lea dohkkehan; CCPR ja CESCR.
Álbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea otne olmmošrievttálaš eavttuid vuolggabáikin.
Álbmogiid vuoigatvuohta hálddašit iežaset ekonomalaš ovdáneami lea
Álbmogiid vuoigatvuohta friddja beassat mearridit iežaset politihkalaš dili ja
Álbmogiid vuoigatvuohta mii mieldesbuktá dan ahte ieš beassat mearridit ja válljet poitihkalaš láktora ja oktavuođa álbmogiidgaskasaš servodahkii, lea daddjon leat iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas amadadjun dahje govvehussan.
sosiála ja kultuvrralaš eavttuide ja geavatlaš dárbbuide.
stáhta láhtte álbmogiid ovttadássásaš vuoigatvuođaid vuođđojurdaga mielde, earret
eará eiseválddiiguin.
Son lea čilgen Ruošša sámiid
doaibman ja ovttasbarggut álkkásmuvvet riikkarájiid rastá, geahča artihkkaiid 10 - 12
Norggas dat lea Sámediggi mii láhkaásahusain mearrida sámi oahpahusa sisdoalu,
Ruošša sámiiguin maid doaibmat ovttas.
prográmmaid organiseremis ja čađaheamis.
ovttasbarggus,
bárgui earáge álgoálbmogiiguin seammá ollu go oktavuođaide ja ovttasbargui iežas
sámiide, lea nationála eiseválddiin geatnegasvuohta šiehtadallat Sámedikkiin.
buohtastahttojuvvojit, ahte ovttamielalašvuohta ii leat vealttakeahtes gáibádus.
vuođaid birra, mas nannejuvvo ahte buohkain lea vuoigatvuohta nu buori rumašlaš ja
Geatnegasvuohta viežžat Sámedikkis cealkámuša sáhttá dattetge leat eará
nannet sámi kultuvrra ja servodateallima.
vuhtii. Ruoŧŧa čuoččuha ahte miessemánu 1. b. 2005 rájis dušše Lappekodisilla sáhttá
Vuođđu- N lohku@ item: intable Text context
Vuođđu
Gii olbmuid sáhttá diggeášši álggahit, sorjá das gii son lea geas árbevierroriekti lea
Guoddalus čájeha man diehtemeahttumat guoddaleaddjit leat suopmelaš riektevuogádagas, riikkaidgaskasaš soahpamušain ja ministeriijaid barggus.
Signal strength
Oainnuide váikkuha sihkkarit diehttemeahttunvuohta, muhto eanemusat sápmelašvuostásaš propagánda.
City in Quebec Canada
City in Ohio USA
Kantonesalaš dadjanvuohki:
Kántor Don sáhtát šaddát kántorin jos čađahat guovttejahkásaš oahpu álbmotallaskuvllas, allaskuvllas dehe musihkkaallaskuvllas.
bálvalandási ii sáhte atnit dárbahassii buorrin.
City in Saskatchewan Canada
star name
City in Hawaii USA
City in Central Region Russia
City in Quebec Canada
City in Hawaii USA
string" in "context_BAR_stringmedium
Siekkes ravdalinnjá
afghanistan. kgm
waters_ world- class. kgm
zambia_ districts. kgm
sudan. kgm
georgia. kgm
greece_ prefectures. kgm
greece_ prefectures. kgm
City in South Africa
& Bihttá
Bihttaovdaneapmi
Ii sáhttán máŋget bihtá ovttadagas.
Teakstabihttáloahppa
Goalmmát lađas: Sámi álbmogis lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái, geahča
Bihtá namma buktá máŋgga sápmelažžii daid morašlaš stereotypiaid, maid populárakultuvra duddjui ja mas máŋggat sápmelaččat šadde gillát.
bihttanummir
Bihttanummir
Comment
bihtát
sihkkarastit ahte vuhtii váldojuvvo árbevirolaš sámi máhttu go dahkkojuvvojit
Ii gávdnan teavstta dán bihttái@ info
What artist is this track by
Lávlagiid
Lávlagat riegádit, go Niillas iská gitárain ja šuoŋat riegádit.
Lasihii bihtáid
Válddii bihtáid eret
Bihttánummir
Bihttánummr - Namahus
'Type' (file format) playlist column name and token for playlist layouts
Bihttáradio
Bihttá sirdejuvvui
Teakstabihttá
BihttáThe location on disc of this track
KAppfinder
City in Ontario Canada
Cape Verde
Cape VerdeName
Cape Verde escudo
Diggerievtti mearrádusa mielde olmmoš gehččui sivalažžan registtarmerkenrihkosii, daningo áššáskuhtton olbmos ii lean vuoigatvuohta ilmmuhit sámegiela eatnigiellanis go son ii lean sápmelaš.
Diggerievtti doaibmabáikkit eai maid oaččo sirdásit dáláža
Diggeriektái galget vuođđuduvvot sámegielalaš
Diggerivttiid ii goitge sáhte veardidit bolesorganisašuvnnaide, mihá deháleabbo lea hábmet
dehege Lappi, Giemajávrre ja Giepma-Durdnosa dieggerievttit laktojuvvole Roavenjárgga
Diggeriekteođastusas vuoigatvuohtaministeriija ulbmilin lea
Diggeriekteođastusas galggalii maid dáhkidit sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagaid máhttima ja sámi giellalága gáibádusaid deavdima.
Diggeriekteođastus buktá iežas hástalusaid ja uhki sámegielalaš bálvalusaid boahtteáigái Sámi
Diggesajit, bálvvussajit, geadgečomažat, gáivvot, ádjagat ja eará sajit main leat leamaš arkeologalaš gávdnoasat, dahje maidda čatnasit árbevierut, osku, čukcasat dahje vierut.
Sámedikkis lea vuos áššis sáttaságastallan, man dárkkuhussan lea jođihit evttohusaid válmmaštallama.
Diggeođastusas sámiid ruovttuguovlu galgá seailluhuvvot oktilažžan, daningo lea várran, ahte guovtti sierra diggerievtti vuollásašvuođas sámegielalaš bálvalusat hedjonivčče ovdalaččasge.
Sámedikki stivra lea gieđahallan ášši juo giđđagease ja dat gáibidii, ahte seastindoaibmabijuide galgá álgit eaige ođđa mearreáigásaš bargit sáhte bálkáhuvvot.
Sámedikki čoahkkin nammada orgánai golbma lahtu ovtta guđege giellajoavkkus, eará orgánat nammadit guđege ovtta lahtu.
Sámedikki dievasčoakkán lea árbevirolaččat dollojuvvon jahkásaččat juovlamánu sulaid.
Sámedikki čoahkkin vállje dasa lassin sámedikki fásta lahtuin stivrii njeallje eará lahtu sámedikki válgabadjái ain hávil.
sámeministariid ja dan golmma riikka sámedikkiid presideanttaid gaskka.
Comment
Name
- Kárášjoga kriisa- ja inseastaguovddáža soahpamuša joatkin 1000 €
- Kárášjoga kriisa- ja inseastaguovddáža soahpamuša joatkin 1 750 €
Karbon14: a EPS- sisafievrridansilliName
Karbon14: a EPS- olggosfievrridansilliName
Karbon14GenericName
Karbon14: a Gimp- olggosfievrridansilliName
Karbon14: a Illustrator- sisafievrridansilliName
Karbon14: a PNG- olggosfievrridansilliName
Karbon14: a SVG- olggosfievrridansilliName
Karbon14: a WMF- olggosfievrridansilliName
Name
Name
Karbon: a Kontour sisafievrridansilliName
Karbon: a SVG- sisafievrridansilliName
Name
Karbon: a WMF- sisafievrridansilliName
Karbon: a XFig- sisafievrridansilliName
Gárasavvona skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Ulla Magga ja Taina Syväjärvi
object name (optional)
Constellation name (optional)
KaribiaName
Karibialaš blues
Gáregasnjárgga skuvla, 6-9-jahkásaččat, bagadallin Kaaren Kitti
Gáregasnjárgga skuvla: Christer Rasmus (davvisámegiella)
Gáregasnjárgga skuvla: Jere Pieski (davvisámegiella)
Gáregasnjárgga skuvla: Laura Pieski (davvisámegiella)
Gáregasnjárgga skuvla: Matias West (davvisámegiella) ja Nora Pieski (davvisámegiella)
Gáregasnjárgga skuvla: Niiles West (davvisámegiella)
- Karigasniemen koulun saamenluokkien (1-6) Áilegas nuorat - ryhmä esityksellään " Bihcabáhcatmeahcis " (Käpymetsällä), jonka teemana oli luonnon likaaminen.
- Karigasniemen koulun saamenluokkien (1-6) Áilegas nuorat - ryhmä esityksellään "Bihcabáhcatmeahcis" (Käpymetsällä), jonka teemana oli luonnon likaaminen.
- Gáregasnjárgga skuvlla sámeluohkáid (1-6) Áilegas nuorat - joavkku bihttá Bihcabáhcatmeahcis, mas dehálaš temán lei luonddu nuoskkideapmi.
Gáregasnjárgga skuvla: Pinja Pieski (davvisámegiella)
Gáregasnjárgga giliviessu lei garra buollašiin fuolakeahttá dievva ja doppe lei liekkus mielladilli.
Čáris
Kärnä ovdanbuktojumi logadettiinan bođii ovdan dat jáhkkemeahttun dilli, ahte man diehtemeahttun suohkan lea lágain ja man vealaheaddji vugiin ja almmolaččat dat meannuda ja mot dat suvvojuvvo meannudit sápmelaččaid guovdu.
Kärnä logihka mielde turisma lea árbevirolaš ealáhus, mii bargojuvvo Eanodaga suohkanis suvdilis gárganeami mielde.
Kärnä mielas meahcceláhka ja várra maid Meahcceráđđehuslága § 4, mas mearriduvvo sámi kultuvrra suojis, livččiiga Ilo 111 - soahpamuša vuostásaččat, daningo dat bidjába ealáhusbargiid sierraárvosaš sajádahkii ja earenoamážit vealahivččiiga turismafitnodatolbmuid.
Kärnä mielde stáhtaráđi dieđáhus dárkkuhivččii dan, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiserema oassebeallin livčče maid ee. nu daddjojun lapinkylä-ovttastusat.
Kärnä mielde biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j), mii čuodjá čuovvovaččat: Soahpamušoassebealit galget riikkasis lágaideaset mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mearkkašahtti álgoálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi hálddašan báikkálašservošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid, sihke ovddidit ja viiddidit daid guoskadeami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid eaiggádiid lobiin ja veahkehemiin sihke roahkasmahttit dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiin ožžojun ávkkiid dássebeallásaš juohkima, guoskkalii Suomas earánai joavkku go sápmelaččaid.
Kärnä oainnu mielde omd. Eanodaga suohkanis lea nappo iežas árbevirolaš eallinvuohki, kultuvra, árbevierru, sihke diehto- ja sosiála vuogádat.
Kärnä lei movttiidan dieđihit áššis čielgasit vuoigatvuohtaministtar Henrikssona guossástallama dihte ja son joatká dieđáhusastis ain Akwé: Kon - rávvagiid ja Meahcceráđđehusas cuiggodeami.
Kärnä lea dulkon, ahte báikkálašsearvvuš dárkkuha nu Eanodaga suohkana, lappalašovttastumiid, guolástan- ja meahccebivdoservviid go gilleservviidnai.
Kärnä váldá maid beali Näkkela bálgesa juohkimii.
Kärnä moive dieđáhusastis Davvi-Sámi luondduriggodatplána, biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j):a ja Ilo 169-soahpamuša duivin.
Kärnä gáibidii, ahte Meahcceráđđehus, Näkkela bálges ja Suopma galget doahttalit ILO 111-soahpamuša.
Kärnä váruhii muhtin beaivve Lapin Kansa - aviissas, ahte ruvkeáššiin lea jođus olu disinformašuvdna ja son váruhalai dan viiddideamis.
thailand. kgm
slovenia_ traditional. kgm
greece_ prefectures. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
greece_ prefectures. kgm
Karol Szwed
Constellation name (optional)
• gáret ulluid, batnit snáldduin, gođđit ránu
Gárttas govvidat dehalamos eanageavahanvugiid stáhta hálddašan eana - ja čáhceguovlluin.
Kárten
Stencils
Jus galgá ohcat čoahkkádusmáhpaid čađa go ođasmahttojuvvo
Kárten galgá guoskat buot olbmuid, geat leat bargoaddi bálvalusas, maiddái oasseáigásaš ja mearreáigásaš bargiid.
Kárten guoská sámemánáid giellabeasse- dahje giellariekkesdoaimmaide.
Gártii merkejuvvon gielaid gaskasaš ráját čujuhit gielaid árbevirolaš geavahanguovlluide.
Gárta: sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi Meahciráđđehusa hálddašan eana-guovlluin
Kárta: Sámi ruovttuguovllu bálgesat / bálgosat
Kárta: Sámiid ruovttuguovlu
GeorgialašKCharselect unicode block name
Navildeami, ostema, buhtisin faskuma ja meaidima maŋŋá sáhttá ráhkadit sistti.
Cassette 1
Cassette 1 (Internal)
Cassette 2
Cassette 3
Cassette 4
Cassette 5
Cassette 6
Cassette
card name
Manusčálli Inga Guttorm lea bargan máŋggaid jagiid sámegielat álgooahpahusa oahpaheaddjin Ohcejogas.
Giehtačálus: Teavsttat maid čuovvovaš olbmot leat čállán: Sigbjørn Skåden, Veronica Salinas, Rosa Chávez, Angel "Kame" Canas Ambrosio, maid Jon Tombre lea ovttastuhttán.
Giehtačálus: Teavsttat maid čuovvovaš olbmot leat čállán: Sigbjørn Skåden, Veronica Salinas, Rosa Chávez, Angel "Kame" Canas Ambrosio, maid Jon Tombre lea ovttastuhttán.
Gieđain dahkamiin mánná oahppá atnit árvvus giehtadáidduid árgaeallima ávkkálaš dáidun.
Manualalaččat lasihuvvon bálvvát
_Mánueall
Manuella
Manuella biebman
Manuella biebmi
Go ieš iskkat e- boastta
Manuella válljen
Manuella bábiršládja
Manuella bottu haga
Manuella árkabiebman (assái)
Manuella bottuin
sierra kapihttalin árvalusas, namalassii kapihttalin 8.
Gieđahallamin
kapihttal 7 dás maŋŋelis.
Gieđahallamin viežžama
Gieđahallamin máksima
Gieđahallaminprint job
visogovva mii čájeha muhtun váldočuoggáid sámi dilálašvuođain konvenšuvdna
Unknown State
Gieđahallat joatkkašiehtadallamiin goalmmát kapihttala, mii guoská sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
lažžan sámi kultuvrii Finnmárkku lága meannudeami oktavuođas.
gieđahalai ášši miessemánus 2002, de ráđđehus árvvoštalai deaŧalažžan ahte Giema ja
čoahkkimat gieđahallet áššiid mat erenoamážit gusket sámi álbmogii.
Gieđahallon fáttáin dehálepmosat ledje lihkadeapmái, eanageavaheapmái, boazodollui ja skuvlavázzimii guoski gažaldagat.
" Go lávdegoddi gieđahallá láhkaárvalusa dahje man nu eará ášši mii lea erenoamáš deaŧalaš sámiide, de galgá addojuvvot sámi ovddasteddjiide gulaskuddanvejolašvuohta, jos erenoamáš sivat eai leat hehttejit nu dahkamis. "
"Go lávdegoddi gieđahallá láhkaárvalusa dahje man nu eará ášši mii lea erenoamáš deaŧalaš sámiide, de galgá addojuvvot sámi ovddasteddjiide gulaskuddanvejolašvuohta, jos erenoamáš sivat eai leat hehttejit nu dahkamis."
Sámedikkiin lea vuoigatvuohta cealkit juoidá buot áššiin main dat háliidit nu dahkat.
mat eai leat sámiid, vuoruhuvvojit ovddabeallái sámi beroštumiid go leat
váikkuhit sidjiide njuolga.
GieđahallonMDN type
Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttamuš čielggadeamis Norggas, NÁČ 1984: 18,
Datte-ge ILO 169 geavaha duohpaga " eamiálbmot " dakkár vuogi mielde mii fátmasta maiddái joavkkuid mat dábálaš álbmotnjulgosa mielde eai livčče " álbmot ".
Datte-ge ILO 169 geavaha duohpaga "eamiálbmot" dakkár vuogi mielde mii fátmasta maiddái joavkkuid mat dábálaš álbmotnjulgosa mielde eai livčče "álbmot ".
Duddjoma olis duojár muitala sámedujiid historjjás ja árbevieruin sihke iežas duddjonvugiin.
earáge doaibmabijut nugo ekonomalaš váikkuhangaskaoamit ja geavatlaš heivehusat
geavahusa ja doaimmaid, omd. rustejuvvon čierastallanluohkáid, joavkoturismma ja
Vuosteháhku dákkáraš kátegoriijaid ráhkadeapmái vuođustuvvo e.e. nu ahte dát doalašii stuorra oasi máilmmi veahkadagas iešmearrideami olgguldas govvehusas.
Vuosteháhku dákkáraš kátegoriijaid ráhkadeapmái vuođustuvvo e.e. nu ahte dát doalašii stuorra oasi máilmmi veahkadagas iešmearrideami olgguldas govvehusas.
Duoba "álbmot" dulkojuvvon earraláhkái ja nu ahte eamiálbmogat gahččet olggobeallái, šaddá rihkkut dáid vuođđojurdagiid.
Duoba "álbmot" dulkojuvvon earraláhkái ja nu ahte eamiálbmogat gahččet olggobeallái, šaddá rihkkut dáid vuođđojurdagiid.
erenoamážit doahpaga " álgoálbmot " ja doahpaga " buot álbmogiid " gaskavuohta ja
erenoamážit doahpaga "álgoálbmot" ja doahpaga "buot álbmogiid" gaskavuohta ja
Dilálašvuohta gaskal duohpagiid álbmot, eamiálbmot ja iešmearridanvuoigatvuohta gieđahallo lagabuid dás vuolábealde ja gehččo maiddái áššáiguoski álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid ektui, dakkárat go jagi 1966 ON-konvenšuvnnat ja ILO 169.
Dilálašvuohta gaskal duohpagiid álbmot, eamiálbmot ja iešmearridanvuoigatvuohta gieđahallo lagabuid dás vuolábealde ja gehččo maiddái áššáiguoski álbmogiidgaskasaš konvenšuvnnaid ektui, dakkárat go jagi 1966 ON-konvenšuvnnat ja ILO 169.
Namahusaide sáhttá bidjat erenamaš oaivilsisdoalu mii spiehká árvagit lunddolaš oaivilis, ja nu jos nagoda duođaštit ahte oasseváldiin lei áigumuš dajaldahkii addit erenamaš oaivilsisdoalu, oainne Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (4): " A special meaning shall be given to a term if it is established that the parties so intended, " ja eahpevirggálaččat dárogillii: " En spesiell mening skal gis til et begrep dersom det er godtgjort at [konvensjons] partene hadde slik hensikt, " ja dasalassin eahpevirggálaččat sámegillii: " Erenoamáš oavil galgá addot diehto duohpagii jos duođaštuvvo ahte (konvenšuvnna) oasseváldit nu ledje hálidan. "
Namahusaide sáhttá bidjat erenamaš oaivilsisdoalu mii spiehká árvagit lunddolaš oaivilis, ja nu jos nagoda duođaštit ahte oasseváldiin lei áigumuš dajaldahkii addit erenamaš oaivilsisdoalu, oainne Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (4): "A special meaning shall be given to a term if it is established that the parties so intended," ja eahpevirggálaččat dárogillii: "En spesiell mening skal gis til et begrep dersom det er godtgjort at [konvensjons] partene hadde slik hensikt," ja dasalassin eahpevirggálaččat sámegillii: "Erenoamáš oavil galgá addot diehto duohpagii jos duođaštuvvo ahte (konvenšuvnna) oasseváldit nu ledje hálidan."
Doahpagiidt " vealeapmi " ja " erohustin " (forskjellsbehandle) geavahuvvojit
Doahpagiidt "vealeapmi" ja "erohustin" (forskjellsbehandle) geavahuvvojit
& Meannut buot diehtočoahkuid dego livčče bargovuoru- diehtočoahkut
Ministtarráđi čállingoddái, ja dasa gullet jeavddalaš čoahkkimat main Suoma, Norgga
calendar:YM
Ii sáhte dán meattáhusa gieđahit. Sáddes meattáhusraportta.
Gieđahallat ášši maid sámi parlamentáralaš ráđis.
Dan lassin mii gieđahallat meahcieallivahátáššiid maid meahcieallit leat dagahan.
Gieđahallat ee. evttohusa sámi parlamentáralaš ráđi dálkádatpolitihkalaš prográmmas, davviriikkalaš sámi soahpamuša sáttagoddegažaldagaid, sámedikki dán jagi bušeahta ja oainnu Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáža (RGDG) boahtteáiggis sihke oainnu čielggadanolmmái Pekka Aikio raporttas, mii guoská Oulu ja Lappi universiteahta sápmelašvuođa dutkan- ja oahpahusdoaimmaid ordnema.
Gieđahallat čuovvovaš oktasaščoakkámis maid PEFC-kriteraid ja Meahcceráđđehusa ja Bálgesiid ovttastusa dahkan soahpamuša.
Doaibmaprográmma olláhuhttin gieđahallojuvvo maid čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid oktasaščoakkámis.
Gieđahalan bloggastan čavčča dehálaš áššiid.
Vuohččan gieđahalan oanehaččat Suomas bargon barggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás ja dan mii lea vel barggakeahttá ja mii galgá bargojuvvot.
Gieđahalan ságastan árbevirolaš dieđu earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid geahččanguovllus.
Gieđahalan čuovvovaš bloggastan eará áigeguovdilis áššiid.
Miscellaneous template commands menu
ovdalgo bođii sámi ovddasteapmi Plánaláhkalávdegoddái.
Insert Horizontal Widget
vejolašvuohtan ahte vuonain oasit gullet priváhta eaiggáduššanvuoigatvuođaid
vensjon " (davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oažžuma dárbu ja vuođđu), ja mii lea
ja Norrbottena leanas. Boazoealáhusáirrasgottiid vástosuorgi galgá juohke leana
Gieđahalaimet čoakkámis ruvkelágas addojun cealkámušaid ja sámedikki cealkámuša ja mot dat váldojuvvo vuhtii ruvkelágas.
Gieđahalaimet čoakkámis maid oainnuid Meahcceráđđehusa ja bálgesiid ovttastusa dahkan soahpamušas, mii guoská boazodoalu vuhtii váldima stáhta hálddašan eananviidodagain.
Gieđahalaimet hápmosa Suoma árktalaš strategiijan.
Gieđahalaimet ee. jagi 2009 ovttasbarggu ja áigeguovdilis áššiid.
Gieđahalaimet maid biodiversiteahttasoahpamuša kommunikašuvnna strategiija ja sávven, ahte diehtu biodiversiteahtas livččii maid sámegillii.
Stivra attii maid cealkámuša meavrresgárresymbolaid anus.
Gieđahalaimet maid SPR:a doaibmaprográmma ja SPR:a riikkaidgaskasaš ovddastusa davvi dimenšuvnna ovttasbarggus ja WIPO:s.
Gieđahallen davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheami ovdáneami, sámedikki ja oaiveministtar Mari Kiviniemi deaivvadeami ja meahccejohtaluslága.
Gieđahallen ságastan lestadinálašvuođa váikkuhusaid sámi kultuvrii ja girku plánain átnut sápmelaččain ándagassii.
Gieđahallen sáhkavuorustan ee. álgoálbmogiid vejolašvuođaid oassálastit birasáššiid ovddideapmái ja dálkkádatrievdangažaldagaid.
Gieđahallen sáhkavuorustan sápmelaččaid sajádaga earenoamážit Ruoššas, dálkkádatrievdama sihke doaladuvvanvuoiŋŋa sápmelaččaid guovdu.
Gieđahallen ságastan sápmelaččaid árbevirolaš dieđu sajádaga Suomas ja earenoamáš dáhpáhussan vel nuortalaččaid ja anáraččaid giehtaduoji dili Suomas.
Beassan hilgojuvvui.
Beassan hilgojuvvui geahččalettiin% 1.
Gieđahallama guhkkodagas muitala dat, ahte dohkkehuvvon doaibmaprográmma lei 12. hámusveršuvdna!
Comment
sámedikkiid áššegieđahallamii.
ii lean doarvái viiddis ja intensiiva dahje eksklusiiva vuoigatvuođaid ásaheapmái.
Duodji eallá luonddulotnašuvvama mielde ja materiálaid čoaggit ja gieđahallat dihto áigge jagis.
Duojárat: Birit-Kirsti Länsman, Hilla ja Jenna Portti
Duoji materiálaid čoaggit luonddus bistevaš vugiin.
Duodji lea dán áigge sihke atnuávdnasiid ja biktasiid ráhkadeapmi muhto maiddái dáiddaduodji.
Duodji lea sihke dáidda ja ealáhusvuohki.
Duodji lea gaskaoapmi, man bokte oahpahuvvo kultuvra, dan árvvut, filosofiija, jurddašanmáilbmi.
Duodji gullá ain deaŧalaš oassin sámi kultuvrii ja lea maiddái ealáhus.
Duodjebáji jođiheaddji bargui gullá oahpistit áššehasaid sámidujiid dudjomis ja muitalit sámidujiid historjjás ja árbevieruin sihke iežas duodjevugiin.
Duodjebáji jođiheaddji bargosadji lea Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Duodjebájis áššehasat ožžot válljet sierra duodjemolssaeavttuin mielamiela ja duddjot duoji duojára bagadallama vuolde alcceseaset mátkemuitun.
Duodjebájit leat oassi Sajosa kultuvrralaš sisdoallobuvttadan ovddideami.
Duodjebájit ollašuhttojit Sajosa čuvges váldoboahtagis mávssu vuostá.
Duodjebájit ollašuhttojit oktasašbarggus Sajosa sámedujiid gávppiin, Duodji Shopiin.
Duodjebájiid ulbmilin lea lasihit sámedujiid dovdama ja dan bokte lávdadit dieđu sámiin eamiálbmogin.
Duodjeárbevierus ovttastuvvet sogaid árbevierut, giella ja sierra sámi ealáhusaid buvttadan materiálat.
Duodjesánit davvisámegillii:
Duojár Petteri Laiti lea riegádan 1950 Ohcejoga Guolnnás, Detnui luoiti Anárjohgáttis ja gullá sámeduoji álggaheaddjiide.
Duodjedáidu sirdašuvvá buolvvas nubbái sosiálalaš dáhkamusaš.
Duodji, mas gullabehtet odne lasi, guoddá vuoimmálaččat sámi kultuvrra.
Giehtaduojit leat atnudiŋggat ja daid ráhkadeami vuođđun lea árbevirolaš diđolašvuohta.
Ipmárdus das, ahte livččii leamaš vuovdesápmelaš kultuvra vuođđuduvvá ovtta sierraeanangirjji bajilčállosii ja diehttelas boastut dulkojun boares lappologaid čállosiidda, namalassii Itkosii, Tegengrenii ja Virrankoskii, main earenoamážit Tegengren lea jagi 1952 almmustuvvan dutkamušastis En utdöd lappkultur i Kemi lappmark gieđahallan Giema sámi kultuvrra jáddama.
Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnu gopmanii.
Giehtaruohttasa álbmotmeahcis ja Rio julggaštusas
Giehtaruohttasa gihligottis oktage bargi masa lea mielde lohkkon hoavda ii hálddaš sámegiela
(Käsivarren lapset),
Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot.
Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo.
Name
KåŠllmuõrâž "- nammasaš boares nuortalaš máidnasiid sisttisdoalli girji almmustuvai nuortalaš preanttusin jagi 2012 álggus.
"KåŠllmuõrâž" - girji lea almmustahtton álggos jagi 1990 ruoššagielat prentosin.
KašmirgiellaName
City in British Columbia Canada
City in Ontario Canada
Constellation name (optional)
color
Lohpádus Gásttašeamis lea lohpádus ahte Ipmil čuovvu min olles eallima, vaikko mii livččii dáhpáhuvvat.
Gásttašeapmi
Gásttašanipmilbálvalus lea ilu ja eallima feasta.
- Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit?
Gásttahit, konfirmeret, vihahit ja hávdádit?
Gásttašeapmi ja miellahttovuohta Gásttašeapmi lea vuođđu miellahttovuhtii Ruoŧa girkui.
Risttašeamit ja heajat leat buohtalaga rihppaskuvlajoavkkuiguin ja nuoraid čoahkkimiiguin.
Dat gii gásttašuvvo loktejuvvo Ipmila ovdii, gii addá midjiide eallima ja háliida oassálastit min illui dan dihte.
KašubiagiellaName
váldi viidánan arvat váikkuheami dáfus Finnmárkku eatnamiid hálddašeapmái.
bajásšaddan boazodoallobearrašis Roavenjárggas
Lokte siskkildandási jus leat guorus báikkis linnjá álggus
Stuorit siskkildeamiStock label
Čájet stuoribut teavstta
Rievdat maŋemus rámma sturrodaga
Bajásgeassi áicá maiddái máná beroštumiid vai sáhttá plánet doaimmas mánnálagabuš ja guođđá saji máná iežas evttohusaide.
bargostivrema ja skuvlejumi. Bajásgeassái lea buorre smiehttat iežas doaibmavugiid ja háleštallat earálágan diliid bokte boahtán dovdduin ja reagerenvugiin.
Bajásgeassin, oahpahus, kultuvra ja dieđa Kapihttal 12.
Bajásgeassinguoibmávuohta lea gaskavuohta, mas bargoveahka, vánhemat ja máná fuolaheapmái oassálastán olbmot diđolaččat čatnasit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama doarjumii.
Bajásgeassinguoibmávuohta vánhemiiguin ja sogain
OahpahusName
Bajásgeassin lea čatnasan kultuvrra ja servodaga nuppástuvvamii.
Bajásgeassin lea diđolaš, ii soaittáhatlágan.
Bajásgeassindoaimmas máná áican- ja iešárvvoštallannávcca ovddidit máŋggabealagiid.
moon phase between 1st quarter and full moon
moon phase between full moon and 3rd quarter
Lassáneaddji
Šattuid atnet diŋggaid báidnimii ja gámasuoinniid čoaggit vai juolggit bissot liekkasin nuvttohiid siste.
Šattut ledje goikaduvvon ja merkejuvvon nammalahpuin, ja dasto giddejuvvon šaddočoakkáldahkii (herbaario).
Bajásšadden dasa inge sáhtášii govahallat iežan eallima sápmelašvuođa haga.
Bajásšadden Ohcejogas dievas ahkái.
bajásšaddandilisteaset, oskkusteaset ja giellalaš vuoigatvuođaineaset.
Šaddanbirrasis ja beaivválaš doaimmaiguin galggašedje leat vejolašvuođat mánnái luonddus johtimii.
- sámegiela oahppama ulbmilat ja gaskaoamit
Šaddanbirrasis giddet fuopmášumi dorvvolašvuhtii ja ruovttulagašvuođa lassin doaibmasajiid doaimmalašvuhtii, luonddulagašvuhtii ja dasa, mo dat addet vejolašvuođa sápmelaš árbevieru sirdašuvvamii lunddolaččat.
Katainen stáhtaráđđehusa ráđđehusprográmma lea čatnašuvvan suodjalit árbevirolaš dieđu.
Katainen ráđđehusa doaibmabaji lea dárkkuhus ođasmahttit guolástuslága, Deanu guollebivddu stivrejeaddji stáhtasoahpamuša, lága Meahciráđđehusas, meahccejohtalus-, luonddusuodjalan-, meahcceguovlo- birassuodjalan-, eanageavahan- ja huksen-, ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága.
Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumiid ollašuvvan dievasmearálaččat
KatakanalašKCharselect unicode block name
Katakanalaš fonehtalaš viiddidusatKCharselect unicode block name
Katalánagiella
KatalánagiellaName
RoassuComment
- Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan?
Gávdnot go lihkushisvuođat ja roasut leat dáhpáhuvvan?
KataTudoQuery
Láhki
Kate
Kate - Buorre čállinprográmma KDE várás
Kate- oassi
Čállinprográmma čájeha symbola mii čajeha gos tabulatorat leat.
@ info: whatsthis
Kate várás gávdno ollu lassemoduvllat, main lea sihke oktageardanis ja erenoamáš doaimmat. Don sáhtát bidjat lassemoduvllaid johtui heivehuslásežis. Vállje Heivehusat - gt; Heivet Kate dan bargat.
Kate syntáksamerken dulka
Kate sáhttá merket dan linnjá gos leat eará duogášivnniin _BAR_ Don sáhtát válljet ivnni Ivnnit siiddus heivehuslásežis.
Kate: as lea sisahuksejuvvon terminálemuláhtor. Deaddil Terminála láse vuollegeažis čájehit dahje čiehkadit dan.
Kate- stiillat
Doaimmahanprográmma váldá automáhtalaččat liige gaskkaid eret linnjáloahpain vurkke - / rabadettiin. Dát rievdadus oidno dušše jus vieččat fiilla ođđasit maŋŋágo leat vurken fiilla.
Hangup (HUP)
Eret laktašuvvon
Eretlaktimin
Stock label
Botkemin oktavuođa
Čiega buot fierpmádatloganheivvolaš doaimmaid
turkey. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
tajikistan. kgm
turkey. kgm
Katolálaš girku bajásdoallan skuvllat gilde eará go eŋgelasgiela- ja ránskágiela anu.
KAtomicGenericName
Katrilli oahpahit Anára skuvllain ja Čeavetjávrris ja Njellimis leat iežas katrillajoavkkut.
Kátrilladánsa lea johtán Ruošša kulturbiriid bokte nuortasápmelaččaide.
Katri Santtila (oahpahus- ja kulturministeriija)
Geahčastat boahtte jagi stáhtabušehttii
Gehččen ikt ' eahkes mot stivra lea olláhuhttán sámedikki dán válgabaji doaibmaprográmma 2008-2011 ja mot dievasčoakkáma mearridan barggu doaibmačuoggát leat olláhuvvan sámedikki stivrra, lávdegottiid ja ságadoalli barggus.
Gehččen ikt 'eahkes mot stivra lea olláhuhttán sámedikki dán válgabaji doaibmaprográmma 2008-2011 ja mot dievasčoakkáma mearridan barggu doaibmačuoggát leat olláhuvvan sámedikki stivrra, lávdegottiid ja ságadoalli barggus.
Dáhpáhussii oassálaste badjelaš 1100 nuora ja máná 126 sierra joavkkus, main Avvila vuolleskuvlla golbma nieidda ja njeallje bártni ledje buot nuoramusat.
Čájehanmodusat@ title: group
Iskka ovddasguvlui
Fárda
mii dán geatnegasvuhtii gullá.
Geahča ja oahpahala cealkit!
Geahča buot govaid dáppe
Gávnnat eanet dieđuid dokumentašuvnnas.
Čájet kommentáraid
Buoremus bivttas
Geahča oanehisvideo citysápmelačča Helga birra, gean oabbá boahtá galledit su.
Geahča oanehisvideo anárašgiela dili birra
Geahča oanehisvideo nuorra badjealbmás, guhte máhccá ruovttuguovlosis.
Geahča oanehisvideo das maid čuvččás sáhttá buohkanassii duddjot
Geahča oanehisvideo nuortalašgiela dilis.
Geahča oanehisvideo nuortalaččaid gahpira birra
Geahča oanehisvideo nuortalaččaid árbevirolaš lávlunvuogis
Geahča oanehisvideo nuorra sámenissoniin lávus.
Geahča oanehisvideo Pilvi birra, guhte álggaha sámi kultuvrra oahpuid.
Geahča oanehisvideo davvisámegiela bustávain.
Geahča oanehisvideo sámiid parlamentta, Sámedikki birra.
Geahča oanehisvideo, mo galgá gárvodit sámegáktái.
Geahča oanehisvideo davviriikkalaš girjebusse birra.
Mii leat dan oaivilis, ahte davviriikkalaš sápmelašsoahpamuša ratifiseren sáhtá ovddiidit ođđa ortnega, mas sápmelaččain lea vejolašvuohta oassálastit ja váikkuhit mearrádusaid dahkamii áššiin, mat gusket sidjiide buot dásiin Davviriikkain.
* Geahččiidsadji: giddes čohkkánsajit 190 olbmui (9 čohkkánráđa) ja 5 báikki logaldalliide
* Geahččiidsadji: 190 čohkkánsaji (9 gurgadasa), nu ahte oažžut nu stuorra lávddi go vejolaš
* Geahččiidsadji: giddes čohkkánsajit 190 olbmui (9 čohkkánráđa) + dásseláhtis 116 luovosstuolu (4 stuolloráđa) ja 4 báikki logaldalliide.
* Geahččiidsadji: giddes čohkkánsajit 254 olbmui (12 čohkkánráđa) ja 6 báikki logaldalliide.
Geahččiidsadji vuođđohámis, máŋggadoaimmasále lávdin.
Geahča muđui artihkkala 21 mearkkašumiid.
sierradoaibmabijuid birra, geahča ee. artihkkala 38 nuppi lađđasa.
Oainne maid ártihkkal 31, ovddabealde jo namahuvvon, mii muittuha ahe " land and resource management " lea oass eamiálbmot iešmearrideami válddis.
Oainne maid ártihkkal 31, ovddabealde jo namahuvvon, mii muittuha ahe "land and resource management" lea oass eamiálbmot iešmearrideami válddis.
Geahča maid
Geahča maiddái:
Geahča rávvagiid borademiide almmuheamis.
Geahča vuođđosárgosa (pdf).
(Geahča Rájehis davvi s. 18) Dikšoruovttu ja skuvlla árvala
Geahča Sajosa sajádaga.
• geahččat eallilan olbmuiguin boares čuovgagovaid ja "muittašit " dáhpáhusaid
• geahččat eallilan olbmuiguin boares čuovgagovaid ja "muittašit" dáhpáhusaid
dábálaččat dohkkehuvvon ahte iešmearridanvuoigatvuođa ii leat vejolaš čađahit
Geahča muđui dievasleabbo
Čájet dahje rievdat dieđuid diehtočoahku birra
Geahčat dárkileappot dán mearrádusa sátnádaga dás vuollelis.
Dákko galggat geahčadit Suoma riikkabeivviid
Geahčča TV! Name
Čájet fiilla
ČájehanmodusatComment
" kultuvrralaš dilálašvuođat ". Dán fertet atnit dohkkeheapmin das ahte lea váttis
"kultuvrralaš dilálašvuođat ". Dán fertet atnit dohkkeheapmin das ahte lea váttis
Vuosttáš geardde gálleduvvon:
Maŋemus galleduvvon:
GUĐET VÁLDIT VUHTII ahte sámi kultuvra ja sámiid birgenláhki dárbbaša vuođđoealáhusaid nugo boazodoalu sámiid ássámiid árbevirolaš guovlluin,
- leat dan oaivilis ahte riikkaid rájit eai galgga hehttet sámi álbmoga eaige ovttaskas
Ollislaš čielggadus lága doaibmivuođas ii leat dan maŋŋá bargon.
Viittis populáramusihkkafállama lassin Ijahis idja!
Ollislaš sámi oahpahuspolitihka gárggiideapmi lea ovdánan guhkimussii dán golmma Davviriikkas Norggas.
Dušši lohpádusain fuolakeahttá jagi 2009 sápmelaš jáhkká ahte viimmat sápmelaččat ožžot dakkár vuoigatvuođaid ja sajádaga go álgoálbmot ánssaša.
Čujuhus:
Čujuhus:
Gáhta@ item LDAP search key
Gáhtastate/ province
Válgaáigodaga váldoulbmilin dievasčoakkán mearridii ee. Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima, Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema, artihkal 8 (j) -loahpparaportta doaibmabijuid olláhuhttima sihke sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttima ja bissovaš málle ráhkadeami sámegielaid ealáskahttima várás.
Áigodaga diŋga
Áigodaga diŋga lea seamma buot apotehkain.
Áigodaga diŋgga dárkkuhus lea ahte dat vearroruđat mat leat dárkkuhuvvon dálkasa doarjjaruhtii galget rehkket nu ollugii ja nu máŋgasii go vejolaš.
Doaibmabaji oktasaš dárkilis ulbmilat
Gárri 2 bábirgárri
IssorasThe quality of music
Garra baluin vuorddánnai, ahte maid suohkan dehe dan hoavda hutká čuovvovaččat - vel lea suohkanválggaid evttohasásaheapmái ja ieš válggaide roahkka áigi.
Dán jagáš guossit, geat bohtet guhkkelepmosis, bohtet Ruonáeatnamis.
Gárri 1 (Moanageavahusgárri)
Tray1
Gárri 2 (Paper Cassette)
Tray2
Gárri 2 - Molssaeaktu
Gárri3
Gárri 3 - molssaeavttut
Gárri 4 - molssaeaktu
Gárri 5 - molssaeaktu
Siidogárri (čálus vulos)
Gárri
Bábiršládja, gárri 1
Bábiršládja, gárri 2
Siidogárri (čálus bajás)
"Silbajávri lea muhtin sajes guhkkin davvin.
Comment
Constellation name (optional)
City in Hawaii USA
Čábbát hervejuvvon niibbit, náhpit (bohcco bahčinlihtti), guvssit (juhkanbollu) ja silbalihtit leat máŋgasiidda hearvadiŋggat, maid eai ráske geavahit nu mo daid vuođđomálliid leat jahkeduháhiid geavahan.
Čáppa ja hervejuvvon diŋggat eai dahkkon dáidaga dihtii, muhto čábbodat ja geavatlašvuohta gulle álo oktii.
Vinju- fonta:
Gávpoga oahpahusdoaimmahat válddii eret bargobáikealmmuhusa máinna šuvvon hámis iežas fierbmebálvalussiidduin dan maŋŋá go sámegiela dillái sisafárrejeaddjiid giellan giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi.
Gávpogis ássi sámiid logu ektui sámegiela oahpahusa oahppiid lohku lea unni ja oahpahusa jotkkolašvuohta gáibida mánáid ja nuoraid vánhemiin barggu juohke jagi.
Gávpogis sáhttá muhtimin leat váttis doalahit sámekultuvrra ja gielladáiddu, dasgo sámegiela ii vealttakeahttá gula gostege.
Gávpotluvvan, dálkkádatrievdan ja earenoamážit Ruošša olgo- ja gássabohkamat áitet nu boazodoalu go árbevirolaš dieđuge seailuma.
Gávpotorrun lea váikkuhan buot sámeservošiidda ja sihke Norgga ja Ruoŧa oaivegávpotguovlluin dego Suomasge lea stuorra sápmelašservvodat.
Gávpot
Gávpot:
Constellation name (optional)
star name
star name
Áigodat got gollu rehkenasto ovttas lea gustovaš guoktenuppelot mánu, maŋŋil álgá ođđasit.
Válgaáigodat lea leamaš lossat, muhto olu lea ožžojuvvon áigái ja olu lea vel dagakeahttá.
star name
Mobiilasearvi Chess lea gieskat ásahan Guovdageidnui bálvalusossodaga mas leat 14
spesifiseren dihto vuoigatvuođa suorgái.
Seaggut čájeheami
R means resume
Ustibat
Geahččilogut ledjet seammasullasaččat go diibmá.
Geavaš dal mo beare, sápmelašvuohta boahtá álo leat stuorra oassi mu identitehta, ásanba dasto Avvilis dahje Parisas.:)
Ráđđádalaimet áššis olu gerddiid sierra ministeriijaiguin ja attiimet áššis viiddes cealkámušaid.
Manaimet čađa ráđđehusprográmma sámi girjemiid ja sámedikki boahtte jagi bušeahta, mii lea sakka minusa bealde ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas.
Manaimet čađa kapihttaliid 1, 2 ja 3 ja stáhtat guđđe máŋggaid várrejumiid soahpamušartihkkaliidda.
Ráđđadallamiin lei buorre ovttasbargovuoigŋa.
Mis sámedikki ságadolliin ledje álgoságastallamat vuoigatvuohtaministariin sámediggelágas ja das ožžojun máhcahagain.
Manaimet deaivvadeamis čađa nohkavaš jagi dáhpáhusaid, olláhuvvan ovttasbarggu ja boahtte jagi hástalusaid.
Manaimet deaivvadeamis čađa sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid dan olis mii guoskkai bargofápmodoaimmahagaid ja ozaimet vugiid buoridit sámegielalaš áššehasbálvalusa bargofápmodoaimmahagain.
Mannen dán vahku álggus Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis.
Mannen cuoŋománu loahpageahčen Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis.
Šiehtadallen geasset hui guhká muhtin girjegoasttádusain nákkosgirján deaddileamis, muhto girjegoasttádus geassádii fidnus aivve loahpas.
Doallat vel nuppi stivrra čoakkáma geassemánu álggus ovdal go doallat dievasčoakkáma.
Mannen bargo- ja ealáhusministeriijas sámediggelága 9. §:a ráđđádallamiin ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlluidgárgeheami láhkaásaheami ođasteamis.
• fitnat bigálusain, miessemearkumiin
lea dohkkehan sámegielai ektui.
Stuđeren Eanodagas logahagas vuosttas jagi.
Álggat KMailDescription
Álggat & KWriteDescription
Álggat & muttDescription
Manan loahppavahku Helssegis Olgoáššiidministeriija ja riikkaidgaskasaš olmmosriekteáššiid ráđáđdallangotti (IONK) lágidan semináras Olmmošrievttit Suoma olgoriikapolitihkas.
Don sáhtát válljet galledeami dearvvašvuođaguovddážis dehe rabas spesialistadivššus man eanadikkis fal Ruoŧas.
Jođus
mdraid-state
Ii gávdnan CUPS- bálvá mii lea jođus
Guovlohálddahusa ođasmahttin, mii dál lea jođus, rabadettiin máŋggaid stáhta hálddahusbargguid guoski njuolggadusaid ja sirddedettiin bargguid virgeoapmahaččas nubbái addá vejolašvuođa sámiid iešráđđema dorvvasteapmái ja viidásabbot ovddideapmái jagiid 1993-1995 láhkaválmmaštallamis gávnnahuvvon prinsihpaid ja ulbmiliid mielde.
Guovlohálddahusa oñasmahttin, mii dál lea joñus, rabadettiin máŋggaid stáhta hálddahusbargguid guoski njuolggadusaid ja sirddedettiin bargguid virgeoapmahaččas nubbái addá vejolašvuoña sámiid iešráññema dorvvasteapmái ja viidásabbot ovddideapmái jagiid 1993-1995 láhkaválmmaštallamis gávnnahuvvon prinsihpaid ja ulbmiliid mielde.
Jođus leahkki ealáskahttinprográmma ulbmilin lea ovddidit ja bajásdoallat sámegiela ja maiddái máhcahit sámegiela dan massán sápmelaččaide ja maiddái bargat gielas sámeservoša duvdi giela.
Fertet álggahit prográmma ođđasit vai rievdadusat doaibmagohtet.
Johttáhuvvon lágaid ja hálddahusa gárgehanfidnuin, dego suohkanhálddahusa ráhkadatođasnuhttimis ja Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas sáhttet ráhkaduvvot eavttut soahpamuša ratifiseremii.
jođusprocess status
The transfer is stopped
@ action: button
@ action: button
Álggát Konsole duogážis ja bija dan oidnosii go deaddilat F12- boalu
Álggaha KSnapShot go " Print Screen " - boallu deaddiluvvo. Name
Álggat
# Slå på eller av nettverk for dette systemet.
Álggat & automáhtalaččat
Automáhtalččat álggat & goartagieđahalli jus goarta ii leat jo geavahusas
@ action: button this is the debug menu button label which contains the debugging applications
Álggáha " wm " jos ii eará lásegieđahalli lea mielde bargovuorus. Standárda lea " kwin ".
Álggat ohcama
álggat KDE KApplication doarjaga haga.
Álgge standárdláse haga
álggat interaktiivvalaš kjs- dulkka
Dikšun bátnedoaktáris albmot-bátnedivššus máksá 50 ruvnna.
Automáhtalaččat álggahit Klipper: a?
command line option
& Vuolggát dihtora ođđasitcurrent option in boot loader
Run krunner restricting the search only to runner% 1
& Vuolggát dihtora ođđasit@ title: group... of shutdown
Vuolggát dihtora ođđasit
^Álggahan Kubuntu
Vuolggat & skearrus:
Álggat lassemodula
NAME OF TRANSLATORS
mdraid-scrub-dialog
Álggat šearbmaseastejeaddji demodoaibmanvuogis. NAME OF TRANSLATORS
Álggat dihkeváidalanofelaččaunknown program name
Plasma engine with unknown name
& Vuoje terminálas
Vuoje & terminálas
Ráhkat báikkálaš spealu
Álgit Package Manager
Álgga & spealu ođđasit
Bija johtui/ bisset čálána
Álggat nuppi bargovuoru nuppin geavaheaddjin
Álggát sahtedohko KDE- šearbmaseastejeaddji
Name
default option in boot loader
& Bija čálána johtui
@ action: button
Álggat ođđasit
_Álggat ođđasit
Álggat ođđasit
Álggat ođđasit...
_Álggat ođđasit dál
Álggat ođđasitNotification when additional packages are required for activating proprietary hardware
Vuolggát ođđasit
Álggat ođđa bargovuoru
Álggat & fierpmádaga
Ráhkat fierpmádatspealu
Bidjat X bálvá ođđasit johtui
Álggaheamen% 1
Álggaheamen% 1
Álggahanbálvalusat
Álggaheaddji
1980, de álggii bargu mii galggašii čilget ja nannet sámiid vuoigatvuođalaš dili
Vuolggahangieđahalli (LILO) Comment
Prográmmaálggahan ávaštusComment
Álggahanávaštusa áigemearri:
Tearpma maid ohcat álggahettiin
@ option: radio reload the cache at regular intervals
Prográmmaálggaheapmi Dáppe heivehat prográmmaálggahan ávaštusa.
Álggaheapmi
Divtte vuogádatgárcoprográmma rievdadit álggahanheivehusaid
Vuolggahangieđahalli:
Boot gulahallanmodula vuolit luohkká
Galledettiin eará doavtterspesialisttaid luhtte máksu variere 150 ja 350 gaskkan.
- Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid?
Guossástallat boarrasiid, skihpa ja oktonas olbmoid?
Manan Roavenjárggas Lappi universiteahta sámegiela lektor Leif Rantala maŋimus virgelogaldagas.
Galledeapmi fáhkkavuostáváldimis buohcceviesus sáhttá máksit 220-380 ruvnna.
gradient-editor-blending
Čuojat & jienaid
Álo geavat báikkálaš máŋgusa
@ action
& Doalat álgovuolggalaš mearkaráiddu vástidettiin dahje viidáset sáddedettiin (jos lea vejolaš)
& Geavat jierbmás bájuhusa
Čájet animašuvnnaid
@ action
Bija rievdadusaid atnui
Enter an XMPP Server
Geavat dokumeantta nama
Bija autoluoitima & johtui
Iskka e- boastta & jeavddalaččat
Bija atnui
Geavat EGD
Bija alárpma johtui go joavdá allamus árvui.
Bija & diehtočoahkuid doaibmat
Geavat < fiila > oppalaš heivehusfiilla sajis
Geavat < fiila > oppalaš heivehusfiilla sajis
Geavat funkšuvnna:
Geavat
Miscellaneous settings
@ action
@ action: button
Geavat -- help oažžut listtu mas oainnát gohččunlinnjámolssaeavttut mat leat olámuttos.
Geavat HTML: a
Suova HTML- čájeheami dán reivve várás.
Geavat HTTPS
& Geavat index. html
Geavat & vuogádatsignála
& Geavat vuogádatsignála iige vuogádatmuittuhusaid
NAME OF TRANSLATORS
Bija JavaScript doaibmat oppalaččat
Geavat eará & terminálprográmma:
Geavat & eará e- boastaprográmma:
Geavat buot teknihkalaš vejolašvuođaid ja prográmmaid mat dihtoris gávdnojit.
Bija álggahanávaštusa & doaibmat
& Bija álggahanávaštusa doaibmat
Geavat & KDE- jietnavuogádag
@ item: inmenu colors
Geavat KDE: a standárda fierpmádatlogana
delete selected transfer item
Gievat giela koden
Gievat giela koden
Automáhtalaččat áicca & goartadáhpáhusat
Geavat & KIO
Geavat fontasođbema
Geavat & fontasođbemaUse anti- aliasing
& Geavat KMail oidojuvvon e- boastaprográmman
@ item: inmenu colors
& Geavat gohččuma
Geavat " compact " - doaibmanvuogi
& Geavat Konsole terminálprográmman
Geavat mánnonama sojahuvvon hámi
Geavat šearbmadieđuid
Geavat minsttarin
& Sáhpáneffeakta
Geavat govdabut linnjáid
Geavat " linear " - doaibmanvuogi
Geavat lohkadanfiilla
Geavat oanehis namaid (BrowseShortNames) Mearrida jos " oanehis " fierpmádatčálániin leat oanehis namat jos lea vejolaš, ovdamearka dihte " čálán " iige " čálán@ bálvá ". Dát lea alde álgoálggus. Ovdamearka: Juo Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Geavat oanehaš namaid
Geavaheaddjimeroštuvvon bargonamma
camera make
Geavat " sahtedohko " luohkáid
GeavatMoanaivnnátBátti
Geavat moanaivnnát bátti
& Geavat iesdefinerejuvvon reivemálliid dán identitehta várás
Dás sáhtát heivehit guđe Windows- fiilavuogádaid (SMB) oaččut lohkatComment
geavat eará gráfalaš vuogádaga go standárda. Molssaeavttut leat raster ja opengl (eksperimentella)
Bija rievdadusaid atnui buot vuollemáhpain ja daid sisdoallui
Geavat čájehaniešvuođaid dása@ option: radio Apply View Properties To
Geavahan iežan biktasiin sámedujiid ja hálidan olbmuid oaidnit ahte lean sápmelaš.
Álggat šearbmasiestejeaddji
Geavat & namahis beassama
Geavatáššiin mannat vel čađa Sámedikki lahtuide ja bargovehkii máksojuvvon mátke- ja eará čoahkkimiin šaddan goluid buhtadusvuođustusaid.
Geavatlaš ovdamearkkat ealáhusaid ja birgejumi vuhtiiváldimis árabajásgeassimis: Boazodoallu:
Geavatlaš ovdamearkkat giehtaduodjeárbevierus árabajásgeassimis:
Giela jietnaráhkadus: Hoahkamiin ja lávlunstohkosiin mánná oahpásmuvvá sámegiela jietnadagaide ja njuolggadusaide, mo earálágan jietnadagaid sáhttá laktit.
Geavatlaš ovdamearkkat kulturidentitehta nannemii árabajásgeassimis:
Geavatlaš ovdamearkkat luondduoktavuođa nannemii árabajásgeassimis:
Geavatlaš ovdamearkkat máŋggakultuvrratvuođa árvvus atnimii ja kulturáddejumi ovddideapmi árabajásgeassimis:
Geavatlaš ovdamearkkat árbevirolaš dieđu sirdimis, dáiddalaš vásáhusaid estehtalaš áddejumi nannemis árabajásgeassimii:
Geavatlaš ovdamearkkat sápmelaš stohkosiin:
Geavatlaš ovdamearkkat searvvušvuođa nannemii árabajásgeassimis:
geavatlaš ordnemat: siiri.
juohkelágan erohustima (" differentiation of treatment ") galgga ipmirdit lágarihkku
ovttasbarggu dihte gullet mearrádussii.
Geavatlaččat evttohus oaivvildivččii dan, ahte oppa Davvi-Suopma gulašii sierravástuguvlui, mii stivrejuvvo Oulus.
Geavadagas oppa sámiid ruovttuguovlu lea leamaš ja lea ain bohccuid guohtuneanan.
Geavadis lága dálá hábmen ii easttále sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami.
ii leat dattetge leamaš álki oamastit dáid mearrádusaid ávkin, ja leat maiddái boahtán
Praktihkas dáid njuolggadusain lea mearkkašupmi erenomážit mearreáigásaš bálvalusgaskavuođaid buohta.
Váttis lea leamaš omd. oažžut dohkkehusa dasa ahte siidavuogádat lea deaŧalaš
Geavadis mearrádusat dahkkojuvvojit ovttaoaivilvuođa prinsihpain, ja váddáseamos áššiin mearrádus merkejuvvo roahkkeruođuid sisa.
ealáhus ja kulturvuohki.
Geavadis sámi ruovttuguovllu suohkanat devdet ministtarjoavkku dohkkehan kritearaid, mat gáibidit suohkanlihtuid čielggademiid álggaheami.
Geavatlaččat sámiid ruovttuguovlu gulašii dán málles Roavvenjárggas stivrejuvvon sosiála- ja dearvvasvuođaguvlui.
Geavadis sámegiella lea goittotge logahagas measta beare oahppo ávnnas iige oahpahusgiella.
Dat dárkkuha dan, ahte oktii vahkus Ohcejotnjálmmi vuolleskuvlla oahppit mannet Sirbmái čuovvut diimmuid ja maŋit beaivve Sirpmá mánát bohtet Ohcejohkii.
Praktihkas dat oaivvilda oahppamateriálaváriid hálddahusa ja juohkima, materiálabarggu čuovvuma ja pedagogalaš bagadallama.
Geavadis dat dárkkuha vuođđooahpahusa oahppái vuoigatvuođa oažžut unnimustá beali oahpahusas sámegillii.
Geavadis stuorra oassi sámedikki riikkaidgaskasaš ovddastusain bargo golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámeservviid, sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) doaimma bokte.
Geavadis nuppi jietnagáldu (nugo tulkka simultánatulkon) guldaluvvo neahttabláđejeaddji nuppi mediačuojanasas ja govva originálajienain gehččo nuppi mediačuojanasas.
šaddá dievvasii ávkin sámiide guđege riikkas ja buktá sidjiide áigái ovttaláhkásaš
& Doaibmanvuohki
dábiid mat mearkkašit ollu biologalaš šláddjiivuođa seailluheapmái ja jierpmálaš
earret dakko ahte ratifikašuvdna ja konvenšuvnna maŋŋilis nuppástusat
Doaibmanvuohki
Geavat lea goitge vuoiggalaš ja Suoma riektevuogádaga mielde.
Dán geavada vuođđun lea Ipmila profehta Mosesii addin rávvagat goaruhit báhpaide earenoamáš biktasiid bassi doaimmahusaid doaimmaheame várás (2.
Politihkka
Geavat dálá čujuhusa@ action: button
& Geavat stivrenguovddáža heivehusaid
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Njivlái
Geavat dan standárdan buot ođđa máhpaide. @ info
@ info: whatsthis
Geavat standárdčujuhusa@ option: check Startup Settings
Geavat standárdan
" Geavat standárdstiila " bodnjajuvvo eret go rievdadat iešvugiid.
Geavat standardstiilla
Geavat & standardstiillaNo text or background color set
Geavat standárda stiilaárkkaid
Geavat standárda stiilaárkkaid Vállje dán molssaeavttu jos áiggut geavahit standárda stiilaárkka.
& Geavat standárdduođaštusa
Geavat & iežat signála
NAME OF TRANSLATORS
& Geavat iežat listtu
Geavat iežat ivdnepaleahta
@ action: button Run a font selection dialog
Geavat & iežat fonttaid
Geavat iežat fonttaidIcon used for folders with no unread messages.
Geavat & iešmeroštuvvon siidoravddaid
Geavat iežat ivnniid
Geavat & iežat ivnniid
Geavat iežat ivnniid@ action: button Run a color selection dialog
Geavat OpenGL- šearbmasiestejeaddjit
Geavat OpenPGP/ MIME
Geavat báikkálaš máŋgusa jos ii leat oktavuohta
Geavat sisahuksejuvvon skájan
Geavat ođđa málle juohke hávego% 1 álggahuvvo
Geavat ođđa málle standárdan
Geavat boaldinjoavkku:
Geavat boastakoarttaid
Bija profiilla ádnui
Geavat & bálddalas e- boastaviežžan vai manná johttileabbut
Geavat VSync
Bija & stáhtalaš linnjámolsun doaibmat
Geavat QWS- displaya " displayname "
Geavat duohtaáiggeplánen
Geavat šearbmasiestejeaddjit mat rievdadit šearbmagova
& Geavat krypterema
Geavat seamma bearraša buot teavstta várás
Geavat seamma bearraša buot tekstii Vállje dán molssaeavttu vai geavahit dušše iežat fonttaid.
& Geavat seamma sturrodaga buot áđain
Seamma sturrodat buot áđain Vállje dán molssaeavttu jus buot áđain galgá leat seamma fontasturrodat.
Geavat seamma gaskabálvvá buot protokollaide
Geavat seamma ivnni buot tekstii
Seamma ivnni buot tekstii Vállje dán molssaeavttu jos válljejuvvon ivdni gálgá geavahuvvot buot tekstii, olles dokumeanttas.
Geavat entropiijafiilla
Geavat čájeheami
Sendmail
Geavat čuovvovaš & identitehta:
Geavat guštan
Geavat SSL sihkkaris boastaviežžamii
Geavat SSL- krypteren
GeavatStandárdbátti
Geavat dán silli & sáddejuvvon reivviide
Geavat dán silli go ieš & sillet
Geavat dán njuolggadusa sisaboahtti reivviide:
Geavtte suoji, ovdamearkka dihte kondoma dehe njoallunláhpu ja hárjehala ovdal got geavttát dan.
Bija jietnadássádaga doaibmat
Geavat & fontta mas lea giddes govdodat
Vállje dán molssaeavttu vai Outlook™ ipmirda mielddusnamaid main leat mearkkat mat eai leat eŋgelasgielas
Geavat dán gohččuma rahpat ja doaimmahit dokumeantta mii juo gávdno
Geavat dán gohččuma rahpat ja doaimmahit dokumeantta mii juo gávdno
Muitte dán identitehta, vai geavahuvvo ođđasit " Ođđa reivve " - láses.
Geavat dán gohččuma čiehkadit dahje čájehit stáhtuslinnjá
Geavat dán gohččuma máŋget merkejuvvon teavstta čuohpusgirjái.
Rievdat jietnadási dáinna. Gurutbealde lea 0%, olgešbealde lea% 1%
Geavat dán gohččuma ráhkadit ođđa dokumeantta
Geavat dán gohččuma čiehkadit dahje čájehit stáhtuslinnjá
Dáinna giddet dálá dokumeantta
Dáinna gohččumiin čálihat dálá dokumeantta
Geavat dán vai asahit linnjá dahja teakstabihttá siskkildandássái.
Geavat dán gohččuma:
@ action: button remove the selected item from a list
Geavat dán doaimma valdit eret siskkildeami merkejuvvon teakstabihttás.
What' s this text
Geavat dán doaimma siskkildit merkejuvvon teakstabihtá. Don sáhtát bidjat jos tabulatormearkkat galget geavahuvvot, dahje buhttejuvvot gaskamearkkaiguin heivehuslásežis.
Dáinna gohččumiin ráhkadat ođđa dokumeantta
Geavat lotnolasbovssa jus háliidat rievdadit čiŋa ravdagovdodat.
Geavat duogáža
Geavat stiilaárkkaid álkkibut geavaheapmái
miscellaneous group box
Geavat ii- aktiivalaš láseivdneeffeavttaid
Geavat diehtoreaidduid nugo synonymasátnelisttu ja čállindárkkisteami (jos leat sajáiduhttojuvvon) Name
Geavaha terminálaskája (ii vurke beassansáni).
Geavat govažat mat leat sisahuksejuvvon fiillain@ title: window
& Geavat fiila- listtu
Geavat & TSL sihkaris boastaviežžamii
Geavat olggosfiilla
Geavat & sihkkarvuođagieđahalli
Geavat stuorrudanboalu reaidoholggas stuorrudit du fierpmádatsiiddu fonttaid.
Bija čállinbeavdeeffeavttaid johtui
Geavat stiilaárkka
& Geavat olgguldas prográmma ovdačájeheapmái
Geavat eará čállinprográmma go KMail: a iežas
Geavat olgguldas čuojana
Bija alárpma johtui go joavdá vuolimus árvui.
Geavat evttolaš heivehusfiilla
& Geavat dušše čáhpes peanna
& Geavat čiehkámuittu
Geavat álo čiehkámuittu jos lea & vejolaš
& Geavat gaskabálvá
Geavat proxy mas lea gaskarájus vai oaččut jođáneabbo fierpmádatoktavuođa.
Geavat dušše gaskabálvvaid daidda mat leat dán listtus
Geavat ovdaválljejuvvon gaskabálvá- birasvariábelat
NAME OF TRANSLATORS
Geavat boares jorgalanstiilla.
Bija & ivnniid átnui prográmmain mat eai gula KDE4: ii
Geavat ivnni sillin
Bija suoivvanasa & teavstta duohkái
& Bija alarbma ala
Bija & alarbma ala
Geavat alárpma
Geavat árjjasiestindoaibmanvuogi
& Geavat oaidnus signála
Vuoje Windows- prográmmaidName
Geavat _Fierpmádatlogan
Geavat X- bálvá- displaya " displayname "
Geavat seamma čájehaniešvuođaid buot máhpain@ title: group
Geavat vuogádaga njuolggadusaid.
Geavat oppalačča
Geavat oppalaš molssaeavttu
Geavahuvvo earret eará autoollášuhttimiin fiilalásežiin.
Geavahuvvo lásenamahusholggas
riektedoalus geavahit doahpaga" vealaheapmi ".
riektedoalus geavahit doahpaga" vealaheapmi ".
Jođáneabbo álggaheapmi?
Jus galggašii geavahit sisahuksejuvvon skájana, iige KDE iežas muittuhanvuogádaga.
Mearrida earret eará man láhkai galgá čájehit nummiriid, valuhtaid ja áigi/ dáhtona
davvisámegielat guovllus.
Geavahuvvo bargoholgga várás.
Geavahuvvo fáluin.
Geavahan veršuvdna mii lea gaskavuorkás
Comment
Geavahettiin Sámekulturguovddáža jietna- ja čuovgateknihka galgá várret maiddái sierrateknihka divššára.
Makkár terminálaprográmma galgá geavahit
Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin.
@ title: tab personal settings
SSL krypterenvugiid maid geavahit
Čálihanvuogádat mii geavahuvvo:
Čálihanvuogádat (lpd, cups)
Ivniid maid čálihit
Ivnnit maid geavahit
Stiilaárka maid geavahit
Comment
Olamuttus:
Olamuttus
Olamuttus kárttat:
Olámuttus gilkorat
Olamuttus profiillat
livččejit eanet molssaeavttolaš sánit.
Lea gávdnomis
Álkkibut geavaheapmi
Geavahuvvon:
Oktavuohta váldui
Geavahuvvon muitu
Geavahuvvon sadji
Atnen dilálašvuođas sámedikki sáhkavuoru.
su náli dahje vuolggasaji geažil ja dainna áigumušain dahje bohtosiin ahte olbmo árvu
ovddideami ja ealáskahttima váras.
Beassanfákta:
Gielasteamet vuhtto luonddu dovdama dehálašvuohta, muohta- ja duovddasániid stuora mearri ja
Alde
draw separator
free
Geavahuvvon
Aktiivalaš kárttat:
Olamuttus gohččumat
Geavahusas leat 4 headset-mikrofovnna ja moadde giehtamikrofovnna (omd. máinnašeaddji geavahussii).
Slackfree" rather than "slack
JođusState of network card is disconnected
Geavahuvvo čállinbeavdegovažiid várás. Font role
Usage graphical bar
AldeUse anti- aliasing
Geavatkeahtáid vuostálasvuohtašládjano disabled contrast
Eretválljejuvvon bisanaddanbáiki
Geavatkeahtáid ivdni
Geavatkeahtáid intensitehtaeffeaktageavrodat
Geavatkeahtáid intensitehtaeffeaktašládjano disabled intensity effect
Geavatkeahtáid vuostálasvuohtageavrodat
Geavatkeahtáid ivdneeffeaktageavrodat
Geavatkeahtáid ivdneeffeaktašládjano disabled color effect
geavtágo eastadanávdnasa ja man dan dáhpáhusas
Fertet addit geavaheaddjinama ja beassansáni vai geavahit dán SMTP- bálvá.
Eaktu lea ahte sierra
Aiddonassii vuoigatvuohta geavahit árbevirolaš sámi medisiinna šaddá leat daid
sáhttet geavahit suomagiela dahje sámegiela
lea olbmo vuoigatvuođa birra sámástit hálddašeaddji eiseválddi luhtte ja duopmo
Čađaheamen sillendoaimma:% 1
geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte sámi guovlluin.
stáhtaid territoriála integritehta ferte gudnejahttojuvvot, geahča lasáhusa nr. 4.
vuoigatvuođaideaset nu, ahte váldet vuhtii guhtet guimmiideaset vuoigatvuođaid.
geavahusaineaset hábmen birrasiid, ja dainna lágiin buktán áigái nana čatnasiid
Geavahettiin vuoigatvuođaidis ja návddašettiin friddjavuođaidis ii leat oktage earálágán ráddjehusa vuloš, go dakkáriid mat lága bokte leat mearriduvvon aittonassii dáhkidan dihte earrásiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dárbbašlaš dovddiidusa ja gudnejahttojumi ja deavdin dihte daid gáibádusaid maid morála, almmolaš ortnet ja oppalaš buorredilli demokráhtalaš servodagas rievttuid mielde ovdandivvu.
collection of article headers
Geavaheaddjeageanta- dovdamearkkatName
Geavaheaddji " nobody " ii gávdno. Danne ii leat vejolaš čájehit geavaheaddjigovaid KDM: s. @ title: group UIDs belonging to system users like 'cron'
Oassebealli ii čájehan makkárge duođaštusaSSL error
Geavaheaddji
Geavaheaddji:
Geavaheaddjinamma:
Ii sáhttán viežžat geavaheaddjinama% 1 geavaheaddji- id
@ option: radio image source
Guđe geavaheaddjái govva dás vuolábealde gullá.
Báiki gos geavaheaddjigovat leat
Geavaheaddjigovat
Geavaheaddjimeroštuvvon PIN: a
Geavaheaddje-IDDN
Geavaheaddji- ID
Geavaheaddjenamma
Geavaheaddjenamma:
_Geavaheaddjinamma:
& Geavaheaddjinamma:
Geavaheaddji_namma:
Geavaheaddjinamma
Geavaheaddjinamma:
@ label: textbox bugzilla account password
Geavaheaddjenamma lea guorus.
Geavaheaddjenamma ja beassansátni (árbevirolaš)
Geavaheaddjigohččumat
Geavaheaddjinoađđi@ item sensor description
Musihkkajuohkkinbálvvát maid geavaheaddji lea lasihan.
Geavaheaddjidefinerejuvvon
Geavaheaddji definerejuvvon
Geavat geavaheaddjemeroštuvvon stiilaárkkaid
Geavat iešdefinerejuvvon stiilaárkkat Jus dát boksa lea merkejuvvon, de Konqueror geahččala viežžat iešdefinerejuvvon stiilaárkkaid maid leat meroštan dás vuolábealde. Stiilaárkkain sáhtát ieš stivret man websiidduid fárda fierbmeloganis. Fiilla maid meroštat dás vuolábealde galggašii leat gustojeaddji stiilaárka (geahčča http: // www. w3. org/ Style/ CSS gos gávnnat eanet dieđut stiilaárkkain).
Geavaheaddjinamma
Duohtta geavaheaddjinamma
Geavaheaddji heivehuvvon- govva fiilanamma
Geavaheaddji gaskkalduhtii doaimma% 1
Geavaheaddjibálggis: čállinbeavdi_BAR_autoálggaheapmi_BAR_dokumeanta
Geavaheaddji beassansátni
Associate Buddy
& Geavaheaddjiidentifikáhtor:
Geavaheaddji- ID@ title: column Column containing email addresses
Geavaheaddjeidentifikašuvdna
Geavaheaddji sisačálihangovva
Man guhkká geavaheaddji lea geavahan CPU:% 1 sekundda
Geavaheaddjiproseassat
Geavaheaddji mas lea RID% 1 gávdno juo
Geavaheaddji EAI joavkkkus
Geavaheaddevuođđu:
Geavaheaddjit
Geavaheaddjedieđut
Password strength
_Doaimmat
D_oaimmat
Kontu
Kontu:
Password mode
Doaimmat: %s
Kontut
Geavaheaddji@ title: group user face assignments
Geavaheaddjit mat sáhttet boaldit (erohuvvon gaskamearkkain):
Geavaheaddjit... of users
Geavaheaddjit joavkkkus
Du kontu lea boarásmuvvan. Váldde oktavuođa vuogádathálddašeddjiin.
Geavaheaddjinamma:% 1
_Geavaheaddjenamma
& Geavaheaddjenamma:
Geavaheaddjenamma
Geavaheaddjenamma:
Geavaheaddji- id
Geavaheaddji- ID
Geavaheaddji- ID:
& Geavaheaddjinamma:
Geavaheaddjinamma:
Geavaheaddjinamma:
Geavaheaddjinamma ja beassansátni du SMTP- konto várás:
Geavaheaddjinamma: (jos dárbbašuvvo)
Kontu
Kontu:
process heading
Standárda geavaheaddjinamma:
Last. fm: errorMessage
Geavaheaddji (User) Geavaheaddji gean namas bálvá vuodjejuvvo. Dábálaččat dát ferte leat lp muhto lea vejolaš heivehit vuogádaga eará geavaheaddji várás. Fuomáš: Álgoálggus " root " - geavaheaddji bidjá bálvá johtui vai sáhttá doarjut standárda IPP, 631. Bálvá rievdada geavaheaddji go olgguldas prográmma vuodjejuvvo. Ovdamearka: lp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Geavaheaddjit mas leat UID (numeralaš geavaheaddjiidentifikašuvdna) dán gaskkadaga olggobealde eai čájehuvvo KDM: s dán eaige heivehanlásežis. Fuomáš ahte dát ii guoskka geavaheddjiide mas lea UID 0 (dábálaččat root), ja daid ferte čiehkadit " Ii čiehkaduvvon " modusas. UIDs
Geavaheaddjiid gieđahalliName
Geavaheaddjikommentárat
Geavaheaddjedieđut nugo beassansátni, namma ja e- boastaName
Berret geavahit daid ja sámeálbmogis ožžojuvvon mandáhta doarjjan.
alcceseaset vuoigatvuođaid eatnamiid guhkesáigásaš geavahemiin, geahča
@ info examples about information the user can provide
ii geavahusas
Ii geavahuvvo
Ii geavahuvvouser: session type
mávssu eret báhcán galledeamis
sii ovdal geavahedje.
lágádusaide, vuoiŋŋalaš buresbirgendovdui, ja eatnamiidda main sii ellet dahje atnet
teknihkalaš bargoneavvuid geavaheapmi boazodoalus ii mearkkaš maidege dan
hálddašan dahje geavahan ".
hálddašan dahje geavahan ".
LáhttenComment
& Erenoamáš
Láhtten go guovddášcoahkkala aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go guovddášcoahkkala ii- aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go olgešcoahkkala aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go olgešcoahkkala ii- aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go gurutcoahkkala aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go gurutcoahkkala ii- aktiivvalaš láse namahusholgga dahje rámma.
Láhtten go duppalcoahkkalat namahusholgga.
Láhtten go lea unnán toner
& Láhtten
@ title: tab Previews settings
Geavahus:% 1 [- setup] [args] Álggaha sahtedohko šearbmasiestejeaddji. Buot ákkat (erret - setup) sáddejuvvot viidáset šearbmaseastejeaddjái.
Álkkibut geavaheapmi doaimmahehttejuvvon olbmuideName
Geavahuvvon
Operatiivavuogádat
& Operatiiva vuogádagat
Vuogádat:
Eai geavahahtti krypterenčoavdagat
Ii beassan Ii sáhttán čállit dása:% 1
@ info/ rich crash situation example
Áhtafabrihka vuođđuName
Áhtastiila maid geavahit
Áhtastiilla namma. Ovdamearkkat leat " keramik " dahje " plastik ".
Geavaheaddjilakta
Geavahanlakta khtml- regrešuvdnageahččaleami ovddas
Lakta
color group box
UI (Geavahanlakta) hápmen ja eanet ohcanmolssaeavttut
LaktahábmejeaddjiName
UI (geavahanlakta) hápmen
GUI stiila:
Čálii lavtta, ollu čorgen ja buorideamit
Geavaheaddjiláktabálvá, Solid- mašiidnagálvoáicanvuogádahkiiName
Gráfalaš ovdamearka Weaver árpogieđahallis
Stencils
Beassan logg (AccessLog) Beassanloggfiila. Jos ii leat " / " fiilanama álggus de vuordejuvvo ahte lea gorolaččat ServerRoot: ii. Standárdan\\ das lea árvu: " / var/ log/ cups/ access_ log ". Sáhtát maiddái geavahit erenoamáš nama syslog vai olggosdahtát sáddejuvvojit syslog fiilii dahje duogášprográmmii. omd: / var/ log/ cups/ access_ log Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Beassandárkkisteapmi
geavaheapmái - goappašiin lea omd. guođohan- dahje guolástanvuoigatvuohta - de ii
Árvvoštallamis galgá leat deaddu das mii geavahanvuoigatvuođa ulbmil lea, ja datge
Beassanvuoigatvuođat
earáge geavahanvuoigatvuođaide.
Dus eai leat doarvái beassanvuoigatvuođat čáđahit doaimma dán resurssas.
first matching line of the query string in this file
Vuoigatvuođat
It beasa. Don fertet leat geavaheaddji " root ".
Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas.
Syntáksa:
Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami.
Name
Visible items on device information columns (enable_BAR_disable)
go galgat seailluhit sámiid árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid.
Go ledje geahčadan viehka ollu
bajilčállagat leamaš divaštallamiid fáddán, nugo Konvenšuvdna sámi álbmoga
Justiisadepartemeantta gaskka, ja ovttajienalaš Sámediggi hilggui láhkaárvalusa.
kazakhstan. kgm
azerbaijan. kgm
Kasakstan
kazakhstan. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
KasahkagiellaName
KazakhagiellaName
Name
KasakhstanName
Comment
Comment
Comment
KBasicLanguage
KBattleshipGenericName
GenericName
KBlackBoxName
Name
KBlankScreen
KBookmarkMerger
KBounceGenericName
KBounce
kbps
Name
Name
KBuildSycoca
GenericName
GenericName
Ii sáhttán álggahit KCardChooser
KCertPartName
Name
KCharselect unicode block name
KChartGenericName
KChart
Kc
kcmaudiocd
kcmbell
kcmcgi
kcmclock
kcmcomponentchooser
KCMCrypto
KCMDesignerfields
kcminfo
KCMInit
kcmioslaveinfo
kcmkded
kcmkmailsummary
kcmkonqhtml
kcmkwincompositing
kcmkwindecoration
kcmkwinoptions
kcmkwinrules
kcmlilo
KCMLocale
kcmprintmgr
kcmsamba
kcmsmartcard
kcmstyle
kcmtaskbar
kcmusb
kcmxinerama
KColorEdit
KColorScheme- heivehusfiila
KConf- ođasmahttin
KDatGenericName
Name
KDE 2Comment
KDE 2Name
KDE 3Comment
kde4- config
KDE- áigeavádatduogášprográmmaComment
KDE API- dokumentašuvdnaQuery
KDE Prográmmat
KDE báncunspábba- speallu
KDebugDialog
KDEComment
KDED gáhkošlihtti- moduvlaComment
KDED- bálvá globála njuolggobálgáid várásComment
Comment
KDED- moduvlaName
KDED: a KSSL- bálvámoduvlaName
KDE Dot ođđasat
Ii oaččo oktavuođa KDED: ain.
KDED- beassansátnemodulaComment
KDED favicon- moduvlaComment
Comment
Fontasajáiduhttin KDE várás
KDE G3/ G4 fáksačájeheaddji
Reaidu álggahit sierra KDE- stivrenmoduvllaid
KDE stivrenmoduvla
KDE- máŋgaivnnátComment
KDE- dieđihanduogášprográmmaName
KDE mojánfáddáComment
KDE lea vuolgimin johtuiName
KDE
@ info bug resolution
KDE čállinbálváComment
Name
KDE klassihkalašComment
Klassihkalaš KDE
KDE gohččunvuodjinlákta
KDE oassiName
KDE- Kontact čoahkkáigeassu
Resulting score of a game with no point
Comment
Name
KDE Look
KDE heaittihuvvoName
Comment
KDE Vuogádatsignála moduvla
KDE- áigeavádatduogášprográmmaName
Oanehis KDE- introdukšuvdnaName
Fáddágieđaheapmi bures boahttin govaid várás
KDE- heivehusmodulaName
KDE- heivehusgárvvisteapmiComment
KDE heivehusgieđahalli
Name
KDE dáhtareaiduName
Default dictionary
KDE neavvu álkkibut geavaheami várás
KDE reaidu álkkibut geavaheapmi várás
KDE reaidu álkkibut geavaheami várásName
KDE: a peršuvnnalaš dieđuid gieđahalli
KDE HTTP gaskavuorká gieđahallanreaidu
KDE lásegieđahalli
KDE- lásegieđahalliName
KDE- Interneahtta- duogášprográmmaComment
KDE bargovuorrogieđahalli
KDE vuogádatgoziheaddji
KDE- vuogádatgoziheaddjiName
KDE- heivehanmoduvla vuogádatdieđuid várás
KDE- lassemodula Java- prográmmažiid várás
KDE riekčanan- gieđahalli
KDE Help Center
KDE giehtagirjiName
KDE- ovdánancájehanbálváName
KDE- ovdánahttinName
KDE- diimmu stivrenmoduvla
KDE- ruoktosiiduName
KDE šearbmagovva- reaidu
KDE- govašdoaimmaheaddji
KDE čuohpan - ja libmenhistorihkka
The state of kdelirc
Dieđut KDE- moduvlla birraComment
KDE prográmmat geavahit vuosttaš giela dán listtus. Jos ii oktage dáin gielain gávdno, de US eŋgelasgiella geavahuvvo.
Indeaksaráhkadeaddji KDE- veahkkefiillaid várás.
KDE- standárda
KDE veahkkeguovddášName
KDE bálvalusgieđahalli
Bálvalusgieđahalli Dábalaččat leat guokte sierra bálvalusšlájat: Bálvalusat mat mannet johtui KDE álggahettiin Bálvalusat mat mannet johtui go lea darbu Dat maŋemuš šládja čájehuvvojit álkivuođa dihte. Eará bálvalusaid sáhttá álggahit dahje bissehit. Hálddašandilis sáhtát dasa lassin válljet guđe bálvalusat galget mannat johtui KDE- álggahettiin. Leage várrogas. KDE dárbbaša muhton dáin bálvalusain. Ale časkke bálvalusaid eret jos it dieđe maid barggat.
KDE e- boastaprográmma.
KDE krypterenstivrenmodula
KDE sátnelistu
KDE- čalbmenjálgátName
KDE sisačálihangieđahalli stivrenmoduvla
KDE skánnenbálválusGenericName
KDE jierbmesgoarta stivrenmoduvla
Ii ožžon oktavuođa KDE jierbmásgoarta bálvalusain.
KDE- prográmmatName
KDE prográmmaohcci
KDE SSL- duođaštanláseš
KDE- fáddágieđahalli čállit
KDE doaibmaholgga stivrenmoduvla
Ii gávdnan KDE- čállinprográmmaoasi; Dárkkis KDE- sajáiduhttima.
KDE- geahččalangiellaName
KDE fiilaohcanreaidu
KDE fiilagieđahalli ja fierpmádatloganName
KDE- fiilašlájadoaimmaheaddji - álkkiduvvon veršuvnna doaimmahandihte oktageardanis fiilašlája.
Doarjjo KDEName
Heivet čáliheami KDE: as
Heivet KDE- čáliheami
KDE- čálihangieđaheapmi
KDEPrint fáksadiehtovuorká reaidu
Ii ožžon oktavuođa KDE- čálihanbálváin (kdeprintd). Dárkkis ahte bálvá lea jođus. 1 is the command that < files > is given to
KDE čálihanreaidu
KDE- reaidu ođasmahttit geavaheaddji heivehusfiillaid
KDE stiilamoduvla
KDE- olggosčáliheapmi gaskkalduvvuiName
KDE USB Čájeheaddji
KDE- ođđasatName
KDE- duođaštus jearahus
KDE- duođaštus jearahus - Beassansátni
Almmolaš KDE- FTPName
KDE WebSVNQuery
KDE: a XML- jorgaleaddji
The KDE Help Center
KDE- duogášprográmma
KDE- bálvalusaid heiveheapmiName
KDE- duogášprográmma - ođasmahttá Sycoca diehtovuođu go dárbbašuvvo
KDE- heivehanmoduvla vuogádatdieđuid várás
KDE- heivehanmoduvla vuogádatdieđuid várás
KDE Panela vuogádatdieđuid stivrenmodula
KDE- kabálaspeallu
KdeprintFax
Fáksareaidduš maid geavaha ovttas kdeprint: ain.
kdeprint_ part
Olamuttus KDE- resursašlájat
KDE- prográmma
KDE- prográmma mainna iská Kross- vuogádaga.
KDE- prográmma mii vuodjá Krosskriptaid.
KDE prográmmaohciQuery
KDE SSL- dieđutThe receiver of the SSL certificate
KDE su
KDE- buktuComment
KDE su daemon
Fertet ođđasit álggahit KDE vai rievdadusat doaibmagohtet.
KDE fáddá
KDE- gaskaboddosaš fiila
KDE iskanprográmma
KDE- reaidu mainna geahččá ja stivre mašiidnagálvvu gohččonlinnjás
KDE reaidu mainna rahpá URL: aid gohččunlinnjás
KDE- verktøy for å undersøke og styre nettverksgrensesnittene fra kommandolinja
KDE fállodoaimmaheaddji
KDE- ivdnečoahkkádus
Name
Name
KDE- fierpmádatofelaš
GenericName
Name
KDE dihkkediehtovuođu dihkkenummir ohcanQuery
KDE dihkkediehtovuođu ollesteakstaohcanQuery
KDE interneahtasName
Name
KDialog
Description
GenericName
Name
GenericName
KDM čájeha buot ii- merkejuvvon ii- vuogádatgeavaheddjiid. Merkošat mas leat " @ " leat geavaheaddjijoavkkut. Jus merket joavkku de lea seamma go merket buot geavaheddjiid dan joavkkus. @ title: group source for user faces
KDM čájeha buot merkejuvvon geavaheddjiid. Merkošat mas leat " @ " leat geavaheaddjijoavkkut. Jus merket joavkku de lea seamma go merket buot geavaheddjiid dan joavkkus.
KDM- láseš Dás sáhtát heivehit KDM sisačálihangieđahalli, omd. govažiid, ivniid jna. @ title: group 'man locale'...
KDontChangeTheHostName
City in Hawaii USA
City in Manitoba Canada
City in Nebraska USA
KEditFileType
object name (optional)
City in New Hampshire USA
GaskEthiopian month 4 - ShortName
GaskEthiopian weekday 7 - ShortDayName
Constellation name (optional)
Gask
Error: broken cell reference
keha 'ka - álbmot lea šaddan gillát historjjas áigge olu.
Comment
• ovddidit máná áican- ja árvvoštallannávcca oktasaš dilálašvuođaid ja dáhpáhusaid ordnemiin eará kultuvrraid ovddasteddjiiguin
• ovddidit máná luonddu áicannávcca ja luonddus johtima dáidduid
Buoriduvvo oahpahusa sámesisdoallu.
vuoigatvuohtadorvvu galgá ovddidit ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai oaččo hedjonit.
sáhttit ovddidit guovllu ealáhusaid ja fitnodateallima sámi vuolggasajiin.
nannejuvvot ja ovddiduvvot.
sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis ja servodateallimis.
sáhttet seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra, ja bisuhit iežaset identitehta, oskku,
• ovddida máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođaid vehkiin gielas beaivválaš doaimmain; mánná hálešta, jearaha ja muitala iežas jurdagiin, dovdduin, doaivagiin
kultuvrra, giela ja servodateallima beroškeahttá riikkarájiin. Davviriikkalaš sámeráđi
vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
doaladit iežaset sámi identitehtas ja ovddidit dan.
Ovdánahtti (AdBlock- almmuhussillen)
Ovdánahtti (rámma, oasit)
Ovdánahtti (rámma)
Ovddideaddjiáššedovdijoavkkuid barggu vuođul buvttaduvvui Sápmelaš boarrásiidbarggu bargoneavvokássa, www.kuati.fi - sámegielat árrabajásgeassinbargiid materiálabáŋkosiidu ja Sápmelaš árrabajásgeassima árgga geavadagaid ofelaš.
Ovdánahtti (HTML čájehanmašiidna, I/ O bibliotehka, geahččalan rámmat)
Ovdánahtti (HTML čájehanmašiidna, JavaScript)
Ovdánahtti (HTML čájehanmašiidna)
Ovdánahtti@ info: credit
Ovdánahtti (I/ O bibliotehka, autentiserendoarjja)
Ovdánahtti ja syntáksamerkennoaidi
Ovdánahtti (JavaScript)
Ovdánahtti (Javaprográmmažiid ja eará vuojuhuvvon objeavttaid doarjja)
Ovdánahtti (Javaprográmmažiid doarjja)
Ovdanáhtti ja máŧodoalli
Ovdánahtti ja syntáksamerkennoaidi
Ovdánahtti (Listočájeheamit, I/ O bibliotehkat)
Ovdánahtti (Listočájeheamit)
NAME OF TRANSLATORS
Ovdánahtti (Netscape lassemoduladoarjja)
Ovdánahtti
Ovdánahtti (oasit, JavaScript, S/ O bibliotehka) ja máŧasdoalli
Ovdánahtti (feará mii)
Ovdánahtti (navigašuvdnapanela biras)
Ovdánahtti (SSL, Netscape lassemoduladoarjja)
Váldoovdánahtti
Ovdánahtti
Sámegiela sihkkarastima ja ovddideami lea namahan Suoma vuođđolága 17 § ja
Dán oktavuođas bargu gáibida ollu, go sámegiella galgá ovddiduvvot dieđagiellan.
Gárgeheapmi orui maid manname ruossalassii.
Ovddidanevttohusat
- Ovddidanevttohusat 9.
- ovddidanevttohusat
Davviriikkain, ja muđui álgoálbmogiid dillái máilmmis.
metodaid. Ovddideami hástalussan lea sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áiggedahkkon ovddidanfierpmádaga bajásdoallan, ovttasbargoeavttuid dorvvasteapmi sihke bargoveaga ja vánhemiid oasálašvuođa nannen ovddidanbarggus.
Buoridanmunni das lea velnai.
Ovddideamis eai leat vuhtii váldon sámekultuvrra ja - boazodoalu dárbbut.
Gilbbesjávrri gárgehanfidnus leat gal fiinna ruovttusiiddut čujuhusas www.kilpisjarvi2020.com, muhto dat ii leat ođasnuhttojuvvon geassemánu maŋŋel.
Ovddidanfidnus lea dahkkon vuosttas sámeguovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinplána ovttasbarggus bargoveagain, vánhemiiguin ja eará áššedovdiiguin.
Ovddidanbeaivvi áigge ságastallojuvvo sámegielat oahppamateriálabuvttadeami dálá diliin ja boahttevuođa višuvnnain.
Ovddidanbeaivi lea rabas buohkaide, geat leat beroštuvvan oahppamateriálabargguin.
Ovddidanplána ii sáhte dohkkehit dákkárin ", muitala Per Antti Labba.
Ovddidanplána lea válmmaštallon stuorra hoahpuin.
Gárgehanplána ii gal deavdde dáid gáibádusaid.
Gárgehanplána ii dađi bahábut lohpit buori Gilbbesjávrre sápmelaččaide, boazodolliide ja lundui.
Gárgehanplána evttohusat eai sáhte adnojuvvot dakkáražžan ávkin oppalašlávvaráhkadeamis, daningo gárgehanplána válmmaštallamis eai leat dárbahassii čielggaduvvon fidnu váikkuhusat sámi kultuvrii ja boazodollui.
Ovddidanplána lea gaskan ja ruossalas, váikkuhusaid árvvoštallamat leat váilevaččat ja guovllu orruid ja sámedikki galgá gullat ovdal plánas mearrideami, nu ahte lassiáigi lea duođaid dárbbatlaš ", oaivvilda Näkkäläjärvi.
Ovddidanplána bilidivččii Sáná riikkaviidosaččat divrras duovdaga ja maiddái Gilbbesjávrri guovllu kulturhistorjjálaš ja biraslaš árvvuid.
Ovddidanplánas evttohuvvojit duovddahissa ja parkerensadji Sánái, ođđa turisma- ja luopmoviste-guovllut, njealjejuvllatgeinnodat ja maiddái ođđa luottat Čahkaljávrái ja Jeahkkážii.
Ovddidanplánas evttohuvvojit duovddahissa ja parkerensadji Sánái, ođđa turisma- ja luopmovisteguovllut, njealjejuvllatgeinnodat ja maiddái ođđa luottat Čahkaljávrái ja Jeahkkážii.
Gárgehanplánas evttohuvvo ee. ođđa turismahuksema viidodat Bearái guovdu bohccuid guottetbáikki, evttohuvvo lasihuvvot turismahuksen Gilbbesjávrre gillái, ođđa johtolagaid, hoteallaid ja luottaid huksen ja lagášfaláštallanbáikki huksen Čáhkaljávrái.
Ovddidanplánas evttohuvvojit nu stuorra guovlluid sirdimat boazodoalu olggobeallái, ahte sámiid vuođđovuoigatvuođat leat uhki vuolde.
Gárgehanplánas lea biddjon ulbmilin, ahte Gilbbesjávri dávista globála turismadárbbuide.
Ovddidanplánas galgá ovdasajis sihkkarastit guovllu orruid loaktima.
guvllolaš ovddidanplánaid ja prográmmaid hábmemii, čađaheapmái ja árvvoštallamii
iešmearridanvuoigatvuhtii gullevaš oassi.
Gárgehandoaibmabijut galget čohkkejuvvot Eanodaga girdišilju gárgeheapmái, mii bálvala maid Gilbbesjávrri mátkkálaččaid almmolaš johtalusa bakte.
Ovddidanbarggu doaibmamálle barggut leat leamaš dahkkiide proseassa, mii lea addán olu.
Figgamuššan lei maid geahpedit guovlluguovdasaš earuid láhčimiin sámegielat ja sámekultuvrii vuođđuduvvi buriid bargometodaid ja doaibmamálliid.
Ovddidanbarggus lea vástidan Anára gieldda beaivedivššu jođiheaddji.
Ovddidanbargu dahkkojuvvui proseassalundosaččat ja dan vuođđun lei sámekultuvra.
ovddiduvvot nu, ahte addet álgoálbmogiidda stuorit vuoigatvuođa beassat ieža dahkat
Buot golbma riikka leat ratifiseren riikkaidgaskasaš mearrádusaid mat geatnegahttet
lea deaŧalaš ráhkadit arenaid Sámedikki ja almmolaš eiseválddiid ovttasdoaibmama
ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
sámi mediai vejolažžan stivret iežas ovdáneami, ja vel addit sámi álbmogii rikkis ja
Gárganeapmi ii oaččo goit bisánit dása, muhto ođđa sámi institušuvnnat dárbbahuvvojit ja maiddái eará sadjái sámiid ruovttuguvlui.
ovdáneami indeavssas.
Gárganeapmi lea hui fuolastuhtti.
Gárganeapmi lea Suomas joatkahuvvan guhká ja dat lea váikkuhan dramáhtalaččat sámi kultuvrii Suomas.
Gárganeapmi lea leamaš njoahci.
Gárganeapmi lea sámiid dáfus fuolastuhtti.
Ovdáneapmi bisánii otná beaivái ja sávan, ahte ovdáneapmi joatkahuvvá dynámalažžan dán láhkaevttohusa maŋŋelnai.
árvalusa sánit leat jure justa nugo oktasaš artihkkala 1 nr. 1 sánit, mat leat SP ja ØSK
gánnáhahtti ovdáneami várás.
suorggis, mii iiba unnánge ilbmá das, ON lea vuođđudan Permanent forum on
- Ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan erenomážit jurddašeamis, mii guoská eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid, luondduriggodagaid ávkingeavaheami, iešidentifikášuvnna ja maiddái virgeoapmahaččaid geatnegasvuođa ráđđádallat dehalaš áššiid birra eamiálbmogiiguin, gávnnahii Muttilainen.
Gárganeami sáhttá atnit buorrin ja duođaid dárbbašlažžan, muhto doarjaga dási ii sáhte velge atnit dárbahassii buorrin.
OvdánahttinName
Ovdánahttinreaiddut
Ovdánahtti Reaiddut
Iige álo dieđe ahte dat man dovdá gorudis lea áŧestus.
almmuhit iežadet áiggebále, daningo prográmma manná gitta 15.3. diibmu 23:59, iige almmuheapmi dan maŋŋá leat
Ávžžuhit stáhtaid implementeret Nagaya-beavdegirjji genaresurssaid fidnema birra, ja daid ovdduid vuoiggalaš juogadeami, mii čuožžila daiguin ávkkástallama oktavuođas, biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnna olis, dakkár vugiin mii dohkkeha ja duohtan dahká álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežaset árbedihtui;
Ávžžuhit stáhtaid sihkkarastit ahte árktalaš álgoálbmotservodagat sáhttet ovddastit iežaset doarvái bures industriija ektui, dainna lágiin ahte priváhta fitnodagat mat doibmet Árktisis, geatnegahttojuvvojit juogadit vuoittu guoskevaš álgoálbmotservodagaiguin, ja maiddái eará láhkai ovddidit gealbudeami;
Rámmadiehtu
Drop- Down Button for Image Box Visible (a property name, keep the text narrow!)
Comment
Name
Galle rámma:
Ravda mii váruha HTML- reivves
Rápmadatveršuvdna
Rámma lea máŋggus ovddit rámmas
Rámma
Rámmačoakkáldaga namma
Rámmačoakkáldaga namma:
Sárggo & rámma govaid birra mat eai leat vel aibbas vižžojuvvon
Name
Rámmameattáhusa
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Makkár oktavuođaid hálidat čálihit?
Vuohkin ministeriija lea oaidnán vuovde- ja ruvkedoaimma, turismma ja Barentsa guovllu ovttasbarggu.
Dahkkojun mannanáiggi luovvan ja historjjá ođđasit čállin sáhttá jávkadit turisttaid eret.
Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain?
teakstaoasážis boahtá ovdan gii dat adnojuvvo sápmelažžan.
Geaid sámediggi dasto ovddasta ja mii beliid ovddasta dáid " eará sápmelaččaid "?
Geaid sámediggi dasto ovddasta ja mii beliid ovddasta dáid "eará sápmelaččaid"?
Geaidda sáhtát jienastit?
Sálteluvvosa gávdná oastit apotehkas.
Sálteluvus dehe njunnespraya go njunni lea dievva
Sálteluvvosa goaikkuheapmái máná njunnái sáhttá geavtit bumbolduhku.
City in Hawaii USA
& Oza ovddasguvlui
Oza & máŋosguvlui
Stock label, media
star name
Gielkkáid ja njealjejuvllagiid galgá leat álo muhtin gaskka molsumin ja dat lea divrras.
color
Name
Áigi:
DiibmuName
Name
Comment
Name
Diibmofrekveansa
select-action
undo-type
gustohis boallua kind of mouse gesture: hold down one mouse button, then press another button
Luohtehahtti ja gustojeaddji krypterenčoavdagat gávdnui buot vuostáiváldiide. Kryptere dán čoavdaga?
Dohkálašvuođagáibádussan lea doaimma gáibidan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuođaeaktun lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuođaeaktun lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu gáibidan bajit allaskuvladutkkus ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte juogalágan oahpaheaddjiskuvlla.
Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte sosionoma-, psykologa- dehe buohccedivššárskuvlla.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea Sámedikkis addon ásahusa (1727/1995) mielde barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela máhttu.
Dohkálašvuođagáibádussan lea heivvolaš alit allaskuvladutkkus sihke sámeáššiid ja hálddahusbargguid dovdan.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela máhttu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Gelbbolašvuoñagáibádusat: Virggis eai leat mearriduvvon gelbbolašvuoñagáibádusat
Validitehta
Validation status
City in British Columbia Canada
City in Washington USA
Ii ovttasge galgga evttolaččat váldojuvvot eret stáhtaboargárvuohta, dahje biehttaluvvot vuoigatvuohta molsut stáhtaboargárvuođa.
A button on a Remote Control
Fiskesoranša
color
Fiskat
Fiskat:
Fiskes vuostálasvuohta
Annotation tool
Yellow, Black
FiskesStyle name
Fiskesdássi (dušše ivdnekasseahtta)
Fiskesdássi
Fiskadagat
Kelttalaš
Kelttalaš
Kelttalaš
unit-format
as in good/ valid signature
OkThe quality of music
Comment
Dohkkemeahttun vuolláičála
Dohkkemeahttun vuolláičála.
Kemiija
City in Alaska USA
Geas lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii?
Geas lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii?
Geasa attát luohttamuša?
Vuostáiváldi
Vuostáiváldi:
Sáddejeaddji
Sáddejeaddji:
City in Munster Ireland
Dalle go dat dáhpáhuvvá máŋgii ja dat gii gieđahallo heajut veadjá heajuid, de dat rehkenasto givssideapmin.
geainna háliida seksa.
Geainna váldá oktavuođa?
Geainna váldá oktavuođa jus leat jearaldagat?
Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii.
Ii sáhte oaidnit olbmos leago duohtatmeahttun dehe ii.
republic_ of_ ireland. kgm
yemen. kgm
waters_ world- class. kgm
Country name
egypt. kgm
ecuador. kgm
indonesia. kgm
Kenya
KenyaName
Kenyalaš shilling
Name
russia_ subjects. kgm
turkey. kgm
great- britain_ counties. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
world. kgm
gámasuoidni = suoidni mii geavahuvvo goikkehis
Gámasuoinnis oažžu liegga, goike ja njálggahájat ŠsuohkuidŠ gápmaga sisa.
City in Maine USA
City in Louisiana USA
Kenneth Hætta lea čállán čájálmasa ja dan lea bagadallan Anita Suikkari ja dat tekstejuvvo suomagillii.
City in Ontario Canada
City in Wisconsin USA
Backslash
Vinjusázu
Vitnjisárggis
Constellation name (optional)
Sámedikki kritihkalaš jurddaheami geažil soaitá ruhtaministeriija stáhtačálli Reina bovden Sámedikki gullat, ahte ALKU-fidnus eai leat váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii dego maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastemiinge.
Region/ state in USA
usa. kgm
Čohkke
Čohkkejeaddji
Čohkke máŋgosiid
Keramihkalaš basttiid hápmegiella boahtá árbevirolaš sámi čoarvebasttes.
Keramihkalaš basttiid hápmegiella boahtá árbevirolaš sámi čoarvebasttes. "
Čoaggin lea ain dehalaš oassi sámiid biepmu ja materiálaid háhkama.
Čoaggin lea gullan sámiid biepmuháhkamii čađa historjjá.
duoddariidda ja dálvet nuorttas goahccevuvddiide.
BálseduodjiComment
Keramik- ovdačájeheapmi
Keramik
Veažžamin ohcancealkagiid
• čoaggit čakčat murjjiid Eanadoallu:
Čohkkendoaibmanvuohki (čálus vulos)
Comment
Comment
Comment
Comment
Comment
Kernel
háválassii.
Sáhttá oastit stuorit meari go ovtta váldima hávil, muhto dalle ferte máksit olles hatti dan mearis mii manná badjel golmma mánu geavaheami.
Oktenai gávdno ášši, mas ledne Kärnäin ovtta miela - boasttodieđut ruvkeáššiin viiddiduvvojit duođaidge eatnat, omd. Giehtaruohttasa málbmaohcanfidnuid buohta.
Muitaleimmet sutnje ALKU-fidnus ja sámedikki evttohusain.
Faktor:
Muitalin sutnje, mat sánit ledje originála nuortalašgielat sánit ja dan láhkai barggaimet iežamet giellagáhttema.
Muitalin čoakkámii maid artihkal 8 (j):a ovddideamis ja olláhuhttimis.
Muitalin čoakkámis ovddeš geavada mielde maid sámedikki stivra lea bargan ovddit dievasčoakkáma maŋŋel.
Muitalin maid, ahte rasisttalaš ságastallan lea lassánan mearkkašahtti ládje dán jagi Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassa álggaheami geažil.
Muitalin sámi duojis ja dan mearkkašumis sámi kultuvrii ja deattuhin, ahte sámi gávtti duddjo árbevirolaš vuogi mielde lagaš olmmoš, dego mu gávtti leaba gorron eadnán ja oabbán.
Muitalin dievasčoakkámii, ahte oktan ulbmilin álkidahttit sámedikki doaimma livččii Ålándda málle miel ruhtadeapmi BEM:a ovddasteddjiid mielde Ålánda oažžu dihto prosentuála ossodaga Suoma stáhtabušeahtas, mainna dat dat galgá dikšut iešstivrejumis áššiid.
Muitalin dievasčoakkámii iežan ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) ráhkadusruhtarádjoprográmmas ja guovlogárgehanlágas.
layer-mode-effects
Muital maid man gielas lea jearaldat.
Muitalan čoakkámis dárkileappot čuovvovaš bloggas.
Muitalan kongreassa dovdamušain čuovvovaš bloggastan.
Muitalan goitge oanehaččat iežan dovdamušaid dievasčoakkámis.
Muitalan dárkileappot sierra oaivila sisdoalus raportta almmustuhttima maŋŋel.
Muitalan dárkileappot Københavnna ságaid boahtte bloggastan.
Muitalan nuppi bloggastan árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš čoakkáma ságaid.
• muitalit mánáide máŋggasuoivvat ja - sisdoalut máidnasiid
Jos dál soames ii soaitte diehtit, de artihkal 8 (j) lea soahpamuša deháleamos álgoálbmogiid ja sin árbevirolaš dieđu dáfus.
Muital dikšubargovehkii ahte dárbbahat dulkka go várret iežat galledeami dehe buori áiggil.
Muital dikšubargovehkii (ca 1 sida)
Muital dikšubargovehkii
Kerry muitalii, ahte árktalaš guovllu mearkkašupmi stuorru USA olgoriikkapolitihkas ja ahte lagašáiggiid kongressii buktojuvvo ođđa evttohus USA dálkkádatláhkan.
Kerry mielde ođđa dálkkádatláhkaevttohus lea dehálaš USA dorvvolašvuođa ja ekonomiija dáfus.
Kerry jáhkii, ahte evttohus dohkkehuvvo kongreassas ja son oinnii, ahte evttohusain dávistuvvo Københavnna dálkkádatčoakkáma gáibádussii USA njunušvuođas dálkkádatáššiin.
sámediggi vuovsttamuš geardde oktasaš dievasčoahkkima.
Muitalattan čoakkánságaid maiddái blogi bakte.
Buvtta
Máidnasa mielde son lei nu oanehaš, ahte sárdnestuolusge fertii čuožžut beaŋkkaža alde.
Square
Muitalussii leat laktojuvvon dan vuođđun leahkki čielggadeami dárkilis doaibmabiddjoevttohusat, maiguin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sáhtášii buoridit ja ovddidit.
Muitalusa mielde sámedikkis lea leamaš olu doaibma - cealkámušat ja eiseválderáđđádallamat leat barggahan eanemus.
Čilgehusa guhkkodat galggašii leat eanemustá vihtta siiddu.
Muitalusa duogáš Sámi giellalága (1086/2003) 29 § mielde Sámegiela doaimmahat ovttas sámedikki ásahan giellaráđiin addá válgabaji mielde sámediggái muitalusa sámegiela guoski láhkaásaheami heiveheamis ja lassin sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja gielladili ovdáneamis.
Čilgehusas ovdanbuktojit sámegiela guoski láhkaásaheami heiveheapmi, sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan ja gielladiliid ovdáneapmi.
Muitalusat ja máidnasat laktásit dávjá báikkiide, dáhpáhusaide, olbmuide, beatnagiidda, bohccuide, earálágan bargguide sihke luondduihtagiidda.
čilgehusa.
Muitalus Johanasa fearániid birra johtá čađa girjji.
ja jurddašanvugiiguin mat čuvvot árbevieruid mat dávjá čatnasit luonddumáilbmái.
Čilgehusa galgá addit maŋimustá jagi 2016 álggus.
Čilgehusjagi sámedikkis ledje jođus 7 sierra prošeavtta, main sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovvidanráhkadus- fidnu nogai jagi 2013.
Muitala olbmáide maid dál leat guldaleamenComment
Muitalago dát das, ahte NRK Sápmi lea cealkime iežas eret davviriikkalaš ovttasbarggus ja leago dát álgolávki oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid nohkamii?
ja árbevierut muitalit ahte sámi máttarvánhemat, buolvvas bulvii ja jahkečuđiid, leat
set clock to a new time
Geas
Gesiid jođán mearkumiin ja leamašan dál maid njealjejuvllagiin čohkkenbarggus mielde moadde geasi.
Geassemánnu
Geassemánnu
GeasJuly
GeassemánnuJuly long
barggu. Bargojoavkku raporta ovddiduvvui geassemánus 1998, ja joavkku ráva lei
Áile-Risten artistan Veijo Länsmana muitokonsearttas geassemánus 2015.
geassemánu
geasof July
Geasset jagi 2001 nammaduvvui ođđa Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, man
Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmai.
Geassit 2007 válmmaštuvven Guovdageainnu sámi allaskuvllas, gos čađahin golmma jagi journalistalinjá bachelor-dutkosa ja lassin sámegiela approbatura.
Geasset Sámedikki oažžun dieđuid mielde orui geavvame nu ahte stáhtaráđđi livččii leamaš sihkkume dán ulbmila.
Geasset lea leamaš ođđasiin Eanan- ja meahccedoalloministeriija evttohan ásahushámus fuođđoelliid rávaárvvuin, mat stivrejit duopmostuoluid meahcastanrihkkumušaid buhtadusaid meroštallamis.
Geasseluomus
Geasseluomu áigge ferte maid fuolalaččat suokkardit vuolggángo evttohassan sámediggeválgii.
Mu geasseluomu maŋimus vahkku álgá mánnodaga.
Geasseluomu maŋŋel
Geasseluopmu lea meaddel ja lean leamaš vuosttaš vahku barggus.
Geasseluopmu manai jođánit inge lohpádusainan fuolakeahttá geargan beivet bloggan.
Geasseluopmodearvvuođagat Tragihkalaš dáhpáhusat Oslos 22.7. bissehe ja guoskkahe sakka maid mu geasseluomu áigge.
Geasseluomuid ja áigevátnivuođa geažil ii lean šat vejolašvuohta ohcat eará goasttideaddji.
Geasseluomuid maŋŋel ášši galgá suokkardit sámedikki orgánain, vai oaidnit mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis.
Geasi áigge ja velá skuvlajagi álggedettiinge bargojovkui bohte bivdagat vánhemiin. Oahpahus ordnašuvai Anára gieldda oahpahead djiid bokte oktiibuot 13 oahppái, mii leai sullii bealli dan oahppiid logus, masa vánhemat ledje bivdán oahpahusa.
Geasi álgu manai bargoáššiin.
Go ledjen geasi áigge ášši suokkardan iežan bearrašiin ja doarjaleddjiiguin, de mearridin vel álgit evttohassan sámediggeválggaide.
Geasi čuoikkaid valjivuođa ja dálvvi 30 gráđa buollašiid siste zoomen Briceñoi váikkuhii erenomážit dat, go sámegielas gávdnojit 520 bohcco, 187 muohttaga dahje jieŋa ja 144 duovdagiid dárkkuheaddji sáni. "
Geasi dievasčoakkámis lea boahtime viiddis, dán BAPP:a lassin áššelistui viggojuvvo oažžut sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánat dábálaš rehketdoalloloahpahanáššiid lassin.
Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras.
Geassejorggáldahkan mihcamár áigge
City in New Brunswick Canada
Geassesiiddat ledje mearragáttis dahje stuorra jogaid lahka.
Geassibargin Sámi arkiivvas lea Sallamaria Pirjetä.
Guovddáš gažaldahkan leat sierradoaibmabijut, maid sámiid ekonomalaš ja kultuvrralaš eamiálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin eaktuda.
Guovdilis mearrádus lea artihkkalis 30, ja
Guovddáš mearkkašupmi kongreassas lea oažžut sápmelaččaide dehálaš áššiid kongreassa loahppaárvalusaide.
sáhttit ceavzit geatnegasvuođaid mat gullet
Guovddáš doaibman lea sirdit dieđuid sápmelaččain álbmogin, kulturárbbi ja eallinvuogi positiivvalaš vugiin, nu áhte mánná čatnasaš iežas kultuvrasis ja vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.
Guovddáš ministeriijat ja virgeoapmahaččat čatnasit ovddidit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu.
Guovddáš gáibádusamet ledje, ahte boazoolbmuin eai oaččo berrojuvvot dárkkistanmávssut dárkkistusain meahcis.
Guovddáš fáttát leat deaksta ollisvuohtan, girjjálašvuohta ja giellagáhtten.
Guovddáševttohus guoská dan, ahte guovlluhálddašanođastusas sámediggái galgá addit guovlluhálddašeami eiseváldibargguid sámiid ruovttuguovllus.
Dehaleamos virgeoapmahaččain jearahallamii guđđe vástikeahttá ee. Lappi birasguovddáš, alimus hálddahusriekti, birasministeriija, Soađegili gieldda hoavddat ja sámerádio.
Gasku
Guovdu@ action
Guovdu Anára kirkosiidda, Juvdujoga gáddái ja Anárjávrri lahkosii boahtti sámekulturguovddáža vuđđui muvrejuvvui metállaskáhppu, mii sisttis doalai ee. vuođđogirjji (njeallje sierra giellaveršuvnna; suomagielat, anárašgielat, nuortalašgielat ja davvisámegielat), anus leahkki šlántečoakkáldaga, Anáris almmustuvvi ođđaseamos báikkálašaviissaid (Inarilainen, Ávvir, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat) ja árbevirolaš sápmelaš, Sámi Duodji-buvttamearkkain merkejuvvon dujiid.
@ item event or to- do status unknown
@ action: inmenu
gaskka.
KES
A button on a Remote Control
Gaskkalduhte aktiivalaš bargovuoruid:
Boatkke
Botke
Gaskkalduhte
& Gaskkalduhte
Gaskkalduhte
@ info: whatsthis
gaskkalduhte buot bargovuoruidafter timeout:
Gaskkalduhte & sáddema
Gaskkalduhte dán doaimma
gaskkalduhte iežat bargovuoruidafter timeout:
play musicStock label, media
QDialogButtonBox
& BotkeThe source url of a job
Botkke čuojaheami
Boatkejuvvon
Botkejuvvon
Gaskkalduvvon
The transfer is finished
osd
Gaskkalduvvonprint job
Muhto gaskkalduvvamiid oktavuođas ferte gáibiduvvot ahte bissovaš geavaheapmi lea juo leamaš guhkebuš áiggiid.
GaskkaldumitComment
Gaskkaldumit
Gaskkaldupmi
Gaskkalduhttinbáiki
Comment
Spiehkastatbeaivvit
Intr. jearaldagat% 1
Vuoigŋanmodus
Bija nohkat
Comment
Guovddášásialaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
hungary_ regions. kgm
indonesia. kgm
Guovddášafrihkálaš republihkkaName
Sentrála Afrihká republihkka
world. kgm
Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi čuozai gulul maiddái davás ja dan resurssaide.
Guovddáš AmerihkáName
Gaskamearri
Gaskamearri:
linear filter mode
Gaskaeurohpalaš
Gaskaeurohpalaš
Gaskaeurohpalaš
Gaskaeurohpalaš@ item Text character set
Gasku
Standárdspiehkastat
Gaskageardán ránes
Šelges fotobábir, buorre kvalitehta
gaskageardándictionary variant
Gaskageardán
large picture
preview-size
Gaskamuddusaš ravdalinnjá
view-size
greece_ peripheries. kgm
Buorre kvalitehta luster- fotobábir
guides-type
Profile quality
bosnia- herzegovina. kgm
indonesia. kgm
finland_ regions. kgm
greece_ peripheries. kgm
sudan. kgm
indonesia. kgm
Gasku Sáhpán
Selects the date of the newest image
Focus Stealing Prevention Level
Gaskamuddusaš
Gaskka boallu:
Guovddáš boallu
gaskasáhpánboalluright mouse button
Make Kruler Height Tall
dash-preset
color
color
Gaskageardán@ item: inlistbox Grid spacing
Gaskageardánno hinting
Ásat gasku
Guovdu álggahettiin@ info: tooltip
& Automáhtalaš guovdduštuvvun čállinmearka (linnját):
Keskitalo kommenterii iežas válgabloggas Suoma sápmelašmeroštallama.
Gaskadálvve muhtun guovlluin badjealbmát bivdet rievssahiid guođoheami lassin, jos guohtun lea nu buorre, ahte báhcá áigi rievssatbivdui.
Gaskageardán
gaskageardánhigh priority
Zoom at high
Stock label
undo-type
background, style
Gasku
Guovdu
Gaskamuddusaš seavdnjat
Gaskamuddusaš čuovgat
Game difficulty level 5 out of 8
Name
Gaskageardán šelges
Gaskavahkkoiđđes ledjen alimus hálddahusrievtti presideantta guossin.
Gaskavahkkoiđit lei oahpásnuvvan Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja eahkesbeaivve ledje sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat Eanodaga lávvafidnuin.
Gaskavahkku
Gaskavahkku
Gaskavahko 28. beaivve lea lobis olgodáhpáhus Sajosa šiljus.
Gaskavahku 4.4.2012 dmu 11-17 ordnejuvvo olles álbmoga feasta ja sámekulturguovddáš Sajosa uvssat leat rahpasat ja dáhpáhusat ordnejuvvojit olles beaivvi.
Gaskavahku 7.4. lágiduvvo erenomáš kultureahket, mii doallá sisttistis davvisámegielat teáhterčájáhusa Wiljamis ja SomBy konseartta Mondes.
Gaskavahkko vuolggán Ottawai deaivvadit Kanada ministeriijaid virgeolbmuiguin, geaid ovddasvástádussan lea Kanada álgoálbmotpolitihkka ja deaivvan maid Suoma ambassadöra.
Gaskavahkko mus lei illu ja gudni oassálastit dásseválddi presideantta bovden presideantaforumii, mii gieđahalai máŋggakulturvuođa ja utnolašvuođa Suomas.
Gaskavahkko mus lei čoakkán fas Roavenjárggas, dálges Lappi allaskuvlakonsearnna ráđđádallangotti čoakkán.
Gaskavahkko mus lea illu oassálastit dásseválddi presideantta Tarja Halosa lágidan máŋggakultuvrralaš- ja máŋggaárvošašvuođa Suomas gieđahalli presideantaforumii, gos doalan oanehis vuođđosága.
Gaskavahkko lean Brysselis hupmame Arctic Dialogue - semináras ja mus lea stuora gudni ovttas golmma eará olbmuin leat luobaheame 1500 olbmo vuolláičállin árktalaš julggaštusa biras-, mearra- ja guolleáššiid EU-komissárii Karmenu Vellai.
Gaskavahkko lei dasa lassin eahpevirggálaš deaivvadeapmi sámedikki, Lappi universiteahta, sámi musea ja sámi oahpahusguovddáža ovddastteddjiiguin. Ságastalaimet ee. sámi kultuvrra oahpahusas.
Gaskavahkko mu ledje bovden eanan- ja meahccedoalloministeriijai gullandilálašvuhtii. Dilálašvuođa lei ordnen bargojoavku, mii ráhkada árvalusas ovttageardánahttit eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččovuogádaga.
Gaskavahkko ledjen sámedikki ja Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid ovddasteddjiiguin sámediggelága miel ráđđádallamiin Anáris.
Gaskavahkko lei sámedikki stivrra čoakkán.
Gaskavahkko lei sámedikki dán jagi maŋimus čoakkán.
Gaskavahkko lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán.
Gaskavahkko lea sámedikki stivrra čoakkán.
Gaskavahkko lea bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojoavkku maŋimus čoakkán.
Gaskavahkko oassálasten biodioversiteahtta-bargojoavkku giđđabaji maŋimus čoakkámii, mas dohkkehuvvui Suoma njealját riikkaraporta soahpamuša olláhuhttimis ja dat sáddejuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái.
Gaskavahkko oassálasten Helssegis Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis anu álbmotlaš strategiija ja doaibmaprog-rámma 2006-2016 olláhuhttima ja bearráigeahččama ovddideaddji bargojoavkku čoakkámii, man sáhtálii gohčodit oanehaččat biodiversiteahtta-bargojoavkku čoakkámin.
Odne oassálastten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Gaskavahkko oassálasten Lappi-bargojoavkku maŋimus aitosaš bargočoakkámii, mas ledje maŋimus evttohusat, nákkahallamat ja vátnamat ovdal raportta almmustuhttima.
Gaskavahkko oassálasten Roavenjárggas Meahcceráđđehusa ođđa Pilke-dálu rahpandoaluide.
Gaskavahkko oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii.
Gaskavahkko dollojuvvui sámedikki stivrra telefončoakkán.
Keskiviikkona rehtori-sivistystoimenjohtaja Laura Arola
Gaskavahkko sámediggi lei ovddastuvvon birasministeriija semináras, mii gieđahalai luonddutiippaid uhkivulošárvvoštallama doaibmabidjoevttohusaid.
Gaskavahkko sámediggi deaivvai Soađegili suohkana njunnošiid.
Gaskavahkko sámedikki ovddasteaddjit deaivvade vuosttaš geardde Meahcceráđđehusa bajimus hoavdda.
Gaskavahkko sámedikki ságadoallit deaivvade Ovttastuvvan našuvnnaid spesiálaraporterejeaddji S. James Anaya.
Gaskavahkko deaivvan Soađegili suohkana njunušolbmuid ja duorastaga buvttán sámedikki dearvvahusa sosiála- ja dearvvašvuohtadorvvu čakčabeivviide Suoločielggis.
@ option Name of the weekday
Gaskavahkko miellačájeheaddjit gáibide, ahte váldi dálkkádatrievdanáššiin galggalii addojuvvot álbmogii, ii ON:ái ja dan oassebeliide.
color
" Guovddážis lea čielgasit nuortalašservoša doarjja.
"Guovddážis lea čielgasit nuortalašservoša doarjja.
Guovddáža vuođđudeapmi lea dehálaš maid álgoálbmogiidda ja sávannai, ahte Suopma vuojulduvalii guovddáža vuođđudeapmái Supmii.
Guovddáža huksenbarggut leat álgán dán vahkus ja dat galggašii válmmaštuvvat jagi 2011 loahpa rádjai.
Kulturguovddášviesus lea maiddái sámegirjerádju.
Guovddáža plánen lea juo guhkás ovdánan.
Guovddáža bargun lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkaid oktasaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi ja sámegielaid nannen, ealáskahttin ja sihkkarastin boahttevuođas.
Guovddáža bargun livččii ovddidit ja čuovvut olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvama Suomas, dasa eai goitge gula bearráigeahččobarggut.
Guovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
Guovddaža barggut livčče ee. dutkan, giellagáhtten, gárggiideami, terminologiijabarggut, normeren, nammabálvalusat, báikenamavuorká ja diehtojuohkin sámegiel giellafágalaš gažaldagaide.
Guovddáža nuppi ja goalmmát gearddis leat Sámedikki hálddahuslanjat.
Guovddážiin sámit sáhtášedje boahtit ohcat sámegielat áššehasbálvalusa ja jearrat rávvagiid ja dieđuid ee. sámi giellalágas ja sámiid gielalaš vuoigatvuođain sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta virgeoapmahaččain.
Filbmaguovddáš atná ávkin davviriikkalaš sámeguovlu addin synergiijaovddu filmmaid giehtačállimis, govvemis ja earenoamážit daid riikkaidgaskasaš ruhtadeamis.
Guovddáš lea dehalaš nuortalašguovllus ássi buot nuortalaččaide.
Suoma Guovddáš - bellodaga, Kansallinen Kokoomus bellodaga ja SDP ovddasteaddjit dadje bellodagaid oaidnun, ahte ILO-169-soahpamuša ii dál leat vejolaš ratifiseret, dasgo bellodagat gáibidit detáljaid dárkilut geahčadeami, ee. sápmelašmeroštallamis ja eanariektegažaldagain.
Buillar
A date with the time
Ságastallat sámedikki addin cealkámušas riikaviidosaččat mávssolaš huksejuvvon kulturbirrasiid logahallamis.
Ságastallat Spr:a stivrra čoakkámis ee. sámi parlamentáralaš ráđi ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma ovttasbarggus.
Ságastalaimet áigeguovdilis sámi láhkaaddináššiin sihke ILO 169-soahpamušas ja ratifiserema eavttuin.
Ságastalaime earenoamážit álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttimis Suomas.
Ságastalaimet earenoamážit GDG dutkandoaimmas, Meahcceráđđehusa boahtte jagi boađusulbmiliin ja Akwé: Kon - rávvagiid guoskadeamis Meahcceráđđehusa doaimmas.
Ságastalaimet earenoamážit sámi ealáhusáššiid ovddideamis Barentsguovllu ovttasbarggus.
Ságastalaimet europarlamentarihkar Nils Torvaldsiin ee. EU:a spirepolitihkas, sámiid vuoigatvuohtasajádagas ja das, mot dialoga EU:a ja sámiid gaskka sáhtálii ovddiduvvot.
Ságastalaime suinna hui guhká Suoma sápmelaččaid sajádagas ja sápmelaččaid rivttiid olláhuvvama váilevašvuođain.
Ságastalaime suinna viidát sápmelaččaid riektesajádagas, ráđđehusprográmmas, sámi ealáhusaid suojis, sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain sihke Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Ságastalaime suinna ee. Ilo 169-soahpamuša hohpolaš ratifiserendárbbus, ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttimis, sámegielaid ealáskahttinprográmma hohpolaš olláhuhttima dárbbus, sámi boazodoalu sajádagas ja earenoamážit sámi boazodoalu dilis Eanodagas.
Ságastalaimet suinna sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvamis, davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneamis.
Ságastalaime Ilo-soahpamuša ratifiseremis, sámediggelága earáhuhttindárbbuin ja sámedikki resursadilis.
Ságastalaimet komisšuvnnas maid EU:a davvi dimenšuvnnas, guovlopolitihkas, árktalaš politihkas ja earenoamážit das, mot dialoga, gulahallan, árktalaš álgoálbmogiid ja komisšuvnnain galggalii dikšojuvvot komisšuvnna árktalaš strategiija mielde.
Ságastalaimet viidát maiddái meahccejohtaluslága oasseođastusas, ja ođastus adnojuvvui hui problemáhtalažžan.
Ságastalaimet ministtar Braxiin maid eará áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaide ja maiddái sámi ealáhusaid ovddideamis.
Ságastalaime ministariin guovttágaskka hui liggosit maiddái eará birasministeriija doaibmasuorggi fidnuin ja sámi áššiin.
Ságastalaimet ministariin maid suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ja buvttiimet ovdan stuora fuollámet ođasnuhttima vejolaš váikkuhusain sámi ruovttuguovllu eallinvuoimmálašvuhtii ja bálvalusaid oažžumii.
Ságastalaimet ministariin maid sámedikki ruhtadilis ja ruvkelága olláhuhttimis sámiid ruovttuguovllus.
Ságastalaimet ministtarjoavkkuin soahpamuša ratifiserenáruid jávkadeamis sihke dárbbus ovddidit riikkasis, álbmotlaš lágaid.
Ságastalaimet ee. sámedikki ja Meahcceráđđehusa ovttasbarggus ja sámegielalaš interneahttasiidduin.
Ságastalaimet maid áigeguovdilis áššiin birashálddahusas ja meahcceráđđehusas ja mot sámi kultuvra ja ealáhusat galggale váldojuvvot vuhtii eanangeavaheamis.
Ságastalaime maid dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain ja leimme ovttaoaivilis das, ahte dálkkádatrievdamii gullevaš barggut lassánit boahttevuođas.
Ságastalaimet maid ruvkelága olláhuhttimis.
Ságastalaimet maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastusas, mii lea sámiid ja sámedikki dáfus morašlaš ođastus.
Ságastalaimet maid eará áigeguovdilis boazodoalloáššiin, mat lea manname sierra bálgesiin.
Ságastalaimet maid SPR:a oainnuin áššiin, mat gusket árktalaš guovllu hálddašeami.
Ságastalaimet maiddái Suoma birasguovddáža válmmaštallanvuloš árvvoštallamis luonddusuodjalanlága ja meahccelága olláhuvvamis ja sávaimet ahte SBiG (= SYKE) gulalii barggustis artihkal 8 (j) -bargojoavkku.
Ságastalaimet maid ON. a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya guossástallamis mannan cuoŋománus go son lei SPR:a guossin.
Ságastalaimet SPR:a ja bissovaš foruma ovttasbarggus ja boahttevaš bissovaš foruma prográmmas.
Ságastalaimet luotta vuođđodivvumis maiddái rikkabeivviid johtalus- ja kommunikašuvdnaválljagotti ságadoalli Arto Satosiin.
Ságastalaimet olgoáššiidministeriija ja sámedikki ovttasbarggus earenoamážit Ovttastuvvan Našuvnnaid orgánain, earenoamážit álgoálbmotoktavuođain ja daid čoakkámiin.
Ságastalaimet veahádatáittardeaddji, sámedikki ja Sámi Duoji oktasaščoakkámis mot sámi gávtti ja sámi duoji suoji sáhtálii buoridit.
Ságastalaimet maid hui eallásit neahttaságastallamis ja ođasráhkademais, man fáddan leat veahádagat.
Ságastallen áššis áššedovdiiguin Eurohpa vuovdevahku áigge Roavenjárggas ja stuora imaštallama lea bohciidahttán ášševálmmaštallan Suomas ja dan ákkat.
Ságastallen áššis odne Norgga sámedikki presideanta Egil Olliin, gean Norgga stáhta mearrádus guoskkahii sakka, dadjat juo čarvii váimmu.
Ságastallen sierra guovlluid inuihtaiguin ja sii muosáhe iežaset dili oalle buorrin, vaikko gal sávve viiddit guovlohálddahusa oažžuma Nunavuta ládje maid inuihtaid orrunguovlluid oarjjábeallái.
Ságastallen ministariin ee. áigeguovdilis heahteguovddášođastusas, mas leat leamaš juos juo makkár ságat ja fuolat.
Ságastallen muhtin dutkiin čoakkáma olis ja sii maid ledje fuobmán, ahte ovdal dárkojeaddjeriikkat leat sáhttán váikkuhit árktalaš ráđi mearrádusaide, jos dat leat leamaš biehtadahkkásat daidda riikkaide.
Ságastallan 14.00 Sámedikki sajádat ja dan politihkalaš váikkuhanvejolašvuođat suopmelaš servodagas
Ságastallama bohciidahtii maid artihkkal 8 (j) -bargojoavkku ruhtadeapmi.
Ságastallan ja gažaldagat
Ságastallan
Ságastallan.
Heivet buillardeami
Ságastallama gealdá ballu, ballu iežas vuoigatvuođain ja nubbibuođa ballu.
& Buillar
Čátta
Comment
Escher Cat (SMS)
Comment
Šáttai meattáhus ráhkadettiin ođđa čáttenláse. Čáttenláse ii ráhkaduvvon.
Ságastallamiin lea boahtán ovdan, ahte sierra ministeriijaide leat sáddejuvvon áššis hui olu sierralágán oaivilat ja nággemušat earenoamážit dain beliin, mat hálidit viiddidit sámi meroštallama guoskat maid suopmelaččaid.
Ságastallan ruvkelágas boahtá sihkkarit joatkahuvvat hui guhká, muhto sávan buot oassebeliid riektedorvvu ja almmoš dovdamušaidnai dihte, ahte ruvkelága guoskadeapmái gávdnole jierpmálaš meannudanvuogit.
Ságastallan gieđahalai earenoamážit evttohusaid, mat guske boazodoalu.
Ságastallamis lei miehtemielalaš vuoigŋa, vaikko doarjaga eat ožžonge evttohussii sámi boazodoalu guođohandoarjagis.
Ságastallama fáddán ledje ruvkelága olláhuhttin sámiid ruovttuguovllus, sámedikki ruhtadilli ja dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (Tukes) stivren.
Ságastallanfáddan ledje earenoamážit YLE Sámi Rádio doaimma gárgeheapmi ja sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmat TV:s ja rádios.
Ságastallama áigge gulaimet sierraoaivila guođđán áirasiin máŋggaid evttohusaid sápmelašmeroštallamin, muhto loahpas soai evttoheigga eahpečielga dáládili joatkima dehege sámediggelága sápmelašmeroštallan ii galggale sudno mielas rievdaduvvot dálážis.
New conversations" should match the text in the preferences dialog and "By conversation count
Ságastallama jođiha Pia Ruotsala, sosiála- ja dearvvasvuođačálli, Sámediggi
Ságastallama vuođul sámedikki hálddahus válmmaštallá cealkámuševttohusa Anárjávrre oasseoppalašlávas sámedikki orgánaid gieđahallamii ja loahpalaš cealkámuš doaimmahuvvo Anára gildii.
Ságastallan lei buorre ja dehálaš ja sávan, ahte vuorrováikkuhus sámi áššiid ministtarjoavkkuin joatkahuvalii.
Ságastallan lei hui huksejeaddji ja ávkkálaš.
Doppe lei nu garra ságastallan, ahte čuovvovaš lávki livččii leamaš váldit veahkkin čorpmaid.
Ságastallan áššis lea hui čalbmosit juohkásan guovtti vuostálas oidnui ja sierra ságastallamiin vuostálagaid dán áššis leat leamaš boazodoallit ja luonddusuoddjaleaddjit.
Ságastallan lea leamaš hui ovttabealálaš ja dat doaibmá miellagovaid bakte.
Ságastallan sámiid árbevirolaš dieđus lea gullan earenoamážit bd-soahpamuša arthkkalii 8 (j), mii suodjala álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid árbevirolaš dieđu luonddu máŋggalágánvuođa olis.
Ságastallamis boahtá sihkkarit ovdan maid Suoma ohcamuš ON:a dorvoráđi lahttun.
Ságastallamis bođii ovdan, ahte ohcamuša ulbmil lea ollásii gávppálaš.
Ságastallan " su " prográmmain filtii.
Ságastallamiin lea leamaš hui buorre vuoigŋa.
Ságastallamat leat:
Suvdilis ja árbevirolaš váldokultuvrra ovddasteddjiid eanandoallu ja guolástus sáhttá leat eanemusat artihkal 10 (c):a suodjalan dábálaš luonddugeavahus.
Suvdilis gárganeapmi ii leat dušše birasministeriija ášši, muhto buot ministeriijaid.
Suvdilis gárganeamis lea earutkeahtes guoskkahansadji luonddu máŋggahápmásašvuođa seailumii ja biodiversiteahttasoahpamuššii.
Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga váldoulbmilin lea ovddidit suvdilut ruvkedoaimma vejolašvuođaid Suomas, ii buoridit ruvkkiid dábálaš doaibmavejolašvuođaid.
suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga ovttasbargočatnašupmái
Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádat lea Sitra fidnu.
Suvdilis gárganeami doaibmagotti ságadoallin lea bargoministtar Tarja Cronberg ja várreságadoallin birasministtar Paula Lehtomäki.
Suvdilis gárganeami doaibmagoddi dohkkehii juovlamánu álggus servodatčatnaseami suvdilis gárganeami ovddideami várás.
Suvdilis gárganeamis ja sámi boazodoalus Maŋimus vahkut leat leamaš hohpolaččat.
Bistá
Guhkkodat
Guhkkodat:
Guhkodat:
@ info: whatsthis
'Mood' playlist column name and token for playlist layouts
Ii oktage galgga dubmejuvvot ráŋggáštussii dakkár dagu dahje šláibmahusa ovddas, mii dahkuáiggi ii lean ráŋggáštusvuloš našuvnnalaš lága mielde dahje álbmotrievtti mielde.
Ii oktage galgga bággejuvvot searvat makkárge ovttastupmái.
City in Alaska USA
GaskThursday
Geat sáhttet doarjaga ohcat?
KeččuagiellaName
City in Ohio USA
2005, ja mii gieđahallá norgalaš ráđđehusa ja Norgga sámedikki gaskasaš gulas
Giđđat 2008 dagaimet skearroráhkadansoahpamuša TuupaRecords - skearrofitnodatservviin ja seamma giđa miessemánus mis almmustuvai EP-skearru ČáhppesLasttat, mas leat vihtta min iežamet dahkan bihtá.
Giđđat 2008 válmmaštuvven Ohcejoga sámelogahagas.
Giđđat 2012 válljejuvvui ođđa nuoraidráđđi.
Giđđat álggahuvvo bargu maiddái viiddit dálkkádatpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi.
Giđđat lea ovdánan maid sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavkku bargu.
Giđđat badjeolbmot gártet ássat barttain mánotbajiid ja fáktet iežaset siidda bohccuid, dasgo garra cugŋo áigge bohccot sáhttet johtit guhkás iežaset siiddas ja mastat eará siidda ellui.
Giđđat sáltejuvvojit bierggut geasi várás ja goikaduvvojit olgun biekkas ja beaivvážis.
Giđa áigge juohkimii buktojuvvo skuvllaid mediabajásgeassima dárbbuide dahkkon DVD-hápmásaš oahppamateriálapakeahtta Gullosii!
Giđđaluvvame Áigi lea fas hurgán dan rájes go lean maŋimus beaivádan blogga.
Giđa beaivvi reaisu " Johtin meara gáttai " / " Jutaaminen meren rantaan " lágiduvvo geassemánu álggus vuollái skuvlaahkásaččaide.
Giđa beaivvi reaisu "Johtin meara gáttai" / "Jutaaminen meren rantaan" lágiduvvo geassemánu álggus vuollái skuvlaahkásaččaide.
B argogirji giđđii
color
Giđa maŋimus blogga lea guhkki - oanehis áigge lea olu dáhpáhuvvan.
Giđa maŋimus sámedikki čoakkán dollojuvvui gaskavahkko Anáris.
Giđđabaji maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui mannan vahku Anáris.
Gollegiellan lea sihke teaksta- ja hárjehallangirji.
Giđđa lea leamaš hui hohpolaš.
Giđđa lea leamaš sámediggái mealgat muddui hohpolaš.
Name
Giđđadálvve merkejuvvojit goddin báhcán čearpmahat duoddaris ja seammás gáldejuvvojit sarvát, vai dat livčče maŋit dálvve spáillihin ja geavaheamis niesteboazun.
Giđđadearvvuođaiguin, Juvvá Lemet
Kevin Ottens@ info: credit
Kevin Ottens
Kevin Street
Geahpes lásegieđahalli ráhkaduvvon Blackboxa vuođulName
Geahpes GTK2- vuođđoduvvon lásegieđahalliName
Geahpes lásegieđahalli mii sáhttá ovttastahttit máŋga láse seamma rámmii. Name
Geahpes lásegieđahalliName
Lightweight Window Manager. Oktageardánis lásegieđahalli mii ii lea heivehahtti. Name
Jođánis ja geahpes lásegieđahalliComment
Geahpes lásegieđahalli mas leat fáttátName
KexiGenericName
Keep this text narrow: split to multiple rows if needed
Keep this text narrow: split to multiple rows if needed
Kexi- prošeaktagieđaheaddjitName
Kexi prošeaktafiila
Kexi- raportaáđatName
Kexi SQL- stivrran lassemoduvlaName
Kexi- DV- áđatName
keyboard label
Keyboard Layout Name
KFax
KFile lassemoduvla metadieđuid várásComment
GenericName
KFileWrite- lassemodulaName
KFind
KFind- boađusfiila
Name
kfmclient
kfmclient newTab 'url' ['mimetype'] # Seamma go bajábealde, muhto geahččala rahpat ođđa gilkora mas lea " url " # rabas Konqueror láses aktiivalaš čállinbeavddis.
KFM- čálli
FontačájeheaddjiGenericName
KFormulaGenericName
KFormula
KFormula LaTex- olggosfievrridansilliName
Heivet KFormula
KFormula PNG- olggosfievrridansilliName
GenericName
Name
GenericName
KGame- čujuhus
KGame- sieván
GenericName
KGeo- govadat
Name
Comment
Name
Comment
Name
Comment
Name
KGet viežžanlistu
Comment
Name
Comment
Name
not available
@ label number
Name
KGoldrunnerGenericName
Description
Rules
Name
KGS
KhaCoptic month 5 - ShortName
KhaIndian National month 2 - ShortName
KCharselect unicode block name
Kha
Khaki1color
Khaki2color
Khaki3color
Khakicolor
KHangManName
world. kgm
algeria. kgm
estonia. kgm
tajikistan. kgm
KHelpCenterComment
Khmeragiella
Khmer- symbolatKCharselect unicode block name
KhmerKCharselect unicode block name
KhmeragiellaName
KhoCoptic month 1 - LongName
KhoaCoptic month 1 - LongNamePossessive
KhoaCoptic month 2 - LongNamePossessive
KhoaCoptic month 2 - ShortNamePossessive
Coptic month 5 - LongName
KhoaCoptic month 5 - LongNamePossessive
AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, daningo dalá birasgáhttenláhka ii leat doallan sisttis mearrádusaid sámi kultuvrras.
AHR ii leat dutkan čovdosisttis dan, leago doaibma dagahan sámi kultuvrii vahága, muhto dat lea cealkán, ahte sámediggi ii leat eiseváldi ja dađi lági mielde das ii leat váidalanlohpi.
AHR dohkkehii sámedikki váidalusaid hálddahusriektái ja celkkii, ahte ruvkeeiseváldi, dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágadus (suomagiel. Tukes), ii lean lean čielggadan lobi mield váikkuhusaid sámi kultuvrii.
Indian National month 1 - LongName
KhoaIndian National month 1 - LongNamePossessive
Indian National month 1 - ShortName
Indian National month 5 - LongNamePossessive
Indian National month 5 - ShortName
KhoaIndian National month 5 - ShortNamePossessive
AHR gomihii sámedikki váidalusaid.
AHR linjii ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus
Region/ state in Poland
AHR:a mielde sámi giellalágas ii leat leamaš ulbmil ráddjet lága mearridettiin gustodeaddji rivttiid sámegiela geavaheapmái.
AHR:a mearrádusa mielde suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtus lea riekti geavahit doaibmaorgána čoakkámis sámegiela ja vástideaddji ládje suohkanovttastupmi lea geatnegahtton dárbbu mielde ordnet čoakkámiin dulkoma.
AHR:a mearrádus guoskkai boares birasgáhttenlága guoskadeami.
AHR:a mearrádus lea dehálaš, daningo sámi giellalága guoskadeamis suohkanovttastumiid doaimmaide lea leamaš eahpečielggasvuohta.
Khoaof Tir short
AHR lea hilgon burginohcamušaid ášši dárkilit ákkastalakeahttá.
AHR lea gomihan ovttastupmečoakkáma mearrádusaid, daningo čoakkámis ii lean ordnejuvvon dulkon.
AHR lea mearrádusastis cealkán, ahte suohkanovttastumi ovttastupmečoakkán lea sámi giellalága 2 §:a 1 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon eiseváldi, masa guoskaduvvo sámi giellaláhka.
AHR lea vuođđudan mearádusas muhtin muddui sámi giellalága ovdal gustojeaddji láhkii sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis, mas sápmelaččaid vuoigatvuođat geavahit sámegiela ledje muhtin osiin dáláš lága viiddibut.
AHR lea mearrádusastis deattuhan, ahte vuoigatvuhtii geavahit sámegiela gullá earukeahttá maiddái vuoigatvuohta gulahallat iežas geavahan gielain das fuolakeahttá, livččiigo sámegiela geavahan olmmoš bastán ovddidit áššis maid suoma- dehe ruoŧagillii.
AHR lea čovdosis gávnnahan, ahte bálgosa juohkin lea lágalaš ja sihkkarastá boazodoallolágas bálgosa bargun ásahuvvon geatnegasvuođaid.
Indian National month 7 - LongName
KhordadaIndian National month 7 - LongNamePossessive
Khordadaof Tir long
KhordadTir long
afghanistan. kgm
russia_ subjects. kgm
KhoTir short
KHR
KHTMLComment
KHtmlIndex
KHTML
KHTML- regrešuvdnageahččalanreaidu
object name (optional)
Skearru@ item: inmenu circle list style
Kielâkyeimi sisttisdoallá logáhaga anárašgiela vieris giela kurssaid 1-2 oahppoollisvuođaid.
algeria. kgm
vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
Gillii laktáseaddji vuoigatvuođaid ollašuvvan maiddái oaivegávpotguovllus lea dehálaš.
heivehuvvon sin gillii ja kultuvrii.
politihkalaš dahje eará oaiviliid geažil, nationála dahje sosiála vuolggasaji,
Olbmot leat maiddái juogaduvvon eatnigiela mielde. Gielalaš juohkin lea goittotge váddásut ášši: Sámedikki mielde statistihkaid galgá doallat dušše geažideaddjin, go vuollái 18 jahkásaččaid eatnigiela almmuheapmi lea deivvolaš ja jienastanvuoigatvuođa ahkásaččainge máŋgasat guđđet almmutkeahttá eatnigielaset.
Gielalaš diđolašvuohta addá vuođu lohkan- ja čállindáidui.
Gielalaš ja kulturárbevieru joatkašuvvama galgá ovddidit báikkálaš servodagain ovttasbarggus.
sámiid giellalaš ja kultuvrralaš autonomiijas, sáhttá leat ovdamearkan das ahte
Gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvan olles riikkas 14.
Gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvan olles riikkas
Soames riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, ovd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
Giellamet čájeha earret kultuvrramet, muhto
Min giella doallá sisttis earenoamáš dieđu, man mielde leat ceavzán midjiide árvitmeahttun diliin ja leat vuogáiduvvan birrasa nuppástusaide.
Giela vehkiin olmmoš boahtá diđolažžan alddis, hábme iežas áddejumi ja maiddái kommunisere iežas birrasiin.
Giellaealáskahttin- ja
Suopma lea áhcagahttán giellaealáskahttinprográmmain álgogease álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámis New Yorkkas ja earenoamážit Geneves ON:a olmmošriekteráđi čoakkámis, mas Suoma olmmošriektedilli lei mearreáigegeahčadeami vuollásažžan.
Giellagáhtten ja s ámi giellateknologiija
Giela ja kultuvrra gaskavuohta ráhkada vuođu olbmuid ipmárdussii ja vuohkái hábmet máilmmi.
Giela ja árbevieruid gaskavuohta seailu dušše nu ahte geavahit giela ja doalahit
Jorgaleaddji bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 35 §:s ja dohkálašvuohtagáibádusat leat sámedikkis addon ásahusas (1727/1995).
Jorgaleaddji bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 35 §:s ja jorgaleaddji gelbbolašvuođagáibádusat leat sámedikkis addojuvvon ásahusas (1727/1995).
Giellajorgaleaddjit veahkehit dárbbu mielde virgeoapmahaččaiguin áššiiddikšumis dárbbašuvvon áššebáhpáriid jorgaleamis.
Giellajorgaleaddjiid lassin gielladoaimmahagas barget sámi gielladorvočálli ja sámi giellaáššiidčálli, geat vástideaba ee. giellapolitihkálaš áššiid válmmaštallamis ja dikšuba davviriikkalaš sámi giellaovttasbargui gulli áššiid.
Jorgaleaddjiid doaibmabáiki lea gielladoaimmahaga siidodoaibmabáikkis Ohcejohnjálmmis ja virggit leat namuhuvvon davvisámegielat jorgalanbargguid várás.
giellageavaheamis.
Giela geavaheapmi veahkeha min áddet min máŋggabealat kultuvrra buorebut, ja go gielageavaheaddjit leat eanet, maiddái kultuvra seailu viidásabbot buolvvas nubbái.
giellaguovddážat ásahuvvot oarjánsámeguovllus
Giela kommunikášuvdnaárvu dálá servodagas lea buoriduvvon moaddeloge jagi dassái álggahuvvon giellagáhtten- ja terminologiijabargguin, mainna figgo ee. sajáiduhttit ođđasániid gillii dan iežas ráhkadusa mielde.
Máná dilálašvuođa das, mo sánit laktásit nuppiide ja šaddet cealkkan sáhttá ovddidit earálágan hoahkamiiguin.
Giela oahppama doarjut áiccalmahttimiin hállama láhtain, jietnadeattuin, govain, dávviriin, lávlagiin ja lihkastagain.
oahpahussii sámegielas beroškeahttá ohppiid logus guđet háliidit dakkár oahpahusa,
Giela oahpahusa bivdán oahppit livčče lean, muhto sin čohkken ovtta jovkui miehtá gávpoga ja oaivegávpotguovllu lea šaddan váttisin.
Nuortalašgiella oahpahuvvo goittotge oahppoávnnasin (fágan) seammá ollu go ovddit jagiin.
Giela hálliid lohku geahppána eaige ođđa giela geavaheaddjit šatta.
Giela hálliid mearri geahppána eaige ođđa giela geavaheaddjit boađe.
Ealáskahttit giela mearkkaša ahte
Sámegiela máhttu gehččojuvvo dušše hárve earenoamáš ánsun virgeválljemis.
Giela lea dárkkistan Jovnna Ánde Vest.
Čállindárkkisteapmi
giellagáhtten: Matti Morottaja
Giela dearpmat ja doahpagat muitalit midjiide maid min
Dán barggu son lea bargan vuollegašvuođain iige lea bajidan iežas
Giellamolsun lea leamaš earenoamáš vahátlaš unnit sámegielaide, anáraš- ja nuortalašgillii ja máŋggas sápmelaččain leatnai oahpahallan soga láhppon giela ođđasit ráves olmmožin.
Vállje giela
ulbmil lea loktet sámegiela almmolaš árvodási Norggas, vai sámi identitehta ii rašo
Gielas ii sáhte hupmat dušše
_Gielat
Gielat:
GielatName
fátmmasta, ja vejolašvuođa válljet guđemuš molssaeavttot geatnegasvuođaid sii
Gielat leat oktasaš vuođđohámisteaset fuolakeahttá nu earáláganat, ahte galgá hállat sierra gielain.
germany. kgm
@ action: button
áittarduvvon giella fas álgá ealáskit ja eanet olbmot
Giella Dorjojuvvot
Giellaheivehusat
marko.marjomaa@samediggi.fi. Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
Giellaáššiidčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 35 §:s.
Giela lea dárkkistan Merja Fofonoff.
giela olgguldas hámi dárkkisteami maŋŋá.
Giellahámi dárkkisteami maŋŋel julggaštus ja dan sierra giellaveršuvnnat biddjojuvvojit sámedikkiid ruovttusiidduide.
unnitloguid ja dan eurohpalaš julggaštusa
Gieđadáiddut, musihkka, máinnasárbevierru, dáidda ja olggosbuktinDahkamuš ja kreatiivvalašvuođa vásiheapmi nannejit oktiigullevašvuođa dovddu
vuođđuduvvo sámi áššiide vuojulduvvan ja sámegiel máhtolaš sivaheaddji virgi ja dahkkojuvvo vejolažžan duopmáriid skuvleheapmi sámi guovllu sierragážaldagaide ja daid čovdosiidda. Dáin
Giela
Giella
Giella:
Giella- ja kulturguovddážis lea musea álbmoga historjjás, oahpahussajit, girjerádju ja sajit duddjomii.
Giella- ja kulturbeassedoibmaruhta čuhppojuvvo 400 000 euroin - dehege doaibma unnulii dálážis badjel beliin.
Giellajuhkosiid lahtuin gáibiduvvojit sámegiela dáidu ja giellaámmátlaš čehppodat.
Giellajuhkosat addet ávžžuhusaid sámegielaid geavaheapmái gulavaš áššiin, nugo norbmenbarggus ja ođđa terminologiijas.
Giellajuhkosat addet ávžžuhusaid sámegielaid geavaheapmái gullevaš áššiin, nugo normeremis ja ođđa terminologiijas.
Makkár gillii teaksta čájehuvvo
Giella gárgana kultuvrra mielde, ođđa sánit váldojuvvojit giela oassin dehe sánit sáhttet maid báhcit eret anus.
Giella ovdána dušše gullamiin ja geavahemiin.
Giellaguovddážiin biddjo sierra sámegielaid gáhttemii ja fuolaheapmái stuorit deaddu go dán rádjái.
Giellahálešteamis nuppe dáfus deattuhuvvui maiddái dat, ahte sámegiella gullá mávssolaš oassin sámi árbevirolaš musihkkii ja vokálamusihka giella árbevirolaččat lea sámegiella.
Giella govve min iežamet seamma ládje go min kultuvrra.
Giellalávgumii guoski skuvlenfidnu addá sámi oahpahusbargiide vejolašvuođaid ovddidit ja juogadit iežaset máhtu giellalávggu ollašuhttimis skuvlaoahpahusas.
Giellalávgumii guoski skuvlenfidnu addá sámi oahpahusbargiide vejolašvuođaid ovddidit ja juogadit iežaset máhtu giellalávggu ollašuhttimis skuvlaoahpahusas.
Giellalávgunmetodaid dovdan ja heiveheapmi sámeoahpahussii doarju maiddái dakkár mánáid sámegielat oahpahusa, geaid eatnigiellan lea sámegiella.
Giellalávgunoahpahusa ovddideapmi sámeoahpahusas lea áigeguovdil máŋgga sivas.
Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi vuođđooahpahussii dahká vejolažžan joatkit árrabajásgeassimis álggahuvvon sámegielaid ealáskahttima maid oahppogeatnegasvuođaskuvllas.
Giellalávgunoahpahusa viiddideapmi gullá ee. Stubb ráđđehusa prográmmii.
Giellalávgunoahpahusa figgamuššan lea nan-net gielalaččat iešguđet dási oahppiid sámegiela ja nannet aktiivvalaš ja birgehalli guovttegielalaš-vuođa.
Giellalávgunoahpahusa figgamuššan lea nannet gielalaččat iešguđet dási oahppiid sámegiela ja nannet aktiivvalaš ja birgehalli guovttegielalašvuođa.
Giellagažaldagaid sáhttá maiddái sáddet šleađgapoastačujuhussii info () giellagaldu.com dahje riŋget njuolga Sámi Giellagáldu bargiide.
Giellagažaldat sámeoahpahusas sisttisdoallá viggamuša seailluhit giela: vejolašvuođa oahpahit sámegiela eatnigiellan hubmiide sin iežaset gillii ja fállat giellaoahpahusa daidda, geat eai máhte giela dahje geaid giellamáhttu leat rašes dilis.
sámi giellalágas ii leat mearkkašupmi ja 8% vástideddjiin jurddahit negatiivvalaččat sámi giellalága
Dát njuolggadusaid gohčodit dábálaš gielas " giellaláhkan ".
Dát njuolggadusaid gohčodit dábálaš gielas "giellaláhkan ".
Giellalágas (2009:600) almmuhuvvo ahte našuvnnalaš unnitlogugielat leat suomagiella, jiddisch, meängiella, románi chib ja sámegiella.
- giellalágas ja eará sámiid gielalaš vuoigatvuođain dieđiheapmi
ilmmuhii, ahte sámi giellaláhka ii guoskka dan njuolga, vaikko gal dulkon ordnejuvvonai dárbbu
Giellaláhka dorvvasta sámiide vuoigatvuođa geavahit iežaset giela, ja mearrida eiseválddiide geatnegasvuođa aktiivvalaččat ja mearrediđolaččat fuolahit dan ollašuvvamis geavatlaččat sihke maid dieđiheamis.
Giellalassi ja juohkinvuođustusat
Giellalassi máksojuvvo almmolaš stáhtadoarjaga sturrodaga mielde, goas dat ii vástit sámegiellagiid oasi gieldda olmmošlogus.
Giellalasi máksimis ii maiddái vuhtiiváldo dat, ahte Anára gielda lea njealljegielat gielda: gielddas geavahuvvo suomagiela lassin anárašgiella, nuortalašgiella ja davvisámegiella, goas sámegielain boahtán golut leat stuorát.
Giellalassi lea dárkkuhuvvon guovttegielatvuođas boahtán lassigoluid máksimii.
Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Go giellaráđđi válljejuvvo, galgá maiddái váldit vuhtii dan, mii nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš dásseárvvu birra addojuvvon lágas (609/86) lea mearriduvvon nissonolbmuid ja almmáiolbmuid ovddastusas doaibmaorgánain.
Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
Giellaráđđi lei dahkan buori válljema.
giellaráđđi lea Davviriikkalaš giellaráđi juolludan prošeaktaruđa vehkiin gárvvistan sátnelisttu almmustahttima várás.
Giellaráđis galgá leat uhcimustá okta lahttu guđege Suoma sámiid giellajoavkkus.
Anárašgiella lea ealáskan maŋimus guovttelot jagi siste erenoamážit giellabeassedoaimmaid geažil, maid bijai johtui Mikkala áhčči Matti Morottaja.
Giella lea olbmo jurddašeami ja vuorrováikkuhusa geađgejuolgi.
Giella lea goit nu stuorra oassi kultuvrra ja mun bázán dan haga.
Giella lea dehálaš buot árabajásgeassindoaimmas, dat lea maiddái vuorrováikkuhusa gaskaoapmi ja čoavdda buot oahppamii.
Giella lea dehálaš identiteahta oassi ja veahkeha min meroštallat iežamet báikki máilmmis.
Giellaoahpa ulbmilin lea stáđasmahttit giela čálálaš geavaheami ja áddit skuvllaide veahkkeneavvuid girjegiela njuolggadusaid oahppamii.
Dušše vuođđohámit.
Giellaoahpa- ja analyserenreaiddut ja giellaoahppanprográmmat, sátnegirjjit ja jorgalanreaiddut.
Giellaoahppagirjji leat lágidan Satu ja Jouni Moshnikoff ja Eino Koponen.
Giellaoahppaoasis leat konjunkšuvnnat sihke relatiiva ja jearri pronomenat.
Giellabálkkašumi ulbmil
Giellabálkkašumi ulbmil Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, servviide ja ásáhusaide geat leat bidjan erenoamáš návccaid ovddidit sámegiela čálalaččat, njálmmálaččat dahje eará láhkái.
Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, servviide ja ásáhusaide geat leat bidjan erenoamáš návccaid ovddidit sámegiela čálalaččat, njálmmálaččat dahje eará láhkái.
Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide (maiddái joavkkuide) dehe servošiidda (omd. searvi, ovttastus, ásahus, instituhtta) mat leat earenoamážit bidjan návccaid sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii dehe seailluheapmái.
Geavaheaddji:Yupik/Giellabeassi
Giellabeasi dihtii giela jávkan lea bisánan ja giella lea ealáskišgoahtán.
Roavvenjárggas giellabeasi álggaheapmi lea lahka.
Giellabeassejođiheaddji bargui gullet ee. sámiid giellabeassedoaimma jođiheapmi, koordineren ja ovddideapmi sámeguovllus ja dan olggobealde sihke giellabesiid bargoveahkahálddahus.
Giellabeassi lea eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon dikšobáiki, gos buot doaibma dáhpáhuvvá álggu rájes dušše beare sámegillii.
Giellabeassi lea eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon dikšunbáiki, gos buot doaibma dáhpáhuvvá álggu rájes aivvefal sámegillii.
Giellabeassi lea vuollái skuvlaahkásaččaide giellaunnitlogu dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon beaivedikšunbáiki, mas áitatvuloš giella geahččaluvvo sirdojuvvot mánáide oppa áigge álggu rájes dan giela hállamiin, vaikke sii eai dan áddešiige giellabeassái boađedettiin.
Giellabeassi lea gielalaš vehádagaide dahje eamiálbmogiidda dárkkuhuvvon doaibma, mas buot doaibma dáhpáhuvvá álggu rájes dušše guoskevaš álbmotgielain, vaikke oassálastit eai máhtášivčče dan olláge.
Giellabeassi lea gielalaš uhcitloguálbmoga dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon dikšobáiki, gos buot doaibma dáhpáhuvvá álggu rájes dušše beare sámegillii.
Giellabeassi lea gielalaš veahadaga dahje eamiálbmoga mánáide oaivvilduvvon beaivedikšunbáiki, gos buot doaibma jođihuvvo beare sámegillii.
Giellabeasis geavahit giellalávgunvuogi.
Dávjá giellabeasi giella lea unnitlogugiella man dihte giellabeasi ulbmilin lea sirdit giela ja kultuvrra boahtte buolvvaide.
Giellabeasis hállojuvvo dušše sámegiella, iige bargoveahka jorgal dan suomagillii, ii oppa álggusge, vaikke mánát eai vel áddehala singuin.
==Historjá== Giellabeassedoaimma álggahit maorit jagis 1982 Aotearoa danin go árbevirolaš eatnigiella lei duolmmahallamin eŋgelasgillii. Giellabeassi-sátni lea ng. jorgalanloatna maorigielat sánis kōhanga reo.
==Historjá== Giellabeassedoaimma álggahit maorit jagis 1982 Aotearoa danin go árbevirolaš eatnigiella lei duolmmahallamin eŋgelasgillii. Giellabeassi-sátni lea ng. jorgalanloatna maorigielat sánis kōhanga reo. Kōhanga reo -liike aloitti lasten kielikylpytoiminnan siirtääkseen maorin kielen ja maorien elämäntavan tuleville sukupolville. ==Suopmelaš-ugralaš gielat== Suomas giellabeassedoaibma lea anáraš- ja nuortalašgiela hubmiin, Estlánddas võrogiela hubmiin ja Ruoššas gárjilgiela hubmiin. <!--===Anáralaččaid kielâpiervâl===--> ==Giellaealáskahttin== Giellabeassi lea dušše okta oassi giellaealáskahttindoaimmain.
Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
Giellabeassedoaibma boatkanii 2000-logus ja álggahuvvui gieldda beaivedikšun ođđasit čakčat 2008 Avvilis.
Giellabeassedoaibma lea viidáneamen sámiid ruovttuguovllus eará guovlluide.
Giellabeassedoaibma lea gávnnahuvvon buorre vuohkin áitatvuloš gielaid ealáskahttináigumušain.
Giellabeasit leat dehálaččat, muhto daid doarjun lea politihkalaččat álki, giellabeasseruhtadeapmi manná suohkaniidda ja bálvalusaid buvttadeddjiide iige ruhtasubmi lea beare stuoris.
Giellabeasit leat duođaid dehálaččat sámegielaid ealáskahttima várás, muhto oktanaga mis leat hui stuora joavku eatnigiellanis sámegiela hubmi mánát, geat eai beasa sámegielalaš beaivedikšui dehe oahpahussii.
Giellabeasit leat dál juo oktiibuot ovcci, main golbma anárašgiellaga, guokte nuortalašgiellaga ja njeallje davvisámegiellaga.
Giellabesiid dárbbus lea viiddes politihkalaš ovttamielalašvuohta.
Giellabesiin gávccis leat sámiid ruovttuguovllus ja okta Helssegis.
Giellabesiin lea stáhtaráđi mearrádus sámegielaid ealáskahttinprográmma oassin.
berrejit viiddidit nu, ahte fátmmastit maiddái lullisámi ja julevsámi guovlluid
Giellaseminára oktavuođas čalmmustahtto sámedikkiid golmma jahkásaš rájáid rasttildeaddji giellaovttasbargoprošeavtta álggaheapmi.
oktiigeasu jorgalus: Sulo Aikio
Gielladahku - bálkkašumiin sámi giellaráđđi háliida giddet fuopmášumi dasa, ahte Mielenterveystalo.
Gielladahku-bálkkašumi luobaha kulturministtar Stefan Wallin.
Gielladahku-bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideami várás dahkkon ánssolaš ja mearkkašahtti barggus Suomas.
Gielladoaimmahaga guovddáš bargun lea addit giellalágas dárkkuhuvvon jorgalusaid sierra eiseválddiide ja lágádusaide.
Gielladoaimmahaga váldobáiki lea sámedikki čállingottis Anáris ja dasa lassin das lea siidodoaibmabáiki Ohcejohnjálmmis.
Gielladoaimmahaga bargun lea ee. čuovvut ja ollašuhttit sámi giellalágas mearriduvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid.
Name
Giella Doarjut
Name
Installs additional localization packages
giellabargi
Giellabargái sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža joatkkaprošektii.
Giellabargái sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža doibmii.
Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen perustamishankkeeseen.
Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin.
Kielityöntekijän tehtäviin kuuluu kielenhuolto, kielenkehittäminen, terminologiatyö, normitus ja tiedotus- ja neuvontatyö.
Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin- ja rávvenbargu.
Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin.
Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaisesti.
Giellabargi lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdásiid V / II.
Giellabargi lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdásiid V / II mielde (vuođđobálká 2 110,20 euro / mb).
Giellabargit bagadallet ja rávvejit sámegiela geavaheapmái gullevaš gažaldagain ja válmmastallet iežaset giela áššiid giellajuhkosiid mearrideami várás.
Giellabargit, geat leat lullisámegielas 2, julevsámegielas 2, davvisámegielas 3, anárašgielas 1 ja nuortalašgielas 1, vástidit geavatlaš giellabarggus.
Prošeavttas barggašedje lullisáme-, juliv-, anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela bargit.
Giellaunnitloguide gullevaš smávva sierrajoavkkuid dárbbašan bálvalusaid sihkkarastima várás bálvalusaid sáhttá meroštallat EU-njuolggadusain oaivvilduvvon geatnegasbálvalussan (SGEI).
Giella sáhttá jávkat ovtta buolvvasnai.
Giellaovttasbargu lea plánejuvvon juo fargga 15 jagi.
Giellaovttasbarggus galgá ođasnuhttojuvvot sámi giellalávdegotti bargu ollásit.
Ale divtte
Hilggo
Hilggo, divtte
@ item no method
Gildojuvvon vealaheapmi lea olbmo bidjan earáid heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul bargomárkanorganisašuvnna dahje eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis, ovdduin dahje mo nu eará láhkai, masa dásseárvolága vealaheami gildosat gusket.
Gildojuvvon vealaheapmi lea olbmo ásaheapmi sohkabeali vuođul heittogut sajádahkii earáid ektui earret eará oahppiidválljemis, oahpahusa ordnemis dahje oahppočađahemiid árvvoštallamis.
Geldojuvvon
Mouse Cursor Shape
goddi, earuha iežas mearrádusdulkomis lobihis ja lobálaš sierrameannudeami.
Ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá vealaheami giela vuođul ja lágas lea dán dárkkuhusa várás sierra
aktiivvalaččat.
vuođđuneaset sámegiela ja sámi kultuvrra.
Giela oahpahalli mánáin dovdduid ovdanbuktimis geavahit veahkkin govaid, lihkastagaid, jienaid, láhtaid ja muitalit seammás, mat doahpagat gullet daidda.
sámegiella ii leaččage máná beaivválaš giella ruovttus.
_Biehte
Biehte
Hilggo
Hilgojuvvon
Biehtadahkes jurddaguottuin ii galgga ballat, muhto gáibidit vel nannoseappot iežamet vuoigatvuođaid olláhuvvama ja njammat ja goistet vuoimmi min aid, de sáhtálii oažžut ipmárdusa riidos sápmelaččain.
Gielaid ealaskahttinprográmma oktan bargun lea buoridit sámiid ruovttuguovllu olggobeal orru sápmelaččaid vuoigatvuođaid iežas gillii ja kultuvrii.
Gielaid ealáskahttindoaimmat leat ožžon giela hálliid lohkomeari stuorrut.
Gielaid seailun gáibida maiddái dan servodaga lahtuid diđolašvuođa morráneami, mii oidno bearraša giela válljemis.
Gielaid gaskasaš áddema leat ovddidan daid gaskasaš oktavuođat ja geavaheapmi seamma guovlluin.
Gildosa ásahettiin, lea vejolaš seamma háve mearridit, ahte gildosa galgá čuovvut easkka mearrádusas namuhuvvon áiggi rájes, juos lea dárbbašlaš, ahte geatnegahtton olbmui várrejuvvo govttolaš áigi diliid dahje meannudeami rievdadeapmin, mat leat gildosa vuođustussan.
Gielddus ii guoskka inuihtaid bivdin njuorjjonáhkkebuktagiid.
Gielddus guoská lága olles muddehanviidodaga: servodaga buot surggiid ja buot diliid, main vealaheapmi sáhttá gávdnot.
gullan ášši válmmaštallamis.
Jorat
to be continued with "jump to first new message", "jump to first unread or new message", and "jump to last selected message"
undo-type
undo-type
Jorat gova
Jorat gova?
Jorat gova
undo-type
& Jorat diimmu mielde
Jorat olgešguvlui
Rotate right
Ráhta
undo-type
undo-type
& Geavat ivnniid ođđasit go lea máŋga bájuhandási
Jorat merkema
Rotate left
Jorat & diimmu vuostá
Jorat merkema?
Temperature in Kelvin
Joraheapmi
Comment
Joraheapmi
Jorat merkema
Round RobinScheduler
no rotation
russia_ subjects. kgm
burma. kgm
ukraine. kgm
world. kgm
botswana. kgm
china. kgm
nepal_ zones. kgm
turkey. kgm
azerbaijan. kgm
greece_ prefectures. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
azerbaijan. kgm
world. kgm
GenericName
Name
Kig- govadat
GenericName
Davrrasdivvon dán háve
vuoigatvuođaide. Boahttevuođas gihlegottiid dehege dás duohko vissa bolesbiriid hoavddat
Boktit
Šelges filbma
IiŠelges
Šelges bábir
Šelges
Šelges fotogoarttat
Šelges fotobábir
Šelges govva
Šelges/ govva
Šelges kvalitehta
thailand. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
china. kgm
peru. kgm
zambia_ provinces. kgm
india. kgm
kyrgyzstan. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
burma. kgm
greece_ prefectures. kgm
Kiinnágiella (Hong Kong) Name
india. kgm
Kiinná
Description
Árbevirolaš kiinnálašgiella
Álkidahtton kiinnálašgiella
mexico_ states. kgm
KiinnágiellaName
KiinnáName
world. kgm
Name
Árbevirolaš kiinnálašgiella
Árbevirolaš kiinnálašgiella
Árbevirolaš kiinnálašgiella@ item Text character set
russia_ subjects. kgm
Kiinnás lea šaddame máilmmi stuorimus nuoskideaddji iige oktage buriin dáhtuinge sáhte atnit Kiinná olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš stáhtan - nuppe gežiid.
thailand. kgm
zambia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
thailand. kgm
world. kgm
Álkidahtton kiinnálašgiella
Álkidahtton kiinnálašgiella
Álkidahtton kiinnálašgiella@ item Text character set
zimbabwe_ districts. kgm
Mii geahččat earet eará ruoja, sparkasa, áibmonuoskkidemiid ja suonjardeami.
undo-type
Lohkat ruvttodahkii
view-action
Giddiimet fuomášumi maiddái Yleisradio oppalašbálvalusa geatnegasvuhtii.
Giddiimet fuomášumi dasa, ahte geatnegahtton mávssu luonddu dihte dan galggalii gohčodit mediavearrun.
Giddejin fuomášumi maid dasa, ahte árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea sajádaga galggalii čielggasmahttit árktalaš ráđi hálddahusas ja ahte árktalaš ráđi hálddahusa galggalii stivret lagálaččat čadnon lahttoriikkaid gaskavuođa soahpamušain.
Giddejin fuomášumi dasa, ahte raporta galgá fállat dieđu politihkalaš mearrideddjiide ja raportta duddjomis galget leat mielde álgoálbmotdutkit ja árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit.
Giddejin váljagotti fuomášumi maid sámi giellaláhkii ja dan vuhtii váldimii ruhtadanprográmmaid publikašuvnnain ja doaimmas.
boazosápmelaččaid beroštumiid.
- bidjet erenoamáš deattu dasa ahte sámiin leat vuoigatvuođat daidda eanan- ja
beroštumiin din ovdanuktojumiid ja dulkomiid ođđa ja árbevirolaš sámi
Beroštupmi árktalaš luondduresurssaidda buktá dárbbu maiddái ođđa infrastruktuvračovdosii, mat sáhttet áitit sámekultuvrra boahttevuođa.
beveled border type
gradient-editor-color-type
Historjjás lea giddes sturrodat
rect-select-mode
transform-type
Name
Galle linnjá:
Size Policy
Suodjaluvvon leat maiddái fasta fornlämningar.
Muhto protesat mat leat gitta dego ruvnnut, šalddit ja implantáhtat eai gullo dasa.
Buhttes ivnnit
Iešmearriduvvon sievánivnni:
Ovttaivnnát
eananopmodahkan.
Opmodaga oamastanvuogit (olmmoš opmodaga háldosis, oastin, skeaŋka, bargobálká) II.
Bissovaš luonddubáikkit maidda čatnasit dološ geavaheamit, cukcasat dahje deaŧalaš historjjálaš muittu, nugo maiddái ovddeš áiggiid állbmotlaš bálvvusmeanutge.
Bissovaš kulturmuittut leat buotlágan luottat mat čájehit olmmošlaš
Earriheivehusat
Dihtomearrenjuolggadus guoská maiddái gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánaid nugo ovdamearkan gieldaovttastumi ovttastupmestivrraid, ovttastupmečoahkkimiid ja ovttastupmeráđđehusaid ja maiddái gielddaid oktasaš doaibmaorgánaid, ovdamearkan lávdegottiid, stivrraid, doaibmagottiid ja guovloovttasbargoráđđádallangottiid.
Dihtomearrenjuolggadus guoská nu lahtuid go várrelahtuid, goappáige čoahkkáibiju sierra.
Earrit
Dihtomearit ja ovttaárvosaš ovddastusa prinsihppa
Name
Garraskearru
Name
notify-smart
Stock label
Name
Ovttadat lea dievva
Heahtebátnedikšu sáhttá šaddat divraseappot
Hoahppu
Hohpolaččamuš áššin lei ON:a álgoálbmotáššiid sierraraporterejeaddji James Anaya guossástallama prográmma válmmaštallan ja ráđi aitosaš čoakkáma válmmaštallan, mii dollojuvvo cuoŋománu Roavenjárggas.
Hohpolaš áššiin stivra ságastalai guhká Sajosa rahpandoaluin ja Sajosa márkanastinfidnus.
Hohpolaš ášši guoskkai sámedikki oassálastima Giellagáldu-prošektii.
Hohpolaččamus ášši lea válmmaštallat boahtte skábmamánus riikkaidgaskasaš artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkáma Montrealis ja Suoma oainnuid čoakkánmearrádusaide.
& Hoahppu
Hohpolaš čoakkánvahkku lea fas duohken.
Hohpos sámedikki giđđabadji lea nohkan.
Hohpolaš bargovahkku lea duogábealde ja liikká hohpolaš lea ovddabealde.
Girona čoakkán sirddii mearrádusas das, mot árktalaš ráđi hálddašeapmi ja árktalaš ráđi barggut dikšojuvvojit boahtteáigge.
čoahkkimaste Gironis (Kiruna) čiežain ruoŧŧilaš čearuin. Jođiheaddjis leat muđui
Gironis dollen munnje hui mielamiel dáhpáhussii Suoločielgái, sámi nuoraid oktasaš davviriikkalaš konferensii.
lego guohcarássi lieđđu, dalle buhtisteapmi lea álkit ja " luondu veahkeha " buhtistanbarggus.
lego guohcarássi lieđđu, dalle buhtisteapmi lea álkit ja "luondu veahkeha" buhtistanbarggus.
Riidu Nellima eatnamiid geavaheamis lea čuohcán Suoma buorrebeaggimii máilmmis ja boktán ságastallama Ovttastuvvon Našuvnnaid sierra orgánain.
Áššebealis mii ii
Áššeoasálaččas guhte ii duđa riidočoavdinlávdegotti mearrádussii, galgá leat vuoigatvuohta doalvut ášši duopmostuolu ovdii dan riikkas mas guohtuneanan lea.
Sámás: Seija Järviluoma ja Ulla Aikio-Puoskari.
Giittán buohkaid mu blogga lohkkiid dán jagis ja sávan hui buori ja lotkkodahtti juovllaid vuordima áiggiid!
Giittán buot sápmelaččaid, mu blogga lohkkiid, sámedikki bargiid ja ovttasbargoguimmiid dáin oktasaš jagiin.
Giittán sámi nuoraid earenoamáš buori barggus sámi nuoraid sajádaga buorideami várás ja seammas oainnán sámi politihkas čuvges boahtteáiggi.
Giittán semináralágideddjiid, ahte Suoma sámediggi lea bovdejuvvon dán dehálaš seminárii, masa mus lea stuora illu ja gudni buktit sámedikki dearvvuođagaid.
Mun giittán go lean bovdejuvvon oassálastit sámi nuoraid konferensii.
Giittán din doarjagisttádet ja barggusteattet buot váimmuinan.
Giiten su earenoamáš buori ovttasbarggus sámedikkiin ja ságastalaime diehttelas maiddái Meahcceráđđehusa boahtteáiggis.
Giiten su bargan barggus sápmelaččaid buorrin ja ovdamearkkalaš ja fiinna ovttasbarggus sámedikkiin.
& Giitu dáidda
Giitu dáidda:
Giitu iežan beales.
Giitu áiggis ja veahkis čielggadusa ollašuhttima várás.
Giitu
Giitu!
Giitu konfereanssa lágidanbargojovkui buori barggus.
Giitu gu lehpet boahtán deike.
Giitu beroštumi ovddas!
Giitu beroštumis!
Giitu beroštumis.
Giitu beroštumisteattet!
Giitu máŋga earáide.
Giitu dás bargiide ja luohttámušolbmuide.
KikujugiellaName
Gielddasámegillii ilbmet moadde girjji jahkásaččat, ja dain lea muhtumat prentejuvvon Norggas guvttiin bálddalas teavsttain, davvisámegillii ja gielddasámegillii.
Gielddasámegiella oahpahuvvo vuosttaš luohká rájis njealját luohká rádjai nugohčoduvvon internáhtaskuvllas.
GenericName
City in Marshall Islands
unit-format
unit-format
RacerspealluName
Gilvaleaddji eanangeavahanvuogit ja stáhtaid rájit cagget beaktilit boazodolli ohcat ođđa, buoret
Gilvaleaddji vuoigatvuođaid viidodat galgá mearriduvvot guđege vuoigatvuođaid
Gilvvohalliide addojit guđege evttohussii joatkkaplánenrávvagat das, mo bargguid galggašii ain ovddidit.
Gilvoáigi lea guokte mánotbaji.
Mearreáigge maŋŋá boahtán evttohusat eai váldojuvvo vuhtii.
Gilvvu guoski almmuhus olggosaddo čuovvovaš aviissain: Ávvir, Lapin Kansa, Enontekiön Sanomat, Inarilainen ja Sompio.
Gilvvu guoski vejolaš jearaldagaid galgá doaimmahit šleađgapoasttain Sámi kulturguovddášfidnu prošeaktahoavda Juha Guttormii čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Gilvoevttohusat árvvoštallojit namaheapmen.
Gilvu
Gilvu lágiduvvo Norgga Guovdageainnus beassážiid áigge ja dan ordnemiin vástida Samiskmusikfestival - searvi.
Gilvu stimulere servodaga resurssaid buoret geavaheapmái ja addá vejolašvuođa ođđa fitnodagaide beassat márkaniidda.
Gilvvu evttohusat leat doaimmahuvvon nammamearkkain, nuba dán muttus dahkiid namat, geat leat válljejun joatkit gilvvus eai leat dieđus.
Gilvvu vuosttas oassi gevvui idealundosaš gilvun kulturguovddáža arkitektonalaš ja doaibman- konsepti gávdnama várás, ja dasa guđđojedje 58 evttohusa.
Gilvvu finála lágiduvvo Báktehárjjis Guovdageainnus beassášlávvardaga.
Gilvui almmuheamit Sajosii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Gilvvu lágideaddjis lea goittotge nu hálidettiin vuoigatvuohta leat válljekeahttá vuoitin mange evttohusa.
Gilvvu lágideaddjin doaibmá Sámediggi.
Gilvvu lágideaddji oažžu buot vuoigatvuođaid golmma buoremussan válljejuvvon evttohussii.
Gilvvu lágideaddji oažžu buot vuoigatvuođaid vuoitán evttohussii.
Gilvvu guđa buoremus barggus leat čájáhusas ovdan maiddái golmmaoli smávvamállet.
Gilvvu bálkkašupmi luohpaduvvui Guovdageainnus, Norggas.
Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašanlávdegoddi, masa gullá okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddjit Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkiteaktagilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.
Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašanlávdegoddi, masa gullá okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddjit Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkiteaktagilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.
Gilvvu njuolggadusaid mielde bálkkašanlávdegoddi sáhtii válljet guokte (2) evttohusa lotnun láhkai, mat devde govvosii ásahuvvon gáibádusaid buoremusat.
Gilvvu dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii, dan dárkkuhusa ja doaimma govvideaddji nama.
Gilvvu vuoiti ovddastii Suoma Euroviisuin ja Solju oláhii OMG:s njealját saji.
Gilvoprográmma ja čuovusáššegirjjiid oažžu 15.4.2008 rájes čuovvovaš čujuhusain:
Gilvu lea rabas buohkaide Suoma, Eurohpa Uniovnna ja dan skáhpponláhkanjuolggadusaid birii gullevaš riikkaid olbmuide, guñege fámus leahkki soahpamušaid ja lágaid mielde.
Gilvu lea rabas buohkaide.
Gilvvus vuosttas sadjái bajiduvvon ja ollašuhttima vuođđun válljejuvvon evttohus lea dálu doaimmaid dáfus čoavddusin beaktil ja ovddidandohkálaš, ja dat deavdá buoremusat sierragáibádusaid, mat bohtet ovdalis namuhuvvon huksenbáikkis ja doaibmagovas.
Gilvvus juohkit bálkkašumiid ja lotnumiid oktiibuot 100 000 €ovddas čuovvovaččat:
Gilvvus juhkkojedje oktiibuot golbma bálkkašumi, lodnujuvvui okta evttohus ja mieđihuvvojedje guokte gudnemáinnašumi.
Gilvvus bálkkašuvvon gávcci barggu ledje Chloe Chapeaublanc Future City, Sini Henttonen Onnela, Katja Hynninen Citykani, Daniel Kallström Kaupungin liike, Ville Korhonen Asenne, Elias Ollila Tulevaisuus rohkeana sihke Varpu Kangas guokte barggu Color Power ja Mix.
Gilvobargu lei erenomáš miellagiddevaš ja hástaleaddji, go dasa laktásedje maŋimuš áiggiid riikkaidgaskasašge arkitektuvraságastallamis ovdan leamašan máŋggat fáttát, nugo báikkálašvuođa ovdanbuktin, mas oidnojit báikki erenomáš luondo-, duovdda- ja dálkkádatdilit, ja maiddái sámi kulturárbevieru iešlági ovdanbuktin, ja lassin ekologalaččat vuogas huksenvuogi oččodeapmi.
Gilvui oassálasto jogo nu ahte poastta fáro sáddejuvvojit nammaevttohus ja oassálasti oktavuohtadieđut čujuhussii Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari dahje buktimiin nammaevttohusa ieš dahje aššeolbmo bokte ovdalis namahuvvon čujuhussii.
Gilvui oassálasto nu ahte poastta fáro sáddejuvvojit nammaevttohus ja oassálasti oktavuohtadieđut čujuhussii Saamelaiskäräjät, Angelintie 696, 99870 Inari.
Gilvvohallamii oastalasti govat leat oidnosis Soađegili dáiddadáhpáhusas.
Gilvui sáhttá oassálastit eanet go ovttain evttohusain ja daid sáhttá sáddet seamma konfeluhtas.
Constellation name (optional)
Gilbbešjávrái gullá mátkedoaibmaealáhus, muhto turismma galgá ovddidit oktiiheivvolaččat sámi kultuvrra ja luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvastemiin.
Gilbbešjávrre geasuhussan lea luondu, čáppa, ráinnas ja áidnalunddot luondu, sámi kultuvra ja bohccot.
Gilbbešjávrres, dego eará sajesnai, dát ulbmil gáibida guovllu máŋggabeallásaš ealáhusstruktuvrra ja olbmuid eret muotkuma bisseheami.
Gilbbešjávrái galggalii oažžut maid bolesa.
Gilbbesjávrres joatkkán Helssega guvlui ráđđádallat guovlluid gárgeheamis.
Gilbbesjávrri ovddideapmi boastto luottaid alde
Gilbbesjávrre gárgehanfidnu lea ožžon EU-ruhtadeami iige dákkár hárehis doaibma, gárgehanplána čiegadeapmi ja stivrenjoavkkuin meannudeapmi gummesteampilin sáhte leat dohkálaš vuohki vearroruđaiguin olláhuhtton fidnuin.
Gilbbesjávrre gárgehanplánas leat ruovttusiiddut, muhto dat eai gal leat dán jagi bealde ođasnuhttojuvvon.
Gilbbesjávrri ovddidanplána fuolastuhttá guovllu sápmelaččaid. "
Gilbbesjávrre ovddidanplána lea gárvvásnuvvan, vaikko diehtu Gilbbesjávrre gárgehanfidnu maŋimus sisdoalus ii dáidde leat earáin go Eanodaga suohkanis.
Gilbbesjávrri skuvla: Ingasofia Kalttopää (davvisámegiella)
Gilbbesjávrri skuvla: Lars-Aslak Tornensis (davvisámegiella), Sinituuli Kalttopää (davvisámegiella)
Gilbbesjávrre buohta Sáná guovlu lea merkejuvvon lávvagártii turismaválddálaš guovlun.
Gilbbesjávrri ovddidanplána oaivilin lea ráhkadit vuođu Gilbbesjávrri guvlui ráhkaduvvon oppalašlávvii.
Gilbbešjávrre luotta heajos ortnet lea dorvvolašvuohtagažaldat, daningo tráilarjohtalus luotta nalde ja gili lahkosiin lea stuoris ja geahppasit vázzin- ja sihkkelastinluottat váilot.
Gilbbesjávrre oppalašlávas oasálažžan leat eiseválddiid lassin ee. birasgáhttenorganisašuvnnat, sámi searvvit ja Giehtaruohttasa bálges.
Gilbbešjávri 2020-fidnu ulbmil lea ráhkadit gili ovddidanplána jagi 2020 rádjái ja dat galgá leat guovllu oppalašlávvabarggu vuođđun.
Gilbbesjávri 2020-fidnu ulbmilin lea doaibmat oppalašláva ráhkadeami vuođđun Gilbbesjávrái dego maid Gilbbesjávrre gárgehanbarggu vuođđun.
Gilbbešjávri 2020-fidnus lea biddjon mihttomearrin fitnodatbargiid searvvi vuođđudeapmi Gilbbešjávrái.
Gilbbešjávri 2020-álbmotčoakkámis Sámediggi gulai ikte Giehtaruohttasa guovllu sápmelaččaid, boazoolbmuid, gili orruid ja fitnodatbargiid Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus ja bođiibe báikki nala maid Eanodaga suohkana ovddasteaddji, fidnu prošeaktajođiheaddji.
Gilbbešjávrre 2020-prošeakta lea ruhtaduvvon EU-ruđain ja ohcamuša okta ággan lea leamaš sámi kultuvrra vuhtii váldin.
GenericName
City in Nebraska USA
default name of second player
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre Gaup, Regnor JernslettenEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Svein Lund, Børre Gaup, Mákká Regnor, Esko AikioEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre Gaup, Mákká RegnorEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Luobbal- Jovsset Esko, Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Sillenboallu lea rievdadan stáhtusaName
Kiinná
KInetD- moduvlašládjaComment
Name
KInfoCenterGenericName
DiehtoguovddášmoduvllatName
City in Virginia USA
City in Alaska USA
City in Queensland Australia
City in Tennessee USA
world_ continents. kgm
caribbean. kgm
City in Ontario Canada
great- britain_ counties. kgm
zambia_ provinces. kgm
world. kgm
waters_ world- class. kgm
great- britain_ counties. kgm
thailand. kgm
westbengal. kgm
egypt. kgm
india. kgm
tripura. kgm
Comment
KIO Exec - Rahpá gáiddus fiillaid, goziha rievdadusaid, jearrá go viežžá
KIOExec
kio_ metainfo
Ii sáhttán ráhkadit os- šláva: klauncher dajai:% 1
Kiosláva meattáhus dieđáhus
KIO- šlávatName
Kioto protokollas bázahusaid geahpedeami veardádallanmuddun lea addojuvvon jahki 1990.
Comment
Kip
Gibuváidudan dálkasat
Constellation name (optional)
Diehto bargandefinišuvnnat gal lihkká gávdnojit dákko-ge, eanemustá fuopmášuhtton dáin lea n. g. Kirby-definišuvdna30 man e.e UNESCO lea vuhtiiváldán ja guorrasii dasa áššedovdiid deaivvadeamis 198931 Dát čielggadus dadjá ná das mii " álbmot " galggašii leat;
Diehto bargandefinišuvnnat gal lihkká gávdnojit dákko-ge, eanemustá fuopmášuhtton dáin lea n. g. Kirby-definišuvdna30 man e.e UNESCO lea vuhtiiváldán ja guorrasii dasa áššedovdiid deaivvadeamis 198931 Dát čielggadus dadjá ná das mii "álbmot" galggašii leat;
Go Kirby-čielggadus suokkarduvvui, bođii ovdan ahte duohpaga " álbmot " bargandefinišuvdna lea hui sullii seammá go " eamiálbmot " - definišuvdna mii dás ovdalis juo lea guoskkahallon.
Go Kirby-čielggadus suokkarduvvui, bođii ovdan ahte duohpaga "álbmot" bargandefinišuvdna lea hui sullii seammá go "eamiálbmot" - definišuvdna mii dás ovdalis juo lea guoskkahallon.
KirgisiagiellaName
kyrgyzstan. kgm
Name
world. kgm
Kirgistan
Kiribati
KiribatiName
GenericName
Čálit fiilii
Girjái gullet maiddái ovdal almmustuvvan bargogirjjit 5- ja 6 - luohkáide.
Girjjis leat sullii 1600 guovddášsáni, main sullii 500 leat maiddái sárgojuvvon.
Dán girjái laktáseaddji hárjehusgirji almmustuvvá jagi 2011 bealde.
Vurke dieđuid árpoaktivitehtas
Girjji sáhttá geavahit sihke eatnigielat mánáid ja nuortalašgiela vieris giela lohkiid oahpahusas.
Girječállit, geain skuvla lei rivven eatnigiela, identitehta ja kultuvrra, gieđahallagohte kollektiivalaš vásáhusaideaset.
Bustávalágana mearkkatKCharselect unicode block name
leat suopmelaš, norgalaš dahje ruoŧŧilaš alfabehtas.
Lassin sus ferte juogo leat sámegiella ruovttugiellan (bustávva a), leat
Bustávva, stuorra ovdabustávva
& Stuorra ja smávva bustávaid earuheapmi
Bustávva, eará
string" in "context_BAR_string
Bustávva, smávva
Stuorra bustávva
Bustávva, modifikáhtor
BustávvaortnetspealluGenericName
KCharselect unicode block name
Čállingiela vuođđun lea dát suopman, ja dasa geavahit kyrillalaš bustávaid.
Dán girjji gurssat leat: Lohkogiettit ja rehketdoaimmahusa t, Matematihkalaš mállet ja Duolbadasgeometria.
Girjjálašvuođa ovdáneami váttásmahttet sm á vva márkanat erenoamžit anáraš- ja nuortalašgielat čáppagirjjálašvuođas.
Girjjálašvuođas bođii vuohki govvidit servodaga dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinproseassa váikkuhusaid sámiide.
Girjjálašvuohta
Girjjálašvuohta
Girjjis šattai klassihkar mii ovttas Bilguera Handbuch-girjjiin adnojuvvo dáláš rahpanteoriija álgogirjjit.[1]
Kirjan aiheena oli saamelainen elämä ja kulttuuri.
Girjji sisdoaluin leat beaivválaš dilit ja dáidda gullevaš guovddáš sánit, muhto maiddái giellaoahppa, mii veahkeha du oahpásmuvvat giela ráhkadussii álggu rájes.
Váldojurddan girjji ráhkadeamis lea leamašan dat, ahte mii, Suoma golbma sámejoavkku, eallit ovttas ja háliidit juogadit min rikkis kulturárbbi ja árbevirolaš dieđu.
Anárašgiela lea dál vejolaš oahppat miellagiddevaš vugiin áhku máidnasiid ja Ánná ja Saammâla ságastallamiid bokte.
Girjji máidnasiid báldii seammá siidduide leat čohkkejuvvon iešguđet teavstta ođđa sánit. Girjji ii nappo leat dárbu bláđestit ovddos maŋos logadettiin.
Dán girjji gurssat leat Proseanttat ja statistihkat, Rehkenastit bustávaiguin ja Duolbadasas ávvosii.
Girjji govvideaddji Salli Parikka (Wahlberg) lea govven máŋggaid mánáide ja nuoraide oaivvilduvvon girjjiid (www.salliparikka.com).
Girjji govvideaddji Salli Parikka (Wahlberg), lea govven máŋggaid mánáide ja nuoraide oaivvilduvvon girjjiid (www.salliparikka.com).
Girjji govaid lea ráhkadan Salli Parikka Wahlberg.
Girjji lohppii leat lasihuvvon lohkanbeaivegirjji ja rávvagat govvaanalysa dahkamii.
Girjemearkaiešvuođat
Girjemearkesihkkun
Sihku girjemearkka
Comment
& Girjemearka
& Girjemearkkat
Girjemearkkat
& Girjemearkkat
Girjemearkkat erohallojuvvojit linnjánummiriid bokte.
Mu girjemearkkat Dát modula diktá du heivehit girjemearkkaid ruoktosiidu. Girjemearkkaid ruoktosiiddu gávnnát bookmarks: /.
Ii sáhte lasihit girjemearkka guorus čujuhusain.
Girjemearkkaid iešvuođát@ action: button
GirjemearkaholgaName
Girjemearka
Sihko girjemearkamáhpa
Váldde eret girjemearkamáhpa
Girjemearkadoaimmaheaddji
Girjemearkadoaimmaheaddji ja - gieđahalli
girjji lea jorgalan
Girjji lea goasttidan sámediggi ja dat lea fidnemis Duodjegávppis Sajosis, Sámi duoji fierbmegávppis ja sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas info (at) samediggi.
Girjji lea lágidan golmma olbmo bargojoavku, mas árbevirolaš giellamáhtu lea ovddastan Jouni Moshnikoff, oahpahussuorggi Satu Moshnikoff ja gielladiehtaga Eino Koponen.
Girjji lea dárkkuhus olggosaddit jagi 2016 áigge.
Girjji lea dahkan Teija Linnanmäki ovttasbarggus govaid dahkki Riitta Ahoneniin.
Girjedárogiella
Girji čuovvu logahaga eatnigiela riikkaviidosaš oahppoplána.
Girjji leat čállán Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga ja Elen Anne Sara.
Tania-Maria Moilanen lea ráhkadan girjji sárgumiid ja Svea Päiviö hábmen girjji gráfalaččat.
Girjji bardimis vástida Minna Saastamoinen.
Girjji máidnasiid vuođđun leat sámi gávcci jagiáiggi barggut ja dáhpáhusat.
Girjji fáddá lea muđuid friija, muhto galgá guoskkahit sámi ja sámi birrasa juogaláhkái.
Girjji teavsttaid ja bargobihtáid lea ráhkadan áppes-ráiddu giehtačálli Inga Guttorm (Oahptii Iŋgá).
Girjji doaimmahii ja olggosattii loahpas Suoma sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. "
Dahkkit maid sávvet, ahte girji veahkkehivččii rávesolbmuid sin iežaset eatnigiela girjjálaš máhtus ja livččii veahkkin daidda, geat hálidit oahppat eatnigielaset ruovttoluotta dahje oahppat nuortalašgiela ođđa giellan.
Maiddái akto sáhttá ráhkadit iežas girjji jus nu háliida.
Girjji oažžu ráhkadit ovttasbargun dahje okto 4.
Oaivilin lea ahte girji almmustuvašii boahtte jagi bealde.
Girji lea fidnemis Duodjegávppis Sajosis ja sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, info (at) samediggi.
Girji lea oažžumis sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Girji lea fidnemis sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas Sajosis Anáris.
Girji lea oaivvilduvvon eatnigiela ja girjjálašvuođa oahppoávdnasa nuppi gurssa várás.
Ulbmilin leat maiddái oahpásmahttit eatnigiela čállojuvvon hámis nuortalašgielat rávesolbmuide, sihke veahkehit sin, geat leat vajálduhttán eatni gielaset muhto háliidit dál lohkagoahtit dan.
Girjji lea vejolaš diŋgot sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ja dat lea fidnemis ee. Sámi duodji - buvddain.
Girji vuođđuduvvá sámi muitalanárbái ja sámegielat girjjálašvuhtii.
Čájet merkejuvvon fontta ovdalgihtii
& Gaskageardan fontasturrodat:
Gaskageardán fontasturrodat:
Fontasturrodat:
Name
Standárda fontasturrodat:
Unnimus fontasturrodat: The normal size a font will have
Unnimus fontasturrodat:
Unnimus fontasturrodat:
FonttatComment
dialogs-action
Fonttat
Fonttat ja ivnnit
@ action: button Start a new game
FontasajáiduhttejeaddjiComment
Fontasajáiduhtti
Fontaheivehusat leat rievdaduvvon
FonttatBold context menu item
Čájet fárdda:
context-action
Folio
_Fonta
Fonta
Fonta:
Fontabálggis
Fonta@ info: whatsthis
Makkár fonta geavahuvvo panelas šearpma vuollegeažis, gos prográmmat mat leat jođus oidnojit.
Dát fonta geavahuvvo prográmmaid fáluin.
Fontabálggis:
Fontabálggis (FontPath) Máhppa gos buot fontafillat gávdnojit (dušše pstoraster geavaha dan dál). Standárdárvu lea " / usr/ share/ cups/ fonts ". Omd: / usr/ share/ cups/ fonts Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Fonta máhpat
Fontasturrodat@ action boldify selected text
Fontasturrodat
Fontasturrodat
Fásta dahje gorolaš fontasturrodat birrasa ektui
Earut smávva ja stuorra bustávaid
& Fontasturrodat ásaheampi dán mearkakodema várás:
Rievdat fontasturrodaga? @ label: listbox Font size
The smallest size a will have
Stock label
Name
Fontačájeheaddji
fontapáhkka
Bearaš
Fontabearaš
Fontabearrašat Fontabearaš lea fontačoakkaldat mii sulástahttá nubbi nuppi, gos mielláhtut bearrašiš lea omd. buoiddit, vinnjut, jna.
Tamilalaš
_FontaStock label
Ii sáhttán lohkat fontta.
Fontaheivehusat
FontaheivehusatName
Seammalágan fonttat
FontačájeheaddjiName
Fontačálán
Vuojut fonttaid
Fonta/ fiila
FontafiillatName
@ title: group the settings for the dictionary display
Fontastiila
& Fontastiila
Fontastiila@ info: whatsthis
Fontastiila: @ option: check
fonts-action
@ label: listbox
Oahpahallanosiide gávdnojit maiddái bargobihtát ja ovdamearkadeavsttat.
Girji sisttisdoallá rávvagiid anárašgárvvuid duddjomii.
Girjjis buot teavsttat leat ovttain Suomas hállon sámegielain (anáraš-, nuortalaš-, ja davvisámegiella) ja suomagillii.
Girjjis geavahuvvon doahpagat leat čilgejuvvon girjji loahpas.
Girjjis leat 10 oasi, vihtta giellaoahppaoasi ja vihtta eará giellaoahppama dáfus dehálaš oasi.
Govvejuvvon sánit leat sullii 500, eanáš oassi dain leat nomenat.
Girjjis ožžot leat čállosat, govat, čuovgagovat, musihkka... Geavat fantasiija!
Girjjis váldojuvvui ođđapreanttus badjel čuohte jagi maŋŋelis 1983:s.
% 1- bibliotehka ii leat KWin- lassemodula
% 1- bibliotehka ii leat KWin- prográmmalasahus.
Bibliotehka% 1 ii fála KDE4- heivvolaš fabrihka.
Bibliotehka mii dulko Adium mojánfáttáidName
Bibliotehka
busse mii lea johtán Sitje Jarnges, Árborddis, Norggas, ja rastá Västerbottenii Ruŧŧii.
Bibliotehka mii dulko KDE mojánfáttáidName
Norgga girjerádjoláhka geatnegahttá girjeráju bálvalit " buohkaid guđet ásset riikkas ".
Norgga girjerádjoláhka geatnegahttá girjeráju bálvalit "buohkaid guđet ásset riikkas ".
libsmbclient filtii konteavstta álggahettiin
libsmbclient filtii konteavstta ráhkadettiin
bibliotehka dohkkeha dušše ovtta argumeantta, iige% 1
Bibliotehkta mii dulko Pidgin mojánfáttáidName
Plugin authors
• girjerájus ja museas galledeamit
Bibliotehkat
Bibliográfalaš diehtovuođđuName
BibliotehkareaidoholgaInsert menu
Stáhta bibliotehkabearráigeahčču vuorddaša davviriikkalaš sámekonvenšuvnna mii
Bibliotehka mii dulko XMPP mojánfáttáidComment
girjjit;
Girjjit
Girjjit doaimmahuvvojit Sámediggái Anárii maŋimustá vahkus 12, ovdal beassážiid!
Automáhtalaš sisačáliheapmi maŋŋa go & X- bálvá reakčana
Čále sisa
X- sisačáliheapmi gáiddus guossoheaddjái... host
X- sisačáliheapmi% 1: suser: session type
Registreret
Sisačálit
Nannenkeahtes olggosčáliheapmi
Olggosčáliheapmi
_Olggosčáliheapmi
Olggosčáliheapmi
Olggosčáliheapmi...
@ item: inlistbox Recurrence type
@ option
Sisačáliheapmi filtii
Ii sáhttán deike sisačálihit:% 1
% 1 ii diktán du sisačálihit. Beassansátni lea várra boastut.% 2
Geavaheaddjinama sisačáliheapmái
Sisačálihannamma:% 1
sisačálihandieđut
Env DL
Env9
Du reivejietna ferte ollet ovdal čakčamánu 14. beaivvi.
Reivejienastanpakeahta " sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás.
Reivejienastanpakeahta "sisdoallá maiddái visot maid don dárbbašat áirrasjienasteami várás.
Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte.
EnvC4
EnvC5
EnvDL
• reivelonohallan (čuovgagovat, sárgumat) árabajásgeassinovttadagaid gaskka
Jienasteapmi reivve bakte dehe eará olbmo bakte gáibiduvvojit sierra kuverttat man sáhtát oažžut iežat searvegottis.
Konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat " Nammagilvu ".
Konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat "Nammagilvu ".
Konfaluhtat
Name
Konfaluhtta 10
Konfaluhtta A2
Konfaluhtta B5
Konfaluhtta C5
Konfaluhtta C6
Konfaluhtta C6Name
Konfaluhtta DL
Konfaluhtta DLName
Konfaluhtta
Konfaluhtta Monarch
Konfaluhttabiebmi
Konfaluhttabiebmi
Konfaluhttabiebmi - molssaeaktu
Letter, ivdni
Konfaluhtta You 4
justitieministeriijii ahte eananvuoigatvuođaid ášši lea deaŧalaš go sámiid vuođđo
Reiveoaivi
EnvMonarch
ChessMailGenericName
Env Monarch
Girjjiin deattuhuvvo sámegiela riggodat, man oidnet dehálažžan oppa kulturárbevieru áddejupmin.
Čále
Čális FTP gaskabálvvá čujuhusa.
Čális ohcaneavttuid dása
@ item: inlistbox vocabulary editor
Čális bálgá htsearch- prográmmii, omd. / usr/ local/ bin/ htsearch
Čális HTTPS proxy bálvvá čujuhusa.
Čális HTTP proxy bálvvá čujuhusa.
Buhtte visot
Čále KConfig- merkošiid, geavahuvvo skálzoskriptain
Čális fierpmádatčujuhusa
Čális čájeheami namahusa deike.
Mun čálán davvisámegillii, iežan eatnigillii.
Čálán vel juovlaluomu áigge moadde blogga.
Čális čujuhusa dahje URL: a mii galgá geavahit gáskabálvvá dás bajábealde:
Čális čujuhusa dahje URL masa dát gaskabálvá ii galgga geavahuvvot:
Čále fas bajilčállaga
Attes autentiserendieđuid% 1 várás
Čále allamus árvvu dán čájeheami ovddas. Jus guktot árvvut leat 0, de automáhtalaš gaskkaldatáicama geavahuvvo.
Čále vuolimus árvvu dán čájeheami ovddas. Jus guktot árvvut leat 0, de automáhtalaš gaskkaldatáicama geavahuvvo.
Name
Čále dihkkeváidalusa (eŋgelasgillii, jos vejolaš). Go coahkkalat " Sádde ", de sáddejuvvo e- boasta dán prográmma fuolaheaddjái ja KDE dihkkelistui.
Čális " Bures" Comment
Čále merkošiid
Čállinleavga diktá rievdadit fiilla sisdoalu. Enter folder
Čális skripta čujuhusa mas lea gaskabálváheivehusat.
@ label: listbox
@ action: button
Čállimin indeaksafiilla
Čállimin dokumeantta
Árvu maid cállit. Škálžžus fertet geavahit " guorus árvvuid sajis
• čállojuvvon sámegiela oidnon ovttadaga fysalaš birrasis (almmuhusat, posterat,
Čállen sulaid mánu áigi viidáseappot iežan blogis sámi universiteahttafidnus.
Čállá teavstta
Nama,% 1, maid čállet ii dáidde gávdnot, varra leat dan boastoláhkái čállan.
U niform R esource L ocator (URL) maid čállet ii bájut dihto resursii.
U niform R esource L ocator (URL) maid čállet ii gusto. Dábálaččat URL- formáhtta lea: protokolla: // geavaheaddji: beassansátni@ www. ovdamearka. org: verrát/ máhppa/ fiilanamma. geažus? jearaldat=árvu
Du reive orro bájuheamen dihto mildosii, muhto ii leat mielddus dán reivves. Hálidatgo mielddustahttit fiilla du reivii?
ČállinprográmmaComment
Ii leat čállinvuogatvuođat
Juvvá Lemet
Galle sekundda ádjánii čállimis
Čállingalledeamit
čállagiiddisetguin lehpet mielde ovddideame sámegiela, dáhkidehpet dan
Čállosiin mánát ja nuorat ovdanbuktet iežaset oainnuid dahje sávaldagaid boahttevuođa birra, das makkár máilmmis sámit ellet 20 jagi geažes.
Hours: minutes: seconds
Čállit, @ item: intext Access permission, concatenated
Name
Name
Čállinprográmma
Oaivejohtu
ČállitPermissions
Čállinvuohki lea ovddiduvvon dálá hápmái Čeavetjávrri skuvllas.
boastut čállojuvvon
Girjjit.
ilmmuhusat, gulahusat, beavdegirjjit, skovit ja mearrádusat davvisámegillii.
Girjjiid sáhttá diŋgot šleađgapoasttain info (at) samediggi.
Kirjojen tekemiseen osallistui 106 nuorta.
color
 Čielggasmahttit uhcimusgáibádusaid sámeguovllu rádjeoktasašbargui
Čielggasmahttit uhcimusgáibádusaid sámeguovllu rádjeoktasašbargui
Merke
KIR
Čuovgafápmu
Čuovgafápmu:
Girku attii eallinrávvagiid ja sárdnidii rievttes luottas, ávžžuhettiin luohpat sámi kultuvrra árbevieruin.
Girkočoahkkin
Girku háliida leahkit sadjin jearaldagaide ja ságastallamiidda, sadjin gos oktavuohta, vuoiŋŋalašvuohta ja Ipmila lagašvuohta deaivvadit.
Girkoortnega 19 logu 12 ja 18 §:in lea mearriduvvon sámiid ovddasteaddji sajádagas bismagoddečoahkkima ja proavásgoddečoahkkima lahttun.
Girkun mii addá doaivvu ja doaibmá juohke olbmo vuoiŋŋalaš dearvvašvuođa ovddas.
Jearaldagat miellahttuvuođa birra Ovdal šadde olbmot Ruoŧas riegádettiin automáhtalaččat miellahttun Ruoŧa girkui.
Girkolága 7 logu 3 §:a mielde válgadohkálaš searvegotti luohttámušdoaimmaide lea risttalaš oskkus dovdojuvvon searvegotti konfirmerejuvvon lahttu 1) geas lea 8 logu 3 §:a 1 momentta mielde jienastanvuoigatvuohta seamma dahje man nu eará searvegottis; ja 2) guhte ii leat geahču vuolde.
Girkolága 8 logu 3 §:a 1 momentta mielde buot jagi deavdán girku lahtuin lea válggain ovttalágan jienastanvuoigatvuohta.
Girkolávdegoddi
Don beasat maid lágidit konsearttaid ja hábmet musihkka eallima dehálaš dáhpáhusaide dego risttašeapmái, heajaide ja hávdádusaide.
Girkočuojaheaddji Bargu girkočuojaheaddjin lea molsašuddi ja addá dutnje vejolašvuođa čuojahit seammás go beasat movttidahttit earáid ovdánit iežaset musihkkaráhkadeamis.
Girkoráđđi
Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) dievasčoahkkin lágiduvvui dán háve Girkonjárggas.
Girku lea iežas oasi mielde doarjjan ráhkadeame daidda mánáide ja nuoraide, geat gullet girkui, máilmmigova ja identiteahta.
Girku leanai juo ordnen sámegiel ipmilbálvalusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja boahtte vahku beassat gullat sámegiela ávvudanipmilbálvalusas, mii lágiduvvo riikkabeivviid rahpamiid olis.
Vearrudieđáhusskovis oainnát man stuoris girkodivadat ja hávdádusdivadat lea.
Ruoŧa girkus leat measta čieža miljovnna miellahttu.
Girkobeivviid prográmma sisttisdoallá ipmilbálvalusaid, semináraid, konsearttaid, filmmaid sihke earet eará iežas doaimma nuoraide.
Girkobeivviid váldodoaibmagoddi čoahkkanii borgemánu 6.-7. beivviid Anáris.
Girkobeivviid sisdoalus ja prográmmas vástida sámediggi ovttas Norgga ja Ruoŧa girkolaš sámeráđiiguin.
Prinsihpadoaibmagoddi oaččui gárvvisin " Anára soahpamuššan " namahuvvon áššegirjji, mas meroštallojit girkobeivviid organiserema prinsihpat.
Prinsihpadoaibmagoddi oaččui gárvvisin "Anára soahpamuššan" namahuvvon áššegirjji, mas meroštallojit girkobeivviid organiserema prinsihpat.
Girkobeivviide leat vuordimis sullii 1500 sápmelačča Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.
Lea sávahahtti ahte girkobeivviin šaddá sámiid ekumenalaš ja riikkaidgaskasaš girkolaš ávvudeapmi ja gávnnadanbáiki.
- Fuolahit girkoráhkadusaid?
Fuolahit girkoráhkadusaid?
SlávagiellaName
Girku bargá sámebarggu olis davviriikkalaš ovttasbarggu ja ordne ee. juohke njealját jagi ekumenalaš Sámi girkobeivviid.
Girkotekstiillaide gullet maid Lappi ortodoksalaš searvegotti ipmilbálvalusbiktasat.
Juohkehaš doarju maid guovllu girkoviesuid ja kultuvrralaš árvvuid bearráigeahču boahttevaš buolvvaide.
Girku áirrasgoddi
Dás gieđahallojuvvojit áššit mat gullojit searvegotti eallimii, o.m.d. doaibma mii jođihuvvo ja makkár ulbmiliid searvegoddi galgá ollašuhttit.
Girku alimus stivra dehe n. g. njuolggaválljejuvvon girkoráđđi lea searvegotti alimus mearrideaddji orgána.
Girkushan lea vearuhanvuoigatvuohta ja dat leat jábálaččat giddodagaideaset dáfus ja jearaldat lea dalle maid das, ahte mot girku bidjá resurssaid sámi áššiide.
Girkus lea čađat leamašan stuorra mearkkašupmi sápmelaččaide ja sámegiela geavaheapmái.
Girkus lea vejolašvuohta doaibmat morála čielgedáktin ja aktiivvalaš servodatpolitihkalaš ságastallin.
Girku lea gievra oahpaheaddjin ja šaddadeaddjin dehege bajásgeassin riekkesdoaimma ja rihppaskuvladoaimma bakte.
Girkolaš doaimmahusat degomat gásta, vihaheapmi ja hávdádeapmi sáhttet doaimmahuvvot anáraš- ja davvisámegillii.
Girkočoahkkin lea Ruoŧa girku alimis mearrideaddji orgána 251 áirasiin.
Girkolaščoahkkin vuođđudii giđđat 2008 sámebarggu čálli virggi, man sajuštanbáikin lea Oulu bismagotti duopmokapihttal.
Sisriikkalaš dássi
Girkoválggain čakčamánu 18. b. don válljet gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámu lagamuš njeallje jagi.
Girkoválggain don jienastat nominerenjovkkui, mij vástida bellodaga almmolaš válggain.
Jienastanvuohki lea sullii seammálágán go eará almmolaš válggain.
Girkoválggain don jienastat golbma dehe njeallje válggain, dan mielde makkár báikkálaš organisašuvdna lea dan searvegottis masa don gullot.
Girkoválggas mii jienastit ovdagihtii čálihuvvon nominerenjoavkkuid (almmolaš válggain bellodagat).
Girkoválggat čakčamánu 18. beaivvi.
Girkoválggain leat golbma dehe njeallje válgga
Jos juo leat gásttašuvvon iežá risttalaš searvegottis sáhtát šaddat miellahttun Ruoŧa girkui go leat leamaš girkohearrá ságain. Don gii leat guođđán Ruoŧa girku leat bures boahtin ruovttoluotta miellahttun.
Kirku ja searvegotti áššebáhpáriid almmolašvuođas evangelalašluteralalaš kirkus lea ásahuvvon sierra.
Girku guovddaš ja eallingáldu Girku guovddaš ja eallingáldu lea Jesus Kristus ja evangelium su birra.
Báikkálaš girkočoahkkin
Vuohču gili olggobealde ii leat addojuvvon eatni giela iige sámegielat oahpahus.
Sávvat ahte girkomeanuide oassálasti olbmot livčče báikki alde maŋimuštá 14.45.
Oktiibuot girkus leat sullii 25 000 bargi, eatnasat sis barget searvegottiin.
Girku olis leanai guorahallojuvvon galggaliigo dat átnut ándagassii sápmelaččain mannanáiggi daguin dego bismá Samuel Salmi maid buvttii ovdan iežas sáhkavuorus ja namuhii dan dego áibmobulljarassan.
Girku bearašráđđeaddin Ruoŧa girku bearašráđđeaddin lea buohkaide geain leat váttisvuođat lagas aktavuođaideasetguin.
Girku sámi barggu čálli barganái juo sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ii das gal, son bargá dehálaš ja hui buori barggu.
Sosiálalaš barggus girku maid gávnnada mirkoávnnasgeavaheddjiiguin ja sin oameolbmuiguin doarjuma ja veahkeheami dihte.
Girku osku mearkkaša vuđolaš luohttevašvuohta Ipmilii ja vuolgá Ipmila issoras daguin, mat leat čilgejuvvon Biibbalis ja bohtet ovdan olbmuid eallimis.
Girku virggálaš girjjiid, degomat ipmilbálvalusgirjji ja doaimmahusaid girjji, jorgališgohte sámegillii 1990-logus ja dat gárvvásmuvve 2002.
Girkus gullá dálá áigge sámegiela, ja muhtimin juobe juoigama ja girkus oažžu sámegielalaš bálvalusaid.
B áikki alde lea maiddái oktasašbeavdi, gosa sáhttá buktit vuovdimassii ovttaskas dávviriid, juos iežas beavdái eai gávdno doarvái gálvvut vuovdinláhkai.
Báikki alde lea maiddái oktasašbeavdi, gosa sáhttá buktit vuovdimassii ovttaskas dávviriid, juos iežas beavdái eai gávdno doarvái gálvvut vuovdinláhkai.
Sáhtát boahtit vuovdit ovdamearkka dihte uhccin báhcán gávttiid, dárbbašmeahttun soljjuid, beallječiŋaid dahje maid beare eará dujiid.
Kirsti Paltto vuosttas romána Guhtoset dearvan min bohccot lei FinlandiaBeaivi, áhčážan (1988) vuittii Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi evttohassan Suomas jagi 1986.
Kirsti Paltto vuosttasromána Guhtoset dearvan min bohccot (Voijaa minun poroni) lei Finlandia-evttohassan jagi 1986.
City in Dem rep of Congo
Kislev
Kisleva
City in Ontario Canada
ealáhusaide ja jahkodagaid molsumii.
object name (optional)
City in Florida USA
star name
City in Colorado USA
City in Ontario Canada
KitenComment
Oulu lyseo logahat: Maren-Elle Länsman (davvisámegiella)
Jus givssiduvvo
Go givssiduvvo lea álki ahte dovdagoahtá iežas leaboheapmin ja álgá veadjit heajuid.
š Guoiggus buoret iešdovdui
Geađggit
Geađggit ja bávttit maidda leat čullojuvvon mearkkat dahje govat, nugo runet (vikiŋggaid bustávat), báktesárgosat ja báktemálagovat, báktečuollangobázat, govaldagat ja eará báktegohpamat.
Name
Geađgi
Geađgevuođustusat, geađgeskoađastusat ja sullasaččat.
KivioGenericName
Kivio
KJobViewer
KJSCmd
KJSEmbed veahketeakstačájeheapmi
KJumpingCubeGenericName
Description
mMMonth
austria. kgm
City in Ontario Canada
City in Ontario Canada
City in Oregon USA
Comment
Klassihkalaš KDE- stiilaName
Máŋgaivnnát klassihkalašComment
music genre
Name
Klassihkalaš ruoksatName
Comment
Klassihkalaš alitName
Comment
Máŋgaivnnát veršuvdna klassihkalaš stiilaName
Ii oaččo oktavuođa KLauncher: n D- Bus bokte. Meattáhus čuožžilii gohččodettiin% 1:% 2
klauncher: Dát prográmma gálgá automáhtalaččat bidjot johtui. klauncher: kdeinit4 álggaha prográmma automáhtalaččat.
Name
Klemetti Näkkäjärvi, Janne Näkkäläjärvi ja Juha Guttorm.
ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi
Klemetti Näkkäläjärvi sáhka Sámi Parlamentarihkáriid konferánsas 29.10.2008
Juvvá Lemeha sáhka Meahcceráđđehusa vuovdevahku oalgedáhpáhusas
Lemet Näkkäläjärvi sáhkavuorru olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddjái 12.6.2012
Klemetti Näkkäläjärvi sáhka Gollegiella-bálkkašumi geigendilálašvuođas 12.11.2008
Klemetti Näkkäläjärvi rahpansáhka Arktalaš semináras Anaris 22.9.2008
Juvvá Lemeha sáhka Sámeparlamentarihkkáriidkonferánsas 10.11.2011
Juvvá Lemeha, Klemetti Näkkäläjärvi sáhka sámi álbmotbeaivve doaluin Anáris 6.2.2010
Klemetti Näkkäläjärvi sáhka dáiddačájáhusa rahpamii 11.6.2009
Klemetti Näkkäläjärvi sáhka stáhtaráđi eahketskuvllas 12.12.2012 (Suomagillii)
Čakčadearvvuođaiguin
Dearvvuođaiguin
Klemetti Näkkäläjärvi joatká Sámedikki ságajođiheaddjin
Juvvá lemet
, Juvvá Lemet
Juvvá Lemet
Klemetti Näkkäläjärvi Juvvá Lemet Suoma sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli
Klemetti Näkkäläjärvi, ságajođiheaddji (sámediggi)
Lassidieđut:
Klemetti Näkkäläjärvi Rauna Rahko Sámi parlamentáralaš Sámi parlamentáralaš ráđi ságajođiheaddji ráđi čálli
Ruovttus Vuottesjávrres
Suoma sámedikki ságajođiheaddji
Klemetti Näkkäläjärvi (várrelahttun Ulla Magga)
Washingtonis Juvvá Lemet
KleopatraGenericName
Ii sáhttán vuodjit Kleopatra. Várra fertet sajáiduhttit dahje ođasmahttit kdepim- páhka.
KLettresGenericName
KLibLoader: Amas meattáhus
Checkbox to display todos not hirarchical
Coahkkal dahje gease vai spráijet grafitti
Coahkkal vai deavdit guovllu.
Coahkkal válljendihte ivnni.
GenericName
Name
KlipperGenericName
Klipper
Klipper - Čuohpusgirjereaidu
dmu 10.45 - 11.45 Sápmelaš muitobuohcci dikšun, Heidi Eriksen, Ohcejoga njunuš dearvvasvuođaguovddášdoavttir.
dmu 12.30 - 13.30 Ahkeolbmo deaivan doaktára barggus Eanodagas, Taina Korhonen, Eanodaga dearvvasvuođaguovddášdoavttir.
dmu 13.45 - 14.00 Sámegielat ruoktobálvalusbargiid vásáhusat: Árgabeaivve dilit ruoktobálvalusbarggus.
Dmu 14.30 Mánáid musihkkaboddu uhcimusaidda / Anna Näkkäläjärvi-Länsman
dmu 14.45 - 16.30 Sámegielat muitobuohcciid dikšodilli sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Dmu 15.00 Skábmagovat - buoremus filmmat mánáide
dmu 15.15 - 16.00 Ovddidanbeivviid oktiigeassu ja sápmelaš muitobuohcci dikšobálgá ovddidanáššiid meroštallan.
dmu 15.45 Rahpansánit, Prof. Antti Uutela, Dearvvasvuođa ja buorredili lágádus
dmu 17.30 Camera Borealis & Kaamosjazz konsearta Guhkkin Davvin - Mátki lundui govaiguin ja šuoŋaiguin.
Dmu 19.00 Álbmotbeaivve KLUBI-EAHKET
Dmu 19-21 lea vuoiŋŋalaš musihka konsearta, gos loaiddasteaddjin leat Wimme, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Giellavealggut, Rauni Mannermaa ja Tiina Sanila-Aikio sihke Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
dmu 21.00 Camera Borealis & Greenland Eyes Jam Sessio Simon Lynge melodiija musihka mielde.
dmu 8.00 - Kulturguovddáš Sajosii oahpásmuhttin
dmu 9.45 - 10.45 Vearráneaddji muitobuozalmasat sámeveahkadagas, Anne Remes, neurologia spesialdoavttir, professor, Nuorta-Suoma universitehta.
source-align-mode
Fixed, abitrary position
PROGRÁMMA
Name
Klubieahkeda áigge oažžut návddašit nu buori sámemusihkas go lotkes populáramusihkage.
Klubieahkeda áigge oažžut návddašit ee. buori musihkas ja gullat nu sámemusihka go ritmmalaš populáramusihkage.
Klubieahkeda lágidit: Restoráŋŋa Galla, Sámekulturguovddáš Sajos, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusihkkaguovddáš ja Álgoálbmogiid filbmaguovddáš Skábma.
Klubieahkeda lágidit: Sajos, Sámemusihkkaguovddáš, Sámi oahpahusguovddáš ja Restoráŋŋa Lyeme.
Klubieahkeda jođiheaddjin lea Sohkaršohkas dovddus jođihanbárra Heli Huovinen ja Aslak Paltto.
Klubi-eahket álgá sámi oanehisfilmmain, man maŋŋá lávddi ala lávkejit Sámi oahpahusguovddáža sámemusihka oahppit.
GenericName
KMahjonggGenericName
Name
Comment
KMail ii sáhttán páhkket fiilla olggos. @ info
KMail ii gávdnan mildosa (% 1). Fertet čállit olles bálgá fiilii jus hálidat dan mielddustahttit.
KMail ii gávdnan e- boastalisttu dán máhpas. Fertet ieš deavdit rievttes čujuhusa.
KMail ii sáhttán čoahkkáipáhkket fiilla.
KMail
KMail- jearaldat
Name
KMail lea KDE: a standárda e- boastaprográmma.
KMailService
KMail- meattáhusdieđáhus
KManNAME OF TRANSLATORS
KManPartDescription
KMF
KMFolderMaildir:: addMsg: heaittihuvvomin eahpelunddolaččat vai dáhtat eai mana duššái.
Description
Name
kmixctrl - kmix jietnadássi vurke/ máhcat reaidu
KMixCtrl
kmix: Dus ii leat vuoigatvuohta beassat mixer ovttadahkii. Čálit iežat sisa rootan ja daga " chmod a+rw / dev/ mixer * " beassat dasa.
kmix: Dus eai leat beassanvuoigatvuođaid mixerovttadahkii. Siđa vuogádathálddašeaddji divvodit / dev/ audioctl vai beasat dasa.
KMix
kmix: Mixer ii gávdno. Dárkkis ahte jietnagoarta lea sajáiduhttojuvvon ja ahte jietnagoartta stivrranat leat viežžojuvvon.
kmix: Mixer ii gávdno. Dárkkis ahte jietnagoarta lea sajáiduhttojuvvon ja ahte jietnagoartta stivrranat leat viežžojuvvon. Linux: as dáiddát fertet geavat " insmod " viežža stivrrana. Geavat " soundon " jos lea kommersiella OSS.
kmix: Ii sáhttán čállit mixerii
kmix: Ii sáhttán lohkat mixeris.
KMixName
kmix: Amas meattáhus. Raportere mo ráhkadit dán meattáhusa.
Comment
Comment
Name
GenericName
GenericName
Comment
KmPlotGenericName
Name
Comment
KmPlot fiila
KMultiPart
Knäred-ráfi: Ruoŧŧa luoitá gáibádusaid jiekŋameara rittuide, ja Danmárku-Norga oažžu okto jurisdikšuvnna (mearridanválddi) davimus Norgga mearragáttiid ja vuotnaguovlluid badjel.
Comment
Name
Name
Name
KNetAttachGenericName
Description
GenericName
Name
KNetworkConfGenericName
KNewsGenericName
KNewStuff- riškus
KNewStuff páhkka
City in North Carolina USA
kn
KNodeGenericName
GenericName
KNotesName
KNotifyComment
KNotify
City in Tennessee USA
Knut Johnsen Kárášjoga spesiáladoavtterguovddážis buvttii ovdan, ahte ovdal dálá Sámi buohccedikšunbiire ja Helse Finnmark gaskasaš sátta- ja máksočatnasanmanahallama sis fitne Suomas eanet sámegielat buohccit, go vuogádat lei ovttageardánut.
star name
KOConverter
Kodak DCS
City in Alaska USA
Sápmelašvuohta mearkkaša Niillasii ruovttu, vássán áiggi ja boahtte áiggi lassin maid muhtunlágan dáistaleami.
Ruoktot
Riidu kodisilla geažil, muhto vuođđojurdagiid mielde ovttamielalašvuohta das, ahte dan lea veadjemeahttun cealkit heaittihupmái.
City in Zealand Denmark
Čájet bihtáid ovdagihtii
Anán oassálastima máilmmikongresii hui dehálažžan sápmelaččaide.
8 ja guoktenuppelot iskosa leat dábálaččat.
ealáhusa ipmirdit ja dohkkehit Norggas erenoamáš ja aiddofal sámi ealáhussan.
Álgodivodus
Name
KOffice: a presentašuvdnareaidu
KOffice
Koffice- oassiComment
KOffice- moduvlaName
Name
KOfficeName
Name
KOffice: a dokumeantakonverterejeaddji
Name
KOffice: a diagrámmaoassiGenericName
KOffice diagrámmaráhkadeaddji
Name
KOffice- silleskuvduComment
Comment
KOffice tabeallaluoitoprográmma
GenericName
KOffice- vurken
KOffice: a skálehahtti grafihkkaoassiName
KOffice- silliComment
KOffice teakstagieđahalli
KOffice- fiillatName
KOffice: a XSLT- sisafievrridansilliName
KOffice: a XSLT- olggosfievrridansilliName
City in Hawaii USA
City in Wales United Kingdom
suorggis, teaksta lea dárkil, ja das lea muhtumassii sáhka viehka konkrehta
nális dahje čearddalaš vuolggasajis geažil deaivida meannudemiin mii lea heajut go
Čuoggás 6.6 lea buohtastahtti
stáhtain. Čuoggás 6.7 čilgejuvvojit oanehaččat sámiid rievttálaš dilálašvuođat
Čuoggás 6.8 čilgejuvvo orgánaid birra mat barget riikkarájiid rastá oktasaš sámi
Čuoggás 7.17 čilgejuvvo bargu ON-julggaštusain, mii lea álgoálbmogiid
Čuoggás 7.9 máinnašuvvo UNESCO-konvenšuvdna mii bođii 1960 oahpahusas
galget leat " [d] aglige sendinger for den samiske befolkning " ja bustávva f cealká ahte
galget leat "[d] aglige sendinger for den samiske befolkning" ja bustávva f cealká ahte
mearrádusa vuosttamuš čuokkis namaha.
báiki:
Ulbmilmáhppa:
Viečča deikke:
Ovdačájeheapmi
Fohkus ovddit máhppii
Fohkus boahtte máhppii
Ulbmilresurssas ii leat doarvái sadji vurket dán resurssa dili maŋŋágo dát metoda lea vuddjon. request type
Čuozáhatjoavkun leat vuollái 18-jahkásaš mánát ja nuorat ja doaibma guoská lagamustá skuvllaid, beaiveruovttuid ja giellabesiid.
Ulbmiljoavku Sámedikki lahtut ja várrelahtut sihke bargoveahka
Ulbmilsealla lea guorus.
Moallasealla galgá sisttisdoallat hámu.
Olggosfiilla mime- šlája
Olggosfiilanamma lea guorus.
Olggosfiila
Ulbmil@ title job
Ulbmil
Ulbmil:
Boastohámát gáldu- URL
Name
_Ásat
Ásat
Coahkkal fohkuserendihte
Ásaheapmi:
& Fohkus
Fohkussuoládan easttadeapmi:
Merke beassansáni
sámi preassa.
NAME OF TRANSLATORS
Notification Methods
assimileret sámiid.
Čállinmearkka sirdin
Čállinmearkka & rájes
Čállinmearkka rájes
Sieván LW
Sieván
Fohkus lásii:
Ásaheapmi
FohkusComment
Fohkus
Fohkus sáhpána vuolde
& Easttat fohkus- suoládeapmi
Fohkus čuovvu sáhpána
& Doaibmanvuohki
color- kcm- set- preview
Fohkus juste sáhpána vuolde
maiguin iskat sámiid eanan- ja cáhcevuoigatvuođalaš áššiid.
mearračáhcevuoigatvuođaid, ja rahpá vejolažžan viiddidit Finnmárkolávdegotti
ahte báikkálaš guolástanvuoigatvuođat suodjaluvvojit jávrriin, jogain ja mearas.
Gynekologalaš seallaiskkus lea iskkus mii váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis mii gohčoduvvo goaŧŧonjálbmin ja mii luoitá viigái.
Goaŧŧočeabeha šliiveassi vardá álkit ja lea dábálaš ahte oažžu una ja riskkahis vardima dutkama maŋŋel.
Goaŧŧočeabetborašdávda albmana beare nissoniin geain leamaš seksa ja geat dalle leat bostohallan dihto tiippat HPV:ai, humant papillomvirusii.
Guođđimiin jeavddalaččat gynekologalaš seallaiskosa sáhttá suddjet iežas viigáčeabetboraš-dávddas.
Lea hui eahpedábálaš ahte goaŧŧočeabetborašdávda ovdána nu árrat.
Sáhttá oažžut goaŧŧočeabetborašdávdda vaikko seallaiskosat leat leamaš normálat, muhto dat lea hui eahpedábálaš.
Gadja
plug-in-action
Comment
Buncagovva
Comment
Loktanan árvvuide sáhttá leahkit sivvan ovdaráksáborašdávda.
Sunken (HINT: for Frame Shadow)
6.2, ja oanehis čilgehussii Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámiid birra, geahča
vuoigatvuođaid birra (čuokkis 7.7), jagi 1979 konvenšuvnda nissonolbmuid buotlágan
ovttadássásašvuohta muhtun dáhpáhusain gáibida ahte stáhta čađaha postiiva
Password strength
Comment
Ii gávdno dokumentašuvdna% 1 várás.
gitta
Go lei iskkadan riidovuloš guovllu geavaheami, vuosttamuš jienasteaddji
Ii sáhttán rahpat% 1
undo-type
undo-type
Ii sáhttán sihkkut merkoša
MIME type description (MIME type)
Čujuhusat:
friddjavuođaid rievideami.
leat dávvirvuorkkáin ja medisiinna fakultehtain olggobealde sámi guovlluid. Oslo
string" in "context_BAR_stringRaise" means "to raise an object
Gieđahallá URL: aid báikkálaš fiilan ja sihko daid maŋŋá geavaheami
čađahit ovttaláhkásaš meannudeami vuođđojurdaga EU siskkobealde.
Luksa guvlui
Kanada guvlui
Geasseluomut lahkonit
Giđa guvlui ja Sajosa rahpandoaluide Sámedikki stivra doalai dán válgabaji vuosttaš albma čoakkáma.
Københavnna guvlui Boahtte vahku vuolggán Københavnii ON:a dálkkádatráđđádallamiidda áššedovdin Suoma stáhta sáttagottis.
Sámediggeválggaide Sámediggeválggaid evttohasásaheapmi nogai mannan bearjadaga ja 40 evttohasa vulget válggaide.
Sikta sámediggeválggaide Jagi loahpas nohká ohcamuša guođđin sámedikki válgalogahallamii.
Ulbmilat boahttevuođas
govttolaš oasi daid doaimmaid ruđalaš vuoittus.
Govttolašvuohta ja vuoiggalašvuohta dahket olmmošvuođa vuođu.
Constellation name (optional)
East
Beanageasosvuodjin heive gal ordnejuvvot dasttánaga giliid lahkosiidda dáláš mohtorgielkásálahagaide, muhto ii meahcce- ja duottarguovlluide.
dáfus dát sáhttá dárkkuhit dan, ahte boazosápmelaččat soitet šaddat rievdadit dálkkádaga
Soagisge dohkkejit duodjemateriálan muorraávdnasa lassin maid bárku, beassi ja veattit.
Comment
& Geahččal
Geahččal
Geahččaleapmi
@ info: whatsthis
Geahččalkhtml
& GeahččalNAME OF TRANSLATORS
Ovttas.no Sámi oahpponeavvut neahtas
Details
Geahččalanguovlu
Geahččaleami bohtosat ledje seammát ja oahpa hus ordnejuvvui seammasturrosaš oahppiid jovkui go ovddit jagi.
Geahččaleamit
Muosáhusat Kanada álgoálbmotpolitihkas ledje hui sierralágánat go Nunavutas, gos guossástallen muhtin jagiid dás ovdal.
ulbmiliid leat váddásat ceavzit ja unnitloguid dárbbuid eai leat beroštan doarvái.
otnáš dili geažil diehttalas válljejit ja deattuhit oainnuid vuohkáseaset, vaikko juohku
Dat sáhttá leahkit nu váivi ahte ovttaskas geahččala dahkat buot vealtin dihte ahte dat ii gearddo.
Sturrodat@ action: inmenu Sort By
Bardejeaddji (čálus vulos)
Bardijeaddji
čohkkejeaddjin ja prošeaktabargin lea leamaš Oula Valkeapää ja fágalaš áššedovdin barggus lea leamaš mielde Esko Aikio.
duplicate action
Ovttastahte
Compressed size of a file inside an archive
action (to trash)
Čoahkkádus
Čoahkkádusmáhppa:
Čoahkkádusheivehus
Heivet čoahkkádusa
Čoahkkádusruohtas
Čoahkkádusmáhpat
Čoakkáldagastis Guttorm ovddidii maiddái davvisámegiela čálalaš giela.
Čoahkkádus: The collection this track is part of
City in Hawaii USA
Oba Helssega guovddáš orui moivváskan presideantta guossástallamis ja dorvodási ordnedeamit ledje stuorrát.
& Deavasšearbma
Sturrodat@ info: whatsthis
Sturrodat ja joraheapmiComment
Mouse Cursor Shape
Mouse Cursor Shape
Mouse Cursor Shape
Olles govva
Oba luonddusuodjalanguvlui ii sáhte addojuvvot luomos meahccebivdu, muhto meahccebivdu galgá lea ráddjejuvvon guovlluguovdasaččat ja leat ákkastallamis ekologalaččat ja kultuvrralaččat.
cameroon_ provinces. kgm
portugal_ regions. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
catalonia_ comarques. kgm
haiti. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
Oba riikka jienastanproseanta bázii váidalahtti vuollegažžan, mii lea hui fuolastuhtti ášši.
ollašuvvot olles riikas.
Sámegiela dahje sámegielat vuođđooahpahusa ožžot olles riikkas oktiibuot 542 oahppi.
Image/ info menu item (should be translated)
SturrodatMatch OS X Finder
Media controller element
Oba meahcceráđđehuslága válmmaštallan lea leamaš guhkes ja ahkisdisnai proseassa.
City in Indiana USA
modified date column
Mount point of the storage
OvttaivnnátČáhppat
Čávdelohkuárvu
Čávdelohku
Reciprocal
Oahppiid olles mearri lea lassánan ovddit jagis oktiibuot 59.
Soađegili Vuohčus sámegielat oahpahus álggahuvvui vuosttas geardde čakčat 2007 guovtti oahppái. skuvllain sámegiela ja sámegillii oahppi oahppiid lohku lea jagiid 2004-2007 gaskkas geahppánan 36 (439>403).
Oppalaš ođastus galgá leat fámus ja dohkkehuvvon go jagi 2015 válljejuvvon sámedikki álggaha doaimmas.
Ollisvuohta laktása dán giđa almmustuvvan Gilonanoaivvis - skearrui, masa lea vurkejuvvon árbedieđuid guoddiid juoigan máŋggain Vuohču guovllu árbevirolaš luđiin.
Ollisvuohtan bargojoavkku evttohus lea olmmošrivttiid dáfus miehtemielalaš.
Ollisvuođa jurddahettiin doarjjačoggon ii boađe čuohcat seamma bures, daningo fuođđovahátlágas mearriduvvo maid spirevahágiid áidundoarjagiin, mat fas eai gula sámi boazodollui.
Oppalaš ulbmilin lea ovddidit máná iehčanas eallimis birgema okto ja ovttas earáiguin.
oktiiheivehallanovddasvástádus, ja oppalaš sámepolitihkas.
Name
Dievasšearbma
go to the bottom of the pageStock label, navigation
Dievasšearbmamodus@ action
Dievasšearbmadoaibmanvuohki
Dievasšearbmamodus
Olles namma
Olles namma
Čoahkkanit čakčat dán ášši olis čuovvovaš geardde.
Čoahkkáibidju lea maiddái ovdal ožžon dovddastusa, dasgo dat lei jagi 2009 Sámi Grand Prix vuoiti.
Das ledje maid ee. sierra ministeriijaid ovddasteaddjit.
Open file
Olles ollašuhttindeaivan
Bájuhus olles deaivamii
progress
Oba proseassa lea leamaš oalle morašlaš čuovvut.
Oba sága sáhttá gávdnat sámedikki siidduin
Mouse Cursor Shape
Oba raportta vuolggačuokkis lea boastto vuođu nalde juo dan hárrái man olu sápmelaččat leat mii lea sámegielalaš olbmuid mearri, vaikko sámediggi lea geahččalan addit áššis rievttes gova iežas cealkámušas.
rect-select-mode
deavasšearbma
& Deavasšearbma
Dievasšearbma
menu bar
view-action
Olles ráidu šaddá almmuhuvvot anáraš- ja davvisámegielain.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid duddjon, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi lea heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
Olles siidu
Olles konvenšuvdna lea leamaš buot áššedovdi joavkku lahtuid oktasaš bargu.
- olles sosiálasuorggi searválas, máŋggaámmátlaš ja máŋggadoaimmat bálvalanvugiid, bargovugiid, rávvema ja daidda gullevaš geahččalandoaimma,
Oba strategiija váldoulbmilin lea bissehit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffuma jagi 2020 rádjái.
Sturrodaga
Sturrodat
Sturrodat:
suffix in a spinbox
Oppa Suoma nuortarádjá gullá Ruoná avádahkii ja sámediggi oassálastá maid Ruoná avádaga oktasašbargui.
Suoma
Olles artihkal
Teakstasturrodat:
This is a column which will contain the amount of HotPixels found in the black frame file
Sturrodat@ title: column
Čoakkámii báhce oktasaš sámi áššiid dikšut vuolláičálli lassin diggelahtut Irja Seurujärvi-Kari, Nilla Tapiola, Anu Avaskari, Petra Magga-Vars, Tuomas Aslak Juuso, Veikko Porsanger ja várrelahttu Tauno Haltta.
Čoakkámii lei bovdejuvvon Lutu-doaibmaplána áššedovdibargojoavkku ságadoalli Pekka Salminen ja dan duoddarat-vuollebargojoavkku ságadoalli Yrjö Norokorpi.
Čoahkkimii oassálaste ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkis.
Čoahkkimii oassálaste buot sámedikki álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkku lahtut. "
Čoahkkimii oassálaste viidát soahpamuša ratifieren riikkaid ovddasteaddjit, dárkojeaddjit sihke eamiálbmogiid ovddasteaddjit. Govva: Inga-Briitta Magga
Čoahkkimii oassálaste dasa lassin sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti lahtut.
Čoakkámii oassálaste sulaid golbmačuođi ovddasteaddji stáhtaid sáttagottiin, álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja dárkojeaddjit.
Čoakkámii oassálastii nuoraidráđi ovddasteaddji, gii oassálasttii aktiivvalaččat ságastallamii sámedikki doaibmaprográmmas ja nuoraidráđi ovddasteaddji geavahan sáhkavuorut ožžoge doarjaga čoakkámis.
Čoakkámii oassálastet 49 áššedovdi miehtá máilmmi.
Čoahkkimii oassálastet maid ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin oassin guđege riikka delegašuvnna.
Čoahkkimii oassálastit geavahit beavddi ala biddjon láiggehis čoahkkinrusttegiid, main leat mikrofovnna ja skájanasa lassin ee. jienastan- ja tulkoniešvuođat.
Čoakkámii bohte jur dan mađe, dehege 11 lahtu ja várrelahtu, vai čoakkámis lei mearridanváldi.
Čoakkámii ovdanbuktojuvvui USA árktalaš politihkka.
Čoahkkimii muitaluvvui álbmotlaš biodiversitehtastrategiijas sihke vuođđuduvvon álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkkus, man ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.
Čoakkámii fertii várret várás nubbi beavvinai reservii, vai geargat gieđahallat buot áššiid.
Čoakkámii buktojuvvui maid čilgehus sierra orgánaid, ee. Stivrra, doaimmas 11 sámediggelahtu gáibádusa mielde.
Čoakkáma fáddán ledje báikkálaš ovdamearkkat suvdilis gárganeami ovddideami várás.
Čoakkáma fáddán lei sámedikki ja Meahcceráđđehusa gaskavuođa ovttasbargu.
Čoahkkinmateriála lea bivddedettiin oažžumis skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.
Čoakkáma álggus mis lei stuora gudni oažžut SPR:a guossin veahádatáittardeaddji, boahttevaš ON:a bissovaš foruma lahttu Eva Biaudeta.
Čoakkáma johtuibiddji lea leamaš Unesco árktalaš ja poláraáššiid buori dáhtu sáttaolmmoš, professor Jean Malaurie.
Čoakkáma álggus muitalin iežan vieru mielde oanehis geahčastagaža áigeguovdilis áššiide.
Čoahkkima álggus sámedikki ságadoallit buktet ovdan geahčastaga iežaset ja stivrra doibmii dáhpáhusain, mat leamašan ovddit dievasčoahkkima maŋŋá.
Čoakkáma áššelisttu nalde lei biodiversiteahttadoaibmaprográmma hámus ja unnajoavkkoščoakkámis earenoamážit doaibmaprográmma áššit, mat guske earenoamážit boazodoalu ja sápmelaččaid.
Čoahkkima áššelisttus lei boazodoalu guoski guovtte cealkámuša dohkkeheapmi.
Áššelisttus lei riikkasis suvdilis gárganeami strategiija ođasteapmi.
Čoahkkima áššelisttás lei vásáhusaid muitaleapmi artikla 8 (j) - bargojoavkkus ja erenomážit das, mo eamiálbmogat leat oassálastán biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii.
Čoakkáma áššelisttus ledje ee. Suoma ovddidanpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmi ja riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii gullevaš čoakkámiid Suoma oainnuid čađamannan.
Čoakkáma áššelisttus lei maid davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggu ovddideapmi.
Čoahkkima áššelisttás ledje nammadeamit ja erenomážit sámiid gielalaš vuoigatvuođaide gulavaš áššit.
Čoakkáma áššelisttu nalde ledje dehálaš áššit.
Čoahkkima áššelisttás ledje virgeválljemat sihke cealkámušat.
Čoakkáma áššelisttu nalde ledje birrasii vahátlaš doarjagat, Suoma eananraportta válmmaštallan biodiversiteahttasoahpamuša ollašuhttimis Suomas ja Suoma ealánšlájaid dilli.
Čoakkáma áššelisttus leat hui dehálaš áššit.
Čoakkáma áššelisttus lea ee. Kanada árktalaš politihkka, Nunavuta hálddašanmálle ja gullat maid inuihtaid ovddasteddjiid.
Čoahkkima áššelisttus leat ságajođiheaddji geahčastat, sámedikki muitalus jagis 2014, čilgehusat sámegielat oahppamateriálamearreruđa, sámi kulturmearreruđa ja sámi sosiála- ja dearvvasvuohtamearreruđa geavaheamis sihke earu mieđiheapmi Ilmari Tapiolai ja ođđa lahtu nammadeapmi sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái.
" Čoahkkima áššelisttus leat sámiide hui dehálaš áššit.
"Čoahkkima áššelisttus leat sámiide hui dehálaš áššit.
Čoahkkima áššelisttus lea sámedikki doaibmaplána-bušeahta dohkkeheapmi jahkái 2015.
Čoakkáma áššelistu lei hui viiddis ja stivra ii háhppehan gieđahallat buot áššiid ja čoakkán joatkahuvvá disdaga.
Čoakkáma áššelistu lei viiddis - dego álohii.
Čoakkáma evttohusat oassebealle- dehege COP 10-čoakkámii bohtet lagašáiggiid Internehttii gielladárkkisteami maŋŋel.
oahkkima åe1istu uvvosiiguin såddejuvvo marjimustå 10 beaivvi ovdal oahkkima.
Čoahkkima áššelistu lea Sámedikki lahtuid sihke tulkkaid geavahusas anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii sihke suomagillii.
Čoakkáma maŋŋel báhcen dálvelupmui.
Čoakkáma maŋŋel mannen deaivat birasministtar Lehtomäki.
Čoakkáma maŋŋel oassálasten EU árgabeaivvis-panelii.
Čoakkáma maŋŋel USA sisáššiidministtar Ken Salazar fálai árktalaš parlamentárihkkariidda beaivemállása ja gulai parlamentárihkkariid sávaldagaid USA árktalaš politihka hárrái.
Čoakkáma maŋŋel veahádatáittardeaddji oahpásnuvai ee. Eanodaga sámegiel beaivedikšui, oahpahussii ja boarrásiiddikšui.
Čoakkáma maŋŋel guossástalaimet Kanada parlameantta gažadandiimmus.
Čoakkáma julggaštus ávžžuhii stáhtaid doapmat olláhuhttit davviriikkalaš sámi soahpamuša ja ávžžuhii stáhtaid ovttaáigásaččat olláhuhttit našuvnnalaš čovdosiid dehege ILO 169-soahpamuša čoavdima.
Čoakkáma julggaštus boahtá lagašáiggiid árktalaš ráđi ruovttusiidduide čujuhussii www.arctic-council.org
Čoahkkima gáffeboddu.
Čoahkkima buot mearrádusat gávdnojit
Oainnu gárven Montreala čoakkámii lei válmmaštallojuvvon min álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkkus ja Eu-riikkaid oktasaščoakkámis.
Čoakkáma guovddášgažaldagat gusket dan, mot álgoálbmogiid oassálastima sáhttá doarjut 8 (j) olláhuhttimis ja oppalaččat mot diehtojuohkima artihkal 8 (j):s sáhttá lasihit.
Čoakkáma sáhttá čuovvut maid neahtas.
Čoakkámis ráhkaduvvui muittuhancálus ja geahččalan ieš ovddidit oktasaščoakkáma mearrádusa.
Čoakkáma eará áššin lei 8 (j) -bargojoavkku barggu olláhuvvama čuovvun.
Čoakkáma váldofáddán leat dalle sámedikki hálddahusa láhkabáikkit.
Čoakkáma váldobargun lei addit ávžžuhusaid UNESCOi ja UNESCO lahttoriikkaide.
Čoakkáma mearrádusa ákkaid in sáhte čilget dađi eanet, daningo dalle rihkkolin almmolašvuohtalága.
Čoakkánmearrádusas gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin.
Čoahkkima vuođul lea čielggas, ahte nu Suopma, go buot riikkatge, galget beavttálmahttit árbevirolaš dieđu suodjaleami ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid čađaheami, " ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi muitalii.
Čoahkkima vuođul lea čielggas, ahte nu Suopma, go buot riikkatge, galget beavttálmahttit árbevirolaš dieđu suodjaleami ja álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid čađaheami, "ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi muitalii.
Čoahkkima sáhkavuorut simultánatulkojuvvojit ovdalis máinnašuvvon gielaid gaskkas nu, ahte dábálaččat okta tulka hálddaša ovtta giellabára (nugo suomagiella-davvisámegiella) ja nubbi nuppi giellabára (nugo suomagiella-anárašgiella).
Čoakkánávžžuhusat bohtet gávdnot sámedikki ruovttusiidduin go oaččun čoakkánmearrádusaid elektrovnnalaš hámis alccesan.
Čoakkáma stuorimus fuollan lei sámiid eallinvejolašvuođaid seailun, daningo riikka rájit váttásnuhtte árbevirolaš johtima bohccuiguin ja boazobarggu go váldoálbmot rivvii ain eanet háldosis sápmelaččaid eatnamiid.
Čoakkáma duogážis lei goitge garra nággu sierralágán sátnehámiin ja dajaldagain.
Čoakkáma bargun lea maiod ráhkadit máŋggajagát bargoprográma artihkal 8 (j) olláhuhttima várás.
Konfereanssa dahkan mearrádus ii gudnejáhte Suoma sámediggelága ja geahnohuhttá sámi kulturiešstivrema buohtastedettiin eará doibmiid sámi kulturiešstivrejumi dássái.
Čoahkkin oaččui áigái dan ahte Ruoŧa Östersunddas ordnejuvvui juo maŋit jagi (1918) riikkaviidosaš sámečoahkkin, man guovddáš áššin ledje skuvlagažaldagat.
Čoahkkima oktavuođas lágiduvvojit máŋggat stáhtaid, riikkavulošorganisašuvnnaid ja dutkiid ordnen eará dáhpáhusat.
Čoakkámis maid ráđi jođiheapmi sirdása Suoma sámedikkis Norgga sámediggái.
Čoakkáma okta deháleamos áššiin, mii álgoálbmogiid oaidninčiegas lei hui ovttačilggolaš ja álki, leige oktage čoakkáma váddásepmosiin.
Čoahkkimisteaset 12. 11. 2008 sámiministarat ja sámedikkiid presideanttat ledje ovtta oaivilis das, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdnabargu berre jotkojuvvot.
Čoakkámis luobahuvvui Gollegiella-bálkkašupmi, mii geigejuvvui dán jagi Romssa universiteahta sámegielalaš giellateknologiija gárgeheaddjái, Giellateknoi, ja davvisámegielalaš Divvun elektrovnnalaš riektačállinprográmma ráhkadeddjiide sihke guovtti gielddasámegiela bealušteaddjeguoktái Aleksandra Antonovai ja Nina Afanasjevai sudno guhkes eallinbarggus gielddasámegiela ovddideamis.
Čoakkámis eai dohkkehuvvon ođđa dárkojeaddjeáirasat, muhto áššái máhccet Dánmárkku sagadoallibaji áigge ja vejolaš ođđa áirasiin soitet mearridit moatti jagi geahčen.
Čoakkámis ovdanbuktojun árvvoštallama mielde juohke 42 čuozáhagas leat birasdoaimmat, vaikko gal buot birasčuolmmat eai leat vel čovdojuvvon.
Čoakkámis ovdanbuktojun ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde eananspáppa globála liekkasvuohtadilli loktana.
Čoakkámis eai boahtán ovdan dákkár dagut.
Čoakkámis gieđahallojuvvojit dálkkadatrievdama gažaldagat, Dánmárkku ságadoalliáigodaga prográmma ja dohkkehuvvo čoakkáma mearrádusa julggaštus.
Čoakkámis gieđahallojuvvo ee. Suoma dieđáhus artihkal 8 (j):a heiveheamis Suomas.
Čoakkámis gieđahallojuvvojit bargojoavkku loahpparaporta ja doaibmabidjoevttohusat.
Čoakkámis gieđahallojuvvui biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima čađaheapmi Suomas dehege Luonddu beales - doaibmabidjuoprográmma olláhuvvan jagiid 2006-2016.
Čoakkámis gieđahallojuvvoje earenoamážit áššit, mat laktáse biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimii Meahcceráđđehusa dáfus, Meahcceráđđehuslága boađusstivrema vuollásaš áššit ja luondduriggodatplánaid ja dikšun- ja geavahanplánaid válmmaštallamat sámiid ruovttuguovllus.
Čoakkáma áššelisttus lei agálašvuohtagažaldahkan šaddan Sámedikki rehketdoalloloahpaheami vástufriddjavuohta, mii buktojuvvo čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii.
Čoakkámis gieđahallui Nuortameara dilli ja čoakkámis deattuhuvvui earenoamážit Nuortameara suodjaleami gárgeheapmi.
Čoakkámis gieđahallui cealkámuš riikkarádio, yleisradio, jagi 2008 muitalusas.
Čoakkámis gieđahallui ee. uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaprográmma (LuTU).
Čoahkkimis gieđahallui eará lassin davviriikkalaš sámesoahpamuš joatkkaválmmaštallan.
Čoakkámis gieđahallojuvvoje álgovuolggálaččat árktalaš parlamentarihkkáriid 10. konfereanssa fáttát.
Čoakkámis gieđahallui maid árktalaš guovllu gádjundoaimma organiseren.
Čoakkámis gieđahallui maid Barentsa guovllu ovttasbargu ja deattuhuvvui álgoálbmogiid oassálastima dehálašvuohta Barentsa guovllu ovttasbarggus.
Čoahkkimis gieđahallojuvvui maid biodiversitehta dilli.
Čoakkámis gieđahallojuvvui maid davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren.
Čoakkámis gieđahallui maid čuovvovaš sámi ministarid ja - njunnožiid oktasaščoakkáma áššelistu.
Čoakkámis gieđahallojuvvui eanasin stáhtaráđi árktalaš strategiija sisdoallu ja dan joatkkabargamis soahpan.
Čoakkámis gieđahallojuvvoje parlamentáralaš ráđi doaibmaplána ja áigeguovdilis riikkaidgaskasaš gažaldagat.
Stivra gieđahalai čoakkámis Sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjeguovtto dárkkistanfuomášumiid ja cealkámuša vuovdesertifiserenkritearain.
Čoakkámis gieđahallui bargojoavkku smiehttamushámus ja bargu joatkahuvvá vel miessemánu loahpa rádjái.
Čoahkkimis gieđahallai ON:id eamiálbmogiid bissovaš foruma ávžžuhus váldit vuhtii biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis tearbma eamiálbmot ja báikkálašsearvvuš dálá eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš sajis.
Čoakkámis gieđahalaimet vuohččan sámedikki evttohusa sámi boazodoalu iežas doarjjavuogádagas dehege ng. ealloboazodoalu guođohandoarjagis, mas dorjojuvvolii ealloboazodoallu ja dan seailun ja gárganeapmi.
Čoakkámis gieđahalaimet ee. sámi giellaovttasbarggu, sámi nuoraid oassálastima gárgeheami sihke Norgga, Suoma ja Ruoŧa mánáidáittardeddjiid raportta, mii guoskkai sámi mánáid ja nuoraid dili.
Dan čoakkámis gieđahalaimet sámedikki addin cealkámusas riikkaviidosaččat mávssolaš huksejun kulturbirrasiin.
Čoakkámis bođii maid čielgasit ovdan, ahte árktalaš ráđi barggu mearkkašupmi stuorru ja earenoamážit dálkkádatrievdama gieđahalli mearrádusdahkamis árktalaš ráđđi lea okta stuorimus doaibmiin, mas lea maid mearkkašahtti mearridanváldi.
Čoahkkimis gevvui temáhtalaš ságastallan biodiversitehtasoahpamuša artiklaid 8 (j) ja 10 (c):a guoskkahansajiin.
Čoakkámis ságastallojuvvui olu jagi 2003 Ovttastuvvan Našuvnnaid soahpamušas immateriála kulturárbbi suodjaleamis.
Čoakkámis ságastallojuvvui dieđusge maiddái boargojoavkku barggus, mii čielggada stuorimus lobálaš boazomeriid, vaikko dal bargojoavku ii leat velge nammaduvvon.
Čoakkámis gulaimet maid Nunavuta eananriektesoahpamušas ja Kanada árktalaš dutkamušas.
Čoakkámis gulaimet senáhtor Lisa Murkowski geahčastaga Alaska guovllu oljo- ja gássariggodagaide ja daigun ávkkástallamis.
Čoakkámis mearridit maid dievasčoakkáma čuovvovaš beaivemeari ja čoakkánbáikegotti.
Čoakkámis geigejuvvui dán jagi Gollegiella-bálkkašupmi, mii manai guovtti nissonolbmui, Máret Sarai ja Lajla Matsson Maggai.
Čoakkámis maid UNESCO oaivehoavda Koichiro Matsuura buvttii iežas dearvvahusa.
Čoakkámis gávnnahuvvui problemáhtalažžan soahpamušdeavstta ovddideami ovttas iežaset riikkaid sáttagottiiguin soahpamušdeavstta vejolaš geahnohuvvama geažil ja SPR:a čoakkámis ovttamielalaš doarjaga oaččui, ahte sámedikkit livčče iehčanas doaibmit.
Čoakkáma áššelisttus ledje olu cealkámušat.
Čoakkámis lei hui buorre ságastallanvuoigŋa ja vuojulduvaimet áššegažaldagaide.
Čoakkámis ledje eatnat nammadanáššit.
Dán čoakkámis ledje mielde buot golmma riikka sámedikkiid ovddasteaddjit.
Čoakkámis leat ee. doaimmahat- ja birasčálliid virgeválljemat dego maid gieđahallojuvvo evttohus Lappi eanagoddeprográmma sámi kultuvrra oassin.
Čoakkámis leat olu dehálaš ja viiddesvuđot áššit.
Čoahkkimis lea dárkkuhus ovttas válmmaštallat evttohusaid sámeskultuvrra suoji buorideapmin.
Čoakkámis mearriduvvui, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin sámedikkit šihttet oktasaččat ráđđádallamiid ulbmiliin SPR:s.
Čoahkkimis šihttojuvvui ahte ságastallo čiekŋalit temás " guovllu oktavuođa hástalusat ja vejolašvuođat juhkkon árbevirolaš dieđu suodjaleamis árbevirolaš dieđu nannema dihte ja soahpamuša golmma ulbmila juksama dihte harmoniijas luondduin. "
Čoahkkimis šihttojuvvui ahte ságastallo čiekŋalit temás "guovllu oktavuođa hástalusat ja vejolašvuođat juhkkon árbevirolaš dieđu suodjaleamis árbevirolaš dieđu nannema dihte ja soahpamuša golmma ulbmila juksama dihte harmoniijas luondduin."
Čoakkáma ságastallama boađusin mearriduvvui vuođđuduvvot bargojoavku, masa maŋŋel nammaduvvojit sámedikki ja meahcceráđđehusa ovddasteaddjit.
Čoahkkimis vuođđudedje ovccelahtot bargojoavkku, mii joatká barggu.
Mu čoakkámis doallan sáhkavuorru gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas, mii lea ruođuid siste: (www.sámediggi.fi/puheet).
Čoakkámis beasaimet gullat, ahte Ruošša lea vuosttaš geardde dovddastan dálkkádatrievdama dáhpáhuvvat ja lea oaidnán, ahte olmmoš lea dan dagahan ja ahte dat buktá maid negatiivvalaš váikkuhusaid.
Čoakkámis bessen gullat, ahte sámi arkiivamateriálii vuojulduvvi arkiivafidnu lea jođus ja dat soaitá šaddat duohtan vel dán ráđđehusáigodaga áigge.
Čoakkámis sirdásii sámi parlamentáralaš ráđi ságadoalli doaibma Norggas Ruŧŧii.
Čoahkkimis sohppui ahte sámedikkit lávgadit ovttasbarggu artikla 8 (j):a ollašuhttima várás.
Čoakkámis Suoma sámediggi válddii badjelasas sámiid ovddasteami Árktalaš parlamentárihkkariid ovttasbarggus.
Čoahkkimis plánejuvvui nuortalaškulturguovddáža vuođđudeapmi Čeavetjávrái.
Čoakkámis dárkilmastojuvvui maiddái sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta.
Čoahkkimis ovddiduvvui ođđa artihkkala 8 (j) čađaheapmi máŋggajahkásaš bargoprográmman.
Čoakkámis gávnnahuvvui, ahte ruhtadeami addin ii dárkkut ahte Norgga sámediggi dohkkehivččii kveanaid gáibádusaid álgoálbmotsajádaga hárrái ja ruhtadanmearrádusat dárkilmastojuvvojit nu ahte dat eai čujut seammas politihkalaš doarjagii.
Čoakkámis bođii maid ovdan fuolla nannanjuolgeriikkaid oktasaščoakkámiin ja čoakkámiid váikkuhusain árktalaš ráđi bargui.
Čoakkámis buktojuvvui diehtun muhtin boazoisidiid ja - dolliid gárven evttohus sámiid boazodoalu dáfus ođđa vuovdesertifiserenkritearan.
Čoahkkimis válmmaštallojuvvui strategiija biodiversitehtašiehtadusa artihkkala 10 (c) ovttastahttima várás artihkal 8 (j) -bargojoavkku bargui.
Čoakkámis gávdno lassidiehtu Árktalaš ráđi ruovttusiidduin čujuhusas: www.artic-council.org
Čoahkkimis ledje eret golbma ovddasteaddji.
Čoahkkimat ja dáhpáhusat striimejuvvojit dábálaččat sáles geavahuvvon gielain, muhto maiddái guovtte jietnagáldu striimen lea teknihkalaččat vejolaš.
Čoakkámat leat goitge leamaš johtinveara ja leanhan mun johtti sápmelaččaid maŋisboahtti.
Čoakkámat, cealkámušat, palaverat
Čoahkkimat leat vuoruid leamaš
lahtuide čoahkkinbággu.
Čoahkkimiin Eurohpa Uniovnna lahttoriikkat geahččalit gávnnahit oktasaš oainnu koordinerenčoahkkimiin, maidda maiddái sámediggi oassálasttii. "
Čoahkkimiin beassá buktit ovdan Suoma sámiid oainnuid, váikkuhit mearrádusbargamii, oažžut ođđa jurdagiid árbevirolaš dieđu suoji buorideapmin sihke lonuhit jurdagiid máilmmi sierra eamiálbmogiid gaskkas, " ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Čoahkkimiin beassá buktit ovdan Suoma sámiid oainnuid, váikkuhit mearrádusbargamii, oažžut ođđa jurdagiid árbevirolaš dieđu suoji buorideapmin sihke lonuhit jurdagiid máilmmi sierra eamiálbmogiid gaskkas, "ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Čoakkámis bessen gullat, ahte 8j-paragráfa lei evttohuvvon sihkkojuvvot ollásii ja maiddái ruhtadeapmi lei evttohuvvon loahpahuvvot 8j-doaimmain ja fidnuin.
Čoakkámiin dahkkoje buorit mearrtádusat, muhto muhtin stáhtaid meannudeapmi guđii ahkidis kolonialisttalaš suoivana čoakkáma nala.
Čoahkkimat galget gieđahallat áigeguovdilis sámi áššiid mat beroštahttet buohkaid oktasaččat.
mielde. Čoahkkimat galget gieđahallat áigeguovdilis sámi áššiid mat beroštahttet buot
Čoahkkin álgá Sajosis dmu 10.
Čoakkán álggahii bistevaš politihkalaš ovttasbarggu rájiid rastá davviriikkaid sápmelaččaid gaskkas.
Čoakkán attii ná fuolastuhtti gova dáid stáhtaid čatnadeamis Barentsa birasovttasbargui ja birasgáhttemii.
Čoakkán atii cealkámuša davviriikkalaš sámi soahpamušas, julggaštusaid Upmi kulturoaivegávpogis ja árktalaš guovllu ávkkastallamis, mas earenoamážit lei deaddu ruvkedoaimmas.
Čoakkán attii maid midjiide sápmelaččaide hui fuolastuhtti signála, mas lea váikkuhus sisriikkalaš politihkkii, davviriikkalaš sámi konvenšuvdnii ja maiddái sámiid árbevirolaš dieđu sajádahkii.
Čoakkán attii ovttamielalaš ja nanu doarjaga doaibmaplána dohkkeheapmái ja sávaldaga, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija ja Meahcceráđđehusa vuovdedoalloovttadaga evttohusat eai váldojuvvo vuhtii Lutu-doaibmaplánas.
Čoakkán attii oppamáilmmálaš julggaštusaid ja čiŋahuvvon cealkagiid.
Čoakkánáššiid lassin gulaimet Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena ovdanbuktojumi sámi universiteahttafidnus.
ČOAHKKINVEAHKKI: Vejolaš oažžut maid čoahkkinveahkki.
Čoakkánovddasteaddjiid bargun lei leamaš doaimmahit ovddalgihtii siidosaš čoahkkáigeasu ja njeallje evttohusa ávžžuhussan ja čoakkánmearrádussan.
Čoakkámis ii leange su vuolgima maŋŋel šat mearridanváldi ja čoakkánáššit sirdáse čuovvovaš čoakkámii, ja máhccat dan čoakkámis vel jagi 2008 rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmái.
Čoahkkin ii bastán bargat áššis čovdosa muhto evttohii ON:id dahkat terminologiija vejolaš rievdadeamis lágalaš analyysa ja oassebeallečoahkkima bargat áššis mearrádusaid."Čoahkkima návccahisvuohta bargat áššis mearrádusa lei eamiálbmogiidda stuorra beahttašupmi.
Čoakkán ii ožžon áigái lágalaččat čadni soahpamuša bázahusaid geahpideami várás.
Čoakkán ii dađi bahábut mannan ráfálaš luopmodovdamušaid mielde ja vuohon čoakkámis báhce áššit gieđahalakeahttá.
Čoahkkin evttoha, ahte artihkkala 10 (c) čađaheami várás čállojuvvojit rávvagat ja ahte álbmotlaš biodiversitehtastrategiijat dáhkidit suvdilis dábálaš luonddugeavaheami.
Čoahkkin evttohage, ahte lagašboahttevuođas lágiduvvo viiddis čoahkkin válmmaštallat eaktodáhtolaš rávvagiid árbevirolaš dieđu máhcaheapmin.
Čoahkkin evttoha oassebeallečoahkkimii ahte dat dohkkehivčče doaibmabidjoprográmma dábálaš luonddugeavahusa suodjaleapmin dievas ovttasbarggus eamiálbmogiiguin. "
Čoakkámis lei hui buorre vuoigŋa.
Čoakkán attii dakkár nisttiid, ahte sámi aviissaid doarjja galgá addot sámedikki bakte mieđihuvvot sámi kulturiešstivrema vuođul.
Čoakkán dohkkehii cealkámuša Sámi oahpahusguovddáža lága ođasnuhttimis.
Čoakkán dohkkehii iežas beales sámedikki diimmá, jagi 2008, rehketdoalloloahpaheami ja dolvojuvvot dan rehketdoallodárkkisteaddjeguoktái ja sámedikki dievasčoakkámii.
Čoahkkin dohkkehii sámedikki cealkámušaid ja válljii ovddasteaddjiid sierra bargojoavkkuide Klemetti Näkkäläjärvi sadjái.
Čoakkán dohkkehii diimmá rehketdoalloloahpaheami, dán jagi bušeahta, guhkit áigegaskka bušeahta jagiide 2009 - 2011, sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmma sihke válljii Sámedikki láhkačállin várreduopmár, vuoigatvuohtadiehtagiid kandidáhtta Aimo Guttorma Ohcejogas.
Čoahkkin dohkkeha SPR doaibmaplána, mii ráhkaduvvo guovtti jahkái hávil.
Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusat
Šattaimet sirdit čoakkáma Heahttái, daningo guhkes gaskkat ja mátkeáigi este muhtin sámediggelahtu mátkki Gilbbešjávrái, iige čoakkámis livčče šaddan lágalaš ja mearridanválddálaš.
Čoakkánbealit válmmaštallojuvvojit EU-ságadoalliriika Ruoŧa jođihemiin. Dat ii soaitte váldit dárbahassii bures čoakkáma mearkkašumi álgoálbmogiidda.
Čoakkán gieđahallá sámediggái dahkkon bargosuodjalanilmmuhusa.
Čoakkán gieđahalai earenoamážit SPR:a doaibmaplána.
Čoakkán gieđahalai ee. Kanada ođđa árktalaš politihka.
Čoakkán ávžžuhii sierra oassebeliid sihkkarastit, ahte álgoálbmogiid ovddasteaddjit váldojuvvojit dievasmearálaččat ja boađuslaččat mielde dálkkádatrievdama ráđđádallamiidda.
Čoakkán ávžžuhii maid gárgehit universiteahttaskuvlejumi álgoálbmogiid árbevirolaš orrunguovlluide sihke luovvat álgoálbmotdutkiide dutkiskuvlenprográmmaid.
Čoakkángolut oktan mátkegoluiguin, dulkomiin, ja čoakkánláigguin dahket 5000 euros bajás gitta 10 000 euro rádjái, dárkkes dieđut eai ožžojuvvo ovdal go buot rehkegat čoakkámis bohtet.
Čoahkkinbovdehus
Čoakkán gulai kongreassa olgoáššiidválljagotti ságadoalli, senáhtor John Kerry.
Čoakkán gulai Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena sámi universiteahttafidnus.
Čoakkánmátkkošteami gárganeapmi buktá goitge eahpesihkardagaldagaid.
Čoakkánreaissu olis sámediggi ráđđádalai maid guolástanlága oppalašođastusas eanan- ja meahccedoalloministeriijain.
Čoakkán merkii maid duhtavažžan ilmmuhusáššin Njellima vuovderiiddu čoavdáseami 20 jahkái nu ahte guovllu sápmelaččat sáhttet joatkit kultuvrraset mielde boazodoalu návddašanguovlluineaset.
Čoakkán ee. evttohii UNESCO lahttoriikkaid ratifiseret ILO 169-soahpamuša álgoálbmogiid ja álbmotčearddaid vuoigatvuođain sihke soahpamuša immateriála kulturárbbi suodjaleamis.
Čoakkán rievdadii mearrádusaidisguin oba árktalaš ráđi rolla, sajádaga ja boahtteáiggi.
Čoakkán vuođđudii dutkibargojoavkku, man bargun lea ráhkadit raportta mearrajieŋa suddama skenáriain ja váikkuhusain máilmmiviidosaččat.
Čoakkán maid dovddastii árktalaš guovllu álgoálbmogiid stuora mearkkašumi ja oinnii mávssolažžan dáid álbmogiid dieđuid ávkin atnima árktalaš guovllu suodjaleamis ja luondduriggodagaiguin suvdilis ávkkastallamis.
Čoakkánvuovdin ja eará bálvalusaid vuovdin lea álohii eahpesihkkaris vuođu nalde earenoamážit dáláš ekonomalaš dilis.
Čoakkánvuovdin ja Sajosa bálvalanvuovdima doaibma šaddá vára vuollái, jos eat oaččo ođđa restauráŋŋafitnodatdoalli sadjái, daningo čoakkán- ja semináraolbmot dárbbahit gáfestallan- ja boradanbálvalusaid.
Čoahkkin-, ráđđádallan-, girjerádjo- ja medialanjat bohtet bálvalit dovdomassii stuorát fidniid meari.
Čoahkkin-, ráññádallan-, girjerádjo- ja mediasajit šaddet bálvalit olu stuorát geavaheaddjimeriid.
Čoahkkin nammadii lahtuid Sámedikki iežas doaibmaorgánaide ja ovddasteaddjiidis eará doaibmaorgánaide.
Čoakkán lei hui earenoamáš dan dáfus, ahte dušše Suoma birasministtar Ville Niinistö lei báikki nalde.
Čoakkán lei ollislaččat geahčadettiin hui beroštahtti ja ávkkálaš.
Čoakkán lei goit miellagiddevaš muosáhus ja ožžon buriid ovdamearkkaid artihkal 8 (j):a olláhuhttimis eará riikkain ja daid soaitá sáhttit heivehit Suoma sámiid ruovttuguvlui.
Čoakkán lei munnje beahttašupmi.
Čoakkán lei ovttaoaivilis das, ahte POLURA-doarjaga ollislaš dási galgá loktet, POLURA-doarjaga ráhkadusa galgá rievdadit ja ahte sámiid ruovttuguovllu bálgesiidda galgá gáibidit guođohandoarjaga POLURA-ođasnuhttima olis.
Čoakkán lea maid vuosttaš, man Suoma sámediggi dikšu SPR:a ságadoallin.
Čoahkkin lea jagi 1992 dollon suvdilis ovdáneami konferánssa čuovvunčoahkkin.
Čoakkánoassebealit dohkkehit čoakkámiin maiddái paragráfa 8 J ávžžuhusaid álbmotstáhtaid ja riikkaidgaskasaš orgánaid heiveheami várás.
Čoakkán válddii ášši diehtun, muhto sámediggi gieđahallá ášši iežas doaibmaorgánain.
Čoahkkinmearrádusat
Čoakkánmearrádusat ja čoakkánságastallan lea ealligoahtán juo iežas eallima media bálstáin ja sihkkarit joatkahuvvá vel dálážisge.
Čoakkánmearrádusaid ja politihkalaš ságastallama lassin lei hui dehálaš deaivvadit eahpevirggálaš oktavuođain ja ságastallat, lonohallat jurdagiid ja oažžut ođđa jurdagiid.
Čoakkán mearridii čielggadišgoahtit hui máŋggalágán sierra áššiid, ee. mot sámiid vierrovuoigatvuohta, mii gullá biodiversitehttii, galggalii dutkojuvvot ja mot dat galggalii suddjejuvvot, sámi báikenamaid koordinerema álggaheami sámedikki, meahcceráđđehusa ja Sámi musea siidda gaskavuođa ovttasbargun dego maid makkár rávvagiiguin sápmelaččaid árbevirolaš diehtu galggalii furkejuvvot ja dutkojuvvot.
Čoakkán mearridii ovddidit oassebeallečoakkámii, ahte čuovvovaš artihkal 8 (j) - čoakkámis livččii čiekŋalis dialoga Abs-áššiin ja juogo suodjaluvvon guovlluin dehe biodiversiteahtas ja dálkkádatrievdamis.
Čoahkkin mearridii evttohit oassebeliide, ahte dat válddášedje álbmotlaš biodiversitehtastrategiijaid oassin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami. "
Čoakkán mearridii, ahte cuoŋománu SPR:a dievasčoakkámii buktojuvvo oanehis ja čohkkejuvvon dálkkádatrievdama strategiijaáššebábir ja dán áššegirjji válmmaštallet sámedikkiid virgeolbmot ja Ruošša sámi servviid ovddasteaddjit.
Čoakkán mearridii, ahte sámedikki ja sámiid ruovttguovllu bálgesiid oktasašráđđádallama evttohis oaidnu lea dat ahte vuođđudanvuloš bargojovkui, mii gieđahallá boazodoallolága (848/90) 21 §:a dárkkuhan bálgesa lohkoboccuid eanemusmeari, galggalii addit sámi oassebeliide guovtti olbmo báikki.
Čoakkán mearridii hohpolaš áššin cealkámuša addimis suohkaniid stáhtaossodatortnega ođastusas, mas sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda addojuvvolii 3,2 miljovnna euro sápmelašvuođa vuođul.
Čoakkán mearridii máhccat áššái vel ovdal juovllaid ja ovdal dan Suoma sámediggi bivdá Suoma stáhtas čielggadeami ášši ovdáneamis.
Čoakkán dollojuvvo Helssegis.
Čoakkán anii sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema mávssolažžan.
Čoahkkinsále 1.
Čoakkámis bođii hui buorre dovdu ja ministeriijas bođii doarjja nuoraidlávdegotti dehe sullasaš orgána vuođđudeapmin sámediggái.
Čoakkán lea sirdojuvvon Norgga stáhta dáhtu mielde.
Čoahkkin lei álgu davviriikkalaš sámeoktasašbargui.
Čoahkkinfálademiid galgá diŋgot ovddalgihtii.
* Čoahkkinfáladeamit.
* Čoahkkinfáladeamit. Loga lasi.
Čoakkáma ivdneje bahkadasa lassin miellačájeheaddjit, geat este juobe bussejohtolaga ja olbmuid beassama dohko ja doppe eret.
Čoahkkima sáhttá čuovvut maid čoahkkinsáles.
Čoahkkima sáhttá čuovvut
Čoahkkima sáhttá čuovvut maiddái čoahkkinsáles.
Čoakkán barggai oktiibuot 64 ávžžuhusa, masa bohte maid mu evttohan ávžžuhusat mielde.
- čoahkkimiid geavatlaš ordnen
Čoahkkimiid nogadettiin sámedikki ovddasteaddjit oahpásmuvve biodiversitehtamuseai (Biodome), mii ovdanbuktá Kanada sierra luondotiippaid ja daid ealliid.
Čoakkándearvvuođagat Helssegis Gilbbesjávri 2020-fidnu stivrenjoaavkku čoakkán lei guovvámánu álgogeahčen.
Čoakkándieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhus 2009-gaskabláđis.
Čoahkkinsadje- ja bargoveahkabálvalushattit dollet sisttistis 24% ja restoráŋŋabálvalusat 14% árvvulassevearu.
Čoahkkinsajiid láigguide gullet dábálaš čuovggat, čorgen sihke vuođđoteknihka.
Čoahkkin gávnnahuvvo lágalažžan ja mearridanválddálažžan.
Čoakkán gávnnahii, ahte ruvkelága 38 §:a gáibádus ášši čielggadeamis sámiid ruovttuguovllus ovttas sámedikkiin ii leat olláhuvvan lága gáibidan vuogi mielde vel oktege, iige lága geatnegahtton ovttasbargu dorvo- ja kemikaliijavirgelágádusa (Tukes) ja sámedikki gaskka ii leat leamaš dán rádjái.
Čoakkán gávnnahii, ahte sámedikki ja boazoisiđiid ovttasbargu lea hui dehálaš ovttasbargovuohki ja ahte ovttasbargu buoriduvvo dálážis earenoamážit dieđuid lonohallamis.
Čoakkán celkkii fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu seailuma boahtteáiggi ektui.
Čoakkán gávnnahii ja ávžžuhii, ahte vuvddiid biodiversiteahta suodjalanbarggus ja suodjalanbargguid heiveheamis galgá dáhkiduvvot álgoálbmoservoša dievas oassálastin ja dasa lassin galggalii váldojuvvot vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštus.
Čoakkán gávnnahii dárbbu universiteahttafidnu ovddideapmái davviriikkalaš oktasaš vuođu nalde ja mearridii ohcat ruđa ovdačielggadeapmái, mainna čilgejuvvolii ee. uiversiteahttafidnu doaibmamálle, oahpposuorggit, ruhtadanvejolašvuođat ja hálddašeapmi.
Čoakkán dovddastii dárbbu duvdit árktalaš kultuvrraid ja eastit álgoálbmotgielaid jávkama.
Čoakkán válmmaštallá čuovvovaš biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma, mii dollojuvvo boahtte jagi Intias.
Čoahkkin válmmaštalai aššiid dievasčoahkkimii ja válljii ovddasteaddjiid bargojoavkkuide.
Čoakkán válmmaštalai sámedikki dievasčoakkáma, mii dollojuvvo cuoŋománu álggus.
Čoakkán válmmaštalai čuovvovaš aitosaš ráđđádallangotti čoakkáma, mii dollojuvvo juovlamánu nuppi vahku Helssegis.
Čoakkán válmmaštalai čavčča meahcceráđđehusa aitosaš ovttasbargojoavkku čoakkáma.
Čoakkán bisttii iđida rájes gitta gaskija rádjái, eaige buot áššelisttu áššit háhppehuvvon oba gieđahallojuvvotge.
Čoakkánvahku maŋŋel vuolggán Iqaluitii (inuihttagillii dat máksá báikki gos lea olu guolli), Nunavutii oahpásnuvvat inuihttakultuvrii ja inuihtaid sirkumpolára ráđi bargui ja gullat inuihtaid barggus dustet dálkkádatrievdama.
Mouse Cursor Shape
Doaibmaplánas bidjet ulbmiliid sámedikki doaimmaide.
Ollásit devdo-juvvon devdojuvvon vilges ja ránes ruođut = mearrideaddji orgánat.
Mun lean oba vahku luotta nalde.
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Oppalaš sturrodat
Kolab geavaheaddjinamma
Kolab geavaheaddji beassansátni
Kolab
Kolab- bálvvá namma
Kolat- bálvá
City in Jylland Denmark
KolfGenericName
Kolfbána
Constellation name (optional)
Čoahkkelogut ja ortnetlogut kásussojahemiin.
sámiin geain lea iežaset kollektiiva resursageavaheapmi, ii leat dáhpi smiehttat
kollektiiva vuoigatvuođas seailluhit ja ovddidit iežaset erenoamáš identitehta, masa
Kollektiivvalaš vuoigatvuođat gáibidit dan, ahte mearrádusat eai suokkardallojuvvo dušše dálá buolvva dáfus muhto maiddái bohttevaš buolvvaid dáfus.
bohtet ovdan kollektiiva vuoigatvuohtan, eaige unnitlohkovuoigatvuohtan, mat leat hábmejuvvon ovttaskas olbmuid vuoigatvuohtan. Sámiid fátmmastit goappašat
Bajimužžii dáin oktasaš vuoigavuođain boahtá iešmearridanvuoigatvuohta.
Kollektiviseren lei čađahuvvon jagi 1940, ja dalle ledje sámit 11 kolchosas.
Comment
@ item: inlistbox
Goalmmát lađđasa mearrádus
Goalmmát lađđasa mielde riikka
Goalmmát komitea iežas oaidnu gal orruleamen dakkár ahte iešmearrideami vuoigatvuohta ii sáhte ráddjejuvvot dán dilálašvuhtii, muhto baicce lea universála.
Goalmmát lađđasis lea árvaluvvon ahte stáhtat galget bargat dan badjelii ahte
Goalmmát lađas ulbmáda eará dili go guokte ovddit lađđasa. Mearrádus galgá
Goalmmát, COP9- čoahkkimis dohkkehuvvon indikáhtor gielalaš máŋggabealatvuođas lea juo anus.
Goalmmát eaktu
Goalmmát lađas: Mearrádusat vuosttaš ja nuppi lađđasis leat ráddjejuvvon
Goalmmát lađas: Čielga dárbu lea nannet unnibuš giellavugiid. Danne gusto
Goalmmát lađas: Jos lea stáhtaidgaskasaš soahpamuš vuoigatvuođas
Goalmmát lađas: Nugo namahuvvui dás badjeleappos, de riektedoalus lea
Goalmmát lađas: Oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid Sámedikkiin.
Goalmmát lađas: Sámedikkit leat sámiid ovddasteaddji orgánat, ja dat galget
Goalmmát lađas: Deaŧalaš eaktu ealli sámegillii lea ahte lea sámegielalaš
Goalmmát lađas: Suomas ii leat vuoigatvuohta jođihit boazodoalu
Goalmmát lađas: Dárkileabbo njuolggadusat das mo áššit mat leat
artihkkala 16 nuppi lađđasii, namalassii ahte bohkamušade mat bahás heađuštit
Ráđđádallamiid goalmmát guovddáš ulbmil lei sámegiel bálvalanovttadaga oažžun sámiid ruovttuguvlui, mii fálalii sihke guovlluhálddašan- ja ealáhusbálvalusaid.
Goalmmát hohpolaš láhkaođastus, mii guoská nu sámegielaid ealáskahttinprográmma go sápmelaččaid gielalaš bálvalusaid boahtteáigginai lea ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis (Kotus) addojun lága ođasnuhttin.
Vállje goalmmát joavkku:
Goalmmát nummir
Goalmmát suopman lea nuohttejávrri suopman, maid sullii 20-30 geavahit Kola báikkis.
moon phase between new moon and 1st quarter
Goalmmát oassi: Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat celket dás ahte dát
guides-type
Davvi dimenšuvnna goalmmát parlamentáralaš forum lágiduvvo Ruoššas jagi 2013.
Goalmmát sámeparlamentárihkkáriid konfereansa ordnejuvvui Girkonjárggas 10.11.2011.
Goalmmát sámeparlamentarihkáriid konfereansa jagi 2011 gáibidii julggaštusas ee. sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttima, doarvái resurssaid sámediggái ja sámegiela, kultuvrra ja ealáhusaid doarjumii, vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduváriide ja maiddái hoahpuhii ILO-soahpamuša ratifierema.
Goalmmát veršuvdna dán oktageardánis ja fárddalaš stiillas. Name
Ima ja Miro goalmmát oktasaš prošeakta lea "Beaivváš čuohká gaba " - diktamusihkkaduodji, mas oasi beassá gullat sudno diktamusihkkaturneas.
Ima ja Miro goalmmát oktasaš prošeakta lea "Beaivváš čuohká gaba" - diktamusihkkaduodji, mas oasi beassá gullat sudno diktamusihkkaturneas.
Golbma hárjehallanbáikki ohcan láhkái Sámedikki čállingottis Sajosis Anáris
BARGOBÁJIT
Golmma boarráseamos oskkudovddastusain lea sierra árvu mat čájehit oskku ja girku bistevašvuođa áiggiid čađa.
Dáin stuorradiggedieđáhusain golbma gieđahallet oppalaččat skuvlla oahpahusa.
Golbma cikcona
ođđaset lágat mat mannet dán golmma lága addin álgoálbmotvuoigatvuođaiguin
guđesge dan golmma riikka ráđđehusain ja Sámedikkiin unnimusat golbma ámmát
golmma riikkas lea váldán badjelasas sámegiela ektui, eai leat ovttaláganat, iige dán
Golmma riikka sámedikkit ja Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhta šiehtadallet bárrásiin davviriikkalaš sámi soahpamuša dehege konvenšuvnna ratifiserema várás.
Sámedikkit konstaterejit ahte eai ovttage stáhtas gos sámit ásset leat ortnegat mat siskkildivčče sámedikkiid bargui bušeahttarámmaiguin ja ruhtademiiguin sámi ulbmiliid várás ja sámedikkiid iežaset vuoruhemiid duohtandahkama várás.
Sámedikkit konstaterejit ahte eai ovttage stáhtas gos sámit ásset leat ortnegat mat siskkildivčče sámedikkiid bargui bušeahttarámmaiguin ja ruhtademiiguin sámi ulbmiliid várás ja sámedikkiid iežaset vuoruhemiid duohtandahkama várás.
Sámedikkit galget dás bargat ovttasráđiid ain eanet.
Golmma riikka sámedikkiid virgeolmmošdásis dohkkehuvvon ja Suoma sámedikki ovdanbuktin evttohus guđđojuvvui vel joatkkačielggademiid várás.
Golmma riikka sámedikkis leat ovddasteaddjit álbmotlaš ráđđádallansáttagottiin.
Golmma riikka sámeparlamentarihkkáriid vuosttas konfereansa dollui Johkamohkis, Ruoŧa beali Sámis, 24:át beaivve guovvamánus 2005.
Golmma sámedikki dieđáhus Stockholmmas dollojun diehtojuohkindilálašvuođas gávdno sámedikki ruovttusiidduin davvisáme- ja suomagillii.
objektiivvalaččat ja vuorddehahtti ládje dán mearrádusa, mii lea oktasaš mearrádus
Comment
Golmma riikkas ássi nuortalaččat čoahkkanedje geassemánus 2012 nuortalašgiela ja kultuvrra ealáskahttima sihke sajádaga gieđahallan konferensii Anára Sajosii, gos deaivvaimet nuortalašgiela čeahpi ja ovddideaddji Zoja Nosova.
Golbmaivnnát čohkkehus
mii galgát guorahallat ášši dávjá. Suomas leat golbma sámi kultuvrra, davvi-, anáraš- ja
* Golbma suffájoavkku ja suffábeavddit
dattetge sávahahttin ahte dat golbma stáhta láhčet dilálašvuođaid nu, ahte lea vejolaš
sámiide guđet ásset konvenšuvnna golmmma riikkas.
vuolgá buot golmma riikkas olbmo jienastanvuoigatvuohta sámediggeválggas.
easkka maŋŋilgo dat golbma sámedikki leat dan dohkkehan artihkkala 48 mielde.
Golbma Suoma sámedikki áirasa jienaste guoros jiena.
Golbma ođđa anárašgielat oahppogirjji almmustuvve
deaŧalaš eaktu, jos ovddasvástádusa sirdimis guvllolaš dássái galggaš leat dárbbašlaš
Golmmageardásaš, 4800 bruttonjealjehasmehtera viidosaš Sajos boahtá leat sámiid hálddahusa, kultuvrra ja čehppodaga guovddáš sihke máŋggabealat ja ođđaáigásaš kongreassa- ja dáhpáhusdállu.
Name
Constellation name (optional)
Description
object name (optional)
Name
Comment
Golbmaivnnát RGB
City in Saskatchewan Canada
City in Siberia Russia
City in Hawaii USA
Kolonialismmas leat guhkes gieđat.
Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis
Kolonialismma gopmiid suoivanat 8j-čoakkámis, oassi 2
Kolonialisma lea rievdadan hámis ja dat dáhpáhuvvá lágaid, ásahusaid, hálddahuslaš mearrádusaid ja ekonomalaš doaimma olis.
colombia. kgm
france. kgm
greece_ prefectures. kgm
Constellation name (optional)
paraguay. kgm
waters_ world- class. kgm
russia_ subjects. kgm
Region/ state in France
Region/ state in United Kingdom
Region/ state in USA
Sky Culture
spain_ provinces. kgm
waters_ world- class. kgm
Kolor LinesName
Name
KolourPaint
KolourPaint ii sáhte merkema siskkildas ravdda váldit eret go ii gávdnan dan.
KolourPaintGenericName
vo jit buot golbma Suomas hubmojuvvon ja Suoma skuvllain oahpahuvvon sáme giela: anáraš, nuortalaš ja davvisámegiella.
Nuortasámegielat giellabeassedoaimma boađusin lea vuordimis, ahte ođđa nuortasámegielat vuosttasluohkálaččat bohtet skuvlii čakčat 2011.
Nuortalašgielat artistan gulaimet Jaakko Gauriloff sihke Anna Lumisalmi ja Tauno Ljetoff.
Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga fiesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
Nuortalašgiella oahpahuvvo vuođđoskuvllas ja dat lea oahpahusgiellan smávva oahppijovkui.
hannele.
Nuortasámegielat áppesbargu lea álggahuvvon
Nuortalašgiela gáhttejeaddji virgi ii gávdno Kotusis.
Nuortalašgiela jorgaleaddji - Merja Fofonoff
Nuortalašsámiid duodjeárbi, veaddeduojit
Nuortalašgillii almmuhuvvui CD-skearru, mas leat oktiibuot 20 girkolaš lávlaga.
Nuortalašgiela sajádat ja geavaheapmi lea nannosamos Suoma bealde, gos nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllas giela oahppoávnnasin ja geavahuvvo muhtun veardde maid skuvlla oahpahusgiellan.
Nuortalašgiela ealáskahttima várás leat ollašuhttán oanehisáigge giellaealáskahttidoaimmaid jagi 1993 rájes.
Nuortalašgiela ja nuortalašgielat oahppamateriálat
Nuortalašgiela geavaheapmi lea máilmmisođiid ja nuortalaš servoša vásihan galgamušaid geažil geahppánan.
(Nuortalašgiela oahppogirji)
Nuortalašgiella ja - kultuvra leat duođalaččat áitatvuolde ja dárbbašit viidásit sámeservodaga doarjaga.
Nuortalašgiela giellajuhkosii nammaduvvojit 3 lahtu Suomas ja 1 Ruošša bealde sihke sidjiide várrelahtut, geain Ruošša nuortalašgiela ovddasteaddji várrelahttu lea persovnnalaš.
Nuortalašgielat giellabeasseiskkadallan álggahuvvui Čeavetjávrris jagis 1993.
- Nuortalašgielat ruovttubálvalusbargi Čeavetjávrri guovllus 24 187,50 €
- Nuortalašgielat ruoktobálvalusbargi Čeavetjávrri guvlui 27 034,50 €
- Nuortalašgielat ruovttubálvalusbargi Čeavetjávrri guovllus 29 100 €
- Nuortalašgielat ruoktobálvalusbargi Čeavetjávrri guvlui 29 304 €
- Nuortalašgielat ruovttubálvalusbargi Čeavetjávrri guovllus 31 550 €
- Nuortalašgielat ruovttubálvalusbargi Čeavetjávrri guovllus 33 262,50 €
- Davvisámegielat / anárašgielat / nuortalašgielat lagašdivššár Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Luomi-Jokŋa 18 700 €
- Davvisámegielat / anáraš gielat / nuortalaš gielat lagašdivššár (dearvvašvuođaguovddáš) 33 000 €
- Nuortalašgielat gilibargi Čeavetjávrri guovllus 16 050 €
- Nuortalašgielat gilibargi Čeavetjávri-Njávdán guvlui 22 806 €
Nuortalašgielat oahpahus lea boatkaneamin ja giela oahpahusdilli fuolastuhtti.
Nuortalašgielat máinnasgirji almmustuvai
- Nuortalašgielat dearvvašvuođadikšu / bálvalanrávvejeaddji Čeavetjávrri guovllus 22 000 €
- Nuortalašgielat dearvvašvuođadikšu / bálvalanrávvejeaddji Čeavetjávrri guovllus 26 825 €
Nuortalašgiella lea Suomas hállojuvvon sámegielain eanemus áitatvuloš.
Nuortalašgielat jorgalusa leat dahkan Sámeguovllu oahpahusguovddáža nuortalašgiela ja - kultuvrra oahppit (2013-2014) oahpaheaddjis Tiina Sanila-Aikio bagadusas.
Nuortalašgielat oahppamateriálat
Nuortalašgielat siiddut almmustahtojuvvet miessemánu áigge go teknihkalaš čuolmmat leat čovdojuvvon.
Nuortalašgiela lea vejolaš lohkat vuođđoskuvllas, muhto dakkár mánát ja nuorat, geain nuortalašgiella lea eatnigiellan, leat hui unnán.
Nuortalašgiela giellaoahppa ovdanbuktá áššiid oanehaš njuolggadusaiguin ja valjis ovdamearkkaiguin.
Nuortalašgiela skuvlagiellaoahppa almmustuvai
Nuortalaš giela oahpahusdilli lea fuolastuhtti daningo ohppiid mearri ja nuortalaš giela geavaheapmi oahpahusgiellan orrot njiedjamen.
Nuortlašgiela ortografiija gárvvásmuvai jagi 1972.
Nuortalašgiela árbevirolaš guovlu ollá Norgga Njávdámis (Neiden) Ruošša Beahcámii ja Doalláma Lappii.
Nuortalašgiela árbevirolaš hállan-guovllut leat Suoma lassin Norggas ja Ruoššas, eatnigiellan dan hállet dušše Suomas.
Ovdal máilmmisođiid nuortalašgiela hálle árvvu miel muhtun duhát olbmo.
Nuortalašgiela hállit leat Ruoššas šat dušše muhtun eallimin.
Nuortalašgiela hálliid mearri lea sullii 350.
- nuortalašgiella
Nuortalašgiella
Nuortalašgiella lea geavadis jávkan Norggas.
Nuortalašgiella lea maiddái váras jávkat Ruoššas.
Nuortalašgiella leamašan dušše hubmojuvvon giella jagi 1972 rádjái. Dalle almmustuvai vuosttaš áppes Aabbâs säämas ja nuortalašgiela rávagirji ŠKoltansaamen opasŠ, mas giela ortografia dahje čállinvuohki ovdanbuktojuvvui.
Nuortalašgiella fas lea gulahallangaskaoapmin Suoma ja Ruošša nuortalaččaid gaskkas.
Nuortalašgielas ja ruoššagielas go leat muhtun veardde duođaid seammasullasaš sánit, ja muhtun bustávat.
Nuortalaččat leat dánson Ruošša bokte boahtán katrilla.
Nuortalašguovddáža plánen laktása jagi 2006 álggahuvvon ja Sámemuseavuođđudusa hálddašan Ealáhusat ja nuortalaškultuvra giehtalágaid-prošektii, man ruhtadeaba Lappi Bargo- ja Ealáhusguovddáš (TE-keskus) ja Anára gielda.
Nuortalaškulturguovddáža ulbmilin lea ealáskahttit, doalahit ja ovddidit nuortalaččaid kultuvrra ja nuortalašgiela Suomas. "
Nuortalaškulturguovddáža ulbmilin lea fállat lunddolaš nuortalašgielat áššiiddikšun- ja bargobirrasa nuortalaškultuvrra guovddášguvlui.
Nuortalaškulturguovddáža ulbmilin lea fállat lunddolaš nuortalašgielat áššiiddikšun- ja bargobirrasa nuortalaškultuvrra guovddášguvlui.
Nuortalaškulturguovddáš-fidnu ovdána
Nuortalaškulturguovddáš - fidnus lea sámedikki dievas doarjja ", ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Nuortalaškulturguovddáš ovdanbuktui seammá beaivve maiddái olgoministtar Erkki Tuomiojai Sajosis.
Nuortalaškulturguovddáš dárbbaša ruhtadeami guovddáža huksemii, doaimma ovddideapmái ja bajásdoallamii.
Nuortalaškulturguovddáš plánejuvvo ruhtaduvvot sierra ministeriijaid, Eurohpá guovlluovddidanfoandda ja eará vejolaš ruhtadangálduid doarjagiin.
Nuortalaškulturguovddáža válmmaštallá nuortalaškulturvuođđudus, man bargui oassálastet máŋggat guovddáš čanasjoavkkut.
Nuortalaškultuvrra iežas erenoamášvuohtan lea Njávdáma Kolttakoskis ollašuhtton geahpilnuohttun.
Nuortalaškulturvuođđudusa stivrra čoahkkin dollui Anáris 21.1.
Nuortalaškulturvuođđudus lea ohcan eana- ja meahccedoalloministeriijas ruhtadeami guovddáža ollašuhttima várás.
Nuortlašlágas mearriduvvo ee. nuortalaččaid ealáhussii guoski vuoigatvuođain.
Nuortalašláhka (253/1995) siskkilda mearrádusaid loanaid ja eará doarjja
Nuortalaš lávlla
" Nuortalašrátnu " lea ovdalis áigge geavahuvvon nuortalaš bearrašis ullogovččasin.
"Nuortalašrátnu" lea ovdalis áigge geavahuvvon nuortalaš bearrašis ullogovččasin.
Nuortalašránu álggaheapmi čuolddabáttis lea erenomáš; čuožžamat gođđojuvvojit čuolddabáddái masa šaddá nuortalašrátnui mihtilmas ruvttohearva.
Nuortalašrátnu lea oalle liekkas sávzzaulluid dihtii.
Nuortalaččaid kátrilladánsa čoahkkana njealji páras, masa gullet njeallje albmá ja njeallje nissona. Dánsa lea páraid gaskasaš
Nuortalaš kultuvrras ortodoksalašvuohta doaibmá dehálaš sosiálalašluvvama hápmin.
Nuortalaččat ásset Anára gieldda nuortaosiin, Anárjávrri mátta-, nuortamátta- ja davvenuortačiegas, ng. nuortalašguovllus.
Nuortalaččat ellet dán áigge golmma stáhta riikkavuložin.
Giela ja kultuvrra dáfus nuortalaččat gullet nuortasápmelaččaide.
Nuortalaččat
Nuortalaččat leat Guoládatnjárgga eamiálbmot, geat leat nuppi máilmmisoađi dihtii massán sin árbevirolaš sohkaguovlluideaset Beahcámis.
Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu.
Nuortalaččat leat oskku dáfus ortodoksat.
Nuortalaččat leat jahkečuđiid áigge mearredan áššiideaset ovttas giličoahkkimiin (sijddsååbbar).
Nuortalaččat - Sámemusea Siidda buvttadan diehtopakeahtta
Nuortalaččaid árvvoštallet leat dál Suomas sullii 700.
Nuortalaččain leat njeallje sierralágan gahpermálle, main lea erenomáš mearkkašupmi.
Nuortalaččain leat iežaset ovddastanorgánat.
Dahkkit, mat lasihit Nuortalaččaid dehálaš searvvušvuođa, leat ee. teadjakultuvra, árbevirolaš stohkosat, nuortalaškátrilladánsa, bearralherven, veaddeduojit ja ránu gođđin
Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda sierradoaimmaid, " Tiina Sanila-Aikio muitalii.
Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda sierradoaimmaid, "Tiina Sanila-Aikio muitalii.
Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda jođánis doaimmaid ", Haltta deattuhii.
Dasa lassin nuortalaččaid siidačoahkkin (Siidsååbbar) ovddasta nuortalašlága mielde sin nuortalašguovllus, mii lea oassi sámeguovllus.
Nuortalaš nuoraid iežaset blogi dás
Nuortalaččaid árbevirolaš musihkka lea leuŠdd.
Nuortasápmelaččaid gákti earrána eanemus eará sámegávttiin ja muittuha gárjillaččaid čeardabiktasa.
ovttaráđálaš vuogit (sobbarat) leat nubbi ovdamearka.
Nuortalašservoša searvvuš- ja ealáhusvuogádagas lea buoremusat seilon dieđut Suonnjelgili nuortalšservošis.
Nuortalaččaid nuortalašguovllu eallindiliid, birgejupmevejolašvuođaid ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami várás lea nuortalašláhka, mas lea ásahuvvon loatna- ja doarjjavugiin earret eará guolástusa ja boazodoalu sihke nuortalašguovllu bálvalusaid ovddideamis.
City in Tennessee USA
Kolombia
KolombiaName
Kolombialaš peso
Name
world. kgm
Image/ info menu item (should be translated)
Argumeanttat " gohččun " várás
Argumeanttat gohččuma várás.
Gohččuma maŋŋá sáhtát geavahit máŋga variábela mat buhttejuvvot duohta árvvuiguin go vuodjá prográmma:% f - okta fiilanamma% F - fiilalistu; heive prográmmaide mat sáhtet rahpat máŋga báikkálaš fiilla oktanaga% u - okta fierbmečujuhus% U - fierbmečujuhuslistu% d - máhppa mas lea fiila maid háliida rahpat% D - máhppalistu% i - govaš% m - minigovaš% c - namahusa
Gohččuniešvuođat
Argumeanttat gohččuma várás
Argumeanttat gohččuma várás.
Argumenter for kommando
Name
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Gohččumatcommand for...
Gohččumat
Gohččun ii leat meroštallojuvvon.
Gohččunheivehusat
Gohččunheivehusat
Ii gohččun iige láse meroštallojuvvon. NAME OF TRANSLATORS
Maŋŋá gohččuma sáhtát bidjat čuovvuvaš variábeliid mat buhttejuvvojit duohta árvvuiguin og prográmma vuolgá johtui.% f - ovttaskas fiilanamma% F - fiilalistu, prográmmat mat sáhttet máŋga fiilla oktanaga rahpat geavahit dán.% u - ovttaskas URL% U - URL- listu% d. - máhppa mii gullá fiilii maid galgá rahpat% D - máhppalistu% i. - govaš% m - minigovaš% c - namahus
GohččunDesktop
Name
Comment
Go_hččun_
Gohččun
Gohččun:
Ii sáhttán álggahit terminalklieantta:% 1
Ii sáhttán álggahit terminalklieantta
Skálzu
Terminála@ title: window
@ info: whatsthis
Skálžogohčumiid sáhtat vuodjit dušše báikkálaš máhpain.
Gohččunvuodjinlákta
Comment
SkriptatGenericName
Skriptafiila
Gohččunnamma
Gohččunprocess heading
Comment
SkálžuComment
SkálžogohččunlassemodulaComment
Fiilanamma addejuvvui gohččunlinnjás. Ii sáhte geavahit STDIN čálihit.
Gohččunlinnjáprográmma mii sáhttá vuodjit KUnitTest- modulaid.
Ii sáhttán váldit skripta eret. Skriptagieđahalli sáhttá dušše váldit eret skriptaid mat leat sajáiduhtton páhkkan.
SkriptaLanguage
Skriptasajáiduhttin filtii. Dieđihastte páhkkagieđahallái dán meattáhusa birra.
Filtii skripta viežžamisComment
Meattáhus dáhpáhuvai vuojedettiin skripta dán siiddus.% 1 linnjá% 2:% 3
SkriptadulkonmeattáhusComment
Name
Ii sáhttán meroštit dulkka skriptafiila "% 1 " várás
Skripta
Skriptagieđahalli
Du sisačálihanskálžu ii leat mielde / etc/ shells fiillas.
Skálzu
NAME OF TRANSLATORS
Gohččun/ URL:
KomigiellaName
Komissára ávžžuhii dieđáhusastis Suoma ratifiseret hohpolažžan Ilo 169-soahpamuša ja čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid sihke earáhuhttit boazodoallolága nu ahte dat dorvvasta sápmelaččaid kultuvrralaš vuogi bargat bohccuiguin.
(komissára bargun lea ovddidit diđolašvuođa ja gudnejahttima olmmošvuoigatvuođaid hárrái Eurohpá ráđi lahttoriikkain)
Komissára Rehn lei hui miehtemielalaš.
Komissára deaivvadii guossástallamis olis maid stáhtanjunnošiid ja álbmotservoša ovddasteddjiid ja son dahká maid raportta mátkkistis.
Komišuvdna galgá addit čielggadusaid maŋŋá smiehttamuša čuovvovaš áššiin: " gii komišuvnna áddejumi mielde lea eatnama eaiggát; b) makkár geavahanvuoigatvuođat komišuvnna áddejumi mielde leat ja c) maid áššediliide komišuvdna vuođđuda konklušuvnnaidis ".
Komišuvdna galgá addit čielggadusaid maŋŋá smiehttamuša čuovvovaš áššiin: "gii komišuvnna áddejumi mielde lea eatnama eaiggát; b) makkár geavahanvuoigatvuođat komišuvnna áddejumi mielde leat ja c) maid áššediliide komišuvdna vuođđuda konklušuvnnaidis ".
(komišuvdna lea Eurohpá Ráđi vuollásaš orgána, man bargun lea doaibmat rasismma, etnihkalaš vealaheami, vierroolmmošvaši ja utnohisvuođa vuostá olmmoš-vuoigatvuođaid ovddideami vuoiŋŋas.)
Komitea addá ávžžuhusa soahpamuša ollašuhttima várás ministtarráđđái.
Komitea addá ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás.
Lávdegoddi árvala
Komitea ii sin mielde váldán mearrádusastis dárbahassii olu vuhtii áššeollisvuođa duohtaáššiid.
ane eanetlohkosaš álbmoga ekonomalaš dárbbuid legitiibma ággan unnidit daid
guovlluin. Lávdegoddi ovddidii iežas vuosttamuš čielggadeami jagi 1984, NÁČ
Lávdegoddi gávnnahii ahte dainnago áššeoasálaččat eai lean ovttamielalaččat das mat
Komitea muittuhii ahte;
Lávdegoddi ilbmada vuorjašuvvama das go
Lávdegoddi dovddaha oaivilin ahte sámiid ođđaáigásaš
Lávdegoddi dovddaha dattetge ahte jos doaimmaid luitet viidánit,
Komitea joatká árktalaš guovllu hálddahusmálle gieđahallama vel čakčat ja ášši dolvojuvvo čuovvovaš árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssa gieđahallamii.
Komitea bidjá dás vuođđun ahte álbmogiidgaskasaš njuolggus ii dovddas makkár-ge vuoigatvuođa ovttabealát eretgaikumii doaibmi stáhtas.
Komitea ávžžuha soahpamušriikka ollašuhttit buot dárbbašlaš doaimmaid, maiguin sihkkarasto, ahte vuovdečuollamat ja eará doaibma, maid priváhta oassebealit dál ollašuhttet sámiid ruovttuguovllus, eai ráddje sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenomážit boazodoalu, eaige ráddje sin ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid geavaheami.
eatnamiid, territoraid ja resurssaid. Lávdegoddi ávžžuha dasto Suoma gávdnat dievas
Komitea čohkiida stáhtaid nammadan sorjjasmeahttun áššedovdiin, geat bearráigehččet nd. nállevealahansoahpamuša olláhuvvama.
(eahpevirggálaččat sámás): "... komitea deattuha ahte vuoigatvuohta čađahit iešmearrideami e.e. gáibida ahte buot álbmogat luođuid galget beassat hálddašit luondduvalljiideaset, ja sis ii mokti-ge oaččo eretváldit ealáhusaid ja birgejumiid muđui....
(eahpevirggálaččat sámás): "... komitea deattuha ahte vuoigatvuohta čađahit iešmearrideami e.e. gáibida ahte buot álbmogat luođuid galget beassat hálddašit luondduvalljiideaset, ja sis ii mokti-ge oaččo eretváldit ealáhusaid ja birgejumiid muđui....
Lávdegoddi dovddahii ee. čuovvovačča:
Lávdegoddi geardduhii iežas vuorjašumi das, go Suopma lei
Lávdegoddi cealká dasto čuovvovačča álgoálbmogiid erenoamáš oktavuođaid
Lávdegoddi cealká ahte eatnamiid massima
Lávdegoddi čálii
Lávdegoddi gieđahallá maid giellavuoigatvuođaid oahpahusa oktavuođas.
Ruoŧa SOUs 1999:25 Samerna - ett ursprungsfolk i Sverige, cealká čielggadeaddji
Komitea maiddái bivdá Suoma duođaštit man viidát dat lea vuhtiiváldán sámiid eatnamii vuođđudeaddji ealáhusaid ja eallinvuogi álggahettiin sierralágan prošeavttaid ja sierralágan doaibmabijuid sámedikkiin sihkkarastima dihtii sámiid beassama árbevirolaš ealáhusaide ja maid vugiiguin dát ulbmilat leat ollašuhtton
Komitea lea maiddái go geahčadii Norgga 4. ráportta, čujuhettiin CCPR:a ártihkkalii 1 (2), deattuhan sámiid vuoigatvuođa hálddašit luondduvalljiideaset ja ahte sámiin eai oažžu ceavzinvuogádagat váldot eret.
Lávdegotti geavat čájeha ahte artihkkal 27 ii
Lávdegoddi ilbmada ahte
Lávdegotti cealkámuš vuosttaš Länsman-áššis čájeha maid ahte artihkkal 27
Mu mielas komitea čoavddus lea váilevaš dađi lági mielde go dat ii mearrádusastis váldán vuhtii, ahte guoddaleaddjit šaddet heaitit boazobarggu ja dasa nohká maid sin boazokultuvra bággonjuovvanmearrádusa mielde.
Komitea mielde guoddaleddjiid čuoččuhusat das, ahte sii šaddet unnidit bohccuideaset eanet go Avvila bálgesa eará osolaččat, eai oaččo doarjaga komiteai doaimmahuvvon loguin.
Komitea mearrádusa mielde Suopma ii rihkkon SP-soahpamuša artikla 27 ja mearrádus sáhttá olláhuhttojuvvot.
Komitea mearrádus ii leat vel boahtán olmmošriektekomitea siidduide, muhto dat lea doaimmahuvvon Supmii ja guoddaleddjiide.
Komitea mearrádus lei oanehaš.
makkár sivat leat čearrulaččaid ja eananeaiggádiid vuoigatvuođaide meahcástit ja
Lávdegoddi sirdojuvvui máŋgii hálddahusa siskkobealde ovdalgo loahpas heaittihuvvui.
finnmárkolávdegotti dárbbašlaš čielggadeamit dagahit, galgá stáhta gokčat, geahča §
Komitea loahppamearrádus jagi 1990 áššis, lea čuvvon dan vuogádaga man mielde váidaleaddji ákkastallan iešmearrideami vuoigatvuođas lea váikkuhan movt komitea ipmirdii árt.27 ulbmila, vaikke ášši gal lea gieđahallon árt.
Lávdegoddi galgá čielggadit
Komitea bargun lea válmmaštallat soahpamušteavstta riikkaidgaskasaš instrumeantta dahje instrumeanttaid oažžuma várás genaváriid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbbi suodjaleapmin.
Bargui gullá maid mearridit olggumus ráji
VL vuollásaš lávdegotti bargojoavkku šiehtadallamiid dovdomearka lei álggus
vejolaš dahkat čuovvovaš čoahkkáigeasu: Suoma viđat raportta gieđahalai golggot
Komitea lea earenoamáš fuolas alimus hálddahusrievtti (AHR) mearrádusas suovvat njuovvat olles Njellima siidda boazoealu.
Lávdegoddi lea ovdamearkka dihte, go
Komitea lea fuolas das, ahte boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesiid eanetlohkomearrádusaid, mat sáhttet uhkidit sámi boazodolliid vejolašvuođaid bargat árbevirolaš ealáhusaideasetguin.
Komitea lea gieđahallan Suoma mearreáiggeraportta (mearreáiggeraporttat 20-22).
Lávdegoddi oaivvilda ahte álgoálbmogiid árbevirolaš doaimmaid, nugo boazodoalu, meahcásteami ja guolásteami, suodjala artihkkal 27.
Lávdegoddi lea njukčamánus 2005 fas árvvoštallan seammá vuovdedoalu, mo
Lávdegoddi váldá maid ovdan čuolbmagihppun álgoálbmotmánáid
Lávdegoddi šálloša go váttisvuođat mat čatnasit sámiid eananvuoigatvuođaide
Lávdegoddi šálloša go ii
Lávdegoddi deattuha ahte stáhtat, go čađahit
Komitea vuođđuda čovdosis dušše boazologuide.
Lávdegoddi ákkasta ahte
Komitea doalai guovttebeaivásaš čoakkáma, mas gieđahallojuvvoi ee. árktalaš guovllu hálddahusa boahttevuohta ja linnjejuvvui iežas oaidnu mot Árktalaš ráđđi galggalii gárgehuvvot.
Lávdegoddi dáhttuge stáhtabeliid danne álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid mat sihkkarastet ahte álgoálbmotmánát
Lávdegoddi dáhttu Norgga
Komitea bivdá Suoma dieđihit sámiid ámmátlaš oahpahusas ja mo dat lea ovddidan sámiid árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima.
Dán orgánas livččii ministeriijaid, dutkiid, sámedikki ja sámi ealáhusaid ovddastus gárvvisteame Suoma boraspire- ja meahccebivdogažaldagaid čovdosiid.
Komitea evttoha dasalassin ahte systema man veagal árbevirolaš eamiálbmotvuoigatvuođat leat duššaduvvon, galgá heaittihuvvot dan sivas go rihkku konvenšuvnna ártihkkala 1. "
Komitea ávžžuha, ahte go soahpamušriika meroštallá, geas lea jienastanvuoigatvuohta sámedikki válggain, dat addá áššáigulavaš deattu sámiid iešmearridanvuoigatvuhtii, mii laktasa sin sajádahkii Suomas, sin vuoigatvuhtii mearridit iežas lahttovuođas ja vuoigatvuhtii dasa, ahte sii eai veagalsuddaduvvo.
Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika:
Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika vuhtiiváldá dán oktavuođas Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna oktasašsoahpamuša nr 169, man soahpamušriika lea čatnasan ratifiseret.
Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika sámedikkis addon lága ođasmahtedettiin lasiha sámedikki mearridanválddi sámiid kulturiešráđđemii gulavaš áššiin, nu ahte vuoigatvuođat mielde, mat gullet eatnama ja luondduriggodagaid geavaheapmái sámiid árbevirolaččat ássan guovlluin.
Lávdegoddi maid rávve
Komitea gidde fuompášumi dasa ahte namahus " Saami economic activities " sistisdoallá doaimmaid nugo čáhcefápmu, ruvkedoaimmat, vuovdegávppašeapmi ja eatnamiid addin privahta oamastussii.
Komitea gidde fuompášumi dasa ahte namahus "Saami economic activities" sistisdoallá doaimmaid nugo čáhcefápmu, ruvkedoaimmat, vuovdegávppašeapmi ja eatnamiid addin privahta oamastussii.
Dat lei eiseválddiid ja sámiid gaskkusteaddji lađas, ja dat oaččui viehka ollu doaibmanfriddjavuođa geavadis, veahkehii sámi studeanttaid jna..
Komitea geardduhii maid ávžžuhusas das, ahte Suopma galggalii addit dáláža eanet áššáigullevaš mearkkašumi jearaldatvuloš olbmui iešidentifikašuvdnii, dego komitea oppalaš ávžžuhusas nr 8 (j. 1990) ovdan buktojuvvo.
artihkkala 30 mielde, erenoamážit sin kultuvrralaš vuoigatvuođaide, maiddái sáhttet
Lávdegoddi nanne ahte stáhta lea geatnegas álggahit beaktilis
Lávdegoddi dovddaha dan ná:
Lávdegoddi nanne ahte duohta
Nugohčoduvvon Lubicon Lake Band-áššis lávdegoddi 1990 duođaštii
Eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ártihkkalis 1 vuogáidahttui vuostaš geardde dalle go komitea gieđahalai ráportta mii bođii dakkár stáhtas man alimus duopmostuollu duođaštii ahte leat gávdnomis eanet go okta " álbmot " áššáiguoski stáhta rájáid siskkobealde.
Eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta ártihkkalis 1 vuogáidahttui vuostaš geardde dalle go komitea gieđahalai ráportta mii bođii dakkár stáhtas man alimus duopmostuollu duođaštii ahte leat gávdnomis eanet go okta "álbmot" áššáiguoski stáhta rájáid siskkobealde.
(Suoma ráporta geahčaduvvo golggotmánus 2004.)
Komitea ii dađe eanet go bivdá Norgga čilget mo sámi iešmearridepmi čađahuvvo konvenšuvnna árt. 1 ektui.
Lávdegoddi čujuha iežas " General Recommendation No.
Lávdegoddi čujuha iežas "General Recommendation No.
Lávdegoddi čujuha álggus stáhtabeliid geatnegasvuođaide
Lávdegoddi čujuha dakkár čuoččuhusaide go ahte beroštumit
Komitea čujuha e.e. CCPR:a ártihkkalii 1 ja lea fuolastuvvan go buktá dán oainnu;
Lávdegoddi dásge
nationála ráđiide ja lávdegottiide, iige dain leat geatnegasvuohta buktit cealkámuša
Kommanderfiila
Lihkostuvai kommentára sáddemis.
Komeanttat
Kommentára:
Kommentárat
Muittuhusat
Mii váldit áinnas vuostá kommentáraid!
Čielggadeapmi
Kommentere merkoša
Kommenteren viidáseappot Ilo-ášši maŋit bloggainan.
Čielggat siiddu
Adds a new variable
Ii sáhttán sáddet kommentára.
'Composer' playlist column name and token for playlist layouts
KommeantaCoptic weekday 3 - LongDayName
Kommentáradialog-title
Kommentára@ item: intable Text context
kommeanta
& Kommeanta:
Kommeanta:
Kommea_nta:
Kommeanta
& Kommeanta:
Kommeanta:
Kommentára
Kommentára:
Name
Du čilgehus sáddejuvvo siidovásttolaš doaimmaheaddjái.
Unnamed column
Key will not expire
GulahallanPhonon::
bidjat gulahallamii sámegillii sámegielalaš sámiiguin.
Name
Comoro Franc
Comoros
KomorotName
GenericName
Name
Name
Constellation name (optional)
Name
Name
Kompleaksa lohku
Lassedávddat ja riskkat
image-action
Bibliotehka ii olggosfievrrit fabrihka mii ráhkada osiid.
Fabrihkka ii sáhte ráhkadit osiid gáibiduvvon šlájas.
Oasseválljejeaddji
City in British Columbia Canada
City in Hawaii USA
Muhtumindovdat iežas lossesvuođa, surolažžan, leaboheapmin dehe dovdat doaivvuhisvuođa lea lunddolaš oassi eallimis.
Mášengolleroggan ja gollegoaivun obanassiige ii leat árbevirolaš sámi ealáhus.
Mášengolleroggan guođđá lundui oinnolaš luottaid, das leat birasváikkuhusat ja unna lohpemávssožiiguin sihke eananeaiggadiidda máksojun mávssuiguin goaivu ieš oažžu atnit iežas goaivun minerálaid ávkkiid.
Mášengolleroggan boahtá lassánit ja lea dehálaš, ahte speallannjuolggadusat leat buohkaide ovttalágánat ja jearggalaččat.
Mášengolleroggan uhkidivččii mearkkašahtti ládje guovllu sápmelaččaid návddašit iežas kultuvrras ja bargat dan mielde.
Mášengolleroggama lohpeprosessii guoskaduvvoba guokte sierra lága: ruvkeláhka ja birasgáhttenláhka.
Guossoheaddji
port: default
Autentiseren
Guossoheaddjeautentiseren:
Guossoheaddji
Guossoheaddji:
studere mášen- ja buvttadanteknihka
Mašiidna:
Guossoheaddjenamma
Guossoheaddji:
Guossoheaddji% 1 ii gávdnon
Guossoheaddji/ domena
Konfereansa attii hui viiddes julggaštusa.
Konfereansa attii loahppajulggaštusa, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin dakkár sajes go dokumeanttat - sámi parlamentáralaš ráđđi.
Das mearriduvvui historjjálaš julggaštus mii guoská
Konfereansa dohkkehii Johkamohki julggáštusa, mas daddjo, ahte:
Sajosis guokte beaivve bisti Sámenuoraid konfereanssa, man fáddán lea sámenuoraid identitehta ja gierdilvuohta.
Konferensii ledje čoahkkanan ovddasteaddjit Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin oktan ráđđehusaid virgeolbmuiguin ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjiiguin.
Konferensii ledje čoahkkanan Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiid ovddasteaddjit, ráđđehusaid virgeolbmot ja maid Sámi friddja organisašuvnnaid ovddasteaddjit Davviriikkain ja Ruošša federašuvnnas.
Konferensii oassálaste sámenuorat Suomas, Ruoŧas ja Norggas, buohkanassii sullii 70.
Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid lahtut sihke Ruošša sámeservviid ovddasteaddjit.
Konferensii oassálaste Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid sihke Ruošša sámiid ovddasteaddjit.
Konfereansa lágiduvvo guovtti beaivve áigge.
Konferánsa čohkke sámedikkiid álbmotválljejuvvon áirasiid ja ruoššabealde sámiid ovddasteddjiid.
Konfereansa čoahkkana guovtti jagi gaskkaid ságastallat sierra fáttáin.
Konfereansa gulai davviriikkaid mánáidáittardeddjiid čilgehusa sámi mánáid ja nuoraid dilis ja čilgehusa signála lei, ahte sámi mánáid ja nuoraid oassálastima galgá buoridit.
Konfereansa muittuhii das, ahte sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut.
Konfereanssa fáddán leigga earenoamážit Sámi guovllu ávkkástallan ja das earenoamážit ruvkedoaibma sihke davviriikkalaš sámi soahpamuš.
Konfereanssa fáddán lei sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallan ja davviriikkalaš sámesoahpamuš.
Konfereanssa fáddán lea utnolašvuohta ja sámenuoraid identitehta.
Vuohččan čoakkán gulai sierra konfereanssa dárkojeddjiid oainnuid árktalaš ovttasbarggus.
Konfereanssa áigge gullatge sáhkavuoruid, mat bohciidit jurdagiid.
Konfereanssa eahketprográmmas lea sámemusihkka.
Konfereanssa maŋŋel SPR:a sáttagoddi galledii EU:a komisšuvnnas ja ságastallamiin loktanii ovdan Suoma evttohusa prolemáhtalaš dilli komisšuvnna dáfus.
Konferánssa ordnejeaddjin lei 2000-logu álggus vuođđuduvvon Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea Davviriikkaid sámedikkiid ovttasbargoorgána.
Konferenssa julggáštusas gieđahallet sámiid ovttasbarggu ovddideami, sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sihke ávžžuhit stáhta ratifiseret ILO-169 soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Konfereanssa mielde meroštallama das, geaid atnit sápmelažžan, galgá vuođđuduvvat sámiid iežaset ja oktasaš áddejupmái áššis.
Konferánssa prográmma fáttát laktásedje davviriikkalaš gažaldagaide nugo sámi giellaovttasbargui, sámenuoraid davviriikkalaš ovttasbargui ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga mánáidáittarteaddjiid ovttasbargoprošeavtta bohtosiidda.
Prográmma
Konferánssa loahppaáššegirji ollásit čuovvovaččas:
Konferánssa loahpas dohkkehuvvui sámi parlamentarihkkáriid oktasaš loahppacealkámuš, Girkonjárgga julggaštus.
Konferánssa boađus šaddá loahppacealkámuš.
Konfereanssa boahtá rahpat kultur- ja valástallanministtar Stefan Wallin.
Konfereanssa temán lea Nuorat!
Konfereanssa fáddá lea hui áigeguovdil - sámiid árbevirolaš diehtu, sámi biktasat nuppástuvvi máilmmis ja gávpotsápmelašvuohta.
Konferánssa fáttain ledje árbevirolaš diehtu ja árktalaš áššit.
Konfereanssa fáddán leat árbevirolaš diehtu ja máhtut, sámi nuorat ja árktalaš ovttasbargu.
Konferánssa fáttát leat árbevirolaš máhtut ja árktalaš áššit.
Konfereanssa fáddán leat árktalaš guovllu resurssaiguin ávkkástallan, ovttasbargu oahpahusas ja dutkamušas sihke jihkiid suddan.
Konfereanssa dahkan mearrádus lea Suoma lágaid vuostá daningo dat ii váldde vuhtii nuortalaččaid siidačoahkkima sajádaga nuortalaččaid ovddasteaddjiorgánan.
Konfereanssa nubbi beaivi lea dárkkuhuvvon sámenuoraide.
Eahketprográmmas lei ovddimussan "Gákti fashion-show ", gos čájehuvvui guđege guovllu gávttit ja nuppi eahkeda rock-joavku Somby lei čuojaheamen.
Konfereanssa virggálaš ovddasteaddjin ledje Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid ovddasteaddjit sihke Ruošša beale sámi servviid ovddasteaddjit.
Konfereanssa olis lágiduvvo Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán.
Konfereanssa oktavuođas lágiduvvojit seminárat sierra fáttáin.
Konfereanssa oktavuođas dollojuvvon SPR:a čoahkkimis mearriduvvui vuođđudit dakkár lávdegoddi.
Konfereansa lei dan dáfus earenoamáš, ahte ovttamielalašvuohta ii háliduvvon joksojuvvot ja mun sámedikki eanetloguin, guđa eará diggelahtuin, sadden jienastit julggaštusa njealját artihkkala dihte julggaštusa vuostá, daningo konfereanssa loahppadokumeantta gieđahallama ságadoallin doaibman SPR:a presideanta Håkan Jonsson ii miehtan jienastuhttit sierra njealját artihkkala hábmemis.
Konfereansa lea árktalaš guovllu parlamentarihkkáriin ja EU-parlameantta ovddasteddjiin čohkiidan ovttasbargoorgána konfereansa.
Konfereansa lea viiddis, ovddasteaddjit leat badjel 7000 miehtá máilmmi.
Konfereansa lea nuvttá ja dat lea rabas buohkaide geat leat beroštuvvan.
Konfereansa lea oassi Sámedikki Nuoraidlávdegoddi-prošeavtta, man ulbmilin lea buoridit sámenuoraid oassálastin- ja váikkuhanvejolašvuođaid.
Konfereansabeaivi mania hui liekkus ja rabas vuoiŋŋas.
Konferánsa lágiduvvo Thon Hoteallas Girkonjárggas.
Konfereansa dollojuvvo čakčat 2012 Reykjavikas.
Konfereanssas ja dan oktavuođas lágiduvvon dilálašvuođain mávssolaš ságastallanfáddán loktaneigga Suoma viggamuš oažžut árktalaš informašuvdnaguovddáža Roavenjárgii ja ođđa dárkojeddjiid váldin Árktalaš Ráđđái.
Konfereanssa lei ealaskas ságastallan sámi ovttasbarggu gárgeheamis.
Konfereanssas doalai sámedikki I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari ovdasága sámi giellaovttasbarggu ja dan hálddahusa gárgeheamis.
Konfereanssas stáhtat čatnase álgoálbmotjulggaštusa ulbmiliid olláhuhttimii.
Konfereanssa gávdno lassidiehtu čujuhusa http://www.arcticparl.org / Konfereanssa áigge árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvdna čoahkkanii guovtte have.
Konfereanssas gávdno lassidiehtu čuovvovaš siiddus: http://www.europarl.europa.eu/arcticparl / Semma bargomátkkis deaivvadan muhtin europarlamentarihkkáriiguin ja komiššuvnna ovddasteddjiiguin.
Konflivtta, jos dakkáris háliduvvo hubmojuvvot, doarju media ja eallá interneahtas, ja ain eanet maiddái sosiála medias.
Konflikta, mii ii oba leatge, orru leame duohta.
Konfliktageahččanguovllu deattuheapmi álkidahttá maid politihkkáriid vejolašvuođa garvit ovddasvástádusaideaset - ovddasvástádus Ilo 169-soahpamuša ratifiserema maŋŋoneamis sirdojuvvo mysteralaš " konfliktii ", mii ii leat goassige oba leamašge.
Konfliktageahččanguovllu deattuheapmi álkidahttá maid politihkkáriid vejolašvuođa garvit ovddasvástádusaideaset - ovddasvástádus Ilo 169-soahpamuša ratifiserema maŋŋoneamis sirdojuvvo mysteralaš "konfliktii ", mii ii leat goassige oba leamašge.
Konflikta nogai, muhto ruossalasvuođat Kanada stáhtain joatkahuvve.
Konfereansa ordnejuvvo juohke nuppi jagi, vurrolagaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Kongo
KongoName
Kongo demokráhtalaš republihkka
Name
world. kgm
Kongreassaide, skuvlejupmái, logaldallamiidda ja dilálašvuođaide, main dárbbaša ollu čohkkánsajiid geahččiide.
Kongreassa ii leat goassige dollojuvvon Sámis.
Kongreassa boktalii olu jurdagiid ja gárgehandárbbuid.
Kongreassa dohkkehii giela ja kultuvrra seailluheami ja gárgeheami mearrádusaid ja ávžžuhii suoma-ugralaš álbmogiid ásaiduhtti stáhtaid dohkkehit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja duohtan dahkat dan artihkkaliid.
Kongressii oassálaste mu lassin sámedikki lahtut Jouni-Ilmari Jomppanen ja Erkki Lumisalmi.
Kongressii oassálaste Suomas golbma ja Ruošša bealde čieža sápmelačča.
Kongreassa lágiduvvui dál guđat geardde.
Kongressii bukte dearvvuođagaideaset Uŋgara, Suoma ja Estte presideanttat.
Kongreassa julggaštus lei dan dáfus mielaidgeassi, ahte das čujuhuvvoje doaibmabijut dušše álbmogiidda ja álbmotservviide.
Kongreassa dehálašvuođas čujuha dat, ahte dasa oassálaste njealji riikka, Uŋgara, Suoma, Ruošša ja Estteeatnama presideanttat.
Kongreassa ulbmilin lea ee. ovddidit suoma-ugralaš álbmogiid gaskavuođa ovttasbarggu dego maid eará álbmogiiguin, vuostálastit suoma-ugralaš álbmogiid kultuvrralaš ja gielalaš assimilašuvnna sihke ovddidit riikkaidgaskasaš norpmaid olláhuvvama olmmošrivttiid, álbmogiid iešmearridanrievtti ja álgoálbmogiid rivttiid surggiin.
Kongreassa fáddán ledje giella ja olbmot.
Kongreassa virggálaš giellan leaba guokte ii-suoma-ugralaš giela: eŋgelas- ja ruoššagiella.
Kongreassas jienastuvvui, ságasallan lei ealaskas ja álbmogiid ovddasteaddjit maid digaštalle gaskkohagaid giivátge čoakkámiin.
Kongreassas bođii čielgasit ovdan, ahte buot álbmogat eai leat velge dásseárvosaš sajádagas suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus, muhto álbmotstáhtat stivrejit ovttasbarggu hui áhpasit.
Kongreassas gulloje olu čikŋaságat, fiinna sánit giela ja kultuvrra mearkkašumis nu stáhtanjunnošiin go bás álbmogaččaid ovddasteddjiinnai.
Kongreassas ledje mielde njeallje Suoma riikkabeaiveáirasa, Heidi Hautala, Sinikka Hurskainen, Anni Sinnenmäki ja Janne Seurujärvi sihke guokte EU-parlamentarihkkara, Kyösti Virrankoski ja Riitta Myller.
Kongreassas leat buot suoma-ugralaš álbmogat ovddastuvvon ja oasseváldit ledje birrasii 1000 olbmo.
The grammatical type of a word
Konkrehtalaš doaibmabijut:
Sámedikki árvvoštallamiin ja oainnuin.
Konkrehta momeanta maid mun dás válddán erenoamážit ovdan, lea ahte boazodoallu dárbbaša viiddis guovlluid, ja ahte eanangeavaheapmi rievddalda jagis jahkái dálkkiid, biekkaid ja guohtumiid mielde.
KonqiComment
Comment
Konqueror- láseComment
Viečča Konquerora ovdagihtii go KDE vuolgá johtuiName
KDED- lassemodula mii viežžá Konqueror ovdagihtiiComment
Konqueror- lihkasteamitComment
Konqueror- láhtten Dáppe heivehat man láhkái Konqueror láhtte fiilagieđahallin.
Konqueror fonttat Dán siiddus sáhtát válljet makkár fonttaid Konqueror geavaha go čájeha fierpmádatsiidduid.
Skálžogohččunlassemodula Konquerora várásComment
Vuđolaš Konqueror- lihkasteamit. Name
Diehtusiidu Konqueror várásName
Konqueror stiilaárkkat Dán moduvllas sáhtát geavahit iežat ivdne - ja fontaheivehusat Konqueror: ii du iežat stiilaárkkaiguin (CSS). Don sáhtát mearridit erenoamáš molssaeavttuid dahje geavahit iežat stiilaárkka jus muitalat gos da lea. Fuomáš ahte dát heivehusat álo badjelgehččet heivehusaid mat leat fierpmádatbáikkis. Dát sáhttá leat ávkkálaš čálmmehis olbmuide dahje fierpmádatbáikkiide mat eai leat logahahtti.
Konqueror
KonquerorName
Fierpmadatlogan Konqueror Dáppe heivehat Konquerora fierpmádatlogandoaimmaid. Fuomaš ahte fiilagieđahallandoaimmain lea sierra heivehanmoduvla. Sáhtát mearridit man láhkai Konqueror galgá gieđahallat dihto oasit čájehuvvon HTML- kodas. Dábálaččat it dárbbaš rievdadit maidege dáppe.
Konqueror lea maid fierpmádatlogan mainna sáhtát interneahtas golgat. Ii leat go čálistit fierpmádatčujuhusa (omd http: // www. kde. org) dan siidui manhálidat oaidnit ja coahkkalit Enter, dahje válljet muhtun merkoša girjemearkafálustat.
Konqueror lassemoduvla čálihangieđaheami várás
Konquerorain lea álki fiillaid gieđahallat. Sáhtát bláđđet sihke báikkálaš ja gáiddus máhpaid čađa, ja maid geavahit erenoamáš doaimmaid, nugo ceakkoholgga dahje fiilaovdačájehemiid.
Konqueror lea fierpmádatlogan, fiilagieđahalli ja dokumeantačájeheaddji. Link that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc.
KonquestGenericName
Konsearttain ja eará dáhpáhusain lea várrejuvvon báiki jorrestuoluin johttiide.
Niillas Holmberg & Roope Mäenpää álggaheigga konseartta árktalaš folkmusihkain. Dasto lávddi ala bođiiga juoigit Norgga bealde; Johan Anders Baer ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
Konseartta maŋŋá dmu 19.30 Sajosis álgá Sámi Grand Prix - Suoma juoiganoassegilvu, mii maiddái lea guldaleaddjiide rabas ja nuvttá.
Konseartta maŋŋá lea vejolašvuohta beassat oahpásmuvvat čájáhussii iežas dáiddára oahpistusas.
Konseartta ordnejit oktasašbarggus Máilmmi musihka guovddáš / Etnočuodjá!
Konseartta musihkas vástida Áillohaš Doahkki, masa Paroni Paakkunainen lea čohkken musihkariid geat leat bargan ovttasbarggu Nils-Aslak Valkeapääin.
Konseartta musihkas vástida Áillohaš Doahkki, masa Paroni Paakkunainen lea čohkken musihkariid geat leat barganovttasbarggu Nils-Aslak Valkeapääin.
Konseartta sisabeassanbileahta haddi lea 5/8 euro.
Konsearta čuojaheamis vástida Ijahis idja joavku, man jođiheaddjin lea guhkesáigásaš musihkar Janne Lappalainen.
Konseartta dáiddalašjođiheaddjin doaibmá komponista ja musihkar Seppo Paroni Paakkunainen.
Konseartta dáiddalaš jođiheaddjin doaibmá komponista ja musihkkár Seppo Paroni Paakkunainen.
Konsearttas loaiddastit árktalaš folkmusihka musihkkárat Niillas Holmberg & Roope Mäenpää sihke Norgga beale juoigit; Johan Anders Baer ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
Konsearttas loaiddastit árktalaš folkmusihka musihkkárat Niillas Holmberg & Roope Mäenpää sihke Norgga beale juoigit; Johan Anders Baer ja Ingor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
Konsearttas loaiddastit Ulla Pirttijärvi-Länsman Ulda-joavkkuinis sihke Tiina Aikio ja Annukka Hirvasvuopio-Laiti, geaid čuojaldahttá Heikki Nikula.
- konsearttas gullat maiddái fas árbevirolaš juoigama, go ee. davviriikkaid oktasaš Juoigiid searvvi lahtut juiget ja gullat maiddái eamiálbmogiid musihka.
Konsearttas gullat lassin sámejuoigiid ođđa buolvva.
Konsearttas gullat árbevirolaš ja ođđaáigásaš juoigama sihke eará sámemusihka.
Konsearttas muittašat Áillohačča eallinbarggu ja karriera.
Konsearttas lea boddu, goas restoráŋŋa Galla bálvala konseartta guldaleaddjiid.
Konseartas sámimusihkariid sierra buolvvat loaiddastit seamma lávddi alde sámemusihka klassihkkariid ja ođđasut bihtáid.
- konsearttas fállojuvvo sápmelaš rock ja "ráp "
- konsearttas fállojuvvo sápmelaš rock ja "ráp"
- konsearta, mas Wimme lassin leat ee. ráppár Slincraze Mázes, Niillas Holmberg ja SomBy.
Konsearta laktása SomBy ođđa skearru almmustahttimii.
Konseartabileahtat Anára ja Helssega konsearttaidda leat vuovdinláhkai Bileahttabálvalusas www.lippupalvelu.fi.
- Konsearta lea Adjágasa vuosttas Suomas.
Dát konsearta lea buohkaide rabas ja nuvttá.
Konseartta lea vejolaš čuovvut maiddái live-streama bokte interneahtas.
Konsearta lea musihka ja visuálalašvuođa dovduičuohcci oppalašvuohta.
Konsearta lea musihka ja visuálalašvuođa váikkuheaddji ollisvuohta.
Konsearta čohkke oktii juoigiid ja musihkkariid, geaiguin Valkeapää dagai guhká ovttasbarggu.
Konsearta čohkke oktii juoigiidja musihkkariid, geaiguin Valkeapää dagai guhká ovttasbarggu.
KonsoleKalendarName
Konsole
KonsollaName
Konsolla standárdprofiilaName
Comment
konsollageavaheaddjiowner of shutdown:
Konsolla
Konsolla- sisačáliheapmi
Čájeha vuogádatdieđuidName
Konsultašuvdnakomitea čoakkámis ii ilmmuhuvvon dárkileappot gos čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo ja munnje eatnasiidda čoakkánoasseváldiin bázii dat oaidnu, ahte dárkilit čoakkánbáikkis mearriduvvo čuovvovaš konsultašuvdnakomitea čoakkámis ja Siófoka máilmmikongreassa mearriduvvo dušše man riikkas máilmmikongreassa dollojuvvo, dego omd. ovdditge máilmmikongreassas Hanti-Mansias meannuduvvui.
Comment
KontactComment
@ info: whatsthis
Kontact, KDE- čujuhusgirjji lassemoduvlaName
Kontackt, KMail- lassemoduvlaName
Kontact, KNode- lassemoduvlaName
Kontact, KNotes- lassemoduvlaName
Kontact, KOrganizer- lassemoduvlaName
Kontact, čoahkkáigeassočájeheami lassemoduvlaName
Kontact
Kontact- rádju
kontactsummary
Comment
Kontáktajoavkkuid čoakkámiidda besse buohkat oassálastit.
Stencils
Comment
context-action
help-action
Oktavuohta
Oktavuohta@ title: column Text style
Konteakstamolsumat
Kontour: a Applixgraphics- sisafievrridansilliName
Vuostálasvuohtadássi
Kontrásta lei seminárabeaivve gal oba mihá stuoris.
Vuostálasvuohta
universal access, contrast
Vuostálasvuohta
& Vuostálasvuohta:
Vuostálasvuohta
Vuostálasvuohta:
Zoom Grayscale
Standárda áhtajoavkonamma mii čájehuvvo hábmejeaddjis
Name
Comment
Name
Ii kodejuvvon
Koden
KODEN
Koden:
Default language code
Koda kvt- proseavtta Oppalaš buorideamit
& Kodamáhccun
Geavat kodaollášuhttin
Name
Sturrodaga bokte@ item: inlistbox Sort
Sturrodaga bokte
Sturrodatrievdadeapmi
Bardindoaibmanvuohki (čálus bajás)
denmark_ counties. kgm
Københavnna dálkkádatsoahpamušas leat ráđđádallan máŋggaid jagiid ja mearrádusa dahkan ii leat unnánašge álkit boahtte jagi Mexikos.
Københavnna čoakkán lea máilmmi stuorimus New Yorka olggobeal čoakkán ja dat vuhtto bolesiid mearisnai.
Københavnna mearrádus dáidá doalvut seammalágán loahppameahttun ráđđádallamiidda go ovdal Københavnna.
Københavnna čatnašumis industriijariikkat čatnasit geahpidit bázahusaideaset nu ahte eananspáppa gaskaliekkasvuohtadilli ii lieggan eanet go guokte ceahki.
Københavna orru dego rahtaseame olmmošeatnatvuođa dihte eandalit čoakkánbáikkes.
Københavnnas juovlamánu17. beaivve čuovganeapmái
Københavnnas lei viiddes álgoálbmogiid ovddastus máilmmi sierra guovlluin ja maiddái buot golmma riikka sámedikkiid politihkalaš njunnošat ledje doppe.
world. kgm
East, the direction
Koordináhtora barggu vuođđudeapmi livččii dehálaš juo dakkaviđe álgojagis, vai koordináhtor sáhtálii doaibmat áššedovdin 8 (j) -bargojoavkkus ja veahkehit bealistis artihkkala olláhuhttima.
Koordináhtora bargun lea ee. ovddidit sámi ealáhusaid sajádaga, fitnodagaid doaibmaneavttuid ja gárgehit fitnodagaid ja doaibmiid gaskavuođa fierpmádagaid.
Koordináhtora doaibmagovva mearrahuvvá eanas sámedikki sávaldagaid vuođul.
Koordináhtora doaibmabáiki lea sámedikki čállingottis Anára girkosiiddas.
Koordináhtora virgi julggaštuvvo ohcanládje ja dan válljeba sámediggi ja BE-guovddáš ovttas.
viiddideami hálddahusguovlluin.
- koordineret prošeavttaid mat gusket sámi ekonomalaš ja kultuvrralaš doaimmaide
Leanastivrras lea dehálaš rolla go lea jearaldat leana biras- ja klimáhttabarggus.
sámeáššiid koordinerema birra leat jagi 1996 rájis gullan justitieministeriija bargo
Koos Vriezen
Čoahkkáigeassu
KopeteGenericName
Kopete mojánarkiiva
Kopete lassemoduvlaComment
Name
Kopete geavaheaddjelaktalassemoduvlaName
Kopete čáttenláseComment
Standárda Kopete- čáttenláseName
Kopete geahččalanprotokollaName
Kopete fiilasirdin
Kopete protokollalassemoduvlaComment
Comment
Name
KopeTeXName
Duppál jienastangoarta fáksejuvvo searvegoddái gos jienastat ja Ruoŧa Girku olgoriikkasearvegottiide.
Máŋge@ action: inmenu
Máŋge@ action
MáŋgeBack context menu item
Máŋgemin
Máŋgemin@ title job
Man galle máŋgosa
Galle máŋgusat
Máŋgosiid gaskkas
dynamics-action
@ info: whatsthis
& Máŋge globála málliid
Máŋge máhppii
Action for copying the coordinates to the clipboard
& Máŋge dása
& Máŋge olles teavstta
Máŋge gova
Máŋge govvačujuhusa
NAME OF TRANSLATORS
@ action Paste the text in the clipboard without rich text formatting.
Máŋge čujuhusa
Máŋge liŋkačujuhusa
Máŋge & liŋkačujuhusa@ title: menu HTML frame/ iframe
_Máŋge
Máŋge
edit-action
edit-action
Máŋge merkošiid
Máŋgemin
Máŋge identitehta mii juo gávdno
vectors-action
Máŋge málle ruoktomáhppii
Máŋge málle
@ info: whatsthis
& Máŋge e- boastačujuhusa
Máŋge e- boastačujuhusa
brushes-action
Máŋge dán máhppii
& Máŋge dása
& Máŋge deikke
Máŋge dahje sirdde reivviid% 1: i
Máŋgosat
_Máŋge teavstta
& Máŋge teavstta
text-tool-action
Máŋge fiilii
Máŋge fiillaid čoahkkádussii
Máŋge dáhtaid
máŋge válljejuvvon fiilla dahje máhparequest type
Dáinna boaluin máŋget teavstta dahje áđaid maid leat merken ja sirddát daid vuogádaga čuohpusgirjái Don sáhtát de geavahit Liibme boalu liibmet dán fas sisa buot KDE prográmmaide.
Máŋge merkejuvvon teavstta/ áđa (id) čuohpusgirjái
Máŋge merkejuvvon fiillaid% 1: as deikke:
@ action: button
Máŋge ivdni
Máŋge reivve máhppii
@ label: listbox Blind carbon copy recipient of an email message.
Máŋge liŋkačujuhusa
máŋge
Máŋge
Máŋggus
Máŋggus:
Koptalaš@ item Calendar system
KoptalašKCharselect unicode block name
color
Name
Constellation name (optional)
Koreagiella
Koreagiella
Korealaš@ item Text character set
Koreagiella
Korealaš dadjanvuohki:
KoreagiellaName
Korea demokráhtalaš álbmotrepublihkka
world. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
Korea republihkka
ukraine. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world. kgm
Duopmárat giittiiga Eanodaga powerdancers - joavkku bures válmmaštallojuvvon dánsunčájáhusas, mii oaččui gehččiid fárrui.
greece_ prefectures. kgm
KOrganizerGenericName
GenericName
Comment
Name
Name
Korganizer, váldoheivehusatName
Comment
KOrganizer- oassiName
KOrganizer, joavkoplánema heivehusatComment
KOrganizer nannen
KOrgPlugins
Korinna Korström-Magga sekä va.
City in Mississippi USA
handedness
plug-in-action
Hearvagovadagat graverejuvvojit dábálaččat niibenjuniin ja ivdnejuvvojit leaibebárkogolgosiin dahje gunain.
Fohkusčikŋa
Sievančikŋa
Čikŋamolssaeavttut
Divo automáhtalaččat
Divo dan.
normal exif orientation
Divo trahppateavstta
Comment
@ info bug resolution
@ info/ plain bug resolution
Dokŋasat ja olle eará
Dokŋasat ja eará
Korkalovári vuođđoskuvla, Roavvenjárga: Saana Vieltojärvi (davvisámegiella)
Azimuth
Alla
Buorre kvalitehta, ránesivnnit (čáhppes ivdnekaseahtta)
help-browser-type
allahighest priority
Čáhppes leahkkakaseahtta mas lea ollu leahkka
Ivdnekaseahtta mas lea ollu leahkka
Hui šelges
Šelgesfilbma
Alla vuostálasvuohtaComment
Comment
Name
Allaskuvlakonsearnnain dárkkuhuvvo Lappi universiteahta ja Sámi leana sierra ámmátallaskuvllaid ráhkadan skuvlenovttasbarggu.
Buorre kvalitehta
Colorspace fallback
Buorre kvalitehta ránesivnnit (auto- áicca bábiršlája)
Buorre kvalitehta ránesivnnit
Buorre kvalitehta ránesivnnit (čáhppes - ja ivdnekaseahtta)
Alla- kvalitehta bábir
Alladását ja ođđaáigásaš sámemusihkka.
Buorre kvalitehta (auto- áicca bábiršlája)
Buorre kvalitehta (ivdnekaseahtta)
sámegillii dahká vejolažžan alit oahpahusa.
Alla leaktu
Ollu
Álla ovdavuorruPriority Class
Alla čuokkisčoahkkobábir
Alladását videostudio heive mánggakámeravuogádaga atnui ja earáge videomateriála govvemii.
Buorre čálihankvalitehta
Zoom at very high
Alimus duopmostuolu oaivila mielde nomádalaš (johtti) boazodoallu
Alimusrievtti justitarius Carsten Smith, Norga (jođiheaddji),
Árbevirolaš norgalaš riektegálduid árvvoštallamis lea leamaš ovdáneapmi Norgga
alimusriektemearrádusaid geažil maŋimuš jagiid oaivilat ollu nuppástuvvan sámiid
Alimus čuoggát
allamus
geažil.
Alimus hálddahusriekti (AHR) linnjii ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus.
Alimus hálddahusduopmostuollu lea dattetge jagi 1999 mearridan daid
oaivila Suoma alimus hálddahusdoapmostuollu lea bidjan vuođđun máŋgga duopmo
Alimus hálddahusriekti lea mearridan sámedikki mannan čavčča dahkan burginohcamušatid, mat guske sámedikki válgalogahallama dievasmahttima vuostá sámedikki oainnu.
Alimus hálddahusriekti lea gávnnahan, ahte dihtomearrenjuolggadusa dárkkuhan gieldda doaibmaorgánat sáhttet muhtin dáhpáhusain leat earáge go gieldalága 17 §:s logahallon doaibmaorgánat, ovdamearkan bargojoavkkut.
Alimusriekti nannii dasto ahte
Alimusriekti čujuha maid daidda erenoamáš metodajearaldagaide mat čuožžilit dkkár
Alimusriekti oaivvildii dattetge eará.
Alimusriekti gávnnahii ahte árbevirolaš norgalaš riektegálduide
Alimusriekti bijai ee. deattu dasa, ahte gili
Gaskamearalaš allodat
Gaskamearalaš állodat:
Allodat
Allodat:
Állodat:
Allodat (man galle fáksalinnját)
& Allodat: NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
Size Policy
Reantojuolgi
Ráhta
star name
KornagiellaName
Deattuha ahte iešmearridanrievtti doahttaleapmi lea ovdagieđagáibádus, go áigu duohtan dahkat eará olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid;
Deattuha ahte náššunalstáhtat leat geatnegahtton dievaslaččat dovddastit ja sihkkarastit sámi álbmoga iešmearridanrievtti čađaheami álbmotrievtti olis birra;
Deattuhit ahte mii sámit leat okta álbmot, danne go mis lea oktasaš historjá, kultuvra, giella ja eatnamat, ja ahte riikarájit eai galgga rihkkut min oktavuođa;
Deattuhit ahte mii sámit leat okta álbmot, danne go mis lea oktasaš historjá, kultuvra, giella ja eatnamat, ja ahte riikarájit eai galgga rihkkut min oktavuođa;
Deattuhit ahte áigeguovdilis áddejupmi dan vuoigatvuođas ahte ii galgga vealahuvvot, geatnegahttá stáhtaid dohkkehit ahte maiddái oktasaš kreativitehta gullá sidjiide geat leat ožžon ovdan máhtu ja kultuvrralaš ovdanbuktinvugiid;
Deattuhit ahte dálá ortnegat mat geatnegahttet fitnodagaid váldit sosiála ovddasvástádusa, nu go OECD njuolggadusat; ja Global Impact, eai lihkostuva dainna sihkkarastimiin ahte fitnodagat mat doibmet Árktisis, árvvusatnet Árktisa álgoálbmogiid vuoigatvuođaid;
Deattuhit ahte stáhtain lea ovddasvástádus implementeret ON eamiálbmotjulggaštusa, ja čujuhit seammás ahte mis sámi parlamentarihkkariin ja sámedikkiin lea ovddasvástádus fuolahit ahte eamiálbmotjulggaštusa mearrádusat geavahuvvojit ja čuvvojuvvojit,
ahte sámedikkiin ii lea monopola buot sámi hálddašeapmái.
Deattuhit ahte buot álgoálbmogiid oktagasain lea seamma vuoigatvuohta go buot eará oktagasain juksat buoremus vejolaš rumašlaš ja silolaš dearvvašvuođastandárdda;
Merke teavstta silliid bokteComment
Merke visot
Comment
& Merke visot
Syntáksamerken viežžan
Mii deattuhat maid, man dehalaš lea doalvut ráđđádallamiid aktiivalaččat ovddos, vai almmuhuvvon viđa jagi áigetávvalis sáhttit doallat gitta.
Mii deattuhat otne golmma Davviriikka ráđđádallansáttágottiide čujuhuvvon oktasaš čállosisttámet, man dehalaš lea ratifiseret soahpamušdeavstta, mainna dorvvastuvvojit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođat.
Mun deattuhan maid ahte geavaheapmi lea rievddaldan dan mielde mii lea leamaš lunddolaš jáhkodagaide.
& Merke tabuláhtoriid
Merke gaska mii lea gullevaš ruođuid gaskkas
Merke & bargoholgamerkoša
Merke reaidoholgaboaluid go seaván lea daid alde
Merke gaskamearkkad & linnjá loahpas
- čuoččuhit ahte sámi álbmoga árbevirolaš máhttu ja árbevirolaš kulturilbmadeamit
Deattuha dárbbašlašvuođa ain sihkkarastit ja ovdánahttit sámi kultuvrra, giela ja oahpahusa, sámi árbevieruid ja ealáhusaid ja dovddasta dan dáfus min iežamet geatnegasvuođaid; ovttasbarggus Sámedikkiiguin ja iežaset álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid mielde;
Merke rullengietti gievjjaid
Merke dieđuidName
vuoigatvuohta iežas gillii vuođđovuoigatvuođaid searvái. Go olmmoš deaivvada
Synktáksamerkema teakstastiillat
Deattuhin dilálašvuođas, ahte sámedikki vuođđun Gilbbešjávrre ovddideamis lea sámi kultuvrra ja boazobarggu doaibmavejolašvuođai, luonddu ja Sáná álbmotduovdaga dorvvasteapmi.
Deattuhin ságastan, ahte árktalaš politihkas galget váldojuvvot vuhtii birasgažaldagaid lassin álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja álgoálbmogiid vejolašvuohta beassat váikkuhit vuosttažettiin álbmotválljenorgánaid bakte.
Deattuhin ságastan, ahte jos Árktalaš ráđi lahttun váldojuvvojit riikkat, mat eai gula eatnandieđalaččat árktalaš guvlui, nu árktalaš ovttasbargu sáhttá hilgojuvvot ja oba ovttasbarggu jurdda láhppo.
Deattuhin ságastan, ahte sámediggi atná dehálažžan olgoministtar Alexander Stubba evttohusa ráhkadit Supmii árktalaš politihka ja ahte sámediggi hálida oassálastit dan válmmaštallamii aktiivvalaččat.
Deattuhin ságastan dárbbu sámiid ovttasbarggu gárgeheapmái.
Deattuhin dan, ahte livččii hui dehálaš jos Norgga ja Suoma sámedikkit gávdnaba áššis oktasaš oainnu.
MerkeComment
Deaddu
Comment
& Syntáksamerken
& Syntáksamerken:
Syntáksamerken
Dan dihte go šattai meattáhus dulkodettiin merkenválddahusa, de dát merkenmodus botnjašuvvo eret.
Lokte
Korpijaakko-Labba kritiserii erenomážit jagis 2006 válmmaštuvvan vuoigatvuohtaministeriija diŋgon dutkamušfidnu ollašuhttima ja dutkamušaid bohtosiid.
Korpijaakko-Labba kritiserii eanavuoigatvuohtadutkamuša dahkkiid boastto čuoččuhusas, man mielde viiddes eanaopmodaga sirdin livččii dalle ollašuhtton kámmirkollegio mearrádusain.
Korpijaakko-Labba gávnnaha, ahte Tukholma kámmirkollegio arkiivvas gávdnon dokumeanta ii eisige lean gonagašlaš mearrádus, mainna sápmelaččaid geavahan eatnamat livčče virgeoapmahašmearrádusain sirdon kruvnnu eatnamin.
Constellation name (optional)
Korpus ohcan - oza sániid teakstačoakkáldagas
Billešuvvon dáhtat dahje bálvameattáhus (% 1).
KorsikagiellaName
City in Zealand Denmark
Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávd-nojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis.
Dasa lassin das čuožžu maiddái jus gávdnojit sierra jienastanvuostáiváldinbáikkit válgabeaivvis.
Goarttat
City in Alberta Canada
Lihkusávaldangoarta
Comment
GoartaspealluComment
GoartaspealluName
Name
Goartaspealut
GoartaspealutName
Goartastohkka
Stencils
object name (optional)
Čikŋaságaid dássái kongreassa báziinai.
Buhtte@ action Go to main page
Buhtte ICCCM2. 0- heivvolaš lásegieđahalli mii juo lea jođus
& Buhtte gaskkaid vuollesárgáiguin
_Buhtte
& Buhtte
_Buhtte
Buhtte
& Buhtte
Buhtte:
Buhtte govvačuoggáid mas les ovdabealivdni duogášivnniin
file-action
Buhtte & visot
Buhtte visot
Buhtte buot deaivamiid
Buhtte & ulbmila
layer-mode-effects
Buhtte skearru fiillla doaimmaheaddji sisdoaluin.
& Buhtte dálá vuollesumiid
Buhtte dáinna
Buhtte boahtte deaivama
Buhtte fáttá?
Buhtte & dáinna:
Buhtte fiilla
Buhttet fiilla?
& Buhtte gaskkaid vuollesárgáiguin
Buhtte gaskkaid vuollesázuiguin.
Buhtte válljejuvvon teavstta automáhtalašComment
Automáhtalaččat buhtte teavstta maid válljetName
@ action: button
Bealljenávhllahaga lassin mánná sáhttá dovdat lássasan bealji ja heajut gulu.
Bealljemearka almmuha oamasteaddji ja soga, masa bohcco oamasteaddji gullá.
Eará váivvit mat sáhttet dagahit bealljenávhllahaga lea vuolši gullukanálas mii manná bealljecuzzii, váksebunci dehe váivvit olloliin.
Buhtte fiilla?
Čállit badjel fiilla?
(# buhttejuvvo lassáneaddji loguiguin) @ info: status
collection of article headers
Buhtadus ferte siskkildit boahttevaš buolvvaid vuoigatvuođaid.
Buhtádus
Buhtadus ja oassi dinestusas
Buhttenlohku (buhtte visto doibmii)
Vejolašvuođat buhtadussii
Buhtadusdási loktaneapmi lea govttoheapmi. Jos buhtadusdássi bisolii ná stuorisin, de dat dárkkuhivččii, ahte meahcástanlága rihkkumis čuvvon ráŋggaštusa lassin maid buhtadus livččii ráŋggaštus.
Dát lea maid gustovaš jus vahát ovdamearkka dihte lea šaddan boasttovuođa dihte, ahte biergasat lea cuovkanan dahje ahte lea ožžon boasttu diagnosa mii lea buktán vahága.
& Buhttenteaksta:
Buhttendoaibmanvuohki
Bealljevátnivuođat ja bassan
Arc cosine
dat mearrádus mii lea čuoggás 1 gokčá dan mii lea dan golmma riikii oktasaš, de dát
Dainnago artihkkal 30 guottiha seammá vuoigatvuođaid go SP artihkkal 27, de lea
Daningo 8 (j) -bargojoavkku bargu nohká dán jagi loahpas, de eat háhppet namuhuvvon ruhtadanmearrádusas vásttolaš orgána mearrádusdahkama ájahallama dihte ohcat bargobadjái ruhtadeami gostege eará sajes.
Eamiálbmogiid kultuvrrat ja servodagat leat hui čavga darvvihuvvon árbevirolaš eana- ja čáhcebirrasiidda ja luondduvalljiide muđui ja dát leat dalle iešmearridanvuoigatvuođa sisoasit.
Daningo áššis johtet olu šolžžat ja ášši orru beroštahttime máŋgasa, de muitalan áššis ja dan duogážiin, vai boasttoipmárdusat njulget.
Daningo Dragon Miningis leat várrehusa siste juo vuolušteamit, Dragon Mining livččii áidna mávssolaš vuoigatvuođa oasti.
Dannego stáhtaid geatnegasvuođat leat árvaluvvon konvenšuvdnateavstta mielde oppalaš hápmái stuorra sárgosiid dáfus, de áššedovdijoavku lea gávnnahan vejolažžan árvvoštallat konvenšuvdnamearrádusaid ekonomalaš váikkuhusaid.
Daningo ii leat mangelágán cuozza ii leatge miige mii sáhttá cuovkanit go anaša.
Daningo Eanodaga suohkanhoavda lea čájehan stuora beroštumi riikkaidgaskasaš soahpamušaide, de sámediggi fállá suohkanii logaldanbálvalusaid mávssuin sámiid vuoigatvuođain, álbmotlaš sámiide guoskevaš lágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušain.
Go hattit sáhttet rievdat daid sierra bátnedikšovuostáiváldimiin ja dat njuolggadusat mat stivrejit allagollosuoji lea dárkilat, berret sihtat haddedieđuid ovdal gieđahallan álgá.
Daningo EU-riikkat eai dán vuoru gávdnan ovttamielalašvuođa terminologiija-áššis, nu juohke EU-lahttostáhta oaččui geavahit áššis iežas sáhkavuoru.
Daningo Finnmárkkulága eaktudan eanavuoigatvuođaid čielggadeapmi lea ain gaskan, dál atnui váldon meannudanvuogi vuogálašvuođa ii sáhte velá árvvoštallat.
Daningo hálddahusriekti válddi ášši ovdan mearrádusastis, de dat čujuha maid dasa, ahte sámedikki sajádat, resurseren ja áššedovdamuš leat dehálaččat maid vuoigatvuođalaš ášši bealis.
Dainnago sii orru mearragáttis, namalassii Vilges meara (ruoššagillii more) gáttis, de álge iežaset gohčodit pomoran.
Dainnago sii orru mearragáttis, namalassii Vilges meara (ruoššagillii more) gáttis, de álge iežaset gohčodit pomoran.
Dandihtii go ILO 169 lea ceggejuvvon dán vuođđojurdaga ala, šaddet máŋga mearrádusa darvánit iešmearrideami vuoigatvuhtii.
Daningo olmmošlaš diehtu lea čadnojuvvon luonddu máŋggalágánvuhtii, de evttohin indikáhtorin aŋkke biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámiid dohkkehan indikáhtoriid álgoálbmotgielaid sajádagas ja gárganeamis sihke álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhusaid ja orrun- ja návddašanguovlluid sajádagas ja gárganeamis.
Go dát maŋit gehččojuvvo guhkimussii olli vuogi mielde, sáhttá oaivvilduvvot vaikke-ba ieččanasvuohtan, mii mearkkaša ahte álbmot oažžu ásahit iežas stáhta maid nuppit stáhtat dohkkehivčče, de dákkár dáhpáhusas ferte deattohit ahte olgguldas iešmearridanvuoigatvuohta sistisdoallá maiddái muhtinmađi unnit olahagaid, dakkáriid go vuoigavuohta oasálastit álbmogiidgaskasaš dásis.
Daningo juohke dáhpáhusas buot diggeáirasat livčče mannan Gilbbešjávrái Heahtá bakte, de lágalaš eastta čoakkánbáikki sirdimii Heahttái ii lean.
Go ruvkeláhkii váldojun sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ii leat olláhuvvan, de sámediggi lea guoddalan buot mášengollerogganlobiin.
Dál go duoba" álbmot " ii šat dušše dárkkut stáhta ássit lohkkon oktiibuot, lea ON-vuogádat geavahišgoahtán iešguđetlágán bargančielggadusa" álbmot " " - duohpagii.
Dál go duoba" álbmot "ii šat dušše dárkkut stáhta ássit lohkkon oktiibuot, lea ON-vuogádat geavahišgoahtán iešguđetlágán bargančielggadusa" álbmot" "- duohpagii.
Daningo giella ja kultuvrra eai leat goassige sirdásan munnje lunddolaččat, lean vásihan ollu siskkáldas dáistaleami das, ahte sáhtángo oba gohčodit iežan nuortalažžan.
Daningo lea jearaldat lágaid doaibmivuođa árvvoštallamis, de dutkiid meroštallan áruid ii sáhte unnidit eará ládje go lágaid rievdademiin ja boazodoalu sajádaga geahnohuhttimiin.
Go namuhuvvon searvi ii leat ožžon evttohusaidis čađa Suomas, de dat lea ohcan ovttasbargoguimmiid riikka rájiid duohken ja lea gávdnan alddistis politihkalaččat heivvolaš kveana-identiteahta.
Ja dasalassin oaidná ahte árt. 1 ii hála individuala vuoigatvuođas muhto oktasaš mii dalle lea buot álbmogiid opmodat.
Go láhka ii leat vel dolvojuvvon ovddos, de sámi servviin ja sápmelaččain lea maŋimus vejolašvuohta buktit ovdan oainnuid sápmelaččaide dehálaš sámediggelága paragráfain - dehege earenoamážit sápmelačča meroštallamis.
Go muohtamearri navdojuvvo lassánit, de sámegiela
Daningo eananriektegažaldagaide ii váldojuvvo ráđđádallamiin oaivil, de ráđđádallamat galggale doaimmahuvvot sámedikki, vuoigatvuohtaministeriija, oahpahusministeriija, bargo- ja ealáhusministeriija, ruhtaministeriija ja oaiveministara gaskka.
Daningo Maijala lea buktán ášši almmolašvuhtii, de gažaldat ii leatge ovttaskas olbmo ohcaleamis válgalogahallamii, muhto riikkabeaiveáirasa ohcaleamis sámedikki válgalogahallamii.
Go musnai leat muosáhusat namuhuvvon ministeriijas, de seaguhan iežan guvssiin dán mállása.
dainnago sin kultuvrras lea lagaš oktavuohta dáidda guovlluide ja luondduresurssaide.
Dainnago Norga ii šaddan
EU-lahttun, de beavdegirji gusto duššefal Suoma ja Ruoŧa sámiide, geahča sátnádaga
Ja go iešmearrideami vuoigatvuohta gullá álbmogii, komitea oainnu mielde, de dalle ovtaskaččat eai sáhte leat gártan gillát dán rihkkuma geažil.
Daningo oahpaheaddjit leat oalle vánet oažžumis, dán prográmmii gullet jahkásaččat dušše sullii 200 oahppi.
Árbevirolaš gealbu ja TCE:at šaddagohtet das go álbmot ovttas, dološáiggi erenamaš vieruides mielde, guorrasa molsašumiide mat dáhpáhuvvet birgen- ja eallinbirrasis.
konvenšuvdna siskkilda mearrádusaid stáhtaid positiiva geatnegasvuođain sámiide,
Daningo dárbbašlaš duođaštusat ja dieđut váilot, komitea ii sáhte váldit loahppaoaivila leago Avvila bálgesa mearrádus SP-soahpamuša artiklaid 26 ja 27 vuostá.
sámiide, dainnago sámit leat álgoálbmot maiddái Ruoššasge.
Daningo sámediggeáirasiid mearri evttohuvvo lasihuvvot, de boahttevuođas maiddái unnit jietnameriin beassá sámediggái, jos jienastangelbbolaš jienasteddjiid mearri dehe jienastanproseanta ii loktan dálážis sakka.
Go sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku ii leat ožžon barggus vel gárvvisin iige ILO 169-soahpamuša ratifiseren leat ovdánan, de ávžžuhusaid olláhuhttin ii jur leat ovdánan.
Go sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo Upmis eaige Suoma sápmelaččat beasa čuovvut čoakkáma juos eai boađe báikki nala, de bigan bloggái dievasčoakkáma álggus ságadoalli geahčastaga davvisáme- ja suomagillii.
Go sámedikkis eai doaimma bellodagat dehe searvvit nu báikkiid juohkin lea njoazes hommet.
Go sámi kultuvra ii leat meroštallojuvvon lágas, de dat lea dagahan eahpečielggasvuođa eiseválddiid olis ja sámi kultuvran lea sáhttán adnot duššebeare giella.
Go sápmelaččaid vuoigatvuođat guoskkahit máŋgga sierra ministeriija ja sápmelaččaid riektedorvvu buorideapmi gáibida viiddit koordinerema, de evttohitnai sápmelaš kultuvrra politihkkaprográmma álggaheami.
Go Sajosa čoahkkinteknihkka dahká vejolažžan álkit dušše ovtta jietnagáldu (sálejietna) striimema, Sámedikki boahttevaš čoahkkimiid striimemis čájehuvvo čoahkkinsále ja doppe hállon gielat almmá tulkoma haga.
Go soahpamuša oassebealit leat ovttamielalaččat terminologiija nuppástuhttimis, jáhkán terminologiija nuppástuhttima leat dáid beavdegirjjiid oassebeallečoahkkimis leat dušše teknihkalaš mearrádus. "
Go láddelaš boazodoallit leat skievttidan guohtomeatnamiiddiset guorbbasin, de dál sii sirdet bohccuideaset sámiid guohtoneatnamiidda, juobe váriid rádjái, ja billistit sápmelaččaid guohtumiid, guđohagaid ja sin guohtuneatnamiid molsašuddanvuogádaga.
Go Suopma lea EU:a lahttoriika, Suopma ii ovddit čoakkámis našuvnnalaš beliid muhto oktasaččat Eurohpa uniovnna beliid.
Daningo Suopma lea leamaš gitta 1900-logu loahpa rádjái eanandoalloválddálaš riika, de EMM:s lea leamaš stuora politihkalaš deaddoárvu Suoma stáhtalaš politihka hábmejeaddjin.
Go dásseárvoláhkaásaheapmi gáibida, ahte seamma ja seammaárvosaš bargguin máksojuvvo seamma bálká, lea sivva árvvoštallat dan, leatgo duođalaččat seamma váttes barggut biddjon bálkáheamis seamma dássái.
Dát konvenšuvdna lea
Dattetge válljejedje diktit mearrádusa gustot maiddái Norgii,
Go olgoáššiidministeriija lea báhcán eret bargojoavkkus, de barggu olláhuvvan lea šaddan váddáseabbon.
Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán "doaimmahusdiggin ".
Daningo válgabadji lea ná loahpas, de sámediggi sirdása muhtinlágán "doaimmahusdiggin ".
Goas oažžu vástádusa?
Daningo čoavjedávda lea bahá njoammut lea buorre jus mánná ja buot veagas basset gieđaid golgi sáibbuin ovdal borrama ja hivssegis mannama maŋŋel ja ahte buohkain lea iežas sihkaldat dehe gevtet oktiigeavtinsihkaldaga.
fálaldagaid ja čálgoortnegiid.
lága Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid riektedilálašvuođaid ja
sámiid guovlluid. Dat gusto luondduriggodagaid geavaheapmái ja eará luonddu
váldoulbmil lea seailluhit sámi álbmoga (" Lappiske Nationen "), ja ordnet sámiid
váldoulbmil lea seailluhit sámi álbmoga (" Lappiske Nationen "), ja ordnet sámiid
iešstivremii, mii daidda guoská.
Dán kapihttala mii gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa, dievasmahttá lasáhus nr. 3,
lea sámiid birra.
dutkanehtalaš njuolggadusat, nugo omd. persovdnasuodji ja gáibádus iskkadeami
iešmearridanvuoigatvuođa:
suodjaleami birra.
unnitgielaid birra, ja sámegiella okta dain gielain.
álbmogiid ja álbmotčearddaid, artikkel 14 nr. 1.
riikkaid unnitloguid, artihkkal 4 (geahča dás ovddabealde čuoggás 7.11) ja
rámmakonvenšuvnna suodjalit nášuvnnalaš
ovttas joavkku eará olbmuiguin.
vuoigatvuođaid birra, artihkkal 26.
dárbu dulkot stáhtaid eará álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid čuovgasis, mat sis leat
iige áitit stáhtaid territorialaš integritehta. Stáhtat viidát dorjot davviriikkalaš
artihkkal 34 fátmmasta. Dat gustojit vuovdečuollamiidda, čáhce- ja bieggarusttegiid
birra, leat arvat árvalusat.
vuođđuduvvon norgalaš riektenjuolggadusat, go vel leat dárbbuid mielde
oktasaš olbmuide.
mearkkašumis, lea máŋgga artihkkalis dattetge heivvolaš bidjat ealáhusaid ovdan
Geassemánu 3. b. 1981 konvenšuvdna regulere mearrádusaid
dusaid ja riikkarájiid rasttideaddji ovttasdoaibmama harmoniseremii, berrejit danne
muhtumassii dat ahte áššit leat viehka muddui dakkárat mat juo lea gieđahallojuvvon
riekteregulerejuvvon ilmma Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámiid várás.
erenoamáš deaŧalaš mánáid vuoigatvuođaide.
áššiid.
vuohtan mas ii leat duohta sisdoallu.
Maŋŋil dan seammá jagi dát ovttasbargu viiddiduvvui nu, ahte ahte dat fátmmasta dan
njuolggadusat das leat artihkkalis 24 ja artihkkalis 26.
guhkesáigásaš geavaheami geažil.
suorggit main Sámedikkis leat vuoigatvuohta leat mielde šiehtadallamin.
positiiva doaibmabijuid sámiide gokko lea dárbu dán konvenšuvnna vuoigatvuođaid
birra, de Ruoŧŧa ávžžuhuvvo ráhkadit dievvasii dohkálaš lágaid, ovttasráđiid sámi
áššiin mat gusket sin árbevirolaš ealáhusaide.
skáhppot alcceseaset doarvái máhtu.
sierrameannudeapmi ii leat duššefal lobálaš, muhto muhtun dáhpáhusain maiddái
gaskasaš gulaskuddamiid várás, geahča dárkileappot dán soahpamuša dás vulobealde.
Dát lea čielgasit boahtán ovdan norgalaš ráđđehusa árvaluvvon lágas Finnmárkku fylkka eatnamiid riekte
Koskisa mielde vejolaš ILO-bargojoavkkus sápmelaččain ja stáhtas galggale leat dásseveardásaš mearri ovddasteaddjit ja ášši lea stáhta ja sápmelaččaid gaskavuođa ášši.
City in Central Region Russia
object name (optional)
A button on a Remote Control
Mu ruovttuguovllus eai gávdno beare máŋga olbmo geat hállet sámegiela almmolaččat.
Ruovttofáksa
RuoktuGenericName
Ruoktomáhppa@ label: textbox
Ruoktot
Ruoktot vuolgime
RuoktomáhppaComment
keybinding
Ruoktomáhppa
Ruovttomáhppa
Ruovttomáhppa ii leat olámuttus.
RuoktoKFile System Bookmarks
dahje leamaš vánhen, áddjá dahje áhkku dahje máttar geas sámegiella lea dahje lei ruovttugiellan (bustávva b), dahje leat dakkár olbmo mánná guhte lea dahje leamaš
Mu ruovttusuohkana dilli ain ahkideabbo sápmelaččaid dáfus.
Address is not in home country
Ruovttočujuhusat
Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš: Álgu - sámegielaid sániid álgovuolgga
(leahkku eará ruovttusiiddu)
Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš dahká maid sámegiela giellagáhttenbarggu
Ruovttonummir@ item: inlistbox
Ruoktočujuhus
Persovnnalaš
Telefuvdna, ruoktu
ruokto
Ruoktot
Ruovttuguovllus giella lea guovllulaš veahádatgiela sajis ja ruovttuguovllu olggobealde seammá sajis go sisafárrejeaddjiid gielat.
Riikkabeivviid vuođđoláhkalávdegoddi dovddastii cealkámušastis (GrUU 29/2004 rd-
Ruovttuguovllus leat 13 bálgosa ja sulli 1250 boazoeaiggáda, mii lea sullii 27% oppa Suoma boazoeaiggádiin.
Ruovttuguovllus
Ruovttuguovlluin oaivvildit Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid guovlluid sihke Sámi bálgosa guovllu Soađegili gielddas.
Ruovttuguovllus gávdnojit buot Suoma stuorrabeađut, ođđasamosin alvvas.
Ruovttugilleguovllus leat 13 boazoguohtunsearvvi, main
prinsihpalaččat deaŧalaš eanangeavahanáššiid.
Sámiid ruovttuguovllu gielddain leat sámegielat ja sámegielaid oahpahusas oktiibuot 549 oahppi.
Ruovttuguovllu gielddain dušše Ohcejoga gielddas sámegiella atnojuvvo virgegáibádusaid eaktun dahje earenoamáš ánsun.
- Lappi guovlohálddašandoaimmahat lea nannen 16.2.2011 Sámediggi ja sámeguovllu gielddat dahkan soahpamušaid sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđa geavaheamis jagi 2011.
Ruovttuguovllu gielddaid olggobealde sámegiela oahpahusa ožžon oahppiid lohku lassánii čávčča 2004 20 oahppis 37 oahppái čávčča 2007 rádjai, geain 30 vuođđooahpahusahkásačča ja čieža logahatoahppi.
Ruovttuguovllu máŋggabealat šattolašvuohta ja organismmat leat fállan sámiide resursavuođu kultuvrra ja ealáhusaid várás.
mat leat ruovttugilleguovllus, eaiggáduššet sámit. Guovllu 13 boazoguohtunsearvvis
Ruovttuguovllu proseantaoasi unnidit vel Suoma sámit, geat orrot olgoriikkain (sullii 20 riikkas).
Ruovttuguovllu olggobealde ássá allagit skuvlejuvvon sámeálbmot, geain lea olu addinláhkai sámekultuvrra boahttevuođa sihkkarastimii jos sámediggi máhttá laktit sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid ovttasráđiid sihkkarastit sámekultuvrra boahttevuođa.
Ruovttuguovllu olggobealde orru sámiid oassi olles sámiid olmmošlogus lea duppalduvvan jagiid 1983 ja 2007 gaskkas.
Ruovttuguovllu olggobealde orru sámiid oassi lea 2000 logu áigge mannan badjel daid sámiid meari, geat orrot ruovttuguovllus (govva 2).
Ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánáid- ja nuoraid dilli muittuha sin áhkuid ja ádjáid mánnávuođa dili.
Ruovttu guovllu olggobealde ii leat sámegielat oahpahus.
Ruovttuguovllu olggobealde, gos stuorámus oassi sámemánáin ja - nuorain orru, dilli lea duođalaš iige oahpahus ordnejuvvo jur ollenge.
Ruovttuguovllu olggobealde
Ruovttuguovllu olggobealde
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiella oahpahuvvo lagasoahpahussan (oahpaheaddji báikki alde) Oulu guovllus ja Roavvenjárggas oktiibuot 19 oahppái, Tampere-gávpogis 6 oahppái ja Soađegili girkosiiddas 34 oahppái.
ruovttuguovllu olggobealdeSámeoahpahus
Ruovttuguovllu olggobealde girkosiiddas oahpahus álggahuvvui čakčat 1987 riekkisdoaibman.
Ruovttuguovllu olggobealde, Soađegili girkosiidda rájes máttás, ii addojuvvo oahpahus sámegillii, muhto giela oahpahus addojuvvo oktiibuot 70 vuođđoskuvlla ja logahaga oahppái.
ruovttugilleguovlluid eanangeavaheapmái.
Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideaddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100 prosentalaččat dán oahpahusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágoluid.
Ruovttuguovllu guoskevaš ruhtadannjuolggadus oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lágas sihkkarastá skuvlema lágideaddjiide stáhtadoarjaga, mii vástida sullii 100-prosentalaččat dán oahaphusas boahtán oahpaheaddjiid bálkágoluid.
Ruovttusiidduin ii boađe ovdan mii beliid gárgehanplána lea loahpaloahpas dohkkehan 31.10.2011.
Ruovttusiidduin gávdno velnai boarásnuvvan diehtu, muhto dađi bahábut siidduid beaivádeapmi lea njoazes bargu dálá resurssaiguin Lea dieđusge šállošahtti go sámedikkis eai leat resurssat ámmátdieđiheapmái.
Ruovttusiidduin lea maid mu ráhkadan čielggadeapmi sámi giellalága olláhuvvamis jagiid 2004 - 2006.
Ruoktosiidduide leat lasihuvvon ođđa dieđut sámiid
Ruovttusiidduin gávdno mu doallan sáhka Anáris guossástallan EU-parlamentarihkkariidda.
Ruoktosiidu
Ruovttosiidu
@ title: column, home address of a person
Webbasiidu
Stock label
Ruovttudárboguolásteaddjit eai oaččole vuovdit iežaset bivdin guoli restauráŋŋŋaide dehe rámbuvrraide.
Jus olbmoš lea ruovttudáhkádus láve das dábálaččat leahkit reaisosuodji mii gokčá oasi goluin.
Work phone
Constellation name (optional)
object name (optional)
eret Anáris ja orru dál Roavenjárggas
eret Anáris, studere Vaasas ja bargá Helssegis.
Váhčira bálgosa badjenisu.
Ruovttus gullan ja oahppan giela stuđerejin lasi skuvllas ja stuđeren lea joatkašuvvan gitta dán beaivái, dasgo ođđa anárašgielat sániid hutket oppa áigge lasi.
Min ruovttus leat goittotge álo hállán sámegiela ŠruoktogiellanŠ, nu ahte lean máhttán giela nu guhká go fal muittán.
Ruovttus ii leat iešalddes goasge hállon sámegiella inge iešge máhte dan.
oahppiid beroštuvvat iežaset eatnigielas, geavahit ja ovddidit eatnigiela dáidduideaset sihke árvvus atnit iežaset duogáža ja kultuvrra.
Ruovttus dáhpáhuvvan sápmelaš bearášbeaivedikšu ii sámeguovllu gielddain leat oažžumis.
Dutkanguovddáža sámegiela gáhttejeddjiid virggit evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universiteahta Giellagas-instituhttii.
Kotusa sámegiela lávdegoddi lea leamaš jahkeviissaid hui jámas ja dát linnjá joatkahuvvá dás duohkonai, daningo Kotusis eai leat mangelágán resurssat sámi giellapolitihkalaš bargui.
RGDG:a boahtteáiggi suokkardan bargojoavkuhan evttoha ee. sámegiela gáhttenbargguid sirdima universiteahtaide.
Kotus-láhkaevttohus lei válmmaštallojuvvon ovddit oahpahus- ja kulturministtara jođiheami mielde.
City in Alaska USA
Anára gielda geavahii goluide virtuálaoahpahusa ovddideapmái ožžon stáhtadoarjaga;
Skuvllain gehččojuvvui, ahte golut gulle oahpahusa ordnejeaddjái, dán dilis Anára girkosiidda vuođđoskuvlii.
Skuvllaid ja čájálmasaid almmuheapmi dahkkojuvvo dán jagi interneahtas Webropol - prográmma bokte.
Buot Norgga ja Suoma bealde ráhkaduvvon sámegielat oahppomateriála lea skuvllaid geavahusas ja skuvllain leat váldojuvvon buoremus resurssat geavahussii.
Skuvllat galggašedje váldit luođi oahppaplánaid oassin vuoi luođis boahtá servodaga lunddolaš oassi. "
Skuvllaid ovttasbarggus leamašan ávki maid dasa, omd. Ohcejogas gávdno musihkkaoahpaheaddji ja Sirpmás fas dárogiel oahpaheaddji.
Girji addá skuvllaide gaskaoami, mainna čálalaš nuortalašgiela njuolggadusat ovdanbuktojuvvojit oanehaččat, ja oahpahuvvojit eanáš ovdamearkkaid bokte.
Skuvllain fidnojuvvui oppa Sámi guovllus ovttas Ulla Pirttijärvi-Länsmaniin, M arko Joustein ja Petra Maggain.
Skuvllaid mielde johtima ja árbevirolaš musihka máhttiid jearahallamiid ektui mearrideimmet bargat ovttas Sámedikki árbevirolaš musihka oahppagirjefidnuin. Ovttasbargu lei lunddolaš daningo jearaldat lei áibbas seammá áššis; sámi árbevirolaš musihka oahpaheamis skuvllain.
Skuvlagirjjiin sámi servodaga dálá dilit ja dálá áigi ii gieđahallojuvvo ja sámiide laktáseaddji miellagovat, maid maiddái skuvla bajásdoallá, dávjá bohtet topeliánalaš áiggi govain ja áigodagas, goas sihke suopmelaš ja sápmelaš servosis elle vel ovdamodeardna áiggi.
Skuvlaruoktoássamis sámegiela oahpahussii
Skuvlamánáin ii leat seamma lahka oktavuohta muhto garra čalbmeinfekšuvnnas sáhttet sii goit dárbbahit leahkit ruovttus jus čalmmit leat erdon.
Oahpahuslágas dorvvastuvvo juohke sámegielat oahppái vuoigatvuohta ássanbáikkis fuolakeahttá oažžut oahpahusa eatnigillii oassin oahppogeatnegasvuođas.
Skuvlla mearkkašupmi dás lea stuoris.
G irjeráidu movttiidahttá oahppat, dutkat ja fuomášit.
Skuvlla oassálastin dáhpáhussii
Dása čatnasit omd. skuvla- ja oahpahusáššit, dearvvasvuođalaš ja sosiála dikšumat ja media.
Das lea nappo internáhta, mas mánát sáhttet orrot dan botta go vánhemat leat duoddaris bohccuiguin.
Skuvlla birasdiehtu 3-oahppogirji almmuhuvvui davvisámegielat jorgalussan, man lea sámegillii jorgalan Jovnna-Ánde Vest.
Skuvlaoahpahus ordnejuvvui ovttas Ulla Pirttijärviin ja Marko Joustein, geat leaba ovttas ráhkadeamen sámemusihka oahppagirjji.
Skuvllas ii lean ubmisámegiela oahpaheaddji, nu ahte mii eat sáhttán lohkat iežamet giela.
joatkkaskuvlii.
nuvttá. Sámi oahpahusguovddáš ráđđádalai ruhtadeamis eiseválddiiguin máŋgii.
• skuvllat eai lean dáhtolaččat váldit oasi oahpahusa goluide, mat šadde oahppamateriálain ja unna teknihkalaš veahkkeneavvuid (headset) skáhppomis.
Skuvladearvvašvuođadivššus ii dárbbat máksit ja boahkuheamit mat fállojuvvojit leat nuvttá.
Skuvllat háliditge viiddidit ovttasbarggu, mii lea seailluhan sámi giela ja kultuvrra ja viiddidan mánáid geahččanguovllu.
Skuvlejupmái leat almmuhan iežaset sullii 40 sámegiela ja sámegielat joavkkuid oahpaheaddji vuođđooahpahusas, logahagas ja árra-bajásgeassimis.
Skuvlejupmái oassálastit ožžot vuđolaš dieđuid giellalávgunoahpahusa teoriijas, geavada ollašuhttinvugiin, vásáhusain, oahppanbohtosiin ja das, mo dán dieđu sáhttá heivehit sámeoahpahussii.
Skuvlejumi čađaheamis oažžu 6 oahppočuoggá.
Oahpahusas lea guovddáš mearkkašupmi sámiid historjjá, kultuvrra, árbedieđu ja giela seailluheamis ja doalaheamis ja ealáskahttimis.
husa sáhtašii boahtteáiggis ovddidit. Skuvlema árvvoštallan lea vuođđuduvvan láhkii jagi 1999 rájes, mas fuolakeahttá sámeoahpahus ii leat mielde nášuvnnalaš árvvoštallanprográmmain; ja
Skuvjejumi váldotemán lea giellalávgunmetoda heiveheapmi sámeoahpahussii Skuvlejupmi lea vuosttažettiin fikkahuvvon vuođđooahpahusa sámegiela ja sámegiel luohkáid oah-paheaddjiide, muhto skuvlejupmái besset maid sámi smávvamánáid bajásgeassima bargit, logahaga sámegiela oahpaheaddjit ja sámi fidnooahpahusa oahpaheaddjit.
Skuvlen lea oaivvilduvvon ovdasajis vuođđooahpahusa sámegiela ja sámegielat luohkáid oahpaheddjiide, muhto mielde besset maiddái sámi árabajásgeassima bargit, logahaga sámegiela oahpaheaddjit ja maiddái sámegielat ámmátlaš skuvlema oahpaheaddjit.
Skuvlema ulbmilin lea ovdasajis addit oahpaheaddjiide vejolašvuođa ovddidit ođđa metodaid sámegielat oahpahussii ja giellaealáskahttimii skuvllas, fállat sidjiide bargoárena ja reaidduid giellalávgunoahpahussii beaivválaš skuvlabarggus.
Oahpahusa buot dásiin galgá figgat burgit jurddašan- ja doaibmavugiid, mat láidestit válljet oahpahusa ja ámmáha automáhtalaččat sohkabeali vuođul.
- oahpahusa láhkaásaheami, hálddahusa, ruhtadanovdáneami, árvvoštallama, oahppaplánanorpmaid ja sámeoahpahusa ovdáneami čuovvun
Seamma áigge huksejin Keväjávrái dálu bearrašasamet, masa gullet orrunguoibmán Marika ja su nieida Milja.
Skuvjejumi váldotemán lea giellalávgunmetoda heiveheapmi sámeoahpahussii.
Sámegielat giellalávgun skuvllas - mo doarjjun iežan giela ja kultuvrra oahpahusas - skuvlejupmi galggai álgolaš plána mielde álggahuvvot álgi skábmamánu beallemuttus.
Skuvlejumi ruhtada Oahpahusráđđehus.
Skuvlejumi sisdoallu:
Skuvlejumi čađahan stuđeanttat ožžot guhtta (6) oahppočuoggá, maid lea vejolaš lohkat oassin universiteahta oahpuide.
Skuvlejumi figgamuššan lea addit oahpaheaddjiide vejolašvuođa sámegiela ealáskahttimii skuvlen-barggus, fállat sidjiide barggildanarena ja gaskaomiid ovddidit giellalávgunoahpahusa geavatlaš skuvlabarggus.
Skuvlejumi figgamuššan lea addit oahpaheaddjiide vejolašvuođa sámegiela ealáskahttimii skuvlenbarggus, fállat sidjiide barggildanarena ja gaskaomiid ovddidit giellalávgunoahpahusa geavatlaš skuvlabarggus.
Skuvlema viggamuššan lea čielggadit vástádusaid čuovvovaš gažaldagaide: Mo mii sirdit / oahpahit giela nu beaktilit go vejolaš gielalaččat heterogenalaš oahppiid jovkui?
Skuvlema ulbmilin lea duddjot deahttásut geavadiid dieđuid molsuma várás ja lasihit oahpahusbargiid dieđu das, makkár vejolašvuođaid láhkaásaheapmi fállá beaivválaš sámeoahpahusas.
Maŋimus oassi oahpus lea jahkásaš oahppu, nu gohččoduvvon karitatiiva profiilaoahppu.
Skuvlejupmi fáddán álgoálbmotforuma siidodáhpáhusas
Skuvlenfitnu vuosttaš lagasoahpahusbeivviid prográmma lea gávdnamis
Skuvlenfitnu vuosttaš lagasoahpahusbeivviid prográmma lea gávdnamis dás.
Skuvlenfitnu ulbmilin lea lasihit dieđu ja máhtu giellalávgunmetoda heiveheamis Suomas addojuvvon sámeoahpahussii.
Skuvlen ja oahppamateriála lávdegottis lei (ja lea ain) geavahan láhkái dušše sáme gielat oahppamate riála buvttadeami várás čujuhuvvon stáhtaveahkki, man ii lean vejolaš geavahit dán ulbmilii.
- skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti čálli ja áššemeannudeaddji (skuvlenpolitihkalaš áššit ja almmolaš skuvlenáššit)
Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddái gullet jagiin 2008 - 2011 čuovvovaš lahtut ja várrelahtut:
Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi lea sámedikki skuvlenpolitihkalaš evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja bealiváldimiid válmmaštalli orgána, ja maiddái sámegielat oahppamateriála plánemis, válmmaštallamis ja juohkimis vástideaddji orgána.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat váldá vuostá evttohusaid, maid sáhttá dahkat golggotmánu 25. beaivvi rádjái.
Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto päätti myös jakaa kannustuspalkinnot inarin- ja koltansaamenkielisten elokuvien tekijöille.
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat sávvá buohkaide buorre geasseluomu!
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat válmmaštallá ja ollašuhttá lávdegotti gieđahallan áššiid.
Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat vástida oahppamateriálabarggu plánemis, áigumušaid ollašuhttimis geavadis, juohkimis, almmuheamis, ruhtaváriid geavaheami hálddahusas ja materiálabarggu davviriikkaid oktasašbarggus.
Skuvlenvuogádaga guoskevaš evttohusat:
Oahpahusvuogádat lea leamaš aktiiva anus ovddeš politihkas mainna vigge
Oahpahusvuogádaga hábmejupmi lea erenoamáš deaŧalaš sámi kultuvrra ja
Skuvlenvuogádagas ja beaivedivššus galggale váldot atnui oahppoplánat sámi kultuvrtra mielde ja nu ahte dat ráhkaduvvojit sámi kultuvrra vuolggasajiin ja nu ahte árbevirolaš diehtu váldojuvvo vuhtii.
áiddastit vealaheami oahpahusvuogádaga miellaguottuid čieggademiin, vaikko dat
Skuvlejupmi ordnejuvvo ollásit lagasoahpahussan, oktiibuot ordnejuvvojit njeallje guovtti beaivvi skuvlendilálašvuođa.
- Oahpahus ja dutkan
Skuvlen- ja dutkanovttasbargu ollá sámeguovllu riikkaid lassin erenomážit davvi eamiálbmogiid máilbmái.
Skuvlejupmi álgá Sámi kultur-guovddážis Sajosis Anáris guovvamánus 2015.
Skuvlejupmi álgá Sámi kulturguovddážis Sajosis Anáris guovvamánus 2015.
Oahpahusguovddážis leat jo jagiid áigge ovddidan fierpmádatpedagogihka ja teknihkalaš válmmašvuođaid ja dat basttášii addit sámegiela fieprmádatoahpahusa maiddái ruovttuguovllu olggobealde, juos das livčče dan guoskevaš skuvlema ordnenlohpi ja várit fierpmádatoahpaheaddjiid bálkáheapmái.
Oahpahus guovddážis leat jo jagiid áigge ovddidan fierpmádatpedagogihka ja teknihkalaš válmmašvuođaid ja dat basttášii addit sámegiela fieprmádatoahpahusa maiddái ruovttuguovllu olggobealde, juos das livčče dan guos ke vaš skuvlema ordnenlohpi ja várit fierpmádatoahpaheaddjiid bálkáheapmái.
Oahpahusguovddáš lea maid vuođđudan ođđa virtuálaoahpahusa plánejeaddji virggi.
Skuvlenlávdegotti giđđat 2008 dahkan mearrádusa mielde A2gielaid oahpahussii oassálasti oahppiide eai šat ordnejuvvo sáhtut skuvllaid gaskkas ja A2giela joavkku vuođđudeami unnimus vejolaš oahppiid lohku lea 15 oahppi.
Skuvlen dahká vejolažžan sierra guovlluin ja sierraahkásaš mánáiguin doaibmi oahpaheaddjiid dieđu ja vásáhusaid juohkima.
Skuvlenvejolašvuođaid ja gielladáiddu váikkuhusa birra bálkái galgá aktiivvalaččat dieđihit bargiide.
Oahpahus
gokčá.
Skuvlenprográmmaid vuođđudettiin lea hui dehálaš váldit vuhtii guovllu dárbbuid.
Skuvlen lea dahkan álkibun eatnigielat sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžuma.
Skuvlen lea guđa (6) akademalaš oahppočuoggá viidosaš.
Skuvlejupmi lea nuvttá.
Skuvlenbeaivvi ja bändileairra dárkilut programma sáddejuvvo maŋŋá.
- Skuvlenbeaivi oahpaheaddjiide ja beaiveruovttobargiide Anáris Siida-musea auditorios máŋŋebargga 6.11. dmu 9-16.
Skuvlenbeaivvit addet sihke teoriijadieđuid fáttás ja geavada vásáhusaid musihka sierralágan vejolašvuođain bajásgeassimis ja oahpahusas.
Skuvlenbeaivvit leat dárkkuhuvvon bajásgeassima ja oahpahusa ámmátolbmuide, geat geavahit barggus sámegiela.
Skuvlenbeaivvit čohkiidit teoriijalogaldagain ja bagadallon bargobádjebeivviin.
Skuvlenbeaivvit sisdollet teoriijalogaldagaid ja bagadallon bargobádjebarggildanbeivviid.
Skuvlenbeivviid áigge guorahallo mii sámegiela oahppamis lea váttis ja makkár bargometodaiguin mánáid lea vejolaš oažžut oahppat ja geavahit giela árrabajásgeassimis, skuvllas ja iešguđetlágan giellabirrasiin.
Skuvlenpolitihkalaš váikkuheapmiGuovllulaš ovttasbargu, gielddaid doarjja ja veahkki
Skuvlenpolitihkalaš berošmeahttunvuohta sámeoahpahusa váttisvuođaid čoavdimii lea doalvumin sámegiela hálliid meari johtilis geahppáneapmái ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid sámiid giela ja identitehta molsa šuvvamii.
Skuvlenpolitihkalaš berošmeahttunvuohta sámeoahpahusa váttisvuođaid čoavdimii lea doalvumin sámegiela hálliid meari johtilis geahppáneapmái ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiid sámiid giela ja identitehta molsašuvvamii.
Skuvlenčovdosiiguin mii galgat dáhkidit maid dan, ahte sápmelaččat eai dárbbat muotkut luksa allaskuvlaoahpu ja bargosajiid oažžuma dihte.
Skuvlenčálli doaibmabáiki lea čállingotti váldodoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Skuvlenčálli bargá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga ovdaolmmožin ja skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin.
Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ee. muitalii, ahte sámediggi čuovvu oahpahusa ráhkademiin jahkásaččat sámeoahpahusa statistihkaid, almmuhemiin vejolašvuođaidis mielde oahpahusraporttaid, ordnemiin jahkásaččat Nuorra Kultuvra - dáhpáhussii gullevaš sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ja almmuhemiin diehtojuohkinmateriála sámiid birra skuvllaid várás (Oktavuohta - neahttabláđđi).
Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, sámediggi ulla.
Comment
Skuvlejupmi ii leat goittotge ordnejuvvon buot sámeguovllu skuvllain ja dan dássi leamaš iešguđetlágán.
Skuvlejumi ulbmilin lea oččodit čavgadabbo dieđuidlonohal-langeavadiid ja lasihit oahpahusbargiid dieđu daid sámeoahpahusa vejolašvuođaid geavadis maid láhka addá.
Skuvlejumi ulbmilin lea oččodit čavgadabbo dieđuidlonohallangeavadiid ja lasihit oahpahusbargiid dieđu daid sámeoahpahusa vejolašvuođaid geavadis maid láhka addá.
Lea oaivil boahtte jagi vuolgit turismasuorggi stuđeret.
KOffice- prográmma KoUnavail
KoUnavail
Guovdageainnu beassášdoalut
Stencils
Alla feber dagaha ahte mánná massá vel eanet golgosa.
Raporttas orrot issorasat gárgeheame, ovddideame, nanneme ja doarjume almmá konkretiija ja resurserema haga.
layer-mode-effects
Eanet jiena
leat leamaš ságastan beare olu miehtemielalaččaid dadjanládje.
context-action
Lea oassi riikkaidgaskasaš barggus go geafes nissonolmmoš oažžu ovttasvástádusa luoikat ruđa ja buoridit veagas eallima.
artihkkal 27, šattai viiddis čielggadeami fáddán.
keyboard label
keyboard label
Kabála
Description
GenericName
keyboard label
keyboard label
keyboard label
KPhotoAlbum sisafievrrideapmi
keyboard label
keyboard label
GenericName
KPlato - KDE: a plánenreaidu
KPlato- prošeaktahálddašan bargopáhkka
KPlato prošeaktahálddašandokumeanta
keyboard label
Ovttadássásaš meannudeami gáibádus SP artihkkala 26 mielde, ii hehtte,
Sániid mielde mat leat SP artihkkalis 26 lea buotlágan vealaheaddji meannu
SP artihkkal 26 ásaha oppalaš vealatkeahttáivuođa norpma, ja das lea dainna
rihkkumin SP artihkkala 27 mielde.
SP artihkkal 27 čalmmustahttá stáhtalaš doaibma
SP artihkkal 2 nr. 1 ásaha vealahussuodjalusa.
keyboard label
GenericName
KPPPName
KPPP- heivehus
Jos heaittihat kPPP de heaittihat maid PPP.
KPresenterGenericName
KPresenter
KPresentera KWord- silliName
KPrinter
keyboard label
keyboard label
keyboard label
keyboard label
KP-soahpamusa 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkusearvvi dahje gielalaš vehádagat, dakkár vehádagaide gulavaš olbmuin ii oaččo gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras, dovddastit ja ollašuhttit iežas oskku dahje geavahit iežas giela.
KP-soahpamuša ollašuhttima gohcá ON:id olmmošriektekomitea.
KP-soahpamuš
KP-soahpamuš lea Suoma riektevuogádaga oassi, ja lea fámus lágadásis ja daninassii njuolgga heiveheamis ja čadni riektegeavat.
keyboard label
keyboard label
KPW
keyboard label
KRandRTrayGenericName
Constellation name (optional)
star name
Name
KReadConfig
israel. kgm
ireland_ provinces. kgm
greece_ peripheries. kgm
Name
greece. kgm
world. kgm
Greika
Hellenikkagiella (Greikkagiella)
Hellenikkagiella (Greikkagiella)
Hellenikkagiella (Greikkagiella)
Greikalaš@ item Text character set
Greikalaš viiddiduvvonKCharselect unicode block name
Greikalaš ja koptalašKCharselect unicode block name
GreikaName
GreikkagiellaName
Stencils
luxembourg_ cantons. kgm
Name
GenericName
Kriisa áigge dehe alimus válmmasvuođa áigge Leanastivra galgá doarjut ja bálddalastit eiseválddiid, organisašuvnnaid ja servodatdehálaš fitnodagaid leanas.
Heahtedilis mii lea davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomiijas ja kultuvrras, Siberias ja Gáidagas Ásias " l995 (duma mearridan skihkádus). "
Heahtedilis mii lea davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomiijas ja kultuvrras, Siberias ja Gáidagas Ásias "l995 (duma mearridan skihkádus)."
Kriisaválmmasvuohta
Comment
- Kriitalaš ságastallan lea maid dehálaš, nugo maiddái iešguđetlágán miellaguottuid ovdanbuktin ja dohkkeheapmi.
Kritihkalaš
Name
Comment
Duođalaš meattáhus: Veadjemeahttun gieđahallat sáddejuvvon reivviid (sadjigo nogai?) Eai gieđahallon reivvet sirdojuvvojit " sáddejuvvon reivviid " máhppii.
Varalaš meattáhus: In sáhtán čohkket boastta:
Krimalaš tataragiellaName
KrimtataralašgiellaName
Description
Description
Name
Dánssa lei bagadan Rosa Pietikäinen ja das dánso Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf, Kristen Anne Ruotsala, Petra Ikonen ja Sofia Kallionlähde.
Kristian Myntti lea gohčodan " iešmearridanvuoigatvuođa " mii almmustuvvá ILO 169:is" ethno political self-government":an.
Kristian Myntti lea gohčodan "iešmearridanvuoigatvuođa" mii almmustuvvá ILO 169:is" ethno political self-government":an.
Kristian Myntti, árvala ahte eamiálbmogat áddemis leat "álbmot ", unnimustá goit sosiala, kultuvrralaš ja etnologalaš ipmárdusa vuoiŋŋas.
Kristian Myntti, árvala ahte eamiálbmogat áddemis leat "álbmot ", unnimustá goit sosiala, kultuvrralaš ja etnologalaš ipmárdusa vuoiŋŋas.
Kristiina Aikio lea vuohččulaš sámeartista.
Risttalaš oskkudovddastus Risttalaš girku dovddasta ovtta áidna Ipmila - Áhči, Bártni ja Bassi Vuoiŋŋa - gii sivdnida, beastá ja addá heakka.
Risttalaš osku
Kr. f Sámit ilbmet sierra čearddalaš joavkun, ja sámi kultursárgosiid lea vejolaš guorrat ruovttoluotta vássán jahkeduháhii.
Kristtalašosku ii jurddaš šat negatiivalaččat juigosis ja juoigan lea maiddái gullon girkuin.
Kristtalašosku doalai juigosa hui guhká bahádábálažžan ja dan leat maiddái váldekultuvra badjelgeahččan.
KritaGenericName
Name
Krita
Comment
Name
Dakkár positiiva sierrameannudeapmi ferte atnit vuođđunis govttolaš ja objektiiva eavttuid, iige galgga bistit guhkibut go lea
alcces konvenšuvnna mearrádusaid.
Kritihkka oažžu ja galgánai čujuhit sámedikki guovdu - muhto álbmotsearvvi ja representatiiva láhkaásahan demokratiija, dehege sámedikki barggut ja doaibma galgá adnojuvvot mielas ja searveráhkadusa olis.
Kritihkka
Kritihkka lea ávkkálaš, daningo dat gárgeha sámedikki doaimma, muhto kritihkka galgá vuođđuduvvat duohtaáššiide iige miellagovaide.
kr
romania. kgm
world. kgm
Kroátia
Kroatiagiella
Kroatiagiella
Kroatiagiella
KroatiagiellaName
KroátiaName
mexico_ states. kgm
Kroátialaš kuna
Name
KRootImage
Kross
KrossTest
KRulerComment
KRuler
KRunner- lassemodulaComment
Suomas ja Ruoŧas eai preassadoarjunnjuolggadusat siskkil erenoamáš njuolggadusaid
Kroon
KRW
SameGameGenericName
GenericName
KSBR bargá agoartan maiddái kulturguovddáža vuođđobargguid.
KScanName
KsCDName
KSeg dokumeanta
KSendBugMail
KSIRCComment
KSIRC- láseComment
KSirtet
KSirtet lea heivehus dovddus Tetris- spealus
gč. Kulturdoarjagiid juohkin 2009
KSnapshot ii sáhttán vurke gova deike% 1.
KSnapshot
KSnapshotName
GenericName
KSplash- fáddáfiillat
Gč. vuođđogova.
Gč. vuođđogova olgešbealde.
KSpread: a Applix Spreadsheet- sisafievrridansilliName
KSpreadComment
KSpread: a dBASE- sisafievrridansilliName
Heivet KSpread: a
KSpread
KSpread: a LaTeX- olggosfievrridansilliName
KWord: a Microsoft Writer- sisafievrridansilliName
Description
GenericName
KSSL- bálvámoduvlaComment
KStarsGenericName
KStart
Name
Description
Name
Comment
KSysTrayCmd
KSysVGenericName
GenericName
KDE- čállinprográmma lassemodulaName
KThesaurusGenericName
KThesaurus
KThesaurus - Synoniibmalistu
name column tooltip. first item is the name
Name
Comment
GenericName
Name
KB
kS
Comment
Name
KTouchName
Gč. čuokkis šluhtteneavttut.
Gč. gova 2, mas govva lea speadjalastojun maŋáseainni vuolleoassái.
Gč. máksineavttut.
KBthe unit minutes
Comment
Filtii álggahit KTTSD
Filtii KTTSD álggahit
NAME OF TRANSLATORS
GenericName
GenericName
Name
world. kgm
Comment
Name
@ label: listbox KDE distribution method
Gođđimis adno-juvvo bargoneavvun bohccodávttis ráhkaduvvon soairu.
Gođusiskkus lea olu unna gođusbinnát mat váldojuvvojit ja dutkojuvvojit.
Gođus váldo olggos biopsanáluin
Gođusiskkus gohčoduvvo maid biopsan.
Gođusiskosa oktavuođas oažžu dábálaččat antbiotihkatableahta.
Erenomážit guovtti dilálašvuođas gođusiskkus lávejuvvo váldot.
Gođusbinnát dutkojuvvojit mikroskohpas
Go gođusbinnát váldojuvvojit biopsanáluin dat sáhttá orrut unohas ja muhtimin bávččagit.
Kugararkiiva
Kugar raportamálle
Livki vujot eatnamat
Iešguđege sáttagoddái sáhttet nammaduvvot eanemustá guhtta lahtu, ja dasa galget gullat áššáigullevaš stáhtaid ja sámedikkiid ovddasteaddjit.
KuickShow
liikká olu go ovdalnai.
Got ohcá bátnedikšodoarjaga?
Man ođđa ja innovatiivvalaš jurdagat!
eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá vuonain ja riddoguovlluin, muhto dáhttu
Eanemus podkastfiillat mat vurkejuvvojit
Galle čoallolinnjá galgá muitit
Got dutkamuš dáhpáhuvvá?
Mot iskkus váldojuvvo?
Leago dákkár ballui makkár-ge nanosmahtti duohki?
Man ollu garraskarrosaji vuoruha pixmap- govaide
@ info: whatsthis
Mot de geavaige?
Mo bat dát doaibmá?
Mot sáhttá eastit njoammuma?
Got iskkusvástádus dulkojuvvo?
@ info: whatsthis
Man dávjá juohke čuokkis čálihuvvo
čikŋodatravdii dahje guovtte mehtera čikŋodahkii, muhto vuoigatvuođat sáhttet leat
& Nugo teakstafiillas: Gos linnjáloahppa lea
go dat mat vulget dán konvenšuvnnas.
váldoálbmogii, nuppi lađđasa mearrádus buktá gohččosa stáhtaide čađahit dárbbašlaš
kuiserverComment
Helssegis ii goittotge leat opanassii sámegielat beaivedikšun.
Dilli lea guhkkin eret buoris davvisámegielage buohta.
Goit jurdda bohccuid vuovdimis ja ealáhusa heaitimis orru dego luobašii oasis iežas eallima ja bálkestivččii áhči ja máttarváhnemiid eallinbarggu duššás.
riikkaid beales ahte áššesurggiid logahallan ii galgga váldojuvvot mielde mearrádussii
dárkilastojuvvo dattetge ahte dát ii gusto jos áššáigullevaš mearrádussii, ektui dahje
Muhto ii mana seastit dahje geavahit eanet go guokte doarjaga hávil.
Odne dat dattetge lea vejolaš duššefal njealji suohkanis, nugohčoduvvon
Goittotge sullii 50% sápmelaččain ja 70% vuollái 10-jahkásaš sámemánáin orrot dáid guovlluid olggobealde.
ahte báikkálaš oaivilat guolástanvuoigatvuođaid birra bisso rievddakeahttá juristtaid
šupmi lea dattetge unni ain go ratifikašuvnnaid lohku lea ráddjejuvvon 17 stáhtii.
dainna lágiin ahte gusto duššefal boazodoalloguovllus.
golbma riikka leat váldán badjelasaset geatnegasvuođaid sámegiela ektui
čielggas lea ollu livččii vejolaš earáhuhttit vai dákkár ovttasbargoprošeakta šattašii
bálddalagaid doahpagiin kultuvra.
@ action: button
@ action: button
Guite:
• goikadit giđđat hávkka náhkiid ja dahkat náhkiin giehtadujiid ja čielgedávttis čiŋaid
GenericName
Name
Ii sáhte mearridit erenomaš agi goas lea gearggus anašit soapmásiin, dan ferte ieš dovdat.
Ii oktage ovttaskas fitnodatdoalli vuolggále dakkára jođihit.
Gii din áššiin mearrida?
Gii máksá?
Lieđđevielgatcolor
Comment
Gii diehtá, makkár politihkalaš dilli dalle lea ja bessetgo álgoálbmogat šat mielde ovttasbargui?
Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?
Guhtege dán golmma stáhtas nammada ovtta áirasa, guhtege sámediggi
Sáhttu ordnejuvvo, oahpahus, iđit- ja eahketbihtát, idjadeapmi lea nuvttá.
doibmiifievrridanstivra dárbbaha dieđuid geahččaladdat soapmása heivvolašvuođa oamastit vuodjinkoartta, tráktorkoartta dehe táksivuodjinlegitimašuvn
Fievrridanvejolašvuođat leat golbma 1) Ruoŧa siskkáldas johtolat dahjege ođđa ruovdegeaidnoktavuohta Veaikeváris Láttevárrái (90 km) ja doppe Luulejui; 2); ođđa ruovdegeaidnoktavuohta Veaikeváris Láttevárrái (90 km) ja ruovdegeaidnoktavuohta Gironis Narviikii; 3) fievrideapmi Suoma ja Norgga bokte dahjege ruovdegeainnu ráhkadeapmi Látteváris Gáresávvonii (25 km) ja doppe riikkageainnu mielde Suoma ja Ruoŧa rájá mielde Ivgubahtii (145 kilomehtera).
Biilasáhtuid goasttideapmi ruovttuguovllu olggobealde lea gitta das man ollu oahpahusministeriija addá dáhpáhusa várás stáhtaveahki.
Nuorra guollebivdit
Dat mearkkaša ahte sis lea guhkes gielalaš - ja kultuvrralašoktavuohta našuvnnalaš oktavuođa siste.
Juohke olbmos lea vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.
Gollegoaivut leat šaddan dán dilis gillájeaddjin, daningo ruvkeláhka ii leat olláhuhtton áššáigullevaččat.
Gollerogganlobiid ohcciid dáfus mearrádusaid ádjáneapmi lea diehttelas morašlaš.
Golleroggamis ja čoakkámiin Ođđajagimánnu lea measta loahpas ja blogga čállin lea báhcán unnánažžii - šállošan dan sakka.
color
Ieš guđet EU-prográmmii ásahuvvo čuovvunkomiššuvdna, mii vástida prográmma ollašuhttimis.
Viŋkil (grádat)
context-action
Viŋkil (radiánan)
Constellation name (optional)
Viŋkil
Viŋkil:
color
no geometric form
no crop mode
guides-type
Constellation name (optional)
Name
giiguin, galget sáhttit gáhttet ja ovddidit kultuvrraset, gielaset ja servodateallimeaset,
giellalaš ja kultuvrralaš autonomiija lága mearrádusa mielde. "
kultuvrra ja seailluhit ja ovddidit iežaset sámi iešvuođalági.
Kultuvrra ii sáhte gáržžidit bajildusmeroštallamin dehe doaban vearrologahallamiid dehe giellamáhttoduođaštusaid vuođul.
mielde dađistaga leat raššudan sámi kultuvrra ja servodaga.
kultuvrras ja servodateallimis.
máŋggalágán deaddagat ja min kultuvrra leat geahččalan dahkat ovttalágánin váldokultuvrrain, iige
oasit,
Maiddái sápmelaš eallinvuohki lea kultuvra.
- kulturárvvuid ollašuvvan geavatlaš doaibman jahkodatgierddu mielde
Sámedikkit áigot maid sámi nissonolbmuid eambbo váldit vuhtii árbevieruid deaŧalaš
ealáhus- ja kulturáššiin ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
Kulturdoarjagiid ohcan 2009
Kulturvásáhusat leat fállun maiddái filbmateáhtera olggobealde, dasgo festiválaáigge lávdin doaibmá maiddái jieŋas ja muohttagis ráhkaduvvon Guovssahasteáhter, gos galbmaseamos vásáhusat leat ellon -40 buolašgráđas.
geažil sámiid kultuvra, eallinvuohki ja iešvuođaláhki áitojuvvo.
kultuvrra, historjjá ja servodateallima leat ollu buorebut duođaštan ja ollu eambbo
Kultureahkeda jođiha Ánne Kirste Aikio ja feastta rahpansániid cealká rektor Liisa Holmberg.
Kultureahkeda musihkas vástidii ee. Ánnamaret Ensemble.
Sávvat ahte kultureahkedii boahtti olbmot livčče báikki alde dmu 19.45.
Kultureahkedis Irene Länsman ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman doalaiga teáhterčájáhusa.
Kultureahkedis lei maid sápmelaš teáhter.
Kulturalbmabuktojumiid
Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuša ulbmilin lea suodjalit ja ovddidit kultuvrraid máŋggahámatvuođa (1 artikla).
Kulturalbmabuktojumiid suodjalansoahpamuš
Kultuvra- dajaldat
Kulturiešstivrema olis sámediggi ruhtada ee. sámegielalaš bálvalusaid ja sápmelaš kulturservviid doaimma.
Kulturiešstivren ii goitge vel govčča kultuvrra buot sierra surggiid, ja sámedikki ulbmilin lea gárgehit iešstivrema geažos áigge.
Kultur- ja valástallanministtar Stefan Wallin ja Sámedikki kulturlávdegotti ságajođiheaddji Jouni Ilmari Jomppanen geigiiga 3 500 euro sturrosaš dovddastusa SomByi sámenuoraid konferean ssas Suoločielggis 16.10.2009.
kultuvra ja árbevierut leat čadnojuvvon lahkalagaid gitta sin eatnamiiguin ja
Kultuvra ja dan iešvuogit almmatge gal álohii gárganit, muhto árvovuođđu - dehege earenoamážit oaidnu sápmelaččain oktan álbmogin - dat ferte seailut min kultuvrra váimmusin.
Kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäki muittuhii das, ahte máilmmis jápmá okta giella guovtte vahku gaskkaid.
máŋga ovdamearkka das ahte doaba kultuvra siskkilda ealáhusaid maid. Nu lea
Kulturguovddáža bruttoviidodat dahjege oppalaš viidodat lea 4 670 njealjadasmehtera.
Kulturguovddáža bruttoviidodat, ns. ollesviidodat lea 4 670 njealjehasmehtera.
Kulturguovddáža bruttoviidodat, ns. ollesviidodat lea 4 670 njealjehasmehtera.
Kulturguovddáža guokte váldogeavaheaddji leat Sámediggi ja stáhta oahppolágádus Sámi oahpahusguovddáš.
Kulturguovddáža guokte váldogeavaheaddji leaba sápmelaččaid iešmearridanorgána Sámediggi ja stáhta oahppolágádussan doaibmi Sámiguovllu oahpahusguovddáš.
Kulturguovddáža šilljobiras heive bures earálágan olgodáhpáhusaide, ovdamearkka dihte meassuid olgoossodagaid ja musihkkafestiválaid dárbbuide.
Kulturguovddáš galggašii válmmaštuvvat maŋimustá álgogiđa 2012.
Sámi kulturguovddáža hukseha ja oamasta Senaatti-giddodagat ja dan bruttoviidodat lea sullii 4 800 m2.
Sámi kulturguovddáža hukseha ja oamasta Senaatti-giddodagat ja dan bruttoviidodat lea sullii 4 800 m².
Kulturguovddáža hukseheaddjin lea Senaatti-giddodagat, mii ordne huksema plánemis almmolaš arkiteaktagilvvu.
Kulturguovddáža hukseha Senaatti-kiinteistöt.
Kulturguovddáža hukseha Senaattikiinteistöt.
Sámi kulturguovddáža huksen álgá giđđat 2010 ja dat galggašii gárvánit jagi 2012 álggu rádjai.
Kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sápmelaččaide buoret eavttuid doalahit ja ovddidit kulturiešráđđema ja maiddái ovddidit almmolaš eallindiliid.
Kulturguovddáša váldoplánen álgá ođđajagimánus 2009 ja huksenbargguide beassat giđđat 2010.
Kulturguovddážis Sámediggi oaččui atnui 1095 m2.
Kulturguovddáš lea vuosttas sajis oaivvilduvvon sámiid iežaset atnui.
Kulturguovddáš lea oktanaga nu sápmelaččaid parlameantaviessu go kultur-, skuvlen- ja čehppodatguovddáš ja maiddái dáhpáhusviessu gos earálágan čoahkkimat, musihkka-, filbma- ja teáhterčájáhusat dollojuvvojit.
Kulturguovddáš buorida maiddái dovdomassiii vejolašvuođaid juohkit dieđuid sápmelaččain eamiálbmogin.
Kulturguovddáš buorida maiddái dovdomassii vejolašvuodaid juohkit dieduid sápmelaccain eamiálbmogin.
Lassin guovddáža ulbmilin lea buoridit vejolašvuođaid juohkit ja oažžut dieđuid sápmelaččain eamiálbmogin.
Kulturguovddáš fállá skuvlejuvvon sámenuoraide oñña bargovejolašvuoñaid, čohkke oktii sierra surggiid sápmelaš čehpiid ja doaibmá sámeservodaga ofelažžan, mas sierra surggiid čeahpit ovdánahttet sámeservodaga árbevirolaš árvvuid, dieñu ja máhtu vuoñul.
- Kultuvra
Kultuvra
Kulturgažaldat sámeoahpahusas čujuha oahpahusa sajádahkii giela, kultuvrra ja árbevirolaš dieđu ja dáidduid sirdin nuorat sohkabuolvvaide.
Kulturlávdegotti áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin doaibmá kulturčálli.
Kulturlávdegoddi mearrida stáhta bušeahtas sámekultuvrra ja searvedoaimma doarjumii dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga (sámi kulturmearreruhta) juohkimis ja maiddái čuovvu ja gohcá mieđihuvvon doarjagiid geavaheami.
Kulturlávdegoddi
Kulturlávdegoddi gárvvista sámedikki doaibmanprográmma vuođul jagi 2013 rájes jahkásaš ulbmiliid sápmelaš kulturmearreruhtii.
Kulturlávdegoddi válmmaštallá Sámedikki evttohusaid, álgagiid ja cealkámušaid, mat gusket sámiid vuoiŋŋalaš kultuvrra. Lávdegotti bargun lea válmmaštallat Sámedikki kulturpolitihkalaš ulbmiliid guoskevaš áššebáhpáriin.
Kulturlávdegoddi mearridii čoahkkimis, ahte guođaha om. mearreruđas 74 500,00 euro, maid dasto maŋŋá juohká.
Kulturlávdegoddi gávnnaha, ahte joavku duvdá musihkain kreatiivva sámekultuvrra.
árbevirolaš ealáhusaiguin, ja ahte sáhttá leat vahátlaš álgoálbmotservodahkii ja dan
sámiid kultuvrii ja servodateallimii dohkálaš eavttuid,
Kulturmearreruhta 2013 davviriikkalaš sámeservviid doarjumii
Kulturmearreruhta
Kulturmearreruđaid juohkin gullá kulturlávdegotti bargguide, inge sáhte dasa seahkanit.
Kulturduovdda
Kulturministeriijas lea ossodat, man earenoamáš bargun lea ovddidit inuihtaid árbevirolaš dieđu ja olláhuhttima buot hálddahusa surggiin.
Kulturministtar Wallin sáddii čálalaš dearvvahusa seminárai.
Kulturministtar Wallin sáddii čálalaš dearvvahusas seminárai.
Kultuvramet ii leat dušše giella ja čáppa duojit, muhto daid duogážis lea olles buolvadagaid mielde bistán eallinvuohki, mii geahččaluvvo geažos áigge heaittihuvvot ja dađi lági mielde sápmelaččain dahkkot gielalaš unnitlohku.
Min kultuvrra váimmus ii sáhte leat nu asehaš dego váldokultuvrraid dutkit navdet ahte omd. mohtorgielká livččii dagahan revolušuvnna sámi kultuvrras.
hálddašit daiguin, omd. go lea ságas deponet dávviriid eará dávvirvuorkkáide, luoikat
ollislaš sámi kulturmuitohálddašeami.
metáralaš ráđđi lea sávvan ahte čalmmustahttojuvvo sámi kulturmuittuid ja kultur
Gittaorru sámi kulturmuittuid šláddjiivuohta muitala ahte sámi guovlluid leat
- Kulturmuitosuodjalus
gohčodit kultuvrralaš dovdomearkan.
čujuha gulaskuddancealkámušastis, de lea tendeansa ahte guhtege riika geahččá
Go
ilbmademiid ovdamearkkat leat juoigan, gáktemállet, duodji ja muitalusat.
Kultuvrra ja giela jáddan lea almmatge álot massin.
kultuvra.
Kultuvrra seailuma dihtii lea dehálaš atnit fuola maiddái luonddu buresbirgejumis.
Kultuvrra suodjaleapmi eaktuda maiddái, ahte vehádatservošiid ovddasteaddjit ožžot beaktilit oassálastit sidjiide váikkuheaddji mearrádusbargamii.
Kultuvrra dásis giellabeassedoaibma lea buhtemeahttun.
billistit sin kultuvrra.
Kultuvrra dovdamuš veahkeha mánáid ja nuoraid sámeidentitehta nanosmuvvama, mii lea eaktun sámekultuvrra seailumii ja o Sámegielat sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái várrejuvvon mearreruđa mieđiheamis heivehuvvo lágain, mearreruhta lea bajiduvvon sámedikki ekonomiijaplána mielde ja ruhtadeapmi mieđihuvvo sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa mielde go sámediggi doaibmá stáhtaveahkkeeiseváldin.
Kulturdutkamuša perspektiivvas Sámeeatnamis lea báikin máŋga mearkkašumi ja dat lea rievdilis doaba, man sáhttá geahčadit máŋgga perspektiivvas.
Kultuvra lea ovdánan viehka johtilit maŋimuš guovttelot jagis.
Kultuvra lea sirdásan buolvvas nubbái váldokultuvrra deattu vuolde ja seailluhan eallinfámu servodagas nuppástusdeattus fuolakeahttá.
kulturárbbis mii dárbbašuvvo doaimmalaččat
Kulturmuitolága jelgii lea gildojuvvon muhtit, váldit eret, vahágahttit dehe gokčat dološbázahusa, muhto dihto dáhpáhusas Leanastivra sáhttá addit lobi doaibmabidjui.
alccesis positiiva sierradoaibmabijuid ON-konvenšuvnna mielde mii lea siviila ja
vuoigatvuohta ieš beassat mearridit ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja
kultuvrralaš ja giellalaš boasttu ipmárdusat sámiid ja dážaid gulahallamis, ja ahte
Kulturčálli váldobargun lea doaibmat kulturlávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin.
Kulturčálli doaibmabáiki lea čállingotti váldodoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
doaimmahit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit
sámegielas, sámi kultuvrras ja ealáhuseallimis, ja stáhtaid ovddasvástádusa das, ahte
- kultuvrralaš dárkkuhusa ja mearkkašumi,
- kultuvrralaš duogáža ja mearkkašumi,
ealáhusdoaimmaid ja bargat ovttasráđiid kultuvrralaš áššiiguin riikkarájiid rastá.
Kultuvrralaš earuid bajideapmi dahká dan, ahte olmmoš sirdá nuppi kultuvrras boahtti áššiid nu, ahte vásiha daid uhkkin iežas kultuvrii.
Kulturreserváhtta sáhttá leahkit buot eanandoalloguovllus kulturhistorjjálaččat gelddolaš fabrihkkabirrasii- báikkit mat sierra ládje čájehit boarrásit áiggiid eanangeavahusa ja resurssageavaheami.
Kultuvrrat ja gielat jáddet juogo eaktodáhtolaččat, bákku ovddas dehe jáddama doarju servodatlaš deaddin.
Kultuvrrat gárganit ja árbevierut earáhuvvet, nu lea sámi kultuvrrasnai.
kulturdoaimmat
Kulturdoarjagiin doarjut sámi árbevirolašdieđu, materiálakeahtes kulturárbbi ja kultur-dajaldagaid seailuma ja ovdáneami.
Kulturdoarjagiin doarjut sámedáiddáriid ja duojáriid ja dan sturrodat livččii 120 000 euro.
Kultuvra dovddastuvvo čielggadeamis vuođđoriektin, mii lea dehálaš midjiide sápmelaččaide.
Kulturdovddastus addui Helena Valkeapääi ja Anni-M arja Valkeapääi guhkálaš sámegielat kirkolaš musihkkabarggus.
Kulturbarggu mearkkašahtti ruhtadeddjiide sii muitaledje Sámedikki kulturlávdegotti doaimmas ja sápmelaš kulturbargguid birra.
dagas, oahppodásis, dieđuin, medias, dearvvašvuođas, ásodagas, fidnoeallimis,
dihte gullat konvenšuvnna vuollái.
Kulturbiras lea okta oassi servodaga historjjás, dat addá bissovašvuođa árgabeaivái ja lasida olbmuid ipmárdusa sin birrasii.
Dán vahku disdaga joatkahuvve sámi ruovttuguovllu suohkanguossástallamat ja vuorus ledje ráđđádallamat Anára suohkaniin.
Vássán logi jagi mii leat muđuige eallán stuorra nuppástusa, go sápmelaš ii šat dárbbaš heahpanit iežas, muhto baicce sápmelašvuođain juoba čevllohallo.
Vássán áigi
Vássán vahku fearánat
Vássán vahku lea mannan sámedikki cealkámušaid dohkkeheamis ja bearjadaga lei bd-vuollebargojoavkku artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán Avvilis.
Vássán vahkku lean leamaš measta ollásii čoakkámiin Helssegis.
GolloraportaName
Ráhta
Nohkavaš jagi diimmáža ládje boahtá gáibidit máŋggaid sámedikki čoakkámiid dego maid beroštumiid bearráigeahčču.
Nohkavaš ráđđehusbaji áigge ođasnuhttojuvvojit buot guovddáš eanangeavahanlágat.
Dán ráđđehusbaji áigge ođasnuhttojuvvo maid Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja soaitá maid birashálddahus - ja stáhtaráđi linnjen gáibida maid dan, ahte maid dáin ođasnuhttinfidnuin galget árvvoštallojuvvot váikkuhusat sámiid árbevirolaš dihtui ja dan suodjaleapmái.
Dán vássi áigodagas mii galgat earenoamážit atnit ávvira
Vássán vahku sámediggi attii cealkámušas vuovdeláhkaevttohusas.
Lohkanjagi 2008-2009 ruovttuguovllu gielddaid olg go bealde sámegiella oahpahuvvui oktiibuot 27 oahppái, geain 21 ledje vuođđo oah pa husa oahppit ja guhtta logahaga oahppi, geat ožžo fierbmeoahpahusa Anáris.
Lohkanjagi 2008-2009 oahppiid lohku lei buot vuolimusas (oktiibuot guhtta oahppi) ja sámegiela oahpahus lea váras nohkat oppalohkái go oahpahusa dál oažžu oahppit gerget vuođđooahpahusas.
Lohkan jagi 2008-2009 okta logahaga oahppi oaččui eatnigiela oahpahusa virtuálalaččat Anáris.
Dán lohkanjagis maiddái daid oahppiid mearri, geat ožžot sámegiela ávnnasoahpahusa, lea lassánan 18.
Vuođđooahpahusa sámegiela oahppit ledje oktiibuot vihtta, lassin Tampere kránnjágielddas Orivesis okta logahatoahppi oaččui sámegiela oahpahusa virtuálalaččat Anára gielddas.
Dán dálvve dilli lea ovddežisge vearránan.
Dán doaibmajagi sámegielat oahppamateriálabarggu várás lea 400 000 euro mearreruhta.
Dán jagi doarjja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid buvttadeami várás lea 480 000 euro, sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid buvttadeapmai sámiid ruovttuguovllus 120 000 euro ja sámegielat giella- ja kulturbeassedoaimma várás 550 000 euro ja 52 000 euro POSKE doaimmaide, oktiibuot 1,202 miljon euro.
Nohkavaš jagi áigge birasguovddážat ja biraslohpeeiseválddiid barggut ovttastahttojuvvoje stuora virgelágádusaide, Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahcceguvlui dahkkui vejolažžan hui viiddes turismahuksen ja dál evttohuvvo Meahcceráđđehusa resurssaid čuohppan.
Nohkavaš jagi maid biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttin sámiid dáfus galgá beavttálmahttojuvvot nu ahte váldojuvvojit vuhtii diimmá čavčča oassebeallečoakkáma mearrádusat.
Dán jagi sámi kulturmearreruhta lea 184 000 euro, mas 10 340 euro lea juolluduvvon Ohcejoga girkostobuid bajásdollui.
Nohkavaš jagi bušeahtta dohkkehuvvui easka geassemánu go bealli bušeahttajagis lei juo gollan.
Nohkavaš jagi galggalii maid oažžut leahtu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda.
Nohkavaš jagi gárvána ođasnuhtton biodiversiteahttastrategiija ja doaibmaprográmma.
Dán jagi dollojuvvo ON:id Máná vuoigatvuođaid soahpamuša 20- jagi ávvujahki.
Dán jagi áigge leat joksan smávva ovdánanlávkkiid sámiid riektesajádaga ovdáneamis, vaikko almmolašvuođas dan ii álohii fuobmáge.
Nohkavaš jagi bušeahtta lea viimmat dohkkehuvvon.
Dán jagi juovlamánu álggus olggosaddon Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu evttohusat leat ovdan olbmuide oahpásmuvvama várás Siidda Ramppis Anára kirkosiiddas 6.1.2009 rádjai.
Dán jagi Ruoŧŧa lea ráđđádallamiid ságadoalliriika, man maŋŋel jođiheapmi sirdása Supmii ja dan maŋŋel Norgii.
Dát vahkku ii leat veahášge geahppaseabbo.
Dát vahkku lea lihkus ráfálaččat go ovddit vahkut ja beasan vuojulduvvat maid eará bargguide.
Nohkavaš jahki lea biodiversiteahttajahki ja lea vásttuheapme čuohppat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid bušeahta dán dilis ná stuora supmiin.
Nohkavaš jahki lea Áillohačča (Áillu), Nils Aslak Valkeapää, ávvudanjahki.
Gollan jahki lea leamaš hohpolaš sámedikkis.
Dát jahki lea Ovttastuvvan Našuvnnaid julggaštan luonddu máŋggalágánvuođa dehege biodiversiteahtta jahki.
Dát jahki buktá doaivvu mielde buorádusaid sápmelaččaid sajádahkii.
Nohkavaš vahkuid áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija (EMM) lea leamaš hui olu ovdan suopmelaš medias iige mainnage lágiin positiivvalaš čuovggas.
Sihkkun
Goappat guovllus leat iežaset boazodoallomállet, guohtoneatnamat, miessemearkungárddit ja bálgosa mátta- ja davvioasi bohccot lohkkojit sierra.
sihkkarastit siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid goappašiid sohkabeliide.
Name
Goabbágelágán geavaheapmi čájeheaba ahte árt.1 ii gáržžit dohko ahte dušše guhte-ge stáhta olles álbmot gieđahallo dáid njuolggadusaid mielde, muhto maiddái álgoálbmogat, goit-ge muhtin olis, suodjaluvvojit árt.1 vuolde.
Goabbánai mu seminárain doallan ovdasáhka gávdno Sámedikki ruovttusiidduin.
Gáđa@ action
Gađa
dássásašvuođa oahpahusas.
Gáhtan- historihkka, Kspell ovttaiduvvan
Galle gáhtandási galgá leat čuojahanlisttus
Galle gáhtanlávkki galgá leat čuojahanlisttus.
Stock label
Gađá: & Gidde gilkora
Gomihuvvon lágas váidalanriekti guoskkai dušše eiseválddiid ja osolaččaid.
Name
Guoibmávuođas vánhemat, sohka ja bargoveahka leat dásseárvosaččat, muhto dovdet máná sierra láhkai.
Guoibmávuohta gáibida maiddái dan, ahte goappáge oassebealis lea doarvái diehtu nuppi bajásgeassinoainnuin ja - vugiin.
afghanistan. kgm
bangladesh. kgm
malaysia. kgm
malaysia. kgm
azerbaijan. kgm
Dalle oažžu apotehkas guitte mii gohčoduvvo allagolloduođaštus go oastá dálkasiid allagollosuoji siste.
Go biodiversitehtasoahpamuš ovdalis válmmaštallui, okta evttohus lei geavahit Ilo 169-soahpamuša mieldásaš terminologiija dahjege eamiálbmot- ja čeardaálbmot, muhto dasa ii gávdnon guottiheapmi.
City in Croatia
Go áiggot liibmet sisa ođđa čujuhusa čujuhusholgii sáhtat sihkkut dálá čujuhusa jos reaidoholggas coahkkalat čáhppes njuola mas lea vilges ruossa.
Go bátnedoavttir dahje bátnehygientisttat váldet iežá hatti go refereansahatti lea álo vuolibut haddi mii lea vuođđun allagollosuodjái.
Go olmmoš lea máksán 1100 ruvnna de oažžu friddja koartta mii lea vuoimmis loahppa guoktenuppelot mánnoáigodaga.
Dárbbu mielde oažžu restoráŋŋa Gallas juoidá njálmmeguvlui.
Dárbbu mielde oažžu restoráŋŋa Lyemes juoidá njálmmeguvlui.
Go sihke sápmelaččaide ja oba Supmii gullevaš luondduriggodagat ja luondu ávkkastallojuvvojit, de lea dehálaš ahte dáin proseassain láhka doahttaluvvo.
Go olbmos lea čielga iešgovva, son diehtá man jovkui son gullá ja lea čatnasan.
- Go olbmot vásihit dáidaga, de sidjiide lea dehálaš gávnnat iežas doppe lávlaga dahje divtta siste.
Danne go friddjavuođa, vánhurskkisvuođa ja ráfi vuođđu máilmmis lea buot olmmošgoddái gullevaččaid lunddolaš olmmošárvvu dovddiidus ja sin dássásaš ja massemeahttun vuoigatvuođaid dovddiidus,
danne go olgguštus olmmošvuoigatvuođain ja badjelgeahččanvuohta daid hárrái lea mielddisbuktán veahkájolaš daguid, mat leat suorggahan olmmošgotti oamedovddu, ja danne go álbmogiid alimus joksanmearrin lea dovddastuvvon dakkáraš máilmmi ovdanšaddu, gos lea sárdnun- ja oskkufriddjavuohta ja gos lea balus ja heađis friddjavuohta,
Muhto ii giige dárbbat čiehkadit dan dihte ahte earát givssidit.
Go Anáraškiela servi giellabeassedoaimma boađusin šadde anárašgielat luohkát, lei vealtameahttun buvttadit materiálaid eatnigiela oahpahusa várás.
card name
Gonagas Garl Gustav doallame dearvvahussága Ruoŧa sámedikki rahpandoaluin.
card name
Name
Gonagaslaš ivnnitpalette name
KUnitTest- modulavuoddji
danne go miellahttostáhtat leat geatnegahttán iežaset, Ovttastuvvan Našuvnnaiguin ovttasbarggadettiin, váfistit olmmošvuoigatvuođaid oppalaš gudnejahttojumi ja doahttaleami,
Go ruvkelága guoskadeamis lea ožžojun dulkongeavat ja jos gollegoaivu lea deavdán lohpeeavttuid, ii mange oassábealis leat dárbu guoddalit lobis golmma jagi gaskkaid, daningo riektihan ii rievdat ovdadáhpáhusaidis lága guoskadeamis.
Go guoktenuppelot mánu leat gollan, ovttaskas álgá fas máksit dasságo olle 1100 ruvdnui boahtte hávi.
Go váidda buhtadusa máksimis vealaheami vuođul lea biddjon álgui ja máŋgasiin lea vuoigatvuohta gáibidit buhtadusa seamma dagu dahje suostama vuođul, galgá buot buhttengáibádusaid, daid osiin go dat lea vejolaš, gieđahallat seamma riektegeavvamis.
Go geahččá váljagottiid cealkámušaid ja smiehttamušaid sápmelašláhkafidnuin, de lea čielggas ahte váldoráđđehusbellodagat leat beahttán sápmelaččaid ja stáhtaráđi.
Go geavaheaddji čállá gurutruođu ([, (dahje {) Kate automáhtalaččat bidjá sisa olgešruođu (},) dahje]) čállinmearkka olgešbeallái.
Go giela eai oahpat skuvllas, dan hállit báhcet lohkan ja čállindáiddu heapmin iežaset gielas.
Go giella ii oahpahuvvo skuvllas, dan hállit báhcet lohkan- ja čállindáidduheapmen iežaset gielas.
Juohke bismágoddi jođihuvvo bismmás.
Guđege riikka sámedikki delegašuvdnii gullet nappo oktiibuot čieža (7) lahtu.
gulaskuddangeatnegasvuohta (konsultasjonsplikt) mii vuolgá njuolggadusain mat leat
@ item: inlistbox
Go alimus hálddahusrievttis ožžojuvvojit mearrádusat vuosttaš guoddalusain mot ruvkelága nd. sámi paragráfat galget guoskaduvvot, de lohpeárvvoštallan buorrána iige guoddalusaide soaitte leat šat dárbu.
ráhkaduvvon bohcco čuožžamasas dego gođđimis geavahuvvon soairuge.
Go jearaldagas lea barguiváldindilli, čilgehusas galget ovdanboahtit válljejuvvon olbmo skuvlejupmi, bargo- ja eará hárjánupmi ja válljemii váikkuhan eará áššit.
Searvegoddeovttastus mearrida návccaid, gittaopmodaga ja seammásullasaš áššiid birra.
Sámedikkis ferte nugo earáge orgánain leat
Go Leanastivra váldá mearrádusa kulturreserváhtas mii leat maid hovdejeaddjit ja vástidit daid kulturárvvuid fuolaheamis ja dikšumis mat leat doppe.
Go vulgen njeallje jagi dás ovdal evttohassan, de vudjen válggain sámedikki barggu demokratiserema.
diggi gieđahalai láhkaárvalusa, de čađahuvvojedje jeavddalaš gulaskuddamat Stuorra
Jus mánná veallá oaivi badjugit bohtaneapmi unnu bealjis ja várká unnit.
Go mánná háliida álgit borrat lea buorre addit dábálaš biepmu masa seaguha liige vuoja.
Go čokkat jierbmásgoartta sisa de sáhttá KDE automáhtalaččat álggahit gieđahallanreaiddu jus eará prográmmat eai geavat goartta.
Go muohta lea eatnamis ja čázádagat jikŋon, bohccot čohkkejuvvojit áidái rátkima várás.
Go mátkkoštin vuosttas háve Lappii, eatnamiid monotonalašvuohta heahkastahtii mu.
Go min guovllus ii leat leamaš luondduriggodahkan luossa, de dan mearkkašumi ii lean dieđusge goassige jurddahan nu olu.
Go mun válljejuvvojin vuosttaš háve sámedikki ságadoallin ilmmuhin, ahte livččen ságadoallin eanemusat guokte áigodaga ja dán mun geardduhin ođđasit go mun válljejuvvojin nuppe háve sámedikki ságadoallin.
Go máŋgasat duskidit, mo gárvodit dilálašvuođaide, mun in leat olus dárbbašan váivvidit iežan dáinna áššiin, dasgo sáhtán geavahit sámegávtti máŋggain sierra dilálašvuođain.
Go muđuid lohká ruhtaministeriija bušeahttaárvalusa de dat ii leatge šat nu buorre.
Go fárrejin Oului, in hállan olles jahkái geasage sámegiela.
Stáhtat galget fuolahit nu, ahte sámi álbmot, go earát go samit ieža geavahit
Stáhtat galget fuolahit nu, ahte sámi álbmot, go earát go samit ieža geavahit sámi kultuvrra gávppálaččat, ožžot vejolašvuođa váikkuhit doaimmaide ja oažžut govttolaš oasi daid doaimmaid ruđalaš vuoittus.
Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis.
Go nissonat ja albmát sáhttet oassálastit ovttaveardásaččat servodaga sierranas bargguide, álbmoga vuoiŋŋalaš resurssat bohtet beaktilabbot atnui buohkaid buorrin ja sierra olbmuid dárbbut buoremusat vuhtii váldojuvvot.
Gielddain lea lágas máinnašuvvon geatnegasvuohta ordnet ovdaoahpahusa.
Gielddaid iešstivrejupmi ii sáhte leat nannosit go sámiid vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren dehe sápmelaččaid vuođđolágas nannejuvvon álgoálbmotsajádat.
Mii guoská gielddalaš dearvvašvuođa - ja buohccedivššu dego ovdamearkka dihte ruovttobuohccedivššu jorgašuvvo dan medisiinnalaš vástu buohccedivššára beallái, maid gohčoduvvon MAS, gielddas.
Suohkanhálddahusa ráhkadusođastus ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ođasteapmi leat barggahan riikka ráđđehusa hui olu maŋimus áiggiid.
Suohkanhálddahusa ráhkadusnuppástus, sosiála-, ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastus ja stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttin bohtet barggahit ođđa suohkanpolitihkkariid olu.
Gieldda doaibmaorgánat leat gieldalága 17 § mielde gielddastivra, gielddaráđđehus ja dan juhkosat, stivrrat ja daid juhkosat ja maiddái doaibmagottit.
Gieldda- ja guovlodepartemeanttas dat lea leamaš sámiid áššiin bajimuš
Suohkanpolitihkas Kauko Juhantalo lea ožžon cuigehusa veahkkevuoigatvuohtakánsleris, go son lei guođđán čoakkáma almmá buriid sivaid haga dasa.
Gieldda ja stáhta ossodagat galggašedje atnit bargoohcandilis dán duođaštusa seammaárvosažžan gielladutkosiin ja - duođaštusain nu guhká go anáraš- ja nuortalašgiela oasil ii leat vejolašvuohta gielladutkosii ja - duođaštussii.
Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maidguin lea almmolaš mearkkašupmi.
Suohkanválggat, vuoigatvuohtaministara guossástallan Anáris ja eará áigeguovdilis áššit
Suohkanválggat leat čađahuvvon.
Gieldda olmmošmearri, bellodagaid politihkka ja sápmelaččaid relatiiva ossodat gieldda jietnavuoigadahtton olbmuin váikkuhit dasa, man galle sámi evttohasa válljejuvvojit gielddastivrii ja makkár doaibmavejolašvuođat sis leat.
Suohkanstivrra ságadoalli giellageavahusas gal boahtá millii lagamusat Davvi-Korea stáhtanjunuš Kim Jong-un, guhte maid uhkádallá sođiin.
Suohkanstivrra ságadoalli uhkidii sierra mediain sođiin jos ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo.
Suohkana ja turismafitnodagaid ulbmilin lea leamaš, ahte Bassičerrui sáhtálii hukset turismadoaimmaid várás visttiid ja ee. čierastallanhissa.
Suohkanhoavda aŋkke orru jurddaheame duođalaččat soahpamušas, vaikko su dulkomat soahpamuša čuozáhatservošis leat dievaslaččat boastto bálgáid nalde.
Suohkanhoavda Kärnä lea almmustuhttán suohkana tesaid neahtas.
Suohkanhoavddas lea almmatge suohkanlága vuođul riekti geavahit hupmanválddi suohkanstivrra beales - muhto son ii sáhte hupmat suohkanstivrra beales ovdal go suohkanstivra lea gieđahallan ášši.
Suohkanhoavdda oidnosii boahtimis lea sihkkarit iežas váikkuhus maid suohkanválggaide.
Suohkanhoavdda meannudanvuohki lea hui earenoamáš ja fertenai suokkardit leago dat obanassiige buori hálddahusa jelgii.
Suohkanhoavdda mielas dieđasearvvuš lei váldán boastto oainnu iige sámedikkis leat legimiteahtta hupmat statuskeahtes sápmelaččaid beales.
Suohkanhoavda lei sádden dieđáhusa iežas namas 6.9.2012, mas son cuiggodii Davvi-Sámi luondduriggodatplána dan sápmelašmiehtemielalašvuođas ja lei vel bidjan diehtun cealkámušhápmosa oba álbmoga oidnosii.
Suohkanhoavda lea márkanastán hotealla unna, eaidalas meahccái heivvolaš hoteallan.
Suohkanhoavda lea jeavddalaččat nu sosiála medias go mediasnai muitalan ivdnás oainnuidis ja boasttodulkomiiddis nu sámedikkis, sápmelaččain go sámi kultuvrrasnai.
Suohkanhoavda addá čielga signála, ahte sápmelaččat eai leat buresboahtimat Eanodaga suohkanii - eai orrun eaige politihkarin.
Suohkana luohttámušolbmuid bargun lea ovddidit suohkana ja dan orruid áššiid buoremus lági mielde (§ 32).
Suohkan galgá suohkanlága ja vuođđolága mielde ovddastit maid suohkana olbmuid ja suohkanlaččaid buresbirgejumi.
Dulkoma ordnen lea virgeoapmahačča geatnegasvuohta, muhto lea boahtán ovdan, omd. gieldda oastobálvalusain sámegielat bálvalus ožžojuvvo, juos áššehas ieš ordne alcces tulkoma.
bálkáheamis ja váttásnuhttá sámi giellalága olláhuvvama.
Gieldda davimus oassi, Sámi bálgosa guovlu dahjege Vuohču gili guovlu, gullá sámiid virggálaš ruovttuguvlui.
Suohkana ulbmilin orru leame oažžut vehážiid mielde buot birasgáhttenguovllut turismma ja huksema biirii.
Gielddalaš dearvvasvuođasuodjemearrádusa sáhttá váidalit Leanastivrii.
Suohkana dearvvahus vuođđoláhkaválljagoddái jotkkii vuođđo- ja olmmošriektebiehtadahkes linnjáin.
Deatnu Finnmárkkus, ja Gáivuona suohkan Romssas.
Suohkan galgá leat čeavlái rikkes sámi kultuvrrastis - ja dákkár márkanat leat buorrin čujuhussan sámi kultuvrra riggodagas ja mearkkašumis.
Suohkanstivrra giddodatgávpi buktá hui mearkkašahtti ja viiddesvuđot váikkuhusaid - sihke ekonomalaččat, biraslaččat ja politihkalaččat.
Go coahkkalat Hálddašanmodus, de jearru dus ruohtasbeassansáni, vai sáhtát dahkat rievdadusaid mat gáibidit hálddašanvuoigatvuođat.
Suohkan gos orrulohku lea
Gielddat vuolggahedje fidnu ovttasbargosoahpamuša dahkamiin.
Gielddat oidnet dábálepmosit sámi giellalága ollašuvvama resursagažaldahkan, vajáldahttimiin ahte eai leat geavahan buot sámi giellaláhkaásaheamis addin vejolašvuođaid ávkin.
Suohkanat leat aŋkke dán rádjái čállán stáhta guvlui dávjá, ahte ILO 169-soahpamuš ii galgga ratifiserejuvvot.
Gielddat ožžo Halke mieđihan sierra sápmelašlási, mii lea prosentuálalaččat ožžojun bajidanmearis Eanodaga ossodagas sulaid 55% Ohcejoga sulaid 70% Anára 23% ja Soađegili ossodagas sulaid 16,5%.
Gudnemáinnašumi ja stipeandda ožžon Giehtaruohttasa mánát - joavkku (govva vulobealde) lei bagadallan Gárasavvona skuvlla oahpaheaddji Taina Syväjärvi.
Gudnemáinnašumi ja stipeandda oaččui maid káregasnjárgalaš nuoraid Gangstajuŋkkát hiphop-joavku dánssain Trift Shop.
Suohkaniin ii leat mihkkege vejolašvuođaid oažžut eará buhtadusa.
suohkaniin lea eareliiggánis geatnegasvuohta fállat unnitlogugielat boarrásiid- ja mánáidfuolaheami jos soamis hálddahusguovllus dan sihtá.
Gielddain leat goittotge váttisvuođat ollašuhttit geatnegasvuođaideaset, daningo sámegielat bargoveagas lea vátnivuohta ja leat raporterejuvvon almmolaš guottut sámi kultuvrra ektui.
Suohkaniin lea maid lávvamonopola ja dát lea lea dávjá dagahan váttisvuođaid sámiid riektesajádaga dáfus.
Gudnejahtán su sávaldaga ja muitalan vuolláičálliid maid bloggastan.
váldojuvvo duođas,
Gudnejahtton Bolivia máŋgganášuvnnalaš stáhta presideanta Evo Morales, buorit árvoguossit ja sápmelaččat!
Árvvus adnon bismá Samuel Salmi, gudnejahtton erkebismá Kari Mäkinen, buorit sápmelaččat ja girkoveahka!
Sámedikki lahtut
Árvvus adnon sámi parlamentarihkkárat, buorit konfereansaguossit
ja báikkálaš servodagaid máhtuid, hutkagiid ja dábiid, mat ovddastit árbevirolaš
Luonddu gudnejahttin lea oktasaš árbevierru, mii ovttastahttá buot álgoálbmogiid. Dan mii galgat eahccit.
Gudnejahttin galgá olbmuid lassin čuohcit maiddái lundui.
sámiid riekteoainnuide, riekteárbevieruide ja dábiide. Mii sáhttit čujuhit ILO-kon
Gielddaid mielde geahčadettiin jagiid 1970-2007 oasil sámiid lohkomearri lassánan 3,4% muhto sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea luoitán vádjit 17%.
Dán áigge mánáide ovddešáigge stohkosat oahpahuvvojit, dat eai leat vealttakeahttá oahppásat.
Go vuovssadeamit leat meaddel muhto luhčadávddat ain bistet
Go lea sivva eahpidit bálkávealaheami, bargái galgá addit dieđuid su bálkáheami vuođustusain ja eará vealtameahttun dieđuid.
Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma.
Das beroškeahttá mii lea sámiid
Dain áššiin maid ráđđehus gieđahallá, de áššegieđahalli departemeantta
Go lea máksán 2200 ruvnna ii dárbbat máksit eanet loahppa allagolloáigodagas.
danne go lea deaŧalaš ovddidit ustitlaš gaskavuođaid gárgedusa našuvnnaid gaskkas,
danne go lea vealtameahttun dárbbašlaš suodjalit olmmošvuoigatvuođaid lága bokte, amaset olbmot fertet manimuš heađisteaset stuimmáskit bággoválddi ja soarddu vuostá,
Go eamiálbmogiid kultuvra ja ceavcin lea nu čavga giddejuvvon árbedábálaš eana- ja čáhcebirrasiiddasaset, lea dalle lunddolaš ahte árbevirolaš eatnamiid ja čáziid hálddašeapmi lea erenamaš dehálaš sidjiide.
Čanadettiin čuovvovaš báikái:
Go váldá dihtomeriid vuhtii sámedikki, de sámedikki suohkanguovdasaš ovddastus livččii seammalágán go dálnai d ' Hondt-vugiin rehkenasttedettiin.
Go váldá dihtomeriid vuhtii sámedikki, de sámedikki suohkanguovdasaš ovddastus livččii seammalágán go dálnai d 'Hondt-vugiin rehkenasttedettiin.
Go beaivedivššus ja oahpahusdoaimmas bargiid prosentuálalaš mearri geahpeduvvo ollesproseantamearis, njiedjá sámegielat áššehasbálvalusa addiid mearri 9,5%:i.
Go suokkarduvvo ruvkedoaibma lea buorre váldit vuođđun sámi servoša árvvuide.
Go sierradoaibmabiju
Go leat eará sivat go borašdávda muttágis PSA-loktanemiin, láve leahkit eanet friddja PSA varas.
Go rádji gessojuvvui Ruoŧa ja Norgga gaskka jagi 1751, ja Suoma ja Norgga
Go sámi kulturiešstivrenláhka bođii 1990-logu beallemuttos riikkabeivviid gieđahallamii, de dalle maid sápmelaččaid vuostálasti lihkadus lei álššaid nalde.
Go sámi kulturiešstivremis mearriduvvui vuosttaš geardde, de das galggai dahkkojuvvot dynámalaččat ovdáneaddji.
Go sámediggi lea leamaš gullanládje riikkabeivviid váljagottiin, nu dat lea šaddan gullan eará beliin, mat leat gullamis mielde, boasttočuoččuhusaid sápmelaččain ja sámedikkis, oainnuid, main lea čielga doaludupmi, sápmelašvuostasašvuođa ja persovnnalašvuođaid.
Go sámediggi válmmaštallá cealkámušaid ruvkelága miel lobiin, de dat gullá guovllu bálgesa ja vejolašvuođaid mielde maid siiddaid ja eará luondduealáhusbargiid oainnu.
Go sámekulturguovddážis lea mearri boahtit sámiid ja earáge joavkkuid guoibmás, suohtas, liekkus ja geasuheaddji deaivvadan- ja gávnnadanbáiki ja go guovddáš huksejuvvo guovdu anáralaččaid árbevirolaš ja dáláge ássanguovllu, ánssáša sámekulturguovddáš namman Sajosa hui bures.
Go seksuálalaš dahje eará heađušteami, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea sivva eahpidit, bargoaddi galgá álgit dárbbašlaš doaibmabijuide heađušteami eretváldima ovdii.
Go dat deddojuvvo ovdaraksii sáhttá dovdot cissahoahppu.
Dan oktavuođas go válmmaštedje Suoma láhkaásahusa ruovttugilleguovllu
Dalle go suopmarap šattai bivnnuhin 90-logu loahpas, movttáskii Mikkalnai dasa go rap orui leame muhtin ládje álkes musihkkastiila.
Go allagolloáigodat nohká álggahuvvo ođđa perioda boahttevaš oastimis, beroskeahttá goigo ovttaskas lea allagolloráhpas.
gielddaide.
gielddaiguin.
Nubbi lađas fas bealistis gusto erenoamážit guolástussii ja resursageavaheapmái maid
Gielddaid ja guovlluid departemeanta ja Sámediggi galget dasto ovttasráđiid
Suohkangiettis leat ovddas stuora hástalusat.
Ná olu suohkanat ožžot
Suohkanlága 29 §:a mielde suohkan galgá dieđihit orruideaset suohkanis johttáhuvvon áššiin, daid plánain, áššiid gieđahallamiin, dahkkojun mearrádusain ja daid váikkuhusain.
Ovddes ja dálá gieldaláhka ja sámediggeláhka seahkáne máŋgga sámediggeáirasis hui báhuid.
Suohkanláhka orru leame oalle njámaldat.
Go dát molssaeaktu lea válljejuvvon, de čájehuvvojit maiddái čiegus fiillat (fiillat mas lea ". " álggus). @ label
Jos dát molssaeaktu lea alde, kppp heaittihuvvo go botket oktavuođa
Gielda lei bivdán sámedikkis cealkámuša guovtte prošeaktaplána birra: sámeváikkuhusaid árvvoštallan gieldda mearrádusadahkanproseassas ja sámegiela ja - kultuvrra ealáskahttinprošeavttas.
Suohkan lea álggahan sámegiel dulkonbálvalusa, man sáhttá oažžut go soahpá ovddaldihtii sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ossodagas.
Suohkan leanai oalle stuora spiehkastat eará Suoma suohkaniid ektui go das lea iežas, sierranas- ja earenoamáš mihtilmas kultuvra!
Suohkan lea geatnegas dieđihit sámegiela eatnigiellaoahpahusa birra. Allaskuvla
Suohkanráhkadusláhka sáhttá nappo ásahuvvot, muhto stuorimus áššit mearriduvvojit sosiála- ja dearvvašvuohtalága ođastusas.
Suohkanráhkadusođastusa mystera ja árktalaš dovdamušat
Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat.
Suohkan pláne, ahte oppalašlávvaevttohus dolvojuvvolii suohkana alimus stivrra dohkkeheapmái juo boahtte jagi.
Suohkan pláne Bealdovuopmái sámegiela ealáskahttindoaimma.
Suohkanođastus ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbargguid álggaheapmi leaba lagaš boahtteáiggi hohpolaččamus hástalusat.
Suohkan válmmaštallá cealkámušaid ja stivrenjoavkku máhcahagaid vuođul ođđa evttohusa gárgehanplánan ja vuordit stuora beroštumiin maid rievdadusaid suohkan dahká plánii.
Dávjjimusat gielda vástida eaŋkilit ruovttubuohccedivššus go fas eanadiggi dikšu ovdánan buohccedivššu ruovttus.
Suohkan dávistii fidnu gopmaneapmái stuora iluin ja plánegođii dakkaviđe meahccehotealla vuođđudeami Giehtaruohttasa meahcceguvlui.
Dasa lassin gielda sáhttá fállat oahpahusdoaimmas olis " integrerejuvvon sámegielat oahpahusa ", juos gielda dahká dárbbašlaš ordnemiid Sámi skuvlastivrrain.
Dasa lassin gielda sáhttá fállat oahpahusdoaimmas olis "integrerejuvvon sámegielat oahpahusa ", juos gielda dahká dárbbašlaš ordnemiid Sámi skuvlastivrrain.
Suohkan sáhttá lupmosit ordnet sámegiela oahpahusa gos beare, muhto sámegiela ja kultuvrra ealáskahttima sáhttá ordnet dušše sámi mánáide.
Suohkanovttastumis leat lahttun Ohcejoga, Anára ja Soađegili suohkanat.
smooth scrolling
Go doaibmaholga lea dievvan
@ action: inmenu Never display tooltips.
gielddaid.
suohkaniiguin ja eará eiseváldiiguin ja nu ahte ráhkadivčče olbmuide, geat háliidit sámegiel
Gielddat ja stáhta ossodagat galget vuodjut sámi giellalága ollašuhttimii.
Gielddaid ja virgeoapmahaččaid dieđiheapmi sámegillii ollašuvvá dušše muhtin muddui.
Gielddaid lágas mearriduvvon geatnegasvuohta beaivedivššu ordnemii mearrahuvvá máná álbmotdiehtovuogádahkii merkejuvvon eatnigiela vuođul das fuolakeahttá man giela dehe gielaid manna duođalašvuođas hupmá.
Gielddat galget gohcit sámi giellalága § 18 mielde oastobálvalusain ja gieldaovttastumiid doaimmas ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet ja gáibidit, ahte bálvalusa lágideaddji orgánat čuvvot sámi giellalága ollašuvvama ja čuvvot sámi giellalága iežas doaimmas.
Gielddaid sáhkavuorut.
Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastus galgá boahtit vuoibmái jagi 2010 álggu rájes.
Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttimis diehtu lea boahtán eanas aviissaid bakte ja diehtu lea molsašuddan hui olu.
Gielddaid stáhtadoarjjalága (1147/96) 12 § mielde sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot giellalassin euromeari, mii lea 10 proseantta almmolaš stáhtadoarjaga vuođđooasis.
Gielddat, stáhta ossodagat ja sámediggi galggašedje dutkat vejolašvuođaid vuođđudit oktasaš virggiid, maid vehkiin sámegielat bálvalusat sihkkarastošedje.
Áŧestus sáhttá unnut jus lihkada, hárjehallamiin ja vázzimiin.
Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa.
Maiddái ON:a Váldočoahkkima 3. komitea celkkii, CCPR:a árt.1 soabahallama barggu vuolde, ahte;
Go bargoohccin leat nu nissonat go albmát, bargoaddi galgá bargat ánssuidveardádallama.
Go Uimonen lei Kaleva oaivedoaimmaheaddji son čálii oaivečállosa, mas eahpidii oaččungo mun maidege áigái go álggahan ja barggan sámedikki ságadoallin.
Dás válljet jus láserámmain lea seamma ivdnigo namahusholggas.
Go vánhemat dahje árabajásgeassinbargoveahka áicet máná ovdáneamis bázahallama dahje spiehkkaseami, háleštit ovttas, mii máná ovdáneamis lea persovnnalaš dahje persovnnalašvuođa sárggus ja gos dárbbaša doarjaga.
Go ieš jorgalus lea bargojuvvon, de álgit guoskadit rávvagiid sihke Suoma lágaide ja heivehit daid Suoma sámiid ruovttuguvlui ja dan diliide.
Go guossástallen INAC:is, Kanada indiána- ja davviáššiid ministeriijas gullen, ahte ministeriijas leat dál gaskan 80 ráđđádallama eananriektegažaldaga čoavdimis.
Mu guossástallama áigge INAC:is dan olggobealde lei muhtin indiánačeardda miellačájáhus go sii ledje duhtameahttumat dasa go sin eananriektedili čoavdása nu njozet.
Go álggaha allagolloáigodaga jagis ovttaskas máksá olles dálkkasgolu ja stomiijadiŋggaid ieš dassážiigo lea máksán 1100 ruvnna.
danne go Ovttastuvvan Našuvnnaid álbmogat lihtu bokte ođđasis duođaštit sin oskkuset olbmo vuođđovuoigatvuođaide, olmmošoktagasa árvui ja mávssolašvuhtii, olmmáiolbmo ja nissonolbmo dássásaš vuoigatvuođaide, ja leat soahpan ovddidit sosiálalaš ovdáneami ja buorránahttit eallineavttuid stuorit friddjavuođa siste,
danne go dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid oktasaš ipmárdusas lea stuorimus mávssolašvuohta dan fertehusa duohtandahkamis,
Kola namahuvvo ruošša dokumeanttain 1200-logus. 1500-logu rájis vuođđudedje njeallje kloastara Guoládahkii, ja dát klostarat riiddáskedje sámiiguin eatnamiid ja čáziid geavaheami geažil.
gávpogiin Kola ja Murmánskkas.
Earret sámiid, de Guoládagas ásset komit
Guoládagas, gos sii leat miehtá njárgga, muhto eai fal lullegáttis. Enaš ruošša sámit
Loahpageahčen 1800-logu lei Guoládagas lutheralaš searvegoddi.
Boazodoallit ožžot Guoládagas " vuoládusa " go láigohit
Boazodoallit ožžot Guoládagas "vuoládusa" go láigohit
Guoládagas ledje 21 siidda.
Guoládagas vuođđuduvvui suohkan, mii njuolga gohčoduvvo Sámi suohkanin (ry..
Guoládaga lullioasis lea maid leamaš unna gárjilaš veahkadat.
Guoládaga sámiin leat muhtun erenoamášvuoigatvuođat iežaset
Jahkečuđiid mielde eai lean dađe stuorit nuppástusat Guoládaga veahkadagas.
Guoládatsámit ásset miehtá Guoládaga, muhto eai lulligátti, mas sii leat assimilerejuvvon dahje árrat juo fárren dan mielde go ruošša ođđaássit ásaiduvve dohko (álggedettiin 1200-logus).
Guoládatsámit leat davveguovllu álbmogin seailluhan muhtun erenoamášvuoigatvuođaid dahje ovdamuniid dakkár vuogádaga mielde mii ráhkaduvvui juo sovjetválddi áiggi.
Guoládaga sámiid historjá
Kolasámiid duohtadilli bođii davviriikkaid sámiid dihtosii easkka jagi 1988, go Lovozerskaja Pravda almmuhii vuosttamuš artihkkal sin duohta dilis.
City in Alberta Canada
City in California USA
Go soamis jápmá de leat oameolbmot dávjá suorganan.
Gaskamearrenoađđi (1 min)
Gaskamearrenoađđi (5 min)
Noađđi
Noađđi oktiibuot
Goarrakonseartta maŋŋá festivála joatkašuvvá Sajosa šiljus olggu ovddas. Mari Boine lassin dáhpáhusas loaiddasta earret eará kárášjohkalaš Felgen Orkester, mii juoigá ja čuojaha lotkes davvisámegielat poprock.
object name (optional)
Name
Kurdigiella
KurdagiellaName
KurdigiellaName
City in Hawaii USA
Áŧestus leat garra fuolla ja ballu mii sáhttá dovdot olles gorudis, ja man eatnasat ožžot muhtumin.
Constellation name (optional)
& Vinjučála@ action underline selected text
Vinjučála@ item font
Kursiivan Suoma sámedikki ovcci áirasa beavdegirjái guođđin cealkkus njealját artihkkalis:
Stock label
& Vinjučála
& Vinjočála
& Vinjučála
Vinjučála
Vinjučála
Gurssat sáhtále ordnejuvvot omd. nu ahte dat čuovole árbevirolaš johtingeainnuid, muđuid ohppojuvvolii boazobargu, terminologiija ja eará diekkárat sierra jagiáiggiid mielde nu ahte árbevirolaš dieđu máhttit livčče ofelažžan sierra sámi gielaid mielde.
Dán vuosttas gurssas lea maiddái giellaoahppaoassi, mas gieđahallat vearbbaid sojaheami.
Gurssa oaivedeaddu lea teavsttaid ráhkadusain ja mearkkašumiin.
Deaivvadeamit dollojit oktii mánotbajis vahkkoloahpa ain hávil ja dárbbu mielde leat skype-deaivvadeamit.
Geometria heivehusat, Lasi bustatrehkegat ja Heivehusat
Kurt V. Hindenburg
KUserGenericName
Guđege gielas lea iežas ortografiija dahjege čállinvuohki.
Juohke gielddas galgá leahkit bajilhovdejeaddji dehe bajilhovdenráđđi mii gohcá ahte gieldda buorit olbmát dehe fuolaheaddjit fuolahit barggus.
Guđenai sámedikkis bargá virgeolmmoš, man ovddasvástádussan leat maid 8 (j) -áššit ja danin vuolggasadji lea buorre.
Goluid stuorrun ja geažos áigge lassánan barggut gáibidit lassiruhtadeami.
Goasttádus-ja viidodatrehkenastimiid dahká ISS Proko.
Refereansahaddi lea vuođđun allagollosuodjái
Allagollosuodji, mii addá hálbbádusa hattis go dat nu gohččoduvvon refereansahattit bátnedivššus mákset eanet go 3 000 ruvnnu jagis.
Allagollosuodji muhtin supmi maŋil
Sáhttá geavahit allagollosuoji vuosttaš beaivvi ođđajagimánu dan jagi go deavdá 20.
Goasttidanoasussearvi Otava oahppamateriáladoaimmaid birra muitala goasttidanhoavda Mervi Korhonen Helssegis.
Ruhtadeaddjit:
Guđege gahpira oažžu geavahit dušše dihto siviilasehtui gullevaš olmmoš.
Nugo namahuvvo artihkkala 14 goalmmát lađđasa mearkkašumiin, de
Kulturdoahpagis lea, nugo namahuvvui, seammá ipmárdus artihkkala 1
Nugo namahuvvo artihkkalii 1 gullevaš mearkkašumiin, de lasáhus ealáhusat
Nugo deattuhuvvo mearkkašumiin mat leat artihkkalii 23, de gullá álbmoga
Artihkkala 3 nannema mielde sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái, ja
Nugo vuolgá artihkkalis 5, de ii duššefal stáhta leat geatnegas dán kon
Dego juo ovdal dadjennai, de lea earenoamáš mávssolaš oažžut dis evttohusaid, prošeaktajurdagiid, doaibmaplánaid ja julggaštusaid mot nu sisriikkalaš sámedikkit go sámi parlamentáralaš ráđdinai galget doarjut ja ealáskahttit sámi árbevirolaš dieđu seailluheami earenoamážit sámi nuoraid dárbbuid dáfus.
Dego ovdditnai lávvagárttain váilevašvuohtan leat leamaš lávvamerkemat, mat ovttastahttet vuovdedoalu boazodoaluin seamma lávvamerkemii.
Nugo dás oaidná, ILO 169 deattuha stáhta ja eamiálbmoga dahje čeardajaovkku gaskavuođa.
view-padding-color
Nugo dás oaidná-ge, ii ILO 169 virggálaččat guoskat eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, vaikke lea gal hilgon ovddeš ássimilašuvnna jurdaga eamiálbmogiid hárrái, de datte-ge lea ášši nu ahte konvenšuvdna berre impirduvvot dego livčče sáhka iešmearrideamis.
Nugo ovdalis lea bukton ovdan, Sámi álbmot lea rahčan mearkkašahtti vugiin ovddidit kollektiivvalaš iešmearridanvuoigatvuođaset nu, ahte sii leat gárggiidan rájáidrasttildeaddji institušuvnnaid ja fitnuid, ja sii leat dán olis juksan ulbmiliiddiset dehálaš vugiin, muhto hehttehusat leat ain.
Sivas maiddái danne go, nugo ovddabealde dás lea suokkarduvvon, WGDD:a liitodeamit maŋimuš jagiid leat eanáš oasis jorildan dan birra movt stáhtat oidnet ieččaset territorijála integritehta eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođa ektui.
Eanaš ovddasteaddjiin doalahit ahte lea dohkálaš jos ii vealát eamiálbmogiid eará olbmuid / álbmogiid ektui.
Nugo namahuvvui, de dát namahus dat geavahuvvo áššedovdi
Namahuvvon beavdegirji rahpá nugo
Nugo namahuvvui, de Norgga kulturráđđi lea čujuhan váttisvuođaide mat leat
Nugo namahuvvui, de duođalaš šiehtadallamiid eaktu lea ahte Sámediggi ii
Ovdalis dás lea ILO 169 (1989) deattuhan ahte konvenšuvdna ii váldde beali áššái mii guoská eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
Numo juo lea dás ovddabealde árvaluvvon, lea iešmearridanvuoigatvuohta okta dain deháleammos olmmošlaš vuoiggalašvuođain, danne go iešmearridanválddi dovddasteapmi adnojuvvo eaktun jos eará olmmošlaš vuoigatvuođat ja vuođđodási iehčanasvuođat galget álšagit beassat čađahuvvot.
Nugo juo lea máinnašuvvon, leat WGDD-stáhtat gárvát dovddastit iešmearridanvuoigatvuođa eamiálbmogiidda.
Numo bajábealde lea suokkarduvvon, bisui hui guhkká sihke soahpameahttunvuohta ja eahpedorvu das sáhttet go álbmotjoavkkut stáhtaid siste leat vuoiggalašvuođa áhtan dahje subjeaktan álbmogiidgaskasaš lagalašvuođa ektui ja dalle sáhtašedje gáibidit ja ožžut e.e. iešmearrideami, vai lei go dát dakkár vuoigatvuohta mii dušše juolluduvvošii álbmogiidda mat dahket oktiibuot oppa álbmoga stáhta siste.
Áddemis lea dákkár čuoččuhusa váigat bealuštit go áiggušii geavahit álbmotroevtti vuođustussan ja go váldá vuhtti mo ovdáneapmi dán olis leamaš.
Numo jo dás bajábealde lea árvaladdon, lea okta dain guovddáš áđain bárgandefinišuvnnas mii dárkilastá geat leat eamiálbmogat, namalassii eamiálbmogiid čavges historjjálaš oktavuohta árbevirolaš eatnamiidda. Ná ii leat dilli " veahádagaid " bealde.
Numo jo dás bajábealde lea árvaladdon, lea okta dain guovddáš áđain bárgandefinišuvnnas mii dárkilastá geat leat eamiálbmogat, namalassii eamiálbmogiid čavges historjjálaš oktavuohta árbevirolaš eatnamiidda. Ná ii leat dilli "veahádagaid" bealde.
Dego ovddit bloggastan čállennai, de boahtte sámediggeáigodagas šaddá beroštahtti ja aŋkke ráđđehusprográmma mielde lea vuordimis, ahte sámiid riektesajádat ja sámedikki sajádat buorrána.
Nugo dás boahtá oidnosii, lea ieš-dovdáhahttima eaktu guovddážis maiddái Cobočielggadusas.
Duopmostuollu deattuha lossagit ahte álbmotnjulgosa mielde sáhttet stáhta siste ássat eambo go okta álbmot.
Dego ovddabealdenai sáhttá árvvoštallat, diibmá riikkabeivviide ovdáne guokte sápmelaččaide dehálaš ráđđehusa láhkaevttohusa, sámediggeláhka ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren.
Nugo Vuosttaš lađđasa mearkkašumit namahit, de ferte, go leat
Dego bures diehtit, bargu álbmotlaš čovdosa áigáioažžuma várás ii leat oba álggahuvvonge.
Nugo dás vuolleleabbos árvaladdo, lea maiddái ON:a Áššedovdiid čoahkkin cealkán Iešmearridanvuoigatvuođas dan guvlui ahte eamiálbmogat ležžet dakkár álbmogin mat álbmotnjulgosa ektui livčče gearretsubjeaktan.
Numo dás ain eanet šaddá árvaladdot, lea masá duššin hállagoahtit eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas jos eai váldo fárrui vuoigatvuođat eana- ja luondduvalljiide.
Numo geavai Kanada ráportta gieđahallamis 1999, go komitea erenamášit deattuhii iešmearridanvuoigatvuođa resursadimenšuvdna (árt 1, oassi 2) dalle go dán vuoigatvuođa galgá heivehišgoahtit eamiálbmogiid buohta.
Nugo juo dadjen, de soahpamuš lea kompromissaid boañus.
Nugo boahtá ovdan sátnádagas, de ii dárbbaš dat olmmos gean dát mearrádus
Numo lea juo geažiduvvon dás, álbmotnjuolggus ii leat áiggis bisánan, muhto čálgá dađistaga ja čuovvu ovdáneami ja nu bissu áigedásis.
Nugo e.e. James Anaya lea fuopmášuhttán, mieldesbuktá iešmearrideapmi ekonomálaš buorrindahkama eamiálbmogiid buohta ja historrjálaš boasttuvuohta maid ollugat leat gártan gillát.
Nugo nu máŋgasat leat dan dadjan: gielas lea kultuvra, nuba geavaheatnot dan.
Nugo dás heivešii ipmirdit, mieldesbuktá" siskáldas áspeakta " (siskkit áspeakta) ahte álbmogis lea vuoigatvuohta dahkat ja čađahit iehčanas sorjjekeahtes mearrádusaid buot siskáldas áššiin mat gusket dasa movt álbmot hálida hálddašit iežas servodaga.
Dego vuordágis leinai, Suopma ii beassan ON:a dorvvolašvuohtaráđđái.
Dego oalgedáhpáhusas doallan ságastan gávnnahin, artihkal 8 (j) lea olláhuhtton sierra vuogi mielde Suomas, Ruoŧas ja Norggas.
Nugo boahtá ovdan
ealáhusaid, nugo boazodoalu, meahcásteami ja guolásteami.
orgánat leat guvllolaš iešmearrideaddji oasit, nugo Ruoŧas " landsting " ja Suomas
orgánat leat guvllolaš iešmearrideaddji oasit, nugo Ruoŧas "landsting" ja Suomas
Nugo sátnádagas boahtá ovdan, de artihkkala 14 vealahangielddus čatnasa duoidda
Nugo sátnádagas boahtá ovdan, de eiseválddiid doaibman
Dego lea daddjon, sámi identiteahtta
seammá go
Dego dát válgaáigodat lea čájehan, de válgavuogádagas leat buncárat.
čilgejuvvo dás guoská Sámedikki ja Stuorradikki gaskasaš gulaskuddamiidda, de
"Nugo diehtit de lea leamaš veaháš soahpameahttunvuohta šiehtadallanplána ektui, erenoamážit Norggas, muhto go mii dál diehtit ahte lea ovttamielalašvuohta Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ja daid guoskevaš ráđđehusaid gaskka, de ii galgga johtui boahtin leat Norgga duohken.
USA ii datte-ge searvan lahttun Álbmotlihttui, ja dát lei-ge váldosivvan dasa ahte iešmearrideapmi ii njulgestaga namahuvvon ja bidjon oassin lihtu sisdollui.
Dego dilálašvuođas dadjen, sámediggi váldá mielalis vuostá guovllu sápmelaččaid ja servviid oaainnuid das mot guovllu galggalii gárgehit ja sámediggi viggá ovddidit doaimmastis ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus evttohusaid, mat dorjot sámi kultuvrra.
Unnit gova šearbmasturrodahkii, jos leš stuorit
Gohčo
Geavat gieđahalli
paper size
Bovdehus sáddejuvvo dan čujuhussii gosa lea sisačálihuvvon ja lea álo eaktodáhtolaš oassálastit.
Gohččodannamma
@ option
Mii bovdet buot sámedoaibmiid guorahallat boahttevuođa deaddosurggiid ja ovddidit veahkkeruđaid čujuheami servošii dehálaš fidnuide.
Go lea ožžon bovdehusa seallaiskosa váldá jortamovra lagamus jortamovravuostáváldimis, mii maid gohčoduvvo etniidrávvenguovddážin.
Gohččočopma
Bovdehus sámenuoraid konferensii
Gohččumis boahtá ovdan makkár áššit evttohuvvojit meannuduvvot.
Stencils
• bovdet giehtaduodjemeaštára láidestit sámegávtti ja dasa gullevaš gárvvuid geavaheamis
• bovdet báikkálaš sámedáiddáriid guossái, galledallat dáidda- ja kulturdáhpáhusain
libpurple/accountopt.h
Bovdejun gussiide nektojuvvui Porvoo fiinna girkus čájálmas Lávlu Suoma várás ja dan maŋŋel oassálasten Porvoo gávpoga vuostáiváldimii.
angola_ provinces. kgm
puertorico. kgm
spain_ provinces. kgm
zambia_ districts. kgm
azerbaijan. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
puertorico. kgm
sudan. kgm
zambia_ districts. kgm
Cuba
cuba. kgm
colombia. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
mexico_ states. kgm
CubaName
caribbean. kgm
Cubalaš peso
Name
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
mexico_ states. kgm
waters_ world- class. kgm
brazil. kgm
world. kgm
City in Ontario Canada
City in Saskatchewan Canada
Guđa mearkka Sydän ystävälle-smávvaárkka govain givdnjot nieiddažat, lottit, sáibbobulljarasat, jiellahat ja váldooasis leat dieđusge váimmut.
vel guđa ministeriija áirasat ja guhtta sámedikki válljen áirasa.
Guhttaivnnát buoriduvvon čohkkehus
Guđaivnnát govva
Description
Anáris 21.-22.8.09 guđat geardde lágiduvvon eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis idja buktá olbmuide geahččanláhkai ja guldalanláhkai sámekultuvrra máŋggaid suoivvaid.
Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja lágiduvvo Anáris dál guđat geardde. Dán jahkásaš eamiálbmotguossi lea "Aurora Borealis " - ensemble. Joavkkus leat mielde máŋggat Ruošša eamiálbmogiid ovddasteaddjit, omd. tsuktsit, jakutat ja evenit.
Eamiálbmogiid musihkkafestivála Ijahis idja lágiduvvo Anáris dál guđat geardde. Dán jahkásaš eamiálbmotguossi lea "Aurora Borealis" - ensemble. Joavkkus leat mielde máŋggat Ruošša eamiálbmogiid ovddasteaddjit, omd. tsuktsit, jakutat ja evenit.
Mánu
@ option: radio Part before XXX in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH', short version
Mánnu@ item: inlistbox range is computed automatically
Mánnu
MÁNNU
Mánu
months
Mánnočájeheapmi@ title: tab
mánu@ option: radio
@ info: whatsthis
& Mánnosaččat@ info: whatsthis
@ item: inlistbox Recurrence type
event recurs same day each month
event recurs same month each year
event recurs same position (e. g. first monday) each year
Mánodávddat
Mánodávddat leat goruda vuohki čájehit ahte lea sohkabealválmmas.
Mánodávddat lea vardin goaŧus man nieiddat ožžot oalle dássedit rávásmanagi rájis.
Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat.
Mánut
Gullama maŋŋel go oažžut bargojoavkku evttohusa gieđahallamii doalvut ášši joatkkabargama várás áššedovdilávdegotti, skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti, ja dan maŋŋel stivrra gieđahallamii.
Dán gullandilálašvuođa vuođul ožžon muhtin jurdagiid, maid gárgehanplánas galggalii ovddidit vuođđobálvalusaid dorvvasteami lassin.
Gullandilálašvuođa vuođul ráhkadit muittuhančállosa ja evttohusaid Gilbbešjávri 2020-fidnu stivrenjoavkku várás.
Gullama olis ovdanbuktojuvvui čuoččuhus, man gal lean gullan ovdalnai, ahte sámediggi guoddalivččii buot eará mášengolleroggiid lobiin earret sápmelaš gollegoaivuid lobiin.
Gullandilálašvuođas čielggai, ahte láhkarievdadus almmatge ovdána dakkáražžan ja Bállásis boahtá ovdadáhpáhus mot luonddusuodjalanláhka sáhttá rievdaduvvot priváhta fitnodaga dárbbuid dihte.
Gullandilálašvuođas lei mu mielas miehtemielalaš vuoigŋa ja bargojoavku lohpidii koordineret barggus POLURA-bargojoavkkuin.
Gullamis daddjojuvvui, ahte gárgehanfidnu galgá plánejuvvot nu ahte das lea buorre vuorrováikkuhus guovllu buot orruid ja sierra ealáhussurggiid ovddasteddjiid gaskka.
Gullandilálašvuođas bođii ovdan, ahte guovllu dálá infrastruktuvra: luottat, elrávdnjefierbmi, bázáhusfuolahus sihke telefun- ja diehtojohtalusoktavuođat eai leat doaimma albma ládje.
Álbmotčoakkámis bođii čielgasit ovdan, ahte dáláš turisma dagaha váttisvuođaid bearráigeahču ja rávvagiid váiluma geažil.
Álbmotčoakkámis bođii hui bures ovdan dat, ahte gárgehanplánas galgá gudnejahttit álgoálbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja boazodoalu doaibmanvejolašvuođaid dego maiddái galgá dorvvastuvvot luonddu máŋggahápmásašvuohta uhkivuloš ealli- ja šaddošlájainis.
Dilálašvuođas gáibide maid dárkkes plánaid golluárvvoštallamiid, váikkuhusaid árvvošttallamiid sihke čilgehusaid plána vuođđun guovllu luonddus, duovdagis, boazodoalus ja sámi kultuvrras.
Ságat, čoakkámat ja cealkámušat
Gullandilálašvuođaide ja sierralágán čoakkámiidda oassálastin gullá sámedikki láhkaásahan bargguide.
Gullandilálašvuođa dárkkuhussan lea oažžut guovllu sápmelaččaid oainnuid sámedikki cealkámuša vuođđun.
Gullandilálašvuođas bukten ovdan TEM:is mannojun ráđđádallamiid vuođul, ahte Sámedikkis galggalii leat ovddastus čuovvunbargojoavkkus, mas lea mearkkašahttimus rolla fidnuid válljemis.
Gullat guovllu sápmelaččaid ovdal loahpalaš beali hábmema.
Gullat Goasttádusoasussearvi Otava goasttádushoavdda Mervi Korhosa sáhkavuoru digitála oahppamateriálabuvttadeamis sihke sáhkavuoruid sámedikki iežas oahppamateriálabarggus.
Gullat odne iešguđetlágán hástalusaid, maid sápmelaččat šaddet vásihit sihke buriid geavadiid ja čoavddusmálliid diliid čoavdima várás.
Gulan geažos áigge ođđasiid sápmelaččain Eanodaga sierra bealde mot suohkana doaladupmi sápmelaččaid guovdu lea earáhuvvan ja mot sierra guovlluide plánejuvvojit doaimmat, mat heajudit sámi kultuvrra dili.
Gulan áinnas sierra álbmogiid vásáhusaid boazodoalu ja árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.
Gulaimet čoakkámis allaskuvlakonsearnna lagašáigge plánain ja dan doaimmas.
Gulaimet čoakkámis maid riikkaidgaskasaš prošeavtta gaskaraporttas, mii gieđahallá árktalaš guovllu hálddašeami.
Gulaimet maid čoakkámis sámi nuoraid konfereanssa lágidemiin.
Gulaimet bálgesiid kriterain ja oaččuimet evttohusaid daid ovddideami várás, maid doalvut ovddos.
Gulaimet boazoisidiid oainnuid mot boazodoallu galggalii ovddiduvvot ja diehttelas oktan ovddidanulbmilin loktanii ovdan doarjjadási bajideapmi.
Gullen maid miehtemielalaš ođđasa das, ahte meahcceráđđehus lea buorideame sámegielalaš diehtojuohkindoaimma lagaš boahtteáigge.
Gullen maid sámedikki áirasiin, ahte NRK:a doaimmaheaddji lei čuojahan máŋgga sámediggeáirasii ja jearran kommeanttaid.
Gullen ráđđádallamiin, ahte ovddit beaivve Hálddahusa ja guovlogárganeami ministtarjoavku (Halke) lei mearridan mieđihit bissovaš stáhtavehkiid bajideami.
Gullen sámi nuorain movttiidahtti sáhkavuoruid ja dan máŋŋel dát sáhkavuorut ožžo jiekŋagalbma doaladuvvama namuhuvvon váldobellodagaid ovddasteddjiin.
PhoneIn
PhoneOut
Gullanvuloš bealit muitalit maid dan árvomáilmmis, mii váljagotti lahtuin lea.
Gullamii bovdejuvvon bealit eai válljejuvvo rahpasit ja ovdamearkka dihte sámiid vuoigatvuođain váljagoddi lea gullan eiseválddiid, priváhtaolbmuid nugo servviid.
Juos ja vaikko guđegelágán bealit leat gullojuvvon, muhto Suoma vuođđolága ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa áššedovdit leat guđđojuvvon gulakeahttá earret muhtin čálalaš gullama.
ovttasráđiid sámedikkiin.
daid hálddašit dahje kulturlágádusat ovttasráđiid sámedikkiin.
Ollugiidda sámi govvadáiddárat dego John Savio, Nils Nilsson Skum, Áillohaš, Lars Pirak, Ivar Jåks ja Merja Aletta Ranttila leat oahppásat jos juo buohkaide ii sin dujiid bakte de goit namman.
Beakkáneamos ovdamearka sámiid alla morálas soaitá leat dološ Suonnjela sámi siida nuortalaš orrunguovlluin.
Ságat bargomátkkiin Miessemánu loahppa ja geassemánu álgu lea mannan bargomátkkiin ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat.
sámi jienastuslogus (bustávva c).
ášševuoddjidoaimmahagat eai gula sámi giellalága ollái.
deaivvahallá mearrádussii.
Unnitlohkui dahje eamiálbmogii gullevaš mánás lea vuoigatvuohta iežas kultuvrii, oskui ja gillii.
Hálddahusguovlu meänkilli ii stuoru. Guovlu
Ii dalle dábálaččat leat vejolaš dovdát ovttakaš hutki dahje joavkku hutkkiid geat guddet árbevirolaš máhtu ja TCE ovddosguvlui.
suodjeguovllut ja luondduguovllut galget čálihuvvot eananopmodatregistarii
geatnegas čađahit bargguid mat sihkkarastet, dan muddui maid sáhttet (" endeavour to
riikkarájiin fuolakeahttá.
BeallesevdnjesRosacolor
Leakkas OHP- media
Comment
Dat ii leat iešalddis váralaš muhto goruda bealuštus vuolšši vuostá.
Feber mearkkaša ahte goruda temperatuvra lea alit go dábálaččat.
Febera dárbbaha hárve dikšut feberavuolidan dálkasiiguin.
Febera dárbbaha hárve dikšut febervuolidan dálkasiiguin.
Galgá ohcat dikšui dakkaviđe dearvvašvuođaguovddážii dehe heahtevuostáváldimii jus mánás lea feber ja lea juoga, dehe máŋga dáin váivviin:
Mánná geas lea feber dárbbaha oažžut leahkit ruovttus skuvllas dehe ovdaskuvllas vai beassá vuoiŋŋastit ja virkkosmuvvat.
Mánát geain lea feber ja leat váibasat ja šlieddasat galget bissut ruovttus ja vuoiŋŋastit.
Mánát geain lea feber ja leat šlieddasat galget bissut ruovttus
Mánná dárbbaha eanet čázi go dábálaččat go lea feber.
Muhto sáhttá addit feberavuolidan dálkasa jus mánná veadjá fuomášahtti heajuid febera dihte, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, biehku, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes.
Muhto galgá addit febervuolidan dálkasiid jus mánná veadjá mearkkašahtti heajuid feberis, ovdamearkka dihte sus lea gorut bávččas, lea lunjas, borrá ja juhká heajubut, nohkká heajuid dehe lea váttis lotkkodit eahkes.
Name
Mánu loahpas leat maid stuora latna cealkámušat addinládje, maidda oahpásnuvvamii goliha oba vahkku.
Guldalehket nuoraid, addet sidjiide vejolašvuođa váikkuhit!
• guldalit ja oahpahallat báikkálaš árbevierromusihka musihkkačehpiiguin
Guldalettiin son muittaša giela ja millii badjánit jávkan sánit.
Dál guldaleamen
Guldal dása
Guldal dása:
ruoškkas, ruovggas rođuin gullo,
Guldal ja lávllo davvisámegillii
Guldal dása (Port/ Listen) Verráhat dahje čujuhusat masa guldala. Standárdverrat lea 631 mii lea várrehuvvon Internet Printing Protocol: ii (IPP) ja mii geavahuvvo dáppe. Dus sáhttá leat máŋga Port/ Listen- linnját vai guldalat eanet go ovtta verráha dahje čujuhusa, dahje rádjet oktavuođa Fuomáš: Dađi bahábut, eanáš fierpmádatloganat eai doarjjo TLS dahje HTTP- ođasmahttimiid krypterema várás. Jus hálidat doarjut fierpmádat vuođđuduvvon krypteren, fertet árvideames guldalit 443 verráhii. (" HTTPS " - verráhii) Ovdamearka: 631, mubalva: 80, 1. 2. 3. 4: 631 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Guldalin vel sámedikki skuvlenčálli ovdasága sápmelaš identitehtas, muhto dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit seminára eará miellagiddevaš ovdaságaid.
Guhtta cikcona
Guđaivnnát CMYKcm- čálus
Kuusivuotiaan Elen-Anne Juuson kuva oli yksi palkituista.
Sine
unit-format
Comment
Govva% 1Frameset name
Govva 1 Sámiid lohkumearri jagi 2011 válggain
Ii sáhttán viežžat gova% 1. Várra fiilaformáhta ii dorjojuvo dahje Imlib ii leat rievttesláhkai sajáiduhttojuvvon.
Ii sáhttán viežžat govaThe color depth of an image
Ii sáhttán gova vurket - ii sáhte sáddet dan.
Ii sáhttán gova vurket - ii sáhte gaskaboddosaš fiilla ráhkadit.
Ii sáhttán čalihit gova.
FunkšuvdnasárgojeaddjiName
Šattai meattáhus gova vieččadettiin:% 1 Dat ii vurkejuvo.
Šattai meattáhus vieččadettiin gova% 1
align-reference-type
Govvii 6 leat čohkkejuvvon sámiid ruovttu guovllu gielddaid (= sámeoahpahusa sierra ruhtadeami) olggobealde sáme giela oahpahusa ožžon oahppiid mearit jagiid 1987-2008 áigge.
(Govva: Anni Näkkäläjärvi)
Govvaheivehusat
Šattai meattáhus vurkedettiin gova:% 1
govvida daid áššiid mat váldojuvvojit ovdan dás.
Govva-CD
_Gova
_Gova
govva
Govva
(kuva / govva: nuorikulttuuri.
Comment
Name
Čilge mii fiillas lea.
image-action
& GovvaImage/ Selection Menu caption - make sure that translation has the same accel as the & Image translation
Govva: Inga-Briitta Magga
Govva Inga-Britta Magga
Govva ja diktagilvui, mas fáddan lea "Áillohačča riegádeamis 70 jagi ", leat oassálastit buot dáin ovttanuppelot skuvllas.
Govva ja diktagilvui, mas fáddan lea "Áillohačča riegádeamis 70 jagi ", leat oassálastit buot dáin ovttanuppelot skuvllas.
Govva: Johanna Alatorvinen
Govva: Johanna Alatorvinen.
& Maŋideapmi:
Man galle sekundda vuordit ovdal go govve
Šearbmagovva
Govva ruvkeregistara gártabálvalusas.
Govvaohcu:
Name
Govva: Katharine Bartsch.
Govvačájeheaddji
GovašComment
Govaš
Govaš:
Device of the storage
Govašsturrodat:% 1 govvačuoggá (standárda sturrodat)
Govašsturrodat:% 1 govvačuoggá
Govašsturrodat
@ label: listbox How to present applications in a KMenu- like menu
@ action: inmenu View Mode
Comment
Govaščájeheapmi
NAME OF TRANSLATORS
Location on Earth
Govašmálle
tab-style
tab-style
Ii gávdnan govašfáddávuorká% 1.
Govvagilvvus leat guokte ahkeluohká: nuoramusat sárgot ja málejit, boarráset ahkeluohká nuorat oassálastet čuovgagovvagilvui.
& Minimere
Minimere
Govašgeavaheapmi@ label The icon rendered by default
Govašsturrodat
Govaža sturrodat@ item: inmenu Icon size
Govašgáldu
Govaža sajádat
Ii sáhttán viežžat govašfáddávuorká. Dárkkis ahte čujuhus% 1 lea riekta.
Govašválljeláseš
Govažat
Govažat@ info
GovažatName
Govažat Dán moduvllas sáhtát válljet makkár govažiid čájehuvvojit iežat čállinbeavddis. Vállje dan govašfátta maid hálidat geavahit ja deaddil " Bija atnui " boalu. Jus it hálitge geavahit maid easká válljejit ii leat go deaddilit " Máhcat " boalu, ja nu hilgut du rievdadusaid. Jus deaddilat " Sajáiduhte ođđa fáttá " boalu de sáhtát sajáiduhttit ođđa govašfáttá jus čálát čujuhusa dasa čállingiettis dahje jus bláđđet dohko gosa dat gávdnu. Deaddil " OK " boalu gearggahit sajáiduhttima. " Váldde eret fáttá " boalu lea dušše vejolaš geavahit jus leat válljen fáttá mii lea sajáiduhttojuvvon dáinna moduvllain. Ii leat vejolaš váldit eret fáttáid mat leat oppalaččat sajáiduhttojuvvon. Sáhtát maid válljet makkár effeavttaid hálidat geavahit govažiin. NAME OF TRANSLATORS
Ruvttogaskkadat: @ item: inlistbox Grid spacing
Gaska govažiid gaskkas
Govaža sturrodat@ label: listbox
& Govašin
Govva: Klemetti Näkkäläjärvi
Govvasturrodat
Govva nuortalašgiela ja - kultuvrra konfereanssas Anáris geassit 2012.
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
ColorPrinter Option Group
Visuella KDE- introdukšuvdnaComment
Govvamateriála ja arkitektuvragilvvu beavdegirji lea oaidninláhkai maiddái Sámedikki ruoktosiidduin www.samediggi.fi
Govvamateriála ja arkitektuvragilvvu beavdegirji gávnojit dmu 15.00 maŋŋá: www.samediggi.fi
Govvamateriála gávdno čujuhusas: www.ijaisidja.fi
Name
Govvaheivehusat
documents-action
Govvagieđahallanoassi
GovvagieđahallanprográmmaName
GovvačájeheaddjiName
Name
Govvačuvgodat
Govvasturrodat
undo-type
Govvavuostálasvuohta
Rievdat gova: Olgešcoahkkal vai gaskkalduhttit.
GovvalohkkiDevice kind
Simple Scan
Gova máŋggadoaimmasále lea anus sierravárrejumis.
Comment
GovvačájeheaddjiName
NAME OF TRANSLATORS
image-action
Gova lea váldán Hánno Heaikka Ásllat.
Govvabuorideapmi
Govvasođben
unit-singular
Govvasajádat
Gova allodat:
Govvagohččumat
undo-type
Constellation name (optional)
object name (optional)
reset status bar
Name
Miihan leat álohii leamaš álbmot, mii lea ráhkistan ráfi ja nu dat lea velnai.
Fertet vurket gova ovdalgo sáddet dan. Háliidatgo vurket dan?
Govva: Petra Biret Magga-Vars
Govva: Pia Ruotsala
Govva: Pirita Näkkäläjärvi
Govva: Pirita Näkkäläjärvi.
Translators: Centimeter
Govva: Rauno Pietarinen
Name
Name
Šearbmadieđu teavstta ivdni.
Šearbmadieđuid fontaivdni
Šearbmadieđut
Galle millisekundda galgá čájehit šearbmadieđuid. Árvu 0 máksá ahte ii galgga dan čiehkadit. Standárda lea 5000 ms.
Govva: sámediggi
Govva: sámediggi.
Govva: Sámediggi.
Govva: Sámediggi
Govva: Sámediggi.
Govva: Sámedikki čoahkkin
Govva: Sámedikki organisašuvdna
Govas: sámeparlamentarihkkárat Roavvenjárggas 2008.
Govvasátnegirji lea ráhkaduvvon Matti Morottaja anarašgielat Oopâ saanijd - girjji vuođul.
Govvasátnegirji lea heivehuvvon jorgalus Matti Morottaja čállán anárašgielat oahppagirjjis "Oopâ saanijd ".
Govva: Sanna Konola / Lappi universitehta.
Govva: Sára Márja Magga.
GovvačájeheaddjiName
Govas Binna Bánna doaimmaheaddji Irene Länsman barggustis.
Govas Irene Länsman ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.
Govas GDG:a vuoluštanilmmuhusviidodat sihke Dragon Mininga vuolušteamit riekkistahtton.
Govas gámasuoidnefiera dahkan ja guovllasteapmi gárvves fiera čađa.
Govas SSN nieiddaid joavku, mii vuittii golli sámemeašttirgilvvuin Upmis.
Govas leat mielde maiddái Soađegili girkosiidda oahppit, daningo girkosiida lea sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Govas Petra Biret Magga ja Anna Näkkäläjärvi doallamin mánáid musihkkabargobáji.
Govas sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku ságadoalli Riitta-Leena Paunio, vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson ja mun Helssegis dollojuvvon luobahandilálašvuođas.
Govas sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja nuortalaččaid luohttámušalmmái Veikko Feodoroff
Govas: Sámenuorat Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Govas: Sámi giellabeasi jođiheaddji Katja Magga, Mitro Hetta ja Johanna Kumpula Vuohču sámi giellabeasserieggás.
Govas leat Sámi Giellagáldu bargit, stivrenjoavkku lahtut ja Suoma ja Norgga sámedikkiid njunnožat.
Govas SomBy Anáris giđđat 2008 skearru almmustahttima maŋŋá.
Suoma kultuvra- ja oahpahusminister Stefan Wallin rabai Suoma Sámi Nuorat rs ja Suoma Sámedikki nuoraidráđi dilálašvuođala (side event) eamiálbmogiid bisseváš foruma oktavuođas New Yorkis 2012.
Govas Suoma sámedikki várreságadoalli Heikki Paltto, prošeaktahoavda Anne-Maria Magga ja Norgga sámedikki ja SPN ságadoalli Egil Olli.
Govas Suoma sámedikki várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari.
Govas Tuomas-Aslak Juuso, Sara Wesslin ja Sauli laiti.
Govas Ohcejoga skuvlalaččat mannamin Sirpmá skuvlii ovttas oahpaheaddji Nilla Tapiolain.
Govas Nils-Heikki Paltto, Inka Nuorgam,
Govas gurotravddas má. hálddahushoavda Pia Ruotsala, stivrra lahttu Anna Morottaja, II várreságajođiheaddji Heikki Paltto, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, eana- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen, stivrra lahttu Ilmari Tapiola ja má. láhkačálli Kalle Varis.
Govas gurotbealde olgešbeallái: B. O. D-Corp Banca - báŋkku investerenossodaga hoavda Pedro Rendón Oropeza, govvideaddji Antonio Briceño, báŋkku fitnodatvástuossodaga várreságajođiheaddji Milagro González, ambassadevra Mikko Pyhälä, Sámedikki várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari, báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.
ovas gurotbealde sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, ráđđádalli virgeolmmoš Eija Lumme, ráđđádalli virgeolmmoš Marina von Weissenberg ja luonddusuodjalanhoavda Ilkka Heikkinen Cop-12 čoahkkima sáles dohkkeheamen artikla 8 (j):a guoski mearrádusaid.
Govas gurut bealde duohkin Rosa-Máren Magga, Elli-Marja Hetta, Anni Koivisto ja Anne Halonen.
Govas ON álgoálbmotvuoigatvuođaid earenoamášraporterejeaddji, professor James Anaya Roavvenjárggas.
Govas váilot logahaga oahppi Anne Olli sihke bagadeaddjit Marjaana Aikio ja Teija Sonkkila.
aspect ratio
custom aspect ratio crop settings
Unnidit/Stuorrudit
Dán silli govaš: Move selected filter up.
Advanced URLs: description or category
Govvadáidda váldá inspirašuvnnaidis dán áiggege nu báktetevnnegiin, shamanismmas, luonddus go duodjeárbbisge.
Govvadáidda
Govvadáidda lea okta olggosbuktinvuohki, mii ovddida máná miellagovvádusa ja roahkkatvuođa iežas olggosbuktimii.
Govvadáiddár Outi Pieski (r. 1973) ássa ja bargá Ohcejogas ja Helssegis.
Govat: Alexis Escamez
Govva Tanja Sanila.
Image/ info menu item (should be translated)
dialogs-action
Britt Sara Allas-Labba, govat sierra gálduin
fotografiija;
Fotografiija
govat
_Govat
Govat
Govvaformáhtat
Govva: Tiina Aikio
govat: Jukka Lemmetty
Lásse, Áilu ja mun
govat Merja Aletta Ranttila
GovatName
Govva Norgga Sámediggi.
Govat: Sára Márjá Magga.
, govat Terhi Tuovinen.
govat: Timo Lagerkrans
NOTE TO THE TRANSLATORS
Govat sáhttet leat sárgosat, čuovgagovat, teaksta dahje filmmat.
Govvašládja
Dan maŋŋel váldo gođusiskkus ravssas.
Válddahus ii leat olamuttus
Krypteren
@ label title of a listbox where the possible duplicate bug numbers are put in
list header: type of file
NAME OF TRANSLATORS
- badjeolbmuid jahkásaš bargguid birra
tab-style
Ii gávdno válddahus
Ii gávdno válddahus
Ii leat válddahus olamuttus
Ii leat válddahus olamuttusNAME OF TRANSLATORS
Váldahus
Válddahus
Válddahus:
You are about to translate the 'Direction' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
image-action
images-action
Govva: Yle Sámi radio.
Govat
Govat Sajosa vihaheamis ja Sámedikki rahpamis ja kultureahkedis 3.4.2012.
Govaid lea vejolaš dárbbu mielde molsut omd. čájálmasa dáhpáhusaid gaskkas, muhto juos govat leat issoras olu (ja daid galgá bidjat dihto áigge dihto sajiide) galgá joavkku beales leat gii nu, gii boahtá láidestit govaid geavahusa.
Galle gova:
Comment
Govaid várás
patterns-action
Minsttar
stroke-method
dialogs-action
& Minsttarat
Minsttarat
Minsttarat
Govain sámedikki ságajođiheaddjin válgabadjái 2012-2015 válljejuvvon Juvvá Lemet ja ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio.
Govain Suoma sámedikki lahtut Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman ja várreságadoalli Erkki Lumisalmi.
Govain ruoššagielat álgogirji ja dál olggosaddon nuortalašgielat girji.
Govahallon dehe hutkojuvvon joavkkuid beroštumiid ovddideapmi ii dása gula.
Devdnejeaddji: Kari C Toverud, certifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge
Devdnejeaddji: Kari C. Toverud, sertifierejuvvon medisiinnalaš devdnejeaddji, Oslo, Norge
Govaid sárgon: Ulrika Järvinen.
Govahallen, ahte ekonomalaš regrešuvdna dehege heajos áigi livččii álkidahttán soahpamuša áigái oažžuma dego máilmmipolitihkalaš dillinai.
Govat
govat Merja Aletta Ranttila,
Govat: Nea Lintula
govat Salli Parikka, gráfálaš plánen Studio Borga - Minna Saastamoinen
Govat: Sirpa Mänty
Govat: Sonja Sanila ja Minna Moshnikoff
Govat: Tarja Sanila
Govat: Virpi Jefremoff
azerbaijan. kgm
philippines. kgm
world. kgm
Kuwait
Kuwaitta dinára
Name
KuwaitName
philippines. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
world. kgm
Kvantitatiiva dutkamuša in leat bargan, muhto lohkkin lean almmatge aviissa gárganeami čuvvon.
Máŋgii gohčodit kveanaid "jávohis álbmogin ".
Kwacha
City in Marshall Islands
Name
KWallet ii olámuttus
KWallet bursa
Kwanza
City in Volga Region Russia
KWD
Unmount the storage device
GenericName
KWin- veahkereaidu
kwin: Ii sáhttán gieđahallat lásiid. Leago eará lásegieđahalli jođus? (Geahččal -- replace molssaeavttuin)
KWin- veahkereaidu
KWin
KWin:
kwin: Eará lásegieđahalli orru leamen jođus juo. kwin ii bidjon johtui.
KWin ii leat starga. Lea riekčanan moddii maŋŋálága. Sáhtát válljet vuodjit muhttin eará lásegieđahalli:
KWin- effeavttatComment
KWin- geahččaleapmiDescription
Comment
KWM- fáddá
KWM- fáddáName
KWord: a AbiWord- sisafievrridansilliName
KWord: a AbiWord- olggosfievrridansilliName
KWord: a AmiPro- sisafievrridansilliName
KWord: a AmiPro- olggosfievrridansilliName
KWord: a Applixword- sisafievrridansilliName
KWord: a Ascii- sisafievrridansilliName
KWord: a Ascii- olggosfievrridansilliName
KWordGenericName
KWord: a HancomWord- sisafievrridansilliName
KWord: a HTML- sisafievrridansilliName
KWord: a HTML- olggosfievrridansilliName
KWord: a HTML- olggosfievrridansilliDescriptive encoding name
KWord: a KWord 1. 3- sisafievrridansilliName
KWord
KWord: a LaTeX- sisafievrridansilliName
KWord: a LaTeX- olggosfievrridansilliName
KWord: a Microsoft Writer- sisafievrridansilliName
KWord: a MS Write sisafievrridansilliFrameset name
KWord: a čabu teaksta sisafievrridansilliDescriptive encoding name
KWord: a Palm Doc- sisafievrridansilliName
KWord: a Palm Doc- olggosfievrridansilliName
Name
KWordQuiz- sátnegirji
KWord: a RTF- sisafievrridansilliName
KWord: a RTF- olggosfievrridansilliName
KWord: a SGML DocBook- olggosfievrridansilliName
KWord: a StarWriter 5. x- sisafievrridansilliName
KWord- stiila
KWord: a WML- sisafievrridansilliName
KWord: a WML- olggosfievrridansilliName
KWord: a WordPerfect- sisafievrridansilliName
KWord: a WordPerfect- olggosfievrridansilliName
KWriteConfig
KWrite- čálli
KWrite
KWriteName
Gáhtan- historihkka, Kspell ovttaiduvvan
KWrite gáhtanhistorihkka, Kspell ovttaiduvvan
KWrite- porta KParts' ii
KWrite- porta KPartsii
KWrite- porta KPartsii
KWrite čálli
KWrite- čálli
KWrite XML- syntáksamerkendoarjja
XML- syntáksamerken doarjja KWrite prográmmas
KWrite - čállinprográmma
KWrite - čállinprográmma
Y
Kyat
KYD
Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin.
Lea álkimus guldalit eahpedássitvuođaid riššus go raddi lea sáibojuvvon.
gillečoahkkimis ja boazoguohtunservviin sámiid ruovttugilleguovlluin Suomas ja
siiddaiguin, orohagaiguin, nuortalaččaid gilistivrrain ja eará máhtolaš sámi
Gilisearvvit ja daid dahkan ovttasbargu álbmotlaš searvamiid bakte lea čájehuvvon buorrin ovttasbargovuohkin, muhto buot searvebargui dákkár ovttasbargu ii heive.
boolean no
JuoEthiopian month 2 - ShortName
font name not available (empty)
Galhan Avvil lea čáppa ja somás báiki, muhto leamašan duođaid somá beassat havssašit ođđa biekkaid gávpogii.
Jua (buorre)
Dieldnan
select-criterion
The V of HSV
Dieldnan: This is the V of HSV
_Jua
Jua
Juo
QDialogButtonBox
Sámediggeáirras galgá guoddit ovddasvástádusas oba sámi servošii ja sámi nuoraide ja planet áigegeavaheami nu ahte dehálaččamus áššit sáhttet mearriduvvot.
@ action: button let the user choose to read the original report
Not Interesting
Not Interesting
& JuaQDialogButtonBox
this is not the preferred email address
Yes or no
Galmmas
Galbma stálli 2
Galbma stálli
Logi maŋimus jagi áigge logahallamis leat sihkkojun guhtta čuozáhaga.
Sovjetuniovnnas logiid náre duháha unnibuš boaittobealde gilit definerejuvvojedje
card name
WalesagiellaName
Beanna
@ title: group Configure advanced settings for practicing vocabulary, short title in config dialog.
Kyprosa punda
Name
world. kgm
zambia_ districts. kgm
cyprus. kgm
france_ regions. kgm
france. kgm
Kypros
KyprosName
waters_ world- class. kgm
KirgisistanName
Kyrillalaš
Kyrillalaš
Kyrillalaš/Ukrainagiella
Kyrillalaš/Ukrainagiella
Kyrillalaš/Ukrainagiella
Kyrillalaš/Ukrainagiella
Kyrillalaš/Ruoššagiella
Kyrillalaš/Ruoššagiella
Kyrillalaš/Ruoššagiella
Kyrillalaš/Ruoššagiella
KyrillalašKCharselect unicode block name
Dathan soittii leat dán válgaáigodaga deháleamos čoakkán.
Jearaldagas lea mu barganáigge váddáseamos ja losimus mearrádus.
Jearaldagas livččii nappo sápmelaččaid dievaslaš assimilašuvdna suopmelaččaide.
• Gažaldagas lea jotkkolaš proseassa, mii ovddiduvvo bargiid ja árrabajásgeassinovttadaga dárbbuid mielde
Lea máŋgga jahkásaš soahpamuš oassemáksimiin maid sáhttá čálihit álbmotbátnedivššuin ja muhtin priváhta bátnedikšovuostáiváldimiin
Jearaldagas lea njealját čielggadeapmi.
Jearaldat lea rievtti mielde seamma
Jearaldagas lea guhká jođus leamaš ođastus, mas lea sáhka ođđa luonddusuodjalanguovlluid ráfáiduhttinnjuolggadusain.
Jearaldagas lea meannudanvuohki, man ulbmil lea dorvvastit sámi kultuvrra boahtteáiggi Bátneduoddara guovllus.
Dat lea oalle eaŋkilis ja jođánis dutkan man measta buot sáhttet čađahit.
Giehtačállingursa lea dievasmahttinskuvlejupmi ja dat lea oaivvilduvvon olbmuide, geain lea dán suorggi skuvlejupmi dahje bargohárjáneampi dahje omd. doaimmaheaddji duogáš.
Jearaldagas lea ráđđehusa bušeahttaevttohus ja riikkabeaivvit besset dieđusge dadjat maŋimus sáni bušeahttaevttohusas.
Dat sáhttá leahkit illasteapmi dehe seksualálalaš boasttogeavahus.
Dat lea okta lágas mearriduvvon oassi dearvvasvuođa - ja buohccidivššulagas.
Máinnašuvvon terminologiija ii govčča dušše sátnelogahallamiid mearkkašumiidisguin, muhto dat
Namuhuvvon searvi vuostálasttii buot vejolaš vugiid mielde sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami, dat mobiliserii miellačájáhusaid riikkabeivviid rahpáid nala, Sámi guovllu aviissaid lohkkiidčállosiin ledje dievva sápmelaččaid vuostálasti čállosat ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideaddjit uhkiduvvoje.
Namuhuvvon láddelašsearvvis orru goitge leame issoras hállu beassat mielde ILO 169-soahpamuš- davviriikkalaš sámisoahpamuš- ja buot vejolaš earánai ráđđádallamiidda, mat gusket sápmelaččaid.
Namuhuvvon ášši gieđahallamii leat gal adnon luohttámusolmmoš-, áššedovdi- ja virgeolmmošresurssat duođaid olu veardidettiin ovddit válgabaji rehketdoallomuitalusaid gieđahallamii.
Namuhuvvon beavdegirjji paragráfa ii sáhttán dohkkehuvvot, daningo aiddo jur ovdalaš mearrádusa dahkama sámediggeáirras Jouni Ilmari Jomppanen vulggii čoakkámis ja ilmmuhii čoakkáma guođđima sivvan dan, ahte čoakkán ii sáhte bargat áššis mearrádusa.
Soames ovttadaga mihtilmasvuođat dahje dihto doaimmat mat leat dárbbašlaččat vai ovttadat sáhttá čađahit iežas ulbmila, sáhttet leat indikatiivvat dahje juoba juo mearrideaddji deaŧalaččat ovttadaga váldái šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Namuhuvvon bargojoavkku lea ásahan bargo- ja ealáhusministeriija ja dat ii dohkkehan sámedikki ovddasteaddji mielde bargojovkui, vaikko sámediggi gáibidii Kataisa ráđđehusprográmma vuođul, ahte sámedikkis galgá leat ovddastus bargojoavkkus.
Diet bargojoavku galgá sáhttit dahkat iežas čovdosiiddis ja evttohusaidis sorjjasmeahttumit almmá dan haga, ahte dan barggu stivrele mange eará bargojoavkku evttohusat.
Dán namuhuvvon searvvi oainnu mielde Davvi-Suoma láddelaččat, geat leat ieža oamastan nama "lappalaččat ", leat álgoálbmot go fas sápmelaččat eai galggale dohkkehuvvot álgoálbmogin.
Dán namuhuvvon searvvi oainnu mielde Davvi-Suoma láddelaččat, geat leat ieža oamastan nama "lappalaččat ", leat álgoálbmot go fas sápmelaččat eai galggale dohkkehuvvot álgoálbmogin.
Geatnegasvuohta indentifiseret guovlluid guoská sihke daidda guovlluide main sámiin lea eaiggáduššanvuoigatvuohta, ja daid
Gažaldatvuloš riikkabeaiáirasat leat ortniidan bealuštit iežaset mannan vahku Lapin Kansa - aviissas nu ahte eai váldde vuostá jierpmálaš argumeanttaid ja leat bunkereren iežaset mannanáigái ja hálidit giddet Suoma boaittobeallai riikkaidgaskasaš olmmošriektestáhtan.
Jearaldatvuloš njuolggadusat čállojuvvoje
giellamáhtuiguin. Hálddahuseiseválddit galget
mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut
Máinnašuvvon olbmuid olmmošrivttiid ollašuvvama dáfus lea dehalaš, ahte sii suodjaluvvojit vealaheamis.
" Stáhtalaš hálddašanapparáhta lea guđege dan golmma davviriikkas mas dás lea sáhka, sierra ládje huksejuvvon, ja dat lea juoga mii sáhttá dagahit geavatlaš váttisvuođaid sámiid birrasiid riikkaráji rásttideaddji ovttasbargui.
"Stáhtalaš hálddašanapparáhta lea guđege dan golmma davviriikkas mas dás lea sáhka, sierra ládje huksejuvvon, ja dat lea juoga mii sáhttá dagahit geavatlaš váttisvuođaid sámiid birrasiid riikkaráji rásttideaddji ovttasbargui.
dan golmma riikka sámeministarat ja sámediggepresideanttat odne leat
Namuhuvvon alimus lágalašvuođa bearráigeahčči eiseválddit dehege riikkabeivviid vuoigatvuohtakánsler ja / dehe vuoigatvuohtaáššeolmmoš galggaleigga addit njuolggadusaid das, gáibidago láhka, mii guoská eatnigiela merkema, dárkkálnuhttima ja jos gáibida de guoskevaš ministeriijat galggale riepmat ášši divvuma gáibidan doaibmabijuide.
Jeara
jearat bálvvá doaimmaidrequest type
@ title: window select character dialog
Lásežiid govat mas leat unnán ivnnit
Gažaldatskovvi giddana bearjadaga 26.2.2016, nu ahte vástidathan jearahallamii ovdal dan.
Gažaldatskovi vástádusat gieđahallojit luhtolaččat.
Jearahallanskovit leat sáme- ja suomagillii.
Jerahallanskovit leat oaivvilduvvon / dárkkuhuvvon gieldda ja gielddaidovttastumiid, stáhta ja almmolaš hálldahussurggiid ja sápmelašoassebeliid bargiide.
Jearranmolssaeavttut
Jearrama čađaheapmi filtii.
Jearahallama ulbmilin lea čielggadit sámegiela geavaheami virgeoapmahašbálvalusain, bargiid sámegiela dáiddu ja sámegielat bálvalusaid viidodaga.
Jearahallan lea oaivvilduvvon / dárkkuhuvvon daidda virgeoapmahaččaide ja virgeoapmahaččaid bargiide, geaidda sámi giellaláhka heivehuvvo.
JearahusatGenericName
tooltip
Gažaldagas lei dušše Guossámis leamašan ovtta ođđadálu guoskevaš eanariekteášši ja dan guoskan kámmirkollegio áššebábir, mii lei dušše kollegio cealkámuš.
sámedikkiin go dáhpáhus gullá artihkkalii 16.
Jearaldat lea Kiinná ja árktalaš guovllu luondduriggodagain.
Gažaldat lea maid das, ahte eiseválddit eai ipmir sámi kultuvrra ja dan duođalaš luonddu.
Lea jearaldat man jovkui identifiere iežas ja dovdá oktavuođa.
Gažaldat lea duođaid mearkkašahtti dán áššis, go biodiversiteahttasoahpamuš lea dohkkehuvvon juo jagi 1992.
Jearaldat lea riikkaviidosaš vuovdesertifiserenbargojoavkku vuollebargojoavkkus, mii doalvu iežas evttohusa vuovdesertifiserenbargojoavkku dohkkeheami várás.
Dušše Sosiálastivra, Vuoigatvuođaáššeolmmái ja Vuoigatvuođakánsler sáhttet dahkat almmuhusaid Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN:nii.
@ item: inlistbox
Álo jeara man ollu boahtá máksit
Jeara ovdalgo buhttet dan maid gávnnat.
Jeara dikšubargoveagas makkár dulkoma don sáhtát oažžut.
Jearaimet Petras sámemánáid kultuvrra birra:
jeara
Jeara
@ info: whatsthis
Jeara geavaheaddji
Jeara geavaheaddjis rievttes sturrodaga
Jearat sisačálihandieđuid go lea darbu.
Jeara ovdal go buhtte
no specific preference
if in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
to be continued with "flat files" and "directories", resp.
mearridit dan ášši, leago okta sámegiella masa gullet máŋga suopmana, vai leago
Vejolaš lea maid jurddašit orgána mii lea dušše
Das eai leat duššefal davi unnalohkosaš álbmogat, muhto unnalohkosaš álgoálbmogat beroškeahttá das gos sii orrot.
eananeaiggádat dahje geavahanvuoigatvuođa doallit - de buohkat galget hálddašit
juvvot ja hálddašuvvot ovttasráđiid dainna álgoálbmogiin mas lea sáhka, ja ahte sin
Dát lea vealatkeahttáivuođa oppalaš norbma soahkabeliid gaskavuođaide, ja dat
viehka deaŧalaččat sámiide, de sámedikkis lea ii duššefal cealkinvuoigatvuohta muhto
juohkelágan áššis.
mat gullet geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaide, eananviidodathálddašeami,
B. Henriksen, Martin Scheinin ja Mattias Åhrén ipmirdit gustojeaddji álbmotrievtti
almmolaš čielggademiin ja divaštallamiin, earret eará vuođđodokumeanttain maid
Jearaldagat maidda galgá vástidit
Jearaldagat maidda galgá vástidit
Sámit galget ieža beassat čađahit mearrádusaid ieažaset servodatsystemaid bokte dakkár áššiiin mat dusse gusket sámiide dahje leat hui unnán giddejuvvon eai-sápmelaš servodagaide.
vuohta čilget oainnuideaset njuolga riikkačoahkkimiidda dahje lávdegottiide dahje
Spiehkastagat leat
georgia. kgm
angola_ provinces. kgm
JearaldatComment
Gažaldat
Gažaldatbovssaš mas leat juo/ ii boalut
Gažaldatbovssaš mas leat juo/ ii/ gaskkalduhtte boalut
@ item: inmenu undo clear
@ title: group special character settings
@ title: group flash appearance settings
Sámi ruovttugilleguovlluid eatnamiid ja čáziid eaiggáduššanvuoigatvuođaid
ferte gullat dahku dahje dagakeahttáivuohta mii earuha olbmuid árvvu, čuoldá dahje
Jearaldahkan lea čuožžilan mot ja mii oassebeliid dáid bálvalusaid ordne, ja mii lea ruhtadanvuođuid.
azerbaijan. kgm
haiti. kgm
iešmearrideamis, ja bargomearrádus cealká čielgasit ahte dát ášši galgá gieđahallo
Essand ja Riast / Hylling boazoguohtunguovlluin guođohanvuoigatvuohta
Gažaldat
Lea jearaldat dalle movt duoba " eamiálbmot " šaddá ipmirduvvot go biddjo duohpaga " álbmot " (people) ovddabeallái ja meroštallo álbmotnjulgosa ektui.
Lea jearaldat dalle movt duoba "eamiálbmot" šaddá ipmirduvvot go biddjo duohpaga "álbmot" (people) ovddabeallái ja meroštallo álbmotnjulgosa ektui.
Dat lea ođđa stáhtarievttálaš ráhkadus, man dihte dasa lea ovdasátni.
philippines. kgm
" Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna lea áššin dárbu geahčadit oktan dainna ovddasvástádusain mii davviriikkalaš stáhtain lea das, ahte láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi kultuvra nanosmuvvá.
"Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna lea áššin dárbu geahčadit oktan dainna ovddasvástádusain mii davviriikkalaš stáhtain lea das, ahte láhčit dilálašvuođaid nu ahte sámi kultuvra nanosmuvvá.
Gažaldat sápmelaččaid vuoigatvuođas riddoguolásteapmái guoská lagamustá Norgga.
galgágo geađgeruvken sámi boazoguohtunguovllus adnojuvvot sámi vuoigatvuođaid
ovddasteapmi Davviriikkaid ráđis dorjojuvvo, muhto dan eai mearrit dán konven
Sámiid vuoigatvuođat guolástusreguleremiin lea áššin čielggadan Carsten
ortnegiid mat eai eahpit otnáš stáhtarájiid.
vietnam. kgm
philippines. kgm
Jeara ráđi
Jearat nama ja máhpa go girjemearkkat lasihuvvojit
- jerro raporttas.
Jeara & go lea darbu
jearrat, mot sápmelaččaid gielalaš bálvalusat ja vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot sámiid
Jeara dikšubargoveagas gii várre dulkka mii lea vuoimmis.
Jeara jus & oažžu sirdit buot reivviid ruskalihttái
Siđa & nannen
Gáibit nannehusa go@ option: check Ask for Confirmation When
Comment
Comment
Name
& Hilggo meattáhusdieđiheami
Gálggat
Constellation name (optional)
KZT
Ráhkadit áššis muittuhančállosa.
Mii váldit sadjosii doaibmabidjoprográmmaid uhkiduvvon ealli- ja šaddošlájaid suddjemii.
Mun ráhkadan iežan válgaprográmma, ruovttusiidduid ja doallagoađán maid sierra válgablogga.
duvvojit, ja go dat geavahuvvojit duopmostuoluin ja hálddahusas.
deavdit guđet galget beassat leat sámi jienastuslogus, ja dat leat sihke subjektiiva ja
das makkár áššešlájat ja dinestus- ja opmodatrájit leat nuvttá riekteveahki oažžumii.
čájehit gaskkohagaid stuorra sierramielalašvuođa das man muddui stáhta lea
- viiddes ja máŋggabealat doaimma ja maiddái dan
- viiddis ja máŋggabealat doaimma ja dan
viiddes ja mearkkašahtti áššiin galget buot lávdegottiid ja válggain válljejuvvon sápmelaš
& Govdes čájeheapmi
Viiddesvuđot eará čilgehusat leat mu mielas dušše ájihantaktihkka ja hállu gearpmusdahttit ášši.
ON-konvenšuvnna kulturdoaba siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP),
lea nannosit čatnasan vuonaide ja riddoguovlluide.
Size Policy
Size Policy
& Viiddit buot máhpaid
Čájet & bout gođđosiid
Viiddit čájeheami@ action: inmenu
Máhco olggos bájimus dási
No threading of messages
Čájet gođđosa
select-action
Máhco olggos dán áđa
Máhco ovtta báikkálaš dási olggos
select-action
undo-type
viiddiduvvo guoskat maiddái daid sámiid ruovttuguovllu olggobeale gielddaid, main orru fuomášahtti sápmelaš álbmot.
- viiddiduvvot geográfalaččat vai guoská eanet
Viddádahtti lásegieđahalli mii lea vejolaš prográmmeret Emacs Lisp- lágan gielainName
Erenoamáš
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
volume-contents-raid
Njuovžilut fierbmádatlogadeami lassemoduvlaName
Lassereaidočuolda
Viiddidit
Viiddádusat
Name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Name
Viiddádusgieđahalli
Čájet buot gođđosiid dán máhpasView - >
& Viidodaga válljen:
Viidodat
Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis.
Doaktáriid sáttavugiid galggašii fidnet ovttageardánabbon sihke buoridit dieđu addima sámegielat áššehasaide rájáid rastá olli sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid geavahanvejolašvuođain.
Doaktárduođaštus sáddejuvvo doaktáris, bátnedoaktáris dahje pasieanttas dan ossodahkii mas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru.
Go galleda doaktáris dearvvašvuođaguovddážis máksu variere 100 ja 300 ruvnna gaskkan.
Galledeamis dearvvašvuođaguovddášdoaktáris ja doavtterdivššus mii addojuvvo sáddehaga vuođul don galggat máksit 50 ruvnna.
Doaktárduođaštus dábálaččat ii oaččut leat boarrásit go golbma mánu vuosttaš gearddi go manná bátnedoaktára dahje bátnehygienista luhtte.
Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis.
Doavttir dehe jurttamovra sáhttá váldit iskosa máŋgga ládje.
Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan.
Ollislaš dálkkasgollu
medisiinnalaš bálvalusa, ovdamearkka dihte laboratoria - ja röntgendutkama
Medisiinnalaš sivat sáhttet ovdamearkka dihte leahkit ahte ovttaskas lea allergiijalaš tableahta feargaávdnasii dehe ovttaskasas lea váttis rahpat báhka.
universitehtas leat ožžon njuolggadusaid das mo ovddasbargat Sámedikkiin
Dálkkasdáhkádus lea dáhkadus mii visot buvttadeaddjin ja riika sisaoastin dálkasiin Ruoŧas lea.
Dálkkasfitnodagat sáhttet ieža válljet vuovdit dálkasa olggobealde allagollosuoji.
Dálkkodeami sáhttá dárbbahit rievdaduvvot
Dálkkashaddi sáhttá, ohcamuša mielde, rievdat juohke mánu.
Olmmoš ii dárbbat ieš fuolahit man olu ovddas lea oastán.
Vahát mii vuolgá dálkasiin go leamaš bátnedivššus
Dálkasiid sáddengolut galgá oažžut buhtadusvuloš goluid ollái.
Dálkasat leat golgi hámis, bahtabuikun ja tableahttan.
Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun ja rivttes attus una mánážiidda.
Dálkasat leat golgi hámis dehe bahtabuikun, mii dolvojuvvo máná bahtaráigái, rivttes attus una mánáide.
Lágamánni dubme sámiid ja ruoŧŧilaččaid gaskasaš riidduid Ruoŧas.
Leanaduma, guverneara ja fápmočađahanorgánaid gaskavuohta Kapihttal 17.
Skihkiideami (2002:864) mielde masa gullá leanastivraláidestus, galgá
Leanastivra jođiha sierra prošeavttaid ovddidan dihte bissovaš ovdáneami ja váldá ovdan vuođu doarjun dihte gielddaid energiijaplánema.
Leanastivrras lea vástu vuosttildit ruhtabassama ja terrorismma ruhtadeami guorahallamiin fysalaš ja juridihkalaš olbmuid.
Leanastivrras lea birasdutkansáttagoddi mii sáhttá addit lobi birasváralaš doibmii birasbálkka (miljöbalken) jelgii.
Leanastivrras lea dihtorvuođđu gos don sáhtát oaidnit mat vuođđudusat Ruoŧas leat, daid dárkkuhusat, oktavuođaolbmot jno..
fylkkadiggi golbma áirasa.
Leanastivra galgá lahka aktavuođain gilvalanlágádusain ovddidit beaktilis gilvohallama priváhta ja almmolaš doaimmain.
Leanastivrras lea bargun buohtastahttit báikkálaš barggu joksan dihte Ruoŧa biraskvalitehtaulbmiliid.
Leanastivrras lea bargun luovvat vejolašvuođaid servodagas nu ahte olles álbmot sáhttá oažžut buori dearvvašvuođa seamma eavttuiguin.
Leanastivrra doaibman lea suddjet, dikšut ja dahkat rabasin min dološbázahusbirrasiid, nu ahte sihke dálá ja boahttevaš buolvvat sáhttet ipmirdit ja vásihit historjjálaš kulturárbbi.
Leanastivrras lea bargun doarjut gielddaid ja stáhtalaš doaimmaid ja eará báikkálaš áktoriid barggus dahkamiin sin doaimmaid dásseárvosažžan.
Leanastivrra bargogohččumuš
Leanastivrra bargu
Organisašuvdnadoarjja
Leanastivrra bargui gullo maid buohtastahttit ja čuovvut gielddaid doaimmaid dearvvašvuođasuodjesuorggis sihke addit gielddaide ráđiid.
Leanastivra galgá ovddidit ovttasbarggu sierra áktoriid gaskkan ja bargat dan buorrin ahte leanas lea buorre válmmasvuohta ja návccat easkasisafárren sirdolaččaid ja eará dorvodárbbašeddjiid vuostáváldima váste.
Leanastivra galgá oaidnit ahte guolásteami muddemat váldet vuhtii báikkálaš beroštumi.
Leanastivra lea vástus luovvat, dikšut ja hálddašit luonddu- ja kulturreserváhta, našunálapárkkaid ja vájaldangeainnuid duoddaris.
Leanastivrra webbabáiki galgá veahkehit du galledeaddjin gávdnat informašuvnna das maid Leanastivra dahká ja mot dat váikkuha dutnje ja servodahkii du birrasis.
Leanastivrra webbáiki čuovvu nu guhkáš go vejolaš dáid rávvagiid mat leat gávdnomis webbas.
Leanastivrra webbáiki siskkilda deavsttaid, kárttaid, govaid ja govvidemiid mat leat dahkkivuoigatvuođain suddjejuvvon iige oaččo geavahuvvot lobehaga.
Leanastivrra webbáiki čuovvu mearrádusaid PUL mielde.
Leanastivrra bargu servodatplánemiin galgá veahkehit oažžut buriid ja dorvvolaš eallinvejolašvuođaid ja guhkes áigái bissovaš eallinbirrasa leana orruide ja guossástalliide.
Leanastivrra birasdutkansáttagoddi mearrida lobiin stuora energiijalágádusaide dego bieggafápmopárkkaide ja gáiddusliekkaslágá-dusaide.
Leanastivra addá maid veahkeruđa servviide, fitnodagaide ja ovttaskas olbmuide geat háliidit jođihit báikkálaš luonddudikšunprošeavtta (LONA).
Leanastivra dat addá lobi vuođđudit guolle-, reabbá- ja skálžogilvimii.
Leanastivra dat addá lobi pántabáŋkkuide ja bearráigeahččá daid.
Leanastivra juohká EU-doarjagiid investeremiidda ámmátguolásteamis, čáhcegilvimis, válmmastallanindustriijas, skuvlejumiin, ovddidanprošeavttain jno..
Leanastivra ja gielddat sáhttet mearridit ahte erenomáš árvvolaš kultureanadat galgá suddjejuvvot kulturreserváhttan.
Leanastivra ja Eanandoallohálddahus dárkkistit dan máŋgga muttus.
Leanastivra ja Eanadoallohálddahus bearráigehččet borramušgálvvu buvttadeami máŋgga muttus.
Leanastivra ja Sámidiggi galgaba juohke jagi árvvoštallat got láhka váldojuvvo vuhtii ja dieđihit dan čálalaččat ráđđehussii.
leanas ja Sámediggi ožžot danin ovddasvástádusa
Leanastivra stimulere guovllu fitnodateallima máŋgga ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa.
Leanastivra stimulere guovllu fitnodagaid ja servviid sierra ládje luovvan dihte bissovaš ekonomalaš ovdáneami ja lasihan dihte barggahusa.
Leanastivra bargá máŋggaiguin jearaldagaiguin mat gusket elliidgehččui.
Leanastivra gieđahallá stáhtalaš doarjagiid boarrásiidorohagaid ja dorvoorohagaid biggemii, una viesuid ráddonbuhtisteamis sihke mearrida energiijadoarjagiin orrunviesuide ja dihto lanjadagaide.
Leanastivra buohtastahttá báikkálaš barggu guhkesáigásaš dorvvolaš ja bissovaš energiija-fuolahussii.
Leanastivra buohtastahttá báikkálaš barggu unnidemiin šaddoviessogássabázahusaid.
Leanastivra buohtastahttá birasbearráigeahču leanas.
Leanastivra váldá sadjosii sierra guovlluid plánenvuođu mii čájeha mii lea dehálaš váldit vuhtii biggen ja eanangeavahan aktavuođas.
Jahkásaččat Leanastivra máksá organisašuvdnadoarjagiid organisašuvnnaide mat ovddastit nášuvnnalaš unnitloguid juvddálaččaid, romálaččaid, ruoŧasuopmelaččaid ja duortnusleagihiid.
Leanaráđđehus nammada stivrii oktiibuot gávcci lahtu.
Leanastivra lea bearráigeahččaneiseváldi daidda vuođđudusaide mat leat leanas ja mis lea vástu registreret daid.
Leanastivra lea báikkálaš válgaeiseváldi.
Leanastivrras lea vástu leana elliidsuodjaleamis.
Leanastivra lea ovttas leana gielddaiguin, eiseválddiiguin ja fitnodateallimiin gárvvistan klimáhtta- ja energiijastrategiija mii vuoseha mot mii galgat nákcet joksat klimáhttaulbmiliid ja energiijanuppástuhttima.
Leanastivra váldá vuostá almmuhusa ruoŧa riikkavulošvuođas dus gii lea riikkavuloš Danmárkkus, Suomas, Norggas dehe Islánddas.
Ovdal válggaid Leanastivra mearrida earet eará makkár juohku lea válgabiriin ja válgaguovlluin ja váldá vuostá almmuhemiid kandidáhtain geat galget leahkit bellodagaid válgalisttuin.
Leanastivra movttiidahttá fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostan dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi.
Leanastivra mudde ja čuovvu bievlaeananvuodjima meahcis sihke muohtaskohter ja čáhceskohter-trafihka.
Leanastivra beassá du persovdnadieđuide go almmuhat konferensii dehe sullasažžii, diŋgot publikašuvnna dehe sáddet e-poastta eiseváldái.
Leanastivra sáhttá addit dutnje ekonomalaš doarjaga prošektii mii ovddida báikkálaš ovdamuni ja ovdáneami.
Juohke jagi Leanstivra oažžu ruđa ráđđehusas mii galgá geavahuvvot sierra fitnodatdoarjagiidda.
Leanastivra dutká ja mearrida galgágo áhtu šaddat huksenmuitun, bearráigeahččá daid sihke addá lobi rievdadit huksenmuittuid, girkuid ja hávdádanbáikkiid.
Leanastivra dahká elliidsuodjalankontrollaid birra leana.
Leanastivra dahká jahkásaččat inventeremiid ja mearrida ovdamearkka dihte eastadan doaibmabijuid, suodjalusbivddu ja liseansa-bivddu ja fákte vejolaš lobihis bivddu.
Leanastivra bargá eanadatdikšumiin seailluhan ja oainnusin dahkan dihte eanadaga árvvu.
Leanastivra dahká dárkkistemiid bajilhovdejeaddji luhtte dássedis gaskkaid dehe dárkkista bajilhovdejeaddji ovdamearkka dihte olbmuid almmuheami geažil.
Leanastivra ovttastahttá informašuvnna ja dahká juohke jagi analysaid leana orohatmárkaniin earet eará doarjjan gieldda orohatfuolahanbargui.
Leanastivra informere bivdiid ja eanaeaiggádiid, registrere bivdoguovlluid, juohká liseanssaid sihke čohkke ja ovttastahttá báhčinstatistihka.
Leanastivra bargá eallinfámolaš guollenáli ja guhkes áigásaš ja bissovaš guolástanealáhusa buorrin.
Leanastivra bargá vai EU ja Ruoŧa eanandoallopolitihkka ja dálonguovlopolitihkka bohtet vuoibmái regionála dásis.
Leanastivra bargá vai leana divrras šattut, eallit ja luonddubirrasat galget seailluhuvvot.
Leanastivra bargá vai leana divrras šattut ja eallit galget seailluhuvvot.
Leanastivra bargá seailluhan dihte leana eanadoalloealáhusa.
Leanstivra bargá vai leanas galgá leahkit rikkis friddjaáiggeeallin ja ahte luondu galgá leahkit rabas buohkaide.
Leanastivra bargá áican, eastalan ja jávkadan dihte dearvvašvuođaváraid birrasis, sihke olgun ahte siste.
Leanastivra bargá álkidahttimiin kommunikašuvnnaid leana siste ja birrasa eará osiide ja ahte dat birrasa vuhtii váldimiin šaddá nu buorre go vejolaš.
Leanastivra bargá ovttas gielddaiguin hábmen dihte buriid vejolašvuođaid servodagas leana riikkavuložiidda- sihke priváhtaolbmuide ahte fitnodatolbmuide.
Dan lassin Leanastivra dutká ovddit buolvvaid nuoskkidemiid eatnamis ja čázis ja bargá daid rádjamiiguin.
Leanastivra namuha nu gohčoduvvon notarius publicus.
Leanastivra vállje ovddasolbmá gii galgá dárkkistit searvegottiid ja gohcit ahte dat geat eai gullo Ruoŧa girkui maid ožžot hávdádeami vugiin mii heive sidjiide.
Leanastivra vállje siviila vihaheaddji ja das lea listu olbmuin geat leat válljejuvvon vihaheaddjin guđege leanas.
Leanastivra gohcá earet eará ahte riikkaberoštumit ja beroštumit mat guoskkahit máŋggaid gielddaid vuhtiiváldojuvvojit infrastrukturprošeakta plánemis.
Leanastivrras lea vástu máksit luovosdadjanbálkká bargiide leana fitnodagain mat reastaluvvot dehe čađahit fitnodatođđasit hábmema.
Leanastivrras lea vástu ahte guolleealáhus ja friddjaáiggeguolásteapmi ovdána guovllus.
Leanastivrras lea vástu leana stuora meahcielliid hálddašeamis.
Leanastivra sáhttá sállet du vurket ruđaid sierra kontui.
Leanastivra sáhttá addit lobi kámergoziheapmái mii mearkkaša ahte kámerat govvejit guovllus gos dábálaš olbmot lihkket.
Leanastivra sáhttá mearridit ahte kulturhistorjjálaččat árvvolaš biggegat, biggenbirrasat, girkobirrasat, párkkat, šaddogárddit dehe sullasaččat galget suodjaluvvot huksenmuitun.
Leana guverneara Kapihttal 15.
Sivat leana konstitutionála-rievttálaš dássái Kapihttal 2.
leanas.
Stáhta/guovlu
- lágidit evttohusa ollislaš ja guhkesáigásaš sámegiela ealáskahttinprográmman.
Čálli ja redaktevra:
Stencils
string" in "context_BAR_stringClone
BoksamolsojeaddjiComment
Rámmalinnjáid ivdni
Boksaiešvuođat
Bovssarámma govdodat
váldojuvvon ollásit mielde mielddusin 2 dán árvalussii.
Čálli: Fredrik Sundén, doavttir, spesialiseren monemuččaide ja gožžaráhkuide, Kirurgiska kliniken, Helsingborgs lasarett
ráhkadan konvenšuvdnaárvalusa mas leat sámiide konkrehta vuoigatvuođat ja
Čálli: Martin Enander, doavttir, spesialista almmolašmedisiinnas, Sundsvall
background, style
Kvalitehta
Kvalitehta:
Kvalitehta/ leaktu
Kvalitehta
Kvalitehta, leahkkašládja, mediašládja
switzerland. kgm
world. kgm
peru. kgm
france_ regions. kgm
turkey. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
@ label: chooser which level is currently being played
label for first item in the menu that appears when clicking on the search field image, used as embedded menu title
@ label image preview is empty
@ label: spinbox
@ label: textbox Property name
Vástádusa oažžu dalle sáddejuvvot njuolga ruoktot laboratorias.
City in New Hampshire USA
LávCoptic month 4 - ShortName
City in Wisconsin USA
Two Sided
@ option: radio never reload the cache
Show the author of this item in a list
Viežžamin ovdačájeheami
Viežžamin jamendo. com diehtovuođu
Northeast
Battery power
Viežžamin Magnatune. com diehtovuođu
Viežžamin Netscape lassemodula% 1 várás
Comment
Viežžamin čuojahanlisttu
Viežžamin prográmmaža
Viežžamin% 1
changing the destination of the file
transfer state: finished
Sáddemin reivviid bálvái
Viežžamin
Viečča
Changing" or "Fully charged
Fiilla maid viežžatStart a new game of a different type
Vieččahahtti modulat
Fiillaid maid rahpat
enabled
Vižžon gaskabálvaskripta ii gustoName
Vižžojuvvon skripta
Lestádiniálaš máhttáhusaid mielde buohkat galge beassat Kristusa árpmu oasálažžan ja báhpaid ja sártnideddjiid čalmmiid mielde suopmelaš ja skandinávalaš vierru bálvalit ipmila lei riekta.
Laestadiusa moriidahttinlihkadus lávddai Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámiid orrunguvlui davás ja máŋggas sápmelaččain jorggihe oskkulihkadusa guottiheaddjin.
Laestadiusa máhttáhusat ožžonai stuora guottáhusa sápmelaččaid siste.
Laestadiusa maŋisčuovvut, lestadiánalaččat guđđe iežaset luottaid lestadiánialaš lihkadussii.
Laestadius goisttii sámi dološ máilmmioainnus ávdnasiid sártniidasas ja anii ávkin sámi kultuvrra dovdamuša moriidahttinbarggustis.
Laestadius ii soaittále šat dovdatge su iežas namain navdojuvvon moriidahttinlihkadusa.
Laestadius, su maŋisčuovvut ja risttalaš girku báhpat jávkade moriidahttinbargguineaset loahpalaččat sámiid dološoskku, man sáhtálii gohčodit buorebutge máilmmioaidnun.
Laestadius lei maid sápmelaš girječálli ja son čálii biŧon- ja julevsámegillii.
Laestadius lea guođđán čikŋalis luotta sámi kultuvrii.
Laestadius lea gehččojuvvon sápmelaččaid beastin, gii gájui sápmelaččaid váldokultuvrra buktin alkoholismmas ja buvttii morála sámi kultuvrii ja čorgii bahás morálahis vieruid sámi kultuvrras eret.
Laestadius lea dutkin čoaggán dehálaš dieđu Suoma ja Ruoŧa kulturárbbis ja šattolašvuođas.
City in Louisiana USA
City in Oregon USA
City in Georgia USA
object name (optional)
Gáldu
Gáldu:
Gáldu ja ulbmil lea seamma fiila.% 1
Gáldu ja ulbmil lea seamma fiila.
@ info: whatsthis
GáldutLanguage
Gáldostreaŋga
Mii vuolgit das, ahte sámedikkiid vejolašvuođat oassálastit ráđđádallamiidda sihkarastojuvvojit sierra stahtaid beales.
Vuolggán boahtte vahku Kanadai riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) čoakkámii.
Vuolggán ihttin, mánnodaga, Helssegii riikkabeivviid rahpamii.
Gáldu: Sámediggeválggain ja sámeparlameantta válggain čohkkejuvvon statistihkat
Gáldosealla galgá sisttisdoallat nummira.
'SourceEmblem' playlist column name and token for playlist layouts
GálduThe destination of a file operation
Gáldu: The destination url of a job
Gáldofiila
Ii gávdnan mime- šlája sisafiilla,% 1, várás
Sisafiila
@ title: column target file, group, entry
Vulgen Oslos njuolga Ohcejohkii sámedikki, birasministeriija, nuortalašráđi, meahcceráđđehusa ja Lappi Ely (ealáhus-, biras- ja johtalusguovddáža) luonddusuodjalangearregiidda ja artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkámii, main muitalan čuovvovaš bloggastan.
Stuoridit@ action
StuoriditStock label
Stuoridit
Stuoridit
Stuoridit
& Stuorit
Stuorrudit
view-zoom-action
Measta buot geat leat čađahan iskkusváldima vásihit ahte sii leat dovdan beare unnánaš bákčasa dehe eai oppanassiige bákčasa.
Measta visot eará sámegielat bálvalusat dáhpáhuvvet ain dulkonbálvalusaid ja áššegirjjiid jorgaleami bokte.
Lahkonanvuohki deattuha ekosystema struktuvrra ja doaimma seailluheami, vai olbmuide ja lundui divrras ekosystemabálvalusaid oažžun dorvvastuvvo.
Sádde e- boastta@ action
Sádde & vuolláičálekeahttá
& Sáddeedit article
Sádde EOF maŋŋá go barggu vai bálkestit árkka olggos
& SáddeEthiopian month 11 - LongName
& SáddeEthiopian month 11 - ShortName
& SáddeEthiopian weekday 2 - LongDayName
Ethiopian weekday 3 - LongDayName
Sádde fáksii
Sádde fávssa dán nummirii:% 1
& Sádde fávssa
Sádde fávssa dakkaviđi
Sádde dál
& Sádde dieđáhusaid dušše maŋŋá:
& Sádde gárgadasa boastta
@ action: button
Sádde buot spealláriidda
Sádde " hilgojuvvon "
Vuottesjávrres Juvvá Lemet
Juvvá lemet
Juvvá Lemet
Sáddes mángosa " čujuhussii "
Sádde & liikká
& Sádde gova juohke reivves
Sádde & maŋibut dán bokte
Sádde & maŋibut
Sádde maŋibut
Wacom action-type
Sádde & dáledit article
Sádde heivehuvvon guossoheaddjinama bálvái
Sáddes čiegus máŋgosa " čujuhussii "
_Sádde
Sádde
& Sádde e- boastta dán bokte
Sádde e-boastta
Sádde e- boastta
@ label: listbox 'From' email address
Sádde krypterenkeahttá% 3: subject of message
& Sádde eahpe- krypterejuvvon
Sádde krypterekeahttá?
Sádde & krypterenkeahttá
Sádde & identifikašuvnna
Sádde & reivdadankeahttá
Sádde rievddakeahttá
Sádde rievddakeahttá
Sádde signála
Siidu
Sádde & siidduDescription
Sádde dán dihkkeváidalusa deikke:% 1.
Sádde meattáhusraporttaid deikke:% 1.
Sádde & fiillaDescription
& Sádde bihtáid
Sádde joavkoprográmmabovdehusaid reivve siskkobealde
Sádde ođđasit
Sádde fillenreiveguitteMDN type
Sádde nannehusa
Sádde duođaštusa
& Sádde dieđáhusaid dáid čujuhusaide:
Sádde & URL: aDescription
Sádde dihkeváidalusa
Sádde dihkkeváidalusa
Sádde meattáhusraporttaid% 2 čujuhussii. @ item Author name in about dialog
Sáttaságastallamis ráhkaduvvo beavdegirjjičálli vuolláičállán sierranas muittuhančála, masa merkejuvvojit dahkkon evttohusat.
@ action: button Template
Sáddemin dáhta% 1 báikái
Sáddemin dáhta deikke:% 1
Sádde vuolláičállinkeahttá?
Jus čuojahuvvon bihtát sáddejuvvo AudioscrobbleriiUsername for audioscrobbler login
Sádden
Sáddemin sisačálihandieđuid
print operation status
Sáddemin čálihandáhtáid čálánii:% 1
Sáddemin reivedáhtaid
@ info Email addressee
@ action: button
chunks left
Sáddejuvvon- boastta & máhppa:
Sáddejuvvon e- boasta máhppa
Sáddejuvvon e- boastta & máhppa:
Viidáset sáddejuvvonMDN type
Sáddejuvvon
Sáddejuvvon e-boasta
Sáddejuvvon e- boastamessage status
Diehtu sáddejuvvon: Sisačálit dáinna geavaheaddjinamain=% 1 ja beassansániin=[ čihkkon] Bálvá vástidii:% 2
Ii sáhttán sirdit reivve "% 1 " " olggosbovssas " " sáddejuvvon e- boasta " máhppii. Vejolaš sivat leat unnán sadji garraskearrus dahje váilevaš čállinvuoigatvuođat. Geahččal čoavdit váttisvuođa ja sirdde reivve ieš.
collection of article headers
Čuovu liŋkka dás vuolábealde jus háliidat sáddet vihkeraportta. Dalle fierpmádatlogan rahpo http: // bugs. kde. org- čujuhussii, ja don sáhtát deavdit skovi. Dieđuid maid oainnát dás bajábealde sáddejuvvo dan bálvái.
Sáddemin reivviid
Action
collection of article headers
Vuolggaheaddji@ title: column
@ info: whatsthis
Template subject command.
& Jearbmás
Sáddejeaddji čujuhus váilu
@ info: whatsthis
Receiver of an email.
Receiver of the emial
& Sáddejeaddji
Sáddejeaddji
Sáddejeaddji:
VuolggaheaddjiDescription of Type Receiver
Sáddejeaddji/ Vuostáiváldi@ title: column date of receival ofthe found message.
Sáddejeaddji/ VuostáiváldiSender of a message
vuolggaheaddji:
Vuolggaheaddji
Ii sáhttán sáddet bálvái.
posting status
Sádde nannema
Sáddaga guhkkodat lea 30 minuhta ja Binna Bánna doaimmahuvvo golmma sámegillii.
Sáddagis gullat čoahkkinsáles hállojuvvon giela.
Vuolggahusat sámedikki almmolaš čoahkkimiin leat čuovvumis interneahtas njuolggosáddagin.
Sáddennjuolggadus:
Sádden gaskkalduvvoi.
Sáddejeaddji
Ambassadevrras lei jur rahppojuvvon čájáhus Kalevala-fáttas.
Lagašáigge doaibmaorgánamet čoakkámiin ja seminárain mii galgat ovttas mearridit
Lagašhistorjjás min sápmelaččaid leat viggan suddadit suopmelažžan, dáččan, ruoŧŧelažžan ja ruoššan.
Lagašhistorjjás badjelaš čuođi jagi duohken diehtit, ahte Vuohču dálá sámi orrun gullá 1800-logu rádjegiddemiid daguhan stáhtaid vuoibmebargguide, mas cagge sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid, earenoamážit johtti boazoealáhusa, rasttildit rájiid ealáhusdárkkuhusas.
Gaska- nuortalaš čállinvuogádagatKCharSelect section name
Gaska- NuortaName
Lágamus sturrodat ja čuohpan
Lágamus sturrodat ja čuohpan
Lágamus sturrodat ja skála
Lágamus sturrodat ja skála
Lagamus sápmelaš árabajásgeassinoahpahusa fálli allaskuvla lea Davvi-Norggas.
Lagamus riegádahttinbáiki Sámi ruovttuguovllus lea máŋggaidlogiid miillaid geahčen.
Lagasoahpahus galgá leat vuosttas molssa eaktu, muhto diliin ja guovlluin, gos ii leat fidnemis sámegielat oahpa headdji, oahpahusa oažžuma fierpmis galgá dahkat vejolažžan ja álkin.
Lagašoahpahus oktiibuot 60 h, studeantta iehčanas bargu 102 h 24 h teoriijaoahpahus 36 h joavkobagadeapmi 102 h studeantta iehčanas bargu (aktiivvalaš bargobádjebargu / girjjálašvuohta ja/dahje essea ja/dahje oahppanbargobihttá
Lagašbálvalusaid seailun, sámegiel bálvalusaid ruhtadeami ja bálvalandási dorvvasteapmi ja suohkaniid ealaskasvuođa dorvvasteapmi leat stuora hástalusat, main sámediggi ja suohkanat sáhtále čavget ovttasbargguset ja váikkuhit ovttas suohkangietti ođastusaide.
Lagašbiepmu bohccos - dáhpáhus Anára Boazovahkus Sajosa Dolla-sáles 5.4.2012.
Lagašbiepmu bohccos - dáhpáhusa loaiddasteaddji, anárlaš Aune Portti ráhkadii dáhpáhusas guhppáriid.
Anárlaš Aune Portti, suopmelaš dovddus goahkka Markus Maulavirta ja eŋgelas dovddus goahkka Valentine Warner sihke Heikki Nikula Hotelli Kultahovis.5.4.2012.
Boahttevuođas SSN pláne earret eará Gávnnadeapmi 2:ža Ruoŧa ja Norgga beale sámenuoraid servviiguin ja áigu álggahit rekryterenkampanja, man dárkkuhussan lea dahkat SSN doaimma čađačuovgin ja geasuheaddjin nuoraid čalmmiin.
Ii gávnna bargojoavkkuid báikkálaš fierpmádagas. Sáhttá leat buollinmuvra mii dan dagaha.
Lagašjagiid ođasnuhttojuvvojit sihke luonddusuodjalanlágat ja eanangeavahanlágat.
Lagašservodat ja majoritehtakultuvra váikkuhit bearraša vuohkái hábmet máná identitehta.
Skeaŋkagoartta koda:
johkaskálžu čuojaha
Mihtui
Mihtus
Gáldut
Lähteet
Materiálat, maid sámedikki juohká nuvttá, eai heiven virtuálaoahpahusa buot oahppiide.
Gáldut ja liŋkkat:
Sádden
In sáhte lasihit reivve mannimáhppii
olggosboksa
Comment
Sáddenlođá sisttisdoallá reivviid mat eai dáidde leat ráhkaduvvon KMail: ain. Sirdde daid eret doppe, jos it hálit KMail sáddet daid.
Manni konttut (lasit unnimus ovtta):
City in Quebec Canada
Dát
Vuolgin ii soaitte leat gutnálaš, muhto sáhtán aŋkke dadjat ahte mus lea sápmelaš iešdovdu, árvvut ja prinsihpat báhcán.
heivehuvvot dan geavaheapmái mas lea sáhka, ja ahte sámiid erenoamáš
Vuolggabáikkit ja bargovuohki
Vuolggasajit ráđđádallamiidda eai leat buorit, juos sierra sámedikkiide ii leat addon dásseárvosaš sajádat stáhta ráđđádalliiguin.
Prinsihpas buresbirgenriikaideologia vuođđuduvvá dásseárvvu prinsihppii, man figgamuššan lea buvttadit ovttalágan bálvalusaid buohkaide fuolakeahttá olbmo duogážis.
Sámegielalaš bálvalusaid oažžun ii leat buori dilis
Vuolggasadjin lahttuvuhtii lea dat, ahte dorvoráđi lahttoriikkat galget doaibmat geatnegahtton riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde ja leat ovdamearkan ja gudnejahttit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
leat vuođđun bidjan ahte konvenšuvdna fátmmasta sámiid maid.
vuolggabáikin lea ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit iežaset árbevirolaš
Vuolggasadji lea ahte olmmoš ieš atná iežas sápmelažžan ja ahte sus leat giellalaš
dakkár váikkuhusárvvoštallamiid premissaid.
ja árbevirolaš guovlluideaset.
Name
energiijageavaheapmi lea bieggarusttegat, ja árvaluvvon lea cegget máŋga biegga
Guohtuneatnamiid áidun manai bures ja jeagil lea beassan šaddat.
guohtoneana = eana gos boazu váldá biepmu
Guohtonráfi ii leat, boazosámiid árbevirolaš guohtoneatnamiid seastin ja mudden guohtoneananmolsašuddama vuogádagain lea billahuvvame - ja sápmelaš ja láddelaš boazodolliid gaskavuođat leat heittodat.
boazoguohtumiidda, vuolgá árbevierus.
guođohit bohccuid, de dat galgá vuosttaš cealkaga mielde biddjojuvvot vuođđun
goappásge leat servituhttalága § 3 mielde ovdamunálaš geavaheapmi nuppi ektui. Jos
ovttadássásaččat meannuduvvot, ii hehtte sierra doaibmabijuid main lea ulbmil ollašuhttit dásseárvvu go olbmuiguin meannuduvvo, mii gohčoduvvo positiiva
Lága ulbmil lea čađahit EG
Finnmárkkulágain ásahuvvui maiddái Finnmárkku meahcceduopmostuollu, man doaibmaváldin leat gieđahallat eará go gilvineatnamiidda guoski áššiid, ja mii lea oaivvilduvvon čoavdit Finnmárkku komišuvnna mearrádusaid dagahan soahpameahttunvuođaid.
Lösa fornföremål, omd. ruđat, vearjjut, reaiddut, čiŋat, lihtit ja fievrrut,
eará iešmearridanvuoigatvuođa jurdaga mielde.
Lágalaš instrumeantta válmmaštallan lea bistán guhká.
Orolii lunddolaš navdit, ahte gihlegottit, mat gohcet
to hit or strike someone with a sharp blow
Dasa lassin vuođđolága 22 paragráfas lea
Lága 24 §:i gullá njuolggadus, man mielde virgeoapmahaš galgá doaimmastis iešdoaimmalaččat fuolahit das, ahte sámi giellalága sihkkarastán gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet geavadis.
Lága 5 § mielde meahcceguovlluide ii oaččo dahkat bissovaš luottaid.
Lága § 5 oktan ággan meahcceguovllu vuođđudeapmái lea luonddu máŋggabeallásaš atnu, ja dat čujuha maid vuovdedollui.
Bájut álgovuolggalaš reivve:
goasttádusain nu ahte bálkáhivčče sámegielalaš olbmuid, nu ahte dagale ovttasbarggu
Bájuhuvvon teaksta - Vuosttáš dássi
Bájuhuvvon teaksta - goalmmát dássi
Bájuhuvvon teaksta - nubbi dássi
Aisttonmearkkat:
@ info: whatsthis
Lága joatkkaválmmaštallamis lea váttis vuordit smiehttamuššii buorádusaid ja deaddu sáhttá boahtit ministeriijain, sámi ruovttuguovllu suohkaniin ja sámiid rivttiid vuostálastiin heajudit mearkkašahtti ládje dáláš evttohusa, earenoamážit ovttabargangeatnegasvuođa ja sápmelašmeroštallama.
earenoamážit sámegiela dáfus, daningo juridihkalaš terminologiija lea amas, iige dat leat ollásit
Lága mielde 98% Finnmárkku viidodagas (sullii Danmárkku sturrosaš viidodat) sirdojuvvui stáhtas báikkálaš oamastussii, ja eanaeaiggádin vuođđuduvvui Finnmárkkuopmodat.
Lága jelgii ii geasge leat riekti dahkat juoidá seksuálalaččat jus ovttaskas ii hálit.
Lága jelgii lea vuoimmis ahte:
Lága mielde nissoniidda ja albmáide galgá ordnet seamma vejolašvuođaid oahpahussii ja ámmátlaš ovdáneapmái.
Lága mielde galgá ovdanbuktit doaibmabijuid dásseárvvu ovddideapmin, earret eará bálkkáid guoskevaš dásseárvvu juksama dihte.
Lága mielde dásseárvodili čielggadeami oassin galgá kártet nissoniid ja albmáid bálkkáid (bálkákárten).
Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan dainna eavttuin, ahte son ieš dahje goittotge okta su váhnemiin dahje ádjáin ja áhkuin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan.
Lága mielde sápmelaš lea olmmoš, guhte doallá iežas sápmelažžan eaktudemiin ahte son dahje aŋkke okta su vánhemiin dahje máttarvánhemiin lea oahppan sámegiela vuosttas giellan.
Lágas celko, ahte sámedikki bargun lea " dikšut sápmelaččaid iežaset gillii ja kultuvrii ja sin sajádahkii álgoálbmogin guoski áššiid ".
Lágas celko, ahte sámedikki bargun lea "dikšut sápmelaččaid iežaset gillii ja kultuvrii ja sin sajádahkii álgoálbmogin guoski áššiid ".
Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
Lága mielde sámegiela sáhttá geavahit dáid gielddaid hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin.
Lága mielde doaibmaorgánain galget leat sihke nissonolbmot ja almmáiolbmot goappašagat uhcimustá 40 prosentta, juos
Lága mielde doaibmaorgánain galget leat sihke nissonolbmot ja almmáiolbmot goappašagat uhcimustá 40 prosentta, juos erenomáš sivain ii eará čuovo.
Lága mielde doaimma vahátlaš galget čilgejuvvot ovttasráđiid sámedikkiin.
Lága mielde válgalávdegottis galget leat ovddasteaddjit juohke sámiid ruovttuguovllu gielddas ja čoahkus galgá váldit vuhtii dásseárvolága geatnegasvuođaid.
Lága mielde eiseválddiin lea geatnegasvuohta suodjalit ja ovddidit maid sámegiela, eará vehádatgielaid ja seavagiela.
Lea leahkime dan sadjái láhka mii dadjá ahte olmmoš gii lea badjel 15 jagi ii oaččo anašit dehe eará ládje soapmásiin gii lea vuollái 15 jagi.
Láhkanuppástusain jo ovdal gildojuvvon vealaheami hámit fitnašuvve lága čuovvumušaid ja gohcima ollái maiddái oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain.
Láhkarievdadus buorida eiseváldidoaimma šlája, daningo mearrádusat, mat váikkuhit sápmelaččaide, galget ákkastallojuvvot dárkileappot ja evttohusaid molssaeavttut galget čielggaduvvot buorebut.
Láhkarievdademiid dihtii boarásmuvvan sániid maŋŋái lea biddjon násti ruođuid sisa (omd. "puolustusneuvosto (*) ").
lea lága doahttaleamis, ii resurssain.
Lága leat ulbmil boahtit fápmui válgavuogádaga ja sápmelašmeroštallama guoskavaš paragráfaid oasil jagi 2015 ja muđuid jagi 2016 álggus go ođđa sámediggi lea álggahan barggu.
Lága paragráfa lea duođaid dehálaš, daningo dat stivre nu ovttasbargangeatnegasvuođa dego alimus hálddahusrievttinai, go dat gieđahallá vejolaš váidalusaid, mat dahkkojit sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis.
vuoigatvuohta geavahit daid eatnamiid maid Vuovdehálddahus (Forststyrelsen)
sámiid várás.
doaibmabijuid, mat galggažit jávkadit dakkár vealaheami.
Láhkaásahusáššiin šiehtadallanvuoigatvuohta gusto
konvenšuvnna mielde, lágaid dahje eará dárbbašlaš doaibmabijuiguin. SP artihkkal
Láhkaásaheami gáibidan mearrádusaid válgalogahallama nannemis dahkat goas ain fámus leahkki lága ja mearreáiggiid mielde.
Láhkaásaheami ođasnuhttinbarggus galggalii suokkardit meahcceguovddážiid sajádaga, gaskavuođa biraseiseválddiide ja láhkamearrádusaide sihke sierralágán ekologalaš vuovdedikšunvugiid ja maiddái earenoamážit vuovdedikšunvugiid sámiid ruovttuguovllus.
oažžu lobi viežžat luondduriggodagaid, mat geatnegahttet su máksit divada
Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Dán mearrádusa mielde lágaid ráhkadettiinnis
njuolggadus vuolgá dábálaš siskkáldas njuolggadusain, ja sivva lea ahte sámiid vuoigatvuođaide lea seammá suodjalus go earáge riektesubjeavttaid eaiggáduššan- ja
eatnamiidda maid sámit leat árbevirolaččat eaiggáduššan ja main leat ássan, ja dáid
Láhka ii dovdda meahccedoarjjabáiki-doahpaga.
Dábálaččat iešguđege davviriikkaid lágat ja politihkka luondduvalljodagaid ávkkástallamiin ja gárggiidandoaimmain eai goittotge dorvvas doarvái bures Sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja ealáhusaid, eaige dat láže diliid vai Sámi álbmot ja sámedikkit sáhttet oassálastit doarvái gárggiidandoaimmaide.
Láhkaásahan- ja ovddidanfidnut eai heajut sámegielat bálvalusaid ja sámiid vuoigatvuođaid.
Láhkaásaheapmi ja oahppoplána vuođustusat
Lagstiftningsdirektör, professora juris doavttir Matti Niemivuo, Suopma,
Ovddit láhka lei boarásnuvvan ja nuppe dáfus dat ráddjii min kulturiešstivrema, daningo lágas ja ásahusas mearriduvvui hui dárkket bargiin ja ovdamearkkadihte válgalávdegotti bargiid bálkáheapmái galggai jearrat vuoigatvuohtaministeriija lobi.
Láhkaásahus Sovjetuniovnna njeaidáseami maŋŋil
mielde lágaide.
Láhkaaddinbarggus leat geahčadan riikkabeivviid vejolašvuođaid guldalit sámiid.
Nu lea nappo dalle, ahte láhkaaddi ii ferte gudnejahttit juohke
árbevierru, de lahkaaddi dan čilget, ja árvvoštallat galgágo árbevierru váldojuvvot
Lága sirdásanáiggit sáhttet doalvut dasa, ahte válgalogahallama dievasmahttima vuigengáibádusgieđahallan dáhpáhuvvá hui johtilis áigetávvaliin.
Suodji alla goluid vuostá mii lágas gohčoduvvo beaivválaš gielas allagollosuodji.
Lága ovttaárvosašvuođa- ja dihtomearrenjuolggadusain sáhttá spiehkkasit dušše erenomáš sivain.
Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
Lága ođasteapmi lea ádjánan.
Láhkaođadanbargu lea vel gaskan ja dán muttos sámediggi buvttii evttohusaid mot láhka ja oahpahusguovddáža hálddašeapmi galgá gárgehuvvot.
Láhkaválmmašteapmi jotkkii justutieministeriijas.
eatnangeavaheami hálddašanáššiid dan vuođul ahte sámiin lea nannejuvvon
Lága virggálaš namma lea Láhka nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvus.
dárbbahit aktiivvalaš riikkavuložiid ja servviid sámegiela sajádaga buorideami várás. Aktiivvalaš
hástalussii ja lea ráhkadišgoahtán ovttaveardásašvuohtaplána sámediggái ja dieđusge geažos áigge
ráđđádallojuvvon diggeriekteođastusas, muhto Sámediggi gáibida ahte dan galgá gullat
jotkkolašvuođa. Sámi kultuvrra dáfus lea mávssolaš, ahte min kulturárbevierrumet dutkojuvvo ja
Dat hálddašaneiseválddit ja duopmostuolut maid láhka namaha galget searaid
Sámediggelágas jagis 1995 meroštallojuvvo sámiid ruovttuguovlu: " Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid viidodagat ja maid Soađegili gieldda Sámi bálgosa viidodat ".
Sámediggelágas jagis 1995 meroštallojuvvo sámiid ruovttuguovlu: "Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid viidodagat ja maid Soađegili gieldda Sámi bálgosa viidodat ".
Muhto lágas dadjo maid ahte ovttaskas ii galgga dubmejuvvot jus lea čielgga ahte ii leat leamaš miige veagalváldin.
dánssain.
ovttaveardásašvuohtagáibádusas ja vealaheami gielddus.
sámegielalaš bálvalusaid sámiid ruovttuguovllus.
ruovttuguovllu olggobealde báhcá sámi váhnemiid viššalvuođa duohkái, bidjá vára vuollái
Vurke buot dieđáhusaid vai oaidnit du ságastallamiidName
Čálánovttadat% 1 ii leat kompilerejuvvon sisa GhostScript prográmmii. Dárkkis sajáiduhttima dahje geavat eará stivrrana.
Mašiidnagálvodovddanat
Ovttadat: Cue for deflection of the stick
Ovttadat ii dáidde leat válmmas. Sáhttá leat danne go ii gávdno medium ovttadagas (nugo ahte váilo CD- skearru CD- čuojanis), dahje ahte ovttadat ii leat laktašuvvon dihtorii.
Ovttadat gieđahalli
Comment
Name
Name
Ovttadaga namma
@ info: status Free disk space
Ovttadat
Ovttadat:
Ovttadat dáidá leat geavahusas, eará prográmmas dahje geavaheaddjis. Rabas láse fiilagieđahallis sáhttá dagahit ahte ovttadat lea geavahusas.
Name
Comment
Comment
Ii sáhttán gálgat ovttadaga
Ii sáhttán čoavdit ovttadaga. Almmuhuvvon meattáhus lei:% 1
Ii sáhttán čatnat ovttadaga
Ii sáhttán čatnat ovttadaga. Almmuhuvvon meattáhus lei:% 1
Name
Ovttadatšládja
Laiti ássá Ohcejogas.
Laiti báhkkeduojit ja sámesilbbat leamašan ovdan máŋggain čájáhusain Suomas ja olgoriikkain.
Laiti lea erenomážit beaggán báhkke- ja čoarvedujiiguin ja maiddái buvkkuiguin, muhto maiddái gárvvistan bohccos ožžojuvvon materiálaid duodjeatnui.
Laiti lea ožžon duddjondáidduid sogas árbin. "
Laiti lea okta dain buoremusat dovdojuvvon Suoma beale sámeduojáriin ja son máhttá máŋggabealagit, juoba ođđasisgeavahemiin, árbevirolaš duddjondáidduid.
Laiti lea válmmaštuvvan silbarávdin 1984 ja gárvánettiin son vuođđudii Anárii Átelje Samek.
Laiti oažžui duoji ámmátdáiddu iežas soga árbin.
Laiti lea válmmaštuvvan silbarávdin 1984 ja gárvánettiin son vuođđudii Anárii Átelje Samek.
sadjin dálá lágaid rievtti geavahit sámegiela,
Dakkárge rusttegat sáhttet hearidit meahcceguovlluid árbevirolaš geavaheami, erenoamážit boazodoalu.
Lágádusfuolaheaddji
Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá dál Sajosii
Lágádusfuolaheaddji bargun lea fuolahit Sajosa lanjaid beaivválaš čorgemis ja lassin dárbbu mielde veahkehit doppe lágiduvvon čoahkkimiid ja dáhpáhusaid geavada ordnemiin.
hárjehallamiid, mat čađahuvvojit olggobealde militeara rusttegiid ja bissovaš
Varra dus eai leat vuoigatvuođat gálgat ovttadaga. UNIX- vuogádagain lea dušše vuogádathálddašesddjis lohpi dán dahkat.
Varra dus eai leat vuoigatvuođat čatnat ovttadaga. UNIX- vuogádagain lea dušše vuogádathálddašesddjis lohpi dán dahkat.
vlan" UNTRANSLATED. In context, this means "concatenate the string 'vlan' and the VLAN ID number together
Sádde gárgadasa mediaovttadahkii
Sadji ovttadagas: Available space out of total partition size (percent used)
Ii makkárge medium% 1- ovttadagas
Comment
Ovttadagat@ item: inmenu
Ovttadagat
Ovttadat oidimat
dialogs-action
category
MašiidnagálvuComment
Name
Stencils
MašiidnagálvuLanguage
Mašiidnagálvu
Personal settings
Stivre el- rávnnji Freedesktop. org- HAL- bálvalusainName
Guohtoneatnamat eai guhká gierdda dán dili.
Jagimiehtásaš eatnamiin sámit besset guođohit bohccuideaset ja meahcástit ja
color
Šlájain bivnnuheamos lei modearna dánsa, man lassin oinniimet maiddái gáhtadánssa ja etnihkalaš dánssaid.
Sorteren
Stencils
Sortere alfabehtalaččat
Sortere merkošiid@ action: inmenu
Ordne & artistta vuosttaš bustáva bokte
Check SpellingCheck Spelling
Erohala
No grouping of messages
Erohala geavaheddjiid
Sorterejuvvon dán bokte
& Geahppáneaddji sorteren
& Lassáneaddji sorteren
Sortere
Sortere & dán bokte
Sortere fiillaid dán bokte@ info: whatsthis
Ordne & fiilašlája bokte
Erohala
sort images by date
Sorterenkriteriat
Sorteremin
Sorterendoaibmanvuohki (čálus vulos)
City in Louisiana USA
City in Florida USA
Lágaide lea váldon ng. sámekultuvrra heajudeami suodji.
City in Florida USA
City in Alberta Canada
City in Oregon USA
@ title: group Title of a group that lets the user choose options about the terminal when launching a program
City in Illinois USA
City in Arkansas USA
City in Ohio USA
Láhka geassemánu 17. beaivve 2005 nr 85 riektediliid ja eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddaheami birra
Láhka (2009:724) našuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra
Láhka ii dárbbahuvvo ásahuvvot vuođđolága ásahanortnegis, muhto válljagoddi ii lean áššis ovttamielalaš.
Lága ii sáhte olláhuhttit dušše heivvolaš osiid mielde.
Lága leat bárrásiin ođasmahttimin, muhto ahte dát ášši lea ođastusas fárus ii leat sihkkar.
Lága rihkkon máná galgá várjalit ja su vuoigatvuođaid galgá gudnejahttit.
Lága gustonviidodahkii gullet earret sámiid ruovttugilleguovlluid stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddiid, maiddái dihto eiseválddit mat dán
Lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus lei sierramielat, birasministeriija lei guođđán sierraoaivilis.
Láhka gáibida, ahte áruid váikkuhusaid árvvoštallamis váldojuvvojit vuhtii maid eará gilvvohalli eanangeavahanvugiid váikkuhusat sámi kultuvrii, dakkár lea omd. vuovdečuollan.
Láhkaevttohusas leat njuolggadusat álbmotlaš meahcceprográmmas ja dan geatnegahtti váikkuhusas nu ahte prográmma stivre vuvddiid dikšuma.
Láhkaevttohus evttoha eanangotti oktasašbargojoavkkuide (M YR. / EOJ) ođđa bargguid guovlodási strategalaš orgánan, mii dahkká linjemiid sihke doaibmá oktiiheiveheaddjin riikka guovlopolitihkkii.
Láhkaevttohus gieđahallá riikkaidgaskasaš EU-fidnuid ruhtadeami ja hálddašeami, eanas daid fidnuid, mat buhttejit Suoma ja Ruošša rádjeguovlluin olláhuhtton ránnávuohtaprográmmaid, váldoáššis nd.. Kolarctic-fidnuid.
Láhkaevttohus lasihivččii eanangottiid lihtuid stivrenválddi guovlohálddahusvirgedoaimmahagaide ja ministeriijaide, das go eanangotteplána ja dan ollašuhttinplána stivrešedje stáhta guovlohálddahusvirgedoaimmahagaid ja ruhtadeami juohkima ja buvttášii eanangottiid lihtuid váikkuhit guovlohálddahusvirgedoaimmahagaid strategalaš stivremii ja boađusráđđádallamiidda.
Láhkaevttohusas giellagáhttenbarggut evttohuvvojit sirdojuvvot Oulu universitehttii ja Kotusa giellapolitihkalaš ovddideapmi bázálii Kotusii almmá olmmošresurssaid haga.
Láhka ii leat dán dáfus hui buorre, muhto lea dieđusge buorre, ahte boazoolbmot eai dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkaniidda.
deaŧalaččat sámiid rádjerasttideaddji ovttasdoaibmamii.
Lágat mearkkašit ahte ii oamiolbmošge leat riekti oažžut diehtit mii dadjo ja dáhpáhuvvá buohcceviesus jus ovttaskas ii hálit ahte sii galget diehtit.
Lágaid mielde stivrra sáhttá earuhit, jos stivrra lahtut válggaid maŋŋel dubmejuvvojit rihkkosis giddagassii.
Lágaid ásaheami ulbmilin lei ee. nannet álbmotlaš vehádagaid ja daid gielaid sajádaga ja dahkat vejolažžan dan, ahte Ruoŧŧa sáhtii ratifiseret Eurohpa ráđi 1990-logus fápmui boahtán guokte vehádatsoahpamuša.
Láhkaevttohus lea dál riikkabeivviid gieđahallamis eaige dasa boađe šat beare stuora rievdadusat.
Lágas lea celkojuvvon, ahte sápmelaččain ja earrásiin leat Finnmárkkus dološ áiggi ráje geavaheami bokte vuoigatvuođat Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide.
Sámediggelágain lea vuođđuduvvon sámediggi, mii buhttii jagiid 1972-1995 doaibman Sámi parlameantta, mii lei vuosttas válggain válljejuvvon sámeorgána Davviriikkain.
Lágain leat njuolggadusat
Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lea fámus ođđajagimánu 1. s beaivvis 2010.
Láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra lasiha hálddahusguovlluid golmma unnitlogugielaide - suomagiella, sámigiella ja meänkieli - gieža gielddas Norrbottena leanas 68 gildii Ruoŧas.
Láhka riikkalaš unniloguid birra
Láhka riikkalaš unniloguid birra - Länsstyrelsen i Stockholm
Leanastivrra bargogohččumuš
Láhkagirjji bajilčálasiiddus lei lohkamassii dat gonagasnamma mii sus lei jagi 1604 rájis: " Carl then IX Sweriges / Finnars / Carelers / Lappars i Norlanden / the Kajaners och Esters i Lijf.
Láhkagirjji bajilčálasiiddus lei lohkamassii dat gonagasnamma mii sus lei jagi 1604 rájis: "Carl then IX Sweriges / Finnars / Carelers / Lappars i Norlanden / the Kajaners och Esters i Lijf.
Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
Láhka guoská seamma ládje buohkaid beroškeahttá sohkabealis.
Láhka mánáid beaivedivššus
Láhkahámus lea goittotge cuigojuvvon dan geažil, ahte dasa eai leat váldon mielde deháleamos sápmelaččaide guoski váttisvuođat, earenoamážit vuoigatvuođat eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, ja maiddái danin, ahte láhkahápmosa gárvema oktavuođas sápmelaččaiguin ii leat ráđđádallojuvvon.
Min láhkaolmmoš Kalle Varis lea aiddo dál čielggadeame mot Sadjosa fitnodatdoaibmabálvalusat ordnejuvvojit ja áššis ráđđádallojuvvo sierra ministeriijaiguin.
Láhkačálli lassin čilgehusa ráhkadeapmái leat oassálastán guđege lávdegotti áššemeannudeaddji iežas doaibmasuorggi oasil.
Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin sámedikki hálddahusas.
Láhkačálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Láhkačálli válgga lassin čoahkkin mearridii dán válgabaji doaibmanprográmmas, ekonomiijaplánain ja dohkkehii diimmá rehketdoalu.
Láhkarievdadusat bohtet fápmui ođđajagimanu 1 b..
ládje luottaidis duoidda árbevieruide ja dáinna lágiin ráhkada buolvvadagaid gaskii árbevieruid
Nuba láhka leage mávssolaš ovdamearka eará Davviriikkaide.
Láhka deattuha maid, ahte buohkain, geat gullet álbmotlaš vehádahkii, galgá leat vejolašvuohta oahppat, ovddidit ja geavahit vehádatgiela.
álbmogiid eatnamiid árbevirolaš geavaheami birra. Ovttas dát golbma lága leat
Láhka geahččala eastit dušše dan, ahte bargi válljejuvvošii vuođuheamet sohkabeali mielde nu, ahte duvdojuvvo eret dohkálut olmmoš.
guhkesáigásaš geavahemiin, eará boazodollui gullevaš láhkanjuolggadusaiguin ja
Láhkasánit (suoma-sámi) - Lakisanasto (suomi-saame).
Láhka sisdoallá maid njuolggadusaid lága geavaheami čuovvuma birra.
Láhka nanne ruoŧagiela sajádaga riikka váldogiellan.
Justiisalávdegoddi anii mearrideaddji
Láhkalávdegottit gullet dán mearrádusa vuollái.
Stuorradikki justiisalávdegoddi doalai, go gieđahalai láhkaárvalusa, máŋga
Justiisalávdegoddi cealká dattetge ahte dárbu lea dárkileappot čielggadit
LAK
Constellation name (optional)
City in North Dakota USA
Name
Láv
City in Colorado USA
City in California USA
Sávzza dállonjuovvamii lobi addin gáibidivččii spiehkastaga EU:a hygieniijanjuolggadusaide.
Buresboahtin!
Liekkus buresboahtin Eurohpá kulturoaivegávpogii Ubmái doallat čoakkáma!
Liekkus buresboahtin ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii.
Váimmolaš lihkusávaldagat Gollegiella-bálkkašumi oažžuide, Sámi Siida rs:ái ja Henrik Barrukii.
Liekka biepmuid oahppi máksá ieš.
Feaskkerlanjas lea minigievkkan, gos lea jiekŋaskáhppe, čáhceluoitta sihke mikrouvdna.
Lanjadahkii lea vejolaš oažžut restoráŋŋabálvalusaid, go diŋgo ovddalgihtii.
Lanjadagas lea beavdi ja stuolut 6 olbmui, suffá ja tv sihke riššu ja hivsset.
Lanjadahkii gullá maid čábbudanlatnja ja feaskkerlatnja.
Temperatuvra% 1
Temperatuvraavádat
Temperatuvra
sorjasa arktalaš guovllu dálkkádagain. Go njázuda dálvit, de dálkkádatrievdama boađusin suddi muohta njuoskada bohccuid jeahkáliid, dasto galbmá ja šaddá eatnamii garra jiekŋageardi, man sisa jeagil báhcá, mii fas váttásmuhttá bohccuid guohtuma ja biebmosuddadeami.
City in Hawaii USA
City in Quebec Canada
City in Pennsylvania USA
City in Saskatchewan Canada
City in Wyoming USA
Comment
trådløst: er ikke slått på
Johtakeahtes sáhpan (2 ká)
Johtakeahtes sáhpán
trådløst: er slått på
trådløst maskinvare: er ikke skrudd på
trådløst maskinvare: er skrudd på
Johtakeahtes optihkalaš- MouseMan (2 ká)
Johtakeahtes juvla- MouseMan
Name
Johtakeahtes namma
Johtakeahtes optihkalaš sáhpán (2 ká)
Johtakeahtes optihkalaš sáhpán
Johtakeahtes optihkalaš MouseMan
Johtakeahtes optihkalaš TrackMan
Johtakeahtes juvlasáhpán
Johtakeahtes TrackMan FX
Johtakeahtes juvla- TrackMan
BooLanguage
Language
stáhtat sáhtte válljet ratifiseremii, ja dat golbma riikka eai leat váldán badjelasaset
Giliin oarjin olbmot barge eanaš guolástemiin, ja sis ledje unnán bohccot.
sudan. kgm
australia. kgm
Region/ state in Belgium
Oarjeeurohpalaš@ item Text character set
belgium. kgm
great- britain_ counties. kgm
indonesia. kgm
greece_ peripheries. kgm
Oarjemáilmmi servodat vuođđuduvvá doaladumis sierra birasváttisvuođaide, dálkkádatrievdamii ja historjái daid dieđasuorggi addin dieđu mielde ja dutkandiehtu lea vuođđun skuvllaid oahppogirjjiin.
Oarjemáilmmálaš riekteipmárdussii kollektiivarievttit leatnai váttes gažaldat.
greece_ peripheries. kgm
china. kgm
el_ salvador. kgm
china. kgm
china. kgm
City in Alberta Canada
City in Michigan USA
greece_ prefectures. kgm
philippines. kgm
usa. kgm
Northwest
indonesia. kgm
world. kgm
indonesia. kgm
great- britain_ counties. kgm
sudan. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
westbengal. kgm
Oarjjasápmelaš vuohki juoigat lea albmabuktima dáfus gievrrat ja jienageavahus molsašuddá jođáneappot go nuortasápmelaš juoiganvuogis.
Oarjesámegielat leat lulli-, ubmi-, bihtán-, julev- sihke davvisámegiella ja nuortasámegielat anáraš-, nuortalaš-, ákkil-, gieldda- ja darjjisámegiella.
south_ africa. kgm
world. kgm
philippines. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
sudan. kgm
hungary_ regions. kgm
Oarje- SaharaName
Oarje- Sahara
sikkim. kgm
indonesia. kgm
indonesia. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
poland. kgm
Region/ state in USA
indonesia. kgm
usa. kgm
lansman (a) samediggi.
Länsman lea ovddastan sámedikki ovttastusa stivrras maiddái dán bajis.
For use in longitude coordinate
Oarji
LaolašKCharselect unicode block name
Laogiella
LaogiellaName
nanu dáiddaduodjeárbevierru ja musihkka, luohti, livđe ja leudd.
france. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
china. kgm
Laos demokráhtalaš álbmotrepublihkka
Name
LaosName
greece_ prefectures. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
to pinch someone on their butt
catalonia_ comarques. kgm
dominican_ republic. kgm
philippines. kgm
puertorico. kgm
spain_ provinces. kgm
portugal_ provinces. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
City in Michigan USA
čađa ja din ovdanbuktojumiid namain ja govvádusain vuhtto illu ja lihkku
Olles girku historjjás gásttašeapmi lea leamaš oinnolaš duođaštussan juohke olbmo oktavuhtii Ipmiliin.
Čađačuovgivuohta
Čađačuovgivuohta:
Čađačuovgi
ČađačuovgiComment
Albma láhkai girjjálašvuohta eallái 1970 logu álggus, goas almmustuvvagohte eanet girjjit.
Olggosčálihanláseža duogáš
Čadačuovgi
Čađačuovgi
Čađačuovgi
layers-action
layers-action
Man njuođvvas:
Njuođvvasvuohtačalbmi
Njuođvvasvuohta
Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat lea nannen 6.2.2015 sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđa 480 000 €ja 28.2.2015 sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđa 120 000 €geavaheamis.
Lappi guovlohálddašandoaimmahat lea nannen 8.3.2013 Sámediggi ja sámeguovllu gielddaid dahkan soahpamušaid sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja beaivedivššu dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđaid geavaheamis jagi 2013.
Lappi Guovlluhálddahusvirgedoaimmahagas (GUVI) lea nannenláhkai Neakkela bálgosa čoahkkima dahkan mearrádus, mii guoská bálgosa juohkima mátta ja davvi oassái.
Lappi GUVI lea bivdán áššis cealkámuša sámedikki lassin sierra virgeoapmahaččain ja organisašuvnnain.
Sámi ja Davvi-Suoma heahteguovddášbálvalusat seilot Roavenjárggas ja dušše hálddahusbálvalusat sirdásit Oului.
Lappi ja Oulu universiteahtat leat bidjan čielggadanolbmá čilget evttohusa universiteahtaid oktasaš sápmelašvuhtii gullevaš doaresdieđálaš vuođđooahpuin, magistara dutkkosii doalvu skuvlenprográmma sisdoalus ja dahkat evttohusaid dutkanprográmmas, mii laktása sápmelašvuhtii.
Lappi gámmirsinfoniakonsearta "Kvaliteahtta Gaska-Eurohpas" Sajosis bearjadaga 6.9.2013 dii 19.
Daidda, geat eai loga Lapin Kansa, diehtun, ahte maŋimus jorggáldat sápmelačča meroštallamis lea dat, ahte ng. sámiministtarbargojoavkkus, earret vuoigatvuohtaministara, livččii hállu bisuhit dálá eahpečielga dili ja dat evttohivččii meroštallamin smiehttamuša evttohusa + dálá meroštallama 2 čuoggá ovttastahttima nu ahte dáláš lága 3 §:a 2 čuoggás eanan-, vearroguoddi- ja heakkačálihangirjji ng. duottar-, vuovde- ja guolásteaddjesápmelačča maŋisboahtti váldojuvvo mielde meroštallamii muhto eaktun maŋisboahttis livččii sámegiella eatnigiellanis.
Lapin Kansa addá Lappis eanagoddin gova, mii unohastala.
Lappi riikkabeaiveáirasatgo?
Lappi riikkabeaiveáirasat leat muđuidge goargguhan iežaset oidnosii boahtimiin?
Lapin Kansa - aviissa mielde ministtar lea veardidan Ilo 169-soahpamuša ratifiserendili Lahka-Nuortái, gos vuostálaga leat palestiinnalaččat ja juvddalaččat.
Lapin Kansa ođđasa vuođul ohcaleapmi dáhpáhuvvá earenoamážit politihkalaš ákkaid geažil.
Lapin Kansa ođđasa duogážis orru leame ráđđehusa siskkáldas váldedoarru ja muhtin ministeriijaid hállu hástit vuoigatvuohtaministeriija rolla ministeriijan, man ovddasvástádussan leat sámi áššit, ja dainna lágiin áššiid suođđamiin almmolašvuhtii de lea viggamuš suoibbuhit sámediggeláhka-bargojoavkku smiehttamuša mearkkašumi ja vuoigatvuohtaministeriija.
Lapin Kansa ođasráhkadeamit ja jurddamáilbmi sulástahttet Lappi riikkabeaiveolbmuid oainnuid.
Lapin Kansa lea lappilaččaid jietnaguotteheaddji iežas ilmmuhusa mielde.
Lapin Kansa lea váldán oaivečállosisttis garrasit beali ALKU-fidnui ja lea evttohan, ahte sámedikki doaimma ruhtadeapmi, sámi giellalága ruhtadeapmi, sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ja sámegiel oahpahusa ruhtadanbarggut sirdojuvvole ođđa guovlohálddašanvirgedoaimmahaga (Avi) bargun.
Lapin Kansa dagai ođđasa mannan vahku sámedikki dahkan váidalusain ruvkelága ja birasgáhttenlága vuođul árvvohuššamiin "sámedikki printar lávlu váidalusaid ".
Lapin Kansa dagai ođđasa mannan vahku sámedikki dahkan váidalusain ruvkelága ja birasgáhttenlága vuođul árvvohuššamiin "sámedikki printar lávlu váidalusaid ".
váikkuhusat bargoservoša barggus dovdojuvvojit hejot. Lappi diggerievttis buot oahpástagat,
Lappi diggerievttis lea gieđahallojuvvon dáhpáhus sámegiela merkemis eatnigiellan álbmotdiehtovuogádahkii jagi 2008.
Sámi giellaláhkačielggadeami dieđuid vuođul Lappi diggerievttis bargaba guokte davvisámegiela
buohcceviesu mánáidpsykiatriija ossodaga ja Kárášjoga Mánáid- ja nuoraid
Lappi leana guovllus orru nappo badjel 50% sápmelaččain.
Lappi leanaráđđehus 1994
Lappi leanaráđđehus 1995
Lappi leanaráđđehus lea juolludan fidnui 5 milj. euro EU-ruhtadeami.
Karl IX " suodjalanreive buot vierrásiid vuostái " muhtun Geama sámesiiddaide dainnago " siiddat " mákse vearu ruoŧŧilaš ruvdnui.
Karl IX "suodjalanreive buot vierrásiid vuostái" muhtun Geama sámesiiddaide dainnago "siiddat" mákse vearu ruoŧŧilaš ruvdnui.
Lappi lihtu Sote-Savotta - fidnu, Lappi buohccedikšunbiire (LSHP) ja Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža (Poske) jođihan sode-válmmaštallanproseassas beassat dál geahčadit, maid ođđa vejolašvuođaid boahttevaš sode-ođastus rahpá sámiid bálvalusaid hárrái.
Lappi lihttu mieđihii Sámediggái EU-guovlluovddidanruhtarájus ruhtadeami beannot jagi guhkkosaš márkanastinfidnui.
Sámekulturguovddáža ruhtadeapmái Lappi Lihttu lea juolludan 5 miljovnna euro Eurohpa uniovnna guovlluovddidanfoandda váriid.
Lappi luonddu duovdagat ja sámemusihkka rahpasedje venezuelalaččaide eksohtalažžan ja magihkalažžan, " juoga dakkárin maid sii eai lean oaidnán ja gullan goassige ovdal.
Lappi luonddu duovdagat ja sámemusihkka rahpasedje venezuelalaččaide eksohtalažžan ja magihkalažžan, "juoga dakkárin maid sii eai lean oaidnán ja gullan goassige ovdal.
Sámi eanangottis galget maid váldojuvvot vuhtii Köpenhavnna dálkkádatsoahpamušráđđádallamiid bohtosat, mat sihkkarit gáibidit maid mealgadit bázahusgeahpádusaid.
Lappi eanagoddeprográmma lea ođasmahtton Lappi lihtus Lappi-soahpamušas.
Sámi bálgesa viidodahkii leat čuohcán olu guohtoneananmassimat.
Sámi bálgesa leat eará eanangeavahanvuogit juo doarvái heađuštan.
Sámegákti lea munnje lagamustá čikŋabivttas, man geavahan erenomážit bearaš- dahje sohkaávvudemiin, muhto maiddái earáge dilálašvuođain, main ovddastan sápmelaččaid.
Guovlorádio Lapin radio lea dieđihan ahte árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeapmi Roavenjárgii livččii ožžon eavttuhis doarjaga, muhto ii dat aiddo nie gal mannan go dan guovdu lei maid kritihkka.
Eanandoallu
Sámi leana BE-guovddáš ja sámediggi leaba ovttaoaivilis sámi ealáhusaid ovddideami ja gárgeheami dárbbus.
Lappi válgabiirres leat badjelaš 160 000 jietnaválddálaš olbmo.
Sámi leana váldomedia ja leanaráđđehus eaba leat hutkan dáid jurdagiid, muhto dát leat leamaš ovdan ALKU-fidnu válmmaštallamis.
Sámi váldomedias sávvat doarjaga, daningo bargguid lasiheapmi buvttálii váillahuvvon bargosajiid Davvi-Sápmái.
(sámevearu).
Skattefjällsmålet-duomu cealkámušaid mielde ahte boazodoallorievtti vuođđu lea
Lappi universitehta riikkaidgaskasaš geasseskuvla Sajosis 6.6.2012.
Sámis gilit ja gávpogat leat nu uhcit, ahte dat ráddje vejolašvuođa deaivat ođđa olbmuid - ja mun lean álo liikon deaivvadit ođđa olbmuiguin sihke das ahte birra leat ollu maid amas olbmot ja vel dutkkakeahtes vejolašvuođat ja báikkit.
Sámis lea suohtas fitnat ain gaskkohagaid, muhto mannu sivas lean álo loaktán olu buorebut stuorát gávpogiin.
argentina. kgm
árbevirolaš rasttideaddji johtimiid (" Lappernes sædvanlige Over-Flytninger "), nu ahte
árbevirolaš rasttideaddji johtimiid (" Lappernes sædvanlige Over-Flytninger "), nu ahte
Lappeenrantai válljejuvvon čájáhusa sáhttá vel buoridit ja guhkidit.
Seammá vuođđo
Lappilaččaid jietnaguotteheaddji, Lapin Kansa, lei odne sotnabeaivve ráhkadan ođđasa sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa joatkkaválmmaštallamis.
Davvi-Suoma olbmuid heahteguovddášbálvalusaide ođastus ii váikkut, muhto bálvalandássi seailu ovddešlágánin.
Lappi-bargojoavku lea dievasmahttojuvvon ođđa lahttuiguin vai dásseárvolága gáibádus olláhuvvá.
Lappi-bargojoavku evttoha, ahte oassi Meahcceráđđehusa vuoittus galgá máhcahuvvot guovllu ealáhusdoaimma duvdimii.
Lappi-bargojoavku geigii loahpparaporttas ministtar Pekkarisii 3.10.
Lappi-bargojoavkku evttohusat báhce geavadis olláhuvakeahttá ja oaidnit leaš mot Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavkku evttohusaide geavvá.
Kommenteren dán blogistan áššiid, mat gusket lagamusat sámi kultuvrra ja ealáhusaid.
Lappi-bargojoavkku čoakkáma maŋŋel deaivvadin Ruovttueatnan dutkanguovddáža hoavddain, geainna ságastallen sámi giellaorgánaid barggus ja daid bargojuogus sihke giellagáhttenbálvalusaid gárganeamis.
Lappi-bargojoavkku loahpparaporta ii váldán dárbahassii vuhtii ng. nissonsurggiid dálá dili ja daid ovddidandárbbuid ja sohkabeal 'geahččanguovlu lea báhcán daninassii hui gáržin ja asehažžan.
Lappi-bargojoavku bargu vuodju dušše loahpparaportta ráhkadeapmái ja dan oažžuma dohkálaš hápmái.
Lappi-bargojoavkku barggu vuolggasadjin lea Sámi leana guovloekonomalaš duálamálle, mii vuođđuduvvá luondduriggodagaiguin ávkkastallamii ja turismma gárgeheapmái.
Jämtlánddas, hilgojuvvui dattetge duon dihto dáhpáhusas, muhto alimusriekti (Högsta
ii leat seamma oktavuohta go dábálaččat
Mánnái ii oaččo barggahit barggu, mii hehtte su oahpuid dahje vahágahttá su dearvvašvuođa dahje ahtanuššama.
Mánás, guhte ii sáhte eallit iežas bearrašiin, lea vuoigatvuohta oažžut earenomáš suoji ja doarjaga.
Mánás lea álo dorvun muhtun olmmoš, geas sáhttá jearrat, jus ieš ii beassan duđahahtti bohtosii dahje lea eahpesihkkar iežas árvvoštallanbohtosii.
Mánás lea feber jus temperatuvra iđđes árrat dehe beallediimmu vuoiŋŋasteami maŋŋá lea badjel 38 gráda.
Mánás lea vuoigatvuohta jurdda-, oamedovdo- ja oskkoldatluomusvuhtii.
Mánás lea vuoigatvuohta eallit nu dearvan go vejolaš ja oažžut dárbbus mielde dearvvaš- ja buozalmasvuođadivššu.
Mánás lea vuoigatvuohta eallimii.
Šaddanruovttu olggobeallái gártan mánás lea vuoigatvuohta dasa, ahte su dikšu ja su dikšui bidjama ákkat dárkkistuvvojit gaskkohagaid.
Mánás lea vuoigatvuohta eallindássái, mii lea dárbbašlaš su ahtanuššamii.
3. Mánás lea vuoigatvuohta čálgamii ja ahtanuššamii (artihkal 6). 4.
Mánás lea vuoigatvuohta vuoiŋŋastit ja duhkoraddat.
Mánás lea vuoigatvuohta searvat servviide ja doaibmat dain.
Mánás lea vuoigatvuohta oassálastit, váikkuhit ja beasat gullot juohkebeaivválaš doaimmain ja stohkosiin.
Mánás lea vuoigatvuohta oažžut vuođđooahpahusa nuvttá.
Mánás lea vuoigatvuohta oažžut dieđihangaskaomiid bokte dakkár dieđu, mii lea dehálaš su ahtanuššama ja buresbirgema dáfus.
Mánás lea vuoigatvuohta seailluhit iežas identitehta, riikkavulošvuođa, nama ja fuolkegaskavuođaid.
Mánás lea vuoigatvuohta sosiáladorvui.
Mánás lea vuoigatvuohta iežas oaiviliidda buot áššiin, mat gusket su.
Mánás lea vuoigatvuohta priváhtavuhtii, ruovtturáfái ja reivesuollemasvuhtii.
Mánás lea vuoigatvuohta almmuhit iežas oaivila vuhtii agis ja čálganmuttus mielde (artihkal 12).
Mánnái eai njuolga muital, mo muhtun ášši galggašii dahkat muhto máná stivret buori gávnnahuvvon doaibmavuohkái nu, ahte addit sutnje geažidemiid.
Mánnái sáhttá addit dakkára man dat háliida ovdamearkka dihte, yogurtte dehe lákcajieŋa.
Mánnái dahkat persovnnalaš árabajásgeassinplána (árplá) ovttasbargguin máná vánhemiid dahje eará máná bajásgeassimis vástideaddji olbmuiguin.
temperatuvra lea badjel 41 gráda.
Mánnái mihtilmas doaibmadábit leat stoahkan, lihkadeapmi, dáiddalaš vásiheapmi ja guorahallan, maid bokte mánná sáhttá nannet buresbirgejumi ja oaivila alddis.
Lea buorre sállet máná vuoiŋŋastit, muhto son ii dárbbat leahkit seaŋggas.
Mánnái galgá bajásgeassimiin ja oahpahusain addit vejolašvuođa oahppat maiddái sápmelaš kulturárbbi.
Mánnán johten áhči mielde nu boazobargguin go sámedikki čoahkkimiinge.
Máná diktet oahppat giela iežas leavttu mielde.
Mánná ii dárbbat leahkit seaŋggas, muhto ii galgga rahčat rumašlaččat.
• máná áican- ja árvvoštallannávcca ovddideapmi ođđa dilálašvuođaid dahkamiin, main mánná sáhttá iskat ja ovddidit dáidduidis, máhttimis ja dovdduidis
Máná identitehta meroštallin doibmet mánnái dehálaš olbmot.
Mánáin háleštettiin váldit vuhtii oppalaččat buot áššái gullevaš dahkkiid, muhto ii galgga láhppot siidoáššiide.
Máná bajásgeassimii oassálastán olbmot galggašedje diđolaččat stivret máná kultuvrralaš diđolašvuođa.
Máná šaddama ja ovdáneami joatkevašvuođa dorvvasteapmin čavga ovttasbargu rávvehagaid, skuvllaid ja árabajásgeassinbálvalusaid gaskkas lea dehálaš.
Máná šaddanbiras galgá leat fysalaš, psykalaš ja sosiálalaš dahkkiid dáfus dakkár, ahte dat ovddida máná buresbirgejumi, dearvvašvuođa, šaddama, ovdáneami ja oahppama.
Máná gielalaš diđolašvuohta ovdána gielain duhkoraddamiin, hoagadettiin, lávllodettiin, ja earálágan giela hámiide oahpásmuvadettiin.
Máná gielalaš diđolašvuođa ovdáneapmin mánás galget leat olu máŋggabealat giellageavahanvejolašvuođat buot doaimmaid oktavuođas.
Máná ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid nana ovttasbargu doarju máná jiena gulloma.
Eanaš mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi mii ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča.
Eanas mánáin lea feber mii bistá moadde beaivvi muhto dat ii dárbbat mearkkašit maidege váralačča.
Máná viiddessuorggatvuođa ja máŋggabealátvuođa ovddideapmin áššit oahpahuvvojit oppalašvuohtan ja geahččalit buktit ovdan buot dasa gullevaš oktavuođaid.
Máná oainnuid galgá gudnejahttit.
Máná vuoigatvuođat gullet juohke mánnái.
vuoigatvuođain, artihkkal 17 bustávva d, stáhtat galget
Čujuhettiinis BK artihkkalii 12, ja vel artihkkaliidda 13 ja 17, lávdegoddi
Mánáid vuoigatvuođaid komite
Konvenšuvdna mánáid vuoigatvuođaid birra
Máná vuoigatvuođaid konvenšuvdnii gullet 60 artihkkala ja golbma lassibeavdegirjji.
Máná vuoigatvuođaid konvenšuvdnii gullet 60 artihkkala ja golbma lassibeavdegirjji. Konvenšuvdna mearrida máná vuođđovuoigatvuođaid buot sajis ja buot dilis. Konvenšuvdna lea oppalaččat dohkkehuvvon áddejupmi das makkár vuoigatvuođat mánáin galget leat beroskeahttá ee. sin liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš oaivilis, álbmotlašvuođas, etnalaš duogážis, sosiála duogážis, sohkaduogážis, opmodagas dahje lámisvuođas###barn-sv.
Konvenšuvdna lea váikkuhan máŋggain vugiin sisriikkalaš láhkaásaheapmái. Earenoamážit mánáid oassálastinvejolašvuođaid lasiheapmi konvenšuvdnii lea váikkuhan sihke jurddašan- ja doaibmandásis.[7]
Konvenšuvdna lea váikkuhan máŋggain vugiin sisriikkalaš láhkaásaheapmái.
Máná vuoigatvuođaid soahpamuš geatnegahttá soahpamušstáhta dorvvastit mánnái ossodaga servodaga resurssain, vuoigatvuođa oassálastit alcces guoskevaš mearrádusaide ja servodateallimii sihke vuoigatvuođa suodjaleapmái ja fuolaheapmái.
Máná mihtilmas doaibmavuogit váldojit vuhtii beaivválaš doaimmain.
Ii leat sierra ahkerádji goas mánná oažžu ieš mearridit muhto dan oažžu mearridit olbmos olbmui.
Mánáin, bearrašiin ja bargoveagain háleštallamiid vuođul dahkkojuvvui máná árabajásgeassinplána.
Temperatuvra sáhttá maid loktanit jus mánná stoahká hui viššalit dehe lihkada sakka.
Máná sámegiela nannema gaskaoamit:
Mánná ferte bissut ruovttus jus čalbmi lea sidjon
Mánná galgá ieš beassat fuobmát gosa guđege ášši laktása ja fihttet dan vuođul oppalašvuođaid.
Mánná ferte dalle leahkit eret ovdaskuvllas oassái daningo dat njoammu, oassái daningo máná čalmmi ferte bassat máŋgii beaivvis.
Máná giddagassii bidjan galgá leat maŋimuš čoavddus ja dallege ferte váldojuvvot vuhtii su agi miel dárbbut.
Dutnje vánhemin gásttašeapmi sáhttá leat vuohkin čájehit giitevašvuođa go don leat beassan šaddat vánhen juste dán unna olbmožii.
Máná, vánhemiid ja soga addán máhcahat veahkeha bargoveaga diehtit gos leat lihkostuvvan ja gos lea ovddidanveara.
Jus mánná dovdá vuogasin sáhttá diktit máná nohkkat asehis láhkániin dehe beare vuolildus biktasiiguin.
- máná persovnnalaš ja gielalaš ovdáneami árvvoštallama
@ item: inlistbox desert theme for the interface
Mánná
Mánát ohppe váldit ovddasvástádusa das maid dahke ja mo ledje ovttas bearrašiin ja birrasiin.
Mánát ohppet dovdat nuppiideaset jo beaiveruovttus, ná mánáin lea álki leat ovttas.
Mánát váldet álkibut oktavuođa ja ollesolmmoš sáhttá vuodjut guldalit ja háleštallat singuin.
Mánát leat hearkkibut golggosmassimiidda
Mánát leat ráhkadan maiddái stággobohccuid, maiguin leat duhkoraddan bigalusa.
Mánát ožžot álkit febera ja dat leat erenoamážit vuolššit maid virus lea dagahan, dego nuorvu, gosot ja čottabávččas, mat loktejit goruttemperatuvrra.
- Mánát liikojit hirbmasit lávlut ja leat nu čeahpit, Áile rámida.
Mánát sáhttet oažžut vuolšši čalmmiide eará sivaid dihte nai.
Mánát eai njulgestaga rávvejuvvo muhto muitalit dáhpáhusaid ja muitalusaid das, mii earáide lea dáhpáhuvvan.
Mánáid stivrejedje seammás go ollesobmot barge bargguideaset.
Mánná sáhttá adopterejuvvot, juos dat lea su dáfus buoremus molssaeaktu. 22.
Mánáid riegádettiin, juoiggus lea addojuvvon dego gástanama hámis vuos ovttageardásaš nuohttan (tovdna) maŋŋelis olmmošjuoiggusin dievasmahtimin.
Muhto mánáin ja nuorain vuollái 18 jagi lea riekti ieš mearridit ožžogo dikšubargoveahka guođđit dieđuid ja geasa.
Mánáin ja nuorain lea nappo
Mánáin ledje álggos ovdagáttut, muhto dat leat jo jávkan.
Mánáin lei eanet miellagovahus stoahkamiin, dasgo gárvves duhkorasat eai lean eaige mánát máhttán oppa vuorditge omd. ođđa duhkorasaid.
Mánáin leat oktasaš diimmut matematihkas, sámegielas, musihkas, lihkadeamis, servvodat- ja luonddufágas.
Mánás sáhttá leahkit bealljenávhllahat várkkahaga.
Mánná sáhttá oažžut gaskaboddasaš bealljenávhllahaga nuorvvu oktavuođas.
vealatkeahttá geange, ja beroškeahttá máná, su vánhemiid dahje áittardeaddji " nális,
vealatkeahttá geange, ja beroškeahttá máná, su vánhemiid dahje áittardeaddji "nális,
Mánáide ja nuoraide jierpmálaš vásáhusaid ja doaimmaid doarjut sin astoáiggebuđaldemiid, de eretfárrenge ii leat nu jáhkehahtti boahttevuođas!
Mánáide ja nuoraide lea ordnejuvvon dáhpáhusbeivviid áigge iežas prográmma, dego musihkkabargobájit ja eará jođihuvvon doaibma.
- vuođđo- ja joatkkaskuvllaid ohppiide gáiddusoahpahus,
SÁMI MÁNÁIDE JA NUORAIDE TEAHTER-FÁLÁDAGAT ANÁRIS DUORASDAGA 28.5.2015 SAJOS KULTURGUOVDDAŽIS.
Mánáide lágiduvvo ee. čierastallan ja heargevuodjin.
Mánná
Mánná oahppá árabajásgeassimis sápmelaš kulturárvvuid.
Mánná galgá registrerejuvvot dalán riegádeami maŋŋá.
Mánná oahppá heivehallat, juohkit ja doaibmat ovttas.
Mánná oahppá suomagiela maŋŋeleappos dávjá skuvllii manadettiin.
Ii sáhttán álggahit vuolleproseassa čáliheapmái.
Seamma guoská jus mánás lea lossat vuoigŋat dehe jus mánás lea gosahat mii vearrána, erenomážit jus dat šárrá.
Mánná dárbbaha golgosa.
Mánná dárbbaša beaivválaččat unnimustá guokte diimmu lášmes lihkadeami.
Mánná sáhttá maiddái ieš oassálastit árabajásgeassinplána dahkamii ja árvvoštallamii vánhemiiguin ja bargoveaga ovttas soahpan vugiin.
Mánná sáhttá fas mannat mánnájovkui go garra vuolši lea buorránan iige čalmmis leat šat siedja.
Mánná sáhttá dárbbašit doarjaga fysalaš, diđolaš, dáiddolaš, dovdoeallima dahje sosiála ovdáneami surggiin.
Mánnávuođaruovttustan Fávllis gullen beaivválaččat anárašgiela, man badjealmmái-guolásteaddjiáhččán hálai das bálddas ássan ádjáinan ja áhkuinan, geat leaba juo jápmán, ja maiddái fulkkiidanguin.
Mánnávuođa ja nuorravuođa lean eallán Čeavetjárgeaidnoguoras smávva gilážis Fávllis, gos mu váhnemat ain ássaba.
City in Quebec Canada
zambia_ districts. kgm
City in Wyoming USA
City in Texas USA
City in Florida USA
Lari
greece_ prefectures. kgm
greece. kgm
india. kgm
City in Cher France
City in Saskatchewan Canada
Lars Dölle
Lásegieđahalli Lars, ráhkaduvvon 9WM vuođul, doarju bálddalas lásiid. Name
Lars Knoll
LarsWMComment
City in New Mexico USA
Name
afghanistan. kgm
A button on a Remote Control
Rehkenastá diehtovuođus muhtin čuoldda loguid gaskameari dihto eavttuid vuođul. Čuolddas galget leat nummirárvvut.
Lohká dihto eavttuid vuođul diehtovuođu čuolddas galle seallas leat nummirárvvut.
Adddere nummiriii muhtin čuolddas diehtovuođus, dihto eavttuid vuođul.
Gávdná earuhusaid doaimmaheaddji sisdoalus ja fiilla skearrus diff (1) prográmmain, ja rahpá diff- fiilla standárdprográmmain.
Lohká dihto eavttuid vuođul galle seallas leat mummirárvvut dahje alfamumerálaš árvvu dihto čuolddas diehtovuođus
Vuolit@ item: inlistbox behavior on double click
channels-action
undo-type
Show Detailed Information Dialog
Dat rehkenasto vuosttaš galledeamis, beroškeahttá goas jagis dat dahkko.
Rehkenastinvuohki
Rehkenastinárkkat
Comment
Name
Rehkenastinmeattáhus
undo-type
vectors-action
vectors-action
Rehkenastte
'folders' means email- folders, not folders on disc.
Rehkenastimin máhpaid:% 1@ info: progress
'directories' means directories on hard disc, not email- folders.
Rehkenastimin ...
& Unnit ovdavuorru
layers-action
undo-type
Rehkanastte árkka ođđasit
Luoitte doaimma
Luoitádettiin muohttaga dahje jieŋa ala giehpa čáhpodahttá daid gierraga.
Unknown date
Geahppáneaddji@ action: inmenu Sort
Geahppáneaddji
Stock label
JS- kalkuláhtoraddition
KalkuláhtorComment
GenericName
Name
Lasko ja duot nuppit geahčadit vuos Ruošša lihttoválddi dábálaš láhkaásahusáššiid, dasto vuođđolága mearrádusaid mat gieđahallet álgoálbmogiid, ja ii leat sáhka dušše paragráfas 69.
BuvttarehketName
Rehkega máksineaktu lea 14 beaivve netto, maŋŋonanreantu lága mielde.
Rehketvuođustusamet lea +/- 10% nannejuvvon olmmošmearis.
& Rehketdieđuid:
Rehketdieđuid:
Rehketdieđut
Dáppe
Name
City in Gran Canaria Spain
Name
Máná ii oaččo biinnidit iige ráŋggáštit olmmošmeahttumit dahje badjelgeahččanvugiin.
Galgá njamahit dávjjibut go dábálaččat.
Máná movttiidahttit iešdoaimmalaš boradeapmái hoahpohis, dorvvolaš ja oahpahallamii miehtemielalaš birrasis.
Máná movttiidahttit oahpásmuvvat ođđa borramušávdnasiidda ja smáhket earálágan borramušaid.
Máná galgá suodjalit gárrenávdnasiin ja lobihis gárrenávdnasiid vuovdimis.
Máná galgá suodjalit buotlágan buorringeavaheamis, mii áitá su buresbirgejumi.
Máná galgá suodjalit buotlágán seksuála buorringeavaheamis.
last day of the month
Binna Bánna - mánáid radioprográmma gulaimet vuosttas geardde miessemánu 8. beaivve 2002.
Mii guoská mánáide ja nuoraide vuollái 18 jagi fuolaheaddjis dábálaččat lea riekti váldit oasi mánás divššus ja diehtit mii lohká journálas.
- Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide?
Musihkkadoaibmaide mánáide ja nuoraide?
Mánáid- ja nuoraidbeaivvi Ijahis ija násttážat - konsearttas ledje juobe 400 geahčči.
Beaivvi prográmmas leat musihkkabargobájit ja Ijahis ija násttážat - konsearta, gos mánáin ja nuorain lea vejolašvuohta čájehit iežas máhttima dáiddašlájas fuolakeahttá festiválaarenas.
Mánáid ja nuoraid beaivi bearjadaga 21.8 sisttisdoallá musihkkabárgobájiid skuvllamánáide ja nuoraid konseartta.
Mánáin galggašii geavahit friija govalaš olggosaddima nu olu go vejolaš.
Mánáiguin barggadettiin lea hirbmat dehalaš systemáhtalaččat geavahit sámegiela váldogielaid nana sajádagas fuolakeahttá.
Mánáiguin barggadettiin lea hirbmat dehálaš systemáhtalaččat geavahit sámegiela váldogielaid nana sajádagas fuolakeahttá.
Mánáiguin barggadettiin lea earenoamáš dehálaš geavahit sámegiela systemáhtalaččat, beroškeahttá gievra váldogielas. - Dán beaiveruovttu bargit leat lihkostuvvan bures ja ovdamearkan midjiide buohkaide, giitala Lumisalmi.
Mánáin sáhttá beaivválaččat hárjehallat giela ovttas ee. lávlagiid, lávlunstohkosiid ja hoahkamiid vehkiin.
- Mánáid máinnas man sáhttá lohkat dahje guldalit.
Mánáid gaskaneaset geavahuvvon giella lea dávjá suomagiella.
Mánáid giellageavahandilálašvuođaid máŋggabealagiin dahkama dihtii mánáid sáhttá juohkit smávvajoavkkuide agi mielde.
Máná gielladáiddu earálágan dássi ja persovnnalaš dárbbut dahket bargiide iežas lassihástalusaid.
Mánáid čohkken ovtta sadjái guhkes gaskkaid duohken lea leamaš váigat.
Mánáidkonsearttas besset guldalit mánáid konsearttaid lassin eamiálbmotgussiid.
Mánáid bealljemearkkat leat variašuvnnat vánhemiid, dábálaččat juo jápmán fulkkiid mearkkain.
dego mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas
Mánáid ovdáneapmi kultuvrralaš identitehtas ja geavaheapmi iežas unnitloguielas galgá erenoamážit ovddiduvvot.
Mánáidkulturguovddáža giđa áigeguovdilis dáhpáhusaide gullet nammagilvu ja mánáid reaissut mearragáddái.
Mánáidkulturguovddáža doaimma pláne, jođiha ja geavadis ollašuhttá ollesáigásaš doaimmajođiheaddji, gii lea bálvalangaskavuođas sámediggái.
Lassedieđut:
Mánáid prográmma:
miellahttoriikkaide álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid birra, ee. artihkkala 2
Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš
Mánáid dahkko
Mánáid beaivedivššus addojuvvon láhka (875/1981) geatnegahttá gielddaid atnit fuola, ahte mánáid beaivedivššu sáhttá fállat máná eatnogiellan sámegillii (11 §).
Mánáid beaivedivššus addojuvvon ásahusa (239/1973) 1 a § (1336/1994) mielde máná beaivedivššu ulbmiliidda gullá earret eará sápmelaččaid iežas giela ja kultuvrra doarjun ovttasbargguin dán kultuvrra ovddasteddjiiguin.
Mánáid beaivedikšu lea vuođđobálvalus, man ordnen lea gieldda geatnegasvuohta ja man ruhtadeapmi ollašuvvá eanaš servodaga ruđaiguin.
MánáidspealutName
mánáidpsykiatriija dikšoruoktu ja skuvla mánáide.
Mánáid biibbal lea almmustahtton davvisámegillii ja anárašgillii.
Čalbmevuolššit mánáin leat dábálaččat, dávjá virusinfekšuvnna oktavuođas dego nuorvu.
Sii dárbbahit virkkosmuvvat vai nagodit ovdaskuvllain ja skuvllain.
Go mánáin lea čoavjebávččas lea dábálaš ahte sii vuovssadit ja sis lea lužohat.
Comment
last. fm
last. fm- bálvalusat
last. fm- profiila
backlog
LávSunday
City in Nevada USA
Magnatune. com: & Viečča skearru
& Viečča skearru
Viečča skearru
Viečča heivehusfiilla ođđasit
Viečča & go lea olamuttus
Viečča govaid automáhtalaččat
Viečča gova ođđasit
& Viečča oasi
Viečča & mildosiid go lea dárbu
& Viečča listtu ođđasit
Viečča mediafiillaid dan seammás go leat olamuttus
& Viečča čájeheapmeprofiilla
Viečča čájehanprofiilla
Viečča dokumeantta ođđasit skearus.
@ label: textbox
Viečča paleahta
Raba spealu
Viečča teavstta ođđasit
Viečča fiilla ođđasit skearrus. Jus ii leat vurken rievdadusaid, dat mannet duššái.
& Raba fiilla ođđasit
VieččaUsername for logins to Magnatune
Viečča fas@ action: inmenu View
@ item: inmenu colors
Select all items in the tree
& Viečča fas
Viečča fas
& Viečča ođđasit
Viečča & ođđasit
Viečča ođđasit
@ action
Viečča fas@ action
Viečča fasComment
Delete selected history- item
@ title: tab Status Bar settings
& Viečča lassemoduvllaid dušše go dárbbašuvvo
Ođasmahte gilkora
Viečča gaskavuorkái
_Viečča
Raba & easka geavahuvvon
Viečča URL: id, buhtte dálá čuojahanlisttu
Name
@ label text in footer
viečča
Viečča
viežžamat
Viežžamat
Viežžanmolssaeavttut
Proseanta
general settings
Gerund
Comment
Comment
@ action (Refresh very x) seconds
Viežžan gaskkalduvvon
trust level
Comment
Viežžan geargan
Battery power
Laddejuvvo
Comment
Syntáksamerken LaTeX várás
LaTeX syntáksamerken
LaTeXLanguage
Latex- sisafievrridansilli paramehterat
Latex- stiila
Heivet Latex- olggosfievrridansilli
LaTeX- olggosfievrrideapmi filtii
Latin 1@ item: inlistbox Codec setting
latin1
Latin- 1- lasáhusatKCharselect unicode block name
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
Vuđolaš latiinnalašKCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Latiinnalaš - viiddidus AKCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Latiinnalaš - viiddidus BKCharselect unicode block name
Viiddiduvvon latiidna CKCharselect unicode block name
Latiinnalaš - viiddidus DKCharselect unicode block name
Latiinnalaš viiddidusaid lasáhusatKCharselect unicode block name
LáhtengiellaName
egypt. kgm
italy. kgm
kazakhstan. kgm
yemen. kgm
georgia. kgm
colombia. kgm
dominican_ republic. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
finland_ regions. kgm
france. kgm
latvia. kgm
Name
Látvia
lithuania_ municipalities. kgm
LátviagiellaName
LátviaName
Látvialaš lats
philippines. kgm
romania. kgm
world. kgm
Lávvordaga klubba-eahket ordnejuvvo maiddái hotealla Kultahovis, gos musihkka čuojaha DJ Ovllá.
Lávvardat
Lávvardat
Lávvardaga golggotmánu 17. beaivvi konferensii sáhttet oassálastit 20 vuosttažettiin iežaset almmuhan sámenuora.
Lávvordaga festivála prográmma álgá Sajosa auditorios Fossekallen-goara konsearttain.
Lávvordaga girden Iqalutii, Nunavuta oaivegávpogii oahpásnuvvat inuihtaid kultuvrii, sin eananrivttiid olláhuvvamii ja guovlohálddahussii sihke ságastallat dálkkádatrievdamis.
Lávvordaga mus illu ja gudni searvat Mearkajagi 1809 váldodáhpáhussii Porvoos.
Lávvardaga lea vuorus márkanbeaivi ja vuovdit čoahkkanit Sajosa váldofeaskárii miehtá sámeeatnama.
Lávvardaga lea vuorus sámedikki nuoraidráđi ordnen otná gáktebivttasvuogi čájáhus sihke mánáide duodje- ja buđaldanbádji, man lágida Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu.
Lávvordaga oassálasten nuortalaččaid oruiduhttima ja Čeavetjávrre skuvlla 60-jagi ávvodoaluide.
Lávvardaga oahpásmuvvo maiddái oahpaheaddjiid sámegielat oahpahusa várás hutkan máŋggaid bargometodaidda ja oahppamateriálaidda.
Lávvardaga klubba eahkedis norggabeal Sámi DJ-duo DJ Šielat čuojaha sápmelaš skearromusihka festiválagussiid illun.
Lávvordaha máhcan Supmii.
@ option Name of the weekday
Breahta ravddas leat linnját a-h ja gurgudasat 1-8 nu ahte lea álkit merket sirdimiid muitui.
Bidjat johtui go
Lávllodettiin lea Niillasa mielde earálágan dovdu go juoiggadettiin.
Ovdalávlun ledje Anneli Aikio, Tuija Guttorm ja Heli Aikio ja čuojaheaddjin lei Unna-Maari Pulska.
Lávlu girjerádju - ovttaslávlundilálašvuođas lávlo sámegielat lávlagiid ja luđiid.
Lávlojuvvo Sámi soga lávlla (sámiid álbmotlávlla) njealje gillii nu, ahte 1. vearsa nuortalašgillii, 2. vearsa anárašgillii, 3. vearsa suomagillii ja 5. vearsa davvisámegillii.
Lávlagiinnis Boine váldá beali politihkkii sihke servodaga albmonemiidda, ja gieđahallá áššiid, mat leat sámiide dehálaččat.
Lávlagii lea bidjan nuohta norgalaš Arne Sørlie.
Daid lávlu nuortalašgielat girkolávlunjoavku (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
,Launchpad Contributions:,Christopher Forster, ,Launchpad Contributions:,Christopher Forster,Jonathan RiddellEMAIL OF TRANSLATORS
Launchpad Contributions: Christopher Forster https://launchpad.net/~christopherforster Jim McQuillan https://launchpad.net/~jam-mcquil
Launchpad Contributions: Christopher Forster https://launchpad.net/~christopherforster
Laura Junka-Aikio (friija dutki): Saamelaismääritelmäkeskustelu ja purkavan tutkimuseetoksen rajat.
City in Mississippi USA
& Cealkka: Jos linnjáloahppa lea cealkkaloahppa
Stencils
addojuvvon nuvttá riekteveahkki. Siviilaáittardeaddji celkkii dattetge jagi 1996 ahte
vealaheami hárrái lávdegoddi cealká ahte stáhtabealit galget árvvoštallat ja
Go logan sámegiela jitnosit báhpáris, de dat lihkostuvvá viehka bures.
Cealkámušain sámediggi evttoha sisriikkalaš láhkaásaheami ovddideami riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja olmmošrivttiid gohcci orgánaid ávžžuhusaid mielde.
Cealkámušain
Cealkámušain gávnnahuvvo, ahte eiseválddiid berošmeahttunvuohta oaiv vilda sámiid suddadeami váldoálbmogii oahppo geatnegas vuohtaskuvl la bokte.
cealkámušaid dakkár ášševálmmašteapmái.
čealkámuša
Cealkámuša evttohusaid viggat ovddidit buot vejolaš vugiiguin.
Cealkinvuloš smiehttamuš almmustuhttojuvvui 30.11. ja danin lea leamaš hui oanehis áigi cealkámuševttohusa válmmastallamii.
Cealkámuša čuozáhahkan lei eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahushámus ee. beahtoelliid rávaárvvuin.
lea dattetge dovddahan ahte ii dáhto ahte Norgga sámiid fátmmasta Norgga nationála
Cealkámuša vuođđun lei dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš Alku-fidnus.
Cealkámuša válmmaštallan lei hui viiddis ja mu mielas suohtas, daningo Sámediggi oaččui olu oainnuid ja duogášdieđuid guovllu sámi servošis.
Cealkámuša válmmaštallamis lea gullojuvvon sámi duodjáriid organisašuvnna, Sámi Duoji oaidnu.
Dát cealkka livčče gal galgan áddejuvvot dohko ahte čujuhuvvo dušše CCPR ártihkkalii 1.3, mii geatnegahttá stáhtaid doaibmat nu ahte iešmearrideami vuoigatvuohta dahkkošii duohtan.
Cealkámušastis guolástanlága oppalašođastusas sámediggi lei earenoamáš fuolas guolástanlága oppalašođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusain, mat guske ruovttudárboguolástusa.
Cealkámušas sámediggi giddii erenomáš fuopmášumi sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaide, sámi giellalága ollašuvvamii, sámeoahpahusa oažžunvejolašvuhtii, sámiid eanavuoigatvuođaide ja Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka ulbmiliidda.
Cealkámušas Sámediggi geardduha POLURA- bargojovkui evttohuvvon evttohusa guođohandoarjagis, man galgá sihkkarastit POLURAs sorjjasmeahttun sierraruhtademiin.
Cealkámušas evttoheimmet maid Ohcejoga sámi logahaga ja Eanodaga logahaga sirdima oahpahusguovddáža vuollásažžan.
Cealkámušas gieđahallui soahpamuša artiklaid mielde ovttaveardásašvuohtalága doaibmivuohta Suomas, sámi giellalága olláhuvvan sihke sámegiela ja oahpahusa dilli Suomas.
Cealkámušas vuojuimet váljagotti doaibmasuorgái dehege áššiide, mat gusket boazodoalu ja guolástusa.
Cealkámušas giddejuvvo fuomášupmi maiddái dasa, ahte váldooassi sámi álbmogis báhcá buot sámi giellavuoigatvuođaid olggobeallái danin go sii ásset sámi giellalága oaiveáššálaš doaibmanguovllu, namalassii sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
ovttage riikka njuolggadusat dan golmma riikkas boađe nuppi rikka sullasaš
Cealkámusasteamet giddiimet earenoamáš fuomášumi dasa, ahte sámi kultuvra ja ealáhusat galget leat nannosit ovdan KOKO-prográmmas ja sámiid ruovttuguovlu galgá geahčaduvvot iežas kohešuvdnapolitihka doaibmaguovlun ja ovddidanguovlun sámiid sierrasajádaga dihte Suoma áidna ja vuođđolágas dáhkiduvvon álgoálbmogin.
Cealkámušasteamet giddiimet fuomášumi earenoamážit giellabeassedoaimma ruhtadeami dorvvasteapmái, sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeami vuollegis resursseremii ja sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa buorideapmái.
olmmošvuoigatvuođalávdegoddi:
Cealkámušas lea váldon vuhtii sámiid ruovttuguovllu bálgosiid oktasaš cealkámuš geatkenáliid dikšunplána birra.
Cealkámušas sámediggi gáibidii, ahte suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas galget ráhkaduvvot oasisteaset eavttut Ilo-soahpamuša ratifiseremii.
Cealkámušas sámediggi bijai merkii positiivvalaš ovdáneami Yle Sámi doaimmas.
Cealkámušas gávnnahuvvo, ahte áššegirjis váilu oalát prográmma váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii gullevaš ealáhusaide. Sámi kultuvrii laktáseaddji ealáhusat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu ja daid ođđaáigásaš ámmáhat.
Cealkámušas gávnnaheimmet, ahte girdišillju galgá seailut dáláš anus eaige gávdno eavttut girdišilju heaitimii ja rievdadeapmin vuojáhahkan.
áirrasgotti cealkámušas.
Cealkámušat gávdnojit fargga Sámedikkki ruovttusiidduin.
Cealkámušat gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.
Cealkimat sámiid oainnus ožžot danne huksejuvvot sáhkavuoruide maid ovttaskas sápmelaččat leat buktán, ovddimustá sii geat leat ovddastan sámi beroštumiid ja fuolaid Eamiálbmotjulggástusa liitodemiin Genevas, ja maiddái fuopmášumiide maid sámedikkiid áirasat leat ovdanbuktán.
Cealkámušat bohtet sámedikki ruovttusiidduide lagaš boahtteáigge.
Cealkináigi evttojussii lea 7.3. rádjái.
Cealkináigi lea dál dárbahassii ja maiddái sámedikki čoakkán háhppeha boahtte jagi vuosttaš čoakkámis gieđahallat cealkámuša.
Cealkámuševttohusas vuojulduvvo earenoamážit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii, resursseremii ja bissovaš málle duddjomii sámegielaid ealáskahttinprográmman.
Cealkámuš gieđahallá Yle sámegiel prográmmafálu dili ja Yle Sámi radio gárgehandárbbuid.
Cealkima maŋŋel OKM vátná ealaskahttinprográmma.
Cealkámuš guoskkai golbma sierra ásahushápmosa; stáhtaráđi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis addojuvvon stáhtaráđi ásahusa nuppástuhttimis, stáhtaráđi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid muhtin ráhkadusdoarjagiid ohcanáiggi álgimis sihke eana- ja meahccedoalloministeriija ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjaga čuoziheamis addojuvvon eana- ja meahccedoalloministeriija ásahusa nuppástuhttimis.
Cealkámus, dego earáge sámedikki cealkámusat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat-oasis.
Cealkámuš gávdno lagašbeivviid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin.
Cealkámuš gávdno ollislažžan lagašbeivviid sámedikki cealkámušat 2010-gaskabláđi olis.
Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.
Cealkámuš gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.
Cealkámuš gávdno neahtas cealkámušat 2010-ossodagas.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Cealkámus gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat 2008-ossodagas: www.samediggi.fi  njulgenbálgát  cealkámusat  cealkámusat 2008.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009 - gaskabláđi olis.
Sámedikki cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009-gaskabláđis.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat-oasis.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduid cealkámušat-gaskabláđis.
Cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin lagašáiggiid.
Sámedikki cealkámuša váldodeaddu sámegielalaš prográmmafálaladaga ja ođasráhkadeami gárgeheapmi, muhto almmolažžan badjánii min evttohus gárgehit sámi radio hálddašanmálle.
lávdegottiid maidda háliidit searvat.
Cealkámuš lei beahttašupmi ja čielgasit politihkalaš kompromissa.
Cealkámuš vuođđuduvai ollislaččat dievasčoakkáma jagi 2012 dohkkehan cealkámuššii guolastanlága válmmaštallan bargojoavkku evttohusas.
Cealkámuš vuođđuduvai Sámedikki stivrra 6.5.2009 dohkkehan cealkámuššii birasministeriijai.
Cealkámušbivdaga mielde smiehttamuša vuođul dahkkojuvvo ministeriija virgeolmmošbargun evttohus ráđđehusa evttohussan ođđa guolástusláhkan sullii jagi siste.
Cealkámuš doaimmahuvvui johtalus- ja gulahallanministeriijai.
Cealkámuš lea buore muddui sámedikki ovddasteddjiid vuođđooaidnu ráđđádallamiid várás.
Sámedikki cealkámuš suomagillii gávdno obban sámedikki ruoktosiidduin cealkámušat 2009-oasis.
Cealkámuščoahkkáigeassu sámediggelága evttohusain gárvána lagašbeivviid ja láhka joatkkaválmmaštallojuvvo.
vuođaduopmostuolus, mii cuoŋománu 6. b. 2000 cealká duomustis áššis Thlimmenos
Ovdal go speallu álgá breahtta stellejuvvo nu ahte goappáge spealli olgeš beale čiehkaruvtto lea vilgeslágan.
Duolbbáš
Lávdegottis dainna lágiin ii leat dulkonmonopola, muhto dat dattetge sáhttá buktit cealkámušaid mat váldet beali
Lávdegotti áššemeannudeaddjin doibmet skuvlenčálli (skuvlenpolitihkalaš áššit), oahppamateriálačálli (oahppamateriálaáššit) ja oahppamateriálaplánejeaddji (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus).
Lávdegottis čohkkehit politihkkarat go dan vuorus virgeolbmát gieđahallet váidagiid.
Lávdegotti lahttun válljejuvvojedje Jouko Hetta (Inga-Briitta Magga), Jouni Aikio (Inka Musta), Anne Länsman-Magga (Aslak Nils Thomas Juuso), Antti Sujala (Inga Länsman) ja Elen Anne Sara (Asko Länsman).
Lávdegotti gieđahallamii ii goittotge sáhte buktit ášši, mii guoská riikkabeivviid dahje dan doaibmaorgána, dásseválddi presideantta, stáhtaráđi, ministeriija, stáhtaráđi kansliija, riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo, stáhtaráđi vuoigatvuođakanslera, alimus rievtti dahje alimus hálddahusrievtti doaimma.
Lávdegotti gieđahallan áššiid válmmaštallá ja ollašuhttá skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.
Lávdegotti gieđahallan áššiid válmmaštallet ja ollašuhttet sosiála- ja dearvvasvuohtačálli ja Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga plánejeaddji.
Lávdegoddi galgá buktit dan gieđahallamii boahtán ášši diehtun dasa, gean dat guoská.
Lávdegotti mearrádusa mielde unnimus vejolaš oahppiid logus sáhttá goit sámegiela bokte boahtit vuostá.
Lávdegotti politihkkariin lea jávohisvuođageatnegasvuohta.
Lávdegotti bargun lea ovddidit sámeoahppiid vuoigatvuođaid iežaset giela ja iežasgielat oahpahussii ja maiddái ovddidit sámeoahpahusa sajádaga Suoma skuvlenortnegis.
Lávdegotti bargun lea maiddái ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ja sajádaga Suoma sosiála- ja dearvvasvuohtafuolahusortnegis.
Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja
Lávdegoddi galgá addit raportta guđege dán golmma riikka ráđđehussii ja Sámediggái.
Lávdegoddi galgá ovddastit Suoma sámiid gielalaš ja guovlluguovdasaš joavkkuid nu bures go vejolaš sihke buori áššedovdamuša doaibmasuorggistis. "
Lávdegoddi ráhkada jahkásaččat sámedikki čoahkkimii čilgehusa sámi kulturmearreruđa geavaheamis ja ráhkada evttohusa stáhta bušeahta várás jahkásaš sámi kulturmearreruđas.
Lávdegottis politihkkarat čohkkájit muhto leat virgeolbmot geat gieđahallet váidalemiid.
Lávdegottis Suoma sámedikki ovddasta II várreságajođiheaddji Heikki Paltto
Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat
Lávdegottis galget leat guhtta áirasa mat buohkat leat sorjákeahttá.
Lávdegottis galget leat guhtta lahtu.
Lávdegottit dikšot iežaset doaibmasuorgái gullevaš dieđiheamis.
Lávdegottit ledje juo ovddit čoakkámiin gieđahallan doaibmaplána, muhto oktasaš semináras háliduvvui gieđahallot doaibmaplána oktasaččat.
Sámedikki čoahkkin vállje válgabadjái njeallje lávdegotti, sámi giellaráđi ja maiddái válgalávdegotti, man doaibmabadji lea eará lávdegottiid oanehut.
Lávdegottit doibmet stivrra vuollásažžan ja válmmaštallet iežaset doaibmasuorgái gullevaš áššiid ja barget mearrádusaid iežaset suorgái gullevaš váriid juohkimis ja geavaheamis.
Lávdegottiin bivdojuvvojit cealkámušat ja oainnut doaibmaplánas.
dievasčoakkáma ja čállingotti bargui ulbmiliid maid viggat deavdit. Mii galgat muitit man dihte mii
Go lávdegoddi válljejuvvo, galgá maiddái váldit vuhtii dan, mii nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš dásseárvvu birra addojuvvon lágas (609/86) lea mearriduvvon nissonolbmuid ja almmáiolbmuid ovddastusas doaibmaorgánain.
Deba ii leat dás sáhka beroštusorgánas.
Lávdegoddi ii sáhte goittotge gieđahallat ášši, mii guoská riikkabeivviid dahje dan doaibmaorgána, dásseválddi presideantta, stáhtaráđi, ministeriija, stáhtaráđi kansliija, riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo, vuoigatvuođakanslera, alimus rievtti dahje alimus hálddahusrievtti doaimma.
Lávdegoddi hilggui ovtta (1) gilvoevttohusa, go dat lei doaimmahuvvon lávdegoddái gilvvu njuolggadusaid vuostásaččat.
Lávdegoddi juohká girječálliide ja jorgaleaddjiide veahkkeruđaid ja stipeanddaid.
Lávdegoddi ja dan vejolaš bargováljagoddi sáhttet dárbbu mielde geavahit barggus áššedovdiid.
Lávdegoddi ja dan bargolávdegoddi sáhttet dárbbu mielde geavahit barggus áššedovdiid.
Lávdegoddi ráhkada jahkásaččat čilgehusa sámedikki čoahkkimii sámiid sierravuoigatvuođaid ollašuvvamis ja sin guoski láhkaásahanfidnuid ovdáneamis.
Lávdegoddi lea nammadan gaskavuođastis 4- lahttosaš bargolávdegotti árvvoštallat boahtán nammaevttohusaid ja maiddái válmmaštallat bálkkašanlávdegoddái evttohusa gilvvu vuoitievttohasain.
Lávdegoddi lea viđalahttosaš.
Lávdegoddi mearrida dáhpáhusa beaivemearis čuovvovaš čoahkkimistis golggotmánu loahpas.
Lávdegoddi mearrida stáhta bušeahtas (váldoluohkká 29, oahpahusministeriija) sámegielat oahppamateriála ja sámeoahpahusa ovddideapmái dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga geavaheamis.
Lávdegoddi mearrida stáhta bušeahtas (váldoluohkká 33, sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija) sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sihkkarastimii dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga geavaheamis.
Lávdegotti mearridii evttohit SPR:i ja Sámiráđđái gudnejahttit Elsa Laula Renberg riegádanbeaivvi.
Lávdegoddi doaibmá Davviriikkaid sámedikkiid oktasašbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan.
Lávdegoddi gávnnahii iluin, ahte stipeandaohcamušat bohte ollu, sierra guovlluin, máŋggain skuvlensurggiin ja golmma riikkas.
Lávdegoddi vástida ja fuolaha Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddážii mearriduvvon sámeálbmoga bálvalandárbbuid vuhtiiváldima gáibidan dárbbašlaš bargguid dikšumis.
Lávdegoddi vástida lassin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas, mii lea jahkásaččat ovttasbarggus sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin ja sámeservviiguin ordnejuvvon mánáid ja nuoraid dáidda- ja kulturdáhpáhus.
Lávdegoddi sáhttá maid buktit cealkámušaid
Lávdegoddi sáhttá maid buktit cealkámušaid vástádussan ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gažaldagaide.
Lávdegoddi sáhttá beavttálmahttit mearrádusa áittasáhkuin.
Lávdegottiid ságajođiheaddjit ja várreságajođiheaddjit galget leat sámedikki fásta lahtut.
Lávdegottiid bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnegis.
Lávdegottit galget ovddastit nu bures go vejolaš Suoma sápmelaččaid gielalaš ja guovlluid guoskevaš joavkkuid ja maiddái buori áššedovdamuša doaibmasuorggis.
DuolbbášspealluName
Name
DuolbbášspealutName
Tallearkkaid bajildus speadjalastá duođalašvuođa jorggotbeliid.
Duolbbáš: XXXXXX
Lávddi ala leat lohpidan ee. Out of the Woods, Aila-duo, Ravggon, Tiina Aikio ja Tony Brandtberg, Janne Lappalainen ja Katri Kittilä sihke Ánnámáret Ensemble. Go oaidná earáid lávddi alde, de sáhttá alddisge buollát mokta loaiddastit.
Lávde- ja bivttáshábmema lea dahkan Sara Kander, čuovgahábmema Bernt Morten Bongo.
City in Quebec Canada
City in Saskatchewan Canada
Name
Báikkálaš goahkka Aune Portti, dovddus goahkat Markus Maulavirta ja Valentine Warner ja
Lávddi ala lea lohpidan lávket maiddái Aila-duo.
Lávddi oažžu ieš maid lágidit, muhto sávvat ahte daid huksen / stellen / burgin dáhpáhuvvet háhppilit.
Lávddi ovdaravda lea seamma sulaid go gova 1 gássa.
Sáhppesvielgat1color
Sáhppesvielgat2color
Sáhppesvielgat3color
Sáhppesvielgat4color
Sáhppesvielgatcolor
color
City in Quebec Canada
City in California USA
City in Massachusetts USA
City in Oklahoma USA
Ii sáhttán ráhkadit ráhkadusa.
City in British Columbia Canada
City in Utah USA
LBP
LDAP- geavaheaddji
LDAP- beassansátni
LDAP- geavaheaddjenamma
LDIFLanguage
ja sápmelaččaide álgoálbmogin váfistuvvui vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii dego maid
City in Western Australia Australia
Laestadiusa rolla girječállin ja dutkin lea báhcán su risttalaš rolla suoivanii.
City in Washington USA
Region/ state in Kiribati
City in Central Region Russia
Ledger
Veallu Ledger
City in Far East Russia
City in Lecco Italy
City in United Kingdom
Palina oahpahusortnega mielde
anne-maria.simojoki@ouka.fo
MID () - funkšuvdna dieđiha oassestreaŋgga mii sisttisdoallá 'guhkkodat' bustávaid streaŋggas, rehkenaston 'sajádat' rájes.
RIGHT () - funkšuvdna dieđiha oassestreaŋgga mii sisttisdoallá olgešbeale 'guhkkodat' bustávaid. Olles streaŋga dieđihuvvo jos 'guhkkodat' lea guhkit go streaŋga.
LEFT (teaksta; guhkkodat)
" Legal " rámmasturrodat
Legal
LegalName
City in Seine- maritime France
Aviissa virggálaš linnjá ii leat rievdan dakkár "giellabassama " geažil.
Aviissa virggálaš linnjá ii leat rievdan dakkár "giellabassama" geažil.
Name
Aviissain ja medias lea badjánan ovdan Áillohačča persovdna viidáseappotge ja su eallima dulkon ođđa vuogi mielde ja earenoamážit ságastallamii lea loktanan gažaldat Áillohačča seksuálavuođas.
Preassadieđáhus gávdno dán liŋkkas:
Preassadieđáhus munno deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin (www.samediggi.fi).
Aviisadieđáhusain ja máidnosiin lei oidnosis ESR-logo ja eará gáibiduvvon logot.
Aviisadoarjja galgá váldit vuhtii sámegielaid ja sápmelaččaid sierrasajádaga aviissaid doarjjamearis, man dávjá dat aviisa almmustuvvá ja dahkat vejolažžan maiddái sámi servviid ja unna servošaččaid almmustahttit aviissa.
Aviisadoarjagis galget váldojuvvot vuhtii maid vuoras olbmot, geat eai bastte ávkkástallat interneahtain seamma ládje go nuorat buolva.
Aviisa lea linnjen iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
Aviisadieđuid mielde ráđđehusprográmma hápmi rievdaduvvolii dálážis, muhto dilli čielgá easka dalle, go šiehtadallamat álget.
City in South Africa
Constellation name (optional)
edit-action
GovvačoakkáldatName
Čuohpusgirjjis ii leat gustojeaddji čájeheapmedefinišuvdna.
Eai leat anihahtti dáhtat čuohpusgirjjis.
Eai leat dáhtat čuohpusgirjjis.
edit-action
ČuohpusgirječájeheaddjiName
čuohpusgirjioalu
Čuohppusbeavdi lea rievdaduvvon dan rájes go geavahit " liibme ": válljejuvvon dáhtáformáhtta ii leat šat geavahahtti. Máŋges fas dan maid háliidat liibmet.
Čuohpusgirji
Čuohppusbeavdi lea guorus
ČuohpusgirjereaiduComment
buffers-action
• stoahkat sámestohkosiid, lávlunstohkosiid, ráhkadit sápmelaš duhkorasaid
Stohkosiid heivehit jagiáiggiide ja dat dávjá govvidit olles olbmo bargui gullevaš doaimmaid.
Čuohpa@ action
Čuohpa@ action: inmenu
copy this event
Čuohpa
ČuohpaPaste context menu item
@ item: inmenu undo paste
edit-action
Čuohpa merkošiid
text-tool-action
undo-type
Čuohpa merkejuvvon teavstta ja sirdde dan čuohpusgirjái
Dáinna boaluin čuohpat teavstta dahje merkošiid maid leat válljen ja sirddát daid vuogádaga čuohpusgirjái Don sáhtát de geavahit Liibme boalu liibmet dán fas sisa buot KDE prográmmaide.
dialogs-action
Duhkoraladettiin mánná oahppá sosiálalaš dáidduid, barggu bargama ja ávkkástallat luonddu riggodagain ja birget garra luonddudiliin.
Stoahkan lea kreatiivavuođa vuođđu.
LEI
Annotation tool
Symbol for caret annotations
Leirii oassálaste sullii 50 máná ovttas vánhemiiguin.
Lek
Leksa - hárjehallat sániid ja báikenamaid
Duhkorasaid idea lea vuođđuduvvon sámi bargguide ja kultuvrii.
StohkosatName
Ráhkásnuvvat
City in South Dakota USA
Alias
Alias:
@ label: listbox
Lempira
City in Jylland Denmark
ja miellagiddevaš gova sáminuoraid jurddamáilmmis ja dáidagis.
ja birrasa gaskavuođa ovdan ja suokkardit vugiid mot dát áššit sáhtte ovddiduvvot. Suoma suohkan-
Name
Girdi diŋggatScreen saver category
LEN (teaksta)
TRIM (teaksta)
Constellation name (optional)
Girdišilju vuođđudeapmi Gilbbesjávrái lea hui eahperealisttalaš ulbmil go iihan Eanodaga girdišilljodoaibmage leat gánnáhahtti.
Girdinstreaika esttii kultur- ja valástal-lanministara mátkki Levii.
Girdinstreaika esttii kultur- ja valástallanministara mátkki Levii.
Leo Franchi
LEO - jorgal fránskka - ja duiskkagiela gaskkasName
LEO - Jorgal duiskka - ja fránskkagiela gaskkasQuery
LEO- TranslateQuery
Leone
Leopárda
Leo Savernik
Atte máná vuoiŋŋastit ja juhkat olu
Vuoiŋŋasteapmi lea dárbbašlaš
_Fuomášupmi
Fuomášupmi
Hibernate
Leaibbi, soagi ja sieđgga geavahit náhki ostemis.
veahádatsajádagas. Ovttaveardásašvuohta lea midjiide sápmelaččaide dehálaš ášši, ja iežamet oasis
star name
republic_ of_ ireland. kgm
portugal_ regions. kgm
thailand. kgm
great- britain_ counties. kgm
guyana. kgm
iran. kgm
LesothoName
Name
peru. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
switzerland. kgm
waters_ world- class. kgm
philippines. kgm
world. kgm
Lesotho
Lesson Name
Lestadiánalaš máhttájeaddjit soite atnit juoigama sámi dološoskku oassin ja ná suttolažžan.
Lestadiniálašvuođas lea leamaš stuora váikkuhus sámi servošii.
City in Alberta Canada
Letter, ránesivnnit
Letter
Name
Letter, ivdni
Leuddat sáhttá maid beare ja gos beare.
Leudd dahjege nuortalaš lávlla lea árbevirolaš nuortalaš lávlunvuohki.
Doaibmahehttehusat stroke maŋŋil.
Ámmátolbmot nugo niibečeahpit, snihkkárat, goarrut dahje gođđit eai gávdnon.
Leu
LeuŠddiin govviduvvojit dihto olbmo eallima dáhpáhusat dego ráidun.
LeuŠdd lea ráhkadussii guoski prinsihpaid dáfus hui earálágan go davvisápmelaš luohti.
LeuŠdd sisttisdoallá olbmuid, eallinbirrasa ja báikkálašhistorjjá govvideaddji njálmmálaš árbedieđu.
Lev
string" in "context_BAR_stringWrap
paper size
Govddes ravdalinnjá
Govdes ravdalinnjá
level of the effect
level to use for the effect
Govdodat ferte leat unnimus 1.
Govdodat
Govdodat:
Govdodat:
Govdodatceahkki:
Govdodat (čuoggát juohke fáksalinnjás)
julevsámegiella ja lullisámegiella (oarjilsámegiella).
Árgi
Seamma áigge go olmmoš šaddá leaboheapmin sáhttá váibmu časkit jođáneappot ja garraseappot, vuoigŋan šaddá jođáneabbon ja deahkit geassásit čoahkkái.
Dilihisvuohta, šlápmavuohta ja liiggálaš sosiála kontávttat bajidit máná streassahearkivuođa menddo bajás, mii sáhttá oasistis váikkuhit máná jierpmálaš ja gielalaš ovdáneapmái, muitui, iešgovvii sihke sosiálalaš dáidduide.
seconds
Hide a device
'Divider' token for playlist layouts representing a small visual divider
Skearru bođii olggos raahelaš Tuuparecords Oy bokte ja sisttisdoallá oktiibuot logi davvisámegielat rap-bihtá, main leat mielde maid earet eará Asa sihke sierra sámeartisttat.
Comment
Primary floppy drive
Dipmaskearru
Stencils
Stencils
Stock label
Name
Buohtalastin skerrui filtii
mdraid-disks
mega byte
NAME OF TRANSLATORS
Skearronummir:
Garraskearru dáhtaleaktuCPU Load
Name
oađđimin skearrusprocess status
skearronummir
Skearronummir
SkearronummirThe Track number for this item
Skearru lea dievva
Vurkenmedia
Skearru:
Ii leat doarvái saji skearrus?
Skearrot
Skearruin
City in Delaware USA
City in West Virginia USA
City in New York USA
City in Montana USA
Lex/ FlexLanguage
City in Ontario Canada
City in Kentucky USA
LftpName
LGPL
LGPL v2@ item license
LGPL v3@ item license
angola_ provinces. kgm
turkmenistan. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
thailand. kgm
france_ regions. kgm
Libanon punda
Name
Libanon
LibanonName
libcrypto ii gávdnon dahje lean vejolaš viežžat.
africa. kgm
manipur. kgm
westbengal. kgm
south_ africa. kgm
turkey. kgm
uruguay. kgm
burma. kgm
czech. kgm
denmark_ counties. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
waters_ world- class. kgm
greece_ prefectures. kgm
Liberia
LiberiaName
Liberialaš dollar
Name
peru. kgm
puertorico. kgm
russia_ districts. kgm
sudan. kgm
ukraine. kgm
azerbaijan. kgm
portugal_ districts. kgm
portugal_ provinces. kgm
world. kgm
lazy bum
LibreOffice Calc
LibreOffice Impress
LibreOffice Writer
puertorico. kgm
spain_ provinces. kgm
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
san- marino. kgm
france_ regions. kgm
world. kgm
librrs čálli
libssl ii gávdnon dahje lean vejolaš viežžat.
vietnam. kgm
cyprus. kgm
vietnam. kgm
honduras. kgm
LibyaName
Libyan Arab Jamahiriya
Name
world. kgm
City in California USA
LicqName
great- britain_ counties. kgm
liechtenstein. kgm
world. kgm
Liechtenstein
LiechtensteinName
belgium. kgm
object name (optional)
to kiss someone, often enthusiastically
DollaName
Name
Lietuvalaš@ item Spelling dictionary
Lietuva
Lietuvagiella
LietuvagiellaName
LietuvaName
Name
Lietuva litus
world. kgm
Mánná geas lea čalbmevuolši ja leat rukses čalmmit ja veháš durddas vuožus unnánaš nuorvvu oktavuođas ii dárbbat leahkit eret ovdaskuvllas jus muđui veadjá bures.
italy. kgm
russia_ subjects. kgm
Buoidi
& Buoidi@ action italicize selected text
& Buoidi
Buoidi
Buoidi@ item font
Buoidi vinjučála@ item font size
Buoiddes čáhppat
Stock label
City in Hawaii USA
Password strength
Menddo máŋga boasttočállon sánit. Čáledettiin dárkkisteapmi ii leat šat jođus.
Menddu guhkes fiilanamma
Comment
Johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasvástádussan leat Suoma infrastruktuvrafidnut.
Mátke
universal access, threshold
NAME OF TRANSLATORS
Lihkadeapmi lea mánnái lunddolaš vuohki oahpásmuvvat alcces, nuppiide olbmuide ja birrasii.
Johtalanluomusvuohta.
Johtti eallinvuogi ja lagaš luondogaskavuođa geažil ii duddjojuvvon miige dušši dahje dárbbašmeahttun gálvu.
Lihkadeamis fas mánáin eai leat leamaš earut, buohkat oassálastet seamma láhkai.
Lihkadeapmi- ja stoahkandilálašvuođaid mánná oažžu lunddolaččat hárjehallat sosiálalaš dáidduid.
Lihkadeapmi nanne máná diđolašvuođa alddis ja oahppamis dárbbašuvvon dáidduid.
Rulle vulus
& Sirdde sievána boallobevddiin (numerálaš boaluiguin)
Sirdde láse
Rules
Sirdde olgeš čuldii
Rulle olgešguvlui
Sirdde olgešguvlui
Rulle gurutguvlui
Sirdde gurutguvlui
Sirdde gurut čuldii
Rulle bajás
Lira
riikkavuložiid deaivvadandiliin.
@ action: inmenu Edit
Liibme@ action
Bija sisa áiggi ja dáhtona
Goallos & vuolláičállaga
Čana
Comment
Liibme merkejuvvon teavstta
@ item: inmenu undo sort
Liibme ja bija sisa
Bija almmolaš OpenPGP- čoavdaga fárrui
Čana ruohtasfiilavuogádaga & dušše logahahtti
@ action: inmenu
Bija sisa máhpaid% 1 bajábeallái
Bija gova sisa
Liibme sisa & bájuhussan
buffers-action
@ action: inmenu
& Liibme sisa čuohppusbeavddi sisdoalu
Liibme
& Liibme
Liibme & mielddusin
Liibmemin sisa máŋgejuvvon seallaid
Liibme seallaid gaskii
Close the current tab page in Kexi tab interface
edit-action
Erenoamáš sisaliibmen
Mielddustahte
Mun lavttán bloggai diehtun vel maŋŋelaš iežan earrobivdaga sámedikki luohttámušdoaimmain ja sámedikki lahttuvuođas.
edit-action
Name
Plugin Válddahus Fiila Slájat
lassemodula
Lassemoduvla
Skánnen- moduvla
take affect immediatelyeffect,
Ii sáhte heivehit dán lassemoduvlla
Dieđut lassemodulas
Comment
LassemoduvllatComment
Lassemoduvla
Lassemoduvllat
Lassemoduvllatlowest priority
Lassemoduvla Máhpat
& Plugin- njuolggadus:
Lassemoduvla Páhka
Heivet lassemoduvllaid
Lassemoduvlaheivehusat
Lassemoduvlagieđahalli
& Lassemoduvllaid giehtagirji
Comment
Dieđut lassemodulas
LiibmeNo Guesses Found context menu item
SO- šláva FISH- protokolla várásComment
& Bija mu almmolaš čoavdaga fárrui
vectors-action
Ovttastahte linnjáid
Liibme čuohpusbeavddi teavstta mielddusin
text-tool-action
@ action: inmenu
Bija fiilla fárrui
Bija fiilla sisa
All characters, up to and including the next newline, are discarded without performing any macro expansion
Liibme fiillas
undo-type
Liibme & ođđa lásii
Liibme válljema@ action
edit-action
Mielddus 1: Váldi dahkat álbmogiidgaskasaš soahpamušaid: ruoŧŧilaš čoahkkáigeassu álgoálbmogiid birra
Čuovus1 čoahkkáigeassutábealla
Čuovus 2: Duogášmateriála: vierrovuoigatvuohtačilgehus
Mielddus 2: RUOŠŠA SÁMIID RIEVTTÁLAŠ DILLI
dievasmahttá mielddus 3, mii lea sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa birra.
Čuovus 3 Duogášmateriála Čilgehus Akwé: Kon - rávvagiid gaskavuođas Suoma lágaide
Čuovus 4 Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid gaskavuođas Yva-lágaide
Čuovus 5: Muittuhančála Akwé: Kon rávvagiid guoskadeamis eanagavahan- ja huksenlága ollašuhttimis
Čuovus 6: Elina Helander-Renvall ja Inkeri Markkula (2011): Luonddu máŋggahápmásašvuohta ja sápmelaččat
Čuovus 7 Fidnuplána sámegielat báikenamaid čoaggin- ja vurkenfidnun
Čuovus 8 Duogášmateriála, Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi sámiid ruovttuguovllus
Ovdasáni páragr.
Čatnamin
Mielddusmuittoheaddji
Symbol for file attachment annotations
Ii sáhte doaimmahit mildosa
Name
Sirdehahtti vurkenmedia
& Čadnojuvvon gohččun:
Čatnon e- boastalistu
undo-type
Mielddostuvvon čujuhusgoarta
Laktašuvvon ovttadatnodat% 1
Join
Čatnanbáiki
In Usevolume-content-fs
Čadnon vuolábeallái
Čatnajuvvon dása:
Čatnanbáiki:
Čatnanbáiki@ title job
state choice
Sudnuide riegádit Gállabártnit (Gaalla-baernie), geat leat sámiid máddarat.
Liibme máŋgejuvvon dahje čuohpojuvvon sisdoalu čuohpusgirjjis
Liibme sisa maid maŋemuš leat čuohppan dahje máŋgen čuohpusgirjái Dát doaibmá maiddái jos leat máŋgen dahje čuohpan teavstta eará KDE- prográmmain.
još guhkedivččiimet iežamet árvalusa duođaštusaiguin mat juo lea dovdosat ja olá
Liibme čuohpusgirjji sisdoalu sisa
Assign action
Čátnaneavttut
Mielddusin 4 (loahpas) oahpahusráđđehusa jagi 2004 dohkkehan oahppaplána vuođustusaid rávvaga čuovvu, sámegiela oahppi giđđat 2007 oažžun ŠDuođaštus oasi váldimis sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussiiŠ (jorgaluvvon suomagielas dása).
Mielddusin 4 (loahpas) oahpahusráđđehusa jagi 2004 dohkkehan oahppaplána vuođustusaid rávvaga čuovvu, sámegiela oahppi giđđat 2007 oažžun ŠDuođaštus oasi váldimis sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussiiŠ (jorgaluvvon suomagielas dása).
Mielddusin
Mildusa namma:
Mildosiid & iešvuođat
mas lea sáhka sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođas. Lasáhus nr. 3 siskkilda
@ info: whatsthis
& Mielddus
Mildosat
& Mildosat
Mildosat
Mielddus: Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija
Mildosat: Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu prográmma ja gilvvu árvvoštallanbeavdegirji ja maiddái maŋimuš hámusgovat ja - tevnnegat arkitektuvragilvvu vuoitán ađa - nammasaš evttohusas.
Mildosat: Sámi kulturguovddáža arkitektuvragilvvu prográmma ja gilvvu árvvoštallanbeavdegirji ja maiddái maŋimuš hámusgovat ja - tevnnegat arkitektuvragilvvu vuoitán ađa - nammasaš evttohusas.
Mildosiidda sáhttá oahpásmuvvat Sámedikki ruoktosiidduin dahje Sámedikki guovddášdoaimmahagas Anára Rivdolas, čujuhus Angelintie 696.
Lihttoválddi ulbmil prográmma birra ", davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi jahkái 2000 " 1996 (ráđđehusa mearridan skihkádus). " Ruošša lihttoválddi vuovdeláhka " 1997 (láhka man mielde álgoálbmogat besset geavahit vuovddi mávssekeahttá das maidege, namalassii njeaidit muoraid jna.). "
Lihttoválddi ulbmil prográmma birra ", davi unnalohkosaš álgoálbmogiid ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi jahkái 2000 "1996 (ráđđehusa mearridan skihkádus)." Ruošša lihttoválddi vuovdeláhka "1997 (láhka man mielde álgoálbmogat besset geavahit vuovddi mávssekeahttá das maidege, namalassii njeaidit muoraid jna.)."
Searvanáššebábir lea váldon oassin ng. Lissabon soahpamuša.
Dán soahpamuša čuovvuma bearráigeahččá ON:a máná vuoigatvuođaid komitéa.
deattuha dárbbu álkkásmahttit oahpahusa ja čálgoortnegiid riikkarájiid rastá.
mielde váldojuvvojit maid ealáhusain bargamis dehálaš dálke-, muohta-, ja duovddasánit.
eatnamiid boazoguohtumiidda.
sámi kultuvrii, maiddái ávnnaslaš kulturvuđđuige.
sámiid.
dilálašvuođaid.
Nugo namahuvvui, de kulturdoaba fátmmasta maiddái ealáhusaidge, ja dat fátmmasta earáge árbevirolaš resursageavaheami.
guovllu eanangeavaheapmái.
galgá bargat ealli sámi kultuvrra seailluheapmái ja danne dahkat doaimmaide álgaga
Name
Lađas
Diŋgo listtu
Lavttat
Searvva fierpmádatspeallui
Duolvvas
Lilangeni
Lilo
LILO- heivehus
world. kgm
zambia_ districts. kgm
georgia. kgm
City in Hauts- de- Seine France
india. kgm
zambia_ districts. kgm
zambia_ districts. kgm
LILO vuordá nu guhkká go mearridat dáppe ovdal go vuolggaha coahku (dahje OV) merkejuvvon standárdan Álggahanfiillat - gilkoris.
LilyPondLanguage
Šliivvilodjen dálkasiin vuorustis lea eahpesihkkar vuoibmi.
LimbulašKCharselect unicode block name
LimburggagiellaName
denmark_ counties. kgm
switzerland. kgm
color
City in Nebraska USA
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
City in New York USA
Lind gávnnahii sámi ruovttuguovllu boazodoalu juo dál oažžut eanemus doarjagiid.
Lind buvttii ovdan, ahte Suoma ráđđehusas lea gárvvisvuohta doarjut sámi kultuvrra.
gradient-editor-blending
histogram-scale
& Lineára
quadratic filter mode
City in Newfoundland Canada
Šládja: Linear gradient type
LIN
LingalagiellaName
Ásat
Linnjá
Linnjá sisa
source-align-mode
Linnját ledje dollabáhkasin Supmii ja riemaimet bargui.
Linnjemat leat sámekultuvrra ja sámeboazodoalu dáfus oalle buorit.
Linnjá olggos
Dát dajaldat dehege linnjágeassin gáibida lasi resurssaid sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmái.
Linnjen lea dehalaš ja doarju earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvuma, go luodda lea dehalaš nuortalaččaid ealáhusaide " dadjá Näkkäläjärvi.
Linnjen lea dehalaš ja doarju earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvuma, go luodda lea dehalaš nuortalaččaid ealáhusaide "dadjá Näkkäläjärvi.
Linnjen lea duođaid dehálaš ja mearkkašahtti ja dat geatnegahttá Suoma olláhuhttit bd-soahpamuša oassebeallečoakkámiid guovddášmearrádusaid - dego Akwé: Kon - rávvagiid ja ođđasit ng. bd-soahpamuša etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid.
Linnjen doarju maiddái biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) olláhuhttima.
Láktašuvvon
guides-type
Liŋkateaksta
Name
Liŋkka čujuhus:
Liŋkkas gávdnojit ee. mu ovdal doallan ovdaságat.
undo-type
& Bija liŋkka deikke
vectors-action
Liŋkkat almmuhanskoviide:
Liŋkkat:
Gávnnai syklalaš liŋkka dáppe:% 1
Liŋka@ action
Ii sáhttán ráhkadit liŋkka
Comment
Name
Liŋkkaid ivdni
folder", "plain textlink to folder
Liŋka ovttadahkii
liŋka
Liŋka
_Liŋkka
Liŋka: MORFA-C cealkagat
Liŋka: MORFA-S sánit
Liŋkačájeheapmi
Olgeš ravddas "Veahkkeneavvuid" vuolde, leat sojahanparadigmaid genereren, sátnegirji ja sátne- ja teakstaanalyseren, ja dieđut sátneluohkáid ja cealkkalahtuid birra.
Liŋka Sahka-prográmmii
Liŋkka teaksta:
color- kcm- set- preview
LinksName
Name
Name
Comment
Linux- konsolla
Linux-konsolla
Linux MascotName
Linux Soft Raid (md)
Linux- ivnnit
austria. kgm
Leavga dohkkehuvvui sámiid virggálaš symbolan sámiid 13. davviriikkalaš konfereanssas Åres borgemánu 15. beaivve 1986.
Marie Hélène Cousineau ja Madeline Ivalu) Bileahtaid filmmaide sáhttá oastit Sajosa infos Sajosa rabasáigge ja maiddái neahttagávppis www.lipputoimisto.fi.
Bilehtaid konsertii fidne oastit Sajosa infos dahje neahttagávppis www.lipputoimisto.fi.
Bileahtat leat vuovdinláhkai ráddjejuvvon mearri uvssa luhtte ovdalkonseartta.
Bileahttaid sáhttá oastit maid ovddalgihtii Sajosa infos.
Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986.
Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986.
Bileahtat uvssa bokte: 20 euro / ráves olbmot ja 10 euro / ealáhatolbmot ja stuđeanttat.
Bileahtaid haddi lea 10 e / st.. Niillas Holmberga ja Roope Mäenpää musihkas čudjet Sámi luonddu čábbodat ja guorbbasvuohta, sámi eallinfilosofiija ja oskumušat, sihke bajimužžan imaš oarjeriikkalaš olbmo nohkameahttun oamasteami dárbbus.
@ option: radio This flag belongs to:
Name
Leavgga guovdu lea rukses čakra nappo heastavovnnaid juvla. Seamma juvla lea maiddái India leavggas.[2]
Leavgga govvatemá boahtá meavrresgáris ja Ruoŧa sápmelaš Anders Fjellnera (1795-1876) divttas Biejjie-baernie dahjege Beaivvi bártnit.
Bileahtaid vuovdin Nils-Aslak Valkeapää ávvukonsertii lea álgán
Bileahtavuovdin uksaguoras álggahuvvo diimmu ovdal čájálmas, juos bileahtat leat vel oažžumis.
Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu.
Bileahtta klubieahkedii máksá 5 e.
Leavggat
Bileahtat uvssa bokte:
Stencils
Leavgga atnimis galgá čuovvut iešguđege riikka lágaid.
Comment
Eanet jietna
Bija sisa dálá dáhtona ja áiggiName
Álo lokte siskkildandási
layers-action
undo-type
Lasit gaskasumi dása:
Lasit earromearkka vuolláičállágii
Automáhtalaččat lasit vuolláičállaga
Bija sisa oassai
Geavat álggorájes
Lasit & vuogádatnama
Arábialaš lasáhusatKCharselect unicode block name
Bija sisa árvvuid
Lasit árvvu
Lasit árvosáni
_Bija sisa
Bija sisa
Bija sisaQSql
KCharselect unicode block name
eambbo
Do Not Add Database Primary Key to a Table
Identifier% 1
Lasiha erenoamaš effeavttaid du tekstiiComment
Lasit erenoamáš čálána
Eanet erenoamáš sánit
@ action: button
& Bija earromearkka sisa
Bija earromearkka sisa
Etiopialaš lasáhusatKCharselect unicode block name
@ action: button
fewer widgets
Fonehtalaš viiddidusat - lasáhusatKCharselect unicode block name
Bija sisa funkšuvnna
Alibut gammaárvu
Gaskkaldupmi
Lasit mojána
@ info: whatsthis
tutorial_advancedto trace" means "to convert a bitmap to vector graphics
Daga stuorra bustávaid merkejuvvon guovllus, dahje dahje dušše sánis čállinmearkka vuolde jus ii leat merkejuvvon guovlu.
@ item event, to- do or journal cancellation notice
& Bija bihtá gárgadassii
Name
undo-type
Lasit máhpaFilenameResolutionDuration
Lasit máhpa
Bija sisa máhpaid% 1 vuolábeallái
Georgialaš lasáhusatKCharselect unicode block name
Lasit dihtorvuogádaga nama:
Lasit dihtorvuogádaga & veršuvnna:
Lasit & iežat gielladieđuid
Lasit giela
Bija girjemearkka dán čujuhussii
Lasit girjemearkkaid@ title: window
Lasit girjemearkka@ action
Lasit girjemearkemáhpa buot rabas gilkoriid várás.
& Lasit girjemearkka
Lasit girjemearkka
Lasit girjemearkka@ action: button
Lasit girjemearkka dása
Lasit fonttaid
Stuorit fontta
& Stuorit fonttaid
Čuovgabut
Lasit gohččuma
@ info: progress
Lasit kommeantta
Lasit kommentára
Lasit & mašiidna (doaimmár) šládja
Lasit Konquerora girjemearkkaide
Eanet vuostálavuohta
Snippets for Kate
Eanet govvaeffeavttat
Eanet govvaeffeavttat (Merken)
Kyrillalaš lasáhusatKCharselect unicode block name
DárkkisLabel for only item in menu that appears when clicking on the search field image, when no searches have been performed
& Lasit áisttonmearkkaid
_Lasit
Lasit
Lassedieđut.
@ action: button
Lasit & mielddusin
Bija sisa liŋkka
Bija girjemearkka dán leŋkii
Ln" is an abbreviation for "Line", Col is an abbreviation for "Column
& Lasit lohppii
Lasi matemáhtalaš operatoratKCharselect unicode block name
+mdraid-add
Lasiha logahahtti fiilla čállinmearkka sajádahkiiName
Eanet notáhtat
Doaimmat gilkora namahusformáhta go vuodjá gáiddus gohččumiid
Doaimmat dábálaš gilkora namahusformáhta
undo-type
Subtract from memory
Finnmárkoláhka mearkkaša ahte ásahuvvo ođđa friddjadoaibmi orgána masa
Lasi njuolat AKCharselect unicode block name
Lasi njuolat BKCharselect unicode block name
Geavat dál
Lasit vuoigatvuođaid
@ action: inmenu Pluralized
& Lasit iešdefinerejuvvon ivnniide.
Lasit čujuhusgirjái
Lasit čujuhusgirjji
Lasit bajilčállaga
General settings for the composer.
date format settings
histogram-scale
Lasit palehttii:
Lasit bálvalusa
Lasit Panelii
Remove tab widget' s page
undo-type
Lasit speallára
& Lasit podkasta
undo-type
Lassi Java- argumeanttat:
Bija sisa gurgadusaid
@ item: inmenu colors
@ item: inmenu undo delete
Lasit joavkku
verb in a column header displaying group names
< < Lasit sátnegirjái
Lasit sátnegirjái
Bija sisa čuolddaid
Bija ráidduid sisa badjálagaid, nubbi nuppi bajábealde
Bija ráidduid sisa maŋŋálagaid gurutbealis olgešbeallái
Erenoamáš molssaeavttut% 1 várás
ViiddiduvvonComment
Erenoamáš
Erenoamáš
Erenoamáš heivehusat
Erenoamáš & molssaeavttut
Erenoamáš molssaeavttut
Feará mii
Dárkilis heivehusatGeneral Config
Lasi molssaeavttut:
MyPrinter Options
Paper Source
Viiddiduvvon
Lasit báikepanelii@ title: menu
Lasit sisdoalu
Stuorit siskkildeami@ action
Bija siiddu sisa
Lasit čuojahanlistui
Name
Replace the currently loaded tracks with these
Path segment tip
Bija sisa sealla
Bija sisa seallaid
Eanet prográmmatName
_LasitStock label
Lasit silli
Lasit Favorihtaide
Lasit máhpaid favorihtaide
Lasit favorihttamáhpa
Eará mearkkat erret alfanumeralaš mat rehkenastojuvvot sátneoassin duppalcoahkkaleamis
The environmental variable name ie HOME, MAILTO etc
Ráhkat girjemearkka dán máhppii
Lasit dán oktavuođa čujuhusgirjái
Ráhkat girjemearkka dán leŋkii
Bija & girjemearkka dán čujuhussii
Ráhkat & girjemearkka dán siidui
Lasit dán silleneavttu listui
Ráhkat girjemearkka dán fiilii
Diakritihkalaš mearkkat goallosteapmái, lasáhusatKCharselect unicode block name
Lasit dárkilvuođa
Lasit laiggahaga
layers-action
undo-type
undo-type
Bija sisa árkka
Lasit árkka
Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word.
Lasit fáttá
Lasit fiinna effeavttaid du dieđáhusaideName
Lasit & teakstan@ label: listbox Recipient of an email message.
The results of the scanning
Bija fiilla sisa
Bija fiilla sisaComment
Lasit media (fiillaid dahje URL: id)
Lasit fiillaid ja čujuhusaid čuojahanlistui
Lasit fiilla
Lasit fiilašlája% 1 várás
Lasi dieđut biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 (j):s
dárbbahuvvojit lasi dieđut ja doaibmabijut mot dálkkádatrievdan sáhttá caggojuvvot ja mot dása
Bija sisa dáhtaid diehtovuođus
Lasit konto
@ title: column addressee preferred email
Lasit@ title: window
Eanet doaibmabijut álgoálbmotvuoigatvuođaid implementerema várás
clear combined fragment
Eanet doaimmat
Lasit Čálána
@ label: textbox
Lasit identifikašuvnna
Lasit sisafievrriduvvon máhpa
Lasit Ustit
Lasit reaidoholgii
Lasit Čállinbeavdái
Lasit URL: a sillái
Lasit iežat aliasaid gohččumiid várásName
Lasit ođđa skripta.
Lasit ođđa gáldu
Lasit ođđa
Lasit ođđa Linux- čoahku vuolggahanfállui
Lasit ođđa prográmma dán fiilašlája várás.
Lasit ođđa dovddaldaga
Lasit ođđa minsttara válljejuvvon fiilašlája várás.
Coahkkal dása lasihit ođđa fiilašlája.
Lasit Ođđa Čálána
Lasit ođđa kaleandaran
dockable-action
Geavat & gaskamearkkaid iige tabuláhtoriid siskkildeapmái
KCharselect unicode block name
layers-action
vectors-action
Lasit molssaeavttu
Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word.
Lasit liigegiela
erenomážit meänkieli boahtá vuoruhuvvot. Vai
Lasit fierpmádatmáhpa
Name
Lasit mildusa reivii. Dát leat geardduhahtti.
Lasit " bajilčállaga " reivii
Bija sisa fiilla & easka geavahuvvon fiilla
Bija sisa jierpmás linnjámolsuma
Lasit gáldu
Bidjá fierbmečujuhusaid gárgadassii maŋŋá dálá bihtá
Eanet oppalaš sánit
@ action: button
Lassibušeahtta dárkkuhan dan, ahte sámediggi ii boađe dahkat vuolláibáhcaga dán jagi rehketdoalloloahpaheamis ja sáhttit doallat loahppajahkái plánejuvvon čoakkámiid.
Lassi áđat
Eará ohcanbálgát
livčče lasihan guovllus riidduid.
Lassegiitosiid ožžo persovnnalaš vuogis atnit vuoddagiid čájáhusas.
Áŧestus sáhttá maid dahkat ahte olmmoš šaddá leaboheapmin, gierdameahttumin ja erdui dehe nu ahte álkibut šaddá surolažžan ja álgá čierrut.
Dasa lassin álgoálbmotjulggaštus suodjala sámi árbevirolaš dieđu.
Dasa lassin guovllu diehto- ja telefunjohtalus galgá ožžojuvvot ortnegii ja dán áššis sámediggi bargá mielalis ovttasráđiid Eanodaga gunddáin.
Dasa lassin ámmátlaš vuođđoskuvlejumis ja Sámi oahpahusguovddáža almmolaš čuvgejeaddji skuvlejumis ožžot gávccis oahpahusa sámegillii ja sámegiela oahpahusa oktiibuot 101 oahppi.
Lassin ánssášuvvon fuopmášumiin joavku lea ovddidan sámegiela ja dan dovdama.
Lassin veahkki fitnašuvai sámegiela jorgaleaddjiin telefovnna ja šleađgapoastta bokte.
Lassin artikla 14 vuođustusaide váldui sámiide hui dehalaš máinnašupmi sámiid siidavuogádagas sámiid árbevirolaš kultuvrra ja ealáhusaid institušuvdnan.
Dasa lassin áššegirjehálddahusa ja arkiivadoaimma bargovásáhus dahje skuvlejupmi gehččojuvvojit ohccái ovdamunnin.
Lassin ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámeálbmoga guoski almmolaš diđolašvuođa lasiheami várás eanetlogu gaskavuođas omd. dán álbmotjovkui dárkkuhuvvon diehtojuohkin kampánjjaid bokte.
Lassin ovttasbarggu eaktun lea gávdnat ruđa ja fágabargiid guovddáža geahččalanprošeavtta várás.
Dasa lassin gáibideimme ee. Lismá-Njunnás luoddavárrema sihkkojuvvo eanangoddelávas, dego maid turismii várrejuvvon viidodatvárrema Bassičearus.
Dasa lassin ovddasteaddjit fitne oahpásnuvvamin Veikkaus, Dáidaga ovddidanfoandda, Kone-foandda ja Suoma kulturfoandda doaimmaide.
Dasa lassin stivra evttohii, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa ja guollenáli dorvvasteami várás sáhttet lága ásahusain ráfaidahttojuvvot gođđanjogat ja golganjogat mearreáigái friddja guolastanrievttis.
Lassin evttohusain mihtiduvvojedje guktuid osiin viidodatdieđut ja rehkenastojedje huksengolut.
Dasa lassin Eriksen loktii ovdan dárbbu oažžut áigeguovdilis dutkamušdieđu sápmelaččaid dearvvasvuođaproblemain.
Las sin sierra fierbmeoahpaheaddjit sáhttet váldit sierraoahpu fierbme pedagogalaš dáidduid, fierbmemateriálaid ja fierpmis oahppama ovddideami várás.
Lassin evttohuvvo 50 000 euro sámegiela ealáskahttima ovddieapmi várás oahpahusas sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja 50 000 euro digitálalaš oahppamateriála ráhkadeami várás.
Dasa lassin evttoheimmet, ahte oahpahus- ja kulturministeriija ja sámediggi ráđđádalalivččiiga Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami sirdimis njuolga girkostohposearvái.
Dasa lassin evttohus doaimmahuvvo daidda boazoisidiidda, geat eai lean čoakkámis mielde sin doaibmabijuid várás.
loavkašuvvá. Dasto lea eaktu ahte dákkár meannudeami dáhttu lea oččodit áigái
Lassin stivra ságastalai jorgalusbálvalusain ožžojuvvon boađuid geavaheamis ja gávnnahii, ahte ekonomalaš dili dihtii boađuid ferte geavahit Sámedikki aitosaš doibmii.
Lasssin stivra nammadii Ohcejoga gieldda Áilegas giellasiida-fidnu stivrenjovkui fásta lahttun Anna Morottaja ja su várrelahttubn Tiina Sanila-Aikio.
Lassin stivra mearái evttohit sámedikki čoahkkimii, ahte dat vállje bargoortnega 3 §:a ja 5 §:a mielde sámedikki fásta lahtuin ollesáigásaš ságajođiheaddji ja dárbbu mielde várreságajođiheaddji ja/dahje ođđa stivrra lahtu.
Lassin stivra mearái, ahte Sámediggi joatká barggu ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás ja ulbmilin lea oažžut girjema soahpamuša ratifiseremis čuovvovaš ráđđehusprográmmii.
Dasa lassin stivra dagai álgaga oahpahus- ja vuoigatvuohtaministeriijai sihke Helssega gávpogii sámiid sajádaga buorideami várás daidda sápmelaččaide, geat orrot sámi ruovttuguovllu olggobealde (álgga gávdno www-siidduin álgagat-ossodagas).
Lassin ráđđehus válmmaštallá gielddahálddahusa ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusa.
Lassin háliidan giitit sámedikki ja sámedikki ságajođi-headdji Sámi Duoji dárbbuid fuopmášeamis ".
Lassin háliidan giitit sámedikki ja sámedikki ságajođiheaddji Sámi Duoji dárbbuid fuopmášeamis ".
Dasa lassin hálidin viggat jávkadit ovdagáttuid eananoamastangažaldaga guovdu, mii dávjá boahtá diehtemiehttenvuođas.
Dasto son eavttuhii dihto nuppástusaid
Dasa lassin prošeavtta áigge davvisámegillii jorgaluvvui viiddis musihkkasátnelistu.
Dasa lassin fidnu hui stuora gažaldahkan ja váilin leat Ruošša sápmelaččaid sajádat ja vejolašvuođat oassálastit giellaovttasbargui.
Dan lassin son namuha oktan stuorámus nuppástussan Lappi bálgosis dan ahte olbmot heite guođoheames siiddaid mielde.
Son lea lassin bargan suopmelaš beaggánis jovkkuiguin, degomat Tero Saarinen Companyin ja Compania Kaari & Roni Martiniin.
Son doaibmá maiddái áššemeannudeaddjin doaibmasuorgái gulavaš bargguin Sámedikki doaibmaorgánain.
Lassin son vástida ekonomiija čuovvumis ja raporteremis sihke loahpparaportta čállimis.
Dasa lassin leat vánhemat fuolas sámegiela ja sámi kultuvrra boahtte áiggis ja daid sirdáseamis ođđa sohkabuolvvaide.
Dasa lassin dohkkeheimmet sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija, mii viiddiduvvo dán jagi mielde dálkkádatpolitihkalaš prográmman.
Dasa lassin dohkkeheimmet sámedikki jagi 2010 muitalusa.
Dasa lassin hui stuora gažaldat boahtá leat čoakkánvuovdima vejolaččat buktin dáhpaid gokčan.
- dáhpáhusa áigge lágiduvvui sámemusihka oahpahus konsearttaid ja seminára lassin.
Dasa lassin dálkkádatrievdamis - dan čielgasit máilmmiviidosaš iešvuođas fuolakeahttá
Lassin almmustuvve ođđaprentosat anárašgielat duodjegirjjis
Dasa lassin Anára gieldda oahpaheaddjit addet fierbmeoahpahusa (gáiddusoahpahusa) maŋgga báikegoddái ruovttuguovllu olggobealde oktiibuot 13 oahppái, geain guhkimusas lea oahppi Rotterdamis.
Dasa lassin anárašgillii jorgaluvvojit
Dasa lassin lágidit dánsunbargobájiid, maid bokte ráhkkanit juo boahttejagi dánsuntemái.
Dasa lassin joatkái galget dáhkiduvvot doarjagat ealáhusain bargamii.
Dasa lassin stivrras lea skuvlla bargiid, oahpaheaddjiid ja stuđeanttaid ovddastus.
Dasto biddjojuvvo almmolašvuhtii geatnegasvuohta doarjut ja ovddidit sámiid
Dasa lassin jorgaluvvojit muhtin
Eallin guovtti kultuvrra siste lea Áilu mielas maid iežaslágan riggodat, mii buktá mielddis maid ruossalasvuođaid.
Dasa lassin guolásteami nuppástuvvan industriijan guovttelot jagi áigge Norggas lea geahpedan mearravalljodagaid báikkálaš bearráigeahču ja geavaheami.
Maiddái riikkaidgaskasaš dási áššiin, mat leat sakka deaŧalaččat
Dasa lassin álbmotlaš dásiin leat bargon čilgehusat soahpamušhápmosa gaskavuođas álbmotlaš lágaide.
Lassin geavahit dani, golli ja silbba.
Dasa lassin geasseguohtuneatnamat sáhttet šaddat suovkan, dalle boazoeaiggádat gártet sirdit ealuideaset goikeeatnamiidda.
Dan lassin Amocis almmustuvvá geasset 2015 su nubbi album, mii lea johtán bargonamain Faabelit.
Dasa lassin guovddášulbmil lea oažžut boazodoalu investerendoarjaga eavttuid buorránit nu ahte doarjjadássi bajiduvvo 20%:s 40%:ii ja ahte meahccefievrruid, mohtorgielkká ja geassevuojániid lonuheapmái mieđihuvvo doarjja guovtti jagi gaskkaid.
Dasa lassin guovddážii bohtet sajit Anára gieldda girjerádjosii, sámeservviide ja Lappi leanaráññehussii.
Lassin guovddážii bohtet lanjat Anára gieldda girjerádjodoibmii, sámeservviide ja Lappi leanaráđđehussii.
Lassin guovddážii bohtet oktasašlanjat nugo auditorio, uhcit čoahkkinlanjat, máŋggadoaibma- ja bálvalanlanjat ja maiddái sullii 60-báikásaš restauráŋŋa.
Lassin guovddáža dárkkuhussan lea buoridit vejolašvuođaid juohkit ja oažžut dieđuid sámiin eamiálbmogin.
Dasa lassin filbmaguovddáš atná ávkin Skábmagovat - filbmafestiválaid mielddisbuktin máilmmiviidosaš filbmafierpmádaga.
Filbmaguovddáš maiddái lávdada sámefilmmaid sierralágan dáhpáhusaide ja juohká dieđu sámefilmmas, - guovllus ja sápmelaš filbmadahkkiin.
Dasa lassin ságastallat earenoamážit sámi kulturbirrasa gáhttemis.
Dasa lassin ságastalaimet ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttinbarggus ja sámedikki gáibádusas beassat mielde máinnašuvvon bargui ja ahte lágas galggale váldojuvvot vuhtii sámiguovllu olggobealde orru sápmelaččaid vuoigatvuođat.
Dan lassin guovddaš nannešii sámegielaid gaskasaš gulahallama ja ovttasbarggu.
Dasa lassin giellaráđđi galgá ovddastit nu buori áššedovdamuša go vejolaš giela dutkamis ja giellagáhttemis. "
Dasa lassin girječálli, doaimmaheaddji ja filbmadahkki Ima-Aikio Arianaick lohká konseartta áigge divttaidis, maidda addá ivnni hearkkes čuovgagovvačájáhus.
Lassin kirpputoris sáhtát gávdnat duodjemateriálaid, ovdamearkan liinniid / gággásiid, láiggiid, silkkiid, náhkiid ded..
Lassin sáhtát gávdnat duodjemateriálaid, ovdamearkan liinniid / gággásiid, láiggiid, silkkiid, náhkiid ded..
Lassin čoahkkimat addet vejolašvuođa fierpmáiduvvat ja jurdagiid sáhttá lonuhit viidásabbotge luonddusuodjaleamis ja buohkaide oktasaš luonddu dilis sihke eamiálbmogiid ja sámiid vuoigatvuođain ", Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri deattuheaba.
Dasa lassin nuortalaččaid siidačoakkán oaččui nammadit iežas ovddasteaddji.
Lassin komitea ávžžuha soahpamušriikka - ráđđádallamiin áššis čavga buot oassebeliiguin, sámedikki mielde maid- gávdnat áššáigulavaš čovdosa gažaldahkii eanaoamsteamis ja - geavaheamis sámiid ruovttuguovllus sihke ratifiseret farggamusat iehčanas riikkaid eamiálbmogiid guoski ILO:a oktasašsoahpamuša Nr 169.
Lassin komitea ávžžuha soahpamušriikka - ráđđádallat áššis lávgalaga buot oassebeliiguin, nu ahte sámediggi mielde - gávdnan dihtii áššáigulavaš čovdosa gažaldahkii eanaoamastusas ja - geavaheamis sámiid ruovttuguovllus sihke ratifiseret farggamusat eamiálbmogiid guoski ILO:a oktasašsoahpamuša N:o 169.
Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika jođálmahttá oahpahus- ja kulturministeriija evttohan, sámegiela ovddideapmin ja suodjaleapmin dárkkuhuvvon ealáskahttinprográmma ollašuhttima, maiddái mediain, skuvlejumis, sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusain ja kultuvrra suorggis.
Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika álgá áššáigulavaš doaimmaide suodjalan dihtii sámiid árbevirolaš boazoealáhusa.
Dasa lassin ovttasbargoorgánas leat eatnat dárkojeaddjit sierra dutkaninstitušuvnnain ja organisašuvnnain.
Dasa lassin konfereanssas ságastallet sámenuoraid deaivan hástalusain ja vejolašvuođain sámeservodagas ja dálá Suomas.
Dasa lassin konfereansa doarjjui EU árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami.
Dasa lassin vuodjuduvvon čoarvehervemat adnojuvvojit máŋggain muorradiŋggain, dego guvssiin, náhpiin, vuodjen- ja mátkesoppiin, boahtaliin ja giissáin.
Alimusriekti čájeha
Dan dárbui maid čujuhit, ahte galggašedje oažžut áigái sámi parlameantta Guoládahkii.
Dasa lassin ruovttuguovllus lea vejolaš lohkat sámegiela sihke eatnigiellan ja vierisgiellan vuođđooahpahusas, logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis.
Lassin skuvllain, erenoamážit davvin, leat maid eará oahppit, geat háliidivčče oahppat sámegiela.
Lassin skuvllain, erenomážit davvin, leat maiddái eará oahppit, geat hálidivčče oahppat sámegiela.
Dasa lassin oahpahusguovddážis leat dábálaš čuvgejeaddji suorggit ja rávesolbmuid skuvlejupmi.
Dalle oažžu gii beare gorgŋet lávddi ala ja geahččalit geasuhit guldaleaddjiid beallásis.
Lassin guđege orgána nammada lahttui persovnnalaš várrelahtu.
Dasa lassin leat suoma-, sámi- ja meänkieli ságasteddjiin sierra vuoigatvuođat iešguđet hálddahusguovllus.
Dasa lassin golleroggan ja vuoluštanohcamušat bohtet barggahit sámedikki nu olu ahte eat leat dan ovdal oaidnánge.
Lassin kulturguovddáš fállá buoret vejolašvuođaid go ovdal lávdadit ja juohkit dieđuid sápmelaččain eamiálbmogin.
Dasa lassin gullat sáhlavuoru ÁEL-buhtadusain ja dálá spesiálabuohccedikšuma soahpamuša sisdoalus.
Dasa lassin oaččuimet geahčastaga man muttos lea Suoma 4. riikaraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis Suomas. Raporta doaimmahuvvo soahpamuša riikkaidgaskasaš čállingoddái (CBD:ái).
Bargogohččumušas lea lassin Leanastivrii ja Sámidiggái juohkit stáhtadoarjagiid suohkaniidda ja leanadikkiide mat leat hálddahusguovlluin.
Dasa lassin lágas nannejuvvo, ahte eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin " buot viidát váikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmaid birra, mat sáhttet njuolga ja earenoamáš vugiin váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin ", dasa gullet maid ee. áššit, mat gusket stáhta eatnamiid, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái.
Dasa lassin lágas nannejuvvo, ahte eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin "buot viidát váikkuheaddji ja mearkkašahtti doaimmaid birra, mat sáhttet njuolga ja earenoamáš vugiin váikkuhit sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin ", dasa gullet maid ee. áššit, mat gusket stáhta eatnamiid, suodjalanguovlluid ja meahcceguovlluid dikšumii, geavaheapmái, láigoheapmái ja luohpadeapmái.
Dasto gullet vel gávpe
Dasa lassin láhkaevttohusas evttohuvvo čuohppanilmmuhusa dahkan ja geatnegahttojuvvo rihkuslága vuođul vesáid dikšun.
Dasa lassin láhkii evttohuvvo váldojuvvot plánengeatnegasvuohta, man mielde Meahcceráđđehus galgá ovttasráđiid sámedikkiin ja nuortalašguovllus nuortalaččaid siidačoakkámiin čilget fidnuid váikkuhusaid sámi kultuvrii.
Dasa lassin láhkačálli bargá Sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čállin.
Dasa lassin láhka geatnegahttá hálddašanguovllu gielddaid ordnet sámegielat ovdaoahpahusa ja boarrásiid fuolahusa daidda geat dan hálidit.
Lappi-bargojoavkku evttohusain leat máŋga buorinai ja muhtin fidnut, mat ovddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid.
Dasa lassin Sámi buohccedikšunbiire (LSPH) ja Helse Finnmark gaskasaš soahpamuša galggašii viiddidit guoskat vuođđodearvvasvuođafuolahusa.
Lea viiddis ovttamielatvuohta dasa ahte sámit leat okta dain álbmogiin geaidda mieđihuvvo sajádat " álbmot " álbmotnjulgosa mielde, nugo maiddái Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaimmat čájehit.
Lea viiddis ovttamielatvuohta dasa ahte sámit leat okta dain álbmogiin geaidda mieđihuvvo sajádat "álbmot" álbmotnjulgosa mielde, nugo maiddái Olmmošvuoigatvuođa Komitea doaimmat čájehit.
Lassin luondduresurssaid ávkingeavaheamis galgá giddet erenomáš fuopmášumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaide ja kultur- ja birasváikkuhusaide. "
Dasa lassin ministtar oahpásnuvai Sámi musea siidda doibmii, Meahcceráđđehusa Akwé: Kon - rávvagiid heiveheapmái, Ohcejoga sierradillái ja Ohcejoga sámilogahaga boahtteáigái, sámi rádio bargui ja gulai nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteddjiid nuortalaččaid sierragažaldagain.
Lassin máŋgasat dovdet iežaset guovttegielagin.
" Eanet áššit veaddjájit dasto vel dan beallái, ahte davviriikkat berrejit ulbmádit oažžut áigái sámi kulturvuoigatvuođaid konkrehta soahpamušnannema Davvin.
"Eanet áššit veaddjájit dasto vel dan beallái, ahte davviriikkat berrejit ulbmádit oažžut áigái sámi kulturvuoigatvuođaid konkrehta soahpamušnannema Davvin.
Lassin máŋggat vánhemat, geat eai leat nagodan sirdit álgogielaset ođđa bulvii, sávvet ahte ožžot mánáidasaset sámegiela oahpahusa skuvllas.
Dasa lassin skuvlejupmái bohtet oahpaheaistuđeanttat universiteahtain.
Sin lassin hálešteamin lea Ánne Lájla Utsi Internašunala sámi filbmainstuhtas ja filbmadahki Silja Somby muitala ođđa mánáid filbmaseries, maid son lea ráhkadeamin.
Lassin muhtin oahppit leat ožžon virtuálaoahpahusa Anára gielddas.
vuoigatvuohtaáššeolmmoš lea gáibidan mearrádusainis, ahte boleshálddahusas galget jorgaluvvot
Dasto galgá artihkkala 2 nr. 3 mielde nuppiid skudnen ja vealahangohččosat
Lassin dáid gielddain boahtá válljejuvvot okta várrelahttu guđege gielddas (oktiibuot 4).
Lassin lea unna jovkkoš
Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedov-di.
Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedovdi.
Lassin ráđđi boahtá válmmaštallat sámedikki daid evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.
Lassin ráđđi válmmaštallá Sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.
Dasa lassin doppe sáhttá oastit sámi girjjálašvuođa ja musihka.
Dan lassin dat vuvdojit diimmu ovdal juohke filmma álgima uvssa luhtte.
Dan lassin dat vuvdojit diimmu ovdal dáhpáhusa álgima uvssa luhtte.
Dasa lassin sámedikki ovddasteaddjit leat almmuhan fuolaset das, ahte ráđđehus lea muhtumin mearridan ášši juo ovdal albma ráđđádallamiid.
Dasa lassin nuorat besset gilvalit njoarosteamis Sajosa birrasis, gos ordnejuvvo maiddái njoarostansáttačuoigan dološmállet muorrasabehiiguin.
Dasa lassin nuoraidráđđái namuhuvvojit oktiibuot vihtta 15-17 - jahkásaš áššedovdi.
Lassin nuoraidráđđái válljejuvvojit guovtti jahkái hávil vihtta fásta áššedovdilahtu, geat galget leat válljedettiin 15-17-jahkásaččat.
Lassin nuoraidpolitihkalaš áššebáhpáriid dálá dilis boahtá muitalit oahpahusministeriija nuoraidovttadaga hoavda Olli Saarela.
Lassin prográmmas leat mánáid ja nuoraid musihkkabárgobájit, nuoraid konsearta ja musihkkaseminára man teman lea "Sámiid ja eará eamiálbmogiid musihkka globališuvnna deattu vuolde ".
Lassin prográmmas leat mánáid ja nuoraid musihkkabárgobájit, nuoraid konsearta ja musihkkaseminára man teman lea "Sámiid ja eará eamiálbmogiid musihkka globališuvnna deattu vuolde ".
Dasa lassin prográmmas leat musihkka- ja teáhterčájáhusat, oahpistuvvon tuvrrat, earenoamáš prográmma mánáide ja gáfestallan.
Prográmmas leat maiddái sámemusihka konsearttat, mánáid prográmma, árbevirolaš luohti, anáraš livđe, nuortalaš leu ' dd, nuortalaš katrilla, klubbaeahkedat, main lea sámemusihkka guovddážis ja olles eahkeda duodjemárkanat.
Prográmmas leat maiddái sámemusihka konsearttat, mánáid prográmma, árbevirolaš luohti, anáraš livđe, nuortalaš leu 'dd, nuortalaš katrilla, klubbaeahkedat, main lea sámemusihkka guovddážis ja olles eahkeda duodjemárkanat.
Dasa lassin leamašan Gironis SVT freelanceođasreporttarin ja maid galdu.
Dasa lassin lean ožžon sámegiela oahpahusa vuođđoskuvllas.
Lassin galggašii vuhtiiváldit maid man sakka Cobo-čielggadus deattuha dan beali ahte olmmošjoavkkus mas dás lea sáhka, lea čavges oktiigullevašvuohta diehto ruovttueatnamii.
nugo muora, sistti, geđggiid ja ulluid seahká datneárppuiguin, gáranassilbbain ja eará
Dasa lassin galgá váldit vuhtii, ahte
Lassin galgá lágidit resurssaid sámegielat beaivedivššu fállamii lága eaktudan vugiin, go das lea dehálaš rolla sámegiela ja kultuvrra doalaheaddjin ja nannejeaddjin.
Gáiddusoahpahusa álkidahttima geažil leat
Lassin leat bivdán sámeoahpahusa gieđahallama sierra eará vehádagaid, ee. sisafárrejeaddjiid iežaset gielain addon oahpahusas ja vuođđudit sáme dikki ja oahpahusministeriija gaskii jeavddalaš sámeoahpahusa guoski ráđđádallan ja raporterengeavadaga. Sámedikki vejolašvuođaid sámeoahpahusa ovddideapmái ja skuvlejumi ordnejeaddjiid ja sápmelaš vánhemiid doarjumii galggašii buoridit.
Lassin lea čielggas, ahte bargojoavkku dieđáhusat jukse dušše unna oasi ruovttuguovllu olggobealde ássi bearrašiin, main leat vuođđooahpahus ja logahatahkásaš mánát.
Dasto lea deaŧalaš ahte oktiiheiveheapmi lea nu buorre go vejolaš, ja ahte sierra ortnegiin ja doaibmabijuin lea ovttasbargu, mainna oktasaš návccat sáhttet váikkuhit beaktileappot ja buorebut geavahit resurssaid. "
Dasa lassin ferte dieđus ge váldit vuhtii dan, ahte suomagielat oahpahusas leat mearkkašahtti mearri sámemánát ja bissovaš čoavddusin oahpahusa ordnen stáhta doarjaga bokte dušše daidda mánáide, geat leat sámegielat oahpahusas, ii dáidde leat nu buorre.
Lassin lea sadji, masa guđege bargobáikki meannudanvugiid sáhttá dievasmahttit.
Lassin oahpahusministeriija stáhtadoarjaga oažžuma guoski ásahusa 3 § (gč. ovddabealde) čuovvun lea dagahan dan, ahte sámegiela oahpahusa bivdán oahppiid etnihkalaš duogážat leat čielgga duvvon.
Dasa lassin oahpahusministeriija bivdojuvvo nammadit iežas ovddasteaddji bargojovkui.
Lassin oassebeliid roahkasmahtte doarjut eaktodáhtolaččat ng. ovddidanriikkaid luonddu máŋggahámatvuođa doarju fidnuid.
Lassin bálkkašupmi addá luohtehahttivuođa ja beaggima, mii veahkeha oažžut jurdagiidda, cealkámušaide ja buot bargamii stuorát deattu.
Dasa lassin bárrásiin šiehtadallojuvvo davviriikkalaš sámisoahpamuša dohkkeheami várás.
Lassin vuođđo oahpa husa oahppaplána vuođustusain lea meroštallojuvvon oahppo mearri maid dái oanehis vieris giela oahpahusa várás (B2), man oahpa hus addojuvvo jahkeluohkáin 8-9.
Dasa lassin vuođđooahpahusláhka gáibida, ahte sámiid ruovttuguovllus ássi sámegielat oahppi oahpahus addojuvvo eanaš sámegillii.
Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.
Dasa lassin guorahallat mot sihkkarastit joatkkadivššu riikka nuppi buohccedikšunbiires (dálá soahpamuš lea guovtti buohccedikšunbiire gaskasaš).
Lassin guorahallat konkrehtalaš áššiid, mat gusket sámi bálvalusaid ovddidanbarggu, máhttima ja dieđubuvttadeami ráhkadusaid, sámiid vuhtiiváldima buresveadjinčilgehusain sihke sámeorganisašuvnnaid rola bálvalusbuvttadeamis.
Dasa lassin Davviriikkat galggašedje ain joatkit dálá rahčamušaid ovddidit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid iešguđege ássanstáhtas.
Dasa lassin bivden stáhtačálli ovddidit sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid sajádaga ja giddet fuomášumi sámi dáiddariid dillái.
Dasto celkojuvvo ná:
Dasa lassin raporttas dahkkojuvvojit evttohusat oahpahusdiliid ovddideamis.
Dasa lassin son ávžžuha, ahte Norga gieđahallá dárkilit riddoguolástankomitea bohtosiid ja vuolggaha beaktilis doaimmaid riddosápmelaččaid vuoigatvuođaid dorvvasteami várás.
Dasa lassin joavku oaččui buori oktavuođa gehččiiguin.
Lassin sámeguovllu gielddaide máksojuvvo guovttegielatvuođalassi, man oktan vuođustussan lea gieldda ássiidlohku.
Dan lassin dološ oskui gullan oaffaruššan siiddiide lea kulturalbmaneapmi.
Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulttuvra-dajaldat.
Lassin sámi dološoskui gulavaš oaffaruššan sieiddiide lea kulturalbmabuktojupmi.
Dasto leat vel bidjan sierra ulbmiliid guđege sámi ealáhussii: boazodollui, guolástussii, duodjái, sávzzadollui, eanandollui ja turismii.
Lassin sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin mearridii ávžžuhit Sámedikkiid searvat Davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja ámmát / resursaguovddáža geahččalanprošektii.
Sámidiggelágas ja sosiálavirgelágas leat maid dahkkon rievdadusat.
Dasa lassin sámediggi veahkeha vejolašvuođaidis mielde vánhemiid, virgeeisseváldiid ja skuvlejumi ordnejeaddjiid sámeoahpahusa áššiin ja juohká jahkásaččat stipeanddaid sámegiela oahppiide.
Dasa lassin sámediggi eaktudii sámi giellalága doahttaleami ja sámegiel oahpahusa mearkkašahtti lasiheami.
Lassin sámediggi evttoha 12 000 euro ruhtadeami ohcejoga girkostobuid bajásdoalu várás.
Lassin sámediggi evttoha sámegielat árrabajásgeassinmateriálabáŋkku ráhkadeami ja bajásdoalu várás 300 000 €. Sámi sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddidanráhkadus - fidnus (SaKaste-fidnu) lea álggahuvvon árrabajásgeassinmateriálabáŋkku ráhkadeapmi davvi-, anár ja nuortalašsámegillii.
Lassin sámediggi nammada ovddasteaddjiid máŋgga eará bargojoavkkuide.
Dasa lassin Sámediggi čielggada vejolašvuođaid láigohit plánejuvvon Nuortalašguovddážis doaibmalanjaid boahttevuođas vejolaččat bálkáhuvvon nuortalaš giela jorgaleaddji várás.
Dasa lassin sámedikki ovddasteaddjit oahpásnuvve City-Sámit rs:a, Veikkaus:a, Dáidaga ovddidanfoandda, Kone foandda ja Suoma kulturfoandda doaimmaide.
Lassin sámedikki bokte mieđihuvvo ruhtadeapmi sámekultuvrrii ja servviide, sámegielat árramánnavuođa bajásgeassin - ja sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid várás ja sámegielat oahppamateriálabuvttadeami várás.
Dasa lassin sámedikki dievasčoakkáma 4/2009 čoakkánbeavdegirji lea vel dohkkekeahttá, daningo beavdegirjedárkkisteaddjit leat beavdegirjji sisdoalus sierramielagat.
Lassin sámedikki čoahkkin lea ásahan čuovvovaš ulbmiliid árbevirolaš dieđu gáhttema várás:
Dasa lassin sámedikki láhkaolmmoščálli Aimo Guttorm doaimmai bissovaš áššedovdin bargojoavkkus.
Dasa lassin sámedikkiid politihkalaš njunnošat galget álo leat SPR dievasčoahkkima lahttun.
Lassin galget sámedikkiid čađaheaddji ovddastangotti jođiheaddjit álo leat ráđi dievasčoahkkima lahttun.
Dasa lassin moatti spiehkastaga haga sámedikkiin ii leat dábálaččat sierra mearridanváldi eatnamiidda, čázádagaide ja luondduvalljodagaide guoski áššiin.
Lassin sámedikkis ledje geardelunddogat čanusjoavko- ja ovddastandeaivvadeamit 65 geardde.
Lassin sámenuoraid searválasvuođa ja čeavláivuođa iežas kultuvrras lasihit kulturdáhpáhusat (ovdamearkan Ijahis Idja) gos deaivvaduvvo eará sápmelaččaiguin, eandalitge eará nuoraiguin, ja ráhkaduvvo iežas giela ja kultuvrra vuođul dáidda.
Dasa lassin sámi politihkas ii váldojuvvo vuhtii soahkabeali geahččanguovlu ja sápmelaš nissonolbmuid politihkalaš ovddastus lea bistteheapme sihke sámi suohkaniin ja váldegotti dásis.
Dasa lassin sámegielalaš aviisadoarjja ii sáhte mieđihuvvot dušše olggosaddimii, mii dáhpáhuvvá Interneahta bakte, daningo ruovttuguovllu heajos diehtojohtalusoktavuođat estet interneahtain ávkkástallama.
Njuolggadusat gusket maid girkolaš bálvalusaid ja oahpahusa.
Ja dat njuolggadusat mat artihkkala 36
Numo dás ovddabealde lea árvaladdon, de lea nu ahte olmmošvuoigatvuođa áššedovdiid eanetlohku, ja nu maid eanaš stáhtat-ge, leat ovttaoaivilis das ahte olmmošvuoigatvuohta maiddái gullá sidjiide geat dušše leat " álbmogat ".
Numo dás ovddabealde lea árvaladdon, de lea nu ahte olmmošvuoigatvuođa áššedovdiid eanetlohku, ja nu maid eanaš stáhtat-ge, leat ovttaoaivilis das ahte olmmošvuoigatvuohta maiddái gullá sidjiide geat dušše leat "álbmogat ".
Lassin bođii
Dasa lassin seamma artiklas namalassii mearriduvvo, ahte vealaheapmin eai adnojuvvo dakkár sierradoaibmabijut, mat leat dárbbatlaččat dakkár olbmuid dárbbuid dorvvasteami várás, geat dárbbahit earenoamáš veahki dehe doarjaga omd. kultuvrralaš sajádagas vuođul.
Lassin seamma artiklas namalassii mearriduvvo, ahte veaheapmin ii galgga doallat dakkár sierradoaibmabijuid, mat leat anolaččat dakkár olbmuid dárbbuid sihkkarastima dihte, geat dárbbašit sierra veahki dahje doarjaga ovdamearkan kultuvrralaš sajádaga vuođul.
Dasa lassin Giellagáldu juohká dieđuid sámegielaid birra ja sámegiela fágalaš áššiin.
Dasto dadjet Murmánskka oblastta hálddahusas ahte ledje nammadan Guoládaga álgoálbmogiid lávdegotti.
ráđđádallamiid prosedyrat čuvvojuvvojit. Lassin dat galgá veahkkin eará
Lassin čielggadeamis albmana, ahte sámi giellalága 2 § virgeoapmahašlogahallan lea muhtin muddui boaresáigásaš hápmái ráhkaduvvon ja danin addá boastto dahje goittotge čadjidahtti dieđuid lága heivehangeatnegasvuođas suopmelaš servodagas.
Semináras lea maiddái nuorra dutkiid panela.
Lassin dan sáhttá lohkat Sámedikki ruoktosiidduin http://www.samediggi.fi /.
Dat sáhttet ovdamearkka dihte guoskat ahte buohccedikšobargoveahka sivahuvvo seksuálalaš veahkaváldimis dehe illasteamis.
Lassin dat heive bures riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavahussii.
Dasa lassin dat fállá vejolašvuođa buktit ovdan skuvllaid máhttu ja kulturdoaimma.
Lassin dat sáhttá doaimmahit skuvllaide oahppamateriála, mii oahpahusas dárbbašuvvo.
Lassin das leat sierra dieđáhusat sihke dikšun- ja geavahanplánat Suomas hállon golmmain sámegielain: davvisáme-, nuortalaš- ja anárašgielain.
Dasto fátmmasta konvenšuvdna
Lassin soahpamuš doallá sisttis seammá iešvugiid go ON:id eamiálbmotjulggaštus, man buot davviriikkat leat vuolláičállán almmá eavttuid.
galget stáhtabealit, konvenšuvnna artihkkala 10 (c) mielde, nu guhkás go lea vejolaš
Dasa lassin sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid oažžun viggojuvvo dorvvastuvvot maiddái sámegielagiidda dego maid seamma ládje viggojuvvo váldojuvvot vuhtii sámegiella bálvalanráhkadaga ođastusas.
Dasa lassin priváhta olbmuid fuolke- ja eará oktavuođat ollet lunddolaččat riikkarájáid rastá.
Dasa lassin Suoma ja Norgga sámedikkiin leat moatte hálddahusbargi prošeavttas.
Ja 7 § 2 momeanttas celkojuvvo ahte láhka mii mearrida ahte olbmuiguin galgá
Dan lassin stuorámus oassi Lappi bálgosis lea Urho Kekkosa álbmotmeahci siste, mii gádju ja seastá mehciid vuovdečuollamiin.
Dávjá ekonomalaš doaibmabijut eai leat
Dasa lassin dáhpáhussii vurdojuvvojit geahččit, nu ahte oassálastit bohtet dánnai jagi leat lahka njeallje čuođi.
Dáhpáhusas lea maiddái anárlaš Aila-duo, mii vuittii jagi 2014 Sámi Grand Prix gilvvu lávlunoasi ráfálaš anárašgielat bihtáin Naharij kandâ.
Lassin dáhpáhusas čájehuvvojit sámegielat oanehisfilmmat.
Lisäksi tapahtuma tukee merkittävällä tavalla oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteistyötä.
Lassin galget árvvoštallat ovddit parlamentarihkkárkonferánssa bohtosiid.
Lassin meannuduvvojedje sámi soahpamušáššit ja árvvoštallojuvvui ovddit parlamentarihkkárkonferánssa bohtosat.
Dasa lassin mihttomearrin lea buoridit vejolašvuoñaid viiddidit ja oažžut dieñuid sápmelaččain álgoálbmogin.
Lassin ulbmilin lea buoridit vejolašvuođaid juohkit ja oažžut dieđuid sámiin eamiálbmogin.
Lassin dáppe gávdnojit govat Sajosa rahpamii guoskevaš Álbmotfeasttas / Rabas uvssaid beaivvis, mii dollojuvvui 4.4.2012.
Dasa lassin ulbmilin lea, ahte sámediggi oassálastá áhpasit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis anu strategiija ja bargoprográmma 2012-2020 olláhuhttimii, bearráigeahččamii ja váikkuhusaid árvvoštallamii ja ovddida sámi ulbmiliid hohpolaš olláhuhttima.
Lassin ulbmilin lea leamaš ovddidit oahpaheaddjiid fierbmepedagogalaš dáidduid ja gáiddusoahpahusa oahppoplánaid.
lassin dása árvalan ahte maiddái ovttaskas olbmuin guđet gullet álgoálbmogiidda,
Dasa lassin vuosttaš buolvva sámeoahpaheaddjit leat báhcán ja báhcime ealáhahkii. Nuppe dáfus sámegielat oahpahussii lea stuorit dárbu go ovdal.
Dasa lassin Suomas boazodoallu ii leat ráddjejuvvon sápmelaččaid ealáhussan, nugo Norggas ja Ruoŧas, baicce dainna ožžot bargat buohkat Eurohpa uniovnnas ássi olbmot, geat orrot boazodoalloguovllus.
Dasa lassin deattuhat ámmátlaš čehppodaga, ovttasbargo- ja gulahallannávccaid, sámegiela čálalaš dáiddu sihke návccaid bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat.
Dasa lassin deattuhat ámmátlaš čehppodaga, ovttasbargo- ja gulahallannávccaid, sámegiela čálálaš dáiddu sihke návccaid bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat.
Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
Lassin doarjaga bokte sihkkarasto badjealbmáid dássebeallásaš meannudeapmi.
Dasa gullo maid rahčat vuoiggalašvuođa ovdii, omd vuoiggalaš gávppašeami, roassodoaimmaid, olmmošlaš vuoigatvuođaid ja nissonjođiheami.
Dasa lassin bargojoavku evttoha dađistaga bajideami sihke sámi kulturmearreruhtii ja sámegielalaš oahppomateriálabuvttadeapmái.
Dasa lassin bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguvlui ásahuvvojit suohkanguovdasaš ráđđádallangottit ja das mearriduvvo stáhtaráđi ásahusain.
Lassin bargojoavku evttoha sámegielat radio-, tv- ja internet-sisdoaluid fállama lasiheami dovdomassii, sámegiela giellagáhttema, vurkema ja dutkama ovddideami sihke sámedáidaga ja kultuvrra doarjaga lasiheami.
Dasa lassin bargojoavku evttoha vihtta sierra čielggadanfidnu, mat galggale gearggahuvvot boahtte bušeahttajagi áigge.
Dasa lassin bargojoavku gulai guovlohálddašeami gárgehanfidnu (ALKU) váikkuhusain birashálddahussii ja de vel Suoma birasguovddáža dutkamušas.
Dasa lassin bargojoavkku doaibmamis lea fárus oahpahusministeriija nammadan áššedovdilahttu.
Lassin bargojoavku galgá skáhppot lasi dieđuid artikla 8j:i gullevaš bargoprográmma sisdoalus ja ulbmiliin erenomážit Suoma sámiid dáfus.
Dasa lassin bargojoavku lea gullan áššedovdiid sápmelaš meroštallamis.
Lassin dat, ahte máŋggat sámi vánhemat barget dahje stuđerejit universitehtas váikkuha dasa, ahte Oulu sámiin lea čavga oktavuohtafierbmi, mii veahkeha oahpahusa joatkašuvvama ja oahpaheaddjiid gávdnama.
Lassin gáibádussan lei, ahte namma ii oaččo leat geavahusas sullasaš sámi visttis.
Vaikke sápmelaččaid eanageavahanvuoigatvuođat leat lágain dovddastuvvon, dát vuoigatvuođat atnu gártá dávjá čáhkket saji earáid beroštumiid geažil.
Dasa lassin válljagoddi deattuha ain sámedikkis addojun lága 9. §:s mearriduvvon ráđđádallangeatnegasvuođa mearkkašumi suohkanráhkadusođastusa olláhuhttima válmmaštaladettiin.
Dasa lassin stáhtat galggašedje árvvoštallat ovttasráđiid sámedikkiiguin meroštallat dihto surggiid rájáid nu, ahte sámedikkit doaimmašedje dáid olis juo áidna dahje váldomearrádusdahkkin earenoamážit Sámi álbmogii guoski áššiin, maiddái sámi eana-, giella-, árbevirolaš ealáhusas- ja kulturáššiin.
Lassin stáhtat galggašedje vihkkedallat ovttas sámedikkiin mearriduvvon viidodagaid rádjema nu, ahte sámediggi doaimmašii daid olis dehaleamos dahje áidna vejolaš mearrádusdahkkin eandalitge sámiid guoski gažaldagain, maiddái sámiid eanaviidodagaide, gielaide, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrraidda gulavaš áššiin.
Dasa lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuoluin ja eará eiseválddiin ja buoridit ain almmolaš bálvalusaid oažžuma sierra sámegielaide.
Lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuolus ja eará virgeoapmahaččaiguin áššiiddikšumis ja buoridit viidásabbot almmolaš bálvalusaid oažžuma sámegielaiguin.
Dasa lassin ráđđádallamiidda oassálastet áššedovdit sámedikkis ja stáhtas.
Dasa lassin várreságadoalli Hánno Heaika muitalii válljagoddái sámiid ruovttuguovllu spiredilis.
Lassin diehtojuohkinvirgebáikkis lea ohccon ja juo ožžojuvvon Sajos-nammii iežas neahttadovddaldat čujuhusain www.sajos.fi
Dasa lassin easkkáš ráđđehusa árvalusat ruvkelága ja čáhcelága ođasmahttimis buvttašedje sámi kultuvrii muhtun muddui suoji, dasa gullet maid gáibádusat das, ahte ovdal ruvkelobiid mieđiheami galggašii guorahallat fitnu váikkuhusaid sámi kultuvrii ja váldit daid vuhtii lohpemieđiheamis.
Dasa lassin virgái válljejuvvon dikšu maid Sámearkiivva materiála háhkama, vuostáváldima, seailluheami ja atnui ordnema, sihke diehtobálvalussii ja čanasjoavkobargui gullevaš bargguid.
Dasa lassin RM:a bargun lea suohkanhálddahusa láhkaásaheami ja suohkaniid ekonomiija gárgeheapmi.
Geahča dákko ovdamearkan
Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái.
sáhttit namahit ahte Sámeráđđi lea Árktalaš ráđis oasseváldi almmá
Vejolaš lea maid čujuhit artihkkalii 41 mii gieđahallá sámi
Lassin sáhtát vuovdit duodjemateriála, ovdamearkka dihte gággásiid, láiggiid, silkevuođuid, náhkiid jed..
Lassin ovttasbargoorgánas sáhttet leat áššedovdilahtut ovttasbargoorgána mearridan vugiin.
Lassin joavku lea bargan máŋggaid čuojahanmátkkiid birra Davviriikkaid.
namahuvvon vealaheapmi adnojuvvo lágarihkku vealaheapmin. Dasto lea vel
Dasa lassin dievasčoakkámis ledje golmma ovddit dievasčoakkámis sirdojun ilmmuhanášši, mat ledje sirdojuvvon go ovddit čoakkámat eai lean mearridanválddálaččat daid gieđahallat ja nu geavai dálnai.
Dasa lassin dievasčoakkáma sajádat sámedikki politihka stivrejeaddji orgána nannejuvvolii, daningo dievasčoakkáma bargguin mearriduvvolii dárkileappot lágas.
Dáid lassin álbmot beassá oahpásmuvvat vel eará ortodoksalaš ipmilbálvalusain geavahuvvon gálvvuide.
Lassin soahpamuš gáibida ahte álbmotjaovku maiddái ieš-ge dovddaha iehčas eamiálbmogin (dahje čeardaálbmogin).
Lassin čiegusguossit "Áillohačča verddet ".
* Blohkkatávval
Name
Golggosbuhttehus
Aliasat:
Lassemoduvla iešvuođahtaláseža várásName
Lassemoduvla
Lassioasi geavaheami evtohusas ii leat eaktuduvvon geavahuvvot sámegielat bálvalusaid oažžuma sihkkarastima ovddieaddji ulbmiliid várás.
Viiddádusat
Lassemoduvla nammarievdadanláseža várásName
Lassibeavdegirjji 1 mielde dan easttekeahttá, mii EY:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.
Guovdileamos áššit das leat sámiid ealáhusfriddjavuohta riikkarájiid rastá, ahte Guovdageainnu rájit namahuvvojit, sierra sámi riektevuogádat, ja sámiid sorjákeahttáivuohta.
Eaktodáhtolaš beavdegirji ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa birra
Lasseruhtadeapmi dahká vejolažžan joatkit loahppajagi doaimma normála vugiin.
Ii POSKE:s iige SDM:s leat čujuhuvvon lassiruhtadeapmi ohcamušasteamet fuolakeahttá.
Lasihii NTP- doarjaga
Leavgaheivehusat
Vállje leavggaid
Lasiheamen olggožiid čoahkkádussiiFirst part of: Magnatune. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists.
Lasit ođđa fierpmádatviiddádusa "% 1 " holgii?
• lasihit máná ekologaš luonddudieđu sápmelaš eallilan olbmo láidestemiin, gos guđege luonddumateriála sáhttá váldit ja man olu, johtit jaska, luottaid guođekeahttá, ii galgga doadjit ovssiid dahje boltut geđggiid, ii galgga nuoskidit
Lasihat oktasaš dieđu luonddutiippaid mearkkašumis oassin riikkamet luonddu máŋggahápmásašvuođa.
man maŋŋil justitieministeriija vieččai fálaldagaid. Dušše okta fálaldat bođii
- dahkat sámi kultuvrra eambbo dovddusin
Lassediehtu ja almmuheamit Suoma oassegilvui:
Lasi dieđud:
Lasi dieđut
Lasi dieđut@ option: check Additional Information
Lassidieđut ášši birra:
Lassidieđut Eurohpa Ráđis
Ijahis ija olles prográmma gávdno čujuhusas
Lassidieđut ja almmuheamit:
Lassidieđut čoahkkimis ja dan mearrádusain (eŋgelasgillii):
Lasi dieđuid.
Lassedieđut.
Lassidieđut
Lassidieđut:
Lassidiehtu Lutu-doaibmaplánas gávdno birasministeriija čujuhusas: www.ymparisto.fi/luontotyyppienuhanalaisuus
Lassediehtu Sámedikki birra.
Dieđut leat olamuttus
Bietnadássi
Dás boahta maŋŋel eambo diehtu skuvllaide.
Lassidieđut: Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Dáidagaovddidanguovddáš, sámekultuvrraleanadáiddár, anna.
Lassidieđut:
Lassidieđut: pia.
dás
Lassidieđut hálddahushoavda Juha Guttormis.
Lassedieđut prošeavttas ja Sajosis 20-21.2.2013 ordnejuvvon álggahansemináras:
Lassedieđut prošeavttas: Laura Olsén, Prošeaktabargi, Nuoraidráđđi, laura.
Lassidieđuid Ijahis idja-dáhpahusas:
Lassidieđut: I várreságajođiheaddji Irja Seurujärvi-Kari
Lassediehtu ja almmuheamit:
Lassidieđut ja álmmuheamit:
Lassedieđut ja almmuhanrávvagat čujuhusas www.samediggi.fi
Lassediehtu Klubieahkedis ja boradeamis boahtá lagabus dáhpáhusa Sajosa neahttasiidduide www.sajos.fi.
Lassediehtu konseartta birra:
Lassidieđut konsearttas:
- Lassedieđut Kuopio MOVES-dáhpáhusas čujuhusas: http://iis.kuopio.fi/moves /
Lasi dieđut@ label
Lassedieđuid:
Lassedieđut
Lassedieđut:
Lassidieđut
Lassidieđut:
DIEHTIT EANET Eanet diehtu nášuvnnalaš unnitloguid,
Skuvlavahku áigge ordnejuvvon dáhpáhus gullá skuvllaid bargoortnegii, nu ahte ordnemiidda oassálastet maid sámeguovllu gielddat.
Eanet dieđuid gávnnat Dáhkádusgássa webbasiiddus.
Eanet dieđuid Pasieantalávdegotti birra gávdnojit Pasieantadáhkádusa LÖF webbáikkis.
Lassedieđuid Annukkas ja Jussis.
Lassidieđut: Ságadoalli Lemet Näkkäläjärvi
Lassidieđut: ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi +
Suomagielat jorgalus lea okta máilmmi vuosttamus jorgalusain rávvagiin.
Lassedieđut: Riitta Orti-Berg, riitta.
Lassidieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi,
Lassedieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, tel: 0505242109, e-mail: klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi
Lassidieđut Sámi kulturguovddážis:
Lassedieđuid sámenuoraid dáiddadáhpáhusa birra gávnnat dákko.
Lassidieđuid Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas šleađgapoasttain čujuhusas
Lassediehtu sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dás.
Lassedieđuid fitne Má. áššemeannudeaddji Rauna Rahkos
Váldde aktavuođa searvegottiin gos áiggut jienastit jus dárbbašat eanet dieđu.
Lassedieđuid oaččut oahppamateriálačállis.
Lassidieđuid oaččot dárbbu mielde vuolláičállis.
Lassidieđuid oaččot, juos háliidat, nuoraidčállis.
Lassediehtu seminára birra:
Lassidieđut semináras:
Láhkačálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Skuvlenplána
Lassedieđut Suoma bealde
Lassedieđut Suoma bealde Sámedikki ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi klemetti.
Lassedieđut dáiddadáhpáhusas almmuhuvvojit čakčat.
Lassedieđut dáiddadáhpáhusas dás.
Lassedieđuid addá Hannu Kangasniemi (hannu.
Lassedieđut dás.
Lassediehtu dás.
Lassidieđut dás.
Lassidieđuid dilálašvuođas addá sámedikki gielladorvočálli Siiri Jomppanen sámi gielladahkubálkkašumi oasil (siiri.jomppanen@samediggi.fi, +38 (0) 10 839 3111) ja olles seminára oasil ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi (klemetti.nakkalajarvi@samediggi.fi, +358 505242109).
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.
Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Lassidieđuid barggus addá má. márkanastinhoavda Johanna Alatorvinen, johanna.
Lassidieđuid barggus addá musihkkaguovddáža plánejeaddji Anna Näkkäläläjärvi-Länsman, tel. 010 839 3148.
Doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Lassidieđuid barggus addá oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi hannu.
Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Anu Magga p. 050 567 2204, anu.
Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula.
Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja má. giellaáššiidčálli Marko Marjomaa
Lassidieđut: Válgalávdegotti barggu oasil válgalávdegotti ságajođiheaddji J
http://nuorikulttuuri.fi/sounds /
Lassedieđut: www.ijahisidja.fi.
Lassedieđut: www.samediggi.fi > Olggosaddimat > Oahppamateriálat
Vejolaš lávkkiid vuolgit Ruošša eiseválddiid guvlui fertejit riikkaid poli
Liige olggoslođat
NAME OF TRANSLATORS
Refer to color scheme... just scheme
Liige gáibádusat *
layer-mode-effects
Lasáhusain máinnašuvvo, ahte sámegielat oahppamateriálaruđain galgá čujuhit doarvái ruđaid maiddái nuortalaš- ja anárašgielat oahppagirjjiide. "
Bija sisa
Lasáhus
Bidjamin sisa čuohpusgirjjis
LasihitPermissions
Lassáneapmi lea oktiibuot 33 oahppi ovddit skuvlajagiin veardidettiin.
Lisensiáhtadutkamuššan lea dál lupmosit luoikkaheamis Oulu universiteahta girjerájus.
about.svgabout.svg
Liseansa
Liseansa:
& Liseansašiehtadus
Liseansašiehtadus
kulturbuktagat sirdásit buolvvas nubbái ja dáinna lágiin ráhkadit servoša árbevieru ja kultuvrra.
biodiversiteahttasoahpamuš, man Suopma lea ratifiseren jagi 1994, laktá mávssolaš vugiin giela ja
LAS
Lismájohkii, guovllu sápmelaččaide dehálaš boazobargo-, guollebivdo- ja muorječoagginviidodagaide, lea ohccojuvvon biraslohpi mášengolleroggamii.
greece_ prefectures. kgm
portugal_ regions. kgm
world. kgm
SIS
listu
Listu ii- báikkálaš domenain maid galgá lohkat.
Listovuorkát
Čájet olamuttus profiillaid
Olamuttus profiillaid listu
Name of the user programmable constant
Listu
Eai leat čujuhusat iežat listtus. Lasit muhtton čujuhusai, de geahččal ođđasit. @ title: window
Listtus leat čuovvovaš sisafárrejeaddjiid eatnigielat: albania, arabia, eŋgelasgiella, espánja, heprea, itália, jáhpan, kiinná, kurdi, pashtu, persia,
Áššelisttus leat ee. nuoraidráđi ja nuoraidčálli virggi vuođđudeamit sámediggái sihke sámedikki cealkámuš vuoigatvuohtaministeriijai smiehttamušas, mii guoská davviriikkalaš sámisoahpamušhápmosa gaskavuođa Suoma sisriikkalaš lágaide ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Dát listu čájeha dálá syntáksamerkenmodusa konteavsttaid ja addá vejolašvuođa daid doaimmahit. Konteakstanamma dávista dálá stiilaheivehusaid. Jos háliidat boallobeavddi geavahit, coahkkal lt; GASKUgt; ja vállje iešvuođa bahccanfálus. Jos háliidat ivnniid doaimmahit, coahkkal ivdnejuvvon njealljeciegaid, dahje vállje ivnni maid doaimmahit bahccanfálus. Sáhtát válljet eret duogášivnni ja merkema duogášivnni báhccanfálu bokte go nu heive.
Listoveahkki
string" in "context_BAR_string
Comment
Ii sáhttán heaittihit listema% 1.
Ii sáhttán heaittihit listema.
sámegielalaš bálvalusaid ja oba Sámi leana olbmuid vuoigatvuohtadorvvu boahtteáigái.
List separator
Ii veadján čađahit LIST doaimma
KCharselect unicode block name
City in North Dakota USA
Literate HaskellLanguage
lithuania_ municipalities. kgm
Dulbe
& Dulbe girjemearkamuora
unit-format
Duolbbas
City in Arkansas USA
usa. kgm
City in New Hampshire USA
Desimálaárvu
Desimálalohkuárvu
Muhtin desimálaárvu
Desimálalohku (stuorát go 0)
Desimálaárvvut dahje árvogaska
Desimálaárvvut
Desimálaárvvut dahje árvogaska
Desimálaárvu
Desimállohku@ item: intable Text context
Name
Comment
gradients-action
Ivdnerievdadeapmi
dialogs-action
gradient-editor-action
Alit- rukses ivdnerievdadeapmiComment
dialogs-action
Doaimmat ivdnereavdadeami
Comment
Luvvosa sáhttá maid ieš ráhkadit luvvademiin millilittara- ovtta ruddamihtu- sáltti desilittarii čázi.
Name
Comment
Livđet leat ee. olbmuid ja ealliid birra.
Livđe-árbevierus lea oktavuohta davvisápmelaš luđiide.
City in United Kingdom
City in Montana USA
Livmoder = goaŧŧu Äggstock = monneráksá Livmoderhals = goaŧŧočeabet Livmodertapp = goaŧŧonjálbmi Slida = viigá, cinni
City in Michigan USA
City in Volga Region Russia
world. kgm
LKR
L
Name
Load the view represented by this bookmark
City in Bouches- du- rhône France
LocalDomainFilterName
City in California USA
Sin webbáikkis gávdnojit skovit maid galgá deavdit go ráhkada almmuhusa ja doppe máhttá lohkat eanet mii gáibiduvvo buhtadusa oažžumii.
City in Utah USA
tab-style
& Logaritmalaš
terminologiija mielde luohkáide juhkkojuvvon muohtadilli šaddá leat dutkiide ávkin.
Stencils
Name
Name
Logihkkaspeallu BlackboxName
LogihkkaspealluName
Name
login date-time
LOGL
LOGLUV
Logo- báiki: logo area
Logo
Comment
LogtalkLanguage
Luosas lea ain mearkkašahtti oassi Ohcejoga ja Deanu olbmuid boradanbeavddis ja birgenlági buktin.
Luossabivdu lea ainge Deanuleagi sápmelaččaid kultuvrra guovddáš dahkki.
Luossaveajet dieđusge lea unnimus ja veajet dat gal lea juohke guolli unnimus šattus.
Luossaruoksat1color
Luossaruoksatcolor
Luosa suhkan dáidá dálá áigge buktit buoremusat ruđa báikki olbmuide.
Lohi ja Autto ohcaba joatkkabaji riikkabeivviide.
Constellation name (optional)
Luossa lea leamaš álohii deháleamos luondduriggodat sihke borramuššan ja máksingaskaoapmin.
Luossa lea leamaš oba Ohcejoga guovllu gárganeamis mávssolaš oasis.
Luossa lea leamaš ovttastahtti dahkkin sápmelaččaid, láddelaččaid ja dáččaid gaskkas.
Lohkan- ja čállindáiddu álgooahpahus II - davvisámegiella
Láhki:
Lohkoleaika 3-6 iskuspáhkaid ja oahppogirjji bargobihtáid čovdosiid
Lohkoleaika- nammasaš girjjit leat jorgaluvvon WSOY Matikka - nammasaš ráiddus.
Lohkoleaika- nammasaš girjjit leat jorgaluvvon WSOY Matikka-nammasaš ráiddus.
KCharselect unicode block name
Stencils
Lohosierâ-nammasaš matematihká oahppogirjjit leat jorgaluvvon Sanoma Pro Matikka-nammasaš ráiddus.
City in British Columbia Canada
artihkkaliin, daningo dat gieđahallá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
Nana buorreThe quality of music
UnniditAction description
Unnidit@ action
Unnidit
Unnidit
Unnidit
view-zoom-action
Golg
Golggotmánnu
Golggotmánnu
Golggotmánu álggus álgá meahcceráđđehuslága dárkkisteapmi.
GolgNovember
Golggotmánus 2007 addojuvvon oahpahusministeriija ovtta veardásašvuođaplána guoski čealkámušas gávnnahuvvo ee. ná:
Golggotmánus filbma vuittii oanehisfilmmaid gilvvu ImagineNative-festiválas Kanada Torontos.
golggotmánuCoptic month 6 - LongNamePossessive
golggotmánu
golgof November
Lokka skuvla, Soađegilli: Makreta Pyhäjärvi (davvisámegiella)
Fáktenheivehusat
Fákta
history size spinbox suffix
Dieđuid čoaggimin
Comment
@ label: spinbox Set the size of the logfile to unlimited.
Alimus fáktafiilasturrodat:
Fáktendássi:
Fáktendássi (LogLevel) Mearrida man galle dieđut sáddejuvvojit ErrorLog- fiilii, ja sáhttá leat okta dáin: debug2 Fákte visot debug Fákte measta visot info Fákte buot jearahusaid ja dillerievdadusaid warn Fákte buot meattáhusaid ja váruhusaid. error Fákte dušše meattáhusaid none Ale fákte maidege. Ovdamearka: info Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Diehtočoagginfiila
Heivehusat diehtočoagginfiilla várás
Čálit dieđuid & fiilii
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ option
City in Saskatchewan Canada
Region/ state in France
Region/ state in Denmark
City in Montana USA
Skovvi sáddejuvvui válgalávdegotti almmuhangoarttaid fáro buohkaide Suomas, Norggas sihke Ruoŧas ássi Sámedikki válgalogahallamis leahkki olbmuide.
tooltip
Skovvi sáddejuvvo dása% 1, du báikkálaš fiilavuogádahkii. Háliidatgo don sáddet skovi?
Skoviid ja rávvagiid sáhttá maiddái čálihit Sámedikki internetsiidduin
SkovitName
inker-anni.sara@samediggi.fi. Skoviid sáhttá maiddái čálihit Sámedikki internetsiidduin čujuhusas www.samediggi.fi
Skoviid sáhttá maiddái čálihit Sámedikki internetsiidduin čujuhusas www.samediggi.fi
Skovit
Automáhtalaš ollašuhttin skoviinTitle of an html 'group box' explaining konqueror features
Skoviid sáhttá maiddái bivdit válgalávdegotti doaimmahagas telefovdna 010 839 3143 dahje e-poastta bokte Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Skoviid sáhttá maiddái printet www.samediggi.fi.
Luopmu manná nákkošgirjebarggu loahpaheamis.
Luomu áigge lea dollojuvvon okta hohpolaš stivrra čoakkán, mas addojuvvui ee. vástta sámediggelahttu Ristenrauna Magga guoddaleapmái.
Luomu áigge barggut čoahkkane ja bargomátkkit leat dolvon olu áiggi.
LuopmodárkkistanlistuName
Luopmodearvvuođaiguin, Juvvá Lemet
italy. kgm
City in Toledo Spain
world. kgm
cameroon_ departments. kgm
Luomuid ja olggobeal áššegieđahalli bálkáheami geažil sámediggi lei maid vahágis guoddalan hálddahusriektái guđa goaivolobi mieđiheamis, muhto guoddalusat gessojuvvoje eret luomuid nohkama maŋŋel.
Bardde lásiid
Bursa "% 1 " lea rabas. Dat vurke ja geavaha beassansániid ja dataid skoviin.
Comment
GenericName
Name
City in California USA
City in California USA
City in Washington USA
Mun sávan, ahte min
brazil. kgm
cameroon_ departments. kgm
City in United Kingdom
guyana. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
philippines. kgm
vietnam. kgm
greece_ prefectures. kgm
world. kgm
Name
Stencils
Logalaš
Stencils
Stencils
Look Up in Dictionary context menu item
Name
@ action: button
Heaittit@ action
Heaitte dokumeantta viežžamis Buot fierbmeviežžamat bissehuvvojit ja Konqueror čájeha sisdoalu mii dán rádjái lea viežžojuvvon.
file-action
Gearggat
file-action
_Heaittit
& Heaittit
Heaittit
Sihko lásežaComment
& Heaittit dán bargovuoru
@ info: whatsthis
Loahpat & maŋŋá@ label
@ title: group main settings page name
Heaitte viežžamisComment
@ action: inmenu Navigation Bar
& Heaitte dieđuid čoaggimis
@ info: whatsthis
Loahpat rievdadahttima
NAME OF TRANSLATORS
Comment
_HeaittihitStock label
Heaittit (TERM)
Gaskkalduhtte jos duođalaš meattáhus
Heaittit vuoru
Heaittit GIMP
Heaittit kPPP?
Heiten badjedási áigge johtimis bigálusainge.
@ info: whatsthis
@ title: column event description
Loahpaleavga:
Lohppii@ action
Loahpahanáigi
Loahpahanárvu:
Loahppaáššegirji dávista guovdnjasit guorusvuođas geažil ja vajálduvvá jođánit.
Loahppaáššebábir merkejuvvui čoahkkimis diehtun. "
Loahppaáššebáhpáris stáhtat nannejit čatnasumi ON:id eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttimii.
Geargan
Álgo - ja loahppaárvu ferte leat positiiva.
Lambdaparamehter ferte leat positiiva.
Lohpas goit-ge galggašii dilli stargat nu ahte sámit ieža mearridit movt dán olis dahkkošii.
@ info: whatsthis
Suffivssat
Loahppa:
Loahpalaš ja gaskaboddasaš (rievdodilálaš) mearrádusat
Loahppamearrádusat
Loahppaoassi láiggus galgá máksojuvvot maŋimustá 30 beaivve ovdal dilálašvuođa álgima.
Loahpahanbeaivi
Name
Loahppasáhkavuoru doallá Sámedikki nuoramus lahttu Tuomas Aslak Juuso.
Loahpparaportta čállin lea vuolgán bures johtui ja juo dán muttos leat dohkkehuvvon buorit doaibmabidjoevttohusat.
Loahpparaporta: Akwé: Kon - rávvagiid guoskadeamis Bátneduottara meahcceguovlo-eatnamiid dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis (suomagillii, davvisámegilli ja eaŋgalsgillii)
Loahpparaporta váldo vuhtii Suoma luonddu máŋggahámatvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallamis.
Loahpparaporta oaččui buori vuostáiváldima bd-bargojoavkkus ja giitosiid vuđolaš barggus.
Loahpparaporta lea guovtteoasat, mas vuosttaš oassi doallá sisttis konkrehtalaš evttohusaid.
Stencils
Obbasubmi
general page
Loahppakeyboard label
Preanttus nohkan!
Loahppavahkku gollá fas Helssegis čoakkámiin.
Loahppavahkku manainai Helssegis gieđat dievva bargguiguin.
Loahppavahkku mus mannánai Helssegis.
Loahppavahku lean Roavenjárggas, gaskavahkko Lappi allaskuvlakonsearnna semináras ja bearjadaga sámedikki ja birasministeriija lágidan eanangeavahansemináras.
Dohko boahtá maid veahádatsáttaolmmoš Johanna Suurpää.
Loahppavahku eai leat eará virggálaš gullamat eaige čoakkámat.
Loahppavahku mus lea biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán ja ruhtaministeriija stáhtačálli Reina deaivvadeapmi ALKU-fidnus ja suohkaniid stahtaossodatvuogádaga ođasnuhttimis.
Loahppavahku oassálasten Roavenjárggas guovtti seminárii, main vuosttaš gieđahalai guovlluguovdasaš ođastusaid, ng. innovašuvnnaid.
Loahppavahku oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii Helssegis.
Loahppavahku lean dálveluomus.
Loahppavahku lean gal Helssegis sápmelaččaid dáfus hui miellagiddevaš semináras. Jearaldat lea Nato parlamentáralaš dievasčoakkámis, ng. Rose-Roth-semináras.
Loahppavahku ledjen bargočoakkámis meahcceráđđehusas válmmaštallame meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasbarggu meahcceráđđehuslága 4 §:a guoskadeamis.
Loahppavahku oassálasttán suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii, Lappi allaskuvlakonsearnna čoakkámii ja sámediggi ráđđádallá diggelága 9 §:a mielde meahccefievrolágas birasministeriijain.
Loahppajagi 2006 sii ordnejedje miellačájáhusa Helssegis, gosa čoahkkanedje máŋga logi máná oktan váhnemiiddisetguin.
Ja de vel ráđđehusat geatnegahttet iežaset dán
Loahpas hálidan sávvat lihku buot skuvllas loahpahan nuoraide ja ođđa studeanttaide.
Loahppas mannat vel čáđa hálddahussurggiid doaimmaid.
Heahtás čájáhus johtá Vuohččui.
Dasto geahčadit sierranas prográmmaid mat galget veahkehit dáid álgoálbmogiid seailut álbmogin.
Áinnas lea das
Loahpalaččat mii sávvat suomabeal Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja
Loahpas sávan ain buriid juovllaid ja biodiversiteahttarikkis ođđa jagi buot mu blogga lohkkiide ja giittosat nohkavaš jagis!
Loahpas sávan buohkaide buori sámi álbmotbeaivve!
Viimmat oažžu dadjat dan-ge ahte maiddái čearuid ja guovlluid dásis leat áššit gieđahallon das geat livčče " álbmot " álbmotnjulgosa vuođul.
Viimmat oažžu dadjat dan-ge ahte maiddái čearuid ja guovlluid dásis leat áššit gieđahallon das geat livčče "álbmot" álbmotnjulgosa vuođul.
Geargan
@ item incidence access if for everyone
Sáttagotti loahpalaš čoakkádusa mearrida ruhtadilli.
Loahpalaš boađus almmuhuvvo earret eará ruovttusiiddus go bismágottit leat dárkkistan visot jienaid.
Loahpalaš ulbmilin lea sihkkarit urána, veaikki ja nihkkela ávkin adni ruvkke vuođđudeapmi Giehtaruohttasii ja Jiekŋameara togaruovderáŧi huksen Gilbbesjavrre bakte fievrredit ruvkeminerálaid miehtá máilmmi.
Loahpalaš evttohusa stáhtaráđđái ráhkada oahpahus- ja kulturministeriija das maŋŋá go lea ráđđádallan sámedikkiin.
Loahpalaš mearrádusa das vuolggángo šat evttohassan sámediggeválggaide dagan go lean ráđđádallan áššis iežan bearrašiin buori áigge ovdal válggaid.
Loahpalaččat raporta dohkkehuvvo geassemánu mielde.
Loahpalaččat doaibmaplána dohkkehuvvo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkámis geassemánu álggus.
Loahpalaš čoakkánmearrádusat eai gávdnon vel odne čoakkáma siidduin http://en.cop15.dk / muhto ovdadieđuid mielde Københavnna čatnaseapmi dehe julggaštus ii doala sisttis álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iige dálkkádatrievdama olmmošriektedimenšuvnna.
agálaš
Rájáhis
Loahpat sápmelaččat ásset ruovttuguovllu olggobealde Suomas (5129) ja olgoriikkain (644).
City in Ohio USA
City in New Mexico USA
Doibmet go sámi bustávat? ášŧŋđžč ÁŠŦŊĐŽČ
Doibmet go sámi bustávat? ášŧŋđžč ÁŠŦŊĐŽČ1, 27Numeric IDs of scripts for font previews
Name
City in New Mexico USA
City in California USA
City in California USA
BK artihkkala 2 nr. 1 vealahangielddus lea seammalágan
BK artikkal 2 nr. 2 siskkilda gildosa vealaheames mánáid
Sámit Suomas
* Los Selibatos (joavku kompromissaid haga)
Loti
Lotzi Boloni
france_ regions. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
City in Kentucky USA
lávdegotti loahppajurdda lei ahte dat ii leat rihkkun, ee. dainnago eiseválddit ledje
Loavkiduvvon olmmoš ii goittotge dárbbaš čájehit, ahte doaibma livčče lean iešdáhtolaš.
Loavkiduvvon olmmoš galgá čájehit, ahte vuostebealli lea rihkkon dásseárvolága vealahangildosiid, mat gusket bargoeallima, oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna doaimma.
Roasmmehuvvan olbmot leadje eambbo.
Beaivemállásiid áigge ságastallen inuihtaid presideanttaiguin eandálit dálkkádatrievdama uhkkis, Københavnna dálkkádatráđđádallamiin ja Eurohpa uniovnna mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi.
Beaivemállása maŋŋel oassálasten Helssega universiteahta lágidan seminárii Evo Moralesa guossástallama gudnin.
Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu.
Earret máttaoarje ja máttarittu govččai sápmelaš ássan olles dálá Suoma.
Beaivebiebmu
Boradeapmi, iešgoasttiduvvon
Beaivemálisdeaivvadeamis Eanodaga suohkan ilmmuhii vuostálastit álbmotmeahccefidnu ja logai hálidit kompensašuvnna suodjalanguovlluin suohkanii.
West
City in Colorado USA
City in Saskatchewan Canada
City in Nevada USA
Lovozero rahpasii olgoriikkalaš álbmotlahtuide easkka jagi 1990.
Lujávrri suohkan lea virgái bidjan olbmo guhte galgá gieđahallat álgoálbmotáššiid.
Sámegiela oahpahusa várás mii lea Lujávrris leat ilbman badjel 30 oahppagirjji.
Dasto leat guokte vuođđoskuvlla Lujávrris.
Lujávrris lea dábálaš ruoššalaš vuođđoskuvla ja vel internáhtaskuvla, masa sámit, komit (boazodoalli álbmot mii lea fárren Guoládahkii jagi 1886 rájis) ja nenehcat (bohte komiid mielde boazogeahččin) sáhttet bidjat iežaset mánáid.
City in Massachusetts USA
City in Ontario Canada
City in Arizona USA
LOWER (teaksta)
Sávvat buohkaide movttegis ráhkkananáiggi teáhtera máilbmái!
skoviide gávdnojit dieđáhusa loahpas.
Gávnnai boares viežžandieđuid. Galgágo gittiid deavdit?
Gávdnon prográmma
gávdnat rivttes virgeolbmá
Lea eanetgo ovtta vejolaš deaivanName
Gávnnai eanet go ovtta man- siidu mii heivii.
Moanaid merkošat gávdnui
LPCLanguage
Gáiddus LPD- gárgadas
Gáiddus LPD- gárgadasaid heivehusat
LPD- gárgadasdieđut
EMAIL OF TRANSLATORS
LRD
GenericName
LSL
Ls
Lt
ltr
Lua syntáksamerken
LuaLanguage
india. kgm
angola_ provinces. kgm
azerbaijan. kgm
pakistan. kgm
philippines. kgm
ukraine. kgm
zambia_ districts. kgm
angola_ provinces. kgm
angola_ provinces. kgm
azerbaijan. kgm
egypt. kgm
kazakhstan. kgm
zambia_ provinces. kgm
puertorico. kgm
catalonia_ comarques. kgm
ecuador. kgm
waters_ world- class. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
puertorico. kgm
sudan. kgm
greece_ prefectures. kgm
oman. kgm
portugal_ districts. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
zambia_ districts. kgm
waters_ world- class. kgm
catalonia_ comarques. kgm
chile. kgm
guatemala. kgm
ukraine. kgm
world. kgm
galgabehtet gávdnat iežaideattet bálgá ja vuogi mot hálidehpet buktit sámi
City in Texas USA
Lubicon Lake Band
Luboš Lunak
Luboš Luňák
Luca Montecchiani
Lucid EmacsName
object name (optional)
Loga earenoamášraporterejeaddji James Anaya sága 15.4. dollojuvvon konferánssa rahpama oktavuođas dás: OPENING STATEMENT OF THE SPECIAL RAPPORTEUR JAMES ANAYA 15042010
Loga Irja Seurujärvi-Kari olles sága dás: Statement by Irja Seurujärvi-Kari on Saami language, Culture and Youth 15.4.2010
Loga KConfig () - merkošiid - geavahandihte skálžu- skriptain
Loga Juvvá Lemeha sága árbevirolaš dieđu suodjaleami hástalusain sámeparlamentarihkkáriidkonferánsas 10.11.2011
Loga olles Juvvá Lemeha sága sámi parlamentarihkkáriid konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvamis
Loga olles dieđáhusa dás
Loga eambbo
Oahpa eanet
Lassediehtu SámiSosteris.
Loga dás lasi.
Oahpa eanettips-locale:de
Loga
Geahččat ovdun: Ohcci ovdun gehččojuvvo bargovásáhus dán lágan suorggis
Sámi oahpahusguovddážis anárašgiela oahpaheaddjin doaibmi Anna Morottaja logaldallá giellalávgunmetodas rávesolbmuidoahpahusas.
Logaldallama doallá Seija Somby: Konfirmašuvdna nuoraid identiteahta huksen gárvodemiin.
Bearjadaga prográmmas gullat ee. Ohcejohnjálmmi skuvllas guhká bargan luohkáoahpaheaddji Inga Guttorm (Oahptii Iŋgá) logaldaga, mii vuođđuduvvá Guttorm barggustis ovddidan sámegiela oahppama ja oahpahanmetodaidda ja barggu vásihusaide.
Logaldat gieđahalai su iežas persovdnahistorjjá duogážin su politihkalaš bargui Bolivias, kapitalismma vuoittahallamii Bolivias, gaskavuođas Eanan Eadnái ja dálkkádatrievdama.
Logaldallan lea davvisámegillii ja dat lea buohkaide rabas.
Oza
Loga Sounds 2012-dáhpáhusdoaimmahusa čállosa Hilbes-joavkkus dás.
Loga stdin sisdoallu
Loga stdin: a sisdoalu
Ohcamin fiillaid
[document title/ filename] - Presentation
Šattai meattáhus logadettiin fiilla "% 1 "
oktonas deklarašuvdna vurdoi logadettiin XML- deklarašuvnnaQXml
Čájet buot vejolaš moduvllaid ja heaittit
# Vis hvilke nettverksenheter som finnes.
Daga listu dušše rabas máhpain
Addojuvvon
" Logahallan mas namahuvvojit dat main orrot unnalohkosaš davveálbmogat " 1993 (ráđđehusa skihkádus, mas namahuvvojit Lujávrri, Kola ja Kovdor suohkanat Murmánskka oblasttas). "
"Logahallan mas namahuvvojit dat main orrot unnalohkosaš davveálbmogat" 1993 (ráđđehusa skihkádus, mas namahuvvojit Lujávrri, Kola ja Kovdor suohkanat Murmánskka oblasttas). "
Listu mii čájeha fiillaid maid easka leat geavahan, vai álkit sáhttá daid ođđasit rahpat.
Čuokkislistu
Dán listtus oainnát Phonon- mohtorat iežat vuogádagas. Ortnega dán listtus mearrida makkár ortnegis Phonon šaddá daid geavahit.
listu
Listu
Listu:
Čájet buot olamuttus moduvllaid
Čájet listu modulain maid galgá vuodjit álggahettiin
Listočájehanheivehusat
Mearkkošoassi ii leat guorus. Hálidatgo joatkit?
Eai leat čujuhusat iežat listtus. Lasit muhtton čujuhusaid iežat čujuhusgirjjis, de geahččal ođđasit.
Listtus oidnojit 45 álbmotčeardda, main máŋga leat hirbmat apmasat.
Dat mearkkaša ahte don bijat ruossa dan evttohasa ovdii nominerenjoavkku listtus maid eanemusat háliidat galgá beassat sisa.
Listostiila@ item: inmenu no list style
# Vis nettverkene som enheten oppgitt ved 'uni' kjenner til.
Interneahtta- domenelistu gos ohcá bálvalusaid standárddomena (dábálaččat báikkálaš fierpmis) lassin.
Čájet listtu lavttašettiin
gássaid bohkamiidda, lávdegoddi anii artihkkala 27 rihkkumin.
Lohkonmessage status
Loga ođđasa Anáris dollojuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dás.
Loga stdin: a sisdoallu
Viečča reivesisdoalu " fiillas "
Lohken jur easka biologaguovtto Liv Vorsa ja Mark Boyce dutkamuša (Global declines of reindeer and caribou) dálkkádatrievdama váikkuhusain bohccuide ja karibuidda.
bálvalusain lunddolačča.
oahpahussii mii máhttáha sin lohkat ja čállit iežaset gillii.
Logakeahtes
Logakeahttes reive
default filter name
& Logakeahtes
Logakeahtes
LogakeahtesNew articles filter
Logakeahttes reivve
Lohkan
studeren davvisámegiela Guovdageainnus.
Logadettiinan Kaleva-aviissas geavaheaddjeekonomiija professor Visa Heinosa kommeantta (mii guoskkai gal aivve eará ášši), de dat heive maid vihkkehaladettiin EMM:a doaimma.
Logan
Loganat
Name
Sámegiela oktii rehkenastojuvvon oahppiid mearri logahagain lea 71.
Áidna Suoma logahagain, mas sámegiella lea maid oahpahusgiella, lea Ohcejoga sámelogahat.
Daid ohppiid, geat vázzet logahaga sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gánneha čuovvut oahpahusfálaldaga Sámi oahpahusguovddáža virtuálaskuvlsaid čađahanvejolašvuođain sáhttá jearrat maid sámiid ruovttuguovllu gielddaid logahagain, main leat virtuálastudeanttat juohke jagi.
Logahat láhkaásaheapmi dahká vejolažžan prinsihpas maid sámegielat oahpahusa.
- girjjis lea logahaga 1. gurssa oahpposisdoallu. Guovddáš fáttát leat njálmmálaš ja čálalaš giella, deavsttat ja gulahallan.
- girjjis lea logahaga 2. gurssa oahpposisdoallu.
Logahaga eatnigiela oahpahusas sámegiela ja - kultuvrra lassin deaddu lea girjjálašvuođas ja dan dulkomis.
Logahaga oahppiin okta čađahii sámegiela eatnigiela gurssaid.
Logahaga davvisámegiela eatnigiela oahpahusa várás lea almmuhuvvon ođđa oahppogirji
Logahagas doaibmagohten oahppiidovttastusa stivrras ja mu válljejedje Anára nuoraidstivrra lahttun.
Logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis sámegielat oahpahus lea maid vejolaš.
Logahagas sámegiela lohkama lea vejolaš joatkit eatnigiellan, vuođđooahpahusa jahkeluohkáin 16 álgán guhkes vieris giellan (Agiella) dahje vuođđooahpahusa jahkeluohkáin 79 álgán oanehis vieris giellan (B2).
layers-action
Bija dahje váldde eret čállinláse
Lohkkat bargovuoru
Lohkkat & bargovuoru
Lohkat:
Lohkka
Lohkkat
volume-content-luks
Lohkkat šearpma
Lohkkat šearpma
Lohkat dálá báikáiThis option links konqueror views
vectors-action
drawable-action
Lohkat áđaid
lohkat válljejuvvon fiilla dahje máhparequest type
@ action: intoolbar Text label of toolbar button
undo-type
The z- index of the shape
volume-contents-msdos-ext
Rahppan filtii
Lohkadeapmi/ olggosčáliheapmiComment
Njivlásleavga badjelgehččejuvvo Linux: is, muhto dáidá geavahuvvot eará vuogádagain.
Lohkkadanboallu lea aktiivalašComment
Lohkkadanboallu ii leat šat aktiivalašComment
background, style
Njivlái
Čadnon čájeheamis it sáhte molsut máhpa. Geavat dán liŋkčájehemiin oktanaga jos hálidat geahččat maŋga fiilla muhtin mahpas
Lohkkadanvuohki
Čájeheaddji
NummirhámitKCharselect unicode block name
NAME OF TRANSLATORS
Eatnatlohkosaš olmmošriekteorgánat, dego Eurohpá Ráđi ministtarkomitea, leat ávžžuhan Suoma ratifiseret soahpamuša.
Máŋggat musihkkafestiválat sihke sámeradio ja - televišuvdna doalahit badjin ođđaáigásaš hui ealli sámi musihkkakultuvrra.
Lohkat, @ item: intext Access permission, concatenated
Lohkangalledeamit
Lohkanbihtáid loahpas leat máidnasiidda laktáseaddji lávlagat, mat buktet suohttasa oahppodiimmuide.
Lohkanbihtáid loahpas leat máidnasiidda laktáseaddji lávlagat, mat buktet suohttasa oahppodiimmuide.
Lohkan/ čállin
Ii gávdnan lohkkiid. Dárkkis ahte " pcscd " lea jođus
Lohku
Lohku
Lohku:
Namuheaddji
Name
Nummir
Nummir:
Lohku lea árvvoštallojuvvon sámisoahpamuša álkimussan.
Lohkanleavga suovvá geahččat fiilla sisdoalu.
Lohkanjagi 2006-2007 Tamperes ledje oktiibuot čieža sámegiela oahppi, geain viđas ledje Aleksanteri skuvllas ordnejuvvon eaktodáhtolaš giela oahpahusas.
Lohkanjagi 2007-2008 oahppiid lohku lei ainge čieža, guhtta oahppi ledje vuođđooahpahusas ja okta logahaga oahppi oaččui fierbmeoahpahusa Anára gielddas.
Muohttavielgat1color
Muohttavielgat2color
Muohttavielgat3color
Muohttavielgat4color
Muohttavielgatcolor
Comment
Jahkas váritComment
Ráhkadeamen vuollemáhpaid bálvvás
Ráhkat jierbmás čuojahanlisttu
Ráhkada dokumeanta masa oktageardaneamus stensiillat leat juo viežžojuvvon. Comment
Ráhkat gaskavurkejuvvon fiila dokumeanttas
Name of key owner
Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat oahpahussii logahagain ja sámegielat studeantačállosiid čađaheapmái.
@ action: button
Ráhkadeamen indeavssa
Ráhkadeamen máhpa% 1
Ráhkadeamen máhpa
Háliidatgo ráhkadit jietna- CD: a dábálaš CD- čuojaniidda, dahje dáhta- CD mii heive dihtoriidda ja eará digitalalaš jietnacuojaniidda?
@ action: button
Ráhkadeamen govvafiilla
• dahkat iežas leavgaloktengeavadaga levgenbeivviid várás ja dovdat sámiid leavgga symbolihka
print operation status
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná beassá árvvoštallat kultuvrraid gaskasaš earuid oktavuođaid (ii earuid) ja háleštallat dain
• dahkat dilálašvuođaid, main mánná smiehttá iežas kultuvrralaš vásáhusaid
- hábmet vuođustusa daidda maidda sáhttet ohcat doarjagiid
servodateallimii leat doarvái buorit eavttut seailut ain ja ovdánit, de stáhtain lea
North
Ráhkada DocBook- entitehtaid jođánisboaluid ja standárddoaimmaid ovddas
file-action
Ráhkat ht: // dig- oktiiheivvolaš indeavssa
Luohti, leuŠdd, livđe dahje nuortasápmelaččaid čierrunárbevierru sáhttet leat olbmo dovdomearka, suollemas máidnasiid muitaleaddji, oktavuođaid dahkki, hervvoštalli, ráhkisvuođa dovddasteaddji, bilkideaddji, luonddu ja elliid govvideaddji, mánáid šaddadeaddji dahje gaskaoapmi nuppi olbmo muitimii dahje morašteapmái.
Ráhkat globála diehtovuođu
Luohkkámiellahtut
Luohkkáčohkkehus
Luohkkánamma:
@ action: button
Ráhkt máhpa
Luohkkáčálánat:
Lágit@ info: whatsthis
Lágit
Luohkát
Ráhkat girjemearkka
Juogustuvvon
Banner page
Ii juogustuvvon
Ii juogustuvvon
Merke ii- ruskaboastan
Merke ruskaboastan
Kategoriserejuvvon sorteren@ info: whatsthis
Árvosátni
Gilkor gávdno juo
Gilkorheivehusat@ label: listbox Name of the tag
instance general settings page name
Comment
Comment
Stencils
Láhki
Luohkká
Luohkká:
Málle
diagram colors page
Classname ii leat meroštuvvon
Classname ii leat meroštuvvon.
something has been set
Stencils
Ráhkat ruoktomáhpa
& Ráhkat govaža dán gáiddus máhppii
Stencils
Ráhkat leŋkejuvvon máŋgosa
Ungroup
Artihkkal 7 almmuha ahte gildosis lea bákkuin assimileret álgoálbmogiid ja
Kapihttal II regulere vuos ja ovddimusat sámedikkiid rolla sámi álbmoga ovddas
Árvalusa vuosttamuš kapihttalis leat 13 artihkkala mat siskkildit dábálaš vuoigat
Árvaluvvon ON
hápmosis stivrra evttohussan gielddaid vuođđobálvalusaid stáhtaossodatvuogádaga ođasmahttima várás.
álgodivodusat
Exponential function
Lunddolaš máŋggakultuvrratvuođa vuođđu lea ovttavásttolašvuođas, mas nuppi ovttaskasaid ja kultuvrraid vásihit dásseárvosažžan.
lean válmmáštuvvon konvenšuvdnateaksta árvalussan.
Diehttelas buot olgo- ja dorvvolašvuohtapolitihkalaš áššiin čoakkámat ja gullamat eai sáhte leat rahpasat.
Lunddolaš lea ahte Sámediggi ovttasráđiid ášše
• luonddujienaid áddestalli sátnehárjehusat.
Luondduin mii leat eallán harmoniijas.
Luonddu čábbodat ja eamiálbmogiid eallinviisodat lea dat dehálamos ášši, mii mu bidjá čállit. "
Luonddugeavaheapmi
Luonddugeavaheapmi lea earálágan iešguđege sámeealáhusain.
Luonddugeavaheapmi lea gitta maiddái eatnandieđalaš diliin ja luonddu diliin.
- Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami guoski mearriduvvon doaimmat ollašuhttojit beaktilit vuođđoláhkii gulavaš riikkavuložiid eanaoamastan- ja hálddašanvuoigatvuođaid sihke juohkeolbmovuoigatvuođaid gudnejahttimiin sihke juohke riikavuloža vástu luonddu máŋggahápmásašvuođa seailluheamis čuovvumiin ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđuid gudnejahttimiin
Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus lea dehalaš ahte sápmelaččaid árbevirolaš dieđuid ja vieruid sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami gudnejahttit, ealáskahttit ja suodjalat riikkasis lágáid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde ovddidemiin árbevirolaš dieđu suodjáleami guoskavaš hálddahusa ja lágaid.
Luonddu máŋggahápmásašvuohta lea sámiid ruovttuguovllus rikkis, muhto dat dego subárktalaš luondu, lea maiddái herket vaháguvvi.
Riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuš, mii suodjala luonddu máŋggalágánvuođa, geatnegahttá stáhta suddjet álgoálbmoga árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu biodiversitehttii dehege máŋggalágánvuhtii.
Luondduresurssaid ávkingeavaheapmi, nugo oljju bovren, erenomážit Ruoššas lea áitán máŋggaid eamiálbmogiid áigáiboađu ja kultuvrra jotkkolašvuođa.
Birasgáhttejeaddjit, boazodoalu ovddasteaddjit, sámediggi dehe birassuorggi virgeolbmot eai leat dohkkehuvvon bargojovkui.
Luonddureser-váhtta ja luonddupárkkat leat dárkkuhuvvon olgoleahkimii ja luonddunávddašeapmái.
Luonddusuodjalanguovllut leat birasministeriija hálddahussuorggis.
Luonddureserváhtta lea dábáleamos suddjenvuohki.
Bargojoavkku raporta
Luonddusuodjalangearregat leat dehálaččat diehtolonohallamii.
Luonddusuodjalangearregiin Mannan vahku lei sihke artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán ja luonddusuodjalangearregat Ohcejogas.
Árvvoštallan mot luonddusuodjalanláhkaásaheapmi doaibmá lei sámi boazodoalu ja sámi kultuvrra dáfus morašlaš lohkamuš.
Luonddusuodjalanlága ođasnuhttima maŋŋel ođastuvvo meahcceláhka, dehege proseassa sáhttá maŋŋonit guovtti ráđđehusbaji duohkái.
Luonddusuodjalanlágas evttohuvvo maid, ahte vuođđudanvuloš luonddusuodjalanguovlluin váldojuvvolii vuhtii sámi kultuvrra suodji.
Luonddusuodjalanláhka ođasnuhttojuvvo Natura-viidodagaid geahnohuhttingieldduin.
Luonddusuodjalanláhka lea ođasnuhttojuvvome guovtti muttus.
eaiggáduša eatnamiid ", sáhttet leat vuoigatvuođat omd. dološ sajáiduvvan
Luonddudiehtagiid dutkanvugiide vuođđuduvvan dutkamušat earenoamážit arkeologiija suorggis lea gomihan historihkkáriid oainnuid sámiid luonddugeavahusas ja árbevirolaš dieđus.
DieđaName
Luondu galggašii gullat guovddáš oassin máná juohkebeaivválaš eallimii.
Luondduriggodatvuoigatvuođaid guoski artihkkala 15 oasil sámediggi gávnnaha, ahte Suoma lágain eai leat mearrádusat ávkkiid juohkimis ja láhkaaddima galgá nuppástuhttit nu, ahte sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid ávkkástallamis ožžojun ávkki gálgá juohkit soahpamuša gáibidan vugiin sámedikki ja nuortalaččaid giličoahkkima hálddašeapmai.
luondduriggodagaide.
Luondduresurssaid leat geavahan gierdavaččat ja olbmot leat sihke gudnejahttán ja dikšon luonddu.
Finnmárkku fylkka eatnamiin ja daid luondduriggodagaid alde.
oktii luondduriggodagaid divššu, geavaheami ja gáhttema dainna lágiin mainna lea vejolaš sihkkarastit sámi kultuvrra eavttuid ja luondduealáhusaid ja seammás atnit
Rievttálaš ja hálddahuslaš vuogádagat, maiguin luondduvalljodagat ávkkástallojit sámeguovlluin, galggašedje čuovvut álbmotrievtti norpmaid, mat leat ee. ráđđádallamat doaimmaid čuozáhahkan leahkki álgoálbmogiiguin ja sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtan sihke váikkuhusaid láivudeami várás vuolggahuvvon doaimmat ja ávkkiid juogadeapmi.
lágaid addin vuoigatvuhtii oažžut oasi dan vuoittus maid luondduriggodagaid viežžan
Luondduvalljodagain ávkkástallamis ja eará gárggiidandoaimmain čuovvu guohtuneatnamiid massimis dávjá ii máksojuvvo buhtadus, vaikke Norga boazodoalloláhka gáibida, ahte guohtuneatnamiid geavahanvuoigatvuođa massin buhttejuvvo boazoeaiggádiidda.
geavaheami dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid sámit eaiggáduššet dahje
mielde gustojit resursageavaheapmái ja eará meassamiidda, galgá maid váldojuvvot
geavaheami go leat guolleeriid juogadeapmi.
earreortnegat regulerejit.
geavaheapmi ja dan mearkkašupmi sámi báikkálaš servodahkii.
čatnasit eatnamiid ja luondduriggodagaid geavaheapmái.
almmolaš hálddašeapmái, omd. dábálaš areálahálddašeapmái.
várás earalágan reguleremat, de doarvái bures galgá vuhtii váldojuvvot sámiid
movttiidahttit daidda, go sohpet seailluheami ja gánnáhahttivuođa eavttuide.
Luonddu áhpásnuhttingeavahus ii oaččo ráfehuhttit sámi ealáhusaid.
@ item journal is in final form
Teakstaárvalus lea viiddiduvvon dađistaga áššedovdi joavkku lahtuid árvalusaid
Luonddus oažžut ideaid, inspirašuvnna ja ávdnasiid duhkorasaide.
Álgodivodusaid máhppa:
Luonddusuodjaleami dáfus lea hui miehtemielalaš, ahte stáhtaráđđi lea mearridan váldit vuovdinvearu eret eatnama vuovdimis stáhtii luonddusuodjalandárkkuhusas.
Luondduealáhusaid oassi vuovdimiin ja bargofámuin mihtidettiin ii leat dal nu stuoris, muhto daid kultuvrralaš mearkkašupmi lea deaŧalaš.
šaddá leat rievttálašvuođa dáfus segohus.
& Vurkema bokte
create- metoda bájuhii árvvu 0
Gávdnojit máŋga vuogi suddjet luonddu.
Luondu, olmmoš ja kultuvra leat lávga čatnasan nubbi nuppiide.
Luondu ja Áilu leigga eretčuoldemeahttumat.
dahje meassat luonddu, de galgá Artihkkala 37 mielde dain sámiin geaidda dat
suodjalusa luonddumeassamiid vuostái dain guovlluin maid álgoálbmogat geavahit
Luondu lea oassi kultuvrras ja olmmošvuođas.
plug-in-action
Oktavuohta lunduiGudnejahttit eallima, luonddu ja dan resurssaid.
Luondduoktavuohta
Ráhkadeamen čálihandáhtaid: Siidu% 1
Ráhkaduvvon:
Ráhkat máŋgosa rámmas, mii álo čájeha seamma sisdoalu
Ráhkat máŋgosa dán rámmas, mii álo leŋkejuvvo dasa. Dát mearkkaša ahte dat álo čájehit seamma sisdoalu. Jos rievdadat sisdoalu dákkár rámmas de maiddái buot máŋgosiid sisdoallu rievdaduvvo.
Ráhkat málle
Luohpandoarjjaortnet ii dáhkit dárbahassii stuora ealáhaga ja dárbahassii stuora eallit guđđojun bohccuid meari doallan dorvvastivččii ahte bearrašis livččii borramuš.
Luohpanortnegis lea buorádussan dat, ahte beallelaš ii gáibiduvvo luohpat oktanaga beallelaččain jos son ii leat luohpanagis.
ráhkat jearahuvvon máhparequest type
Ráhkat
NAME OF TRANSLATORS
Ráhkat ráiddu 'álggu' rájes 'loahpa' rádjái ja lasit 'lávkki' árvvu juohke lávkkis. Juohke árvu ráiddus gártá dán láhkái 'lávki' stuorát go ovddit árvu.
& Ráhkat silli
Go ođđa siidu ráhkaduvvo
Luohtán dasa, ahte suohkanválggaid ja ON:a dorvvolašvuohtaráđđekampannjá maŋŋel ráđđehus geargá vuojulduvvat sámi girjemiid olláhuhttimii ja gieđahallá hohpolaččat Ilo 169-soahpamuša ja mearrida das, mot ratifiseremis ovdánuvvo.
Nama dan lassemodulluohkkás mii dál ráhkaduvvo
Region/ state in Russia
Region/ state in Canada
india. kgm
portugal_ provinces. kgm
canada. kgm
pakistan. kgm
Luohtehahtti KDE bargovuorrogieđahalli mii hupmá standárd X11R6 bargovuorrogieđahallaprotokolla (XSMP).
Name
Luohttehahtti:
create and configure a mail transport
Luohttehis siidu mii vikkai beassat% 1: i ii beassan dasa.
Banner page
Suollemas
unknown secrecy type
Luohttámušolbmot galget maid meannudit árvvolaččat ja fiidnát.
Luohttámusolbmoš lea doaimmas dikšumis maiddái politihkalaš ovddasvástádus.
Dábálaččat luohttámušlávdegoddi ii guorahala dáhpáhusaid mat leat boarrásit go guokte jagi.
Luohttámušolmmoš, luohttámušáirras dahje bargiid eará ovddasteaddji ii oaččo addit earáide bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid.
Luohttámuš lea dehálaš vai olmmoš sáhttá dovdat oažževuođa ja duostá sárdnut friija dain váivviin dehe symptomain mat sus leat ja dainna lágiin oažžu dan divššu man dárbbaha.
Luohttámuš stáhtaráđi doaimma guovdu hedjona jos čálalaš čatnasemiin fuolakeahttá oktasaččat sohppojuvvon mearrádusat eai olláhuhttojuvvo.
VealggásgoartageavaheapmiName
camera flash settings
Number of digits
Ráhkaduvvon:
Ráhkat stiilla sealla vuođul
@ info/ plain Action to edit an alarm
Ráhkada dokumeantta stensiillaid viežžankeahttá. Name
Ráhkat ođđa profiilla vuođđuduvvon válljejuvvon profiillas
what' s this
Ráhkat gilkora láses mii juo gávdno, alege ráhkat ođđa láse
Ráhkat ođđa@ action: inmenu Add selected folder to places
Ráhkat ođđa dokumeantta
@ info: whatsthis
Ráhkat ođđa identitehta
& Ráhkat ođđa máhpa
Ráhkat ođđa máhpa
Ráhkat ođđa Kate- čájeheami (ođđa láse seammá dokumeantalisttuin).
Ráhkat ođđa girjemearkamáhpa dáppe% 1@ label: textbox
Ráhkat ođđa girjemearkkamáhpa
Ráhkat ođđa girjemearkkamáhpa@ title: window
Buvttit ođđa gova
what' s this
what' s this
Ráhkat ođđa čájeheami dáinna dokumeanttain
Translators: Degrees
Ráhkat ođđa
what' s this
Ráhkat ođđa girjemearkka
Ráhkat ođđa siiddu
Ráhkat ođđa fiilašlája% 1
ráhkat ođđa fiilašlája
Ráhkat ođđa fiilašlája
Ráhkat ođđa fiilašlája.
MyUserName on freenode
Ráhkat ođđa ivdnečoahkkádusa merkejuvvon ivdnečoahkkádusa vuođul
Ráhkat & ruohtas - / affiksakombinašuvnnat mat eai leat sátnegirjjis@ option: check
Luovaseallu dahjege varris bohccot bissot guottetáiggi sierra ja daid lea oalle bargu guođohit.
Ráhkat fierpmádatspealu
Vuollán
Ráhkat fierpmádatlávkestaga
Lohpi ohcat dahje bohkat luondduriggodagaid ii galgga addojuvvot go
Lohpi ohcat dahje bohkat luondduriggodagaid ii galgga addojuvvot go doaibma dagašii sámiide veadjemeahttumin dahje mearkkašan veara váddáseabbun joatkevaččat geavahit dáid guovlluid, ja go sin geavaheapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrii, jos juo ii Sámediggi ja dat sámit maidda dat čuohcá, eai mieđit dasa.
Ii beasa deikke
Lohpevuovdin galggalii maid sirdojuvvot Villi Pohjolas Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaide ja luonddubálvalusat juogále lohpevuovdindihtomeriid mátkedoaibmafitnodatolbmuide.
Lohpeproseassa lea ádjánan dánnai dihte guhká, daningo Tukes lea šaddan cealkima maŋŋel bivdit ohcci dievasmahttit dieđuid, man maŋŋel ohcamuš lea sáddejun ođđasit cealkima várás.
Lohpi foandda vuođđudeapmái bođii golggotmánus 2008.
Lohpideimmet loktet ášši ovdan ráđđádallamiin Tukesiin ja eará eiseválddiiguin.
Lohpidin ovddit bloggastan muitalit dárkileappot das, go riikkabeivviid olgoáššiidválljagotti gulai sámedikki Suoma árktalaš politihkas.
Lohpádusain ii orron leame nohkka gokču.
Lohpádusaid in ožžon, ahte min cealkámuš váldojuvvolii vuhtii.
Lohpadusain fuolakeahttá dát proseassa ii leat ovdánan riikka ráđđehusas.
Lohpádus orru báhcime duššin.
Lohpeeiseváldi (Tukes) ii leat maid árvvoštallan mearrádusa dagadettiin oktege ruvkelága 50 §:a lobi mieđiheami áruid.
russia_ subjects. kgm
russia_ subjects. kgm
bhutan. kgm
City in Ukraine
zambia_ provinces. kgm
russia_ subjects. kgm
ukraine. kgm
bhutan. kgm
sámediggelága miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea rihkkojuvvon áššis, mii guoská sápmelaččaid.
Dákte- ja čoarvedujiid materiálan geavahuvvojit bohcco čoarvedákti, eará dákteoasit ja gusa ja ealgga čoarvvit.
Julivgiela ja lullisámegiela hállet Norgga ja Ruoŧa guovlluin.
Láilá Anti
Mun jáhkán, ahte Suoma ájahallan Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis ja ovddit lohpádusat leat buore muddui váikkuhan dasa, ahte Suopma ii ožžon dárbahassii doarjaga dorvvolašvuohtaráđi lahttuvuhtii rahčamušainis fuolakeahttá.
Jáhkán, ahte Suopma sáhttá oažžut juobe doarjaga sápmelaččain viggamuššásis beassat ON:a dorvvolašvuohtaráđđái, jos Suopma lea deavdán riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis.
Jáhkán, ahte eanas jienasteddjiin háliidivčče, ahte boahtteáigge davimus Suoma riikkabeaiveáirasat ovddidivčče buot davvisuopmelaš áššiid ja vuoigatvuođaid nu ahte sii vuojulduvvet áššegažaldagaide.
Jáhkálii álgoálbmotgažaldagaid leat olgoáššiidministeriijaa vuoruheapmi earenoamážit daningo Suopma viggá ON. a dorvvolašvuohtaráđi lahtturiikan.
Gaskaboddosaš fiila% 1 lea rievdaduvvon. Hálidat go liikká dan vurket?
color
LupmoivdnásašColor name
oassálastá čállingilvui.
Dávttis ja čoarvvis duddjojuvvojit basttet, njuikumat, lávkačoarvvit, nállogoađit, niibenađat - dán áigge maid ciŋat.
Boahtimen lea ivdnás sámenuoraid kultur- ja dáiddafeasta!
váldoovddasvástádus dearvvašvuođaásahusas. Ovttasbarganortnegiid lea danne dárbu
Galle millisekundda ádjánii lohkamis
Bihtá loahpas leat maiddái bargobihtát.
Kapihttalis leat čieža artihkkala.
Logut:
Dárkilis loguid oažžut golggotmánu go bušeahttaevttohus almmustuhttojuvvo.
luxembourg_ cantons. kgm
City in Nova Scotia Canada
egypt. kgm
world. kgm
Name
Luxemburg
LuksenburggagiellaName
LuxemburgalašName
LuxemburgName
Stencils
luxembourg_ cantons. kgm
uzbekistan. kgm
LWMComment
Libya dinára
LycosQuery
LYD
OanádusdiehtovuođđuQuery
Oanehis áiggi siste lea geargan dáhpáhuvvat iešguđetlágan áššit
Oanehis dáhtonformáhtta:
Oanehaččat iešmearrideami vuoigatvuođa ollášuhttimis
Oanehaččat cealkki geavaheami dovdomearkkat leat bissovašvuohta, ahte dat lea leamaš visolaš ja intensiiva, ja njuovžilvuohta.
& Oanehaš bajilčállagat
dash-preset
Gaskaboddosaš láse (láseš) rahpojuvvoName
Gaskaboddosaš láse váldoi eretName
Oanehis animašuvdnafilbma unna lunttaža vásáhusain, eallimis ja jápmimis.
Oanehis automáhtalaš@ item: inmenu Text Completion
Distance
OANEHISMÁNNU
Make Kruler Height Medium
Oktageardánis čájeheapmi
Oanehaš
Oanehaš veahkki
Oanehaš dáhton:
Oaneheabbut ravdda (Jorat) Paper Source
Orientation
Oanehis ravda
Oaneheabbut ravdda (Jorat)
OANEHISBEAIVI
City in Virginia USA
City in Washington USA
City in Massachusetts USA
City in Florida USA
LynxName
Lyriihkain gávdnojit metaforat, mat čujuhit servodatlaš čuolmmaide máilmmi dásis, muhto muđui son ii leat beroštuvvan sárdnut iige son hálit dahkat politihka.
Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Aletta Lakkala (davvisámegiella)
Lyseonpuisto logahat, Rovaniemi: Inga Maaret Aikioniemi (davvisámegiella)
Lappi ámmátoahpahat, Roavvenjárga: Leena Fofonoff (nuortalašgiella)
ovddalgihtii dárbahassii dássásaš sankšuvdnavuogádagain.
galgat seailluhit iežamet guovddáš árbevieruid, muhto eat oaččo
LyXName
Constellation name (optional)
LZW
M3ULanguage
Eatnamiidda ja luondduvalljodagaide guoski vuoigatvuođaid dovddasteapmi
birra iežaset árbevirolaš eatnamiidda ja daidda gullevaš luondduriggodagaide, ja dan
konvenšuvnna, ahte sámiid vuoigatvuođat eatnamiidda dárkilit čielggaduvvojit.
čuhcet sin eatnamiidda ja resurssaide.
olggobealde beroštumit šaddet deaddun dasa.
hálddašit ja geavahit dárkileappot namahuvvon eatnamiid, mat leat deaŧalaččat sámi
& Báikkálaš heivehusat
City in United Kingdom
Gávpot:
resursavuoigatvuođaid birra
sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide stáhta eatnamiin.
čađahit, de dat dieđusge ii oaččo guohcat eananvuoigatvuođaid ovdáneamis.
Sisafárrejeaddjit sivahuvvojit nu ahte sii dolvot suopmelaččaid bargosajiid dehe sii ellet sosiálaoajuin.
Sisafárrejeaddjiid eatnigiela oahpaheaddji bargun lea oahpahit dakkár oahppiide, geain lea sisafárrejeaddji duogáš, sin eatnigiela dahje ruovttus hállojuvvon giela.
Sisafárrejeaddjiid gielat leat dávjá stuorra máilmmigielat, nugo espánjagiella, eaŋ galsgiella, punjabi dahje arabia.
Sisafárrejeaddjiid gielat leat dávjá stuorra máilmmigielat, nugo espánjagiella, eaŋgalsgiella, punjabi dahje arabia.
Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.[6]
Ulddaguovttos šaddá dramáhtalaš mátki sihke albma máilmmis ja eatnanvuolážiid máilmmis.
Maahisweb - Sámi Musea Siidda buvttadan mánáid neahttasiiddut
Maahisweb - Sámemusea Siidda mánáidsiiddut
Máilbminai lea earáhuvvan ja sámi kultuvra lea vuogáiduvvan servodatlaš rievdadusaide.
Máilmmis jođedettiin sáhtán muitalit ahte lean sápmelaš ja lean movtta go beasan ovddastit njealji sierra riikka olbmuid, ovtta álbmoga, mas gávdnojit hui máŋggalágan iešvuođat.
Máilmmis leat almmatge iešguđetlágán válgavuogit, dego Norggas ja Ruoŧas adnojuvvon Sainte-Laguë - vuohki.
Máilmmi álgoálbmogat čoahkkanit jahkásaččat ovddidit álgoálbmogiid áššiid globála dásis ja min nuorat dahket ovttasbarggu riikkaidgaskasaš dásis.
Doppe nannejuvvui e.e. ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea lunddolaš oassin álbmogiidgaskasaš olmmošvuoigatvuođa suodjaleamis ja maiddái lea iešvuođas oppamáilmmálaš. Máilmmekonfereanssa ulbmilin lea čálgadit máilbmevuogádaga mii ollásit lea ceggejuvvon ON-soahpamuša ala.
Máilmmikongreassa lea duođaid mávssolaš álgoálbmogiid ovttasbarggu dáfus.
Máilmmikongreassas lea ovddasteaddjin maid sámi álbmot.
Máilmmikongreassas suoma-ugralaš ja samojedaálbmogat gieđahallet kultuvrra seailluheami ja ealáskahttima gažaldagaid sihke álgoálbmot- ja veahádatálbmogiid vuoigatvuođaid áššiid.
Globála hástalussan lea dat, ahte dálkkádatrievdan sáhttá čovdojuvvot dušše ovttasbarggu bokte ja válddedettiin atnui buoremus dieđut mat gávdnojit - sámi árbevirolaš máhttu lea danin dán hástalusa čoavdima deaŧalaš oassi.
Máilmmipolitihkalaš dilli lea buktán stuora uhki Eurohpá ráfái.
Máilmmis, gos álgoálbmotgielain lea stuora uhkkin daid jávkan ja gielat ja kultuvrrat maid duššet garra leahtuin, de sámi kultuvrra seailuma sáhttá atnit stuora jovssusin ja gudnin.
Máilmmis leat jur dálnai máŋggat siskkáldassoađit manname.
Máilmmis leat dán rádjai dušše uhcán ovdamearkkat earenoamáš, virggálaš ortnegiin, mat ovddidit dihto álgoálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa rájáidrasttildeaddji vugiin.
Eanan- ja giddodatgávppid ulbmil lea suohkana mearrádusa mielde maŋŋel háhkat Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid hálddašan eananviidodagas lasi giddodatopmodaga, dahkat luotta viidodahkii jekkiidsuodjalanguovllu rastá ja hukset viidodahkii 30 luomosáigge vistti bartagili ja turismabálvalusaid giddodaga.
Eanan ja mearra
Eana- ja meahccedoalloministtar Koskinen deaivvadii sámedikki stivrrain
Eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggi ovttasbarggus Mánnodaga sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain fuođđovahátásahusas.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan meahcceráđđehusláhkabargojoavkku doaibmaáigi galggai nohkat jagi loahpas.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan bargojoavkku, mii galgá čielggadit sámiid oassálastinrivttiid nannema, oktan bargun lea boazodoalu oppalaš eavttuid buorideapmi sámiid ruovttuguovllus.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásahan bargojoavkku ulbmilin lea meahcceráđđehuslága paragráfaid dárkkisteapmi, mii guoská sápmelaččaid oassálastinvuoigatvuođa lasiheapmi eanangeavaheamis.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija hálddašansuorgi gokčá eanan- ja šaddogárdedoalu, dálonguovllu gárgeheami, vuovdedoalu, guolledoalu, šibitdálkkodanfuolahusa, elliin ožžojun eallindárbašiid bearráigeahču.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija geahčastat boahtteáigge várás lei morašlaš lohkat.
Eana- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind deattuhii ságastis geavatlaš čovdosiid gávdnoma, vuoi konflivttaid sáhtášii garvit ja maiddái joavkkuid ja ealáhusaid intreassaid oktiiheivehit.
Eana- ja meahccedoalloministeriija lea spiehkastan ovddit jagiid vuogis ja buhtadan boraspirevahágiid ovttageardásažžan, mii mearkkaša dušše beali buhtádusas, man láhkaásahus geatnegahttá máksit.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea ceggen giđđat bargojoavkku suokkardit boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága dehege POLURA-lága ollislaš ođasnuhttima.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea evttohan sihkkojuvvot eret evttohusaid sámi boazodoalu doarjjavuogádaga ovddideami várás ja boazodoallolága rievdadeamis.
Eana- ja meahccedoalloministeriija lea bivdán sámedikkis cealkámuša guolástanlága oppalašođastusa guorahallan bargojoavkku smiehttamušas.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija váldá beali vaikko makkár gažaldagaide, mat eai ministeriija bargguide gula.
Eana- ja meahccedoalloministeriijas válmmaštallojuvvon nášuvnnalaš meahcceprográmmas 2015 váilu oalát prográmma váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii gullevaš ealáhusaide.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija turbuleanssas
Eana- ja meahccedoalloministtar galledii Sajosis 28.1.2014 ja deaivvadii sámedikki stivrrain. "
Eanan- ja meahccedoallováljagoddi lea hálidan sámedikki cealkámuša guovlohálddahusa ođasnuhttinfidnus, nd.. Alku-fidnus, mas leannai čállán dávjá iežan bloggain dán giđa áigge.
giđđat 2005, mii gieđahallá prosedyraid mat leat stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki
Eanadikkit ja gielddat sáhttet stuorimus oassái ieža mearridit maid mávssuid galgá máksojuvvot doavttergalledemiin ja eará bálvalusain divššus.
Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama.
City in Ontario Canada
Riikakoda:
- eanangotti sosiálalaš váikkuhusaid árvvoštallama ja buorredillestrategiijalaš barggu ja maiddái
Eanangotteprográmma ja dan ollašuhttinplána livčče eanangotti lihtu ja stáhta guovlluhálddahusvirgeoapmahaččaid stivren- ja plánenprosessa oassi.
Eanangoddeprográmma ráhkadus lea ođastuvvon ovddežis.
Eanagoddeprográmma stivre eanagotti guovloovdáneami ja ásaha ulbmiliid eanagotti ovdáneapmái.
Eanangottiid lihtuin lea jo dál stuorra váldi guovlluovdánahttimis eanangottelávvaproseassas.
Eanangottiid lihtut leat gielddaid gieldaovttastumit, maid ovddastus mearriduvvo gieldaválggaid bohtosa vuođul.
Constellation name (optional)
Rádji
Molendáidagis lea vuhtton dáiddalaš friddjavuohta sámi kultuvrra govvideamis ja ráđđen servodatlaš konteaksta ja jurddahanvuohki sápmelaččaid ektui.
Molendáidagis dutkanmátkkálaččat ja dáiddarat leat govvidan sápmelaččaid gitta 1700-logu rájes.
" Málagovaid vuolggasadjin lea oktavuohta lagašbirrasa duovdagii, sierra eanabáikkiid historjái, muitalusaide ja iežas vásáhusaide daid birra.
"Málagovaid vuolggasadjin lea oktavuohta lagašbirrasa duovdagii, sierra eanabáikkiid historjái, muitalusaide ja iežas vásáhusaide daid birra.
Málagovaid ravddaid čiŋahit sámegáktái gullevaš silkki riessamat.
context-action
Comment
tools-action
NjukApril
FarCoptic month 8 - ShortName
NjukEthiopian month 8 - ShortName
NjukEthiopian weekday 3 - ShortDayName
Njukčamánnu
Njukčamánnu
Njukčamánu loahpas - cuoŋománu álggus dollojuvvo juo čuovvovaš sámedikki dievasčoakkán ja maiddái rahpandoalut.
Njukčamánus 1957 almmuhuvvui ortnet " Doaibmabijuid birra mat galget buoridit davvilaš álbmogiid ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami ".
Njukčamánus 1957 almmuhuvvui ortnet "Doaibmabijuid birra mat galget buoridit davvilaš álbmogiid ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami ".
FaraCoptic month 8 - ShortNamePossessive
njukEthiopian month 8 - ShortNamePossessive
njukčamánu
njukof April
Njuk
Riikkamet doarju Ovttastuvvan Našuvnnaid sániiguin ja daguiguin, daningo dat lea min álbmotlaš beroštumi mielde. "
Suoma áidna gielda, gos sámit leat eanetlohkun, Ohcejohka, lea 1990 logu gaskamuttu maŋŋá manahan ássiidis sullii 10%.
dahje eará eatnanvuoláš resurssaid dahje mearrida eará luondduriggodagaid
Mánnodaga 19.5. livččii leamaš Lappi-bargojoavkku čoakkán, muhto dasa in sáhttán oassálastit go dat manai badjálaga stivrra čoakkámiin.
Mánnodaga álggii Lappi-bargojoavkku čakčabadji.
Mánnodaga Gironis lea Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán ja disdaga seamma báikkis lea Ruoŧa sámedikki čuovvovaš válgaáigodaga virggálaš rahpan, masa buvttán Suoma sámedikki dearvvahusa.
Mánnodaga čoahkkanii biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) álbmotlaš bargojoavku gieđahallat Montreala 8 (j) -čoakkáma mearrádusaid.
Mánnodaga girden Suoma olgoministeriija sáttagottis Ovttastuvvan Nášuvnnaid álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkámii, man fáddán lea earenoamážit dálkkádatrievdan ja álgoálbmogat ja álgoálbmotgielat.
Boahtte mánnodaga lean Njellimis birasministeriija, Lappi birasguovddáža, meahcceráđđehusa ja sámedikki virolaš luonddusuodjalangearregiin, man sierrafáddán lea dán jagi nuortalaškultuvra.
Mánnodaga lei Lappi-bargojoavkku čoakkán, mas gieđahalaimet bargojoavkku loahpparaportta.
Vahku álggus mánnodaga ledjen Roavenjárggas boahttevuođa forumas, mas gieđahallojuvvui dálkkádatrievdan.
Mánnodaga ledjen birasguovddáža ja - ministeriija lágidan dilálašvuođas, mas gieđahallojuvvui Bállása boahtteáigi.
Vahkku dás ovdal mánnodaga lei sámedikki stivrra čoakkán dábálaččas spiehkkaseaddji vugiin Roavenjárggas.
Mánnodaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Ovddetbeaivve oassálasten Máilmmi boazoálbmogiid njealját máilmmikongressii Guovdageainnus.
Mánnodaga ledjen Meahcceráđđehusa, birasministeriija, Lappi birasguovddáža, sámedikki ja nuortalašráđi oktasaš "luonddusuodjalangearregiin " Njellimis.
Mánnodaga ledjen Meahcceráđđehusa, birasministeriija, Lappi birasguovddáža, sámedikki ja nuortalašráđi oktasaš "luonddusuodjalangearregiin" Njellimis.
Mánnodaga oassálasten Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkámii Gironis.
Mánnodaga oassálasttán skype bakte sámedikki stivrra čoakkámii, man maŋŋel vuoddján Gilbbesjávrái deaivat birasministtar Ville Niinistö.
Mánnodaga sámedikki ovddasteaddjit ledje sámediggelága 9 § ráđđádallamiin Duottar-Sámi eanangoddelávas Lappi lihtus, Roavenjárggas.
@ option Name of the weekday
Vuossárga
Vuossárga
Mánnodaga dollen Helssega guvlui.
Ráđđehus lea addán vihtta stuorradiggedieđáhusa maŋimuš guovtte jagis.
Lea dehálaš, ahte riikka ráđđehus lea vuođđudan earenoamáš rádjabargojoavkku, man bargun lea meroštallat Sámi álbmoga árbevirolaččat geavahan eatnamiid.
Eatnamiid ja čáziid árbevirolaš geavaheapmi
vuoigatvuođa áššis leat dasa, go lágaiguin ásahuvvo eanangeavahanhálddašeami.
rádjeguovlluid areála- ja ealáhushálddašeami várás, omd. rádjejogaid ja
sámiide. Areála- ja resursahálddašeapmi ja birashálddašeapmi šaddet leat deaŧalaš
geavaheapmi, álbmotstruktuvra, ja eatnamiid guhkesáigásaš stáhtalaš eaiggáduššan
Eanangeavahanáššit barggahit sámedikki hui olu - nohkavaš áigodaga gárvánežžet Anárjávrre oasseoppalašlávva go Gilbbesjávrre oppalašlávvanai.
sámi fidnogeavaheami dovdomearka.
heamis ledje báhcán unnán luottat mat sáhtášedje duođaštit sámiid orruma.
Erenoamáš vuorjašuvvansivvan MRK čujuhii priváhta eananeaiggádiid álggahan
diehtoduogáš ássamiid ja veahkadagaid historjái ja eanangeavaheami vuoigatvuođaid
vuođđuduvvot sierra jođihangoddi sámiid ruovttugilleguovllus mii mearrida
leat sierranas almmolaš ja ovttaskas olbmuid eanangeavahanvuogit mat čuhcet sámiid
Riikka alimus riekti lea cealkán, ahte prinsihpas oamastanvuoigatvuohta sáhttá vuođđuduvvat sápmelaččaid árbevirolaš eanageavaheapmái ja ássamii.
Eanamihtidanlágáduša kártabálvalus.
dahttá maid nuorat sápmelašbuolvva ovddidit sámegiela ja sámi kultuvrra.
duopmostuolloáššiide mat leat heađuštan sámiid jođiheames boazodoalu dihto
vuođđunis rievttálaččat doalakeahtes sivaid.
Eananoamastusrivttiid guoski
Eananoamastusbargojoavku čielggadeapmi Sámediggái
Eananoamastusbargojoavku čielggadeapmi sámiid ruovttuguovlluid eanagažaldagas
studeremis ain guhkkelii, vai sii basttále geavahit nu buori ja beaivválaš sámegiela mii
Eatnanvuloš luondduriggodagaid geavaheamis " 1995 (láhka man mielde oassi vuoittus galgá mannat guovllu álgoálbmogiidda). "
Eatnanvuloš luondduriggodagaid geavaheamis "1995 (láhka man mielde oassi vuoittus galgá mannat guovllu álgoálbmogiidda)."
áššiid mat leat oktasaččat gullet dan golmma riikka sámiide, nugo giela, kultuvrra,
Comment
Comment
Name
a person' s title
Geográfalaš sajádat lea oasistis buktán sierralágánvuođaid sámi kultuvrraid báikkálaškultuvrraide, mii vuhtto sierra ealáhussan ja gielalaš sierralágánvuohtan.
Eatnandieđalaččat Davvi dimenšuvnna guovlu gokčá Oarjedavve-Ruošša, Nuortameara ja árktalaš guovlluid, fárus maiddái Barentsguovlu.
Eatnandieđalaččat Davvi dimenšuvnna guovlu gokčá Oarjedavve-Ruošša, Nuortameara ja árktalaš guovlluid, fárus maiddái Barentsguovlu.
Stencils
muhto baicce eanandoalu beroštumiid boazodoalu vuostái.
Dánge ráji rasttidii eanandoallu.
Eanandoalu vástesaš ekonomalaš
geatnegas dohkkehit álgoálbmogiid eananvuoigatvuođaid.
bargojoavku almmuhii vuosttaš oasseárvvoštallama eananvuoigatvuođain.
Eanavuoigatvuoñaide guoskevaš mearrádusat eai buvtte čovdosiid dan eahpesihkkarvuhtii, mii lea álfárot menddo guhká joatkašuvvan, ja mearrádusat oalle guhkás geardduhit daid prinsihpaid, mat muduige leat fámus - "dušše" daid ollášuvvan lea vuorddihan.
Eananvuoigatvuođaid čielggadeamit leat ilbman áddjilis ja máŋggabealat
resursavuoigatvuođaid ja eará vuođđovuoigatvuođaid dáfus.
- Eanavuoigatvuohtaáššiid ii sáhte válbmet olbmuin čihkosis, muhto áššiin galgá bastit hállat rahpasit, almmolaččat ja roahkkadit ja erenomážit muitalit das maid ILO-soahpamuša ratifieren geavadis dárkkuha, son dajai.
eananvuoigatvuođalaš riidu čoavdašuvvá SP artihkkala 27 mielde nu ahte sámi
Eanavuoigatvuohtagažaldaga čoavdinge ii lihkostuva almmá sierra oassebeliid ovttasdoaimma ja duođalaš vuhtiiváldima, gávnnahii Muttilainen.
Eananriektegažaldagat leat ain čoavddekeahttá.
Áššit mat gullet eananvuoigatvuođaide,
bargun lea ovttas Sámedikkiin buktit cealkámuša plánain ja prošeavttain mat gusket
Eanavuoigatvuohtaseminára
Eananriektesoahpamuša mielde ruvkebargiin 60% galget leat inuihtat, ja jos dát ii šatta duohtan, de ruvkefitnodat šaddá máksit sáhku.
Eananriektesoahpamušas ráđđádallojuvvui 20 jagi.
Eananriektesoahpamuš dáhkida inuihtaide vuoigatvuođa meahccebivdui oba Nunavuta viidodagas eananeaiggádis fuolakeahttá.
Máilmmi gaskaliekkasvuohtadili loktaneapmi guvttiin celsiuscehkiin sáhttá leat ilá olu árktalaš álgoálbmogiidda, daningo liekkasvuohtadili loktaneapmi buktá daidda guovlluide dramáhtalaš čuovvumušaid.
Eanaspáppa luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi gáibida buohkain doaimmaid ", ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi gávnnaha.
Name
Eananvuođđu lea bohkkojuvvon stuora mášiinnaiguin viiddes guovlluin.
maŋiduvvon áigái, ja dan adde Ovllu universitehta ja Lapplands universitehta oktasaš
Mearreáigásaš prošeaktahoavda
Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle
Mearreáigásaš ja ollesáigásaš virgegaskavuhtii 1.12.2014-28.2.2015 gaskasaš áigái sámekulturguovddáš Sajosii Anárii.
mearreáigásaš ja ollesáigásaš virgegaskavuhtii 2-3 mánotbadjái 1.6.2015 rájes.
mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 28.12.2011 rájes.
mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 4.6. - 31.8.2012 gaskasaš áigái sámekulturguovddáš Sajosii Anárii.
mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii golmmá mánnui, áigodahkii 2.6. -31.8.2014, muhto bargoáigodagas sohppojuvvo dárkileabbot go bargu álgá.
mearreáigásaš virgegaskavuhtii.
Mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji
mearreáigásaš barggu, mii álgá nu johtilit go vejolaš ja bistá 31.8.2013 rádjai, vejolaččat guhkitge.
Mearreáiágásaš bargit leat goit bálkáhuvvon juo geasset iige bušeahttadilli leat buorránan.
Mearreáigeraporttastis Suopma vástida soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusaide.
Mearreáigeraporteremis vástida Suomas olgoriikkaministeriija, mii gullá sierra ministeriijaid, virgeoapmahaččaid, sámedikki ja siviilaorganisašuvnnaid raportta ráhkadeami várás.
čađahan SP.
määräaikaista koltansaamen kielityöntekijää
mearreáigásaš prošeaktahoavdda
mearreáigásaš prošeaktačálli
Mearreáigásaš bargogaskavuođa ii maiddái sáhte ráddjet nu, ahte dat bistá dušše etniid-, áhčiid- dahje vánhemiidfriijavuođa álgui iige mearreáigásaš bargosoahpamuša oaččo guođđit áhpehisvuođa dahje bearašfriijavuođa dihte ođasmahtekeahttá, go bargu joatkašuvvá.
Mearreáigásašvuohta lea goit oanehis ja bargu gáibida ollu, mii ráddjii vejolaččat ohcciid meari " Näkkäläjärvi muitalii.
Mearreáigásašvuohta lea goit oanehis ja bargu gáibida ollu, mii ráddjii vejolaččat ohcciid meari "Näkkäläjärvi muitalii.
Dihto áigi
Dat lea vuoimmis maid vaikko lea ohcan dikšui sáddahusahaga.
Mearreáigge maŋŋá boahtán evttohusat eai váldojuvvo vuhtii.
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (a)
one of the seven cases (grammatical)
dárkkes klassifiserenvuogádat leaba dán čujuhussan.
Lohku
Áigemearri
Riikaraporttas gieđahallojuvvojit áššit, mat gieđahallet sápmelaččaid ja biddjojuvvojit maid ulbmilat biodiversiteahta lagašjagiid suodjaleapmái.
Mearreruđain ruhtaduvvošii 10 giellabeasi sámiid ruovttuguovllus ja 5 giellabeasi ruovttuguovllu olggobealde.
Mearreruđa dásis lea jagi 2013 vuhtii váldon beaivedivššu hálddahuslaš sirdin sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas oahpahus- ja kulturministeriija váldoluohkkái.
Mearreruđa mieđiheapmái ráhkaduvvo válgabadjeguovdasaš plána.
Ráhta
ja ovddimusat galget leat álgoálbmoga ovddasteaddji lágádusaiguin. Beroškeahttá das
Meattáhusaid ja váilliid mat dáhpáhuvvet divššus ja fuolaheamis galgá doaibma ieš almmuhit Divššu ja fuolaheami dárkkistussii.
čađahuvvot.
Meroštallon áiggis
guovlluide, ja dat leat erenoamážit čuohcán boazodoalu guohtunguovlluide. Ođđa
Mearrádusa vuoigŋa vuolgá ON
riikkaidgaskasaš ásahusaide ja čoahkkimiidda. Mearrádus mearkkaša ahte sámi
Mearrádus cealká
Mearrádus mearrida ahte konvenšuvdnateaksta lea dárogillii, suomagillii,
Mearrádusa ulbmil lea
Mearrádus fátmmasta maiddái sámi organisašuvnnaidge nugo Norgga sámiid
gullevažžan dihto EMK-mearrádusa vuollái dahje doaibmasuorgái, vaikko ii leaččage
Mearrádus galgá sihkkarastit sámedikkiid searvama eatnamiid ja resurssaid
Mearrádus siskkilda maid logahallama dain áššesurggiin
Mearrádus ásaha stáhtii álbmotrievttálaš geatnegasvuođa sámi mánáide sin
Mearrádus buktá ovdan ahte sámedikkiin lea vuoigatvuohta vuođđudit oktasaš sámi
Mearrádus nanne ahte artihkkala 34 njuolggadusat eai mearkkaš
nanne ahte rádjerasttideaddji boazodoalu jođihanvuoigatvuođa vuođđun lea
Mearrádusa ilbmá ahte jos dábálaš
golmma stáhta riikkavuloš.
čađahuvvot sámegillii dárkileappot mearriduvvon hálddašanguovllus (§3-1 nr.1). Dán
ávnnaslaš mearrádusat leat nu leamaš deaŧalaš refereansačuoggát áššedovdi joavkku
dát njuolggadusat addet sámiide vuoigatvuođat oamastit alccesis vuoittu, de
prográmmalaš mearrádusaid mat bidjet ulbmiliid maid stáhtat geatnegahtet iežaset
vuoigatvuođaid birra, čuovvovaš árvaluvvon artihkkalat leat lahka gittalagaid
Lassin mearrádusaide mat gieđahallet álgoálbmogiid vuoigatvuođa eaiggáduššat,
dát njuolggadusat ja mearrádusat addet vejolašvuođa, de sámi álbmogis lea
Okta dulkon mii lea vejoleamos vuogi mielde
mearrádusat leat eanaš hábmejuvvon kollektiiva vuoigatvuohtamearrádussan, earágo
tekstii siskkilda maid eavttuhussan mearrádusa das ahte soahteveaga doaimmat eai
harmoniseremis eai galgga hehttet dahkamis nu.
Álgoálbmogiid ektui mearrádus fátmmasta maid
Mearrádus gokčá artihkkala 38 mielde maiddái vuonaid ja
hárjehallanguovlluide. Mearrádus gokčá maid gaskaboddasaš militeara
vuođđun ahte mearrádus maid gusto álgoálbmogiidda vaikko teaksta namaha dušše
Mearrádus mearkkaša dasto ahte son geas iežas riikka njuolggadusaid mielde lea
Mearrádus mearkkaša ahte vaikko geavahuvvošii dán
Mearrádus mearkkaša maid dan ahte lea vuoigatvuohta geavahit sámi álbmotsymbolaid almmolaš oktavuođain.
Muhto maiddái
Mearrádus ráddjejuvvo gustot Norgii ja Ruŧŧii.
Daid vuoigatvuođaid galgáge mearrádusa mielde sáhttit návddašit ja geavahit
mearrádus rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama birra lea artihkkal 43, mii lea
Mearrádusa lea dárbu geahčadit oktanaga artihkkaliin 16.
lunddolaš dulkot mearrádusa geavada mielde mii lea boahtán áigái SP artihkkala 27
ládje maiddái mearračáziide.
Resursageavaheami ja luonddumeassamiid dáfus, de artihkkal 36 dákko
daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat
Dáláš Finnmárkku siskkit guovlu, ja Anár, mearriduvvojit leat ruoŧŧilaš jurisdikšuvnna vuolde, muhto doppege galgá leat dánskalaš-norgalaš vearuheapmi.
Mearrádus soahpá bures oktii ILO-konvenšuvnna nr..
Mearrádus geatnegahttá
Attribuhtta
Attribuhtat
Riika
Riika:
fátmmasta maiddái govttolaš mearis sámiid guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi
Heivet báhttergoziheaddji
Čális man stuoris galgá leat guokte 'vertikale' linnjáid gaskkas.
Start index for custom range
This is a path name so you should include the slash in the translation
Meroštala vuos bálvá ja verrát " Oppalaš " - gilkoris.
plug-in-action
image-action
NAME OF TRANSLATORS
@ info: whatsthis
Stivrejuvvo " Čálihandoaibmanvuogis "
Filtii rievdadettiin% 1 - resurssa oamasteaddji.
doaibmageatnegasvuohta.
muhto dat viiddida suoji vealahusa vuostái oppalaš vealatkeahttáivuođa norpmain mii
viidát gustojeaddji definišuvnnaid, eaige kriteriijat maiguin árvvoštallojuvvo gii lea
Meroštallan ii leat goitge eretgokči.
Definišuvdna eŋgelašgillii:
Dan definišuvnna
buktit dakkár vealaheami heaittiheapmái.
Meroštallan lea dán dáfus duođaid dehálaš, daningo mii beare ii sáhte adnot gullat sámi kultuvrii.
Meroštallan dárkkuhivččii dan, ahte duháhat ah 'duháhat láddelaččat sáhtále ohcalit sámedikki válgalogahallamii.
Meroštallamat
Meroštallon áigi
Ii gávdnan máhpa. Name of the component that finds things
Válljejuvvon máhppa ii gávdno dahje ii leat logahahtti.
Beassan hilgojuvvui meroštuvvon resursii,% 1.
Válljejuvvon resursa ii dáidde gávdnot dahje ii leat olamuttus.
Jearahuvvon ressurssa várra ii gávdno.
Ii gávdnan addejuvvon čálána dahje standárdčálána.
Addejuvvon fiila dahje máhppa% 1 ii gávdno.
Meroštuvvon jearahus gaibidii ahte fiila% 1 joaktašuvvui vissis báikki rájes. Dat ii lean vejolaš.
Don fertet válljet gustojeaddji sealla.
printer state
Válljejuvvon socket- bálggis ii gusto.
Ii meroštuvvon
Rotation of an unrotated image
das, ovdamearkka dihte sámediggeválgga oktavuođas, gii dat galgá adnojuvvot sápmelažžan, mearrádus mearrida daid eavttuid mat rehkenastojuvvojit oktasažžan
Don fertet unnimusat mearridit ovtta gustojeaddji proxy birasvariábela.
Meroštallá gohččuma maid vuodjit
Mearrida maid buot geavaheaddjit, mat eai leat oamasteaddjit, eaige dán joavkkus, sáhttet bargat.
Meroštallá gáldu- uid: a
Vállje man galle linnjá galgá oidnot čállinmearkka vuola - ja bajábealde.
Merošta man láhkai KTTS galggašii dadjat dáhpáhusa go joavdá. Jus válljet " Huma iešmeroštuvvon teavstta ", čális teavstta boksii. Fertet geavahit dáid buhttencealkagiid teavsttas:% e Dáhpáhusa namma% a Prográmma mii sáddii dáhpáhusa% m Diehtu maid prográmma sáddii
Bidjá doaimmahangietti duogášivnni.
Mearrida maid eaiggát sáhttá dahkat.
Vállje linnjámolssunmearkka ivnni: Statálaš linnjámolsun Ceakkunjulges linnjá mii čájeha makkár čuolddas linnjá molsošuvvo. Dynamálaš linnjámolsun Njoalla čájehuvvo gurutbeal daid linnjáid main lea linnjámolsun.
Mearrida maid joavkku mielláhtut sáhttet dahkat.
Vállje tabuláhtormearkkaid ivnni.
Vállje makkár ivdni ruohtomerkemis galgá leat. Dat máksá ahte jos don bijat čállinmearkka (ala, de heivvolaš) merkejuvvo dáinna ivnniin.
Čális ollislaš bálgá " Oza dáppe " giettis.
Bidjá merkejuvvon teavstta duogášivnni. Fuomáš: Merkenivdni čájehuvvo čuovgabun go duođas lea čađačuovgivuođa dihte.
Bidjá merkejuvvon teavstta duogášivnni. Jos hálidat válljet ivnni tekstii, geavat " Syntáksamerkenheivehus " láseža.
Heivet
Meroštala dihto giela
Don fertet válljet gustojeaddji oasi.
Bidjá girjemearkkaid linnjáide mat heivehit dihto minsttáriid go dokumeanttat rahpejuvvot. Name
Question
Čujuhusa maid čállet lea gustomeahttun.
@ action: inmenu highest priority
Ii meroštuvvon vuolláičállinčoavdda
Horizontal DPI 'x' Vertical DPI
ii meroštuvvon
Ii meroštuvvon
percent completed
@ label: listbox KDE distribution method
Málle, ii meroštuvvon
agibeaiváiowner of shutdown:
Ii meroštuvvon krypterenčoavdda
Ii meroštuvvon binára dáhtaid
Boares málle, ii meroštuvvon
Ii meroštuvvon meattáhus.
Vállje makkár ortnegis DN- attribuhttat sorterejuvvojitName
Mearrit čállinprográmma:
@ info: whatsthis
& Vállje iežat geahččalansiiddu
Definere iežat MIME- bajilčála- gietti: @ title: column Name of the mime header.
Čále fáttá
Bija resursamáhpaid ruohtasa
Čájet galle ruskalinnját leat ožžon vuostálastis.
Vállje govaža maid geavahit beassansátnelásežis
@ info: whatsthis
Bija UID
Daga ieš gaskabálvaheivehusaid
Leat válljen čujuhus mii juo gávdno. Geahččal ođđasit.
Meroštallamat
Riikajoavkkut ja riikkat ráđđádalle čoakkáma áigge gaskaneaset čuolbmás áššiin.
Dálonguovloovdáneapmi
kommitten) doaimmaha, masa Sámediggi ii ožžon ovddasteami váikko vikkai.
Dálonguovloprográmma lea EU- prográmma mii addá dálonguovllu áktoriidda ja agoartaváldiide vejolašvuođa ohcat veahkeruđa álggahit ja viiddidit fitnodaga, muhto maid loktet fitnodagaid gelbbolašvuođa.
Meahcce-vuodjin bievlan lea gildojuvvon olles Ruoŧas.
Riika/ guovla ja giellaComment
Eanan- ja resursavuoigatvuođaid mearrádusat (artihkkalat 13-19) ovddastit ILO-169
dađistaga duvdašuvve eanandoalu geažil, vuos mearragáttiin ja dasto badjelebbui ja
Eanandoalus lea iešalddes juo anus elliid buresbirgendoarjja, man sáhttá heivehit guođohandoarjaga ákkain ja mearrahuvvamis.
Eanandoalu bealde oapmedállu sáhttá oažžut bajimus mearis mielde 3000 euro buresbirgendoarjaga jahkái ja dat boahtá buot eará doarjagiid nala.
Eanandoallu
Eanandoallu ja dáloguovlu
Eanandoallu ja dáloguovlu - Länsstyrelsen Skåne
Eanandoallu lea árbevirolaččat leamaš rabas ja njuovžilis
Eanadoallu bođii sámiid ruovttuguvlui 1700-logus ja erenoamážit Ohcejoga ja Anára guvlui oassin guollebivdo- ja bivdokultuvrra.
árbevirolaččat sámiin leat eatnamat dahje geavahit eatnamiid ovttas nuppiiguin.
Dát guokte riikka eai boahtán ovttamielalaš
Sámi guovlluin eanaš eanandállodoalut jođihuvvojit latnjalassii eará
Riikkat, mat eai leat lahkage geográfalaš árktalaš guovllu, hálidit árktalaš ráđi lahttovuođa bakte beassat oasálažžan dáin resurssain.
Eatnamat dego Kiinná, Lulli-Korea ja Japána ja organisašuvnnat dego Eurohpá uniovdna leat viggame árktalaš ráđi bissovaš dárkojeaddjin.
Ipmárdus vuodduduvvá sihke gillii ja kultuvrii.
star name
MAB- DBLanguage
Macao
Name
Macintosh
City in Idaho USA
City in Georgia USA
MorCoptic month 13 - ShortName
Mac OS Classic
Name
Comment
Name
& MacOS- hápmi (dušše vávdnogalkan)
Mac OS X Finder
@ label: listbox KDE distribution method
Mac- coakkáldatName
indonesia. kgm
Name
Name
Madagaskar
MadagaskarName
world. kgm
Region/ state in France
Region/ state in Russia
City in Manitoba Canada
City in Minnesota USA
bangladesh. kgm
City in Quebec Canada
City in Wisconsin USA
waters_ world- class. kgm
great- britain_ counties. kgm
paraguay. kgm
turkey. kgm
usa. kgm
uzbekistan. kgm
switzerland. kgm
MAD
Name
venezuela. kgm
algeria. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
Altitude
City in New Mexico USA
germany. kgm
Image/ info menu item (should be translated)
color
Magenta, Yellow
Magenta, Yellow, Black
Magentaruoksat
Magentaruoksat:
Magenta, Black
Magentadássi
Magentaruksesdássi (dusse ivdnekaseahtta)
Magentaruoksadat
magga (at) samediggi.
Magga muitalii, ahte duššebeare sámegiela máhttin ii daga geasge sápmelačča, muhto kultuvrii galgá šaddat birrasis, masa gullá lunddolaš oassin sámi kultuvrra ja sámegiella.
Magga Ulla-Maarit, II várreságajođiheaddji
magga-vars (at) samediggi.
KPresenter: a Magicpoint- sisafievrridansilliName
Magnatune. com- skearroviežžan
Magnatune. com: s
Magnatune- dieđut
Comment
City in Ontario Canada
City in Arkansas USA
@ item non- participant copied for information
Dakkár ballu ahte sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta sáhttá čuožžilahttit čuoldingáibádusa nášuvnastáhtaide namahuvvon sujaid vuođul, orru leamen viehka vuođuskeahtes.
Dain geat vardet sáhttá sivvan leat ahte cinneráiggi ravda lea baski.
eiseválddit dahje eará ovttadagat dahje olbmot guđet eai leat sámit leat sivalaččat,
Vejolaš gieldalaktimat eai oaččo hedjonahttit sámegielat bálvalusaid, vaikke gieldda veahkadatmearri nuppástuvašii suopmelašeanetlogu gieldan.
Vejolaš čovdosat:
Diagnosa lea: Vejolaš sivat: Šattai meattáhus dan botta go ođasmahttet KDE mii guđii orbbeš stivrenmodula Dus leat boares modulat mat eai gula ieš KDE: i fearadeamen birra. Geahččal váldit eret modula namahuvvon meattáhusdieđus. Jus dát ii doaimma, váldde oktavuođa páhkkejeddjiin ja distribušuvnnain.
Vejolaš sivat
Vejolaš sivat
Vejolaš sivat:
Olamuttus geahččaleamit: 0
Vejolaš virgeoapmahaččat geaidda sámi giellalága rihkkumis sáhttá váidalit, leat riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššealmmái, vuoigatvuohtakánsler, leanaráđđehus, poles ja vehádatáittardeaddji.
Vejolaš čovdosat @ info protocol
Vai lávdegotti čoahkádus lea buoremus ládje, ja vai
nu farga go vejolaš dohkkehit ILO-konvenšuvnna nr. 169.
bures go vejolaš nuoraidráđis.
Diktá du rievdadit KDE- stiilla ja šearbmaáđaid láhttemaName
compaction status
Lámis mánná galgá oažžut buoremus vejolaš divššu ja veahki, mii ovddida su iešluohttámuša ja oassálastima.
compaction status
namaid main leat erenoamáš sámi bustávat.
vejolašvuohta váldit oahpu sámegillii.
Dahkko vejolažžan ollesáigásaš sámegiela oahpaheaddjivirggiid ásaheapmi maiddái ruovttuguovllu olggobeallái.
Vuoigatvuođaid dorvvasteamis eatnamiidda ja dan luondduvalljodagaide lea guovddáš mearkkašupmi nu sápmelaččaid go earáge álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii.
Vejolašvuođat oahppat sámegiela leat unnit ja juobe bisttemeahttumat ruovttuguovllu olggobealde.
álkkásmahtte vejolašvuođaid addit lobi smávvafuođđobivdui ja lustaguollebivdui
eanandoalu ja šibitdoalu leat unnán lágidan dainna ulbmiliin, ahte galget sektoriseret
Teknihkalaš čovdosat leat olámuttus, muhto eai buot eiseválddit leat háhkan daid.
guhkás go lea vejolaš, doarjut luondduriggodagaid árbevirolaš ja guovllu dábiid mielddásaš geavaheami, go dakkár geavaheapmi soahpá seailluheami ja gánná
lea dasto vel dat ahte lea sámegielalaš prográmmafálaldat TVs ja radios, geahča
Vejolašvuođat sámegiela ja sámegielat oahpahussii ásahuvvojit vuođđooahpahus- ja logahatlágain, oahpahus- ja kulturministeriija mearrádusain ja oahppoplána vuođuštusain.
Vejolašvuohta geavahit biilla gehččojuvvo ohccái ovdun.
maid oažžut boarrásiiddivššu suomagillii ja
sámiide leat vejolaš oažžut dakkár ekonomalaš veahki maid dárbbašit ovdalgo sáhttet
vuohta oažžut oahpahusa sámeskuvllas, lea vuoigatvuohta oažžut nugohčoduvvon
Name of the game difficulty level that is customized by the user by setting up different game parameters
Comment
doaibma dagašii sámiide veadjemeahttumin dahje mearkkašan veara váddáseabbun
Heivet siidosturrodahkii
Name
afghanistan. kgm
object name (optional)
Lága birra mii gieđahallá Finnmárkku fylkka eatnamiid ja luondduriggodagaid
Riikkaid namat čieža gillii ee. davvisámegillii. Ruoktoeatnan gielaid dutkanguovddáš (Kotus) (leahkku eará ruovttusiiddu)
Dasa lassin buot konvenšuvdnastáhtat galget jeavddalaččat addit ON lávdegoddái dievaslaš raportta doaibmabijuin.[1]
Default player name
 Maiju Saijets doallá davvisámegiel sámi sohkaspeallu - bargobáji.
Maikkula skuvla, Oulu: Ante Veijola (davvisámegiella)
@ item usenet account
unit-format
angola_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
Region/ state in France
france. kgm
suriname. kgm
france. kgm
india. kgm
Region/ state in France
Region/ state in USA
world_ continents. kgm
france. kgm
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
philippines. kgm
main exposure value
zimbabwe. kgm
čielgasit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa.
namahit ahte Norga 1994 oaččui sierra vuođđoláhkamearrádusa, § 110 c, olmmošvuoigatvuođaid nannema birra norgalaš lágas.
orgánaid mat dás namahuvvojit.
Dáid lassin dánsungilvui oassálaste Muzehat ja The Kids Gáregasnjárggas, Geishat, Nauhattaret ja Systema Ohcejogas sihke SkäŠmm Čeavetjávrris.
rievttis lea váldonjuolggadussan dat ahte buohkat sáhttet friddja guolástit.
Iešmearridanvuoigatvuohta, nugo dat ilbmá dan guovtti konvenšuvnnas, nanne ahte
Máinnašuvvon hálddahusbarggut gullet čielgasit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoskevaš iešráđđema ollái ja daid galgá jogo sirdit riikkadási virgeoapmahaččas njuolgga sámiid iešráđđenorgánai, Sámediggái, dahje seailluhit (sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid stáhtadoarjja) Sámedikki bargun.
Máinnašuvvon hálddahusbarggut gullet čielgasit sámiid iežaset giela ja kultuvrra guoskevaš iešráññema ollái ja daid galgá jogo sirdit riikkadási virgeoapmahaččas njuolgga sámiid iešráññenorgánai, Sámediggái, dahje seailluhit (sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid stáhtadoarjja) Sámedikki bargun.
Dát polisiija buktá bargančielggadusa eamiálbmotduohpagis:
Reklámas galget leat oanehaččat čuovvovaš dieđut: girjji namma ja hábmi, sisdoallu, girjedahkkit / girječállit ja govaid etc. ráhkadeaddjit.
Máidnuma etihkalaš ráđđi addá cealkámušaid das, leago máidnun etihkalaččat dohkálaš, muhto ii cealkke máidnuma lágahisvuođas.
Leavggat ja govatScreen saver category
Rekláma biddjojuvvo oidnosii čájáhuslanjas ovttas.
south_ africa. kgm
germany. kgm
City in Vermont USA
Duovdagii eai leat dahkkon stuora nuppástusat, stuora ráhkkanusat dehe vuovdečuollan.
Duovdagii leat báhcán máddariid goahtegiettit, máđit, áiddit ja rusttegat.
LávderáhkadeaddjiName
Eanadatdikšun
Duovddaoktasašsoahpamuša 5 artiklas guđege soahpamušoassebealli čatnasa ee. dovddastit láhkaásaheamis duovdagiid olbmuid birrasa dehalaš oassin, oktasaš kultur- ja luondduárbbi máŋggahámatvuođa albmoneapmin ja identitehta vuođđun, ráhkadit ja ollašuhttit sierradoaibmabijuid vehkiin duovddasuodjaleapmái, - dikšumii ja - plánemii figgi duovddapolitihka sihke bidjat duovddaperspektiivvaid guovlo- ja gávpotplánenpolitihkai sihke kultur-, biras-, eanadoallo-, sosiála- ja ekonomiijapolitihkai ja eará doaibmanprográmmaide.
Duovddaoktasašsoahpamus
ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus.
cázádagaide, riddočáziide ja resurssaide maid álgoálbmogat leat árbevirolaččat
MaitiligiellaName
Mielkki sáhttá bohčit gieđain dehe pumppuin.
mearridit vuoruhusaid ja strategiijaid iežaset eatnamiid, váldeguovlluid ja resurssaid
City in Marshall Islands
Macau SAR (Kiinná) Name
Comment
greece_ prefectures. kgm
puertorico. kgm
City in British Columbia Canada
catalonia_ comarques. kgm
france_ regions. kgm
Makedonia
Makedoniagiella
MakedoniagiellaName
MakedoniaName
Name
Name
brazil. kgm
waters_ world- class. kgm
venezuela. kgm
world. kgm
Makefile, Python syntáksamerken
Syntáksamerken Make- fiillaid, Python várás
MakefileLanguage
makekdewidgets
Comment
Má. giellajorgaleaddji Anneli Länsman
IV Giellajorgaleaddji - Kirsti Guttorm, doaibmabáiki Ohcejohka
Name
Sámedutkamusa rolla servodaga huksemis ja servodatságastallamis.
City in South Region Russia
Translators: what this drgeo file contains
Badjerádji:
Badjerádji:
@ item: inlist all matches should be found
Max
Max:
Maksimere
Maksimerejuvvon ceaggut
Stuorideamen
Maksimere & ceaggut
Dat geas lea ollásit priváhtta dehe bargoaddi bakte lea buohccedikšundáhkádus sáhttá leahkit ollásit eará eavttut maid mávssuid galgá máksit.
Ovttaskas máksá eanemus 2200 ruvnna jagis
Máksá eanemus
Máksámuš juohke áigodagas
Máksu mii máksojuvvo ovdamearkka dihte doavttergalledeamis lea beare oassi dan duođalaš goluin.
Máksámuš
MáksinThe name of the person buying songs from magnatune
nuvttá
vejolašvuhtii oažžut nuvttá riekteveahki.
Máksokeahtes dearvvašvuođa - ja buohccedikšun
Nuvttá ja buohkaide rabas dilálašvuođa lágida Sámedikki kulturlávdegoddi.
philippines. kgm
ecuador. kgm
indonesia. kgm
iran. kgm
puertorico. kgm
yemen. kgm
zambia_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
ukraine. kgm
waters_ world- class. kgm
azerbaijan. kgm
cameroon_ departments. kgm
caribbean. kgm
City in Nova Scotia Canada
ecuador. kgm
greece_ prefectures. kgm
zambia_ districts. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
puertorico. kgm
russia_ subjects. kgm
slovenia_ traditional. kgm
colombia. kgm
philippines. kgm
zambia_ districts. kgm
venezuela. kgm
westbengal. kgm
great- britain_ counties. kgm
mexico_ states. kgm
saudi_ arabia. kgm
uruguay. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
MalagasigiellaName
Madagaskara franc
MalaigiellaName
MalayagiellaName
MalajalamagiellaName
MalayalamName
world. kgm
switzerland. kgm
world. kgm
catalonia_ comarques. kgm
Malawi
MalawiName
Name
romania. kgm
MalayalamalašKCharselect unicode block name
malaysia. kgm
Malaysialaš ringgit
City in South Region Russia
City in Massachusetts USA
Name
Maldivat
MaldiivatName
malaysia. kgm
burma. kgm
india. kgm
egypt. kgm
nepal_ zones. kgm
turkey. kgm
ecuador. kgm
Malaysia
MalaysiaName
suriname. kgm
Name
thailand. kgm
greece_ prefectures. kgm
philippines. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
colombia. kgm
indonesia. kgm
great- britain_ counties. kgm
Mali
MaliName
Name
philippines. kgm
Constellation name (optional)
Málle attálii sámedikki duođalaš iešmearridanrievtti, daningo dat sáhtálii ieš čuozihit iežan oažžun prosentuála ruhtadanossodaga iežas vuoruhemiid mielde.
Gárvves doaibmanmálle ii lean, nu ahte hástalussan, muhto maiddái positiiva áššin lei dat, ahte nuoraidráđđi oaččui ieš meroštallat doaibmavugiidis, ulbmiliiddis, bargguidis ja linnjáidis.
camera lens
Málle, mii heive oanehis gaskkaid Lulli-Supmii, gos suohkaniin lea moatti miilla gaskkat, ii sáhte heivet sámiid ruovttuguvlui, gos leat máŋggalogiid miillaid gaskkat.
@ action
Stencils
Stencils
Málle
Málle:
Modealla
@ info: whatsthis
@ info The parameter is a date value
template name
Málle duogášivdni
Vállje málle@ info
Málle lea jo váldojuvvon atnui ", Sanna-Kaisa Juvonen muitalii.
Ovdamearka
Mállet dárbbašit dieđuid dus mat leat vurkejuvvon čujuhusgirjjis. Ii sáhttán viežžat prográmmalasáhusa mii dárbbašuvvo. Sajáiduhte KDEPIM/ Kontact mašiidnii.
@ action
dialogs-action
Mállet ja dearvvahusat
mállet
Mállet
templates-action
City in Marshall Islands
City in New York USA
Name
Malta
MaltagiellaName
MaltaName
Maltalaš lira
Name
Mamma - Mother of all Search EnginesQuery
Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis.
Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid.
Mammongráfa áican dihte árrat raddeborašdávdda ja vástideaddji seallaiskkusdutkan goaŧŧonjálmmis, nu gohčoduvvon gynekologalaš dearvvašvuođadárkkisteapmi, sáhttá máksit gitta 200 ruvdnui.
Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.
Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas.
Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái.
Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid.
Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis.
Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta.
City in Nièvre France
algeria. kgm
brazil. kgm
burma. kgm
oceania. kgm
sikkim. kgm
cyprus. kgm
india. kgm
iran. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
cameroon_ departments. kgm
brazil. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
egypt. kgm
guyana. kgm
philippines. kgm
cameroon_ provinces. kgm
zambia_ districts. kgm
Manat
City in United Kingdom
City in Far East Russia
City in Manitoba Canada
City in North Dakota USA
City in Ontario Canada
Mandarin- dadjanvuohki:
@ label: listbox KDE distribution method
City in Oklahoma USA
City in California USA
City in Kansas USA
Manhattan vuvdojuvvui kolonialisttaide dolin muhtin bearraliin.
san- marino. kgm
greece_ prefectures. kgm
waters_ world- class. kgm
westbengal. kgm
zambia_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
iran. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
yemen. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
oman. kgm
azerbaijan. kgm
cameroon_ departments. kgm
catalonia_ comarques. kgm
City in Quebec Canada
colombia. kgm
botswana. kgm
finland_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
san- marino. kgm
zambia_ districts. kgm
portugal_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
guyana. kgm
new- zealand. kgm
saudi_ arabia. kgm
star name
suriname. kgm
turkey. kgm
waters_ world- class. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
nepal_ zones. kgm
world. kgm
yemen. kgm
Region/ state in Canada
City in Wisconsin USA
Stockholm-Mälardalena guovllus.
Nannánjuolggi birra " 1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin ja davi eará ássiin lea vuosttašvuoigatvuohta geavahit ealli resurssaid). "
Nannánjuolggi birra "1995 (láhka man mielde álgoálbmogiin ja davi eará ássiin lea vuosttašvuoigatvuohta geavahit ealli resurssaid)."
MÁNNU viggá doaimmainis doarjut sámemánáid ja - nuoraid identitehta ovdáneami.
mielde. Sámedikki diŋgon vuoigatvuođalaš árvvoštallama mielde
City in Ohio USA
City in California USA
City in Nova Scotia Canada
City in Minnesota USA
City in United Arab Emirates
Man- boađus
Beahci
Beahci?
Manuella grafihkka
Manuella@ item: inmenu Text Completion
Manuella guovttebealát
Manual- konfaluhtta
Manuella govva
Manuella
Manual Paper
Manuella bábirbiebman
Manuellaproxy method
Stencils
Manuella biebman duohkken
Manuella teaksta
Manuella govat
Manuella árkabiebman (Gárri 1)
Manuella árkabiebman
Stencils
MánksagiellaName
Maoriid giellabeassi ja eará ealáskahttinfidnut leat beaggán miehtá máilmmi buriid bohtosiin.
MaoragiellaName
Maorigiella oaččui virggálaš sajádaga ovdal sámegiela jagi 1987.
zimbabwe_ districts. kgm
manipur. kgm
manipur. kgm
oceania. kgm
world. kgm
City in Jeju Korea
MarathagiellaName
MarathigiellaName
GenericName
Name
the planet
Marc Fussing Rosbach) ja Hinnarik Sinnattunilu (Hinnariks ' s dreams bag.
Marc Fussing Rosbach) ja Hinnarik Sinnattunilu (Hinnariks 's dreams bag.
star name
Siidoravda bovssaid siskobealde, mihtiduvvon govvačuoggáin
& Siidoravda
Siidorávddat
Márjjabeaivve áigi kaleandaris molsašuddá ja beaivvi sáhttá ávvudit sierra riikkaid Márjjabeaivve mielde.
Márjjábeaivve sámedikkis lei gudni oažžut guossin Monaco furstta Albert II ja su eamida prinseassa Charlene.
Sámiid árbevirolaš ávvudanbeaivi.
City in Georgia USA
City in Virginia USA
Marjaana Aikio, Helmi Länsman, Maarit Magga ja Elen Anne Sara,
Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit kultureahkedis 3.4.
Marja Helandera guovtteoasat duodji lea ásahuvvon Sajosa sámegirjerádjui.
Bigga-Helena Magga
- Marja-Liisa Olthuis dás.
Laila Aikio
Murjjiid sáhttá čoaggit maiddái vuovdinláhkai.
star name
object name (optional)
Márki
Márkana reantodássi
Márkanat leat leamaš Suomas sápmelaččaid ja láddelaččaid dehálaš deaivvadanbáikkit.
Márkanárbevierru čatnasa lávga Sámi historjái, márkanat leat leamaš Sámi historjjás deháleamos gálvolonohallan-, gávppašan- ja sosiála dáhpáhusat, maidda leat boahtán logiid miillaid duohken dábálaččat heargeráidduin.
Márkanárbevierru lea vuođđuduvvan álohii searvvušvuhtii ja earenaoamážit dálá áigge márkaniid duohken leat aktiiva báikkálašsearvvit.
Márkanat leat buorre báiki oahpásmit sámeduoji maŋimuš ođđa ideaidda ja oastit juovlaskeaŋkkaid.
Márkanat leat buorre báiki oahpásmuvvat sámedujiid ođđa ideaidda ja oastit juovlaskeaŋkkaid.
Márkanat leat earenoamážit sosiála ja servodatlaš dáhpáhus, maid bakte sáhttá sirdit báikkálaš kulturiešvugiid ja maid ovddidit guovllu geasuhusa.
Almmolašvuođas lea sihkkarit márkanveahkanai gullan, ahte čakčat álggaha barggus bargojoavku, man bargun lea dahkat evttohusas Suoma láhkaásaheami oažžuma dássái, mii dagalii vejolažžan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
Márkaniid áigge Restauráŋŋa Lyemes lea fállun márkanbiebmu uhcit ja garrasutge nealgái.
Márkaniid áigge Restauráŋŋa Lyemes lea fállun márkanbiebmu uhcit ja garrasut nealgái.
Vuovdit čoahkkanit márkaniidda Sajosa váldofeaskárii miehtá sámeaetnama.
Márkanastin lea goitge eará ášši go duođalašvuohta.
Márkanastinhoavda fuolaha Sámekulturguovddáš Sajosa čoahkkinlanjaid márkanastimis ja vuovdimis, dáhpáhusaid ordnemii gulavaš geavada áššiin sihke bálvalusovttadaga hovdenbargguin.
Doaimmajođiheaddji, Sámi mánáidkulturguovddaš
Márkanastinhoavdda barggus lea 18.11.2013 rájes mearreáigásaččat doaibman Johanna Alatorvinen.
Márkanastinhoavdda bargguide gullá lassin su bargguide ja doaibmasuorgái gulavaš áššemeannudeaddjibargguid dahkan Sámedikki stivrii ja Sámedikki čoahkkimii.
Márkanastindoaimmaid vuođđun lea ealli sámekultuvra.
Márkanastindoaimmat leat ee. fitnodatturismii gullevaš meassut, aktiivvalaš vuovdin, oahpásmuvvanmátkkiid ordnen sihke sosiálalaš media.
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
M arko Jouste (Davviriikalaš Luohte arkiivaprošeakta), Ulla Pirttijärvi-Länsman, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Jussi Isokoski.
SÁMI GIELLAGÁLDU OKTAVUOHTADIEĐUT
EMAIL OF TRANSLATORS
City in Ontario Canada
City in New Jersey USA
Márbmor
cameroon_ departments. kgm
Marokko
MarokkoName
world. kgm
zambia_ districts. kgm
Name
City in Michigan USA
SkábDecember
Skábmamánu loahpas alimus hálddahusrievttis (AHR) lea boahtán sápmelaččaid dáfus miehtemielalaš mearrádus, mii guoská sápmelaččaid gielalaš rivttiid.
Skábmamánu beallemuttos sámiid ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđđi lei ON:a bissovaš foruma guossin Kárášjogas Norggas.
Skábmamánnu
Skábmamánnu
Áššedovdi joavkku čoahkkima oktavuođas, mii lei skábmamánus 2004,
Skábmamánus 2011 ordnejuvvon Sámi parlamentáralaš ráđi konfereanssa oktavuođas lei nuoraid mini-seminára.
Skábmamánu rájis 2004 mearkkašumit
skábof December
skábmamánu
Skáb
City in Brabant Belgium
City in Texas USA
MarshallsullotName
MarshallagiellaName
Marshallsullot
Image/ info menu item (should be translated)
Martinique
MartiniqueName
Martin Jones
City in Ural Russia
City in West Virginia USA
Martin Skinkløv ja Rune Bundgaard)
City in Virginia USA
Region/ state in France
caribbean. kgm
oceania. kgm
puertorico. kgm
Region/ state in USA
spain. kgm
spain_ provinces. kgm
sweden. kgm
usa. kgm
africa. kgm
waters_ world- class. kgm
City in Gyeongnam Korea
catalonia_ comarques. kgm
egypt. kgm
turkey. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
City in Massachusetts USA
layers-action
Minsttar
sample-points-action
layers-action
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun
City in Iowa USA
MasonLanguage
mexico_ states. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
el_ salvador. kgm
mexico_ states. kgm
spain_ provinces. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Mássáturisma ii heive dán divrras Detnui.
Mássáturismabáikkit gal leat Suomas vaikko man eatnat ja plána 4000 seaŋgabáikkis hirpmástuhttá aŋkke mu.
Comment
Stuora vuorká
mastat = siidda bohccuid gártan vieris siiddaide
City in Quebec Canada
City in Dem rep of Congo
Vuollegis PSA-árvu sáhttá oainnát gevtojuvvot mihttun ahte čuohpadeamis lea leamaš ávki.
join states
Unnán šelgodat
Fuones kvalitehta
Profile quality
unnanmedium priority
Vuollegis árvvut vuosttildit dan ahte livččii ovdaráksáborašdávda, vaikko beare okta PSA-iskkus ii olles sihkkarvuođain sáhte vuosttildit dan.
universal access, brightness
Unnán
Vuollegaš
Zoom at medium
unnimuslow priority
star name
MatchboxComment
Matemáhtalaš symbolatKCharSelect section name
Matemáhtalaš operatoratKCharselect unicode block name
Dákkárat leat ee. eanodatlaš Maarit Magga sámeduoji oahpahusa vuogit, Bealdovuomi skuvllas luohkáoahpaheaddjin doaibmi Hellin Pietikäinen matematihka oahpahusa veahkkeneavvun dahkkon Gárddastallan - speallu ja anárašgiela rávesolbmuidoahpahusas olu geavahuvvon giellameašttir-oahppi-vuohki.
Matematihkka
MatematihkkaName
Matematihkka lea oalle čielggas ja dat doarju Tennilä čállosa.
Materiálai gullá maiddái bargogirjjáš, masa govaid lea sárgon
Materiálii gullá gihppaga lassin govvamáhppa.
Materiála geavaheapmi, dahkkivuoigatvuohta
Materiálas leat oahppobottuid ulbmilat ja sisdoalut miellagovvakártan.
Materiálat addojuvvojit skuvllaide nuvttá
Mátkedoaibmaealáhusa gárgeheamis váldojuvvojit vuhtii sámi kultuvrra sierradárbbut.
Turismadoaimma várás doarjjabáikkit eai sáhte vuođđuduvvot.
Turismmas galggalii Gilbbešjávrres bidjat deattu nanusvuođaide, ii mássáturismii ja turismii, mii atná ávkin mašiinnaid.
Davvin turismma geasuha luondduviđa ja čáppa luondu, ekologalaš dássedeaddu ja eaktivuohta.
Turismaealáhus lea loktaneame ođđa sámi ealáhussan ja das lea šaddame mávssolaš barggaheaddji.
Turisma lea almmatge ođđa ealáhus, muhto dat ii leat árbevirolaš ealáhus seamma ládje go luondduealáhusat ja boazodoallu.
Turismabálvalusat eai leat heajus dilis eaige prošeaktaohcamuša vuođul ohcamušain ii leat ulbmilge ásahit bissovaš bargosajiid.
Turismafitnodagat galggale maid láigohettiineaset mohtorgielkkáid muitalit vásttolaš meahccejohtalusas.
Turismaindustriija boahtteáigi lea eahpesihkar dálkkádatnuppástusa ja ekonomiijaroasuid geažil.
Mátkedoaibmaealáhus buktá lassidietnasa Detnui, muhto guovllu turisma galgá gárgehuvvot nu ahte dat bissu hálddus.
Helsset mátkki olis oassálasten Roavenjárggas dollojun Lappi allaskuvlakonsearnna dán baji vuosttaš čoakkámii, gieđahalaimet allaskuvlakonsearnna ja Lappi universiteahta strategiijaid.
Mátkái vuolggedettiin omd. ráidduin gerresis dahje sanis, rátnui lei buorre giesastit lieggasii vaikkeba smávva mánáid.
Mátkki olis lea maid ráđđádallan oahpahus- ja vuoigatvuohtaministeriijain sámedikki nuoraidorgána-fidnus.
Mátkki ruhtada EU.
Mátki lei attii hui olu ja lei ávkkálaš.
Mátki lea okta sámedikki čoakkáma dohkkehan válgaáigodaga doaibmaprográmma ulbmiliin.
mátke
Mátke
Mátketelefuvdna
Mobiltelefuvdna
Mátketelefuvdnanummir
Mátketelefuvdnanummi
Mátketelefongieđahan- reaiduName
Video phone
Jus reaisu lea eará eanadiggái mávssát dan maid dat máksá.
Mátkkit leat Álttávuona ja Porsáŋgguvuona gáttiide, Norgga beallái.
Mátkkiin almmuhuvvo dárkilabbot.
Mátkkošteapmái guoskevaš dieñut: Virgi eaktuda mátkkošteami Davvi-Suomas guovlluin.
MatlabLanguage
Name
Matriisa
Name
Comment
Matteo Merli
Matthew Woehlke
Matthias Elter
Matthias Ettrich
Matthias Hoelzer- Kluepfel
Matthias Hölzer- Klüpfel
Matthias Kretz
Matthias Welk
Matti Morottaja, govat Sirpa Mänty, davvesámegillii heivehan Kaisa Tapiola-Länsman
Matti Morottaja čállinbarggu boađusin almmuhuvvo dál digitálapreanttus Muu aabis, čohčâ- girji.
Matti Morottaja čállin ja uŋgárlaš Daniel Gelencsér govven Muu aabis, čohčâ - čakčaáppes lea oaivvilduvvon 1. luohká čakčalohkanbaji eatnigiela oahppagirjin.
Matti deaivá ee. Sámedikki ságajođiheaddji.
Matt Koss
Matt NewellCredit text for someone that did testing and some other similar things
Matt Newell
Mattson Magga lea barggustis bokte gáhtten, oahpahan ja ovddidan lullisámegiela.
VuosTuesday
City in South Carolina USA
greece_ prefectures. kgm
africa. kgm
uzbekistan. kgm
world. kgm
india. kgm
yemen. kgm
brazil. kgm
City in Alberta Canada
colombia. kgm
cuba. kgm
brazil. kgm
india. kgm
Mauretánia
MauritaniaName
Name
philippines. kgm
philippines. kgm
philippines. kgm
Mauritiusa rupi
Name
Mauritius
MauritiusName
Vuos
Max Blazejak@ info: credit
CONCATENATE () - funkšuvdna časká oktii buot streaŋggaid paramehteriin oktan streaŋgan.
LARGE () - funkšuvdna dieđiha k: át stuorimus árvvu dáhtain.
REPLACE () - funkšuvdna buhtte oasi dihto teakstastreaŋggas eará teakstastreaŋggain.
TRIM () - funkšuvdna dieđiha teavstta mas lea dušše okta gasku sániid gaskkas.
MaximaLanguage
City in Puerto Rico USA
afghanistan. kgm
cameroon_ departments. kgm
philippines. kgm
cameroon_ departments. kgm
iraq. kgm
waters_ world- class. kgm
cameroon_ departments. kgm
Region/ state in France
Mayotte
Name
City in Kentucky USA
afghanistan. kgm
angola_ provinces. kgm
City in Quebec Canada
peru. kgm
philippines. kgm
world. kgm
MB
@ item maildir account
City in Oklahoma USA
City in Texas USA
City in Nebraska USA
City in Virginia USA
City in Texas USA
City in Nevada USA
City in Alaska USA
City in Ontario Canada
City in Pennsylvania USA
City in Louisiana USA
MDL
Ii sáhttán lohkat reiveguitte.
mdraid-disks-state
mdraid-scrub-dialog
Mii vuolláičállit: Suoma sámediggi atná hui dehálažžan sámiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteami ja gullá guovllu sámiid ovdal go dat dahká mearrádusaid, mat gusket sin.
Hálddahusguovlun meängiela várás oaivvilduvvojit gielddat Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil ja Övertorneå.
Meänkiele hálddahusguovllus leat suohkanat: Badje-Duortnus, Bájil, Gálat, Giron, Jiellevárre ja Haparanda.
Vásáhusat vuosehit ahte unnitlogopolitihkalaš
sámegiela, suomagiela ja meänkiela gieža gielddain
Comment
star name
germany. kgm
City in Saskatchewan Canada
City in Oregon USA
Ii makkárge linnjá lea bidjon sisa, dahje media lea amas.
Media meroštallet almmolaččat válddi fáktan ja dál jos goassige kritihkalaš journalisma dárbbahuvvo.
Media controller element
Media controller status message when the media is loading
Media controller status message when watching a live broadcast
Name
Media lea maid bastán mihá muddui gohkket mállása.
Mediagáldu
Heivet mediaovttadaga
Mediaovttadaga šládja.
Mediaovttadagat
Name
Medias lea gal maid leamaš iežas rolla sámedikki heajos olgguldas gova šaddamis.
Mediai fáddá lea maid earenoamáš beroštahtti: leat sápmelaččat, sápmelažžan hálideaddjit, bohccot, eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, ruvkegažaldagat, rasisma, propagánda, álkástalli politihkkárat, sivalaččat ja gillájeaddjit.
Mediai lea várrejuvvon vejolašvuohta jearahállat dahkkiid ja almmuheaddji.
Mediamáksu govččalii radio, interneahta, televišuvnna ja giehtatelefuvnna bakte čuvvojuvvon YLE prográmmaid ruhtadeami.
Mediamávssu doaibmivuohta galggaliinai árvvoštallojuvvot omd. viđa jagi gaskkaid.
Mediamávssu vearroluonddu geažil Yleisradio galgá dáhkidit almmá sierra goluid haga radio gulloma ja tv oidnoma.
Mediamáksu mávssu sturrodaga dáfus ii dávis media geavahanvugiide.
Media
Name
Media ja musihka oahpahuslanjat leat Sámeguovllu oahpahusguovddáža lassin maid ee. Álgoálbmogiid filbmaguovddáža ja Sámi mánáidkulturguovddáža anus.
Media gárganeami ja ođasdahkama servodatlaš mearkkašumi ja rolla ii sáhte árvvoštallojuvvot dušše journalismma siste.
Mediasturrodat
Mediaviežžan
Mediadeaddu
@ label examples about information the user can provide
Media lea válddi fákta, muhto gean dehe man oassebeliid sámi media rievtti mielde fákte ja mainna lágiin.
Mediaspeallu lea maid šaddan garraseabbon eaige áššegažaldagain háliduvvo dahkkojuvvot ođđasat.
Comment
Comment
Mediačuojaheaddji
Diehtojuohkingaskaomiin lea leamaš ovdan skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti mearrádus, man mielde sámediggi ii lágidivčče sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa.
Mediadieđuid mielde earenoamážit Anára gielda lea áŋgiruššagoahtán árjjálaččat ruvkedoaimmas ođđa ealáhussuorggi dál mátkedoaibmaealáhusas sorjavaš Anára gildii.
Media time description
Mediašládja vuosttáš
Mediašládja loahpas
Mediašládja
Mediašládja
MediaWikiLanguage
City in Alberta Canada
Mii eat oaččo vuollánit
MegaGradient- stiilaName
star name
MehAban short
MehEthiopian month 13 - ShortName
MehaEthiopian month 13 - ShortNamePossessive
MehaEthiopian month 2 - ShortNamePossessive
Indian National month 12 - LongName
MehaIndian National month 12 - LongNamePossessive
Mehaof Aban short
MehrCoptic month 7 - LongName
MehraCoptic month 7 - LongNamePossessive
Ethiopian month 2 - LongName
MehraEthiopian month 2 - LongNamePossessive
Mehr
Mehra
Mii eamiálbmogat ja SPR galgat ráhkadit evttohusaid das, mo loahppaárvalusa dehalaš áššiid sáhttá ollašuhttit.
Min guovllu ságastallanfáddán leat leamaš boazobargu ja dan jahkodatdáhpáhusat.
Mii eat galgga vuolgit mielde váldokultuvrra bostaleapmái dehe árvomihtideapmái muhto gávdnat bagadusa bargui sámi kultuvrra árvvuin.
Min kultuvrra leat govvidan váldokultuvrraid dutkit ja dutkanmátkkálaččat.
Minnai sámedikkis lea loktanan eanet ah'eanet sáhka suohkana olbmuid vuoigatvuođain ja sápmelaččaid vuoigatvuođain, geat orrot dihto suohkaniin.
Min kultuvrra ja dan rievdama eai meroštala dálut, mohtorgielkkát dehe suopmelaš váikkuhusat muhto dat, mot mii leat seailluhan ja ovddidan kultuvrramet - fuolakeahttá buot nuppástuhttinviggamušain.
Min kultuvramet, dan vuoigatvuođa ja earenoamášvuođa eai bastte gieđahallat ja min nanu kulturárbevierromet lea máŋgasii uhkki.
Min kultuvrra vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš árbevierru leat viggan jávkadit ja min historjjá leat viggan botnjat - velnai.
Min luondoipmárdusamet, eallinfilosofiija, eallinvuohki bohccuiguin, guliiguin ja meahci valljiguin ii ipmirduvvo.
Min dáláža huksejit sámi politihkkárat, oahpaheaddjit, nuorat, sámi dáiddarat, sámi ealáhusaiguin bargit ja buohkat mii sápmelaččat.
Moai galggaime deaivat juo ministara Gilbbesjávrre guossástallama oktavuođas muhto dalle munno áigedávvalat eai heiven oktii.
Mii galgat ásahit lávdegotti,
Mii galgat muitit, ahte ruvkedoaimma lassin Ruoššas stuora nuoskideaddji lea militearalaš doaibma.
galgat leat solidáralaččat guhtet guimmiideamet guovdu.
Mii galgat doallat sisriikkalaččat ja riikkaidgaskasaččat ovdan Ruošša eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja gáibidit erenomážit davviriikkaid doarjut Ruošša sámiid sajádaga buorideami ja Ruošša sámiid sámedikki sajádaga dovddasteami Ruošša láhkaásaheamis.
Mii galgat gáibidit Ruošša váldit atnui dakkaviđe ruvkkiin nuoskideami jávkadanteknihka, loahpahit birrasa duššadeami sihke máhcahit ovddešlágánin Nihkkela guovllu ja dan birrasa sihke earenoamážit váldit vára das, ahte bázahusat eai beasa guollečáziide.
servodaga ja sápmelaččaid ovdanbuktin hástalusaid ja galgat gárgehit doaibmakultuvrramet dustet
Min árbevirolaš diehtu lea kolanialiserejuvvon ja dasa árvu lea hejošuvvon.
Mii galgat ohcat dorvvu sámi kultuvrra árvvuin dáid eahpesihkkaris áiggiid ja gávdnat dain bagadusa mot sáhttit buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Mii galgat hui fuolalaččat ákkastallat oaidnumet ja dahkat hui čielggasin dan ráji, man rastá kompromissat eai sáhte bargot.
Mii galgat bastit konkretiseret maid mii dárkkuhit sámi árbevirolaš dieđuin ja mot dat galgá albma eallimis suodjaluvvot ja dorvvastuvvot.
Mii, sámediggi ja dáiddarat ja duojárat galggašeimmet čohkket fámuid oktasaš sámekulturpolitihkalaš prográmma ráhkadeapmái.
Sámedikki bargun lea diehttelas gullat sápmelaččaid sin dárbbuin.
Sámediggi galgá dieđusge suokkardallat ja dutkat, ahte maiddái sámedikki gulale spiehkastatlobiid mieđiheamis sámiid ruovttuguovllus.
Sápmelaččaid historjá muitala min álbmogis ráfi ráhkisteaddjin, dan vuogáiduvvanmáhtus ja eandalii das ahte leat nággárat eatge leat vuollánan.
buohta čájehit ahte mii leat ovttaveardásašvuođa ovddideaddjit. Sámediggi lea maid darvánan dán
Min sápmelaččaid politihkalaš ja čállojun iežamet historjá lea ain nuorra.
Min sápmelaččaid gaskii eai galgga duddjojuvvot šat ođđa rájit.
Mii sámi váhnemat fertet leat čeavlát das, ahte leat bastán sirdit nuoraide iežasárvvudovddu iežaset kultuvrras ja ahte sii hálidit bargat iežaset kultuvrra árbevieruid gáhttema beales.
Mii galgat bargagoahtit maid eambbo ovttasráđiid, vai bastit eakti vuogi mielde dadjat ahte leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas.
- Mii davviriikkaid sápmelaččat galgat addit dievaslaš doarjaga Ruošša sámiide vai sii šaddet dievaslaš miellahttun SPR:a bargui, lohká Juvvá Lemet.
Mii galgat árvvoštallat ieža iežamet ja bargomet dađi lági mielde makkár árbbi guođđit iežamet mánáide ja boahtte buolvvaide.
Mii galgatge bidjat deattu SPR:s justa sui generis- vuogádeami dahkamii ", Näkkäläjärvi muitalii.
Mii galgat
bargat dán barggu ja bargat buot sámi álbmoga buorrin.
- Mii galgat leahkit ovdamearkkat ovttasbarggus ja nuppiideamet gudnejahttimis nuoraide.
Mii galgat loktet dan dohko ruovttoluotta, daningo ruvkedoaibma, dálkkádatrievdan ja luondduriggodagaiguin ávkkástallan gullet buot seamma áššeollisvuhtii.
duvdimii, muhto mii fertet leat fárus oba sámiguovllus sápmelaččaid árgabeaivvis.
Mii fertet doalahit iežamet árbevieruid, muđuid sámi kultuvrras šaddá dušše suoma, dáčča dehe ruoŧŧelaš vuollekultuvra.
Mii galgat vuoruhit 8 (j) -bargojoavkku barggu daningo jáhkán, ahte artihkkala 8 (j):a olláhuhtimiin sápmelaččaid riektesajádat buorrána hui beaktilit.
Mii galgat
Mii galgat buktit ovdan riikkaidgaskasaš arenain - ON:a bissovaš forumas, ON:a olmmošriektekomiteas ja - ráđis dego maid buot vejolaš arenain min deaividan boasttovuođaid ja vigiid sihke vugiid, mot dat sáhttet čovdojuvvot sámi kultuvrra árvvuid mielde.
Mii galgat fal vuoruhit bargomet ja vuojulduvvat váimmosbargguide, vai sáhttit atnit áššegieđahallanresurssaideamet maid SPR:a barggus.
Mii galgat leat várrugasat dan ektui, ahte eat guođe nuorat sápmelašbuolvvaide ovdamearkka ja oainnu das, ahte sápmelaččat eai leat okta álbmot, eaige sierra sápmelašjoavkkut gilval nuppideasetguin.
Mii galggaleimmet bastit ohcat vugiid juo dán muttos mot sáhttit dahkat nu unnin go vejolaš
Mii galggaleimmet sámi servošis buktit buorebut ovdan Áillohačča dáidaga, jurddahanvuogi, luondogaskavuođa ja návcca govvet sámi kultuvrra nu luđiin, girjjálašvuođas go govvadáidagisnai, oahppat dan árbbis ja muitit Áillohačča dakkárin go son hálidii iežas muitojuvvot: sápmelaš dáiddarin.
Min searvvusvuohtamet ja kultuvramet máhttu addá midjiide vugiid seailluhit kultuvramet ja dávistit uhkiide ja hástalusaide, mat čuhcet min kultuvrii.
Mii bákkuhuvuimet dohkkehit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja dan čilgehusa, vai sámediggeláhka ja sápmelašmeroštallan sáhtii ođasnuhttojuvvot.
Čábbudanlanjas leat guhtta čábbudansaji, riššu ja hivsset sihke bivttasskáhpet.
Mis álgá leat ráđi ásahemiin hoahppu, daningo mii leat ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas dasa ruhtadeami ja davviriikkalaš sámi nuoraid konfereanssa lágidemiid galggalii álggahit jođánit go dan lágideapmi lea Suoma sámedikki ovddasvástádussan.
Mii eat hála ruovttus sámegiela, muhto áddet muhtun veardde.
Mishan lea juo ON, ja doppe ságastallojuvvo maid árktalaš gažaldagain ja de leat vel iešguđetlágán G-čoakkámat.
Misge lea ollu buoridanmunni.
Mis lei earenoamáš buorre ja huksejeaddji ságastallan ja ožžon čoakkámis fas ođđa vuoimmi ja movtta ovddidit sámi boazodoalu sajádaga.
Mis lei goitge dievasčoakkámis áššis hui konstruktiiva ja vuđolaš sáttaságastallan.
Mis lei maid vejolašvuohta deaivat komissára Olli Rehna.
Mis lei ministtar Henrikssoniin buorre ja konstruktiiva ságastallan áigeguovdilis sámi áššiin, dego álohii lávenai.
Vuohččan mii galgat válljet nuoraidčálli ja ráđi áirasiid.
Mis leat erenomáš vuođustusat doarjjan - nappo riikkaidgaskasaš soahpamušat ja olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusat.
Mis leat maid prográmmat daidda geat juo máhttet sámegiela, muhto geat háliidit oahppat grámmatihka ja syntávssa - VISL-spealut - geahča gurut ravddas.
Mis lea maid jáhkku dasa, ahte sámegiela sajádat buorrána ja sámiid ruovttuguovllus šaddá nanu sápmelaččaid ja sámi kultuvrra guovddáš, gos árbevirolaš sámi ealáhusat ja ođđa sámi ealáhusat ealáskahttet sámi guovllu ja fállet dárbbatlaš eallámuša.
Mis lea maid vástu ahte informašuvdna kriisas buohtastahttojuvvo ja olaha álbmoga ja mediaid.
Mis leat bohccot ruoktošiljus duollet dálle.
Mis lea sámedikkis ja namuhuvvon ruvkeeiseválddiin sierralágán oaidnu ruvkelága dulkomis ja ášši lea bárrásiin Suoma alimus hálddahusrievtti, mii galgá rátkit ášši.
Mis leat iežamet vuogit leat sápmelaččat, muhto ii leat dušše okta vuohki leat dat.
Mis lea dán geažil eambbo heajosmenolaš beađut go ovdal.
Mis lea doaivva nu guhká go váhnemat sirdet dieđuideaset ja máhtuideaset mánáidasaset ja nuorat hálidit oahppat iežaset kultuvrras, árbevieruin ja ealáhusain ja sirdit dieđuid fas viidáseappot iežaset mánáide.
Mis leat doarjjan nanu riikkaidgaskasaš álbmotriekti, RIO +20 - julggaštus suvdilis gárganeamis ja sámi kultuvrra árvomáilbmi.
Mis galggašedje gávdnot dáppe bargobáikkit, vai oahpuid maŋis vuolgán nuorat sáhtášedje máhccat oahpuid maŋŋá ruoktoguvlui.
Mis sámiin leat ollu oktasaš hástalusat, ja danin dárbbašuvvo ge ovttasbargu maiddái rastá rájáid.
Atnot midjiide addojun válddi vásttolaččat ja vuoiggalaččat.
Midjiide boares politihkkáriidda dahká buori leat gaskkohagaid guldalanoahppin ja nuoraid gažadeami vuollásažžan.
Min eai deatte vulos dákkár viggamušaiguin, min eai meroštala váldokultuvrraid dehe stáhtaid bargamušat dehe barggakeahttá guođđimat, muhto mii meroštallat ieža iežamet báikki máilmmis.
Min sápmelaččaid guovdu čuhcet
star name
Mii golbma máná leimmet anárašgielat beaiveruovttus ja oahpaimet giela doppe, dasgo áhččán ii leat oahppan sámegiela.
angola_ provinces. kgm
mexico_ states. kgm
Meksiko hálida lágidit čuovvovaš oassebeallečoahkkima, dasgo Meksiko luonddu máŋggahámatvuohta lea hui rikkis.
world. kgm
Meksiko vuovdala čalbmáičuohcci vugiin čuovvovaš COP 13 - oassebeallečoahkkima. "
Mexico
MexicoName
Meksiko leavga
Mexicolaš peso
Name
Meksiko lea čatnasan suvdilis ovdáneapmái ja biodiversitehta suodjaleapmái.
philippines. kgm
mexico_ states. kgm
mexico_ states. kgm
world. kgm
Dan mihtilmas sárgosiidda gullet ee. earenoamáš jietnageavaheapmi, rikkis rytmihkka, improviseren, čuojaldahttima váilun, deavd dasániid geavaheapmi ja luođi lagaš oktavuohta eará kultuv rii.
árbevirolaš sámi ealáhusaid ja kultuvrra vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii nu ahte kultuvrra
duođalaččat ja dáhkiduvvot sápmelaččaid riektedorvu.
sápmelaččaid vuođđolága addin vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii.
Name
Mii mánát leat unnivuođa rájes johtán fárus bigálusain ja giđđat veahkehan guođohanbargguin.
australia. kgm
City in Saskatchewan Canada
City in Victoria Australia
Oalle stuora Ilo-rahkan lea geasuhan muhtin sápmelaččaid.
vuođđolágain, ipmirduvvo gáržžit mearkkašumis.
City in United Kingdom
City in Germany
City in Illinois USA
City in Tennessee USA
City in Alberta Canada
City in Arkansas USA
Jođus leahkki ráđđádallamiin davviriikkalaš sámesoahpamuša áigáioažžuma várás deattuhuvvo, ahte sámegažaldat rasttilda riikkaid rájáid, ja ráđđádallamiin lea vejolaš deattuhit positiivvalaš geavadiid ja vejolašvuođaid sullalas lahkonanvuohkái
Mana KDE- ruoktosiiduiComment
Mana KDE- fáttáid ruoktosiidui
Go Menelik hedjoniii jagi 1906, Taytu válddii vel eanet válddi.
NAME OF TRANSLATORS
Manan ihttin mánnodaga fas Helssegii.
Massit buori váikkuhanvejolašvuođa, jos eat bargga ovttasráđiid árbevirolaš dieđu suodjaleamis ja mearrádusaid dahkamiin, mat daidda gullet.
Jus válljet eará čoahkkádusa, de mannet rievdadusat maid don leat dahkan duššái
Vuohki adnojuvvo Suomas riikkabeai- ja suohkanválggain.
Vuohki ii leat gal dievaslaš, muhto sámediggeválggas, mas lea dušše okta válgabiire, jienastanšielbma ii loktan bajás.
Metoda
áššiin, ja vuosttamužžan jienasteaddji cealká:
Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat
Dán vuogis oktasašlisttu oažžun báikkiid ossodat lea nu lahka go vejolaš oktasašlisttu ossodaga addojun jienain.
Vuohki doaibmá dađi vuoiggalaččabut, mađi stuorit válgabiirret leat dehege geavadis mađi mearálaččat unnit válgabiirriide válggaid čuozáhatguovlu lea juhkkojun.
álgoálbmogiid eatnamiid ja luondduriggodagaid massimiid " kolonisttaide, gávppálaš
álgoálbmogiid eatnamiid ja luondduriggodagaid massimiid "kolonisttaide, gávppálaš
Meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos olmmoš biddjojuvvo earáid heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul bargomárkanorganisašuvnna dahje eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvnna doaimmas, lahttun beassamis dahje dan fállan ovdduid attedettiin dahje son muđui giehtadallo 7 §:s dárkkuhuvvon vugiin.
Meannudeapmi ii leat dohkkehahtti ja dát bohciidahtii olu ságastallama maid dievasčoakkámis.
Meannudanvuohkenjuolggadusa ulbmilin lea dorvvastit eamiálbmogiid kulturlaš - ja intellektuálalaš árbbi gudnejahttima eamiálbmogiid guoski fidnuin.
lágaid sámi dilálašvuođaide.
Meannudeapmi sáhttá addit dakkár ipmárdusa, ahte GDG, mas leat lagaš oktavuođat Dragon Mining os:ái, lea duohtavuođas dutkanlobi sujiin ohcan málmma Dragon Mininga beales.
su oaččekeahttái dan vahága ovdii buhtadasa.
vahágahttet guovllu sámiid, omd. dainnago masset guođohaneatnamiid dahje sin
doaibmabijuid, iige dan leat vejolaš geavahit vuođđun sámiid vuoigatvuođaid
Name
star name
star name
star name
stáđásnuvvan sámegillii.
tusa giela ovddideapmái sámi servoša siste.
sáhttá ohcat sámegielalaččaid dihtomeriin.
Dálá dilis sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmi dárkkuha measta álohii sierraordnedemiid, ja dalle
Mannanáiggi vearrivuođat galget goitge čielggaduvvot juo girku morála jáhkehahttivuođa dihte.
Mannan vahku dáhpáhusat
Advanced URLs: description or category
stáhtas ja gielddain lea sierra ovddasvástádus suddjet ja ovddidit našuvnnalaš unnitlog
City in Prince Edward Island Canada
star name
menu item in Recent Searches menu that empties menu' s contents
Čállindárkkisteapmimenu item title
menu item title
Mii nuorat deaividit beaivválaččat hirbmat earálágan reakšuvnnaid ravddas ravdii, mat olu vuođđuduvvet etnihkalašvuhtii.
Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma
Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidogas.
Miihan leat álbmot njealji riikka viidodagas, muhto diktit stáhtaid rájiid bearehaga njoazidit ovttasbargomet.
star name
City in New Hampshire USA
Mearagierraga loktaneapmi ja Himalaja suddan boahtiba buktit stuora oktasašváikkuhusaid, gilvineanan gárta viidát čáze vuollái, ráinnasčáhcefuorkkát vátnot, golgodávddat lassánit dego maid dulvvit ja arvvit.
Mearrarittu nuortalašgiliid bearrašiin ledje oamasteaddjivuoigatvuođat luossabivdui mearas ja Báhčaveajis.
color
Dainnago ábi guollehivvodagaid bivdimat
mergetag teakstaLanguage
atnui mearračáhceresurssaide maidda sámiin lea eaiggáduššan- ja geavahanvuoigatvuohta.
City in British Columbia Canada
City in Connecticut USA
City in Mississippi USA
City in Alabama USA
Mearrajieŋa ja nannanjiehki suddan sáhttá doalvut árktalaš álgoálbmogiid eallima eavttuid.
Mearraguolásteami
Mearraguolásteapmi ja riddoguovlluid lotnolasealáhusat leat guovddáš oasit sámi
" Mearrabivdu lea deaŧalaš oassi sámi kultuvrra ealáhusalaš vuođus.
"Mearrabivdu lea deaŧalaš oassi sámi kultuvrra ealáhusalaš vuođus.
Mearračáhceguolásteapmi gulai ovddeš áiggiid
unit-format
Mearrasámiid mearrabivdoárbevieruin lea odne eahpesihkkaris suodjalus.
Muhtun joavkkut barge
Description
Name
earát vižžet luondduresurssaid, anihit maid mearračáziid resurssaid dáfus.
lađđasa mielde maiddái mearračáhcevuoigatvuođaide.
maid gustot mearračáhcevuoigatvuođaide.
Merja Aletta Ranttila ođđa govain leat eŋgelat.
Merja Leinonen sekä Bigga Aikio Norjan Kautokeinosta.
ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru.
Mearkka juridihkalaš hálddašeaddji lea Sámiráđđi ja dan hálddašit guđege riikka sámi duodjesearvvit, Suomas Sámi Duodji ry..
Čállinmearkakoda
Ii_ duháhiid_ earromearka
Mearkkusšládja
Merken
Muittuhusat
Mearkasajádat:
Merkenšládjá% 1
& Koden: @ item: inlistbox Spell checker
Koden
Koden:
Koden
Mearkaráidu
NAME OF TRANSLATORS
Atte mearkaráiddu:
artihkkala 27 rihkkun.
Comment
Baicce lea dilli dalle nu ahte lea fas máhccamen čuoččuhussii man mielde namahus " álbmot " mearkkaša ássit stáhta siste oktiibuot dahje stáhta olles álbmot.
Baicce lea dilli dalle nu ahte lea fas máhccamen čuoččuhussii man mielde namahus "álbmot" mearkkaša ássit stáhta siste oktiibuot dahje stáhta olles álbmot.
bidjá johtui dakkár doaibmabijuid mat dagahit ahte
Merke buot dieđáhusa & lohkon
Merke buot reivviid válljejuvvon gođđosis lohkon
Merke buot reivviid válljejuvvon gođđosis logakeahttán
Merke buot reivviid válljejuvvon gođđosis ođđan
Merke daninmsg status
Name
Merke beallemuddui sáddejuvvon fiillaid
Merke reivviid mat leat klassifiserejuvvon ruskaboastan lohkon.
Merke gođđosa & lohkon
Merke & gođđosa logakeahttán
Merke & gođđasa
Merke gođđosa & ođđan
& Merke ruskareivviid lohkon
Merke válljejuvvon artihkkala logakeahttán
Merke válljejuvvon artihkkala ođđanas in: mark as unread
Merke reivve " lohkon " maŋŋá
Merke válljejuvvon reivviid lohkon
Merke válljejuvvon reivviid logakeahttán
Merke válljejuvvon reivviid ođđan
Merke & reivve lohkon
Merke reivve & logakeahttán
& Merke reivve
Merke reivve & ođđan
Dasalassin, merke návdejuvvon virusreivviid lohkon
Signifikánsa (válljenláhkái)
Stuorra earru ovddit plánema ektui lea, ahte dál árvvoštallan dahkko oppa plánaproseassa áigge, go árabut árvvoštalle gárvves plána váikkuhusaid sápmelaškultuvrii, guovlluoaivámuš Elina Stolt muitala.
Gilvaleaddji eanageavaheapmi áitá mearkkašahtti vugiin Sámi eallinvuogi, earenoamážit boazodoalu, ja dan stáhtat dávjá iežage ovddidit ávkkástallamiin luondduvalljodagaid ja ovddidemiin eará gárggiidanfitnuid.
ráđđehusa árvalan láhka arvat muddui unnida sámiid isitvuođa ja mearridanválddi
Eanemus mearkkašahtti sivvan oahpahusgiela molsumii juo vuođđoskuvllas atnojuvvo suomagielat stuđeantadutkkus. Oahppit hálidit dorvvastit buori bohtosa das molsumiin suomagiela oahpahusgiellan juo vuođđooahpahusa bajit luohkáin.
Dehálamos oktasaš árgabeaivve huksejeaddjit leat sámegielat radio ja TV, maid čuovvunvejolašvuođat leat viidánan interneahta mielde juohke beallai.
- Mearkkašahtti lávki diibmá dohkkehuvvon eamiálbmotjulggaštusas lea kánske kollektiivvalaš vuoigatvuođaid deattuheapmi.
Mávssolaččamus riikkaidgaskasaš dáhpáhus lei diehttelas ON:a álgoálbmotkonfereansa álgočavčča.
Mávssolaččamus ođđasiid lei almmatge sámedikki čoakkán, mii dollojuvvui historjjálaččat Brüsselis.
Merkejuvvui, ahte Kaisa Tapiola-Länsman vulggii eret čoahkkimis mearrádusa bargama maŋŋá dmu 16.16.
Merkejuvvui, ahte Petra Magga-Vars bođii čoahkkimii ášši gieđahallama áigge dmu 16.26.
Merkejuvvui, ahte Siiri Jomppanen vulggii eret čoahkkimis mearrádusa bargama maŋŋá dmu 17.21.
Sámedikki jienastuslohkui ja jienastit sámediggeválggain.
Merkejuvvon bohccot luitojuvvojit sierra giehtadalakeahtes bohccuin.
Váimmu ságastallan Ipmiliin lea dat mii mearkkaša juoidá.
Mearkumiid maŋŋá bohccot ožžot leat ráfis duoddaris čavčča rádjai.
rievttálaš mearkkašumis, ja nu lea jáhkkimis dakkár soahpamušge mii dahkkojuvvo
Ii dehálaš
Merkenáigi bistá sullii mánotbaji.
ovdáneapmái lea hui deaŧalaš dássidis ja rievttalaš čovdosa gávdnamii. Go ráđđehus
vuoigatvuođain lea mearkkašupmi duššefal go daid lea vejolaš geavahit kollektiivva
Dasge ovtta dahká ásašgo
deaŧalaččat daidda áššiide maid davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galgá reguleret.
deaŧalaččat sámiide.
vuođaid, artihkkaliid mat leat vuođđun konvenšuvnna artihkkaliidda muđui.
Mearkumiid gaskkas olbmot guolástit ja golahit áiggi earáiguin, dasgo buohkat leat čoahkkanan seamma badjesiidii.
Mearkut son oahpai čuvodettiin mo earát merko ja áhči rávvagiid guldalettiin.
MerkenLanguage
Merkenbuorideamit
Bustávat erret gaskkaid:
Bustávat ovttas gaskkaid:
giellalága doahttaleapmi lea leamaš váilevaš ja buoridanvárri livččii vel olunai.
bustáva vurdojuvvuiQXml
camera model
Buhtte bustávaid
Lonut ránnjámearkkat
Teakstaráidu
Streaŋgaárvvut
Bustávvastreaŋga
Teaksta@ item: intable Text context
Comment
Streaŋga mii ráddje diehtovuođu čuoldda
Buhttemin streaŋgga.
Streaŋgaárvu:
Streaŋga
Teaksta
Vuosttaš streaŋga
You are about to translate the 'Cos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
Mearka mii čájeha ahte nummir lea positiiva
Mearkačoakkáldat
Earut stuorra ja smávva & bustávaid
Automáhtalaččat áicca & kodema:
Stuorra ja smávva bustávaid earuheapmi
Name
Mearka:
sámi vuoigatvuođaid gáibideaddjin.
Name
Comment
Comment
Mearka bođii árbevieruid mielde sogas johtán sohkamearkkas.
Name
object name (optional)
Merriam- Webster DictionaryQuery
Merriam- Webster ThesaurusQuery
City in New Hampshire USA
City in Florida USA
Mii sápmelaččat deattuhit, ahte mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas.
" Mii sámit, leat oktasaš čearda, eaige riikkaid rájit galgga rihkkut min čeardda oktavuoña. "
"Mii sámit, leat oktasaš čearda, eaige riikkaid rájit galgga rihkkut min čeardda oktavuoña."
" Mii sámit leat okta álbmot, ja riikkaid rájit eai galgga rihkkut álbmogeamet
"Mii sámit leat okta álbmot, ja riikkaid rájit eai galgga rihkkut álbmogeamet
Mii sápmelaččat orrut leame nu medias go váldegotti politihkas buohkaid negatiiva fuomášumi čuozáhahkan máŋgganai ládje.
Mii sámedikkis gáibidit, ahte sámegielalaš bálvalusat galget gárggiidahttojuvvot.
Mii sámidikki ovddasteaddjit barggaimet sakka ovttas vai bargojoavkku evttohusat ovddidivčče sápmelaččaid riektesajádaga ja olláhuhtále sámedikki válgaáigodaga ulbmiliid.
City in Arizona USA
star name
Name
City in Texas USA
message box
New General Catalog object
use realistic star colors
Name
Name
MetacityComment
Metacity (GNOME) Name
MetaCrawlerQuery
Name
Name
Metakeyboard label
Comment
Comment
Metalink- viežžan
Meta
Meta- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Meta- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Meta- boallu lea aktiivalaš.
Name
QShortcut
Mii dárbbahit aktiiva álbmotdoaimma, mii viggá doaibmat sámi kultuvrra ja - servoša ovddasmannin.
& Metadieđut
Meta- dieđut
Name
MeterbridgeName
Metical
Mii diehtit, geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat mannamin. "
Metoda
Metoda (válljenláhkái)
Metralaš
Metrálaš:
Metralaš
MetralašThe Imperial System
unit-format
Vuovddi ii oainne muorain.
miehtá jagi.
mávssekeahttá maidege.
Meahciráđđehusas lea jođus guhkálaš proseassa sámegielat bálvalusaid ovddideapmin.
Meahcceráđđehusas leat unnán olmmošresurssat bearráigehččui ja jos dat livččii mieđihan dutkanlobi, de dat livččii šaddan bearráigeahččat lohpeeavttuid dievvama.
Meahcceráđđehusa meahccebearráigeahču resurssat unniduvvojit geažos áigge.
Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea válmmaštallojuvvon dál sulaid guokte jagi.
Meahcceráđđehusa hálddašanmállii laktása maid Villi Pohjola rievdadanplána fitnodahkan.
Meahcceráđđehusa hálddašanmálles lea lohpiduvvon ordnejuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallan juo jagi 2009 loahpas, muhto ráđđádallamis gal ii leat gullon vel dán rádjái mihkkege.
Meahciráđđehusa hálddahusmálle ođadeapmi fállá vejolašvuođa čoavdit sámiid eananvuoigatvuođaid.
Meahcceráđđehusa ja birasministeriija allahoavddain ja juristtain ii dađi lági mielde leatge mihkkege áššedovdamušaid áššis!
Meahcceráđđehusa, Nuortalašráđi ja Sámedikki ráđđádallan oktasaševttohus PEFC - vuovdesertifierenkriteran sámekultuvrra ja sámeealáhusaid dorvvasteami várás boahtá caggat ođđa soahpameahttunvuođaid guovlluid eanageavaheamis.
- Meahciráđđehusa Lappi ráđđádallangoddái Yrjö Musta ja várrelahttun Jouko Hetta.
Meahcceráđđehusa luonddubálvalusat lea mávssolaš barggu addi sámiid ruovttuguovllus.
Meahcceráđđáhusa vuovdedoalloovttadat lea gávnnahan cealkámušastis, ahte eallit báhcán bohccuid meari galgá geahpidit ja boazodoalu doaibmaneavttuid ii oaččo gieđahallat Lutu-doaibmaplánas.
Suoma stáhtahálddahusa vuovdefitnodat Meahciráđđehus muitala, ahte muorranjeaidimiid mearit boazodoalloguovllus leat uhccon mearkkašahtti vugiin dan maŋŋá, go boazoeaiggádiin leat dahkkojuvvon soahpamušat áššis.
hálddaša, ja muhtumassii iskat eatnangeavaheami eaiggátvuoigatvuođa
Meahcceráđđehusa oaivehoavda ilmmuhii iežas earránit proteastan lágaválmmaštallamii ja evttohussii dahkat sierra fitnodaga meahcceráđđehusa fitnodatdoaimma várás.
Meahcceráđđehusa oaivehoavda Jyrki Kangas deattuhii sártnistis sámi kultuvrra suodjaleami dehálašvuođa sámiid ruovttuguovllu stáhta hálddašan eatnamiid dikšumis ja anus sihke oinnii ovttasbarggu sámedikkiin buorránan sakka.
Meahcceráđđehusa ruhtadeamis mearridettiin galggalii váldit vuhtii maiddái guovlopolitihkalaš barggolašvuođa geahččanguovllu.
Meahciráđđehusa ođasmahttin fállá maiddái vejolašvuođa gávdnat innovatiivvalaš čovdosiid dáláš gažaldagaide.
"Meahciráđđehus áigu dieđusge geavahit dán bargovuogi maiddái dás duohko ", Sanna-Kaisa Juvonen lohpida.
Meahciráđđehus buvttii ovdan sáhkavuorustis iežas ráhkadan bissovaš málle Akwé: Kon - rávvagiid heiveheami várás sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami stivremis.
Meahciráđđehus háliida váldit sápmelaččaid kultuvrra hárjeheami eavttuid vuhtii buoremus vejolaš lági mielde.
Meahcceráđđehus, man ovddasvástádussan lea Suomas stáhta hálddašan eatnamiid dikšun ja geavaheapmi, lea álggahan ovttasráđiid sámedikkiin geahččaladdat dehege destet biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon rávvagiid sámiid ruovttuguovllus.
Meahcceráđđehuslága § 4 geatnegahttá Meahcceráđđehusa dorvvastit sámi kultuvrra doaibmanvejolašvuođaid.
Meahcceráđđehuslága sámi paragráfaid válmmaštallan bargojoavku luobahii evttohusas ministtar Koskisii.
Meahciráđđehus lea ánssolaččat ollašuhttán sámi giellalága geatnegasvuođaid ja ovddidan sámegiela sajádaga internetgulahallamis, áššehasbálvalusas ja dieđihandoaimmas.
Meahcceráđđehus lea ovdal beassášbasiid almmustuhttán, ahte dat ii mieđit dutkanlobi geologalaš dutkanguovddážii, GDG:ái, olláhuhttit málbmaohcama ja báktevuođu vuođđodutkamuša Giehtaruohttasis.
Meahcceráđđehus lea evttohan fitnodatmálle geassemánus ja geavahanopmodaga sirdima Villi Pohjolai guhkes geavahanriektesoahpamušaid mielde.
Meahcceráđđehus lea juo ožžon soahpamuša muhtin bálgesiiguin vuovdečuollamiin ođđa vuovdesertifiserenkriteara vuođol.
Meahcceráđđehus lea sámedikki dehálaš ovttasbargoguoibmi ja lean fuolas das, mot čuohppan váikkuha Sámi ruovttuguovllu meahccebearráigehččui, álbmotmehciid ja meahcceguovlluid dikšumii ja obanassiige meahcceráđđehuslága § 4 ollahuhttimii.
Meahciráđđehus lea doaibman ovdamearkkalaččat sámekultuvrra árbedieđu seailuma buorrin sámegielat báikenamaid čoaggin- ja olggosaddindoaimmain.
Meahciráđđehus lea doaibman buohkanassii ovdamearkkalaččat sámi giellalága ollašuhttima várás, ja sámediggi sávva, ahte bálkkašumi mielde Meahciráđđehus figgá buoridit ain ovddežis erenomážit anáraš- ja nuortalašgielat bálvalusaid bargamiin dain Meahciráđđehusa lunddolaš doaimma oasi.
Meahcceráđđehus lea guoskadišgoahtán ođđa vuovdesertifiserenkriteara (PEFC), mas lei olu ságastallan diibmá maiddái mu bloggas.
Meahciráđđehus lea válmmaštallan ovttas sámedikkiin bissovaš málle Akwé: Kon - rávvagiid heiveheamis sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddu vuloš eana- ja čáhceviidodagaid anu plánemis.
Meahciráđđehus lea ovttas sámedikkiin ráhkadan bissovaš málle Akwé: Kon - rávvagiid guoskadeamis eana- ja čáhceguovlluid eanageavaheami plánemis mat leat Meahciráđđehusa hálddus.
Meahcceráđđehus lea geahččalan čielggadit GDG:s mot vuođđodutkamuš spiehkasta málbmaohcamis ovdal lohpemearrádusa addima, muhto GDG ii lean addán dárbahassii čilgehusa dutkandoaimma ja málbmaohcama erohusain.
Meahciráđđehus, bálgosat ja luondoorganisašuvnnat leat soahpan máinnašuvvon eatnamiin dehalaš boazodoalloguovlluid ja luondočuozáhagaid ráfoheamis 20 jahkái.
Meahcceráđđehus ovdanbuktá vuovdegeavahanvugiid čuovvovaš sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis.
Meahciráđđehus boahtá seailluhuvvot ollislašvuohtan. "
Meahciráđđehus ovttas sámedikkiin lea jo álggahan rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun-‐ ja geavahanplána ráhkadeamis, vuosttasin máilmmis. "
Meahciráđđehus ovttas sámedikkiin lea jo álggahan rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis, vuosttasin máilmmis. "
Name
lobiin. Vuovdečuollamat namahuvvojit čielggasvuođa dihte dárkilit njelját lađđasis
Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun- ja čuohppanvuohkin galggalii leat njárbudančuohppan, mii olláhuhttojuvvolii litná gieđahallanvugiid mielde.
color
vuovde- ja konsešuvdnačearrun.
Vuovdečearut bissot vumiin
Meahcis go oahppá johtit ja diehtá johtingeainnuid.
Bivdiid dinesdássi lea gahččan mearkkašahtti ládje.
Meahcásteaddjiin leat anus ng. rievssatgárddit giellabálggisin, gos meahcásteaddjit ráhkadit iežaset návddášaneatnamiidda iežaset rievssat gielaid ráidduid ja gihpuid.
Meahcásteapmi ja lustaguolástanturisma lea lassánan dađistaga go geainnut ja
Meahccebivddus beatniiguin luonddusuodjalanguovllus galgá sohppojuvvot guovllu bálgesiin, vai beatnagat eai váttásnuhte boazobarggu.
Meahccebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus.
Ii dattetge leat vejolaš addit dakkár lobi meahcástit
Meahcástus ja čoaggin:
Bivdolágas namuhuvvo ahte buot meahci vallji, dasa gullojit maid daid monit ja beasit, leat ráfáiduhtton.
Meahccebivdu luonddusuodjalanguovlluin galgá seailut dušše sápmelaččaid ja guovllu olbmuid riektin eaige báikegotti olggobeale olbmuide galgga mieđihuvvot meahcástanlobit luonddusuodjalanviidodagain.
dakkár lohpi galggašii addojuvvot.
Meahccebivdu lea dehálaš sámi ealáhus dego maid boazodoallu.
Meahcástanrihkkosat eai leat ovttačilggolaččat, daningo beađuid goddimii sáhttá laktásit iešbealusteapmi, opmodaga suodjaleapmi ja lohpemeriid dievvan.
vuovdedoalu beroštumiide.
Vuovdeekonomiijaguovllut leat bealistis eanan- ja meahccedoalloministeriija suorggis.
ministeriija mearrádus geahpedit lobálaš boazologu Muotkeduoddara boazosearvvis
bargguide gullet ee. boazodoallo-, guolástus- ja meahcástusáššit, ja oahpahus
Vuvddiid ávkkástallama oasil ávkkiid juohkin ii guoskka sámedikki oainnu mielde vuvddiid dahje oktasašmehčiid, mat leat priváhta oamastusas.
Mii, boarrásit sámi politihkkárat vuordit dis rávvagiid ja sávaldagaid das, mot mii galggaleimmet nu sámedikki go sámi parlamentáralaš ráđi barggusnai ovddidit sámiid árbevirolaš dieđu, eastadit sámi gávtti boasttogeavahusa ja doarjut gávpotsámi nuoraid dárbbuid, daid, geat orrot sámiid árbevirolaš guovllu olggobealde.
Mexican Unidad de Inversion (UDI)
mexico_ states. kgm
MGF
MHza percentage
City in Florida USA
City in Florida USA
star name
Align to:
Michael Austin@ info: credit
Michael Bartl
Michael Brade
Michael Häckel
Michael Koch
Mount point of storage
Michael McCallum
Michael Reiher
china. kgm
turkey. kgm
azerbaijan. kgm
waters_ world- class. kgm
waters_ world- class. kgm
usa. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
vietnam. kgm
mexico_ states. kgm
Oza Microsoft Developer Network báikkisQuery
Microsoft mediaformáhtta
Microsoft Media Server- protokollaComment
& Microsoft® Windows®- fierpmádatstašuvdna
Mikrogođus (čálána siste)
City in Nevada USA
City in Fyn Denmark
City in Vermont USA
City in Nova Scotia Canada
City in Texas USA
Midnight CommanderName
MID (teaksta; sajádat)
MID (teaksta; sajádat; guhkkodat)
REPLACE (teaksta; sajádat; guhkodat; ođđa_ teaksta)
City in US Territory
City in Oklahoma USA
Stencils
Olbmát sáddejuvvojedje giddagasleairraide dan botta go nissonolbmot ja mánát biddjojuvvojedje báikkiide mat leat rájis guhkileappos eret.
Albmát fas leat duddjon diŋggaid garra dávttis, čoarvvis, muoras ja metállas.
Mielalis stivra doalvvulii dievasčoakkámii eambbo áššiid gieđahallamii, muhto otnáš čoakkán čájehii vuot dan, ahte dat gal šaddá leat váttis ja divrras.
Miellagiddevaš lea maid dat, ahte GDG lea vástádusastis sámedikki reivii GDG:a dutkandoaimmas gáibidan, ahte sámediggi livččii galgan leat GDG:ái oktavuođas ja ráđđádallat GDG:in.
Mielenterveystalo.
vuoigatvuođaid guvlui maid " Finnmárkoopmodat " eaiggáduššá, sáhttá dieđihit iežas
vuoigatvuođaid guvlui maid "Finnmárkoopmodat" eaiggáduššá, sáhttá dieđihit iežas
Mu mielas ášši lea prinsihpalaččat nu dehálaš, ja go áššis lea maid jearaldat riikkaidgaskasaš soahpamušaid olláhuhttimis, de sámediggi ii galgga guođđit ášši dása.
Mu mielas riikkabeivviid mearrádus lei hohppui vuhtii váldimin AHR:a mearrádusa ", dadjá ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Mu mielas guokte baji sámedikki ságadoallin lea nohkka guhkes áigi ovtta olbmui.
Mu mielas álbmotbeaivve doaluid sáhtálii ain buoridit ja čoaggit muosáhusaid sierralágán doaluid lágidanvugiin.
Mu mielas jearaldagas lei jienasteddjiid beahttin.
Mu mielas vejolaš ándagassii átnun galggalii gieđahallojuvvot maid virggálaččat girkolaš čoakkámis.
Mu mielas lea hui dehálaš, ahte stuora álbmot oažžu diehtit makkár beliid riikkabeivviid váljagottit gullet ja makkár duohtaáššiide vuođđuduvvet gullanvuloš beliid ovdanbuktojumit.
Mu mielas lea maid buorre, ahte luohttámušbarggut juhkkojuvvojit viiddes jovkui eaige dat čohkkejuvvo dušše muhtin olbmuide.
Mu mielas lea dehálaš, ahte álbmotbeaivve deattuhit earenoamážit oktasaš sámi álbmoga sápmelašvuođa ja ávvudemiin jávkadit riikkarájiid.
Mu mielas lea duođaid dehálaš, ahte dahkat iežamet lávlagiid sámegillii, dasgo dan láhkai buktit sápmelaččain ođđa beliid ovdan suomaálbmogii, loktet sámi kultuvrra positiivvalaččat oidnosii ja ovddidat dan.
Mu mielas lea vealtameahttun parlamentarismma ja sámedikki doaimma gárgeheami várás, ahte sámediggi ii gehččojuvvo liiggás olu ovtta olbmo bakte ja ahte sámedikki njunušsajes dáhpáhuvvet molsahuvvamat.
Mu mielas buoremus vuohki ovdánit áššis livččii ráhkadit ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja Rio julggaštusa mielde čadni servodatsoahpamuš sámedikki ja Suoma stáhta gaskkas sámiid suvdilis gárganeami ovddideami várás ja sámi kultuvrra dorvvasteami várás.
Mu mielas árbevirolaš dieđu suodjaleapmi gáibida jurddahanvuogi nuppástuvvama stáhtahálddahusas.
Mu mielas davviriikkaid heajos menestupmi ON:a bargguin čájeha dan, ahte davviriikkat eai leat šat olmmošrivttiid málleriikkat - ja Ruoŧas ja Suomas lea vel olu bargu vai joksaba beassat ON:a "málleriikan ".
Mu mielas davviriikkaid heajos menestupmi ON:a bargguin čájeha dan, ahte davviriikkat eai leat šat olmmošrivttiid málleriikkat - ja Ruoŧas ja Suomas lea vel olu bargu vai joksaba beassat ON:a "málleriikan ".
Mu oainnu mielde spiehkastagat dávistit oasisteaset sámedikki čoakkáma dohkkehan suohkanráhkadusa cealkámušain gieđahallan cealkámuša fuolaide ja sáhttit ráfálaččat vuordit ášši joatkkaválmmaštallama.
Mu mielas sámi parlamentáralaš ráđđi galgá oažžut bastileabbon beroštumiid bearráigeahču.
Mu mielas sámi parlamentarihkkárat galget dubmet dákkár ságaid.
Mu mielas giellabeasse- ja giellalávgundoaimma ruhtadeapmi, mii ealáskahttá sámegielaid ja mat eai gula sosiála- ja dearvvašvuohtanbálvalusaide, gulalii buoremusat sámi giellaráđi doaibmagieddái.
Mu mielas Suomas leat buorit vejolašvuođat beassat dorvvolašvuohtaráđđái, jos Suopma ratifisere Ilo 169-soahpamuša ja doaibmá duođalaš bálggesčuollin olmmošrivttiid, ráfidorvvasteami ja utnolašvuođa ovddideamis.
Mu mielas dákkár málle - vaikko bargojoavkku evttohusas válljejeaddjit evttohuvvojitge 10 - ii dorvvas dárbahassii sámedikki politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid.
Mu mielas dát kultuvrra ja giela oktavuohta lea okta mávssolaččamus áššiin, masa galgá
Mu mielas dát lea politihkka, mii ii guotte guhkás.
Miella
'Play count' playlist column name and token for playlist layouts
ahte " gulaskuddamat Sámedikkiin galget čađahuvvot buori jáhkus ja dainna ulbmiliin
ahte "gulaskuddamat Sámedikkiin galget čađahuvvot buori jáhkus ja dainna ulbmiliin
Miella-beaivvit gieđahalle mielladearvvašvuohtabálvalusaid.
Oaivilčálus: Suopma, Ruoŧŧa ja Norga galget dáhkidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid
Oaivilat leat juohkásan das, makkár váldi álgoálbmogiin lei ovddeš áiggiid šiehtadit soahpamušaid vieris válddiiguin.
Su loahppajurdda lea ná: Oaivilat leat juohkásan das, makkár váldi álgoálbmogiin lei ovddeš áiggiid šiehtadit soahpamušaid vieris válddiiguin.
Su loahppajurdda lea ná: Oaivilat leat juohkásan das, makkár váldi álgoálbmogiin lei ovddeš áiggiid šiehtadit soahpamušaid vieris válddiiguin.
Härjedalena boazodollui, oaivvilduvvui ahte dat njeallje čearu mat ledje váidojuvvon,
tools-action
Vuosttamuš
Oidimat
dearpmaid bakte.
Dievdu
Miesi bargoveahka lea lihkostuvvan dán barggus ovdamearkkalaččat, daningo bargoveahka lea čatnasan iežas bargui.
Miesi dikšungiellan lea sámegiella ja dikšunbargoveaga eatnigiella lea sámegiella.
Miessi bearašbeaivedivššus dikšogiella lea sámegiella ja bargiid eatnigiella lea sámegiella.
Miessi dikšungiellan lea sámegiella ja dikšunbargoveaga eatnigiella lea sámegiella.
Stencils
Árvvoštallama vuolggasadji lea ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta atná
Smiehttamušas ii eakti vuogi mielde árvvoštallojuvvo soahpamušhápmosa gaskavuohta riikkasis lágaide iige guorahallojuvvo makkár láhkanuppástusaid soahpaamuša ratifiseren buvttálii.
Dat áššit mat gieđahallojuvvojit leat gaskaneaset hui sierraláganat luonddu dáfus ja leat siskkáldasat áššedovdijoavkkus leamaš dárkilis ráđđádallamiid fáddán.
Smiehttamušas davviriikkalaš sámi soahpamuš ii gieđahallon beare čiekŋalit, oažžu dadjat buorebutge geahppasit. Das logahallojuvvoje dán áššái gullevaš Suoma láhkabáikkit ja gávnnahuvvui buot báikkiin mat lasihivčče sámiid vuoigatvuođaid, ahte " ášši lea čuolbmái vuođđolága dáfus ", " artihkal lasihivččii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ". Dát dajaldagat eai ákkastallojuvvo dađi dárkileappot juridihka dáfus.
Smiehttamušas davviriikkalaš sámi soahpamuš ii gieđahallon beare čiekŋalit, oažžu dadjat buorebutge geahppasit. Das logahallojuvvoje dán áššái gullevaš Suoma láhkabáikkit ja gávnnahuvvui buot báikkiin mat lasihivčče sámiid vuoigatvuođaid, ahte "ášši lea čuolbmái vuođđolága dáfus "," artihkal lasihivččii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ". Dát dajaldagat eai ákkastallojuvvo dađi dárkileappot juridihka dáfus.
Suoma olgoriikaministeriija cealká sullii seammá ládje:
Suoma olgoriikaministeriija cealká sullii seammá ládje:
Dajaldat adno nu ahte sistisdoalašii albmogiidgaskasaš oktavuođa vugiid mat eai gáibit čuoldima ja mat daninassi eai guoskka daid guhkásolli eavttuide maid álbmotnjuolggus gáibida čuoldima gažaldagain.
Smiehttamušas boahtá ovdan, ahte Suopma hálidivččii ráđđádallat davviriikkalaš sámi soahpamuša ođđasit nu, ahte sámiid sajádat heajuduvvolii iige sámiid sajádat buoriduvvole rievttes ládje.
Dát čielggadeapmi šattai Vuođđolága § 110 a ja
Smiehttamuš gávdno vuoigatvuohtaministeriija ruovttusiidduin čujuhusas: http://www.om.fi/Etusivu/1247667830882 Sámedikki ovddasteaddji bargojoavkkus lei I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari.
Smiehttamuš luobahuvvo ministarii dađi bahábut easka golggotmánu loahpas.
Sierramielalaš oaivilat dahje molssaeaktosátnádagat eai leat oassin dán árvalusas.
Árvalusas lea konvenšuvdnateaksta mii siskkilda 51 artihkkala mat juohkásit čieža kapihttalii.
Masa dát kompromissat ja Suoma njoallun nohká?
Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus?
- Masa dárbbašuvvo doarjja?
Dat sáhttá varieret mánus mánnui man molssaektui apotehka molsu.
Mas sáhttá oažžut doarjaga?
Yungmiqu nappo Mihkku Heandarat Laiti (r. 1.8.2002) lea sápmelaš ráp-artista ja buvttadeaddji, guhte ráppe sámegilli ja suomagillii.
- calculator button
@ info: whatsthis
Ii otnárádjai sáhte gokko-ge gapmut ahte dát stáhtat livčče oláhan nuppelágán čuoččuhussii.
Lassin dasa ahte ii gokko-ge sáhte gapmut ahte livčče gávdnomis sámi iehčanasvuođa lihkadus, lea láhkavuoiggalaš ja politihkkalaš dilli sámiin dakkár ahte vejolaš čuoldingáibádus ii moktege juvssašii álbmogiidgaskasaš láhkavuoiggalaš mieđiheami.
Goittotge mihkkege lágaid dahje politihkaid ii dorvvas sámegielat oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde, gos stuorámus oassi sámeoahppiin ássá, vaikke sámediggi lea juo jagiid evttohan, ahte oahpahus- ja kulturdoaimmas addojuvvon lága njuolggadusat olahuvvojit gokčat oppa riikka.
Oktage dáin ii gullan bargojoavkku bargogohččosiidda.
Mihkkege dáin molssaeavttuin ii leat vejolaš.
Ii gávdno bálvalus% 1 várás
Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.[1]
Mihkkege dutkanfidnuid dat ii leat.
Mii ii leat heađušteapmi
EMAIL OF TRANSLATORS
message box
Jos áigedávvalat dollet, nu doalan duorastaga olgoministeriija sáttagotti ovddasteaddjin sáhkavuoru dálkkádatnuppástusas álgoálbmogiid ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus, omd. disdaga áigádávval ii doallan ja mu sáhkavuorru sirdojuvvui duorastahkii.
Jos luohpagoahtit iežamet oažžun ovdamuniin, de min ovddas lea nohkameahttun geaidnu, daningo ovdamuniin luohpan doalvu gáibádusaide ođđa ovdamuniin luohpamis.
Jos bušeahttaevttohus olláhuvvá, de dat gal dárkkuhivččii sámedikki doaimmas muhtin ráje bargiid lihccuma, beroštumiid goziheami unnuma ja doaimma hedjoneami.
Jos riikkabeaivvit gieđahallá ILO 169-soahpamuša, de manan čuovvut ságastallama, daningo háliidan geahččat dán loahpa rádjái.
Jos ovdadárkkisteaddjeguovttos guottiheaba dutkamuša dohkkeheami oahppočájánassan doaktára dutkosa várás, de soai addiba nákkahallanlobi, ja seammas nákkahallanlohpi lea maid nákkosgirjji almmustuhttinlohpi.
Juos ohcamuš bargojuvvo sámi giellalága 18 §:a vuođul, ohcamušas galgá čilget maiddái, ahte ohcci lea máinnašuvvon láhkačuoggás dárkkuhuvvon ovttaskas olmmoš.
Juos ohcamuš bargojuvvo sámi giellalága 18 §:a vuođul, ohcamušas galgá čilget maiddái, ahte ohcci lea máinnašuvvon láhkačuoggás dárkkuhuvvon priváhta oassebealli.
Jos hálidivččen leat ilgat ja árvvohuššat, sáhtálin blogget seamma prinsihpain bajilčállosiin "Lapin Kansa vuodjá vulos sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sámedikki ja prentenmašiidna čollu sápmelašvuostásašvuođa ".
Jos hálidivččen leat ilgat ja árvvohuššat, sáhtálin blogget seamma prinsihpain bajilčállosiin "Lapin Kansa vuodjá vulos sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sámedikki ja prentenmašiidna čollu sápmelašvuostásašvuođa ".
Juos fidnu dagaha negatiivalaš váikkuhusaid eamiálbmogii, fidnus vásttolaš ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit galget soahpat litnudeaddji doaibmabijuin negatiivalaš váikkuhusaid geahpedeami dihtii.
Jos ovtta álbmoga bistevaš rumašlaš ceavcin lea áiton - omd. jos álbmotspeadjan vuolggahuvvo - dahje jos šaddá garra vealáheami gillamuššii, rahpá ON:a olmmošvuoigavuođa julggástus saji doaibmabijuide mat sáhttet doalvut vaikke-ba luovusgaikumii.
Jus it sáhte boahtit iežat dikšungalledeapmái dulkka ferte gieldit.
Jus ii mihkige ábut, de sáhtášit veahkehit KDE- joavkku dahje daid geat ovdánahttet dán prográmmagálvvu buorre meattáhusraporttain. Jus prográmma ráhkaduvvo KDE olggobealde, váldde njuolga oktavuođa singuin. Muđui sáhttát geahččat jus earát juo leat váidalan seamma meattáhusa KDE meattáhusraporterensiiddus. Jus ii, váldde fárrui bienaid maid oainnát vuolábealde meattáhusraportii, ja nu ollu eará bienaid maid jáhkát livččii ávkin.
Juos ruvke ja ruovdegeaidnooktavuohta vuođđuduvvo, galgá ruvkke ja ruovdegeaidnooktavuođa dagahan hehttehusaid kompenseret ekonomalaččat sámiide sámedikki bokte ja guoskevaš čearuide ja guoskevaš sápmelaččaide ja áo.
Jus lea merkejuvvon, de oidno olggošgovva šearbmadieđus.
gárggiideapmi sámegiela geavaheamis bissu seammalágánin, de lea várra, ahte buot sámegielat
Jus giela oahppama doarjun ii oaččo doarvái fuopmášumi, dilli sáhttá doalvut sámegielat máná suomaiduvvamii, giela molsašuddama suomagiellan.
Jos eanangeavaheapmi ii čuovo lávvema dehe guovllu várás ii leat lávva, huksen lea lobálaš dušše suohkaniid mieđihan spiehkastatlobiin.
Jos málbma gávdno, GDG:a vuoigatvuođat čuorvvašgávppašuvvojit Bargo- ja ealáhusministeriija doaimmas.
Jos hábmen olláhuvalii, de dat dárkkuhivččii dan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkana olbmuide addojuvvole álgoálbmotvuoigatvuođat eatnama hálddašeami ja oamasteami dáfus.
Ja go daid dorjot eará dieđutge, de daid árvu lassána.
Jos ráđi evttohus dohkkehuvvo, válljejuvvojit ráđđái boahttevaš áigodahkii evttohusa mielde 7 fásta lahtu ja maiddái juohke lahttui persovnnalaš várrelahttu.
Jos ráđđádallamiin ožžojuvvojit eavttut stivrra mearrádusa nuppástuhttimii, de stivra lea gárvvis nuppástuhttit mearrádusas dehe doalvut ášši dievasčoakkáma gieđahallamii.
sierravuoigatvuođaid jos nu lea dárbu dahkat gáhtten ja ovddidan dihte sámi kultuvrra
Jos Norgá cealká iežas eret soahpamušas, de guolástus muddejuvvolii álbmotlaš dásis ja dat sáhtálii dagahit soahpameahttunvuođaid, heajudit guollemáddodagaid ja váikkuhivččii sihkkarit biehtadahkkásit guovllu sápmelaččaide.
Jos dálášmállet vuogádagas lea áigumuš bissut, de sámediggi evttoha, ahte boazobargiid bargguhisvuohtadorvorávvagat ja rávvagiid dulkon rievdaduvvo nu ahte dat váldá buorebut vuhtii sámi boazodoalu sierrasárgosiid.
Go leat nationála njuolggadusat mat addet sámiide buoret vuoigatvuođaid go dán
Jos mearrádus livččii leamaš dakkár, ahte Suopma livččii rihkkon SP-soahpamuša 27 artikla, de dat livččii geavadis dárkkuhan dan, ahte boazodoalloláhka lea SP-soahpamuša vuostá.
Juos parlameantasáles dollon čoahkkima boađášedje báikki ala čuovvut badjel 40 olbmo, eaige sáles livčče doarvái čohkkánbáikkit, sáhttá dárbbu mielde čoahkkima čuovvut maiddái auditorios.
Jos boazodoalloguovllus addojuvvo lohpi sávzzabierggu njuolggovuovdimii, de boazodoalu sierrasajádat hedjona.
Juos sáhkavuorru dollo čoahkkinsáles ovdamearkan anárašgillii, guldala davvisámegiela tulka anárašgiela tulkka suomagielat tulkoma ja tulko sáhkavuoru dan vuođul davvisámegillii.
Jos eat gávnna ođđa fitnodaga restauráŋŋadoallin, de dat váikkuha Sadjosa bálvalanvuovdimii ja dáláš bálvalanovttadahkii ja dieđusge maid sámedikki ruhtadanvuđđui.
Jos sámit hálidit čađahit dán vuoigatvuođa ieččanasvuođa gáibádusain, lea dat-ge sámi álbmoga iežas frijja ja iešdáhtolaš válga.
ráhkadeamis, jos sámediggi evttohusan mielde dakkára mearrida ráhkadit.
Jos sámi meroštallan viiddiduvvo namuhuvvon vuogi mielde, de dagan das iežan jurddabohtosiid.
Jus sáni maŋis ii leat dákkár merkejupmi, de dat geavahuvvo oppa
Jos Suoma sámediggi doalaha ovddeš mearrádusas, de soahpamušráđđádallamiid ádjáneapmi áigojuvvo biddjot Suoma sámedikki sivvan, vaikko mii doalahivččiimetnai lágain midjiide dáhkiduvvon vuoigatvuođain.
Jos Suopma ratifisere ILO 169-soahpamuša, de lea dehálaš, ahte ruvkelága meannudanvuogit ja olláhuhttin doibmet bures.
Juos Suopma ratifisere soahpamuša, de dan ollašuhttin sirdašuvvá juohke dáhpáhusas čuovvovaš riikkabeivviide ja sámediggái.
Jos čuožžila eahpádus das
Jos fas ráđi evttohus ii dohkkehuvvo, válljejuvvojit lahttun vihtta 18-25 jahkásaš nuora, nugo dánge rádjai.
Jos dakkár
Jos ulbmilin lea ráhkadit eavttuid Ilo 169-soahpamuša boahttevaš ratifiseremii, nu ráđđádallamat galget galget soahpamuša gáibidan vuogi mielde dáhpáhuvvat ovttasbarggus Sámedikkiin.
Juos bohtet jearaldagat, váldet oktavuođa dáhpáhusa plánejeaddjái Unna-Maari Pulskai.
Juos lanjain eai geavahuvvo mikrofovnnat, eai tulkkat gula maidige, iige tulkon dasto lihkosmuva.
Jus doaimma várás ii mieđihuvvo dárbbahassii stáhtadoarjja, bargu ollašuhttojuvvo vejolažžat oasseáigásažžan.
Jos Tukes livččii dikšon eiseváldegeatnegasvuođaidis ruvkelága gáibidan vuogi mielde, nu lohpeohcciid vuordináigi ii livčče šaddan govttohis guhkkin.
Jos doarjjadássi ii buoriduvvo, boazodoalloguovllu boazodolliide livččii eambbo gánnáhahtti guođohišgoahtit omd. sávzzaid, main oažžu ealli nala máŋgga čuođi euro stuoru doarjaga.
Juos bargoaddi čájeha bálkáerohusaide dohkálaš siva, galgá vel árvvoštallat, čilgego máinnašuvvon sivva bálkáerohusa obban vai dušše oasi das.
Vállje jos rámma galgá čálihuvvot juohke siiddu sisdoalu birra. Oaive - ja juolgeteaksta earáhuvvo sisdoalus linnjáin.
Jus lea merkejuvvon, de Amarok automáhtalaččat iská jus leat ođđa oasit olámuttus
Jus lea merkejuvvon, de Amarok ohcá buot vuollemáhpain.
Go dát molssaeaktu válljejuvvo, det Home- boallu njuike badjel gaskamearkkaid linnjá álggus ja manná njuolgga dohko gos teaksta álgá. End- boallu doaibmá seammaláhkai.
Merke dán jus háliidat bidjat Amarok- govaža vuogádatgárcui.
Jus lea merkejuvvon, de Amarok geahččá máhpain go sisdoallu rievdaduvvo, omd. jus fiila lasihuvvo.
Merke dán jus háliidat oaidnit Amaroka álgogova álggahettiin.
Divtte sievána livkit jeavddalaččat
Dát doaibma dagaha ahte čuohpusgirji ii goassege guorrán, vaikkoge prográmma mii lea bidjan juoga čuohpusgirjái heaittihuvvo.
Vállje jos Page Up ja Page Down boalut galget sirdit čállinmearkka teakstačájeheami bajábeali ektui.
Jos alde, linnjánummirat čálihuvvot siiddu gurutbealde.
Jus dát lea merkejuvvon, de fiillat sihkkojuvvot agibeavái, eaige bidjo ruskalihttái.
Jus merkejuvvon, de Amarok automáhtalaččat sihkku boares podkasttaid
Jus dát boksa lea merkejuvvon, de fiillat sihkkojuvvot ágibeaivái, eaige bidjo ruskalihttái. Geavat dán eavttu várrogasat: Eanáš fiilavuogádagain ii leat áibbas sihkkar ahte sáhttá gádjut sihkkon fiillaid.
Jos oppalaš kommeanta ii gomihuvvo, dehe eahpečielga dilli, mot nállevealahankomitea čovdosat galggale dulkojuvvot ja olláhuhttojuvvot, sáhttá bistit vaikko man guhká.
Juos birasministeriija buhtte sámedikki ovddasteaddji goluid, sámediggi evttoha iežas ovddasteaddjin birasčálli Anni-Helena Ruotsala.
Makkár riika
Mii lea eakti sámi duodji?
Mii lea Diidalámpá?
Mii lea gynekologalaš seallaiskkus?
Mii lea buoremus ja dehálamos mánáidkulturbarggus?
Mii lea sámegiela ja sámi kultuvrra sadji skuvllas, medias, girkus, ruovttuin, olbmuid mielain?
Mii lea dasto fuolastuhtti signálaid maid namuhin?
Mii lea Skáhppu?
Mii lea oppamáilmmálaš?
Mii vigiid suopmelaš kulturárbbis lea go dat ii háliduvvo adnot árvvus ja buktot ovdan turismabálvalusain?
mika. saijets (at) samediggi.no
Galgá soahpat man ihkkinasain čuovvovaččain (OR)
Sáhtedohko árvu
Vaikko makkár árvu
Váikko makkár bustáva (erret linnjámolsumat)
Vaikko makkár mearka
Mii beare ratifiserema málliid de šattalii leatge, de lea čielggas, ahte Sámediggi doahttala eavttuid haga Suoma lágaid dego álohii.
Sahtedohko stáhtus@ action: inmenu Status of a message
Vaikko makkár
Mii dát lea@ action
Mii dát lea?
Mouse Cursor Shape
Dat mii doaibmá ovtta persovdnii ii soaitte doaibmat nubbái.
Mike: a čálihanstiila
Mikkala musihkkaeallimis manná dál bures.
Mihkkalmasbeaivve
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
boerre@ skolelinux. no
General properties
Mikrofuvdna
unit-format
unit-format
Micronesia federašuvdna
MikronesiafederašuvdnaName
LNB- heivehusat
Stencils
unit-format
Constellation name (optional)
Manne dán seamma ii galgga vuordit earáin?
Mix
Manin son ii sáhte dahkat ohcamuša almmá mediakampánnja haga?
Manne davviguovlu ii gárgehuvvo doppeorruid suvdilis gárganeami dárbbuid mielde nu ahte duddjojuvvole skuvlenvejolašvuođat, buoriduvvole dáláš luodda- ja johtalusfierpmádagat ja gárgehuvvole ođđa ekologalaš fitnodatdoaimmat?
Manin dárbbaha guođđit iskosa?
Manin dutkan dárbbahuvvo?
Manin sámi gávtti geavaheamis lea nu ollu sáhka?
Manne dat ii dasto ovdán ja doaibmagoađe?
Manin dásseárvoláhka dárbbašuvvo
Manne turisttaid galgá dájuhit dákkár vugiiguin?
Manin dárbbaha dutkojuvvot?
algeria. kgm
zambia_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
italyprovince. kgm
algeria. kgm
great- britain_ counties. kgm
City in South Dakota USA
City in Utah USA
City in Marshall Islands
vuoigatvuhtii čađahit ovttabealat doaibmabijuid mat muhtun muddui dahje ollásit
Makkár lea suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggu boahtteáigi?
Makkár signána suohkanstivrra ságadoalli addá min veteránaide?
Makkár signála boares sami politihkkárat addet sámi nuoraide oktasaš áššiid dikšumis: jos čoakkáma guođđán olbmot eai oaččo dáhtuset čađa, de sii guđđet čoakkámiid ja billistit ná sámedikki barggu go áššit eai šatta gieđahallojuvvot.
Makkár veahki olmmoš sáhttá oažžut?
mainna vugiin háliida seksa
Makkár gillii čállet válddahusa?
Milla goalmmát gurutbealde.
M illa studere musihka Roavvenjárggas, M iira lea logahagas Soađegilis ja Unna-M aari studere Oulu musihkkalogahagas.
čoahkkimat mearridit njuolggadusaideasetguin mo áššit galget gieđahallojuvvot.
šiehtadallamat galget čađahuvvot.
Man vuostáváldimii iskkus guđđojuvvo?
City in Georgia USA
City in British Columbia Canada
City in North Carolina USA
City in South Dakota USA
unit-format
millemehterat
Millimehterat (mm)
unit-format
unit-singular
millemehterat
Millimehterat (mm)
unit-plural
City in Maine USA
unit-format
Goas dikšundáhkádusas ii leat vuoimmis?
goas maŋemus mánodávdda vuosttaš beaivi lei, dehe leatgo mánodávddat nohkan
Goas guođđit PSA iskosa?
Goas allagollosuodji lea vuoimmis?
Vaikko goas sáhttá vaikko mii dáhpáhuvvat.
Soaitá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
City in New Jersey USA
City in California USA
Mot mammongráfa dovdo?
Got veadjá maŋŋel?
Mot olmmoš veadjá maŋŋil?
City in Wisconsin USA
Heivehusat mime- šlájaid várás
Mime- šlájat
MIME- šlájat
Eai leat MIME- šlájat sajáiduvvon. Dárkkis ahte shared- mime- info lea sajáiduvvon, ja ahte XDG_ DATA_ DIRS ii leat meroštuvvon, dahje ahte dat inkludere / usr/ share@ item Text character set
Ii gávdnan mime- šlája, geahččal " - mimetype " molssaeavttuin
collection of article headers
MIME- šládja listu, earohuvvon semikolonain. Dáinna listtuin válljet dušše fiillaid mat heivejit válljejuvvon šlájaid. Ofelašboaluin, MIME- šlája gurutbealde, sáhtát válljet fiilašlájalisttus.
Mime- šládja Válddahus Suffivssat Plugin
MIME-šladja
MIME- sládja:
Mime- šládja
MIME- šládja
Mimešládjá
Mime- šládjá
MIME- šládja silli diktá du válljet fiillaid MIME- šlája bokte. Streaŋga lea bealleceahkke sirrejuvvon MIME- šládjalistu, ovdamearke dihte text/ plain; text/ english.
Mime- šládjaviežžan% 1: as ii dorjojuvo.
MIME oktiiheivvolaš (Quoted Printable)
star name
Bajilčállosat:
Mun ovddastan sápmelaččaid konsultašuvdnakomiteas, mii doalai vuosttaš čoakkáma kongreassa olis.
Mun in beahte iežan jienasteddjiid ja guottiheddjiid nu ahte guođán ságadoalli bargguid lágahis ja čabu geažidemiid vuođul.
Mun ja eatnasat sápmelaččain leat oahppan sámi kultuvrra, dan árbevieruid, giela ja ealáhusaid sohkaservošis - juohke fuolki lea oahpahan earenoamážit daid máhtuid ja dieđuid, maid sii máhttet buoremusat.
Iežan dieđutName
Mun lean 20-jahkásaš nuorra nieida Avvilis.
Mun lean Anni Koivisto, ohcejohkalaš, farga 17-jahkásaš sámenuorra
Mun doaimman dál SPR:a ovddasteaddjin árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnnas.
Mun sávan buot buriid didjiide dán barggus ja sávan ja maiddái jáhkán barggu mannat bures.
Mun boađán bargat buot dan ovdii, ahte sámi kultuvrras livččii boahtteáigi Suomas ja sámi meroštallan ii viiddiduvvole.
City in New Jersey USA
lasiheapmi ja lunddolaš sámegiela geavahanbirrasa luovvan dorjot sámegiela seailuma ja
Mu mielas Suoma vuolggasadji, mas ratifiserema váikkuhusat lágaide čilgejuvvojit ovdal soahpamuša ratifiserema, lea doaibmi meannudanvuohki ja meannudemiin sáhttá gárgehit lágaid dakkárin, ahte soahpamuša olláhuhttima ii dárbbat suokkardit čuovvovaš logijagiid, muhto čoavddusmearrádusat dahkkojit oktanaga ratifisremiin.
SMALL () - funkšuvdna dieđiha k: át unnimus árvvu dáhtain.
star name
Mini-filbmafestiválas čájehuvvojit nuoraid maŋimuš guovtti jagi áigge dahkan sámegielat oanehisfilmmat.
Geahpes lásegieđahalli vuođđoduvvon AEWM: as, mas leat virtuella čállinbeavddit ja doarju GNOME muhton muddui. Name
Unna, muhto heivehahtti lásegieđahalliName
preview-size
Name
view-size
Minimalisttalaš lásegieđahalli, ráhkaduvvon AEWM vuođulName
Minimalisttalaš lásegieđahalliName
balance
Min
Min:
Vuollerádji:
Unnit muitogeavahusa
MinimerenanimašuvdnaComment
Minimerejuvvon
Ministariin dušše vuoigatvuohtaministtar Tuija Brax oassálasttii dilálašvuhtii, eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddastii virgeolmmoš.
Ministtar hálidii oahpásnuvvat Giehtaruohttasa dillái ja Giehtaruohttasa álbmotmeahccefidnui.
Ministtar jugii maid ovttas sámedikki kulturlávdegotti ságadolliin sámedikki kulturbálkkašumi rock-joavku SomByi.
Ministtar muitalii, ahte heahteguovddášođastus ovttastahttá heahteguovddášguovlluid ja daid hálddahusaid.
Ministtarčoakkáma dovdamušat
Ministtarčoakkámis gulaimet vehádatáittardeaddji, ON:a bissovaš foruma lahtu Eva Biaudeta čilgehusa vealaheamis, mii čuohcá sápmelaččaide.
Ministtarčoakkámis gulaimet vehádatáittardeaddji, ON:a bissovaš foruma lahtu Eva Biaudeta čilgehusa vealaheamis, mii čuohcá sápmelaččaide.
Ministtarčoakkámis molsahuvvá Árktalaš ráđi jođiheami ovddasvástádus Norggas Dánmárkui.
" Ministtarčoahkkin davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgaga birra, Reykjavik 28.2.1995.
"Ministtarčoahkkin davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgaga birra, Reykjavik 28.2.1995.
Ministtarčoakkán mearridii doalvut diehtun COP 15-oassebealleráđđádallamiidda raportta nannánjiehki suddamis ja dasa lassin dat doarjalii šaddovistegássabázahusaid geahpideapmái.
MINISTTARČOAKKÁN - VIIMMATNAI Davviriikkaid ng. sámiministarat ja - presideanttat čoahkkane odne guovtti jagi gaskka maŋŋel ministtarčoakkámii, mii dollojuvvui Stockholmmas.
Ministtar Koskinen maid deattuhii, ahte bargojoavku ii gieđahala ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávjadeami mainnage lágiin.
Ministtar Koskinen lei bivdán deaivvadeami ja son háliidii ságastallat erenomážit sámediggelága ođasmahttimis, Meahciráđđehuslága ođasmahttimis sihke sámedikki ovttasbarggus Meahciráđđehusain " ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Ministtar Koskinen lei bivdán deaivvadeami ja son háliidii ságastallat erenomážit sámediggelága ođasmahttimis, Meahciráđđehuslága ođasmahttimis sihke sámedikki ovttasbarggus Meahciráđđehusain "ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
Ministtar Koskinen dajai, ahte Meahcceráđehusláhka ođastuvvo juogo searvvai sámedikki dán bargojovkui dehe ii.
Ministtar lohpidii álggahit áššis čielggadanbarggu ministeriijas virgeolmmošbargun ja čielggadeapmi gárvána dán jagi áigge.
Ministtar lohpádalai ruhtadeami nuoraidorgána doibmii sámedikki ollái.
Ministtarráđđi addá komitea ávžžuhusaid vuođul ávžžuhusaid lahttoriikkaide soahpamuša ollašuhttima várás.
sáhttet leat riikkaid justiisaministarat, eanandoalloministarat, birasgáhttenministarat
Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Ministara sáhkavuorru lei humána, dehálaš ja das lei hui alla árvu.
Ministara guossástallanprográmmat dohkkehahttojuvvojit seamma ládje go oassálastitge álohii ministeriijain sierravehkiid doaimmas.
Ministeriija evttoha omd. geatkki árvvu loktejuvvot measta logegeardásažžan gitta 16 500 euro rádjái.
Ministeriija evttoha 100 000 euro lassiruhtadeami birasáššiid válmmaštalli virgái ja 14 000 euro sámedikki bargiid bálkkáid dárkkisteapmái.
Ministeriija ii lean váldán vuhtii min cealkámušasteamet gidden fuomášumiide ja prinsihpas ministeriija evttohus lei hui guhkás seamma go lága válmmaštallan bargojoavkku evttohus.
Ministeriijaid cealkámušat eai dakkáražžan sáhte doaibmat ILO 169-soahpamuša ratifiserema čoavddusevttohusmállen, daningo dat eai buot osiid mielde dávis Suoma našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Ministeriijaid cealkámušaide ledje dađi bahábut ihtán ártetvuođat, boasttoipmárdusat ja lappalaškulturlihkadusa ovddidan jurdagat ja muhtin ministeriijat leat váldán beali áššiide, mat eai daid doaibmasuorgái oba gullange.
Ministeriijain eai oro ipmirdeame sapmelaččaid sajádaga ja eat beasa gárgehit sámiid kulturiešstivrema, muhto oažžut duššebeare láivves duostunvuoittuid dego dál Alku-fidnus.
Ministeriija ja sámediggi maiddái doibmet ulbmila juksama dihtii.
Ministtar lei duhtavaš ahte ovttasbargu Meahciráđđehusain doaibmá bures.
Departemeanttas lea sierra stáhtačálli gii erenoamážit ovddasvástida sámepolitihkalaš
Ministeriija ovddasteaddjit leat ee. riikkabeivviid válljagoddegullamiin dadjan, ahte Suomas ii oba gávdnoge sámi boazodoallu.
Ministeriija namuha lávdegoddái oktiibuot čieža lahtu ja daidda várrelahtuid.
Ministeriija njunušolbmuid molsahuvvan ii oro ministeriija gážžáris doaladumi sápmelaččaid guovdu earáhuhttime.
Departemeantta gulaskuddancealkámušas daddjojuvvo ahte " konvenšuvnnat dahkkojuvvojit diehttalas stáhtaid gaskka, iige Sámediggi dan dihte sáhte leat konvenšuvdnabealli ".
Departemeantta gulaskuddancealkámušas daddjojuvvo ahte "konvenšuvnnat dahkkojuvvojit diehttalas stáhtaid gaskka, iige Sámediggi dan dihte sáhte leat konvenšuvdnabealli ".
Ministeriija oainnu mielde ii leat maid ovttačilggolaš, gii lea sápmelaš.
Ministeriija mielas ii leat čielggas, guoskágo soahpamuš sámiid ruovttuguovllu vai omd. oba boazodoalloguovllu.
Ministeriija oainnu mielde sápmelaš máttuin buolvaiduvvan olbmuid ja sápmelaččaid gaskii ii oaččo duddjot sierraárvosašvuođa.
Ministeriija oainnu mielde maiddái boazodoalloláhka lea nannosit go vuođđoláhka - sápmelaš boazodoallu ii obat gávdnoge iige dat dárbbahuvvo suddjejuvvot, daningo das eai leat mearrádusat boazodoallolágas.
Ministeriija bargguide gullet ee. indiánaáššit, álbmotmehciid ja luonddusuodjalanguovlluid hálddašeapmi, čáhceviidodagaid hálddašeapmi, meahci valji dikšun ja viidodagaid áhpásnuhttinatnu.
Ministeriija diŋgon váikkuhusaid árvvoštallan lágas sierra dutkanlágádusain čájeha, ahte láhkaevttohus geahnohuhtálii luonddu máŋggahápmásašvuođa.
Oahpahus- ja kulturministeriija (OKM) doaibma bohciidahttá stuora fuola.
Ministeriijaid doaibmanvuogit spiehkkasit iežan muosáhusaid mielde eará ministeriijaid doaibmanvugiin.
Ministeriija galgá buoridit ja beavttálmahttit barggus, vai dat bastá dikšu iežas ovddasvástádussuorggi bargguid.
Ministeriija lea ásahan ealáskahttinprográmma lágideami várás stivrenjoavkku ja bargojoavkku.
Ministeriija lea ee. váldán beali sápmelaš-meroštallamii cealkámušastis ILO 169-soahpamušas, mii ii gula ministeriija bargguide dulkodettiin dan buriinge dáhtuin.
Ministeriija lea maid váldán jođihanovddasvástádusa ILO 169-soahpamuša ratifiseremis, vaikko sámi áššit gullet vuoigatvuohtaministeriija ovddasvástádussuorgái ja sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan viidodagas s. 80% lea birasministeriija stivrema vuollásažžan ja balánssas.
Ministeriija bivddii sámedikki nammadit ráđđádallangoddái ođđa ovddasteaddjis čakčat jápmán rektor Lassi Valkeapää sadjái.
Ministeriija čielggada mot soahpamuš lea ratifiserejuvvon sierra riikkain ja bovde dán jagi mielde čoahkkái áššedovdipalavera, masa maid sámediggi bovdejuvvo árvvoštallat soahpamuša ratifiserema.
Ministeriija manai sámedikki gáibádusa meaddel, muhto lohpidii, ahte sámedikki gullet bargojoavkku barggus.
Ministeriijas dulkojuvvo iežas doaibmagieddi hui viiddisin, man geažil dat lea dávjá lávken eará ministeriijaid doaibmagittiid nala nu sámi go birasáššiinnai.
Ministeriijat válmmaštallet prográmma boahttevuođa várás boahttevaš ráđđehusprográmma vuođđun ja ášši válmmaštallojuvvo juo bárisin dán čavčča.
Ministeriijat sáhttet čádjidahttit riikkavuložiid atnit EU:a gobmin ja sivahallat dan vaikko man áššis daningo EU ja dan bargu lea dovdameahttun eanas olbmuide.
Ministtar anii olmmošriekteáittardeaddji cealkámuša hui čielggasin.
Ministtarjovkui gullet guovlo- ja suohkan, ealáhus-, oahpahus-, viste- ja gulahallan-, vuoigatvuohta-, biras-, sisáššiid- ja johtalusministarat.
Ministtarjoavku goitge mearridii, ahte kritearain sáhttá leat vejolaš spiehkastit ee. earenoamáš hárvves orruma, gielalaš rivttiid dorvvasteami sihke doaibmaollisvuođa hápmahuvvama vuođul.
Ministtarjoavku linnjii ain, ahte vuođđolága ravdaeavttut váldojuvvojit vuhtii ođasnuhttima olláhuhttimis, dehege ee. sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuođđorievttit sihke gielalaš rievttit (álbmotgielat ja sámegiella) ja sámiid kulturiešstivrema girjemat.
Ministtarjoavkku mearrádusas lea čielgasit váldojuvvon vuhtii sámedikki cealkámuš suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas ja lean duhtavaš ministtarjoavkku mearrádussii.
Ministtarjoavkku mearrádusaid vuođul čállojuvvo hámus ráđđehusa evttohussan suohkanráhkadusa ráhkadusođastusláhkan, mii sáddejuvvo cealkima várás čakčat.
Ministtarjoavkku vuođđudeapmi deattuha maid dan, ahte stáhtaráđđi doallá sápmelašáššiid girjema ollašuhttima hui dehalažžan " Näkkäläjärvi deattuha.
Ministtarjoavkku vuođđudeapmi deattuha maid dan, ahte stáhtaráđđi doallá sápmelašáššiid girjema ollašuhttima hui dehalažžan "Näkkäläjärvi deattuha.
Ministtarjoavku lea linnjen suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa boahttevašvuođa ja meroštallan kritearaid, mat stivrejit ođasnuhttima joatkaga ja suohkanlihtuid.
Ministtar Stubb lea kommenteren čoakkámiid iežas bloggas čujuhusas: http://www.alexstubb.com/fi / Ealáskahtán bloggan govain, mas moai ministtar Stubbiin ledne čoakkánbottas.
Ministarat ja sámedikkepresideanttat dohkkehit ovttamielalaččat Davviriikkalaš sápmelaš giellabálkkašumi - Gollegiella - njuolggadusaid rievdadusevttohusaid. Dat leat dán beavdegirjji lasáhussan.
ja sámeáššiid gieđahallama várás, dakkáriid mat gusket Supmii, Norgii ja Ruŧŧii.
Ministtar celkkii, ahte immateriála kulturárbbi suodjaleapmi lea ministeriija ulbmil.
Sámi ja boazodoalu áššiid davviriikkalaš ovttasbarganorgána dokumeantta vuođul ministarat mearridedje ahte dat golbma riikka galget ovttasráđiid oččodit áigái davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
Ministarat: sámegielaid sihkkarastin lea dehalaš álbmotlaš fidnu
Ministtar vástidii hui jođánit, ahte son lea mearridan virgeolbmuid čielggadit soahpamuša ratifiserema ja áššis lágiduvvui áššedovdiseminára jagi 2011 álgogiđa, masa maid ieš oassálasten.
Ministtar Wallin muitalii diehtit Suomas ássi ruoŧagielat olmmožin makkár lea eallit giellavehádahkan.
Ministtar Wallin čálii leat erenomáš ilolaš das, ahte sáme-nuorat leat nu aktiivvalaččat sámekultuvrra gáhttemis ja ovddideamis. "
Ministtar Wallin čálii leat erenomáš ilolaš das, ahte sámenuorat leat nu aktiivvalaččat sámekultuvrra gáhttemis ja ovddideamis. "
Ministtar ipmirdii dárbbu addit sámediggái lassiresurssaid ruvkelága sámediggái buktin geatnegasvuođaid deavdima várás.
Linux
joavkkus lea dan dihte buorit dieđut proseassa, davviriikkalaš sajádagaid ja váimmus
Makkár signála dievasčoakkáma sealggahisvuohta addá sámi nuoraide ja olles sámi servošii?
Makkár dearvvuođaid sáddešit mánáid kulturáššiin mearrideaddji rávesolbmuide?
Makkár bargu dat lea?
star name
Vaikko makkár árvvuid ráidu
Gosa galgá mannat lea gitta das mas lea duhtameahttun ja mainna háliida veahki.
min
Minna Mäkitalo juonsi tapahtuman pohjoissaameksi ja suomeksi.
City in Minnesota USA
Gosa Gilbbešjávrres dát 4000 seaŋgabáikki čáhket?
indonesia. kgm
City in Manitoba Canada
colombia. kgm
france_ regions. kgm
georgia. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
Region/ state in USA
cameroon_ departments. kgm
usa. kgm
Gos prográmmat vurkejit dataid
City in Minnesota USA
City in New Brunswick Canada
City in North Dakota USA
uruguay. kgm
world. kgm
france. kgm
hungary_ regions. kgm
belarus. kgm
belarus. kgm
egypt. kgm
star name
minthe frequency unit
Ruonávielgatcolor
Mu fuolastuhttet sakka golledoidinohcamušaid stuora meari váikkuhusat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin bargamii ja earenoamážit boazobargui.
Mun imaštalan man váttis áššis mearrideapmi sáhttá leat.
Lean beroštuvvan lihkadit govvadáidaga ja duoji rájá alde, " muitala Outi Pieski málagovaid birra.
Lean beroštuvvan lihkadit govvadáidaga ja duoji rájá alde, "muitala Outi Pieski málagovaid birra.
Mun lean beroštuvvan, mo duottarluondu lea seamma háve nu meahcci go kulturbiras.
Mun lean beroštuvvan sápmelašvuođas ja sámekultuvrras.
Mu leat sihtan hupmat sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođain.
Munnai lean sivahuvvon uhkideamis go čujuhin lágaide čoakkámis, stivra lea sivahuvvon čiegadeamis ja das, ahte eat doalvvo áššiid dievasčoakkáma gieđahallamii.
Mu sámedikki ságadoallin fuolástuhtálii, jos sámiid ruovttuguovllus livččii okta gielda ja olmmošlogu vuođul njunušgieldanhan livččii dalle Anár, mii jođihivččii stuora gieldda.
Mus ii leat vejolašvuohta dieđihit ráđđádallamiin earret dan, ahte sámediggi evttoha sámediggelága rievdaduvvot sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámuša mielde.
- Mus ii leat áigumuš váikkuhit olbmuid jurdagiidda, dadjá Mikkal.
Munnai áigon dollet dohko, muhto eará dehálaš barggut estet dán vuoru mátkeplána.
Mus ledje buorit ođđasat muitalanládje, min ráđđádallamat vuoigatvuohtaministeriijain leat buktán bohtosa ja leat oažžume veaháš lassiruhtadeami sámedikki dán jagi bušehttii sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmái ja bálkágoluide.
Mus lei hirbmat álki oassálastit čoahkkimii go sámedikki dievasčoahkkin lea ásahan válgabaji oktan ulbmilin doarjut buot fámuiguin nuortalaškulturguovddáš-fidnu Čeavetjávrái.
Mus lei illu rahpat " Vulnerable Arctic " - čájáhusa, mii muitala dálkkádatnuppástusa váikkuhusain árktalaš guovllu lundui, álgoálbmogiidda ja dálkkádahkii.
Mus lei illu rahpat "Vulnerable Arctic" - čájáhusa, mii muitala dálkkádatnuppástusa váikkuhusain árktalaš guovllu lundui, álgoálbmogiidda ja dálkkádahkii.
Mus lei stuora gudni oassálastit Árktalaš ráđi čoakkámii álgovahku Tromssas.
Mus lei illu deaivvadit olmmošriekteáittardeddjiin su Suoma guossástallama olis geassemánus.
Mus lei illu deaivat olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji ja ságastallat suinna rahpasit hui liekkus dilálašvuođas Suoma sámiid sajádagas ja sápmelaččaid sajádaga ja láhkaásaheami ovddidandárbbuin.
Mus lei illu oahpásnuvvat Suoma ON:a ambassadöra Kirsti Lintosiin, geainna ságastalaime viidát áigeguovdilis sámi gážaldagain ja earenoamážit sámegielain.
Mus lei illu guossástallat guovttenai háve Nuuksio álbmotmeahci luondduguovddáš Haltias.
Mus lei maid gudni oassálastit Barentsa euroárktalaš birasministariid čoakkámii juovlamánu álggus Anáris.
Mus lei illu deaivat presideanta Eva Moralesa guovtte have sihke Kárášjogas ja Helssegis.
Munnje lei maid stuora gudni oahpásnnuvvat professor Carstein Smithiin, gii lea ovddidan sápmelaččaid sajádaga hui viidát davviriikkain ja earenoamážit Norggas.
Mus lei maid beaivvi mielde oanehis audieansa bargoministtar Anni Sinnemäkiin ja ságastalaime earenoamážit bisánan sámi álbmotlaš čovdosa gažaldagas ja Sámedikki álgagis biras- ja ealáhusáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis.
Mus lei stuora illu leat gullame sámi nuoraid dearvvuođagaid mearrideddjiide.
Mus ledje dán vahku guokte sámediggeláhkabargojoavkku čoakkáma Helssegis, maid gaskkas davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamat Guovdageainnus.
Mun áigon doallat guhkit beassášluomu, muhto dađi bahábut dat oanui ovtta árgabeaivái basiid lassin, daningo bargodilli ii addán vejolašvuođa guhkit lupmui.
Mus ledje olu mearkkašumit strategiijahápmosa measta juohke siidui birasáššiin, luondduriggodatgažaldagain ja áššiin, mat gieđahalle álgoálbmogiid.
Mus lea veaháš heajos oamedovdu go blogga lea báhcán guhkes áigái ođasnuhtekeahttá áigge dássái.
Mus lea illu ja gudni buktit sámedikki dearvvuođagaid Vuohču Sámi márkaniidda.
Mus lea maid illu oassálastit vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga 200-ávvudandoaluide.
Mus lea illu doaibmat bargojoavkku ságadoallin.
Mus leat guokte eatnigiela: davvisámegiella ja suomagiella.
Mus leat bohccot, nu ahte boazobargguide manná maid ollu áigi.
Mus lea Suoma pássa, mii lea buorre valuhtta go johtá máilmmis, dasgo suopmelaččaid atnet árvvus.
Mus lea stuora illu ja gudni leat Sámedikki ságadoallin rahpame dán dilálašvuođa.
Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go
Mus leat nana ruohttasat Avvilii ja Anára gildii, gos lean orron masá olles mánnávuođa, bajásšaddan ja vázzán skuvllaid logahaga rádjai.
Mus lea vel jahkeluopmu doalakeahttá ja dán mánu čakčaluvvagoahtima mielde doalan dan go bargodilli addá fal dasa vejolašvuođa.
Munnje persovnnalaččatnai jahki lea miellagiddevaš ja veaháš ahkitnai.
Munnje alccesan sámi politihkka šattai oahpisin juo mánnávuođa ruovttus.
Munnje alddán Deatnu lea šaddan oahpisin mánnávuođas Sámi rádio bakte, muhto čielga guoskkahus Detnui lea váilon.
Munnje bázii hui heittot oalgemáhku čoakkámis, daningo dat ii háhppehan gieđahallat nuoraidráđi vuođđudeami sámediggái daningo measta buot áigi golai rehketdoallomuitalusa gieđahallamis.
Munnje bázii dat govva, ahte ráđđehusbellodagaid riikkabeaiovddasteaddjit Autto ja Ojala-Niemelä eaba váldde duođas ráđđehusprográmma ulbmiliid, orui čielgasit vuhttome sudno ságaid ahte daidda gal ovtta dahká - mii lea ahkit parlamentarismma go ráđđehusa bargguge dáfus.
Munnje giella lea hui dehálaš ja sávan dan nanosmuvvat boahttevuođas.
Munnje min duoddarat leat buot dehálepmosat.
Munnje lei addon fáddán hupmat ILO 169-soahpamušas.
Munnje lei hui stuora gudni oahpásnuvvat hantiálbmoga ovddasteaddjái Jeremei Aipinii.
" Munnje lei dehaleamos, ahte sámediggi mearridii stuorra jienaid eanetloguin ja sámediggi čájehii fámu ja dáhtu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid.
"Munnje lei dehaleamos, ahte sámediggi mearridii stuorra jienaid eanetloguin ja sámediggi čájehii fámu ja dáhtu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid.
Munnje lea addon fáddán ILO 169-soahpamuša ratifiseren Suomas.
Munnje lea hui mielamiel bargu leat rahpame sáminuoraid
Áššedovdiidjoavku, mii golbma jagi dassái ásahuvvui hábmet evttohusa Davviriikkaid sámesoahpamuššan,.
Munnje sápmelašvuohta mearkkaša iežan čiekŋalamos ruohttasiid ja buot dan mii mun lean.
Sápmelašvuohta mearkkaša munnje ollu.
Munnje sámiid álbmotbeaivi máksá maid iežan soga ja váhnemiid gudnejahttima.
Mus lei maid dilálašvuohta ságastallat Moralesiin spánskagiel dulkka bakte maid guovttá gaskka.
M unnje dehálaš ovdagovva leamašan áhčieadni Jovsset Biret.
Mus gávdno jáhkku dasa, ahte boahttevaš jagiid áigge áššit bohtet buorránit sámeáššiid, eandaliige sámegielaid hárrái.
Mus lea báhcán jahkeluopmu doalakeahttá geasset.
Mun bovdejuvvojin bargojoavkku ságadoallin.
Mu mánnávuođa eallinbirrasis ledjen rohttahuvvan boazosápmelašvuhtii.
Mun šadden oainnat doapmat Gáregasnjárgii álbmotbeaivvi ávvodoaluide.
Dál lea áigi sáddet din guliid suhkat.
Mun ferten kommenteret ášši ná blogistan, daningo doaimmaheaddji lei čuohppan jearahallaman sáhkavuoruid mearkkašahtti ládje.
Mus lea njuolgut boahtán ahkit ealáhahkii báhcán ruovttugilistan orru ovddeš suohkanhoavdda.
Mu sápmelašvuhtii gullet bearaš, sohka, giella, bohccot ja eará luondduealáhusat sihke gárvodeapmi sámegáktái.
Mu dahkamušat ja barggut gávdnojit bloggastan ja sámedikki mearrádusain, maid sáhttá guorrat maid sámedikki ruovttusiidduin.
Mun lean massán jáhku vuođđoláhkaváljagotti návccaide deavdit dasa ásahuvvon bargguid.
Mu mielas Anu Avaskari doaibma sámedikki áirrasin lea hui vávjjehahtti.
Mu mielas Gaskis lea dákko bakte buorre vuolggasadji.
Mu mielas ohcamuš čájeha dan, man diehttemeahttumat universiteahttadásisnai leat sápmelaččain ja sin kultuvrras.
Mu mielas čujuhuvvon čálus čájeha dan, ahte GDG:a doaimmas eiseváldidoaibma ja gávppálaš doaibma leaba báhuid seahkálagaid.
Mu mielas livččii mihá deháleabbo suokkardallat dan, maid sáhttit oahppat Áillohaččas, su árbbis ja mot sirdit dan nuorat buolvvaide?
Mu mielas lea jáhkkemeahttun, ahte go suohkan lea eiseváldi, man bargun lea doahttalit lágaid, de dat almmolaččat dovddasta vuostálastit gustojeaddji lágaid ja šiitá sápmelaččaid ja sámedikki sajádaga.
Mu mielas dilli lea duođalaš maid suohkana vuođđolágalaš iešstivrema dáfus.
MINUTE (áigi)
MINUTES (áigi)
MINUTES () - funkšuvdna dieđiha áigecealkaga minuhtaárvvu.
Mun válljejuvvojin sámedikki ovddasteaddjin olmmošriektesáttagoddái ja sáttagoddi válljii mu vuosttaš čoakkámistis sáttagotti bargoválljagoddái.
Mu ledje bovden hupmat sápmelaččaid gielalaš rivttiin.
Mun lean bovdejuvvon bargojoavkku ságadoallin.
event recurs by hours
Minuhtat
unit-format
@ item: inlistbox
@ item: inlistbox Time units
minuhta
minuhta
Minuhta
Minuhta
Minuhtat
@ title: group Options regarging Seeding
minutes
Minuhtta: Set Seconds of Time
Vuollerádji:
MIPS AssemblerLanguage
City in New Brunswick Canada
object name (optional)
star name
City in Florida USA
object name (optional)
star name
Juohke olmmoš ferte vuollánit siidačoahkkima mearrádusaide, mat leat bearašáššiin, duopmostuollo- ja riektegeavvanáššiin, muhto eai ráŋggáštusáššiin, servodatáššiin, oktasaš dinestusaid ja goluid juogadeamis.
Mirko Stocker
Jagiáiggiid molsašuvvan gullo sániin ja musihkas.
Miro dagai musihka Ima dokumeantafilbmii "Suoma-sáme-suoma ", mii čájehuvvui vuosttas geardde guovvamánus Skábmagovat-filbmafestiválas Anáris.
City in Gyeongnam Korea
star name
City in Indiana USA
Miská Miiko Toiviainen Kaj Korkea-aho Rebecca Root Aslak Paltto??
Name
Mange riikkas, gos ilo-soahpamuš lea ratifiserejuvvon, ii leat buollán siskkáldassoahti dehe muhtin álbmotjoavku livččii ádjojuvvon eret muhtin guovllus.
Gostege eará sajes máilmmis ii leat dákkár giellajoavkkuid ovttasbargu ja dát lea duođaid mávssolaš ovttasbargu, daningo dat rasttilda álbmotstáhtaid rájiid iige ovttasbargu dáhpáhuva álbmotstáhtaid dehe álbmotstáhtaid ráhkadan oktasašlihtuid dehe koališuvnnaid bakte muhto álbmogiid dásis.
Ii mange dáhpáhusas galgga álbmogis sáhttit rievdiduvvot dan iežas birgenvejolašvuođat.
Ii mange dáhpáhusas galgga mange álbmogis rieviduvvot dan birgenvuođđu.
Mange dáhpáhusas ii álbmogis oaččo rivvet sin iežaset eallineavttuid.
Ii guđege dáfus lea vejolaš váldit eret sámi álbmoga birgenvejolašvuođaid;
Ii mange dáhpáhusas galgga álbmogis rieviduvvot dan birgenvuođđu.
Gos funkšuvdna meroštuvvo
Gos lea Nora gielká?
Gos lea Sámeeana?
starting date
For Word Wrap Policy
Download normally (not as first or last)
City in Ontario Canada
Region/ state in USA
waters_ world- class. kgm
City in Montana USA
greece_ prefectures. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Ovttage artiklas ii leat vel sohppojuvvon, muhto riikkat leat guođđán eavttuid ja nuppástusevttohusaid.
end of range
Alla árvvut, mas dat bohtet?
Vuollegis árvvut, mas dat vulget?
Gos eará sajis dat sáhtášedje boahtit go skuvlla vieris giela oahpahusas?
gávnnus ovdamearkka dihte čájeha.
árbevirolaččat geavahit ovttas earáiguin.
Mihkkege ii leat vel massojuvvon ja sápmelaččain ja riikkabeaiveovddasteddjiin lea áššis dušše vuoitit.
Mihkkege ii dárbbahivčče dáhpáhuvvat.
It dárbbat ráhkkanit ovdal seallaiskosa mange sierra ládje, muhto ferte garvit anašeami dehe geavtit soames vuoidasa dehe sálvva jándora cinnis ovdal dutkama.
Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje
Ii dárbbat ráhkkanit mange ládje, muhto lea buorre ahte ii leat anašan dehe geavtán mangelágán sálvva čoavjevuođus jándora ovdal dutkama.
Matge mearrádusaid gearregiin eai dahkko, muhto ulbmilin lea ságastallat áigeguovdilis áššiin.
Mangelágán joavkostivrema oktasašlisttut eai daga vejolažžan.
Dakkár ođastusat ja ortnegat, mat buktet oapmedoalu bearráigeahččomálle boazodollui, eai heive boazosápmelaččaid ealloboazodoallomállii, mas bohccot guođohuvvojit measta miehtá jagi ja danin oapmedoalu bearráigeahččovuogádagat eai galgga olahuvvot guoskat boazodoalu.
Eai gávdnon autentiserenbienat.
Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan.
Makkár hástalusaid digitála oahppamateriálabuvttadeapmi ja oahppoplánaid ođastus buktet sámegielat oahppamateriálabargui?
Maid hálidat bargat?
Mii ávkkiid sápmelaččaide lea, ahte sápmelaččat mannet válvin váidaleame Geneves, ahte Suopma olláhuhttá kultuvrralaš olmmošgoddima, eandalit jos dat lea duddjome eavttuid dasa eavttuid nu ahte doarju ILO 169-soahpamuša ratifiserema?
Sámiid iešmearrideami vuoigatvuohta duohtandahkko ovddimustá sámiid iežas mearrideddji lágádusaid bokte. Otná dilis dát dáhpáhuvvá vuosttažettiin Sámedikkiid vuolde.
Maid sisttisdoallá doaba Šsámi musihkkaŠ?
Dađi divraseappot šaddá, dađi stuoribut ekonomalaš doarjja.
Dađi divraseappot, dađi eanet ekonomalaš doarjja
Makkár bihtáid dahje skerruid galggašii oidit sahtedohko modusis
Joatkkaoahpahusa dáfus mii sáhttit namahit ahte sámiin lea
- Maid galgá ovddidit?
Maid láhka gáibida virgeoapmahaččain
Čáhce- ja eanavuoigatvuođaid hárrái, lea Komitea go suokkardii Ođđa Selãndda ráportta dadjan ná;
Maid mii bargat davviriikkalaš sámi soahpamušain jos eat bastte oba Suomasge oaidnit sámi ruovttuguovllu oktan sápmelaččaid orrun guovlun almmá suohkanrájiid haga?
- Makkár muitobuohcci árga lea ja mo dan sáhttá doarjut?
Dili ektui mii lea Norggas, de lávdegoddi čalmmustahttá ráđđehusa árvalan
Maid nuorat jurddašit iežaset eallimis ja sápmelašvuođasteaset?
Makkár iežaset gillii ja kultuvrii guoski fálaldagat leat sámemánáide?
Mat áššit leat plánaid vuolde?
Mii lea cookies?
Mat leat ja maid barget sámedikkit?
Mii dat árbevirolaš dieđuid dasto obanassiige lea?
Mot sápmelaččat ávkahuvvet Ilo-soahpamušain šat dán maŋŋel?
Maid áššiiguin dat bargá?
Maid dál?
Maid de "rávesolmmožin" barggažan, deahaleamos lea ahte oaččun bargat maiddái sámegillii ja sámeáššiiguin.
Maid de "rávesolmmožin" barggažan, deahaleamos lea ahte oaččun bargat maiddái sámegillii ja sámeáššiiguin.
Dán gurgadusas sáhtát heivehit mii dáhpáhuvvá go coahkkalat guovddášboaluin ii- aktiivvalaš siskkillásii (" siskkil " máksá: ii namahusholga dahje rámma).
Dán gurgadusas sáhtát heivehit mii dáhpáhuvvá go olgešcoahkkalat ii- aktivvalaš siskkillásiid (" siskkil " máksá: ii namahusholga dahje rámma).
Dán čuolddas sáhtát heivehit mii dáhpáhuvvá go gurutcoahkkalat ii- aktivvalaš siskkillásiid (" siskkil " máksá: ii namahusholga dahje rámma).
Láhtten go guovddášcoahkkalat maksimerenboalu.
Láhtten go olgešcoahkkalat maksimerenboalu.
Láhtten go gurutcoahkkalat maksimerenboalu.
Mii dán lágas ásahuvvo bargoaddis, muddehuvvo seammaláhkai bargofámu nuppi bargoaddis láigoheaddji fitnodahkii (geavaheaddjifitnodat) dan geavahettiin bargoaddái gullevaš mearridanválddi bargosoahpamušlága (55/2001) mielde.
Mii dán lágas ásahuvvo bargis, heivehuvvo heivvolaš osiin maiddái bargái, man vuoigatvuohtagaskavuođa sáhttá buohtalastit eará bálvalusgaskavuhtii.
Dimenšuvnnat
@ info/ rich crash situation example
Maid oažžu máksit?
Nuppi lađđasa mearrádus sámegiela birra galgá maid govttolaš mearrái gustot unnibuš gielladábiide.
Nuppi lađđasa mearrádus sámegiela birra galgá maid govttolaš mearrái gustot
Dán vuoigatvuođa čađaheamis / ollášuhttimis CERD lea árvalan ahte;
Dan gažaldaga ektui, lea go sámiin vuoigatvuohta beassat ieža mearridit álbmotnjulgosa fámudusa veagal, ferte nugo bajábealde daddjo, váldit merošteami vuollái dan mii lea dajaldaga " buot álbmogat " oaivilsisdoallu ON-konvenšuvnnain dakko mii gusto (1) siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaide, ja (2) ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš vuoigatvuođaide, ja maiddái mii gusto soames álbmogiidgaskasaš instrumeanttaide.
Dan gažaldaga ektui, lea go sámiin vuoigatvuohta beassat ieža mearridit álbmotnjulgosa fámudusa veagal, ferte nugo bajábealde daddjo, váldit merošteami vuollái dan mii lea dajaldaga "buot álbmogat" oaivilsisdoallu ON-konvenšuvnnain dakko mii gusto (1) siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaide, ja (2) ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš vuoigatvuođaide, ja maiddái mii gusto soames álbmogiidgaskasaš instrumeanttaide.
Lea miellagiddevaš gažadit leat go eamiálbmogat láhkadili subjeavttat go geahččá ášši iešmearrideami vuoiggalašvuođa olgguldasáspeavtta ektui, go Olmmošvuoigatvuođa Komitea fuomášumit sámi iešmearrideamis eai sisdoala maid-ge reservašuvnnaid dakko mi gusto iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas áspektii.
Dan prinsihppii ahte stáhtain lea bisovaš alimusváldi (permanent sovereignty) luondduvalljiid badjel, leat buot eamiálbmogiid ovddasteaddjit cealkán ahte eamiálbmogiid servodagat ja báikegottit leat nu čavgagit čadnojuvvon iežaset árbevirolaš duovdagiidda, ahte iešmearidanvuoigatvuohta mii addo sidjiide, ferte mieldesváldit maiddái ahte vuoigatvuohta gusto eatnamiidda, čáziide ja eará luondduresurssaide.
Maid lea vejolaš oahppat eallima ravddamusas?
City in South Dakota USA
Mo lea dasto mannan geavadis?
Got bargá vai ožžo erenoamáš bátnedikšodoarjaga?
Man láhkái ja gos sámiid gielalaš ja kultuvrralaš rievttit leat dorvvastuvvon?
Mo joatkkadikšuma riikka nuppi buohccedikšunbiirres sáhttá sihkkarastit
Mo giella ja kultuvra váldojuvvo vuhtii bálvalusproseassain?
Motson dat geavadis ordnejuvvolii?
Mo dálá sámemánáid eallin, máilbmi ja stohkosat earránit áhkuid ja ádjáid mánnávuođa máilmmis?
Maid ieš sáhttá dahkat?
Mo rávagirji doaibmá árgabeaivve diliin?
Mot bálgesat háhppehit eará bargguideaset doaimmaheami dihte mannat čađa ohcamušaid ja addit dain cealkámušaid, go dain eai leat bálkáhuvvon bargit?
Mot árbevirolaš diehtu sáhttá seailut gávpotbirrasis, gos eai leat várit ja duoddarat, bivdoeatnamat, bohccot ja daid guohtoneatnamat, guollečázit ja luomenjeakkit?
Mot unna Gilbbesjávrre giláš sáhttá dávistit globála turismadárbbuide?
Man guhkás sámi searvvuš ja dutkit leat beassan, jos árvidišgoahtit olbmo persovnna vuođul eretmannan olbmuid seksuálavuođa.
Mo sámemánáid kultuvra earrána suomamánáid kultuvrras?
Mo sámeoahpahusa saji sáhtašii dorvvastit?
Maid gohcineiseválddit eaktudit sosiálafuolahusa ássanbálvalusain?.
Mo čielggasmahttit rádjeoktasašbarggu ja ráhkadusaid (bissovašvuohta) sámegielat bálvalusain Suoma ja Norgga gaskkas 2.
Dikšun dihto áigge siste
Mot dát dasto geavadis dáhpáhuvvá?
Mot sáhttá eastit njoammuma viiduma?
- Mo doaimman, go áššehassan lea sápmelaš ahkeolmmoš?
Got dutkamuš dáhpáhuvvá?
Mot dutkan dáhpáhuvvá?
Mo sihkkarastit dieđujohtima bálvalusain áššehasaide ja buohcciide sihke dearvvasvuođafuolahusa bargovehkii 3.
gávdnojit vuogit mot sáhttit buoremusat dorvvastit sámegiela ja kultuvrra sirdáseami buolvvas
Mas lea jearaldat
Mo mu ustibat sáhttet leat dáppe Caracasis, nuppe bealde máilmmi? "
Eai matge sámedikki dahkan gieđageigemiid dasa, ahte sáhtáleimmet duddjot ovttas ođđasa ja buoridit dálá dili, eai buot beliide - dego Lappi riikkabeaiveovddasteddjiide, dohkke.
Mat álbmogiid gullet doahpagii " álgoálbmogat " Ruošša bealde?
Mat álbmogiid gullet doahpagii "álgoálbmogat" Ruošša bealde?
Mas lea jearaldat?
Mat leat davviriikkalaš buresbirgenriikka stuorámus hástalusat sámeperspektiivvas?
Mat leat du bargogielat mánáidkulturguovddáš-fidnus ja Unna Junnás?
Makkár iskamat ja dikšumat gullet doarjagii?
Mihtidanvuogádat: The Metric System
Skálejuvvon: @ info: tooltip
guolásteapmi. Dárbu lea namaheastit maiddái duoji, sámi
mearis.
Skálat
Skále X:
Skále Y:
riikkalaš mihtus iešbirgejeaddji doaimbmajođiheddjiid logu dáfus, go juohke
Gráfaáđaid duogáš
Gráfađáđaid duogáš mas leat unnán ivnnit
Mihtidandoibmanvuohki
MixxxName
star name
MKD
mk
Comment
MLDonkey GTK+ guovddášstivrejeaddjiGenericName
MLDonkey- laktaName
MMK
EMM:a lea árvvoštallojuvvon, ahte dat diđolaččat hilgu dutkandieđu, deaddá luomosáigge guolásteddjiid, heajos beahto- dehege spirepolitihkas ja luonddu máŋggahápmásašvuođa geahnohuhttimis.
Eanan- ja meahccedoalloministeriija ásaha stuorimus lobálaš boazomeriid ásahusa vuođul.
EMM ii goitge lean dáid váldán vuhtii obanassiige vuovdeláhkaevttohusastis.
mm
MM
EMM:a fuođđoossodat lei bienasta bitnii cealkán ná: "sori, mii eat geahča, ahte dánsullasaš fidnu buvttálii lasi boazodoalloáššiid dikšumii. nd..
EMM:a fuođđoossodat lei bienasta bitnii cealkán ná: "sori, mii eat geahča, ahte dánsullasaš fidnu buvttálii lasi boazodoalloáššiid dikšumii. nd..
EMM lea maid hui gievrras politihkalaš doaibmi.
EMM lea čatnasan 8 (j) -bargojoavkku bargui sihke álbmotlaš biodiversiteahttabargojoavkkus ja maiddái dan vuollebargojoavkkus, 8 (j) -bargojoavkkus ja midjiide addojuvvui čielga signála ahte ruhtadeapmi livččii sihkar.
EMM lea okta stuorimus ministeriijain, mas lea stuora doaibmagieddi.
EMM:s virgeolmmošváldi oažžu stuora deattu ja maiddái dat vuhtto, ahte ráđđehusprográmma ii váldojuvvo vuhtii.
EMM:s lea šaddan dego stáhta stáhta siste.
MMS
MNGName
MNT
City in Alabama USA
City in South Dakota USA
MODE (gaska)
Car Phone
Comment
& Modema
Modema
Modema & jietnadássi:
& Modema áigemearri:
Modemheivehusat
ModelicaLanguage
City in Manitoba Canada
Áigeguovdilis vuogádatName
Ođđaáigásaš ruoksatName
Modearna sámemusihkkka
Modearna sámi dáidda, dego dánnai čájáhusas oaidnit, atná ávkin ovdagáttuid haga ođđa materiálaid ja olggosbuktinvugiid govvet luonddu ja sámi kultuvrra.
Modearna dulkoma mielde árbevirolaš sámi ealáhusaid lassin sámiid ealáhusaide lohkkojuvvojit maid ealáhusat, mat duvdet árbevirolaš ealáhusaid ja mat sáhttet laktojuvvot árbevirolaš ealáhusaide.
City in California USA
Modula- 2Language
Modulára syntaName
% 1- modula ii leat gustojeaddji heivehusmodula.
Modula% 1 ii gávdnon
Moduvla
Šattai meattáhus vieččadettiin modula.
Mašiidnagálvu dahje prográmma maid modula heiveha ii leat olámuttus dahje hálddašeaddji lea čiehkkán modula.
dialogs-action
City in Arizona USA
City in Somme France
world. kgm
Mohawk lea hollánddalaččaid sidjiide addin namma.
moilanen (at) samediggi.
Name
Čuvgesfiskesruškatcolor
City in Jeonnam Korea
MoldáviagiellaName
cameroon_ departments. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
greece. kgm
Moldávia republihkka
MoldovaName
Moldávialaš leu
Name
turkey. kgm
Name
Goabbáge joavku oaččui gudnemáinnašumi Turku-dáhpáhusas.
Guktot oažžuba evttohusas 500 euro sturrosaš bálkkašumi.
Goappašat duomut gustojit geavahanvuoigatvuođaide, Brekken-duopmu meahcástan-
álbmogiin lea oktat vuoigatvuohta beassat ovddidit kultuvrraset ja servodatealli
Guktuin ohcciin gehččo leat virggi ceavzilis dikšuma eaktudan heivvolaš bajit allaskuvladutkkus.
Datte-ge galget láhkasystemat leat njuolggadussan olbmuid láhtenvugiide servodagas ja danseammás galget eamiálbmogiid árbevirolaš vuoiggalaš gearret- ja diggesystemat bissut árvvolažžan, ja ná dandihtii jos iešmearrideapmi galggašii duohtandahkkot.
organiseremis, ja ovddeš ovttasbarganvugiid ii leat šat vejolaš čuovvut juohke čuoggá
City in Illinois USA
Map projection method
italy. kgm
Mollet lea johttán sámefestiválain miehttá Norgga ja Ruoŧa, ja dál sii leat vuosttas geardde čuojaheamen Anáris.
City in Far East Russia
City in Hawaii USA
nuppi lađđasii, mii mearrida ahte jos suohkanis unnimusat logi oahppi háliidit oažžut
cealká ná:
mielde, dušše garra ávžžuhusas viežžat das cealkámuša muhtun áššiin.
nuppi lađđasa.
Nu ii leat Suomas iige Ruoŧas. Dainnago
cameroon_ departments. kgm
philippines. kgm
zambia_ districts. kgm
burma. kgm
dominican_ republic. kgm
egypt. kgm
bhutan. kgm
Monaco
MonacoName
philippines. kgm
puertorico. kgm
zambia_ districts. kgm
world. kgm
world. kgm
Monarch- konfaluhtta
Monarch-konfaluhttapaper size
Monarch Env
Monarch
keyboard label
keyboard label
City in New Brunswick Canada
Máŋgasis lea várra rájus lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmahan ja almmolaččat viiddidan Kiisa-bláđđi, man vaššeságat sápmelaččaid guovdu leat nu heahpatmeahttumat ja ilgadat, ahte dat eai gal gávdno nu ilgadin Suoma lagašhistorjjás.
Odne šaddá miellahttun gásttašeami bakte.
It sáhte geavahit máŋga get- gohččumiid% 1- protokollain
Máŋggalágán suvdilis gárganeapmi Ovddabealde juovllaid leat hui olu juohkelágán čoakkámat - nu ledje dálnai.
Máŋgga sápmelaš mánáidgirjji vuođđun lea oktavuohta árgamáilmmi ja oidnomeahttun máilmmi gaskkas.
Máŋggalot miillaid beaivemáhca mohki bostii lea juo ruđalaš gažaldat.
Máŋggas leat válbmašat buorrinváldit čállosa Eamiálbmotjulggástussii territoriijalaš integritehta birra, nu guhkká go lea čielggas ahte dát ii mieldesbuvtte makkár-ge negatiiva erenamašgieđahallama eamiálbmogiid buohta.
Máŋggas guovllu sápmelaččat earráne dalle girkus dan politihkalaš doaladumi dihte.
Olu áššit maid Elsa Laula Renberg ovddidii leat áigeguovdilat ain dál.
Eatnasat orrot
Máŋga nuortalačča válljejit sirdit Supmii.
Ollu nationála guovllut ja suohkanat jávke.
Máŋgasa veahkeha dat maid ahte čállá váttis dovdduin, dehe mále dehe luovvat eará ládje.
Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin.
Ollu duhkorasat bohtet kultuvrra olggobealde ja dainnalágiin oahpistit mánáid duhkoraddama maiddái guhkkelii lagat fáttain.
Máŋggat dievddut háliidit goit čađahit dutkama oažžun dihte čielgasa leago sis ovdaráksáborašdávda.
Máŋggat leat dadjan, ahte čájehan sápmelažžan, muhtumin juoba ovdal go leat diehtán ahte lean sápmelaš.
Máŋggat vuođđo oahpahusa sámegillii ožžon oahppit molsot iežaset oahpahusgiela juo ovdal logahatoahpuid sihkkarastima dihte stuđeantadutkosa čađaheami.
Máŋggat sápmelaččat eai ainge sáhte atnit olmmošvuoigatvuoidaideaset.
Máŋggat sápmelaččat deivet ovdagáttuid ja rasismma, ja Davviriikkaid sápmelaččain leat oktasaš vásáhusat kolonisašuvnnas ja vealaheamis, mat leat čuovvumuššan stáhtaid bargan politihkas.
Máŋggat sámit leat váldogiela deattu vuolde manahan álgoálgosaš gielaset.
Ollu sámit leat šaddan bajás myhtaiguin, muitalusaiguin
M áŋgasiin, geat leat dál oahpahusbarggus, váilu formálalaš gelbbolašvuohta, muhto sis lea buorre giellamáhttu ja eará sámeoahpahusas árvvus atnojuvvon kulturdáiddut.
Máŋggat sohkabuolvvat leat dan oahppan, muhto rávesolbmuid lohkan- ja čállinmáhttu dárbbaša ain doarjaga.
Máŋggas Deanu gallededdjiin leat ovttas báikki olbmuiguin váldán Deanu guollenáliid ja luonddusuodjaleami váimmoguovdobargun, vai sáhtáleimmet guođđit Deanu Eurohpa buoremus luossajohkan maiddái boahtte buolvvaid návddašeami várás.
Máŋggat beakkán sámedáiddarat leat ožžon vuosttas loaiddastanvásáhusaid justa dán dáhpáhusas.
mongolia. kgm
sudan. kgm
zambia_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
china. kgm
sudan. kgm
mongolia. kgm
MongolalašKCharselect unicode block name
Mongolia
Mongoliagiella
MongoliaName
thailand. kgm
Name
vietnam. kgm
world. kgm
MongoliagiellaName
Advanced URLs: description or category
Máŋggasuorggat ovttasbargu
konvenšuvdnateaksta siskkilda eanet go vihttalogi artihkkala, ja dain máŋgga
Stencils
Máŋggaárvosaš ođasbuvttadus dat ii leat, muhto beaktilis oaivilváikkuheapmi ja diehttelas bálvala seamma ulbmila.
Máŋggaid materiálaid, maidda sámit oahpásmuvve oalle maŋŋit olggobeale gávpegaskavuođaid váikkuhusas, leat goit hárjánan doallat árbevirolažžan, nu oahppásat ovdamearkka dihte láđđi, silki ja silba sámi duojis leat.
Máŋgga mánás lea heajut borranlustu go dábálaččat.
sániid bokte buorebutge muhtinlágán lahkaárvvut go dievaslaš jorgalusat.
máŋgga stáhta vuođđolágalaš geavat, čájehit ahte iešmearridanvuoigatvuohta adno
Name
Mángga- kánalat
Máŋggaálbmotlaš ruvkefitnodagat ohcet goitge málbmariggodagaid geažos áigge ja giivát ja stuora áŋggaštusain.
Moanalođa- boastaboksa
Moanalođa- goastaboksa doibmanvuohki
Moanageavahusgárri
Moanadoaimmabiebmi
Abbreviation for 'Regular Expresion'
Moanačiegahas
MoanáčiegareaiduName
Name
Máŋggakultuvrratvuođa seailuma eaktun lea, ahte kultuvrralaš earáláganvuođaid gaskkas lea positiivva oktavuohta.
- Anárašgiela searvvi ja Sámi Musea Siidda buvttadan diehtosiiddut
Máŋggakulturbajásgeassin sisttisdoallá positiivvalaš ja aktiivvalaš kultuvrraid gaskasaš vuorrováikkuhusa, earáláganvuođa gudnejahttima sihke dakkár dáidduid ja dieđuid oahppama, mat leat gáibádussan máŋggakultuvrralaš servodagas birgemii.
MáŋggakultuvrralašvuohtaGudnejahttit olbmo vuoigatvuođa leat earálágan.
- Máŋggakultuvrratvuohta
Máŋggakultuvrratvuohta
unnán máhttu sámiid birra, ja dát váilevaš máhttu duođas hehtte sámiid ja váldo
Ráđđi oaidná dehálažžan ordnet skuvlejumiid árbevirolaš giehtadujiide, danin go nuorra dahkkit leat unnán.
Máŋggaide álgoálbmogiidda dálkkádatrievdan sáhttá leat sin kultuvrra boahtteáiggi stuorimus uhkki.
Máŋgasiidda mu vuolgin Tamperei, sullii 1100 kilomehtera duohkái ruovttus, leamašan gažaldatmearka.
Máŋggaláganvuohta dagašii vejolažžan buorebut sápmelaččaid árbevirolaš ja lotnolasealáhusain birgejumi oažžu bearrašiid dárbbuid vuhtii váldima beaivedikšunáiggiid ordnemiin ja dikšunhámiid ollašuhttimis.
gárganeami dáfus mearkkašahtti árbevirolaš eallinhámiide, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami
šláddjiivuođa seailluheapmái.
biologalaš šláddjiivuođa birra, geahča dás ovddabealde čuoggá 7.15.
Multimehteriid heivehusat
the star is a variable star
Máŋgga báikkis leat ovddidan 3- ja 5-jahkásaš mánáid ovddideami čuovvumii vánhemiid, rávvehaga ja beaivedivššu ovttasbargomálle. Ovttasbargu lea veahkehan
Ovttaskas lea soaitán gullan olbmáid sárdnume das, oaidnán filmmaid, lohkan áviissaid dehe gullan eará mii dagaha ahte leat oaivilat mot galgá leahkit.
Máŋggabealát sajit bálvalit earálaganis doaimmaid
Sierralágan jurdagat oahppobottu čađaheamis, bargobihtáid čovdosat sihke čiekŋudahtti lassebarggut.
Máŋggas buohtastahtte oktasašlisttuid bellodagaide.
Máŋggas sápmelaččain barget boazodoalu oktavuođas smávvalágan turisma- dahje gárvvistandoaimma.
Name
Jos mánná ii leat gásttašuvvon de sáhttá bearráigeahčči dieđihit mánás miellahttun Ruoŧa girkui.
Comment
Name
Máŋggas semináraoassálastiin leatnai boahtán njuolga gárdde luhtte deike Anárii.
Olu almmolaš bargosajiin dego universitehtain, heahtegádjunbálvalusas, soahteveagas, krimináladivššus ja poliissas lea vejolašvuohta gávnnadit báhpain.
dáhpáhusas gáržon.
organisašuvnnain ja berošteddjiid organisašuvnnain leat ovddasteapmi ráđiin ja
Máŋgga dáhpáhusas šaddá riekta hábmet sierra váikkuhangaskaomiid dahje lágidit váikkuhangaskaomiid dihto hámis sámi guovlluin.
Geavaheapmi dat máŋgga dáhpáhusas lea
deaŧalaš áššiin.
Ollu nuortalaččat šaddet Suoma riikkavuoložin.
The layer has been duplicated.
Moanabiebmi
About
Maiddái jahkásaš loddebivdu, murjen ja čoaggin gulle dákkár ealáhusvuohkái.
Máŋggas dis nuorain váldet lagamusáiggiid ovddasvástádusa Suoma, Ruoŧa ja Norgga álgoálbmoga boahtteáiggis ja dii lehpet nu sámediggelahtut, stivrraid ja sámediggeráđi lahtut dehe sámedikkiid presideanttat.
Máŋgga- ja doaresdieđálašvuohta galgá lasihuvvot,
Moanageavahusgárri
Monitora
Radioboallu
Moanalinnjá
MoanálinnjáreaiduName
Máŋggajahkásaš bargoprográmma stivre biodiversitehtašiehtadusa čállingotti ja šiehtadusoassebeliid doaimma.
MonoBasicLanguage
City in Louisiana USA
world. kgm
africa. kgm
ireland_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
caribbean. kgm
colombia. kgm
poland. kgm
france. kgm
russia_ subjects. kgm
catalonia_ comarques. kgm
mexico_ states. kgm
spain_ provinces. kgm
puertorico. kgm
finland_ regions. kgm
russia_ subjects. kgm
puertorico. kgm
@ info: whatsthis
catalonia_ comarques. kgm
indonesia. kgm
romania. kgm
City in Quebec Canada
dominican_ republic. kgm
france. kgm
algeria. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
Region/ state in USA
russia_ subjects. kgm
usa. kgm
venezuela. kgm
waters_ world- class. kgm
Máŋga čállinbeavddi Dán modulas sáhtát mearridit galle virtuella čállinbeavddi don háliidat ja mearridit daid namaid.
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Montana USA
world. kgm
MontenegroName
san- marino. kgm
City in California USA
City in California USA
City in US Territory
world. kgm
City in Alabama USA
mexico_ states. kgm
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
MONTHNAME (5) dieđiha miessemánu
MONTHNAME (nummir)
MONTH (dáhton)
City in Utah USA
City in Quebec Canada
City in New York USA
france_ regions. kgm
cameroon_ departments. kgm
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
City in Vermont USA
usa. kgm
City in Quebec Canada
City in Saskatchewan Canada
Montreala 8 (j) -čoakkán Mannan bloggas lea golihan vuohon áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes.
Montreala riikkaidgaskasaš 8j-čoakkán lei hui earenoamáš ja maiddái paradoksála.
Montreala čoakkámis mearrádusdahkan lei máŋggadásat.
Montreala čoakkán ovdanbuvttii ee., ahte soahpamušoassebealit galggale vuođđudit sisriikkalaš 8 (j) -bargguid várás koordináhtoriid doaibmat liŋkan álgoálbmogiid ja stáhta gaskka.
Montreala čoakkánraporta lea gárvánan ja áššis beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat dan čuovvovaš čujuhusas: http://www.cbd.int/doc/?meeting=WG8J-06 Sámedikki ruovttusiidduide boahtá lagašbeivviid mu mátkeraporta Montreala ja Kanada mátkkis reivvet ja muittuhančállagat - gaskabláđi vuollái.
Montrealis ledje ovddasteaddjit buot sámedikkiin.
Montrealas lea skábmamánu álggus máŋggabeaivásaš biodiversiteahttasoahpamuš-oassebeliid artihkal 8 (j):a ad hoc-bargojoavkku čoakkán, masa našuvnnalaš 8 (j) - bargojoavku válmmaštallá Suoma oainnuid.
Montserrat
MontserratName
City in Oklahoma USA
City in Saskatchewan Canada
Dihto guovlluin, erenomážiid duoddaris, skohtertrafihka lea muddejuvvon skohter-gieldduin skohtergeinnodagaid olggobealde.
Mohtorgielkkát bohte atnui dálvit ja mohtorsihkkelat adnojuvvojedje ávkin bievlaeatnama áigge geasseealu čohkkemis ja čakčačohkkemis.
Muohtaskohtera oažžu vuodjit beare eatnamiin gos lea valjit muohta.
Mohtorgielká bođii vuosttažin sápmelaččain atnui boazobarggus, mas dat lávddai maid eará sadjái, mii leat váldán atnui interneahta ja sosiála media vuohkin doalahit sápmelaččaid searvvušvuođa ja seailluhit sámegiela ja gáiddusoahpahusa vuohkin dorvvastit sámegiela oahpahusa maid min oaidninvuogi mielde doaresbeallái dehege gávpogiidda.
Mohtortrafiika luonddus
Name
MOP
Morales lohpii bargat ovttasráđiid dálkkádatrievdangažaldagain sámedikkiin ja sámi parlamentáralaš ráđiin.
Morales doalai universiteahta váldofeastasálii dievva čoahkkanan olbmuide logaldaga, masa guldaleaddjit liikoje sakka.
MoraCoptic month 13 - LongNamePossessive
MoraCoptic month 13 - ShortNamePossessive
Mordad
Mordada
City in Kentucky USA
Dás beassá systemáhtalaččat hárjehallat sátnesojaheami - juogo eaŋkilsátnin (Morfa-S) dahje cealkagis nu ahte son maid oahppá makkár oktavuođas galgá geavahit sátnehámiid (Morfa-C).
Morfa-S 1-dásis 1 leat logut dušše ovttaidlogus.
Morfa-S:s leat seammá, muhto máŋgga kásusis.
Morfa - hárjehallat sojahit sániid, juogo eaŋkilsániid dahje cealkagis
City in Louisiana USA
City in West Virginia USA
MoriaComment
Indian National month 12 - ShortName
MoraIndian National month 12 - ShortNamePossessive
Marokko dirham
Moraof Shahrivar short
City in Ukraine
Petra Magga-Vars
Morottaja oažžu vuoitoevttohusas 1 000 euro sturrosaš bálkkašumi.
City in Tennessee USA
City in Georgia USA
MorShahrivar short
Mosaikas sámit leat nu árbevirolaš go árga biktasiin.
Name
Mosambik
MosambikName
world. kgm
City in Idaho USA
City in Alberta Canada
City in British Columbia Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Washington USA
Son dán oktavuođas čájeha ahte ON:a Áššedovdiid čoahkkin eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas lea dadjan ahte eamálbmogat leat " iežas álbmot " mii sáhttá gáibidit iešmearrideami.
Son dán oktavuođas čájeha ahte ON:a Áššedovdiid čoahkkin eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas lea dadjan ahte eamálbmogat leat "iežas álbmot" mii sáhttá gáibidit iešmearrideami.
puertorico. kgm
russia_ subjects. kgm
cameroon_ departments. kgm
colombia. kgm
russia_ subjects. kgm
Dat lágat mat leat mearriduvvon Moskvas, leat guhkkin eret Guoládaga sámiid beaivválaš eallima, ja erenoamážit boazodoalus lea dilli lossat.
world. kgm
City in South Africa
being sent
star name
MotifComment
Motif lásegieđahalliName
Motif plussaComment
Motorihkalaš vuođđodáiddut leat vázzin, viehkan, njuikun, bálkesteapmi, gittaváldin, čiekčan sihke časkin.
City in Alabama USA
City in Missouri USA
City in Ontario Canada
City in Antigua and Barbuda
City in New Zealand
Čatnangohččun
City in New York USA
Mouse Cursor Shape
MOVES - dánsundáhpáhusas
MOV- videočuojanName
FirefoxName
Mozilla
MozillaName
ThunderbirdName
MP3- dieđutGenericName
MP3- dieđutName
MPEG
MPEG- čuojanName
MpegTVName
MP gárri
MPlayerName
MP- biebmi
MB- biebmi - Molssaeaktu
MRO
MrProjectGenericName
Comment
none
Stencils
ms
MSN Messenger
Comment
MS Windows 9xComment
MTL
MB
Comment
Ii sáhttán laktit MTP- ovttadahkii
City in North- West Region Russia
City in Jeonnam Korea
mii lea deaŧalaš sámi servodahkii, ferte sihkkarastojuvvot.
doaibmabijuid, ee. lágaiguin, vai sihkkarastá álgoálbmotmánáide dievas vejolaš
Luveluspái (Östersund), galgá ee. dahkat álgaga ja ráhkadit vuođu daidda
Indian National month 2 - LongName
MuharramisIndian National month 2 - LongNamePossessive
Muharramis
Muharram
Eará eatnamiidda ii árbevirolaččat manno.
mastadeamis. Nu lea maiddái earáge ealáhusdoaimmaid organiseren meahcis dološ
adnojuvvon eaktun eará olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid
Momeanttaid mat leat deattuhuvvon eará guohttu elliid dáfus, ii leat eambbo geavahit boazoguohtuma dilálašvuođaide.
Eará láhkaođastusdárbbuid oktilaš gieđahallan eaktuda sierra ministeriijaid lávga ovttasbarggu.
Stáhta galgá gudnejahttit váhnemiid dahje eará máná fuolaheddjiid ovddasvástádusa, vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid máná šaddadeamis.
vuoigatvuođaid surggiin, beroškeahttá KDK mearrádusain mat muđui ležžet.
Eará ministeriijaid buohta lea leamaš nu, ahte go juoga áššis lea ráđđádallamiin šihttojuvvon, de dat leat maid doallan.
čuovvu miehtá jagi johtinvuogádaga mii lea heivehuvvon nuppiid siiddaide, ja dat lea
Nugo earáge orgánaid almmolaš váldehálddašeapmi, de ferte sámedikkiidge
Eará virgeoapmahaččat galget addit dárbbu mielde virgeveahki dárkkistusa bargamii.
sámegielas máŋggalágan hámit: davvisámegiella, julevsámegiella ja oarjilsámegiella
Eará jearaldagaide sáhttá vástidit maid beare, muhto ferte geavahit rivttes kasusa.
Eará dikšuaddiin sáhttet leahkit eará távsttat
geain lea geavahanvuoigatvuohta.
Eará oasil buot Suoma sámedikki ovddasteaddjit dorjo julggáštusa.
Eará osiin komitea lea ávžžuhan, dego ovdalge, ahte Suopma galggalii ratifiseret Ilo 169-soahpamuša ja ođđa čuokkisin lea ávžžuhan Suoma galgat bidjat deattu sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvamii sámiid ruovttuguovllu olggobealde sihke hoahpuhan giellaealáskahttinprográmma olláhuhttima ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buorideami ruovttuguovllus.
Eará áššiid buohta mii vuolláičállit Suoma sámediggeáirasat doarjut julggaštusa ulbmiliid ja atnit julggaštusa hui dehálažžan.
Muđui
Muđuid davviriikkat dorjot prinsihppan ahte álgo
Muđuid dán vahku prográmmas lea leamaš cealkámuševttohusaide oahpásnuvvan ja čuovvovaš vahku čoakkámiid válmmaštallan.
Muđui lea dát oppalas cuigehus oanehaš ja geardu ártihkkala teavstta.
Eará áššin dohkkeheimmet addojuvvot evttohusa dievasčoakkámii sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeamis boahtte jahkái.
Eará áššin dohkkeheimmet dievasčoakkámii evttohuvvot árvalusat jagi 2014 bušehttii sámi kulturmearreruđas sihke sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árašaddadanbálvalusaide čujuhuvvon merreruđas.
Comment
Name
kulturmuittut (fasta fornlämningar), mat leat " bázahusat daid olbmuid doaimmain
kulturmuittut (fasta fornlämningar), mat leat "bázahusat daid olbmuid doaimmain
Dološbázahusat leat boarrásit olmmošlaš doaimma luottat, ovdamearkka dihte orrunbáikkit, hávdegiettit, bázahusat dehe kulturgearddit gaskaáigásaš gávpogiin.
Dološoskkus leat báhcán dálá áigái dušše oasážat dehege fragmeanttat dieđuin, maid Lestadius ieš lea maiddái dutkin furken.
Eará ordnejeaddjit leat Soađegili gielda ja Vuohču Sámiid Searvi.
Teavstta fárda eará rámmain
Nuppiid máilmmeguovlluide ceggejuvvojedje fámudusvuogádagat daid stáhtaid vuolllái mat ledje soađi vuoitán. Dás vurdui dalle ahte dát čearut ožžot iežžanasvuođa dalle go leat dasa šaddan gárvát.
Eará áššiin namuhuvvon media ii jur leatge mu jearahallan.
Jurddaš ahte heđen dagaha dipma baikka ja váddásit luhčadávddas ferte vealtit dievasgordnejuvcca.
Jurddat ahte mánáide geat šaddet gierdat duhpátsuovas birrasis álkibut boahtá nuorvu.
Eará gieđahallamiidda bátnedivššus máksá dego dábálaččat.
Muitte
Muittán álo mo orui veahá ártet go iežan eadni oahpahii ja attii ruoktoleavssuid.
Muitte čájehaniešvuođaid juohke máhpa ovddas@ option: radio
Muittán lieggasit dan searvvušvuođa ja áŋggaštusa, mii fidnu vuostálastiid gaskavuođas ráđđii.
Eará sámi filmmat, mat čohkkejedje moaddečuođi geahčči guhtege, ledje Davvi-Norgga mielkeruvttu birra muitaleaddji Frode Grønmo Melkeveien ja gehččiid váimmuid liggii earenoamážit Harry Johansena Ivnnit ja eallin sihke Silja Somby Bonki.
Muitte beassansáni
Muitte, nuppi dušši dávvir lea nubbái erenomáš ja retro lea dál otná málle!
Muitte, nuppi joavdelas dávvir lea nubbái mávssolaš ja retro lea dál otná vuogi mielde!
Amma muitibehtet doaibmat nu ahte sámemánáidge gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet.
Eará riikkain čoakkámis ledje virgeolbmot ja guovlodási politihkkárat.
• gudnejahttit sápmelaš mearkabeivviid
• muitit fulkkiid riegádanbeivviid
Ii sáhttán rádjet muittu% 1- fiilii
MuituComment
Stencils
Dieđut
muittuhusat;
Muittuhusat
Notáhtat:
Muitoheivehus
Comment
Muittuhusat
Muitu lea nohkan
Muitu
Name
Muitogeavaheapmi:% 1
Comment
Name
muitovárrehus meattáhus
Comment
Čállingirjjáš (ovdamearka) Name
Muittuhančála gieđahallá earenoamážit boazodoallogažaldagaid, daningo dat gieđahallojuvvojit buot ealáhusain eanemusat davviguovlluin namuhuvvon árvvoštallamis.
Muittuhančála gávdno lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat - gaskabláđi vuolde.
Muittuhančálus gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđi olis.
NohtatName
Muittuhančálus deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Muituprocess heading
Muitorádji (stávvala)
Name
Muittut leat ollu ja masá juohke geardde dáhpáhuvai juoidá earenoamáš.
Muittuhin bissovaš foruma maid dan duohtaáššis, ahte mii leat massán maŋimus jagiid logat sámegiela, áhkkilsámi.
Muittuhit stáhtaid gos sámit ásset ahte ain gávdnojit ollu álbmotrievttálaš geatnegasvuođat mat eai leat doarvái bures ollašuhttojuvvon, ja ahte bargu fuolahit dan ahte geatnegasvuođat doahttaluvvojit stáhtaid bealis berre vuoruhuvvot,
@ option run application or script
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ item: inlistbox
Olmmoš sáhttá álgit bivastuvvat, oaivi jorggistit, doarggistit dehe veadjit heajuid, dehe dovdat deattu rattis, nu ahte lea lossat vuoigŋat.
Eará dokumeanttat eai
Eará árbe
Almmolaš hálddašeami eará
Eará guovddáš geahčadančuozáhagat leigga sámi giellalága olláhuvvan ja sámegielalaš media dilli.
Earáge čájáhusat ja ovdanbuktimat leat boahtimin - dieđihit dain maŋŋá!
Eará golut leat 21% mat sisttis dollet ee. hálddahusgoluid.
Eará nuoraidráđi váldobarggut leat ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid miehtá Suoma sihke nannet sámenuoraid gullama sámekultuvrrii.
Eará váttisvuohtan leat oahppomateriála váilun earenoamážit julev- ja lullisámegielas ja maid Norgga beale sámedikki váilevaš ruhtadeapmi oahpahusdoaimmaid ollašuhttima várás.
Eará árbevirolaš sámi lávlunmusihkkastiillat ovddabealde máinnašuvvon stiillaid lassin lea ee. vuolie, mii lea lullisámiid árbevirolaš musihkka.
Suoma sámiid eará musihkkasuorggit leat anáraš livđe ja nuortalaččaid leuŠdd, main goabbáge lea váras jávkat.
Eará sámi nationála symbolat leat sámiid álbmotlávlla ja sámiid álbmotbeaivi guovvamánu 6. beaivi.
Dálu eará geavaheaddjit leat Anára gieldda girjerádjodoaibma, Sámi Duodji rs (sámeduojáriid searvi), SámiSoster rs (sámiid sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi searvi), Lappi leanaráđđehus ja Sámeárkiiva ja restauráŋŋa, mat vuođđuduvvojit.
Vel okta vuohki váidalit (ca 2 sidor)
Vel okta vuohki váidalit
Eará boahttevuođa plánat leat earret eará ordnet nuortalašnuoraide deaivvademiid ja aktiveret sin ortniidit.
EMD-geavada mielde dušše maŋibun
álbmogiin lea vuoigatvuohta eaiggáduššat, ovddidit, hálddašit ja geavahit iežaset
joavku oaivvilda ahte konvenšuvdnalávdegoddi mii galgá vuođđuduvvot artihkkala
Geahppáneaddji
sámedikkit sáhttet menddo maŋŋit beassat prosessii mielde.
ja soahppevaš, gáhttet biologalaš resurssaid árbevirolaš geavahanvugiid, ja
eallindilálašvuođaid ja dinestusvejolašvuođaid nuortalaš guovllus, ja seailluhit ja
lea vejolaš veardidit otnáš eaiggátopmodahkan, namalassii eaiggáduššan
máttarvánhen geavahii sámegiela ruovttugiellan, goalmmát čuoggá mearrádus
lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda - sámiid ja dážaid. Goappašiid
Lassáneaddji
vuoigatvuohta leat ovddastuvvon nationála ráđiin ja lávdegottiin mat meannudit
sivva árvvoštallat ášši, galgágo sámiide addojuvvot sierra sajádat vuođđoláhkii.
giellaláhkačielggadeami mielde problemáhtalaččamus lea dat, ahte Roavenjárgga hoavvarievttis ja
cealkámuš cealká ahte lea maid boahtán dihtosii ahte sámegilážiid bearrašiin ja
das mat áššesurggiid berrejit gullat logahallamii. Dán vuođus davviriikkalaš stáhtat
ahte boazodoallu galgá leat sámiid sierravuoigatvuohta dán guovtti riikkas maiddái
mielde lea sámiin Ruoŧas vejolašvuohta diktit iežaset mánáid oažžut sámeskuvllas vuođđoskuvlaoahpahusa gitta guđat skuvlajahkái.
mielde sápmelaš lea dat olmmoš guhte atná iežas sápmelažžan ja duođašta ahte sus
mearrádusas vuolgá ahte sámemánáid mánáidgárddit sámi guovlluin galget atnit
Giellaláhka lea huksejuvvon dan vuođđooidnui ahte sámegiella ja dárogiella leat ovtta
sihkkarastin dihte čearddalaš joavkku olbmuide vejolašvuođa atnit ávkki ja geavahit
vealaheapmin rehkenastojuvvo maiddái
gulaskuddan galgá čađahuvvot Nuppi lađđasa mielde, mearriduvvo riikkabeivviid
vuoigatvuohta ii gusto duššefal dain guovlluin main sámiin lea
eaiggáduššanvuoigatvuođa ásaheapmái Vuosttaš lađđasa mielde, muhto dušše
Sámekultuvrra heajudeami suoji olaheapmi čáhcelága mielde sámiid guoski buot sierralágaide 11.
artihkkala 16 mearrádusaid mielde, go dat áššit maidda artihkkal 40 gusto, leat viehka
mielde.
guovlluid. Lávdegoddi galgá bargomearrádusas mielde ee. identifiseret dáid áige
olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti geavada buktin čuovgasis das makkár lea ja man
olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti geavada buktin čuovgasis das makkár lea ja man
álgolbmotvuoigatvuođaide maid vuođul maid sáhttet čujuhit alcceseaset
ja resursageavaheapmin Vuosttaš lađđasa mielde.
Loaiddasteamen fárus Ruonáeatnama supernásti Simon Lynge.
Mielde prográmmas boahtá leahkit sihke sámi ja eará álgoálbmogiid musihkka.
Mielde lei maid ee. veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää.
Báikkis ledje mielde maid várreságadoalliguovttos Heikki Paltto ja Ulla-Maarit Magga ja maid ságadoalli veahkki Inka Saara Arttijeff.
Mielde leat juo ovdal nammaduvvon ovcci Ruošša guovločáziid mávssolaš guovllu. "
Fárus lea maid nuortalašráđi ovddastus.
Mielde ovttasbarggus leat maiddái Sámi allaskuvla ja Vaasa universitehta.
Action description
Mudde siskkildeami go teaksta libmejuvvo čuohpusbeavddis
predefinito:mm
Erenoamáš
no aspect ratio
Erenoamáš bálggisfolder name
Iešdefinerejuvvon málliin
Bálggis iešmeroštuvvon SOCKS- bibliotehkii
Iešdefinerejuvvon vuoigatvuođat (% 1)
Iešdefinerejuvvon vuoigatvuođat
Iešdefinerejuvvon málletSettings regarding the subject when composing a message.
duogážii nu guhkás go lea vejolaš.
Action name
Java ja Javascript- heivehusatName
ovdamearkkadihte lávvaráhkadeamis eai váldojuvvo vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat nu olu go
politihkalažžan ja sirre dutkangietti guhkás eret eará dutkanmáilmmis.
City in Manitoba Canada
star name
City in United Kingdom
keyboard label
Multimedia
MultimediaName
MultimediačuojanName
Ii gávdnan multimediamohtora
Comment
Stencils
[padlock] Web page address
cameroon_ departments. kgm
germany. kgm
switzerland. kgm
portugal_ regions. kgm
City in Indiana USA
City in Hautes- Pyrénées France
City in Pennsylvania USA
City in Gyeongbuk Korea
Muŋka kopiere girjjiid. kopioi käsin kirjoja.
Region/ state in Ireland
árbevirolaš máhtu guovdilis guoddi, ja deaŧalaš lea ahte boazodoalus sáhttá leat dát
Formála
M aiddái dakkár oahpaheaddjiid oažžumis leat váttisvuođat, daningo sin bálkáeavttut leat heajubut go formálalaččat gelbbolaš oahpaheaddjiin.
Formálalaččat sii ledje ortodoksalaččat, muhto olgguldasa vuolde bisttii vel ollu mii gulai dološ oskui.
Skuvlejupmi galggašii addit vejolašvuođa juogo skáhppot oahpaheaddji gelbbolašvuođa dahje giellamáhtu.
ii leat čadnojuvvon konvenšuvnna eará vuoigatvuođaide.
eaiggáduššanvuoigatvuhtii vai ii.
geavaheapmi dahká vuođu sámiid individuála dahje kollektiiva eaiggáduššanvuoigat
Dat jurdda guoskkahuvvoge raporttas Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámi vuoigatvuođaid
geográfalaš doaibmaguovllus, ja lassin vel dain guovlluin lulde main lea sámi
giidda mat leat unnitlogut - vaikko dan sátnádat dušše namaha unniloguid.
Čoahkkána auditorio Dollas ja Dollagáddi-sáles
vuordaga mielde oažžut guovdilis rolla, erenoamážit álgojagiid, mas dulko
Rievdadeamen notáhtaid
Doaimmahahtti
@ action: inmenu Navigation Bar
Doaimmahahtti čujuhuslinnjá@ option: check Startup Settings
Fiila maid doaimmahit
Fiilašlája maid doaimmahit (omd. text/ html)
Dáhton rievdaduvvui
file permissions column
& Iešdefinerejuvvon
Iešdefinerejuvvon:
In this view the user can see the whole color pallete
Heivehuvvon@ item: inlistbox session type
@ action: button Choose font
Rievdaduvvon: @ label
rievdaduvvon
Rievdaduvvon
Rievdaduvvon:
Iešdefinerejuvvon Vállje dán molssaeavttu jus ieš hálidat válljet fonttaid ivnni.
@ action: button
Maŋemuš rievdaduvvon:
Doaimmat ACL- merkoša
@ action: button Template
Action name
Heivet aktiivalašgovažiid effeavtta
Doaimmat jierbmás čuojahanlisttu
Heivet CGI- KIO- šlávaName
Delete selected search
_Doaimmat
& Doaimmat
Doaimmat
dynamics-action
dynamics-editor-action
edit-action
Heivet čuoggátávvala
general settings tab
@ action: button
@ info/ plain Action to edit an alarm template
& Heivet
Heivet
Doaimmat identitehta@ title: tab General identity settings.
Doaimmat láseguoskevaš heivehusat
Heivehusat erenoamáš láse várásName
Heivet lásenamahusaid fárddaName
Heivet viiddiduvvon lásegieđahanfunkšuvnnaidName
@ info: whatsthis
Heivet@ item: intable Action name in shortcuts configuration
Rievdat Java- doaibmanvuogi
Heivet juohke siiddu
@ info: whatsthis
Doaimmat bihttádieđuid
& Doaimmat bihttádieđuidOrganize Files
Heivet gaskabálváid mat geavahuvvojitName
Heivet KDE- govažiidName
Heivehusat mat buoridit KDE: a buvttuName
Heivet KDE: a máŋggaid šearpma várásName
Doaimmat girjemearkkaid@ action
& Doaimmat girjemearkkaid
Heivet girjemearkkaid ruovttosiiduName
Doaimmat girjemearkkaid sierra láses
DialogXmppClient_Instant Messaging..."), N_ ("Jabber Instant Messaging Client
Doaimmat gohččuma
@ info: whatsthis
Heivet Konqueror: a AdBlocK- silliidName_BAR_Konqeuror settings relevant to both web browsing and file management.
Vállje mo Konqueror galgá iežas ovdanbuktitName
Heivet Konqueror: a vai das šaddá buoret buvttuName
Heivet oppalaš Konqueror láhttemaName
Heivet standárdgovažiid effeavtta
patterns-action
plug-in-action
Heivet luopmodieđuid maid sáddet:
Doaimmat liŋkka
Doaimmat birasvariábeliid ja eará gullevaš árvvuid
gradients-action
Doaimmat lágiid
NAME OF TRANSLATORS
Ráhkat/ rievdat gohččumiid
templates-action
templates-action
@ info examples about information the user can provide
@ action: button
Molsso
Property: HTML value of text edit
Complete is a verb here, this is an action that fills missing color names in a palette
NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
Heivet boallobeavddi ja sáhpánaName
Doaimmát njuolggobálggislisttu
Heivet njuolggobálgáid
Heivet šearpma
Heivet šearbmasiestejeaddji
@ label: listbox
@ action: button
@ info: whatsthis
Doaimmat dáinna:
Heivet prográmma jođánisboaluid.
Rievdat vuoigatvuođaid
Heivet čállindárkkisteamiName
Heivet iežat siidduidName
Doaimmat báikemerkoša
palettes-action
Doaimmat stoalpodigrámma oidimiid
Heivet bálvalusáicamaName
Heivet deaktiverejuvvon govažiid effeavtta
perspective-clone-mode
Doaimmat njolggobálgá
Doaimmat spiehkastagaid@ title: group
Heivet eret- dieđuid
Doaimmat profiilla
remove an item from a list
& Rievdat
Rievdat
Heivet ruskalihtteheivehusatExtraNames
marks that a task has been modified
@ info: whatsthis
Heivet mo fierpmádatlogan láhtteName
Heivet viiddiduvvon fierbmegolgamaName
Deaddil dán boalu heivehit dán gilkora.
Coahkkal jus háliidat báikki doaimmahit@ item: inmenu
Heivet man láhkai fierpmádatsiiddut čájehuvvotName
brushes-action
buffers-action
Rievdat sealla
Máŋggalágán heivehusat prográmma ja doaimmahanoasi várás.
Heivet prográmma jođánisboaluid.
Gieđahala SSL, sertifikáhtaid ja eará krypterenheivehusaidComment
_DoaimmatStock label
Doaimmat silli
you can translate the keyword as you will do for the combobox
Heivet silli
Rievdat silli
Name
layers-action
Heivet duogášprográmma
Heivet iežat fáttá:
Heivet fiilagieđahalli čájehanmodusatName
Heivet fiilagieđahallannavigašuvdnaName
Heivet oppalaš fiilagieđahallanheivehusatName
Heivet fiilačatnagasaidName
Doaimmat% 1 fiilaslája
@ action: inmenu Edit
@ action: inmenu File
Doaimmat fiilašlája
Doaimmat merkoša
Doaimmat konttu
Rievdat kontu
Doaimmat@ title: group Script properties
& Doaimmat@ title: menu Game move
Doaimmat geardduhangaskkadaga@ info: whatsthis
Rievdat čálána
Rievdat identifikašuvnna
Pounce on Whom
Vállje guđe merkošat galget leat mielde reaidoholggain.
Heivet reaidoholggaid@ action
Heivet čállinbeavdeeffeavttaidName
Doaimmat válljejuvvon skripta.
Doaimmat válljejuvvon ivdnečoahkkádusa
Doaimmat válljejuvvon prográmma gohččunlinnjá.
colormap-action
palette-editor-action
Doaimmát ivdnečoahkkádusa
vector-mode
Heivet stiilaárkkaid mainna čájeha HTML- siidduidComment
@ info: whatsthis
@ label popup note name
Oppalaš fierbmeoidimat, nugo áigemearitName
@ title: group quiz settings
AutoField editor' s type
Vállje čállinprográmma
Čállinprográmma
Lassemodulat
The suffix of 'Delete unused meta- information after'
& Rievdadusat
Doaimmahanáiggi oktiibuot:
Doaimmahanmolssaeavttut
Doaimmaheapmi
Doaibmangohččomat
Doaimmahangohččumat
Doaimmahangohččun
Doaimmaheapmi vejolaš
Dáhton rievdaduvvui
context-action
Formáhtta
Formáhtta
Formáhtta:
Geometriija
Hápmi
Echo mode for Line Edit widget eg. Normal, NoEcho, Password
Formáhtta
Comment
ráđđehus sáhttet hábmet obbalaš ulbmiliid dan
& Fárddalaš bajilčállagat
Formatterejuvvon namma
hábmejuvvon individuála vuoigatvuohtan.
Dábálaš
Formáhtta
Formáhtta:
Iešmearriduvvon formáhttastreaŋga
Namahusa " buot álbmogat " dulkoma vuolggabáikin lea Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (1) mielde, dajaldaga lunddolaš oaivilsisdoallu.
Namahusa "buot álbmogat" dulkoma vuolggabáikin lea Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (1) mielde, dajaldaga lunddolaš oaivilsisdoallu.
@ item: inlistbox Format:
geavaheapmái dahje meassamii, geahča nuppi ja njealját lađđasa.
range goes to the end of the string
Vállje formáhta:
star name
MuresName
City in Tennessee USA
Murkowski mielde ođđa riggodagaid ávkin atnimis váldojuvvojit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat ja birasgeahččanguovllut.
Murmánskka guovllu bázahusat váikkuhit eanemusat Guoládaga sápmelaččaid, muhto maid Norgga ja Suoma sápmelaččaid kultuvrrain bargama eavttuide ja birrasa dillái.
Murmánskka guovllu sámiparlameanta lea ohcan bissovaš lahttovuođa SPR:s.
Murmánskka guovllu eiseválddit leat čállán virggálaš reivve, mas Ruošša sámi parlameantta ságadoalli Valentina Sovkina ja Ruošša sámi parlameanta sivahuvvo Ruošša stáhta vuostá bargamis, Ruošša lágaid rihkkumis, separatismmas ja riikkaidgaskasaš problemaid ráhkadeamis.
Murmánskka leana territoriija.
Murmánskka leana dahje fylkka leanaduma mearridii skábmamánu 26. b. 1997 ovdalaččas namahuvvon reglemeantta, mas leat 98 paragráfa lea lea 39-siidosaš prentejuvvon gihpa.
Murmánskka leana ráđđehusa duhtameahttunvuohta sápmelaččaid guovdu šattai konkrehtalažžan go sápmelaččat hálide rohttet sámi leavgga stággui álgoálbmobeaivve 9.8.
Murmánskka leana reglemeanta (ruoššagillii čallet " Ustav (osnovnoj zakon) Murmanskoj oblasti.
Murmánskka leana reglemeanta (ruoššagillii čallet "Ustav (osnovnoj zakon) Murmanskoj oblasti.
Murmánskka leana opmodagat Kapihttal 8.
Murmánskka leana finánsavárit, leana bušeahtta ja vearro- ja bušeahttavuoigatvuođat Oassi V. Sosiálapolitihkka Kapihttal 10.
MUR
City in Utah USA
P-pillariin meidnejuvvo dávjjimusat dan mii rievtti mielde lea lotnolas p-pillar.
Cuovka
star name
MusEGenericName
dahje vuovdit daid.
Min museaofelaš muitalii, ahte 1990-logu álggus álbmogis lei leamaš vearjokonflikta Kanada stáhtain.
Museas čájehuvvoje keha 'ka - álbmoga historjá ja árbevierut.
Museas lea unna sámi čájáhusoasáš, mii galggalii ođastuvvot vai dat dávistivččii ođđaáigásaš museačájáhussii.
Museadoaimma ja sámi materiálalaš kultuvrralaš suoji ovddideami sihkkarastima várás Suoma museain leahkki sámečoakkáldagaid galggašii oažžut sámeservoša bálvalussii ja čoakkáldagaid galggašii oažžut almmolaččat oidnosii.
Musealágádus nanne riikkaviidosaččat huksejun kulturbirrasiid ja daid govvádusaid.
Name
Music PublisherLanguage
Ovdagovvan musihkas ovddabealde máinnašuvvon artisttaid lassin Ailu atná dovddus sámedáiddára Nils-Aslak Valkeapää, gean son atná buot eanemus árvvus.
Musihka lassin Anáris sáhttá oassálastit njoarostansáttačuoigamii sihke njoarostangilvui.
M usihkkaoahpahus lea ávkin sámeguovllus doaibmi sámegielat oahpaheaddjiide ja oahppiide ja dat ovddida guovllus váikkuheaddji musihka doaibmiid ovttasbarggu.
M usihkkaoahpahus ordnejuvvui ovttasbarggus Ulla Pirttijärviin ja M arko Joustein, geat leaba lágideamen sámi musihka oahppogirjji.
Musihka báiki
A button on a Remote Control
Musihkkačájáhus Hilda Länsman, Nicholas ja Kevin Francett
Juoiggus Andte Gaup-Juuso
Juoiggus Inger Marie Nilut
a - musihkkafestivála mánáid- ja nuoraidbeaivvi lassin.
Name
Oahppofágain oahppiin vuhttojit muhtun earut. Musihkashan eai leat ráját ja sámi musihkarat čuvvot oarjemáilmmi, muhto čuojanasaid geavaheamis gávdnojit earut.
• musihkka, luođit, leuddit, liđvit, lávlagat
Musihkkageahčalmasas duopmárat válljejit sámenuoraid ovddasteaddjiid álbmotlaš Sounds - dáhpáhussii Turkui.
M usihkkaguovddážii plánejuvvo ásahus, mii vástida sámemusihka oahpahusas.
dahje telefovnnain nummiris
Musihkka čohkke sámenuoraid Roavvenjárgii
Boares sápmelaš máinnas njoammilis, guhte ii viššan hukset alcces beasi.
Boares sápmelaš máinnas njoammilis, guhte ii viššan hukset alcces beasi.
musihkka
& Musihkka
Musihkka
Musihkka: Pentti Kusmin, jorgalus: Birit Vuolab
MusihkkaPhonon::
M usihkkaprošeavtta ordnen nuoraid musihkkaleairrain lea báddejuvvon valjis nu ođđa go árbevirolaš sámemusihkka nu ahte nuorat leat ieža čuojahan, lávlon, juoigan ja levdden.
Musihkkasemináras gullat maiddái live-musihkka.
Du musihkka sirdejuvvo deikke:% 1
Comment
Name
M usihkkaterminologiijalisttus lea davvisámegielat jorgalus, suoma- ja dárogielat vástideaddji tearpmat ja das leat mielde musihka oahpahusa vuođđosániid ja tearpmaid lassin dieđus ge maiddái olu sámemusihkkii (earenoamážit juoigamii) laktáseaddji sánit.
Musihkka sámegielat oahpahusas ja bajásgeassimis- skuvlenbeaivvit
Musihkkavástideaddjin son musisere mánáiguin olu ja oahpaha seamma lávlagiid, mat leat báhcán millii su iežas mánnávuođas.
Musihkkavideoin lávlu ja UMK-gilvvohalli Hilda Länsman rabaige luđiin festivála duorastaga.
City in Michigan USA
City in Oklahoma USA
& Čáhppat vielgada alde
Description
Čáhppat vielgada alde Dán dábálaččat oainnát.
Čáhppat
Čáhppat:
color
ČáhppatColor name
Čáhppat ja fiskat
Čáhppat ja magentaruoksat
Čáhppat ja ruoksat (magentaruoksat, fiskat, čáhppat)
Čáhppat ja alit (cyan- alit, magentaruoksat, čáhppat)
Čáhppat ja cyanalit
Čáhppes - ja fotokaseahtta
Čáhppat ja ivdni
Čáhppat ja Ruoná (Cyan- alit, fiskat, čáhppat)
Čáhppat juohkke ivnni sadjái
Čáhppat juohkke ivnni sajis
Čáhppesbuorideapmi (unnit cyan- alit)
Siestte čáhppesivnni
Siestte čáhppes tonera
Čáhppat, dábálaš kvalitehta
Čáhppesdássi
Čáhppesdásit
Čáhppeskaseahtta
Čáhppes kaseahtta
Čáhppes giera njammá beaivváža suonjardeami beaktileappot ja ná muohta ja jiekŋa suddet johtileappot.
Čáhppat čuvges ivnni alde
object name (optional)
ČáhppesStyle name
Čáhppesdássi (dušše čáhppes kaseahtta)
Čáhppes čálihandoaibmanvuohkki
Čáhppat čuvgesfiskes ivnni alde
Musta válljejuvvui ságadoallin ja Torikka várreságadoallin oktasašbargoorgána ordnašuvvančoahkkimis Helssegis 28.10.
Čáhpes/ vilges
cursor-format
Čáhppat vilges ivvni alde
Leahkkagoikanáigi (s)
Leahkkasiestin
Leahkkašládja
Leahkkadássi
Region/ state in Australia
geatnegasvuođain, muhto artihkkala 5 (vihtta) mearrádusa mielde dakkár sátnádat
Muhto ii dat goit daga maidige, galahan doppe oažžu leat mielde ja oahppat. "
Muhto Energiijaindustriija almmatge háliida doallat ságastallama jođus, dájuha olbmuid jáhkkit sierralágán rahpama dárbui ja válmmašta gárvves plánaid dan várás, ahte čuovvovaš ráđđehusat livčče miehtemielalaččat čáhcesuodjalanlága rahpamii.
Muhto earenoamážit dan, ahte Suoma stáhta livččii eahpelihkostuvvan dorvvastit sámi kultuvrra boahtteáiggi ja riikkaidgaskasaš álbmotrievtti vuostá dat suddadivččii sámi kultuvrra iežas váldokultuvrii.
muhto du minsttar ii definere ovttage merkema.
Muhto jus ovttaskas atná ahte bávččaga sáhttá oažžut báikkálašjámiheami.
Ruvkelága linnjen datnai lea gal dattege buorre álgu.
Go Ilo 169-soahpaamuša ratifiserenge lea ain bahuid gaskan, de oažžu jearrat makkár vejolašvuođat davviriikkalaš sami soahpamuša ratifiseremii rievtti mielde oba leatge?
" Muhto nugo sámit goappašiid bealde ráji dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid iežaset bohccuide, de lea dan hárrái sohppojuvvon dakkár čovdosat, mat leat dán rádjesoahpamuša vuosttamuš Codisillas dahje lasáhusas. "
"Muhto nugo sámit goappašiid bealde ráji dárbbašit guktuid riikkaid eatnamiid iežaset bohccuide, de lea dan hárrái sohppojuvvon dakkár čovdosat, mat leat dán rádjesoahpamuša vuosttamuš Codisillas dahje lasáhusas."
Muhto man endorii manaige mu vuordámuš.
Muhto kultuvrra váimmus, min giellamet, luondogaskavuohtamet, árbevirolaš ealáhusamet, árvomáilmámet ferte bissut sápmelažžan, vai sáhttit seailluhit kultuvrramet earenoamásvuođa.
Muhto go manan ON:a čoahkkimii New Yorkii ja mus jerrojuvvo gii mun lean, muitalan ahte lean sápmelaš - jos mu eai dovdda juo biktasiin.
Muhto dalle go báhcá, liikon valáštallat ja leat lagašolbmuiguin.
Muhto mii sápmelaččat leat ceavzán dáin viggamušain fuolakeahttá - ja ceavzit dás duohkonai.
Muhto mus lea áigi ohcat ođđa hástalusaid ja máhccat dutki gieddái ja oassálastit dan guvllos servodatlaš ságastallamii.
Muhto mii eará vejolašvuođaid mus lea šat eará čujuhit go earráneami - buot eará vuogit leat juo adnon?
Muhto muhtin čoakkánbeaivi lea vel ovddas ja čoakkán nohká bearjadaga.
Muhto maid ruovtturiikkas galgá olláhuhttit álgoálbmotjulggaštusa, muđuid Suoma doaibma báhca hui ruossalassan.
Muhto in dainna bajilčállosiin navdde iežan blogga.
Muhto dál mu sohkabuolva lea beroštuvvan iežas ruohttasiin ja sámegiella lea fas máhccame min sohkii.
Dál lean máhccan dievas leahtuin dikšut ságadoalli bargguid.
Muhto, jáhkán liikká, ahte beassat áššis kompromissii ráđđádallamiid mielde.
Muhto lei dál mii beare málliid, sámediggi bargá dan buorrin ahte sápmelaččaid riektesajádat váldojuvvo vuhtii man ráđđehusprográmmahámis beare.
Muhto leahan gal buoret, ahte bargojoavku bargá fuolalaččat, go ahte ráhkada váilevaš smiehttamuša.
Muhto leago dat riekta Áillohačča muittu jurddašettiin?
Muhto dušše oahpahusvuogádaga ođasnuhttinge ii leat dárbahassii.
Muhto bissovaš luodda bázii Suoma láhkavuogádahkii.
Muhto sámi kultuvrras leat earáge
Muhto Sámi ruovttuguovllu dili veardideapmi Lahka-Nuortái, mas riiddut leat čovdojuvvon vearjjuiguin ja vuostálagaid leat earret sierra oainnut, maiddái oskkut ja riidduid duogážii laktása maid eará riikkaidgaskasaš searvvuš, lea sakka bávččagahtti sápmelaččaid dego maid Lahka-Nuortti konflivtta oassebeliidge guovdu.
Muhto seamma láhka ja máŋggaceahkat bálvalanráhkadus fállojuvvo ain buohkaide.
Muhto dat faláštallantearpmáiguin ii lean nohkka.
Muhto dan maid doivo šaddat somás ja gelddolaš vahkkoloahppan, šaddá áibbas nuppe ládje; Silbajávrris lea čiegusvuohta maid ii galggaše roggat bajás.
muhto baicce gustojeaddji riikkaidgaskasaš soahpamuš guohtunvuoigatvuođaid alde,
Muhto dat dáidá leat dušši sávaldat.
Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon.
Dasa dat positiivvalaš áššit nohketnai.
Muhto aiddo dan leat nu máŋggat bealit hálidannai.
Muhto dákkár dát mediaspeallu lea muhtimin.
Muhto, dákkár dát sámediggepolitihkka dán válgaáigodagas lea.
Muhto dát ii leat doarvái.
Muhto dáthan báhcá ođđa sámedikki guorahallamii ja mearrideapmái.
Muhto dát leanai aivve sierra sturrodaga čoakkán ja čoakkámiid fatnan lea ipmirdahtti.
Muhto dát lea NRK:a válljen oaidninvuohki, mas bealahis ođasgaskkusteamis ii leat diehtuge.
Muhto mii dárbbahit dábálaš jálos sápmelaččaid veahki, daid, geat hupmet sámegiela mánáideasetguin, bargoguimmiideasetguin, fulkkiideasetguin, oahpahit sámegiela ja duddjojit lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid.
Muhto šaddet leat áššit earret dáid namahuvvon
Muhto dainna ii gánnát nu čevllohallat, gávnnaha europarlamentarihkar Torvalds.
M uhto duoji ollisvuohta lea soittolaččat rievdi ja danin áiggi hástalussii heivvolaš hámi gávdni.
muhto dilli ii leat dákkár.
Geavai goit nuppe ládje.
Dattetge ii livčče leamaš vejolaš áššiid iskat
Muhto go oahpásnuvven Deatnogáttis bajásšaddan studerenolbmáidasan, de dádjadin ahte eatnu leage Deatnu!
Jáhkán goitge, ahte dat mii Suoma sámedikkis váilu resurssain, nu dan mii sáhttit buhttet áššedovdamušain.
juo dološáiggi rájis, muhto Norggas leat dušše hárve sámit odne boazodoalus.
Muhto dađi bahábut eai doarvái.
Muttilainen mieđihii, ahte vuoigatvuohtaministeriija meannudii boastut dan álggahettiin eanavuoigatvuođaid čielggadeaddji dutkanfidnu.
Priviligerejuvvon mutt- dotlock
& Mutt dotlock
MuttName
Name
Add Account
Eará sajiin idjadeami goluid joavku máksá ieš.
Sámi ruovttuguovllu olggobealde, eará sajes Suomas, mearri lea loktanan jagi 2003 rájes 2007
Eara:
Eará
Erenoamáš
Eará, priváhta geavahus
full country name
Eará, dohkálaš ášši " čujuha persovnnalaš heivvolašvuođa erohussii, mii lea válljejuvvon ja válljekeahttá báhcán olbmo gaskkas.
Eará, dohkálaš ášši "čujuha persovnnalaš heivvolašvuođa erohussii, mii lea válljejuvvon ja válljekeahttá báhcán olbmo gaskkas.
Name
Eará konfáluhtta
Eará, surrogáhtat
Eará sajis boazodikšunguovllus badjealbmáid boađuiddási bajidit suoidne- ja bealdobuhtadusat.
ja konkrehta čovdosiid eará nyanseremis.
Eará láhkai doaimmahuvvon evttohusat hilgojuvvojit.
Mumenvággi (suomagillii: Muumilaakso, ruots., engl.) lea jagis 2019 almmustuvvan suopmelaš-englándalaš animašuvdnaráidu, mii vuođđuduvvá Tove Janssona Mumen-girjjiide ja Lars Janssona Mumenstállu-ráidogovaide.[1]
Eará, formáhtta
Name
NAME OF TRANSLATORS
Earálágan meannudeapmi livčče lean soahpamuša vuoiŋŋa vuostásaš.
meannudeami dahje eará positiiva doaibmabijuid vai váttisvuođat mat leat náli ja
Ahte dárbbašuvvojit sierra guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit sámi
eará rápmakonvenšuvnna artihkkala 4 lea viehka čielggas ja njuolggus. Artihkkal 4
a. krever grundige drøftinger mellom regjeringen og Sametinget. Regjeringen har som utgangspunkt at tolkningen av samenes rett til selvbestemmelse må skje i samsvar med folkerettslige bestemmelser og internasjonal normutvikling på området...
Lávdegoddi buktá ee. čuovvovaš árvalusa oasálaš stáhtaide:
Dakkár dieđut sáhttet ee. leat deaŧalaččat lávdegotti raporttaid
E.e danne sistisdoallá konvenšuvnna árt.1 (3) vuolle-eavttu mii dárkilastá ahte " álbmot " - duohpaga geavaheapmi konvenšuvnnas ii galgga álbmotnjulgosa oktavuođas dagahit makkár-ge nuppástusaid " álbmot " - namahussii.
E.e danne sistisdoallá konvenšuvnna árt.1 (3) vuolle-eavttu mii dárkilastá ahte "álbmot" - duohpaga geavaheapmi konvenšuvnnas ii galgga álbmotnjulgosa oktavuođas dagahit makkár-ge nuppástusaid "álbmot" - namahussii.
Earet eará oktasaš davviriikalaš vuođđodearvvasvuođafuolahusas geavahan sáddagiid ja máksočatnasemiid vugiid galggašii čielggasmahttit ja fidnet ovttageardánabbon.
earret eará ON-lihtus, ja ON-konvenšuvnnnain mat bohte 1966, nubbi siviila ja
Earáhuhte
Konvertere
Konvertere govaid
undo-type
Transkode ovttadaga oidojuvvon formáhttii (% 1) dán ovttadaga ovddas
& Transkode ovdalgo sáddejuvvo ovttadahkii
Konvertere nu ollu go lea vejolaš. (Doaibmá bures jos leat olggosfievrrideamen ođđaáigásaš teakstagieđahalliide dahje fierpmátdatloganiidda)
Konvertere & dása:
Konvertere PS 1 dássáiGhostScript
Konvertere PS 2 dássáiGhostScript
to outline" means "to convert stroke to path
dynamics-output-type
Stock label
undo-type
variánta 0dictionary variant
variánta 1dictionary variant
variánta 2dictionary variant
Konverteremin sisafiilla PostScript: ii
Árvu maid galgá jorgalit
Boolalaš árvu maid jorgalit
Čavdelohku maid jorgalit
ASCII árvu maid jorgalit
Jorgaleapmi
undo-type
Válljenboallu ii leat šat aktiivaComment
Válljenboallu lea šaddan aktiivaComment
Válljenboallu lea dál lohkkaduvvonComment
Name
Konvertere dokumentráhkadusa (Doaibmá bures fierpmádatloganiidda mas leat unnán gálggat)
Konverte eanášoasis dokumeanttas (Doaibmá bures jos áiggut sisafievrridit KWord: ii vai jos olggosfievrridat boarráset fierpmádatloganiidda)
& Válljenboalut
Muddenboallu:
Oaivil lei dat ahte lea sivva suodjalit álbmoga eará
juhkkojuvvo diehtun sámiid birra álbmogii muđui.
Eará, kontrolla
Name
Name
Eará joavkoboksa
guolásteapmi dahje eará resurssaid ávkašuhttin.
Rievdat heivehusaid jearakeahttá
eará eastaleaddji divššu, ovdamearkka dihte mammongráfadárkkisteami
Jorggo vuosttaš bustáva stuorra bustávan
Jorggo vuosttaš bustáva & stuorra bustávvan
gieđahallá láhkaárvalusa dahje eará ášši mii "erenoamážit guoská sámiide ", galget
gieđahallá láhkaárvalusa dahje eará ášši mii "erenoamážit guoská sámiide ", galget
Rievdat diehtočoahkkodoaibmanvuogi
Rievdat ohcanláhttema
EARÁ FUOMÁŠANVEARA:
@ info: whatsthis
& Rievdat@ info: whatsthis
Eará áigeguovdilis áššit Sámediggi lea ožžon Leammi olbmuin ja fitnodateaiggádiin ávžžuhusa, ahte Leammi luonddustobu bálvalusat seillole dálá dilis.
Buhtte riikkaidgaskasaš prefivssa " + " dáinna:
Get User Info
Rievdat rámmačoakkáldaga iešvuođaid. Sáhtát rievdadit duogáža
Rievdat fontastiilla?
Rievdat & sievánhámi govažiid bajábealde
& Rievdat sturrodaga
Rievdat & sturrodaga
Rievdat sturrodaga
Rievdat & kommentára
artist - cdtitle
Rievdat gova
Rievdat gova?
Daga šearbmadieđuid duogáža čađačuovgin.
Earret soames spiehkastagaid vuođđovuoigatvuođat eai dáhkit absoluhta suoji ja vuođđolágain dušše gáibiduvvo ahte vuoigatvuođa rihkkumis ferte mearridit lágas ja dušše vissis ráddjen sujaid dihte.
Go moadde mánu ledje gollan dan rájis go láhka mearriduvvui árbevirolaš duovddageavaheamis, dohkkehuvvui nubbi eananláhka mii heaittiha vuoigatvuođa geavahit eatnamiid nuvttá, ja mii nu duššada vuoigatvuođa ađđit eatnamiid álgoálbmogiidda.
Sáhttá dovdot geahppasit nohkkat moadde liige bolstara oaivevuolážiin.
Muhtin mánu gaskka maŋŋel lean máhccan bargodihtora gurrii ja čálán fas interneahttabeaivegirjji.
Muhtin sátni dán jagi hástalusain
Muhtin sátni diimmážis
Muhtin válgabajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot ollásit ovddasteddjiiguin, geain ii leat oktavuohta sámegillii ja sámi kultuvrii, muhto lea gal morašlaš beakkán "lappalašvearrogoarta ".
Muhtin válgabajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot ollásit ovddasteddjiiguin, geain ii leat oktavuohta sámegillii ja sámi kultuvrii, muhto lea gal morašlaš beakkán "lappalašvearrogoarta ".
Name
Muhtumat jáhkket ahte gárjilaččat bohte 1000-logus gávpeolmmožin ja vearrováldin.
Arvatmađi stáhtat doalahit árbevirolaččat gitta das ahte bisovaš alimusváldi dahje suverenitehtta luondduvalljiid badjel, gulla ollásit stáhtii.
Moadde ovdamearkka goas sáhttá oažžut buhtadusa Pasieantadáhkádusas:
váldojuvvon ovdan, ja cealkámušárvalusa guovdileamos operatiiva oasit.
Muhtin ipmárdussii guoski vuođđojurdagat
Muhtimat eamiálbmotovddasteaaddjiin oaivvildedje ahte dát evttohus buoridivčče eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dási, vaikke lea gal váigat oaidnit smiehttama vuođustusa mii lea dán jurdaga duohkin.
Soames suorggis, earret eará sámi giellavuoigatvuođaid
Dihtoláganiin dáin ovttadagain adnojuvvojit leat dihto, muhto eai vealtameahttumit ovttalágan válddit, šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Muhtin áššiin dievasčoakkán šattai jienastit, muhto dat lea demokratiija lunddolaš oassi.
Rievdat formáhta
Rievdat variábela dásaStyle name
@ label: textbox
& Rievdat nama
Rievdat merkoša namma@ title: window
Rievdat merkošiida namaid@ action: button
Konvertere dán rámma rámmii mii lea teavstta siskkobealde. Bija rámma sisa tekstii no ahte dat leat nu láhka dála sajádaga go vejolaš.
More menu items
Rievdat & fierpmádatčujuhusa (URL)
Rievdat & sievána go guoská leáŋkkaid
Rievdat spiehkastaga
Rievdat proseassa siivoárvvu
Rievdat galle čuoldda galgá leat
Rievdat gurgadusa sturrodaga
Ovttasturrosaš gurgadus
Eará sámemusihkka árbevirolaš lávlunmusihkkašlájaid lassin gávdno buot vejolaš musihkkašlájain rápmusihkas dánsunmusihkkii.
Job is started up
Rievdat čuoldda sturrodaga
Ovttasturrosaš čuolda
Feará makkár eavttut
Eará áššit sirdojuvvojedje boahttevaš čoahkkimiidda.
silence playback
Rievdat favorihta nama@ label: textbox New name of the folder.
Rievdat silli nama
Rievdat árkka iešvuođaid
Rievdat árkka nama
@ item: intable Action name in toolbar editor
Rievdat teavstta
Rievdat teakstabovssa sturrodaga
Rievdat teakstabovssa sturrodaga?
clear precondition
Name
Name
Non- pluralized
Rievdat válljejuvvon spiehkastatčujuhusa.
Rievdat válljejuvvon identifikašuvnna.
Vállje
Feará miiComment
Eará
Earát
Nuppit guđet leat hilgon " no-change " - oainnu, lihkká leat njuolvvi eai-ge sealgga ovddidit oainnuideaset julggástusas, oainnut mat sáhtašedje leat divvomat dálá sisdollui.
Nuppit guđet leat hilgon "no-change" - oainnu, lihkká leat njuolvvi eai-ge sealgga ovddidit oainnuideaset julggástusas, oainnut mat sáhtašedje leat divvomat dálá sisdollui.
Eará ealáhusat
Muđuid bušeahtta ii buvtte buorádusaid.
- Muđui dialoga lea báhcán uhcánin, Näkkäläjärvi muitala.
Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
Muđuid ságastalaimet čoakkámis lagamusat čoakkánáigedávvalis, barggu vuođuin ja ulbmiliin.
Muđuige dat sohkabuolva lea sitkadut ja nannosut šládja.
Muđuige čakčat badjeolbmot ráhkkanit dálvái ordnemiin mohtorgielkkáideaset ja boazodoalus dárbbašlaš eará bargoneavvuideaset.
Muđui láhka boađášii fápmui ođđa sámedikki álggahettiin doaimma jagi 2016.
Muđui iskosa lea váttis dulkot.
Muđuid lea váttis árvvoštallat eará riikkaid doaimmaid jos ii ieš doaimma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.
Muđuid jearáhus ii livčče lihkastuvvon. request type
dakkár joavkkuide muđui masset duohta vejolašvuođa, sii ja earát seammá joavkkus,
Muđuid sámedikki ságajođiheaddji
Muđui sápmelašvuohta oidno árggastan das, ahte stuorra oassi áiggis gollá bohccuiguin.
Seallaiskosa sáhttá muđui leahkit váttis dulkot.
Muđuid dát vahkkoloahppa manna rávdnjeboasttaid ja bargoáššiid burgimii bargomátkkiid maŋŋel.
Muđuid dieđáhusas ii namuhuvvo sániinge Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot, sápmelaččat.
Muđuid sávan beassat lossa giđa maŋŋel doallat luomu ovttas iežan bearrašiin, lohkat čáppagirjjálašvuođa ja muđuid muossánit.
Muđuid bargoáigi manna Sámedikki cealkámušaid čađamannamii ja čuovvovaš artihkal 8 (j) - bargojoavkku válmmaštallamii.
Fiila maid jorgalit
Ovttabustávat streaŋgga maid jorgalit
@ action: inmenu
rievdaduvvonDocument/ application separator in titlebar
rievdaduvvon
Unknown author
Maŋemuš rievdaduvvon:
Gaskanamma
Dušše prográmmat mat álggahuvvojit ođđasit geavahit rievdaduvvon giellaheivehusat. Jos áiggut rievdadit giela buot prográmmain, de fertet vuos iežat olggosčálihit.
Feará mii
Eará stivralahtut leat Aletta Lakkala, Unna-Maari Pulska ja Sara Wesslin.
Earát@ item:: intable
Earát@ item: intable Text context
Eará geavaheaddjit
EaráKCharselect unicode block name
Eará giettit
Eará čállinvuogádagatKCharSelect section name
oažžut vejolašvuođa searvat iešdáhtolaččat
Eará golut mávssahuvvojit soahpamuša mielde.
Eará govažat:
standby-value
EaráLanguage
Eará riikkat, mat eai leat soahpamuša ratifiseren leat ee. Davvi-Korea ja Irak.
Aliasnamat:
Nupp.
Muđuid nuoraidráđđi dovddahii, ahte sámediggeláhkabargojoavkku evttohus lea eavttuhis minimádássi, mii ii oaččo heajuduvvot.
Muđui sámeguovllus doaibmi stáhta ossodagaid ja sámeguovllu gielddaid sámegielat bálvalusat ollašuvvet eanaš tulkabálvalusaid ja jorgalusaid bokte.
Dan lassin ahte Mikkal lea sápmelaš ja čállá sámegillii de ii sámevuohta muđui jur dihtto su musihkas.
buorebut.
Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos.
Nuppástusohcamis lea fámus, mii hálddahuslágageavahanlágas (586/1996) ásahuvvo.
Nuppástusa maŋŋá áššedovdilahtut válljejuvvošedje eanemustá vihtta.
Nuppástusas daddjo, ahte " lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima ".
Nuppástusas daddjo, ahte "lea stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta láhčit diliid nu ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima ".
dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja mii galggaleimmet ohcat vugiid, maid bakte sáhttit veahkehit
Rievdadusaid ja šluhttemiid galgá dahkat girjjálaččat (šleađgapoasttain dahje reivviin).
Rievdadusat biddjojuvvojit atnui buot rámmain rámmačoakkáldagas
Rievdadusat
Nuppástusaid soahpamuššii galggašii bargat lagamustá riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneami dihtii.
Oahpahusa resursamearrádusaide dahkkojuvvon nuppástusain lea goittotge leamašan stuorát stivrejeaddji váikkuhus sámeoahpahusa ollašuvvamii go doaibmama guoski njuolggadusain.
Nuppástus ii eretváldde dan vejolašvuođa, ahte čoahkkinbovdehusaid ja áššelisttuid ii sáhtášii sáddet dán árat.
Rievdadusčielggadus
Jorgaleapmi
ChangeLogLanguage
Rievdadusčielggadus
Eará čujuhusat
Nuppástus lea mearkkašahtti go váldojuvvo vuhtii man uhcci sámegiela eatnigiellan hálli bargiid gorálaš oassi lea gielddaid ja stáhta bargiin.
Maŋemuš rievdaduvvon
Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan.
Nuppástus dásseárvolávdegotti mearrádussii ohccojuvvo nu, ahte váidojuvvo alimus hálddahusriektái.
ja sosiálaásahussii, Ohcejoga suohkan oastá dáid bálvalusaid.
Nuppástusa mielde Sámedikki áššehasbálvalus ja olbmuid fáhten buorránit.
Nuppástus sáhttá doalvut dasa, ahte dás duohko Sámediggi sáhttá šaddat dahkat lassibušeahttaárvalusaid.
Eará váldoulbmilat eai bušeahttajagi áigge ovdánán sámediggis sorjjasmeahttun sivaid dihtii.
Eará bálvalusat
Eará árbevirolaš sámeealáhusat leat dán áigge siidoealáhusat.
Eará sámi ovttastumit
Jorgala nummira mii lea čállojuvvon teakstastreaŋgan vástideaddji nummirhápmái.
Mearrida jus ohcanteaksta dulkojuvvo dábálaš teakstan vai virolaš cealkkan
Rievdat profiilaiešvuođa árvvu
Lohka dán siiddu teavsttaName
beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris - ruoŧabealde mii eat lea ollen nu
Jorgalahte merkejuvvon guovllu smávva bustávaide. Jos ii leat merken teavstta, de dušše bustáva čállinmearkka olgešbealde rievdaduvvo.
Jorgalahte merkejuvvon guovllu stuorra bustávaide. Jos ii leat merken teavstta, de dušše bustáva čállinmearkka olgešbealde rievdaduvvo.
sáhttet čađahuvvot easkka dallego dat golbma sámedikki leat dohkkehan dan,
Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallai sámit manahit lágalaš vuoigatvuoiđaideaset lihkadit ja ávkkástallat luonddu dihto guovlluin manahemiin oktavuođa árbevirolaš soahkaeatnamiidda.
Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallái sámit masset lágas ásahuvvon vuoigatvuođa johtalit ja geavahit luonddu dihto guovlluin, ja manahit oktavuođa árbevirolaš sohkaguovlluide.
Sealla rievdadeami bokte:
boahtteáiggis ii leat mihkkege sivaid riidduide dahje boasttuipmárdusaide (" nogen
boahtteáiggis ii leat mihkkege sivaid riidduide dahje boasttuipmárdusaide (" nogen
Ođđajagemánu eará mearkkat laktásit Word Design Capital Helsinki 2012-fidnui, Helene Schjerfbeck 150-jagi riegádanbeaivái ja árbevirolaš ustibabeaivái.
buktá rabasvuođa plánemii, Paltto gávnnaha.
Eará veahkkit:
Orohatlotnašuvvan seaillui muhtun anáraš bearrašiin gitta 1950-logu rádjai.
Fárrema dorjo sosiálalaš ja ekonomalaš healppuhemiiguin.
Eará doaibmabáikkit leat Avvilis, Gápmasa Doaivonjárggas ja Eanodaga Heahtás.
Eará Office- fiillat
Sámiid eretfárren lea nanosmuvvan 1990 logu gaskamuttu maŋŋá ja sta tis tihkat čájehit, ahte eretfárrejeaddjiin eatnašat leat buoremus bargo agis ja maiddái mánnábearrašat.
Fárren eret sámeguovllus mearkkašii dieđusge stuorra nuppástusa eallimasan.
ruovttuguovllu fárrendáhpa ja sámi giellalága váilevaš ollašuvvan leat min árvvus atnin
Jus bijat roahkeruođuid teavstta birra mas lea symbola, de čihkejuvvo teaksta jus symbola lea guorus.
Variábelšládja. Geavat " bool " boolalaš árvvuid várás, muđuid dat geađahallo teakstastreŋgan.
Variábelšládja
& Variábelat:
Variábelat
variábel
Variábel
meroštallat meahcceguovllu nuppástahttojumi váikkuheami sámi kultuvrii,
Advanced URLs: description or category
Rievdevas (Ii makkárge rievdadus)
Rievdat sturrodaga
servodaga hástalusaide.
text-box-mode
Eará čálánšládja
Eará gilkorat
Válljejuvvon válgalávdegotti eará lahtut leat Juha Magga Eanodagas (várrelahttu Nils Henrik Valkeapää), Maria Sofia Aikio Ohcejogas (várrelahttu Vieno Länsman), Marjaana Aikio Anáris (várrelahttu Oula Valkeapää) ja Ilmari Laiti Anáris (várrelahttu Marja Männistö).
Eará árabajásgeassimis vuhtii váldojuvvon lágat ja almmolaš linnjágeassimat: ovttaveardásašvuođaláhka, láhka sosiálafuolahusa áššehasa sajádagas ja vuoigatvuođain, láhka sosiálafuolahusa ámmátlaš bargoveaga dohkálašvuođagáibádusain ja árabajásgeassinplána vuođustusat.
Eará searvi go eakti bargomárkanorganisašuvdna ii leat sivalaš vealaheapmái, go dohkkeha lahttun dušše nissoniid dahje albmáid, juos nu mearriduvvo searvvi njuolggadusain.
Mvdol
MVR
MWK
MWMComment
MX700 johtakeahtes optihkalaš sáhpán
MXN
MXV
MS Write sisafievrridanlásaš
iran. kgm
MyanmaralašKCharselect unicode block name
burma. kgm
Name
Myanmar
MyanmarName
world. kgm
Comment
Name
A button on a Remote Control
osd
guhtet guimmiideamet viggamušaid ja meannudit guhtet guimmideametguin ovttaveardásaččat -
Myllytulli skuvla, Oulu: Linda Akujärvi (davvisámegiella) ja Anton Valle (davvisámegiella)
Myllytulli skuvla: Sunna Karjalainen (davvisámegiella)
Mimmel (boarrásut) Lotta Lindroos Hellen Willberg Jennifer Saunders Annukka Hirvasvuopio-Laiti Marke Laaksonen Heini Wesslin Emmá Teáhterroahttu Arja Saijonmaa Alison Steadman Suvi West??
Son oaivvilda ahte vaikke ILO 169 ii árval makkár-ge vuoigatvuođa mii dolvvošii ieččanasvuođa guvlui, de lihkká-ge addet ILO 169-njuolggadusat ovttas ártihkkaliiguin 14, 15 ja 6, hui čilges vuoigatvuođa eamiálbmogiidda hálddašit iežaset árbevirolaš eatnamiideaset.
Myntti deattuha ahte áidna eamiálbmogat mat ásset dakkár stáhtain mat leat vuođđodási eahpedemokráhtalaččat dahje vealáheaddjit, sáhttet gáibidit ieččanasvuođa.
Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat.
Maŋŋidis ođđa jagi sávaldagat Blogga lea báhcán čálekeahttá guhkes áigái ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat.
Maŋálgihtii almmuheamit eai váldo vuhtii.
Maŋŋel Akwé: Kon rávvagat váldojuvvojit atnui maid eará sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánaid ráhkadeamis ja maiddái nd. luondduriggodatplána ráhkadeamis, mii fas stivre hui dárkket guovllu luondduriggodagaid geavahusa.
Maŋŋelaš ovdal mihcamáraid sámediggi ja suohkanat oktasašsáttagoddin deaivvadit vuođđobálvalanministara ja ovddidit bajádusa sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahkkái.
Maŋŋelaš Jokela attii jearahallama Yle Sápmái, mas dajai, ahte sámediggi ii beasa buktit prošektii iežas dieđuid ja dáidduid jos dat vuosttilda prošeaktaohcamuša ja dat ii álggahuvvo. Son maid čuoččuhii fáttá leat sámediggái tabu.
ovddideaddji ja bealušteaddji ja háhppehiihan son ovddasteaddjinnai sámi parlameanttas, mii lei
Maŋŋelis almmustuvvá giđđaoassi ja hárjehusgirji.
Maŋŋá máhccen gulul maid boazobargguide.
Maŋŋelaš hupme boazobarggu mekaniseremis ja juobe mohtorgielkárevolušuvnnas.
Maŋŋelaš sápmelaččat sáhtále guorahallat ledjego ándagassii átnun ja dan čuovvumušat dárbahassii ja mas livččii vel buoridanmunni.
Maŋŋelis sámediggi áigu lágidit ruvkelága guoskadeamis oktasaščoahkkima, gosa bovdet bálgosiid, eiseválddiid, nuortalaččaid giličoahkkima ja Tukesa ovddasteaddjiid linjet ruvkelága guoskadeamis ja čánusjoavkkuid oktasašbarggus.
Mii addit maid lobiid eará doaimmaide mat gusket elliid ovdamearkka dihte beanabeaiveruovttuide ja riidenskuvllaide.
Juolluduvvon 600 000 euro stáhtadoarjaga geavaheapmi lea sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu gielddaid gaskasaš soahpamušaid mielde jagis 2015 čuovvovaš:
Duođaštit ahte dábálaš ortnegat suodjalit eahpeávnnaslaš vuoigatvuođaid leat jurddašuvvon oktagaslaš kreatiivva várás mii lea dábálaš oarjekultuvrrain, ja danne dat eai lihkostuva suodjalemiin álgoálbmogiid oktasaš kreativitehta, ja danne dat leat vealaheaddjin;
Sámi duojáriid ámmátsearvi, Sámi Duodji, mieđiha mearkka sáme duodjái, mas sáhttá dovdat eakti sáme duoji.
Olggosaddi
Miehtemielalaš, dorvvolaš biras sihke ollesolbmo ja máná gaskasaš luohttámuš ja dásseárvu roahkasmuhttet máná aktiivvalaš giellageavaheapmái.
Positiivvalaš ovdaneapmin adnojuvvo dat, ahte virgeeisseváldiid diehtojuohkin sámegillii lea lassánan ee. dan bokte go máŋggat eisseváldit leat almmuhan internetsiidduid maiddái sámegillii.
Maiddái artihkkalat 11 ja 12 ulbmádit álkkásmahttit rádjerasttideaddji
Maiddái eatnigielagiid gielalaš duogáš lea dávjá heterogenalaš.
& Vuollemáhpain maid@ title: column Subject of the found message.
Áŧestusa sáhttá oažžut maid jus juhká viinni dehe geavtá gárrenmirkkuid.
Maiddái Eamiálbmotjulggástusa árt. 4 cuoigu ahte nášuvnnala lágat ja daid geavahus galget vuhtiiváldit dan ahte eamiálbmogat ieža galget oažžut bisuhit ja čálgadit iežaset sierralágan gearreduššan- ja lágastallansystemaideaset.
Maiddái álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin šattalii álkibun, daningo julggaštusa artihkal 31 doallá sisttis seammalágán geatnegasvuođaid go immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuš.
ON-eamiálbmotbargojoavkku ovddit jođiheaddji, Erica-Irene A. Daes, maiddái dadjá iežas leat dan oainnus ahte eamiálbmogat leat " álbmot " álbmotnjulgosa vuođul.
ON-eamiálbmotbargojoavkku ovddit jođiheaddji, Erica-Irene A. Daes, maiddái dadjá iežas leat dan oainnus ahte eamiálbmogat leat "álbmot" álbmotnjulgosa vuođul.
lávdegotti bargojoavkkus.
Maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat ovdanbuktojuvvon julggáštusas.
Borramušgálvvut nai mánáide geat leat vuollái 16 jagi ja geain leat dihto skibasvuođat, ovdamearkka dihte geat eai gierdda glutena, leat dorjojuvvon doarjjaruđain.
Maiddái ESK-Komitea lea deattuhan dan beali ahte eamiálbmogiidda addošii vejolašvuohta geavahit ja seailluhit árbevieruideaset.
Maiddái dakkár ovttastumit go omd. Eurohpá Uniuvdna (EU) leat mieđihan ahte eamiálbmogiidda berre juolluduvvot iešmearrideami vuoigatvuohta.
Maiddái árktalaš álgoálbmogat sáhttet šaddat muotkut orrunguovlluineaset eret mearragierraga loktaneami dihte.
Maiddái árktalaš álgoálbmogiidda čoakkánmearrádus lei hui morašlaš.
Maiddái biodiversiteahttasoahpamuš gárganii.
buktet.
Maiddái divaštallan dás ovdalis čuoggás 8 samiid konvenšuvnna oasálašvuođas,
Maiddái eretvádjolan olbmuin lea riekti priváhtaeallima suodjái ja aktonasvuhtii.
Maiddái evttohuvvon soahpamušteaksta vástida jurdaga servodatlaš soahpamušas golmma stáhta ja sámi álbmoga gaskka, daningo soahpamuš sáhttá boahtit fápmui duššefal dalle, jos nášuvnnalaš parlameanttat ja sámedikkit dohkkehit dan.
Myös eri kieliryhmien parhaat kirjat palkittiin rahapalkinnoin.
Maiddái iešguđetlágan bálkálasit galget leat bealeheamet ja bálkálasiid bokte vejolaččat boahtán bálkáerohusaide galget leat dohkálaš sivat.
mearridan arvat ovttaskasáššiid maid njulgestaga leat čuohcán sámi vuoigatvuođaide
M aiddái gáiddusoahpahusvejolašvuođat kártejuvvojedje ja lea hui jáhkehahtti, ahte oassi boahttevaš Sámi musihkkaguovddáža oahpahusas ordnejuvvoge gáiddusoahpahussan.
Maiddái EU ja globaliserejupmi váikkuhit beaivválaš eallimii máŋgga láhkái.
Maiddái EU dovddaha dákkár oainnu.
Maiddái EU arvá doalahit ahte eamiálbmogiidda galgá juolluduvvot iešmearrideapmi.
Maiddái festiválaklubbat ivdnejit dáhpáhusa sáme nuoraidkultuvrii deattuheaddji sisdoaluinneaset.
unnibuš sámegielaide.
Maiddái skilanasaid diehtit geavahuvvon.
Maiddái skilanat leat geavahuvvon.
Sáhttá maiddái jienastit sierra olbmo - merket evttohasa man jienasta.
Maiddái bargoveahka hállá gaskaneaset dušše giellabeassegiela.
Maiddái I. Fellman lea gávnnahan, ahte Eanodagas livčče leamaš vuovdesápmelaččat - vaikko son ii mannan aginis Eanodagas.
Dat guokte sámi váidalusášši Suomas (guokte vuosttamuš Länsman-ášši) maid
M aiddái Ijahis Idja - festivála lea buktán olu oainnusvuođa prošektii.
Maiddái ILO-konvenšuvdna nr. 169 addá njuolggadusaid stáhtaid geatnegas
2010 rájis vuođđoskuvllas gielddain.
Maiddái inuihtat oassálastet sirkumpolára ráđiset bakte ráđđádallamiidda ja lágidit Københavnnas maid iežaset oalgedáhpáhusa.
Jus ovdamearkka dihte dárbbaha geassit báni de dasa gullo earret geassin maid jámihahttin, varrabissen ja vejolaš goarruma mii lea dárbbašlaš.
James Anaya maid lea dan oaivilis ahte eamiálbmogat leat "álbmot" álbmotrievtti (- njulgosa) vuođul ja dát vuoigatvuohta beassat ieš mearridit maiddái gullá eamiálbmogiidda.
James Anaya maid lea dan oaivilis ahte eamiálbmogat leat "álbmot" álbmotrievtti (- njulgosa) vuođul ja dát vuoigatvuohta beassat ieš mearridit maiddái gullá eamiálbmogiidda.
Maiddái almmolaš sáni ráđi (ASR) ságadoalli Risto Uimonen lea movttáskan ságastallat Yle sámi radio sajádagas.
Iige galgga garraset duomu sáhttit cealkit go dan mii lágas leai mearriduvvon dalle go ráŋggáštusvuloš dahku dáhpáhuvai.
Maiddái dat gáibádusamet, ahte dárkkisteapmi meahcis galgá olláhuhttojuvvot dihto mearreáiggis, ii mannan čađa.
Maiddái Kanada doarjalii iežas lágaide, maid dihte ii mahkaš sáhtále rievdadit terminologiija.
Maiddái mange earáge oassebealis ii leat legimiteahtta hupmat dehe ovddastit govahallon ja hutkojuvvon joavkku, mii gohčoda iežas statuskeahtes sápmelažžan.
Morálage Laestadius ii buktán sámi kultuvrii.
Máiddái Norga ii deavdde veláge buot soahpamuša geatnegasvuođaid.
Maiddái sámegiella eatnigiellan ii leat vealtameahttun, muhto sámegiela dáidu lea goittotge buorre leat.
Maiddái sámegiella eatnigiellan ii leat vealtameahttun, muhto sámegiela dáidu lea sávahahtti.
guhkkelii, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ii biddjo várá vuollái.
Nákkosdilálašvuođage ii sáhttán sirdit, daningo nákkosbeaivi lei šihtton vuostánákkahalliin ja kustosiin.
Maid guovtti eará dikšunvugiin, suonjardemiin ja hormonadikšumiin, láve njiedjan PSA-árvu leahkit mearkan ahte dikšun lea doaibman bures.
Maiddái guolásteaddjisámiin lei johtti eallinvuohki.
Maiddái Giehtaruohttasa bálges lea sámedikki dieđuid mielde váidalan Tukesa mieđihan várrehuslobis.
Maiddái gohcčun dahje ráva vealahit sohkabeali vuođul lea dásseárvolágas namuhuvvon, gildojuvvon vealaheapmi.
Maiddái Káhtekismmos lea jorgaluvvon anáraš- ja davvisámegillii.
Ovddit čoakkámis, mas gieđahallui hálddahushoavdda eretcealkin, lei maid seamma ládje.
Maiddái girječálli, dáiddár ja badjealmmái, Ruoŧa Jelleváris eret Nils Nilsson Skum govvidii sámiid luonddubirrasa ja baozodoalu.
Maiddái nuortalašgiella lea ealáskahtton máŋggaláhkai.
Maiddái Københavnnas áššiin lea ráđđádallojuvvon juobe iđida rádjái.
Maiddái alit dásisge, nugo allaskuvla- ja universitehtaoahpahusas, lea deaŧalaš
Maiddái alimus hálddahusrievttis lea seamma oaidnu, go dat attii diibmá vuosttaš čovdosiiddis ođđa ruvkelága olláhuhttimis.
Maiddái Ruovttueatnangielaid dutkanguovddáš lea oassálastán giellaáššedovdin dán bargui.
Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeasse- doaimma ánssus.
Maiddái olggo
Maiddái gielda- ja bálvalusortnetođastusas galgá vuhtiiváldit, ahte ođastus ii oaččo geahpedit sámegielat bálvalusaid.
Maiddái suohkaniid barggut ja suohkanláhka sáhtále dán oktavuođas gieđahallojuvvot.
mearrádus maid sáhttá gokčat go dat čuhcet bahás. Dákko mii čujuhit dasa mii
Dábálaš lea maid feber.
Dan golmma riikka sámedikkitge leat dorjon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
Dat gažaldat, galgetgo sámit leat
Maiddái láhkageavahusasge galget sámiid árbevierut váldojuvvot doarvái bures vuhtii.
Maiddái čađa čuovgi akrylapláhtaide deaddiluvvon guovtte- ja golmmageardásaš muohttaga ja bohccuid govvideaddji govat geasuhedje olbmuid.
Maiddái mánát leat buresboahtin márkaniidda!
Maiddái mánáide lea buđaldeapmi márkaniin!
Dalle maiddái válbmejuvvojedje valljet guovttebeallásaš (bilaterala) soahpamušat maid ulbmilin lei gáhttet veahadagaid mat muđui livčče gahččan lihtu systema olggobeallái.
Maiddáid kloastariinge ledje iežaset ealut, omd. Beahcánkloasttar 1500-logus.
Maiddái luohttámušolbmos dahje bargiid eará ovddasteaddjis lea iehčanas vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargis su miehtama vuođul dahje bargiidjoavkkus, dahje nugo suorggi guoskevaš bargoeaktosoahpamušas lea sohppojuvvon, dallego lea sivva eahpidit bálkávealaheami sohkabeali vuođul.
Maiddái Máilmmebáŋku lea válbmen ja dohkkehan eamiálbmotpoliciija, mii galggašii leat bagadeaddjin báŋkui go čađaha doaimmaid stáhtain gos maiddái eamiálbmogat ásset.
Maiddái eanan- ja meahccedoalloministeriijas (EMM) lea biehtadahkes oaidnu soahpamuša ratifiseremii, muhto dat lea leamaš dieđus juo máŋgalogi jagi.
Maiddái eanan- ja meahccedoallováljagoddi jotkkii seamma linnjá mielde.
Maiddái presideantta
Maiddái min kulturlávdegoddi galggalii dan mielde buoridit profiillas ja juolludit prošeakta- ja eará ruhtadeami doaimmaide, mat movttiidahttet sámi nuoraid sámi servoša bargguide.
maiddái nannosetge sámi guovlluin dát mearrádus gokčá árvvu mielde unnibušge
Maiddái mearračáziide leat vejolaččat dakkár meassamat mat čuhcet
Maiddái resmissavástádusatge ledje hirbmadit
Ollu earáge ministeriijat gieđahallet sámeáššiid.
Maiddái ollu sámi gilit giddejuvvojedje.
Máŋgga šlája dáfus lea gildojuvvon vahágahttit daid eallinbirrasa.
mat leat jagi 1998 mannosaš raportii, mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu birra,
Eará fágaid oahpahus maid galgá
Maiddái eará eamiálbmogiin lea seammasullasaš hástalusat iežas giela, kultuvrra ja servodatlašvuođa bajásdoallamis ja nannemis.
Maiddái eará sámi orgánain mat čađahit hálddašandoaimmaid, leat
Iežá suohkanat maid sáhttet eaktodáhtolaččat ohcat iežaset hálddahusguovllu suohkanin.
Nuppit čállosat maid čujuhit iešmearrideami vuoigatvuhtii ja geardduhit oppalaččat ahte álbmogiid vuoigatvuohta dás maiddái váldá mielde ahte álbmogiin lea vuoigatvuohta ieš beassat mearridit ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš ovdaneamiset badjel.
Maiddái eará ministeriijain, main leat stáhtačállit, Sámediggelága miel ráđđádallamat galggale olláhuhttojuvvot sin jođihemiin.
boazoealáhusáirrasgottit dábálaččat dattetge mearrit.
Nu dat maid gustojit priváhta riektesubjeavttaide go sii hálddašit almmolaš válddiin dahje doaimmahit eará almmolaš doaimmaid.
orgánain leat dát geatnegasvuođat.
Maiddái eará hubmit, ee. metropolihta Leo, válde ságasteaset ovdan nuortalaškultuvrra dili.
Maiddái komitea, mii gieđahallá nissonolbmuid vealaheami, attii Supmii ávžžuhusaid ee. sámi nissoniid dili buorideami várás.
Maiddái dat geat juo lea guođđán dán máilmmi
Maiddái rávvehaga bargun lea ovddidit máná šaddama, ovdáneami ja oahppama sihke doarjut vánhemiid sin ruovttubajásgeassimis.
maiddái daiguin sámiiguin geain lea boazodoallu dan guovllus.
Maiddái Nordlándda fylkkasuohkan deattuha dárbbu formaliseret ovttasbarggu
Maiddái Norgga ja Ruoŧa sámedikkis leat iežaska ovddasteaddjit riikkaset ráđđehusaid sáttagottiin.
Ahte sámi fidnogeavaheapmi sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, boahtá ovdan maiddái
Maiddái nd. báikkálaš olbmo (gieldda ássi) vuoigatvuođain hálidit atnit ávvira ja buohtastahttit daid álgoálbmotvuoigatvuođaide.
Maiddái dán áigge dujiid árbevierut leat luonddumateriálain, dujiid duddjojit boares árbevieru mielde heivehemiin ođđa bargovugiide ja ođđa geavahussii iešguđege guovllus.
Láhkadieđa lea lunddolaččat maiddái lágalaš doaimmaid alladási neavvun go álbmogiidgaskasaš soahpamušain áigu oažžut áddejumi.
Maiddái oapmehašdivššu doarjjadássi galgá vel gárgehit.
M aiddái oahpaheaddjiskuvlejumis báddejuvvon báttiin lea mearkkašupmi sámemusihka oahpahusas.
Maiddái bálvalusgaskavuođalágas ásahuvvo ee. bargiid, geat leat áhpeheamit ja bearašfriijavuođas, bálvalusgaskavuohtadorvvus.
Maiddái vuođđoskuvlla oahppis lea vuoigatvuohta dorvvolaš studerenbirrasii.
Maiddái Davviriikkat nannejit ahte sámit leat sierra álbmot.
Dat lea hui dábálaš nieiddain.
Doalloláhkige ieš atná vuođđunis siskkáldas árbevieruid,
Maiddái boazodoalu doarjjaortnega gánnáhivččii gárganahttit ealliguovdasaš ja njuovvandoarjaga oktiibidjun.
Máiddái rádjegeassimat váikkuhedje Ruošša sámiid eallimii.
Reseaptadálkasiin don mávssát 50 ruvnna, ja jus dárbbahat buohccereaissu máksu leat eanemus 40 ruvnna.
Rihkkumiid oktavuođas maid geavahedje erenoamáš njuolggadusaid mat ledje dáid ii-ruoššaid várás.
Maiddái Roavvenjárggas ja Oulus oassálastet sámegieloahppit.
Maiddái Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid jođiheaddjit oassálasttiiga seminárii.
Maiddái ruoŧŧilaš riektedoalusge lea dohkkehuvvon ahte sámiin sáhttet leat oamastan
Maiddái Ruoŧas lea ovttadássásaš ovddastus, sámedikkis leat guokte ovddasteaddji nugo maid stáhtas.
Virggálaččat dárogillii: " spørsmålet om en samisk rett til selvbestemmelse er et viktig tema som bl.
Virggálaččat dárogillii: "spørsmålet om en samisk rett til selvbestemmelse er et viktig tema som bl.
Maiddái sámi parlamentáralaš ráđđi, Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid sihke Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, lea bidjan dán doaibmaáigodaga ulbmilin sámi árbevirolaš dieđu ja boazodoalu dili buorideami.
22 mii gieđahallá sámeregiuvnna lea deaŧalaš sámi báikegottiide.
Maiddái sápmelažžan viggi láddelaččaid ovddasteaddji searvi lea movttáskan dieđihit sihke skábmamánu loahpas ordnejuvvon Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin raportta geažil lágiduvvon semináras ja stáhtaráđi dánvahkosaš dieđáhusasnai.
Dat lea sámi eanandoalu dovdomearka, ahte datge čađahuvvui unnibuš
Maiddái sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkana njukčamánu álggus válmmaštallat Sámi parlamentáralaš ráđi ollesčoakkáma.
Maiddái sámediggeáirasat besset dadjat lossa sániiset doaibmaplánii lávdegodde- ja sámediggeáirasiid oktasaš semináras cuoŋománus.
Maiddái sámediggelága § 9 evttohuvvui dárkkistuvvot eiseválddiid geatnegahtti guvlui.
Maiddái sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallangeatnegasvuohta lea áššelisttu nalde.
Maiddái sámediggeláhkabargojoavkku lahttu Tiina Sanila-Aikio jienastii iežas dohkkehan bargojoavkku evttohusa vuostá dievasčoakkámis.
Juohke jahkebeali maid galget leat čoahkkimat Sámedikki ja sámi áššiid
Maiddái sámedikki láhkaolbmo ja I várreságadoalli válmmaštallon sáhkavuorut bissovaš foruma olis boahtiba seamma siidduide.
Maiddái sámedikki nuoraidráđi barggu ruhtadeapmái čatnasuvvo.
Maiddái sámedigge
Maiddái sámedikkiin leat iešguđetlágan sajádagat.
Maiddái sámi kulturiešstivrejupmi, válgavuogádat ja sápmelaččaid vejolašvuohta váikkuhit sámedikki mearrádusaide gárgehuvvojit.
Maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde sápmelaččat besset suohkanpolitihkarin.
Maiddái sámi nuoraidorganisašuvdna ja eará álbmotorganisašuvnnat leat sádden forumii iežas ovddasteddjiid.
Maiddái sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ja gáibideapmi bajida ahkidis vaššeságagastallama.
Muhtin sámi sogat heite maiddái sámegiela hupmama mánáidasaset, vaikko suomagiela eai máhttánge dárbahassii bures.
Maiddái sámegielat beaivedivššu dárbbu molsašuddan sihke smávva mánnámearit giliid guovdu leat váikkuhan bearášbeaivedikšohámi dábálažžan šaddamii.
Maiddái sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit duššás ruhtamannun.
son gii ii leat ožžon jienastangoartta muhto oaivvilda ahte sus lea njuolggus jienastit galgá maiddái váldit aktavuođa Girkostivrrain.
Maiddái čuovvovaš sámedikki čoahkkima 19.2.2014 válmmaštallama galgá álggahit hálddahushoavdda jođiheami vuolde. "
ohppiin galgá maid leat vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
dieggeriekteođastusa olis.
 maiddái solobihtáid oažžu ovdanbuktit, muhto dat ii válljejuvvo ovddasteaddjin Turkui Nuorra kultuvra - dáhpáhussii.
moadde komeantta konvenšuvnna bajilčállagii ja konvenšuvdnateavstta ovdasátnái.
Maid suopmelaš skuvlavuogádaga dovdamuš ja doarvái buorre suomagiela dáidu gehččojuvvo ovdun. "
vejolašvuođa vuostáiváldit mánáid Suoma bealde, de dat sáhtášii sihkkarastit ruđaid
Maiddái Suomas dat leat hui dábálaččat ja nu ilgadat, ságastallamat leat omd. hommaforuma ja suomi24 neahttaságastallamiin.
Maiddái Suomas dahke álgagiid mánáid sámegielat TV-prográmmain juo 90-logus ee. Yleisradio hálddahusráđđái.
Maiddái Suomas tulkojuvvo, ahte eamiálbmotjulggaštus ii geatnegahte Suoma juridihkalaččat.
Maiddái Suurpää sávai, ahte lassičielggadeamit sámiid eanavuoigatvuođain eai šat gáibiduvvošii.
Maiddái Ekonomálaš, Sosiala ja Kulturvuoigatvuođaid Komitea (" ESK-Komitea ") lea máinnašan nu ahte lea maiddái dán komitea oaidnu ahte eamiálbmogat ieža lea fámuiduhtton háldet valljideaset, maiddái diehttalas luondduvalljiid oppanassiige.
njuolga artihkkalis 30. Dasto lea BK artihkkal 2 deaŧalaš dainnago dat ásaha
Maiddái dán jagi leat guokte temá: dánsun ja govva.
lágiduvvui čoahkkin norgalaš ja ruoŧŧilaš sáttatgottiiguin mat galge šiehtadallat
Jus dus lea njoammudávda ja dárbbahat njoammunsuodjedivššu dat lea maid nuvttá.
Maiddái dásseválddi presideantta dávja ovddidan morála ávžžuhus Suoma stáhtii sámegielaid seailluheami várás lea dehálaš.
Maiddái Dásseválddi Presideanta ja veahádatáittarteaddji leat duvdán sámegiela ealáskahttinprográmma johtui bidjama.
Dákkoge stáhta vikkai garvit riidduid dainna lágiin
Dákko maid sáhttit čujuhit Norgga finnmárkoláhkii.
ollašuvvat dakkár vugiigiin maiddái mat eai eaktut luovusbeassama ja sierra stáhta vuođđudeami, ee. dainna lágiin ahte áššáigullevaš álbmot searvá riikkaidgaskasaš
Maiddái BEM galggalii earenoamážit oahpásnuvvat Suoma vuođđoláhkii ja sámediggeláhkii, mat meroštallaba ovttačilggolaččat soahpamuša guoskadančuozáhaga.
Dulkkat ja jorgaleaddjit geat barget bargogohcumušas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus lea maid jávohisvuođa gáibádus.
Seksuálalaš cuiggodeamit, geažuheamit ja fuomášahttimat nuppi olbmo miela vuostá adno maid veahkaváldimin.
ovttas, muhto dasto celkojuvvo:
Tony Simpson maid lea viehka čielggas loahppaoainnustes dán oktavuođas, namalassii eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa gažaldagain.
Maid dovdojun beađu goddin boazu sáhttá eará rábbeelliid dihte billahuvvat nu ahte dan ii bastte šat identifiseret.
Maiddái bargo- ja ealáhusministeriija (BEM), man bargguide gullet ee. ealáhuspolitihkka, guovlluidgárganeapmi, ruvkeáššit ja barggolašvuohtaáššit, váldá beali sápmelašvuhtii.
daidda guovlluide maid boazodoallu beassá geavahit.
Maiddái Unescos lea iežas oalgedáhpáhus Københavnnas ja doppe almmustuhttojuvvo girji dálkkádatrievdama váikkuhusain árktalaš álgoálbmogiidda.
Maiddái Unesco kulturvieruid ja sárgosiid suodjalansoahpamuš suddje álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu.
Maŋimuš jagiid leat maiddái soames gelbbolaš ON-organa mannan viehhka guhkás dohkkehit eamiálbmogiid iešmearridannjulgosa.
Maiddái máŋga gulaskuddancealkámuša jagi 1998 mannosaš
Maiddái veahádatáittardeaddji lea cealkámušaidisguin leamaš fuolas das, mot stáhtaossodatvuogádaga ođastusas váldojuvvo vuhtii sámiid kulturiešstivren ja sámiid vuođđolága vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii.
Maiddái dat riikkat, maid hálddašan viidodagain rastánášuvnnalaš fitnodagat dulbmet álgoálbmogiid rivttiid sierra máilmmi guovlluin, galget guoddit ovddásvástádusa ja eastit dáid fitnodagaid bisttehis vuoittuid háhpohallama.
Maiddái stáhtaid morálalaččat geatnegahtton Ovttastuvvan Našuvnnaid (ON) dievasčoahkkima dohkkehan álgoálbmotjulggaštus suodjala álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu.
Maiddái máinnašuvvui, ahte stáhtabušeahta ráddjehusat geahpedit sámedikkiid vejolašvuođaid dikšut sámeáššiid ja doaibmat sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa gaskkusteaddjin.
doaimmaide mat leat boarrásiid várás.
Maiddái ieš konvenšuvnnas leat
Maiddái Ruošša sámit oassálastet ráđi bargui.
Maiddái Ruošša sápmelaččain lea bissovaš ovddasteapmi SPR:s.
Maiddái Ruošša stáhta dohkkehii dás namuhuvvon hábmemiid.
Maiddái vearuheaddji beroštuvai davvi Sámis.
Maiddái mediafálaldaga dáfus lea dárbu bargat ovttas riikkarájiid rastá.
ON:a Gearretstuollu (International Court of Justice) lea maid dovddastan álbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái máŋggain áššiin.
konvenšuvnna mielde. Váldedoaimmaheamit ja almmolaš bálvalusat mat
dohkkehii dán lága, guokte almmolaš giela, dárogiella ja sámegiella.
Diimmu mieldedisplay panel, rotation
beaktilit váikkuhit dasa ahte sámi álbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái
Name
EOJ:s ii leat ovddasvástideapmi njuolga mange orgánai, muhto dat stivre mearrádusainis guin máŋggaid sierra virgeoapmahaččaid doaibmama ja ruhtajuogu.
Eanangotti oktasašbargojoavkkuide lassánan barggut sáhttet leat ruossalasvuođas sámiid kulturiešráđđejumiin.
Suddjejeaddji ozongeardi
MYR
EOJ nammaduvvo eanangottehálddahusa mearrádusa vuođul ja dat čohkke ovddasteaddjiid ieš guđege eiseválddiin ja servviin.
City in South Carolina USA
MySpace
MySQLComment
Comment
Ii sáhttán laktat MySQL- bálvái.
Name
zambia_ districts. kgm
greece_ prefectures. kgm
muVuorru
MZM
City in Hawaii USA
NAD
Mu mielas luondduriggodagaiguin ekonomalaš ávkkastallan lea okta sivva dasa, manne sápmelaččaid rievttit eai leat gokčevaččat čovdojuvvon gostege sámiid orrun guovlluin.
Oainnán ahte buoremusat álbmotservodat ovdána mađi máŋggaárvosaččat dat lea - ealli, rikkis ja máŋggabeallásaš searvegieddi dáhkida buoremusat máŋggaárvosašvuođa olláhuvvama.
Oainnán maid dehálažžan gárgehit sámedikki diehtojuohkindoaimma Suomas hubmon sámegielaid mielde.
Oainnán dán barggu hui mávssolaš diŋgan maid sámedikki politihkalaš doaimma jotkkolašvuođa dáfus.
Oainnán mávssolažžan, ahte SPR suokkardallágoahtá oktasaš ráđđádallanstrategiija davviriikkalaš sámi soahpamuša ollášuhttinráđđádallamiid várás.
City in Zealand Denmark
Nagoya beavdegirji
Nagoya beavdegirji lea dehalaš eamiálbmogiidda.
Oaidnalit Heahtás!
Oaidnalit Anáris!
Mu oainnu mielde sápmelaččat galggale ovttas gárgehit ja bealuštit sámi kultuvrra, daningo sámi kultuvrravuostásaš fidnut ja evttohusat buktojuvvojit geažos áigge min čalmmiid ovdii.
oaidnit ná olu nuorra sámi dáiddariid dáppe.
doahttaleami vuohččan proseassan, dehege dadjat nu ahte ii leat dárbahassii jos lágas lea
alcceseaset geatnegasvuođaid listtus mielde mii čájeha maid artihkkaliid guhtege riika
Náhkki
Beaska - peski, poroturkki
Dan šaddá oaidnit gárganago parlamentarisma ja jienasteddjiid riektedorvu sámedikkis go sámedikki oaidnu šattai ná birzzit bárzzit dohkkehuvvot vai seailugo dáláš persovdnaguovdasaš ja giddejun válgavuogádat.
Šaddá oaidnit leago doaibmabidjoprográmma dárkkistuvvon cealkámušaid maŋŋel.
Oaidnit leaš ovdánago Meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus riikkabeivviide vel dán válgabaji áigge.
Dáid jiena lea vejolaš oažžut maiddái tulkkaide ja danláhkai buot sisdoalu tulkon lihkosmuvvá.
Dáid áššiid ovddideamis duálamálle ii oainne maidege ruossalasvuođaid iige bargojoavku geahččal gávdnat vuguiid ruossalasvuođaid caggamii.
Dáid áššiid gieđahallama maŋŋel 11 sámediggeáirasa guđđe čoakkáma, vaikko dat lei dohkkehan čoakkáma lágalašvuođa ja mearridanválddálašvuođa sihke áššelisttu.
Dan guovtti riikka boazodoallolágas boahtá ovdan main guovlluin sámit jođihit
Eanaš riidduid mat čuožžiledje dáid ii-ruoššaid gaskkas, čovddii njálmmálaččat iešstivrenorgána, mii sis lei.
Duogáščilgehussan dáid háleštallamiidda ovddiduvvo dás gráfalaš čoahkkáigeassu mii čájeha movt guhtegelágán álgoálbmotduoba geavahuvvo dán oktavuođas.
juohkimiin.
tusaid mat váikkuhit dan golmma riikka sámiid riektedillái.
Vai sámit álbmogin sáhttet seailluhit iežaset oktasaš sámi iešvuođalági ja doaibmat okta álbmogin riikkarájiid rastá, de lea deaŧalaš deattuhit dan golmma riikka oktasaš ovddasvástádusa ja oktasaš geatnegasvuođaid sámiide.
Dáid lágaid mielde álgoálbmogiin (45 unnitlohkosaš álbmogis) lea
Dáid lassin kulturlávdegoddi sáhttá mieđihit erenomáš sivas, almmá ohcamuša haga, kulturbálkkašumi.
Dáid lassin vistti dehalaš doaibmasajit leat oktasašlanjat: loaiddastan-, čoahkkin- ja máŋggadoaibmalanjat ja restauráŋŋa, mat leat sajuštuvvan máŋggadoaimma- ja bálvalusfeaskára birra.
Dáid rievdadusaid maŋŋel álgá luonddusuodjalanlága váikkuhusaid oppalaš ođasteapmi, mii sirdása čuovvovaš ráđđehusbadjái.
Sápmelaččat leat okta álbmot dán njealji riikka gaskasaš virggálaš rájáin fuolakeahttá, guđe ovttastahttet kultuvrralaš ja gielalaš čatnasat ja maiddái oktasaš identitehta.
Dán ráđđádallama maŋŋel lei ráđđádallan birasministeriijas luonddusuodjalanlága ođastusas sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša mielde.
Dát šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
Gulaskuddanprosedyraide gullet láhkaárvalusat, njuolggadusat
Dáid mearrádusaid geažil maid Norgga alimusriekti dagai, lea vejolaš nannet
Dáid bázáhusaid geahpideapmi buvttášii buriid váikkuhusaid ja bohtosiid jođánit.
Doahpagiid, mat leat dáid sániid duohken, hálidan sápmelažžan gudnejahttit; sohkabuolvvaid oktiigullevaš rávnnji, sámi nana nissoniid ja ráhkis sámeeatnama.
Dát bealit rávvejit váruhit dahkamis loahppajurdagiid das go guovllus váilot oinnolaš dieđut sámiid orrumis.
Dáid dieđuid čuovggas lea veadjemeahttun duođáštit livččiigo vuovdesápmelaš kultuvra oba leamašge ja de vel makkár dat livččii leamaš.
Dát fertejit vástidit dan dárbui mii sámi kultuvrras oppalaččat lea erenoamáš doaibmabijuide vai sáhttá seailut sierra kultuvran.
Dáid dutkiid čuoččuhusat eai vuođđuduva eksákta diehtagii, dat leat fal dutkiid hypotehtalaš árvvoštallamat, mat leat nu šállošahtti go dat leanai kopierejuvvon eará váldokultuvrraid dutkiid vuoiŋŋadujiin, earenoamážit historihkkáriid bargguin.
ON maiddái lea, dan rájis go gieđahallagođii eamiálbmot-áššiid, atnigoahtán diehto bargančielggadusaid dakko mii gusto duohpagii" eamiálbmot ".
ON maiddái lea, dan rájis go gieđahallagođii eamiálbmot-áššiid, atnigoahtán diehto bargančielggadusaid dakko mii gusto duohpagii" eamiálbmot ".
Dáid válmmaštallan barggahii hui olu sámedikkinai.
Orru čájeheamen ahte dáid stáhtaid oaivila mielde iešmearridanváldi ii dáidde leat eabmo-go nu ahte eamiálbmogiid ovttakasat ožžot oasálastit dábálaš válggaide jna. seamma eavttuiguin go nuppit stáhta álbmotlahtut.
Dát fásta lahtut ja várrelahtut galget leat válljedettiin 18-25-jahkásaččat.
čađahuvvo. Dát eiseválddit galget maid
Dáid servviid guoddalus lea njulgestaga tragikomihkalaš go das govahallojuvvo, ahte Suopma livččii jagi 1994 rájes dulkon riikkaidgaskasaš soahpamuša boastut ja dál dát " áššedovdit " divole dili.
Dáid servviid guoddalus lea njulgestaga tragikomihkalaš go das govahallojuvvo, ahte Suopma livččii jagi 1994 rájes dulkon riikkaidgaskasaš soahpamuša boastut ja dál dát "áššedovdit" divole dili.
Sivva dáiddá ovttastumiide lea jagi 2000 láhka, mii gieđahallá dakkár ovttastumiid.
Dáid álgagiidda gullá rájáidrasttildeaddji rahčamuš gárvet Davviriikkaid sámekonvenšuvnna.
Daidda fidnu buvttadusaide sáhttá oahpásmuvvat báikki alde plakáhtačájáhusa ja multimediačájáhusaid hámis.
Dáidda sáhtát jienastit
heivehuvvon lotnolas ealáhusaidege, mat leat dáin guovlluin.
deaŧalaččat áššedovdi joavkku árvvoštallamiidda ja árvalusaide maid bukte davvi
Dáin ii leat goitge mihkkege mearkkašumiid, daningo buot ON:a jorgalusat leat duođaštanvuoimmálaččat dušše ON:a virggálaš gielaid mielde.
Dáinge doaibmasurggiin sámedikki váikkuhanváldi lea ráddjejuvvon; ovdamearkka dihte giellaplánemis ovddasvástádus lea Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis ja dáidge bargguid leat sirdimen universitehtaide.
Dáin govvádusain lea leamaš mávssolaš váikkuhus dan govvii mii sápmelaččain lea ráhkaduvvon ja dáidaga bakte Sápmi ja sápmelaččat álbmogin leat meroštallojuvvon.
Ruoŧas dáidda
Dain lea áigeguovdilis ja dárkilis informašuvdna sin mávssuin.
Dáid sániiguin sávan Sámedikki áirasiidda lihku boahtte áigodaga bargguiguin ja sávan didjiide
Dáiguin sániiguin raban luossariemuid ja de álgos dál dát gilvu!
Dáiguin sániiguin raban sámi nuoraid dáiddadáhpáhusa ja sávan buohkaide
Dáiguin sániiguin raban sámi álbmotbeaivve seminára ja sávan buohkaide oassálastiide buori álbmotbeaivvi!.
Dáiguin sániiguin raban
Dáiguin sániiguin raban álbmotbeaivve doaluid.
Dáiguin sániiguin buvttán iežan dearvvuođagaid ja sávan jagi 2008 Sámi márkaniidda lihku ja menestumi.
Dáin beliin ii leat mihkkege ovdasvástádusaid hupmat duohtavuođa, muhto dattege dat árvvoštallojuvvojit liikká luohtehahtti beallin go sámediggi.
Dáin doaibmabijuin geahččalit láhčit sámenuoraide vejolašvuođa váikkuhit ja oassálastit mearrádusaid dahkamii sihke nannet sin sápmelaš kulturduogáža ja identitehta.
Earenoamážit dáin joavkkuin vuorddán olu sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplána
Ná riikkabeaiveválggaid lahkonettiin journalismma rolla servodagas lea áigeguovdilis fáddá.
Ná gal ii leat, muhto dálá aviissaid doarjjaortnet eastá sámegielalaš aviissaid vuođđudeami.
Ná dat gal ii sáhte joatkahuvvat.
Nissun
Stencils
Ná son sáhttá árvvoštallat, leago ášši gieđahallama sivva joatkit ja vejolaččat doalvut dan duopmostuolu gieđahallamii.
City in Indiana USA
Ná julggáštuvvui jagis 1986 Sámiid konfereanssas Åres, Ruoŧa bealde.
Dál álbmotbeaivve livččiinai buorre guorahallat, mot ođđasiid sámiid birra sáhtálii oažžut dakkárin, mat attále rievttes gova ja maid iešguhtenai, earenoamážit ovttaskas sámediggeáirasat sáhtále bargat sápmelaččaid ja sámedikki olgguldas gova buorideami várás.
Ná geasseluomuid nohkama mielde sámi politihkka lea álgán beroštahttit sierra intressaoassebeliid.
Ná sáhttá girku doarjut du
Ná sáhttá girku doarjut du - Svenska kyrkan - Om oss
Dát ásahuvvon ovttasbargu lea positiiva, ja danne lea sivva konvenšuvnnain
Oidnen muhtin bajilčállosiid, main daddjojuvvui ahte bargojoavkku oainnu mielde davviriikkalaš sámi soahpamušhámus lea Suoma vuođđolága vuostá.
Ná
Dat mearkkaša ahte biologalaš oappážiin geat leat čálihuvvon sierra adressii lea iežas allagollosuodji.
Das
Danne ii leat vejolaš gáibidit ahte bohccot galget leat guhton dihto guovllus juohke jagi.
Dát vuoigatvuohta dat galgá rahppojuvvot.
Váilevaš guohtumat muhtumin jagis čuhcet
Nappo ráhpadis eanetlohku mánáin, nuorain ja rávesolbmuin, geat leat báres bargoagis, ássá sámeguovllu olggobealde.
Nappo ovttaskas olbmo bálká ii oaččo oidnot loahpalaš čielggadusas.
Dasa lea nappo dalle dat várra, ahte ii bastte
Soahpamuššii de livččii dat várra ahte ii šat mearkkaš
Ná lea leamaš oba sámedikki oanehis doaibmahistorjjá áigge.
Galgá dahkkot jus lea dárbu bissehit vieruid ja bargovugiid main sáhttá leat várra.
dovddahuvvon álgoálbmogiid ektui, earret eará dan barggu olis mas válbmá ON
Ná beasat oassálastit sámegielat oahppamateriálaid ovddidanbargui nu, ahte dat buoremus lági mielde dorjot sámegiela ja sámegielat oahpahusa sierra skuvlendásiin.
Nu masse Pasviikka sámit loahpalaččat iežaset mearraguolástanvuoigatvuođaid.
Ná politihkas sáhttá oaidnu iežáhuvvat válggaid maŋŋel mađi imašlaččat vuogi mielde.
Ná oaččuimet dehálaš ruhtaohcamušaid sámi kultur- ja sámegiel oahppomateriálamearreruđa várás ja mearreruđa sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái.
Ná dat dáhpáhuvvá
Ná dat doaibmá
Ná doaibmá allagolloráhppa
Dáinna lágiin industriija sáhttá riepmat jođánis doaibmabijuide.
Ná dulkodettiin bargoeallin- ja dásseárvováljagoddi lea geavadis šiitán álgoálbmotrivttiid ja - sajádaga, mii lea historjjálaš Suoma riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš olmmošriektepolitihkas.
Dán láhkai dorvvastuvvošedje sámeálbmogii buorebut sin giela ja kultuvrra vuhtii váldi bálvalusat.
Nu dutkan dáhpáhuvvá (ca 2 sidor)
Nu dutkan dáhpáhuvvá
Dat guoská ovdamearkka dihte
Ná sáhttet hálbbet ja beaktilit hálddašuvvot unnagavjačalmmážiid bázahusat globála viidodagas.
star name
Naira
City in Khomas Hochland Namibia
great- britain_ counties. kgm
kyrgyzstan. kgm
china. kgm
uzbekistan. kgm
world. kgm
Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid.
Stencils
Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus.
Nissonat bovdejuvvojit juohke goalmmát jagi
Mii lea gynekologalaš seallaiskkus? (ca 3 sidor)
Nissonat bovdejuvvojit jeavddalaččat
Nissonat leat dábálaččat duddjon dipma dujiid, maidda gullet bohcconáhki, gođđosiid ja tekstiillaid ávnnasteapmi.
Nissoniin ja dievdduin galget leat seamma vejolašvuođat oassálastit mearrideaddji orgánain ja váikkuhit viidásit ovttasbarggu buot servodatsurggiin.
Nisson- ja dievdosurggiid stuora erohusa galggalii viggat caggat juo skuvlejumi rájes, omd. Kainuus lea dás buorre prošeakta, Women IT.
Nissonipmiliid ja meavrresgári lassin mearkaárkii leat govviduvvon noaidi, siida, bohccot ja lávut.
ahte buot dán golmma dilis gillájeaddji álbmogis lea vuoigatvuohta riepmat olgguldas
Dáin leat váldojuvvon vuhtii Suoma lágat, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sihke ráđđehusbellodagaid ásahan ravdaeavttut anedettiin seammas ávvira fuolalaš ja oassálastit mielde váldon áššiid válmmaštallamis.
Dáin áššiin leat árvvoštallan guhkes áiggi geavaheami
Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis.
Dáiguin dovdduiguin vuolggán ilolažžan juovlalupmui.
Dáin ávdnasiin Anton Tšehovnai livččii čállán oalle buori čájálmasa.
Dáid áššiin sámemánná hukse sámi identitehtas.
Dain čálán eambbo boahtte bloggastan.
dahká man riikkas dat sápmelaš ássá dan golmma stáhtas.
Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat.
Dáin mearriduvvolii sámedikki bargoortnegis.
Dat sáhttá maid dahkkot jus ii leat mangelágán almmuhus dehe váidaleapmi buhcciin dehe oapmahaččain.
Dain vahágiin stuorámus oasi dagaha geatki.
Nissoniid ja albmáid sajádat lea goittotge praktihkas sierra eallindiliin earalágan.
Nissoniid ja albmáid bálkáheami ja bálkáerohusaid galgá sirret buot bálkáosiid buohta sierra, go juohke bálkáoassi, nu bargoguovdasaš bálkáoassi go maiddái iešguđetlágan bálkálasit (nugo persovnnalaš ceavzimii ja dohkálašvuhtii vuođđudeaddji lasit ja boađusbálkkát) galget leat daninassii bealeheamet.
Nissoniid ja albmáid bálkkáid ja bálkáerohusaid lea dárbbašlaš guorahallat ja veardádallat nu ámmáhiid / bargguid siste go ámmáhiid / bargguid gaskkas.
Nissoniid ja albmáid bargoeallima ja bearašeallima oktiiheiveheami galgá maiddái geahččalit álkidahttit.
Nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ovddideami galgá váldit vuhtii 1 ja 2 momeanttas dárkkuhuvvon vugiin bálvalusaid oažžumis ja fálaldagas.
Nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea
ollisvuohta, mii sáhttá gieđahallojuvvot oktiilažžan nu ahte seamma teoriija vuollái biddjojit oktii
Dát ovdamearkkat leat vaikko man eatnat, go jorgalusaid ja soahpamušdeavsttaid dutkagoahtá dárkileappot.
Dát álbmogat leat ee. nenetsat, enetsat, nganasanat ja selkupat.
gielat adnojuvvojit.
Dákkár dálkasat gávdnojit oastit reseaptahaga iige galgga geavtit guhkit go logi beaivvi maŋŋálaga.
Dát kommenttat geahčaduvvojit lagabuid veahá maŋŋelis dás.
Diet vuoigatvuođat ja friddjavuođat eai guđege dáhpáhusas sáhte adnojuvvot vuostá Ovttastuvvon Našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid.
vejolaš oažžut sierraduopmostuolu ovdii, mii lea Finnmárkku meahcceduopmostuollu
Dat vuoigatvuođat leat earret iežá:
Dáid oassesurggiid dat galgá ovddidit ja dorvvastit maid oktanaga olbmuid vuođđobálvalusaid.
Dákkárat leat earenoamážit biras-, álgoálbmot-, gádjun- ja skuvlengažaldagat.
Politihkalaš vuoigatvuhtii ja luomusvuhtii gullet ee. jienastanvuoigatvuohta, sátneluomusvuohta, čoahkkananluomusvuohta ja searvvadanluomusvuohta.
Dáid baluid lea dušši gilvit, deattuhii sámedikki ságajođiheaddji.
ipmirdeami gáldut.
Dáid rahčamušaid galggašii ain beavttálmahttit sakka, vai Sámi álbmoga ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneapmái sáhttá dorvvastit bissovaš vuođu.
Dáid njuolggadusaid sáhttá nuppástuhttit sámedikki stivrras.
Comment
Maŋemuš oidnon
Mu oainnu mielde dát bálkkašupmi ovddidivččii sámi giellalága olláhuvvama ja dat fálalii vuogi ovddidit maid sámi duoji ja dáidaga.
Oainnut leat vuođđuduvvan vearuhuslogahallamiidda.
ožžot ođđa oainnuid sámi dáidagis ja olgomáilbmi oažžu máŋggabealálaš
lea dáhpáhuvvan dainnago ráđđehusat ja sámedikkit sihke historjjálaš vásáhusaid ja
Oaidnu maid das, ahte álgoálbmogat sáhttet dutkojuvvot ovtta teoriija bakte, dahká dutkamuša
Ministeriija ákkastallá ášši jagi 2001 ruhtaministeriija oainnuin, mii lea dalá sámi doaibmagotti smiehttamuša siste.
sámi orgánaid oaivilis das, mii dat lea mii " erenoamážit beroštahttá ", galgá leat
sámi orgánaid oaivilis das, mii dat lea mii "erenoamážit beroštahttá ", galgá leat
Nakfa
Oainnán, ahte dát doarjjulii sámi duoji, dagalii bálkkašumis earenoamáža ja rabalii sámediggái buoret ovttabarggu geainnu sámi duodjáriiguin ja dagalii buoret vugiin vejolažžan sámi duoji doarjuma sámedikki barggus.
Juvvá Lemeha mielas boahtte sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaáiggis galgánai earenoamážit giddet fuomášumi sámiid sajádaga buorideapmái ja doarjumii, vai sápmelaččaid dilli buorránivčče.
Näkkäläjärvi álggaha barggustis miessemánu 18. beaivve 2009.
nakkalajarvi (at) samediggi.
Juvvá Lemet sálloša go buot SPR:a barggu lea váttásnuhttán ja váttásnuhttá dás duohkonai resursaváili.
Näkkäläjärvi almmuhii giittosságastis, ahte ii áiggo šat gilvalit sámedikki ságajođiheaddji báikkis boahtte válgabajis.
Juvvá Lemet lea ilus das, go sámiid árbevirolaš diehtu, máhttu ja dan suodjaleapmi leat dáid guhtaliid loktejuvvon ovdan sámi servošis.
Magga Ulla-Maarit, II várreságajođiheaddji
Näkkäläjärvi joatká.
Näkkäläjärvi muitala.
Näkkäläjärvi deattuhii, ahte artihkal 8 j ollašuhttin galgá dáhpáhuvvat stáhtaid ja álgoálbmogiid ovddastusorgánaid dievas ovttasbargguin ja áddehallamiin.
Näkkäläjärvi deattuhii, ahte artihkal 8 j ollašuhttin galgá dáhpáhuvvat stáhtaid ja álgoálbmogiid ovddastusorgánaid dievas ovttasbargguin ja áddehallamiin. "
Näkkäläjärvi deattuhii ságastis ahte ILO soahpamuša ratifiserema válmmaštallama galgá álggahit dalán, vai ratifiseren geargá riikkabeivviid gieđahallamii.
nakkalajarvi-lansman (at) minedu.
Näkkäläjärvi muittuhii Suomas barggu vuolde leahkki viiddes guovlohálddahusa ja láhkaásaheami ođasmahttinfidnuin, main sámediggi háliida leat aktiivvalaččat fárus.
Näkkäläjärvi loktii iežas sáhkavuorustis ovdan buorrin ovdamearkan váikkuhanvejolašvuođain nuoraid aktiivvalašvuođa sámepolitihkas.
Näkkäläjärvi lea erenomáš duđavaš dasa, ahte sámedikki dahkan lasseruhtadanohcamuš oaččui doarjaga badjel bellodatrájáid.
Näkkäläjärvi deattuhii maid árbevirolaš dieđu, árbevirolaš ealáhusaid ja ráđđádallanmuttus leahkki davviriikkalaš sámesoahpámuša mearkkašumi.
Näkkäläjärvi gáibida rabasvuođa ja nana oassálastinvuoigatvu ođa
Näkkäläjärvi válljejuvvui ságajođiheaddjin jienaiguin 12-9.
Neakkela bálgesa stivra lei bovden sámedikki báikki nala daningo sámi boazodoalu sajádaga ovddideapmi gullá sámedikki bargguide.
Oktavuohtaváldit ballet, ahte sámi boazodoallu nohká Neakkela bálgesis ja ahte oba boazodoallovuohki rievdá jos bálges ii juhkkojuvvo.
Näkkela bálgesa juohkin nuppegežiid doarjjulii Suoma riikkaidgaskasaš olmmošriektegeatnegasvuođaid olláhuvvama ja buoridivččii sámi boazodoalu sajádaga.
Neakkela bálgesis leat historjjálaččat ja árbevirolaččat sierra guohtoneatnamat láddelaš ja sápmelaš boazodolliide.
Neakkela bálggus lea juohkásan siskkáldasat bálgosa olles doaibmaáigge guovtte oassái, mátta ja davvi oassái.
main ovttamielalašvuohta ii leat lihkostuvvan, stuorradiggi galgá oažžut dieđu
siviilaáittardeaddji ilbmadii.
das, ahte dat ipmárdusat mat leat konvenšuvdnaárvalusa vuođđun, viidát ovddádus
historjjálaš geahčastagaid, muhto duhtá geardut namahuvvon kapihttala addin visogova, veaháš lasihettiin muhtun vuođđaloguid ja sámi álbmoga ja stáhtaid
City in British Columbia Canada
City in British Columbia Canada
City in Louisiana USA
Ii beassan čájeheapmái
Don leat rievdadeamen buot vuollemáhpaid iešvuođaid. Háliidatgo duođas dan bargat? @ option: check
Bidjamin adnui čájehaniešvuođaid@ info: progress
Čájehanmodus
Čájeheapmedoibmanvuohki
Čájeheapmi
Čájet
color- sets
Čájehanmodus@ info: whatsthis
Čájehanmodus: @ item: inlistbox
% čájeheami govdodagas
color- kcm- preview
Čájeheamit
ČájeheamitComment
Oaidnemeahttun
Advanced URLs: description or category
galbbaide.
Lock state of the shape
Auto Decimal Places
vectors-action
unnilogokonvenšuvdnii.
Guovddáš muitu sámiid šamanistalaš oskkus lea meavrresgárri, maid leat govuhan ee. ipmilsymbolaiguin.
Doaibmanšládja (báikkálaš, nammasadji, globála)
Nammasadji (omd. juohke luohkkái)
Viidodat
public visibility
Dát 11 sámediggeáirasa leat juo oaidnán, ahte stivrra mearrádusain váidaleapmi ii gánnát, daningo váidalusat leat boahtán álohii ruovttoluotta bumeráŋŋan.
Dát 400 olbmo leat leamaš sámegielamet, sámi kultuvrramet ja árbevirolaš dieđuideamet nanu sirdit.
Dáid skearruid don leat ovdal viežžan:
Dát guovllut doibmet máŋggaid, erenomážit sámeálbmoga guoski lágaid váldoheivehanguovlun ja dain lea mearkkašupmi sámiid gielalaš, kultuvrralaš ja oahpahussii guoski vuoigatvuođaid ollašuvvamii.
Dát áššedovdilahtut oassálastet boahttevaš ráđi buot čoahk-kimiidda.
stivra mearridit. Dat sáhttá mearkkašit ahte guđege leanas boazoealáhusáirrasgottit
Dát erohusat leat bisson oalle seammaláganin, vaikke servodat lea muđui nuppástuvvan maŋimuš logijagiid áigge olu.
Evttoheaddjit almmatge vigget evttohusaidisguin ovddidit Suoma ohcamuša, vaikko evttohusat leatge sisdoaluset dáfus guovdnjasat.
Dát evttohusat leat leamaš mielde ALKU-fidnu álggu rájes, eaige dat leat gieđahallojuvvon eará sajes go ALKU-fidnu bargojoavkkuin.
Dihto erenoamášvuoigatvuođat gullet dušše sámiide, guđet orrot Lujávrris, Kolas ja Kovdoris (geahča listtu mii lea dás ovdalis).
Odne dat erenoamášvuoigatvuođat leat čuovvovaččat:
Buot dát ráhkadit gova sápmelašvuođas ja dorjot dehe geahnohuhttet sápmelaš iešdovddu, identiteahta.
Dát buot geatnegasvuođat lea váldojuvvon Suoma lágaid oassin, dego vuođđoláhkii, ovttaveardásašvuohtaláhkii ja sierralágaide, mat stivrejit bargoeallima.
Dát guokte fylkkasuohkana leat ovttasráđiid Lulli-Trøndelága
Dát álbmogat ožžo dihto nugohčoduvvon sierravuoigatvuođaid, mat leat ain odnege.
ráđiin ja lávdegottiin main mearridit sámiid beroštumiide deaŧalaš áššiid.
áibbas ovttalágan geatnegasvuođaid sámegiela ektui.
Dát leat árbevirolaččat davvisámegiela guovllut.
Oahpahus- ja kulturministeriija lea guođđán diđolaččat vástitkeahttá dáidda gažaldagaide, vaikko sámediggi lea geažos áigge dan gáibidan ja dasa geažidan.
Dat lea dárbbašlaš vai " álbmot
Dat lea dárbbašlaš vai "álbmot
Dát nu gohčoduvvon " demot " leat nuoraide iežaset musihka fitnankorttet (r. visitkort), maid sáhttá čájehit váikkeba konseartalágideaddjiide dahje váikke dušše guldalit iežas ustibiiguin ja bearrašiin ja dat báhcet muitun maŋit jagiide várás.
Dát nu gohčoduvvon "demot" leat nuoraide iežaset musihka fitnankorttet (r. visitkort), maid sáhttá čájehit váikkeba konseartalágideaddjiide dahje váikke dušše guldalit iežas ustibiiguin ja bearrašiin ja dat báhcet muitun maŋit jagiide várás.
Dát merkošat sihkkojuvvot agibeaivái garraskearrus.
Dát merkošat sirdejuvvojit ruskalihttái.
Dát rávvagat leat dehálaččat maiddái davviriikkalaš sámi soahpamuša dehege konvenšuvnna joatkkaráđđádallamiid dáfus.
Dát prográmmat leat odne hábmejuvvon nu
Dat leat: Aerviesjaevrie, Berg,
Dat leat: Botkyrka, Eskilstuna, Hallsta
konvenšuvnna artihkkala 16 mielde.
Dát leat dutkiid árvvoštallamat,
Dát buoridivččii earenoamážit sámiid ruovttuguovllu boares olbmuid ruovttus orruma ja dáhkidivččii guhkes gaskkain fuolakeahttá boaraniidda dásseárvosaš vuoigatvuođaid orrunbáikkis fuolakeahttá.
Dáid prinsihpaid fertejit stáhtat dohkkehit ja doahttalit, maiddái bušeahttamearrideamis ja sámi ulbmiliid ruhtadeamis.
Dát prinsihpat dollet deaivása árbevirolaš sámemusihkas.
Dát váillit leat evttohusas dál divvojuvvon.
Dát njuolggadusat leat dahkkon seamma sisdoaluin davvisáme-, nuortalaš- ja anárašgillii sihke suomagillii.
Dát seamma vihtta sámediggeáirasa veaháš sierralágán čoakkádusas leat váidalan juo eanet háviid sámedikki politihkalaš njunnošiid doaimmas.
Dáid beliid lea árvvoštallamis dárbu váldit vuhtii.
Muhto dát mearrádusat eai leat dievaslaččat konvenšuvnnas.
Dát konvenšuvdnateavsttat eai galgga leat autoritatiiva
Dát fiillat geavahit erenoamáš vuoigatvuođaid.
Dát dilálašvuođat leat rahpasat buohkaide.
Dát bohtet nu fargga go vejolaš sámedikki ruovttusiidduide.
Dáid molssaeavttuid sáhttá molsut gaskaneaset apotehkas.
Dát váikkuhusat bohtet nuortin ortodoksalaš oskkus.
Dát čuoččuhusat ellet iežaset eallima neahtas ja aviissaid lohkkiidčállosiin jaa lappalaš- ja árbevierrosearvvi doaimmas eaige matge sámedikki linnjemat dehe dutkanbohtosat dán joavkku oainnuid rievdat.
Dalle dát stáhtat oaivvildit, nuppiin sániigiin, ahte dat dilálašvuohta goas eamiálbmogiidda berrešii addot iešmearrideapmi, ii dandihtii mieđit dáid álbmogiidda vejolasvuođa gáibidit iehčanasvuođa man vuođul fas ceggešedje sierra stáhtaid.
Dát stáhtat dalle fas vuolggahit ságastallamiid vealáheamis, nugo dás ovddabealde geežoduvvo.
Árbevirolaš kiinnálašgiella
AssamesgiellaName
ČattisgarhigiellaName
Comment
Description
GenericName
KannadagiellaName
Name
NAME OF TRANSLATORS
PaštogiellaName
City in Gyeongnam Korea
zambia_ districts. kgm
dominican_ republic. kgm
philippines. kgm
sikkim. kgm
zambia_ districts. kgm
NamibiaName
Namibia
Name
Namibialaš dollar
angola_ provinces. kgm
puertorico. kgm
world. kgm
City in Marshall Islands
City in Idaho USA
City in Jeonnam Korea
City in British Columbia Canada
City in Finistère France
Stencils
NAND (True; False; False) dieđiha True
NAND (True; True) dieđiha False
unit-format
NanoName
City in Loire- atlantique France
star name
City in California USA
Napapiiri badjeskuvla: Juho Lakkala (davvisámegiella)
Napabijre badjeskuvla: Katja Anttonen (davvisámegiella), Eero Anttila (davvisámegiella) ja Jussa Rahko (davvisámegiella)
City in Quebec Canada
City in Illinois USA
greece_ prefectures. kgm
italyprovince. kgm
Boallobeavdehápmi
Boallobeavdi
Boallokárta
BoallobeavdiComment
Boallobeavdi ja sáhpánName
Ii leat boallobeavdejorgaleaddji olámuttus. Dieđut mat galget jorgalit deaddiluvvon boalut bustávaide mat de sáddejuvvot terminálii váilut.
BoallobeavdehárjehallanName
BoallobeavdeheivehusatName
BoallobeavdehápmiName
Reaidu boallobeavdeheiveheapmáiName
dialogs-action
Comment
Comment
Stencils
& Boallobeavdesillit
_Čoavdaga:
Stencils
Njuolggobálgát
Boallokonflikta
Jođánisboaluid heiveheapmiName
Name
Stencils
keyboard, delay
"% 1 " boallolihkadus geavahuvvo juo "% 2 " doibmii. Háliidat go bidjat dan lihkadusa dan ođđa doibmii? header for an applications shortcut list
"% 1 " boallokombinašuvnna geavahuvvo ja% 2 doibmii. Vállje eará kombinašuvnna.
"% 1 " boallokombinašuvdna geavahuvvo juo standárdan "% 2 " - doibmii. Máŋga prográmma geavahit dan juo. Háliidatgo duođas geavahit dán globála njuolggobálggisin? What the user inputs now will be taken as the new shortcut
Boallokombinašuvdna "% 1 " geavahuvvo juo. Geavat " Heivet njuolggobálgáid " " Heivehus " - fálus vai čoavdit dán konflivtta. Ii makkárge doaibma bidjo johtui.
Boallokombinašuvdna
Njuolggobálggis mainna váldá šearbmagova
Njuolggobálggis mainna bidjá čuohpusbeavdedoaimmaid johtui vai ii
Njuolggobálggis
Boalločatnagasat@ action
Njuolggobálggis mainna jáddada dihtora nannekeahttá
Njuolggobálggis
Njuolggobálgát% 1 várás
Boallu
Action description
continuation of "obtain picture from"
point has been set and is valid
Start updating the window
Coahkkal " Geahččal " gullat man láhkái vuogádatsignála šattai.
Load a word list from a file
Reason for inhibiting the screensaver activation, when the presentation mode is active
Coahkkal rievdadan dihte
Coahkkal molsundihtii buot fonttaid
Coahkkal vai oaidnit lasi analisáhtoriid
Name
Three dots for 'Insert image from file' button
Keep this text narrow: split to multiple rows if needed
Deaddil dán boalu čájehandihte vuogádaga olamuttus MIME- šlájaid. Go geavahat dán doaimma, fiilaminsttar deavdejuvvo automáhtalaččat.
Coahkkal dahje gease vai sihkkut.
Coahkkal dahje gease vai sihkkut govvačuoggáid mas lea ovdabealivdni.
Coahkkal dahje luoitte gova dása
Coahkkal dása vai guođđit visot gávdnosa dan sánis. Dát lea ávkkálaš juos sátni lea namma, oanádus, sátni eará gillii dahje amas sátni maid it hálit lasihit sátnelistui.
Merke dán molssaeavttu jus hálidat ahte prográmma galgá oidnot vuogádatgarccus.
Coahkkal dása jos hálidat ahte fierpmádatsiidduid maid leat geahččan, galget vurkejuvvot du garraskearrui vai nuppe háve fáhtet daid jođáneabbot. Jos válljet dan dahkat, de manná jođáneabbot go jođát dihtorfierpmádagas, danin go siiddut vižžojuvvojit ođđasit dušše go leat ođasmahtton. Lea erenoamáš ávkkálaš jos dus lea njoazes oktavuohta dihtorfierpmádahkii.
Coahkkal dása válljet ivnni mii geavahuvvo oaidnus signála várás.
Deaddil dákko ođasmahttit dieđuid dán siiddus. Loggafiillas (čájehuvvon bajabealde) vižžojuvvojit dieđuid maid samba lea loggen.
Coahkkal dása vai buhttet buot amas teakstagávdnosiid teavsttain mii lea čállingiettis dás bajábealde (gurutbealde).
Coahkkal dása vai buhttet dán amas teavstta sániin mii lea čállingiettis dás bajábealde (gurutbealde).
Coahkkal dán boalu jus hálidat lasihit fiilašlája (MIME- slája) mii muhton prográmma sáhttá gieđahallat.
Deaddil dán boalu lasihit ođđa govvenapperáhta
Coahkkal dán boalu rievdadandihte válljejuvvon guossoheaddje - dahje domenaguoskevaš njuolggadusaid.
Coahkkal dán vai oaidnit eanet bienaid
Deaddil dán boalu heiveheit diagrámma dovddana ivnni.
Coahkkal dán vai ciehkkádit bienaid
Jus hálidat váldit eret fiilašlája (MIME- šlája) mii prográmma ii sáhte gieđahallat, vállje dan MIME- šlája listtus dás bajábealde, ja coahkkal dán boalu.
Deaddil dán boalu váldit eret válljejuvvon govvenapperáhta listtus.
Coahkkal dása ohcat aiddo sajáiduhttojuvvon Netscape- lassemoduvllaid dál.
Coahkkal dása vai bláđet fiilavuogádaga čađa vai gávdnat prográmma maid hálidat vuodjit.
Coahkkal dása válljet gova maid KDM galgá čájehit. Don sáhtát maid geassit ja luoitit gova dán boalu ala (omd. Konqueror' is).
Coahkkal dákko ohcan dihte terminálprográmma.
Coahkkal dákko ohcan dihte e- boastaprográmma.
Deaddil dán boalu ráhkadan dihte automáhtalaš girjemearkkaid.
Deaddil dán boalu vai doaimmahit válljejuvvon áđa.
Deaddil dán boalu sihkkun dihte válljejuvvon áđa.
Dás válljet dan terminálprográmma maid háliidat geavahit. Fuomáš ahte fiilla maid válljet ferte leat vuojehahtti jus galgá dohkkehuvvot. Fuomáš maid ahte prográmmat mat geavahit terminálemuláhtora ii doaimma jus lasihat gohččunlinnjáargumeanttaid (omd. " konsole - ls ").
Coahkkal dán boalu vai viežžat dán báikki sisdoalu ođđasit.
Coahkkal dán boalu vai ieš lasihit guossoheaddje - dahje domenaguoskevaš njuolggadusa.
Coahkkal dán boalu vai ráhkadit ođđa máhpa.
Deaddil dán boalu vai ráhkadit indeavssa mii geavahuvvo ollesteavstta ohcamis.
Vállje dán boalu go áiggot máŋget silli. Jos vahágis lea deattestan dán bollui, de sáhtat gáhtat go coahkkalat Sihko boalu (olgeš bealde).
Vállje dán boalu go áiggot ráhkadit ođđa silli. Ođđa silli biddjo listui dan silli bajábeallái mii dál lea válljejuvvon, muhto don sáhtat sirdit dan maŋŋá. Jos vahágis lea deattestan dán bollui, de sáhtat gáhtat go coahkkalat Sihko boalu.
@ info: whatsthis
Coahkkal dán boalu doaimmahandihte KDE: a mime- šlájaid.
Deaddil dán boalu vai govvet šearpma.
Vállje dán boalu jos áiggot sihkkut válljejuvvon silli bajábeal listtus. Silli ii sáhte moktege oažžut ruovttoluotta go gearddi lea sihkkojuvvon, muhto don sáhtat beassat eret lásežis Orustahte - boaluin, ja nu gáhtat rievdadusaid.
Coahkkal dán boalu sihkkundihte válljejuvvon guossoheaddje - dahje domenaguoskevaš njuolggadusaid.
Vállje dán boalu jos áiggot sirdit válljejuvvon silli ovtta ceahki vulos bajábeal listtus. Dat lea ávkkálaš daningo reivet mannet silliid čađa listtu ortnegis: Bajimus silli geahččaluvvo vuosttamužžan. Jos vahágis leat válljen dán boalu, de sáhtat gáhtat go válljet bajás boalu.
Vállje dán boalu jos áiggot sirdit válljejuvvon silli ovtta ceahki bajás listtus. Dat lea ávkkálaš daningo reivvet mannet silliid čáda listtu ortnegis: Bajimus silli geahččaluvvo vuosttamužžan. Jos vahágis leat válljen dán boalu, de sáhtat gáhtat go válljet vulos boalu.
Coahkkal dán boalu jus háliidat boahtte lávkái bláđenhistorjás.
Coahkkal dán boalu jus háliidat ovddit lávkái bláđenhistorjás.
Deaddil dán boalu válljet oidojuvvon e- boastaprográmma. Fiila maid válljet ferte leat vuojehahtti prográmmafiila. Sáhtát maiddái geavahit "placeholders" mat lonuhuvvojit čuovvovaš árvvuiguin go e- boastaprográmma álggahuvvo:% t: Vuostáiváldi čujuhus% s: Fáddá% c: Máŋgus (CC) % b: Čiegus máŋgus% B: Dieđáhusmálle% A: Mielddus
Coahkkal dán boalu vai KDM geavaha standárdgova merkejuvvon geavaheaddji várás.
Clear the word list
Action name
Jus coahkkalat dáppe de sálket silli. Jus báicce háliidat máŋemuš lávkki gáhtat, coahkkal dušše " Máhcat " boalu.
Jus coahkkalat dáppe de sáhtát lasihit meroštuvvon eavttu. " OK " boallu gidde láseža ja bidja meroštuvvon silli atnui. Dáinna boaluin sáhtát lasihit eanet go ovtta eavttu jus áiggut ráhkadit silleneavttu mii lea dárkileabbut.
@ option: check Mouse Settings
Image/ info menu item (should be translated)
Advanced URLs: description or category
Advanced URLs: description or category
Image/ info menu item (should be translated)
star name
City in New Hampshire USA
great- britain_ counties. kgm
azerbaijan. kgm
City in Tennessee USA
france_ regions. kgm
russia_ subjects. kgm
usa. kgm
uzbekistan. kgm
smart-self-test-result
delimiter for joining category names
iran. kgm
world. kgm
City in Ohio USA
gihlegottis okta bargi máhttá davvisámegiela bures ja sáhttá bálvalit davvisámegillii.
City in Mississippi USA
Liigemáŋgen báddáiComment
* Bádden- ja simultánadulkonvejolašvuohta viđa gillii (vihtta giddes dulkonlanjaža)
Game difficulty level 2 out of 8
NaurugiellaName
Nauru
NauruName
sajáiduvvan (urminnes hävd) lei oamastan sámiide vuoigatvuođaid mat vástidedje
guolásteapmái; ja dan vuoigatvuođas lea seammá láhkasuodjalus go eiggáduššanvuoigatvuođas.
lusa iešguđetlágan gilvaleaddji almmolaš ja priváhta eanangeavaheddjiid vuostái.
ráđđenvuogis (regeringsformen, RF) ja ahte ii leat dárbu dahkat sierra mearrádusa
NaváhogiellaName
Navajot leat dahkan filmmaid jo guhká, muhto Burmas easkka muhtun jagiid maŋŋelgo soahtefámut álget gulul geassádit.
Fiskesruškat1color
Fiskesruškat2color
Fiskesruškat3color
Fiskesruškatcolor
Navigašuvdnapanela heivehanboallu lea čiehkojuvvon. Jos hálidat čájehit dan fas, čoahkkal olgeš sáhpánboaluin muhton navigašuvdnapanelboalus, ja vállje " Čájet heivehanboalu ".
NavigašuvdnaComment
dialogs-action
view-action
NavigašuvdnaNAME OF TRANSLATORS
Navigašuvdna
Name
star name
Show focus- related info box
Čájet álgovuolggálaš laiggahaga
Čájet vuolláičállon/ krypterejuvvon teavstta go leat geargan
Čájet meroštuvvon reivefiilla
view-action
@ action
Čájet heivehanboalu
Čájet olles dokumeantabálgá namahusholggas
Čájet dokumeantagáldu
Čájet olles dokumeantabálgá namahusholggas
Čájet dokumeantadieđuid
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet rahppon fiillaid
Čájet rahppon oktavuođaid
Add display to memory
Čájeheapmi
Čájeheapmi:
_Čájet
Čájet
Čájet ovddit gova
Aktivere ovddit gilkor
Čájet lavtta ovdaneami
Čájet ovdánandieđuid (vaikkoge " jaskes " doaibmavuohki lea válljejuvvon)
& Geahča earuid
Čájet ovdačájeheami
Čájet & uhcagovaža
Čájet ovdačájeheami bálddas
Čájet ovdačájeheami@ option: check
Ovdačájeheapmi
@ item: inlistbox
filter: show all file types
Čájet rámmaid sekunddasComment
predefinito:LTR
@ action: inmenu Tools
Čájet sillenlinnjá@ action: inmenu Tools
Čájet sillenholga@ info
@ label: listbox
@ action
@ item: inlistbox
@ action
@ info: whatsthis
verb, copy the playlist
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet HTML- bohtosa
Divtte prográmma ihtit buot čállinbevddiin
Čájet láse miehttá šearpma
Čájet & láselistten boalu
Čájet láseoli & sirdidettiin ja rievdadettiin sturrodaga
Čájet láseboallorávvagiid
Čájet lásiid geahččalemiid vuojedettiin
Čájet muittuhus
Čájet vuogádatgárccus
notifications
Čájet & galle leat báhccán
@ action
Čájet vuogádataktivetehta
Čájet girjemearkkaid & mat eai leat máhpaid siste
Čájet ruohtaslásesName
Čájet & hámu
Čájet & hápmoindikáhtora
Čájet buot čálaniid bargguid
Čájet buot čállinbevddiid lásiid
Čájet & buot merkošiid
Čájet mildosiid govažan. Coahkkal daid vai čájehit daid. View - > attachments - >
Čájet buot mildosiid reivve siskkobealde (jos vejolaš) View - > attachments - >
Čájet buot molssaeavttuid
Čájet olggoža
Čájet máhpáid olles bálgáid@ info: tooltip
@ info: whatsthis
Čájet máhpaduogážiid
Čájet ohcanlinnjá
Čájet máhpaid vuos
Čájet álgogova álggahettiin
Čájet olamuttus gohččumiid
Čájet rámmagáldu
Čájet rámmadieđuid
Čájet & diimmu
Čájet & diimmu namahusas
Čájet girjemearkkaid
Čájet Klipper- fálu
Čájet KMail: a bures boahttin siiddu.
Álo čájet KMail: a vuogádatgárccus
Čájet KMail: a vuogádatgárccus dušše jus leat logakeahtes reivvet.
Čájet " Máŋga artistta " vuolde
Show location- related info box
Čájet Dashboard
Čájet olles bálgá
@ option: check Startup Settings
Image/ info menu item (should be translated)
color menu
@ label: spinbox
@ item: inlistbox
Man guhkkes áigi lea vássán
Čájet man ollu ođđa reivet leat juohke máhpas
Čájet gova aktiivalaš láses
Čájet gova
Čájet govaža vuogádatgárccus
Čájet vuogádatgárcogovaža
Čájet & govašrámma
Čájet & govašravdda
Čájet govažiid
Action for toggling clouds
Čájet govaid mat leat siiddus
Čájet lássi guossujeaddjidieđuid
Čájet lassi bálvalusdieđuid
Čájet & gáldu
Name
Čájet máhccunmearkkaid
Čájet & máhccunmearkkaid (jos olamuttus)
@ item: inlistbox Font
Name
Čájet mildosiid nugo sáddejeaddji evttoha. View - > attachments - >
Čájet bienaid
Čájet dieđu liseanssa birra
Čájet logo
Čájet logga
Čájet listtu
dockable-action
view-type
notifications
Čájet spealláriid miehtá máilmmis
Čájet málemaComment
Čájet riikka leavgga
Čájet meroštuvvon lásesName
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet olámuttus gohččumiid
Čájet oktiigullevaš sániidName
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet mixerlása
Čájet & linnjálaid
@ info: whatsthis
City in Ontario Canada
Image/ info menu item (should be translated)
view-action
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet jođánisholgga
Čájet čuoggáid. Submi šaddá álidin jus oidno čuoggátávvalis, ja ruoksat jus lea buorremus báikkáláš boađus.
Čájet veahkki
Wacom tablet button
Čájet veahki molssaeavttuid birra
Čájet & prográmmagovažiid
Čájet láseža gos ieš dahká gaskabálvaheivehusaid
Čájet čujuhusa kárttas
Čájet oanehis reiveoaivelisttuView - > headers - >
Čájet & nammagilkoriid
dockable-action
Čájet bihtá suoivvanasa
Image/ info menu item (should be translated)
default name of player
Čájet čihkkon máhpaid@ action: button
Čájet/ čiega govašravdda. Govašravda čájeha ovdamearka dihte girjemearkadiiddat
Čájet/ čiega erenoamáš molssaeavttuid
Čájet dahje čiega diiddaid ceakku rullengiettis. Diiddat čájehit omd. girjemearkkaid.
Čájet/ čiega linnjánummirat čájeheami gurutbeales.
Čájet dahje čiega sátnemáhcunlinnjá.
Čájet čihkkojuvvon & máhpaid
Čájet čiegus fiillaid@ action: button
Čájet čihkkon fiillaid@ action: inmenu View
Čájet čiegus fiillaid
Čájet čihkkon fiillaid
Čájet jođánisohcamashown in the context menu when right- clicking on a folder
NAME OF TRANSLATORS
Čájet jođánissilleholgga
Čájet jođánissilli
Čájet bálgá
Čájet bálgá
Čájet & bálgá
Čájet boastačujuhusaid
Čájet telefuvdnanummiriid
Čájet stahtálaš & máhccunmearkkaid (jos olámuttus)
Čájet statalaš & linnjámolsuma mearkka
Čájet & linnjánummiriid
Čájet gurgadusaid
Čájet & ruvttodaga
documents-action
thumbnail-size
view-action
Čájet reivviid mat heivejit sillenčoahkkádussii@ title: group
Vis tilgjengelige kommandoer pr. domene
Čájet olámuttus gohččumiid
Čájet olámuttus gohččomiid domenaid bokte
Čajet e- boastačujuhusaid
Čájeha árpoaktivitehta
& Fala heaittihanmolssaeavttut
@ item: inlistbox Show default value.
Čájet čuolddaid
Čájet čuoldda nummirin
_Šearbma
Šearbma
Digitized Sky Survey
Čájet boahtte gova
Čájet boahtte bihtá
Aktivere čuovvovaš gilkora
Čájet & vuogádatbáikkiid
Čájet báikepanela
Status tip
Čájet lásiid sisdoalu & rievdadettiin sturrodaga
Čájet lásiid sisdoalu sirdidettiin
Čájet & siskkildanlinnjáid
Note: use multiple rows if needed
Čájet siidoravddaid
Čájet aktiivalaš bihtá
Čájet giddejuvvon fiillaid
Čájet giddejuvvon oktavuođaid
Čájet favorihttamáhpaid
view-action
Čájet riegadanbeaivvi
Čájet dahje rievdat laiggahatiešvuođaid
Aspect ratio
Čájet dahje čiega váldoláse
Čájet dahje čiega fálloholgga terminállásiin
Auto hide popup after
Čájet dán joavkku.
Čájet dán nannenláseža
Čájet guhkes reiveoaivelisttuView - > headers - >
layers-action
undo-type
Čájet árkka
Čájet duogáža
Čájet standárda reiveoivviidView - > headers - >
Čájet baicce dievaslaš láseža, iige dábálaš listoláseža.
Čájet bargolisttu
Čájet dieđuid čálli birra
Čájet teavstta
Čájet teavstta reaidoholgagovažiin
Ovdančájeheapmi oidno fiilalásežis
@ action: inmenu Sort
Čálit & govvanama gova vuolábeallái
option: check
@ info: whatsthis
Čájet fiilagieđahalli
Čájet bienaid
Show time- related info box
Čájeha USB- ovttadagaid mat leat laktašuvvan dihtoriidatName
to preview a file inside an archive
Čájet merkošiid
Čájet stáhtusholgga@ action
Čájet & stáhtusholgga
Čájet stáhtusholgga
Čájet stáhtusholgga Čájeha stáhtusholgga, mii lea láse vuollegeažis ja mii čájeha stáhtusdieđuid.
view-action
Čájet doaibmafálu
_Čájet Transmission
Čájet čálánbienaid
@ item: inlistbox
Čájet reaidoholgga@ action
Čájet & fálloreaidolinnjá
Čájet & reaidoholgga
Čájet reaidoholggas
Čájet reaidorávvagiid@ action: inmenu Always display tooltips
Čájet reaidorávvagiid
Čájet Čállinbeavdi
Čájet bargočájeheaddji álggaheames
Čájet dušše geavaheaddjebargguid
Čájet dušše oktii
Čájet dušše merkejuvvon girjemearkkaid girjemearkareaidoholggas.
Čájet & dušše lásiid mat leat unniduvvon govažin
Čájet dušše dáinna dovddaldagain:
Čiega fálloholgga ođđa lásiin
view-action
Čájet fálloholgga@ action
Cájet fálloholgga
Čájet & fálloholgga
Čájet fálloholgga Čájeha fálloholgga fas maŋŋá go lea leamaš čihkkojuvvon
Čájet fálus
Čájet siiduid gurutbealde
Mana% 1 gilkorii
view-action
Čájet ivnniid prosentan
number in magnitudes
Čájet fierpmádatsiidduid (URL: aid)
Čájet dieđuid veršuvnna birra
Ale buvit vihkkeohcančoallu
Čájet rullengieddemearkkaid
Čájet & rullengieddemearkkaid
view-action
Čájet rullengietti terminálláse olgešbealde
Čájet rullengietti terminálláse gurutbealde
Čájet dieđáhusa
Čájet buot reivebajilčállagiidView - >
Čájet reivebajilčállágiid fárddalaččatView - > headers - >
Čájet dieđu & báhccanláses
view-action
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet & vahkkobeaivvi
Čájet linjálaid
view-action
Čájet & rávvagiid álggahettiinOpposite to Previous
Image/ info menu item (should be translated)
Čájet & jagi
Čájet oktavuođa
Čájet ovttadaga
@ action
Čájet bienaid
Čájet dieđuid boahtte diehtočoahku birra
Čájet bienálaš " eretváldon linnját " gietti
Čájet & birasvariábeliid árvvuid
Iskkus goaŧŧonjálmmis
Iskkus sáddejuvvo laboratoriai gos dat analyserejuvvo.
Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii.
Iskkus sáddejuvvo buohcceviessolaboratoriai gos dat analyserejuvvo.
• čájáhallat muhtun sápmelaš máidnasa, geahččat sápmelaš ealligovaid
Čájalmas lea dramáhtalaš ja gelddolaš, dat sihke baldá ja guoimmuha, dadjá Marry Ailonieida Somby.
Iskkus váldojuvvo ovdaraksaravssas
Iskkus váldo dábálaččat gieđas asehis nálu vehkiin mii čuggejuvvo varrasutnii, venai.
dialogs-action
undo-type
sample-points-action
Mearrit jus olggošgovva čájehuvvo
Jus galgá čájehit álgogova prográmma álggahettiin
Jus prográmmagovaš čájehuvvo vuogádatgárccus.
Jus galgá čájehit teavstta ja govažiid reaidoholggas
Mearrida jus fiillat main lea čuokkis álggus galget oidnot
Jus galgá čájehit njuolggobálggis govažiid gurutbealde fiilalásežis
Diehto čájehuvvoName
Váruhusdiehtu čájehuvvoName
Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat.
It ge galgga maid guođđit iskosa jus leat mánodávddat.
Dat geain ii leat leamaš seksa eai dárbbat guođđit iskosa
Guđa vahku siste galgá oažžut reivve iskkusvástádusaiguin, muhto muhtumin dat sáhttá váldit guhkit áiggi.
Ivdnečoahkkádusa maid galggat geahččat/ rievdaditcolor- sets
Teaksta maid čájehit:
Čájet fáksafiilla (id)
URL čájehanláhkái
Čájehuvvon
Eanemus barggut mat čájehuvvojit:
ČájehuvvonMDN type
Čájehuvvon barggut
Iskkus sáhttá váldot vaikko goas jándoris.
Iskkus sáhttá maid čájehit borašdávdda, vaikko dat lea hui eahpedábálaš.
Iskkus sáhttá árrat čájehit jus olbmos leat seallarievdamat main sáhttá vuolgit goaŧŧočeabetborašdávda.
Ale čájet rullengietti ja ale muitte ovddeš čoallu
ŠearbmaheivehusatComment
Name
Šearpma heivehusat leat rievdaduvvon
Name
Sturrodat ja joraheapmi
Rievdat šearbmagova sturrodaga ja jorat danComment
Grafihkkamašiidnagálvu dahje stivrran ii doarjjo gamma- mudden.
Description
Šearpma sturrodat
Comment
ŠearbmasiestejeaddjiComment
Comment
kcmscreensaver
Šearbmasiestejeaddji áigemearri
ŠearbmasiestejeaddjiName
Heivet šearbmaseastejeaddji.
Šearbmasiestejeaddji heivehusatName
Šearbmasiestejeaddji
Comment
Name
Šearbmadeaivan
@ item: inlistbox
Šearbmagamma
Orroleamen dego máhppa% 1 sihkojuvvui. Hálidatgo sihkkut dan bálvvás maid?
Čájeha ávkkálaš rávvagiid prográmma geavaheami birra.
Orrunai leame čielggas, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo dán válgabajis.
Orru leame nu, ahte gáidat ain guhkkelii dan vejolašvuođas, ahte sáhtáleimmet mearridit davviriikkalaš sámi soahpamušas oktasaš davviriikkalaš sápmelačča meroštallama.
Orrunai leame nu ahte ráđđehussii leat boahtime spiehkastatváttes bušeahttašiehtadallamat čakčamánu mielde.
Orru leame nu, ahte suohkaniid bággolihttodeamit eai šatta sámiid ruovttuguovllus - na jos ođđa suohkanstivrrat eai hálit ovttastahttit sámiid ruovttuguovllu suohkaniid.
Orrunai leame nu ahte čavččas šaddá historjjálaš hohpolaš ja lean juo ieš álggahan lobbema ráđđehusprográmma olláhuhttima várás.
Name
Čájeha veahkki máŋggalágán lassemoduvllaid várás.
vuođaide. Lávdegotti prinsihpalaš vuolggasadji orru leamen dat ahte jos álgo
@ title: column attendee name
Čájet/ čiega linnjánummiriid čájeheami botnis.
Action for toggling the atmosphere
Orru leame nu, ahte ealaskahttinprográmma ájihuvvo vásedin stáhtahálddahusas.
Orru leame nu ahte giellaealáskahttinprográmma olláhuvvagoahtá viimmat.
Orru leame nu, ahte sámedikki dán jagi barggu oktan stuora ja dehálaš deaddočuokkisin lea ruvkeláhka ja ođđa golledoidinohcamušat.
Orru leame nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat háliduvvojit geavahuvvot speallanboallun ráđđehusa siskkáldas mearrádusdahkamis ja almmusvuođa gákkanin.
Orru leame nu ahte eatnasat vuoluštanohcamušain mearriduvvojit boares ruvkelága vuođul.
Orru leame nu, ahte dán čoakkámis eai váldojuvvo vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođat, mii lea hui morašlaš ášši.
Orru leame nu ahte barggus álggaheaddji sámediggi šaddá garra hástalusaid sisa.
Riektenjuolggadusat merrii orrot leamaš sullii nugo gáttisge eatnamiidda. "
Čájeha hierárkkalaš hámádaga.
plugin name
Orrunai leame nu ahte šaddat dán jagi bealde álggahit ruhtadoalu seastindoaimmaid, ja soaitit juobe čađahit oktasašdoaibmašiehtadallamiid ja ráhkkaneami ruhtadillámet hedjoneapmái.
Oainnus: Next cookie
Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas.
Dábálaččat oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas, ovdamearkka dihte
Iskkusváldi, gii lea jortamovra dehe doavttir, lebbe várrogasat cinneseinniid dábálaš gynekologalaš instrumeanttaiguin mat galget leahkit gorutlieggasat.
Sáhttá dovdat leabohisvuođa iskkusváldima ja iskkusvástádusaid dihte
Iskkusváldin dáhpáhuvvá jođánit ja váldá beare moadde minuhta.
Iskkusváldin lea riskkaheapme ja iskosa sáhttá dahkat vaikko lea áhpeheapme.
Iskkusváldin lea riskkaheapme.
'Score' playlist column name and token for playlist layouts
Mot iskkus váldo rievdá veháš vuostáváldimis vuostáváldimii.
Olmmoš mearrida ieš galgetgo iskosat vurkejuvvot
Iskosat sáhttet dan lassin gevtojuvvot dutkamii ja eará dárkkuhussii maid dutkanetihkalaš komitéa dohkkeha.
Čájáhus ii leat vuovdinčájáhus, muhto Laiti váldá iežas sániidis mielde diŋgojumiid vuostá.
Čájáhus ja rahpandilálašvuohta leat ožžon valjis fuopmášumi báikkálaš aviissain, radios ja tv:s.
Čájáhus bistá dušše golbma beaivve, nu ahte gánnáha gal doapmat Anárii girkobeivviid áigge 12. - 14.6., juos háliida oahpásmuvvat dáid dujiide.
Čájáhus čohkiida measta čuođi sierra govas nu ahte leat čohkkejuvvon viđa sierra govvajovkui.
Čájáhusa rahpá Sámedikki sátnejođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, ja bisma Samuel Salmi sivdnida čájáhusa.
Čájáhusa ovdan biddjan lea earálágan go dábálaččat; olbmuid imaštuhtii eandalitge 40 sápmelačča potrehtas čohkkejuvvon ja allagassii seaidnái stellejuvvon govvamosaika.
Dát čájáhus muitala kveanaid historjjá ja árgabeaivvi birra.
Čájáhus bajida fiinát ovdan luonddu, kultuvrra ja giela gaskasaš oktavuođa dehalašvuođa sámiide ", guorahallá Seurujärvi-Kari ja rámiida čájáhusa leat maiddái stuorra gudnejahttima čájeheapmi smávva sámeálbmogii.
Čájáhusa dieđuid mielde mearrajiekŋa jávká árktalaš guovllus ovtta buolvva áigge.
Čájáhusa maŋimuš duoji videolágan guovssahasgovat ja duohken čuodjan juoiggus ožžo olbmuid movttáskit.
Čájáhus lea geahččanveara ja dat addá máŋggabeallásaš gova modearna sámi dáidagis ja duojis.
Čájáhus lea johtán Siiddas Ohcejohkii Áilegasdálu ja Turku girjemeassuid bokte Heahttái, gos dasa beassá oahpásmuvvat njukčamánu lohppii.
Čájáhusa lea nappo lunddolaš ordnet Sajosa lanjaide, gos dat sáhttá joatkit mátkki viidásabbot.
Čájáhusas nektojuvvui maid navdojun sápmelaš diehtti (šamána) dákteriggi.
Čájáhusas lei čuovgagovaid lassin ovdan dutkandiehtu dálkkádatnuppástusas.
Čájáhusdoaibmagotti ulbmilin lea buktit heivvolaš lasáhusa Sajosa doibmii ja láhčit fiinna rámaid sámedáiddáriidda ja duojáriidda fidnet oidnosii iežaset bargguid.
Čájáhus ollašuhtto ovttasbarggus Sámi Duodji RY:in ja Guovdageainnu Duodji-instituhtain.
Čájáhus ollašuhttui ovttasbarggus Briceño, Suoma Caracas ovddastusa ja B. O. D. - Corp Banca kulturguovddáža gaskkas ja máŋggaid fitnodatsponsoriid doarjagiin.
Čájáhus lokte govaid, filmmaid ja nuoraid dujiid bokte oidnosii dáhpáhusa viiddis mearkkašumi oassin ealás sámekultuvrra.
Čájáhus gáibida mu mielas joatkkasuokkardeami ja leannai bivdán min kulturčálli vuojulduvvat áššái dárkileappot.
Čájehangaskkaldat
Čájehanmolssaeavttut:
Čájeheapmi
Čájet
Comment
ŠearbmaComment
ČájeheapmiDevice kind
Dát šearbma ii gáibit X- autoriseren. Dát máksá ahte buohkat sáhttet dasa laktasit. rahpat lásiid dahje oaidnit du sisadáhtaid. @ action: button
Name
Šearbma mas lea sieván
layer-mode-effects
Comment
Monitora
Name
Čájet nama
Šearbma
ŠEARPMA
Šearbma %s
Stencils
context-action
ČájehanmodusInsert menu
ŠearpmalinjálaName
Čájet ovttadagaid
brazil. kgm
caribbean. kgm
colombia. kgm
cuba. kgm
dominican_ republic. kgm
haiti. kgm
iran. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
malaysia. kgm
mexico_ states. kgm
peru. kgm
puertorico. kgm
romania. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
NcFTPName
Comment
world. kgm
City in Charente- Maritime France
City in Zealand Denmark
NdongagiellaName
Dat vuodjeluvvojit áidái, gos guhtege boazoeaiggát njoarosta iežas miesi gitta ja merke dan iežas merkii.
Region/ state in USA
usa. kgm
ukraine. kgm
meannudeami gusto go lea dárbu (" where necessary ") ásahit unnitveahkadaga ja
NEC SOCKS klieanta
NeditName
City in California USA
Dat ii
Dat ii hehtte ovttage stáhta viiddideames sámiid vuoigatvuođaid dahje mearrideames viidát doaibmabijuid, iige dan leat vejolaš geavahit vuođđun sámiid vuoigatvuođaid ráddjemii mat vulget eará riektenjuolggadusain.
Dat eai leat dušše ealáhusat dahje ámmáhat muhto vuođđu olles earenoamáš eallinvuohkái.
Oona Länsman, davvisámegiella
Negatiiva bustávvaseahtta
& Negatiivalaš árvvu mearka:
Negatiiva
Negatiiva teaksta
color- kcm- set- preview
object name (optional)
Constellation name (optional)
Nieidasullot
Muhtumin sáhttá gullat sáni duohtatmeahttun das gii leat anašan.
dilálašvuođaid nu ahte sámegiela ávkin lea vejolaš bargat ovttasráđiid riikkarájiid
Nissonat geat ovdal leat dikšojuvvon seallarievdamiid dihte sáhttet dárbbahit seallaiskkusdárkkástusaid maid maŋŋel 60 jagi.
Dat geat leamašan muhtumin guhká eret ruovttus almmá bearraša ja máhccan dasto ruoktot, sáhttet buohtastahttit iežaset munnje, go mus jerrojuvvo, maid sápmelašvuohta munnje mearkkaša.
Dat muitalit mii lea girku jáhkku ja čilgejit oskku.
star name
About
Ráđđádallamat gusket máilmmi vuoiŋŋaduoji organisašuvnna (WIPO) barggu árbevirolaš máhtus ja álbmotdiehtagis.
Nu lea ovdamearkka dihte nuortalaččaid
City in Ontario Canada
Name
Njealječiegahas@ item: inmenu numbered lists
cubic filter mode
ink-blob-type
Njuolggočiegat
unit-format
unit-format
Njealječiegahas
Njealljehas
Njuolggočiegahas
Šáhkkabreahtta lea dábálaččat njealjehas, goas dat lea juhkkojuvvon 64 vilgeslágan ja čáhppes ruvttui, main leat 32 goappege ivnnis. Dákkár breahtas leat 8 ceakkolinnjá ja 8 vealugurgadasa. Linnjás ja gurgadasis juohke nuppi ruvtto lea vilgeslágan ja juohke nuppi čáhppat.
Šáhkkabreahtta lea dábálaččat njealjehas, goas dat lea juhkkojuvvon 64 vilgeslágan ja čáhppes ruvttui, main leat 32 goappege ivnnis.
Njealljehačča ivdni:
Njealječiegat dielvvasmahttin
NjealječiegatDielvvasmahttin
unit-format
Comment
Third power
Quadtone
Njealjeivnnát CMYK
Njealjeivnnát CMYK- čáliheapmi
Njeallje stákku
Njeallje komitea lahtuin guđđe mearrádussii sierraoaivila.
Njealljelogi ivnnipalette name
Dan njealji riikka sámit leat okta álbmot mas lea vuoigatvuohta ovdánahttit iežas servodaga, ealáhusaid, ásahusaid ja boahtteáiggevišuvnnaid, iežas giela ja iežas kultuvrra beroškeahttá ja hehttekeahttá riikkarájiin ja dan dihte bivdojuvvojit náššunalstáhtat ollásit oktiiheivehit rievttálaš, politihkalaš, hálddahuslaš ja ekonomalaš eavttuid sámiid guovdu iešguđet riikkain;
vuođđun vuođđolinnjá mii ii čuvvon gátti, muhto mii lei sárgojuvvon dihto čuoggáid
@ item: inlistbox
Njealját mearrádus ii leat dievaslaš das, makkár doaimmaid artihkkal 36
Njealját lađđasa mearrádus ollašuhttá dán CERD rávvaga.
Njealját luohká maŋŋil lea oahpahus sámegielas válljehahtti.
Njealját lađđasis dárkilastojuvvo ahte mannan lađđasa mearrádusat gustojit
Álgoálggos guhtege riika atná iežas rahčamušaid sámiid várás riikkasiskkáldas áššin, ja váttis sáhttá oažžut dohkkehusa dasa, ahte riikkalaš ruđat galget geavahuvvot davviriikkalaš doaibmabijuide.
Njealji poastamearkka Sámekultuvra-smávvaárka lea ožžon erenomáš hámi sámekulturguovddáš Sajosa vuođđotevnnegis.
Njealje riikkas ássi sápmelaččat ávvudit oktasaš álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve.
Njealji riikka sámi servodat eallá aktiivvalaš nuppástusaid ja ovdáneami áigodaga, mas ođđa huksejuvvo fárttain árbevirolaš eallinvuogi báldii ja dan vuođul.
Njealjeivnnát standárda
Njealját lađas: Čielggas lea ahte lea dárbu nannet unnibuš sámegielaid. Dat
Njealját lađas: Áiggiid čađa sámit leat máŋgga ládje massán eatnamiid maid
Njealját lađas: Sámedikkit mearridit ieža makkár áššiid sii dáhttot váldit ovdan.
Njealját lađas: Sámedikkiin ii leat mihkkege geatnegasvuođaid searvat
Njealját sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Ubmis 20.2.2014.
Njeallje ođđa matematihka oahppogirjji davvisámegillii almmuhuvvon
Njeallje luomusvuođa Eurohpá olmmošvuoigatvuođasoahpamuš
Njeallje friddjavuođa
Nellima vuovderiidduid soabadeapmi
Njellima siidda boazoolbmot leat váidalan mearrádusas ON:a olmmošriektekomiteai ja sihke Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Suoma sámediggi leaba dorjon sin váidalusa.
Dat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin.
NemerleLanguage
Dat ráhkadit ornamentalaš olggoža dan láhkai ahte faŋuhit almmi guvlui, luomusmuvvamiin meroštallama ja luohkáide juohkima ráddjehusain.
Dat ráhkadit ornamentalaš olggoža dan láhkai ahte faŋuhit almmi guvlui, luomusmuvvamiin meroštallama ja luohkáide juohkima ráddjehusain ", nugo dáiddár ieš muitala duojis birra.
Dat vuhttojit earenoamážit persovdnaválljemiin.
City in Alaska USA
Njunnespreijjet ja njunnegoaikkanasat lea heivehuvvon agi jelgii, mii almmuhuvvo báhkas.
Name
Nenehcat leat nu unnán, ahte daid ii baljo fuomáš.
áššehasaid, muhto maid fárrendáhpagis gillájeddjiid suohkaniid guovdu. Stáhta galggalii
šládja ja seammas bohtosat. Ulbmil lea earenoamáš buorre, muhto dan olláhuvvan gáibida dan, ahte
vuosttaš lađas:
Neonfiskat
Neonalit
Neonruoná
Dat juohkásit duottar-,
Daid lea dárkkuhus loahpahit jagi 2015 loahpa rádjai.
Rávásmanagi áigge gorut ovdána mánás rávesolmmožin.
Dát leat
Dat leat guoddalan artihkal 8 (j):a boastto suomagiel jorgalusas.
Dat leat cieggan mu millii jo mánnávuođa čuoiganreaissuin, áhči riegádanbáikkis Ohcejogas.
Dat leat guhkibuš áiggi bargan riikkaid sierra lágaid soabahit máŋgga suorggis, ja dainna lágiin guottihan juoidá maid lea vejolaš gohčodit guvllolaš álbmotriekteilmman dihto surggiin. "
NepálagiellaName
NepálalašName
Name
Nepála rupi
NepalName
Nepála
Nepálagiella
world. kgm
Dat buoridit politihkalaš barggu ja parlamentarismma sámedikkis dálážis.
Comment
Nepomukčoahkkádus (njoahci, Redland)
Name
Nepomukčoahkkádus
Comment
Nepomuk- bálváComment
Nepomuk- bálvá fallá vurkenbálvalusaid ja strigi- stivrranComment
Name
Comment
Heivet Nepomuk/ Strigi- bálvváName
Name
Comment
Comment
Comment
City in New York USA
Dat ratifiserejuvvojit Suomas ásahemiin soahpamuša mearrádusaid sisttisdoalli ásahus.
Čeahpes govvemiin ja innovatiivvalaš teknihkaid geavahemiin Briceño fállá olbmuide nu visuálalaš go gielalaš dulkoma sámekultuvrras.
Name
Nu sáhttá leat ee. guollebiepmahagaid ja eará mearračáhce
Dat sáhttet leat oasussearvvit, searvvit dahje
Dat nugo gielddat ja gielddaid ovttasdoaibmaorgánat sáhttet ráhkadit ja ollašuhttit maiddái ng. doaibmavuđot dásseárvoplánaid lága gáibidan bargoveahkapolitihkalaš dásseárvoplánaid lassin.
Seamma áigge sáhttá maid dovdot vehá leabohin vuosttas cumma dehe ráhkástallama ovdal. Got dáhká go ráhkástallá.
Name
@ label: listbox KDE distribution method
NetcraftQuery
NetHackGenericName
netherlands. kgm
north_ korea. kgm
sudan. kgm
Dat juhket dieđuid, oahpahit ja čogget ruđaid, omd kolleavttaiguin, báikkálaš márkaniiguin ja doaluiguin gávpogiin.
Neahtas ii mu dieđu miel leat sámemánáide vel olusge fálaldat.
Sii fuolahit das ahte rumaš dolvojuvvo rumašvissui seammás go ii leat dárbu vuos mearridit gisttu oastima birra.
Netscape 6Name
Netscape- lassemoduvllat
Netscape lassemodulačájeheaddji
Netscape MessengerName
NetscapeName
& Netscape
Netscape
Name
Netscape SSLServer certificate authority
Nettiaviissa ulbmilin lea addit áigeguovdilis dieđuid sámi servodagas ja sámi álbmogis otnábeaivvi suopmelaš ja davviriikkalaš servodagas ja oahpistit eará gáldosiidduide interneahtas.
Nettiaviisa dievasmahttojuvvo ja ođasmahttojuvvo dađistaga, muhto dan bokte leat juo dál gávdnamis ollu dieđut ja liŋkkat eará sámi organisašuvnnaid siidduide.
Nettisaje - anárašgielat neahttasiiddut, gos sáhttá juohkit dieđuid, ságastallat ja gávdnat máŋggalágan materiála numot čállosiid, govaid, lávlagiid sániid ja oahppamateriálaid.
- neahttasátnegirji
Neahttadigisánit davvisámegiella - suomagiella
Sis lea maid neahttasiidu: www.kolasaami.org.
- interneahttavuorká, gos beassá oahppat iehčanassii sámegiela máŋggabealát oahpahusprográmmaiguin
Dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Rádioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sápmiin.
FierbmegieđahallanComment
Dat áitet geahpedit guohtuneatnamiid buot golmma Davviriikkas.
Nállu čađamihttu lea moadde millimettara.
Nálus lea lihtti mii jođánit čuggejuvvo ovdaraksii ja mii dievvá ovdaraksagođđosiin.
Symbol for file attachment annotations
Dat čuggejuvvo čoallešliiveasi čađa ovdaraksii.
Neutrála teaksta
color- kcm- set- preview
giitu rávvága ovddas ahte geahččastit TeX: a vuos
Ráđđeaddi Ing-Lill Pavall, Norga - su nammadii Sámediggi,
doaimmalaš ovttasráđđevugiid hálddahussurggiin.
Ráđđi ovddasta sápmelaččaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja gieđahallá áššiid, mat gusket sápmelaččaid eamiálbmogin. Parlamentáralaš ráđi čállingotti bargguid ja eará dasa laktáseaddji riikkaidgaskasaš áššiid dikšuma várás Sámediggi ohcá MEARREÁIGÁSAŠ ÁŠŠEMEANNUDEADDJI Bargu álgá 1.6.2015 ja bistá vuos 31.12.2015 rádjai.
Ráđđi ovddasta sápmelaččaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja gieđahallá áššiid, mat gusket sápmelaččaid eamiálbmogin. Parlamentáralaš ráđi čállingotti bargguid ja eará dasa laktáseaddji riikkaidgaskasaš áššiid dikšuma várás Sámediggi ohcá
ja lávdegottiide.
ráđiin ja lávdegottiin, omd. láhkalávdegottiin mat gieđahallet áššiid mat beroštahttet
lávdegottis leat, ja sáhttá maid gáibidit beassat cealkit oaiviliiddiset viehka ollu
Ráđđi ii galgga dás ipmirduvvot menddo gáržžet, muhto sáhttá maid mearkkašit
Sovjet-álbmot galggai šaddat homogena joavkun, mii geavahii ruoššagiela.
Ráđđi geahččá bággonjuovvamiid mannat duođalaččat ruossalassii ON:a siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid soahpamuša 27. Artiklain.
Sovjetáigodaga mannosaš lágat ja mearrádusat
Loahpageahčen Sovjetáigodaga, suohkanis lei nugohčoduvvon álbmoga válljen orgána, mas ledje 55 áirasa, ja sis golmmas ledje sámit.
Sovjetuniovnna vuosttamuš vuođđoláhka, mii lea 10.7.1918 rájis, ii namat maidege unnitloguin iige álgoálbmogiin.
Sovjet-uniovnna ja Davviriikkaid sámiid gaskavuođat boatkanit badjel 40 jahkái.
ohpit divaštallojuvvo dat, galgetgo leat Ráđis lahttun.
Ráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut, eaige sii dárbbaš ássat sámeguovllus.
Ráđi lahtut eai dárbbaš leat Sámedikki lahtut, eaige sii dárbbaš ássat sámeguovllus.
Ráđi lahtut galget leat válljejuvvot boađidettiin 18-28 - jahkásaččat.
Ruoŧŧa dohkkehii Eurohpáráđi
Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte.
Ráđi bajimuš
Skábmamánu rájes ja guokte jagi dás ovddos parlamentáralaš ráđi ságadoalli- ja čállingoddebarggu doaimmaha Ruoŧa sámediggi.
Ráđi ságadoallivuohta sirdása Norgga sámedikkis Ruoŧa sámediggái.
Ráđđi sihke ráđi áššedovdit galget ovddastit nu bures go vejolaš Suoma sámiid gielalaš ja guovlluguovdasaš joavkkuid. "
SPR:a guossin lei Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ságadoalli Pauli Saapunki ja guovloráđi álgoálbmogiid ovddasteaddji Tuomas Aslak Juuso.
Ráđi alimus čoahkkin, sámekonferánsa, čoahkkana juohke njealját jagi.
SPR lea easka ásahan bargojoavkku suokkardit stáhtaid spirepolitihka ovddideami nu, ahte das váldojuvvojit vuhtii sámi boazodoalu dárbbut ja sámiid árbevirolaš diehtu.
Ráđđái boahtit válljet vihtta fásta lahtu ja maiddái juohkehažžii persovnnalaš várrelahtu.
Ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta lahtu sihke sidjiide juohkeoktii persovnnalaš várrelahtut.
Ráđđi galgá ovddastit Suoma, Norgga ja Ruoŧa sápmelaččaid davviriikkalaš ja eará riikkaidgaskasaš oktavuođain, ja muđuid ge buot oktavuoðain gos dán lágán oktasaš ovddasteapmái lea dárbu.
Ráđđi galgá dasto bargat dan ala ahte ovddidit eará geavatlaš ovttasbargovugiid sámedikkiid gaskka.
Sovjetváldi mearridii guvttiin mearrádusain jagiid 1925 ja 1926 váldit atnui tearpma " davi unnalohkosaš álbmogat ".
Sovjetváldi mearridii guvttiin mearrádusain jagiid 1925 ja 1926 váldit atnui tearpma "davi unnalohkosaš álbmogat ".
Ráđđi sáhttá, Lávdegotti árvalusa vuođul ja maŋŋilgo lea gullan Eurohpáparlameantta ja Guovlolávdegotti, ovttajienalaččat mearridit dárbbašlaš nuppástusaid dán beavdegirjái. "
Ráđđi sáhttá, Lávdegotti árvalusa vuođul ja maŋŋilgo lea gullan Eurohpáparlameantta ja Guovlolávdegotti oaivila, ovttajienalaččat mearridit dárbbášlaš nuppástusaid dán beavdegirjái. "
mearrádusa mielde ráđđádallat Sámedikkiin das, gullágo dáhpáhus artihkkalii 16, ja
Ráđđádallat guolohálddahusa ođasnuhttinfidnus (ALKU) ruhtaministeriijas.
lohpidii gullat sávaldagaideamet ja ráđđádallat áššis dárkileappot vel loahppagiđa áigge.
Disdaga ráđđádalaimet Meahcceráđđehusain vuovdegeavahanvugiin sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas.
Ráđđádallansáttagottiid čoahkkáibiju málles lea digaštallojuvvon juo jahki.
čađahit šiehtadallamiid go searvá šiehtadallančoahkkimiidda ja oažžu
Galggašii asahuvvot bistevaš ja dohkálaš áigeplána šiehtadallamiidda.
Ráđđádallamiin eai leat vel gieđahallon albmaláhkai eana- ja čahcevuoigatvuođat, vuoigatvuohta luondduriggodagaide eaige sámiid iešmearridanvuoigatvuođaid guoski artiklat.
Ráđđádallamis gieđahallojuvvoje luonddubálvalusaid iehčanasvuohta, almmolaš bálvalusaid boahtteáigi ja sámiid ruovttuguovllu sierragažaldagat.
Ráđđádallamiin bođii ovdan, ahte mearkkašahtti oassi sámedikki evttohusain lei váldojuvvon mielde bieggafápmohuksema rávvagiidda.
Ráđđadallamiin bođii ovdan, ahte čielggadeamit eai leat vel garvát ja ahte daidda lea vel dárbu.
Ráđđádallamiin bođii maid ovdan, ahte ráđđádallamat eai leat álkkit ja olu bargu lea ovddas.
Ráđđádallamiin bođii ovdan, ahte Yle Sámi rádio resurssat eai boađe lassánit, muhto eai dat gal unnoge, nuppiiguin sániiguin maiddái Unna Junná seailu TV-prográmman.
Ráđđádallamiin manaimet čađa sámedikki stivrra dahkan cealkámuša.
Ráđđádallamiin dego maid cealkámušasteamet ovdal dajaimet, ahte bajiloainnu doarjja čuohčánai buorebut sámiid ruovttuguvlui, muhto dat boahtá boazo- ja lundduealáhusdáluid gorálaš sajádagas.
Ráđđádallamiin gullen, ahte bargo- ja ealáhusministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat guovlogárggiidanulbmiliid Nuorta- ja Davvi-Suomas.
Ráđđádallamiin bođii ovdan maiddái Suoma ja Norgga Deanu soahpamuša ođasmahttin.
Ráđđádallamiin stáhtačálli buvttii ovdan dan, ahte boahtteáigge sáhtálii guorahallat dálá eallit guđđojun bohcco doarjaga gárgeheami njuovvandoarjaga guvlui.
Vuorddehahtti lea, ahte ráđđádallamiin šaddet vaddásat earenoamážiid artihkkaliin, main gieđahallojuvvojit sámi eanan- ja čáhcevuoigatvuođat sihke sámi ealáhusaid suodji.
Lea vuorddehahtti, ahte ráđđádallamiin šaddet váddásat.
ráđđádallan sámiiguin geaidda dat guoskkai, ja dainnago meassan ii billis boazodoalu
ahte galggašedje olahit dievas ovttamielalašvuođa árvaluvvon doaibmabijuin ". Eai
Šiehtadallojuvvui sihke Sámedikkiin ja ráđđehusa siskkobealde.
Ráññádallan- ja čoahkkinlanjat bohtet čoahkkinguovddážii.
Miellahttostáhtaid gaskasaš šiehtadallamat leat 1995 rájis leamaš VL vuollásaš
Ráđđádallamiid čuvvo máilmmi servošat hui aktiivvalaččat ja vuordámušat ledje hui stuorrát.
dáhpáhuvvet nappo dalle ovdalgo ášši sáddejuvvo riikkabeivviide. Go ášši lea
Ráđđádallamiid eavttut eai leat buorit, jos ráđđehus áigu olláhuhttit Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis olmmošriektepolitihkalaš čielggadeami hábmema, mii dárkilit daddjon lea čuovvovaš (davvisámegielat jorgalus lea mu dahkan dego maid dás maŋŋel):
Ráđđádallamiid njoahcivuođa lea šállošan maiddái Suoma stáhta.
ovddasvástádus lea láhčit dilálašvuođaid šiehtadallamiidda Sámedikkiin.
lávdegotti loahpalaš árvalusa, maid Sámediggi sáhtii dohkkehit, geahča dás ovdalis
Ráđđadallama loahpas ministeriija oinnii, ahte dat lea válmmas ságastallat mot eará ládje sámi boazodoallu ja kultuvra sáhttiba ovddiduvvot.
lea nu buorre vuođđu go vejolaš duođalaš šiehtadallamiidda, de lea Sámediggái ja
Ráđđádallamiid muittuhančálus gávdno ruovttusiidduineamet.
Ráđđádallamiid lihkostuvvama dihtii sámediggi galgá ráđđádallat aktiivvalaččat politihkalaš njunnosiiguin ja gáibidit politihkáriid addit virgeolbmuide politihkalaš jođiheami.
Šiehtadallamiid ulbmil ferte leat ahte dat guokte šiehtadallan
Šiehtadallamiid ulbmil lea ahte galget geahččalit boahtit ovttamielalašvuhtii.
Ráđđádallamiid vuođul orrunai leame nu ahte oažžut sámi kultuvrra ulbmiliid mielde ulbmilmearrádussii.
Ráđđádallamiid maŋimuš muttus čilgehussii láidehusoassái lasihuvvui teaksta, mas Suoma stáhta dovddasta, ahte sámiin leat iežaset kultuvrra, vuoigatvuođaid ja historjjá guoski áddejumit sámiid ruovttuguovllu hápmašuvvamis, návddašeamis, guovllu oamasteamis ja hálddašeamis.
Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa ja birasministeriija virgeolbmot dolvot sámedikki ovddidan rievdadusaid ovddosguvlui.
bealit bohte ovttamielalašvuhtii.
Ráđđádallangotti ságadoallin lea molsahuvvan oaiveministara stáhtačálli Mika Rossi.
Ráđđádallangotti bargun lea ovddidit sápmelaččaid girkolaš barggu ja duvdit sámebarggu čálli barggu áššedovdiorgánan.
Ráđđádallangotti bargun lea Suoma árktalaš politihka válmmaštallan.
Áirrasgotti aiddonas mearkkašupmi livččii sáhttán prinsihpa
Áirrasgotti lahtut galge ovddastit sihke Sámedikki ja
Ráđđádallangottit eai jávkat plánengeatnegasvuođa dárbbu, eaige sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid ordnema sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin, eaige dát ráđđádallamat leat ráđđádallangottiid evttohusain sorjavaččat dehe daid vuollásaččat.
Ráđđádallangoddi attii čoakkámisttis kritihkalaš oainnu, mii guoskkai Vanhasa II ráđđehusa sámi politihka ja hoahpuhii ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
Ráđđádallangoddi bivddii politihkalaš bellodagaid ovdal riikkabeiveválggaid kampanjeremii, mii gudnejahttá veahádagaid.
Ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheamis eastin-, čuovvun- ja bearráigeahččoáššiin dego maid sierra eiseválddiid ovttasbarggu ovddideamis.
Ráđđádallangoddi gáibidii boahtte ráđđehusa čatnasit ja bidjat bávccaid sámegiela ealáskahttinprográmmii.
Ráđđádallangottiid rolla livččii, dego dálnai, lagamusat dieđuidlonohallama ja oppalašlunddot cealkámušaid addima várás.
Ráđđádallamiid vuođđun lei Sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus.
sámedikkiid vuoigatvuođas šiehtadallat, geahča artihkkala 16.
Šiehtadallanvuoigatvuohta gusto áššiide mat leat sakka deaŧalaččat
Šiehtadallanvuoigatvuohta gusto maiddái Sámedikki bušehttii.
šiehtadallanvuoigatvuohta mearkkaša ahte Sámediggi galgá leat mielde bidjamin
Ráđđádallamat eai livčče dušše teknihkalaš oaivillonohallamat, muhto dat geatnegahttet sihke sámedikki ja eiseválddiid ipmirdit nuppiideaset geahččanguovlluid ja ákkastallat mearrádusaideaset buorebut.
Ráđđádallamat ovdánit hui njozet.
Ráđđádallamat ovdánit nu hihtásit, ahte ballu lea, ahte dat eai válmmaštuva jagi 2016 giđa rádjai, goas 5 jagi ráđđádallanáigi nohká.
Šiehtadallamat goit dollojuvvoje.
Jos stáhtalaš eiseváldi ja Sámediggi sohpet čađahit gulaskuddamiid, de galget
Ráđđádallamat ledje easka álgoráđđádallamat, daningo ođđa ráđđehusprográmma vuođul stáhtaráđđi dahká iežas linnjemiid meahcceráđđehusa hálddahusmállii.
Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa vaikko ovttamielalašvuohta ii gávdnonge.
Ráđđádallamat ledje danin dárbbašlaččat.
Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut lohppii jagi 2016 giđa rádjai.
Šiehtadallamat galget gearggahuvvot gárvvisin buori njealji jagis.
Ulbmilin lea, ahte šiehtadallamat gearggahuvvojit njealji jagis, okta jahki lea juo šiehtadallojuvvon.
Ulbmilin lea, ahte ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit válmmasin viđa jagi siste.
Ráđđádallamiid lea dárkkuhus oažžut gárvvisin maŋimustá jagi 2015.
Ráđđádallamat áššis leat vel gaskan, " Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Ráđđádallamat áššis leat vel gaskan, "Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Ráđđádallamat leat ovdánan duskkástuhtti njozet iige mastege leat vel šihtton muhto soahpamušdeavsttas leat ain válmmaštalli ságastallamat.
Geavadis dat leat leamaš bisánan guokte jagi.
Ráđđádallamat dollojuvvojit cuoŋománu loahpageahčen.
Ráđđádallamat dollojuvvojit ođđajagimánu loahpas.
Ráđđádallamat bohtet sihkkarit bistit guhká, daningo Kanadas leat sulaid 650 álgoálbmoga.
sakka deaŧalaččat sámiide.
Šiehtadallandelegašuvnnat galggaše ásahuvvot nu ahte sámedikkit leat ovttadássásaš oasseváldit iešguđetge riikkaid delegašuvnnain, ollislaš friddjavuođain beaktilit ovddastit sin álbmoga šiehtadallamiin.
Ráđđádallanulbmil guoská ee. sámiid guoski láhkaaddima ovddideami, sámegiela ja oahpahusa guoskavaš áššiid sihke eanageavaheami ja ruvkelága mieldásaš lobiid mieđiheami sámiid ruovttuguovllus.
rievttálaččat gáibiduvvon beaktilis gulaskuddangeatnegasvuohta ollašuvvá sámiide
ja mearrádusat.
Šiehtadallangeatnegasvuohta gusto dainna lágiin
philippines. kgm
zambia_ provinces. kgm
waters_ world- class. kgm
colombia. kgm
ecuador. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
Region/ state in USA
romania. kgm
philippines. kgm
usa. kgm
russia_ subjects. kgm
Dat váikkuhedje sakka boazodollui ja dan hápmášuvvamii dálá hápmái.
Daid boares geainnuid gokko lea álki johtit.
Dáid sáhttá čoavdit sámediggelága, Meahciráđđehusa hállddahusmálle ja eanageavahusa guoski láhkaásahan ođasmahttinbarggu oktavuođas, ságajođiheaddji muitalii.
Muhto dat soitet leat bajil sierralágánat ja siskkildit sierra lasseávdnasiid ovdamearkka dihte seailluhanávdnasiid.
Dat sáhttet doaibmat dehálaš mállen eará álgoálbmogiid iešstivremii ja mearrádusdahkamii oassálastimii, go vástideaddji institušuvnnat gárggiiduvvojit miehtá máilmmi.
Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama.
Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan.
City in Indiana USA
City in Ontario Canada
City in New Jersey USA
City in Massachusetts USA
City in Connecticut USA
Region/ state in Canada
City in Maryland USA
City in Quebec Canada
City in Pennsylvania USA
City in United Kingdom
indonesia. kgm
world. kgm
City in South Dakota USA
Region/ state in Canada
Region/ state in USA
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
great- britain_ counties. kgm
City in Iowa USA
City in Connecticut USA
City in Connecticut USA
City in Louisiana USA
Region/ state in USA
usa. kgm
City in Idaho USA
City in Louisiana USA
City in California USA
City in Virginia USA
City in New York USA
City in North Dakota USA
indonesia. kgm
australia. kgm
Region/ state in Australia
City in New Jersey USA
City in California USA
Region/ state in France
Region/ state in USA
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
NewzBin usenetindeaksa
new- zealand. kgm
Lásegieđahalli mii sulastahttá NeXTStep, vuođđoduvvon FVWM: asName
Next tutorial step
ON-ásahusat mat deattohit ahte eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, leat erenamážit fuopmášuhttán ahte eamiálbmogat galget iehčanasat beassat háldet ja mearridit eatnamiideaset ávkkástallama, ealáhusaideaset ja luondduvaljjiideaset badjel.
Sámiid hárrái leat dat ONásahusat mat duođaštit ahte sámiin lea iešmearrideami vuoigatvuohta olmmošnjulgosa vuođul, erenamažit cealkán ahte sámit leat dakkár álbmotjoavku mas lea váldi luondduvaljjiides badjel ja sis ii moktege oačču váldit ceavzinvejolašvuođaid eret.
Comment
Index Catalog object
NGN
Ngultrum
City in New York USA
City in Nord France
catalonia_ comarques. kgm
honduras. kgm
oceania. kgm
world. kgm
nicaragua. kgm
Nicaragua
City in Alpes Maritimes France
City in Croatia
Siivus- noađđi
Region/ state in France
Nick Roux
Nicolas Leclercq
City in Czech Republic
Rievnnustit juohke 10. árkka
Rievnnustit juohke 11. árkka
Rievnnustit juohke 12. árkka
Rievnnustit juohke 13. árkka
Rievnnustit juohke 14. árkka
Rievnnustit juohke 15. árkka
Rievnnustit juohke 16. árkka
Rievnnustit juohke 17. árkka
Rievnnustit juohke 18. árkka
Rievnnustit juohke 19. árkka
Rievnnustit juohke 20. árkka
Rievnnustit juohke 2. árkka
Rievnnustit juohke 4. árkka
Rievnnustit juohke 5. árkka
Rievnnustit juohke 6. árkka
Rievnnustit juohke 7. árkka
Rievnnustit juohke 8. árkka
Rievnnustit juohke 9. árkka
Rievnnustanmolssaeavttut
Rievnnustanvuohki
Stifta
Rievnnustanbargo, gitta 20 árka
Roavenjárgga ámmátallaskuvllas ja Lappi universiteahtas.
sámejovkkoš geat geavahit nuohttejávrri suopmana (Notozero) dahje nuortalašgiela
france. kgm
hungary. kgm
NigeriaName
NigerName
Nigeria
Name
suriname. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
world. kgm
Niger
star name
Daid buohkat galget hálddašit
Molssaeaktun gárte dan sadjái ain ovddos čuoččuhit ahte ii okta-ge ii-stáhtáceggejeaddji álbmot sáhte oažžout dakkár vuoigatvuođa mii fámuiduhtášii iešmearrideami.
Ovdamearkan sáhttá leat dat govdagis veahádatálbmogiid suodjalus mii ceggejuvvui Álbmotlihtu veagal.
Dakkára lea váttis geavtit una mánážiin go gullankanála lea ila baski.
servodateallin gáhttejuvvojit ja sáhttet ovdánit.
Daidge oahpahus Suoma skuvllain lea dehalaš, muhto dušše hárve gielat dain leat ruovtturiikkain áitatvuloš sajádagas nugo sámegielat davviriikkalaš ruovttustáhtain.
Daidge oahpahus Suoma skuvllain lea dehalaš, muhto dušše hárve dat gielat leat ruovtturiikkain áitatvuloš sajádagas nugo sámegielat davviriikkalaš ruovttustáhtain leat.
Daid lassin eará doaibmit leat Sámegirjerádju (Anára gieldda girjerádjodoaibma), Sámearkiiva (Arkiivalágádus), Sámi Duodji rs.
vuoigatvuođaid fertet dieđusge gudnejahttit ovtta dásis vuoigatvuođaiguin mat gullet
Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin
Artihkkal 39 Eananviidodagaid ja resurssaid hálddašeapmi Buohtalagaid daiguin vuoigatvuođaiguin mat sámiin leat eaiggáduššanriektin ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja 38.
Dat galget oažžut dili dan dássái, ahte spiret eai uhkit ealáhusaiguin bargama.
Daid vuođul dahkat evttohusaid min eadnebargojovkui, biodiversiteahttabargojovkui, man ovddasvástádussan lea 8 (j) -bargojoavkku evttohusaid ovddos doalvun.
Soahti dagahii dan, ahte sápmelaččat báhce oahpu haga mange gillii máŋggaid jagiide, mii fas hehttii lohkama oahppama ja návcca sirdit giela boahtte buolvvaide.
Daid duogážin lea prinsihpa mánáid ja nuoraid vuoigatvuođas iežaset etnihkalaš identitehttii ja kultuvrralaš jotkkolašvuhtii.
Earret go dát doaibmabijut mat álggahuvvojit
vai leago nu ahte árbevierru dahje riekteoaidnu muđui boahtá mielde láhkadulkomis
dábit eambbo viidánit geavahusas. Stáhtat galget maid ávžžuhit olbmuid govttolaččat
Dat galget leat ovttadásis kapihttala 3 mearrádusaid mielde. "
Daid ráhkadeamis ávkkástallat materiálaid buot osiid.
Daid stáhtaid gaskkas mat dál leat oččodeamen áigái ON-julggástusa Eamiálbmotvuoigatvuođain (UN.
Daid vuoitimii dárbbašuvvo oktasaš dáhttu, skuvlen- ja guovllupolitihkalaš doaibmabijut ja ruđabidjan.
doaimmaid rastá riikkarájiid ja atnit ávkki dan golmma riikka servodatlaš bálvalusain
Dát ii guoskka daid beliide maid álbmotvuoigatvuohta gáibida dalle jos muhtin álbmogat oaivvildit ahte sii ánssášit dievas ieččanasvuođa, mii mieldesbuvttášii ahte dát olbmot áigot čegget sierra stáhta alcesit.
doaimmaide, ja ahte sii maid ožžot das govttolaš vuoittu.
Dáin dokumeanttain lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea čađagaskka bidjan iešmearrideami vuoigatvuođa resursadimenšuvnna guovddašii (árt. 1.2).
Daidda galgá maid sámediggi iežas beales ráhkkanit.
Niila Rahko, ságadoalli - várrelahttu Mikkel Näkkäläjärvi
Niila Rahko, ságadoalli - várrelahtu Mikkel Näkkäläjärvi
vuoigatvuođa doallitge iešguđetlágan resursageavaheapmái.
go eatnamat leat boazodolloguovllus mas vuovdeboazodoallu jođihuvvo.
Niillas ii báze vuordit vai inspirašuvdna badjána muhto čohkkáda vulos ja čálligoahtá.
Dávjá Niillas speadjalastá iežas dáidagiin sámenuoraid ja sámiid dili.
Niillas Holmberg - bluesmusihkain assimilašuvnna vuostá
Niillas Holmberga ja Roope Mäenpää musihkas čudjet Sámi luonddu čábbodat ja guorbbasvuohta, sámi eallinfilosofiija ja oskumušat, sihke bajimužžan imaš oarjeriikkalaš olbmo nohkameahttun oamasteami dárbbus.
Nuoraid sáhkavuoruin leat mielde omd. Niillas Holmberg, Milla Pulska ja Nils-Heikki Paltto.
Niillas Holmberg lea m áŋggabealát sámeartista Ohcejogas.
Niillas oaidná dáidaga bargun boktit dovdduid ja buktit geahččanguovlluid.
Niillas lea mielde juoigin maid Asko Keränena ođđa joavkkus, gii lea oahpis 22-Pistepirkko - joavkkus.
Niillas lea dahkan klassihkalaš musihka komponista, multi-instrumentalista Roope Mäenpääin ovttas guokte skearru.
Dain galgá leat iežaset earenoamáš mihtilmas kultuvra, mii spiehkasta váldokultuvrras, iežaset giella, iežaset sosiála vuogádat ja iežaset orrunguovlu.
Dat galget hálddašit árbevirolaš dieđu ja dat galget sáhttit identifiserejuvvot iežaset, váldokultuvrras sierranas joavkun.
eiseválddi delegašuvnnain.
guđet eai eará oahpahusas oaččo máhtu sámiid birra.
Daidda lea oktasaš dat ahte lávdegoddi buot
Niilo Rasmus oahpaha Sirpmá ja Ohcejoga mánáide musihka ja lihkadeami.
©Niilo Vuomajoki (Sápmelaš bálvalanguovddáš) ja Niilo Aikio (doaimm..)
Dikšuma, bajásgeassima ja oahppama mihttomearri lea veahkehit máná dahkat ja jurddašit ieš sihke váldit ovddasvástádusa.
Nu, soames sáhttá imaštallat maid manin ovttastahtten ráb-lávlu Uniikki ja váljagottiid seamma "diehtemeahttunvuođa burrodahkii ".
Nu, soames sáhttá imaštallat maid manin ovttastahtten ráb-lávlu Uniikki ja váljagottiid seamma "diehtemeahttunvuođa burrodahkii ".
Nu guhká go anáraš- ja nuortalašgiela oasil ii leat virggálaš gielladáiddu duođaštan / dohkkehanvuogádat (nugo gielladutkkus) ordnejuvvon, sámi giellaráđđi nammada áššedovdilávdegotti, man bargun lea dáhpáhus hávil duođaštit olbmo gielladáiddu anáraš- ja nuortalašgiela oasil.
sihke geavadis ja lágaiguin.
Mii guoská nu gohččoduvvon rukku ja implantáhtaid gávdnojit máŋga dárkilis njuolggadusat mat stivrejit makkár bánit rehkenastot allagollosuodjái ja makkár lágan ávdnasat gullet dasa.
Mii stivre man ovddas sáhttá oažžut veahki leat dat nu gohččoduvvon refereansahattit.
Buot sámedikkit bukte ovdan spesiálaraporterejeaddjái earenoamážit dan, ahte dain leat menddo unnán resurssat geavahanláhkai daidda doaimmaide ja álgagiidda, maid dat leat ieža meroštallan ja gárggiidan.
Nuba bálkkašanlávdegoddi mearridii evttohit bargolávdegotti evttohusa mielde, ahte Sámediggi lágida ođđa, bálkkašanlávdegotti dohkkehan njuolggadusaid mielde nammagilvvu 18.1.2010 - 17.3.2010.
Vuođđoláhka (§ 17, § 22) go ovttaveardásašvuohtaláhkage (§ 7) dahket vejolažžan positiivvalaš sierrameannudeami duođalaš dásseárvvu joksama várás.
Nu guhkás go dáin njuolggadusain ja mearrádusain boahtá ovdan, de sámi álbmogis lea vuoigatvuohta ieš mearridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami, ja iežas ulbmiliiguin hálddašit luondduriggodagaidis.
Nu guhkás go
Sihke ruoŧa- ja sámegielatmánát šaddet gullat, ahte Suomas galgá hupmat suomagiela.
Sihke same- ja suomagillii.
Nu sámediggi go Meahciráđđehusge buvttiiga ovdan iežaska duđavašvuođa rávvagiid doaibmamis sihke iežaska ovttasbarggu buorráneamis Akwé: Kon - proseassa mielde. "
Nu sámedikkis go stáhtahálddahusasnai manná olu áigi sámedikki ruhtadanohcamušaid válmmaštallamii ja gieđahallamii.
de danne oaivečoahkkin dákko bokte almmuha dán olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa oktasaš joksanmearrin buot álbmogiidda ja buot našuvnnaide vai juohke olmmošoktagas ja juohke servodateisseváldi, álo muittus anedettiin dán julggaštusa, vikkašii oahpahusa ja bajásgeassima bokte ovddidit gudnejahttojumi dáid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid hárrái, ja našuvnnalaš ja internašuvnnalaš doaibmabijuid bokte váfistit ahte dat šaddet oppalaččat ja fámolaččat dovddastuvvot ja doahttaluvvot sihke miellahttostáhtaid iežas álbmoga siste ja daid lágaváldi vuolde orru rádjosiid álbmogiid siste.
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat buohkat ratifiseren
Dakkár áššiin main lea sierramielalašvuohta das, galgágo dihto
Daid hárve gerddiid go borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusdárkkisteami bokte láve dat leahkit árra muttus ahte dikšun šaddá eaŋkileabbon ja unnit siidováikkuhusaiguin.
Dain álgoálbmotbagadalliid joavku šattai dahkat filbmaset nuppiid eavttuid mielde.
" Dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitveahkadagat dahje álgoálbmotolbmot, mánás guhte gullá dakkár unnitveahkadahkii dahje álgoálbmogii, ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta ovttas nuppiiguin iežas joavkkus eallit iežas kultuvrra mielde, duođaštit ja čuovvut iežas oskku, dahje geavahit iežas giela. "
"Dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitveahkadagat dahje álgoálbmotolbmot, mánás guhte gullá dakkár unnitveahkadahkii dahje álgoálbmogii, ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta ovttas nuppiiguin iežas joavkkus eallit iežas kultuvrra mielde, duođaštit ja čuovvut iežas oskku, dahje geavahit iežas giela."
Dat siskkilda seamma olu seamma váikkuheaddji ávdnasa dehe ávdnasiid ja das lea seamma vuoibmi.
Jos iešmearridanvuoigatvuođa čađaheapmi rihkkugoahtá nuppiid, álbmogiidgaskasaččat dovddastuvvon vuoigatvuođaid ja vuođđojurdagiid, galgá dahkkot árvvoštallan dáid gaskkas.
" Dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitlogut, eai galgga dat olbmot guđet gullet dakkár unnitloguide, gildojuvvot vuoigatvuohta, ovttas nuppiiguin iežaset joavkkus, doahttalit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit iežaset giela. "
"Dain stáhtain main leat čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitlogut, eai galgga dat olbmot guđet gullet dakkár unnitloguide, gildojuvvot vuoigatvuohta, ovttas nuppiiguin iežaset joavkkus, doahttalit iežaset kultuvrra, duođaštit ja čuovvut iežaset oskku, dahje geavahit iežaset giela."
Das ii sáhte oažžut buhtadusa.
Sullii goalmmát oasis dain geain lea loktanan PSA gávdnojuvvo borašdávda.
Dain geat testejuvvo máŋgga háve máŋggaid jagiid, boahtá sullii ovttan njealjis leahkit PSA- árvu mii oalgguha lasse dutkamiidda.
Das bohtet sámedikkiid
Daid lean máhttán dahkat, go áhčči lea čállán munnje gárvvisin visot, maid lea galgan lohkat.
áigumuš addit goappašiid sohkabeliide ovttalágan vejolašvuođaid ja goappašiid
Daid gieđahallá
Bohkat ii leat vejolaš almmá soahpamuša haga daiguin sámiin geasa dat
Dat eai sáhte dulkojuvvot dego Väänänen lea iežas sierraoaivilisttis dahkan, nu ahte lea váldán vuhtii dušše muhtin soahpamušaid artiklaid ja dulkon daid dávistit iežas politihkalaš ulbmiliiddis dádjatkeahttá vuođđorivttiid ja olmmošrivttiid luonddu ja riikkaidgaskasaš riekteovdáneami.
Dat hárjehuvvojit dábálaččat lotnolasealáhussan dahje eará ámmáhiid olis.
Vejolaš sierra oahpahusprográmmat galget heivet álgoálbmoga ekonomalaš dillái,
Dat gohčoduvvo generalas dálkkas.
áššiid maid konvenšuvdna galgá reguleret.
Daid goappašagaid hállet eatnigiellaneaset sullii 300 olbmo.
Dat leat válmmaštallojuvvon mannan válgabaji álggu rájes.
Dat leat ovdamearkka dihte ođđasit veršuvnnat Firefoxas, Safaras, Internet Exploras, Operas ja Google Chromes.
Davviriikkat mat leat Eurohpa uniovnna miellahtut bivdojuvvojit uniovnna vuođđudusa olis, ja 3. protokolla olis sámiid birra, vuolggahit proseassa man ulbmil lea ovdánahttit uniovdnii sierra álgoálbmotpolitihka;
Dat hállojuvvojit Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.
Riikkaid dáhttojuvvui "juohkit ja lasihit dieđuid, lohkat ja čilget dan skuvllain ja eará oahppolágádusain eará riikkaid ja guovlluid beroškeahttá politihkalaš diliin".[1]
čađahuvvon ákkastallamat daid mearrádusaid bealis mat eavttuhuvvojit konven
seailluhit, ovddidit ja doalvut daid boahttevaš buolvvaide.
Daid duddjojit soahkebáhkiin dahje sieđgga veaddebáhkiin.
Dat gávdnojit láddet interneahtas dehe oastit cd:s apotehkas.
NicaraguaName
default name of sixth player
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
boerre@ skolelinux. no
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
world. kgm
Name
Duolva Duottar
Niko Valkeapää Márkomeannus
Niko Valkeapää musihkkajoavkkuinnis loaiddasta Ijahis ijas iežas konsearttas, mii lágiduvvo Sámekulturguovddáš Sajosa auditorias bearjadaga 16.8. dmu 20.
afghanistan. kgm
philippines. kgm
waters_ world- class. kgm
Nilla Tapiola ovddasteaddjin boazodoallo- ja luondduealáhusaid ráđđádallangoddái
Nils-Aslak Valkeapää, Áillohaš (1943-2001) dovdojuvvo sámi luohteárbevieru ođasmahttin, govvadáiddárin ja girječállin.
Nils-Aslak Valkeapää, Áillohaš, (1943-2001) dovdojuvvo sámi luohteárbevieru ođasmahttin, govvadáiddárin ja girječállin.
Nils-Aslak Valkeapää diktaepos Beaivi, áhčážan, 1988 (Aurinko, isäni) vuittii Davvirikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkášumi jagi 1991.
- Nils Øivind Helander dás
Namahis lassemoduvla
Namahis áhta
Namaheapmi
Lesson Name
clear note
undo-type
The layer has been renamed
Bija árkii ođđa nama
& Molsso nama
playlist browser
Rievdat nama
Rievdat gilkora nama
Nammii biddjon gáibádusat
Mu namma lea Johanna Njaita ja lean 22-jahkásaš.
Nama bokte@ item: inlistbox Sort
& Nama bokte
Nama bokte
Sin kultuvra
geažil áššedovdi joavku ii ane dárbbašlažžan buktit viiddis čilgehusa sámiid historjjás
Jure juste dakkár hálddašansurggiin lea muđuid álki bajelgeahččat gáibádusaid maid Vuođđolága 110 a bidjá. "
main eiseválddiin leat geatnegasvuođat mearrádusa mielde, de leat válljen váldit
Komitea lea loahppacealkagiinis buktán vuođustuvvon čujuhusaid jogo ártihkkalii 1 dahje namahussii " álbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta " go lea ožžon ráporttaid Mexikos, Norggas, Australias, Danmarkkus ja Ruoŧas.
Komitea lea loahppacealkagiinis buktán vuođustuvvon čujuhusaid jogo ártihkkalii 1 dahje namahussii "álbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta" go lea ožžon ráporttaid Mexikos, Norggas, Australias, Danmarkkus ja Ruoŧas.
Nama galgá sáhttit álkket sierra gielain dadjat ja njuovžilit sojahit.
Namma galgá leat álkit sierra gielain dadjamis ja njuovžilit sojaheamis.
Namma@ action: inmenu Sort By
Sávvui, ahte namma heive maiddái riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavahussii.
Nammaválljemuš
Nammadeimmet davviriikkalaš virgeolmmošbargojovkui ovddasteaddjin láhkaolmmoščálli Aimo Guttorma ja vehádatáššiid ráđđádallangoddái nammaduvvui sámedikki stivrra lahttu Pirita Näkkäläjärvi.
Namat:
anonyma
Anonyma
Namahis dokumeanta
- namaheapmi- Custom color
Namahis lassemodula
Namaheapmi
namahis
Namahis
Namakeahttá
namahisnew game
Namaheapmi prográmma
Namakeahtes ivdnečoahkkádus
Namaheapmiwindows-action
Autovurkejuvvon fiila gávdno namahis dokumeantta várás dáppe:% 1. Fiila lea ráhkaduvvon% 2 Hálidat go rahpat dan?
Nammaduvvon geavaheaddji
Nammaduvvon joavku
Nammaduvvon ivnnit
Namaid álgagii sáhttá čoaggit maid elektrovnnalaččat.
Namespace viidodat
Namespaces
Nammalanjat:
class scope
Namespace
Nammaevttohusa sádden olbmuid buot persovdnadieđut duššaduvvojit gilvvu nogadettiin.
Nammaevttohusa sisttisdoalli giddejuvvon konfeluhttii merkejuvvo dovddaldat "Nammagilvu ".
Nammaevttohus galgá leat sámegielat, millosepmosit davvisáme-, anáraš- dahje nuortalašgielat.
Nammaevttohusain galggii vuhtiiváldit nama čállinhámi ja dadjama.
Namma ii oaččo leat anus juo seammasullasaš sámevisttis.
Email address of key owner
NammaEthiopian month 12 - LongName
NammaEthiopian month 13 - LongName
NammaEthiopian weekday 7 - LongDayName
nammaohcan filtiiSocket error code AddressInUse
Namma bohciidahttá nana miellagovaid duojáris, dáiddáris, meaštáris, oahpaheaddjis, giela ja kultuvrra sirdis. "
Iežat namma:
Namma/ Báikitab name: search by contents
column header referenced
Default variant
Name
Nammagilkor
Nammagilkor
(a property name, keep the text narrow!)
Nammagilkor Guorusdefault text direction
Nammagilvvuin ohccojuvvui Sámi kulturguovddážii oanehis, deaivilis, milliibáhcci ja erenomáš sámegielat namma, mii govvida kulturguovddáža kultuvrralaš dárkkuhusa ja mearkkašumi, sápmelaš iešvuođalági, viiddis ja máŋggabealat doaimma ja maiddái dan arkitektuvrralaš hápmegiela.
Vuosttas nammagilvui boahtán dohkkehuvvon evttohusat
Nammagilvvu njuolggadusat:
Ovdabustávat:
For Word Wrap Position
Label Position
'Last played' (when was track last played) playlist column name and token for playlist layouts
@ item: inlistbox Format:
Library name
Gohččodannamma ii leat registrerejuvvon.
Čális gohččodannama:
Dus ii sáhte leat guorus gohččodannamma.
Gohččodannamma
Gohččodannamma:
Comment
Comment
Gohččodannamma geavahuvvo juo. Vállje eará.
Gohččodannamma lea juo registrerejuvvon.
NAMA
Namahus
Namahus:
Name
name of the containing folder
NAME OF TRANSLATORS
namma
_Namma
Namma
Namma
Namma:
NAMMA
Nammagilkor
Dasto vuođđuduvvo orgána mii gohčoduvvo Finnmárkolávdegoddin, mii galgá
Nammagilkor
Nammagilkor
Namma lea álkit sierra gielain dadjamis ja njuovžilit sojaheamis.
Dát namma geavahuvvo juo.
Namma lea juo anus.
Namma lea maiddái čalmmus, neutrála ja varas, mii ii dagat boastto miellagovaid ja man eai noađut menddo máŋga geavahanoktavuođa.
NammaPhonon::
Nammaprocess heading
Profiilanamma:
Property value
Ii makkárge namma
QScriptDebuggerStackModel
QShortcut
Nammaread permission
size
Namma symbolisere sámekulturguovddáža mearkkašumi sámiide lagaš ja gudnejahtton báikin.
amas namma dahje bálvalus
Iežat namma Dán giettis gálggašii du namma leat, nugo hálidat ahte dat gálgá leat reiveoaivvis mii sáddejuvvo. Jus guođát dán guorusin de čájehuvvo dušše du e- boastačujuhus.
@ title: column addressee email
Namma@ title: column email transport type
@ info/ plain Alarm never occurs
Nammadeapmi ja bargomearrádus
áššedovdi joavkku nammadeami.
Norggas. Sivva manne lávdegoddi vuođđuduvvui, lea dat riidu mii čuožžilii
várrelahtu leat guđege riikka sámedikkit ieža nammadan.
Uncompressed size of a file inside an archive
unknown / invalid image dimension
Válddahus:
diliin, mat sáhttet čuožžilit gielalaš gulahallanváttisvuođaid dihte.
NIO
Type of DjVu document
Type of DjVu document
NisanaCoptic month 5 - ShortNamePossessive
Indian National month 4 - LongName
NisanaIndian National month 4 - LongNamePossessive
Nisan
Nisana
Rievdnu 1
Rievdnu 2
Rievnnusteaddji (čálus vulos)
Rievnnustanmolssaeavttut
R
City in West Virginia USA
Name
NiueName
Niue
geahpedit geavaheami seammá veardde, jos juo ii juoga eará gusto soahpamuša dahje
ChichevagiellaName
Ng. ovddidanriikkaid biodiversitehtadoaibmabijuid ruhtadeapmi ja doarjaga juohkašuvvan lea leamaš hástaleaddji ságastallanfáddá.
NmapfeGenericName
vuođul mearriduvvon ná, 52 a §, riikkabeaiveortnegii:
collection of article headers
konvenšuvnna 169 ratifiserema eavttut.
eatnamiid ja váldeguovlluid, vrd. lasáhusa nr. 4, artihkkalii 28 árvaluvvon ođđa
NOAA amerihkálaš dálkebálvalusComment
Node tool tip
no filter: show all keys
No trust in key
City in Arizona USA
ČohkolašNo gradient spread
object name (optional)
Sullii 15 jápme juo dutkamiid botta illastemiid geažil.
Sulaid 30% hálddaša giela nubbin giellan dehe veháš.
Sullii 70% sámemánáin ássá sámeguovllu olggobealde.
Sullii 95 čuođi iskosis leat seallarievdamiid haga ja árvvoštallo normálan.
Duoid jagiin oahpahus addojuvvui Norgga sámedikki giellakomitea doarjagiin ja oahppit čađahedje dutkosa gurssa loahpas, muitala Zoja.
Sullii
Sulaid bealli doaimmas ruhtada stáhta, muđuid giella- ja kulturguovddáža bargit šaddet ohcat ruhtadeami eará sajes.
Sullii 100 jagi (sullii 1850 rájis) almmolaš norgalaš politihkka lei ahte sámit galget
Sullii ovttas logi gaskaagát olbmás lea loktanan PSA- árvu.
vulget konvenšuvnnas.
no key comment
NOK
no limiting cone
Máhcat & buot árvvuid
Máhcat
& Máhcat
Máhcat
Mahcat & boares heivehusaid
verb displayed on a button to select an IRC network
Nolla dahje eanet deaivama
Nolla dahje ovtta deaivama
City in Alaska USA
The grammatical type of a word
Name
Jođánit
Name
Jođánis lihkkádusatScreen saver category
- Johtilis čoavddus ILO-soahpamuša ratifierema várás livčče dál viisáseamos ja áššit dušše váttásmuvvet ájahallama joatkašuvadettiin, son gávnnahii.
Johtilis čoavddus livččii viisáseamos
Váivvit bohtet jođánit
Jođánisgoiki čuovgaárka
Jođánisgoike šelges
Jođánisgoiki čuovgaárka
Jođánisgoiki govva
Jođánis teakstačáliheapmi (dušše eai- PS čálánat)
Name
keyboard, delay
@ label Status of transfer
Leaktu
Leaktu:
BircospealluName
City in North- West Region Russia
City in California USA
botswana. kgm
germany. kgm
Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan deattuha dárbbu bargat ovttasráđiid
no attendees
no date
no restoration preset
NOR (False; False) dieđiha True
City in Siberia Russia
City in Virginia USA
NorfolksuoluName
Norfolksullot
ahte galggašii ásahuvvot Norga-áittardeaddji virgi ovttasbarggu várás mii lea
norway. kgm
great- britain_ counties. kgm
Norga beassá sierra Danmárkkus, ja Ruoŧŧa ovddasta Ruoŧa ja Norgga olgoriikkapolitihka.
Norgalaš@ item Spelling dictionary
Norga ja Ruoŧŧa leaba juo háhppehan ratifiseret soahpamuša ja sávan, ahte maid Ruošša stáhta ratifisere soahpamuša fargga.
Riikkaidkaskasaš dásis šiehtadallojuvvo maid WIPOs, máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnnas riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeami várás dan mii guoská árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieru, folklore, suodjaleami.
Norga ja Ruoŧŧa leaba ratifiseren immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša.
norgalaš servodat earrána suopmelaš servodagas čielgasit eanet go ruoŧŧelaš servodat, go jurddašit láhkageavahusa ja
Norgalaš semináraguossit bukte sáhkavuoruineaset ovdan Sámiid Dearvvasvuođasiida - áigumuša man leat plánemin Finnmárkkus.
Dačča turisttaid johtolagaid olggobeal mohtorgielkájohtalusa ii baste bearráigeahččat ja dat lea árrun gili olbmuid loaktimii ja ruovtturáfái ja dat eastá maid boazosápmelaččaid boazobarggu.
Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas leat ovttas Sámedikkiiguin ja Sámi Parlamentáralaš Ráđiin erenoamáš ovddasvástádus das ahte oččodit ja oktiiordnet dievaslaš politihka sámi nuoraid váste, erenoamážit oahpahusas ja oahpus.
Norga ovddidii skábmamánus 2004 iežas viđat periodalaš raportta das mo lea
Norgga bealde ássi nuortalaččat eai šat hála gielaset iige nuortalašgiella oahpahuvvo skuvllain.
Name
NorgaName
GirjedárogiellaName
Norgga ovddasdus lea veaháš sierralágán ja spiehkasta.
Norgga evttohusas lea maiddái okta ođđa ovdasáni páragr, §15, ráhkaduvvon gielas vižžon ON:a Koloniijaid ja daid Álbmogiid Iehčanasvuođa Julggástusas ja eará cealkagiin jna. mat leat sullii seamma hámis.
Evttohusas oidno e.e. ahte Eamiálbmotjulggástusa árt.3 bisuhvvo dálá hámis;
Norgga Finnmárkkulágas eai leat mearrádusat mearravalljodagain.
Norgga Finnmárkkuláhka
Ovdamearkan sáhttit čujuhit soahpamuššii maid Norgga ráđđehus ja Norgga sámediggi dahke giđđat 2005 stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gulaskuddamiid
Norgga ráđđehus ii hálit addit sámediggái dásseárvosaš sajádaga iežas ráđđádallansáttagottis.
- Norgga ráđđehus ollašuhttá aktiivvalaš sámepolitihká, man vuođđun leat vuođđolága ŠsámeparagráfaŠ (§ 110 a), jagis 1987 mearriduvvon sámeláhka ja álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO:n soahpamuš nr 169.
Norgga beale nuortasámit leat smávva joavku, guđe iežas giella ja kultuvrralaš iešvuođat leat áitojuvvon.
Norgga ja Ruoŧa beale skuvllat galget oastit prográmma liseanssa sierra.
Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sádden ovddasteddjiid kongressii.
Norgga ja Ruoŧa sámedikkit eaba sáhttán sáddet dán vuoru iežaska ovddasteddjiid daid eará hoahpuid geažil.
Norgga ja Ruoŧa nuoraidorgánain dat spiehkkasa dan láhkai, ahte nuoraidráđis lea iežas sierra ruhtadeapmi ja ollesáigásaš nuoraidčálli.
Norgga ja Ruoŧa (Suoma) gaskasaš rádji mearriduvvo.
Go uniovdnaloahppa bođii jagi 1905, de Norga fertii julggaštit Ruŧŧii ahte ii
Norgga ja Ruoŧa uniovdna loahppá.
eai ovdasánis eaige konvenšuvdnateavstta artihkkaliin.
Norgga ja Ruoŧa stáhta oaidnu váikkuha maid davviriikkalaš sámi soahpamuššii, man artihkal 31 doallá sisttis bd-soahpamuša geatnegasvuođaid.
Norgga ja Ruoŧa stáhtaid dulkon manna ollásit 8 (j). artihkkala vuostá ja dat seaguheaba ja moiveba báikkálaš searvvuš-doahpaga ja artihkkala 10 (c):a gaskaneaskka.
Norgga ja Ruoŧa gaskasaš ođđa boazoguohtunkonvenšuvnna.
Norgga ja Ruoŧa birasministeriijat dulkuiga ee. artihkal 8 (j):a suodjalit dáčča ja ruoŧŧelaš boanddaid ja guolásteaddjit, geat barget ealáhusaideasetguin stáhtaid geahččanguovllus suvdilis vuogi mielde.
Norgga ja Suoma riikkain leat erohusat ja dat erohusat gávdnojit maiddái skuvllain.
riekteovdáneapmi ja Norgga riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat dán suorggis.
" Beroškeahttá Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain lea jáhkehahtti ahte guhkesáigásaš geavaheapmi dahká vuođu vuoigatvuođa omasteapmái, ja ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta Čáhpuhii ii soaba oktii daiguin vuoigatvuođaiguin maid Olmmáivákki veahkadat lea oamastan alcceseaset.
"Beroškeahttá Norgga álbmotrievttálaš geatnegasvuođain lea jáhkehahtti ahte guhkesáigásaš geavaheapmi dahká vuođu vuoigatvuođa omasteapmái, ja ahte stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta Čáhpuhii ii soaba oktii daiguin vuoigatvuođaiguin maid Olmmáivákki veahkadat lea oamastan alcceseaset.
Oažžu dárogiel jorgalusa go deaddila sániid maid ii ipmir.
aviisa máŋgii vahkus.
joavku lea dattetge atnán norgalaš ja ruoŧŧilaš teavstta vuođđun bargosis, ja danne dat
Dárogielat oasis váttisvuohtan lea leamašan dat, ahte eai leat doarvái luohtehahtti gáldut.
veahkadat lei eanaš sámi, ahte sii hejot máhttet dárogiela, ja ahte sáhttet čuožžilit
Norgga garra dáruiduhttinpolitihkka gilddii sámegielaid geavaheami ja juoigama logiid jagiide, ja dan ain oinnolaš váikkuhusaid divvumii dárbbašuvvojit ovdalis máinnašuvvon doaimmain fuolakeahttá lassirahčamušaid sámegielaid geavaheami álkidahttima ja gárggiideami várás.
Name
Norgalaš ruvdnu
Norgalaš riektedoalus
Norgga lágat, guovlohálddahus, politihkalaš dilli ja servodaga historjá leat hui sierralágánat go Suomas.
Norgga njealját mearriduvvui
Norgalaš ráđđehusa
OđđadárogiellaName
ipmárdus ahte dat eai ole guhkkelii go eaiggáduššanvuoigatvuođat, namalassii
Norgalaš riektedoalus mii sáhttit čujuhit Čáhput-áššái maid RT.
Norgga dilálašvuođaide dát mearrádus gale sáhttá orrut badjelmearálaš, go
Norga
Norgga vuođđoláhkii jagi 1988 dahkkojuvvon nuppástusas gáibiduvvo eiseválddiin, ahte sii namalassii suodjalit sámiid ja sin kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid.
Norgga vuođđoláhka dovddasta sápmelaččaid eamiálbmogin.
, Norgga boazosápmelaččaid riikasearvvi (NRL.
Norgga bealde sámi rádio doaimmaheaddjit ja sámi politihkkárat leat fuolas das, ahte ovttaskas olbmot vuvdet iežaset eatnamiid báikegotti olggobeale olbmuide Deatnogátti guora doaimmaheaddji sániiguin: " sámieanan vuvdojuvvo bihtáid mielde vierrásiidda ".
Norgga bealde sámi rádio doaimmaheaddjit ja sámi politihkkárat leat fuolas das, ahte ovttaskas olbmot vuvdet iežaset eatnamiid báikegotti olggobeale olbmuide Deatnogátti guora doaimmaheaddji sániiguin: "sámieanan vuvdojuvvo bihtáid mielde vierrásiidda ".
Norgga bealde boahtti Baer lea árbevirolaš, soolo juoigama ovddasteaddji ja Gaup lea okta Beaivváš teahtera vuođđudeaddjiin ja maid hárjánan juoigi.
Norgga bealde boahtti Bær lea árbevirolaš, soolo juoigama ovddasteaddji ja Gaup lea okta Beaivváš teahtera vuođđudeaddjiin ja maid hárjánan juoigi.
Norgga, Ruoŧa ja Suoma lágat dovddastit prinsihpas, ahte sápmelaččaid eanageavaheapmi boađusin sáhttá leat eanaoamastanvuoigatvuohta, muhto Sámi álbmogii lea leamaš geavatlaččat váttis ollašuhttit dáid vuoigatvuođaid.
Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámediggi jođihit SPR 16 mánotbaji áigodagain.
Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš soahpamuša ulbmilin lea ráhkadit sámiid rivttiid guoskevaš ovttalágan davviriikkalaš muddema.
vuođa resursabeali, ee. namahettiinis Kanáda, Danmárkku, Norgga, Ruoŧa ja Ođđa
ja Ruošša sámeservviid ovttasbargoorgána, mii vuođđuduvvui jagi 1956.
Norgga sámediggeláhka lea dán goris geahnoheabbo go Suoma sámediggeláhka, daningo Suomas dušše sámediggi ovddasta virggálaččat sápmelaččaid sihke nášuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
Norgga sámediggi dohkkehii Norgga stáhta evttohusa gulakeahttá Ruoŧa dehe Suoma sámedikki ovdal iežas mearrádusa.
Norgga sámediggi lei lágidan bearjadaga seminára presideanta Moralesa guossástallama gudnin.
Norgga beale sámediggi lea maiddái buktán ovdan fuolas das, ahte bihtáin 16 ja 39 máinnašuvvon ráđđádallanmeannudeamis ii gieđahallojuvvo stáhtabušeahta gárven.
Norgga sámediggi lea mearridan oassálastit fidnui ja Ruoŧa sámediggi gieđahallá ášši skábmamánu álggus.
Das fuolakeahttá sámediggi lea buktán ovdan fuolas das, ahte láhka ii dorvvas doarvái buriid ráđđádallanvejolašvuođaid sámediggái Finnmárkku doaibmalohpemeannudeamis iige eaktut mangelágan ráđđádallamiid dalle, go árvvoštallojuvvojit ohcamušat, mat váikkuhit fylkka olggobeale árbevirolaš eatnamiidda.
Norgga sámediggi lea válljen sierralágán málle lasihit sápmelaččaid meari ja meroštallat sápmelašvuođa.
Norgga sámediggi lea ustitlaččat fállan Suoma sámediggái loana, muhto vuoigatvuohtaministeriija mielde sámediggi ii sáhte lonet ruđa.
Norgga sámediggi lea bealistis geavahan oanehit dearpma árbediehtu ja doppe árbevirolaš sámi ealáhussan lohkkojuvvo ee. eanandoallu, man mii eat dáppe Suomas gal daga.
Norgga sámediggi ruhtada dálá áigge árbevirolaš dieđu prošeavttaid, earenoamážit dutkan- ja skuvlenprošeavttaid.
Sámediggi, Norga.
Norgga beale sámedikki ovddasteaddjit leat buktán albmosii dan, ahte dikki mearridanválddi lea muhtumin ráddjen dat, ahte guovddášhálddahus lea mearridan almmolaš ruhtadeami dihto doibmii.
Norgga sámedikkis leat guokte ovddasteaddji, geat leaba eará sámedikkiid ovddasteaddjin spiehkkaseaddjin virgeolbmot eaige politihkkárat.
Norgga sámedikki ovddasteaddjiin ii leat hállanvuoigatvuohta juos ii stáhta ovddasteaddji dan mieđit.
Sámediggi cealká, ahte vaikke " ráđđádallamiid meannudanvuogit leat lasihan sámedikki váikkuhanválddi ráđđehusa sámepolitihkalaš mearrádusdahkamis, vásáhusat ráđđádallansoahpamuš atnimis leat molsašuddan.
Sámediggi cealká, ahte vaikke "ráđđádallamiid meannudanvuogit leat lasihan sámedikki váikkuhanválddi ráđđehusa sámepolitihkalaš mearrádusdahkamis, vásáhusat ráđđádallansoahpamuš atnimis leat molsašuddan.
Norgga sámediggi
Norgga sámedikki mearrádus lea heajudan Suoma ja Ruoŧa sámedikkiid ráđđádallansajádaga.
Norgga Sámediggi (Sametinget) vuođđuduvvui iežas lágain jagis 1987.
Egill Olli dadjá iežas leat hui ilus go šiehtadallamat bohtet dál johtui.
Norgga sámedikki ságajođiheaddji
Norgga beale Sámedikki bealis sávan lihku ođđa ja
Norgga Sámedikki dearvvahusa dilálašvuhtii buvttiiga Silje Karina Muotka ja Henrik Olsen, geaid maŋŋá sápmelaš duoji searvvis, Sámi Duodji rs:s Petra Magga-Vars ja Aune Musta sávaigga lihku Laitii sáhkavuoruin.
Norggas Sámi vuoigatvuođalávdegoddi lea
Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110 a paragráfa ja lága " Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra " (sámeláhka) njuolggadusat.
Norgga sámepolitihkka váldovuođđun leat vuođđolága 110 a paragráfa ja lága "Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra" (sámeláhka) njuolggadusat.
Norgga sámi rádio NRK lea doallan ášši almmolašvuođas earenoamáš bures ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas Sámediggái dego sierra riikkaid birasministeriijaidenai delegašuvdnaáššiin.
ii leat mearridan maidege. Go Sámi vuoigatvuođalávdegoddi vuođđuduvvui jagi
Giđđat 2005 Norgga stuorradiggi loahpahii nugohčoduvvon Finnmárkolága
Norgga stuorradikki bissovaš justislávdegotti cealkámušas daddjo, ahte guolásteapmi lea guovddáš oassi sámi kultuvrras, ja stuorradiggi dagai mearrádusa, mas ráđđehus ávžžuhuvvui čielggadit Finnmárkku rittu guolástanvuoigatvuođaid.
Norgga dásseárvo- ja vehádatáittardeaddji
Bálddalagaid dáinna čielggadanbargguin norgalaš duopmostuolut leat
Norgga bargo- ja integrášuvdnaministtar Dag Terje Andersen ii sáhttánge oassálastit čoahkkimii girdinoktavuođaid váttisvuođaid dihtii.
Norgalaš olgoriikkadepartemeanta dieđiha Supmii, Ruŧŧii ja dan golmma
Norgga olgoriikkadepartemeanta dieđiha Supmii, Ruŧŧii ja dan golmma sámediggái go ratifikašuvdnadokumeanttat leat deponejuvvon olgoriikkadepartemeantta vurkkodanháldui, ja goas soahpamuš fámuiduvvá.
Norgga olgoriikkadepartemeanta cealká dattetge reivvestis guovvamánu 16. b..
Norgga stáhta háliida geassádit soahpamušas ja lea evttohallan Norgga sámediggáinai, ahte maiddái dat evttohivččii soahpamušas eret cealkima.
Norgga stáhtas ja sámedikkis lea konsulterensoahpamuš sámiid guoski áššiid gieđahallamis.
Norggas lea sierra poasta stáhtabušeahtas mii doarju
Norgga stáhta oaidnu lea hui morašlaš dannai dáfus go dat lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša ja čatnasan dorvvastit sámiid iešmearrideami Norggas.
Stáhta girjeráju bearráigeahčču čujuha dasa ahte guđege riikka
Norgga stáhta doaimmaid dáfus lean hui duhtavaš dasa, ahte Suoma sámedikki stivra ii miehtan Anne Nuorgama ja su lihtolaččaid deaddima dihte ja mearridii vuolgit ráđđádallamiidda mielde easka dan maŋŋel go dat oaččui dáhkádusaid Suoma vuoigatvuohtaministeriijas sámedikki ráđđádallanovddasteddjiid váikkuhanválddis, soahpamuša dohkkehanproseassas Suomas ja áššedovdiresurssaid dorvvasteamis.
Norgga stáhtas lea goittotge earálágan oaivil; dat cealká, ahte ođđa fitnut ja ruhtadanálgagat bohtet dávjá ieš sámedikkis, ja sámedikkis lea mearkkašahtti friddjavuohta prioriteret dasa juolluduvvon ruhtadeami ođđasit.
Dasa lassin Norgga stáhta lea dovddastan Sámi álbmogii čuohcan olggušteami ja garra dáruiduhttinpolitihka ja atnon ándagassii dan vuogi, mainna sápmelaččaiguin lea láhttejuvvon vássán áiggis.
Norgga stáhta leamašan guhká ovdamearkan eamiálbmotáššiin ja dat lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša.
Norgga stáhta lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša mii lea buktán Norgga sámediggái lasi resurssaid ja bargguid.
Norgga stáhta lea geassádeame davviriikkalaš sámi soahpamušhápmosis iige hálit addit Norgga sámediggái rievttes váikkuhanválddi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiin.
Ruoššas ja Ruoŧas.
Norgga jagi 2009 minerálaláhka eaktuda, ahte sámi kultureallin suodjaluvvo ja maid Finnmárkku fylkkas doaibmalobiid mieđiheami oktavuođas sámedikkis ja eanaeaiggádis lea vejolašvuohta buktit oainnuset ovdan.
" NRK galgá váldodoaimmastis deattuhit iežas rolla norgalaš ja sámi dáidaga ja kultuvrra gaskkusteaddjin. "
"NRK galgá váldodoaimmastis deattuhit iežas rolla norgalaš ja sámi dáidaga ja kultuvrra gaskkusteaddjin."
Norsk rikskringkasting (NRK) njuolggadusain mat bohte jagi 1996
Norga lei vuosttas riika, mii ratifierii ILO konvenšuvnna nr 169 ja jienastii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa bealis jagi 2007.
Norga ratifiserii
Norga datte-ge lea čielgasit máinnašan ahte ná ii evttohuvvo dandihtii ahte dát áđat eai livčče galgan leat oassin eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigavuođas.
Norga lea dasto searvan máŋgga riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaide,
Norga lea maiddái oassebeallin Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnnas nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás (1995) ja Eurohpa vuođđogirjjis guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras (1992).
Norga lea álohii leamaš ovdamearkan eará riikkaide sámi áššiid dikšumis ja dál Norgga doaibma lea earenoamážit váruheaddji ovdamearka.
Norgga sajádaga ákkasteapmi lea leamaš ahte
Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Norga lea ratifiseren, muhto ii Suopma iige Ruoŧŧa.
Norga lea ratifiseren ILO-konvenšuvnna nr. 169, maid Suopma ja Ruoŧŧa eai
Norga beasadaddá Ruoŧa sámiin guđet guođohit bohccuideaset Norggas.
Norga, Ruoŧŧa ja Suopma gullet máilmmi riggámus ja buoremusat gárggiidan riikkaide, ja dat leat álot njunuš sajiin olmmošlaš ovdáneami indeavssain.
Norga (Ruoŧŧa) vástida jagi 1859 biehttalemiin suopmelaš fálaldahkii diktit Norgii gullat Suoma buot davimus oasi, vai rádjegiddema heađuštusat eai čuoze sámiide nu bahás.
riidoáššis.
Norgga galgá johtui doaimmahit barggu. "
Norgga oaččui osiid Pasviikka ja Beahcáma siiddain, ja olles Njávdáma.
Norggas ráđđehusbellodaga ovddasteaddjit leat evttohan Norgga earráneami Ilo 169-konvenšuvnnas.
Norggas ilbmet guokte sámegielalaš aviissa ja okta dárogielalaš
Norggas Ilo-soahpamuš ratifiserejuvvui álggos, man maŋŋel suokkardallegohte maid ratifiseren Norggas rievtti mielde máksá ja nuppástusat dolvojuvvoje lágaide maŋálgihtii.
vuoigatvuođaid birra Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja Suoma, Norgga ja Ruoŧa
Norggas ja Ruoŧas sámebiktasiid geavahit dušše sámit.
1980-logus čađahedje Norggas ja Suomas doaibmabijuid álkkásmahttin dihte
Norggas nuppástuvai oaidnu sámi geavaheamis jagi 2001. Alimusriekte
Norggas lea vel nu, ahte son guhte gávdná ruovttus sámásteaddji easkka máttar
Norggas
Norgga bealde leat ovddideame filbmaovttasbarggu málle, man vuođđun lea oasussearvi.
Norggas lea Finnmárkoláhka, muhto eará sámiid árbevirolaš orrunguovllut leat lága olggobealde.
Norggas leat golbma ealli sámi suopmana; davvisámegiella, mii lea viidámus, dasto
Norggas leat leamaš ovdan dáhpáhusat, main ee. davviriikkain ja Ruoššas Norgii mutkon olmmoš lea beassan Norgga sámedikki válgalogahallamii.
Norggas lea lihkostuvvan fidnet áigái málliid, maid gánnáha atnit ávkin maiddái Suomas.
Norggas lea sámedikkiválggaid válgakampánnja álgán.
Norggas leat, go
Norggas vuođđuduvvui sámelága vuođul sámediggi, mas leat guokte ulbmila: doaibmat sápmelaččaid válggain válljejuvvon politihkaš ovddastanorgánan ja doaimmahit dasa lágain mearriduvvon dahje áššáigullevaš nášuvnnalaš eiseválddiiguin sohppojuvvon hálddahuslaš bargguid sierralágan Sámi álbmogii guoski surggiin.
Norggas davviguovllu oljo- ja gássagittiid ávkkástallan lea mearkkašahtti áitta boazodollui.
Oktasaš raporttas mii bođii 1988 golmma sámevuoigatvuođaid čielggadeamis Norggas, Ruoŧas ja Suomas, čujuhedje konvenšuvnna dárbui ja ávkái.
Norggas addojuvvui jagi 2005 Finnmárkkuláhka vástádussan sápmelaččaid máŋggaid jagiid bistán dáistaleapmái ja muhtumassii maiddái vástádussan riidui, mii laktásii Álaheaju-Guovdageainnu - eanu gárggiideapmái 1970-logus.
Norggas addojuvvon Finnmárkkuláhka fállá buori vuođu ja vuogádaga čielggadit ja dorvvastit beaktilit sámiid vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide Finnmárkku fylkkas.
Norggas sámedikki válgalogahallamii beassá njealját buolvva buolvaiduvvama mielde ja maiddái duššebeare iešidentifikašuvnnain.
Norggas sámi máilmmi árbevierročuozáhat ii gávdno, ovdahistorjjálaš čuozáhahkan gal lea Álaheaju báktesárgosiid guovlu Jiepmaluovttas.
Norggas mánáid sámegielat TV-sáddagat álge jagis 1991. Ruoŧas sámegielat mánáid TV MeahcceVulle álggahii jagis 1994.
Norggas leat olu doaimmat ee. sámedikki giellaealáskahttindoaimmat Sámis ja ráđđehus lea ovddideamen viiddes " Sámegielaid doaibmaplána " vai ollašuhttit ulbmila.
Norggas leat olu doaimmat ee. sámedikki giellaealáskahttindoaimmat Sámis ja ráđđehus lea ovddideamen viiddes "Sámegielaid doaibmaplána" vai ollašuhttit ulbmila.
Norggas doaibmi Davvi Girji goasttida maiddái Suoma sámiid dahkan girjjiid.
Norggas seammasullasaš riikkaviidosaš sámečoahkkin ordnejuvvui Deanu gielddas jagis 1919.
Norggas jagi 2005 ásahuvvon Finnmárkkuláhka sisttisdoallá njuolggadusaid, maiguin suodjaluvvo dehálaš vugiin Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa ja luondduvalljodagaid hálddašanvuoigatvuođaid gárggiideapmi báikkálaš dásis.
konvenšuvnnat leat maid inkorporerejuvvon goappáge riikka láhkaásahussii.
Norggas čavgejin Suoločielgái, gos dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán.
Gálvvuid ovddas mat fievrriduvvojit
Stencils
Ođđadárogiella
Norggas lea leamaš barggu čállindoaibma.
world. kgm
StandárdaAccount type
Dábálaš beroštumiid goziheami ii gal sáhte ođđasiin gohčodit riidaleapmin dehe nákkahallamin.
StandárdaComment
_Dábálaš
& Dábálaš
Dábálaš
Description
Dábálaš ránesivnnit (čáhppes - ja ivdnekaseahtta)
Dábálaš, ránesivnnit (čáhppas ivdnekaseahtta)
Dábálaš ránesivnnit (auto- áicca bábiršlája)
& Dábálaš: Icon used for folders which do have unread messages.
Dábálaš láse
window-hint
Dábálaš@ item: intable Text context
Juogadeami standárdspiehkastat
Dábálaškvalitehta
Dábálaš ivdnikvalitehta (4 leahkka)
layer-mode-effects
& Dábálaš čájeheapmi
Name
Skill Level
Viečča dábálaš báhpára jođánit
Čabu teavstta sisafievrridanlásaš
Čabu teavstta olggosfievrridanlásaš
Oktageardán
Dábálaš bábir
Standárda boastaboksa
preview available
DábálašProcess Niceness
Dábálaš čuokkisčoahkku
Standárda
Standárda láhtten KDE: s lea válljet ja bidját johtui govažiid ovttain coahkkalemiin cuigunovttadaga gurutboaluin. Dát doaibmá seammaláhkaigo eanáš fierbmeloganat. Jus háliidat válljet ovttain coahkkalemiin ja bidjat johtui govažiid guvttiin coahkkalemiin, váldde de eret merkema dás.
StandárdaStyle name
Dábálaš teaksta
Dábálaš teaksta:
Geavahuvvo dábálaš tekstii (omd boalut, mearkkat, govvožat)
Dábálaš doaibmanvuohki (Autovállje)
Dábálaš dilis Sajosa teknihkarat sáhttet fuolahit govaid ja jienaid geavaheamis.
Standárddoibmanvuohki
dash-preset
Dábálaš teakstastiillat
Standárdčáliheapmi
Dábálaš (auto- áicca bábiršlája)
Dábálaš ivdni
Dábálaš ivdnekvalitehta (4- leahkka)
Dábálaš (ivdnikaseahtta)
Normalisere
City in Oklahoma USA
Norrbottenis - nu gohččoduvvon hálddahusguovllut
Stencils
color
world. kgm
france. kgm
ElfenčalánridduName
france. kgm
City in Ontario Canada
City in New York USA
City in New Jersey USA
City in South Carolina USA
Region/ state in Australia
City in Minnesota USA
City in California USA
north_ korea. kgm
City in Nevada USA
City in Arkansas USA
City in Ohio USA
City in Saskatchewan Canada
City in Nebraska USA
City in Washington USA
City in New Mexico USA
North, the direction
City in Alaska USA
City in Saudi Arabia
City in Virginia USA
NOR (True; False; False) dieđiha False
City in Connecticut USA
france. kgm
norway. kgm
Datdahan easka livččiige imaš jos bálká ii máksojuvvole sámedikki bálkávuogádaga mielde.
Na diet duogážis - ja manan ieš dehálepmosii dehege dasa, masa Suoma stáhta lea čatnasan.
Na dashan son lea juobe vuoigadis.
A button on a Remote Control
 Buktit ovdan, makkár bálvalusat gávdnojit juo ja makkár vejolaš bálvalusdárbbut vel leat
Buktit ovdan, makkár bálvalusat gávdnojit juo ja makkár vejolaš bálvalusdárbbut vel leat
Lokte válljejuvvon rámma vai dat ihtá buot eará rámmaid bajábeallái.
 Loktet guovddážii bálvalusaid, mas giela ja kultuvrra mearkkašupmi lea stuoris
Loktet guovddážii bálvalusaid, mas giela ja kultuvrra mearkkašupmi lea stuoris
Lokte láse
channels-action
undo-type
Lokte gieđa, guldal ratti ja gieđavuoli njulges suorpmaiguin ja gehpes deaddimiin...
Description
Description
Lokte
images-action
Lokten čoakkámis ovdan maid namuhuvvon GDG:a ohcamuša.
undo-type
vectors-action
vectors-action
Lokte rámma
Lokte dahje vuolit láse
Lokte/ Vuolit
& Stuorit ovdavuorru
layers-action
undo-type
Bajit doaimma
Lokte válljejuvvon rámma vai ihtá buot eará rámmaid bajábeallái. Dát lea dušše ávkkálaš jos rámmat leat badjálaga. Jos máŋga rámma leat válljejuvvon, dat loktejuvvojit vuorrulága.
• doahput jeahkála, dahkat lastagihpuid, láddjet hoaššaid, suinniid
Bajiideimmet ovdan maiddái dárbbu ođasmahttit boazodoallolága vástidit Suoma vuođđolága ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid.
Bukten albmosii earenoamážit Suomas guokte guokte lihkadusa, mat uhkidit sámi kultuvrra: Ilo 169-soahpamuša ratifiserema vuostálasti lihkadus sihke láddelašálbmot-lihkadus, gean ovddasteaddjit gohčodit iežaset sápmelažžan.
Loktejin čoakkámis ovdan SPR:a doarjaga árktalaš informašuvdnaguovddážii.
Bajidin vuođđoságastan ovdan earenoamážit nuortalašgiela ja - kultuvrra dili ja doarjalin buot oassebeliide ahte nuortalašgiela ovddidandoaimmaide dáhkiduvvo dárbahassii ruhtadeapmi.
object name (optional)
Gearddut: No gradient spread
The style has no fill
The style has no stroking
Dátnai ođas guoradii seamma ođasluottaid.
Almmolaš čálli
Comment
NOT (False) dieđiha True
Stencils
City in United Kingdom
NOT (True) dieđiha False
world. kgm
Sihko olggošgovaid automáhtalaččat
Skánne gova
Viečča & e- boastta maŋŋilit
Čuovvut álo guđege fámus leahkki láhkaásahusa ja dan mearreáiggiid.
Báhkas leat dárkilis rávvagat.
Čuovo báhka rávvagiid dárkilit.
buot doaimmastis doahttalit sámi giellalága, iige dat sáhte dahkat dakkár čovdosiid, mat
heive regex: ii.
dárbbašit buoriduvvot dan ládje ahte eiseválddiid
@ action: button
@ action: button
Viežžamin
Viežžamin reivedáhtaid
Viežžamat
Viežžan
City in Newfoundland Canada
Sort order for mail groups
Lassáneaddji@ item: inlistbox Sort
Lassáneaddji
Stock label
Čalmmustahttima lea jođálmahttán filbmasuorggi lassánan oahpahus davvin.
Dán ovdanboahtima lea veahkehan filbmasuorggi lassánan skuvlejupmi davvin.
Region/ state in Canada
Novell GroupWise- šleađgadieđáhusprográmmaName
City in Croatia
City in Siberia Russia
City in Michigan USA
nowebLanguage
NOW () - funkšuvdna dieđiha otná dáhtona ja áiggi báikkálaš hámis. Dat dahká seammá go CURRENTDATETIME ja lea váldon fárrui vai sáhttá eará prográmmaiguin bargat ovttas
olbmuid gaskii vuostemielalaš, vuolideaddji, loavkašuhtti, dahje unohas mielladili.
NPR
Iežan NRK:s oažžun dieđu mielde son lea lohpádusas mielde spealus juo álggahan ja lea leamaš aktiivvalaččat oktavuođas doaimmahussii.
NRK:a doaimmahus, dego ovdditnai válgabajis, lea jáhku mielde buresge šláddariid ja solžžaid láidemis.
NRK sámi radio áiggui bargat skandálaođđasa das, ahte mu guoibmi barga mu veahkkebargin.
NRK Sámi radio sorro fas boares ođđasiid fállamii.
NRK sámi radio lea sivahan mu plagieremis, davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid maŋideamis ja lea dadjan, ahte in návddaš dievasčoakkáma luohttámuša ja lea jearran earránango doaimmastan.
NRK sámi radio orru imaštallame maid dan, ahte sutnje máksojuvvo sámedikki bálkávuogádaga mielde bálká barggu gáibideaddjivuođa mielde.
NRK Sápmi jearahallamis Áillohačča dáidaga ja girjjálaš vuoiŋŋadujiid dovdi, girjjálašvuođa dutki Harald Gaski dadjá, ahte dálá áigge treandan lea, ahte biografiijain gieđahallojuvvo olbmuid olbmuid seksuálavuohta.
NRK Sápmi ráhkadii bearjadaga ođđasa Yle Sápmi doaibmasaji sisáibmobuncaraggás nu ahte árvvoštalai ođasdoaimma ja sáddenáiggi unnuma, muhto ii lean goitge fuolas bargiid dearvvašvuođas.
Nr
nspluginscan
nspluginviewer
Ng. POLURA-ođastusa válmmáštallan bargojoavkku loahpparaporta lea gárvánan ja dat gávdno čujuhusas http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut.html bargojoavkoraporttat.
Renman fidnu lea leamaš vástideaddjilágán fidnu ".
Ng. sámegiela giellalasi prosentuálalaš meari galggašii bajidit.
NTSC
color
Nuevo Sol
oađđiminprocess status
Sáhttá orrut álkit vuoigŋat ja oađđit go leat moadde liige bolstara oaivve vuolde.
Nohkkat %s
Error: formula not parseable
NUMMIR
The grammatical type of a word
Currency type for column
Lohku, desimálasiffar
Nummir Evttohasa namma Árvu, ámmát dahje doaibma Ruovttugielda
Nummerejuvvon listuStyle name
Nummirat
@ item currency name and currency code
Nummir, bustávva
Lohku
Nummir, eará
Name
Numerálaš árvu
Nummir:
NUMMIR
Nummira
Man galle olggoslođat - Molssaeaktu
Error: empty intersecting area
keyboard label
Num Lock- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Num Lock- boallu lea dál aktiverejuvvon.
Num- lock
Num Lock
Numra - hárjehallat loguid
Region/ state in Canada
Nunavutii girdá maid First Air, mii fas lea Davvi-Quebeca inuihtaid oamastusas eananriektesoahpamuša mielde.
Nunavuta hálddahusas doaibmá servoša / siidda boarrásepmosiid komitea, mii addá ráđiid ja ávžžuhusaid árbevirolaš dieđu vuhtima váldima várás.
Nunavuta hálddahus lea iehčanas ja mearrida válggain válljejun orgánaid bakte iežas lágain.
Nunavutas almmustuvvet guokte aviissa, maid olggosaddingiellan lea eŋgelas- ja inuktitukgiella. Dát inuihtaid giella juohkása ain golmma suopmanii Nunavut guovllus.
Nunavutas leat golbma guovlluguovdasaš representatiivvalaš inuihttaorganisašuvnna, mat bearráigehččet ja váldet vára inuihtaid eananvuoigatvuođain iežaset viidogain.
Nunavutis vuolggán Ottawai, gos deaivvan ministeriijaid ovddasteddjiid, maid ovddasvástádussan leat álgoálbmotáššit. Guossástalan maid Suoma ambassádas.
Nunavut lea Kanada nuoramus territoriija ja dat vuođđuduvvui jagi 1999.
Nunavutas leat máŋgga ládje luondduriggodagat. Doppe leat viidát minerálat ja máŋga ruvkke doaimmas.
Nunavut vuođđuduvvui máilmmi viidáseamos ja gokčevaččamus eananriektesoahpamuša vuođul ja dat guoská kulturárbbi go sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaidnai.
star name
NjuolatKCharselect unicode block name
Constellation name (optional)
Stencils
Mouse Cursor Shape
Stencils
Njuolla
Stencils
Mouse Cursor Shape
Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan.
Boine ii nuorran atnán árvvus sámemáttuidis iige máhttán gáhttet sámegiela dahje kultuvrra.
Nuorat eai šat oahpa lunddolaččat sámi guollebivdoárbbi ja guollebivdoárbi, dasa gulavaš diehtu ja terminologiija lea váras jávkat.
Dat nuorat, geain musihkka lea ámmáhin dahje beaivválaš bargun, eai sáhtte oassálastit dán gilvvohallamii. Dat guoská maiddái nuoraid, geat leat musihkkaámmátskuvllain (SibeliusAkatemia, soahtemusihkkaskuvla, musihkkaskuvllaid ámmátlinját) dahje geat leat háhkan musihkkasuorggi ámmátdutkosa.
Nuorat ledje lágidan panelá, masa ledje bovdejuvvon riikkabeaibellodagaid ovddasteaddjit ja vuolláičálli.
Nuorat oassálastet bearjadaga golggotmánu 16. beaivvi buohkaide rabas dilálašvuhtii ja lávvardaga 17. beaivvi bargobájiide.
Nuorat leat morihan atnit arvvus iežaset duogáža ja gávdnan rámat etnálašvuhtii.
Nuorat leat min kultuvrra boahtteáigi ja min kultuvrra boahtteáigi lea mu mielas deháleabbo ášši go omd. girkostobuid bajásdoallan.
Nuorat ožžot iežaset oasi servodatlaš sámi barggu ovddasvástádusas ja oainnán dán gárganeami hui buorrin áššin.
nuorgam (at) samediggi.
Njuorggáma guokte joavkku Njuorggán sihke Áron ja Juuso eaba váidalahtti gal beassange dán vuoru čájehit dáidduideaset, vaikko joavkkut ledje almmuhuvvon fárrui.
Nuorat bohtet dáhpáhussii measta buot sámeguovllu skuvllain.
Nuoret! Kuka asioistanne päättää?
Nuorra Kultuvra - dáhpáhussii sáddejuvvo dán jagi 1 čájáhus, man guhkkodat sáhttá leat 15-60 min.
Nuori Kulttuuri toimikunnan terveiset Helsingistä toi kulttuurisuunnittelija Panu Mäenpää.
nuorain galgá leat vuoigatvuohta sámegielalaš oahpahussii ja sámegiela oahpahussii.
Nuoraide almmustuvvá sámegielat nuoraidbláđđi Š. Bláđđi lea ođđaáigásaš ja sisttisdoallá nuoraide guoski áigeguovdilis fáttáid.
Nuorra musihkkáriidda ordnejuvvojedje bivnnuhis čuojahanleairrat.
Nuoraide leat háliidan fállat dilálašvuođa ovddidit dáidduideaset, čájehit daid earáide ja oažžut ovdanbuktimis máhcahaga duopmáriin sihke stuorra geahččijoavkkus.
Nuorimmat joko
Nuoraidorgána ja - doaimma vuođđudeapmi boahtá čuovvovaš sámedikki dievasčoakkáma áššelistui ja jos dat lea mu duohken de maid nuoraidbargojoavkku evttohus boahtá dohkkehuvvot ja sámedikki nuoraidoaimma institušuvnnalaš álggaheapmi oažžu loahpalaš sivdnádusas.
Nuoraidráđi vuođđudeapmi lea sámedikki doaibmaprográmma okta njunušfidnuin, mii lea vuolgán johtui stivrra álgaga mielde ja dan ovdii sámi nuorat leat bargan áŋgirit olles jagi.
Nuoraidlávdegotti vuođđudeapmi nanne sámenuoraid vejolašvuođaid váikkuhit sin iežaset guoski áššiide ja dan bokte vuoigatvuođaid ovddideapmái, maiguin suodjalit ja ovddidit sin iežaset kulturárbbi.
Nuoraidlávdegoddi čoahkkana SPR dievasčoahkkima oktavuođas.
Nuoraidráđi lei ovttasteamen čoahkkimis Niila Rahko.
Nuoraidráđi nammadettiin galgá váldot vuhtii guovlluguovdasaš ja gielalaš dásseárvu, nappo galget leat lahttut guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas (Ohcejohka, Anár, Vuohču ja Eanodat), ja dan lassin maiddái guđege giellajoavkku ovddasteaddjit (davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegiella), sihke nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskasaš dásseárvu.
Nuoraidráđđi ásahuvvo guovtti jahkái hávil.
Nuoraidráđđi ásaha mearreáigái vuollejuhkosiid ja nammada juhkosii lahttun 15-28 - jahkásaš sámenuoraid.
Nuoraidráđđi ovddida sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja maiddái nanne sámenuoraid gullama sámekultuvrai.
Nuoraidráđđi evttohii dego sámedigginai, ahte sámediggi galggalii leat maŋimus váidalanorgána válgalogahallama dievasmahttimis.
Nuoraidráđđi Facebookas
Nuoraidráđđi lágida maid dárbbu mielde sámi nuoraid konfereanssa, mii linnje sámi nuoraidpolitihka.
Nuoraidráđđi válmmaštallá sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid mat gusket sámenuoraide ja sin eallindillái. Eará váldoulbmilat leat ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid miehtá Suoma sihke nannet sámenuoraid gullevašvuođa sámi kultuvrii.
Nuoraidráđđái Nuorra doaibmi - dovddastus
Máŋggain soaitá leat dakkár dilli, ahte ii leat šat vejolaš oahppat vánhemiin dahje ádjáin ja áhkuin dujiid, iige árbevirolaš diehtu sirdás buolvvas nubbái.
Nuoraidráđđi lea dásseárvosaš sajádagas eará sámedikki lávdegottiiguin ja nuorain leat mu mielas buorit váikkuhanvejolašvuođat sámedikki doibmii.
Nuoraidráđi áššedovdit galget leat válljejuvvot boađidettiin 15-17 - jahkásaččat.
Nuoraidráđi blogga
Nuoraidráđi evttohussii váikkuhii maiddái vejolaš lahtuid aktiivvalašvuohta, ahki sihke beroštupmi váikkuhit sámenuoraid áššiide.
Nuoraidráđđi vuosttamuš stuorát dáhpáhus lei ordnet Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) davviriikkalaš oktasaš nuoraid konfereanssa Suoločielggis 13.-15.10.2011.
Nuoraidráđi ovdaprošeavtta bargojoavku bargá ovttas nuoraidčálliin sámedikki stivrii evttohusa lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa bargá sámedikki čoahkkin.
Nuoraidráđi áššemeannudeaddjin ja čállin doaibmá nuoraidčálli Kaisa Tapiola-Länsman
Nuoraidráđi lahtut leat máŋggain bargojoavkkuin ja stivrenjoavkkuin.
Nuoraidráđi málle lea válmmaštallan sámi nuorain čohkkejuvvon ovdaprošeakta ja ráđi struktuvrras lea ráđđádallojuvvon oahpahusministeriija ja vuoigatvuohtaministeriija gaskka, vai ráđđi deavdá sámediggelága ja oahpahusministeriija ruhtadeami geatnegasvuođaid.
Nuoraidráđi bokte sámenuoraide lea addojuvvon erenomáš kanála váikkuhit iežaset áššiide.
Nuoraidráđi vuođđudeapmi lea sámedikki deháleamos mearrádus dán válgaáigodagas ja lea ahkit, ahte muhtin sámediggeáirasat hálidit sirdit media fuomášumi nuoraid sajádaga buorideamis iežaset politihkalaš bargui.
- Nuoraidráđi vuođđudeapmi sámediggái buvttii midjiide stuorra ovddasvástádusa, gávnnahii Haltta.
Nuoraidráđi vuđolaš suokkardallan ja roahkkadis áššiid ovdan buktin nanne mu luohttámuša ain dasa, ahte sámi politihkas lea boahtteáigi.
Nuoraidráđi ságadoalli doalai sága, mas son ilmmuhii nuoraidráđi guottihit sámediggeláhkabargojoavkku evttohusa.
Nuoraidráđi ságajođiheaddji Niila Rahko lea dovddastusas ilolaš:
Nuoraidráđi ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.
Nuoraidráđi ulbmilin gullá maiddái ordnet jahkásaččat stuorát dáhpáhusa muhtin temáin sámenuoraide birra Suoma.
Ulbmila olaheami dihte vuođđuduvvui "Nuoraidlávdegoddi-prošeakta " ja bargojoavku válmmaštallat ášši.
Ulbmila olaheami dihte vuođđuduvvui "Nuoraidlávdegoddi-prošeakta" ja bargojoavku válmmaštallat ášši.
Nuoraidráđđi galgá ovddastit Suoma sámiid guovllulaš ja gielalaš joavkkuid.
Nuoraidráđđi
Nuoraidráđi válljemis boahtit vuhtiiváldit, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid.
Nuoraidráđi válljemis boahtit váldit vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái giellajoavkkuid.
Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid.
Dan lassin nuoraidráđis galget leat ovddastuvvon gávpotsápmelašnuorat ja boazosápmelašnuorat.
Nuoraidráđđi lea fitnan oahpásmuvvamin Brysselis ja ON:i New Yorkas.
Nuoraidráđđái gullet dál vihtta 18-25 jahkásaš fásta lahtu ja maiddái juohke lahtu persovnnalaš várrelahttu ja lassin vihtta 15-17 jahkásaš áššedovdilahtu.
Nuoraidráđđi lea vuhtii váldán evttohusa ráhkadettiin:
Nuoraidráđđi lea ožžon sierraruhtadeami Oahppoofelaš-prošeavtta ollašuhttima várás.
Nuoraidráđđái heivvolaš 18-25-jahkásaš aktiivvalaš sámenuoraid ja vejolaččat maiddái áššedovdilahttun heivvolaš 15-17-jahkásaš nuoraid sáhttá evttohit nuoraidčálli Niina Siltalai.
Nuoraidráđđi lea Suoma sámediggái diŋga, mas mii leat čeavlát ja mis Suoma sámedikkis leat stuora vuordámušat nuoraidráđi bargui.
Nuoraidráđđi lea bargan Sámediggái evttohusa ráđi lahttomeari bajideamis čieža lahttui ja lahtuid guoskevaš ahkerájá rievdadeami 18-28 jahkái.
Nuoraidráđđái válljejuvvojit guovtti jahkái hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja golbma eará lahtu sihke juohkehažžii persovnnalaš várrelahtut.
Nuoraidráđđi lea okta Sámedikki lávdegottiin, man váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta.
Sámedikki nuoraidráđđi
Nuoraidráđis sáhttá leat iežas doaimma várás okta dahje dan eanet vuollejuhkosat.
Nuoraidráđđi bargá Sámedikki stivrai evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa bargá Sámedikki čoahkkin.
Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrai evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.
Nuoraidráđđi doaibmá dál vuosttaš doaibmabaji nu ahte eallit historjjálaš áiggiid.
Nuoraidráđđi boahtá doaibmat sámedikkis áššedovde- ja ovttasbargoorgánan ja nuoraid oavdduid goziheaddjin.
Nuoraidráđđi galgá bargat nuoraidpolitihkalaš áššiiguin ja doaibmat sámi nuoraid oktasaš jietnan, sihke riikkaidgaskasaččat ja Sámis.
Nuoraidráđđi oahpásmuvvame Eurohpa ráđđái.
Nuoraidráđđi vállje gaskavuođastis ráđđái guovtte jahkái hávil ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji.
Nuoraidráđđi vállje ieš ságadoalli ja várrelahtu lahtuidis gaskkas.
Nuoraidráđđi válmmaštallá daid sámedikki čealkámušaid, álgagiid ja eará beali váldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid.
Nuoraidráđđi sáhttá válljet ráđđái guovtte jahkái hávil eanemustá vihtta bissovaš áššedovdi.
Nuoraid dáiddadáhpáhus álgime Sajosa váldosáles.
psykitriija ossdaga gaskka.
Nuoraidčálli evttohus (KTL):
nuoraidčálli bálkágolut) (sierra evttohus OKM:ii)
Nuoraidčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 26 a §:s.
Nuoraidčálli doaibmabáiki lea čállingotti almmolaš doaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis.
Nuoraidčálli
Nuoraidčálli virggi
Nuorra doaibmi - dovddastusat juhkkojit Nuoraidbarggu boahttevuohtafoorumas Helssegis 22.10.2014.
Nuorra doaibmi - dovddastus lea dárkkuhuvvon giitosin ja doarjjan nuorra doaibmiide ja sin fidnuide ja maiddái iežaset doaimmain nuoraid sajádaga ja sin doaimmaid ovddidan rávesolbmuide.
Nuorat!
Nuortalaččat - Sámi Musea Siidda buvttadan diehtosiiddut
Nuoraid sajádaga buorráneapmi sámedikki doaimmas lea maid stuora ovdáneapmi.
Nuoraid bándaleaira, gos oahpahuvvui sihke árbevirolaš ja moderna sámemusihkka, ordnejuvvui Čeavetjávrris 2.-4.11.2007.
Nuoraid konsearttas lávddi ala besset sámenuorat joavkkuinis.
Das čuovvu, ahte sámi boazodoalu árbevirolaš vuohki sirdit dieđu boarrásit buolvvain nuorabuidda lea hedjoneame.
Nuorravuohta ja náittosdilli
• nuohttunstohkosat
N- UP JA ČÁHCEMEARKAHEIVEHUSAT
star name
Aune KuuMartti Rikkonen Anáris.
(n) OđđaName
oceania. kgm
uzbekistan. kgm
world_ continents. kgm
Comment
Nuvvos Áiligas lea dološ áigge bassiduottar man vielttit leat ain dievva mearkkašumiid.
Comment
City in Fyn Denmark
City in Far East Russia
Stáhtat mat odne šiehtadit soahpamušaid álgoálbmogiiguin, oaivvildit dábálaččat ahte dakkár soahpamuš maid álgoálbmogat šiehtadit dainna stáhtain mas sii orrot, ii leat traktáhta álbmotrievttálaš mearkkašumis, muhto stáhtasiskkáldas soahpamuš maid nationála láhkaásahus regulere.
Lea gal duohta, ahte dálá áigge eai huma šat Vuotosis muhto Kemihaara máŋggageavahanáldás.
Odne adnojuvvojit omd. dihto riikkaidgaskasaš organisašuvnnain leat váldi šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Odne lea dušše okta gárjilaš báiki Guoládagas, Kolvitsa, mii lea Kandalaxa ja Umba gaskkas.
Dán áiggi galgá almmuhit jápmima báikkálaš vearroeiseváldái.
Dán áiggi Lappi bálgosa visot bohccot leat seamma guohtuneatnamiid alde earret ovtta siidda bohccuid.
Odne bargá ollesmáilmmi viidosaš risttalaš aktavuohta oaččuhit vuoiggalaš máilmmi mas ii leat nealgi, geafivuohta ii ge vealaheapmi.
"Dáid mearrádusaid geažil odne jáhkkojuvvo ahte sámi álbmotjoavkkus lea lohpi gáibidit ahte eiseválddit čájehit sidjiide positiiva erenoamášmeannudeami go nu lea dárbu ollašuhttin dihte daid gáibádusaid mat dán oktavuođas leat stáhtaeiseválddiide.
"Dáid mearrádusaid geažil odne jáhkkojuvvo ahte sámi álbmotjoavkkus lea lohpi gáibidit ahte eiseválddit čájehit sidjiide positiiva erenoamášmeannudeami go nu lea dárbu ollašuhttin dihte daid gáibádusaid mat dán oktavuođas leat stáhtaeiseválddiide.
Otná dilis berre dohkkehit áibbas čielggasin dan ahte dálá olmmošnjuolggus earuha iešmearridanvuoigatvuođa ja dan doibmiibidjama gaskka, mas veajášii čuožžilit vaikke-ba gažaldat eretgaikumis.
Otne lea hui čilges gamus dohko guvlui ahte iešmearridanvuoigatvuohta ii moktege sáhtte ráddjejuvvot nu ahte gustošii aiddo dušše árbevirolaš koloniijaid heaittieami áššiide.
Otne datte-ge lea buorrinváldin lassáneamen dasa ahte iešmearrideami vuoigatvuohta lea njuovžilis vuogádat masa lea váttis ráhkadit lihkatkeahtes sisdoalu.
Dán áigge sámit ávvudit oktasaš álbmotbeaivviset oktanaga.
Dálá áigge máŋggat sámit orrot gávpogiin ja Áile-Ristena mielas sámegiela dilli sáhtášii leat Roavvenjárggas buoretge.
Dán áigge sámeráppa máhttit leat olugat, ja das oažžut giitit Amoca, guhte lei vuosttas sámeráppa dahkki go genre gárggiidišgođii 2000-logu alggus.
Gávdnojit sierralágán oainnut dasa ge ahte addá go álbmogiidgaskasaš riekti positiiva vuoigatvuođa eretgaikumii.
Dál lean juo vehá vajáldahttán giela, muhto hálidivččen garrasit doalahit giellamáhtu.
Dán áigge dát nuortalaččaid árbevirolaš rátnu geavahuvvo eanaš seaidnerátnun.
Dán áigái heivehettiin sámekulturguovddáš ánssáša bálkkašanlávdegotti mielas sajos - nama alladássásaš arkitektuvrra ja maiddái alladássásaš ja máŋggabealat doaibmasisdoalu dihte.
Dálá árvu:
Dáláš ássanguovllut ja sámejoavkkut
Dálá
Dán:
DáláDefault color scheme
Heivet čájáhusa
Dáláš ealliguovdasaš doarjja, 26 euro, lea aivve liiggás unni, iige 36 euro leat datge go indeaksabajideapmi veardidettiin ovdamearkkadihte oapmedoalu doarjjadássái.
Dálá bargit
Dálá bargit (mearreáigásaččat)
Dáláš vuogádat, mas sámegiela oahpahusa ordnen sámiid
Dálá giellalassi ii movttiidahte sámegiela studeremii.
Nubbi suopman lea darjjisámegiella, mii geavahuvvo Guoládaga davvegáttis, ja dan máhttet 12 olbmo.
Dáláš girku lea almmatge áibbas nuppálágán go ođđaássama áigásaš girku, mii moriidahtii álbmoga.
Dáláš lágat eai oro máksime suohkanii maidege.
Dálá lágat ja ruhtadeapmi eai leat doarvái dorvvastit sámekultuvrra boahtteáiggi Suomas ja oppa sápmelaš eallinvuohki ja sámegielat leat hui áitatvuložat.
NAME OF TRANSLATORS
@ label: listbox The default screen for the presentation mode
NAME OF TRANSLATORS
Dalá boraspiriid mearri lea laskan maŋemuš guovtti jagi áigge.
Dáláš spirepolitihkka ii suvdde, dat lea gierdameahttun. Dat ii váldde vuhtii beađuid johtima stáhtaid rájiid rastá, buhttenortnet lea njoahci ja gággat, buhtadusat eai álohii leat oba máksojuvvonge ja vahátelliid jávkadeapmi lea duođaid váttis.
Dálá & jođánisboallu:
Dálá boazodoalu doarjjavuogádat boazodoallái čoaggana eanas 26 euro ealliguovdasaš doarjagis, 20% investerendoarjagis meahccefievrruid ođasnuhttimii viđa jagi gaskkaid ja sierralágán loanain.
Dálá linnjá:
Dáláš sápmelašmeroštallan lea dahkan dili, mii lea juohkán sápmelaččaid ja suopmelaččaid ja dahkan vejolažžan suopmelaš ođđaorruid maŋisboahttiid beassama sámedikki válgalogahallamii.
& Dálá beassansátni:
Dálá čuojahanlistu
- dálá soahpamuš guovtte buohccedikšunbiirre gaskasaš
Comment
Dála laiggahat
Dálá čoahkadus
tab-style
tab-style
Dálá doaibmamálle dahká vejolažžan stáhtaid ájáhallama.
dálá fuolaheaddji
Dálá mátasdoalli
Dálá máŧasdoalli
NAME OF TRANSLATORS
Geaidnu lea mohkkái, heajos ortnegis ja stuorámus oasis sáttogeaidnu gokčasa haga.
Dálá čoahkkáibijuin bändi lea čuojahan skábmamánus 2007 rájes.
Dálás bálvalusráhkadagain dát ii leat vel vejolaš, muhto dat gáibida stáhta
Dáláš resursadásis eat bastte ráhkadit bissovaš vuogádaga, mii buorida mánáid ja nuoraid oassálastima Sámedikkis.
Dán máhppii ja buot dan vuollemáhpaide@ option: radio Apply View Properties To
Dán máhppii@ option: radio Apply View Properties To
& Dálá čállinbeavdái
Dáláš golmma sajes evttohasas galgá leat logi sápmelačča ráhkadan válgaovttastus.
Dálá guhkes nama sadjái galggašii hutkat oanehis ja deaivilis, doaimma govvideaddji nama.
Lesson Name
Odne almmolaš oaidnu lea ahte stáhta Norga
Dáláš evttohusas badjeolmmoš ii dárbbat máksit dárkkistanmávssu suohkanii, muhto eanan- ja meahccedoalloministeriija máksá buhtadusmávssuid suohkaniidda njuolga.
Dálá ráđđehusprográmmas sápmelašáššit namuhuvvojit dušše hui sulalaččat.
Dálá ruvkelágas eai leat njuolggadusat Sámi álbmoga dáfos mearkkašahtti sierravuoigatvuoigatvuođaid vuhtiiváldimis, iige dálá ruvkepolitihkka oro doarvái dorvvasteamen sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaid ruvkeguovlluin. Spesiálaraporterejeaddji lea earenoamážit čuvvon Girona gávpoga dili.
Dálá lágas dievasčoakkámii eai leat addojuvvon jur eará barggut go muitalusa ja rehketdoalloloahpaheami dohkkeheapmi, bušeahta mearrideapmi ja válgaáigodaga doaibmaprográmma mearrideapmi.
Dálá málles sámediggái válljejun ovddasteaddjit ovddastit geavadis dušše iežaset ja golmma válljejeaddjideaset.
Dálá ođđaáigásaš máilmmis lea álki vajálduhttit kultuvrra váimmusárvvuid.
Dálá dilis Inuihtaid sirkumpolar ráđis ii leat miella doarjut EU komisšuvnna lahttuvuođa ohcamuša Árktalaš ráđđái, ja dan gal ipmirdan bures.
Dálá dilis, mas energiijageavaheapmi lea unnon 10% diimmážis ja dálkkádatrievdan skoalkkuha juo uvssa duohken imaštahttá sakka ahte Sámi leanas háliduvvo lasi energiijabuvttadeapmi ja - geavaheapmi.
Dáláš Mátta-Várjjat šaddá norgalaš guovlun.
Dálá árvvut
Dálá árvvut (PV)
Presentere lásiidComment
Dálá láhkaaddin ja hálddahuslaš doaimmat eai leat statistihkaid mielde doarvái dorvvastit sámegielaid ja giela sisttisdoalli kultuvrralaš riggodaga seailuma ja ovdáneami.
subscription name
Dáláš sámegiela gáhttemii biddjon bargiresurssat leat dálážisge vátnát ja lassivirggit váillahuvvojit sakka.
Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain.
& Dálá doaimmat:
Sámegielalaš bálvalusaid ordnen ja sámi giellalága olláhuvvan sáhttá buorránit
Dáláš resurssaiguin sámediggi ii bastte vástidit dáidda cealkámušbivdagiidda.
Dán áigge áidna sámegielat aviisa lea Norggas almmustuvvi Avvir, mii almmustuvvá guovtti geardde vahkus.
Dálá ealáhuspolitihkka lea dikšojuvvon sámedikkis prošeavttaiguin ja eará virgebargguid olis.
Dálá áigge omd. Ruoŧa Sámis Lapponia álbmotmeahcci ollislažžan lea sámi kultuvrra vuođul máilmmi árbevierročuozáhahkan logahallamis.
Dálá lága mielde stivra gieđahallá váidalusaid.
Dál spealan sisbandy.
Dáláš investerendoarjja mieđihuvvo viđa jagi gaskkaid.
Dán áigge juoigama sáhttá dáktet dološ shamánaid geavahan mearvrresgáriin.
Dán áigge čáppagirjjálašvuohta jorgaluvvo váldogiela ja sámegiela gaskkas.
Dálá áigge giellaovttasbargu dáhpáhuvvá Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš sámi giellalávdegottis, mii ii leat doaibman doarvái bures ja áhpasit.
Otne nuortalašgiela eatnigiellan hálli olbmot leat árvvu mielde 300.
Dál Kotusis bargá okta davvisámegiela gáhttejeaddji ja okta oasseáigásaš anárašgiela gáhttejeaddji.
Dán áigge govvadáidagis govvidit ain eanet sámiid vásihan servodatlaš dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinpolitihka váikkuhusaid sámeservošii.
Dálá áigge midjiide rájiid sárgot njeallje sierra stáhta, Eurohpá uniovdna ja riikkaidgaskasaš-politihkalaš dilli.
Dálá áigge " vuovdesápmelašáššis " lea gažaldat sápmelažžan hálolaš suopmelaččaid ja láddelaččaid ođđa viggamuš čállit ođđasit historjjá ja sámi kultuvrra nu ahte dat bálvala dáláš suopmelaččaid dárbbuid.
Dálá áigge "vuovdesápmelašáššis" lea gažaldat sápmelažžan hálolaš suopmelaččaid ja láddelaččaid ođđa viggamuš čállit ođđasit historjjá ja sámi kultuvrra nu ahte dat bálvala dáláš suopmelaččaid dárbbuid.
Dán áigge bivdet erenoamážit ealggaid ja rievssahiid.
Dál oahppamateriálabargu gullá Sámedikki bargui mii oažžu jahkásaččat stáhtadoarjaga oahppamateriála ráhkadeami várás.
Dálá árbevirolaš ealáhusain boazodoallu lea mearkkašahtti áigáiboađu gáldu Čeavetjávrri guovllus.
Dálá dilis sámediggi mieđiha sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid buvttadeapmái doarjaga gielddaide ohcamuša vuođul.
Dálá sámedikki áirasiin ovcci (9) dehege badjel 40% sámediggeáirasiin leat nissonolbmot.
Dán áigge Sámiráđđi lea ráđđehusain sorjjasmeahttun organisašuvdna, mii ovddida sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid riikkarájáin beroškeahttá ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámi parlamentáralaš ráđiin.
Dán áigge sámi valástallama leat dorjon oassin sámeservviid doaibmadoarjaga ja kulturdoarjaga, muhto doaimma ovddideami dihtii ja ruhtadeami dorvvasteami dihtii sámegielat ja kulturmieldásaš valástallandoibmii galggašii leat iežas mearreruhta.
Dán áigge sámerádio, Yle Sápmi, lea ain dehalamos sámegielat diehtojuohkingaskaoapmi Suoma sámiide.
Otne sámi duodji lea dávjá dáiddaduodji ja das lea boahtán máŋgasii ealáhus dahje ealáhusa oassi.
Dán áigge dan hállet maid Ruošša bealde.
Dálá áigge dákkár lávvamerkemat eai leat ja omd. boazobarggu ja - doalu lávvamerkemat leat merkejuvvon oktasaš lávvamerkemii vuovdedoaluin.
Dán áigge dákkár vejolašvuođat eai jur leat, daningo sápmelaččaid eanangeavaheami stivren ii leat sápmelaččaid hálddus.
Dál stáhtaveahkki sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide lea 600 000,- euro ja dat juhkkojuvvo suohkaniidda sámedikki bakte.
Dál searvvušvuohta lea stuorra hástalus dan sivas, go vuollái 10-jahkásaš sápmelašmánáin badjel 70% ásset sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde.
Dálá sámedikki baji leat steampilastán olggosvázzileapmi dievasčoakkámis; stivrra birra dahkkon váidimat, mat eai leat mannan čađa ja olbmuid bostaleapmi mediaid bakte.
Dálá njuolggobálggis čoahkkádus lea rievdaduvvon. Háliidatgo vurket dan ovdalgo molsu eará čoahkkádussii?
Fiila lea rievdaduvvon. Hálidatgo vurket dan?
Otnábeaivve máilbmi lea mohkkásut ja mekaniserejuvvon.
Dálá máilmmis ii dađi bahábut leat šat diehttelas, ahte sámi mánát ja nuorat hálidit hupmat sámegiela, ovddidit sámiid dili ja bargat sámi kultuvrrain ja daid ealáhusaiguin.
Dán áigge máŋggat nuorat geahččalit nanosmahttit iežaset giela, muhto mii čielgasit dárbbašit eanet.
Dán áiggi lea meastá bággu dahkat juoidá boazodoalu lassin.
Dálá dáiddárat heivehit iežaset vuolggasajiid ja oarjemáilmmi lágádusain gazzojuvvon oahpuid oktii.
Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá. Sámiid orrunguovlu ja lávdu lei viidasamos áigelogu álggu sulaid 1000-lohkui.
Dálá sámedikki olmmošlaš gaskavuođat eai dahkan vejolažžan oažžut rievdadanevttohussii dárbahassii stuora doarjaga.
Dálásámemusihkka oažžu váikkuhusaid nannosit árbevirolaš juigosis ja albmabuktimin ođđa albmabuktinvugiid ja sámekultuvrra ovdáneami.
geavaheapmi ii leat nuppástuvvan, vaikko lea ođđa teknologiija ja reaiddut.
Dálá dilli lea gierdameahttun ja addá GDG:ái mearkkašahtti ovdamuni, daningo dutkanlobi sujiin dat ii dárbbat fuolahit ruvkelága servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuvvamis.
Otnáš dilis leat goit ollu
• njuovvat, neaskit ja sáltet gápmasiid, válmmaštit gámasuoinni
Dál 11 áirasa leat beahttán sápmelaččaid, sin váldehimuin ii leat geahčige.
Dál, 17 jagi soahpamuša vuolláičállima maŋŋá, artikla 8 j álgojuvvo heivehuvvot Suomas.
Dál jienasteddjiin ii leat mangelágán golaheaddjesujiid, sámediggái válljejuvvojit ovddasteaddjit almmá oppalaš dieđu haga das, makkár politihka sii vudjet.
Dál guovlohálddahus lea buncaraggáid siste earenoamážit bearráigeahččobargguid olis.
Dál attán sáhkavuoru várreságadolliide.
dál
Dál
Dál eallit sámi kultuvrra dáfus hui fuolastuhtti ja dehálaš áiggiid.
Dál ealáhuseallima ja gávpegámmára garra mokta Jiekŋameara ruovderáŧi huksemii boahtá rievttes sadjái dehege kontekstii.
Dálhan ASR ii sáhte geavadis ieševttolaččat bearráigeahččat sámegielalaš ođasráhkadeami, iige dat sáhte váldit oba bealige sámegielalaš ođasráhkadeapmái daningo ASR:s ii leat áššedovdamuš sámegielas oba humakeahttáge dan giellamáhtus.
Dál fidnu ii dakkáražžan buvttále lassiresurssaid Ruošša sámegielaid doarjumii.
Dál fidnu evttohusat leat dušše áibmui bálkestuvvot jurdagat almmá konkretiija, haddeláhpo dehe váikkuhusaid árvvoštallama haga.
Dálhan sámedikki eai leat gullan ášše válmmaštallamis ja
Dálhan dat leage álki go visot guovllu olbmot sáhttet geavadis beassat sámedikki válgalogahallamii ja mii leat guovllu váldoálbmogiin buohkat okta stuora álgáoálbmot!
Dál son orru ollásit vajálduhttán sápmelaččaid.
Dál Hildá studere luohkáoahpaheaddjin Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus.
Dál olggosaddon Iežasdikšunrávvagat leat vuosttas Mielenterveystalo.
Árkiteaktagilvvu, mii dál almmuhuvvo, vuosttas muttus lea idealunddot gilvu mainna ohcat kulturguovddáža arkitektonalaš ja doaimmaide heivvolaš tevnnegiid.
Dál ruvkeeiseválddi doaimmat leat dagahan badjelmearálaš váivvi lobi ohccái, sámediggái, eiseválddiide ja bálgosiidda.
Dál álbmogat bukte dušše dearvvahusaideaset, giitosiiddiset ja evttohusaideaset sierra juhkosiin - muđuid čállingotti evttohusat dohkkehuvvoje dakkáražžan.
Galle S/ O- doaimmat leat jođus dál
Dál lea mannamin nubbi oassi OVTTAS!
Dál čoakkámis ii lean mearridanváldi mearridit ovttage aitosaš ášši.
Dál komitea lea cealkán, ahte AHR ii leat mearrádusastis bidjan dárbahassii stuora deattu ON:a álgoálbmotjulggaštusa artihkkaliidda 3, 8 ja 33.
Dál go suohkan lea viimmat váldán vára ieš bd-soahpamušas, de dás lea buorre joatkit lávvema beallái ja váldit vuhtii bd-soahpamuša geatnegasvuođaid.
Dál meroštallojuvvo sámi kultuvrra boahtteáigi ja dat, makkár árbbi guođđit mánáidasamet.
Dál mii galgat ovttas álggahit sámedikki politihkalaš barggu stivrema ja
Dál meaštára bázedettiin ealáhahkii, su barggu joatká Sami Laiti.
Dál sámi searvvuš gáibida mu mielas seammalágán searvvušvuođa ja ja oktasaš ulbmiliid.
Dál ná ii meannuduvvon.
Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid " stauskeahtes sápmelažžan " iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge.
Dál dát vuoigatvuođat šattale friddja oapmin ja geavadis measta buot ruovttuguovllu orruide, dehege de olláhuvalii jur dat, maid "stauskeahtes sápmelažžan" iežaset gohčodan suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiveáirasat leat háliidan, Eanodaga ja Anára suohkaniin oba humakeahttáge.
Dál SPR lea dađi bahábut diehtojuohkin-, oaivillonohallan ja julggaštusaid addi orgána.
Dál ráđđádallamat konvenšuvnna dohkkeheami várás álget Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid ja guoskevaš riikkaid sámedikkiid ovttasbargun jagi 2011 rájes.
Dál nuoraidráđi vuođđudeapmi maŋŋona dievasčoakkáma ájahallama dihte ja sámediggi ii sáhte ohcat nuoraidráđđái ruhtadeami dehe bálkáhit áššegieđahalli.
" Dál leat ožžon dehalaš áššiid foruma loahppaárvalussii ja mii galgat fuolahit das, ahte dat maiddái vuhtiiváldojit davvi dimenšuvnna sierra guoibmevuođain ja ovttasbarggus.
Dál leat ožžon dehalaš áššiid foruma loahppaárvalussii ja mii galgat fuolahit das, ahte dat maiddái vuhtiiváldojit davvi dimenšuvnna sierra guoibmevuođain ja ovttasbarggus.
"Dál leat ožžon dehalaš áššiid foruma loahppaárvalussii ja mii galgat fuolahit das, ahte dat maiddái vuhtiiváldojit davvi dimenšuvnna sierra guoibmevuođain ja ovttasbarggus.
Dál leat ožžon dehalaš áššiid foruma loahppaárvalussii ja mii galgat fuolahit das, ahte dat maiddái vuhtiiváldojit davvi dimenšuvnna sierra guoibmevuođain ja ovttasbarggus.
Dál leat stuora
Dál oahpahusministeriijas livččii juo viimmat áigi álggahit giellaealáskahttinprográmma olláhuhttima ovttas sámedikkiin.
Dál lea earenoamáš ja historjjálaš muddu váikkuhit vel áššái, daningo sápmelašmeroštallan boahtá váikkuhit boahtte buolvvaide ja oba sámi kultuvrra boahtteáigái mearkkašahtti ládje.
Dál lea alla áigi ratifiseret ILO álgoálbmogiid oktasaššoahpamuš, dadjába bealuštanministtar ja Rkp:a ságadoalli Stefan Wallin sihke sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi Wallina Sámi galledeami oktavuođas duorastaga.
Dál lea manname guolástanláhkaásaheami oppalašođasteapmi ja sámediggi earenoamáš stuora fuolain ja dárkilvuođain bearráigeahččá maid Deanu guolástusa ordnema gárganeami.
Dál lea manname goalmmát luopmobeaivi ja muitalan maŋimus ođđasiid sámedikki áššiin ovdal go bázán ollásit lupmui.
Dál lea miella nu leabuheapmi ahte hálidivččen nu ollu go vejolaš olgoriikkaide, várra muhtun áigái ássatge, muhto hálidivččen goit fárret vel muhtumin ruovttoluotta Anárii.
Dál sámedikkis lea báris áigi vuojulduvvat áššiide, ii fitnodatdoaimma ovddideapmái dehe smávvadigaštallamiidda.
Dál lea vel ruvkelága guoskadeami sisavuodjináigodat, man olis ohccojuvvojit buoremus vuogit lága olláhuhttima várás.
Dál lea mu maŋimus badji ja baji maŋimus jahki ságadoallin.
Dál stuđeren Sámi oahpahusguovddážis, Doaivonjárggas, boazodoallofitnodatolmmožin ja nuppe vuoro fas Avvila logahagas.
Dál sámegiela oahput leat goit báhcán eret, go dáppe Oulus lea duođaid váttis oažžut oahpahusa.
Dál vuođđoláhkaváljagoddi lea buot viisodagastis evttohan sápmelašmeroštallama bisuheami ovddešlágánin ja viiddidan lága ákkastallanoasis dan ovddežis nu, ahte joavkoidentifikašuvnnas ii leat mihkkege mearkkašumiid ja Alimus hálddahusrievtti jagi 2011 dulkongeavat lea rievttes vuohki dulkot, gii lea sápmelaš.
Dán oktavuođas lea ášši mii gullá boazodollui.
Dál Roavenjárggas ii leat vuosteevttohas.
Dál sámediggeláhka sápmelašmeroštallan ii rievdaduvvo.
Dál sámediggi oažžu golbma ovddasteaddji ja ovtta áššedovdi bargojovkui.
Dál maŋŋel dievasčoakkáma orru gal mu mielas nu, ahte min oktasaš bargomet ja oktasašvuoigŋamet lea manname duššás.
Dál juksat striimema bokte maiddái Anára olggobealde ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid ja čoahkkimiid čuovvun álkidahtto.
Dál, go leat olahan sápmelaš- ja stáhta-oassebeliid ovttaveardásašvuoña prinsihpaide, de ii leat šat máhccat dakkár dillái, mas ráññehusat ja sin virgealbmát mearridivčče gaskaneaset soahpamuša joatkkaválmmaštallamis dahje dan sisdoalus.
Dál seamma lea dahkkon Guoládaga sámi parlameantta buohta mannan lávvordaga.
Dál geavahit ođđa tearpma ruoššagillii, " tuzemets " = álgoássi ".
Dál geavahit ođđa tearpma ruoššagillii, "tuzemets" = álgoássi ".
Comment
Dál guldaleamenComment
Dál soahpamuša ratifiserema guottiheaddjit háliidit addit doarjaga soahpamuša ratifiseremii, vaikko soahpamuša suoji ollái boađále etnihkalaš suopmelaččat iige ovttasbargangeatnegasvuođat oba livččege.
Dál Suomas lea vejolašvuohta divvut iežas dahkan meattáhusaid ja dohkkehit bargojoavkku ovttamielalaš evttohusa sápmelašmeroštallama rievdadeami várás.
Dál Suoma stáhta lea vuođđoláhkaváljagotti duddjon gierdameahttun dilis sámi láhkafidnuid olis.
Dál fállat dán dovddastuvvon áššedovdamuša Suoma stáhta atnui.
Dál dárbbahit nanu Eurohpá Ráđi, soaitá ahte eanet go goassige ovdal.
Dasa maid oažžu cealkit ahte otne lea áibbas čielggas ahte sámiide ferte dovddastuvvot eamiálbmotsajádat dan objektiiva vuođustusa mielde mii cealká ahte dát álbmot deavdá daid oppalaš eavttuid maid olmmošnjuolggus bidjá duohpagii" álbmot " - mas maid dalle lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Dasa maid oažžu cealkit ahte otne lea áibbas čielggas ahte sámiide ferte dovddastuvvot eamiálbmotsajádat dan objektiiva vuođustusa mielde mii cealká ahte dát álbmot deavdá daid oppalaš eavttuid maid olmmošnjuolggus bidjá duohpagii" álbmot "- mas maid dalle lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Dálhan birasgáhttenláhka lea juo rievdaduvvon ja AHR lea dahkan mearrádusas juo gopmanan birasgáhttenlága vuođul.
dáltimeout of shutdown:
Dál sámedikki gáibádussii lea vástiduvvon, mas lean duođaid ilus.
Dál, vádjit logi jagi maŋŋá, máŋgasat dahket dahje válljejit seammaláhkai.
Dál leat boares mállet, bargovuogit ja duddjongiella ráddjojuvvon bearpmaid sisa oahppogirjin.
Dál Ruošša sámit lea dárkojeaddjin SPR:s Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu bakte.
Dát maŋimus blogga leanai dan dihte earenoamáš guhkki.
Dál ávvujagi gutnin mii čájehit viiddis fálaldaga Australia álgoálbmotfilmmain, go sin filmmat leat guhká leamaš ovdagovvan eará álgoálbmot-filbmabargiide.
Dál searvvuš bajásdoallá iežas skuvllaid, main oahpahuvvo álbmoga gielas, kultuvrras ja historjjás iežas oahppoplána mielde.
Dál ovttamielalašvuohta ii gávdnon.
Dál dievasčoakkáma evttohan 50 sápmelačča mearri ii mu mielas buvtte dárbahassii bures ovdan sápmelaččaid dáhtu.
NZD
10.40-11.00 SPESIÁLABUOHCCEDIKŠUMA SOAHPAMUŠA SISDOALLU Tapio Kekki, Lappi buohccedikšunbiire, vuođđodearvvasvuođafuolahusa ovttadat, Suopma
14.00- 15.00 BARGOBÁDJEBARGAN, Guokte bargojoavkku guorahallet vuolde namuhuvvon njeallje temá, mo beassat ovddosguvlui
15.00-15.45 BARGOBÁDJEBARGGU BURGIN JA JOATKKABARGGUS SOAHPAN, Heidi Eriksen, Ohcejoga gielda
15.45-16.00 ČOAHKKÁIGEASSU JA LOAHPAHANSÁNIT, Sinikka Salo, DavviSuoma Kaste guovlostivrenjoavkku ságajođiheaddji
9.00- 9.50 NUPPÁSTUSAT RIIKKA SOSIÁLA- JA DEARVVASVUOĐADOAIMMA GEAVADIIN Viveca Arrhenius, Suoma sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija
OAHPA-davvi - Interaktiivalaš prográmmat maiguin sáhttá hárjehallat sániid ja grammatihka.
Bures boahtin OAHPA-davvi prográmmaide!
Oahpa-prográmmaid bagadus
OAHPA-prográmmain leat ollu válljenvejolašvuođat ja sáhtát heivehit bargobihtáid ohppiide.
Oahpásmuvvan Kárii (dábálaš jearaldagat persovnnalaš áššiin).
Oahppoofelaš-fidnu gažaldatskovvi
City in Maine USA
City in California USA
City in Kansas USA
City in Illinois USA
City in Tennessee USA
o Eamiálbmogiid filbmaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit ja dan doaibma olahuvvo maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobeallái.
o cv, dieđut maid lea bargan dán rádjai o oanehaš čálus dokumeantafilmma fáttá birra o manin hálida gursii ja iežas mihttomearit gurssa ektui
OAS:a siskkobealde lea dál doaibma jođus ráhkadit sierra eamiálbmotjulggástusa ámeriikka nannámii, mii e.e. sistisdoallá mearrádusa eamiálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas.
City in Ohio USA
Objective CamlLanguage
Objective- C++Language
Objective- CLanguage
Objective- C oaivefiila
database connection
Ásat & objeavttaid
Hápmi
suodjalan dihte oktagasaid vuoigatvuođaid.
našuvdna vástida dasa mo ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea dulkon
Name
Objeavtta iešvuođat
& Objeakta
Objeakta
Objeavttat
City in Florida USA
City in Maryland USA
City in New Jersey USA
oceania. kgm
City in California USA
OClockGenericName
Optihkalaš mearkaáicanKCharselect unicode block name
OctaveLanguage
Comment
ODBCComment
City in Alberta Canada
City in Fyn Denmark
Vuorddes dan bottago KDE hukse stivrrandiehtovuođu.
Vuorddes veaháš dan bottago presišuvdna mihtiduvvo
Vuorddes veaháš
Sámediggi ja sápmelaččat diehttelas vuordit, ahte Akwé: Kon rávvagiid duohtan dahkamiin sáhttit dorvvastit sámi kultuvrra seailuma.
Vuordit goitge beroštumiin ráđđádallamiid, jos dat ordnejuvvojit.
Vuordit dieđusge ahte ođđa sámediggeláhka boađášii fápmui nu jođánit go vejolaš.
Aŋkke ieš vuorddán stuora beroštumiin sámi nuoraid doaimma álgima ja jáhkán nuoraid bossut buori biekka sámedikki bargui.
Vuorddán ieš hui stuora beroštumiin Amerihka ovttastuvvan stáhtaid ovddeš várrepresideanta Al Gore raportta Árktalaš ráđđái mearrajieŋa suddamis.
Vuorddán dálkkádatráđđádallamiid stuora beroštumiin ja sávan, ahte álgoálbmotgažaldagat váldojuvvojit vuhtii dálkkádatrievdama caggamis ja ahte Københavnnas dahkkojuvvolii šiehtadus čadni bázáhusgeahpádusain.
Mun vuorddánnai komitea addit ođđa oppalaš kommeantta gaskavuođas komitea ođđa linnjái ja ON:a álgoálbmotjulggaštussii.
Vuorddán stuora beroštumiin foruma, daningo dan earenoamáš fáttát leat maid mu beroštumi čuozáhahkan ja dieđusge hui dehálaččat maid sápmelaččaide ja sámediggái.
Vuorddán stuora beroštumiin raportta lohkama ja fidnu ovdáneami ja sávan dieđusge, ahte doppe bohtet rávvagat maid midjiide sámi politihkkariidda.
beroštumiin seminára addámuša ja sávan, ahte dát ii báze dušše ovtta seminárii, muhto ahte
Vuorddán stuora beroštumiin ságastallamiid ja earenoamážit daid doaimmaid, mat semináras čuvvot..
Vuorddán stuora beroštumiin maid sápmelaččat jurddahit bargomet bohtosiin.
Vuorddán hui stuora beroštumiin din evttohusaid ja lohpidan ovddidit daid olláhuvvama sámi parlamentáralaš ráđi ja Suoma sámedikki doaimmas.
Vuorddán hui stuora
Vuorddes veahášundo-type
Vuordde
Vuordimin sajáiduhttojuvvon
Vuordimin klienttaid
Vurdojuvvo nappo ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna šaddá historjjálaš lávkin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dovddasteami dáfus ja ahte konvenšuvdna bisuha, sihkkarastá ja nanne dálá álbmotvuoigatvuođalaš dásiid álgoálbmotvuoigatvuođaid dáfus;
Vurdojuvvo ahte Sámedikkit, sámi organisašuvnnat ja guoskevaš náššunalstáhtat ain servet aktiivvalaččat ON 'álgoálbmotáššiid bistevaš foruma bargui, dainna ulbmiliin ahte ovddidit ja suodjalit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid.
Vurdojuvvo ahte Sámedikkit ožžot vejolašvuođa searvat ovttadássásaš beallin stáhtaidgaskasaš šiehtadallamiidda loahpalaš konvenšuvdnateavstta hárrái.
" Mii vuordit, ahte sámedikkiide addojuvvo vejolašvuohta oassálastit dievas lahttun riikkaidgaskasaš ráññádallamiidda loahpalaš soahpamušteavstta birra.
"Mii vuordit, ahte sámedikkiide addojuvvo vejolašvuohta oassálastit dievas lahttun riikkaidgaskasaš ráññádallamiidda loahpalaš soahpamušteavstta birra.
Comment
Vuordimin bálvvá
Vuordiminprint operation status
Vuordimin
vurddii kodendeklarašuvnna dahje oktonas deklarašuvnna logadettiin XML- deklarašuvnnaQXml
Máhppa vuordejuvvui
Fiila vuordejuvvui
vurddii veršuvdnanummira logadettiin XML- deklarašuvnnaQXml
@ item event is tentative
Nu movt vurddiimetge Sámi Film Lab:as Guovdageainnus buvttaduvvon ođđa sámi filmmat ožžot olbmuid čoahkkanit, Sajosa auditoriija dievihiige guktii gehččiin daid filmmaid oktavuođas.
Mouse Cursor Shape
No preview available
print job
Vuordimin
Vuordá WM_ NET oktiiheivvolaš lásegieđahalli
Merke boahtte mearkka rádjái
vuordemeahttun mearkaQXml
Vuordemeahttun '
Vurddii bustávadata.
Vuordemeahttun prográmmaheaittiheapmi
Báifáhkkes bálvávástádus% 1 gohččumii:% 2
báifáhkkes loahppa fiillasQXml
Báifáhkkes vástádus POP3- bálvvás.
Vuordemeahttun meattáhus (% 1) dáhpáhuvvai geahččalettiin% 2.
Comment
Atná deaŧalažžan ahte sámi servodaga buot oasit servet min servodagaid hábmemii, maiddái nissonolbmot, mánát, nuorat ja boarrásat - geat buohkat iežaset erenoamáš vuogi mielde ovddastit deaŧalaš oktavuođačanastagaid min historjjá, dálá áiggi ja boahtteáiggi gaskka;
Haddelisttu galgá gávdnot vuordinlanjas.
Vuordindoibmanvuohki
o Ovddiduvvo árvolassevearu vuolideapmi sámi duojis ja dáidagis 9% sámedikki ovddugohcimis.
o Ovddiduvvo boaldámušvearu máhcaheapmi árbevirolaš sámi ealáhusaid hárjeheaddjiide.
o Ovddiduvvo SPR:a sámi universitehtaprošeakta, man bokte sámenuorat sáhttet oažžut allaskuvlaoahpu sámiid ruovttuguovllus.
o Ovddugohcimis ja sámedikki iežas doaimmas ráhkaduvvojit vejolašvuođat olles sámeálbmoga alladássásaš, sámegielat ja sámekulturmieldásaš sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide.
o Ovddugohcimis deaddu lea eandaliige árbevirolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid seailluheamis ja doarjumis.
o Ovddugohcimis lea deaddu eandaliige sámiid guoski láhkaásaheami ovddidanfidnuide váikkuheamis ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu buorideamis sáme-i kultuvrra mielde.
o Ovddugohcin Eurohpá Uniovdnii ovddiduvvo ja buoriduvvo.
o EU vuođđuda sierra ovttadaga fuolahit biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis ja koordineremis ja nammada artihkal 8 (j) -ollašuhttima ovddideami várás koordináhtoriid nugo lea mearriduvvon COP-10 čoahkkimis.
o EU čatnašuvvá ságastallamii Sámi parlamentáralaš ráđiin biodiversitehtadoaibmabijuid birra, dorvvastit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid ja maid ávžžuha lahttoriikkaid dorvvastit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid sin biodiversitehta suodjaleapmái laktáseaddji doaibmabijuin.
o EU čatnašuvvá bissehit máŋggabealatvuođa ja ekosystemabálvalusaid jávkama EU:s jagi 2020 rádjai ja maid ealáskahttit áitatvuloš ekosystemaid sis- ja olgopolitihka nu, ahte EU dorvvasta stivremiin, ruhtademiin ja oassálastimiin gaskariikkalaš mearrádusdahkamii vai luonddu máŋggabealatvuohta dorvvastuvvo.
o EU čatnašuvvá dorvvastit biodiversitehtadoaimmaid ruhtadeami bistevaš vugiin.
Ofelaččaid bargun lea plánet ja válmmaštallat sámiid birra Ofelaš-materiálaid skuvlagalledemiid várás ja maiddái galledit Lappi skuvllain muitaleamen sámiin gárvánan materiálaid mielde.
Ofelažžaid bargun lea plánet ja válmmaštallat sápmelaččain muitaleaddji Ofelaš-materiálaid skuvlafitnamiiid várás sihke galledit Lappi guovllu skuvllain muitaleamin sápmelažžain ráhkaduvvon materiálaid mielde.
Ofelaš-doaibma oidnojuvvo hui dehálažžan, vai botnjásan miellagovat ja stereotiippat jávkkaše váldoálbmoga mielas.
Elli-Marja Hetta. Ovddas Mira Rauhala, Inka Nuorgam, Inga Helander ja
City in Manitoba Canada
Name
Heivet eretlaktašuvvon doaibmanvuogi
Eretlaktašuvvon doaibmanvuogi čiehkávuorká njuolggadusat
City in Nebraska USA
City in Alberta Canada
City in Utah USA
City in Leinster Ireland
Ogg- multimediafiila
Ogg
OGG- dieđutName
OghamalašKCharselect unicode block name
OgleGenericName
City in New Zealand
color
LasseovttadagatName
Siidomateriálat leat anárašgielat mánáid filmmat ja vuoiŋŋalaš lávlagat, nuortalašgielat girkolávlagat ja evaŋgeliumteavsttat ja davvisámegielat máidnasat, jietnagirji ja sálmmat.
Dát eará dáhpáhusat leat hui dehálaččat, dasgo dain oažžu dieđu dábálaš olbmuid geavatlaš doaimma birra buoridit luonddu máŋggahámatvuođa dili sihke buriid vásáhusaid ja meannudanvugiid.
Lassidáhpáhusat Sámi duojáriid searvi, Sámi Duodji ry, oassálastá dáhpáhussii ovdanbuktimiin ja vuovdimiin sámemusihka, girjjiid ja dujiid.
sajiin, de dat lea geatnegas sihkkarastit maid dáid vuoigatvuođaid.
Dán reivve mielddusin leat riikkaviidosaš dáhpáhusa njuolggadusat, maid mii čuovvut maiddái iežamet guovlodáhpáhusas.
Dán blogga olis lea govva guossástallamis.
greece_ prefectures. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Njuikes automáhtalaččat badjel
Njuikes automáhtalaččat badjel
Badjelgeahča
Ale beroš sániin mas leat & stuorra bustávat
Badjelgeahča vuogádatheivehusa standardčállinoasi várás
Badjelgeahča buot
Badjelgeahča visot
Ale beroš geardduhuvvon earromearkkain
BadjelgeahcaSturrodaga
Please do not translate the% foo words as they define a syntax used internally by a parser to describe a filename.
Badjelgeahča & gođđasa
submenu of 'Skip'
Njuikes dán bihtá meattá
& Njuikes fiilla badjel
Button to make this notification never show up again
& Ii iskat guoros seallaid rievdadusaid ozadettiin
BadjelgeahčaUser indicates he never wants to see this notification again
Ale & beroš oktii čállojuvvon sániin
Njuikestan tabealla badjel.
Badjelgeahččon
Badjelgehččon
Badjelgeahččonmessage status
Ohjaajana oli Anna-Reetta Niemelä.
Ohjaajana oli Maarit K. Pieski.
Jođiheaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Bagadalli: Ritva Savela.
Sádde eará čujuhussii
Ovttadat lea kalibrerejuvvon
Ruskaboastaeastadan ofelaš
Ofelaš ráhkada dáid silliid:% 1
Čálánsajáiduhttin ofelaš
& Antivirusofelaš
Antivirus ofelaš
Govažiid stivrenmoduvla
StivrenguovddášmoduvllatName
Bagadallan / govven / čuohppan: Eeva Nykänen
Bagadallan / govven / čuohppan: Kirsti Länsman
Stivrenovttadat
Bagadallan / čuohppan: Anne Kirste Aikio, govven: Tero Titoff, Anne Kirste Aikio
Anni-Saarai sámegákti lea buoremus, lagaš ja hui dehálaš bivttas.
Bagadallan / čuohppan: Ima Aikio-Arianaick, govven: Antti Kyrö
Bagadallan / čuohppan: Marja Suojoki-Gauriloff, govven: Anni Ahlakorpi, Onneli Halonen.
KontrollamearkkatKCharselect unicode block name
govven / čuohppan: Kauko Mustonen
Stivrenjoavku čoahkkana čuovvovaš have 9.11.
Stivrenjoavkku bissovaš áššedovdin nammaduvvui veahádatáittarteaddji Eva Biaudet.
Stivrenjoavku lei dás ovttamielalaš.
Bagadallan: Suvi West, govven: Juha Säkkinen, čuohppan: Anja Ahola
Skill Level
A button on a Remote Control
Veahkki@ action
Veahkkeindeaksa Dán stivrenmoduvllas sáhtát heivehit ht: // dig mohtora mii geavahuvvo go ozat KDE: a veahkketeavsttain ja eará vuogádatdokumenttašuvnnas, nugo " man " - ja " info " - siidduin. NAME OF TRANSLATORS
Dokumentašuvdna
Rávvagat gáibidit, ahte fidnuid ja plánaid ráhkadeapmi galggašii vuođđuduvvat eamiálbmogiid dárbbuide ja oainnuide.
@ info: whatsthis
"Rávvagat vulget das, ahte eamiálbmoga ovddasteaddjit váldojuvvojit plánemii mielde aivve álggu rájes, ii easka dallego bargu lea juo ovdánan guhkás.
Rávvagat leat dohkkehuvvon biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis jagi 2004.
Rávvagat leat dárkkuhuvvon eanangeavahanfidnuid váikkuhusaid árvvoštallamii, mat dáhpáhuvvet álgoálbmogiid orrun guovlluin.
Rávvagiid leat oaivvildan vuhtii váldima várás eamiálbmogiid, dego Suoma sápmelaččaid, ruovttuguovllus ollašuhtton dakkár fidnuid plánemis sihke plánaid ja prográmmaid válmmaštallamis ja váikkuhusaid árvvoštallamis, mat sáhttet váikkuhit sámekultuvrii, - ealáhusaide ja kulturárbái.
Rávvagat leat dárkkuhuvvon dorvvastit álgoálbmogiid lundui čadnon árbevirolaš máhtu seailluheami, Suomashan dát guoská diehttelas dušše sápmelaččaid.
Rávvagiid leat válmmaštallan riikkaid ja eamiálbmogiid oktasašbargun.
Dikšun- ja geavahanplána stivre meahcceviidodaga eanangeavaheami.
Rávvagat ja triksat
help-action
Teavstta ohcandoaibma geavaha ht: // dig HTML ohcanmašena. ht: // dig fidnet dáppe
Rávvagiid dohkkeheamis lea gollan guhtta jagi ja easka dál rávvagiid álget heivehit konkrehtalaččat eanangeavaheami stivremis, aivvefal nu go biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkán lea sávvan.
Rávvagiid mielde fidnu válmmaštallamii galget oassálastit eamiaálbmoga ovddasteaddjit ja barggus galgá vuhtii valdit dásseárvvu ja iešguđege buolvvaid dárbbuid.
Rávvagiid váilevaš suomagiel jorgalus barggahii bargojoavkku olu, muhto ovttas barggadettiineamet oaččuimet suomagiela dávistit eŋgelašgiel álgodeavstta ja joatkit jorgalusa divvuma vel viidáseappot.
Rávvagiid heiveheapmi lea deaŧalaš sápmelaččaide ja earenoamážit nuoraide.
Rávvagiid guoskadeamis lea válmmaštuvvan loahpparaporta.
- Rávvagiid iskkadeapmi Bátneduoddara dikšun- ja geavahanplánabarggus lea dehálaš Meah
Rávvagat destejuvvojit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána rahkádeamis, Bátneduoddara meahcceguovlu lea eanasin Anára guovllus.
Rávvagat destejuvvojit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána rahkádeamis, Bátneduoddara meahcceguovlu lea eanasin Anára guovllus.
Rávvagat boađášedje čuovvovaš riikkaidgaskasaš 8 (j) - bargojoavkku válmmaštallamii ja viidásabbot 13 oassebeallečoahkkimii dohkkeheami várás. "
Rávvagat gárvánit farggabáliid dán giđa mielde.
Rávvagat eai guoskaduvvo sámedikki dahkan evttohusain fuolakeahttá lávvaráhkadeami stivrejeaddji eanageavahan - ja huksenlága ollašuhttimis eaige birasváikkuhusaid árvvoštallanproseassas (ng. YVA-lágas).
Rávvagiid ollašuhttimiin sáhttit ovddidit eamiálbmogiid doaibmandáidduid.
Ubuntu veahkki
Veahkki
• Rávagirjjáža vehkiin bargoservošii boahtti bargi sáhttá álkket oahpás mahttit bargui.
Prográmmafiila% 1 ii gávdnon du ohcanbálgás. Dárkkis du sajáiduhttima.
Ii gávdnan prográmmafiilla% 1 ohcanbálgás (PATH). Dárkkis ahte prográmma gávdno ja lea olamuttus ohcanbálgás.
Ii sáhte váldit prográmma eret
Ii sáhttán váldit prográmma eret. Prográmma lea oppalaš ja dušše vuogádathálddašeaddji sáhttá dan váldit eret.
Finger prográmma ii gávdnon du vuogádagas, sajáiduhte dan.
Ii gávnna prográmmafiilla " foomatic- datafile " du ohcanbálgás (PATH). Dárkkis ahte foomatic lea rievttesláhkái sajáiduhttojuvvon.
Prográmma ja boradanbálvalusat oažžumis maid stuorra joavkkuide.
Ii gávdnan fiilla " lpdomatic ". Dárkkis ahte foomatic lea rievttesláhkái sajáiduhttojuvvon ja ahte lpdomatic standárdbáikkis.
Ii gávdnan prográmma " mount "
boahtán mielde Interreg-prográmmii.
Prográmmas lei fitnan ee. oahpahus- ja kulturministeriijas, sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijas, ruhtaministeriijas ja johtolat- ja dieđihanministeriijas.
Perl prográmma ii gávdnon du vuogádagas, sajáiduhte dan.
Ii gávdnan sgml2roff du vuogádagas. Dárkkis ahte lea sajáiduhttojuvvon ja ohcanbálgás (PATH) ovdal go álggahat KDE.
Prográmma dahkkojuvvui jagi 2010 loahpa rádjai ovttas SVT sámedoaimmahusain (SVT.
Ii gávdnan testregression prográmma.
Ii gávdnan prográmma " umount "
Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus lea nanu sámedikki ovddastus ja jáhkánnai, ahte oažžut prográmmas dakkára, ahte dat dorvvasta sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
Prográmma válmmaštalli bargojoavkkus leamaš sámedikki ovddasteaddji evttohii álgojagi, ahte bargojoavkku bargoáigi jotkojuvvolii, vai bargojoavkku evttohusaid bušeahttaváikkuhusat háhppehuvvole árvvoštallojuvvot.
Prográmma gáibida ahte vástida olles cealkagiin (galgá leat finihtta vearba), ja jus prográmma jearrá "mii" - pronomeniin, de don galggat vástidit ""- pronomeniin.
Prográmma gáibida ahte vástida olles cealkagiin (galgá leat finihtta vearba), ja jus prográmma jearrá "mii" - pronomeniin, de don galggat vástidit "" - pronomeniin.
Start irkick daemon
Prográmma fuomášuhttá vuosttažettiin muhtun dábálaš giellameattáhusaid, muhto ii juohke meattáhusa.
Prográmma dohkkehuvvo prinsihppamearrádussan.
Muhto prográmma dohkkeha buot riektačállima hámiid maid oahppi čállá, vaikko gulašii nuppi suopmanii.
Prográmma dohkkeha eanet vástádusaid, ja kommentere erenoamážit meattáhusaid vearbasojaheamis ja kásusgeavaheamis.
Prográmma bázii ollásit olláhuhtekeahttá.
Prográmmaguovlun leat Davvi-Ruoŧŧa, Davvi-Suopma ja Davvi-Norga sihke sámeguovllut.
Dán prográmma liseansaeavttut eai leat almmuhuvvon. Iskka liseansaeavttuid veahketeavsttas dahje gáldokodas.
Dárkkilat dieđut prográmmas gávdnojit interneahttasiidduin www.ijahisidja.fi.
Prográmma gávdno čujuhusas: www.samediggi.fi
Prográmma sáhttá rievdat.
action, to open an archive
Dilálašvuođa luondu mearrida prográmma guhkkodaga, mii sáhttá leat viđa minuhtas gitta diibmui.
Prográmma giella lea rievdaduvvon
Prográmma gárvvisteami várás bálkáhuvvo bargi.
Merkoša namma:
Prográmma loahpaha Norgga joavku Intrigue, man musihkas juoigan laktása áidnalunddot vugiin hardrockii.
Prográmma ulbmilin lea rádjerasttildeaddji ovttasbarggu bokte doarjut ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami ja nannet gilvalannávccaid ja oktavuođa prográmmaguovllus.
Prográmma válmmaštallan bistá giđa rádjái ja dat buktojuvvo SPR:a olles ráđi čoakkámii, mii dollojuvvo njukčamánu.
Prográmma veršuvdna
NAME OF TRANSLATORS
Prográmma lea historjjálaš sápmelaččaid dáfus.
Prográmma lea vuohon máŋggabealat, ja dat čalmmustahttá erenomážit nuortalaš ja anáraš musihka- ja dánsun árbevieruid.
Prográmma lea ráhkaduvvon suomagillii ja sámegillii.
Prográmma lea maŋŋonan máŋgga siva dihte, máŋggain ministeriijain, Riikkaradios Yles ja eará doibmiin ledje máŋggat buoridanevttohusat ja prográmma lea gáibidan olu joatkkabargama.
epg
Prográmma bálvvás mii addá oktavuođa% 1 - protokollain lea almmuhan siskkildas meattáhusa:% 2.
Prográmmagálvu
Prográmma ruhtada rádjerasttildeaddji prošeavttaid njeallje sierra prioritehtaguovlluin, main SáFá- ovdačielggadusprošeakta gulla oasseprográmmai 4.
Konfereanssas ledje logaldallit, iešguđege temá áššedovdit ja maiddái bargobájit ja panelaságastallan.
Prográmmas sihke ođđa ja árbevirolaš sámemusihka, vejolašvuohta fidnet sihke privahtaoahpahusa ahte čuojahit joavkku mielde.
Prográmmas lei álggos vuoiŋŋalaš prográmma sihke áigeguovdilis ođđasat.
Lei meattáhus prográmmas mii dáidá ráhkadit váttisvuođaidName
Prográmmas leat miellagiddevaš sáhkavuorut ja panelaságastallamat ja vel eahkedis vuoiŋŋalaš musihka konsearta.
Prográmmas lea ee. bessodatsabehiin čuigon njoarostansáttačuoigan, sihke njoarostangilvu.
Prográmmas lea musihkka, boradeapmi ja servvoštallan.
Prográmmas leat dát dásit:
Várra leat gávdnat dihkki prográmmas.
Prográmmas Saijets fas linnjii, ahte sámediggi gáibidivččii dušše eatnamiid hálddašanvuoigatvuođa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás.
Prográmmas čuojahuvvo ollu sámegielat mánáid musihkka.
Miinu erenoamáš dáhpáhuvvai prográmmasName
Ii gávdnan vuojehahtti nama "% 1 ": s. Čális gustojeaddji prográmmanama.
Duorastat 13.11. 8.30 Seminára rahpan 8.45 Professor Rauna Kuokkasen (Toronto universitehta) sáhkavuorru: "Don galggat dutkat dakkára mii duhtada ásahusa. "
Duorastat 13.11. 8.30 Seminára rahpan 8.45 Professor Rauna Kuokkasen (Toronto universitehta) sáhkavuorru: "Don galggat dutkat dakkára mii duhtada ásahusa."
Prográmmat
ođđasis čállet prográmmaid, vai dat buorebut heivejit sámi guovlluid árbevirolaš
Prográmma boahtá vel okte stivrra čoakkámii, man maŋŋel dat sáddejuvvo sámedikki dievasčoakkáma gieđahallamii.
Prográmma gárvána jagi 2013 áigge. o Sámedikki ruhtadan doaimmat ja bálvalusat ordnejuvvojit sámekultuvrra mielde ja dat váldet vuhtii sápmelaš árvvuid ja duvdet iešguđet sohkabuolvvaid gaskasaš vuorrováikkuhusa ja sámekultuvrra árbevieruid.
Giellaealáskahttinprográmma buoriduvvo loahpalaš hápmái ja dat manaš álgogiđa stáhtaráđi gieđahallamii.
PrográmmaálggaheaddjiName
Prográmmaid báikkit
Prográmmaid dehe soahpamušaid ráhkadeapmi, mat eai dahkkojuvvo duohtan, ii leat suvdilis gárganeami mielde.
Prográmmaid ulbmilin lea diehttelas olláhuhttit lágaid geatnegasvuođaid, buoridit bargiid barggus loaktima ja veadjima bargoáigeortnemiiguin, geahpidit hálddahusa elektrovnnalaš furkenvuogádaga ja intraneahta mielde sihke čielggasmahttit doaibmannjulggadusaid.
Prográmma Ođasmahtá
Prográmma Ođasmahtimin
Prográmmagálvu
Prográmmas lea maid Amanda Kernell oanehisfilbma Stoerre vaerie, vuosttaš sámi filbma, mii lea válljejuvvon beakkán Sundance-festivála prográmmii USA:s.
NAME OF TRANSLATORS
_VeahkkiNew
Veahkki Boallu
QDialogButtonBox
Mo reglemeanta rievdaduvvo ja dievasmahttojuvvo (komplehttejuvvo) Oassi IX..
Reglemeanttas lea čuovvovaš oasit: Oassi I. Dábálaš mearrádusat Kapihttal 1.
Veahkki Fierpmádatlogana
Ii sáhttán álggahit veahkkeguovddážadictionary variant
_Veahkki
_Veahkki
Veahkki
& Veahkki
ohj.
OHP- čuovgaárka
OHP
OHT
Duppal assás linnjáBanner page
Asehis bábir
Seakkes ravdalinnjá
universal access, thickness
Oktonas buoiddes linnjá
olggobealde, vuoigatvuođat váldojuvvojit buorebut vuhtii. Dálá ovttaveardásašvuohtaláhka gieldá
Njulgenmeannudanrávvagiid oažžu válgalávdegotti doaimmahagas dahje daid sáhttá printet www.samediggi.fi Anáris 2.3.2015 Válgalávdegoddi
Njulgenrávvagiid oaččot válgalávdegotti doaimmahagas dahje daid sáhtát čálihit www.samediggi.fi
Vuigengáibádusaid galgá gieđahallat daid luonddu dihte hui johtilit, ammes ohcciid vuoigatvuohtadorvu gártta vára vuollái.
o Ahkerádjá Sámi Grand Prix - gilvui oassálastimii lea 16 jagi
Vuollin olgešbealde:
Oažžut oktavuođa rievttes luohttámušlávdegottiin sáhttá riŋget Priváhtabátnedikšučuvgehussii (Privattandvårdsupplysningen).
olgešboallua nonexistent value of mouse button
Olgešbalance
Visual gesture display
Olgeš leahkkakaseahtta
Olgešgiehtat
Olgešbealdekeyboard label
duođaštuvvon kopiija.
Olgeš
Output is placed above another one
Olgešbealde Sámedikki Anni Näkkäläjärvi fiinna gákti.
Olgešbealdetoolbar position string
A button on a Remote Control
Állodat:
& Olgešbealde
Olgešbealis gurutguvlui, botnis bajás
Olgešbealis gurutbeallái
tool-options-action
Olgešbealis gurutguvlui, badjin bodnái
Olgeš siidoravda
Duohta namma:
Quit message"), "quitmsg
gradient-editor-action
olgeš
Olgeš
Olgeš:
Olgešbealde
Olgeš & boallu: NAME OF TRANSLATORS
Olgeš boallu
Olgeš Sáhpán
Inspect Element context menu item
Olgeš ravdaQWebPage
Olgeš ravda
Olgeš siidoravda
Olgeš siskkildeapmi
Čájet olgešbealde
Rievtti mielde imaštalan dušše dan, manin Eanodaga suohkanhoavda ii leat guoddalusas mielde virggálaččat.
Rievtti mielde gieđahallen Álaheaju ságastan dáid temaid veaháš viidáseappotnai.
Stock label
Name
Badjin olgešbealde:
Hui buori ja lotkkodahtti geasseluomu buohkaide mu blogga lohkkiide!
Čállindárkkisteami láhtten
Riektačállinvuogi lassin sátnegirjjis gávdnojit ee. suomagiela sániid dálá mearkkašumit ja geavahanoktavuođat.
Čállindárkkisteami bohtosat
Čállindárkkisteaddji
Čállindárkkisteapmi
Vuoigatvuođalaš suodji ii goittotge ollašuva doarvái go sámekultuvrra suojis ii leat mearriduvvon árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheamis.
rievttálaš suodjái maid artihkkal 27 ásaha árbevirolaš álgoálbmotealáhusaide, geahča
Juridihkalaččat dát lea earenoamáš gažaldat, daningo Suomas lea válddi golmmajuohkooahppa ja Alimus hálddahusriekti mearrida loahpalaččat das, gii beassá sámedikki válgalogahallamii.
Rievttálaš reguleremat mat geahppudit beassama oahpaheapmái ja čálgo
vuoigatvuođalaš institušuvnnaid.
riekteipmárdusaide, duopmocealkima árbevieruide ja dábiide.
lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin, dan mielde man deaŧalaččat dat leat
Ii dát vuoigatvuohta dárbbaš mieldesbuktit iežas sierra stáhta-ceggema, muhto baicce dávjá eamiálbmogat oidnet dán heivvoleammos vuoigatvuohtan dalle go hálidit ja dáhttot dahkat mearrádusaid ja válljemiid iežaset politihkkalaš státusa hárrái iežaset eatnamiid siskkobealde almma olggobeali válddi seagukeahttá.
álbmotrievtti njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid mielde šaddá
gollogokčan lea dárbbašlaš jos sámit galggažit sáhttit seailluhit vuoigatvuođaideaset
diggái, ja ahte duopmostuolu mearrádusa, mii cealká ahte áššáigullevaš vuovdedoallu
sámiid vuoigatvuođa eaiggáduššat, ovddidit, hálddašit ja geavahit iežaset kollektiiva
ja riikkaidgaskasaš rivttiid vuođul.
vuoigatvuođa sámegiela geavahussii sámi ruovttuguovllu eiseválddiid olis.
speadjalastet boazodoallorievtti árbevierrorievttálaš vuođu.
vejolašvuohta gullot.
vuoigatvuođa sihkkarastima dihte lea erenoamáš deaŧalaš ahte oahpahus lea sámegillii
Dakkár iešdáhtolaš searvama birra Ráđđehus
fuonibunatnimii, ja doahpaga erohustima dat geavaha bajitdásat ja neutrála doaban
fuonibunatnimii, ja doahpaga erohustima dat geavaha bajitdásat ja neutrála doaban
riektedoalus lea njuolggadussan ahte mearračázis eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá
geavahit boazodoalu eanangeavaheami várás, ja ahte eahpegovttolaš maid lea ahte
searvat proseassaide mat gullet áigumušaide iskat ja ávkingeavahit luonddu
@ title: tab General settings for a folder.
Vuoigatvuođat@ action: inmenu Sort By
geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođat leat unnimusvuoigatvuođat.
Iešmearridannjuolggus čátnasii eanemustá koloniijaid loahpaheami rahčamusaide ja ođđa iežžanas álbmotstáhtaid ceggenmeannudemiide.
konvenšuvnna njuolggadusat, de ii leat vejolaš geavahit dán konvenšuvnna
luondduriggodagaide iežaset guovlluin ja daid dohkkeheapmi lea deaŧalaš erohus.
čáziide maid historjá čájeha sin leat eaiggáduššan, leat jahkečuđiid mielde dađistaga
viidábut árbevieruide gullevaš sivaid geažil. Guolástanvuoigatvuođaid dáfus, de
Vuoigatvuođat@ title: column
vuoigatvuođaid Ruošša federašuvnnas (álgoálbmotlága).
& Vuoigatvuođat
Vuoigatvuođat
Vuoigatvuođat:
vuoigatvuođain ja geatnegasvuođain, maid árvalus ulbmáda.
ráddjemii mat vulget eará riektenjuolggadusain.
gieđahallá ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, artihkkal 12 nr. 1, mii
deaŧalaš maiddái mánáidkonvenšuvnna earáge mearrádusaid dulkomi.
gaskasaš konvenšuvdna sámi álbmoga vuoigatvuođaid birra.
Vaikke sápmelaš ain duolle-dálle gártá vealáhuvvot, sámiid ovddasteaddjit datte-ge ovddimustá deattuhit daid problemaid maiguin olles álbmot, joavkun, šaddá rahčat.
eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja
Sápmelaččat, geat bealuštit vuoigatvuođaideaset, steampilastojuvvojit váldokultuvrra doaimmas dávjá ovdáneami goazaheaddjin ja mannanáigái dorvvasteaddjin.
Dakkár veahádagaid, main eai leat vuoigatvuođat, lea hui álki steampilastit ja dahkat sivalažžan.
gaskkas joatkášuvvá.
vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide nášuvnnalaš
Vuoigatvuođaid bokte@ item: inlistbox Sort
Guovdageainnus.
Vuoigatvuođa oamasteapmi ii sáhte dan geažil čuldojuvvot eret duššefal dan geažil go bohccot leat guhton dušše veaháš duos dás (streifbeiting). "
Vuoigatvuođa oamasteapmi ii sáhte dan geažil čuldojuvvot eret duššefal dan geažil go bohccot leat guhton dušše veaháš duos dás (streifbeiting). "
Vuoigatvuođaid dovddasteapmi ii goittotge doisttažii leat ollán eanaoamastus- iige boazodoallorivttiide, vaikke ON:id julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain ja ILO:a soahpamuš nr 169 čielgasit addet vuoigatvuođaid dáid viidodagain.
artihkkal 2 nr. 1 ja ON konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigat
main sánit "people "," peoples "ja" populations "leat ovdan, ja ILO-konvenšuvnnas
vuoigatvuođaide.
eaiggádušššanvuoigatvuođaidge, dan cealká vuođđoláhkalávdegoddi.
Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dáfus lea ovdáneapmi riikkaidgaskasaš dásis, ja dát
Riekteveahkki lea earenoamáš dehálaš sápmelaččaide, daningo priváhta
Riekteveahkis čálalaš dokumeanttat eai olus jorgaluvvo sámegillii.
dárbu. Dábálaš skovvevuođut, mat adnojuvvojit vuoigatvuohtaveahkis ja dikkiin eai leat
Vuoigatvuohta eallimii sihke persovnnalaš friijavuhtii ja guoskameahttunvuhtii. jápminráŋggáštusa ja biinnideami gieldu 8 §. Rihkusvuoigatvuođalaš lágalašvuođaprinsihppa.
Láhka dan njulgosa man mielde álbmot vákšu kultuvrralaš ovdáneamis, lea vuoigatvuohta mearridit álggahanálšša.
- vuoigatvuohtahistorjjálaš dutkamušat eai ovddit sámiid eanavuoigatvuohtagažaldaga čoavdima Suomas.
gullá maid sin vuoigatvuohta dovddahit iežaset álgoálbmogin.
Vuoigatvuohta lea kollektiiva vuoigatvuohta" buot álbmogiidda buorrin ".
Vuoigatvuohta lea kollektiiva vuoigatvuohta" buot álbmogiidda buorrin ".
Min riektevuogádahkii eai gula guovttegeardásaš ráŋggaštusat.
Vuoigatvuohtavuogádagas ja bolesovttadagain galggalii
Mo juo leažžá, de riektedoallu čájeha ahte
Riektegeavat sámi kulturtradišuvnnaid ja árbevirolaš dieđu dáfus lea hui bieđgguid ja dát dieđusge dahká váttisin dihto muddui gokčevaččat meroštallat sámi kultuvrra suoji ja hábmet ollislaččat makkár lágat dasa gustojit.
Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela duopmostuoluin
Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela eiseválddiid luhtte
Riekti geavahit suomagiela, meängiela ja sámegiela siskkilda maid daid duopmostuoluid gosa duopmu dahje mearrádus vuoigatvuođaáššis dahje áššis mii oaivvilduvvo vuosttaš oasis váidojuvvo.
vuoigatvuohta oahpahussii nanne artihkkal 15 Nubbi lađas.
riektegáldoávdnasiid, lávdegoddi celkkii:
nuppástuvvan daid anolašvuođa dáfus riektegáldofáktorin go norgalaš njuolggadusat
Riektelágádusa iešvugiide gullá dábálaš olbmui vieris formálavuohta mearrádusdahkamis ja
Riektelágádus galgá
Vuoigatvuohta mearridit ovtta álbmoga luondduvalljiid badjel, lea diehttalas alimusdási gažaldat iešmearrideami vuoigatvuođa áššis, ovddimustá eamiálbmogiidda.
vuohta meahcástit ja guolástit vulobealde eanadoalloráji go eatnamat gullet stáhtii ja
jna., ja guđemuččat, dat sorjá das makkár áššiid galget gieđahallat.
Vuoigatvuohtaministtar Henriksson buvttii iežas dearvvahusa dilálašvuhtii.
Justitieministeriija bijai jagi 1999 hálddahusrávvejeaddji Pekka Vihervuori
Vuoigatvuohtaministeriija evttohanai bajideami sámedikki aitosaš bargui várrejuvvon ruhtadeapmái ja ilmmuha iežas ráhkkanit sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii iežas doaibmasuorggis.
Vuoigatvuohtaministeriija ii leat vel nammadan rehketdoallodárkkisteaddji doaibmabadjái 2016 - 2019.
Vuoigatvuohta-ministeriijage ii leat čatnasan dáidda sirdimiidda.
Vuoigatvuohtaministeriija čohkke oainnuid gielalaš rivttiid ollašuvvamis Suomas.
Vuoigatvuohtaministeriija čohkke oainnuid gielalaš rivttiid ollašuvvamis
Vuoigatvuohtaministeriija lea sadden sámediggái ja sierra ministeriijaide cealkámušbivdaga ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Vuoigatvuohtaministeriija lohpidii ovddidišgoahtit sámegiel bálvalanovttadatášši.
Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji lei miehtemielalaš áššái ja
Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji buvttii ráđđádallamiin ovdan, ahte jos Sámediggi vuostálastá vuoigatvuohtaministeriija hálddašansuorggi bargguid sirdima, de dat eai sirdojuvvo.
Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddjit lohke, ahte bušeahttarámma geažil ii leat vejolašvuohta stuorrudit sámedikki bušeahta.
Justitieministeriija árvalus sáddejuvvo mohkkás remissavurrui.
Vuoigatvuohtaministeriija hálddahushoavda Olli Muttilainen muittuhii semináraveaga olmmošvuoigatvuohtajurddašeamis dáhpáhuvvan eamiálbmogiid guoskevaš nuppástusas.
Vuoigatvuođaministeriija ja sámedikki oktasaš ulbmilin lea, ahte jagi 2015 dollojuvvon sámediggeválggain čuovvut ođđa sámediggelága ja dan válggaid guoski ásahusaid.
Justitieministeriija oaivila mielde sáhtášii historjjálaš
meahccegeavahanáššiid mieldemearridanvuoigatvuođa ja váikkuhanvejolašvuođaid
Justitieministeriija láhkaárvalus jagi 2002
Vuoigatvuođaministeriija eananvuoigatvuođadutkamuša árvvostallan Lágidan: OTT Kaisa Korpijaakko-Labba
Vuoigatvuođaministeriija mielde ráđđehusa evttohus addojuvvo riikkabeivviide nu jođánit go vejolaš.
- Vuoigatvuohtaministeriija perspektiivvas soahpamuša ratifieren gáibida láhkaásahančovdosiid, son gávnnahii.
Vuoigatvuohtaministeriija poastačujuhus lea PL 25, 00023 Valtioneuvosto, ja uksačujuhus Eteläesplanadi 10.
 Vuoigatvuohtaministeriija bivdda 15.1.2016 Sámediggelága 7§:s dárkkuhuvvon čilgehusa
Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadišgoahtán sámediggelága earáhuhttindárbbuid.
Justitieministeriijas bargojoavku čuovvu dutkanbarggu. Sámediggi bovde
Vuoigatvuohtaministeriija lea čielggadeamistis boahtteáigge várás ásahan ulbmilin ráhkadit lága mii nanne álgoálbmotrivttiid. Das čielggasmahttojuvvole eananvuoigatvuohtagažaldagat ja ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš.
Justitieministeriija lea láhka
Vuoigatvuohtaministeriija lea lahkonan sámedikki reivviin, mii guoská almmolaš čovdosa áigái oažžumii, man dárkkuhussan lea buoridit sápmelaččaid riektesasjádaga iešguđet hálddahussurggiin ja láhkaásaheamis.
Vuoigatvuohtaministeriija lea bivdán njukčamánu lohppii buot ministeriijain cealkámušaid ILO-soahpamušas, dadjá Wallin.
Vuoigatvuohtaministeriija lea bivdán doaimmahit čilgehusa 1.3.2016 rádjai.
Vuoigatvuohtaministeriijas lei gážžáris jurddaheapmi sámedikki cealkámušastis ovdanbuktin áššiide.
Vuoigatvuohtaministeriijas lea ilmmuhuvvon, ahte boahtte ráđđehusáigodagas sámediggeláhka ja válgaortnet sáhttá dárkkistuvvot.
Vuoigatvuohtaministtar bealistis dadjá iežas sávvat, ahte ráđđádallamat Sámedikkiin viggojuvvojit álggahuvvot nu jođánit go vejolaš ja ulbmil lea maid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami siste.
Várrelahttu kanslirådet Carina Mårtensson,
rádjai dahkkojuvvon čielggademiid váikkuhusain eananopmodatrievttálaš dilálaš
Vuoigatvuohtanotára skuvlejupmái
Vuoigatvuohta ovddasteapmái gusto doppe gos gieđahallet sámiid beroštahtti
Vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii.
Olbmo vuoigatvuohta iežas gillii lea álbmoga guovdilis vuoigatvuođain okta.
Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođđul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššis almmolaččat iežas eatnigillii. Soames riikkain gielalaš, kultuvrralaš dahje etnalaš vehádagaid vuoigatvuohta geavahit iežas eatnigiela lea viggan gáržžidit, ovd. go vehádat viggojuvvo suddadit dahje assimileret majoritehtakultuvrii.
Vuoigatvuohta iežas gillii lea vuođđovuoigatvuohta man vuođđul buot olbmuin lea vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja bajásdoallat iežas eatnigiela sihke muitalit áššis almmolaččat iežas eatnigillii.
Vuoigatvuohta iežas gillii
Vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra lea álbmoga guovdilis
" Min juridihkalaš árbevierus leat álkit jurddašan ahte "ealáhusvuoigatvuohtat" lea heajubut suodjaluvvon go "ávnnaslaš vuoigatvuohta ".
"Min juridihkalaš árbevierus leat álkit jurddašan ahte" ealáhusvuoigatvuohtat "lea heajubut suodjaluvvon go" ávnnaslaš vuoigatvuohta ".
Vuoigatvuohta jođihit boazodoalu atná vuođđunis
Dalle galgá giddet fuopmášumi máná šaddadeami boahtteáigái sihke máná etnihkalaš, oskkolaš ja gielalaš duogážii.
Vuoigatvuohta sámegiela oahppamii skuvllas gullá oahpahuslága mielde juohke sámeoahppái beroškeahttá ássanbáikkis.
Lei olbmuid iežas guorraseapmi láhkanjuolggadusaide, mat e.e. ledje válbmejuvvon servodatsoahpamuša teoriijaid bokte, mat adde láhkanjuolggadusaide čadni deattu.
Harmoniserema várás ferte leat prosedyra. Stáhtat berrejit ovttasráđiid plánet
Riektenjuolggadusaid harmoniseren
Artihkkala 10 mearrádus njuolggadusaid
vuohta seailluhit ja gáhttet birrasa ja eatnamiiddiset, váldeguovlluideaset ja resurssai
Vuoigatvuohta sosiáladorvui.
eará riektesubjeavttaide.
maiddái guvllolaš, suohkanlaš ja priváhta riektesubjeavttaid maidda lea addojuvvon
addima (vuoigatvuođa oažžut suodjalusa).
Vuoigatvuohta suddjet iežas álbmoga suddamis ja mearridit ieš das, geat leat álbmoga oasálaččat lea čiekŋaleamos vuođu ráje olmmošriekti.
Juris kandidáhta Mattias Åhrén, Ruoŧŧa - su nammadii Sámediggi,
Duomus celkojuvvui maid ahte dárbbašlaš sádduid viežžan (husbehovstäkt av
leamaš dorvvastit riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu ja seamma ládje sivaheddjiid / duopmáriid
Vuoigatvuohta seailudit, geavahit ja ovdánahttit iežas giela lea vuođđoolmmošvuoigatvuohta.
láhkaásahussii, vai sámit sáhttet iskat iežaset eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid
sápmelažžan dán konvenšuvnna mielde.
positiiva sierrameannudeami nama vuollái, ferte adnojuvvot vealaheapmin mii boahtá
vuoigatvuohta árbevieru addin rievttalaš vuođus go maid riikkaidgaskasaš soahpamuš
Iešmearrideami vuoigatvuohta ii namalassii sáhte čađahuvvot eretgaikumiin muđui go šattašedje hui erenoamáš dilit mat dagašedje eretgaikuma lágalažžan ja mii geavašii stáhta territoriala integritehta ala.
Vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo maiddái, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai mearkkašahtti earálágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.
Bija čállindárkkisteami doaibmat & duogážis
Dárkkis merkejuvvon teavstta riektačállima.
Čállindárkkisteapmi@ action
Čállindárkkisteaddji
Čállindárkkisteapmi
Comment
Čállindárkkisteapmi: eret
Čállindárkkisteapmi: alde
Čállindárkkisteapmi lea geargan.
French (France) language
Čállindárkkisteapmi gaskkalduhttui.
Čállindárkkisteapmi bissehuvvui.
Stock label
Name
Čállindárkkisteami bohtosat
njuolggobálggis Kexi- prošektii diehtovuođđobálvás
Njuolggobálggis
sámedikki doaimmas ja almmolaš eallimis davvisámegiela báldii.
Constellation name (optional)
Sis sáhttá maid leahkit vehá gosohat ja muhtumin feber.
/ ØJE, gosa Pipaluk Lykke Løstrup lea čohkken amatevragovvideaddjiid digigovaid miehtá máilmmi.
o Juoigangilvui sáhttá oassálastit maid anáraš livdein sihke nuortalaš leuŠddiin o Gilvui oassálasti galgá leat uhcimustá 16-jahkásaš.
o Juoiganoasis eai geavahuvvo instrumeanttat o Plagiáhtat eai dohkkehuvvo
o Juoiganoasis eai geavahuvvo instrumeanttat o Plagiáhtat eai dohkkehuvvo
o Jos vuoiti lea eastašuvvan oassálastimis Guovdageainnu juoiganfinálai dahje ii doaimmat čájánasa luođistis válljenjuryi
@ action Refresh download list every x (seconds)
o Guolástanlága oppalašođastusas dorvvastuvvojit sámiid áigahaš návddašanvuoigatvuođat olles sámiid ruovttuguovllus, sámiid guolástanárbevieru ja - kultuvrra seailun ja sápmelaččaid guolásteami sierravuoigatvuođaid seailun.
o Álggahuvvo sámeoahpahusa árvvoštallanfidnu.
Describes the status of a documentation index that is missing
o Dorjojuvvo ja ovddiduvvo dakkár dilli, mii duvdá sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid ja daid siidoealáhusaid ovddugohcimiin ja ovddidandoaimmain.
o Ovddiduvvo ovttas eará oahppolágádusaiguin giellaealáskahttindoaimma oahpahusa ja sierrapedagogihka.
o Giellaráđi vuollái ásahuvvo mearreruhta, mainna doarjut rávesolbmuid njálmmálaš ja/dahje
o Giela ealáskahtti giellabeassedoaibma ordnejuvvo guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
o Gilvaleaddji dahje lágideaddji ii dárbbaš almmuhit oassegilvvu luđiid ovddalgihtii o Duopmárat leat golbma, main uhcimustá guovttis galgaba leat juoigama áššedovdit. Okta duopmáriin doaibmá
o Gilvaleaddji galgá juoigat rátkkagilvvus 2-4 luođi
azerbaijan. kgm
azerbaijan. kgm
City in Oklahoma USA
philippines. kgm
honduras. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
philippines. kgm
philippines. kgm
Region/ state in USA
philippines. kgm
usa. kgm
OKM evttoha mearreruđa seailuma guovtti jagi sirddamearreruhtan, dehege ruhtadeapmi galggalii adnojuvvot guovtti bušeahttajagi áigge (okt.
OKM ii miehtan lassiáigái, muhto bargojoavkku evttohusa luobaheami maŋŋel njukčamánu álggus bargojoavkku evttohus bázii beavdde nala ja dat sáddejuvvui cealkima várás easka geassemánu.
OKM ii čielgasitge vuoruhan prográmma olláhuhttima, vaikka dasa gullá ovttačilggolaččat ollislaš ovddasvástádus prográmma olláhuhttimis.
OKM ja SDM evttoheaba, ahte 600 000 euro mearreruđas 120 000 kanaliserejuvvo OKM:a ja sámedikki bakte sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegielalaš beaivedivššu ordnema várás.
OKM:a evttohusas ii máinnašuvvo euroin iige sániinge ráhkkaneapmi sámegielaid ealáskahttinprográmma olláhuhttimii.
Ii OKM:a iige RM:a bušeahttaevttohusas evttohuvvo dáid mearreruđaid bajideapmi.
Ok
OK
OK Boallu
OKQDialogButtonBox
Name
color
Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte.
Mánná galgá leahkit ruovttus go vuovssada dehe go das lea luhčadávda.
Vuovssadeamit lávejit heaitit jándora siste, muhto luhčadávddat sáhttet bistit vahku.
Signal strength
OksitánagiellaName
Oksitánagiella
_OKStock label
Constellation name (optional)
Oktavuohta-nettiaviisa rahpá oktavuođaid skuvllaide
Oktavuohta Neahttaaviisa sámiin ja sámi kultuvrras
GenericName
Name
prefix for ID number identifying a lens (optional)
Okular dokumeantaarkiiva
GenericName
o Gárvvistuvvo sámedikki dáidda- ja duodjepolitihkalaš prográmma jagi 2012 áigge masa gullat sámedáiddáriid ja duojáriid.
 Olá-Mihkku Länsman lea nuorra dánsadáiddar, gean bargobájis besset oahpásmuvvat bárradánssa čiegusvuođaide.
City in Kansas USA
City in Volga Region Russia
City in New York USA
mearridit váidalusaid, de dat goittotge berre sáhttit váldit vuostái dieđuid
domstolen) celkkii ahte sáhttet leat eará guovllut main sámiid orrun ja dološ
Condition type
Dihto láse:
Gávdnomis leahkki vuođđoinfrastruktuvrra, nugo duolvačáhceráidnenkapasiteahtta, elrávdnefierpmádat ja mátketelefonfierpmádat galget ožžojuvvot áššáigul-levaš dássái ovdal ođđa huksenfidnuid álggaheami.
Gávdnomis leahkki vuođđoinfrastruktuvrra, nugo duolvačáhceráidnenkapasiteahtta, elrávdnefierpmádat ja mátketelefonfierpmádat galget ožžojuvvot áššáigullevaš dássái ovdal ođđa huksenfidnuid álggaheami.
vuoigatvuođa beassat luovus dáláš kanádalaš stáhtas.
& Identitehtat mat juo gávdnojit:
Fiila mii juo gávdno
Áigáiboahtán čielggadeamit duođaštit ahte suopmelaččat ja sámit jahkečuđiid leat
FilterčoakkáldatGeneral mail filter settings.
Olamuttus doaimmat:
galget čuvvojuvvot vuhtiiválddedettiin guhkesáigásaš geavahemiid.
Mii leat álohii váldán vuhtii iežamet doaimmas sierra sámi giella- ja kulturjoavkkuid ja daid evttohusaid.
Ledne sierra oaivilisttáme sierranastán muhtin guovddášdárbbuid, maidda Lappi-bargojoavku livččii galgan váldit beali.
Mii leat lágidan bargiide ságastallanveahki dilis ja maid skuvlejumi.
Sámedikki sávaldahkan lea, ahte dán jagi álggahuvvolii sámegiela ealáskahttin- dehege buorebutge gádjunprográmma Stáhtaráđđi lea čatnasan sámegiela ealáskahttinprográmmii olmmošvuoigatvuohta-politihkalaš čielggadeamis ja hálidan jáhkkit, ahte prográmma ráhkadeapmi álggahuvvo jođáneamos lági mielde.
Miihan leat álbmot njealji riikkas ja mii galggaleimmet earenoamážit álbmotbeaivve viggat ráhkadit doaluid sápmelaččaide ja ávvudit sápmelašvuođa riikkárájiin beroškeahttá.
Mii leat geavahan Verva norpmaid: Ráva 24-diibmowebba mii čuovvu WAI rávvagiid WCAG1.0.
Mii leat lávlon ja čuojahan ollu Lappi leana guovllus ja moddii leat fitnan maiddái vehá máddelabbos.
Mii leat čuvvon Giellaráđi ávžžuhusaid go mii leat dahkan jorgalemiid, ja deavsttat leat dárkkistuvvon ovttas minoritehtaovddasteddjiiguin.
Leat dál dilis, mas sápmelaččaid gielat, kultuvrrat ja ealáhusat leat jávkamin.
Leathan mii vuordán iežamet vuoigatvuođaid dievaslaš olláhuvvama juo logiid jagiid.
Ledne vuoigatvuohtaministariin eallán sámediggelágas ja ILO 169:s golbma jagi measta beaivválaččat.
Mii leamašat fárus válmmaštallamin Suoma oainnuid čoahkkima várás juo guhká ovdal aitosaš čoahkkima ja buktán iežamet evttohusaid ee. Suoma vástádusaide biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái čoahkkináššiin, Näkkäläjärvi muitalii ".
Mii leat divodan veaháš ruovttusiidduideamet ja doppe gávdno ee. ođđa ossodat bd-soahpamuša artihkal 8 (j):a olláhuhttimis suoma- ja sámegillii dego maid ságadoalli siiddut leat ođastuvvon.
Leat bárrásiin manname čađa nuppástusevttohusaid soahpamusdekstii ja dat leat stáhta bealde eatnat.
Mii leat bivdán Tukesis ráđđádallama das, mot ruvkálága olláhuhttimis ovdánuvvo sámiid ruovttuguovllus, vai lea vejolaš unnidit dušši barggu ja beavttálmahttit lohpeárvvoštallama.
Mii leat ráhkadan minigrammatihka mas juohke sátneluohkká lea čilgejuvvon, ja gos leat sojahanminstarat.
Mii leat sápmelaččaid riikkabeaivvit.
Sámediggi lea ožžon lassiruhtadeami SPR:a jođiheami dikšumii.
Mii leat dan iežamet jienasteddjiide velggolaččat, dego maid dat sámediggeáirasat geat báhce čoakkánbáikái.
Mii leat dehálaš dilálašvuođas.
Mii leat dál deaivvadan visot sámiministtarbargojoavkku ministariid dehe sin vehkiid áššeollisvuođas ja joatkit barggu dan ovdii, ahte sámedikki 18.12.2014 čoakkáma dahkan evttohusat ja linnjemat sámediggelága ođasnuhttima várás olláhuvvet dievasmearálažžan.
Dás gávnnat bagadusa juohke prográmmii:
Leat bargan duođaid olu álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččatge artihkkala 8 (j) doibmiibidjama várás ja áinnas dovddastus, man oaččuimet ligge.
Mii leat dilis, mas árbevirolaš diehtu galgá maid ealáskahttojuvvot, vai dat ii jávkka.
Suoma sámediggi ovttas Norgga sámedikkiin lea vuođđudan Deatnu-bargojoavkku guorahallat vugiid Deanu viidodaga guolástankultuvrra seailuma ja gárgeheami dorvvasteami várás.
Lean 17-jahkásaš ja ásan Eanodaga Neakkelis.
Mun lean 18 jahkásaš gánda Soađegilis.
Lean 18-jahkásaš sámenuorra, eret Leammi Äivihjávrris.
Lean 19-jahkásaš ja eret Vuohčus, mii lea Suoma máttimus sámegilli.
Lean 19-jahkásaš sámenuorra ja eret Ohcejogas, Deanuleagis.
Lean álot orron dáppe ja nu mu vánhematge, muhto mu sohka lea eret Soabbada guovllus, mii lea Vuohču gili lahkosis.
Lean álo niegadan vuođđudit iežan fitnodaga, dat sáhtášii kánske leat kafea, dahje dasto eanet turismii laktáseaddji prográmmabálvalusfitnodat.
Lean álo mielde miessemearkumiin ja dálverátkimiin.
Lean álot diehtán ahte lean nuortalaš, muhto in dan mearkkašumi.
Lean gal rahpan válgasiidduid, mas gávdno mu válgaprográmma, válgablogga ja dieđut mu birra.
Lean Brysselis duorastaga rádjái árktalaš parlamentarihkkáriid konfereanssas.
Lean ovddit bloggastan muitalan dárkileappot ášši duogážiin.
Lean erenomáš duhtavaš go loahppaárvalusas gáibiduvvui, ahte ođasmuvvi energiijahámiid ja luondduresurssaid ávkingeavaheapmi eai oaččo áitit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.
Lean hui fuolaš sámi duoji ja min kulturárbevieruid árvvus atnimis ja boahttevuođas.
Earenoamáš ilus lean das, ahte oaččuimet máŋga duodjára stivrii ja soaitit mii ovttas oažžut buoriduvvot sámi duoji sajádaga dán válgabajis.
Lean hui duhtavaš dasa, ahte konfereansa julggaštusastis movttiidahttá árktalaš riikkaid ja EU-komisšuvnna beaktilis gulahallamii álgoálbmogiiguin áššiin, mat gusket sin.
Lean sihtan lávdegottiid ja ráđiid suokkardit earenoamážit dan, mot doaibmabidjoprográmma vuođul ráhkaduvvo Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma mield bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás.
Lean ohcan bálkkáhis virgefriddjavuođa cuoŋománu loahpa rájes gitta miessemánu loahpa rádjái, daningo lea álgán evttohassan euroválggain, inge hálit ahte válgakampánnja hehtte sámedikki ságadoalli barggu.
Lean dál ohcan sihke Roavenjárgii studeret lága ja Oului studeret sámegiela.
Lean hávdádan iežan guokte vielja ja áhči.
Lean fuobmán, ahte stáhtaide sámi kultuvrra eksisteren lea duohtaáššis ideologalaš buncarakkis.
Lean persovnnalaččat hui ilus dievasčoahkkima linnjemis go lean ieš sihke sámi árbevirolaš dieđu hálddašeaddji, sámepolitihkár ja boazosápmelaš.
Lean fuomášan, ahte álo go olbmuide máinnaša ahte lean sápmelaš, sii leat duođaid positiivvalaččat heahkastuvvan ja beroštuvvan, ja hálidit gullat ášši birra lasi.
Lean hui fuolas riikkaidgaskasaš dili váikkuhusain ovttasbargui, Dálá dili váikkuhusat ipmárdussii sápmelaččain oktan álbmogin leat biehtadahkkásat.
Lean hui movttet go nuoraidráđi bargu beassá johtui.
Lean hui ilus, ahte nuoraidčálli virgi devdojuvvui ja ahte nuoraidbargu vuolgá dál duođalaččat johtui sámedikkis.
Lean hui ilus, ahte dievasčoakkán dohkkehii sámedikki stivrra evttohusa nuoraidráđi vuođđudeamis.
Lean hui ilus go min álgaga vuođul ministeriija lea álggahan čielga doaimmaid ja ášši čilgejuvvo vel dan jagi áigge.
Lean hui ilus das, ahte ná dehálaš áššis lei ovttamielalaš ja dat sáddii seammas nanu signála stáhtii: sápmelaččat gáibidit prográmma hohpos olláhuhttima ja resursserema.
Lean hui ilus das, ahte bismá Samuel Salmi lea lokten girku rolla servodatlaš váikkuheaddjin ja buktán maid sámi kultuvrra fáttáid ovdan ain eanet dáppe Sámis.
Lean hui behtton SPR:a bargui.
Lean hui behtton, morašlaš ja vasáškan.
Lean hui duhtavaš, ahte leat johttáhan máŋggalágán prográmma- ja ovddidandoaimmaid SPR:s.
Lean hui duhtavaš, ahte sáhttit plánegoahtit ja vuojulduvvat duođas sámi nuoraid oassálastima gárgeheapmái sámedikki doaimmas ja ahte doibmii boahtá jáhku mielde bistevaš ruhtadeapmi.
Lean hui duhtavaš foruma loahppaárvalussii ja SPR barggai olu loahppaárvalusa ovdii.
Lean duođaid duhtavaš ráđđehusprográmma guovddáš linnjemiidda.
Lean hui duđavaš dasa, ahte Suoma sámedikkis lea duođalaš váikkuhanvejolašvuohta EU:a evttohusaide ja EU maid doalvvui evttohusaideamet ovddos " Nilla Tapiola muitalii.
Lean hui duđavaš dasa, ahte Suoma sámedikkis lea duođalaš váikkuhanvejolašvuohta EU:a evttohusaide ja EU maid doalvvui evttohusaideamet ovddos "Nilla Tapiola muitalii.
Lean hui duhtavaš dasa, man searalaččat min hálddahus lea buoridišgoahtán sámedikki dieđihandoaimma.
Lean ilolaš, ahte Kärnä atná dehálažžan rievttes dieđu juohkima.
Lean ilus, ahte máhtán sámegiela ja sáhtán geavahit dan friija álo go lea miella.
Lean ilus go sámiid árbevirolaš diehtu, máhttu ja dan suodjaleapmi leat dáid guhtaliid loktejuvvon ovdan sámi servošis.
Lean ilus, ahte fidnet davviriikkaid ovttasbarggu johtui 8 (j) - áššiin.
Lean ilolaš, go beasan joatkit barggu sámi álbmoga buorrin vel njeallje jagi.
Lean ilus, ahte sáhtiimet válljet ođđa olbmuid sámedikki stivrii go lávdegottiidenai ja oažžut dađi lági mielde sámedikki bargui ođđa movtta ja jurdagiid.
Lean ilolaš go sáhtán joatkit sámedikki lahttun vel boahttevaš njeallje jagi.
" Lean ilus, ahte dievasčoahkkin doarjjui Ilo 169-soahpamuša ratifiserema.
"Lean ilus, ahte dievasčoahkkin doarjjui Ilo 169-soahpamuša ratifiserema.
Lean ilus dáin oktavuohtaváldimiin.
Lean hui movttet go nuoraidráđđi lea aktiivvalaš.
" Lean ilolaš das, ahte áittardeaddji lea váldán munno ságastallamis ja sámedikki dahkan evttohusain fuomášumiid ja ávžžuhusaid iežas raportii.
"Lean ilolaš das, ahte áittardeaddji lea váldán munno ságastallamis ja sámedikki dahkan evttohusain fuomášumiid ja ávžžuhusaid iežas raportii.
Lean ilus Birasministeriija čatnaseamis sámiid sajádaga buorideapmin.
Lean ieš evttohan, ahte bušeahtta dohkkehuvvolii bušeahttajagi ovddit jagi juovlamánu, vai dievasčoakkámii livččii duođalaš mearridanváldi ruhtadeami geavaheamis.
Lean iešnai bidjan hui olu návccaid nuoraiddoaimma álggaheapmái.
Lean ieš boazosápmelaš bearrašis bajás šaddan ja maŋŋel ožžon dutki skuvlejumi.
Lean ieš ubmisápmelaš, muhto lean studeren lullisámegiela vuosttas luohká rájes Deartna sámeskuvllas.
Lean ieš geahččalan leat solidáralaš eará sámedikkiid ektui ja vejolaš kritihka eará sámedikkiid doaimma ektui lean buktán ovdan sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámiin, mii lea sámedikkiid ja Ruošša sámi servviid ovttasbargoorgána.
Lean mielláhttu
Lean goitge hui ilus das, ahte čoakkán mearridii stuora eanetloguin buot guovddáš ja sámi kulturiešstivrema dáfus dehálaš áššiid.
Lean juo mearridan sámedikki virgeolbmuid válmmaštallat evttohusa áššis čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkáma mearrideami várás.
Lean šaddan guođđit raportii sierra oaivila ovttas riikkabeaiveáirras Erkki Pulliaisiin.
Lean gieđahallan dan ovddit bloggastan.
Lean geahččan dáhpáhusa prográmma
Lean ságastallan áššis bloggastan ja buktán dutkandieđu ja sápmelaš árbedieđu ovdan ságastaladettiinan sierra politihkkáriiguin ja dutkiiguin.
Mun leannai addán čállingoddái bargun válmmaštallat sámedikki váidalusa Vaasa hálddašanriektái biraslobi mieđiheamis.
Leannai gieđahallan ášši viidát ovddit bloggain.
Leange dahkan maŋimuš vihtta jagi duollet dálle nuortalašgielat ortodoksalaš rohkosprográmmaid YLE Sámeradioi áhčiinan (kántor ja Sámedikki lahttu Erkki Lumisalmiin).
Lean čállán dálkkádatrievdama váikkuhusain sámi kultuvrii ee. artihkalistan UNESCOi ja lean oassálastán semináraide, main dálkkádatrievdan lea leamaš fáddán.
Lean farga guoktelogijahkásaš anárlašnuorra, lean ássan dáppe álo ja goit muhtun áigge vel, ii leat hoahppu fárret eret.
Lean ieš muosáhan, ahte dálkkádatrievdanáššit leat oktan dehálaččamus áššiin maiddái Suoma sámedikkis.
Lean oppa nuorravuođa lihkadan ollu ja čuoigan gilvvu gitta 22-jahkásažžan.
Lean oba iežan bargoeallima áigge bargan juogo váldodoaibmasaš dutkin dehe lean bargan dutki bargguid eará bargguid olis.
Čoakkáma várás lean oahpásnuvvan dutkamušaide, mat gieđahallet dálkkádatnuppástusa, daningo dálkkádatrievdan ja biodiversiteahtta laktáseaba nubbi nubbái.
Lean geahččalan suokkardit manne muhtin sámediggeáirasat hálidit earuhit stivrra.
Lean goitge unnánaš fuolas Suoma sámedikki vejolašvuođas oassálastit bargui dievasmearálaččat min resursaváilli geažil.
Lean goitge fuolas ulbmiliid olláhuvvamis, daningo boahtte jagi stáhtabušehttii eai leat várrejuvvon ruđat dáidda bargguide.
Lean goitge behtton dasa, ahte ráđđehusprográmma mielde ruhtaministeriija ii leat viggan gárgehit sámiid kulturiešstivrema.
Lean gullan, ahte vuovdesertifiserenkriteara lea addán buori vuođu ja lea buorre bargoneavvu ráđđádaladettiin sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin.
Lean gullan, ahte mearrádus lea adnon politihkalaš suollemaslihttun.
Lean gullan presideanta Medvedeva hupmame okte dán ovdalnai, suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas, Hanti-Mansis diimmá gease.
Lean viidáseappot gieđahallan gollan jagi čállosisttán Inarilainen-aviissas suomagillii.
Lean viidáseappotge fuolastuvvan das, maid dilli muitala Sámi allaskuvlla doaimmas, diehtaga árvvus atnimis ja oahppolágádusa ulbmiliin?
Lean sádden maid reivve stáhtaráđđái, mas lean bivdán earu sámedikki lahttuvuođas.
Lean lávlon ja juoigan eará vuohččulaš nieiddaiguin, muhto dál in šat iežan njálmmi raba, muhto baicce hálidan čuojahit.
Lean luomus 18.8. rádjái, muhto vástidan dárbbu mielde bloggai boahtán kommeanttaide maiddái luomu áigge.
Lean luomus (doaivvu mielde) 5.7.-13.8. ja ságadoalli bargguid dikšu luomu áigge I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari.
Lean lohpidan rahpat Ohcejoga luossariemuiid 11.7. ja doallat sága Vuohču Sámi márkaniin 26.7., muhto muđuid suoidnemánnu manná virgebarggu dikšumis; cealkámušaid ja čilgehusaid ráhkadeamis.
Lean máŋgga háve álggahan blogga čállima ja beassannai guhkás, muhto álohii leat boahtán hohpoleabbo bargoáššit inge leat beassan loahpa rádjái bloggastan.
Lean muhtun geardde álggahan skuvllas sámegiela diimmuid, muhto giela oahppan ii leat lihkostuvvan vuordagiid mielde.
Lean rievdadan blokka kommenterengeavadiid.
Lean maiddai jurddašan sirdit dan iežan mánáide.
Lean maid atnán iežan eanet sápmelažžan go suopmelažžan.
Leamašan maid mielde lávlumin goaras golbmii Helssegis ordnejuvvon nuortalašgielat ipmilbálvalusain.
Lean maid mearridan, ahte in vuolgge evttohassan čuovvovaš sámediggeválggaide.
Lean maid vuođđoláhkaválljagotti gullamis stáhtaráđi muitalusas giellaláhkaásaheami guoskadeamis jagi 2009.
Lean maid duhtavaš dasa, ahte oažžut lasi virgeolbmuid unnitlogu giellajoavkkuin sámediggái.
Mun lean maid geahččalan čohkket iežan jurdagiid, mii lea dán seahkkedilis dolvon áiggi.
Lean ieš oaidnán dutkin politihkarin ja sápmelažžan, mot váldokultuvrra propagánda, oahpahus ja eiseváldidoaibma lea ožžon muhtin sápmelaččaid ain viidáseappot suokkardit sápmelašvuođaset, rievdadit ipmárdusa sápmelaččaid historjjás ja sajádagas ja hilgut sámi kultuvrra váimmusárvvuid ja ovddit buolvvaid kulturárbbi dađi lági mielde ahte váldokultuvrra ruđalaš árvvut leat šaddan buorebun.
Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin seiddiide, sieiddit, gos jahkke ipmiliid ássat.
legitimitehta áiggi mielde, lea ahte ásahuvvojit duođalaš ja njuovžilis golmmabealat
galget guoskat erenoamážit dahje viehka ollu sámi áššiide.
deaŧalaš áššit sámiide.
čuohcá, ja Sámedikkiin, go bohkamušat sakka váikkuhit sámiide.
Lean vuordán Lappi riikkabeaiveáirasiid oidnosii boahtima maid sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid vuoigatvuođaid ovddideamis.
Lean leamaš álgojagi eret giehtačuohpadeami dihte.
Lean leamaš bušeahttačuohppanplánain oktavuođas njuolga maid politihkalaš virgeolbmuide.
Leamašan lihkkoš, go áhčči hálai bearrašis sámegiela ja das bođii midjiide nubbi eatnigiella.
Leamašan davviriikkalaš sámesoahpamuša Suoma ráđđádallansáttagotti lahttu jagi 2012 rájes.
Leamašan davvisámegielat beaiveruovttus Anáris ja vázzán sámegielat vuođđoskuvlla vuolledási Menešjávrris ja badjedási Anáris.
Mun lean leamaš dán vahku suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas.
Mun lean leamaš oktavuođas Meahcceráđđehussii, vai áššis ordnejuvvolii deaivvadeapmi Meahcceráđđehusa, Leammi olbmuid ja Sámedikki gaskka.
Lean lohkan davvisámegiela nuge guhká go 11 jagi, vuolledásis logahahkii ja dattetge in máhte.
Lean stuđeren dan oppa mu skuvlaagi vieris giellan, ja čállen dan stuđeantačállosiinge.
Lean oassálastán dál muhtin árktalaš parlamentárihkkariid bissovaš komitea čoakkámii ja oaidnán dan hui dehálaš diehtolonohallamii ja obanassiige árktalaš ovttasbargui.
Lean bárrásiin Montreallis.
Dan dáfus lean behtton, go dat ii lean bargon ja muhtin stáhtat sáhttet maŋidit ja maŋidit mearrádusdahkama áššis.
Lean unnivuođa rájes jurddašan álgit badjealmmájin ja ássat davvin.
Lean bivdán hálddahusa váldit dakkaviđe oktavuođa OKM:ái sámegiela ealáskahttinprográmmas.
Lean bivdán hálddahusa válmmaštallat burginevttohusa AHR:a diimmá mearrádusain dievasmahttit sámedikki válgalogahallama boastto ákkaid vuođul.
Lean bivdán sámedikki lávdegottiid ja ráđiid árvvoštallat prográmma čađaheami resursagáibádusaid.
Lean maid bivdán museahoavdda váldit munnje oktavuođa luomuid maŋŋel.
Lean bivdán oainnuid sámedikki stivrras, hálddahushoavddas ja lávdegottiid áššegieđahalliin.
Lean bivdán sámedikki hálddahusa válmmaštallat čuovvovaš sámedikki stivrra čoakkámii álgovuolggálaš evttohusa, makkár doaimmaide nállevealahankomitea ođđa linnjen addá ákka dehe doalvu.
Lean bivdán sámedikki čállingotti válmmaštallat sámedikki cealkámuša GDG:a sajádahkii ja Meahcceráđđehusa prinsihppii mieđihit dutkanlobiid geologalaš dutkamuššii sámiid ruovttuguovllus.
Lean bivdán máŋgii deaivvadeami oaiveministariin, muhto su kabineahtta ii leat oba vástidange oktavuohtaváldinbivdagiidda.
Lean duhtavaš raporttas ovdan buktojun áššiide ja anán buorrin, ahte doppe deattuhuvvojit turismma váikkuhusat biodiversitehttii ja váldojuvvo vuhtii dárbu dorvvastit sámi boazodoalu guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádaga ja sámi boazodoalu badjedillin, mas bohccot guođohuvvojit birra jagi.
Sállošan sámedikki stivrra beales hui sakka go dievasčoakkán ii háhppehan gieđahallat ášši ja bivddán dis gierdavašvuođa ja sávan ahte ehpet masse luohttámuša sámedikki bargui dán geažil.
Lean sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.
Máŋggat fuolastuvvan sápmelaččat leat váldán munnje oktavuođa ja sii leat leamaš fuolas go sámi nuoraid bargu ii ožžojuvvo johtui ja manne nuoraid bargui eai biddjo resurssat.
Lean ovttaoaivilis Ruošša sámiiguin, ahte dál lea áigi oažžut sin SPR:a dievasválddálaš lahttun.
Lean čuvvon earenoamážit Norgga NRK Sámi ođasbuvttadusa sihke geavaheaddjin ja jearahallanvuložin.
Lean čuvvon gárgehanplána gárváneami hui stuora beroštumiin ja lávga.
Lean čuvvon dál čieža jagi váljagoddebargama ja lean leamaš hui sierralágán gullamiin, lean šaddan vástidit mađi ártegeabbo čuoččuhusaide ja gažaldagaide ja lean gullan ahte váljagoddebargamis lea čájehuvvon juobe mu etnihkalaš sohkahistorjá.
Lean čuvvon váljagotti bargama stuora ipmašiin, ahte ii sáhte leat duohta.
Lean guottihišgoahtán dán jurdaga gullamiid olis, mat gusket láhkaválmmaštallama.
Lean das hui ilolaš.
Lean soaitán alitčalmmagit jurddahit, ahte oktan ođasbuvttadusa fáddán lea leamaš buvttadit ođđasiid sápmelaččain oktan álbmogin almmá dan haga, ahte riikkarájit biđgejit dán oktilašvuođa.
Lean ožžon oktavuođaid sierra álgoálbmogiid ovddasteddjiiguin.
Lean čakčat báhcán eret ee. Suoma árktalaš ráđđádallangottis.
Lean riegádeami rájes ássán sámeguovllu olggobealde.
Lean riegádan ja ássan oppa eallinagi Avvilis.
Lean riegádan guovttegielat bearrašii.
Lean riegádan guđaheakka bearrašii nubbin boarrásamos mánnán.
Lean riegádan badje- ja guolásteaddjibearrašii, nu ahte sápmelašvuohta oidno maid das, mo mii hárjehat boazodoalu ja atnit ávkin bohcco sierra materiálaid sihke makkár biepmu mii borrat.
Lean dán giđa (2011) abiturientta ja áiggun joatkit universitehtii.
Mun lean odne sádden reivve sámediggái ja bivdán earu sámedikki ságadoalli barggus ja buot luohttámušbargguin, maidda mun lean sámedikki ovddasteaddjin nammaduvvon.
Lean dás hui ilolaš ja dát čujuha maid dan, man dehálaš Eurohpá ráđđi lea sápmelaččaide.
Čoakkámasttán eanan- ja meahccedoalloministeriijas meahcceásahusa rievdadeamis ja gaskavahkko Gáldoaivve meahcceguovllu ja Leammi álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplánin.
Mun lean duođaid fuolas das, mot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja sápmelašvuođa vuostálastit bastet vuodjit sápmelaččaid vuostálagaid diđolaččat ja vásedin nu ahte sii provoserejit ja dahket iežaset politihka.
Lean duođaid ilus, ahte Eurohpá Ráđđi lea bovden Ruošša sápmelaččaid ovddasteaddji hupmat seminárii, vaikko Ruošša sámi áššit eai gulage seminára fáttáide.
Lean duođaid ilus, ahte ná máŋggas sápmelaččain besse suohkanválggain čađa - muhto bargomearri dis gal lea olu.
Lean duođaid ilolaš, ahte Nils Torvalds lea bovden min Brysselii ja son lea vuosttas europarlamentarihkarin duođaid ovddideamen dialoga EU:a ja eamiálbmogiid gaskkas.
Lean duođaid ilus go ruhta lea gávdnome eaige sámi mánát báze dušši nala boahtte jagi ja bures álgán sámegielaid ealáskahttin ii bisánivčče.
Lean duođaid ilolaš das, ahte mus lei vejolašvuohta orrut eret virgebarggus ja bessen čállit nákkosgirjji Oulu universiteahta Thule-instituhtas.
Lean almmatge fuobmán, ahte mii politihkkárat - mun earenoamážit - oažžut kommenterejeddjiin olu kritihka, muhto dat gullá demokratiijai.
Lean muhtin áigge eret sámedikki ságadoalli barggus.
Lean dutkin máŋgii jurddahallan, mot kultuvrra maŋimus ovddasteaddjis lea orron dehe dain dutkiin, geat leat čuvvon álgoálbmoga suddama váldoálbmogii, dego dađi bahábut oalle dávjá 1900-logu antropologalaš dutkamušain lea bukton ovdan.
Lean duhtavaš dasa, ahte soahpamušráđđádallamat sáhttet álggahuvvot, muhto ovddas lea vel guhkes ráđđádallanproseassa.
Lean duhtavaš, ahte standárddaid dárkkisteapmi lea dál boahtán geahčai.
Mun lean duhtavaš, ahte dii nuorat darvánehpet áigeguovdilis fáttáide.
Lean duđavaš, ahte min bargu oažžui áigái bohtosa ", ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala.
Lean duhtavaš riikkaraportii, daningo sámedikki ovddidan áššit bohte mielde riikkaraportii.
" Lean duhtavaš sámedikki čoahkkima dohkkehan doaibmaprográmmai.
"Lean duhtavaš sámedikki čoahkkima dohkkehan doaibmaprográmmai.
Lean duhtavaš dili jođánis čovdosii ja dasa, ahte boazosápmelaččaid bargama eavttut sihkkarastojuvvojit.
Lean juo máŋgga semináras hupman sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleamis, earenoamážit biodiversiteahttašiehtadusa artihkal 8 (j):a bealis, árbevirolaš dieđu suodjaleami ovddidandárbbuin ja eará hástalusain.
Lean dávjá buktán sáhkavuoruinan ovdan, ahte girku galggalii čilget fuolalaččat main áššiin dat átnu sápmelaččain ándagassii ja manin, sihke dan maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.
Lean sádden Suoma sámedikki ja Sámi parlamentáralaš ráđi beales morašváidaleami ja oasseváldima duššan olbmuid oapmehaččaide ja roasmmehuvvan olbmuide dego maid Norgga álbmogii ja sápmelaččaide norgalaš servodaga oassin Norgga sámedikki presideanta Egil Ollii.
Dán vahku lean válmmaštallan sámedikki cealkámuša aviisaásahusa rievdadeamis.
Lean sihkkar das, ahte sámeservoša ja sámedikki dorjon sápmelašmeroštallan boahtá fápmui ovdal válggaid ja sámediggi gieđahallá ohcamušaid sámedikki válgalogahallamii ođđa meroštallama vuođul ", sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Anán árvvus iežan ruohttasiid ja máttarváhnemiid ja munnje lea dehálaš sirdit boahttevuođas iežan mánáidege dan seamma rikkes kulturárbbi, mii munnje ja mu oappážagaide lea sirdojuvvon.
Lean čeavlái dain sámi váhnemiin, geat sirdet iežaset oahppan eatnigiela, sámegiela ja sámi kultuvrra mánáidasaset ja nuppe dáfus lean maid čeavlái dain váhnemiin, geat ealáskahttet sámegiela ruovttoluotta bearrašii rávesolmmošoahpuid dehe giellabeassedoaimma bakte.
venšuvnna barggu olis, deattuhit stáhta geatnegasvuođat eai leat ráddjejuvvon riikka
ii leat čielga oaivil identifikašuvdnaáššis, ja danne árvaluvvoge ahte vuoigatvuohta
Don leat čájehan ahte háliidat oažžut dahje oastit sihkaris duođaštusa. Dát ofelaš galgá veahkehit du dán prosedyra čađa. Sáhtát gaskkalduhttit váikko goas, ja dalle heaittihuvvo ge transakšuvdna.
Leatgo don beroštuvvan dákkár bargguin?
Háliidatgo duođaid heaittihit% 1?
Áiggut go duođas váldit% 1 govašfáttá eret? Dat máksá ahte sihkut fiillaid maid dát fáddá lea sajáiduhttán.
Háliidatgo duođas váldit dáid fáttáid eret? @ title: window
Áiggot go duođaid sirdit buot reivviid "% 1 " - máhpas ruskalihttái?
Hálidat go duođaid sihkkut buot boarásmuvvan reivviid?
Hálidatgo duođaid sihkkut "% 1 " - máhpa boarásmuvvan reivviid?
Hálidat go duođaid sihkkut boarásmuvvan reivviid?
Háliidatgo duođas dan bargat?
Don leat dál sáddemin čuovvovaš fiillaid du dihtoris internehttii. Háliidatgo don duođas joatkit?
Varra leat addán boasto dahje ii makkárge autentiserendieđuid.
main Sámedikkis ii leat gieldinriekti nuppi lađđasa mielde, sáhttet dahkat mearrá
Dál de bázát okto
Don leat válljen dán skearru oastit Magnatune. com: s
Don leat doallan Shift- boalu eanetgo 8 sekundda, dahje prográmma lea jearran jus oažžu rievdadit dán heivehusa.
Don leat sihkkumin doaibmi árkka. Hálidatgo joatkit?
Leat dál guođđimin sihkaris doaibmanvuogi. Oktavuohta ii šat krypterejuvvo. Dát máksá ahte giinu sáhttá geahččat makkár dáhtaid sáddet.
Dál álggaheamen sihkaris doaibmanvuogi. Buot oktavuohta krypterejuvvo. Dát máksá ahte ii oktage sáhte álkit geahččat makkár dáhtaid sáddet.
lágalašvuođa, dovdet sámi giellalága geatnegasvuođaid ja gáibádusaid hui bures.
Don geahččalat vurket ii- ASCII- kodejuvvon pythonfiilla kodenlinnjá haga. Kodenlinnjás galggašii leat "% 1 "
Leat joavdan vuogas merkošiid listtu lohppii.
Dii lehpet ovdagovvan maid nuorat buolvvaide.
Leat rievdadan fálu. Hálidatgo rievdadusaid vurket?
Don viggat čállit geahččalansiiddu% 1 čálánis. Halidatgo joatkit?
Standárda siskkildanmodus:
Standárda ođđa fiillaid várás dán máhpas
StandárdaLeft to Right context menu item
Standárddat
& Standárddat
@ info: whatsthis
class settings page
@ label Label for audio options
Standárdan liige stáhtusholga čájehuvvo go leat vi- modusas. Dán holggas oidnot gohččumat go dát čállejuvvot ja dieđut/ meattáhusat maid Vi- gohččumat ráhkadit. Jus merket dán molssaeavttu, de dát holga čihkkojuvvo.
& Standárdárvu:
Standárdárvu
Alpha paramehter
Beta paramehter
Lambda paramehter
NAME OF TRANSLATORS
Standárdárvu (eavttolaš)
Standárdsajáiduhttin (/)
& Standárdheivehusat
Standárdheivehus
Colorspace fallback
Description
Standárdidentitehta
@ item: inlistbox session type
@ action: inmenu Foreground color setting
Standardmáhppa% 1 is one of the messages with context 'type of folder content'
Standárddoaibma
Standárddoaibmanvuohki
Standárdaláhtten
Standárdgiella (DefaultLanguage) Standárdgiella jos fierpmádatlogan ii mearrit dan. Jos ii leat mearriduvvon, de báikkálaš heivehus geavahuvvo. omd: en Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Standardgiella:
Standárdgiella:
Standárdfonta:
Standárdfonta:
Standárdoassi
Standárdkoden:
Standárda govvafiila
Standárddovddaldat
Label for searching documentation in all subsections
@ label: listbox
Standárda@ label The icon rendered as active
NAME OF TRANSLATORS
Standárdlistu
Standárdmearkaráidu (DefaultCharset) Standárdamearkaráidu mii geavahuvvo. Jos ii leat bidjon, de utf- 8 lea standárdan. Fuomáš ahte HTML- fiillaid siste dát dáidá badjelgehččot & # 160; ... omd: utf- 8 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Standárda mearkakoden:
Standárda mearkaráidu:
StandárdaName
Nolla
Standárda: No shortcut defined
Standárda lásečikŋadanlassemodula lea billešuvvan ja danne ii leat geavahahtti.
Standárd lásečikŋadanlassemoduvla lea billešuvvan ja danne ii leat geavahahtti.
Colorspace fallback
StandárdalitName
StandárdprográmmatComment
standárda
(Standárda)
(Standárda)
& Standárda
Standárda
Comment
Name
The name of the first Male voice
Standárddomeana:
Tristate checkbox, yes
Čálána standárdheivehusatGhostScript
Ii leat standárdčálán. Álggat -- all molssaeavtuin čájehandihte buot čálániid.
Dtandárdidentifikašuvdna
Name
StandárdreaiddutName
Name
@ option
Page size
Standárdfievrridanvuohki
Ođđa govaid standárda ivdnemálle:
Standardivdni
context-action
use 'star chart' color scheme
Standárda málendoaimmatComment
Standárda málendoaimmatName
Standárdduođaštus:
@ option
@ title: group Audio options group
Don leat válljen ahte láse galgá leat rávddaid haga. Go rávdalinnjá lea cihkon, de it sáhtte čajehit dan fas geavahettiin sáhpána. Fertet baicce geavahit lásedoaimmafálu, mii čájehuvvo go geavahat jođánisboalu% 1.
Leat válljen čájehit láse dievasšearbmamodusas. Jus ieš prográmmas ii leat molssaeaktu mainna guođát dán modusa, de it sáhte guođđit dán modusa sáhpániin, ferte baicce geavahit lásedoaimmaid fálu, mii aktiverejuvvo go deaddilat% 1 njuolggobálgá.
Don leat rievdadan fontasođben guoskevaš heivehusaid. Dát rievdadus guoská dušše prográmmaide mat álggahuvvojit ođđasit.
Don leat válljen rahpat eará čállinbeavdebargovuoru, iige joatkit dan mii lea juo jođus. Dát bargovuorru čiehkojuvvo eret ja ođđa sisačálihanláse čájehuvvo. Lea F- boallu čatnon juohkke bargovuorrui, F -% 1 lea dábálaččat čatnon vuosttáš bargovuorrui, F% 2 lea čatnon nuppi bargivuorrui, ja nie ain. Sáhtát molsut sierra bargovuoruid gaskkas jos deaddilat CTRL, ALT, ja heivolaš F- boalu seamma áiggis.
Don leat laktašuvvon eará klienttas dahje dihtoris kontui "% 1 ".
suorggit maid konvenšuvdna galggašii sáhttit reguleret, sáhttet leat ". Bargomearrádus
suorggit maid konvenšuvdna galggašii sáhttit reguleret, sáhttet leat ". Bargomearrádus
mávssolaččat biodiversiteahta dáfus.
čáppa dállu.
Filterčoakkáldat
jávkadit dan mii ain heađušta sámiid ealáhusdoaimmaid sin riikiigullevašvuođa dahje
ahte buot joavkkut main divaštallojuvvo, leat álbmot dábálaš álbmotrievttálaš
vuohta joatkit čearu lahttun geas lea lohpi jođihit boazodoalu, go lea vuos orron
Lei dal stivrra čoakkáma mearrádus mii beare, de Suoma sámedikki ii galgga atnit sivalažžan dán áššis.
Lei duođaid fiinna ášši, ahte deaivvadeapmi ordnahuvai buot euroroasu ja Kyprosa roasu gaskkas.
Lei duohta somá, ahte válljagoddi guossástalai mu ruovttusuohkanis - dáppe jos gos dárbbahuvvo vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid oahpisteapmi rievttes guvlui.
Lei somá gullat Sámi radios, ahte sierra guovlluin Sámis ja dan olggobealdenai lágiduvvoje sierralágán álbmotbeaivve seminárat, ávvodoalut ja dáhpáhusat.
color
Lei beroštahtti gullat USA sisáššiidministeriija bargguin, daningo dat spiehkastit mearkkašahtti ládje omd. Suoma sisáššiidministeriija bargguin.
Lei miellagiddevaš oahpásnuvvat nuortalaččaid vuoiŋŋalaš árbevirrui.
Mii leimmet buohkat soasihan riikkabeivviid mearrádusas.
Ledjen áibba sihkkar ahte in leat doarvái sápmelaš Allaskuvlii.
Ledjen jurddahallan, ahte sámedikki mearrádus dohkkehit čilgehusa ILO 169-soahpamuša artihkkalis 14, mii lei vuostá ovddit sámedikki mearrádusaid, livččii ráfohan dili ja ožžon maid Lappi riikkabeaiveáirasiid ja eará beliid boahtit sápmelaččaid ovddal seamma ládje go sápmelaččat bohte eiseválddiid ja Suoma stáhta ovddal.
Ledjen gieskat Barentsa birasministariijaid čoakkamis ja čoakkámis dahkkon árvvoštallama mielde j uohke 42 čuozáhagas leat álggahuvvon birasdoaimmat, vaikko gal buot birasčuolmmat eai leat vel čovdojuvvon.
Ledjen evttohan, ahte šiehtadallamat livčče maŋiduvvon maŋŋelii čakčii, daningo Norgga stuoradiggeválggat ja sámediggeválggat lea leamaš easkabáliid ja šiehtadallamiidda livččii dehálaš oažžut politihkalaš doarjaga ja stivrema maid válggaid maŋŋel.
Ledjen ikte riikkabeivviid čuvgehusválljagotti gullandilálašvuođas Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiseremis.
Earenoamážit munnje dagai hui stuora váikkuhusa dat, ahte árbevirolaš dieđu vuhtii váldimii lea biddjon hui stuora deaddu Nunavuta hálddahusas.
Ledjen veaháš heahkastuvvan diggeáirras Saijetsa ovdanbuktin oainnuin ja sávan, ahte guldaleaddjit ipmirdit ahte su oainnut eai ovddas sámedikki almmolaš linnjageassima vaikko son dajaige iežas dadjamušaid maid sámedikki oaidnun.
Ledjen fuolas doaibmaprográmma olláhuhttimis, dasa návccaid bidjamis ja sierra čanusjoavkkuide ovddasvástádusa čuoziheamis.
Ledjen hui ilus, ahte Helsingin Sanomat-aviisa lei váldán ášši gieđahallamii mánnodaga oaivečállosisttis.
Lean hui ilus, go searvvi ságadoalli, nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegiel giehtaduoji meaštárat bohte 8 (j) -bargojoavkku čoakkámii muitalit sámi duoji dárbbuin.
Ledjen hui ilolaš čoakkáma dovdamušain ja báikki nalde leamaš ovddasteddjiid hálus ovddidit ovttas sámi áššiid ja sajádaga.
Ledjen hui ilus das, ahte dievasčoakkán válljii ovttamielalaččat sámedikki rehketdoallodárkkisteaddjin KHT Risto Hyvösä.
Ledjen hui ilus veahádatáittardeaddji nanu doarjagis sámiid gielalaš, kultuvrralaš ja eananrivttiid buorideami várás.
Ledjen hui duhtavaš dilálašvuhtii ja dan bohtosiidda.
Lean ilolaš, ahte avvudanjahki lea oidnon TV:s ja Yle Sámis.
Ledjen iešnai vuostálastinlihkadusas ja Ovnnesjohka-suhkamiin.
Ledjen ieš dego maid sámedigginai hui fuolastuvvan Tukesa lohpepolitihkas ja áššái giddii fuomášumi maid sámedikki čoakkán sámedikki muitalusas riikkabeivviide jagi 2012.
Ledjen dán fidnus mielde dutkin Lappi universiteahta bakte ovdal go válljejuvvojin sámedikki ságadoallin.
Soasihin sakka iežan árvvus atnin politihkkara, ministtar Pekka Haavisto kommeanttain Lapin Kansai Ilo 169-soahpamušas - jos dál aviissa luoikkaheamit dollet deaivása.
Ledjen gaskavahkko Brysselis hui beroštahtti ja dehálaš semináras árktasa guovllu boahtteáiggis.
Ledjen oba vahku Unesco áššedovdisemináras, man bargun lei suokkardallat dálkkádatrievdama ja suvdilis gárganeami ja dáidda gullevaš dieđalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš ja oahpahusa hástalusaid.
Ledjen maid ieš mielde luobahandilálašvuođas.
Ledjen maid mannan vahku biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámis Helssegis.
Ledjen vuordán, ahte láhkaođastus livččii gáibidan vuođđolága ásahanortnega.
Ledjen ohcan earu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiin daningo mu áigi ii ovttageardánit ole inge leat bastán oassálastit buot šiehtadallansáttagotti čoakkámiidda.
Ledjen bivdán sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin mearkkašumiid ja evttohusaid loahpparaportii ja bukten ođasnuhttojuvvon sámedikki evttohusa loahpparaportta sámiid gieđahalli oasi sisdollui.
Ledjen odne Árktalaš ráđđádallangotti čoakkámis.
Lean duođaid ilus, ahte bessen oassálastit konferensii ja deaivvadit sámi nuoraiguin Suomas, Norggas ja Ruoŧas ja earenoamážit ságastallat nuoraiguin sidjiide mávssolaš áššiin.
Ledjen duođaid heahkastuvvan Gáregasnjárgga álbmotbeaivvi ávvodoaluin ja earenoamážit dan oktasaš vuoiŋŋas, mainna dáhpáhus lei válmmaštallojuvvon.
Ledjen duođaid iluin hirpmahuvvan go muhtin beaivve geahčen ministara deaivvadeami maŋŋel sámediggi oaččui bovdehusa jagi 2010 bušeahttaráđđádallamiidda.
Ledjen mannan vahku artihkal 8 (j) riikkaidgaskasaš dási čoakkámis Montrealis, mii válmmaštallá bd-soahpamuša čuovvovaš oassebeallečoakkáma boahtte jagi.
Ledjen diimmá bealde gáibidan hálddahusa čilget Sadjosa fitnodatdoaibmamálle juridihkalaš váikkuhusaid.
Objeaktaluohkát
assimilerejuvvot norgalaš servodahkii.
Lei sámi nuoraid oassálastinmálliid mii beare, de lea dárbbatlaš, ahte sámi nuoraide dáhkiduvvojit rievttes váikkuhan-ja oassálastinvejolašvuođat sámi parlamentáralaš ráđi barggus.
Livččii maid báris áigi jáhkkit stáhta virgeolbmuide, geat leat válmmaštallan ráđđehusbellodagaid politihkalaš stivrejumis sihke sámediggelága ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema ráđđehusa evttohusaid.
galggašii ordnet lassidoarjaga vehádagaid joavkomediaidda, erenomážit ruošša- ja sámegielat mediaidda, vuoi guoskevaš vehádatgielat livčče áššáigulavaččat fárus prentejuvvon ja elektrovnnalaš joavkomediain; galggašii láhčit hálddahussii sierra vuogádaga, man bargun lea leat oktavuođas sámedikkiin sámiid guoski buot áššiin ja heivehit oktii ráđđehusa čielga bealiváldimiid ovddideami sámiid dáfus mearkkašahtti gažaldagain;
Livččiinai beroštahtti čielggadit Gilvovirgelágádusa oainnu GDG:a doimma bálvalusaid vuovdimis.
Livččiigo áigi gárgehit oktasaš davviriikkalaš sámi ođasbuvttadusa eakti vuogi mielde davviriikkalaččat oktasažžan ja gullat maid Suoma beale ođđasiid čuovvuid - ii dušše Norgga riikkaradio prográmmaráđi?
Livččii govttoheapme, jos dárkkástusmáksu šattalii máksojuvvot dákkát dáhpáhusain, daningo gažaldat lea boazoolbmuid opmodatsuojis.
Livččii goitge buorre ságastallat obalaččat ruhtadeami vuoruhemiin ja makkár áššiid ruhtadeapmi lea duođaid dehálaš sámi kultuvrra eallinvuoimmi dáhkideamis.
Livččii suohtas lágidit doaluid omd. Gárasavvonis, mii lea Ruoŧa ja Suoma sápmelaččaid oktasaš orrungilli, man rádjeeatnu sirre guovtti riikii.
Erenoamážit das mii guoská " neutrála " hálddahussuorggi mearrádusaide, mas lea friddja áššegieđahallan, muhto mas áššin leat doaimmat mat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi kultuvrii, boazodollui, ferte stáhtaeiseválddiide leat viehka garra gáibádus das, ahte leat gozuid alde ja vuhtiiváldet sámi álbmotjoavkku.
Erenoamážit das mii guoská "neutrála" hálddahussuorggi mearrádusaide, mas lea friddja áššegieđahallan, muhto mas áššin leat doaimmat mat leat erenoamáš deaŧalaččat sámi kultuvrii, boazodollui, ferte stáhtaeiseválddiide leat viehka garra gáibádus das, ahte leat gozuid alde ja vuhtiiváldet sámi álbmotjoavkku.
Livččen ieš hálidan, ahte bušeahtta livččii dohkkehuvvon dán čoakkámis.
Livččen ieš sávvan, ahte bargojoavku livččii ožžon barggus gárvvisin áigedávvala mielde.
Livččii maid dehálaš lasihit ovttasbarggu sierra álgoálbmotorganisašuvnnaid gaskkas, daningo álgoálbmogiin leat olu oktasaš áššiin, mat gusket gillii, kultuvrii, iešmearrideapmái ja dálkkádatnuppástussii.
galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide eandalitge alladási skuvlejumi, ámmátskuvlema ja áššáigulavaš bálvalussii váldingeavadiid rievdadeami oasil, vuoi sáhtášii lasihit álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid meari virggálaš bargomárkaniin, nu ahte stáhtahálddahus lea fárus
galggašii joatkit, nu ahte sámedikkiin ráđđádallo, ulbmillaš doaimmaid, maiguin figgojuvvo doarvái buorre ruhtadeami ja sámegielaid ealáskahttinprográmma beaktilis ollašuhttima vehkiin eastadit sámegielaid jávkama almmolaš eallimis dálá eanet, ja galggašii investeret áššáigulavaš skuvlendoaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte sámit ožžot dálá buorebut sámegielat almmolaš bálvalusaid; galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid guoski iešguđetlágan gullangeavadat ja - meannudeamit dievasmahttojit ja lágiduvvo ođđasit čielga diehtojuohkinkanálaid fállan, ja galggašii buoridit vehádagaid, maiddái lohkumeari dáfus smávit vehádagaid, ovddasteaddjiid vejolašvuođaid váikkuhit duođalaččat mearrádusbarganproseassai;
Supmii livččii ávkkálaš guoddit ovddasvástádusa ON:a dorvvolašvuohtaráđis.
Livččii dehálaš, ahte Njellima luotta vuođđodivvun bajiduvvolii oktan njunušfidnun ja luotta divodeapmái livččii oktasaš dáhttu - dat álkidahtálii maid ráđđádallamiid stáhta guvlui.
Livččii dehálaš oažžut árktalaš guvlui soahpamuša, mii stivre mearrajohtalusa, vai lihkohisvuođat eai dáhpáhuvale váilevaš teknologiija geažil.
Livččii dehálaš ságastallat sámi boazodolliiguin mot sápmelaš boazodoalu árbevieruid sáhtálii dorvvastit ja mot sámi boazodoalu stivrema ja hálddahusa galggalii ovddidit.
Livččii dieđusge buorre, ahte raportta cealkkus livččii duohta, muhto dađi bahábut Suoma stáhta ii leat álggahan sámedikkiin mangelágán ráđđádallamiid eananvuoigatvuohtagažaldaga čoavdima várás.
Livččii duođaid somá máhttit giela buorebutge ja mu mielas lea váivi ahte mii eat hállan dan ruovttus, go ledjen uhcci.
Lea morašlaš fuobmát, ahte oassi sámedikki lahtuin joatká sámedikki ságadolliid ja stivrra barggu vuostálastima.
Lei illu ja stuora gudni buorástahttit su ja ságastit suinna, ja earenoamážit bargat suinna seamma bargojoavkkus čoakkáma áigge.
Lei duođaid somá deaivvadit vuosttaš álgoálbmogiid ovddasteaddji stáhta presideantta.
Lei duođaid suohtas oassálastit dákkár ávvodoaluide, mas searvvušvuohta vuhttui liekkus vuogi mielde.
álgoálggos ledje duššefal sámiid ealáhusat lága mielde.
Olivetti (čáhppat sáddejuvvo maŋŋá CMY)
Oljo- ja gássaviežžamat dahket
Comment
Comment
Name
de dat sáhttet rihkkut artihkkala 27.
Dalle leat jorbalasargumentašuvnna siste: buohkaid dásseárvosaš gieđahallamiin duddjojuvvojit dilit, mat sáhttet doalvut sámi eallinvuogi jávkamii. "
Suomas leat bárisin ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtalága, ja sámedikki sávaldahkan lea ahte
ságastallamiin gilvojuvvui munnje sámipolitihka siepman.
Vai ILO-soahpamuša dáfus lea dohkálaš, de Suoma lága sápmelašmeroštallan ferte leat sápmelaččaid iežaset dohkkeheami mielde.
Scheinina oainnu mielde vai sápmelašmeroštallan livččii ILO-soahpamuša dáfus dohkkálaš, de sápmelašmeroštallan ferte leat Suoma lágaid mielde dakkár, man sápmelaččat ieža dohkkehit.
ii sánálassii namat áššin sámiid vuoigatvuođa eatnamiidda ja čáziide. Ášši deaŧalaš
konvenšuvdna vai rápmakonvenšuvdna, ja nuppádassii gaskavuohta Ruošša sámiide,
áššiid, mat sáhttet leat sakka deaŧalaččat sámiide.
sorjákeahttá.
Sámediggái sáhttá leat váttis čađahit duođalaš šiehtadallamiid main sáhttá
suomabealde maŋemus áiggi.
Olli šállošii sakka dán dilis.
Olli anii Suoma stáhta ja sámedikki doaimma áššis ovdamearkalažžan ja buorrin go dat leigga rahpasit ságastallan ja šiehttan ravdaeavttuin.
giellamet ja kultuvramet leat álohii dohkkehuvvon.
vuoigatvuohtan vearroeatnamiiddáseaset, masa gulle guollejávrrit, meahcástan
lávdegoddi šállošii go Suopma ii lean čađahan lávdegotti mearrádusa ja ávžžuhii
ahte geavahusas ii leat leamašan dakkár áššedovdi, gii hálddaša dárogiela dievaslaččat.
lea nuorabun komponeren rapmusihka suomagillii ja davvisámegillii dáiddárnamain Aziz
Dilli lea geahppánan, daningo bargu lea gárvánan.
Dilli lea gehppon go strategiija lea viimmat gárvánan ja bidjen dasa ieš persovnnalaččat hui olu návccaid sihke bargo- ja luomosáigge.
Ferte dadjat, ahte lean guorranan.
luondduresurssaid hálddašeamis ja riektedilálašvuođain.
olsen (at) samediggi.
sámediggi.
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat nuortalaškulturguovddáža vuođđudeami várás Čeavetjávrái ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja dorjojuvvo guovddáža doaibma ja váikkuhannávccat lágidemiin
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjiid
o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat prográmmafálaldaga lasiheapmái radios ja TV:s, earenoamáš deaddočuokkisin dat, ahte sámegielat ja - kulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidprográmmat lassánit ja sámeradio guláhatguovlu viidu gávpogiidda bálvalit stuorát oasi sámiin.
o Ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámenuorat sáhttet báhcit sámiid ruovttuguvlui.
o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat ávnnas- ja luohkáoahpaheaddjiskuvlejupmái, dievasmahttinskuvlejumi ja nuppástusskuvlejumi lasiheapmái.
OLVWMComment
OLWMComment
City in Far East Russia
City in Washington USA
usa. kgm
Jus lea leamaš suddjekeahtes seksa lea álo buorre testet iežas sohkabealedávddaid dihte.
another type of encryption key
Name
dash-preset
Erenoamáš
general game settings
City in Nebraska USA
Iežasdikšunrávvagat fáhtejit neahttaalbmadussan sámegielat olbmuid nu sámeguovllus go dan olggobealde.
Iešdefinerejuvvon
Iežat
Báhpa ja áiggi hávdádusipmilbálvalussii ii dárbbaš várret hávdádusdoaimmahaga bakte.
Váldde oktavuođa searvegottiin Buoremus lea jos oameolbmot ieža váldet oktavuođa searvegottiin ja dainna báhpain gean háliidit čađahit hávdádusa.
ahte eiseválddit galget ovddidit sámegiela geavahusa ja galget dieđihit sámi giellalágas ja dan
Opmodatsuodji.
Opmodat, ekonomiija ja ruhtaáššit (finánsa) Kapihttal 7.
oažžut ruovttoluotta opmodaga mii sámiin sáhttá leat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
Iešdefinerejuvvon@ item license
Iešdefinerejuvvon geavaheaddjinamma
Iežasgielat dieđiheaddji bálkáheapmi sámiid ruovttuguovllus lea buoridan ovddežis dan sámegielat bálvalusaid: Meahciráđđehus doaibmá nappo ovdagovvan maiddái eará virgeoapmahaččaide.
Erenoamáš
Eará gohččun
Manuella
Label for searching documentation using default search scope
kultuvrii ja giellalaš dillái.
oassi ámmátmáhtus gullá terminologiija hálddašeapmái iešguđetlágán diliin.
Dárkkuhus nuppi oainnu oažžumii lea ahte áššáigullevaš galgá leahkit sihkkar ahte oažžu dan divššu mii heive buoremusat sutnje.
Iežas miellagovahus ja čehppodat hutkat ieš lei mánáinge ollu eanet go dán áigge.
Iešdefinerejuvvon formáhtta: General options for the message list.
world_ continents. kgm
world. kgm
Iežan ulbmilin loahpparaportas lea viiddidit sámi kultuvrra ja ealáhusaid osiid ja buktit sámedikki oainnu fidnuide, mat gusket sámiide.
cameroon_ departments. kgm
colombia. kgm
Iežas sierragažaldaga dagaha maiddái dat, ahte Suopma ja Ruoŧŧa leat EUriikkat.
Iežas hástalusa árbevirolaš dieđu suodjaleapmái Sámis lea buktán dat, maid mii ipmirdit árbevirolaš dieđuin ja sámi ealáhusaiguin.
Erenoamáš & formáhtta
Name
Gelddolašvuođa dáidda válggaide buvttii válggaid áigge beaggin váttisvuođat beassat jienastit.
Iežas stuora hástalusa maiddái evangelalaš-luteralaš girkui buktá sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus.
Iežan oaidnu dasa, ahte mearridin várrugasat ávžžuhit dievasčoahkkimii soahpamuša ratifiserema vuođđuduvai maŋimuš muttus ožžojuvvon lasáhusaide čilgehussii ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaide, mat addet buori vuođu soahpamuša ollašuhttimii.
Iežas krohpa dovdan addá vuođu krohppagova ja miehtemielalaš iešgova ovdáneapmái.
Iežas kultuvrra ja giela bajásdoallan lea váttis váldokultuvrra ja oarjemáilmmálaš deaddagis.
OmanName
Oman
- sámegielain ja kultuvrras - iežas sápmelaš ámátidentitehta nannemis
Iežas duogáža mearkkašupmi ja dikšunbarggu kvalitehta bohtet čielgasabbot ovdan.
turkey. kgm
Iežas barggu ovddideapmi veahkeha oaidnit barggu ođđa čalmmiiguin, loktet dan árvvus atnima, earuhit iežas máhttima sihke oahppat ođđa bargovugiid ja -
Lea mealgatmuddui eaktun ahte eamiálbmogat galget beassat háldet dáid badjel, jos galget nagodit seailluhit servodagaset ja servodatásahusaideaset.
Mu iežan prográmma joatkahuvvá hohpolažžan.
Page size
Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja diehtelas áittardeaddji raportta ávžžuhusaid.
áššedovdi joavkku barggu vuođđoávnnas, lea sierra historihkkakapihttal maid
Seminára iežan loahpahansáhkavuorus hálidin buktit ovdan makkárat leat ođđa vejolašvuođat buoridit sápmelaččaid riektesajádaga.
iežas goruda badjel
Váldde oktavuođa iežat báikkálaš searvegottiin.
Iežan duogáža dihte sáhtán bures govahallat mo din mielas orru, go bealuštehket iežadet vuoigatvuođaid.
mii gieđahallá váidalusaid mat bohtet lávdegotti vuostá.
Mu fáddá
Mu girjemearkkat
Peršuvnnalaš fonttat
Iežat listtut
Iežat muitolihputName
Persuvnnalaš
Iežat proseassat
Iežat siiddutComment
Iežat fiillatName
Comment
Iežan dieđut
Peršuvnnalaš dieđutName
sávaldagat boahtteáiggi hárrái.
Suohkanhoavdda ja suohkana virggálaš sápmelaččaidvuostásaš doaimma geažil iežan dovdamušat leat earáhuvvan suohkanovttastahttima vuostálastimis dasa miehtemielalaš doaladupmái, go fal ravdaeavttut sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus ožžojuvvojit sadjái ođđa suohkalihtodeamis.
Iešdefinerejuvvon stiillat
Manuella proxy heivehus
Google TalkYahoo!
Iešdefinerejuvvon šládja 1
Iešdefinerejuvvon šládja 2
Iešdefinerejuvvon šládja 3
Iešdefinerejuvvon šládja 4
Iešdefinerejuvvon šládja 5
Iešdefinerejuvvon šládja 6
luovusbeassamii ja sierra stáhta vuođđudeapmái.
space-bar-action
Ovttaskas máksá 120 ruvnna juohke geardde, muhto dat máksu ii rehkenasto allagollosuodjái.
Iežasmáksu allagolloráhpa jelgii
Omd.
object name (optional)
City in Croatia
Map projection method
Name
default filter name
object name (optional)
Iežaset oainnuid mielde sii leat dorjon giellabesiid lasiheami.
Iežas oahppiid lassin Anára gieldda oahpaheaddjit addet gáiddusoahpahusa oktiibuot gávcci logahatoahppái.
Guovddáš áhtan eamiálbmogiid vuoigatvuođain lea ahte sii ieža besset seailluhit ja ovdánahttit servodatásahusaideaset.
Lassin dasa ahte sámit seailluhit, dikšot ja čálgadit iežaset servodatlágádusaid ja - ásahusaid, leat sámit fárus maiddái muđui-ge májoritehta servodaga beaivválaš eallimis.
Sámi ealáhusaid iešvuohta lea dat ealáhusat dávjá mannet
mas leat erenoamáš bustávat.
Iešvuođat@ action: intoolbar
Attribuhtat
[Iešvuođat]
& Iešvuođat
Iešvuođat
@ label rule name
layers-action
Stock label
Čájeheami iešvuođat@ title: group
Heivet iešvuođaid
Attribuhtta
IešvuohtaCoptic month 3 - LongName
Funkšuvdna
Iešvuohta
Oamastuvvon & joavkkus: file size isn' t considered in the search
Eaiggát@ action: inmenu Sort By
Eaiggát
Eaiggát:
Eiggát
File' s group
Eaiggáda bokte@ item: inlistbox Sort
Eaiggátjoavku
EaiggátStatus
maiddái ii leat dihto eaiggát, gullet stáhtii, geahča kulturmuitolága § 12 vuosttaš
Östersund tingsrätt celkkii borgemánu 8. b. 2005 mieđihuvvon Tåssåsen čerrui
hálddus, dahje main sii leat orron ja maid sii leat geavahan.
Alimusriekti bođii ovttamielalašvuhtii das ahte Olmmáivákki eananeaiggádat dat
vuohta veahážiid mielde bođii eananopmodatregistarii.
perspektiivvas.
dahje geavahanvuoigatvuođa vuonaide ja riddoguovlluide muđuid artihkkala 34
vuoigatvuođa ja geavahanvuoigatvuođa.
eaiggáduššanvuoigatvuođa sámevearroguovlluin (lappskattelanden).
dáfus lea dat, geain dat lea eaiggáduššanvuoigatvuohta fylkka ovdalis matrikulere
eatnamat, guohtuneatnamat ja eará guovllut dihto geavahusa várás, ja ahte dát
OMR
Lea álo vejolaš buktit váidaleami daidda buohccedikšupolitihkkariidda geain lea politihkalaš vástu eanadikkis ja gielddas.
Lea aivve eará ášši bargat barggu ovttas ságástallamin go bivdit kommeanttaid juo oktii čállojuvvon veršuvdnii ", deattuha siidodáhpáhusas hállan sierraplánejeaddji Sanna-Kaisa Juvonen Meahciráđđehusa luonddubálvalusain. "
ođđa njuolggadusaid sámegiela geavaheami birra, sámi giellalága (samisk språklag),
lea addán fámu go miellla lea šlunddas ja bargu lossat.
mearriduvvon vuoigatvuođas meahcástit smávvafuođđuid ja guolástit.
Lassin oažžu jietnadit ahte lea váttis árvvoštallat eamiálbmogiid oainnu mo dat lea čadnojuvvon guhtege iešmearridanvuoigatvuođa beliide, danne go moadde ovddasteaddji ain, historjjálaš dahje vuođđojurddalaš sujaid geažil, čuoččuhit ahte ii oaččo divvut ovtta-ge sáni Eamiálbmotjulggástusa álgoevttohusas.
Lea eavttohis dehálaš, ahte sámedikki politihkka ii šatta persovnnalažžan, ja ahte ođđa sámedikki seahčagasas lea vejolašvuohta rievttes ládje bargat ođđalágán politihka ja buktit ovdan ođđa jurdagiid ja višuvnnaid.
Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta dovddasta, ahte Suopma joatká barggu sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuhttima dihte sihke soahpamuša mearrádusaid ja geatnegasvuođaid dievasmearálaš ollašuhttima várás ovddidemiin láhkaásaheami ja hálddahusa ovttasráđiid sámedikkiin. "
Dat lea váldojuvvon mielde mielddusin 2 árvalussii.
lea ovdal
várás, geahččalit ovddimusat sihkkarastit ahte álgoálbmogiin, iežaset vuođđojurda
Lea eahpiduvvon dat mot sámi kultuvrra oahppan sohkaservošis dáhpáhuvvá.
eahpesihkkar.
Lea dehálaš geahččat dárkilit mot mánná veadjá.
Lea earenoamáš dehálaš, ahte go ášši lea leamaš nu dehálaš sápmelaččaide, nu sápmelaččat leat ožžon jođánit, rievttes ja luohtehahtti dieđu riikkabeivviid doaimmain sáme- ja suomagillii Yle Sámi sierra forumain.
dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusain, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte son beassá
Earenoamáš dehálaš lea, ahte sámi nuoraid sajádat ja vejolašvuođat leat loktejuvvon seminára oktan váldofáddán dego maid sámi nissoniid dilli.
Lea earenoamáš dehálaš dáláš unnánaš resurssaid áigge, ahte stáhtaráđđi cealká strategiija sámi ulbmiliid gáibidit geavadis lassiresurssaid.
dehálaš ahte nášuvnnalaš unnitlogut ožžot
Váttisin dili dahká dat, ahte lágaid ollesváikkuhusa ii leat sáhttán geahčadit daningo ođastusat leat boahtán almmá viiddes bargojoavkoságastallama haga ja daid ollesváikkuhusat boazodollui eai leat dutkojuvvon.
Buncarákkisin lea hui dávjá NRK:a ođđasiin maiddái dat, ahte doaimmaheaddjit eai olus dovdda Suoma lágaid ja njuolggadusaid, mat stivrejit Suoma sámedikki.
Buncarin lea, ahte ruhtadeapmi ožžojuvvo dušše máksojun goluid vuostá sulaid 8 mánu geahčen goluid šaddamis.
Buncarakkisin leanai, ahte váljagoddegullamiin leat dáid cealkámušaid vuođul ožžon deattu dakkár beliid oainnut, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami.
Buncarakkisin lea maid dat, ahte jurddašanvuogi vuoigŋa sihke meahccespejariid / boraspiriid ja boazodoalu guovdu ii leat álohii áššálaš.
Váttisvuohtan lea dohkálaš musihkkaoahpaheaddjiid oažžun oppa guvlui.
Buncár lea ruhtadeami unnivuohta ja dat, ahte dat mieđihuvvo jahkásaš mearrádusain, ii lága dehe ásahusa vuođul.
Buncarakkisin lea dat, ahte go ođđa láhka bođii vuoibmái, de oba lohpevuogádat duddjojuvvui duššis, daningo dađi ovdal BEM lei ovddasvástideaddjin ruvkeeiseválddi bargguin.
Váttisvuohtan lea leamašan maiddái,
Problema lea dáinna lágiin oktasaš.
Buncarákkis lea oktasaš buot árktalaš álbmogiidda: dálkkádatrievdama geažil árktasa guovllu luondduriggodagat beroštahttet stáhtaid ja fitnodagaid ain eanet ja jos eat bealuš iežamet beroštumiid ja váldde dain vára, min kultuvra govssahallá fas.
Váttisvuođat ja ávžžuhusat
Váttisvuođat prošeavtta ollašuhttimis
Šattai váttisvuođat dulkodettiin "% 1 " fiilla.
Hálddahuslaččat ja ekonomalaččatge leat jierpmát, ahte girkostohposearvái juolluduvvovit ruđat njuolga ministeriija bušeahtas.
birrasiid hálddašeapmi, ja ahte oktasaš sámi kulturmuitosuodjaleapmi nannejuvvo
addá, galgá dattetge heađuškeahttá sáhttit geahččalit gáibádusaidis duopmostuolus
Lea vehá váttis guorahallat, maid sápmelašvuohta munnje mearkkaša.
Lea unohas, ahte Keskitalo ii dán ipmir.
Lea earenoamáš buorre ášši, ahte bargojoavkku Lappi lihtu ovddasteaddji doarjjui maid dán evttohusa.
Lea buorre, ahte biodiversitehtasoahpamuša oktavuođas lea giddejuvvon fuopmášupmi dearvvasvuođa ja luonddu gaskasaš oktavuhtii.
Lea buorre, ahte Eanodaga suohkan lea ovdamearkalaččat olláhuhttigoahtán sámi giellalága sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain.
Lea buorre, ahte evangelalaš-luteralaš girku čađaha ságastallama girku servodatlaš rollas ja gaskavuođas sámi kultuvrii almmolaččat ja rahpasit maiddái sáme- ja suomagillii.
Lea buorre, ahte bálgesat barget soahpamušaid meahcceráđđehusain ja dát maid álkidahttá sámedikki barggu.
Lea buorre, ahte dakkár áššedovdičoakkámat eai báze dušše ovtta čoakkámii, muhto ieš čoakkán lea álgun ovttas- ja joatkkabargui.
Lea buorre álggos jorgasit njuolga dan doaktára dehe eará dikšobargoveaga beallái geat leat dahkan dutkamiid ja divššu.
Lea buorre máhcahit millii sámi parlamentáralaš ráđi dohkkehan dálkkádatpolitihkalaš strategiija.
Galgá oaidnit ahte sii basset gieđaid máŋgii beaivvis.
Lea buorre dovdat ahte áŧestus ii leat váralaš ja ahte dat manná meaddel veháš áigge geažis.
Lea buorre, ahte oaččuimet sámedikki ságadolliid jovkui sámi nuoraid ovddasteaddji.
Lea hui eahpedábálaš ahte juo ovdánan borašdávda fuomášuvvo seallaiskkusváldimis, muhto dat dáhpáhuvvá hui hárvvui.
Lea hui mearkkalaš, ahte dákkár áššit suođahuvvojit almmolašvuhtii, go omd. seamma áigge eanan- ja meahccedoalloministeriija jođihemiin válmmaštallon meahcceráđđehuslága oppalašođastus ja dan maŋimus muttut leat dollojuvvon dárkket unna jovkkoža gieđaid gaskkas almmá mangelágán suođđama haga.
Lea hui eahpedábálaš ahte iskkus čájeha ahte lea ovddidan borašdávdda.
Lea hui miellagiddevaš, ahte suohkanhoavda lea aktiivvalaččat vuodjigoahtán Eanodaga suohkana namas muhtin álbmotsearvvi ášši.
Lea hui miellagiddevaš, ahte professor Jokela mielas vuovdesápmelaš kultuvra livččii sámediggái - dehe munnje - tabu.
Lea hui čielggas, ahte sámedikki stivra ii sáhte buktit dievasčoakkáma áššelistui dakkár áššiid, mat mannet sámediggelága ja bargoortnega vuostá.
Lea hui morašlaš, ahte Sápmi ja árktalaš guovlu gehččojuvvo velnai duššefal ekonomalaš resursaguovlun, man sáhttá rivvet oarjeriikkaid eallinvuogi doalaheami várás luondduárvvuin beroškeahttá.
Lea hui morašlaš ášši, ahte dál unnon guovlohálddašeami geahččalit bársat Sámi leanas vugiiguin, mat heajudit sámi kulturiešstivrema ja sápmelaččaid sajádaga álgoálbmogin.
Lea hui morašlaš, ahte sámedikki válgalogahallamii ohcaleapmi háliiduvvo adnojuvvot politihkalaš beaggima ohcamii.
- Lea hui dehálaš ahte ášši mearriduvvo ovdal Troanddima 100-jagi ávvudeami, go miihan namalassii čoahkkanit dohko ávvudit su barggu, lohká SPR sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.
Lea hui dehálaš, ahte maiddái sámi media čuovvu riikkaidgaskasaš álgoálbmotpolitihka.
Lea hui dehálaš, ahte báikkálaš sámi servošat suokkardalale evttohasásaheami ovttas dađi lági mielde, ahte evttohassan livčče máŋggalágán sámi servoša ovddasteaddjit.
Dát govva lea hui boasttolágán.
Lea ahkit, ahte čáhcelága geavat ii leat váldojuvvon eará lágaide.
Lea čielggas, ahte EU ii leat mearrádusa dahkamis doahttalan iežas álgoálbmot- ja árktalaš politihka, maid mielde EU čatnasa váldit doaimmastis vuhtii álgoálbmogiid dárbbuid ja čatnasit guoibmivuhtii álgoálbmogiiguin ja earenoamážit čatnasit dialogii njuorjjuid bivdi álbmogiiguin.
Lea almmatge čielggas, ahte lágat, mat gusket eatnigiela merkema, gáibidit dárkkálnuhttima.
Lea illu
Lea illu oaidnit din buohkaid čoahkkanan ávvudit sámi álbmotbeaivvi.
Lea duođaid suohtas oaidnit, ahte ná olugat leat dáppe Suoločielggis.
Lea hearrá
vuoigatvuohta autonomiijii dahje iešstivremii dakkár áššiin mat gullet sin siskkáldas
Álgoálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, muhto álbmotrievtti vuolde dát vuoigatvuohta odne ráddjejuvvo gullat iešmearridanvuoigatvuođa siskkáldas viidodahkii, namalassii dakkár vuoigatvuohtan, ahte álbmot ieš sáhttá mearridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš boahtteáiggi, mii lea gihppejuvvon oktii vuos dainna gildosiin ahte álbmogis ii leat lohpi rivvet dan birgenvejolašvuođaid, ja dasto álgoálbmogiid dáfus daiguin áššiiguin mat gusket sin duovdagiidda main sii leat árbevirolaččat orron ja maid sii leat árbevirolaččat geavahan, ja dasto vel dáid guovlluid luondduriggodagaiguin.
lea juhkkojuvvon njeallje oassái: čáhci, áibmu, gomuvuohta ja fápmu.
lea maŋŋá
Lean hirpmástuvvan, ahte dálkkádatnuppástus ja ođasnuvvi energiija atnima lasihangeatnegasvuohta boastutgeavahuvvo dáinna lágiin.
mii lea joatkka ovdal almmuhuvvon golmma girjái.
Gávdno juo máhppan@ title: menu
oamážit beroštahttet " sámi álbmoga, galget jorgaluvvot sámegillii.
oamážit beroštahttet "sámi álbmoga, galget jorgaluvvot sámegillii.
Ruovttusiiddut ja dieđihangihppagat leat jorgaluvvon sámegielaide, muhto eai nu olu go livččii
jorgaluvvon WSOY Matikka-nammasaš ráiddus, mii šaddá almmuhuvvot ollasit anárašgillii.
Dat lea nana álbmotriekti, ahte dušše stáhtat, ja vel muhtun dáhpáhusain dakkár riikkaidgaskasaš organisašuvnnat go omd. ON, sáhttet soahpat konvenšuvnnaid.
lea riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid vuođđu.
vuoigatvuođaid nationála ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde.
Prentejuvvon mediaid dáfus, de lea ilbman ahte preassadoarjunnjuolggadusaid
Lea beroštahtti oaidnit mot dát áigumuš sirdása davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda ja boahtágo Ruoŧa sámedikkis stáhtas dievaslaččat sorjjasmeahttun iešráđđenorgána.
Šiitemeahttumit leat čielggas, ahte sámediggái šaddet koališuvnnat, maid ovttastahttet politihkalaš dehe eará ulbmilat.
Fertenai
Veadjá leat dalle maid vejolaš ahte jagi 1960 gasku lei háldejeaddji ipmárdus dakkár mii oaivvildii ahte ártihkkala 1 sátni " álbmot " galgá áddejuvvot nu ahte dát leat stáhta dahje koloniija olles álbmot oktiibuot.
Veadjá leat dalle maid vejolaš ahte jagi 1960 gasku lei háldejeaddji ipmárdus dakkár mii oaivvildii ahte ártihkkala 1 sátni "álbmot" galgá áddejuvvot nu ahte dát leat stáhta dahje koloniija olles álbmot oktiibuot.
Ulbmilin galggaliige oažžut árktalaš guovllu demilitariserema.
Leage realisttalaš, ahte Suopma ii álgge rievdadit dalán sámediggelága ođasmahttima maŋŋá sámediggelága davviriikkalaš sámesoahpamuša dihtii.
Leanai dađi dehálit, ahte min smávvaruđat adnojuvvojit nu áhpasit go vejolaš sámedikki válgabahi doaibmaprográmma ásahan deaddočuoggáid mielde.
Leanai dehálaš, ahte riekkes- ja rihppaskuvladoaimmas buktojuvvole ovdan girku iežas historjjálaš árbevierru ja dan váikkuhusat, suovvalašvuohta ja earenoamážit sápmelaččaid geahččanguovllus sápmelaččat galggale váldojuvvot vuhtii álgoálbmogin.
Leanai dehálaš dorvvastit juo skuvlenmuttus
Leago Allaskuvla sierranan sámi servošis ja sámi servodatságastallamis ja sámi servoša dárbbuin?
Leago Allaskuvllas dieđalaš dohkálašvuohta dása ja eakti vuogi mielde hállu ovddidit sámi dutkamuša ja oahpahusa sámi kultuvrra mielde?
Lea govttohis gáibádus, ahte várreságadoallit šaddet dikšut dáid bargguid nuvttá.
Leago suohkanstivrra ságadoalli nu gáidan historjjás ja máilmmipolitihkas, ahte ii ipmir maid soahti máksá?
Leago iežas skuvlla ja dan studeanttaid oidnosii lokten deháleamos?
Leago dat davviriikkalaččat mávssolaš ášši sápmelaččaide álbmogin?
Leago dát šat duohta?
(nordisk) riekta geavahit dán oktavuođas, go konvenšuvdna ii šatta fátmmastit buot
leatgo áhpeheapme dehe ožžon máná maŋemus jagi.
Ferte gal lihkká-ge atnit muittus ahte eai buot álgoálbmotjoavkkut mat vaikke ieža dadjet-ge sii leat eamiálbmogat, datte-ge olmmošvuoigatvuođalaččat deavdde gáibádusa man mielde livčče" álbmogin ".
Lea goitge buorre, ahte meahcceráđđehus lea juo riepman olláhuhttit kritearaidis.
sáhttet dahkat mange eastaga haga daidda riikkaidgaskasaš
Govttolaš lea dattetge bidjat vuođđun ahte dát lea
Lea goitge gažaldat nu dehálaš áššis, ahte in máša orrut muitalkeahttá áššis luomusge.
Lea goitge vejolaš, ahte jos eat oaččo restauráŋŋadoalli, de dat sáhttá dagahit dárbbu ráhkadit lassičielggademiid ja fitnodatdoaibmamálle dohkkeheapmi sirdása vel maŋŋelii.
Vejolaš lea gal ahte dat ortnet geavahuvvui sámiide, dainnago daddjojuvvo ahte go komit jovde Lujávrái jagi 1886, de manne máŋga jagi ovdalgo sii ožžo almmolaš lobi ásaiduvvat.
Čielggas lea ahte muhtumiin dáin
Ferte gal lihkká muitit ahte hui unna mearáš Áfriikká stáhtain ledje boahtán dán WGDD-deaivvadeapmái.
Berre fuomášit, ahte Finnmárkkuláhka lea guovllu sápmelaččaid ja earrásiid beroštumiid oktiiheiveheami várás hábmejuvvon soabadallančoavddus, man sámediggi lea dohkkehan.
Berre lihkká muitit ahte sámiid iešmearrideami fámudus ii bákkus dárbbaš čáđahuvvot dušše sámedikiid bokte.
Ferte gal deattuhit ahte ii leat ovttamielatvuohta das buvttášii go álbmotnjuolggus oppanassii-ge positiiva vuoiggalašvuođa eretgaikumii.
Gánnáha goitge suokkardit, galggaliigo vuođđolága lágalašvuođa bearráigeahčču sirrejuvvot dáláža čielgaseappot bellodatpolitihkas ja čielggadit earánai molssaeavttuid, dego vuođđoláhkaduopmostuolu vuođđudeami.
Lea goit dehálaš, ahte guovddáš kultursárgosat seilot ja gárganit.
Muhto deaŧalaš lea maid deattuhit dan ovddasvástádusa mii
Lea goitge vealtameahttun, ahte sierra oainnutge ákkastallojuvvojit sámedikki bargguid ektui.
70 jagi lea gollan stuora dáiddáreamet ja persovnnalašvuođa riegádeamis.
Lea hui ártet, ahte raporta ii leat namuhan man olu duohtavuođas Suopma resursere sámegielalaš oahppamateriála ja mii lea resurssaid duođalaš dárbbuid.
Mánáid ovdamuniid mielde lea dat, ahte sii ožžot dárbbašlaš beaivedikšobálvalusaid iežaset giellamáhtu mielde.
lea
Lea
Fierbmebálválusat
Fierpmádatvuođđuduvvon čálánstivrran diehtovuođđu
Dat mearkkaša ahte fertet deattuhit sámiid iežaset dárbbuid ja
Maid Eamiálbmotjulggástus máinnaša iešmearridanvuoigatvuođa resuradimešuvnnas lea diehttalas dehálaš ja miellagiddevaš.
Fáhkkatlaš p-pillara galgá geavtit beare heahtečoavddusin iige dássedis suodjin áhpehisvuođa vuostá.
Lea dábálaš ahte olbmos leat olu jurdagat ja vuordámušat got boahtá leahkit go vuosttaš geardde anaša soapmásiin.
Lunddolaš lea ahte dakkár symbolaid geavaheami mearridit
Lunddolaš lea atnit
lea hábmen vuođu ávnnahis kulturárbbi ja kulturalbmonemiid suodjalansoahpamušaide.
Galget ráhkaduvvot čielga doaibmannjuolggadusat makkár dáhpáhusat ja márkanastin heivejit sámi kultuvrra árvvuide ja parlameantadállui.
Bođii čielga miehtemielalaš signála, ahte doarjja kanaliserejuvvo čilgenruhtadeapmin dán jagi bealde ja ahte nuoraidlávdegotti doaimma ruhtadeapmi sáhttá stáđásnuhttojuvvot juo moatti jagi siste.
erenoamážit váldit vuhtii boazodoalu beroštumiid.
Dáida maid leat vihkki mašiinnas, vaikko ii leat nu jáhkkehahtti.
Murrii lea gizzojuvvon bađalis.
Deaŧalaš lea ahte váikkuhangaskaoamit hábmejuvvojit ovttasráđiid
Lea munnje áinnas dehálaš maid ieš sápmelašvuohta.
Muhto
Ferte muitit, ahte soahpamuš ii oaččo heajudit dál fámus leahkki vuoigatvuođaid ja ahte soahpamuša ulbmil - láhčit eavttuid dasa, ahte sámekultuvra sáhttá ovdánit nu, ahte stáhtaid ráját hehttejit sámeálbmoga nu uhcán go vejolaš, sáhttá ollašuvvat.
Lea suohtas bargat ovttas vuoigatvuohtaministariin, gii gudnejahttá sámiid ja olmmošvuoigatvuođaid.
Lea suohtas hupmat iežas eatnigillii girku semináras.
Earret eará lea lunddolaš dulkot stáhtabeliin artihkkala 10 (c)
Lea maid álo vejolaš, ahte fárren áibba eará riikii.
Galgá maiddái árvvoštallat, sáhttágo dásseárvoláhkaásaheami perspektiivvas geahččat, ahte bálkáerohusat leat vuođustallon, nuppiid sániiguin leatgo dat dásseárvoláhkaásaheamis dárkkuhuvvon dohkálaš sivat bálkáerohusaide.
beales lea maid árvaluvvon ahte jos dat ii leačča vejolaš, de stáhta lea geatnegas
Leat maid dihto trafihkarihkkosat vuolit ráŋggáštuskálain ovdamearkka dihte gárrenvuodjin man dikšunveagas lea riekti almmuhit.
Gávdnojit maid bátnedoavttirvuostáiváldimat mat álo leat rabas eahkes ja basiid ja geat eai váldde lassemávssu das.
Lea maid historjjálaš, ahte sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmi lea sierra namuhuvvon Suoma stáhta ráđđehusprográmmas Suoma sámedikki evttohusa mielde.
Galgá maiddái fuolahit das, ahte máilmmiviidosaš dálkkádatrievdama doarjundoaimmat eai áitte sápmelaččaid ealáhusaid.
Lea maid hui earenoamáš, ahte dilis, mas ráđđehusprográmmas lea biddjon ulbmilin ratifiseret ILO 169-soahpamuš, de virgeolmmošovddasvástádusain ráđđehusprográmma olláhuhtti ruhtaministeriija (RM) lea ilmmuhan vuostálastit soahpamuša ratifiserema, jos soahpamuša ratifiseren gáibida rievdadusaid eanaoamastandiliide.
Gávdnojit searvvit maidda sáhttá searvat mat sáhttet doarjut guigosiiguin ja neavvagiiguin.
Vuhtii lea dárbu váldit ahte go dážat ja sámi geahččalit gulahallat gaskaneaset, de sáhttet čuožžilit boastto ipmárdusat dainnago giellalaš ja kultuvrralaš erohusaid geažil ipmirdit boastot guđet guimmiideaset.
Vuhtii lea dárbu váldit áššin Ruošša sámiid vejolaš searvama konvenšuvdnii.
Lea maiddái čielggas, ahte go stáhtaid ovddastit virgeolbmot, sis ii leat vealttakeahttá oppa doarvái mandáhta mearridit áššiin ja nuppe dáfus, virgeolbmot leat álot várrugasat ja stáhta bealde.
Lea maid morašlaš, ahte šaddat duostut sámi kulturiešstivrema geahnohuhttimiid iežamet cealkámušain ja ráđđádallamiin, daningo ministeriijain ii leat dárbahassii diehtu sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas iige diehtu sámi kulturiešstivrema luonddus iige miella gudnejahttit sámiid álgoálbmosajádaga láhkaođastusain.
Árbevirolaš sámi eallinvuogit leat vuođđuduvvon lotnolas
Lea maid dehálaš, ahte sápmelaččat besset mielde sámi kultuvrra vuolggasajiid guovllos dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid dutkamii.
Lea maid dehálaš geavahit kulturhistorjjálaččat rivttes materiálaid ja vugiid.
deaŧaleamos ealáhussektoriid, vai fuomášivččii váttisvuođaid maid Norgga dohkkehuvvon prinsihpalaš politihkka ja dan geavatlaš čađaheapmi dagaha riikka álgoálbmogii. "
Lihkus ALKU-fidnu lea gárganan nu ahte dat ii uhkit šat sámiid kulturiešstivrema.
Lihkus čoakkán mearridii, ahte 8j-paragráfa ja dan ruhtadeapmi seailu ja čoakkán ráhkada ávžžuhusaid paragráfa guoskadeamis.
Lihkus goit sámegiel giellabesiid resurssat leat buoriduvvon ja lea maid lohpiduvvon stáđásnuhttojuvvot giellabesiid ruhtadeapmi.
Lihkus musihka bealde sáhttit vuordit somás ságaid ja orrut gealdagasas beassabago goappaš sápmelaš evttohasat Solju ja Jon Henrik Fjällgren Grand Prix finálii.
Ollu lihkku, don vuitet!
Lihkus sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdása Suomas Norgii ja SPR:a golut unnot boahtte jagi Suoma sámedikki buohta.
Lea lihkku, ahte maŋimus jagiid leat bastán álggahit ealáskahttindoaimmaid.
Lihkus Vuhččui šattai nanu sápmelaš searvvušvuohta ja identiteahtta, mat leaba buktán Suoma sámiid ruovttuguvlui rikkes ja earenoamáš sámi kultuvrra.
Comment
Lihkkostuvvai
Lihkostuvai
Lihkostuvvai:
Duođavuohki
Lihkostuvai oktavuođaváldin dása:% 1
buohkaide lihku dáinna ođđa kulturguovddážiin.
eahpegovttolaš earuheaddji meannudeami.
sámiin leat vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide maid sii leat geavahan doloža rájis.
ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta doaladit iežaset kultuvrralaš árbevieruin ja
Gávdnojit njuolggadusat makkár iskamat, divššut ja ávdnasat mat gokčojuvvot allagollosuojis.
Gávdnojit mearriduvvon nu gohččoduvvon refereansahattit mat leat vuođđun das mii lea lohpi rehkenastit allagollosuoddjái.
Studeanttat guđet válljejit dakkár geainnu, deaivvahit dan vára ahte eai
mearkkaša ollu sámi báikkálaš servodaga seailluheapmái ja ovddideapmái.
Lea navdimis ahte sámiin leamašan shamanistalaš dološoskui ja bivdui gulavaš dánsaárbi, muhto das eai leat báhcán válddekeahttá dieđut sápmelaš álbmotárbái ii ge girjjálašvuhtii.
lea leamašan skibirin viiddes meahcceguovlluin,
Galgá riŋget buohccedikšorávahahkii dehe váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánná ii leat šaddan buoret jándoris, dehe mánná čoavjedávdda maŋŋel lea virkui muhto lea leamaš dipma čoavji guhkit go guokte vahku.
áššin davviriikkalaš áittardeaddjiortnega, mas bargu šaddá geahččat bearrái ahte
Buoremus lea addit máná iežas mearridit man olu nagoda leahkit badjin.
mearridanvuoigatvuohta galgá adnojuvvot máilmmiviidosaš olmmošvuoigatvuohtan.
Finnmárkkus, lea adnojuvvon buohkaid geavahanguovlun masa olbmot besse boahtit
lea unnit go
uhcibut go
lea seamma stuoris dahje unnit go
lea davviriikkalaš prošeakta jagis 1987.
Guhká lea hubmojuvvon das, ahte váljagottiid čoakkámat galggale leat rahpasat.
Lea lossat ja veadjemeahttun máhttit buot, ja háhppehit oktanaga juohke guvlui.
Lea movttiidahtti, ahte beroštupmi oassálastit gielaid ealáskahttinprográmmaide lea sámedikki mielde lassánan, vaikke ruhtadeapmi ii leat leamaš doarvái váldit buot berošteaddjiid fárrui.
lea sápmelaš musihkar, guhte lea válmmasnuvvan Tampere universitehtas musihkkadutkin / etnomusihkologan.
Nuortalašláhka spiehkkasa sámediggelágas leamen eana - ja meahccedoalloministeriija vuolde.
Sápmelaččaid áššihan dat lea mearridit geat leat sápmelaččat ja dulkot sámediggelága.
Sáhttá leat protokollameattáhus dáhpáhuvvan, nu ahta bálvá botkii oktavuođa.
Lea čielggas, ahte jos váldomedia doaimmaheddjiid áššedovdamuš sápmelaččain ja sámi kultuvrras lea heittot, de dat váikkuha ođđasiid šládjii ja maiddái ođđasiidda sirdojuvvon doaladupmin, man lea álki vuohttit.
Lea čielggas, ahte luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmi gáibida lasseruhtadeami ja EU:a ja eará industrialuvvan stáhtaid ekonomalaš doarjaga ovddidanriikkaide.
Čielggas lea ahte mearrrádus maid ásaha rievttálaš suodjalusa álgoálbmo
Lea čielggas, ahte dálá dilli ii sáhte joatkahuvvat.
Lea čielggas, ahte Davviriikkaid ovttasbargu sápmelaš áššiin lea álkkibu, go Davviriikkathan dahket juo muñuidge olu ovttasbarggu.
Lea čielggas, ahte sámi kulturiešstivrema ja sámi kultuvrra ovddidandoaimmat galget sirdojuvvot dohko, gosa dain lea buoremus áššedovdamuš, nuppiiguin sániiguin sámediggái.
Lea čielggas, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat galget buoriduvvot olles riikkas.
Lea maid čielggas, ahte dorvvolašvuohtaráđđái lea garra bahkkehallan ja earenoamážit Suoma sturrosaš stáhta galgá leat iežas stuorit - ja eakti "máilmmiriikkavuloš ", mii maid lea deavdán ON:a geatnegasvuođaid.
Lea maid čielggas, ahte dorvvolašvuohtaráđđái lea garra bahkkehallan ja earenoamážit Suoma sturrosaš stáhta galgá leat iežas stuorit - ja eakti "máilmmiriikkavuloš ", mii maid lea deavdán ON:a geatnegasvuođaid.
Lea čielggas, ahte vaikko suohkan hupmá meahccedoarjjabáikkis, jearaldagas livččii geavadis hotealla huksen.
Lea čielggas, ahte áittardeaddji vuordá ahte Suopma dárkkista boazodoalu guoskevaš lágaid " Näkkäläjärvi muitalii.
Lea čielggas, ahte áittardeaddji vuordá ahte Suopma dárkkista boazodoalu guoskevaš lágaid "Näkkäläjärvi muitalii.
Dás fuomáša ahte duohpagat leaba hui seammalágánat. Lea čielggas ahte ovtta stáhta čearus sáhttet gávdnot eambo-go dušše okta álbmot.
lea čielggadan dan jearaldaga, geat sáhttet leat oasálaččat / bealit traktáhtaide ja
Lea nappo hui olu vejolaš, ahte boahtteáigge Suoma sámiid ruovttuguvlui ceggejuvvo dehe aŋkke vigget cegget ruvkke.
Lea nappo hui vuorddehahtti, ahte sámediggi gártá ásahit ođđa válgalávdegotti ollašuhttit válggaid ođđa láhkašasáhusa vuođul ja sámediggi galgá ráhkkanit gieđahallat ášši hui jođánit, dađi mielde mo riikkabeaivvegieđahallan ovdána " válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala.
Lea nappo hui vuorddehahtti, ahte sámediggi gártá ásahit ođđa válgalávdegotti ollašuhttit válggaid ođđa láhkašasáhusa vuođul ja sámediggi galgá ráhkkanit gieđahallat ášši hui jođánit, dađi mielde mo riikkabeaivvegieđahallan ovdána "válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala.
dalle vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
Dás orru boahtimen ovdan ahte dalle juo go CCPR:a ja CESCR:a rátifikašuvnna čađahuvvui, lei ulbmilin ahte sátni " álbmot " mii lea oktasaš ártihkkalis 1, galgá áddejuvvot nu ahte guoská buot álbmogiidda, ii-ge dušše álbmogiidda mat dahket olles stáhta ráhkadusa.
Dás orru boahtimen ovdan ahte dalle juo go CCPR:a ja CESCR:a rátifikašuvnna čađahuvvui, lei ulbmilin ahte sátni "álbmot" mii lea oktasaš ártihkkalis 1, galgá áddejuvvot nu ahte guoská buot álbmogiidda, ii-ge dušše álbmogiidda mat dahket olles stáhta ráhkadusa.
Lea iešalddes historjjálaččat
Leat sogat, main juoiganárbevierru jávkkai báhpaid doaimmaid geažil.
lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovttasbargoorgána, mas leat 21 lahtu.
Sámi oahpahusguovddáš lea Suomas áidna ámmátlaš oahppolágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii.
Lea morašlaš, ahte boazodoallu adnojuvvo marginála ealáhussan, vaikko dat lea mearkkašahtti barggu addi ja ealáhus sámiid ruovttuguovllus.
Lea morašlaš, ahte propagánda lea lássen Lappi riikkabeaiveovddasteddjiid oainnuid, iige sis leat oba hálluge rahpásit vuordit ráđđehusa evttohusa gárváneami, čilgehusa dan váikkuhusain ja evttohusaid gaskavuođain riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja olmmosvuoigatvuođaid dárbbuid.
lea stuorát go
stuorát go
lea seamma stuoris dahje stuorát go
Lea stuora illu oaidnit din dáppe báikke nalde!
mearkkašupmi demokratiija, giela, kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái, ja dat
Namaheastit sáhttit ahte jos
Lea dehálaš fuomášit, ahte jagi 2007 láhkaođasmahttimis váldojuvvui atnui siida mávssolaš boazodoalu hálddašanreaidun vai Norgga láhka čuovvu buorebut sápmelaččaid árbevirolaš eatnamiid hálddašeami.
vuođđun konvenšuvdnii ja buktá oidnosii sihke stáhtaeiseválddiid ja sámedikkiid
Lea sivva guorahallat eanangottiid lihtuid guovlluovddidanbargguid stuorodettiin sáhttágo eanangottiid lihtuid doaibmama geahččat gielddaid iešráđđema vuođđojurdagiid čađa, das go láhkaásahusáigumušaid mielde eanangottiid lihtuid doaimmain leat mihtilmasvuođat sihke gieldaovttastupmedoaimmain ja stáhta guovlluidhálddašaneiseváldebargguin.
new- zealand. kgm
canada. kgm
japan. kgm
usa. kgm
Region/ state in Canada
Region/ state in France
Lea dehalaš, ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat vuhtiiváldojit horisontálalaččat " muitala Näkkäläjärvi duđavažžan.
Lea dehalaš, ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođat vuhtiiváldojit horisontálalaččat "muitala Näkkäläjärvi duđavažžan.
Lea dehálaš, ahte addit julggaštusa, mas dadjat čielgasit iežamet oainnu ruvkedoaimmas ja luondduriggodagaiguin huvddahis ávkkástallama vuostá.
Lea dehálaš, ahte ášši čielggaduvvo, vai girku diehtá main áššiin dat átnu ándagassii ja maid girku lea válmmas bargat dili buorideami várás.
Lea dehálaš ahte áššis soabaduvvui ráđđádallamiiguin.
Deaŧalaš lea ahte sámi
Lea dehálaš, ahte Bátneduoddara Akwé: Kon proseassas oažžut olu ávkki ja ahte das ráhkaduvvo maid girji, vai Bátneduoddara Akwé: Kon-málle sáhttá heivehuvvot viidáseappotnai.
Lea dehalaš, ahte álbmogiidgaskasaš čoahkkimiin iešguđetge riikka sámiide gávdno áigi oktasašdeaivvademiide ja - guorahallamiidda.
Lea dehálaš, ahte gárganeapmi ii bisán dasa, muhto semináras čuvvot bissovaš ja ain gárganeaddji doaibmamállet.
Lea dehálaš, ahte mii sápmelaččat atnit ávvira luonddu máŋggalágánvuođas ja ovddidit doaimmasteamet luonddu máŋggalágánvuođa seailuma.
Lea deaŧalaš, ahte rávvagat váldojuvvošit láhkaásaheapmái ", Paltto muitalii.
Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat ovttasráđiid bargame ráđđehusprográmma girjemiid olláhuhttima várás ja nu ahte eat atte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálastiide lasi vearjjuid vuostálastit sápmelaččaid sajádaga buorideami.
Lea dehálaš, ahte sápmelaččat bastet jurddahallat viidát ja ovddidit buot álgoálbmogiid sajádaga ja vuoigatvuođaid.
Lea dehálaš, ahte sápmelaččat leat fárus suohkanpolitihkas - muhto sámediggái galget válljejuvvot ovddasteaddjit, geat ovdidit sápmelaččaid ovdduid sámediggelága mielde ja jearggalaččat, suohkanpolitihkka lea aivve sierra ášši.
Livččii dehálaš, ahte sámedikkit buoridivčče ovttasbargguset.
Lea dehálaš, ahte sámiid ruovttuguovlu seailu ealasin.
Lea dehálaš, ahte sámi searvvit doibmet ja ovddidit sámiid sajádaga.
Lea dehálaš, ahte seailluhit árbevieruideamet ja sámi kultuvrra searvvušvuođa boahtte buolvvaide.
Lea dehalaš ahte sihke árbevirolaš diehtu ja dábálaš suvdilis luondduegeavaheapmi dorjojuvvojit.
Lea dehalaš, ahte olmmoš, guhte eahpida vealaheami, oažžu čilgehusa bargoaddi čovdosa vuođustusain.
Lea mávssolaš, ahte dákkár dilálašvuohta lea lágiduvvon.
ráhkat regiuvdnaovttasbarggu mii buktá ođđa rájiid sámi guovlluide.
Lea dehalaš, ahte bargu ii bisán dása ja bargojoavkku evttohan doaibmabijut álgojit ollašuhttot ", Näkkäläjärvi dadjá.
Lea dehalaš, ahte bargosajis čuvvojuvvojit dárkilit bálkánjuovžilvuođa lasiheami ja bálkávuogádagaid ovddideami váikkuhusat bálkkáid guoski dásseárvvu ovdáneapmái ja ahte bargosajis váikkuhuvvo ovdáneapmái nu, ahte nissonválddálaš bargguid váttisvuohta ja dat iešvuođat, mat nissoniin leat nannosut, ožžot bálkávuogádagain áššálaš mearkkašumi.
Livččii dehálaš, ahte bargojoavkku evttohusain ságastallojuvvo sámi servošis ja sámi searvvit livčče aktiivvalaččat áššis.
Lea dehálaš, ahte sáhttit doarjut ja addit dovddas
Deaŧalaš lea dakkár
Hui dehálaš ja mearkkašahtti lea dat, ahte komitea lea ávžžuhusainis váldán vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštusa ná nanu dokumeantan.
Lea dehálaš ovddidit lágaid, mat suddjejit árbevirolaš dieđu.
Háleštallamis lea dehálaš addit áiggi máná jurdagiidda ja muitalusaide.
vuoigatvuođaide maiddái suodjalusa jovkui oppalohkái, dahje unnibuš joavkkuide.
Deaŧalaš lea deattuhit ahte sámi geavahanvuoigatvuođat
Lea deaŧalaš gullat riikkaidgaskasaš servošis oainnuid man láhkai artihkal 8 (j) ollašuhttin lea ovdánan eará guovllus ja oainnuid das, man láhkai Suopma ja Suoma sámediggi leat barggus lihkostuvvan.
Muhto lea dehálaš muitit ahte galgá dahkan dan mii dovdo vuogas alccesis.
Lea dehálaš čuožžut siivvuid.
Lea dehálaš deattuhit bargoveaga barggus veadjima,
Lea dehálaš vurket maŋemuš allagolloduođaštusa ja čájehit dan ovttas reseapttain go oastá dálkasiid.
Lea dehálaš čohkket sámenuoraid oktii, aŋkke jahkásaččat.
Lea dehálaš seailluhit áššáigulevaš gaskavuođaid stáhtain, muhto dat oaivvil dan, ahte sápmelaččat galget gopmardallat ja vuollánit álohii stáhta dárbbuid ovddas.
Lea dehálaš čuovvut vuosttas oassebeallečoahkkima ja mo soahpamuša geatnegasvuođat leat ollašuhtton soahpamuša ratifiseren riikkain.
"Lea dehalaš oahpásmit maiddái eará eamiálbmogiid giela ja kultuvrra doarju doaibmamii.
Deaŧalaš lea ahte mánát ja nuorat ožžot prográmmafálaldagaid mat leat
Lea dehalaš čielggadit, man bargiidjovkui iešguđetlágan bálkálasit addojit ja mo lasit juohkášuvvet nissoniid ja albmáid gaskkas bargiidjoavkkuid siste.
Lea dehálaš, ahte olbmot luhttet almmolaš ortnega gohcci boleslágadussii.
Lea dehálaš diehtit ahte loktanan PSA-árvu ii leat seamma ášši go ahte lea ovdaráksáborašdávsa.
integrašuvdnajurdaga mii lei konvenšuvnna nr. 107 dovdomearka.
Olmmoš háliida dahkat juoidá ovttatmanu.
Ná lea hui olu vejolaš, ahte várrehusilmmuhusohcamuš vuođđuduvvá dán oasis GDG:a boasttoilmmuhussii.
geatnegasvuođas stáhtii maid gullá dárbbu mielde álggahit sámi mánáide positiiva
Lea dábálaš ahte vuosttas geardde go lea seksa šaddá earálágan dan guovdu mot lea jurddašan.
Lea dábálaš ahte vuovssadeamit heitet álggos dan sajis go luhčadávddat bistet veháš vel.
Lea dábálaš ahte njuorat mánáin lea fiskeslágan vuožus čalmmiin, man sivvan lea ahte sis leat baskkit ganjalkanálat go boarrásit mánáin ja ráves olbmuin.
Lea dieđusge buorre, ahte Ilo-ratifiseren lea seilon ulbmili.
Lea duođaid suohtas, ahte dii hálidehpet ovddidit sámi nuoraid dili ja dáhkidehpet iežaideattet bargguin maiddái dan ahte sámi politihkalaš bargu joatkahuvvá ja eallá bures.
Lea duo đaige fiinna, ahte nuoraidráđi bargu lea ožžon álbmotlaš dovddastusa ja lean bálkkašumis čeavlái.
Lea duođaid váivi, ahte ávvudanjahki lea mannan sámedikkis meaddel, eatge leat lágidan Áillohačča gudnin dáhpáhusaid.
Lea duođaid ahkit ja morašlaš, ahte sámi meroštallama viiddideami gáibideaddjit leat hálidan bostalit Norgga sámedikki presideantta, geas ii leat mihkkege dahkamušaid ságastallamis, mii guoská Suoma sápmelašmeroštallama.
Orru muhtumin áŧestuhtti, go diehtá ahte olbmot vurdet mu báhcit Ohcejohkii hállat sámegiela, náitalit geainnanu somás sámealbmáin ja riegádahttit sámemánáid.
Lea almmatge jáhkemeahttun, ahte válggain livčče dušše suohkanguovdasaš oktasašlisttut.
Lea gal oba buorre, ahte suohkanhoavda lea movttáskan riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas ja lea oahpásnuvvan juobe ovtta Suoma ratifiseren soahpamuššii.
Lea dieđusge buorre, ahte suohkan lea ná olu movttáskan biodiversiteahttasoahpamušas.
Buorrehan dat gal lea, ahte ASR lea beroštuvvan sámi radios, mii gullá bearráigeahčuvuloš mediaide, muhto livččii dehálaš oahpásnuvvat faktadieđuide, Yle sámi radio dálá dillái ja sámedikki evttohusaide ovdalgo vuolgá cealkit áššis maidege.
Leahan dat gal buorre, ahte dáláš doaibmavuogit váldojuvvojit láhkii, daningo Meahcceráđđehusa hálddahusmálle lea rievdame, iige leat diehtu mii lea ođđa oaivehoavdda ja Meahcceráđđehusa stivrra linnjá sámi áššiide ja makkár boađusstivrema eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija olláhuhttegoahtiba.
Riikkaidgaskasaš arenain gal duohta lea buorre ohcat buohtastahttimiid.
Ferte dieđusge muitit, ahte Akwé: Kon rávvagat heivehuvvojit Suoma lágaid addin rámmaid siste.
Diehttelas ferte dadjat, ahte stuoraválddiide leat leamaš mihtilmas kolonialismma hárjeheapmi ja álgoálbmogiid assimileren.
Lea gal duohta, ahte gii beare sámediggái válljejun áirasiin oažžu jienastit dáhtus mielde.
Leahan dat dieđusge ipmirdahtti, ahte ášši ii leat čáhkan stáhtaráđi agendai.
Duohta lea, ahte Gihttelis leat orron sápmelaččat.
Duohta lea, ahte oktasašlisttut eai gula sámi kultuvrra árbevieruide.
Dábálaš dovddastus lea ahte láhkaásahusa neutrálavuohta ja formála
Lea dušši ratifiseret riikkaidgaskasaš soahpamušaid, jos dat eai eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvo.
Lea dušši čilget dehe jáhkihit, ahte árktalaš ráđi bakte Kiinná integrerejuvvolii olmmošrivttiid dehe birrasa gudnejahttimii.
Sihkkarvuohta:
ja olmmošlaš vuoigatvuođat váldojuvvojit vuhtii.
o Nuoraidráđi vuollái álggahuvvo Ofelaš-fidnu, masa dáhkiduvvojit doarvái resurssat nuoraidmearreruđain.
Gávdnojit sierra sajit mainguin sáhttá váldit oktavuođa
jurdaga dásis gitta riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon vuođđojurdaga dássái, ja
Lea váttis govttolaččat ákkastit manne, das go dain áššiin main lea gávnnahuvvon ahte eamiálbmogiin lea iešmearridanváldi, ii livčče makkár-ge vuoigatvuohta luondduvalljiide, nugo goit lea dilli eará álbmogiid bealis.
Mii fertet ipmirdit ja dohkkehit ahte mii hálddašit morraša iešguhtemet ládje.
lea gaska
Lea šállošahtti, ahte sámedikki barggus boahtá olggosguvlui fas hui ruossalas ja riidás govva, vaikko guovddáš politihkalaš gažaldagain sámedikkis ráđđe aŋkke dievasčoakkáma mearrádusaid vuođul nanu ovttamielalašvuohta.
" Lea šállošahtti ahte váidinproseassa lea bistán náge guhká.
"Lea šállošahtti ahte váidinproseassa lea bistán náge guhká.
Lea váidalahtti ahte virgái lei dušše okta ohcci.
Lea váidalahtti ahte virgái lei dušše okta ohcci.
Leat vel váidalahtti ollu joavkkut, main eai leat oppa dat vuoigatvuođat mat Suoma sámiide leat addojuvvon.
lea maŋemužžas
World Intellectual Property Organisation) lea Ovttastuvvan nášuvnnaid sierraorganisašuvdna.
Giella lea čearddalašvuođa ja kultuvrralaš erenoamášvuođa nannoseamos ja
našuvnnalaš gealboguovddáš Mánáid- ja nuoraidossodat, Kárášjohka o Dáládilli ja dárbu Norggas; o Sámiid Dearvvasvuohta-siida fidnu psyhkalaš beali ovdanbuktin
Kárášjohka o Dáládilli ja dárbu Norggas; o Sámiid Dearvvasvuohta-siida fidnu somáhtalaš beali ovdanbuktin
Lea oppanassii-ge gággat geassit dárkilis rájá gaskal eamiálbmogiid oktasaš (kollektiiva) eanavuoigatvuođaid, nugo ILO 169 máinnaša, ja iešmearrideami govvehusa (áspeakta) oasi, mii guoská mearridanváldái čáziide, eatnamiidda ja luondduvalljiide.
Lea hálddašeaddji
Oona Länsman ja Elen Anne Sara, davvisámegiella
Elen Ánne Sara, davvisámegiella
o Oassálastinbihttá ii oaččo leat almmustahtton ovdal o Buot finálabihtát jietnatestejuvvojit ovddalgihtii sihke almmustahttojit maŋŋá Sámi Grand Prix - skearrus
o Oassálastá ráđđehusráđđádallamiidda jagi 2015 ja váikkuha beaktilit ráđđehusprográmma sápmelašmerkejumiide.
City in Florida USA
OPALLanguage
Comment
Introdukšuvdna KDE- ađaideName
Bagadallangirji almmuhuvvo sáme- ja suomagillii.
Rávagirji almmustahtto sihke sáme- ja suomagillii.
Comment
Anára skuvlla sámegiela oahpaheaddji Elle-Máret Näkkäläjärvi oahpista diehtoteknihka geavaheapmái ja ođđalágan bargometodaidda oahpahusas.
VeahkkeindeaksaComment
VeahkkiName
Veahkkeguovddáža ohcanindeavssa heiveheapmi ja ráhkadeapmiName
Veahkki
VEAHKKI!
City in Alabama USA
OpenboxName
@ label: listbox KDE distribution method
Open Frame in New Window context menu item
OpenGL- molssaeavttut
OpenGLComment
special
OpenGL- šearbmasiestejeaddjitScreen saver category
OpenGL
OpenGL- diehtuName
OpenGL- modus:
Open Image in New Window context menu item
Open in New Window context menu item
Name
The OpenLook Virtual Window Manager. OLWM buoriduvvon nu ahte das leat virtuella čállinbeavdditName
KSpread: a OpenOffice. org Calc- sisafievrridansilliName
KSpread: a OpenOffice. org Calc- olggosfievrridansilliName
KPresenter: a OpenOffice. org Impress- sisafievrridansilliName
KPresenter: a OpenOffice. org Impress- olggosfievrridansilliName
Karbon14: a OpenOffice. org Draw- sisafievrridansilliName
KWord: a OpenOffice. org Writer- sisafievrridansilliName
KWord: a OpenOffice. org Writer- olggosfievrridansilliName
OpenPGP- čoavddat
OpenPGP- vuolláičállinčoavdda:
Oza OpenPGP- čoavdagiidQuery
OpenPGP- čoavdda boarásmuvvá fargga
OpenPGP- krypterenčoavddat
OpenPGP- krypterenčoavdda:
OpenPGP- reive - gustojeaddji vuolláičála mas lea luohttehis čoavdda
OpenPGP- reive - gustojeaddji vuolláičála mas lea luohttehahtti čoavdda
OpenPGP- reive - krypterejuvvon
OpenPGP- reive - vuolláičála ii leat dárkkistuvvon
OpenPGP- reive - gustomeahttun vuolláičála
Bálggis OpenSSL- bibliotehkaide
Ii sáhttán viežžat OpenSSL.
OpenSSL lea viežžojuvvon.
OpenSSL
OpenSSL- proseassas nogai muitu.
Comment
operašuvnna livččii lohkkadan doaimmaSocket error code ConnectionRefused
Doaibma
NAME OF TRANSLATORS
Operáhtor
OperaName
Opera
o Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán.
• oahpahallat earálágan eanadagaid namahusaid ja sierrasárgosiid
• oahpahallat guliid namaid, earálágan bivdovugiid ja guoli giehtadallama
• oahpahallat geavahit luonddu materiálaid sierra jahkeáiggiin
• oahpahallat murjjiid seailluheami ja čoaggit borahahtti šattuid; boska, juopmu
• oahpahallat niibbi geavaheami Guolástus:
• oahpahallat fuolkevuohtanamahusaid go dahkat iežas fuolkekártta
• oahpahallat suohpana geavaheami, bealljemearkkaid, bohcco namahusaid, duhkoraddat boazostohkosiid
• oahpahallat rievssahiid gárduma
• oahpahallat dovdat lottiid ja meahcielliid sihke daid luottaid
• oahpahallat dovdat eará elliid luottaid ja bivdovugiid bivdomeastára láidestemiin
• oahpahallat fierpmi divvuma, guolástusbiergasiid ja fatnasa divvuma
Oahpaheaddjiskuvlen lea vealtameahttun dasgo sámemusihka ii bissovaččat oahpahuvvo Suomas gos ge - sápmelaš oahpaheaddjiin ii leat nappo vejolašvuohta studeret iežas álbmoga musihka vuoi sáhtášii oahpahit dan sámemánáide skuvllas.
Oahpaheaddjái
Oahpaheaddjis vurdojuvvoge ná vuogáiduvvan máhttu.
Oahpaheaddjiidskuvlejumis galgá giddet fuopmášumi dasa, mo skuvllaid geavadat ja oahpaheaddjiid iežaset doaimmat váikkuhit oahppiid áddejumiide, mat gusket nieiddaide ja gánddaide heivvolaš ámmáhiid ja skuvlensurggiid.
Váikko oahpaheaddji leage muhtimin gávdnon, váttisvuohtan leat gártan bálkádássi, mátkegolut ja váilevažžan vásihuvvon bargodilit.
Oahpaheaddji materiála
Oahpaheaddji materiálat
Áppes 1,oahpaheaddji rávagirji
Áppes 2,oahpaheaddji rávagirji
Oahpaheaddji galgá bastit ovddalgihtii plánet ja sierranahttit oahpahusa.
Oahpaheaddji galgá ieš bivdit geavahandovddaldaga Toivo Westas (toivo.
Oahpaheaddjivátni guoská eanemusat anárašgiela ja nuortalašgiela oahpahusa ja buot golmma sámegillii addon ávnnasoahpahusa.
Oahpaheaivátni bajásdoallá eahpeárvosašvuođa suoma- ja sámegielat oahpahusa gaskkas, gávnnaha ovttasbargoorgána.
Oahpaheai dilli lea šaddan heittogin 2000 logus.
Oahpaheaddji sáhttá ságastallat ohppiiguin hearvás govaid vuođul dahje mánát sáhttet ieža čállit máidnasa leahkastaga govas.
Oahpaheaddjit válmmaštuvvet unnán ja máŋgasat vulget bargui Norgga beallái dahje eará bargguide daningo sámeoahpaheaddji bargu atnojuvvo lossadin ja go Norggas mákset oahpaheaddjiide buoret bálkkáid.
dearvvašvuođabargit jna. eai máhte doarvái ollu sámi dilálašvuođaid birra.
Oahpaheaddjiin musihkkabargobájiin leat omd. Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Aurora Borealis-joavkku lahttut.
Oahpahalaimet sámegielat lávlagiid, muitaleimmet nuortalaš máidnasiid ja maŋimuš jagiin mii leat duddjon maid ollu nuortalaš dujiid, muitala Zoja.
oahppat sámegiela, ja maiddái govttološ mearis vuoigatvuohta sámegielalaš
unnimusat guhtta oahppi vel dan joavkkus.
oahppat sámegiela.
Oahpahussii leat dan álggu rájes oassálastán eatnigiellan sámegiela hálli ja sámegiela vierisgiellan oahppi sámeoahppit.
Oahpahussii oassálastin lea eaktodáhtolaš ja dat addojuvvo guokte diimmu vahkus.
Oahpahusa áigáioažžun lea váttis, go sáme giela oahpahus lea ruovttu guovllu olggobeale skuvllaide, rektoraidda ja oahpahusvirge oapma haččaide ođđa ja amas ášši.
Oahpahusa áigáioažžun lea váttis, go sámegiela oahpahus lea ruovttuguovllu olggobeale skuvllaide, rektoraidda ja oahpahusvirgeoapmahaččaide ođđa ja amas ášši.
Oahpahusa álgimii váikkuhedje Oulu Sámit Giellagassearvi ja aktiiva sámevánhemat.
• oahpahusa buohtastahttin sisafárrejeaddjiid gielain addojuvvon oahpahussii jagi 1995 rájes, • iešguđetlágan vuogit duođaštusain, maid oahppit leat ožžon sámegiela oahpahusas.
Oahpahusa sadji lea goit ain eahpesihkkaris vuođu alde.
Oahpahusdilli šattai eambbo bissovaš vuođu ala jagi 1996, go gielda bálkáhii ollesáigásaš sámegiela diibmooahpaheaddji dikšut giela oahpahusa oppa gildii.
Oahpahusa hástalusat leat vel stuoribut go sápmelaččain, daningo oahpaheaddjit šaddet ráhkadit measta buot oahppomateriála ieža.
- Oahpahusa ordnen gáibida goittotge vánhemiin earenoamáš aktiivvalašvuođa ja juoba oassálastima oahpahusa ordnemii.
• skuvllat eai lean dáhtolaččat váldit oasi oahpahusa goluide, mat šadde oahppamateriálain ja unna teknihkalaš veahkkeneavvuid (headset) skáhppomis. Skuvllain gehččojuvvui, ahte golut gulle oahpahusa ordnejeaddjái, dán dilis Anára girkosiidda vuođđoskuvlii. Stuorát golut šadde liseansamávssuin.
Oahpahusa álggaheapmái váikkuhedje earenoamážit City Sámit searvvis doaib man aktiivvalaš vánhemat.
Oahpahus galgá addojuvvot nuvttá, goit álgo- ja vuođđooahpahusa dáfus.
Oahpahus galgá atnit joksanmearrin gárgedit olmmošlaš persovnnalašvuođa ja nannudit olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđodahkki friddjavuođaid gudnejahttojumi.
Oahpahusa deaddočuoggát leat sápmelaš kultuvra, eandalii juoigan ja giehtaduojit, ealáhusat, eallinvuohki ja báikkálaš luondu.
Oahpahusa resurssat
Oahpahusa ulbmilin lea fidnet oahppiid beroštuvvat iežaset eatnigielas, geavahit ja ovddidit eatnigiela dáidduideaset sihke árvvus atnit iežaset duogáža ja kultuvrra.
Dakkár oahpahus galgá erenoamážit ulbmádit ovddidit olbmuid máhtu sámiid sajádaga birra riikkaid álgoálbmogin.
erenoamážit ulbmádit ovddidit olbmuid máhtu sámiid sajádaga birra riikkaid
heivehuvvon sin duogážii. Dakkár oahpahus galgá dahkat sámiide vejolažžan searvat
Dakkár oahpahus galgá dahkat sámiide vejolažžan searvat buotdásat joatkkaoahpahussii ja seammás váldit vuhtii sin dárbbuid ain beassat bargat árbevirolaš sámi ealáhusain.
Oahpahus galgá leat ain eanet vuorrováikkuhusas sámi servošiin ja oahpahusas galgá atnit ávkki árbevirolaš dieđu mahttiid muosáhusaid ja dieđuid.
Oahpahus, dutkan ja maiddái oahppamateriálat galget doarjut dásseárvvu.
Oahpahusas čuvvojuvvojit gielddaid oahppaplánat.
Oahpahusas leat leamaš oahppit vuođđooahpahusa buot jahkeluohkáin.
Oahpahus ii leamašan boatkkaheapme.
Oahpahusráđđehusa 16.1.2004 dohkkehan oahppoplána vuođustusaid čuovvu duođaštus sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussii oassálastimis 5.
Oahpahusráđđehusa 16.1.2004 dohkkehan oahppoplána vuođustusaid čuovvu duođaštus sisafárrejeaddjiid eatnigiela (sámegiela) oahpahussii oassálastimis.
Oahpahusráđđehus lea juovlamánus 2014 mearridan vuođđooahpahusa ođđa vuođustusain. Áššegirjjis giddejuvvo eanet fuomášupmi giellalávgunoahpahussii go ovddit vuođustusain.
Oahpahusráđđehus lea juovlamánuš 2014 mearridan vuođđooahpahusa ođđa vuođustusain. Áššegirjjis giddejuvvo eanet fuomášupmi giellalávgunoahpahussii go ovddit vuođustusain.
Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja
Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja
Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
Oahpahusráđđehusa dieđáhusa mielde Šsisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela, ja romána giela oahpahusa Š sierra stáhtadoarjaga rehkenastojuvvon goast tá dussan oahpahusdiimmu guovdu atnojuvvo 22 e. Oahpahusministtar Antti Kalliomäki almmuhan dieđu mielde ruovttuguovllu olggo bealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás mieđihuvvui stáhtadoarjja jagi 2005 oktiibuot 3.943 euro.
Oahpahusráđđehus bidjá jahkásaččat ohcanláhkai oahpahusministeriija ásahusas (gč. ovddabealde) mearriduvvon oahpahusa stáhtadoarjagiid.
Oahpahusráđđehus lea rahpan buot berošteaddjiide vejolašvuođa kommenteret ođastusa ruoktosiidduinis.
Oahpahusráđđehus lea juolludan sámediggái stáhtaveahki oahpahusbargiid skuvlenfidnui jagiide 2014-2015.
Oahpahusbargiid skuvlen lea ođđa doaibmasuorgi Sámedikkis.
Oahpahus- ja kulturministeriija álggaha dán giđa áigge čilgehusbarggu sámegiela gáiddusoahpahusa ollašuhttinvejolašvuođain.
Oahpahus- ja kulturministeriija álggaha ratifiserenproseassa válmmaštallama ja lea jáhkehahtti, ahte ášši dolvojuvvo ráđđehusa gieđahallamii geasset.
Oahpahus- ja kulturministeriija ásaha sámegiela ealáskahttinprográmma plánejeaddji bargojoavkku bargun:
Oahpahus- ja kulturministeriija, Lappi guovlluhálddahusvirgedoaimmahat, sámiid ruovttuguovllu gielddat Eanodat, Anár, Soađegilli ja Ohcejohka sihke sámegiela dahje sámegielat oahpahusa lágideaddji eará gielddat iešguhtege ovtta lahtu ja persovnnalaš várrelahtu.
Oahpahus- ja kulturministeria mieđihii sámediggái stáhtadoarjjan 350 000 euro anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela giellabeassedoibmii sihke 150 000 euro sámemánáid ja - nuoraid giela ealáskahtti doibmii (giellabeasse- ja giellalávgunriekkesdoaibma).
Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii sámediggái stáhtadoarjjan 350 000 euro anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela kultur- ja giellabeassedoaimmaide ja 100 000 euro giellalávgunriekkesdoaimmaide.
Oahpahus- ja kulturministeria mieđihii sámediggái stáhtadoarjjan 550 000 euro anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela giellabeassedoaimmaide.
Oahpahus- ja kulturministeriija juolludii Sámediggái stáhtadoarjaga sámi filmmaid doarjumii.
Oahpahus- ja kulturministeriija ceggen bargojoavkku evttohus, man ságadoallin doaimmai OKM:a virgeolmmoš Mikko Cortés Téllez, dagai evttohusaid, main leat váikkuhusat boahtte jagi stáhtabušehttii.
Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavkku evttohus doaibmabidjoprográmman sámegielaid ealáskahttima várás lea viimmat sáddejuvvon cealkima várás sámedikki spidduma maŋŋel.
Oahpahus- ja kulturministeriija ásahan bargojoavku luohpadii evttohusa sámegielaid ealáskahttinprográmman njukčamánus 2012.
Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttaevttohus dego maid ruhtaministeriija dan doaibmaministeriija nannen evttohus boahtte jagi bušeahttan lea muhtin muddui fuolastuhtti.
Oahpahus- ja kulturministeriija bušeahttamomeanttas lea goitge hui miellagiddevaš ođđa ruhtadanmomeanta: ráhkkaneapmi Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša álbmotlaš olláhuhttimii.
Oahpahus- ja kulturministeriija, sámedikki ja sámeguovllu gielddaid ruhtadan Sámi mánáidkulturguovddáža doaibmanjahki 2011 joatkašuvvá bargobájiid, temábeivviid, dáhpáhusaid ja reaissuid olis.
Oahpahus- ja kulturministeriija jagi 2010 ásahan bargojoavku luohpadii evttohusa sámegiela ealáskahttinpográmman oahpahusministtar Jukka Gustafssonii ja kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäkii bearjadaga 2.3.
Oahpahus- ja kulturiministeriija (OKM) lea mieđihan sámediggái sierraruhtadeami sámekultuvrra ovddideapmái jagi 2011.
Oahpahus- ja kulturministeriija lea mearridan álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma plánenbarggu.
Oahpahus- ja kulturministeriija čatnasa ovddidit ja doarjut sámegielaid ja sámi kultuvrra sajádaga doarjjaráhkadusaid ovddidemiin.
Oahpahus- ja kulturministeriijas bohte earáge buorit ságat mannan vahku.
Oahpahus- ja kulturministeriija čujuha mearrádusasttis 24.9. Riikabeivviid vuođđoláhkalávdegotti smiehttamuššii (PeVM 1/2010 vp - K 1/2009 vp), mas lávdegoddi bivddii ráđđehusas beaktilis doaimmaid sámegiela ealáskahttimii.
Oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága 43 § 2 mom. mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):ŠSámiid ruovttuguovllu gielddaide sihke earáide máinnašuvvon guovllus doaibmi skuvlejumi ordnejeaddjiide mieđihuvvo jahkásaččat stáhtadoarjja sámegielat ja sámegiela oahpahusas vuođđooahpahusas, logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis šaddi goluid várás ráđđehusa nannen vuođustusaid mielde.
Oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága 43 § 2 mom. mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):ŠSámiid ruovttuguovllu gielddaide sihke earáide máinnašuvvon guovllus doaibmi skuvlejumi ordnejeaddjiide mieđihuvvo jahkásaččat stáhtadoarjja sámegielat ja sámegiela oahpahusas vuođđooahpahusas, logahagas ja ámmátlaš skuvlejumis šaddi goluid várás ráđđehusa nannen vuođustusaid mielde.
Opetus- ja
Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat
Oahpahus ja oahpporuhtadanortnet galgá leat heivehuvvon sin duogážii.
Oahpahus ordnejuvvo skuvlabeaivvi álggus dahje loahpas dahje eahketbeaive dahje eahketoahpahussan.
Oahpahus ordnejuvvui dábálaš skuvlabeaivvi maŋŋá oktii vah kus eaktodáhtolaš oahppoávnnasin.
oahpahus- ja dutkandoaibma
Stuđeren ja dutkosat
Oahpahus boatkanii gávcci jagi maŋŋá.
Oahpahusgiela guoski vuođđooahpahuslága 10 § lea seammás áidna njuolggadus, mii ovttačilggolaččat dorvvasta sámeoahppi vuoigatvuođa iežas gillii.
oahpahanvugiide, vrd. artihkkala 15 Vuosttaš lađđasiin.
Oahpahusministtar Gustafsson oaivvildii sámegiela boahttevuođa stuorra hástalussan ealáhusráhkadusa nuppástuvvama, gielamolsunovdáneami ja eretfárrema sámiid ruovttuguovllus.
Oahpahusministeriija ásaha johtilit bargojoavkku, man bargun lea válmmaštallat sámeoahpahusa ollislaš ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki saji sámeoahpahusa iešstivrenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.
Oahpahusministeriija ii leat doisttážii ásahan bargojoavkku iige váldán beali váttisvuođaide.
Oahpahusministeriija addin ásahus gáibida, ahte oahppit leat sámegiela eatnigiellan hálli dahje, ahte giella lea oahppi ruovttus geavahuvvon giella.
Oahpahusministeriija ovddasteaddjiiguin lea deaivvaduvvon ášši olis Anáris čakčamánus 2007 ja Helssegis golggotmánus 2007.
Oahpahusministeriija hálddahus suorgi lea guovddáš sajis sámegiela ja kultuvrra boahtteáiggi dorv vas teamis. "
Oahpahusministeriija mearrá dus Šsisafárrejeaddjiid sihke sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiid dievasmahtti oahpahussii vuođđoskuvlla ja logahaga várás mieđi huvvon stáhtadoarjaga vuođustusainŠ buhttii ovdal fámus lean mear rá dusa Šbadjel mearálaš stáhtadoarjaga mieđiheamis sisafárrejeaddjiid doarjja oahpa hussii vuođđoskuvllas ja logahagasŠ.
Oahpahusministeriija mearrá dus Šsisafárrejeaddjiid sihke sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiid dievasmahtti oahpahussii vuođđoskuvlla ja logahaga várás mieđi huvvon stáhtadoarjaga vuođustusainŠ buhttii ovdal fámus lean mear rá dusa Šbadjel mearálaš stáhtadoarjaga mieđiheamis sisafárrejeaddjiid doarjja oahpa hussii vuođđoskuvllas ja logahagasŠ.
Oahpahusministeriija galggašii ásahit jođánit bargojoavkku, man bargun livččii válmmaštallat sámeoahpahusa ovddidanplána, dárkkistit ja divvut sámeoahpahusa guoski doaibman- ja resursanjuolggadusaid ja válmmaštallat sámedikki sajádaga sámeoahpahusa iešráđđenorgánan guoski meannudanvugiid ja njuolggadusaid.
Oahpahusministeriija galg ga šii njuolg gaduslaččat čuovvut ovttaveardásašvuođaplána mieh te mielalaš sierrameannudeami prinsihpa ja ollašuhttit sámiide vuođ đo lágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaid sin doaimmain.
Oahpahusministeriija lea nammadan iežas ovddasteaddjin alladárkkisteaddji Anna Mikander (várreovddasteaddjin alladárkkisteaddji Seija Rasku).
Opetusministeriö osoitti näiden kahden tapahtuman kuluihin 16 000 euron määrärahan.
Opetusministeriö osoitti näiden kahden tapahtuman kuluihin 23 000 euron määrärahan.
Oahpahusministeriija ruhtada goittotge sámenuoraid dáiddadáhpáhusa maiddái dán giđa.
Oahpahusministeria vállje lahtuid (kulturguovddážiid) Taikalamppu-badjái ohcamušaid vuođul.
Oahpahus
- oahpaheaddji sáhttá geavahit daid maid olles oahpahusjoavkkuin dahje sierraoahpahusas.
Oahpahus lea eahpesihkkaris vuođu alde oahpaheaiváni ja suoma gielat stuđeantadutkosa dihte.
sámegillii mii maiddái muđuige lea heivehuvvon sámi kultuvrii.
Oahpahus lea oahppiide eaktodáhtolaš ja dat lea ordnejuvvon skuvlabeaivvi lohppii oktii vahkus.
Opetus-
Oahpahusjoavku čoahkkanii Malminkartano skuvl las, gosa vánhemat ja oahpaheaddji fievrridedje eará skuvllain boahtti oahppiid.
Oahpahusjoavkku vuođđudeami mannan jagiid áigge lea eastán om. oahpahusministeriija ásahussii čállojuvvon njealji oahppi minimagáibádus.
Oahpahusjoavkkus sáhttet leat maid suopmelaš oahppit, geat leat skáhppon olgoriikkain vieris giela máhtu.
Oahpahusjoavkkut ja diibmooahpaheaddjit leat leamaš juo máŋga jagi guokte.
Oahpahusplánii gullá buohkaide oktasažžan dušše 2 oahppavahku sámegielat skuvlejupmi ja 2 (ov) máŋggakultuvrrat oahput.
- oahppoplána vuođuštusaid ođastus
Oahppoplána
Oahppaplána sámegiela oahpahusa várás lea gárvvásmuvvamin oahpahusdoaimmahaga ja vánhemiid oktasašbargun.
- Oahppaplánabargguid lassin sámedikkis lea ovddasvástádus oahpponeavvoovddideami doarjjaortnegiid hálddahusas ja ovddideamis, muitalii Valle.
oahpahusa dáfus lea nu ahte Ruoŧas ii leat sámiide, nugo Norgas, várrejuvvon
Oahpahus addojuvvui golmma čoahkkebáikkis, Murmashis, Badje-Doallámis ja Doallámis ja geavaheimmet oahpahusas árgaeallima temáid, muitala Zoja.
Oahpahus addojuvvui Learnlinc Learnlinc lea vásigáiddusoahpahusvuogádagas nu, ahte oahpahus leai lagasoahpahusa ja fierbmeoahpahusa gaskasaš vuohki daningo oahpaheaddji leai olles áiggi mielde fierpmis.
Oahpahusráđđehusa ovddasta ovddidanhoavda Jorma Kauppinen (várreovddasteaddjin oahpahusráđđi Leena Nissilä) ja Lappi leanaráđđehusa čuvgehusdoaimmadárkkisteaddji Elisa Suutala (várreovddasteaddjin čuvgehusdoaimmadárkkisteaddji Kari Torikka).
Oahpahus ordnejuvvo sihke lagas- ja gáiddusoahpahussan.
- Oahpahus lágiduvvui priváhta sajiin oktii vahkus, muhtumin dávjjibutge.
Oahpahusa guoski mearrádusaid galgá fidnet vuođđolága gáibidan dássái ja váldit vuhtii sámiid sajádaga riikka eamiálbmogin.
Oahpahusa guoskevaš njuolggadusain ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit giehtadallojit sisafárrejeaddjiide buohtalaston joavkun, mas bargojoavkku raporta addá muhtin konkrehtalaš ovdamearkkaid.
Oahpahusa guoskevaš njuolggadusain ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit giehtadallojit sisafárrejeaddjiide buohtalaston joavkun, mas bargojoavkku raporta addá muhtin konkrehtalaš ovdamearkkaid.
Oahpahusa, dego giella- ja kulturbarggu árrun lea ruhtaváili, mii lea diehtetlas oahpis sápmelaččaidenai.
oažžut oahpahusa maiddái sámegillii.
Su bargun lei čohkket dieđuid iešguđet guovlluin Suomas addojuvvon sámegiela oahpahusas, mii leamaš muhtin báikegottiin 1980 logu loahpa rájes.
Oahpahusa lea leamaš goittotge vejolaš addit oahpahusministeriija sierra mearrádusa vuođul.
Oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkudiimmu ja dat lea vuođđooahpahusa dievasmahtti iežas eatni giela dahje ruovttugiela oahpahus, man diimmut dollojit dábá laččat eará skuvlabeaivve maŋŋá dahje skuvlabeaivve maŋimuš diibmun.
Oahpahusa lea vejolaš oažžut eanemustá 2,5 vahkkudiimmu ja dat lea vuođđooahpahusa dievasmahtti iežas eatnigiela dahje ruovttugiela oahpahus, man diimmut dollojit dábálaččat eará skuvlabeaivve maŋŋá dahje skuvlabeaivve maŋimuš diibmun.
Oahpa husa organiseremin ledje dakko guokte doaibmi, sámediggi ja sámi oah pahusguovddáš, main guktuin leai figgamuš oahpahusdili ovddi deapmái, muhto goappásge ii lean doaibmaváldi iige ekonomalaš dahje olmmoš resursa ášši hárrái.
Oahpahus geahččaluvvošii ollašuhttot nu olu go vejolaš báikkálaš fámuiguin ja ng. " Learning from the Elders " - vugiin, mas jo vuoras olbmot, geat hálddašit dán árbevieru, juhket máhtuset nuorabuidda skuvllas.
Oahpahus geahččaluvvošii ollašuhttot nu olu go vejolaš báikkálaš fámuiguin ja ng. "Learning from the Elders" - vugiin, mas jo vuoras olbmot, geat hálddašit dán árbevieru, juhket máhtuset nuorabuidda skuvllas.
Oahpahusdilis leat oaidnimis sihke ovddos mannan ja fuolastuhtti áššit.
Oahpahusbargiid skuvlen ordnejuvvo njealji guovttebeaivásaš lagasskuvlenáigodahkan Anáris Sámekulturguovddážis Sajosis nu, ahte vuosttaš deaivvadeapmi lea 14.-15.11.2014, nubbi ja goalmmát deaivvadeapmi giđđat 2015 ja maŋimus lagasskuvlendeaivvadeapmi fas čakčat 2015.
Oahpahusdoaimma bargiidskuvlejupmi ordnejuvvo njealje geardde guovtte beaivve kontáktaoah-pahussan Anáris Sámi kulturguovddážis Sajosis.
Oahpahusdoaimma bargiidskuvlejupmi ordnejuvvo njealje geardde guovtte beaivve kontáktaoahpahussan Anáris Sámi kulturguovddážis Sajosis.
Oahpahusdoaimma alladárkkisteaddji Kari Torikka čilgii čoahkkimii sámiid ruovttuguovllu gielddaid sámeoahpahusa várás ožžon ruhtadeami.
Oahpahus ferte hábmejuvvot nu, ahte oahppit seammás sáhttet searvat
Oahpahus galgá muddejuvvot sin duogážii nu guhkás go lea vejolaš.
Oahpahus galgá muddejuvvot sin
Oahpahus galggašii sisttisdoallat maiddái dieđu sápmelaččaid árbevirolaš dikšunvugiin.
OahpahanreaiddutName
City in Montana USA
Comment
Oahppobajis studeanttat besset sisa giellalávguma mearkkašupmái sámegiela oahppamis ja sámegielaid ealáskahttimis sihke geahčadit máná oahppanbálgá bajásšaddama geahččanguovllus.
Oahppogurssat, daid sisdoalut ja vuosttas deaivvadeami prográmma lea oaidnimis Sámedikki ja Giellagas-instituhta neahttasiidduin: www.samediggi.fi ja www.oulu.fi/giellagasinstituutti /
Oahppočađahemiid árvvoštallama guoski čilgehusas galget oidnot árvvoštallama vuođustusat.
hábmet lohkanruhtadeami vai sis guđet háliidit nu dahkat, lea ekonomalaš
Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte sámegillii dahká vejolažžan alit oahpahusa.
Oahpporuhtadanortnet galgá hábmejuvvot nu, ahte
studere anárašgiela ja kultuvrra skuvlenprográmmas SOG:s
bargan máŋgga sajis sierralágan gádjunsuorggi bargguid
Stuđeren viššalit nuppi jagi Ohcejoga sámelogahagas.
Stuđeren dál nuppi jagi turismma ámmátallaskuvllas ja válmmaštuvan moatti jagi geažes restonoman.
Stuđeren dál Oulus logahaga nuppi jagi ja mus šaddá muhtun beaivve vel psykologa, nu lean mearridan.
StudeantagoartaName
Oahppit ohppet čállit máŋggalágan čállosiid ja dađistaga maiddái ođđa vugiid ja geahččanguovlluid teavsttaid analyseremii ja dulkomii.
Stuđerenáigge munnje lei hástalus ipmirdit Deatnogátte olbmuid eallima go bohten eará kultuvrras.
Studerenáigge Deatnu lea šaddan oahpisin ee. Hans Aslak Guttorma, Kirsti Paltto ja Joavnna Ándde Vest girjjiid bakte.
Oahpuid álggaheapmi Johkamohkis váikkuhii munnje dieinna lágiin, ahte ovdánin doppe issorasat eandaliige duojis, danin go doppe ledje sápmelaš oahpaheaddjit.
Oahpahus
o Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sápmelašovttadaga doaibmanvejolašvuođat nannejuvvojit.
o Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhkii evttohuvvo guođohandoarjja sápmelaš boazodoallovuogi doarjuma ja seailluheami dihte ja spirevahágiid eastadeami dihte.
City in Prince Edward Island Canada
• Rávagirjái merkejuvvo beaiveruovttu / giellabeasi doaibma
OahpahandokumeanttatComment
Álgo - ja oahpahandokumeanttatName
Oahppogirji gieđahallá Lulli- ja Davvi-Amerihká ja dat lea jorgaluvvon suomagielat Koulun maantieto - ráiddus.
Oahppagirjjis leat máidnasat, mat leat oaivvilduvvon láidestahkan oahppadiibmui.
Oahppogirji lea oaivvilduvvon vuođđooahpahusa vuolit luohkáide ja dat jođiha Ánná ja Saammâla fárus mátkái anárašgillii ja kultuvrii.
Girjeráidu almmuhuvvo maiddái anárašgillii.
Oahppogirjjiid sáhttá diŋgot sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas: anni.
Oahppi girjji sátnelisttus leat maid suoma- ja dárogielat tearpmat.
(Oahppi ođđa testamentá)
Oahppit ruovttuguovllu gielddaid olggobealde 37 (+17)
Oahppit besset grammatihkkii lásas mii lea bajit olgeš čiegas OAHPA-prográmmain.
Skuvlaáiggis ja dan maŋŋil sáhttet oahppit boahtit hupmat singuin visot áššiid birra, oahpus gitta identitehtii ja oskui.
Oahppit sáhttet válljet juogo oarje- dahje nuortasuopmana.
Oahppiid lohku lea lassánan álggahan jagi (2000) njealji oahppis álgo nuppelohkái.
heivehuvvon ohppiid duogážii.
Oahppit galget dainna lágiin beassat oahppat sámi
Oahppolágádusa meannudeapmi gehččojuvvo vealaheapmin, juos dat suostá dán geatnegasvuođa.
Oahppolágádusa ja maiddái eará skuvlejumi ja oahpahusa lágideaddji ovttastumiid meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos olmmoš biddjojuvvo oahppiidválljemis, oahpahusa ordnedettiin, oahppočađahemiid árvvoštallamis dahje oahppolágádusa dahje ovttastumi eará fásta doaimmas sohkabeali vuođul earáid heittogut sajádahkii dahje muđui giehtadallo 7 §:s dárkkuhuvvon vugiin.
Oahppolágádus ja maiddái skuvlejumi ja oahpahusa ordnejeaddji eará ovttastupmi galgá bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeamis stuđentii, guhte geahččá leat boahtán vealahuvvot 8 b §:s máinnašuvvon vugiin.
Oahppolágádusa dahje eará ovttastumi vástu heađušteami eretváldimii álgá, go dan vásttolaš ovddasteaddjái lea almmuhuvvon heađušteamis.
Oahppolágádusa dásseárvoplánai gullet čielggadus dásseárvodilis ja váttisvuođain, dárbbašlaš doaibmabijut, mat leat ollašuhttit plánejuvvon, ja maiddái árvvoštallan ovddit plána ollašuhttimis ja bohtosiin.
Oahppolágádusa dásseárvoplána ráhkaduvvo jahkásaččat.
Oahppolágádus galgá eretváldit heađušteami anus leahkki doaimmaiguin.
Oahppolágádus galgá jahkásaččat ovttasbarggus bargoveaga ja stuđeanttaid ovddasteaddjiiguin ráhkadit dásseárvoplána.
Oahppolágádusat
Oahppolágádusat leat geatnegasat eará bargosajiid láhkai ráhkadit maiddái bargoveahkapolitihkalaš dásseárvoplána, juos dain barget uhcimustá 30 bargi.
Oahppolágádusain dárkkuhuvvojit earret eará logahagat, fidnooahppolágádusat, universitehtat ja ámmátallaskuvllat ja lassin álbmot-, rávesolbmuid- ja bargoveagaoahpahagat.
Oahppieinnostusat goittotge čájehit, ahte oahpahus sámegillii boahtá lagaš jagiin lassánit dađi mielde go sámegielat árrabajásgeassin nanosmuvvá.
Oahppi geavaha teakstagirjji guokte jagi ja goabbáge lohkanjagi várás lea iežas bargogirji.
Oahppiid mearri
Oahppiid mearri lea sturron ovddit skuvlajagis 10.
Ohppiid mearri lea binná lassánan diimmážis, muhto sámegielat oahpahus goittotge geahppána čielgasit vuođđooahpahusa (= vuođđoskuvlla) bajit dásiide boađedettiin.
Oahppi beassá ságastallat dihtoriin.
sámegielas ja sámegillii.
Oahppamateriálat interneahtas
Oahppamateriálat ráhkaduvvojit anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii.
Oahppamateriálat válmmaštuvvet - bárrásiin barggu vuolde lea árbevirolaš juigosa d. luođi oahppagirji, mainna barget davviriikkalaš Luohtearkiivaprošeavtta jođihan M arko Jouste ja sámeleanadáiddár, musihkár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Oahppamateriálaid sáhttá diŋgot sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ritva.
Oahppamateriálamearreruhta gullá stáhta bušeahtas oahpahusministeriija oaiveluohkkái ja doppe oahpahusráđđehusa doaibmanmanuide.
- oahppamateriála válmmašteapmái gullevaš oktavuođadoallan skuvllaide ja davviriikkalaš ovttasbargu
Oahppamateriála nuvttá juohkin lea leamaš lihkostuv van čoavddus.
Oahppamateriála ja sámeoahpahusa ovddideapmi
Oahppamateriála prošeaktabargit
Oahppamateriála prošeaktabargit:
- oahppamateriálaid birra dieđiheapmi, vurken ja juohkin,
Oahppomateriála válmmašteapmái geavahuvvon ruhtadeapmi leamaš sullii seammá go ruhtadeapmi, mii lea čujuhuvvon stáhta bušeahtas.
- oahppamateriála válmmašteapmái gullevaš oktavuođaadoallan skuvllaide ja oahpahusa hálddahussii
- sámenuoraid dáiddadáhpáhusa válmmaštallan, diehtojuohkin, raporteren ja ruđaidgeavaheapmi
- oahppamateriála lea jorgaluvvon WSOY girjeráiddus Matikka.
Oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi ovdanbuvttii čoahkkimis sámegielaid oahppamateriáladiliid ja gávnnahii duhtavažžan, ahte boahtte jagi stáhta bušeahttaevttohus sisttisdoallá 110.000 euro lasáhusa sámegielat oahppamateriála válmmašteapmái.
Oahppamateriálačálli
Oahppamateriálabargguide gullet ee. manusčállin-, jorgalan-, gielladárkkistan-, govven-, layout-, programmeren- jed. barggut.
Oahppamateriálabargu oažžu áigái eavttuid sámegiela, sápmelaš kultuvrra ja sámegielat oahpahussii guđege skuvladásis.
- oahppamateriálabarggu plánen, rávven, gohcin ja doaimmaheapmi
- oahppamateriálaruđaid geavaheami čuovvun,
Oahppan, duhkoraddan ja lihkadeapmi
Oahpahus
Oahppama mokta boahtá dorvvolaš ja movttiidahtti birrasis, mas mánná oažžu vejolašvuođaiehčanas, iešdoaimmalaš guorahallamii ja dahkamii.
Oahppamis ja identitehta nannemis váldit vuhtii nieiddaid ja gánddaid milloleamos vugiid doaibmat.
Olbmui, guhte lea oahpposoahpamušskuvlejumis, heivehuvvojit teorehtalaš oahpahusa áigge oahppolágádusas dáhpáhuvvan vealaheami gildosat ja bargosajis addojuvvon skuvlejumi áigge bargovealaheami gildosiid guoskevaš njuolggadusat.
City in British Columbia Canada
@ option
@ option: radio choose the slow speed
@ option sendmail transport
@ option SMTP transport
OQTPlayerName
Comment
City in South Carolina USA
City in North- West Region Russia
City in Ontario Canada
City in Florida USA
color
RuntaColor name
color
Ruonávielgat1color
Ruonávielgat2color
Ruonávielgat3color
Ruonávielgat4color
Ruonávielgatcolor
color
Runta
Comment
Ordibehesht
Ordibeheshta
OrdKhordad short
Ordaof Khordad short
azerbaijan. kgm
france_ regions. kgm
iceland_ regions. kgm
southkorea. kgm
Region/ state in Russia
Region/ state in Solomon Islands
Region/ state in USA
mongolia. kgm
usa. kgm
City in Central Region Russia
City in Utah USA
OR (False; False; False) dieđiha False
Advanced URLs: description or category
collection of article headers
organisašuvnnain.
leat Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Sámi giellalávdegoddi. Mii guoská almmolaš
organisašuvnnaid dávviriikkalaš dásis.
Organisašuvdnajob title
Organisašuvnna namma:
Vuogas geavahanguovllut leat earret iežá:
org
Organisašuvdna:
Organisašuvdna
Organisašuvdna:
Organisašuvdna Dása čálát du organisašuvnna nama nugo čájehuvvo reiveoaivvis. Lea dábálaš ja aibbas ortnegis guođđit dán gietti guorusin.
Organisašuvdnaovttadat:
árbevieruid mielde, nugo meahčásteapmi, guolásteapmi, čuollamat, murjemat jna..
organiseremii.
org-neahttasiidduid beaivideaddjin.
org-siidduin (sámás: dálkkádat. org) gávdno muđuid mu čálus dálkkádatrievdamiid váikkuhusain sámi kultuvrii.
org - Buresboahtin Oahpa-siidduide!
OrijagiellaName
Constellation name (optional)
object name (optional)
OriyalašKCharselect unicode block name
color
City in Florida USA
City in Lolland Denmark
prefix for ID number identifying a filter (optional)
OroborusComment
OromogiellaName
Stencils
orti-berg (at) samediggi.
OR (True; False) dieđiha True
Muhtin dálkasiin sáhttá leahkit ráddjejuvvon doarjjaruhta.
o Sámegiela ealáskahtti giellabeasse- ja searvedoibmii ráhkaduvvojit oktasaš kriterat ja giellabeasseplánat sámedikki jođiheami vuolde.
o Sápmelaš oahppamateriála buvttadeami várás čujuhuvvon mearreruhta bajiduvvo sámedikki evttohusaid mielde.
o Sámi parlamentáralaš ráđi davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja ámmát / resursaguovddáža
o Sámemánáid kulturguovddážis MÁNNUs dahkko oassi sámedikki bissovaš doaimma ja doibmii leat doarvái resurssat.
o Sámediggelága ja - ásahusa ođadeami oktavuođas ođaduvvo válgaortnet sámedikki evttohusaid vuođul parlamentáralažžan.
o Sámediggi ovddida ja láhčá vejolašvuođaid sámiid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža ásaheapmái.
o Sámediggi ovddida ja iežas bealis ráhkada vejolašvuođaid dasa, ahte Suopma ratifisere Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša jođáneamos lági mielde. o Dorjojuvvo sápmelaš kulturalbmanemiid seailun, ovdáneapmi ja ealáskahttin sámedikki ovddugohcima vuolde ja iežas doaimmas. o Sápmelaš kulturmearreruđa mieđiheamis ja ovddugohcimis ráhkaduvvojit vejolašvuođat dasa, ahte sámegielat ja sámekulturmieldásaš mánáid- ja nuoraidgirjjálašvuođa, multimediabuvttadusa ja eará bálvalusaid mearri ja oažžumuš lassána.
o Sámediggi bearráigeahččá, ahte ruvkelága ja čáhcelága sámekultuvrra heajudansuojit ollašuvvet dievasmearálaččat geavadis.
o Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sámi árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdáseami ja ovdáneami boahttevaš sohkabuolvvaide buot doaimmainis.
o Sámediggi ordne miehtá sámiid ruovttuguovllu ja dan olggobealde guovllu sámiid gullandilálašvuođaid ja gullá guovllu sámiid dárbbuid ovddidan dihte iežas doaimma.
o Sámediggi ráhkada ovttasbarggus sámedikki lávdegottiiguin sápmelaš sohkabuolvaprográmma, mas gieđahallojuvvojit sohkabuolvvaid sierragažaldagat ja - dárbbut, earenoamážit sámemánáid, - nuoraid ja - vuorasolbmuid.
o Sámediggi lágida vejolašvuođaid dan aitosaš doaimma olis ja ordne prošeaktadoaimmainis kursa- ja searvehápmásaš doaimma, mainna dahkko vejolažžan sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi mánáide ja nuoraide oahpásmuvvat eará sámemánáide ja - nuoraide ja sámiid ruovttuguvlui ja maiddái ovddidit iežaset máhtu sámi ealáhusain, kulturalbmanemiin ja árbevirolaš dieđus.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás ráhkaduvvon doaibmanplána ollašuhttimii, čuovvumii ja uhkivuloš luonddutiippaid dili guorahallamii sámiid ruovttuguovllus.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat dálkkádatrievdadeami mearrádusdahkamii ja dálkkádatrievdadeapmái vuogáiduvvanpolitihkaid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiija ja servodatčatnasumi válmmaštallamii.
o Sámediggi oassálastá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Nagoya beavdegirjji ratifierenprosessii ja ollašuhttimii.
o Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2012-2020 ollašuhttimii, čuovvumii ja dan váikkuhanmuni árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid jođánis ollašuhttima.
o Sámediggi bálvala sámiid dásseárvosaččat buot Suomas hubmojuvvon sámegielaiguin.
o Sámediggi álggaha ng. sápmelaš álbmotlahttoálgaga, nappo addojuvvo sámiide vejolašvuohta dahkat álgaga sámedikki čoahkkimii nu álkit go vejolaš.
gielddaiguin ja sámeservviiguin sámekulturguovddáža oaivegávpotguvlui sámiid deaivvadanbáikin, sámedikki oktan doaibmabáikin ja sámegielat bálvalusaid ja searvedoaimma ordnensadjin.
o Sámediggi sirdása elektrovnnalaš bargoveahkahálddahusa ja áššebábirhálddahusa bálvalusaide jagi 2015 rádjai.
o Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus nuortalaččaid siidačoahkkimiin, olbmuiguin geat barget árbevirolaš sámi ealáhusaiguin, sámeealáhusservviiguin ja sápmelaš álbmotláhttoservodagain buoridan dihte sámiid sajádaga ja gullá čanasjoavkkuid ovddidan dihte iežas doaimma.
o Sámediggi duvdá sámekulturguovddáš Sajosa sámekulturbálvalusaid ovdáneami ja ordne sápmelaš kulturbálvalusaid maiddái eará sámiid ruovttuguovllu gielddain ja ruovttuguovllu olggobealde.
o Sámedikki ovddugohcin lea rabas, áššedovdi, beaktil, boađuslaš ja váikkuheaddji.
o Sámedikki ealáhuspolitihkalaš doaibma buoriduvvo dainna lágiin, ahte ásahuvvojit ođđa virggit ja oassálastojuvvo aktiivvalaččat sámi ealáhusaid ovddideapmái ovddugohcimiin, ovddidanfidnuiguin ja buriin ovttasbargguin olbmuiguin, geat hárjehit árbevirolaš ealáhusaid.
o Sámedikki bargoveahka- ja ekonomiijahálddahus ovddiduvvo beaktilin ja das váldo vuhtii láhkaásaheami ja ođđa bargo- ja ekonomiijahálddahusgeavadiid nuppástupmi.
o Sámedikki bargoveahkapolitihkalaš prográmma ja ovttaveardásaš- ja dásseárvoplánat gárvánit jagi 2013 álggus ja dat válmmaštallojit ovttas bargoveagain.
o Sámedikki bargoveahkaresurssat nannejuvvojit ekonomiijaplána mielde.
o Sámedikki nuoraidráđi vuollái lea vuođđuduvvon sápmelaš nuoraidmearreruhta.
o Sámedikki doaibma ovddiduvvo dainna lágiin, ahte sámedikkis leat doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain.
o Sámediggeválggaid áigemuddu rievdaduvvo nu, ahte válggat ordnejuvvojit oktanis Norgga ja Ruoŧa sámediggeválggaiguin.
o Sámedikkis leat doarvái resurssat doaibmat ja sámekulturguovddáš Sajos bálvala sápmelaččaid buot sápmelaččaide rabas kulturguovddážin ja sámiid parlameantadállun.
o Sámediggái ásahuvvo ng. vuođđofoanda (suom. puskurirahasto), vai sámediggi sáhttá ohcat ruhtadeami EU-prošeavttaid álggaheapmái.
o Sámediggái ásahuvvo virgi, man bargguide gullá sámiid ruovttoguovllu olggobealde ássi sámiid riektesajádaga ja sámegielat bálvalusaid ja oassálastima ovddideapmi, oktavuođa doallan sámeservviiguin ja sámedikki iežas doaimma ovddideapmi sámiid ruovttuguovllu olggobealde. o Sámediggi vuođđuda ovttasbarggus oahpahus- ja kulturministeriijain, oaivegávpoga
o Sámediggái ásahuvvo ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti vuollái stáhta doarjagiin sámi ealáhusfoanda, mainna duvdojuvvojit sámiid árbevirolaš ealáhusat (boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji) ja daidda gullevaš ođđa ealáhushámiid ovdáneapmi, degomat unnamahtosaš ekologalaš turisma ja árbevirolaš ealáhusaid buktagiid ovddosdikšun.
o Sámediggái ásahuvvo sámeoahpahusa ovddidan- ja resursaguovddáš, mii bálvala ja veahkeha skuvlejumi ordnejeaddjiid sámegiela ja sámegielat oahpahusa ovddideamis.
o Sámediggái ásahuvvo dieđiheaddji virgi.
o Sámemánáid- ja nuoraid dárbbut váldojuvvojit vuhtii sámedikki buot doaimmain o Sámedikki nuoraidráđi duođalaš váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit ja nuoraidráđi doaibma ja dovddusvuohta ovddiduvvo sámenuoraid dili áššedovdiorgánan.
o Sámemusihkkaguovddáža doaimma jotket ja ovddidit.
Biologalaš máŋggahámatvuođa guoski oktasašsoahpamuššii gullevaš Nagoya beavdegirji geenariggodagaid oažžumis
o Sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámiid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui ja sámekultuvrii ja dan hárjeheapmái dorjojuvvo.
o Sámegiela ja sámegielat vuođđooahpahusa várás ráhkaduvvo Sámeoahpahusa oahppoplána vuođuštusat, mii váldá vuhtii sámekultuvrra ja mainna oahpahusa sisdoallu ja diibmojuohku dahkko oktilažžan ja ulbmillaš giela ealáskahttin oahpahusain dahkko vejolažžan.
o Sámegiela doaimmahat ovddiduvvo sámegiela gáhttema ja giellapolitihka áššedovdiorgánan.
o Sámi giellaláhka ollašuvvá dievasmearalaččat ja sámediggi bearráigeahččá beaktilit ja váikkuhanfámolaččat giellalága ollašuvvama.
o Sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doibmii várrejuvvon mearreruhta bajiduvvo ekonomiijaplána mielde.
o Sámegielat ja - kulturmieldásaš searve- ja astoáiggedoaibma ovddiduvvo ja dorjojuvvo
o Sámegielaid dálá dili guoskevaš čielggadanbargu geahččaluvvo oažžut gárvvisin jagi 2013 áigge.
Máhttinguovddáš oastá sámedikkis oastobálvalussan sámegiela ja sámi kultuvrra miel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid.
gelbbolašvuođaguovddáš, Sámeossodat
sirdojuvvot vuođđogirjevuoigatvuohta dan oassái mii dál lea Statskoga hálddus.
sirdojuvvot vuođđogirjevuoigatvuohta dan oassái mii dál lea Statskoga hálddus.
artihkkala 3 nugo dat álggos ilbmá árvalusas - nuppiin sániin cealkki čujutkeahttá
Oassi bargobihtáin bargojuvvo gihppagii dahje tevdnenbáhpárii, oassi fas ovttasbargun, omd. ságastallanbarggut ja spealut leat dákkárat.
gulaskuddan ja ráđđehallamat unnitloguiguin
Oassi dain luondduguovlluin maid mii dikšut leat heivehuvvon nu ahte jorristuoluin dehe mánnávávnnain lea álki lihkadit doppe.
Oassi Ilo-soahpamuša ratifiserema vuostálastán sámedikki lahtuin ledje ođđa lahtut.
Oassi bácii Sovjetlihtu guvlui.
o Sajosa sajádaga nannen, ovddideapmi ja dovddusin dahkan sápmelaččaid virkkos ja iehčanas doaibmaguovddážin ja eallinfámolaš ja máŋggabealat dáhpáhusdállun o Sajosa jođihan- ja márkanastin- sihke dan fásta doaibmiid gaskasaš ovttasbargomálle plánen ja Govva: Anni Näkkäläjärvi sohppojuvvon málle ollašuhttin ja ovddideapmi ja ovttasbargomálle doaibman- ja bargoveahkaresurssaid dorvvasteapmi.
City in Croatia
City in Siberia Russia
Oassi riikkabeaiáirasiin hálidit dilleanalysa ovdal go Ilo 169-soahpamuš ratifiserejuvvo.
Oassi riikkabeaiveoavddasteddjiin orrot leame ávdugas diehtemeahttumat sámi kultuvrras ja riikkaidgaskasaš rievttis ja dan ovdáneamis.
Oassi Sámi bálgesa guovllus gullá Nuorta-Sámi luondduriggodatplána ollái.
Muhtin vuostáiváldimiin lea maid haddelisttut sin webbasajis.
sakka go dáláš doaimmat gártejuvvojit, bargoovddasvástádusat čielggasmahttojuvvojit ja go
Náššunalstáhtat leat geatnegahttojuvvon addit čielga láhkamearrádusaid sámiid vuoigatvuođa birra searvat mearrabivdui ja earaládje ávkkástallat mearrariggodagaid ja vuoigatvuođa beassat leat mielde hálddašeame dáid resurssaid.
Sáhttá leahkit mielde joavkkus mii juo gávdno dehe ásahit ođđa joavkku.
Help and Support
Oassálasten 27.6. - 1.7. suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii Hanti-Mansias Ruoššas.
Oassálasten iđđesbeaivve olmmošvuoigatvuohtalihtu ja riikkabeivviid olmmošvuoigatvuohtabargojoavkku lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohta-forumii, man rabai Dásseválddi presideanta Tarja Halonen.
Oassálasten Árktalaš ráđi ministtarčoakkámii Gironis.
Oassálasten sápmelaččat girkus - seminárii ikte Sajosis.
Oassálasten vuosttaš háve máilmmikogresii jagi 1996 ja dalle ledjen dutki.
Oassálasten ieš panelii, mas hubmiin galge leat eanan- ja meahccedoalloministtar, olgoministtar, vuoigatvuohtaministtar ja sámedikki ságadoalli.
Oassálasten riikkaidgaskasaš biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Montrealis ledjen Suoma sáttagotti áirras.
Oassálasten čoakkámii Suoma sáttagottis, man jođiheaddjin lei olgoriikaministtar Alexander Stubb.
Oassálasten maid árktalaš ráđđádallangotti giđa vuosttaš čoakkámii.
Oassálasten maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid Suoma sáttagotti čoakkámii sihke rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš Eurohpá komisšuvnna guossástallamii Suomas (ECRI) daningo dat háldii gullat sámedikki iežas barggus.
Oassálasten maid sámegielaid ealáskahttinprográmma luobahandilálašvuhtii kultur- ja oahpahusministeriijas.
Oassálasten maid birasministeriija ordnen seminárii RIO +20 - mot dás ovddos?
Oassálasten dál goalmmát háve suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongressii, mii doallá dál 20-jagi ávvudanjagi.
Oassálasten oassái, mas gieđahallui dálkkádatrievdan ja dasa vuogáiduvvan árktalaš guovlluin.
Oassálasten davviriikkalaš sámisoahpamuša Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga.
Oassálasten sámedikki stivrra čoakkámii videoráđđádallamiid bakte, mii lea duođaid buorre vuohki ordnet čoakkámiid. Dat seastá áiggi ja mátkegoluid.
Oassálasten sámedikki beales eiseváldiráđđádallamiidda.
Oassálasten bargojoavkku bargui, mii gieđahalai sirkumpolára álgoálbmogiid.
Oassálasten dáppe árktalaš parlamentárihkkariid (SCPAR) čoakkámii.
Oassálasten vehádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii, bukten sámedikki dearvvahusa sámedikki nuoraidráđi ja Sámi Nuorra - organisašuvnna lágidan seminárii " sáminuorat Suomas ".
Oassálasten vehádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii, bukten sámedikki dearvvahusa sámedikki nuoraidráđi ja Sámi Nuorra - organisašuvnna lágidan seminárii "sáminuorat Suomas ".
Oassálasten virgefriddjavuohtan áigge maiddái ovtta sámedikki stivrra čoakkámii, muhto muđuid ságadoalli bargguid divššui II várreságadoalli Hánno Heaika.
lahtut ja várrelahtut.
@ item participation is optional
Skuvlenbeivviid oassálastimearri lea ráddjejuvvon, 16 vuosttasin almmuhan olbmo čáhket skuvlemii fárrui.
Oassálasti oažžu musihkai gulavaš ođđa ideaid iežas barggu doarjjan.
@ info: whatsthis
Osallistujat kuljetettiin Hettaan linja-autoilla Utsjoelta,
Oassálastit mákset ieža mátke-, orrun- ja boradangoluid.
Osallistujat matkustivat Sodankylään linja-autoilla Uts
Oasseváldit
Oassálastit leat čatnasan bures oktasaš doibmii.
Oasseváldit bohtet dán jagi sámeguovllu lassin maid Roavvenjárggas ja Helssegis.
Oassálastiid sávvat boahtit miehtá Suoma ja goasttidit sidjiide idjademiid ja borramuša.
Oassálastit bohte oktiibuot badjel 15 skuvllas sámeguovllus ja dan olggobealde.
Oassálastiide várrejuvvo vejolašvuohta ijastallat Anára márkanis.
Oassálastiin galgá goit leat riekti doaimmahit arkiteavtta ámmáha iežas ássanriikkas.
Leahkit mielde
Osallistuminen oli mahdollista antaa nuorille haasteita omien taitojensa kehittämiseen, tarjota heille vuosittain mahdollisuus näyttää taitojaan myös muille ja saada innostavaa palautetta tästä työstä.
Osallistuminen oli mahdollista myös koulujen ulkopuolella toimiville nuorille.
oktavuođat riikkarájiid rastá (artihkkal 17).
Beassat fárrui birastahtti váldoservodaga politihkalaš systemaide, lea eamiálbmoggiida nuppidáset dahje seskundeara áigumuššan - ja válljenluođuid - vuoigatvuohta.
Go oassálasten čuoigama sámemeašttirgilvvuide 12-jahkásažžan, de dat veahkehii mu áddet juo dalle, ahte sámit ásset njealji sierra riikkas.
Oassálastimis sáhttá almmuhit jogo šleađgapoastan dahje telfuvnna bokte Irmeli Moilanenii (irmeli.
Osallistumis- ja pääsymaksuja ei peritty.
Oassálasttán rahpamiid olis ordnejuvvon jorbabeavdde ságastallamii sámii eananvuoigatvuođain.
Oassálasttán čoakkámii Suoma sáttagotti áirasin.
Oassálasttán vejolašvuođaid mielde stivrra čoakkámiidda maiddái virgelohpán áigge.
Oassálasttán ovttas eará sámedikkiid ja Suoma stáhta ovddasteddjiiguin riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii (Ad Hoc Working Grouop on Article 8 j and related provisions).
Oassálasttán maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Oassálasttán maid olmmošriektesáttagotti lágidan seminárii.
Oassálasttán eanas jur čoakkámiidda, mat gieđahallet 8 J áššiid.
Oassálasttán davviriikkalaš sámi soahpamuša álbmotlaš ráđđádallangotti čoakkámii ja olmmošriektesáttagotti bargoválljagotti vuosttaš čoakkámii.
Oassálasttán Suomas árktalaš ráđi duogášjoavkku bargui ja boahtteáigge dán bargui galgá čiekŋut ja bidjat vel eambbo deattu, daningo dat fállá hui buriid váikkuhanvejolašvuođaid.
Oassálasttán dán vahku maid maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, olmmošriekteáirrasgotti bargoválljagotti čoakkámii, sámedikki stivrra čoakkámii sihke vuoigatvuohtaministeriija giellaáššiid ráđđádallangotti deaivvadeapmái Anáris.
Oassálasttán duorastaga Anáris riikkaidgaskasaš Delos-bargobádjái.
Oassálasttán Unesco riikkaidgaskasaš áššedovdiseminárii Monacos.
Oassálasttán virgefriddjavuođa áigge muhtin vealtameahttun bargguide.
Oassálasttán birasministeriija sáttagottis riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) olláhuhttima ja guoskadeami suokkardalli čoakkámii WG8J6, mii dollojuvvo 2.-6.11. Montrealas.
Muhtin eanadikkit mákset ruovttoluotta galledanmávssu jus lea ferten vuordit dihto áiggi badjel dan sohppojuvvon.
Juohkkin
Muhtin oassi meahccejohtalusa dagahan buncaraggáin soaitá jávkat ođđa meahccejohtaluslága mielde, jos lága olláhuhttima bearráigehččui biddjojuvvojit návccat.
Oassi vejolaš oahpaheaddjiin ii maiddái leat leamaš hálos oahpahusbargguide.
Dát gažaldagat leat muhtumassii jerrojuvvon áššedovdi
Gielddaid ovttaveardásašvuohtaplánaid ja dásseárvobarggu oassin gielddaid ja stáhta ossodagat galget lasihit bargiid diđolašvuođa sámiin, sin kultuvrras, servodatlaš sajádagas ja historjjás.
Oassin dán mearrádusa lea leamaš maid stuđerenbáikki ja ámmáha válljen.
Oasi gullandilálašvuođain máksá eanasin gullama bivdán oassebealli, muhto álohii buot mátkegolut beroštumiid bearráigeahččobargguin eai sáhte gokčojuvvot olggobeale ruhtademiin.
Sekšuvdnanamma organisere fiilašlájaid fáluin.
hallan, adnojuvvon sámiid kultuvrras deaŧalaš oassin.
Oassi nuorain oahpásnuvai ráidogovvabargui govvadáiddar Sunna Kitti oahpus.
Oassi nuorain oaččui oahppodiimmu sámegielat rápmusihka suollemasvuođaide musihkkár Ailu Valle oahpus.
Oassi oahpahusas addojuvvo virtuálaoahpahussan.
Oassi oahpahusas addo virtuálaoahpahussan.
Oasi davvisámegielat materiálain galggašii ođasmahttit ja maiddái vuođđomateriálat ain váilot.
dovddastit oasálaččat ahte lea dárbu dáhttut ruoššabeali sápmelaččaid maid dán ovttasbargui áicin, ja soahpamuša oasálaččat
Bealit eai dattetge sáhte - dákko nugo
konvenšuvnnaide, geahča lasáhusa 1.
Oassebeallečoahkkimii ja dan eará dáhpáhusaide oassálaste oktiibuot sullii 20 000 olbmo birra máilmmi 194 sierra riikkas.
Oassebeallečoahkkimii artihkal 8 (j) guoski áššiid válmmaštallá riikkaidgaskasaš bargojoavku, Ad Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions.
Oassebeallečoahkkima oktavuođas lágiduvvo vuosttas Nagoya beavdegirjji oassebeallečoahkkin.
Oassebeallečoahkkimis eanemus ságastallamiid ja ráđđádallamiid gáibideaddji áššeollisvuohta guoskkai biodiversitehtasoahpamuša ruhtadeami ja stáhtaid ruhtadanoasi sierra soahpamušinstrumeanttain.
Oassebeallečoahkkimis lea ságastallon viidát maid biodiversitehta ja dearvvasvuođa gaskasaš oktavuođas.
Oassebeallečoahkkimis dahkkojedje mearrádusat maŋŋit idjii galbma dálkkis fuolakeahttá.
Oassebeallečoakkámat addet mearrádusaid ja ávžžuhusaid, mot biodiversiteahttasoahpamuš galgá duohtan dahkkot dehege olláhuhttojuvvot.
Oassebeallečoahkkin árvvoštalai, ahte jahkásaččat luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteapmái geavahuvvo máilmmiviidosaččat 1,3 miljárdda dollara (s. 1,07 miljárdda euro). "
Oassebeallečoahkkin lea evttohan, ahte riikkat válddašedje rávvagiid oassin biras- ja sosiálaváikkuhusaid árvvoštallama guoski lágaid ja rávvagiid.
" Oassebeallečoahkkin lea dehálaš dáhpáhus, dasgo eamiálbmogiin lea duođalaš vejolašvuohta váikkuhit.
"Oassebeallečoahkkin lea dehálaš dáhpáhus, dasgo eamiálbmogiin lea duođalaš vejolašvuohta váikkuhit.
Oassebeallečoahkkin mearridii váldit buot biodiversitehtasoahpamuša mearrádusain dás ovddos atnui tearpma eamiálbmot ja báikkálašservosat eamiálbmot- ja báikkálašservoša sajis.
Oassebeallečoahkkin mearridii doallat fámus jagi 2012 sohppojuvvon ruhtadanmearrádusas ja duppalastit ovddidanriikkaide čujuhuvvon riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođa ruhtadeami jagi 2015 rádjai.
mielde. Loahpaloahpalaččat ferte dattetge leat vejolaš iskat ášši duopmostuoluin, vrd.
Oassebealit galget maiddái bidjat logahallamii stáhtas gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi (12 artikla).
Bealit galget maid geahččalit
Oassi sámiin eallá ain árbevirolaš ealáhusain, muh to mearkkašahtti oassi sámiin bargá maiddái ođđa áigásaš ámmáhiin.
Oassi sámegielat oahpahusas leamaš duohtavuođas giellalávgunoahpahus jahkelogiid čađa, vaikko dat ii virggálaččat leatge dakkárin meroštallojuvvon.
Oassi sámegielat oahpahusas leamaš duohtavuođas giellalávgunoahpahus jahkelogiid čađa, vaiko dat ii virggálaččat leatge dakkárin meroštallojuvvon.
Rávttut
Máhtten dákkár ođasráhkadeami vuorditnai, daningo ortniiduvvančoakkámis muhtin sámedikki áirras uhkidii álggahit mediaspealu jos son ii válljejuvvo sámedikki stivrii.
Muhtin dálkasiin ii dárbbat máksit iežasmávssu.
Juohkkin
Ossodat
Muhton oasit dán dokumeanttas lea sihkeraston SSL: ain, muhto váldooassi ii leat.
Oassi bargguin leat siidodoaibmasaččat.
Dat mearkkaša ahte sámi historjjálaš kulturduovdaga suodjaleapmi lea hirbmat deaŧalaš go galget seailluhit sámiid identitehta ja gaska
Oasi teavsttas maid hálidat buhttet
For Word Wrap Position
Type of DjVu document
mearrádusat divada dahje gillájeddjiid vuoigatvuođa birra oažžut oasi vuoittus go
Guovlu
Guovlu:
bhutan. kgm
burma. kgm
zambia_ districts. kgm
Stáhta dahje guovlu:
switzerland. kgm
Stáhta/ guovlu@ title: column Column containing title of the person
south_ africa. kgm
Muhtimat sáhttet atnit mu dego livččen báhtareame.
City in Kansas USA
Merke dása jus áiggut geavahit šearbmadieđuid. Šearbmadieđut oanehaččat čájeha bihtá dieđuid go ođđa bihttá čuojahuvvo.
OceaniaName
o Čuovvovaš sámediggeválggain váldo atnui elektrovnnalaš jienasteapmi, johtti jienastanbiila sámiid ruovttuguovllus ja ovddalgihtii jienasteapmi poastta bokte olles riikkas.
City in Wisconsin USA
álbmotrievttálaš soahpamuššan dan golmma oasis main dat golbma stáhta leat váldán
volume-grid
Partišuvdnageavahus
Oassi
_Partišuvdna
Partišuvdna
Prográmmaosiin gieđahallojit ee. álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša ja guovlluid dahje vehádatgielaid guoski Eurohpalaš vuođđogirjji ollašuhttin sihke Eurohpa rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komitea (ECRI) bargu.
Oasis lea višuvdna jahkái 2040 sihke sámekultursoahpamuš.
PartišuvnnatComment
PartišuvdnadiehtuName
Muhtun muddui anáraččain ja davvisápmelaččain leamašan oktasaš repertuára.
dahje oassin suomagillii dahje sámegillii.
šuvdnateavsttas. Dasa lea muhtumassii sivva ahte sáhkan leat mealgadii áššit mat leat
Ii sáhttán sihkut oassálagaid vižžojuvvon fiilla% 1. Dárkkis beassanvuoigatvuođaid.
Ii sáhttán molsut nama oassálahkai vižžojuvvon fiillas,% 1. Dárkkis beassanvuoigatvuođaid.
catalonia_ comarques. kgm
Oslo ministtarčoakkámis bessen gullat, ahte Ruoŧas soahpamuša ratifiseremis ii oba ságastallojuvvoge.
world. kgm
color- kcm- set- preview
Bálvvá čujuhus:
Čális čujuhusa:
Čujuhus
Čujuhus:
Comment
Čujuhusgirji
KAddressBookGenericName
Name
Search attribute: Name of contact
Ii gávdnan fáksanummiriid čujuhusgirjjistat.
Čujuhus mángejuvvon čuohposgirjái.
Gilkorat
Čujuhus geavahuvvo juo
čujuhus geavahuvvo juoSocket error code AlreadyBound
čujuhusbearaš ii dorjojuvvon
Ii leat vejolaš ráhkadit listtu URL: s% 1
URL
URL
URL:
Čujuheimmet fuollamet das, ahte Suomas eai leat oažžumis sámegiel aviissat ja stuora sivvan dása leat aviisaásahusa váillit ja dat ahte sámegiella ii leat váldon vuhtii álgoálbmotgiellan.
Sievánheivehusat leat rievdaduvvon
Sieván
Ii gávdnan sievánfáddavuorká% 1.
& Sievánfáddá
SievánfiillatName
cursor-info-action
Čujuha dása:
ášši lea ilbman nu váttisin, ahte oaivila mielde lea sivva dan ášši čielggadit sierra.
Mouse Cursor Shape
čuožžilit unohis dilit dainnago dakkár ámmátolbmot go politiijat, oahpaheaddjit,
čujuhusain:
Filtii% 1 rabadettiin.
Comment
Merkejuvvon čujuhus
Rahpá máhpa ja merke fiilla jos lea čujuhus fiilii, iige raba ieš fiilla.
Sievána lehttohus:
Sievána hápmi:
Comment
Čujuhussan seminára dehálašvuođas Monaco prinsa Albert II:ii lei dat, ahte son goasttidii Monaco seminára oassálastiid mátke- ja orrungoluid.
o SPR ovddida ja čuovvu doaimmastis Girkonjárgga goalmmát sámeparlamentarihkkáriid julggaštusa ollašuvvama. o SPR ovddida ja čuovvu ON eamiálbmotraportevrra James Anaya raporttaid ávžžuhusaid ollašuvvama sámeálbmoga dilis Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas.
o SPR:s lea fásta čállingoddi ja iežas bušeahtta jagi 2015 rádjai.
o SPR:i leat delegerejuvvon almmolaš válddi doaimmat davviriikkalaš sámesoahpamušas.
o SPR:a vuollásažžan doaibmá nuoraidlávdegoddi ja dárbbašlaš mearri eará lávdegottit vai SPR:a barggut dikšojuvvošedje beaktilit.
OssetiagiellaName
OSS standárdolggosThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated.
Oastte skearru Magnatune. com: s
Magnatune. com: & Oastte skearru
& Oastte skearru
Oastte skearru
by, Österåker och Östhammar.
Guovddáš mii biddjojuvvui
vuostáinággen čearuid vuoigatvuođa boazoguohtumiidda.
Mearri man oažžu oastit galgá leat dárkkuhuvvon bistit 90 beaivái, dat mearkkaša sullii golbma mánu.
Oastobálvalusaid buvttada okta plánejeaddji.
Oza buot čuovvovaččaid
Oza muhtin čuovvovaččain
NAME OF TRANSLATORS
Gávdnan
o Suoma sámediggi oassálastá SPR:a bokte arktalaš ja Barentsguovllu ovttasbargui, riikkaidgaskasaš dálkkádatpolitihkalaš ja biodiversitehtamearrádusdahkamii, WIPO doibmii, davviguovllu ja davviriikkalaš ovttasbargui ja eamiálbmogiid ovttasbargui ON:s beaktilit ja váikkuhanfámolaččat.
Cuovka
Oasi galgá máksit Anára gildii bajiduvvon oassin, daningo gielda galgá bálvalit golmma eará sámegillii ja Ohcejoga gildii bajiduvvon oassin stuorra balvalusdárbbu dihtii.
Iešmearrideami vuoigatvuođa sisdoalu bagadusa sáhttá dandihtii gávdnat komitea iežas dulkomis árt. 27 buohta.
Oswald Buddenhagen
Váldde álo mielde iežat kondomaid reaissus. Sáhttá leahkit váttis
Geavat heivehusaid KDE- álggahettin.
Geavat auto- sisačáliheapmi
Bidjá automáhtalaš sisačáliheami ala. Dát guoská dušše KDM: a gráfalaš sisačáliheapmái. Várut, dát sáhttá rihkut sihkkarvuođa!
Bija Java (ollislaččat) fas doaibmat.
Álggat gohččunollášuhttima ieš, dábálaččat njuolggobálgáin dán doibmii.
@ action: button
Bija passiiva & doibmanvuogi (PASV) doaibmat
Bija johtui dahje bisset vi- modusa
Bija silliid doaibmat
Geavat dahje ale geavat Amaroka vuogádatgárcogovaža.
Geavat dahje ale geavat álgogova go Amarok álggahuvvo.
Geavahišgoađe fontta
Geavahišgoađe fontta
Bija oasi doaibmat
Bija johtui & luopmodieđuid
Sáddes áinnas kommentáraid prográmmii midjiide: (oahpa@uit.no).
Mii váldit maid vuostá ohcamušaid EU- doarjagiin, gieđahallat áššiid, bearráigeahččat ja váldit mearrádusaid EU-njuolggadusčállosiid mielde.
@ info: whatsthis
& Geavat boallobeavdekárttaid
Válddán maid ieš mielalis oainnuid ja kommeanttaid mu blogga lohkkiin, daningo oassálasttán biodiversiteahttastrategiija válmmaštallamii bd-bargojoavkkus ja dieđusge oassálasttán sámedikki oainnuid válmmaštallamii.
Válddán maid áinnas blogi lohkkiin nisttiid, kommeanttaid ja jurdagiid Lappi-bargojoavkku loahpparaportta čállimii sámi kultuvrra ja Davvi-Sámi áššiid birra.
Válddán dán áššeoppalašvuođa ovdan čuovvovaš Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis.
Válddán dán ášši ovdan dál sámedikki dievasčoakkámis, daningo sámediggeáirras Avaskari ii leat doaibman sámedikki stivrejeaddji bargoortnega iige válgabaji doaibmaprográmma mielde, masa son lea čatnasan.
"Áššedili dáfus mun bijan vuođdunan, nugo bajimuš árvvoštallandiggige, dan ahte buolva buolvva maŋis dan guovllus main siiddat leat, aŋkke juo čuođi jagi ovdalgo riikkarádji mearriduvvui jagi 1751, orodan Áltejávrris ja atnán doppe áittiid, boazoáiddiid, fatnasiid ja eará dárbbašlaš reaidduid, ja ahte sámit maŋŋil leat jahkásaččat geavahan guovllu bohccuid guođoheapmái ja guolásteapmái.
"Áššedili dáfus mun bijan vuođdunan, nugo bajimuš árvvoštallandiggige, dan ahte buolva buolvva maŋis dan guovllus main siiddat leat, aŋkke juo čuođi jagi ovdalgo riikkarádji mearriduvvui jagi 1751, orodan Áltejávrris ja atnán doppe áittiid, boazoáiddiid, fatnasiid ja eará dárbbašlaš reaidduid, ja ahte sámit maŋŋil leat jahkásaččat geavahan guovllu bohccuid guođoheapmái ja guolásteapmái.
@ info: whatsthis
Ale geavat dán njozes vuogádagain nu ahte duogášgovat eai čájehuvvo.
small picture
o Fállojuvvojit aktiivvalaččat sámenuoraide vejolašvuođat oahpásmuvvat bargoeallimii sámedikkis ja čađahit oahpuide gullevaš hárjehallama sámedikkis.
Geavat & beassansátnekeahttes sisačáliheapmi
& Geavat jierbmesgoarta doarjaga
Geavat SOCKS- doarjaga
Geavat hárjánan geavaheddjiid modusa (KDE 3- modus)
Suova dahje ale suova fiilajuohkkimaName
Bija & joavkoprográmma doaimmaid johtui
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Vállje eret lassáneaddji ođasmahttin, loga buot ođđasit
GeavatIvdnebuorideami
Váldde aktavuođa minguin jus eahpidat ahte muhtin fálaldataddi leat soabadan bidjat gilvaleami eret spealas.
Váldde oktavuođa Jabbera bokte
Oza veahkki geavaheaddjeveahkis dahje vuogádathálddašeaddjis.
Váldde oktavuođa du vuogádathálddašeddjiin.
Váldde oktavuođa bálvvá hálddášeddjiin, ja dieđit váttisvuođaid birra.
Váldde oktavuođa vuogádathálddašeddjiin eanet veahkki oažžut.
Sáhtát riŋget, fitnalit dehe čállit searvegoddái ja sihtat oažžut luohpanskovi.
Váldde oktavuođa čálliin
Bidjamin giellaheivehusaid átnui
@ option: check Alarm action = text display
Format autodetect failed. The file is being opened as SVG.
sámediggeovddasteaddjit váldojuvvojit mielde juo áššiid válmmaštallanmuttos mearrádusaid
Geavaheamen stiilaárkka
ráhkaduvvot daid riikkaidgaskasaš reaidduid mielde mat geatnegahttet guđege riikka.
geavaheapmi guovllus ferte váldojuvvot vuhtii.
váldojuvvo ovdan gieđahallamii riikkabeivviin.
Jos lága váldonjuolggadus livččii leamaš vuođđun, de duoidda áššiide ii livčče
Duolbbášspeallu reversiComment
Válden ovdan váilevaš suvdilis gárganeami geahččanguovllu vuhtii váldima ee. Anárjávrre oasseoppalašlávas ja Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus.
Mun válden sámediggelága ođasnuhttima ovdan go oassálasten mannan vahku olmmošriektesáttagotti čoakkámii.
Válden čoakkámis ovdan dálkkádatrievdan- ja árktalaš sierragažaldagaid.
Válden čoakkámis ovdan sámegiela ja sámi kultuvrra dutkan- ja oahpahusdárbbuid.
Válden ovdan Suoma sámegielaid dili ja earenoamáš fuollan bajidin oidnosii nuortalašgiela dili.
OTL Juha Joona čielggadeapmái gullan áššebábir jagis 1742 bajiduvvui almmusvuođas fidnu sensašuvdnagávdnosin.
Enter data
Name
BajilčállagatConfig - > Composer - > Attachments
Oaiveteaksta1
Bajilčála 1
Bajilčála 1Style name
Bajilčála 2
Bajilčála 2Style name
Bajilčála 3
Bajilčála 3Style name
Bajilčála 4Style name
buoremusat dohkke.
Articlelist' s column header
Bajilcála
collection of article headers
NamahusComment
NamahusDescription of the notified event
Fáddá:
@ item: intable the author will be written here
'Track number' playlist column name and token for playlist layouts
Nammagilkorsturrodat
Namahus
Namahus:
Name
Namma
Oaiveteaksta
Duppalcoahkkaleapmi & namahusholggas:
& Namahusholgadoaimmat
Namahusholga ja rámma
Ceaggu namahusComment
Inkluderenfiillat
& Bajilčállagat
'Title (with track number) ' (track name prefixed with the track number) playlist column name and token for playlist layouts
Bajilčállagiid duogášivdni:
Bajilčállagiid teakstaivdni:
& Válddahus gurgadusas
Válddahus čuolddas
vuhtii sámi árbevieruid.
Divtte Java- skriptaid HTML- siidduid siskkobealde vuodjit. Fuomáš ahte, nugo buot fierpmádatloganiin, ahte dát dáidá leat sihkkarvuođarihkádus geavahit dákkáraš aktiivalaš sisdoalu.
geatnegasvuođaid mat Norggas leat sámi álbmogii Vuođđolága § 110 a mielde, ILO
sosiálaeiseválddit galget váldit vuhtii sámi divššohasaid ja klienttaid giellalaš ja
geavat Qt- stiilaárkka prográmmaáđaide
Dát molssaeaktu bidja " oaidnus signála " doaibmat, dát máksá ahte oaidnus signála boahtá vuogádatsignála sadjái. Dát lea hui ávkkálaš bealjehis olbmuide.
Geavaha šearbmasiestejeaddji.
Váldá vuostá váidalemiid
váldimiin vuhtii ráđđehusa áigumuša ratifiseret ILO:a oktasašsoahpamuša nr 169 galggašii álgit farggamusat doaimmaide, maiguin álggahuvvojit bissánan ráđđádallamat sámiid ruovttuguovllu eanavuoigatvuođain ja álggahuvvo ođđasit mávssolaš ságastallan sámedikkiin, vuoi áššái gulavaš vuoigatvuođalaš eahpesihkkarvuohta čoavdašuvvá;
garvvii váldimis mielde dakkár čielga mearrádusa dán konvenšuvdnatekstii.
ásset Lujávrri suohkanis (Lovozero), muhto leat maid stuoribuš sámi ássamat
dáhpáhusas čuoččaldahttán áššin sámekonvenšuvnna (geahča dárkileappot dán orgána
City in Ontario Canada
City in Ontario Canada
Deiven Ottawas inuihtaid ja sii oidne, ahte politihkka lea buorre báhper nalde, muhto das lea vel guhkes mátki duohta dillái.
Ottawas guossástallen Kanada sivilašuvdnamuseas ja ledjen čoakkámiin INAC:is.
Ottawas ja veaháš eará sajesnai Ovddet vahku ledjen Árktalaš parlamentarihkkáriid čoakkámis Ottawas.
world. kgm
sihke synonymaide (omd. akkusatorinen periaate (ks.
City in Iowa USA
o Dorjojuvvo ovddugohcimis Sámemusea Siidda ovdáneapmi, resurssaidjuohkin ja bargguid sirdin Museovirastos Siidii.
o Dorjojuvvojit ja ráhkaduvvojit vejolašvuođat sámi árbevirolaš ealáhusaid ámmátlaš oahpahussii ja dorjojuvvo earenoamážit oahppasoahpamušskuvlejumi ovdáneapmi.
o Dorjojuvvo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideapmi rádjeguovloovttasbargguin.
o Duopmárat árvvoštallet loaiddasteaddji heivvolašvuođa oassálastit Sámi Grand Prix - juoiganfinálai Guovdageainnus
world. kgm
Oufuku- Hagaki
Oufuku- goarta
Oufuku
paper size
Ouguiya
Oula ássá Anáris ja Juho Avvilis, guktot vázziba Avvila logahaga.
Oulu ja Oulu guovlu Mielddus 4.
Oulu bismagotti duopmokapihttal vuođđudii sámebarggu ráđđádallangotti jagi 2008.
Oulu dáhpáhussii oassálaste maiddái Avvila logahaga Villasat - joavku dánssain Doaivut ja vuoimmehuvvat.
Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Laura Pieski (davvisámegiella)
Oulunsalo badjeskuvla: Natalia Länsman (davvisámegiella)
Oulu guovllus (gávpot ja lagašguovllut) sámegiela oahpahus álgga huvvui jagi 2000.
Oulu guovlu
Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš spesiálabargu sámegiela alla oahpahusas ja dutkamušas Suomas
Dan bargun lea bálvalit sámeguovllu ja dan ealáhuseallima.
Oulu universitehta Giellagas-instituhtta vástida oahpahusas.
Oulu universitehta instituhtta ollašuhttá sámegiela alla oahpahusa ja dutkamuša váldegottálaš sierradoaimma, man dihte gávpogis eai leat leamaš váttis vuođat gávdnat sámegielat oahpaheaddjiid diibmooahpahusbargguide.
Oulu Sámit r. o. ja sápmelaš vánhemat leat ovttasbargan gávpoga skuvladoaimmahagain ja lagašgielddaiguin.
Oulu Sámit r. o. lea čállán máŋgii sámediggái ja bivdán dan váikkuhit skuvlenpolitihkalaš mearrádusdahkkiide ruovttuguovllu olggobealde ássi sámemánáid ja nuoraid iežaset giela oahpahusa dorvvasteami dihte.
Oulus ja dan lagasguovlluin oahpahus álggahuvvui 2000-logu álggus.
Oulus ja dan lagašguovlluin oahpahus álggahuvvui 2000 logu álggus.
Oulus doaibmá sámegielat árabajásgeassinriekkis, gos leat mielde 5 máná.
Ovnnesjoga suodjalanláhka bođii vuoibmái jagi 1984, ja ieš govahallen ahte guovlu lea ná dorvvastuvvon lágain agibeaivái, inge jáhkkán joga suodjaleami leat sorjavaš politihkalaš diliin.
Ovnnesjoga huksenáigumušaid vuostálastima sáhttá veardidit Norgga Álaheaju buođu vuostálasti sápmelašlihkadussii, mii doaimmai sápmelaččaid etnihkalaš morráneami symbolan.
Ovnnesjoga buođđudeami geahččale vuodjit 1970-1980-logu molsašuddamis.
Ovnnesjohkaláhka ii mange dáfus sáhte rahppojuvvot, ja lihkus vuođđolága ásahanortnet dáhkida dan, ahte láhka ii beare álkit rievdaduvvo.
Ovnnesjohkalága ii oaččo duohtadit!
Ounasvaara logahat, Roavvenjárga: Martta Alajärvi (davvisámegiella)
Maarit Magga
Outi Pieski ja Marja Helander leaba mielde dilálašvuođas.
Outi Pieski seaidnerelief lea ásahuvvon parlameantasále Soljui.
Outi Pieski lea gárvánan Govvadáiddaakatemias jagi 2000.
Outlook
Outlook- heivvolaš mielddusnammadeapmi
Out Of The Woods ráhkada rock- ja blues-sullasaš musihka, go fas Solju musihkka lea pop.
o Ohcejoga sámelogahaga seailuma dorjojuvvo ja lágiduvvojit vejolašvuođat sámelogahaga doaimma ovdáneapmái.
o Ođaduvvo sápmelaš kulturmearreruđa ohcanproseassa beaktileabbon.
OGain
o Váikkuhuvvo aktiivvalaččat, beaktilit ja váikkuhanfámolaččat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa láhkaásaheami ja hálddahusa ovddideapmái.
o Ráhkkanuvvo jagi 2015 sámediggeválggaid ordnemii.
gudnejahttin ja sihkkarastin leat guovdilis oasit álbmotrievttálaš
lahttoriikkat leat addán álgoálbmogiidda iešmearrideaddját saji (rolla).
dohkkehan dan vuollásaš prinsihpa, muhto leat gávnnahan ahte eai sáhte dohkkehit
bissovaš deattu vuolde eará dakkár ealáhusaid geažil go ruvkedoallu, vuovdedoallu,
Leabagoson EMM ja BEM suokkardan ovttas sápmelačča meroštallama gažaldagaid ja časkán virgeolbmuid viisses oivviid oktii?
sámit bággehallan lasihit árbevirolaš ealáhusaidasaset eará bargguid vai oppanassiige
resursageavaheamis leat ovddamearkan meahcásteapmi, murjen ja guollebivdu
Davviriikkaid beales leat maid dohkkehan ahte dát mearkkaša dan, ahte stáhta galgá
dutkan go daid mat gullet sámiide.
árjjálaččat searvan dáidda šiehtadallamiidda.
sámit eaiggáduššet dahje maidda sis leat geavahanvuoigatvuođat.
sin lohku ii leat stuorit go 50 000 olbmo, ja ahte sis leat iežaset sierra čearddalaš
- oaivvildit ahte sámi nissonolbmuid dilli sámi servodaga árbevieruid áimmahuššin
leat soahpan čuovvovaš davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
vuođaid guhtet guimmiidasaset, muhto dan fertešii atnit earáláganin dakko gokko
maiddái boazodoalloáššit gáibidit olu.
City in Kansas USA
BADJ
text-editor-action
OVTTAS!
o Jagi 2010 biodiversitehtaulbmilis EU čatnašuvvá váldit vuhtii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid biodiversitehtasoahpamuša ja ON álgoálbmotjulggaštusa konteavssas ja čatnašuvvá ovddidit dáid vuoigatvuođaid olgo- ja sispolititihkastis.
City in Kentucky USA
City in United Kingdom
City in Saskatchewan Canada
City in California USA
Description
OksygenaComment
Description
Name
Name
Fáđđa ráhkaduvvon Oxygen- stiillasName
Oxygen ivnnitpalette name
o Dahkko ovttasbargu evangelalaš-luteralaš girkuin ja ortodoksalaš girkkuin buoridan dihte sámegielat bálvalusaid.
City in Arkansas USA
Váldojietnadássi
Váldoávnnasin sámegiella ja sámekultuvra.
Battery name
Váldo heivehus- UI- fiila
Váldoáššis sámedikki guoskevaš evttohusat:
servodaga buot surggiid.
Eanas ruvkkiid vuođđudeami dorjot, daningo dain oažžu ekonomalaš buhtadusaid ja ruvkket addet barggu inuihtaide.
Váldoáššis dan dihtii sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai geavadis ollašuvvan lahkage dan viidodagas go láhkaásaheaddji lei lága ásahettiin dárkkuhan.
paadar (at) samediggi.
Váldoráđđehusbellodagat leat beahttán maid vuoigatvuohtaministeriija ja visot dan bargan barggu.
Váldoolbmot: Ante ja Oula Heatta
Váldoolbmot: Päivi Laivamaa, Sisko Länsman, Njuorggáma vuolledási oahppit.
Váldoolbmot: Seija Sivertsen, Heini Wesslin, Čeavetjávrri skuvlla oahppit.
Váldomearkkašupmin buvttiimet ovdan dan, ahte Eanodaga suohkanis sámi kultuvrra vuođđu lea sámiid baozodoallu ja dan doaibmanvejolašvuođaid gáibideimmet dorvvastuvvot lávvaráhkadeamis ja omd. boazodoalu viidodagain evttoheimmet váldojuvvot eret turismma ja jáhkehahtti málbmaminerálaguovlluid sisdoalli várremiid.
Váldoláses
Váldoláse
Váldolágideaddji sámediggi hálida, ahte dáiddadáhpáhus lea nu máŋggaid sámenuoraid olánmuttos go vejolaš.
eanet miellagiddevaččabu ja dáiddalaččabu go mu sáhkavuoru.
Váldoduodjeárbbit Suomas leat nuortalaš-, anáraš- ja davvisápmelaš duojit.
Oaivegávpogis ovttas kránnjagielddaiguin orrot sullii 1000 sápmelačča (Espoo, Helsset, Vantaa, Kirkkonummi, Järvenpää, Kerava, Kauniainen, Tuusula), Oulus ja dan lagašguovlluin (Oulu, Oulunsalo, Kempele, Lumijoki, Liminka, Tyrnävä, Muhos, Ylikiiminki, Kiiminki, Haukipudas, Hailuoto) sullii 600 sápmelačča.
Oaivegávpotguovllus doaimmai 1980 logu loahpageahčen ja 1990 logu álggus sámegiela oahpahusjoavku, mas ledje oahppit vuođđoskuvlla vuolimus luohkáin gitta logahahkii.
Oaivegávpotguovllu sámit doivot maiddái iežaset saji dahje vistti, mii attášii vejolašvuođaid sámi kultuvrra bisuheapmái maiddái oaivegávpotdiliin.
Oaivegávpotguovllu dilli bođeš nuppástuvvat lagamus jagiid áigge.
It beasa sisa root geavaheaddjin.
Guovddáš ovdánahtti
Váldoovdánahtti
váldu ovdánahtti
Váldogiella:
Dan ášši váldočuokkis lei, mearkkašago iešmearridanvuoigatvuohta Quebecii
PáligiellaName
alde
Alde (jaddat prográmmas)
Alde (jođáneabbut)
offswitch
service is disabled
Čájet sázuunderline
Máŋge doaibmanvuogi
Mearkkuš gávdnu juo
- Vuođđojurdda lea beare dahkat suohttasatdáidaga alccen ja skihpáriidda, ja jos earánai olbmot hálidit guldalit nu dat lea beare buorre ášši.
Filbma mas lea skabus
sohkabeliiguin meannuduvvo ovtta ládje.
váldoolmmái daid giellaguovddážiidda mat galget
Oaiveministtar Jyrki Katainen lei bovden sámedikki stivra eahketskuvlii gullat ráđđehusprográmma sápmelašáššiid girjema ollašuhttimis.
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusa ráđđehusprográmmas stáhtaráđđi lea čatnasan sihkkarastit sámedikki doaibmaneavttuid.
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmma sámemerkejumit leat ollašuvvan dievasmearálaččat Suoma stáhta ja sámedikki buori ovttasbargguin.
Oaiveministtar Jyrki Katainen ráđđehusprográmmas leat čatnasan ođasmahttit álbmotlaš biodiversitehtastrategiija, suvdilis ovdáneami prográmma ja ollašuhttit áitatvuloš luonddutiippaid doaibmaplána.
Pa: anga
suonjargieđahallama dihte oaivvi dahje čeabeha vuostá
Eanaš julggaštusa sisdoalus lea maŋŋelis nannen guovtti riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamušain main nubbi guoská siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaide (SP-soahpamuš), nubbi fas ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaide (ESČ-soahpamuš). [gáldu váilo]
Eanáš oassi bohccuin guhtot ainge luondduviđáguohtoneatnamiin.
Váldodeaddu ságastan lei samegiela sajádaga gárgeheamis ja sámegiela ja sámi kultuvrra oktavuođa dorvvasteamis.
geavaheapmái. Váldoprinsihppa lea ahte stáhtabealit galget gudnejahttit, seailluhit ja
Okta vuohki loktet oaivegeaži lea bidjat bolstariid báljá vuollái.
Váldosále čohkiida Auditoria Dolas ja Máŋggadoaimmasále Dollagáttis, mii lea auditoria bálddas ja man sáhttá dárbbu mielde sirdinseinniin sirret auditorias.
Váldosále sáhttá rievdadit MAKSI- ja SHOW - hámiide dárbbu mielde.
Váldosále lea Sajosa stuorámus oktilaš čoahkkananbáiki.
* Fuolahussisamannan njuolga váldosále lávdái.
Váldosále (ovttastahttojuvvon)
Mii illudit fás go beassat návddašit Tana kulturskuvlla teahter-čájalmasain!
Beasan Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra lahttuvuođa bakte oassálastit sápmelaččaid oktasaš oainnu hábmemii go SPR:a stivra ráhkada sápmelaččaid oktasaš oainnu šiehtadsallamiidda.
Beassážiid maŋŋel
Beassážiid maŋŋel manan Anárii vuostáiváldit EU-parlamentarihkkariid.
Beassášdearvvuođagat
Beassášvahkku lea munnje dan dáfus hárvenaš vahkku, ahte sáhtán lean dan ollásit ruovttuguovllustan.
Bessen guhkes áigái oassálastit biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
mat ledje Norggas Romssa fylkkas.
Váldu skriptafiila
Joavddai bodnái, jotkkii álggorájis
Beassan hilgojuvvui.
Ii beasa. Ii sáhttán čállit dása:% 1 Skearru% 2 stašuvnnas dáidá leat čállin- suodjaluvvon.
Ii beasa deikke
Loahpat bargovuoru
Dan lassin mii mearridit lobiid doaimmaide mat váikkuhit birrasii.
organiserema ja áššemeannudeami, Sámedikki válganjuolggadusaid ja sámi kultuvrra
& Heaittit spealu
doctitle (language)
Váldoulbmilin lea sámedikki válggaid ordnen.
vealahusgildosii.
Váldoulbmiliin sámedikki bargoveahkapoltihkalaš prográmmat leat dohkkehuvvon ja artihkal 8 (j) ollašuhttin lea beavttálmuvvan.
Váldoulbmilat ollašuhttojedje eanáš sámedikki aitosaš doaimmaid várás juolluduvvon mearreruđain.
@ action
Dovddaldat:
Dáiddadáhpáhusa váldotemá válljašuvvá riikkaviidosaš dáhpáhusa dánsun-, musihkka- dahje teáhtertemá mielde, ja lassin prográmmas lea juoga erenoamážit sámekultuvrii laktáseaddji temá.
Váldofáddán lea musihkka riikkaviidosaš temá mielde.
Váldofáddán lea dánsa, ja dasa lassin ordnejuvvojit sierralágan bargobájit.
Comment
Go terminálaprográmma álggahuvvo, de dát prográmma geavahuvvo.
Terminálemuláhtor
@ info: whatsthis
Min váldobargun lea váikkuhit bissovaš, beaktilis ja birasustitlaš eanadollui Ruoŧa ja EU eanadoallopolitihka bakte.
TerminalName
Terminálmolssaeavttut:
TerminálaprográmmaName
Terminála
Váldočálli ja - mátasdoalli
@ info: whatsthis
Termináldoaimmat
Serif@ item Font name
Sans Serif@ item Font name
TerminálprográmmatName
Stencils
_Terminála
Terminála
Go dohkkehuvvui vuoigatvuohta oažžut oahpahusa
Serif- fonta:
Sans Serif- fonta:
Mearrideimmet, ahte sámedikkit gáibidit ovdal sohppojuvvon evttohusa mielde.
Mearrideimmet sáddet evttohusa riikkasis sámedikkiid gieđahallamii ovdal áššis mearrideami.
Mearrideimmet vuolgit mielde eanan- ja meahccedoalloministeriija bargojovkui, mii čielggada sámiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema Meahcceráđđehusa doaimmas.
Váldodoaibmasaš oahpaheaddji oahpaha máŋggain skuvllain ja son sáhttá gártat sirdašuvvat skuvllas nubbái seamma beaivvi áig ge.
Váldodoaibmasaš ságadoalli maŋŋálas áigodagat ráddjejuvvojit golmma áigodahkii.
Váldodoaibmasaš ságadoalli bargguid dikšu dan botta II várreságadoalli Hánno Heaika.
Váldodoaibmasaš fierbme oahpaheaddjit eai leat čadnojuvvon eará oahpahusa ordnejead djiid lohkanortnegiidda ja oahpahusdiimmuid oktii heive heapmi skuvllaiguin, mat leat sierra guovlluin riikka, lea álkit.
Stencils
Mearrádussii guđđojuvvui okta sierraoáivil.
Mearrádusain lea hoahppu, vai geargat ohcat ruhtadeami dáhpáhussii.
Mearrádusa áššemeannudeaddji váldimis barggai Sámedikki hálddahushoavda Juha Guttorm Sámedikki bargoortnega mielde 9.1.2009.
Mearrádus ahte okta gielda galgá oažžut gullat ovtta hálddahusguvlui váldo ráđđehusas.
Mearrádusa mielde lei eahpečielggas, mat ákkaid leat dolvon bággonjuovvanmearrádussii, ja mii lea leamaš bohccuid meari unnideami gorri bálgesa eará osolaččaid ektui.
Mearrádusa mielde geahččagoahtit vássán áiggis boahttevuhtii ja fállat boahttevaš sámebuolvvaide ja sámediggái dálá buoret vejolašvuođaid doaibmat ja bajásdoallat iežamet kultuvrra.
Stivra mearrádusa lassičuokkisin lea, ahte sáttagottis viggojuvvo ráđđádallojuvvot vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin nu jođánit go vejolaš.
Mearrádusa gaskavuohta sámiid vuođđolágalaš iešstivremii ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide galgá árvvoštallojuvvot ministeriijaid ja bearráigeahččoorgánaid ovttasbargun.
Mearrádusa symbolalaš mearkkašupmi lea stuoris.
Jos ovttamielalašvuohta ii lihkostuva, de merrádusorgána ferte čilget manne ii.
Mearridanváldi lea dainna lágiin
Mearrádusdahkan lea čoakkámis ovdánan njozet, nákku čuozáhahkan leat velnai industraliseren riikkaid bázahusgeahpádusat ja ruhtadeapmi geafes riikkaide.
mearridanproseassaide mat gusket sin guovllu birasgáhttemii. Guovlluide main lea
nannejuvvo ahte Suoma sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš dásis nugo
proseassas, de sáhttá leat váttis váikkuhit bohtosii ja oažžut ipmárdusa ja ollit
Mearrádusas deattuhuvvo, ahte árbevirolaš diehtu ja dábálaš luonddugeavaheapmi leat ekosystemalahkonanvuogi giddes oassi.
Oktasašbargoorgána gidde duođalaš fuomášumi sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaidiliide. M earrádusas gávnnahuvvo, ahte oahpaheaivátni leamaš earenoamáš duođalaš dál álgán skuvlajagi.
Mearrádusas ii sáhte váidalit.
Dán mearrádusas leaba váidalan WTO:i Norga ja Kanada.
Mearrádusat dahkkoje buori ovttasbargovuoiŋŋa mielde.
Mearrádusat galget bargojuvvot nu, ahte dat vuođđuduvvet buoremus dihtui ja čilgehusaide, eai fal propagándii.
mearrádusaide mat váikkuhit njuolga álgoálbmogii.
mearkkašit váldegeavaheami.
mearrádusaid.
sáhttet oažžut iešguđetlágan mearridanválddi boazoealáhussii guoskevaš áššiin.
ovdalgo dahket mearrádusaid dakkár áššiin mat gullet Sámedikki áššesuorgái.
Loahppadokumeanta
Mearrádus ii nuppástuhte oassebeliid geatnegasvuođaid iige rievdat soahpamušteavstta.
Dát mearrádus ii lean eisige álki. Dát nohkavaš sámediggebadji ii leat gullan álkimušaide, muhto nuppe dáfus buot mediarigearas fuolakeahttá badji lea buktán hui olu bohtosiid.
Mearrádus ii lean ovttamielalaš.
Mearrádus: Stivra dohkkehii sámedikki čilgehusa jagis 2015 (mielddus 2) ja čilgehusa mielddusin leahkki giellaláhkačilgehusa nuppástusaiguin (mielddus 2 a) sámedikki čoahkkimii evttoheami várás.
Mearrádus guoská Davvi-Suoma guovloovttasbarggu suohkanovttastumi ovttastupmečoakkáma mearrádusa, mii lei gáibiduvvon burgojuvvot, daningo čoakkámis ii ordnejuvvon sámegiel dulkon, vaikko dat lei ovddalgihtii bivdojuvvon.
Sierra cealkámušas daddjojuvvo ee. ná:
Mearrádus gávdno AHR:a ruovttusiidduin.
Mearrádus buktá maid jotkkolašvuođa ja buktá buorebut ovdan riikkaidgaskasaš oktavuođa čatnašumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteapmái ", sámedikki delegáhtat Näkkäläjärvi, Tapiola ja Heikkuri illudit ovttanjálbmái.
Mearrádus:
Mearrádus:
Mearrádus lei buorre ja dat deattuha SPR:a rolla sámiid oktasaš parlamentáralaš orgánan ja eastá ahkidis diliid, main nuppi riikka sámediggi dahká mearrádusaid, mat váikkuhit nuppi riikka sámedikki sajádahkii biehtadahkes vuogi mielde.
Mearrádus lei buorre, daningo rabas gažaldagat doaibmamálles ledje olu.
Mearrádus lei diehttelas beahttašupmi ja dolvvoš njealji baozoolbmo buohta boazobarggu nohkamii ja soaitá juobe bággomuotkumii Njellimis eret, daningo sidjiide ii gávdno šat bargu.
Mearrádus sáhttá duššadit boazosápmelaš kulturhámi seailluheami Norggas ja dat cakkalii boahtte buolvva sámi nuoraid beassama boazoealáhusa sisa.
Mearrádus lei dehálaš ja dat deattuha soahpamuša gárganeaddji luonddu ja váldá vuhtii maiddái ON:a álgoálbmotjulggaštusa.
Mearrádus lei dehálaš Supmii ja čielggasmahttá dili.
Mearrádus lei dievaslaš beahttašupmi juo dannai dihte, ahte dál lea biodiversiteahttajahki.
Mearrádus lei duođaid ahkit, iige dán guovllus leat ovdal leamaš mášengolleroggan.
Mearrádus orrut attekeahttá dutkanlobi GDG:ái lea earenoamáš buorre ja čielggasmahttá doaibmannjuolggadusaid sámiid ruovttuguovllus.
" Mearrádus lea historjjálaš.
"Mearrádus lea historjjálaš.
Mearrádus lea buorre earret sápmelaččaide ja boazodoallui, de maid unnit málbmaohcanfitnodagaide.
Mearrádus lea juo vuosttas ollašuhttinjagi (2008) dagahan dan, ahte A2gielaid oahpahusa oažžu oahppiid olles mearri lea mearkkašahtti láhkái geahppánan (49% Sámegiela oahpahussii eai leat váldojuvvon ođđa oahppit.
Mearrádus leamašan sihkkarit máŋgga sámediggelahttui váttis, nu maiddái munnjege.
Mearrádus čájeha ahte ráđđádallamiiguin sáhttá oktii heivehit sámi boazodoalu ja vuovde-doalu intreassaid seamma guovllus.
Mearrádus čájeha ahte ráđđádallamiiguin sáhttá oktii heivehit sámi boazodoalu ja vuovdedoalu intreassaid seamma guovllus.
Mearrádus bálgosa juohkimis gullá bálgosa mearridanváldái ja mearrádus lea dahkkon dásseveardásaččat ja boazodoallolága mielde.
Mearrádus vuođđuduvvá sámedikki stivrra diimmá gease dahkan čielggadangáibádussii GDG:a doaimmas ja dutkanlobiid mieđiheami eavttuin ministeriijaide, dorvo - ja kemikaliijavirgelágádussii Tukesii ja GDG:ái.
Mearrádus seailluhit sámegiela boazobarggu bargogiellan lea mearkkašahtti ja mávssolaš.
Stencils
Mearrádus ii leat goit velge olláhuhttojuvvon ja dan dáfus eahpečielga dilli joatkahuvvá.
Mearrádus lea vurdojuvvon guhká ja dat sáhttá dulkojuvvot máŋgga ládje.
Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuša beavdegirjjiid oassebealit gieđahallet maiddái ášši ja mearridit, váldetgo terminologiija geavahussii.
Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuš ovdána.
makkár politihka háliidit ovttas bargat dán válgaáigodaga áigge.
dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Davviriikkaid
) calculator button
& Terminálamolssaeavttut:
oktasaš guhkesáigásaš geavaheami vuođul ledje oamastan alcceseaset
@ info: whatsthis
the to- do is overdue
Loahpahanbeaivi
minutes part of duration
@ info Date cannot be earlier than start date
Nohkan prošeavttas prošeaktabargin lei Jussi Isokoski.
State is unknown
loahpas lea
to- do is completed
Váldodetektiiva
NAME OF TRANSLATORS
Váldoreaidoholga@ title: menu
Váldoreaidoholga
NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
VáldoreaidoholgaNAME OF TRANSLATORS
Váldoreaidoholga
City in Hawaii USA
Váldogáibádussan lei, ahte láhkii váldojuvvolii máinnašupmi das, ahte meahccejohtolagat ja meahccejohtalusdoaibma ii oaččo dagahit unnanačča eanet áru sámi kultuvrii.
Láddelaččaid ja sápmelaččaid ovddut beaškkehit oktii.
Váldu:
bohccuid dálveguohtuneatnmaiin.
PAB
abbreviate ready
City in California USA
City in Missouri USA
Package file, name of the widget
$páhkat
Páhkke bihtáid
Name
City in Kentucky USA
City in US Territory
Siidu vuloskeyboard- key- name
Page Down
& Page Up/ Page Down sirdá čállinmearkka
Siidu bajáskeyboard- key- name
Page Up
City in Saskatchewan Canada
Vearrámus dáhpáhusas EU sáhttá dulkot ášši nu, ahte boazodollui mieđihuvvon sierralohpi dárkkiskeahtes bohccobierggu njuolggovuovdima várás sáhttá šluhttejuvvot.
Nöteborg-ráfi: Ruoŧa ja Novgoroda gaskasaš rádji.
Šállošan blogga lohkkiidasan, ahte in leat čállán blogga guhkes áigái.
Šállošan guhkes botta.
Šállosan dán sakka.
Mun šállošan dán dili hui sakka.
Kartoŋga
Dat soaitá orrut veahkeheame bottažii, muhto áŧestus boahtá ruovttoluotta ja dalle soaitá šaddat vearrábun.
LáktašuvvonComment
Laktašuvvon
Maiddái sámi media, Ruoŧa sámirádio okta doaimmaheaddji lei báikki nalde.
Čoakkámii oassálastte presideanta Tarja Halonen, oaiveministtar Jyrki Katainen, olgoministtar Erkki Tuomioja, eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen ja birasministtar Ville Niinistö.
Báikki alde ledje valjis politihka, kultursuorggi ja fitnodateallima váikkuheaddjit ja maiddái diplomáhtat.
Báikki alde leat maiddái stáhta dáiddabargodoaibmagotti várreságajođiheaddji Veli Granö sihke Sajosa lássaliinniid plánejeaddjit Tytti Bräysy ja Anna-Leena Pyylampi.
Mielde leat Unná Junná buvttadeaddji Ritva Torikka ja YLE Sámi hoavda Pirita Näkkäläjärvi, NRK:s Norleif Krokmo ja leat bovden maiddái SVT Sámis Ruoŧas ovddasteaddji.
Álbmotčoakkámii ledje čoahkkanan guovllu sápmelaččat ja oaččuimet sis earenoamáš buriid oainnuid ja beliid Anárjávrre oasseoppalašlávas, lávvaevttohusa váikkuhusain ja ášši válmmaštallamis.
Álbmotčoakkámii ledje boahtán sulaid 30 oasseváldi, juobe eanetge, muitalit oannuideaset guovllu gárgeheamis.
Festiválii boahtá maid kachin-bagadalli Seng Mai Kinraw Burmas.
Báikkálaš
Báikkálaš veahkketeavsttat
Báikkálaš iešstivren Oassi VIII..
Báikkálaš vuogádat
Báikkálaš kontu
& Báikkálaš sisačáliheapmi
Báikkálaš sisačáliheapmi
Báikkálaš luohkká
Báikkálaš viidodat
Báikkálaš bálddalas čálán
Báikkálaš maŋŋálas čálán
Báikkálaš sendmail
Báikkálaš dássi
Báikkálaš dássi go searvegoddi ii leat mielde searvegoddeovttastusas
Báikkálaš dássi go searvegoddi lea mielde searvegoddeovttastusas
Báikkálaš čálán
Báikkáláš čálán dáppe% 1
& Báikkálaš čálán (bálddalas, maŋŋálas, USB)
Báikkálaš čálán (bálddalas, maŋŋálas, USB)
Báikkálaš čálángárgadas (% 1)
Báikkálaš USB- čálán
danin go das váldot ollu mearrádusat mat gusket
Gilkornamahusaid formáhtta:
Báikkálaš speallárheivehusat
Vállje báikkálaš verráha
Báikkalaš fiilačujuhusDescription
& Báikkálaš: @ item: inlistbox allow shutdown
Báikkálaččat dehálaš áššiin sámediggi galgánai aktiivvalaččat gullat oainnuid guovllu sápmelaččain.
Báikkalaš máhpat
Báikkálaš variábelat
Justitieministeriija oaivila mielde livččii vejolaš láhkaárvalusa sámiid
& Báikkálaš fiillat
báikkálaš servodagatge muhtun dáhpáhusain leat oamastan máhtuid, hutkagiid ja
Ii gávnna báikkálaš verráhiid.
Sámi báikkálaš servodagaid ferte ráhkkanahttit vai dat sáhttet dustet hástalusaid mat čuvvot sin guovlluid resursaávkašuvvamis.
Báikkálaš olbmuid guollevuorkán gohčoduvvon Juvdujohka, meahcceguovllu Anárjávri, mystihkalaš Ohcomaš ja Anára máŋggabealat vánddardanguovlu addet fiinna rámaid Anárii, mii lea dovddus Suoma sámekultuvrra guovddážin.
Báikkálaš kulturdoibmiid livččii doaimmasteaset buorre váldit árabajásgeassima dárbbuid vuhtii.
báikegottiid artihkkala 6 nuppi lađđasa mielde.
báikegottit sáhttet seailut, ja dat boahtá ovdan konvenšuvnnas máŋgga
unnibuš sámi báikegottiid.
Báikkálašsearvvuš-doaba dárkkuha biodiversiteahttasoahpamuša olis ee. dakkár álbmogiid, mat eai sáhte ortniiduvvat álgoálbmogin.
lea vejolaš, ja ahte dakkár bálvalusat galget váldit vuhtii sin ekonomalaš, sosiála ja
& Sajádaga bokte
Báikenamat muitalit ee. eatnamiid geavahusas, historjjás, oskkus, dáhpáhusain ja ealáhusain.
Báikenamat maid davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.
Báikenamain leat čielga duođaštusat das, ahte gárjilaš veahkadat lea leamaš omd. Lulábealde áhkkela sámiid guovllu.
unnitlogogielaid oidnosii galbbaid bokte ja iežá
lasihit iežaset barggu bidjat unnitlogobáikenamaid
geavahemiin man vuođus lea aivvestassii gáržžes ávkašuhttin dahje juohkehačča
Báikegottiin, main eai leat nu ollu sápmelaččat, ván hemat leat dávjá bivdán sámedikkis veahki dillái ja jáhkkán dan iešstivren orgá nan sáhttit váikkuhit oahpahusa ordnemii.
Sajádat
Comment
Name
Comment
Dokŋasat ja ollu eará
Báikkuid váilot maiddái oppalohkái olbmot, geain livččii sámemusihka máhttu - báikkálaččat oahpaheaddjit eai juohke sajis oppa gávdnoge.
eallán buohtalagaid ollu báikkiin ja jođihan sámi ja sullasaš ealáhusaid.
Báikkohagaid boazosápmelaččat, geat leat bealuštan iežaset guohtoneatnamiid, leat uhkiduvvon veahkaválddiin.
sarvvis = varrisboazu
Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.
Mohtorgielkkát, mohtorsykkelat ja njealjejuvllat mönkijät eai gierdda boazosápmelaččaid beaivválaš boazobarggus vihtta jagi, muhto dat fertejit lonuhuvvot moatti jagi gaskkaid.
Guođoheapmi lea goit vealtameahttun bohccuid buresbirgejumi dáfus.
Guođohandoarjja galgá vuođđuduvvat lunddolaččat boazobargomállii, mas ealut guođohuvvojit miehtá jagi.
Guođohandoarjja easttálii beaktilit suopmelaš gárdeboazodoallomálle lávdama sámi boazodollui, vaikko doarjjavuogádat ja biergobuvttadeami beaktilvuohta dáláš boazodoalu dinesdásiin sáhttánai geasuhit boazosápmelaččaid gárdebiebmanmállet boazodoalu ollái, mas lea anus ee. eanandoalu giedde- ja eará doarjagat.
Guođohandoarjja lea sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin oktasaččat šihtton evttohus, mii lea ovddiduvvon Polurai.
nannosit árbevieruin gitta, guođoheamis, mearkumis, rátkkadeamis ja ealuid
guođoheapmi = bohccuid bearráigeahčču
galget erenoamážit váldit vuhtii nomádalaš álbmogiid ja olbmuid dili, sin geas lea
% 1 deaddejuvvo seammásgo Caps Lock ja Scroll Lock leat aktiivalačča
% 1 deaddejuvvo seammásgo Caps Lock lea aktiivalaš
% 1 deaddejuvvo seammášgo Num Lock, Caps Lock ja ScrollLock leat aktiivalačča
% 1 deaddujuvvo seammásgo Num Lock ja Caps Lock leat aktiivalačča
% 1 deaddejuvvo seammásgo Num Lock ja Scroll Lock leat aktiivalačča
% 1 deaddejuvvo seammásgo Num Lock lea aktiivalaš
% 1 deaddujuvvo seammásgo Scroll Lock lea aktiivalaš
Deaddil, sirdde vulosguvlui, sirdde bajásguvlui, sirdde vulosguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde vulosguvlui, sirdde bajásguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde vulosguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde olgešguvlui, sirdde vulosguvlui, sirdde olgešguvlui, luoitte. Mozilla- láhkai: Deaddil, sirdde vulosguvlui, sirdde olgešguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde olgešguvlui, luoitte. Comment
Deaddil, sirdde gurutguvlui, luoitteComment
Deaddil, sirdde bajásguvlui, sirdde vulosguvlui, luoitte. Comment
Deaddil, sirdde bajásguvlui, sirdde gurutguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde bajásguvlui, sirdde olgešguvlui, luoitte. Name
Deaddil, sirdde bajásguvlui, luoitte. Lea seamma go Opera- stiila nr. 2, mii ii leat alde álggorájes. Name
@ label default filter name
prentendoaimmahagas tfn.
Ilford losses bábir
Gurutgease eará linnjá dahje olgešcoahkkal vai heaittihit.
Deaddu
Prentejuvvon oahppamateriálat eai lean ollege.
prentejuvvon mediaid várás.
Boallu
color- sets
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Boalloduogáš
Boalloteaksta
color- kcm- preview
& Boalut
Boalloortnet
dahje das gos sii ásset riikkas, vrd. oahpahuslága § 6-2 viđát lađđasiin.
Čuvges
Deaddu:
Ovttasbarggu deaddočuokkisin šaddet leat giellaovttasbarggu gárgeheapmi, sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa ovddideapmi, nuoraidáššiid ovddideapmi ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren sihke riikkaidgaskasaš ovttasbarggu ovddideapmi.
Dovdat iežas bággejuvvon anašit dehe vuordit anašemiin sáhttá vuolgit joavkodeattus daid gaskkas geaiguin lea ovttas dehe ovdamearkka dihte veaga vuordámušain.
Ovdan rohttejuvvo ahte sámiid árbevirolaš máhtut ja kultuvrralaš ilbmadeamit mat
Deattuhin maid sámi boazodoalu kultuvrralaš rolla, omd. bealljemearkavuogádaga olis, mii lea doaibmi ja doarju kultuvrra jotkkolašvuođa.
Deattuhin sáhkavuorustan maid dan, ahte giellaovttasbargu dárbbaha fidnu olláhuhttima maŋŋel bissovaš ja stáđis dárbbatlaš ruhtadeami stáhtain sihke maiddái bargguid sirdima stáhtalaš sámegielain bargi institušuvnnain sámedikkiide.
Deattuhin dan, ahte našuvnnalaš čovdosiiguin ii galgga stivrejuvvot sámi universiteahtta-fidnu guđege guvlui, muhto dat galgá koordinerejuvvot juo álggu rájes oktasaš davviriikkalaš sámi vuođu nalde.
vuoigatvuohta mearridit ovdáneapmái iežaset vuoruhusaid ilbmá dakkár vuoigat
Nuppe gežiid - ain háliiduvvo duddjojuvvot vásedin govva, ahte sápmelaččat ja váldoálbmot livcce gaccalagaid juohke áššis ja ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi doalvvulii earáin juoidá eret.
Eará ládje go skandinávialaš vuolggahussárdnideaddjit dahke iežaset áŋgirvuođas, guđet dáhtto jávkadit sámiid " čádjádusaid " (" diidaoskkuid "), de ruošša girkolaččat deattuhedje eambbo olgguldas girkomeanuid go siskkáldas váikkuhusa. "
Eará ládje go skandinávialaš vuolggahussárdnideaddjit dahke iežaset áŋgirvuođas, guđet dáhtto jávkadit sámiid "čádjádusaid" (" diidaoskkuid "), de ruošša girkolaččat deattuhedje eambbo olgguldas girkomeanuid go siskkáldas váikkuhusa. "
beaivvit
Dáhton ja áigi
@ info: whatsthis
Vuostáiváldi:
sidereal day
Beaivi
BEAIVI
Dáhton
Beaivi ii noga vel márkaniidda, muhto márkaniid maŋŋá dmu 17 álgá Kaamosjazz-konsearta Sajosa váldosáles ja lávddi ala loktanit Hilda Länsman ja Wimme Saari.
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplána lea viidásut go gádjunplána oppalašdorvvolašvuođa buorideapmái ja bajásdoallamii siktejeaddji áššegirji.
Beaivedivššu dorvvolašvuođaplánii gullet sihke bargoveaga ja mánáid guoskevaš lágas ásahuvvon ja earát dorvvolašvuođa ja dearvvašvuođa guoskevaš plánat.
Beaivedivššus ja oahpahusdoaimmas bargit ráhkadit 36% dan joavkkus, geat sáhttet addit sámegillii áššehasbálvalusa sámiid ruovttuguovllu gielddain ja stáhta virgeoapmahaččain, muhto go sin áššehasbálvalus lea dárkkuhuvvon dihto dárkilit ráddjejuvvon jovkui, ii sin sáhte rehkenastit ollesprosentii.
Beaivedivššus máná oasalašvuođas lea jearaldat servodahkii gullamis ja dasa váikkuheamis.
Beaivedikšoláhkii lasihuvvui jagis 1981 čujuhus sámiid vuoigatvuhtii oažžut beaivedivššu sámegillii.
Beaiveruovttuláhka geatnegahttá doaibmaovttadaga fuolahit beaivedivššu dorvvolaš ordnemis.
beaivi@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Beaivi@ item: inlistbox range in weeks
Dáhton ja áigi
Beaivi muitala maid Suoma stáhta ovddasvástádusas sápmelaččaid ektui.
Comment
Name
Name
Comment
Mánáid- ja nuoraidbeaivve leat sámeohppiide oaivvilduvvon musihkkabargobájit, ja buohkaide rabas ja nuvttá Ijahis Ija násttážat-konsearta.
Beaiveruovttus sáhttá ordnet buotlágan doaimmaid go fal geavaha miela ja sámekultuvrra ávkin.
beaivvit
Dáhton1
Dáhton2
Ii sáhte bidjat dáhtona.
Gustohis dáhtongaska
beaivi
Beaivi
Beaivi:
Dáhton
Dáhton:
Diet ii leat gustojeaddji dáhton.
Dáhtona badjerádji
Dáhton ja áigiComment
Dáhton ja áigi
Dáhton ja áigi dassái go duođaštus váldo eret vuorkás.
Comment
Dáhton - ja áigeválljejeaddjiSet Hours of Time
& Beaivvi bokte
Dáhtonformáhtta:
Dáhton ii gusto
Ráhta:
Beaivenavigatevra@ title: tab
Beaivvit
Dáhtona vuollerádji
mávssuid maid mii mákso beaivái go lea buohcceviesus
Pánelságastallan, mii lágiduvvo beaivvi áigge, rahpá vejolašvuođa jurdagiid bokti ságastallamii.
@ info: whatsthis
ruohttasiid maid dát eatnamat dolvvodit mielddiset sihke otnáš ja ihtáš buolvvaide.
Dáhton
Beaivvi prográmma ja boradeamit leat olbmuide nuvttá.
Seminára loahpas burgit bargojoavkkuid evttohusaid ja soahpat joatkkadoaimmain.
@ info: whatsthis
Beaivvi
Ekvatoriála Guinea
Ekvatorialalaš- GuineaName
world. kgm
Álbmogiid orrunguovllut ekváhtora lahkosiin sáhttet šaddat dohkkemeahttumin báhkkasa ja goikkádaga geažil ja álgoálbmogat sáhttet šaddat hilgut iežaset árbevirolaš orrunguovlluid ja kultuvrralaš eallinvuogi.
dialogs-action
Otná ráva@ action
Otná ráva
Beaivi lea okta sámiid leavgabeivviin, muhto maiddái Suoma, Ruoŧa ja Norgga eiseválddit ávžžuhit atnit leavgga almmolaččat.
Sáddejeaddji:
unit-format
Dáhton - ja áigeheivehusatName
Beaivvi bokte
Dáhtona bokte@ item: inlistbox Sort
Dáhtončájeheapmi
Comment
Dáhton@ action: inmenu Sort By
Dáhton/ áigi
DáhtonArticlelist' s column header
Beaivi
Beaivi:
collection of article headers
Dáhton
Dáhton:
date as string
File comment
@ info/ plain Email subject
Dáhton ja áigi
Selects the date of the oldest image
sort images by name
Dáhton@ title: column
Skuvlejeaddjin doaibmaba musihkar ja musihkkadahkki FM Annukka Hirvasvuopio-Laiti sihke musihkkapedagoga Jessika Lampi.
Beivviid temán lea Sámi girkobeaivvit - oktavuohta Ipmilii ja guđet guimmiidasamet.
Päivi Lundvall (Lappi Ebi-guovddáš)
NAME OF TRANSLATORS
@ action
Ođasmahte@ action: button
Ođasmahttimin báikkálaš Jamendo- diehtovuođu.
& Autoođasmahte
Áutomáhtalaččat ođasmahte ovdačájeheami go silleheivehusat rivdet
Ođasmahte ovdačájeheami
Ođasmahte IMAP- čiehkávuorká
@ item event or to- do submit counter proposal
& Ođasmahte visot
Ođasmahte buot podkastaid
Ođasmahte buot & faviconaid
Ođasmahte buot gilkoriid
Ođasmahte dokumeanttaid buot gilkoriin
Ođasmahte máhppalisttu
Viečča rámma fas
Ođasmahte čoahkkádusa
Buohtalastte rievdadusaid
Ođasmahte šearbmaName
Čálán fas blogga 8 (j) - čoakkándovdamušain.
Čálán fas bloggái borgemánu bealde go lean máhccan bargui.
Čuovvovaš háve čálán neahttabeaivegirjji, blogga, go máhcan fas bargui.
Čálán fas ođđasit sulaid mánu geahčen.
Čálan fas blogga ođđajagi molsašumis, goas manan dárkileappot čađa vássán jagi dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid.
Ođasnuhtán bloggačállosa dakkaviđe go áššis leat muitalanládje ođđa dieđut.
Message displayed on error fetching the Groupwise system address book
Message syncing Groupwise address book
Lagašbeivviid čálán eará áigeguovdilis áššiin.
Ođasmahte dálá dokumeantta
Ođasmahte dálá ivnni
ođasmahte
_Ođasmahte
& Ođasmahte
Ođasmahte
& Ođasmáhte
_Ođasmahttit
Ođasmahte gaskavuorká automáhtalaččat
Ođasmahte prográmma ođđamus veršuvdnii. Du distribušuvnnas leat árvideames reaiddut mainna ođasmahtá prográmmaid.
Ođasmahte báikkálaš IMAP- čiehkávuorká
program guide
OđasmahteQSql
Ođasmahte favicon
Ođasmahttit %s
Stock label
Ođasmahte diehtovuođu
Ođasmáhte@ title: window
Viečča fas
Viečča ođđasit
Ođasmahtimin vuogádatheivehusa
Ođasmahtimin vuogádatheivehusa.
Ođasmahttimiid
Ođasmahttimin báikkálaš Magnatune diehtovuođu.
This string is the first part of the following example phrase: Podcast Directory update complete. Added 4 feeds in 6 categories.
Ođasmahtimin podkastkánala
Ođasmahtimin čiehkávuorkáfiilla
ođasmahtimin reivveloguid
@ item obsolete status
Beaivvalaččat
@ info: whatsthis
Beaivválaš áican addán mávssolaš dieđu vánhemiidda.
Jándoris dárbbahuvvo golggus eanet go jáhkkáge, ovdamearkka dihte jahkásaš dárbbaha badjelaš littara.
event recurs by weeks
& Beaivválaččat@ info: whatsthis
@ item: inlistbox Recurrence type
Beaivvalaččat@ item: inlistbox recur weekly
Image/ info menu item (should be translated)
Beaivválaš doaimmat, boradeapmi ja šaddanbiras
Beaivválaš árgga doaimmain mánná oahppá ovddasvástádussii ja ulbmilvuhtii.
Beaivválaš doaimmain ollašuhttit dán plánas máinnašuvvon kultursisdoaluid ja árvvuid nu, ahte mánná sáhttá vásihit gielas ja kultuvrras lunddolaš oassin iežas eallimis.
benchmark-graph
ođasmahtimiid
Ođasmahttin
Ođasmahttin ii meinnestuvvan
Viečča álggahettiin
Viežžan gaskkalduvvon
Geargan ođasmahte
Ođasmahttimiid válmmas
Color- blindness simulation mode
Áigebottaid
Ođasmahtinbodda:
& Ođasmahttináigi:
Ođasmahttingaskkadat
 Gohcinbálvalusat
Bájis duddjojuvvo čoavddagilkor.
Bájis duddjojuvvo árbevirolaš materiálain šelggon.
paper size
Comment
Čárvejuvvon páhka
Name
Translators: Not Available
enter state label
Páhkat@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal)
Ii sáhttán lohkat dán páhka.
Stuoramus páhkkasturrodat% 1
Gáhtačujuhus
@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal)
Home Address
Páhka
pakistan. kgm
russia_ subjects. kgm
tajikistan. kgm
iran. kgm
colombia. kgm
ecuador. kgm
Name
Pakistana rupi
pakistan. kgm
PakistanName
Pakistan
pakistan. kgm
russia_ subjects. kgm
thailand. kgm
world. kgm
Čoahkkáibahkke máhpaid automáhtalaččat (jávkada sihkkojuvvon reivviid)
Compression
Ii čoahkkáibahkkejuvvon
1 disk is missingmdraid-degraded
Čoahkkáibahkken
PáhkkaseattalName
Čoahkkáibahkkenpercentage of avoided vertical redundancy (the higher the better)
Komprimerenvuohki
opmodaga váldojuvvomis sus eret bággolotnumiin dahje dakkáraš meanuiguin almmá
Bággu mieđihit, ahte viehka muddui lean vudjon dušše beare ráppemii, jienageavaheapmái ja sániid hutkamii. "
& Bákkolaččat maŋŋá áigemeari
Bágge
Bágge fonta- DPI: Force fonts DPI
Lohkkat bargovuoru álo
& Badjelgeahča mearkakodema:
Bágge prográmma doaibmat QWS- bálván
Bágge prográmma geavahit duohtaivdnekárta 8- bihttát šearpmas
Dagaha prográmma geavahit priváhta ivdnekárta 8- bit šerbmii
Assábut bábir
Assás bábir
Gassa bábir/ kartoŋga
Govdes ravdalinnjá
universal access, thickness
& Máhcat ovddit heivehussii
Ruovttoluotta álgosiidui
Mana ruovttoluotta vuogádagastandárdii
Máhcat
Mun máhcan bloggastan boahtte vahku stivrra čoakkánmearrádusaide.
Máhcan čoakkánmearrádusaide vahkuloahpa bloggastan.
Máhcan nohkavaš jagi áššiide vel ođđa jagi sulaid.
Máhcan luomustan áŋkke muhtin beaivái 9.7. ođđa ruvkelága miel golledoidinmearrádusaid váidalusaid ja mášengollerogganlobiid muittuhusaid geažil.
Mun várra máhcan maŋŋel iežan blogiin ON:a bissovaš foruma áššiide.
Máhcan eará áigeguovdilis áššiide ja čoakkánságaide čuovvovaš bloggas.
Máhcan dáidda áššiide maŋŋel go lean ožžon gárvvisin iežan mátkeraportta ja čoakkáma loahppaárvalusaid analyserema Suoma sámiid ruovttuguovllu dáfus.
Máhcan čuovvovaš blogistan eará čoakkánáššiide.
Máhcan bargui miessemánu 26. beaivve.
Gaskavahkko ministtarčoakkáma dehálaččamus áššin lei čoakkáma loahppajulggaštusa, nd..
dakkár doaibmabijuid, jos dat leat " bihtáš bihtážii " politihka lávkkážat mat áiggi
dakkár doaibmabijuid, jos dat leat "bihtáš bihtážii" politihka lávkkážat mat áiggi
Description
Name
Máhccen ikte Monacos ruovttueatnamii.
Máhccen bargui válggaid maŋŋel ja dan rájes leage leamaš olu bargu ja hoahppu.
Máhccen mannan vahku guovtti vahku čakčaluomus fas bargui.
Máhcan dál iežan sáhkavuoru loahpas fáddái sápmelaš 2009 jagi ja geahčan boahtteáigái.
PalauName
Palau
Máhcat@ action
Máhcat vulos
& Máhcat
Máhcat álgovuolggalaš sturrodahkii
color context: saturation of the color
Sálke silli
Máhcat heivehusaidVerb
change
Máhccat & ovddit bargovuoru
Máhcat mannan bargovuoru: Vurke buot prográmmat mat leat jođus olggosčálihettiin ja álggat daid ođđasit boahtte háve go iežat sisačálihat. Máhcat bargovuoru maid ieš leat vurken. Vurke bargovuoru vaikko goas coahkkelettiin " Vurke bargovuoru " K- fálus. Dien láhkai prográmmat mat dalle leat jođus álggahuvvojit fas boahtte háve. Álgge guorus bargovuoruin: Ale vurke maidege, vai čállinbeavdi lea aibbas guorus boahtte háve.
file-action
Transform handle tip
Help button label, one character
Joatkke
Bija standardárvvuid buot merkošiiddago back
Máhccat & bargovuoru maid ieš lea vurken
_Máhcat
_Máhcat
& Máhcat
Máhcat
Máhcat mixerheivehusatComment
& Máhcat
Máhcat standárdii
Máhcat standárda jietnadásiid
tool-options-action
Máhcat bálkestuvvon fiilla álggovuolggálaš báikái
Máhcat prográmma addon " sessionId " várás
Stock label
Máhcattext that appears at the start of nearly- obsolete web pages in the form of a 'searchable index'
Máhcat reaidoholggaid
Gáđa maŋemuš rievdadusaid
Gáđa maŋemuš gáhtandoaimma
Diediha dihto eavttuid vuođul buktaga buot loguin muhtin čuolddas diehtovuođus
Dieđiha paramehtera mii indeavssas mearriduvvui.
Dieđiha variánssa populašuvnnas mii sisttisdoallá numerála árvvuid váldon muhtin čuolddas diehtovuođus dihto eavttuid vuođul.
Muittuha ahte ON julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, geatnegahttá stáhtaid, maŋŋel konsultašuvnnaid ja ovttasbarggu gustojeaddji álgoálbmogiiguin, bidjat johtui doaimmaid, maiddái láhkaásahusaid, vai galggašii joksat julggaštusa ulbmiliid.
Dieđiha standárdspiehkastaga populašuvnnas mii sisttisdoallá buot numerála árvvuid muhtin čuolddas diehtovuođus. Časkkis váldo dihto eavttuid vuođul
Dieđiha muhtin populašuvnna variánssa buot numerála árvvuid vuođul mat leat diehto čuolddas diehtovuođus. Časkkis váldo dihto eavttuid vuođul.
Dieđiha dihto eavttuid vuođul unnimus árvvu muhtin čuolddas diehtovuođus.
Dieđiha dihto eavttuid vuođul stuorimus árvvu muhtin čuolddas diehtovuođus.
Máhcaha ovddit bargovuoru dili, jos vejolaš
Dieđiha doaibmi fiilanama. Jos doaibmi dokumeanta ii leat vel vurkejuvvon, de dieđiha guoros straŋgga.
Máhcahaga bokte ožžojuvvon dieđu ávkkástallat sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbarggus.
mdraid-state
Buolli čađačuovgi
Buolli bábir
Ráđđádallama áššelisttus ledje ee. boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ođastus, sámi kultuvrra ja - ealáhusaid gokči ođasnuhttinvuloš vuovdesertifiserenkriteara, ruvkelága ollislaš ođastus, boazodoalu luohpanortnega válmmaštalli bargojoavkku evttohusat, sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid ovttasbargu.
indonesia. kgm
russia_ subjects. kgm
Palestiinnalaš territoriaName
Auto (HINT: for AutoText)
dialogs-action
palette-editor-action
dialogs-action
context-action
palettes-action
_Paleahta:
Paleahtta
NAME OF TRANSLATORS
Paleahttaivnnit
Dán bihtá suoivvanas
BihttáspealluName
The shape of the cursor, similar to a capital I
Eretváldon bihtát
paliskunta nammasaš boazoguohtunláhkaguovllus Soađegili suohkanis) ásse 3 669
Bálgosa eatnamiin guhtot máŋggat siiddat.
Bálgosa hástalussan son oaidná guohtuneatnamiid ortnega.
Bálgosa juohkin eaktuda rádjaáiddi áiduma.
Bálgesa osolaččat mearridenai jienasteami maŋŋel, ahte bálges juhkkojuvvo.
Bálgosa mearrádusat eai leat gudnejahtton ja guohtoneanarihkkumušat leat joatkašuvvan goittotge logi jagi áigge.
Bálgesa siiddat leat šaddan rievdadit árbevirolaš guohtoneatnamiid guođohanortnega, daningo dutkandoaibma lea billistan árbevirolaš guohtoneatnamiid atnui heivemeahttumin.
Bálgosa davvioasis boazodoallu ollašuhtto sámekultuvrra árbevieruid mielde siidavuogádaga vuođul ja boazodoalus lea guovllu sámekultuvrra ja sámegiela bajásdoalli ja doarju mearkkašupmi.
15% šattai ođđa duođaštus das ahte vuovdedoallu vahágahttá boazodoalu eambbo go lávdegoddi lei atnán vuođđun iežas mearrádussii maid celkkii nuppi Länsman-áššis.
Bálgesat, maidda leat boahtán olu ohcamušat, muitale iežaset leat vuoimmeheamit áššis, eaige dat háhppet vástidit buot cealkinbivdagiidda iežaset boazobargguid olis.
bálgosiidda ja oasi ruvkkiid vuoittuin galgá stivret sámekultuvrra várás Ruoŧa sámediggái.
Bálgesiin bivdojuvvojit maid cealkámušat golledoidinohcamušain.
Bálggus ii leat boazodoalu dáfus oktilaš muhto juohkásan guovtte sierra oassái.
Bálgosiid ovttastumi ordnen Gonagasgilvvu bálkkašumiid juohkin Sajosa váldosáles 1.4.2012.
Bálgosiid ovttastus
Bálges / siiddat ja searvi sáhtále soahpat omd. mohtorgielkásafaraid johtolagain ovttas.
bálgosiid dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtan.
KWord: a čabu teaksta olggosfievrridansilli
Name
Comment
Comment
Name
Olu hástalusat lea vel ovddas.
Man ollu diibmu lea? Coahkkal ođasmahttin dihte.
Olugo oažžu oastit gearddiinis?
Olu lea fas háhppehan dáhpáhuvvat dan rájes go lean maŋimus čállán blogga.
Olu lea háhppehan dáhpáhuvvat.
Ollu lea goittotge dás fuolakeahttá dagakeahttá dan dorvvasteamis, ahte Sámi álbmot sáhttá ollašuhttit iešmearrideamis ja ovddidit oktasaš ulbmiliiddiset eambbo go ovtta riikka viidodagas orru álbmogin ja maid návddašit iešguđege ássanriikkas ollásit daid vuoigatvuođain, mat leat dorvvastuvvon dálá olmmošvuoigatvuođakonvenšuvnnain álgoálbmogiidda.
Bálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllulassi sihke bargohárjánumi mielde ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojit 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit.
Bálkkáhis virgelobi áigge lean dutkin Thule-instituhtas Oulu universiteahtas ja áiggon oažžut kulturantropologiija suorgái gullevaš nákkosgirjji gárvvisin boahtte gease áigge.
Bálkkašumiin dorjojuvvo earret sámegiela geavahus muhto maid sámi duodji, daningo bálkkašupmi lea álohii sámi duodji dehe dáidda.
Bálkkašumi luohpada kultur- ja valástallanministtar Stefan Wallin.
Bálkkašumi juogálii jahkásaččat sámi giellaráđđi.
Bálkkašumi namma lea Sámi gielladahku bálkkašupmi.
Bálkkašumi lea vuođđudan Suoma sámediggi.
Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin.
Bálkkašumi oažžu sáhttet evttohit sámi giellaráđi lahtut ja várrelahtut giellaráđi čoahkkimis.
Bálkkašumi oažžus lea vuoigatvuohta geavahit ávkin bálkkašumi ja dan vuođustusaid iežas diehtojuohkimis.
Sámi giellaráđđi lea válljen kálkkašumi oažžu.
Bálkkašumi oažžu válljema galgá vuođustallat čálalaččat sámegillii ja suomagillii.
Vuoitit leaba Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga.
Palkinnon saivat myös seuraavat teatteriesitykset:
- bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideapmin dahkkon mearkkašahtti barggus Suomas.
Bálkkašumi dárkkuhussan lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ain ovddežis sámegiela ovdii dahkkon barggu ja movttiidahttit buot virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela sajádaga.
Bálkkašumi dárkkuhussan lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ain ovddežis sámegiela ovdii dahkkon barggu ja movttiidahttit buot virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela sajádaga.
a) Vuoitievttohusa bargi bálkkašuvvo 1 000 euroin.
Bálkkašumit
Gilkorholgačájeheapmi:
Gilkorholgasajádat:
Bálkkašumi ii sáhte mieđihit seamma orgánai jotkkolaččat almmá sierra vuođustusaid haga.
Bálkkašupmi addá lassimearkkašumi bargui man bargat.
Bálkkašupmi addá nuoraidráđđái nana álbmotlaš dovddastusa, mii lea dehalaš go doibmejuvvo viidát nuoraiguin.
Bálkkášupmi juhkkojuvvo juohke nuppi jagi ja dan mieđiha sámi giellaráđđi.
Bálkkašupmi geigejuvvo juohke nuppi jagi ja dat juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004.
Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš geardde jagi 2004, ja dat juhkkojuvvo juohke nuppi jagi.
(bálkkašanlávdegotti čoahkkáibidju dieđáhusa mielddusin)
Bálkkašanlávdegotti mielas nammaevttohusain Sajos deavdá buoremusat gilvvu njuolggadusain nammii ásahuvvon gáibádusaid.
Bálkkašupmelávdegotti mielde evttohus lea doaimmaid dáfus čoavddusin beaktil ja ovddidandohkálaš ja evttohus deavdá buoremusat gilvui biddjon hástaleaddji mihttomeriid.
Vuoitolávdegotti čállin lea arkiteakta Katriina Jauhoa-Seitsalo ISS Proko Oy:s.
Bálkkašanlávdegottis anárašgiela áššedovdin doaibman Ilmari Mattus čilgehusa mielde sajos - nama oažžu dušše dakkár luonddubáiki, mii deavdá guhkálaš orohahkii ásahuvvon čavga gáibádusaid; dan lahka galget leat boaldenmuorat ja čáhci, ja báikki galgá leat muđuige mielamiel, vuogas ja suddjii, gosa mielas boahtá ja gos orru guhkitge áigge.
a) Gilvvu čoavdá 10-lahttosaš bálkkašanlávdegoddi, masa gullet okta ovddasteaddji kulturguovddáža juohke geavaheaddjiorganisašuvnnas (oktiibuot 8 ovddasteaddji) ja maiddái ovddasteaddji Senaatti-giddodagain ja kulturguovddáža arkitektuvragilvvu vuoitán plánejeaddjijoavkkus.
Bálkkašupmelávdegoddi
Bálkkašanlávdegoddi guđii rabakeahttá guhtta maŋŋonan dahje muđui njuolggadusaid vuostásaččat doaimmahuvvon evttohuskonfeluhta.
Bálkkašanlávdegoddi čoahkkanii Avvilis 13.1.2010 gieđahallat nammagilvui válljejuvvon bargolávdegotti evttohusa nammaevttohusain ja ođđa, dárkkistuvvon gilvonjuolggadusaid.
Bálkkašanlávdegoddi lei seamma oaivilis bargolávdegottiin das, ahte árvvoštallot dohkkehuvvon nammaevttohusaid joavkkus ii gávdno oktage gilvvu njuolggadusain dárkkuhuvvon gáibádusaid deavdi evttohus.
Bálkkašanlávdegoddi mearridii maiddái ávžžuhit, ahte govusevttohus "Eallin lásas" geavahuvvošii Sajosa 1. gearddi lásain ja evttohus "Riskun" 2. ja 3. gearddi lásain.
Bálkkašanlávdegoddi mearridii maiddái ávžžuhit, ahte govusevttohus "Eallin lásas" geavahuvvošii Sajosa 1. gearddi lásain ja evttohus "Riskun" 2. ja 3. gearddi lásain.
Bálkkašupmelávdegoddi vállje gaskavuođas ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji ja maiddái váldá alcces čálli.
Vuoitolávdegoddi sáhttá ovttamielalaš mearrádusain juohkit vuoitosubmi nuppeláhkáige Suoma arkiteaktalihtu gilvonjuolggadusaid mielde.
Bálkkašupmi mieđihuvvo ovdasajis virgeoapmahaččaide ja servošiidda ja dušše sierra vuođustusaiguin priváhtaolbmui.
Bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus.
Bálkkašupmi mieđihuvvo juohke nuppi jagi sámi giellaráđi mearridan áigge.
Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegiela ovddideamis.
Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dehe organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dehe Ruoššas sámegiela ovddideamis.
Bálkkašupmi lei duođaid fiinna nuortalašsámi veaddeduodji, man lei duddjon Matleena Fofanff.
Bálkkášupmi lea juhkkojuvvon dál golmma geardde.
Bálkkašupmi lea veaddeduodji: veaddelihtti (nuortalašgillii vuäŠddčuŠǩǩ), leaibelihtti (nuortalašgillii leiŠbbtiskk) ja sohkarlihtti (nuortalašgillii säähharneŠcc) ja dáid lea duddjon duojár, Matleena Fofonoff Njižžejávrris, Anáris.
Bálkkašupmi lea duodji, báhkis duddjojuvvon gárri ja dan lea duddjon duojár, lektor ilmari laiti Anáris.
Bálkkašupmi lea duodji, ceakkogođđinmuoraiguin gođđojuvvon árbevirolaš nuortalašrátnu.
Bálkkašupmi lea Matleena Fofonoff duodji
Bálkkášupmi lea sámi giehtaduodji ja diploma.
Bálkkašupmi rievdá juohke nuppi jagi ja dan dahkamis vástida Sámi Duoji rs válljen sámedáiddár dahje - duojár.
Bálkkašupmi molsašuddá jahkásaččat ja dan ráhkadeamis vástida Sámi Duodji rs válljen sámedáiddár dahje - duojár.
Bálkkašupmi geatnegahttá oažžu joatkit barggu sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid buorideami várás.
Bálkkašupmi geatnegahttá oažžu joatkit barggu sámegiela sajádaga ja sámegielat bálvalusaid buorideapmin.
Bálkkašumi sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái.
Bálkkašumi supmi sáhttá juogadit eanet go ovtta vuoitái.
Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul.
Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot ovdamearkka dihte čálalaš, njálmmálaš dehe eará bargguin mat gusket hui viidát sierra servodatsurggiide.
Bálkákártema dárkkuhussan lea čielggadit, giehtadallojitgo nissonat ja albmát bálkáheamis dásseárvosaččat ja giehtadallojitgo nissoniid ja albmáid seammá váttes barggut seammaárvosaččat.
Bálkákártemis čilgejuvvo nissoniid ja albmáid sajuštuvvan sierra bargguide ja lassin nissoniid ja albmáid bargguid juohkášuvvan.
Bálkákártema galgá ráhkadit nu, ahte bálkásupmiid ii sáhte laktit ovttaskas bargiide.
Bálká meroštallojuvvo universiteahta dorjon hárjehállanbálkká ja sámedikki bálkáortnega mielde.
Bálkávealaheami gielddus guoská buot mávssuid, maid bargi njuolgga dahje gaskkalaččat oažžu bargoaddis barggus dahje doaimmas ruhtan dahje luondduovdun.
Bargi, guhte eahpida bálkávealaheami, bivdagis 10 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon bargi ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargi birra dásseárvoáittardeaddjis dalle, go eahpádussii lea vuođustallon sivva.
Olbmo, guhte eahpida bálkávealaheami, bivdagis luohttámušolbmos dahje bargi eará ovddasteaddjis lea vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoskevaš dieđuid ovttaskas bargi birra dásseárvoáittardeaddjis dalle, go eahpádussii lea vuođustallon sivva.
Bálkká vuoññu: Virggi bálká meroštallo arkiivalágádusa bálkáortnega mielde dássái 8, man molsašuddangaska lea s. 2400-3480 euro dañi mielde mo persovnnalaš oasus lea.
Bálkáheapmi galgá reageret nu nissoniid go albmáid barggus dáhpáhuvvan nuppástusaide nu, ahte barggu mearálaš lassáneapmi ja gáibádusdási badjáneapmi oidnojit maiddái bálkkás.
Bálkávuogádaga nuppástuhttima bokte sámegiela studeremis galgá bargat ekonomalaččat gánnáhahtti.
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga mielde ja dat lea eanemustá gáibádusdási IV.
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III / II mielde (vuođđobálká 2 887,03 euro / mb).
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási II mielde (vuođđobálká 3233,46 euro / mb).
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási II mielde (vuođđobálká 3266,47 euro / mb).
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV.
Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV.
Bálká mearrášuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV.
Bálká mearrášuvvá sámedikki bálkámáksinvuogádaga gáibádusdási IV ja das II joavkku mielde (vuođđobálká 2 458,77 euro / mb).
Pálkkááttem miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV.
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI.
Bálká mearrášuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII / III mielde (vuođđđobálká 1545,10 euro / mb).
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII / I mielde, vuođđobálká 1 639,98 euro / mb..
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII / VI mielde, vuođđobálká 1 489,69 euro / mb, man lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvet bargohárjánupmelasáhusat.
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII / V mielde, vuođđobálká 1398,87 euro / mb..
Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI ja das II luohká mielde (vuođđobálká 1 822,14 euro / mb).
Bálká mearrášuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V / IV mielde, vuođđđobálká 1994,55 euro / mb. vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde mearrášuvvi ahkelasit.
Stoalpodiágramma namma
& Stoalpodiagrámma
Bálkkašupmenjuolggadusa dárkkisteami olis evttohuvvo várreságadolliide bálkkášumi mieđiheapmi.
Comment
Name
Stoalpu
Bálkkáid kártemis galgá čielggadit, mo nissoniid ja albmáid barggut laktašuvvet gáibádusdásiide, mat leat bargoaddi geavahan árvvoštallanvuogádagas, dahje luohkáide, mat leamašan anus fitnodaga eará bálkáluohkáin.
Name
Bállásii áigojuvvo maŋimus dieđuid mielde huksejuvvot lasi mátkkoštankapasiteahtta sierralágain ja fidnu lea jáhku mielde miehtebiekkas maid birasministeriijas.
Bállásis Anárii
Bállása huksen molle álbmotpárkavuogádaga ja bidjá eahpádusa dan hárrái, ahte jos Bállása várás sáhttá vuođđudit iežas sierralága, nu mannebe ii earánai álbmotpárkkaide.
Name
Spábbá lea dál vuoigatvuohtaministeriijas ja stáhtaráđis ja vuosttažettiin oaiveministtar Stubbis, gii olgoministariin doaimmadettiin deattuhii hui vuoimmálaččat álgoálbmogiid rivttiid.
Name
SpábbaspealluName
City in Florida USA
City in California USA
City in Alaska USA
Palm/ Wireless- emuláhtorName
City in California USA
Liibmejuvvon bihtát
Čuolddat 1Style name
Čuolddat 2Style name
Paltto Heikki, I várreságajođiheaddji
Heikki Paltto, I várreságajođiheaddji
Paltto, gii válljejuvvui nubbin várreságajođiheaddjin, lei sámedikki stivrra lahttun juo ovddit válgabajis.
Paltto lea mannan doaibmabaji áigge doaimmadettiinis ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoallin bealuštan hui garrasit anáraččaid vuoigatvuođaid Anárjávrre lávvenbarggus.
Árgái máhccan bođii jođánit ja virgelobis máhccama vuosttaš beaivvit ledje nu hohpolaččat ahte in leat háhppehan blogga čállit ovdal go dál vuosttaš bargovahku maŋŋel.
Bargu álggii dalán olles leahtuin go máhccen bargui, seamma beaivve 11.6. dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal geassemánu 24. beaivve sámedikki dievasčoakkáma.
Ii ožžon oktavuođa% 1- guossoheaddjái
Meattáhus čanadettin oktavuođa bálvái mas lea ovddasvástadus% 1 ovddas
Jearahuvvon bálválus (% 1) ii dáidde leat jođus bálvvás, vaikkoge lea čatnojuvvon internehttii.
Njuolggadus% 1 várás gávdno juo. Hálidatgo buhttet dan?
Bálvvá áigemearri% 1
Bálváheivehusat
Bálvvá olles guossoheaddjenamma:
Bálvá guossoheaddjinamma
Guosseheaddji ii leat addejuvvon
Bálvánamma
Bálvánamma:
Bálvánamma (ServerName) Du bálvvá guossoheaddjinamma, nu go álmmuhuvvo máilbmái. Standárdan CUPS geavaha vuogádaga guossoheaddjinamma. Jos áiggut klienttaid standárdbálvá mearridit, geahča client. conf fiilla. omd: myhost. domain. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
bálvvá. čujuhus
Bálvá verrátnummir
Siskkildas meattáhus bálvvás
Bálvá- SSL
& Guossoheaddje - dahje domenanamma:
Bálvádieđut
Bálvadiehtu
BálvádieđutDefault name for new email accounts/ identities.
Bálvadoaibma
Bálvaautentiseren
Ii gávdnan vuosttáš dieđáhus- ID: a bálvávástádusas:% 1
Ii gávdnan dieđáhus- ID: a bálvávástádusas:% 1
Bálvvá vástádus:
Guossoheaddječujuhus:% 1
Bálváhálddašeaddji:
Bálvá hálddašeaddji (ServerAdmin) E- boastačujuhus gosa sádde moaitámušaid ja váttisvuođaid. CUPS geavaha " root@ hostname " standárdan. omd: root@ myhost. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
% 1: identity name. Used in the config dialog, section Identity, to indicate the default identity
Bálvvát
Bálvvát, siidoskriptat
Bálvá% 1 hilggui oktavuođa dán dihtoris.
Amas guossoheaddji% 1
Bálvá% 1 jearaha duođaštusa. Vállje guđe duođaštusa háliidat geavahit listtus:
Mášiidna [mii bijai]
báiki:
Bálvá
Bálvá
Bálvá:
Daemon
Domena
Bálvá ii dohkkehan sáddejeaddji čujuhusa.% 1
Bálvá ii ceavzán duođaštangeahččaleami (% 1).
file removal complete
Bálvá ii doarjju dákkár jearahusaid.% 1: request type
Bálvá ii vástidan albmaláhkai:% 1
Fierpmádatbáiki:
Free Civ speallobálvá Name
Guossoheaddji
Guossoheaddji:
Bálvá hilggui sihke EHLO ja HELO amasin dahje eai ráhkaduvvon. Váldde oktavuođa bálvvá hálddašeddjiin.
Deamona maid kdesu geavaha
Bálvá botkkii oktavuođa.
Bálvá botkkii oktavuođa dakkaviđi.
Bálvá lea gaskkalduhttán spealu.
Bálvá lea guođđán spealu.
custom servers
custom servers
Guossoheaddjenamma:
Bálváprográmmat:
Bálvás lei nu hoahppu ahte ii geargan vástidit.
Bálvvá spealloveršuvdna ii gusto
guossoheaddji ii gávdnon
Guossoheaddjenamma ii leat addon.
BálváThe user- definable name of an Ampache server
Bálvá: The username to use for logins to an Ampache server
Bálváfiillat:
Bálváfiillat (ServerRoot) Juohkinprográmma ruohtasmáhppa Standárda lea / etc/ cups Ovdamearka: / etc/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
additional data with success
Bálvá & gáibida duođašteami
Bálvaduođaštusa autoritehtaPersonal certificate authority
Bálvvá oktavuohta:
Bálvalus
Bálvalus:
Bálvalusas ii leat bibliotehka. " Library " - čoavdda váilu. desktop- fiillas.
BálvalusáicanComment
Oidojuvvon bálvalusortnet
Bálvalusaid fálaldagain dárkkuhuvvojit virgeoapmahačča ja priváhtasuorggi fállan bálvalusat, maid stáhta dahje gieldda virgeoapmahaš fállá almmolaš bálvalussan nugo ovdamearkan sosiála-, skuvlen-, kultur-, bargofápmo-, johtolat- ja asttuáigge bálvalusaid.
Bálvalusaid fálaldagas galgá váldit bealeheamet vuhtii nu nissoniid go albmáid dárbbuid, árvvusatnimiid ja beroštumiid.
Bálvalusaide gullevažžan nubbi guovddáševttohus lea, ahte sihkkarastojuvvo dárbbatlaš resurssaiguin sámi giellalága olláhuvvan skuvlejumis ja almmolaš bálvalusain.
stuorraálbmogis lea.
Bálvalusat galget leat máŋggabealagat ja eará bálvalanhámiid dássedettolaš ovddideamis galgá atnit fuola.
Bálvalus "% 1 " ferte leat vuojehahtti jus galgá sáhttit vuodjit dan.
BálvalusgieđahalliComment
Bálvalusat
BálvalusatComment
Bálvalus/ Fiila
Bálvalus/ Fiila:
Lydia Heikkilä, dutki, Lappi universitehta
Bálvalusšlájat
Comment
City in Papua New Guinea
world. kgm
panama. kgm
PanamaName
Name
Panama
panama. kgm
world. kgm
PunjabiName
Punjabi/ PanjabiName
PanelaComment
Panelaid duogášgovva
Panelaid duogášgovva
Panelaságastallamis ledje báikki alde Suoma Guovddáš (Suomen Keskusta) - bellodaga Simo Rundgren, Suoma Sosiálademokráhtalaš Bellodaga Johanna Ojala-Niemelä, Suoma Ruoŧŧelaš álbmotbellodaga Astrid Thors, Kansallinen Kokoomus - bellodaga Heikki Autto ja Ruoná Lihtu Outi Alanko-Kahiluoto.
Goas galggašii čájehit vuogádatgárccu
panela
Panela
Panelas erenomážit áigeguovdilis áššin badjánii ILO 169-soahpamuš, ja dasa ovdan boahtán guokte sierralágan oainnu sámenuoraid iežaset gažaldagaide.
Panelas gieđahallojuvvui fáddá olláhuvvetgo sápmelaččaid vuoigatvuođat.
Panelat@ title: menu
Comment
Panelaprográmmaš mii sáhttá rievdadit šearpma čoakkisčuohkku ja jorahit dan. Name
Mearkkašan iluin, ahte ođđa sámi searvvit vuođđuduvvojit.
positiiva lávkin dan go nationála olmmošvuoigatvuođaid doaibmaplána dohkke
Panj shanbe
PanName
Name
Name
Pantone
Pántabáŋku lea fitnodat mii lone ruđa dutnje pántta vuostá man guođát sisa.
Pántabáŋku sáhttá dušše jođihit ruoŧŧelaš oasussearvi dehe vástideaddji olgoriikkalaš fitnodat EES-guovllus.
Čuvgespapayacolor
City in French Polynesia
Báhpain, diakonain ja iežáin geat barget buohcceviesugirkus lea jávohisvuođabággu ja sii eai čále journálaid.
Bábir
Bábirkaseahtta
Bábirgárri
Bábergirjji siidomearri dahje sturrodat ii leat ráddjejuvvon 3.
Bábirformáhtta:
Bábirsturrodat
Bábirgáldu
Bábirgáldu vuosttáš
Bábirgáldu loahppa
Symbol for file attachment annotations
Bábirsturrodat
Siidusturrodat ja čálihankvalitehta
predefinito:mm
Siidosturrodat
& Bábirgáldu:
Bábirgáldu
Bábirdeaddu
printer state
Jus leat bábirkeahtes ja čiehkádalat galggat oažžut fálaldaga dearvvašvuođadutkamii go ozat divššu.
Bábiršládja:
Bábiršládja
Bábirivdni (rukses oassi)
Bábirivdni (alit oassi)
Bábirivdni (ruoná oassi)
object name (optional)
Báhppa Leat báhppan mearkkaša veahkehit olbmuid oažžut ipmárdusa Ipmilis eallimisttiset, oažžot olbmuid nannet jáhkuset.
Báhpát ripme ráidnet sámi kultuvrras sámi musihka, luođi, eret ja jorgalahttinbargu leinai nu vuoimmálaš, ahte juoiganárbevierru measta jávkkai dáppe Suoma bealde.
Báhpat ja diakonat leat hárjánan gávnnadit olbmuiguin mat leat váttis diliin ja sis lea jávohisvuođabággu.
Báhpat, girkočuojaheaddjit, visttihálddašeaddjit, diakonat ja searvegoddepedagogat leat dábálaš virggit girkus.
Don gávnnadat olbmuiguin eallima sierralágan dásiin ja diliin.
Papua Ođđa- GuineaName
Papua Ođđá- Guinea
world. kgm
City in Quebec Canada
City in Nevada USA
Paraguay
cameroon_ departments. kgm
malaysia. kgm
india. kgm
kazakhstan. kgm
sudan. kgm
nepal_ zones. kgm
venezuela. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
cameroon_ departments. kgm
dominican_ republic. kgm
bulgaria. kgm
indonesia. kgm
philippines. kgm
waters_ world- class. kgm
india. kgm
paraguay. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
malaysia. kgm
mongolia. kgm
ParaguayName
Name
paraguay. kgm
russia_ subjects. kgm
saudi_ arabia. kgm
philippines. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
venezuela. kgm
venezuela. kgm
world. kgm
ParámehterCoptic month 8 - LongName
Coptic month 8 - LongNamePossessive
ParámehterCoptic month 9 - LongName
general properties page
property name
Parámehter
Argumeanttat
Argumeanttat:
Argumeanta- veahkki
plug-in-action
Buoriduvvon lásegieđaheapmi
Buoridat diehtovuođu luonddutiippaid suodjaleami, divššu, ođasmahttima, dutkamuša ja čuovvuma čuoziheami dihtii.
Buoriduvvon
Enhanced Native
Comment
- láhčit vuođu stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki " partnerskap " perspektiivva " sámi kultuvrra ja servodaga.
- láhčit vuođu stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki "partnerskap" perspektiivva "sámi kultuvrra ja servodaga.
guovvamánus 2005 válmmaštan oassečielggadeami ja galgá maŋimusat juovlamánu
Buoremus áigi buhtistit vettiid lea njallaáigi, dal
Buoremus
Buoremus
Buoremus vuohkin dasa livčče oažžut buot boahttevaš virggiid ja doaimmaid dohkálašvuohtan, dahje goittotge ánsun sámegiela dáiddu.
Buoremus čoavddus livččii Haavisto oainnu mielde soabatkomisšuvdna.
Stock label
Buoremus lea dat ahte olbmot movttáskit ja hálidit leat mielde mánáid ja nuoraid kultuvrra doarjumis ja doaimmaid buvttadeamis.
Buoremus vuohki beassat diehtit jus lea vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii lea ságastit doaktáriin, bátnedoaktáriin dahje bátnehygienisttain.
Ivdni, buoremus kvalitehta
Best EffortPriority Class
Constellation name (optional)
@ label: listbox KDE distribution method
eanangeavahuslágaide vai boazodoallu suodjaluvvošii eambbo.
Juos stáhta sisriikkalaš láhkamearrideapmi dáhkida mánáide buoret vuoigatvuođaid go dát soahpamuš, de dan galgá čuovvut.
- Lagamustá dát lea politihkalaš ja kulturdáhtu gažaldat, son gávnnahii.
Premium
Buorremus deaivamat
"Buorit sivat leat jáhkkit ahte doaba " kultuvra " ipmirduvvo nu viidát ahte mearrádus siskkilda čearddalaš unnitlogu kultuvrra ávnnaslaš beliidge.
"Buorit sivat leat jáhkkit ahte doaba" kultuvra "ipmirduvvo nu viidát ahte mearrádus siskkilda čearddalaš unnitlogu kultuvrra ávnnaslaš beliidge.
Buoremus čuoggát
@ title: group level high scores
& Buoremus čuoggát
Bárrásiin bd-soahpamuša konteavsttas válmmaštallagohtet rávvagiid ja mearrádusaid mot soahpamuša artihkal 10 (c) sáhttá ovttastahttojuvvot artihkal 8 (j):a olláhuhttimii.
Bárisin ođasnuhttojuvvojit PEFC-vuovdesertikašuvdna-kritearat.
Bárrásin lea jođus Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ođastus, mii lea suokkarduvvon meastá oba ovddit válgaáigodaga ja loahppaboađus ii oro oba oidnomege.
Bárisin lea áldduid guottet ja sávan boazoeaiggádiidda boazolihku vai guottet lihkostuvvá ja ahte návddit eai speaja njuorat- ja ruksesmisiid.
aiddo beavdegirjji ratifiserema.
Parhaille tanssiryhmille jaettiin 50 - 100 euron rahapalkintoja sekä yksi erikoismaininta.
Parhaille teatteriryhmille jaettiin rahapalkintoja.
Ovddimus ortodoksalaš sárdnideaddjiid logus mun sáhtán namahit muŋkka Trifon, guhte vuođđudii kloastara Beahcámii (Petsamo) jagi 1532, ja muŋkka Feodorit, guhte vuođđudii kloastara Kolai jagi 1540, ja muŋkka Feognosti, guhte vuođđudii kloastara Ponoi báikái jagi 1574.
Buoremusat sámegielat bálvalusat ollašuvvet gielddaid čuvgehusdoaimmas.
malaysia. kgm
zambia_ districts. kgm
africa. kgm
caribbean. kgm
turkey. kgm
bhutan. kgm
brazil. kgm
finland_ regions. kgm
france_ regions. kgm
iran. kgm
france. kgm
greece_ prefectures. kgm
guyana. kgm
india. kgm
malaysia. kgm
puertorico. kgm
suriname. kgm
turkey. kgm
greece_ prefectures. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
portugal_ regions. kgm
waters_ world- class. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
world. kgm
Bárrasiiddut
Bárrasiidduid juolgeteaksta
Bárrasiidduid oaiveteaksta
ON-julggaštusain joatká ain.
mentáralaš ráđi doaibma lea bargat áššiiguin mat gusket sámiide riikkarájiid rastá.
Moatti mánus lea háhppehan dáhpáhuvvat juo nu olu.
vuoigatvuođaid birra.
Báhtter
Báhttergeavaheapmi
Báhtterládden
Báhtterdássi
Bárrahissiiddut
Bárrahissiidduid juolgeteaksta
Bárrahissiidduid oaiveteaksta
City in Nova Scotia Canada
City in West Virginia USA
Parkinson dávda, multipel skleros, MS
Parkerenšiljus sisa beassá dássidis, geađgebálgá mielde.
City in Minnesota USA
City in New Mexico USA
Parlamentarihkáriid konferánsa almmuhii loahppaáššegirjji
Parlamentáralaš forum evttoha eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuhtiiváldima davvi dimenšuvnna barggus. "
Parlamentáralaš ráđđi bivdá dál, ahte ráđđádallamiidda ásahuvvošii bistevaš ja dohkálaš áigeplána.
Parlamentáralaš ráđđi čoahkkanii Roavvenjárggas 14.4.
Parlamentáralaš ráđđi deattuha julggaštusasttis dan, ahte davviriikkalaš sámesoahpamuš boahtá leat eahpedievaslaš nu guhká go Ruošša sámit leat soahpamuša olggobealde.
ráđđi lea Suoma sámedikki, Norgga sámedikki ja Ruoŧa sámedikki ovttasbargan
Sámi parlamentáralaš ráđđi
Parlamentáralaš ráđđi doarju Ruošša sámiid figgamušaid iežaset álbmotválljen orgána vuođđudeamis ja ávžžuha maid Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaid doarjut Ruošša sámiid ulbmiliid.
Parlamentáralaš ráđđái gullet čieža ovddasteaddji Norgga, Suoma ja Ruoŧa sámedikkis ja guokte dárkojeaddji Ruošša sámi servviin.
Parlamentáralaš ráđi rolla nanusmuvvá boahtteáigge ain eanet.
gullet áššit mat gusket sámiide riikkarájiid rastá.
Parlamentarisma ja dievasčoakkáma stivrenváldi ja politihkalaš doaibma šattalii áhpaseabbon sámedikki sáhkaolbmuid mielde.
Parlameanta maiddái gáibidii, ahte eamiálbmogat galget oassálastit lávgagut politihkariid plánemii.
Parlameantasále Solju.
Parlameanttasále Solju, Sámekulturguovddáš Sajos, Anár
Parlameanta doarjala Supmii ja Ruŧŧii, vuoi dat ratifierešedje ILO 169-soahpamuša.
Comment
City in Manitoba Canada
City in Ohio USA
Error: invalid cell/ array reference
unit-format
City in West Virginia USA
This is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated (except possibly in far- eastern languages), this must be a single word
partitioning
City in Texas USA
City in Mississippi USA
PascalLanguage
KabálaspealluName
Ii- aktiivvalaš
Ii- aktiivalaš láseNAME OF TRANSLATORS
Inaktiiva
Ii- aktiivalaš namahusholga
Merkejuvvon ii- aktiivalaš teaksta
Ii- aktiivalaš teaksta
color- kcm- set- preview
color- kcm- set- preview
Ii- aktiivalaš & merkejuvvon guovlu molso ivnni
Passiivalaš vuordinsieván
Ii- aktiivalaččaid intensitehtaeffeaktageavrodat
Ii- aktiivalaččaid intensitehtaeffeaktašládjano inactive intensity effect
Ii- aktiivvalaš siskkil láse
Ii- aktiivalaččaid ivdneeffeaktašládjano inactive color effect
Passiiva gielladáiddu ovdánettiin mánná oažžu roahkkatvuođa álggahit gulul aktiivvalaš giela buvttadeami.
Ii- aktiivalaččaid vuostálasvuohtaeffeaktageavrodat@ title: tab color transformations on disabled elements
Ii- aktiivalaš namahusholgga teaksta@ title: tab color transformations on inactive elements
Ii- aktiivalaš ivdni
Ii- aktiivalaš ivdnegeavrodat
Pastealla arvedávgi
Pastealla diŋggat
Pasteallat
Paste
PuštugiellaName
Pataca
suite name
geaidnohuksemat, vuovdečuollamat ja astoáigeviesuid huksemat.
, Pateanta- ja registtarhálddahus (PRH.)
City in New Jersey USA
eai galgga adnojuvvot dievas meahcástan- ja guolástanvuoigatvuohtan ja ahte dievas
Path hande tip
Path handle tip
Path node tip
Path segment tip
Guovdageainnu-Álaheaju eanu báddadanáigumušaid geažil árbevirolaš sámi
greece_ peripheries. kgm
greece_ prefectures. kgm
Patrick Dowler
Pasviikka sámit besse ain geavahit iežaset geasseorohagaid mearragáttis gitta jagi 1920 Dorpat-ráfisoahpamuša rádjai.
City in Pyrénées Orientales France
Paul Campbell
unit-format
Universal Time
Botke
Botkekeyboard- key- name
Boatkkekeyboard label
pause the movie playback
City in Rhode Island USA
PBMName
PCIComment
Stencils
PCI
PCI- diehtuName
PCL3GUI- gielladoibmanvuohki
PCL3GUI
Pcm
PCSCLite heiveheapmi
PCXName
PDF- loganName
This is the document format
string" in "context_BAR_string
City in Alberta Canada
star name
City in Western Australia Australia
Bear
Name
• Pedagogalaš jođiheami bargoneavvun.
- pedagogalaš geavadagaid ja metodaid árvvoštallamis ja ovddideamis
Máiza-Bier Ánde čálii iežas eallima muitalusaid 1800-logu gaskamuttu maŋŋá Åkershus giddagasas, gosa lei dubmehallan n. g. Guovdageainnu stuimmiid geažil.
Constellation name (optional)
Čábbát
curve-type
dipmá bearbma, siskkoš 4-ivnnat
Name
NAME OF TRANSLATORS
layer-mode-effects
Dielvvasmahttin
undo-type
undo-type
Dielvvasmahttin
Dielvvasmahttinalgoritma
Dielvvasmahttin, govvačuoggát dumas
Dielvvasmahttin, čd
Sođben
undo-type
undo-type
speadjalastá buot šearbmaáđaid
undo-type
image-action
undo-desc
Speadjalastte siidui ceakkoávssa bokte
undo-type
undo-type
undo-type
image-action
undo-type
Speadjalaston L- bihtá ivdni:
Comment
Name
Name
Speadjalastte siiddu
Speadjal
Speadjalastte siidduid
layer-mode-effects
Sorteren
Čađačuovgi
Man njuođvvas:
Njuođvvasvuohta
zambia_ districts. kgm
china. kgm
china. kgm
iran. kgm
liechtenstein. kgm
mongolia. kgm
sweden. kgm
philippines. kgm
waters_ world- class. kgm
bolivia. kgm
zambia_ districts. kgm
Pekka Aikio jođiha sámedikki válgalávdegotti
Pekka Aikio várrelahttun nammaduvvui Päivi Magga Vuohčus.
Buorit nissonat ja dievddut!
Pekka Hermanni Kyrö málagovain fas oaidnit su iežas mihtilmas stiillain ráhkaduvvon muohtaduoddariid.
Katja Magga
Pekka Sammallahti Sámi-suoma-sámi sátnegirjjis lea maid almmustuvvan ođđa preanttus.
Pekka Vihervuori čielggadeapmi
Speallár% 1Unknown player
Speallár- ID
Speallára geavaheaddji- ID
Speallára nama
Speallára iešvuohta
Speallárjoavku
Aktiivalaš speallár
Speallársieván
Speallár:
& Speallárat
Speallárat
Gájudettiin gávnnadeaba Alit ja Ruksesoambealaža guovttos sihke siivus ja bahás karakteraiguin.
Galle geardde speallejuvvon:
Speallu álggahuvvui du haga. (Bálvá hilggui du.)
Comment
Description
Galle spealu
Comment
Name
object name (optional)
Name
Comment
Speallu nogai. Deaddil < Gaskaboallu > álggahit ođđa spealu
Speallu nogai
Name
SpealluName
Heivet spealu
Spealloheivehus geargan
Joatkke spealu heiveheames
Speallu- ID
Game Section in Config
Speallonamma:
Spealu iešvuohta
Olamuttus speallárat
Spealu stáhtus
Speallu nogai
Ii sáhttán viežžat čoahkkostivrranveršuvdna stivrensággeovttadat% 1:% 2 várás.
StivrensággiName
Name
Speallu lea jođus
Player name and number
Speallu boatkejuvvon
Speallu
Speallu:
Spealat ja valástallan
Suohtasat ja spealut
SpealutName
SpealutPhonon::
Spealut
Comment
Name
Ballat
Balan, ahte min gaskavuhtii lea šaddame ođđa joavku, beallekultuvralaččat, jos eat eat bastte jorgalit servodatlaš gárganeami ja dan háltti.
Balan, ahte Murmánskka guovllu eiseválddit álggahit doaibmabijuid Ruošša beale sámi parlameantta ja sámi servviid gieldima várás.
Balan, ahte stuorit problema lea dat, ahte evttohus loahpaha lahka bivdojun guoli oažžuma rámbuvrrain, restauráŋŋain, skuvllain ja boarrásiidsiiddain, daningo in jáhke beare gállása guollebivdiin riepmat byrokratiija geažil ámmátguolásteaddjin.
Balan dan goas mearrasápmelaččat šaddet deaivat dálkkádatrievdama buktin birrasa vuđolaš nuppástusaid seamma ládje go min árktalaš ustibat Davvi-Amerihka davviosiin.
ja ii dušše jođihit - sámi giellabargui.
Duššebeare girjjiid bakte sirdojuvvon árbevirolaš diehtu ii leat nohkka. Oahpahussii galgá gullat maid empiirralaš dimenšuvdna dehege olli, mas studeanttat ja nuorat ohppet atnit ávkki árbevirolaš máhtuideaset ja maid ahte dát máhtut sáhtte ealáskahttojuvvot.
Dušše utnolašvuhtii siktejeaddji máŋggakultuvrratvuohta ii dáhkit kultuvrralaš iige ovttaskas olbmuid gaskasaš dásseárvvu.
Čabu veaikiComment
DábálašName
OktageardanisStyle name
color-pick-mode
Dušši lea maid ballu jeavddalaš guoddalemiin, mat dáhpáhuvale golmma jagi gaskkaid.
Ballun namalassii lea, ahte sámegielaid terminologiija ja sátnevuorká šaddá juohke riikkas nu iešguđetláganin, ahte daid hállit eai šat gulahala gaskaneaset, gávnnahii Paltto.
Ballun lea earenoamážit sámi servoša siste das, ahte báikkálaš searvvit dahkkojuvvojit ovttalágánin ja dat geatnegahttojuvvojit bargat viiddit koališuvnnaid beroštumiid vuoddjin.
Ballun lea, ahte dákkár ođđa institušuvnnaid vuođđudanjurdagat, mat duojážassii ovddiduvvojit, sáhttet heajudit Suoma vejolašvuođaid oažžut Árktalaš informašuvdnaguovddáža.
color
Pellonpää, Matti: "Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kansainvälinen valvonta". Teoksessa Pekka Hallberg - Heikki Karapuu - Martin Scheinin - Kaarlo Tuori - Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeudet. WSOY, Helsinki 1999.
Ballui ii goitge galgga addit válddi, muhto áššit galget geahčaduvvot rationálalaččat ja gaskavuođas riikkaidgaskasaš vuoigatvuhtii.
Ságastallan báhpain dehe diakonain Jápmima ektui mii leat lunddolaččat eahpesihkkarat ja balus.
greece_ peripheries. kgm
Balut, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannen vealahivččii suopmelaččaid, leat duššit.
About
City in Munster Ireland
City in North Dakota USA
City in Pyungbuk Korea
Pence
City in Oregon USA
Penguin CommandName
Region/ state in USA
usa. kgm
PEN
Name
City in Florida USA
Gušta
Elle Aikio
Nihkolas Valkeapää, várreságajođiheaddji
Nihkolas Valkeapää (várrelahttun Veikko Porsanger)
City in Illinois USA
álgoálbmogiid ovttasbarggu oassin árktalaš guovlluin.
Constellation name (optional)
Stencils
Bottenviikka siskkit guovlluid birkálaččat leat ruoŧŧilaš stáhtaválddi ovddasmannit sámiid vearuhemiineaset.
Min bearraša ealáhus lea boazodoallu ja áhččán lei árvvusadnojuvvon ja čeahpes badjealmmái.
Bearašolbmuid juridihkálaš dilálašvuođat (dáluisidit lea bearraša oktoválddálaš) 3.
Bearraša giella váikkuha maiddái identitehta ovdáneapmái.
Bearrašiid earáláganvuođa ja earálágan árvoválljemiid ádden lea guoibmávuođa gáibádus.
Bearašráđđeaddima mielbargiin lea jávohisvuođabággu ja sii eai ge čále journálaid.
Bearaš lea servodaga lunddolaš vuođđooktavuohta ja servodat ja stáhta galgá dan suodjalit.
object name (optional)
object name (optional)
Prinsihppamearrrádus gieđahallá sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dili ja boahtteáiggi.
Prinsihppamearrrádusas lea váldon vuhtii biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima mearrádusat soahpamuša ollašuhttima ovddideami várás sihke EU:a mearrádusat biodiversitehta suodjaleami várás.
Prinsihppamearrrádusas nannejuvvo, ahte biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j) geatnegasvuođat gusket Suomas sápmelaččaid.
Prinsihppamearrádusas stáhtaráđđi maid dadjá ovttačilggolaččat ja duohtaáššiid celkkedettiin, ahte Suomas artihkal 8 (j) ja dan geatnegasvuođat gusket dušše sápmelaččaid.
Prinsihppmearrrádus stivre biodiversitehtastrategiija ollašuhttima Suomas.
Prinsihppamearrádus lea hui dehálaš ja dat stivre maid maiddái boahttevaš riikkabeivviid barggu gitta 2020 rádjái.
jurdaga Lappekodisillage atná vuođđunis go dan § 10 nanne dan vuoigatvuođa mii
Loahpalaš ulbmilin leai ožžut virtuá laoahpahusa bissovaš vuođu ala ja bissovaš doaibman ja ná dorvvastit iežaset giela oahpahusa maid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiide.
árbevieru.
dievasmahttit vuoigatvuođaiguin maid olmmoš lea oamastan árbevieruiguin,
leat árbevierut vuođđun maid geažil das galgá leat erenoamáš lágalaš suodjaleapmi.
vuođđunis árbevieru.
árbevierru hilgojuvvo, omd. dainnago dat rihkku eará vuođđoprinsihpaid.
vieruide ja riekteipmárdusaide.
báikkálaš árbevieruide go lei guolástusrádjeriidu Stuorrabritanniain.
mearridanvuoigatvuođa birra. Árbevieru kvalitehta dat ferte leat mii lea sivva go
dávjá bisson buolvvas bulvii. Maiddái earáge ládje lea boazodoalu geavaheamit
Árbevierro- ja kulturprosessaide lea goitge mihtilmas, ahte dat rivdet.
Árbevierromusihka ealáskahttimii lea dehálaš, ahte árabajásgeassimis mánás lea vejolašvuohta gullat je deaivat musihkkačehpiid.
Árbediehtu ja árbevirolaš kultuvrralaš ovdanbuktinvuogit
Árbenčikŋodat
Árbevieru máhttit, geat velá máhttet eakti árbevirolaš musihkkastiilla, álget leat juo boarrásat, ja danin sin ii leat álo nu álki gávdnat oahpahusbargguide.
Árbevieru máhttit leat kártejuvvon ja sidjiide leat fállon dilálašvuođat oahpahit dáidduid nuorabuidda, ná lea maiddái boarrásut buolva movttiidahtton joatkit árbevierrobargguin ja sirdit dáidduid ođđa buolvvaide.
Árbevirolaš ealáskahttin lea dehálaš sápmelaš iešmearridanvuoigatvuođa, sámeservošiid nanosmahttima, kultuvrra iešdáhtolaš heiveheami (dáláservodaga hástalusaide) ja sápmelaččaid buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami dáfus.
galgá buorebut vuhtii váldojuvvot servodateallimis ja dán oktavuođas go
viđjji. Árbevieruid, kultuvrra ja giela gaskavuođa dutkan lea dehálaš ja dat ráhkada iežas ládje
Description
Árbevirolaš anáraš eallinvuohki sisttisdoalai dábálaččat dállodoalu, man vuođđu lei luondduealáhusas ja dan birgejumi geađgejuolgin ledje guolástus, boazodoallu, šibitdoallu ja eatnama gilvin sihke meahcástus.
Árbevirolaš juoiggus leamaš álggos sámiid riittaide čadni ja luondduálbmogiidda mihtilmas albmabuktinvuohki heaggamáilmmi ja reálamáilmmi albmaneapmi.
Árbevirolaš kiinnálašgiella
Árbevirolaš kiinnágiellaName
Árbevirolaš nuortalašrátnu gođđojuvvo ceakkogođđinmuoraiguin ja dat gođđojuvvo sávzzaullus snáldduin badnojuvvon ulloláiggiin.
Árbevirolaš ruovttodárboguolástus evttohuvvo buohtastahttojuvvot luomosáigge guolásteapmái.
Árbevirolaš musihkka lea ain sápmelaččaide dehálaš symbola ja fápmu, mii čohkke oktii.
Árbevirolaš Open Look lásegieđahalliComment
Comment
Name
Árbevirolaš sámemusihkka
Name
Arbevirolaš diehtu
Árbevirolaš diehtu ii seaillo historjjá girjjiin dehe museain.
Árbevirolaš diehtu ii seaillo go anus, aivve seamma ládje go sámegiellanai seailu dušše hupmamiin ja dan geavahemiin.
Sámiid árbevirolaš dieđu vuođđuduvvá luonddu gudnejahttimii ja luondduresurssaiguin suvdilis ávkkastallamii.
Árbevirolaš diehtu galgá váldojuvvot vuhtii čađamanni prinsihppan buot doaimmas ja beroštumiid bearráigeahčus.
Árbevirolaš fállovuođđoduvvun prográmmaálggaheaddjiName
(" guhkesáigásaš árbevirolaš geavahemiin ") sáhttet leat ásahan eaiggáduššan
Árbevirolaš sámemusihkas leat máŋga vuođđoprinsihpa, mat leat ovttaláganat Viesttar-Sibirijá moanaid eamiálbmogiid musihkain.
Árbevirolaš ealáhusa bálddas lean maid vásihan dehálažžan gárvvásmuvvat oahpaheaddjin sámeguvlui ja bargat ná bealistan sámemánáid ja - nuoraid buorrin.
Árbevirolaš musihka báldii lea ealáskan árbevirolaš musihkka ođđa hámis.
Árbevirolaš dieđu ealaskahttin ja suodjaleapmi dárbbašuvvo.
Árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid ollašuhttin lea álgán.
Árbevirolaš dieđu olis stáhtaráđđi geahččá strategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu oktavuođas olláhuhttojuvvo oktasašsoahpamušas ja dan márrádusain čállojun álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu linnjemat ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat ovdavuojánin riikkaidgaskasaš servošis artihkal 8 (j):a olláhuhttimis.
Árbevirolaš dieđu máhcaheapmi lea dehalaš máŋgga eamiálbmogii.
Árbevirolaš dieđu seailluheapmi lea earenoamážit din duohken.
Árbevirolaš dieđu suodjái galggalii bidjat návccaid dehege resurssaid ja dat galggalii váldojuvvot vuhtii ealáhus-, giella-, kultur- ja sosiálapolihkasnai dego maid lágain.
Árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ovdána
Árbevirolaš dieđu suodji lea báhper nalde oalle viiddis ja gokčevaš.
Ja nu geavvá, ahte stáhtat vigget beasadit geatnegasvuođaineaset ja bargat nu unnán go vejolaš geatnegasvuođaideaset olláhuhttima várás.
Árbevirolaš dieđu suodjaleamis lea hoahppu, daningo vuoras sápmelaččat, árbevirolaš dieđu hálddašeaddjit, leat gáidame eret min gaskavuođas.
mii bissu deaŧalaš kulturcaggin.
Árbevirolaš dieđus ja Islándda čoakkámis Mannan vahku measta guovtti jagi áŋgiruššan bođii mearrái, áŋkke muhtin áigái, go artihkal 8 (j) -bargojoavkku bargu, mas mus lei gudni doaibmat jođiheaddjin, loahpahuvvui.
" eaiggáduššan, dahje eará ládje hálddašan dahje geavahan. "
"eaiggáduššan, dahje eará ládje hálddašan dahje geavahan."
Árbevirolaččat lea dušše stáhtain ' álbmotriektesubjeaktan ' adnojuvvon leat fápmu siehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Árbevirolaččat lea dušše stáhtain 'álbmotriektesubjeaktan' adnojuvvon leat fápmu siehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid.
Árbevirolaččat sámebearrašiin vánhemiidda ja mánáide šattai lagaš oktavuohta oktasaš beaivválaš doaimmaid olis.
Árbevirolaččat dáidda lea sárgojuvvon bohcconáhkiide, dán áigge dáidaga dahket hui máŋggaide materiálaide ja máŋggain eará materiálain.
álgoálbmoga vuoigatvuođa geavahit eatnamiid main sis árbevieruideaset mielde lea
Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi
Árbevirolaš ealáhusatOktavuohta eallima, luonddu ja jagi johtui seailu árbevirolaš ealáhusaid bokte.
Árbevirolaš boazoduhkorasat leat fas ožžon ođđa, hutkálas hámi!
Árbevirolaš bivdobiergasat leat báhcimin eret geavahusas maiddái ođđa teknihká geažil.
Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra nanusvuohta.
Árbevirolaš sámeealáhusat leat sámekultuvrra váimmus ja dorjot sámegiela árbevirolaš geavahanbirrasiid seailuma.
Nuppástuvvan eallinvuogit, nuppástuvvan
Skill Level
Árbevirolaš máhtut ja kulturilbmadeamit
Árbevirolaš vierut, stohkosat, luođit ja
Árbevirolaš dujiid hámit ja čiŋaheamit leat ovddiduvvon sierra materiálaid iešvuođaid ávkingeavahemiin alladássásaš ja ealli álbmotdáidagin.
vuhtii báikkálaš eallindilálašvuođaid.
Árbevirolaš duodje ávdnasat leat čoarvi, dákti, muorra, datni, náhkki ja gođadiŋga.
árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid, ja bargat vai sámit sámit sáhttet
árbevirolaš ássanguovlluin, organiseret álgoálbmogiid guvllolaš iešmearrideaddji
Árbevirolaš boazobarggut leat báhcán barggakeahttá go boazosámit leat šaddan geažos áigge guođohit ealuideaset mástanbalu dihte.
árbevirolaš ealáhusvugiid.
virolaš sámi ealáhusat leat meahcásteapmi ja guolásteapmi.
Árbevirolaš sámi symbolaid ii galgga leat lobálaš geavahit sámiid mieđiheami haga, ja dat galget duššefal geavahuvvot dakkár ulbmiliidda maid sámit ieža dohkkehit.
Árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájat ovdanbuktojuvvojit almmá čuojanasaid ja dábálaččat okto.
hálddašit iežas árbevirolaš máhtu ja sápmelaš ilbmademiid.
Árbevirolaš máhttu lea máhttu mii sirdá buolvvas bulvii nugo omd.
Árbevirolaš ealáhusaide ii gula golleroggan.
ávnnaslaš vuođu, erenoamážit álgoálbmogiid árbevirolaš eallinvugiid, ealáhusaid ja
dearvvašvuođa seailluheaddji dábiid, ja seammás vuoigatvuohta seailluhit deaŧalaš
artihkkalii ahte stáhtas lea geatnegasvuohta ráđđádallat go pláne meassamiid
geavaheamit čuhcet árbevirolaš sámi ealáhusaide, erenoamážit boazodollui, man
Árbevirolaš ealáhusat, dego guolástus ja boazodoallu addet birgejumi máŋgasii.
Árbevirolaš luođis, livđes ja leu ' ddis besset návddašit Petra Magga-Varsiin, Matti Morottajain, Tiina-Sanila Aikioin ja Johan Anders Baeriin Jávrebiekkat-konsearttas.
Árbevirolaš luođis, livđes ja leu 'ddis besset návddašit Petra Magga-Varsiin, Matti Morottajain, Tiina-Sanila Aikioin ja Johan Anders Baeriin Jávrebiekkat-konsearttas.
Árbevirolaš diehtu sirdo diđolaš oahpaheami, boarrasut buolvvas ožžojun málle, juigosiid ja njálmmálaš máinnastanárbbi bokte sihke boazodoallo-, guollebivdo-, čoaggin duodje- ja meahcástanvieruid bokte.
Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpaheami, boarrásut sohkabuolvvain árbejuvvon málle, luđiid ja njálmmálaš muitalanárbevieru bokte ja maiddái boazodoalu, guolásteami, čoaggima, duoji ja meahccebivddu geavadiin.
Árbevirolaš diehtu sirdojuvvo diđolaš oahpu bakte, boarrásit buolvvain ožžojun bargomálliid bakte, luđiid ja njálmmálaš árbevieruid bakte ja dieđusge buot geavadiin boazobarggu, guolástusa, čoaggima, giehtaduoji ja meahccebivddu olis.
Árbevirolaš ealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja ealáhusaiguin barganeavttuid hedjoneapmi leat dagahan muhtin eamiálbmotservošiin lossa váttisvuođaid.
Árbevirolaš ealáhusaid dáládilli, eatnigiela mearkkašupmi, sámi oahppoplána dehálašvuohta ja olgosápmelašvuohta ledje guovddáš áššit, maid nuorat bukte ságaineaset ovdan.
Árbevirolaš ealáhusaid báldii leat boahtán ođđa ealáhusat ja ealáhusaiguin bargama vuogit.
alimusrievtti duopmocealkimiin maŋimuš guokte jagi.
Árbevirolaš sámi ealáhusaid, dego guolásteami, meahccabivddu, čoaggima ja duoji dáfus artihkal lea mearkkašahtti.
Dábálaš čuojanasaid lassin son čuojaha vaikko gáhkkolihtiin dahje hivssetgusttain.
Árbevirolaš dieđuid ja dáidduid oahppan ii šat sirdašuva bearrašis lunddolaččat mánáide.
Árbevieru ja váikkuhusa galggalii árvvoštallat kritihkalaččat.
Árbediehtu lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja identitehtas.
Árbediehtu lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja identitehtas.
Bearjadat 7.2.2014 Parlameantasále Solju, tulkon buot Suomas hállojuvvon sámegielaide
Bearjadatiđit ordnejuvvon iđitgáfestallamis deiven earkebisma Jukka Paarma ja bisma Samuel Salmi mihtoša ovttas sámedikki ovddasteddjiiguin.
Bearjadaga jotkkimet čoakkáma ja eahkesbeaivve deaivvadeimmet vuoigatvuohtaministtar Braxa.
Bearjadat
Bearjadat
Bearjadat eahkedis Sajosa auditorios gullat Niko Valkeapää konseartta.
Bearjadaga golggotmánu 16. beaivvi konfereansa lea buohkaide rabas ja nuvttá.
Bearjadaga golggotmánu 16. beaivvi konfereansa lea buohkaide rabas ja nuvttá.
Bearjadaga rahppojuvvui sámedikki stivrra čakčabadji, muhto ii goit nu somás ságaiguin.
Bearjadaga Eurohpá Ráđi parlamentáralaš dievasčoakkáma presideanta Mevlut Cavusoglun sáttagottiinis guossástalai Anáris.
Bearjadaga bázán vahku čakčalupmui.
Bearjadaga lágiduvvon mánáid- ja nuoraidbeaivvi iešguđet bargobájiide oassálaste badjelas 270 máná ja nuora miehtá Sámi, mii lea eanet go goassige ovdal.
Bearjadaga almmustahttui Katainen I ráđđehusa ráđđehusprográmma.
Bearjadaga gieđahalaimet biodiversiteahttasoahpamuša riikaraportta, mii sáddejuvvo soahpamuša čállingoddái.
Bearjadaga vuolggán Čeavetjávrái, gos dollojuvvo Nuortalaččaid oruiduhttima 60-jagi ávvudeapmi.
Bearjadaga vuolggán vahkkui Montrealii riikkaidgaskasaš artihkal 8j-bargojoavkku čoakkámii.
Bearjadaga Lappi-bargojoavku luobaha loahpparaporttas ealáhusministtar Mauri Pekkarisii.
Bearjadaga mus lei gudni oassálastit Stáhtaráđi 200-ávvudandoaluide Turkus.
Bearjadaga prográmmas leat maid sámediggelága § 9 miel ráđđádallamat bargo- ja ealáhusministeriijas álbmotlaš gilvonákca- ja kohešuvdnaprográmmas (KOKO).
Bearjadaga lean Roavenjárggas árktalaš ráđđádallangotti dán čavčča vuosttaš čoakkámis, man maŋŋel oassálasttán Suoma Eurohpá-dieđáhusa lágidan Láibi luonddus-seminárii.
Bearjadaga ráđđádalan Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas.
Bearjadaga lei luonddusuodjalangearregiid aitosaš čoakkánbeaivi.
Bearjadaga lei vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán, gosa dolvon sámedikki stivrra dohkkehan oktasaševttohusa vuovdesertifiserenkritearan nr 27.
Bearjadaga lei sámedikki stivrra čoakkán, mii joatkahuvvá mánnodaga.
Bearjadaga lei sámedikki lávdegottiid ja diggelahtuid oktasaš seminára, mas gieđahalaimet sámedikki dán doaibmaáigodaga doaibmaplána.
Bearjadaga lea hui dehálaš čoakkán, masa oassálastet viidát sámedikki áššemeannudeaddjit.
Bearjadaga lea Anáris sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus ovdal dievasčoakkáma.
Bearjadaga leanai sámiid álbmotbeaivi, goas leat máŋggat ávvodoalut sierra guovlluin.
Bearjadaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Bearjadaga lea sámedikki stivrra čakčabaji álggahančoakkán Anáris.
Beajadaga leat sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat Sánávuole sadjelávas Eanodaga suohkaniin.
Bearjadaga oassálasten Árktalaš ráđđádallangotti čoakkámii Árktalaš guovddážis, Roavenjárggas.
Bearjadaga oassálasten biodiversiteahttajoavkku čoakkámii Helssegis.
Bearjadaga oassálastten Helssegis biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Bearjadaga oassálasten sivaheaddjelágádusa Anáris lágidan seminárii sámiid ruovttuguovllu riektebálvalusain.
Bearjadaga oassálasttán biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvojit earenoamážit áigeguovdilis dutkangažaldagat.
Bearjadaga oassálasttán PEFC-vuovdesrtikašuvnna stuoračoakkámii.
Bearjadaga dollojuvvui maid sámedikki stivrra čoakkán, maŋimus aitosaš čoakkán ovdal 11.3. dievasčoakkáma Heahtás.
Bearjadaga dollen sága olmmošriektesáttagotti ja davviriikkalaš olmmošriekteáššiid ráđđádallangotti (IONK) lágidan semináras.
Bearjadaga Sajosis lágiduvvo Klubieahket, man ovdal lea Restoráŋŋa Lyeme ordnen juovlaboradeapmi.
Bearjadaga dollen ruovttoluotta nuortalašguvlui, gos dollojuvvo Bassi Trifon-ávvudeapmi.
Bearjadaga ledjenai álbmotbeaivedoalut, jagi merkkašahttimus beaivi sápmelaččaide.
Bearjadaga klubba-eahket ordnejuvvo Hotealla Kultahovis, gos musihka čuojaha DJ Oula ja anárašgielat ráppejeaddji Amoc.
Bearjadaga mánáid- ja nuoraidbeaivvi Ijahis ija násttážat - konseartas mánáid ja nuoraid iežaset loaiddasteamiid lassin gullat earret eará Máret Hildur Stueng joavkkuinis ja festivála eamiálbmotguossi, chukotkalaš Veronica Usholik.
Bearjadaga lei maid hui olu bargu ja beaivi lei hohpolaš. Iđđes sámediggi deaivvadii stáhtačálli Reina ruhtaministeriijas ja ministtar Kiviniemi sierraveahki Tatja Karvosa.
@ option Name of the weekday
City in Ohio USA
PerlLanguage
Perl- moduvllat
Perl
kio_ finger Perl- skripta ii gávdnon.
Bissovaš foruma čoakkán bohciidahtii munnje olu jurdagiid.
PERMUT (oktiibuot; permuterejuvvon)
Galle elementta galgá permuteret
Gallii jahkái galgá máksit
Persena golmmaivdnásaš leavgga gerge geavahit ee. Álttá čáhcefápmorusttega ja dulvadeami vuosttildeami oktavuođas 1970- ja 1980-loguid molsašumis, muhto dat ii báhcán atnui dađi guhkit áigái.
object name (optional)
Constellation name (optional)
Iranalašgiella
Iranalašgiella
Iranalašgiella
Ruškesrosa1color
Ruškesrosa2color
Ruškesrosa3color
Ruškesrosa4color
Ruškesrosacolor
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun
Comment
Name
Name
pespektiivvaheapmin.
City in New Jersey USA
great- britain_ counties. kgm
City in Western sahara
great- britain_ counties. kgm
@ action: button
City in Volga Region Russia
color
_Gaskkalduhte
Gaskkalduhte
Gaskkalduhtte
@ item event or to- do description update request
peru. kgm
Gaskkalduhte@ label
Mot gieldin dáhpáhuvvá lea sierralágan guđege eanadikkis.
Gaskkalduhttit Boallu
NAME OF TRANSLATORS
PeruName
BuđetolmmáiGenericName
Peru
Stock label
Actions Config
Oppalaš
Lihttu addá stáhtaide alcceseaset vejolašvuođa válljet maid gielaid lihttu
Vuođđogirji ii dasto guoskka ovdamearkan sisafárrejeaddjiid gielaid.
Vuđolaš & fontasturrodat:
Vuođđobearaš:
Vuođđoskuvlaáigge čuoigan ja friijavalástallan ledje mu miela mielde.
Vuođđoskuvlaáigge vuođđudeimmet gili nieiddaiguin musihkkajoavkku.
- rávesolbmuide davvi-, julev- ja máttasámegielakurssat,
vuođđoskuvla, mii fállá oahpahusa sámegielas, ja nubbi fas lea 11-jagáš internáhta
Vuođđoskuvlaláhka ásahuvvui vuosttas geardde 1968 ja ásahus 1970.
vuođđoskuvlla 2. luohkkái
vuođđoskuvlla 3. luohkkái
Sámegiela oahpahus lea addojuvvon vuođđoskuvlla álgojagiid rájes.
Vuođđoskuvlla anárašgiela vieris giela álgooahppogirji, mii heive buoremusat badjedássái.
Vuođđoskuvlla lean vázzán Gápmasis (1-3lk) ja Anáris (4-9lk) sihke logahaga Avvilis.
Son lea studeren Sámi musihkkaakademiijas.
Vuođđoskuvlla maŋŋá ledjen vehá áigge barggus Helssegis, man maŋŋá máhccen ruovttoluotta ruoktoguvlui.
Vuođđoskuvlla badjeluohkáid anárašgielat oahpahusa várás lea almmuhuvvon ođđa eatnandieđu oahppogirji ja oahppangihppa, Amerik ja Amerik Oppâmvihko.
Vuođđoskuvllat: Kempele 1,Vaasa 2, Liperi 1, Tuusula 1, Iitti 1 Logahagat: Jyväskylä 1, Tampere 1, Roavvenjárga 4 Lassin Hollánda / Rotterdam, 1 anárašgiela vuođđooahpahusa oahppi
ovttabealat luovusbeassanrahčamušaiguin, go eai leat erenoamáš dilálašvuođat mat
VUOĐĐOHÁPMI 260 olbmui
Váldu:
Vuođđorievttit eai vuođđolága § 22 mielde eaige ruvkelága § 38 ja § 50 mielde sáhte govssahallat ekonomalaš beroštumiid ovddideami dihte.
Vuođđovuoigatvuođat Eurohpá uniovnnas
Vuođđovuoigatvuođat mearriduvvo riikka dásis, go fas olmmošvuoigatvuođat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnaide. Vuođđovuoigatvuođat leatge dávjá viidábut go dat masa stáhta lea riikkaidgaskasaččat čatnasan.
Vuođđovuoigatvuođat mearriduvvo riikka dásis, go fas olmmošvuoigatvuođat vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnaide.
Vuođđovuoigatvuođat leat dakkár vuoigatvuođat mat dáhkiduvvojit stáhta vuođđolágas sihke dan riikavuložiidda ja eará olbmuide geat leat dan jurisdikšuvnnas. Earret soames spiehkastagaid vuođđovuoigatvuođat eai dáhkit absoluhta suoji ja vuođđolágain dušše gáibiduvvo ahte vuoigatvuođa rihkkumis ferte mearridit lágas ja dušše vissis ráddjen sujaid dihte.
Vuođđovuoigatvuođat leat dakkár vuoigatvuođat mat dáhkiduvvojit stáhta vuođđolágas sihke dan riikavuložiidda ja eará olbmuide geat leat dan jurisdikšuvnnas.
Vuođđovuoigatvuođat leatge dávjá viidábut go dat masa stáhta lea riikkaidgaskasaččat čatnasan.
Vuođđovuoigatvuođat spiehkastatdili áigge.
Vuođđovuoigatvuođat Suomas
Vuođđovuoigatvuođat
vuoigatvuođaid viidodat ja sisdoallu árvvoštallojuvvo, ja go árvvoštallojuvvojit ILO
Vuođđovuoigatvuođaid luohkkájuohku
Vuođđorivttiid olláhuvvama dáfus jearaldagas lea hui problemáhtalaš láhkaásahanođastus, mii guoskkaha earenoamážit boazodolliid.
vuođaid ja vuođđudeaddji friddjavuođaid dohkkeheami, ovttadássásaš návddašeami
Vuođđovuoigatvuođaid dorvvasteapmi.
Vuođđovuoigatvuođaide gullet maiddái ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat (ESČ-vuoigatvuođat). Dakkár vuoigatvuođaide gullet ovdamearkan vuoigatvuohta bargui, sosiáladorvui ja oahpahussii. Almmolaš váldi ferte dorvvastit ja ovddastit daid vuoigatvuođaid ollašuvvama.[2]
Vuođđovuoigatvuođaide gullet maiddái ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat (ESČ-vuoigatvuođat).
Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat 2004, Oahpahusráđđehusa mearrádusat
Vuođđooahpahusa oahppiid mearit leat mannan čielgasit vulos guvlui sámiid ruovttuguovllu buot gielddain 1990 logu gaskamuttu rájes.
Vuođđooahpahusa davvisámegielat goalmmátluohkálaččat ožžot geavahussii ođasmahtton eatnigiela oahppagirjji
Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:
Vuođđooahpahusa diibmojuohkoođastusa olis dahkkojuvvon rievdádeamit oahppoávdnasiid lađasbáikkiin ja maiddái jođus leahkki vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusaid ođastus lasihit dárbbu ođasmahttit oahppamateriálaid.
Vuođđooahpahusa ođđa matematihka ráiddus leat almmuhuvvon guokte ođđa davvisámegielat oahppogirjji.
Vuođđooahpahusa ođđa matematihka ráiddus lea almmuhuvvon njeallje ođđa davvisámegielat oahppogirjji.
Vuođđooahpahuslága, logahatlága ja ámmátlaš skuvlejumi guoskevaš lága sámegiela sajádaga guoski njuolggadusat leat lahka nuppiid.
Vuođđooahpahusláhka geatnegahttá skuvlejumi ordjejeaddji addit sámegielat ohppiid oahpahusas váldooasi sámegillii, mas čuovvu ahte dárbbašuvvošedje lasi sihke luohká- ja ávnnas (fága-) oahpaheadjjit.
Vuođđooahpahusa ja logahatskuvlema guoski doaibman- ja ruhtadanláhkaásaheapmi sihkkarastá sámeoahpahusa lágideami dušše sámiid ruovttuguovllus.
máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuođul boahtti bargovásáhuslasit. Bargobáiki
Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
Vuođđobálká lassin mákso 24%:a sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde meroštallon vásáhuslasit.
Vuođđobálkká lassin mákso 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrášuvvi ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin mákso 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvet vásáhuslasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde mearrášuvvi ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde mearrášuvvi ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrášuvvet ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:a sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde mearrašuvvet ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24%:n sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrášuvvet ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuođul boahtti bargovásáhuslasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24%:a sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvi ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja bargovásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja vásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja maiddái vásáhuslasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja ahkelasit.
Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit 24% sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde.
Vuođđobálvalusaid dorvvasteapmái galggaliinai giddet sakka fuomášumi Gilbbešjávrre gárgehanplánas ja vuođđobálvalusaid dorvvasteami maŋŋel galggalii álggahuvvot aitosaš gárgehanbárgu.
vuođđodeaddji prinsihpa ilbmadeapmi das makkár geatnegasvuođat stáhtas leat
oskkáldas konvenšuvnna vuođđojurdagii, namalassii ahte álgoálbmogiin lea
Vuođđoprinsihpa lea ahte ii giige divššus oaččo guođđit dieđuid ovttaskasa dohkketkeahttá.
TV- ja radiokanálaid dan sturrodahkii mii lea dárbbašlaš ollašuhttin dihte vuosttaš
vuođđun,
duvvon stáhta haga, lea Ruonáeatnama friddja oktavuođat Eurohpalaš Uniovdnii
ásaheapmi (Samiskt informationscentrum) Ruoŧas.
sullasaš áššiid.
Direktiiva lea dohkkehuvvon EU-traktáhta artihkkala 13
lágádusa huksema maid joavku ii gávnnat dan veara. Dán oktavuođas čujuhuvvo
stáhta.
vuođul dát áššedovdi joavku nammaduvvui, ja mii leat jáhkkán das leat unnán ávki,
Barggu vuođđun livččii " vuovdesápmelaškultuvra ".
Barggu vuođđun livččii "vuovdesápmelaškultuvra ".
Vuođđodási guovllu sáhttá vuođđudit uhcimuštá sullii 20 000 ássi gieldda vuođu ala.
Dakkár dieđut leat maid eaktun giela, kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái.
manni ja vuođđudeaddji fáddá, masa gullá dat dovddiideapmi ahte álgoálbmogiid
vuođa sámi kultuvrii, ahte vejolaš lea addit sámiide ovdavuoigatvuođa boazodollui
- earret eará dainna ákkastallamiin ahte dakkár logahallamat dávjá mange buori siva
dahje čearddalaš vuolggasadji, deaivvahallá vealahangildosii.
gusket sámiid ruovttugilleguovlui, de lea vuođđogálduid duktan dasa eaktun. Sáme
Vuđolaš válbmenbargu buvttii bohtosa.
Sivvan dasa lea ahte ii giige dárbbat máksit eanet go dárbbašlaš dálkasis jus leat sierra haddát máŋga seamma soarttaga.
Vuođustussan ávžžuhussii lea sámegiela ja sámegielat oahpahusa earenoamáš ruhtadanmearrádus, man vuođul sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaddjiid bálkágoluide stáhtaveahki olles jahkái.
Ákkat guođohandoarjaga gáibideapmái gávdnojit Suomma vuođđolágas, riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti mearrádusain ja EU:a searvansoahpamušas, man vuođul Suoma eiseválddiin lea vejolašvuohta álbmotlaš doaimmaiguin ja Eurohpa ovttastumi lága easttekeahttá mieđihit sámi boazodollui sierra vuoigatvuođaid sámiid ruovttuguovllus.
Áššehis bálkáerohusaid ovdan buktin gáibida nissoniid ja albmáid bálkkáid veardideami ja bálkáerohusaid sivaid čielggadeami bargiidjoavkkuin ja maiddái ovttaskasolbmuid buohta.
Jagi 1996 mannosaš lágas, mii gieđahallá sivaid manne stáhta
konvenšuvdna ii galgga geavahuvvot ággan manne ii servojuvvo vuoigatvuođaid
dat nanne dárbbu oktasaš davviriikkalaš ovdasátnái.
deaŧalaš sivvan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áigái oažžumii.
mat eai mearkkaš ahte váldi doaimmahuvvo, Sámediggi sáhttá dahkat almmá mange
eiseválddiiguin de galget maid guokte
mii goziha konvenšuvnna ollašuhttima.
hävd) dahje guhkesáigásaš geavaheapmi.
Dieđut
Oktageardán
& Oppalaš
_GaskkalduhteStock label
norgalaš Vuođđolágas, § 110 a, doaba kultuvra siskkilda maiddái ealáhusaidge. Nu
Vuođđolága mearrádusain, mat gieđahallet hálddašeami ja iešmearrideami, lea
Vuođđolága ja sámediggelága válmmaštallamis ja ásahuvvon lágaid almmolašvuođustusain vulgojuvvui das, ahte sámiid giela ja kultuvrra guoski iešráđđen manná ovddos iige maŋos.
Vuođđolágain dás ii leat mihkkege dahkamušaid.
Vuođđolága šiitin, earenoamážit vuođđoláhkaváljagotti lahtus lea vuoimmálaš beali váldin, man ii sáhte dulkot ovttaskas bállahastimin.
Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas.[4] Dasa lassin sápmelaččaid [5] ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain.
Vuođđolága vuođđovuoigatvuođaásahusain árabajásgeassima guovddaš vuoigatvuođat leat ovttaveardásašvuohta, olmmošárvvu loavkitmeahttunvuohta, ovttaskasfriijavuohta, vuoigatvuođaid dorvvasteapmi, oskku friijavuohta, máná vuoigatvuohta oassálastit ja váikkuhit iežas árgabeaivvi ja ovdánandási dáfus dehálaš áššiide sihke gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Vuođđolága ákkaid mielde sámiid sajádat álgoálbmogin mearriduvvo
Vuođđolága njuolggadusaid laktin sámiid iešráđđenorgána, Sámedikki, vuođđudeapmái mearkkašedje álggu ja politihkalaš-hálddahuslaš rámaid ráhkadeami sámiid iešráđđema sisdoalu ovddideapmái boahttevuođas.
Vuoññolága njuolggadusaid laktin sámiid iešráññenorgána, Sámedikki, vuoññudeapmái mearkkašedje álggu ja politihkalaš-hálddahuslaš rámaid ráhkadeami sámiid iešráññema sisdoalu ovddideapmái boahttevuoñas.
Konstitušuvnnas eai namahuvvo dat álbmogat main lea sáhka, muhto muhtun lágas mii lea jagi 1996 rájis, celkojuvvo ahte davi unnalohkosaš álgoálbmogat leat álbmogat mat ásset dain guovlluin main sin máttarvánhemat leat árbevirolaččat ássan, bisuhan iežaset árbevirolaš eallinvugiid, ja main álbmotlohku ii leat eambbo go eanemusat 50 000 olbmo, ja maid lea vejolaš earuhit sin oktasaš sierra čearddalaš dovdomearkkaid geažil.
Vuođđolágas ii leat mihkkege logahallamiid mii čájeha maid álbmogiid
Vuođđolágas mearriduvvon eamiálbmotvuoigatvuođat mearkkašit stáhta ja sámiid gaskavuođa earalágan luonddu juos veardida stáhta ja eará vehádagaid gaskavuhtii.
Ministeriijas eai oro dovdame vuođđolága ja sámediggelága.
Vuođđoláhkii váldui jagis 1995 (17.3 §) sámiide vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela.
Vuođđoláhka sihkkarastá sámiide Suoma áidna eamiálbmogin vuoigatvuođa iežas gillii ja kultuvrai ja dan guoskevaš iešráđđemii sámeguovllus.
Vuođđoláhkaváljagotti guorahallan nuppástusain sámediggeláhkii ii leat sámiid dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan.
Vuođđoláhkaváljagotti lahttu Lohi ákkastallá oainnus sajádagainis Lappi riikkabeaiveáirasin ja sajusta iežas sámi kultuvrra áššedovdin.
Vuođđoláhkaválljagotti oainnu mielde friddja guolástanrievtti ulbmilin lea muhtin oassái čoavdit sámiid eanan- ja čáhcerivttiid.
Vuođđoláhkaváljagotti bealiváldimat váldojit vuhtii sámedikki ovddugohcimis ja cealkámušain.
beivviid vuođđoláhkalávdegotti mearkkašumiide.
Vuođđolága linnjen suohkanođastusas dárkkuha dan, ahte Eanodaga suohkannai šaddá suohkanlihtodančielggadeami vuollásažžan.
Vuođđoláhkaváljagotti rávvagat eai leat ollašuvvan.
Vuođđoláhkaváljagoddi gieđahallá buot lágaid, mat gieđahallet sápmelaččaid vuoigatvuođaid, ja lea danin sámediggái hui dehálaš váljagoddi.
Vuođđoláhkalávdegoddi oaivvildii,
Vuođđoláhkaváljagoddi gullá sámedikki ođđajagimánu loahpas oktanaga eará beliiguin.
Vuođđoláhkalávdegoddi cealká dán mearrádusa birra ná:
Vuođđoláhkaválljagoddi lea addán sierramielat cealkámušas suohkanráhkadusođastusas.
Vuođđoláhkaválljagoddi lea gáibidan, ahte buot sierralágaide, mat gusket sápmelaččaid, váldojuvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu.
geavaheapmi sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, geavahanvuoigatvuođaid, ja vel
Vuođđoláhkaváljagoddi lea linjádan, ahte sámiid guoski sierralágaide galgá váldit ng. sámekultuvrra heajudeami suoji ruvkelága ja čáhcelága ovdamearkka mielde.
Vuođđoláhkaváljagoddi lea čájehan dan, ahte dat lea váikkuhusaide mieđis bellodatpolitihkalaš váljagoddi, mii dulko vuođđolága ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid iešguđege ovddasteaddji bellodatpolitihkalaš čalbmelásiid čađa.
Vuođđoláhkaválljagoddi lea behtton ođasnuhttima válmmaštallamii ja olláhuvvamii.
Vuođđoláhkaváljagoddi lea Suoma alimus vuođđolága dulkonorgána ja geavaha hui mávssolaš válddi.
Vuođđoláhkaválljagoddi lea jagi 1978 rájes linnjen, ahte luomos guolástanriekti dorvvasta oasistis sápmelaččaid vuoigatvuođa muito- ja arkiivadieđuid badjelmanni návddašeapmái.
Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai Eanodagas
Vuođđoláhkaváljogoddi lea cealkán, ahte sámedikki ovddastus galgá dorvvastuvvot álggu rájes láhkaásahanfidnuin, mat gusket sápmelaččaid.
sin vánhemiid, áittardeddjiid dahje bearašlahtuid árvodási, doaimmaid, oaiviliid,
vuolgá árbevierus. Dát árbevierrovuoigatvuođa ii leat vejolaš hilgut álbmogiid
ášši duopmostuolus mii lea dan riikkas mas vejolaš árbevierroriekti lea gáržžiduvvon.
iskkadeapmi arkiivagálduid vuođul buktit nannoset vuođu politihkalaš mearrádusaid
oidá sin, daid sivaid geažil maid mearrádus namaha dárkileappot (náli, liikeivnni,
Soahpamuš ii sáhte čuohcit earáid árbevirolaš vuoigatvuođaide.
Maiddái nággočoavdimatge dávjá čuvvot árbevierrun čieggan njuolggadusaid, main
Stencils
Gaskkalduvvon
Gaskkalduvvon
Gaskkalduvvonprint job
Gaskkalduhte barggu
All collections containing recipients.
Gaskkalduhte
& Gaskkalduhte
Gaskkalduhte
Gaskkalduhtte
Gaskkalduhtte
& Orustahte barggu@ info: tooltip
@ info: whatsthis
Gáđa: Ráhkat máhpa
gaskkalduhte heaittiheami
Gáđa: Máŋge
Gáđa: Liŋka
NAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
Orustahte@ action: button
& Orustahte barggu
QShortcut
GaskkalduhteQSql
Gáđa: Bija ruskalihttái
Gáđa: Sirdit
Gaskkalduhte & Favicon- ođasmahtimiid
Orustahte & dárkkistemiid
Gáđa: Molsso nama
@ info: whatsthis
Gaskkalduhttimin
Gaskkalduvvui!
Name
Gaskkalduvvon
Gaskkalduvvui!!!
Orustahttojuvvon
Expired key
Don gaskkalduhttet fiilasirdima% 1
máhcahit legitimašuvnna dan bátnedoaktáris dahje bátnehygienisttas guhte lea boastut bargan iežas barggu
Sáhttá maid almmuhit ovttaskas ámmáthárjeheaddji, jur seamma ládje go ovdal dagai Sosiálastivrii.
eretgeassemeahttun meattáhus nammačielggadeamis
Backspace
Per Wigren
BearSaturday
Basa čalmmi kompressoriin dehe bumbolduhkuin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui.
Geavtte kompressora dehe bumbola ja basa olggul olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui.
Basa čalmmi ráinnasin olggut čalbmegeažis siskkibu guvlui kompressoriin dehe bumbolduhkuin mii lea láktaduvvon loika hátnáčáziin dehe sálteluvvosiin.
Peseta
Peso Uruguayo
Peter Kelly
Peter Penz@ info: credit
City in Ontario Canada
City in Virginia USA
Peter Silva
Boraspiret - eanaš gumppet, geatkkit, albasat, guovžžat ja goaskimat - dagahit boazodoalloguovlluin máŋggain sajiin juoba stuorát áitaga boazodollui go ruvkeindustriija.
Boraspirevahágiid buhtádeamis addojuvvon láhkaásahusa mielde dievas buhtádus oaivvilda bohcco geavatlaš árvvu buhtádeami guovttegeardásažžan.
Boraspiriid dagahan boazojámuid mearri lea muhtun guovlluin juksan dakkár dási, ahte miesit eai šatta doarvái ja dalle oppa eallu sáhttá nohkat moatti jagis.
Borasspiret leat okta ášši man son atná áittan.
Petra Biret Magga bargá sámedikkis mánáidkultuvrrain.
Petra Magga-Vars muitalii.
Petra Magga-Vars mieldáhpáhusas juoigamin sámeduoji birra.
Petra Magga-Vars lei guođđán mearrádussii sierra oaivila.
Petra Magga-Vars, sámedikki stivrra lahttu, rabai dilálašvuođa vuohkkasit juoigamiin árbevirolaš juigosa, mii muitalii sámeduodjái gullevaš árbevirolaš dieđus beaskka goarrumis ja dan bargomuttuin.
Petra Magga-Vars, sámedikki stivrra lahttu, rabai dilálašvuođa vuohkkasit juoigamiin árbevirolaš juigosa, mii muitalii sámeduodjái laktáseaddji árbevirolaš dieđus beaskka goarrumis ja dan bargomuttuin.
Petra Magga-Vars Vuohčus, Anne-Maarit Magga Eanodagas ja Jouko Magga Vuohčus.
EMAIL OF TRANSLATORS
Name
Name
Ásllat-Mihku Biehtára ávvučájáhusa beassá geahččat čakčamánu loahpa rádjai Sámekulturguovddáš Sajosis.
Petteri Laiti ávvučájáhus rahpá Sajosa čájáhuslanjaid sápmelaš dáiddáriidda
Ásllat-Mihku Biehtára ávvučájáhus rabas velá čakčamánu loahpa rádjai
Petteri Laiti ávvučájáhusa rahpamiid sáhtostii konsearta Sajosis
Ásllat-Mihku Biehtár ávvučájáhusa rahpamat dollojit duorastaga 25.6.
Ásllat-Mihku Biehtár ávvučájáhusa rahpamat dollojit duorastaga 25.6.2015 Sajosis
Petteri Laiti: " Lea dehalaš áddet ja diehtit dujiid sisdoalu, mearkkašumi ja geavahandárkkuhusa.
Petteri Laiti: "Lea dehalaš áddet ja diehtit dujiid sisdoalu, mearkkašumi ja geavahandárkkuhusa.
Petteri Laiti muitala leat bajásšaddan gilvvu vuolahasaiguin juo ruovttustis áhči duddjodettiin. "
Petteri Laiti dadjá iežas šaddan gilvvu vuolahasaiguin jo ruovttus áhči duddjodettiin atnubiergasiid ja eatni duddjodettiin tekstiiladujiid.
Petter Morottaja, anárašgiella
Bealgi Niillasa mátkkit- animašuvdnaráiddus almmuhuvvojedje oktiibuot 22 anárašgillii jorgaluvvon oasi (Pelgi Nijlâs määđhih 31-52).
Dainnago goddenálli geahpánii, de boazodoalu mearkkašupmi lassánii.
Gottiid ja náhkkeealliid bivdu ja guolásteapmi ledje gánnáhahtti ealáhusat, maid buktagiiguin olbmot gávppašedje gitta GaskaEurohpá rádjai.
spáillit = gáldejuvvon boazu
- GrUB nr 12 - Prop. Nr 219: Vuođđolága lávdegotti cealkámuš nr. 12 ráđđehusa proposišuvnnas oktan árvalusaiguin lágaid ja riikkabeaiveortnega rievdadeami hárrái.)
PF- 4 árkabiebmi
PF- 5 árkabiebmit
PF- 8 árkabiebmi
PF- 9 árkabiebmit
PGK
PGMName
PGP 6 doarjaga betageahččaleapmi
PGP 6 doarjja ja buorideamit krypterendoarjagis
A custom key
PGP
Phags- paKCharselect unicode block name
star name
star name
City in Alabama USA
star name
City in Pennsylvania USA
City in South Dakota USA
philippines. kgm
PhluidComment
world. kgm
greece_ prefectures. kgm
City in Arizona USA
usa. kgm
Phonon- heivehusmodula
Phonon DirectShow9 duogášmohtorName
Equalizer state, as in, disabled
Phonon GStreamer duogášmohtorGenericName
Phonon Xine- duogášmohtor
Phonon:: MMF:: EffectFactory
Phonon:: MMF
MuittuhusatPhonon::
MusihkkaPhonon::
Phonon čuoččuha ahte ii sáhtte čuojahit MP3- fiillaid. Fertet iskat jus duogášmohtora maid Phonon doaibmá nu go galgá. Gávnnat ávkkálaš dieđuid Jearaldagat ja vástadusat oasis Amarok- giehtagirjjis.
VideoPhonon::
Phonon XineComment
Phonon Xine duogášmohtor
PhotoCD- reaiddutName
PHP čoavddašátni/ dahtašládjalistu
PHP- ohcanQuery
Listu mas leat PHP- čoavddasánit ja PHP- bienat
Listu mas leat PHP- čoavddasánit ja - dáhtašlájat
PHP
PHP/ PHPLanguage
Piáno lean čuojahan dan rájes go ledjen unna nieiddaš ja johten vuođđoskuvlaáigge Soađegilis 100 kilomehtera duohken piánočuojahandiimmuin.
Birasčálli
Pia Ruotsala, hálddahushoavda, Sámediggi
Láhkačálli
Pia Ruotsala nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin eanandoalus bargi olbmuid ealáhatlágádusas doaibmi badjeolbmuid ráđđádallangoddái.
Pia Ruotsala lea sámedikki sosiála- ja dearvvasvuođačálli.
Sámediggi
singular
PicAsmLanguage
unit-plural
City in Mississippi USA
City in Haute- Vienne France
PicoName
City in California USA
Doalat earáid vuolábeallái
Doalat vuolláičállaga1 = file name, 2 = error string
Doalat
Doalat- eallin áigemearri:
Doalat eallin
& Doalat dán láse rabas maŋŋá viežžama
Čájet láse buot čállinbevddiin
Čájet láse earáid duohkken
Doalat láse earáid bajábeallái
Doalat láse rabas
Doalat agibeaivái
- Atnit árvvus rabasvuođa ja nuppiideamet.
Doallat čuovvovaš bálgesiid ja sámedikki oktasaščoakkáma maŋimusat njukčamánus, mas dasto geahččat mot čoakkánmearrádusat leat ovdánan.
Stivra dohkkehii bušeahttaevttohusa addojuvvot dievasčoakkámii.
Doallat vel ovtta čoakkáma ovdal geasi.
Doalat earáid vuolábeallái
Doalet & earáid vuolábealde
Doalat earáid bajábealde
Čájet & earáid vuolábealde
Doalat earáid & vuolábealde
Čájet earáid bajábealde
Čájet & earáid bajábealde
& Doalat earáid bajábealde
Doalat earáid bajábealde
Doalat earáid bajábeallái
Doalan iežan blogga rabasin vel muhtin áigge ovdal go steŋgen dan.
Anán earenoamáš dehalažžan dan, ahte áittardeaddji ávžžuhii Suoma stáhta suokkardit duođalaččat sámedikki evttohusa ásahit Suoma riikkabeivviid ja Sámedikki ovddasteaddjiid oktasaš bargojoavkku válmmaštallat Ilo-soahpamuša ratifiserema.
Anán evttohusa buorrin vuolggasadjin, muhto seammas galggalii árvvoštallat viidáseappotge eanan- ja meahccedoalloministeriija bargogietti, sajádaga ja rolla politihkalaš doaibmin Suomas.
Geavahan gávtti milloseappot go čáhppes biktasa daningo gákti lea vuohkkasut, čáppasut ja mii lea dehálaš, dat muitala gos mu sohka boahtá ja mii mun lean.
Anán su mearrádusa ipmirdahttin - mun lean suinna ovttaoaivilis - muhto dieđusge šállošahttin sámiid dáfus.
Anán hui bávččagahttin sámi kultuvrra guovdu, ahte sápmelaččat klassifiserejuvvojit gillájeaddjin.
Anán hui morašlažžan, ahte sámi nuoraid doaibma ii dorjojuvvo ja vuoruhuvvo dakkár doaimma ruhtadeapmi, mii gulalii dábálaččat Suoma girkuid bargui ja sin iežasruhtadeapmái.
Anán hui morašlažžan dan ovdaneami, ahte váldokultuvrra plánejeaddjit adnojuvvojit eambbo árvvus go sámi duojárat ja sin oainnut sámi duojis adnojuvvojit mávssolažžabun go duháhiid jagiid hápmahuvvan sámi duodji, dan historjjálaš jotkkolašvuohta ja kultuvrralaš máhttu, diehtodáidu.
Anán ieš hui dehálaš áššin dan, ahte julggaštusas váldojuvvoje vuhtii maiddái Ruošša sápmelaččaid dárbbut.
Anán álbmotpárkavuogádaga eavttohis doaibmin ja dehálaš suopmelaš vuogádahkan, mii dáhkida álbmotduovdagiiddámet sirdáseami maiddái boahtte buolvvaide.
Anán konfereanssa hui dehálaš dáhpáhussan earret sámi nuoraide ja nuoraid searvvušvuhtii muhto maiddái midjiide sámi parlamentáralaš ráđi ja sámedikkiid politihkkáriidda.
- Mu mielas lasseruhtadeapmi lea namalassii giittus sámediggái bures dahkkojuvvon barggus.
Ieš anán bálgesa juohkima buoremus molssaeaktun dorvvastit sámi boazodoalu boahtteáiggi Neakkela bálgesis.
Doalan semináras ovdasága dálkkádatrievdama ja riikkaidgaskasaš politihka váikkuhusain árktalaš álgoálbmogiidda.
Anán dan vealtameahttumin, vai dákkár dilli ii šat ođasnuva ja vai ruhtadeapmi ja doaibma ožžojuvvoba bissovaš vuođu nala.
Anán dárkkistusa buorrin áššin ja dat addá midjiide vejolašvuođa gárgehit ain iežamet doaimma ja hálddahusa.
Anán dán persovnnalaččat hui dehálažžan, daningo lean leamaš sámediggepolitihkkárin evttoheame nuoraidorgána vuođđudeami sámedikki ollái 2000-jagi álgogeahčen.
Anán Tennilä čállosa hui bures ákkastallon ja áššedovdamušain čállojuvvon.
Anán ášši hui morašlažžan.
cursor-format
Doalat vuolá - / bajábealde
Doalat krypterema
Doalit gori
& Doala čiehkámuittu áigeguovdilin
Vurke vástadusaid dán máhppii
Rehkenastte & goallossániid čállinmeattáhussan@ label: listbox
Doalat earáid bajábeallái
Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat sámi parlamentralaš ráđi (SPR) oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanovttadaga vuođđudeapmi, mii bearráigeahčalii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke bearráigeahčalii sierra sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.
Guhkit áigge ulbmilin sáhtálii leat Sámi parlamentáralaš ráđi oktasaš árbevirolaš dieđu suodjalanguovddáža vuođđudeapmi, mii koordinerelii ja ovddidivččii SPR:a oassálastima riikkaidgaskasaš dásis árbevirolaš dieđu mearrádusdahkamii sihke koordinerelii golmma riikka sámedikkiid ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarggu árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.
maiddái vuovdečuollamiidda, čáhce- ja bieggafápmorusttegiid huksemiidda, geainnuid ja joavdovisttiid huksemiidda, soahteveaga hárjehallamiidda ja bissovaš
geavaheapmi dat leat deaŧalaččat go samit galgat seailluhit ja ovddidit sámi
• doallat jeavddalaš "máinnasbeivviid " eallilan olbmuiguin
• doallat jeavddalaš "máinnasbeivviid" eallilan olbmuiguin
rievttalaš vealaheapmin álbmotrievttálaš njuolggadusaid mielde.
meannudeapmin mii boahtá vuostálagaid rápmakonvenšuvnna vealahangildosa.
vealaheapmin (" discrimination ").
jođihan iežaset ealáhusaid buohtalagaid suopmelaččaiguin vaikko sámi ealáhusat
Piding mojánfáddáComment
Doalaimetnai oktasaščoakkáma, mas gieđahalaimet sámedikki bargan barggu 8 (j):a olláhuhttima várás ja makkár áššin galggalii bargat ovttasráđiid.
Dollen konfereanssa loahpahansága, mii gávdno seamma čujuhusas.
Dollen konfereanssas sága árktalaš guovllu ávkkastallamis.
Dollen konfereanssas sártni árbevirolaš dieđu suddjemis ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvamis Suoma sámedikki ja SPR:a barggus.
Dollen muhtin luopmobeaivve miessemánu álggus ja lean fas máhccan bargui.
Dollen sártni Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasbarggus.
Dollen semináras rahpansáhkavuoru, man sáhttá gávdnat sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis.
Dollen semináras oanehis sáhkavuoru, mii gávdno, dego buot mu ovdaságat, sámedikki ruovttusiidduin.
Dollen semináras loahpahansáhkavuoru, mas gieđahallen sápmelaččaid ovttaveardásašvuođá olláhuvvama.
Dollen dan nákkosdutkama áigge luhtolažžan danin go atnen nákkosgirjjistan lisensiáhtadutkamuššan materiála ja bohtosiid.
Dollen dilálašvuođa rahpansága, mii gávdno ollislaččat sámedikki ruovttusiidduin sihke sáme- ja suomagillii ságat-gaskabláđis.
Dollen dilálašvuođas vuođđosága sápmelaččaid sajádagas.
Dollen dilálašvuođas oanehis vuođđosága árktalaš politihkas álgoálbmoga geahččanguovllus.
Dollen dilálašvuođas oanehis sága, mas bukten ovdan Bállása gárganeami lassin maiddái eará áigeguovdilis áššiid, mat gusket sápmelaččaid.
Dollen dilálašvuođas oanehis dearvvahusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-gaskabláđi olis davvisámegillii, suomagillii ja spánskagillii.
Bukten dilálašvuođas sámedikki dearvvahusa.
Dollejuvvonprint job
PID
process heading
PID: %s none" here means "no startup IDstartupID
Name
italy. kgm
Smávva bustávat
Maiddái unnibuš ja báikkáleabboge sámi lágádusat doaimmahit deaŧalaš hálddašanbargguid ja fertejit
Unna Lismájogažis leat juo dálnai vuolušteamit ja johkii leat ohccojun biraslobit mášengolleroggamii.
Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii.
unnit go
unnit dahje ovttamađu
unnit
Unna lasáhusa dasa leat buktán boađut, maid leat ožžon materiála vuovdimis.
Láse minimerejuvvoComment
Minimere láse
Unnit láse
view-action
Minimere lása go oaččut oktavuođa
Unnit fonta
Unnit fontta
Stuorit fonttaid
Unnit fontta
Minimere
& Minimere
Minimere
Máhco sisa bájimus dási
select-action
Unnit siskkildeamiStock label
Unnit siskkildeami
& Váldde eret siskkildeami
Máhco oktii dán áđa
Máhco ovtta báikkálaš dási oktii
Unnit doaimma
Čájet unnibut teavstta
Unnidit
unnit
Gilggodahteundo-type
view-zoom-action
view-zoom-action
Smávva govažat
Una mánážat leat olu hearkkibut golggosmassimiidda go ráves olbmot.
Smávva, čáhppes sievánat
Unna čáhppes
Unna suolostáhtažat ledje behtton Københavnna čatnašupmái daningo dat ledje gáibidan, ahte máilmmi gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččule liegganit 1,5 celsiusceahki dáláža eanet.
Unna suolostáhtažat ballet, ahte Københavnna čoakkáma mearritmeahttunvuohta doalvu dasa ahte suolostáhtat jávket mearadási vuollái.
Unna suoloriikkažat sáhttet juobe báhcit ollásii čáze vuollái mearadási loktaneami geažil.
Unni
Unna, vilges sievánat
Unna vilges
Unnagavjačalmmážat jođálmahttet dálkkádatrievdama eandalii árktalaš guovllus ja dáid bázahusaid geahpedeapmi lea hui dehálaš dálkkádatrievdama caggamis.
Unnagavjačalmmážat fievrasit vaikko man guhkás ja go dat šaddet muohta- ja jiekŋagierraga nala de giera gámoda ja danin muohta ja jiekŋa njammaba beaivesuonjardeami eambbo ja dainna lágiin jođálnuhttiba suddanproseassa.
Unnagavjačalmmážat šaddet earenoamážit johtalusas ja sajušdolas.
Unnagavjačalmmážiid bázahusain leat maiddái mearkkašahtti dearvvašvuođalaš váikkuhusat, mat dahket menddo árra jápmimiid globála dásis.
Unnagavjačalmmážiid bázahusat eai láhkaásahemiin doaisttážii ráddjejuvvo earenoamážit, muhto ráddjehusat gusket dušše oppalaš unnagavjačalmmážiid bázahusaide.
uhccidictionary variant
font usage
Constellation name (optional)
Hui unni
Unna, ii heivehahtti lásegieđahalliName
Unni@ item: inlistbox Grid spacing
object name (optional)
Constellation name (optional)
Unnánaš oljorosošnai sáhttá duššadit dán hearkkes luonddu dássedeattu ja álgoálbmogiid eallima vuođu.
Bohccuid uhcage heađušteapmi dagaha dalle stuorra vahága ja lassebarggu.
Constellation name (optional)
KCharselect unicode block name
Álggat rievdadahttima smávva bustávaide
Unna mánáš lea boahtán máilbmái.
Constellation name (optional)
Smávva mánáide hállat olu eará dikšundilálašvuođain (ee. lihpara molsuma, basadeami ja gárvodeami oktavuođas) ja seammás muitalit gorutosiid ja biktasiid namaid.
Uhca skuvllain eanemustá 2 čájáhusa ja stuorra skuvllain eanemustá 3 čájáhusa.
object name (optional)
About
medium picture
Unnimus mánát leat erenomáš hearkkit golggosmassimii.
Smávit boazodoaluin leat soaitán bargat jo duháhiid jagiid.
Unnimus logahahtti fonta.
object name (optional)
string" in "context_BAR_stringH:
Prográmmaš mii čáliha sajáiduhttinbálgáid
Pocketgirjjaš
Pocketgirjjáš
Pocketgirjjáš (Penguin)
preview-size
Smávva buvkkoš lea buorre veahkki
string" in "context_BAR_stringmedium
Uhcci
universal access, threshold
Unni
paper size
view-size
MinigolfaName
%s second
Unnagovat
Gieđahala ovdačájehemiidName
object name (optional)
Smávvajoavkkuin lea eambo áigi giehtadallat máná iežas vásáhusaid, dovdduid dahje dušše muitalusaid.
"Álo goittotge gávdno juoga maid sáhtášii buoridit ", son árvala.
Unna skuvllaid váttisvuohtan lea dávjá dat, ahte fágaoahpaheaddjit váilot.
Smávva mánáiguin lea deháleamos lea vásáhuslašvuohta ja áššiid gieđahallan govaid ja barggu bokte.
City in Nebraska USA
City in South Dakota USA
france. kgm
france_ regions. kgm
greece_ prefectures. kgm
mexico_ states. kgm
usa. kgm
Pieski dáidda sisttisdoallá málagovaid, čoggosiid ja stuorát báikedujiid, mat dávjá leat hábmejuvvon sámeduodjeteknihkain.
Pieski duojit leat ásahuvvon Sajosa parlameantasále Soljui ja Helandera duojit fas Sajosa sámegirjerádjui ja váldouvssa bajábeallái.
Pieski lea bargan maiddái albmosii dáidaga, ee. jagi 2012 Sámekulturguovddáš Sajosii, lassin su dáidda lea máŋggain almmolaš ja priváhta čoakkáldagain.
City in North- West Region Russia
City in Nova Scotia Canada
Doaimmahatčálli
Šiljus lea ollu parkerensadji čoahkkin- ja eará áššehaččaide.
Šilljobirrasa sámáidahttimiin sáhttit oasistis nannet máná kulturidentitehta ja dahkat máŋggabealagat giellageavahanvejolašvuođaid.
Čohkas čohkkii gaska
Čohkas čohkkii gaska:
context-action
laččat deaŧalaš áššiin šaddat dat, ahte lea álkit buoret vugiin go otnáš dilis heivehit
Čiegus máŋggus
Čiegus máŋggus:
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Device information item is visible
Čiega% 1- reaidoholgga
Automáhtalaččat čiega
Či_ega
Čiega
Čiega
Čiehkat
Čiega sillenlinnjá@ label: textbox
Čiega láserámma
Čiega láse vuogádatgárccus álggahettiin
Čiega implisihtta miellahtuid
Čiega hámu
Čiehkat & visot
Keep a empty space in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail
Čiega čielggadanskovi
Čiega mixerlása
Čiega & nollaárvvuid
Čieganotification title
Čiega panela
Čiega bálgá
@ title: column, the preferred email addresses of a person
Čiega gurgadusa
Čiega gurgadusaid
Čiega čuoldda
Čiega čuolddaid
Čiega sillejuvvon govaid
Čiega dán joavkku.
Čiega árkka
windows-action
Čiega fiilagieđahalli
Čiega &bienaid
Čiega reaidoholggas
Čiega joavkoprográmmamáhpaid
Čiega fálu
Čiega gilkorholgga go dušše okta okta gilkor lea rabas
Čiega gilkorholgga go dušše okta okta gilkor lea rabas
Čiega meattáhusaid
Čiega VI- stáhtusholgga
@ action: button
@ info: whatsthis
Toggle Constellation Lines in the display
[Čihkojuvvon]
Čiega Animašuvdna
Comment
& Jienás go goarta bidjojuvvo sisa ja váldejuvvo eret
@ item: inlistbox
object name (optional)
vealahangielddus sáhttá dubmet vealahandili jos dan lea vejolaš mange ládje čájehit
individuála vuoigatvuođat, ja bohtet lassin daidda.
mearrádus fátmmasta.
jamaica. kgm
Name
Birastahttin bisttii golbma mánu, man áigge vearjodáistaleamis jámii okta boles ja okta keha 'ka - boaran go kanadalaččat geđgeje álbmoga oasálaččaid Montreála guovllos.
Sárgo ellipsaid ja gierdduid
Sárggo láserámmaid & namahusholgga ivnniiguin
Sárggo mohkkálagaid
undo-type
Sárggo gušttaiguin mas leat máŋga hámi ja sturrodaga
Sárggo & bovssaid
join-style
undo-type
vectors-action
vectors-action
Sárggo njuolggočiegahasaid ja njealljehasaid
Čálit & duogášivnni
Sárggo reaidoholgga áđaid earromearkkaid
Čájet ođđasit
select-action
select-action
undo-type
Čájet & gradieanttaid
stroke-method
Sárgo linnjáid
Sárgo čatnojuvvon linnját ()
Skuvlla biologiija, Olmmoš
sárgosat: Radoslaw Karkulowski
govat Riitta Ahonen
dialogs-action
sárgojuvvon govva
Sárggo njuolggočiegahasaid ja njealljehasaid mas leat jorbaduvvon čiegat
MálenprográmmaGenericName
MálenprográmmaName
SárgonprográmmaName
Comment
A button on a Remote Control
A button on a Remote Control
Hoahppogohččumiin sámedikki ságadoallit šiehtadalle duorastaga sihke vuođđoláhkaváljagotti ságadolliin ja vuoigatvuohtaministariin.
Jođánismáŋggus
Njuolggobálggis
quick-mask-action
undo-type
Boallobeavdekártii Jođánisboallu
KDE- jođánisboalutComment
Njuolggobálggis
Jođánisboalut lasihuvvon (vai dieđát)
Jođánisboalut rievdaduvvon
Jođánisboalut váldojuvvon eret
Njuolggobálggis% 1 is the name of a plasmoid,% 2 the name of the machine that plasmoid is published on
Njuolggobálggisheivehusat
Njuolggobálggis
Njuolggobálggis konflikta
Njuolggobálggis čoakkáldagat
Comment
Jođánisbeassan termináliiName
Jođánis beaivádeapmi davviriikkalaš sámi soahpamuš-bargui
Jođánisčálus
Njuolggobálggis
Njuolggobálggis
Shift
Jođánisivdni (CMY)
IM Ustibat
Name
Ii sáhte laktat šleađgadiehtobálvái dahje - ustibiidda.
ŠleađgadiehtoprográmmaName
Šleađgadieđáhus
ŠleađgadiehtoprográmmaComment
Šleađgadiehtoprográmma mas lea D- Bus- láktaName_BAR_standard desktop component
Šleađgadiehtoprográmma gos olbmot ja joavkkut sáhttet buillardit (Chat). Comment
@ info examples about information the user can provide
PikeLanguage
bissovaš ovddalgihtii čilgejuvvon vuoigatvuohtan.
Baicce oktavuohta gárjilaš ja ruoššabeale árbevirrui lea nanus.
About
Unna Gopmáš Ali Jahangiri André Wickström Richard Ayoade Pekka Aikio??
Description
Unnavieljaš oaidná go stuorravielja rohtte eallimis vuosttáš guoli gáddái, Soai leaba guktot hui movtta ...
Unnavieljaš oaidná go stuorravielja rohtte eallimis vuosttáš guoli gáddái, Soai leaba guktot hui movtta...
color-frame-mode
govvačuoggá
govvačuoggát/ s
@ label suffix in the N days spin box
unit-plural
Comment
Name
Ceahkis
@ option: radio Field separator
City in California USA
plug-in-action
Pilvi álggaha
Peršuvnnalaš diehtogieđahalliName
City in Arkansas USA
City in Minnesota USA
PineGenericName
Ping
PiŋviidnaName
Penguin pocket- girjjáš
PingviinnatName
Name
Rosa1color
Rosa2color
Rosa3color
Rosacolor
PIN- lohku 1 (priváhta barggu várás)
PIN- lohku 2 (priváhta barggu várás)
PIN- lohku 3 (priváhta barggu várás)
PIN- lohku 4 (priváhta barggu várás)
Bardit
layers-action
Description
Bardendoaibmanvuohki (čálus vulos)
Unknown description
Unknown title
Vuođđu, masa govaid speadjalastet ii leat áibbas duolbbas, muhto máŋggačiegat.
PIN (Priváhta barggu várás)
Bihppor
Pirita Näkkäläjärvi.
Suoma dásseárvoáittardeaddji
Čuolddabáddi giddejuvvo gođđinmuoraid bummai, mas leat ráiggit rátnoálggu giddema várás.
City in Croatia
Táhpat maŋŋálaga:
Vuoittut maŋŋálaga:
Bás Eanodaga suohkanaččas gávdno gusto buoremus áššedovdamuš biodiversiteahttasoahpamuša ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid dulkomis, ja nu gusto maid lágaid válmmaštallamis!
Čuoggát
Čuoggát:
Dielkkut
NAME OF TRANSLATORS
'Source' (local collection, Magnatune. com, last. fm,...) playlist column name and token for playlist layouts
čuoggát
dash-preset
view-action
Fonta:
govvačuoggá
Čuoggát (pt)
unit-singular
unit-plural
socket geavahuvvo juoSocket error code AlreadyCreated
socket lea juo ráhkaduvvonSocket error code NotBound
Socket- doaibma ii dorjojuvvo
socket ii geavahuvvoSocket error code NotCreated
socket ii leat ráhkaduvvonSocket error code WouldBlock
Ii sáhttán ráhkadit socket: a
Čuggestusat
Galggaliigo ođasnuhttinbargu jotkojuvvot maiddái vuođđolágálašvuođa bearráigeahču buohta?
Galggašedje leat skuvlenbáikkit ámmáhiidda, mat dáppe dárbbašuvvojit ja main dáppe birge.
Galggalii bastit geahččat guhkkelii boahtteáigái, iige dikšut gárgehanbarggu dušše bieđggočilgehusaiguin ja - prošeavttaiguin.
greece_ peripheries. kgm
great- britain_ counties. kgm
juoigankonseartta Guovdageainnus čuovvovaš jagi skilleduorastaga.
meannudanvugiinis čájehii ahte ráđđehus ja Sámediggi ledje šiehtadallan.
Atná dán čoahkkima historjjálaš muitobázzin sámepolitihkalaš barggus, ja muittuhussan dasa ahte mii sámit leat okta álbmot, oktiičadnojuvvon oktasaš historjjá, kultuvrra, giela ja eatnamiid bokte ja duođastussan dasa ahte riikkarájit eai galgga, eai ge sáhte botket min oktasašvuođa;
ja nanustussan, daid maid jagi 1751 Lappekodisilla lágaiduhtii,
PitcairnName
Pitcairn
Guhkit áigegaskka ulbmilin lea, ahte giellabeassedoaibma dagalii iežas dárbbatmeahttumin ja boahttevaš buolva sáhtálii sirdásit njuolga sámegiel beaivedikšui.
guhkesáiggi gieđahallama dihte dálkasiiguin
Guhkesáigásaš árbevirolaš eanan- ja čáhceviidodagat leat vuođus go sámiin
Guhkesáigásaš árbevirolaš geavahus eanan- ja čáhceviidodagain lea vuođđun sámiid individuála ja kollektiiva opmodatvuoigatvuhtii dáidda guovlluide riikkaidsiskkáldas ja riikkaidgaskasaš njuolggadusaid mielde mat gustojit guhkesáigásaš geavaheami geažil.
Daidda bistevaš dávddaide ja doaibmahehttehusaide mat sáhttet addit rievtti bátnedikšodoarjagii gullot:
njuolggadusaid mielde mat gustojit dakkár geavaheapmái.
Guhká válmmaštallon ja stáhtaráđi dohkkehan doaibmabidjoprográmma sámegiela ealáskahttima várás lea váile resurssaid ja uhkida báhcit dušši dokumeantan go ruđat eai gávdno dan olláhuhttimii.
Guhkkes
Sitkadis bargguin lea leamaš mearkkašupmi sámegiela seailumii, mii fas oidno nu, ahte vuođđoskuvlii leat boahtán jahkásaččat sámegielat oahppit, geat lohket sámegiela dahje vázzet oahpu sámegillii.
Sitkadis bargguin lea leamaš mearkkašupmi sámegiela seailumii.
guhkás.
Guhkálaš ságastallamiid maŋŋá riikkaidgaskasaš artihkkal 8 (j) -bargojoavkku bušeahtta váldojuvvui oassin oppa soahpamuša bušeahta. "
Pitkämatkalaisille tarjottiin mahdollisuus yöpyä Leppäjärven, Vuontisjärven ja Palojoensuun entisissä koulurakennuksissa, joita kylätoimikunnat pitävät yllä.
Guhkit áigge ulbmilin galgá leat iežas sámi bellodagaid vuođđudeapmi.
Guhkes proseassa lea boahtán geahčái ja vuordit stuora movttain virggálaš rahpandoaluid cuoŋománu álgogeahčen, dadjá Näkkäläjärvi.
Guhkkit ravdda (Standárda) Two Sided
Two Sided
duplex orientation
Guhkkit ravda
Guhkkit ravdda (Standárda)
Guovllu guhkes gaskkat dagahit riskkaid dorvvolašvuhtii.
& Guhkes bájilčállagat
dash-preset
Guhkes rahčan lea meaddel - sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku bargu lea nohkan
Guhkes mátkegaskkaid ja energiijariggodagaid unnodaga dihte sávan, ahte ráđđehus čuoziha energiijadoarjagiid earenoamážit sámiid ruovttuguvlui vai ruovttudoalut sáhttet molsut energiijahámiideaset dakkárin, mat atnet ávkki ođasnuvvi energiijagálduin.
Guhkes gaskkaid dihte sámeoahpahusa ja smávvamánáid bajásgeassima bargiid deaivvademiid lea leamaš váttis ordnet gielddarájiid rastá.
Guhkes mátkkiid dihte sámeoahpahusa bargiid deaivvademiid lea leamašan váttis ordnet badjel gielddarájiid.
Latitude
City in Pennsylvania USA
City in Massachusetts USA
guhkkodat
Guhkkodat
Guhkodat:
Make Kruler Height Short
Guhkkodatceahkki:
Gaskkadat mii sisttisdoallá pivottabealla
Pixar deflate
Pixels
Name
china. kgm
indonesia. kgm
malaysia. kgm
russia_ subjects. kgm
north_ korea. kgm
china. kgm
north_ korea. kgm
southkorea. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
PKR
City in California USA
City in New Jersey USA
City in Mayotte France
Constellation Name
distance in kilometers
Planet KDE
PlanGenericName
City in Far East Russia
City in Texas USA
Plasma- animerenmohtorComment
Calibration quality
The name of the engine followed by the number of data sources
Name
Comment
PlasmagiehtagirjiName
Name
Plasma- páhkkaráhkadusdefinišuvdnaComment
Comment
Plasma- prográmmašName
Plasma- prográmmašlihtti ja - duogášmálejeaddjiComment
Plasma- duogášgovvaName
Plasma- dáhtamohtorComment
Comment
Name
Plasma- bargobáiki
plasmoida
PlastihkkaName
Comment
City in Haute- Savoie France
City in Andhra Pradesh India
Vuođđolassemodula filtii. Standárdan geavahuvvo dál vuosttaš olámuttus ALSA- ovttadat.
Vuođđolassemodula filtii. Standárdan geavahuvvo dál vuosttaš olámuttus OSS- ovttadat.
PlatinumComment
City in New York USA
object name (optional)
Comment
+ calculator button
City in United Kingdom
maŋŋágaskabeaivve
maŋŋágaskabeaivve
glide reflection
Stencils
PNGName
Paramehterat PNG- olggosfievrridan silli várás
PNG- olggosfievrrideapmi filtii
PNMName
PNM- dieđutName
City in Idaho USA
City in Maryland USA
Podkastheiveheapmi
Comment
Ii sáhtá vurket podkastoasi deikke:% 1
Podkasttat
Podkasta
world. kgm
City in Gyeongbuk Korea
čoahkkimastit gieđahalle ON-julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođain.
@ action: button Template
Dáid vásáhusaid vuođul lea vejolaš geahčadit Ohcejoga gieldda árvalusa,
vuođul.
Málle:
• Vuođđun guđege mánnái guoski árrabajásgeassinplánii.
• Vuođđun ovttadagaid mánnájoavkkuid árrabajásgeassinplánii.
Pohjankartano skuvla, Oulu: Inka Ryhänen (davvisámegiella)
Constellation name (optional)
Österbottenis boazodoallit mákset girkui logádasa iežaset ealáhuslobi dihte.
Magga-Vars Petra
star name
Vuođđotevnnet attii m erkii hám i
Mállefiila% 1 ii gávdno.
Mállet
Vuođđo- URL
Girji vuođđuduvvá sámi muitalanárbái ja sámegielat girjjálašvuhtii.
Davvi kulturinstitušuvdna, man stivrenjovkui gulan, guossástalai Sámi allaskuvllas.
Davvi luondu vuhtto máŋggain su dujiin.
Turn Kruler East
Davvi dimenšuvdna (DD) lea ovttasbargu njealji dásseárvosaš oassebeali Eurohpa Uniovnna, Ruošša, Norgga ja Islándda gaskkas.
Davvisámegiela giellajuhkosii nammaduvvojit 2 fásta lahtu ja 2 várrelahtu ja anárašgiela giellajuhkosii nammaduvvojit 3 fásta lahtu ja 3 várrelahtu.
zambia_ provinces. kgm
zambia_ provinces. kgm
greece_ peripheries. kgm
north_ korea. kgm
russia_ districts. kgm
Davvi-Amerihkás álgoálbmotgažaldagat čovdojuvvojit nu ahte álgoálbmogiidda addojuvvo ruhta ja váldi, muhto davviriikkain duššebeare kulturiešstivren dehe - hálddašeapmi.
object name (optional)
netherlands. kgm
sudan. kgm
Region/ state in USA
botswana. kgm
indonesia. kgm
Region/ state in USA
sudan. kgm
indonesia. kgm
usa. kgm
For use in latitude coordinate
Davvi dimenšuvnnas leat njeallje guoibmevuođa: biras-, sosiála- ja dearvvasvuohta-, johtalus- ja logistihkka- sihke kulturguoibmevuohta.
Davvi dimenšuvnna ođđaseamos guoibmevuohta lea kulturguoibmevuohta.
Davvin duovdaga govvidit viiddes duottarbadjosat ja máddeleabbos viiddes čázádagat ja vuovddit.
Nuppi máilmmesoađi áiggi davvilaš álbmogat ledje beassan soahtebálvalusas, muhto ollugat serve dattetge iešdáhtolaččat.
denmark_ counties. kgm
netherlands. kgm
north_ korea. kgm
Region/ state in United Kingdom
puertorico. kgm
westbengal. kgm
finland_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
usa. kgm
Davvisáme-, nuortalaš-, ja anárašgiela giellajuhkosiidda válljejuvvon olbmuin galgá juohke giellajuhkosii válljet goittotge ovtta lahtu sámi giellaráđis.
north_ korea. kgm
iran. kgm
south_ africa. kgm
Davvi- KoreaName
Davvi- Korea won
pakistan. kgm
honduras. kgm
sudan. kgm
Davviriikkat hálddašišgohte sámieatnama iežaset guovllu oassin ođđaássamiin ja servodatlaš hálduiváldimiin.
Davviriikkat leat
Dattetge árvaluvvo davvi
davviriikkat árvalit sániin " sin " buhttet sániid" eaiggáduššan, dahje eará ládje
davviriikkat árvalit sániin "sin" buhttet sániid" eaiggáduššan, dahje eará ládje
Davviriikkat eai leat sáhttán dohkkehit dan mii lea
maid dohkkehus dasa ahte stáhtat leat geatnegasat suddjet dáid vuoigatvuođaid
Eai Davviriikkat ge šat otne vuostálastte dan čuoččuhusa ahte sámit leat álbmot mas lea iešmearridanvuoigatvuohta.
Davviriikkalaš árvalus ovdeha ahte
Davviriikkat leat áiggiid mielde gárggiidan dihto vuogádagaid Sámi álbmoga eanaoamasteami ja boazodoalu dorvvasteami várás, ja dálá áigge viiddes oasit eatnamiin geavahuvvojit bissovaččat boazodoalus.
árjjalepmosat oččodemiineaset álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa oassin dan
Davviriikkat leat duođaštan, Eamiálbmotjulggástusa barggu vuolde, ahte sin oaidnu lea ahte eamiálbmogiid iešmearrideapmi maiddái sistisdoallá resursadimenšuvnna.
Artihkkala 27 dáfus davviriikkat dohkkehit ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
Davviriikkaid beales leat searvan dan prinsihppii ja árvalussii, ahte álgo
Dan leat davviriikkat dohkkehan, ja seammás dat
riikkat leat dohkkehan dan, ja leat lassin árvalan sátnádaga mainna nannejuvvo ahte
beales leat ollásit dohkkehan VL vuollásaš lávdegotti árvalusa, ahte álgoálbmogiin
territoriála integritehtii boahtit ovdan teakstaálggus vai cealkámuša operatiiva oasis.
Davviriikkat leat institušuvdnen politihkalaš ja rievttálaš ovttasbarggu Davviriikkalaš ráđi ásahemiin.
Davviriikkat leat máillmi jábálaččamus ja eanemus čuvgejuvvon servodagat ja livččii vuorddehahtti doppe ahte dain riikkain livččii friddja, vuoiggalaš, lihkohemiid ja heajut birgejeddjiid vuoigatvuođaid gudnejahtti álbmotservodat.
Davviriikkat leat maid formálalaččat
Artihkkala 28 dáfus davviriikkat dohkkehit ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
Declaration on Indigenous Peoples), ii oktage šat čuoččut dan oainnu ahte eamiálbmogiin ii livčče iešmearridanvuoigatvuohta.
Davviriikkalaš stáhtat leat
Davviriikkat leat bargan ovttasráđiid
Davviriikkat leat gal evttohan ahte ovdamearkalisttá sihkkojuvvo Eamiálbmotjulggástusas, ja dušše árt.31 vuosttas lađas galggašii dás bisuhuvvot.
vuoigatvuođaid, davviriikkat ovttas ovttamielalaš stáhtaiguin árvaledje ahte álgo
Davviriikkaid doaludumis sápmelaččaid hárrái ja journalisma Sámi eatnamis Oassálasten mannan vahku loahpas Álaheajus davviriikkalaš sámi seminárii, man lei ordnen Davviriikkaid ráđđi.
Davviriikkalaš árvalusas
Datte-ge ledje olu guhtegelágán dulkomat davviriikkaid evttohusas.
deattuhuvvo vuođđojurddan iešmearridanvuoigatvuođas ahte dat ii galgga vahágahttit
Davviriikkalaš teakstaárvalus artihkkalii 3, lea muđui seammalágan go Olmmošvuoigatvuođaid máilmmikonfereanssa cealkámušas operatiiva artihkkal 2, mas ieš
Davviriikkalaš Ráđi 46. čoahkkinvuorus Reykjavik-gávpogis dollojuvvui ministtarčoahkkin sámi áššiid birra, ja dasa serve ministarat Gunnar Berge Norggas, Margareta Winberg Ruoŧas ja Ole Norrback Suomas.
Davviriikkalaš Ráđi čoahkkimis Reykjavik-gávpogis guovva
jagi 1995 Suopma, Norga ja Ruoŧŧa sohpe čielggadit davviriikkalaš sáme
Davviriikkalaš rađđi bargá dál dan badjelii ahte konvenšuvnnaid čuovvoleapmi buorránivččii, ja vuos ja ovddimusat dat bargá diehto
dárkojeaddji oassi. Sámedikkiin lea dárkojeaddji árvu Davviriikkalaš Ráđis, muhto
- Davviriikkaid sápmelaččat leat ovdamearkan máilmmi eará álgoálbmogiidda das go ovddidit ođđa málliid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteamis.
Davviriikkaid sámedikkiid ságadoallit ja stáhtaid sámeáššiin vástideaddji ministtarat čoahkkanit Oslos miessemánu 25. beaivve soahpan dihtii ráđđádallamiid áigetávvalis ja meannudanvugiin.
Davviriikkaid sápmelaččaid sajádat lea oalle buorre veardidettiin Ruošša álgoálbmogiid sajádahkii.
Davviriikkaid sápmelaččaid historjái lea leamaš mihtilmas sápmelaččaid hálddašan eatnamiid - eandalii bohccuid guohtuneatnamiid - ja luondduvalljodagaid bistevaš vátnun.
Máŋggaláhkai orru leamen nu, ahte Davviriikkaid álgagat Sámi álbmoga ektui šaddet dehálaš ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid nannemis.
Máŋgii Davviriikkaid Sámi álbmogii guoski plánat ja prográmmat doibmet buorrin ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteamis.
Dálá áigge Sámi álbmot Davviriikkain lea seastašuvvan máŋggain sosioekonomalaš váttisvuođain, mat dábálaččat čuhcet máilmmi sierra guovlluin ássi álgoálbmogiidda, ovdamearkka dihte lossa dearvvasvuođaváttisvuođain, vearrámus geafivuođas dahje nealggiheađis.
Davviriikkaid
Ovdalaš áiggiid Davviriikkaid doaimmat vuođđuduvve dakkár oidnui, ahte eatnamiid ja luondduvalljodagaid oamastanvuoigatvuohta ii sáhte vuođđuduvvat sápmelaččaide mihtilmas nomádalaš eanageavaheapmái, masa gullá viiddes, dálkkádaga ja birasváikkuhusaid geažil jahkásaččat molsašuvvi guohtuneatnamiid ávkkástallan.
Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspirepopulašuvnnaid bálgosiid gierdan dásis, ja boraspiriid dagahan vahágiid galgá buhttet badjealbmáide dievasmearálaččat.
Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspiriid meriid dakkár dásiin, man bálgosat ja čearut sáhttet dohkkehit, ja boraspiriid dagahan vahágat galget buhttejuvvot boazoeaiggádiidda ollásit.
Davviriikkat galggašedje lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešstivrendoaimmaideaset.
Davviriikkat galggašedje ovttasráđiid sámedikkiiguin koordineret doaibmabijuid, maid ulbmilin lea figgat eastadit dálkkádatrievdama vahátlaš váikkuhusaid Sámi álbmogii.
Davviriikkaid evttohus WGDD:ii, dás ovddabealde juo namahuvvon, sistisdoalai lassin dasa mii lea máinnašuvvon, maiddái muhtin nuppástuhttimiid Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 30, mii dalle dán hámis gullo ná;
Davviriikkain ii berre leat mihkkege mas ballat dán oktavuođas, nu guhká go ođđa konvenšuvnna sisdoallu gieđahallá riikkalaš ortnegiid, nugo lea vuorddehatti. "
Davviriikkain leat buorit vejolašvuođat čoavdit sápmelaččaid váttisvuođaid, mat leat ain báhcán, ja doaibmat ovdamearkan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis.
Davviriikkalaš álbmotdearvvasvuođakonfereansa Turkus 24.8.2011
Davviriikkalaš sápmelaš giellabálkkašupmi - Gollegiella
Davviriikkalaš sámesoahpamuš
Davviriikkalaš sámesoahpamuš ministtarčoahkkimis Helssegis
Davviriikalaš sámi soahpamuš ovdána
Davviriikkalaš sámi soahpamuš ja dan ovddideapmi lea ságastuhttán riikkaidgaskasaš sámi guovllus sihke sámedikkiid ja stáhtaid.
Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna - joatkkabargu
Davviriikkalaš sámesoahpamuš čuovvu nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku addin evttohusa.
Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ollesčoavddus.
Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ráđđádallojuvvon ja vuordá ovttačilggolaččat duššefal ratifiserema.
Davviriikkalaš sámi soahpamuš lea ášši, mii guoská sápmelaččaid ja lea dieđusge hui problemáhtalaš, jos sámedikkis ii leat mihkkege mearridanválddiid soahpamušráđđádallamiin.
Davviriikkalaš sámesoahpamuš lea dehalaš, muhto joba dan dehalut lea doarjut Ruošša sámiid sin bealuštettiin ja ovddidettiin iežaset vuoigatvuođaid.
Davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo viđát geardde čakčat 2012 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Oslos.
Davviriikkalaš sámegiela lávdegoddi almmustahttá giellasiidduid www.giella.org
Sámegiela davviriikkalaš lávdegoddi, Suoma sámediggi ja Ruovttueatnangielaid dutkanguovddáš leat ruhtadan prošeavtta.
Davviriikalaš Sámi giellagáldu - prošeakta ovttasta hádjánan sámi giellaovttasbarggu.
" Davviriikkalaš bargojoavku lea čađahan ovdabargguid dan joatkevaš prosessii mii doalvu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmašteapmái.
"Davviriikkalaš bargojoavku lea čađahan ovdabargguid dan joatkevaš prosessii mii doalvu davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmašteapmái.
- davviriikkalaš ovttasbargu
Davviriikkalaš ovttasbarguTerminologiijaovttasbargu
evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan
Davviriikkalaš buresbirgenservodaga jurddašeapmái oba jurdda das, ahte stáhta rájiid siste eallá sierra álbmot, mas lea sierralágán ideologiija, kultuvra ja searvvušvuogádat, lea ain vieris ja buncarlaš.
álbmogin, ja danne lea gillán eahperievttalašvuođa,
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššedovdijoavkkus, mii vurdojuvvo geiget iežas evttohusa skábmamánus 2005, lea čoahkkádus ja gelbbolašvuohta mii dagaha ahte mis leat stuora vuordámušat sin sámekonvenšuvdnaevttohussii;
Davvirikkalaš sámeráđđi.
Ulbmil go davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain ásahuvvojit ovttasbarganortnegat, lea sihkkarastit ahte sámi kultuvrii ja sámi beroštumiide lea fámolaš (dynamalaš) suodji.
ašuvdna šaddá ILO-169 artihkkala 32 oskkáldas čađaheapmin.
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheapmi lea šihttojuvvon ollašuhttojuvvot viđa jagis.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiid áššit leat gieđahallon SPR:a stivrras ja áššis lea dollon diibmá maiddái seminára Tromssas.
Davviriikkalaš sámi soahpamušas joatkkašiehtadallamat ledje fas disdaga ja gaskavahkko Guovdageainnus.
Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid vuođđun lea jagi 2005 luobahuvvon áššedovdibargojoavkku hámus.
Davviriikkaid sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat álge viimmat.
Davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat joatkahuvvet čakčat.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat gárvvásman golmma riikka sámedikkiid ja stáhtaid buorre ovttasbargguin ja soahpamuš lea ratifierejuvvon Suomas sámedikki doarjagiin.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat ovdánan hihtásit.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamat leat bistán jo badjel golbma jagi, bargu álggii giđđat 2011.
Jagi 1998 mannosaš raporttas mii lea davviriikkalaš sámekonvenšuvnna
Ráđđádallanproseassa áigge, man ulbmilin lea davviriikkalaš sámisoahpamuša ratifiseren, galgánai harmoniseret láhkaollisvuođa, mii guoská sámi árbevirolaš dieđu suddjema ja dieđusge galgá ráhkaduvvot doaibmaplána árbevirolaš dieđu suodjaleami várás davviriikkalaš dásis.
- Davviriikkalaš sámesoahpamuša ráđđádallangoddái Juha Karhu.
Dán ektui lea Davviriikkaid sámesoahpamušproseassa movttiidahtti spiehkastat.
Davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifieren
Davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren gáibideažžá maid Suoma sámediggelága dárkkisteami ja válgaortnega ođasteami.
Davviriikkalaš sápmelašsoahpamuša ratifiseren lea dehalaš lávki ovddosguvlui.
Davviriikkaid sámekonvenšuvdna ii
Davviriikkalaš sámesoahpamuša ulbmilin lea ee. dahkat oktilažžan sámiid riektesajádaga ruoktoriikkaineaset ja nannet sámiid vejolašvuođaid bargat riikkaid rájáid rastá ja bissut oktan álbmogin.
Davviriikkalaš sámi soahpamušain lea ulbmil harmoniseret lágaid, mat gusket sápmelaččaid ja buoridit sápmelaččaid riektesajádaga.
Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštallan ja ovdáneapmi lea leamaš guhkes proseassa ja dat lea válmmaštallojuvvon davviriikkalaš áššedovdijoavkkus golbma jagi.
Davviriikkalaš sámi soahpamušas Sámeministariid ja - presideanttaid oktasaščoakkán 25.5.2010 sirdása dovdameahttun boahtteáigái.
Davviriikkalaš sámi ovttasbarggus Ihttin álgá sámedikki stivrra guovttebeaivásaš dán jagi vuosttaš čoakkán.
Davviriikkaid muhtun lágat luondduvalljodagaid ávkkástallamis eaktudit - molsašuddi vugiin - Sámi álbmoga ja dan ealáhusaid dahje eatnamiid earenoamáš vuhtiiváldima.
okta álgoálbmot ollu álgoálbmogiid logus.
kultuvrii ja vuoiŋŋalaš árvvuide. Davviriikkain rievttálaš ja politihkalaš divaštallamat
Davviriikkain ii dárbbat čájehit koartta.
Davviriikkain gávdnojit goit dáhkádussuojit mat lea sullii dakkárat go Ruoŧas.
árvvoštallamiidda ja árvalusaide sámekonvenšuvdnii.
Davviriikkalaš sámi giellaovttasbargu lea geahččaluvvon ođđasit organiserejuvvot fargga 15 jagi, ja lea dieđusge buorre, ahte organiseren viimmat ovdána.
Davviriikkain Suopma, Norga, Danmárku ja Ruoŧŧa dorjo hui garrasit terminologiija rievdadeami álgáálbmogin ja báikkálašsearvvušin álgoálbmotjulggaštusa ja Rio +20 - julggaštusa mielde.
Davviriikkain leat Danmárku ja Norga ratifiseren konvenšuvnna.
Davvirikkat vurdojuvvojit ain doaibmat ovddasmannin álgoálbmotvuoigatvuođaid dohkkeheami ja ovdánahttima dáfus.
davviriikkaid, muhto dušše Suoma, Norgga ja Ruoŧa.
Davvi- Mariána sullot
Ndebelegiella, davviName
Davvioasi badjeolbmot leat bargan áššis rihkusalmmuhusaid ja bálggus lea bargan mearrádusaid, mas dat lea eaktudan mátta guovllu badjeolbmuid doalvut bohccuideaset iežaset guohtoneatnamiidda.
ja guhkás lullenuorttas Supmii.
Davvisámegiela vuosttas giellan ruovttuguovllu olggobealde hálliid lohkomearri lea lassáneamin.
Davvisámegiela vuosttas giellan hálliin jagis 2007 orro ruovttuguovllus sullii 66%.
Ovdaskuvlla buđaldallangirji
Davvisámegiela geavahit árbevirolaččat Suoma, Ruoŧa ja Norgga guovlluin.
Davvisámegiela hállet 70-80% sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15% sámegielat sápmelaččain.
- anárašgiella
Anárašgiella
Davvisámegiela hállá 70-80% sihke anárašgiela ja nuortalašgiela goappáge vuollái 15% sámegielat sámiin.
Dávvisámegiela uhkkida sámiid eretfárren ja erenoamážit ravdáguovlluin, dego Lappi bálgosis ja Eanodagas, giela boahtteáigi ii leat doarvvastuvvon.
Biologiija
Historjá ja servodatdiehtu
Davvisámegiella@ item Text character set
Duodji
Girjjálašvuohta
Ruovttudoallu
Davvisámegillii:
davvisáme- ja suomagillii.
Davvisámegillii musiserejit Wimme Saari, Ánnamáret Ensemble, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, rap-musihkar Áilu Valle ja Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
Davvisápmelaš juoigan lea dovdosamos árbevirolaš sámi lávlunmusihkkašlájain.
Davvisápmelaš árbevirolaš musihkka, luohti, lea maid lahka su váimmu.
Davvisápmelaš juoigamis leat máŋggat báikkálašvuogit ja nannosepmosit earránit nuppiineaset Eanodaga-Guovdageainnu ja Deanuleagi juoiganárbevierut.
Davvisápmelaččain ja nuortalaččain bearaš lea árbevirolaččat šaddan máŋgga sohkabuolvvas.
Davvisámegielas lea eanetlohkogiela sajádat Ohcejogas,
Davvisámegiella: Markus Laiti
Eará materiálat
DavvisámegiellaName
Davvi sámegiellaName
Davvisámegiela ealáskahttin guhká bistán láttiiduhttin-, dáruiduhttin- ja ruoŧaiduhttinbaji maŋŋá álggii juo 1960- ja 1970-loguin ja giella gullo ja oidno dál miehtá sámeguovllu.
- Davvisámegielat / anáraš gielat / nuortalaš gielat lagašdivššár (M ännikkö bálvalanruoktu) 30 000 €
- Davvisámegielat / anárašgielat / nuortalašgielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Sárrit 18 700 €
davvisámegiela jorgaleaddji
davvisámegiela jorgaleaddji vurohallanfriijavuođa sadjásačča
Davvisámegillii lea almmuhuvvon iežás kultuvrii vuođđuduvvi govvasátnegirji Oahpa sániid, mas leat 500 govaiguin čilgejuvvon sáni.
Davvisámegiela bustávat leat veahá earálágánat go suomagiela bustávat.
Davvisámegiela ja - gielat oahpahussii lea almmuhuvvon iežas kultuvrii vuođđuduvvi govvasátnegirji Oahpa sániid, man anáraš- ja nuortalašgielat veršuvnnat Oopâ saanijd ja Mattu saaŠnid leat almmuhuvvon juo ovdal.
Davvisámegiela ja davvisámegielat oahppamateriálat
Davvisámegielas eanu, eatni ja eatnama govvideaddji sánit sulastahttet nuppiideaset.
Davvisámegielat giellalávgunriekkis, Eanodaga gielda 27 000 €
Davvisámegielat giellalávgunriekkis, Ohcejoga gielda 23 232 €
Giela geainnut - Logahaga eatnigiella
- Davvisámegielat ruovttubálvalusbargi Davvi-Anára guovllus 29 625 €
Davvisámegielat Lohkoleaika - nammasaš jorgalus ráiddus lea juo skuvllaid anus.
Davvisámegielat musihkkasánit bohtet oidnosii internehttii, gos dat leat sámi oahpaheaddjiid, musihkkáriid, dulkkaid, jorgaleaddjiid ja earáid geavahusas, geat sániid dárbbašit.
Dát artiklat leat mearrádusat soahpamuššii searvamis, rievdadeamis, dan raporteremis ja soahpamuša eará fámus.
Davvisámegielat Ođđa Testameantta jorgalus almmustahttui jagi 1998.
Davvisámegielat Boares Testameantta jorgalusbargu álggii 1998 ja bargu joatkašuvvá ain.
Davvisámegielat sálbmagirji almmustuvai jagi 1993.
Davvisámegiella lea oktasaš Davvikálohta guovllus ja nuortalašgiella Ruoššas ja Suomas ássi nuortalaččaiguin.
Davvisámegiela giellabeasit, Gáregasnjárga ja Ohcejohka 72 877,30 €Lassedieđut: Pia Ruotsala, má hálddahushoavda, Sámediggi, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Davvisámegielat oahpahussii leat almmuhuvvon vihtta ođđa siidolohkamuša ja okta ođđa preanttus
Davvisámegielat áppesa Min meahci máidnasat dahkkin lea Inga Guttorm / Oahptii Iŋgá ja govvaráhkadeaddjin lea Salli Parikka.
Davvisámegielat ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ giđđabaji bargogirji lea almmuhuvvon.
Davvisámegiela áppesa nubbi bargogirji almmuhuvvui
Davvisámegielat girjji sátneráju lea ráhkadan Kaisa Tapiola-Länsman ja govaid Sirpa Mänty.
Davvisámegielat beaivedivššus gielladáiddu dáfus eará dási mánát sajustuvvojit seamma jovkui.
, davvisámegielat eatnigiela oahppagirjjis
Davvisámegielat ráiddus váilot šat 5-6 luohkáid giđđagirjjit, mat almmuhuvvojit ovdal boahttevaš giđđalohkanbaji.
Davvisámegielat ráiddus váilot šat giđđalohkanbaji girjjit luohkáide 5-6. Dat šaddet almmuhuvvot ovdal boahtte giđđalohkanbaji.
Pohjoissaamenkieliset kirjat arvosteli Ruotsin saamelainen kirjailija ja kuvataiteilija Inghilda Tapio.
Davvisámegielat oahppamateriálat
Davvisámegielat čakčabaji oahppogirjjit 1-4 ja anárašgielat čakčabaji oahppogirji Lohosierâ 1 leat almmuhuvvon jagis 2011.
Pohjoissaamenkielisiä digitaalisia CD-kirjoja saapui määräaikaan 3 kpl ja paperikirjoja 18.
Davvisámegielat sálmmat, maid lávlu Heahtá sálbmajoavku (Helena Valkeapää, Anni-Marja Valkeapää, Ilmari Laiti, Wimme Saari, Marie Kvärnmo-Valkeapää ja Niko Valkeapää), almmuhuvvojedje vihtta CD-skearru. Dasa lassin almmuhuvvui okta CD-skearru, mas lávlu Ohcejoga sálbmajoavku (Janne Aikio, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Jenna Rasmus ja Niilo Rasmus) ja okta CD, mas lávluba Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja Janne Aikio.
Davvisámegiela ortografiija nannejuvvui 1979 sámekonfereanssas ja oaččui virggálaš sajádaga jagi 1979.
Davvisámegiela dilli lea buoret, muhto ii buorre datge.
bearbmagovva Tiia Semenoff
Davvisámegiela dilli lea buoret go unnilohkosámegielaid,
 Davvisámegiela fásta lahtut Ellen Pautamo ja Kaarina Vuolab-Lohi ja
Davvisámegiela ovttalágan davviriikkalaš ortografia dahjege čállinvuohki dohkkehuvvui jagis 1978.
Giellajoavkkuin stuorámus lea davvisámegiella.
Davvisámegiella hubmojuvvo eanemus.
Davvisámegiella lea stuorámus sámegielain ja dan hállet eatnigiellan Suoma lassin Norggas ja Ruoŧas.
Deavvašvuođadiehtu
Oskkoldat ja eallinoaidnu
Biras- ja luonddudiehtu
Davvi - Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis.
Davvi- sothogiellaName
Davvi-Suoma Kaste-prográmma, Suoma Sámediggi ja Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ordnejit sámiid rádjeoktasašbargoseminára Sajosis 25.2.2015.
Davvi-Suoma gárganeapmi orru leame bargojoavkku ságadoalli ilmmuhusa mielde Jiekŋameara ruovderáŧi, árktalaš guovllu luondduriggodagaid ja ođđa árktalaš fievrredanjohtolagaid olláhuvvama duohken.
Davvi-Suoma doavttervátni, sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid váilevašvuohta ja guhkes gaskkat eai leat duššefal sápmelaš nissonolbmuid váttisvuohta, muhto váttisvuohta gusto buot sápmelaččaide.
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža (Poske) riikkadási sierrabargun lea meroštallon sámegielat álbmoga bálvalandárbbuid vuhtiiváldin dárbbašlaš bargguin.
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš Sámeossodat
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža bargun lea ovddidit:
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske)
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (POSKE) doaibmá Davvi-Suomas ja dat ferte atnit dihto proseantaossodaga ruhtadeamistis sosiálasuorggi gárgehanbargui, mii lea sámegiela ja sámi kultuvrra mielde.
Davvi-Suoma sosiálaguovddáža várás evttohuvvo nuppi plánedeaddji bálkáheapmi ja 80 000 euro lassidoarjja.
Dávvi
Pohjoista muotoilua - duodjemeassut dollojuvvojedje Sajosis 4.-5.4.12.
mat galggašedje buoridit davi álbmogiid ekonomalaš ja kultuvrralaš ovdáneami.
The name of the female child voice
Spiehkastaga sturrodat ii leat ráddjejuvvon jagiid mielde.
Spiehkastahkan dušše ovtta jagi doaibman vuosttamuš nuoraidráđđi dagai evttohusa nuoraidráđis, mii galggai nammaduvvot.
Spiehkastahkan lea vuođđooahpahuslága 10 §, mii geatnegahttá sámiid ruovttuguovllu gielddaid addit sámegiela máhtti oahppiid oahpahusa eanaš sámegillii.
Spiehkastagat árvvoštallojuvvojit dáhpáhusaid mielde.
@ info: whatsthis
Spiehkastagat@ info: whatsthis
& Spiehkastagat
Spiehkastagat ...
Dihto áitojuvvon dehe hárvenaš eallišlájat leat goit dan prinsihpa olggobealde.
Spiehkastatlobiid mieđiheamis váldojuvvojit vuhtii juo oalle bures biologalaš áššit, daningo daid mieđiheamis gullet guovlluid birasguovddážiid, muhto kultuvrralaš dagaldagat eai váldojuvvo vuhtii.
Ii sáhttán lasihit spiehkastatdáhpáhusa kaleandárii. Ii mihkkiige rievdaduvvo.
City in Connacht Ireland
City in Alaska USA
City in British Columbia Canada
Geažis geahččái
Eret
Eret báhcán áirasat leat guođđán geavakeahttá váikkuhanvejolašvuođaset ja jienasteddjiid dáfus dilli lea ahkit.
EretAccelerator
Eret
Ii alde
Eret fárrema geahpedeapmi ja ruovttoluotta fárrema lasiheapmi sámiid ruovttuguvlui 13.
Eretfárrema geahpedeapmi ja ruovttoluotta fárrema lasiheapmi sámiid ruovttuguvlui
Eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus sáhttá doalvut oba sámi kulturhámi jávkamii.
Eret (buoret kvalitehta)
eret
Eret
eret
Ii alde
Ale geavat XIM@ item Text character set
ii laktašuvvon
Ii laktašuvvon
Ii laktašuvvonpresence
Eret-diehtu:
EretThis Means the User is Away
Ii laktašuvvon
Ii laktašuvvonprinter state
erenoamáš.
@ action
@ action: button Template
@ action: inmenu Edit
Sihko@ action: inmenu File
Dihkeohcandieđut čihkkojuvvo. Dát geavahuvvo dábálaččat go geavahat gráfalaš geavahanlavtta.
The job is done
layers-action
undo-type
Deaddil dán boalu sihkut dovddana.
Sihko artihkkala
Sihko artihkkaliid boarrasetgo:
Sihko árvvu
Váldde eret
Ale geavat heivehusmolssaeavttuid
Sihko
Bija eret
Ále šat suoje dokumeantta
Attribute
@ item: inmenu undo column titles
Sihko merkejuvvon ivdnečoahkkádusa
Bija fiilla & ruskalihttái
Bija čuovgagova sisa
Sihko čuovgagova
network parameters
dynamics-action
Sihko sáni maŋos@ action
Sihko boaresmuvvon artihkkaliid
Váldde eret fáksanummira
file renamer genre options
Create new search
Week # weeknumber - month name - year string
@ info/ plain Action to create a new alarm template
Váldde eret identitehta
Sihko láseComment
Sihko láseName
Láse ii- maksimerejuvvoComment
Čorge lásiidAction that reorganizes the windows so that they are in cascade
@ info: whatsthis
@ item: intext Country
Ale geavat reakčanangieđahalli, vai oaččut core- fiillaid
Sihko buot identifikašuvnnaid
Váldde eret buot diehtočoahkuid
Váldde eret buot diehtočoahkuid dán domena várás
Váldde eret buot girjemearkkaid dálá dokumeanttas.
Sálke & buot girjemearkkaid
@ info: whatsthis
Sihko buot
Váldde eret visot
Váldde eret merkema
Sihko buot válljejuvvon fonttaid
Vállje visot
redownload selected transfer item
NAME OF TRANSLATORS
channels-action
undo-type
& Sihko máhpa
Sihko máhpa
@ title: tab Empty messagelist
Ale geavat
_Eret
@ action: inmenu File
Sihko geavaheaddji
& Sihko geavakeahtes meta- dieđuid go lea vássán:
Sihko rámma
Sihkokeyboard label
CSV separator
Sihko girjemearkka
Sihko fonttaid
Sihko fontta
undo-type
documents-action
Sihko skripta
Váldde eret skripta
Váldde gohččuma eret
& Váldde eret čielggadeami
Váldde eret kommeantta
Váldde eret oktavuođa
images-action
patterns-action
patterns-action
Comment
Description
Váldde eret & aisttonmearkkaid
buffers-action
A button on a Remote Control
Bálkes olggos
& Váldde mildosiid eret
Sihko liŋkka
Váldde eret liŋkka
gradients-action
gradients-action
& Váldde eret gaskkaid linnjá loahpas
@ item LDAP search key
Váldde eret listtu
lohkat bajás meroštuvvon fiilla dahje máhparequest type
templates-action
mdraid-disks-state
Media controller element
Váldde eret merkoša vuolggahanfálus
Váldde eret merkoša
Comment
mielde heivešii ovttasráđiid Sámedikkiin vuođđudit eananriektelávdegotti man
nállevealaheamiid heaittiheami birra ja ON konvenšuvdna siviila ja politihkalaš
Váldde eret transkodejuvvon fiillaid maŋŋá sirdima
& Váldde čájeheami eret
Bálkes olggosName
Váldde čájeheami eret
Sihko merkošiid
Sihko boares máhpa ja geahččal ođđasit.
Sihko boares fiilla ja geahččal ođđasit.
Sihko dán fiilašlája.
Sihko objeavtta
Sihko objeavttaid
Váldde eret bajilčállaga
palettes-action
palettes-action
undo-type
Váldde speallára eret
Váldde čuoggá eret
Váldde málle eret
undo-type
vectors-action
vectors-action
& Sihko e- boastta bálvvás
Sihkomin eretváldejuvvon reivviid bálvvás
& Sihko profiilla
Sihko profiilla
Váldde eretQPrintPreviewDialog
SihkoQSql
City in Quebec Canada
& SihkoRemove a track from a saved playlist
Váldde eret gurgadusaid
@ item: inmenu undo unmark blank
Sihko linnjá
Váldde joavkku eret
Váldde eret beassansáni mii gullá% 1 skovvái
Grade in language, table header
Siko sáni olgešguvlui
Sihko ovtta sáni gurutguvlui
Váldde eret čuolddaid
& Váldde dovddana eret
Sihko boahtte mearkka
Sihko sáni ovddasguvlui@ action
Sihko sieve- skriptanannema
Sihkkut
_Sihko
Sihko
Sihko
Sihko gurgadusaid
Sihko profiilla
Váldde eret & siskkildas ravdda
Váldde eret siskkildas ravdda
brushes-action
Sihko siiddu
Váldde eret čuojahanlisttus
Váldde eret seallaid
Váldde eret sealla
Leahko áđaid
_Váldde eretStock label
Váldde silli eret
Váldde eret favorihtain
@ info: whatsthis
Sihko gálduName of the plugin
Váldde dán persektiivva.
@ info: whatsthis
Reive masa lea čadnon doaibma
Status of an item
SihkoDuplicate selection
layers-action
layers-action
undo-type
The layer has been deleted.
undo-type
Váldde laiggahaga eret
Váldde eret árkka
Ale šat sudje árkka
Váldde eret duogášprográmma
Váldde & duogášivnni eret
& Váldde eret fáttá
& Váldde fáttá eret
Váldde fáttá eret
Váldit fáttáid eret?
unspecified priority
text-tool-action
Sihko fiilla
Bija fiilla ruskalihttáito trash
Sihko fiillaid
& Sihko fiillaid, alege cokka daid ruskalihttái
unknown image dimensions
& Váldde fiilla eret
Váldde fiilla eret
sihko válljejuvvon fiilla dahje máhparequest type
Sihko merkošiid
& Sihko merkoša
Sihko merkoša
& Váldde eret merkoša
Váldde eret merkoša
Váldde eret merkoša
Sihko Kontuid
Váldde konttu eret
Name
Váldde eret Čálána
Máhcat čálihangaskka
@ action: button
Edit Tag Properties
Sihkkarit váldde eret
Váldde bargguid automáhtalaččat eret
_Váldde eret
& Váldde eret
Váldde & eret
Váldde eret
Váldde eret & gaskamearkkaid linnjá loahpas
@ action: inmenu Edit
Váldde eret merkema
& Vállje buot eret
Váldde merkema eret@ action
no auto toggle
@ action: inmenu Edit
& Váldde eret merkema
Váldde merkema eret
Váldde eret válljejuvvon skripta.
@ info: whatsthis
Váldde eret válljejuvvon prográmma listtus. No applications associated with this file type
Váldde eret merkejuvvon duogášivnni
Váldde eret válljejuvvon čoahkkádusa
Váldde válljejuvvon fiilanammaminsttara eret.
Váldde eret válljejuvvon ivnni
Sihko válljejuvvon identifikašuvnna.
Váldde eret válljejuvvon gilkora
Sihko & merkejuvvon
Download Details
@ info: whatsthis
Sihko boarásmuvvon reivviid agibeaivái
@ action
palette-editor-action
& Rulle vulos
Rulle vulos
Rulle vulos
delete all finished transfers
Name
Standardmálle
Sihko reivviid
Váldde eret maŋemuš lasihuvvon silli
ale geavat XIM
Sihko oktavuođa
Váldde eret oktavuođa
Sihko ovtta oasi dán fárffus, ja geahččal ođđasit.
Sihkomin máhpaid bálvvás
Automáhtalaččat sihko podkásttaid
Sihkkumin
Sihkkumin fiillaid2 minutes
Sihkkumin fiillaid
Váldimin eret
Sihkomin reivviid
It leat válljen fiilla maid sihkkut.
keyboard label
Name
Hilgojuvvon
Sihkkojuvvon
Sihkkojuvvonmessage status
sihkojuvvon
Sihkkun filtii
Eretváldin jearahus lea registrerejuvvon.
Eretváldin jearahus filtii.
@ option: radio save the cache at regular intervals
Heaittit
fast forwardStock label, media
Heaittit dievasšearbmamodusEncodings menu
Heaittit dievasšearbmadoaibmanvuogi
Heaittit sáddema maŋŋá
Stencils
Value of the argument
Heaittihuvvo...
Comment
AleGeavatIvdnebuorideami
Gánddat sáhttet vásihit luonddus doaibmama milloleabbon go siste doaibmama.
poland. kgm
object name (optional)
object name (optional)
Comment
Boles- ja sivaheaddjedoaimmas sihke riektevuogádaga hálddahusbargiid gaskkas galggale leat sámegielalaš bargit, vai sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat olláhuvvet, áššehasaid riektedorvu olláhuvvá ja ahte vuoigatvuođa olláhuvvan ii ádján.
Poliisa, buohcceorganisašuvnnat ja politihkkarat
Politihkkárin soaittán deattuhit liiggás olu sámi dáidaga servodatlaš oli ja konteavstta - dáidda lea divrras iešalddes estehtalažžan ja dáidagin, mii bohciidahttá jurdagiid.
Politihkkárat ballet ahte seamma geavvá dálnai.
Politihkalaš áibmu orru fas báhkkaneame ja nd. lappalaškulturbealit, mat hálidit maid dakkár olbmuid lohkkojuvvot sápmelažžan, geain ii leat mangelágán oktavuohtaa sámegillii, sámi kultuvrii, dan árbevieruide ja ealáhusaide, leat čohkkeme joavkkuideaset.
Politihkalaš ja hálddahuslaš rádjaoktasašbargu buoridivččii sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid lági ja oažžašuvvama.
geatnegasvuođa norgalaš eiseválddiide hábmet ja čađahit sámepolitihkas.
dahkamii.
Politihkalaš vuoigatvuođat ja luomusvuođat
ovdan ON konvenšuvnnas mii gieđahallá siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid, ja ON
Sápmelašáššiid ministtarjoavku hábmejuvvo mearridit politihkalaš linjema gáibideaddji sápmelašáššiin ja erenoamážit sámesoahpamusaš ráđđádaladettiin ovdan boahtti gažaldagain.
politihkalaš vuoigatvuođaid birra (SP) ja nubbi ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš
muhto duopmostuoluid geažil.
Politihkain bargan lea dán dáfus váldán vearus.
Politihka válmmaštallan ii leat vel álgán.
Politihkkii gullet sierra oainnut ja muhtimin juobe sierraoaivilatnai, iige sámediggi dárbbat iige mihkkege orgánaid dárbbatge leat ovttamielalaš.
bargan min oktasaš politihka ovdii.
Politihkka orru leame hui buorre čállojuvvon hámis, Kanada čatnasa olláhuhttit ON:a álgoálbmotjulggaštusa, doahttala ekosystema lahkonanvuogi árktalaš politihkastis ja moaitá dálkkádatrievdama.
Politihkka lea oktasaš áššiid fuolaheapmi ja maiddái medias lea stuora ovddasvástádus dán oidnosii buktimis ođđasiid hámis.
Ii sáhte bálgá geavahit
NAME OF TRANSLATORS
Bálggis
Bálggis:
collection of article headers
Name
Bálggis máhppii mas leat prográmmat maid galgá vuodjit go bargovuorru álggahuvvo
Java- prográmmafiilla dahje " java " bálggis:
text-tool-action
vectors-action
vectors-action
undo-type
vectors-action
vectors-action
vector-mode
object name (optional)
star name
City in Montana USA
Boaldde
vectors-action
undo-type
guides-type
Polura ovdána riikkabeivviid gieđahallamii boahtte čavčča.
Sámedikki ovddasteaddjin POLURA-bargojoavkkus lea sámedikki stivrra lahttu Asko Länsman, gii iešnai lea badjeolmmái.
vectors-action
Bálgát
BálgátComment
dialogs-action
Bálgát báikkáláš CGI prográmmaide
Name
Name
Image/ info menu item (should be translated)
Name
City in California USA
City in Florida USA
Njuiki vuordinsieván
City in Oklahoma USA
City in Puerto Rico USA
star name
Name
Báhccanfállu
Menu Bar (HINT: for Frame Shape)
Kickoff
Action name
Báhccanfállu
City in Michigan USA
POP3- bálvát čuoččuha ahte doarju TLS, muhto šiehtadallamat filtii. Sáhtát bidjat eret TLS jus geavahat krypteren- moduvlla stivrenguovddážis.
POP3- sillennjuolggadusat
POP3- konto geavaheaddjinamma ja beassansátni:
POP- Kontu
City in Missouri USA
City in Montana USA
Comment
Name
POP- silli@ info
POP- sillit
adnojuvvo dan seammás maiddái deaŧalaš vuođđun sámi kultuvrii.
Suopma geatnegahttá iežas nannet sámi boazodoalloealáhusa sajádaga EU
Ipmárdus lea ahte boazodoallu lea almmolaš ávkin Ruŧŧii, ja boazoealáhus
Bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta sámiid ruovttuguovllus maiddái luonddusuodjalanguovlluin ja priváhta eana-guovlluin.
Boazoisitčoakkáma ovttamielalaš signála lei dat, ahte soahpamuš gáibida gárgeheami sámiid ruovttuguovllu oasis.
Bohccot gárddis
Bohccuid geavahit fievrun, muhto maiddái borramuššan.
Bohccot guođohuvvojit sierra geasse- ja dálveeatnamiin, lassin giđđat lea iežas guođohaneana guoddima várás ja čakčat bohccuid ragatguovlu.
bohccuidasaset priváhta meahcceguovlluin boazoguohtunguovlluid rájiid siskko
Boađus lea, go bohccuid luonddu lea dárbu váldit vuhtii, ahte árvvoštallamis ferte leat deaddu guohtunvuogádagas.
Bohccuid lohku lea sullii 250 000, ja boazodoalloguovlu lea sullii 40% Ruoŧa viidodagas, vaikko doaimmahuvvon dieđuid mielde áibbas oppa guovlu ii heive guohtuneanan.
Leat dulkojuvvon, ahte bohccot leat lodjuduvvon duottargottis ja boazodoallu sihke meahccebivdu livčče dagahan duottargotti sogahuvvama.
Bohccuid guođoheapmi bistá gitta miessemánnui.
iežaset ja bohccuideaset vai eai čuožžil riiddut ee. eanandoalliiguin - rádji lea dáinna
Boazu dego earálágan goddešlájat leat gullan sámiid ruovttuguovllus luondui miehtá historjjá.
guohtuneatnamiid.
Boazologu vuolideapmi lea čielggadeamis ovdan, seamma ládje maid teknihkalaš vugiid gárgeheapmi boazologuid bearráigehččui.
Boazoolbmot eai oaččo doalvut duoddarii dálveguođohanstobuid, mat fievrreduvvojit mielgasiid nalde, muhto stobuid sáhttá hukset lasi ieš gillái.
Badjeolbmot ledje hirpmástuvvan plána viidodagas ja balle sierralágán fidnuid váttásnuhttit boazobarggu.
Badjeolbmot gohcet geassit ijaid ja ođđet beivviid.
Boazosámiid čuvvo gitta duoddariidda miehtá jagi, oktage ii beassan báhtarussii risttalaš oahpuin.
Boazoolbmuide orrot dorvvolašvuođa dihte guođohanstobuin daningo dálkedilit iežáhuvvet hui olu Gilbbežis.
Boazodoalus lea boazodoallokultuvrras ealli sápmelaččaide stuorra kultuvrralaš mearkkašupmi, dan dihtii go boazodollui gullá biergobuvttadeami lassin oppa bearraša ja soga eallinbiire dego sosiála gaskavuođat, ássan, johttin, luonddubirrasa dovdamuš, árbevirolaš diehtu, luonddu ekologalaš geavaheapmi ja sápmelaš giehtaduojit.
Boazodollui dat sáhttá leat leamaš deaŧalaš ahte dohkkehedje nuppi riikka riikkavuložiid vuoigatvuođaid iežaset riikkarájiid siskkobealde.
Boazodollui galgá leat iežas lávvamerken.
Historjjálaččatge ii leat vejolaš cealkit ahte boazodoallu lea leamaš sámiid stuorimus
Boazodoalu beroštumiid vuodjin lea sámedikki bargu daningo láhkamearrádusat geatnegahttet sámedikki atnit ávvira sámi kultuvrra ja ealáhusaid beroštumiin.
Boazobarggu heajos bealit leat ekonomalaččat ja vástideaddjit vurdetnai, ahte stáhta buorida doaibmaeavttuid láhkaásahemiin ja doarjjapolitihkain.
guovlluid iešguđetlágan gilvaleaddji ođđaáigásaš doaimmaide, daid gaskkas oljju ja
Sápmelaččaide lei dábálaš, ahte sii ožžo ealáhusa bohccuid lassin maiddái meahcce- ja guollebivddus ja eanadoalus.
boazodoallojođihanvuoigatvuođaid Norgga boazoguohtunguovlluin. Boazodoalu
Boazodoalu ekonomalaš dilis lea hubmojuvvon olu.
Boazodoalu boahtteáiggi uhkida ealáhusa heittot gánnáhanmuddu, sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus, dálkkádatnuppástus sihke lassáneaddji spiriidmearri.
Boazodoalu boađuin sullii 14 proseantta čoahkkanit stáhta ja EU-doarjagiin.
Boazodoalu váikkuhusas lundui lea hállojuvvon hui ollu ja lea čuoččuhuvvon, ahte sámiid ruovttuguovllus livčče liigeguođoheapni.
Boazodoalu jahkásašdáhpáhusaide, geassemiessemearkumiidda ja dálverátkimiidda, oassálastá dábálaččat oppa sohka.
Boazodoalus álge kollektiviseret bohccuid jagi 1928 rájis.
Boazodoalus lea vealtameahttun, ahte iešguđetlágan eatnamat leat doarvái.
Boazodoalus juigosiin lea vuodjeluvvon spiret ja ráhkaduvvon gaskavuohta geahččuealli ja olbmo gaskii.
teknihkalaš reaidduid geavaheapmi boazodoalus ii čuoze dan rievttálaš suodjalussii
- boazovázzit ožžot " vuoládusa " go láigohit guohtuneatnamiid
- boazovázzit ožžot "vuoládusa" go láigohit guohtuneatnamiid
Boazodolliid dinesdási loktemis ii daddjojuvvo sátnige - dego ii boazodoallolága ja boazodoalu doarjjaortnega gárgeheamisge.
Boazobargiide galgá dáhkidit vuoigatvuođa bargodearvvašvuohtadikšui ja maiddái luopmosadjásašvuohtavuogádat galgá gárgehuvvot.
boazosápmelaččaid beroštumit.
álbmotrievttálaš njuolggadusaiguin. Boazodoallolága lávdegoddi árvala čielgga
Bohccuiguin sáhttá bargat dušše boazodoalloguovllus ja maid sávzzaiguin bargamis galggalii giddejuvvot fuomášupmi guovlluguovdasaš realitehtaide dehege njuovvanvejolašvuođaide.
Boazodoalloguovlu leat
ruovttugilleguovlluin (Eanodaga, Anára ja Ohcejoga suohkaniin ja boazodoallo
lávdegotti iežas ovddeš oppalaš árvalusaide álgoálbmogiid eananvuoigatvuođaid
mearkkaša omd. boazodollui ahte guohtuneatnamat suodjaluvvojit, ja guolástussii
Boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon jagimiehtásaš eanamin ja dálveeanamin.
vuohta jođihit boazodoalu Norggas dahje Ruoŧas.
Lágat ja ásahusat, mat stivrejit boazodoalu, eai gieđahala ovttaveardásašvuohtalága mielde sámi boazodoallomálle ja dađi lági mielde vuođđolága suddjen sámi boazodoalu.
Boazodoaluin leat bastán bargat ceavzilit guktuid guovlluin ja bálggus lea bastán doaibmat hálddahuslaččat ovttas, daningo bálgosa siskkáldas guohtoneanarádjá ja bálgosa mearrádusat leat gudnejahtton.
Boazodoallu
Bohccot geavahit viiddis eatnamiid, ja birrasat, topografiija, ealát, dálkkit ja biekkat jna. mearridit guovlluid geavaheami. Tiippalaš guohtunvuogádat lea bálggadeapmi.
Boazodoalloealáhus ii leat dakkár ealáhus dušše, mii dahká oasi sámi kultuvrra ekonomalaš vuđđui, go dat lea iešalddis sámi kultuvrra erenomaš bealli.
doalloealáhusa áirasat leat čoahkkimis áššedovdi joavkkuin dorjon dakkár soahpa
Boazodoallu sámi ealáhussan Boazodoalus, mii lea erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhus ja kulturilmma,
Boazodoallu sámi ealáhussan Boazodoalus, mii lea erenoamáš ja árbevirolaš sámi ealáhus ja kulturilmma, leat árbevierut vuođđun maid geažil das galgá leat erenoamáš lágalaš suodjaleapmi.
Boazodoallo- ja nuortalašláhkaáššit heivele mu mielas mihá buorebut aivve eará ministeriijaid vuollásažžan.
2005 áššedovdi joavkku lahtut serve rabas čoahkkimii Sirbmái (Sirbma), mas ee.
ja boazodoallu, vaikkoba seahká.
Boazodoallu, guolástus, meahcástus ja smávvalunddot eanadoallu sihke giehtaduojit ja luonddudili buktagiid čoaggin leat sápmelaš árbevirolaš ealáhusat, maid hárjeheapmi lea máŋgga sápmelačča eallinvuohki.
Boazodoallu, guolásteapmi ja smávvaeanadoallu nugo maiddái luonddubuktagiid čoaggin ja duddjon gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide.
Boazodoallu, dego earánai sámi ealáhusat, eai leat duššebeare ealáhus muhto maid eallinvuohki, kultuvrralaš vuohki eallit ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dáhkádus.
Boazodoallolága 7 § mielde bálgosa bargun lea ee. fuolahit das, ahte bálgosa osolaččaid bohccot dikšojuvvojit bálgosa viidodagas ja ahte bálgosa osolaččaid boazodoallobarggut bohtet bargojuvvot.
Boazodoallolága ođastusas galgá guorahallat maiddái vugiid maidguin sámenissoniid vejolašvuođat bargat boazodoaluin sihkkarastojit.
riektedilli ii leat dattetge dievvasii regulerejuvvon boazodoallolágas.
Boazodoallolágas galgá dovddastit sámi siida-mállesaš boazodoalu.
Boazodoalloláhka ii maid dárbbahuvvo rievdaduvvot, daningo láhka doaibmá ministeriija oainnu mielde bures.
Boazodoallolága nuppástuhttima oktavuođas láhkaráđđi
Boazodoalloláhka dahká vejolažžan bálgesa juohkima, muhto juohkin gal gáibida vel dárkilit čilgehusaid ja ášši boahtá sihkkarit maiddái sámedikki gieđahallamii.
Boažodoallu ráhkada sámiid ávnnaslaš kultuvra vuođu áidna sámiid ealáhussan, mii fállá birrajagaš ealáhusa " Ledjen hui ilus ahte stáhtaráđis badjánedje ságatallama vuollai sámiid boažodoalu dárbbut ja erenoamášgažaldagat, " Paltto muitalii.
Boažodoallu ráhkada sámiid ávnnaslaš kultuvra vuođu áidna sámiid ealáhussan, mii fállá birrajagaš ealáhusa "Ledjen hui ilus ahte stáhtaráđis badjánedje ságatallama vuollai sámiid boažodoalu dárbbut ja erenoamášgažaldagat," Paltto muitalii.
Rádjegeassinlávdegotti bargu lea čielggadit boazodoalloguovllu viidodaga.
sierravuoigatvuohtan, geahča artihkkala 42 ja dasa gullevaš mearkkašumiid.
eatnamiid ja čáziid ávkin alccesis ja bohccuidasas. Boazodoallojođiheami vuoigat
Vuoigatvuohta boazodollui lea geavahanvuoigatvuohta, mii lea fámus dihto eanaguovlluin das fuolakeahttá gii daid eaiggáduššá.
dološ sajáiduvvan.
Boazodoallojođiheami vuoigatvuođa regulere boazoealáhusláhka (1971:473).
Boazodoallu čoahkidii ovdal viehka unna doaluid.
Boazodoallu lea ain dálge deaŧalaš ealáhus ollu sámiide Guoládagas, vaikko
rádjerasttideaddji boazodollui, jos juo ii leat dahkkojuvvon dakkár soahpamuš maid
Norggas boazodoallu lea juhkkojuvvon guđa boazoguohtunguvlui, mat fas lea
árbevirolaš ealáhusaide - erenoamážit boazodollui - ja buktet vára sin árbevirolaš
Nubbi lađas namaha.
Sámiide boazodoalloealáhus lea deaŧalaš ealáhusgeaidnu kultuvrralaččat.
Boazodoallu lea dainna lágiin sámi kultuvrra ja
Boazodoallu lea sámekultuvrra guovddáš oassi.
Bohccuiguin barget Norggas sullii 2 800 sápmelačča.
Boazodoallu gáibida viiddis eatnamiid, ja danne
Boazodoallu lea guohtumiid dárbbus
gáržžiduvvon. Čearru sáhttá leat, orohat dahje daidda gulli siida.
Boazodoallu heivehuvvui guollebivdui ja meahccebivdui.
sáhtii dahkat vuođu eaiggáduššanvuoigatvuhtii, jos fal lei doarvái intensiiva ja
rolla maiddái boahtteáiggisge.
Boazodoallu doalaha sámegiela ja ráhkaga lunddolaš sámegiela geavahanbirrasiid.
Bohcco gápmasiin ja gállonáhkiin duddjojuvvojit dálvvi várás liegga goikkehat ja gistát.
Bohcco gohčodeapmi gárddis dollojuvvon fuođđun lea áibbas dádjameahttun, sámi boazodoalus bohccot eai gárdojuvvo fásta dehege dollojuvvo gárddis jur jándora guokte guhkit.
boazodoallovuoigatvuohta maid siskkilda vuoigatvuođa eará guohtumiidda go
Bohccobiergohattit lea njiedjan bahás ja sámi ealáhusat leat
siskkobealde. Goappáge bealde ráji boazodoallit sáhttet dakkár soahpa
leat boazoeaiggádat, ja dain fas sullii 2 000 olbmo ellet boazodoaluin.
Boazosápmelaččas lea dasto boazobargguin friija gitta mearkumiidda.
Boazosápmelaččat ledje dalle sosiálafuolahus.
Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duottariidda.
Bohccos geavahit náhkiid, čorvviid, dávttiid ja suonaid.
Bohccot čoahkkanišgohtet árbevirolaš guottehanguovlluide miessemánu álgogeahčen.
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis
Boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanláhka dehege nd.. Polura barggahii mu maiddái virgefriddjavuođa áigge.
Bohccot estet guohtumiin maiddái šieđgaluvvama ja doalahit daŋasšattuid sihke duktejit árktalaš guovllu luonddu.
Boazonjuovahagat galggalenai gárgehuvvot maiddái sávzanjuovvamii.
Bohccot merkejuvvojit iežas bealljemearkain.
Geassit bohccot bálget ja danin sirdásit duoddarii ja čoahkkanit stuorra čoran.
Boazobargguid lassin mu astoáigge doaimmaide lea álo gullan valástallan.
Bohccot leat munnje dehálaččat, dasgo dat čatnet mu iežan máddariidda ja maiddái sápmelašvuhtii.
Sirddiimet bohccuid ain buhtes obbasii guohtut ", Veikko muitala ja joatká: boazuhan lea hárjánan leat dihto guovllus, iige dat hálit oahpes guovllus gosage vuolgit.
Boazodoalu boađut eai reahkká dasa.
Go bohccuin leat dihto váldoguovllut omd. guottetáiggi, de dat ii mearkkaš ahte geavahuvvon guovlu ii leat dađe stuorit.
Boazovahátbuhtadus evttohuvvo máksojuvvot dušše dohkálaš árvvu rádjái boazoeaiggádii ja loahppaoassi buhtadusas máksojuvvolii bálgesii.
Boazovahágiid buhttema ákkat evttohuvvojit rievdaduvvot nu, ahte stuorabeađu goddin rávis boazu dehe sagaheapmái guđđojun varrismiessi ii šat buhttejuvvole dohkálaš árvvu mielde guovttegeardásažžan muhto bealmmotgeardásažžan.
Miesi riegádeapmi álggaha bohcco jagi
Bárdde
Bárdde
porsanger (at) samediggi.
Portála lea vel geahččalanmuttos.
City in British Columbia Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Hawaii USA
City in Texas USA
City in Hambuk Korea
haiti. kgm
world. kgm
default indent value
City in South Africa
City in Newfoundland Canada
City in Michigan USA
Verrátheivehusat
Verrát ferte leat nummir
City in Oregon USA
City in Nova Scotia Canada
world. kgm
africa. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
brazil. kgm
finland_ regions. kgm
oceania. kgm
ecuador. kgm
world. kgm
City in Florida USA
City in Virginia USA
City in Ontario Canada
City in Louisiana USA
Verrát Verrát masa CUPS- duogášprográmma guldala. Standárda lea 631. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Verrát: (jos dárbbašuvvo)
Verrátjoraheapmi
Name
VerrátskánnejeaddjiName
Verrát
Verrát:
sudan. kgm
venezuela. kgm
africa. kgm
Portugálalaš@ item Spelling dictionary
Name
PortugálagiellaName
PortugalName
Name
Portugal
Portugálagiella
portugal_ provinces. kgm
world. kgm
portugal_ provinces. kgm
portugal_ regions. kgm
Jietnadáiddár ja musihkkár Miro Mantere musihka lea váttis heivehit mange kategorijai.
PoseName
Positiivvalaš sierrameannudeapmi lea iešalddes maiddái ILO 111-soahpamuša okta geatnegahttin ášši.
ja positiivvalaččat oidi meannudeapmái oahpahusa oktavuođas.
& Positiivalaš árvvu mearka:
Positiiva
Positiiva teaksta
color- kcm- set- preview
Positiivvalaš diskriminášuvnnain figgo duođalaš ovttaveardásašvuhtii.
Positiiva sierrameannudeapmi dahje
Buorit ođđasat Dán bloggas beasan guhkes áigái muitalit buriid ođđasiid, datdahan leat leamaš maŋimus áiggiid oba mihá unnán.
sierradoaibmabijuid mat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid ja ollašuhttet stáhtaid
šaddá dárbu lassin bidjat maiddái objektiiva eavttuid dasa gii olbmuid sáhttá oamastit
Positiivvalaš Alku-fidnus lea maid dat, ahte láhkaásaheapmi dahká vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami.
vealahuvvon álbmotoassái positiiva sierrabálvalusa mii ii leat álbmogis muđui, vai
Positiivvalaš lei fuobmát, ahte álgagis ledje loahpaloahpas oalle unnán vuolláičállit.
Positiivvalaš lea maiddái dálá vehá buoret skáhppondoarjagat mohtorgielkkáid ja njealjejuvllagiid skáhppomii ja lassin boazodáluid vuođđodivvumii.
POSKE sámiovttadat ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu, man ferte muitit.
Poske doaimmas vuhtiiváldojuvvojit sámedikki ulbmilat sosiála- ja dearvvasvuohtafuolahusas.
Poske lea Lappi universitehta, Sámedikki, Kolpene bálvalanguovddáža gieldaovttastumi ja Oulu guovllu ámmátallaskuvlla ráhkadan soahpamušvuđot organisašuvdna, man stivre ja jođiha ráđđádallangoddi.
Poske lea okta oktilaš doaibmaoppalašvuohta, mii čohkiida golmma guovlluguovdasaš doaibmanossodagas: Lappi ja Davvebađaeatnama doaibmanossodagas ja maiddái Sámeossodagas.
Boastagoarta (JIS)
paper size
PostgreSQLComment
type of folder storage
Boastakoarttta
Boastagoarta
Boastaboksa 10 (čálus vulos)
Boastaboksa 11 (čálus vulos)
Boastaboksa 12 (čálus vulos)
Boastaboksa 13 (čálus vulos)
Boastaboksa 14 (čálus vulos)
Boastaboksa 15 (čálus vulos)
Boastaboksa 1
Boastaboksa 1 (čálus vulos)
Boastaboksa 2
Boastaboksa 2 (čálus vulos)
Boastaboksa 3
Boastaboksa 3 (čálus vulos)
Boastaboksa 4
Boastaboksa 4 (čálus vulos)
Boastaboksa 5
Boastaboksa 5 (čálus vulos)
Boastaboksa 6
Boastaboksa 6 (čálus vulos)
Boastaboksa 7
Boastaboksa 7 (čálus vulos)
Boastaboksa 8
Boastaboksa 8 (čálus vulos)
Boastaboksa 9 (čálus vulos)
Boastaboksa
Boastaboksa rievnnusteaddjiin
Boastaboksa rievnnustan- doaibmanvugiin
Boastaboksa - molssaeaktu
type of folder storage
& Boastaboksaformáhtta:
Boastaboksa 1 (čálus vulos)
Boastaboksa 2 (čálus vulos)
Boastaboksa 3 (čálus vulos)
Boastaboksa 4 (čálus vulos)
Boastaboksa 5 (čálus vulos)
Boastaboksa 6 (čálus vulos)
Boastaboksa 7 (čálus vulos)
Boastaboksa 8 (čálus vulos)
Poastamearkajahki 2012 álgá njealji olggosaddima ráidduin ođđajagemánu 23. beaivve.
Boastanummir
Boastanummir:
Boastanummiemail address
Poastta bokte sáddejuvvon válgaáššebáhpárat galget leat válgalávdegotti doaimmahagas Anáris maŋimustá 5.10.2015 jienaidrehkenastima álggaheami rádjai.
& E- boasta- fievrrideapmi
E- boastta fievrrideapmi: sender address field
Ii meinnestuvvan vuodjit e- boastaprográmma% 1
Address for delivering packages
Boastačujuhus
Sádde reivve listui
E- boastačujuhusDescription
maid geavahuvvot dego namat boasttabáikkiide.
Ii gávnna PostScript- stivrrana.
PostScriptLanguage
Postscript čájeheaddjiName
PostScript čájeheaddjiName
PostScript dássi 1
PostScript dássi 2
PostScript dássi 3
PostScript- fiilaráhkadeaddji
& PostScript- čálán
City in South Africa
Poteansa
City in Volga Region Russia
Lea álo vuoigatvuohta oaččut dikšuma jus lea bávččas dahje dávda, muhto ii oačču makkárge ekonomalaš doarjaga máttadivvumis agibánis.
Ovttaskas sáhttá maid váldit oktavuođa buohccelávdegottiin ja buohcceáššeolbmáin dan eanadikkis gos orru oažžun dihte dieđu mot oažžu second opinion.
Olmmoš mearrida ieš oažžugo dearvvasvuođa - ja buohccedikšun guođđit dieđuid makkár skibasvuođat ovttaskasas leat ja makkár divššu lea ožžon.
Ovdamearkka dihte olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea borašdávda dehe juoga dávda nearvasystemas.
Dus lea riekti gielladulkii go dus lea čoahkkin soapmásiin dearvvašvuođa-dehe buohccedivššus dehe bátnedivššus.
Lihkohisvuohta šaddan danin go rusttegat klinihkas leat čuovkanan
mearrádussan divššohasa vuoigatvuohta geavahit árbevirolaš sámi medisiinna, muhto
Beare dat geat dikšot buohcci ožžot sárdnut gaskaneaset buohcci dearvvašvuođadilis dehe persovnnalaš dilis.
Buohcceáššeolmmái sáhttá veahkehit ja neavvut viidáseappot jus ii leat duhtivaš vástádussii dehe vuostáváldimii maŋŋil go vuosttažin lea jorgasan njuolga buohccedikšunbargoveaga beallái.
Buohcceorganisašuvnnat sáhttet muhtumin veahkehit áššegieđahallamis mii guoská váidaleami. Sii sáhttet dihto dáhpáhusas árvvoštallat man instánsii lea buoremus ovddidit iežas váidalemiid ja maid veahkehit almmuhusa čállimis.
Buohccelávdegottis ii leat váldi mearridit leago buohccedikšubargoveahka dahkan juoga vearrut dehe ii.
Sáhttá sihke riŋget ja sáddet čálalaš váidalemiid buohccelávdegoddái.
Buohccelávdegottis sáhttá ovdamearkka dihte oažžut veahki
Pasieanttalávdegottiid politihkkariin ja virgeolbmuin lea jávohisvuođabággu.
Manná maid pasieantalávdegoddái dan bátnediksui mii jođihuvvo priváhta muhto gos bátnedoavttir dahje bátnehygienistta lea eanandiggesoahpamuš ráddjeduvvon áigái.
Ii mávsse maidege mannat pasieantalávdegoddái.
Buohccelávdegoddi galgá váikkuhit alit buohccesihkkarvuhtii dearvvašvuođa ja buohccedivššus.
Oktavuođadieđut buohccelávdegoddái galget leat doppe gos leat ožžon divššu ja eanadikki iežas webbabáikkiin.
Pasieantalávdegoddi dieđiha maid gosa galgá mannat jus leat sierra áššit ja iskat mii lea dáhpahuvvan.
Máhttá maid oažžut dieđuid ja veahki pasieantalávdegottis go áigu dahkat almmuhusa.
Pasieanttalávdegoddi addá rávvagiid ja doarjaga dasa geas leat váidaleamit álbmotbátnedivššus dahje gieđahallamis mii lea máksojuvvon ollásit dahje oassái eanandikkis dahje guovllus.
Pasieanttalávdegottit váldet vuostá váidalemiid ja oaiviliid earret eará makkár vuostáiváldima, diagnosa, medisineren, gieđahallan, divagat ja čiegusáššiid.
Buohccelávdegoddi ii leat dearvvašvuođa ja buohccedivššu vuoláš iige mávsse maidege jorgasit dohko jearaldagaiguin ja váidagiiguin.
Dalle ovttaskas vállje ieš geaid sii ožžot informeret.
Ášši almmuha Pasieantadáhkádussii LÖF.
Vállje ieš makkár bátnedoaktára ja bátnehygienistta lusa háliidat mannat.
Sáhttá ieš ohcat erenoamáš bátnedikšodoarjaga njuolga Dáhkádusgássas.
City in Maryland USA
germany. kgm
City in Pennsylvania USA
City in New York USA
Pound Sterling
POV- RayLanguage
Comment
Beavdegirji
Beavdegirji ii leat ráddjejuvvon vealatkeahttáivuhtii
Beavdegirji gieđahallá genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima. "
Protokolla rahpá vejolažžan viiddidit sámiid
Beavdegirjji artiklat 5, 6 7, 11 ja 12 gieđahallet erenoamážit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid.
Beavdegirjji ovdasánis
Beavdegirjji láidehusas stáhtat vuhtiiváldet ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggáštusa.
Beavdegirjji mielde eamiálbmogiid hálddus leahkki genaváriide gulavaš árbevirolaš dieđu sáhttá atnit dušše eamiálbmogiid ovddalgihtii miehtamiin dahje dohkkehemiin ja das ožžon ávkiid galgá juohkit vuoiggalaččat.
šiehtadallamiid beavdegirjji 3 mielde.
Beavdegirji nr. 12 ii nuppástuhte EMK artihkkala 14 čilgehusa vealaheamis,
Beavdegirjedárkkisteaddjeguovttos eaba fal lean ovttamielalaččat beavdegirjehábmemis, man dihte ášši buktojuvvui dán čoakkáma mearrideapmái sámedikki bargoortnega mielde.
Beavdegirji lea EU:a vuođđosoahpamuša oassi dahjege ng. Lissabon soahpamuš.
Vejolašvuođa dohkkehit ja ovddidit
Beavdegirji dievasmahttá biodiversitehtasoahpamuša artikla 17, mii gieđahallá maiddái genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima sihke artikla 8 (J), mii gieđahallá báikkálašservošiid, main lea eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinhámi luonddu máŋgggahámátvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu.
Beavdevárremat ja diđoštallamat
Beavdeláigu márkaniidda lea 20 e.
Constellation name (optional)
bB
BB
PPD- veršuvdna
Oahpa rehkenastit
PPMName
pppd- áigemearri:
Ii gávnna ppp- duogášprográmma. Dárkkis ahte pppd lea sajáiduhttojuvvon ja ahte dus lea rievttes bálggis.
star name
object name (optional)
City in Manitoba Canada
City in DC USA
sudan. kgm
indonesia. kgm
colombia. kgm
yemen. kgm
france. kgm
greece_ prefectures. kgm
indonesia. kgm
oceania. kgm
philippines. kgm
thailand. kgm
france. kgm
world. kgm
City in Kansas USA
greece_ prefectures. kgm
greece_ prefectures. kgm
japan. kgm
prefix for local folders
The grammatical type of an entry
City in Arizona USA
Presideanta sáhka deattuhii hui olu ovttasbarggu.
doaibmaáigodagat leat ráddjejuvvon guovtti áigodahkii.
Presideanttat dolle álggahanságaid máilmmikongreassas ja sápmelaččaid illun Suoma dásseválddi presideanta máinnašii ságastis sápmelaččaid.
Presideantaforuma maŋŋel deiven bargoministtar Anni Sinnenmäki ja ságastalaime áigeguovdilis áššiin ja mot Ruoná bellodat váldá vuhtii sámi áššiid ráđđehusprográmmaráđđádallamiin.
Presideantaforuma ságastalai eanas áššiin, mat guske riikiimuotkuma ja ođđasuopmelaččaid.
Presideantaforuma sáhttá oaidnit interneahtas njuolggosáttan Yleisradio ruovttusiidduin (
Presideantaforumis ledje vuođušteaddjin dásseválddi presideantta ja iežan lassin ee. ministtar Astrid Thors, doaimmajođiheaddji Miranda Vuolasranta Romano Forumas ja veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää, gii gieđahalai ságastis máŋggabealálaččat sápmelaččaid vuoigatvuođaid eará fáttáid lassin.
Presideanta Halonen lea ON:a globála suvdilis gárganeami panela várreságadoalli.
Presideanta muitalii, ahte máilbmi ii leat joksan Rio de Janeiro jagi 1992 julggaštusa ulbmiliid.
Presideanta Moralesis lei beroštupmi gullat sámi biktasiin ja daid mearkkašumis.
Presideanta Moraless dajai váldokultuvrraid geavahan kraváhta earuhit jierpmi ja dovdduid ja dán dihte kraváhta geavaheapmi ii heive sutnje.
Presideanta duođaštii ahte sámiid dilli ja sin geavahanvuoigatvuođat eatnamiidda ja
Preassagovat, dieđáhusat ja lassedieđut dáhpáhusas gávdnojit Ijahis ija neahttasiidduin čujuhusas: www.ijahisidja.fi
Pressure Development
Pressure: Pressure, Development
Pressure: Pressure
Preston Brown
City in Idaho USA
world. kgm
City in South Africa
Previous tutorial step
star name
City in Iowa USA
Go eamiálbmogiid vuoiggalašvuođa lávva ii leat čadnon almmolaččat ja globála dohkkehuvvon koodaide, gehččojuvvojit earáid bealis primitiivan, ja kolonistáhtat lea dávjá váldán dan oainnu ahte aiddo dáid sujaid geažil eai dárbbaš addit árvvu eamiálbmogiid digge- ja gearretsystemaide.
star name
City in Saskatchewan Canada
City in British Columbia Canada
City in British Columbia Canada
City in West Virginia USA
City in New Jersey USA
Bagadus" Principles and Guidelines for the Protection of the Heritage of Indigenous Peoples " jietnada ná;
Bagadus" Principles and Guidelines for the Protection of the Heritage of Indigenous Peoples "jietnada ná;
Prinsa Albert II buvttii ovdan fuollanis dálkkádatnuppástusaid váikkuhusain árktalaš álbmogiidda ja dárbbu gávdnat vugiid vai sin kultuvrrat sáhttet seailut ja gárganit.
Region/ state in Canada
Printcap- formáhtta:
Printcap- fiila lea fierpmádagas (NIS) ja ii leat vejolaš dasa čállit.
Ii sáhte vurket printcap- fiilla. Dárkkis ahte leat čállinvuoigatvuođat dasa.
Ii sáhte čállit printcap- fiilii.
Printcap- fiila:
Printcap- fiila (Printcap) Printcap- fiilla namma. Standárda lea guorus namma. Jos guođát dan guorusin de printcap- fiila ii rahkaduvvo. Omd: / etc/ printcap Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
PrintScreenkeyboard- key- name
Print ScreenName
ovddideapmái ja geavaheapmái.
Ovdavuorru: NAME OF TRANSLATORS
Ovdavuorru
Siivovuohtaprocess heading
Privattandläkarna ruovttosiiddus leat eanet dieđut gosa galgá bidjat jearaldagaid.
City in Far East Russia
ProcinfoGenericName
Procmail- lohkkadanfiila:
City in Vermont USA
Professor Janne Hukkinen vuođuštii čoakkáma fáttáinis " máilbmi hástala stuora rievdadussii ", mas son buvttii ovdan suvdilis gárganeami hápmahuvvama čuovvumušaiguin ja earenoamáš buriiguin ovdamearkkaiguin.
Professor Janne Hukkinen vuođuštii čoakkáma fáttáinis "máilbmi hástala stuora rievdadussii ", mas son buvttii ovdan suvdilis gárganeami hápmahuvvama čuovvumušaiguin ja earenoamáš buriiguin ovdamearkkaiguin.
Suoma Arkiteaktalihttu lea nammadan: - professor Juhani Pallasmaa, arkiteakta SAFA - arkiteakta SAFA, Anssi Lassila
Professor Markku Suksi muitalii hálddahusođastusas, hálddahusmálliin ja Ålándda iešráđđemis.
Professora mielde maid eanan- ja meahccedoalloministeriija cealkámuš lea maid oalle problemáhtalaš seamma vuođu mielde.
Professora mielde servodaga elihtta galggalii viggat doahttalit alla morála ja čájehit ovdamearkka, jos háliduvvo, ahte dábálaš riikkavuložat doibmet morálalaččat riekta.
Professora juris doavttir Martin Scheinin, Suopma - su nammadii Sámediggi,
Profiila% 1 ii gávdnon
Namma mii čilge maid dát profiila bargá
Name
Gieđahala profiilla
Profiilafuolaheapmi
& Profiilanamma:
Profiilanamma:
_Profiila:
Profiila:
Profiilla
Profiilla: %s
Profiillaid
& Profiillat
Comment
program description
program guide
progressLanguage
Prošeavtta jođiha Suoma Sámediggi.
Dán oktavuođas Sámediggi ohcá
Prošeavtta várás Suoma Sámediggi ohcá mearreáigásaš prošeaktačálli
Dán oktavuođas Sámediggi ohcá mearreáigásaš doaimmahatčálli
Prošeakta ordnii skuvlendilálašvuođaid, maid birra čállojuvvojedje mediai aviisadieđáhusat.
Prošeakta vuolgá viimmat johtui ja ovdačielggadanbargui lea maid válljejuvvon prošeaktahoavda.
nogai jagi 1998 go ii šat lean hállu Ruoŧa bealde doarjut prošeavtta. Dan maŋŋil lea
Prošeavtta áigge kártejuvvojedje oaivilat das, man viiddis guovllus johtti musihkkaoahpaheaddji sáhtášii dikšut musihka oahpahusa.
Prošeavtta áigge kártejuvvojedje prošeaktaplána mielde oahpaheaddjiid ja gielddaid oaivilat sámemusihka oahpahusa ordnemis ovdamearkka dihtii nu, ahte johtti musihkkaoahpaheaddji ollašuhttá dan.
Prošeavtta áigge čohkkejuvvojedje searat earenoamážit ordnet ruhtadeami ja buvttadit sisdoalu Sámi musihkkaguovddážii, mii boahtá Sámi kulturguovddáža oktavuhtii go dat huksejuvvo Anárii.
Prošeavtta áigge vuođđuduvvon musihkkateminologiija jorgalanbargojoavku barggai dehálaš barggu ovttas Sámedikki giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärviin go jorgalii musihkkaterminologiija ja musihkkasániid davvisámegillii.
Prošeavtta hálddašanorganisašuvnnain galggašii leat barggus olmmoš, guhte vástida máksuibidjanohcamušaid dahkamis vai prošeaktaolbmot sáhttet vuojulduvvat ieš prošeavtta ollašuhttimii.
Name
ProšeaktagieđahalliName
Prošeavtta innovatiivavuohta
Prošeavtta ordnen oahpahusain figgui doarjut nu árbevirolaš go moderna sámemusihka oahpahus.
Prošeavtta čuožáhatjoavkun ledje badjel 15-jáhkásaččat Sámeguovllus.
Prošeavtta vuolggasadjin lei viggat doalahit árbevirolaš sámemusihka hámiid (juoiggus dahjege luohti, sihke leudd, liđve), ordnet fásta sámemusihka oahpahusa sámeguvlui, movttiidahttit nuoraid studeret iežaset árbevirolaš musihka, dahkat sámemusihka dovddusin sihke bealistis viggat ovddidit dan.
Prošeavtta vuolggasadji, ulbmilat ja čuozáhatjoavku
Prošeavtta mielde Ijahis Idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus lea ovdánan ja váldán saji Suoma áidna sámemusihka festiválan.
Prošeavtta namma Sámi musihkkaguovddášfidnu Prošeaktakoda S85948 Ulbmilprográmma 1 B Doaibmalinnjá Doaibmanollisvuohta 6, M áhttima ovddideapmi dálonguovlluin Prošeavtta váldovástueiseváldi Lappi leanaráđđehus Prošeavtta hálddašeaddji organisašuvdna Sámediggi Prošeavtta vástuolmmoš Juha Guttorm, hálddahushoavda Telefonnummir 016-655021 Boastačujuhus Saarikoskentie 4, 99870 Anár
Prošeavtta ruhtadeapmi
Prošeavtta ekonomiijahálddahusa joraheapmi ja máksuibidjanohcamušaid čállin šattai hástaleaddjin, áddjájin ja lossadin.
Prošeavtta ekonomiijahálddahus ja arkiivva doallan
Prošeavtta ulbmilin lea ohcat vugiid mot árktalaš guovllu hálddašeapmi sáhttá gárgehuvvot dávistit jur dálkkádatrievdama buktin hástalusaide.
Prošeavtta ulbmilin lea ovddidit sámi giela, kultuvrra ja iešvuođa, láhčit vejolašvuođa oahppat goappáge riikka birra ja daid gielaid, oahpahit oahppiid doallat árvvus lagašbirrasa goappatge bealde Deanu, vuođđudit ođđa sosiála oktavuođaid ja vuođđudit oktavuođa eará eamiálbmogiiguin.
Prošeavtta ulbmilin lea leamaš čohkket láhkasátnelisttu, mii logahallá alfabehtalaš ortnegis suorggi spesiálasániid ja tearpmaid.
Prošeavtta ulbmilat:
Prošeavtta dahkan barggus lea ávki boahtteáiggis vuosttažettiin Sámi kulturguovddážii boahtti Sámi musihkkaguovddáža doibmii ja maiddái njuolga skuvlaoahpahussii.
Prošeavtta ollašuhttin ja ovttasbargu
Prošeavtta bohtosat
Prošeavtta bargit muitaledje prošeavtta ja muđuige sámemusihka birra máŋggain dilálašvuođain, mat laktásedje ee. Sámi kulturguovddáža plánemii ja dan birra dieđiheapmái.
Prošeakta lei joatkkafidnu Sámemusihkkaoahpahusa ovddidanfidnui, mas ráhkaduvvojedje eavttut sámemusihka oahpahusa álggaheapmái.
Prošeakta lea leamaš innovatiivvalaš ja oidnosis.
Prošeaktahoavda jođiha prošeavtta ja maiddái vástida prošeavtta ollašuhttimis ja koordineremis.
Prošeaktahoavda jođiha davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža ásahanprošeavtta, Sámi Giellagáldu ja vástida prošeavtta ollašuhttimis ja koordineremis.
Prošeaktahoavda oassálasttii fidnu čoahkkimiidda bargojoavkku lahttun.
Prošeaktahoavda oassálasttii maiddái Virtuálamusihkkafidnu čoahkkimii ja muitalii prošeavtta ja sámi musihka birra.
Prošeaktahovdii sáhttá mearridit eará doaimmaid, mat gullet davviriikkaid oktasaš sámegiela ámmát- ja resursaguovddáža vuođđudanfidnui.
Prošeaktahoavdda doaibmanbáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis Anára kirkosiiddas ja son lea bálvalangaskavuođas Suoma sámediggái.
& Prošeakta
Prošeakta
Prošeaktačálli bargguide gullet dikšut prošeavtta beaivválaš doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja dikšut prošeavtta rehketdoallobargguin.
Prošeaktačálli bargguide gullet dikšut prošeavtta beaivválaš doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja dikšut prošeavtta rehketdoallobargguin. Bargái
Prošeaktačálli lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI.
Prošeavttas gávdno lassidiehtu mielčuovvu čujuhusas: http://www.arcticgovernance.org / Prošeaktajođiheaddji, dr Robert Corell muitalii prošeavtta duogážis ja mearkkašumis.
prošeavttat
Prošeavttat
Prošeaktabargi Jussi Isokoski ráhkadii viiddis čilgehusa teknihkas, maid auditorio ja studio dárbbašit (čuovggat, jietnateknihkka, jietnavurkenteknihkka ja elerusttegat lávddi alde ja auditorios jno.).
Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII / I mukaan (peruspalkka 1711,31euroa/kk).
Prošeaktabargi bálká mearrášuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdasi VII / I mielde (vuođđobálká 1711,31euro/mb).
Prošeaktabargi bálká mearrášuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdasi V / II mielde (vuođđobálká 2110,20 euro / mb).
Prošeaktabargi bargun lea nuortalašgielat oahppamateriála plánen, ráhkadeapmi, giela dárkkisteapmi ja jorgalusaid ráhkadeapmi.
Prošeaktabargi bargun lea dahkat ovddabealde máinnašuvvon čielggadusa.
Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät.
Prošeaktabargi doaimmaide gullet ee. Skábmagovat eamiálbmogiid filbmafestivála mánáid beaivvi ordnen ja mediabajásgeassin materiála gárven.
Prošeaktabargi doaimmaide gullet ee. Skábmagovat eamiálbmogiid filbmafestivála mánáid beaivvi ordnen, ja mediabajásgeassin materiála gárven.
Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Prošeaktabargi doaibmasadji lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Prošeaktabargi doaibmabáiki lea čállingotti váldodoaimmahagas sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
star name
PrologLanguage
The grammatical type of an entry
Pronomenat: persovnnalaš, čujuheaddji, relatiiva, refleksiiva ja resiproka, buot kasusiin.
Propagánda lei nu ábas, ahte das leat leamaš šattut gitta dáidda beivviide.
Name
Name
Iešvuođat
Name
Proseanta
& Proseanta:
Dálá árvu
Proseanttaid hápmi
Proseanta
Hábme proseantta
Prosentuálalaš ossodat
Ii sáhttán álggahit proseassa% 1.
Ii sáhttán álggahit proseassa% 1 várás.
Ii sáhttán álggahit proseassa
Proseassastivrejeaddji
Proseassalohku
Proseassaid málle vehkiin govvideami mearkkašupmi boarrásiidbarggus.
Comment
Proseassa jođálmahttá liegganeami eandalii árktalaš guovlluin.
proseasssan.
Dađi bahábut lean proseassa áigge fuobmán, ahte sámedikkiid politihkalaš ovttasbargu dehege sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) ii doaimma dárbahassii bures sápmelaččaid ovttasbargoorgánan ja ahte SPN lea mannojuvvon meaddel dehálaš mearrádusdahkamiin.
Stencils
Proseassa galgá dás duohkoge leat sápmelaččaid ja ráññehusaid oktasaš ja ovttas mearriduvvon.
Comment
Proseassa lea sámediggainai lossat.
Stencils
Proseassaivdni (CMYK)
Comment
Doaimmár (at)
DoaimmárComment
Name
City in Washington USA
% 1- protokolla ii lea sillenprotokolla
% 1- protokolla ii leat sillenprotokolla
Protokolla% 1 ii leat fiilavuogádat
Protokolla% 1 ii dorjojuvvo.
KDE- prográmmat mat leat sajáiduhttojuvvon dán dihtorii eai doarjjo% 1 protokolla.
% 1- protokollas ii leat máhppabálvalus
% 1- protokollain ii leat vejolaš rahpat fiillaid.
% 1- protokollain ii leat vejolaš rievdadit fiilla oamasteaddji.
Protokolla% 1 lea dušše sillenprotokolla.
Ii sáhttán álggahit prográmma du dihtoris mii addá oktavuohta% 1 - protokollii. Dát dáhpáhuvvá dábálaččat teknihkalaš sivaid dihte.
Prográmma mii addá oktavuođa% 1 - protokollain lea almmuhan siskkildas meattáhusa.
Prográmma du dihtoris mii geavaha% 1 - protokollii váidala ahte amas gaskkaldumi lea dáhpáhuvvan:% 2
Prográmma du dihtoris mii geavaha% 1 - protokollii váidala ahte amas gaskkaldumi lea dáhpáhuvvan:% 2
Dus ii leat vuoigatvuohta beassat% 1- protokollii.
Eai gávdno erenoamáš doaimmat% 1- protokolla várás.
Ii sáhte válbmet% 1- protokolla
Protokolla lea sillenprotokolla
Protokolla
Protokolla dahje bálvá ii dáidde doarjut fiilajoatkašumi.
Protokollameattáhus dahje - inkompatibilitehta dáidá leat dáhpáhuvvan.
data retrival complete
True
india. kgm
puertorico. kgm
City in Far East Russia
City in Rhode Island USA
Name
usa. kgm
City in Alberta Canada
City in North- West Region Russia
City in Siberia Russia
the star is a multiple star
PrtScrkeyboard- key- name
City in Alaska USA
Jus doavttir dan sádjái guldala ovdaráksá dat ii váikkut PSA- árvui.
PSA mihtiduvvo maid ovdaráksáborašdávdda dikšuma áigge.
PSA-árvu sáhttá dárkkistuvvot dábálaš varraiskosiin.
PSA- iskkus ii dahkko rutiinnalaččat dego dábálaš dearvvašvuođakontrolla dievdduide oaidnin dihte leago dain hui árra hámat ovdaráksáborašdávda.
Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa.
PSA-iskosa buorit ja heajos bealit
Lea dábálaš unnánaš muttolaš PSA lassánemiin leat eará sivat.
PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas.
PSA lea oanádus ovdaráksáspesifihkka anti-genas.
PSA lea varraiskkus mii gullo daidda dutkamiidda man sáhttá dahkat go ovdaráksá dutkojuvvo.
PSA lea dábálaččat una mearit varasnai, ja jur dat mearri mii mihtiduvvo PSA-iskosa bakte.
PSDComment
PS_ printer
Psykalaš dávddat mat dagahit ahte ožžo váttisvuođa dikšut iežaset bátnebuhtisvuođa.
object name (optional)
PD
pt
Pts
PTY- doaibma ádjánii menddo guhkká
access control private
Luoitte dovddana dása
Luoitte
@ action: inmenu Unspecified priority
Luoitujuvvon páhka
Luoitejuvvon sisdoalu fiilanamma:
Luoitinlistu@ item: inmenu Text Completion
Luoitinlistu ja automáhtalaččat@ item: inmenu Text Completion
City in Colorado USA
City in Puerto Rico USA
puertorico. kgm
Puerto RicoName
Puerto Rico
Region/ state in USA
Buhttis
čabu
Beare lunddolaš suvrun
Ráidne dikšunbeavddi geavtima maŋŋel ja basa gieđaid ortnegiid ravssamolsuma maŋŋel.
NAME OF TRANSLATORS
& Váldde eret siskkildeami
Čorge čálánoaivvi
Buhtistuvvon veattit goikaduvvojit ja seailluhuvvojit goike ja itkos sajis ovdamearkan áittis smávva nođđun.
Ságastallanfáddán munnje lei biddjon jagi 2009 sápmelaš.
Mu sáhkavuorru gávdno ollislažžan davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin.
Mu ovdasáhka gávdno ollislaččat suomagillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis.
Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Mu sáhkan gávdno min ruovttusiidduin.
Mu doallan sáhka gávdno davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin.
Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Mu doallan sáhkavuoru biddjo ollislažžan sámedikki siidduide
@ item participation is required
Ságajođiheaddji: Janne Näkkäläjärvi, Eanodagas (várrelahttu Inker-Anne Magga)
Ságadoalligilvvus nubbin báhcán Tiina Sanila-Aikio sávvá, ahte ovddit válgabadjái mihtilmas guovtti jovkui juohkášuvvan ii boađášii váivvidit dál álggahuvvon válgabaji barggu.
Birasčálli Inga-Briitta Magga
Ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, muitalii sámedikki 24.6. čoahkkánan dievasčoahkkimii áigeguovdilis áššiin.
ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi
Ságajođiheaddji Juvvá Lemet / Klemetti Näkkäjärvi
ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi
Ságajođiheaddjin ođđa válgabadjái válljejuvvon Klemetti Näkkäläjärvi deattuhii giittosságastis, ahte sámediggi galgá guldalit barggustis sámiálbmoga jiena.
Ságadoallin válljejuvvui vuohččan Per Mikael Utsi čielga eanetloguin.
Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis Ilo 169-soahpamuša ratifiserema, sámegielaid ealáskahttinprorgámma ollašuhttima ja sámedikki resurssaid. "
Ságadoalli Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis viidát Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, ILO 169-soahpamuša ratifiserema, Meahcceráđđehuslága ođasmahttima sihke sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku smiehttamuša.
ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii.
ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii.
ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala duhtavažžan.
Ságadoalli Näkkäläjärvi giittii skeaŋkka ovddas ja lohpidii ahte távval biddjojuvvo dan árvosaš báikái Sajosii.
Ságajođiheaddji Näkkäläjärvi lohpidii lávga ovttasbarggu sámi álbmotservošiin sámekultuvrra sajádaga buorideapmin. "
Ságadoallin Liisa Holmberg (Sámi oahpahusguovddáš).
o Vuoiti lassin duopmárat válljejit olbmuid 2. ja 3. sadjái
Sátnejođiheaddjin doaimmai Ohcejoga gieldda árabajásgeassima stivrejeaddji.
Ságajođiheaddji Nils Torvalds, Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangoddi
Ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji galgaba leat sámedikki fásta lahtut.
Ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji galgaba leat sámedikki fásta lahtut. "
várreságajođiheaddji galgaba leat sámedikki fásta lahtut.
Ságadoalli sáhkavuorut
Ságadoalli válgagiccus bođii ovdan, ahte ledne Tiina Sanila-Aikioin buot sápmelaččaide dehálaš áššiin hui guhkás ovttaoaivilis ja dát ráhkada buori vuođu ovttasbargui.
Ságajođiheaddji lea válljejuvvon.
Ságajođiheaddji Sanila-Aikio illudii, ahte čájáhusdoaimma rahpá justa Petteri Laiti 40-jagi ávvučájáhus: " Juohke sápmelaš dovdá Petteri Laiti nama.
Ságajođiheaddji Sanila-Aikio illudii, ahte čájáhusdoaimma rahpá justa Petteri Laiti 40-jagi ávvučájáhus: "Juohke sápmelaš dovdá Petteri Laiti nama.
Ságajođiheaddjit: iđitbeaivve Sinikka Salo Davvi-Suoma Kaste guovlostivrenjoavkku ságajođiheaddji, eahketbeaivi Heidi Eriksen, Ohcejoga gielda
" Ođđa ovddasbarggu ulbmil lea nannet ja ovddidit sámeálbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbargu organiserejuvvo guovtti dásis:
"Ođđa ovddasbarggu ulbmil lea nannet ja ovddidit sámeálbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Ovttasbargu organiserejuvvo guovtti dásis:
Ságajođiheaddji doaibmá barggustis ollesáigásaččat.
Čoahkkimisttiset Stockholm-gávpogis skábmamánu 7. b. 2001 sámi áššiid ovddas
ásahuvvon sámeministariid ja sámediggepresideanttaid gaskka.
Ságadoallit eai atnán dárbbašlažžan almmuhit virggi ođđasit ohcanláhkai. "
Ságadolliid joavku háliidii giitit vuoigatvuođaministtar Henrikssona su mávssolaš barggus sápmelaččaid buorrin vássán válgaáigodagas.
Ságadoallit divvo dáid čuoččuhusaid.
Ságajođiheaddjit ráđđádalle gitta loahpa rádjai oažžun dihte sámiide nu buori ráđđádallanbohtosa go vejolaš.
SPR:a jođiheapmi gáibida resurssaid ja vejolašvuođaid maid válmmaštallat SPR:a mearrádusaid.
Ságajođiheapmi bistá 16 mánotbaji.
Ságajođihanvuorru lea dál Ruoŧa sámedikkis.
Ságadoallivuohta sirdása Norggas Dánmárkui, mas dat sirdása Ruŧŧii jagi geahčen.
Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdásii Norgga sámediggái Suoma sámedikkis skábmamánu 9. beaivve Girkonjárggas.
Or_ condition
Sártni váldofáddán lei Meahcceráđđehusa hálddašanmálle ja ruhtadandilli.
Mu sáhkavuorru gieđahallá sámi luondduriggodagaiguin ávkkástallama Suoma sámiid geahččanguovllus.
Sáhkavuorus lei deaddu danin, go Keskitalo lea čuovvovaš sámedikki presideantakandidáhtta ja maiddái dáláš sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahttu.
Sáhkavuoruid sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođain ja dilis dollet Lars Miguel Utsi Riikkaidgaskasaš Barents čállingottis ja Anne Kirste Aikio Suoma sámenuoraid searvvis.
Ságastis son maid deattuhii, ahte dálkkádatrievdan ja dan váikkuhusat leat globála buncarákkis - olbmuid doaimmaid váikkuhusat ollet juohke sadjái.
Eanodagas. Sártnistis son duođaštii ahte čovdosat fertejit leat dakkárat ahte sihke
Iežan sáhkavuorustan divvon ja šiiten sin čuoččuhusa kveanaid álgoálbmotsajádagas.
Sáhkavuorustan bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu sámegielalaš bálvalusat eai sáhte dikšojuvvot dušše dulkomiin dego dál lea dilli.
Mu doallan sártnit sámedikki ruovttusiidduin.
Dáid gávdná sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis.
Sártnit gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi olis.
Mu doallan ságat gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin liŋkkas, mii lea ruođuid siste (www.samediggi.fi/puheet).
Ságat gávdnojit ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin liŋkka dokumenttipankki (dokumeantabáŋku) --> puheet (ságat) bakte.
Dát ságastallamat geardduhit seamma ageandda.
Ollislaš sáhka lea suomagillii ruovttusiidduin:
Hupmu konflivttain dahká sivalažžan earret sápmelaččaid muhto maiddái daid guovllu suopmelaččaid, geat eai hálit seahkánit áššái, geat guottihit soahpamuša ratifiserema dehe geat eai hálit váldit oba bealige ilo-soahpamuša ratifiseremii.
Telefovnnat eai doaimma luohtehahtti láhkai Lulli-Koreas, man geažil vejolaš oktavuođaváldimiid áššis sávvat oažžut šleađgapoastta bokte.
Telefuvnnat:
Nummira gosa fáksa sáddejuvvo
Telefonnummir
Telefuvdnanummir
Telefuvdna
Telefuvdna:
Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas.
Mu doallan sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas www.samediggi.fi/puheet.
Sáhka gávdno min ruovttusiidduin ságat 2012-ossodagas.
Mu sáhka lea čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet).
Mu sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki ruovttusiidduin.
Mu sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Ovdaolbmo delegašuvnnas ledje mielde vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Johannes Koskinen, hálddahusválljogotti ságadoalli Pirkko Mattila, ruhtaválljogotti ságadoalli Kimmo Sasi, eana- ja meahccedoalloválljogotti ságadoalli Jari Leppä, ekonomiaválljogotti ságadoalli Mauri Pekkarinen sihke riikkabeivviid váldočálli Seppo Tiitinen ja diehto- ja kommunikašuvdnačálli Marjo Timonen.
Ovdaolbmo mihtoša mátkki ordnemiin vástidii Lappi lihttu ja mielde ledje maid Lappi lihtu ságadoalli, riikkabeaialmmái Markus Lohi, eatnangoddehoavda Mika Riipi ja oktavuohtahoavda Maiju Hyry.
Ovdaolmmoš Eero Heinäluoma attii riikkabeivviid skeaŋkka sámediggái.
Ovdaolmmoš lei hálidan gullat sámedikki oainnuid erenomážit ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Sáhka lei hui roahkasmahtti ja son nannii vuoigatvuohtaministeriija ovddidit ráđđehusprográmma sámi linnjemiid olláhuhttima ja obanassii daid duohtan dahkama.
Sáhka ávžžuhusainis gávdno ollislažžan eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin sáhkavuorut-siidduin (Klemetti Näkkäläjärvi puhe 4.3.2009).
Hubmon- teaksta- bálvalus mas lea D- Bus- láktaName_BAR_standard desktop component
Hupmejuvvon teakstaComment
Name
Hupmandilálašvuođa maŋŋel oassálasten birasministeriija vuostáiváldimii, mii gullá ministeriija lágidan riikkaidgaskasaš áššedovdečoakkámii (AHTEG), mii geahčada luonddu biodiversiteahta ja dálkkádatrievdama oktavuođaid.
Hupmandilálašvuođas ledje mielde guokte Suoma presideantta, Dásseválddi Presideanta Tarja Halonen ja presideanta Mauno Koivisto.
Sága válmmaštaladettiinan mu millii bođii vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa vástádus gažaldahkii, ahte átnugo Suoma stáhta sápmelaččain ándagassii.
Fil.
Čabu tekstii@ action
@ item: inlistbox
Comment
* Sárdnestuollu
Hálliin leat Matti Morottaja "Anáraš musihkka ", Annukka Hirvasvuopio-Laiti" Sápmelaš musihkkasohkabuolvvat ", Igor Nabuk "Ruošša eamiálbmogiid musihkka " ja Marko Jouste fáttáin" Mo máhcahit láhppon árbevieru? ".
Hálliin leat Matti Morottaja "Anáraš musihkka ", Annukka Hirvasvuopio-Laiti" Sápmelaš musihkkasohkabuolvvat ", Igor Nabuk "Ruošša eamiálbmogiid musihkka" ja Marko Jouste fáttáin "Mo máhcahit láhppon árbevieru? ".
Human sámegiela, ja vaikko dat ii leat mu eatnigiella, dat lea munnje dehálaš giella mu sápmelašvuođa geažil.
Human semináras Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuin.
Ságastalan semináras ee. álgoálbmogiid vuoigatvuođain, dálkkádatrievdamis ja Nato doaimmas árktalaš viidodagain.
Huma iešdefinerejuvvon teavstta
Huma teavstta
Huma dáhpáhusnama
Huma dáhpáhusdieđu
Rápmakonvenšuvdna ii ásat -
Rápmakonvenšuvdna siskkilda dábálaš juridihkalaš giellageavaheamis eanaš
čađahit. Rápmakonvenšuvnnain lea jeavddalaččat sáhka bajimuš ulbmiliin,
Rápmakonvenšuvnna artihkkal 10 siskkilda máŋga mearrádusa giellalaš
Rápmakonvenšuvnna artihkkal 5 nr. 1 geatnegahttá stáhtaid ovddidit
konvenšuvnna.
Rápmakonvenšuvnna mearrádusat leat láivvit hábmejuvvon, ja danne lea
rápmakonvenšuvdna
vuostálastit vealaheami mii dáhpáhuvvá náli dahje čearddalaš vuolggasaji geažil, ja
Gárvodeapmi ii goit leat nu álki, baicce dárkkes bargu, masa dárbbašuvvo veahkki.
Gávttii atnit dán áigge váldoáššis ávvudanbivttasin, nu heajain go hávdádusainge, muhto maiddái virggálaš čoahkkimiid bivtttasin.
Gávttiid mállet ja herven čuvvot sámi giellarájáid.
Gávttiid, gahpiriid ja vuoddagiid čiŋaid hámit ja ivnnit muitalit muhtun sohkii gullama dahje stuorát guovlulaš servodahkii ja nannejit oktiigullevašvuođa dovddu.
Gávttiid ovttaskas áššit sáhttet molsašuddat maiddái sogaid ja bearrašiid bokte.
Pula
star name
afghanistan. kgm
City in North- West Region Russia
PulseAudio
Čuvgesruonáalitcolor
A button on a Remote Control
color
Name
Ruoksat (magentaruoksat ja fiskat)
_Ruoksat:
& Ruoksat
Ruoksat
Ruoksat:
RuksesStyle name
Ruoksadat
color
Pund
Punt
finland_ regions. kgm
poland. kgm
waters_ world- class. kgm
colombia. kgm
south_ africa. kgm
bulgaria. kgm
Polskalaš@ item Spelling dictionary
PolskaName
PolskkagiellaName
Name
poland. kgm
Polska
Polskkagiella
Stencils
ukraine. kgm
bolivia. kgm
liechtenstein. kgm
world. kgm
Sámegiela oaiveávnnasstuđeanta Magreta Sara fas muitala iežas dutkkusbarggu vuođul sámemánáid vánhemiid davvisámegiela dilis Eanodagas ja Anáris.
juhkkojuvvon 90 orohahkii.
Bealli vástideddjiin jurddahit miehtemielalaččat, sulaid 30% mielas
Bealle- automáhtalaš
KCharselect unicode block name
& Beallenjuođvvas
Beallečuokkis
@ option: radio Field separator
Beallelažžii galgá dáhkiduvvot ealáhusluomusvuohta ja luomusvuohta luohpat dehe joatkit boazodoalu iežas dáhtu mielde.
Ludde@ info
Luddejuvvon čájehanmodus@ option: check Startup Settings
Jahkebeali maŋŋel dáid ráđđádallamiid girjemat háliduvvoje rahppojuvvot EMM:a gáibádusas ja doaibmaprográmma háliduvvoje váldojuvvot EMM:a ráhkadan doaibmabidjoevttohusat.
dahkui lea objektiiva ákkasteapmi legitiibma ulbmila geažil, ja go ulbmila
Bealehisvuođa sihkkarastima dihte oassálasti oktavuohtadieđut, nappo namma, čujuhus, telefonnummir ja šleađgapoastačujuhus laktojit evttohussii sierra, giddejuvvon konfeluhtas, mii rahppojuvvo árvvoštallama nogadettiin ja gilvvu loahppabohtosa čielggadettiin.
Bealehisvuođa sihkkarastima dihte oassálasti oktavuohtadieđut, nappo namma, čujuhus, telefonnummir ja šleađgapoastačujuhus laktojit evttohussii sierra, giddejuvvon konfeluhtas.
Dákkár
& Váldde eret diŋgoma
PureBasicLanguage
Goas juiget, goas lávlot, manin lávlot, manin juiget? " fas čiekŋudit sámenuorat jurddahallat.
Goas juiget, goas lávlot, manin lávlot, manin juiget? "fas čiekŋudit sámenuorat jurddahallat.
Constellation name (optional)
Dekoden filtii. Geahččal ođđasit:
Battery name
color
color
Skuoljamuitu
Stencils
Dustemin
Comment
Bohcit:
Name
Sáddes čađa (pipe)
Inserts user signature, also known as footer, into message
@ action
City in Connecticut USA
Muorradujiid duddjojit reatkáin ja báhkiin.
Muorra
Muorračájeheapmi
Muora ruohttasat dollet muora ceaggut ja ealasin seamma láhkai go sámegiella doallá sámekultuvra ja sámeservoša ealasin.
Muora ruohttasiid mearkkášupmi lea seammalágan go sámegiela mearkkašupmi sápmelaččaide ja sámekultuvrii.
Muoras duddjojuvvojit maid sabehat, reagat, fatnasat, gerresat ja giissát.
Guoskkakeahttá gažaldaga movt definerešii ártihkkala 1 duohpaga " álbmot ", lea komitea, čujuhettiin dasa ahte eamiálbmogat leat iešmearridanvuoigatvuođa subjeaktan, dahkan čielggasin ahte sáhttet bures-ge gávdnot eanet go dušše okta álbmot stáhta siste.
Guoskkakeahttá gažaldaga movt definerešii ártihkkala 1 duohpaga "álbmot ", lea komitea, čujuhettiin dasa ahte eamiálbmogat leat iešmearridanvuoigatvuođa subjeaktan, dahkan čielggasin ahte sáhttet bures-ge gávdnot eanet go dušše okta álbmot stáhta siste.
Generic prefix label for error messages when creating documentation index, first arg is the document' s identifier, second is the document' s name
@ info: progress
ID: Name
Váilu modula
Váili árgumeanta.
Name
Sisafievrridan silli váilo
Olggosfievrridan silli váilo
Gávtti hervemat ja ollisvuohta muitalit gos guovllos sámi olmmoš lea eret, juoba siviilaseađu ja soga.
Gávtti ja eará gárvvuid herven muitalit, man guovllus olmmoš lea eret - duoji dovdiide vel dan ge, leago olmmoš náitalan ja man sohkii son gullá.
City in Washington USA
PV (boahtteáigge árvu; reantu; áigodagat)
PWMComment
PybliographicName
Bassičerrui ii sáhte merket čierastallanhissevárrehusa daningo dat lea álbmotmeahccelága vuostá.
Paragráfa ii leat olláhuvvan Tukesa doaimmas oktege.
Paragráfa gieđahallá ovttasbarganvuogi ruvkelága lobiid mieđiheamis.
Paragráffa 2 momentta mielde sámediggi ja vuoigatvuohtaministeriija vállje goabbáge ovtta rehketdoallodárkkisteaddji ja sutnje várreolbmo.
Paragráfa čuovvu ruvkelága linnjema nu ahte meahccejohtalus ii oaččo akto dehe ovttas eará eanangeavahanvugiiguin leat árrun sápmelaččaide mávssolaš eavttuid mielde bargat sámi árbevirolaš ealáhusaiguin.
Paragráfa lea hui mearkkašahtti, daningo dat laktá álgoálbmogiid birasgáhttema oassin ja iežas oasis viiddida birassuodjaleami ja biodiversiteahta suodjaleami guoskat maid luonddu kultuvrralaš oli.
Paragráfa 24 cealká ahte stáhta ja leana ovttas galget suodjalit davi čearddalaš joavkkuid dološ ássanguovlluid ja árbevirolaš eallinvuogi.
Paragráfa 40 cealká ahte ekonomalaš politihkka maiddái galgá siskkildit doarjaga unnalohkosaš čearddalaš joavkkuid árbevirolaš ealáhusaide.
Histográmma
StoalpodiagrámmaComment
cap-style
Join
Jorbaduvvon čiegat
select-action
Jorbaduvvon rávda
Jorbaduvvon njuolggočiegahas
undo-type
Jorat gova:
Jorat olgešguvlui
Jorat gurutguvlui
object name (optional)
Comment
Name
Description
viggat oažžut sámegielaid ja kultuvrraid dásseárvosaš sajádahkii sámedikki doaimmas.
Geahččalitge eanet juohkit dieđu váldoálbmogii sápmelašvuođas ofelaš-barggu olis.
Viggat oažžut guhkit áigge bargogohčussoahpamušaid, daningo unnit diŋgomiin lea váttis oažžut ekonomalaš govčču.
Geahččalan viiddidit jurdaga duovdaga geahččamis dan vásiheapmái, oppalašvuhtii, masa gullet maiddái duovdagii gulavaš myhtat ja máidnasat.
Iskkan beassat studeret Oului medisiinnalaš dieđagoddái daningo doaktára ámmát leamaš mu niehku badjedási rájes.
- Iskkan dán válgabaji áigge ovddidit sámeáššiid nu bures go vejolaš ja dan maŋŋá guođđit ságadoalli barggu nuorabuidda.
Oahpahuslága lávdegoddi ulbmádii erenoamážit harmoniseret sámegiela oahpahusa
Viggámussan lea, ahte sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi bálvalusat ja servvodatlaš veahkkedoaimmat lágiduvvo sámegillii, blánejuvvo ja ollašuhttojuvvo dakkar doaibmavugiigguin, mat vuođđuiduvvet sápmelaččaid kultuvrii ja arbevieruidde ja dat nannejit sámiid eallinvuogi ja sámiservvodaga.
Ulbmilin lea oažžut áigái rápmalága, mas sápmelaččaid vuođđoláhkavuoigatvuođat ja riikkaidgaskasaš soahpamušat váldojuvvojit vuhtii ja ráhkaduvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingielddus.
Viggamuš lea iešalddes
Bisánan
Bisánan
Bissehuvvon
Bissehuvvon
print operation status
Daidda, geain lea váttis lihkadit, leat várrejuvvon parkerenšiljus sierra parkerenbáikkit, mat leat merkejuvvon invalidamearkkain.
A button on a Remote Control
@ action: button Start searching
@ action: inmenu
Bisset animerejuvvon govaid
Bisset animerejuvvon govaid
Heaitte dokumeantta viežžamis
& Bissehit
Bisset
Bisset
Botke
LaolašCoptic month 3 - ShortName
Coptic weekday 2 - LongDayName
2shCoptic weekday 3 - ShortDayName
Coptic weekday 6 - ShortDayName
Coptic weekday 7 - ShortDayName
BotkeEthiopian weekday 5 - LongDayName
BotkeIndian National month 11 - LongName
BotkeIndian National month 11 - ShortName
Bisset@ info
Bisset duogásprográmma (vajálduhttá buot beassansániid)
previous track
Bisset boahtte cealkagis
& Bisset čuovvovaš cealkagis
Bisset čuojaheami
Start tracking the mouse
Bisset (STOP)
Botke/ joatkke regrešuvdnageahččaleami
Bisset čuojaheami
Bisset čálána
Heaitte čáliheames
Bisset válljejuvvon skripta.
Bissehuvvon
Botkejuvvon
& Doalat
Doalat
Dollejuvvon
osd
Bissehuvvonprint job
bissehuvvonprocess status
The transfer is aborted
PySolName
Ceaggut
Ceaggu ásaheapmi
Orientation
& Ceaggu
CeaggutQPrintPreviewDialog
Mudde ivdnekaseahta ceaggut
Ceaggut
Show Scroll Bar As Needed
Styled (HINT: for Frame Shape)
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
horizontal resolution
Mouse Cursor Shape
Láskut
Ceaggu ásaheapmi
Ceakko BGR
& Ceaggu
Ceaggut
Ceakko RGB
Ceakkonjulges teaksta
Ceaggu ásaheapmi (čuoggát)
Ceaggu hámitKCharselect unicode block name
Ceaggu ivdnerievdadeapmi
• cegget lávu ja oahpahallat dasa gullevaš geavadagaid; áššogeđggiid ja duorggaid ohcan, lávu eará oasit, boradeapmi
vuollásažžan, muhto mii fertet oažžut ja galgat bastit dáhkidit dan, ahte stuora oassi
Ceaggolinnját
Ceaggu rullengiettit
Bastágo suohkan, mii almmolaččat vuostálastá sápmelaččaid, dikšut vuođđolágas ja suohkanlágas dasa mearriduvvon bargguid?
& Lásku (vulosoivviid)
Álo & bajimus
Bisu eretlaktašuvvon
Guođe eretlaktašuvvon modusa?
Fásta ruhtadeapmi sámi giellaovttasbarggu ovddideapmin ii goittotge gávdnon prošeavtta áigge.
& Bissevaš
Bissovaš forum lea earenoamáš liiba oahpásnuvvat sierra álgoálbmogiid diliide ja ovddasteddjiide, forumii oassálasten sulaid 3000 olbmo miehtá máilmmi.
Bissovaš forum lea meaddel ja lean máhccan ruoktot Supmii ja ruovttoluotta dábálaš bargguide.
Bissovaš komitea čoahkkana njealje have jagis miehtá árktalaš viidodaga ja mátkkoštangolut leat stuorrát, ja dat báhcet Suoma sámedikki máksima várás.
Bissovaš málle sámegielaid ealáskahttima várás lea ráhkaduvvon sámedikki ja Suoma stáhta ovttasbargguin.
Bissovaš foruma čoakkámat ja daid ng. side-eventtat dehege oalgedáhpáhusat leat leamaš miellagiddevaččat ja ávkkálaččat.
Bissovaš eretmuotkun dárkkuha dan, ahte oktavuohta sámi birrasii unnu ja vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii ii olláhuva.
Statálaš linnjámolsun
Bissovaš forumas, dan prográmmas ja mearrádusain gávdno diehtu eŋgelasgillii čujuhusas
& Agibeavái
Agibeavái
Bissovaš áššedovdilahtut leat 15-17-jahkasaš sámenuorat dalle go sii válljejuvvojit lahttun.
& Giddes molssaeavttut
Bissovaš dárkojeddjiid rolla galgá maid váfistuvvot árktalaš guovllu hálddahusas.
Bissovaš virggiid vuođđudeapmi lea dehálaš, muhto dat gáibida lassiresurssaid stáhta guovlluhálddahusas ja sámedikkis.
PythonKoden
Syntáksamerken Python várás
Python syntáksamerken
PythonLanguage
Python koden iskkus
Pythonkodera iskkadeaddji/ lasideaddjiComment
Python
Python- referánsagiehtagirjiQuery
Comment
Comment
Comment
Comment
Region/ state in Namibia
@ item event, to- do or freebusy reply to request
Sihtat din doaimmahit ovddalgihtii giehtačállosiid, main bohtet ovdan sávaldagat jienain, čuovggain, lávdelágideamis ja earás.
Bivddán láhkačálli ja sosiála- ja dearvvašvuohtačálli dutkat, mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis ja dahkatgo mearrádusas vejolaš muittuhusaid dehe guoddalemiid sierra bearráigeahččoorgánaide.
Bivddán din, riikkaidgaskasaš searvvuš, ahte dii bargabehtet buot man sáhttibehtet, ahte sápmelaččat besset eallit Ruošša oadjebasvuođas, almmá balu, uhkideami ja stáhtaláš bággostivrema haga.
@ item unknown status
@ item request updated posting
Jeara juohkke háve go fierpmádatsiidu viggá ráhpat báhccanláse.
Nanne ovdal sáddema
sámegielalaš diehtojuohkin, ordnejuvvo dulka dehe oahpistuvvo áššehas sámegiel máhtolaš
• bivdit guoli dálvit juoŋastemiin, nuhtiin, jiekŋaoaggumiin ja časkkasáŋkoriin
• bivdit geassit guoli firpmiin, vuokkain, dolgevuokkain, guollehehkiin, liinnain, uhteriin
• giđđat bivdit guoli jiekŋaoaggumiin, juoŋastemiin, časkkasáŋkoriin, guollehehkiin, áŋkoriin, golgademiin
• bivdit guoli čakčat firpmiin, nuhtiin, liinnain, skoalkabivdduin ja uhteriin
Stáhtabealit ávžžuhuvvojit duohtan deavdit álgoálbmotmánáid vuoigatvuođa dakkár
Sámeáššid davviriikkalaš virgeolmmoškomitea bivdojuvvui ráhkaduvvot evttohus das mo vejolaš ráđđádallamat galget čađahuvvot.
Ii sáhtte viežžat jearahuvvon stivrrana:% 1
Ii sáhttán ráhkadit jearahuvvon máhpa danne go juo gávdno máhppa dan namas.
Ii sáhttán gálgat ovttadaga. Almmuhuvvon meattáhus lei:% 1
Jearahuvvon lohkka ii lean vejolaš addit.% 1
Ii sáhttán dulkot jearahuvvon veahkkefiilla:% 1
Jearahuvvon bálvalus ii leat olamuttus dál.
jearahuvvon bearaš ii dorjojuvvo
jearahuvvon socket- šládja ii dorjojuvvo
Jearahuvvon protokolla ii dáidde dorjojuvvut.
Ii gávnna jearahuvvon siiddu.
Ii lean vejolaš ráhkadit jearahuvvon symbolalaš liŋkka% 1.
Ii sáhttán čállit jearahuvvon% 1 - fiilla dannego lea menddo unnán sadji skearrus.
Ii sáhttán ráhkadit jearahuvvon fiilla danne go juo gávdno fiilla dan namas.
Ii sáhtán čađahit jearahuvvon barggu.
KDE- prográmma mii implementere% 1 - protokolla ii doarjjo doaimma.
Ii sáhttán čađahit jearahuvvon barggu
Jearahuvvon fonta@ option: check
Kodeka mii dárbbašuvvo váilu. Fertet sajáiduhttit dáid kodekaid jus háliidat čuojahit dán sisdoalu:% 0
Jearahuvvon bargu gáibida ahte gaskaboddosaš fiila ráhkaduvvo gosa vurke fiilla dan botta vižžo. Dán gaskaboddosaš fiila,% 1, ii lean vejolaš sihkkut.
Jearahuvvon bargu gáibida ahte gaskaboddosaš fiila,% 1, ráhkaduvvo, muhto ii lean vejolaš dan ráhkadit.
Jearahuvvon bargu gáibida ahte álgovuolggalaš fiila sihkojuvvo, dábálaččat loahpas fiilasirdimis. Álgovuolggalaš fiila,% 1, ii lean vejolaš sihkkut.
Jearahuvvon bargu gáibida ahte algovuolggalaš fiila,% 1, molsu nama, muhto ii lean vejolaš dan bargat.
Sihkkun
_Sihkkun
layer-mode-effects
Sisačáliheapmi vai čađahit jearahuvvon barggu filtii.
Jearaldatsturrodaga badjerádji:
Bienat jearahusa birra:
Jearaldaga bienat:
Go- dárbbašuvvo- bálvalusat
Bivdu dahjege meahccebivdu lea leamaš guhká eará sámi ealáhusaid oassin.
Jearahus ii geargan danne go gaskkalduvui.
Bivdda evttohasa nammadeami várás sámedikki nuoraidráđđái
Fierpmádatmeattáhus čuožžilii. Jearahus filtii.
Jearahanmáhppa:
Jearahusmáhppa (RequestRoot) Máhppa gosa jearahuvvon čálihusat vurkejuvvojit Standárda lea / var/ spool/ cups. Ovdamearka:: / var/ spool/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Jearahus gaskkalduvvui
Geavaheaddji gaskkalduhtii jearahusa
Jearahus vurddii fiilla, muhto gávnnai baicce máhppa% 1.
Jearahus vurddii máhpa, muhto gávnnai baicce fiilla% 1.
jearahus gaskkalduhttui
Bivdaga válgalogahallamii váldima dahje das eretsihkkuma várás galgá bargat válgalávdegotti dan dárkkuhusa várás ráhkadan ohcamušskoviin, man galgá máhcahit válgalávdegoddái poastta fárus nu, ahte dat joavdá maŋimustá juovlamánu 31 beaivve dmu 16.00, mii lea ovdal válgajagi.
Ii sáhttán čállit dáhtaid maid hálidit vurket. Vállje mo dál galggašii joatkit.
afghanistan. kgm
QAR
catalonia_ comarques. kgm
world. kgm
azerbaijan. kgm
indonesia. kgm
Qatara rial
QatarName
Qatar
Qbert
QDB2Result
action name
Comment
Name
Comment
QFileDialog
QFontDatabase
QIBaseDriver
QIBaseResult
Qi'dahas
Qi'dah
QImageIOHandler- modulaName
QIODevice
Name
QJackCtlGenericName
QmamecatName
QMYSQLResult
QNetworkAccessCacheBackend
QNetworkAccessFileBackend
QNetworkAccessDebugPipeBackend
QNetworkAccessFileBackend
QNetworkReply
QOCIResult
QODBCResult
QPrintPreviewDialog
QPSQLResult
Q Public License@ item license (short name)
Q
Comment
QRegExp
QRZ. com gohččonsignálaid diehtovuođđuQuery
QScriptBreakpointsModel
QtScript meattáhusdivvodeaddjiQScriptDebuggerStackModel
BotkeQShortcut
QShortcut
QShortcut
QSocks5SocketEngine
QSoftKeyManager
QSQLite2Result
QSQLiteResult
JuaQSql
QSql
QSystemSemaphore
Qt AssistantGenericName
Qt DesignerComment
Qt DlgEditGenericName
Cealká ahte Qt ii galgga dustet sáhpána ii ge boallobeavddi
Qt ii doarjjo boalu maid easka deaddilit.
Báiki gos gávdná Qt- bibliotehkaid
Qt- lassemodulat
Báiki gos gávdná Qt- lassemodulaid
Qt LinguistGenericName
Qt sajáiduhttinprefiksa
Báiki gos gávdná Qt- prográmmaid
Comment
Qt
Name
City in Pennsylvania USA
Quake ScriptaLanguage
Quanta- prošeakta
paper size
QuartzName
Name
KSpread: a Quattro Pro- sisafievrridansilliName
Quebec
Region/ state in France
Region/ state in Canada
Quebec-duomus muittuhii Kanada Alimus Duopmostuollu maiddái Quebec:a eamiálbmogiidda;
australia. kgm
Region/ state in Australia
--query-id" is an Inkscape command line option; see "inkscape --help
Quetzal
City in Pitcairn Islands
City in Massachusetts USA
Quit [ApplicationName]
Comment
Comment
QUnicodeControlCharacterMenu
message encoding type
QVWMComment
Siidu olgešguvluiQWebPage
QXml
RA0paper size
RA1paper size
RA2paper size
Raadin työskentelyn aikana tanssiterveiAnne Plosila sekä Giellagas-instituuSolja Magga, Gabriela Satokan
Raadin työskentelyn aikana yleisö pääsi nauttimaan tanssista sekä rovaniemeläisen Aini pianonsoitosta.
Gease dahje čále fáddá- URL
Gease dahje čále fáddá- URL: a
Dušše CMYK
Ii gieđahallon
Oktageardánis čálán
Biibbal lea máŋgga oasát girji mii muitala olbmuid Ipmiliin vásáhusaid birra.
Rátnolohppii bárgiduvvojit nuortalašrátnui mihtilmas rievssatjuolgi " - bárggáldagat.
Rátnolohppii bárgiduvvojit nuortalašrátnui mihtilmas rievssatjuolgi "- bárggáldagat.
Ránu árbevirolaš ivnnit leat vielgat, čáhppat ja ruoksat.
Heivet fontafáttá
@ item: intable custom bug report number description
NAME OF TRANSLATORS
Heivehit webbáikki
world. kgm
ecuador. kgm
sudan. kgm
Rabi' al- Awalas
Rabi' al- Thaanias
Rabi' al- Thaani
City in Wisconsin USA
Declination
unit-format
LineáraRadial gradient type
RADIANS (Desimálaárvu)
Advanced URLs: description or category
Radio- ja TVsáddagiid rievttálaš rámaid siskkobealde galgá, mađe muddui lea vejolaš ja vuhtiiválddedettiin teakstaoasi 1, sihkkarastojuvvot ahte olbmuin guđet gullet nationála unnitloguide, lea vejolašvuohta ráhkadit ja geavahit iežaset mediaid.
ovttasbargu lea leamaš máŋga jagi radio ja TV dáfus, muhto ovttasbargu ferte
Radiolistuláseš
Radio ja TV riiikaviidosaš prográmmafálaldaga birra cealká § 3-5 bustávva c ahte
Radio guldaleaddjin lean duođaid ilus dán nammadeamis.
Radioboallu
Radio
rename an entry in a list
RF- kánala
• radio, video, bláđit, girjjit, televišuvdna
Translators: Gradians
Rafael Fernández López@ info: credit
Maŋŋá ruhtasupmi
FinánsagieđahalliName
Ruhtabassan ja terrorismma ruhtadeapmi
Ruhtabassan lea go ruđat mat bohtet rihkolaš doaimmain muhttojuvvo várrin mat sáhttet čilgejuvvot almmolaččat.
Jagi 2008 Suoma Rahapaja ávnnastii spesiála 2€ šlánta olmmošvuoigatvuođaid 60-jagášávvudanjagi gudnin. Šlántta nuppe bealis lea muvra mas lea váibmohámat ráigi.
Maŋŋá ruđaid
Rahko bargun lei maid čohkket vásihusaid ja dieđuid, mat ledje ožžojuvvon ovttasbarggus Sámi virtuála skuvla prošeavttain.
Ruhtademiin evttohuvvo ruhtadit sámegielat beaivedivššu Roavvejárggas, Oulus ja Helssegis.
Ruhtademiin dorjojuvvojit joavkkut, mat leat earáid heajut dilis ja main ovddiduvvo dársseárvu.
Ruhtadeapmi ii galgga vuođđuduvvat vihkkehallamii ja ruhtadeami galgá sihkkarastit doarjjaeavttuid deavdi ohcciide.
Ruhtadeami váiluma lassin oktan hehttehussan lea dat, ahte oahpahusguovddáža birra addon láhka ii vuos daga vejolažžan vuođđooahpahusa addima.
Ruhtadeami sirdin njuolga suohkaniidda heajudivččii sámegiel bálvalusaid, váttásnuhtálii daid ollislaš gárgeheami ja bearráigeahču ja geahnohuhtálii sámi kulturiešstivrema.
Ruhtadeami unnun váikkuhivččii maid sámi kulturmearreruhtii, álgoálbmogiid ealligovvaguovddážii ja musihkkaguovddážii.
Ruhtadeamis berre dorvvastit earenoamážit soahpamuša artihkkaliid 8 (j), 10 (c) ja 15 ollašuvvan ja ollašuhttin ja maid sámegiela ja árbevirolaš ealáhusaid seailun árbedieđu guoddin.
Ruhtadeami mearridanorgána lei várren ovddit čoakkámiin ruhtadeami bargobadjái dievasmearálažžan ja birasministeriija lei cealkámušastis dorjon ruhtadeami juolludeami.
Ruhtadanohcamuš lea ráhkaduvvon čakčamánu loahpas Sámi ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážii, Ejb-guovddážii ja Eurohpa sosiálaruhtarádjui (ESR).
Dákkár ruhtadanortnet dagašii vejolažžan oahpahusa ordnema oahppi gielladáiddu (eatnigiella, nubbi giella, vieris giella) mielde juogo lagas oahpahussan dahje sámi oahpahusguovddážis addon fierbmeoahpahussan.
Ruhtadeapmi juhkkojuvvo sámedikki bokte doaimma ordnejeaddji surggiide.
Ruhtadeapmi máksojuvvo sámedikki bakte.
Ruhtadeapmi giellabesiide boahtá oahpahus- ja kulturministeriijas ja sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon ruhtadeapmiges boahtá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijas.
Ruhtadanprográmma ii bálval iežas ulbmila jos dušše stuora ja jábálaš doaibmit sáhttet dan ohcat.
Ruhtadanprográmma hálddahus galggalii beavttálmahttojuvvot.
Ruhtadeami livččii ulbmil geavahit sámedikkis doaibmi sámi árrabajásgeassin - ja giellabeassejođiheaddji bálkáhan- ja doaibmagoluide.
Ruhtadeapmihan lea ollásit bealljemerkekeahttá iige oktage bearráigeahčale geavahitgo suohkanat lassiruhtadeami sámegiel bálvalusaide.
Ruhtadanmearrádusat bargojit jahkásaččat.
Vuođđobálvalusaid ruhtadeapmi unnu boahtteáigge ja uhkádussan leat, ahte bálvalusat gáidet ain guhkkelii sámiid ruovttuguovllus.
Ruhtadeapmi ii leat mieđihuvvon.
Ruhtadeapmi sáhtálii juolluduvvot buot láhkaásahan almmolaš bálvalusaid buvttadeaddji organisašuvnnaide.
/ Rahpanráiddus Helssegis.
notify-mdraid
md-raid-tree-primary
mdraid
 Raija Lehtola doallá nuortalašgiel sámi sohkaspeallu-bargobáji.
álgoálbmoga ja báikkalašservošiid dieđu biologalaš máŋggahápmásašvuođa dáfus ja stáhtaid
lea hui anolaš ja mađi luonddolaččat, daningo dat oaidná álgoálbmogiid máilmmi máŋggahápmásašvuođa mearkkašahtti oassin ja oaidná álgoálbmogiid dieđuid ja máhtuid leat
_Čuohpa
Rájá ii sáhttán rasttildit.
greece_ prefectures. kgm
Rádjeáidihan ii easttále geange bargamis ámmáhisttis iige eandalii uhkidivčče geange ámmáhis bargama.
undo-type
ráddjejuvvon seammá muddui go ovdalge, ii galgga heađuštit dárbbu mielde geange
Ivdni mii čájehuvvo go manná rájái olggobeallái:
Rádjiundo-type
layers-action
Ethiopian month 8 - LongName
RajabasEthiopian month 8 - LongNamePossessive
Rajabas
Rajab
Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide.
zimbabwe_ districts. kgm
EksplošuvdnaComment
Name
Comment
Misdahan maid boahtá rádji vuostá, ja mu rádji lea dás.
ráji sáhttet soahpat bargat ovttasráđiid ráji rastá.
Riikkaidgaskasaš soahpamušat eai galgga heađuštit dakkár soahpamušaid. Boazo
Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide.
Rámmaiešvuođat
Lakta (duogáščoavddus)
Gulahallanmodula
Lakta
russia_ subjects. kgm
Rádjagiddemat Suoma ja Norgga gaskkas jagi 1852 sihke Ruoŧa ja Suoma gaskkas jagi 1889 heite árbevirolaš johtima Suomas ja dagahedje stuorra ássannuppástusiad sámeguovllus.
Rádjekeahtes ovdáneapmi- Sápmi.
Ráddjejuvvon birasváikkuheapmi
Rájáid rastá olli doaibmamii guoski láhkaásahusollislašvuohta lea mohkkái sisttisdoallamiin EU-vuoigatvuođaid, davviriikalaš soahpamušaid ja guđege riikka iežas láhkaásahusa.
Rádjerasttideaddji ealáhusdoaimmaid lea
france_ regions. kgm
suriname. kgm
Comment
ČuohpanreaiddutName
Name
Rádjaoktasašbargun buvttaduvvon sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ráhkadusaid galggašii čielggasmahttit virggálaš oktasašbargosoahpamušain, man oažžun ovdánivččii buoremusat Davviriikalaš sápmelašsoahpamuša bokte.
@ info: whatsthis
Rádje & galle oasi vurke
& Rádje paramehteriid
cealkaga.
nu ráddjejuvvon searvamis dakkár mearrádusaide mat gusket sámi álbmoga
ráddjet dahje máhcahit bátnedoaktára rievtti čálahit dálkasiid.
Ođđa eiseváldi sáhttá maid váldit iežas álgagiid divššu kvalitehta ja sihkkarvuođa dutkamis ja čuovvumis.
Ráddje ivdnelogu mii lea várrejuvvon 8 bit šearpma ivdnenjealjehasas, jos prográmma geavaha QApplication:: ManyColor ivdnespesifikašuvnna
ráddje eiseválddiid jáhkkovuđot beroštusárvvoštallamiid.
Rájáhis historjamuitu
pgp signature is verified
rájahis
rájáhis
Rájáhis
dahje geavaheami).
vuolggasaji geažil, go áigumuš dahje váikkuhus lea jávkadit dahje unnidit ovtta
Rájehis Davvi, lea garrasit deattuhuvvon dárbu bargat ovttas oahpahusa ja dearvvaš
@ title month and year
Geavat & dušše ASCII
Ráddjehus ii guoskka joavkkuid bagadalliid.
Ráddjehus ii guoskka Sibelius-Akatemia nuoraid skuvlejumi oahppiid.
Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
Riikkaidgaskasaš oktasašbargu viiddida mánáid ja nuoraid máilmmigova ja oktiigullevašvuođa dovddu.
Rádjebidjama maŋŋil dat ii álo leat leamaš vejolaš, dahje lea leamaš váttis bisuhit sámi oktiigullevašvuođa.
riikkarájiid rastá, lea guovdilis mearrádus sámiid dáfus.
Sámiin
layer-mode-effects
layer-mode-effects
Hukse ohcanindeavssaid
Hukse ohcanindeavssaid
Label for searching documentation using custom (user defined) scope
@ label: listbox Scope used when rebuilding index.
Válbmemin indeavssa
• hukset sápmelaš árbevirolaš viesuid ja ráhkadusaid (omd. miniatiirat): lávvu, bealljegoahti, darfegoahti, earálágan áittit
• ráhkadit ovttadahkii ođđasitgeavahanmateriálas muhtun gova (bláđis čuhppojuvvon govat, báhpára, ivnniid geavaheami)
resursavuođđu ja olbmuid fárremat bálkáhuvvon bargguide, leat sámi ealáhuseallimis
Vistti guovddáš sadjin šaddet leat rabas guovddášlatnja gos máŋggalágan doaimmaide ja bálvalusaide lea sadji ja dan birra leat čoahkis sajit álbmogii, čájáhallamiidda ja máŋggalágan doaimmaide, girjerádjui ja restauráŋgii.
Go viessu gárvvásmuvvá, doppe leat barggus 64 olbmo.
Vistti válmmaštuvadettiin doppe barget 64 olbmo.
Huksensuorgái álgen bargui 18-jahkásažžan ja fuomášin ahte liikon dasa.
Huksenfidnu goasttádusárvu lea sullii 11,5 miljovnna euro.
Huksenfidnu golloárvvoštallan lea sullii 11,5 miljovnna euro.
Huksenfidnu goasttádusárvu lea sullii 12 miljovnna euro, mas EU-ruhtadeami oassi lea 5 miljovnna euro.
Skuvlavisti lea Sajosa buohta, Njelješgeainnu nuppe bealde ja otná beaivve seammá Anára boares skuvlavisttis leat Laiti bargolanjat.
Huksehusdikšun lea oassi Leanastivrra guhkesáigásaš barggus leana kulturbirrasa seailluheapmái.
Visttiid, geainnuid ja čáhcefápmorusttegiid huksen, ruvkedoaimmat, vuovdefitnut ja turismadoaimmat leat juo dál duššadan ja cuvkon guohtuneatnamiid, ja dat leat hehtten sakka bohccuid johtima ja dakko bokte bohccuid ahtanuššama ja ceavzima.
Huksenagoarta álgá golggotmánu álggus 2010 ja bistá skábmamánu 2011 rádjai.
Hukse vuogádatdiehtovuorká ođđasit.
Huksema energiijabeaktilvuohta galgá buoriduvvot huksennjuolggadusaiguin ja doarjagiiguin.
bálggadat = divreáigi (ee. čuoikkaid ja lávžoid) mii dagaha ahte bohccot čoahkkanit čorragiidda
Ráhkisvuohta addá eallima.
Gielalaš dárkkisteapmi
Ráhkisvuohta lea vuođđun ja ulbmilin risttalaš oskui.
Stencils
great- britain_ counties. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
City in North Carolina USA
usa. kgm
Ralf Müller
Ralf Nolden
Ramadanas
KCharselect unicode block name
Ramadan
RAM- skearru
star name
City in California USA
RANDBERNOULLI (x)
RANDBETWEEN (vuolimus_ árvu; bajimus_ árvu)
RANDBINOM (x)
City in Jylland Denmark
Rand
RANDNEGBINOM (4)
RANDNEGBINOM (x)
City in Vermont USA
RANDPOISSON (x)
Ráŋggáštus 10 §:a 4 momeanttas ásahuvvon suollemassan doallangeatnegasvuođa rihkkumis dubmejuvvo rihkuslága 38 kapihttala 2 §:a 2 momeantta mielde, juos dahku ii leat ráŋggáštahtti rihkuslága 40 kapihttala 5 §:a mielde dahje das eará sajis go rihkuslága 38 kapihttala 1 §:s ásahuvvo garrasut ráŋggáštus.
Ráŋggáštus vealaheamis bargoeallimis ásahuvvo rihkuslága 47 kapihttala 3 §:s.
City in Maine USA
Rákkas áddá ráfálaš beaiveoađđinbottu beaivedivššu nuoramusaide dahje suohtas stoahkanbáikki.
Rákkas lea árbevirolaš suodji čuoikkaid vuostá, muhto maiddái dego liigelatnja.
zambia_ provinces. kgm
usa. kgm
cameroon_ provinces. kgm
algeria. kgm
philippines. kgm
sweden. kgm
Dainnago
gaskka mat ledje gáttis, sulluin ja bođđasiin. Stuorrabritannia hoiggai ášši Riikkaid
new- zealand. kgm
romania. kgm
eaiseválddiid olis.
republic_ of_ ireland. kgm
Frankriika, Nederlánda ja Duiska vuostálaste dan ipmárdusa maid India dás buvttii ovdan.
switzerland. kgm
france. kgm
spain_ provinces. kgm
france. kgm
Frankriika
Fránkriika
Fránskkagiella
Fránkriikka Guiana
great- britain_ counties. kgm
Fránskkalaš@ item Spelling dictionary
Ránská ja Stuora-Británnia ballaba mearrádusaid váikkuhusaid iežaska hálddašan koloniijaide.
Ránska lasihii ahte India árvalus geahččalit gáržžidit iešmearridanvuoigatvuođa heiveheami maiddái manná ON:njuolggadusa vuostá.
FránkriikaName
FránskkagiellaName
Name
denmark_ counties. kgm
Name
Name
world. kgm
Fránskka leavga
Fránkriikka Polynesia
Constellation name (optional)
Fránskkalaš PolynesiaName
Sky Culture
romania. kgm
Stencils
Ránská vuostálasttii rievdadeami doarjalettiin ee. dasa, ahte Ránskká vuođđoláhka dovda dušše ránskkálaččaid, Ránskkás leat duššebeare ránskkálaččat, eai eará álbmogat.
waters_ world- class. kgm
world. kgm
Riddoguovllu álgoálbmogat sáhttet šaddat bággomuotkut mearadási loktaneami geažil.
City in South Dakota USA
RapidQLanguage
City in Central Region Russia
Raportta loahppajurddan lea, ahte Suomas (jos juo gal eará riikkainnai) lea buoridanmunni biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis.
Raportta mielde sámiid árbevirolaš dieđus ja árbevirolaš luonddugeavaheamis lea guovddáš mearkkašupmi eandalitge davvi luonddu máŋggahámatvuhtii.
Raportta mielde sámiid árbevirolaš dieđus ja árbevirolaš luonddugeavaheamis lea guovddáš mearkkašupmi eandalitge davvi luonddu máŋggahámatvuhtii.
Raporttas Anaya giddii fuopmášumi ee. sámiid iešráđđema ovddidandárbbuide ja ávžžuhii Suoma ratifieret ILO 169-soahpamuša.
Raporttas árvaluvvo maid
sámevuoigatvuođalávdegoddi ja suopmelaš sámevuoigatvuođalávdegoddi ráhkadedje,
vuoigatvuođalávdegotti, ruoŧŧilaš sámevuoigatvuođa čielggadusa ja suopmelaš
Raporttas adnon indikáhtorat gávdnojit juo ruovttusiidduin.
Raporta deattuha davviriikkalaš stáhtaid ovddasvástádussa láhčit dilálašvuođaid nu,
Raporta namaha ahte ovdal lei ovttasbargu Roavvenjárgga Lappi váldo
ráhkadeami birra, lea jure justa rádjerasttideaddji ovttasdoaibman deattuhuvvon
Raporttas leat addojuvvon máŋggat ávžžuhusat, mat vuođđuduvvet álbmotrievttálaš norpmaide.
Raporttas lea iežas oassi, mii gieđahallá sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid. Lean válmmaštallan dán oasi sámedikki doaibmaprográmma ja eará plánaid vuođul.
Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga olmmošvuoigatvuođaid dilli.
Raporttas boahtá ovdan maid boahtteáigge hástalussan Sámedikki evttohus fuođđovahágiid buhttemis biodiversiteahta suddjema vuođul, ii eanandoallodoarjjan dego fuođđovahátlágas dál daddjojuvvo.
Raporttas buktojuvvoje ovdan boahtteáigge biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dáfus guovddášáššit ja earenoamážit dálkkádatrievdama dustenbargu boahtá lassánit.
Raporta čujuha dasa ahte Davviriikkalaš ráđi čállingoddi lea lokten
RaporttatName
rapporteret dikšoaddái ja dikšunovttadahkii áiccastagaid ja spiehkkasemiid maidda lea reageren.
Raporterejeaddji addá almmolaš ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami várás sihke čielggada eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama guđege stáhta viidodagas.
Raporterejeaddji Suoma olgoriikkaministeriija atná Suoma álbmotregisttarvuogádaga addin dieđuid geavadis áidna rievttes diehtun, vaikko vuogádat ii dovdda sámegielaid eaige ovttaskas sápmelaččat dovdda vejolašvuođaid ilmmuhit vuogádahkii iežaset dieđuid.
- Raporterema várás ordnejuvvon dilálašvuođaid maŋŋá šaddet dábálaččat lasi gážaldagat, maidda hálidit vástádusaid.
Raporterenja ráđđádallan
Raportema lea
Čielggat siiddu
Raportta sáhttá diŋgot nuvttá
Raporta ovddida bealistis riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 (j) ollašuht-‐ tima Suomas.
Raporta ovddida bealistis riikkaidgaskasaš biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 (j) ollašuhttima Suomas.
Raportta ráhkadeami vuođđun leat ráđđehusaid ja sámedikkiid dieđá
Raporttaid mielde dálá vuođđoskuvlla oahppoplánain ii váldojuvvo doarvái vuhtii Davviriikkaid veahkadagaid máŋggabealatvuođa ja daid skuvllaid oahppagirjjiin, mat gullet oahppogeatnegasvuođa ollái, lea geavahuvvon stereotiippat govvidit sámi kultuvrra.
Raporta evttoha, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dárbbatlaš oažžun ja gárgeheapmi dorvvastuvvo sámi kulturiešstivrejumi vuođul.
Raporta evttoha doarjaga sámi universiteahtta-fidnui ja sámi ealáhusaid ovddidanfidnui, man sámediggi lea evttohan Sámi leana eanangoddeprográmma olláhuhttinplánii.
Raporta kárte fámus leahkki oahpahusa guoski njuolggadusaid ja mearrádusaid.
Raporta gieđahallojuvvo komitea 53. čoahkkimis Geneves skábmamánus 2014.
Raporta čuvvosiiddisguin, mat leat oktiibuot máŋga čuođi siiddu, gávdno sihke birasministeriija ja sámedikki siidduin čujuhusain: (www.ymparisto.fi/lumonet/8j www.samediggi.fi/art8j).
Raporta gávdno sámedikki ruovttusiidduin eŋgelasgillii cealkámušat 2009-oasis.
Raporta luobahuvvo ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái dan gárváneami mielde.
Raporta luobahuvvui birasministeriijai 7.6.2011 Helssegis dollojun semináras.
Raporta manna dál biodiversiteahttabargojoavkku gieđahallamii.
Raporta muittuha hui olu ovddit Lappi-bargojoavkku loahpparaportta, muhto lea gal dan deahttásit.
Raporta maid sivaha sámedikki das, ahte dat ii leat bastán ráhkadit ámmát- ja rávesolbmuid skuvlemii heivvolaš oahppamateriála.
riikkalaš ráđđái, čájeha ahte Davviriikkalaš konvenšuvnnaid váilevaš čuovvoleapmi
Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010.
Raporta vuođđuduvvá eanaš osiin spesiálaraporterejeaddjái ovdanbuktojuvvon dieđuide konfereanssas, man lágidii Sámi parlamentáralaš ráđđi Roavvenjárggas, Suomas cuoŋománu 14.-16. beivviid 2010 ja maiddái spesiálaraporterejeaddjái doaimmahuvvon čállosiidda ja sorjákeahtes dutkamuššii.
Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2013
Raportti Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2014 Anni Näkkäläjärvi
" Raporta sámiid olmmošvuoigatvuođain lea áidnalunddot "
"Raporta sámiid olmmošvuoigatvuođain lea áidnalunddot"
Raporta: sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi gáibida doaimmaid
Sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi gáibida doaimmaid
Raporta oaččui giittosa biramininteriija allahoavda Tannisis dan vuđolašvuođas ja realismmas, maiddái doaibmabidjoevttohusat gávnnahuvvoje vejolažžan olláhuhttojuvvot.
tooltip
Raporta boahtá sisttisdoallat oktiigeasuid ja ávžžuhusaid, mat vuođđuduvvet daid geatnegasvuođaide, maid Davviriikkat leat addán iežaset álgoálbmoga ektui.
- Raporta boahtá diehtun stáhtaid ráđđehusaide, sámiide ja almmusvuhtii ja dat ovdanbuktojuvvo ON olmmošvuoigatvuohtaráđđái.
Raporta buktá evttohusaid, mat gusket ee. sámi duoji oahpahusa, eanangeavaheami stivrema, lágaid mat stivrejit sámi boazodoalu, sámi árbevirolaš dieđu dutkan- ja ealáskahttinfidnuid ruhtadeami ja sámegiela ealáskahttinprográmma.
Raporta gárvána jagi siste ja dat boahtá sisttisdoallat mearkkašumiid ja doaibmabidjoevttohusaid, maid stáhtain lea vejolaš kommenteret ovdal raportta luobaheami.
Raporta gárvána lagašáiggiid.
Raporta Ruošša dilis, mii beroštahttá maid min sápmelaččaid, luobahuvvo čakčat olmmošriekteráđđái.
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Rap artista Amoc alias Mikkâl Antti Morottaja dahká musihka anárašgillii.
Ráb-lávlu Uniikki lei Sallas govveme musihkkavideo Nunnukalailaa-bihttásis meavrresgárri gieđastis.
Rap-bealde son máinnaša árvvusatnit Asa, gean musihkka lea movttiidahttán su ollu. "
object name (optional)
Name
Name
RAR
star name
star name
star name
Rasismi rotututkimuksessa, rotuteorioiden saamelaiset ja suomalainen fyysinen antropologia " (Ártegis orut.
Rasisttalaš, sápmelašvuostásaš interneahtta- ja aviisačálašeapmi lea šállošahtti dábálaš Suomas ja lea hui vahátlaš sámi nuoraid ja mánáid identiteahta buorráneapmái.
Servituhttalága njuolggadusat mat leat čilgejuvvon dás, gustojit maiddái
Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain.
Áhpeheamit sáhttet guođđit iskosa
Áhpehis dahje riegádahttán nissoniidda guoskevaš erenomáš suodjaleapmi dahje vearjogeatnegasvuođa ásaheapmi dušše albmáide ii leat dásseárvolága mielde vealaheapmi.
Lossat
Rasmus.
star name
Rastergrafihka kvalitehta
makkár láhkaásahusmearrádusat dahje eará mearrádusat sáhttet gáibiduvvot ovdalgo
Ratifiserekeahtes ja válmmaštallama vuolde soahpamušat
Ratifierema eastagat eai váldojuvvo eret vuoigatvuohtahistojjálaš dutkamušain, maiguin lea buorebutge ájihuvvon soahpamuša fápmuiboahtin Suomas.
Ratifiseremis mearrida loahpaloahpas riikkabeaivvit.
Bargojoavku gieđahallá maiddái genariggodagaid oažžuma ja ávkkiid juohkima gieđahalli Nagoya beavdegirjji ratifiserema Suomas sihke čuovvu biodiversitehtastrategiija ja - doaibmaprográmma artihkal 8 (j) guoski áššiid ollašuvvama.
Ratifiserema válmmaštalli bargojoavkku ulbmilin lea oažžut evttohusa gárvvisin jagi 2014 gaskamuttus.
ratifiseren gáibida politihkalaš dáhtu ja buori oktasašbarggu Suoma stáhta ja sámedikki gaskkas.
Ratifieren gáibida ođđa láhkaásaheami
Ratifiserenlohpádus vajálduvai jođánit dan maŋŋel go olmmošriekteráđđebáiki joksojuvvui.
Ratifieren lea vejolaš dušše dohkkehemiin positiivvalaš diskriminášuvnna prinsihpa, logai riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaáššiid ráđđádallangotti ságajođiheaddji Nils Torvalds.
Ratifiserenbarggu čielggadeapmi ja olláhuhttin doalvu áiggi ja balan áiggi nohkat fargga gaskan.
Ratifikašuvdna sáhttá ollašuvvat
Ratifikašuvdna sáhttá ollašuvvat easkka maŋŋilgo dat golbma sámedikki leat dan dohkkehan artihkkala 48 mielde.
ratifiserejuvvui Suomas jagi 1998.
suohkandikkis, ja das ledje golbma eananeaiggáda Nordmaling-guovllus, mii lea
Čoavdde
miidda áin lea čoavddekeahttá ja go máŋggalágan almmolaš ja priváhta eanan
Mearrideaddji lea erenomážit buot dakkár man stuorat lea ahkeearru, jus earru ovdáneamis persovnnaid gaskkan geat leaba anašan lea unni ja jus dat lea leamaš eaktodáhtus.
Ássanbáiki, iige riikiigullevašvuohta, mearrida ášši.
mearkkaša danne ahte sámedikkiid dohkkehus šaddá eaktun konvenšuvnna
Mearrádus váidalussii vurdojuvvo dán čavčča dehe boahtte giđa.
Soahpamuš ii
Čoavddus ii váikkuhivčče suohkanlaš iešmearrideapmái
čovdosiid sámi eananvuoigatvuođaide, ovttasráđiid sámi álbmogiin, ja árvala Supmii
Mearrádusaid mielde Tukes ii leat lohpemearrádusainis árvvoštallan lobi mieđiheami váikkuhusaid dárbahassii vuđolaččat sámi kultuvrra dáfus eaige lohpeeavttut leat dárbahassii dárkkit sámi kultuvrra suoji dáfus.
Máksámuš
Mearrádusa sirdin ja álohii fal ođđa dárkojeaddjestáhtaid fárrui váldin ovttasbargui ii álkidáhte ášši čoavdima.
Dat doarju dattetge dan oainnu masa lean joavdan, ahte dat bures heive oktii jagi 1989 ILO-konvenšuvnna nr. 169 njuolggadusaiguin, mat leat iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmotjoavkkuid birra, artihkkal 14 nr. 1 vuosttaš punktum, ja daiguin áššebeliiguin maid dát njuolggadus galgá gozihit. "
Mearrádus lea mu mielas buorre maid danin go Meahcceráđđehus ii leat ruvkelága mielde bearráigeahččoeiseváldi.
Mearrádusastis komitea cealká, ahte lea šiitemeahttun, ahte guoddaleaddjit leat artikla 27 suodjalan vehádatjoavkku osolaččat ja sis lea riekti návddašit iežaset kultuvrras.
Mearrádusas, mii lei dievasčoahkkima duopmu,
gávdnat dáidda áššiide čovdosiid maid sámi álbmot sáhttá doarjut.
RatpoisonComment
Comment
- Ráffi ja soabalašvuohta
Ráffi ja soabalašvuohta
Jaskkodahttit
Ráfálaš beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide.
object name (optional)
Name
Rauna Paadar-Leivo muitalii ávvudeamis mánnávuođa ja nuorravuođa muittuin, lassin ávvudeamis čájehuvvojedje Ima Aikio-Arianaick musihkkavideot Unna guoláš čierru, Buoidda jorrá borrá, Stálu čiegát.
Rauni Äärelä (Lappi universitehta): Sámegielat giellalávguma ollašuhttin ja iešvuođat.
Iron Seal
Name
Liktenbábir
Ruovderáŧŧi lea Ruoŧa bealde liikká stuora bohccuid sorbmi dego beađut.
Ravikiran Rajagopal
Restoráŋŋa Galla, kulturguovddáš Sajos
Restauráŋŋa Gálla lea cealkán eret láigošiehtadusa juo 30.4. rájes dan dihte go doaibma ii lean gánnáhahtti.
Restoráŋŋa Galla.
Sámearkiiva
Restauráŋŋa Lyemes sáhttá snoabádit juoiddá ja návddašit juhkamušaid.
Vuovdinrehkegat
Restoráŋŋas leat dievas addalanvuoigatvuođat.
R. Awalas
Name
City in Wyoming USA
Comment
RAW
RDF/ XML- dokumeanta
RDN- prefiksaattribuhtta:
Comment
Name
duohtaáigi:
DuohtaáigiPriority Class
Reála gerddon
City in Pennsylvania USA
RealAudio- lassemodulafiila
Realisma viidu persovnnalašvuođa ja agálašvuođa dovdamuššii.
RealPlayerName
Rebeca Free
City in Ontario Canada
Recurs weekly on no days
City in California USA
@ label: listbox KDE distribution method
RedmondName
City in California USA
City in California USA
City in Saskatchewan Canada
Region/ state in Hungary
Region/ state in India
star name
Regrešuvdnageahččaleami stáhtus
Bohtosat regrešuvdnageahččaleamis
Regrešuvdnageahččaleadji Kate várás
khtml regrešuvdnageahččaleaddji
TestRegression
star name
Rikkis gilvineatnadat
Rektorat ja skuvlaeiseváldit eai leat ovdal gullan eaige deaivan sámegiela oahpahussii laktáseaddji gažaldagaid ja gáibádusaid.
Rektor Yrjö Musta ja oahpahusdoaimma alladárkkisteaddji Kari Torikka jođiheaba sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána.
Ráigenmašiidna
Galle ráiggi
Galle ráiggi:
Man galle gaskamearkka:
iceland_ regions. kgm
Vuoiggalaš gávppašeapmái?
City in Marshall Islands
Reina deaivvadeami maŋŋel bargobeaivi ii lean easka go álgán ja deaivvadeamit joatkahuvve.
Registtar galggašii leat aktiivvalaš anus álo áššehasdeaivvadeami oktavuođas ja dan vehkiin addošedje sámegielat bálvalusat.
Registaras galggašii albmanit dat, ahte háliidago áššehas njálmmálaš ja čálalaš bálvalusaid sámegillii.
Registreret
Informašuvdna mii registrerejuvvo gevtojuvvo beare vai ovttaskas oažžu rivttes rabáhta.
source-align-mode
Rekursiiva ohcan
Rekursiva sorteren
Rekursiva
QXml
"relative path" on harddisk partition with "label"
"relative path" on harddisk partition with "UUID"
Reload a document
anáraš- ja nuortalašgiela.
Renberg čohkkii sápmelaččaid vuosttas riikkačoahkkimii Troanddimii, Norgga beale Sápmái guovvamánus 1917.
RenderMan RIBLanguage
Sárggo LaTeX- hámuid čáttenlásesName
Sárgunšládja
Syklalaš liŋka gávdnui máŋgedettiin
Syklalaš liŋka gávdnui
object name (optional)
Renman lei dasa lassin golmmajahkásaš EU-ruhtadan dutkanfidnu.
City in Manitoba Canada
City in Illinois USA
City in Nevada USA
Buori loahppageasi buot mu blogga lohkkiide
Replace text
Replay Gain state, as in, disabled
REPT (teaksta; lohku)
republic_ of_ ireland. kgm
City in California USA
Reseaptakeahtes febervuolidan dálkasat
Reseaptakeahtes dálkasat
Reseaptakeahtes gosohatdálkasat
Reseaptakeahtes gosotdálkasat eai láve ábuhit.
Reserváhtain orru indiánaid bálvalusain ja rivttiin leat stuora váilevašvuođat ja máŋgga ládje eananriekteráđđádallamat leat vel gaskan.
Čuokkisčoahkku
Čuokkisčoahkku, kvalitehta, mediašládja
Rievdat šearpma sturrodaga ja joraheamiName
Čuokkisčoahkku, ivdnedoaibmanvuohki, mediašládja
Comment
Resursa-nana sámi museat leat várra
Ii sáhtán sihkkut resurssa.
Ii sáhte rahpat resurssa lohkandihte
Ii leat vejolaš ráhkadit resurssa ulbmilis ovdalgo okta dahje eanet gaskaboddosaš čoahkkádusat (máhpat) leat ráhkaduvvon.
Ii sáhttán sihkut resurssa
Ii sáhttán molsut resurssa nama
@ label: textbox
Resurssaid sihkkarastin leage doaibmabaji okta stuorámus hástalusain riikkaidgaskasaš ekonomiijakriissa dihtii.
Ii sáhttán čállit resursii
Ii sáhte rahpat resurssa čállindihte
Resursamáhpat leat dán vuollemáhpat:
Resursamáhpat leat konttus:
Filtii rievdadettiin% 1 - resurssa vuoigatvuođaid.
Filtii sihkodettiin% 1 - resurssa.
Ii sáhttán resurssa% 1 stáhtusa gávdnat, nugo nama, slája, sturrodaga, jna.
Filtii% 1 - resurssa nama molssodettiin.
Ii sáhttán rievdadit resurssa vuoigatvuođaid
Ii sáhttán mearridit resurssa stáhtusa.
Resursa
Resursa:
Ii sáhttán lohkat resurssas
Sámedikkis váilu dat autonomiija maid vuođđoláhka bidjá eaktun.
& Resurssat
Resurssat
Čuok: XXXXX
REt- heivehus
Reaissuid jed. sáhttá ordnet ovttasbargguin máná bearrašiin, sogain ja resursabargoveagain, muhto maiddái dáid diliin galgá doaimmas vástideaddji bargoveahka čielggadit ovddasvástádus- ja dorvvolašvuođagažaldagaid vánhemiiguin ovddalgihtii.
Retro Analog - Modeling SoftsynthName
RET (Čuokkisčoahkkobuorideapmi)
Returnkeyboard- key- name
'Return pictures digitized between... and...
& Ravdalinnjásturrodat:
plug-in-action
string" in "context_BAR_string
Comment
Name
Ravda
select-action
Ravddas ravdii čáliheapmi
Ravddat
Ravdda ivdni
Name
Ravdasođben
& Ravdalohkkadanavádatno window snap zone
Ravdalinnját 1Style name
Ravdalinnját 2Style name
Ravdalinnját 3Style name
Comment
undo-type
undo-type
Name
City in Idaho USA
REXXLanguage
City in Idaho USA
mánus 1995 sohpe Suopma, Norga ja Ruoŧa čielggadit dárbbu davviriikkalaš sáme
world. kgm
reZoundName
RF- kanála 1 lea válljejuvvon. Coahkkal " Lávtta " jus háliidat oažžut oktavuođa fas.
RF- kanála 2 lea válljejuvvon. Coahkkal " Lávtta " jus háliidat oažžut oktavuođa fas. no cordless mouse
RGB/ alfaCompression
RGBA
color-frame-mode
image-convert-action
Name
RGBName
_RGB profiilla:
RGB
RGB- skála
germany. kgm
City in Wisconsin USA
Region/ state in USA
usa. kgm
object name (optional)
saudi_ arabia. kgm
world. kgm
Omana rial
City in Jylland Denmark
Richard Moore
City in Ontario Canada
City in Texas USA
City in Washington USA
City in Virginia USA
usa. kgm
RID
Rievssatnáli molsašuddamat leat váttásmahttán rievssahiid bivdima.
Riel
star name
star name
Right Ascension
RIGHT (teaksta; guhkkodat)
russia_ subjects. kgm
great- britain_ counties. kgm
westbengal. kgm
azerbaijan. kgm
india. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
iran. kgm
azerbaijan. kgm
latvia. kgm
latvia. kgm
philippines. kgm
world. kgm
Constellation name (optional)
ruoŧagielat (Sve) sánit.
RunatKCharselect unicode block name
beroškeahttá das makkár gullevašvuohta sis lei fylkii.
beroškeahttá iežaset riektedilálaš dásis riikkasiskkáldas lágaid ja riikkaidgaskasaš
Beroškeahttá gosa manná sáhttá leat buorre sihtat čálalaš vástádusa vai eai šatta boasttovuođat.
bealátkeahttá.
nomiijalaš gánnáhahttivuhtii ja ovddideapmái.
daid čađaheapmi vuolgá das mo joavku nagada seailluhit iežas kultuvrra, oskku ja
Error: division by zero
Sorjjasvuohta
ministeriija fas gieđahallá oahpahussii ja kulturdoaimmaide gullevaš áššiid.
Váldde eret
Doarvái lea ahte deavdá daid
It beasa
Váilevaš vuoigatvuođat ulbmilmáhppii.
Filbmačájáhus Ima Aikio-Arianaicka musihkkavideot: Unna guoláš čierru, Buoidda jorrá borrá, Stálu čiegát
Riitta Orti-Berg, vs. kulturčálli, Sámediggi, riitta.
artihkkala 14 leat rihkkojuvvon, vaikko ii leččage vejolaš duođaštit ahte EMK
váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
áššiide mat doarvái váldet vuhtii sin kultuvrralaš vuolggasaji.
doarvái buorit eavttut, vai dakkár dutkama lea vejolaš čađahit.
Rik Hemsley
mearrádusat leat muđui rihkkojuvvon.
Rihkkumušaid čielggadeapmin ja eastadeapmin galgá ráhkadit čielga váidalan- ja sanktiovuogádaga.
Rihkkumušaid čielggadeapmin ja eastadeapmin galgá ráhkadit čielga váidalus- ja sanktiovuogádaga.
Rihkkumiid čielggadeami ja caggama dihte lea
Rihkuslága vuođul maiddái eará rihkkosiin addojuvvojit buhtadusat ja dat galggale leat láhkaásaheami dáfus dássebeallásaččat buhtadusdási ektui.
Ráŋggáštusriekti (suolavuođat, beahttimat leat laskan maŋimuš áiggiid, boazosuolavuohta dábálaš, jugešvuohta ii mihkkege suttuid) III..
City in Jylland Denmark
City in Zealand Denmark
geavahit eatnamiid buohtalagaid, nugohčoduvvon parraleallateoriija mielde, go sii
Bálddalas
Dat soitet boahtit sierra dálkkasfitnodagain ja dain sáhttet leat sierra hattit.
Bálddalasverrát% 1
Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.
servituhttan, ja dain galget de leat seammá suodjalus go servituhtainge.
Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá.
Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin.
Ovttaskas oažžu bidjat ratti gearddiinis pláhta vuostá mii siskkilda kaseahta mas lea röntgenfilbma.
Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora.
Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma.
Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde.
Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis.
Rio +20 čoahkkima loahppaáššegirji gieđahallá erenoamážit ruoná ekonomiija, geafivuođa geahpedeami ja suvdilis ovdáneami prinsihpaid.
Rio-julggaštusa vuođđojurdagiin artihkkal 22
Rio julggáštus eaktuda stáhtaid doarjut eamiálbmogiid identitehta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja dábiid.
Rio julggaštus gáibida stáhtaid doarjut álgoálbmogiid identiteahta, kultuvrra, kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja vieruid.
Rio julggaštus gieđahallá suvdilis gárganeami ovddideami, maid oassin leat maid álgoálbmogiid rievttit.
Rio julggáštus maiddái dovddasta ON:id eamiálbmotjulggáštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggáštusa galgá vuhtiiváldit suvdilis ovdáneami strategiijaid ollašuhttimis.
Rio julggaštus maid dovddasta ON:a álgoálbmotjulggaštusa mearkkašumi ja dan, ahte julggaštus galgá váldit vuhtii suvdilis gárganeami strategiijaid olláhuhttiimis.
Rio julggáštus stivre suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid ollašuhttima ON:s ja dan lahttoriikkain.
Rio julggáštus deattuha, ahte suvdilis ovdáneami ollašuhttin eaktuđa eamiálbmogiid aktiiva ja váikkuheaddji oassálastima suvdilis ovdáneami ovddideapmin juohke dásis.
eaddi lea jorbbas.
Rio the Janeiros jagi 2012 dollon suvdilis ovdáneami konferánsa dohkkehii loahppajulggáštusa
RIP- čiehkárájus:
Name
Riska lea stuorimus vahku maŋŋel dutkama.
Ristenrauna Magga, doaimmahoavda Sàmi Soster ro Irmeli Moilanen, fidnokoordináhtor, SaKaste-fidnu ja Pia Ruotsala, sosiála- ja dearvvasvuođačálli, Sámediggi
Ristenrauna Magga, doaimmahoavda Sàmi Soster ro, Irmeli Moilanen, fidnokoordináhtor, SaKaste-fidnu ja Pia Ruotsala, sosiála- ja dearvvasvuođačálli, Sámediggi
Mouse Cursor Shape
Ruossalas dieđut sámedikkiid ja stáhtaid oainnuin davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis leat dolvon dasa ahte jahkásaš sámi ministariid ja - presideanttaid čoakkán lea maŋiduvvon.
Gávdno juo globála njuolggobálggisinleft mouse button
Konflikta standardprográmma njuolggobálgáin
Ruossalasvuođadiliid bagadallat háleštallamiin mánáin ja vánhemiiguin soabalaččat.
Gávdno juo globála njuolggobálggisin
suite name
Ritech
RIT- stivren
RITAlde
RITEret
Galle čuoldda:
Gurgadusa
Gurgadusa:
Linnjá:
Linnját
City in Canary Islands Spain
City in California USA
City in Wyoming USA
@ label: listbox
linnjá
Correct Changes
Deltagurgadus
GurgadusStyle name
Historjamuitu
Historjamuittu molssaeavttut
Šattai meattáhus vurkedettiin čoallu:% 1
Rullen
Muitte buot čoallu maid dát terminála ráhkada
Ale beroš kaseahtain, buot ivnnit juohkke linnjás
Buot ivnnit juohkke linnjás
Linnjá
LINNJÁ
Linnjá álgui@ action
Linnjá álgu
Sirdde linnjá álgui
Linnjá lohppii@ action
Linnjámolsun
Sirdde linnjá lohppii
Gurgadusnummir
Linnjánummirat:
Linnjábiebmanásaheapmi
Carriage Return
Returnkeyboard label
Linnjámolsun
Linnjámolsunmearka:
Linnját & máhcojuvvojit dán čuolddas:
linnjá
& Linnjámolsun dokumeanttas
Linnjágovva ja teaksta
Match as Regular Expression
Máhco teavstta
collection of article headers
Gurgadusat
& Teakstadoadjin
LPE Tool/tools/lpetool
Linnjá:
Linnjá bajás
Rivo Laks
City in Scotland United Kingdom
RKP ovddasteaddji Thors lei heahkastuvvan eará ráđđehusbellodagaid (Kok, SDP) negatiiva oainnus, dasgo dán ráđđehusbaji ráđđehusprográmmas lea oaivil ratifiseret gažaldatvuloš soahpamuša.
Rkp:a ja sápmelaččaid ovttasbargu lea lunddolaš máŋggaid ákkaid vuođul.
RKP ja Ruoná lihtu ovddasteaddjit dajaiga bellodagaid linnján doarjut nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
RKP ja Ruoná lihtu ovddasteaddjit dajaiga bellodagaid linnján doarjut nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
RKP lea nannosit čatnasan ráđđehusprográmma sámi áššiid girjemiid ovddideapmái ja ollašuhttimii, dadjá Stefan Wallin.
SharedRows
RLE
RLE Word
RPLR- gaskabálvvá heivehusat
City in Virginia USA
EMAIL OF TRANSLATORS
Robert Knight
City in Illinois USA
City in Manitoba Canada
City in United Kingdom
City in New York USA
City in Saskatchewan Canada
City in Michigan USA
City in Illinois USA
City in South Carolina USA
Rock ja teáhter
City in Maine USA
City in Missouri USA
Rocks n DiamondsGenericName
City in Wyoming USA
City in Maryland USA
City in Ontario Canada
City in Maine USA
Rock-joavku Mollet lea okta Ijahis ija konseartta násttiin.
City in Alberta Canada
City in Newfoundland Canada
City in North Carolina USA
Rocky Scaletta
City in Bosnia and Herzegovina
RoffLanguage
City in Arkansas USA
RogueGenericName
Rogue- lágána spealutName
Mii movttiidahttit maid fitnodateallima bargat jearaldagaiguin mat guoskkahit dásseárvvu, birrasa ja integrašuvnna nanostahttin dihte bissovaš ovdáneami ja ovdánumi.
mielde leat geatnegasvuohta gáhttet ja movttiidahttit álgoálbmogiid biologalaš
mielde leat geatnegasvuohta gáhttet ja movttiidahttit álgoálbmogiid biologalaš
• roahkasmuvvá geavahit ja ovddidit aktiivvalaččat giela
Givas
roahkkátvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republiihkas.
layer-mode-effects
boahkuhemiid
Roland Pabel
lithuania_ municipalities. kgm
uzbekistan. kgm
brazil. kgm
bulgaria. kgm
chile. kgm
finland_ regions. kgm
romania. kgm
romania. kgm
Romániagiella
RomániagiellaName
RomániaName
Name
Rumánia leavga
poland. kgm
Románia
Romániagiella
Romániagiella
spain_ provinces. kgm
dominican_ republic. kgm
world. kgm
Románaid skuvlen-, sosiála- ja oassálastinvuoigatvuođat dárbbahit buorádusaid.
Romanaid leavga (kalderašromanagillii O styago le romengo, suomaromanagillii romanengo flaaga) lea romanaid riikkaidgaskasaš leavga.
RománigiellaName
sámit, ruoŧelašsuopmelaččat ja
FISHERINV (nummir)
FISHER (nummir)
GAMMALN (Nummir)
LOGNORMDIST (Lohku; MV; STD)
NORMSDIST (Nummir)
NORMSINV (Nummir)
ROMAN (Nummir)
Ruska biillaid sáhttá maid guođđit vuostáváldinbáikái, báikái man buvttadeaddjit leat válljen.
earenoamážit boazodoalu jáhkket šaddat váttisvuođaid sisa go muohtadálvvit lassánit.
Advanced URLs: description or category
Röntgendutkamis galgá čuožžut, ja bidjat ratti gearddiinis pláhta nala mas lea ng. govvadetektora.
general settings page name
Rolla:
greece_ prefectures. kgm
bulgaria. kgm
waters_ world- class. kgm
catalonia_ comarques. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
france. kgm
cameroon_ departments. kgm
great- britain_ counties. kgm
denmark_ counties. kgm
world. kgm
1941 Našuvnna dilli -ságastis Amerihká ovttastuvvan stáhtaid kongressii. Su mielde dan friddjavuođat gullet buot olbmuide máilmmis.
Roosevelta njeallje friddjavuođat ledje belohahkii su eamida Eleanor Roosevelta olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštusa vuođđun.[gáldu váilo]
City in Puerto Rico USA
& Ruohtas- fiilavuogádat:
Name
Name
kazakhstan. kgm
world. kgm
City in California USA
object name (optional)
City in Michigan USA
Ribahuhttin Gilbbešjávrre birrasis lea lassánan maid hui olu.
Ribahuhttin boahtá almmatge vel ovddežisnai lassánit, daningo johtolaid guorain leat váldojuvvon eret hivssegat ja rihpalihtit.
Comment
RuskalihttiComment
ThlEthiopian month 5 - ShortName
ktrash
Bláđđe ja máhcut ruskalihti
Bija fiillaid ruskalihttái
Ruskalihtti gurrejuvvuiName
ruskalihtti
Ruskalihtti
@ title: group General settings
Ruskalihtti: gurrejuvvonComment
General settings for memofile conduit.
NAME OF TRANSLATORS
Gieđahit vejolaš ruskaboastta
Ruskaboastagieđahallan
Geargan ruskaboastaeastadanreaidduid ohcamis.
City in Quebec Canada
City in Zealand Denmark
City in New Caledonia France
City in New Mexico USA
City in US Territory
star name
Name
ROT (Teaksta)
Nállevealahankomitea
Nállevealahankomitea earáhuvvan linnjá lea diehttelas buorre, muhto nuppe dáfus komitea ii leat gomihan jagi 1990 iežas addin oppalaš kommeantta nr 8, man mielde etnihkalaš jovkui gullama vuođđun galggalii leat iešidentifikašuvdna.
Nállevealahankomitea ođđa miehtemielalaš linnjá sámiid ektui
Nállevealahankomitea lea addán ovddit háve ávžžuhusaid Supmii jagi 2009.
Nállevealahankomitea lea gieđahallan raporttastis maid sámi boazodoalu ja earenoamážit fuollan leat leamaš Suoma dáláš boazodoallolága váillit.
Nállevealahankomitea lea bivdán Suomas vástádusa borgemánu loahpa rádjái makkár doaibmabijuide dat leat riepman muhtin ávžžuhusaid olis, mat gusket maid sápmelaččaid.
Nállevealahankomitea ávžžuha 31.8.2012 Supmii, ahte meroštaladettiin gii sáhttá jienastit sámediggeválggain, de Suopma galgá dáhkidit sápmelaččaid iešmearridanrievtti olláhuvvama mearridettiinis sin stáhtusa, meroštaladettiin geat gullet sápmelaččaide ja dáhkidit, ahte sii eai bákkuhuvvo assimilašuvdnii.
Nállevealahankomitea ávžžuha, ahte Suopmá riepmá dárbbašlaš doaibmabijuide suodjalit sámiid árbevirolaš ealáhusaide gullevaš boazodoalu.
Nállevealahankomitea ávžžuha Suoma nannet sápmelaččaid iešmearridanrievtti olláhuvvama sápmelašmeroštallamis ja sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis.
Lávdegoddi duođašta dasto ahte álgoálbmogat stuorra osiin máilmmis leat gillán ja
Nállevealahansoahpamuš
City in Montana USA
Filijoŋká Kristiina Halttu Nina Hukkinen Kate Winslet Anna Näkkäläjärvi-Länsman Suvi King Tiina Sanila-Aikio Mörkö Susie Brann Du-dikki Elina Knihtilä Nina Palmgren Katie Leung Anne Olli??
Roavvenjárggas 15.-16.4. ordnejuvvon dilálašvuođat ledje oassi sámiid, stáhtaid ja earenoamášraporterejeaddji gaskasaš gulahallamis, mii boahtá joatkkašuvvat dilálašvuođaid maŋŋá.
Roavvenjárgga dáhpáhusa raporta 2010 lea oaidnin láhkái sámedikki ruovttusiidduin: Nuoraid dáiddadáhpáhus.
Roavvenjárgga dáhpáhusa raporta 2010 lea oaidnin láhkai sámedikki ruovttusiidduin:
Roavvenjárggas ordnejuvvon álbmogiidgaskasaš konferánssas.
Roavvenjárggas ja Soađegilis oahpahus lea addojuvvon gaskkalduvakeahttá álggu rájes.
Roavvenjárggas maŋŋebárgga 28.10 dollojuvvon sámi parlamentárihkariid konferánsa dohkkehii loahppaáššegirjji, mas dat ee. deattuha stáhtaid ovddasvástádusa ollašuhttit iežaset álgoálbmogii guoski álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaid.
Roavenjárgii sápmelaččaid guossin.
Roavvenjárggas fárrui leat almmuhan golbma joavkku / loaiddasteaddji.
Roavenjárggas dollejin Helssegii biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii.
Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus lea mearkkašahtti, daningo dat stivre ruvkelága guoskadeami eiseválddiid mearrádusdahkamis.
Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádus čájeha, ahte ruvkelágas lea duođalaš mearkkašupmi sámiid vuoigatvuođaid dáfus ja lohpeeiseváldi ferte eavtti vuogi mielde čilget váikkuhusaid sámi kultuvrii ja dat galgá caggat daid áruid - sulalaš lohpeeavttut sihke sámedikki evttohusaid ja oainnuid meaddelmannan fertejit nohkat.
Roavenjárgga hálddahusrievtti mearrádusat čájehit, ahte váidalusamet ledje vealtameahttumat ja bures ákkastallojuvvon.
Roavenjárgga hálddahusriekti lea addán vuosttaš čovdosiiddis sámedikki dahkan guoddalusain ja lea bealistis dohkkehan sámedikki guoddalusaid.
Roavenjárgga hálddahusriekti lea čovdosisttis linnjen maid ruvkelága olláhuhttima, ja sámediggi lea evttohan, ahte Tukes válddálii lohpegeavadis juo dál vuhtii hálddahusrievtti linnjemiid.
Roavenjárgga hálddahusriekti lea mearridan ovttačilggolaččat, ahte sámedikkis lea váidinlohpi ruvkelága mielde lobiid mieđihanmearrádusain sámiid ruovttuguovllus.
Roavenjárgga hálddahusriekti čujuhii mearrádusastis maid sámedikki ovdan buktin resursavátnái.
Roavvenjárgga gávpogis orrot sullii 550 sápmelačča, Tamperes ja dan lagašguovlluin sullii 150, Kemi - Tornio guovllus sullii 110 ja Turku gávpogis vádjit 100 sápmelačča.
Roavvenjárgga gávpoga guovllus sámegiela oahpahusas leat oktiibuot 12 vuođđooahpahusa oahppi ja guhtta logahatstuđeantta.
Roavvenjárgga gávpoga ja dálongieldda gielddalaktaga dihte buot sámegiela oahppit ožžot doisttážii skuvlasáhtu diimmuide.
Roavenjárgga gávppoga girjeráju Lappi-ossodat / Suoma sápmelaččaid erenomašgirjeráju "Nils-Aslak Valkeapää - 70 jagi riegadeamis" - čájáhus buktá ovdan mán mánggabealát dáiddár ja váikkuheaddji Nils-Aslak Valkeapää lei máŋgga eallima suorggis.
Roavvenjárgga gávpoga nuoraidbáiki Mondes lávlojuvvo, juigojuvvo ja loaiddastuvvo davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielaiguin beassážiid maŋŋá.
Roavvenjárgga gávpogis oahpahus álggahuvvui čakčat 1991.
Roavvenjárgga gávpot lea ožžon stáhtadoarjaga sámegiela oahpahussii oahpahusministeriija ásahusa vuođul.
Roavvenjárgga julggaštusa 2008 gávnnat dáppe.
Roavvenjárga 4.
Roavvenjárga
City in California USA
ROWS funkšuvdna dieđiha galle gurgadusa leat dihto čujuhusas.
ROWS (čujuhus)
ROW (čujuhus)
City in Michigan USA
Royal Octavo
Royal Quarto
RPM- FindQuery
RPM SpecLanguage
RPM spec- fiilaid, Perl, diff, ja vel eanet syntáksamerken
Syntáksamerken RPM Spec- fillaid, Perl, Diff ja earáid várás
RPM- statistihkkaName
Rp
R
R ScriptLanguage
rsh
RSI IDLLanguage
Comment
Comment
Name
RSVP@ title: column attendee delegated to
R. Thaanias
R. Thaani
RTTI
zimbabwe_ districts. kgm
KinyarwandagiellaName
RwandaName
Rwandalaš franc
Name
Rwanda
world. kgm
RUB
City in Alaska USA
RubyLanguage
Ruby/ Rails/ RHTMLLanguage
Ruby
Ruby- prográmmavuorkáQuery
Comment
Ruby- dulkka sihkkarvuođadássi
star name
Name
Rufiyaa
City in North Dakota USA
Sámi oamastan- ja hálddašanvuoigatvuođat Finnmárkku fylkkas fertejit identifiserejuvvot ja dovddastuvvot ja sámit fertejit oažžut doarvái váikkuheami resursahálddašeamis.
Gordnelieđđealitcolor
Váimmu duođalašvuohta ja ohcaleapmi leat dehálaččat rohkosii.
Rohkos lea dehálaš Oskun lea doaivun ja rahčan.
Rohkos lea dábáleamos bálggis oskui.
Rulle vulos
Láse rullejuvvo vulosComment
Láse rullejuvvo bajásComment
Rulle bajás
Rullabábir
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
City in Newfoundland Canada
City in Rhode Island USA
RumbomašiidnaName
RundigiellaName
Diktačálli Ima Aikio-Arianaick lea almmustuhttán vihtta diktagirjji, main Suonat-girji ilbmá dán giđa dárogillii.
Dikta lea musihkka
Diktagurgadasat girjjis leat olggosaddojuvvon Gaski ja Davvi Girjji lobiin.
Divttat dolvot geasis giđđii.
Gožžaráhkoinfekšuvnna vealtimii lea buorre juhkat valjit nu ahte ráhku doidasa buhtisin.
Olu nikotiidna ja koffeiidna sáhttá lasidit áŧestusa ja dahkat ahte olmmoš nohkká heajubut.
Boradeapmi lea oassi máná vuođđodivššu, bajásgeassima ja oahpaheami.
Boradeapmi lea sosiála dáidduid hárjehallan, gos mánná oahppá buriid láhttendábiid, nuppiid vuhtii váldima ja atnit borramuša árvvus.
Borramuškultuvra:
FálloplánaName
Vejolaččat lea sátnelistu (omd. borramušmenya dahje tevnnet).
Borramušválljemat, borramušdilálašvuohta, borramušságat ja guottut stivrejit máná borranhárjánemiid ovdáneami.
Gárdebiebmanbohccuid biergu leat liikká dearvvašlaš go daid bohccuid, mat guođohuvvojit, daningo bierggu vuodjadoallu rievdá biepmu mielde.
Ruong lea maid lokten oidnosii dan dehálašvuođa dutkamušas, mii boahtá servoša siskkobealde.
ruotsala (at) samediggi.
ruotsala (at) samediggi.
Ruoŧŧelaš gielladutki Hans Erik Hansegård lea hupman beallegielatvuođas go son lea dutkan Ruoŧa sápmelaččaid, geaid eatnigiellanis sápmelaš váhnemat eai leat hupman mánáidasaset sámegiela.
Ruoŧŧelaš málbmaohcanfitnodatsearvi Scandinavian Resources válmmaštallá ođđa ruovderuvkefidnu, mas fitnodatsearvi geavaha nama "Lannavaara Iron Project ".
Name
suopmelaččaid territoriijii, muhto maiddái sámi álbmoga territoriijii.
Ruotsala eanandoalu ealáhatlágádusa badjeolbmuid ráđđádallangoddái
Ruotsala lea dikšon hui bures hálddahushoavdda mearreáigásaš virggi ", Näkkäläjärvi muitalii.
Ruotsala lea maiddái čájehan má. barggu divššodettiin iežas gelbbolašvuođa ja heivvolašvuođa namuhuvvon bargui.
Ruoŧa ovddasteaddjin čoahkkimis lei eanadoalloministtar Eskil Erlandsson.
loahppajurdagiin ja árvalusain Ruŧŧii das mo čađahit konvenšuvnna. Čujuhemiin
Jus don it sártno ruoŧagiela dus lea riekti dulkii go galggat deaivvadit doaktáriin dehe earáin divššus dehe bátnedivššus.
zimbabwe_ districts. kgm
botswana. kgm
Ruoŧŧa ii leat goittotge ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169.
sweden. kgm
Ruoŧŧilaš@ item Spelling dictionary
Ruoŧŧa oaivvilda, ahte dat lea deavdán sihke stáhta lágaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa gáibádusaid.
Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš málle ráđđádallamiin, muhto Norgga stáhta ja sámedikki gaskka ii leat vel soahpamuš mot ráđđádallansáttagoddi biddjo čoahkkái.
Norggas ja Ruoŧas leat sámiide siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna
Ruoŧas lea maid soahpamuš dihto riikkain olggobealde Europa; Algeria, Australia ja oasseriika Quebec Kanadas, mii mearkkaša dálkkasoavdu guoská dáid riikkaid riikkavuložiidda jus sis lea dárbu dálkasiidda go sii leat Ruoŧas.
Name
RuoŧagiellaName
RuoŧŧaName
Ruoŧa ráđđehus lea mieđihan lobi bieggamilloviidodahkii, mas sáhttá boahtit vejolaččat máilmmi stuorámus eatnan alde ja mii ceggejuvvo Biŧoma gildii - seamma guvlui, go Östra Kikkejaur - čearu dálveguohtuneatnamat leat.
Maŋimuš jagiid Ruoŧa ráđđehus lea figgan gárvet láhkaevttohusa Sámi álbmogii guoski gažaldagain.
Jagi 2002 ráđđehus mearridii
Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin gal lea maid nuoraidráđđi, muhto dain ii leat nu olu valid go Suoma sámedikki nuoraidráđis.
Boazosámiid gieđahalli " Felleslappeloven ", mii lea Ruoŧa ja Norgga gaskka, lasihuvvo Lappekodisillii, mii ii heaittihuvvo.
Boazosámiid gieđahalli "Felleslappeloven ", mii lea Ruoŧa ja Norgga gaskka, lasihuvvo Lappekodisillii, mii ii heaittihuvvo.
sámevuoigatvuođa čielggadusa áirasat ráhkadedje. Davviriikkalaš ráđi čoahkkimis
ja Ruoŧa álbmotrievttalaš geatnegasvuođaid birra.
ahte muhtin unnitlogovuoigatvuođat galget
Ruoŧa riikkaidgaskasaš geatnegahttimat dagahit ahte muhtin unnitlogu rievttit galget čađahuvvot olles riikkas.
Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat ja sin giella
nášuvnnalaš unnitlogut leat judálaččat, romat,
Ruoŧasuopmelaččat, judalaččat, romerat, sámit ja durdnoslaččat leat Ruoŧa našuvnnalaš minoritehtat.
Sida ja EO juolludeamit leat iežá dehálaš sisaboađut.
Ruoŧagiel veršuvdna lea vel jorgalahttojuvvome.
Ruoŧagielat oasis lea sániid maŋŋái ruođuid sisa biddjon oanádusain merkejuvvon Suoma beale ruoŧagielat (Fin) ja Ruoŧa beale
Ruoŧa Gironas guossin boahtá Giron Sámi Teáhter čájáhusain " Ovtta guovvamánoija " (Yhtenä helmikuun yönä).
Ruoŧa Gironas guossin boahtá Giron Sámi Teáhter čájáhusain "Ovtta guovvamánoija" (Yhtenä helmikuun yönä).
Ruoŧa girku háliida leat mielde botkeme jávohisvuođa seksualálaš veagalváldimiid birra, duostat duođaštit mii duođas sáhttá dáhpáhuvvat ja dahkat dasa juoidá.
Bismágotti alimus stivra Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágottiide.
Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.
Divat galgá goasttidit beaivválaš bargguid mánáiguin, nuoraiguin ja boarrásiiguin, koaraid ja málistangievkkaniid, buohcceviesugirku, bearašráđđeaddima, gearggusbálvalusbáhpaid, čoahkkananbáikkiid ja doaluid aktonasaide ja oruhis olbmuide.
Miellahttudivat Ruoŧa girku goasttida iežas doaimmaid Ruoŧas ja olgoriikkas miellahttudivadiin, mii maid gohčoduvvo girkodivadin.
Ruoŧa girku lea oassi máilmmi viidosaš girkus ja searvá risttalaš oskkudovddastussii ja golmmaaktalaš Ipmila gudnejahttimii.
Ruoŧa girku lea demokráhtalaččat huksejuvvon ja dat eaktuda ahte sullii 5,8 miljuvnna jienastanvuoigaduvvon miellahtut beroštit ja váldet ovddasvástádusa.
Sosiála barggus Ruoŧa girku doaibmá ovttas servvodaga máŋggaiguin sosiálalaš ásahusaiguin, eará girkuiguin ja oskusearvegottiiguin dehe eaktodáhtolaš servviiguin.
Ruoŧa girku njuolggadusaid ektui risttalaš gásttašeapmi bistá agálaččat.
Olles máilbmi, Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu, lea badjel čuođi jagi ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias.
Girkočállingottis Uppsalas planejit ruhtačoaggimiid, álbmotskuvlejumiid ja váikkuhanbargguid.
Girkočoahkkin Ruoŧa girku alimus mearrideaddji orgána.
Ruoŧa girku searvegottit leat vuođđun riikkaidgaskasaš bargui.
Virggit Ruoŧa girkus Ruoŧa girkus leat máŋggat sierralágan virggit.
Ruoŧa girku sosiálalaš bargu gohčoduvvo diakonian.
Ruoŧa girku doaibma lea viiddis ja gokčá ollu.
Olles máilbmi, Ruoŧa girku doarju báikkálaš girkuid ja organisašuvnnaid Europas, Afrihkás, Asias, Latin-Amerihkás ja Gaskanuorttas ovttasbargguin riikkaidgaskasaš girkolaš fierpmádagain.
Ruoŧa girkus leat bálkkáhuvvon bargit ja eaktodáhtolaš mielbargit.
Ruoŧa girkus leat sullii 7 miljovnna miellahttu geat háliidit leahkit mielde ja váldit ovddasvástádusa, ovddidit ja hábmet girku boahtteáiggi.
Name
Ruoŧa ruvdnu
Ruoŧa gonagas oassálastá rahpamii ja rahpá válgaáigodaga.
Ruoŧŧilaš gonagasváldi váldá birkálaččain alccesis válddi vearuhit sámiid gitta Jiekŋameara rádjai, ja dohkkeha sámiid eaiggátvuođa daidda guovlluide.
Dálkkashálddahus mearrida maid dálkasiid oažžu lonuhit nubbái.
Ruoŧa leanastivrrat barget eastalan dihte dievdduid veahkaválddi nissoniid vuostá ja prostitušuvnna vuostá ja olmmošgávppi vuostá seksuála dárkkuhusas doarjumiin eastalan doaimmaid ja nannemiin ovttasbarggu virgegotti ja ideálalaš organisašuvnnaid gaskkan.
(Lagrådet) celkkii ahte ođđaset dutkanávdnasat čájehit ahte lea vejolaš eahpidit stáhta
Ruoŧa eanadoallouniversitehta lea rehkenastán, ahte Ruoŧas boraspiret goddet sullii 60 000 bohcco 260 000 oppalaš mearis.
Ruoŧa / dárogiela ja eaŋgalsgiela máhttu gehččojuvvojit ovdun.
Ruoŧa riekteveahkkevuogádat ii doarjjo ruđalaččat sápmelaččaid dáin figgamušain, mas maiddái ON soahpamušorgánat leat cealkán fuolaset.
Ruoŧa vuođđoláhka lea gieskat nuppástuhtton nu, ahte sápmelaččat leat 1.1.2011 rájes eksplisihtalaččat dovddastuvvon iežas álbmogin erohussan Ruoŧa eará veahádatjoavkkuin.
Ruoŧa boazodoallolágas jagis 1971 lea celkojuvvon sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit eatnamiid ja čáziid alcceseaset ja sin bohccuide dihto lágas meroštallojuvvon geográfalaš guovlluin.
Ruoŧŧilaš boazosámiid guohtunguovllut gáržžiduvvojit Norggas.
Ruoŧa bealde buvttaduvvon osiin lea gullon maid julev- ja lullisámegiella.
SR barggut dán suorggis galget váldegirjji áigodagas lassánit dađistaga jagi 2001 ektui.
" SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid.
"SR galgá váldit vuhtii giellalaš ja čearddalaš unnitloguid beroštumiid.
Ruoŧasápmelaš Maj-Lis Skaltje lea girjjistis Luondu juoiggaha govvidan juigosa čuovvovvaččat (2005):
Ruoŧa sámit leat maiddái namuhuvvon álbmogin Ruoŧa vuođđolágas.
dás ovddabealde artihkkala 22 mearkkašumiid vuolde. Beavdegirji rahpá vejolažžan
Ruoŧa sámediggi ii leat miige bákkolaš áššegieđahallanásahusaid (obligatorisk remissinstans) áššiid várás mat
Ruoŧa sámediggi namaha čuovvovaš ovdamearkkaid váttisvuođain:
Dan dihte Ruoŧa beale sámediggi ja sápmelaččaid ovddasteaddjit eai dohkkehan láhkaevttohusa.
Ruoŧa Sámediggi searvvai SPR:i cuoŋománus 2002.
Ruoŧabeale Sámediggi lea vuolggahan, muhto ii vel joavdan lohppii, barggu hábmet iešmearrideami polisiija ja eai nuppit sámedikkit ge leat ráhkadan dakkára.
Ruoŧabeal Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeal Sámediggái ahte dii fargga
lágaid ja njuolggadusaid harmoniserema guđege riikkas. Orgána berre gozihit ahte ii
Ruoŧa sámediggi lea Ruoŧa eanadoalloministeriija hálddahussuorggis.
máhtu sámiid birra. Oassin dán áŋgiruššamis Ruoŧa sámediggi lea ožžon bargun
Ruoŧa sámediggi lea sihke iešráđđenorgána ja stáhta virgedoaimmahat.
Ruoŧa beale sámediggi doaibmá sihke stáhta eiseváldin ja álbmotválljen orgánan.
Ruoŧa beale sámedikki ovddasteaddjit celke fuolaset das, ahte stáhtahálddahusa eiseváldin sámediggi gártá ollašuhttit Ruoŧa riikkabeivviid ja stáhta lágádusaid politihkalaš mearrádusaid ja eará mearrádusaid, mat leat muhtumin ruossalassii válggain válljejuvvon sámedikki áirasiid Sámi álbmogii guoski politihkalaš ulbmiliiguin.
Ruoŧa sámedikki ráđđehusa ságadoalli Ingrid Inga dadjá, ahte lea hui illudahtti ahte golbma Sámedikki oassálastet dásseárvosaš oassebeallin ráđđádallamiidda, mii guoská davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
Ruoŧa Sámedikki stivrra ságadoalli válljen leinai mohkkás ja máŋggamuttot proseassa, mii čielggai easka duorastaga.
Ruoŧa sámedikki stivrra ságajođiheaddji
Ruoŧa sámedikki stivrra ođđa ja SPR:a boahttevaš ságadoalli Håkan Jonsson.
Ruoŧa sámedikki stivrra mearrádus mii lea vuoimmis čuodjá nu ahte Ruoŧa sámediggi vuolgá ratifiserenráđđádallamiidda iežas sárragoddin, muhto almmatge Ruoŧa sámedikkis lea badjánan maid dárbu rievdadit ovddes mearrádusa.
Váttisvuođat, mat laktásit Ruoŧa beale sámedikki vuođđoiešvuođaide ja daninassii Sámi iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmái, gieđahallojuvvojit maŋŋelis čuoggás (IV.)
Ruoŧa Sámediggi (Sametinget) vuođđuduvvui iežas lágain jagis 1992.
Ruoŧa beale sámedikki doaibman leat stáhtadoarjagiid juolludeapmi sámeservviide ja sápmelaččaid kulturprográmmaide ja maid eará doaimmaide, sámeskuvllaid stivrra nammadeapmi, sámegiela sajádaga ovddideapmi, servodatplánemii - masa gullet boazodoallu ja maid eatnamiid ja čáziid geavaheapmi - oassálastin ja diehtojuohkin sápmelaččaid diliin.
Ruoŧa sámedikkis lea virgeoapmahašsajádat ja muhtin osiin dat lea Ruoŧa stáhta vuollásaš.
Ruoŧa beale sámediggái mearreruđat juolluduvvojit eanaš sámediggái stáhta eiseváldin gulli bargguid dikšumii, muhto iehčanas válggain válljejuvvon orgána bargguid dikšumii sii ožžot vánet ruhtadeami.
Ruoŧa sámiid riikkasearvi SSR (Svenska Samernas Riksförbund)
Ruoŧa Sohpparis boahtá Britta Marakatt-Labba, geas oaidnit dávvaliid ja girRannveig Persen Norgga Kárášjogas ovdanbuktá čuovgagovaid ja digitála kollášaid.
Ruoŧa, Suoma ja Norgga sámedikkiid ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgána, Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR), vuordá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddidit sápmelaččaid rájiid rasttildeaddji ovttasbarggu ovdalačča buorebun nu ahte dat lasiha sápmelaččaid oktiigullevašvuođa dovddu ja dahká SPR:s sápmelaččaid oktasaš alimus representatiivvalaš orgána iežas hálddahusstruktuvrrainis.
Ministtarráđđi mas leat guđege riikka departemeanttaid áirasat, eanaš stáhtačállit. Nu
Ruoŧa vealahanáittardeaddji
Sullasaš njuolggadusat gustojit Ruoŧa televišuvnna várás (Sveriges television, SVT).
Eanadikke- ja gielddalašvearut ruhtadit eanaš oasi dearvvašvuođa ja buohccedikšuma Ruoŧas.
Ruoŧŧa galgá ordnet soahpamuša mielde álbmogii vejolašvuođa oassálastit fidnu birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeapmai fidnu vuorddehahtti váikkuhanguovllus ja sihkkarastit, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga álbmogii ordnejuvvo oktilas vejolašvuohta oassálastit birasváikkuhusaid árvvoštallamii.
Ruoŧŧa galgá sihkkarastit, ahte Espoo soahpamuša mieldásaš birasváikkuhusaid árvvoštallan bargo ovdal go dahkko mearrádus mearkkašahtti riikka rájáid rasttildeaddji vahátlaš váikkuhusaid dagahahtti evttohuvvon fidnu lobis dahje doaimma álggaheamis.
áiggo heaittihit Lappekodisilla.
Ruoŧŧa galggašii ráđđádallat Ruoŧa beale sámedikkiin ja Sámi álbmogiin ja dán láhkai beavttálmahttit rahčamušaidis lágaid gárggiidit nu, ahte buoriduvvojit Sámi álbmoga dilit, nugo vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide.
Ulbmil
Ruoŧa stáhta lea jorgalahttán rávvagiid ruoŧagillii.
Ruoŧa vihtta nášuvnnalaš minoritehta leat juvddálaččat, romerat, sámit (mat leat álgoálbmot), ruoŧasuopmelaččat ja duortnuslaččat.
Ruoŧa biraskvalitehtaulbmilat:
Ruoŧŧa lea álu leamas máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš.
Ovdalgo dohkkeha ILO-konvenšuvnna nr. 169, de Ruoŧŧa lea vuođđudan
Ruoŧŧa lea juhkkojuvvon viđa čáhceguvlui.
Ruoŧŧa lea maid jorgalahttime rávvagiid ruoŧagillii.
Ruoŧŧa lea maiddái ratifieren Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleami várás ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielaid váras.
Ruoŧŧa lea vel
Ruoŧŧa lea oassebeallin ON deháleamos olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnain ja jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaide guoski julggaštusa dohkkeheami bealis jagi 2007.
Ruoŧŧa lea ratifiseren
Ruoŧagiella
Ruoŧŧa
Ruoŧas 35% bieggamilluid plánejuvvon sajuštanbáikkiin leat boazodoalu váimmusguovlluin, dasa lassin leat plánejuvvon vel badjel 2 000 bieggamillu bohccuid guohtuneatnamiidda.
Ruoŧa sámiid lohku rehkenastojuvvo leat sullii 20 000 olbmo.
Ruoŧas ovddasteaddjit leat politihkkarat muhto Norggas sámedikki virgeolbmot.
Norggas ja Suomas leat sierra lágat sámegiela sajádaga dorvvasteamis, muhto Ruoŧas dat váilot.
Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
Nášuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođat seailluhit ja
Ruoŧas ja Norggas hállet maiddái lulli-, biđon- ja ubmisámegiela.
Ruoŧas ja Norggas ságastuvvo maiddái lullisámegiella, julevsámegiella, ubmisámegiella ja bihtánsámegiella.
Ruoŧas lea erenomáš vejolašvuohta lihkadit luonddus nu gohčoduvvon juohkeolbmovuoigatvuođa jelgii gos oaivenjuolggadus lea "ii ráfehuhttit - ii billistit ".
Ruoŧas lea erenomáš vejolašvuohta lihkadit luonddus nu gohčoduvvon juohkeolbmovuoigatvuođa jelgii gos oaivenjuolggadus lea "ii ráfehuhttit - ii billistit ".
Ruoŧas ruvke- ja bieggamillofitnut dagahit sápmelaččaide ain stuorru deattu sin árbevirolaš eatnamiin.
Ruoŧas dálloeaiggádis lea dábálaččat riekti bivdit dan eatnamis mii gullo dállui.
Ruoŧas ráđđádallanmeannudeapmi gullá Sámi álbmogii guoski láhkaevttohussii (g. bihttá 22) vai sámedikkiid váikkuhanváldi láhkaásahanproseassain ja eará surggiin nanusmuvvá, muhto nugo ovdalis gávnnahuvvui, láhkaevttohus lea ain gieđahallama vuolde.
Máŋggain alladási- ja gymnásaskuvllain riikkas gávdnojit skuvlabáhpat ja diakonat mat sáhttet doarjut ohppiid.
Ruoŧa nissonat bovdejuvvojit dássedit gynekologalaš seallaiskkusváldimii, ng. screening.
för Nedre Norrland celkkii guovvamánu 15. b. 2002, mas boazosápmelaččaide ii
Ruoŧas leat sullii 3 000 sápmelačča, geat barget árbevirolaš boazodoaluin ealáhussan.
Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda.
Ruoŧas, Norggas ja Suomas sápmelaččaid ovddastit válggain válljejuvvon sámedikkit.
Ruoŧas lea hui eahpedábálaš ahte dakkár almmuhusat buktet sivaheami ja duomu cealkima, daningo rihkošláhkaaddimis gáibiduvvo nu gohčoduvvon áigumuš dehe roaves hárehisvuohta vai sáhttá ráŋggáštuvvot.
Buohkanassii leat 51 čearu (orohaga, bálgosa) Ruoŧas.
Jus lea čiehkadan dehe bábirkeahtes Ruoŧas orru riikkas lobi haga, soaitimis ahte lea riikkas vuodjeluvvon.
Ruoŧas bohccuiguin bargan lea sápmelaččaid oktovuoigatvuohta, man eaktun lea čearu (sameby) miellahttovuohta ja bargan bohccuiguin váldoealáhussan.
Ruoŧas
gielaide. Ruoŧas sámegiela láhkanjuolggadusat (lag 1999:1175) fátmmastit duššefal
Norggas ja Ruoŧas, maid Lia Markelin válmmaštii NRK Sámi Radio, SR Sámi Radio,
Jus iežat mielas dárbbahat suoji báhtareaddjin daningo don doarrádallot iežat ruovtturiikkas don sáhtát ohcat dorvobáikki Ruoŧas.
Stencils
yemen. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
rupi
RUR
color
Ruškadat
City in Manitoba Canada
russia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
City in Louisiana USA
City in Vermont USA
Ruvttodat 1Style name
Ruvttodat 2Style name
Ruvttodat 3Style name
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Ruvttodat@ label: listbox
Rovttodat
Ruvttodat
ŠearbmagovvenprográmmaName
miellalaš dearvvašvuođastandárdii go vejolaš.
Sihkkareamos lea mihtidit goruttemperatuvrra bađas.
Ruvttodatheivehusat
Šearbma gos šearbmadieđut čájehuvvojit. Árvu galggašii leat 0 mašiinnain mas leat dušše okta šearbma.
Šearbmagovva
Lea váldán šearbmagova.
trump name
Šearbmá molsu mearriduvvon ivdnái nu guhkká go lea mearriduvvon dás vuolábealde.
City in California USA
RWF
lwrite permission
RXVTName
Joavku@ action: inmenu Sort By
Guđege riikka ovddastedje golbma lahtu, mat bohte golmma sierra
Guđege riikkas galget leat joavkkus guokte áirasa, dasto guokte sadjásačča, ja sudnos galgá Sámediggi leat nammadan nuppi.
Ryhmää oli ohjannut Petra Biret Magga.
Comment
JoavkuComment
Joavku ovddasta máŋggaid Sibiriija eamiálbmogiid. Mielde leat omd. evenat, nenetsat ja jakutat.
File permissions
Joavku (Group) Joavku man namas bálvá vuodjejuvvo. Dábálaččat dat ferte leat sys, muhto lea vejolaš heivehit vuogádaga eará joavkku várás jos lea dárbu. Ovdamearka: sys Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Joavku
Joavku:
Joavku geavaha čájáhusain olu árbevirolaš instrumeanttaid nu mot earálágan časkinčuojánasaid ja njurgganasaid.
Joavkoboksa 1
Láhki
Lahtuin 1/3 oažžu spiehkkasit ahkeluohkás.
Ii ožžon joavko- id dihto joavkonama% 1
JoavkoplánenComment
JoavkuName
Export a key via email
no email address
Joavku:New Person
Joavku nammaduvvon% 1 gávdno juo.
Ovttamielalašvuohta lei das
- Joavku lahtuin 1/3 ožžot leat nuorabut dahje boarráseappot.
Joavkus galget leat unnimustá golbma olbmo.
Joavkku bokte@ item: inlistbox Sort
EMAIL OF TRANSLATORS
Joavkonamma
Joavkonamma:
something has been set
Joavkonummir:
Joavko- rid:
Joavkku jođiheaddji, oahpaheaddji Bigga-Helena Magga muitala, ahte sii ožžo idéa dánsui jakutialaš Sykkys - dánsajoavkkus, man sii oidne Ijahis Idja - musihkkadáhpáhusas Anáris borgemánus 2010.
Joavkku bagadeaddjit, oahpaheaddjit Bigga-Helena Magga ja Rauna Mätäsaho leigga erenoamáš ilus buori bohtosa geažil.
Joavkku oidimat
Jos joaku gávnnaha ahte lea dárbu dasa, de dat galgá maid galgá ráhkadit árvalusa dán oasis. "
Jos joavku gávnnaha ahte lea dárbu, de galgá dán oassáige ráhkadit árvalusa.
Joavkovuođđu:
áirrasin, ja lávdegotti čálli lei dárkojeaddji (observatevra) jagi 2003 čoahkkinvuorus.
Joavku galgá válmmáštit konvenšuvdnateavstta álgohámi, man vuolggasadjin lea davviriikkalaš Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dárbbašlašvuohta ja vuođđu (Behov og grunnlag for en samekonvensjon) nammasaš raporta.
Joavkku vihtta nieidda ledje ieža hutkán koreografiija dánsui ovttas Teija Sonkkilain, guhte bargá sihke dánsun- ja drámáoahpaheaddjin ja lei maiddái joavkku bagadallin.
Jovkui leat maid boahtán máŋga addosa
Ovttastahte
- Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo vátna resurssain ja guhkesáigásaš bargguin sáhttá ollašuhttit dehálaš ja mearkkašahtti lávkkiid ovddidit sámegiela, lohká sámi giellaráđi ságadoalli Erkki Lumisalmi.
Bearášbeaivedikšohápmi lea šaddan eanaš doaibmahápmin ja dan vuođđun leat guhkes gaskkat sihke skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.
Bearašbeaiveruoktu Miessi lea ánssolaččat ollašuhttán doaimmastis sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ja ovddidan sámegiela dili ja dan seailuma.
Bearášbeaiveruoktu Miessi lea ovdamearka das, mo smávva resurssain ja sitkadis bargguin sáhttá oažžut áigái mearkkašahtti daguid sámegiela seailluheami várás.
Bearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dán áigge Miessi lea dikšon jagiid áigge measta 40 sámemáná.
Bearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dán áigge Miessi lea dikšon jagiid mielde measta 40 sámemáná.
Joavkobearašbeaiveruoktu Miessi lea doaibman Eanodagas 10 jagi ja dan áiggis Miessi lea dikšon sullii 40 máná.
Joavkkus galget leat Norgga, Ruoŧa ja Suoma áirasat.
Joavkkus galgá leat unnimustá golbma nuora.
Stencils
Joavkofiila
Joavkofiila:
Joavkkut
Joavku boahtá Pietaris, Davvi álbmogiid instituhttas, mii lea earenomažit spesialiseren dutkat davviguovlluid eamiálbmogiid kultuvrraid ja gielaid.
Joavku válljejuvvui sámenuoraid ovddasteaddjin riikka dási dáhpáhussii Vuohčus 26.3. ordnejuvvon sámenuoraid dáiddadáhpáhusas.
dárbbašlaš muhtun dáhpáhusain.
Joavkkuid dagadettiin dát mánát biddjojit eará joavkkuide sámegiela geavaheami nannema dihtii.
birra daid joavkkuin. LASSÁNAN VÁIHKKUHANFÁPMU Lea dárbu nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu
vástádussan ovttaskas olbmuid ja joavkkuid gažaldagaide.
Joavkkut galget várret iežaset bargobádjeáiggi, vai sidjiide sáhttá lágidit dárbbu mielde lassioahpaheaddjiid.
Joavku doallá vissis meari gávnnademiid hárjánan jođiheddjiiguin ja dát sáhttá heivet dasa gii lea manahan eallinguoimmi, máná dehe boares váhnema.
Čohkke & ovttalagan bargguid:
Joavku
Joavkkusteapmi
Joavkkustanvuohki
Dan joavkku ovddasteaddjit leat ovdanbuktán sulalaš ja gehppes ákkaid sierra mediain. Goassige sii eai leat sierranastán daguid, maid stivra lea dahkan nu vearrut, ahte dat ii návddaš sin luohttámuša.
čielgasit ilbmaduvvon sávaldagaid vuostá.
geatnegasvuođa čađahit positiiva sierradoaibmabijuid (" affirmative action ") vai šaddá
čađahit doaibmabijuid mat sáhttet bahás vahágahttit sámi kultuvrra, sámi ealáhusaid
álggahit dárbbašlaš doaibmabijuid mat heađuštit ja unnidit dakkár vealaheami.
geatnegasat álggahit soahppevaš (" adequate ") sierrameannudeami olbmuide guđet
ráđđehusaid mearridit heivvolaš doaibmabijuid mat geahppudit álgoálbmogiid
geatnegahttá riikkaid čađahit doaibmabijuid maiguin šaddá álkit sámiide jođihit
Suoma Sámi Nuorat rs álggahuvvui 1991 doarjut aktiivvalaš sámenuoraid doaimma ja ráhkadan dihte sámenuoraide vejolašvuođa váikkuhit nuoraid áššiide.
Rhythmbox
Čohkkejuvvon (Standárda)
Comment
Oažžut hárjehit árbevirolaš meahcásteami, guolásteami ja beassat árbevirolaš guohtuneatnamiidda, leat eaktun sámi kultuvrra seailluheapmái ja ovddideapmái.
čuohcá, leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa dahje vejolaččat oasi vuoittus.
maiddái vuoigatvuođa dáfus oažžut buhtadasa ja oasi vuoittus artihkkala 37 mielde.
Oažžun dihte buhtadusa loavkiduvvon olmmoš galgá doalvut ášši vealahangildosa rihkkon olbmo ruoktobáikki gearretrievtti gieđahallamii.
Vai galgá oažžut ekonomalaš doarjaga de bátnedikšovuostáiváldin ferte leat čadnon doarjagii Dáhkádusgássas, ja dat eanemusat leat.
informašuvnnain man dárbbaha vai sáhttá váldit vára iežas beroštumiin dearvvašvuođa ja buohccedivššus
oktavuođaiguin dikšubargoveagain
ođasmahttit oahppoplánaid ja oahpponeavvuid vai skuvlamánát oahppet gudnejahttit
dáldedieđáhus;
Dáldedieđáhus
leat vuoigatvuohta beassat oahppat iežaset kultuvrra ja giela.
Etniide galgá dáhkidit áššáigullevaš dearvvašvuohtadivššu.
image-action
juohkehaš friddja ferte beassat mearridit ahte son gullá unnibuš álbmogii.
vealatkeahttáivuođa norpma mii čatnasa riikkalaš lágaide.
suodjestandárdda vealaheami vuostá mii dáhpáhuvvá náli ja čearddalaš vuolggasaji
dagahit geasage goksima dainnago son náli, liikeivdnni dahje čearddalaš gullevaš
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea sámedikkis addojuvvon ásahusa (1727/1995) mielde barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela buorre njálmmálaš ja čálalaš dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo nuortalašgiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.
Seađusvuđđosaš dohkálašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995).
sámegiela dáidu. Fidnui ohcat vuosttažettiin olbmo, geas lea sámegiella eatnigiellan dahje vástideaddji
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Suu pargon lii valmâštâllâđ eromâšávt ruukilopeucâmuššáid lohtâseijee ciälkkámušâid.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995) ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995) ja lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu.
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995).
Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi.
eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Ožžojuvvon ruhtadeami váikkuhusa sámegielat bálvalusaide galgá bastit maiddái čielggadit ja ruhtadeami geavaheami galgá čuovvut aktiivvalaččat bušeahttadoalu bokte.
husat, almmolašvuođa dieđut ja dakkár iskkadeamit maid lávdegoddi gávnnaha veara
Biras ja dálki
Gitta
dikšojuvvogo hormonaiguin jorggáldatjahkeváivviid vuostá
• oažžu viidát dieđu ja vásáhusa iežas gielas, kulturárbbis ja historjjás ja vásiha dan mávssolažžan
ja meänkiela ja sámegiela oktavuođaiguin
Sámegiela logahatoahppit leat čađahan giela gurssaid sámeguovllu oahpaheaddjiide virtuálalaččat dahje iehčanas gáiddusoahppin ja ožžon dárbbu mielde lassibagadallama Roavvenjárgga oahpaheaddjis.
Sámegiela hállá vuollái bealli sámiin.
Sámegiela hálli olbmuid mearis eai leat dárkkes dieđut.
Sámegiella ii leat dušše gulahallangaskaoapmi, muhto dat čájeha sámekultuvrra, dan árvvuid, ealáhusaid, luondogaskavuođa ja birrasa duođalašvuođa.
čakčaoassi
Jovnna-Ánde Vest
sámás: Jovnna-Ánde Vest, sárgosat: Jorma Nousiainen
sámás Jovnna-Ánde Vest
sámás: Jovnna-Ánde Vest
Sámás: Jovnna-Ánde Vest
Loga lasi: www.beaivvas.no
Sámegielat rockmusihkkajoavku SomBy oažžu dovddastusa Sámedikkis kulturdagus
Doarvái lea ahte sápmelaš ássá gos nu dan golmma stáhtas.
Sápmelaš eallinvuohki ja árvvut eai leat láhppon, muhto dain baicce sáhttá oaidnit mearkkaid ain dálge.
sápmelaš hálddahus-, kultuvra-, oahpahus- ja máhttinguovddáš
Sámi identitehta lea nanus.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta KP-soahpamuš, 1 artikla 1.
Sámiid juoiganárbi leai váras jávkat.
sápmelaš gii lea Ruošša riikkavuloš, ássá guđege konvenšuvdnastáhtii, de konven
Sáme guollebivdoárbi lea váras jávkat.
Sámi duodji, duodji lea oassi sámiid luonddu ja kultuvrra gaskasaš gaskavuođa ja sámiid eallinvuogi.
Sámi giehtaduodji lea álgoálggus iešalddes funktionála, árgabeaivve dárbbuide dahkkon.
Sápmelaš giehtaduodjeárbi lea rikkis ja ealli oassi sápmelaškultuvrras.
Sápmelaš muitalus lea dávjá bihttá muhtun muittus, muittašeapmi juoga duohta dáhpáhusas dahje nuppi muitalusas.
Sámiid suvdilis gárganeami strategiija ii oaččo leat duššebeare bođu suvdilis gárganeami strategiija čuovus, muhto dat galgá eakti vuogi mielde olláhuhttojuvvot ja dat galgá čuvvojuvvot indikáhtoriiguin.
Sámi girjjálašvuohta
Sámi allaskuvla doallá logaldallama Sajosis du 24.9.
Sámi allaskuvla Norgga Guovdageainnus
Sámi kulturiešráđđen guoská sámiid ruovttuguovllu, mas lea mearriduvvon sámediggelága njealjátparagráfas (4 §).
Sápmelaš kulturmearreruhta 2013
Sámi kulturmearreruhta juohkása aitosaš kulturdoarjagii, sámeservviid doaibmadoarjagiidda ja almmustahttindoarjagii.
sámi kulturduovdda sámiid suvdilis ovdáneami ja biologalaš máŋggahámatvuođa sihkkarastin sámi dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta searválastin sámiid árbevieruid doalaheapmi ja árbevirolaš dieđu ealáskahttin ja sihkkarastin
Sámi kulturárbi lea dákko buohta almmá lága dorvvu.
lea oktasaš sámi kulturpolitihkalaš ja politihkalaš lágádus, go dat lea Suoma, Norgga,
Sámi govvadáidaga ruohttasat bohtet sámi mytologiijas, luonddus, ealáhusain ja birastahtti áššiin, duođalašvuođas, mii lea lahka.
SÁMI GOVVADÁIDDA lea vádjolan guhkes
Sápmelaš mánnávuohta ja bajásgeassin
Sámi mánáidkulturguovddáš rahpá čájáhusa MU DOHKKÁ, man fáddán leat dohkát ja duhkorasat.
Sámi mánáidkulturguovddáš ii leat fysalaš sadji iige viessu, baicce doaibma mii geahččala juksat sámeguovllus nu máŋga máná ja nuora go vejolaš.
Sámi mánáidkulturguovddáš ja nuoraidlavdegoddi - prošekta almmustahttá mánáid ja nuoraid teavsttaid čálliide, sámemánáide ja nuoraide, ja daidda
Sámi mánáidkulturguovddáš joatká sámemánáid- ja nuoraid giela ja kultuvrra doarjuma bargobájiid, teemabeivviid ja dáhpáhusaid bokte.
Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja Sámemusihkkaguovddáš lágidit sáhtu dáhpáhussii sámeluohkálaččaide ja sámelohkkiide.
Sámi mánáidkulturguovddáš lea doaibman jo jagis 2004 ja lea áigi ordnet nammagilvvu mánáide ja nuoraide.
Sámi mánáidkulturguovddáš lea vára vuolde heaittihuvvot oahpahus- ja kulturministeriija ođđa ruhtadannjuolggadusaid ja - mearrádusaid geažil.
Sámi mánáidkulturguovddaš doarju máná stoahkankultuvrra ja lasiha dainnalágiin sámegiela lunddolaš geavaheami.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu albmana earenoamážit sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámi ealáhusain mat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu, čoaggin ja duodji ja maiddái birasgaskavuođas.
Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu boahtá ovdan sápmelaš luonddugeavaheamis ja árbevirolaš sámeealáhusaid ollašuhttimis dahjege boazodoalus, guolásteamis, meahčástusas, čoaggimis ja dujiin sihke luondogaskavuođas.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu
Sápmelaš luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš vierrovuoigatvuohta stivre árbevirolaš eanageavaheami, servoša siskálddas gaskavuođaid mat laktásit eanageavaheapmai, hábme vuođđojurdagiid návddašan-eatnamiidda ja stivre luondduresurssaid ávkkástallama suvdilis vugiin sápmelaš vuoigatvuođadovddu mielde.
sámiid árbevirolaš resursageavaheapmi lea nannosit sajáiduvvan vuonaide ja
Sámi lundui gulavaš kulturárbi ealláge máidnasiin, juigosiin ja báikenamain.
Sápmelaš máilmmigovva dovdo ja eallá árgabeaivvi bargguid guovdu.
Sámi media gieđahallá iežas servodaga dáhpáhusaid ja nuppástusaid beaivválaččat - ja bajáshukse seammás maid sámiid oktasaš árgabeaivvi riikkarájáid rastá.
Sámi hábmen fas lea čábbasamos muoras ráhkaduvvon atnudiŋggain nugo guvssiin, náhpiin, boahtaliin ja čikŋadiŋggain.
Sámi musihkka, juoigan, erenomážit luohti, livđe sihke leudd, sámegiella ja máinnastanárbi, árbevirolaš ealáhusat, searválasvuohta, duodji, dáidda ja luondogaskavuohta leat sámekultuvrra váimmus, kultuvrra nanusvuohta.
Sámi musihkkaguovddáš šaddá oassin Anárii boahtti sámekulturguovddáža.
Vuohču sámisearvvuš lea beakkán ealli ja rikkis duodjeárbevierustis ja boazobargokultuvrrasttis.
Sápmelaš musihkka árbevirolaš hámistis lea jávkagoahtán ja dan ovdanbuktin ja geavaheapmi lea geahppánan.
Sámi musihkka
Sápmelaš musihkka, dánsa, muitalusárbi, dáidda ja girjjálašvuohta
Sámi ornamentihkka lea valljásamos ja čábbasamos aiddo čoarve- ja dáktedujiin.
Sámi parlamentáralaš ráđđi evttoha čuovvovaš osiid gieđahallanláhkai EU biodiversitehtaulbmilis:
Sámi parlamentáralaš ráđđi dikšu beaktilit sámiid riikkaidgaskasaš ovddugohcima ja doaibmá sámiid oktavuođaid bajásdoallin.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lágida sámeparlamentarihkkárkonferánssa goalmmát geardde.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lágidii goalmmát geardde sámeparlamentarihkkárkonferánssa Girkonjárggas skábmamánu 10. beaivve 2011.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi, mii lea Davviriikkaid sámedikkiid ovttasbargoorgána, mearridii giellaovttasbarggu ođđasisorganiseremis ja viiddis giellaovttasbargofitnu álggaheamis jagis 2008.
Sámi parlamentáralaš ráđđi oainnu mielde bággonjuovvamat heaittihit Njellima boazosápmelaččaid ja sin bearrašiid vejolaš bargat sámi kultuvrra mielde.
Sámi parlamentáralaš ráđi oainnu mielde bággonjuovvamat leat čielga čujuhus das, mot Suoma boazodoalloláhka ii váldde vuhtii sámi boazodoalu mihtilmas iešvugiid, mas siiddat guođohit ja atnet ávvira iežaset bohccuin ja unnit ovttadagain go dálá lága meroštallan bálges.
Sámi parlamentáralaš ráđđi ávžžuha Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid čatnasit ovddidit doaimmaid suvdilis ovdáneami vugiid mielde nu ahte energiijaávkkástallan beavttálmuvvá ja dálkkádatrievdama dagaheaddji bázahusaid mearri geahppána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi gidde fuomášumi dasa, ahte geatnegasvuohta dorvvastit álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođaid guoská EU ja EEA (European Economic Area) lahttoriikkaide nugo maid kommišuvdniige.
vi Sámi parlamentáralaš ráđđi oaidná, ahte EU berre ollašuhttit álgoálbmotjulggaštusa sis- ja olgoriikkapolitihkastis ja dorvvastit sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid biodiversitehtasoahpamuša mearridanproseassain dan viidodagas man álgoálbmotjulggaštus eaktuda.
Sámi parlamentáralaš ráđđi oaivvilda, ahte sámegiela boahttevuođa dorvvasteapmi lea maiddái Eurohpa Uniovnna ovddasvástádussan ja ášši berre gieđahallot oassin EU biodiversitehtaulbmila.
SPR nammada loahpalaččat buot lahtuid giellajuhkosiidda.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea vuolgán doarjut árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii, muhto dat lea maid ovdanbuktán, ahte dan bargguide galggalii gullat árktalaš dialoga doaimmaheapmi árktalaš álgoálbmogiiguin.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea earenoamáš fuolas sámegielaid sajádagas.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea juo bealistis ráhkkanan davviriikkalaš sámi soahpamuša ovdáneapmái ja lea álggahan doaimmas ođasteami vuhtii válddedettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša geatnegasvuođaid.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea čoahkkimis 14.4.2010 mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oainnu davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea bovden ON:a álgoálbmotáššiid sierraraporterejeaddji James Anaya guossástallat sápmelaččaid.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea maiddái doarjalan áššis ON:a olmmošriektekomiteai.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea vuođđuduvvon 2000-luvun álggus ja dat doaibmá Davviriikkaid sámedikkiid ovttasbargoorgánan.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea Davviriikkaid sámedikkiid oktasašbargoorgána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea sámedikkiid davviriikkalaš ovttasbargoorgána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea suokkardan iežas čoakkámiin dávjá dan, mot sámi nuoraid jietna gullolii buorebut min ovttasbarggus.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ja Ruošša sápmelaččaid parlamentáralaš oktasašbargoorgána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskavuođa parlamentáralaš ovttasbargoorgána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lei mearridan ohcat árktalaš ráđi bissovaš oassálasti sajádaga.
Sámi parlamentáralaš ráđđi rámida ON:a Olmmošvuoigatvuođaráđi go mearrádusástis ja doaimmastit deattuha oktavuođa gaskkal dálkkádatrievdamiid ja máilmmiviidosaš olmmošvuoigatvuođaid, ja go dat nu čielgasit orru vuhtiiváldimin álgoálbmogiid hearkkes dili dálkkádatrievdamiid oktavuođas.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea bissovaš oassálasti dán ovttasbarggus.
Sámiid parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána.
SPR lea dahkan prinsihppamearrádusa das, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja sámiid oktasaš oainnuid birra sohppojuvvo SPR:s.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) oassálastá sihke konferensii ja árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komisšuvnna bargui bissovaš oasseváldin.
Sámi parlamentarálaš ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggaha ođđajagimánu 1. beaivve 2013 Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošeavtta, mii bistá geassemánu 30. beaivái 2012.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggaha 1.8.2015 davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža Sámi Giellagáldu joatkkaprošeavtta, mii nohká 31.5.2015.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggaha 1.8.2015 davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža Sámi giellagáldu joatkkaprošeavtta, mii nohká 31.5.2018.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.9.2012 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) álggahii ođđajagimánu 1. beaivvi 2013 Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošeavtta, mii bistá geassemánu 30. beaivái 2014.
Sámi parlamentáralaš ráđđi (Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid oktasašbargoorgána) lea álggahan 1.1.2013 davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošeavtta, mii bistá 30.6.2014 rádjai.
Sámi parlamentáralaš ráđđi sávvá, ahte kommišuvdna ja lahttoriikkat giddejit fuomášumi Sámi parlamentáralaš ráđi evttohusaide ja dorvvastit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama.
Sámi parlamentáralaš ráđđi sávvá vástádusa dán oktavuođaváldimii nu johtilit go vejolaš.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi doarjjui ávžžuhusastis Kalevi, Eero ja Veijo Paadara sihke Kalevi Alatorvisa bearrašiiddisetguin dahkan priváhtaváidalusa ON:a olmmošvuoigatvuohtaráđđái ja gáibidii váidalusa hohpolaš gieđahallama olmmošvuoigatvuohtaráđis.
Sámi parlamentáralaš ráđđi gáibida, kommišuvdna álgga bissovaš ságastallama Sámi parlamentáralaš ráđiin kommišuvnna diehtoaddima ja álgoálbmotjulggaštusa mielde EU biodiversitehtaulbmiliid válmmaštallama birra.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđi gáibida Njellima bággonjuovvamiid bisseheami
Sámi parlamentáralaš ráđđi gáibidii ávžžuhusastis 23.9.2011 njuolggodoaibmabidjogildosa ON:aolmmošvuoigatvuohtaráđis Njellima siidda bohccuid bággonjuovvama eastima várás.
Sámi parlamentáralaš ráđđi sáhttá ieš ovddidit áššiid, buktit cealkámušaid, evttohusaid ja rávvagiid sámedikkiide, Suoma, Norgga, Ruoŧa ja eará riikkaid almmolaš eiseválddiide, ja riikkaidgaskasaš eiseválddiide ja organisašuvnnaide.
Sámi árbediehtu lea nannosamos dalle, go dat lea kultuvrralaš ja gielalaš konteavsttas.
Sápmelaš árbevirolaš diehtu lea oppalašvuohta, mii lea čatnasan olbmui ja lundui.
Sámi árbevirolaš diehtu lea sámi kultuvrra ollislaš oassi.
Sápmelaš Pilvi hálida oahpásmuvvat buorebut máttuidasas ja vuolgá stuđeret Oulu universitehttii sámi kultuvrra.
Sápmelaš badjebearaš Armi ja Timo Palonoja Joikukotsamos Saariselkäs lágida máŋggabealat kultur- ja luondduprográmmaid turisttaide.
Sámiid boazodoallu vuođđuduvvá dálve- ja geasseeanaguohtunortnegii, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai ja badjeolbmuid kultuvrralaš dábiide.
Sápmelaš boazodoallu dáhkida buoremusat elliid buresbirgejumi, daningo guođohanvuogádat dahká buoremusat vejolažžan dan, ahte boazu eallun sáhttá eallit biologalaš ohkoladdanvieruidis mielde.
Sámi parlamentáralaš
Sámi sohkavuohtaterminologiija, mas sirrejuvvojit váhnemat oappážat sierra dearpmaiguin ja dovdojuvvojit vihtta buolvva čájeha dán sohkagullevašvuođa ja sosiála vuogádaga.
Sápmelaš diđolašvuohta sisttisdoallá dáiddu eallimis birgemis.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dievasmahttá riikkaviidosaš bagadallama.
Sámi servodatmálle buhttejuvvui davviriikkalaš hálddahusortnegiin.
Sámi servodat lei bures ortniiduvvan: das lei vuođđun bearrašiid ja sogaid oktasaš siida, masa gulle dihto eatnamat.
Sámi servodat lea beassan guhkás sámi parlameantta vuođđudeami rájes.
Sámiid oktasašbargu álgá
" Sámiid oktiigullevašvuođa vuođđun lea ee. oktasaš kultuvra, identitehta ja oktasaš árvovuođđu.
"Sámiid oktiigullevašvuođa vuođđun lea ee. oktasaš kultuvra, identitehta ja oktasaš árvovuođđu.
Sámefáttat govvačájáhus Venezuelas
Sámeguovllus ássi sámegielat oahppit galget lága mielde oažžut váldooasi vuođđo oahpa husas teaset sámegillii.
Sámeguovllus eandalii anáraččat ja nuortalaččat ásset bieđgguid.
Sámeguovllus ordnejuvvon skuvlejumiide galggašii váldot olu eanet sámegiela ja kultuvrra oahpuid.
Sámis leat guhkes mátkkit giliid gaskka ja dat buktá hástalusaid maiddái musihkkaoahpahussii.
Sámeguovllus dárbbašuvvo oppa guovllu oktasaš sápmelaš árabajásgeassinstivrejeaddji.
Sámeguovllus bargi gielddaid ja stáhta bargiin dušše 9,5% bastá bálvalit olbmuid sámegillii.
Sámeguvlui ja sámekultuvrai prošeavttas leamaš ávki nu, ahte divrras ja áidnalunddot musihkkaárbevierru lea geahččaluvvon seailluhuvvot ja ain ovddiduvvot, dahkkot dovddusin ja dan bokte oažžut ođđa čehpiid.
Sámeguvlui lea šaddan fidnu áigge sápmelaš árabajásgeassima bargoveaga ovttasbargofierpmádat, mii lea nanosmuhttán bargoveaga máhtu ja sámekultuvrra vuhtii váldima barggus sihke ovddidan gielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbarggu.
Geahččalit ráhkadit geažos áigge ođđa bargosajiid sámegiela ja sámi kultuvrra áššedovdiide.
Sámi oahpahusguovddážii ráhkaduvvo sámegiela oahpahusa virtuálaguovddáš, gos barget váldodoaibmasaš sámegiela fierbmeoahpaheaddjit (davvi, anár ja nuortasámegiella).
Sámi oahpahusguovddáža stivrra nammada Lappi leanaráđđehus, mii lea bivdán sámedikki dahkat evttohusaid sámiid ovddasteaddjin stivrras.
Sámi oahpahusguovddáža giđđafeasta dollojuvvui gaskavahku geassemánu goalmmát beaivve.
Sámi oahpahusguovddáža oahppit oassálaste maiddái Ijahis Idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii, dáhpáhus lei skuvlla oahpahusa oassin.
Sámi oahpahusguovddáža sámeduoji oahpahus ii bálval sámekultuvrra dárbbuid, go oahpahus lágiduvvo suopmelaš kultuvrra vuolggasajiin.
Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla prošeavttas gávdnon teknihkalaš čoavddus veahkehii oahpahusa ordnema, muhto ovddabealde ledje ollu váttisvuođat: • bargojoavku lei menddo maŋŋit jođus oahpahusa ordnemis ja bivdagat áiggi ja oahpahanlanja ordnemii skuvlla sámegiela oahppái (muhtumin dušše ovtta oahppái / skuvla) vásihuvvui skuvllain váttisin;
Sámi oahpahusguovddáža Sajosa vástuolmmoš lea Liisa Holmberg.
Sámi oahpahusguovddáža (SOG) giđđafeasta ja loahppaávvudeapmi 1.6.2012 Sajosa Dolla-sáles.
Sámeguovllu oahpahusguovddážis Anáris lea ordnejuvvon sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi vuođđodutkosii doalvu lagašdivššárskuvlejumi jagi 1997 rájes.
Sámi oahpahusguovddážis lea plánejuvvon, ahte boahttevuođas lea doaibmi sámemusihka linnjá sámedáidagiid skuvlenprográmma oassin.
Sámi oahpahusguovddáža birra addon lágas ja oahpahus ministeriija oahppolágádusaide addin skuvlejumi ordnen lobis dahkko vejolažžan vuođđooahpahussii gulli sámegiela oahpahusa addin.
Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:
Sámi oahpahusguovddážis válmmasnuvvet merkonomat, datanomat, restoráŋŋa goahkat, turismabálvalusaid buvttadeaddjit, artisánat, boazodoallit ja lagasdikšut.
Sámi oahpahusguovddáš Anár Ámmátlaš oahppolágádus Anáris, gos sáhttá studeret davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela iešguđege dásis.
Sámi oahpahusguovddáš ordne juohke jagi lagasskuvlejumi anáraš-, nuortalaš- ja davvisáme www.sogsakk.fi. Skuvlejupmi bistá olles lohkanbaji. gielain,
nuvttá. Sámi oahpahusguovddáš ráđđádalai ruhtadeamis eiseválddiiguin máŋgii.
Sámi oahpahusguovddáš lea ohcan váriid riikkaviidosaš sámegiela ja kul tuvrra oahpahusprošektii, mas lea mielde maiddái sámegiela oahpahus vuođđoskuvllaide. Prošeaktaohcamušas válmmaštuvvon árvvoš talla ma mielde oahpahusguovddáš sáhtašii vástidit sámegiela oahpahusa
Sámi oahpahusguovddáš lea Sámedikki lassin dálu nubbi váldogeavaheaddji.
Sámi oahpahusguovddáš lea nuppi dási skuvla, mii ordne mángga suorggi ámmátoahpahusa suoma- ja sámegillii ja ovddida sámekultuvrra olles sámi guovllus.
Sámi oahpahusguovddáš
Sámeguovllu gielddain leat soahpamušat Ruoŧa ja Norgga lagašguovllu gielddaid gaskka árabajásgeassinbálvalusaid oastimis rájá rastá.
Sámeguovllu gielddain Soađegilli oačču stuorámus lasi, vaikke doppe ásset uhcimus sápmelaččat ja geavadis Soađegili gielda lea uhcimus ordnen sámegielat bálvalusaid guovllustis.
Sámeguovllu gielddaid ovdanbuktan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid várás lei jahkái 2008 oktiibuot 1.051.000 euro.
Sámeguovllu gielddaid ovdanbuktan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid várás lei jahkái 2009 oktiibuot 1,5 miljon euro.
Sámeguovllu gielddat ja stáhta ossodagat galget ráhkadit mihtidanvugiid, mo sámegielat bálvalusaid, daid doaibmama ja váikkuhusa galgá mihtidit.
Sámeguovllu gielddat ja stáhta ossodagat galget doaimmaid ovddidettiin laktit doaimmaid ja virggiid nu, ahte dálá sámegielmáhtolaš bargit geavahuvvošedje gieldda dahje ossodaga sámegielat bálvalusaid / tulkonbálvalusaid buvttadeaddjin.
Sámeguovllu oahpaheaddjit ja beaiveruovttuid bargit ledje okta dehalaš čuozáhatjoavku.
Sámiguovllu bargofápmohálddahusa doaibmaorgánain galget leat sámi ealáhusaiguin bargit ja sámegielalaš lahtut, vai doaibmaorgánain lea dárbahassii ipmárdus, máhttu ja diehtu gieđahaladettiin áššiid, mat gusket sápmelaččaid.
Sámiid ruovttu guovllu olggobealde, muhto goittotge Lappi leana guovllus orrot oktiibuot sullii 1200 sápmelačča.
Sámi hálddašanguovllu olggobeale oahppiin lea vuoigatvuohta lohkat sámegiela, juos unnimustá gieldda logi oahppi gáibidit dákkár oahpahusa ja sis lea vejolašvuohta gáiddusoahpahussii, juos sámegielat oahpaheaddji váilu.
Sámi guovlluid olggobealde sámi mánáin ja nuorain galgá leat vejolašvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, muhto maiddái sámegilliige mađe muddui dan lea vejolaš atnit govttolažžan guđege guovllus.
Sámi guovlluid olggobealde sámi mánáin ja nuorain galgá leat vejolašvuohta
Sámeguovllu olggobealde sámegiella oahpahuv vo dál dušše unnán, muhto oahppiid mearri lea stuorrumin.
Sámeguovllu olggobealde oassálaste nuorat Helssegis ja Roavvenjárggas.
Sámeguovllu árabajásgeassinbargoveahka oassálasttii fidnu áigge ordnejuvvon viđa ovddidan- ja skuvlenbeaivái.
Sámi guovllu eiseválddiid olis oažžu
Dasto leat ollu sámi lasseealáhusat, nugo luossabivdu, lubmen, meahcásteapmi ja
" - Sihkkarastin dihte positiiva ovdáneami sámi guovlluin berrejit váldojuvvot atnui nana guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit.
"- Sihkkarastin dihte positiiva ovdáneami sámi guovlluin berrejit váldojuvvot atnui nana guovlopolitihkalaš váikkuhangaskaoamit.
Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja oažžut oahpahusa sámegillii.
Sámi guovlluid sámiin galgá leat vejolašvuohta beassat oahppat sámegiela ja
guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid, besset ovddidit ižaset giela,
Sámi mánát guđet ásset sámi guovlluid olggobealde, fertejit govttolaš mearis
Doaibmabijut sáhttet leat earáláganat daid sámiid várás guđet ásset olggobealde sámi
Dáid guovlluid olggobealde sámi skuvlavázziin galgá leat vuoigatvuohta beassat
Sámi guovlluid olggobealde sámiin lea vuoigatvuohta
Sámi guovlluin eanandoallu lea eanaš leamaš biebmogilvámušat ja unna mearis
Sámi eatnamiid duohtadeapmi ii galgga dáhpáhuvvat ovdal go sámit geat gullet dan guvlui leat ovdalgihtii ožžon dieđu ja miehtan dasa.
galgá leat fállamassii oahpahus sámegielas ja sámegillii.
eiseválddiid luhtte, nugo omd. váidalusorgánaid ja alit duopmostuoluid luhtte, galgá
Rumašbázahusaid sámi guovlluin ovdal čogge viidát, ja odne dat bázahusat
guhká geavahan.
Sámeguovlu Eará guovllut
Sámeguovlu lea maiddái hui viiddis ja dat maiddái buktá hástalusaid oahpahusa plánemii, ovdamearkka dihtii plánejuvvon johtti oahpaheaddji doibmamii.
Artihkkalis 22, mii lea sámeguovllu birra, lea seammá ulbmil.
Sámeguovllu márkanastet riikkaidgaskasaš kongreassakundáriid diđolašvuhtii máŋggabealat ja sisdoalus dáfus earálágan čoahkkinbáikin.
Sámi oahpahusguovddáš
Sámearkiiva boahtá doaibmat Álbmotlaš arkiivva vuollásažžan.
Sámeartista Tiina Aikio lea čohkken Ijahis ija - konsertii vuohččulaš juoigiid, geat juiget Vuohču guovllu árbevirolaš luđiid.
áittardeaddji.
Sámi áššit badjánit ovdan válgagiccus, riikkabeivviid olis ja davimus Suomas, daningo Lappi riikkabeaiveáirasat ja oassi Davvi-Suoma mediain čalmmustahttet daid.
Sámi áššit ledje čáhkan bargojoavkku evttohussii dušše čuovvovaš máinnašumiin: Maiddái Eurohpá áidna álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádat (ml. giella, kultuvra, ealáhusat) galgá váldojuvvot vuhtii.
Sámi áššit leat váldon vuhtii miehtá doaibmaprográmma.
Sámeáššit bohtet leat ovdan ráđđehusprográmma olláhuhttimis viidáseabbotge.
ovdal sámedikki.
Sámeministariid ja sámediggepresideanttaid ovttasbarganráđđi
Sámeministarat eai searvva Ministtarráđđái dainnago sin áššesuorgi ii leat
dattetge mearridedje ásahit ovttasbarggu mii báikáduvvo Davviriikkalaš Ministtarráđi
Sámeáššiid davviriikkalaš virgeolmmoškomitea bivdojuvvo válbmejuvvot jagi 2012 bálkkašumi juohkin.
Sámiministariid ja sámedikkiid presideanttaid čoahkkin Stockholmas skábmamánu 22. b. 2010
Čoahkkimis maid sámi áššiin ovddasvástideaddji ministarat ja sámediggepresideanttat dolle Kárášjogas skábmamánu 2. b. 2000, ministarat ledje ovttaoivilis das ahte lea deaŧalaš joatkit ovttasbarggu oažžun dihte davviriikkalaš sámekonvenšuvnna, ja ávžžuhedje sámi áššiid vástesaš davviriikkalaš ámmátolbmuidorgána buktit árvalusa dán ášši ovttasbarggu joatkimii.
Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeáššiin vástideaddji ministaraid ja sámedikki ságajođiheaddjiid jahkásaš čoahkkin dollui Helssegis skábmamánu 12. beaivve vuoigatvuohtaministtar Tuija Brax jođihemiin.
bissovaš ovttasbargu politihkalaš dásis sámediggepresideanttaid ja Suoma, Norgga ja
" Davviriikkalaš áittardeaddji (áššeolmmoš) sámi áššiid várás sáhttá doaimmahit deaŧalaš barggu máŋgga ládje.
"Davviriikkalaš áittardeaddji (áššeolmmoš) sámi áššiid várás sáhttá doaimmahit deaŧalaš barggu máŋgga ládje.
Sámeáššiid guoski oktasašbargu dahkkojuvvo maid riikkaid ráđđehusaid ja báikkálaš eiseválddiid dásis.
Sápmelaččaid ássama bieđggusvuohta ja sámeoahpaheaddjiid vátnivuohta leat sámegiela ja kultuvrra oahpahusa dáfos váttisvuohtan, ja maiddái oahppomateriálat váilot, earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielain.
Sámiid ovdaolbmot leat láitán ođđa Finnmárkolága evttohusa, e.e. dakko ahte ii atte sámiide háldenválddi eatnamiid ja luondduvalljiid badjel.
Sámiid ovddasteaddjit SOG stivrii
Sápmelaš giehtaduodjái gullet ee. muorra-, čoarve- ja náhkkeduojit sihke bearral ja datneárpoherven, báddegođđin ja láđđegárvvuid goarrun ja čiŋaheapmi bárggáldagaiguin ja báttiiguin.
Sápmelaš kultuvrii gullet maiddái árbevirolaš ealáhusat dego boazodoallu, guolástus, meahcástus, čoaggin ja giehtaduojit.
Sámi kultuvrii laktáseaddji ealáhusat leat boazodoallu, guolásteapmi, meahccebivdu ja daid ođđaáigásaš ámmáhat.
Sámi árbevirolaš árvovuđđui ii gula eará eará sámi giella- ja kultuvrajoavkkuid badjelgeahččan dehe sivaheapmi.
Sámeealáhusain dušše boazodoallu ja duodji leat oktonassii gánnáhahtti ealáhusat.
Sámi ealáhusain boazodoallu, guolástus, árbevirolaš sámi ealáhusaide gullevaš ekologalaš turismadoaibma ja earenoamážit sámi duodji leat ovddastuvvon stivrra čoakkádusas.
Sámi ealáhusaid ii galgga atnit dušše ealáhussan, muhto maid ja earenoamážit kultuvrra oassin.
servodateallima ovdáneapmi galgá sihkkarastojuvvot nu unnán heađuštusaiguin go
Sámi ealáhusaid ovddideapmái lea vejolaš oažžut EU, našuvnnalaš ja sámedikki iežasruhtadanoasi bakte sámediggái bargui aŋkke jahkái ja vejolaččat guovtti jahkái mearreáigásaš koordináhtora, man ovddasvástádussan lea sámi ealáhusaid ovddideapmi.
Sámeealáhusaid suoji sihkkarastin láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis lea sámekultuvrra ja giela seailuma eaktu.
Sámi ealáhusaid bargobiras lea rievdan ja árbevieruid bajásdoallan lea šaddan ain váddáseabbon.
Sámi ealáhusaid koordináhtora mearreáigásaš virgi lea dehálaš ja lihkus dat olláhuvvá jáhku mielde juo boahtte jagi álggu rájes johtui.
- Sámi ealáhusat
Sámeealáhusat doalahit árbevirolaš sámegiela geavahanbirrasiid.
Sámi kulturduovdda lea áigemihtu dáfus guhkki, ja das lea guhkes
Sápmelaš mánás lea riekti oažžut duvdaga árabajásgeassinbálvalusain vai šaddá iežas kultuvrras lahttun ja oahppá sápmelaš dieđuid, dáidduid, dábiid ja árvvuid.
Sápmelaš musihkas lea dehálaš kultuvrralaš ja servodatlaš mearkkašupmi.
Sápmelaš árabajásgeassimis lea mearkkašahtti rolla nu mánáid sámegiela ja sápmelaš identitehta nannemis go maiddái sápmelaččaid seailumis iežas álbmotjoavkun.
Sámi eallinvuohkái leamašan mihtilmas áigáiboađu háhkan máŋggaid sierra boahtogálduin ja árbevierru joatkašuvvá iešguđetlágan lotnolasealáhusaid hámis.
Sámi guolástanárbevieru dáfus evttohus sáhttá leat sorbmi.
Sámi duodjái lea mihtilmas dat ahte materiálaid iešvuođaide vuogáiduvvan leamašan dehálut go materiálaid ávnnasteapmi.
Sámefilbma Sundances ja jávohisvuohta
Sámefilmma " ođđa bárru " 2000-logu álggus lea buktán oidnosii ođđa bagadallibuolvva.
Sámefilmma "ođđa bárru" 2000-logu álggus lea buktán oidnosii ođđa bagadallibuolvva.
Sámi filmma " ođđa bárru " 2000 logu álggus lea buktán sámi máilbmái ođđa bagadallibuolvva.
Sámi filmma "ođđa bárru" 2000 logu álggus lea buktán sámi máilbmái ođđa bagadallibuolvva.
Sámi filmmat galget leat mielde jagi 2015 Berlina filbmafestiválas (Berlinale).
sámediggeválggas, geahča sámelága § 2-6.
siiguin vuonain. Norggas guolástusa lea maid Justiisalávdegoddi dohkkehan deaŧa
duon guovtti nuppi riikkasge.
Sápmelašvuohta lea stuorra oassi mu identitehta.
Sámi temán ordnejuvvojit teáhterbargobájit, maiguin čujuhuvvo juo jagi 2016 dáhpáhussii.
Sápmelaš temán lea govva eallis.
Sápmelaš filmma áigi álggii jagi 1987, go Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš (Tiennäyttäjä).
• Sámi ahkeolbmo ja su oapmahaččaid váikkuhanvejolašvuođat dikšui buorránit.
Sámi duoji guovddáš materiála, min álbmoga duhát jagiid atnin sisti lea aivve maŋimus jagiid boahtán maid otná bivttasvuogi bajimus dássái áidnalunddot ávnnasin ja plánema bakte alladásat bivttasdáiddan.
Sámi duoji dovddaldahkan lea otne davviriikkalaš Sámi Duodji - mearka, mii lea dáhkádus eakti sámeduojis.
Sápmelaš čáppagirjjálašvuođa áhči Johan Turi sániid heivehettiin, várrečohká nalde geahčadettiin jierbmi lea čielggas aivve eará ládje go moskkus gámmáriin.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid vuođđooahpahusas ja nuppi dási oahpahusas galgá gieđahallat sámi giellalága ja gielalaš vuoigatvuođaid.
Sámi kulturguovddáža vuođđudeapmi deike Anárii lea hui stuora jovssus ja veahkeha sihkkarit gárgehit sámi ealáhusaid ja kulturbargiid vejolašvuođaid.
geavaheapmi sáhttá vahágahttit sámi kultuvrra ja servodateallima vuođđoeavttuid, de
suodjaleapmái ja ovddideapmái.
gaskasaš gulahallamii.
olbmo. Orgána galgá ovddidan ja nannen dihte sámi kultuvrra gieđahallat buot sámi
- sápmelaš kultuvrra vuolggačuoggáin dáhpáhuvvan árabajásgeassima ulbmiliid, sisdoalu ja
Sápmelaš kultuvrra seailun gáibida vel dálge árbevirolaš dieđuid ja dáidduid, sihke vuoiŋŋalaš kapitála sirdima boahttevaš buolvvaide.
eaktu sámi kultuvrra suodjaleapmái ja ovddideapmái lea sámi ássamiid seailluheapmi
Sámi kulturbálkkášumi ruhtadeami várás evttohuvvo 10 000 euro.
Sámi kulturárbbi suoji ferte buoridit
Sámi kulturvahku oktasaš temá, álgoálbmogiid árbediehtu, maiddái lei konferánssa fáddán.
Sápmelaš govvadáidaga golleáigodaga álggahii Nils Aslak Valkeapää sáme álbmoga mytologiijain ja luondogaskavuođas muitaleaddji dávvaliin.
Sámi mánáidkulturguovddáža ulbmilin lea ovddidit sámi mánáidkultuvrra, lasihit mánáid ja nuoraid dovdamuša iežaset kultuvrra ektui iešguđetlágan doaimmaid ja bargobájiid bokte.
Sámi mánáidkulturguovddáža ulbmilin lea ee. lasihit sámemánáid ja - nuoraid dovdamuša iežaset kultuvrra ektui ja addit sidjiide vejolašvuođa oahppat iežaset kultuvrra árbedieđuid ja - dáidduid sihke nannet sin kulturidentitehta.
Sámi mánáidkulturguovddáža doaimma ruhtadit Oahpahusministeriija, sámeguovllu gielddat (Eanodat, Ohcejohka, Soađegilli ja Anár) ja Sámediggi.
Sámi mánáidkulturguovddáš fidnu doaimmajođiheaddji Petra Magga-Vars lea máhccan bargui ja vástida fidnu koordineremis ja doaimmas miessemánu rájes.
tiippalaš sámi geavaheapmi dattetge deaivida váttisvuođaid go dat ii dohkkestuva
Sápmelaš materiálabáŋkku dahkan internehttii lea dehálaš sámegielat árabajásgeassinmateriála oktii čohkkemii. Dát báŋku livččii oaivvilduvvon árabajásgeassinbargoveaga ja vánhemiid atnui.
SÁMI MUSIhKAS dovdat buoremusat davvisápmelaš luođi.
Sápmelaš musihkka - ja muitalusárbevieru bokte mánná oažžu dieđu sápmelaš eallinvuohkái ja kultuvrii gullevaš áššiin.
Sápmelaš oainnu mielde govttolašvuohta lea eallit olmmožin.
Sámi parlamentáralaš ráđi čoakkáma válmmaštallan ja sámedikki ovdanbuktojumiid válmmaštallan earenoamáš ráporterejeaddji Anaya galledeami várás leat barggahan hui olu.
Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš nuoraidlávdegoddi boahtá čoahkkanit Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánaid nammadan lahtuin, muhto maiddái Ruošša sámenuoraid searvvi áigot bivdit nammadit lahtuid lávdegoddái.
Sámi Parlamentáralaš Ráđi álggahan sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiserema boađusin Sámi giellalávdegoddi loahpahii doaimma 2012 ja davviriikkaid oktasaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža Sámi Giellagáldu doaibma álggii 1.1.2013 interegruđain Sáfá2-fidnun.
Sámi parlamentáralaš ráđi evttohus Eurohpa Uniovnna jagi 2020 biodiversitehtaulbmilin
Sámi parlamentáralaš ráđi evttohus
Sámi parlamentáralaš ráđi stivra lei seamma ládje dahkan mearrádusaid, maidda Suoma sámedikki ii sáhte čatnasit ruđalaš dili ja min sámediggelága geažil.
Sámi parlamentáralaš ráđi dálkkádatpolitihkalaš strategiija
Sámedikkit ja sámi parlamentáralaš ráđđi galggalenai váldit duođas árbevirolaš dieđu suddjema.
Sámedikkit ja sámi parlamentáralaš ráđđi galggalenai váldit duođas árbevirolaš dieđu suddjema.
Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi beales sávan Dutnje, gudnejahtton presideanta, buresboahtima Sápmái.
Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi sirdásii Suomas Norgii
Sámiid parlamentáralaš ráđi čealkámuš Láttevári ruvkefidnu ja ruvke vuođđudeami gáibidan fievrredanoktavuođaid plánemis
Dievasčoahkkima fuolaha Sámi parlamentáralaš ráđi oktasašstivra, ja gohččun áššelisttuin sáddejuvvo unnimusat 2 vahku ovdal čoahkkima álgima.
Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkima oktavuođas lágiduvvui uhcit seminára, man fáddán ledje nuoraidpolitihkalaš áššit.
Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkin dohkkehii julggaštusa davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideamis ráđđádallamiid álggahettiin.
Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoahkkin ságastalai ja gieđahalai čoahkkimisttis ee. nuoraidpolitihkalaš áššiid, giellaovttasbarggu, sámi boraspireváttuid birra ja sámi čearddalaš dovddaldagaid lávdegotti doaimmas.
Sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkin nammadii ođđa lahtuid golmma Davviriikka ja Ruošša sámiid oktasaš sámegiela lávdegoddái.
Sámi parlamentáralaš ráđi vuolggačuokkis ráđđádallamiin lea dat, ahte áššedovdibargojoavkku bargan hámus davviriikkalaš sámi soahpamuššan olláhuvalii nu guhkás go vejolaš eaige soahpamušhápmosis sihkkojuvvole eret ollisvuođat dehe artihkkalat, mat gusket eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid.
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá boahtte doaibmaáigodagastis bearráigeahččat fuolalaččat ja ovddideami sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis oktasaččat šihttojuvvon prinsihpaid mielde, vai diekkár ii beasa šat dáhpáhuvvat dego geavai Montreala 8 (j) -čoakkáma oalgedáhpáhusaid olis.
Sámi Parlamentáralaš Ráđi ja Norgga sámedikki ságadoalli Egil Olli deattuhii ságastis, ahte prošeavtta deháleamos bargu lea bisuhit ja ovddidit oktasaš giela.
Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddjin anán Norgga stáhta doaimma áššis sakka morašlažžan.
Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheapmi doalvu olu min resurssaid eará bargguid ja 8 (j) -bargojoavkku barggu lassin.
Sámi parlamentáralaš ráđi oažžun dieđuid vuođul Avvila bálgesa ulbmilin lea mánnodaga 26.9.2011 álggahit bággonjuovvamiid.
Sámi parlamentáralaš ráđi čállingoddi addá áššis mielas lassidieđut.
Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii Gironis mannan vahku.
Loahpas vahku, bearjadaga, Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra doalai čoakkámis Gironis.
SPR:a stivra mearridii, ahte Suoma sámediggi válmmaštallá ruhtadanohcamuša Giellagáldu joatkkaprošeaktan.
Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi sirdásii SPR:a čoakkámis Suoma sámedikkis Norgga sámediggái.
Sámi parlamentáralaš ráđi ávžžuhusas Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit mearridedje ásahit jagi 2011 álggus Interreg- ruhtademiin SáFá- ovdačielggadusprošeavtta oktasaš davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja fága / resursaguovddaža vuođđudeami várás.
Sámi parlamentáralaš ráđi beaktilis doaibman 15.
Sámi parlamentáralaš ráđi beaktilis doaibman
Sámi parlamentáralaš ráđđi sáhttá ieš vuolggahit áššiid, ja buktit cealkámušaid buot áššiide iežas bargoviidodagas.
Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja hálddahusa ođđasitorganiseren galggalii maid loahpahuvvot boahtte čavčča rádjái.
Sámi parlamentáralaš ráđi doaibma boahtá ná lassánit.
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá ráhkadit oktasaš evttohusa sámi árbevirolaš dieđu suodjaleami várás omd. davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallanproseassa oassin ja dán barggus gullat sihke sámi nuoraid ja sámi ealáhusbargiid sin barggusteaset.
Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá maid suokkardit mot sámi parlamentáralaš ráđi ovddastus ja sámiid váikkuhanvejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot buoremusat maid árktalaš ráđis.
Sámi parlamentáralaš ráđi ávžžuhus (eŋgelasgillii)
Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras lea ovddasvástádus konferánssa organiseremis ja lágideamis.
Sámi populáramusihka ovdánupmi álggii 1970-logus, go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jietnaskearru " Vuoi Biret-Máret, vuoi ".
Sámi populáramusihka ovdánupmi álggii 1970-logus, go Nils-Aslak Valkeapää almmustahtii jietnaskearru "Vuoi Biret-Máret, vuoi ".
boazodoalu ja addá buoret eavttuid dan ovddideapmái.
Sápmelačča prototiippa eat sáhte gávdnat, muhto oainnán sápmelaččaid šaddan ain gievrrabun servodatlaččat.
Sámi bivdokultuvrras gárdot rievssahiid.
Sápmelaš sátnegeavaheami árbevierru lea nanus.
hukset bissovaš riikkalaš sámi diehtojuohkinguovddáža.
SÁMI BOARRÁSIIDBARGGU OVDDIDANBEAIVVIT 23-24.5.2012, Sámekulturguovddáš Sajos, Anár
Sámiid boarrásiidbarggu ovddidanbeaivvit III 22.5.2013
Sámiid boarrásiidbarggu goalmmáŧ ovddidanbeivviid fáddán leat: Olmmošárvosaš boarisvuohta.
SÁMI ÁRRABAJÁSGEASSIMA RÁVAGIRJI ÁRGABEAIVVE DILIIDE - Mo mii doaibmat árgabeaivve diliin?
Sápmelaš árabajásgeassima hástalussan lea eandalii nuortalaš- ja anárašgielat árabajásgeassima dahkan.
Sámi árrabajásgeassima ja boarrásiidbarggu sámegielat bargoveahka doaimmai bargojoavkobargama áigge ovddidanáššedovdin.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddideami joatkin gáibida jeavddalaš fierbmedeaivvademiid.
Sápmelaš árabajásgeassima ovddidanbargu vulggii johtui fidnus dahkkon sámebargojoavkku áššedovdilahtuid doaimmas.
Sápmelaš árabajásgeassima stivren dahkkojuvvo ovttasbarggus Sámedikkiin.
Suomas eanas suomagillii, Ohcejoga gielddas doaibmá sámegielat árabajásgeassinstivrejeaddji.
Sápmelaš árabajásgeassima mihttomearrin lea olmmoš, guhte lea iehčanas, vásttolaš, sosiálalaš, luonddus ja dáidduidis dáfus máŋggabealat ja geas lea iežas dáhttufápmu ja árvvoštallanattáldagat ja guhte birge ođđaáigásaš servodagas.
Sápmelaš árabajásgeassima stuorámus hástalussan lea sámegielat skuvlejuvvon bargoveaga oažžun.
Sápmelaš árabajásgeassinplána dahkamii vuođđuduvvui ovddidanbargojoavku, mii čoahkkanii jeavddalaččat.
Sápmelaš árabajásgeassinplána sisdoalus ja doaimmalašvuođas plánema vuođđun čohkket máhcahaga Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža bealis.
Sápmelaš árabajásgeassinplána ulbmilin lea stivret sápmelaččaid árabajásgeassima kvalitehta ja ovddideami sisdoalu dáfus sihke ovddidit bálvalusaid ovttaveardásaš ollašuvvama.
Sámi servviid gárganeami mihtilmas viggamuš lea maŋimus áiggiid leamaš oččodit báikkálaš servviid dáhkkesearvvi vuollásažžan.
sámi servodaga gielalaš ja kultuvrralaš dilli váldojuvvot vuhtii.
Sápmelaš bajásgeassimis atnit árvvus buorre áican- ja árvvoštallannávcca lassin nana iešdovddu ja identitehta, viiddis oahppama, vuogáiduvvama, sosiálalašvuođa ja govttolašvuođa.
Sápmelaš bajásgeassimis deattuhedje sosiálalaš vuhtii váldima, nuppiid vuhtii váldima sihke barggu ja duhkoraddama bokte oahppama.
Sápmelaš kultuvrras álbmotdáidda ja dan estetihkka dan siste lea čavga oassi juohkebeaivválaš eallimis ja das lea fuomášahtti servodatlaš mearkkašupmi.
Sápmelaš kultuvrras bearaš lea viiddis sosiálasearvvuš, mas fuolkegaskavuođat ja oktiigullevašvuođa dovdu leat hui dehálaččat.
Sámiid musihkkaárbbis eai olus geavahuvvo instrumeanttat.
Sámeoahpahusas dárbbašit iežas gaskavuođa áššedovdifierpmádaga, man vuođul bargis lea vejolaš nannet kultuvrralaš bargovugiid ja maiddái iežas ámmátidentitehta.
parlamentáralaš ráđis.
Sámiid boazodoalus mearkkat addojit sohkamearkavuođádaga mielde.
Sámi boazodoalus badjeolbmot lea guođoheami bakte lihkostuvvon vealtit govttohis stuora spirevahágiid.
Sápmelaš servodagas árbevirolaččat sogas ja servodagas lea máná bajásgeassinvuoigatvuohta ja - ovddasvástádus.
Sápmelaš bajásgeassinárbevierus leat vel speadjalastimat otnábeaivvi bajásgeassimii.
Sámi kulturmearreruđas juhkkojit jahkásaččat ohcamuša mielde doarjagat sámedáidaga ja - kultuvrra sierra surggiide sihke sámeservviide.
Sámi kulturmearrreruđas juolluduvvon kulturbálkkášupmi juhkkojuvvo olbmui dahje olbmuide, geat leat ánssášan merihtaid sámekultuvrra ovdii dahkkon barggus.
Sámi kulturmearreruđas juolludedje jagi 2014 doaibmadoarjagiid 18 sámeservviiide, main leat oktiibuot sullii 2 500 lahtu Sámeservviin lea stuorra mearkkašupmi sámeservošiid ealasvuođa, sámegielaid ja kultuvrra seailuma ja ovdáneami dorvvasteamis.
sámi kultuvrra ja servodateallima birra.
- SPR:s ii galgga šaddat dušše ságastallanklubba, muhto dárbbahit čatnaseami, oktasaš čállingotti ja sámedikkiid hálddahusaid fásta ovttasbarggu SPR:a mearrádusaid olláhuhttima várás ja maiddái čoakkámiid válmmaštallama várás, fuomášahttá Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi.
Sápmelaš temás dieđihuvvo maŋŋelis.
Sáme dánsaárbbis lea seilon dušše nuortalaččaid katrilla, mii lea ožžon váikkuhusaid ruošša dánsaárbbis.
Sámit álgoálbmogin
Sápmelaš artisttat:
Sámit ásset viidát dain guovlluin mat ollet Gaska-Skandinavias davás, dáláš Supmii, Ladogai, ja olles Guoládahkii - buohkanassii 6-700 000 km.
" Dainnago sámit ásset okta álbmogin Norggas, Ruoŧas ja Suomas, de dáid riikkaid oktasaš ovddasvástádus lea seailluhit ja ovddidit sámiid ealáhusvuođu, giela ja kultuvrra.
"Dainnago sámit ásset okta álbmogin Norggas, Ruoŧas ja Suomas, de dáid riikkaid oktasaš ovddasvástádus lea seailluhit ja ovddidit sámiid ealáhusvuođu, giela ja kultuvrra.
Sápmelaččat ásset njealji eará riikka guovlluin ja ellet máŋggaid kultuvrraid váikkuhusaid vuollásažžan.
Sápmelaččat orrot Suomas, Ruoŧas, Norggas ja Ruoššas ja árvvoštallojuvvo, ahte sii leat sullii 75 000 - 100 000 dan mielde makkár rehkenastinvuohki lea geavahusas.
Sámit, davviriikkaid álbmogin ja álgoálbmogin, leat dakkár dilis ahte sii
Sápmelaččat eai leat historjjás áigge lihtodaddan poltihkalaš stáhtan, muhto mii leat eallán iežamet searvvušvuogádaga mielde vuohččan almmá riikkarájiid haga ja maŋŋel sierra álbmotstáhtaid oassin.
Sámit, geat leat okta álbmot ja álgoálbmot davviriikkain, eai
Sápmelaččat eai leat goassige leamaš rievdameahttun álbmot, muhto mii leat váldán atnui ođastusaid, mat álkidahttet min eallima - aivve dego suopmelaččat, norgalaččat ja ruoŧŧelaččatnai.
Sápmelaččat eai leat dego gummebaddi.
Sápmelaččat eai leat merken sámegiela almmuhemiin dan eatnigiellan, go ii leat miige váikkuhusaid virgeoapmahašáššedikšumii dahje dasa, man gielat bálvalusa dat olmmoš oažžu.
Sámit eai gal leat almmuhan dakkár cealkagiid maid sáhtašii ipmirdit iehčanasvuođa gáibádussan. Eai mokte-ge oru dáhttumen gaikut iežaset eret stáhtain maiguin otne juogadit sámiid árbevirolaš eatnamiid.
Sápmelaččat eai heiven maid jurdagii ovtta álbmogis ovtta stáhta rájiid siste.
Sámi ekumenalaš girkobeaivvit ordnejuvvojit Anáris geassemánu 12.-14. beivviid 2009.
Sámi ealáhusat
Sámit elle das mii luonddus jahká saččat šattai ja maid sii sáhtte atnit ávkin guđege jagiáigge.
Sápmelaččat ovdanbuktojit positiivvalaččat go ođđasiin gieđahallojit kulturdáhpáhusat, giela oahpahus dehe turismadáhpáhusat.
lohpádusaid haga ahte sámiin galgá leat eanetlohku jođihangottis.
Sámit fuolahit iežaset kultuvrralaš autonomiija ruovttugilleguovlluineaset sámedikki
Sámit ja riikkaidgaskasaš ovddasteapmi
Sámit ja olles riikkaidgaskasaš searvvuš vurdet Suoma viimmatge ollašuhttit riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid. "
1800-logus sámit ja vierroboahttit šadde gilvaleaddjit ovddimusat guolle
Sápmelaččat, geat háliidit dorvvastit luonddu ja kultuvrra bistevašvuođa, šaddet geažos áigge deaivat sivahallama go mii háliidit eallit iežamet kultuvrralaš árbevieruid mielde.
Sápmelaččat šaddet doarrut vealaheami vuostá.
Sápmelaččat šaddet deaivat vel otná beaivvenai utnohisvuođa.
Sápmelaččat šaddet dahkat mearrádusaideaset iežaset árbevieruid seailluheamis ja dorvvasteamis hui olu akto almmá servodaga doarjaga haga.
Sámi girkobeaivvit Anáris jagis 2009
Sámi girkobeivviid ordne Oulu bismagoddi ovttas Suoma sámedikkiin sihke Ruoŧa ja Norgga sámi girkoráđiiguin.
Sámit girkus - panelaságastallan.
Sámit girkus - seminára Dolla-sáles.
Sámit girkus - seminára boradeapmi Dollagáddi-sáles.
Sámit girkus - seminára Sajosis
Sámit girkus - seminára.
dávjá vásihit ahte válddi geavaheaddjit aivvestassii atnát vuođđuneaset konventionála
Sápmelaččat muosáhe iežaset oažžut doarjaga ja dorvvu Laestadiusas, gii sártniidii juguhisvuođas.
deaŧalaš resurssat sihke máhttui olbmuid alcceseaset guoski vássán áiggis ja dáláš
dearvvašvuođafálaldaga mii heive sin giellalaš ja kultuvrralaš duogážii.
Sámi mánát ja nuorat
Sápmelaš stohkosiid vuođđu lea eanaš luonddus ja ealáhusain.
Sámit gehččojit álbmotlaš vehádahkan soahpamuša olis nugo ovdamearkan románat ja suomaruoŧŧelaččatge.
Ruovttugilleguovlluin sámit leat unnitlogus, sullii 1/3 olles veahkadagas.
Sámi museat leat áibbas guovdilis lágádusat sámi kultuvrra ja historjjá
Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat.
Sápmelaččat oidnet dálkkádatrievdama oktan stuorimus uhkkin oba min kultuvrra boahtteáigái, ja seamma ládje oidnet eatnatlohkosaš álgoálbmogat miehtá máilmmi.
Sápmelaččat bajiduvvoje ovdan sihke Suoma ja Ruoŧa olgoriikkaministariid sáhkavuoruin ja maiddái nobelvuoiti Al Gore namuhii modearnna sámi kultuvrra ja dan kulturgárganeami dehálašvuođa ja válddii ovdan maid sápmelaččaid boazodoalu vejolaš váttisvuođaid dálkkádatrievdama geažil.
Sápmelaččat ledje juo máŋggaid jagiid sávvan vuođđolágas álbmogin dovddasteami veahádahkan dovddasteami sadjái.
Sápmelaččat ledje duon áigge vuollelii árvvus adnon, ja sin hávdebázáhusaid rahpan ii lean dalle dubmehahtti.
Sámit oassálaste forumii SPR:a ja árktalaš parlamentarihkáriid bissovaš komitea bokte.
Sápmelaččat leat álo eallán luonddulagaš eallima ja eallin lea leamašan čatnasan luonddugerdui ja jahkodatgerdui.
Sápmelaččat leat álohii čađa historjjá bastán soahpan gaskaneaset dehálaš áššiineaset.
Sápmelaččat leat leamaš álohii riikkaidgaskasaš doaibmit - leat historjjá sierra muttuin gávppašan sierra kultuvrraid ovddasteddjiiguin, geain muhtimat leat leamaš hui guhkkin mis eret.
Sápmelaččat lea ovddidišgoahtán vuoigatvuođaideaset ain áŋgireappot sierra servviid bakte ja maid ovttaskas olmmožin.
Sámit leat eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, ealáhusat, eallinvuohki ja identitehta.
Sámit leat Suoma, Norgga ja Ruoŧa álgoálbmot.
Sápmelaččat leat leamaš hejotbirgejeddjiid biebmo- ja bivttasfuolaheaddjit nuge maŋŋit go vel maŋimus sođiid maŋŋel dehege sulaid 60 jagi dás ovdal, soahte- ja dan ovddit áiggiin dal humakeahttáge.
Sápmelaččat leat sin ássanguovllus lunddolaččat leamašan dahkamušas eará gielaiguin ja kultuvrraiguin ja dán dihtii leat dávjá máŋggagielagat ja atnet árvvus buori gielladáiddu.
Sápmelaččat leat Eurohpa Uniovnna áidna álgoálbmot, geaid sajádat lea dovddastuvvon Ruoŧa ja Suoma EU-searvansoahpamušain.
Sápmelaččat leat Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmot, mas lea iežas historjá, giella, kultuvra, eallinvuohki ja identitehta.
Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamialbmot.
Sápmelaččat lea ohcan Davviriikkaid ráđi dievas miellahttuvuođa viđa háve, muhto váile bohtosa.
Sámit leat ollašuhtttán árrahistorjjá áigge bivddu, čoaggima, guollebivddu ja boazodoalu.
Sámit leat historjjá čađa deaivvahallan eiseválddiid
Sápmelaččat leat bures ovddastuvvon bissovaš foruma čoakkámis.
Sierra sámekonvenšuvnna sávaldaga sámit ovddidedje Sámeráđi bokte, mii lei ovddeš
Sámit lea lassin iežaset riikkalaš organisašuvnnaide ja ovttastumiide vuođđudan
" Sámit lea oktasaččat ja ovttaskas olmmožin guhkesáigásaš geavahemiineaset oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide. "
"Sámit lea oktasaččat ja ovttaskas olmmožin guhkesáigásaš geavahemiineaset oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide."
Vuođđun lei, go sierra sámekonvenšuvdna gáibiduvvui,
Sámit leat ruovttuguovllus goalmmátoasi vehádahkan guovllu sullii 11.000 ássis.
Sápmelaččat leat Lapin Kansai buncarakkis.
Dasalassin leat sámit ieža-ge čađagaskka deattuhan ahte sii leat eamiálbmot, mii čearddalaččat čuoldása eret Guoládaga ja Fennoskándia nuppiin olmmošjoavkkuin.
Sámit leat ollu sohkabuolvvaid eallán luonddus ja viežžan das birgejumi ja sis lea erenoamáš gelbbolašvuohta luonddusuodjaleamis ja geavaheamis.
Sámit leat listtus, nugo Gárjila vepsálaččat ja izjoralaččat mat leat St. Petersburg gápoga birrasiin.
Sápmelaččat leat maiddai eamiálbmogat.
Sámit leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásse DavviSkan dinávias dalán jiekŋaáiggi maŋŋá sulaid 10 000 jagi dassái.
Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái.
Sámit leat leamaš váldoáššis bivdoálbmot, mii lea viežžan birgejumis máŋggain sierra gálduin.
" Sápmelaččat lea davviriikkain hilgojuvvon álbmotjoavku, badjelgehččojuvvon nubbi.
"Sápmelaččat lea davviriikkain hilgojuvvon álbmotjoavku, badjelgehččojuvvon nubbi.
Sápmelaččat leat leamaš okta álbmot máŋgga sierra stáhta viidodagas oba historjjás áigge.
Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid.
Sápmelaččat leat ceavzit, geat leat bastán seailluhit iežaset giela, kultuvrra ja ealáhusaid njealji stáhta čarvestagas ja stáhtaid suddandanpolitihkas fuolakeahttá.
Deba sámit sáhttet geavahemiineaset oamastan eaiggáduššanvuoigatvuođa
Sápmelaččat leat vuogáiduvvan nuppástusaide dálkkádagas ja birrasis historjjálaččat nu ahte sii leat viiddidan orrun- ja návddašanviidodagaideaset, nu ahte leat váldán ođđa eatnamiid ealáhusaid atnui.
Sápmelaččat leat dáistalan Suoma stáhta beales nuppi máimmisoađis ja soađi hávit vuhttojit velnai suopmelaš servodagas.
Eará ládje go davviriikkain, main sámit leat áidna álgoálbmot, de Ruoššas sámit leat
Sámit leat okta álbmot, dohkkehuvvon álgoálbmogin ja ássit Suomas, Norggas,
Sámit leat okta álbmot njealji riikka, Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.
Boazosápmelaččat guođohit bohccuideaset árbevirolaš boazobargomálleset ja guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádagaset mielde bálgesa davviosiin ja dán viidodaga guohtoneatnamat leat rivgasat ja buori ortnegis maiddái stáhta dutkanlágáidusaid mielde.
Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego, Biegga-albmá, Bieggagállisa, bajánipmila Dierpmis - Äijjih- Àddja ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja meahccebivddu háldi Juoksáhkká.
Sápmelaččat spealale njuolga stáhta gillii.
Sámi " bearašovttastumit "
Sámi "bearašovttastumit"
Sámi árbevierut ja riekteoainnut leat sámi kultuvrras deaŧalaš oassi. Dán
lea geatnegasvuohta identifiseret daid eanan- ja čáhceguovlluid maid sámit geavahit
Sápmelaččat figget bajásgeassimis ovddidit dáid iešvuođaid.
Sámit / sámedikkit ožžot vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde, sii šaddet vuoigatvuohtasubjeaktan. "
Sámit sáhtte máksit vearuid juoba buot lagasguovllu stáhtaide, go riikkaid ráját eai lean davvin čielgasat.
Sámit ožžot Anárii iežaset kulturguovddáža, man ulbmilin lea láhčit sámiide buoret eavttuid iešráđálaččat doalahit ja ovddidit kultuvrra, giela ja servodateallima, dikšut ja ovddidit gielalaš ja kultuvrralaš iešráđđema ja maiddái doarjut sámiid dábálaš eallindiliid ovdáneami.
Sápmelaččat ožžot Anárii iežaset kulturguovddáža, man ulbmilin lea ásahit sápmelaččaide buoret vejolašvuoñaid eaktodáhtus doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra, giela ja servodateallima, dikšut ja ovdánahttit tiežaset gielalaš ja kultuvrralaš iešmearridanhálddahusa sihke doarjut sámiid oktasaš eallindiliid ovdáneami.
Sámit besset maid nuohttut muhtun sajiin, juogo mávsse
Sámit besset dasto vel vuovddis čuollat jahkái 50 m3 muoraid
Sámit besset dasto vel vuovddis čuollat jahkái 50 m³ muoraid
- sámit ožžot dihto sajiin bivdit sáimmaiguin nuvttá dahje vuollegis mávssu ovdii (nubbi ášši lea dat ahte eiseválddit dávjá addet dakkár bivdosajiid main eai leat guolit)
Sámi álbmot
Sámiid birra
Sámi sode-bálvalusat boahttevuođas
Sápmelaččat, suopmelaččat, durdnosleagilaččat, romerat ja judalaččat leat gávdnon riikkas hirbmat guhkes áiggi.
Dál lea din duohkin deavdit dán dállui
Sámekulturguovddáš
Sámit Suomas
jođihan viidát dan golmma riikkas.
Sámi dáiddárat hutket oppa áigge árbevirolaš materiálaid, hámiid ja hervenvugiid heiveheaddji ođđa málliid, čiŋaid, gárvvuid ja atnudiŋggaid.
Árbevirolaš máhttu lea máhttu mii johtá buolvvas bulvii, nugo omd. máhttu
E.e. lea Olmmošvuoigatvuođa Komitea, geahčadaladettiin Norgga njeallját ja Ruoŧa viđát áigodatráporttaid, cealkán ahte sámit leat eamiálbmot goappáge dáin riikkain, ja danne galgá CCPR:a árt.
Sámiid váldegottiid rájáid rasttildeaddji oktiigullevašvuohta lea dán áigge nana vuođu alde ja oktasašbargu viiddis.
Sápmelaš dieđut, dáiddut ja árvvut sirdašuvvet eanaš doaimmaid ja dovdduid bokte sihke njálmmálaš árbin sohkabuolvvas nubbái.
Sámit barget aktiivvalaččat riikkarájáid badjel ja oassálastit álbmogiidgaskasaš ovttasbargui ovttas máilmmi eará álgoálbmogiiguin.
Sápmelaččat buktet oainnuideaset ovdan oktasaččat vaikko vel leatge stáhtaid delegašuvnnaid oassin.
Sámi vánhemat ja báikkálaš skuvla virge oapma haččat leat moatte báikegottis figgan ovddidit oahpahusdili, muhto dat lea dálá njuolggadusaid vuođul veadjemeahttun, gávnanhuvvo raporttas.
Sámi vánhemat ja báikkálaš skuvlavirgeoapmahaččat leat moatte báikegottis figgan ovddidit oahpahusdili, muhto dat lea dálá njuolggadusaid vuođul veadjemeahttun, gávnanhuvvo raporttas.
Sápmelaš vánhemat ja báikkálaš skuvlaeiseválddit leat geahččalan oktasaš barggus ovddidit sámegiela oahpahusa guovlluineaset.
Sápmelaš vánhemat leat goit atnán amasin, ahte sá me giella buohtastahttojuvvo gávpogis oahpahuvvon stuorra sisafárrejeaddji gielaide dego ovdamearkan arábiai, espánjai, eŋgelasgillii ja punjabii.
Sámi vánhemat leat bivdán máŋgii Sámedikkis veahki dillái ja jahkkán dan iešráđđenorgánan sáhttit váikkuhit oahpahusa lágideapmái.
Sámi vánhemat leat bivdán dávjá Sámedikkis veahki dillái ja jahkkán dan iešráđđenorgánan sáhttit váikkuhit oahpahusa lágideapmái.
álbmot sáhttá hálddašit iežas erenoamáš vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna ja
Dakkár oktiiheiveheamit leat maid viehka deaŧalaččat sámi báikegottiid seaillu
maid ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi (Human Rights Committee) lea gieđa
Sápmelaččat vs. riikkabeaiveovddasteddjiid Sápmi?
Sámit - okta álbmot njealji riikkas
Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii.
Sápmelaččat orro gitta Ládogas Jiekŋaábi rádjái ja GaskaSkandinávias Vilgesmeara rádjai.
Sápmelaččat orrot árbevirolaš orrunguovlluinneaset Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas.
Sápmelaččaid ovddasta semináras mu lassin ON bissovaš foruma lahttu Lars Anders Baer.
Sámiid ovddasteaddjit nammaduvvojit sámedikki evttohusaid vuođul ja gielddaid ovddasteaddjit gielddaid evttohusaid vuođul.
Viiddis girjjálašvuohta lea sámiid birra, sin kultuvrra, ealáhusaid, servodat
Viiddis girjjálašvuohta sámiin, sin kultuvrras, ealáhusain, servodateallimis ja
Sápmelaččat, sin eatnamat ja opmodat dájuhuvvoje dalle buolliviinni ja veahkaválddi vuimmiin.
Sápmelaččat, geat vuostálastet ruvkkiid vuođđudeami, adnojuvvojit sivalažžan oba stáhta dehe guovllu beroštumiid dehege váldoálbmoga dárbbuid vajálduhttimis.
Sámiid govvideaddji teavstta álggus leat dábálaš dieđut, mat muitalit gos sámit orrot Ruoššas, mii sin lohku lea, sin historjá, sámiid riiddut Beahcán-kloastariin (son doarju sámiid).
Oahpahus ja diehtojuohkin sámiid birra
Sámiid guoski mearkkašahtti riikkaidgaskasaš soahpamušat ja eará riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođat
Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje vuoigatvuohtaministeriija sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit.
Deaŧalaš lea ahte sámi kulturmuittut duođaštuvvojit,
maid leat go priváhta olbmot háliidit doalvut sámi kulturmuittuid riikkas eret.
Sámiid kulturmuittut galget leat suodjaluvvon lágas, ja riikka sámediggi galgá daid hálddašit dahje kulturlágádusat ovttasráđiid Sámedikkiin.
Sámiid kulturmuittut galget leat suodjaluvvon lágas, ja riikka sámediggi galgá
" Sámiin galget gulaskuddat go leat áššit mat earenoamážit gusket sidjiide nugo lea dárkileappot mearriduvvon riikkabeivviid bargoortnegis. "
"Sámiin galget gulaskuddat go leat áššit mat earenoamážit gusket sidjiide nugo lea dárkileappot mearriduvvon riikkabeivviid bargoortnegis."
Sápmelaččaid lahkonit buncaraggá oaidninvuogis.
Sápmelaččat leat ovddastuvvon gielddastivrras Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas.
Sápmelaččat leat cielahuvvon ja vealahuvvon gielaset ja kultuvrraset geažil.
Sápmelaččat leat juobe uhkiduvvon.
Sámiid leat maiddái ávžžuhan geavahit suomagiela sámegiela sajis eiseváldeáššedikšumis.
Sápmelaččat leat adnon historjjás áigge dološ kultuvrralaš gárgananbázáhussan ja maiddái buncarakkisin stáhtaide.
Sápmelaččat leat Suomas sámedikki válggaid oktavuođas čoggojuvvon statistihka mielde s. 10 000.
álbmogin ja ovttaskas olmmožin vásihan vealaheami. Nu lea dilli leamaš buot
Lágat, mat suddjejit sápmelaččaid, gusket eanas dušše sámiid ruovttuguovllu, vaikko sápmelaččaid álgoálbmotsajádat guoská buot sápmelaččaid ja ii leat sorjavaš orrunbáikkis.
Sámiid galgá guldalit ja sii galget beassat searvat mearrádusproseassaide áššiin mat váikkuhit sámiide njuolga, ja stáhtat galget ovdalgihtii addit dieđu buot daid doaibmabijuid birra mat gusket sámiide ja maidda sámit galget leat miehtan.
Kultuvrralaš árvvut dego giella, identitehta, luondu ja sohka ovttastit sápmelaččaid.
Sápmelaš iešdovddu, identiteahta ja kultuvrra seailluheapmi gáibida globalisašuvnna ja váldokultuvrra deaddagis earenoamážit mánáin ja nuorain sihke sin váhnemiin jálluvuođa, áŋgiruššama ja gievrras luonddu.
álbmogii.
goalmmádassii konvenšuvnna autoritatiiva giella.
Sápmelaččaide čuohcán stáhtalaš doaimmaid čielga čujuhussan leatnai leamaš rádjegiddemat, main leat leamaš maid viiddes váikkuhusat sápmelaččaid orrumii ja maid mielde sápmelaččat bákkuhuvvoje ohcalit ollásii ođđa viidodagaide guhkás daláš árbevirolaš orrunguovlluineaset.
mielde.
sámiid vástesaš doaimmaid riikkalaš bargun, ja danne lea váttis fidnet nationála
Sápmelažžan ii sáhte duššefal boahtit, muhto sámi kultuvrii mii šaddat nu ahte atnit ealasin ovddit buolvvaid árbevieruid, viidodatbearrašiid oahpistemiin, málliin ja diđolaš oahpahemiin.
Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
Sápmelaččain álgoálbmogin lea vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren áššiin, mat gusket sámiid ruovttuguovllu sámegiela ja sámi kultuvrra áššiid.
nanne ee. ahte "Sámiin álgoálbmogin ja romalaččain ja eará joavkkuin lea
nanne ee. ahte "Sámiin álgoálbmogin ja romalaččain ja eará joavkkuin lea
Sámiin ii leat formála oasseváldi árvu Barents-ráđis, muhto Barents
Sápmelaččain ii leat iežaset stáhta muhto mis lea iežamet álbmotbeaivi.
Sápmelaš juoigiin lea iežas gáhttoorganisašuvnna, Sámi juoigiid searvi.
Guoskkahallan sámiin galgá leat vuoigatvuohta oažžut buhtadasa buot vahágiidda mat deaividit sidjiide dakkár doaimmaid geažil maid artihkkala 36 nubbi ja njealját lađas fátmmastit.
vahágiidda mat deaividit sidjiide dakkár doaimmaid geažil maid artihkkala 36 nubbi
Sámiin álbmogin lea ON 1966 konvenšuvnna vuosttaš artihkkala mielde mii guoská iešmearridanvuoigatvuhtii riekti mearridit sin politihkalaš dili, ovdánahttit sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami ja ráđđet sin iežaset luondduriggodagaid ja gávdnosiid, ja eai man ge dihte galgga vuoigatvuođat resurssaide mat leat dárbbašlaččat sin birgenláhkái váldot sis eret.
Sámiin álbmogin lea ON 1966 konvenšuvnna vuosttaš artihkkala mielde mii guoská iešmearridanvuoigatvuhtii riekti mearridit sin politihkalaš dili, ovdánahttit sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami ja ráđđet sin iežaset luondduriggodagaid ja gávdnosiid, ja eai man ge dihte galgga vuoigatvuođat resurssaide mat leat dárbbašlaččat sin birgenláhkái váldot sis eret.
Sámi duojáriin leat Davviriikkain iežaset searvvit, mat fuolahit ee. vuovdin- ja čájáhusdoaimmas.
Sámi mánát ja nuorat Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ilbmadit iežaset kultuvrra ja doaladit iežaset sámi identitehtas ja ovddidit dan.
Sámi mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta ilbmadit iežaset kultuvrra ja
Sámiin ledje sihke dálvesiiddat ja geassesiiddat.
Sápmelaččain livččii vejolašvuohta dahkat sámediggái álgaga ja sámediggi galggalii lága mielde váldit ášši gieđahallamii.
galggaš leat vejolašvuohta oažžut suodjalupmái vuoigatvuođaideaset, de ferte sidjiide
Sápmelaččain ledje stuora vuordámušat digi-tv-ođastusas, daningo ruoŧagiella oaččui iežas kanála.
artihkkala 34 mielde.
Sámiin lea artihkklala 3 mielde iešmearrideapmi.
Sámiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmogin álbmotrievtti
Vuoigatvuohta iešmearrideapmái Sámiin lea okta álbmogin vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievtti njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid vuođul.
Sápmelaččain lea vejolašvuohta jienastit sámediggeválggain ja álgit evttohassan.
Omd. besset sámit ovddastit iežaset álbmogiidgaskasaččat ja mearridit iežaset politihkalaš státusa, maiddái dakko mii guoská sámiid Máilbmeservodagalaš oktavuhtii.
Sámiin leat dál 11 oktasaš leavgabeaivvi, mat leat dohkkehuvvon sámekonfereanssas.
vuoigatvuođat artihkkala 38 Vuosttaš lađđasa mielde.
artihkkala 14 mielde sámedikkis galget leat dakkár doaimmat maiguin dat sámiid
Sámiin lea vuoigatvuohta geavahit ja gulahallat iežaset gielain.
Dálveeatnamiin sámiin lea lohpi guođohit bohccuid doppe gos doložis leat dahkan nu.
Sámiin lea riekti bisuhit, suddjet ja ovdánahttit iežaset kulturárbbi, árbedieđuid ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid gullevaš duogášvuoigatvuođaiguin.
Sámiin lea riekti bisuhit, suddjet ja ovdánahttit iežaset kulturárbbi, árbedieđuid ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid gullevaš duogášvuoigatvuođaiguin.
Sápmelaččain leat leamaš ng. gaskaboddasaš hávddit.
Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.
Sápmelaččain lea iežas ovddasteaddji girkolaš čoakkámis.
Sámiin lea iežaset kultuvra, iežaset giella, iežaset ealáhusat ja sis dasto maid lea hui nana historjjálaš čanastat árbevirolaš eana- ja čáhcebirrasiidasaset.
Sámiin leat iežaset, árbevirolaš sogaid geavahusas leahkki čoagginguovllut, gos čogget luopmániid, joŋaid ja sarridiid.
Sápmelaččain leamašan árbevirolaččat máŋggat gárit sierra borramušaid seailluheami várás dahje fállun stellema várás.
Sámiin lea vuođđolága vuođul iežas giela ja kultuvrra guoski iešráđđen, maid dikšu sámediggi.
" Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovlluin giellalaš ja kultuvrralaš autonomiija lága mearrádusaid mielde. "
"Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovlluin giellalaš ja kultuvrralaš autonomiija lága mearrádusaid mielde."
Sámiin lea iežaset ruovttugilleguovllus
Sámi álbmoga vuolggabáikin lea ahte das lea vuoigatvuohta bisuhit ja čálgadit politihkalaš ja servodatlaš institušuvnnaides ja daid struktuvrraid.
Sámiin lea subjektiivalaš vuoigatvuohta oažžut beaivedivššu sámegillii oppa riikkas.
Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
Sápmelaččain lea dearvvas iešdovdu ja nana oktiigullevašvuođa dovdu.
Sámiin lea nana máhttin árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis ja árbevirolaš ealáhusat leat seailluhan árbevirolaš bargomálle otnáža rádjai buot servodaga nuppástusdeattuin fuolakeahttá.
Sápmelaččain lea nana searvvušvuohta ja diđolašvuohta iežas ruohttasiin ja fuolkelahtuin ja sin ássanbáikkiin.
Doloža geažil sámiin maid leat meahcástan- ja guolástanvuoigatvuođat.
daid. Dat mearkkaša sámiide áidna vuoigatvuođa jođihit boazodoalu Ruoŧas.
Muđui davviriikkalaš ovttasbarggus sámiid ovddasteapmi lea eambbo
Sámiid giellalaš vuoigatvuođat Sámiin galgá leat vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja addit boahttevaš buolvvaide gielaset ja árbevieruideaset, ja bargat dan badjelii ahte sámegiela máhttu viidána maiddái sámiide geat unnán máhttet dahje eai oppanassiige máhte sámegiela.
Sámiin galgá leat vuoigatvuohta geavahit, ovddidit ja addit boahttevaš
Sámiin galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset persovnnalaš namaid ja
Sámiin galgá leat vuoigatvuohta mearridit iežaset persovnnalaš namaid ja geográfalaš namaid, ja doaladit dain ja oažžut daidda dábálaš dohkkehusa.
doaibmabijuid mat addet sámiide buoret váikkuhanválddi mearrádusaide mat gusket
Sápmelaš ealáhusbargái, boazobargái, duodjáriidda, guolásteddjiide ja luondduealáhusfitnodatolbmui ja lotnolasealáhusaiguin bargiide vuođđoboahtomálle dáhkidivččii oalle jeavddalaš boađuid ja álkidahtálii sakka ealáhusbargiid byrokratiija ja dagalii vejolažžan ealáhusaid gárgeheami.
Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea
viidána maiddái sámiide geat máhttet unnán sámegiela dahje eai oppanassiige.
Sámi álbmot ja guhtege sápmelaš galgá leat suodjaluvvon buot vealaheami
Vealakeahttáivuohta ja sierra doaibmabijut Sámi álbmot ja guhtege sápmelaš galgá leat suodjaluvvon buot vealaheami vuostá.
mánát ja nuorat ožžot skuvlla mii lea ovttadássásaš skuvllain mii álbmogis muđui lea,
Sápmelaččaide Lestadius lea ruossalas olmmoš, iige unnimusat dan dihte, ahte son gulai eatnis bealde sámi sohkii.
Sápmelaččaide luonddu máŋggalágánvuohta lea hui mávssolaš, daningo sámi kultuvra lea lundui čatnasan kultuvra.
Sámiide árbevirolaš dieđu suodjaleapmi, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii ja álbmogiidgaskasaš árbevirolaš dihtui laktáseaddji mearrádusdahkan lea duođaidge dehalaš.
golmma riikkas, leat vejolašvuođat oažžut oahpahusa, dearvvašvuođabálvalusaid ja
vejolašvuođa ávkašuvvat dan riikka kultuvrralaš fálaldagaiguin mas sii goas ain
áššiid mat mearkkašit ollu sámiide.
Sápmelaččaide meahcceráđđehusa organisašuvdnaođastus lea dehálaš ášši, daningo Meahcceráđđehus gullá deháleamos ovttasbargoguimmiide, dat geavadis stivre sámiid ruovttuguovllu eanangeavahusa ja addá barggu maiddái sápmelaččaide.
Sápmelaččaide nuppástusat bohtet leat stuorrát, boazodoallu váttásnuvvá dálkkádaga ja ealli- ja šaddošlájaid rievdama mielde.
Sápmelaččaide iežaset kulturguovddáš Anárii
" Sámiide lea hui dehalaš, ahte čilgehusas čatnasuvvo dasa, ahte ovddiduvvojit eamiálbmotvuoigatvuođat.
"Sámiide lea hui dehalaš, ahte čilgehusas čatnasuvvo dasa, ahte ovddiduvvojit eamiálbmotvuoigatvuođat.
Sápmelaččaide lea lunddolaš ohcat vásáhusaid eará kultuvrrain, ohcat čanastagaid earáláganvuođaide ja heivehit oktii kultuvrralaš ruossalasvuođaid eallinhálddašeami ja birgema buorideapmin.
Sápmelaččaide vuođđolágas dorvvastuvvon iešstivrejupmi ollašuhttojuvvo oahpahushálddahusas ja ráhkkanuvvo Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna ILO eamiálbmotsoahpamuša nr 169 dohkkeheapmai (ratifiseremii).
Sámegákti lea oassi sápmelaš identitehtas.
Sápmelaččaide ovttasbargu rájáid rastá lea lunddolaš ja bistevaš.
symbolaid, nugo álbmotlávlaga ja sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi.
Sápmelaččaide dehálaš sámi kulturguovddáža rahpan buktá ođđa goluid sámediggái.
Sápmelaččaide dehálaš fuolkevuohta-, ristvánhen- ja gáibmevuogádat nannejit máná oktiigullevašvuođa dovddu.
Sápmelaččaide dehalamos doaibmabijut:
Sámi álbmogii ferte addojuvvot iešmearridanvuoigatvuohta vai dat dainna lágiin
šiehtadallamat fertejit čađahuvvot doarvái buori áigemunis vai sámedikkit sáhttet
sámiide sihkkarastojuvvui joatkevaš vuoigatvuohta rasttidit ráji bohccuideasetguin.
Sápmelaččain leat biehttalan čuohtejagiid iešmearridanvuoigatvuođaid sihke vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái.
Dat ealáhusat ja dat resursa
dan golmma riikkas.
Sápmelaš árabajásgeassinovttadagas ollášuhtton kultuvrii gullevaš máŋggabealat doaibma mánáiguin ee. dolastallan, earálágan dáhpáhusaide ja reaissuide oassálastin gáibida válmmaštallamiid ovddalgihtii, ovttasbarggu ja dorvvolašvuođaoainnuid vuhtii váldi plánema sihke doarvái bargoveahkaresurssaid.
Dávjá boazodoallu lea dat maid olbmot jurddašit go fáddán leat sámi ealáhusgeainnut.
Ruoššas odne.
Sápmelaš vuolggačuoggáin plánejuvvon ámmátlaš ja allaskuvladási skuvlejumi galggašii sáhttit oažžut sápmelaččaid ruovttuguovllus.
Allaskuvlen, mii olláhuhttojuvvo sápmelaš
láhkaásaheamis
Sámiid birra lea čohkkejuvvon statistihkadiehtu hui unnán 1990-lohkui ja 2000-lohkui boađedettiin iige leat gávdnomis diehtu árbevirolaš sámeealáhusaiguin bargiid mearis Suomas.
Sámit namahuvvojit njuolga duššefal oasis II, kapihttalis 4 ja paragráfas 21: 1. " álbmolaš unnitloguid suodjalus ja dan čađaheapmi, mat orrot Murmansk leana guovllus, čađahuvvo Ruošša lihttoválddi vuođđolága ja lihttoválddálaš láhkaásaheami mielde, 2.
Sámit namahuvvojit njuolga duššefal oasis II, kapihttalis 4 ja paragráfas 21: 1. "álbmolaš unnitloguid suodjalus ja dan čađaheapmi, mat orrot Murmansk leana guovllus, čađahuvvo Ruošša lihttoválddi vuođđolága ja lihttoválddálaš láhkaásaheami mielde, 2.
Sápmelaččain dehe sámi boazodoalus ii daddjojuvvo čielggadeamis sátnige.
Sámiin dušše nuortalaččain dovdat DÁNSUNÁRBEVIERU.
Sápmelaččain badjel 60 proseantta orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sámi searvvit ja organisašuvnnat ja maiddái mun lean Yle Sámi jearahallamis buktán ovdan, ahte dánjagáš bálkkašumi oažžu ii deavdde Israel Ruonga bálkkašumi kritearaid.
Sámediggeásahusa (1727/95) mielde dohkálašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus ja sámiid guoski vuoigatvuođaáššiid dovdan.
Sámediggeásahusas (1727/95) meroštallon gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš.
jierpmi ja viisodaga go mii bargat sápmelaččaid beroštumiid bearráigeahččin ja vuoigatvuođaid
vuojulduvvama, áŋggaštusa ja válmmašvuođa earáhuhttit iežaset bargovugiid. Min ulbmil lea
Sámediggeáirasat doibmet barggusteaset maiddái virgeovddasvástádusain.
Sámediggeáirasiin vurdojuvvo doaimma eaktudan árvugasvuohta, sámedikki stivrejeaddji lága ja bargoortnega dovdamuš ja áššálaš meannudeapmi.
Sámediggeáirras Jan Saijets sávai čoakkámis vel earenoamážit, ahte gáibádus / álgga oktan vuolláičálliid namaiguin boahtá doaimmaheddjiide čielggasin.
Sámediggelahttu Pekka Aikio doalai gokčevaš sáhkavuoru sápmelaččaid lágalaš sajádagas.
Sámediggeáigodahkii leat biddjon 16 váldoulbmila, buot doaibmasurggiin oktasaš ulbmilat sihke sektorguovdasaš vuolleulbmilat, mat gusket earenoamážit sámedikki lávdegottiid ja ráđiid.
Sámediggebaji hástalusat ja vejolašvuođat
Sámediggebaji váldoulbmilat
Sámediggebaji oktasaš ja sektormieldásaš dárkilis ulbmilat
Sámediggelága 11 §:a mielde sámediggi vállje gaskavuođastis ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji.
Sámediggelága 16.2 §:a mielde sámedikki virgeolbmuide, virggiide ja virgegaskavuhtii heivehuvvo, mii stáhta virgeolbmuin, virggiin ja virgegaskavuođas ásahuvvo ja mearriduvvo.
Sámediggelága 18 c §:a mielde: " Sámedikkis leat guokte rehketdoallodárkkisteaddji ja guktuin várreolmmoš, geat válljejuvvojit sámedikki doaibmabaji vástideaddji jagiid hálddahusa ja ekonomiija dárkkisteami várás.
Sámediggelága 18 c §:a mielde: "Sámedikkis leat guokte rehketdoallodárkkisteaddji ja guktuin várreolmmoš, geat válljejuvvojit sámedikki doaibmabaji vástideaddji jagiid hálddahusa ja ekonomiija dárkkisteami várás.
Sámediggelága 18 d §:s lea mearriduvvon rehketdoallodárkkisteaddji almmolaš dohkálašvuođas.
Sámediggelága 9 § cealká ná:
Sámediggelága § 9 mielde eiseválddit galget ráđđádallat sámedikkiin buot viidásut váikkuheaddji ja mearkašahtti doaibmabijuin, mat sáhttet dalán ja erenoamáš vugiin váikkuhit sámiid dillái eamiálbmogin.
Sámediggelága ja - ásahusa ođasmahttin sihke sápmelašmeroštallama rievdadeapmi
Sámediggelága mielde 7 sámediggelahtu sáhttet gáibidit sámedikki čoakkáma čoahkkái bovdema.
Sámediggelága ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobaha ovttamielalaš evttohusas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii 31.10.
Sámedikki ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku luobahii ikte smiehttamušas vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssonii.
Sámediggelága ođasnuhttima válmmaštallan bargojoavku gearggahii barggus dasa biddjon mearreáiggi olis.
Sámediggelága ođastus vejolaččat boahtá fápmui jagi 2014 loahpas dahje 2015 álggus.
Sámediggelága ođastus ovdána
Sámediggelága ođastus
Sámediggelága ođastus buktá sámediggái vejolašvuođa mearridit dáláža buorebut iežas organisašuvnnas ja gárgehit dan.
Guovdilis mearrádus lea sámediggelágas dat šiehtadallangeatnegasvuohta mii
Vuođđoláhkaváljagoddi lea smirezastán ja millen ovdánkeahttá sámediggelága čakčamánu loahpa rájes badjel vihtta mánu.
Sámediggelága mearridettiin jagi 1995 láhkii váldojuvvui ng. lappalaškriteara sápmelaččaid vuostálastimis fuolakeahttá.
Ii sámediggeláhka iige sámedikki bargoortnetge dovdda vejolašvuođa molsut stivrra ságadolliidisguin gaskan válgaáigodaga, muhto dat válljejuvvo álohii njealji jahkái háválassii.
Sámediggeláhka ja - ásahus leat ođasmahtton sámedikki evttohusaid mielde ja ovddiduvvon sámiid iešmearridanvuoigatvuohta Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.
Sámediggelága lea dárkkuhus oažžut dohkkehuvvot ja fápmui ovdal čuovvovaš sámediggeválggaid jagi 2015 válggaid guoski evttohusaid oasil.
Sámediggeláhkabargojoavkku barggus
Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku lea bargan vuđolaš ja fuolalaš barggu buori ovttasbargovuoiŋŋas.
Sámediggelága ođasnuhttinbargojoavku doallá maŋimus čoakkámiid čakčamánu mielde ja guođđá láhkaevttohusas vuoigatvuohtaministarii ja evttohusaid váikkuhusaidárvvoštallan galgá maid gearggahuvvot gárvvisin.
Sámedikki dearvvuođagat Suoma sivaheaddjelágádussii leat čielgasat.
Gerddon gursa 6, Oahpaheaddjigirji
Sámediggi áigu namuhuvvon áššis vel sáddet virggálaš reivve orgánii, mas lea ovddasvástádus ruhtadanmearrádusas.
Sámedikkit áigot ovttas stáhtaiguin čuovvolit Suoma, Norgga ja Ruoŧa mánáidáittardeddjiid oktasaš davviriikkalaš raportta hástalusaid.
Sámediggi álggaha ráhkkaneami sámediggelága buktin ođastusaide. "
Sámediggi álggahii ráhkkaneami riikkabeaiválggaide ja boahttevaš ráđđehusprográmmaráđđádallamiidda válmmaštallamiin bealiváldimiid ja duogášmuittuhančállagiid bellodagaid ja ráđđehusráđđádalliid atnui.
Sámediggi addá vuođđoláhkaváljagoddái bargoráfi.
Sámediggi addá jahkásaččat 60-200 iešđudetlágan álgaga ja čealkámuša sierra beliide.
Sámediggi attii álgooainnus Meahcceráđđehusa hálddahusmálle boahtteáiggis bargojoavkkuide, mat plánejit ášši.
Sámediggi attii viiddes badjel 20-siidosaš cealkámuša, mas giddejuvvui earenoamáš fuomášupmi go sámiid eananvuoigatvuođat eai leat olláhuvvan, ILO 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon, sámedikki cealkámušat ja ráđđádallamiin ovddiduvvon oainnut eai leat váldojuvvon vuhtii láhkoođastusbargguin ja muđuid eiseválddiid olis, plánejuvvon guovlluid ođasnuhttinođastus-fidnu vejolaš olláhuvvama heajudemiide sámiid dáfus ja áigeguovdilis láhkašasahanfidnuide sámiid vuoigatvuođaid dáfus.
Sámediggi attii cealkámuša álbmotlaš vuovdeprográmma 2015 (KMO2015) ođasnuhttimis.
Sámediggi attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministeriijai hápmosis gumpenáli dikšunplánan.
Sámediggi attii cealkámušas birasministeriijas válmmaštallojuvvon riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliid dárkkisteamis.
Sámediggi attii ee. cealkámušas stáhtaráđi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái, man riikka ráđđehus lea addán čakčamánu álggus riikkabeivviide smiehttamuša várás.
Sámediggi attii maid cealkámuša Lappi johtalusvuogádatplánas.
Sámediggi attii maid cealkámušaid dálonguovlopolitihkalaš prinsihppamearrádusas, Nuorta-Sámi luondduriggodatplána beivemis ja Ohcejoga gieldda Panoraama-vázzinbálgás.
Sámediggi attii iežas evttohusa meahccejohtaluslága ođasteamis, mii vuođđuduvai sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuššii áššis.
Sámediggi attii stipeanddaid Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppiide
Sámediggi attii stipeandda njealji viššalis sámegiela oahppái, geat válmmaštuvve Sámi oahpahusguovddážis.
Sámediggi attii dáinna mearrádusainis dehálaš signála, dat atná árvvus politihkkariid dahkan gáibideaddji politihkalaš barggu.
Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša luonddutiippaid uhkivulošvuohtaárvvoštallama doaibmabidjoprográmma, ng. Lutu-hápmosis.
Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša eanan- ja meahccedoalloválljagoddái luonddusuodjalan-lága ođasteamis.
Sámediggi attii mannan vahku cealkámuša olgoáššiidministeriijai Eurohpa Ráđi álbmotlaš veahádagaid suodjaleami rápmasoahpamuša Suoma goalmmát mearreáigeraportta ráhkadeami várás.
Sámediggi attii diibmá 78 cealkámuša (stuorrun badjel 85% jagi 2007 rájes), ja dasa lassin 44 evttohusa, álgaga ja duogášmuittuhančállosa.
Sámediggi attii ovttamielalaš biehtadahkes cealkámuša suohkanhálddahusa ráhkadusođastusa válmmaštallan bargojoavkku evttohusas.
Sámediggi attii birasministeriijai muittuhančállaga luonddutiippaid uhkivulošvuohtaárvvoštallama doaibmabidjoevttohusháopmosiin.
Sámediggi árvvoštalai vuđolaččat plánaid gaskavuođa álbmotlaš láhkaásaheapmái, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide sihke ođastusaide, mat leat barggu vuolde stáhtahálddahusas.
Sámediggi vállje gaskavuođastis stivrra, masa gullet lahttun sámedikki ságajođiheaddji, guokte várreságajođiheaddji ja njeallje eará lahtu.
Sámediggi ásahii evttohassan čuovvovaš olbmuid, geat ovddastit buot golmma Suomas hubmojuvvon sámegiela: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.
Sámediggi ásahii gávcci váldoulbmila bušeahttajahkái 2015.
Sámediggi ásahii maid válgalávdegotti.
Sámediggi ásahii válgalávdegotti válmmaštallat jagi 2015 sámediggeválggaid
Sámediggi ásahii viđaolbmo válgalávdegotti válmmaštallat ja doibmiibidjat sámedikki válggaid.
Go dál Sámediggi lávke ođđa áigodahkii, de leat mus
Bargojoavkku doaimmat
Sámediggi gáibida birasministeriija dorvvastit sámiid rivttiid ruovttuguovllu guovlogeavahemis
" Sámedikkit ovdehit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ii oaččo leat ILOkonvenšuvnna iige eará riikkaidgaskasaš álgoálbmotinstrumeanttaid riektedási vulobealde.
"Sámedikkit ovdehit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ii oaččo leat ILOkonvenšuvnna iige eará riikkaidgaskasaš álgoálbmotinstrumeanttaid riektedási vulobealde.
Sámediggi ovddida ja ráhkada vejolašvuođaid sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dutkanguovddáža vuođđudeami várás.
Sámediggi ovddida sámi parlamentarihkkáriid julggaštusaid olláhuvvama davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiin
Sámediggi ovddida sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sámedikkit ovddidit julggaštusaid olláhuvvama ee. davviriikkalaš sámi soahpamušas joatkkašiehtadallamiin, joatká Juvvá Lemet.
Guhtege sámediggi galgá doaibmat sámi álbmoga beales riikkastis, ja
Sámediggi ovddasta sápmelaččaid álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu sámiid giela, kultuvrra ja sin sajádaga eamiálbmogiid guoski áššiin.
" Sámediggi galgá dain áššiin mat dasa gullet, ovddastit sámiid nationála ja riikkaidgaskasaš oktavuođain. "
"Sámediggi galgá dain áššiin mat dasa gullet, ovddastit sámiid nationála ja riikkaidgaskasaš oktavuođain."
Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.
Sámit ja riikkaidgaskasaš ovddasteapmi Sámedikkit galget ovddastit sámiid riikkaidgaskasaš dilálašvuođain.
Sámediggi ii hálit, ahte válgalogahallan adnojuvvo politihkalaš ulbmiliidda.
Sámediggi ii hálit olgguštit guovllu suopmelašálbmoga iige ane sin ovdduid sápmelaš ovdduide vuostálassan.
Sámediggi ii dohkket eana- ja meahccedoalloministeriija mearrádusa máksit dušše beali boazodoalu boras pirebuhtádusain
Sámediggi ii dohkkehan evttohusa vuođustusaid, daningo dat eai vástit ILO 169-soahpamuša geatnegasvuođaid.
Sámediggi ii dohkket sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon iešráđđema hedjonahttima ja dan ovdáneami bisánahttima.
Sámediggi ii dohkket sámiide vuoññolágas dorvvastuvvon iešráññema hedjonahttima ja dan ovdáneami bisánahttima.
Sámediggi ii dohkket sámiid eamiálbmotsajádaga heajudahttima iige luoba prinsihpain iige árvvuin ja doaibmá dievasčoahkkima addin mearrádusaid mielde sámediggelága riikkabeaigieđahallama áigge.
Sámediggi ii dohkket sosiála- ja dearvvasvuođaministeria evttohusa ja gáibida, ahte evttohus válmmaštallo ođđasit nu, ahte evttohusa váikkuhusat, ruhtadeapmi, hárvves ássan ja sámiid gielalaš vuoigatvuođat bohtet váldojuvvot vuhtii bálvalusráhkadusa ovddideamis.
Sámediggi ii guottit evttohusa reviiravuđđosaš geatkevahágiid buhtadusvuohkin.
Sámediggi duohta gal ii leat duhtavaš Tukesa bargui.
Sámediggi ii oainne Polura ovddidit sámi boazodoalu.
Sámedikkiin ii leat odne oasálašvuohta dearvvašvuođa- ja sosiálaásahusa
Sámediggi ii leat gieđahallan Giehtaruohttasa álbmotmeahcceevttohusa, daningo ášši ii leat boahtán vel sámediggái cealkima várás.
Sámediggi ii leat goassige šiitán suohkana iešstivrensajádaga, eatge leat gáibidan váldoálbmoga olbmuid vuoigatvuođaid ráddjema dego Kärnä gáibida.
Sámediggi ii leat suohkanstivra iige searvvi čoakkán.
Sámediggi ii leat leamaš duhtavaš dáláš sámegielalaš prográmmabuhtadeami resursseremii, iige sámedikkis leat dálá áigge eará vejolašvuohta váikkuhit dasa muđuid go dahkat álgagiid ja evttohusaid.
Sámediggi ii leat oktege beassan stáhtaossodatvuogádaga ođastusa válmmaštallan bargojoavkku gullamii.
Sámediggi ii leat beassan válmmaštallat ođastusa ja ballun lea, ahte ođastus heajudivččii nu lagašbálvalusaid go sámegiel bálvalusaidnai.
Sámediggi ii leat gáibidan bálgesa juohkima, muhto dat lea bálgesa siskkáldas ášši.
Sámediggi ii leat guoddalan mieđihuvvon goaivolobiin.
Sámediggi ii lean ollenge duhtavaš eanangoddelávvii ja evttoheimmet olu rievdadusaid.
Sámediggi ii leat duhtavaš evttohuvvon ruvkeláhkii.
Sámediggi ii doallan Brüsselis dušše čoakkáma, muhto luohttámušolbmuide lei skuvlen EU:s ja dasa lassin beasaimet deaivat EU:a politihkkariid ja virgeolbmuid.
Sámediggi ii boađe agibeaivve dohkkehit Ovnnesjogalága rahpama ja boahtá vuostálastit dan buot vejolaš vugiid mielde.
Sámediggi ii mange dáhpáhusas boađe dohkkehit Alku-fidnus ovddiduvvon evttohusaid sirdit sámi kulturiešstivrema, kultuvrra ja giela ovddidanbargguid ođđa guovlohálddašaneiseváldái.
Sámediggi ii váidal ohcamušain, maid bálgesat ja daid siiddat eai vuostálastte.
Sámediggi ii leat vuostálastán gollerogganlobiid addima goaivoolbmuide.
Sámediggi ii sáhte dohkkehit dan, ahte nuppi beallelačča mearrádus mearrida ahte maid nubbi galgá luohpat bohccuin.
Sámediggi ii sáhte guottihit dáid evttohusaid.
Arvostan kansalaisjärjestötoimintaa, mutta sitä ei tule sekoittaa viralliseen poliittiseen toimintaan eivätkä järjestöt voi vaatia itselleen sellaisia rooleja, jotka edellyttävät edustuksellisuutta. Demokratiaa on kunnioitettava.
Sámediggi ii sáhte duvdit dakkár barggu, man ulbmilin lea mannat sámedikki meaddel álbmotlaš dehe riikkaidgaskasaš dásis.
Sámediggi evttoha ásahussii rievdádusa, mii dagašii vejolažžan fásta virggiid vuođđudeami ja daid deavdima.
Sámediggi evttoha, ahte Ilo 169-soahpamuša ratifiserema oktavuođas sámiid ruovttuguovllu stáhta hálddašan eana- ja čáhceguovllut sirdojit Meahciráđđehuslága ođastusa mielde sierra hálddahusorgána vuollásažžan, man ovddasteaddjiid eanetlogu sámediggi vállje ja mas maiddái nuortalaččaid giličoahkkin lea ovddastuvvon.
Sámediggi evttoha, ahte boahttevuođas sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánat váfistuvvole sihke meahcceráđđehusas ja sámedikkis.
Sámediggi evttoha ahte náliid muddemis ja dikšumis dahkkojuvvo oktasašbargu Norgga, Ruoŧa ja Ruošša stáhtaiguin sihke sámedikkiiguin.
Sámediggi evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllus várrejuvvo 420 000 euro sturrrosaš guođohandoarjja.
Sámediggi evttoha, ahte sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sihkkarastimii dárkkuhuvvon mearreruhta dorvvastuvvo láhkaásahemiin ja doarjjadássi bajiduvvo dovdomassii dalážis.
Sámediggi evttoha, ahte Suopma ratifiere UNESCO soahpamuša ávnnahis kulturárbbi gáhttemis jođánit ja gieđahallá ášši olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis.
Sámediggi evttoha, ahte stáhtaráđis álggahuvvo jođánit válmmaštallot boazodoallolága oppalašođastus, mas vuhtii váldojuvvo sámeboazodoalu riikkaidgaskasašvuoigatvuođalaš ja vuođđolágalaš suodji.
Sámediggi evttoha, ahte Yle Sámi iehčanasvuohta lasihuvvošii ja dasa addojuvvošii Svenska Yle vear
Sámediggi evttoha čuollanulbmila unniduvvon 110 000 guđahassii.
Sámediggi evttoha stivrii oktiibuot guhtta lahtu.
Sámediggi evttohage, ahte POLURA galggašii divvut dahje válmmaštallat ollásit ođđasit vuhtii váldimiin vuođđoláhkaváljagotti rávvagiid ja sámekultuvrra suoji.
Sámediggi evttohanai, ahte oppalašbálvalusa geatnegasvuođa meroštallan ja olláhuvvan suokkarduvvo ovttas sámedikkiin.
Sámediggi evttohanai árvvoštallojuvvot stivrenjoavkku vuođđudeapmi Yle Sámi radioi, masa boađále journalismma ámmátolbmot ja sámedikkiid válljen ovddasteaddjit.
Sámediggi evttoha jearaldatvuloš dearpmaid buhttema nu ahte dat dávistit álbmotmehciid vuođđudanmearrádusaide.
Sámediggi ovdanbuktá cealkámušas máŋggaid dárkkálmahttimiid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái.
Sámediggi evttoha eana- ja meahccedoalloministeriijai lága geatnegahttin ráđđádallamiid nášuvnnalaš meahcceprográmmas
Sámediggi evttoha mearreruđa sturrodahkan 30 000 euro.
Sámediggi evttoha ministeriijai, ahte dat ordne áššis sámedikkiin sámediggelágas geatnegahttojuvvon ráđđádallamiid sámedikkiin.
Sámediggi evttoha oahpahusministeriijai sámiid ovddasteaddjiid ministeriija vuolde doaibmi girjerájusveahkkeruđaid lávdegoddái.
Sámediggi evttoha Sámi oahpahusguovddáža stivrii boahttevaš njealji jagi doaibmabadjái čuovvovaš lahtuid ja várrelahtuid (sárgaid siste): Petra Magga (Pekka Aikio), Erkki Lumisalmi (Tiina Sanila-Aikio), Berit-Ellen Juuso (Maarit Magga), Veikko Guttorm (Sisko Länsman), Heli Aikio (Aslak Paltto), Antti Katekeetta (Kati Eriksen).
Sámediggi evttoha sámediggelága § 9 mielde ráđđádallamiid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis.
Sámediggi evttoha sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid, árrabajásgeassima ja giellabeassedoaimma dorvvasteami ja ovddieami várás oktiibuot 7.12 miljon euro jáhkái 2016.
Sámediggi evttoha SATA-komitea suokkardallamii vuođđoboahtomálle, man SATA-komitea lea maid guorahallan.
Sámediggi evttoha máŋga dárkkálmahttima dikšunplánii.
Sámediggi evttoha oktasaš spirekomišuvnna vuođđudeami Suoma, Ruošša, Norgga, Ruoŧa sihke guđege riikka sámedikki gaskii, mii pláne spirenáliid dikšuma ja suodjaleami.
Sámi boahtteáigi man mii hálidat 2050 " ja čátnašumi ráhkadeami várás dorvvastuvvojit resurssat.
Sámi boahtteáigi man mii hálidat 2050 "ja čátnašumi ráhkadeami várás dorvvastuvvojit resurssat.
Sámediggi evttoha birasministeriijai, ahte sámiid ruovttuguovllu guovlogeavaheamis sámiide dorvvastuvvo álgoálbmot-sajádaga mielde sidjiide gullevaš vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežaset kultuvrra.
Sámediggi evttoha birasministeriijai, ahte dan ovddasteaddjit boađále buktit ovdan LuTU-doaibmaplána čuovvovaš sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkámii ja seammas sáhtálii suokkardallat doaibmaplána olláhuhttima daid evttohusaid vuođul, mat gusket sámiid ruovttuguovllu.
Sámediggi ovdanbuvttii ministarai sámedikki čoahkkima dohkkehan cealkámuša sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas sihke áigeguovdilis ovddidanfidnuid.
Sámediggi muitalii Suoma biodiversitehtastrategias sihke Suoma 8j-artihkala ollašuhttima várás vuođđuduvvon bargojoavkkus, mii iežas doaibmagovain sihke mearkkašahtti rollain, man sápmelaččat das leat ožžon, lea davviriikkain áidnaláhkásaš.
Sámediggi evttohii, ahte fidnui váldojuvvo lassiáigi geassemánu rádjái.
Sámediggi evttohii, ahte luonddusuodjalanláhkii váldojuvvolii sámi kultuvrra geahnohuhttingieldu ja evttohusa váikkuhusat árvvoštallojuvvole.
Sámediggi evttohii, ahte maiddái Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána áiggedássái rievdadeapmi galggalii álggahuvvot boahtte jagi ovttaveardásšvuohtalága ođastusa mielde.
Sámedikki evttohii, ahte sámediggi livččii maŋimus váidalaneiseváldi sámedikki válgalogahallama nannemis.
Sámediggi evttoha, ahte birasministeriija álggaha dakkaviđe rievdadit lágaid, mat stivrejit sámiid ruovttuguovllu luonddu- / álbmotmehciid lágaid, nu ahte dat dávistit sámi kultuvrra geahnohuhttinsuodjái.
Sámediggi evttohii, ahte birasministeriija ja sámediggi vuođđudivččiiga oktasaš bargojoavkku ráhkadit sámi kultuvrra ja sámi ealáhusaid várás iežas lávvamerkemiid.
Sámediggi ovdanbuvttii bealiváldimis čoavddusmálliid, mo gielalaš vuoigatvuođaid sáhttá sihkkarastit.
Sámediggi celkkii dál, ahte guhkes áigegaskka ulbmilin galggalii leat YLE Sámi radio ja dasa dárbbašlaš resurssaid sirdin Sámedikki ollái. Sámi radio sorjjasmeahttunvuohta dáhkiduvvolii hálddašanráđi sullasaš čovdosiin ja lágaiguin.
Sámediggi gáibidii cealkámušastis, ahte láhkaevttohusat galget válmmaštallojuvvot ođđasit, daningo sámedikki eai gullan dárbbatlaš viidodagas eaige váikkuhusat boazodollui leat dutkojuvvon dárbahassii.
Sámediggi evttohii čealkámušastis, ahte
Sámediggi evttohii cealkámušastis, ahte Suoma spirepolitihkka galggalii geahčadit ollisvuohtan meahccebivdorihkkosiidnai buohta ja čielggadit mot bearráigeahčuin, dieđihemiin, skuvlemiin ja boraspirevahágiid buhttenvuogádaga gárgehemiin sáhtálii buoridit sihke Suoma biodiversiteahta dili ja dorvvastit maid boazodolliid vejolašvuođaid bargat ealáhusain.
Sámediggi evttohii sámediggelága § 9 miel ráđđádallamiid sámiid eallindiliid ja sosiáladorvvu gárgeheami várás.
Sámediggi evttohii dárkkistemiid giellaealáskahttinprográmma doaibmabidjoevttohusaide sihke guhtta ođđa doaibmabidjoevttohusa váldojuvvot prográmmii.
Sámediggi evttohii dili buorideami várás spirekomitea dehege - doaibmagotti vuođđudeami.
Sámediggi evttohii ođđa doaibmabidjun dan, ahte almmolaš gielladutkosis dahkkojuvvo vejolažžan čađahit dan maid anáraš- ja nuortalašgielas, sámegielalaš aviisadoarjaga doarjjameari bajideami, sámegielalaš girjjálašvuođa ja girjjálašvuođa jorgaleami doarjjaortnega vuođđudeami, sámegielalaš oahpposoahpamušskuvlejumi lasiheami ja árbevirolaš dieđu suodjaleami gárgeheami.
Sámediggi evttoha, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis váldojuvvo čielga oaivil dasa, mo ILO 169 soahpamuša ratifieremis ovdánuvvo ja makkár áigetávvaliin, go jo ovddit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis jagis 2004 ásahuvvui ulbmilin ratifieret ILO 169 soahpamuš ja ulbmil bázii ollašuvakeahttá.
Sámediggi evttoha, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis váldojuvvo čielga oaivil dasa, mo ILO 169- soahpamuša ratifieremis ovdánuvvo ja makkár áigetávvaliin, go jo ovddit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis jagis 2004 ásahuvvui ulbmilin ratifieret ILO 169- soahpamuš ja ulbmil bázii ollašuvakeahttá.
báikkálaš álbmoga muđuid.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš áššemeannudeaddji Sámi parlamentáralaš ráđi čállingoddebargguid dikšuma várás.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš áššemeannudeaddji Sámi parlamentáralaš ráđi čállingoddebargguide
Sámediggi ohcá mearreáigásaš áššemeannudeaddji
Sámediggi ohcá SÁGAJOĐIHEADDJI VEAHKI
Saamelaiskäräjät hakee
Sámediggi ohcá
Sámediggi ohcá doaimmahatčálli sadjásačča ekonomiijakantuvrii
Sámediggi ohcá doaimmahatčálli sadjásačča ekonomiijakantuvrii.
VALMŠTELLEE
Sámediggi ohcá árrabajásgeassinmateriála plánejeaddjiid
Sámediggi ohcá jahkásaččat oahpahus- ja kulturministeriijas stáhtadoarjaga sámiid giellabeasse- ja giellalávgunriekkesdoaimma várás.
Sámediggi ohcá davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošektii anárašgiela giellabargi, nuortalašgiela giellabargi ja davvisámegiela giellabargi áigodahkii 1.1.2013-31.5.2014.
Sámediggi jođihii prošeavtta.
Sámediggi juohká iežas bušeahta guovdilis eiseválddiid addin rámaid mielde.
Sámediggi háliida ovddidit ekologalaš ja ávddalaš mátkedoaibmaealáhusa sámiid ruovttuguovllus ja mátkedoaibmaealáhus galggalii vuođđuduvvat guovllu olmuid searvamii, vai boađut bázále báikkálaš dássái.
Sámediggi háliida váldit vuhtii, ahte guovlluid ovddidanláhkaásahus lasiha mohki bokte gielddaid válddi ja ovddida guovlopolitihka gielddaid hovdema vuollái.
" Sámediggi háliida giddet fuomášumi sámiid dillái Suoma áidna eamiálbmogin, mii gáibida ee. ministeriijain sámiide álbmogin gulli servvodatlaš, ii dušše persovnnaid guoski vuoigatvuođaid, vuhtii váldima daid ásahusaid válmmaštallan, stáhtadoarjja, strategiija ja plánenbarggus.
"Sámediggi háliida giddet fuomášumi sámiid dillái Suoma áidna eamiálbmogin, mii gáibida ee. ministeriijain sámiide álbmogin gulli servvodatlaš, ii dušše persovnnaid guoski vuoigatvuođaid, vuhtii váldima daid ásahusaid válmmaštallan, stáhtadoarjja, strategiija ja plánenbarggus.
Sámediggi hálida deattuhit fidnu dehalašvuođa
Sámediggi hálida gullat guovllu sápmelaččain maid lávvaráhkadeamis galggalii váldit vuhtii, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja vejolašvuođat bargat iežaset ealáhusaiguin ja návddašit iežaset kultuvrras sáhttet dáhkiduvvot.
Sámediggi hálida anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid
Sámediggi háliida sihkkarastit sámegiela boahttevuođa nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.
Sámedikkit šaddet sámi
Sámedikki áššedovdin gullat emeritusprofessor Pekka Sammallahti ja dieđusge guottiheimmet gal maiddái professor Scheinina gullama.
Sámediggi lea gáibidan dávjá, ahte lága 31 § galggalii dárkkistuvvot nu, ahte dat attálii vejolašvuođa mieđihit doarjaga maiddái suohkanovttastumiide.
Sámediggi mearkkaša, ahte sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšumis ja - geavaheamis galget váldojuvvot vuhtii sámediggelága ja vuođđolága mearrádusat, mat gusket sápmelaččaid.
Sámediggi giddii fuomášumi, ahte aviisaásahus (398/2008) ii daga vejolažžan sámegielat aviisadoarjaga, go doarjjaeavttut leat nu čavgadat.
Sámediggi mearkkáša dasa lassin, ahte meahcit ja vuovddit leat sihke dehálaš meahcástan- ja muorječoagginbáikkit ja mearkkašahtti áhpásnuvvanbáikkit.
Sámediggi váldá vuhtii iežas doaimmas sápmelaččaid árbevirolaš dieđu dárbbuid ja ovddida árbevirolaš dieđu seailuma, sirdašuvvamma ja ovdáneami boahtti buolvvaide buot iežas doaimmain.
Sámediggi dohkkehii ovdalis čoahkkimisttis sámeáššiid ministtarbargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin.
Sámediggi dohkkehii nohkavaš jagi bušeahta, mas lea vuolláibáza.
Sámediggi dohkkehii evttohusaid stáhtadoarjagin sámeoahpahusa ovddideami ja sámegielat oahppamateriálabarggu várás.
Sámediggi dohkkehii doaibmaplána dehe - prográmma oba válgaáigodahkii.
Sámediggi dohkkehii ovttamielalaččat cealkámuša evttohusas sámegielaid ealáskahttinprográmman.
sámedikkit dohkkehit dan.
Sámediggi dohkkeha bušeahttajagi sohkabuolvaprográmma sihke lágida sámiid servvolašvuođa doarju, sámekultuvrra mieldásaš sámiid álbmotbeaivve ávvudeami 6.2.2015 Anáris ja ávvudeapmi maiddái striimejuvvo.
Sámediggi čealká sámiid virggálaš oaivila.
Sámediggi almmuha, ahte dan čállingotti Sámegiela doaimmahagas Anára doaibmabáikkis lea ohcanláhkai
BIRASČÁLLI VIRGESADJÁSAŠVUOĐA
Sámediggi almmuha ohcanláhkai hálddahushoavdda virggi
Sámediggi almmuha ohcan láhkái nuortalašgielat oahppamateriála prošeaktabargi
Sámediggi almmuha ohcanláhkai skuvlenčálli virgesadjásašvuođa
Sámediggi almmuha ohcanláhkai kulturčálli virgesadjásašvuođa
Sámediggi almmuha ohcanláhkai mánáidkulturguovddáža
MEARREÁIGÁSAŠ GIELLABEASSEJOĐIHEADDJI
Sámediggi almmuha ohcanláhkai sámemusihkkaguovddáža mearreáigásaš plánejeaddji sadjásašvuođa
Sámediggi almmuha ohcanláhkai
Sámediggi almmuha ohcanláhkai doaimmahatčálli virggi
Sámediggi almmuhii ahte vuosttilda guktuid fidnuid.
Sámediggi almmuhii leat gárvvis oktasašbargui gielddain ovttaveardásašvuođaplána gárvvisteames ja sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami várás Eanodaga gielddas.
Sámedikkit illudit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehea
Sámediggi ja Giellagas-instituhtta álggaheaba giellalávgunoahpahusa skuvlenprošeavtta
sullii 85 miljovnna ruvnnu máŋggalágan sámi kultur-, ealáhus-, giella- ja oahpahus
Sámediggi juohká dán materiála nuvttá sámeoahpahussii Suomas.
Sámediggi juohká stáhtadoarjagiid sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ja árrabajásgeassinbálvalusaid buvttadeapmái sihke sámegielat oahppamateriálabuvttadeapmái ja sámi kulturbálvalusaide 2,234 miljovnna euro.
Sámediggi attii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin.
Sámediggi jugii nuoraide stipeanddaid movttiidan dihte sin joatkit dánsuma.
Sámediggi jugii stipeanddaid alla ceahki stuđeanttaide
Sámediggi jugii stipeanddaid alla dási stuđeanttaide
Sámediggi attii stipeanddaid sámegiela oahppiide
Sámediggi ja Lappi lihttu ráđđádalaiga Lappi-soahpamušas (ovddit Lappi eanangoddesoahpamuš) maiddái Roavenjárggas.
Sámediggi ja Meahciráđđehus lágideigga 9.10.2013 Montrealas, Kanadas dollojuvvon biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoahkkima olis dáhpáhusa, mas buktojuvvui ovdan Akwé: Kon - rávvagiid heiveheapmi Suomas.
Sámediggi ja meahcceráđđehus leaba ráđđádallan, mot Akwé: Kon-rávvagiid galggalii heivehit Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis.
Sámediggi ja Meahciráđđehus leat ráđđádallamiin gávnnahan, ahte sierra bargojoavku válmmaštallá Akwé:Kon - rávvagiid heiveheami Bátneduoddara meahcceeanaguovllu dikšun- ja geavahanplána gárvvisteamis.
Sámediggi ja Njellim-Kiävájävri nuortalašráđđi dagaiga álgaga máŋgga sierra oassebeallái Njellima luotta vuđolaš divvuma várás.
Sámediggi ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtta álggaheaba skábmamánu beallemuttus sámeoahpahusa bargiide oaivvilduvvon skuvlenprošeavtta 'Sámegielat giellalávgun skuvllas - mo doarjjun iežan giela ja kultuvrra oahpahusas?
Sámediggi ja bálges leaba vuostálastán dutkanlobi mieđiheami.
Sámediggi lágida ovddit jagiid láhkai linnjabiilasáhtuid dáhpáhussii ja ruovttoluotta ja maiddá idjademiid Roavvenjárggas.
Sámediggi lágida rabas nammagilvvu, man dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii válmmaštuvvá Anára kirkosiidii j. 2012, dan oaivila ja doaimma govvideaddji nama.
Sámediggi ordne bussesáhtuid Heahtás, Ohcejogas ja Vuohčus Anárii sihke ruovttoluotta.
Sámediggi lágida ovddit málles mielde oassálastiid mátkkiid, idjadeami ja oasi borademiin.
Sámediggi lágida giđđat 2011 oktasaščoahkkima sámiid kultur- ja dáiddaservviiguin.
Sámediggi lágida konfereanssa sámenuoraid birra
Sámediggi lágida konfereanssa sámenuoraid birra:
Sámediggi oprdne Montrealis oalgedáhpáhusa, man fáddán lea artihkal 8 (j):a heiveheapmi Suomas sihke Akwé: Kon - rávvagat.
Sámediggi ordne seminára sáme- ja maorigielaid ealáskahttimis 13.9.2011
Sámediggi ordne čakčamánus Helssegis seminára sáme- ja maorigielaid ealáskahttimis.
Sámediggi ordne biilasáhtuid dáhpáhussii ovddit vuogi mielde sierra guovlluin sámeguovllus.
Sámediggi ordne dáhpáhussii sáhtuid nugo ovdalge sierra guovlluin Sámis.
Sámediggi ordne ođđa nammagilvvu, man dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii válmmaštuvvá Anára kirkosiidii jagi 2012, dan oaivila ja doaimma govvideaddji nama.
Sámediggi ordne ođđa anárašgiela ja davvisámegiela áppesiid almmuhandilálašvuođa Anáris Siida auditorios maŋŋebárgga 07.09.2010 dmu 12.00.
Sámediggi ordne ovttas Anára searvegottiin bussesáhtuid Heahtás, Ohcejogas, Vuohčus, Čeavetjávrris ja Áŋŋelis Anárii sihke ruovttoluotta.
Sámediggi ordne ođđa nammagilvvu, man dárkkuhussan lea gávdnat Sámi kulturguovddážii, mii válmmaštuvvá Anára kirkosiidii jagi 2012, dan oaivila ja doaimma govvideaddji nama.
Sámediggi lágidii vuosttaš geardde buot sápmelaččaide rabas álbmotbeaivve ávvudeami ja doaluide oassálastte badjel 250 olbmo unna buollažasas fuolakeahttá.
Saamelaiskäräjät järjesti kuljetukset Inarista, Utsjoelta ja Enontekiöltä.
Saamelaiskäräjät järjesti kuljetukset Inarista, Utsjoelta ja Sodankylästä.
Sámediggi ja sámi parlamentáralaš ráđđi oassálastiba áinnas seminára bohtosiid analyseremii ja bissovaš doaibmamálliid gárgeheapmái.
Sámediggi lea ovttas sámeguovllu gielddaiguin ohcan 28.11.2008 oahpahusministeriijjas stáhtadoarjaga Sámiid giella- ja kulturbeassedoaimma várás jagiide 2009-2011 oktiibuot 1,7 miljon euro.
kultuvrii, jos juo ii sámediggi ja dat sámit maidda dat čuohcá, eai mieđit dasa.
Sámediggi ja Sámi giellaráđđi sávvet Sámi gielladahku - bálkkašumi movttiidahttit Yle Sámi joatkit ja ain ovddežis buoridit sámegielaid buorrin dahkkon buori barggu.
Sámediggi ja Sámi Duodji fas oaidniba, ahte dušše dieđiheapmi ii leat dárbahassii, muhto sámi gávtti ja sámi duoji suoji buorideapmi gáibida návccaid bidjama dasa, nuppástusaid skuvlejupmái, bagadallama ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid olláhuhttima.
Sámediggi ja sisáššiidministeriija YES-prošeakta.
Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš sámisoahpamuš galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa sámisoahpamuššan.
Sámediggi joatká mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji ohcanáiggi 12.9.2014 rádjái.
Sámediggi joatká mearreáigásaš giellabeassejođiheaddji ohcanáiggi
Sámediggi joatká
Sámediggi joatká barggu sámi duoji sajádaga buorideapmin ovttas Sámi Duodji - servviin.
Sámediggi guđii deaivvadeamis viiddes duogášmuittuhančállosa, mii gávdno fargga maid dikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđis.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai guokte (2) ollesáigásaš ja fásta giellajorgaleaddji virggi.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai márkanastinhoavdda virggi
Sámediggi almmuha ohcanláhkai Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga
Sámediggi almmuha ohcanláhkai
Kulturmearreruđa ohcan
Sámediggi almmuha doarjagiid ohcanláhkai, mat mieđihuvvojit sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii čujuhuvvon mearreruđas jahkái 2015 (sámi kulturmearreruhta).
Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieñihuvvojit dán mearreruñas.
Sámediggi almmuha guokte ođđa áppesa
Sámediggi albmadii girjji davviriikkalaš sámi giellalávdegotti mieđihan sierraruhtademiin.
Sámediggi almmuhii skuvlajagi álgui 16 sámegielat siidomateriála (oktiibuot 23 CD-ja DVD-skearru) ja ovtta ođđa oahppogirjji.
Sámediggi almmustahttá buot váljagoddái addon cealkámušaid ruoktosiidduin dallego vuođđoláhkaváljagoddi lea ožžon barggu gárvvisin.
Sámediggi doarju ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja doallá ILO 169-soahpamuša ratifiserema vealtameahttumin, vai sámekultuvra seailu ja ovdána Suomas.
Sámediggi guottihii cealkámušastis olmmošriekteguovddáža vuođđudeami, muhto evttohii máŋggaid mearkkašumiid ja dárkilastimiid guovddáža bargguide.
Sámediggi guottihii ođastusaid, muhto ovdanbuvttii maid máŋggaid dárkkistanevttohusaid láhkii.
Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid našuvnnalaš čovdosiidda ILO 169 - soahpamuša vuoiŋŋas ja ávžžuha Suoma ja Ruoŧa ratifiseret dán soahpamuša.
Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid maiddái nášuvnnalaš mearrádusaide ILO 169 soahpámuša vuoiŋŋas ja ávžžuhit Suoma ja Ruoŧa ratifieret soahpámuša.
Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid ovttas sámedikkiiguin álggahit davviriikkalaš sámi soahpamuša doaibmabiju stáhtaid gaskasaš ovttasbargočovdosiin, mii guoská buot sámiide.
Sámediggi kárte sámebearrašiid dárbbuid sámegielat doaimmaide Sis-Suomas, Jyväskylä ja Tampere guovllus.
Sámediggi kárte sámegielat giellabeassedoaimma dárbbu Jyväskylä ja Tampere guovllus
Sámediggi gieđahallá buot sámediggeáirasiid dahkan álgagiid ja evttohusaid ja sávan, ahte oažžut konkrehta evttohusaid anársápmelaččaid sajádaga buorideami várás sámediggeáirasiin.
Sámediggi gieđahalai stivra evttohushápmosa Ilo 169-soahpamuša ratifiserema várás.
Sámediggi gieđahalai cealkámušastis viidát dáláš sosiáladorvvu láhkaásaheami hedjodagaid sámi kultuvrra dáfus.
Sámediggi gieđahalai vástádusas eamiálbmotjulggaštusa ollašuhttima Suomas ja maiddái Eurohpa Uniovnnas.
Sámediggi oaivvilda
Sámediggi manai gulaskuddame bearjadaga maiddái sámediggelága ođasnuhttimis vuoigatvuohtaministeriijas ja evttohusa joatkkaválmmaštallamis.
Sámediggi ságastallá aktiivvalaččat EU:in áššiin mat gusket sápmelaččaide ja viggá váikkuhit EU mearrádusdahkamii ovttasbarggus SPR:in.
Sámediggi beassá ráđđádallat iežas boahtte jagi bušeahtas vuoigatvuohtaministeriijain.
Sámediggi álggahii kulturguovddášfidnu jagi 2000.
Sámediggi geavaha iehčanas mearridanválddi.
Sámediggi ovddida ruoktosiidduidis
Sámediggi ovddida siskkáldas ja olgguldas dieđiheami.
Sámedikkit ávžžuhit guoskevaš stáhtaid, ahte sámi guvlui šaddá allaoahppanbiras vai sámi nuorain lea vejolašvuohta šaddat sámegiela áššedovdin.
Sámedikkit ávžžuhit guoskevaš stáhtaid, ahte sámi guvlui šaddá allaoahppanbiras vai sámi nuorain lea vejolašvuohta šaddat sámegiela áššedovdin.
Sámedikkit ávžžuhit ministariid geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttaid jođáneamos lági mielde joatkit davviriikkalaš konvenšuvnna proseassain dainna lágiin ahte čuovvolit 2007 skápmamánu šiehtadusa.
Sámediggi muitalii ahte sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku evttohusat leat juo dál kompromissat iige daid galgga heajudit lága joatkkaválmmaštallama oktavuođas.
Sámediggi ságastallá galledeami áigge erenomážit sámiid gielalaš, kultuvrralaš ja ealáhusaide guoski vuoigatvuođain EU:s.
Sámediggi giddii fuopmášumi maid dasa, ahte Eanodaga gielda ii leat deavdán lágas mearriduvvon geatnegasvuođas gárvvistit ovttaveardásašvuođaplána ja evttoha ahte gielda beavttálmahttá sámi giellalága ollašuhttima.
Sámediggi giddii cealkámušastis fuomášumi dasa, ahte láhkaevttohusas eai váldojuvvo mainnage lágiin vuhtii sapmelaččaid sajádat Suoma eamiálbmogin dehe sámi ealáhusat.
Sámediggi hoahpuha álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideami
Sámediggi giitá buohkaid, geat iešguđet vugiiguin oassálaste dáhpáhusa ordnemii, bures lihkkostuvvan dáhpáhusas!
Sámediggi giitá sihke Paadara vieljažiid ja Meahcceráđđehusa válmmašvuođas ráđđádallamiidda ja hálus soabadit riiddu.
Sámediggi giitá YLE Sámi radio doaimmahusa ja buohkaid earáid geat leat ieš guđet láhkái oassálastán neahttaaviissa doaimmaheapmái dahje addán materiála ja almmuhanvuoigatvuođaid.
Sámediggi meannuda buot sámi servviiguin dássebealagit ja dan deaddočuokkis lea vuohččan báikkálaš sámi servviid doarjun.
Sámediggi čoahkkanii válgabaji vuosttaš čoahkkimii Anáris Sámekulturguovddáš Sajosis 23.-24.2.
riidočoavdinlávdegotti čoahkádusa ja dan bargovuogi várás gustojit dárkilis
Sámedikkit deattuhit ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas lea stuorra mearkkašupmi sámi servodatovddideapmái, ja konstaterejit fuolastumiin ahte lea čuožžilan eahpesihkarvuohta šiehtadusa čuovvoleame ektui maid ministarat geain lea ovddasvástádus sámi áššiin ja sámedikkiid presideanttat sohpe, geahča beavdegirjji, beaiváduvvon skábmamánu 14. b. 2007.
Sámediggi deattuhii evttohusastis, ahte oahppamateriáladárbbut leat lassánan mearkkašahtti láhkai iige dálá oahppamateriálamearreruđain sáhte buvttadit doarvái oahpahusmateriála buot Suomas hállojuvvon sámegielaide ja iešguđet skuvlenmuttuide.
Sámediggi deattuhii, ahte riikkabeivviin lea historjjálaš vejolašvuohta čoavdit dili ja dohkkehit ráđđehusa evttohusaid ja báhcit Suoma historjái vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ektui miehtemielalaš riikkabeaivin.
Má. plánejeaddji, Marjukka Helander, marjukka. helander (at) samediggi.
Sámediggi / Kulturlávdegoddi,
Sámediggi gudnejahttá stáhtaráđiin ollašuvvan ovttaráđálašvuođa sámediggeláhkan ja eaktuda dán ovttaráđálašvuođa gudnejahttima maiddái riikkabeivviin.
Sámediggi, dego golleroggitnai leat dál vuorddašeame.
Sámediggi, dego munnai, leat vuostálastán Eanodaga suohka laktima Muonio, Gihttela ja Kolari suohkaniidda.
Sámediggi gohčui vuoigatvuohtaministara ja ministeriija ovddasteddjiid buktit oainnuset eananvuoigatvuohtaáššis ja ILO-soahpamuša ratifiserema eavttuin giđđat eananvuoigatvuohtasemináras, man sámediggi ordne dán giđa mielde.
Sámediggi bovde lagašáiggiid Anárjávrre oassáoppalašláva bálgesiid ovddasteddjiid, anáraččaid ja guovllu eará sápmelaččaid oktasaščoakkámii, mas gullat sin oainnuid oasseoppalašlávas ja makkár áššiid sámediggi galgá váldit fuomášupmái oasseoppalašláva válmmaštallamis.
Sámediggi bovde liekkusit sámiid, sámeservviid ja sámekultuvrras beroštuvvan olbmuid Levii sámekultuvrra suodjaleami Suomas gieđahalli seminárai.
Sámediggi gullá juohke cealkámušas bálgesiid, siiddaid ja maiddái guolasteddjiid ja váldá vuhtii sin oainnuid cealkámušainis ja váidalusainis.
Sámediggi gullá Giehtaruohttasa sápmelaččaid áššis ja čielggadišgoahtá láva vejolaš váikkuhusaid.
Sámediggi gulai vuosttaš háve muhtin dihto guovllu sápmelaččaid nu ahte lágidii álbmotčoakkáma sámedikki cealkámuša várás.
Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
Sámediggi, Lapin liitto Sote-Savotta - fidnu, Lapin yliopisto, Poske ja Sámi buohccidikšunbiire ordnejit sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid boahttevuođaseminára 20.1.2016 Anáris, Sajosis.
Sámediggi, Lappi lihtu Sote-Savotta - fidnu, Lappi universiteahtta, Davvi Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš ja Sámi buohccidikšunbiire ordnejit sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid boahttevuođaseminára Sajosis.
Cealkámuš Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis
Sámediggi lohpidii ovddidit boazoisitčoakkáma ságastallamiin ovdan boahtán áššiid.
Sámediggi máksá dan idjadeapmi, man dat ieš ordne.
Sámediggi mieđihii earu Pirjo Lotvosii skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti várrelahttovuođas ja nammadii su sadjái Terhi Kytölä Anáris.
Sámediggi juolludii doarjaga sámi filmmaide
Sámediggi mieđihii oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda sámegiela ja sámekultuvrra alla dási stuđeanttaide.
Sámediggi mieđihii oktiibuot guhtta 500 euro stipeandda sámegiela ja sámi kultuvrra alla ceahki stuđeanttaide.
Sámediggi árvvoštalai maid sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabiju gáibidit resurssaid.
Sámediggi maiddái gáibida, ahte čielggadeamis váldojuvvo ulbmilin sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ovddideapmi.
Sámediggi maid gáibida,
Sámediggi maiddái ráđđádalai luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis birasministeriijas.
Sámediggi vuordá maid stáhtaráđis ovdáneami ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Sámediggi maiddái oassálastá olmmošrivttiid gieđahalli riikkaidgaskasaš soahpamušaid ráhkadeapmái.
Sámediggi maiddái gávnnaha, ahte ILO 169-soahpamuša geatnegasvuođaid ollašuhttin lea riikkaidgaskasaččat geahčadettiin guhkes proseassa ja buot soahpamuša ratifiseren riikkat ožžot ainge ávžžuhusaid ovddidit láhkaásahusaid vástidit ILO 169-soahpamuša geatneagasvuođaid.
Sámediggi maiddái celkii, ahte eana- ja čáhcevuoigatvuođat gusket eana- ja čáhceviidodagaid, mat leat sámiid ruovttuguovllu ja stáhta hálddus.
Sámediggi maid gáibidii, ahte dan eakti ja ábas váikkuhanvejolašvuođat galget dáhkiduvvot ášši joatkkaválmmaštallamis.
Sámediggi vuovdá restauráŋŋii ee. čorgen- ja eará bálvalusaid.
Sámediggi oaidná earenoamáš dehálažžan, ahte doarjjavuogádat dagalii máŧolažžan sámegielalaš áviissa šaddama Supmii nu ahte sápmelaččat sáhtále oažžut ođđasiid iežas eatnigillii buot golmma sámegielain.
Sámediggi oaivvilda, ahte Gilbbesjávrri ovddideamis galgá deattuhit ekologalaš turismma ovddideami ja doarjut olmmošvuimmiiguin ollašuhtton vánddardeami.
Sámediggi oaivvilda, ahte Gilbbesjávrri ovddideamis galgá deattuhit ekologalaš turismma ovddideami ja doarjut olmmošvuimmiiguin ollašuhtton vánddardeami.
Sámediggi oaidnáge, ahte POLURA evttohus lea čielgasit sámeálbmoga ja sámeboazo-doallokultuvrra vealaheaddji mátta boazodoalu ektui.
Sámediggi oaidnáge, ahte POLURA evttohus lea čielgasit sámeálbmoga ja sámeboazodoallokultuvrra vealaheaddji mátta boazodoalu ektui.
Sámediggi oaidná problémalažžan EOJ bargguid lasiheami sámiid kulturiešráđđema ja guovlohálddahusa ektui.
Sámediggi oaidná dehálažžan, ahte oba meahcceláhka ođasnuhttojuvvo ja evttohan dan hohpolaš álggaheami.
Sámediggi oinnii dihto
Sámediggi ráđđádallá oahppoplánain máhttodepartemeanttain, mii mearrida plánain.
Sámediggi ráđđádalai ikte ministtar Braxiin ja ráđđádallamiid maŋŋel sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii.
Sámediggi ráđđádalai čilgehusjagi sámediggelága § 9 mieldásaš ráđđádallamiid ministeriijaiguin 3 geardde ja eará eiseválddiiguin 4 geardde.
Sámediggi ráđđádalai Roavenjárggas Meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin, Gilbbesjávrre oppalašlávvaráhkadeamis, Akwé: Kona rávvagiid olláhuhttimis ja Meahcceráđđehusa servodatlaš geatnegasvuođaid olláhuhttimis.
Sámediggi ráđđádalai sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuša vuođul sámegielaid ealáskahttinprográmmas oahpahus- ja kulturministeriijas ođđajagimánu loahpas.
Sámedikkit nammadit lahtuid sámedikkiid gaskasaš ovttasbargoorgánii, Sámi parlamentáralaš ráđđái.
Sámediggi buvttii ovdan maid dárbbu digiteret Yle Sámi arkiivva ja oažžut dan sámeservodaga atnui ealli arkiivva ja virtuála oahppanbirrasiid bokte.
Sámediggi vuordá dál oahpahusministeriijas loahpalaš mearrádusa bissovaš ruhtadeami oažžumis stáhta bušeahtas.
Sámediggi vuordá Suoma ráđđehusas hohpolaš mearrádusa riikaviidosaš sámegiela ealáskahttinprográmma johtui bidjamis, gávnnahii sámedikki várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari 15.4.
Sámediggi vuordá Suoma ráđđehusas hohpolaš mearrádusa riikaviidosaš sámegiela ealáskahttinprográmma johtui bidjamis, gávnnahii sámedikki várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari Roavvenjárggas.
Sámediggi vuordá Tukesa linnjema áššis ja dan, ahte Tukes livččii válmmas dahkat lohpeárvvoštallamis ovttasbarggu sámedikkiin ja deavdit lágas ásahuvvon geatnegasvuođaidis.
Sámediggi lei dego juogaman ovdasii 12.12.12 ráđđehusa eahketskuvllas, mii gal lei goitge iđđes.
Sámediggi lei evttohan čáhcelága miel linnjema, man mielde meahccejohtalus ii oaččole dagahit unnánačča eanet áru dehe vahága sámi kultuvrii dehege sámi ealáhusaiguin bargamii.
Sámediggi lei ohcan eanan- ja meahccedoalloministeriija boazodoalu ja luondduealáhusaid dutkanruđain ruhtadeami ordnet riikkaidgaskasaš 8 (j) -bargobáji, mii gieđahallá sámi árbevirolaš dieđu.
Sámediggi lei dávjá suinna eará oaivilis sierra áššiin, muhto munnos lei álohii gudnejahtti ja áššálaš gaskavuođa doaladupmi, ja barggaime suinna maid ovttasráđiid.
Sámediggi lei dan áigge buori jođiheami vuollásažžan go Irja Seurujärvi-Kari lei láidesteaddjin.
Sámediggi lea leamaš geažos áigge dan oaivilis, ahte ruvkeeiseválddi barggut livčče galgan seailut BEM:is.
Sámediggi lei bovden čoakkáma čoahkkái, vai sáhtáleimmet gullat bálgesiid oainnuid ja jurdagiid.
Sámediggi lei bearjadaga ekonomiijaválljagotti gullamis láhkaálgagis ráddjet ruvkelága vuođul váidalanrievtti gollegoaivunlobiin.
Vuođđoláhkaválljagotti gulai Sámedikki suohkaráhkadusođastusas.
Sámediggi livččii sávvan, ahte dat livččii maŋimus váidalanorgána go sápmelašvuođas mearriduvvo.
Sámediggi lei sávvan, ahte stáhtaráđđi livččii háhppehan gieđahallat Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ovdáneami ovdal ministara galledeami ja livččiimet ožžon miehtemielalaš ođđasiid stáhtaráđis.
Sámediggi lea 12.3.09 cealkámušastis vástidan dán hábmemii ná:
Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan sámiid vuoigatvuođaid cealkámušaidisguin ja álgagiiddisguin sámedikki dohkkehuvvon doaibmaplána mielde.
Sámediggi lea álggahan fitnu ollašuhttimii gullevaš doaimmaid ovttasbarggus Senaatti-giddodagain ja Anára gielddain.
Sámediggi lea álggahan ruoktosiidduid ođasmahttima.
Sámediggi lea álggahan dutkanfidnu, man ulbmilin lea hábmet sámiid árbevirolaš ealáhusaid dili guoski indikáhtora.
Sámediggi lea álgoplánaid mielde čatnasan láigohit ovtta bargolanja guovddážis.
Sámediggi lea addán 26.5.08 cealkámuša vuovdesertifiserenkritera nummáris 27, mii guoská sámiid ruovttuguovllu.
Sámediggi lea addán oainnuidis ráđđehusprográmma válmmaštallama várás ja muhtin sámedikki ovddan áššit leat váldojuvvon ministeriijaid čielggademiide.
Sámediggi lea addán čálalaš cealkámuša.
Sámediggi lea addán viiddes cealkámuša soahpamuša bearráigeahččokomitea ávžžuhusain (cealkámušat 2009-gaskabláđi vuolde, addojun 21.8.2009).
Sámediggi lea addán lága ođasnuhttimis máŋga cealkámuša ja leat gáibidan ruovttueatnagielaid dutkanguovddáža sámegielaid doaimmaid sirdima sámediggái.
Sámediggi lea addán prográmmas cealkámusa mannan giđa cuoŋománu.
Sámediggi lea addán cealkámuša jagi 2011 Suoma mearreáiggeraportta várás, mas kritiseriimet komitea daláš oainnu.
Sámediggi lea addán hápmosis giđđat cealkámuša, ja dat gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin.
Sámediggi lea maid addán cealkámuša olmmošvuoigatvuohtaguovddáža vuođđudeamis riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo doaimmahaga oktavuhtii.
Sámediggi lea addán dáinnai cealkámušaid.
Sámediggi lea addán fuođđovahátláhkan cealkámusas geassemánu.
Sámediggi lea addán sámi giellaráđáđi bargun juohkit juohke nuppi jagi sámi gielladahku-bálkkašumi.
Sámediggi lea addán strategiijas álgovuolggálaš cealkámuša.
Sámediggi lea addán strategiijas moaddenai cealkámuša ja leat ráđđádallan strategiija linnjemiin sierraráđđádallamiin sierra ministeriijaid gaskka.
Sámediggi lea addán otne cealkámuša Gilbbesjávri 2020-fidnus Eanodaga gildii.
Sámediggi lea addán áššis Tukesii vástádusa, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sámediggi lea addán jagi 2009 áššis cealkámuša, mas dat vuostálasttii evttohusa addit lobi sávzzaid dállonjuovvamii ja dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadálus njuolga geavaheddjiide boazodoalloguovllus.
Sámediggi lea addán diibmá, jagi 2013, badjel 150 cealkámuša, mielde lohkkon maid váidalusat, ruvkelága olláhuhttimis, ja ipmirdahtti stuora noađuheami ja geasseluomuid geažil olmmošlaš meattáhusat besset dáhpáhuvvat.
Sámediggi lea ásahan guhtta strategalaš válljema sámekultuvrra ovddideami várás eanagoddeprográmma doaibmabajis 2014-2017.
Sámediggi lea ásahan ulbmilin sosiála- ja dearvvasvuohtasuorggis ahte sámiide dárkkuhuvvon sosiálasuorggi bálvalusat leat plánejuvvon sisdoalu dáfus sámiid iežaset kultuvrra vuolggasajiin, nu, ahte sámiid árbevirolaš árvvut ja eallinvuohki vuhtiiváldojit ja ahte bálvalusat ollašuhttojit sámegielain ja sámiid iešráđđema vuođul.
Sámediggi lea ásahan válgabadjásis 2008-2011 sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána, man bargun lea ovddidit sámeoahpahusa ja diehtojohtima sámedikki ja oahpahuseisseváldiid gaskkas.
Sámediggi lea earenoamáš duhtameahttun sámegielalaš tv-prográmmafálaldahkii, dál sámegielalaš prográmmaid fállun lea dušše okta mánáidprográmma ja sámi tv-ođđasat.
Sámediggi lea omd. gáibidan guovlluhálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnuin alccesis guovlluhálddašaneiseválddi bargguid sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi lea ovdal evttohan, ahte eiseválddit vuođđudivčče giellaguovddážiid, main oaččulii ovtta dihto sajes sámegiel bálvalusaid.
Sámediggi lea ovdnbuktán ministtariidda, riikkabeaiveáirasiidda ja eiseválddiide fuola das, ahte Tukesa doaibma manná ruvkelága ulbmiliid vuostá ja dat noađuha liiggás olu min riektevuogádagamet, eará eiseválddiid ja sámedikki.
Sámediggi lea evttohan, ahte iešguđet arkiivvaid diehtu sámiin digiterejuvvošii.
Sámediggi lea evttohan, ahte giellabeassedoaimmas ja dan ruhtadeamis mearriduvvolii lágain.
Sámediggi lea evttohan, ahte sámeoahpahusa sihkkarasti ruhtadannjuolggadus (Oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon láhka L 635/1998, nuppástus 1186/1998, 43 §, 2 mom) viiddiduvvošii guoskat olles riikka.
Sámediggi lea evttohan, ahte soahpamuš váldojuvvolii vuhtii Gilbbesjávrre lávvemis.
Sámediggi lea evttohan, ahte Tukes, sámediggi ja nuortalaččaid siidačoakkán doalale oktasaš čoakkáma meannudanvugiin, ovttasbarggus ja váikkuhusaid árvvoštallamiid dahkamis sámiid ruovttuguovllu viidodaga ohcamiid gieđahallama olis.
Sámediggi lea evttohan, ahte Tukes guoskadivčče Roavvenjárgga hálddahusrievtti mearrádusa iežas lohpegeavadagas dan rádjai, go AHR:s oaččošeimmet áššái linjjá.
Sámediggi lea evttohan Sámi (Lappi) eanangoddeplána olláhuhttinplánii viiddes sámi fitnodatobmuid fierpmáiduhttima ja earenoamážit ekologalaš turismma gárgeheami.
Sámediggi lea buktán ovdan moanaid fuomášumiid guovlluid ovddidanláhkii ja atná láhkaevttohusa váilevažžan.
Sámediggi lea evttohan oahpahusministeriijai ee. hohpolaš sámeoahpaheaddjiid spiehkkastanskuvlejumi ordnema, mainna livččii vejolaš sháhppot gelbbolašvuođa ieš guđet dárbbu mielde.
Sámediggi lea evttohan Siidii eiseváldidoaimmaid ja sámi álbmotmusea sajádaga, mii maid gáibida sakka eanet doaibmasajiid.
Sámediggi lea evttohan dán válgaáigodaga doaibmaplánastis, cealkámušainis ja Lappi-bargojoavkkus, ahte earenoamážit ekologalaš, smávva sámi turismadoaibma galggalii dorjojuvvot sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi lea evttohan jámma, ahte sámediggi dárbbaša lassiresurssaid sámi giellalága ollašuhttima várás sámedikkis ja dan oppalaš ovddideapmai ja ollašuvvama čuovvumii.
Sámediggi lea evttohan oba dávjá, ahte lobit eai mieđihuvvole ovdal go oktasaš meannudanvuogit leat čielgan, vai váidalusaid ii dárbbahivčče dahkat.
Sámediggi lea fuolas sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis.
Sámediggi lea fuolas das, ahte evttohusa váikkuhusat ja sierra molssaeavttuid váikkuhusat eai leat doarvái dutkojuvvon eaige čielggaduvvon.
Sámediggi lea oalle duhtameahttun dan vuohkái mo POLURA-láhkaásaheapmi lea válmmaštallon.
Sámediggi lea ilmmuhan Suoma stáhtii, ahte dat leat gárvvis ráđđádallamiidda vaikko dakkaviđe.
" Sámediggi lea ilolaš ahte ministtar háliidii deaivvadit sámedikki stivrrain ja ságastallat áigeguovdilis sámeáššiin.
"Sámediggi lea ilolaš ahte ministtar háliidii deaivvadit sámedikki stivrrain ja ságastallat áigeguovdilis sámeáššiin.
Sámediggi lea dál mutkon Anáris ođđa sámi kulturguovddáš Sajosii ja jagi álggu rájes min bargit besset álggahit ođđa jagi ođđa doaibmasajiin.
Sámediggi lea lágidan maŋimuš jagi 2010 álbmotbeaivve ávvudeami.
Sámediggi lea guođđán pateanta- ja registtarráđđehussii ohcamuša Sajosa registreremis dávvirmearkan, goas namma oažžu oktovuoigatvuođalaš geavahansuoji.
Sámediggi lea jearggalaččat linnjen, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi ii váldde geasge Lappi guovllu orrus maidege eret iige dat heajut sin vuoigatvuođaid.
Sámediggi lea juo iežas doaimmas čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái válgaáigodaga doaibmaprográmmasttis.
Sámediggi lea almmuhan oktiibuot gávcci ođđa oahppamateriála jagi 2014 vuosttaš vahkuid áigge.
Sámediggi lea gieđahallan cealkámušas Neakkela bálgosa mearrádusa ja dan váikkuhusaid sámedikki lágas ásahuvvon bargguid, sámekultuvrra, sámiid kollektiivvalaš vuoigatvuođaid ja sámiid vuoigatvuođasajádaga perspektiivvas.
Sámedikki lea álggaheamin SaKaste - sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddiidanráhkadus - fidnu.
Sámediggi lea geavadis buot cealkámušainis Tukesii evttohan doaibmabijuid ovttasbarggu ja lohpeárvvoštallama gárgeheami várás.
Sámediggi lea gidden áššái fuomášumi juohke cealkámušastis ja lea gáibidan § 38 miel oktasašráđđádallamiid.
Sámediggi lea geahččalan čálalaš cealkámušaidisguin divvut boasttoipmárdusaid, muhto dat leat láhppon diehtorávdnjái.
Sámediggi lea dattetge válljen orrut searvvakeahttá
Sámediggi lea kulturguovddáža váldoláigolaš, mii viidásabbot láigoha lanjaid eará doaibmiide.
Sámediggi lea nohkavaš jagi áigge ráđđádallan oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiiguin máŋgga háve ja doarjalan sámi mánáidkulturguovddáža ruhtadeami dorvvasteami várás.
Sámediggi lea gullan cealkámuša válmmaštallamis Neakkela bálgosa badjeolbmuid ja vuhtiiváldán bálgosa osolaččaid addin cealkámušaid Lappi GUVI:i loahppačavččas 2014 ordnejuvvon osolaččaid čálalaš gullamis.
Sámediggi lea ráhkadan birasministeriija ruhtademiin geasset čilgehusa biodiversiteahttasoahpamuša Akwé:Ko rávvagiid goris Suoma álbmotlaš lágaide ja ollahuhtiimet čilgehusas sáttaságastallama.
Sámediggi lea ráhkadan jahkásaččat dárkkistuvvon guhkitáigge plána, man mielde materiálat buvttaduvvojit.
Sámediggi lea lahkonan maid sámi ruovttuguovllu bálgesiid reivviin ja bivdán dain oainnuid ee. ovttasbargovugiin sihke boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ođasnuhttimis.
Sámediggi lea sadden sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda reivve, mii guoská suohkaniidda mieđihuvvon sámilasi geavahusa ja mas sámediggi lea bivdán ruhtadeami čuoziheami sámegiel bálvalusaide ja lea bivdán suohkaniid bargat ovttas sámedikkiin bálvalusaid čuoziheamis.
Sámediggi lea sádden diimmá čavčča áššis reivve (kannanotto sosiaalialan osaamiskeskusten valtionosuusleikkaukseen) SDM:ii ja POSKE:i ja lea cealkán, ahte jos ruhtadanossodaga čuohppan olláhuvvá, de sámedikki plánejeaddji virgi šaddá nuppástuvvat oasseáigásažžan.
Sámediggi lea iežas cealkámušain ja systemáhtalaččat deaivvadettiinis sierra ministariid ja eiseválddiid gáibidan oktan spiehkastanággan sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami.
Sámediggi lea linnjen, ahte goaivuin goaivun dakkár sámi ruovttuguovllu viidodagain, main juo lea ovddežis goaivogoaivun, lea dohkálaš doaibma, jos guovllu bálges dehe eará guovllu sápmelaš geavaheaddjit eai leat oaidnán, ahte doaibma váttásnuhtálii sámi boazodoalu ja sápmelaččaid vejolašvuođa návddašit iežaset kultuvrras dego ruvkelága 50 §:s mearriduvvo.
Sámediggi lea linnjen, ahte dat ii vuostálastte ng. boares goaivorogganlobiid joatkima, jos doaibma ii mearkkašahtti ládje earáhuva dálážis.
Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte báikkálaš olbmot lea eahpesealvves doaba ja lágain dovdameahttun.
Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte Suopma galggalii vuohččan dikšut riikkasis áššiidis ortnegii ovdalgo dat márkanastigoahtá iežas riikkaidgaskasaš arenain stuoraváldin.
Sámediggi lea duddjojun eará iešstivrenmálliid vuođul sámiid álbmotválljenorgánan.
Sámediggi lea njukčamánus 2015 sádden fidnu jearahallanskovi mii guoská sámegielaid geavaheami sihke árbevirolaš ealáhusaid.
Sámediggi lea mutkon Sajosii Šállošan bloggamerkema ádjáneami.
Sámediggi lea mieđihan sámi gielladahku - bálkkašumi Yle Sápmái.
Sámediggi lea maiddái vuhtiiváldán AHR:a jagi 2014 dahkan mearrádusa Mäntyjärvi bálgosa juohkimis ja ovttastahttimis guovtte kránnjábálgosii.
Sámediggi lea maid ráđđádallan áššis ministeriijain ja ráđđádallamat orrot dál buktán bohtosa.
Sámediggi lea maid gáibidan, ahte Tukes galggalii bálkáhit sámiid ruovttuguovllu diliide ja riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaide vuojulduvvan olbmuid Tukesii gieđahallat ohcamušaid, mat čuhcet sámiid ruovttuguvlui.
Sámediggái leat boahtán eanet nissonolbmot mannan válggain.
Sámediggi lea ráđđádallan áššis máŋggaid jagiid, ja leat gáibidan ákkastallamiid manin barggut eai sáhtále sirdojuvvot sámediggái ja mot Suoma stáhta riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat sámegiela ja sámi kulturiešstivrema guovdu eai leat váldojuvvon vuhtii Kotus-lága válmmaštallamis.
Sámediggi lea ráđđádallan iežas bušeahtas vuoigatvuohtaministeriijain ja birasministeriijain dego maid dál bargo- ja ealáhusministeriijain.
Sámediggi lea ráđđádallan čakčamánu loahpa rájes ráđđehusa evttohushápmosis eamiálbmot- ja čeardaálbmogiid guoski Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis vuoigatvuohta- ja eana- ja meahccedoalloministeriijaiguin.
Sámediggi lea ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain mot AHR:a mearrádus galgá váldojuvvot vuhtii ruvkeeiseválddi boađusstivremis.
Sámediggi lea ráđđádallan bargojoavkkus eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisiin ja oaččuimet ovdalačča buoret eavttuid.
Sámediggi lea dán vahku mielde ráđđádallan vuoigatvuohtaministeriija ja oahpahusministeriija ovddasteddjiiguin sámi nuoraid orgána vuođđudeamis sámediggái.
Sámedikkit leat nammadan ovddit bajiin fásta lahtuide maiddái persovnnalaš várrelahtuid.
Sámediggi lea Norgga sámiid ovddasteaddji álbmotválljen orgána.
Sámediggi lea leamaš hui dárki das, ahte válgalogahallan bissu lága mielde suollemassan ja dat lea maid sápmelaččaide hui dehálaš ášši.
Sámediggi lea leamaš dávjá oktavuođas birasministeriijai Københavnna dálkkádatráđđádallamiid delegašuvnnas.
Sámediggi lea oasistis hálidan dorvvastit Deanu guolástankultuvrra boahtteáiggi.
Sámediggi lea oassálastán doaibmaprográmma válmmaštallamii.
Sámediggi lea oassálastán doaibmaplána válmmaštallamii nu ahte lea addán cealkámušaid ja nuppe dáfus 8 (j) -bargojoavkku barggu bakte ja sámedikki evttohusat leat váldojuvvon vuhtii duođaid bures doaibmaplánas.
Sámediggi lea mearridan guoddalit buot mieđihuvvon mášengolleroggama lobiin, daningo ruvkelága lobi mieđiheami geatnegasvuođat eai leat olláhuvvan ja ovttasbargu ruvkeeiseválddiin dorvo- ja kemikálavirgelágadus, Tukesiin, lea leamaš dušši.
Sámediggi lea ođđa guovddáža váldoláigolaš ja dat lea dahkan ovdaláigosoahpámušaid boahttevaš vuolleláigolaččaiguin, mat leat Sámi oahpahusguovddáš, Sámi duodji r. o., Sámi-Soster r. o., Lappi leanaráđđehus ja Anára gieldda girjerájusdoaibma.
Sámediggi lea vuođđudan nuoraidráđi.
Sámediggi lea vuođđudan sámi gielladahku-bálkkašumi, man dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovdideapmin dahkkon ánssolaš barggus Suomas.
Sámediggi lea vuođđudan sámi gielladahku - bálkkášumi buoridit almmolaš atmosfeara sámegiela vuostá.
Sámedikki mielas dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin riikkaidgaskasaš čatnasumiid ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuostá. Sámediggi lea váruhan, ahte dákkár dilli boahtá jođánit doalvut sámeálbmoga ovttagielalašvuhtii ja oktavuođaid boatkaneapmái sámeservodahkii.
Sámediggi lea guhká geahččalan oažžut sámediggái virgeolbmo, man ovddasvástádussan leat ealáhusáššit.
Sámediggi lea bivdán eará eiseválddiid cealkámušaid, gártadieđuid ohcamušas, eará guovllu ruvkelága lobiin ja gilvvohalli eanangeavahanvugiin sihke birasváikkuhusaid árvvoštallamis.
Sámediggi lea bivdán oahpahusministeriija ásahit bargojoavkku, man bargun livččii čielggadit sámeoahpahusa ollisvuođa, dan guoski doaibma ja ruhtadannjuolggadusaid, oahpaheaddji ja oahppamateriáladiliid, oahppa plánaid, oahpahusa oažžuma ja hálddahusa. Bargojoavku galggašii bidjat johtui sámeoahpahusa diđolaš, oppalaš ja plánejuvvon ovddidanbarggu.
Sámediggi lea bivdán ovttasbargošiehtadallamiid Tukesiin, Meahcceráđđehusain, ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážiin ja nuortalaččaid siidačoakkámiin ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus, vai šiehtadallamiin sáhtálii soahpat ovttasbarggus ja oktasaš šiehtadallanvugiin ruvkelága 38 §:a guoskadeami várás.
Sámediggi lea sámiid iežaset álbmotválljen orgána, man bargun lea fuolahit sámiid iežaset giela ja kultuvrra sihke sámiid sajádaga eamiálbmogin guoski áššiid.
Sámediggi lea ožžon fuolastuvvan oktavuođa váldimiid mot sámi kultuvra ja sápmelašvuohta buktojuvvo ovdan Sajosa márkanastimis.
Sámediggi lea ožžon nohkavaš jahkái stáhtas lassiruhtadeami 100 000 euro.
Sámediggi lea ožžon maid álgagiid servviin, maid dat lea merken stivrras diehtun ja bidjan daid áššedovdilávdegotti válmmaštallamii.
Sámediggi lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas 100 000 euro nuoraidráđi doaimma várás loahppajahkái ja boahtte jagi álgogeahčái.
Sámediggi lea ožžon oahpahus- ja kulturministerias stáhtadoarjaga geavahanláhkai sámegielat árrabajásgeassinmateriálabáŋkku gárvvisin oažžumii.
Sámediggi lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas stáhtaveahki sámegielat árrabajásgeassima materiálabáŋkku ráhkadeapmái.
Sámediggi lea ožžon olu kritihka medias, golleroggiin ja maid beroštumiidgozideami organisašuvnnain, go dat lea váidán Tukesa mieđihan mášengolleroggamii dárkkuhuvvon lobiin.
Sámediggi lea ožžon moatti maŋimus jagi áigge lohpádusaid das, ahte Suopma ásahivččii rápmalága, mii dorvvastivččii sámiid vuoigatvuođaid dáláža buorebut ja buvttálii sápmelaččaide buoret váikkuhanvejolašvuođaid sámiid ruovttuguovllu eatnamiid geavahusa stivremii.
Sámediggi lea ožžon doarjaga birasáššiid válmmaštalli virggi vuođđudeapmái buot namuhuvvon ministeriijain.
Sámediggi lea ožžon oktavuođaváldimiid sápmelaččain ahte virgehálddašeaddjiid giellamáhttu ii vealttakeahttá dárkkistuvvo eaige buot sámegielat bargguide válljejuvvon olbmot máhte doarvái sámegiela, vuoi sáhtášedje bálvalit sámegillii.
Sámediggi lea Sajosa váldoláigolaš ja - doaibmi.
Sámediggi lea čielggadan vejolašvuođaid vuođđudit giellabesiid maid eará gávpogiidda.
Sámediggi lea dasa muhtin kuriositeahtta, mainna sáhttá sihkkut láhtti.
Sámediggi lea čatnasan suvdilis gárganeami ovddideapmái iežas doaimmas.
Sámediggi lea Suoma sámiid alimus ovddasteaddji politihkalaš-iešmearrideaddji orgána, guhte doaibmá vuoigatvuohtaministeriija hálddahussuorggis.
Sámediggi lea Suoma sámiid alimus mearrideaddjiorgána.
Sámediggi lea Suoma sámiid alimus politihkalaš orgána ja dat ovddasta sámiid sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja dikšu áššiid, mat gusket sámiid gillii, kultuvrii ja dillái álgoálbmogin.
Sámediggi lea dán vahku lahkonan vuoigatvuohtaministeriija ja oahpahus- ja kulturministeriija ruhtaministeriija bušeahttaárvalusas.
Sámediggi lea dán vahku dahkan ovttas sámi musea Siiddain álgaga stáhtaekonomiija ealáskahttinprográmmii.
Sámediggi lea dálu váldoláigolaš, muhto dálu eaiggáduššá Senatti-kiinteistö (Senahtta-giddodat).
Sámediggi lea fállan Tukesii veahki ja lea dahkan evttohusaid mot ruvkelága olláhuhttin sáhttá buoriduvvot ja gárgehuvvot ja mot lobiid gieđahallanáiggi sáhttet jođálnuhttojuvvot.
Sámedikkit leat deháleamos sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhtti orgánat Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Sámediggi lea dahkan álgaga soahpamuša ratifiserema várás oahpahus- ja kulturministeriijai.
Sámediggi lea jagi 2010 dahkan álgaga dalá kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallinii soahpamuša ratifiserema várás.
Sámediggi lea dahkan evttohusa válgaortnega ođasteami várás.
Sámediggi lea bargan ja áŋgiruššá ainge dáid strategiijaid ja prográmmaid válmmaštallama ja olláhuhttima várás " Näkkäläjärvi muitala.
Sámediggi lea bargan ja áŋgiruššá ainge dáid strategiijaid ja prográmmaid válmmaštallama ja olláhuhttima várás "Näkkäläjärvi muitala.
Sámediggi lea dahkan giđđat álgaga birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeamis sámediggái ja virgái sáhtálii ovttastit maid 8 (j) -koordináhtora bargguid.
Sámediggi lea dahkan viiddis čilgehusa sámi giellalága ollašuvvamis jagiin 2004-2006.
Sámediggi lea dahkan ministeriijai álgaga Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserema várás.
Sámediggi lea čađahan sierra čielggademiid ruovttugilleguovlluid eatnamiid
"Sámediggi lea bargan guhká sámenuoraid sajádaga ovddideami dihtii ja dát lea duođaige fiinna dovddastus sámenuoraide ja sámedikki nuoraidráđđái.
Sámediggi lea dahkan stuora kompromissaid.
Sámediggi lea bargan dán vahku mielde birasministeriija dáhtu mielde evttohusa sámiid suvdilis gárganeami prográmma ođasteami várás.
Sámediggi lea dahkan váidalusa Roavenjárgga hálddahusriektái Geologiija dutkanguovddážii (GDG) mieđihuvvon várrehuslobis Giehtaruohttasa guvlui, Gárasavvona gili lahkosii.
Sámediggi lea diŋgon ministeriijaid cealkámušain árvvoštallama professor Martin Scheininis.
Sámediggi lea jeavddalaččat gáibidan lassiresurssaid oahppamateriála buvttadussii, muhto resurssat eai leat lassánan.
Sámediggi lea duhtameahttun sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon álgoálbmotvuoigatvuođaid ovdáneapmái Suomas.
Sámediggi lea duhtameahttun sámi giellalága ollašuvvamii Suomas.
Sámediggi lea duhtavaš dasa, ahte ii sámedikki doaibmaruhtadeapmi eaige sámi giellalága ruhtadanbarggut sirdojuvvo eret vuoigatvuohtaministeriijas.
Sámediggi lea dávjá doarjalan davviriikkalaš sámi soahpamuša hohpolaš ratifiseremii, mii maid deaddá vihkkehallamis.
Sámediggi lea ođasmahttán doaibmačilgehusa ráhkadanvuogi.
Sámediggi lea gáibidan giellagáhttejeddjiid virggiid sirdima sámegiela doaimmahahkii ja Kotusa sámegiela lávdegotti bargguid ovttastahttima sámi giellaráđi bargguide; giellaráđđi doaibmá juo dál áhpasit sámedikkis.
Sámediggi lea gáibidan ruhtadeami doallama unnimusat dálá dásis.
Sámediggi lea váidán Tukesa mieđihan mášiinnalaš gollerogganlobiin Roavvenjárgga hálddahusriektái (dálá Davvi-Suoma hálddahusriekti) ruvkelága vuostásažžan, daningo Tukes ii lean čielggadan lobi mieldásaš doaimma váikkuhusaid sámekultuvrii.
Sámediggi lea válmmas dain ságastallat.
Sámediggi lea gárvvis oktasašbargui ruvkelága geatnegasvuođaid ollašuhttima dihtii ", ságajođiheaddji Näkkäläjärvi linje.
Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi álbmogii ja dat doahttala Suoma lágaid ja dan doaibma lea čađačuovgi ja rabas ja lea dáhpáhuvvan sámedikki čoakkáma stivrema vuollásažžan.
Sámediggi lea doarjalan riikkabeivviide, vai luonddubálvalusaid ruhtadeapmi ii unniduvvole dálážis.
Sámediggi lea diimmá giđa rájes čielggadan sámegielat beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dili.
Sámediggi lea jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid iešráđđenorgána.
Sámediggi lea viggan beassat mielde stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttinráđđádallamiidda ja leat dahkan áššis álgagiid ja evttohusaid.
Sámediggi oahpahusa ovddidanguovddážin
Sámediggi oahpahusa ovddidanguovddážin.
Sámediggi oahpahusa Sámediggi oahpahusa ovddideami guovddážinovddideami guovddážin
Sámediggi oassálasttii Meahcceráđđehusa lágidan oalgedáhpáhussii Eurohpa vuovdevahku áigge.
Sámediggi oassálasttii strategiija válmmaštallamii váikkuhemiin ráđđehusráđđádallamiidda, artihkkala 8 (j) -bargojoavkkus, biodiversitehtabargojoavkkus, addimiin cealkámušaid ja ráđđádallamiin strategiijas eiseválddiiguin.
Sámediggi oassálastá ruvke- ja čáhcelágas eaktuduvvon váikkuhusárvvoštallamiidda beaktilit, váikkuhanfámolaččat ja áššedovdamušain ja gullá guovllu sámiid.
Sámediggi oassálastá vuovdesertifiserenvuogádaga (FFCS) standárddaid dárkkistanbargui.
Sámediggi oassálastá beaktilit ja aktiivalaččat Nagoya beavdegirjji ratifiserenprosessii ja ollašuhttimii.
Sámediggi oassálastá beaktilit Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmaprográmma 2012-2020 ollašuhttima dihtii, čuovvumii ja váikkuhanvuođa árvvoštallamii ja ovddida sápmelaččaid guoski ulbmiliid farggamusat ollašuhttima.
Sámediggi oassálastá bargojoavkku čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna ja Suopma bealistis oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna.
Sámediggi váldá mielalis vuostá sámi turismafitnodatolbmuid searvvi álgagiid ja gárgehanjurdagiid aivve seamma ládje go earánai sámi servviid álgagiid.
Sámediggi válddii cealkámušas vuhtii Neakkela bálgosa dahkan lágalaš mearrádusa, Lappi GUVI doaibmaválddi, Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámiid ektui ja boazodoallolágas bálgosii ásahuvvon bargguid ja gávnnahii, ahte Neakkela bálgosa dahkan mearrádus suddje sámiid vuođđolágalaš kulturhámi ja lea Suoma vuođđolágas dárkkuhuvvon álbmotlaš ja Suoma olmmošvuoigatvuođaid mieldásaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde.
Sámediggi válddii válljagotti vuostá ja ságastalaimet hui buori vuoiŋŋas sámiid vuođđorivttiid olláhuvvamis Suomas.
Sámedikkit leat vuođđudan sápmelaččaid virggálaš ovttasbargoorgána, Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR), fuolahit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga dorvvasteamis earenoamážit gaskariikkalaš áššiin.
Sámediggi lea sihke rávvejeaddji ja mearrideaddji orgána.
Sámedikkit leat šiehttan, ahte sápmelaččain lea oktasaš oaidnu šiehtadallamiin ja dát oktasaš oaidnu šihttojuvvo sámi parlamentáralaš ráđis.
Sámedikkit leat ođđalágan ovddasteaddji orgánat. Doloža rájis sámi servo
Sámedikkit ledje sávvan, ahte ráđđádallamat sáhtále ollašuhttojuvvot jođáneappot, muhto ášši ovdáneapmi lea deháleamos.
ovttamielalaččat konvenšuvnna sisdoalus.
Sámedikkit mearridit ieža goas sii dáhttot iežaset ovddasteami dahje buktit cealkámušaid dakkár ášševálmmašteapmái.
Sámediggi mearridii addit bealiváldima riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaalbmái sihke beaivedivššu lágideaddjiide eatnigiela dáfus sámegielat sámemánáid gielalaš vuoigatvuođain beaivedivššus.
Sámediggi mearridii evttohit sámiid ruovttuguovllu gielddaide ja virgeoapmahaččaide ahte dat čielggadivčče jearahallama oktavuođas ohcci njálmmálaš sámegiela máhtu sámegielat bargguide ohcaleaddji ohcciid oasil.
Sámediggi mearridii, ahte jagi 2009 álggahuvvo sámi ealáhusdoaimma ovddidanfidnu.
Sámediggi mearridii ordnet 6.2.2015 sámi álbmotbeaivve ávvudeami.
Sámediggi mearridiinai ohcat hohpolaččat válmmaštalli ráhkadit váidalusaid ja muittuhusaid golledoidinlobiid mieđiheamis ođđa viidodagaide ja mášengolleroggama biraslobiin.
Sámediggi ii dohkket eana- ja meahccedoalloministeriija aiddo dahkan mearrádusa máksit dušše beali boraspiriid álgojagi áigge boazodollui dagahan vahágiin.
Sámediggi sálloša dás vejolaččat boahtán heajos miela.
Sámediggi deattuhii, ahte ruvkeláhkabargojoavkku (KAILA) evttohussii eai oaččo boahtit sámiid riektesajádaga dáfus geahnohuhttimat.
Sámediggi deattuhii, ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ovddidit eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima, juos riikkabeaivvit dohkkehit sámedikki stivrra evttohusaid sámediggeláhkan ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema evttohusaid mielde.
Sámediggi deattuhii sámiid vuođđolága sajádaga ja sierra riikkaidgaskasaš soahpamušaid sámi kultuvrra dorvvasteamis ruvkelága ođasnuhttinbarggu olis.
Sámediggi bálkkaša SomBy-joavkku, mii čuojaha sámegielat rock-musihka.
Sámediggi bálkkašii viššalis sámegiela oahppiid
Sámediggi bálkkáha geassebargiid
Sámediggi bálkkáha geassebargiid oahppamateriálabargguide.
Sámediggi vuođđuda evttohusas álgoálbmotjulggaštussii.
Sámediggi vuođđuda nuoraidráđi
Sámediggi vuođđuda iežas vuogádahkii nuoraidráđi ja nuoraidčálli virggi.
Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1995 ođasmahtton vuođđolága vuođul.
Sámediggi doallá ásahusaid johtilis fápmuiboahtima erenomáš dehálažžan.
Sámediggi atná ovdamearkalažžan Meahcceráđđehusa doaimma sámegielaid geavaheamis fierbmebálvalusainis ja sávvá dan joatkit seamma ládje.
Sámediggi atná evttohusa problemáhtalažžan sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaid sihke gieldda iešstivrejumi perspektiivvas geahčadettiin.
Sámediggi atná dikšunplána merkejumi boazodoalloguovllu gumpenáli laskama ráddjemis erenomáš dehalažžan, muhto deattuha viidásabbot, ahte gumpenáli sturrodaga árvvoštallamis ja gumpenáli dikšumis galgá vuhtiiváldit maiddái Skandinavia ja Ruošša gumpepopulašuvnnaid.
Sámediggi atná hui stuorra váilevuohtan dan, ahte lága oktavuođas ii leat guorahallon sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ruhtadeami ovddideapmi.
Sámediggi atná jáhkehahttin, ahte GDG joatká mieđihuvvon várrehusilmmuhusa vuođul guovllu uránadoallivuođaid dárkilit čilgema.
Sámediggi doallá čakčat vel guokte dievasčoakkáma ja jos golggotmánu dievasčoakkán nu mearrida, de bargiidpolitihkalaš prográmma ja plánat sáhttet gieđahallot vel jagi maŋimus čoakkámis.
Sámediggi doalašii oalle dehalažžan ahte olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji doaimmahat ja EMRIP dutkkašedje erenomážit Ruošša eamiálbmogiid dili.
Sámediggi doallánii ráđđádallamis cealkámušastis ja dan ektui ii joksojuvvon ovttamielalašvuohta.
Sámediggi anii evttohis vealtameahttumin, ahte ruovttudárboguolástus seailu iežas doaban guolástanlágas ja lágas dorvvastuvvo sápmelaččaid guolástanrivttiid seailun ja gárganeapmi.
Sámediggi anii buorrin, ahte evttohusas doarjaga oažžuid ahkerádjá bajiduvvo 63 jagis 65-jahkái ja atná dan leat vuođustallon.
Sámediggi anii hui šállošahttin, ahte ášši válmmaštallamis eai lean gullan sámedikki áššáigullevaččat ja sávvá, ahte ratifiserema joatkkaválmmaštallan dáhpáhuvvá buori ovttasbarggus sámedikkiin.
Sámediggi atná eanas positiivvalažžan evttohusa das, ahte meahccebivdu livččii lobálaš dihto ráddjemiid mielde luonddusuodjalanguovlluin.
Sámediggi anii plánaid hui váilevažžan ja láhkaásaheami vuostásažžan.
Sámedikkit dolle oktasaš čoahkkima artikla 8 (j):a ollašuhttimis guđege riikkas.
Sámediggi, DavviSuoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš ja Sámisoster ro leamašlan mielde doaimmas.
Sámediggi viggánai beroštumiidis bearráigeahčus giddet ministeriijaid fuomášumi dasa, ahte dat stivrele resurssaideaset sámegielalaš bálvalusaid buvttadeapmái ja vai stáhtahálddahusa buvttadanprográmma válddálii vuhtii maid sámi giellalága geatnegasvuođaid.
Sámediggi figgá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sihke suomagiela tulkoma striimemii nu jođánit go teknihkka ja ekonomalaš dilli dan dahket vejolažžan.
Sámediggi viggá sámiid beroštumiid bearráigeahččamis dorvvastit dan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ožžojuvvo lasi ruhtadeapmi.
Sámediggi bivdá, ahte EMRIP gidde fuopmášumi EU:a rollai eamiálbmotjulggaštusa ja eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššebáhpára geatnegasvuođaid ollašuhttimis.
Sámediggi bivdá Kela čielggadit sáhttágo sámegielat veajuiduhttinkurssaid ordnet almmá skáhpponlága eaktudan gilvalahttima EU njuolggadusaid mieldásaš geatnegahttinbálvalussan ja ahte sáhttágo daid skáhppot oastobálvalussan Norggas.
Sámediggi bivdá ráđđádallamiid ruvkelága guoskadeamis Tukesa stivrejeaddji bargo- ja ealáhusministeriijaiguin sihke sierra Tukesiin.
Sámediggi bivdá deavdit jearahallanskovi ja máhcahit dan skovi fárus boahtán vástáduskonfeluhtas.
Sámediggi bivdá stáhtaráđis oktasaščoahkkima álgoálbmotvuoigatvuođaid ovddideamis.
Sámediggi raportere ministeriijaidda ja njuolgga olmmošrivttiid gohcci orgánaidda sámiid vuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttimis.
Sámediggi oažžu stáhtaveahki Sadjosis doarjjabálvalusaid ordnemii, muhto doarjja ii govčča buot goluid ja doarjja lea muhtin muddui eahpesihkkaris vuođu nalde.
Sámedikkit fertejit ieža vuoruhit áššiid main háliidit cealkit juoidá, ja ráđiid ja
, Sámediggi, Sámi oahpahusguovddáš, Sámemusea Siida, Giellagas-instituhtta, Anára gielda, Dáidaga ovddidanguovddáža Lappi doaibmabáiki, Yle Sápmi, Hotealla Kultahovi ja Restauraŋŋa Galla.
, Sámediggi, Sámiid oahpahusguovddáš, YLE Sápmi, Anára gielda, Dáidaga ovddidanguovddáža Lappi doaibmasadji ja Hotealla Kultahovi.
Sámediggi - sámiid riikkabeaivvit
Sámediggi sápmelaččaid virggálaš ovddasteaddjin vuolgá bargui mielde.
Sámediggi oažžu maiddái sierranasdoarjaga stáhtas joatkkaráđđádallamiid várás áššedovdiveahki várás.
Sámediggi oažžu válddi dahkat njuolggadusaid das, mo
Sámediggi doalvu evttohusas Gilbbešjávri 2020-stivrenjovkui ja doalvu dan maid nehttii dan gárváneami mielde.
Sámediggi ožžo maid bargun ráhkadit ja váldit
Sámediggi oažžu jahkásaččat stáhta bušeahtas sámegielat oahppamateriála ráhkadeami várás oaivvilduvvon stáhtadoarjaga.
Sámediggi oaččui riikkaidgaskasaš dovddastusa
Sámediggi beasai maid mearridit, ovdánitgo namuhuvvon láhkafidnut riikkabeivviide vai eai.
Sámediggi oaččui válljet ovtta áššedovdi, gean dat hálida bargojoavkku gullat ja stáhta fas golbma áššedovdi.
Sámediggi oaččui odne dieđu, ahte min ohcamuš InterregSápmi-prográmmii lea dohkkehuvvon ja leat ožžon ruhtadeami davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiserema ovdačielggadeami bargama várás.
Sámediggi oaččui dovddastusa artihkal 8 (j) ollašuhttimis
(Sámediggi)
, Sámediggi
Sámediggi
Sámediggi čielggada vejolašvuođaid oassálastit plánema vuolde leahkki Nuortalaškultuvravuođđudusa doaibmamii ja Čeavetjávrái plánejuvvon Nuortalaš guovddáža áigáioažžumii.
Sámediggi čuovvu ja raportere sámeoahpahusa ollisvuođas Suomas. Sámeoahpahusa statistihkat maŋimuš jagiin lea gávdnamis
Sámediggi čuovvu lága heiveheami ja addá ávžžuhusaid giellaláhkaásahussii gulavaš gažaldagaide sihke bargá álgagiid áican dohkkemeahttun diliid njulgema dihtii.
Sámediggi sirddii nuortalaškulturguovddáža guoski ášši gieđahallama maŋit čoahkkimii, dasgo láiggu njealjehashaddi ii lean geavaheamis čoahkkimis.
Sámediggi čatnašii Rio +20 loahppaáššegirjji ulbmiliid ovddideami dihtii.
ratifiserejit, dohkkehuvvo dan golmma sámedikkis,
Stuorradikki
Sámediggi deaivvadii ikte ealáhusministtar Jyri Häkämiehiin.
Sámediggi deaivvadii Suoma ráđđehusain
Sámediggi fállá áidnalunddot bargobirrasa ja vejolašvuođa ovddidit sámiid sajádaga álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Sámediggi fállá golbma hárjehallanbáikki anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegielmáhtolaš universiteahta stuđeanttaide.
Sámediggi guorahalai bálgosa mearrádusa danláhkai, mo bálgosa dahkan mearrádus sihkkarastá sámiid vuođđolágalaš ja riikkaidgaskasaš soahpamušain dáhkidan vuoigatvuođaid.
Sámedikkit dahket álgaga ja buktet cealkámušaid buot áššiide maidda dikkit gávnnahit leat siva nu dahkat.
Sámedikkit dahket álgaga ja buktet cealkámušaid buot áššiide maidda dikkit
Sámedikkit dahket iešráđálaš mearrádusaid dain áššiin main sis lea váldi nu dahkat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
Sámedikkit dahket iešráđálaš mearrádusaid dain áššiin main sis lea váldi nu
Sámediggi bargá buot, ahte sámediggelága sáhttá dohkkehit dán riikkabeaibajis sámiid dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtamiin.
Geaidnohálddahussii álgga Njellima geainnu divodeamis
Sámediggi dahká geaidnohálddahussii álgaga Njellima geainnu vuđolaš divodeamis.
Sámediggi gal bargá buot vuimmiiguin, vai soahpamuš sáhtálii ratifiserejuvvot, muhto euroválggaid lahkoneapmi ii daga dili álkibun.
Sámediggi dahká jahkásaččat oahpahusráđđehusain oahppamateriálabargui guoski boađussoahpamuša ja raportere dasa materiálabarggu bohtosiid birra.
Sámediggi dagai evttohusa sámiid suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi ráhkadeapmin
ediggi dagai evttohusaid stáhta jagi 2016 bušeahttaárvalussii
Sámediggi dieđiha aktiivvalaččat iežas doaimma ja áigeguovdilis sámiid rivttiide guoskevaš áššiid birra iežas ruovttusiidduin, medias ja sosiálalaš medias sáme- ja suomagillii.
Sámediggi addá skuvllaide dárkkilut dieđuid ordnemiin buori áiggis ovdal dáhpáhusa.
Sámediggi dieđiha skuvllaide dárkkileabbot ordnemiid birra áiggil.
Sámediggi dieđiha maŋŋelebbos mo ollesáigásaš ságadoalli barggut dikšojuvvojit su virgelobi áigge.
Sámediggi dieđiha sámediggelágas
Sámediggi dieđiha
Sámediggi jearahii mot sámedikki cealkámuš lea váldojuvvon vuhtii eanangoddelávas.
Sámediggi diŋgui áššedovdičilgehusaid giellabeassedoaimmas ja sámegielalaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma dilis virgebargun ja konsultabálvalussan ja sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegottis.
Sámediggi buvttii ovdan ovttaveardásašvuohtaplána guovddáš ođasnuhttindárbbuid.
Sámediggi buvttii čoakkámii iežas evttohusa das, mot bargojoavkku barggus galggalii ovdánit.
Sámediggi doaibmá lagaš ovttasbarggus árbevirolaš sámeealáhusbargiiguin, sámeservviiguin ja ásahusaiguin sámiid sajádaga ovddideapmin.
Sámediggi doaibmá vuoigatvuođaministeriija hálddahussuorggis muhto lea iešráđálaš stáhta eiseválddiin.
Sámediggi doaibmá nu, ahte doaibmaprográmma ollašuvvá dievasmearálaččat ja sámedikki buot doaimma jođihit sámedikki árvvut ja sámekultuvrra mieldásaš vuohki doaibmat.
Sámediggi doaibmá dálus váldoláigolažžan ja dan ovddasvástádussan lea dáhpáhus- ja čoakkánvuovdin.
Saamelaiskäräjät toimi tapahtuman pääjärjestäjänä sekä tarjosi kaikille kouluruoan.
Sámediggi doaimmaha raportta várás dieđuid biodiversiteahttasoahpamušas álgoálbmoga, sápmelaččaid geahččanguovllus.
Sámediggi buvttii maid ovdan, ahte ásahusas evttohuvvon golmmageardásaš buhtadus spiehkastatstuora spirevahágiin šaddá bissovaš doarjjan lulli boazodoalloguvlui Gáidnu ja Guossáma guovlluin.
Sámediggi sávai, ahte válmmaštallamii oassálasttále eanan- ja meahccedoalloministeriija ja vuoigatvuohtaministeriija lassin maid eará guovddáš ministeriijat.
Sámediggi sávvá arkiivva-fidnu jođánis olláhuhttima.
Sámediggi sávvá, ahte evttohusain eai šattaše bellodatpolitihkalaš gažaldagat, muhto baicce evttohusaide gávdnošii viiddes doarjja rastá bellodatrájáid ja riikkabeaivvit čájehivččii suopmelaš demokratia fámu ja návccaid dahkat vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođalaš mearrádusaid.
Sámediggi sávvá, ahte Eana- ja meahccedoalloministeriija addá dás ovddosguvluige Meahcceráđđehussii návccaid soabadit vuovderiidduid ja Meahcceráđđehusa vuoitomihttomearis sámiid ruovttuguovllus luhppojuvvošii.
Sámediggi sávvá, ahte Eana- ja meahccedoalloministeriija addá dás ovddosguvluige Meahcceráđđehussii návccaid soabadit vuovderiidduid ja Meahcceráđđehusa vuoitomihttomearis sámiid ruovttuguovllus luhppojuvvošii.
Sámediggi sávvá, ahte oaiveministtar válddálii sápmelaččaid riektesajádaga ovddideami duođas ja barggalii olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami čatnasemiid mielde.
Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Eanodaga gieldda buoridit sámegiela dili buot gieldda oassesurggiin ja maiddá eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat bálvalusaid.
Sámediggi sávvá, ahte bálkkašupmi movttiidahttá Meahciráđđehusa joatkit sámegiela sajádaga ovddideami servodagas ja movttiidahttá bealistis maiddái eará virgeoapmahaččaid buoridit iežaset sámegielat bálvalusaid.
Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!
Sámediggi almmatge barga buot dan ovdii, ahte lágat ovddiduvvojit nu ahte dat vástidit Akwé: Kon-rávvagiid.
Sámediggi gávnnaha, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren ii váikkuhivččii juohkeolbmovuoigatvuođaide iige eará láhkaaddimis dáhkiduvvon geavahan- ja návddašanvuoigatvuođaide dáhkidemiin maiddái guovllus ássi váldekultuvra ovddasteaddjiid vuoigatvuođaid geavahit luonddu ja luondduresurssaid sierralágain mearriduvvon eavttuiguin.
Sámediggi gávnnaha, ahte POLURAs evttohuvvon nuorra badjealbmáid álggahandoarjja lea gávnnahuvvon doaibmevaš vuogádahkan ja erenomáš dárbbašlažžan sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi gávnnaha cealkámušastis, ahte ráđđehusa evttohusa dárkkuhus lea stivret lága dulkoma sihke bajidit vejolaš eará láhkaaddima ovvdideami dárbbuid ja buktit ovdan evttohusa váikkuhusaid, gaskavuođa vuođđoláhkii ja Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Sámedikkit čujuhit ahte iešmearridanvuoigatvuohta, iešvuoruhanvuoigat- ‐ vuohta ja konsulterenvuoigatvuohta doaibmabijuid hárrái main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi sámiide eamiálbmogin, leat guovddáš álbmotriekteprinsihpat.
Sámedikkit čujuhit ahte iešmearridanvuoigatvuohta, iešvuoruhanvuoigatvuohta ja konsulterenvuoigatvuohta doaibmabijuid hárrái main sáhttá leat njuolga mearkkašupmi sámiide eamiálbmogin, leat guovddáš álbmotriekteprinsihpat.
Sámediggi gávnnahii ain, ahte birasbajásgeassin lea sámiide ja sámekultuvrii hui dehálaš.
Sámediggi gávnnahii, ahte stuorámus váttisvuohta eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea stáhtaid hálo leat čatnaskeahttá julggaštussii doallamiin dan dušše morálalaččat geatnegahttin.
Sámediggi celkii cealkámušas ahte Suomas leat buorit vejolašvuođat ratifiseret soahpamuša ja hoahpuhii ratifiserenproseassa álggaheami.
Sámediggi oaidná cealkámušastis, ahte meahccebivdorihkkosiin galgá diehttelas oažžut duomu, muhto vuoigatvuohtaministeriija evttohusas leat olu buncaraggát lága geavada guoskadanbarggu dáfus.
Sámediggi celkkii maid, ahte suohkanráhkadusa ráhkadusbargojoavku ii leat váldán vuhtii sápmelaččaid vuođđorivttiid iige leat árvvoštallan bargojoavkku evttohusa váikkuhusaid sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiide.
Sámediggi gávnnahii vástádusastis, ahte stáhtalaš válggain sápmelaččaide lea duođaid váttis ja goasii veadjemeahttun oažžut sámi ovddasteaddji riikkabeaiáirrasin dahje europarlamentii almmá mearkkašahtti ekonomalaš doarjaga ja riikkadási dovddusvuođa iige nu, ahte olbmo sápmelašvuohta buktojuvvošii ovdan válgakámppas rahpasit.
Sámediggi diehttelas gudnejahttá AHR:a dahkan mearrádusa.
Sámediggi doarju Ilo 169-soahpamuša ratifiserema
Sámediggi doarju Nuortalašguovddáža áigáioažžuma Čeavetjávrái
Sámediggi doarju nuortalaččaid kultuvrra bajásdoallamii ja ovddideapmái guoskevaš doaimmaid ja Nuortalašguovddáža áigáioažžuma iežas vejolašvuođaid rámain.
Sámediggi doarju maiddái oahppamateriála priváhta ráhkadeami.
Sámediggi doarju Neakkela bálgosa mearrádusa ja evttoha, ahte GUVI nanne bálgosa juohkima ja bálgosiid rájáid Neakkela bálgosa mearrádusa mielde.
Sámediggi doarju sámi filmmaid buvttadeami badjel 93 500 euroin.
Sámediggi galgá fuolalaččat suokkardit galggaliigo Eanodaga suohkan laktojuvvot Oarje-Sámi eará suohkaniidda.
Sámediggi boahtá barggustis bidjat deattu luonddu máŋggalágánvuođa seailumii ja geahččalit gávdnat vugiid mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu sáhttá dorvvastuvvot Suomas.
Sámediggi boahtá bissut bušeahtastis.
Sámediggi boađálii dievaslaččat girje- ja rehketdoallolága ollái, mii buorida sámedikki hálddahusa čađačuovgivuođa.
Mánnodaga oassálasttán Kanada ambassadeavrra lágidan eahketmállásiidda.
Sámediggi buvttada ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid ovdaoahpahusa, vuođđooahpahusa, logahagaid, ámmát- ja rávesolbmuidskuvlema dárbbuide.
Sámediggi buvttada skuvllaid várás oahppamateriálaid.
Sámediggi buvttada jahkásaččat sámegielat oahppamateriálaid, juolluda ruđa sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohta sihke árrabajásgeassin- ja giellabeassebálvausaide sihke sámeservviide ja dáiddáriidda.
Sámediggi sihkkarastá buot doaimmas sámegiela, kultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu eallinfámu sámekultuvrra mielde ja fuolaha sámiid eallinvejolašvuođaid buorideamis ovttaárvosaččat olles sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi dutká vejolašvuođaid ordnet dákkár deaivvadeami vel dán jagi áigge.
Sámediggi oahpásmuvvá maid Suoma bissovaš ovddastusa doibmii Brysselis ja deaivá EU-ráđi olmmošvuoigatvuođabargojoavkku ovddasteaddjiid.
Sámediggi gáibida, ahte luonddusuodjalanlágaid ođasnuhttima olis ii galgga heajudit sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu sajádaga.
Sámediggi gáibida, ahte aviisaásahusain galgá sirdojuvvot aviisadoarjja mieđihuvvot sámedikki bakte.
Sámediggi gáibida, ahte sámiid ruovttuguovllu ođđa ruvkeohcamušat galget dohkkehahttojuvvot Sámedikkis, eaige dušše ministeriijas.
Sámediggi gáibida, ahte vahágat galget buhtaduvvot fámus leahkki láhkaásahusa mielde dievaslaččat ja dálán.
Sámediggi gáibidii lávvaproseassa bisseheami dassážii go sámediggi lea ráđđádallan Meahcceráđđehusain stáhta hálddašan eatnanviidodagaid geavahusas Anárjávrres lávvaráhkadeamis.
Sámediggi eaktudii cealkámušas ahte sámiid ruovttuguovllu bálgosiid galgá gullat sierra dikšunplánas.
Sámediggi gáibidii maid geologalaš gávnnosbáikkiid sihkkuma eret lávvagárttas.
Sámediggi gáibidii ráđđádallamiin, ahte dárkkástusmáksu ii galggale berrojuvvot ollenge boazoolbmuin, daningo dat ii geahpit hálddahusa ollenge.
Sámediggi nannii jagi 2013 ruhtadoalloloahpaheami
Sámediggi válmmaštallá giđđat SPR:a gieđahallama várás vuođđobáhpira, mii guoská SPR:a oainnuid Wipo instrumeanttain.
Sámediggi válmmaštallá njukčamánu áigge iežas evttohusaid ođasnuhtti bd-strategiijai.
Sámediggi válmmaštallá Suoma stáhta ruhtademiin sámi suvdilis ovdáneami strategiija mii geatnegahttá virgeoapmahaččaid ja laktojuvvo oassin álbmotlaš strategiija.
Sámediggi válbme bienalaš evttohusas guođohandoarjagis ja dan mearrahuvvamis POLURA-bargojovkui.
Sámi álbmoga ovddasteaddi orgánan sámiid iešmearridanvuoigatvuođa
Sámediggi vuostálastá evttohusa, leimmet ráhkkanan dán evttohussii ja dievasčoakkán celkkii 10.3., ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahki čuoziheapmi galgá seailluhuvvot sámedikkis, ruhtadeapmi galgá addojuvvot ásahusa vuođul ja doarjjadássi galgá loktejuvvot mearkkašahtti ládje.
Sámediggi vusotálastá ráđđehusa evttohusa, daningo dat heajuda boazoeaiggádiid sajádaga.
Sámediggi vuostálastá buot vejolaš vugiid mielde ruhtaministeriija evttohusa ja dat atná buot vejolaš gustojeaddji vugiid evttohusa vuostálastimii.
Sámediggi vuostálastá ruvkkiid ceggema.
Sámediggi vuostálasttii eandalii biraslobi mieđiheami.
Sámediggi vuostálasttii cealkámušastis vuoluštanlobiid mieđiheami, daningo vuolušteamit buvttále mielddisteaset biehtadahkes váikkuhusaid čáhcešládjii, guollenáliide, lasihivčče boazojámuid ja meahccejohtalusa, ja buot ovttas heajudivčče sámi kultuvrra mield árbevirolaš ealáhusaiguin bargama eavttuid.
Sámediggi vuostálasttii dan, ahte dárkkástusmáksu berrojuvvolii boazoolbmuin daningo 100 euro lea govttohis stuora submi boazoolbmuide veardidettiin omd. ealliguovdasaš doarjagii.
Sámediggi doarjala riikkabeaiáirasiidda
Sámediggi bijai reivviinnis oahpahusministeriija ovdii fuola Ruovttueatnangielaid dutkanguovddáža (Kotus) sámegiela gáhttema dilis ja stáhtahálddahusa gánnáhahttivuohtaprográmma váikkuhusain sámegiela gáhttema boahtteáigái.
Sámediggi doarjalii oahpahusministeriijai vai dat válddálii vuhtii gánnáhahttiprográmmas sámegiela gáhttema boahtteáiggi ja dáhkidivččii giellagáhttemii dárbahassii lassiresurssaid.
Sámediggi doarjalii vel sierra buot riikkabeaiveovddasteddjiide guovvamánu álggus vuođđo- ja olmmošrivttiid ovddideami várás ja ráđđehusa evttohusa dohkkeheami várás sihke ILOs ja sámediggeláhkaevttohusas.
Sámedikki gallestalai Brysselis
Sámediggi čujuha Suoma vuođđoláhkii, mas mearriduvvo ee. sámiid eamiálbmotsajis, sámiid vuoigatvuođas iežaset gillii ja kultuvrai sihke sámiide sin ruovttuguovllus gulli kultur iešstivrejumis, mii lea kollektiiva eamiálbmotvuoigatvuođain, mat leat fámus, nubbin dehalamos.
Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis.
Sámedikkit čujuhit seammás dan positiivvalaš bargui maid buot stáhtat dahke oažžut ON eamiálbmotjulggaštusa mearriduvvot.
Sámediggi čujuhii cealkámušas maiddái AHR:a čovdosii Mäntyjärvi bálgosa rájáid nannemis, mas AHR addá mearkkašahtti deattu bálgosa iežas mearrádussii.
Sámediggi sáhttá beare addit cealkámušaid ja evttohusaid. Stuorámus oassi sámi ávnnaslaš kulturárbbis lea museaid vuorkkáin ja arkiivvain sierra riikkaid oaivegávpotguovlluin.
Sámediggi sáhttá addit evttohusaid, álgagiid ja čealkámušaid eiseválddiide (lága § 5).
Sámediggi sáhttá maid ieš váldit
Sámediggi sáhttá bálkáhit mearreáigásaš ollesbeaivvebargiid oahppamateriála giehtačállin- ja eará bargguide.
Sámedikkit sáhttet soahpat riikkalaš, guvllolaš ja báikkálaš ovttadagaiguin nannet sámi kultuvrra ja servodateallima.
Sámedikkit sáhttet soahpat riikkalaš, guvllolaš ja báikkálaš ovttadagaiguin
Dakkár mearrádusaid mat eai mearkkaš váldegeava
Sámediggi sáhttá dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid ja addit cealkámušaid.
Sámediggi sáhttá bargguidasas gulli áššiin dahkat eiseválddiide álgagiid ja evttohusaid ja maid addit cealkámušaid sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi sáhttá láhkaásahusain mearridit dárkileabbo mearrádusaid sámi leavgga geavaheamis. "
beassat šiehtadallat artihkkala 16 mielde.
Sámediggi sáhttá gáibidit alcces ovddasteami ráđiide ja lávdegottiide
Meahcceráđđehus, man ovddasvástádussan lea Suomas stáhta hálddašan eatnamiid dikšun ja geavaheapmi, lea álggahan ovttasráđiid sámedikkiin geahččaladdat dehege destet biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon rávvagiid sámiid ruovttuguovllus.
Sámediggi ovttasráđiid meahcceráđđehusain lea vuođđudan oktasaš bargojoavkku, man lahttun leat dušše sámedikki nammadan olbmot.
Sámediggi ovttasbargoguimmiidisguin lea ožžon ruhtadeami Sajosa márkánastima várás fitnodagaide, servošiidda ja eiseválddiide.
Dattetge lea dárbu ahte sámedikkit ovttasráđiid mihtet konvenšuvnna sisdollui.
Sámediggi, birasministeriija ja Meahciráđđehus ortnejedje 17.10 siidodáhpáhusa biodiversitehtasoahpamuša 11. oassebeallečoahkkimis Hyderabadis, Indias.
Sámediggeválggas olles riika lea oktan válgabiiren.
Njeallje stuorimus válgabiirre, dohkkehuvvon jienastagaid dáfus,
Sámediggeválggat doaimmahuvvojit juohke njealját jage.
Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mun, gii lean maid bargojoavkku ságadoalli ja dasa lassin boazoisit J. Antti Magga ja sámedikki lahttu Heidi Eriksen.
Mun ovddastan sámedikki dán bargojoavkkus.
Sámedikki ovddasta bargojoavkkus sámedikki ságajođiheaddji.
Sámedikki ovddastii čoakkámis I várreságadoalli.
Sámedikki ovddastii siidodáhpáhusas láhkačálli Aimo Guttorm.
Sámedikki ovddastii bargojoavkkus mu lassin I várresd Tiina Sanila-Aikio ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti sd Nilla Tapiola.
Sámedikki ovddastedje ságajođiheaddjit Egil Olli Norggas, Lars-Anders Baer Ruoŧas ja Klemetti Näkkäläjärvi ja Irja Seurujärvi-Kari Suomas.
Sámedikki eai leat gullan áššis sámediggelága 9 §:a mielde.
Sámedikki eai leat gullan dárbahassii evttohusa válmmaštallamis ja sámedikki geahččanguovllus evttohusas leat stuora heajudeamit dáláš lága ektui.
Sámedikki ii sáhte mannat meaddel dákkár plánain.
Lávdegotti bargu lei čielggadit ja buktit árvalusa das
Sámedikki ja Meahciráđđehusa giite bálggesčuolli barggus Akwé: Kon - rávvagiid heiveheami várás.
Láhka sámedikkis jagis 1993 meroštalai Ruoŧa beale sámedikki váldodoaibman " bearráigeahččat áššiid, mat gusket sámi kultuvrii Ruoŧas ".
Láhka sámedikkis jagis 1993 meroštalai Ruoŧa beale sámedikki váldodoaibman "bearráigeahččat áššiid, mat gusket sámi kultuvrii Ruoŧas ".
Sámediggelágas " dorvvastuvvo sápmelaččaide álgoálbmogin iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ".
Sámediggelágas "dorvvastuvvo sápmelaččaide álgoálbmogin iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ".
Bargojoavku gulai sámedikki vuosttaš geardde ođasnuhttinbarggus ja bukten ovdan máŋggaid mearkkašumiid ja nuppástusevttohusaid.
Sámediggi lea sivahuvvon goas ovttaskas olbmuid ja ealáhushámi givssideamis, goas fas unnaáššážiidda seahkáneamis - maid dal okta mášiinnain boltojuvvon johkaráigi lea omd. Talvivaarai veardidettiin.
boađe menddo maŋŋit prosessii.
Sámedikki bargojoavkkus ovddasta mu lassin stivrra lahttu Guhtur Biera Joavnna Mauri Petra, gii lea Sámi Duodji rs:a ja sámedikki oktasaš ovddasteaddji bargojoavkkus sihke bissovaš áššedovdin sámedikki II várreságadoalli Hánno Heaika.
Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mu lassin Tiina Sanila-Aikio ja Nilla Tapiola.
Sámedikki lágidan nuoraidkonfereansa 16.- 17.10.2009 čohkke oktii nuoraid, mearrádusdahkkiid ja sierra surggiid doaibmiid ságastallat sámenuoraid dilis.
Sámedikki lágidan sámenuoraid konfereanssas golggotmánu 16.-17. beaivve leat ovdan áigeguovdilis sáhkavuorut.
Sámedikki 21 áirasa ja njeallje várreáirasa válljejuvvojit sápmelaččaid gaskavuođas juohke njealját jagi lágiduvvon válggain.
Sámedikki 21 lahtu ja njealje várrelahtu váljejuvvojit sámiid siste juohke njealját jagi dollojuvvon válggain.
Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit sámiid gaskkas juohke njealját jagi válggaiguin.
Sámedikki 21 lahtu ja njeallje várrelahtu válljejuvvojit sámiid gaskkas válggaiguin juohke njealját jagi.
Sámedikki 3.12. lágidan semináras Levis ságastallui sámi kulturárbbi suoji dárbbuin.
Sámedikki 5.3. addin cealkámuš vuođđuduvvá sámedikki čoahkkima dohkkehan mearrádusaide čoahkkimiin 4/2013 ja 2/2014 sihke sámedikki čoahkkimiid dohkkehan eará cealkámušaide ja válgabaji doaibmaprográmmai.
Sámedikki vulosvuodjin lea juo álgán.
Sámedikki álgga sámeealáhusaid dili čilgejeaddji čielggadusa ráhkadeamis (suomagillii)
Sámedikki álgagis Suomas válmmaštallo bárrásiin evttohus sámegielaid ealáskahttinprográmman.
Sámedikki álgocealkámuš gávdno čujuhusas (www.samediggi.fi/lausunnot).
Sámedikki addin cealkámuš gávdno lagašáiggiid sámedikki cealkámušat 2010-gaskabláđi olis.
Sámedikki addin cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki addin cealkámušaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái lea váldojuvvon vuhtii šállošahtti unnán.
Sámedikki cealkámušain ja evttohusain oahpahusministeriijai ja riikkabeivviid lávdegottiide sámeoahpahus lea gieđahallojuvvon ollisvuohtan, mas leat mielde sihke ruovttuguovllu gielddat ja báikegottit, mat leat daid olggobealde.
mielde, geahča dás ovddabealde kapihttalis 8 ja artihkkala 48 mearkkašumiid.
Sámedikki ásahan sámiid skuvlenáššiid oktasašbargoorgána čohkii oktii sivaid oahpaheaivátnái čoahkkimistis Anáris.
Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas.
Sámedikki bušeahtta lea sturron 50 000 euroin ja gárganeapmi lea nappo dáhpáhuvvan, vaikko gal ii dan sturrodaga mielde go livččen sávvan.
Sámedikki bušeahtta lea liiggás unni ja leatnai geasset válmmaštallan evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai lassibušeahta ja boahtte jagi bušeahttaárvalusa várás vai sámedikki bušeahtta stuorulii.
Sámedikki bušeahtta gáibida sakka lassiruhtadeami ja viggamuššan lea oažžut riikkabeivviid lassibušehttii lassiresurssaid sámediggái.
Sámedikki delegašuvdna beasai čuovvut kanien ' kéha- giela rávesolbmuidoahpahusa keha 'ka- álbmoga olbmuide.
Sámedikki delegašuvdna beasai čuovvut kanien 'kéha- giela rávesolbmuidoahpahusa keha' ka- álbmoga olbmuide.
Sámedikki delegašuvdna galledii čoahkkinbottus keha 'ka (mohawk) - Álbmoga giella- ja kulturguovddážis Kahnawakes, Montreal máttabealde.
Sámedikki ovdal jagiid 1973 - 1995 doaimmai sámi parlameanta, mii lei vuođđuduvvon das addon stáhtaráđi ásahusain.
Sámedikki beroštumiid goziheapmi buvttii bohtosa ja oaččuimet riikkabeivviin lassiresurssaid ee. ruvkelága olláhuhttimii nohkavaš jagi rájes.
Sámedikki ovddasteaddji evttohii, ahte fidnui livččii ohccojuvvon lassiáigi ja bargu livččii jotkojuvvon meattáhuisaid divvuma dihte vel boahtte jagi bealde, muhto fidnu stivrenjoavku ii dasa miehtan.
Sámedikki ovddasteaddjin Eurohpa guovllulaš ovttasbargui gullevaš davveguovlluid prográmma čuovvu komiššuvdnii evttohuvvo 1. sajis Juha Guttorm ja 2. sajis Anne Nuorgam.
Sámedikki ovddasteaddjin nuortalaškulturvuođđudusa stivrras leat kulturlávdegotti ságajođiheaddji Tauno Haltta. "
Sámedikki ovddasteaddji stivrenjoavkkus lea badjealmmái Per Antti Labba.
Sámedikki ovddasteaddji lei evttohan, ahte plánas livččii čatnašuvvon vuođđuduvvot sámi duodjeguovddáš Gilbbesjávrre gillái.
Sámedikki ovddasteaddji lea bargan buori barggu fidnu stivrenjoavkkus ja min oaidnin plána maŋimus veršuvdna leanai veaháš buorránan ovddibus ja buot jallamus árvalusat dego duovddahisse huksen Sáná nala ja girdingietti huksen Gilbbesjávrái leat lihkus sihkkojuvvon plánas.
Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán sierraoaivila.
Sámedikki ovddasteaddjit eait goitge guođđán sierra oaivila smiehttamuššii, daningo dat livččii bidjan vára vuollái oba smiehttamuša evttohusaid olláhuvvama, muhto min oainnut registrerejuvvoje lága bienalaš ákkaide.
Sámedikki ovddasteaddjit muitaledje sámekultuvrra ja sámegiela dilis Studia Generalias disdaga, miessemánu 5:át beaivve.
Sámedikki ovddasteaddjit mannet muhtimin logaldeame sierra eiseváldiide sápmelaččaid vuoigatvuođain ja daid gaskavuođas riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaide.
Sámedikkiid áirasat deattuhedje ahte lea deaŧalaš buorebut reguleret sámiid dili ja vuoigatvuođa beassat ieža mearridit.
Sámedikki ovddasteaddjit oassálaste riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku gávccát čoahkkimii Montrealis.
Sámedikki ovddasteaddjit deattuheaigga, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren gáibida sierravuoigatvuođaid sámiid boažodoaluin bargamii.
Sámedikki ovddasteaddjit sámediggeláhkabargojoavkkus ledje buohkat ovttaoaivilis das, ahte bargojoavkku evttohus lei kompromissa.
Seminára sámedikki ovddasteaddjit dolle mávssolaš ja dehálaš sáhkavuoruid.
Sámedikki ovddasteaddjit gallejedje Helssegis deaivvadeamen sierra ministeriijaid virgeolbmuid ja kulturbarggu ruhtadeddjiid
Sámedikki ovddasteaddjit deaivvade Meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa.
Sámedikki ovddasteaddjit oahpásnuvve City-Sámit rs; a doibmii ja searvvi lágidan giellabeassedoibmii go sii gallededje giellabeassi Mánnu doaibmalanjain Pasilas.
Sámedikki ovddasteaddjin oktasašbargoorgánas leaba oahpaheaddji Rauni Äärelä (várreovddasteaddjin Liisa Holmberg) ja earenoamáš oahpaheaddji Nea Porsanger-Rintala (várreovddasteaddjin Merja Nillukka).
Stivrenjoavkku sámedikki válljen ovddasteaddji Per Ándde Labba lea guođđán gárgehanplánii sierraoaivila.
Sámedikki gaskkusteaddjin, ja geahččá bearrái ahte gulaskuddamiid, searvamiid ja
Sámedikki ovddasteadjiin lea hállanvuoigatvuohta soahpamušráđđádallamiin sihke vuoigatvuohta guođđit iežas oainnu beavdegirjái.
Sámedikki ovddasteaddjin bargojoavkkus leaba maid ohcejohkalaš doavttir, sámedikki áirras Heidi Eriksen ja boazoisit J. Antti Magga Eanodagas.
Sámedikki ovddasteddjiin r áđđádallamiin ledje mu ja hálddahus-hoavdda lassin ALKU-fidnu cealkámuša válmmaštallan lávdegottiid áššegieđahallit.
, sámedikki
Sámedikki eavttohis gáibádus lea, ahte ILO 169-soahpamuša ii sáhte ratifiseret sámedikki dohkkehan sápmelašmeroštallama haga.
Sámedikki eavttohis oaidnu lea dat, ahte sámediggelágas galgá leat sámiid dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan.
Sámedikki evttohus vuođđuduvvá hui guhkás dan áššis 26.5.08 addin cealkámuššii, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat2008-gaskabláđi vuolde.
Sámediggi ohcá prošeaktabargi filbmaguovddážii
Ruovttuguovllu olggobealde ássi mánát ja nuorat báhcet lohkan- ja čállindáidduheapmen iežaset gielas, jos giella ii oahpahuvvo skuvllas. Sámedikki vuosttaš skuvlenraporta almmuhuvvui Helssegis 13.11. sámedikki, veahádatsáttaolbmo ja mánáidáittarteaddji ovttas ordnen semináras.
Sámedikki vuosttaš dievasčoahkkin ordnejuvvui Anáris gaskavahku 15.2. sámekulturguovddáš Sajosa ođđa parlameantasále Soljjus.
Sámedikki vuosttažin vuoruhuvvon bargu lea beroštumiid bearráigeahčču ja nu guhká go eat sáhte dikšut ráđđádallamiid videooktavuođaiguin, gullamat ja čoakkámat gáibidit mátkkošteami.
Sámedikki sierranasprošeavttaid boađut ja golut leat 391 000 euro.
Sámedikki evttohan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid várás lei jahkái 2011 oktiibuot 1,6 miljon euro.
Sámedikki evttohan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid várás lei jahkái 2013 oktiibuot 1,8 miljon euro.
Sámediki evttohan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid várás leai jahkái 2014 oktiibuot 1,2 miljon euro.
Sámedikki evttohan mearreruhtadárbu sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaide lei jahkái 2015 oktiibuot 1,4 miljovnna euro.
Sámedikki dieđihančállosat
Sámedikki evttohusat gielddahálddahusa ráhkadusođastussan leat ollašuvvan.
Sámedikki reive gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki evttohus lei hui deahtis ja vuođđuduvvá váldoulbmiliiddis dáfus sámedikki doaibmaprográmmii.
Sámedikki evttohus ii goitge váldojuvvon vuhtii ja sámegielalaš aviissaid doarjja lea veahádatgielaid almmustuhtton aviissaid doarjaga oassin.
Sámedikki evttohus ii leat vuhtii váldojuvvon.
Sámedikki hálddašan SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvavuođabálvalusaid ovddidan-ráhkadus- fidnu lágida goalmmát geardde sámiid boarrásiidbarggu ovddidanbeivviid.
Sámedikki hálddahusa ja iežas doaimma njunušulbmilin ásahuvvojedje sámedikki bargoortnega ođasmahttin ja bargoveahkahálddahusa ovddideapmi.
Sámedikki hálddahus SPR:a čállingoddin lei bargan buori barggu min resursaváilliin fuolakeahttá ja SPR:a stivra barggai čoakkámis máŋga dehálaš mearrádusa.
Sámedikki stivrii válljejuvvojedje jienasteami maŋŋá čuovvovaš lahtut:
Sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuš vuovdesertifiserenkritearain gávdno ollislažžan cealkámušat 2009 - gaskabláđis.
Sámedikki stivrra ja Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahtut atnet hui dehálažžan dan, ahte sámi dutkamuš ja skuvlen gárgánahttojuvvo sámi ruovttuguovllus davviriikkalaš sámi vuolggasajiin, ii álbmotlaš skuvlenráhkadusaid oassin.
Sámedikki stivrra čoahkkima mearrádusat
Sámedikki stivrra _oahkkima mearrádusat
Sámedikki stivrra mielde ođasnuhttindárbbut leat olu válgavuogádaga gárgeheami rájes gitta sápmelačča meroštallama rádjái.
Sámedikki stivrra čakčabadji lea álgán
Sámedikki stivrra ulbmilin lea, ahte sámedikki dievasčoakkán attálii cealkámuša suohkanráhkadusa ráhkadusođastusas čuovvovaš čoakkámisttis.
Sámedikki stivrra dahkan evttohusas birasáššiid ovddideapmái čujuhuvvui evttohusas dušše 50 000 euro, mii mu mielas ii leat dohkálaš.
Sámedikki stivrra jagi vuosttas čoahkkin
Sámedikki stivra attiige evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai ja sierra eiseválddiide sámedikki resursadási bajideami várás, vai sámediggi sáhttá dikšut lágas mearriduvvon bargguidis ja addit cealkámušaid ohcamušain.
Sámedikki stivra attii cealkámuša nášuvnnalaš meahcceprográmmas 2015 čoahkkimistis Anáris.
Sámedikki stivra attii cealkámuša ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttimis čoakkámisttis 26.4.
Sámedikki stivra attii munnje ja kulturčállái bargun dahkat dárkkit evttohusa ráhkadeami nuoraidlávdegotti ruhtadandárbbus ja doaimma hámiin.
Sámedikki stivra attii maid cealkámuša stáhta dáiddadoaibmagoddevuogádaga ođasnuhttimis.
Sámedikki stivra attii mannan čoakkámis hui biehtadahkes cealkámuša meahccejohtaluslága oasseođastusas.
Sámedikki stivra ásahii nuoraidlávdegotti ovdaprošektii bargojoavkku, man ságadoallin válljejuvvui Gáijot-Ándde-Issáha-Duommá, Tuomas Aslak Juuso ja várreságadoallin Rauni Äärelä.
Sámedikki stivra ii leat duhtávaš POLURA evttohussii
Sámedikki stivra evttoha dievasčoahkkimii, ahte dat merke diehtun soabadansoahpamuša Juha Guttormiin.
Sámedikki stivra buvttii vuoigatvuohtaministeriijai ovdan hohpolaččamus áššin sámedikki ruhtadili dan čuovggas go ruhtaministeriija bušeahttaevttohus olláhuvva ja de vel sámedikki dárbbuid boahtte jahkái.
Sámedikki stivra evttohii, dego dievasčoakkánnai, ahte friddja guolástanrievttis ii galgga luohpat ja dat galgá olahuvvot guoskat maid Vuohču guovllu.
Sámedikki stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte dat mieđiha earu Klemetti Näkkäläjärvii sámedikki ságajođiheaddjái barggus, stivrra lahttuvuođas ja buot luohttámusdoaimmain.
Sámedikki stivra dohkkehii álgaga vuoigatvuohtaministeriijai sámedikki válgavuogádaga gárgeheami várás.
Sámedikki stivra dohkkehii juovlámánu čoakkámisttis cealkámuša riikkaradio Yle muitalusas jagiid 2009 ja 2010.
Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimistis musihkkaguovddášfitnu loahpparaportta.
Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimisttis sámekulturoasi.
Sámedikki stivra dohkkehii cealkámuša guolástanlágas.
Sámedikki stivra dohkkehii Senaatti-giddodagain válmmaštallojuvvon kulturguovddážii guoski láigosoahpámuša.
Sámedikki stivra ja golmma riikka sámedikkit leat háhppehan čoahkkanit.
Sámedikki stivra ja ministtar Koskinen ságastalaigga maiddái nuortalaškulturguovddážis.
Sámedikki stivra jotkkii Sámedikki bargoortnega ođasmahttima gieđahallama.
Sámedikki stivra gieđahallá čoahkkimis 28.1 latnjadárbbu nuortalaškulturguovddážis.
Sámedikki stivra gieđahalai čilgehusa čoahkkimis 19.1.2016 ja sirddii áššis mearrideami čuovvovaš čoahkkimii.
Sámedikki stivrra čoakkámis lei sáttaságastallan sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmmas (BAPP).
Sámedikki stivra čoahkkanii 10.2.2015 telefončoahkkimii.
Sámedikki stivra čoahkkanii gieđahallat hohpolaš áššiid sámedikki dievasčoahkkima oktavuođas.
Sámedikki stivra čoahkkanii disdaga telefunčoakkámii gieđahallat hohpolaš áššiid.
Sámedikki stivra čoahkkanii duorastaga ja bearjadaga čoakkámastit Helssegis.
Sámedikki stivra čoahkkana čuovvovaš háve juovlamánus.
Sámedikki stivra mearridii čoakkáma dollojuvvot guovvamánu 15. beaivve dan maŋŋel go lei gullan čoakkáma čoahkkáibovdejeaddji, sámedikki boarráseamos áirasa Tauno Haltta.
Sámedikki stivra mearridii ságadolliid ráđđádallat ministariiguin sámediggeláhkaevttohusas, ja earenoamážit dan sápmelašmeroštallamis.
Sámedikki stivra merkii čoahkkimisttis 27.8.2009 iluin diehtun Meahcceráđđehusa ja Paadara vieljažiid soahpamuša, mii guoská bohccuid guohtoneatnamiid ráfáidahttima vuovdedoalus 20 jahkái ja buot váidagiid ruovttoluotta geassima buot duopmostuoluin.
Sámedikki stivra merkii čoahkkimisttis 27.8.2009 iluin diehtun Meahcceráđđehusa ja Paadara vieljažiid soahpamuša, mii guoská bohccuid guohtoneatnamiid ráfáidahttima vuovdedoalus 20 jahkái ja buot váidagiid ruovttoluotta geassima buot duopmostuoluin.
Sámedikki stivra merkii diehtun Sámedikki bargoburesveadjinjearahallama bohtosa ja attii bargoburesveadjima guoski ovddidandoaibmabijuid válmmaštallama čuovvunjoavkku bargun, mii goziha bargoveahkapolitihkalaš áššebáhpáriid ollašuvvama.
Sámedikki stivra nammadii ovddasteaddjiid Eanodaga gieldda bieggafápmooppalašláva Akwé: Kon - bargojovkui.
Sámedikki stivra nammadii Sámedikki ovddasteaddjin Ohcejoga gieldda sámemusihka rávesolbmuidskuvlema ovddideami ovdačielggadanfidnu stivrenjovkui Anu Magga.
Sámedikki stivra nammadii dasa mu ovddasteaddjin.
Sámedikki stivra lei evttohan dievasčoakkámii dikki bargoortnega rievdadeami, mas evttohuvvui ee. gažadandiibmu dievasčoakkáma ollái.
Sámedikki stivra lei fuolas das, ahte go buhtadusdássi lea hui allat de dat doaibmá guovttegeardán ráŋggaštussan, mii ii leat Suoma lágaid mielde.
Sámedikki stivra lea álgojagi čállán sierra ministeriijaide ruvkelága olláhuhttimis ja sámedikki resurseremis ruvkelága olláhuhttima olis.
Sámedikki stivra lea guovlluguovdasaččat ja kultuvralaččat hui gokčevaš.
Sámedikki stivra lea dohkkehan 22-siidosaš cealkámuša Alku-fidnus evttohuvvot dievasčoakkáma mearrideapmái.
Sámedikki stivra lea čoahkkimisttis 12.12.2014 dohkkehan doaibmaplána-bušeahta ovdanbuktima várás dievasčoahkkimii.
Sámedikki stivra lea almmuhan ministeriijai iežas duhtameahttunvuođa das, ahte ILO 169-soahpámuša ratifiseren ii leat máinnašuvvon stáhta vuoruhuvvon ulbmilin.
Sámedikki stivra lea nammadan bargojoavkku ja dat lea dievasmahttojuvvon bálgesiid ovddasteddjiiguin.
Sámedikki stivra lea nammadan bargojoavkku ja dat lea dievasmahttojuvvon bálgosiid ovddasteaddjiiguin.
Sámedikki stivra lea mearridan ráhkadit sámediggái dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánaid.
Sámedikki stivrii lea olggobeal láhkaáššedovdi čilgen, ahte váldodoaibmasaš ságadoalli earuheapmi livččii vuođđolága vuostá ja fas sámedikki stivrra earuheapmi sámediggelága ja sámedikki bargoortnega vuostá.
Sámedikki stivra lea bargan maid aktiivvalaččabut go ovddit stivrrat, daningo dálá stivra lea addán eanemus evttohusaid, álgagiid ja cealkámušaid go ovddit sámedikkiid stivrrat ovdal.
Sámedikki stivra lea sávvan, ahte riikka ráđđehus čatnasivččii oaiveministaris jođihemiin sápmelaččaid riektesajádaga buorideapmái.
Sámedikki stivra lea bargan diimmá čavčča rájes aktiivvalaččat dáhkidit davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema ovdáneami buorrin ja sápmelaččaid váikkuhanválddi dorvvasteami várás soahpamušráđđádallamiin.
Sámedikki stivra lea válljen ja hálddahushoavda lea nammadan mu veahki bargui, inge leat ieš oassálastán ášši mearrideapmái.
Sámedikki stivra lea maŋimus golggotmánu gáibidan stáhtaráđis giela ealáskahttinprográmma hohpolaš álggaheami, muhto eat leat vel ožžon vástádusaid evttohusaidasamet.
Sámedikki stivra mearridii evttohit oahpahus- ja kulturministeriai ja birasministeriai, ahte dat dievasmahtášedje birasbajásgeassima ja - diđolašvuođa ovddideami bargojoavkku sámedikki ovddasteaddjiin.
Sámedikki stivra mearridinai ovddidit Sajosa geavaheddjiid ovttasbargojovkui, ahte dat ráhkada etihkalaš njuolggadusaid Sajosa márkanastimii ja doaibmasaji láigumii.
Sámedikki stivra mearridii čoakkámisttis 7.6., ahte sámediggi váidá buot ođđa guovlluide mieđihuvvon dolledoidinlobiin, daningo Tukes ii leat gullan sámedikki ruvkelága 38 ja 50 §:id mielde.
Sámedikki stivra mearridii čoakkámis addit aitosaš cealkámuša go dat lea gullan guovllu sápmelaččaid ja maŋŋel sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid.
Sámedikki stivra mearridii sáddet ávžžuhusa buot Suoma riikkabeaiáirasiidda, vai riikkabeaivvit dohkkehivččii Ráđđehusa evttohusaid sámediggelága ođastussan ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis ráđđehusa evttohusa mielde vel dán riikkabeaibajis.
Sámedikki stivra mearridii oassálastit Giellagáldu-prošektii ja sádde ruhtadanohcamuša Lappi Lihttui ja Eurohpa guovloovddidanfoandda Interreg Nord prográmmai.
Sámediggi stivra mearridii bivdit riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera ja vuoigatvuohtaáššeolbmo dutkat leago dáláš láhkageavat boastut dan dáfus, mii guoská máná sámegiela eatnigiellan ilmmuheamis álbmotdiehtovuogádahkii ja galgágo dáláš lága rievdadit dan ektui.
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta doaimmahatčálli virgái Laila Aikio Anáris.
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta birasčálli virgái Anni-Helena Ruotsala Helssegis jienaiguin 4-1.
Sámedikki hálddahus doallá boahtte bearjadaga čoakkáma, mas gieđahallat hohpolaš áššiid, sámedikki ekonomiijadili ja bargiidhálddahusa áššiid.
Sámedikki stivra doallá čuovvovaš čoakkáma Helssegis.
Sámedikki stivra doalai čoakkáma disdaga 22.4. ja čoakkánmearrádusain sáhttá lohkat sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki stivra maid doalai odne telefunčoakkáma, mas gieđahallojuvvoje hohpolaš áššit.
Sámedikki stivra doalai telefončoakkáma disdaga 22.2.
Sámedikki stivra anii sámisoahpamušášši nu mávssolažžan, ahte áššis cealkin gullá dievasčoakkáma mearrideapmái.
Sámedikki stivra doalai dán vahku maŋimus telefončoakkáma ovdal geasseluomu.
Sámedikki stivra doalai dán jagi maŋimus čoakkáma ovdal juovlaluomuid.
Sámedikki stivra doalai jagi vuosttas čoahkkima telefončoahkkimin 12.1.2015.
Sámedikki stivra doalai oktasaščoakkáma ministariin áigeguovdilis sámipolitihkalaš áššiin.
Sámedikki stivra ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra leaba juo háhppehan čoahkkanit ja muhtin Helsset reaisunai lea juo duohken.
Sámedikki stivra ávžžuhii mearrádusevttohusastis dievasčoahkkimii, ahte válgalávdegotti nammadeamis váldojit vuhtii buot Suomas hállojuvvon sámegielat ja sápmelaš kulturjoavkkut.
Sámedikki stivra dagai evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai sámedikki doaibmaruđa bajideamis sulaid mánu dás ovdal.
Sámedikki stivra barggai prinsihppamearrádusa oassálastimis ođđa prošeaktaruhtadeami ohcamii Sámi Giellagáldui Interreg Davvi 2014-2020 prográmmas ja mearridii doaibmat prošeaktaruhtadeami ohccin.
Sámedikki stivra dagai mannan čavčča mearrádusa buoridit sámedikki dieđihandoaimma ja ráhkadii njuolggadusaid dieđihandoaimma buorideami várás ja ee. gáibidii, ahte buot almmolaš cealkámušat biddjojuvvojit min ruovttusiidduide.
Sámedikki stivra buvttii ovdan, ahte vuordit vuoigatvuohtaministara hoahpuhit ášši ovddideami ja ministtar lohpidinai ráđđehusa eahketskuvlla gieđahallat sámi áššiid vel dán čavčča áigge.
Sámedikki stivra gávnnahii čealkámušastis ahte álbmotdiehtovuogádahkii sámegiela etanigiellan leat almmuhan jagi 2012 loahpas 1903 olbmo.
Sámedikki stivra addá cealkámušas olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis boahtte čoakkámis ja dahkat iežamet evttohusaid mot áššis galgá ovdánit.
Sámedikki stivra gáibidii evttohusastis, ahte GDG:ái eai mieđihuvvo dutkanlobit málbmaohcamii ja ministeriijaid galget čielggasmahttit GDG:a rolla.
Sámedikki stivra gáibidii dasa lassin Yle riikkaradio deavdit almmolaš bálvalangeatnegasvuođas sámegiel áigeguovdilis prográmmaid, nuortalaš- ja anárašgiel prográmmafálaldaga sihke sámegiel mánáid- ja nuoraidprográmmaid oasis ja addit Yle Sámi radioi dárbbašlaš resurssaid ja prográmmaáiggi bálvalangeatnegasvuođa deavdimii.
Sámedikki stivra nannii čoahkkimisttis 11.2.2011 doarjagiid geavahanplánaid.
Sámedikki stivra nannii čoahkkimisttis 2.2.2012 doarjagiid geavahanplánaid.
ovddeš sámedikki ja sámedikki bargiid sámiid beroštumiid ovddideamis ja sápmelaččaid buorrin
Sámedikki bargiid- ja ekonomiahálddahusa ovddideapmi dievasčoahkkima mearrádusaid mielde ja álgojagi hástalusat gáibidit, ahte mis lea sámedikki bargguid ja hálddahusa dovdi sihke virggi gelbbolašvuođagáibádusaid deavdi hálddahushoavda ollašuhttimin sámedikki mearrádusaid ja ovddideamen sámedikki doaimma.
gáibidehket dán eanet sámedikki bargiin ja buot eanemus dii galgabehtet gáibidit dán alddineattet.
Sámedikki bargoveaga ođđa telefonnummirat gávdnojit čujuhusas www.samediggi.fi > Oktavuohtadieđut.
Sámedikki bárgit válde ovddasvástádusa doaluid ordnedemiin ja sii barge hui buori barggu.
Sámedikki persovdnapolitihkalaš prográmma, ovttaveardásašplána ja dásseárvoplána leat vel válmmaštallama vuolde ja livččii dehálaš oažžut daid gárvvisin dán jagi loahpa rádjái.
Sámedikki Heahtá doaimmahaga ođđa doaibmalanjat leat Duottar-Sámi luonddu- ja kulturguovddážis, gos seamma áigge ávvuduvvo sihke doaibmasaji viiddidanbargu ja johtti sámiid eallima govvideaddji ođđa čájáhus ja ođđa luonddučájáhus.
ratifiseremii ja fámuiduvvamii.
Sámedikki dohkkeheapmi
Sámedikki II várreságadoalli Hánno heaika ja mun 8 (j) -čoakkámis.
sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii.
Materiálat, maid sámedikki juohká nuvttá, eai heiven virtuálaoahpahusa buot oahppiide.
Sámedikkiid iešráđálaš mearrádusat
Sámedikki I várreságajođiheaddji Irja-Seurujärvi-Kari irja.
Sámedikki I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ovdanbuvttii čoahkkimii ON:id eamiálbmogiid máilmmikonfereanssa loahppaáššebáhpára.
Sámedikki I várreságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja II várreságadoalli Heikki Paltto muitaleigga erenomážit sámi boazodoalu dilis ja rolas sámekultuvrras.
Sámedikki ja Giellagas - instituhta ordnen sámeoahpahusa bargiid skuvlejumi vuosttaš lagasoahpahusa beaivvit sirdásit guovvamánnui 2015.
Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit evttohe láhkii váldojuvvot čáhcelága mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus, mii lea ceahki garrasit sámi vuoigatvuođaid suddjema dáfus.
Sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit eai guođđán bargojoavkku evttohussii sierraoaivila, daningo evttohus ii heajut sámiid kulturiešstivrema, muhto nanne muhtin veardde lágalaččat sámi kultuvrra suoji, eaige evttohusat heajut Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuid - muhto ferte muitit, ahte bargojoavkku evttohusat eai jávkat Ilo 169-soahpamuša rátifiserenáruid.
Sámedikki ja ministara deaivvadeami deháleamos fáddá lei ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan ja Ilo 169-soahpamuša ratifiseren.
Sámedikki ja eará
Sámedikki ja parlamentáralaš ráđi doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi Anáris 22.4.2015 Sámediggi
Sámedikki ja parlamentáralaš ráđi doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
Sámedikki ja parlamentáralaš ráđi doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki lágidan Helssega seminára fáddán leat sámegiela ja maorigiela ealáskahttin ja nannen.
Sámedikki lágidan seminára devddii dasa biddjon ulbmiliid.
Sámedikki ordnen ILO-soahpamuša ja sámiid eanavuoigatvuođaid gieđahallan semináras Anáris gávnnahuvvui almmolaččat, ahte Suoma ráđđehus galggašii viimmat bargat áššis politihkalaš mearrádusaid, iige šat joatkit máŋggaid čielggademiid bargama, maidda leat gollan máŋggat jagit.
Sámedikki ordnen dáhpáhusat ja dakkár dáhpáhusat, main sámediggi lea mielordnejeaddjin, ordnejuvvojit sámekultuvrra ja sámi árvvuid mielde nu ahte dat duvdet sápmelaččaid oktiigullevašvuođa ja ráhkadit sápmelaččaide lunddolaš deaivvadanbáikkiid.
Sámedikki ortniiduvvančoakkáma doallan ádjána guovvamánnui dego njeallje jagi dás ovdalnai.
Munnje ja mu eamidii lea gudnin beassat leat guossin dáppe dán illubeaivvi.
Aikioi su sámedikki ja sápmelaččaid buorrin bargan ánssolaš barggus.
Sámedikki ja sápmelaččaid dáfus lea hui buorre, ahte juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis leat sápmelaččat suohkanstivrrain.
Sámedikki lahttun bohtet dat 21 olbmo, geat válggain leat ožžon eanemus jienaid dainna eavttuin, ahte sin joavkkus leat uhcimustá golbma lahtu guđege sámiid ruovttuguovllu gielddas (oktiibuot 12).
Sámedikki lahttu Pekka Aikio lei ilus das, ahte seminárai oassálasttii vuoigatvuohtamnisteriija lassin maiddái eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddji.
Sámedikki lahtuin lea vejolaš geavahit čoahkkimiin anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sihke suomagiela.
čielggadit ja árvvoštallat dárkileappot.
- Sámedikkiid ja stáhtaid ovttasbargu
Sámedikki ja Ruošša sámiid ovttasbargoorgáná Sámiid parlamentaralaáš ráđđi lea soahpan, ahte sámit ráđđádallet oktan álbmogin ráđđádallamiin ja ahte sámiid oktasaš oainnut sohppojuvvojit SPR:as.
Girjegiisá Oy almmuhii girjji vuosttaš prentosa jagis 1993.
Sámedikki almmuhan oahppamateriálat leat gávdnamis dás.
Sámedikki almmuhan oahppamateriálat leat fidnemis Sámi duodjegávppis Sajosis Anáris, searvvi
Sámedikki dáfus hálddahusrievtti linnjen lei dehálaš.
Sámedikki dáfus lea dehálaš, ahte oba sámi ruovttuguovlu bissu oktilažžan ja seamma diggerievtti
Sámedikki bealiváldimat 8.
Sámedikki bealiváldimat
sámeguovlluid rumašbázahusaid hálddašeamis, daid maid Anatomalaš instituhtta
harmoniseren galgá čađahuvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin.
Vuođđuduvvui ođđa orgána, riddoguolástanlávdegoddi, dan maŋŋá go Sámedikkiin ráđđádallojuvvui.
galget maid ovddidit riikkarájiid rasttideaddji ovttasbargguid medialágádusaid gaskka
ovttasráđiid ja artihkkala 48 mearrádusa mielde.
sámedikkiin muhto maiddái ág.
Sámedikki oaidnu lea, ahte sámediggeválggaid guoski njuolggadusaid galgá heivehit dán jagi sámediggeválggain.
Sámedikki oaidnu fuođđovahátláhkii lea ein seammalágán, atnit lága váikkuhusaid boazodollui heitodin ja vahátlažžan ja gáibidit áššis ođđa válmmaštallama dego maid gáibidit vuođđoláhkaváljagotti dutkat lága váikkuhusaid riikkavuložiid ovttaveardásašvuhtii, ealáhusbargama friddjavuhtii ja eandalii sápmelaččaid sajádahkii álgoálbmogin ja dan mii lea boazodoalu sámi kultuvrra oassin.
" Sámedikki áddejumi mielde ráđđehusa evttohusa ii leat dárbu gieđahallat eará váljagottiin go vuođđoláhkaváljagottis.
"Sámedikki áddejumi mielde ráđđehusa evttohusa ii leat dárbu gieđahallat eará váljagottiin go vuođđoláhkaváljagottis.
Sámedikki áddejumi mielde boazodoalu sivat eaktudit bálgosa juohkima bálgosa mearrádusa gáibidan vugiin.
Sámedikki čilgehus laktojuvvo riikkabeivviide addon Ráđđehusa jahkečilgehussii jagis 2015.
Sámedikki guovddáš evttohusat:
Sámedikki giellaráđi ságajođiheaddjin sávan bálkkašumi arvvosmahttit Eanodaga gieldda buoridit sámegiela dili ovddideami gieldda buot oassesurggiin ja maiddái eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegielat bálvalusaid.
Sámedikki gielladoaimmahagas ii doisttážii leat nuortalašgiela jorgaleaddji.
Sámedikki almmusreive suohkaniidda gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat ja álgagat - gaskabláđi vuolde.
Sámedikki čohkken dieđuid mielde lea oahpahus sámegillii doallan bures sajis oahpahusa oppalašvuođas beroškeahttá heajos oahpaheaidilis.
Sámedikki čoakkámii buktojuvvui professor Kaarlo Tuori áššedovdicealkámuš sámedikki ságadoalli ja stivrra earuhanvejolašvuođain sihke stivrra doaimma árvvoštallamis 7 sámediggelahtu gáibádusa vuođul.
Sámedikki čoakkáma áššelisttus ledje vihtta aitosaš ášši ja jáhku mielde dáid dieđusge livččii galgan geargat gieđahallat ovtta beaivve áigge.
Sámedikki čoahkkima dohkkehan ekonomiijaplána jođiha sámedikki válgabaji ruhtadeami ohcama ja ruhtadeami geavaheami.
Sámedikki čoahkkima internetvuolggahusa čuvvo 179 geahčči.
Sámedikki dievasčoahkkima geassemánus dohkkehan dálá válgaáigodaga doaibmaprográmma váldoulbmilin leat biddjon ee. Sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmi ja árbevirolaš sámi ealáhusaid dili buorideapmi.
Sámedikki čoahkkima mearrádusat
Sámedikki čoakkáma váikkuhanváldi maid lasihuvvo, daningo doaibmaprográmma olláhuvvan čuvvojuvvo systemáhtalaččat sámedikki doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas.
Sámedikki čoahkkimis sáhttá geavahit anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela sihke suomagiela.
Sámedikki čoakkámis ja boazodoalloáššiin
Sámedikki čoahkkin 1) vállje ovttasbargoorgána sámedikki doaibmabadjái 2016 - 2019, 2) nammada ovttasbargoorgánai golbma lahtu, ovtta juohke giellajoavkkus, 3) nammada ovttasbargoorgánai ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 4) bivdá oahpahus- ja kulturministeriija, Lappi guovlluhálddahusvirgedoaimmahaga ja sámegielat oahpahusa lágideaddji orgánaid nammadit ovddasteaddji ovttasbargoorgánai.
Sámedikki čoahkkin 1) vállje ovttasbargoorgána sámedikki doaibmabadjái 2016 - 2019, 2) nammada ovttasbargoorgánai golbma lahtu, ovtta juohke giellajoavkkus, 3) nammada ovttasbargoorgánai ságajođiheaddji ja
Sámedikki čoahkkin 1) vuođđuda almmolaš doaimmahaga vuollásažžan doaibmi bálvalusovttadahkii ollesáigásaš márkanastinhoavdda virggi 1.3.2016 rájes, 2) mearrida virggi bálkán sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV ja das luohká I mieldásaš mánotbadjebálkká.
Sámedikki čoahkkin attii cealkámuša guolástanlága oppalašođastusas
1) ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 2) vihtta eará lahtu ja lassin 3) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
1) ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 2) vihtta eará lahtu ja lassin 3) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
1) ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 2) vihtta eará lahtu ja lassin 3) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki čoahkkin vállje nuoraidráđi doaibmabadjái 2016 - 2017 ja vállje dasa nuoraidráđi evttohusa mielde (mielddus 1) 1) čieža lahtu, 2) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
1) ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 2) vihtta eará lahtu ja lassin 3) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
1) ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji, 2) vihtta eará lahtu ja lassin 3) juohke lahttui persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki čoahkkin ásahii maid guokte oktasašbargoorgána, nuppi skuvlenáššiid ja nuppi sosiála- ja dearvvášvuohtaáššiid várás.
Sámedikki čoahkkin ovddasta Sámedikki bajimuš mearridanválddi.
Sámedikki čoakkán ii mannan aivve dego Strömsös.
Sámedikki čoakkán oaidnun šattai jienasteami maŋŋel, ahte álgaga sámediggái sáhtále dahkat 50 sápmelaš jienastanvuoiggalačča.
Sámedikki čoahkkin evttohii ahte sámi kulturmearreruhta bajiduvvošii 402 000 euroi.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii áššis vuđolaš ja viiddes cealkámuša jienain 17-2. 1 jietna lei guorus ja okta leai eret jienasteamis.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 bargiidpolitihkalaš prográmma sihke dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaplánaid, maid ollašuhttin lea álgán.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii čoahkkimisttis 18.12.2013 cealkámuša bargojoavkku evtttohusas.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii cealkámuša evttohusas ratifiseret ILO 169-soahpamuša
Sámedikki čoahkkin dohkkehii maiddái stáhtaráđđái čujuhuvvon muitalusa sámeáššiid ovdáneamis Suomas jagis 2015 ja vuođđudii almmolaš doaimmahaga vuollásažžan doaibmi bálvalanovttadahkii oaivedoaibmasaš márkanastinhoavdda virggi 1.3.2016 rájes.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii váldoulbmiliid ovttamielalaččat, earret čuoggá 3., mii dohkkehuvvui jienain 11-3.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii bušeahta jahkái 2015
Sámedikki čoahkkin dohkkehii doaibmaprográmma sámediggebadjái 2012-15
Sámedikki čoakkán dohkkehii mannan vahku Brüsselis ovttamielalaččat muitalusastis riikkabeivviide jagi 2012 celkosa, mii guoskkai ruvkelága olláhuhttima.
Sámedikki čoahkkin dohkkehii jagi 2015 bušeahta.
Sámedikki čoahkkin čađaha sáttaságastallama sámedikki doaibma- ja ekonomiijaplána 2016 - 2019 vuođustusain ja sisdoalus.
Sámedikki čoakkán ságastalai duššebeare bargojoavkku evttohusain ja álgagiin, mat laktáse válggaide.
Sámedikki čoahkkin bisttii vuossárgga gitta gaskaija rádjái.
Sámedikki čoahkkin vállje vihtta lahtu ja sidjiide persovnnalaš várrelahtuid Sámi parlamentáralaš ráđi doaibmabadjái 2016-2019.
Sámedikki čoahkkin nammadii sámedikki nuoraidráđi várrelahttun, earu bivdán Anna-Katariina Feodoroff sadjái, Leena Fofonoff.
Sámedikki čoahkkin lei váldán bušehttii jáhkái 2013 71 000 euro vuollebázat bušeahta.
Sámedikki čoahkkin lea 23.10.2013 ovttamielalaččat mearridan eretcealkit hálddahushoavda Juha Guttorma virggistis.
Sámedikki lea čoakkámisttis 2/2014 dan cealkámušas ILO 169-soahpamušas, ahte: Sámediggi atná vealtameahttumin, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren laktojuvvo dán oktavuođas sámediggelága ođasnuhttimii ja sápmelašmeroštallan rievdaduvvo sámedikki oainnu mielde, vai soahpamuša ratifiseren ja olláhuhttin dávisteaba Suoma dillái ja soahpamuš guoskaduvvo vuogálaččat.
Sámedikki čoakkán lea ovttamielalaččat vuostálastán dán evttohusa.
Sámedikki čoahkkin mearrida váldooasis sámedikki addin cealkámušain, evttohusain ja eará oaiviliin.
Sámedikki čoahkkin mearridii gaskavahku 20.6.2012 addit áššis čuovvovaš cealkámuša:
Sámedikki dievasčoakkán mearridii dán jagi deháleamos ulbmiliid ja dan mot dát ulbmilat ruhtaduvvojit.
Sámedikki čoahkkin mearridii nuoraidráđi ja nuoraidčálli virggi vuođđudeamis čoahkkimisttis Heahtás duorastaga 11.3.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui 30.6.
Sámedikki čoahkkin
Sámedikki čoahkkin čuovvunláhkai interneahtas
Sámedikki čoahkkimiid simultánatulkon ja striimen
Sámedikki čoahkkin nannii nana čátnašeamis suvdilis ovdáneami vuođđojurdagiid ja ulbmiliid ovddideapmin ovdduidgohcimisttis ja iežas doaimmain.
Sámedikki čoahkkin nannii jagi 2013 ruhtadoalloloahpaheami.
Sámedikki čoahkkin vállje ovddasteaddjiid sámi parlamentáralaš ráđđái válgabadjái.
1) sámiid ovddasteaddji, ja sutnje 2) vuosttas várreolbmo ja 3) nuppi várreolbmo.
Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis II várreságajođiheaddji doaibmabadjái 2016-2019.
Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis I várreságajođiheaddji doaibmabadjái 2016-2019.
Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis ollesáigásaš ságajođiheaddji doaibmabadjái 2016-2019.
Sámedikki čoahkkin vállje Sámi Giellagáldu giellajuhkosiidda doaibmabadjái 2016-2019 1) davvisámegiela giellajuhkosii 2 fásta lahtu ja 2 várrelahtu, 2) anárašgiela giellajuhkosii 3 fásta lahtu ja 3 várrelahtu, 3) nuortalašgiela giellajuhkosii 3 lahtu ja 3 várrelahtu Suomas sihke ovtta lahtu Ruoššas ja sutnje persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki čoahkkin vállje rehketdoallodárkkisteaddji ja sutnje várreolbmo doaibmabadjái 2016-2019 hálddahusa ja ekonomiija dárkkisteami várás.
Sámedikki čoahkkin ráhkkanii sámediggelága fápmuiboahtimii.
Sámedikki čoahkkin sáhttá ásahit dárbbu mielde earáge virggiid.
Sámedikki ruovttusiidduin lea rapoarta Heahtá dáhpáhusas 2013.
Sámedikki ruovttusiidduin leat dieđáhusat seminára sáhkavuoruin ja válmmaštallojuvvon sáhkavuorut gávdnojit ollislažžan neahtas.
Sámedikki ruoktosiidduide rahppojuvvon nettiaviisa OKTAVUOHTA lea oaivvilduvvon earenoamážit Suoma skuvllaide: rahpat lásaid ja dieđu skahppoma reaidduid dovdan dihtii sámi servodaga diliid buorebut.
Sámediggi lea rahpan iežas ruoktosiidduide OKTAVUOHTA - nammasaš nettiaviissa, mii lea vuosttamužžan oaivvilvuvvon Suoma skuvllaid atnui: rahpat lásaid ja dieđu skahppoma reaidduid dovdan dihtii sámi servodaga diliid buorebut.
Sámedikki ruovttusiidduide čohkkejuvvo diehtobáhkka sámiid rivttiin sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit skovit válgalogahallamii ohcamis čuovvovaš liŋkkas:www.samediggi.fi--> dokumeantat- Vaalit 2011.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdnojit dieđáhusat riikkaidgaskasaš 8 (j) -čoakkáma mearrádusain Montrealis ja doppe Suoma sámedikki doallan oalgedáhpáhusas.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus eahketskuvllas, dilálašvuođas mu doallan sáhka sihke sámedikki duogášmuittuhančálus fáttá birra.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdno dieđáhus ja govat doaluin ja mu ávvosáhka davvi-, anáraš- ja nuortalašgille ja maid suomagillii.
Sámedikki ruovttusiidduin gávdno ON:a álgoálbmotjulggaštusa jorgalus suomagillii (www.samediggi.fi).
Sámedikki ruovttusiiddut rievdaduvvojit interaktiivalaččabun ja dakkárin, ahte daid lea álkit lahkonit nu sáme- ja suomagillii.
Sámedikki neahtasiiddut njeálji gillii
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi ásahii čoahkkimisttis 12.4.2006 gaskaboddosaš bargojoavkku, mii galggai čielggadit sámeoahpa husa diliid ja válmmaštallat evttohusaid sámeoahpahusa ovddideamis sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi dohkkeha oahppamateriálabarggu buvttadanplánaid ja vuođđojurdagiid.
Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegoddi lei mearridan ahte dáiddadáhpáhus ii ordnejuvvole boahtte jagi ja stivra geavahii dál veto-rievttis ja mearridii, ahte dáhpáhus ordnejuvvo.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii dáiddadáhpáhusa beaivemearis ja sámi temás čoahkkimistis 17.6.
Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi mearridii gieđa hallat ášši dárkilabbot ja ásahii bargojoavkku čielggadan dihtii sáme oahpahusa diliid ja vejolašvuođaid ruovttuguovllu olggobealde.
Oulu universitehta Giellagasinstituhtas lea riikkaviidosaš vástu sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideames.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi oahpásnuvai ođđa valáštallanhállii ja mearridii dáhpáhusa ordnemis Soađegilis čoahkkimistis čakčamánu 23. beaivve.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea bargagoahtimen dáiddadáhpáhusa ordnemiin ovttasbarggus Roavvenjárgga gávpogiin.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ordne gaskavahku 17.9.2014 dmu 9.00 - 16.00 skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti lahtuid, várrelahtuid ja oahppamateriálabargiid oktasaš ovddidanbeaivvi.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ordne sámegielat oahppamateriálabarggu ovddidanbeaivvi 17.9.2014 dmu 9.00 - 16.00 Sámi kulturguovddáš Sajosa parlameantasáles Soljus Anáris.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat koordinere skuvlema ja doaibmá stáhtaveahki hálddašeaddji organisašuvdnan.
Sámedikki skuvlen- ja oahppomate-riáladoaimmahat koordinere skuvlejumi ja hálddaša stáhtadoarjaga.
Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat koordinere skuvlejumi ja hálddaša stáhtadoarjaga.
Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas ráhkaduvvo sámeoahpahusa riikkaviidosaš ovddidanguovddáš, masa gullet oahpahusa ovddidan, dieđihan, árvvoštallan, ráđđádallan ja raporterenbarggut (gč. mildosa 5).
Sámedikki skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas galggašii bargojoavkku mielas ovddidit sámeoahpahusa oppalašvuođas vástu guoddi, dan čuovvu, oahpahusas raporterejeaddji ja fásta oahpahusministeriijain ráđđádalli guovddáža.
Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat / vs. skuvlenčálli irmeli.
Sámedikki skuvlenraporta nr 1 Olggosaddi: Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat 2009.
Sámedikki skuvlenraporta nr 1
Sámedikki kulturdoarjagiid 2009
Sámedikki kulturdoarjja 2010
Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2015
Sámedikki kulturlávdegoddi jugii čoahkkimis 28.10.2013 jagi 2013 Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga sámi dáidaga ja kultuvrra ovddideapmái, mas oktiibuot 23 000 euro čujuhuvvui Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii.
Sámedikki kulturlávdegoddi lea jagi 2009 geassemánus addán maiddái nuppi dovddastusa.
Sámedikki kulturlávdegoddi bálkkaša SomBy-joavkku.
Sámedikki kulturlávdegoddi vuostáiválddii ohcamušaid 106 st oktiibuot 789 888,30 euro ovddas.
Sámedikki kulturlávdegoddi vuostáiválddii ohcamušaid 13 st oktiibuot 93 059 euro ovddas.
Sámedikki kulturlávdegoddi vuostáiválddii ohcamušaid 86 st oktiibuot 701 073,00 euro ovddas.
Sámedikki kulturmearreruđat leat duođaid smávvát ja ruhtajuohkimis galggalii álohii vuoruhit sápmelaččaid iežaset fidnuid ja earenoamážit galggalii deattuhit sámi nuoraid min doaibmaplánamet mielde.
Sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta válmmaštallojuvvui sámedikki stivrras.
Sámedikki vuolggačuokkis ráđđádallamiidda lea sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus.
Sámedikki láhkačálli lea juridihkálaš-hálddahuslaš virgeolmmoš, gean bargui gullá ee. válmmaštallat sámiid vuoigatvuohtadiliide guoski áššiid nugo cealkámušaid, evttohusaid, beali váldimiid, muittuhančállagiid ja muhtumin juoba láhkaevttohusaid.
Sámedikki lágas mearriduvvon geatnegasvuohta lea maid álggahit ovttasdoaibman- dehege od-ráđđádallamiid bargiiguin bargoortnega ođasnuhttima olis.
Sámedikki ceal kámušas Gálddoaivvi meahcceguovllu ja Sámmotjeakki-Vádjotjeahkki jekkiidsuodjalanguovllu dikšun- ja geavahanplánas sáddejuvvo mediai sierra dieđ áhus dan maŋŋ á go cealkámuš lea čállojuvvon loahpalaš hábmái čoahkkima gieđahallam a mielde.
Sámedikki cealkámušat ja sáhkavuorut gávdnojit ruovttosiidduineamet.
Sámedikki cealkámušat gávdnojit farggabáliid ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki cealkámuš áššis gávdno www-siidduin (www.samediggi.fi).
Sámedikki cealkámuš ILO soahpamuša nr 169 ratifiserengáibádusain
Sámedikki cealkámus ruvkelágas gávdno cealkámušat 2008-oasis.
Sámedikki cealkámuš Gilbbesjávri 2020-fidnus gávdno čujuhusas: www.samediggi.fi  dokumentit  lausunnot 2011.
Sámedikki cealkámuš Gilbbesjávri 2020-fidnus.
Sámedikki cealkámuš Lappi-soahpamušas ja sámi kultuvrra - oassi Lappi-soahpamušas gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki cealkámuš gávdno obban čujuhusas www.samediggi.fi - cealkámušat 2009.
Sámedikki cealkámuš gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin cealkámusat 2008 gaskabláđi olis.
Sámedikki cealkámuš gávdno obban sámedikki ruoktosiidduin cealkámušat 2009-oasis.
Sámedikki cealkámuš gávdno ruovttusiidduin.
Sámedikki cealkámuš Neakkela bálgosa juohkimis
áššiid. Ahte Sámedikkis lea vuoigatvuohta cealkit iežas oaiviliid, ii ollašuhte šiehta
Sámedikki cealkámuš sámediggeláhkabargojoavkku evttohusas vuođđuduvai lávdegottiid ja ráđiid válmmaštallamii.
Sámedikki cealkámuš Yle muitalusas jagiid 2007 ja 2008 bohciidahtii ealaskas ságastallama ja measta juo dadjat ođasdulvvi sierra mediain diimmá giđa.
Sámedikki lávdegottit ja ráđit válmmaštallet geasi áigge sámedikki oainnu doaibmabidjoprográmmas ja čakčat beassat viimmat addit áššis cealkámuša.
Sámedikki lávdegottiid, ráđiid ja stivrra válmmaštallan cealkámuš lei viiddis.
Sámedikki linjema mielde Suomas hállon buot sámegielaid sihke suomagiela galgá vuhtiiváldit dássebeallásaččat ordnedettiin čoahkkimiid dahje eará dáhpáhusaid.
Sámedikki lassin nuortalaččain lea iežas, sierra oktasašbargoorgána, Nuortalaččaid giličoahkkin nuortalaš guovllus.
Sámedikki lassin dáhpáhusa ordnedemiidda oassálastet ee. Anára Sámisearvi ro, Sámemusea Siida, Sámi oahpahusguovddáš, Anára gielda, YLE Sápmi ja Giellagas-instituhtta.
Sámedikki luohttámušolbmot leat maid geatnegahtton sámi álbmoga ektui ja sii galget atnit ávvira das, ahte sámedikki representatiivavuohta olláhuvvá.
Sámedikki luohttámušolbmot doibmet virgeovddasvástádusain.
Sámedikki vejolašvuođat ollet ságastallamiidda báik ká laš eiseválddiiguin ja dieđuid addimii oahpahusa guoskevaš mearrádusaid birra.
Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goit hui uhcán iige sámiide vuođđo lágas dorvvastuvvon kulturiešstivren leat ollašahttojuvvon skuvle jumi suorggis.
Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goittotge vánet iige sámiide vuođđolágas sihkkaraston kulturiešráđđen leat ollašuhtton skuvlema suorggis.
Sámedikki vejolašvuođat váikkuhit iežas álbmoga oahpahussii leat goittotge vánet iige sámiide vuođđolágas sihkkaraston kulturiešráđđen leat ollašuhtton skuv lema suorggis.
Sámedikki mátketelefonnummiriidda riŋgejuvvon háleštemiid haddi lea áššehačča geavahan operáhtora mátketelefonhattiid mielde.
Sámedikki goluin fásta (bargoveahka- ja doaibmasadjegolut) leat 85%.
Sámedikki oainnu mielde ásahus galggalii váldit vuhtii sápmelaččaid álgoálbmogin, iige gielalaš unnitlohkun.
Sámedikki mielas árbediehtu lea buot nannoseamos dalle, go dat lea rivttes giella- ja kulturbirrasis.
Sámedikki oaivilis ferte leat stuorra deaddu dáin áššiin.
Sámedikki muittuhančála ovdaolbmui
Sámedikki muittuhančála stáhtaráđi eahketskuvlii
Sámediggi ohcá mearreáigasaš prošeaktabargi Sámemusihkkaguovddážii
Sámedikki oainnu mielde ásahusevttohus ii daga máŧolažžan dálá dilis sámegielalaš aviissadoaimma šaddama Supmii.
stuorra deaddu das mo Sámediggi árvvoštallá ášši.
Sámedikki oainnu mielde eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttima galggašii čuovvut jeavddalaččat.
Sámedikki oainnu mielde EU:a galgá ovddidit doaimma eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideami várás maiddái sispolitihkas.
Sámedikki oainnu mielde GDG:a bargguide ii gula vuoluštemiid dahkan ja GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaibma leaba báhuid seahkánan gaskaneaskka ja sevnnjodan somu sisa.
Sámedikki oainnu mielde sarvvabivdu galggalii leat maid vejolaš suolddusuodjalanviidodagain go dat lea ráddjejuvvon guovlluguovdásaččat ja jos náliid várjaleapmi dan gáibida.
Sámedikki oainnu mielde ruvkeeiseváldi ii leat bargan lága mielde.
Sámedikki oainnu mielde riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas ja ovddidanovttasbarggus galggašii vuodjut maiddái árktalaš eamiálbmogiidda, go Suopma lea čatnasan Árktalaš Ráđi bargui.
Sámedikki oainnu mielde láhka galggalii leat eambbo geatnegahtti - ja sámegiella álgoálbmotgiellan, mas lea iežas láhka, galggalii namuhuvvot sierra.
Sámedikki oainnu mielde eananvuođđomet ja mineráladoallivuođat leat dutkojuvvon juo dárbahassii bures oahpahusa ja dutkamuša várás sámiid ruovttuguovllus iige vuođđodutkamuššii leat šat dárbu.
Sámedikki oainnu mielde dálá mearreruhta ii reahke sihkkarastit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid eaige sámiid olmmošvuoigatvuođat ollašuva resurssaid vátnivuođa dihte sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusain vuođđolága ja sámi giellalága gáibidan vugiin.
Sámedikki oainnu mielde dálá mearreruhta ii reahke sihkkarastit sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid eaige sámiid olmmošvuoigatvuođat ollašuva resurssaid vátnivuođa dihte sosiálaja dearvvasvuohtabálvalusain vuođđolága ja sámi giellalága gáibidan vugiin.
Sámedikki oainnu mielde sámi boazodoalu doarjja- ja hálddašanortnet galgá válmmaštallojuvvot biodiversiteahttasoahpamuša artihkkaliid 8 (j):a ja 10 (c):a sihke Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde iežas bargojoavkkus, iige virgeolmmošbargojoavkkus, man jođiha eanan- ja meahccedoalloministeriija.
Sámedikki oainnu mielde sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva vuođđolága gáibidan vugiin.
Sámedikki oainnu mielde sámiid ruovttuguovllus máŋgga sierra riikka viidodagas ealli gumppiid suodjaleami galggašii ordnet stáhtaid ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbargguin ja oktasaš dikšunplánain.
Sámedikki oainnu mielde Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš deattuhusat galget dihttot Suoma buot doaimmain, eaige ovdamearkan energiijapolitihkalaš gažaldagat oaččo rasttildit Suoma olmmošvuoigatvuođaid deattuhemiid.
Sámedikki oainnu mielde Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat ja biodiversitehtastrategia ja - doaibmaprográmma ollašuhttin gáibidit, ahte sápmelaččaid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu ja sámi birasbajásgeassima dárbbut váldojuvvojit vuhtii bargojoavkku barggus.
Sámedikki oainnu mielde oppalašbálvalusa geatnegasvuohta ii leat olláhuvvan sámegiel nuoraid- ja mánáidprográmmaid buohta iige nuortalaš- ja anárašgiel prográmmabuvttadusa buohta.
Sámedikki oainnu mielde soahpamuša ratifiseren eaktuda ee. nuppástusaid boazodoalu, guollebivddu ja meahccebivddu stivrejeaddji lágaide, Meahciráđđehus - ruvke-eana-materiála ja vuovdelágaide ja dáid nuppástusaid galggašii áinnas dahkat soahpamuša ratifiserema oktavuođas.
Sámedikki geahččanguovllus meahcceguovlluid atnu galgá ceavzit sosiálalaččat ja ekologalaččat.
Sámedikki oainnu mielde láhkaevttohus ii geahpet byrokratiija iige váldde vuhtii vuođđolágas leahkki sámiid kulturiešráđđema iige Vanhanen II ráđđehusa ráđđehusprográmma linjema sámiid kulturiešráđđema dorvvasteamis.
Sámedikki oainnu mielde guovlluid ovddidanlágas leat váikkuhusat sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaide ja daid ollašuvvamii.
Sámedikki perspektiivvas evttohus POLURA ii ovddas buori láhkaválmmaštallanvuogi.
Sámedikki geahččanguovllus Sámi oahpahusguovddáš ii leat doaibman dárbahassii bures olles sámi ruovttuguovllus ja láhka galgá dáhkidit ja addit SOG:ii geatnegasvuođa ordnet oahpu olles sámi ruovttuguovllus.
Sámedikki geahččanguovllus sámi ruovttuguovllu turisma galgá gárgehuvvot nu ahte dat lea ekologalaš ja guođđá nu stuora boađuid go vejolaš báikkálaš dássái ja smávvafitnodatolbmuide.
Sámedikki geahččanguovllus sávan, ahte jos girku áigu átnut ándagassii sápmelaččain, de girku galgá spesifiseret mas dat átnu ándagassii ja manin ja maid girku lea gárvvis bargat dili buorideami várás.
Sámedikki neahtasiiddut gávnojit čujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki ráđđádallin ledje sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ja II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.
Sámedikki šiehtadallanvuoigatvuohta ii čoavdde eiseválddiid iežaset
guovlluid fylkkasuohkaniiguin.
Sámedikki vuoigatvuohta šiehtadallat gusto juohkelágan áššiide, sihke
Sámedikki nuoraidráđđi álggaha doaivvu mielde doaimmas vel geasi mielde.
Sámedikki Nuoraidráđđi ohcá GUOKTE NUORRA OFELAŽŽA
Sámedikki Nuoraidráđđi ohcá mearreáigásaš prošeaktabargi
Sámedikki nuoraidráđđi joatká guovtte mearreáigásaš ofelačča ohcanáigge 14.11.2014 rádjai.
Sámedikki nuoraidráđđi joatká guovtte mearreáigásaš ofelačča ohcanáiggi
Sámedikki nuoraidráđis lea vejolašvuohta oažžut jienas gullosii sihke stivrras ja sámedikki dievasčoakkámis.
Sámedikki nuoraidráđis lea maiddái erenomáš áidnalunddot sajádat, dasgo dan lahtuin lea hállan- ja mieldeorrunvuoigatvuohta sámedikki dievasčoahkkimis.
Sámedikki nuoraidráđis lea hupmanriekti sámedikki čoakkámis.
Sámedikki nuoraidráđi 15-25-jahkásaš lahtut válmmaštallet daid sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid.
Sámedikki Nuoraidráđi Oahppoofelaš-prošeakta
Sámedikki Nuoraidráđi Oahppoofelaš - prošeakta sámiid ruovttuguovllu boahtteáiggi bargodilis lea álgán.
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji Laura-Maija Niittyvuopio muitalii sáhkavuorustis nuoraid vejolašvuođain ja hástalusain váikkuhit iežaset áššiide. "
"Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin lean ilolaš ja lihkolaš bálkkašumis.
Sámedikki nuoraidráđi bargun lea ovddidit, ovddastit ja gohcit sámenuoraid vuoigatvuođaid, sihke sámeguovllus ja dan olggobealde.
Sámedikki nuoraidráđi barggu hástalusat vuolláisárggastuvvojit servodagas, gos sámenuorat galget čilget kultuvrra ja duogáža.
Sámedikki nuoraidráđđi lei vuosttaš, mii doalai čoahkkima Parlameantasále Soljus. 4.1.2012.
Sámedikki nuoraidráđđi lea álggahan dán jage Ofelaš-doaimma.
Sámedikki nuoraidráđđi lea čoahkkimis 1/2016 22.1.2016 (6 §) mearridan evttohit lahtuid ja várrelahtuid sámedikki čoahkkimii nuoraidráđđái válljema várás.
Sámedikki nuoraidráđđi lea vel hirbmat nuorra nuoraidorgána, man doaibmanbiras lea viiddis.
Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga Sámedikki čoahkkimiid striimemis, man vuođul Sámediggi mearridii čoahkkimis golggotmánus 2014, ahte boahttevuođas Sámedikki čoahkkimiid lea vejolaš čuovvut njuolggovuolggahussan interneahtas.
Sámedikki nuoraidráđđi ollašuhttá Oahppoofelaš-fidnu oktavuođas Suoma sámeguovllu boahttevuođa bargooidnosiid kártejeaddji čielggadusa.
Sámedikki nuoraidpolitihkalaš bargu lea álgime.
Sámedikki vuoigatvuohta eará ášševálmmašteamis
golmma riikka sámedikkiid oasálaččat konvenšuvdnii.
Doaibmabijuid mat njuolga čuhcet Sámedikki iežas doibmii, Nuppi lađđasa
Sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima vuolggasadjin lea Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja riikkaidgaskasaš eamiálbmot- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama gohcci orgánaid ávžžuhusaid ollašuvvama ovddideapmi.
Sámedikki iežas doaimma gárgeheapmi lea okta dehálaš oassi jagi 2009 barggus.
Sámedikki iežas doaimmain positiivvalaš lea, ahte leat bastán bálkahit anáraš- ja nuortalašgielaid jorgaleaddjiid sámegiela doaimmahahkii jagi 2008.
Sámediggi ferte álggahit ruhtadoalu vuogáiduhttindoaimmaid.
Sámedikkit galget viidáseappot bargat Davviriikkalaš Ráđi miellahttovuođain sierra dan barggus mii lea jođus davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain. "
Sámediggi galgá ráhkadit oktii válgabajis čilgehusa lága ollašuhttmis ja sámiid gielladiliid ovdáneamis riikkabeivviide (lága 29 §).
sápmelašvuođa uhkit. Sámediggi galgá vuolgit das, ahte dat bálvala buot sápmelaččaid
Sámediggi váldoláigolažžan ferte ohcat restauráŋŋafitnodateaiggáda jahkebeali siste.
Sámediggi galgá liikká máksit čoakkángoluid, virgeolbmuid bargan barggu ja mátkegoluid.
Sámediggi galgá dieđihit aktiivvalaččat sámi giellalágas sámiide ja movttiidahttit sámiid geavahit sámegiela.
Saamelaiskäräjien oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi koordinoi järjestelyjä.
Saamelaiskäräjien oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi koordinoi tapahtuman järjestelyjä.
Sámedikki oahppamateriálabargu, beaivválaš vásáhusat oahppamateriálabarggus
Suoma sámedikki oassálastin lea gal dan duohken leatgo sámedikkis resurssat oassálastit fidnui.
Sámedikki oassálastinvejolašvuođat plánejuvvon nuortalaččaid kultuvrra, giela ja ealáhusaid doarju doaimmaide leat goittotge gitta Sámedikki iežas stáhtaruhtadeami dilis boahttevaš jagiin.
Sámedikki fuollan lea dat, mo meahciráđđehusa hálddašanmálle ođastus boahtá váikkuhit sámedikki ja Meahciráđđehusa gaskasaš ovttasbargui boahttevuođas. "
Sámedikki ollesáigásaš sátnejođiheaddji lea Klemetti Näkkäläjärvi.
Sámedikki váldodoaibmabáiki lea Anáris sámekulturguovddáš Sajosis.
Sámedikki mearrá dusain juohkit stáhta ruhtademiin almmuhuvvon oahppamateriála nuvttá skuvllaide (ovda oahpahussii, vuođđooahpahussii, logahatskuvlejupmái ja ámmátlaš vuođđo skuvlejupmái) leat háliidan álkidahttit sámegiela ja sámegielat oahpa husa ordnenvejolašvuođaid gielddain, maid ruhtadoallu lea čavga dilis ja mat leat jagis nubbái figgan gávdnat ođđa seastinčuozahagaid ieža set bušeahtain.
S ámediggi bálkkaša jagi 2009 kulturdagus S omBy-joavkku lahtuid:
Sámedikki máksonjuolggadus Stáhta mátkkoštannjuolggadus - ekonomiijačálli Hilkka Kukkonen
o Sámedikki bálkáhanvuogádat ođaduvvo. Sámedikki parlamentáralaš stivren ja ovddugohcin ovddiduvvojit dainna lágiin, ahte várreságadoalli ja sámedikki stivrra sajádat nannejuvvojit bálkáhanvuogádagain vai politihkalaš doaibma beavttálmuvvá.
Sámediggi prinsihpalaš linnjema mielde dat guoddala buot mášengollerogganlobiin, lei ohcci sápmelaš dehe ii.
Sámedikki vuođđudanmuttus Ruoŧa stáhta oaivilin lei, ahte sámediggi ii galgan leat sápmelaččaid iešstivrenorgána.
Muhto go sámedikkiid vuođđudeaddji cealkámušat hábmejuvvojedje, de lei lávde
Sámedikki vuđolit oainnut áššis gávdnojit áššis addojun cealkámušas, mii gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikki vuođustusat
Sámedikki smávva bušeahtas dát lea stuora ruhta, mii bálkása 11 sámediggeáirasa almmá lágalaš ákka haga guođđin čoakkáma mielde.
Sámedikki hoahppodievasčoakkán Odne dollojuvvui sihkkarit sámedikki historjjá oaneheamos dievasčoakkán, mas mearriduvvoje olles njeallje ášši: 1) čoakkáma rahpan, 2) čoakkáma lágalašvuohta ja mearridanváldi, 3) beavdegirjedárkkisteddjiid válljen ja 4) čoakkáma áššelistu.
Sámediggi ferte ráhkkanit dasa, ahte galgat dahkat evttohusa lassibušeahtaide, vai oažžut prográmma olláhuhttimii leahtu.
Sámedikki politihkalaš kultuvra lea hui nuorra, muhto muhtinlágán ovdánan oainnu oktasaš áššiid dikšumii sáhtálii gal liikká vuordit.
Sámedikki ságadoalli almmuhii duhtávažžan, ahte sámedikkis lea buorre ovddastus bargojoavkkus.
Sámedikki ságadoalli ja má. hálddahushoavda deaivvadeigga vuoigatvuođaministeriijas vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henrikssoniin ja ministeriija virgeolbmuiguin.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja II várreságajođiheaddji Heikki Paltto leaigga otne, 12.12.2012 stáhtaráđi gullan láhkai.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, guhte oassálasttii bargojoavkku čoahkkimii juo goalmmát geardde, doalai čoahkkima dehalažžan. "
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi (Juvvá Lemet) atná lasseruhtadeami erenomáš buorre áššin.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi giittii bargojoavkku lihkostuvvan barggus ja sávai sámegiela ealáskahttindoaimmaid ovdánit ja oažžut maiddái ruhtadeami.
Lassidieđut: Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi
Sámedikki ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi namuhii vássán ságadoallibaji ja sámi servodaga eanemus mearkkašahtti áššin davviriikkalaš sámi soahpamušas joatkkašiehtadallamiin álgima.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná sápmelaččaid boahttevuođa čuovgadin: " Sámeálbmoga boahttevuohta ii leat eahpesihkkar nu guhká, go seailluhit kultuvrra árvvuid, árbevieruid ja searvvušlašvuođa.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná sápmelaččaid boahttevuođa čuovgadin: "Sámeálbmoga boahttevuohta ii leat eahpesihkkar nu guhká, go seailluhit kultuvrra árvvuid, árbevieruid ja searvvušlašvuođa.
Álbmotlaš biodiversitehtabargojoavkku lahttu sámedikki sáđajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi lea duđavaš Suoma sámedikki ožžon dovddastussii. "
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi váillahii eanavuoigatvuohtagažaldagaid válmmaštallamii rabasvuođa ja almmolašvuođa.
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi atná bargojoavkku vuođđudeami historjjálažžan ja dehalažžan. "
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi hálai sámiid ávnnahis kulturárbbi suodjaleami dilis Suomas ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggus.
Sámedikki ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi
Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi
Sámedikki ságadoallin in sáhte dovdat seammalágán ilu, daningo sámediggi massá áššedovdi sámiid vuoigatvuođaid bealušteaddji ja áidna sámi ruovttuguovllu olggobeal ovddasteaddji sámedikkis.
, sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.
Sámedikki ságadoallin sávan, ahte girku doarjjulii sámi kultuvrra nu ahte dorvvastivččii Ohcejoga girkostobuid ruhtadeami iežas ruđain.
Sámedikki ságajođiheaddji blogga, mas son muitala 8 (j) -čoahkkima dovdamušain
Sámedikki ságadoalli bargonamahusa molsun ŠpresideantanŠ lasihivččii sámedikki árvvus atnima ja govvešii ságadoalli duođalaš saji álbmotválljen orgána ságadoallin.
Sámedikki ságajođiheaddji ja fidnu vásttolaš jođiheaddji
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja Petteri Laiti.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, Sámedikki lahttu ja kulturlávdegotti ságadoalli Tauno Haltta, má. hálddahushoavda Pia Ruotsala ja vs. kulturčálli Riitta Orti-Berg gallejedje Helssegis 5.-7.5.2015 deaivvadit sierra ministeriijaid virgeolbmuid.
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tiina.
vuođđudan gaskaneaset.
Sámedikki ságadoallit dolle telefončoakkáma mannan vahku ja dohkkeheimmet cealkámušaid ovttaveardásašvuohtalága ođasnuhttimis ja vástádusaid nállevealahankomitea ávžžuhusaide.
Sámedikki ságadoallit čuvvo riikkabeivviid dievasčoakkáma ja deaivvadeapmi odne eahketbeaivve vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona ja mu buohta deaivvadeapmi bázii maŋimussan sámedikki ságadoallin.
Sámedikki sága doalai Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, geavaheaddji sága doalai prošeaktahoavda Juha Guttorm ja hukseheaddji sága doalai Senaatti-kiinteistöt hoavda Jukka Liede.
Sámedikki sáhkavuorru vuođđuduvai sámedikki čoakkáma dohkkehan cealkámušaide.
Sámedikki telefonnummirat nuppástuvvet 1.9.2008 rájes.
Sámedikki beales evttohin, ahte meahcceráđđehusa hálddahusmálles galgá váldit vuhtii ráđđehusprográmma linnjemiid, mat gusket sápmelaččaid ja eanangeavaheami ja ráhkkanuvvo dasa ahte ILO 169-soahpamuš ratifiserejuvvo.
Sámedikki beales sávan didjiide buresboahtima dán dilálašvuhtii.
" Sámedikki beales lean ilolaš, ahte ovdaolmmoš ja válljogottiid ságadoallit leat hálidan oahpásmuvvat sámedikki doibmii ja áigeguovdilis sámeáššiide.
"Sámedikki beales lean ilolaš, ahte ovdaolmmoš ja válljogottiid ságadoallit leat hálidan oahpásmuvvat sámedikki doibmii ja áigeguovdilis sámeáššiide.
Sámedikkiid ruhtadeapmi ja láhkaásahuslaš sajádat leat sierráláganat sierra stáhtain nugo maiddái juridihkalaš duogáš.
Sámedikki ruhtadandilli lea hui váttis ja dat lea dahkan maŋimus jagiid rehketdoalloloahpahemiid, main lea leamaš vuolláibáza.
Sámedikki Sámi mánáidkulturguovddáš lea váldán váimmu áššin sámi mánáid stoahkanbirrasiid sámáiduhttima duhkorasaid ektui.
Sámedikki Sámi kulturguovddášbargojoavkkus Sámi musihkkaguovddášfidnu lei mielde earet eará auditorio, jietnadávástusa, loaiddastanlávddi, duohkelanjaid sihke studio plánemis.
Sámedikki sámemusihka oahpahusa plánemii vuddjon ESR-prošeavttain lea dahkkon áidnalunddot bargu ja ráhkaduvvon ođđa, ovdamearkan sámemusihka oahpaheaddjiskuvlen ja Sámi musihkkaguovddáža doaibmamálle.
Sámedikki Sámemusihkkaguovddáš ohcá veahkkebargi
Sámedikki Sámemusihkkaguovddáš ohcá
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá giellabargi
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá davvisámegiela jorgaleaddji
Sámediggi almmuha ahte dan čállingotti sámegiela doaimmahagas lea ohcan láhkai
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá
Sámedikki sámegiela doaimmahaga geatnegasvuohtan lea ee. fállat sámegiela jorgalanbálvalusaid.
Sámedikki sámegiela doaimmahat ollašuhttá webropol- jearahallama sámi giellalága heiveheamis jagiin 2012-2014.
Sámedikki oažžun GDG:a siskkáldas raporttaid mielde dahkkojuvvon báktevuođđomihtidemiid vuođul Ruossačearu guovllus davidihttaminerála uránadoallivuohta lea báikkuid juobe 5%.
Sámedikki čieža áirasa vuolláičállin gáibádus manná dábálaš vuogi mielde sámedikki hálddahussii diariserema várás, válmmaštallamii ja ášši gieđahallojuvvo sámedikki bargoortnega ja sámediggelága mielde, ja dieđusge - ášši válmmaštallojuvvo fuolalaččat.
hilgojuvvo. Sámedikki čielggadeami mielde sámeguovlluid vuovdeeatmanat galget
Sámedikki čielggadeamit
Sámedikki čuovvovaš válggat doaimmahuvvojit čakčat 2011.
Sámedikki doaimmahagat juohkašuvvet dábálaš, sámegiela sihke skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahahkii.
Sámedikki čállingoddái gullet golbma doaimmahaga
Sámedikki čállingotti váldodoaibmabáiki lea Anáris.
Sámedikki čállingoddi lea sádden 22.1.2016 čoahkkima čoahkkáibovdejeaddji dahkan mearrádusa mielde lahtuide ja várrelahtuide čálalaš almmuhusa čoahkkimis.
Sámedikki sitkadis evttohusat ja Suoma oažžun ávžžuhusat ON:s ja Eurohpa Ráđis leat dolvon dasa, ahte stáhtaráđđi lea bidjan ulbmilin sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami.
Sámedikki ruovttusiiddut leat ođasnuhttojuvvon, muhto dađi bahábut eat leat ožžon siidduid vel sámegielaide.
Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:
Sámedikki stipeanddda ožžo čuovvovaš stuđeanttat:
doarvái, go maiddái Sámediggige ferte dan dohkkehit.
Seammá ládje gáibiduvvo sámedikkiid dohkkehus jos nuppástusat galget
gáibiduvvo dasa Sámedikki dohkkeheapmi, vrd. artihkkala 16 Nuppi lađđasa.
Sámedikki čavčča válggain čoaggin dieđut leat bárrásiin gárváneame.
Sámedikki čakča lea dás duohkonai hohpolaš.
" Sámedikkiid beales lea dovddahuvvon sávaldat ahte sámit álbmogin berrejit beassat loaidat oasálažžan davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ovttas stáhtaiguin (Norggain, Ruoŧain ja Suomain).
"Sámedikkiid beales lea dovddahuvvon sávaldat ahte sámit álbmogin berrejit beassat loaidat oasálažžan davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ovttas stáhtaiguin (Norggain, Ruoŧain ja Suomain).
luondu dan mielde makkár riektedilálašvuođat gustojit stáhtaid ja sámedikkiid
Sámedikki dán válgabajis dahkan eatnatlohkosaš evttohusat sámegiela ealaskahttinprográmma gáibideamis leat buktán bohtosa aŋkke čatnaseami dásis.
Sámedikki bušeahttaárvalusat leat mearriduvvon dohkkehuvvot ovddit jagi loahpas, nappo boahtte jagi bušeahttaárvalus dohkkehuvvo dán jagi loahpas.
Sámedikki ruhtadilli lea leamaš čavga juo máŋga mánotbaji ja goluid lea ferten geahpedit minimii.
Sámedikki ekonomiijadilli lei heittot, muhto iežas doaibma galgá ain beavttálmahttit ja vuoruhit dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmma mielde, vai sáhttit gárgehit bargomet ja beroštumiid goziheami.
Sámedikki dán válgabaji bargu ovdána hohpolažžan.
Sámedikki dán jagi maŋimus dievasčoakkán dollojuvvo 16.12., gosa dađi bahábut in ieš beasa Københavnna dálkkádatráđđádallamiid geažil.
Sámedikki dehálaččamus ulbmilat ráđđádallamiidda vuođđuduvve dieđusge sámedikki cealkámuššii.
Sámedikki dehalamos bargu lea ollašuhttit vuođđolágas dasa ásahuvvon doaimmaid dahjege ollašuhttit sáme kulturiešhálddahusa sihke dorvvastit sámi eamiálbmotkultuvrra seailuma ja ovdáneami.
Sámedikki dehaleamos bargun lea ollašuhttit sámiide eamiálbmogin vuođđolágas sihkkaraston iešráđđema, mii sámedikki bealiváldimiid mielde ii leat vel ollašuvvan geavadis.
Sámedikki dárkkuhussan lea geahččalit buoridit buohkaid geat orrot sámiid ruovttuguovllus, sihke sápmelaččaid ja suopmelaččaid, guovlluhálddahusa bálvalusaid ollislaččat ILO 169-soahpamuša ratifiserema mielde.
Sámedikki ulbmilin lea, ahte lága riikkabeaivvegieđahallan livččii johtil, láhkii ii boađašivčče eará nuppástusat go vejolaččat sirdásanásahusaid oasil ja lunddolaččat buktit dán doaivaga ovdan vuođđoláhkaváljagoddái. "
Sámedikki ulbmilin POLURA-barggus lea oažžut sámi boazodollui iežas doarjjavuogádaga ja oažžut boazodoalu doarjjadási badjánit.
Sámedikki ulbmilat árbevirolaš dieđu suodjaleami várás
Sámedikki dievasmearálaš ja váikkuheaddji oassálastin ja maiddái Deanu sápmelaččaid guolástanárbevierru ja guolástanvuoigatvuođat dorvvastuvvojit Deanu guolástansoahpamušráđđádallamiin.
Sámedikki bargosuorgái gullet buot áššit mat dikki mielas gusket sámi álbmoga
Sámedikki ássesuorgi boahtá ovdan Sámelágas § 2-1.
Sámedikki bargun ii leat maid eará suopmelaš ealáhuspolitihka ovddideapmi - muhto árbevirolaš sámi ealáhusaid ovddidanbargu.
Sámedikki doaibman lea maiddái lága 28 § mielde čuovvut sámi giellalága ollašuvvama sihke dahkat dárbbu mielde evttohusaid lága ollašuhttima ovddideapmin dahje dohkketmeahttun diliid vuigema dihtii.
Sámedikki doaimmaide gullet sámediggelága 5 § mielde dat áššit mat
Sámedikki bargun lea sámediggelága § 6 mielde ovddastit sámiid bargguide gulavaš áššiin nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge.
Sámedikki bargun lea čuovvut sámi giellalága mielde sámi giellalága ollašuhttima ja bargat evttohusaid váilevuođaid divvuma várás.
Sámedikki bargun lea dorvvastit sámi kultuvrra seailuma ja gárganeami.
Sámedikki bargun lea dušše ja duššebeare sápmelaččaid rivttiid bealušteapmi.
- Sámedikki bargun lea ollašuhttit sámiid kulturiešráđđema ja ovddugohcima.
Sámedikki bargun lea ollašuhttit Suoma áidna álgoálbmoga kulturiešstivrema.
Sámedikki dearvvahussániid konfereanssas cealká Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.
Sámedikki dieđiheami ovddideamis biddjo deaddu vuorrováikkuhussii.
Sámedikki dieđuid mielde Meahciráđđehus lea rávvagiid heiveheamis vuosttas virgeoapmahaš oppa máilmmis.
Sámedikki ordnen dilálašvuođaid dollojun ovdaságat gávdnojit čoahkis čujuhusas (
Sámedikki dimmá (jagi 2012) rehketdoalloloahpaheapmi maid dohkkehuvvui.
Sámedikki ruhtadoallodárkkisteaddjit leat ruhtadoallodárkkistanmuitalusas gávnnahan, ahte sámedikki ekonomiija ja hálddahusa leat dikšon lágalaččat ja mearrádusaid mielde.
Sámedikki rehketdoalloloahpahanášši gieđahallan lei vuosttaš áššin ja dan gieđahallamii manainai olles beaivi, gitta diibmu 17 rádjái, vaikko dievasčoakkán lei gieđahallan namuhuvvon ášši juo guovtti ovddit čoakkámis.
Sámedikki doaibmabajis 2012-2015 rehketdoallodárkkisteaddjin leaba doaibman vuoigatvuohtaministeriija válljen JHTT Klaus Krokfors ja sámedikki válljen KHT Risto J. Hyvönen (várreolmmožin Tiina Mikkonen-Brännkärr).
Sámedikki doaibmabaji 2012-2015 ulbmilin lea sihkkarastit sámegiela ja kultuvrra eallinfámu olles riikkas, gohcit sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuvvama ja buoridit sámiid lágas ásahuvvon sajádaga.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
Sámekultuvrra doaimma stuorra hástalussan leage sihkkarastit sámekultuvrra váibmosa seailuma ja ovdáneami iežas eavttuid mielde máilmmis, mii šaddá ain eanet globálan.
Sámedikki doaimma almmolaš ulbmilat
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat ruoktosiidduin www.samediggi.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja eamiálbmogiid filbmadáhpáhussii čujuhusas: www.skabmagovat.fi
Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa:
Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja-eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii čujuhusas: www.ijahisidja.fi
Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
Sámedikki bargui sáhttá oahpásnuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaibmamii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttasiidduin www.samediggi.fi
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahtta čujuhusas www.samediggi.fi.
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi.
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttasujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikki doaibma ruhtaduvvo stáhta bušeahttaruhtademiin.
Sámedikki dieđáhusa mielde (jagi 2003) lea sámiid servodahkii váikkuhan
Sámedikki dieđáhusa mielde (jagi 2004) ii leat vejolaš duššefal lága addin
Sámedikki doaibmamearreruđat leat unnit.
Sámedikki doaibmaprográmma lea olláhuhtton beaktilit sámedikki resurssaid olis cealkámušain, álgagiin ja beroštumiid bearráigeahčus.
Sámedikki doaibmaprográmma ollislaš olláhuvvama eastá sámedikki resurssaid vuollegis dássi, muhto duhtavašvuođain sáhtán dadjat, ahte measta buot ulbmilat leat ovddiduvvon sámedikki doaimmas.
Sámedikki doaibmaprográmma lea earáhuvvan ráhkadusas dáfus ovddit prográmmain mearkkašahtti ládje.
Sámediggi bargu lea šaddan ain aktiivvalažžabun ovddeža ektui.
Sámedikki doaibma sámegiela ovddideapmin
Sámedikki doaimmahahkii lei vuosttaš geardde vejolaš bálkáhit anáraš- ja nuortalašgielaid giella-jorgaleaddjiid giđđat 2008, go dárkkuhussii čujuhuvvui ruhta stáhta bušeahtas.
duohtan. Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas.
Sámedikki sávaldahkan lea, ahte jagi 2005 hámus davviriikkalaš sámisoahpamuššan dohkkehuvvolii measta dakkáražžan muhto goitge nu ahte sámiid rievttit eai heajuduvvo.
Sámediggi galgá ovttaáigásaččat jurddahit oba sámiid ruovttuguovllu beroštumiid - eat sáhte sotnadit eará sámiid ruovttuguovllu doaibmabáikkiid ja mii šaddat resursseret maid eará suohkaniidda ja sámiid ruovttuguovllu olggobeal guvlui vai sáhttit doarjut sierra guovlluid sámi kultuvrra ja sámi servošiid.
Sámediggi galgá álggahit čielggadanbarggu sámegielat bálvalusaid sihkkarastimis ja ovddideamis sámiid ruovttuguovllu olggobealde ovttas vuoigatvuohtaministeriijain, sámeservviin ja vehádatáittardeaddjiin.
Sámediggi galgá skáhppot fásta ruhtadeami sápmelaš ollesolbmuide sámegiela lohkan- ja čállindáiddu skáhppomii ja čujuhit sámegiela skuvlema lágideaddji orgánaid.
Sámediggi galgánai váldit duođas máhcahaga, mii boahtá sámi áššiid ovddideapmái.
Sámediggi galgáge buvttihit dieđuid áddehahttiláhkai ja álkit sámiid vuoigatvuođain nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.
Sámediggi galgá feaskárastit válljagottiid bušeahttaevttohusa gieđahallama olis, vai sámedikki ruhtadeapmi ii unno.
Sámediggi galgá leat aktiivvalaččat váikkuheame sote-linnjemiidda, vai dilli ii doalvvo sámiid ruovttuguovllu bálvalusráhkadusa hedjoneapmái ja sámegiel bálvalusaid unnumii.
Sámediggi galgá leat sápmelaččaid luhtte sámi ruovttuguovllu suohkaniin, inge sáhtále beahttit iežas jienasteddjiid dainna lágiin ahte muotkkulin Anárii.
Sámediggi ferte guorahallat dárkket, masa dat ruhtadeamis čujuha dađi lági mielde, vai lágas mearriduvvon barggut šaddet dikšojuvvot ja sámedikki ekonomiija lea gierdavaš dásis.
Sámedikkit galget bastit oassálastit dásseárvosaččat dálkkádatrievdama mearrádusdahkanproseassaide nášuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.
Sámediggi galgá reageret raportii ja unnimusat sáddet iežas originála cealkámuša soahpamuša olláhuhtti bearráigeahččokomiteai.
Sámediggi galgá fállat dahje čujuhit dan orgána, mii bastá fállat sámi giellaláhkii ja sámekultuvrai laktáseaddji skuvlen- ja oahpahusbálvalusaid gielddaide, stáhta virgebáikkiide ja fitnodatlágádusaide.
Sámediggi ferte dieđusge bearráigeahččat dárkket čielggadanbarggu ovdáneami.
Sámediggi galgá doaimmastis atnit buot sámegielaid dásseárvosažžan ja čájehit das ovdamearkka, ahte sámegiela sáhttá atnit eiseválddiid olis.
Sámediggi galgá doaimmas fállat giellabálvalusaid maiddái sámegiellagiidda ja veahkehit sámiid sámegielat virgeoapmahaš áššedikšumis.
Sámediggi galgá ráhkkanit máŋggaid váljagoddegullamiidda ja gohcit beaktilit ovdduidis, vuoi soahpamuša ratifiseremii livčče riikkabeivviid viiddis doarjja " várreságajođiheaddjit Sanila-Aikio ja Paltto guorahallaba jo boahttevaš hástalusaid.
Sámediggi galgá ráhkkanit máŋggaid váljagoddegullamiidda ja gohcit beaktilit ovdduidis, vuoi soahpamuša ratifiseremii livčče riikkabeivviid viiddis doarjja "várreságajođiheaddjit Sanila-Aikio ja Paltto guorahallaba jo boahttevaš hástalusaid.
Sámediggi galgá dán válgabajis eandalii ráhkadit evttohusa das, mot gárganeapmi sáhttá earáhuhttojuvvot nuppe guvlui ja de oažžut sápmelaččaid muotkut ruovttoluotta sámiid ruovttuguvlui.
Stáhtalaš čielggadeapmi mas ulbmil lea leamaš
Sámedikki boahttevaš nuoraidlávdegoddebarggus mun hálidivččen maid birasgeahččanguovlluid oidnot ja sáhtáleimmet atnit ávkki Allianssa buriin ovdamearkkain iežamet barggus.
Sámedikkit galggale earenoamážit doarjut Ruošša sámiid viggamušaid ortniiduvvat parlamentáralaš orgánan.
Sámediggi galggašii vuođđudit jagi gielladahku - bálkkašumi, mii mieđihuvvošii buoremusat sámiid gielalaš diliid buoridan stáhta dahje gielddaid ossodahkii dahje eará orgánai ja movttiidahttit ná positiivvalaččat virgeoapmahaččaid sámiid gielalaš diliid buorideapmái.
Sámedikki buvttadan dieđihanmáteriala.
Sámedikki buvttadan oahppomateriálat leat dál bissovaččat oaidnin láhkai maiddái Sámedikki Heahtá doaimmahagas.
Sámedikki bargoortnega 10 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 10 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 12 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje kulturlávdegoddái válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 12 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje kulturlávdegoddái válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 14 § mielde sámiid davviriikkaid oktasaš giellabarggu várás vuođđuduvvon doaibmaorgánaidda Suoma lahtuin uhcimustá okta válljejuvvo sámi giellaráđi lahtuid gaskavuođas.
Sámedikki bargoortnega 14 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje sámi giellaráđđái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu. Ságajođiheaddji ja
Sámedikki bargoortnega 14 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje sámi giellaráđđái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu. Ságajođiheaddji ja
Sámedikki bargoortnega 16 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 16 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 17 a §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje nuoraidráđđái guovtte jahkái hávil čieža lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 17 a §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje nuoraidráđđái guovtte jahkái hávil čieža lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 21 b §:a mielde sámi kulturiešráđđemii gulavaš bargguid teknihkalaš ollašuhttima várás doaibmá bálvalusovttadat, mii vástida Sámedikki vuollásažžan earret eará kulturguovddáža márkanastimis sihke teknihkalaš ja logistalaš bálvalusbuvttadeamis ja giddodaga bajásdollui gulavaš bargguin sihke iešguđetlágan dáhpáhusaid ordnemis.
Sámedikki bargoortnega 25 §:a 5 čuoggá mielde láhkačálli bargun lea ráhkadit gv.
Sámedikki bargoortnega 3 §:a mielde ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji válljejuvvojit válgabadjái ain hávil.
Sámedikki bargoortnega 3 § mielde ságajođiheaddji ja guokte várreságajođiheaddji válljejuvvojit válgabadjái ain hávil.
Sámedikki bargoortnega 3 §:a mielde ságajođiheaddji válljejuvvo válgabadjái ain hávil.
Sámedikki bargoortnega 45 §:a mielde dáid prográmmaid ja plánaid dohkkeheapmi lea guovtteoasat.
Sámedikki bargoortnega 4 §:a 13 čuoggá mielde sámedikki čoahkkin vuođđuda sámedikki virggiid.
Sámedikki bargoortnega 4 §:a 5 čuoggá mielde sámedikki čoahkkin dohkkeha sámedikki guhkit áigge doaibmaprográmma ja ekonomiijaplána, mat dárkkálmuvvet jahkásaččat dohkkehuvvon doaibmaplánas ja bušeahtas.
Sámedikki bargoortnega 55 §:a mielde ođđa sámedikki vuosttas čoahkkima bovde čoahkkái agi mielde boarrásamos sámedikki lahttu, guhte maiddái doaibmá čoahkkima ságajođiheaddjin, dassážiigo sámediggái lea válljejuvvon ođđa ságajođiheaddji.
Sámedikki bargoortnega 5 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin nammada sámedikki ságajođiheaddjiid maiddái stivrras seamma doaimmaide ja seamma doaibmabadjái.
Sámedikki bargoortnega 5 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin nammada sámedikki ságajođiheaddjiid maiddái stivrras seamma doaimmaide ja seamma doaibmabadjái.
Sámedikki bargoortnega 6 logus lea meroštallon ovttasbargoorgána dárkkuhus, sajádat, barggut, válljen ja čoakkádus.
Sámedikki bargoortnega 7 logus lea meroštallon ovttasbargoorgána dárkkuhus, sajádat, barggut, válljen ja čoakkádus.
Sámedikki bargoortnega § 7 mielde ságadoalli vállje mearreáigásaš hálddahushoavdda, go lea vuos gullan várreságadoalliid.
Sámedikki bargoortnega 8 §:a mielde: " Sámedikki čoahkkin vállje ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega 8 §:a mielde: "Sámedikki čoahkkin vállje ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegoddái sámedikki válgabadjái ain hávil ságajođiheaddji, várreságajođiheaddji ja vihtta eará lahtu sihke juohkeoktii persovnnalaš várrelahtu.
Sámedikki bargoortnega ja ekonomiijahálddahusa ođasnuhttinbargu galggalii maid loahpahuvvot.
Sámedikki bargoortnega mielde doarjagat mieđihuvvojit aitosaš kulturdoarjjan nugo prošeaktadoarjja, bargo- dahje eará doarjja ja almmustahttindoarjja ja maiddái sámeservviid doaibman- ja prošeaktadoarjjan.
Sámedikki bargoortnet lea maid ođasnuhttima vuollásažžan.
Sámedikki barggu doarjjan POLURA-bargojoavkkus leat jearran sámiid ruovttuguovllu bálgesiin čálalaš oainnuid ja evttohusaid mot POLURA-láhka galgá ođastuvvot.
demokráhtalaččabun ja rabasin galget váldojuvvot vuostá.
Sámedikki jáhkehahttivuođa ja jienasteddjiid riektedorvvu dáfus spiehkkun ii leat vuoiggalaš.
Sámedikki ođđa válgabaji rahpančoahkkin dollojuvvo guovvamánu 9. beaivve Anáris.
Sámedikki ođđa válgabaji rahpan lahkona
válgga jienastanvuoigatvuhtii gullevaš gáibádusaid, lea vuoigatvuohta adnojuvvot
vuoigatvuohta jienastit Sámediggái, galgá adnojuvvot sápmelažžan, ja nu maiddái
Sámedikki válggaid evttohasbidjan nohká 5.8.2011
Sámedikki válgabaji 2012-2015 rahpamat ja Sajosa vihahanávvudoalut lágiduvvojit cuoŋománu 3.-4. beivviid Anáris.
Sámedikki válgabadji ja kulturguovddáš Sajos rahppojuvvon Sámedikki válgabaji ja kulturguovddáš Sadjosa rahpandoalut sihke sámedikki válgabaji nubbi čoakkán leat dollojuvvon.
" Sámedikki válgalávdegotti čoahku ja válljenákkaid evttohuvvo ahte dat nuppástuhttojuvvojit ođđa lágas.
"Sámedikki válgalávdegotti čoahku ja válljenákkaid evttohuvvo ahte dat nuppástuhttojuvvojit ođđa lágas.
Sámedikki válgalávdegoddi lea álggahan válmmaštallama sámedikki válggaid várás. "
Sámedikki válgalávdegoddi dieđiha sámiide sámedikki ruoktosiidduin ja medias sámedikki válgalogahallamii ohcaleamis ja vejolaš nuppástusain, maid sámediggelága ođastus buktá. "
Sámedikki válgalávdegoddi ollašuhttá válggaid sámedikkis addojuvvon lága 4 logu ja vuoigatvuohtaministeriija válgameannudeamis addán ásahusa (3.11.2006/965) mielde.
Sámedikki válgalogahallan ii leat almmolaš, muhto dat galgá dollojuvvot čiegusin, ja dat lea sápmelaččaide duođaid dehálaš ášši.
ja organisašuvdnaeallima vástesaš ruhtajuogademiid reguleremat leat ovdamearkkat
Sámiide eamiálbmogin lea vuođđolágas sihkkaraston iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
Sámedikki válggat
Sámedikki gáibádusat leat - hárvenaš gal - váldojuvvon vuhtii ásahusas.
Sámedikki váikkuhan ja mearridanválddi galgá lasihit čielgasit ja hábmet dan skuvlen ja oahppamateriáladoaimmahagas oahpahusa ovddideamis vástideaddji guovddáža.
Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat leat cealkámušat, álgagat, evttohusat, beroštumiid bearráigeahčču ja sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat.
Sámedikki váikkuhanvejolašvuođat sihkkarastojuvvojit áššáigullevaččat ráđđádallamiin.
Dattetge lea deaŧalaš sihkkarastit sámedikkiid vejolašvuođa
OVTTASBARGOŠIEHTADUS Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadusa Sámi parlamentáralaš ráđi bokte, dohkkehuvvui ja vuolláičállojuvvui Sven-Roald Nystø, Lars Anders Baer ja Pekka Aikio bokte.
Das dahke mearrádusa oktasaš čoahkkimis maid dolle 1995.
Sámedikkit dat galget riikkaidgaskasaš dilálašvuođain ovddastit sámiid artihkkala 19
Sámedikki stáhtadoarjja gullá stáhta bušeahtas vuoigatvuođaministeriija váldoluohkkái.
Ráđđádallamiin sámedikki sáttagottis lea mielde Sámi Duodji-organisašuvdna.
Sámedikki boarráseamos lahttu, nuortalaš Tauno Haltta rabai sámedikki válgabaji vuosttaš dievasčoahkkima.
Sámedikki várreovddasteaddjin bargojoavkkus lea ovdal bargan Pentti Pieski, gii lea bivdán ođđa várreovddasteaddji nammadeami dan maŋŋá go son lea sirdásan meahcceráđđehusa bargin.
Sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii stáhtaráđđái sámiid boažodoalu erenoamášsárgosiin ja doarjjadárbbuin.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvon 21.11.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 2.6.
Sámedikki váldodoaimmaide lea várrejuvvon stáhta bušeahtas s. 1,6 miljon euro.
Sámedikki aitosaš doaibmaruđain oassi sirdojuvvolii gokčat ee. Sajosa láigguid ja háhkamiid.
Sámedikki aitosaš doaimma bušeahtas dušše sulaid 12% manná politihkalaš bargui ja beroštumiid bearráigehččui.
Sámedikki aitosaš doaimma goluin 47% leat bargoveahkagolut.
Sámedikki aitosaš doaimma ruhtadeamis 78% boahtá vuoigatvuohtaministeriijas, 4,8% oahpahus- ja kulturministeriijas, 15% lea vuoigatvuohtaministeriija láigodoarjja ja 2,2% leat iežas doaimma boađut.
Sámedikki aitosaš doaimma ruhtadeapmi ii evttohuvvo čuhppojuvvot, mii dieđusge illudahttá.
Sámedikki guossin boahtá maid kulturministeriija stáhtačálli Stefan Johansson, geainna sámediggi ságastallá kulturguovddášfidnus ja sámedikki oainnuin kulturministeriija hálddašansuorggi áššiin.
Sámedikki diehtojuohkin ja almmusvuohtagovva buoriduvvojit ja lasihuvvo sámedikki doaimma dovddusvuohta sámiid ja guovddáš čanasjoavkkuid gaskavuođas.
Sámedikki loahpalaš mearkkašumit ruvkelágas guđđojuvvojit maŋŋel ministeriijai.
Sámedikki virggálaš oainnu vuođđoláhkaođasnuhttimii mearrida sámedikki dievasčoakkán.
Sámedikki virgeolbmot ja luohttámušolbmot geat ožžot buhtadusaid leat sámiid deaivamis álkit ja oktavuođaváldima váras lea vejolaš sihtat riŋgenáiggi virgeolbmuin, vai oktavuođaváldimis eai šatta golut sápmelaččaide.
Sámedikki virgeolbmot čohkkejit dilálašvuođa oainnuin muittuhančállosa, mii adnojuvvo sámedikki cealkámuša duogášmateriálan.
Sámedikki jagi 2010 doaibmačilgehus ja rehketdoalloloahpahus dohkkehuvvuiga ja sámediggelahtut besse oahpásnuvvat sámi kulturguovddáš Sajosii ja dan boahttevaš doaimmaide.
Sámedikki jagi 2013 doaibmačilgehusas leat gieđahallon viidát sámedikki iežas doaimmat ja bušeahttajáhkái ja válgabadjái ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvan.
Sámedikki jagi vuosttas čoahkkima sáhttá čuovvut interneahtas čujuhusas:
Sámedikki čoahkkima sáhttá čuovvut interneahtas čujuhusas: http://www.sogku.fi/live /.
Sámedikki logiid jagiid bistán váikkuhanbarggus fuolakeahttá dát áššit eai leat vel buot eiseválddiid ja mearrideaddjiid dieđus.
Sámedikki vuohččulaš lahttu Pekka Aikio válljejuvvui čuovvovaš sámediggeválggaid válgalávdegotti ságadoallin.
Sámedikki webropol-jearahallan sámi giellalaga ollašuvvamis
Sámedikki guovddášbargun lea plánet ja ollašuhttit Suoma vuođđolágas sápmelaččaide dorvvastuvvon giela ja kultuvrra guoski iešmearrideami.
Sámedikkiid oktasaš linnjá lei, ahte Deanu soahpamuš galgá dorvvastit ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Sámedikkiid oktasaš oaidnu lea earenoamáš mávssolaš jurddahettiin davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema.
Sámedikki oktasaš oaidnun lea, ahte sámesoahpamuš galggašii čuovvut nu dárkilit go vejolaš jagi 2005 luohpaduvvon hápmosa.
Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi.
Sámedikki oktavuođas doaibmá Sámi mánáidkulturguovddáš, mii lea Lappi mánáidkulturfierpmádaga oassi ja dan bokte maiddái riikkaviidosaš Taikalamppu - fierpmádaga lahttu.
Sámedikki oktavuođas doaibmá sámi mánáidkulturguovddáš MÁNNU, mii lea oassi Lappi mánáidkulturguovddášfierpmádaga ja dan bokte maiddái riikkaviidosaš Taikalamppu - fierpmádaga lahttu.
Sámedikki oktavuođas doaibmá sámegiela doaimmahat, mii lea vuođđuduvvon jagis 1992 sámi giellalága ollašuhttima várás.
Sámedikki oktavuođas doaibmi eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma lea guovlluguovdasaš filbma- ja audiovisuála suorggi resursaguovddáš, man bargun lea ovddidit sámi filbmamuitaleami máŋggahámatvuođa ordnemiin skuvlejumi, márkanastimiin sámi filmma ja bagademiin mánáid ja nuoraid filbmamuitaleami máilbmái.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai Sámedikki oktavuođas doaibmi Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža sámeossodaga Plánejeaddji virggi.
Sámedikki olis sámi mánáidkulturguovddáš lea doaibman Diidalámppa-fierpmádahkii gullan Lappi mánáidkulturguovddáža lahttun ja lea ožžon dan bakte jahkásaččat sulaid 30 000 euro stáhtadoarjaga doaibmasis.
Sámedikki oktavuhtii leat vuođđudeamen nuoraidráđi.
Sámedikki okta njunusulbmiliin lea sisriikkalaš bd-soahpamuša 8 (j) -bargojoavkku loahpparaportta doaibmabidjoevttohusaid ja ávžžuhusaid olláhuhttin.
Sámedikki almmolaš doaimmahat lea fárren
Sámedikki almmolaš doaimmahat lea fárren ođđa báikái Anára Rivdolai (Vasatokka dállu).
Sámedikki almmolaš geavada mielde ministariid ja ja sámedikki guovttagaskka deaivvademiide oassálastet dušše sámedikki válljen ovddasteaddjit.
Sámedikki almmolaš linnjá mielde lean dadjan máŋgga oktavuođas ja maiddái Gilbbesjávrres, ahte álbmotmeahcit eará luonddusuodjalanguovlluid ládje leat leamaš sámi kultuvrii ja boazodollui buorrin.
Sámedikki almmolaš doaimmahagas ohcanláhkai leamašan áššemeannudeaddji (Kati Eriksen) sadjásažžan lea váldojuvvon juridihka kandidáhta Sanna Guttorm.
Sámedikki almmolaš doaimmahagas ohcanláhkai leamašan kulturčálli virgesadjásažžan lea váldojuvvon musihka magisttar Anna Näkkäläjärvi.
Sámedikki almmolaš doaibmaváriiguin lei goittotge vejolaš bálkáhit luohkáoahpaheaddji Rauna Rahko ovtta mánnui geasset 2007.
Sámedikki dievasčoakkámis leat áššelisttus máŋgga ovddit dievasčoakkámis sirdojuvvon áššit, mat eai juogaman sivas leat ovdal háhppehuvvon gieđahallojuvvot ja áššit eai goit sáhte meariheamit sirdojuvvot.
Sámedikki dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi orru olggosoaidnit hui absurda ja mánnálaš dahku.
Sámedikki dievasčoahkkima dohkkehan bušeahtta- doaibmaplánas dán jahkái oktan ulbmilin lei ásahuvvon ruhtadeami ohcan Sámi Giellagáldui ja doaimma ovddideapmi bissovažžan.
Sámedikki dievasčoahkkima mielde guovlohálddahusa ovddidanfidnu ii váldde ollege vuhtii sámiide vuođđolágas ja sámediggelágas dorvvastuvvon iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđema.
Sámedikki dievasčoahkkima mielde guovlohálddahusa ovddidanfidnu ii váldde ollege vuhtii sámiide vuoññolágas ja sámediggelágas dorvvastuvvon iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráññema.
Sámedikki dievasčoakkámis gieđahalaimet manna vahku sámi giellagažaldagaid viidáseappotge.
Sámedikki dievasčoakkán dohkkehii diimmá juovlamánu cealkámušas davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas Suoma álbmotlaš lágaide.
Sámedikki dievasčoakkán čoahkkana várra vel okte dán čoakkáma maŋŋel ovdal juovllaid ja dalle doaivvu mielde sáhttit doallat historjjálaš čoakkáma ja válljet vuosttaš geardde ovddasteddjiid sámedikki nuoraidráđđái.
Sámedikki dievasčoahkkin celkkii ALKU-fidnu birra
Lei dehálaš doallat sámedikki dievasčoakkáma vel dán jagi mielde.
Sámedikki dievasčoahkkin lea čoahkkimisttis 10.3.2009 cealkán guovlohálddahusa ođasmahttinfidnu birra (ALKU-fidnu).
Sámedikki dievasčoahkkin lea čoahkkimisttis 10.3.2009 cealkán guovlohálddahusa oñasmahttinfidnu birra (ALKU-fidnu).
Sámedikki dievasčoakkán lea linnjen, ahte ILO 169-soahpamuša ratifiseren gáibida soahpamuša mielde sámiid eanan- ja hálddašanvuoigatvuođaid nannema ja ná maid veahádatáittardeaddji oinnii ášši.
Sámedikki dievasčoakkán lea dollojun ja dat leamaš viidát ovdan ođđasiin.
Sámedikki dievasčoakkán lea dollojuvvon ovddetbeaivve.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 24.2.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo 4.3. ja áššelisttu nalde leat dehálaš áššit, eandalit sámedikki cealkámuš Anárjávrre oasseoppalašlávas ja sámedikki muitalus stáhtaráđđái jagi 2010.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvo geassemánu loahpas.
Sámedikki dievasčoakkán dollojuvvui ja dušše moattis ledje eret čoakkámis. Čoakkán dollojuvvui hui soabalažžan njukčámánu álgobeivviid Anáris.
Sámedikki, birasministeriija ja artihkal 8 (j) -bargojoavkku eanangeavahanseminára eiseválddiide, geaid ovddasvástádussan lea sámi ruovttuguovllu eanangeavaheami áššit, lihkostuvai bures.
Sámediggái ja sámekulturguovddáš Sajosii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámediggái ja Sámemusihkkaguovddážii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámediggái sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja nuoraidráđđái www.samediggi.fi/nuorat.
Sámediggái sáhttá oahpásmuvvat nettičujuhusas www.samediggi.fi ja nuoraidráđđái www.samediggi.fi/nuorat.
Sámediggái sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Sámedikkis ii leat sierra ruhtadanmomeanta sámegiela lohkama doarjun várás, vaikkoge sámediggi leage dakkára evttohan.
Sámedikkis eai leat vejolašvuođat váikkuhit dasa, mo sámi ávnnaslaš kulturárbi suodjaluvvo, doalahuvvo, vurkejuvvo ja čájehuvvo.
Sámedikkis ii leat vejolašvuohta gullamiin divvut dáid beliid meattáhusaid, jos váljagotti ságadoalli ii namalassii bivdde sierra vástádusa nággemušaide.
Sámedikkis ii leat vejolašvuohta dieđihit áššis dán viidáseappot.
Sámedikkis ii leat mihkkege beroštumiid váikkuhit sámi rádio ođaspolitihkkii muhto lunddolaččat hálidit dákko bakte gudnejahttit dieđihangaskaomiid sorjjasmeahttunvuođa.
Lea maid boahtán máŋgga oktavuođas ovdan, ahte sámedikkis ii livčče mahkaš váidinlohpi áššis.
Sámedikkis ii leat vuođđoláhkaváljagoddái mihkkege mearkkašumiid.
Sámiid politihkalaš orgánan
Sámedikkis eai leat dađi bahábut resurssat aŋkke vel ámmátdieđiheapmái.
Sámedikkiin ii leat áidnavuoigatvuoigatvuohta ovddastit sámiid stáhtaid
Sámedikkis ii leat monopola leat áidna orgána mii ovddasta sámi beroštumiid
Sámedikkis ja meahcceráđđehusas lea oktasaš bargojoavku, mii válmmaštallá meahcceráđđehuslága geatnegasvuođaid heiveheami Meahcceráđđehusa barggus - namalassii daid osiid mat gusket sápmelaččaid.
- Sámedikkis ja sámeservošis leat stuorra vuordámušat gielaealáskahttinprográmmas.
Sámedikkis, ja vejolaš maŋisbohttiin, ferte leat mearrideaddji sátni
Sámedikki giellabesiide ja sámegielalaš rieggáide dárkkuhuvvon ruđat leat dán rádjái kanaliserejuvvon sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegotti bakte daningo giellabeasse- ja riekkesdoaibma lea gehččojuvvon beaivedikšundoaibman.
Sámedikkis dego maid suohkaniin lea riekti iežas iešstivrejumis olis válljet iežas ovddasteddjiid, iige eará iešstivrenorgánaid válljen ovddasteddjiid áššedovdamuš, etnisiteahtta dehe válljenákkaid árvvoštallan gula eará beliide iige bargojoavkku bargui.
dán konvenšuvnna mielde.
Sámedikkis lei vuosttaš geardde albma vejolašvuohta mearridit sápmelaččaid riektesajádaga gárganeamis.
Sámedikkis lei illu oažžut vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henriksson guossin Anárii golggotmánu loahpas.
Sámedikkis ledje máŋggat mearkkašumit eanangoddelávvii.
Sámedikkis ledje máŋggat dárkilmástimat ja mearkkašumit ja ráđđádallamat čuozáhatlogahallama čuozáhagain ja daid govvádusain joatkahuvvet ein viidáseappot.
Sámedikkis ledje oktiibuot 83 ovddasteaddji eará bargojoavkkuin.
bokte. Sámedikkis leat 21 lahtu guđet válljejuvvojit sámediggeválggas njealje jahkái
Sámedikkis lea dáhtus mielde vejolašvuohta ráhkadit birasministeriijain bienalaš doaibmabidjočatnaseami.
Sámedikkis lea hui stuora sátneváldi áššis, daningo suohkanovttastahtimiid spiehkastatákkain namuhuvvo ahte ovttastahttin ii oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid ja guovddážis leat sámediggelága 9 §:a miel ráđđádallamat suohkanovttastuhttináššis.
Sámedikkis lea jođus mánáidkulturguovddáš-prošeakta.
Sámedikkis lea johttáhuvvon Sadjosa márkanastin- ja gárgehanfidnu, mii nohká boahtte jagi álgobealde.
Sámedikkis leat giellajorgaleaddjit buot golmma sámegielas.
Sámedikkis leat lassin siidodoaibmabáikkit Eanodagas ja Ohcejogas.
sámedikkis lea vejolašvuohta váikkuhit áššemeannudeapmái ja dan bohtosii.
Sámedikkis lea maiddái sierraprojeavttat, maidda boahtá ruhtadeapmi stáhta ja Eurohpa Uniovnna váriin.
Sámedikkis lea maid vuoigatvuohta oažžut áirasiid almmolaš ráđiide. Sátni
Sámedikkit maid galget searvat doaibmabijuid hábmemii maiguin ráhkanit
Sámedikkiid vuoigatvuohta eará ášševálmmašteamis Sámedikkiin galgá leat dat vuoigatvuohta ahte sis lea ovddasteapmi almmolaš ráđiin ja lávdegottiin main mearridit sámiid beroštumiide deaŧalaš áššiid.
Sámedikkiin galgá leat dat vuoigatvuohta ahte sis lea ovddasteapmi almmolaš
Sámedikkis lea gárvvisvuohta ja hállu bargat Tukesiin áššáigullevaš vuogi mielde ovttas ruvkelága olláhuhttima várás, muhto Tukesis ii leat leamaš dasa dáhttu.
mearrideaddji váldi.
Sámedikkis lea álgagadahkki vuoigatvuohta Sámelága § 2-1 nuppi
, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
Sámedikkis lea jeavddalaš ovttasbargovuohki sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiiguin.
Sámedikkis leat siidodoaibmabáikkit maiddái Eanodaga, Ohcejoga ja Soađegili kirkosiiddain.
Sámedikkis lea stuora vátni áššedovdiin.
Sámedikkis lea stuora ovddasvástádus bargojoavkku loahpparaportta čállimis.
Ráđđehusat ja sámedikkit leat dainna lágiin leamaš ovtta mađe ollu áirasat ja dássá
Sámedikkis lea duođaid buorre dievasčoakkáma dohkkehan válgaáigodaga doaibmaprográmma, muhto dan olláhuhttin gáibida guhkesáigge barggu ja dan vuhtii váldima buot mearrádusdahkamis ja hálddahusas.
Sámedikkis leat unnán nuorat ja nissonolbmot ovddasteaddjin.
ja čađahit doaibmabijuid mat eai sorjá almmolaš válddi geavaheamis.
Sámedikkiin lea geatnegasvuohta doahttalit ahte ii oktage galgga vealahuvvot sohkabeliid, seksuálalaš soju dahje čearddalašvuođa dihte.
Sámedikkis lea dan várás okta plánejeaddji.
Sámedikkis dákkár meannudeapmi ii livčče vejolaš.
Sámediggái dahkko guovlohálddašanvirgelágádusa doaimmas bargosuodjalandárkkistus, mas gieđahallojuvvojit sámedikki bargandilit ja bargiidjođiheapmi.
Sámedikkis ferte nugo earáge orgánain leat láhkavuođđu dahkat mearrádusaid mat
Sámediggái šaddá olu bargu, daningo namuhuvvon lágat leat hui dehálaččat sámi kultuvrra dáfus.
Sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen artihkkala 16
Sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen artihkkala 16 mielde birashálddašeamis mii guoská dáidda guovlluide.
Sámedikkis galgá leat vuoigatvuohta leat ovddastuvvon
Sámedikkiin galget leat dakkár doaimmat mat dahket sidjiide vejolažžan beaktilit váikkuhit dasa ahte sámi álbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái álbmotrievtti njuolggadusaid ja dán konvenšuvnna mearrádusaid mielde šaddá duohtan.
Sámedikkiin galget leat dakkár doaimmat mat dahket sidjiide vejolažžan
Sámediggái heivejit buot ráđđádallamat, main ulbmilin lea sápmelaččaid sajádaga nannen, muhto Ilo 169-soahpamuša ratifiseren gáibida ovttačilggolaččat eananriektegažaldaga čoavdima.
Sámediggái deháleamos áššit ráđđehusa evttohusas leat sápmelašmeroštallan sihke ovttasdoaibmangeatnegasvuohta ja sámiid eamiálbmotsajádaga sihkkarastin ja ovddideapmi ja eaktuda daid dohkkeheami ráđđehusa evttohusa mielde.
Sámediggái ráhkaduvvo dál vuosttaš geardde bargiidprográmma ja dan ráhkadeapmi leanai leamaš guhkes proseassa, mii lea bistán measta oba válgaáigodaga.
Sámediggái lágas mearriduvvon iešstivrejupmi guoská ruovttuguovllu, mii lea otne maid sámi giellalága váldoheivehanguovlu.
Sámediggái lea lágiduvvon oahpásmuvvan Eurohpa Uniovnna ja komiššuvnna doaimmaide ja deaivvadeapmi komissára Olli Rehniin.
dattetge biddjojuvvon hálddahuslaš doaimmat láhkamearrádusaiguin ja stáhtalaš
Sámediggái lea lohpiduvvon, ahte bargu vuolgá johtui ja luohtán dán lohpádussii, muhto lean fuolas barggu álggaheami ádjáneamis.
Sámediggái lea eallindehálaš seailluhit sámiid ruovttuguovllu ealasin, dorvvastit ja gárgehit guovllu bálvalanráhkadusa.
Sámediggái galgá sirdit sámiid ruovttuguovllu eanangoddeprográmma ráhkadeami ja maiddái skuvlema, luondduriggodagaid, birrasa ja johtolaga ráhkkanan- ja plánenbargguid.
Sámediggái leat jagi álggu rájes boahtán cealkima várás 70 golledoidinohcamuša sámiid ruovttuguvlui.
Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat ruvkelága ollašuhttima várás.
Sámediggái lea dorvvastuvvon doarvái resurssat oassálastit strategiija ja doaibmaprográmma ollašuhttima várás.
Sámediggái leat sihkkaraston doarvái resurssat strategiija ja doaibmanprográmma ollašuhttimii.
Sámediggái lea várrejuvvon čilgejeaddji rolla ja suddobohká sajádat go dat geahččala dorvvastit sápmelaččaid lágas mearriduvvon vuoigatvuođaid olláhuvvama.
Sámediggái čujuhuvvo ruhtadeapmi dieđiheami ja pedagogalaš ráđđeaddima dikšumii ja doibmii sámeoahpahusa riikkadási ovddideaddjin ja koordináhtorin.
Sámediggi lea ožžon diehtun Roavenjárgga hálddahusrievtti njeallje vuosttaš mearrádusa ruvkelága vuođul min dahkan váidalusain dorvo- ja kemikálavirgelágádusa (suomagillii dovdojuvvo oanádusain Tukes) mieđihan ođđa mášengollaroggama doidinlobiin.
Sámediggái vuođđuduvvon nuoraidráđđi láhčá ođđa vejolašvuođa váldit vuhtii sámedikki barggus ain buorebut sámemánáid ja - nuoraid dárbbuid ja ovddidit sámedikki iežas doaimma ja ovddugohcima fuopmášit ođđa sámi nuoraidkultuvrra ja sámemánáid ja - nuoraid sierradárbbuid.
sámi giellalága ollašuvvamis
sámi beroštumiide.
Sámediggái sirdása sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) jođiheapmi dán jagi álgománuid Ruoŧa sámedikkis.
Dárbbu mielde sámediggái dáhkiduvvo ng. veto-riekti hilgut davviriikkalaš sámi soahpamuša.
- Sámediggi berre oažžut viehka stuorra vejolašvuođa váikkuhit guvllolaš hálddašeapmái dain politihkkasurggiin mat leat deaŧalaččat sámi álbmogii. "
Sámedikkiide galgá addojuvvot vejolašvuohta beassat gullojuvvot go riikka
Sámedikkiide galgá addojuvvot vejolašvuohta beassat gullojuvvot go riikkačoahkkimat gieđahallet áššiid mat erenoamážit gusket sámi álbmogii.
Sámedikkiide galgá addot stuorát mearridanváldi iežaset guovllus hálddašeapmái ja stivremii, daningo dat addá buoremus vejolašvuođaid vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii sámi kultuvrra vuolggasajiid dáfus.
- Sámediggái addojuvvot ekonomalaš vejolašvuohta šaddat ovttadássásaš oasálažžan golmmabealat šiehtadallamiidda.
Sámedikkiide galggaše addojuvvot dárbbašlaš resurssat sihkkarastit ollislaš ja ovttaárvosaš oassálastima.
Sámediggái boahtán oktavuođa váldimiid mielde sámegielalaš beaivedivššus leat leamaš mánát, geat eai máhte obanassiige sámegiela dehe máhttet dan hui hejot.
Sámediggái válljejun ovddasteddjiid lágas addon bargun lea maid duššebeare ovddastit sápmelaččaid rivttiid.
Sámediggái ruhta lassebušeahtas
Sámedikkis ii leat jerrojuvvon cealkámuš láhkaevttohusas eaige áššis leat olláhuhttojuvvon ráđđádallamat sámediggelága mielde.
Sámedikkis vurdojuvvo evttohus mot áššis galggalii ovdánit ja maid ratifiseren Suomas eaktuda.
Sámedikkis ráđđádallamii oassálaste mu lassin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoalli ja lávdegotti áššegieđahalli, sámedikki láhkaolmmoš.
Sámedikkis dárbbahuvvo eanet go goassige ovdal oktilašvuohta ja eakti hállu buoridit sámiid vuoigatvuođaid.
Sámedikki birra addon lága leat aiddo ođasmahttimin.
Sámedikkis addojuvvon lága (974/95, nupp.1279/02) 27 §:a mielde evttohasa Sámedikki válggain sáhttet bidjat uhcimustá golbma olbmo, geat leat merkejuvvon jietnavuoigadahtton sápmelažžan Sámedikki válgalogahallamii.
golmma sámedikki ovdii vai dat dohkkehivčče dan.
Dasto lea Sámediggi dađistaga eanet ášššiin šaddan bákkolaš
Sámedikkis Sámi Parlamentan?
Luvlieluspies ja Deardnas. Sámediggi šaddá
Sámediggi viggá váikkuhit guovlluidgeavahussii juo ovddalgihtii nu ahte buktá oainnus guovlluid lávvaráhkadeapmái, mii stivre guovllu eanangeavahusa.
Sámediggái lea ásahuvvon sámegillii gulavaš doaimmat sámi giellalágas ja das addojuvvon ásahusas.
DUODJI lea hápmašuvvan johtti ja luonddu
Sámi duodji ja čikŋa- ja atnudiŋggat leat ráhkaduvvon hui čáppadin ja alladásagin - nu ahte dat leat čujuhan sámi kultuvrra lagašvuođa lundui.
Sámi duoji sáhttánai gohčodit dáiddaduodjin.
Sápmelaš bajásgeassima govvidii eandalii eahpenjuolggo bajásgeassin.
Sápmelaččain leat riikkaid boarraseamos gielat ja kultuvrrat, mat leat oalle olu boarrasut áiggis, go dálá stáhtat, ja Davviriikkaid ja Ruošša sámeguovlluin leat ovcci sierra giellajoavkku.
Sámegielain lea sámeidentitehta ja sápmelašvuođa seailuma dáfos mávssolaš mearkkašupmi, nu ahte dát gielat leat buot Davviriikkaid Sámi álbmoga dáfos vealtameahttumat.
Sámegielaid duššamii váikkuha maiddái dálá dilli, nugo dat, ahte máŋgga báikkis sámegiela eai hála olláge ruovttu olggobealde, ja dat, ahte sámegielhállit ásset bieđgguid viiddes guovlluin.
Sámegielaid valljodat vátnu olles áigge.
2004, Hans Danelius doalai sáhkavuoru davviriikkalaš sámekonvenšuvnna barggu
mii álgá ná:
Raporttain muitaluvvo, ahte Sámi skuvlastivrras eai leat doarvái várit fállat dán prográmma buohkaide, geat dan háliidit.
Sámeskuvllaid olggobeale oahppit sáhttet oažžut eatnigielat oahpahusa, muhto dušše dalle, juos heivvolaš oahpaheaddji gávdno.
Sámi kultuvra ii leat dárkket meroštallojuvvon dán ovdal lágain.
Sámekultuvra-mearkaárka lea plánejuvvon ollásit lappilaš fámuiguin.
Sámi kultuvra ja sápmelaččat leat geahččaluvvon sogahuhttot bággosteriliseremiin ja assimilerenviggamušaiguin.
Sámi kultuvrra leat mánáide oahpahan ja oahpahit ain áhkut ja ádját, muoŧát, goaskkit, siesát, čeažit, eagit, ednot, oambealet ja vilbealet váhnemiid lassin.
Sámekultuvra-smávvaárkkas leat njealje 1. luohká poastamearkka, árkka preanttusmearri lea 300 000 stuhka.
go sámit ieža, de stáhtat galget bargat dan badjelii ahte sámit sáhttet váikkuhit dakkár
Sámi kultuvrahan ii leat dušše giellamáhttu dehe - máhtohisvuohta.
Sámi kultuvra ii seaillo almmá sápmelaččaid haga ja sápmelašmeroštallama rievdadeami sámiid iešmearridanrievtti doarju guvlui ja sámi kultuvrra riggodaga ja kultuvrralaš diehtosirdima ipmirdeami guvlui.
Sámi kultuvra ja dan árbevirolaš ealáhusat leat čatnagasas lundui.
Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid.
Sámekulturguovddážii bohtet sajit sámekultuvrralaš doaimmaide, Sámedikki hálddahuslaš doibmii ja sámiid oahpahus- ja dutkamušdoaimmaide.
Sámi kulturguovddážii ráhkaduvvojit lanjat sámekultuvrra doaimmaide, Sámedikki hálddahussii ja maiddái sámi oahpahus- ja dutkandoibmii.
Sámikulturguovddáša arkitektuvragilvu čuoččáldahtii beroštumi - 58 evttohusas 6 válljejuvvojedje gilvvu nuppi muddui.
Sámekulturguovddáža vuosttaš geardái bohte skuvlla media- ja gielaoahpahuslanjat, virtuálaskuvla ja musihkka- ja filbmastudio alladási teknihkain.
Sámi kulturguovddáža ovdanbuktin
Sámi kulturguovddáža nammagilvu lágiduvvo ođđasit
Sámekulturguovddáža nammagilvvu 1. muddu ollašuhttui golggot-skábmamánus 2009.
Sámi kulturguovddáža nammagilvu
Sámekulturguovddáža váldoláigolaš lea Sámediggi ja dan ovddasvástádussan lea kulturguovddáža dábálaš sajiid koordineren ja ovddosguvlui láigoheapmi eará doaibmiide.
Sámi kulturguovddáža váldoláigolažžan doaibmá Sámediggi, mii láigoha lanjaid eará geavaheaddjiide.
Lappi leanaráđđehus lea juolludan Sámekulturguovddážii 5 milj. euro EU-ruhtadeami.
Sámi kulturguovddáža huksemii leat mieđihuvvon 5 miljovnna euro Eurohpa uniovnna guovloovddidanfoandda ruđat.
Sámekulturguovddáža plánema, huksema ja doaimma johtuibidjama beales doibme guokte EU ruhtadan prošeavtta; a) Sámekulturguovddáža ollašuhttinprošeakta ja b.) Sámekulturguovddáš Sajosa fitnodatdoaibma-, márkanastin- ja buvttaovddidanprošeakta.
Sámekulturguovddáža plánemis ordnejuvvo guovtteoasát arkiteaktagilvu
Sámi kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sámiide buoret dilálašvuođaid iežas eavttuiguin doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja ealáhusdoaimma, dikšut ja ovddidit kulturiešráđđema ja maiddái duvdit sámiid almmolaš eallineavttuid ovdáneami.
Sámi kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sámiide buoret dilálašvuođaid iežas eavttuiguin doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja ealáhusdoaimma, dikšut ja ovddidit kulturiešráđđema ja maiddái duvdit sámiid almmolaš eallineavttuid ovdáneami..
Sámekulturguovddáža dárkkuhussan lea válbmet sápmelaccaide buoret eavttuid iešrádálaccat bajásdoallat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja ealáhusdoaimmaset sihke dikšut ja ovddidit kulturiešráddema ja doarjut sápmelaccaid oppalaš eallindili ovdáneami.
Sámi kulturguovddáža dárkkuhussan lea láhčit sápmelaččaide buoret vejolašvuođaid iežaset eavttuid mielde doalahit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja ealáhusdoaimmaset ja maiddái fuolahit ja ovddidit kulturiešráđđema ja doarjut sápmelaččaid almmolaš eallineavttuid ovdáneami.
Sámekulturguovddáža ulbmilin lea láhčit sámiide buoret dilálašvuođaid iežas eavttuiguin doalahit ja ovddidit iežaset giela, kultuvrra ja ealáhusdoaimma sihke dikšut ja ovddidit kulturiešráđđema sihke maiddái duvdit sámiid almmolaš eallineavttuid ovdáneami.
Sámekulturguovddáža sajiid láigoheami galgá nannet girjjálaččat.
Sámekulturguovddáža nubbi váldoláigolaš lea Sámi oahpahusguovddáš (SOG).
Sámekulturguovddáža ollašuhttinfidnu
Sámi kulturguovddáža ođđa nammagilvu
Sámekulturguovddáža fáktameaštárat bearráigehččet ja oahpistit dálu biergasiid ja gálvvuid geavaheami ja sirdima.
Sámekulturguovddážis fállet eakti sápmelaš kultur- ja oahppanbirrasis alladását čoahkkin-, čájáhus- ja čoahkkinbáikkiid, main leat ođđaáigásaš av-buvttadanrusttegat sihke vejolašvuođa ordnet dáhpáhusaid kultuvrra gudnejahttimiin ovttasbargguin eará doaibmiiguin ja fierpmástuvvamiin sihke nášuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Sámi kulturguovddážis doaibmi Sámi musihkkaguovddáš juohká dieđuid sápmelaš musihkas maiddái váldokultuvrra ovddasteaddjiide ja addá áššedovdiveahki omd. sierra musihkkaoahppolágádusaide (omd. Sibelius Akatemia álbmotmusihka ossodat) ja doaibmá sápmelaš artisttaid ávkin.
Sámekulturguovddážis šaddá Suoma beali sápmelaččaid iešstivrejumi sihke ealáš ja ovdáneaddji kultuvrra symbolan.
Sámekulturguovddáš ovdána áigetávvala mielde
Sámi kulturguovddáš lea ovdasajis dárkkuhuvvon sámiid iežaset geavaheami várás.
Sámekulturguovddáš lea mearriduvvon huksejuvvot Juvddujohgáddái Anára kirkosiidii, man atnet leat Suoma beali sápmelaččaid hálddahuslaš ja kultuvrralaš guovddážin.
Sámi kulturguovddáš lea dasto seamma áigge nu Suoma sámiid parlameantadállu go kultur-, skuvlen- ja máhttinguovddáš ja maiddái dáhpáhusdállu iešguđetlágan čoahkkimiiguin, musihkka-, filbma- ja teáhterloaiddastemiiguin.
Sámekulturguovddáš lea plánejuvvon leat oassin dán oppalašvuoñas nu, ahte dát lágádusat ja organisašuvnnat dorjot nubbi nuppi.
Sámekulturguovddáš Sajosa arkiteaktaplánema duohken ledje oululaš HALO-arkkitehdit Oy arkiteakta SAFA Janne Laukka, arkkit.
Sámi kulturguovddáža Sadjosa fitnodatdoaibmamálle ii lean dievasčoakkáma eanetlogu oainnu mielde dakkár, ahte dat livččii sáhttán dohkkehuvvot.
mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuođaide 28.12.2011 rájes.
Sámekulturguovddáš Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá Sajosii
Sámekulturguovddáš Sajosa bálvalusovttadat, mii dikšu Sajosa bálvalusvuovdima ja kulturguovddáža doarjjabálvalusaid, dagai dáhpaga -8 448,68 euro.
Sámekulturguovddáš SAJOSA vuođđogeađgi muvrejuvvui Anáris vistti huksenbáikkis duorastaga 10.6.2010 dmu 14 álgán dilálašvuođas.
Sámekulturguovddáš Sajosa vuođđogeađgi muvrej
Sámekulturguovddáš Sajosa huksenagoartta ollašuhttin Senaatti-kiinteistöt lea válljen Keski-Suomen Betonirakenne Oy (KSBR).
Sámekulturguovddáš Sajosa huksemii lea mieđihuvvon 5 miljovnna euro Eurohpá uniovnna guovlluovddidanruhtaráju ruđain.
Sámekulturkuturguovddáš Sajosa gárvvásmuvvama lahkonettiin Anára kirkosiidda ja Sajosa leat márkanastigoahtán maiddái riikkaidgaskasaš kongreassa- ja dáhpáhusbáikin.
Sámekulturguovddáš Sajosa vihahanfeasta ja Sámedikki válgabaji 2012-2015 rahpanávvudoalut ordnejuvvojit maŋŋebárgga 3.4.2012.
Sámekulturguovddáš Sajosis rahppojedje čájáhuslanjat sápmelaš dáiddáriidda ja vuosttas čájáhusa rahpamat dollojedje duorastaga 25.6.2015, go Petteri Laiti ávvučájáhus rahppui álbmogii.
Sámekulturguovddáš Sajosis rahppojedje Petteri Laiti čájáhusa mielde čájáhuslanjat sáme dáiddáriid várás.
Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Sámekulturguovddáš Sajosis ordnejuvvo máilmmi beakkánamos dáiddáriidda gulli Nils-Aslak Valkeapää, Áillohačča, ávvudankonsearta 9.11.2013.
Sámedutkama seminára 13.-14.11.2014, Sajos, Anár. Lágideaddjit Lappi universiteahtta, Giellagas instituhtta ja Sámi oahpahusguovddáš
Sámekulturguovddáš Sajos addá dán jagi dáhpáhussii fiinna rámaid.
Sámekulturguovddáš Sajos lea Davvi-Lappi stuorámus kongreassa- ja dáhpáhusviessu.
Sámekulturguovddáš Sajos oažžu iežas poastamearkka
Sámekulturguovddáš Sajos
Sámi kulturguovddáš lea Juvdujoga gáttis gasku Anára gili.
Sámekulturguovddáš Sajos lea Sámeeatnama váimmus, gasku Anára gili.
Sámekulturguovddáš Sajos heive erenomážit riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda ja kongreassaide.
Sámekulturguovddáš Sajos sáhttá bákkuhuvvon sivaid geažil šluhttet várrejumi.
Sámekulturguovddáš
Sámekulturguovddáža guoski smiehttamušas gávnnahuvvo, ahte guovddáža dárkkuhussan lea oasistis láhčit sámiide buoret eavttuid iehčanasat doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja ealáhusdoaimma, fuolahit ja ovddidit kulturiešráđđema sihke doarjut sámiide mihtilmas ealáhusaid ovdáneami.
Sámekulturguovddáš boahtá máŋggaid oassedoaimmaidisguin geasuhit guvlui eanet olbmuid ja doalahallat sámi nuoraid háliidusa fárret eret iežaset ruoktoguovllus.
Sámekulturguovddáš boahtá leat sisriikkalaccat ja riikkaidgaskasaccat miellagiddevaš ja beroštahtti má. ggakultuvrralaš deaivvadanbáiki.
Sámi kultuvrra deaivá geažos áigge ain ođđasit hástálusaid.
Eai fysalaš meassamat ja doaibmabijut leat áidna dakkárat mat
Sámegiela seailun boahttevaš sohkabuolvvaide lea sámi kultuvrra eallineaktu. Giella lea kultuvrra deháleamos oassi: dat lea sámi kultuvrra váibmu.
Sámekultuvra eallineaktu lea sámegiela seailun boahtti buolvvaide ja giella lea sámekultuvra dehalamos ja mávssolamos oassi, dat lea sámekultuvra váimmus.
Sámi kultuvrra ealáhusaiguin bárgama vejolašvuođaid dorvvasteapmi galggalii leat oktan vuođđooaidnun, mii vuhtto oba lágas.
Sámekultuvrra ensyklopediija
Seailluheapmi, suodjaleapmi ja fievrrideapmi sámí kultuvrras, earenoamážit árbevirolaš sámi ealáhusain nugo boazodoallu, bivdu ja guolásteapmi ja eará luondduvuođđuduvvon ealáhusat leat dan duohken ahte náššunalstáhtat dovddastit ja bevttolaččat sihkkarastet sámiid historjjálaš vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide, nugo dat dahkkui juo jagi 1751.
Sámi kultuvrra ovdamuniid mielde ii leat sihkkarit gávdnat saji árktalaš fearanpárkii uhkivuloš luonddutiippaid guovllus ja boazodoalloguovllus, humakeahttáge oba ruovderáŧi huksemis boazodoalu guohtoneatnamiid čađa.
Sámekultuvrra hedjonahttima suoji viiddideapmi čáhcelága mieldásaččat sámiid guoski buot sierralágaide
Sámekultuvrra heajudeami suodji čáhcelága mielde lea váldon sámiid guoski buot sierralágaide jagi 2015 rádjai.
Jos sámi kultuvra galggaš nanosmuvvat bures ja beaktilit, de dat gale eaktuda ahte oktasaš sámi kulturvuođđu oažžu ovdánanvejolašvuođaid, sorjákeahttá nationála stáhtain.
Sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suoji ollašuvvan
Sámi kultuvrra ja ealáhusaid seailuma eaktu lea ahte ávnnaslaš resursavuođđu ii
Sámekultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid suodji ollašuvvá ealáhusaid ja eanageavaheami stivrejeaddji láhkaásaheamis, hálddahusas ja resurseremis.
Guovddáševttohus sámi kultuvrra dáfus, ng. boazobarggu guođohandoarjja ii ožžon bargojoavkku doarjaga.
Sámi kultuvrra, sámegielaid ja sápmelaččaid servodatlaš dilli lea buorránan mannan logijagiid.
Sámekultuvrra johtti eallinvuohki ii leat guođđán duovdagii olus bissovaš dološmuittuid.
Sámekultuvrra luondočanusvuohta oidno erenoamážit sámegielas.
Sámekultuvrra oahpahus fállojuvvo dán prográmma olis oassin bákkolaš oahppoplána.
Sámi kultuvrra njálmmálaš tradišuvdna, historjjálaš áššegirjegáldut dehe valida dutkangirjjálašvuohta eai duvdde čuoččuhusa das, ahte Suomas livččii leamaš iežas vuovdesámi kultuvra, mas livččii leamaš iežas giella, kulturárbevierru, ealáhusat ja vieruid kultuvra.
Sámi kultuvrra seailun gáibida maid sosiála vuogádahkámet seailuma.
Sámi kultuvrra seailun suvdilis gárganeami vugiin boahtte buolvvaide gáibida dan, ahte sápmelaččat ožžot ieža eakti vuogi mielde gárgehit ja dorvvastit iežaset ruovttuguovllu luondduriggodagaid suvdilis anu kultuvrralaš vieruid mielde.
Sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja vuoigatvuođalaš suoji ovddideami "
Sámekultuvrra dárbbut dorjojuvvojit dáid linnjemiin oppalaččat.
Sámi kultuvrra doarjja plánejuvvo čuhppojuvvot - vuohon oktii.
Sámi kultuvrra geađgejuolgi gávdno gielas, árbevieruin, duojis, boazobarggus, guolástusas, meahccebivddus ja čoaggimis.
Sámekultuvrra dovdamuš ja fierpmádatčehppodat leat vealtameahttun dáiddut vai virggi dikšun menestuvvá.
Sámekultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid.
Sámi kultuvrra oskkumušat ja kultuvrralaš vierut šadde suttolažžan.
Sámekultuvrra " renesánsa " álggii albma láhkai 1960 logu loahpas.
Sámekultuvrra "renesánsa" álggii albma láhkai 1960 logu loahpas.
Sámi kultuvrra váimmus lea min givrodagas ceavzit.
Sámi kultuvra lea eallinvuohki, masa gullet sámegielaid lassin árbevirolaš ealáhusat, árbevirolaš diehtu, muitalanárbevierru, luohti, servoša historjá, árvvut, vierut ja searvvušvuogádat.
Sámi kultuvra lea luonddulagaskultuvra ja nu eanangeavahanlágat váikkuhitge hui njuolga sámi árbevirolaš dieđu seailumii.
Sámekultuvra lea lundui čatnasan kultuvra.
Sámi kultuvra lea leamaš árbevirolaččat hui dáiddalaš kultuvra - mis lea
Sámi kultuvra lea riggodat Soađegili suohkanii.
Sámekultuvra lea seilon iešlágálažžan ja áidnalunddot eamiálbmotkultuvran suddadanfiggamušain fuolakeahttá.
Sámi kultuvra lea ain sohkaguovdasaš kultuvra ja sápmelašmeroštallan čájeha ja dovddaha dán searvvušlaš čanastaga.
Sámi kultuvra lea gal gárganan ja ožžon váikkuhusaid oarjemáilmmi servodagas earenoamážit ávnnaslaš kultuvrras.
Sámi kultuvra, dán árvvus atnin ja oinnolašvuohta lea loktanan maŋimus logijagiid ja dás oažžut giitit sámi oahpaheddjiid, searveaktivisttaid, bearrašiid ja oba sámi servoša bargan barggu ášši ovddideami várás.
Sámi kultuvrra olis hávderáfi ii leat leamaš árbevirolaččat nu čavgadit ipmirduvvon.
Sámi kultuvrras juohke diŋga gullá ollisvuhtii ja ovdamearkka dihte boazodoalu atnin dušše ealáhussan lea uhkkin oba min eallinvuohkáseamet.
Sámi kultuvrras doaba lea nu lunddolaš go juo sáhttá.
Sámekultuvrras árbevirolaš kulturalbmabuktojupmi dárkkuha juoiganmusihka, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbbi ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbbi (ee. goađit, gámmet, sierralágan áittit).
Sámekultuvrras árbevirolaš kultuvra-dajaldat dárkkuha juigosiid, sámeduoji, sámedáidaga, máinnastanárbevieruid ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid sihke sámi huksenárbevieruid (ee. gođiid, kámmiid, iešguđetlágan áittiid).
Sámi kultuvrras árbevirolaš kulturalbmaneapmi oaivvilda luođi, sámi duoji, sámi dáidaga, muitalanárbevieru ja myhtaid, girjjálašvuođa, sámegielat báikenamaid ja sápmelaš huksenárbi (ee. goađit, gámmet, iešguđetlágan áittit).
Buoret dálkkiid ja siivvuid áigge rumaš lea fievrreduvvon loahpalaš hávdebáikásis.
Čearus ja dan olbmuin ii leat vuoigatvuohta bidjat meahcástanlobi earáide.
Čearut, siiddat dahje bálgosat sáhttet
veara váttisvuođat boazoealáhussii. Čearut sáhttet leanastivrras ohcat gildosa
guolástit sámi eatnamiin ja boazoealáhusa duoddariin, ja man viidát dat
gaskka riikkarájiid rasttideaddji guođoheamis, de dat šiehtadusat galget leat fámus.
ođđaset ovttastumiide nugo čearuide, orohagaide ja boazoservviide.
Sámi gažaldagat ledje mannan vahkuloahpa loktanan olles riikka áššin go riikkarádio Yle lágidii sámi vuoigatvuođain njuolggosáddaga, mas veahádatáittardeaddji Johanna Suurpää ja sámedikki áirras Jan Saijets ságastalaiga sámiid vuoigatvuođain.
ámmátolbmádásis jagi 1964 rájis.
Sámelága § 3-2 vuosttaš lađđasis vuolgá ahte lágat ja mearrečállagat mat " eren
Sámelága § 3-2 vuosttaš lađđasis vuolgá ahte lágat ja mearrečállagat mat "eren
Dasto addá Sámeláhka § 3-8 " juohkehažžii " vuoigatvuođa
Dasto addá Sámeláhka § 3-8 "juohkehažžii" vuoigatvuođa
Sámeláhka addá lassin riikkaviidosaš njuolggadusaid sámegiela birra.
Sámemáná kultuvrii gullá nannosit sohka, gielalaš ja kultuvrralaš biras.
Sámi mánát ja nuorat lea deaŧalaš resursa sámi servodaga ovdáneamis.
Sámemánát ellet máŋgga kultuvrra lahttun, máŋgasat ásset maid gávpogiin ja doppe sámekultuvrii bajásšaddan ii leat nu iešalddes čielggas.
Sámemánát leat maiddái suomagielat oahpahusas hui olu ja váikke sámemusihka oahpahusa ordnen sámegielat oahpahusa ruhtadanrámas leage doarjun veara ja sávahahtti ja das lea buorre álggahit, de liikká máŋggat oahpaheaddjit máŋgga skuvllas bukte ovdan fuolaset das, ahte báhcetgo suomagielat sámemánát obban sámemusihka oahpahusa haga.
Sámi mánáid ja nuoraid politihka gárgeheapmi dárbbaha guhkesáigásaš barggu, eatge sáhte fuolahit nuoraid ášši dušše prošeaktaruhtademiin.
Sámi mánáin ja nuorain lea riekti hupmat ja oahppat iežaset giela, doaimmahit iežaset kultuvrra ja ovddidit iežaset identitehta.
Sámi mánáin ja nuorain lea riekti hupmat ja oahppat iežaset giela, doaimmahit iežaset kultuvrra ja ovddidit iežaset identitehta.
Sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut dievaslaš dearvvašvuođa-‐ ja sosiálafálaldaga mas lea vuođđun sin iežaset giella ja kultuvra, ja mii vuhtiiváldá sin čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja osku duogáža doarjun-‐ ja veahkkedoaibmabijuid bokte.
Sámemánáide eai jur leat bláđit almmustuvvan sámegielat Vulle Vuojaža (Aku Ankka) maŋŋá.
mánáide ja nuoraide, de lea erenoamáš deaŧalaš ahte lea oahpahus sámegielas ja
Sámi mánáide ja nuoraide galggalii ordnet luonddus, eakti birrasis gurssaid, main sii oahpale lunddolaš vuogi mielde iežaset kultuvrra árbevieruid, sámi luonddu- ja sámi ealáhusterminologiija, ealáhusvugiid, muitalusaid ja báikenamaid.
Sámemánáide oahpahit eanet lundui gullama juo mánnávuođa rájes.
Sámemánáide bearaš lea oppa sohka.
Sámemánná lea čeahppi árvvoštallat ja rabas oahppat ieš, bargat gieđaidisguin.
Sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhus lea hui dehálaš dáhpáhus sámi mánáid ja nuoraid iešdovdui ja oktiigullevašvuhtii.
Sámi mánáid giella- ja kulturbesiid ruhtadilli orru seailume buore muddui boahtte jagi bušeahtas.
Sámemánáid stoahkanbirrasat sámáiduhttojuvvojit
Sámi dáiddadáhpáhus lea earenoamáš buorre ovdamearka dain vugiin, maid bakte sáhttit doarjut dáiddabajásgeassima.
Sápmelašlassi lea ollásit bealljemerkekeahtes ruhta, dehege dan sáhttá bidjat vaikko luottaid fuolaheapmái dehe virkosmahttindoibmii jos gielda nu mearrida.
Sápmelašmeroštallan, meahcceráđđehusláhka, Ilo - váilevaš ovdáneapmi Maŋimus vahkut leat mannan Helssegis.
Sápmelačča meroštallan ja gažaldagat, mat laktásit sámiid ruovttuguovllu meroštallamii, eai gula ministeriija doaibmasuorgái vaikko dan dat čielgasit hálidivččiige.
Sápmelašmeroštallan spiehkkasa dál sierra riikkain.
Sápmelašmeroštallan ja sámediggelága ođasnuhttin gullaba sáttagotti bargguide, daningo sápmelaččaid rievttit leat vuođđorievttit ja vuođđuduvvet riikkaidgaskasaš soahpamušaide.
Sápmelašmeroštallama ja AHR:a ovdadáhpáhusa váikkuhusat eai vuhtto stuorrát vel dáin válggain, muhto juo muhtin bajis sámediggi sáhttá buhttejuvvot etnihkalaččat suopmalaččaiguin, lappalašvearu gutnálaččat máksán suopmelaččaid maŋisboahttiiguin.
Sápmelaš meroštallama lassin bargojoavku manná čađa sámedikki ekonomiija-, rehketdoallo- ja hálddahusa stivrejeaddji paragráfaid ja beavttálmahttá ja njuovžilmahttá lága váldit vuhtii lágaid almmolaš gárganeami.
Sápmelašmeroštallan galgá leat dakkár, man sámi searvvuš dohkkeha.
Sápmelašmeroštallan lea nuppástuhtton vástidit sámedikki oainnu.
Sámi media oaččui ikte illusága, Yle Sápmi - hoavdan lea válljejuvvon Iisku Máhte Biret.
Sámeministariid ja - presideanttaid čoakkámis lei áigumuš mearridit davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiid álggaheamis ja mearrádus ráđđádallamiid álggaheamis sirdása fas.
Sámi presideanttaid ja - ministtariid oktasaščoakkán ordnahuvaš njukčamánu ja dalle mearriduvvo ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin álggaheamis.
Sámiministarat ja sámedikkiid presideanttat leat ovtta oaivilis ahte joatkevaš proseassa galgá ollašuhttojuvvot dan ráđđádallanvuohkeevttohusa mielde, mii lea dán beavdegirjji lasáhussan.
Sámi musea doaibmá ainge ja dat lea okta Suoma bivnnuhamos museain, gč. www.siida.fi.
Sámi museafoanda (Saamelaismuseosäätiö) bivddii giđđat pateanta- ja registrerenráđđehusas lobi nuortalaškultuvrra doarjjafoandda vuođđudeapmái.
Sámemusea Siidda ruoktosiiddut www.siida.fi
Sámi musea Siidda dáláš doaibmasajit leat báhcán gáržin bargiid meari lassáneami mielde ja stuora dárbbut leat maid ođđa čájáhussajiide.
Sámemusea Siidda, sámi álbmotmusea, hoavda Tarmo Jomppane n gieđahalai ságastis sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleami dárbbuid. "
Sámemusea Siidda, sámi álbmotmusea, hoavda Tarmo Jomppanen gieđahalai ságastis sámi materiálalaš kulturárbbi suodjaleami dárbbuid. "
Sámemusea Siida ja sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat leat ollašuhttán čájáhusa, masa leat čoaggán dáhpáhussii laktáseaddji muittuid badjel 20 jagi áiggis.
Siiddas lágiduvvo lávvardaga árbevirolaš Ijahis ija musihkkaseminára, man sáhkavuorut laktásit Buolvvat gávnnadit temái.
deaŧaleamos eavttut dasa ahte sámit ohppet iežaset birra, ja ahte earát ohppet sámiid
sámemusihka rávesolbmuidskuvlenfidnu stivrenjovkui Anna Morottaja ja várrelahttun Oula Guttorm.
Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas juoigamis, leu ' ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus.
Sámemusihka ruohttasat leat čiekŋalasas árbevirolaš sámemusihkas juoigamis, leu 'ddis ja livđes, mat leat árbevirolaš sámemusihka šlájat Suoma beale sámeguovllus.
Sámemusihka guovddáš lea plánejuvvon juo guovtti EU-prošeavttas, mat laktásit sámekulturguovddáža sisdoalu ovddideapmái.
Sámemusihka oahpahus skuvllain geahččaluvvui ovddiduvvot ja ordnejuvvui oahpaheaddjiide ja beaiveruovttuid bargiide oaivvilduvvon sámemusihka skuvlenbeaivi 6.11.2007 Anáris Siiddas.
Sámemusihka oahpaheaddjiskuvlen ii leat lágiduvvon gos ge ovdal iige Sámi musihkkaguovddáža vástideaddji sámemusihka oahpahusa addi lágádus leat gos ge.
Oahpahusa plánemis goit vuolggasadjin leai álggu rájes dat, ahte boahtteáiggis oahpahus ordnejuvvo juo smávva mánáide.
Sámemusihka oahpahus joatkašuvvá dán EU-prošeavtta nohkama maŋŋá maiddái omd. Sámi oahpahusguoddážis ja Avvila ja Ohcejoga rávesolbmuidskuvllas.
Sámemusihka oahpahus joatkašuvvá dán EU-prošeavtta nohkama maŋŋá maiddái omd. Sámi oahpahusguovddážis ja maiddái Avvila ja Ohcejoga rávesolbmuidskuvllain.
Sámemusihka oahpahus lea ordnejuvvon ja lágiduvvo ain maiddái Vuohčus báikkálaš fámuiguin.
Sámemusihka oahpaheami lea sakka goahcan oktilis ja čielga musihkkasátnečoakkáldaga váilun.
Sámemusihka oahpahusa boahtá plánet ja ordnet Sámi musihkkaguovddáš, man doaimma várás ohccojuvvo ruhta juo boahtte jahkái. Sámi musihkkaguovddáš doaibmá Sámi kulturguovddáža oktavuođas, mii huksejuvvo Anárii.
Sámi musihkkaguovddáš, man doaimma várás ohcco ruhtadeapmi jo jahkái 2008, boahtá plánet ja ordnet sámemusihka oahpahusa Anárii boahtti Sámi kulturguovddáža bokte.
Sámemusihka buktagin ráhkadeapmái vuddjon EAKR-prošektii lea maiddái ohccon ruhtadeapmi.
Sámemusihkkabáttit, maid maiddái sáhttá geavahit ávkin musihkkaoahpahusas, válmmaštuvvet nu Suomas, Ruoŧas go Norggasge.
sámemusihkkaguovddáža mearreáigásaš plánejeaddji sadjásašvuođa
Sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji doaibmá maid ee. Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkadáhpáhusa buvttadeaddjin.
Sámi musihkkaguovddáža doaimma álggaheapmin j. 2008 ja 2009 leat dahkkon bušeahtat ja ruhtadanohcamušat.
Sámi musihkkaguovddáža višuvdnan plánejuvvui čuovvovaš:
Sámemusihkkaguovddáš veahkeha oassegilvvu vuoiti luođi vurkemis dahjege báddemis ja vurkejuvvon luođi sáddemis sihke buot gilvui guoski áššiin.
Sámemusihkkaguovddášprošeakta lágida musihkaskuvlejumi:
Sámi musihkkaguovddášfidnu laktásii oassin álgui biddjon Sámi kulturguovddáža huksenfidnui, musihkkaoahpahus boahtá leat okta Sámi kulturguovddáža deháleamos doaimmain.
Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavda oassálastá sámemusihka oahppagirjefidnui stivrenjoavkku lahttun.
Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavdan válljejuvvui Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja su veahkkin prošeaktabargi Jussi Isokoski.
S ámi musihkkaguovddášfidnu ulbmilin lei čilget S ámi musihkkaguovddášfidnu vuođđudeami ja álggaheami eavttuid oassin Sámi kulturguovddážis, mii ráhkaduvvo Anárii, ja dan dárkkuhusas koordineret ja organiseret sámemusihkkaoahpahusa skuvllaide; oahppiide ja oahpaheaddjiide, ja vel joatkit Ijahis Idja - eamiálbmotmusihkkadáhpáhusa ovddideami ja plánema.
Sámi musihkkaguovddášfidnu bohtosiid sáhttá geavahit ávkin boahttevuođas kulturguovddáža musihkkaguovddáža barggus ja maiddái sámemusihka oahpahusas oppalohkkái.
Sámi musihkkaguovddáš
Sámi musihkkaguovddáš buvttada lágálaš ja máŋggahámat sisdoalu dálá vugiiguin nu ahte seammás gáhtte ja gudnejahttá árbevieruid.
Sámemusihkka lea otne seaguhus ođđa ja boares musihka.
sápmelaš nissonolbmot muosáhit ain máŋggageardán vealaheami ja sis lea ee. váttisvuođat oažžut áššáigullevaš dearvvašvuohtadivššu Davvi-Suoma doavtterváilli dihte.
Sámi nissonolbmot guddet vuđolaš árvvuid ja máhtuid, man galgá erenoamážit deattuhit.
Sápmelaš nissonolbmuin eai sáhte danin leat váttisvuođat beassat sámi politihkkii.
Sámi nissoniin ja dievdduin galget leat seammalágan vejolašvuođat, vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat buot servodatsurggiin.
Sámi nissoniin ja dievdduin galget leat seammalágan vejolašvuođat, vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat buot servodatsurggiin.
Nissonolbmuin leat guokte lávdegotti ságadoallin ja golbma várreságadoalli (oktiibuot viđa lávdegottis).
Sápmelaš nissonolbmuid buohta vealaheaddjin sáhttá atnit dáláš servodatráhkadusa, mii váttásnuhttá ja eastá sápmelaš nissonolbmuid oassálastima árbevirolaš ealáhusaide ja earenoamážit bohccuiguin bargamii.
Sámeráđđi - ovddeš Davvirikkaid sámeráđđi - ovddidii árvalussan sierra
Sámeráđđi doarjjui sámekonvenšuvdnabarggu sámekonfereanssas mii lei Murmansk
Sámeráđđi álggii bargat iežas sámekonvenšuvnnain Åre-sámekonfereanssas 1986.
orgána. Sámeráđis ja Ruošša sámiin lea dárkojeaddji árvodássi ráđis. Sámi parla
Sámeráđđi lea mearkkašan ollu sámiid dili ja árvodási buorráneapmái
Sámiráđi ovddasteaddjit muitale, ahte sii eai ovddas sápmelaččaid árktalaš ráđis muhto dušše iežaset organisašuvnna.
Sámiráđđi vuođđuduvvui virggálaččat sámiid 2. davviriikkalaš konfereanssas 18.8.1956 Norgga Kárášjogas.
Sámi Dáiddačehpiid searvi
Sámeráđđi vuođđuduvvui jagi 1956.
Sámenuorat ellet Niillasa mielas guovtti kultuvrra gaskkas ja uhcesii rahtasit.
Sámenuorat háliidit beassat árbevirolaš sámeealáhusaide sirdin dihtii iežaset kultuvrra buolvvas nubbái sihkkarastimiin ná sámekultuvrra jotkkolašvuođa.
Ovdan sámi nuorat ja giellaovttasbargu
Sámenuorat gártet deaividit hirbmat olu hástalusaid modearna servodagas ja nuoraidráđđi lea duođaige dárbbašlaš, vuoi nuoraid jietna, fuolat ja evttohusat bohtet gullojuvvot.
Sámi nuorat ledje hui vuoimmálaččat pláneme nuoraidráđi doaibmamálle ja hálidannnai giitit dán oktavuođas sin buori barggus, earenoamážit ráhkkananbargojoavkku ságadoalli Gáijot Ándde Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso, gii doalai sámi nuoraid beali muhtimin hui garra šiehtadallamiin sihke sámedikki siste go maid sierra eiseválddiiguin olláhuhtton šiehtadallamiin.
Sámi nuorat leat doallan konfereanssa Suoločielggis, sámediggi dievasčoakkáma Anáris ja riikkabeivvit leat álggahan stáhta bušeahttaevttohusa gieđahallama.
Sámi nuorat leat fuolastuvvan seamma áššiin go sámedigginai - árbevirolaš sámi ealáhusaid boahtteáiggis, sápmelaččaid eret muotkumis sámiid ruovttuguovllus ja ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Sámenuorat Ruoŧas, Norggas ja Suomas ságastallet sámenuoraid vejolašvuođain čuovvut árbevirolaš eallinvuogi, smávit sámegielaid ja kulturjoavkkuid dilis ja sámekultuvrra doalaheamis gávpogiin sihke sápmelaš seksuálavehádagaid vuoigatvuođain.
Sámenuorat Suomas - seminára 10.10.2012 Riikkabeaivvit, Pikkuparlamentti
Sámenuorat čuvgejedje mearrideaddjiid
Sámenuoraid ovddastan Bohccostallit - joavku oaččui giitosiid ja gudnebálkkašumi Oulus riikaviidosaš
Sápmelašnuoraid guoskevaš dutkamušas gávnnahedje, ahte sápmelaš identitehta sáhttá dihttot eará dásiin: 5.
Sámenuoraide lea bohciideamen vejolašvuohta váikkuhit sámenuoraid sajádahkii.
Sámenuorain badjel 65% orrot sámeguovllu olggobealde ja gávpogis eai leat lunddolaš vuogit seailluhit giela ja kultuvrra, nu ahte oktasaš deaivvademiiguin eará sámenuoraiguin geahččaluvvo nannet nuoraid identitehta ja oktiigullevašvuođa dovddu.
Sámenuoraid rock-joavkkut menestuvve Turku dáhpáhusas
Sámenuoraid ovddasteaddjit válljejuvvojedje Soađegilis ordnejuvvon sámenuoraid dáiddadáhpáhusas.
Sámenuoraid ovddasteaddjin riikka dási SOUNDS-dáhpáhussii Porvoo-gávpogii válljejuvvuiga ohcejohkalaš Villat - joavku ja avvillaš Čagaldahttit - joavku.
Sámenuoraid identitehta nanne iežas gielain addon ja iežas árbevierus vuolgán oahpahus.
Sámi nuoraid konfereanssat dárbbahuvvojit maid boahtteáigge.
Sámi nuoraid konfereanssas lea oanehis, muhto ánssolas historjá.
Sámenuoraid konfereanssa prográmma
Nuoraid konfereanssas leat ovdan áigeguovdilis sáhkavuorut
Sámi nuoraid konfereanssas gárvána julggaštus, mii dolvojuvvo sámi parlamentarihkkáriid konferensii diehtun.
Sámenuoraid musihkkaleaira lágiduvvui Sámi musihkkaguovddášfidnu áigge Čeavetjávrris ja báikki alde ledje valjis oassálastit. Lassin Ijahis Idja
Sámenuoraid musihkka boahtá Roavvenjárgii
Sámenuoraid oainnuid lassin seminárai ledje bovdejuvvon buot riikkabeivviin čohkkájeaddji bellodagaid ovddasteaddjit panelaságastallamii, mas bellodagat ožžo vástidit guđege bellodaga linjá mielde sámiide ja eandalit sámenuoraide guoski gažaldagaide.
Sámenuoraid vuoigatvuođain sáhkavuoru doallá mánáidáittardeaddji Maria Kaisa Aula.
Sámenuoraid oassálastin- ja vaikkuhanvejolašvuođat buorránit.
SaamelaiSnuorten
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2010 ordnejuvvo Roavvenjárggas njukčamánus guovtti beaivvi dáhpáhussan.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2010 Roavvenjárggas
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2011 Ohcejogas
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2011 Ohcejogas
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2014 ordnejuvvo Soađegili girkosiidda ođđa valáštallanhállas duorastaga njukčamánu 27. beaivve.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2014 ordnejuvvo Soađegili girkosiiddas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2014 ordnejuvvo Soađegilis
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii olahusmearri oasseváldit
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii leat almmuhuvvon 24 musihkkára dahje musihkkajoavkku.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii leat boahtán bures dieđiheamit.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea vel moadde vahku.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus eallá juo viđat jahkelogis ja dat lea šaddan áiggi mielde dehálaš arenan máŋgga nuoraide, geain leat dáiddalaš beroštumit.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ja filbmafestivála Vuohčus 26.3.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ja mini-filbmafestivála ordnejuvvo Vuohčus duorastaga njukčamánu 26. beaivve 2009.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo 31.3.2011 Ohcejotnjálmmi skuvllas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Soađegilis 27.3.2014
Dán jagáš Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Heahtá skuvlaguovddážis 13.-14.3.2013.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo dán jagi guovttebeaivásažžan Anáris sámekulturguovddáš Sajosis 28.-29.3.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo dán jagi Ohcejotnjálmmi skuvllas njukčamánu maŋimuš beaivvi.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui vuosttaš geardde Soađegili girkosiiddas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii Ohcejoga skuvlii čoahkkanedje njukčamánu maŋimuš beaivvi badjelaš 350 máná ja nuora ovttas oahpaheaddjiiguin Suoma Sámi skuvllain.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus boahtá vuohon!
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus gullá riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra dáhpáhussii, mii ii lágiduvvo dán jagi.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lahkona
Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2008 saame-laisteemana oli kirja, jonka sai toteuttaa perinteisenä paperikirjana tai digitaalisesti cd-kirjana.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa 2016 teknihkalaš dieđut Sajosa hárrái
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa almmuhanáigi lea álgán ja bistá njukčamánu viđat beaivvi rádjái.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnii sámediggi ovttasbarggus Ohcejotnjálmmi skuvllain.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa plakáhta, man lea plánen nuortalaš dáiddastuđeanta Tanja Sanila.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa giellan Ohcejogas ledje buot golbma Suoma sámegiela.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemiin vástida sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi, ja ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldoordnejeaddji lea Sámediggi.
Saamelaisnuorten taidetapahtuman päätavoit
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa temán lea dán jagi musihkka sierra šlájaiguin.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barggaiga zumbafitness bagadalli Bigga Aikio (govas,
- oahppamateriála plánen-, doaimmahan- ja dieđihanbargu
Saamelais-nuorten taidetapahtuma oli samantasoinen seutukuntien tapahtumien kanssa, joten siellä valittiin saamelaisnuorten edustaja valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri - katselmukseen, tänä vuonna Kuopion tanssitapahtumaan 23.-25.5.2008.
Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli samantasoinen seutukuntien tapahtumien kanssa, joten siellä valittiin saamelaisnuorten edustaja valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri - katselmukseen, tänä vuonna Lappeenrannan TEATRIS-tapahtumaan 22.-24.5.2009.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea áidna jahkásaččat ordnejuvvon sámegielat nuoraid dáhpáhus
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea jahkásaš, vurrolágáid sámiid ruovttuguovllu gielddain ordnejuvvon dáhpáhus.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea oassi Nuori Kulttuuri-dáhpáhusa.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea oassi riikaviidosaš Nuorra kultuvra-dáhpáhusas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea dán jagi guovttebeaivásaš, mainna seammás ávvuduvvo ođđa Sajosa atnui váldin.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea riikkaviidosaš Nuori kulttuuri - dáhpáhusráidui gullevaš sámegielat guovlludáhpáhus, man váldolágideaddjin lea sámediggi.
Sámenuoraid Dáiddadáhpáhus dollojuvvo Heahtás 27.3.2008.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus Roavvenjárggas cuoŋománus
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus čohkke badjel 300 sámenuora Roavvenjárgii cuoŋománu 7.-8. beaivve.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lahkona
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015 musihkka ja teáhterbargobájit
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dasa lassin
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas boahtit oaidnit modearna dánsuma, gáhtadánsuma ja etnihkalaš dánssaid.
Čuovvovaš teáhterbihtát maid ožžo bálkkašumi sámenuoraid dáiddadáhpáhusas:
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas dánsun ja bargobájit
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus oahpisin - čájáhus johtá Eanodahkii
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusat leat lágiduvvon 1970-logu rájes.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusat leat ordnejuvvon 1970-logu álgogeaži rájes ja máŋggat otnáš sámedáiddáriin leat loaiddastan vuosttas geardde dáiddadáhpáhusas.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhusat leat ordnejuvvon 1970-logu gaskamuttu rájes, ja sámediggi lea koordineren ordnemiid jagis 1998.
Sámi nuoraid doaimma doarjun lea okta sámedikki dán válgaáigodaga doaibmaprográmma deháleamos vuoruhemiin.
Sámenuoraid váikkuheami stuorra lávki váldui jagi 2011, go sámedikkis mearriduvvui vuođđuduvvot nuoraidráđđi.
prinsihpat dolvvodit eatnat sámerievttálaš reguleremii, de dávjá áššiid viehka
sii dorjot davviriikkalaš sámekonvenšuvnna árvalusa.
čielggadanlávdegottiid ovttasbarggus, mii ilmmai jagi 1988, kap. 3.4. Das celkojuvvo
vuoigatvuođalávdegotti vuollásaš riektejoavku cealká ahte ii leat vejolaš čuoldit eret
erenoamáš álbmotriektečielggadeapmi oktan Sámi vuoigatvuođalávdegotti
Sámeoahpaheaddjiid máhtu doarjun sihke pedagogalaš čovdosiid ja didaktalaš doaibmanmálliid ovddideapmi oahpahusas sápmelaš bajásgeassinárvvuid vuođul lea áigeguovdilis ja dárbbašlaš bargu.
Máŋggat leat juo guhká ollašuhttán giellalávguma prinsihpaid iežaset oahpahanbarggus, vaikko oahpahus ii leat meroštallojuvvon virggálaččat giellalávgumin oahppaplánas.
Sámeoahpahusa láhkaásaheami ja ruhtadeami váilevuođat leat dagaheamen dan, ahte sámegielmáhtolaš olbmuid mearri geahppána jođanit ja, ahte sámegiella ja identiteahtta leat molsašuvvamin ja jávkamin earenoamážit virggálaš sámeguovlluid olggobealde orru sámiin.
Sámeoahpahusa sierra resurssaide gullet maid Sámedikki ráhkadan oahppa materiálat, mat juhkkojuvvojit skuvllaide nuvttá skuvlen ja oahppa materiálalávdegotti mearrádusa mielde.
Sámeoahpahusbargiid skuvlema oahppoáigodagat ja daid sisdoalut ja almmuhanrávvagat almmustahttojit čakčamánus 2014.
Sámeoahpahusa bargiid skuvlema viggamuššan lea lahkonit sámeoahpahusa giellaealáskahttima geahččanguovllus ja das, ahte sámegielat dárbbašit ođđa hubmiid.
Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon giellalávgunskuvlejupmi álgá
Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon skuvlenfidnu giellalávgunmetodas álggahuvvo bearjadaga 27.2.
Sámi oahpahusbargiide oaivvilduvvon skuvlejupmi giellalávgunmetodas álggahuvvo bearjadaga 27.2.
Sámeoahpahusa bargit ožžot dieđuid ja dáidduid giellalávgunoahpahusas geavahuvvon oahpahusmetodain ja das, mot metodaid sáhttá heivehit sámeoahpahussii.
Sámeoahpahusa ovddideapmi njuolggadusaid vuođul, mat leat fámus, nu ahte dan ollisvuođa ii koordinere oktage eiseváldi, ii leat vejolaš ja oahpahusa ovddidanulbmilat dolvot erenoamáš diliide.
Sámeoahpahusa ovddideami várás ii leat juolluduvvon sierra mearreruhta.
Sámeoahpahusa ollisvuohta 6.
Sámeoahpahusa ollisvuohta
Sámeoahpahusa skuvlenprošeavtta álggaheapmi sirdása guovvamánnui 2015
Sámeoahpahusa dálá dilli ávašta máhccama álbmotskuvlla áigái, goas sámegielas ii leamašan sajádat oahpahusas ja sámiid giellamolsun ovdánii jođánit.
Sámeoahpahusa oahppiid mearri stuorru
Sámeoahpahus pedagogalaš gárggiidahttin mearkkaša ee. oahpaheaddjiid fidnodáidduid buorideami nu ahte sii máhttet buorebut go ovdal váldit oahpahusas vuhtii gielalaččat ja kultuvrra-laččat heterogenalaš oahppiid joavkku.
Sámeoahpahus pedagogalaš gárggiidahttin mearkkaša ee. oahpaheaddjiid fidnodáidduid buorideami nu ahte sii máhttet buorebut go ovdal váldit oahpahusas vuhtii gielalaččat ja kultuvrralaččat heterogenalaš oahppiid joavkku.
Sámeoahpahusa pedagogalaš ovddideapmi dárkkuha ee. oahpaheaddjiid ámmátdáiddu ovddideami nu, ahte sii bastet vel buorebut go ovdal vuhtiiváldit gielalaččat ja kultuvrralaččat heterogenalaš oahppijoavkku.
Sámeoahpahusa dorvvasteapmi gáibida ollislaš ovddideami ja dan sihkkarastima, ahte skuvla ii šat joatkke sámiid suddadeami iige ovddit giellamolsuma, masa dálá dilli vealtameahttumit doalvu.
Sámi oahpahusa stáhtaveahkkebarggut šaddet sirdojuvvot Sámi leana AVI:ii sámedikki vuostálastimis fuolakeahttá.
Sámeoahpahusa vejolašvuođat, mat leat fámus - láhkaásaheapmi ja eiseváldemearrádusat 4.
Sámeoahpahusa vejolašvuođat, mat leat fámus - láhkaásaheapmi ja eiseváldemearrádusat
Sámeoahpahus ruovttuguovllu gielddain ja eará sajiin riikkas 2007- 2008.
Sámeoahpahus ruovttuguovllu olggobealde dahkko vejolažžan ruhta dannjuolggadusain guovtti láhkai: 1) burgimiin oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis addon lágas sámegiela ja sámegielat oahpahusa guoski mearrádusa (43 § 2 mom) ja váldimiin das eret guovlluguovdasaš ráddjema sámiid ruovttuguvlui, ja 2) vuođ đudemiin sierra ruhtadanortnega sámi oahpahusguovddáža vuođđooahpahussii laktáseaddji sámegiela virtuálaoahpahusa várás.
ruovttuguovllu olggobealde
Sámeoahpahus ruovttuguovllu olggobealde
Sámeoahpahus lea suopmelaš skuvlla siste hui unna oassi, man ovddideami ii oaččo guođđit nu ahte dat dikšojuvvo deivvolaččat ja biđgosit. "
Sámeoahpahusa guoski sierraruhtadeapmi lea hástalan gielddaid ordnet eanet sámeoahpahusa. Gielddaid oažžun stáhtadoarjaga mearri lassána dahje unnu dan mielde man olu dat lasihit dahje geahpedit sámegiela dahje sámegielat oahpahusa.
Sámeoahpahusain oaivvildit sámegiela ja sámegielat sihke sámekultuvrra oahpahusa.
- sámi studeanttat ožžot álkibut saji muhtun allaskuvllaide ja universitehtaide
Sámi mánát geain ii leat vejolaš
Sámi oasi buvttadeapmi joatkahuvvá vel, earenoamážit mus lea áigumuš čiekŋudit sámegiela, sámegielalaš bálvalusaid ja boazodoalu oasi doaibmabidjoevttohusaidisguin.
Sámebáhpa virgebáiki lea Anára searvegottis, muhto su bargogieddin lea olles sámiid ruovttuguovlu.
Vuosttamuš sámeparlamentarihkárkonfereansa, masa bohte áirasat Suoma
Sámeparlamentárihkkáriid vuosttas konfereansa lágiduvvui Johkamohkis 24.2.2005.
Sámi parlamentarihkkáriid čoakkán dollojuvvo 9.-10.11. Girkonjárggas.
Konferánsa čohkkii sámedikkiid álbmotválljejuvvon áirasiid ja Ruošša beale sámiid ovddasteddjiid.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa fáddán ledje sámiid árbevirolaš diehtu, árktalaš ovttasbargu ja ovddit konfereanssaid julggaštusaid olláhuvvan.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa dovdamušat ja eará áigeguovdilis áššit Hálidan muitalit iežan blogga lohkkiide, ahte lean ohcan Lappi universiteahta sámi kultuvrra veahkkeprofessora virggi.
Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lei historjjálaš dáhpáhus.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvui Upmis.
Sámeparlamentárihkkáriid konfereansa
Nubbi sámeparlamentarihkarkonferánsa, vuođđuduvvon Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid áirasiin ja mas oassálastet Ruošša beale sámiid ovddasteaddjit, čoahkkanan Roavvenjárgii golggotmánu 28. b. 2008:
Nubbi sámeparlamentarihkarkonferánsa Roavvenjárggas golggotmánu 28. b. 2008
Sámi parlamentarihkkárat čoahkkanit Girkonjárggas
Sámeparlamentárihkkárat čoahkkanedje Ubmis.
Sámi parlamentarihkkárat doarjale stáhtaide ee. sámiid iešmearridanrievtti olláhuhttima várás, ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás ja sámiid árbevirolaš dieđu suddjema várás.
Sámiid parlameanttat ja sámesearvvit, sámi girjjálašvuohta, musihkka, teáhter, filbma ja máŋggat eará suorggit hábmejit ođđa sámevuođa ja gieđahallet iešguđet vugiiguin nuppástuvvi kultuvrra bávččagahtti ja árkkes áššiid: giela nuppástusaid ja giela áitatvulos saji, olbmuid eretfárrema árbevirolaš guovlluin, árbevirolaš ealáhusaid váttis diliid, váilevuođa sámegielmáhtolaš ámmátolbmuin jna..
Sámiid parlameanttat ja parlamentáralaš ovttasbargu hábmejit ođđa áiggi sámi politihká, mas aktiivvalaččat ráđđádallet stáhtaid ráđđehusaiguin ja eisseváldiiguin.
Sámiid árbevieru nana luohteárbevierru báhcigođii eret Veikko áigge.
Sámepolitihkalaš čuoččuhusa mielde " sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut ".
Sámepolitihkalaš čuoččuhusa mielde "sámit leat okta álbmot, man oktilašvuođa riikkaid ráját eai oaččo rihkkut ".
áššiid.
maidda konvenšuvdnateaksta lea vuođđuduvvon.
Sámi politihkas lea maid áigi ođasnuvvat ja jos riikkabeivviid sámi láhkafidnut dohkkehuvvojit dakkáražžan, de sámedikki doaibmabiras boahtá leat áibbas earálágán go dál ja sámedikkis boahtá leat duođalaš váikkuhanváldi.
vahkus ja dušše diibmobeale hávil.
sámepolitihka čuovvoleapmái ja čađaheapmái iežaset sektoriin. Bargo- ja
Sámi politihkka gal maid ii gárgan almmá máŋggabeallásaš demokráhtalaš ságastallama.
Sámi politihkka ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideapmi leat munnje duođaid dehálaš áššit ja luohpan lea persovnnalaččatnai váttis.
Sápmelaš boazodoalu fuollan leat guohtoneatnamat, mat gáržot geažos áigge. Dan ollái gullet buot ođđa ja viidát váikkuheaddji fidnut, mat dahkkojit almmá plánema haga sámedikkiin ja ealáhusbargiiguin.
váimmus ii jávkka. Sámi boazodoallu ii sáhte vuogáiduvvat dálkkádatrievdamii šat dološ vugiid
Sámi boazodoalu dorvvasteapmi ja árbevirolaš dieđu suodjaleapmi leat sámedikki barggu deaddočuoggát.
Sámiid boazodoalus eallit guđđojun bohcco doarjaga ja njuovvandoarjaga ovttastahttima lea almmolaččat gehččojuvvon gárgehanveara ođastussan.
Sámi boazodoalus árbevirolaš diehtu albmana dehege boahtá ovdan ee. boazobargovieruin, sámegiela boazodoalloterminologiijas, iešguđet jagiáiggiid luonddubirrasa dovdamis, bohccuid dovdamis luonddus ja muđuid, bohccuid vuohttimis ja guoradeamis, dálkedovdamušas, dadjat juo ollislaš dehege holisttalaš boazobarggu máhttinvuogádaga mielde.
Nuorat eai dáhtto vuolgit ealáhussii ja ealáhusa sisa lea váttis beassat aiddo ruđalaš gánnáhahttivuođa geažil.
Sámiid boazodoalu suddjejit ee. Suoma vuođđoláhka, nd..
Sámiid ealloboazodoallu ii danin sáhte leat sivalaš duottargotti sogahuvvamii, muhto ákkat fertejit ohccojuvvot eará sajes.
Sápmelaš boazodoallu lea earenoamážit kultuvrralaš ealáhus ja dat bajásdoallá sámegiela ja sámi kultuvrra ja dasa lassin dahká obanassiige vejolažžan orruma sámiid ruovttuguovllus.
Sámebeavdegirjji 1 artikla mielde dan easttekeahttá, mii EY vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide oažžu mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.
Sámeparagráfa buktá lágalaččat geatnegahtti cuigehusa, ja morálalaš ja politihkalaš
duvvon sámeparagráfa.
Sámediggi gullá dálá áigge riikkarádio Yleisradio hálddahussuorgái.
Sámi radio jearahallamiin lea maid kommenterejuvvon sámi merioštallama nu ahte evttohusa ákkaide ii leat háhppehuvvon vuojulduvvat dárbahassi bures.
Sámi rádio hálddahusmálle sáhtálii leat dáláža sullasaš hálddahusráđilágán málle, mii dáhkidivččii doaimma sorjjasmeahttunvuođa.
Sámi rádio ja prográmmabuvttadeami hálddašeami ja stivrema galgá gárgehit nu ahte sámi kultuvrra ja giela áššedovdamuš lea ovddastuvvon mearridettiin prográmmabuvttadeamis.
Sámi rádio sirdin Yleisradio vuolde gáibidivččii Yle gieđahalli ja stivrejeaddji lágaid rievdadeami ja earenoamážit politihkalaš dáhtu riikkabeivviin.
Sámi rádio sirdin sámedikki vuollásažžan sierra ovttadahkan attálii sámediggái vejolašvuođa ráđđádallat stáhtain sámegielalaš prográmmabuhtadeami resursseremis, prográmmaáiggis ja ohcat sierraruhtadeami prográmmabuhtadeapmái omd. EU-ruhtadanprográmmain.
Sámi rádio sirdin dáhkidivččii earenoamážit buoret ráđđádallansajádaga ruhtadeami ja prográmmaáiggi ráđđádallamiin.
Sámi radio doaimma gárgeheamis
Sámi rádio sáhtálii dalle doaibmat maiddái Almmolaš Sáni Ráđi lahttun, mii dáhkidivččii media iešmuddema ja sorjjasmeahttunvuođa.
2000 justitieráđi Juhani Wirilandera áššedovdin buktit rievttálaš árvvoštallama dan
Deaŧalaš vuođđun sámekonvenšuvdnabargui lea dat, ahte riikkarájiid
sámekonvenšuvnna.
Sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid álggaheapmi orru Suoma sámedikki dáfus heiveme muttagis áigái.
Sámekonvenšuvnna njuolggadusat leat unnimusvuoigatvuođat.
raportii, mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu birra, deattuhit dárbbašlažžan geahppudit
sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis
ásaheapmi jagi 1956 lei ilmma dan sávaldagas, ahte galggašii ásahuvvot ja lágiduvvot
Sámesoahpamuš šaddá sihkkarit veahkehit das, vai seammasullásaš ovdáneapmi boañášii maiddái Supmii ja Ruŧŧii.
sámi soahpamuš bohtet dán dámedikki gieđahallamii, válmmaštallamii ja mearrideapmái.
Earenoamáš bures doaibman áššedovdiidjoavku, man Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráññehusat ásahedje ovttas sámedikkiiguin, lea válbmen Sámesoahpamuša.
buolvva ja nissonolbmuid ovddastusa oassi lea loktanan ná mearkkašahttin sámedikkis.
iežaset.
sápmelašvuođas.
sámi orgánaid olggobealde, muhto buot buorit geavadat, maiguin sáhttit ovddidit sámedikki barggu
Sámi dáidda lea dálá dáidaga gietti divrras oassi.
Vai sámi dáidda eallá, de dat dárbbaha ealli sámi servoša, árbevirolaš ealáhusaid seailuma, luonddu, mii ii leat billistuvvon ja servodaga doarjaga.
Sámi dáidda dárbbaha maid dan ahte dat oidno ja dihtto ja dieđusge dovddastusa maid našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis álgoálbmogiid dáiddavuohkin.
Sámi dáidda dárbbaha ođđa doarjjavugiid ja vejolašvuođa oažžut doarjaga buot sámi dáiddavugiide ja daid hámiide.
Sámi dáidagis lea mávssolaš rolla lásen ođđaáigásaš sámi kultuvrii, servodatlaš realismma ja dili govvejeaddjin ja estehtalaš dáiddan iešalddes.
Sámi dáidaga várás galggalii leat maid iežas sámi dáiddadoaibmagoddi, man ovddasvástádussan livččii sámi dáidaga doarjaga juohkin ja álbmotlaš sámi dáiddára nammadeapmi.
Sámi dáidaga vuođđu lea árbevirolaš eallindábiin ja álbmotárbbis.
Sámi dáidaga rolla ja mearkkašupmi sámi kultuvrras lea molsašuddan sierra áiggiid ja historjjálaš áigge sámi dáidda lei hui lahka sámi árgabeaivvi doaimmaid ja lea leamaš čadnojuvvon sámi ealáhusaide ja servoša árvvuide.
Sámedáiddáriid Marja Helandera ja Outi Pieski Sajosii dahkan dáiddabarggut almmustahttojit maŋŋebáreahket 3.4. dmu 20 álgi sámi kultuvrra eahkedis.
ságastit sierra sámigielat varietehtaid.
doarvái sámi kultuvrra ja servodateallima birra. Ieš oahpahus galgá organiserejuvvot
oahpahus sámi kultuvrra birra.
Sámi kultuiešstivren ii háliduvvo gárgehuvvot ollislaččat stáhtahálddahusas, vaikko ráđđehusprográmma geatnegasvuohta sámi kulturiešstivrema gárgeheamis guoská buot ministeriijaid.
Sámi kulturárbbiin ávkkástallo politihkalaččat ja ekonomalaččat eahpeetihkalaččat almmá, ahte sámesearvvuš sáhtášii dasa seahkanit.
- sápmelaš iešlági,
Sápmelaš oahpaheaddjiskuvlejupmi ovddiduvvo dan láhkai, ahte das váldo vuhtii sámeoahpahusa sierradárbbut, sámekultuvra, sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja guovttegielat- ja guovttekultuvrralašpedagogihka.
Sámi Parlamentáralaš Ráđđái (maŋŋelebbos SPR) guoskevaš soahpamuša 5 artikla mielde SPR:s leat 21 sámedikki lahtu, geaid Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit válljejit iežaset válggain válljejuvvon ovddasteaddjiid gaskavuođas.
sámi boazodoalu, iige daid olbmuid guđet dispensašuvnnain, náittosdilis dahje
Sámi boazodoallu ollašuhttojuvvo ng. dálvesiiddain, mat leat muhtun badjebearraša ráhkadan, sohkii vuođđuduvvi guođohanovttadagat.
nannen vuoigatvuohta olbmuin guđet leat sámi sogas ja geain leat čatnasat
boazodoalu. Boazodoallojođiheami vuoigatvuohta siskkilda vuoigatvuođa geavahit
Sámi dáiddašaddadeami galgá lasihit ja sámi mánáid ja nuoraid vejolašvuođa neaktit iežaset ja gávdnat dáiddalaš olggosbuktinvugiid galgá doarjut.
Go dakkár dutkan plánejuvvo, de ferte
Go dakkár dutkan plánejuvvo, de ferte sámi servodaga gielalaš ja kultuvrralaš dilli váldojuvvot vuhtii.
Sámi teáhter Beaivváš Sajosis
Sámi teáhter addá leavttu rahpaneahkedii
suodjaluvvojit sámiid vuoigatvuođat artihkkala 34 mielde.
njuolggadusaide maid sámiid álgoálbmotdilli gáibida.
Sápmelaččaid eamiálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas.
Sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas ja sámi kulturiešstivrejumis mearriduvvo vuođđolágas ja dárkileappot sámediggelágas.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat álgoálbmogin gullet EU sis- ja olgopolitihkkii.
Sámiid áramus ássanguovlu lea viiddis, ja dat ollá lulde Femunden-jávrri rájis
Sápmelaš artisttaid musihkka- ja eará kulturčájáhusat heivejit erenomážit kongreassaid dahje skuvlendilálašvuođaid buresboahtinprográmman, oaivedoaluid prográmmanummirin dahje olles konseartan.
golmma riikka álgoálbmogin ja váldit vuhtii daid rievttálaš konsekvenssaid mat
Cealkámušas
Sámiid sajádat ja vuoigatvuođat iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráđđemii bohtet hedjonit ja sámiid iežaset iešráđđema ovddideapmi bisánit, joba mannat maŋos jos ALKU-fidnu ollašuvvá.
Sámiid sajádat ja vuoigatvuoñat iežaset giela ja kultuvrra guoski iešráññemii bohtet hedjonit ja sámiid iežaset iešráññema ovddideapmi bisánit, joba mannat maŋos jos ALKU-fidnu ollašuvvá.
Sámiid sajádat, riikkaidgaskasaš soahpamušat ja árvvut
Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995.
Sámiid sajádat davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas
Sámiid sajádat
Sámedikki sajádat stáhtaid delegašuvnnas livččii ná áššedovdisajádat, inge ieš leat ollenge sihkar ahte dat livččii dárbahassii nanu sajádat.
olggobealdege sámi ássanguovlluid ožžot mađe muddui geavadis lea vejolaš
" - Guovlluide main lea sámi veahkadat, berre ásahuvvot golmmatbealat šiehtadallamat stáhta, guovllu ja Sámedikki gaskka, vai dat sihkkarasttášii Norgga geatnegasvuođaid sámiide álbmotrievtti mielde.
"- Guovlluide main lea sámi veahkadat, berre ásahuvvot golmmatbealat šiehtadallamat stáhta, guovllu ja Sámedikki gaskka, vai dat sihkkarasttášii Norgga geatnegasvuođaid sámiide álbmotrievtti mielde.
Sámi ássanguovlluin sáhttá leat dárbu bargat riikkarájiid rastá vai šaddet
Sámiid ássanguovlu lei viidáseamos muttus sulaid áigerehkenastima álggu rájes 1000 logu rádjai.
- Sámiid demokráhtalaččat válljejuvvon orgána doaibmá maid ovdamearkan Eurohpas.
ulbmil lea gozihit beroštumiid mat sámiin leat álbmogin, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájiid rastá ja bargat dan badjelii ahte sámit maiddái boahtteáiggisge leat
Sámiid beroštumiid bearraigeahččama dáfus lei ávkkálaš oassálastit kongressii, daningo kveanaid ovddasteaddji šiittii sáhkavuorustis sápmelaččaid álgoálbmotsajádaga ja sivahii sápmelaččaid njuolgut kveanaid sámáiduhttimis.
Sápmelaččaid ovddasteaddji loahppaáššegirjji válmmáštallan bargojoavkkus gáibidii loahppaáššegirjái stáhtii geatnegasvuođaid ee. gárgehit lágaid, mat suddjejit álgoálbmogiid ja vehádagaid, bidjat návccaid giela ja kultuvrra ealáskahttinbargui ja ratifiseret ja olláhuhttit lágaid, mat suodjalit álgoálbmogiid ja vehádagaid.
Sámiid ovddasteaddji lea Oulu bismagoddečoahkkima lahttu ja proavásgoddečoahkkima lahttu dan proavásgottis, masa stuorámus oassi sámiid ruovttuguovllu searvegottiin gullá.
Sámedikkiin sámi álbmoga ovddasteaddjin.
Sámiid álbmotválljen orgánaid dáfus lea dehalaš leat fárus mearrádusdahkama váibmosis, muđui mii manahat váikkuhanvejolašvuođa ", Näkkäläjärvi ja Tapiola deattuheaba.
konvenšuvnna oasálaččat eai sáhte okto mearridit.
Sápmelaččaid gáibidan eaktu lea, ahte loahpalaš soahpamušteavsttas ii sáhte mearridit iige dan sáhte ratifieret almma sámedikkiid dohkkeheami. "
Sámi bealis lea čielga eaktun ahte konvenšuvdnateaksta ii sáhte dohkkehuvvot ja ratifiserejuvvot jus Sámedikkit eai leat dohkkehan loahpalaš teavstta;
Sámit eai galgga árvalusa mielde leat oasálaččat davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
Femundena rádjái. Sámiid eallin ja ealáhusat leat leamaš gittalagaid bohččuiguin áigá
sámi álbmoga eallima ja kultuvrra eavttuid.
Sápmelaš eallinvuohki, kultuvra ja árbevirolaš ealáhusat leat rievdan áiggiid mielde.
šuvnnatge.
Sámi ealáhusaide ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi, lágalaš dahje ekonomalaš doaibmabijuiguin jos dat leat deaŧalaččat kulturvuđđui.
Sámi ealáhusaid suodjaleapmi
Sámi ealáhussan ja resursageavaheapmin adnojuvvo dakkár doaibma mii mearkkaša ollu sámi báikkálaš servodaga seailluheapmái ja ovddideapmái.
Sámi ealáhussan ja resursageavaheapmin adnojuvvo dakkár doaibma mii
sámi dilis mearriduvvo juoga.
Sámiide guoskevaš dutkan ferte leat heivehuvvon dakkár ehtalaš njuolggadusaide maid sámiid álgoálbmotdilli gáibida.
Sámiide guoskevaš dutkan ferte leat heivehuvvon dakkár ehtalaš
Sámiid erenoamáš oktavuohta lundui siskkilda sihke geatnegasvuođa ja ovddasvástádusa váldit dárbbašlaččat vuhtii birrasa ja resurssaid ja dasto gaskkustit árbedieđuid boahttevaš sohkabuolvvaide.
Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800-logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, goas šadde vuosttas sámesearvvit ja aviissat.
Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800 logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, ja dalle riegádedje vuosttas searvvit ja aviissat.
áššiid mat gusket sámi beroštumiide.
rabas ja demokráhtalaš lágádusa.
guoskágo dihto ášši sámi beroštumiide.
Sámedikkiid ovdii galget biddjojuvvot áššit mat gullet sámiid beroštumiide,
Sámedikkiid ovdii galget biddjojuvvot áššit mat gullet sámiid beroštumiide, ovdalgo almmolaš eiseváldi mearrida áššis maidege.
mat gieđahallet sámiide beroštahtti áššiid. Sámediggi vállje ieš geat dat galget dan
Leat vuođđuduvvon máŋga rájáidrasttildeaddji institušuvnna Sámi álbmoga beroštumiid gohcima várás miehtá Sámi guovllu, main lea dehálaš rolla dakkár sámi politihka gárggiideamis, mii ollá dobbelii go ovtta stáhta viidodahkii.
Sámiid ollašuhttán ealáhusvugiin leat seilon dieđut sámi álbmotárbbis ja arkeologalaš dutkan lea buktán ođđa dieđu dološ sámeservošiid birra.
Sápmelaččaid hávddiid rahpan ii goitge dalle dubmejuvvon, muhto dat lei dutkama dáfus juobe ávžžuhahtti, vai sáhtii duođaštuvvot suopmelaččaid nálálaš birgetmeahttunvuohta.
gávnnahan dárbbašlažžan viidát čájehit sámi historjjá ja servodateallima, ja lea
Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui máŋgga eará riikka viidodagas.
dieđut sin historjjás, eallimis ja vuoigatvuođain.
Sámiid buorredili ja oasálašvuođa ovddideapmi
Sámiid buorredilli ja osolašvuohta buoriduvvojit nu, ahte nannejuvvojit iežasgielat ja kulturvuđot, alladássásaš buorredillebálvalusaid fálaldat sihke sihkkarasto čeahpes, ámmátdáiddolaš bargoveaga oažžun ja doarvái buorre ruhtadandássi.
Sámiid buorredillebálvalusaid ovddideapmi, dasa gullevaš dutkan, skuvlen ja árvvoštallan leat sierrasuorgin Poske bargosuorggis.
- Sámiid olmmošvuoigatvuođaid gieđahalli raportta lágideapmi lea áidnalunddot bargu.
Sámiid olmmošvuoigatvuođaid gieđahalli raporta lea vuosttaš, mii boahtá gieđahallat ovtta álbmoga njealji stáhta guovllus, gávnnahii ON álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya Roavvenjárggas.
Sámiid iešráđđema hedjonahttet ja dan ovddideami estet golbma ođastussii gullevaš evttohusa:
Sámiid iešráññema hedjonahttet ja dan ovddideami estet golbma oñastussii gullevaš evttohusa:
Go sámiid kulturiešstivrema láhkaásahuslaš ordnen lea boahtán vuoibmái, de sámiid kulturiešstivren lea boahtán riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid ollái.
SÁMEDIGGI lea sámiid iešmearridan
Sámiid iešstivrejupmi nášuvnnalaš dásis: sámedikkit
Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.
ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea čujuhettiinis SP artihkkalii 1 máŋgii
nanosmuvašii eambbo (SOU.
Sámiid iešmearrideami ollášuhttin čađahuvvošii ain geahppaseabbot jos sápmelaš ovddasteaddjit besset oasálastit eaisápmelaš mearrideaddji orgánaid doaimmaide.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvan dievasmearálaččat
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuvá árbevirolaš sámeealáhusaid, sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid, eana- ja čáhce- dahje eanageavaheami stivremis ja hálddahusas.
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ii ollašuva duhtadahttiláhkai.
Sámiid iešmearrideapmi lea direktiivva mielde leamaš guovdilis fáddá
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta sisttisdoallá maiddái ahte sámi álbmogis lea vuoigatvuohta ieš ovddastit iežas vuoigatvuođaid ja beroštumiid náššuvnnalaš, guovllulaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain ja nappo vurdojuvvo ahte náššunalstáhtat veahkehit ja lágidit dilálašvuođaid dasa ahte sámit sáhttet searvat guovllulaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođaide, dás maiddái beassat miellahttun guovllulaš ja riikkaidgaskasaš organisašuvnnaide maidda sámiide lea lunddolaš searvat;
Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá dievasmearálaččat Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde sámiid ealáhusaid, sámegielat bálvalusaid ja sámeoahpahusa jođiheamis, sámi kulturárbbi hálddašeamis ja kulturalbmonemiid sihkkarastimis, sámegielat bálvalusaid ruhtadeamis ja sámedikki doaimmas jagi 2015 rádjai.
álbmoga gulahallamis buorebut gaskaneaset.
Máhttu sámi kultuvrras ja servodateallimis lea eaktun sámiid ja váldoálbmoga
Sámit ja stáhtat fertejit, go álbmotriekti lea vuođđun, ovttasráđiid gávnnahit
iežaset vuoigatvuođaid válddedettiineaset vuhtii nuppit nuppiid ja iežaset vuostálas
ja nenehcat, ja vel ruoššat.
Sápmelaččaid dáfus 8 (j) - artihkal fállá vejolašvuođaid ja vugiid buktit buoret dásis giela, kultuvrra
Sápmelaččaid dáfus evttohusat leat dehálaččat.
oktiiheivehit daid riektenjuolggadusaid mat leat deaŧalaččat sámiide.
Sámiid dáfus Meahciráđđehusa lundui.
" Sámiid dáfus čuovvovaš čiekŋalis dialoga fáddá lea hui heivvolaš, go sámit leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas.
"Sámiid dáfus čuovvovaš čiekŋalis dialoga fáddá lea hui heivvolaš, go sámit leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas.
Sápmelaččaid dáfus strategiija hohpos ođasnuhttin lei duođaid dehálaš, daningo boares strategiija lei oalle gáibitmeahttun sámiid árbevirolaš dieđu ulbmiliid dáfus.
Sámiid dáfus dilli lea oalle duššástuhtti.
Sápmelaččaid mielas orru leamin nu, ahte aiddo sii leat dat oassebealli, guhte lea šaddan dahkat eanet kompromissaid go earát.
Sápmelaččaid dáfus áittardeaddji ávžžuhus das, ahte Ilo-soahpamuša ratifiserema oktavuođas galgá dohkkehuvvot sámiid vuoigatvuohta árbevirolaš boazodollui lea hui dehalaš, danne go dán áiggi suopmelaš boazodoalloláhka viggá dahkat ovttaláganin sámi boazodoalu.
Sápmelaččaid riikkaidgaskasašvuohta lea earáhuvvan áiggiid mielde.
Sámiid álbmotbeaivi 6.2.
Sámi álbmotbeaivihan lea ávvuduvvon jagi 1993 rájes.
Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris ja prográmmas lea kultuvrra ja musihkka.
Sámiid álbmotbeaivi ii leat dušše min álbmotbeaivámet muhto maiddái suopmelaččaid.
Guovvamánu 6. beaivve 1917 dollojuvvui Norgga Troandimis vuosttas sámečoahkkin, gosa ledje čoahkkanan sihke davvi- ja lullisámit.
Sámiid álbmotbeaivve Anáris lei fállun máŋggalágan prográmma buot ahkásaččaide ja beaivvi bajálašte Sámedikki lágidan eahketdoalut Sámekulturguovddáš Sajosa auditorios.
Sámiid álbmotbeaivvi prográmma Sajosis
Sámi álbmotbeaivvi ávvudeami sáhttá čuovvut maid njuolgga streamsáttan
Sámiid álbmotbeaivve dáhpáhusat Sajosis 6.2.2016
Sámi álbmotbeaivvi dearvvahusat 6.2. - davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii
Sámiid álbmotbeaivi lea duođaid dehálaš sápmelaččaid mearkabeaivi ja ávvudeapmi, goas oba Suopma sáhttá gudnejahttit ja ávvudit iežas álgoálbmoga.
Sámiid álbmotbeaivi lea vel nuorra ávvudanbeaivi, suopmelaš almmenáhkkái dat merkejuvvui jagis 2004.
Sápmelaččaid álbmotbeaivi váldojuvvo kaleandarii 2004
Sámi nášunálateáhter Beaivváš boahtá Sajosii sotnabeaivve guovvamánu 26. beaivve.
sámi symbolaid geavaheami.
dat guoskkai, ledje ráđđádallan, ja ahte meassamat eai billis boazodoalu gánnáhahtti
sámiiguin.
Lea váigat čielggadit sápmelaš oainnu iešmearridanválddi buohta.
Sámi Duodji ry - duodjesearvi oassálastá dáhpáhussii doppe čájehemiin ja vuovdimiin buktagiid.
Gitta gieskadažžii leat ollu čáhcerusttegat ráhkaduvvon sámi geavahan
gaskka, de dat luddii gaskat sámi geavahanguovlluid.
Sámiid geavahan instrumeanttain lei meavrresgárri, goavddis, noaid di deaŧalaš rituálaneavvu.
Sámiid geavahanvuoigatvuođaid sáhttit veardádit
Sámiid gielalaš olmmošvuoigatvuođat eai ollašuva doarvái.
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet olles riikkas ássanbáikkis fuolakeahttá.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva nugo fámus leahkki láhkaásaheami vuođul galggašivčče.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva
Sámiid giellalaš vuoigatvuođat
Sápmelaš gielalaš vuoigatvuođain lea meroštallon sámi giellalágas (1086/03).
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuhttima várás lea stáhta bušeahtas leamaš jagi 2002 rájes sierra stáhtadoarjja.
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuhttima várás stáhta bušeahtas lea leamaš jagis 2002 rájes sierra stáhtadoarjja.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan gáibida dieđiheami sámi giellalágas, virgeoapmahaččain doarvái sámegiela dáiddu ja maiddái ekonomalaš resurssaid sámegielat doaimma jotkkolaš doarjumii.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama várás livččii ávkkálaš, jos sámediggi vuođđudivčče ovttas sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin muhtinlágan giellaguovddážiid, main barggašedje sámegielmáhtolaš virgeolbmot ja doaibmaolbmot.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sihkkarastima dihte sámi giellalága rihkkumušaid buktin riektevuogádaga ollái lea erenomáš dehalaš sámi giellalága ollašuvvamage dáfus.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid sihkkarastima várás sámi giellalága rihkkumušaid buktin riektevuogádaga ollái lea erenomáš dehalaš sámi giellalága ollašuvvamage dáfus.
Sápmelaččaid giellamolsun lei giivámus muttos 1900-logu álgologijagiid rájes gitta 1970-logu rádjái, muhto dat joatkahuvvá velnai.
ja kulturbeassedoaimma várás.
Sámiid giellalávgunriekkesdoaimma stáhtadoarjagat jagi 2011:
Sámiid giellabeasse-ja giellalávgunriekkesdoaimma stáhtadoarjagat jagis 2012: 1.
Sámiid giellabeassedoaimma stáhtadoarjagat jagis 2014:
Sámiid giellabeassedoaimma stáhtadoarjagat jagis 2015: 1.
Sámiid giellabesiid ja riekkesdoaimma ruhtadeapmai 450 000 €
Sámiid giellabesiid stáhtadoarjagat jagi 2011:
Giellamáhttu sámiin leat hirbmat heittot, go dušše 40% sámiin sámástit.
gusket sámiid gillii ja kultuvrii ja sin álgoálbmotsajádahkii.
Sámi dáfus dát mearkkaša ee. ahte eiseválddit
duhát olbmuin ja dál Suoma sápmelaččaid mearri lea 9350 olbmo.
Sámi ruovttuguovllu
Sámi ruovttuguovllus jienastanproseanta ii goitge lihkus njiedjan aivve riikkadássái - Ohcejogas jienastanproseanta lei badjel 80, Eanodagas ja Soađegilis dán unnit ja Anáris jienastanproseanta bázii lahka riikkadási, 62 prosentii.
Sámiid ruovttuguovllus jietnaválddálaččat leat sulaid 10 000.
Sámiid ruovttuguovllus orru sámegielat oahppit galget vuođđooahpahuslága mielde oažžut vuođđooahpahusa eanáš sámegillii.
Sámiid ruovttuguovllu skuvlamánáin ja - nuorain leat maid buoret vejolašvuođat oažžut oahpahusa iežaset gielas ja iežaset gillii go sis, geat ásset eará guovlluin.
Sámiid ruovttuguovllus evttohus olláhuvvamis mielde lasihivččii sámi kultuvrra ja vuovdedoalu gaskavuođa riidduid ja váttásnuhtálii bohccuiguin bargama vejolašvuođaid.
Sámiid ruovttuguovllus ii leat almmus konflikta sápmelaččaid ja guovllu eará olbmuid gaskkas.
Sámiid ruovttuguovllus ii leat vejolašvuohta oažžut sámegielat bálvalusaid diakoniijabarggu ja bajásgeassinbarggu olis, daningo eai gávdno sámegielat bargit.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus ordnejit sápmelaš beaivedivššu ja giellabeassedoaimma váldooassái bearášbeaivedikšun.
Sámiid ruovttuguovllus, mii sisdoallá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid ja maiddái Soađegili gielddas leahkki Lappi bálgosa, ásset 3.459 sápmelačča.
Sámiid ruovttuguovllus vuovdedikšun galggalii vuođđuduvvat bissovaš šaddadeapmái iige jalgadin čuohppamii ja dan maŋŋelaš vesáid ceggemii.
Sámiid ruovttuguovllus máŋggabeallásaš meahcci lea dehálaš boazodollui.
Sámiid ruovttuguovllus leat hui rikkis sámegielat báikenamat.
Sámiid ruovttuguovllus leat guovllut, main sámi radio ii gullo albma ládje ja digitelevišuvdna ii oidno.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus leat golggotmánu 2009 dieđuid mielde sámegielat árabajásgeassimis vuollásažžan oktiibuot 104 máná, main sámegielat beaivedivššus 71 máná ja giellabeassedoaimmas 33 máná.
Sámiid ruovttuguovllus leat iežas kritearat, mii lea sohppojuvvon ovttasbarggus Meahciráđđehusain, nuortalaččaid giličoahkkimiin ja sámedikkiin.
Sámiid ruovttuguovllus leat olu vejolašvuođat sámi nuoraide.
Eretfárren oidno sámiid ruovttuguovllus ee. das, ahte vuođđooahpahusahkásaš mánáid ja nuoraid mearri geahppána.
Sámiid ruovttuguovllus eretmuotkun dárkkuha maid dan, ahte sámegiel bálvalusat hedjonit.
Sámiid ruovttuguovllus boazodoallu vuođđuduvvá ealuid guođoheapmái, mas čuvvot dieđusge bensiidnagolut ja meahccefievrrut maid gollet.
Sápmelaččaid ruovttuguovllus sámegielat ovdaoahpahus ordnejuvvo vuođđooahpahusa oktavuođas.
Olbmot, geat leat sámiid ruovttuguovllus divššus lágádusain sihke dat olbmot, geat leat divššus ruovttusteaset, ja geat eai earáláhkai sáhtášii jienastit, ožžot dárbbašettiin veahki dikšunbáikkisteaset jienasteami várás.
Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodetttiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
Sámiid ruovttuguovllus ii leat dákkáraš etnihkalaš válljen.
Dilli sámiid ruovttuguovllus hedjona daningo ahkeluohkát unnot ja máŋgasat leat fárren eret.
Sámiid ruovttuguovllus galgá čuovvut dušše luondduviđa ja ekologalaš vuovdedikšuma.
Sámiid ruovttuguovllus stáhta hálddašan eatnamiin ollašuhtto vuovdedoallu lagamustá Lappi bálgosa ja Anára gieldda eatnamiin.
Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
Sámiid ruovttuguvlui lea plánejuvvon sámi arkiiva, masa čoggojuvvolii sámiid gieđahalli arkiivamateriála.
Sámiid rupovttuguovllus leat vuođđuduvvon stáhtaráđi ásahusa vuođul ovttasbargojoavkkut Eanodahkii, Ohcejohkii sihke oktasaš joavku Anára ja Soađegili suohkaniid viidodahkii.
Sámiid ruovttuguvlui leat dahkkon 60 ođđa vuolušteami, eanas boares ja heajos ruvkelága áigge dahkkon ohcamušat.
Sámeguovllus ledje oassálastit measta juohke skuvllas.
Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu sihkkarastin 12.
Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu sihkkarastin
Sámiid ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid eallinfápmu lea sihkkaraston ja sámenuorat besset árbevirolaš ealáhusaid ollái.
Sámi ruovttuguovllu gárgeheapmi ja boahtteáiggi dorvvasteapmi gáibida buot sápmelaččaid ovttasbarggu.
Sámiid ruovttuguovllu gieldda ja stáhta bálvalusaid fálli ossodagat galget vuođđudit áššehasregistaraid, main albmana áššehasa miehtan áššehasregistarai, ja mas oidno dat sámegiella, mainna son háliida alcces bálvalusa.
Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddat ožžot miljovnna euro rájes gitta golmma miljovnna euro rádjái lassiruhtadeami.
Sámiid ruovttuguovllu gielddat ožžot sámedikki bokte jahkásaččat stáhtadoarjaga sámegielat buresbirgenbálvalusaid ordnemii.
S ámiid ruovttuguovllu gielddain ledje dán čavčča earenoamáš stuorra váttisvuođat oažžut oahpaheaddjiid sámegiela, eandalit sámegielat oahpahussii.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaide sámegielat veahkadaga vuođul mákson lassioassái gullá geatnegasvuohta sámegielat bálvalusaid ordnema várás.
Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain Eanodagas, Anáris, Soađegilis ja Ohcejogas lea ollašuhtton Sámedikki evttohusas sápmelaččaid / sámegielat sosiálabálvalusaid ovddidanovttadatfidnu 1.9.200731.12.2009 gaskasaš áigge.
Sámiid ruovttuguovllu gielddain skuvllas lea geatnegasvuohta ordnet vuođđooahpahusa eanas osiid sámegillii daidda ohppiide, geat máhttet sámegiela.
Sámi ruovttuguovllu gielddain Ohcejogas ledje muhtin sámegielat dieđáhusat ja skovit siidduin.
Sámiid ruovttuguovllu gielddain dušše Ohcejohka lea sápmelašeanetlohkugielda.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhtahálddahusa ossodagaid guoskevaš evttohusat:
Sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji guđii sierraoaivila paragráfaid olis, mat guske sápmelaččaid.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid lassioassi máksojuvvo fásta, seammasturrosaš bálvalusdárbuvuđot lassin bálvalusaid dorvvasteami dihtii buot sámiid ruovttuguovllu gielddaide.
Sámi ruovttuguovllu suohkanat fertejit ipmirdit, ahte buorit sámegiel bálvalusat ja miehtemielalaš vuoigŋa sápmelašvuhtii lea vuohki geasuhit ruovttoluotta dáppe eretfárren olbmuid ja dieđusge eastit sápmelaččaid eretfárrema.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid sámeoahpahusa várás oažžun stáhtadoarjja lea leamaš jagiid 2002-2006 gaskamearálaččat 1.2 miljovnna euro / jahki.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid čuvgehusdoaimmajođiheaddjit Laila Palkinen (Enodat), Ilkka Korhonen (Anár), Risto Varis (Soađegilli), Roavenjárgga gávpoga čuvgehusbálvalusaid hoavda Heikki Ervast ja Avvila badjeskuvlla rektor Riikka Saijets ovdanbukte čoahkkimis ruoktogielddaideaset sámeoahpahusa diliid ja ovddidandárbbuid.
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde lea vejolaš oažžut sámegiela oahpahusa, muhto oahpahusa ordnen gáibida erenoamáš aktiivvalašvuođa!
Sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde stuorámus oahppiid mearri lea Oulu guovllus, gos giela ávnnasoahpahus addojuvvo oktiibuot 15 vuođđooahpahusa oahppái ja 13 logahatstuđentii.
Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit / fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget válbmet vuogádaga dasa, mo tulkon dahje sámegielat áššehasbálvaleapmi doaibmasuorggis lágiduvvo ja dieđihit olbmuide daid olbmuin, geat sáhttet fállat áššehasbálvaleami sámegillii.
Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit / fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget dieđihit ja skuvlet jeavddalaččat bargiid sámi giellalágas.
Sámiid ruovttuguovllu gielddat, stáhta virgebáikkit / fitnodatlágádusat ja sámeorganisášuvnnat galget dieđihit ja guorahallat dan, mo sámi giellaláhka váikkuha bargoservoša doaibmamii.
Sámiid ruovttuguovllu lassin lea dehálaš čuozihit giela doarjundoaimmaid maiddái riikka eará osiide, gos stuorámus oassi sámiin dán áigge ássá.
Sámiid ruovttuguovllu eana - ja čáhceguovlluid viidodat lea oktiibuot badjel golbma miljon hektára.
Sámiid ruovttuguovllu váldoliggenvuohki lea elrávdnji ja olju ja energiijavearu lassáneami mielde orrun divru sámiid ruovttuguovllus.
Sámiid ruovttuguovllu bálgosat leat dohkkehan kritearaid.
Sámi ruovttuguovllu guhkes gaskkat leat váldon maid vuhtii ja čoakkámat sáhttet dollojuvvot maid videoráđđádallamiid bakte.
Sápmelaččaid
Sámi ruovttuguovllu sivaheaddje- ja vuoigatvuohtaáššit gáibidit sierraáššedovdamuša.
Sámiid ruovttuguovllu boahtteáigi gáibida máŋggabeallásaš ealáhusráhkadusa ja dušši riiddut ja gaccalágáid orrun sierra sámi ealáhusaid gaskkas ii doalvvo gosage, muhto mii galggaleimmet viggat ovttas gávdnat daid buriid vugiid, maiguin sierra sámi ealáhusaid boahtteáigi dorvvastuvvo.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde addojuvvon sámegiela oahpahusa várás gielddas lea leamaš jagi 2007 rájes vejolaš oažžut stáhtadoarjaga eane mustá 2,5 vahkkodiimmu dievasmahtti oahpahusa várás (jagi 2006 rádjai guovtti vahkkodiimmu oahpahusa várás).
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde addojuvvon sámegiela oahpahusas eai leat earenoamáš mearrádusat oahpahuslágain.
Sámiid ruovttugilleguovlluid olggobealde
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sámit eai oaččo sámegielat oahpahusa, sámegiela oahpahus ii leat oažžumis oppa vierisgiellan stuorámus sámečoahkkebáikkiin ja sámiid lunddolaš sámegiela geavahanbirrasat geahppánit ja jávket ruovttuguovllu olggobealde ja sámegiella sáhttá báhcit dušše ruoktogiellan.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámit leat vejolašvuohta maiddái sámiid ruovttuguovllu ja sámi servodaga ovdáneami dáfus.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sáme mánáid ja nuoraid dilli muittuha sin áhkuid ja ádjáid mánná vuođa dili.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin gáibida dakkaviđe erenomáš doaimmaid stáhtas ja sámedikkis.
Sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid vuoigatvuođat meahccejohtalussii sin árbevirolaš soahkaeatnamiin leat guorahallojuvvome Meahcceráđđehusas.
Daid sápmelaččaid, geat orrot
Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde sámegielat ollesáiggi beaivedivššu sáhttá oažžut Roavvenjárggas, gos leat 7 máná.
Sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiela oahpahit doaisttážii dušše vehá, muhto oahppiid lohku lea lassáneamin.
Sámiid ruovttuguovllu olggo bealde dakkár báikegottit, main orrot eanet sámit, leat Roavvenjárga, Oulu ja dan lagašguovllut ja Helsset ja dan lagašguovllut.
Sámiid ruovttuguovllu olggobeale stáhta ossodagat ja ministeriijat galggašedje jorgalahttit sámiid guoskevaš lágaid ja riikkavuložiid dehaleamos vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid guoskevaš dieđihančállosiid / prošyraid sámegillii.
Sámiid ruovttuguovllu veahkadat ii leat doarvái, ahte sáhttá lágidit vuođđodási guovllu.
Sámiid ruovttuguovllu olmmošlohku lea luoitán dán áigge 13%.
Sámiid ruovttuguovllu virgeeisseváldiin leat ain unnán dakkár bargit, geat bastet bálvalit áššehaččaid sámegillii.
Sámiid ruovttuguovllu virgeoapmahaččaid ja eará orgánaid sámegiela hálli bargiide galgá dáhkidit seammaárvosaš ekonomalaš vejolašvuođaid ja eará doarjjavuogádagaid studeret sámegiela go sámegiela máhtekeahtes bargiide.
Sámiid ruovttuguvlui gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ollislaččat ja Soađegili
Sámiid ruovttuguvlui gullet ollásit Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gielddas dan davveoassi (Vuohču gili guovlu dahjege Lappi bálgosa guovlu).
Sámiid ruovttuguovllus 80% lea sierradásagit suodjaluvvon iige leat realisttalaš ahte luonddusuodjalanviidodagat vuođđuduvvojit lasi dehe viiddiduvvojit aŋkke lagašáiggiid.
Sámiid ruovttuguovllus 91% lea stáhta hálddus ja sullii 80% lea eará láhkai suodjaluvvon.
Sámiid ruovttuguovllus 80% lea sierra vugiid mielde suodjaluvvon, muhto suodjalanguovlu ii eastte ruvkke vuođđudeami ja álggaheami.
Jagi 1993, go lei árvaluvvon sámiide addit sierravuoigatvuohtan
Sámiid ruovttuguovlu ja dálá servodaga hástalusat dárbbašit ain eanet allagit skuvlejuvvon bargofámu ja mánáid ja nuoraid, geaidda sáhttá sirdit sámegiela ja sámekultuvrra.
Sámiid ruovttuguovlu gullá erenoamáš boazodoalloguvlui, gos bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta.
Sámiid ruovttuguovlu: Ohcejohka / Utsjoki, Anár / Inari, Eanodat / Enontekiö ja Vuohčču / Vuotso Soađegili gielddas.
SÁMIID RUOVTTUGUOVLU lea meroštallo
Sámiid ruovttuguovlu lea unni ja máŋggat evttohasat sáhttet leat maid mielde suohkanpolitihkas aktiivvalaččat.
Sámiid ruovttuguovlu ferte seailluhuvvot
Logahatgursgahatgurssaid sáhttá čađahit maiddái gáiddusin.
Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána ságadoallin nammaduvvui Jan Saijets, várreságadoallin Iiris Mäenpää ja lahttun Seija Sivertsen.
- sámiid skuvlenáššiid ovttasbargoorgána čálli ja áššemeannudeaddji
Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána ásahuvvon
S ámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána Sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgánas leat sámedikki, sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta oahpahushálddahusa ovddasteaddjit.
Sápmelaš kulturárvvuid sirdin
Gažaldagat sámiid kultuvrralaš autonomiija ja
Sámiid kultur- ja giellabeasse doaimmaide sámiid ruovttuguovllus 550 000 euro
suodjaleapmi lea dattetge máŋga jagi dan ovdal juo leamaš sámiid hálddus sámi
kultuvra oaivvilduvvo sámiid kulturvuohki mii fátmmasta maiddái sámiid árbevirolaš
servodateallima vuođđoeavttuid, jos juo ii mieđaš dasa dat sámediggi masa ášši gullá.
Oahpahus ja diehtojuohkin sámiid birra Sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin galgá ulbmálaččat boahtit oidnosii oahpahusas maiddái olggobealde sámi servodaga.
Sámi kulturárbbi suodjaleapmái dárbbahit oktasaš prinsihpaid
Sápmelaččaid lágas mearriduvvon sajádat lea oalle duhtadahtti, muhto sápmelaččat muosáhit velnai vealaheami.
Sámi lágalaš sajádat galgá buoriduvvot nu ahte ratifiserejuvvo ILO 169-soahpamuš ja davviriikkalaš sámi soahpamuš sihke olláhuhttojuvvo ON. a álgoálbmotjulggaštus Suomas.
riikkasearvvi (NSR.)
Sámiid leavga spiehkkasa čielgasit Davviriikkaid leavggain, main buohkain libardit ruossagovadagat.
Sámiin leat oktanuppelohkái leavgabeaivvi, main deaŧaleamos lea SÁMI ÁLBMOTBEAIVI, guovvamánu 6.
Sápmelaččaid dávttiid lokten hávddiin lea gal duođaid ahkidis ja dubmehahtti ášši.
Sámiid lohkumearri lea maŋimuš njealje jage áigge lassánan sullii 569:in, lasáhus lea dáhpáhuvvan namalassii sámeguovllu olggobealde.
Sámiid lohku
Sámiid lohkomearri jagi 2007 Sámediggeválggain 2.
Sámiid lohkomearri jagi 2007 Sámediggeválggain.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea luonddu dáfus geavatlaš ja albmana erenomážit sámegielas, birasgaskavuođas ja ealáhusain.
Sámiid luonddu máŋggabealatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš diehtu lea čatnagasas sámegillii ja árbevirolaš ealáhusaide.
Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggalágánvuođa olis lea šaddame áitojuvvon dillái.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu lea áitatvuložin hedjoneamen servodatnuppástusaid dihte.
Sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš diehtu
Sámiid luonddugaskavuođas muitala bures dat, ahte eatnamii lea báhcán hui unnán luottat dološ sámekultuvrras arkeologaid dutkama várás.
Sápmelaččaid eatnamiidda ja ealáhusaide ain čuohcci áitagat
Sámiid eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid suodjaleapmi
lea jáhkku ahte sámiid geavaheapmi ii deavdde eavttuid mat biddjojuvvojit
norgalaš ja ruoŧŧilaš riektedoalus.
Sápmelaččaid eana- ja čáhcevuoigatvuođaid sihke ealáhusvuoigatvuođaid suoji gieđahallan galgánai álggahuvvot dakkaviđe davviriikkalaš sámi soahpamuša ráđđádallamiid álgomuttus ja dárbbu mielde maid álbmotlaš dásis.
Sámi álbmoga eanavuoigatvuođaid čielggadeami geažil Suoma stáhta barggahii jagiid 2003-2006 dutkamuša eanageavaheamis Davvi-Lappi guovllus.
eahpelihkostuvvan čoavdit riiddu mat leat sámiid eananvuoigatvuođaid alde, ja go
Sámi eananvuoigatvuođat leat guovdilat maiddái vealahuslávdegottige
- Sámiid eanavuoigatvuođain lea jearaldat viiddes guovlluid geavaheamis ja oasálasvuođas mearrádusbargamii, son logai.
Čealggademiid árvvoštallan ja sámiid eananvuoigatvuođaid ollašuhttin
Sámiid eananomastangažaldat, ILO-sohapamuša ratifiseren ja davviriikkalaš
Sámiid eananeaggátvuođas Jefimenko čállá ná: " Ahte sámit eaiggádušše (ruoššagilli " vladet " = eaiggáduššat, hálddašit, isádastit) iežaseet duovdagiid ja eatnamiid dološ áiggi, ilbmá dain áššegirjjiin (gramotor) maid cára ja stuorraoaivámuš ain goasge mieđiheigga, ja máŋgosiin mat leat dain vearro- ja eanangirjjiin mat leat dáin áššegirjjiin.
Sámiid eananeaggátvuođas Jefimenko čállá ná: "Ahte sámit eaiggádušše (ruoššagilli" vladet "= eaiggáduššat, hálddašit, isádastit) iežaseet duovdagiid ja eatnamiid dološ áiggi, ilbmá dain áššegirjjiin (gramotor) maid cára ja stuorraoaivámuš ain goasge mieđiheigga, ja máŋgosiin mat leat dain vearro- ja eanangirjjiin mat leat dáin áššegirjjiin.
Sámiid lohkomearri lassána dego maiddái suomagiela dahje eará giela vuosttas giellan hálliid lohkomearri.
Sápmelaččaid mearri sámi ruovttuguovllu olggobealde lea sturron ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid mearri lea unnon.
industriálalaš dehe eará ulbmiliidda jus sámit eai leat ožžon diehtojuohkima ovdal ja addán
Sápmelaččaid vejolašvuođat doalahit iežaset politihkalaš institušuvnnaideaset ja oassálastit sámeservodahkii leat buorit.
Dáid gielddaid olggobeale sápmelaččaid vejolašvuohta geavahit sámegiela lea dorvvastuvvon muhtun stuorámus stáhtaorgánain, muhto muđui dat sorjasa sámegielat bargoveaga oažžumis.
nannejuvvon ahte sámit njuolggadusaid vuođul mat leat guhkesáigásaš geavaheami ja
Sápmelaččaid vejolašvuođa oassálastit oktasaš áššiid dikšumii ja almmolaš eallimii heajuda sápmelašvuostásaš čálašeapmi.
Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmai ja osku lei šamanistalaš.
Sámiid eará álbmotválljen orgánat
luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas.
Sámiid vuoigatvuođalaš sajádat lea vuođđolágas nanus.
Sámiid rievttálaš dilli Ruoššas
Sámiid vuoigatvuođas geavahit iežas giela virgeoapmahaččain ásahuvvui vuosttas háve jagi 1991 (516/1991) ng. sámi giellalágain.
Mearrádusat sámiid
čerrui, mas riiddu sivvan lea dálveguohtuneatnamat Jämtlánddas.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat deddojuvvojit dainna lágiin vulos váldokultuvrra vuoigatvuođaid ja dárbbuid vuollái.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat mange joavkkus eret, ja sámedikki gáibádusat eai guoskka priváhtaopmodaga ja ovttaskas olbmuid eananoamastusa.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat eai olláhuva sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde, muhto nuppe dáfus dat eai gal olláhuva dárbbašlaš dásis sámiid ruovttuguovllusge.
Sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva velá riikkaidgaskasaš soahpamušaid eaktudan vuogi mielde, dego álbmotlaš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánat leat fuobmášahttán.
Sámiid vuoigatvuođat luondduriggodagaide mat leat Norggas, lea leamaš riidduvuloš
Sápmelaččaid vuoigatvuođat dárbbahit lasi oinnolašvuođa.
Sápmelaččaid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit suohkanođastusas
Sámiid vuoigatvuođaid gieđahalli olmmošriekteorgánaid ođđaseamos ávžžuhusat
sámi vuoigatvuođaide.
Sápmelaččaid vuoigatvuođain ságastaladettiin sáhtálii atnit ođđaáigásaš sáni "trollen ", mii dárkkuha vásedin provoserema eahpeáššálaš vuogi mielde dehege sámegillii bostit / bostalit.
Sámiid rivttiin lea ain jearaldat váldoálbmoga rivttiin buot stáhtain, nuppiiguin sániiguin sápmelaččaid vuoigatvuođat árvvoštallojuvvojit gaskavuođas váldoálbmoga dárbbuide ja vuoigatvuođaide.
golmma dáhpáhusas gieđahallá áššiid mat gusket sámi eatnamiidda ja resursavuoigat
Sápmelaččaid vuoigatvuođain lea boahtán riikkabeivviid olisnai gažaldat váldoálbmoga vuoigatvuođain.
mielde mii lea artihkkalis 31 vuosttaš lađđasis lea dárbu ipmirdit viiddis
Sámiid vuoigatvuohtasajádat čohkiida goittotge máŋgga sierra lága ja riikkaidgaskasaš soahpamuša vuođul ja vuoigatvuođaid oppalašsuoji hábmen lea váttis.
Sápmelaččaid riektesajádaga ja sámiid ruovttuguovllu eanangeavahusa plánema ovddideapmái Akwé: Kon-rávvagiin lea stuora váikkuhus.
Sápmelaččaid riektesajádat buorrána lávkkážiid mielde.
muhtumassii suddjet sámiid vuoigatvuođa geavahit gielaset, anársámegiela,
Sámiid vuoigatvuohta čáziide ja eatnamiidda
Sápmelaččaid riektedorvu maid buorrána, daningo boahttevuođas válgalogahallamii sáhttá ohcalit geažos áigge iige dušše válgajagi.
Boazodoallu riikkarájiid rastá Sámiid vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guohtuneatnamiidda atná vuođđunis árbevieru.
Sámiid vuoigatvuohta riikkarájiid rasttideaddji guohtuneatnamiidda atná
vuođđoláhka addá sámiide seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja
Sámiid vuoigatvuohta hálddašit iežaset árbevirolaš máhtu ja iežaset
čáhceviidodagain maid artihkkal 34 fátmmasta, galget suodjaluvvot erenoamážit. Dan
Luonddu riggodagaid geavaheapmi Sámiid vuoigatvuohta luondduriggodagaide dakkár eanan- ja čáhceviidodagain maid artihkkal 34 fátmmasta, galget suodjaluvvot erenoamážit.
vuoigatvuođa eatnamiidda ja válmmaštit sámelága.
ráddjema sámiid vuoigatvuhtii oažžut ruovttoluotta iežaset massin guovlluid dahje
Sápmelaččain lei álki buohtastuvvat su máhttáhusaide, ledjehan dain sámi kultuvrra sárgosat.
dilálašvuođaid (čuokkis 7.13), ja Eurohpa-uniovnna jagi 2000 ráđđedirektiivii
periodalaš raporttaid RDK čađaheamis.
ealáhuspolitihkalaš lávdegoddi lea árvalan ahte eanet eiseválddálaš doaimmat galget
historjá, sierra árbevierut, sierra giella, sierra ealáhusat ja sierra vuordámušat
sámiid searvamiid riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda.
Sápmelaččaid oassálastin čoakkámiidda adnojuvvui hui mávssolažžan.
Sápmelaččaid dáfus válljagoddi cealká, ahte suohkanjuogu vejolaš nuppástusat eai oaččo heajudit sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš rivttiid dehege kulturiešstivrema gáibádusaid.
Sámiid beassan árbevirolaš ealáhusaide
báikegottiid. Stuorra geográfalaš erohusaid dihte ja dainnago ealáhuslágit
gullamin mo sámi báikegottit barget ovttasráđiid riikkarájiid rastá.
Sápmelaččaid bálvalusaid ovddiideamis dahkat ovttasbarggu Poske PaKaste 2 - fidnuin ja sáme servviiguin kultursensitiivalaš áššehasbarggu - ja joavkobargovugiid ovddideamis.
- máŋggagielatvuohtaskuvlejumis sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea ilbman dárbu plánet ja ordnet skuvlejumi giellabeassebargovehkii ja vánhemiidda sámegiela ja kultuvrra ealáskahttimis.
Sápmelaš bálvalusaid ovddidanbarggus lea badjánan resurssaid váilevuohta, mii dahká ovttasbarggu bargama ja doaimma ovddideami váttisin.
Sámebáhpa bargun lea bálvalit sámiid ruovttuguovllu searvegottiid ja fállat sámegielat girkolaš bálvalusaid.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa lágiduvvo maid čakčat, skábmánu Girkonjárggas.
Sámi parlamentarihkariid konferánsii oassálaste Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid lahtut, Ruošša sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit, dárkkuheaddjit ja sámeáššiid gieđahalli virgeeisseváldit ja politihkarat.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereansa dollojuvvo muhtin vahku geahčen Girkonjárggas.
Sámi parlamentarihkkáriid konfereanssas Skábmamánu 9.-11. beivviid golmma riikka sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat čoahkkane Girkonjárgii Sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkámii ja sámi parlamentarihkkáriid goalmmát konferensii.
Sámi parlamentáralaš ráđi ovddideapmi sáhttá dás šaddat deaŧalaš. "
sápmelaččaid parlameantadállu Suomas
Sápmelaš bearaš- ja bargoeallima oktiiheiveheapmin galggašii ovddidit sámegielat árabajásgeassinbálvalusaid máŋggaláganvuođa nu, ahte ordnet rabas riekkes- ja stoahkandoaimma sihke oasseáigásaš árabajásgeassinbálvalusaid.
Sámiid árbevierut
Sápmelaččaid árbevirolaš luonddugeavaheapmi vuođđuduvvá sápmelaš árvomáilbmái, sosiálalaš vuogádahkii ja vierrovuoigatvuhtii.
Sápmelaččaid árbevirolaš eanageavaheapmi nannejuvvo ja dat dohkkehuvvo duohtan, ahte Suoma, Norgga ja Ruoŧa riikkaid davveoasit leat ásahuvvon sápmelaš álbmoga Sámi eatnama ala.
Sápmelaččaid árbevirolaš diehtu čatnasa olu olbmo ja luonddu gaskasaš gaskavuhtii.
Sámiid árbevirolaš diehtu gullá juohke diŋgii sámi kultuvrras: kultuvrra árvvuide, ealáhusaide ja gillii.
Sámiid árbevirolaš diehtu vuođđuduvvá hui nannosit servoša historjái, buolvadagain nuppiide sirdásan dihtui, luonddu dovdamuššii ja ekologalašvuhtii.
Sámiid árbevirolaš dieđu vuođđun lea duháthagiid áigge čoggon diehtu ja muosáhus. Dat fas leat sirdásan sámegillii, árbevirolaš sámi ealáhusaide ja daid kultuvrralaš barganmálliide ja luonddudovdamuššii.
Sápmelaččaid árbevirolaš eallinvuohkái ja ealáhusaid gárggiideapmái laktásit ain hástalusat.
Sámiid árbevirolaš dihtui gulavaš arkiivamateriála lea nu Suoma arkiivalágádusain go olggoriikkainge valjis.
Árbevirolaš diehtu lea daddjojuvvon geavadis šaddan váldokultuvrraid váikkuhusas ja juobe lea daddjon ahte sápmelaččat leat sogahuhttán badjelmeare bivdimiin muhtin eallišlájaid.
Sámi árbevirolaš dieđu seailun ja ovdáneapmi mánáin ja nuorain lea sámi kultuvrra boahtteáiggi eaktu.
Sámi árbevirolaš dieđu suodji lea prinsihpas láhkadásis vuoimmálaš.
Sámiid árbevirolaččat ássan eatnamiid juridihkalaš sajádat lea goittotge ain čoavddekeahttá Suomas.
Sámiid árbevirolaš ealáhu-‐ sat dahjege boazodoallu, meahccebivdu, guolásteapmi, čoaggin ja duodji sirdet árbevirolaš dieđu buolvvas nubbái.
Sámiid árbevirolaš ealáhusat dahjege boazodoallu, meahccebivdu, guolásteapmi, čoaggin ja duodji sirdet árbevirolaš dieđu buolvvas nubbái.
Sámi árbevirolaš ealáhusat dárbbašit dáid biergasiid barggustis, muhto dat galggaše ovddiduvvot nu, ahte dat buvttadit unnit bázahusaid. Eandalii njealjejuvllagiid galggašii ovddidit dorvvolaččabun ja dakkárin, ahte dat guođášedje lundui unnit luottaid.
Sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat leat meahcce- ja guollebivdu, čoaggin ja gárdun, ja davviguovlluid vuđolaš dovdan lea sirdásan buolvvas bulvii.
Sámi álbmoga árbevirolaš ássanguovlu lea Sápmi, masa gullet Norgga, Ruoŧa ja Suoma davviguovllut ja maid Guoládatnjárga Ruoššas.
Sámiid árbevirolaš diehtu ii leat goitge adnojuvvon árvvus váldokultuvrrain.
Sámiid árbevirolaš diehtu gieđahallojuvvo iežas strategiija ulbmila 18 mielde, man čálán dása sánis sátnái, daningo dat lea nu dehálaš (lean jorgalan sámás deavstta suomagiela originála deavsttas): Luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis anu dáfus mávssolaš sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja geavadat sihke biologalaš resurssaid árbevirolaš diehtu gudnejahttojuvvo, ealáskahttojuvvo ja suodjaluvvo riikkasis lágaid ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde nu ahte gárgehuvvojit árbevirolaš dieđu suodjaleami hálddahus ja lágat.
Sámi árbevirolaš dieđu gusket raportta golbma ulbmila (89-92), mat galggale olláhuhttojuvvot jagi 2010 loahpa rádjái.
Sámi árbevirolaš dieđu suodjala biodiversiteahta artihkal 8 (j).
Sámi árbevirolaš ealáhusaid dilli ii leat buorre.
Sámiid árbediehtu mielddisbuktá iešalddis nana ceavzilis ovddideami.
Sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođanjuolggadus ovttas 22 §:ain geatnegahttá almmolaš válddi doarjut sápmelaš eamiálbmoga giela ja kultuvrra ovddideami.
Sámiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuohta sin iežaset gillii ja kultuvrii guoská olles riikii.
Sámiid goddebivdu ja ealloboazoboargu livččii máŋggaid dutkiid mielde dolvon duottargotti sogahuvvamii ja vel mádjitnai sogahuhttojuvvui sámiid bivddu geažil.
Sámit galget oažžut eatnamiid buhtadussan dahje eará buhtadusa go sin eatnamiid duohtadit.
Sámit galge válljet bissovaččat iežaset ássaneatnamiid ja válljet árbevirolaš sohkaeatnamiid gaskkas.
Sápmelaččaid eretfárremis leat máŋggat váikkuhusat.
Sápmelaččaid eretmuotkun ja sámegiela eatnigiellanis hubmiid meari unnun uhkida sámiid árbevirolaš dieđu seailuma, dan, mii laktása luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii.
Sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus lea jođálnuvvan juobe viivvaskan.
Sápmelaččaid eretmuotkun sámiid ruovttuguovllus buktá hástalusaid árbevirolaš dieđu suodjaleapmái.
Sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus geahppána ja sámiid ruovttoluotta fárren sámiid ruovttuguvlui lassána.
Máŋgasat leatge dan mielas ahte sámiid politihkalaš diđolašvuohta badjánišgođii aiddo dalle.
Sápmelaččaid guohtoneatnamat leat goit geažos áigge gáržon.
Norggas ja Ruoŧas boazodoallu ain dálge lea sámiide várrejuvvon ealáhus
Sámi boazodoalloguovlu lea sullii 40 proseantta oppa Norgga eanaviidodagas, ja das leat guohtuneatnamat badjel 200 000 bohccui.
Sámiid boazodoallovuoigatvuođa
Sámi boazodoallu ollá davvenuortan Ruošša ráji rájis gitta lullenuorttas
boazoeaiggádiid vuoigatvuođa boaldenmuoraide ja boaldámuššii. "
álbmoga beales.
sámiid beales doaibmat.
Sámiid rádjeoktasašbargoseminára anáris 25.2.2015
 Sámiid rádjeoktasašbarggu guoski láhkaásaheami dáládilli
Sámiid sosiála- ja dearvvášvuohtaáššiid oktasašbargoorgána ságadoallin nammaduvvui Nihkolas Valkeapää, várreságadoallin Varpu Falck ja lahttun Veikko Feodoroff.
Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusfitnu loahppaseminára Anáris
Sámiid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid boahttevuođaseminára Anáris 20.1.2016
Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat ovdánivčče buoremusat rádjaoktasašbargun
Sámi sode-bálvalusaid lágideapmi boahttevuođa guovlluguovdasaš sode-iešstivrenráhkadusas guorahallo semináras Anáris 20.1.2016.
- Sámiid árvodássi (status)
Duopmocealkimis mii guoskkai
Sámit leat bealisteaset ollu deattuhan rádjerasttideaddji ovttasbarggu, eanemusat arvat sámi organisašuvnnaid bokte.
Sámiid Dáiddárráđđi, mii lea sámi dáiddárorganisašuvnnaid
Sámiid dáfus dát mearkkaša ahte
Sámiid deaŧaleamos dieđihangaskaoapmi lea Sámi Radio.
Sápmelaččaid dárbbut orrot jávkame Helssega geažis eará dárbbuid vuollái.
Sápmelaččaid dárbbuin vuolgi bálvalusat ovddiidit sápmelaččaid oktagasaid ja servošiid dearvvasvuođa sihke buresveadjima, geahpedit ravgáseami ja unnidit dearvvasvuođaerohusaid.
Sápmelaččaid dahkan govvadáidda lea boahtán viidábut oidnosii easka 1900-logu mielde.
vuoigatvuođain lea buorránan, dego maid iežasárvvudovdu.
olis. Suoma sápmelaččaid diđolašvuohta iežaset kultuvrras ja dakko bakte maid gielas lea buorránan
Sámiid diđolašvuohta iežaset vuoigatvuođain eamiálbmogin lea nanosmuvvan.
• sápmelaš dieđuid ja dáidduid oahpaheapmi árbevierročehpiid láidestemiin
Sámiid dáfus álggii juoga dáhpáhuvvat 1980-logus.
Sámiid duođalaš suodji čohkiida riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja sisriikkalaš láhkaásaheami nannen vuoigatvuođain.
Sápmelaččat galget oažžut doarvái resurssaid, vai sis lea vejolašvuohta geahččalit eanan- ja čáhcevuoigatvuođa-áššiid duopmostuoluin.
Sámit galget riidduin mat leat dakkár vuoigatvuođaid geažil duopmostuoluid ovddas, sáhttit oažžut dárbbašlaš ekonomalaš doarjaga vai sáhttet geahččalit áššiset doallevašvuođa.
Sámit galget ieža mearridit sámi leavgga (flávdda) geavaheami ja eará sámi nationála
galget leat konvenšuvdnabealli.
vuoigatvuođaid artihkkala 34 mielde.
konvenšuvnna mielde sihkkarastit sámi álbmoga boahtteáiggi.
Sápmelaččaid boahttevuođa višuvdnan lea, ahte sápmelaččain eamiálbmogin livččii ealli sámegiella ja nana searvvušvuohta, mat bajásdollet, nannejit ja ovddidit sápmelaškultuvrra ja kultuvrii gullevaš ealáhusaid seailuma ja ovdáneami. Maiddái sápmelaš eallinvuogi, árbevirolaš dieđu ja dáidduid sirdašuvvama ođđa sohkabuolvvaide.
Sápmelaččat galge sáhttit dán máŋŋel ee. doaimmahit áššiideaset sámegielain
čuoččuhus ahte sis lea nannoset vuoigatvuohta go stáhtas skattefjälii, mii lea
Eaktun sámiid rádjerasttideaddji ovttasbargguide lea ahte lágat ja eará
Sápmelaš vánhemiid ja gávpoga oahpahusdoaimmahaga oktasašbargu lea leamaš buorre ja gávpot lea figgan buoremus lágis mielde ordnet vejo laš vuođaid oahpahussii.
Sámiid guhtet guimmiideaset beallái olli resursageavaheapmi, maid Lappekondisilla regulere, joatká ovddežis, ja dál rastá Suoma-Norgga ráji.
Sápmelaččaid ovttaveardásaš ja lági beales buriid bálvalusaid dorvvasteapmin dárbbašuvvo vástu váldin stáhta- ja guovlludásis, rádjaoktasašbargu sihke oktasaš sápmelaš sosiála- ja dearvvasvuođadikšuma skuvlen.
Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovloguovdásaš hálddahusovttadat.
seailluhuvvojit ja hálddašuvvojit resursan sámi servodahkii.
Sápmelaččaid ovttasbarggus
Sámiid oktavuohta iežaset gillii ja kultuvrii hedjonii.
Sámiid oktavuohta iežas gillii ja kultuvrrii hedjonii.
sámiide gullevaš sierravuoigatvuohta, stáhta galgá nannet sámi boazodoalu.
seailluhit ja ovddidit boazodoalu sámiid sierravuoigatvuohtan.
Sámi álbmoga dábálaš vuoigatvuođat
sámi orgána.
čielggadeapmi árvalii ahte dakkár historjádutkan galggašii mearriduvvot Wirilandera
Sápmelašvuohta gáibida oktavuođa iežas sámi sohkii, sámegillii ja sámi kultuvrii.
Sápmelašvuohta ii oidno dán áigge olusge árgaeallimisttán, muhto anán sakka árvvus iežan máttuid.
Sápmelašvuohta ii leat oidnon min bearraša árggas, muhto agi mielde lean beroštišgoahtán áššis ja danin vulgenge mielde sápmelaččaid áššiid dikšut.
Sápmelašvuohta, ja earenoamážit nuortalašvuohta mearkkaša munnje dán áiggi vuosttažettiinge diđolašvuođa dan birra gii mun lean ja gos boađán.
Sápmelašvuohta mearkkaša eallima luonddus, bohccuiguin, guolásteami, gullama iežas jovkui.
Sápmelašvuohta lea fiinna ášši ja mu mielas buot sápmelaččat galggašedje roahkkadit čájehit ahte sii leat sápmelaččat.
Sápmelašvuohta oidno eallimisttán lagamustá nu ahte geavahan sámegiela ságastallamiin ja čiŋadan sámebiktasiidda.
Sápmelašvuohta leamaš álo hui nanus min bearraša árgabeaivvis vaiko sámásteapmi leamašge vejolaš dušše ruovttus, vilbeliiguin, oambeliiguin ja áhku luhtte.
Sápmelašvuohta soaitá leat stuorimus hástalusas ovddas.
Sápmelašvuohta lea munnje dehálaš inge hálidivčče gullat mange eará kultuvrii.
Sápmelašvuohta lea earáge go bohccot, juoigan, káfestallan dollagáttis, ássan goađis elerávnnji haga ja eará stereotypiat.
Sápmelašvuohta lea oassi mu.
Sápmelašvuohta, bohccot ja Lappi guovlu leat munnje dehálaččat.
Sápmelašvuohta, Sápmi ja sámegiella leat beaivválaččat mu mielas.
Sápmelašvuohta sáhttá leat rock, sápmelašvuohta sáhttá leat mii beare, mii nuorat galgat dušše duostat leat sápmelaččat ja dahkat dan maid hálidat.
Mu sámevuohta lea gievron olu dan maŋŋá go álggahin oahpuid Johkamohkis, daningo gulan sámegiela beaivválaččat ja lean beassán mielde sámedujiide.
vuohta váikkuhit sámi kulturmuittuid hálddašeapmái ja hábmen dan. Sámi parla
Sámiid ovddasteaddjiid lassin stivrras galgá leahkit unnimustá okta gielddaid ovddasteaddji.
- sámiid ja virgeoapmahaččaid rávven ja oahpisteapmi sámi giellalága geavaheamis ja heiveheamis
Dieđut sámiid lohkomearis dárkkistuvvojit juohke njealját jagi sámedikki válggaid (jagi 1995 rádjái Sámi Parlamentta válggaid) oktavuođas.
Sámiid mearri ruovttuguovllu olggobealde 3.
Sámiid mearri ruovttuguovllu olggobealde
Sámi álbmoga deháleamos riikkarájáid rasttildeaddji fidnu gieskat lea sámekonvenšuvnna gárven ovttasráđiid Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ráđđehusaiguin.
Sámi álbmoga dilli Sámi guovlluin Norggas, Ruoŧas ja Suomas •
fátmmasta, leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui.
Sámiin badjel bealli ássá suomagielat birrasis miehtá Suoma sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sámi Parlameantta olggosaddimat N:o 1
Sámi Parlameantta vuoigatvuođajuhkosii 1978
Sápmelašvuostásašvuođa lassáneapmi dihtto earenoamážit Davvi-Suoma suohkaniid eiseválddiid doaimmas buot eará suohkaniin earret Ohcejogas.
Sápmelašvuostásašvuohta ja rasisma báhcá historjái.
Sámesearvvi doaibmadoarjaga sturrodahkan evttohuvvo 92 000 euro.
Sámesearvvit lágidit feasttaid jeavddalaččat.
Sámi searvvuš lea hápmahuvvan aktiivvalaš riikkavuložiid ja servviid áŋgiris barggu bakte ja man čuovvumuššan leat boahtán sámi parlameanta, sámediggi ja sámi institušuvnnat dego Sámi oahpahusguovddáža vuođđudeapmi.
Sámesearvvuš álggii ortniidit ja 1900-logu gaskamuttu rádjai Suomas doibme sámesearvvit.
dagas leat leamaš unnibuš ja báikegottiide eambbo gullevaš ásahusat.
Sámi searvoša ja dan nanusvuođa vuođđun leat gievrras ovttaskas olbmot.
Sámi servodat šattai earenoamážit 1500 logu rájes stuorra, olggobealde boahtti nuppástusaid sisa.
sámi kulturmuittuit mat erenoamážit beroštahttet sámi servodaga, galget
Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámepárlameantta vuođđudeami 1970-logus.
Sámeservoša ortniiduvvan 1900-logu gaskamuttus rájes doalvui sámegiela sajádaga buorráneapmai ja sámesearvvuš álggii ovddidit sámegiela girjegiellan sihke skuvla- ja eiseváldegiellan.
Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmai, sámegiela dili ovdáneapmai ja láhkaásahusa ovdaneapmai.
Sámeservoša ja dáiddáriid aktiiva barggu boađusin juoiganárbi lea álgán ealáskit ja juoigama oahpahit maiddái skuvllain.
Sámi searvvuš galgá čájehit maid dat hálida ja makkár boahtteáiggi dat hálida mánáidasas.
Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte.
Árbevirolaš Sámi servodat lei ovdalis áiggiid huksejuvvon siidda birra.
Sápmelašservodagas nissonolbmuin lea historjjálaččat leamaš dásseárvosaš sajádat almmáiolbmuid bálddas. Sajádahkii leamašan mihtilmas eandalii rollaid, bargguid ja eallinbirrasiid symmehtralašvuohta ja nuppi nuppiid dievasmahttin.
Sámi servošis dát dadjanvuohki lea doallan deaivása historjjá čađa.
Sámeossodat vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu.
Sámeossodat vástida sámiid buorredillebálvalusaid ovddideamis, mii lea Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža riikkadási sierrabargu.
Sámeossodaga ulbmiliin lea dehalaš sámi mánáidbajásgeassima, boarrásiidfuolahusa ja sámi sosiálabarggu ovddideapmi ja maiddái sosiálabálvalusaid sisdoalu ja kvalitehta ovddideapmi nu, ahte bálvalusaid dási ja fállama sáhttá sihkkarastit sámeálbmogii.
Sámeossodaga doaibmasuorgin leat lagamustá sámeguovlu ja ovttasdoaibmafierpmádahkii gullevaš Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáža doaibmaossodagaid lassin gielddat, searvvit, universitehtat ja oahppolágádusat ja lassin sámegielat suorggi bálvalusaid buvttadeaddjit Norggas ja Ruoŧas.
Sámi hálddašanguovllut
Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat iežaset hálddašanguovllut, mat leat meroštallon lágaiguin. Daid sáhttá atnit maid sámi kultuvrra váimmusguovlun (geahča gártta).
Sámegiella lea ovttadássásaš giella dárogielain Norggas.
Sámi álbmogii ja min kultuvrii lea leamaš eallindehálaš bastit eallit luondduin soabalaččat iige leat dan hálddašeaddji ja hearrá.
Sámi álbmotbeaivvi ávvudit dálá áigge juohke sámi ruovttuguovllu suohkanis ja muhtin muddui sámiid ruovttuguovllu olggobealdenai.
Sámi álbmotbeaivi muitala min sápmelaččaid oktasaš historjjás ja álbmogis njealji sierra riikka oassin.
deapmái ja sámi álbmoga oktilašvuhtii lea stuoris.
Sámi álbmot vuordá Suoma stáhtas buoret doaimmaid ja duođaštusaid sámi álbmoga sajádaga buorideami várás Suomas.
Sámi álbmot lea addán sidjiide ovddasvástádusa dikšut oktasaš áššiid: dál sii leat luohpan dán ovddasvástádusas.
Sámi álbmot lea ovdalnai ceavzán vuostegieđageavvamiin ovttasbargguin ja givrodagain ja dál dárbbahit seammalágán mearrediđolašvuođa ja doaimmaid, vai sáhttit dorvvastit sámi álbmoga boahtteáiggi.
Sámi álbmot lea ceavzán njealji riikka čarvvastagas ja seailluhan kultuvrras, gielas ja ealáhusaidis ealasin fuolakeahttá buot uhkiin.
Sáme dujiid bargobájit lágiduvvojit Sajosis juo nuppe geasi
Dujiin leat guhkes árbevierut ja almmolaččat sáme giehtaduodjin áddejit geavahandárbašiid, dego biktasiid, bargoneavvuid, gievkkandárbašiid, bivdobiergasiid ja čiŋaid.
Sámi duodji ii leat rievdameahttun, muhto juohke buolva guođđá dasa iežas luottaid ja mearkkaid.
Sámi duodji juohkášuvvá ng. dipma ja garra dujiide.
Sámeduodjin gohčoduvvojit gieđaiguin dahk kon atnudiŋggat dego biktasat, bargoneavvut, biv do biergasat ja čiŋat.
Maiddái sámi duojáriid birra eai leat statistihkat.
Sámi duoji ja sámi ealáhusaid ja dain earenoamážit boazodoalu sirdin boahtte buolvvaide ja máhtu oahppan lea eallinagi proseassa ja sámi sosiála vuogádaga oassi.
Sámi duodji Ruoŧas http://www.sameslojdstiftelsen.com /
Sámi duoji ođđa fiinna hámit oidnojit nu ahte daid bastá atnit ávkin sámi dáidagis.
Sámi duodji lea min ávnnaslaš kultuvrra okta fiidnámus oassi ja dat muitala min historjjás, gaskavuođas lundui, eallinvuogis, kultuvrra árvvošteamis ja dat doarju sámegiela ja dan seailuma.
Sámi duoji eai goit ane min servodagas árvvus dainna lágiin go galggalii.
Sámi duodji galgá ovdánit sámi kultuvrra siskkáldas vuolggasajiid guovllus, ii kultuvrra olggobeal čábbodat- dehe lávvarávnnjit guovllos.
Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
Sámegielas ii leat skuvllas álgoálbmoga giela sajádat, gávnnahii Seurujärvi-Kari.
Sámegielas ja suomagielas leamašan oktasaš vuođđogiella.
oažžut oahpahusa sámegillii.
Sámegielas lea Ruoŧas erenoamáš sajádat unnitgiellan.
váttis oažžut ja oktavuohta kultuvrii ja sámieatnama lundui báhcá gáidoseabbon.
Sámegielain oaivvildit buot Suomas hállojuvvon sámegielaid, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiela.
Sámegielain dárkkuhuvvo davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella.
Sámegielain dárkkuhuvvojit sámi giellalága mielde Suomas hállon buot sámegielat.
ruoŧŧagillii ja sámegillii. Sámegiella lea dán oktavuođas davvisámegiella.
sámegillii, dárbbaša dábálaččat lasi ággi háhkan dihte alcces dárbbu mielde máhtu
Sámegielas galget leat lunddolaš geavahanbirrasat kultuvrra mielde, muđuid sámegiela siskkáldas árbevirolaš diehtu geahnohuvvá.
Sámi gielalaš vuoigatvuođat linnjejuvvojit ráđđehusprográmmas viidáseabbotge.
Sámegiela sajádat suddjejuvvo Suomas vuođđolágain ja eandalit sámi giellalágain, mii dáhkida
Sámegiela ovddideapmi leage okta sámedikki dehalamos doaimmain.
Sámegiela ovddideami ja beroštumiid barráigeahču mii dárbbahit aivve
rastá, erenoamážit nu ahte dan golmma riikka guvllolaš ja báikkálaš eiseválddit nu
Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi 3.3.3 Sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi 3.3.4 Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideapmi 3.3.5 Sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi 3.3.6 Sámeoahpahusa ja alit oahpahusa ovddideapmi 3.3.7 Sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi
Sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi
- Sámegiela ealáskahttima várás ráhkaduvvon doaibmabidjoprográmma boahtit doalvut stáhtaráđđái mearrideami várás.
Sámegiela ealáskahttima várás bargojoavku evttoha earret eará giellabeassedoaimma stáđásmahttima ja viiddideami.
Sámegiela ealáskahttinprográmma plánejeaddji bargojoavku čoahkkana Anáris 29.-30.8. ja bovde buohkaid, geat leat beroštuvvan sámegiela boahttevuođas ja ealáskahttimis, ságastallat, muitalit iežaset vásihusaid birra, guldalit earáid vásihusaid ja dahkat evttohusaid giela ealáskahttinprográmma bargojovkui.
Sámegiela ealáskahttinprográmmii stuorra dárbu
Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen álgá
Sámegiela ealáskahttinprográmma plánen lea álgán.
Sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttimii ii evttohuvvo senttege - iige prográmma leat vel obba dohkkehuvvonge!!!
Sámegiela sierrasárgosat imaštuhtte máŋggaid: " In sáhte jáhkkit, ahte sámegielas leat bohccuide 520 sierra sáni, go in ieš dovdda go guokte: boazu ja Petteri ", olbmuid siste gávnnahuvvui.
Sámegiela sierrasárgosat imaštuhtte máŋggaid: "In sáhte jáhkkit, ahte sámegielas leat bohccuide 520 sierra sáni, go in ieš dovdda go guokte: boazu ja Petteri ", olbmuid siste gávnnahuvvui.
Sámegiela hálddašanguovllus sámegillii ja - kultuvrii laktáseaddji vuoigatvuođat oahpahusas leat viidásabbot go eará osiin riikkas.
Sámegiela hálddašanguvlui gulle álggos Girona (Kiruna), Váhčira (Gällivare), Johkamohki (Jokkmokk) ja Árjjatluovi gielddat.
Sámegiela hálddašanguvlui laktojuvvojedje dasa juo ovdal gullan njealji gieldda lassin Árvesjávrri (Arvidsjaur), Berg, Härjedalena, Likšu (Lyckselen), Málaha (Malån), Suorsila (Sorselen), Storumana, Strömsunda, Ubmi (Umeån), Vualčere (Vilhelmina), Åre, Älvdalena, Stáre (Östersund) ja Krokoma gielddat.
Sámi hálddašanguovlu lea sámi giellanjuolggadusaid heiveheami váldoguovlu maid Norggas.
Sámi hálddašanguovlu lea namalassii sámi giellanjuolggadusaid heiveheami váldoguovlu.
Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa
Sámegielaid ja kultuvrra ealáskahttima dáfos lea dehálaš maiddái lasihit almmolaš diđolašvuođa Sámi álbmogis.
Máŋggabealat ja geabbilis sámegiela ja - kultuvrra máhtuin leat ollašuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat.
Sámegiela ja sámi kultuvrra dorvvasteapmi gáibida maid Soađegili suohkanis sierradoaimmaid - sámegiela, sámi duodje- ja luohteárbevieru seailun ja ovdáneapmi galgá dorvvastuvvot.
Sámegiela ja sámeealáhusaid boahttevuohta laktásit oktii.
Sámegiela ja sámi kultuvrra dáfus barggus livččii leamaš olu buoridanvárri ja bargojoavku livččii galgan gieđahallat viidáseappot sámegiela ja sámi kultuvrra ovddideami.
Oahpahus sámegielas ja sámegillii Suomas
Saamen kielen ja saamenkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden lukumäärään verrattuna taidetapahtumaan osallistuneiden lukumäärä oli hyvin korkea.
Sámegiela ja sámegielat oahpahusa sajádaga, fálaldaga ja sámesisdoalu ovddideapmi
Sámegiela ja sámegielat oahpahusa oahpaheaidiliid dorvvasteapmi gáibida ovttasbargoorgána mielde earenoamáš doaibmabijuid, main oassi lea gielddaid mearridanválddis.
Sámegiela ja sámegielat oahpahusas ja dan dilis leat olu váilevuođat maiddái ruovttuguovllus, muhto ruovttuguovllu olggobealde dilli lea fuolastuhtti.
Sámegiela ja sámegielat oahpahusas ja dan dilis leat olu váilevuođat maiddái ruovttuguovllus, muh to ruovttuguovllu olggobealde dilli lea hui fuolastuhtti.
- Sámegiela ja sámi oahpahusáššiid ovddideapmi lea ođđa luottaid boltunbargu.
Sámegiela ja dan ealáhusaide laktáseaddji dieđu seailun gáibida, ahte sámeealáhusat seilot eallinfámolažžan.
Oahppit, geat leat ožžon oahpahusa sámegielas dahje / ja sámegillii vuođđooahpahusas ja logahagas 1990- ja 2000-loguin / olles riika.
Dat lea stuora ovddasvástádus ja guoská
Sámegiela geavaheamis dearvvašvuođa ja sosiála ásahusas lea artihkkal
Sámegiela geavahanvejolašvuođat nannejuvvojit buot eallinsurggiin ja sámegiela seailun, gárggiideapmi ja sirdáseapmi ođđa sohkabulvii dorjojuvvo.
sámegiela ovddidanviggamušain.
Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
Sámegiela girjegiela ovdánettiin ja sámeservoša kultuvrralaš moriheami mielde sámegirjjálašvuohta álggii ovdánit 1970-logu álggu rájes.
Sáme giela iskosa lea vejolaš čađahit stuđeantadutkosis.
Sámegiela lolas www.sogsakk.fi ja sámegiela gurssaid lágideami e-logahagas www.elukio.fi.
Sámegiela klassifiserenvuogádaga bakte sáhttá dutkat dárkket dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja veardidit luonddudiliid jahkásaččat.
Sámegiela oahpahan- ja ealáskahttinovddasvástádusa galgá juohkit skuvlla, ruovttu ja árabajásgeassinbálvalusaid ja vuođđooahpahusa gaskka.
leat sámit, lea vuoigatvuohta oahppat sámegiela Norggas, beroškeahttá das gos sii
Sámegiela oahpahussii leat oassálastán jahkásaččat 5-27 oahppi ja juos oahppiid lohku leamaš stuorát go 12, joavku lea juhkkojuvvon.
oažžut oahpahusa sámegielas, muhto maiddái sámegilliige mađe muddui dan lea vejolaš atnit govttolažžan guđege guovllus.
Sámi vánhemiid minimagáibádussan sámiid ruovttuguovllu olggobealde lea leamaš sámegiela oahpahusa ordnen vuođđooahpahus ja logahatahkásaš sámemánáide ja nuoraide.
Virggálaš sámi hálddašanguovlluid olggobealde lea sámegiela oahpahusas njuolga heahtedilli Suomas ja Ruoŧas.
Sámegiela oahpahus álggii Oulu universitehtas jagi 1970 Suomagiela lágádusas.
Sámegiela oahpahus álggii Roavvenjárggas riekkisdoaib man 1990 logu álggus vánhemiid álgagis.
Sámegiela oahpahus álggii Vuohču skuvllas seamma áigge eará ruovttuguovllu skuvllaiguin vuođđoskuvlla boahtima mielde 1970 logus.
Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sáme oahpahusa ruhtadeami olles riikii.
Sámegiela oahpahusa ja dan ovddideami galggašii bargojoavkku mielas dahkat vejolažžan viiddidemiin dálá sámiid ruovttuguovllu guoskevaš sámeoahpahusa ruhtadeami olles riikii.
Sámegiela oahpahus lea dovdameahttun ja marginála ášši sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Sámegiela oahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobealde 1987-2008
Sámegiela oahpahus sámiid ruovttu guovllu olggobealde lea šaddan stuorra váttisvuohtan 1990 logu rájes.
Sámegiela oahpahus sámiid ruovttu guovllu olggobealde lea šaddan stuorra váttisvuohtan 1990 logu rájes. Máŋggat ruovttuguovllu olggobealde orru dahje dohko fárren sámi vánhemat leat bivdán sámedikkis veahki čoavdin dihtii váttisvuođaid.
Sámegiela oahpahus šattai jagi 1995 seamma mearrádusaid vuollái go sisafárre jeaddjiid iežaset gielaid oahpahus.
Buot Suoma golbma sámegiela oahpahuvvojit eatnigiela ja vierisgiela oahppoávnnasin.
Sámegiela oahpahusa leat addán vuođđoskuvlla álgojagiid rájes.
Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa vuođđooahpahusas ja logahagas olggobealde sámiid ruovttuguovllu gielddaid 1987-2008.
Oahppit, geat leat ožžon sámegiela oahpahusa sierra báikegottiin jagiin 1989-2008.
Sámegiela oahpahusa galgá sirret sisafárrejeaddjiid ja eará vieris gielaid oahpahusa guoski ásahusas ja válmmaštallat sámeoahpahusa ollisvuođa oppa riikkas guoski njuolggadusa / njuolggadusaid.
Sámegiella siidoávnnasoahppun vuođđooahput (25 oč) (leahkku eará ruovttusiiddu)
Sámegiela oahppamis galgá bargoservošis movttiidahttit sámegiela álgooahpuid lohkama joatkit
galgá fállat vájolašvuođa ja movttiidahttit sámegiela lohkamii.
Sámegiela oahppama oktasaš mihttomearit
Sámegiela oasis vuoigatvuohtaministeriija čatnasa sámi giellaealáskahttinprográmma doaibmabijuid olláhuhttimii sihke sihkkarastit dárbbatlaš giellaskuvlejumi ja riikkavuložiid rievtti oažžut bálvalusaid iežaset gillii.
Sámegiela hállit leat dán áigge measta álo guovtte- dahje juoba golmmagielagat, iige veahkadatgirjjiide sáhte almmuhit eatnigiellan go ovtta giela dušše.
Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain.
Sámegiela geavaheapmi ii atnojuvvon servodaga dáfus dohkálažžan ja sámiid vealahedje sin kultuvrra, boahtimuša ja giela geažil.
Sámegiela buohtastahttin sisafárrejeaddjiid gielaide
Sámegiela várjaleapmi gullá maid sámi árbevirolaš dieđu suodjaleapmái, muhto ii datge leat dárbahassii.
áššehasbálvalusas dárbbahuvvo.
Sámegielmáhtolaš oahpahead djiid lea leamaš váttis gávdnat.
Sámegielmáhtolaš olbmot váilot hálddahusas, almmolaš bálvalusain ja oahpahusas.
Sámegielat bargiid rekryteremiin - bidjamiin sámegiela dáiddu virggidikšuma eaktun dahje ánsun - sáhttá buoridit lunddolaš vugiin iežasgielat bálvalusaid.
Sámegiela dáidu gehččo ohccái ovdun.
Sámegiela terminologiija hálddašeapmi leage sámeealáhusaid ollašuhttiid ámmátdáiddu oassi.
Sámi musihkkaárbevierru eallá Vuohču guovllus nanusin. Sámegiela dilli ja sajádat Vuohču guovllus ja Soađegili suohkanis lea doaivvu mielde mieđaid mieđaid buorráneame, giellabeassidoaibma ja dan joatkin lea earenoamáš dehálaš guovllu sámi kultuvrra ja - giela boahtteáigái.
Sámegiela doaimmahat nuppástuhtto giellaráđi vuollái gullevažžan ja sámegiela doaimmahat ovddiduvvo giellaguovddáža guvlui áššedovdin sámegiela guoskevaš gažaldagain.
Sámegiela doaimmahaga addin jorgalusas berrojuvvo máksu suomagielas sámegillii dahje nuppegežiid 65 euro siiddus 2000 mearkka, ii sisttisdoala gaskamearkkaid.
Sámegiela doaimmahaga jorgaleaddjit ja dulkkat (leahkku eará ruovttusiiddu)
SÁMEDIKKI MEARRÁDUS
Sámegiela doaimmahaga bálvalanmávssut
Sámegiela doaimmahaga bargit
Sámegiela doaimmahahkii ásahuvvo golbma ođđa jorgaleaddji virggi anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegielaide.
Sámegiela doaimmahat
Sámegiela doaimmahagas barget juo ovdal bálkáhuvvon davvisámegiela giellajorgaleaddjit, geain golmmas ráhkadit jorgalusaid dušše Ohcejoga gieldda dárbbuide.
Sámedikki Sámegiela doaimmahagas.
Sámegiela doaimmahat ovttas sámi giellaráđiin gohcá ja ovddida sámi giellalágas namuhuvvon sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama.
integrerejuvvon sámegieloahpahussii lassána jagis
oahpahusas sámegielas ja sámegillii, de sierra artihkkal dan regulere, geahča
Njuolggadusat oahpahusas sámegielas ja sámegillii leat addojuvvon
Sámegielas lea hui dárkkes ja ollu boazodollui ja lundui gulavaš terminologiija.
Sámegielain lea maiddái dárkkes ealáhusaide gulavaš sierraterminologiija: boazodollui, guollebivdui, bivdui ja dujiide gulavaš.
sámegielas.
Go hállat sámegiela birra, de eat oaivvil dušše ovtta giela.
Sámegielat juohkásit nuorta ja oarje giellajovkui.
- Sámegielat ja kultuvrrat leat maŋimuš jagiin čielgasit nanosmuvvan, gávnnahii Arhinmäki.
Sámegielat ja daid ealáskahttin ja daid boahtteáiggi dorvvasteapmi sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde lea min kultuvrra seailuma eallineaktu.
Sámegielat ja Sámediggi
Sámegielat gullet uralilaš giellagotti suopmelaš-ugralaš suorgái ja dat leat nuortamearasuopmelaš gielaid lagamus sohkagielat.
Sámegielat láhkaásahusas
Ránnjáguovlluid sámegielat sulastahttet muhtumin nu ollu nuppiideaset ahte dáid gielaid hállit bastet áddet nuppiideaset.
Sámegielat oahpahusas
Sámegielat leat erenoamáš áitojuvvon Ruoššas, ja unnán nuorat geavahit sámegiela
Sámegielat leat Eurohpa álgogielat ja nuortamearasuopmelaš gielaid (dego suoma ja esttegiela) lagamus gáidan fuolkegielat.
Sámegielat leat suoma-ugralaš gielat ja nuortamearasuopmelašgielaid (dego suoma ja estta) gáidan fuolkegielat.
Sámegielat
Sámegielat Suomas ja eará sajis
Giela gádjun ja ovddideaddjin
Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
Sámegiella ii lean Suomas dohkkehuvvon giella ja sámiid boađedettiin oahppogeatnegasvuođa biirei oahpahus, skuvlagivssideapmi ja váldokultuvrra deatta dagahedje bággogielamolsumii sámegielas suomagillii máŋggain bearrášiin.
Sámegiella ii seaillo go hupmamiin ja nu ahte giellamáhtumet sirdit buolvvas nubbái.
Sámegiela váldoáitta lea dan birastahtti majoritehtagiella ja kultuvra.
Sámegiella vuosttas dahje nubbin giellan
Sámegiella lea earálágan eará suomaugralašgielaid ektui giellaoahpa dáfus ee. nu, ahte sámegielain lea ovttaidlohku, guvttiidlohku ja máŋggaidlohku.
Sámegiella ilmmuha oasistis hui bures sápmelaččaid birasgaskavuođa ja luonddugeavahusa hámiid.
Sámegiella ja kultuvrra lei hui áitatvuloš 1900-logu gaskkamuttus.
• Sámegiella ja kultuvra bohtet oinnolažžan dikšunbarggus.
Sámegiella ja dan sierraterminologiija lea sámiid árbevirolaš dieđu oassi.
Sámegiella ja dan sisttisdoallan klassifiserenvuogádat fievrreda sápmelaškultuvrra ja dan árbevieruid buolvvas bulvii.
Sámegiella guoddá sápmelaččaid árbedieđu buolvvas nubbái ja giella ealasvuohta lea sápmelaččaid árbedieđu seailuma eaktu.
Sámi giellaguovddážiid oččodeapmi ovddiduvvo ja álggahuvvo giellaguovddážiid vuođđudeami várás ovdačielggadanprošeakta.
Sámegiella giellabeassegiellan
Sámegielat giellalávgun skuvllas - mo doarjjun iežan giela ja kultuvrra oahpahusas? 6 oč (162 h)
Sámi giellalávgunoahpahusas ohccojuvvojit geavada oahpahanmetodat
Sámegielat giellalávgunoahpahusain oaivvilduvvo dakkár sámegielat oahpahus, mas sámegiella ii leat mánáid vuosttamužžan oahppan eatnigiella, ja man ulbmilin lea nannet gielalaččat rašit vuolggasajiin boahtán mánáid sámegiela.
Sámi giellalávgunoahpahusa ovddideaddji skuvlen lea Sámedikki ja Oulu universitehta Giellagas-instituhta oktasašfidnu ja bistá dán jagi loahpa rádjai.
Sámi giellalága 28 § mielde juohke virgeoapmahaš bearráigeahččá iežas doaibmasuorggis sámi giellalága čuovvuma.
Sámi giellalága 29 § mielde giellačilgehus addojuvvo Sámediggái oktii válgabajis.
Sámi giellalága § 31:s dárkkuhuvvon ruhtadanbarggut sirdojit Sámedikki hálddašeapmái.
Sámi giellalága § 31:s dárkkuhuvvon ruhtadanbarggut sirdojit Sámedikki hálddašeapmái.
Sámi giellalága 31 §:s dárkkuhuvvon doarjagat ohcanláhkai
Sámi giellalága 9 § mielde virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat ja almmustahttimat ja álbmogii addojuvvon eará dieđáhusat sihke oahpástagat ja olbmui geavahussii oaivvilduvvon skovit deavdinrávvagiiguin galget sámiid ruovttuguovllus ráhkaduvvot ja addojuvvot maiddái sámegillii.
Sámi giellalága gáibádusaid dovdet hejot 33% ja sámi giellalága eai dovdda ollenge
Sámi giellalága eavttuid ollašuvvan lea maiddái jurddašanvuohkeášši sámiid ruovttuguovllus.
Sámi giellalága vuolggasadji lea dat, ahte sámegielat leat dásseárvosaččat ja maiddái riikkabeaivvit lágaid ráhkadeaddjin galget ieža doahttalit dán lága.
Sámi giellalága mielde sámediggi galgá addit válgabajiid mielde čilgehusa sámi giellalága ollašuhttimis sihke sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Sámi giellalága mielde virgeoapmahaččat galget čájehit ahte bálvalit sámegillii, nu ahte sámegielat bálvalusaid jearran gáibida álo maiddái bálvalusaid fállama sámegillii ja vástu sámi giellalága čuovvumis lea virgeoapmahččas.
Eiseválddit galget oaidnit sámi giellalága
Sámi giellalága vuođul leat riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmui boahtán golbma váidalusa, mat guske sámegielat skoviid váiluma ja dili mas tulkon lei lágiduvvon sámegillii, muhto áššáigullevaš čálalaš dokumeanttat eai lean jorgaluvvon sámegillii ja sámegielat beavdegirjji riektavuođa.
Sámi giellalága ruhtadeami guoskevaš paragráffa (31 §) galggašii rievdadit nu, ahte lágas ásahuvvon gieldda vuođđobálvalusaid fálli eará servošat ja gieldaovttastumit, main sámi ruovttuguovllu gielda dahje oassi das lea fárus, váldojit maiddái sámi giellalágas dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga ollái.
Sámi giellalága ulbmil lea muhtumassii gáhttet dan vuoigatvuođa maid
Sámi giellalága doaibman gáibida, ahte giellalága rihkkumat caggojuvvojit juo
Oktiigeassu davvisámegillii:
Sámi giellalága olláhuvvan gáibida maid rievdadusa sápmelaččaid gielalaš meannudeamis. Jos
Sámi giellalága olláhuvvan gáibida doaibmakultuvrra rievdadusa sámiid ruovttuguovllu
Sámi giellalága ollašuvvamii dárkkuhuvvon mearreruhta Sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás riikkabeaivvit leat stáhta bušeahtas jagi 2002 rájes mieđihan mearreruđa máksinláhkai Sámedikki bokte gielddaide sámegielat sosiála-ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállama várás.
Sámegiela giellalága ollašuvvama guorahallan lea álggahuvvon.
- sámi giellalága ollašuvvama gohcin ja čuovvun
Sámi giellalága ollašuvvama ja boahtteáiggi uhkkida gielaid doaladupmi sámegiela vuostá.
Sámi giellalága ollašuvvama galgá čuovvut bušeahttadoalu ja bálvalusaid kvalitehta mielde.
dieđihuvvon bargoservošii okte dehe sámi giellalága váikkuhusat leat guorahallojuvvon dušše okte.
Sámi giellalágas ii leat sámegiela geavaheamis eiseválddiid olis addojun lága 14 §:a vástideaddji njuolggadus, man vuođul stáhta máŋggalahtot doaibmaorgánas mearriduvvon njuolggadus guoskaduvvolii suohkanovttastumi doaibmaorgána lahtuide.
jas guovlohálddahusvirgebáikái (iige sámiid iežaset iešráññema bargun) ja
Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Sámi giellalága 1086/2003 galgá čuovvut ALKU-fidnu válmmaštallamis ja fidnu ollašuvvamis.
Sáme giellaláhka ođasmahttojuvvui jagi 2004.
Sámi giellaláhka geatnegahttá virgeoapmahaččaid ordnet tulkoma ja lassin giellalága 18 § mielde virgeoapmahaš galgá sihkkarastit doaimmaid sirddedettiin gieldda olggobeale orgánaid bargun, ahte barggu dikšumis addojuvvo doarvái sámi giellalágas dárkkuhuvvon bálvalus.
Sámi giellaláhka ii leat lasihan mearkkašahttiláhkai virgeoapmahaččaid sámegiela dáiddu.
Sámi giellaláhkii gullá virgeoapmahaččaid geatnegasvuohta čájehit, ahte bálvala sámegillii ja ovddida sámegiela geavaheami, lea báhcán eahpečielggasin muhtin virgeoapmahaččaide.
Sámi giellalága vuhtiiváldin ja sámiid gielalaš vuoigatvuođaid gohcin
Sámi giellaláhka guoská maiddái girku ja earenoamážit Oulu bismagotti.
Sámi giellaláhka guoská daid gieldaovttastumiid, maid oassin lea okta dahje eanet sámiid ruovttuguovllu gielddat.
Sámi giellaláhka guoská seamma láhkai davvi-, anáraš- ja nuortalašgiela.
Sámi giellaláhkačielggadeami mielde ovddeš gihlegottiid bargiid sámegiela máhttu lea unni.
Sámi
Sámegiela giellaláhkačielggadeami doaibmabidjoevttohusat leat ollašuhtton.
Sámi giellaláhkačielggadeamis jerrojuvvui maid maid gihlegottiid bargit
Sámi giellaláhkačilgehusas lea boahtán ovdan, ahte sivaheaddjebálvalusaid sáhttá oažžut dušše
Sámi giellaláhkačielggadeamis sámediggi evttohii jagi gielladahku-bálkkašumi vuođđudeami.
Sámi giellaláhka geatnegahttá maiddái sámedikki bálvalit sámegillii.
Sámi giellalávdegoddái doaibmabadjái 2010-2011 nammaduvvojedje čuovvovaš lahtut:
Sámi giellalávdegoddái nammaduvvojedje ođđa lahtut
Sámegiela giellahámit gávdnojit oktiibuot logi, main ovcci hállojuvvo ain Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša guovlluin.
Áššiid dikšun sámegillii ain gággat eisseváldiin -
Sámegielat girjjálašárbi lea nuorra.
- Sámegielat ruoktoveahkki oastinbálvalussan 20 000 €
- Sámegielat ruoktoveahkki Veahkki II oastinbálvalussan 18 175 €
- Sámegielat ruoktoveahkki Veahkki I oastinbálvalussan 29 100 €
- Sámegielat ruoktoveahkki Veahkki oastinbálvalussan 25 575 €
- Sámegielat ruovttuveahkki Veahkki oastinbalvalussan SámiSoster ro:s 19 209,00 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Hilla-Puolukka 30 555 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Luomi-Jokŋa 30 600 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Luomi-Jokŋa 31 650 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Mustikka 30 555 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Sárrit 30 600 €
- Sámegielat lagašdivššár, Männikkö bálvalanruoktu, ossodat Sárrit 31 650 €
- Sámegielat lagašdivššár Soađegili guovddáža ruovttu-ja lágádusdivššus leahkki sámegielat boarrásiidda ja sámegielat dearvvašvuođabálvalusaid fállamii Vuohču guovllus 26 250 €
- Sámegielat lagašdivššár Soađegili guovddáža ruovttu-ja lágádusdivššus leahkki sámegielat boarrásiidda ja sámegielat dearvvašvuođabálvalusaid fállamii Vuohču guovllus ja sámegielat seniorbargi Vuohču guovllus oktiibuot 35 000 €
- Sámegielat lagašdivššár boarrásiidfuolahussii 38 025 €
Sámegielat Iežasdikšunrávvagat fállet oahpisteami iežas buorredili doarjjan ja rávvagiidda sáhttá oahpásmuvvat iežas áigetávvala mielde báikkis fuolakeahttá.
Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.
Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970-logu gaskkamuttus.
oahppi sirdašuvvá vuođđoahpahusa bajit luohkáide - stuorámus váilevuođat gusket anáraš ja nuortalašgielaid ja gielat oahpahusa;
Oahpahus sámegillii lassána beroškeahttá heajos oahpaheaidilis Oahpahusa sámegielas ja sámegillii Suoma vuođđoskuvllain ja logahagain ožžot dán lohkanjagi oktiibuot 489 oahppi, geain oktiibuot 146 ožžot oahpahusa sámegillii.
Sámegielat oahpahus álggahuvvui Ohcejogas ja Anáris 1970 logu beallemuttus.
Sámegielat oahppamateriálabuvttadeapmi ođđa hástalusaid ovddas
Sámegielat oahppamateriálabargu
Sámegielat beaivedikšu ja giellabeassedoaibma gullet sámeguovllu gielddain sosiáladoaimma dahje čuvgehusdoaimma hálddahusa vuollásažžan.
Sámegielat beaivedikšu dahje giellabeassi sáhttá leat máná áidna sámegielat biras.
Sámegielat vuođđooahpahusa ja beaivedikšuma galgá sierra buhttet maiddái sámeguovllu olggobeali guovllus stáhta váriin gielddaide.
Sámegielat biibbal gávdno čujuhusas www.bibeln.fi
Sámegielalaš bealakeahtes media lea duođaid divrras ja dehálaš ášši sápmelaččaide.
- Sámegielat dearvvašvuođadivššár, Eanodaga gieldda rabasfuolahus 39 150 €
Sámegielat girjjálašvuohta
Sámegielalaš ođasdoaimmahus ja suomagielalaš ođasdoaimmahus leaba dego guokte sierra aviissa vuohččan juo lahkonanvuogi dáfus ja maiddái sámi kultuvrra ja láhkaásaheami áššedovdamuša dáfus.
Sámi giellaráđđi mieđiha juohke nuppi jagi Gielladahku-bálkkašumi.
Sámi giellaráđđi mieđiha Sámi gielladahku - bálkkašumi Yle Sápmái čuovvovaš vuođustusaiguin:
- sámi giellaráđi áššemeannudeaddji ja čálli ja maiddái mearrádusaid ollašuhtti bargguide gullevaš áššiin
Sámi giellaráđi muitalus Sámediggái
Sámi giellaráđđi lea evttohan bálkkašumi vuođđudeami dán jagi bušehttii ja das ovddos ja mun gal áiggon dan doarjut.
Sámi giellaráđđi lea čoahkkimis 18.11.2010 mearridan mieđihit ovttamielalaččat jagi 2010 sámi gielladahku - bálkkašumi Meahciráđđehussii čuovvovaš vuođustusaiguin:
Sámi giellaráđđi lea mieđihan jagi 2015
Sámi giellaráđđi lea mearridan mieđihit dánjagáš gielladahku - bálkkašumi Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái.
Sámi giellaráđđi atná dehálažžan, ahte dat leat oažžumis maiddái sámegillii.
Sámi giellaráđis vuođđuduvvo orgána, mas lea iežas iehčanasat hálddašuvvon giellaovddidanfidnuide dárkkuhuvvon meaarreruhta.
Sámi giellaráđđi sávvá, ahte Gielladahku-bálkkašupmi movttiidahttá bálkkašumi oažžu viiddidit davvisámegielat fálaldaga ja maiddái, ahte dat doaimmaha neahttamateriála vejolašvuođaid mielde maiddái anárašgillii ja nuortalašgillii.
Sámegiella lei juo ovdal ožžon iežas láhkaásaheami jagi 1992 ja
Sámegiella lei duođaid uhki vuolde jápmit 1900-logu beallemuttos.
Sámegiella lea earenoamáš giella, mii govvida min historjjá, ealáhusaid, vieruid, birrasa ja kultuvrra.
Mu sogas sámegiella lei jo ollásit jávkan ja sámevuohta lea leamaš stuorra heahpat.
Sámegiella lea skuvlla giella seammá áigge go dat maid ovddiduvvo diehtaga, almmolaš bálvalusaid, hálddahusa ja láhkaásaheami giellan.
Sámegiella lea váldon jagi 2002 EU:a kommišuvnna duođalaččat áitatvuloš gielaid prográmmii.
Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
Sámegiella lea seilon buoremusat badjealbmáid gaskavuođas, go sii leat álo dárbbašan máŋggalágan dadjanvugiid čujuhan dihte erenomážit lundui birgen dihte garra árktalaš dilis.
Sámegiella lea biddjon vuosttamužžan
Sámegiella lea sámekultuvrra dehalaš oassi.
Sámegielat dollet sisttis rikkis diehtovuogádaga sámi ealáhusain, luonddus ja luondduihtagiin, muohttagis, duovdagiin ja báikenamain.
Sámegiella oaččui dalle ásahuvvon ođđa lága mielde virggálaš sajádaga jagi 2000 álggu rájes.
Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagi 1992 sámiid giellalága mielde.
Sámegiella oaččui virggálaš sajádaga jagis 1992 sámi giellalága mielde.
sámi giellaráđđi
riijas guovlohálddahusvirgebáikái (iige sámiid iežaset iešráññema bargun) (gielddaid stáhtaruhtaortnega oñasmahttimis),
- sámegielat ja sámegiela oahpahussii dárkkuhuvvon stáhtadoarjagiid sirdin oahpa-husministeriijas guovlohálddahusvirgebáikái (iige sámiid iežaset iešráđđema bargun) (gielddaid stáhtaruhtaortnega ođasmahttimis),
oahpahussii sámegielas ja sámegillii go unnimusat logi oahppi háliidit dakkár
sámegielas ja sámegillii.
Sámegiel oahppomateriála buvttadeapmái čadnon ruđat bissu velnai liiggás vuollegis dásis, vai dainna sáhttá dorvvastit sámegiel oahppomateriála oažžuma buot Suomas adnon golmma sámegielain vuođđo- ja nuppi ceahki oahpahusas.
Mánáid, geat bohtet sámegielat beaivedikšui, giela máhttu sáhttá leat eará dásiin.
Sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaide evttohuvvon mearreruhta árvaluvvo bajiduvvot 2.5 miljon euroi ja doarjaga ollái evttohuvvo váldot maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobeale guovlu.
Sámegielat árabajásgeassimis lea guovddáš rolla máná simultánalaš máŋggagielatvuođa ja gielalaš identitehta doarjumis nu, ahte mánná oažžu ovdal skuvlla buorre giellamáhtu vai sáhttá oassálastit sámegielat oahpahussii.
dárogillii, ruoŧagillii ja sámegillii, mas buot teavsttat gustojit ovttaláhkai.
Sámegielat bargoveaga lohkomearri eiseválddiin ii lean lassánan, dat lei sullii vádjit 10%.
Sámeoahpahusa oahppiid mearri Suoma vuođđooahpahusas ja logahagain stuorru.
sámegielat girjji doaimmahan: Hannu Kangasniemi
Sámegiel prográmmaid resursserema galgá lasihit dálážis, earenoamážit váili lea mánáid- ja nuoraidprográmmaid bealde.
Sámegielat oahpahusa buohta dát lihkostuvašii, daningo sámegielat oahpahussii oažžu 100% stáhtadoarjaga oahpaheaddji bálkkáide.
Sámegielat oahpahusa oahppiid meari einnostit stuorrut boahttevaš jagiin.
Sámegillii addojuvvon oahpahusa oassi lea jagiid mielde čielgasit sturron.
Sámegielat oahpahusa oassi gielddas addojuvvon oahpahusa ollisvuođas lea stuorámus Ohcejogas.
Mearreruđat, mat leat čujuhuvvon sámegielat oahppamateriála gárvvisteami várás stáhta bušeahtas jagiin 1991-2008 3.
Mearreruđat, mat leat čujuhuvvon sámegielat oahppamateriála gárvvisteami várás stáhta bušeahtas jagiin 1991-2008.
Sámegielat oahppamateriálabarggu ovddidanbeaivi 17.09.2014
Sámegielat oahppamateriálabarggu ovddidanbeaivi
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Heahtás 18 750 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Heahtás 32 000 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Gárasavvonis oastinbálvalussan Ruoŧabeale sámegielat mánáidgárddis 5 987,50 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Gáresavvonis oastobálvalussan Ruoŧa Karesuando sámegielat beaiveruovttus 8 421,05 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Gárasavvonis oastinbálvalussan Ruoŧabeale Gárasavvonis 9 375 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteami várás Garegasnjárgga gilis 22 721,89 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi, Gáregasnjárgga sámi beaiveruoktu 21 052,63€
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteami várás Ruoŧa Gáresavvonis oastinbalvalussan 8 520,71 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteami várás Ohcejoga girkosiiddas 35 502,96 €
- Sámegielat beaivedivššu doarvvasteapmi Ohcejoga girkosiiddas 45 675 €
- Sámegielat beaivedivššu doarvvasteapmi Ohcejoga girkosiiddas 46 875 €
- Sámegielat beaivedivššu doarvvasteapmi Ohcejoga girkosiiddas 51 455,52 €
- Sámegielat beaivedivššu doarvvasteapmi Ohcejoga girkosiiddas 56 000 €
- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi, Ohcejohnjálmmi sámi beaiveruoktu 35 087,72 €
Sámegielat sátnerádjobarggu ja ođđasániid ovddideami vejolašvuođat nannejuvvojit, earenoamážit giellateknologiijain.
Sámegielalaš aviissaid doarjja gullá seamma doarjjajovkui Suoma veahádatgielaiguin dego ruoŧa- ja románagielain.
sivaheaddji ja hálddahusčálli virggit, vai riikkavuložiid vuoigatvuohtadorvu olláhuvalii ja dikkit eai
Sámegielat bargi ala lea biddjojuvvon menddo stuorra noađđi.
Mánáid mearri, geat leat sámegielat beaivedivššus, mearri lea lassánan maŋimus 5 jagi áigge Anára ja Ohcejoga gielddain ja geahppánan Eanodaga gielddas.
Sámegielalaš beaivedivššus giella sáhttá earáhuvvat jođánit suomagiellan jos jovkui bohtet dakkár mánát, geat eai máhte sámegiela.
sulaid 70% hupmet davvisámegiela.
Sámegielat áššelisttut geahččaluvvojit lasihuvvot ruoktosiidduide dan mielde go áššelisttuid jorgalusat válmmaštuvvet.
Sámi mediain lea odne rádjerasttideaddji
Sámegielat jorgalusaid lea bargan Anu Katekeetta.
Sámegielat girkogiehtagirjjit gávdnojit čujuhusas www.sakasti.fi
Sámegielat mánáid sáhttá juksat dušše sámegillii!
Sámegielat oahppit, geat Roavvenjárggas leat leamaš sámegiela oahpahusa váimmusjoavku buot dáid jagiid, leat ožžon iežaset eatnigiela oahpahusa guhkes vieris giela (A2) namas.
Sámegielalaš bálvalusat eai oaččo mange dilis hedjonit ovddežis
Sámegielalaš bálvalusat dikšojuvvojit stáhta eiseválddiid olis eanas dulkkaid bakte.
Sámegielat bálvalusaid galgá sihkkarastit jo skuvlenmuttus ng. sámedihtomeriin guovddáš skuvlensurggiin, gos gielladihtomearri ii vel leat.
Sámegielat bálvalusat interneahtas
Sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat leat buot sápmelaččaide váilevaččat, eaige dat sáhte adnojuvvot earenoamážit sápmelaš nissonolbmuid vealaheaddjin.
Sámegielat sode-bálválusat ja beaivedikšun jagi 2013
Sámegielat tvođđasat álge jagi 2002 álggus.
Sámegielat ja guovttegielat meassut doaimmahuvvojit Anára ja Ohcejoga guovlluin.
Sámegielat oahppamateriálat
Sámegielat bálvalusat ordnejuvvojit eanemus čuvgehusdoaimmas nugo vuođđooahpahusas, mánáid baivedivššus ja ovdaoahpahusas.
Sámegielat bálvalusat leat ain dušše ráddjejuvvon mearri ja deivvolaččat oažžunláhkai.
Sámegielalaš bálvalusat adnojuvvojit dávja resursagažaldahkan, vaikko ášši ii leatge nu.
ovttasbargu sámegielat radio- ja TV-sáddagiidda gullevaš áššiin.
Sámegielat
Sámegielat sosiála- ja dearvvášvuođabálvalusaide ja beaivedikšui 600 000 €
Sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide várrejuvvon mearreruhtii ii leat bušeahttaevttohusa mielde boahtime guhká vurdojun bajideapmi.
Sámegielat mánáin livččii lága mielde vuoigatvuohta sámegielat beaivedikšui olles riikkas.
Sámegielat áššehasbálvalusain ja daid doaibmilvuođas galgá čoaggit jeavddalaččat áššehasmáhcaheami ja máinnašuvvon máhcahat galgá leat sámegielat bálvalusaid mihttáriid oassin ja árvvoštallamin sámegielat bálvalusaid doaibmilvuođas.
Sámegielat bálvalusat eai leat dahkkon lunddolažžan geavadis ja sámegielat bálvalusat lágiduvvojit dušše juos dáid máhttet gáibidit.
Sámegielat bargiin lea vátnivuohta.
- máná sámegiela ja kultuvrra nannemis
Sámegielat almmustahttindoaibma dorjojuvvo 23 000 euroin ja davviriikkalaš sámi kulturovttasbargu oktiibuot 35 000,00 euroin.
Sámegielat almmustahttindoaibma dorjojuvvui 15 000,00 euroin.
sámi preassa várás.
Sámegielat oahpahus addojuv vui dušše Ohcejoga sámelogahagas, oktiibuot čieža oahppái (nuppástus +0).
Oahpahus sámegillii ordnejuvvo anáraš- ja davvisámegielain sámiid ruovttuguovllus.
joatkkaskuvllain vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas, vrd. § 6-3.
Oahppit, geat leat ožžon oahpahusa sámegillii vuođđooahpahusas ja logahagas 1990- ja 2000-loguin.
Daid oahppiid mearri, geat ožžot oahpahusa sámegillii, lea geahppánan 11.
Sámegielat luohkkáoahpahusas leat golbma oahppi.
Vuođđooahpahus sámegillii lea addojuvvon Suomas 1970-logu beallemuttu rájes.
Ruoŧas juo guoktelogi jagi.
Sámegielat árrabajásgeassin ordnejuvvo sámegielat beaiveruovttuin dahje beaiveruoktojoavkkuin ja sámegielaid ealáskahtti giellabesiin.
Sámegielat ja kultuvrra čuovvu sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeami stuorámus hástalussan leat miellaguottut sihke sámegielat bargi- ja resursavátni.
Sámegiel ja sámi kultuvrra miel sosiálasuorggi máhttinguovddášbálvalusaid buvttadeapmi ii leat sámedikki lágas mearriduvvon bargu.
Sámegielat veajuiduhttinkurssaid ollašuvvama stuorámus hástalussan leamašan dat, ahte kurssaide eai leamašan almmuheaddjit.
Sámegielat oahppamateriálaid ráhkadišgohte sámegielat vuođđooahpahusa álggedettiin 1970 - logu gaskkamuttus.
Sámegielat bálvalusaid viidodat
Sámegielalaš bálvalusaid lunddolažžan dahkan gáibida ovddalgihtii áváštalli vuogádaga, dehege go
Sámegielat bálvalusaid resurseremis ii leamašan viiddes váikkuhus sámegielat bálvalusaid ovdáneapmái Suomas.
Sámegielat bálvalusaid oažžun girkolaš doaimmahusaid, degomat hávdádusaid, gástta ja vihaheami oktavuođas lea vejolaš sámiid ruovttuguovllus, mii lea sámebáhpa doaibmanguovlu.
Sámegiel bálvalusaid oažžuma geahččanguovllus plánejuvvon ođastusas Eanodaga ja Ohcejoga suohkaniid sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat hedjonivčče.
Sámegielalaš bálvalusat galggale báicca buorránit, daningo dáláš sámegielalaš
Sámegielat bálvalusaid fállamii ožžojuvvon ruhtadeami ja daid geavaheami galgá čilget bušeahtas.
vuohki sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteami várás sámiid ruovttuguovllus lea dahkat sámegielalaš
Sámegielat vuođđobálvalusaid buvttadeamis vástidit vuosttažettiin sámeguovllu gielddat.
Sámegielat sániid dáfus lea merkejuvvon buoiduduvvon bustávain dat sánit, mat ávžžuhuvvojit geavahit dalle go geavahusas
- sámegielat sosiálasuorggi bálvalusaid ovddideami.
- sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid dorvvasteapmái dárkkuhuvvon stáhtadoar
- sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid dorvvasteapmái dárkkuhuvvon stáhtadoar-jaga sirdin eret sámiid iešráđđemis juohkinláhkai njuolgga gielddaide.
Sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid dorvvasteami várás sámiid ruovttuguovllus evttohuvvo 1.5 miljon euro, mii mieđihuvvošii ain bálvalusabuvttadeaddjiide sámedikki doaimmadettiin stáhtveahkkeeiseváldin.
Sámegielat bargiid sajádaga ja bargodili berre buoridit.
- Sámegielat boarrásiid ruoktodivššu bálvalusaid dorvvasteapmi 28 958,25 €
Sámegielat neahttaalbmadusa buvttadeamis lea dehálaš, ahte preanttus lea álkit gávdnomis.
Sámegiella lea dán oktavuođas buot sierralágan giellahámit. Konvenšuvdna
Sámegiella dárbbaha seailuma várás ealli sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid seailuma.
Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus Suomas.
Sámi gielladahku - bálkkašumi mielde Eanodaga gieldda vástu sámegielat bálvalusaid ovdáneamis ja ovddideamis stuorru.
Sámi gielladahku bálkkašumi mielde Eanodaga gieldda vástu sámegielat bálvalusaid ovdáneamis ja ovddideamis stuorru.
Sámi gielladahku - bálkkašumi vuođuStuSat
Sámi gielladahku-bálkkašumi oažžu lea válljen sámi giellaráđđi.
Sámi gielladahku-bálkkašumi njuolggadusat
Sámi gielladahku bálkkašumi dárkkuhussan lea addit dovddastusa sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideapmin dahkkon ánssolaš barggus Suomas.
Sámi gielladahku - bálkkašumi ulbmilin lea addit árvvu sámegielat bálvalusaid ja sámegiela dili ovddideami várás dahkkojuvvon ánssolaš barggu ovddas Suomas.
Sámi gielladahku bálkkašumi ulbmil lea addit árvvu sámegielat bálvalusaid ja sámegiela dili ovddideami várás dahkkojuvvon ánssolaš barggu ovddas Suomas.
Sámi gielladahku - bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ovddežis barggu, mii bargojuvvo sámegiela ovdii ja arvvosmahttit buot Eanodaga gieldda ja eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela dili.
Sámi gielladahku - bálkkašumi ulbmil lea movttiidahttit bálkkašumi oažžu buoridit ovddežis dan barggu, mii bargojuvvo sámegiela ovdii ja movttiidahttit buot Eanodaga gieldda ja eará virgeoapmahaččaid buoridit sámegiela dili.
Sámi gielladahku-bálkkašupmi juhkkojuvvo nuppi geardde ja Sámedikki sámi giellaráđđi lea mieđihan sámi gielladahku - bálkkašumi Eanodaga suohkana joavkobearašbeaiveruoktu Miessái.
Sámi gielladahku-bálkkašupmi mieđihuvvo Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái čuovvovaš ákkaid vuođul: Bearašbeaiveruoktu Miessi lea ánssolaččat ollašuhttán doaimmastis sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ja ovddidan sámegiela dili ja dan seailuma.
Sámi gielladahku - bálkkašupmi mieđihuvvo Eanodaga gieldda bearašbeaiveruoktu Miessái čuovvovaš ákkaid vuođul:
Sámi gielladahku-bálkkašupmi lea áidnalunddot bálkkašupmi máilmmis.
Sámi gielladahku - bálkkašupmi lea duodji ja diploma.
Sámi gielladahku - bálkkašupmi duodji, man ráhkadeaddji lea válljen Sámi Duodji rs..
Sámi gielladahku - bálkkašupmi lea duodji, man duojára lea válljen Sámi Duodji rs..
Sámi gielladahku bálkkašupmi lea dáiddabálkkašupmi, mii galgá govvidit sámegiela ja kultuvrra riggodaga ja máŋggahámatvuođa.
Sámi gielladahku - bálkkašupmi joavkobearašbeaiveruoktu Miessái
Sámi gielladahku - bálkkašupmi Yle Sápmái
Sámi gielladahku
Sámegiella bođii dasto maŋŋelebbos lunddolaččat mielde ja seammaláhkai jotkojuvvo.
Sámegiella sáhttá dálá njuolggadusaid mielde leat vuođđooahpahusa ja logahaga oahpahusgiella, eatnigiela oahppoávnnas ja vieris giela oahppoávnnas.
Sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren doarju sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema.
Sámi giellaovttasbargu lea válmmaštallojuvvon Suoma sámedikki jođihemiin ovttas Ruoŧa ja Norgga sámedikkiiguin nu ahte sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren válmmaštallojuvvolii InterregSápmi-ovdaprošeaktan.
Sámi giellaovttasbargu ođđa vuođu ala - davviriikalaš prošeavtta ođđa bargit deaivvadedje Sajosis
Sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea fas luoitán seamma áiggis 16%.
Sámegiela ja kultuvrra ealáskahtti doaimma várás sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde evttohuvvo 2.37 miljon euro mearreruhta.
Sámegiela ja kultuvrra ealáskahtti riekkedoaibma ollašuhttojuvvo ordnemiin vuollil skuvlaahkásaš mánáide ja skuvlamánáide moatte beaivvi vahkus doaimma sámekultuvrra vuođul giellalávgunmetodain.
Sámegiela ja - kultuvrra ealáskahtti riekkesdoaibma čađahuvvo nu ahte lágiduvvo vuollái skuvlaahkásaš mánáide ja skuvlalaččaide muhtun beaivve vahkus sámekultuvrii vuođđuduvvi doaibma giellalávgunmetoda geavahemiin.
Sámegielain ja sámi kultuvrrain gal ávkkastallojuvvo mearrádusain dalle go daid vuođul sáhttá ákkastallat maid earáide lassiruhtademiid.
Sámegiela ja oahpahusa galggašii ovddidit oppalaččat
kulturilbmademiid maid artihkkal 31 ja dasa gullevaš mearkkašumit gieđahallet.
dakkár mii doalaha sámegiela ja sámi kultuvrra.
ovddasvástádus hábmet ulbmiliid dan siskit sámi
Sámediggi galgá boahtteáiggis mearridit ulbmiliid -
Sámegiela guoski njuolggadusat laktojuvvojedje juo ovdal ásahuvvon sámeláhkii ja dat bohte fápmui jagi 1992 álggus.
sámegiela ruovttugiellan.
oažžut oahpahusa sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima birra.
Sámegiela livččii dehálaš gullat sápmelaččaid iežaset dilálašvuođain.
Olmmoš sáhttá geavahit sámegiela ruoŧŧilaš hálddašaneiseválddiid
Sámegiella lea oahpahuvvon girkosiidda skuvllain (muhtun jagiid maid muhtun giliskuvllain) eaktodáhtolažžan ja válljenávnnasin (vieris giela ávnnasin A2 ja B2).
Sámegiela dáidemeahttun sámeoahppiin dahje iisápmelaččain ii leat vejolašvuohta sámegiela oahpahusa oažžumii, dasge fuolakeahttá ahte oahpahus fállojuvvo vieris giellan (A2), juos oahpahusa ordnejeaddji čuovvu dárkilit oahpahusministeriija ásahusa njuolggadusaid.
Sámegielamáhtolaš virgeoapmahaččaid uhcánaš mearis sáhttá meroštallat maiddái sámegielat bálvalusaid viidodaga.
Sámegiela
Sámegiela gáhtte Ruoŧas, Norggas ja Suomas iežas sierraláhkaásahus.
Maiddái earáge
Nu maid olggobealde dáid guovlluid dakkár riidduin ja áššiin mat vuos gieđahallojuvvojit sámi guovlluin, dahje mat earaláhkai gullet erenoamážit dáidda guovlluide.
Sámegiela galgá leat vejolaš sámi guovlluin geavahit beaktilit duopmostuoluid
Sámegielaid sajádat lea leamaš guhká heittot ja dan lea sáhttán almmuhit heaggačállái eatnigiellanis (Suomas) easkka dalle go vuosttas sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 1992.
Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
Sámegielaid ealáskahttinprográmma doaibmabijut leat álggahuvvon ja resurserejuvvon.
Sámegielaid ealaskahttinprográmma gárváneami maŋŋoneapmi ii leat goitge eastán Suoma atnit ávkin giellaealaskahttinprográmma riikkaidgaskasaš arenain.
Sámegielaid ealáskahttinprográmma ulbmilin lea ealáskahttit sámegielaid sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde.
Sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttima álggaheapmi
Sámegielaid ealáskahttinprográmma ollašuhttin, sámedikki iežas doaimma ovddideapmi ja davviriikkaid oktasaš sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren sáhttet buktit sámediggái nuortalašgillii ja nuortalaškultuvrai gulavaš ođđa virggiid ", Näkkäläjärvi muitala.
Giellagáhtten, normeren ja tearbmabargu sámegielain
Sámegielaid dáládili ja ealáskahttima guorahallan bargojoavkku mielde buot golbma Suomas hállon sámegiela - davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella - leat áitatvuložat.
Sámegielaid seailun gáibida, ahte servodat láhčá giela seailumii ja ovdáneapmái doarvái buori eavttuid.
Sámegielaid dilli lea fuolastuhtti - buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkivuloš gielat.
Sámegielaid dilli Suomas
Sámegielaid boahttevuođa sihkkarastin lea dehalaš álbmotlaš fidnu, mii gullá ráđđehusprográmmai.
Sámegielaid boahttevuođa sihkkarastima várás lea dehalaš, ahte sámegielat bálvalusain dahkkojuvvo lunddolaš, oinnolaš ja lávga oassi virgeoapmahašdoaimmaide, bálvalusaide ja rekryteremii.
Sámegielat boahtteáiggi sihkkarastima geažil lea dehálaš, ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja ahte beaivedikšu dasa lassin vuođđuduvvá sámekultuvra árvvuide.
Sámegielat boahtteáiggi sihkkarastima geažil lea dehalaš, ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja dan lassin, ahte beaivedikšu vuođđuduvvá sámekultuvra árvvuide.
Sámegielaid boahttevuođa nannema dihte lea dehálaš ahte sámemánát ožžot sámegielat beaivedivššu ja dat vuođđuduvvá sámeárvvuide.
Sámegiela boahtteáigi ii leat goit dorvvastuvvon.
Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain.
SÁMI LEAVGGA lea plánen sápmelaš dáiddár
Sámi leavgga lea plánen sápmelaš dáiddár Astrid Båhl.
Sámi levgii heakka bossu Anders Fjellnera dikta Beaivvi bárdni lea myhtalaš sáŋgárepos.
Sámi leavgga rukses gierdu govvida beaivváža ja alit gierdu mánu.
Dálá áigge Sámi juohkki stáhtaráját lea gessojuvvon badjel 100 jagi áigge sullii 1700 logu beallemuttus gitta 1800-logu beallemuddui.
Sámeeana sáhttá leat gielas, luođis, duojis, muittuin, govahallamiin, dáiddabargguin dahje olbmuin guhkkin eatnandieđalaš Sámeeatnamis.
Sámás: Jovnna-Ánde, Vest Sulo Aikio
Sámegiela oahpahus A2giellan bajidii giela oahpahusa árvodási ja attii sihke oahpaheaddjái ja oahppiide dovddu oahpahusa bissovašvuođas ja dan gullamis ŠnormálaŠ skuvlabargui.
Sámegiela oahpahusa sajádaga hálidedje buoridit bidjamiin sámegiela A2gielaid, ja daid mielde skuvlasáhtuid ja bissovaš lohkanortnegiid ollái.
Sámegiela oahpahusa ovddideami galgá dahkat vejolažžan oppa riikkas nu, ahte oahpahusláhkaásaheamis ja oahpahusplána vuođustusain mearriduvvon oahpahusgiela, eatnigiela ja girjjálašvuođa sihke sámegiela vieris giela oahppaávnnasin guoski njuolggadusaid lea vejolaš čuovvut oppa riikkas.
Sámi oahpahus lea máhccamin álbmotskuvlla áigge dillái.
Sámegiela oahpahus bázii álggus earen oamáš stáhtadoarjagiid olggo beallái ja justa dán oahpahusjoavkku álggaheapmi váikkuhii dasa, ahte sámegiella laktojuvvui sisafárrejead djiid gielaid oahpahussii guoski stáhtadoarjjamearrádussii.
Sámeoahpahus ruovttuguovllu olggobealde
Sámegiela oahpahus nogai skuvllas, ja sámi oahppogirjjit, mat ledje almmuhuvvon, billistuvvojedje.
Sámegiela oahpahusa addi skuvllaid / báikegottiid lohku lea gulul lassánan 2000 logus, muhto oahpahussii oassá lasti oahppiid lohku lea ainge hui unni ja oahpahusa joatkašuvvan eahpesihkkar.
Sámegávtti ja sáme duoji viidasabbot lea boastut atnán turismmas ja sámi duoji muittuheaddji kopiijaid vuvdet mátkemuitun.
Sámegákti lea vuosttažettiin álbmotbivttas iige dan geavaheapmi leat goasge boatkanan.
Sámegákti lea nuppástuvvan áiggiid mielde ja gávtti sáhttá ainge variariseret.
SÁMEGÁKTI lea sámiid álbmotlaš dovdomeark
Sámegákti lea sámiid álbmotbivttas ja sámiid etnisitehta dovddaldat.
Sámi soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
Sámi soga lávlla lea jorgaluvvon guđa sámegillii ja maiddái suomagillii, man jorgalii Otto Manninen.
Sámi soga lávlla lea sámiid álbmotlávlla.
Sámi soga lávll a lea sámiid virggálaš álbmotlávlla.
Sámi soga lávlla
Sámi soga lávlla ovttaslávlun
Sámedutkan (HuK), Suopmelaš-ugralaš gielladutkan, Helssega universitehta Sámi spesialiserenlinnjá (FM.) (leahkku eará ruovttusiiddu)
Sámedutkan- dego maiddái sámeservodat − lea oktanaga sihke báikkálaš ja globála ja váldá háldui máŋggalágán álbmogiidgaskasaš diedálaš ja politihkálaš rávnjjiid ja geavadagaid.
Sámedutkan lea máŋggajienat suorgi mii gieđahallá vássán ja boahtevaš áiggi muhto maiddái báikkálaš ja globála oktavuođaid.
Sámedutkan hukse sámeservodaga ja ofelastá sápmelaččaid boahttevuođa bálgáid ala.
Sáme-rap áhčči, Amoc nappo Mikkal Morottaja, ráppe áitatvuloš anárašgielain, man hubmit gávdnojit dán áigge sullii 350-450.
Sámegielas ii oaččo šaddat dušše virge- ja oahpahusgiella.
saameTanja
Sámi virtuálaskuvla prošeakta leai álggahuvvon erenoamážit sámenuoraid, muhto maid rávesoahppiid dárbbuid várás ja dan vuosttas doaibma guovlun ledje sámeguovllu skuvl lat..
Sámi virtu álaskuvla prošeavtta koordináhtor ráđđádalai ja soabai oahpahu sa geavatlaš ordnemiin iešguđet guovllu skuvllaid rektoriiguin ja doa lai oktavuođaid maid vánhemiidda ja Anára gildii.
Sámi virtuálaskuvla - prošeavttas
Sámegiella sáhttá lea oahpahusgiellan, eatnigiela oahppaávnnasin dahje vieris giela válljenávnnasin.
Sámegiella sáhttá leat skuvlla oahpahangiella, eatnigiela oahppoávnnas dahje válljemis vierisgiela oahppoávnnasin.
Sámegiella sáhttá leat maid logahagas álgi oanehis vieris giella (B3).
Oažžut Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun-‐ ja geavahanplána ráhkadeamis buriid vásáhusaid, ja Meahciráđđehus lea čatnasan ráhkadit bissovaš meannudanvuogi Akwé: Ko -‐ rávvagiid heiveheapmái Meahciráđđehusa doaimmas ", illuda bargojoavkku ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Oažžut Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun-‐ ja geavahanplána ráhkadeamis buriid vásáhusaid, ja Meahciráđđehus lea čatnasan ráhkadit bissovaš meannudanvuogi Akwé: Ko -‐ rávvagiid heiveheapmái Meahciráđđehusa doaimmas ", illuda bargojoavkku ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Oažžut Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis buriid vásáhusaid, ja Meahciráđđehus lea čatnasan ráhkadit bissovaš meannudanvuogi Akwé: Ko - rávvagiid heiveheapmái Meahciráđđehusa doaimmas ", illuda bargojoavkku ságajođiheaddji Näkkäläjärvi.
Oažžut čoakkáma guossin veahádatáittardeaddji ja ON:a álgoálbmogiid bissovaš foruma boahttevaš ovddasteaddji Eva Biaudeta.
Saamskij rajon), mas Jokanga lea guovddáš.
Dat cealká:
Njuolggadusas lea mearkkašupmi priváhta sektora bargiid dáfus, go almmolaš sektoras bargiid bálkádieđut leat almmolaččat.
Njuolggadus berre fátmmastit guktuid áššebeliid dakkár áššiin, go dat soahpá buoremusat oktii stáhta geatnegasvuođain konvenšuvnna mielde veahkehit álgoálbmogiid eananvuoigatvuođat čielget, nu. "
eai sáhttán duođaštit alddiineaset leat vuoigatvuohta geavahit priváhta eaiggádiid
váldi nannejuvvo lágas.
Sámekonvenšuvnna dárkilis njuolggadusat sihkkarastet sámiide iešmearrideami
vuovdaleami ja sullasaš daguid mat dahkaluddet ahte buktagiin lea eará álgu go dain
§ 6-4 vuosttaš lađđasa mielde oahppit galget
njuolggadusaid.
norgalaš ja suopmelaš vuođđolágain.
@ option: radio save the cache after some delay
Dábálaš
@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with irregular conjugation
Deaivva virolaš cealkaga
Virolaš cealkka mii heive lásenamahussii
Virolaš čealkka (" regular expression ") mii heive lásenamahussii. Jos it čále maidege de vuosttáš láse mii ihtá váldojuvvo. Dat ii gánnát!
& Virolaš cealkka
Virolaš cealkka
Virolaš cealkka. Linnját mat heivejit ožžot girjemearkkaid.
ovtta konvenšuvdnariikkas, vai sus bissu oktavuohta sámi kultuvrii.
Dássedis seallaiskkusdárkkisteamit addet nanu suoji goaŧŧočeabetborašdávdda vuostá, muhto dat ii leat ollislaš.
Jeavddalaš dárkkástusat
Translators, feel free to add yourself in the text below, asking for a postcard; -), also feel free to add a section saying Translators. Kind regards, and thanks for your work - Jesper.
Njuolggadus ii guoskka čielgasit idealaš servviid.
Sivva manne njuolggadus ii gusto
Njuolggadus guoská maiddái heađušteami.
vuoigatvuođaide eatnamiidda maidda gullet jávrrit ja čázádagat.
Njuolggadus guoská nu lágas ásahuvvon go vihkkehallanvuloš bálvalusa fálaldaga.
Mearrádus čuodjá ná:
Njuolggadus ii heivehuvvo vuođđoskuvllaide iige oalle oanehis áigge oahpahusa addi oahppolágádusaide.
Njuolggadus ii muddehuvvo rihkusášši gieđahallamis.
Njuolggadusaid dagahan eastagiid ja čuolmmaid galgá burgit ja buktit sámeoahpahusa sajádaga ja vejolašvuođaid Šnormála dilláiŠ, mas giela oahpahusordnemiin váldojit vuhtii oahppiid iešguđetlágan gielladuogážat: oassi sámeoahppiin hállá sámegiela eatnigiellan, oassái dat lea heajubut hálddašuvvon nubbi giella ja oasis ii leat olláge gielladáidu.
Njuolggadusat mearridit ahte galget ásahit ámmátolbmoorgána mas leat
riikkalaš njuolggadusaid mielde máksit divada eananeaiggádii, de sus galgá leat
Njuolggadusat dohkkehuvvon sámedikki stivrra čoahkkimis 25.5.2010.
lágat ja konvenšuvdna ásat dán vuoigatvuođa, muhto árbevierru.
Njuolggadusat
njuolggadusat maid buot golbma sámedikki mearridit ovttasráđiid.
Dat mearkkaša ahte njuolggadusat soitet varieret sierra eanadikkiid gaskkan.
reguleret sámi álbmoga árvodási, nugo livččii sávahahtti áššedovdi joavkku oaivila
buorebut oktii.
eananeaiggádii dahje luoitit sutnje doaibmavuoittus oasi, de vuoigatvuođa doallis
Sámegielalaš bálvalusaid oažžu dálá áigge riektevuogádaga olis geavadis dušše dulkonbálvalusaid
Dálkedilit ja rábbeeallit sáhttet duššadit ieš ráppi hui jođánit meahcis.
Buotlágan doaimmain, main leat vearjjut mielde, máná galgá suodjalit.
Comment
Comment
boastaboksa
Comment
@ title: column Column containing message subjects
Vuostáiváldin@ title: tab Tab page where the user configures accounts to send mail
Comment
Comment
Sisaboahtti konttut (lasit unnimus ovtta):
germany. kgm
unit-symbols
Suoločielggis čoahkkana oktanaga nuoraidkonfereanssain SPR:a stivra.
Suoločielggis lei mannan bearjadaga sámi nuoraid seminára ja bukten dohko sámedikki dearvvuođagaid.
azerbaijan. kgm
india. kgm
russia_ subjects. kgm
uzbekistan. kgm
indonesia. kgm
germany. kgm
Name
Siestindoaibmanvuogi
Siestindoaibmanvuohki
Galhan dat čora boađášii gárdái unnitge veagain.
Doalvut cealkámušamet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaorgánaid dihtui.
áiggi ja boahtteáiggi hábmemii.
Olamuttusconnected mode
Oažžumis ee. trumbučaskinreaissut Joikun Kotas ja boazosafárat Saariselkä duovdagiin.
Name
Olamuttus CRL lea menddo boaris.
Insert selected field into form
Olamuttus skriptat
Olamuttus siiddut
Olamuttus čálánat:
Lea maid leahkime bealljeliekkasmihttár, mii njuolga anus lea buorre.
o Sámediggi doaibma suvdilis ovdáneami vuođul ja caggá dálkkádatrievdadeami buot doaimmainis ja seammás dorvvasta sámiid ruovttuguovllu eallinfámu ja sámekultuvrra seailuma maiddái boahttevaš sohkabuolvvaide.
NAME OF TRANSLATORS
Name_BAR_plasma runner
Vuođđudus lea iehčanas opmodat mii hálddašuvvo mearriduvvon dárkkuhussii.
Stivrras dehe hovdejeaddjis lea vástu hálddašit ruđaid.
Foandda ulbmilin lea doarjut ja ovddidit nuortasámiid kultuvrra ja bajásdoallat ja stivret nuortalaškultuvrra guovddáža, mii lea Čeavetjávrris.
Jus hálidat veahkki dihto gohččuma birra, čále 'help & lt; gohččungt;'
Coahkkal dása čájehan dihte olámuttus máŋgosiid.
undo-type
Doalvvuimet cealkámuša maid vuoigatvuohtaministeriija ja riikkabeivviid vuođđoláhkaváljogotti dihtui, man mearrádussii leat čujuhan cealkámušasteamet.
Coahkkal jus háliidat navigeret báikkálaččat
ovttaláhkásaš geavaheapmi sáhttá dagahit ahte kultuvrralaš iešvuođat jávket.
Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkalllananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.
Go oaččuimet čielga gáibádusa ráđđádallamiidda, de geahččaleimmet ordnet deaivvadeami GDG:a ovddasteddjiiguin golggotmánu lohppii - skábmamánu álgui.
Go ožžon vilges gahpira jagis 2003, eallin doalvvui mu muhtin dihto bargosajiid maŋŋá stuđeret bearašbeaivedivššárin sámi oahpahusguovddážii Avvilii, gos válmmaštuvven máinnašuvvon ámmáhii čakčat 2008.
Dieđuid mielde Guoládaga sámit leat vuođđudan ovcci dakkár bearašovttastumiid. Dát ovcci ovttastumi deaivvadedje skábmamánus jagi 2003 ja ráhkadedje plána man vuođul buoridit Guoládaga sámiid ekonomalaš, juridihkálaš, sosiála ja kultuvrralaš dili.
ožžot bargun čađahit bijuid mat lasihit máhtuid ja
Ollii bisanaddanbáikái
vuođabálvalusat eai leat doarvái bures heivehuvvon álgoálbmogiid erenoamáš
Saba dikta válljejuvvui álbmotlávllan 13. sámekonfereanssas Åres borgemánus 1986.
Dalle go Saba váikkuhii Norggas elle vel virggálaš dáruiduhttinpolitihka áiggi ja sámegiela ja sámekultuvrra geahččaledje jávkadit.
Saba válljejuvvui riikkabeivviide, dasgo son lihkostuvai doalvut ovddosguvlui sámiid vuoigatvuođaid guoski prográmma, mas deattuhuvvui earet eará sámegielat ipmilbálvalusaid ja Biibbaliid dehálašvuohta sihke gáibiduvvojedje ovttalágan eanaoastinvuoigatvuođat.
Saba dovdet erenomážit das go son lea čállán sániid sámiid álbmotlávlagii, muhto son lei maid sápmelaš oahpaheaddji ja politihkkár.
abbreviate away
Sab
germany. kgm
City in Maine USA
russia_ subjects. kgm
City in California USA
waters_ world- class. kgm
s@ action: inmenu Add
star name
star name
star name
star name
Arvi
RadiellaConical gradient type
context-action
Comment
Radius
Radius:
star name
Musihkka: Matti Kurkela, orgel
SáFá- prošeavtta ulbmilin lea čielggadit giellaguovddaža vuođđudan- ja ruhtadaneavttuid.
Safaras
Safar
City in Texas USA
Sahka lea interaktiivvalaš ságastallan.
Sahka - ságastallamat
Description
Elektrovnnalaš gielladoaimmahaga sátnegirji.
abbreviate blind
E- boastaalias
Čielggadeapmi
Comment
E- boastaComment
Desimálat
e- boasta
_E-boasta
E-boasta
E- boasta
E-boasta:
Encryption algorithm
full trust
@ item: inlistbox
@ label: textbox Email addressee
Comment
@ info: whatsthis
E- boasta
collection of article headers
Comment
E- boastamáhpa iešvuođat
E- boastalisttu válddahus:
@ info/ plain KMail folder name: this should be translated the same as in kmail
Šleađgaboastta olgun-dili sáddaga mállecealkagat ee. davvi-, anáraš- ja nuortalašgillii
Boarásmuvvon reivviid iešvugiid
general settings
Heivet e- boastačoahkkáigeasu
Ii sáhttán álggahit e- boastaklieantta:% 1
Ii sáhttán álggahit e- boastaklieantta
Comment
E- boastaprográmmaComment
@ info: whatsthis
BoastaprográmmaName
E-boastačujuhus
E- boastačujuhus
E- boastačujuhus:
E- boastačujuhus:
E-boastačujuhus:
E- boastačujuhus gosa dát dihkkeváidalus sáddejuvvo. Email receiver address
E- boastačujuhus lea guorus
E- boastačujuhus Dán gieđđái gálggašit čállit ollislaš e- boastačujuhusa Jus dát gieddi lea guorus, dahje du čujuhus lea boastot čállojuvvon, olbmot eai dáidde du reivviid vástidit.
E- boasta: The Mp3Tunes password
E- boastačujuhus ii gávdnon čoavdagis dahje duođaštusain
Sádde e- boasta dása:
Du e- boastačujuhus. Jos ii leat riekta, geavat " Heivet e- boasta " boalu dieđuid rievdaditEmail sender address
@ label 'From' email address
this the preferred email address
E- boastabálvalus
Plugin version
Unknown algorithm
E- boastaávaštusName
Comment
Heivet e- boastačoahkkáigeasuComment
Š Fáttá gieđahallá maiddái Eanodagas sámegiela lektoran bargi Berit-Ellen Juuso.
@ title: tab Advanced settings tab for aggregation mode
@ info: tooltip Formats to something like 'Threads started Yesterday'
default filter name
default filter name
Lihti:
LihtteáđatName
Vurke beassansáni heivehusfiilii
Doalat álgovuolggalaš sturrodaga
Doalat álgovuolggalaš mearkaráiddu vástidettiin dahje viidáseabbut sáddedettiin jos lea vejolaš
Seaillut álgoproporšuvnna (mihttogori)
_Doalat
Doalat
Ále doalat eambbogo:
Filename to uppercase
Čájet gárcogovaža vaikkoge klienta heaittihuvvo. Dán molssaeavttus ii leat ávki jos govaš ii čájehuvvo álggahettiin.
Doalat buot artihkkaliid
Vurke skriptaid olggosčoaluid.
& Gorolaččat
Doalat formáhta, ale & vuolláičále
Doalat formáhta, & ale vuolláičále dahje kryptere
Doalat & formáhta, ale kryptere
DoalatČáhppadin
Doalat aibbas čahppadin
& Muitte beassansáni
Password mode
Doalat čoallofiillat váikkoge lihkostuvvá
Vurke bargohistorihka
Vurke bargofiillaid
@ info: whatsthis
Doalat liige gaskkaid
kultuvrra ja seailluhit ja ovddidit iežaset sámi identitehta.
kultuvra galggaš seailut, de lea áibbas dárbbašlaš suodjalit sámi ealáhusaid. Dat
dálkkaslaš šattuid, elliid ja minerálaid.
Seailluhehket dán ilu ja lihku maid boahttevaš dáiddalaš dujiin.
ovddidit sámegiela.
seailut, de lea áibbas dárbbašlaš ahte stáhtat jođihit politihka mii virkkosmahttá sámi
Liikká mearrideimmet maid áššiin, nu ahte čoakkán ii mannan duššebeare sáttaságastallamiidda.
Oaččuimet nohkavaš jahkái ja bissovaččat mearreruđa bajádusa birasáššiid ovddideapmái.
Sámediggi oaččui ministtar Wallinis miehtemielalaš vástádusa álgagii.
Beasaimet oahpásnuvvat kanien ' kéha oahpahussii rávis olbmuide keha 'ka - álbmoga oasálaččaide, geat eai leat ožžon vejolašvuođa oahppat iežaset giela mánnán.
Beasaimet oahpásnuvvat kanien 'kéha oahpahussii rávis olbmuide keha' ka - álbmoga oasálaččaide, geat eai leat ožžon vejolašvuođa oahppat iežaset giela mánnán.
Ožžon čoakkámis Ealát-fidnu gaskaraportta.
Mánnán mun ožžon gova, ahte sámegiella ja sámekultuvrra leat jápmán ja daid birra sáhttá lohkat dušše girjjiin.
Ožžon Leif Rantalas ikte dieđu, ahte Murmánskka guovllu eiseválddit leat álggahan doaibmabijuideaset Guoládaga sámi parlameantta (siidačoakkáma) gieldima várás.
Ožžon iežan áššedovdiartihkkala gárvvisin beassášbasiid áigge.
Ožžon báikki Tampere olggosbuktin máhtu sierralogahagas (Tampereen ilmaisutaidon erityislukio), gos mu ulbmilin leamašan ovddidit musihka, girjjálašvuođa ja neavttadeami dáidduidan, vai sáhtášin nu bures go vejolaš doallat bajás ja ovddidit iežan kultuvrra.
Ožžon das dieđu, ahte Lappi universiteahtta ovttasráđiid Gihttela suohkaniin lea ohcan ruhtadeami ng. Gihttela sámi siida - fidnui, man ulbmilin lea leamaš márkanastit ng. vuovdesápmelaškultuvrra turismabálvalusa buvttan.
Ožžon dohko gaskan seminára dieđu, ahte sámedikkis bivdet dakkaviđe ja čuovvovaš beaivái cealkámuša sápmelašmeroštallamis vel okte vuođđoláhkaválljagoddái ja šiehtadallama vuođđoláhkaválljagotti ságadoalli Johannes Koskisiin ja vuoigatavuohtaministtar Anna-Maja Henrikssoniin.
City in Quebec Canada
City in Loiret France
St. HelenaName
St. Helena punda
St. Helena
Saint Kitts ja Nevis
Saint Lucia
france. kgm
thailand. kgm
caribbean. kgm
caribbean. kgm
france. kgm
thailand. kgm
usa. kgm
waters_ world- class. kgm
Saint- Pierre- et- MiquelonName
Saint Pierre ja Miquelon
Saint Vincent ja Grenadiinnat
City in US Territory
City in British Columbia Canada
star name
Bargoveahka láve jearrat geasa sii ožžot guođđit dieđuid.
Buohcceviesugirku Dat gii lea morrašis dehe dárbbaha veahki sáhttá buohcceviesus váldit njuolga aktavuođa girkuin.
Go lea buohcceviesus buohcci máksá jándormávssu mii lága jelgii oažžu leahkit alimustá 100 ruvnna.
Galledeapmi buohccedikšára ja buohccegymnastta luhtte sáhttá máksit 50-220 ruvnna galledeamis.
Álot sáhttá riŋget buohccedikšurávahahkii oažžun dihte ráđiid.
Sáhttá álot riŋget buohccedikšorávahahkii oažžun dihte ráđiid.
Olbmot geain lea váttis fuolahit iežas ekonomiija buozanvuođa, agi, dehe eará siva dihte sáhttet oažžut veahki oskojuvvon olbmás dehe fuolaheaddjis.
Sáhttá dávdda sivas maid leat váttis cakkastit njálmmi ja dalle sáhttá leat váttis bátnedoaktárii dahje bátnehygienisttii čađahit bátnedivššu.
journálamáŋggus goluid
Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno.
viehkis vearrevearrováldiid.
Sajosa auditorio jietnavuogádat sáhttá buvttadit musihka, jietnamáilmmiid dahje vaikkoba efektaid čájálmasa áigge.
Stuorra lásaid geažil váldofeaskkir lea oalle čuovgat.
Sajosa váldofeaskkir.
Sajosa váldofeaskkir heive bures ovttaslávlundilálašvuođaide ja unna konsearttaide.
Sajosa lássaliinniid plánengilvu lea čovdojuvvon
Sajosa ja Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.sajos.fi ja www.samediggi.fi
Sajosa álbmotbeaivve dáhpáhusaide lea friija sisabeassan.
Sajosa albma buorre čuojanasat leat muddejuvvon ja mikrofovdna vuordá su, geas lea miella rohttet vaikkoba luođi!
Sajosa geasi rabasáiggit:
Sajosa geasse rabasáiggit:
Sajosa klubieahket fas juovlamánus
Sajosa Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusat ordne didjiide sápmelaš kulturprográmma.
Sajosa Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusat ordne sámegiela dulkkaid.
Sajosa čoahkkinteknihkka dahká vejolažžan normálaviidodagas tulkoma guđa sierra gillii ja lea viiddideamis álkit logi gillii.
Konseartta lágidit ovttasbarggus Máilmmi musihkaguovddáš/Etnosoi!
Konseartta lágidit ovttasbarggus Máilmmimusihkaguovddáš/Etnosoi!
Sajosa kultureahkeda jođiheaddji Anne-Kirste Aikio.
Čájáhusaid bastá čuovvut olles sáles Sajosa stuorra screena (laajakangas) geažil.
Sadjosa fitnodatdoaibmamálle, man dievasčoakkán ii dohkkehan, váikkuha maid bušehttii, man geažil ášši gieđahallama sirdin lea dihto ládje ipmirdahtti.
Sadjosa fitnodatdoaibmamálles lea jearaldat das, mot Sadjosa doarjjabálvalusat (hálddahus ja doaibmasadjefuolahus) sihke čoakkánvuovdinbálvalusat ordnejuvvojit ja mii lea ordnenvuogi gorri sámediggái.
Sajosa lassin filmmat čájehuvvojedje Siidda auditorias ja festivála dovdomearkkas, muohttagis huksejuvvon Guovssahasteáhteris.
Sajosa fidnodoaibman-, márkanastin- ja buvttaovddidanfidnu álggii
Sajosa modearna teknihkka dahká vejolažžan alladássásaš dárkilvuođain striimema dálu man beare viidodagas.
Sajosa iežas buvttademiide veahkkebargi beassá nuvttá.
Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá dál Sajosii LÁGÁDUSFUOLAHEADDJI mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 28.12.2011 rájes.
Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá dál Sajosii
Sajosa váldogeavaheaddji sámediggi ohcá dál Sajosii DOAIBMALATNJAFUOLAHEADDJI mearreáigásaš ja ollesbeaivásaš virgegaskavuhtii 28.12.2011 rájes.
Sajosa váldosále heive kongreassaide, konsearttaide ja teáhterčájáhusaide.
Sajosa váldosáles dollojuvvui Sámedikki rahpandilálašvuohta ja Sajosa vihaheapmi 3.4.12.
Sajosa bálvalanovttadaga bušeahtta lea 1,267 miljovnna euro.
Sajosa bálvalusovttadaga doaibma ruhtaduvvo sámedikki jagi 2016 bušeahta mielde vuoigatvuohtaministeriija mieđihan stáhtadoarjagiin, fásta geavaheaddjiorganisašuvnnain berron láigoboađuin ja bálvalusaid vuovdinboađuin sihke čoahkkinlanjaid gaskaboddosaš láigoheamis ožžojuvvon boađuin ja dasa laktáseaddji bálvalusaid vuovdimis ožžojuvvon boađuin.
Sajosa parlameantasále Soljus leat anus guovttelágan tulkon- ja čoahkkinrusttegat.
Sajosa restoráŋŋa Galla doaibmá olgodáhpáhusaid áigge festiválrestoráŋŋan.
Sajosa sajiid lassin lea vejolaš várret maid Sámemusea Siidda auditoria, mii lea muhtun minuhta vázzinmátkki duohken.
Sajosa doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas
Sajosa doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.sajos.fi
Sajosa doaibmalatnjafuolaheaddji fuolaha fáktameašttirbálvalusaide, infobáikki dikšumii, čoahkkimiid ja dáhpáhusaid lágideapmái gulavaš bargguin sihke dárbbu mielde čorgemis.
DIEĐÁHUS, davvisamegillii
Sajosa vihahanfeasta ja Sámedikki válgabaji rahpanávvudoalut ordnejuvvojit cuoŋománu álggus
Sajosa láigosoahpamušfápmudus lea dahkkon stáhtain nu ahte dat gokčá sámedikki ja stáhtadoaibmiid láigguid (1 481 000/jahki).
Sajosis áššehas sáhttá duddjot geasi áigge iežas áigetávvala olis dadne- dahje bearalgiehtarieggá, čuldon bátti, láđđis duddjojun seahka dahje lávkka ja sisteseahka.
Sajosis lágiduvvojit goalmmát geasi sámidujiid duodjebájit.
Sajosis ordnejuvvon earáid buvttademiid bileahttageavadat gullá goittotge álo lágideaddji ovddasvástádussii.
Sajosis lágidedje čilgehusjagi áigge 40 álbmotdáhpáhusa.
Oaidnit Sajosis Stáinnak-nammasaš oppa bearráša čájálmasa, man giehtačállosa lea čállán Marry Áilonieida Somby.
Sajosis lea čoahkkinsadji juobe 500 olbmo dáhpáhussii.
Sajosis leat oktiibuot ovcci tulkonsaji - njeallje parlamentasále Soljus ja vihtta auditorio Dollas.
Sajosis
Sajosis maiddái boahtá seamma háve sámekulturguovddáža namma.
Sajos ohcá lágádusfuolaheaddji sadjásačča
Sajos ohcá sámiduodjebáji jođiheaddji
Sajoshan lea earenoamážit sápmelaččaid parlameantadállu ja sámi kulturguovddáš.
Sajos lea eandalii sámiid dállu ja dat buktá iežas gáibádusaid makkár dáhpáhusaid ja doaluid sámi kulturguovddážis sáhttá doallat.
Sajos lea anárašgiella ja dat oaivvilda juo ovddežis oaiveorohaga dahje orohaga, gos leat dollasajis guhkitge áigge.
Sajos lea miellagiddevaš ja geasuheaddji máŋggakultuvrralašvuođa deaivvadanbáiki.
Sajos lea maid dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.
Sajos leamašan maiddái juo ovddežis sámiid sosiálalaš areena, gos sii leat deaivvadan, ságastallán áigeguovdilis ja boahttevašge áššiin ja juoba soahpan dain ja lassin bargan ovttas beaivválaš áššiid.
Sajos lea namman oanehis, deaivil ja álkit milliibáhcci.
Sajos lea dasto buorrin gávnnahuvvon báiki orohaga ceggemii.
Sajos sámekulturguovddáža namman
Sajos boahtá leat kultur-, hálddahus-, skuvlen- ja oahpahusguovddáš sihke máŋggabealat dáhpáhusdállu, man vuođđun leat sámi árbevierut.
guvllos. Muhto čuolbman dákkár álgoálbmogiid dieđu šaddama ipmárdusain lea oaidnu das, ahte
pia.
SaKaste- fidnu áigge buoriduvvui sámegielat ja kultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid kvalitehta, váikkuheaddjivuohta ja oažžun.
SaKaste - fidnu ulbmilin lea buoridit sápmelaččaid iežas gilliii ja kultuvrrii vuođđuduvvi bálvalusaid oažžuma, kvalitehta sihke váikkuhusa ovddiidemiin sápmelaččaid vuođđovuoigatvuoiđaid ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sihke oasálašvuođa.
SaKaste-fidnu bohtosat dál geavaheamis
SaKaste-fidnus ovddiidat ja ruohtasmahttit doaimbavugiid ruoktodikšunbarggus, maid bargat sápmelaš buorrásiiguin, čohkket ja váldit atnui anár-, nuortalaš- ja davvisámegielat árrámánnávuođa bajásgeassin materiálabáŋkku sihke lasihat sámeguovllu sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bargoveaga máhtu sámegielas ja kultuvrras.
SaKaste lea Davvi-Suoma máŋggasuorggat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusat - ovddidanráhkadus ja doaibmamálliid ásaiduhttin Davviguovllu Kaste - PaKaste II - fidnu oassefidnu.
SaKaste lea sámiid ruovttuguovllus álgi sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddiidanfidnu.
SaKaste- Sámi sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanráhkadus-fidnu čađahuvvui jagiin 2011 -2013.
SaKaste- Sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddidanráhkadus - fitnu bohtosiid ovdanbuktin ja loahpahusseminára ordnejuvvo Anáris čakčamánu 20. beaivve.
SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddiidanfidnu
SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid
Name
SOG mediasuorggi oahpaheaddji Erkki Feodoroff skuvlla loahppaávvudeami jietnadárkun.
SOG rektora, Liisa Holmberg sáhka skuvlla loahppaávvudeamis 1.6.2012.
Sáhku áitaga sáhttá bidjat dasa, gean gielddus guoská, dahje dán ovddasteaddjái dahje guktuide.
Soahpamuša ollašuvvama várás ferte vuođđuduvvot riikkaidgaskasaš orgána ON:a vuollásažžan.
catalonia_ comarques. kgm
City in Quebec Canada
Duiska
Duiskkagiella
Duiska fas buvttii dan oainnu ahte India áddejupmi lea njulgestága daid sániid vuostá mat oidnojit ártihkkalis 1, ja oaivvildii vel ahte juohke ráddjejupmi iešmearridanvuoigatvuhtii maiddái rihkku CCPR:a ja SESCR:a ulbmiliid.
Duiskalaš@ item Spelling dictionary
Name
DuiskaName
DuiskkagiellaName
Name
Name
Duiskka leavga
Duiska márki
Name
punjabi, románia, sámegiella, duiska, somála, thai, vietnam, esttegiella ja ruoššagiella.
Stencils
Duiskalaš (ođđa čállinvuohki) @ item Spelling dictionary
world. kgm
germany. kgm
@ item: inlistbox
& Kryptere buot osiid
Krypteren
Váruhus krypterekeahtes reivves
Krypteren (sihko formáhterema)
@ item: inlistbox
& Kryptere dán oasi
Name
creation date and status of an OpenPGP key
& Kryptere reivve
Kryptere reivve?
Banner page
SuollemasBanner page
Juogustuvvon
Suollemas
Name
Báhčinsuolavuohta lea valjis, muhto dasa eai veaje lágat maidege, go eai leat mekanismmat daid bearráigeahččat.
Álddagas
@ action: button
NAME OF TRANSLATORS
_Beassansátni
_Beassansátni:
Be_assansátni:
_Beassansátni
_Beassansátni
Beassansátni
Beassansátni:
Beassansátni.
Dát eai dárbbaš & beassansáni geavahit:
Beassansátneláseš
Beassansátni: (jos dárbbašuvvo)
Beassansátnedáhpi
Beassansátnejearáhus
Ii sáhtte rahpat biessansátne suddjejuvvon fiillaid. Beassansátnealgoritma ii leat almmohuvvon.
Beassansáni čájehanšládja
Beassansáni nanosvuođamihttár:
Beassansátnemihttár viggá čájehit man nanus beassansátni lea. Jus háliidat ráhkadit buorebut beassansáni de geahččal: - guhkkibut beassansáni, - geavat sihke stuorra ja smávva bustávaid, - geavat maiddái loguid dahje symbolaid, omd. #
Beassansátnerievdadeaddji
Boasto beassansátni.
Beassansátni lea guorus
Du beassansátni boarásmuvvá otne.
Squeezed Text Mode for line edit
Standárda beassansátni:
Čális beassansáni@ option: check
Beassansánit eai leat ovttamađu
Beassansátnefiila:
Beassansátnefiila:
Beassansánit ja geavaheaddjekontutComment
Beassansánit vurkejuvvon guossoheaddjenamaid bokte.
Beassansánit leat ovttamáđu
Govva maid čájehit beassansátnelásežis
On: button
Ii sáhte hukset beassansátnediehtovuođu.
Suollemasvuohta
Krypterejuvvon reivve:
Krypterejuvvon reive (dekrypteren ii leat vejolaš)
Krypterejuvvon reivve loahppa
KrypterenComment
Vállje krypterenčoavdagaif in your language something like 'key (s) ' is not possible please use the plural in the translation
Eai áibbas luohtehahtti krypterenčoavdagat
Krypterenčoavdda:
Krypteren
Krypteren:
Kryptografiija
Krypteren lassemodula% 1 ii sáhttán dekrypteret dataid.
Krypterenlassemodula "% 1 " ii sáhte nannet vuolláičállagii.
Ii gávdnan heivvolaš krypterenlassemodula.% 1 is either 'OpenPGP' or 'S/ MIME'
Beassansátni:
Beassansátni (nanne):
Krypterenmohtor ii addán čabu teavstta ruovttoluotta.
Krypterenduođaštus:
Krypteren Dáinna modulain sáhtát heivehit SSL- geavaheami eanáš KDE- prográmmaide. Sáhtát maid gieđahallat peršuvnnalaš duođaštusaid ja oahppis duođaštusautoritehtaid.
Krypterenmohtorat
Comment
@ item: inlistbox
zambia_ districts. kgm
malaysia. kgm
City in West Virginia USA
dominican_ republic. kgm
san- marino. kgm
guatemala. kgm
italyprovince. kgm
usa. kgm
City in North- West Region Russia
City in Utah USA
City in Faroe Islands Denmark
City in California USA
Salin koristelusta vastasi koulun " festaritoimikunta ".
Salin koristelusta vastasi koulun "festaritoimikunta ".
Sali oli täysi koko tapahtuman ajan.
Sále lei tealttálágan ja álgočavčča buollašiid dihte čoahkkinlatnja lei viehka čoaskkis ja árktalaš čoahkkinbiktasat ledje dárbbašlaččat.
City in Maryland USA
Sáles oktii giessasit Nils-Aslak Valkeapää luođit, govat ja maiddái sudivttat.
Sáles oktii suddet oktii Nils-Aslak Valkeapää juigosat, čuovgagovat sihke su divttat.
Divtte geavahit 8- bihttá
Divtte
Diktá du válljet báikki ja vurket fiilla ođđasit.
Suova ahte čoallu bissehuvvo Ctrl- S: n
Bija & Java doaibmat oppalaččat
Divtte, hilggo
Divtte gáiddus čatnusiid maidNAME OF TRANSLATORS
Divtte prográmmaid rievdadit terminállásiid sturrodaga
Divtte terminálláse rievdadit láse sturrodaga
undo-type
Divtte jaddaditshutdown request origin
Divtte tabuláhtormearkkaid
City in Oklahoma USA
Suova skriptaid sirdit fohkus lásii.
Suova skriptaid rievdadit lásesajádaga.
Suova skriptaid rievdadit lásesturrodaga.
Diktá skriptaid rievdadit stáhtusholgga teavstta.
Suova:
Jus galgá geavahit SOCKS veršuvdna 4 ja 5 KDE vuollevuogádagain
& Divtte vurket beassansániid dán fierbmebáikki várás
Dievas skearroearri
Suova čálihit STDIN
Divtte Vi- gohččumiid badjelgeahččat Kate- njuolggobálgáid
Suova livkki teavstta
& Ale šat easttat oktavuođa
Divtte badjelgeahččamiid
City in British Columbia Canada
City in Idaho USA
SalomonsullotName
Salomonsullot
Name
Salomonsulluid dollar
Bálvabeassansánit
City in Ontario Canada
City in Ontario Canada
City in Utah USA
usa. kgm
City in California USA
El Salvador
El Salvador Colon
austria. kgm
City in Saskatchewan Canada
france_ regions. kgm
Seammalágán jorgalahttinbargu doaimmahuvvui sámegielaid dáfus.
Ná maid lei áššis Diergaardt et al.
Seamma áigge materiáladárbbut ja válmmaštangolut leat loktanan ollu.
Seamma áigge ng. sámi giellalágain (Lag om rätt att använda samiska hos förvaltningsmyndigheter och domstolar) ásahuvvui maid láhka suomagiela ja meän giela geavaheamis eiseválddiin ja duopmostuoluin.
Seamma eahket vulgen Bonnii ON:a biodiversiteahttasoahpamuša ovccát konferensii (COP.
lága ovddas ja seammá láhkasuoji olbmuide guđet gullet nationála unnitveahkadahkii,
Seamma sávan sámi medias - kritihkalaš áššedovdi gažaldagaid ja buriid válgadigaštallamiid.
Seamma ládje sáhttá dieđusge jearrat ASR:a ságadoalli Uimosis.
Same GNOMEGenericName
Earut smávva ja stuorra bustávaid
& Earut stuorra ja smávva bustávaid
Earut stuorra ja smávva bustávaid
Earut stuorrá ja smávva bustávaid
Seamma guoská atnudiŋggaid mat dárbbahuvvojit stomiijas.
Dat seamme lea gustojeaddji gielddaide olggobealde hálddahusguovllu, jus gielddas lea bargoveahka mas lea máhttu gielas.
Vástideaáddji lea gustojeaddji maŋŋel ráđđehusa fápmudeami leanadiggái ja gildii go lea sáhka gielddalaš eiseválddiin.
Dát guoská min logotiipii.
Seamma guoská máná gean bibmojuvvo bohttaliin.
Nu dat gustojit priváhta riektesubjeavttaide
Nu gusto maid sullasaš
Nu maiddái sámi ealáhusorganisa
Nu lea
ovddasteamis. Nu lea maiddái sámedikkiid searvan dan ovttasbarganforumii mii lea
Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
Nu lea maiddái go geavaheapmi lea unnon dahje nohkan dáid guovlluid áhperesurssaid vátnuma geažil.
Nu lea maiddái go geavaheapmi lea
Seamma ášši guoská jus lea leamaš bakteriijainfekšuvdna váibmouvssohiin.
Nu lea maid duohta jagi 1936 vuođđolága hárrái, nugohčoduvvon Stalin-konstitušuvdna.
Go dát konvenšuvdna geavahuvvo, de sámedikkit ja eará sámi orgánat, beroškeahttá iežaset riektedilálaš dásis riikkasiskkáldas lágaid ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde, eai galgga adnot gullevažžan doahpagii stáhta, earágo go sii doaimmahit almmolaš válddi.
Dat seamme lea gustojeaddji ovttaskasaid oktavuođaiđe Vuoigatvuođakánsleriin, Oadjohálddahusain, Vearrodoaimmahagain ja Vealahanáittardeddjiin áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái.
Ovttamađe
Seammás sii ovdánahtte iežaset eatnigiela olggosbuktindáiddu.
Seammás dohkkehuvvui maid nubbi álbmotlaš symbola: Sámi soga lávlla.
Seammás gávpot sihkkarasttii áidna vejolaš sámegiela oahpahussii oaivvilduvvon ruhtadeami, mii lei oažžumis, ja ozai oahpahusráđđehusas " sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela ja románagiela oahpahusa " sierra stáhtadoarjaga, ja ná beasai dán stáhtadoarjaga birra addon njuolggadusaid ollái.
Seammás gávpot sihkkarasttii áidna vejolaš sámegiela oahpahussii oaivvilduvvon ruhtadeami, mii lei oažžumis, ja ozai oahpahusráđđehusas "sisafárrejeaddjiid iežaset eatnigiela, sámegiela ja románagiela oahpahusa" sierra stáhtadoarjaga, ja ná beasai dán stáhtadoarjaga birra addon njuolggadusaid ollái.
Seammás go visot olbmot gálget sáhttit birget dál, de fertejit máilmmi luonddoriggodagat bistit boahtte buolvvaide.
Seammás lávdegoddi šállošii dan, ahte stipeandaruhta lei unnán juohkin láhkái.
Seamma mátkkis mannen oahpásnuvvame Davvebađaeatnama museačájáhussii munnje boahtán oktavuohtaváldima vuođul.
Seamma mátkkis deive maiddái Yleisradio hálddahusráđi lahtuid, riikkabeailahtuid ja Yleisradio hoavddaid.
Seamma háve millii bohciidedje sámiid historjá ja figgamat bidjat sámiid vuolit nállái gulavažžan.
Oažžu maid eret loahppa snuolggaid álkit.
Dokumeanta dán namas gávdno juo. Hálidat go buhttet dan?
Duođaštus mas lea dát namma gávdno juo. Hálidatgo duođas dan buhttet?
Seammás vurdojuvvo, ahte davviriikalaš sámesoahpamuš šattášii historjjálaš ofelažžan, mii dohkkeha álgoálbmogiid vuoigatvuoñaid ovdáneami. Vurdojuvvo maid, ahte soahpamuš doalahivččii, sihkkarasttášii ja nannešii daid álgoálbmogiid riikkaidgaskasaš vuoigatvuoñalaš norpmaid, mat leat juo leamin.
Seammás lea erenoamáš vejolašvuohta beassat gullat njealji sierra sámegiela.
Seammás berre láhčit buoret vejolašvuođaid gáiddusbálvalusaid buvttadeapmái, vai daid sáhttá fállat birra Suoma ássi sápmelaččaide.
Seamma háve lea vejolašvuohta ságastallat sámegiela ja kultuvrra boahttevuođa ovddidanvejolašvuođain.
Seammás lea vuođđooahpahusahkásaš mánáid mearri gielddas njiedjan sullii 26%.
Seammás lávdegoddi deattuha ahte sámiid dili ferte ordnejuvvot albma ládje dalle juo go dat ášši mii guoská sidjiide erenoamážit, válmmaštuvvo, vai sidjiide dáhkiduvvo albma váikkuhanvejolašvuođat. Go mii jurddašit vejolašvuođaid váikkuhit áššiide, de dávjá lea deaŧaleabbo leat mielde dallego áššit mearriduvvojit, go searvat gulaskuddamii go riikkabeaivvit lea láhkaproseassas juo loahpageahčen. "
Seamma háve geahččalit oaidnit sámiid ruovttuguovllu oppalašvuohtan ja buoridit ja ovddidit guovllu buot ássiid eallindiliid, namuhii Näkkäläjärvi.
Nugo ovddeš ON-konvenšuvnnain de EMK olis maid lea dárbu earuhit dakkár
Seammas galgá váldit vuhtii maid dan, ahte
Seamma háve galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduid geavaheami ovddideami várás bargon doaibmabijuin, nugo bieggapárkkaid huksemiin, eai daninassii leat vahátlaš váikkuhusat sámiid ealáhusaide.
Seammás galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduin, nugo bieggamilluid huksemiin, ii leat vahátlaš váikkuhus sámi ealáhusaide.
Seammás gustogođii
Seammás galledeapmi addá sámiide vejolašvuođa váikkuhit EU:a dásis.
Seamma vahku ráđđádalaimet maid Ávžžášjávrri bálgá huksemis Roavenjárggas.
Seamma vahku ledjen riikkabeivviid čuvgehusváljagotti gullandilálašvuođas kulturpolitihkalaš čielggadeamis.
Ovttaáigásaččat bušeahttaevttohusas sámediggi doarju Sadjosa fitnodatdoaimma dehege bálvalusaid vuovdima 13 000 euroin aitosaš doibmii sirrejuvvon mearreruđain ja dasa lassin doarju Sadjosa doaimma maid bargiidresurssain.
Ovdamearkka dihte jietna ja sohkabealli rievdá, sáhttá oažžut nákkiid ja álgá beroštit seksas.
Ovttaáigásaččat go ekonomalaš aktiivavuohta áigojuvvo lasihuvvot, de Suopma viggá joksat ON:a jahkeduhátulbmiliid, Rio jagi 1992 suvdilis gárganeami julggaštusa ulbmiliid ja EU:a dálkkádatulbmiliid.
Ovttaáigásaččat mis leat duođaid dehálaš proseassat jođus dego sámediggelága ja meahcceráđđehuslága ođasteapmi.
Seammaáigásaččat ruhta gávdno Lappi lihttui 30 000 euro addinládje sámi eananrivttiid vuostálasti servviide sin eananvuoigatvuohtačielggademiide.
Ovttaáigásaččat Suopma lea ohcame Árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Supmii.
Seamma eahkeda vuolggán Helssegii.
Seamma eahkesbeaivve oassálasten vel suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Seamma beaivve lei maid biodiversiteahttabargojoavkku čoakkán, mas lei ovdan earenoamážit álbmotservviid bargu suvdilis gárganeami ovddidanbarggus.
Seamma beaivve lea Roavenjárggas Árktalaš guovllu parlamentarihkkáriid bissovaš komitea deaivvadeapmi ja seminára, mas doalan ovdasága dálkkadatnuppástusas sámiid ja álgoálbmogiid geahččanguovllus.
Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijain meahcceráđđehusa hálddahusmálles.
Seamma beaivve sámediggi ráđđádalai eanan- ja meahccedoalloministeriijas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága oppalašođastusas, nd.. Poluras, sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul.
Seamma beaivve sámedikki ovddasteaddjit deive maid birasministeriija ovddasteddjiid.
Seamma beaivve deaivvadin maid meahcceráđđehusa ovddasteddjiid eahpevirggálaš deaivvadeamis, mas lei mielde ee. luonddubálvalanhoavda Rauno Väisänen.
heajos váikkuhusaid, ja nu olahit ovttadássásašvuhtii ja áiddastit vealaheami.
Ovttaveardásaš meannudeapmi dáhpáhuvai goitge váldoálbmoga dárbbuid ja oaidninvugiid guovllos, mii doalvvui duohtaáššis sámi álbmoga vealaheapmái.
Seammaárvosaš barggut dásseárvolágas dárkkuhuvvon mearkkašumis sáhttet leat maiddái gaskaneaset hui sierralágan barggut.
Ovttaárvosaš bargguid meroštallamis ávžžuhuvvo, ahte geavahuvvo dan várás dárkkuhuvvon bargguid váttisvuođa árvvoštallanvuogádat.
Oktiigullevaš sánitName
ovttalágan dáhpáhusaiguin meannuduvvo guovtte ládje.
Seamma čoahkkima dohkkehan bušeahtta jahkái 2014 gáibida sámedikki ekonomiahálddahusa ovddideami nu ahte dat vástida ođđa bušeahtaráhkadanmeannudeami.
Seammalágán málle heivelii maid sámedikki doaimma ruhtadeapmái.
Seammalágán guorahallan dáidá maid máŋgga dálá diggelahtus ja vejolaš ođđa sámediggeválgaevttohasain.
Seammalágán ealáskahttingurssat darbbahuvvojit maid sámi duojis ja guolástusas.
Seammasullasaš speallanlávdi geavahuvvo maiddái dámmas.
Seammá
Seamma vahku duorastaga dollejin Helssegii oahpahus- ja kulturministeriija lágidan čoakkámii, mii datnai gieđahalai árbevirolaš dieđu.
Seammaláhkai lea maid jietnamáilmmis.
Seammáládje "moai" ja "doai" - vaikko lunddolaš ságastallamis sáhtášit dulkot earáládje.
Nu lea maiddái jos
Seamma guoská jus mánná lea hearki čuvgii dehe sus leat váddásit nuorvováivvit.
Dat guoská maid jus lea jođus soameslágan dutkan mii guoská agivuloš suodjedárbbu.
Nu maiddái árbevieruiguin, lea buorre ahte árbevierut leat seilon nu bures!
Seamma suokkardeapmi lea maid mus ovddas.
City in Volga Region Russia
City in Isère France
Sámás - sámegiela lohkan- ja čállingursa
Seammá dokumeanttas MRK ilbmada dattetge iežas ain vuorjašuvvat go sámi
joatkagis leat vuoigatvuohta geavahit guovlluid seammá viidát go ovdalge.
Seammá prográmmas sámediggi lea čatnasan lasihit gieldaguovddážiid olggobeale guovlluid eallinfámu.
Seamma oahpahusjoavkkus sáhttet leat oahppit sierra jahkeluohkáin ja sierra skuvllain ja maiddái ovda oahpahusa oažžu vuođđoahpahusa oahppit.
Seamma oahpahusjoavkkus sáhttet leat áššáigullevaš giela eatni giellan dahje muđuid dán giela ruovttus hálli oahppit ja olgo riikkain fárren suopmelaš oahppit.
Seammá mearrádusas
Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea (CERD) celkkii " fuolas Sámi álbmoga vuoigatvuođaáššiid gieđahallama vátna bohtosiin " ja ávžžuhii Ruoŧa " vuolggahit beaktilis doaimmaid vai sápmelaččaid vuoigatvuođaid čielggadusat mielddisbuktet čielga doaimmaid ja seammás lágaid ođasmahttimiid. "
Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea (CERD) celkkii "fuolas Sámi álbmoga vuoigatvuođaáššiid gieđahallama vátna bohtosiin" ja ávžžuhii Ruoŧa "vuolggahit beaktilis doaimmaid vai sápmelaččaid vuoigatvuođaid čielggadusat mielddisbuktet čielga doaimmaid ja seammás lágaid ođasmahttimiid."
Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea ávžžuhii, ahte Suopma " vuolggaha beaktilis doaibmabijuid vai Davvi-Lappi eanavuoigatvuođaid dutkanbohtosat heivehuvvojit geavadii, ee. Stáhta ásaha áššái guoski ođđa lágaid ovttasráđiid servošiiguin, maidda lágat gustojit.
Seamma oktavuođas ON nállevealahankomitea ávžžuhii, ahte Suopma "vuolggaha beaktilis doaibmabijuid vai Davvi-Lappi eanavuoigatvuođaid dutkanbohtosat heivehuvvojit geavadii, ee. Stáhta ásaha áššái guoski ođđa lágaid ovttasráđiid servošiiguin, maidda lágat gustojit.
Seamma sajes vuollebajilčállosa SPR:a stivra 9.9.2010 olis gávdnojit maid SPR:a stivrra dohkkehan cealkámušat EU:a árktalaš informašuvdnaguovddážis ja biodiversiteahttaulbmiliin 2020 davvisáme-, suoma- ja eŋgelasgillii.
Dat suodjalus mii artihkkala 35 mielde gusto eananvuoigatvuođaide, galgá
Seammá teknihkka lea anus maiddái auditorio Dollas ja máŋggadoaimmasále Dollagáttis.
Seamma lappalaš- ja árbevierrosearvvi olbmot dego 1990-logusnai leat bajideame sámi guovdu vaššeságaid ja propagándda báru.
Seammá norpmat leat eanandoalloeatnamiid lágas, maid duma dohkkehii 2002.
seammá geatnegasvuohta sámiide guđet doloža rájis leat geavahan guovllu. Nu lea
Samba- resurssatName
Name
Samba loggafiilla:
Samba stáhtusComment
Gozit Samba stáhtusaName
africa. kgm
liechtenstein. kgm
sudan. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
kazakhstan. kgm
philippines. kgm
indonesia. kgm
oceania. kgm
ZambiaName
Name
zimbabwe_ districts. kgm
greece_ prefectures. kgm
spain_ provinces. kgm
zambia_ districts. kgm
Zambia
SameGame
SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2008
SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2009
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo guovttebeaivásaš dáhpáhussan Roavvenjárggas nuoraidbáiki Mondes guovdugávpoga cuoŋománu 7.-8. beivviid.
Sámi allaskuvla lea viggan sámi universiteahttan ja lea hálidan sámi parlamentáralaš ráđi doarjaga iežas viggamušaide.
sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ritva.
Sámi duodji Sámi duoji ruohttasat leat čiekŋalasas historjjás.
Sámi Duoji sihkkarastin eaktuda lasi resurssaid ja duoji skuvlema ovddideami sámi vuolggasajiin.
Sámi Duodji ry lágida ovttasbarggus sámedikki nuoraidráđiin ja Sámekulturguovddáš Sajosiin duodji- dahjege sámedujiid kirppisa ja márkaniid Anáris Sajosis 12.12-13.12.2014.
Sámi Duodji ro lágida ovttas sámedikki nuoraidráđiin ja Sámekulturguovddáš Sajosiin geavahuvvon dujiid vuovdima ja duodjemárkaniid Anáris Sajosis 12.12-13.12.2014.
Sámi Duodji rs lágida ovttasbarggus Sámikulturguovddáš Sajosiin duodjemárkaniid ja kirpputori Anáris Sajosis lávvardaga 21.11.2015. dmu 10-17.
Sámi Duodji ro:a lahttun besset dušše čeahpes duojárat.
Sámi Duodji rs ságajođiheaddji Rauna Triumf muitalii duoji kultuvrralaš mearkkašumis ja duoji doarjjadárbbuin. "
Sámi Duodji ry buktá čájáhussii aktiivvalaš duojáriid, geat ovdanbuktet duddjoma ja čájehit iežaset
Sámi duodji
Sámi duodji neahttagávpi Suomas http://www.samiduodji.com /
- Sámi Giellagáldu ii nappo leat muhtun fysalaš báikái sajáiduvvon guovddáš, baicce giellaovttasbargu Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid gaskkas.
Sámi Giellagáldu joatká doaimmas maiddái sámi álbmoga giellaáššiid bajimuš oktasaš mearridanorgánan.
Sámi Giellagáldu almmustahttá sámegielaid ođđa terminologiija ja normeremiid.
Sámi Giellagáldu čohkke sámegiela áššedovdiid ja bovde giellageavaheddjiid seminárii Sajosii, Anárii golggotmánu 6. beaivve ságastallat, makkár hástalusat leat njealji sámegiela giellagáhttemis, normeremis ja tearbmabarggus.
Sámi Giellagáldus lea maiddái FB-siidu www.facebook.com/SamiGiellagaldu, man bokte sáhttá jearrat gažaldagaid, mat gullet sámegielaid geavaheapmái.
Sámi Giellagáldu ruovttusiidduin www.giella.org gávdnojit dárkilut dieđut Sámi Giellagáldus ja áigeguovdilis dieđuid ámmát- ja resursaguovddáža doaimmas ja ođđa terminologiija ja normeremiid.
Sámi Giellagáldu ruovttusiidduin www.giella.org gávdnojit dárkilut dieđut Sámi Giellagáldus ja áigeguovdilis dieđuid ámmát- ja resursaguovddáža doaimmas ja ođđa terminologiija ja normeremiid.
Sámi Giellagáldu ulbmilin lea fágalaš áššedovdiorgánan seailluhit ja ovddidit kulturárbbi ja doaimmaid, mat gullet sámegielaide.
Sámi Giellagáldu barggut
Sámi Giellagáldu bargguide gullá terminologiijabargguid ja normerema lassin maiddái giellagáhtten.
Sámi Giellagáldu bargogielat leat sámegiella ja maiddái suomagiella ja ruoŧa / dárogiella.
Sámi Giellagáldu gaskaboddosaš njuolggadusaid mielde Suoma Sámediggi nammada davvisámegiela giellajuhkosii čuovvovaš lahtuid ja várrelahtuid, geat eai leat persovnnalaš várrelahtut.
Sámi Giellagáldu lea sámi álbmoga oktasaš ja seammás bajimuš fágalaš áššedovdi ja mearridanorgána sámegielaide guoski gažaldagain.
Sámi Giellagáldu Ođđa tearpmat ja normeremat
Sámi Giellagáldu fállá giellaveahki ja rávve giellageavaheddjiid sámegielaid geavaheapmái guoski áššiin.
Sámi Grand Prix juoiganoasi Suoma oassegilvvu njuolggadusat
Sámi Grand Prix - gilvvus leat guokte sierra luohká; árbevirolaš musihkka almmá čuojaldahttima sihke lávlun.
Sámi Grand Prix lea sámi lávlun- ja juoigangilvu, mii lea lágiduvvon jagi 1990 rájes. Gilvui oassálastet sámemusihka dáiddárat nu Norggas, Ruoŧas, Suomas go Ruoššasge.
Sámi Grand Prix árbevirolaš musihka (almmá čuojaldahttima) dahjege nu gohčoduvvon juoiganoasi rátkkagilvvohallamat lágiduvvojit dán jagi Norgga lassin maid Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas.
Samii Litto ánsun sáhttá lohkat maid Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vuođđudeami Anárii jagis 1952 (-1993) ja Sámi musea rahpama olbmuide Anáris jagis 1962.
Sámij åhpadusguovdásj lea addán munnje olu, danin go lean oahppan ollu árbevirolaš dujiin.
Bárdni lea áhčis oahpahusas gárvánan oahppanduojárin dahjege kisällin ja studeren suorggi maiddái Sámi oahpahusguovddážis (SOG).
Sámi Parlamenta lei jagis 1996 doaimmas álggahan Sámedikki ovddasmanni.
Sámi Radio, NRK Sámi Radio, YLE Radio Suomi) lassin prošeaktahoavda lea leamaš ovdan tv Ođđasat - sáddagiin.
mánnávuođastan hui bures go bearrašiin guldaleimmet rádios sámi ságaid, mat bohte dušše okte
Sámi Siida lea bargguinis ráhkadan lunddolaš giellageavahan
Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga jagi 2008 bálkkašupmi.
, SámiSoster rs ja Lappi guovlluhálddahusvirgedoaimmahat.
SámiSostera beales ovddasvástádus sámekulturguovddášfidnus lea Risten-Rauna Maggas.
SámiSoster rs lea riikaviidosaš searvi, man ulbmilin lea gohcit, bajasdoallat ja ovddidit sápmelaččaid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin sosiála- ja dearvvasvuođasuorggis sihke buresbirgejupmái gullevaš áššiin sisriikkalaš ja riikaidgaskasaš oktavuođain.
SAM vuogádathálddašeapmiName
@ info: whatsthis
@ action: button
Comment
_Jaddat
Jaddat
jaddat dihtora
& Jaddat dihtora
Jaddat dihtora
Jaddat šearbmasiestejeaddji go DPMS vuolgá johtui
& Jaddat dihtora
Restart computer
Bisset:
Heaittihanšládja
SamoagiellaName
SamoaName
Name
Samoa
Name
Seamma bargguin dárkkuhuvvojit nuppiid vástideaddji dahje measta vástideaddji barggut.
Juohke riikka sámedikki stivra / ráđđi vállje ovtta (1) ovddasteaddji SPR dievasčoahkkima lahttun.
Seamma láhkái gártet fitnat ránjáid siidda luhtte viežžamin iežaset bohccuid.
Seamma ládje RGDG:a sámegiela giellapolitihka ovddidanbarggut galggale sirdojuvvot sámediggái.
Leanastivra maid galgá ovttas Sámidikkiin ovttastuhttit ulbmiliid unnitlogupolitiikkalaš barggus riikka dásis.
Seamma ládje ii sáhte normála árvu ollásit guođđit eret ovdaráksáborašdávdda.
Ja dasto lea ulbmilin láhčit dilálašvuođaid nu ahte sápmelaččat sáhttet suodjalit ja ovddidit iežaset gielalaš, kultuvrralaš ja servodatlaš áššiid ovttaskas našonalstáhtain, ja ahte sápmelaččat, máŋgga riikka sierra álbmogin, sáhttet suodjalit ja ovddidit namuhuvvon rahčamušaid almmá riikkarájiid heađušteami haga.
Seamma ládje bággonjuovvamat mannet ruossalassii Suoma vuođđolága 15 §:in, mii meroštallá opmodatsuoji.
Seamma ládje sápmelaččaid friddja guolástanriekti evttohuvvo ráddjejuvvot hui olu.
Seamma ládje bargojoavku evttoha, ahte huksejuvvojit buorit ruovderáŧŧeoktavuođat Jiekŋamerrii.
Seammá dahkkui maiddái riikkaviidosaš Taikalamppu - mánáidkultuvrafierpmádahkii gullevaš Sámi mánáidkulturfidnuin.
Seammá prinsihpat gávdnat maid vuovdelágas.
Seamma ivnniid leat árbevirolaččat geavahan sámegávttis.
Samuel Salmi ándagassii átnun lea gal buorre álgu, muhto dat ii leat girku virggálaš oaidnu.
Description
yemen. kgm
world. kgm
mongolia. kgm
iran. kgm
Kōhanga reo -liike aloitti lasten kielikylpytoiminnan siirtääkseen maorin kielen ja maorien elämäntavan tuleville sukupolville. ==Suopmelaš-ugralaš gielat== Suomas giellabeassedoaibma lea anáraš- ja nuortalašgiela hubmiin, Estlánddas võrogiela hubmiin ja Ruoššas gárjilgiela hubmiin. <!--===Anáralaččaid kielâpiervâl===--> ==Giellaealáskahttin== Giellabeassi lea dušše okta oassi giellaealáskahttindoaimmain.
Comment
& Klieanta: @ item Spelling dictionary
& Sátnegirji
& Sátnelistu:
Sátnelistu:
sátni " áššit " sáhttet mearkkašit buotlágan áššiid maid riikkabeaivvit meannudit.
sátni "áššit" sáhttet mearkkašit buotlágan áššiid maid riikkabeaivvit meannudit.
Sátneluohkát maiguin sáhttá bargat, leat substantiivvat, adjektiivvat, vearbbat, pronomenat ja logut.
Dát sátni rehkenasto " amas sátnin " danne go dat ii gávdno sátnelisttus maid geavahat. Sáhttá leat boastut čállon vai eará gielas. Jos sátni ii leat boastut čállojuvvon, de sáhtát lasihit sátnelistui jos deaddilat Lasit sátnelistui. Jos it hálit sáni lasihit sátnelistui, muhto dušše guođđit dan, coahkkal Badjelgeahča dahje Badjelgeahča visot. Jos sátni lea boastut čállojuvvon, de sáhtát geahččalit gávdnat rievttes čállinvuogi listtus dás vuolábealde. Jos it gávnna juoga mii heive, de sáhtát ieš čállit sáni čállingieddái dás vuolábealde ja deaddilit Buhtte dahje Buhtte visot.
Sátneluohkká, loga eanet vuolábealde.
Sátnebustávva (alfanumeralaš ja '_')
KCharselect unicode block name
Sátnehámit leat molsašuddan, muhto olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggademiin jagi 1998 rájes Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea seilon ulbmilin.
Davviriikkaid beales lea árvaluvvon dakkár hábmehus, ahte stáhta lea geatnegas
doarjaga, vaiko mearrádusa sátnádat orru ilbmadeamen dušše negatiiva vuoigatvuođa
City in Texas USA
- ise suffivssat ja akseantamearkkatdictionary variant
- ise suffivssatdictionary variant
- ize suffivssat mas leat akseantamearkkatdictionary variant
- ize suffivssatdictionary variant
- ize suffivssat, aksentakeahttádictionary variant
Sátnerádji
City in Texas USA
Sátni "ustav" lea "Rysk-svensk ordbok" sátnegirjjis, 1916 = reglemente, förordning, lag, författning, ja sánit "osnovnoj zakon" = grundläggande lag (dasto ii mearkkaš "grundlag, konstitution ").
Sátnefriddjavuođa suodjalit vuođđolágat Suomas, Norggas ja Ruoŧas.
Sátnefriddjavuohta dahje -luomusvuohta (Freedom of speech and expression) Oskkufriddjavuođa dahje -luomusvuohta (Freedom of worship) Vuoigatvuohta govttolaš eallindássái (Freedom from want) Vuoigatvuohta eallit balakeahttá (Freedom from fear)
Sátneluomusvuohta ja almmolašvuohta.
Sáni vuoibmi lei hirbmat stuoris.
(nordisk) čilge dasto vel ahte konvenšuvdna ii fátmmas Ruošša sámiid, muhto dušše
Gáibit sátnerájiid guktot gežiin jus cealkka galgá heivet.
Sátni " same " boahtá sánis Sápmi, mii mearkkaša sihke dan
Sátni "same" boahtá sánis Sápmi, mii mearkkaša sihke dan
Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii darkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea bálvaleami čuozáhahkan.
geavahuvvon ortnega.
Comment
Comment
Name
SátnehárjeheapmiName
Sátnelisttu
& Sátnelistu
Ohcansánit leat suomagillii ja vástagat davvisáme-, ruoŧa- ja dárogillii.
Sátnelisttus ohcansánit leat suomagillii ja vástagat davvisámegillii, ruoŧagillii ja dárogillii.
ČoahkádusComment
Sánit eai leat seamma deaŧalaččat.
geresskálla máđii miel.
Dadjo eaŋkilit duohtatmeahttun sátnin daningo ii leat leamaš seksa.
Yes or no
City in California USA
City in Gyeongnam Korea
City in Saskatchewan Canada
City in Georgia USA
City in United Kingdom
City in California USA
City in Idaho USA
Sandra Juutilainen (Oulun universitehta): From grassroots to government: Indigenous and Ally efforts to developing guidelines and policy for research involving Indigenous people in Canada.
City in Maine USA
City in California USA
SangogiellaName
Sáhttá maid loktet seaŋgga oaivegeaži bidjamiin liige bolstariid báljá vuollái.
dáhpáhusas máŋggabealálaččat. Go gehččen Bearralat-girjji govaid, de
sanila-aikio (at) samediggi.
Sanila-Aikio, gii válljejuvvui vuosttaš várreságajođiheaddjin, lea dál vuosttaš baji sámedikki áirrasin.
Sanila-Aikio Tiina, ságajođiheaddji
Tiina Sanila-Aikio, ságajođiheaddji
City in Côte d' or France
City in Puy- de- Dôme France
San-álbmot lea atnán Hoodia-šattu caggat guoiradandálkkasin.
San-álbmot oažžu buhtadusaid Hoodia-šattu ávkin atnimis ja ruhtadeapmi adnojuvvo San-kultuvrra doarjumii.
City in California USA
georgia. kgm
caribbean. kgm
peru. kgm
san- marino. kgm
thailand. kgm
cameroon_ departments. kgm
puertorico. kgm
san- marino. kgm
bulgaria. kgm
San MarinoName
peru. kgm
San Marino
africa. kgm
brazil. kgm
colombia. kgm
guatemala. kgm
spain_ provinces. kgm
venezuela. kgm
world. kgm
City in California USA
Sanna Guttorm álggaha barggustis ođđajagemánu 14. beaivve 2009.
Name
Teavsttat
Sáni
Sáni:
Sániid šaddan: Máná diđolašvuođa sániid hámiin ja sániid šaddamis sáhttá ovddidit earálágan hárjehusain;
Čájeha sániid listun, juoga mii sáhttá leat ávkin jus ii dieđe mo sátni čállojuvvo.
Sátneollašuhttin
For Word Wrap Policy
aviissat leat ollu unnit mearis Ruoŧas go Norggas.
Comment
Sámi aviisa Nuorttanáste almmustahtii Saba jápmima maŋŋá muitočállosa, man mielde sámit ledje manahan dehálaš ovddasteaddjiset, guhte guđii maŋŋásis sohkabuolvvaid čađa ealli árbbi.
máilmmi historjái
ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas.
veahkkin ovddidit ipmárdusa, gierdavašvuođa ja ustitvuođa buot " nállejoavkkuid,
veahkkin ovddidit ipmárdusa, gierdavašvuođa ja ustitvuođa buot "nállejoavkkuid,
City in California USA
City in Equatorial Guinea
SanskrihtagiellaName
City in California USA
City in California USA
City in California USA
City in Bornholm Denmark
africa. kgm
philippines. kgm
caribbean. kgm
catalonia_ comarques. kgm
City in New Mexico USA
cuba. kgm
el_ salvador. kgm
finland_ regions. kgm
spain_ provinces. kgm
guatemala. kgm
philippines. kgm
portugal_ provinces. kgm
spain_ provinces. kgm
usa. kgm
venezuela. kgm
vietnam. kgm
oceania. kgm
puertorico. kgm
City in California USA
City in California USA
City in New Mexico USA
bosnia- herzegovina. kgm
catalonia_ comarques. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
zambia_ districts. kgm
ecuador. kgm
mexico_ states. kgm
philippines. kgm
cuba. kgm
mexico_ states. kgm
uruguay. kgm
malaysia. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
dominican_ republic. kgm
world. kgm
Goalmmát molssaeaktu lea dat, ahte hábmejuvvo ovttatmano diggeriekti, mii gokčá oba Sámi leana,
City in British Columbia Canada
SAO
Sao Tome ja Principe
São Tomé ja PríncipeName
Sápmelaš lei Suoma vuosttas sámegielat áigečála.
ja sámi álbmoga, mii lea álbmot almmá stáhta ja riikkarájiid haga, muhto mas lea
SapphireComment
japan. kgm
Sáráhkka lea nissoniid ja nieidamánáid goaŧu rájes suodjaleaddji, riegádeami ráđđejeaddji.
world. kgm
Čuolda
Čuolda
ČuoldaStyle name
Čuolda@ label: listbox
Čuoldanummir
Čuoldda:
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Čuolda ferte leat unnimus 1.
Čuolddat:
Čuolddat
Čuolddat@ info
ČuolddatName
Čuoldabárgideapmi
Čuoldda:
Čuolddat
Sárá lea ovddidan davvisámegiela oahpaheaddjin, journalistan ja girječállin.
City in Volga Region Russia
City in Florida USA
SardiniagiellaName
tajikistan. kgm
italy. kgm
greece_ prefectures. kgm
star name
City in Quebec Canada
City in Nebraska USA
star name
Ráidui gullet áppesa lassin sierra bargogirjjit čakča- ja giđđalohkanbajiid várás.
Ráidui lea fidnemis maiddái bargogirji.
Comment
Name
Maŋŋálas ovttadat
Maŋŋálas
Ráiddu vuosttas Sarjan ensimmäiseen tuotantokauteen kuuluu 13 jaksoa, joista ensimmäinen sai ensiesityksensä Suomessa 25. helmikuuta 2019 suomeksi ja seuraavana päivänä ruotsiksi.
Oahpa rehkenastiti - ráiddu lea jorgalan sámás Jovnna-Ánde Vest WSOY álgogielat girjeráiddus Laskutaito.
Ráidonummir:
Seriála nummár:
& Maŋŋálas fáksa/ modem- čálán
Ráidu heive bures sihke skuvllaide ja ovttaskas olbmuide.
Ráiddut
Name
& Tabuláhtorgovdodat:
Gilkorat
Tabuláhtor - ja gaskamearkkat:
Tabuláhtorat
Tabkeyboard- key- name
Tabuláhtorkeyboard label
Tab/ Click/ MouseWheel (HINT: for Focus)
@ option: radio Field separator
Tab
Tabuláhtor
Dávjá várka ihkku
Sii sáhttet maid oažžut várkka gaskabealji siedju vuolššis, bealljenávhllahagas.
join-style
Sarre girji ovdanbuktá anáraš bivttasteami ja duodjeárbevieru iežas gillii.
SAR
Paper Source
%s dokumeantta
City in Alberta Canada
City in Ontario Canada
Region/ state in Canada
City in Saskatchewan Canada
unit-symbols
SATA-komitea válmmaštallá ollislaš ođastusaid sosiáladorvui.
Arvedávgeivnnitpalette name
Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid.
Árvedálkin Berliinnas Giđđa lea álgán máŋggaiguin čoakkámiiguin.
Radiella
Satelihtta
SatherLanguage
Sátnemeahccái - lohkan- ja čállindáiddu álgooahpahus I - davvisámegiella
Sátni - báhko - baakoe sámegiela sátnevuorká.
satni.
Lea dáhpáhuvvon ahte olmmoš vázzá meaddel, ja dovdá gamus ipmašiid, áicá dološáiggi báktegájanassan ja šaddá bákkus oaidnit juoidá mii livččii bisson oaidnemeahttumin.
Govat: Virpi Jefremoff
Máinnas- ja muitalusárbevierru sirdásit buoremusat mánáidgirjjálašvuođas.
SáhtodohkoComment
Sahtedohko Floyd- Steinberg
Sáhtedohko Floyd- Steinberg
& Sáhtedohko duolbbáš
Sahtedohko šearbmaseastejeaddji
Sahtedohko
object name (optional)
world. kgm
azerbaijan. kgm
saudi_ arabia. kgm
saudi_ arabia. kgm
Saudi ArábiaName
Saudi Arábia
Saudi Riyal
City in Ontario Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Michigan USA
Constellation name (optional)
Sky Culture
unit-symbols
City in Georgia USA
Comment
Nuohtta dohkkehuvvui virggálaččat sámiid 15. konfereanssas Helssegis 1992.
'Cover image' playlist column name and token for playlist layouts
Roger Ludvigsen lea dahkan čájalmasa musihká.
komponista
& Komponista:
Suovvavielgatcolor
• suovastit guoli dahje bohccobierggu, válmmaštit sáltebierggu, sálteguoli
Color Channel
Hue:
Comment
select-criterion
Rievdat ivnni
SawfishComment
Name
SBD
ScalaLanguage
City in Ontario Canada
ScavengerName
ScedGenericName
City in Illinois USA
City in British Columbia Canada
star name
Comment
star name
Scheinina álgovuolggalaš árvvoštallama mielde ruhtaministeriija addin cealkámuš ii dávis Suoma vuođđolága ja Suoma dáláš riikkaidgaskasaš čatnasemiid.
star name
Scheme syntáksamerken
SchemeLanguage
Syntáksamerken Scheme várás
City in New York USA
Schjerfbeck njealje barggu poastamerkii
germany. kgm
germany. kgm
scilabLanguage
unit-symbols
unit-symbols
confirmation-list-of-devices
Scott Manson
City in Arizona USA
City in Pennsylvania USA
ScreenMatch (sRGB)
ScreenMatch (sRGB) - bietna
keyboard label
Comment
Description
ScribusGenericName
a (the first letter in the alphabet)
ScrollkeeperName
keyboard label
Scroll Lock ii leat šat aktiivalaš.
Scroll Lock- boallu lea aktiverejuvvon.
Scroll Lock
SCR
SCSIComment
SCSI
SCSI- diehtuName
unit-symbols
brush-editor-action
SDD
Stencils
City in Far East Russia
City in South Region Russia
City in Texas USA
City in Delaware USA
City in California USA
Dat gáibida muhtin kommeantta.
Dat addá ásahusa dásis Suomas hubmon sámegielaide ođđa vejolašvuođaid čállojun sámegiela almmustahttimii.
SearchKeywordsFilterComment
Search The Web context menu item
Dát lassibeavdegirji bođii fápmui guovvamánu 12. b. 2002.[3] Nuppi lassibeavdegirji gieđahallá mánáide guoski olmmošgávppi, mánáid ávkkástallama prostitušuvnnas ja mánáidporno.
City in Alberta Canada
City in Washington USA
Dat rabašii luotta oahpahusa fástan dahkamii, ovddieapmái ja dan sajádaga bajideapmái.
City in Florida USA
Sebastian Pipping
Sebastian Sauer
SECOND (áigi)
SECONDS (áigi)
MROUND () - funkšuvdna dieđiha árvvu jorbejuvvon mearriduvvon buktagii. Árvvus ja buktagis galgá leat seammá ovddabealmearka
SECONDS () - funkšuvdna dieđiha áigecealkaga sekundaárvvu.
Seconds (suffix)
Secure Sockets Layer
Image/ info menu item (should be translated)
Dat ovddida sámegiela ja sámegielat oahpahusa, čuovvu sámi skuvlenáššiid ovdáneami, bargá áššedovdin ja sáhttá dasa lassin dahkat evttohusaid ja addit áššedovdecealkámušaid sámiid skuvlengážaldagain.
Dat ii atte buori gova sápmelaččaide iige eandalit sámediggeválggaide ja dat heajudivččii sápmelaččaid luohttámuša Suoma ráđđehussii ja dan čatnaseapmái ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Muhto dat orru álo lojit veháš áigge geažis, iige leat váralaš.
Dasa ii leat geasge earán dahkamuš.
Dat ii atte vejolašvuođaid váidit áššis, eaige sámediggeáirasat duostan sierranastit, mas stivra sivahuvvo.
Dat ii dárkkut suohkana iige servviid, muhto servošiid dehege álbmotjoavkkuid.
Dat ii dađi bahábut jeđđe geange eará go mu ja mánáidan.
Čájálmas lea guovdu ja gasku guovtti kontineantta, mat leabba áibbas earálágážat ja lea sivdniduvvon rastá rájiid ja hehttehusaid.
Dát buohtá oidnosii aiddo seammalágán cealkagis (árt. 1) goappá-ge konvenšunnas:
Ahte diehtu maid galgá addojuvvot dan
Dat ahte meannudeapmi ii álo atte sávahahtti bohtosa dahje ahte šaddá liiggás vigit go lea várka maŋŋil go bátni lea geson dahje dugŋojuvvon lea vealtameahttun.
Dat, ahte lean ohcan virggi, ii dárkkut dan ahte ingo livčče dievaslaččat čatnasan sámedikki bargui.
Go Suopma ii leat ratifiseren ILO 169 álgoálbmot- ja čeardasoahpamuša, de dat lea buncarákkis Suoma ohcamuššii dorvoráđđái.
Stáhtaid váilevaš dovddastus eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas lea vuolgán ollu das go ballet ahte dát livčče lágalaš coakci eamiálbmogiidda buktit eretčuoldima gáibádusa doaibmi stáhtas.
star name
oaivil, muhto dat speadjalastá oba bargoservoša jurddaheami giellaláhkii ja sápmelaččaid gielalaš
Dat álkidahttá sámedikki ja sámi fitnodatolbmuid gaskavuođa ovttasbarggu.
Dat fuolaha daid seammá áššiid go heaittihuvvon lávdegoddige.
Dat fuolaha lágas dárkkuhuvvon jorgalusaid doaimmaheamis sierra virgeoapmahaččaide ja lágádusaide, veahkeha virgeoapmahaččaid ja lágádusaid sámegielat tulkkaid skáhppomis ja maiddái sámi giellalágas dárkkuhuvvon eará bargguin sihke čuovvu sámi giellalágas ásahuvvon ulbmiliid ollašuvvama ja bargá dárbbu mielde álgagiid sámegiela geavaheami ovddideapmin.
Dat dohkkehuvvui jagi 1971 romanaid vuosttaš máilmmekongreassas, mii dollojuvvui Londonis.[1][2] Leavgga duogášivnnit leat alit ja ruoná.
Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat.
Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan.
Sieiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat.
MáinnasspealluName
divaštallamiid dán áššis lasáhusas nr. 3.
Failed to create the preferences file %1.
eg jack of clubs
Čieža ođđa plánejeaddji
Čiežaivnnát (buoriduvvon)
Čiežaivnnát fotografiija
Dát doalvvui dasa, ahte jagi 1917 dollojuvvui lulli ja davvisámiid oktasaš čoahkkin Norggas Troanddimis.
Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot.
Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin.
Dat luohtekultuvra dušše bázii eret. "
Dat, guhte eahpida leat gártan dán lágas dárkkuhuvvon vealaheami vuollái, sáhttá bivdit dásseárvoáittardeaddjis rávvagiid ja neavvuid áššis.
Dat guhte juoigá, ii juoigga luođi, muhto baicce juoigá geannu (dan geasa luohti guoská).
se almmostahttet muhtin deavsttaid dearvvasvuođas, divššus ja rivttiin divššus dan viđa našuvnnalaš minoritehta gielaid guovttenuppelogi dohkkehuvvon variašuvnnaide.
sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvama gohcci orgánaid ođđaseamos
Dáhpáhusat leat ordnejuvvon Anáris, sámekulturguovddáš Sajosis.
(Wirilander) čielggadit eananeaiggátvuođa ášši ja erenoamáš sámelávdegotti.
Sihke nuorvu ja bealljenávhllahat leat dábálaš vuolšeskibasvuođat mánáin.
Sihke ohcamušas ja konvoluhtas galgá máinnašit ohccojuvvon barggu bargočoavdda.
Ja bátnái 7 jus bátni guhtta seammá bealis váilo.
giellalágas, sápmelaččain ja sámi kultuvrras sihke atnit ávvira bargoservošiid vuoiŋŋa ja
Sihke Olmmošvuoigatvuođa Komitea láhtten- ja háldenvuoigatvuođalaš ovdáneapmi čájeha olu stáhtaid siste ahte iešmearridanvuoigatvuohta ii leat" gáldnan duoba " muhto lea álššas ja čálgil.
Sihke Olmmošvuoigatvuođa Komitea láhtten- ja háldenvuoigatvuođalaš ovdáneapmi čájeha olu stáhtaid siste ahte iešmearridanvuoigatvuohta ii leat" gáldnan duoba "muhto lea álššas ja čálgil.
Lex Maria almmuhus galgá dutkojuvvot sihkkarastin dihte buohccesihkkarvuođa.
Sihke ilmmuhus Sosiálastivrii ja Sosiálastivrra mearrádus leat almmolaš áššebáhpirat maid visot geat háliidit sáhttet lohkat.
Golbma (3) eará ovddasteaddji vállje Sámi parlamentáralaš ráđđi nu ahte guðe nai sámedikkis vállje ovtta (1) ovddasteaddji.
Sihke konvenšuvdna servodatlahtolaš ja politihkalaš vuoigatvuođain ja konvenšuvdna ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvvuođain mearridit artihkkalis 1 ahte:
Háleštemiin das, galgá go " eamiálbmot " - duoba leat pluralisas vai ii, nugo dás ovddabealde lea muitaluvvon, eahpidedje arvatmađi stáhtat galggašii go buorásdahttit iešmearridanváldi ja sirdit dan eamiálbmogiidda alces. Geat čouččuhedje ahte ii galgga áddot eamiálbmogiidda dákkár fámudus, fertejedje lihkká jierpmálaččat ovdanbuktit sujaid das manne eamiálbmogiidda ii áddošii dákkár vuoigavuohta, go ná ii gieđahallo nuppiid eaistáhtaceggejeaddji álbmogiid buohta.
Háleštemiin das, galgá go "eamiálbmot" - duoba leat pluralisas vai ii, nugo dás ovddabealde lea muitaluvvon, eahpidedje arvatmađi stáhtat galggašii go buorásdahttit iešmearridanváldi ja sirdit dan eamiálbmogiidda alces. Geat čouččuhedje ahte ii galgga áddot eamiálbmogiidda dákkár fámudus, fertejedje lihkká jierpmálaččat ovdanbuktit sujaid das manne eamiálbmogiidda ii áddošii dákkár vuoigavuohta, go ná ii gieđahallo nuppiid eaistáhtaceggejeaddji álbmogiid buohta.
Lea maid buorre jus sihke ruovttus ja ovdaskuvllas molsojuvvo sihkaldagat dávjá.
Stencils
Feará makkár heivehusat
default theme name
Feará mii
Stencils
Feará miiName
Feará miiScreen saver category
Feará mii@ title: window
underline
Feara makkár matemáhtalaš mearkkat AKCharselect unicode block name
Feara makkár matemáhtalaš mearkkat BKCharselect unicode block name
Feara makkár mearkkatKCharselect unicode block name
Feara makkár mearkkat ja njuolatKCharselect unicode block name
Feara makkár teknihkalašKCharselect unicode block name
Feará makkár divvumat
guovllus Lapin paliskunta Soađegili suohkanis) boazodoallu lea geavadis sámi
maiddái vuoigatvuohta gáibidit šiehtadallamiid.
Feará mii
vuđot dállodoallu ja álgoálbmogiid árbevirolaš doaimmat nugo meahcásteapmi,
gávpemárkanrievttálaš ja immateriálarievttálaš lágain leat mearrádusat mat gildet
ja sámegielas, ja ahte oahpahus muđuige lea heivehuvvon sámi kultuvrii.
eatnamiid luondduriggodagaide.
Fertet čállit sihke fáttá ja válddahusa ovdal go sáhtát sáddet dihkkeváidalusa.
Sihke báber- ja CDgirjjit leat oaidnin láhkái Heahtás 27.3.2008 sierra čájáhusjanjas.
Davviriikkat datte-ge deattohit nugo eatnašat nuppiin stáhtain, dalle go vuos juo lea dovddastan ahte galgá juolluduvvot vuoigatvuohta iešmearrideapmái, ahte stáhtaid territoriala integritehta vuođđojurdda bidjá čavges ráddjejumiid dán vuoigatvuhtii.
Sihke ránskka ja ámeriikkalaš váldegomiheami áiggi, 1700 jagi loahpageažis, čuožžánii iešmearrideami gáibádus ja šattai stáhtaásahusa geađgejuolgin.
Muhto ii Ruoŧa vuođđoláhka eai-ge eará Ruoŧa láhkaásahusat namat makkár-ge oktavuođas ahte sámit livčče eamiálbmot. Datte-ge le Ruoŧŧa olu virggálaš oktavuođain deattuhan sámiid sajádaga eamiálbmogin.
Sihke sámediggelága ođasnuhttima olis ja Ilo 169-soahpamuša ratifiserema váljagoddegullamiin lea bukton ovdan Näkkela bálgesa juohkin, mas ii leat mihkkege dahkamušaid goapppainge láhkafidnuin, ja váljagottiide leat gul ovdanbuktojuvvon maid mu sohkaoktavuođat sohkalávaiguin.
giela nannema, dihto lávkkiid eananvuoigatvuođaid áššiid čoavdima guvlui, ja dan
servodahkii ja máhtus das.
Dat gieđahallá viiddesvuđot ja prinsihpalaččat dehálaš vuođđo- ja olmmošriekteáššiid ja riikkaidgaskasaš olmmošriekteáššiid.
Sihke strategiija ja doaibmaprográmma gárváneaba dán giđa áigge.
vuođain nugo almmolaš oktavuođainge - čálalaččat ja njálmmálaččat. Geatnegas
Sihke njálmmálaš ja čálalaš váidagat dutkojuvvo
Sus lea maiddái vuoigatvuohta friddjaáigái ja dáidda- ja kultureallimii.
Sihke danne ja go sámiid eallinvuohki lea nomadalaš, de gaskkalduvvamat eai sáhte duššadit vuoigatvuođa oamasteami, vaikko dat sáhttet leat leamaš guhkebuš áigái.
sihke duopmostuoluide ja hálddahussii.
Sihke Unesco ja Eurohpa komisuvdna leaba ohcan Ráđi dárkojeaddjeáirrasin dego maid máŋggat sierra riikkat.
birra eatnamiidda čáziide, ja artihkkaliin 38, mii lea vuonaid ja riddočáziid birra, ja
Statskog, Norgga dearvvašvuođadoaimmat ja priváhta oahpahuslágádusat.
Son guhte oaivvilda ahte su árbevierroriekti lea gáržžiduvvon, sáhttá iskat
Dat muitala das, ahte ainge buot stáhtat eai hálit dovddastit eamiálbmogiid ja daid sierravuoigatvuođaid.
Datnai almmustuhttojuvvo farggabáliid.
@ item: inmenu undo insert
SeaguhuvvonČáhppat
Speallonummiriid seaguhanvuogi:
Dielvvasmahttin
Dielvvasmahttinalgoritma
duplicate paintbrush
Seaguhanmodus
Dat čoahkkana 4-5 geardde jagis.
Dat čohkiida dál golmma strategalaš válljemis.
Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami.
Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii vuođđudit oktasaš Sámiráđi.
Láhka duššada lágaid riekti geavahit sámi- ja suomagiela ja meänkieli hálddahuseiseválddiin ja duopmostuoluin.
Dat gusket atnudiŋggaid maid oažžu nu gohčoduvvon veahkkeneavvokoarttain.
Dat gokčá maid ođđa resursageavaheami, omd. guolle
Dat guoská dálážis ee. LSHP ja dainna lágiin maid boahttevuođa sode-iešstivrenguovllu.
Dat guoská sihke čilgehusa ja oba soahpamuša ratifiserema.
s
Jorgaleapmi
Anašit sihkkaris báikkis sáhttá dahkat álkibun muossánit.
Ahkerádji seksii?
Seksa lea juoga man dárbbaha hárjehallat vai šaddá rivttes buorre, seamma go máŋga eará eallimis.
Constellation name (optional)
láhttemat dahje geahčastagat, mat geažidit seksuálavuhtii snoallan, guovttemielalaš leaikkat ja maiddái goruha, gárvodeami dahje priváhtaeallima guoski fuopmášahttimat dahje jearaldagat, pornografiijamateriálat, seksuálavuhtii guoskevaš reivvet dahje riŋgemat, fysihkalaš guoskkahallan, sohkabealleoktavuođa dahje eará sohkabealleovttastallama guoskevaš evttohusat dahje gáibádusat, illásteapmi dahje dan geahččaleapmi.
Seksuálalaš heađušteapmi ja heađušteapmi sohkabeali vuođul
š Seksa vuosttaš geardde
Seksualálaš veahkaváldimin adno juohkelágan seksualálaš givssideapmi ja rohcošeapmi, sihke lágahis dagut ja morálalaš vearrodagut.
Seksuálalaš heađušteami ja heađušteami sohkabeali vuođul nugo gohččuma dahje rávvaga vealahit sohkabeali vuođul galgá doallat dán lágas dárkkuhuvvon vealaheapmin.
Sektorjurddaheapmi eastá ollisvuođa oaidnima ja hábmema.
Sektormieldásaš dárkilis ulbmilat leat sámi ealáhuspolitihka, sámegiela eallinfámu dorvvasteapmi, sámemánáid ja - nuoraid sajádaga ovddideapmi, sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid buorideapmi, sámiid kulturbálvalusaid ja dáiddaeallima ovddideapmi, sámeoahpahusa ja allaskuvlejumi ovddideapmi ja sámi parlamentáralaš ráđi doaimma ovddideapmi.
Sektormieldásaš dárkilis ulbmilatOktasaš dárkilis ulbmilat
Sekunddat
unit-format
@ action: button
@ info: whatsthis
NAME OF TRANSLATORS
s
second
sekundda
Sekundda
minute
Sekunda:
Dat govvida, movt Suoma čihččet atomfápmorusttet Anáris bávkkeha ja bidjá das ceavzán olbmuid suokkardallat stuorra gažaldagaid.
MusihkkaráhkadeapmiGenericName
_Bláđđe
Bláđđe
Sirdde láses lásii
Sirde láses lássii
Sirdde láses lássii (maŋosguvlui)
Loga info- siidduidName
Navigašuvdna
Navigašuvdna
Čájeheapmi
Power
Bláđđe čállinbeavdelisttus
Bláđđe čállinbeavdelisttus (maŋosguvlui)
Mana čállinbeavddis čállinbeavdái
Mana čállinbeavddis čállinbeavdái (maŋosguvlui)
Dat sádde jietnabáruid maidda dasto goruda siskkit orgánat dávistit.
Geavaheaddjiageanta
FierpmádatloganidentifikašuvdnaComment
Fierpmádatlogan
Fierpmádatlogana čájeheapmiComment
Ii sáhttán álggahit fierpmádatlogana:% 1
Ii sáhttán álggahit fierpmádatlogana
Ohcamin lassemoduvllaid
Lasi domenat maid galgá lohkat
Čájehanáigemearri:
Bláđđenguovlu.
Čájehusheivehusat
Čájehanortnet:
Čájehančujuhus
Čájehančujuhusat:
Čájehanverrát:
Browse Tool
Čájehanmolssaeavttut: Base
Ohcangaskkadat:
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Čilgehusat: Govvehusa vuolggabákin lea dakkár ahte diehto joavku sáhttá leat sihke álbmot ja veahádat álbmotnjulgosa mielde.
Selkämeri álbmotviidodaga suodjalanguovllu vuođđudeapmi boahtte jagi lasiha Meahcceráđđehusa luonddubálvalusaid goluid dálážis.
Ivdnečoahkkádus álkes geavaheami várás
Čielga ráđđádallanproseassaid atnuiváldin lea muhtumassii álkidan sámedikki oassálastima Sámi álbmogii guoski mearrádusdahkamii, nugo ovdalis bihtás 16 gávnnahuvvo, Norgga stáhta lea vuolláičállán Norgga beale sámedikkiin ráđđádallansoahpamuša.
Čielgasamos ovda mearkkat dán oktasašbarggus leat Roavvenjárgga, Oulu, Tampere ja Helsset gávpogat.
 Čielggasmahttit doaibmarávvagiid, mo dieđujohtin bálvalusain áššehasaide ja ámmátbargiide
Čielggasmahttit doaibmarávvagiid, mo dieđujohtin bálvalusain áššehasaide ja ámmátbargiide sihkkarasto
Dákkár reservašuvdna lea hui heajos vuođustusa alde dandihtii go álbmogiidgaskasaš njuolggus ii fámuiduhte eavttokeahtes ja ovttabealát eretgaikuma doaibmi stáhtas ja iehčanasvuođa ollášuhttit.
Dat sáhttá leat galledeapmi kuratora luhtte.
Dat guoská maid etniiddearvvašvuođadivššu, divššu abortta oktavuođas ja eastadanávnnasrávvema.
Dakkár gáibádus oažžu maid hilgojuvvot jus lea čielggas ahte das lea heivemeahttun ulbmil.
leat dakkár dilis ahte sii álbmotrievtti mielde sáhttet gáibidit beassat vuođđudit iežaset
Maŋimuš máilmmesoađi rájis leamaš nášunstáhta oidnojuvvon vuđoleammus ovttadahkan servodatláhčimis.
almmolaš orgána mii gohčoduvvo stivran mas leat rávvejeaddji doaimmat ja mii
Earret ereliggánis diliin gos álbmotnjuolggus dorjjošii eamiálbmogiid luovusgaikuma, mearkkaša stáhtalaš dohkkehus dasa ahte eamiálbmogiidda áddo iešmearrideami váldi, áibbas ođđa servodatsoahpamuš gaskal stáhta ja eamiálbmoga. Ná maiddái go lea sáhka davviriikalaš sámekonvenšuvnna evttohusa válbmenbarggus.
Dakkár áššeolbmáid (ombudsmän) lei vejolaš nammadit sierra dásiin, dattetge ii suohkana dásis.
lea mearridit lágaid dahje álggahit hálddahuslaš doaibmabijuid mat sáhttet njuolga
bušehttii, mat ovdal gulle stáhtabušeahttapoasttaide. Juohke jagi Sámediggi juolluda
fertejit álbmotrievtti vuođul ovttas gávnnahit sámiid iešmearrideami čađaheapmái
beales sáhttá doaimmahit iešmearridanvuoigatvuođa. Čuovvovaš artihkkaliin
doaibmabijut leat dávjá heivehuvvon stuoribuš doaluide ja eará dálkedilálašvuođaide
ahte sámi kultuvra sáhttá ahtanuššat:
Dakkár dáhpáhusain, main dárkkistus lea čielgasit dárbbatmeahttun, de badjeolbmuin berrojuvvo 250 euro dárkkistanmáksu.
Fuopmášupmi biddjui dalle ovddimustá vuoigatvuhtii gaikut iežas doaibmi stáhtas áibbas eret.
Sámediggi ferte máŋggá suorggis meannudit viiddis áššiid, iige das sáhte leat
geavahit iežas giela ja oažžu dálkkodeami ja divššu mas su giella ja kultuvra
Máná ferte suodjalit dakkár dieđus ja materiálas, mii sáhttá vahágahttit su buresbirgejumi.
Dakkár dilli ii sáhte šaddat, ahte válgalogahallamii váldojuvvošedje olbmot seammaáigásaččat dálá sápmelašmeroštallama vuođul ja ođasmahttojuvvon sápmelašmeroštallama vuođul, " válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala.
Dakkár dilli ii sáhte šaddat, ahte válgalogahallamii váldojuvvošedje olbmot seammaáigásaččat dálá sápmelašmeroštallama vuođul ja ođasmahttojuvvon sápmelašmeroštallama vuođul, "válgalávdegotti ságajođiheaddji Janne Näkkäläjärvi muitala.
suddjejuvvon dakkár kultuvrralaš ilbmademiid vuostái mat mahkáš leat sámiid
suodjaluvvot das ahte earát boasttu ládje geavahit ilbmagiid mat mahkáš vulget
geavadiin ožžojun ávkki dássebealálaš juohkima. "
kultuvrra luonddu máŋggahápmásašvuođa oassin.
City in Alabama USA
Čielggadeamis gieđahallojuvvo vuosttaš geardde Suopma olmmošvuoigatvuohta-dilli, ovdal čielggadeamit leat vuojulduvvan dušše ulbmila áigumuša ovdanbuktimii.
Čielggadeamis Suopma lea čatnasan ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, álggahit sámegiela ealáskahttinprográmma ja vuođđudit olmmošriekteinstitušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmo kansliija oktavuhtii.
Čielggadeamis daddjojuvvo, ahte
Čielggadeamis stáhtaráđđi lea čatnasan dorvvastit sámegiela oahpahusa maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde guovlluin, gos leat stuora sápmelaš čoahkkebáikkit.
maid govvida čielggadusastis mo gonagasváldi nanosmuvai ja mo stáhtalaš eaiggát
Čilgejuvvon váldodárkkuhusa lassin kulturguovddáš fállá viiddis, ođđaáigásaš ja alladássásaš oktasašgeavahanlanjaid (čoahkkin-, auditorio-, máŋggadoaibma- ja loaiddastansajiid ja studiolanjaid) dihte erenomáš vejolašvuođaid lágidit áidnalunddot birrasis máŋggalágan čoahkkimiid, konfereanssaid ja dáhpáhusaid.
Válddahus
Dat gávdno reivvet ja muittuhančállosat - gaskabláđi olis.
Dat gávdno sáme- ja suomagiela lassin maid eará gielaide čujuhusas (www.samediggi.fi/spn).
Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat-ossodagas.
Dat gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat 2010 - gaskabláđi vuolde.
Dat gávdno Sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Eanaš stáhtat mat oasálastet WGDD:a gávnnademiide, dorjot davviriikkaid dán oasi bokte.
Doaibmamuššii gullá vel mearridit, nugo ILO-konvenšuvdna dárkkuha, man viidát
Sámi allaskuvllas sámegiela professoran doaibmi Ánte Aikio čielggada logaldagas gažaldaga ŠMii lea váttis sámegiela oahppamis?
mat guovlluid dat gullet sámi álbmogii konvenšuvnna mielde, dahje maid sii
galggašedje čielggaduvvot dárkilit Wirilandera árvalusa mielde.
čielggadit leago dárbu sámedikkis oažžut cealkámuša ovddalgihtii, ja galgágo
bargun šattai čielggadit sámiid dili eaiggáduššanvuoigatvuođaid ja geavahanvuoigat
čielggada sámegiela ja sámegielat oahpahusa ollašuvvama ja eavttuid sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
čilget sámedikki bohtteáigásaš organisašuvnna (SOU. 2002:77), oaivvilda ahte lea
čielggadeami várás iige sankšuvdnavuogádat láhkarihkkumiid caggamii.
Čilgehussii ii oaččo merket dieđuid geange dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin almmá su miehtama haga.
Čielggadeami čuozáhatjoavkun ledje sámi giellalága 2 §:s máinnašuvvon virgeoapmahaččat, geaidda sámi giellaláhka heivehuvvo.
Čielggadeami vuođul dát prinsihpat eai ollašuva suopmelaš servodagas čielgasitge sámi giellalága dárkkuhan vugiin.
Čielggadusa vuođul bargoaddi ja bargoveaga ovddasteaddjit mearridit ovttasráđiid, maidda doaimmaide dásseárvvu ovddideapmin galgá álgit.
Čilgehusa oažžun geahpeda dušši riektegeavvamiid.
gohčodii áššálaš cealkámuššan, son iskkadii eaiggáduššandilálašvuođaid ja daid
Čielggadusas kártejuvvojit maiddái maid surggiin lea dárbu sámegielat bargiide ja maiddái makkár bargguid sáhttá bargat ollásit gáiddusin.
Čielggadeamis lea árvvoštallon sámi giellalága čadnivuohta ovdalis namuhuvvon virgeoapmahaččaid ja almmolaš bálvalusaid buvttadeaddji servošiid ja priváhta oassebeliid ektui, geat ledje almmuhan, ahte sámi giellaláhka ii guoskka sin doaibmasuorggi.
váilliid Vihervuori čielggadeamis, muhto oaivvildii daid árvalusat leat dárbbašlaččat
Čielggadusas ja jearahallanskoviin addá lassidieđuid gielladorvočálli Siiri Jomppanen, telefon 010 839 3111.
Čielggadusas ráhkaduvvo raporta.
Čielggadusas deaddiluvvo Oahppoofelaš-infogihppa, maid juohkit nuoraide.
Čielggadeamis ožžojuvvon dieđu vuođul sámeguovllu gielddaid ja stáhta ossodagaid virgeolbmuin ja bargiin sámegiela eatnigiellan hállet buohkanassii 7% buot bargiin.
Čilgehusas galget ovdanboahtit bargoaddi čuvvon válljenvuođustusat, válljejuvvon olbmo skuvlejupmi, bargo- ja eará hárjánupmi sihke eará ánssut ja áššit, maid sáhttá geahččat leat váikkuhan čielgasit válljemii.
Čielggadeamis ráhkaduvvo maŋŋelaš báberhámat publikašuvdna.
Diehtojuohkin- oktavuođatolggobeallái
dutkamušaid ja dutkamiid
Čielggadusaid ráhkadettiin lea vejolaš geavahit nu statistihkalaš go kvalitehtalaš vugiid.
leat maid ovdan dakkár čielggademiin mat eai erenoamážit gieđahala sámiid. Dan
juo leamaš ovdan almmolaš čielggademiin ja divaštallamiin.
Čielggadus.
vuođaid čielggademiid ovttasbargu ", váldojuvvo áššin ovdan čuoggás 3.2 sierra sámi
vuođaid čielggademiid ovttasbargu ", váldojuvvo áššin ovdan čuoggás 3.2 sierra sámi
čielggadeapmi) ja mii lea muitalusa mildosin.
Stáhtalaš čielggadeami (SOU
Čielggadanlávdegoddi galgá árvalit mearrádusaid mat buoridivčče
čielggadeaddjin - guoskkatkeahttá eananeaiggátvuođa ášši - buktit árvalusa das mo
Juridihkalaš geahčadansajis, nugo justitieministeriija ja olgoriikkaministeriija
Čielggadus lea hohpolaš, vai Suopma sáhttá váldit atnui indikáhtoriid ja čađahit álbmogiidgaskasaš geatnegasvuođaidis.
Čielggadus čujuhii, ahte eiseválddiid sámegiela bálvalusat eai leat buorránan lága boahtima maŋŋá ja eanáš oassi bálvalusain ordnejuvvo jorgalusaid ja dulkoma vehkiin.
Čielggadeapmi sámi giellalága ollašuvvamis vuođđuduvvá viiddes skovvejearahallamii, mas 169 oassebealis jerrojedje ee. dieđut sámegielat bálvalusaid viidodagas, sámegiela dáiddus ja geavaheamis ja maiddái sámegiela eavttuin bargguin.
Čielggadeami direktiivvas
Čilgehustabeallas ovdanbuktojuvvui sámedikki dán válgaáigodaga 2008-2011 doaibmaprográmma olláhuvvan sámedikki sierra orgánain.
Čielggadusa várás skáhppojuvvojit dárbbašlaš dieđut bargosaji dásseárvodilis.
Čielggadus dahkko elektrovnnalaš gažaldatskovi vástádusaid ja jearahallamiid vuođul ja daid mielde ráhkaduvvo nuoraide dárkkuhuvvon Oahppoofelaš-gihpa.
vuođaide sámiid ruovttugilleguovlluin. Wirilander geigii iežas čielggadeami
Guorahallamat čujuhit, ahte sámiid davvirittuid guolásteapmi lea maŋimuš jagiid mearkkašahtti vugiin váttásmuvvan guollečáziid fuones hálddašeami geažil.
Sámedikki čilgehusaid vuođul orru leame nu, ahte sierra gielddain ja maiddái doaibmiid ja eiseválddiid gaskkas leat sierralágán oainnut maid giellabeassi, giellalávgun ja sámegielalaš beaivedikšu dárkkuhit.
Mii ollašuhttit čielggadusa elektrihkalaš jearahállaskoviin ja jearahállamiiguin ruovttuguovllu gielddain ja čielggadusa vuođul ráhkadit nuoraide oaivvilduvvon Oahppoofelaš - infogihppaga.
Čilgehus boahtá gávdnot lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin.
Sámedikkis, ja eavttuhii ahte sámiid ruovttugilleguovllu eananeaiggátvuođa áššit
Konvenšuvdna mearrida máná vuođđovuoigatvuođaid buot sajis ja buot dilis. Konvenšuvdna lea oppalaččat dohkkehuvvon áddejupmi das makkár vuoigatvuođat mánáin galget leat beroskeahttá ee. sin liikeivnnis, sohkabealis, gielas, oskkus, politihkalaš oaivilis, álbmotlašvuođas, etnalaš duogážis, sosiála duogážis, sohkaduogážis, opmodagas dahje lámisvuođas###barn-sv.
Dat mearkkaša máilmmi gefoma ja ovttabealagin šaddama ja máilmmi eamiálbmogiid gielaide vuorkašuvvan divrras kulturdieđu jávkama, logai Arhinmäki.
Dat mearkkašii sámepolitihka, iežasgielat media, girjjálašvuođa, teáhtera, skuvlema ja dutkamuša badjáneami ja máŋggaid sámi kultuvrra vuođul huksejuvvon institušuvnnaid álggu.
Mii lea eanadikki vuolaš ja gielddalaš dikšun sierrana riikka sierra guovlluin.
Gažaldat, main ovttadagain lea váldi šiehtadallat álbmogiidgaskasaš soahpamušaid (traktáhtaid), lea hearkkes gažaldat juo dainnago álbmogiidgaskasaš soahpamušat leat álbmotrievtti riektegáldut.
Seminára sáhttá maŋŋá čuovvut maiddái davvisámegielat ja suomagielat vurkkohussan.
Seminára sáhttá čuovvut strama bakte čujuhusas https://www.metacdn.com/r/l/vffjqfse/livesapmi
Seminára sáhttá čuovvut streama bokte čujuhusas www.sogku.fi/live
Seminára: Ievttá maŋŋá- Sámeservodaga ja sámedutkama ođđa biekkat
Seminára bohciidahtii beroštumi ja doppe ledje olu olbmot.
Disdaga oassálasten Succes in the north (menestupmi davvin) - semináras, mii gieđahalai Barentsa guovllu fitnodat- ja industriijadoaimma.
Seminárai beassá nuvttá ja dat lea suomagielat.
Seminárii galgá almmuhit iežas 7.9. rádjai.
Semináras mu buktin dearvvahus gávdno suoma- ja davvisámegillii sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi/puheet).
Seminára ordnejuvvui ovttasbarggus Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánaiguin.
Seminára gieđahallá earenoamážit sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid dili ja dan olis suokkardallojuvvo mot dorvvastuvvo sámegiela ja sámi giela sirdin ođđa buolvvaide.
Seminára gieđahallá dálkkádatrievdama ja suvdilis gárganeami árktalaš guovlluin ja kultuvrralaš, dieđalaš, oahpahuslaš ja sosiála hástalusaid.
Semináras ožžon olu dieđu eandalii Murmánskka guovllu doaimmain.
Seminára gullá luonddu máŋggahápmásašvuohtajagi dáhpáhusaide.
Seminára sáddii nana signála oahpahus- ja kulturministeriijai, sámediggái ja sámi oahpahus-guovddážii sámeduoji oahpahusa ovddidandárbbuin.
Seminára sáddii nana signála oahpahus- ja kulturministeriijai, sámediggái ja sámi oahpahusguovddážii sámeduoji oahpahusa ovddidandárbbuin.
SEMINÁRAHÁPMI 310 olbmui
Seminára iđitbeaivve prográmmas temán leat Eurohpa Ráđi soahpamušat ja soahpamušaid ollašuhttima gohcin.
Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid olláhuhttin.
Seminára áigge gullat árbevirolaš ja modearna sámemusihka ja semináraoassálastiin lea vejolašvuohta oahpásmuvvat árbevirolaš sámeduodjái.
Seminára olis sámedikki stivra deaivvai vuoigatvuohtaministara sierra hui liekkus deaivvadeamis.
Seminára áigemuddu lea leamaš sápmelaččaide hui hástaleaddji.
Seminára sáhkavuorut:
Seminára rahpá Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
Seminára rahpan sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii sámegiela ja ealáhusaid gaskavuođas. "
Seminára rabai Monaco prinsa Albert II, gii ságastis anii hui dehálažžan dákkár seminára lágideami.
Seminára rabai Suoma sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi.
Seminára eahketbeaiprográmma álgá dmu 14.15 jorba beavddi ságastallamiin sámenissoniid rollas muhttašuvvi servodagas.
Seminára maŋŋel lei sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkán, mas muitalinnai dárkileappot ovddit blogistan.
Seminára maŋŋá SPR dievasčoahkkin mearridiige, ahte galgá álggahuvvot oktasaš nuoraidráđđi ja čadnot sámi parlamentáralaš ráđđái.
Seminára ordnejit birasministeriija, sámediggi ja artihkal 8 (j) -bargojoavku.
Seminára goalmmát fáddá lea ovttaveardásašvuohta.
Seminára loahppaboađusin gávnnahuvvui, ahte lea dárbbašlaš vuođđudit bargojoavkku, mii sáhtášii válmmaštallat evttohusa Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiide ja doalvut ášši doppe ovddos sápmelaš parlamentáralaš ráđi bokte sápmelaš ministerbargojovkui ja stáhtii.
Seminára namma, árktalaš seminára, laktá seminára fáttá dálkkádatrievdama oassin ja
Seminára prográmmai gulavaš beaive- ja eahkesbeaimállásat fállojit Sajosa restauráŋŋa Gallas.
Liŋka seminára prográmmai
Seminára prográmma vuođul dát guokte seminárabeaivvi bohtet leat miellagiddevaččat. Vuorddán
Seminára váldosáhkávuoruid doallaba veahkkeprofessor Rauna Kuokkanen (Toronto universiteahtta) ja veahkkeprofessor, doseantta Pigga Keskitalo (Sámi allaskuvla, Helssega universiteahtta).
Seminára oaiveviggamuš lei muitalit sámenuoraid dili birra ja buktit ovdan doaivaga davviriikkalaš nuoraid lávdegottis.
Seminára loahpas almmustahtto Sámedikki kulturlávdegotti mieđihan kulturbálkkašupmi.
Seminára davviriikkalaš guossit Norgga Kárášjogas buktet ovdan dehálaš gažaldagaid rádjaeastagiid elimineremis boahttevuođa bálvalusráhkadusas.
Seminára ságajođiheaddjin doaibmá hálddahushoavda Juha Guttorm.
Seminára ságadoallin doaibmá Pia Ruotsala, Sámediggi.
Seminára ovdaságat ja dieđáhusat gávdnojit dán vahku mielde sámedikki siidduin: (
Seminára ulbmilin lei buktit lassidieđu ILO-soahpamušas, gullat ministeriijaid oainnuid ja oahpásnuvvat sierralágán guovlluhálddašanmálliide Suomas.
Seminára ulbmilin lea addit oassálastiide gova muhttašuvvi sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid birrasis Suomas sihke oainnu man láhkai lágidit ja ovddidit boahttevuođas sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid.
Seminára ulbmilin lea addit oasseváldiide gova muhttašuvvi sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birrasis Suomas sihke oainnu man láhkai lágidit ja ovddidit boahttevuođas sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.
Seminára dárkkuhussan lea lasihit diđolašvuođa sápmelaččain, ovddidit utnolašvuođa ja máŋggahápmásašvuođa sihke lasihit diđolašvuođa Eurohpa ráđis ja dan orgánain.
Seminára ulbmilin lea oahpásmuvvat Sámediggái ja sápmelaččaid sajádahkii dálá Suomas.
Seminára dárkkuhussan lea doaibmat oahpahus- ja kulturministeriija álggahan sámegiela ealáskahttinprográmma oassin ja doarjut dan plánema ja ollašuhttima.
Seminára dárkkuhussan lea fállat gova sámekultuvrra sierra oassesurggiin ja servodatlaš hástalusain.
Seminára temá joatkašuvvá Sajosis dmu 19.00 Sámemusihkkaguovddáža ja Kalevalaseura lágidan konsearttas.
Seminára fáddá: giella ja árbediehtu lea lunddolaš oktiibidju.
Seminára fáddá, sápmelaččat girkus lea hui áigeguovdil ja sávan, ahte seminára ságastallamiin ja evttohusain bohtet konkrehtalaš evttohusat mot sámegielalaš ja sámi kultuvrra miel bálvalusat evangelalaš-luteralaš girkus sáhttet gárgehuvvot.
Seminára fáddá - sámi álbmot, gielat ja kultuvrrat lea hui dehálaš.
Seminára signála lei hui čielggas: soahpamuš galgá ratifiserejuvvot.
Seminára oktan dárkkuhussan lea dieđihit sámedikki ulbmiliin ja doaibmabijuin seailluhit ja ovddidit sámegiela ja maiddái doalahit dan eallinfámu.
Seminára olis olggosaddojuvvui VDD, doseanta Kaisa Korpijaakko-Labba dutkamuš vuoigatvuohtaministeriija diŋgon eananvuoigatvuohtadutkanfidnus (Oikeusministeriön maaoikeustutkimus projektin tuottamien selvitysten oikeudellista arviointia, saamelaiskäräjät 2008, 142 s.,sámás: Vuoigatvuohtaministeriija eananvuoigatvuohtadutkamušprošeavtta buvttadan čilgehusaid vuoigatvuođalaš árvvoštallan).
Seminára oktavuođas luohpaduvvo vuosttas Sámi gielladahku-bálkkašupmi.
Seminára olis meinejin deaivvadit guovlokomissára Danuta Hübneriin, ja muitalit sutnje sápmelaččaid sávaldagain.
Seminára olis bismá Samuel Salmi lei persovnnalaččat átnon ándagassii evangelalaš-luteralaš girku oasi 1930-logu fysihkalaš antropologiija nálledutkamušaide.
Seminára olis deaivvadin Eurohpa-ministtar Astrid Thorsiin, geainna ságastallen sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain ja áigeguovdilis láhkaásahanfidnuin.
Semináraprográmma gávdno dákko
Seminára lei aivve ođđalágán vuohki buktit ovdan Eurohpá ráđi lagabui rásseruohtasdási.
Seminára lei hui dehálaš, daningo doaibmabidjoevttohusain gieđahallojuvvojit earenoamážit áššit, mat gusket sámi boažodoalu stivrema ja hálddašea, i. Odne mus lei čoakkán oahpahusministeriijas ja dat laktásii sámi árbevirolaš dihtui.
Seminára deaddu lei ealáhusain ja ekonomiijas, eaige birasgáhttenolbmot lean bovdejuvvon obanassiige.
Seminára lei duođaid miellagiddevaš, gulaimet máŋggaid sierra áššedovdiid čilgehusaid dálkkádatrievdama ovdáneamis ja dan váikkuhusain.
Seminára lea áidnalunddot ja addá virgeoapmahaččaide, gohcinorgánaidda ja sámedoaibmiide vejolašvuođa gulahallamii ja juogadit buriid vásáhusaid ja geavadiid olmmošvuoigatvuođaid ollašuhttima várás.
Seminára lea rabas buohkaide ja sávannai buresboahtima dohko.
Seminára lea Eurohpa Ráđi pilohttafidnu, mas lasihuvvo Eurohpa Ráđi sierra gohcinorgánaid ovttasbargu ovtta temá, dán dáhpáhusas sápmelaččaid guoskevaš áššiid gieđahallamis.
Seminára lea rabas buohkaide.
Seminára lea nuvttá ja buohkaide rabas.
Seminára lea polárajagidáhpáhusaid oassi.
Seminára lea SAONa (Sustaining Arctic Observing Networks) lágidan bargobádji.
Seminára nohká jorba beavddi ságastallamii sápmelaččain medias.
Seminára ordnejuvvo Riikkabeivviid Pikkuparlamenttis, Arkadiankatu 3.
Seminára dollojuvvo Levis.
Semináras eai lean oassálastit Suoma bealde earret mu ja II várreságadoalli Hánno Heaikka.
Semináras sierra surggiid dutkit guorahallet báikki doahpaga, Sámeeana ovdamearkan.
Semináras almmustahtto Kalevalaseura 91. jahkegirji Saamenmaa - Kulttuuritieteellisiä näkökulmia (SKS).
Semináras almmustuhttojuvvui Árktalaš guovllu áiccadan- ja árvvoštallanprográmma AMAP (Arctic Monitoring and Assesment Programme) raporta, mas gieđahallojuvvui earenoamážit mearadási loktaneapmi.
Semináras almmustuhttojuvvui vuosttaš suomagiel jorgalusveršuvdna Akwé: Ko rávvagiin. Dát jorgalusveršuvdna gal gáibida vel buorideami.
Semináras gieđahallojuvvojit Eurohpá ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat.
Semináras gieđahallojuvvoje biodiversiteahtasoahpamuša Akwé: Ko rávvagat.
Semináras bođii ovdan, ahte sámekultuvrra suoji buorideapmi gáibida lasi resurssaid ja rávvagiid.
Semináras dollojuvvoje máŋggabeallásaš sáhkavuorut, ja buot hubmit jurddahalle positiivvalaččat sápmelaččaid riektesajádaga buorideami hárrái.
Seminára beassat gullat, makkár lea dilli sámegielat mánáid tv-prográmmaid ektui Norgga, Suoma ja Ruoŧa bealde?
Semináraságastallamis bohte ovdan sierra molssaeavttut, mat sáhtále evttohuvvot sámi árbevierročuozáhahkan.
Semináras gulaimet Sámi Duodji rs ságadoalli Heijjá Ánne Rávnná, Rauna Triumfa, ovdanbuktojumi sámi duoji árbevirolaš dieđus, dutki Elina Helander-Renvalla logaldallama árbevirolaš dieđu dutkandárbbuin, álbmotmeahci jođiheaddji Pirjo Seurujärvi sáhkavuoru das mot Meahcceráđđehus váldá vuhtii sámi árbevirolaš dieđu ja birasministeriija dearvvahusa sihke mu sáhkavuoru, mas ovdanbukten loahpparaportta sisdoalu.
Semináras leat ovdan maiddái sámegielaid nugo anárašgiela ealáskahttinfidnut ja daid bohtosat.
Semináras ovdanbohte guokte earálágan guovlohálddahusmálle.
Semináras badjáne ovdan maid aivve ođđa oainnut ja jurdagat doaibmaplánii, mat čállojuvvoje bajás ja dat buktojuvvojit stivrra joatkkagieđahallamii.
Semináras nuorra sápmelaččat bukte ovdan sámekultuvrii guoski hástalusaid, muhto goit guđege nuora ságas vuhttui luohttámuš boahttevuhtii!
Semináras ledje buot guovddášeiseválddit ovddastuvvon.
Seminára ulbmilin lea gieđahallat sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa boahtteáiggi lappi universiteahtas.
Semináras mu doallan sáhka gávdno álvvordaga rájes sámedikki ruovttusiidduin, dađi bahábot dušše eŋgelasgillii.
Semináras guorahallat sámeservodaga boahttevuođa ja sámedutkama rolla servodaga huksejeaddjin ja servodatlaš ságastallama boktaleaddjin ja doalaheaddjin.
Semináras sáhkavuoruid dollet ee. Sámediggi ovddasteaddji saamelaiskäräjien edustaja, europarlamentihkkár Sirpa Pietikäinen Eurohpá parlameanttas, veahkkeossodathoavda Olli Kerola Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriijas, prográmmahoavda Leena Meriläinen Davvi-Suoma Kaste-fidnus, rektor Liisa Holmberg Sámi oahpahusguovddážis, sosiálaráđđi, doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga Sámi Soster rs:s ja rabasbálvalusa hoavda Mirja Laiti Anára gielddas.
Semináras lei earenoamážit sáhka sápmelaččaid oassálastimis Davviriikkaid Ráđi doibmii.
Semináras dollet sága ee. golmma riikka sámedikkiid ságadoallit / presideanttat.
Semináras sámenuorat bukte ovdan sidjiide áigeguovdilis ja dehálaš áššiid.
Semináras Suoma sámenuoraid ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa mearkkašumi oppa sámekultuvrra ja - giela ovddideamis ja oktan guovddáš áššin ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. "
Semináras ii lean diehtu Suoma bealde, ja dat lea diehttelas váikkuhan beroštumi váilumii.
Semináras lágiduvvo joatkkaseminára čakčat.
Semináras lágiiduvvo guovtteoasagin, vuosttaš beaivve geahčaduvvo doaibmaplána ja njunušfidnuid ovddideapmi.
Semináras ráhkaduvvo girji.
Semináras gávdno lassidiehtu sámedikki ruovttusiidduin.
Seminára striimejuvvo eaŋgalsgillii čujuhusas
Seminára striimejuvvo eaŋgalsgillii čujuhusas sogku.
Seminára fállá dieđu sode-válmmaštallama sierra oassebeliide ja earáide áššis beroštuvvan olbmuide láhkaásaheami geatnegasvuođain bálvalusaid lágideapmái ja buvttadeapmái laktášettiin sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođaide giela ja kultuvrra bajásdoallamii ja ovddideapmái.
Seminára buvttii Eurohpá ráđđái dieđu sápmelaččain, sápmelaččaide dieđu Eurohpá ráđis ja diehttelas maid riikkaidgaskasaččat ja sispolitihkalaččatnai.
Seminára gávnnahii, ahte skuvlla oahpahusa galgá nuppástuhttit nu, ahte oahpahus hovkkahallá maiddái sámenuoraid.
Seminárat leat dehálaš ságastallama boktaleaddjit ja sávan ahte ságastallamiid
Seminára galgá doarjut oahpahus- ja kulturministeriija álggahan sámegiela ealáskahttinprográmma plánenbarggu.
Seminára dulkojuvvo davvisámegillii, anárašgillii ja suomagillii.
Seminára dulkojuvvo sámegielain suoma- ja ruoŧagillii.
Dat, mo láhka duođas gárggiida sámi iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa luondduvalljodagaide, čielgá dađistaga go láhka ollašuhttojuvvo.
Guovllu sápmelaččaid ealáhushámis ii leat sirdásan árbediehtu dálá áigái.
Dat, mo dát mávssolaš mearraguovllut suodjaluvvojit, báhcá čoavdinláhkai boahttevuođas ", Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola oaidniba.
Dat, mot Petteri Orpo bargojoavkku linnjemat váikkuhit sápmelaččaide ja sámegielalaš bálvalusaide ja bálvalanráhkadusaide, lea dievas mystera.
Ii leat nu dehálaš man bures rohkadalat.
Dat movttiidahttá lohkama oahpahallamis.
Senaatti-giddodaga mihttomearrin lea hukset sámekultuvrra čalmmuštahtti arkiteaktalaččat buori vistti.
Senaatti-giddodagaid doaimma mielde vistái leat ásahuvvon čavga birasulbmilat ja eallenagi mihttomearit ja dat plánejuvvo lávga ovttasbargguin dan boahttevaš geavaheaddjiiguin.
- Senaatti-giddodagat ordne plánemis almmolaš arkiteaktagilvvu
Senaatti-kiinteistöt lágidii guovtte oasat arkitektuvragilvvu Sámi kulturguovddážis, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii Juvdujoga gáddái.
Senaatti-kiinteistöt lágidii guovtte oasat arkitektuvragilvvu Sámi kulturguovddážis, mii huksejuvvo Anára kirkosiidii Juvdujoga gáddái.
Sámikulturguovddáša huksemis Anára girkosiidii Juvddujoga gáddái Senáhta-giddodagat ordnii guovttemuttot arkitektuvragilvvu.
Senaatti-giddodagat leat láigohan Sajosa giddodaga sámediggái, mii lea viidásabbot ovddosláigohan lanjaid eará geavaheaddjiide.
Senaatti-giddodagat / Sámediggi
Vuoitolávdegotti lahtut:
Senaatti lea válmmaštallamin arkiteaktagilvvu, man lea mearri álggahit giđđat 2008.
Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin.
Dan vuollekategoriija (SPR:a konfereansa 15.4.2010) leat čohkkejuvvon Suoma sámedikki buot ovdanbuktojumit spesiálaraporterejeaddji Anaŧai.
Dat árvvoštallan, leago dán mearrádusa mielde árbevirolaš geavaheapmi,
Dat árvvoštallan, leago dán mearrádusa mielde árbevirolaš geavaheapmi, galgá čađahuvvot dan vuođul mii lea sámiid árbevirolaš eanan- ja čáhcegeavaheapmi, ja dainna vuhtiiváldimiin ahte dávjá sámiid geavaheamis eai báhcán bissovaš luottat lundui.
Dan bokte sápmelaččaide fállan spesiálabuohccedikšuma, mielladearvvasvuođa ja eallilanolbmuid bálvalusaid lea ulbmil ovttastit ollislašvuohtan, mii váldá vuhtii maiddái kultuvrralaš mihtilmasvuođaid ee. sápmelaččaid jagijohtima ráhkadettiin dikšunplána.
@ option
Sendmail gearggai eahppelunddolaččat.
manipur. kgm
SenegalName
Senegal
waters_ world- class. kgm
netherlands. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Dan easttekeahttá, mii EO:a vuođđudansoahpamušas mearriduvvo, sámiide lea vejolaš mieđihit oktovuoigatvuođaid boazodoaluin bargamii árbevirolaš sámeguovlluin.
Dán máiddái dovddastit buot stáhtat main leat sápmelaš ássit, ja dát ipmárdus ii otne šat sakka eahpiduvvo ii-ge hástaluvvo.
Ahte sámi doallogeavaheapmi sáhttá leat vuođđun doallovuoigat
Dan olmmošriekte- ja parlamentáralaš bargu lea duddjon eurohpálaš identiteahta ja dáhkidan ráfi.
Dan maŋŋá árvvoštallo Sámedikki sajádat ja dan politihkalaš váikkuhanvejolašvuođat suopmelaš servodagas.
Dan maŋŋil mearrida árvvoštallanbátnedoavttir mearrádusa jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii ja man guhká bistá.
Dan maŋŋel Anár ii sáhttán oba evttohuvvotge máilmmikongreassa doallanbáikin.
Dan maŋŋel bázannai mánu virgefriddjavuhtii.
Kanada alimusdiggi dasmaŋŋá sirdá ášši váldogažaldahkii ja addá dárkilis čoahkkáigeasu cealkkedettiin ahte ovtta álbmoga vuoigatvuohta beassat ieš mearridit, álbmotnjulgosa vuođul, ii automáhtalaččat mieđit vuoigatvuođa erečuoldimii.
Dan maŋŋil mii dahkat loahpalaš oktiiluoittu.
Dan maŋŋel vuoddjáime ministariin Anárii ja earenoamážit oahpásnuvvat Sámi musea Siidii.
Dan maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku buot kritearat mielde lohkkon kriteara 27 bohtet viiddes cealkimii ovdan daid loahpalaš dohkkeheami.
Dasto iežasmáksu unnu cehkiid mielde nu gohčoduvvon allagolloráhpa mielde.
Dan maŋŋá soahpamuš sáddejuvvo cealkámušaid várás sápmelaš ja ii-sápmelaš oassebeliide, ná láhčit vejolašvuoñaid soahpamuša vuolláičállimii ja daidda doaimmaide, maid soahpamuš eaktuda ieš guhtege riikkas.
Dan maŋŋel álgá sámedikkis mearrádusaid ja olláhuhttima áigi dan mielde mearriduvvogo namuhuvvon láhkaevttohusain ráđđehusa evttohusa mielde.
Dan maŋŋel Sámi
Dasa lassin gullo Ruoŧa girku vuođđogurse, praktihkka ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, diakonan dehe báhppan.
Dan geavaheami luondu mii sáhttá oamastit vuoigatvuođaid, lea čilgejuvvon
Nama dan giettis gos hálidat adderet dáhtaid
earret dan ahte leat eará almmolaš orgánaide fágapolitihkalaš ráđđin dakkár áššiin
Dasa lassin Norga lea čáhkadan nášuvnnalaš láhkan riikkaidgaskasaš konvenšuvnna siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođain ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnna ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain.
Dan lassin lea leahkime allagollosuodji buohccereaissuide ja teknalaš veahkkeneavvuide mat mearriduvvo eanadikkiin.
Dasa lassin buolbmatjávrelaš Ima dahká filmmaid ja musihkkavideoid.
Dan lassin gullo dearvvašvuođa ja buohccedikšun man gielddat jođihit dehe soahpamuša mielde gielddaiguin ja almmolaš fuolaheapmi Sosiálabálvaluslága jelgii man oažžu dearvvašvuođa ja buohccedivššu olis.
Dasa lassin Diidalámpa-mánáidkulturfierpmádaga doaibmabadji nohká jagi 2013 loahpas dego maid dasa čujuhuvvon stáhtaruhtadeapmi.
Dan mearkkašupmi lassána jo beare dainna ahte diehtit, ahte min barggu atnet árvvus ja dat fuopmášuvvo maiddái riikkadásis.
Dan mielde (3 §, 1 mom) oahppo lágádusaide, main ii ordnejuvvo vuođđooahpahuslága 12 §:s ja logahat lága 8 §:s dárkkuhuvvon eatnigiela oahpahus sámegielat, románagielat ja vierisgielat oahppiide, sáhttá máksojuvvot doarjja.
Das vuolgá ahte
Dat mearkkaša ahte eanandoallu galgá šaddat gilvalanfámolaš ja guhkes áigái bissovaš seamma áigge go ekologalaš gilvin lassána ja árvvolaš luonddu- ja kulturguovllut seailluhuvvojit.
Dan mielde meannudeami ii galgga doallat vealaheapmin, juos dainna geahččaluvvo dohkálaš ulbmilii ja válljejuvvon vuogit leat gaskaboddosaččat ja dat adnojit áššálažžan ja dárbbašlažžan dán ulbmilii beassama várás.
Dan mielde sámiid ruovttuguovllu gielddain ii leat dáhpáhuvvan mearkkašahtti rievdádus sámegielat bargiid ja bálvalusaid mearis.
Dan lassin dovdat velá 3 fádnobiippa, mii dahkkui olbmoborranrási d. boskka (Angelica archangelica) nađas.
Dan lassin dovdat 3-5-suorbmaráigge njurgganas, fádnobiipa, mii ráhkaduvvui olbmoborranrási vesás.
Dat galgá nuppe dáfus ovddastit sihke dásseárvvu ja bargoeallima áššedovdamuša ja nuppe dáfus čohkiidit albmáin ja nissoniin.
Dan váldoordnejeaddjin bargá sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Dasa lassin maiddái báikkálaš skuvllain ja sámi servviin lea stuorra rolla ordnemiin.
Dan árbevirolaš hállanguovllut Suomas leat Ohcejohka, Anár, Eanodat ja Soađegili davveoassi.
Sámedikki doaibmabaji 2007-2011 okta ulbmil lei vuođđudit nuoraidráđi.
fátmmas sámiid guđet ásset Ruoššas.
Dat lea dan sajis jearaldat doaibmavástideddjiide dehe eiseválddiide dego Sosiálastivra.
ha sohkabeali ektui neutrálan, muhto man váikkuhusas olbmot sáhttet duođalaččat gártat heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul.
Dan dihtii lea sámegiela oahpahusa sadji uhccánaččaid stáđásmuvvamin, váikko oahppiid lohku leage velá unni juos veardida dan guovllus ássi sámeálbmoga lohkui (gč. mildosiid 1 ja 3).
Dan čuovvumuššan addojuvvolii lohpi dárkkiskeahtes sávzzabierggu njuolggovuovdimii sávzadáluin.
Dan sadjái go mearridit guđege artihkkalis
Muhto jos gulat 20-jahkásažžan ahte leat sápmelaš, itge leat dan goasge ovdal gullan itge diehtán, dutnje lea ollu váddásut oahppat duođaid áddet, maid mearkkaša leat sápmelaš.
Muhto goalmmát lađđasa mearrádus gáibida ii duššefal Sámedikki dohkke
Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos.
Goit šadde ráhkaduvvot arvatmađi bienalaš oassenjuolggadusat maid ferte ipmirdit dohko ahte iešmearrideami prinsihpat leat duođalaččat geavahuvvon.
Muhto lea čiegusvuohta pasieantajournálain ja eará sullásaš áššebáhpirat mat gullet guorahallamii.
Dan sadjái sáhttá allagollosuodji guoskat bátnedivššu jus olbmoš leat stuora ja guhkesáigásaš dárbu persovnnalaš dikšui su beaivválaš eallimis.
Dan sadjái dásseárvolágas dárkkuhuvvon vealaheami oktasašgildosat gusket maiddái daid.
Muhto sáhttá jođihit ášši riektelaččat, muhto de ferte diehtit ahte lea várra ahte šaddá máksit sihke iežas ja vuostebeali riektegoluid jus dáhppo.
Oameolbmot sáhttet baicca ráfis válbmet hávdádusa.
Dovddan
Dovddannamma
Dan sturrodat dohkkehuvvo jahkásaččat bušeahta dohkkeheami olis.
Eamiálbmogat guhte vihkugohtet ahte sii leat šáddan ođđaáigásaš stáhtaválddi vuollásažžan almma iežaset dáhtu haga, ja dávjá lea geavvan ná sin jierakáhttá, lea dalle bajimusdási ulbmilin ahte stáhta ferte dovddastit ahte eamiálbmogiidda galgá addot fámudus iešmearrideapmái. Ja ulbmil galgá ollášuhttot beroškeahttá čuozahusain mat dás čuožžilivčče.
Danne sáhttá árvaluvvon mearrádus adnojuvvot veaháš erenoamážin, dainnago dat leat vuosttamuš mearrádus gulaskuddamis áššedovdiiguin ja guoská dušše ovtta jovkui.
Danne lea lunddolaš ahte ON-organat ja earát mat barget eamiálbmogiid áššiiguin, ovddimustá giddejit berostumi iešmearridanvuoigatvuođa siskáldas áspeavtta beallái, mii guoská eamiálbmogiid mearridanváldái ja/dahje váikkuhanvejolašvuhtii go sáhka lea movt dáid olbmuid eana- ja čáhceresurssat ja birgenvuogit galget hálddašuvvot.
Danne lei lunddolaš ipmirdit CERD:a nu ahte komitea ii sániin " álbmot " dárkkuhan stáhtaid dahje territoriijaid buot ássiid oktiibuot.
Danne lei lunddolaš ipmirdit CERD:a nu ahte komitea ii sániin "álbmot" dárkkuhan stáhtaid dahje territoriijaid buot ássiid oktiibuot.
Danne oažžu dás dan ipmárdusa ahte komitea oaivvilda sámiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái guoská olgguldas govvehussii, muhto diehttalas daid ráddjejumiiguin maid álbmotnjuolggus juo lea ásahan.
Dan dihtii málle guovllulaš álgoálbmotsoahpamušas, man sápmelaččat leat ovddidan, sáhttá leahkit buorre ovdamearkan eará eamiálbmogiidda, mat ellet seammálágán diliin.
orgána. Dan deaŧaleamos bargun lea plánet ja ollašuhttit Suoma vuođđolágas sámiide álgoálbmogin dorvvastuvvon iešráđđema iežas kultuvrii ja gillii guoskevaš áššiin.
Dan dárkkuhussan lea gozihit sámiid ovdduid álbmogin ja nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid badjel.
Dan bargun lea suokkardit biodiversiteahttasoahpamuššii gullevaš artihkkala, mii guoská álgoálbmoga árbedieđu heiveheami.
Ulbmilin lea oassálastimiin, gudnejahttimiin ja aktasaš solidaritehtain gávnnadit olbmuiguin geat leat váttis eallindilálašvuođain.
Sámedikki skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi pláne ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid.
Dan bargun lea bálvalit sámiid ruovttuguovllu ja dan ealáhuseallima.
Sosiálastivra sáhttá čujuhit kritihka sihke organisašuvdnii ovdamearkka dihte eanadiggái, ja ovttaskasaide dikšunbargoveagas.
Dan sadjái ráhkadedje jagi 2004 ođđa orgána, man jođiheaddjin lea nuorra sápmelaš, " Murmansk Regional Centre of indigenous peoples of the North ".
Dan sadjái ráhkadedje jagi 2004 ođđa orgána, man jođiheaddjin lea nuorra sápmelaš, "Murmansk Regional Centre of indigenous peoples of the North ".
Sávvo, ahte dat heive maiddái riikkaidgaskasaš ja elektrihkalaš geavaheapmái.
Dan ollašuhttin dáhpáhuvvá earret dásseárvolága, de maiddái vuođđooahpahusa guoskevaš láhkaásaheami vuođul.
centimehterat
Centimehtarat (cm)
unit-format
Centimehtarat (cm)
Dat galgá ovddidit ipmárdusa, sobalašvuođa ja ustitvuođa buot našuvnnaid, buot nállejuhkosiid ja buot religiovnna juhkosiid gaskkas ja dat galgá ovdánahttit Ovttastuvvon Našuvnnaid barggu bisuhan dihte ráfi.
gaskasaš čoahkkimiid ja sámeministariid ja sámediggepresideanttaid gaskasaš
Dat galgá doaibmat ovttasbarggus ráđđehusaid gaskasaš dálkkádatpanelain ja Árktalaš Ráđiin.
Barggu jotkkii sámediggi jagi 1996 rájes.
Dáhkádussearvi dahká dan journálaid ja röntgengovaid vehkiin mat bohtet dan bátnedoaktáris guhte lea dutkan vahága.
Dan bokte šaddet dovddusin ee. máŋggat ođđaáiggi servodahkii ja eallimii gullevaš sánit ja dajaldagat.
Dan vahku loahpa bargogohččosat dolvot Anárii, gos dollojuvvo Sámedikki stivrra čoakkán 5.2. ja beaivvi maŋŋel leat diehttelas Sámi álbmotbeaivve doalut.
Dan almmolaš namma lei " Davvilaš álgoálbmogiid doaimmaid lávdegoddi ", ja das barggaiga eanaš okta sápmelaš ja okta ruošša ámmátolmmái.
Dan almmolaš namma lei "Davvilaš álgoálbmogiid doaimmaid lávdegoddi ", ja das barggaiga eanaš okta sápmelaš ja okta ruošša ámmátolmmái.
Dan virggálaš gielaide gullet suomagiela lassin golbma sámegiela.
Vuosttaš beaivvi ođđajagimánus dan jagi go deavdá 20 ferte eanemus eanandikkiin máksit iežas bátnedivššu ovddas.
Danin buohkain geat barget dearvvasvuođa- ja buohccedivššus lea jávohisvuođa gáibádus.
Danin lea dehálaš addit juhkosa dakkaviđe infekšuvnna álggu rájes.
Girjjiin leat iskkadallamat.
Dan dihte lea juo rivttes áigi beassat gullat maoriid iežaset muitaleami earret eará maoriid giela ođđaseamos fidnus, mas geavahuvvo dán áigge teknologiija maorigiela ealáskahttimis.
Danin lea dehálaš geahččalit oađđit ortnegiid.
Danin lea buorre guđđet ráhku ovdal dutkama.
Konvenšuvnna artihkkal 8 (j)
City in Jeju Korea
Dat lei vuosttaš álbmotbeaivvi ávvudeapmi dán válgaáigodagas, vuosttaš interneahtas njuolggosáttan sáddejuvvon feasta ja vuosttaš álbmotbeaiveávvudeapmi maid Sajosis.
Dat lei vuosttas skearru, mas juoiganárbevierru lei ovttastahtton oarjeriikkaid čuojanasaide.
Dat lei dan dáfus miellagiddevaš, ahte suopman lei amas, áššit ledje ođđasat ja beroštahttit ja daninassii girjjiide šattai duođas vuojulduvvat.
Dat lei morašlaš lohkamuš, muhto das lei logihkka vuhtii válddedettiin suohkanstivrra ságadoalli soahteságaid.
Dat lei dieđusge hui váidalahtti, daningo hárve bohtet dilálašvuođat, mas sáhttá gullat olu sierra sámi servviid oktanaga ja dákkár vuorrováikkuhus lea hui dehálaš.
Dat lea áidna árbevirolaš sámi ealáhus, mii okto lea gánnáhahtti.
Dat lea demokráhtalaš vuoigatvuohta.
Dat soaitá gullat dán lappilaš konsensusii - media ja mearrideaddjit vudjet ovttamielalaččat seamma áššiid.
Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit.
Dat lea proteiidna mii válbmejuvvo ovdarávssás ja mii čuovvu siepmančázi mielde go oažžu orgásmma ja dahká ahte sagahanseallat šaddet lihkkibun.
Dál bargu lea jođus mas
City in Jeonbuk Korea
Lei suddu go in beassan, daningo Suoma sámediggi ordne oalgedáhpáhusa ovttas olgoáššiidministeriijain ja Ecuadoriin.
Dathan leage buori hálddahusa mielde ja maiddái virgeolbmuid ja ministeriijaid geatnegasvuohta - riikkavuložat ja čanusjoavkkut galget sáhttit luohttit ministeriijaid jearggalašvuhtii ja virgeovddasvástádusain doaibmamii.
Dat lea jurddamáilbmi, mii speadjalastá doaivvu buorebus ja dievaslašvuođa niegu, mii olbmos lea.
Dat lea identitehta, mun ollásit ja oppa persovdna, ja maiddái eallinvuohki.
Dat lea boahttevuođas maiddái dáhpáhusdállu, kongreassaguovddáš ja čoahkkinbáiki.
Dat leat riikkaidgaskasaš rievtti gáibidan minimadássi.
Dat lea bistán measta beali dán válgabajis.
Dat lea gudnečájáhus duodjeárbevirrui, mii lea okta dehálamos sámekultuvrra doalaheaddjiin.
Dat sáhttá leahkit dearvvasvuođaguovddážis, buohcciviesus dehe dihti priváhta vuostáváldimiin.
Dat lea mu mielas buorre jurdda ja dat sáhtálii álkidahttit boazodolliid ja turismafitnodatbargiid gaskavuođa váttisvuođaid čoavdima.
Dat lea munnje árgabeaivi inge mun dárbbaš ieš dan sierra meroštallat.
Govva lea čáhppesvielgat ja addá čađačuhppojuvvon gova ovdaravssas.
OAHPA-davvi sáhttá geavahuvvot giellaoahppama veahkkereaidun, muhto lea maid dáid kurssaid oassin: http://kursa.oahpa.no.
Dat lea sullii logátoassi oppa Suoma viidodagas.
Dat lea oassi Davvi-Suoma máŋggasuorggát sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid (PaKaste 2) - fidnu, maid ruhtada SDM hálddašan Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa álbmotlaš ovddiidanprorámma (KASTE).
Dat lea bálkáhan vuosttas virgeoapmahažžan Suomas, sámediggi fárrui logadettiin, sámegielat dieđiheaddji.
Dat lea vuođđuduvvon iežas lágain jagis 1993 ja dat lea oahpahus - ja kulturministeriija vuollážas oahppolágádus.
Dat lea Davviriikkain eanemus geavahuvvon ja maid Suoma stuorámus sámegiella.
Dat lea davvisápmelaččaid árbevirolaš musihkka ja daddjojuvvo ahte dat lea okta Eurohpa boarrásamos musihkkaárbevieruin, mii lea ain eallimin.
Dat lea Roavenjárgga vearrát ekonomalaš dilis.
Dat lea Sámiid vuoigatvuođaid lávdegotti raporta " Russiske samers rettssituasjon " (Ruošša sámiid riektedilli), mii lea jagi 1995 rájis ja maid Lars-Nila Lasko, Sergei Marotsjkin ja Sergei Nikitin čálle.
Dat lea Sámiid vuoigatvuođaid lávdegotti raporta "Russiske samers rettssituasjon" (Ruošša sámiid riektedilli), mii lea jagi 1995 rájis ja maid Lars-Nila Lasko, Sergei Marotsjkin ja Sergei Nikitin čálle.
Dáhpáhusas lea áinge erenoamáš dehálaš sadji sámemánáid ja - nuoraid ja sin oahpaheaddjjid deaivvadanbáikin.
Dat lea dakkár vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta.
Dat soaitá leahkit vuogas jus goittotge fargga galgá guođđit iskosa, dehe jus lea missen ovddit seallaiskkusdárkkástusa.
Dat lea mu stuorimus ballu.
Dat lea stuorit oktilaš oassi dihto eanadatdiippas mii suddjejuvvo dan lunddolaš hámis.
Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin.
Dat lea dábáleamos sealla rievdantiipa mii sáhttá buorránit ieš.
Dat ii mearkkaš ahte juoga lea vearrut.
Dat lea beaktilis bargovuohki oažžut bistevaš rievdadusa.
Dat gal lea duođaid stuora mearri.
Dat lea almmatge aviissa iežas journalisttalaš válljen ja linnjágeassin.
Dat lea dovdu, man lea váttis govvidit.
Dat lea dorvvastan sáme gielat oahpahusa seailuma ahkeluohkáid unnumis fuolakeahttá (gč. gova 3).
Dat lea aivve ja duššefal válggaid doaimmaheami várás.
Dat lea sihkkarit áigeguovdil ná riikkabeaiveválggaid áigge ja doarju seammas dálá lappilaš riikkabeaiveolbmuid politihkalaš linnjá ja ráhkada sámiid vuoigatvuođaid vuostálastimis válgafáttá.
Dat lea garra dovdu mii sáhttá dovdot oppa gorudis.
Dat guoská maid jus ohcá divššu eará eanadikkis dehe guovllus gos ieš orru.
"Dat leat okta mii lea rievdan.
Dat čájehii mu mielas dan, ahte komissáras lea eakti beroštupmi sámi áššiide.
Dat váldá politihkalaččat beali áššiide, mat gusket sámenuoraide, lea mielde mearrádusaiddahkamis ja viggá váikkuhit eamiálbmogiid ja earenoamážit eamiálbmotnuoraid guoski áššiide.
separator for key usages
Dat vuođđuduvvui
Dan vuođđu lea guhkes
Álgga vuođđuduvvá sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan doaibmaprográmmii 2008-2011.
Dat vuođđuduvvá artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaportii, man ságadoallin mus lei illu ja gudni bargat.
Dat vuođđuduvvá viidásut, Klemetti Näkkäläjärvi sámediggái ráhkadan čielggadeapmái, " Sámi giellalága ollašuvvan jagiin 2004-2006 " (maŋŋ.
Dat vuođđuduvvá viidásut, Klemetti Näkkäläjärvi sámediggái ráhkadan čielggadeapmái, "Sámi giellalága ollašuvvan jagiin 2004-2006" (maŋŋ.
Dat spiehkkasa gielddaid nuoraidlávdegottiin dan láhkai, ahte dan doaibmaguovlun lea olles Suopma eaige dan ráddje gieldda ráját.
City in Quebec Canada
botswana. kgm
brazil. kgm
catalonia_ comarques. kgm
greece_ prefectures. kgm
egypt. kgm
colombia. kgm
costa_ rica. kgm
catalonia_ comarques. kgm
zambia_ provinces. kgm
Serbialaš latiidnaName
Serbialaš latiidnagiellaName
SerbiagiellaName
SerbiágiellaName
SerbiaName
Name
Serbiagiella
switzerland. kgm
catalonia_ comarques. kgm
malaysia. kgm
world. kgm
Serif- fonta:
Konfetti
arg is name, email of certificate holder
fake/ invalid signature
Ii sáhttán rahpat duođaštusa. Geahččal ođđa beassansániin?
& DuođaštusNAME OF TRANSLATORS
Duođaštus gusto.
bálvánamma ii dorjojuvvo " ai_ socktype " ovddas
Ja dat gal lea hui ahkit. Suohkan oaččui dáhtus čađa ja esttii Giehtaruohttasa álbmotmeahci vuođđudeami, mii livččii dorvvastan guovllu luonddu, sámi kultuvrra, bohccuiguin bargama dego maid ekologalaš mátkedoaibmaealáhusa gárganeami.
Go eamiálbmogiid diggesystemat leat vuođđuduvvon árbedábiid vuoigatvuođa oainnuide, eai-ge leat koodaide čadnon, ii leat doarvái duođaštus dasa ahte eai livčče árvvoláččat nugo dakkár systemat maid láhkaásahusat leat huksejuvvon kodaid ala.
Dat ahte ráđđádallamat galget leat gárvásat viđa jagi siste, mearkkaša maiddái ahte Ruoŧŧa dán áiggis sáhttá almmuhit, áigugo Ruoŧŧa nannet ja dorvvastit sámiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái, vuoigatvuođa eatnamii ja čáhcái ja luondduriggodagaide álbmotrievtti prinsiippaid mielde.
Se shanbe
Dat lea guoktelogi kilomehtera geahčen Deartnas.
Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.
seailumis ja ealáskahttimis lea sámi ruovttuguovllu olggobealde, gos skuvlema ja oahpahusa lea
Logaldallanbottu govvádus:
Ságadoalli: Heaikka Heija Risten Ravdna, Ristenrauna Magga doaimmajođiheaddji, SámiSoster rs Gielat: davvisáme - eŋgelas
Dat fas máksojuvvolii boazoolbmuide ruoktot dan dáhpáhusas, jos buhtadus máksojuvvo.
Dát livččii gáibidan dihtolágán máhtu ja olmmošresursserema dan mielde.
Dat dáistaleapmi lei vuoitinveara - nu sáhttá dátnai vuitojuvvot jos sámi searvvuš virkkosnuvvagoahtá bealuštit iežas rivttiid.
Dat dáidá leat goitge politihkalaččat liiggás hearkkes fáddá.
Dat mearkkaša ahte divat ožžo rehkenastot čoahkkái iežá divaiguin dearvvašvuođa- ja buohccedikšui ja dalle gullot buohccedivššu allagollosuodjái.
Dat oaivvilda ahte sámiid iežaset gillii guoski vuoigatvuođat, nugo vuoigatvuohta geavahit sámegiela eiseválddiin áššiid divššodettiin ja virggálaš orgána čoahkkimiin dahje vuoigatvuohta oažžut bálvalusa sámegillii, leat fámus dán guovllus viidásabbot go eará guovlluin riikkas.
Dat oaiv vilda dan, ahte dát gielat ja kulturvuogit, mat leat daid vuođđun, eai sirda šuva ođđa buolvvaide (intergenerational transmission) posi tiiva sierradoaibma bijuid haga.
Dat dárkkuhivččii maid dan, ahte sámediggi ii livčče lihkostuvvan barggustis.
Dat bargá sámeoahpahussii gullevaš guovlluguovdasaš, álbmotlaš ja davviriikkalaš ovttasbarggu.
Dát geahččaladdan bargojuvvo dáppe Anáris Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ráhkadeamis.
Eai leat bienat duođaštus sisafievrrideamis olámuttus.
Dat duohtavuohta, mas sápmelaččat ellet, ja máŋggaid mearrideddjiid máilbmi ja ipmárdus sápmelašvuođas eai oro deaivame.
heamit dahkkojit elektrihkalaš hámis.
Datdahan buviha máŋggaid sápmelaččaid.
Dat buktá ovdan filmmaid, mat ovddastit sierra genreid ja sierra áigodagaid.
Dat addá deaivamiid buotlágán sisdoaluin.
Dat buvttada stáhta ruhtademiin sámegiel ođđasiid nehttii ja aviisii.
Dat buvttii buori bohtosa, " ságajođiheaddji Näkkäläjärvi illudii.
Dat buvttii buori bohtosa, "ságajođiheaddji Näkkäläjärvi illudii.
Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis.
Čuovu
ovddasvástádus dan áššesuorggis maid artihkkal gieđahallá, šaddá leat njuolges
artihkkalii leat erenoamáš ákkat. Válljejuvvon ovdanbuktinvuogi boađus lea ahte
Halddaša buot diehtočoahkuidName
Goziha vuogádatnoađiName
Searvi olggosaddigođii jagis 1934 sámegielat Sabmelaš - bláđi ja váikkuhii ovttas Samii Litto - servviin vuosttas sámeáššiid komitea ásaheapmái Suomas jagis 1949.
Čuovvut lága riikkabeaivvegieđahallama ja daid váikkuhusaid.
Čuovo maid sámedikki ruovttusiidduid www.samediggi.fi.
Čuovo neahttasiidduid!
Čuovo neahttaođđasiid
Čuovo & linnjánummiriid
Čuovo sámedikki neahttasiidduid!
& Gozit gođđosa
Čuovo dieđáhusaid sámedikki neahttasiidduin
& Boahtte artihkal
vuođđoláhkalávdegoddi ná:
Čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin COP 13 mearriduvvui ordnejuvvot Meksikos Los Cabosa gávpogis skábmamánus 2016.
Boahtte
& Boahtte
Boahtte
Boahtte@ action
Click Next to continue.
Čuovvovaš COP lea boahtte čavčča Lulli-Koreas.
Gávnna & boahtte
@ info: whatsthis
Boahtte: Konqueror oahpasmahttin
A button on a Remote Control
Čuovvovaš riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku čoahkkin dollo 2015. " Oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit dan, ahte riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkkus leat boahttevuođas olu barggut.
Čuovvovaš riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkku čoahkkin dollo 2015. "Oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit dan, ahte riikkaidgaskasaš artikla 8 (j) -bargojoavkkus leat boahttevuođas olu barggut.
Boahtte bihttá
Čuovvovaš girjemearka
Boahtte historirjjás
Boahtte mearkkuš listtus@ action
Čuovvovaš čoakkán dollojuvvo čakčat.
& Boahtte goarta
Čuovvovažžan prentehusas vurdojuvvo ođđa preanttus Girjegiisá Oy álgoálggus jagi 1993 almmuhan Pekka Sammallahti Sámi-suoma-sámi sátnegirjjis.
Boahtte mánu
Čilgehus mii dál čuovvu, lea vuođustuvvon guovtti assás čatnui, main goappašagain lea seammá namma, " Status malotjislennykh narodov Rossii " (" Ruošša unnalohkosaš álbmogiid status ").
Čilgehus mii dál čuovvu, lea vuođustuvvon guovtti assás čatnui, main goappašagain lea seammá namma, "Status malotjislennykh narodov Rossii" (" Ruošša unnalohkosaš álbmogiid status ").
windows-action
Dasto dán bokte
dán fierpmádatloganis:
Čuovvovaš ráđđehusáigodahki galgá ásahit ulbmilin Sámemusea Siidda viiddideami ja dan ruhtadeami sihkkarastima. "
Boahtte logakeahtes artihkal
Boahtte logakeahtes & máhppii
Boahtte logakeahttes & tekstii
Mana & boahtte logakeahtes reivii@ action: inmenu Goto next unread message
Boahtte: Meroštallamat
Čuovvovaš vejolašvuohta beassat mielde árktalaš ráđi bargui lea guovtti jagi geahčen.
Boahtte mearka historjjás
Boahtte čájeheapmi
Boahtte čájehanlihtti
Maŋit beaivve son goit geassádii ja ságadoalli bargui válljejuvvui maŋŋel Sara Larsson.
Čuovvovaš beaivve lei vuovdesertifiserenbargojoavkku maŋimus čoakkán ja vuovdesertifiserenstandárddaid dárkkistanbargu lea ná nohkan.
Čuovvovaš beaivve oassálasten Ruoŧa Sámedikki rahpamii, masa bukten Suoma Sámedikki dearvvahusa. Dat gávdno davvisámegillii Sámedikki ruovttusiidduin.
Čuovvovaš beaivve Ruoŧa Sámediggi álggahii iežas ortniiduvvančoakkáma, man báhcenge čuovvut oanehis boddii.
Čuovvovaš beaivve deaivvadin Tauno Halttain ja Veikko Feodoroffiin kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäki.
Čuovvovaš beaivve bukten dearvvahusa Kemi-Tornio (Giepma-Duortnus) ámmátállaskuvlla válmmašnuvvanfeasttas.
Čuovvovaš beaivve, duorastaga, lei buohkaide rabas SPR:a, Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid ovddasteddjiid ja spesiálaraporterejeaddji oktasaš konfereansa, mas gieđahallojuvvoje sámiid iešmearridanrievtti olláhuvvan, sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođat, sámegiela dilli earenoamážit mánáid ja nuoraid sajádaga olis sihke ON:a vuollásaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid ollašuhttima raporteren.
Jagi maŋŋil almmuhuvvo mearrádus dáid hálddahusorgánaid rievttálaš doaimmain.
Dassážiigo fas besse deaivvadit manne 50 jagi, dainnago buot oktavuođat oarjjás gildojuvvojedje veahážiid mielde.
Čuovvovaš háve kongreassa lágiduvvo Suomas njealji jagi geahčen - nuppe háve máilmmikongreassa historjjás.
Čuovvovaš háve ráđđádallangoddi čoahkkana easka boahtte jagi.
Čuovvovaš háve SPR:a stivra čoahkkana skábmamánus.
Čuovvovaš háve čoahkkanit Čeavetjávrri Hooppâgjävris (das ii leat davisámegiel namma).
Čuovvovaš skuvlajagi álgui leai áigi dušše guokte mánotbaji, mas fuolakeahttá bargojoavku mear ridii geahččalit álggahit sámegiela fierbmeoahpahusa ruovttuguovllu olggobealde.
EscapeCoptic month 12 - LongName
EscapeCoptic month 12 - ShortName
Čuovvovaš njealji jagi áigge mii galgat dustet
Boahtte speallára állodat
Stiila boahttebuolvvalaš čállinbeavdáiName
Čuovvovaš válgaáigodaga áigge loahpahuvvojit davviriikkalaš sámi soahpamuša (konvenšuvnna) joatkkaráđđádallamat ja vejolaš soahpamuša ratifiseren.
Čuovvovaš oassebeallečoahkkin dollo boahtte čavčča Mátta-Koreas.
_Ovddasguvlui
& Ovddos
Čuovvovaš ráđđádallan dollojuvvo Anár guovllos skábmamánu ja dalle vuojulduvvat sámi ealáhusáššiide ja sámi kulturguovddážii.
Boahtte bihttá
BoahtteIvdnedielkoSiidu
Sámedikki čuovvovaš stivrra čoahkkin ordnejuvvo guovvamánus.
Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollojuvvo Anáris 17.2.2015.
Sámedikki stivrra čuovvovaš čoahkkin dollo njukčamánu álggus.
Čuovvovaš sámedikki čoakkán lea 7 sámediggelahtu gáibádus doallat čoakkáma ja gáibádusa mielde jearaldatvuloš čoakkán galgá árvvoštallat sámedikki stivrra ja ságadoalli earuheami ja stivrra doaimma.
Čuovvovaš sámedikki dievasčoakkán dolloš áračavčča ja dalle čoakkáma galgá várra doallat guovttebeaivásažžan.
Mana ovtta sáni ovddasguvlui@ action
Čuovvovaš SCPAR-čoakkán dollojuvvo Oslos geassemánus riikkaidgaskasaš polárajagi dieđakonfreanssa olis.
& Boahtte siidu
Boahtte siidu
Boahtte siiduQPrintPreviewDialog
Boahte áhta
Čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkán sohppojuvvui dollojuvvot cuoŋománus.
Čuovvovaš bloggas muitalan ievttá biodiversiteahttačoakkáma dehálaš mearrádusas dohkkehit jagiide 2013 - 2020 doaibmaplána, mii stivre biodiversiteahttastrategiija olláhuhttima.
Čuovvovaš bloggas muitalan sámedikkiid sáttagotti guossástallamis keha 'ka-álbmoga luhtte.
Dás maŋŋelebbos álgooassi Fjellnera guhkes diktemušas, mii muitala Beaivvi bártni soagŋus jiehtanasaid máilbmái.
Geahččaleami áigge fierbmeoahpahusa Anára gielddas ožžon oahppiid logut ja báikegottit:
Skuvllat galge oastit materiála, man priváhta girjegoasttideaddji Girjegiisá Os lei buvttadan.
teakstaárvalusa mii gieđahalai ráddjejuvvon mearis artihkkaliid. Joatkevaš
Beavdegirji geardduhuvvo dás:
Čuovvovaš ng. sámi ministariid ja presideanttaid čoakkámis galget mearriduvvot álggahuvvot joatkkaráđđádallamat, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii.
Čuovvovaš dievasčoakkámis lea leamaš ulbmilin ásahit sámedikki nuoraidráđi.
Appended to names of sync types to indicate the sync will happen just one time
Boahtte árka
Boahtte ollašuhttindeaivan@ action
Čuovvovaš dilálašvuohta sáhttá sirdásit máŋggalogi jagi duohkái.
Čuovvovaš moduvllat leat olamuttus:
Vuolábeale jorba mávssut gusket almmolaš divššu ja priváhta dikšoaddi geas lea soahpamuš eanadikkiin.
mat árvalusa mielde berrejit gullat dán vuoigatvuhtii, namalassii kultuvrras, oskkol
Čuovo linnjánummiriid
Čuovvovaš sámedikki válggat doaimmahuvvojit jagi 2015.
Čuovvovaš sámedikki válggat bohtet leat duođaid dehálaččat ja dat mearridit sámedikki háltti.
Boahtte bargu
Boahtte bargu lea ivdnedielkosiidu
NextJobOnSameSheet
Boahtte siidu lea ivdnedielkosiidu
BoahtteBargoOđđaÁrkii
Boahtte vuolggáheapmi:% 1
Čuovvovaš muddu sihkkarit leanai, ahte suohkan ohcá alccesis álgoálbmotsajádaga!
& Boahtte reive
Boahtte: Rávvagat ja triksat
Boahtte jagi
Boahtte bihttá XMMS: sComment
Čuovvovaš ovttasbargočoakkán dollojuvvo vel dán jagi bealde ja dan áigi heivehuvvo dasa mot stuorimus lobálaš boazomeriid čielggadeaddji bargu ovdána.
Čájeha fierbmelávtta stáhtusa ja dieđihastá prográmmaid mat geavahit fierpmádaga. Name
Čuovvuvaš dokumeanttat leat rievdaduvvon. Hálidatgo vurket daid ovdalgo go giddejuvvojit?
Čuovvuváš sillit eai vurkejuvvo dannego leat gustomeahttumat. (Váilu várra doaimma dahje ohcannjuolggadus.)
Čuovvovaš fiillat eai sáddejuvvo dannego prográmma ii gávnna daid. Háliidatgo joatkit?
Lea veadjemeahttun gieđahallat reivviid:
Čuovvovaš jagiid, bahča vuostálas viggamušat Norgga ja Ruoŧa gaskka.
addá lobi
regulerejuvvo dárkileappot sámedikki iešmearridanvuoigatvuođa hálddašeapmi dán
iešráđálaččat.
Searvegotti eaktodáhtolaš bargi Ritva Kangasniemi.
Searvegottit ovttasbarget ovttastumis vuosttažettiin ruđalaš áššiin.
Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan.
Maŋimus oassi searvegoddepedagogaskuvllas lea jahkásaš oahppu mas Ruoŧa girkus lea ovddasvástádus.
Searvegoddepedagoga Searvegoddepedagogan don galggat ráhkadit birrasiid gos olbmot sáhttet ovdánit ja nannet iežaset risttalašvuođa.
Skeaŋkkat searvegottiin, ovttaskas addiin ja servviin bisuhit buori muddui barggu vuoiggaleappot máilmmi ovdii.
Čuovvun galggašii leat stáhtaid mielde ja čuovvumis galggašii gullat maiddái stáhtas ássi eamiálbmogiid.
ahte sámepolitihkalaš dárbbut váldojuvvojit vuhtii guđege sektoris, doallá logu
Bearráigeahččamis soahpan lea dárbbašlaš bohtosiid árvvoštallama vuođđun.
Čuovvovaš jagiid oahpahus addojuvvui bargobádjeoahpahussan.
Comment
Čuovvunkomiššuvnna nammana stáhtaráđđi.
Čuovvunkomiššuvnnas leat ovddasteaddjit buot oassálasti riikkain.
Comment
Čuovvunraporta
juvvui nammadit áirasa jovkui.
Bargojoavkku lea ásahan birasministeriija.
Čuvvon maid Norgga sámedikki dievasčoakkáma, mii álggii rahpandoaluid maŋŋel.
• čuovvut jahkeáiggiid molsašuddama ja dan váikkuhusaid elliin ja šattuin
• eastit vealaheami ja hearkkesvuođa daid nášuvnnalaš unnitloguide
Čuovvujuvvon liŋka
Gozihuvvonmessage status
dat váikkuha sámi boazodollui, mutho dán hávi duššefal duoštatusa dihte. Goalmmát
seurujarvi-kari (at) helsinki.
Seurujärvi-Kari govvidii sámeoahpahusa diliid duođalažžan.
Seurujärvi-Kari muittuhii ON earenoamášraporterejeaddji James Anaya raporterenmátkki olis ordnejuvvon konferánssas, ahte leat dahkan evttohusaid sámegielaid earenoamáš doarjumis ja ollislaš ealáskahttinprográmma johtui bidjamis juo moanaid gerddiid iige dál leat šat áigi vuordit.
Seurujärvi-Kari mielde Antonio Briceño lihkostuvvá govaidis bokte vurket erenomážit sámi identitehta deháleamos áššiid. "
olggobealde bálvalusaid oažžun ii leat jur vejolaš.
Guovlu
Dat ođasnuhttá ášši válmmaštallama.
Dat válmmaštallá sámedikki čoahkkimii oahppamateriálabuvttadeami jahkásaš ja guhkit áigge plánaid ja addá jahkásaččat sámedikki čoahkkimii ja oahpahusráđđehussii čilgehusa oahppamateriáladilis ja stáhtadoarjaga geavaheamis.
Dat válmmaštallá sámedikki čoahkkimii guhkit áigge plána sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid fállamis ja addá jahkásaččat sámedikki čoahkkimii ja Lappi leanaráđđehussii čilgehusa sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid sihkkarastimii dárkkuhuvvon stáhtadoarjaga geavaheamis.
Dan ovddasvástádussan maid lea ruhtadanmárkanpolitihka válmmaštallan ja stáhta bargoaddi- ja bargiidpolitihkka sihke almmushálddahusa gárgeheapmi.
Dat vástida sámegielat oahppamateriála plánemis, válmmašteamis ja juohkimis, sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemiin, almmustahttá sámeoahpahusa statistihkaid ja doallá oktavuođa sámeoahpahusa lágideaddji gielddaide ja skuvllaide ja maiddái oahpahusa hálddahussii.
- Čeavetjávrelaš Jouni Moshnikoff lei okta min oktasašbargoguimmiin Suoma bealde.
Čevetjávrri skuvllas.
Čeavetjávrris eret leahkki nuortalaš Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto Leammis Anáris válljejuvvuiga ovttamielalaččat sámedikki várreságajođiheaddjin válgabadjái 2012-2015.
Čeavetjávrri vuolledási oahppit loaiddastedje rahpamis.
Čeavetjávrri nuortalaččaid giellabeassi[vanhentunut linkki] Nettiradio Mikaeli: Inarinsaamelaisten kielipesä[vanhentunut linkki] kōhanga reo -giellabeassedoaibma Aotearoas (englanniksi) Vähemmistökielten elvytys harppaa eteenpäin Karjalan heimo numero 9-10
Čeavetjávrri skuvla, 10-15-jahkásaččat, bagadallin Erkka Antila ja Seija Sivertsen
Čeavetjávrri skuvla: Anna-Katariina Feodoroff (nuortalašgiella)
Čeavetjávrri skuvla: Hannele Fofonoff (nuortalašgiella)
Čeavetjávrri skuvla: Juuso Fofonoff (nuortalašgiella)
- Sevettijärven koulun filmiryhmä, joka oli tehnyt lyhytfilmin koltankielisestä Idols - kilpailusta sekä
Čeavetjávrri skuvla: Ville-Riiko Kalevi Fofonoff (nuortalašgiella)
Sevettijärven, Vuotson sekä Utsjokisuun ryhmät valittiin edustajiksi Kuopioon 23.-25. -08.
Dat dat vel váillolii, ahte Gilbbešjávrre gilis ja váriin márále mohtorgielkkáid lassin njealjejuvllagat.
Dat golggida guovtti riikka gaskkas ja lea buktán biepmu, dorvvu ja orrunsaji vuođu johgátti ássiide.
Dat sáhttá ráhkaduvvot seailluhan dihte biologalaš máŋggalágánvuođa, árvvolaš luonddubirrasiid dehe gohcit guovllu dárbbu friddjaáiggeeallimii.
sámediggái. Dat sáhttá buktit riikkaid ráđđehusaide ja sámedikkiide árvalusaid mat
Dat sáhttá buktit riikkaid ráđđehusaide ja sámedikkiide árvalusaid mat nannejit dán konvenšuvnna ulbmila.
Dat sáhttá albmanit ovdamearkan čuovvovaš vugiin: nuppi sohkabeali guoski fuotnášeapmi nuppi sohkabeali hálbbášeapmi.
Sivva dasa lea go dávda dávjá dagaha stuorit vára bátnevahágiidda dahje váttisvuođaid dikšut iežas bátnebuhtisvuođa, ovdamearkka dihte danin go doarggista dahje lea oassái dahje ollásit gálnnas ámadajus.
Soaitá gánnáhit jus ovdamearkka dihte juo lea álggahan áigodaga ja de dárbbaha dikšuma mii boahtá ádjánit guhkes áiggi ja boahtá máksit ollu.
Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun.
Girji sáhttá leat juogo dábálaš bábergirji dahjege dihtoriin ráhkaduvvon cd-girji, mii ovdanbuktojuvvo Dáiddadáhpáhusas.
City in Alaska USA
SEXDEC (áigeárvu) dahje SEXDEC (diimmut; minuhttat; sekunddat)
Name
Seychellaid rupi
SeyšellatName
Seychellsullot
object name (optional)
City in Tennessee USA
City in Volga Region Russia
SFr.
SFTP- sisačáliheapmi
ŠO- šláva sftp- protokolla várásName
Sihkkaris FTP
unit-symbols
unit-symbols
unit-symbols
SGD
SGIComment
SGI log luminance RLE
SGI- porta
SGMLLanguage
unit-symbols
unit-symbols
Shá'banas
Sha'ban
Name
ShaEthiopian month 13 - LongNamePossessive
Shahrivar
Shahrivara
ShaIndian National month 2 - ShortNamePossessive
ShaIndian National month 6 - ShortNamePossessive
ShaIndian National month 6 - ShortName
Šáhkkabreahtta
Linnjás ja gurgadasis juohke nuppi ruvtto lea vilgeslágan ja juohke nuppi čáhppat.
ŠahkkaspealluName
ShaMehr short
Shanbe
City in Christmas Island Kiribati
City in New Brunswick Canada
City in Quebec Canada
City in Saskatchewan Canada
City in Munster Ireland
Shaof Mehr short
Sharon Venne buktá hui miellagiddevaš oainnu gažaldahkii sáhttet go eamiálbmogat gohčoduvvot " álbmogin ".
Sharon Venne buktá hui miellagiddevaš oainnu gažaldahkii sáhttet go eamiálbmogat gohčoduvvot "álbmogin ".
star name
unit-symbols
City in Kansas USA
Shawwalas
Shawwal
afghanistan. kgm
City in Wisconsin USA
City in United Kingdom
City in Ohio USA
City in Tennessee USA
City in Iowa USA
star name
City in California USA
City in Alaska USA
star name
City in Ontario Canada
City in Quebec Canada
Shiftkeyboard label
Shift
Schilling
Shisen- ShoGenericName
Shisen- Sho Mahjongg- lágan bihttáspealluName
Name
shnYek- shanbe short
shortcut
Short for Mega Pixels
ShortURIFilterName
City in Idaho USA
GenericName
SHOW-hápmi 190 - 254 olbmui Konsearttaide, show-čájáhusaide, teáhterčájáhusaide dahje dilálašvuođaide, main dárbbaša erenomáš stuorra lávddi.
Showdánsunjoavku Eanodaga powerdancers ja moderna álbmotdánsunjoavku Jutatokka Soađegilis ovddastit sámenuoraid riikaviidosaš
Show the icon softened in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail
Show the information boxes
SHP
City in Louisiana USA
City in Alaska USA
ShvataCoptic month 4 - ShortNamePossessive
Indian National month 6 - LongName
ShvataIndian National month 6 - LongNamePossessive
Shvat
Shvata
object name (optional)
Báddi
Báddi
Čanasjoavkoovttasbargu iešguđet eiseválddiiguin jotkojuvvo ja ovddiduvvo.
Name
GeardahahttiThe quality of music
Vuohččan doppe bohtet oidnosii dáro- ja ruoŧagiel ođđasat.
Doppe sii bivde eanaš luosaid, čogge luopmániid.
Doppe guolástus ja eanandoallu leat leamaš
Das mánáide oahpahuvvo sámegiella stohkosiin ja doaimmain.
Áile-Ristena mielas dáhpáhus lei iežaslágan ja doppe lei liekkus dovdu.
Das leat bargonávccat divššodit
goalmmát ássi nammii lea oktoolmmošdoaibma.
Doppe studerejin sámedujiid hábmema ja Alpine line ' a. Go vázzen sámeduodjeskuvlla mus ii lean sápmelaš oahpaheaddji, muhto fertejin baicce riŋget dávjá eadnái ruoktot ja jearrat maid ja mo juoga galgá dahkkot.
Doppe studerejin sámedujiid hábmema ja Alpine line 'a. Go vázzen sámeduodjeskuvlla mus ii lean sápmelaš oahpaheaddji, muhto fertejin baicce riŋget dávjá eadnái ruoktot ja jearrat maid ja mo juoga galgá dahkkot.
Doppe mearridit makkár prošeavttaid máilmmis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš bargu Olles máilbmi galgá doarjut ruđalaččat dehe barggu bakte.
Doppe lea maiddái Inger-Mari Aikio bagadallan filmma " Amoc - vuosmuš " vuosttašeahket.
Doppe lea maiddái Inger-Mari Aikio bagadallan filmma "Amoc - vuosmuš" vuosttašeahket.
Dás mearriduvvojit oktasaš áššit, mat o.m.d. gusket girku njuolggadusaide ja gásttahan-, rihppaskuvla-, vihahan- ja hávdádusáššiide.
Doppe sámiid ossodat gieldda oppalašálbmogis lea dál sullii 60% go dat vel jahkeduháha molsašumis lei badjel 70%.
Das sáhttá maid dahkat ohcamuša ja geahččat jus bátnedoavttir lea čadnon Privattandläkarna searvái.
Doppe livččii sáhttán joatkit oahpuid viidáseappot ja gárvvásmuvvat juoga ámmáhii jus livččii háliidan.
Dat geat vástidit sáhttet maid muitalit man dearvvasvuođaguovddážii don leat čállon.
Dat gii vástida sáhttá maid muitalit man dearvvašvuođaguovddážii gullot.
Doppe sáhttá luđet sámegielat rádio- ja tv-prográmmaid.
Bálggis entropifiilii:
color
Name
Name
Sierra Leone
world. kgm
Gieđahala sieve- skriptaid
SieveLanguage
Signála
Signála:
Signature here is meant in cryptographic terms, so the signature of a file.
signature of a file
leamaš professora doavttir juris Kirsti Strøm Bull, Oslo universitehta Olmmoš
Čálli bargun lea válgalávdegotti vuollásažžan válmmaštallat ja doibmiibidjat válggaid sihke doaibmat válgalávdegotti áššemeannudeaddjin ja čálliin čoahkkimis.
Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Čálli Sanna-Kaisa Juvonen (Meahciráđđehus)
Čállingotti álgomuttu evttohusas loahppaárvalussan ii lean álggos sátnige eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Čállingoddin doaibmá dat sámediggi, geas jođihanvástu ain lea.
Sámedikki čállingoddi
Siidavuogádaga olis leat soabuvvon riiddut ja lea adnojuvvon ávvir das, ahte buohkain lea leamaš vejolašvuohta oažžut ealáhusa ja bargat iežaset kultuvrra mielde.
Siidda guđege lahtus ledje priváhta vuoigatvuođat luondduvalljodagaide, goittotge lahtut veahkehedje nubbi nuppi boazodoalus, meahcásteamis ja guollebivddus.
Siidda dilálašvuohta lea rabas buohkaide geat beroštit áppesiin.
Siida lea rabas II Juovlabeaivve ja ođđajageruohta ja ođđajagebeaivve ja maiddái loahppážiid.
Sajádat 200 mehtera duohken Sajosis.
Siiddas joatkašuvvan ávvudilálašvuođas ávvusága doalai riikkabeivviid ruhtaváljagotti ságajođiheaddji riikkabeailahttu Hannes Manninen.
Sii sirde siiddaid dávjá go boaldámuš nogai, namalassii muorat.
Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid.
Sin viiddis meahcástan- ja guolástanortnegat ledje oktasaččat.
Siiddaid fierpmádat govččai oppa DavviSkandinávia.
Dasa eai sámeváhnemat ja - mánát sáhttán duhtat, baicce ovddidišgohte ášši.
Dasa ja dan ovddasmanni sámi parlameantta válgalogahallamii lea sáhttán ohcalit oba Maijala ráves olbmo agi.
Dasa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegilis Sámi bálgosa guovlu.
Dasa gullet maiddái jienageavaheapmi, gárvvut ja lávddiid plánen.
Dasa gullo muhtin gieđahallamat main áigumuš lea eastadit bátnedávddaid ja gibuid, ovda mearkka dihte buhtistahttin, fluorgieđahallan ja diehtoaddin njálbmebuhtisvuođa ja borramuša birra.
Daid álbmotrievttálaš
maid artihkkal 27 ásaha árbevirolaš álgoálbmotealáhusaide: [The fact that the Sami
seminára ja buvttán dasa sámedikki dearvvuođagaid.
Searvegoddi Searvegottis gos leat čálihuvvon.
Deike gullet prinsihpalaččat buot mearkkašahtti gažaldagat mat gusket dasa movt álbmot dáhtošii seailluhit ja ovdánahttit servodaga kultuvrralaš, sosiála ja ekonomálaš beliid.
Dasa gullá čatnaseapmi olmmošvuoigatvuođaide ja vuođđofriijavuođaide, erenoamážit unnitloguide ja eamiálbmogiidda gulavaš olbmuid vuoigatvuođaide.
Dalle don dárbbašat " reivejienastanpakeahta ", dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas.
Dalle don dárbbašat "reivejienastanpakeahta ", dan don ieš diŋgot iežat searvegoddedoaimmahagas.
Dasa Tukes ii leat miehtan.
Dasa bohte álggu rájes gullat čuovvovaš Finnmárkku ja Tromssa leana gielddat: Kárášjohka (Karasjok), Guovdageaidnu (Kautokeino), Unjárga (Nesseby), Porsáŋgu (Porsanger), Deatnu (Tana) ja Gáivuotna (Kåfjord).
Dasa čujuha dat, ahte johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ii boahtán dán jagi oktage ohcamuš sámegielalaš aviissa almmustuhttimii.
Das čujuhuvvo
Konvenšuvdna ii čilge mat joavkkuid galget adnojuvvot nationála
Das fas ii leat hálddahuslaččat ja ekonomalaččat mihkkege jirpmiid, daningo soahpamuš lea duođaštanvuoimmálaš dušše ON:a virggálaš gielaiguin, maidda suomagiella ii gula.
mearridii golggotmánus 2001 ahte Suopma, go hoavvadiggi meannudii riidduvuloš
Konvenšuvnna
Das mearriduvvo ahte
Das namahuvvo oahpaheddjiid ja ohppiid lonohallan ja oahpahus
Dan dáfus álbmotbeaivi lea sámi politihkkara áđamus áigi.
Foras leat 16 lahtu, gávccis sis leat stáhtaovddasteaddjit ja
Das leat 37 teakstasiiddu, ja maŋimuš 11 siiddu gieđahallet sámiid ja eará davveálbmogiid dili.
Das lea vuosttaš geardde paragráfa sámiid vuoigatvuođain.
Dát lea ođđa stáhtarievttálaš ráhkadus, ja danne
Das leat leamaš guđege
Das leat davvisáme-, anáraš - ja nuortalašgielat oasit, maid doaimmaheamis mánát leat aktiivvalaččat mielde.
Raporta guoskkahii máŋga fáttá maid livčče mávssolaš reguleret konvenšuvnnain.
Das beaivvi bárdni vuolgá jiehtanasaid eatnamii, ráhkistuvvá doppe jiehtanasa niidii ja loahpas náitala suinna.
Dat sáhttet muhtumin dagahit áŧestusa váivvibun ja dahkat olbmo eanet balolažžan.
Dalle ferte geahččalit dainna vuorustis, daningo lea deháleappo ahte mánná oažžu alccesis golgosa obanassii.
Ealáhuslaš ja ekonomalaš bealit berrejit dainna lágiin leat mielde nu ollu go joavku dárbbaša, vai sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra. "
Ovdamearkan dás lea dat
Dan dáhpáhusas ballun lea maid dat, ahte jos Sámediggi ii dohkket ministeriijaid ráđđádallan evttohusa, de Sámediggi steampilastojuvvo sivalažžan dasa ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo.
Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái.
Dan dáhpáhusas Sámediggi galgá doaimmahit dán vuoigatvuođa sámi
Das nannejuvvo ahte konsultemat galget
Das nannejuvvo ahte stáhta lea
Das galggalii árvvoštallojuvvot sámedikki ságadolliid ja stivrra sajádat ja doaibma.
Das dovddastuvvojit sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin, ja dan vuolggasadjin lea jurdda das, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat mannet dáid golmma riikka álbmotlaš beroštumiid ovddabeallai.
Dien barggus oažžu suokkardit iežas dovdduid ja jurdagiid ja hutkat juoidá iežasa, man eará olbmot ožžot gullat.
subjektiiva eavttu, namalassii olbmo iežas oaivila alddis sápmelažžan.
Dávjá leat rabas jearaldagat.
lávdegoddi čujuha erenoamážit artihkkalii 17 (d) mii geatnegahttá stáhtabeliid
Ná sáhttá čilget Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš barggu Olles máilbmi.
Davvisámegielat máinnasráidu Lodderáidalas, man Siiri Miettunen ja Ritva Torikka leaba ráhkadan skuvlaradioi jagi 1989, almmuhuvvui guovtti CD-skearrus.
Sirdde vulos
Sirdde vulos
Sirdde & vulos
Sirdde vulos
Sirdde novdda vulos
Sirdde & vulos
undo-type
Bija ovddimus
Skále láse vulosguvlui
Skále láse olgešbeallái
Skále láse gurutbeallái
Skále láse bajásguvlui
& Sirdde buot reivviid ruskalihtái
undo-type
Sirdde máhppii
Sirdde fonttaid
Sirdde fontta
undo-type
Sirdde deikke% 1
& Sirdde dása
Sirdde fiillaid čoahkkádussii
Sirdde čájeheapmi olgešguvlui@ action: inmenu
Sirdde čájeheami gurutguvlui
undo-type
dock-action
view-action
Sirdde merkošiid
Sirdde objeavttaid
Sirdde novdda olgešguvlui
Sirdde olgešguvlui
Geahččal vuos sirdit boares máhpa eret, ja geahččal ođđasit.
Geahččal vuos sirdit boares fiilla eret.
@ action: inmenu File
Sirdde ruskalihttái@ action: inmenu File
Sirdde ruskalihttái@ action: inmenu
& Sirdde ruskalihtái@ action: intoolbar Move to Trash
& Sádde ruskálihttái
Sirdde ruskalihtái
Sirdde ruskalihttáiVerb
& Sirdde
Sirdde
& Sirdde
Sirdde:
Sirdde silli vulos
Sirdde silli bajás
Bija maŋemuš
Sirdde dán máhppii
& Sirdde dása
& Sirdde deikke
undo-type
undo-type
sirdde válljejuvvon fiilla dahje máhparequest type
Sirdde vejolaš & ruskareivviid deikke:
& Sirdde čálánii
Sirdde & dovddus ruskaboastta deikke:
undo-type
Use the new directory but do not move anything
Sirdde gilkora olgešguvlui
Sirdde gilkora gurutguvlui
Sirdde merkejuvvon fiillaid% 1: as deikke: This menu entry empties the closed items history
Sihko boarásmuvvan reivviid deikke:
Sirdde novdda gurutguvlui
Sirdde reivve máhppii:
Sirdde reivve ruskalihtái@ action Hard delete, bypassing trash
Sirdde návdejuvvon virusreivviid válljejuvvon máhppii
Sirdde X:
Sirdde & bajás
Sirdde novdda bajás
Sirdde bajás
Sirdde bajás
Sirdde & bajás
Sirdde bajás
Sirdde Y:
sirdojuvvo eaiggátvuohta daidda eatnamiidda mat odne leat Statskog SF hálddus.
Comment
Dieđuid čoaggimin
Sirdimin
Sirdimin fiillaid ruskalihttái
Sáddemin@ title job
Sirdimin reivviid
Buot reivvet leat sirdojun ruskalihtái
Offsetsiiddut
Mana dása@ action
Njieja muoras
Sirdit vulosguvlui
Sirdde dokumeantta álgui
Sirdde dokumeantta lohpii
Mana ovtta lávkki ovddasguvlui lohkanhistorihkas
Mana ovtta lávkki maŋosguvlui lohkanhistorihkas
Mana ovtta lávkki maŋosguvlui giddejuvvon gilkoriid historihkas
Mana ovddit girjemerkii.
Mana ovddit logakeahtes reivii
Mana ovddit deaivamii
Deaddil F8 dahje Shiftnbsp; +F8 mannat ovddit/ čuovvuvaš čájeheapmái.
Mana ovddit linnjái
delimiter for joining holiday names
- Sirdásin ođđasit oahpaheaddjin jagiide 2009-2011 ja gursalaččat ledje eanaš seammát, geat ledje mielde juo gurssaid álggus.
Lávkes badjel
centered textStock label
Lávkes sisa
secondsSkip to
Mana
Mana dása
Mana máhppii
Sirdde čájeheami álgui
Sirdde čájeheami botnái
NAME OF TRANSLATORS
Mana olgešguvlui muoras
Sirdde olgešbeallái
Mana hálddašanmodusii
Linux RAID MemberGo To Arrayvolume-contents-raid
Lávkes olggos
Mana muorrageahčái
Mana muorraruohtašii
Mana linnjái@ action
Mana dán linjjái
Sirdde linnjá álgui
Sirdde linnjá lohpii
gt; > Mana vuođđudusaid dihtorvuđđui (Ruoŧa)
Sirdde ovtta sáni olgešguvlui
Sirdde ovtta sáni gurutguvlui
Mana dán čuldii
Mana čuovvovaš girjemerkii.
Mana boahtte logakeahtes tekstii
Mana boahtte logakeahtes reivii
Molssu čuovvovaš boallobeavdekártii
Find and go to the previous search match
Njuikes boahtte deaivamii
Mana čuovvovaš roahkkeruohtui.
Mana boahtte linnjái
Mana Manná čujuhussii mii oidno čujuhusholggas.
Mana siidui@ action
Mana siidui
Njuikke máŋosguvlui čuojahanlisttus
Njuikes ovddasguvlui čuojahanlisttus
Mana sellii
Mana dán čuldii
Mana dán čuldii
Mana dán linjjái
tooltip on the config button in the popup
Mana gurutguvlui muoras
Sirdde gurutbeallái
Mana ovtta lávkki ovddasguvlui
Mana ovtta lávkki maŋos guvluigo forward
Mana vánhenmáhppii
Goarkŋu muora
Sirdde bajásguvlui
Sirddiimet muhtin eai nu hohpolaš muhto prinsihpalaš áššiid boahtte jahkái ođđa sámedikki mearrideapmái.
Vuolit válljejuvvon rámma vai gártá buot eará latnjalága rámmaid vuollái. Jos máŋga rámma válljejuvvojit dat vuoliduvvojit vuorrolága.
Vuolit válljejuvvon rámma vai gártá buot eará latnjalága rámmaid vuollái.
Sáddemin
Sirdá merkejuvvon teavstta/ áđaid čuohpusgirjái
LihkadeamenComment
Sirdin
Sirdin ii leat realisttalaš aivve lagašjagiid, muhto jurdaga doaimmaid sirdimis galgá doallat badjin ja ráhkadit sisdoalu evttohusa doarjjan.
Sirdin filtii: Ii sáhttán lohkadit% 1.
Sirdin filtii.
Fievrrideapmi
Sirdin gaskkalduvvoi.
& Sirdimin / rievdadeamen sturrodagano focus stealing prevention
Stencils
GenericName
name of download
Comment
shift
& Sirdde
& Sirdimin
datagram mode
Sirdin gearggai. Eai leat ođđa reivvet.
Sirdin geargan% 1 konttus. Eai lean ođđa reivvet. boolean yes
drawable-action
Sirdašuvvan dakkár ortnegiid guvlui leat goittotge oassi juo máŋggaid logiid jagiid joatkašuvvan ovdáneamis, mii hástá navdosa das, ahte dušše stáhtaráját sáhttet doaibmat politihkalaš ortniiduvvama ja válddi dovdomearkan.
eananopmodahkan oaivvildit eananeaiggáduššanvuoigatvuođas sierra osiid mat
Sirdá dokumeantta ovddit siiduiNext page
Sirdá dokumeantta vuosttáš siidui
Sirdá dokumeantta boahtte siidui
Sirdá dokumeantta maŋemuš siidui
Mana ovddit máhppii mas leat logakeahtes reivvetGo - >
Mana ovddit reivii
Previous element
Mana boahtte máhppii mas leat logakeahtes reivvet
Mana boahtte logakeahtes reivii
Mana boahtte reivii
Buhtista boares
Nákkut ja ságastallamat dás leat easkká gieskat álggahuvvon sámi servodagas.
Das ii leat diehtu, muhto ráđđádallamat álget ođđajagimánu ja áššái máhccet fas jagi geahčen Mexikos.
Dán áššis ii sáhte eará ládje oaivvildit.
Das ii beasa badjel iige birra.
máŋga ovdamearkka, ahte Norgga sámediggi lea deaividan vuostehágu go lea
ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide
Lea oppanassii-ge lihkká ovttamielatvuohta das ahte olmmošlaš vuoigatvuođat eai sáhte addot stáhtaide.
ealáhusat mat gullet konvenšuvnna artihkkalii 27, eai oro oažžumin doarvái suodja
mii gieđahallá vealatkeahttáivuođa ja sierra doaibmabijuid.
vuođđunis ahte vuoigatvuohta jođihit boazodoalu lea dábálaš vuoigatvuohta, mii gullá
Das fuolakeahttá Lappi riikkabeaiveovddasteddjiid joatkkabadji lea geahččaluvvon sihkkarastojuvvot vuođđoláhkaváljagotti árvvas veahki rájes.
Das muitalan čuovvovaš bloggastan.
Dasnai fuolakeahttá, háliidan oassálastit ságastallamii.
Das váilu čállingiella, muhto dat lea lahka nuortalaš giela maid geavahit Suomas. Danne lea dán suopmana vejolaš maid gohčodit nuortalašgiellan.
Dan rájes sámegielat girjjálašvuohta lea olggosaddon eanet go ovddit jahkečuđiin oktiibuot ja dat lea juksan lohkkiid viidásabbot go goasge ovdal.
guovdilis orgánain ráhkada ásseovddidanbargomeanuid.
Olmmošvuoigatvuođa Komitea kommenttain, mat dahkkojit stáhtaid áigodatráporttaid iskama buohta, oaidná veaháš das mii oaivvilduvvo politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvralaš ovdánemiin.
álbmoga birra. Dat válmmai go Suopma, Norga ja Ruoŧŧa šiehtadalle
Siida stivre boazodoalu ollašuhttima iežas návddašaneatnamiin.
Mun illudan das sakka.
Siida lei sosiála servodat mas ledje olbmuid gaskkas čavga čatnasat, ja dasa gulle bearrašat ja sogat.
Datte-ge lea hui nana suobalašvuohta dasa ahte álbmogiidgaskasaš vuoiggalašvuohta ii goit-ge atte eavttokeahtes ja ovttabealát válddi eretčuoldimii.
Dás ii dahkko ánalysa das makkár eamiálbmotjoavkkut dovddastuvvojit " álbmogin " álbmotnjulgosa mielde, ja maidda dalle addošii iešmearrideami vuoigatvuohta, ja makkár joavkkut, mat vaikke ieččaset lohket-ge leamen eamiálbmogin, eai deavdde álbmotnjulgosa eavttuid " álbmogin ".
Dás ii dahkko ánalysa das makkár eamiálbmotjoavkkut dovddastuvvojit "álbmogin" álbmotnjulgosa mielde, ja maidda dalle addošii iešmearrideami vuoigatvuohta, ja makkár joavkkut, mat vaikke ieččaset lohket-ge leamen eamiálbmogin, eai deavdde álbmotnjulgosa eavttuid "álbmogin ".
Dat sáhttá leat buorre vuosttaš lávki jos háliida álggahit proseassa.
Das leat gávdnomis ávkkálaš dieđut Meahciráđđehusa bálvalusain ja doaimmain.
Das lea oaivil boahtit Suoma sámiid iešráđđema ja maiddái ealli ja ovdáneaddji sámekultuvrra symbolan, man guovddáš doaibman lea sihke gáhttet árbevirolaš kultuvrra ja maiddái ovddidit ja ođasmahttit sámi servodateallima.
Das leat dál gárvánan dál jorgalusat buot Suomas hubmon sámegielaide, ruošša-, eŋgelas-, ruoŧa- ja spánskagillii.
Das lea šaddan deaŧalaš identitehta symbola, mii čatnasa nannosit sámiid historjái.
konvenšuvdnii oasálaččat, lea maid dakkár bajimuš gažaldat maid direktiiva atná
Dasa ii leat čállingiella, muhto dán suopmanii leat teavsttat mat leat čállojuvvon fonehtalaš mearkkaiguin.
makkár geavaheapmi lea leamaš.
Siiddaid luonddudilit sáhttet spiehkastit nu olu nuppiineaset, ahte gaskamearálaš njuovvanproseanta buot bálgesa osolaččaide sáhttá leat dáhpalaš ovttaskas siidii - dego Njellima dáhpáhusas lea geavvan.
Siiddaid návddašaneatnamiid ráját eai biso ovtta sajis, muhto dat sáhttet molsašuvvat guohtundiliid mielde ja eará siiddat sáhttet maiddái ovttastuvvat nuppiideaset.
& Boarásmuvvan
Boarásmuvvan
Sihko & boarásmuvvan reivviid buot máhpain
Sihko máhpa boaresmuvvan reivviid
ČorgeComment
Sihko boarásmuvvan reivviid?
Bálkesteamen sihkojuvvon reivviid
sáhttet rápmakonvenšuvnna vuođul čujuhit alcceseaset vuoigatvuođaid, ja dan sii
Báikepanela@ action: intoolbar Close right view
Advanced URLs: description or category
Báikkit
Comment
Čujuhusat
Čujuhus: @ action: button
Báiki
Báiki:
Cujuhus:
Čujuhus
Čujuhus:
ČujuhusLocation, $date
Navigere
Várra don leat boasto čujuhusa addán.
Čujuhusholga
Resursa
Guorus čujuhus. @ info: status
Čujuhusholga Čális fierpmádatčujuhusa dahje ohcancealkaga.
& Sajádat
Sajádat
Sajádat:
Báikisession
Báikesilli:
GuovluTime zone
Čujuhus: @ title: window
Guđe guvluitoolbar position string
Sadjásažžan válljejuvvon galgá deavdit vurohallanfriijavuođalágas (1305/2002) dárkkuhuvvon eavttuid.
(sadjásašvuohta).
Roavvenjárggas.
galget maid addit saji mánáide geaidda ovddasmorašteaddjit nu sihtet, ovdaskuvlii
mat leat dan guovllus mas kulturmuitu vulge. Nu galgá dáhpáhuvvat dárkileabbo
Norgga dilálašvuođaide geográfalaš sivaid geažil, ja dainnago dan riikkas
ovddimusat ilbmá ná
& Cokka vuogádatgárcui
Ásat gasku@ label center justify
Ásat & olgešbeallái@ label right justify
Bija ođđasit
Jus galgá bidjat máhpaid bajimus fiilalisttuin.
convert-palette-type
@ action: button reload freebusy data
Ortnet: @ item: inlistbox Arrangement
Investeren
Sajádat
Iihan sápmelašvuohta eanaš olbmuin oidno nuge árggas, muhto go sápmelaččat čoahkkanit oktii, de árbevierut gal maiddái oidnogohtet.
Mađe muddui dan golmma riikii leat oktasaš golut konvenšuvnna
sikkim. kgm
Dát lea duogáš go čujuhuvvo vuosttaš lađđasis
Danin, go áššit laktásit diehtemeahttunvuhtii ja muitalit historjjás, earáid kultuvrras ja árvvuin.
Danin mii sámediggin galgat iežanai suokkardit ja máhcahit millii ja doarjut sámi árvovuođu seailuma.
Danin dán jietnačájáhusas kveanat ieža muitalit iežaset eallima ja historjjá birra.
Dan dihte lean gáibidan, ahte sámediggi čoakkán galgá beassat addit áššis cealkámuša.
Danin leage hui dehalaš, ahte parlamentarihkáriid konfereansa addá hui nana julggaštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas stáhtaide ja sámedikkiide.
Danin lea buoremus jearrat bátnedoaktáris mii lea gustovaš.
Boazodoalu raššivuođa geahpedeami ja dan dálkkádatrievdama váikkuhusain suddjema geažil galgá vuolggahit beaktilis doaimmaid ja galgá vuolggahit dutkamušaid vai dilli buorrána.
Dan dihtii lea dehálaš, ahte suinna galgá ávkkástallat buot háleštallandilálašvuođaid aktiivvalaččat.
Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.
Danin lea dehálaš ahte oažžu veahki mii lea heivehuvvon dasa maid ieš dárbbaha.
Danin lea dehálaš ahte lea priváhta reaisodáhkádus mii gokčá goluid ovdamearkka dihte givtta.
Dan lassin ahte manná jeavddalaččat dássedit seallaiskkus- dárkkisteamis galgá danin álo ohcat dikšuma jus oažžu vardimiid go anaša, jus dávjá oažžu vardimiid mánodávddaid gaskkan dehe jus oažžu vardimiid maŋŋel go mánodávddat leat nohkan.
Danin dat sáhttá addit doaktárii dihto rávvaga mihtidit čadnojuvvon ja friija PSA gaskavuođa.
Sin mielas lea somá, go ovttasbargu joatkašuvvá skuvllas.
SILC- klientaName
SILCName
Liktenárka
City in Jylland Denmark
Beroškeahttá jus vahát lea dáhpahuvvan álbmotbátnedivššus dahje dan priváhta bátnedivššus.
Beroškeahttá jus dat olmmoš lea álbmotbátnedivššus dahje lea priváhtabargi.
Dat ahte álbmogis lea iešmearridanvuoigat vuohta, ii dandihtii dárbbaš guoskkahallat gážaldaga livčče-go olmmošnjulgosa vuođul vejolaš cegget iehčanas stáhta.
v. Namibia, dás čujuhuvvui ártihkkaliidda 25 (politihkalaš oasálastinvuoigatvuođat) ja 26 (ii-vealáheapmi) maid árt.1 leš váikkuhan.
Dasge lea iežas váikkuhus, ahte sámit oidnojit čoahkkinbáikkiin.
Dáinna beivviin muittuhuvvo vuosttas davvi ja lullisámiid oktasaš čoahkkimis Troanddimis, Norggas.
Das lei njuolggadusaid mielde maiddái vuoigatvuohta hilgut buot evttohusaid dahje lotnut dušše ovtta barggu.
Das lea maiddái mearkkašupmi dieđu, jurddašeami ja kreatiivavuođa giellan.
Áigumuš lea nannet sámiid sajádaga dan
Dan duohtaášši, ahte álgoálbmogiin lea erenoamáš kollektiiva oktavuohta dihto territoriijii, mii lea buhttekeahttá ja dárbbašlaš sin seailumii ja vuoigatvuhtii návddašit sierra kultuvrra, lea dattetge vejolaš jáhkkit sáhttit váikkuhit vuos álgoálbmoga vuoigatvuhtii searvat álbmogiidgaskasaš soahpamuššii (traktáhtii), erenoamážit jos dat duovdagat main álgoálbmot orru, gokčet álbmogiidgaskasaš soahpamuša dahkki stáhtaid territoriijaid ja dat soahpamuš guoská daidda duovdagiidda main áššeguovdilis álgoálbmot orru, ja dasto vel daidda duovdagiid luondduriggodagaide dahje áššiide mat gusket dahje čuhcet álgoálbmogii.
Dan duohtaášši, ahte álgoálbmogiin lea erenoamáš kollektiiva oktavuohta dihto territoriijii, mii lea buhttekeahttá ja dárbbašlaš sin seailumii ja vuoigatvuhtii návddašit sierra kultuvrra, lea dattetge vejolaš jáhkkit sáhttit váikkuhit vuos álgoálbmoga vuoigatvuhtii searvat álbmogiidgaskasaš soahpamuššii (traktáhtii), erenoamážit jos dat duovdagat main álgoálbmot orru, gokčet álbmogiidgaskasaš soahpamuša dahkki stáhtaid territoriijaid ja dat soahpamuš guoská daidda duovdagiidda main áššeguovdilis álgoálbmot orru, ja dasto vel daidda duovdagiid luondduriggodagaide dahje áššiide mat gusket dahje čuhcet álgoálbmogii.
sápmelaš sága mielde guovtti stáhtas dan golmma stáhtas.
namahuvvui vejolažžan ahte boazodoallu galgá leat sámiid sierravuoigatvuohta
Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái.
Dalle olmmoš sáhttá oažžut evttohusa ahte seallarievdamat váldojuvvojit eret dehe sáhttá vuordit ja geahččat jus rievdamat buorránit ieža.
Dalle haddebidjan lea friddja, dat mearkkaša dálkkasfitnodagat ieža mearridit hatti.
Dalle komitea geardduhii ovddit ipmárdusas, man mielde Suoma geahččanvuođđu lea liiggás ráddjejeaddji dan meroštallamii, gean sáhttá atnit sápmelažžan.
Go ovdaoahpahus lea ordnejuvvon beaivedivššus, ovdaoahpahussii heivehit maiddái beaivedivššu láhkaásaheami dego dievasmahttin.
Dalle go sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas mearriduvvui vuođđolágas, daddjojuvvui, ahte álgoálbmotsajádaga maŋit geahnohuhttimat sáhtále leat ja livččenai riikkaidgaskasaš álbmotrievtti rihkkun.
Muhto dalle ferte máksit olles golu ieš.
Dalle bovdejuvvo ođđa seallaiskkusváldimii.
Dalle láhka loavkidii sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sápmelaččaid vuoigatvuođa bajásdoallat iežaset kultuvrra.
Dalle váldo iskkus cinni bajimus oasis.
Muhto dalle ferte bastit čájehit dan, ovdamearkka dihte reaisoáššebáhpiriiguin.
Dalle ledjen áidna, guhte čálii davvisámegiela eatnigiellan.
Juoiggadettiin lea maid álkit improviseret.
Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain.
Dat geahpeda badjeolbmuid geassebargguid, muhto viiddes gárddiin eana guorbá johtilit ja geahpeda bohccuid muđuige vátna guohtoneatnamiid.
Dus lea oktavuohta, dikšubargoveagain ja dulkkain kamera ja dihtora bakte.
Dalle máksá iežas bátnedivššuáiggi ovddas seamma láhkai go buohccedivššus- Ožžo maid steampala allagollosuojis ja jus lea friddjagoarta de dat lea maid gustovaš go manná bátnedikšui.
Soaitá dovdat iežas čeavlán dehe ilolažžan ahte ii leat šat duohtatmeahttun.
Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá.
Dalle dadjen su jurdaga leat beaivedikšunlága ja - ásahusa vuostá ja dat doalvvulii sámegiel beaivedivššu jávkamii suohkanis, ja suohkan beasalii vuohon bajilčállosiidda.
Dalle sáhttá váldit guhkit áiggi oažžut dan dohkkehuvvon.
Dalle dat lei aivve sierralágán máilbmi.
Dalle sirdása SPR:a jođihanovddasvástádus Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái.
Dalle sáhttá leat vuoigatvuohta erenoamáš bátnedikšodoarjagii (särskilt tandvårdsbidrag, STB).
Dalle Suopma ilmmuhii, ahte giellaealaskahttinprográmma livččii juo dohkkehuvvon.
Dálle borašdávda láve leahkit árra dásis ja dikšun sáhttá šaddat álkibun ja unnit liigeváikkuhusaiguin.
Dalle láve borašdávda leahkit árramuttus ja dikšun sáhttá šaddat álkibun unnit siidováikkuhusaiguin.
Dalle mearridin, ahte máhcan vel oahpuidan maŋŋá davás bissovaččat ja joatkkán bearraša eallinvuogi.
Dalle manaimet ealus meastá juohke beaivvi ja bohccot ledje lojibut.
Dalle eallu sirdojuvvo álo dakkár eatnamiidda, gos lea buorre guohtun.
Beare dat geain lea seamma áigge dán sullásaš HPV dárbbahit dalle boahtit dutkamii.
Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas.
Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa.
Dalle Unna Junnáge mearkkašupmi stuorru.
Dalle sáhttá oažžut áŧestusa daningo ballá ahte oažžu áŧestusa.
Dalle sáhttet várret beaivemeari hávdádusipmilbálválussii ovttas ja sogat dihtet álggu rájis ahte ožžot dan báhpa gean háliidit.
Dalle sáhttá cealkit oainnuidis sámi áššiin ja dieđusge deaivat sápmelaččaid.
Daláš kampánnja áigge Suopma geavadis lohpidii ratifiseret Ilo 169-soahpamuša ja anii čatnaseamis ávkin kampánnjas.
Čalbmevuolši njoammu álkit una mánážiid olis daningo sii stohket nu lahka nuppiideaset.
Dábálaččat čalbmi orru bohtas.
Čalbmevielgadas ruvssoda ja erdo ja čalmmis golgá ruddi, mii dávjá lea fiskat.
object name (optional)
Manná dávjá badjel vahkus
Čalbmevuolši njoammu álkit.
Mu čalmmiid ovddas lea livkkihan sámi kultuvrra rikkes historjá ja eahpesihkkarit sihkarmeahttun boahtteáigi.
Basa čalmmi čáziin
LoopbackNAME OF TRANSLATORS
Bridge Port
siltala (at) samediggi.
Dattetge Finnmárkkuláhka lea čielgasit dehálaš ovdáneapmi ja sáhttá čájehuvvot buorrin geavadin álgoálbmogiid eanavuoigatvuođaid dorvvasteamis.
Dattetge vuovdečuohppamat áitet ain sápmelaččaid dehálaš boazodoalloguovlluid eandalii, go váldojuvvo vuhtii sápmelaččaid dorvvuhis sajádat eatnamiid ja luondduvalljodagaid geavaheami ektui.
Dattetge bohccuid guohtunguovllut eai leat Ruoŧas virggálaččat ráddjejuvvon.
Dattetge dan mearkkašupmi lei stuoris: vuođđu boahttevaš bargui lei huksejuvvon, ja sámiid oktasaš deaivvadeapmi fuomášuvvui.
Liikká dat galgá leat maid čáppa čalbmái ja vuogas gihtii.
City in Maryland USA
City in Ontario Canada
Advanced URLs: description or category
City in California USA
Simon Hausmann
Skálžovielgat1color
Skálžovielgat2color
Skálžovielgat3color
Skálžovielgat4color
Skálžovielgatcolor
Iešalddes fuomašanveara ášši lea ahte vaikko stáhta lea ovdal linnjen, ahte ođđa eananvuoigatvuohtadutkamušat eai dárbbahuvvo, nu das fuolakeahttá daidda addojuvvo ruhtadeapmi ja earenoamážit dakkár oassebeliide, mat eai ovddas dutkanlágádusa dehe obanassii dutkamuša.
Iešalddes guoddaleaddjit loktejit ovdan rievttes buncaraggá, mii gal lea leamaš buohkaid dieđus hui guhká, iige dákkár guoddaleapmi dasa váikkut, dehege riikkaidgaskasaš soahpamušaid boasttojorgalusat.
juo giellagáibádus mii biddjojuvvo sámediggeválggas jienasteaddji olbmui, maiddái
Don ieš válljet.
Dan jagi go deavdá mákságoahtá 20 bátnedikšu
SindhigiellaName
AlitláganStyle name
Sinettä skuvla: Martta Alajärvi (davvisámegiella)
india. kgm
Country name
SingaporeName
Name
Singapora dollar
Singapor
westbengal. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
world. kgm
SinhalalašKCharselect unicode block name
SinhalagiellaName
Sinhalagiella
SINH (Desimálaárvu)
Arc sine
color
gradient-editor-blending
A button on a Remote Control
Alit
Alit:
color
Alit ruvttodat
color
Alit ja Ruksesoambealášguovttos geat leabba Stáinnaha buoremus ustibat áiggošeigga veahkehit su, juoga mii ii leat nu álki.
Alitmudden
object name (optional)
Alit bajilčálaStyle name
Árbevirolaš alitStyle name
Alit (Cyanalit ja magentaruoksat)
Alit ovddasta almmi ja govve vuoiŋŋalaš árvvuid.
Alit fierbmi
Alit badjin ja vuollinStyle name
color
Blues
object name (optional)
object name (optional)
Alitruona
SIN (Desimálaárvu)
Dus ii leat lohkan - / cállinvuoigatvuohta% 1 máhppii.
Dus ii leat lohkanvuoigatvuohta du sáddejuvvon e- boasta máhppii.
Dus ii leat lohkan - / čállinvuoigatvuohta álgodivodusat máhppii.
Dus ii leat lohkan - / čállinvuoigatvuohta ruskalihttemáhppii.
Dus ii leat lohkan - / cállinvuoigatvuohta du sisaboksamáhppii.
Dus eai leat vuoigatvuođat buhttet dien čoahkkádusa
Dus ii leat lohpi válljet prográmma mii galgá rahpat dán fiilla.
Dus ii leat lohpi váldit eret dán bálvalusa.
Olmmoš galgá oažžut buori divššu mas lea buorre kvaliteahtta.
Lea vuoigatvuohta oažžut diehtit jus sáhttá oažžut ekonomalaš doarjaga.
Lea riekti váidalit
Dus sáhttá leat guokte čájeheami - dahje vel eanet - seammá dokumeanttas oktanaga. Rievdadusat maid dagat ovtta čájeheamis oidno maiddái eará čájehemiin. Jos bláđđet vulos ja bajás oaidnit teavstta eará báikkis dokumeanttas, ii leat go coahkkalit Ctrl+Shift+T juohkit čájeheami láskut
Don it dárbbaš leat prográmmaovddideaddji searvat KDE- jovkui. Sáhtát searvat našuvnnalaš joavkkuide mat jorgalit prográmmaid lavttaid. Sáhtát jorgalit, ráhkadit govaid, fáttáid, jienaid ja buorebut dokumentašuvnna. Lea bargu buohkaide! Fina http: // www. kde. org/ jobs. html báikkis oažžut dieđuid prošeavttaid birra masa sáhtát searvat. Jus dárbbašat eambbo dieđuid dahje dokumentašuvnna, dalle oažžut maid dárbbašat jus finat http: // developer. kde. org / báikkis.
OpenPGP- čoavddat
Don fertet deavddit unnimusat ovtta vuostáiválddi, Vuostáiváldi:, CC dahje BCC- giettis.
Alit sániid fertet sojahit.
Fertet ođđasit álggahit KDE vai rievdadusat doaibmagohtet.
Fertet rievdadit iežat beassansáni dál (" root " gáibida dan).
Fertet rievdadit iežat beassansáni dál (beassansátni lea boarásmuvvan).
Don fertet válljet moanaid seallaid.
Fertet čállit geavvaheaddjenama ja beassansáni beassat dán báikái.
Fertet addit gustojeaddji báikkálaš fiilanama
Fertet čállit du e- boastačujuhusa Sáddejeaddji: - gieddái. Galggašit bidjat e- boastačujuhusaid buot identitehtaid várás, vai it dárbbaš čállit dan sisa juohke reivii.
Device is getting critically full
Giinu lea lasihan du
City in Iowa USA
City in South Dakota USA
City in Ontario Canada
City in Saskatchewan Canada
star name
Sirpmá mánát eai leat nu hárjánan geavahit čuojanasaid omd. gitára.
Sirpmá mánát fas besset vuojadit Ohcejoga vuojadanhálles, go Sirpmás dakkár ii gávdno.
Sirpmás fas lea earenoamáš buorre skuvla- ja spábbačiekčanšillju.
object name (optional)
SisačáliheapmiComment
Duođaštanláseš
Sisačáliheapmi OK
_Sisačálit
SisačálihangieđahalliComment
Sisahuksejuvvon, buoriduvvon Motif- stiilaName
Sisahuksejuvvon SGI- stiilaName
sisahuksejuvvon
Sisahuksejuvvon, fáddákeahtes CDE- stiilaName
Sisahuksejuvvon, fáddákeahtes Motif- stiilaName
Sisahuksejuvvon, fáddákeahtes Platinum- stiilaName
Sisahuksejuvvon, fáddákeahtes Windows 9x- stiilaName
Mearrit njuolggobálgá
Sisadáhta
Sisriikkaminesteriija attii (1993) Sámeparlamentii bargun čielggadi sámiid
Siskkildas skájan
siskkildas oassi
Siskkildas meattáhus bálvvás% 1
Stencils
Siskkildas meattáhus: ii gávnna stivrrana.
Siskkildas meattáhus: ii leat ovttadat válljejuvvon.
Siskkildas meattáhus (ii leat meattáhusdieđu)
Siskkildas meattáhus: Ii sáhte ráhkadit HTML- raportta.
Siskkildas meattáhus: Ii leat válljen gieđahalli
Siskkildas meattáhus. Ii gávdnan XML- stivrrana% 1 gohččuma várás.
Siskkildas meattáhus Sáddes meattáhusraportta dáppe: http: // bugs. kde. org% 1
Siskkildas meattáhus. Máŋge bienaid ja sádde dihkkedieđáhusa.
Siskkildas meattáhus. Váidal kfm- devel@ kde. org čujuhussii.
Siskkildas meattáhus: saveXML ii leat ráhkaduvvon
Siskkildas meattáhus
Siskkildas meattáhus.
Siskkildás meattáhus: Ii sáhte viežžat silli.
Siskkildas meattáhus: Ii gávdnan čálána.
Siskkildas meattáhus: Gustuhis máhcan SuProcess:: checkInstall () doaimmas
vejolašvuohta siskkáldasat čađahit iešmearridanvuoigatvuođa - muhto Quebec ii lean
Siskkáldasat lasihuvvon jus álggahuvvon Finderis
Siskkildas bálvalusatName
ja báikkálaš dilálašvuođaide.
geahča artihkkala 9 mearkkašumiid.
@ info bug status
collection of article headers
Score of a track
Sisdoallu, bajilčála 1Style name
Sisdoallu, bajilčála 2Style name
Sisdoallu, bajilčála 3Style name
Sisdoallu, namahusStyle name
Sisdoallu
& Maiddái vuollemáhpain
& Maiddái binearafiillaid
Váldde fárrui const joavkkusteapmái
Iskka maid go ieš iská boastta
Iskka maid go ieš iská boastta
Váldde fárrui signals ja slots joavkkusteapmái
Váldde fárrui static joavkkusteapmái
Dokumeanttaid maid váldit fárrui
Mearrádus lea váldojuvvon artihkkalii 4 vai sihkkarastá ahte buohkat geain lea
& Reivve siskkobealde
váldojuvvon mielde cealkámušárvalusa artihkkalii 3.
& Reivve siskkobealde
nr. 169 artihkkalis 15, ja ON-konvenšuvnnas mii gieđahallá siviila ja
Lea álgindáhton
Lea geargandáhton
sisttisdoallat Gmail, Google Docs, Google+, YouTube ja Picasa
Suoma jorgaleddjiid ja dulkkaid lihttu SKTL (leahkku eará ruovttusiiddu)
Bistá
Lihti:
Lea mielddusStatus of an item
Šattai meattáhus mildosa vurkedettiin
Lea mielddus
Giellatekno, Sámi giellateknologiija guovddáš.
Lea loahpadáhton
Dáppe leat eret váldon fiillatDescription
sisdoallá danin bijuid ahte:
sisttisdoallá
Sisttisdoallá
to- do completion percentage
sisttisdoallá 25 jietnačájánasa davvisámegiela sierra suopmaniin ja maiddái anáraš- ja nuortasámegielain.
definišuvdnii mii lea ON konvenšuvnnas buotlágan nállevealaheami heaittiheamis,
definišuvdnii mii lea ON konvenšuvnnas buotlágan nállevealaheami heaittiheamis,
árvaluvvon lágat sámiid vuoigatvuođain eatnamiidda ja čáziide ja árbevirolaš
Name
sámi sisdoaluin ja oahpahusa sámegielas eanet go
Dieđut siidduide lasihuvvojit dađistaga, ođđa materiálaid lassin aigumuššan lea bidjat siidduide maiddái vássán jagiid raportaid, cealkámušaid jna..
Comment
Gilkorat
song title
& Sisdoallu
Comment
Sisdoallu
Sisdoallu:
Bihttádieđut
Title of article searchbar
Sisdoallu:used
čuovvovaš mearrádus mielde (121 § 4 mom): "Iešmearrideami mii hálddašanguovllu
čuovvovaš mearrádus mielde (121 § 4 mom): "Iešmearrideami mii hálddašanguovllu
Guvlui čáhket stuorra kultuvrralaš ja ealáhuslaš
Mearra
bealde.
Oappážat golaheaba ovtta beaivvi oaivegávpogis geahppa mielain.
& Siskkildit
Siskkildangovdodat mearrida galle gaskamearkka juohkke siskkildeapmi lea. Jus molssaeaktu Bija sisa gaskamearkkaid, iige tabuláhtoriid Doaimmahan - oasis ii geavahuvvo, de Tab - mearka bidjo sisa jus siskkildeami lea juogehahtti tab- govdodagain.
Siskkildeami govdodat:
Siskkildaniešvuođat
Siskkildeapmi
& Siskkildeapmi
& Siskkildanmodus:
Siskkildandoaimmat
latvia. kgm
azerbaijan. kgm
italy. kgm
Constellation name (optional)
Oappážagaid bargobájis besset oahpásmuvvat baleahta álgooahpuide, jazzii ja modearna dánssa máilbmái.
Čáppaivnnat sisti gierdá bures anu ja das duddjojuvvojit ovdamearkka dihte lávkkat, sálte- ja káffeseahkat, gápmagat, stohpoloabáhat ja dán áigge ee. mátketelefonskuohput.
muitaluvvot, geat bargiin máhttet bálvalit sámegillii, vai sámegielalaš olbmot máhttet mannat sin
SiSULanguage
Siskkoža plánemis vástidii maid Halo-Arkkitehdit Oy.
Dan ii sáhte ráhkadit, baicce juoigi bokte luohti boahtá ovdan.
Dan ovdal ledje suopmelaš Sámi ustibat vuođđudan Sámi Čuvgehussearvvi jagis 1932 Helssegis.
Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) stivrra čoakkán.
Dan ovdal siiddat ledje friddja sáhttán geavahit guohtumiid mat ledje muppe bealde ráji.
Dán mii háliidit ávvudit ovttas dinguin - bures boahtin gásttašeapmái!
Dat geavahuvvo ovdamearkka dihte doaimmain mat muitalit mii lea ođas dan rájis go geavaheaddji galledii maŋemus dan áigeguovdilis webbáikki.
Dasa guoskevaš njuolggadusat leat girkolágas (1164/99), girkoortnegis ja girku válgaortnegis.
Muhtimin gohččojuvvo bátnedikšoossodat (tandvårdsenheten), muhto dat sáhttá rievdat báikki mielde gos orru.
Dan namma lea bátnedikšodoarjja ja oaniduvvo ATB:
Dan meroštaladettiin galgá vuhtiiváldit earret eará meannudeami kroavisvuođa, ovdamearkan leamašgo vealaheapmi systemáhtalaš ja diđolaš.
vejolaš nuppástusaiguin Pekka Vihervuori eavttuhusaid livčče vejolaš ollašuhttit.
Dat gohčoduvvo allagollosuodji ja lea hábmejuvvon seamma ládje juohke eanadikkis.
Seammá lea go hiv ' ain njommon olbmo dehe aids-skihpasa fuolain váldet vuostá eai ge hilggo su.
Seammá lea go hiv 'ain njommon olbmo dehe aids-skihpasa fuolain váldet vuostá eai ge hilggo su.
Dat ákkastallojuvvo ee. sápmelašvuođain.
Dan várás gevvojit čađa anus leahkki bálkávuogádagat ja daid heivehanvuogit.
Dattetge ii dáidde leat vejolaš addit Áittardeaddjái bearráigeahččanválddi dan mearkkašumis mii dohkkehuvvo dan golmma riikka hálddašeami válddi hárrái. "
Dattetge ii leat suohkan
Muhto ii oačču doarjaga nu gohččoduvvon kosmehtalaš dikšumii mii dušše dahkko buoridit bániid hámi.
Dan sajis muhtin nieiddat sáhttet vardit go sis lea cinneanašeapmi vuosttas geardde, muhto dábáleamos lea ahte ii vardde.
Dat sáhttá dagahit ahte Sosiálastivra almmuha dikšubargoveaga Dearvvašvuođa ja buohccedikšu vástolávdegoddái, HSAN.
Datte-ge lea maid nu ahte soames nuppit joavkkut, mat gohčodit ieččaset eamiálbmogin, eai deavdde daid eavttuid mat čuovvolit" álbmot " " - duohpagis, mii vuolgá jagi 1966 soahpamušas (nr 2 ja 4, dakko mii guoská čearddaálbmot-duohpagii).
Datte-ge lea maid nu ahte soames nuppit joavkkut, mat gohčodit ieččaset eamiálbmogin, eai deavdde daid eavttuid mat čuovvolit" álbmot "" - duohpagis, mii vuolgá jagi 1966 soahpamušas (nr 2 ja 4, dakko mii guoská čearddaálbmot-duohpagii).
Dan sáhttá oaidnit nu ahte dievasčoakkán luohttá nu olu mu bargui, ahte ii hálit mu eret šiehtadallangottis.
Dan galggašii sáhttit atnit álbmotrievttálaš
Dan galggašii leat vejoalaš atnit
Dađi lági mielde ášši čiegadeapmi ovdal mearrádusdahkama lea suohkanlága vuostá.
Danin ovdamearkka dihtii sámegielat rihppaskuvla ii ollašuva Suomas.
Muhtun dáhpáhusain sáhttá leat lunddolaš ahte sámi ealáhus
lágiin viidát váikkuhanviidodat go vealahussuodjalusas mii lea artihkkaliin 2 nr. 1 ja
Danne lea váttis otne diehtit makkár oaidnu dain lea dán gážaldaga hárrái.
Boazodoalu leat dainna lágiin álkit jurddašan
Dánu stáhta sáhttá dorvvastit sámiid gielaid, kultuvrraid ja ealáhusaid seailuma ja ovdáneami álbmotvuoigatvuođa mielde.
City in North- West Region Russia
City in Alaska USA
Unbound Auto Field
Binding for Double- Sided Pr.
Čatnaseami váldoulbmilin lea maid álgoálbmot sápmelaččaid vejolašvuođaid duvdin bargat iežas kultuvrrain suvdilis gárganeami mielde ja sirdit kultuvrraset buolvvas nubbái.
Čatnašumis lea váldon vuhtii Rio +20 julggáštusa " The Future We Want " - geatnegasvuođat.
Čatnašumis lea váldon vuhtii Rio +20 julggáštusa "The Future We Want" - geatnegasvuođat.
badjelaset geatnegasvuođaid duoidda nuppiide, muhto soahpamušas livččii eará
Čatnaseapmi lea ovdalaččanai stuorit Ubmi sámi parlamentarihkkáriid konfereansa maŋŋel.
geatnegas gudnejahttit ja sihkkarastit SP addin vuoigatvuođaid ja almmá dagakeahttái
color
Maŋŋá Saba mánnávuođa ruoktu lea divvojuvvon ja lea dál oassi Várjjat Sámi Musea (Varanger Sámi museum) čájáhusa.
Maŋŋelaš dat lea doaimmahuvvon maid sámediggái cealkima várás.
Dasto jos in dagage nu, lean monu fuones olmmoš.
Dasto muhtun muttus čuojahišgođiimet sámegielat musihka ja maŋŋá go joavku šattai dálá hápmái, min musihkas bođii sámegielat rockmusihkka.
Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin.
Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas.
Dasto raddi deddojuvvo čoahkkái ja guokte golbma gova váldojuvvot.
Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin.
Dasto dahkko seamma ládje nuppiin rattiin.
Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin.
SivanIndian National weekday 7 - ShortDayName
Sivan
Sivana
Gušta
Comment
dialogs-action
brush-editor-action
dialogs-action
Gušttat ja diŋggat
brushes-action
 Nuortalašgiella: fásta lahtut Erkki Lumisalmi, Tiina Sanila-Aikio, Seija
Čuvgehuslaš vuoigatvuođat.
vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot, muhtumassii guđege riikka láhkaásahusain,
artihkkala 12 nr. 1 mearrádusain, mii lea ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigat
vuoigatvuođaid birra (ØSK).
Čuvgehusdoaimmadárkkisteaddji Kari Torikka Lappi guovlohálddahusdoaimmahagas, gii ovddastii konferánssas Suoma oahpahusministeriija, gávnnahii, ahte sámegiela oahpahus lea vejolaš maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Čuvgehusdoaimma oasil sámegillii addojuvvon vuođđo-ja logahatoahpahusa golut buhttejuvvojit dievasmearálaččat sámeguovllu gielddaide.
Eará jienat Jukka Nylund, Ella Pyhältö, Taina West Cecilia Paul, Taina West Susie Brann, Jon Monie Pekka Aikio, Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Aslak Paltto??
Siiddut guđege báhpárii
Siidoávnnasoahput ee. sámegiella vieris giellan, sámegiela dulkon ja anárašgiella.
keyboard label
Siidoguovlu
Norggas lasseealáhusa njuolggadusat leat eahpečielgasat ja leat viehka earáláganat Ruoŧa njuolggadusain.
Sámiid oassi lea siidduin 8-59, dan maŋŋil leat prentejuvvon boares dokumeanttat siidduide 59-89.
Siidduin lea maiddái sámegielat, buohkaide rabas Shoutbox-ságastallanbálstá, mii lea nuoraid dehalaš gielageavahan areena.
siidduin.
siiddut 238 + formatiivvalaš iskosat
Siiddu árkii
Siiddut guđege báhpárii
Siiddu juohke árkii
Siiddut guđege árkii
Siiddu sisa
Siiddu olggos
Siidofákta:
Siiddut oktiibuot
Galle siiddu:
Siidu maid geahččalit čájehit lea ráhkaduvvon skovvedáhtain maid don leat sádden. Jos sáddet dáhtaid oktii vel, de skovvedieđut geavahuvvojit oktii vel (nugo ohcamii dahje gávppašeapmái).
Mediasturrodat:
Sidosturrodat
Siidosturrodat
Siidu lea vižžojuvvon.
Siiddus dieđihuvvo maiddái Sámi Giellagáldu doaimmas.
& Siidomearkkat
Siidoguovlu
Siidofárda
Installable OptionsPrinter Option Group
Mearrit siiddu fárdda
Siidofárda
Siidoheivehusat
Stock label
Čájet siiddu ovddalgihtii
Siidosturrodat
Siiddu goikanáigi
Sidotitel
Siidonamahus
Vuđolaš siidofárda
Siidorávda
Siidočáliheapmi
Ođđa siidu juohke oasi álggadettiin
Siidomolsun
Heivet reaidočuoldda
@ action: inmenu Add
historihkka du reaidoholggas čájeha guđe siidduid leat gieskat galledan.
Holga ii doaimma dahje ii leat olamuttus. Danne it sáhte lásihit ođđa merkoša.
Name
siidu
Siidu
Govašlávkestagaid doarjjaComment
Báikenjuolggadusat
Siiddut mánáide - Cugu
Dáppe 1177. se lea informašuvdna máŋgga gillii, earet eará mánnádávddain ja mot dikšun doaibmá.
Siidduid bokte gávdnojit dieđut maid sámiid sajádagas ja doaimmain máilmmi álgoálbmogiid joavkkus ja álbmogiidgaskasaš oktavuođain nugo ON:s.
Siidduid ráhkadusaid ođasnuhttima dihte maiddái dieđáhusaid ja olggosaddimiid báikkit leat rievdan.
Siiddut leat vel áššesisdoaluset dáfus gurrosat, muhto ulbmilin lea buvttadit siidduide dieđu geasset.
Dát báiki viggá sáddet skovvedieđuid e- boastta bokte. Háliidat go don joatkit?
Dát báiki viggá rahpat% 1 ođđa ođđa fierpmádatlogana Javascript: ain. D ivttát go dan dáhpáhuvvat?
Dát báiki viggá ođđa láse rahpat Javascript: ain. Divttát go dan dáhpáhuvvat?
Dát siidu easttaduvvui rahpat ođđa láse JavaScript: ain.
Dát báiki sádde skovi mii viggá rahpat% 1 ođđa láses Javascript: ain. Háliidatgo sáddet skovi?
Dát báiki sádde skovi mii viggá ođđa láse rahpat Javascript: ain. Háliidatgo sáddet skovi?
Dát fierpmádatbáiki geahččalii mielddustit fiilla du dihtoris skovi sáddedettiin. Sihkkarvuođa dihte mielddus ii sáddejuvvon.
Siidosuodji
Siidodáhpáhusa fáddá gieđahalai Akwé: Kon - rávvagiid ja daid heiveheami Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
SiiddutCoptic month 10 - ShortName
SiiddutCoptic weekday 2 - ShortDayName
Coptic weekday 4 - ShortDayName
SiiddutEthiopian month 1 - LongName
SiiddutEthiopian weekday 1 - ShortDayName
ČállinbeavdemolsojeaddjComment
siiddut
Siiddut
Lonuhanmuitu
pagingprocess status
Number format
Vállje siidduid
keyboard label
unit-symbols
unit-symbols
Skálere sisaComment
undo-type
undo-type
image-action
Skále gova
undo-type
Skále gova
Skále gova?
undo-type
Skále
Skálere gitta
layers-action
undo-type
undo-type
Skále merkema
Skále merkema?
Skálere
Skálehahtti grafihkkaComment
background, style
Keep Aspect Ratio (short)
Skálenimages-action
Skálen
Skálere
undo-type
Skábmagovat-filbmafestiválaidda oassálastet sápmelaš filbmadahkkiid lassin olu báikkálaš ja eará guovllos boahtán olbmot ja maiddái eará eamiálbmogiid filbmadahkkit.
Olles prográmma ja preassagovat gávdnojit neahttasiiddus skabmagovat. fi
Skábmagovat-filbmafestivála oktavuođas dollo Skábma-seminára, man teman dán jagi lea sámegielat mánáid tv-prográmmat ja filmmat.
jagis 1999 ordnejuvvoi vuosttaš Skábmagovat ja dalle guossin ledje Australia eamiálbmogat ja sin filmmat.
Skábmagovat-festivála lágida Sámedáidaga doarjjasearvi rs, ovttasráđiid Sámemusea ja luondduguovddáš Siiddain, kulturguovddáš Sajosiin, Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábmain, Sámi oahpahusguovddážiin ja YLE Sápmiin.
Skábmagovat fállá maid pionerabargguid, nu movt vuosttaš álgoálbmotgillii dahkkon filmma Bangladeshas (Aung Rakhine Sihkkalan) ja vuosttaš ainuid muitalusa vuođul ráhkaduvvon animašuvnna (Tune Sugihara Shichigorosawan kettu).
Skábma lea maiddái fárus lágideamen Skábmagovat-eamiálbmogiid filbmafestivála.
Skábma-seminára teman sámegielat mánáid tv-prográmmat ja filmmat Bearjadaga 22.1.2016 diibmu 15 - 17 Sájos kulturguovddážis
Skábma doarju filmmaid ja mediabuktagiid plánema, ovddideami ja buvttadeami nu, ahte dat ohcá ruhtadankanálaid ja ovttasbargoguimmiid sihke lágida skuvlema ja ordne filbmasuorggi dáhpáhusaid sámeguovllus.
Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhus ovddida sápmelaš filmma
Skábma-fierpmáiduvvandáhpáhus lea Skábmagovat-filbmafestiválaid oassi, mat lágiduvvojit Anáris, Suoma sámefilmma guovddážis, 29.-31.1.2010.
City in Quebec Canada
City in Jylland Denmark
Skáhppu gávdno davvi girjerájuin ja dat sáhttá doaibmat jurddafáddán oahppodiimmuin dahje veahkehit váhnemiid gávdnat ovttatmano máŋga miellagiddevaš, mánáide oaivvilduvvon girjji dahje eará movttiidahttinmateriála.
Skáhppui guovllastemiin sáhttá gávdnat maid suohpana ja rávvagiid mo galgá njoarostit.
Skáhppui lea čohkkejuvvon mánáide oaivvilduvvon materiála sámegielat girjjálašvuođas ja musihkas, buot golmma sámegillii.
Loga heivehusa
Oza
Oza
@ title: window Results of the scanning
Skánnenbálvalusat eai leat olamuttus
Govvalohkki
star name
SketchGenericName
SKEW (gaska)
SKEWP (gaska)
unit-symbols
vu-be diibmu 14.00 - 17.00 čuovvovaš báikkiin: Skierri - Heahttá, Duottar-Lappi luondduguovddáš, Peuratie 15 Kulturguovddáš Sajos - Anár girkosiida, Menesjärventie 2 A Sámedikki doaimmahat - Ohcejohka girkosiida, Gielddadállu, Luossatie 1 Vuohču skuvla - Vuohčču, Ivalontie 8716
š Jus givssiduvvo
š Givssideapmi
City in Jylland Denmark
unit-symbols
City in Illinois USA
%s máŋge
world. kgm
Constellation name (optional)
Region/ state in France
Region/ state in United Kingdom
Comment
Skriptagiellaviiddádus PlasmaiComment
Skriptagárven filtii
Sk
unit-symbols
Skuvlen ja oahppamateriálalávdegoddi, beavdegirji, ášši 12.
Comment
SlabGenericName
@ label: listbox KDE distribution method
%s viežžamin,
battery (time remaining)
City in Zealand Denmark
unit-symbols
SLEEK (teaksta)
keyboard label
Comment
City in Louisiana USA
SLL
Slot
indonesia. kgm
slovakia. kgm
slovakia. kgm
SlovákiaName
Name
Slováka koruna
Slovákia
world. kgm
Slovákialaš@ item Spelling dictionary
SlovákagiellaName
Slovákagiella
SlovenagiellaName
Slovenagiella
bosnia- herzegovina. kgm
chile. kgm
bulgaria. kgm
greece_ prefectures. kgm
Slovenialaš@ item Spelling dictionary
Name
SloveniaName
puertorico. kgm
Name
poland. kgm
Slovenia
slovenia_ traditional. kgm
slovenia_ traditional. kgm
venezuela. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
SlrnGenericName
unit-symbols
unit-symbols
unit-symbols
unit-symbols
Jierbmásgoarta Dát moduvllas sáhtát heivehet KDE: a jierbmásgoartadoarjaga. Diekkár goarttaiguin sáhtát dihto bargguide, nugo vurket SSL- sertifikáhtaid ja sisačáliheami vuogádahkii.
Jierbmásgoartadoarjja ii leat jođus
Jierbmesgoartadoarjja
Heivet jierbmásgoartadoarjjaName
SMB- čálánheivehusat
SMB- čálánat (Windows)
Comment
unit-symbols
Iežat S/ MIME- duođaštus
S/ MIME- vuolláicállinduođaštus:
Du S/ MIME- krypterenduođaštus
S/ MIME- krypterenduođaštus:
S/ MIME- duodaštus boarásmuvvá fargga
S/ MIME- duođaštusa autoritehtaNo Certificates on List
S/ MIME- dárkkisteapmi
unit-symbols
SMLLanguage
unit-symbols
unit-symbols
unit-symbols
smoothing value of the pencil
Smoothness when blurring border of changed pixels
unit-symbols
menu item
SMS
unit-symbols
Domenanamma dahje numeralaš čujuhus SMTP- bálvái.
Verrátnummir masa SMTP- bálvá guldala. Standárdverrát lea 25.
SMTP- bálvát ii doarjju TLS. Bija eret TLS jos háliidat krypterenkeahttes oktavuođa.
SMTP- bálvá čuoččuha ahte doarju TLS, ráđđedallan filtii. TLS bijat eret KDE: as krypteren- moduvllas stivrenguovddážis.
SMTP- bálvá
unit-symbols
City in Delaware USA
unit-symbols
%s viežžamin.
Name
Maŋŋil soadi bođii ođđa časkkástat sámiide 1960-logus.
Maŋŋil soađi Sovjet váikkuhišgođii doaba " ođđa historjjálaš ovttastus, sovjet-álbmot ".
Maŋŋil soađi Sovjet váikkuhišgođii doaba "ođđa historjjálaš ovttastus, sovjet-álbmot ".
Dán duohtandahkan lea measta automáhtalaččat vurdon mannat luovusgálgamii ja dasmaŋŋá sierra nášunstáhta ceggemii.
Soađegili Jutatokka (govas vulobealde) dánssa namma lei Boazu.
Soađegili
Soađegili girkosiida 5.
Soađegili gieldda sámeoahpahusa váldodeaddu lea giela ávnnasoahpahusas, man ožžot oktiibuot 99 oahppi.
Soađegili gieldda oasil gažaldagas lea maiddái fárren sámiid ruovttuguovllu olggobeallai, daningo eanášoassi fárredeamis lea dáhpáhuvvan gieldaguovddážii, ii Lappi bálgosa guvlui.
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 26 250 euro:
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 38 025 euro:
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 45 092,89 euro:
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 52 536 euro:
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid doarvvasteami várás oktiibuot 58 755,00 euro:
Soađegili gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 59 545 euro:
Soađegili gielddas sápmelaččaid lohkomearri lea lassánan 113% ja sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri vádjit 79%.
Soađegili gielda gullá goittotge sámiid ruovttuguovllu gielddaid jovkui ja gullá dasto ollásit sámeoahpahusa guoski sierraruhtadeami ollái.
Soađegili gielda lea sámiid ruovttuguovllu gielddain olmmošlogu dáfus stuorámus gielda ja áidna stuorrugielda, gosa fárrejuvvo maiddái eará sajis sámiid ruovttuguovllus.
Soađegili logahat: Elli-Marja Hetta (davvisámegiella), Miira Suomi (davvisámegiella) ja Roosa Nuorgam (davvisámegiella)
Soađegili logahat: Juho Yliriesto (davvisámegiella)
Soađegili logahat: Riinamari Mustonen (davvisámegiella) ja Anni-Saara Aikio (davvisámegiella)
Soađegili logahat: Salla Rouvinen (davvisámegiella)
Soađegili logahagas sámegiela oahpahus álggahuvvui čakčat 1996.
Sodankylän saamelaisyhdistys piti buffettia.
Sodankylän sivistysjohtaja
Soađegili dáhpáhusa oassin lei maid govvagilvu, man bálkášumit juhkkojuvvojit skuvllaid giđđafeasttain.
Soađegili dáhpáhussii vurdojuvvojit ovddit jagiid ládje oktiibuot 400 olbmo.
Soađegili dáhpáhussii oassálaste oktiibuot badjel 400 olbmo ja gilvui oassálaste 12 dánsunjoavkku.
Soadegili dáhpáhus bistá ovtta beaivvi, muhto geahččalit ordnet idjadanbáikki skuvllain guhkesmátkkálaččaide.
Soađegili Vuohčus sámegielat oahpahus álggahuvvui dán čavčča vuosttaš geardde ja giela ávnnasoahpahusas leat skuvlla buot 30 oahppi.
Soađegili Vuohčus besse álggahit sámegielat oahpahusa vahku skuvlabarggu álggaheami maŋŋá.
Eanodaga gielddas sámegielat oahpahusa oažžu oahppiid lohku lea lasSámegiela ávnnasoahpahusa oažžu oahppiid lohku lea luoitán Eanodagas 28 (87-59) ja Ohcejogas 7 (28-21).
Soađegili Vuohčus Petra Magga-Vars.
Soađegilli sámeguovllu rájá alde
Soađegilis ja Roavvenjárggas oahpahus lea joatkašuvvan, muhto Helssegis oahpahus nogai 1990-logu lággus.
City in Idaho USA
Soađit biđgejedje nuortalaččaid árbevirolaš siidaássama, sosiálalaš ja sohkastruktuvrraid ja heajudedje seammás maid giela sajádaga.
SodipodiName
City in Jylland Denmark
spain_ provinces. kgm
City in Burkina Faso
bulgaria. kgm
world. kgm
Sofia Jannok ja Nanook Ijahis idjii Anárii
PrográmmasyntaName
Dibmagođus (stivrrana siste)
%s Prográmma
Čuojat jiena
Beep when a key is
Čuojat & automáhtalaččat
Čuojat
Gohčo
From one date to another, this text is in between
Čuojat sullosaš artisttaid last. fm: s
Čuojat/ Botke
Čuojat media (fiillaid dahje URL: id)
@ info: whatsthis
Jietna & maid čuojahit:
Dábálaš čuojanasaid ja Miro bádden luonddujienaid lassin fárus leat maid su iežas dahkan ite-čuojanasat, foundsound ja analogalaš jietnateknologiija.
Diktačálli ja jietnadáiddár
the normal viewing mode
'Rating' playlist column name and token for playlist layouts
Čuojahanlohkki
Čuojahanlistu
& Čuojahanlistu
Čuojahanlistu:
file filter
Čuojahanlisttu namma
Čuojahanlisttu namma:
Name
Menddo máŋga meattáhusa čuojahanlisttus. Čuojaheami bissehuvvui.
Čuojahanlisttut
ČuojahanlistoreaiduName
Amarok lea botkejuvvon
'Group tracks' (number of tracks in group) playlist column name and token for playlist layouts
Name
City in South Region Russia
City in Gangwon Korea
Name
Sokoban- lágan logihkkaspealluName
Solaris- konsolla
Solaris porta
Solaris- doarjja ja bargu historihkain
Solaris- doarjja Oasit leat vuođđoduvvon (lobiin) sunos5- modulas " top " - reaiddus maid William LeFebvre lea ráhkadan.
Solid- heivehusmodula
Solida geavaheaddjiláktabálváComment
solid- network
City in Central Region Russia
Solistain konseartas lea okta sámemusihka stuoramus násttiin Niko Valkeapää, luohteárbevieru čeahppi Niiles-Jouni Aikio, dovddus sámemusihkar Annukka Hirvasvuopio-Laiti ja nuorra buolvva ovddasteaddji ohcejohkalaš lávlu Sunna Länsman.
Solju lea ráhkadeame skearru ja bihtát leat eanaš sámegillii.
fylkkasuohkaniin ja Hedmárkku fylkkasuohkaniin jagi 2005 guovvamánus dahkan
dat gieđahallá daid sámiid vuoigatvuođaid geaidda rádjebidjan čuzii. Kodisilla
Stencils
Seallagaska
Láve váldit guhkes áiggi ovdalgo seallarievdamat ovdánit goaŧŧočeabetborašdávdan, dábálaččat logis vihttanuppelot jahkái.
Seallarievdamat ja borašdávda
Jus lea vuollái 23 jagi ii bovdejuvvo seallaiskkusdárkkisteapmái. Seallarievdamat leat iešalddes oalle dábálaččat ovdal 23 jagi, muhto eatnasat jávket ieža nu nuorra nissoniin.
Seallarievdamiid sivvan sáhttá leahkit vuohččecuocca hearddohuvvan mat bakteriijat leat dagahan dehe gaskaboddosaš virusinfekšuvdna.
Seallaiskkus váldojuvvo goaŧŧočeabeha vuolit oasis, goaŧŧonjálmmis mii luoitá viigái.
Seallaiskosat váldo goaŧŧonjálmmis čoavjevuođus ja sáhttá árrat čájehit jus leat seallarievdamat mat sáhtáše dagahit goaŧŧočeabetborašdávdda.
Seallaiskosiid guođđin sáhttá dovdot lossadin.
Seallaiskkusváldimat eai atte ollislaš suoji borašdávdda vuostá
Seallaiskosa sáhttá guođđit maid jurttamovrra dehe gynekologa luhtte čađahahttin dihte gynekologalaš dutkama eará siva dihte.
Vástádusa seallaiskosii oažžu guđa vahku siste.
Seallaiskosat eará dilálašvuođain
Sealla sturrodat
Sealla kommeanta
Seallahápmi
& Seallasuddjen
Seallastiila
Sealla lea
Sealla
Seallat
Seallat:
manipur. kgm
algeria. kgm
yemen. kgm
egypt. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
romania. kgm
SomáliaName
Name
Somália shilling
philippines. kgm
puertorico. kgm
Somália
russia_ subjects. kgm
uzbekistan. kgm
cameroon_ provinces. kgm
world. kgm
SomálagiellaName
object name (optional)
Somby konseartageassi jotkašuvva Ijahis ijas Anáris
Somby konseartageassi joatkašuvva nappo lávvardat eahkeda Ijahis ijas.
Somby konseartageassi joatkašuvva nappo lávvardat eahkeda Ijahis ijas.
Somby lassin festivála lávddi ala guldaleaddjiid bohtet guoimmuhit ee. Mollet (SE.)
Ijahis idja festivála lea dego ruoktofestivála Sombyi, danin go joavku lea leamašan mielde festivalas sin carriera álggu rájes. Joavku lea eret Vuohčus.
SomBy lea beakkán Suoma lassin Norggas ja Ruoŧas.
* SomBy (sámegielat rock-musihkkajoavku)
SomBy álggaha Roavvenjárgga dáhpáhusas debyyttialbumi Álas eana (alaston maa) almmustahttinturnea.
Somby lea válmmaštallamin vuosttas ollesguhkkosaš skearru ja lea vuordimassii, ahte dat livčče válmmaš dán čávčča áigge.
Somby vuittii Guovdageainnu beassášmárkaniin Sámi Grand Prix 2009- lávlungilvvu.
SomBy-joavku čohkiida čeahpes musihkkariin, geat ovddidit sápmelaš nuoraidkultuvrra.
City in New Jersey USA
City in New Jersey USA
custom ratio crop settings
Somoni
Sompio dahjege Soabbat leamašan stuorra guovlu ja lea doallan sisttis máŋggaid giliid, main oassi bázii Lokka dahkuáldá vuollái.
Som
ŠonagiellaName
Heivet Sonnet
Sonnet čállindárkkistanklientaComment
City in California USA
foo has left the room
Lassedieđuid riikkaviidosaš dáhpáhusas gávnnat čujuhusas:
- Solo- ja joavkkodánssat oassálastet seamma luohkás.
 Soahpat joatkkadoaimmain
Soahpat joatkkadoaimmain
heivege bures Sombyi danin go, joavku lea sámelávddiin násti mii čuovggada birrasa.
Soahpamuššii searvan riikkat čatnasit sihkkarastit juohke lágageavahanváldái gulavaš olbmui soahpamušas sihkkaraston vuoigatvuođaid ja luomusvuođaid.
Dábálaš gažaldagat konvenšuvnna birra
Konvenšuvdna berre dasto defineret sámiid.
geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde.
riikii.
Konvenšuvnnas leat máŋga ulbmila.
berrejit vuolgit sámiid álgoálbmotsajádagas. Sáhka lea maid das ahte mearridit dihto
Soahpamuša 14 artihkkala mielde ratifiseremiin soahpamuša riika čatnašuvvá čuovvut konvenšuvnna.
Soahpamuša 14 §:a mielde gildojuvvo vealaheapmi.
Soahpamuša 17 artikla mielde stáhtat galget dáhkidit ahte mánát ožžot dieđu máŋggain sierra gálduin. Stáhtat galget roahkasmahttit mediaid giddet erenomáš fuopmášumi eamiálbmotmánáid gielalaš dárbbuide.
Soahpamuša 1 artikla gieldá nállái, liikeivdnái, sohka- dahje etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami.
Artihkkalis 1 namahuvvojit ealáhusat bálddalagaid kultuvrrain ja servodat
Soahpamuša 1 artikla dáhkida buot álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa, man vuođul dat mearridit friija politihkalaš doaladuvvama ja ollašuhttet friija ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami.
Soahpamuša 26 artihkal sisttisdoallá Pacta sunt servanda - njuolggadusa, man mielde juohke gustovaš konvenšuvdna lea dan oassebeliid čatni, ja dan galgá doibmiibidjat vuiges mielas.
Soahpamuša 29 artikla mielde mánáid oahpahus galgá vuođđuduvvat ee. olmmošrivttiid ja vuođđoluomusvuođaid sihke ON:id vuođđogirjji prinsihpaid gudnejahttima ovddideapmái ja gudnejahttima ovddideapmái máná vánhemiid, iežas čuvgehuslaš identitehta, giela ja árvvuid hárrái.
Soahpamuša 2 artikla gieldá mánáid vealaheami omd. sin giela ja etnihkalaš duogáža vuođul.
Soahpamuša 2 artikla mielde stáhtat galget álgit doaibmabijuide nállevealaheami eretváldimin ja gieldit nállevaššái oalgguheami.
Soahpamuša 30 artikla lea seamma sisdoallosaš go KP-soahpamuša 27 artikla.
Dat konvenšuvdnalávdegoddi mii artihkkala 45 galgá vuođđuduvvot, ferte
Soahpamuša 8 artikla mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta priváhta- ja bearašeallima suodjái.
geažil oažžut áigái ođđa konvenšuvnna.
Konvenšuvnna vuolláičállán riikkat galget sihkkarastit ahte láhkaásaheapmi, politihkka ja eará prográmmat čuvvot konvenšuvnna mearrádusaid doaimmashehttejuvvon olbmuide vuoigatvuođain.
Konvenšuvnna vuolláičállán riikkat galget sihkkarastit ahte láhkaásaheapmi, politihkka ja eará prográmmat čuvvot konvenšuvnna mearrádusaid doaimmashehttejuvvon olbmuide vuoigatvuođain. Konvenšuvnna ratifiseren riikkat galget dáhkidit ahte doaimmashehttejuvvon olbmot besset skuvlejupmái, bargoeallimii, kollektiivajohtolahkii ja almmolaš visttiide, mieđihit doaimmashehttejuvvon olbmot jienastanvuoigatvuođa, buoridit dáid vejolašvuođa oassálastit politihkkii ja dáhkidit sidjiide dievas rievttálaš doaibmanávcca. Dasa lassin buot konvenšuvdnastáhtat galget jeavddalaččat addit ON lávdegoddái dievaslaš raportta doaibmabijuin.[1]
Soahpamuša artihkal 10 (c) geatnegahttá soahpamušoassebeliid gáhttet ja roahkasmahttit biologalaš resurssaid vieruiduvvan geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš vugiiguin, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide.
Soahpamuša artikla 10 dáhkida sámiide vuoigatvuođa geavahit sámegiela priváhta ja almmolaš oktavuođain, njálmmálaččat ja čálalaččat sihke oahppat iežaset giela (artikla 14).
Soahpamuša artikla 15 dáhkida juohkehažžii vuoigatvuođa oassálastit kultureallimii, návddašit dan ovdduin sihke návddašit dieđalaš, girjjálaš dahje dáiddalaš buktagiid heakkalaš ja ávnnaslaš ovdduide addojuvvon suojis.
Soahpamuša artikla 15 dáhkida juohkehažžii vuoigatvuođa oassálastit kultureallimii, návddašit dan ovdduin sihke návddašit suojis, mii lea addon vuoiŋŋalaš ja materiálalaš ovdduide guoskkadin dieđalaš, čálalaš dahje dáiddalaš buktagiid.
Soahpamuša artikla 1 lea seammalágan KP-soahpamuša 1 artiklain dáhkidemiin álbmogiidda iešmearridanvuoigatvuođa.
Šiehtadusa artihkal 8 (j) suodjala eamiálbmogiid árbevirolaš dieđu, mii gullá luonddu máŋggahápmásašvuhtii.
Soahpamuša artikla 8 (j) geatnegahttá Suoma gudnejahttit, suodjalit ja doalahit sámiid biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti diđolašvuođa sihke duvdit dán diđolašvuođa, innovašuvnnaid ja geavadiid anus ožžojuvvon ávkkiid dássebeallálaš juohkima.
Soahpamuša artikla 2 mielde beavdegirjji sáhttá viiddidit guoskat earáge árbevirolaš sámeealáhusaide gulavaš sámiid oktovuoigatvuođaid daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás
Soahpamuša artikla 5 mielde sierra suodjalan- ja veahkehandoaibmabijuid, maidda galgá álgit ILO:a soahpamušaid dahje ávžžuhusaid dihte, ii galgga doallat vealaheaddjin.
Soahpamuša artikla 5 mielde earenoamáš suodjalan- ja veahkehandoaibmabijut, maiddá galgá riepmat ILO soahpamušaid dehe ávžžuhusaid geažil, eai galgga adnojuvvot vealaheapmin - dán lei Kärnäge dieđáhusastis fuobmán.
Soahpamuša artiklas 7 riikkat čatnasit láhčit diliid, mat dahket vejolažžan vehádatgielaid seailuma ja čatnasit eretváldit ráddjehusaid, mat estet vehádatgielaid ceavzima.
Soahpamuša artihkkalat 8 (j), 10 (c) ja 15 gusket earenoamážit álgoálbmogiid vuoigatvuođaide.
Konvenšuvnna autoritatiiva gielat šaddet leat suomagiella, dárogiella, ruoŧŧagiella ja
konvenšuvnna erenoamáš viiddis áššesuorggi geažil.
Soahpamuša joatkkaválmmaštallamii gullevaš bargu lea ádjánán, go Suopma lea gártan bidjat ovdasadjái sámiid ruovttuguovllu stáhtaeatnamiid geavaheapmái laktáseaddji álbmotlaš fidnu válmmaštallama.
Soahpamuša guovddáš artiklat 14 ja 15 gieđahallet eamiálbmogiid vuoigatvuođa eatnamii, čáhcái ja luondduriggodagaide.
konvenšuvdnii.
Soahpamuša lappcodisillenis jagi 1751 Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga dáhkidedje ee. sámiide vuoigatvuođa rasttildit rájáid boazoealuin ja guollebivdodárkkuhusa dihtii.
Konvenšuvdnamearrádusaid dárkilvuohtadássi rievddalda. Guđege
artihkkalat ulbmádit seammá ášši, ee. kap. IV mearrádusat.
Soahpamuša mielde immateriála kulturárbi albmana ee. čuovvovaš áššiin: njálmmálaš árbevierru ja albmaneamit, luonddudiehtu ja geavadat ja árbevirolaš duodjemáhttu.
Soahpamuša mielde iehčanas riikkain orru álbmogiid doallat eamiálbmogin, go sii nállašuvvet álbmogis, mii riikka váldima dahje orruma álggaheami dahje dálá riikkarájáid šaddama áigge orui rikkas dahje dan eatnandieđalaš guovllus, masa riika gullá.
Soahpamuša mielde kulturalbmabuktojumiid suodjaleapmi ja ovddideapmi eaktudit buot kultuvrraid, maiddái vehádahkii gulavaš olbmuid ja eamiálbmogiid kultuvrraid ovttaveardásašvuođa ja gudnejahttima dovddasteami (2 artikla).
Soahpamuša mielde maiddái priváhtaolbmot sáhttet váidalit olmmošriektekomiteai KP-soahpamuša rihkkumušain.
konvenšuvnna mielde leat sámit.
Sohppojuvvon gulaskuddanprosedyrat gustojit ráđđehussii, departemeanttaide,
oažžut geahččaluvvot duopmostuoluin prinsihpalaččat deaŧalaš áššiid mat gullet dán
Konvenšuvnna nuppástuhttin
Soahpamuša čielgaseamos váikkuhus leamašan Eurohpalaš duovddabálkkašumi mieđiheapmi.
Soahpamuša čuovvuma ja máná vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ON:id máná vuoigatvuođaid komitea.
Konvenšuvnna iežas njuolggadusaid dáfus erenoamážit dat artihkkalat mat
Soahpamuša leaba ratifiseren árktalaš ráđi lahttoriikkain dušše guokte, Norga ja Islánda.
Šiehtadusa dahkkit, Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit;
Soahpamuša oassebealit galget álgit dárbbašlaš doaimmaide ávnnahis kulturárbbi suodjaleapmin iežas guovllus ja dovdát ja meroštallat guovllus gávdnovaš ávnnahis kulturárbbi sierra elemeanttaid ovttasbarggus čanasjoavkkuiguin (11 artikla).
Cuoŋománu 2018 rádjái Ovttastuvvan našuvnnain 193 lahttoriikkain 192 lea vuolláičállán ja ratifiseren konvenšuvnna. Áidna riika mii ii leat ratifiseren konvenšuvnna lea Amerihká ovttastuvvan stáhtat###viite-6.
Cuoŋománu 2018 rádjái Ovttastuvvan našuvnnain 193 lahttoriikkain 192 lea vuolláičállán ja ratifiseren konvenšuvnna. Áidna riika mii ii leat ratifiseren konvenšuvnna lea Amerihká ovttastuvvan stáhtat###viite-6. Maŋimuš riika mii lea ratifiseren konvenšuvnna lea Lulli-Sudan jagi 2015.[8]
Soahpamuša leat ratifiseren davviriikkain Norga ja Dánmárku.
njuolggadusaid ággan gáržžidit daid vuoigatvuođaid.
riektesubjeavttaid go dat doaimmahit almmolaš válddi dahje dahket almmolaš
Soahpamuša ratifiseremis lei gažaldat árvvuin, sámiid historjjás, sámekultuvrra árbevieruin ja eandalitge sámekultuvrra boahttevuođas.
Soahpamuša ratifiseremii ii gávdno evttohis doarjja Suoma riikkabeivviid olis.
Soahpamuša ratifiserema ovddideapmi lea stáhtaráđi ovddasvástádus ja lea duođaid ahkit gullat dakkár oainnuid, mat leat ovdan buktojuvvon.
Soahpamuša ratifiserema eavttut eai lean sámiid dáfus vuordámušaid miel, muhto dát lea áidnalunddot vejolašvuohta.
Soahpamuša ratifiseremii laktásit dušši balut iige dan ratifiseren easttášii mange láhkai eará veahkadaga eallima ja ealáhusaid hárjeheami sámiid ruovttuguovllus " Näkkäläjärvi deattuhii.
Soahpamuša ratifiseremii laktásit dušši balut iige dan ratifiseren easttášii mange láhkai eará veahkadaga eallima ja ealáhusaid hárjeheami sámiid ruovttuguovllus "Näkkäläjärvi deattuhii.
Stáhtaid ratifiserema eaktun lea vel dasto ahte dat golbma
Soahpamuša ratifiseren ii leat goit velá ovdánan.
Soahpamuša ratifiseren ii leat čoavdán Norggas eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid sámiid orrunguovllus ja Norgga sámedikki mielde ruossalasvuođat leat earenoamážit ng. minerálalágas (ruvkelágas).
Soahpamuša ratifiseren álkida maid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđáđdallamiid, daningo soahpamuš doallá sisttis iešvugiid immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamušas.
Soahpamuša ratifiserejeaddjit doarjalit njuolga daid sehkkii, geat vuostálastet sápmelaččaid álgoálbmogin.
Soahpaamuša ratifiseren orru leame aŋkke Suoma buohta ain hui guhkkin, jos stáhtaráđis leat dáhttu ášši ovddideapmái davviriikkalaš sámi soahpaamušhápmosa mielde.
Soahpamuša ratifiseren lea munnje persovnnalaččatnai dehálaš, daningo lean bidjan ášši sámedikkis válmmaštallamii ja dat laktása maid biodiversiteahttasoahpamuša artihkkalii 8 (j) ja davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseremii.
Soahpamuša ratifiseren leamašan Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin guhká.
Soahpamuša ratifiseren lea sámedikki válgabaji váldoulbmil.
Soahpamuša ratifiseren lea Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođa ášši ja dat galgá dáhpáhuvvat dábálaš láhkaválmmaštallanbarggu bakte, dego áššit válmmaštallojit álohii riektestáhtas.
Soahpamuša ratifiseren váldui vuosttas geardde ulbmilin oaiveministtar Jyrki Katainena ráđđehusprográmmii.
deattuhuvvo ahte artihkkal 37 ii ráddje vuoigatvuođa dakkár stuorit vuitui.
geavaha čuovvovaš artihkkaliin sáni giellahámit (språkformer), vai ii dárbbaš
geavaha čuovvovaš artihkkaliin sáni giellahámit (språkformer), vai ii dárbbaš
Dán konvenšuvnna ulbmil lea duođaštit ja nannet sámeálbmogii dakkár
Soahpamuša dárkkuhussan lea nannet ja gievrudit sámiid vuoigatvuođaid nu, ahte dat sáhttet seailluhit ja ovddidit giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima nu, ahte stáhtaráját nu uhcán go vejolaš heađuštit dan.
Dán konvenšuvnna ulbmil lea duođaštit ja nannet sámeálbmogii dakkár vuoigatvuođaid, vai dat sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis ja servodateallimis, nu unnán go vejolaš riikkarájiid dahkan heađuštusaiguin.
Konvenšuvnna ulbmil
Soahpamuša ulbmilin lea harmoniseret lágaid, mat gusket sápmelaččaid ja ráhkadit diliid dakkárin, ahte riikkarájit heađuštit nu unnán go vejolaš sámi kultuvrra gárganeami (ovdáneami).
nannejit dán konvenšuvnna ulbmila.
Soahpamuša ulbmilin lea harmoniseret sámiid guoski láhkaásaheami.
Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit ávnnahis kulturárbbi ja sihkkarastit áššeosolaš servošiid, joavkkuid ja eaŋkalolbmuid kulturárbbi gudnejahttima (artikla 1).
Soahpamuša ulbmilin lea suodjalit smávva gielaid, mat leat jávkamin ja maid soahpamušriikkaid riikkavuložat árbevirolaččat geavahit riikkain.
Konvenšuvnna čađaheapmi ja ovddideapmi
Soahpamuša ollašuhttima ovddidit sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjiin čohkiidan ng. biodiversitehtabargojoavku sihke dan vuollásaš artikla 8 (j) -áššedovdibargojoavku.
Soahpamuša ollašuhttima ii goze sierranas komitea mii spiehkkasa olmmošriektesoahpamušain.
Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdikomitea, mii addá ávžžuhusaid Eurohpá Ráđi ministtarkomiteai.
Soahpamuša ollašuhttima čuovvu áššedovdiin čohkiidan rávvenkomitea.
Soahpamuša ollašuhttin čuvvojuvvo riikkaid raporttaid bokte.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá áššedovdikomitea ja ministtarkomitea.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá ráđđehusaid gaskasaš ávnnahis kulturárbbi suodjalankomitea.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá nállevealahankomitea.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea (TSS-komitea).
Soahpamuša ollašuhttima gohcá ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea, (TSS-komitea).
Soahpamuša ollašuhttima čuovvuma ja soahpamuša ovddideami dihtii soahpamuša ratifiseren stáhtat (oassebealit) dollet guovtte jagi gaskkaid oassebeallečoahkkimiid.
Soahpamuša ollašuhttimis vástida oahpahus- ja kulturministeriija.
Soahpamuša ollašuhttima gohcá Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtaduopmostuollu, mii čoavdá eaŋkalolbmo váidalusaid.
Soahpamuša olláhuvvama bearráigeahčči inuihtaid orgána, Tunngavik lea stevdnen Kanada stáhta diggái daningo dan oainnu mielde Kanada ii leat olláhuhttán soahpamuša resursserema oasis.
Jos čuožžila riidu dakkár šiehtadusa ipmárdusas dahje geavaheamis, de áššeoasálaš bidjat ášši riidočoavdinlávdegoddái, vai dat dan mearrida.
Soahpamuša válmmaštallanmuttus lei goittotge ovttačilggolaččat čielggas, ahte artikla 8 (j) guoská eamiálbmot- ja čeardaálbmogiida, vaikke ii teaksta dakkárin boahtánge soahpamuššii.
Soahpamuša gohcinorgánat bohtet giddet fuomášumi dasa, mot Suoma lágat meroštallet álgoálbmoga, mii boahtá oktasašsoahpamuša suoji ollái.
Soahpamuša viđát artiklas soahpamušoassebealit čatnasit ovddidit diliid, mat leat dárbbašlaččat, vuoi álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmot sáhttet doalahit ja ovddidit kultuvrra sihke seailluhit identitehta dehalaš vuođđodahkkiid: sin oskkoldaga, giela, árbevieru ja kulturárbbi.
Konvenšuvnna ratifiseren riikkat galget dáhkidit ahte doaimmashehttejuvvon olbmot besset skuvlejupmái, bargoeallimii, kollektiivajohtolahkii ja almmolaš visttiide, mieđihit doaimmashehttejuvvon olbmot jienastanvuoigatvuođa, buoridit dáid vejolašvuođa oassálastit politihkkii ja dáhkidit sidjiide dievas rievttálaš doaibmanávcca.
Go soahpamuš boahtá fápmui, dát ráját šaddet unnit aht unnit eastadit sápmelaččaid oktavuoñaid ja ealáhusaid sáhttá doaimmahit riikkas riikii.
Sihkkarastin dihte konvenšuvnna
Soahpamuša okta artikla guoská sápmelačča meroštallama.
Soahpamušas eamiálbmogiin geavahuvvo dearbma eamiservošat.
Soahpamušas ii leat máinnašupmi várrelahtuin.
Soahpamušas mearriduvvojit ráđđádallangáibádusat, mat čuvvot oppalaččat Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna konvenšuvnna nr 169 álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain (ILO konvenšuvdna 169) mearrádusaid, ja dan mielde ráđđádallamat jotkojuvvojit dassážii go sámediggi ja Norgga stáhta eiseválddit oaivvildit, ahte soahpamuša lea vejolaš dahkat.
ovttasbargosoahpamuša Norgga sámedikkiin. Soahpamušas deattuhuvvo deaŧalažžan
Dat suorggit maid galggašii leat vejolaš reguleret konvenšuvnnain, sáhttet leat
Soahpamušas livčče mearrádusat earret eará sámiid iešmearridanvuoigatvuođas, ovttasbarggus sámedikkiid ja stáhtaid gaskkas, sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain ja maiddái ealáhusain.
regulerejuvvot dakkár konvenšuvnnas, raporta namaha stáhtaid ovddasvástádusa
dasto divaštallan berrego konvenšuvnnas leat klausula konvenšuvnna heaittiheamis,
Konvenšvnnas leat 51
Konvenšuvnnas leat njeallje oppalaš vuođđojurdaga maid galgá fuomášit buot doaimmas###lapsiasia.
Konvenšuvnnas leat njeallje oppalaš vuođđojurdaga maid galgá fuomášit buot doaimmas###lapsiasia. 1. Vealatkeahttáivuohta mearkkaša ahte mánáid ii oaččo bidjat sierraárvosaš sajádahkii ovdamearkan oskku, liikeivnni dahje lámisvuođa geažil (artihkal 2). 2. Buot doaimmain mat gusket mánáid, galgá vuosttaš sajis váldit vuhtii máná ávkki ja ovddu. (artihkal 3). 3. Mánás lea vuoigatvuohta čálgamii ja ahtanuššamii (artihkal 6). 4. Máná oainnuid galgá gudnejahttit. Mánás lea vuoigatvuohta almmuhit iežas oaivila vuhtii agis ja čálganmuttus mielde (artihkal 12).
Soahpamušas deattuhit máná ovddu viŋkila buot máná guoskevaš doaimmain.
Konvenšuvdna regulere máŋga iešguđetlágan ášši.
Soahpamušas sirdojuvvui inuihtaid álbmotválljenorganisašuvnnaid bakte inuihtaid oamastussii 16,5% Nunavuta eananviidodagas, main 11% sisdolle vuoigatvuođaid maid eanangierraga vuolábeallái dehege minerálaide.
Soahpamušas dán vuoigatvuođa lea vejolaš viiddidit guoskat sámiid earáge oktovuoigatvuođaide árbevirolaš sámeealáhusaide olis daid vuostásaš ovdáneami vuhtiiváldima várás.
eará riektevuođu geažil.
earáge riektesurggiin - earágo soahpat dáid guovlluid hárrái mat leat sin atnui.
traktáhtaide ja julggaštusaide mat mearkkašit ollu sámiid riektedillái.
Konvenšuvnna álggaha ovdasátni.
Soahpamuš gáibida ee. eamiálbmoga nana oassálastinvuoigatvuođa iežas álbmoga oahpahusa guoski áššiin.
Soahpamuš gáibida sámiid vuoigatvuođaid čoavdima eatnamii, čáhcái ja luondduriggodagaide.
Soahpamuš ii sisttisdoala erenomážit eamiálbmotnissoniid guoski mearrádusaid, muhto soahpamuša ollašuhttima gohcci komitea lea ávžžuhusain gidden erenomážit fuopmášumi eamiálbmotnissoniid seammalágan vejolašvuođaide oassálastit servodateallimii ja oažžut dásseárvosaš bálvalusa ja meannudeami.
Soahpamuš ja dan geatnegasvuođat gusket Suomas dušše sápmelaččaid.
miessemánus 2005 geatnegasvuođa birra ráđđádallat Sámedikkiin áššiin mat leat
Soahpamuš movttiidahttá vuoiggalaš buvttademiid dehege vuoittuid juohkimii, maid oažžu dákkár dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid ávkki atnimis.
Konvenšuvdna fátmmasta áššiid
Soahpamuš gieđahallá álbmotlaš vehádagaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid.
Soahpamuš gieđahallá ee. vieruid, dajaldagaid, dieđuid, máhtuid ja kultuvrra diŋggaid, maid kultuvrra oasálaččat atnet iežaset kultuvrralaš árbevierrun.
Soahpamuš gieđahallá vealaheami gildosa bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas.
Soahpamuš gieldá geange vealaheamis etnihkalaš álgoboahtimuša mielde ja soahpamuš gáibida positiivvalaš sierradoaimmaid vehádagaid ja etnihkalaš joavkkuid duođalaš dásseárvvu joksama várás.
Soahpamuš gieldá ee. Etnihkalaš duogážii vuođđudeaddji vealaheami bargomárkaniin ja ámmáha ollašuhttima oktavuođas (1 artikla).
Soahpamuš gieldá nissoniid vealaheami ja geatnegahttá ovddidit nissoniid dásseárvvu ollašuvvama.
Soahpamuš guoská vuollái 18-jahkásaččaid.
Soahpamuš guoská Eurohpá ráđi lahttoriikkaid.
Konvenšuvdna gusto dan golmma
Konvenšuvdna gusto
Soahpamuš guoská earret eananrivttiid ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, muhto dat dáhkida maid guovlluguovdasaš iešstivrema.
vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
Konvenšuvdna fátmmasta olbmuid guđet ásset Suomas, Norggas ja Ruoŧas,
Oaivil ii leat ahte konvenšuvdnalávdegoddi galgá leat judisiála orgána.
Dulkodettiin artihkkala 4 konvenšuvdnalávdegoddi
čoahkkinoasálaččaid.
konvenšuvdnalávdegoddi.
Artihkkal 1 muitala konvenšuvnna ulbmila, namalassii sihkkarastit sámi álbmoga
Konvenšuvdnahápmosa 51 artihkkala leat juhkkojuvvon máŋggaid loguide, maidda gullet njuolggadusat sápmelaččaid iešmearrideamis, ovttaveardásašvuođas ja hálddahusas - maiddái sámedikkiid ja almmolaš válddi gaskavuođain, sápmelaččaid gielain ja kultuvrras, sámegielat oahpahusas, sápmelaččaid vuoigatvuođas eatnamiidda ja čáziide ja maid ealáhusain.
Soahpamušhápmosa artihkal 31 gieđahallá sámiid árbevirolaš dieđu suoji.
Konvenšuvdnahápmosa luobaheami maŋŋel jagi 2005 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ovddideapmi nogai stáhtaidgaskasaš ovttasbargun máŋgga jahkái.
Kapihttal VI siskkilda njeallje artihkkala mat galget sihkkarastit konven
Soahpamuš- hápmosis leat ođđa geatnegasvuođat, mat gusket sámi árbevirolaš dieđu suodjaleami, sámi kultuvrra suodjalemi ekonomalaš, kultuvrra olggobealde boahtti ávkkastallama vuostá ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođaid árbevirolaš orrunguovlluid olggobealde.
Soahpamušhámus čohkke guovddáš geatnegasvuođaid eará rikkaidgaskasas soahpamušain ja julggáštusain dego ILO 169-soahpamusaš ja eamiálbmotjulggášusas.
Soahpamušhámus luobahuvvui juo jagi 2005 muhto soahpamuša ratifiseren lea bisánan.
Soahpamušhámus sisdoallá artihkkaliid, mat buoridit nu sámi boazodoalu go sámi árbevirolaš dieđuge suoji.
Konvenšuvdnahámus sisttisdoallá maiddái máŋggaid dan ollašuhttimii guoski njuolggadusaid.
jorgaluvvot anársámegillii, julevsámegillii, nuortalašgillii ja lullisámegillii, ja vel
Dát dagašii dálkkádatrievdamii vuogáiduvvama álkibun ja dorvvastivččii sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama.
Soahpamuš ee. suodjala árbevirolaš dieđu ja duodjemáhtu.
Soahpámušráđđádallamat joatkkašuvvet vel dán válgaáigodaga.
Konvenšuvdna livččii historjjálaš ja dan dohkkeheapmi dárkkuhivččii máilmmi vuosttaš stáhtasoahpamuša šaddama, man ulbmilin lea buoridit máŋgga riikka álgoálbmoga, sápmelaččaid, sajádaga.
Soahpamuš spiehkasta ovddit soahpamuš nu, ahte dat lea olahuvvon guoskat maid sámiid ruovttuguovllu iige das leat ráđđádallojuvvon sámedikkiin.
Soahpamuš lea eamiálbmogiidda dehálaš, dasgo dat gieđahallá maid eamiálbmogiid genaváriide laktáseaddji árbevirolaš dieđu ja ávkkiid juohkima.
Konvenšuvdna ilbmá vuosttamuš čohkkejuvvon riektereguleremin min
Konvenšuvdna lea vuosttamuš čohkkejuvvon
Soahpamuš lea dohkkehuvvon jagi 1958.
Konvenšuvdna lea vuoigat
Orgána
Soahpamušoassebealit maiddái vuhtiiváldet, ahte Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin.
Soahpamušoassebealit sáhttet váldit atnui meannudanvugiid, maid mielde álbmot, báikkálaš- ja guovlovirgeoapmahaččat ja eará áššeosolaččat sáhttet oassálastit dán duovddapolitihka meroštallamii ja ollašuhttimii.
Soahpamušoassebealit galget álbmotlaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, gáhttet ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi máhtti báikkálašservošiid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid, ja maiddái ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadiid oamasteaddjiid lobiin ja miehteváikkuhusain ja maiddái roahkasmahttit dáid dieđuid, innovašuvnnaid ja geavadiid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid dássebeallásaš juohkima.
Soahpamušoassebealit galget álgit doaimmaide kultur-albmabuktojumiid suodjaleami ja sihkkarastima várás (6 artikla).
Soahpamušoasálaččat eai galgga hehttet olbmuid guđet gullet nationála unnitloguide, ráhkadeames ja geavaheames preantamedia.
Iežaset riektevuogádagaid rámaid siskkobealde soahpamušoasálaččat galget mearridit soahppevaš doaibmabijuid maiguin buorrána vejolašvuohta nationála unnitlohkui gullevaš olbmuide ovddidit toleránssa ja buktit kultuvrralaš šláddjiivuođa. "
Soahpamušoasálaččat galget iežaset riektevuogádaga rámaid siskkobealde sihkkarastit ahte olbmot guđet gullet nationála unnitlohkui, eai gillá vealaheami beassama dáfus mediai.
Soahpamuš ratifiserejuvvui jagi 1993 inuihtaid ja Kanada stáhta mearridanorgánain ja dalle álggahuvvoje soahpamuša olláhuhttinráđđádallamat.
Sámedikkiid gaskasaš ovttasbargošiehtadus Sámi parlamentáralaš ráđi bokte
Soahpamuššii bođii mielde maid ekonomalaš kompensašuvdna 1, 14 miljárdda dollara, mii galgá máksojuvvot 14 jagi siste.
Soahpamuš suddje ee. njálmmálaš árbevieruid ja giela, dáidaga, sosiála vieruid ja rituálaid, luonddudieđu ja giehtaduodjemáhtu.
Soahpamuš suddje ee. árbevirolaš dieđu, kulturalbmanemiid ja árbevirolaš duddjonmáhtu.
Soahpamuš suodjala ee. sámiid árbevirolaš dieđu, duodjámáhtu, sámi árbevirolaš musihka ja soahpamuš lea sápmelaččaide hui dehálaš.
Norga ja Ruoŧŧa leaba juo dan soahpamuša juo ratifiseren.
Soahpamuša guoskevaš sierramielalašvuođat, main ii šatta soabat, čovdojuvvojit Lappi gearretrievttis.
sáhttet biddjojuvvot riikkalaš duopmostuoluid ovdii.
Áššedovdiidjoavku lea válmmaštallan soahpamuša buhttásit vuoigatvuoñalaš vuoñuštusaiguin.
Dát soahpamuš lea čilgejuvvon dárkileappot arihkkala 16
Soahpamuš dahkkojuvvui inuihtaid ja Kanada stáhta gaskkas.
Soahpamušdeaksta gávdno eŋgelasgillii čujuhusas: (www.).
Konvenšuvdnateavstta álgohámi galget ráhkadit vuhtiiválddedettiin riikkaidgaskasaš reaidduid mat čatnet guđege riikka, ja vel árbevieruidge.
daid mearrádusaid beale mat eavttuhuvvojit konvenšuvdnateavsttas.
ealáhusain ja sierra mearrádusat kultuvrras dan eanebut árbevirolaš ja gáržžes
Soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánat sáhttet maiddái galledit Suomas ja gullat sierra čanasjoavkkuid raporttaid várás.
Soahpamuš doaibmá maiddái dehálaš ovdamearkan eará Davviriikkaide ja eará stáhtaide miehtá máilmmi.
go ratifikašuvdnadokumeanttat leat addojuvvon norgalaš olgoriikkadepartemeantta
Soahpamuš dovddasta álgoálbmogiid ja luonddu máŋggalágánvuođa gaskavuođa.
Soahpamuš dovddasta ahte eamiálbmogiin lea dehalaš rolla ávnnahis kulturárbbi buvttadeamis, suodjaleamis, doalaheamis ja ođđasitráhkadeamis ja dasto maiddái kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva ovddideamis.
Soahpamušbargu lea deahálaš proseassa, mainna dohkkehit, dorvvastit ja dahkat oktilažžan sápmelaččaid vuoigatvuoñaid, sihke ovddidit sápmelaš servodaga rájáid badjel.
divaštallamiin, de dan golmma riikka ja golmma sámedikki gaskasaš soahpamuš
Stáhtaid riikkačoahkkimat dahje sin lávdegottit dahje eará orgánat galget
Guđege riikka riikkačoahkkimat addet dárkilet njuolggadusaid das makkár
Guđege riikka riikkačoahkkimat addet dárkilet njuolggadusaid das makkár áššin lea sáhka, ja makkár bargovuohki galgá leat.
Gaskavuohta riikkačoahkkimiidda Stáhtaid riikkačoahkkimat dahje sin lávdegottit dahje eará orgánat galget ávžžuhusa vuođul vuostáiváldit sámedikkiid ovddasteddjiid, vai sii sáhttet čilget áššiid mat mearkkašit ollu sámiide.
Oktasaš sámi organisašuvnnat Sámedikkit sáhttet vuođđudit oktasaš organisašuvnnaid.
Sámedikkit sáhttet vuođđudit oktasaš organisašuvnnaid.
golmma sámediggái, čuovvu dan sajádagas mii Sámedikkis lea dán konvenšuvnna
vuođain čađahit konvenšuvnna, ja das mo geatnegasvuođat juohkásit sin
Stáhtat galget ovddidit sámegielalaš girjjálašvuođa almmuheami.
Stáhtat fertejit
Stáhtat galget oččodit áigái iešbirgejeaddji sámi mediapolitihka vuođu ja dahkat
Stáhtat galget oččodit áigái iešbirgejeaddji sámi mediapolitihka vuođu ja dahkat sámi mediai vejolažžan stivret iežas ovdáneami, ja vel addit sámi veagadahkii rikkis ja máŋggabeallásaš fálaldagaid main leat dieđut ja oaivilat viidát beroštahtti áššiin.
Stáhtat fertejit
Dát golbma stáhta galget beaktilit láhčit dilálašvuođaid sámi álbmogii vai
Stáhtaid doaibmabijut sámi álbmoga guovdu Dát golbma stáhta galget beaktilit láhčit dilálašvuođaid sámi álbmogii vai sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis ja servodateallimis.
Dát lea doaibma ovttasbarganorgánii mas čilgejuvvo
buktá, stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit sámi ja eará dutkan
doaibmabijut mat sámi servodaga dárbbašan máhtuid vuođul ovddidit dutkan
Dutkan Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin bargat dan badjelii ahte leat doaibmabijut mat sámi servodaga dárbbašan máhtuid vuođul ovddidit dutkanprográmmaid ja buoridit sápmelaš dutkiidlogu.
Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrii eai siskkil dušše sámegiela ja árbevirolaš
Dán golmma riikka oktasaš golut
Dán golmma riikka oktasaš golut juogaduvvojit guđege riikka sámiid logu mielde.
Sihkkarastin dihte ahte sámiid kultuvrii ja
galggaš ollašuvvat, de stáhtain ferte leat geatnegasvuohta bargat dan badjelii vai sámit
maid galgga leat hehttehussan stáhtaide ratifiseremis konvenšuvnnaid mat addet
Riikkaidgaskasaš njuolggadusat mat geatnegahttet
konvenšuvdnastáhtii soahpá dábálaš geavadii.
vuođđolága mearrádusain, ja dan oktavuođas dasge man ollu válddi lea ságas sirdit.
Soahpamušriika galggašii ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama nannemiin sámiid álbmotválljen institušuvnnaid, nugo sámedikki, mearridanválddi.
Soahpamušriika galggašii lasihit rahčamiid láhkaásahannuppástusaid bargama várás sámiid vuoigatvuođaid dievasmearálaš dáhkideami dihtii sin árbevirolaš guovlluin nu ahte sihkkarasto čuovvun mii guoská sámeservošiid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii dáhpáhuvvi ja informerejuvvon oassálastimii sin guoski politihkalaš proseassaidda ja ovddidanfidnuide.
oaivila mielde šaddá buoridit sámi áššiid ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
sosiálafálaldagaid man nu dán golmma riikkas, mas buoremusat orru soahpamin.
mielde.
riikkas njeallje.
Norgii erenoamáš njuolggadus ii leat mielde. Daid olbmuid geain Norggas okta
duohtadilli ahte dat leat vuođđuduvvon eai duššefal norgalaččaid, ruoŧŧilaččaid ja
Stáhtabealit lea artihkkala 5 nr. 2 geatnegasat čađahit buot mii lea dárbbašlaš
Dán mearrádusa addin válddi vuođul stáhtat geatnegahttet iežaset čađahit
Soahpamuš geatnegahttá Suoma dorvvastit sápmelaččaid árbevirolaš dieđu seailuma árbevirolaš luonddugavahanvugiid dorvvasteami luonddu biodiversiteahta olis.
Soahpamuš geatnegahttá stáhta riepmat doaimmaide immateriála kulturárbbi suodjaleami várás.
vuođat konvenšuvnna mielde go dat mat leat eará almmolaš eiseválddis.
Heivvolaš beaivi ii gávdnon. @ label
Ii gávdnan teakstaollášuhttimaName
Heivvolaš oktasaš áigi ii gávdnon dađi ovdal.
heivvolaš dovddaldat
heivejit siidolohkamuššan sihke sámegielat ja eatnigiela ja vieris giela oahpahussii.
Joavddai deaivanlisttu lohppiiName
máhcahuvvot heivvolaš dávvirvuorkkáide dahje eará dohkálaš sámi kulturlágádusaide
Ábbu Ilo 169-mállásii leat searvan moadde vahku dás ovdal Lappi guovllu riikkabeaiáirásat.
geavahanvuoigatvuođaideaset teknihkalaš ovdáneami mielde, ja sis lea nappo dalle
City in Ontario Canada
- sosiálasuorggi geavada barggu, skuvlenvuogádagaid ovttasbarggu ja vuođđo-, joatkka- ja dievasmahttinskuvlema,
Sosiálasuorggi máhttinguovddážat stivrejuvvojit lágain.
Sosiálastivrii sáhttá ilmmuhit dáhpáhusa dahje olbmo geas lea ožžon divššu.
Sosiálastivrra ráđđi vuoigatvuođalaš, sosiálalaš ja medisiinnalaš jearaldagain dárbbaha dieđuid sin
Lea Sosiálastivrii gosa galgá mannat jus háliida juoga sihkkojuvvot iežas journálas.
Sosiálastivra ja HSAN eaba mearrit jus sáhttá oažžut buhtadusa.
Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan.
Sosiálastivra sáhttá moaitit bátnedikšobargiid ja maid ilmmuhit olbmuid Dearvvašvuođa- buohccedivššu ovddasvástáduslávdegoddái, HSAN.
Sosiála- ja dearvvasvuođadikšunsuorggi bargoveaga giela ja kultuvrra máhttima várás galggašii Suomas leat seammalágan máhttinguovddáš go Norggas lea dán háve.
Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa viidásut guovlluguovdasaš ja álbmotlaš bargguid koordinerema ja dikšuma várás leat lassin vihtta sierravástuguovllu, maid bargun lea jođihit ja heivehit oktii sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid ja vuođđodási guovlluid doaimma ja daid ordnen bálvalusaid.
Sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid siste sáhttet leat maid vuođđodási guovllut, main lea ordnenovddasvástádus oasis sosiálafuolahusa sihke vuođđodearvvasvuođafuolahusas ja muhtun dáhpáhusain maid muhtun spesiálbuohccedivššu bálvalusain.
Sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddái gullet jagiin 2012-2015 čuovvovaš lahtut ja várrelahtut:
Sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddi lea sámedikki sosiála- ja dearvvasvuohtapolitihkalaš evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja bealiváldimiid válmmaštalli.
Sámedikki sosiála- ja dearvvasvuohtalávdegoddi
Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja olgoáššiidministeriija virgeolbmot guldaledje ságaid stuorra beroštumiin ja gažadedje ja ságastalle viššalit.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea ruhtadan fidnu gielalaš ja kultuvrralaš unnitloguid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ovddideami deaddosuorggis.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija lea čuohppan dán jagi POSKE ruhtadeami.
Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte beaivedivššu ja mánnárávvehaga gaskkas leat oktasaččat sohppojuvvon ovttasbargo- ja dieđulonohallanmeannudeamit.
Sosiála- ja dearvvašvuohta-balvalusaid olis ii sáhte hupmat máŋggavuđot vealaheamis, muhto jearaldat leat struktuvrralaš vealaheamis, mii guoská buot sápmelaččaid.
Muhtun giellaealáskahttindoaimmat leat dán rádjai ollašuhttojuvvon, okta buoremusat menestuvvan lea anárašgielat giellabeasit, mat fállet vuollái skuvlaahkásaččaide giella- ja kulturlávgumiid, ja
moilanen (at) samediggi. fi
Sosiála- ja dearvvasvuohtačálli
Dearvvašvuođa- ja sosiálaásahus
Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja
Maiddái olggobealde sámi ássanguovlluid dearvvašvuođa- ja sosiálaeiseválddit galget váldit vuhtii sámi divššohasaid ja klienttaid giellalaš ja kultuvrralaš duogáža.
Sosiála fuomášannákca ja nuppiid vuhtii váldin leat dehálačča sosiálalašvuhtii šaddamis.
Sosiálaráđđeolmmoš Viveca Arrhenius sosiála- ja dearvvasvuođaministerias konkretiserii sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid rádjaoktasašbarggu dili: Mađi eambo eastagiid rastá rája geahččalit jávkadit, dađi eambo dat gávdnojit.
Sosiálapolitihka vuođđoulbmilat Kapihttal 11.
Sosiála media, aviissaid ja váldokultuvrra dubmejeaddji deaddu sáhttá leat duođaid lossat ovttaskas sápmelaččaide.
Sosiála media fieraheapmi ja atnin áidna diehtogáldun vearista álkit maid máilmmigova ja duođalašvuođa.
vuođaid birra, artihkkal 2 nr. 2. Vuođustis dat danne ii gusto guhkkelii go veala
oktavuođaid ja ovttasbarggu ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš ja biraslaš surggiin.
friddja buoridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dása lassin
Sosiálaoadjomávssuin seastahuvvan ruđaiguin sámediggi lea sáhttán bálkáhit ovtta doaimmahatvirgeolbmo.
Bargu sáhttá leat álggahit ságastallanjoavkkuid veahkaválddálaččat uhkiduvvon nisson- ja dievdoolbmuide ja veahkehit veagaid roassodiliin gos váhnemat ja mánát gillájit.
SOS
Soađi muosáhan olbmuide dákkár ságastallan lea sihkkarit hui bávččagahtti.
Soahtesiválašvuođa dovddasteapmi lea leamaš ándagassii átnun.
Soahtesivalašvuođa gáibidan buhtadusat ođasmahte vuđolaččat oba suopmelaš servodaga, agráraservodagas sirdásuvvui jođánit industriijaservodahkii ja vuovde- ja lossaindustriija gárgáneigga jođánit.
Sote-ođastus sáhttá geavadis bákkuhit suohkanit ovttastuvvat vaikka ovttastuvvan livččii vuostá suohkanráhkaduslága spiehkastatparagráfaid, mat gusket omd. sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđorivttiid.
galgga leat álgoálbmogiid eatnamiin ja váldeguovlluin, jos juo álgoálbmogat eai ieža
Soahteveahka ferte njealját lađđasa
Duivi, moivi ja ruivi dahan dákkár doaimmas šaddá.
france. kgm
waters_ world- class. kgm
philippines. kgm
world. kgm
SourceForgeQuery
City in New Brunswick Canada
south_ africa. kgm
iceland_ regions. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
City in United Kingdom
City in Indiana USA
City in Michigan USA
City in California USA
City in Connecticut USA
City in Hawaii USA
southkorea. kgm
South, the direction
undo-type
riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat gullá daidda eiseválddiide, maidda sámi giellaláhka ovttačilggolaččat guoskaduvvo.
Prográmmaheivehusat% 1 várás
Prográmmajienat
@ info/ rich crash situation example
Fiillat dahje URL: at maid prográmma rahpá sihkkojuvvot maŋŋá geavaheami
Dán prográmma giella lea molsašuvvon. Molsun doaibmagoahtá boahtte háve go prográmma álggahuvvo.
Prográmmamuitu
Name
Comment
Current form' s actions
Remote name
Dán prográmma veršuvdna - dárkkis ahte ođđabut veršuvdna ii gávdno ovdal go sáddet dihkkeváidalusa
Ii sáhttán lohkat dáhtaid prográmmas.
PrográmmatName
prográmmat
Prográmmat
Comment
PrográmmaDescription
Comment
Prográmma man ovddas don háliidat sáddet dihkkeváidalusa. Jos dát lea boastut, berret válljet " Álmmut dihki " fálus dan prográmmas.
Prográmmaálggaheaddjit
Prográmmaálggaheaddji
KDE- čállinbeavde -, panela - ja šearbmaáhtaprográmma.
Ovdánahtti (Java 2 sihkkarvuohtagieđahalli doarjja, ja eará dehálaš buoridemiid mii guoská prográmmašdoarjagii)
ovdánahtti
@ option send email reminder
Prográmmadivvojuvvon
Prográmma sáddii gustohis jearaldat.
Opens a dialog with more details
& Prográmma
Prográmma
Prográmma:
Ii gávdnan prográmma " nspluginscan ". Ii sáhte ohcat Netscape- lassemoduvllaid.
PrográmmaálggaheaddjiComment
PrográmmaálggahanfálluComment
Oidojuvvon prográmmat
Comment
Comment
Prográmmafállu (. desktop- fiillat)
Prográmmaguovddáža
PrográmmagiehtagirjjitName
Lassemoduvla Konquerora báhccanfálluiName
Ii gávdnan% 1- páhka maid% 2- áhta gáibida. API or programming language the widget was written in, name of the widget
Ii sáhtán ráhkadit% 1- skriptamohtora% 2- áhtii. Package file, name of the widget
Ii sáhttán viežžat áđa
Fertet addit áhtanama.
Prográmmaš- páramehterat
Áđat
Prográmmat $prefix/ bin: s
Áđaid govat
Áđaid govat
Áđaid duogášgovva
Áđaid duogášgovva mas leat unnán ivnnit
konkrehta vuoigatvuohtaáššiide.
rávvagiid heiveheami livččii vejolaš váldit oassin eará dikšun- ja geavahanplánaid dahkamis ja maiddái luondduriggodatplána dahkamis, sámedikki sátnejođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi vihkkehallá.
leat oppalaš vealahannjuolggadus seammá ládje go SP artihkkal 26, go dat lea
Heive semináraide, main ii leat dárbu stuorra lávdái.
Heive dilálašvuođaide, main dárbbašit gaskasturrosaš lávddi ja geahččansaji.
Soabaimet, ahte joatkit ášši gieđahallama vel čakčat, goas dollojuvvojit maid sámediggelága 9. §:a ráđđádallamat.
Soabaimet, ahte Lutu-doaibmaplána gieđahallojuvvo čakčat sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidđđid oktasaščoakkámis.
Šiehtaimmet, ahte máhccat áššái čavčča bealde ráđđádallamiin ja ahte áigedávvalis váldojuvvo vuhtii sámedikki sajádat, vai háhppehit válmmaštallat ráđđádallamiid parlamentáralaččat ja gieđahallat ášši stivrras.
Soabaimet, ahte sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesat barget hui lávga ovttasbarggu áššis ja lonohallat dieđuid áššis.
Šiehtaimet, ahte sámediggi manná čađa eará riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid ja lahkonit olgoáššiidministeriija fargga ođđasit ja gáibidit dan deavdit geatnagasvuođaidis ja mannat álgoálbmotjulggaštusa čađa biodiversiteahttasoahpamuša ektui.
Šiehtaimet, ahte čuovvovaš SPR:a dievasčoakkán dollojuvvo njukčamánu.
Soabaime, ahte Suoma sámedikki visot Ohcejoga sámediggeáirasiid čohkiidan Deatno-bargojoavku válmmaštallá áššis sámedikki vuođđobáhpira, man maŋŋel ráđđádallamat Norgga ja Suoma gaskka jotkojuvvojit.
Soabaime, ahte veahádatáittardeaddji guossástalalii Sámis maŋŋelis čakčat.
Soabaimetnai, ahte ráhkadit oktasaševttohusa sámi parlamentáralaš ráđđái sihke guđe riikka 8 (j) -áššiid ovddasvástideaddji ministeriijai das, mot artihkal 8 (j):a geatnegasvuođat galggale olláhuhttot.
Soabaime ministariin, ahte čuovvovaš háve go son guossástallá Sámis moai deaivvade ja ságastalle dárkileappot ee. sámegiel bálvalusain ja eiseváldiid ovttasbarggus sámegiel bálvalusaid dorvvasteami várás.
Soabaime dr Corelliin, ahte son boahtá Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra guossin čakčat ja gullá sámedikkiid oainnuid árktalaš guovllu hálddašeamis.
Sobatkomisšuvdna heive sihkkarit diliide, main duođaid leat guokte joavkku gaskavuođa konflivttas.
Soabadansoahpamuša eavttuid mielde oassebealit vástidit ieža iežaset riektegeavvangoluin ja Juha Guttorm geassá eret iežas váidalusa Davvi-Suoma hálddahusriektái eretcealkimis.
Sohppojuvvo maiddái ulbmiliin, vugiin ja áigetávvalis ja lassin bearráigeahččanvugiin.
Asat dynamálaččat máhcašuvvon linnjáid siskkildančikŋodahkii:
aspect ratio
view-action
Heivet siidoallodahkii@ action
Heivet siidogovdodahkii@ action
QPrintPreviewDialog
Mudde
Mudde gurgadusa
Mudde čuoldda
Heivet siidui@ action
& Heivet siidui
Heivet siiduallodahkii
Heivet siidugovdadahkii
string" in "context_BAR_stringLink
Sohppojuvvui, ahte go dál leat ođasnuhttime ovttaveardásašvuohtálága ja ráhkadeame ođđa kritearaid, maidda plánaid dahkangeatnegasvuođat vuođđuduvvet, de Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána ođasnuhttimii máhccat lága gárváneami mielde boahtte jagi bealde.
Sohppojuvvon prosedyraid ulbmil lea:
City in South Africa
unit-symbols
spain. kgm
spain_ provinces. kgm
unit-symbols
S- bihtá ivdni
Jabber Account
City in Nevada USA
City in South Carolina USA
unit-symbols
Spekrolihtat avajaiskulkueessa Helsingissä.
Advanced URLs: description or category
star name
Spelling and Grammar context sub- menu item
City in Alaska USA
Name
star name
SpiceLanguage
Name
* Spire (sámegielat pop-rock)
SPR:a ovddastii dán vuoru dušše Suoma sámedikki sáttagoddi.
SPR geatnegahttá, ahte bioenergiija geavaheami lasiheapmi ii oaččo lasihit unnagavjačalmmážiid bázahusaid ja gáibida, ahte unnagavjačalmmážiid bázahusat galget hálddašuvvot beaktilut filtariin.
SPR gáibida, ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna ráđđádallojuvvo ollislažžan ja buot konvenšuvdnaháposa dáhkidan vuoigatvuođat ollašuvvet.
Soahpamuš dagašii vejolažžan sámi kultuvrra ovddideami golmma stáhta guovllus sámi kultuvrra vuolggačuoggáin.
SPR ovddasta Suoma, Ruođa ja Norgga sámiid davviriikkain ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
SPR evttoha, ahte stáhta dutkanlágádusat ovttas fitnodagaiguin ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid ovddasteddjiiguin álggahivčče dákkár ovddidanbarggu johtilit.
SPR evttoha, ahte veardádallanmuddun livčče stáhtaid gaskamearálaš bázahusat jagiin 1990-2000.
SPR evttoha EU:ii, ahte guovddáža bargguide gulalii maid dialoga olláhuhttin árktalaš álgoálbmogiiguin.
SPR háliida giddet fuopmášumi maiddái soahpamuša artihkkalii 10 (c), mii mearrida, ahte soahpamušoassebealit galget suodjalit ja movttiidahttit biologalaš resurssaid árbevirolaš geavaheami árbevirolaš kultuvrralaš vugiid mielde, mat heivejit suodjaleami ja suvdilis geavaheami gáibádusaide.
SPR fuolaha ja jođiha sápmelaččaid riikkaidgaskasaš ovddasteami.
SPR dohkkehii maid Suoma sámedikki gárven ávžžuhusa guovddáš olmmošriekteorgánaide sihke Ruošša, Ruoŧa, Norgga ja Suoma stáhtaide Ruošša álgoálbmogiid sajádaga buorideami várás.
SPR ja sámedikkit vurdet hui stuora beroštumiin spesiálaraporterejeaddji raportta.
SPR, mii doaibmá ain buorebut buot sápmelaččaid beales, livččii dant min ohcalan searvvušvuohta.
SPR guottiha earenoamážit beaivvášenergiijain ávkkástallama lasiheami.
Dasa lea addojuvvon doaibmaváldi gieđahallat
SPR ávžžuha Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaid gudnejahttit sámiid iešmearridanvuoigatvuođa álbmogin davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadallamiin.
SPR ávžžuha stáhtaid suodjalit luonddu máŋggahámatvuođa ja dorvvastit dan eandalii riikkaidgaskasaš biodiversitehtajagi 2010.
SPR gidde fuomášumi earenoamážit álgoálbmotjulggaštusa artihkkalii 31, mii dáhkida sápmelaččaide vuoigatvuođa kulturárbásis, genaváriide ja árbedihtuivii.
SPR čuoččuha ahte deaŧaleamos vuohki sámi servodahkii heivehit iežas nuppástuvvan dálkkádahkii lea unnidit daguid hávváiduhttit ja seammás lasihit Sámi olbmuid, eallibiid ja luonddu suvdinnávcca seailluheami.
SPR deattuha maid, ahte lavdnji ii leat ođasmuvvi energiijahápmi.
SPR:s ulbmilin lea gárgehit giellaovttasbarggu InterregSápmi ruhtadan oktasašprošeavtta bakte, man plánema ovddasvástádus lea Suoma sámedikkis.
SPR:ái ja sápmelaččaid ovttasbargui livččiinai duođaid dehálaš, ahte sápmelaččain livččii maid Ruošša bealde iežaset álbmotválljenorgána.
SPR muittuha, ahte davviriikkaid sámi soahpamuš boahtá leat eahpedievaslaš nu guhká go Ruošša sámit leat sámi soahpamuša olggobealde.
SPR muittuha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat ratifiseren ON:id oktasašsoahpamuša riikka rájáid rasttildeaddji birasváikkuhusaid árvvvoštallamis, ng. Espoo soahpamuša (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context).
SPR muittuha maiddái Norgga, Suoma ja Ruoŧa ratifiseren Wieni oktasašsoahpamuššii konvenšuvnnain.
SPR gáibida maiddái, ahte EU ráđđádallá parlamentáralaš ráđiin, go EU hábme oaiviliiddis biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimiin.
SPR oaidná, ahte artihkal geatnegahttá stáhtaid gudnejahttit sápmelaš árbevirolaš luonddugeavaheami.
SPR oaidná, ahte dálkkádatrievdama dustemis galgá doahttalit ON:a biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j):a ja váldit vuhtii árbevirolaš dieđu, geavadat ja innovašuvnnat ja sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid maiddái riikkaidgaskasaš orgánain dán artihkkala vuođul.
SPR oaidná, ahte dálkkádatrievdandutkamuš galgá lasihuvvot ja dutkamušas berre vuodjut eandalii dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja hehttehusaid minimaliseremii árktalaš eamiálbmogiid ássanguovlluin.
SPR oaidná, ahte riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihkas galgá vuodjut eandalii geahpedit dálkkádatrievdama hehttehusaid eamiálbmogiidda ja eamiálbmogiid váikkuhanválddi dorvvasteapmái dálkkádatrievdama mearrádusdahkamis.
SPR oaidná, ahte bázahusaid meari galgá goahcat ođasmuvvi energiijavugiid ovddidemiin ja oažžut daid álbmoga fáhtemii hálbbes hattiin.
SPR oaidná, ahte Suoma ja Ruoŧa stáhtat galgaba ratifiseret ILO 169 - soahpamuša ja stáhtat galget váldit ON:a julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain nášuvnnalaš lágaid oassin.
SPR oaidná, ahte dušše ovtta jagi bázahusaid ásaheapmi veardádallanmuddun gieđahallá eará stáhtaid eahpedásseárvosaččat ja dahká vejolažžan dili, mas geavatlaččat muhtun riikkat eai dárbbaš dahkat ollenge bázahusgeahpádusaid.
SPR oaidná dálkkádatrievdama stuorit oktavuođas: joatkašuvvi birasnoađuheapmi ja maid lassánan ávkkástallan luondduriggodagain dagaha váddáseabbon doaibmat dávgasit ja heivehit sámi ealáhusaid ja ealáhushámiid / birgenlágiid rievdan dálkkádatdiliide.
SPR vuohttá ovttaoaivilvuođa gaskkal Sámedikkiid ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaid, álggahit Davviriikkaid sámekonvenšuvnna šiehtadallamiid.
SPR:a ovddastus sirdásii Ruoŧa sámedikkis Suoma sámediggái diibmá.
SPR ráđđádallá oktan jietnan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás.
SPR:a stivrra áššelistu lei guhkki ja viiddis.
SPR:a stivrra lahtut oassálastet aŋkke muhtin áigge nuoraidkonferensii.
SPR:a stivrra čoakkán maid mearridii mu evttohusa mielde, ahte boahttevaš rájiid rasttildeaddji oktasaš sámi áššiin našuvnnalaš sámedikkit eai sáhte dahkat dakkár mearrádusaid, mat váikkuhit nuppi riikka sámedikkiide, gieđahalakeahttá ášši vuohččan SPR:s.
SPR:a stivra ásahii bargojoavkku válmmaštallat SPR:a bargguid ja hálddahusa ođasmahttima.
SPR:a stivra evttohii, ahte ulbmilis čatnašuvvo dorvvastuvvot sámiid árbevirolaš diehtu ja luonddu biodiversiteahta seailun.
SPR:a stivra gieđahalai Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid evttohusaid SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiijan.
SPR:a stivra ságastalai čoakkámisttis Barentsa Euro-árktalaš guovloráđi ovttasbarggus ja mot álgoálbmogiid áššit sáhttet ovddiduvvot guovloovttasbarggus.
SPR:a stivra čoahkkanii nuppi čoakkámasas.
SPR:a stivra maid gávnnahii dárbbu gárgehit SPR:a dieđihandoaimma.
SPR:a stivra mearridii ain čielggadit vejolašvuođaid ovddidit oktasaš davviriikkalaš sámi filbmaguovddášmálle.
SPR:a stivra mearridii, ahte vuosttaš sierraráporterejeaddji guossástallama prográmmabeaivi lea oaivvilduvvon SPR:ái sámipolitihkalaš áššiid ovdan buktimii.
SPR:a stivra mearridii ohcat dárkojeaddji sajádaga WIPO:i (World Intellectual Property Organization) ja dan komiteai, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbevirolaš dieđu.
SPR:a stivra mearridii vuođđudit ruovttusiidduid ja boahtte jagi lágidit almmolaš gilvvu logo oažžuma várás SPR: ái.
Stivra doalvu ášši vel viidáseappot sihke Sámiráđđái ja SPR ráđđečoahkkimii mearridanláhkái.
SPR:a dohkkehan mearrádusat gávdnojit dokumeanttat-máhpas Sámi parlamentáralaš ráđđi-fálu vuolde.
SPR:a dievasčoakkáma áššelisttu nalde ledje SPR:a stivrra doaibmamuitalus, SPR:a doaibmaplána boahtte doaibmaáigodahkii, spireváttisvuođat sámi ealáhusaid dáfus sihke sámi nuoraid oassálastima gárgeheapmi SPR:a doaimmas.
SPR:a čoakkáma áššelisttu nalde lei ee. davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamat.
SPR:a čoakkámis gieđahallojuvvui maid ee. sámi soahpamušdeavstta ovddideami čavčča davviriikkalaš sámi áššiid ministariid ja golmma riikka sámedikkiid presideanttaid čoakkámis ja earenoamážit dan, ahte galgetgo sámedikkit leat buktime evttohusaideaset iehčanasat vai iežas riikkaid sáttagottiiguin, dehege iežaset stáhtaiguin.
SPR:a stivrras gulaimet maid Sámiráđi áššis, mii guoská sápmelaččaid ovddastusa Árktalaš ráđis.
SPR:a čoakkámis iežan doallan giittussáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat gaskabláđi vuolde dego dollojun ságat spesiálaraporterejeaddji Anaya dilálašvuođasnai.
SPR:a čoakkán dohkkehii julggaštusa davviriikkalaš sámi soahpamušas.
SPR gulai maid ovdanbuktojumiid Suoma sámedikkis ja Norgga bealde sámi filbmaguovddážis davviriikkalaš sámi filbmaovttasbarggu ovddideamis.
SPR oaidná ahte doaibmabijut dálkkádatrievdamiid oktavuođas váikkuhit máŋgga iešguđet vuogi mielde álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaide, ja danin ferte álgoálbmogiid jietna gullot čielgasit maiddái máilmmiviidosaš dálkkádatrievdanšiehtadallamiid oktavuođas.
SPR ráđđečoahkkin lágiduvvo čakčat.
SPR:a stivra attii čoakkámistis guokte hui dehálaš evttohusa.
SPR lea bidjan eaktun, ahte sámedikkit ráđđádallaet oktasaš oainnu SPR:s ráđđádallamiid várás.
SPR:a oassálastin WIPO bargui leanai danin earenoamáš dehálaš.
SPR váldoulbmilat leat davviriikkalaš sámesoahpamuša dohkkeheapmi, SPR doaimma ovddideapmi ja sámiid vuoigatvuođalassajádaga buorideapmi.
SPR:a mearrádusat ja evttohusat gávdnojit lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin dokumeanttat / sámi parlamentáralaš ráđđi - gaskabláđi olis.
SPR mearridii álggahit maid sámi skuvlenpolitihkalaš prográmma válmmaštallama.
SPR:a jođiheapmi sirdása guovvamánu bealde Suoma sámediggái.
SPR:a čállingoddi ii lean doaimmahan ohcamuša ovddos.
SPR doaibman lea ovddidit sámedikki gaskasaš ovttasbarggu sihke gieđahallat áššiid, mat gusket dahje sáhttet guoskat sámiid máŋgga riikkas dahje sámiid álbmogin.
SPR:a bargun lea ovddastit sápmelaččaid riikkaidgaskasaš oktavuođain ja ruovttusiidduid váilun váttásnuhttá namuhuvvon barggu.
SPR:a barggu ovddideapmi gáibida maid Ruošša beal sámiid dievaslahttuvuođa ja sávan, ahte SPR sáhttá viimmatge váldit Ruošša beal sápmelaččaid dásseárvosaš doaibmin SPR:s.
SPR:a doaimma stivrejit jagi 1997 sohppojun ovttasbargosoahpamuš ja jagi 2003 dohkkehuvvon bargoortnet.
SPR:a doaimmaid stivre jahkásaččat dievasčoahkkin, mii ordnejuvvo unnimustá oktii jagis.
SPR:a doaibma ferte nannejuvvot.
SPR doaibmaplána lágida SPR stivra, mii čoahkkana sullii 4 geardde jagis.
SPR čoahkkana boahtteáigge mielde dávjjit ja válmmaštallanbargu galgá bargojuvvot áiggebále.
SPR:a boahtte doaibmaáigodaga mávssolaččamus ulbmilat leat davviriikkalaš sámi sopahpamuša ratifiseren, SPR:a iežas doaimma gárgeheapmi, ON:a álgoálbmotraporterejeaddji sámiid guoskevaš raporttaid doaibmabiju ovddideapmi, sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren ja nuoraidráđi vuođđudeapmi SPR:a oktavuhtii.
SPR ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget gullat SPR:i.
SPR:a ovttasbargosoahpamuša mielde sámedikki polithkalaš njunnosat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doaimmaide.
SPR:a ovttasbargošiehtadus galggalii earáhuhttojuvvot ja čoavdit dan, mot Ruošša sápmelaččaid dievasmearálaš oassálastin SRR. a doibmii ruhtaduvvo.
SPR lea fuolas Láttevári ruvkefidnus ja dan fievrridanojktavuođaid váikkuhusain sámekultuvrrii, boazodollui ja luonddu máŋggáhápmásašvuhtii.
SPR lea hui fuolas das, ahte fidnu plánejuvvo gulakeahttá áššáigullevaččat sámedikki ja badjeolbmuid.
SPR lea mearridan, ahte Giellagáldui ohccojuvvo joatkkaruhtadeapmi Interreg-ruđain ja dán prošeavtta olis ráhkaduvvo bissovaš málle ja ruhtadeapmi sámi giellaovttasbargui.
SPR lea mearridan, ahte sámit ráhkadit oktasaš oaivila SPR:s davviriikkalaš sámesoahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
SPR lea vuođđudan maiddái beahtoáššiid lávdegotti.
SPR lea šiehttan, ahte sápmelaččat šihttet oktasaš oainnu SPR:s.
SPR lea dárkojeaddjin
SPR oassálastá maid Murmánskkas Sámiid II kongressii, man ulbmilin lea čielggadit sámiid válggain válljejuvvon álbmotválljenorgána vuođđudeami Ruššii.
SPR mearridii maid álggahit dálkkádatpolitihkalaš prográmma válmmaštallama SPR:ái. Mun lean dasa hui duhtavaš ja lean ilus go dakkár ráhkaduvvo.
SPR mearridii doarjut EU:a árktalaš informašuvdnaguovddáža vuođđudeami Roavenjárgii.
SPR mearridii bovdet ON:a spesiálaraporterejeaddji James Anaya riikkaidgaskasaš sámi guvlui konferensii, mii gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid ja masa oassálastet maid stáhtaid ovddasteaddjit.
SPR mearridii ovttamielalaččat doallánit SPR:a julggáštusas davviriikkalaš sámi soahpamuša birra.
SPR máhcaha millii EU:a vuođđosoahpamuša, man oassin searvansoahpamušat leat.
SPR máhcaha millii njealját sámeparlameantarihkkáriid konferánssa julggáštusa, miii addui Ubmis 20.2.2014.
SPR doalai ovddit geardde čoahkkimis Ubmis čakčat 2013.
SPR bivdá stáhtaid ovddidit čoahkkimis dán doaimma ollašuvvama.
SPR stivra lea mearridan evttohit SPR ráđđečoahkkimii ja Sámiráđđái ahte Elsa Laula Renberg riegádanbeaivi šaddá almmolaš leavgabeaivin.
SPR čatnasa ráhkadit dálkkádatpolitihkalaš prográmma.
SPR:s galgá dahkkot beaktilis orgána, mii seahkána jođánit sámiid muosáhan vigiide ja álgoálbmotvuoigatvuođaid rihkkumii.
SPR sávvá, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtat gudnejahttejit sápmelaččaid ovddastit sámi álbmoga Suomas, Ruoŧas ja Norggas.
SPR sávvá, ahte dán maŋŋá EU, lahttoriikkat ja SPR álggahit lagaš ovttasbarggu máilmmi luonddu máŋggabealatvuođa dorvvasteami ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami várás.
SPR oaivvilda, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin sámedikkit šihttet oktasaččat ráđđádallamiid ulbmiliin SPR:s.
SPR doarju maid Ruošša sámiid viggamuša ortniiduvvat álbmot válljen orgánan ja ávžžuha Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtaid doarjut Ruošša sámiid ulbmiliid.
SPR gáibida ahte EU:a searvansoahpamuša gáibádusat váldojit vuhtii ruvkefidnus ja dan johtolatoktavuođaid plánemis.
SPR gáibida, ahte ruvkke ja fievrridanoktavuođaid plánain galgá dieđihit ja plánaid galgá ráhkadit sámegillii ja ášši gieđahalli dilálašvuođain galgá ordnet dulkoma sámegillii.
SPR gáibida, ahte Láttevárre - fidnus ja dan fievrridanfitnodatservviid plánemis čuovvut Espoo soahpamuša ja eamiálbmotjulggáštusa geatnegasvuođaid.
gáibida, ahte eatnanspáppa gaskaliekkasvuohtadilli ii oaččo loktanit badjel 1,5 celsiusceahki.
SPR gáibida, ahte Meksikos juovlamánus 2010 Ovttastuvvan Nášuvnnaid (ON) dálkkádatrievdama rápmaoktasašsoahpamuša čuovvovaš oassebeallečoahkkimis, COP16-dálkkádatráđđádallamiin galgá sohppojuvvot lágalaččat čadni bázahusgeahpádusain ja soahpamuša rihkkuma sánkšuvdnaortnegis. SPR
SPR gáibida, ahte bázahusat galget geahpeduvvot mearkkašahtti láhkai.
SPR gáibida, ahte SPR bovdejuvvo mielde ruovdegeaidnofidnu plánema válmmaštalli stivrenjovkui ja dan galgá gullat plána buot muttuin.
SPR lea váimmusfámu lasiheami vuostá.
SPR doarjala dasa, ahte mohtorgielkkáid ja njealjejuvllagiid energiijabeaktilvuohta buoriduvvo jođánit.
City in Washington USA
Name
Spráijaboksa
Spráije grafitti
City in Arkansas USA
City in Vermont USA
usa. kgm
SPR merkii Sámiráđi oainnuid diehtun ja gieđahallat ášši vel čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis.
SPR oassálasttii vuoimmálaččat konfereanssa julggaštusa hábmemii.
SPR gálggašii maid bargat dan ala ahte ođasmuvvi energiijagálduid geavaheapmi lassána.
SPR gáibida Ruošša vuoigatvuohtaministeriija šluhttet RAIPONa heaittiheami ja Murmánskka leana eiseválddiid dorvvastit ja duddjot eavttuid Guoládatnjárgga sámi parlameantta doaibmama várás.
SQLite3Comment
SQLite lea Kexi: a sisahuksejuvvon SQL- mohtorName
SQL syntáksamerken
SQL jearran:
SQLLanguage
SQL (MySQL) Language
Syntáksamerken SQL várás
SQL (PostgreSQL) Language
Name
SRA0paper size
SRA0
SRA1
SRA2paper size
SRA2
SRA3
SRA4
unit-symbols
SRG
Sri LankaName
Sri Lanka rupi
Sri Lanka
world. kgm
s
S
ŠSámi ParlamentaŠ-namahus govvidivččii Länsman mielde buorebut sámedikki bargguid ja sajádaga.
ŠSámi giellaláhkaŠ dorvvasta vuoigatvuođa geavahit sámegiela eiseválddiin, riektelágádusas ja sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusas.
sek
ssh
SSH
SSH- autorisašuvdna
SSL- vuolláičállit
Jus it vállje unnimus ovtta vuogi, SSL ii doaimma.
SSL bálvájearaldat
SSL krypterenvugiid
SSL- krypteren
SSL- sertifikáhttabeassansátni
SSL
Ii gávdnan SSL- doarjaga.
Ii sáhte gieđahallat duođaštusaid danne go dát moduvla ii leat leŋkejuvvon OpenSSL: ain.
SSL- veršuvdna:
SSN:a doibmii son šattai fárrui 2000-logu álggus go "guokte Anára olbmá, Paltto ja Länsman, dohppiiga mielde Doaivonjárggas ", gos Juuso váccii dalle boazodoalloskuvlla.
SSN:a doibmii son šattai fárrui 2000-logu álggus go "guokte Anára olbmá, Paltto ja Länsman, dohppiiga mielde Doaivonjárggas ", gos Juuso váccii dalle boazodoalloskuvlla.
SSN ollašuhttá prošeavttaid ja sádde ovddasteaddjiid riikkaidgaskasaš konfereanssaide
SS
unit-symbols
Description
Statalaš
Stáinnak - čájalmasas leat ollu áigeguovdilis temát, vaikko dat vuođđuduvváge juo golbmalot jagi dassái dahkkojuvvon tekstii.
Ulddaid boazu Stáinnak šaddá dáhpedorpmis olbmuid ja elliid máilbmái, ja álgá guohtut boasttu sajes ja boasttu áiggis.
Stáinnak - čájalmasas lea mielde ulddat ja stálut ja ulddaid vilges lihkkoboazu Stáinnak.
Stáinnak lea ulddaid boazu, mii šaddá dáhpedorpmis olbmuid ja elliid máilbmái, ja álgá guohtut boasttu sajes ja boasttu áiggis.
Stáinnak deaivvada Rohttupolitiijain gii bidjá Stáinnaha butkái.
City in Newfoundland Canada
City in Vermont USA
Loahpageahčen 30-logu Stalin-áiggi terror lassánii, mii maid deaividii sámiide.
City in Connecticut USA
Standárda modemverrát
Standárdspiehkastat
Standárda
Standárddat stivrejit vuvddiid dikšuma ja anu.
City in Falster Denmark
Start a new game of without changing the game type
starting time
Name
StataLanguage
Statement
City in Nova Scotia Canada
City in New York USA
one of the seven cases (grammatical)
City in North Carolina USA
Statistihkka
maidege sámi álbmoga dili reguleremii aššedovdi joavkku sávaldaga mielde.
City in Norway
City in Newfoundland Canada
City in Ontario Canada
City in Missouri USA
City in Michigan USA
City in Minnesota USA
stcolor
City in Virgin Islands
StándardspiehkastatP
Stándardspiehkastat
STDIN lea guorus, ii ovttage bargu sáddejuvvon.
STD
City in Colorado USA
object name (optional)
Stefan Schimanski
Steffen Hansen
slovenia_ traditional. kgm
kazakhstan. kgm
Stencils
Stephan Binner
Stephan Kulow
Stephen Cartwright govaid vehkiin sáhttá oahpahit ođđa sániid.
Stephen Leaf
stereo
City in Virginia USA
City in Michigan USA
Stettin-ráfi: Danmárku-Norga ja Ruoŧŧa sohpet ahte rájit bissot.
City in Newfoundland Canada
City in Ohio USA
City in Quebec Canada
City in Utah USA
City in New Brunswick Canada
City in Quebec Canada
Stipeanddain mearridii Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi čoahkkimistis 17.12.2015.
Stipeanddain mearridii sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi čoahkkimistis 27.10.2013.
Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot čieža stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis ja 19 oahppái, geat besse vuođđooahpahusas.
Stipeandda ohce oktiibuot 12 stuđeantta.
Stipeandda ohce oktiibuot 18 stuđeantta.
Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot 13 stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis ja 18 vuođđooahpahusa čađahan oahppái.
Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot guđa ođđa stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis, 13 vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja golmma Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppái.
Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot oktanuppelot ođđa stuđentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa stuđeantadutkosis ja logi vuođđooahpahusa čađahan oahppái.
Stipeanddat juhkkojuvvojedje Sámekulturguovddáš Sajosa váldogoartaváldi Keski-Suomen Betonirakenne Oy skeŋken ja sámedikki ruđain.
Stipeanddat mieđihuvvojedje čuovvovaš stuđeanttaide: Elle-Maarit Arttijeff (Anár / Sámi allaskuv-la), Taija Hietanen (Roavvenjárga / Oulu universitehta), Petra Kuuva (Anár / Oulu universitehta), Henna Lehtola (Anár / Oulu universitehta), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulu universitehta), Birit Pieski (Anár / Oulu universitehta).
Stipeanddat mieđihuvvojedje čuovvovaš stuđeanttaide: Inga Påve Idivuoma (Giron / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuohčču / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enodat / Oulu universiteahtta), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulu universiteahtta), Inger-Elle Suoninen (Anár / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Gáregasnjárga / Oulu universiteahtta).
Stipeanddaid ožžo Gáregasnjárgga Sápmi salmiak - joavku sihke 8-jahkasaš solodánsu Biret-Inga Pieski, Eanodaga logahaga Oarjánnieiddat, Vuohču skuvlla Vuohču Ritmajoavkku, Avvila logahaga joavku Villasat sihke Avvila vuolleskuvlla joavku Bohccostallit.
City in British Columbia Canada
City in New Brunswick Canada
City in Newfoundland Canada
City in New Brunswick Canada
City in Missouri USA
St. Kitts ja NevisName
City in Newfoundland Canada
St. LuciaName
City in Michigan USA
City in Maryland USA
City in Loire France
Action name
Stock label
City in California USA
Name
City in Newfoundland Canada
City in New York USA
Stop context menu item
City in Guinea Bissau
LávkiGamma
LavkiČuovgatvuohta
azerbaijan. kgm
switzerland. kgm
Strategiija lea hábmejuvvon measta juohke čoakkámis maŋimus jagi áigge. Bargu lea leamaš rohkka olu.
Strategiija lea válmmaštallon maid riikkasis artihkal 8j-áššedovdibargojoavkkus.
Strategiija gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Strategiija sisdoallá máŋga rievdadusa
Strategiija áigái oažžun lei munnje persovnnalaččat hui dehálaš ja lean dan duohtan dahkamis hui duhtavaš.
Strategiija guovddášulbmiliin lea šihttojuvvon ráđđehusšiehtadallamiin.
Strategiija olláhuvvan gáibida sámedikkis nanu bargobidjosa - dehege bargonoađi boahttevaš jagiide - ja oba mihá olu.
Strategiija olláhuvvan bearráigehččojuvvo boahtteáiggenai bd-bargojoavkkus, man lahttun joatkkán.
Strategiija ođasmahttima válmmaštallmat álggahuvvojedje juo jagi 2010.
Strategiija ođasnuhttinbargu lea vuolgán johtui ja ulbmilin lea, ahte dat gárvána dán jagi mielde.
Strategiija stivre biodiversiteahttasoahpamuša (bd-soahpamuš) ja bd-soahpamuša oassebeallečoakkámiid mearrádusaid olláhuhttima, ministeriijaid ja eará eiseválddiid barggu ja resurssaid juohkima.
Strategiija lea ráhkaduvvon davvisámegillii ja dat lea jorgaluvvon suoma-, eŋgelas- ja ruoššagillii.
Strategiija lea sámediggái hui dehálaš ja lea okta oba válgaáigodaga váldoulbmilin.
Strategiija bidjá jur dál hui olu deattu luondduriggodagaide ja dálkkadatrievdama buktin vejolašvuođaide.
StrategiijaspealluName
Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo earenoamáš fuomášupmi sáme-, romána- ja seavagiela sajádahkii.
Strategiijas ja ovddideamis giddejuvvo erenomáš fuopmášupmi sáme-, románagiela ja maiddái seavagiela sajádahkii.
Strategiijas ja bargoprográmmas čatnašuvvo artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaportta ollašuhttimii.
Strategiijas, dego buot earánai Lappi lihtu strategiijain gopmahallá Ovnnesjoga buođđudeapmi ja Vuotosa huksen.
Strategiijas leat bidjan ulbmilin, ahte eananspábba ii lieggan badjel 1,5 celciusceahki.
Dan strategiijas lei iešalddes dušše okta máinnašupmi, mii guoskkai sápmelaččaid.
Strategiijas lea iežas lohku, mas gieđahallojuvvo ánssolaččat álgoálbmot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu ja dan dilli.
Strategiijas leat buktojuvvon ovdan maid namuhuvvon strategiija ulbmila duogáš ja ruđalaš váikkuhusat.
Strategiijas daddjojuvvui duššebeare, ahte lea earenoamáš dehálaš olláhuhttit biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmotgeatnegasvuođaid.
Strategiija šaddá adnojuvvot viššalit ja áiggon váldit dan vuhtii buot virggálaš oktavuođain, vai sápmelaččaid dáhttu váldojuvvo vuhtii dálkkádatpolitihkalaš barggus.
City in Ontario Canada
Striimen lasiha sávvamis dieđu sámedikki doaimmas viidásabbotge " ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi kommentere mearrádusa.
Striimen lasiha sávvamis dieđu sámedikki doaimmas viidásabbotge "ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi kommentere mearrádusa.
- Panasonic Robottikámera
street/ postal
Hoahppu sáhttá maid dagahit áŧestusa.
Johtime
string" in "context_BAR_stringLink
Strömstada rádjasoahpamuša rádjaortnedemiin jagi 1751 gessujuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái.
Strömstada rádjesoahpamušas jagi 1751 Suoma ja Norgga beale sápmelaččaid rájiid rastildeaddji guolástus nannejuvvui sámiid earenoamáš vuoigatvuohtan ja lea velnai eahpečielggas leago dát nannejuvvon sámi vuoigatvuohta goassige gomihuvvon.
City in Jylland Denmark
Struktuvra
Structs
object name (optional)
City in Volga Region Russia
Sámediggi / skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat
Studio lea Sajosa vuosttaš gearddis, váldouvssa gurutbealde Sámi oahpahusguovddáža media- ja giellaluohkáid oktavuođas.
Studiolanjaide gullet studio, live-editerenlatnja ja editerenlanjat.
Studiolanjain vástida Sámi oahpahusguovddáš, muhto guovddáža olggobealvárrejumit bohtet Sajosa Kongreassa- ja dáhpáhusbálvalusaid bokte.
unit-symbols
unit-symbols
City in Wisconsin USA
germany. kgm
unit-symbols
St. Vincent ja the GrenadiinnatName
print operation status
Name
objektiiva eavttut.
submenu of 'Skip'
áššiid birra oppalohkái.
The grammatical type of a word
This must be a single word
Substantiivvat: nominatiiva máŋggaidlohku ja buot kásusat, vuođđosánit sáhttet leat sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus.
Name
SUBTOTAL (funkšuvdna; árvu)
Doarjjaruhta čilgejuvvo dálkkasoavdduid lágas.
Comment
Name
Subversion@ item: inmenu
Name
burma. kgm
liechtenstein. kgm
tajikistan. kgm
westbengal. kgm
azerbaijan. kgm
china. kgm
City in Ontario Canada
bulgaria. kgm
liechtenstein. kgm
haiti. kgm
SudanName
Name
Sudanalaš dinára
Name
zambia_ provinces. kgm
sudan. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
thailand. kgm
russia_ subjects. kgm
southkorea. kgm
Sudan
botswana. kgm
world. kgm
City in Ontario Canada
Comment
Byäldsten Suenjelis lea seailluhan dáid dokumeanttaid, mat leat áigodagas 1601-1775, beahceskuohpus maid son jagi 1931 skeŋkii suopmelaš ámmátolbmui.
City in El Salvador
City in Virginia USA
star name
Gaskavuohta riikkačoahkkimiidda
Gaskavuohta sámedikki doibmii leat meroštallojuvvon sámedikki bargoortnegis.
Stencils
mearridanvuoigatvuođa sisdoalu.
Gaskavuohta Ruošša sámiide lea váldojuvvon ovdan čuoggás 5.3.
Vuhtiiváldin lea earret moatti spiehkastaga eanaš reageren áššehasaid gáibádusaide.
Goralaččát
Viehka stuorra oassi mu astoáiggis doalvu maid tutordoaibma, mas leamašan mielde dán jagi, ja jagimolsašumis mus boahtá viehka sihkkarit min skuvlla turismma ovttadaga ođđa váldotutor.
vuođđojurdagiin ja dábáleamos geatnegasvuođain.
Gorolaš fiilanamaid/ URL: id vuođđu
dihto positiiva ovddádusaid birra. MRK namahii sámedikki sajádaga nannema, sáme
norgalaš láhkaásahussii, ja dat oaččui muhtumassii ovdamuni eará norgalaš lágaid
berre mearriduvvot sierra dán konvenšuvnna ektui konvenšuvnna ulbmiliid vuođul.
Relašuvnnat
SUID- vuojehahtti fiillat
SotnIndian National weekday 6 - ShortDayName
Mátkkuš Angbandii ja heaibbu MorgothainName
Mátkkuš Moriaii ja heaibbu BalrogainName
color
Color name
Fuolkegaskavuođaid deattuheapmi ja máná váldin earálágan doaimmaide ovddidit máná sosiálalašvuođa.
Mu soga eatnamat leat dál báhcán dahkujávrri vuollái.
Goargu
Goargu:
Buolvvat-temái vuodjut Ijahis ija 10-jagašávvudankonsearttas ja eará sámeartistaid konsearttat prográmmas leat máŋggat.
Buolvvat ovttas Anára Ijahis ija 10-jagi ávvufeastas
máhttu šattuid, elliid ja eará resurssaid birra ja daid hálddašeami birra.
erohusaid " náli, liikeivnni, sohkabeali, giela, oskku ja politihkalaš dahje eará oaiviliid
erohusaid "náli, liikeivnni, sohkabeali, giela, oskku ja politihkalaš dahje eará oaiviliid
Vealaheapmi áhpehisvuođa vuođul Vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea sierra sajádahkii ásaheapmi áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte dahje sierra sajádahkii ásaheapmi vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, lea gildojuvvon
geatnegasvuođa sihkkarastit ovttalágan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid goappašiid
Sohkabeallái guoskevaš fuopmášupmi nuppástuvvá heađušteapmin, juos dat jotkojuvvo, vaikke dan vuollái gártan olmmoš čájeha, ahte doallá dan loavkašahttin dahje unohassan.
seksuálalaččat njommodávddaid go leat olgoriikkas.
- Árbevirolaš ealáhusat ja birgejupmi - Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta
Sohkabeliid gaskasaš dásseárvu ja olmmošvuohta
Sohkasearvvuš lea suomagielas veaháš amas doaba, ja dat jos mii, sáhttá dagahit moivvi.
star name
Constellation name (optional)
Assimilašuvdnadeattu geažil
Name
Giddá áktiivalaš@ action: inmenu Close Other Views
& Sihko aktiivalaš čájeheami
Gidde dokumeantta
Gidde & dokumeantta
@ action: button
Heaittit diehtočoahkkoprográmma
Find text
GiddeFreeze the window geometry
gidde
_Gidde
&Gidde
_Gidde
Gidde
Gidde liikká
Gidde ohcanholgga
& Gidde láse
Gidde láse
Gidde láse?
Gidde@ info
Gidde ja bálkes doaimmahuvvon dieđáhusa?
Gidde buot rabas dokumeanttaid
file-action
Gidde & buot
displayed as subject when the subject of a mail is empty
& Gidde buot čájehemiid
Čiega & buot gođđosiid
Gidde skripta
Konsolla
Gidde gáldu
& Gidde burssa
@ action: button
Gidde earáid
@ action: inmenu
Gidde & eará gilkoriid
Nanne & eará gilkoriid giddema
Gidde čájeheami
Gidde dán dokumeantta.
Gidde dokumeantta
Gidde dán dokumeantačájeheami
Gidde dán láse.
Gidde dálá láse dahje dokumeantta
Gidde aktiivalaš čájeheami
Gidde & dán čájeheami
Gidde dán dokumeantačájeheami
Gidde dálá gilkora
Gidde dán gilkora
Gidde gilkora
Heaittit prográmma
@ action: intoolbar Close left view
Gidde gilkoraQDialogButtonBox
Čiega gođđosa
Gidde %s
Gidde dán láse
Gidde dán gilkora
dock-action
& Giddehahtti
Gidde
Launches KDE Control Module to manage drivers
@ info bug report label and value
Láset muollánit giddedettiinName
@ action: inmenu
@ action: inmenu Edit
Gidde gilkoraComment
dockable-action
& Gidde gilkora
Gidde gilkora
@ action: intoolbar Split view
Gidde dieđu
Gidde čállinprográmma
@ action: button
Botkke oktavuođa
Čiega buot gođđosiid dán máhpas
@ title: tab Empty messagelist
máŋgga siva geažil doalahit čáliheames iežaset registarii, muhto goittot atnet iežaset
Ruohtomerken:
Ruođut birra
command
convolve-type
plug-in-action
Comment
solid border type
Name
Lasáhus
layer-mode-effects
Supmis 860 000 sirrejuvvo sámegielat oahppamateriálabarggu geavaheapmai, mas davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegielagiid oahppamateriálaid buvttadeami várás 240 000/giella, 100 000 euro árbevirolaš dieđu oahpaheami ja gielaealáskahttima doarju oahppamateriálaid buvttadeapmai sihke giellagáhttemii ja terminologiijabargui 40 000 euro.
Submi
Submi:
Summa summarum: Kärnä manai fas meahccái iežas dulkomiin.
SUMPRODUCT (tabealla1; tabealla2)
City in South Dakota USA
vettiid luddemii álggos, muhto dan maŋŋá veattit luddejuvvojit gieđaiguin.
City in Jeonnam Korea
KCharselect unicode block name
SundanesagiellaName
Sunna Valkeapää (davvisámegiella)
SotnabeaiviIndian National month 1 - ShortNamePossessive
Sotnabeaivve 5.2. dmu 11 rájes Bismmameassu Anára girkus.
Sotnabeaivve lei sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán, mas gieđahalloje davviriikkalaš sámisoahpamuša joatkkašiehtadallanáššit.
Sotnabeaivve lea SPR:a stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.
Sotnabeaivi
City in California USA
City in Ontario Canada
City in Florida USA
City in Puerto Rico USA
City in California USA
Silli
& Geavat dušše silli jos reive lea stuorát go
Sillemin čálihandáhta
Sillemin reivviid
URL- cealkka maid sillet
average filter mode
Silli
Silli:
Sillenrkriteriat
SillendoaimmatPlaceholder for the case that there is no folder.
Sillen
Silli
Sillenvidji ii doaimma. Olggosformáhtta unnimus ovtta sillis ii leat dorjon boahtte sillis. Geahča Sillit - gilkora vai gávnnat eanet dieđuid.
Comment
& SilliNAME OF TRANSLATORS
Sillenrádji:
Sillennjuolggadusat
Sillennjuolggadusat leat deaivan.
Silli
Silli:
Name
Sillendoaibma
Sillendoaimmat
Name
Sillenmeattáhus
Suddje dokumeantta
Suddje sturrodaga ja sajádaga
Suddje sisdoalu
váldojuvvot vuhtii láhkaásahusas earaláhkai.
Sudje árkka
Sihkkar suonjardanbiras
Suodjevuovdeguvlui gullet Eanodaga ja Ohcejoga gielddaid guovllut sihke guovllut Anára gielddas.
Suodjevuovdeguovlu lea láhkaásahusain mearriduvvon guovlu, gos vuovddi galgá dikšut ja geavahit nu, ahte dat ii dagat vuovderájá sirdašuvvama vuollelii.
Suddjejuvvon bigget
It sáhte rievdadit suddjejuvvon árkka
& Suddjejuvvon
Sudjejuvvon
Suddjen olmmošvuoigatvuođat
Suodji
sáhttet sihkkarastit sámi eatnamiid birrasiid ja dán oaivilis maid vuonaid ja
ja servodateallima.
dikšojuvvot servodaga ovddasteddjiin.
Suodjaluvvon luondu
Suodjalanguovllut ja almmolaš čázadagat
Suodjalansoahpamuš meroštallá kulturalbmabuktojumiid eaŋkalolbmuid, joavkkuid ja servošiid kreatiivva boađusin šaddan albmabuktojupmin, main lea kultuvrralaš sisdoallu (4 artikla).
Dan oktavuođas galgá vuhtii váldojuvvot ahte joatkevaš beassan daidda sáhttá leat eaktun sámiid árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid seailluheapmái.
gáhtten nugo boraspirehálddašeami olis ja suodjaluvvon guovlluid mearrádusaiguin.
dainna ulbmiliin ahte biologalaš šláddjiivuohta galggašii seailut ja daid geavaheapmi
custom values
Láddelaš skuvllat eai heive sápmelaš boazobarggu oahpaheapmái, dan oahppá buoremusat siiddas.
Suopmelaš servodatmálle lea almmatge nuorra ja proseassas, goas Suoma stáhta šaddagođii, sáhttá hupmat easka 1800-logu rájes, goas Suoma autonomalaš viidodat ráhkaduvvui ja dieđusge loahpalaččat jagi 1917, Suoma iehčanasvuođa, rájes.
Suopmelaš servodat lea buolvadagaid čađa vuođđuduvvan ovddit buolvvaid daguid dahkamiid dehe dagakeahttá guođđimiid bakte.
Suopmelaš servodat lea hápmahuvvan bistevaš stuorruma ja gárganeami vuođu mielde dego oba industrialiserejun máilbmi.
Suoma lágaid válmmaštallamii gullá almmolaččat viiddes sierra beliid gullan.
Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng. Lappi ja Lanta rádji, mii lei dálá sámiid ruovttuguovllu máddelabbos.
Suopmelaš riektegeavadis ovttahatolbmuid vuoigatvuođat - váldokultuvrra ovddasteddjiidnai - leat lohkkon mávssolaččabun go sápmelaččaid kollektiivvalaš vuoigatvuođat.
Suopmelaččat eai sáhte mearridit maid sápmelašvuohta doallá sisttis, eaige sáhte ráhkadit sápmelašmeroštallama, mii loavkida sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Láddelaš boazodoallit eai leat gudnejahttán árbevirolaš guohtoneanarájiid, muhto sii leat bahkken guhkás boazosámiid guohtoneatnamiidda.
Láddelaš boazodoallit barget bohccuideasetguin bálgesa lulliosiin ja eanamat leat doppe gollan ja nohkan daningo láddelaš boazodoallomálle lea geavadis čájehan iežas heivemeahttumin sámiid ruovttuguvlui.
Suoma skuvllaid ja eará berošteaddjiid bálvaleaddji ođđa internet-siiddut rahppojuvvojedje juovlamánu álggus.
Suomabeale sámegielagiin lea vuoigatvuohta ohcat Norgii oažžut skuvlejumi mánáidgárdeoahpaheaddjin.
Láttiiduhttinproseassa guđii čiekŋalis luotta sámeservodahkii ja dagahii sámegielaid áitatvuložin.
Suopmelaš ođđaássiid deattu vuolde sámi ássan suttai váldoálbmogii LulliSuomas.
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa čállingoddi lea Suomas ja dan hálddahusas vástida Suopma-Ruošša searvi.
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas
Suoma-ugralaš ovttasbarggu ulbmilat leat allagat.
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa lea mearkkašahtti sápmelaččaid beroštumiid bearráigeahččama dáfus.
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassa dollojuvvui 4.-8.9.2012 Siófokis, Uŋgaris.
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas diibmá kveanaid ovddasteaddji dajai almmolaččat kveanaid leat álgoálbmot Norgga, Ruoŧa ja Suoma guovllus ja ahte sámit livčče sámáidahttán kveanaid (gč. mu blogga 10.7.2008).
Suoma-ugralaš álbmogiid máilmmikongreassas
Suoma Sámi Nuorat
Suoma Sámi Nuorat lea ordnen iešguđetlágan doaimmaid ja lasi leat plánaid vuolde.
Suoma Sámi Nuorat lasiha oktiigullevašvuođa
Suoma Sámi Nuorat rs stivra doallá iežas blogga, man bokte dieđihuvvo searvvi prošeavttain, dáhpáhusain ja áššiin main SSN lea leamašan fárus.
Davviriikkalaš ovttasbargu leage leamašan earenoamáš ollu; Ruoŧa Sáminuorra-servviin leat stáđásmuvvan gaskavuođat, ja oktasaš njealji riikka nuoraidsearvi lea barggu vuolde.
Suoma ja Ruoŧa ovttastahttá goappánai dat, ahte dat eaba leat ratifiseren Ilo 169-soahpamuša.
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa bivdojuvvojit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ásaheami maŋŋel maiddái bargat dan ovdii ahte Ruošša searvá geatnegahtti ja konvenšuvdnavuođustuvvon ovttasbargui sámi dilálašvuođaid ja vuoigatvuođaid hárrái;
Davviriikalaš soahpamuša dohkkeheami maŋŋá bivdit Suoma, Norgga ja Ruoŧa geahččalit oažžut maid Ruošša fárrui sápmelaččaid diliide ja vuoigatvuoñaide guoskevaš soahpamušbargui.
Supmii lea juo šaddan sierra sámi kultuvrra vuollejoavku, gávpotsápmelaččat.
Supmii máhcan skábmamánu beallemuttos.
Supmii dárbbašuvvo jođánit sámegielaid ealáskahttinprográmma, mii livččii dálá viidásut ja jotkkolut doaibma sámegielaid seailuma ja ovdáneami sihkkarastima dihte.
Davvisámegiella / Nordsamiska
Hálddahusguovllut
Davvisámigiella (nordsamiska) HálddahusguovllutLáhka riikkalaš unniloguid birraLeanastivrra bargogohččumušOrganisašuvdnadoarjjaStáhtadoarjja
dás njealje gillii: dárogillii, ruoŧagillii, suomagillii ja davvisámegillii.
Organisašuvdnadoarjja
Stáhtadoarjja
Suomas ii leat goit áiggi dási diehtu sámiid árbevirolaš ealáhusaid sajádagas dahje oppa ealáhusaiguin bargiid mearisge.
Suomas ii goit leat dan dáfus stuora ávvudepmošiid, daningo dat ii leat joksan iežas ulbmila, eastit luonddu máŋggalágánvuođa geaffuma jagi 2010 rádjái.
Suomas ii leat ruhta Jiekŋameara ruovderáŧŧái.
Suomashan árktalaš ambassadevra (Hannu Halinen) juo lea.
Suomas, Norggas ja Ruoŧas lea earenoamáš ovddasvástádus ahte sámegiella seailu ja ovddiduvvo ealli giellan maiddái olggobealde sámi guovlluid.
Deaŧalaš lea sámi oktavuođas, ja erenoamážit Davviriikkalaš sámekon
Suomas leat ain buorit vejolašvuođat ratifiseret soahpamuša. "
Suomas lea goitge alddisge olu bargamuš Rio ulbmiliid joksama várás.
Suomas lea dál erenoamáš vejolašvuođat ratifiseret ILO-soahpamuša.
- Suomas lea stuorra ovddasvástádus álgoálbmotgielaid bisuheamis ja sirdáseamis boahttevaš buolvvaide ", deattuha veahádatsáttaolmmoš.
Suomas lea dákkár doaimmas dehege ahte dat ii leat ratifiseren ILO 169-soahpamuša, hui guhkes ja ánssolaš ájihanhistorjá gitta 1990-logu rájes.
Suomas galggale leat hui nanu sierraákkat dasa, manin informašuvdnaguovddáš galggalii vuođđuduvvot jur Roavenjárgii.
Supmii Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea beaggingažaldat, dego presideanta Tarja Halonen lea cealkán Čeavetjávrres.
Suoma 5 riikaraporta biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimis Suomas
Suoma guovlluhálddahus lea ođasnuhttojuvvome ja stáhta guovlluhálddahus šaddá sirdojuvvot leanaráđđehusain, guovlluguovdasaš birasguovddážiin, geaidnobiirriin ja BE-guovddážiin guovtti ođđa guovlluhálddašaneiseválddi ollái.
Suoma biodiversiteahttapolitihkka lea ođasnuhtton - árbevirolaš dieđu suodji buorránii
Dán
Suoma delegašuvdna artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoahkkimis: Klemetti Näkkäläjärvi, birasráđđeolmmoš Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola
Suoma riikkabeaivvit ii dakkár hommegiid bargga.
Suoma riikkabeivviin lea dálá lágaid mielde geatnegasvuohta ráđđádallat Suoma beale sámedikkiin sápmelaččaide guoski áššiin, vaikko sámedikki ovddasteaddjit leatge muitalan spesiálaraporterejeaddjái, ahte eanaš sin dahkan evttohusaide ja cealkámušaide ii leat boahtán vástádus Suoma stáhtas oppa dakkár áššiin, mat almmolaččat dovddastuvvojit gullat sámedikki áššedovdamuša vuollái.
Suopma ii galggale viggat čoavdit máilmmiráfi gažaldagaid jos dat ii ieš bastte čoavdit dán rádjái iežas čoavddekeahtesin atnin buncaraggáid máilmmi ráfálaččamus álbmogiin, sápmelaččaiguin.
Suoma borramušgálvvuid hygieniijaseđđosiid mielde sávza lea šibit ja boazu lea gárddis dollojuvvon fuođđu.
Suoma evttohussan lea leamaš oažžut informašuvdnaguovddáža Árktalaš guovddážii Roavenjárgii, muhto guovddáža barggut leat vel hui eahpečielgasat.
Suoma EU:a searvansoahpamuša beavdegirji nr 3 sámiin
Suoma Eurohpa uniovnna searvanáššebáhpára oassin lea sámiid guoskevaš beavdegirji nr 3, mainna soahpamušoassebealit dovddastit, ahte Suomas ja Ruoŧas leat álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa mielde geatnegasvuođat ja čatnasumit sámiid hárrái sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheami ja ovddideami várás sihke oaivvildit, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat gitta luondduealáhusain nugo boazodoalus sámiid árbevirolaš eatnamiin.
Suoma ráđđehusa ovddasteaddjit ledje aktiivvalaččat ovddi deamin julggáštusa dohkkeheami.
Sápmelaččaide álgoálbmogin galgá dovddastuvvot iešmearrideapmi, mii guoská álbmoga vuoigatvuhtii mearridit luondduriggodagain.
Suoma ráđđehus mieđihii 24.5.2007 ruhtadeami Sámi kulturguovddážii, mii huksejuvvo Anárii. Ijahis Idja
Suoma ráđđehus cealká, ahte dat lea figgan máŋgii čoavdit sápmelaččaid eanavuoigatvuođaide laktáseaddji váttisvuođaid lágaid bokte, muhto váttisvuođaid lea buktán figgamuš dásset sápmelaččaid ja eará seamma guovllus ássi ja seamma ealáhusaiguin bargi olbmuid beroštumiid.
- Suoma iehčanasvuođa 100- jagi ávvujagi prošeavtta sáttagoddái Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun Ulla-Maarit Magga.
Suoma ja Ecuadora bissovaš ovddastusat, Ecuadora kulturárbeministeriija ja Suoma sámediggi ordnejedje ovttas ON álgoálbmotforuma 10. čoahkkima olis siidodáhpáhusa, man fáddán ledje álgoálbmogiid skuvlejupmi ja vuoigatvuohta oassálastit mearrádusdahkamii.
Suoma maŋŋá maŋimuš čájeheamit dollojit Norggas juovlamánu 18. beaivve.
Suoma ja Norgga vuođđolágain sámiin lea eamiálbmotsajádat.
Suoma ja Norgga gaskka ii leat makkárge rádjerasttideaddji boazodoaluid.
Soahpamuššii Suoma ja Ruoŧa EU-searvamis lea lasihuvvon protokolla nr. 3 sámi
Suoma ja Ruoŧa EU:a searvansoahpamuša lassibeavdegirji nr 3 dovddasta, ahte Suomas, Norggas ja Ruoŧas leat riikkasis ja riikkaidgaskasaš rievtti vuođul geatnegasvuođat ja čatnašumit sámiid ektui.
Boazodoalu mii lea Suoma ja Ruoŧa rádjeguovllus, regulere miessemánu 9.
EU-lahttun, de da protokolla gusto duššefal Suoma ja Ruoŧa sámiide.
Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rádji giddejuvvo boazodollui.
konvenšuvnna suomagielalaš ja sámegielalaš álgoteavsttat dárkkistuvvojit dasto
Suoma ja Ruošša beale sápmelaččat ovddaste kongreassas sámi álbmoga.
Rádji mearriduvvo Suoma ja Ruošša gaskka.
Suoma ruvkelága mielde ruvkedoaibma, minerálaid ohcan dehe golleroggan eai oaččo heajudit mávssolaččat sámi kultuvrrain bargama vejolašvuođaid.
Suoma Kanada ambassadöra lei lágidan Sámedikki guossástallama gudnin beaivemállásiid, masa ledje bovdejun sulaid 40 guossi ja gos dollen oanehis sáhkavuoru.
Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka deattuhemiin galgá eamiálbmogiid oasil vuodjut iešráđđenvuoigatvuođa lasiheami lassin maiddái vugiid gávdnamii dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvamis ja geahččalit seailluhit eamiálbmotgielaid ja - kultuvrraid.
Suoma riikkaidgaskasaš olmmošriektepolitihkalaš ulbmiliin celkojuvvo, ahte Suopma viggá nannet álgoálbmogiid sajádaga nu ahte ovddida ON:a ollesčoakkáma jagi 2007 dohkkehan, álgoálbmogiid rivttiid gieđahalli julggaštusa ulbmiliid olláhuvvama ja joatká doarjagis ON:a álgoálbmotorgánaid doibmamii.
Suoma našuvnnalaš artihkal 8 (j) - bargojoavku lea guovtti maŋimus čoakkámisttis ságastallan Suoma ja EU:a beliin artihkal 8 (j) - čoakkámis ja daid váikkuhusain.
Hálddahusguovlu suomagillii viiddiduvvo 18 ođđa
Sámi giellaláhka Suoma giellaláhka Suoma giellapolitihkka
Suomagielat áššelistu lea luđemis maiddái Sámedikki ruoktosiidduin.
meänkillii ja sámegillii, jus gielddas leat bargit
Suomagielat ohcansániid maŋŋái lea biddjon čujuhus ng. báldadoahpagiidda, omd. "adoptiolapsi (vrt.
Suoma ollislaš jáhkehahttivuohta ON:a mállelahttoriikan ii leat leamaš dárbahassii buorre.
Suoma golbma sámegiela
Suoma láhkamearrádusain
Suoma láhkaásaheapmi
Suoma Sámis, Norgga Finnmárkkus ja Ruoŧa Norrbottenis rádjagielddaid koordinerejuvvon fierpmáiduvvan buvttášii mearkkašahtti buorideami bálvalusaid láhkái.
Stáhtaráđđi dohkkehii prinsihppamearrádusa " Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami strategiijas jagiide 2013-2020, luonddu bealis- olbmo buorrin " (ng. Biodiversitehtastrategiija).
Stáhtaráđđi dohkkehii prinsihppamearrádusa "Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami strategiijas jagiide 2013-2020, luonddu bealis- olbmo buorrin" (ng. Biodiversitehtastrategiija).
Name
Suoma vuovdelága 12 §:a 1 momeanttas celkojuvvo, ahte stáhtaráđđi galgá gullat sámedikki, go addá mearrádusaid vuvddiid dikšumis.
Suomen M usiikkioppilaitosten Liitto jođihan M onimuotoinen musiikki - fidnu siste kártejuvvojedje earet eará unnitlogu musihka oahpahusa sierrasárgosat.
Suomagiel jorgalusas ii hubmo váttus dehe liittus maidege, das hubmojuvvo tapaturmas (sámás dáhpedorbmi).
Suomagiel jorgalusas ii hubmojuvvo nuvttá doarjagis maidege.
Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusat,
Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeguovllus gávdnojit máŋggat bagadallit ja maiddái miellagiddevaš dokumeanta- ja čájálmasfilbmaideat, main sállošahtti uhcánaš mearri beassá buvttadeapmái ja álbmotlaš čájehemiide.
Jeavddalaččat galget leat čoahkkimat Suoma, Norgga ja Ruoŧa vásttolaš sámeministariid ja dan golmma riikka sámedikkiid presideanttaid gaskka.
Jeavddalaččat galget leat čoahkkimat Suoma, Norgga ja Ruoŧa vásttolaš
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema várás InterregSámi-ruhtarájus.
Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkit leat viehka ođđa ovddasteaddji orgánat,
sámedikkis, Norgga sámedikkis ja Ruoŧa sámedikkis ja Ruošša sámiin, lei Johka
dát lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskasaš konvenšuvdna, de konvenšuvdna ii
Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtat ráđđádallet bárrásiin davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifierema várás.
Suoma, Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat bargan ovttasráđiid sámi áššiiguin
Sámi ásahusaid ja organisašuvnnaid áirasat Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas geat čoagganit Anárii, Suomas geassemánu 27.-28. beaivvi, 2012,
Suomagiel jorgalus maid almmustahttojuvvo sáttasániidisguin lagašáiggiid.
Suomagielat jorgalus lea okta máilmmi vuosttamus jorgalusain rávvagiin.
Suoma Nuoraidovttasbargu - Allianssi ry mieđihii nuoraidbarggu vahkus 29.9. - 5.10. čiežanuppelot Nuorra doaibmi - dovddastusa doaibmiide ja fidnuide miehtá Suoma.
Suoma riektevuogádat lea vuolgán das, ahte láhkaásaheapmi galgá dolvojuvvot soahpamuša ratifiserema gáibidan dássái ovdalgo soahpamuš sáhttá ratifiserejuvvot.
Suoma studeantagotti lihtu SAMOK:a várreságadoalli
Suoma oassegilvvu vuoiti sádde gilvobihtás oassegilvvu maŋŋá.
Dakkár riektegeavada mii eat gávnna Suomas, muhto ahte sámiid
Suoma vuođđolága 15 § dáhkida opmodatsuoji ja ovttaskas olbmuin lea vuoigatvuohta vuovdit eatnamiid lupmosit.
Mearrádus mii lea suopmelaš vuođđolágas, 17 § 3 mom vuosttaš cealkka, čuodjá ná:
Mearrádus mii lea suopmelaš vuođđolágas, 17 § 3 mom vuosttaš cealkka, čuodjá ná:
Suoma vuođđalága §17 cealká ahte sámit leat dohkkehuvvon eamiálbmogin Suomas. Maiddái Suoma Sámediggeláhka duođasta sámiid leamen eamiálbmogin.
Suoma vuođđolága 2 logus leat dorvvastuvvon čuovvovaš vuoigatvuođat:
Suoma vuođđolága mielde sápmelaččain lea eamiálbmogin vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielas ja kultuvrras (PL.
leat ožžon čielga vástádusaid das mo gaskavuohta lea vuođđolága čujuhusas sámiide
Suoma vuođđolágas lea ásahuvvon sápmelaččaid giellavuoigatvuođain,
Suoma vuođđolágas vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide iige beare Suoma álbmogiidda. Dán dihte Suomas ii šat geavahuvvo tearpma álbmogiid vuoigatvuođat.
Suoma vuođđolágas vuođđovuoigatvuođat gullet buohkaide iige beare Suoma álbmogiidda.
Suoma vuođđolágas ásahuvvo, ahte geange ii oaččo vealahit sohkabeali, agi, álgoboahtimuša, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvasvuođa, lámisvuođa dahje eará olmmošlaš siva dihte.
Suoma vuođđolágas ásahuvvo sápmelaččaid sajádagas álgoálbmogin ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođas kulturiešstivremii ruovttuguovllusteaset sátnehámiin " Sápmelaččain lea sámiid ruovttuguovllus gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ".
Suoma vuođđolágas ásahuvvo sápmelaččaid sajádagas álgoálbmogin ja maid sápmelaččaid vuoigatvuođas kulturiešstivremii ruovttuguovllusteaset sátnehámiin "Sápmelaččain lea sámiid ruovttuguovllus gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen ".
Suoma vuođđolágas dorvvastuvvo sápmelaččaide vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra.
Suoma vuođđoláhka ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat gusket maid Suoma ja maiddái sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu.
KP-soahpamuš ja olmmošvuoigatvuohtakomitea mearrádusat KP-soahpamuša olis.
Suoma vuođđoláhka lea dovddastan sámiid sajádaga Suoma eamiálbmogin ja dáhkidan sidjiide erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid.
Suoma vuođđoláhka dáhkida sápmelaččaide vuođđolága bakte
Suoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiiguin ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela.[3] Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbuid. Dasa lassin vuođđolágas mearriduvvo dan ahte sápmelaččain eamiálbmogin, románain ja eará joavkkuin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra. Suoma vuođđolágas mearriduvvon vuoigatvuođat leat dárkileappot mearriduvvojit Suoma giellalágas.[4] Dasa lassin sápmelaččaid [5] ja seavagielalaččaid vuoigatvuođat mearriduvvon eará lágain. Sisafárrejeddjiin lea lága mielde vuoigatvuohta bisuhit iežas giela ja kultuvrra.[6]
Suoma vuođđoláhka dorvvasta suopmelaččaide vuoigatvuođa geavahit duopmostuoluin ja eará eiseválddiiguin ieža giela, suoma- dahje ruoŧagiela.[3] Seamma láhkai dáhkiduvvojit suoma- ja ruoŧagiel álbmogiid čuvgehuslaš dárbbuid.
Suoma bealde nuortalaččaid guovddážat leat Čeavetjávrri, Nellima ja Keväjávrri gilit.
Suoma bealde doaibmi Sámi duodji - searvi ordne čájáhusaid ja bagadeami sihke lágida eakti sámedujiid vuovdimassii.
Suoma bealde leat váilon duodjemárkanat ovdal juovllaid, go fas miehtá Norgga sámeguovllu dat lágiduvvojit moanat.
Suoma beale sámemánát báhce ain iežasgielat prográmma haga.
Sámi orohagain mat ledje lahka Suoma ráji, guorranedje olbmot.
Suoma ratifieren riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat suodjalit sámekultuvrra, muhto soahpamušaid gohcci orgánaid ávžžuhusat báhcet váldooasis ollašuvakeahttá Suomas.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaid ovddasvástádussan leat dáhkidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid, mat bohtet sin eamiálbmotsajádagas.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkit ávžžuhit stáhtaid ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna fápmui boahtima.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat ožžon ruhtadeami oktasaš davviriikkalaš giellaovttasbarggu ođđasitorganisma várás Eurohpá Uniovnnas nd.. InterregSápmi-prográmmas.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkiid ovddasteaddjit ovttas guoskevaš stáhtaid ovddasteddjiiguin šiehtadallet bárrásiin davviriikkalaš sámi soahpamuša dohkkeheamis.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leat guhká plánen ođđa vuođu sámi giellaovttasbargui. Sámi giellagáldu - prošeakta vulggii johtui jagi álggus.
Suoma, Ruoŧa ja Norgga gaskasaš davviriikkalaš sápmelašsoahpamusaš ráđđádallat bárrásiin.
Suoma, Ruoŧa, Norgga ja Ruošša sámiid oktasašbargoorganisašuvdna Sámiráđđi (Samerådet / Saami council) mearridii ordnet leavgga plánengilvvu 1980-logus.
Suoma sámeguovllus vuosttas mearkkašahtti sámegielat čáppagirjjálašvuođa girji lei vuovdaguoikkalaš oahpaheaddji Hans-Aslak Guttorma čoakkáldatgirji Koccam spalli (Herännyt tuulispää 1941).
Sámis issoras bivnnut Somby-joavkku konseartageassi leamašan hohppui ja dat joatkašuvvage vel Ijahis ija musihkkafestivála váldokonsearttas.
Suoma sápmelaččat ja suopmelaččat gehččet YLE Ođđasat-sáddaga logigeardásaččat davviriikkalaš Ođđasaš-sáddaga ektui.
Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
Suoma sápmelaččain leat vihtta sámegávtti váldomálle: Deatnogátti, Eanodat-Guovdageainnu, Vuohču sihke anáraččaid ja nuortalaččaid gákti.
Suoma sápmelaččain juo váldooassi orru sámiid ruovttuguovllu olggobealde, manáin juoba 70%.
Suoma sámediggelága § 23 mielde sámediggi doallá válgalogahallama sápmelaččain.
Suoma sámediggelága § 6 mielde sámediggi ovddasta sápmelaččaid álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis.
Suoma sámediggelága 6 §:a mielde dušše sámediggi sáhttá ovddastit sápmelaččaid virggálaš našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
Suoma sámediggi ii huma árbedieđus, muhto soahpamuša mielde árbevirolaš dieđus.
Sámediggi ohcá mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi SÁFÁ2-prošektii.
Suoma sámediggi ja Suoma vuoigatvuohtaministeriija leigga gergosat ratifiserenráđđádallamiidda, daningo šiehtaime ovttasráđiid ovddalgihtii ráđđádallamiid ravdaeavttuin ja sámedikki váikkuhanválddi dorvvasteamis ratifiserenráđđádallamiin.
Suoma sámediggi ja sihkkarit buot sámeparlamentarihkárat dorjot Norgga sámedikki dán figgamušas.
Suoma sámediggi ja birasministeriija leaba čatnasan lágidit oalgedáhpáhusa ja sávan ahte maid Ruoŧa ja Norgga sámedikkit leaba gergosat dása.
Suoma sámediggi geahčai goittotge dehálažžan, ahte das lea dásseárvosaš ja eakti váikkuhanvejolašvuohta joatkkaráđđádallamiin.
Suoma sámediggi ráđđádalai ovdalis iežas sajádaga dásseárvosažžan ja ovddasteaddjiin lea hállanvuoigatvuohta sáttagotti čoahkkimiin ja vuoigatvuohta guođđit sierra oainnu beavdegirjjiide.
Suoma sámediggi ráđđádalai sajádagas guhká Suoma vuoigatvuohtaministeriijain ja oaččui dalle maiddái kritihka joatkkaráđđádallamiid álggaheami ájiheamis.
Suoma sámediggi lea maid addán iežas doarjaga dán čavčča álgoálbmot- ja čeardaálbmoga ILO 169-soahpamuša ratifiseremii.
Suoma sámediggi lea ohcan ruhtadeami sámeealáhusaid dili čielggadeami várás Suomas.
Suoma sámediggi lea prošeavttas váldoprošeaktapartner ja prošeaktapartnerat leat Norgga ja Ruoŧa sámedikkit.
Suoma sámediggi lea iešalddes dohkkehan gieskat persovdnapolitihkalaš áššegirjji, mii dahká vejolažžan bargiidlonohallama Norgga ja Ruoŧa sámedikkiiguin.
Suoma sámediggi leage ráhkadan konkrehtalaš prošeaktaevttohusaid árbevirolaš dieđu furkkodeami, ealaskahttima ja suodjaleami várás.
Suoma sámediggi lea maiddái soahpan stáhtain das, ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo almmá sámedikki dohkkeheami haga.
Suoma sámediggi lea ráđđádallan vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxiin das, makkár sajádat sámediggái addojuvvolii soahpamušráđđádallamiin.
Sámediggi suomabealde lea máŋggaládje leamaš ovdavázzi álbmotválljejuvvon sámi
Suoma sámediggi lea muora ja bárkku gaskkas.
Suoma sámediggi lea oažžume boahtte jagi ođđa guhká vurdojun doaimma, biras- ja ruvkeáššiid áššemeannudeaddji virggi.
Suoma sámediggi lea doaibman ohcamuša ovddasvátideaddji beallin ja doaibma maid ovddasvástideaddjin ovdačielggadanprošeavttas.
Suoma Sámediggi lea nu gieskat go jagi 2003 sámediggeválggas čoaggán dieđuid
Suoma sámediggi lea maŋimus jagiid bidjan hui olu návccaid sámi boazodoalu ja árbevirolaš dieđu suoji ovddideapmái.
Suoma sámediggi lea figgan ovddidit ovttasbarggu áššis juo ovdal, muhto áigi ii leamaš dalle vel heivvolaš.
Suoma sámediggi oassálastá dán našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ráhkadeapmái.
Suoma sámediggi oassálastá čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna.
Suoma sámediggi oassálastá ráđđádallamiidda dego earáge sámedikkit stáhtaid ráđđádallansáttagottis.
Suoma sámediggi mearridii oassálastit golmma riikka sámedikki oktasaš fidnui sámegiela giellaovttasbarggu ođđasit organiserema várás.
Suoma sámediggi vuođđudii maŋimussan iežas nuoraidráđi.
Suoma sámediggi bastá jur ja jur ruhtadit iežas oassálastima SPR:a bargui.
Suoma sámediggi oažžu vuoigatvuohtaministeriijas resurssaid ráđđádallandelegašuvdnii oassálastima várás, muhto juohke dáhpáhusas ráđđádallamat gáibidit dása lassin maid sámedikki áššegieđahalliin ja luohttámušolbmuin nanu bargobidjosa válmmaštaladettiin ráđđádallamiidda.
Suoma sámediggi oaččui guovvamánu beallemuttus váilu dieđuid oktasašbargopartneriin ruhtadanohcamuššii.
Suoma sámediggi ja mun lean jearahallon NRK Sápmái lagamusat dalle, go Suoma sámediggi lea háliiduvvon árvvoštallojuvvot, dehe jos juoga ságastallanfáddá lea áigeguovdil Norggas.
Suoma sámedikki ráđđádallamiin ovddastit ságadoallit.
Suoma sámedikki bušeahtta lea unnimus golmma sámedikki bušeahtain.
Suoma sámedikki ovddasteaddjit oassálaste čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas.
Suoma sámedikki ovddasteaddjit válde oasi čoahkkimii Suoma stáhta delegašuvnnas. "
Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat ságastallan Norgga ja Ruoŧa sámedikki ovddasteaddjiiguin sámiide dehalaš áššiid ovddideamis čoahkkinmearrádusaide. "
Suoma sámedikki ovddasteaddjit leat sámedikki politihkkarat.
Suoma sámedikki ovddasdeaddjit, ságajođiheaddji Klemet Näkkäläjärvi ja sámedikki stivrra lahttu Nilla Tapiola leaba duhtavaččat álbmogiidgaskasaš artihkal 8 (j) -bargojoavkku čihččet čoahkkima bohtosiidda. "
Suoma sámedikki ovddasteaddjit SPR:s
Suoma sámedikki ovddasteaddjin lávdegottis leat nuoraidráđi ságajođiheaddji Nilla Rahko ja lahttu Anne-Máret Labba.
Suoma sámedikki boahtte jagi ossodat lea sulaid 11 000 euro ja sisriikkalaš ruhtadeddjiid vásttaruhtadanoassi lea sulaid 27 000,- euro.
Suoma sámedikki stivrra gustojeaddji mearrádus lea, ahte sámediggi oassálastá iežas sáttagoddin soahpamušráđđádallamiidda.
Suoma sámedikki vuolggasadji árbevirolaš dieđu suodjaleapmái lea konkrehtalaš doaibmabijuid gárgeheapmi ja ollašuhttin árbevirolaš dieđu suodjaleapmái ovttasráđiid árbevirolaš dieđu hálddašeddjiiguin.
Suoma sámedikki geahččanguovllus sápmelačča meroštallan álbmotlaš lágain orru buoret molssaeaktu.
Go veardida ránnjáriikkaid nuoraidorgánaide, Suoma sámedikki nuoraidráđis leat maiddái buoret váikkuhanvejolašvuođat, dasgo das lea hállan- ja mieldeorrunriekti sámedikki dievasčoahkkimis.
Málle váldojuvvui Suoma gielddaid nuoraidlávdegottiin ja maiddái Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid nuoraidorgánain, goittotge Suoma sámedikki nuoraidráđđi lea áibbas earálágan go ovdalis namuhuvvon nuoraidorgánat.
Suoma Sámediggi, vuođđuduvvui iežas lágain jagis 1995.
Suoma sámedikki ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, lea doaibman Sámi parlamentáralaš ráđi ságadoallin maŋimuš guokte jagi.
Suoma sámedkki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi dadjá, ahte Suoma sámediggái ráđđádallamat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkeheami várás lea earenoamáš dehálaččat, daningo Suopma šaddá davviriikkalaš sámekonvenšuvnna bakte dáhkidit sámi ealáhusaid ja kultuvrra suoji dáláža buorebut, čoavdit sápmelaččaid rivttiid eatnamiidda ja čáziide sihke dorvvastit sámediggái dárbahassii buriid resurssaid obanassiige doaibmat.
Sara Larsson
Suoma sámedikki jođihanovddasvástádusa loahppa lahkona ja fargga dat sirdása Norgga sámediggái.
Suoma sámedikki beales hálidan giitit din juo dál dáhtusteattet oassálastit dán earenoamáš dáhpáhussii ja sávan iežan beales attolaš seminárabeaivvit!
Suoma sámedikki beales hálidan sávvat didjiide liekkus buresboahtima dán dehálaš seminárii ja sámiid ruovttuguvlui, Anárii.
Suoma sámedikki beales mu doallan sáhkagávdno min ruovttusiidduin davvisáme- ja dárogillii.
Suoma sámedikki várreságadoalli Heikki Paltto gávnnahii ođđa giellaovttasbarggu álggahansemináras, ahte lea ilus das go Suoma sámedikkis lea gudni jođihit dán stuorámus riikka rájáid rasttildeaddji giellaprošeavtta mii goassege lea álggahuvvon.
Suoma sámedikki ovcci lahtu guđđe sierra cealkámuša luondduriggodagaid ávkkástallama sámiid árbevirolaš ássanguovlluid gieđahalli julggáštusa artihkkalii 4.
Suoma sámedikkis eai leat vel dása resurssat.
Suoma sámedikkis ja vuoigatvuohtaministeriijas lea oktasaš oaidnu ráđđádallansáttagoddái oassálastimis.
Suoma sámedikkis lea 3 ovddasteaddji, Ruoŧa ja Norgga sámedikkis guokte.
Suoma sámedikkis leat johttáhuvvon juo dál muhtin prošeavttat ja jos giellaovttasbargoprošeakta álggahuvvolii dál, de dat dagahivččii stuora gássarávdnjeproblema sámediggái ja šattalemmet juogo lihccut bargiid, heaittihit eará prošeavttaid dehe heaitit doallames čoakkámiid.
Suoma sámedikkis leat golbma ovddasdeaddji stáhtáráđi namahan ráđđádallansáttagottis.
dorvvastuvvon resurssat oassálastit dievasmearálaččat SPR:a doibmii.
Suoma sámediggái dáhkiduvvolii ráđđádallansáttagottis hupman- ja mieldeorrunvuoigat-vuohta muhto ii omd. jienastanvuoigatvuohta.
Suoma sámedikkis čoahkkimii oassálastet našuvnnalaš artihkkal 8 (j) -bargojoavkku ságadoalli, sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvi, ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti ságadoalli Nilla Tapiola ja sámedikki lahttu Pertti Heikkuri.
Suoma sámedikkis konferensii oassálaste 16 parlamentárihkkára.
Suoma sámi kultuvra meroštallojuvvo anáraš-, nuortalaš- ja davvisámi kultuvrraid mielde.
Suoma sámelága 6 § mearrádus, mii lea
Suoma Sámelága mearrádus sámi iehčanasvuođas (kulturautonomiija) oažžu geavahuvvot konkrehta ovdamearkan dan dovddastussi ahte ii-stáhta álbmot beassá ieš oasálastit álbmogiidgaskasaš mearridanproseassaide.
Suoma sámi radio lea maid báifáhkka movttáskan bargat viiddit reportáša, mii giuoská Yle sámi radio.
 Suoma sámiid giellajoavkkuid, sámeguovllu ja olles Suoma ovddastusa nu
Suoma sámiid searvedoaibma álggii nuppi máilmmisoađi maŋŋá, jagis 1945, go Samii Litto vuođđuduvvui eváhkkomátkkis Alavieskas.
dujiid. Suoma sámiid oktasaš duodjesearvi vuođđuduvvui jagis 1975, ja dalle searvvi namman lei
Suoma sámiid lohkomearri sámiid ruovttuguovllus ja eará sajiin riikkas 1983-2007.
Suoma-, sámigiela ja meänkieli hálddahusguvlui gullojit maid leanadikkit dáin guovlluin: Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja maid Västra Götaland-guovllus.
Suoma sámegielat gullet riikkaidgaskasaš klassifiserema (UNESCO Red Book) mielde áitatvuloš gielaide.
Suoma Sámi Grand Prix oassegilvvu vuoiti 2014, juoigi Petra Magga-Vars
Suoma sisáššiidministeriija ávžžuha sámi leavgabeivviide maid oktasaš leavgaatnima.
Dásseárvo
Suoma dásseválddi presideanttanai doaibmaáigodagat leat ráddjejuvvon guoktái ja Norgga bealdenai máŋggat sámedikki presideanttat leat guođđán doaimma guovtti baji maŋŋel.
Suoma dásseválddi presideanta, Sámedikki ságajođiheaddji, Sámedikki áirasat, eará guossit!
Suoma dievasmahttin biodiversitehtasoahpamuša ollašuvvama gieđahalli dieđahussii (29.11.2001)
Nuppástusaid maŋŋil, mat šadde Suoma dearvvašvuođa-
Suoma dieđaservoša ávžžuhus sápmelačča meroštallama rievdadeami várás lei duođalaš signála, mii buktojuvvui diehtun bargojovkui.
Suoma dilli sulástahttá morašlaš vuogi mielde Ruošša dili.
Suopma galgá raporteret orgánaidda jeavddalaččat soahpamuša ollašuhttimis Suomas ja das, mo dat lea vuhtiiváldán riikkaidgaskasaš soahpamušaid ollašuhttima gohcci orgánaid ávžžuhusaid.
Suopma galggašii earenoamážit dáhkidit sierra suoji sámi boazodollui ja váldit vuhtii ealáhusa guovddáš mearkkašumi Sámi álbmoga kultuvrii ja árbevieruide.
Suopma galggašii erenomážit sihkkarastit sámiid ollašuhttán boazodoalu sierrasajádaga dorvvasteami vuhtiiváldimiin guoskevaš ealáhusa guovddáš mearkkašumi sámiid kultuvrai ja árbevirrui.
Suopma galggašii beavttálmahttit doaimmaid sámiid eanaviidodagaid ja luondduriggodagaid guoski vuoigatvuođaid čielggadeami ja sihkkarastima várás juridihkalaš mielas.
Suopma galggašii doarjut sámiid váikkuhanvejolašvuođaid maiddái Eurohpa Uniovnnas.
Kárttat
Suoma ođđa ruvkeláhka gal maid ii leat nu garas, ahte dat gávdnjelii ovttage doaibmi - baicca nuppe gežiid.
Suoma vehádatáittardeaddji
álkimus ovddidit Ruoŧa ja Suoma gaskka, mat goappašagat leat EU-lahtut.
Suoma stáhta ii leat Korpijaakko-Labba mielde velge bastán duođaštit lágalaš oamastanvuoigatvuođa fidnema eatnamiidda, mat leat dálá stáhta hálddus, sámiid ruovttuguovllus.
Suoma stáhtas lea dákko
Suoma stáhtas lea vástu eamiálbmoga gielas, iige sámegiela oaččo bidjat seamma sajádahkii sisafárrejeaddjiid gielaiguin.
Suoma stáhta mearrida geat leat sápmelaččat sámi servoša oainnu vuostá.
Suoma stáhta ovddasteaddjit hálide gullat servodatdieđadutki Erika Sarivaara, gean ja su vuođđudan searvvi bargojoavku ledje gullan juo Anáris, ja eará áššedovdin emeritusprofessor Lauri Hannikačča ja professor, olmmošriekteáššedovdi Martin Scheinina.
Suoma stáhtaráđđi lei addán árktalaš strategiija riikkabeivviide jur seamma beaivve min bissovaš komitea čoakkámiin.
Suoma stáhtaráđđi lea jo ovdal linnjádan, ahte biodiversitehtasoahpamuša artikla 8 (j) guoská Suomas dušše eamiálbmot sámiid. "
Suoma stáhta ja sámediggi leat ráđđádallan gávdnat oktasaš vuođu eanavuoigatvuođaide guoski gažaldagain.
Ferte bidjat gažaldaga Suoma stáhta oamastanvuoigatvuođa hárrái eatnamiidda masa sápmelaččain lea leamaš oamastanvuoigatvuohta ovdal.
Suoma stáhta šaddá čoavdit sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid maŋimusat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna oassin, nappo viđa jagi siste.
Suoma stáhta galggašii sihkkarastit sámediggái doarvái resurssaid doaibmat ja beavttálmahttit doaimmaid sámegielaid ealáskahttima várás.
Suoma stáhta ovddasvástádussan lea sámi álbmoga buresbirgejupmi, kultuvrra, giela ja ealáhusaid seailun ja gárganeapmi modearna suopmelaš servodagas.
Suoma stáhta lea min buohkaid illun čatnasan doarjut álgoálbmogiid sajádaga buorideami.
Suoma stáhta lea iežas láhkaásahemiin sihke riikkaidgaskasaš soahpmaušain čatnasan sihkkarastit sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra doalaheami ja ovddideami.
Suoma stáhta lea čatnasan gearggahit davviriikkalaš sámi soahpamušaid ráđđádallamiid viđa jagi siste.
Suoma stáhta lea molsume sápmelaččaid ja sámedikki Suoma stáhtii miehtemielalaš olbmuide ja juobe lága vuođul.
Suoma stáhta lea WIPO lahttu.
Suoma sámedikkis leat maid golbma stáhta ovddasteaddji.
Suoma sáttagoddi ii oba čoahkkanan oktege kongreassa áigge.
Suoma sáttagoddi čoahkkanii ministtarčoakkáma áigge okte virggálaččabut ja dasa lassin iđitborrančoahkkanemiin.
Suoma sáttagoddi doalai máŋgii beaivvis sáttagoddečoakkámiid, main ledje ovdan beaivvi gieđahallanvuloš áššit ja lagaš beivviid prográmma.
mánus 2004, ja earret namahuvvon čujuhusa Äärelä- ja Näkkäläjärvi-áššái lávdegoddi
(Forststyrelsen) ja Suoma oktasašradio (Finlands rundradio), ja Norggas fas riikka
Suomas golmma universitehtas sáhttá lohkat sámegiela: http://www.oulu.fi/giellagasinstituutti /,
Suoma birasguovddáža dutki buvttii ovdan bargojovkui ekosystemalaš lahkonanvuogi.
Suoma birasministeriija ja sámedikki ovttasbargu leamašan áššis buorre ja Suopma lea áŋgiruššat terminologiija rievdadeami dihte.
Suomas 90 proseantta sámiid ruovttuguovlun meroštallojuvvon eanaviidodagas lea juridihkalaččat stáhta eana.
Suomas artihkkala 10 (c) suodjalan luonddugeavaheapmi lea sámiid árbevirolaš ealáhusaid suvdilis luonddugeavaheapmi.
Suomas artihkkala 10 (c) čađaheapmi lea báhcán fuomášumi haga ja mii boahtit evttohit, ahte Suoma biodiversitehtastrategiijas, mii ođasmahttojuvvo, gieđahallojuvvo sámiid suvdilis luonddugeavaheami dáhkideapmi ", Näkkäläjärvi muitala.
Suomas artihkkala 8 (j):a čađaheami válmmaštallan áššedovdibargojoavku lea guođđán iežas raportta birasministeriijai 7.6.2011. " Montreal čoahkkimis bođii čielggasin, ahte Suopma lea bálggesčuolli artihkal 8 (j) oppalaš čađaheami válmmastallamis.
Suomas artihkkala 8 (j):a čađaheami válmmaštallan áššedovdibargojoavku lea guođđán iežas raportta birasministeriijai 7.6.2011. "Montreal čoahkkimis bođii čielggasin, ahte Suopma lea bálggesčuolli artihkal 8 (j) oppalaš čađaheami válmmastallamis.
Suomas artihkal 8 (j) olláhuhttojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša eŋgelasgielat originála deavstta mielde, iige Suomas leat mihkkege boasttoipmárdus álgoálbmogiid ja báikkálašservošiid erohusaid gaskkas.
Suomas artihkal 8 (j) -bargojoavku lea dáid áššiid juo suokkardan.
Suomas artikla boahtá ovdan erenomážit sámiid árbevirolaš dálve- ja geasseeanaortnega sihkkarastimis ", Paltto muitalii.
Suomas orrot guokte suoma-ugralaš álbmoga, suopmelaččat ja sápmelaččat, ja juo dán geažil kongreassa galggalii lágiduvvot Sámis.
Suomas orrot eatnat sámi mánát, geaid oktavuohta sámiid ruovttuguvlui lea unni.
Suomas biodiversiteahttapolitihkka stivrejuvvo álbmotlaš biodiversiteahttastrategiijain, mii lea aiddo ođasnuhttojuvvome.
Suomas biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) suodjalan sámi árbevirolaš diehtu lea meroštallojuvvon artihkal 8 (j) loahpparaporttas.
Suomas eai eale dakkár artihkal 8 (j):a suodjalan báikkálašservošat, maid soahpamuš guoskkalii.
Suomas ii ráhkaduvvo šat stŧrategiija, muhto dál ráhkadišgohtet suvdilis gárganeami servodatsoahpamuša.
Suomas eai lágit sámegielat árabajásgeassinsuorggi skuvlejumi.
Suomas ii doaimma sámegielat girjjálašvuođa goasttideaddji goasttádus.
Suoma meahcceguovlluid hálddašeami ovddasvástádus lea Meahcceráđđehusas ja dat lea ovttas sámedikkiin ásahan bargojoavkku, mii válmmaštallá Akwé: Kon-rávvagiid mielde doaibmabijuid Bátneduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplána ođasmahttima várás.
Suomas etnihkalaš logahallamat leat lágaheamit.
Suomashan leat árbevirolaččat ceggen bargojoavkkuid, dahkan čilgehusaid ja dutkamušaidnai, maid leat ákkastallan sámiid riektesajádaga buorideami ulbmiliin.
Suomas hotealla ii sáhte hukset almmá šleađgga, bázahusfuolahusa ja luoddaoktavuođaid haga.
Suomas buorre vuođu rastá rájáid olli ovttasdoaibmamii addá ee. Sode-ordnenláhka, mii lea boahtimin sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskasaš soahpamuš rádjaoktasašbarggus vuosttasdivššus sihke Sámi buohccedikšunbiire ja Helse Finnmark soahpamuš spesiálabuohccidikšuma bálvalusain.
Suomas ja Norggas
Suomas juigosa árvu álggii lassánit suopmelaččaid siste sámiid stuorra dáiddára Nils Aslak Valkeapää (Á illohaš) dáidaga mielde.
Suomas, mas boazodoallu ii leat dál dušše
Suomas sisriikkalaš artihkal 8 (j) -bargojoavku lea ráhkadan oppalaš meroštallama sámiid árbevirolaš dieđus mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii dehege biodiversitehttii.
Suomas adnojuvvojit geavadis ON:a soahpamušain eŋgelasgielalaš origináladeavsttat, go muhtin soahpamuša olláhuhttin duohtan dahkkojuvvo.
Suomas suvdilis ovdáneami leat ovddidan álbmotlaš suvdilis ovdáneami strategiijain.
Suomas suvdilis ovdáneapmi lea ovddiduvvon ee.
Suomas nuortalašgiella ja anárašgiellla ledje hui áitatvuložat ja váras juoba jávkat 1990-logus.
Suomas goappáge giela hállet sullii 300 olbmo, eanáš Anára gielddas, mii lea Suoma áidna njealjegielat gielda.
ja eanangoddedásis eai soaitte leat dárbahassii bures oahpásnuvvan biodiversiteahttasoahpamuššii ja
iešstivrema, ja Norggas fas leat sirdán hálddašeami fylkkasuohkanis dearvvašvuođa
Suomas mánáid vuoigatvuođaid ollašuvvama čuovvu ja ovddida mánáidáittardeaddji.
Bivdovuogit leat juo olu jávkame nugo maid diehtu daid birra.
Suomashan moivejuvvo suohkan- ja guovlohálddahus nugo riektelágádus.
Suomas maiddái váldoálbmot lea geavahan gávttiid ja daid sulastahtti biktasiid ee. turismarekvisihttan, ja dan geažil gákti ii leat šat nu čielga sápmelašvuođa dovdomearka go ovdal.
Davviriikkalaš sámi áššiid vástesaš ámmátolbmáorgána, mas lea maiddái sámedikkiid
Konvenšuvdna fátmmasta sámiid guđet ásset Suomas, Norggas dahje
Suomas rávvagat gusket dakkár sámiid ruovttuguovllus ollašuhtton fidnuid, mat sáhttet váikkuhit sámiid kultuvrai ja ealáhusaide.
Suomas rávvagat gusket dakkár sámiid ruovttuguovllus ollašuhtton fidnuid, mat sáhttet váikkuhit sámiid kultuvrai ja ealáhusaide.
Suomas rávvagat gusket dušše sápmelaččaid.
Suomas vuoigatvuođaministeriija lea čielggadan jagi 2012 soahpamuša ratifisereneastagiid eretváldima sáddemiin áššis cealkkabivdaga ministeriijai ja sámediggái.
Suomas mii leat guorahallan sámi árbevirolaš dieđu ealáskahttinfidnuid earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid dáfus, ja earenoamážit daid, geat orrot gávpogiin ja sámi árbevirolaš orrunguovlluid olggobealde.
Suomas leat dál fuolas liiggás stuora boazomeriin ja ealuin.
Suomas leat ovdal ráhkaduvvon suvdilis gárganeami koordinerema várás strategiija viiddesvuđot doaibmagotti jođihemiin, masa munnai gulan.
Suomas lea gaskkohagaid ságastallojuvvon das, ahte Suopma galggalii váldit atnui vuođđoláhkaduopmostuolu, mii livččii sierra beaivvi politihkas ja mii dutkkalii áššiid juridihka dáfus iige váldde vuhtii bellodatpolitihka.
Suomas lea juo dakkár njuolggadus mii dás lea árvaluvvon, namalassii
Suomas leat anus vihtta sámegávtti váldomálle: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohcu ja nuortalaččaid gákti.
Suomas leat anus vihtta váldomálle sámegávttis: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohču ja nuortalaččaid bivttas.
Suomas leat golbma juoiganárbbi: davvisápmelaš luohti, anáraš livđe ja nuortalaš leuŠdd.
Suomas lea eanan- ja meahccedoalloministeriija doaimmas loktejuvvon vuoimmálaččat ovdan, ahte Suoma spirepolitihkka vuođđuduvvá EU:a linnjemiidda.
Suomas leat maiddái iešguđetlágan searvvit ja joavkkut, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid ja iešguđetlágan mediain leat ollu sámevuostásaš čálašeapmi.
Suomas leat sápmelašbearrašat, main máná vuosttasgiellan lea sámegiella, mii lea maiddái guktuid vánhemiid eatnigiella ja bearraša ruovttugiella.
Suomas lea plánejuvvon jagi 2009 rájes sámegielaid ealáskahttinprográmma, muhto dan ollašuhttin sirdašuvvá čuovvovaš riikkabeivviide.
Suomas lea doaibman sámi mánáidkulturguovddáš, mii lea dolvon sámi dáidaga ja árbevieruid máhttiid skuvllaide ja beaiveruovttuide ja sirdán sámegiela ja sámi kultuvrra sámi mánáide stoahkamiid, guossástallamiid ja diđolaš oahpaheami mielde.
Suomas lea ođastuvvon vuođđoláhka, ja suopmelaš hálddahusvuogádat lea
Suomas lea válmmaštallama vuolde sámegielaid guoskevaš gielaealáskahttinprográmma ja Sámediggi lea cealkámušas hoahpuhan ealáskahttinprográmma doaibmabijuid resurssaid ja ollašuhttima.
Suomas leat jagi 1952 rájis áŋgiruššan viđain stáhtalaš dievasčielggademiin main leat
Suomas leat badjelaš 100 sierralágán birrasii vahátlaš doarjaga, mat galggale suokkardallojuvvot politihkalaččat.
Suomas oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit lasi barggu biodiversitehtabargojovkui sihke álbmotlaš artikla (8j) -bargojovkui, man boahttevuohta ja joatkka gieđahallojit dán čavčča " Näkkäläjärvi deattuha.
Suomas oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit lasi barggu biodiversitehtabargojovkui sihke álbmotlaš artikla (8j) -bargojovkui, man boahttevuohta ja joatkka gieđahallojit dán čavčča "Näkkäläjärvi deattuha.
Suomas stáhtaministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmmas, mii stivre ráđđehusa doaimma oba dan doaibmaáigodaga, sámiid vuoigatvuođat leat bures ovdan.
Suomas árbevirolaš sámi ealáhusat leat boazodoallu, meahccebivdu, guolástus, čoaggin ja duodji.
Suomas vuođđolága ollašuvvama láhkaásahanfidnuin gohcá vuođđoláhkaváljagoddi.
Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
Suomas davvisámegiela hállit leat árvvu mielde sulaid 2000.
Suomas davvisámegielas lea nuorta- ja oarjesuopmanat.
Suomas boazodoalu árbevirolaš diehtu ii leat dorvvastuvvon.
Suomas hállet golbma sámegiela; anárašgiela, nuortalašgiela ja davvisámegiela.
Suomas hállet golbma sámegiela
Suomas hállet golbma sámegiela: davvi-, anáraš ja nuortalašsámegiela, mat buot leat áitatvuložat.
Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgiella.
Suomas hállet golbma sámegiela: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
Suomas hállojuvvojit golbma sámegiela: davvisámegiella, anárašgiella ja nuortalašgiella.
Suomas gávdno earret davvisámi maiddái anárašgiella ja nuortalašgiella.
Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
Suomas hállojuvvon anáraš- ja nuortalašgiella gullet garrasit áitatvuloš gielaide.
Suomas hállojuvvon sámegielat leat iežas gielat.
dásseárvosaččat buot Suomas hubmon sámegielaid mielde.
Suomas hállojuvvon sámegielain davvisámegiella gullá oarje giellajovkui.
Suomas hubmojun sámegielat leat uhkkivuloš gielat.
Suomas ráb-musihkas lea leamaš nanu servodatlaš olli ja musihkkaárbevierru lea váldán beali dávjá vehádagaid ja vealahuvvon olbmuid beales.
Suomas, Ruoŧas ja Norggas lea stuora gávpotsápmelašvehádat.
SámitSuomas Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot).
Suomas sámediggelága § 6 gáibida, ahte riikkasis ja riikkaidgaskasaš áššiin, mat gusket sápmelaččaid, sin ovddasta sámediggi.
Suomas sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavku lea ožžon barggu gárvvisin ja lea luohpadan evttohusa vuoigatvuohtaministeriijai.
Suomas sámiid parlamentáralaš bargu álggahuvvui jagi 1973. Dan ollašuhtii Sámi parlameanta.
Suomas sámiid ruovttuguovllu eatnamiin sulaid 90% eaiggáduššá Suoma stáhta ja dušše sulaid 10% eatnamiin leat priváhta oamastusas, ii dát leat beare čuolbmás ášši.
Suomas sámiid ruovttuguovllus eai leat vel ruvkket.
Suomas sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gullevaš árbevirolaš diehtu lea sámegiela, sámi kultuvrra ja sámiid árbevirolaš ealáhusaid oassi.
Suomas sámiid árbevirolaš diehtu luonddu máŋggalágánvuođa olis lea čadjojuvvon sámiid árbevirolaš ealáhusaide, daid sierraterminologiijai ja vieruid vuoigatvuođaide; boazodollui, guolásteapmái, meahccebivdui, čoaggimii ja sámi duodjái.
Suomas sápmelaččaid vuoigatvuođat leat gárganeame, muhto heajos ekonomalaš dilli ja sápmelaččaid vuostálastinlihkádus dagahit Suomas goitge stuora buncaraggáid sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollislaš olláhuvvamii ja Eurohpá Ráđi sierra bearráigeahččoorgánaid ávžžuhusaid olláhuvvamii.
Suomas sámi árbevirolaš diehtu lea gieđahallojuvvon earenoamážit biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j):a olláhuhttimis.
Suomas sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddideapmi lea ášši, mii ii fidne fuomášumi medias.
Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelága goalmmát paragráfas (3 §) ja dan váldovuođustussan lea sámegiella.
Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelágas ja dan váldovuođđun lea sámegiella.
Suomas sápmelaččat lea juo jagiid guoddán fuola vuovdečuohppamiid váikkuhusain boazodollui.
Suomas sámegielat oahpahusa lágideapmi sámiid ruovttuguovllus lea dorvvastuvvon lágain nu, ahte ruovttuguovllu gielddaide juolluduvvo badjelmearálaš stáhtadoarjagat sámegielat oahpahusa lágideami várás oahpahus- ja kulturdoaimma ruhtadeamis addojuvvon lága vuođul.
Suomas sámegiela sáhttá lohkat golmma universitehtas: Oulu, Helsset ja Lappi universitehtas Roavvenjárggas.
Sámi oahpa hus guovddáš lea Suomas áidna ámmátlaš oahppalágádus, mii addá oahpahusa maiddái sámegillii.
Suomas sámegielaid áitavuložinšaddama ovdáneapmi jođálmuvai 1900-logu álggu rájes.
Suomas siidduid oažžu geavahit nuvttá sámegiela ja sámegielat oahpahusas.
Suomas soahpamuša eamiálbmot- ja báikkálašservošiid gieđahalli artiklat gusket sámiid.
Suomas soahpamuša artikla 8 (j) guoská nappo sápmelaččaid, ja artikla galgá dá nu suodjalit sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu, mii boahtá ovdan sámiid luonddugeavahusas ja árbevirolaš sámeealáhusaiguin bargamis.
Suomas soahpamuša ratifiseren lea dattetge ulbmilin.
Suomas soahpamuša ollašuhttin eamiálbmogiid oasil lea deattuhuvvan artikla 8 (j):i ja leage dehalaš vuodjut Suomas erenomážit artiklaid 8 (j) ja 10 (c) sullalasvuođaide ja beavttálmahttin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami " Pertti Heikkuri muitala.
Suomas soahpamuša ollašuhttin eamiálbmogiid oasil lea deattuhuvvan artikla 8 (j):i ja leage dehalaš vuodjut Suomas erenomážit artiklaid 8 (j) ja 10 (c) sullalasvuođaide ja beavttálmahttin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami "Pertti Heikkuri muitala.
Suomas soahpamuš guoská sápmelaččaid ja oassebeallin barggus leat Suoma stáhta ja sápmelaččat.
Suomas soahpamuš lea ollašuhtton ee. luonddusuodjalanlágas.
Suomas
Suomas ja Ruoŧas ii leat ii oktage jeavddalaš aviisa. Goappašat
Suomas dákkár ođasráhkadeapmi ii livčče journalisttalaš etihkalaš rávvagiid mielde.
Suomas Talvivaaras, Sotkamo guovllus Gaska-Suomas, ruvke lea dagahan báikkálaš birasroassu, measta juo dadjat katastrofa, man luottat divvojuvvojit olu jagiid dás ovddos.
fátmmasta omd. álbmotpenšonlágádusa (Folkpensionsanstalten), vuovdehálddahusa
Suomas diehtemeahttunvuođa ovddošeapmi lea máhccan dálá áigge, goas dieđalaš diehtu kultuvrras, olbmuin, historjjás ja obanassiige máilmmis lea oažžumis eanet go goassige ovdal.
Suomas statistihka ráhkadeapmi etnihkalaš boahtimuša vuođul lea heaggadiehtolága mielde lágaheapme juos doaimmain ii leat mearriduvvon namalassii lágas.
Suomas galggašii álggahit ságastallama ja čielggadeami mo arkiivamateriála boađášii buoremusat, ovdamearkan digiteremiin, sámiid olámuddui ovdamearkan sámearkiivai dahje sámemusea Siidai ", sámedikki várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitalii.
Suomas galggašii bidjat johtui oppalaš sámegiela ealáskahttinprográmma ja álggahit sámegiela ja sámegielat oahpahusa oppalaš ovddidanbarggu.
Suomas barggašedje prošeaktahoavda, prošeaktačálli ja giellabargit davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgielas.
Suomas válmmaštalli ráđđádallamiidda oassálastá sámedikki ja ministeriijaid ovddasteaddjiin čohkiidan bargojoavku sihke viiddis joavkku sierra čanasjoavkkuid ovddasteaddjit.
Suoma stáhtasoahpamušráđđádallamat vuođđuduvvet stáhtaráđi ásahussii, mii lea láhkahierarkiijas sámediggelága vuollelis.
Suomas oktasaš davviriikkalaš sámi ođđasiid geahččimearit leat njiedjame.
Suomas birasministeriija ásahii 18.6.2009 Biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbedieđu gieđahalli artihkal 8 j álbmotlaš áššedovdibargojoavkku sámedikki ságadoalli evttohusas.
Suoma bealde, birasministeriija ceggii bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) -artihkkala olláhuhttima.
Suomas ii váidalahtti gal leat oktage ministtar báikki alde stáhtaráđis dáhpáhuvvan nuppástusaid geažil.
Suomasgo stuoraváldi?
Suomas davvisámegiela ovddasta Vesa Guttorm (várrelahttu Petra Biret Magga-Vars), anárašgiela Petter Morottaja (Ilmar Mattus) ja nuortalašgiela Erkki Lumisalmi (Jouni Moshnikoff).
Ovtta áššis vel, mii lei Suomas, Äärelä- ja Näkkäläjärvi-áššis, lávdegoddi
china. kgm
finland_ regions. kgm
saudi_ arabia. kgm
Suopma áigu maid Suoma sámedikki álgagis ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša maŋimusat boahtte jagi.
Suopma vuolláičálii beavdegirjji jagi 2011 ja
Suopma vuolláičálii nuppi máilmmisoađi loahpahan Parisa ráfisoahpamuša ja dovddastii ovddasvástádusas nuppi máilmmisoađis.
china. kgm
Suopma ii leat ovdal sáhttán ratifiseren soahpamuša, daningo dat ii leat háliidan addit sápmelaččaide soahpamuša eaktudan álgoálbmotvuoigatvuođaid.
Suopma ii leat ratifiseren soahpamuša.
Suopma ii leat vel soahpamuša oassebealli, muhto Suopma válmmaštallá soahpamuša ratifiserema.
Suopma ii sáhte šat čiehkadit álbmotlaš čovdosa ohcama duohkái.
Suopma ii sáhte šat doarjalit álbmotlaš ja riikkaidgaskasaš dásis dasa, ahte sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođain viggojuvvo ožžojuvvot áigái álbmotlaš čoavddus.
Suopma čuldojuvvo Ruoŧas eret ja šaddá Ruošša cára vuollásaš stuorraoaivámušváldin.
estonia. kgm
bulgaria. kgm
uzbekistan. kgm
Vuođđovuoigatvuođat Suoma vuođđolága mielde.
Suopma ohcá maid ON:a dorvvolašvuohtaráđi lahttuvuođa ja dalle earenoamážit Ilo 169-soahpamuš galggalii leat ratifiserejuvvon.
Suopma dohkkehii julggaštusa almmá eavttuid haga.
Suopma lea beakkán das, ahte dat guođđá deavddekeahttá riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis - dehege áššedovdikomitea ávžžuhusat sáhttet meaddelmannojuvvot seamma ládje go ON:a olmmošriektekomitea ávžžuhusatnai.
Suopma bázii gáddái
Suopma ja eará davviriikkat leat dorjon fámolaččat terminologia rievdadeami, mas lean hui duđavaš.
Suopma lágidii guokte dáhpáhusa oassebeallečoahkkima oktavuođas, main bohte ovdan maid eamiálbmogiid vuoigatvuođat.
Suopma lágidii diehtojuohkindilálašvuođa árktalaš informašuvdnaguovddážis konfereanssa.
Suopma ja Ruošša buvttiiga ovdan geahčastaga Barentsa birrasa dilis ja ovdanbuvttiiga doaimmaid birrasa buorideami várás.
Suomas leat dál maŋimus ráđđádallamat báikkis ON:a dorvoolašvuohtaráđđái ja viggamuša doarjjulii riikkaidgaskasaš olmmošriekteorgánaid ávžžuhusaid olláhuhttin.
Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš
Suopma laktásivččii soahpamuššii nu ahte ii buvttale maidege lassiárvvuid sámi kultuvrra suodjaleami várás ja doarjjulii sápmelaččaid assimilašuvnna.
Suopma eará riikkaid lassin lea maid mieđihan riikkaidgaskasaš arenain dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja mieđihan, ahte álgoálbmogiin lea árbevirolaš diehtu, mii lea dehálaš dálkkádatrievdama dutkamis ja čielggadeamis.
SuomagiellaName
SuopmaName
Suopma neavvu eará riikkaid ON:s olunai, ja jáhkehahttivuohta dat gal manna jos Suopma ii divššo iežas geatnegasvuođaid.
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat ratifiseren Eurohpalaš lihtu regiuvdnagielaid ja
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat dohkkehan sámiid iežaset riikkaid álgo
konvenšuvnnaide, julggaštusaide ja soahpamušaide mat mearkkašit ollu dáid riikkaid
Suopma, Norga ja Ruoŧa leat guhtege
Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmái ja ovddideapmái ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, nugo boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin.
Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa leat geatnegasat dovddastit ja sihkkarastitsámiid álgoálbmotvuoigatvuođaid, earret eará historjjálaš vuoigatvuođaid eatnamiidda, čáziide ja luondduriggodagaide;
- Suopma lei maiddái erenomáš aktiivvalaččat ovddideamen diibmá ON:id oktasaščoahkkimis dohkkehuvvon julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Suopma lea vuolláičállán julggaštusa ja čatnasan julggaštusa ollašuhttimii.
Suopma lea aiddo álggahan našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ođasteami dan vuođu mielde mii mearriduvvui biodiversiteahttasoahpamuša Nagoya oassebeallečoakkámis diibmá.
Suopma lea álgojalgejeaddji biodiversitehtasoahpamuša heiveheamis eamiálbmogiid vuhtiiváldima dáfus.
Suopma lea vuosttas riika, mii lea heivehan jagi 2004 biodiversitehtasoahpamuša 7 oassebeallečoahkkimis dohkkehuvvon rávvagiid.
Suopma lea hui unna riikkaš, mas lea unna ekonomiijaš stuoraválddiid ektui.
Suopma lea ilmmuhan ahte dat lea ráhkkaneame ratifiseret Unesco immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša.
Suopma lea juo vuollánan riikkaidgaskasaččat - Suopma ii vigga šat leat olmmošrivttiid riikkaidgaskasaš málleriika.
Suopma lea liikká riektestáhta, eaige virggálaš orgánat sáhte earuhuvvot almmá ákka haga, mii vuođđuduvvá láhkii.
Suopma lea áidna riikka dan golmma riikkas mas dát
Suopma lea mu mielas nannosit čatnasan ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštussii sihke dan sierra artihkkaliidda ja dan galggašii váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifiserenproseassas. "
Suopma lea mielde ordnemin guokte dáhpáhusa. "
Suopma lea maid jienastan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa beales, muhto Suopma ii leat ratifieren ILO konvenšuvnna nr 169, vaikke ON konvenšuvdnaorgánat leat ávžžuhan dahkat dan ja dat ávžžuhuvvui maiddái ON máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallamis (Universal Periodic Review).
Nugo Norga ja Ruoŧŧage, de maiddái Suopma lea ratifieren buot mearkkašahtti ON olmmošvuoigatvuođaidkonvenšuvnnaid ja maid Eurohpa ráđi rápmakonvenšuvnna nášuvnnalaš unnitloguid suodjaleamis ja Eurohpa vuođđogirjji guovlo- dahje unnitloguid gielain.
Suopma lea riektestáhta, ja lágat lea ásahuvvon doahttaleami várás.
Suopma lea bálvalanráhkadusa, orruma ja gaskavuođaid dáfus hui earenoamáš riika.
Suopma lea aiddo jorgaleame suomagillii ja Suomas hubmon sámegielaid mielde biodiversiteahttasoahpamuša 10. oassebeallečoakkáma dohkkehan etihkalaš kodaid, man Mohawkkagiel nama in oba geahččalge dadjat ja dáinna lágiin ráhkkana rávvagiid olláhuhttimii.
Suopma lea bárisin beiveme árktalaš strategiija.
Suopma lea aiddo dál oažžume gárvvisin álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija ja - bargoprográmma, mat stivrejit stáhta biodiversiteahttapolitihka gitta jagi 2020 rádjái.
Suopma lea raportastis ilmmuhan, ahte dat livččii álggáhan ráđđádallamiid sámedikkiin eananvuoigatvuođaid čoavdima várás.
Suopma lea ratifiseren biodiversiteahttasoahpamuša, mii geatnegahttá stáhtaid dorvvastit biologalaš máŋggalágánvuođa dehege mii daddjojuvvo biodiversiteahttan.
Suopma le ratifiseren máŋggaid riikkaidgaskasaš soahpamušaid, maiguin dat lea čatnasat sápmelaččaid giela ja kultuvrra seailluheapmái ja ovddideapmái.
Suopma lea ratifiseren soahpamuša molssaevttolaš beavdegirjji eaŋkalolbmo váidalusain ja dat
Suopma le ratifiseren ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (
Suopma lea ratifieren máŋggaid eamiálbmogiid vuoigatvuođaid doarju riikkaidgaskasaš soahpamušaid, nugo siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (KP-sopimus), ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša (TSS-sopimus), biodiversitehtasoahpamuša, álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski rápmaoktasašsoahpamuša (vähemmistöpuiteyleissopimus), máná vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (lapsen oikeuksien sopimus), Eurohpa Ráđi guovllu ja vehádatgielaid guoski eurohpalaš vuođđogirjji kulturalbmanemiid máŋggabealatvuođa gáhttemis ja ovddideamis dahkkon Unesco oktasašsoahpamuša (kulttuuri-ilmauksien suojelusopimus) ja Eurohpalaš duovddaoktasašsoahpamuša (maisemayleissopimus), muhto sámiid kultuvrra, árbevirolaš ealáhusaid ja sámegiela sajádat ii leat dattege doarvái sihkkaraston.
Suopma lea ožžon olu áigái strategiijadásis, muhto lagašjagiid stuora hástalussan boahtá leat strategiijaid ollašuhttin, duohtan dahkan, konkrehtalaš ja geavatlaš fidnut ja barggut, mat dorjot sámi árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid ja árbevirolaš dieđu sirdáseami boahttevaš buolvvaide.
Suopma lea fidnen riikkaidgaskasaččat stuorra miellagiddejumi, dasgo dat lea vuosttas riika, gos rávvagat leat heivehuvvon geavadii.
Suopma lea čatnasan raportta ávžžuhusaid ollašuhttimii.
Suopma lea manname maŋás 1900-logu álggu assimilašuvdnapolitihka áigodahkii.
Suopma lea bargame seamma ládje.
Suopma oassálasttii čoahkkimii oassin Eurohpa Uniovnna delegašuvnna.
Suopma deattuha riikkaidgaskasaččat nanu suvdilis gárganeami.
Suopma raportere soahpamuša ollašuhttimis biodiversitehtasoahpamuša čállingoddái.
Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat ratifiseren soahpamuša.
Suopma oaččui jur geasset Suoma olmmošriektedili goalmmát mearreáigegeahčadeamis ON:a olmmošriekteráđis ávžžuhusa ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
lávdegoddái ahte ráđđehus lei sádden ášši Justiisakanslerii guhte lei gávnnahan ahte
Suopma sirdásii euroi jagi 2002, man dihtii maiddái ovddeš mearreruđat leat govas molso juvvon euron.
Suopma čatnasii julggaštussii nannosit riikkaidgaskasaš álbmoga ovddas válmmaštallama sierra muttuin, gávnnahii Suurpää.
Suopma čatnasa maiddái árvvoštallat soahpamuša ollašuhttima ovttasráđiid sámedikkiin.
Vuhtiiválddedettiin beavdegirjji nr. 3, sámiid álgoálbmotdili birra, mii lea soahpamušas searvat Eurohpalaš lihttui, Suopma váldá badjelasas nannet sámi boazodoalu dili.
Stencils
Suomagiella
Suopma
Suopma deste dahjege geahččaladdá vuosttašin máilmmis biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoahkkima dohkkehan Akwé: Kon - ravvagiid.
Suopma buvttii vástádusastis váidalussii ovdan hui vuoimmálaččat, ahte áššeollisvuohta livččii sámi servoša siskkáldas buncarákkis, daningo Avvila bálgesa eanetlohku čohkiida sápmelaččain.
Suopma cealká maid raportastis, ahte sámegiel aviisadoaimma boahtin Supmii livččii sámegielagiid áŋgirvuođa duohken.
Suopma cealká maid vástádusastis, ahte váidaleaddjit eai leat muitalan mii lean sin bargan sámi boazodoaluid.
Suopma doarjjui terminologiija nuppástuhttima bissovaš foruma evttohusa mielde biodiversitehtasoahpamuša ođđa mearrádusain.
Suopma dovddastii iežas doaibman boastut nuppi máilmmisoađis, vaikko historjá leage čájehan, ahte Suomas eai oba leange eará molssaeavttut.
russia_ subjects. kgm
world. kgm
Suonnjelgiliolbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, beahcángiliolbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke báhcaveaijoholbmot Kiäváájávri - Mustola guvlui.
Suonnjelgili nuortalaččain lei oktasaš dálvegilli, gos eará sogat hádjánedje árbevirolaš sohkaeatnamiidda guollebivddu ja bivddu dihtii.
Suonjjela siidda doaibma vuođđuduvai dásseárvosašvuhtii ja sálláša vuoiggalaš juohkimii siidda osolaččaid gaskka.
Suohpaniin sáhtii álkit njoarostit bohccuid gitta.
• suohpan- ja bigálusstohkosat
Njuolggo interneahttasáddaga čoahkkimis sáhttá čuovvut čujuhusas http://sogku.fi/live.
Njuolggo interneahttasáddaga čoahkkimis sáhttá čuovvut čujuhusas
go dat njuolga sáhttet čuohcit sidjiide.
njuolga geavahahtti riikkalaš láhkan.
Njuolggo linnjá
Njuolggočiegahas
Luoitte njuolga vulos
Stencils
Dallego ovdamearkan striimejuvvo konsearta dahje simultánatulkojuvvo čoahkkin, ferte konseartta loaiddasteaddjiin ja čoahkkima tulkkain oažžut lobi striimemii.
Sámedikki striimejuvvon čoahkkimat leamašan golbma.
Striimejuvvon vuolggahusaid addin maŋálgihtii geahččamii lea vejolaš, muhto das galgá soahpat guđege dáhpáhuslágideaddjiin sierra.
Striimejuvvon vuolggahusa ulbmilin lea earret eará álkidahttit čoahkkimiid čuovvuma, juksat Anára kirkosiidda ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid sihke lasihit dieđuid Sámedikki doaimmas.
Exec
Executive
Vuoje Sáttodoassa
Comment
Vuoje & gohččuma
Vuoje gohččuma
Vuoje skálžogohččuma
Vuoje konsollaComment
Vuoje skálžogohččuma dálá máhpas:
Vuoje ođasmahttimiid
Vuoje skripta gui- doarjaga haga
Stock label
Vuoje geahččalandoaibmanvuogis
Vuoje fiila?
Dušše geahččal ráhkadit fáluid
Dušše okta geahččaleapmi. Oažžu geavahit máŋga molssaeavttu.
Vuoje válljejuvvon skripta.
_Vuoje
Vuoje
Vuoje gohččuma
Vurddii
Vuodjime ovdagohččuma:% 1
Comment
Vuodjimin gohččuma ovdal go botke oktavuođa.
Gohččuma maid vuodjit
Gohččun maid vuodjit
Lea & vuojehahtti
Skripta maid vuodjit
Vuojehahtti scriptat
Doaimmat sáhttet sihke guoskat kulturbázahusaid ja šattuid ja elliidriikka.
áššedovdi joavku lea dárbbu geahčadan ja meroštallan direktiiva bidjan sektoriid
Comment
Geargan
Lihkkostuvvai.
Doaimmár
Doaimmárnoađđi
álggahit dahje ieš čađahit.
Name_BAR_plasma runner
Rehkenastte mattebihtáidName
Jođus
Vuodjit, @ item: intext Access permission, concatenated
BuktuComment
Vuojehahtti fiillat
A button on a Remote Control
Favorihtta
Favorihttamáhpat
FavorihttaThe quality of music
Oidde
Rávvejuvvon webbalohkki
[oidojuvvon]
Nevvojuvvon duogášgovva
Rávvejit ahte Árktisa ráđđi ministtarčoahkkimisttis 2015:s mearrida viiddes ja guhkesáiggi strategiija resursaávkkástallama várá árktalaš guovllus, bissehan dihtii eahpedárkkistuvvon, eahpehálddašuvvon ja eahpeguoddilis industriijageavada;
Rávvejit ahte stáhtat, konsultašuvnnaid ja ovttasbarggu bokte guoskevaš álgoálbmogiiguin, hoahppoáššin čađahit beaktilis doaibmabijuid dáhkidan dihtii ahte álgoálbmogiid rádjerasttideaddji vuoigatvuođat, oktan sin siviila, politihkalaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaiguin, čađahuvvojit ja implementerejuvvojit rievttálaččat geatnegahtti konvenšuvnnaid bokte guoskevaš stáhtaid gaskkas, ja ásahit juridihkalaš mekanismmaid maid bokte gozihit dakkár konvenšuvnnaid implementerema;
Rávvejit ahte stáhtat konsultašuvnnain ja ovttasbarggus álgoálbmogiiguin, ja hoahppoáššin, álggahit viidát guorahallat dálá nationála lágaid, oktan vuođđoláhkamearrádusaiguin, dainna áigumušain ahte sihkkarastit ahte nationála lágat dievaslaččat guorrasit dálá riikkaidgaskasaš standárddaid álgoálbmotvuoigatvuođaid hárrái;
Rávvejit stáhtaid mearridit beaktilis doaibmabijuid mat dáhkidit ahte vuoigatvuođat buohkaide, geat gullet álgoálbmogiidda, čađahuvvojit dievaslaččat, maiddái dakko bokte ahte mearridit erenoamáš doaibmabijuid implementeren dihtii álgoálbmogiid boarrásiid, nissonii, mánáid ja doaibmahehttejuvvomiid vuoigatvuođat;
Rávvejit ahte stáhtat iežaset nationála dearvvašvuođapolitihkkii ja - prográmmaide váldet mielde sierra dieđuid, ja atnet erenoamáš ávvira, álgoálbmogiid dearvvašvuođadili birra, das maiddái álgoálbmogiid sosioekonomalaš dili ja sin rumašlaš ja silolaš dearvvašvuođa gaskavuođa;
Rávvejit ahte stáhtat addet álgoálbmogiidda vejolašvuođa mearridit prográmmaid ja guhkesáiggi strategiijaid seailluhan ja ovddidan dihtii iežaset akademalaš ásahusaid ja dutkanprográmmaid, ja ovddidan dihtii etihkalaš njuolggadusaid dutkama várás dakkár gažaldagain / áššiin / čuolbamčilgehusain mat gusket álgoálbmogiidda njuolgga;
Ávžžuha ahte, vai stáhtat sáhttet ollašuhttit geatnegasvuođaideaset ja duohtan dahkat álgoálbmogiid iešmearridanrievtti, ásahit hoahppodoaibman našuvnnalaš lávdegottiid, main leat sihke stáhtaid ja álgoálbmogiid áirasat, maid ulbmilin lea ásahit konkrehtalaš šiehtadusaid sisdoalu ja joksanmeari hárrái álgoálbmogiid iešmearridanrievttis, ja maiddái dan hárrái mo dán rievtti beaktilit sáhttá bidjat doaibmat;
Dohkkehit ahte ON álgoálbmotáššiid bistevaš forum iežas 14. sešuvnnas bijai ovdan eaktodáhtolaš beavdegirjeevttohusa ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštussii, mii evttoha struktuvrra ja mandáhta dakkár riikkaidgaskasaš vuohkái, mii galgá čuovvolit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid čađaheami eatnamiidda, čázádagaide, riddoguovlluide ja eará resurssaide, ja álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, daid gulahallamiid vuođul maid stáhtat dahje álgoálbmogat evttohit;
Rávvejit viidáseappot ahte Árktalaš ráđđi ministtarčoahkkimisttis 2015:s mearrida etihkalaš njuolggadusaid mat geatnegahttet priváhta fitnodagaid mat doibmet árktalaš guovllus, doaibmat dakkár vuogi mielde mii ii vahágahte birrasa ja árvvusatnit olmmošvuoigatvuođaid, ja erenoamážit daid mat gusket árktalaš álgoálbmogiidda;
Rávvejit ahte stáhtat ovddidit jahkásaš raporttaid mat čájehit guđe doaibmabijuid sii leat čađahan implementeren dihtii árjjalaččat daid eamivuođa vuoigatvuođaid ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas, mas dát galget ovddiduvvot ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddjái ja eará guoskevaš ON-ásahusaide ja proseassaide;
Rávvejit viidáseappot ahte stáhtat main leat álgoálbmogat ja mat eai leat dan čađahan, galget fállat ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddjái virggálaš rabas bovdehusa galledit guoskevaš riikka goas beare, oktan dainna áigumušain ahte politiserekeahttán dahkat stáhtagalledemiid proseassa, dainna lágiin ahte sirdit fokusa gažaldagain juvssahahttivuođa birra gažaldagaide substánssa birra;
Dohkkehit viidáseappot ahte ON váldočoahkkin, maŋŋágo ON álgoálbmotáššiid bistevaš forum lea evttohan eaktodáhtolaš beavdegirjji ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštussii iežas 14. sešuvnnas, ásaha searvvaheaddji proseassa mii dahká vejolažžan ahte ON váldočoahkkin nu johtilit go vejolaš dohkkeha resolušuvnna mii ásaha eaktodáhtolaš beavdegirjji ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštussii, ON álgoálbmotáššiid bistevaš foruma namuhuvvon evttohusa vuođul;
Rávvejit maiddái ahte dat stáhtat maid ON álgoálbmotvuoigatvuođaid erenoamášdieđiheaddjái lea virggálaččat galledan, raporterejit jahkásaččat guđe doaibmabijuid sii leat čađahan implementeren dihtii erenoamášdieđiheaddji rávvagiid;
Rávvejit viidáseappot ahte stáhtat čađahit beaktilis doaibmabijuid, oktan nationála ja riikkaidgaskasaš ovttasbargovugiid ja áŋgiruššama oktiiordnema bokte dainna áigumušain ahte ollašuhttit ollislaš ja beaktilis duohtandahkamiin álgoálbmogiid vuoigatvuođa ohppui, oktan sin giellavuoigatvuođaiguin, ja dakko bokte ahte mearridit doaibmabijuid dainna áigumušain ahte eastadit gáttuid ja jávkadit vealaheami ja ovddidit gierdevašvuođa, áddejumi ja buriid gaskavuođaid álgoálbmogiid gaskkas ja buot eará servodatosiid gaskkas.
Rávvejit viidáseappot ahte stáhtat heivehit dearvvašvuođabálvalusaid mat leat jurddašuvvon álgoálbmogiid oktagasaid ja sin erenoamáš dearvvašvuođadili várás, dás maiddái prográmmaid maid ulbmil lea eastadit psyko-sosiála dearvvašvuođaváttisvuođaid, ja kultuvrralaččat hearkkes
Rávvejit viidáseappot ON váldočoahkkima nammadit várre-váldočálli álgoálbmotáššiid várás, dainna ulbmiliin ahte nannet ON návccat ja áŋgiruššama sihkkarastin dihtii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dievaslaš čađaheami, ja sihkkarastin dihtii ahte dát vuoigatvuođat vuhtiiváldojuvvojit ON doaimmaid oktavuođas;
Ávžžuhan dutkamuša váimmolaččat buot olbmuide, geain lea beroštupmi diehtit ILO 169-soahpamušas, historjjádutkamušas, sápmelaččaid vuoigatvuođain ja diehtaga etihkas.
Size Policy
Badjin
Bargobájiin bivnnuheamos lei silbaduodji.
Ávžžuhusat prošeavtta doaibmama ovddideami várás
ávžžuhusain
Advanced URLs: description or category
oidde válljejuvvon ovttadaga
heami, muhto maiddái daid sámiid dohkkeheami geaidda dat čuohcá. Go čuožžila
lassin bohtet ehtalaš vuhtiiváldimat mat gusket dutkamii mas dutket sámiid
ja 14 gieđahallet erenoamáš kultuvrralaš vuoigatvuođaid, vrd. lasáhusain nr. 4.
heami.
maid gáibidit dohkkehusa dain sámiin geaidda dat čuohcá artihkkala 36 mielde.
Sávahahtti livččii, ahte jos dieđáhusain čujuhuvvo mu doallan ságaide, de daidda galggalii čujuhit riekta - buot mu ságathan gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin.
Sillenheivehusat
plug-in-action
Silli
Sillit
Heivet silliid
Sillen paramehterat
Su máhcai meattáhusain.
Super A3
paper size
Super A
paper size
Super B
Comment
City in Wisconsin USA
Comment
SuperKaramba- fáddá
Comment
Superkeyboard- key- name
Superkeyboard label
Super Methane BrothersName
Super- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Super- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Super- boallu lea aktiivalaš.
Super
& Máhcut buot máhpaid
outset" or "inset
select-action
suriname. kgm
Name
Surinama guilder
Name
Surinam
SurinamName
world. kgm
resurssat galggale siktejuvvot maid nuortalašgiela doarjumii.
Šattan morašlažžan dadjat, ahte maiddái suopmelaš rastánášuvnnalaš fitnodagat vuovdečuollan- ja bioenergiijabuvttadusaineaset uhkidit muhtin álgoálbmogiid birgenlági, kultuvrra ja birrasa.
Morašlaš Suoma raporttas lea dat, ahte vel dálá áiggenai Suopma addá baosttodieđuid riikkaidgaskasaš bearráigeahččoorgánaide iige váldde eakti vuogi mielde vuhtii soahpamuša bearráigeahččoorgánaid ávžžuhusaid.
Go moraš ja jápmin duostu min de dat dovdu sihke gorudii ja sillui.
Morašjoavkkut Morašjoavku lea unna jovkkoš viđain gitta gávcciin oasseváldiin mat gávnnadit juohkit jurdagiiddiset ja dovdduideaset movt lea go manaha lagas oameolbmo.
Dat sáhttá leat vuollánemiin ja suruin dan badjel mii ii goasge daddjon dehe dahkkon, juobe suhtuin go leat guđđojuvvon.
Constellation name (optional)
• gumpe- ja boazostohkosat, guovžabivdostohkosat
Sotn
Sotn
City in South Australia Australia
Ráiggis sáhttá leahkit eahpedássedis foarbma ja ráiggi ravda sáhttá leahkit vehá nárvvas.
gielddas Sámi bálgosa guovlu (Vuohču guovlu).
Sullásaš ekvivaleanttat:
Plánejuvvon ođđa virggit (álgonamahusat)
Plána lea ain dárbu ovddidit geavatlažžan ovttasbargguin sámeguovllu bargoveagain, vánhemiiguin ja eará ovttasbargobeliiguin.
Plána ráhkaduvvo jahkásaččat ovttasbarggus bargoveaga ja stuđeanttaid ovddasteaddjiiguin.
Plánaid mielde dahkkojuvvon giela- ja kulturealáskahttinprográmma dahkan árabajásgeassimii ja vuođđooahpahussii máhcahivččii sámegiela dan manahan sápmelaččaide sihke dagašii sámegielain sámeservodaga bajásdoalli fámu.
Plána ulbmil lea
Plána galgá sisttisdoallat oahppolágádusa dásseárvodili ja dasa gullevaš problemaid kártema ja maiddái ollašuhttit plánejuvvon dárbbašlaš doaibmabijuid dásseárvvu ovddideapmin.
Plána váikkuhusaid árvvoštallan sámi kultuvrii ja boazodollui dagahan váikkuhusain lea sakka váilevaš ja das leat olu meattáhusat.
Dikšun- ja geavahanplána stivre meahcceviidodaga eanangeavaheami.
Dat plána lea maid eŋgelasgillii, " The Plan of Economical and Social Development for the Kola Sami Ancestral Communities > 2004 ", 14 siiddu guhku.
Dat plána lea maid eŋgelasgillii, "The Plan of Economical and Social Development for the Kola Sami Ancestral Communities > 2004 ", 14 siiddu guhku.
Plána lea gaskandagat ja váilevaš, eaige plána guovddáševttohusat leaat dárbahassii ákkastallojuvvon.
Plánas gieđahallojuvvo gokčevaččat sámi boazodoallu ja dát lea maid bohciidahttán vuostálastima.
Plánas ráđđádallojuvvo maid nuortalašráđiin.
Plánat cohkkoje hui čielgasit otná jienasteamis.
Plánat leat jekkiidsuodjalanásahusa vuostásaččat, daningo ásahus jekkiidsuodjalanásahusas gielde luottaid ja huksehusaid huksema guvlui.
Plána sáhttá laktit bargoveahka- ja skuvlenplánai dahje bargosuodjaleami doaibmanprográmmai.
Plána sáhttá laktit oahppaplána dahje eará oahppolágádusas ráhkaduvvon plána oassin.
Plánaid mielde visti váldo geavahussii jagi 2012 áigge
Plánaid mielde visti váldojuvvo geavahussii jagi 2012 áigge.
Plána mielde visti váldojuvvo atnui jagi 2012 áigge.
vector-mode
Márkanastinhoavda, Sámekulturguovddáš
plánejeaddji bálkágolut) (sierra evttohus SDM:ii)
Plánejeaddji bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV.
Plánejeaddji barggut leat meroštallon sámedikki bargoortnegis.
Plánejeaddji bargguide gullet ee. árrabajásgeassinmateriála plánen, gárvvisteapmi, jorgalusaid válbmen, giela dárkkisteapmi sihke materiála čohkken materiálabáŋkui.
Plánejeaddji bargguide gullet musihkkaguovddáža doaimma plánen, ollašuhttin sihke ovddideapmi.
Plánejeaddji doaibmabáiki lea sámedikki čállingottis sámekulturguovddáš Sajosis.
Plánejeaddji doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Plánejeaddji, Álgoálbmogiid filbmaguovddáš Skábma
Plánejin doallat dálveluomu ortniiduvvančoakkáma máŋŋel, muhto orru leame nu ahte dálveluomu doallan manná maŋábeallái sámedikki ja Sajosa rahpama cuoŋománnui.
Plánengilvu ollašuhttui guovva-njukčamánus 2011 ja gilvvus guđđojedje buohkanassii 31 evttohusa, main bálkkašanlávdegoddin doaibman Sajosa geavaheaddjiorganisašuvnnain čohkkejuvvon ovttasdoaibmanorgána, masa gulai vel arkiteaktadoaimmahaga ovddasteaddji, dohkkehii árvvoštallamii 30 evttohusa.
Plánajearaldagat
Plánema ruŋgun atnit sápmelaččaid gávcci jagiáiggi, mii govve sápmelaš máilmmigova.
Plánendoaimmahat Kokoro & Moi lea hábmen bálkkašuvvon gilvobargguid poastamearkan.
Plánenbargui váikkuhit sierra nášuvnnalaš ulbmilat ja riikkaberoštumit, ovdamearkka dihte go lea jearaldat energiijabuvttadeamis, luonddudikšumis, olgoleahkin-eallimis dehe kommunikašuvnnain.
GeneralPrinter Option Group
Guđe guvllut
Position of the screen
Turn Kruler North
Guđe guvlui
Stuorra bustávat
Mealgadii leat mávssut oalle seammalágánat sierra eanadikkiin.
Stuorit fidnuin politihkalaš mearrideaddjit galggale álohii viggat álbmotságastallamii ja oažžut álbmoga oassálastit mearrádusaid dahkamii.
• maiddái virtuálaoahpahusa bearráigeahču ordnen ja lohkanortnega oktii heiveheapmi dagahii váttisvuođaid sihke oahpahusa oažžu ja dan addi skuvllas, erenoamážit juos seammá fierbmeoahpahusjoavkkus ledje oahppit máŋgga skuvllas;
Stuorát golut šadde liseansamávssuin. Daidda veahkkin bođii Lappi fierbmeskuvlaprošeakta, man liseanssaid lei vejolaš geavahit ulbmilii
sámi ealáhusain ja Sámedikki areálahálddašanrollas go vuosttaš oassečielggadeamis,
Stuorit fuollan Duottar-Sámi luoddafidnuin lea dálá luoddafoerpmádaga ortnet, omd. Njunnása luodda gáibidivččii vuđolaš divodeami dakkaviđe.
stuorit
stuorit go
stuorit dahje ovttamađu
Stuorra veahkkin ja ovttabargoguoibmin prošektii lei maiddái musihkkár, sámi leanadáiddár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
Stuorra hástalussan lea, mo biodiversitehta suodjaleapmi váldojuvvo oassin ON:a suvdilis ovdáneami ja geafivuođa geahpedeami ulbmiliid.
Stuora gažaldahkan lea čoakkámis maid soahpamuša artihkal 15, mii guoská genariggodagaid oažžuma ja ávkin atnima.
Válljugas duottarbiras
Láse maksimerejuvvoComment
Maksimere láse
Maksimere láse láskut
Maksimere láse ceaggut
Skále láse lassáneaddji ceaggut
Láse máhcošuvvoComment
Maksimere láse ceaggut
Maksimere láse láskut
Skále láse lassáneaddji láskut
undo-type
Stuorit fonta
Stuorit fontta
Stuorit fontta
Maksimere
Maksimere
Maksimere (dušše ceaggut)
Stuorit siskkildeami
stuoridit
Stuorrudit
Maksimere/ Máhcat
Maksimere (dušše láskut) @ item: inlistbox behavior on double click
view-zoom-action
view-zoom-action
& Suova maksimerejuvvon lásiid sirdit ja sturrodaga rievdadit
Comment
StuoridanláseComment
StuorideaddjiComment
Stuorideaddji
Name
Maksimerenboallu
Zoom Tool
Maksimeremin
start the movie playback
Stuorra, čáhpes sievánat
Stuorra čáhppes
Stuora bellodagat behtte ráđđehusprográmma ja sápmelaččaid.
City in South Carolina USA
Stuorra, vilges sievánat
Stuorra vilges
Large Crown Quarto
stuorisdictionary variant
Filename to lowercase
AllaFocus Stealing Prevention Level
Stuora meahcielliide gullojit bierdna, návdi, albbas, geatki ja goaskin.
Allaáhppáseš- gárri
Sieván stuorra LB
Sieván stuorra LW
Sieván stuorra RB
Sieván stuorra RW
Large Crown Octavo
Álggat rievdadahttima stuorra bustávaide
Stuora gažaldatmearka lea maid dat, mii beliid buot vejolaš ođđa doaimmaid ruhtadivččii.
Eanasin heajos politihkkii galgá ohcat sivalačča eará sajes go EU:s.Torvalds dajai maid, ahte heajos eallinvugiimet mielde leat maid seaguhan beađuid lunddolaš eallinvugiid.
Stuorámus sámiid ruovttuguovllu olggobeale sámečoahkkebáikkiin leat Roavvenjárga, Oulu ja oaivegávpotguovlu.
Stuorimus sivalaččat dása ledje Kanada, Ránská ja Stuora-Británnia.
Stuorámus áitagat sámi kulturárbái leat dan buorringeavaheapmi, láhkaásaheami fuones ovdáneapmi ja árbevirolaš ealáhusaid heajos sajádat.
Okta stuorimus váttisvuođain lávvagárttas lea várrehus Njunnás-Lismá luddii, mii boađálii sámiid ruovttuguvlui ja meahcceguvlui.
Stuorimus váldobellodagaid ovddasteddjin Simo Rundgren (guovddáš), Johanna Ojala-Niemelä (sd) ja Heikki Autto (olgeš) ilmmuhe iežaset vuostálastit Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ja sámi kulturiešstivrema gárgeheami.
Stuorámus ášši fárremis lei goittot dat, ahte áddegohten buorebut, maid sápmelašvuohta munnje mearkkaša.
Stuorimus earenoamášvuohta soaitá leat dat, ahte muhtin sámediggelahtut (geat eai mana oba sámedikki dievasčoakkámiinge) leat doarjalan, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša almmá mangelágán ravdaeavttuid haga.
- Stuorámus hástalus dán válgabaji áigge lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša 169 ratifiseren, mii lea mielde maiddái Katainen ráđđehusa prográmmas, gávnnahii Haltta.
Stuorámus juoigandáhpáhus lea jahkásaččat Norgga Guovdageainnus beassážiid áigge lágiduvvon Sámi Grand Prix-gilvu, mas válljejit jagi buoremus juoiganluoiddastemiid.
Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
Stuorámus čuozáhatjoavku lei sámiid ruovttuguovllu gielddaid bargit.
gielddasámit (Lovozero), dasto darjjisámit (Guoládaga davvegáttis), ja vel unna
Stuorámus lassáneapmi lea dáhpáhuvvan sámegiela ávnnasoahpahusas (+70).
Stuorámus problema julggaštusa geatnegasvuođaid ollašuhttimis lea dáhtu váilun.
Stuorimus váttisvuohta luonddusuodjalanlágaid doaibmivuhtii lei árvvoštallama mielde boazu ja earenoamážit bohccuid guohtun.
Eanas dokumeanttain leat sihke suoma- ja eŋgelasgillii ja maŋŋel maid sámegillii.
Eanaš hárjehusat bargojuvvojit bargogirjái, muhto dárbbašat maid gihppaga viidásat čállosiid várás.
Stuorámus oassi sis orru Ruoŧas ja Norggas, oassi dáid riikkaid sámeguovlluin.
Eatnašat sis ásset
Stuorámus oassi guovdalas skábmaáigái stellejuvvon festiváladáhpáhusain dollo Sámemusea Siidda doaibmabáikkiin Anára kirkosiiddas.
Eanas Lapin Kansa dahkan ođđasiin sápmelaččain ja sámedikkis leat biehtadahkkásat ja duddjojit vuostálaga bidjama sápmelaččaid ja váldoálbmoga vuoigatvuođaid gaskii.
Eanas vejolaš čielggadanvuloš magisttarprográmmas válmmaštuvvan olbmuin boađále doaibmat sámi institušuvnnaid bálvalusas ja sierra bargguin sámiid ruovttuguovllus.
Eatnašat dáin sámiin orro Suenjelis (Suonikylä Suoma bealde).
Ulbmilin lea, ahte eanas mearrádusain lea luondduset dáfus rávalágánat, mat eai geatnegahte riikkaid njuolga muđuid go addet sula masa galgá viggat.
Eatnasat boazoisidiin besse liikká boahtit čoakkámii, mas lean hui duhtavaš.
Eanaš dálkasat mat čállojit reseptii dorjojuvvo doarjjaruđain.
Gásttašeapmi nuoraide Dávjjimusat gásttašuvvojit olbmot mánnán Ruoŧa girku bakte, muhto eanet ja eanet nuorat ja beallešaddit háliidit gásttašuvvot.
Sámiin stuorimus oassi ásset Norggas.
Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
Váldooassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot olggosaddon sámegielat materiálas lea davvisámegillii.
Stuorimus oassi vara PSA:s lea čadnon sierra proteiinnaide.
Stuorámus oassi vieris giela oahppiin leat sámeoahppit, geaidda sámegiella lea buorebutge nubbi giella go vieris giella.
Stuorámus oassi vieris giela oahppiin leat sámeoahppit, geaidda sámegiella lea buorebutge nubbi giella go vieris giella.
Sullii bealli doaimmain čatnasit
Stuorimus joavku leat gielddasámit, guđet eanaš orrot Lujávrri suohkanis, sullii 600 olbmo sámástit dan gillii.
Stuorimus sámegiella lea davvisámegiella mii ságastuvvo Norggas, Ruoŧas ja Suomas.
Soahpamuša stuorámus ájiheaddji lea dál Norgga stáhta.
Stuorámus dán válgabadjái ásahuvvon ulbmiliin mis lea álbmogiidgaskasaš bargoorganisašuvdna ILO álgoálbmotsoahpámuša ratifiseren ja dasa laktáseaddji dárbbašlaš láhkarievdademiid áigái oažžun, dajai Näkkäläjärvi.
Stuorimus uhkkin sámi kultuvrra boahtteáigái Suomas lea sápmelašvuostásašvuohta ja dan lassáneapmi.
Stuorámus áitta sámegielaid boahtteáigái lea sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus sihke sámeealáhusaid heittot sajádat.
Stuora oassi Lappi riikkabeaiveáirasiid oktasaš čállosiin ja oainnuin guoská namalassii sápmelaččaid.
Stuorra oassi materiálain lei ja lea ainge oažžumis iežas ássanguovllu luonddus.
Eanas sápmelaččain gullet girkui.
Stuorra oassi sámiin oažžu goittotge áigáiboađu ođđaáigásaš ealáhusain ja ámmáhiin.
Stuorámus oassi sámedikki dán válgabaji guovddáš ulbmiliin girjejuvvojedje ráđđehusprográmmai. "
preview-size
gillájit ain vealaheami ja iežaset olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđudeaddji
Stuoris
Stuoris@ title: group Date
Stuoris@ title: window
Stencils
view-size
dikki justiisalávdegotti ja Sámedikki gaskka. Gulaskuddamat buvttihedje justiisa
Allagollosuodji ii govčča dávjjimus
Allagollosuodji guoská dálkasiid mat ovttaskas oažžu reseaptas ja TVL:s lea mearridan galget leat dorjojuvvon doarjjaruđain.
Allagollosuodji guoská dasa gii orru dehe geas lea bargobáiki Ruoŧas dehe das geas lea eurohpalaš buohccedáhkáduskoarta eará EES-riikkas dehe Sveitsas.
Ovttaskas ii oaččo oastit vaikko man olu allagollosuoji siste.
Allagollosuodji mearkkaša ahte ovttaskas máksá eanemus 2200 ruvnna ovtta periodas jagis.
Allagollosuodji mearkkaša ahte olmmoš máksá 12 mánu siste 1100 ruvnna buohccemávssu.
Allagollosuodji sáhttá maid leahkit vuoimmis jus olbmoš lea skibasvuohta gos bátnedikšun lea oassi medisiinnalaš dálkkodeamis.
Allagollodiehtovuođđu
Allagollodiehtovuđđui čatnaseapmi lea eaktodáhtolaš.
Ambassadevra Mikko Pyhälä giittii ságastis čájáhusa ovttasbargoguimmiid ja gávnnahii eamiálbmogiid vuoigatvuođaid buorideami leat Suoma ovddidanpolitihka dehálaš oasseviidodat.
Raporta maid ambassadevra Ole Norrbacck ráhkadii jagi 2002 Davvi
City in Ontario Canada
Stuoraváldin ja ráfiráhkadeaddjin iežas julggašteapmi orru leame dán čuovggas hui ártet.
Stuoraváldesajádat gáibida, ahte maid eará riikkat dohkkehit Suoma stuoraváldin.
rievtti ovdáneapmi jagi 1957 maŋŋil lei mielde váikkuheamen dasa ahte mearridedje
bálvalusaid gártema láhkaásahan ovttaveardásašvuohtaplána ráhkadeapmái.
romania. kgm
ahte galggašii nannet nuppiid joavkkuid vuostái gierdavašvuođa ja ipmárdusa, ja
world. kgm
Čálli Suvi Juntunen (sámediggi)
Suvi West Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma jođiheaddji,
Suvi West & Sámi oahpahusguovddáža medialinjá: oanehis filmmat
City in Quebec Canada
City in Gyeonggi Korea
star name
unit-symbols
switzerland. kgm
lea vuoskkobiepmahat, mas plánejit vuskorákkiid sáhttit fievrridit Sveicii.
Name
ŠveicaName
Name
Sveicca franc
Šveicalaš duiska@ item Spelling dictionary
Stencils
Šveica
world. kgm
Sven Fischer
Pauliina Feodoroff, Sverre Porsanger, Irene Läns-, Heli Aikio, Ailu Valle, Heli Huovinen sekä kuvataiteilija
Professor Sverre Tønnessen cealká ná:
Comment
Name
Name
Name
Dávjá oažžu guođđit cissa-dehe varraiskosa.
@ action: button
, SVT ja YLE álggahedje ráđđádallamiid oktasaš mánáidprográmmain.
SVT Sápmi - mánáid TV
unit-symbols
SvahilagiellaName
Svahilagiella
City in North Carolina USA
volume-grid
Swatches
world. kgm
azerbaijan. kgm
SwazilandName
Name
Swazieana
SvatigiellaName
sweden. kgm
GenericName
SweepName
City in Saskatchewan Canada
switzerland. kgm
SWOP- emuleren
SWOP- gokčejuvvon
SWOP- prentenmasiidna
SWOP
color
Cyanalit
Cyanalit:
Cyan, Yellow
Cyan, Yellow, Black
Cyanalit, Magentaruoksat
Cyan, Magenta, Yellow
Cyan, Magenta, Yellow, Black
Cyanalit, Magentaruoksat, Čáhppat
Cyanalit, Čáhppat
Cyanalitdássi
Cyanalitdássi (dušše ivdnekaseahtta)
Cyanalidat
Name
Comment
Stencils
australia. kgm
City in Nova Scotia Canada
Sivvan lassibiebmamii leat leamaš ee. guohtoneatnamiid hádjáluvvan, vuovdečuollamat ja eará gilvaleaddji eanageavahanvuogit, mat leat geahpedan guohtoneatnamiid meari.
Name
Name
Dál lea juo arvvástallan ja čakčaluvvagoahtán, ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat sámedikki barggu olis.
Čakčat ja dálvit fas leat rátkimat ja biergobarggut.
Čavčča 2007 válggain válljejuvvon diggelahtuin lea boarráseamos anárlaš Pekka Pekkala, gii galgá njuolggadusaid mielde rahpat válgabaji vuosttaš čoahkkima.
Čakčat 2013 Oktasašrádio álggahii iežas sámegielat tv-ođđasiid sáddema váldegotti fierpmis.
Čakčat leat suohkanválggat ja sávannai, ahte ruvkeindustriija ovddideapmi loktanivččii válggain ságastallamii ja jienasteaddjit sáhtále váldit eakti vuogi mielde beali dákkár ealáhuspolitihkalaš ovddideapmái.
Čakčat lea maid sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkán, mas geahčaduvvo earenoamážit sámi giellaovttasbarggu ođđasit organiseren ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid ovdáneapmi.
Čakčat lea ulbmil oažžut sámedikki iežas doaimma viimmat ovdánit. Dán jagi mielde galget ovddiduvvot ja dohkkehuvvot sámedikki persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánat ja dađistaga álggahuvvot daid olláhuhttin.
Čakčat dollojun biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámis mearriduvvui das duohko adnot oassebeallečoakkáma mearrádusain eami- ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašservoša sajis álgoálbmot ja árbevirolaš eallinvuogi oamastan báikkálašsearvvuš - tearpma.
Čavčča hoahput dolvot mu bargomátkái Helssegii.
Čavčča mielde cealkámušárvalus gieđahallojuvvo sámedikki sierra orgánain.
Boazobarggut joatkašuvvet fas čakčamánus.
B argogirji čakčii
Čakča lea hui hohpolaš.
Čakča lea hohpolaččamus áigi sihke politihkas ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargamisnai.
" Čakča leamašan hui hohpolaš ja ráđđádallamat leat gáibidan olu ja ráđđádallamat leamašan nu sámedikki ja stáhta gaskkas go maiddái stáhtaráđi sistege.
"Čakča leamašan hui hohpolaš ja ráđđádallamat leat gáibidan olu ja ráđđádallamat leamašan nu sámedikki ja stáhta gaskkas go maiddái stáhtaráđi sistege.
Dán čavčča lea leamaš duođaid eatnat bargu.
Čakča lea vuolgán dievas leahtuin johtui ja sámediggelága miel ráđđádallamat leat álgán.
Align to:
unit-format
Syloti NagriKCharselect unicode block name
SylpheedName
Ii gávdnan symbola% 1 libcupsdconf- bibliotehkas.
symbolaid geavaheami.
KCharselect unicode block name
Symbola, matematihkka
Symbola, eará
SymbolaNAME OF TRANSLATORS
Symbolalaš liŋka
Symbolalaš liŋkkat
Ii sáhttán ráhkadit symbolalaš liŋkka,% 1 Dárkkis beassanvuoigatvuođaid.
It sáhte ráhkadit symbolalaš liŋkkaid% 1- protokollain
Symbola, modifikáhtor
SymbolatKCharSelect section name
Symbola, valuhta
The gradient will not repeat
mdraid-state
@ action: inmenu sync everything
mdraid-disks-state
Dagadettiin suttolažžan sámi kultuvrra ja sámi eallinvuogi risttalaš searvvuš, Laestadius ja su maŋisčuovvut daid mielde, eai jurddahan daguideaset vahátlaš čuovvumušaid boahttevaš sámi buolvvaide.
Daningo riegádanbeaivvi ii atnán 1800-logu Etiopias dehálažžan nu ahte ii leat vejolaš diehtit dárkilis riegádanbeaivvi.[1] Taytu goittotge gulai sohkii mii lei stivren davvi-Etiopia 1600-logu rájes.[2] Taytu bearrahis lei njeallje máná ja dan dihte son lei oahpan oalle eahpedábálaččat olu.
Don goas it riegát luomejeaggái, eadni láve leikošit fulkkiide mu birra.
SátnegirjereaiduComment
& Synonymasátnelistu
Synonymat/ hypernymat - ordnejuvvon geavahanfrekvensa ektui
Ii gávdnan "% 1 " - synonymasátnelisttu. Geavat " Rievdat giela " válljendihtii eará sátnelistofiilla.
Synonymat - ordnejuvvon sisdoalu ektui (dušše vearbbat)
Synonymat
Syntáksamerken
Syntaks:
Syntáksa:
Syntáksa:
Syntáksamerken
Syntáksameattáhus: eai leat doarvái argumeanttat
Syntaksfeil: Ikke nok argumenter
Syntáksameattáhus: Menddo ollu argumeanttat
Syntáksameattáhus: Eai leat doarvái argumeanttat
Syntáksameattáhus: menddo unnán argumeanttat
Syntaksfeil: For mange argumenter
Syntáksameattáhus
Smáhpayntáksameattáhus: Amas gohččun "% 1 "
Comment
Synta
QSynthGenericName
insert names of both spouses
Riegadanbeaivi
Riegádan mánás lea vuoigatvuohta nammii ja riikkavulošvuhtii.
Borašdávdagođus mearriduvvo dasto skála mielde mii gohčoduvvo Gleason.
@ info: whatsthis
Čále oasi nama:
Čális teavstta dahje bustáva maid áiggut ohcat dásaGoes to previous character
Čális ohcanteavstta dása
Čále máhppanama:
@ info: whatsthis
Čális málle nama: @ info: status
Čále nama:
Čális nama:
Fertet čállit rivttes beassansáni.
Čális fierpmádatčujuhusa:
Čális du beassansáni rievdadandihte heivehusaid:
Fertet čállit iežat beassansáni rievdadandihte du dieđuid.
Biepma sisa vulobeale kooda vai sáhtát sáddet čilgehusa
Čális makkár geavaheaddjinamas háliidat vuodjit prográmma.
Čális geavaheaddjinama mas háliidat vuodjit prográmma. @ title: group Title of a group that lets the user choose options regargin program startup
Čále vaikko makkár gohččuma deikke maid jáhkat lea ávkkalaš dása.
Čále nama maid addát prográmmii dása. Dát prográmma ihtá dáinna namain prográmmafálus ja panelas.
Delete last data item
Daga ieš gaskabálvaheivehusaid.
& Atte nama ivdnečoahkkádussii:
Čális fierpmádatčujuhusa:
Articlelist' s column header
Sisalođa
Sisadáhtaboksa
Sisalođa
& Sisadáhtaid dás
Comment
Sisa
Sisadáhta
Sisadáhta:
Sisafiila
& Sisačállon čujuhusat:
Dárbbaša dieđuid:
Biebmi 2
Biebmi 2 - molssaeaktu
Biebmi
Constellation name (optional)
Comment
Feedlist' s column header
Comment
Man galle sisagárit
dialogs-action
text-tool-action
SisačoallodoaimmatComment
Borašdávdda lassin leat máŋga dábálaš rievdama ovdarávssás mat sáhttet dahkat ahte PSA- árvu loktana varas.
SYP
City in New York USA
vealaheapmi) ja artihkkala 30.
Vealatkeahttáivuohta ja sierra doaibmabijut
muhto mii dattetge lea lobálaš ovddidan dihte bajitdásat ulbmila oaččuhit áigái
1. Vealatkeahttáivuohta mearkkaša ahte mánáid ii oaččo bidjat sierraárvosaš sajádahkii ovdamearkan oskku, liikeivnni dahje lámisvuođa geažil (artihkal 2).
duoid nuppiid EMK mearrádusaid čađaheami oktavuođas.
guovdileamos mearrádusat vealatkeahttáivuođas, omd. ON konvenšuvdna buotlágan
geažil EU siskkobealde.
Vealahangieldu gieđahallojuvvo maid Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid oktasašsoahpamušas, Eurohpá olmmošriektesoahpamušas, ON:a nállevealaheami vuostásaš oktasašsoahpamušas ja Eurohpá Uniovnna ovttaveardásašvuohtadirektiivvas.
Vealaheami gildosiid galgá tulkot nu, ahte dat gusket maiddái transolbmuid vealaheami.
Vealaheami gielddus guoská maiddái seksuálalaš heađušteami ja heađušteami sohkabeali vuođul.
Vealaheami gielddus guoská maiddái bálvalusgaskavuođa eará eavttuid go bálkáheami.
Konvenšuvdna vealaheami vuostái oahpahusas lea
dilálašvuođaid mat leat vuođđun láhkarihkku vealaheapmái dahje bisuha dan.
Áššedovdi joavku árvala
Oahppolágádusa čilgehus stuđentii Olbmos, guhte eahpida vealaheami, lea vuoigatvuohta oažžut farggamusat čálalaš čilgehusa oahppolágádusa meannudeamis.
Artihkkal 26, dan sadjái, ásaha oppalaš ja sierra vealahusgildosa: " Buohkat leat ovtta dásis lága ovddas ja buohkain lea mange erohusa haga earáid ektui vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa.
Artihkkal 26, dan sadjái, ásaha oppalaš ja sierra vealahusgildosa: "Buohkat leat ovtta dásis lága ovddas ja buohkain lea mange erohusa haga earáid ektui vuoigatvuohta oažžut seammá láhkasuodjalusa.
Vealaheapmi lea ovdamearkan maiddái, juos vejolašvuohta bargat badjeláigge barggu addojuvvo dušše albmáide dahje dušše nissoniid bargoáigi rievdaduvvo oasseáigásažžan.
Vealaheapmi lea ovdamearkan bargguid juohkin nu, ahte oktageardáneamos ja ahkideamos barggut addojit dušše nuppi sohkabeali olbmui.
Vealaheapmi lea maiddái nissoniid ja albmáid bidjan sierra sajádahkii áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte.
miellaguottuid ja boasttu ipmárdusat álgoálbmogiid birra.
Lea dárbu ahte vealahanáššeolmmái
Vealahanáššeolmmái, DO, bargá vealaheami vuostá.
Vealaheapmi intreassaorganisašuvnnain
Vealaheapmi eretcealkimiin ja luopmudahttimiin
Vealaheapmi gildojuvvo dásseárvolága lassin earáge sajis Suoma láhkaásaheamis.
Vealahangildosat eará láhkaásaheamis
Vealahangielddus ii gusto positiiva sierraoaibmabijuid dahje positiiva
EMK vealatkeahttáivuođa mearrádusa artihkkal 14 čuodjá ná:
eahpitkeahtes vealahangildosa iežas árvaluvvon sámekonvenšuvdnii, vrd. artihkkala 7
Erohustin mii lea áššálaš ja govttolaš, ja man ulbmil
Vealahangildosat leat maiddái bálvalusgaskavuođaid guoskevaš lágain.
Vealahanlága jelgii lea gildojuvvon vealahit olbmuid sin sohkabeali, etnalaš gullevašvuođa, oskku dehe eará oskkuipmárdusa, seksuálalaš mieđisvuođa, rámbiivuođa, agi, sohkabealmeaddileaddji identitehta dehe sohkabealmeaddileaddji olggosbuktima.
adnojuvvot vealaheapmin.
Vealahaneahpádus šaddá maiddái, juos olmmoš biddjojuvvo sierra sajádahkii vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Vealahaneahpádusa gomiheami dihte, bargoaddi galgá bastit čájehit duohtan, ahte bálkáerohusat bohtet eará, dohkálaš sivas go bargi sohkabealis.
Vealaheapmi oahppolágádusain
Vealaheapmi bálkáheamis ja bargogaskavuođa eará eavttuin
nuppiin sániin cealkki ráddjejuvvon náli ja čearddalaš vuolggasaji vealahansivaide.
čadnojuvvon vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide mat leat konvenšuvnnas. Eurohpalaš
Vealaheapmi bargoeallimis, oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain, lea gildojuvvon
Vealaheapmi barggu ordnemis
Vealaheaddji almmuheapmi lea gildojuvvon
star name
keyboard label
SysReq
SystemCLanguage
SYSTEM IS MISCONFIGUREDSplit-Brainraid-split-brain
Sysv- init- doaimmaheapmiComment
Sysv- init- doaimmaheami gozihanfiilaName
StuorruditComment
Čiekŋalis dialoga dárkkuhussan lea čielggadit sierra stáhtaid ja eamiálbmogiid buriid geavadiid áššis ja válmmaštallat mearrádusaid dili vejolaš buorideapmin " Nilla Tapiola čielggada.
Čiekŋalis dialoga dárkkuhussan lea čielggadit sierra stáhtaid ja eamiálbmogiid buriid geavadiid áššis ja válmmaštallat mearrádusaid dili vejolaš buorideapmin "Nilla Tapiola čielggada.
Čiekŋalis mearra
color
Čiekŋudedne ságastallamiiddáme geasi lahka.
Čikŋodat
Čikŋodat:
ČikŋodatillušuvnnatScreen saver category
Sivva ii leat goitge akto ruhtaministeriijas - oahpahus- ja kulturministeriija ii lean oba evttohange bušeahttaárvalusastis ruđa sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttimii iige prográmma obanassiige namuhuvvo sániinge ministeriija bušeahttaárvalusas.
Dagaha (dušše muhtun vearbbat)
Sivvan giellamáhtu láhppomii lea - dego Suomasnai - skuvlalágádus ja politihkka, mainna viggojuvvo dahkat kanadalažžan.
Sivvan lei kultuvrra nuppástuvvan, mii dáhpáhuvai ealáhusaid sierraneami geažil.
Ággan dasa lei dat, ahte sámedikki ja nuortalaččaid siidačoakkáma ovddasteaddjit hálide buoridit ealáhusaid sajádaga sierralágain, mat stivrejit ealáhusaid, go fas ministeriijaid oaidnun lei ealáhusaid ovddideapmi meahcceráđđehuslágas.
Dan sivvan leat dálkkádatrievdan ja gilvaleaddji eanangeavahanvuogit.
Almmatge ággan lea dat, ahte go darfeenergiija vearuhus ii leat loktejuvvon ruhtaministeriija evttohan dássái, de vuollebáza ferte dugŋojuvvot juoga eará sajes.
Sivvan dakkár gárggiideapmái leat leamaš earát go sápmelaččat ja birasdahkkit.
Sivvan dasa sáhttá leahkit allergiijareakšuvdna dehe ahte mánná lea vahágahttán čalmmi dehe ožžon riba čalbmái.
Dat soaitá dahkat álkibun gierdat dan.
world. kgm
spain_ provinces. kgm
waters_ world- class. kgm
turkey. kgm
SyrialašKCharselect unicode block name
mexico_ states. kgm
SyriaName
Syria Arába republihkka
Name
Syrialaš punda
Syrias, Afganistanis ja máŋgga earánai riikkas olbmot jápmet beaivválaččat soađis.
uruguay. kgm
vietnam. kgm
Čakč
Čakčamánnu
Čakčamánnu
ČakčEthiopian weekday 2 - ShortDayName
Čakčamánu álggus leat boahtime hui dehálaš čoakkámat.
Čakčamánu maŋimus vahku dollojuvvui sámedikki stivrra čoakkán.
ČakčOctober
eaiggáduššanvuoigatvuođas. Čakčamánus 2002 Sámedikki eananeaiggáduššanáššiid
Čakčamánu Eurohpá parlameanta lea ovccát árktalaš konfereanssa isidin.
Interneahta siidduid ođastusbargu lea leamašan jođus čakčamánu 2007 rájes, barggu bohtosin Sámedikki ruoktosiiddut leat 2.5. rájes njeálji gillii: suoma-, davvisáme-, ánaráš-, ja eŋgelasgillii.
čakčamánu
čakčCoptic month 12 - LongNamePossessive
čakčEthiopian month 11 - LongNamePossessive
čakčEthiopian month 11 - ShortNamePossessive
čakčof October
Čakčaluomu maŋŋel stivra beassá fas suokkardallat goas sámedikki čuovvovaš dievasčoakkán dollojuvvo, mat leat bušeahttavejolašvuođat čoakkámiid doallamii ja mot badjelmeare barggahuvvon čállingoddámet háhppeha buot áššiid válmmaštallat.
Čakčaluvvagođii ja sevnnjodišgođii
Čakčadearvvuođagat Sámediggi lágida álbmotčoakkáma Anárjávrre oasseoppalašlávas boahtte gaskavahkko 8.9. d. 16.30 sámi musea Siidda auditorias.
Čakčadearvvuođaiguin Vuottesjávrres Juvvá Lemet
syyteperiaate) ".
vealaheapmi ii lea leamaš.
Dát sivaheapmi lea duođaid imašlaš vuhtii válddedettiin sámedikki resursadási, golmma sámegiela dárbbuid ja vuođđooahpahusa dárbbu.
SZL
& Jietnadássádat
Jietnadássádat
& Ruovttoluotta dokumeanttas
Dáppe Suomas EMM lea oaivvildan, ahte Suoma spire- dehege beahtopolitihkka ii doaimma EU:a dihte.
Dáppe oahppá maiddái ollu sámiid historjjá, eará sámeguovlluid ja sámiid árbevieruid birra.
Dáppe davvin sámiid ruovttuguovllus eai leat maid darferiggodagat, eaige duođalaš vejolašvuođa atnit ávkki dan nuoskkidahtti ja hálbbes fossiilaboaldámuša.
Dáppe jurddaheapmi lei aivve nuppelágán go vuoigatvuohtaministeriijas.
Lea dehálaš, ahte sápmelaččat besset geavahit iežaset giela, vai sii basttále dovddahit iežaset dárkket ja ahte boasttoipmárdusaid sáhtálii gáržžidit nu unnin go vejolaš
doahpagiiddisguin juo iešalddes árbevirolaš dieđu ja máhtu.
Dál lea fas golihan áigi go lean mannan háve čállán blogga.
okto mearridit, muhto eará áššešlájaide fas dat lea ovttasdoaibman iešguđetlágan
ja ahte bálvalus lea maid sámi kultuvrra mielde.
vuođohis rihkkumiid vuostái.
sihkkarastojuvvot ekonomalaš vuođđu dakkár iskama várás.
lássahuvvat daidda ja eastit ođđa buolvamet duddjojeaddjáivuođa ja
Lea hui dehálaš váldit tableahtaid eastadan dihte infekšuvnnaid.
Lea hui dehálaš váldit tableahtaid vai ii oaččo infekšuvnna.
Tabloid liige
paper size
Tabloid
City in Alberta Canada
CSV separator
City in Washington USA
india. kgm
russia_ subjects. kgm
world. kgm
TajikagiellaName
TažihkagiellaName
City in Gangwon Korea
TagalogKCharselect unicode block name
TagbanwaKCharselect unicode block name
sárggis mii ii heiveQXml
Dákkár árvomáilbmái ruvkedoaibma heive hui hejot.
Dán áššái galgá sámi parlamentáralaš ráđđi giddet earenoamáš fuomášumi boahtte doaibmaáigodagastis.
Dán áššiin sámediggi ferte bargat.
Dán rádjái heahteguovddáš ii leat bálvalan áššehasaid sámegillii ja sávan, ahte dilli buorránivččii heahteguovddášođastusa mielde jos resurssat luovvanivčče áššehasbálvalusbargui.
Dán rádjái rievtti mielde buot áigi lea mannan rutiidnabargguid dikšumii, čoakkámiidda, cealkámušaide ja cealkámušvivdagiidda oahpásnuvvamii ja váibadahtti mátkkošteapmái.
Dán rádjái lean dušše okte mannan oaggume Deanus ja dasanai lea juo 20 jagi áigi.
Dán rádjái ságadoalli lea válljejuvvon álohii konfereanssa maŋŋel ja ságadoallin leat doaibman eanasin davviriikkaid ovddasteaddjit.
Dán rádjái sámediggi lea dahkan čálalaš evttohusaid doaibmadoarjagisttis iige bušeahtas leat ráđđádallojuvvon ministeriija ja sámedikki gaskka.
Dán rádjái Suopma lea vuorddašan ja orustahttán soahpamuša ratifiserema, muhto dál sámedikki álgga lea bidjan johtui ratifiserenproseassa.
Dán bloggai čoahkkanit maiddái maŋimus áiggiid ovdan leamaš áššiid dihte ovdalaš juovllaid dáhpáhuvvan áššit, maid lea vealtameahttun kommenteret dáid maŋimus áiggiid dáhpáhusaid dihte.
Dán sierračájáhussii lea buohkain friija sisabeassan.
SSL- doarjja ii leat olámuttus dán KDE- veršuvnnas.
Dan giellaoahpahusa leat sámiin vuoigatvuohta oažžut vaikko
Dán biehtadahkes dillái ja earenoamážit rasisttalaš čálašeami biehtadahkes váikkuhusaide Eurohpá Ráđđi leanai hui dávjá gidden fuomášumi ja ávžžuhan Suoma riepmat doaibmabijuide dili buorideami várás.
Dán čoakkámii oassálaste buot árktalaš riikkaid ovddasteaddjit earret Kanada, man ovddasteaddji ii beassan čoakkámii riikka sispolitihkalaš dili geažil.
Dán láhkaevttohussii ii gusto earenoamážit sápmelaččaid guoskadeaddji Interreg Sápmi-fidnoprográmma.
Dán áššái laktása maiddái dat, ahte nállevealahankomitea ávžžuhii Norgga vuolggahit earenoamáš geavatlaš lassidoaimmaid vai dihto oalle áitatvuloš álgoálbmotjoavkkuid - dahjege nuortasámiid - vuoigatvuođat dorvvastuvvojit já gárggiiduvvojit áššálaččat.
Dása laktáseaddji mohkkás gažaldagat eai leat vel dutkojuvvon viidát.
Dán rádjái gundá (suohkan) lea gullan dušše fitnodagaid, mat barget turismmain.
Dán rádjai Ijahis idjii mánáid ja nuoraid beaivái leat boahtán bures dieđiheamit birra oppa Sámi guovllus.
Dán rádjái dialoga aŋkke sápmelaččaid ja komišuvnna gaskkas ii leat leamaš.
Name
Dát vuoigatvuohta ii sáhte čurvojuvvot doarjjan go riektedoarrádallama duođalaš vuođđun leat eahpepolitihkalaš rihkkosat dahje dagut, mat leat Ovttastuvvon Našuvnnaid ulbmiliid ja vuođđojurdagiid vuostá.
Dása figgojuvvo maiddái dainna, ahte stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččaid doaimma váikkuhusat servodateallima sierra surggiin árvvoštallojit sierra nissoniid ja albmáid dáfus.
Varra du kontus ii leat beassanvuoigatvuođat dán resursii.
Dus eai dáidde leat čállinvuoigatvuođat dán resursii.
Dus ii dáidde leat lohpi lohkat resurssas.
Dán jovkui rehkenastojuvvojedje álggus 26 álbmoga, ja sámit ledje okta dain.
Dán luohttehis siiddus lea liŋka% 1: ii. Háliidatgo čuovvut dán liŋkka?
álbmogii váttis duohtan deavdit iežaset vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna
Dán konvenšuvnna nannen vuoigatvuođaid sisdoallu dieđiha ahte berre leat
Dán konvenšuvnna nuppástuhttin dahkkojuvvo golmmain sámedikkiin
Konvenšuvnna nuppástuhttin Dán konvenšuvnna nuppástuhttin dahkkojuvvo golmmain sámedikkiin ovttasráđiid ja artihkkala 48 mearrádusa mielde.
Rešeavttakeahtes dálkasat eai gullo dán allagollosuodjái.
Dán dilálašvuhtii oassálastá maiddái Dásseválddi Presideanta.
Dán dajaldahkii lea álki guorrasit.
Dán bonjuvuođa galggalii eanan- ja meahccedoalloministeriija divvut.
Dat dat lea šaddan boađusin go
Dása várra váikkuha dat, ahte sámevuohta ii oidno mus olggosguvlui easkkago dalle go cokkan iežan gávtti badjelii.
Sis galget leat seammadássádas vejolašvuođat oassálastit buot sámi servodatsurggiin.
- deattuhit ahte sámi álbmoga sávaldat, dáhttu ja vuoigatvuohta váldit badjelasas
- čalmmustit dehálažžan ahte sámiid iešmearridanvuoigatvuohta sierra álbmogin
Deattuha dan oktavuođas ahte lea dárbbašlaš ahte náššunalstáhtat, jagi 1751 rádjesoahpamušaid, nugo maid lappekodisilla ja álbmotrievtti mielde, maiddái ain dovddastit ja doahttalit sámi álbmoga vuoigatvuođa geavahit ja hálddašit iežas luondduriggodagaid ja resurssaid buoremussan sámi servodahkii ja deattuha ahte ii guđege dáfus lea vejolaš váldit eret sámi álbmoga birgenvejolašvuođaid;
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Buohtalastte šearpmaid
@ action
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Constellation Line
Highlighted Constellation Boundary
refers to the band of stars in the sky due to the Galactic plane
Constellation Boundary
Clear the text of HotSync messages
Háliidange giitit sámedikki sin bargan guhkálaš barggus sámenuoraid sajádaga buorideami várás.
Háliidan maiddái giitit ovddit nuorra doaibmiid geat leamaš ovddideamen nuoraidráđi ja ráhkadeamen doaibmandili mas lea somá bargat.
City in Fyn Denmark
TahitigiellaName
Giddes
Giddes modifikáhtorboaluid
Giddes válljenboallu lea rievdadan stáhtusaName
the angle of an object above (or below) the horizon
Name
use 'night vision' color scheme
object name (optional)
Násti
Dát leahttu lea issoras jođán.
Ráhta
Astronomiija
Advanced URLs: description or category
NástereaiduName
Dáhtošin sirdit dán seammá dovddu ja friijavuođa maiddái boahttevaš buolvvaide, beroškeahttá das ássetgo sii sámeguovllus dahje dan olggobealde.
DahjeAnd_ condition
dahje
Dahje
dahje
DAHJE
Dáiddabajásgeassimiin figgat máná persovnnalašvuođa máŋggabealat ovddideapmái.
Dáiddašaddadeami lassin maid sámi dáiddarat dárbbahit doarjaga iežaset dáidagiin bargamii ja dan oidnosii oažžumii, dáidaga olggosbuktimii.
Dáiddačájáhusa maŋŋel sámediggi fálai sámi girkobeivviid ávvudangussiiide eahketmállásiid, maid olis mus lei illu luobahit sámedikki kulturlávdegotti juohkin gudnebálkkašumi eanodatlaš Anni-Marja ja Helena Valkeapääi earenoamážit sudno sámi vuoiŋŋalaš kultuvrra buorrin bargan badjel 40-jahkásaš barggus.
Dáidda lea álohii gullan sámi kultuvrii ja namalassii nu ahte sámi dáidagis vuhttojit kultuvra ja dan árvvut.
Dáidda lea maid sáhttán váldit politihkalaččat beali sápmelaččaid sajádagas ja das mot sápmelaččaiguin lea meannuduvvon.
Dáiddadáhpáhusa bargobájit rahppojuvvojit juo ovccis, muhto ieš dánsunčájáhusat álget diibmu 12 Ohcejotnjálmmi skuvlla sáles.
Dáiddadáhpáhussii bovdejuvvojit buot sámemánát ja nuorat sihke sámegiela dahje sámegielat oahpahusas leahkki mánát ja nuorat.
Dáiddadáhpáhus
Dáiddadáhpáhus háliiduvvui lágiduvvot Roavvenjárggas, go gávpogis ásset mearkkašahtti olu sámenuorat, geat eai ovdal leat oassálastán dáiddadáhpáhussii ja dušše muhtimat leat ožžon sámegiela oahpahusa skuvllas.
Dáiddadáhpáhus lágiduvvo dál vuosttas háve sámeguovllu olggobealde.
Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Roavvenjárggas nuoraidbáiki Mondes ja temán lea musihkka dan buot surggiin.
Ohcejotnjálmmi skuvlla sále dievai maŋimuš stuolu mielde duorastaga 26.3.
Dáiddadáhpáhusa 2009 njuolggadusat
Dáiddadáhpáhusa eará lágideaddjit leat Johtti Sápmelaččat ry.
Dáiddadáhpáhusa válmmaštallin sámedikkis bargá Anni Näkkäläjärvi (anni.
Dáiddadáhpáhusa válmmaštallin sámedikkis doaibmá oahppamateriálaplánejeaddji Anni Näkkäläjärvi (anni.
Dáiddadáhpáhusa válmmašteaddjin sámedikkis doaibmá oahppamateriálaplánejeaddji Anni Näkkäläjärvi (anni.
Dáiddadáhpáhusa riikka dási temán lea dánsun.
Taidetapahtuman yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut aina myös lasten ja nuorten saamen kielen taidon ja saamelaisen identiteetin vahvistaminen.
Dáiddadáhpáhus lihkostuvai hui bures.
Dáiddadáhpáhus bistá dán jagi guokte beaivvi, ja dat álggahuvvo gaskavahko eahkeda konsearttain, man váldonásti lea rapmusihkkár Ailu Valle.
Taidetapahtumassa palkittiin myös
Dáiddadáhpáhusa stipeanddain bálkášuvvojedje čuovvovaš joavkkut:
taidetapahtumaSSautSjokiSuunkoululla
Dáiddadáhpáhusas válljejuvvo sámenuoraid ovddasteaddji riikkadási Nuorra Kultuvra-dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Lappeenranta-gávpogis miessemánus.
Dáiddadáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit Nuorra Kultuvra MOVES - dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Oulus 20.-22.5.2011.
Dáiddadáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit Nuorra Kultuvra SOUNDS - dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Turku - gávpogis 25.-27.05.2012.
Dáiddadáhpáhusat leat ilolaš dáhpáhusat, maidda ráhkkanit viššalit olles jagi sihke skuvllain ja astoáiggis.
Dáiddadáhpáhus doarju nu nuoraid dáiddalaš áiggeájiid go sámegiela geavaheami.
Taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun alun
Taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvun alun vuo
Dáiddabargguid birra muitala stáhta dáiddabargodoaibmagotti várreságadoalli Veli Granö.
Dáiddaduojit Sámekulturguovddáš Sajosis Stáhta dáiddačoakkáldat / Stáhta dáiddaduodje doaibmagotti diŋgon dahkosat
Dáidda sáhttá ovttastahttit ja buktit sámi kultuvrii ođđalágán oinnolašvuođa ja maiddái váldokultuvrra ovddasteddjiide čeavláivuođa das, ahte sin orrun riikkain gávdno ná máŋggalágán ja rikkes kultuvra.
šattuid, elliid ja eará luondduváriid birra, ja das mo daid lea riekta hálddašit.
Dehe go galgá dahkat juoidá masa ii liiko.
ma dahje ovdanbuktima báhpára ala (vejolaččat govain / govaiguin ja teavsttain).
geavahit, de galgá šiehtadallojuvvot daiguin sámiiguin maidda dat guoská ja
Comment
Diidalámppá lea mánáidkulturguovddážiid fierpmádat, man dárkkuhussan lea ovddidit mánáid ja nuoraid dáidda- ja kulturbálvalusaid olles riikkas doarjumiin dálá mánáidkulturguovddážiid doaimma ja ovddidit dás namuhuvvon bálvalusaid šaddama dohko, gos dat eai vel leat.
Diidalámppá mánáidkulturdoaibma lea viidánan jagiid áigge árbevirolaš kultursektoras oassin viidásut dáidda- ja kulturbajásgeassima, ja oassin dearvvasvuođa ja buorredili guoskevaš barggu.
dahje nu ahte fitná geahččamin válgalogahallamis bajábeale báikkiin máinnašuvvon áigge.
aláhusaiguin dahje muđui bajásdoallat ja ovddidit sámekultuvrra.
KCharselect unicode block name
Tai LeKCharselect unicode block name
DAHJE lasihuvvojit veahá čohkkánsajit ja lávdi unniduvvo:
dahje árvodásis muđui. "
gaskaneaset soahpat vuoigatvuođain guođohit bohccuid nuppi riikka rájiid
nepal_ zones. kgm
waters_ world- class. kgm
finland_ regions. kgm
world. kgm
dahje poastačujuhussii: Sámediggi, Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, Sajos, 99870 Anár.
heli. huovinen (at) samediggi. fi
dahje sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas ritva.
dohkálažžan jienastit áirasiid sámedoaimmaide dahje sámediggái.
eaige rihko stáhtarájiid.
Dehe ii sáhte dahkat maidege.
Dáidagis lea mearkkašahtti váikkuhus oaiviliid hábmejeaddjin ja dáidda lea dego láse jearaldatvuloš kultuvrii.
Dáiddalaš doaimmaidasas vuođđuduvvi musihkkabargobájiid son lea doallan ee. fáŋggaide ja gárrenávdnasiin beasadeaddji olbmuide.
plug-in-action
Dáidagiin sápmelašvuođa sáhttá gieđahallat máŋggabealagiid.
boahtteáigi lea hui olu din duohken.
Dáidagii gullo dávjá maid politihkka ja maid Niillas iská váikkuhit servodahkii iežas dáidaga bokte.
Dáiddár
Dáiddár Marja Helandera dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás.
Dáiddár Outi Pieski dáiddabargguid gieđahalli preassadieđáhus dás.
Dáiddárat ovdanbuktet dáid gažaldagaid: mii guoská midjiide buohkaide?
Dáiddárat Marja Helander ja Outi Pieski muitaleaba dujiideaskka birra, mat leat oidnosis Sajosis.
Skuvlen galgá gárgehit máná ovttaskas dáidduid ja bajidit máná olmmošvuoigatvuođaid ja iežas giela ja kultuvrra gudnejahttima, vásttolaš riikkavulošvuođa, utnolašvuođa, sohkabeliid dásseárvvu ja birrasa gáhttema.
Bardi Minna Saastamoinen máhttá bures sámegiela ja leage bálvalan girjelágádusaid maiddái Norgga bealde.
Giitit stuđeanta Kaisa Tapiola veahki ovddas tabeallaid ja govaid ráhkadeamis ja giellajorgaleaddji Irma Laiti ja Anja Vest giela dárkkisteami ovddas.
Albmealit1color
Asuralit1color
Albmealit2color
Asuralit2color
Albmealit3color
Asuralit3color
Asuralit4color
Albmealitcolor
Asuralitcolor
color
Color name
stuoribuš mearis, lea leamaš barggu rápman.
Albmi
Advanced URLs: description or category
burma. kgm
china. kgm
finland_ regions. kgm
iran. kgm
kyrgyzstan. kgm
waters_ world- class. kgm
cameroon_ departments. kgm
china. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
israel. kgm
Name
TaiwanName
puertorico. kgm
russia_ subjects. kgm
bhutan. kgm
vietnam. kgm
philippines. kgm
switzerland. kgm
waters_ world- class. kgm
gilážiid oasseeaiggádiin lea okto dahje ovttas nuppiiguin leamaš vuoigatvuohta man
Name
TažikistanName
Tažikistan
Julian Day
vealaheapmi ii dáhpáhuva.
sohkabealit leat dássálaga, de artihkkala 44 namahan ovttasbargolávdegottis berre leat
Maŋábeallibalance
A button on a Remote Control
go to previous image
City in Nova Scotia Canada
MaŋosComment
_Duogáš
Go forward in browser history
Kanadas ruoktot Sápmái
Sápmái ollen
Maŋos
Maŋos@ action
& MaŋosOpposite to Back
Davvisámegiella / Nordsamiska
Erenoamáš bátnedikšodoarjjaSärskilt tandvårdsbidrag
Jávohisvuođa gáibádus ja suolemassandoallama njuolggusvuohtaTystnadsplikt och sekretess
Varraiskkus: PSABlodprov: PSA
Duogáš gárri
Maŋŋebearpma siskkobealde leat lassegažaldagat, maid vehkiin sáhttá čiekŋudit teavstta ipmirdeami ja giela oahppama.
Duogábealgárri
Backslash
Maŋábealli
layer-mode-effects
Maŋos
Duogášgárri
Maŋemuš árkabiebmi
Taka
Danne lea dárbu daid čilget dárkileappot.
Erenoamážit čoahkkebáikkiin sámiid ealáhusstruktuvra odne ollu sulastahttá dasa mii
City in Gironde France
Taktihkka ja strategiijaName
TaktihkkaspealluName
TaktihkkaspealluName
Tala
star name
star name
Dattetge vuhtto ovdáneapmi dán
Dás oažžut ovdačájeheami aitto válljejuvvon hámis dárbbaškeahtta dan váldit atnui olles čállinbeavdái.
Dán guovllus sámegiella ja dárogiella leat ollásit ovtta dásis
Dán artihkkalis lea mearkkašupmi vuos ja ovddimusat
Dát artihkkal lea vuos ja ovddimusat deaŧalaš dilálašvuođaide mat leat
dáinna
Dáinna Fellman čujuhii sápmelaččaide, geat eai bargan bohccuiguin.
Dán funkšuvnnas eai leat paramehterat.
Dáinna háliiduvvo caggojuvvot dili politihkalažžan šaddan ja gudnejahttojuvvot olbmuid priváhtavuohta ja deattuhuvvot dat, ahte válgalogahallan lea sierra ollisvuohta sámedikki árgabeaivve barggus.
City in Florida USA
algeria. kgm
usa. kgm
Dál (2011) stuđeren Lappi universitehtas luohkáoahpaheaddjin vuosttas jagi.
Dál orun Johkamohkis gos mun studeren Sámij åhpadusguovdásj is siste- ja dipmadujiid.
Dál orun Guovdageainnus, gos váccán sámegielat allaskuvlla, Sámi allaskuvlla, ja áiggošin gárvvásmuvvat sámegielat luohkáoahpaheaddjin.
Dán vuoru Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus plánejuvvo ee. árktalaš fearánpárkka ráhkadeapmi Čoalmmevárrái, girdiseaivunsaji ráhkadeapmi Gilbbešjávrre gillái, " luonddu seasti " hissa huksen Sáná nala, Jiekŋameara ruovderáŧi huksen ja ođđa luottaid dahkan Natura-viidodahkii.
Dán vuoru Gilbbešjávri 2020-gárgehanfidnus plánejuvvo ee. árktalaš fearánpárkka ráhkadeapmi Čoalmmevárrái, girdiseaivunsaji ráhkadeapmi Gilbbešjávrre gillái, "luonddu seasti" hissa huksen Sáná nala, Jiekŋameara ruovderáŧi huksen ja ođđa luottaid dahkan Natura-viidodahkii.
Nuortalašnuorain ii leat dál makkárge searvi iige ordnejuvvon doaibma, nuoraidráđđi oaidnáge dehálažžan ealáskahttit nuortalašgiela ja kultuvrra, buktimiin nuortalašnuoraid oktii.
Dán vuoru mis lea bušeterejuvvon SPR:a bargui 15 000 euro nu ahte beare stuora bidjosiiguin eat sáhte jođiheami dikšut.
Dál maid ásan Leammis, vánhemiiddán luhtte.
Dál lean ilolaš das go sáhtán iežan oasil ovddidit anárašgiela sajádaga dálá barggu sihke maiddái musihka bokte.
Dál lean duddjomin alccen skuvlaatnui sistelávkka.
Dán háve lea válmmaštallamin davviriikalaš sámesoahpamuša rájáid rastá olli oktasašbarggus.
Dán háve sámegielat bálvalusaid fitnašuvvan, buorideapmi ja ovddideapmi leat ovttaskas olbmuid veagas.
Dán vuoru stuorimus buncar báikkálaš dásis Anára suohkanis ja Soađegili suohkana Sámi bálgesa viidodagas lea mášengolleroggan, mii moive jogaid, márrá eatnamiid sisa ja lasiha meahccejohtalusa ja lea árrun bohccuiguin bargama dáfus ja dieđusge váikkuha vahátlaččat guollenáliide.
Dál mii dahkat ođđa lávlagiid čuovvovaš guhkes jietnaskerrui, nu ahte mus manná musihkadahkamii ollu áigi, muhto dat ii daga maidige, dasgo liikon čállit lávlagiid sániid ja bidjat daidda nuohta.
Dál dilli ráđđádallamiin lea dakkár, ahte SPR:a linjján lea, ahte davviriikkalaš sámesoahpamuš galgá čuovvut nu dárkilit go vejolaš áššedovdijoavkku jagi 2005 evttohan hápmosa.
Dál doaibmama ruhtadit Oahpahusministeriija ja stáhta filbmadáiddadoaibmagoddi.
Dál doaimman Suoma sámenuoraid stivrra várreságajođiheaddjin ja dán jagi doaimmas álggahan sámedikki nuoraidráđi várreságajođiheaddjin.
Dál barggan Anáris anárašgiela giellabeasis dahjege beaiveruovttus, gos mánáide hállojuvvo dušše beare anárašgiella.
Dáinna dikšunbargoveaga čatnasemiin iežas bargui ja nana sámegiela- ja kultuvra máŋggabealat ja soddjilis dáidduin leat ollášuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat, maiddái daid sámemánáid, geaid sámegiela máhttu lea leamaš heittodut.
Dáinna háliduvvo čielgasit čujuhit dasa, ahte sámi boazobargomálle ii šat oba livččege ja ahte boazodoalloláhka guoská buohkaid seamma ládje.
Dákkár jurddaheapmi ii guotte guhkás ja manna ruossalassii sámi kultuvrra ja mátkedoaibmaealáhusa dárbbuiguin.
meannudeapmi lea lobálaš RDK artihkkala 1 nr. 4 mielde go lea dárbu dasa
oassi sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođas, geahča artihkkala 3.
Dakkár ovdáneapmi lea dattetge das gitta dan golmma stáhta harmoniseremis. "
10 ovttalágan ON álgoálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusain, man oppalaš ráhkadusas ja earenoamážit 46 artihkkalis boahtá čielgasit ovdan, ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta berre ollašuvvat stáhtaid viidodagaid čavddisvuođa dahje politihkalaš oktilašvuođa olis.
Dakkár mearrádus
Dakkár bargovuohki sihkkarastá ovttadássásašvuođa, duođalašvuođa ja árvvusatnima álgoálbmotvuoigatvuođain ođđa konvenšuvnna ieš ráhkadeamis ja dohkkeheamis.
goalmmát lađđasa njuolggadusain, mii cealká ahte riikkalaš oahppoplánat galget
Dákkár mearridanváldi ii leat vejolaš sámedikkis sámedikki sturrodaga geažil.
Dákkár sáhka lea hui várutmeahttun ja maid roava ja áššehis deaddin Suoma stáhta guovdu.
Dákkár doaibma lassánivččii sihkkarit, earenoamážit go dakkár riikkain, mielde lohkkon Kiinnás ja Japánas, leat mearkkašahtti resurssat.
Dákkár uhkideapmi lea lágaheapme ja hui heivemeahttun suohkanlaš luohttámušolbmui.
Dákkár ođastusa lea vejolaš dasto ollašuhttit álbmotlaččat almmá EU miehtama haga.
Go dakkár
máhtu dáfus dakkár geatnegasvuohta lea soahpá ON-konvenšuvdnii mii lea
Dákkáraš eiseválddiid reivvestallan sulástahttá Sovjeltlihtu áigásaš doaimmas, goas sápmelaččat ja álgoálbmogat doarrádallojuvvoje.
Dakkár ovttasbargu lea dárbbašlaš seailluhan dihte
Dakkár ipmárdus lea maid biddjojuvvon vuođđum Eurohpalaš olmmošvuoigat
heapmái artihkkala 6 nuppi lađđasa mielde.
Dáinna dikšunbargoveaga čatnasemin iežas bargui ja nana sámegiela- ja kultuvra máŋggabealat ja soddjilis dáidduin leat ollášuhttojuvvon buot sámemánáid gielalaš vuoigatvuođat, maiddái daid sámemánáid, geaid sámegiela máhttu lea leamaš heittodut.
Dákkáraš bargojuoguin lei almmatge viggojuvvon beaktilis čoakkánmeannudeapmái, muhto čuolmmahis vuohki dát gal ii lean earenoamážit álgoálbmogiid dáfus.
Dakkár geatnegasvuođas lea mearkkašupmi erenoamážit Norgii ja Ruŧŧii.
Dakkár áittardeaddji mearriduvvui Norgga
Dakkár guovttebeallásaš orgána lea jurddašahtti
Dákkár gárgeheapmái suohkanis ii lean beroštupmi iige fidnu lean váldon plánii mielde.
Dakkár meannudan
Dákkár sámi politihkka ferte nohkat ja ferte sirdásuvvot áššeguovdásaš parlamentáralaš digaštallamii.
Positiiva sierrameannudeami ulbmil lea oažžut áigái unnitlogu ja
Go sámiid rievttálaš, kultuvrralaš, ekonomalaš, sosiála, ealáhuslaš ja politihkalaš sajádat galgá nu sihkkarastojuvvot, de dat sihkkarastin berre dáhpáhuvvat ee. sierra sámekonvenšuvnnain maid stáhtat sohpet gaskaneaset. "
Njuolggadusaid dakkár
Dakkár dohkkeheapmi lea čielgasit
Dákkár ságastallamis ollislašgovva sevnnjoda jođánit.
Dakkár dáhpáhusas vuoigatvuođa doalli riektedilli sáhttá leat
Dákkár dilis mii sápmelaččat galgat doarjut
Dákkár dilis lea dehalaš, ahte sámit doibmet ovttas beaktilit iežaset vuoigatvuođaid beales.
Dákkár dilis lea váttis govahallat, ahte sámi soahpamuš - evttohus gárvána dasa biddjon mearreáigge siste, jagi 2015 lohppii.
dássásašvuođa.
Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat.
Dákkáraš ipmárdusat leat ollásit sámi árbevirolaš dieđu, muitalanárbevieru ja sámi servoša historjjá vuostásaš oainnut ja dat fal viiddidit negatiivvalaš gova sápmelaččain ja seammas maid hásttuhit min kultuvrramet vuođu ja álgoálbmotsajádagamet.
návccaid ávkkástallamis.
Dakkár lohpi lea áiggi dáfus ráddjejuvvon.
Dakkár boares ovttaráđálaš
deaŧalaš, dasgo dallego dakkár šiehtadallamat berrejit álggáhuvvot, Sámedikkis dávjá
Dakkár doaibmabijut leat maid viehka deaŧalaččat go áigumuš lea seailluhit sámi
Dákkár dovddastusat leat ein deháleabbo doarjagat
Muhtimat ožžot áŧestusa ja vedjet heajuid go juhket.
sámi servodahkii. Das lea sáhka sihke lahkavuođas sámi kultuvrii, gillii ja
Dákkár bargojoavkkut nammaduvvoje Abs-regiimmas (acces and benefit sharing), etihkalaš kodain ja máŋggajahkásaš bargoprográmmas.
Spesiálaraporterejeaddjái muitaluvvon oktasaš fuolla lei dat, ahte sámedikkit bastet doaibmat ja mearridit iehčanassii dušše ráddjejuvvon vugiin Sámi álbmoga áššiin daidda lágain meroštallojuvvon doaibmaválddi ja bargguid geažil.
ovdamearkka dihte artihkkala 3 ja kapihttala III artihkkaliid dáfus.
Dákkár ovdamearkkat leat oalle olunai.
rusttegiiguin garvit boazodoalu hearkkes guovlluid dahje bidjat daid nu ahte eai
Dákkár hoahkamat leat davvisámegielas ee:
Jurdda lea ahte dakkár málliid lea
Dakkár vuoigatvuođaide gullet ee. vuoigatvuohta eallimii, persovnnalaš friddjavuohta ja guoskameahttunvuohta, johtalanluomusvuohta, priváhtaeallima suodji, searvvadanluomusvuohta ja opmodatsuodji.[2]
Dakkár vuoigatvuođaide gullet ovdamearkan vuoigatvuohta bargui, sosiáladorvui ja oahpahussii.
Dákkárat leat ee. mánáid beaivedikšun- ja boarrásiidbálvalusat.
Dakkár árbejuvvon dieđuid lea dárbu árvvoštallat dárkilit, go daid eat sáhte viidát hilgut.
Dakkár positiiva sierradoaibmabijut eai galgga adnojuvvot ehpe
Dákkár positiivvalaš signálaid mii dárbbahit lasi sierra ministeriijain.
áššiid mat heađuštit rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama.
Ovdamearka dakkár rihkkosis lea goddin, veagalváldin ja roaves illasteapmi.
Dakkár sámi dutkan
sánit leat oalle olu ee. hovdenláhkaásaheami ollislaš ođasmahttima sivas.
okkupašuvdna ja irradeaktilis vealaheapmi, main oktilaččat ja fasttit rihkkojuvvojit
Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go máŋga váhnema deaivvadit mánnádikšunguovddážis.
Dakkár doaibmabijut eai galgga álggahuvvot álgoálbmoga
Dákkár čuoččuhusaiguin duddjojuvvo diđolaččat ja vásedin miellagova sámi álbmoga ovttamielalašvuođa hedjoneamis, duddjojuvvojit duođalašvuhtii gullameahttun soahpameahttunvuođat sápmelaš joavkkuid gaskii ja háliiduvvo háddjejuvvot sámi álbmot nu ahte diđolaččat geahnohuhttojuvvo sámi kulturiešstivrema sajádat ja oktilašvuohta.
Dákkár čoakkámiin máŋggain leat iežaset politihkalaš ulbmilat, dego dál kveanain.
Dakkár
mearrádussii lassin giellanjuolggadussii, vuolgá dan duohtadilis ahte oassi boazo
Dákkár diđolašvuođa lasiheami galggašii ovddidit earret eará vuođđo- ja gaskadási skuvllaid sihke universitehtaid oahpahusprográmmain.
Dákkár diđolašvuođa lassáneami galgá ovddidit ee. vuođđo- ja gaskadási skuvllaid ja universitehtaid oahppoplánain.
Dákkár doaimma sámediggi doarju ja boahtá doarjut.
Dákkár mánáid rievttes giellaoahppanbáiki lea sámegiel giellabeassi.
Dán vuoru fáddán ledje suvdilis luondduriggodagat ja eallinvejolašvuođat árktalaš guovllus sihke allaskuvlen- ja dálkkádatrievdangažaldagat.
Dán vuoro Ante hálida leat mielde huksenbargguin.
Ii oktage moduvla gieđahallá dán goartta
Dat fámuiduvvá go Gonagas nu mearrida.
Dálá plánaiguin suohkan ádjá sápmelaččaid diđolaččat ja plánaid mielde eret Eanodaga suohkanis.
Dát ceakámuš maid siviilaáittardeaddji buvttii, lea leamaš deaŧalaš sámiid
Dáinna lea háliduvvon deattuhuvvot, ahte dárbu boazodoallolága rievdadeapmái ii livčče.
Dán oahpahusbargiid skuvlenprošeavttas lea stáhtaveahki olis vejolaš buhttet oassálastiid mátkegoluid.
Dán oahpahusdoaimma bargiid skuvlenprošeavtta olis lea vejolašvuohta buhtadit oasseváldiid mátkegoluid dađe mielde go mearreruhta luoitá.
Dát boallu váldá válljejuvvon duođaštusa eret duođaštusvuorkás.
Dáinna boaluin sáhtát iskat jus válljejuvvon duođaštus gusto.
Dáinna boaluin sáhtát olggosfievrridit válljejuvvon duođaštusa máŋga formáhtaide.
jearahuvvon bálvalus ii dorjojuvvo dán socket: a várás
Dáinna vuosttamuš rádjesoahpamuškodisillain, man namma lea Lappekodisilla,
Dán registarastimii ledje sihke vuostálastit ja doarjut, muhto moadde jagi dás ovdal dat heaittihuvvui, ja maŋimuš álbmotlohkamiin jerre dušše makkár gielaid olmmoš máhttá, ja dallehan ii leat vástádus dasa, galle sámi leat odne.
Dán gurgadusas sáhtát heivehit guovddáš coahkkaleapmi namahusholggas dahje rámmas.
Dáinna seminárain sámediggi háliida maiddái hástit ja movttiidahttit sierra oassebeliid bargat sámegiela nannema várás.
Jos dán dási oahpahusas dušše
Dáinna vugiin giella hukse min oktasaš máilbmámet ja kultuvramet.
Ná lea lávdegoddi gihppen artihkkala 27, mii gieđahallá unnitloguid vuoigatvuođa searvat mearridemiide mat sáhttet čuohcit sin kultuvrii ja indentitehtii, artihkkaliin 25, mii gieđahallá searvama mearridemiide, ja vel artihkkaliin 1, mii gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa oktan gildosiin álbmoga iežas birgenvejolašvuođaid rievdideami vuostá.
Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo.
Vejolaš lea ahte dan jearaldagas lei dahkamuš duoinna ortnegiin.
Dán " ođđa meroštallamis " nappo galggalii leat guoskkahansadji smiehttamuša evttohusa 3 §:a 2 čuoggái; son lea ieš dehe aŋkke okta váhnemiin dehe ádjáin ja áhkuin lea sohkaservošisttis oahppan sámegiella vuosttaš giellanis.
Dán "ođđa meroštallamis" nappo galggalii leat guoskkahansadji smiehttamuša evttohusa 3 §:a 2 čuoggái; son lea ieš dehe aŋkke okta váhnemiin dehe ádjáin ja áhkuin lea sohkaservošisttis oahppan sámegiella vuosttaš giellanis.
Dán válgabajis stáhtaráđi bargguid olis eai leat mu dieđu mielde manname ráđđehusa evttohussan eará láhkaevttohusfidnut, main Ilo 169-soahpamuša ratifiserenáruid livččii vejolaš jávkadit.
Siidu čájeha samba loggafiilla álkis hámis. Iskka leago rievttes loggafiila listtus. Jus lea dárbu divvut, de divo loggafiilla nama ja báikki, ja deaddil " Update " boalu.
Dán vahku áššelisttus leat leamaš olmmošvuoigatvuođat, álgoálbmotmánát ja - nuorat sihke álgoálbmogiid muotkun árbevirolaš orrunguovlluin gávpogiidda.
Dán vahku ordnejuvvo sámedikki ja Lappi lihtu gaskavuođa ráđđádallan Davvi-Suoma dálkkádatstrategiijas.
Dán vahku mannen Helssegis deaivame vuoigatvuohtaministtar Anna-Maja Henrikssona.
Dán vahku mannen doallame sága Levis semináras, mii gieđahalai suvdilis ruvkedoaimma.
Dán vahku čoakkámat joatkahuvvet, ja dál gal lihkus dáppe iežan ruovttuguovllus.
Dán vahku manan Gironii sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámii ja davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda.
Mu luopmu nohká dán vahku gaskavahkko ja duorastaga dollojuvvo sámedikki dievasčoakkán ja maŋit beaivve sámi kulturguovddáža čanusjoavkoráđđádallan.
Dán vahku mannodaga oassálasten Ruošša presideanta Dmitri Medvedeva hupmandilálašvuhtii Helssegis.
Dán vahku mus lea čoakkán Sámi guovllu suodjalanprográmmain Sámi (Lappi) birasguovddážis Roavenjárggas.
Dán vahku prográmmastan lea Lappi-bargojoavkku čoakkáma lassin guokte seminára Roavenjárggas.
Dán vahku prográmmas lea leamaš stivrra telefunčoakkáma lassin ráđđádallan Eanodaga suohkaniin Heahtás.
Dán vahku lean Helssegis.
Dán vahku lean dohkkehan muhtin hohpolaš cealkámuša.
Dán vahku lean measta olles vahku Helssegis ja sámedikki válgabargu dáidá báhcit mu buohta unnánažžan.
Dán vahku mielde lean disdaga dásseválddi presideantta lágidan presideantaforumas doallame ovdasága árktalaš politihkas, gaskavahkko ráđđádallamiin birasministeriijas ja duorastaga sámedikki stivrra čoakkámis Anáris.
Dán vahku álggus ledjen Romssas davvi dimenšuvnna parlamentáralaš foruma konfereanssas.
Dán vahku ledjen riikkabeivviid olgoaáššiidválljagotti gullamis árktalaš politihkas.
Dán vahku lei sámedikki stivrra čoakkán.
Dán vahku lea sámedikki stivrra čoakkán, mii válmmaštallá sámedikki dievasčoakkáma.
Dán vahku oassálasttán Norgga sámedikki rahpandoaluide Kárášjogas.
Dán vahku oassálasttán sámi parlamentáralaš ráđi, SPR:a, stivrra čoakkámii.
Dán vahku oassálasttán stáhtabeivviid rahpamii Helssegis.
Dán vahku mielde leat álgán vuosttaš sámedikki gullandilálašvuođat ja virggálaš čoakkámat.
Dán vahku bessen oassálastit veaháš ilolaččat dáhpáhussii, Norgga sámedikki rahpamii, man rabai alladit gonagas Harald.
Dán vahku davviriikkalaš virgelmmošbargojoavku čoahkkana Osloi suokkardit, mot davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin ovdánuvvo Norgga stáhta geassádeami maŋŋel.
Dán vahku álgogeahčen Davvi-Suoma guovlohálddašanvirgelágádus, Avi, attii hui ahkidis mearrádusa.
Dán vahku sámediggi attii maid cealkámuša vuoigatvuohtaministeriija bargojoavkoraporttas roava meahccebivdorihkus.
Dán vahku Sámedikkis ja Eanodaga suohkanis ledje álgošiehtadallamat bieggavuoibmelávas, mii galgá ráhkaduvvot suohkana viidodahkii.
Dán vahku sámediggi ráđđádalai Norgga sámedikkii Deanu soahpamuša dilis.
Dán vahku sámediggi lea addán kommeanttas čáhceláhkaásaheami ođasnuhttimis.
Dán vahku sámediggi deaivvai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa.
Dán vahku sámedikki ságadoallit leat leamaš Helssegis váljagoddegullamiin Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Dán vahku Suopma lea guođđán goalmmát raporttas álbmotlaš rápmaoktasašsoahpamuša ollašuhttimis, mii guoská veahádagaid suodjaleami.
Dán vahku gaskavahkko dollen Helssegii čoakkámastit.
Dán vahku disdaga ja gaskavahkko lei dán jagi vuosttaš Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán.
Dán vahku disdaga lei Lappi-bargojoavkku čoakkán, mas gieđahallui bargojoavkku loahpparaporta.
Dán vahku válmmaštalan boahtte vahku čoakkámiid ja earenoamážit áššiid Lappi-bargojoavkku čoakkáma várás.
Dán vahku válmmaštalan boahtte vahku čoakkámiid ja cealkámušaid.
Gávdno máŋgá stivrrana dán málle várás. Vállje stivrrana maid hálidat geavahit. Don sáhtát dan geahččalit ja molsut dan maŋŋilit.
Vurke dálá jietnadásiid standárdan
@ action
@ action: button
Vurke molssaeavttuid@ action
& Vurke heivehusaid
Vurke dokumeantta nugo
Vurke dokumeanttaid
Tab Widget' s Elide Mode
Vurke ovdačájeheami
@ action: button
file-action
Vur_ke ohcama
Bádde dakkaviđi
Vurke liikká
@ item: inmenu colors
Vurke distribušuvdnalisttu@ action: button
Vurke & ja gidde
QDialogButtonBox
Vurke & visot
select-action
Vurke rámma nugo
Vurke ságastallama
file-action
& Vurke gova heivehuvvon amadájumáhppii vai lea vejolaš dan geavahit maŋŋileabbut
Vurke liikká
City in Alberta Canada
Vurke gova nugo
Vurke gova
Reive ii krypterejuvvo
Reive krypterejuvvo
Vurke sáddejuvvon reivviid krypterejuvvon
Vurke mildosafilename for the% 1- th unnamed attachment
Vurke mildosafilename for the% 1- th unnamed attachment
Vurke mildosa nugo
Vurke mildosa
Vurke liŋkka nugo
& Vurke álgodivodusan
& Vurke álgodivodussan
Vurke earanoamáš bargovuorrunNAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
file-action
@ item: inmenu colors
Stock label
Vurke nugo
@ action: button Rename session
Vurke dokumeantta
Puts the system on standby
Vurke dán ivdnečoahkkádusa
@ info: whatsthis
& Vurke POP- beassansáni
gradients-action
QDialogButtonBox
& VurkeQDialogButtonBox
Vurke beassansáni
Vurke SMTP- beassansáni
Vurke čuojahanlisttu
Stock label, media
_VurkeStock label
Vurke duogášgova nugo
Vurke čoahkkádusstandárdan
Vurke fiilii
Vurke fiilla eará nammii
Vurke fiilla
Vurke dieđuid
Vurke bohtosa nugo
Vurke & ođđasit mállen
Vurke fállorievdadusaid?
Vurke válljemuša dán bálvvá várás.
& Vurke válljejuvvon
Vurke ivdnečoahkádusa
@ action: button Open recipient selection dialog.
Vurke & URL: aid profiillas@ action: button New session
Vurke & mállen
_Vurke
Vurke
Vurke@ action
Viežžamin podkastmedia
Vurke gaskavuorkái
Vurkedettiin pythonfiillaid, iskka kodema ja lasit kodenlinnjáName
Ii gávdnan mildosiid maid vurket.
Vurken ohcama
Kolf vurkejuvvon speallu
vurkejuvvon:
Vurkii init- heivehusatComment
Stencils
osd
Vurken filtii
Comment
Vurkenváttisvuođat
playlist track
where to store the backup
Vurkenmeattáhus
Vurke visot rabas, rievdaduvvon dokumeanttaid.
Vurke dokumeantta skearrui, nama bijat ieš.
Vurkejuvvon bargovuorrošládja "% 1 " ii šat gusto. Sáhtát válljet eará dahje geavahit " standárda ".
Vurkekeahttes rievdadusat
Lea vurken
Keyboard Layout Name
Vurke beassansáni
Vurke
Dán fáttás ii leat ovdačájeheapmi.
Vurke bargguid
Mimešlaja maid geavahit dán fierpmádatčujuhussii (omd. text/ html dahje inode/ directory)
greece_ prefectures. kgm
world. kgm
Dalle áššelisttus lea ee. sámedikki bušeahtta-doaibmaplána dohkkeheapmi jahkái 2015.
Ja dalle de ii galggaše, mu mielas, leat báljo eahpádusge das, ahte omd. johtti sámiid vuoigatvuohta jođihit boazodoalu dihto ládje ja dihto báikkis, ii berre árvvoštallojuvvot eará ládje go lullenorgalaš boandajoavkkuid vuoigatvuohta jođihit eananadoalu, vaikko vel sin suodjalitge dakkár tearpmat go eatnamiid "eaiggáduššanvuoigatvuohta" ja almmolaš guovllu " erenoamášvuoigatvuohta. "
Ja dalle de ii galggaše, mu mielas, leat báljo eahpádusge das, ahte omd. johtti sámiid vuoigatvuohta jođihit boazodoalu dihto ládje ja dihto báikkis, ii berre árvvoštallojuvvot eará ládje go lullenorgalaš boandajoavkkuid vuoigatvuohta jođihit eananadoalu, vaikko vel sin suodjalitge dakkár tearpmat go eatnamiid "eaiggáduššanvuoigatvuohta" ja almmolaš guovllu "erenoamášvuoigatvuohta."
Dat rievdamat mat fuomášuvvo sáhttot stuorimus oassái váldot eret eaŋkilis vugiin nu ahte vealtá borašdávdda ovdáneami boahtte áiggis.
Dalle inuihtaid iešsorbmemat lassáne sakka daid dievdoolbmuid gaskkas geat bivde njuorjjuid.
Dalle buohcci máksá olles golu ieš.
Dallenai ruvkedoaibma galgá vuođđuduvvat sámedikkiid dihtui addon ovddalgihtii miehtamii nappo lohpái ja ruvkedoaimma boađut galget boahtit maid sápmelaččaide.
Dallenai galgá suokkardit luotta mearkkašumi meahccelága ulbmiliidda.
Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin.
Danin loahppaboađus ii leat áibbas realisttalaš ja govat eai dárbbaš leat nu dárkilat.
Dalle maid sámediggi sáhttá vel cealkit áššis.
Dalle maiddái olbmuid, geat leat seamma sohkabeali, giehtadallama sáhttá veardádallat nuppiide.
Dalle riekti geavahit sámegiela guoská maid ovttastupmečoakkámiid.
Ferte vuordit unnimustá 10 beaivvi ovdalgo lea jierpmálaš váldit PSA-iskosa.
Vuhtii lea dárbu váldit ahte sámii eallingvuohki lea leamaš nomadalaš.
Dakkár iskamis ferte váldit vuhtii artihkkala 3 mearrádusa, mii lea sámiid ieš
Dalle bohccot lohkkojuvvojit ja njuovvanbohccot rátkojuvvojit.
Dalle sámedikki stivra oaččui juobe rámiid sámedikki stivrra earu gáibidan joavkkus.
Dalle sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođat dorvvastuvvoje ráđđehushámis
Dalle várka láve unnut.
Dákko buohta dat dárkkuhivččii geavadis muhtin beivviid.
Dasa gullojit huksehusat, lágádusat, bázahusat ja eatnamat, muhto maid dat árvvut mat čoahkkanit doaimmain, dieđuin ja árbevieruin.
Dulka jorgala dalle informašuvnna olles jovkui.
Go galgá resurseret, bidjat ruđa bargui ja rievdadit lágaid dávistit álgoálbmogiid rivttiide, de stáhtain vajálduvvet hui álkit árbevirolaš dieđu dárbbut ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat.
Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin.
čuožžilit áššin, maid vuođul mearriduvvo orrugo olmmoš doarvái bissovaččat
Sáhttá váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin.
Dálu atnuiváldin ávvudemiid lea mearri doallat álgojagis 2012.
Stencils
Dálu uvssat leat rustejuvvon automáhtalaš rahpanmekanismmain, eaige stuorra šielmmát leat.
Stencils
Finansiella
Ekonomalaš doarjagis leat guokte oasi:
Muhto ii leat gustovaš visot bániide ja ii gieđahallamiidda mat dahkkojit dušše buorit hámi dihte, dego ovdamearkka dihte bátneguvggodeapmi, olgguldas hábmen dahje bátneluovit.
sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
Ekonomalaš beroštumit, militearalaš ja geopolitihkalaš beroštumit leat hui dávjá sorrasan oktii.
kultuvrralaš dilálašvuođaid.
Ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođat
Ekonomalaš geatnegasvuođat
Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš
Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš rivttiid oktasašsoahpamuš dahje ekonomalaš, sosiála- ja kulturrivttiid riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš (oanádus: ESČ-soahpamuš dahje ESK-soahpamuš, Suomas maiddái TSS-soahpamuš (g-fi TSS-sopimus) lea riikkaidgaskasaš šiehtadus man Ovttastuvvan Našuvnnaid oaivečoahkkin lea dohkkehan juovlamánu 16. b. 1966 ja mii bođii fápmui ođđajagimánu 3. b.
ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra - mat leat erenoamáš
Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš
vuođa boahtteáiggis.
Ekonomalaš doarjja go bátnedikšu divru
oaččo dárbbašlaš ruđalaš doarjaga dakkár lohkanguhkideapmái.
Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea
Bušeahta ráhkadat lea ođasnuhttojuvvon ja dahkkojuvvon ođđaáigásažžan nu ahte boađut, golut ja politihkalaš ulbmilat leat čállojuvvon čielgasit oidnosii.
Ekonomiijahálddahusa ođasteapmi lea maid álggahuvvon.
Ekonomiijalassáneapmi ii oaččo dáhpáhuvvat maiguin beare eavttuid mielde, muhto ekonomiijalassáneapmi galgá dáhpáhuvvat suvdilis gárganeami mielde.
Ruhtaroasus ja giellaealáskahttimis Ledjen measta miehtá mannan vahku Helssegis.
Ekonomiija lea buoret dásis go oba vurdojuvvuige.
Ekonomalaš politihka vuođđu Kapihttal 9.
Ekonomiijadilli gieđahallojuvvo vel čuovvovaš stivrra čoakkámiin.
Dáid osiin dásseárvvu ovddidangeatnegasvuohta guoská erenomážit daid virgeoapmahaččaid, geat vástidit oahpahusa guoski vuođđolinjjáin ja oahpahusa ovddideamis, iešalddes maiddái oahpaheaddjiid.
Dálveáigge dálkedilli váikkuha badjeolbmo bargomearrái.
Dálvegilis čoahkkanii nuortalaččaid giličoahkkin, mii mearridii eatnamiid geavaheamis ja servoša guoski áššiin.
Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu.
Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes.
Dálvesiidii dávjá huksejedje unna rohkosviesu, ja dat lei guovddáš masa čoahkkanedje, ja das sii vulge bivdui dahje geahččat bohccuideaset.
Dálvit meašttirvuođagilvvut ordnejuvvojit čuoigamis ja njoarosteamis, geassit njoarosteami lassin maid viehkamis.
Talvivaara lea moraslaš beakkán min áigge stuorimus biraskatastrofa, man čuovvumušain guovllu biras nuosku ja šaddá gillát guhká.
Dát jietnafiila ii leat vurkejuvvon báikkálaččat mašiinnas. Coahkkal dása jus háliidat dan viežžat.
Čájeha gilkorholgga dušše jus leat eanat go okta rabas gilkora
Dát buvttii váttisvuođaid báikkálaš árbevieru oahpaheapmái muhtin sajiin.
Boađus lei alkoholisma ja ollu iežasgoddimat.
Dát addá buriid vejolašvuođaid ovddidit doaimma ja joatkit produktiiva ovdduidgohcima.
Dát addá ahkidis signála sámi dáiddariidda ja servviide.
- Dát addá báikkálaččaide vejolašvuođa beassat muitalit oainnuideaset.
Artihkkal addá Sámediggái vuoigatvuođa šiehtadallat áššiin mat leat viehka
Artihkkal lea nugo maiddái artihkkal 35 ge mearrádus mii galggašii suodjalit
Dát artihkkal nanne erenoamážit mánáid ja nuoraid vuoigatvuođa eahccit iežaset
Dát oaidnu boahtá dávjá ovdan siseatnanalaš láhkaásahusain.
Sajáiduhte ođđa fáttá fáddámáhppii. @ action: button
Dát molssaeaktu stivre čájeheami stiilla. Arvvut mat dorjojuvvot lea govaščájeheapmi (0), bietnačájeheapmi (1) ja čuoldačájeheapmi (2). @ label
What' s this text
Geavat dán molssaeavttu vai Outlook™ ipmirda du bovdehusvástádusaid
Vállje dán molssaeavttu vai Outlook™ ipmirda go vástidat bovdehusaid
Dát heivehusoassi lea juo rabas dáppe:% 1
Dát dokumenta ráhkaduvvui ođđaseabbo KSpread veršuvnnain (syntávssa veršuvdna:% 1). Go rabat dokumentta dáinna KSpread veršuvnnain, sáhtat massit dieđuid.
Dát gohččun rahpá lašaža mii diktá du válljet linnjá gosa čállinmearka sirdojuvvo.
Dáinna rabat ođđa gilkora dán gilkora maŋŋá, iige maŋemus gilkora maŋŋa.
Dát rahpá ođđa gilkora duogážin.
Raba ođđa gilkoris iige láses jos ovdamearke dihte válljet leaŋkka dahje jos sáhpána guovddášboaluin rabat máhpa.
Dát doarjja nohká jagi 2013 loahpas Diidalámppa doaibmabaji nohkama mielde.
Dát
Dát ovdáneapmi lea eanaš oasis čuožžilan gáibádusain maid eamiálbmogat birra máilmmi leat ovddidan oažžut stáhtaid ja álbmogiidgaskasaš servodaga dovddastit ahte eamiálbmogiin lea iešmearrideami vuoigatvuohta nannejuvvon ja duođaštuvvon.
Dát gáibida olbmos buriid máŋggakultuvrralaš sárgosiid sihke máŋgga riikka álbmotdáidduid máhttima.
Dát gáibida buot sámegielaid bokte positiivvalaš sierradoaimmaid.
Dát gáibida sámi servoša oktiigullevašvuođa buorideami, SPR:a barggu gárgeheami, diđolašvuođa lasiheami nu sápmelaččaid gaskavuođas go maid váldokultuvrranai gaskavuođas sihke - dego álot - váikkuheami riikkaidgaskasaš arenain.
Dat dárkkuha dan, ahte nissoniid ja albmáid bálkkát veardádallojit gaskaneaset.
Dát árvalus lea seammalágan go ON konvenšuvdna mii
Dát ii guoskka duššefal sámiide.
Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
Dát ii guoskka dušše sámedikki, muhto maid eará álbmot válljen orgánaid.
Nu ii leat dattetge buot mearrádusaid dáfus. Earret
Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggo bealde.
Dát ii goittotge leat vejolaš ruovttuguovllu olggobealde.
Dát dieđusge ii mearkkaš ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas ii leat váikkuhus Sámediggái.
Dát ii leat áidna ovdamearka.
Dát ii leat vuolláičálliduođaštus.
Dát ii leat Foomatic- čálán
A generic name for a new lesson and its number.
Dát ii lea mange dilis dohkálaš ja njuolgut áibbas dohkketmeahttun dahku Lappi ja Oulu universiteahtain.
Dát ii leat goit sámedikki oaidnu, muhto Saijetsa ovttatolbmo jurddaheapmi.
Nu ii leat dalle dáhpáhuvvan politihkalaš mearrádusaid geažil,
ja sápmelaččaid sajádat iežáhuvvá buorebun.
Dát ii guoskka stáhta- ja gieldasektorii, gos bargiid bálkkát leat almmolaččat.
Dát ii heive Eurohpá Ráđi árvvuide.
Dát ii dárkkut dušše ruhtajuolludanpolitihka, muhto iežamet barggu
Dát ii datte-ge dárbbaš leat vuoiga.
Dán
Dát funkšuvdna dieđiha - 1 jos nummir lea negatiiva, 0 jos nummir lea nolla, ja 1 jos nummir lea positiiva.
Dát funkšuvdna dieđiha galle guoros seallat leat gaskkas.
Dát ráđđehus lea doaibmanáigodagas áigge dahkan mearrádusaid, mat váikkuhit hui olu buot suopmelaččaid eallimii ja maid guovdu lea leamaš hui stuora vuostálastin - omd. Alku-fidnu, universiteahttáláhka, báhtareddjiid vuostáiváldimii gullevaš goluid sirdin gárgehanovttasbargoruđaide olláhuhttojuvvoje hui jođánit.
Dat álkidahtášii maiddái ráđđádallamiid sámeovddasteaddjiiguin, geain galgá leat mearkkašahtti rolla ratifiserenproseassas.
Dát láseš čájeha dieđuid ja bienalaš dieđuid skriptameattáhusain mat čuožžilit fierpmádatsiidduin. Máŋgii dát meattáhusat oidnojit danne go leat meattáhusat fierpmádatsiidduin. Dalle berret váldit oktavuođa siidohálddašeddjiin. Eará hávit leat meattáhusat Konqueror: as. Dalle berret váidalit dihki http: // bugs. kde. org / báikái. Lea buorre jos bijat geahččalansiiddu mielddusin.
vuođaid birra.
Dát dihtto lassánan sápmelašvuostásaš čálašeapmi diehtojuohkingaska-omiin ja sosiála medias, ja iešguđetlágán politihkalaš lihkadussan, mat hálidit šiitit sámi kultuvrra leahkima, assimileret sápmelaččaid látti álbmogii dehe hálidit oažžut váldokultuvrra olbmuid sápmelažžan.
Dán almmuhusa galgá bargat juovlamánu maŋimuš beaivve rádjai, mii lea ovdal válgajagi.
Dát IMAP- bálva ii doarjjo beassandárkkistanlisttuid (ACL)
Dát báhcá nappo mu maŋimus bloggačálusin sámedikki ságadoallin.
Dát ja boahtte vahku mannet fas bargomátkkiin.
Dát ja eará artihkkalat rádjerasttideaddji ovttasdoaibmama birra soahpá oktii
Dát vuogádat ii doarjjo OpenGL- áđaid.
Dat dagaha Ruoŧas siskkáldas bággosirdimiid davvin lulás.
Dát boahtá muhtin muddui das, ahte Kela lea oastán jagi 2013 rájes sámegielat veajuiduhttinbálvalusaid ee. Rokuas, gosa sámiid ruovttuguovllus lea guhkes mátki ja eaktuda máŋgga beaivve mátkkošteami.
Dasa lea sivvan
Duogáš dasa lea, ahte go
Dat vuolgá das ahte ii leat álo oavdu fuomášit ja dikšut árra hámat ovdaráksáborašdávdda.
Dat vuolgá das ahte Sámediggi
Sivva lea ahte čearuin ii leat vejolašvuohta máksit riektegeavvangoluid dakkár áššiin, mat dávjá leat stuorra ruhtasumiid duohken.
Árvideames dát dáhpáhuvvá danne go lea vihki prográmmas. Berret sáddet vihkkeraportta nugo čilgejuvvo dás vuolábealde.
Dát jos mihkkege lea problemáhtalaš demokráhtalaš mearrádusdahkama dáfus.
Dát julggaštusa artihkal speadjalastá Davviriikkaid ráđđehusaid dohkkehan riikkaidgaskasaš siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna ja maid riikkaidgaskasaš ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna, main guktuin dát lea oktasaš 1 artihkal.
Dát jorgalus lea daid mielas dolvon 8 (j) -artihkkala boastto olláhuhttimii Suomas.
Dát buohkanassii lei sivvan dasa, ahte nákkosgirján ii almmustuhtton.
Dán nationalitehta merkejuvvui maŋŋil almmolaš dokumeanttaide (nugo Suomas registarastet olbmuid eatnigielaid).
Dán máhpas du iežat fiillat leatName
Dán vuogi mielde lea láhtten sivas danne go fakultatiiva protokolla árt.1 dadjá ahte váidalusaid oažžu buktit dušše olmmoš guhte doalaha ahte su iežas konvenšuvdnii vuođđuduvvon vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon.
Dát bihttá iežas duddjon miellagovaiguin manná nuppi ravdageahčái ja ipmirdan bures olbmuid suhtastuvvama ja suivastuvvama.
Sápmi mearkkaša nappo dalle sihke sámi eatnama
Áiggi mielde lea dát oaidnu vuoitán dađistaga eanet buresboahtima saji maiddái ON:a lahttostáhtaid bealde.
Dákkár oaidnu lea maiddái ožžon doarjaga ON-njuolggadusaid bealde, go oasit mat gustojit iešmearrideapmái čujuhit e.e. dán julggástussii;
Dát áigodagat lea gaskkamuttos ja mun maid ferten suokkardišgoahtit maid barggalin sámedikki ságadoallidoaimma máŋŋel.
Dát gáržžidivččii guovllu sámi kultuvrra doaibmaneavttuid.
Dát čielggai aŋkke munnje hui čielgasit go gieđahalaimet sámediggeláhkabargojoavkku smiehttamuša dego maid guolástanlága gieđahaladettiin nu dievasčoakkámis go sámedikki stivrrasge.
Dát mii dás bajábealde lea daddjon ja maid ON-ásahusat maiddái lea deattohan, namahuvvon bargočielggadusain" álbmot " - duohpaga hárrái, vuđolaččet nanne dan oainnu ahte sámit leat okta álbmot.
Dát mii dás bajábealde lea daddjon ja maid ON-ásahusat maiddái lea deattohan, namahuvvon bargočielggadusain" álbmot "- duohpaga hárrái, vuđolaččet nanne dan oainnu ahte sámit leat okta álbmot.
Dát ilbmá buori muddui guđege mearrádussii
Dat boahtá
Dát álggaha prográmma:
Dát vuhtto šállošahtti bures sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallima- ja dásseárvováljagotti cealkámušain sámediggeláhkan.
Dát ovdáneapmi lea arvagit báisan dan geažil go komitea lea ferten meroštallat eamiálbmogiid vuoiggalaš sajádaga árt.1 buohta.
Dát muitala eambbo servodagasteamet ja dan dilis, go su diktet joatkit propaganda sápmelaččaid vuostá.
Dát muitala miellaguottuid dovdduid čavgama, mii lea nu oahpis Ruoŧas, Suomas ja earenoamážit Ruoššas.
Dát hálešteamit buktet ovdan dan dábálaččat geavahuvvon jurdaga ahte jos eamiálbmogat namahuvvojit eanetlogus (pluralis), dalle šaddá nu ahte eamiálbmogiin ležžet vuoigatvuođat, eamiálbmogin, vaikke-ba iešmearrideami váldi.
Dátnai lea oalle issoras.
Dátnai lea muosáhus, man galgá maŋŋel atnit ávkin válljedettiin dánsullasaš áššegieđahallamii čoakkánjođiheaddji.
Dánnai ruđa livččii sáhttán atnit ealli kultuvrra buorrin vaikkobe nuortalašgiel oahppomateriálaide.
Dát čujuhus lea jo meroštuvvon. Hálidatgo buhttet dan?
Čuokkis fátmmasta olbmuid geain alddiineaset lea vuoigatvuohta jođihit
Dát čuokkis lea hui áigeguovdil, daningo skábma-juovlamánu Köbenhámmanis ráđđádallojuvvo ođđa ON:a dálkkádatsoahpamušas.
Dát čoakkán ii iešalddes dahkan čadni mearrádusaid, muhto dat ovddida biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkámii, ahte dat mearrida artihkal 8 (j):s dađi mielde mot dát čoakkán mearridii áššiin.
Dát gohččun diktá du válljet dábálaš (linnjávuođđuduvvon) ja laiggusvuođđuduvvon merkenmodusa gaskkas.
Geavat dán gohččuma čiehkadit dahje čájehit stáhtuslinnjá
Dát gohččun váldá čielggadanmearkka (id) eret dálá linnjás dahje merkejuvvon teakstabihttáš. Makkár mearkkat geavahuvvot lea definerejuvvon giela syntáksamerkendefinišuvnnas.
Dát lea gustojeaddji áššiin main ovttaskas lea oassebealli dahje sadjásaš oassebeallái, jus áššis lea oktavuohta hálddahusguovlluin.
ealáhuslaš ovttasdoaibmamii maid artihkkal 11 geahčada.
Dakkárat leat omd. Sámediggái
Dat gusto omd. siidii. Sin
Dat gusket ovdamearkka dihte dieđuid dan skibasvuođas mii olbmoš lea, dan divššu man oažžu dehe ovttaskasa priváhta dilálašvuođa.
Dát gusto iiba unnánge Selbus, mas hui vánit leat ohcan sámi kulturmuittuid.
Dát guoská buotlágan
Dát guoská buot eanangeavaheami, sihke priváhta olbmuid, stáhta ja suohkaniid eaiggáduššan eatnamiid.
Dát guoská oppalaččat oba
Dat guoská olbmo dikšojuvvo varanjárbudan dálkasiin dehe kortasonatableahtaiguin.
Jus jurddaša dahkat abortta soitet leahkit máŋga jearaldaga.
Nu leat sámitge -
Dát doallá maid jus vahát lea šaddan bátnehygienistta dahje bátnedivššára luhtte mii bargá bátnedoaktáriin mii lea čadnon Privattandläkarna searvái.
Dás lea ulbmilin ráhkadit soahpamuša mii duohtandágašii ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga dovddastit ahte dáid stáhtaid sámit leat eamiálbmot ja dalle siddjiide galgá áddot vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
Jus leamaš priváhta bátnehygienistta luhtte dát maid lea doallevaš.
Dat guoská sihke guđege riikka siskkáldas ovttasbargui ja
Dát guoská sihke Ovttastuvvan našuvnnaid ja Eurohpa uniovnna barggu.
Ná maid eai-stáhtadahkki eamiálbmogiid buohta.
Dát guoská maiddái" eaistáhtaceggejeaddji " eamiálbmogiidda, ja sámit leat dakkár álbmogin masa galgá addojuvvot iešmearrideami vuoigavuohta.
Dát guoská maiddái" eaistáhtaceggejeaddji "eamiálbmogiidda, ja sámit leat dakkár álbmogin masa galgá addojuvvot iešmearrideami vuoigavuohta.
Dat guoská seammaláhkai nu almmolaš go priváhta bargoaddiid ja maiddái bargoaddiid (geavaheaddjifitnodat), geat láigohit bargofámu nuppis, fuolakeahttá bargiid lohkumearis.
Dát guoská oktavuođaide ja ovttas
Dát allagollosuodji lea earálágán go allagollosuodji buohccedivššus go ferte máksit alibut supmi ieš ovdal go suodji doaibmagoahtá, ja dan maŋŋil oažžu dušše veahki oasi hattis.
Dát govva ii leat vurkejuvvon báikkálaččat mašiinnas. Coahkkal dása jus háliidat dan viežžat.
Dát govaš ihtá báikepanelii. coahkkal boalu jus háliidat válljet eará govaža.
Dát govaš čájehuvvo fálus ja reaidoholggas.
Dát speadjalastá treandda mii lea oinnolaš riikkaidgaskasaš dásis, mas álgoálbmogat leat beassan dađistaga deaŧaleabbo rollii julggaštusteavsttaid ja eará riikkaidgaskasaš instrumeanttaid ráhkadeamis.
It oačču bohtosiid dáinna jearaldagain.
Dan lága gohčodedje ná: " Sivaid birra manne stáhta stivre sosio-ekonomalaš ovdáneami Ruošša lihttoválddi davveoasis. "
Dan lága gohčodedje ná: "Sivaid birra manne stáhta stivre sosio-ekonomalaš ovdáneami Ruošša lihttoválddi davveoasis."
Lávdegoddi galgá leahkit juohke eanadikkis váldimiin vuostá váidagiid ja oainnuid earet eará vuostáváldimis, diagnosain, dálkkodeamis, mávssuin, jávohisvuođajearaldagain ja dikšudáhkádusas.
Dát mielddus lea sihkojuvvon.
Dát lasiha byrokratiija iige geahpet guovlohálddahusa, nugo ráđđehusprográmma mihttomeriin oaivvilduvvo.
Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa.
Dát listu čájeha vuogádatdieđuid válljejuvvon lágis.% 1 is one of the modules of the kinfocenter, cpu info, os info, etc
Dát loahpaheaš maid Eanodaga ja Anára suohkaniid suokkardallamiid ášši olis.
Listu čájeha duođaštusat oahppis KDE: ii. Dáppe sáhtát álkit stivret daid heivehusaid.
Dát listu čájeha dálá syntáksamerkenmodusa standárda stiillaid ja addá vejolašvuođa daid doaimmahit. Stiilanamma dávista dálá stiilaheivehusaid. Sáhtát válljet eret duogášivnni ja merkema duogášivnni báhccanfálu bokte go nu heive.
Vuođđun lea Statistihkkaguovddáža ja Sámedikki válgalávdegotti jagi 2011 statistihkka.
Dát hámus lea stáhtaid doaimmas geavadis hilgojuvvon ja buot artiklat háliiduvvojit čállot ođđasit.
Dat vuoigatvuohta lea ain stáhta hálddus ja dan leanastivrra hálddus man leanas
Dát mearrediđolaš propaganda lea buktán bohtosa dan dáfus, ahte buot Lappi riikkabeivve lahtut ja mearkkašahtti oassi guovddáš servodatlaš váikkuheddjiin ja suohkanhoavddain earenoamážit Sámi ruovttuguovllus leat leŋgejuvvon vuostálastit sámiid vuoigatvuođaid buorideami ILO 169-soahpamuša gáibidan dássái.
Dát mearrádus geatnegahttá stáhta
Mearrádus addá diehttevassii deaŧalaš vuođđojurdaga (prinsihpa). Das leat
Mearrádus gieđahallá daid áššiid mat servodateallima iešguđet surggiin sáhttet
Dát mearrádus gusto sihke sámegillii čállojuvvon
Dat mearrádus lea sámegillii ná:
Mearrádus nanne sámi álbmoga vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
Dán mállii gullet maiddái bearrašiidda oaivvilduvvon bálvalusat.
Dát mearkkaša ahte mii addit informašuvnna ja ráđiid leana eanadolliide.
Dat mearkkaša ahte eanet oktasaččat
Dat mearkkaša ahte mánáid buot iežasmávssut rehkenasto oktii.
Dat mearkkaša ahte dálkkas lea dorjojuvvon doarjjaruđain beare dihto buohccejovkui dehe dihto skibasvuođa dikšumii.
Dat mearkkaša ahte almmuhusat mat sáddejuvvojit midjiide šaddet almmolaš doaibman, mat sáhttet addojuvvot olggos almmolašvuođaprinsihpa mielde.
Dat mearkkaša, ahte oahpahusa dahje oahppomateriála ii oaččo geavahit ovdagáttuid dahje dihtomállesaš bearaš- ja bargoeallima guoskevaš sohkabeallerollaid ja - juoguid ráhkadeapmái dahje bajásdoallamii.
Dat mearkkaša ahte áššit mat gusket boazodoalloealáhussii, fertejit geahčaduvvot dakkárin mat gullet Vuođđolága Grunnloven § 110 a váldosuorgái.
Dat mearkkaša ahte meahci valji ožžo beare bivdit meahcástanlágaásaheami jelgii.
Dat mearkkaša ahte stáhtat fertejit, jos lea dárbu, álggahit sierra
Dat mearkkaša ahte duopmostuolut ja hálddahus aktiivva
Dat mearkkaša ahte mii vástidit almmolaš válggaid, válggaid Europarlamentii válbmemis ja čađaheamis sihke ráđđeaddimis nášuvnnalaš álbmotjienasteamis.
Dat mearkkaša ahte mii sáhttit váldit vuostá ja seailluhit ruđaid maid don galggat máksit soapmásii.
Dat mearkkaša ahte ovttaskassii fállojuvvo apotehkas mannan mánu diŋga ja dálá mánu diŋga earás.
Dat mearkkaša ahte ee. inventeret šlájaid ja luonddubirrasiid, geahččalit lobiid doaimmain mat sáhttet váikkuhit luonddubirrasii sihke cegget ja dikšut luonddureserváhta.
Dát lei geavadis dakkár árvalus, ahte dát álbmogat galget ásaiduvvat ja unna gilážiin olbmot gurrejuvvot, mii sámiid dáfus geavai jagi 1964.
Dát stivrenmoduvlas sáhtát sajáiduhttit, váldit eret ja ráhkadit visuella KDE- fáttáid.
Ártihkkala 1.3 ealáskahttin CCPR:a ja CESCR:a siste datte-ge veadjá leat áigevuoiŋŋa boađus dalle go konvenšuvnnat válbmašuvve.
Dát olgguldas ovttaláganvuohta lei goittotge dušše čuovvumuš mu geahčastaga rájálašvuođas earuhit duon birrasa ovttaskas áššiid ", Briceño muittaša.
Dát lea árvideames meattáhus bálvaprográmmas. Sáddes dievaslaš meattáhusraportta nugo lea evttohuvvon dás vuolábealde.
Dát čuoččuhus heive hui nannosit daid eavttuide maid olmmošvuoigatvuohta ovdanbuktá.
Dát aktiivvalaš álgoálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji áigumuššan lea guossástallat Suomas ja oahpásnuvvat Suoma riikkabeivviid bargui ja dán mátkki olis lea maid vejolaš galledeapmi Sámis ja oahpásnuvvan Suoma sámedikki bargui.
Dán cájeheamis lea rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jos giddet dán čájeheami, de dát rievdadusat mannet duššai.
Dat boahtá erenoamážit
dárkileappot goalmmát lađđasis.
Muhto maiddái earáge doaibmabijut nugo ekonomalaš váikkuhangaskaoamit
Dán artihkkala mearrádusat eai mearkkaš makkárge ráddjema riikkaidgaskasaš
Dán mearrádusa artihkkal ii mearkkaš ahte dat ráddje dan vuoigatvuođa
Dán artihkkala mearrádus ii mearkkaš ahte dat ráddje dan vuoigatvuođa oažžut ruovttoluotta opmodaga mii sámiin sáhttá leat riikkalaš ja riikkaidgaskasaš rivttiid mielde.
Dán artihkkala mearrádusat galget maid gustot unnibuš gielladábiide.
Dán artihkkala mearrádusat galget maid gustot unnibuš sámegielaide.
Mii mearriduvvui ovdalis dán artihkkalis, gusto luonddu earáge meassamiidda dahje geavahemiide dain guovlluin maid artihkkal 34 fátmmasta, dan oktavuođas maiddái vuovdečuollamiidda, čáhce- ja bieggafápmorusttegiid huksemiidda, geainnuid ja joavdovisttiid huksemiidda, soahteveaga hárjehallamiidda ja bissovaš hárjehallanguovlluide.
Mii mearriduvvui ovdalis dán artihkkalis, gusto luonddu earáge meassamiidda
Dán artihkkala mearrádus ii leat ráddjejuvvon árbevirolaš ealáhusaide ja
Dát mearrádus geatnegahttá dearvvašvuođa- ja sosiálaeiseválddiid
Dán artihkkala mielde Sámediggi sáhttá gáibidit beassat máŋgga ráđis ja
artihkkal 14 nr. 1 dievasmahttá siskkáldas njuolggadusaid.
Dás sáhtát ohcat buot lágán fiillain, vaikkoge dain dábálaččat ii leat teaksta (nugo prográmmafiillat dahje govat).
Dát diktá du geavahit fiilalisttu slocate páhkas, vai ohcan manná jođáneabbut. Ale vajálduhte ođasmahttit listtu duollet dálle (updatedb gohččumiin).
Dan ortnega mielde " ii-ruoššat " juohkásit golmma jovkui: bissovaš ássit, nomádat ja golgolaččat.
Dan ortnega mielde "ii-ruoššat" juohkásit golmma jovkui: bissovaš ássit, nomádat ja golgolaččat.
Váldooasi dán dokumeanttas lea sihkeraston SSL: ain, muhto eará oasit eai leat.
Dát ovdamearka čájeha dálá heivehusaid. Sáhtát rievdadit dan geahččalit erenoamáš mearkkaid.
Listu mii čájeha fiillaid maid easka leat geavahan, vai álkit sáhttá daid ođđasit rahpat.
Dán artihkkala
Dán árvalusa oppalaš oasis (kap. 2 - 8) lea duššefal ráddjejuvvon mearrái
Dán árvalusa oppalaš oasis leat dušše ráddjejuvvon munnái čađahuvvon ákkasteamit
Dán ohcaleami dahká juridihkalaččat ja politihkalaččat miellagiddevažžan dat, ahte Maijala lea hálidan dahkat ohcaleamis oinnolaš ođđasa ja lea seammas cealkán iežas vuostálastit sámediggelága ođasnuhttima earenoamážit sápmelaš meroštallama dihte.
Dán historjjás boahtti sámiid giela ja kultuvramolsun lea ovdánan viidásit ja buot Suomas hállon golbma sámegiela leat dálá riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áittat vuložat, anáraš ja nuortalašgiella lossadit áittatvuložat.
Dán čoahkkaneami ovdaságat fállet refleksiivvalaš sámeperspektiivvaid sihke sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid buvttadeapmái, dearvvasvuođaovddideapmái ja sápmelaččaid dearvvasvuođadillái guoski guovddáš gažaldagaide deattuhemiin erenomážit kultuvrralaš perspektiivva.
Dasto oažžu bovdehusa juohke viđat jagi 50 ja 60 jagi gaskkan.
Dan rájis leat
Dasto son govvida ealáhusaid, main deaŧaleamos lea guolásteapmi.
Das maŋŋá lea vealtameahttun ráđđádallat SPR:s, vuoi lea vejolaš gávdnat sámiid oktasaš ulbmiliid.
Dán maŋŋel oahpahus- ja kulturministeriija mearrida ratifiserejuvvogo soahpamuš.
Dasto dolvojuvvo ultrajietnasoabbi várrogasat moadde centte bahtačoallái.
geahččaluvvon oažžut EO-ruđaid prošektii.
Das maŋŋá čielggaduvvojit nissoniid ja albmáid bálkkát ja nissoniid ja albmáid gaskasaš bálkáerohusat.
Dasto geahčadit guvllolaš láhkaaddima ášši, ja buktet moadde ovdamearkka Jakutiijas ja Burjatiijas, ovdalgo geahčadit Ruošša sámiid.
Ja dan áiggis ovddosguvlui lea dát vuođđojurdda ožžon hui alla ja fuopmášuhtti dási buorremuddui eanáš politihkalaš ovdánemiin.
Dán maŋŋel lea dušše okta bargojoavkočoakkán ja raportta luobahandilálašvuohta.
Dán ortnega maŋŋel boahtán geahnohuhttimat sáhttet mearkkašit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumuša (HE.
vuoigatvuođaid sihkkarastimii. Artihkkalis 35 lea danne addojuvvon njuolggadusat
Artihkkala 36 njealját lađas šaddá dainna lágiin váikkuhit seammá
Čoavddus maid áššedovdi joavku oidá,
Das vuolgá ahte ovtta
Danne leat eará konvenšuvdna
Dan dihte čoahkkin mearridii rievdadit sámedikki bargoortnega 56 § nu, ahte dálá 10 beaivve sajis čoahkkima áššelisttu galggašii sáddet sámediggelahtuide maŋimustá 7 beaivve ovdal čoahkkima.
Danne lea mearriduvvon
Dán dihte mii doalaimet sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid oktasaščoakkáma mannan mánnodaga Anáris.
Dat lea dagahan ahte sámi servodaga oktasaš ovdáneapmi deaivida stuorra hástalusaid.
Dán geažil sámedikki stivra čoakkámisttis mannan bearjadaga stivra mearridii evttohit dievasčoakkámii, ahte sámedikki bargiidpolitihkalaš prográmma, dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaprográmmat sirdojuvvole ođđa sámedikki gieđahallama várás.
Sámedikkit fertejit danne leat doaibma
Danne ii leat vejolaš cealkit dárkilit
Sámiid vuoigatvuođat leat danne eanaš suodjaluvvon
Dat čoahkkima, mii lei
" Dákkár áššiin mii deaivvahit erenomáš metodajearaldaga: Iežaset ekonomalaš heivehallamis ja sosiála struktuvrras boazosápmelaččain ii leat miige stuorra dárbbuid geavahišgoahtit čállingiela, vrd. Pareli ja Severinsen: Muhtun metodaváttisvuođat lullisámi hirstorjádutkamis, prentejuvvon Ottar nammasaš bláđđái, nr. 116-117 siiddut 29-37, gč. s. 30.
"Dákkár áššiin mii deaivvahit erenomáš metodajearaldaga: Iežaset ekonomalaš heivehallamis ja sosiála struktuvrras boazosápmelaččain ii leat miige stuorra dárbbuid geavahišgoahtit čállingiela, vrd. Pareli ja Severinsen: Muhtun metodaváttisvuođat lullisámi hirstorjádutkamis, prentejuvvon Ottar nammasaš bláđđái, nr. 116-117 siiddut 29-37, gč. s. 30.
Dán álbmotdáidaga galgá addit eallit ja bálvalit servodaga. "
Dán geavada dovdet buot sámedikkit ja diehttelas dan čuvgejuvvon áirasat ja lea duođaid ahkit, moraslaš ja váimmu čarvejeaddji dovdu, ahte diggeáirras hálida loavkkidit ja geahnohuhttit sámi kulturiešstivrema ja geavadis ovddidit ja doarjut beliid, mat vuostálastet sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Dán háve Israel Ruong - bálkkašumi oažžu lea viiddesvuđot panela sajes mearridan guokte olbmo.
Dán muitalusa vuođđun leahkki čielggadeamis albmana, ahte muhtin gielddain ja stáhta virgeoapmahaččain eai leat dárkilis dieđut sierra sámegielaid erohusain.
Dánnai ášši árvvoštallan ja doaibmabijuide riepman dan ektui gullá lahttoriikka bargguide.
Mu váhnemat leat maid movttiidahttán mu vuodjit sámi áššiid ovddos ja háhkat
Dáinna girjjiin beasat bures johtui anárašgiela oahppamis!
Dán čoakkáma ulbmilin lea earenoamážit ráđđádallat gárvvisin ja válmmaštallat áššiid mearridanládje oassebeallečoakkáma (COP) ovdii.
Geavat dán gohččuma máhccut buot linnjáid dokumeanttas mat leat govdabut go čájeheami, nu ahte teaksta heive dan sisa. Dát lea stáhtalaš linnjámáhccun, mii máksá ahte dat ii ođasmuvvo go čájeheapmi rievdada sturrodaga.
Dán kompromissa sáhttá bidjat vára vuollái sámedikki bargojoavkoovddasteaddji eretgeassádeapmi bargojoavkku evttohusain.
Dán eavttu
Vuolggabáikin, go fikkášii dán jearaldaga árvvoštit, berre leat ahte buot áššáiguoski ON-cealkámušat bidjet stáhtaid nášuvnala oktiigullevašvuođa ja territoriala integritehta badjeleabbui go iešmearridanvuoigatvuođa stáhtakeahtes álbmogiidda.
(Utmarksdomstolen for Finnmark), ja dat duopmostullo ásahuvvo lága mielde, gč.
Dán lága mielde suodjaluvvojit maid gittaorru
Dán lága njuolggadusat eai muddehuvvo, juos dat leat ruossalágaid ovdal dán lága fápmuiboahtima bargon bargoeakto-, virgeeakto- dahje doaibmaeaktosoahpamušain.
" Dán lága ulbmil lea sihkkarastit dan vuoigatvuođa maid vuođđoláhka addá sámiide seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. "
"Dán lága ulbmil lea sihkkarastit dan vuoigatvuođa maid vuođđoláhka addá sámiide seailluhit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra."
Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit.
Dán mánáid ja nuoraid
Vai dát vuoigatvuohta sihkkarastojuvvo
álgoálbmogat galget álgoálbmogat ILO-169 artihkkala 7 mielde searvat nationála ja
Dasa lassin globalisašuvdna ja dálkkádatrievdan uhkideaba oba sámi kultuvrra boahtteáiggi ja sápmelaččat šaddet fággádallat vealaheami lassin iežaset giela, árbevirolaš ealáhusaid ja oba kultuvrra seailluheami beales.
Dan lassin gávdno sierra doarjja gávppálaš bálvalussii dálonguovlluin, ovdamearkka dihte dálongávppiide ja bensiidnastašuvnnaide.
Dasa lassin sámediggi ja meahcceráđđehus leaba goabbánai iežaska oasis válmmaštallan árbevirolaš dieđu vuhtii váldima Meahcceráđđehusa barggus.
Dasa lassin Samiskmusikkfestival bovde vuoiti doallat
Dán kapihttala njeallje artihkkala čuvvot dábálaš álbmotrievttálaš geavada
Dan
Dán mearrádusa mielde galget álo gulaskuddat
Dán mearrádusa mielde Sámediggi iešráđálaččat čuoččaldahttit ášši ja
Mearrádusa duogáš lea ahte sámit
Dán mearrádusa ovttaskas čuoggáid lea vejolaš geavahit nu ahte devdet artihkkala
Jus coahkkalat dán boalu de válddát eret silli mii maŋemuš lasihuvvui. Sáhtát máhcahit eanet go ovtta doaimma.
Čoahkkádus dán namas gávdno juo.
Fiila mas lea dát namma gávdno juo. Hálidatgo buhttet dan?
Stiila dán namas gávdno juo.
Gáibádus, ahte geavaheapmi galgá leat viiddis ja bissovaš ovdalgo eaiggáduššanvuoigatvuohta fidnašuvvá, lea dán mielde ollašuvvan. "
Dán oktavuođas galgá ain čielgaseappot dovddastit báikkálaš sámeinstitušuvnnaid, nugo siiddaid, árbevirolaš mearridanválddi.
Dán dikki geažil dubmehalle 15 olbmo jápmimii, ja 11 olbmo sáddehalle giddagasleairraide, main vánit giige máhccan heakkas ruovttoluotta.
Dán vuoigatvuođa fámuin sii friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
Dán vuoigatvuođa válddiin sii friddja mearridit iežaset politihkalaš dili ja ovddidit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami.
Dán vuoigatvuođa veagal galget sii luođuid ja sorjjekeahttá beassat mearridit iežaset politihkalaš sajiset ja oainnuideaset, ja ovddidit ekonomálaš, sosiála ja kultuvrralaš čálgamaset.
Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš jurddašeamis ja ollašuhttet friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid ovddideami.
Dán vuoigatvuođa vuođul sii sáhttet friddja mearridit iežaset politihkalaš sajádaga ja čađahit iežaset ovdáneami ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš surggiin.
Deba eai čállojuvvon njuolggadusat nugo
Dán vuoigatvuođa vuođul dat mearridit friddja politihkalaš sajádagas ja ovddidit friddja ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš diliid.
Dán vuoigatvuođa vuođul sii mearridit friddja iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš gárggiideami. "
lávdegoddi árvala ahte dát galgá gustot daidda eatnamiidda, váldeguovlluide,
Dát galget leat ipmárdusa geađgejuolgin - jos fal ovdabargguin dahje eará gearretádjagiin ii boađe ovdan diehtu mii dorjjošii earralágán áddejumi.
Mii sáhttit čujuhit norgalaš oahpahuslága § 6-2
Dáinna boaluin sáhtát bidjat girjemearkkaid dihto báikkiide. Coahkkal dán boalu vai rahpat girjemearkka mas sáhtát lasihit, doaimmahit dahje válljet girjemearkka. Dát girjemearkkat gullet fiilalásežii, muhto doibmet nugo girjemearkkat eará báikkiin KDE: s. KFile System Bookmarks
Otnáš ja ihttáš
Dáinna bálvalusain sáhtát heivehit standárd e- boastaprográmma. Buot KDE- prográmmat mat geavahit e- boastta berret dáid heivehusaid geavahit. Name_BAR_standard desktop component
Dus ii leat lohpi vuodjit dán bálvalusa. Warning about executing unknown. desktop file
Translators: Pixel
leat árvalan čuovvovaš teavstta artihkkalii 31:
Dan lean davviriikkat ollásit dohkkehan.
Fertet addit geavaheaddjinama ja beassansáni beassat dán boastaboksii.
Dán raportta mielde leat guokte čuvvosa: Čuovvunraporta ja Ijahis Idja - Eamiálbmogiid jagi 2007 dáhpáhusraporta.
Dán sámedikkibaji vuosttaš stivrra čoakkán dollojuvvui hohpolaš telefunčoakkámin.
Dán čilgehusa čálii dutki Ilpo Saastamoinen.
Čuovvoleapmin dasa lea ahte
Dat dagahii ahte boazolohku njiejai drástalaččat.
Dán siiddu oanehis čujuhus lea www.samediggi.fi/kvsopimukset
Dán siiddu oanehisčujuhus lea: www.samediggi.fi/suositukset
@ info/ plain page creator email link with name
Dán soahpamuša álgohápmi addojuvvo norgalaš olgoriikkadepartemeantta
Dán konvenšuvnna originála deponejuvvo Norgga olgoriikkadepartemeantta vurkkodanháldui, mii fuolaha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja dat golbma sámedikki ožžot duođaštuvvon kopiija.
Dan sadjái bođii ođđa konvenšuvdna jagi 1972.
biddjojuvvojit priváhta orgánaide, gullet maid dán konvenšuvnna mearrádusa vuollái.
njuolggadusaid ja mearrádusaid vuođul mat leat dán konvenšuvnnas.
čađahit iežaset geatnegasvuođaid dán konvenšuvnna mielde.
Sámedikkis eai leat geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde. Sámedikkiiide leat
Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvdnalávdegoddi mii čuovvola
Konvenšuvdnalávdegoddi Ásahuvvot galgá davviriikkalaš sámekonvenšuvdnalávdegoddi mii čuovvola dán konvenšuvnna čađaheami.
grey-listed" words separated with ";
Dát buolvanai galgá geahččat máilmmi várrečohká nalde ja dat galgá oaidnit sihke mannanáigái, dálá áigái ja boahtteáigái, vai kultuvrralaš ja gielalaš árbi ii boatkan muhto dat joatkahuvvet eallin ja kultuvrralaččat ja gielalaččat rikkisin.
Artihkkala 33 mielde stáhta geatnegasvuođaide gullet maid geatnegasvuođat
Čoavddus maid áššedovdi joavku vállješii,
Danne ii leat-ge imáš ahte iešmearridanvuoigatvuohta lea ožžon guovddáš beroštumi eamiálbmogiid rahčamušain oažžut eambo vuoiggalaš buorredáhtolašvuođa.
Iešguđetlágan dilit fertejit danne gieđahallojuvvot
Danne olbmot fertejedje oamastit alcceseaset juridihkálaš vuoigatvuođa guollenjurrii, nugo muđuidge eatnamiidda ja bivdomeahccái.
Vaikke Wien-konvenšuvdna álgodásis lea-ge hábmejuvvon dan ektui mo konvenšuvnnat čállojit maid stáhtat ieža čađahit ja vákšot, ja konvenšuvdna lea jaskat álbmogiidgaskasaš vákšunorgánaid sajis das mii guoská konvenšuvnnaid dulkomii, de datteUN International Court of Justice ja diehto álbmogiidgaskasaš organat mat ceggejuvvojedje vákšut ovttat konvenšuvnnaid n. g. " treaty bodies " - omd. ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea.
Vaikke Wien-konvenšuvdna álgodásis lea-ge hábmejuvvon dan ektui mo konvenšuvnnat čállojit maid stáhtat ieža čađahit ja vákšot, ja konvenšuvdna lea jaskat álbmogiidgaskasaš vákšunorgánaid sajis das mii guoská konvenšuvnnaid dulkomii, de datteUN International Court of Justice ja diehto álbmogiidgaskasaš organat mat ceggejuvvojedje vákšut ovttat konvenšuvnnaid n. g. "treaty bodies" - omd. ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea.
Danne celkojuvvo nuppi cealkagis ahte sámedikkiid
laččat.
Danne lea deaŧalaš ahte
lea deaŧalaš láhčit dilálašvuođaid vai ovdánit sámi museat ja eará sámi
Dán dihte oahpahusa fállan máŋgga oahppái lea veadjemeahttun ja joavkkut bissot hui unnin ja heterogenalažžan.
Danne lea vejolaš dadjat ahte Sámedikki duohtadilálaš
Sámedikkiid dohkkeheapmi danne biddjojuvvo eaktun konvenšuvnna ratifiseremii ja
Soahpamuš Suoma, Norgga, Ruoŧa ja dan golmma riikka sámedikkiid gaskka
" Stáhtain lea danne erenoamáš geatnegasvuohta láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi servodat ovdána ja dan joatkevaš ovdáneapmi sihkkarastojuvvo riikarájiid rastá.
"Stáhtain lea danne erenoamáš geatnegasvuohta láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi servodat ovdána ja dan joatkevaš ovdáneapmi sihkkarastojuvvo riikarájiid rastá.
Dán sullasaš plána lean ieš ráhkadan juo jagi 1997 golmma riikka sámedikki ovttasbargoprošeavttas, muhto easka dál fidnu orru šaddame konkrehtalažžan.
Dán dieđu muitale munnje Suoma sáttagotti olgoriikkaministeriija ovddasteaddjit.
Dus ii leat lohpi vuodjit dán fiilla.
Dán dihtet buot ministeriijat ja dat olláhuhttet olmmošriektesoahpamušaid Suomas eŋgelasgielalaš álgodeavstta vuođul, eai fal jorgalusaid.
Dát dihtor ja bálvá eai dáidde doarjut seamma veršuvnna% 1- protokollas.
Váttisvuođat sáhttá leat gosnu bálvá ja dán dihtora gaskkas.
Dakkár orgána deaŧaleamos doaibma Sámedikki
Dán orgána bargu dagahii dan, ahte Davviriikkain ášši bođii
Dáinna doaimmain čorget siskkildeami merkejuvvon teakstabihtás (dušše tabulator - / gaskamearkkat). Don sáhtát bidjat jos tabulatormearkkat galget geavahuvvot, dahje buhttejuvvot gaskamearkkaiguin heivehuslásežis.
Dán doarjjahámi geavakeahttá báhcin galggalii kompenserejuvvot sámi boazodollui.
Dán galggale maid riikkabeiveovddasteaddjit diehtit.
Dán duopmostuolu
Dán bargojoavkku maŋŋel vuoigatvuohtaministeriija sihkkarit vuođđuda nuppi bargojoavkku suokkardit dan, maid dán bargojoavkku smiehttamušastis ovdan váldán áššit rievtti mielde dárkkuhit.
Dán bargojoavkku ulbmilin lea lasihit sámiid oassálastinrivttiid lasiheami ng. stáhta eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid geavahusas sámiid ruovttuguovllus.
Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
Dán gáibádusa kveanaid ovddasteaddji maid buvttii ovdan iežas ságastis kongreassas.
Duođaštussan dása soahpamušdahkkiid áirasat leat vuolláičállán dán
Duođaštussan dasa soahpamušbeliid ovddasteaddjit leat vuolláičállán dán konvenšuvnna.
Go dát lea válljejuvvon, de it oainne IMAP- resursamáhpaid máhppamuoras.
Vállje jos hálidat oaidnit reaidorávvagiid go čujuhat láseboaluide.
Várjjagii.
Buot siidduin dán webbáikkis lea doaibma juohkit informašuvnna sosiála mediaid siiddus.
Dán vahku čoakkámiin leat earáge buorit ođđasat.
Dán vahku mánnodaga lei Sámedikki dievasčoakkán.
Dán vahku bearjadaga mieđihuvvo vuosttaš háve sámi gielladahku-bálkkašupmi sámedikki lágidan Sámi kultuvrra suodjaleapmi Suomas - semináras.
Dán vahku beasa lihkus orrut ruovttuguovllus, muhto juo boahtte vahku leat fas čoakkámat Helssegis.
Dán vahku disdaga ledjen sámedikki ovddasteaddjin oahpahusministeriija ásahan bargojoavkku gulaskuddandilálašvuođas, mas lei sáhka válmmaštallanvuloš sámi oahpahusguovddáža láhkaođastusas.
Dátte-ge sáhttašii ipmirdit dán muittuhusa dohko ahte komitea oaidnu dáidá leat ahte dálá álbmogiidgaskasaš láhka dahje gearretásahus, ii fámuiduhte ovttabealát eretgaikuma.
Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta.
Dán jagi Gollegiella-bálkkašumiid oažžuin leat loktejuvvon hui bures ovdan álbmotservoša bargan
Dán jahkásaš eamiálbmotguossin lea Aurora Borealis - joavku Davviálbmogiid instituhttas Pietaris.
Dan geažil áššedovdi joavku ii leat
njuolggadusat mat bohtet ovdan mannan lađđasis, gustojit danne maiddái dáidda
Konvenšuvnna artihkkalat mat gusket njuolgga
Olmmoš danne ferte, nugo bajimuš árvvoštallandiggige, duođaštit ahte historjjálaš áiggi rájis dán dihto guovllu sámit leat ásahan ja nannen dárbbašlaš fidnogeavahusa " (s. 437-438).
Oahpahusvuogádaga ráhkadus lea dainna lágiin erenoamáš
Danne lea deaŧalaš ahte mearrasámiid vejolašvuođat sihkkarastojuvvojit nu, ahte sáhttet joatkit iežaset mearragáddebivddu. "
Danin bálkkašanlávdegoddi šiehtai ođđajagemánus 2010 cealkit ođđa nammagilvvu, man áigemearri nogai 17.3.2010.
Stáhtabeliin lea danne muhtun muddui friddjavuohta mearridit
lea mearriduvvon ahte stáhtat galget mearridit ovttasbargui doaibmabijuid sámi
Dán jagáš Gielladahku-bálkkašumi lea gođđán nuortalaš Aune Mettäpuro Čeavetjávrris.
Ovttasbargu ja ministariid jeavddalaš čoahkkimat sámi áššiiguin galget leat lahkalagaid Davvriikkaid Ministtarráđiin.
Dus eai dáidde leat vuoigatvuođat vuostáiváldit oktavuođa.
Dát dál addojuvvon muitalus lea vuosttas sámi giellalága ollašuvvamis addojuvvon muitalus.
Dát prográmma juhkkojuvvo% 1 eavttuid mielde. @ item license (short name)
Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai.
Dát lei mu eallináigge stuorimus ja eanemus guoskkaheaddji dáhpáhus.
Dát lei vuosttaš álbmotbeaivi munnje, man ávvudin sámedikki ságadoallin.
Dát lei vuosttaš geardi mu áigge go sámediggi bovdejuvvui sámi ruovttuguovllu bálgesa čoakkámii ja mielalis oassálastit čoakkámiidda maiddái boahttevuođas, jos boazosámit dan sávvet.
Dát lea hui miellagiddevaš árvvoštallan, mii gal gáibida joatkkaárvvoštallama ja vuhtii váldima láhkaásaheami gárganeamis ja hálddahusas.
Dat fas ii leat harmoniijas Kanada lágaiguin, daningo Kanada vuođđolága mielde doppe leat álgoálbmogat eaige álgoálbmotservošat.
Dát lei guolástuspolitihka áiggokeahtes lasseváikkuhus,
Jáhku mielde dát livččii ollašuvvama mielde duššadan guovllu boazosápmelaš kultuvrra.
Dát livččii okta vejolašvuohta oažžut álgoálbmotpolitihkka horisontálalaš ulbmilin árktalaš ovttasbarggus.
Dátdahan gal lei ministeriijaid dieđus.
Dáthan gal lea leamaš ovdalnai dieđus, muhto hirpmástuhtti giellásat leat ovddiduvvon stáhtaráđđái hui viidát omd. Norgga sámedikki presideanttas nu ahte dat leat loavkidan su identiteahta ja váhnemiid.
Dát lei maŋimus vejolašvuohta dorvvastit sámi kultuvrra.
Jus dát galgá doaibmat, de ferte skripta " Transcode " leat jođus
artihkkalis 44. Ruoŧa sámediggi lea gulaskuddancealkámušastis davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áššis čujuhan dasa ahte berre ásahuvvot sierra orgána mii goziha
Sieván ferte ná guhkká čujuhit lásiid ovdal go automáhtalaččat loktana.
Vállje man guhkká sieván galgá čujuhit lásii ovdal go automáhtalaččat oažžu fohkus.
Vállje jus sieván ferte čujuhit lásiid dihto áiggi ovdal go oažžu fohkus.
Dát lea duohta ballu, ja dákkár molssaeavttu ollašuvvan galgá caggojuvvot.
Dát lea davviriikkaide, main sámi orrot, váttis ášši.
Dát lea nama dan fiillas mii rahppo. @ title: window
Dát listu fiillain maid lea vejolaš rahpat. Sáhtát rahpat máŋga fiilla jus earohat fiilanamaid gaskkaiguin.
Dát lea dynámalaš doaibmalistu. Don sáhtát dan sirdit, muhto jos válddát dan eret, de it sáhte bidjat dan sisa fas.
Dát lea eavttuhis dehálaš ministara alla dorvoklassifiserema geažil.
Dát lea vuosttaš lávki dasa, ahte sámedikki válga ožžojuvvo parlamentáralaččabun ja jienasteddjiide diehtu evttohasaid politihkalaš oaiviliin dáláža buorebut.
Dát lea vuosttáš Eurohpa ráđi ordnen seminára davvin ja lean hui duhtavaš, ahte Eurohpá ráđđi lea mearridan lágidit dán historjjálaš seminára sámi kultuvrras ja sámiid ruovttuguovllus.
Dát lea vuosttaš geardi go spesiálaraporterejeaddji raportere álbmoga dilis, ovdal guorahallančuozáhahkan lea leamaš ovtta stáhta rájiid siskkobealde ášši / ássit álgoálbmogat.
Dát lea earenoamáš vuohki, daningo Israel Ruong - bálkkašupmi lea áidna sámi dutkamuša bálkkašupmi ja vai bálkkašumi dieđálaš mávssolašvuohta seailu, de bálkkašumi oažžu galgá árvvoštallat viiddit joavku, mas leat sámi servoša ja dutkamuša áššedovdit.
Dát lea earenoamáš buorre ášši ja deattuha dievasčoakkáma stivrenválddi.
Dát lea earenoamáš buorre ođastus, dat eastá sámedikki gehččot dušše persovnna bakte ja dat gárgeha dievasčoakkáma rolla ja sajádaga.
Dát lea hui buorre ođas.
Dát lea hui bures ákkastallojuvvon, daningo várreságadoallit šaddet dikšut ságadolliid bargguid dalle go váldoaibmasaš ságadoalli lea luomus, ja várreságadolliin leat maid eatnat ovddastusat.
Dát lea hui fuolastuhtti danin, go eiseválddiid almmolaš sápmelašvuođa vuostálastin guottiha sápmelaččaid vuostálastiid sápmelašvuostásaš čálašeapmái ja baldá sápmelaččaid ohcamis iežaset vuoigatvuođaid.
Dát lea earenoamáš bures ákkastallojuvvon sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi eananviidodagas lea suodjaluvvon.
Dát lea earenoamáš dehálaš muitit dan barggus, mas meroštallojuvvojit stuorimus lobalaš boazomearit logi jagi áigodahkii.
Dát lea eastán bálvalusaid guhkesáigásaš gárgeheami.
Dán indeavssas sáhttá ohcat. Čále ohcansániid:
Dát lea suorggahahtti ođas, daningo dat čájeha gárganeami treandda ja dat boahtá buktit váikkuhusaid árktalaš guovllu álgoálbmogiid kultuvrii ja ealáhusaide.
Dát lea fuobmájuvvon ee. kulturbálvalusaide várrejuvvon stáhtaossodagaid geavahusas gielddain.
Dát lea bohciidahttán stuorra imaštallama nu stáhtaid ovddasteaddjiin go sámedikkisge.
- Dát lea historjjálaš dilálašvuohta.
Dán listtus oainnát čujuhusaid maid áiddo leat guossohan. Don sáhtát erohallat listtu máŋgga láhkai. Name
Dát lea fuolastuhtti ášši.
Dát lea buorre ođastus ja Sámediggi lea cealkámušainis maid dan dorjon.
Dát lea buorre ođas ja ovdamearka maid eará sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda.
Dát lea hui fuolastuhtti ja lea čielggas, ahte golleroggit hálidit atnit ávkki boares ruvkelága váilivuođain vel hui guhká.
Dát lea hui fuolastuhtti, daningo prográmma olláhuhttimii lea čatnasuvvon ráđđehusprográmmadásis ja váldoovddasvástádus prográmma olláhuhttimis lea OKM:s.
Dát lea hui šállošahtti, daningo ministeriija ovddasvástádussan lea álgoálbmotjulggaštusa čađa mannan ja guorahallan biodiversiteahttasoahpamuša ektui.
Dát lea hui mearkkašahtti ovdánanlávki, min dieđuid mielde Akwé: Kon - rávvagat eai leat praktihkas destejuvvon gostege eará sajes máilmmis.
Dát lea hui miellagiddevaš daningo attedettiinis ovddit ávžžuhusa sápmelašmeroštallamis, komitea ii váldán vuhtii ON:a álgoálbmotjulggaštusa, mii lei gal juo dalle dohkkehuvvon (j. 2007).
Dát lea oalle dehalaš evttohus.
Muhtumin dat lassána ja dalle dat sáhttá váivvidit.
Dát lea vuogádatdiehtu
Dás leat čuvvon progressiivvalaš ja seammás vuoiggalaččat nana hábmemat, earret earáid sámi álbmoga iešmearrideamis.
Dát lea dolvon sosiálalaš váttisvuođaide nugo alkoholismii ja juoba iešsorbmemiidda " Näkkäläjärvi čilge.
Dát lea dolvon sosiálalaš váttisvuođaide nugo alkoholismii ja juoba iešsorbmemiidda "Näkkäläjärvi čilge.
Dát lea boahtán muhtin muddui das, ahte vuoigatvuohtaministeriija ii mieđit sámi giellalága 31 §:a mielde doarjagiid suohkanovttastumiid doaimmaide, mat ovddidit sámi giellalága.
Dáthan lea riikkaidgaskasaš álbmotrievtti dáfus veadjemeahttun.
Dát lea Katepart: a gohččunlinnjá. Syntáksa: gohččun [argumeanttat] Čális help list vai oaidnit olámuttus gohččumat. help & lt; gohččungt; čájeha veahkki dihto gohččuma birra.
Dát lea hohpolaš danin, vai golmma riikka sámedikkit sáhttet ovddidit oktasaš evttohusaid iežaset stáhta delegašuvnnain loahppajagi Mexico dálkkádatráđđádallamiid várás.
Dát lea báhkka ja hearkkes ášši.
Dát lea čuvgejeaddji ovdamearka das ahte livččii dárbu geahččalit oktiiheivehit ja ovttaláhkádit dan
Listu fiillain mat dál galget sihkkujuvvot.
Dán listtus oainnát sajáiduhttojuvvon fáttáid. Coahkkal dan maid háliidat geavahit.
Dát leat du girjemearkkat, álkibut gávdnatName
Dán listtus oainnát olámuttus siskkildanmodusat. Meroštuvvon siskkildanmodus geavahuvvo buot ođđa dokumeanttaide. Fuomáš ahte maiddái lea vejoláš meroštit siskkildanmodusa dokumeantavariábeliiguin, modusiiguin dahje. kateconfig fiillain.
Dát lea leamaš deaŧalaš duogášávnnasin áššedovdi joavkku bargui.
Dán dáfus ii leat gal beare guhkás jurddahuvvon.
Dá lea definerejuvvon silliid listu. Sillit čáđahuvvojit badjin vulos. Silli maid hálidat rievdadit válljet kontrollain mat leat dialoga olgeš beale.
mearragátti čáziid.
Dát lea mu mielas okta mávssolaččamus árktalaš ráđi doaimma ulbmiliin, daningo lassáneaddji mearrajohtalus, oljofievrredeapmi ja offshore-bohkan buktet hui stuora birasriskkaid, maidda ferte ráhkkanit.
Dat lea vuolggasadjin mu geahčademiide dán áššis.
Dát lea mu mielas hui ártet, daningo artihkal 8 (j):a olláhuhttin gáibida ILC:a dievas ja váikkuhanválddálaš oassálastima mearrideamis.
Dat dahká veadjemeahttumin geavahit sámegiela
Dát lea seamma oaidnu maid Albmogiidgaskasaš Duopmostuollu (International Court of Justice) maiddái lea dovddahan.
Dát lea válljejuvvon fontabearaš
Dat lea bagadalli mánnávuođamuitu guollesállašiin ja das movt son vikkai goddit guoli nu mo lei oaidnán áhččis goddimin guliid.
Dát diehtu lea leamaš almmolaš sulaid bealmmot jagi áigge dehege dan rájes son lea leamaš sámedikki bálvalusas ja ášši lea leamaš maid dievasčoakkáma dieđus.
mearrádusaid guđege artihkkala olis. Dat lea barggus leamaš lunddolaš vuohki
Dat lea leamaš lunddolaš vuohki konvenšuvnna
Dát lea dasto gávnnahuvvon buorre strategiijan.
Dat galgá vuhtii váldojuvvot go ođđa lágat ráhka
Eamiálbmogiid servodagat lea nugo earát-ge dán luotta mielde ovdánan, ja sin njulgossystemat leat dábálaččat hui seahkalasa ja mealgatmuddui váddát, ráhkaduvvon dábiid ja árbevirolaš gearreduššanvugiid vuođul, ná eanet go virggálaš láhkaásahusaid bokte mii eará kultuvrrain lea dábáleammos.
Dát lea speallárdiehtu
Dát guorrasa buori muddui ođđaáigásaš álbmotriektái;
Dát lea positiiva ođas ja sávan ahte ášši váldojuvvo boahtte jagi bušehttii ja bargu álggahuvvo dakkaviđe.
Dat lea positiivvalaš ášši!
Dát čájeha virtuella muitu maid proseassa geavaha. Dat siskkilda juohkejuvvon bibliotehkat, gráfihkkamuitu, fiillat garraskearrut, jna. Dát lohku lea maid measta dušše duššiid.
Dát lea sámedikkis hui čielga meattáhus ja mii galggaleimmet smiehttat háhppehivččiimetgo vel dán jagi lágidit Áillu gudnin su árbbi gudnejahtti doaimma.
Dát lea dovddančájeheapmi. Jos háliidat heivehit dovddančájeheami coahkkal ja doala olgeš sáhpánboalu dáppe ja vállje Iešvuođat merkoša bahcanfálus. Vállje Váldde eret jos háliidat sihkut čájeheami bargoárkkas.% 1 Largest axis title
Dát heive oktii ON-konvenšuvnna
Dát lea prográmma váldogiella, mii geavahuvvo ovdalgo eará gielat geavahuvvot
Dát lea goralaš fontasturrodat maid Konqueror geavaha go čájeha fierpmádatsiidduid.
Dát lea Suoma politihkalaš historjjá stuora ja ahkidis earenoamášvuohta.
" Dát lea stuorra vuoitu sápmelaččaide ja duođašta, ahte ruvkelága geatnegasvuođaid ii sáhte dikšut sámiid ruovttuguovllus dušše čealkámušmeannudemiin.
"Dát lea stuorra vuoitu sápmelaččaide ja duođašta, ahte ruvkelága geatnegasvuođaid ii sáhte dikšut sámiid ruovttuguovllus dušše čealkámušmeannudemiin.
Dán nammii fiila vurkejuvvo.
Dát lea deaŧalaš vai konvenšuvdna geavadis
Dát lea fiilaláseža oidinfállu. Sáhtát mearridit máŋga molssaeavttu, nugo mo sortere fiillaid listtus makkárlágan čájeheapmi oidno, nugo govaš - ja listučájeheapmi jus galgá čájehit čiegus fiillaid Báikkit - navigerenpanela fiilaovdačájeheami earohit máhpaid ja fiillaid
Dát lea du fiilavuogádaga ruohtasComment
Dát silli geavahuvvo fiilalisttus. Fiilanamat mat eai deaivva silli eai čájehuvvo. Sáhtát válljet ovdagihtii ráhkaduvvon silliid luoitinfálus, dahje sáhtát čállit iežat silli njuolga čállingieddái. Jokermearkkat nugo * ja? lea lohpi geavahit.
Dát lea dieđusge okta ášši mii loktana ovdan ON:a sierrareporterejeaddji James Anaya guossástallama olis, dehege mot Suopma olláhuhttá artihkkala 8 (j):a sierra ministeriijain ja mot Suopma váldá vuhtii oassebeallečoakkáma mearrádusaid.
Dát báiki čadnojuvvo merkošii. Sáhtát geavahit buot gustojeaddji URL: id. Ovdamearka dihte:% 1 http: // www. kde. org ftp: // ftp. kde. org/ pub/ kde/ stable Sáhtát bláđet čujuhussii jus geavahat boalu čállingietti bálddas.
Dát lea duođaid ahkit ja sáhttá dagahit eahpeluohttámuša sámedikki guovdu ja lea buncár golleroggiid ovttaveardásaš meannudeami dáfus.
Dát lei duođaid dehálaš, daningo dat addá buori vuođu ja eavttuid dasa, ahte bargojoavkku evttohusat maid olláhuhttojit.
Dát lea duođaige dehalaš linnjágeassin.
Dat lea nannejuvvon máŋgga ON dievasčoahkkima cealkámušas, olmmošvuoigat
Dát lea duođaid šállošahtti, muhto badjála manuide ii dađi bahábut veaje maidege.
Dát leat sámiidge dovdomearkkat.
Váruhus: Dát lea sihkaris skovvi, muhto viggá sáddet du dataid eahpe- krypterejuvvon. Amas oassebealli sáhttet dáid dieđuid oaidnit. Háliidat go ainge joatkit?
Dát lea guorus sadji bargoárkkas. Gease dovddana dovddanloganis ja luoitte dan deikke. Dovddančájeheapmi ihtá de deike mii čájeha dovddana árvvuid dađistaga go rievdaduvvo.
" Dát lea ođđa álgu Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođain ja maiddái ođđa álgu sámediggái.
"Dát lea ođđa álgu Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođain ja maiddái ođđa álgu sámediggái.
Dát lea gáibidan bargiin ja luohttámušolbmuin olu áiggi ja soddjilvuođa.
Dát giella geavahuvvo jus eai leat jorgalusat eará gielain.
no recurrence
Dát lea maŋimus blogga ovdal mu virgefriddjavuođa.
Dát lea ovdamearkan das, ahte ON
Dát govve dihto ládje oainnu, ahte modearna máilmmi lea buoret go earát.
Dát mearriduvvui Ruoŧa, Suoma ja Norgga stáhtaid nd. sámeministariid ja guoskevaš riikkaid sámediggepresideanttaid oktasaščoahkkimis odne 22.11.2010 Stockholmmas.
Dát mearrádus lei heittot, daningo maiddái mun Eu:a ládje atnen mávssolažžan, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvoba dálkkádatrievdan ja árbevirolaš diehtu.
Dát mearrádus lei hui dehálaš sihke sápmelaš searvvušvuođa dáfus ja máilmmipolitihkalaš dili geažil.
Dát lasiha giela listui. Jos dát giella jou gávdno listtus, de boares giella sirdojuvvo.
Dát boallu čájeha govaža mii gullá válljejuvvon fiilašládjii. Coahkkal dán boalu válljet eará govaža.
Dát váldá merkejuvvon giela eret listtus.
Dát beaivi lea dego mu vearrámus deattán niehku.
vejolašvuođa ávkašuvvat mearrariggodagaiguin. Luondduresurssaid árbevirolaš
Dát bálkkašupmi lea beazi ruohttasiiguin ráhkaduvvon lihtit; ruohtasgore, láibelihtti ja sohkarlihtti.
jearahuvvon bearaš ii dorjojuvvo dán guossoheaddjinama várás
Dát bálvá ii doarjjo TLS
Name_BAR_Random file browsing settings.
Dát buoridivččii boazoolbmuid riektedorvvu ja álkidahtálii boazovahágiid gávnnaheami.
Dat guoská
Dát guoská erenomážit boarrásit mánáide geat vellehit lotka.
Ná maid dalle go sáhka lea iešmearrideami válddis.
Dat guoská maid jus bártida dehe skihppá ja háliida buhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis.
biddjojuvvo dat vuođđojurdda maid ferte gustot lágaid ja njuolggadusaid
measet. Dát prinsihpalaš ovttadássásašvuoođa nanne vuoođđolága § 110 a, nugohčo
Dát árbi lea measta jávkan Suoma sámiid siste.
Dát árbi eallá ain davviriikkain, gos sámit orrot.
Dát vuođđodási oaidnu leamaš hui sakka oidnosis iešmearrideami lihtodallamiin.
Dát vuođđoláhkaváljagoddi guođđá duođaidge luottaidis historjái olmmoš- ja álgoálbmotrivttiid dáfus.
Dát vuođđuduvvá siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša 27. artiklai, mii dálá áiggenai geatnegahttá Meahcceráđđehusa ja Suoma stáhta lágadássásažžan buot stáhtasoahpamušaid ládje.
Unnida fontta.
Dát váldá eret buot merkošiid mat leat holggas ja lasiha vuogádatstandárda. Dán it sáhte gáhtat. Háliidatgo duođas joatkit?
Váldde eret válljejuvvon fáttá. @ action: button
Dat vuohki mearkkaša ahte dakkár olbmotge guđet eai leat sámit, besset jođihit boazodoalu erenoamáš
Dát proseassa álggahuvvui dáinna gohččomiin:% 1
Jearrá jos duođaid hálidat giddet láse mas leat rabas gilkorat.
Dán bovssas lea listu minstariin mainna dovdá fiillaid válljejuvvon šlájas. Ovdamearka dihte, minsttar *. txt lea čatnojuvvon fiilašlájain " text/ plain "; vuogádat ipmirda de ahte buot fiillat mas lea geažus ". txt " leat čábu teakstafiillat.
Dán joavkkus leat doaimmat mat leat heivehuvvon standárdan. Name
Dát sámiid váikkuhanvejolašvuođaid lasiheami válmmaštallan bargojoavku ii leat gieđahallan evttohusa Meahcceráđđehusa hálddahusmállen iige mus leat diehtu das, makkár lea ođđaseamos evttohus Meahcceráđđehusa hálddahusmállen.
Dát njuolggadus ii guoskka gielddastivrraid.
Dát seasttálii áiggi ja resurssaid, daningo mátkkošteapmái gollá olu áigi ja videočoakkámastin unnidivččii sámedikki ekologalaš luotta.
Lassidieđut: www.greenlandeyes.com www.sajos.fi Mediajearahallamat: Festivála jođiheaddji Ivalo Frank Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Dát oaččui dievasčoakkámis guottáhusa ja boahtteáigge dohkkehuvvo duođaid dađi lági mielde, ahte dievasčoakkán sáhttá mearridit ruhtadeami geavahusas ovdal go das lea juo golahuvvon mealgat oassi.
Dát sátnelistu lea čohkkejuvvon álgoálggos Sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti bargun.
Dát seminára dáhpáhuvai hui dehálaš áigge.
Dát čuovvunovddasvástádus ii mearkkaš gáržžideami bearráigeahččanovddasvástádusas mii gullá eará eiseválddiide.
Dán siidus leat rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jus giddet dán siiddu, de dát rievdadusat mannet duššái.
Dát siidu geahččalii rahpat báhccanláse, muhto dat easttaduvvui. Sáhtát coahkkalit dán govaža stáhtusholggas jus háliidat rievdadit dán láhttema, dahje jus háliidat láse ráhpat.
Dát soahpamuš suddje sámi árbevirolaš dieđu go boazodoallokultuvrii hui lahka gullevaš sámi duojige.
Dát konvenšuvdna galgá ratifiserejuvvot.
Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot
Sámedikkiid dohkkeheapmi Dát konvenšuvdna galgá, maŋŋilgo dasa lea vuolláičállojuvvon, biddjojuvvot golmma sámedikki ovdii vai dat dohkkehivčče dan.
Prográmma ii leat šat laktašuvvon modusis. Háidatgo lakta vai lea vejolaš čaæahit dán doaimma?
Dát prográmma ii leat šat laktašuvvon modusis. Halidatgo laktat fierpmádahkii?
Prográmmaohci ohcá prográmmaid mat eai gula KDE: ii, ja lasiha daid K- fállui. Coahkkal " Oza " boallui álggahit ohcama, vállje prográmmaid maid hálidat ja coahkkal " Geavat ".
Dát subjektiiva ja objektiiva eavttuid kombi
Stuorida fontta.
soga geažil jna.). Vealahansivat mat dás namahuvvojit leat molssaeavttut, ja doarvái
Dát dáidá lea veadjemeahttun duođaštannoađđi aŋkke AHR:ái.
Dát dáhkidivččii oahpahusguovddáža skuvlejumi oaččašuvvama ja beavttálmahtálii duppáldutkosiid olláhuhttima.
Dat dahkkojuvvoi dainna lágiin ahte sámiide dáhkiduvvoi vuoigatvuohta geavahit eatnamiid ja čáziid ja siskkildii siskkáldas iešmearridanortnegiid.
Dát mearkkaša ovdamearkka dihte ahte sámi eatnama ii sáhte geavahit
Dát máksá ahte geahččaleapmi čállit% 1 - fiilii hilgojuvvui.
Dát máksá ahte Kopete ii oaččo oktavuođa šleađgadiehtobálvváin dahje - ustibiiguin. Dát máksá ahte du interneahttaoktavuohta lea botkanan dahje ahte bálvvás leat váttisvuođat. Geahččal laktit fas maŋŋilit.
Dat mearkkaša ahte ollu sámiin leat ruohttasat luonddumáilbmái, guvlui dahje
Dát mielddisbuktá ahte sátnevuorká, sojahanminstarat ja čilgehusat heivehuvvojit válljejuvvon suopmanii, omd. bárahisstávvalvearbbat preseanssas: "mii muitalat" (nuortasuopman), "mii muitalit" (oarjesuopman).
Dát máksá ahte geahččaleapmi rahpat jearahuvon máhpa% 1 hilgojuvvui.
Jus lea leamaš doaktáris ja ožžon buozalmas dieđu mii mearkkaša ahte lea váttis dálkkaslaš mearrádusaid ovddas sáhttá áššáigullevaččas leat riekti oažžut ođđa dálkkaslaš árvvoštallama eará doaktáris, nu gohčoduvvon nuppi oainnu.
Dát máksá ahte vaikkoge lei vejolaš rahpat% 1 resurssa, de šattai meattáhus čállidettiin resursii.
Dát máksá ahte šattai meattáhus lohkadettiin resurssa% 1 sisdoalu, vaikkoge lei vejolaš resurssa rahpat.
Dát máksá ahte ii lean vejolaš lohkat fiilla dahje máhpa% 1 sisdoalu, danne go dus ii leat lohkanvuoigatvuohta.
Dát máksá ahte ii lean vejolaš čállit% 1 - fiilii, danne go dus ii leat čállinvuoigatvuohta.
Dat mearkkaša ahte sii eai leat ráđđehusaid eaige sámedikkiid áirasat.
Dát mieldesbuktá ahte konvenšuvdna ii guoskkahala álbmogiid iešráđđema gažaldagaid.
mearkkaša geavadis ahte giellanjuolggadusat fátmmastit duššefal davvisámegiela
Dat mearkkaša ahte sámegiela, sámi kultuvrra, ealáhusaid ja
Dát lea dohkkeheapmi das ahte álgoálbmogiid kultuvra lea hui gittalagaid sin
Dát dárkkuhivččii dan, suohkanat sáhttet ieža mearridit masa ruđaid atnet, nuppiiguin sániiguin dat sáhttet adnojuvvot vaikki faláštallanbálvalusaide dehe turismabálvalusaid buvttadeapmái.
Dát máksá dan, ahte jos restauráŋŋadoalli ii gávdno, de dat mielddisbuktá ekonomalaš váikkuhusaid sámediggái máŋgga ládje.
Dát dárkkuha dan, ahte rutiidnabarggut doaimmahuvvojit, muhto nuppe dáfus eai gieđahallo ođđa viiddesvuđot áššit linnjemat eai bargojuvvo.
Dát dárkkuha dan, ahte sámediggi galgá leat aktiivvalaččat fárus váikkuheamen Suoma ja EU: oainnuide čuovvovaš COP:s ja dan válmmaštallamis "; Näkkäläjärvi deattuha.
Dát dárkkuha dan, ahte ON:id eamiálbmotjulggaštusas lea šaddamin ain eanet čadni áššebábir riikkaidgaskasašpolitihkalaččat ja maiddái juridihkalaččat " Tiina Sanila-Aikio čilge.
Dát dárkkuha dan, ahte ON:id eamiálbmotjulggaštusas lea šaddamin ain eanet čadni áššebábir riikkaidgaskasašpolitihkalaččat ja maiddái juridihkalaččat "Tiina Sanila-Aikio čilge.
Dát oaivvildivččii dan, ahte sáttagottis guokte livčče stáhtaid válljen ja guokte sámedikkiid válljen ovddasteaddji.
Dat mearkkaša duohtadilis ahte dáid giliid veahkadagat fertejit
Dán ulbmila sáhttá muhtin muddui juksat ovddibu beaktilut gullanmeannudemiin, mainna sihkkarasto, ahte sámiide njuolgga váikkuheaddji mearrádusat eai bargo almmá sin eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama.
Dán ulbmila sáhttit juksat muhtumassii beaktileappot ráđđádallanmeannudanvugiiguin go ovdalis, maiguin dorvvastuvvo, ahte sápmelaččaide njuolga váikkuheaddji mearrádusat eai dahkkojuvvo sin eaktodáhtolaš, ovddalgihtii addojuvvon ja vuđolaš dieđuide vuođđuduvvi miehtama haga.
Dán ferte váldit vuhtii miehtá dán proseassa.
Dát fáddá gáibida lassemoduvlla% 1 mii ii leat sajáiduhttojuvvon.
Dát nu guhkas go vejolaš dan vuođus masa mii leat lágidan webba.
Dát diehtu lasihivčče áddejumi sámi giellalágan eavttuid hárrái.
Dát mearkkuš gávdno juo.
Dát dilli šaddá konkrehtalažžan dáppe Anáris, árktalaš guovllus, gos vearjorusten jođálnuvvá ja min orrunduovdagat leat Ruošša ráji lahka.
Doaibma sáhttá goit dagahit ahte dihto webbáikkit eai doaimma dego dat galget.
Dát doaibmá mu mielas buorrin ovdamearkan maid EU- komiššuvdnii das, ahte dat berre váldit dialoga eamiálbmogiiguin duođas.
Dát " doaibma " - fiila lea juo sisafievrriduvvon. Hálidatgo duođas dan ođđasit sisafievrridit?
Dát doaibma gáibida nannema.
Dát doarjjošii maiddái biodiversitehta suodjaleami.
Nu galgá dahkkojuvvot vaikko dát geavaheapmi lea unnon dahje nohkan dannego guolástanearit eai addojuvvon dahje go earaláhkai regulerejuvvui dáin guovlluin guolásteapmi dahje eará resurssaid ávkašuhttin.
Nu galgá
Dat boahtá čielgasit ovdan
Dán oaidná čielgaseammosit 1966 ON:a Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CCPR) ja ON:a Ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CESR).
Dán oaidná čielgaseammosit 1966 ON:a Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CCPR) ja ON:a Ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvnnas (CESR).
Dát bođii mu millii, go lean lohkan mannan vahku sihke eanan- ja meahccedoallováljagotti ja bargoeallin- ja dásseárvováljagottiid cealkámušaid ILO 169-soahpamušas ja Yle Sámi ođđasiid, áššis gevvojuvvon ságastallama ja maŋimussan ođđasa ođđa suopmelaš ráb-musihkkaris, Uniikkis.
Dát bargogirji lea oaivvilduvvon geavahuvvot ovttas sámegiela oahppagirjjiin Mu giella 4.
Dát bargu lea dál gárvvis ja ráđđádallanvuohki gávdno lasáhusas.
Dát bargu lea ivdnedielkosiidu
Dát olli vajálduvvá dađi bahábut hui dávjá.
Dát dimenšuvdna veadjá bures ollášuvvat sierra stáhtaceggema haga.
Dát bidjá vára vuollái evttohusa čađamannama, mas lean hui fuolastuvvan.
Dát gáibida ain gárgeheami.
Dát gáibida ruđa.
Dát gáibida sihke bargiin ja sámediggelahtuin innovatiivavuođa, áššiide
Dát unnitlogu oaidnu lei earenoamáš ja ruossalaš, daningo seamma čoakkámis sámediggi lei dohkkehan cealkámuša suohkanhálddahusa ráhkadusođastusas ovttamielalaččat.
Dát unnidivččii disinformašuvnna meari.
Dát nanne lága dásis Meahcceráđđehusa ja sámedikki ovttasráđiid ráhkadan bissovaš málle biodiversiteahttasoahpamuša Akwé: Kon - rávvagiid heiveheamis Meahcceráđđehusa doaimmas.
Daid hui buhtes njulges lihtodallamiidda lassin movt dán ášši doaibmadilis heivehahttášii, gullogođii ságastallan maiddái das movt eamiálbmogat galggašedje nammaduvvot eaŋgalsgillii, " people " dahje " peoples ".
Daid hui buhtes njulges lihtodallamiidda lassin movt dán ášši doaibmadilis heivehahttášii, gullogođii ságastallan maiddái das movt eamiálbmogat galggašedje nammaduvvot eaŋgalsgillii, "people" dahje "peoples ".
Dán gilkoris leat rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jus giddet láse, de dát rievdadusat mannet duššái.
Dán gilkoris lea rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jos ođasmahtát gilkoriid, de dát rievdadusat mannet duššai.
Dán gilkoris lea rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jos giddet eará gilkoriid, de dát rievdadusat mannet duššai.
Dán gilkoris lea rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jus viežžat profiilla, de dát rievdadusat mannet duššái.
Dán gilkoris leat rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jus coavddát dán gilkora, dát rievdadusat mannet duššai.
Dán gilkoris lea rievdadusat mat eai leat sáddejuvvon. Jos giddet dán gilkora, de dát rievdadusat mannet duššai.
Dát leavga diktá geahččat máhpa sisdoalu.
Dát leavga addá lobi lasihit ja sihkkut fiillaid, ja maid molsuit nama dain. Fuomáš ahte sáhtát rádjet sihkkuma ja nammamolsuma njivlásleavggain.
Jos merket dán bovssa unnimusat guovtte cájeheamis, dat čatnojit oktii. Jos de molssut máhpa nuppi čájeheamis, eará čájeheamit mat leat čatnon dasa automáhtalaččat ođasmahttojuvvojit ja čájehit dan máhpa. Dát lea erenoamáš ávkkálaš jos leat sierralágan čájeheamit, nugo ohcomuorra mas lea govaščájeheapmi dahje dárkilisčájeheapmi, ja várra vel terminála " emulator " láse.
Dát duođaštus ii ceavzán buot geahččalemiid, danne ii berre dan geavahit.
Dát duođaštus cevccii buot geahččalemiid.
Dát vuolláičálliduođaštus lea juo sajáiduvvon.
Dát deavdá maiddái guđege náššunalstáhta geatnegasvuođaid ON konvenšuvnna olis siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid hárrái - erenoamážit 1. ja 27. artihkkaliid, ja ILOkonvenšuvnna nr. 169 olis álgoálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain.
Dát geatnegahttá sámegielaid oidnot maiddái ovdamearkka dihtii girkolaš almmuhusain.
Dat geatnegasvuođa dat nanne vuosttaš lađas,
Teaksta Ruošša sámiid birra atná vuođđun eanaš Leif Rantalas čilgehusa mii lea
RAW image file (), the parentheses contain the file suffix, like MRW
Dán siiddus leat kodenmeattáhusat.
Dát vahkku manai Roavenjárggas máŋggain čoakkámiin.
Dát vahkku lea mannan ráfálaččat dábálaš bargorutiinnain, muhto boahtte vahku šaddá fas ravggadit ja reiset.
Dán vahku lean čohkkán biillas, girdis ja čoakkámiin.
Dát vahkku leage golihan ollásii olgoriikkain.
Dát vahkku lea mannan hohpolaš cealkámušaid ja Kanada mátkki válmmaštallamiidda.
Dát vahkku lea fas hohpolaš.
Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
Maiddái veadjá leat dárbbašlaš dahkat ná, go ártihkkala 31 leamaš vuođđun ja mii addá moives / eahpečielga dahje njođvon, ja vaikkeba áddetmeahttun bohtosa.
Dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan náhpol cinnis, muhto dat sáhttá mearkkašit ahte ii leat anašan oppanassiige.
Dán jage oassálastet mánát ja nuorat birra sámi guovllu, oktiibuot 11 eará skuvllas.
Dát ovttasbargu leamašan hui earenoamáš Sámis ja maiddái Norgga ja Suoma gaskkas.
Dát oktavuođat ON čađahan bargui, čielggasmahttet ahte iešmearridanvuoigatvuođa
Ándagássii, dát protokolla ii doarjju sáddemin fiillaid mat eai leat vurkejuvvon báikkálaččat. Máŋge dán fiilla iežat dihtorii ja geahččal ođđasit.
Dát badjelmearálaš áigi galgá adnot buorrin.
Dát bajásdoallá ovdagáttuid ja vejolaš kultuvrralaš olggušteami.
dutkat iežamet gillii gullevaš dieđuid ja máhtuid - giela ii sáhte dutkat ollislaččat dušše
TamilalašKCharselect unicode block name
TamilagiellaName
TamilgiellaName
Tamilgiella
Čállin lea dáiddašládja, mii gáibida olu - ja lea juo bures dahkkon go
tammela (at) samediggi.
OđđjCoptic month 11 - ShortName
OđđjFebruary
OđđjIndian National month 4 - ShortName
Ođđj@ item Calendar system
Ođđajagimánu vuosttaš vahku doalan vahku luomu.
Ođđajagemánnu
Ođđajagemánnu
ođđajagemánus 2005 Girona (Kiruna) čoahkkima oktavuođas. Das bohte ovdan
čoahkkima bále Gironis (Kiruna) ođđajagemánus 2005 lei čoahkkin Sámeráđi
Ođđajagimánus 2010 bođii fápmui ođđa láhka álbmotlaš vehádagaid ja vehádatgielaid birra.
rájis 2001 Sámediggi oaččui lassedoaibman hálddašit sámi kulturmuitosuodjaleami,
ođđjCoptic month 11 - LongNamePossessive
ođđjCoptic month 11 - ShortNamePossessive
MehaEthiopian month 10 - ShortNamePossessive
Ethiopian month 7 - ShortName
FaraEthiopian month 7 - ShortNamePossessive
ođđjIndian National month 4 - ShortNamePossessive
ođđajagemánu
ođđjof February
Ođđj
City in Florida USA
Tamperes orodettiinan lea jámma dakkár dovdu go livččen eret nuppi máilmmis, gosa sáhttá álo báhtarit go lea heahti, ja mii dat dan buoret dovdu!
Tampere ja Tampere guovlu 6.
Tamperelaš Matti boahtá Sápmái ja hálida oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide.
Coptic month 3 - LongNamePossessive
FaraCoptic month 3 - ShortNamePossessive
TamuzaCoptic month 9 - LongNamePossessive
TamuzaCoptic month 9 - ShortNamePossessive
TamuzaEthiopian month 12 - LongNamePossessive
TamuzaEthiopian month 12 - ShortNamePossessive
FaraEthiopian month 1 - LongNamePossessive
BahmanaEthiopian month 1 - ShortName
TamuzaIndian National month 11 - ShortNamePossessive
KCharselect unicode block name
Tamuz
Tamuza
Dán áigge ruovttuguovllu olggobealdi orru sámeálbmoga lohkomearri lea lassánan165%.
I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari dikšu ságadoalli bargguid mu virgelobi áigge.
Dán áigodaga mielde gehččui ja ipmirduvvui iešmearridanvuoigatvuohta seammaláhkái go dan oktavuođas goas diehto eanagáhppálga ássit, makkár-fal čerdii ležžet gullevaččat, gáibidišgohte ásahit iežasit stáhta.
Otne rahppon sámekulturguovddáš Sajos ávvuduvvo iežas smávvaárkkain.
Otná eahket deaivvan Kroatia ambassadevrra ja ihttin disdaga lea sámedikki stivrra čoakkán.
Otne Anáris Juvdujoga gáttis rahppon Sajos boahtá leat Suoma sámiid hálddahusa ja kultuvrra guovddáš.
Odne almmustahttojuvvui vuoigatvuohtaministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuš davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas riikkasis lágaide ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide.
Odne NRK Sámi TV-ođđasat bođii guhkes áigái dahkat reportáša Suoma sámedikki áššiin, doaimmaheaddji Piera Balto bođii Gárášjoga rájes jearahallat.
Odne vuoigatvuohtaministeriija almmustuhtii cealkámuščoahkkáigeasu ministeriijaid ja sámedikki addin cealkámušain Ilo 169-soahpamuša ratifisereneavttuin.
Odne lei maid 8 (j) -bargojoavkku vuosttaš čavčča čoakkán.
Odne ledjen vuoigatvuohtaministeriija ásahan sámediggelága ođasteami válmmaštalli bargojoavkku vuosttaš čoakkámis.
@ option tomorrow
Odne oassálasten suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkámii.
Odne oassálasten davviguovllu kulturinstituhtta-fidnu stivrenjoavkku čoakkámii Durdnosis ja ihttin dollen Helssegii árktalaš ráđđádallangotti čoakkámii.
Otne
Otne nogai nubbi davvi dimenšuvnna parlamentáralaš forum.
Odne dien árbevieru jotket Čeavetjávrri ja Njellima dánsunjoavkkut.
Dán áigge árbevirolaš ealáhusat ovttastuvvojit maiddái lotnolasealáhussan ee. turismmain ja eará bálvalusealáhusaiguin.
Odne bearjadaga sámedikki stivra čoahkkanii telefunčoakkámii nammadit muhtin hohpolaš ovddastusaid.
Odne Suoma ráđđehus dohkkehii III lassibušeahta jahkái 2008.
Odne deaivvadan Helssegis vuoigatvuohtaministeriija sierraveahki ja vuoigatvuohtaministeriija virgeolbmuid, geaiguin ságastalan áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaid.
the day before today
Odne birasministeriijai luohpaduvvon raportta ráhkadii birasministeriija ásahan viiddes áššedovdijoavku.
Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ".
Otne geahččalat vuosttas geardde čatnat - - - sámiid oktii ", dajai sámeoktasašbarggu eadnin gohčoduvvon nissonsearvvi aktiiva Elsa Laula Renberg Troandima čoahkkima rahpansáhkavuorustis.
Dán giđa Sámediggi bijai johtui maiddái ođđa nuortalašgielat áppesa čállinbargguid.
Odne nuortalaččat ásset váldoosiin Anára gieldda viidodagas ja nuortalašgiela hálliid lohkumearri árvvoštallo leat s. 350.
Otná beaivve sámegillii dahkko rock, pop, etno, hevi, tekno, rap ja dánsamusihkka nugo maiddái mánáidlávlagat ja sálmmat.
Otná beaivve sámegillii rockki, poppi, etno, hevi, dánsamusihka, tekno, mánáidlávlagiid, sálmmaid ja ráp-musihka.
Otne sámeartisttat ovttastahttet ovdagáttuid haga sierralágan musihkkašlájaid luohtái ja dahket iežaslágan geahppa populáramusihka.
Dán áiggi sámegiella gullá lunddolaš oassin girku doibmii.
Deanus lea
Dán jage filmmaid mearri lea lassánan nu olu ja beroštupmi leamašan nu viiddis, ahte ovtta gávpoga sajis festivála johtá dál buot Davviriikkaid.
- Dán jagi Ijahis ija temán lea Eatnama jienat, suomagillii Maan äänet.
Dán jagi giellaráđđi lei válljen bálkkašumi oažžun Yle Sápmi-radio.
Dán jagi kulturlávdegoddi háliida addit dovddastusa erenomážit nuorra sápmelaš musihkkariidda.
Dán jage Nils-Aslak Valkeapää riegádeamis lea gollan 70 jage ja konsearttas, mii lágiduvvo ávvujagegudnin, muittašuvvo Valkeapää eallinbargu ja karriera.
Dán jági sámegielat beaiveruovttuide skáhppojuvvojit ođđa duhkorasat, mat leat plánejuvvon ja ráhkaduvvon Johkamohkis, Ruoŧas.
Dán jagi sámediggi hálidii álbmotbeaivedoaluiguin gudnejahttit sámi mánnábearrašiid ja earenoamážit sápmelaš vuorrasiid ja lágidit álbmotbeaidoaluid, mat gudnejahttit sámi árbevieruid vajálduhtekeahttá goit ođđaáigásaš, modearna vieruid.
Dán jage gávdno sámenuoraid dáiddadáhpáhus maiddái facebookkas:
Dán jagi sámi giellaráđđi mieđihii gielladahku-bálkkašumi Eanodaga bearašbeaiveruoktu Miessái.
Dán jagáš dáhpáhussii oassálastet maid mánát ja nuorat oaivegávpotguovllu City-sámit - searvvis.
Tang- dadjanvuohki:
Arc tangent
City in Moselle France
TANH (Desimálaárvu)
star name
star name
válmmaštuvvan industriija hábmejeaddjin Lappi universiteahtas
TAN (Desimálaárvu)
Name
Tanzánia shilling
world. kgm
indonesia. kgm
Dánmárku
Dánskkagiella
Dánskalaš@ item Spelling dictionary
Name
DánmárkuName
DánskkagiellaName
Name
Dánmárkku olmmošvuoigatvuohtainstituhta dásseárvoossodaga hoavda
Dánska ruvdnu
Name
norway. kgm
Dánmárkku jođihanáigodagas jotkojuvvo dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid dutkan earenoamážit mearrajieŋa suddama oasis ja maiddái biodiversiteahta suodjaleami dáfus.
Dánmárkku olgoáššiidministtar deattuhii vástádusastis maid árktalaš guovllu vejolašvuhtii beassat Ásia márkaniidda.
Dánmárkku olgoáššiidministtar Lene Espersen muitalii čoakkáma álggus Dánmárkku árktalaš ráđi ságadoalli áigodaga ulbmiliin.
Dánmárkku olgoáššiidministara sága maŋŋel Norgga olgoáššiidministtar Støre muitalii Norgga árktalaš politihkas ja Norgga rádječáhcesoahpamušas Ruoššain.
Dánmárkku olgoáššiidministara vástádus ii jávkadan mu fuola árktalaš ráđi boahttevuođas vejolaš ođđa dárkojeddjiid váikkuhusa mielde.
Dánmárkku olgoáššiidministtar dajai dása, ahte sii dollet geažos áigge ovdan olmmošriektegažaldagaid ja čujuhii maid Norgga olgoáššiidministtar Størei.
Dánmárku sávvá gávdnat iežas jođihanáigodaga áigge čovdosa ođđa bissovaš dárkojeddjiid váldimii árktalaš ráđđái.
world. kgm
Dánsunčájáhusat besse álgit dan maŋŋá go ohcejohkalaš nuoraid joavkku Moivvas lei lávlon ja čuojahan.
Dánsejeaddjit ja neavttárat nektet vahága dihte ja beatboxejit ceavzima dihte.
Dánsungilvui leat boahtán 8 almmuheami, ja govat leat boahtán sullii 100.
Dánsungilvvohallama lassin Ohcejogas ordnejuvvojedje miehtá beaivvi iešguđetlágan bargobájit, maid ordnemis fuolahii Sámediggi Johtti Nuorra - projeakta, jođiheaddjin Anne Kirste Aikio.
Dánsungilvvu duopmáriin ledje Tiina Sanila-Aikio Anáris, Solgryn Bär Deanus ja Anna Näkkäläjärvi Ohcejogas.
Dánsungilvvu lassin Soađegilis leat maiddái dánsa-, musihkka- ja ealligovvačájáhusat.
Dánsungilvvus bálkášuvvojedje lassin Giehtaruohttasa mánáid friija dánssa joavku ja káregasnjárgalaš hiphop - joavku Gangstajuŋkkát.
Dánsungilvui oassálastet 14 joavkku, main leat oktiibuot 99 dánsu.
Tanssikilpailuun osallistui yli 100 nuorta 14 eri kokoonpanossa.
Dánsa govvidii duopmáriid mielas bures bohcco dakkárin go dat lea okto ja ealu siste.
Dánsunšlájat leat Nuorra Kultuvra - njuolggadusaid mielde modearna dánsa, gáhtadánsun, (show, street, break jna.), etnihkalaš dánssat, baleahtta dahje jazz- / showdánssat.
* Dánsaláhtterátnu lávdái
- Ámmátlaš dánsaskuvlejumis leahkki studeanttat eai oažžo oassálastit dáhpáhussii.
Dánssa idéa vuođđuduvvá filbmii Guovdageaidnu, gos maiddái duogáža Mari Boine musihkka lei luoikkahuvvon.
Dánssa idéa lei vuolgán jakutialaš Sykkys - dánsunjoavkku čájáhusas Ijahis Idja - festiválas Anáris 2010.
vuorroságastallan, man mieđušteaddjin doaibmá geasanasmusihkka dahje leuŠdden
- dánsunjoavku dolle riikaviidosaš MOVES - dánsundáhpáhussii Oului ovddastit sámenuoraid miessemánu 20.-22. beaivvi.
Dánsunjoavkkuin válljejuvvo okta joavku sámenuoraid ovddasteaddjin riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra MOVES - dáhpáhussii, mii dollojuvvo Oulus mies-semánu 20. - 22. beivviid.
Dánsuntemá lea riikkaviidosaš ja Soađegilis válljejuvvot sámenuoraid ovddasteaddjit Nuorra Kultuvra - vuođđudusa ordnen SOTTIISIMOVES - dáhpáhussii Tamperes.
Tanssituomarin vaikeassa roolissa oli kaksi nuorta ja tunnettua saamelaistaiteilijaa: elokuvantekijä ja toimittaja Suvi West sekä Norjan saamelainen tanssija ja laulaja Elin Kåven (Sáme Grand Prix 2000 - kilpailun voittaja).
Region/ state in Australia
About
City in Marshall Islands
diliid sápmelaččaid árgábeaivvi oassin Ohcejoga gielddas.
TAO
dávjá jurddašuvvo, ahte dat ii leat suodjaluvvon seammá bures go omd. Eanandolliid
Mu deaivan áššedovdiid mielde EU:a komisšuvdna ii leat gáibidan Suoma loahpahit Meahcceráđđehusa doaimma fitnodatlágádussan.
Deaivvadeapmi ministariin lei hui attolaš ja ávkkálaš.
Deaivvadeapmi lei ávkkálaš daningo buvttiimet diehtun sápmelaččaid álgoálbmosajádaga, mii vuođđuduvvá vuođđoláhkii ja lea veardideamis gielddaid eiseváldisajádahkii.
Deaivvadeapmi lei suohtas, ságastalaime áigeguovdilis láhkafidnuin ja sámedikki dárbbus oažžut birasáššiid áššegieđahalli.
Deaivvadeapmi lei midjiide buohkaide lossat ja leimmet buohkat hui behtton.
Deaivvadeami sáhttá eastit dalle, juos dat lea máná ovddu vuostá.
leamaš čoahkkimat ovttaskas obmuiguin guđet leat sáhttán buktit dieđuid mat leat
Deaivvadeami fáddán lei sámi mánáid ja nuoraid oassálastima gárgeheapmi sámedikki olis.
Deaivvadeami áššelisttus lei ALKU-fidnu ja gielddaid stahtaossodatvuogádaga ođastus.
Deaivvadeami maŋŋel álgenai jođánis bušeahttašiehtadallamat, mat eai buktán lasi ruhtadeami vuoigatvuohtaministeriija bakte sámediggái ja orrunai leame nu ahte sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvon resurssat unnot boahtte jagi hui olu.
Deaivvadeami maŋŋel vuorus lei sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán.
Deaivvadeami maŋŋá hálddahusráđi lahtut čoahkkanedje ja mearridedje dikšut ášši. Sámemánát galge beassat geahččat TV-prográmmaid iežaset gillii. Ja nu dáhpáhuvaige.
Deaivvadeami vuođul sámediggi sáddii álgaga sierra ministeriijaide ja dan maid diehtun Sámi leana riikkabeaiveáirasiidda birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeami várás.
Deaivvadeamis ságastalaimet sámi ruovttuguovllu suvdilis ja ceavzilis gárggiideamis, meahcceguovllu áhpásnuhttingeavahusas, láhkaásaheami ođasnuhttinfidnuin ja sámedikki sávaldagain birasministeriija hálddašansuorggi áššiide.
Deaivvadeamis ságastalle Sámedikki áiggeguovdilis áššiin ja láhkafidnuin, ee. sámiid giellalága dárkkisteamis.
Deaivvadeamis ledje mielde Suoma arkiivalágádusa ja Oulu eanangoddearkiivva njunnošat sihke oahpahusministeriija ja Sámi musea Siidda ovddastus.
Deaivvadeamis gávnnahuvvui, ahte luotta vuođđodivvun livččii vejolaš guovtti ráđđehusáigodaga áigge.
Deaivvadeamis guorahallojuvvojedje gáiddusoahpahusa vejolašvuođat musihkkaoahpahusas.
Deaivvadeamis bázii dakkár govva, ahte sus lea eakti hállu ovddidit dialoga sápmelaččaid ja komisšuvnna gaskkas.
• deaivvadeamit eará sajis ássi sápmelaččaiguin
dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka.
dollojuvvot juohke jahkebeali sámeáššiid stáhtaráđi ja sámediggepresideantta gaskka.
Deaivvadeami fáddán ledje ILO 169-soahpamuša ratifiseren ja ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuvvan.
Deaivvademiid ulbmilin lei buktit oidnosii stáhta bušeahtas sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doibmii várrejuvvon mearreruđa mearkkašumis sámi kultuvrii.
Deaivvadan mánnodaga oanehaččat birasministtar Lehtomäki ja muitalan sámedikki oainnuid birasministeriija hálddašansuorggi áššiin.
Deaivvadan meahcceráđđehusa oaivehoavdda Jyrki Kangasa ja lean riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis.
File version
Gotte
galgá čađahuvvot dan vuođul mii lea sámiid árbevirolaš eanan- ja čáhcegeavaheapmi,
TapahtuBigga Aikio.
Vuogádatmeattáhus dáhpáhuvai.
Duođalaš meattáhus deaividii. Eanet dieđuid gávnnat KDM: a loggafiillas dahje válde oktavuođa du vuogádaga hálddašeddjiin.
Šattai prográmmameattáhus: siskkildas prográmma " kdepasswd " ii gávdnon. Danne ii leat vejolaš rievdadit beassansáni.
Šattai RPC meattáhus.
Čálihanmeattáhus čuožžiliiName
Amas meattáhus dáhpáhuvvai
amas/ vuordemeahttun meattáhus čuožžiliiSocket error code RemotelyDisconnected
fierpmádatmeattáhusSocket error code NotSupported
Comment
Dáhpahuvvai meattáhus ja du beassansátni árvideames ii rievdaduvvon. Meattáhusdiehtu lea:% 1
Filtii geavaheaddji vuoigatvuođaid viežžamis.
Filtii vieččadettiin čálánlisttu:
Filtii vieččadettiin vieččadettiin olamuttus duogáščoavdduslisttu:
Meattáhus dáhpáhuvai vieččadettiin čálinlisttu.
meattáhus dulkodettiin dokumeantašládjadefinišuvnnaQXml
meattáhus dulkodettiin merkošiidQXml
meattáhus dulkodettiin kommeanttaQXml
meattáhus dulkodettiin sisdoaluQXml
meattáhus čuožžilii dolkodettiin bájuhusaQXml
Šattai meattáhus vieččadettiin databuktiid.
Šattai meattáhus vieččadettiin dán stiila heivehusláseža.
Meattáhus čuožžilii
milli-secondbenchmark-access-time
Name
Dáhpahuvvai meattáhus vurkedettiin gova:% 1
Meattáhus laktašettiin% 1 bálvái
Meattáhus dáhpahuvvui geahččalettiin beassat "% 1: i ", vuogádat vástidii:% 2
Dáhpáhus álgá gaskavahku cuoŋománu 7. beaivve Nivavaara vuolledási skuvllas dmu 18.30 Giron sámeteáhtera čájáhusain Ovtta guovvamánoija (Yhtenä helmikuun yönä).
Dáhpáhus álgá bearjadaga 15.8. sámekulturguovddáš Sajosis juo árbevierrun šaddan mánáid- ja nuoraidbeivviin, goas ohppiin lea vejolašvuohta oassálastit musihkkabargobájiide sihke loaiddastit Ijahis ija násttážat - konsearttas.
Dáhpáhus álgá bearjadaga diibmu 10 ja nohká lávvardar-eahkedis.
Dáiddadáhpáhus álggahuvvo Soađegili lihkadanhállas duorastaga 27.3. diibmu 11.00.
Sámediggi ordne dáhpáhussii linjábiilasáhtuid ruovttuguovllu gielddain.
Dáhpáhussii lágiduvvojit linnjabiila sáhtut birra sámeguovllu.
- dáhpáhussii ja dan váldoordnejeaddjin doaibmá sámediggi.
Tapahtumaan kutsutaan kaikki saamelaislapset ja
Dáhpáhussii vurdojit oassálastit sámiid ruovttuguovllu buot gielddain ja maiddái eará báikkiin.
Tapahtumaan oli kutsuttu kaikki saamelaislapset ja - nuoret sekä saamen kielen ja saamenkielisten luokkien oppilaat.
Tapahtumaan oli kutsuttu kaikki saamelaislapset ja
Dáhpáhussii leat almmuhan 22 musihka loaiddasteaddji dahje joavkku, main leat oktiibuot 150 gilvui oassálasti.
Dáhpáhussii leat almmuhuvvon oktiibuot 330 máná ja nuora miehtá Sámi.
Dáhpáhussii oassálastet tutorin bagadalli Nils Gaup ja Filmikaari-fidnu prošeaktahoavda Anne Laurila.
Dáhpáhussii árbevirolaččat gullevaš sámi kultuvrii laktáseaddji temás ii leat vel mearriduvvon.
Lávvordaga dáhpáhusa sáhttá čuovvut livestream-neahttasáddaga bokte, man ordne Sámi oahpahusguovddáš.
Dáhpáhusa ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.
Tapahtumaa varten laadittiin Sodankylän liikuntahallin
Dáhpáhus
Dáhpáhus:
Doaibma
Dáhpáhus- ja čoakkánlatnjaláigguiguin ii bastte ruhtadit doarjjabálvalusaid ja Sadjosa márkanastima. Lea čielggas ahte muhtin oassebealli šaddá goaivut ruhtaburssas ruđaid jos čoakkánbálvalusat galget boahtteáigge fállojuvvot.
Dáhpáhus ordnejuvvo juogo vahkus 12 dahje 13.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo dál vuosttas geardde Soađegili girkosiiddas gieldda ođđa lihkadanhállas.
Sámediggi ordne dáhpáhusa ovttasbarggus Soađegili gielddain.
Dáhpáhus ordnejuvvui New Yorkis duorastaga miessemánu 19. beaivve.
Dáhpáhus geasuhii Sajosii vádjit 200 oassálasti.
Dáhpáhus gullá oassin riikaviidosaš
@ info: whatsthis
Dáhpáhusa áigge sáhttá maiddái oahpásmuvvat sámemusihkkii, girjjálašvuhtii ja dujiide.
Dáhpáhusa eamiálbmotguossit bohtet dán jagi Chukotkas, Siperias.
Dáhpáhusa eamiálbmotguossit bohtet dán jagi Chukotkas, Sibirjjás, man lassin festivála oahpásmahttá gallejeaddjiid maiddái oarjje-afrihkkálaš musihkka- ja dánsaárbevieruide.
Dáhpáhusa ordnejeaddji geahččá buot filmmaid ovdalgihtii ja mearrida mat filmmat čájehuvvojit Vuohčus.
Dáhpáhusa lágidit Sámediggi, Lappi mánáidkulturguovddášfierpmádat ja Roavvenjárgga gávpot.
Dáhpáhusa lágidit sámediggi, sámi mánáidkulturguovddáš, Roavvenjárgga gávpot ja Roavvejárgga sámesearvi Mii ry..
Dáhpáhusa láidesteaddjin barge nuortalašgielat Anna-Katariina Feodoroff, anárašgielat Martta Alajärvi ja davvisámegielat Tuomo Laiti.
Dáhpáhusa váldonástin lea Mari Boine, gean dihtet máilmmi dovdoseamos sápmelažžan.
Dáhpáhusa váldokonsertii vuvde lávvordaga arvvis fuolakeahttá badjelaš 120 bileahta, mii lea lagabui 300 bileahta eanet go diibmá. Ijahis ija váldokonseartta sáhtii čuovvut streama bokte njuolggosáttan, man Sámi oahpahusguovddáža medialinjá lei lágidan.
Dáhpáhusa váldotemán lei dánsa riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra - dáhpáhusa njuolggadusaid mielde.
Dáhpáhusa váldotemán lei musihkka, mii čuojai Ohcejotnjálmmi skuvlla sáles luđiin, leuddiin, lávlagiin ja räppiin, maid mieđuštedje máŋggat nuoraid iežaset čuojahanjoavkkut.
Dáhpáhusa váldotemán lea sámegiel teáhter.
Dáhpáhusa váldotemán lea riikkaviidosaš Nuorra Kultuvra - temá mielde dánsun.
Dáhpáhusa ságadoallin lei riikkabeaialmmái Pekka Haavisto.
sámimuseain, Sámedikkiin, Sámi oahpahusguovddážiin ja Anára gielddain, geahččaluvvo oažžut áigái bistevaš dáhpáhus Anára girkosiidii.
Ruhtadeaddjin leat Sámeráđđi, Suoma Sámediggi, Lappi kulturdoaibmagotti, Anár gielda, Oahpahus- ja kulturministeriija, Suoma kulturruhtarádju, Lappi ruhtarádju, AVEK - audiovisualálaš kultuvrra ovddidanguovddáš, TAIKE - Dáidaga ovddidanguovddáš.
Dáhpáhusa sámi temán dán jagi lea sámegielat oanehisfilbma ja riikkadási temán teáhter.
Dáhpáhusa plánejeaddjin lea álggahan 1.2.
Dáhpáhusa dánjagáš temá lea " Jávrebiekkat ", man ulbmilin lea čalmmustahttit sámeunnitloguid dahjege nuortalaš- ja anárašsámiid sihke sin musihkka- ja dánsaárbevieru.
Dáhpáhusa dánjagáš temá lea "Jávrebiekkat ", man ulbmilin lea čalmmustahttit sámeunnitloguid dahjege nuortalaš- ja anárašsámiid sihke sin musihkka- ja dánsaárbevieru.
Dáhpáhusa dárkkuhussan lea ovddidit ámmátlaš filbmaráhkadeami, oahpásmahttit buvttadeaddjiid, suorggi ámmátolbmuid ja dahkkiid nuppiide ja lávdadit sápmelaš filmma.
Dáhpáhusa temán lea musihkka.
Dáhpáhusa temán leat teáhter ja oanehisfilbma.
Dáhpáhusa teknihka fuolaha sámemusihka buvttadeaddji Tuupa Records.
Dáhpáhusteaksta@ label
Dáhpáhusa duopmárin barge nuortalašgielat Anna Lumisalmi, anárašgielat Heli Aikio ja davvisámegielat Ailu Valle.
Dáhpáhusa duopmárin barggaiga neavttár- journalista Irene Länsman ja teáhterbarggu stuđeanta Heli Huovinen.
Dáhpáhusa riikka dási váldotemán lea musihkka iešguđet šlájain.
Dáhpáhusa riikka dási temás, mii lea dánsun, leat gávdnamis dárkilut dieđut siidduin http://sottiisimoves.fi/saannot_sa /.
Dáhpáhusas leat eanát dieđut interneahtas siidduin http://sottiisimoves.fi/info/njuolggadusat_sa /.
Dáhpáhusa oktan dárkkuhussan lea maiddái movttiidahttit sámegiela lohkamii.
Dáhpáhus lea áidna juohkejahkásaš sámegielat nuoraiddáhpáhus Suomas.
Dáhpáhus lea áidna sámemusihkkafestivála oba Suomas ja okta mearkkašahtti Davvi-Lappi geassedáhpáhusain.
Dáhpáhus lea rabas maiddái ruovttuguovllu olggobealde boahttiide.
Dáhpáhus lea rabas maiddái ruovttuguovllu olggobealde boahtti oasseváldiide.
Dáiddadáhpáhus lea Nuorra Kultuvra - fierpmádaga guovlodáhpáhusaid dássásaš gilvvohallan, mas válljejuvvojit ovddasteaddjit giđa riikkaviidosaš dáhpáhussii dahje ng. Skuvllaid stuorrafestii.
Dáhpáhus lea oaivvilduvvon nuoraide, geat buđaldit dáidagiin iežaset astoáiggiid.
Dáhpáhus lea dehálaš sámi mánáide ja nuoraide ja dáhpáhusa ordnekeahttá guođđin attálii ahkidis signála mánáide ja nuoraide.
Dilálašvuohta lea olgun guovssahasteáhteris.
Dáhpáhus dollojuvvo vuoruid mielde sámeguovllu gielddain, ja oktii leat dáhpáhusa ordnen maiddái sámeguovllu olggobealde 2010:s Roavvenjárggas.
Tapahtumassa ei peritty osallistumis- eikä pääsymaksuja.
Dáhpáhusas ledje loaiddasteame dán jagi earret eará máilmmi beakkáneamos sápmelažžan gohčoduvvon Mari Boine, kárášjohkalaš Felgen Orkester, rock-joavku Gubernator Tšukotka-njárggas sihke Tuupa Houseband mánggain sámeartisttaiguin.
Dáhpáhusas fállojuvvo maiddái skuvlamális buohkaide oasseváldiide.
Dáhpáhusas boahtá dieđáhus nehttii go jorgalusat gárvánit.
Sámediggi lea ge jagi 1996 álggus iežas lágain vuođđuduvvon sámiid álbmotválljen orgánan. Dan
Tapahtuma suunnitteluun kutsuttiin kaikki Enontekiön saamelaisopettajat sekä Hetan koulun vararehtori Lauri Orava, kaikki opettajat ja muuta henkilöstöä.
dáhpáhusdállu (filbma, musihkka, čoahkkimat ja konfereanssat)
Dáhpáhusat
Dáhpáhusat:
@ title: column event locatin
& Suova geardduhemiid@ info: whatsthis
Short column header meaning default for new to- dos
Dáhpáhusvahku-loahpa fálaldahkii gullet valjis eamiálbmogiid filmmat.
Čielgamii lea áigi.
geatnegasvuođaid soahteveaga doaimmaid hárrái mat leat álgoálbmotguovlluin.
Gotte láse
Vuohki, mainna Ruoŧa beale sámedikki barggut ja doaibmaváldi lea meroštallojuvvon Ruoŧa sámediggelágas, lea earenoamáš fuollan.
Mu deaivan álgoálbmotovddasteaddjit ledje hui fuolas dilis.
Vierrovuoigatvuohta
Deiven Anáris Lappi universiteahta stivrra, masa muitalin sámi dutkama dárbbuin.
Deaivvadin geassemánu beallemutto sulaid Eurohpá Ráđi olmmošvuoigatvuohtakomissára Nils Muiznieksa Helssegis.
Deaivvadin dasa lassin Meahcceráđđehusa ja eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteddjiid.
Deaivvadin seamma beaivve maiddái Uŋgara Suoma ambassadevrra ja ságastalaime suinna áigeguovdilis sámi áššiin ja suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus.
Áššis Apirana Mahuika et al v. Nya Zeeland dahkkui ná go maori eamiálbmoga guolástanvuoigatvuođat ja sin sadji riikka guolleindustriijas ledje gearreduššama vuolde.
Ášši gieđahalai dan, galget go olbmot guhte dušše oanehis áiggi lea ássan Ođđa Kaledonias beassat oasálastit álbmotjienastemiide go territoriija boahttevuohta šaddá mearriduvvot.
Dain dáhpáhusain main álgoálbmogiin leat rieviduvvon eatnamat ja territoriat maid sii leat árbevieruideaset mielde eaiggáduššan dahje main sii leat orron ja maid sii leat geavahan, almmá sin dáhtu ja doarjuma haga, gohčohallet stáhtat sihkkarastit ahte dát guovllut ja resurssat máhcahuvvojit fas álgoálbmogiidda.
giela. Ahte joavkkuiguin galgá positiivvalaččat ja sierra meannuduvvot, lea dan dihte
dakkár dáhpáhusain galget váldit vuhtii sámi boazodoalu.
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Nils Johan Utsi, Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Regnor Jernsletten, Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Nils Johan Utsi, Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Nils Johan Utsi, Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
tapiola (at) samediggi.
Tapiola Nilla, ságajođiheaddji
Tapiola várrelahttun bargá juo ovdal bargui nammaduvvon Ristenrauna Magga.
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
City in Volga Region Russia
star name
star name
Máinnasgirji nuortalašgillii
Máidnasiid muitaleapmi ja njálmmálaš muitalanárbi lea leamaš dehalaš sámekultuvrra oassi ja dieđusirdima buolvvas nubbái ja ráhkadan vuođu sámegielat girjjálašvuođa šaddamii.
• máidnasat, muitalusat, cukcasat, árvádusat, divttat
Máidnasat ledje álggoálggus čoggojuvvon juo jagis 1977 ja almmustahtton ruoššagielat girjin jagis 1990.
Action description
Ii ovttage falli válljejuvvon. describes the feed of the latest posted entries
@ title: column addressee preferred email
leat fállun sámegillii.
Prográmma lea fállun báikkálaččaide sihke omd. Davvi-Norggas boahtán festiválagussiide ja lassin maiddái eará sajis Suomas ja maiddái olgoriikkain boahtán turistaide.
Eanetgo okta fiila lea addon
Fálaldagaide biddjojit sisa dušše dat dutkanvuogit, mat njuolgut bálvalit diŋgojeaddji ulbmiliid.
HaddefálaldatName
Dárkkisteaddji: Laszlo Tabar, doavttir, professor, spesialista i radiologi Falu buohccevies us
Mii dárkkistit ahte lágádus deavdá gieldda birasgáibádusa ja ahte das gii ohcá lea dat biggenlobit ja lobit mat dárbbahuvvojit.
Mii guorahallat maid kommunála plánema vuhtii váldimiin olbmuid dearvvašvuođa ja sihkkarvuođa, riikkaberoštumiid, birasšládjanorpmaid ja gáddesuoji.
Iskka & boastta dán máhpas
Geahčadin oanehaččat makkár jurddahanvuohki servodagas lea sámegiela hárrái ja dasa lassin mot sámi giellaláhka olláhuvvá.
suodjaleami birra. Mearrádusa lea dárbu geahčadit oktan arvat eará
Guorahallamii gullet ee doaibmaovttadaga bargoveahka, mánát, geat leat divššus, doaibmaovttadagas galledeaddji olbmot, doaibmaovttadaga olgo- ja sissajit sihke doaibmagaskaoamit ja lagašbiras.
dárkkisteamen
Iskamin jus leat ođđa reivet% 1- konttus
Dárkkástusaid dagahan golut galggale máksojuvvot suohkaniidda ministeriija bušeahttastivrema bakte.
Dárkkistusa galgá bargat nu, ahte das eai boađe dušši hehttehusat dahje golut.
ciráđđehussii.
Alla
Dehalaš livčče, ahte sámedikkiid láhkaásahuslaš sajádat livčče nu ovttalágan go vejolaš ja SPR:a sajádat nannejuvvošii láhkaásaheamis, vuoi sáhtášeimmet doaibmat beaktilit sámeálbmoga beales.
Dehalaš lea čohkket maiddái empiiralaš dieđuid.
Dehálaš lea, ahte Finnmárkkuláhka válmmaštallamis Norgga stuorradiggi ja sámediggi barge lávga ovttas.
geahča artihkkala 33.
lávdegoddi ilbmada man dárbu lea sámi ovddasteapmái vai sámi dilálašvuođat ilbmet,
Antibiotika dehálaš válmmastallan
Dehálaš sadjái čoakkánávžžuhusain čuožžilii maid álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa dorvvasteapmi sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.
Dat lea deaŧalaš eaktu, ahte servodatovdáneami vuođđun biddjojuvvojit sámi árvvut ja norpmat.
Sátnefriddjavuhtii gullá maid oassin dat, ahte unnitloguide sihkkarastojuvvo
Tärkeänä tavoitteena on aina ollut myös lasten ja nuor
Tärkeänä tavoitteena on aina ollut myös lasten ja
Dehalaš bargun lea seailluhit ja ain ovddidit sámi árbevirolaš musihka šlájaid.
oassi meahcásteamis lea sarvvabivdu, mii adnojuvvo deaŧalaš dinestussan čearuide ja
Mávssolaš seminára ollislaš addámuš bázii hábmekeahttá, daningo šadden guođđit seminára gáibiduvvon cealkámuša čállima geažil ja vuolgit vuosttaš vejolaš girdiin Supmii.
Dehalaš oassi duodjedáiddus lea sámegielat duodjeterminologiija.
Dehalaš oassi lea maiddái sápmelaš artisttaid barggu doarjumis.
vuođđun.
deaŧalaš sámi kultuvrra ja servodateallima seailluheapmái.
lea deaŧalaš ii duššefal sámi joatkevaš beassamii geavahit iežaset árbevirolaš
Dehálaš reive
Norgga boazodoalu reguleremis.
Min deháleamos virggis láhkaolbmo barggus ii leat dán vuoru oktage, virgáiduvvan láhkaolmmoš lea virgeluomus ja virgesadjásašvuohta ii leat devdojuvvon.
deaŧaleamos árbevirolaš ealáhusvuohki - boazodoalus - suopmelaš láhkaásahus atná
Mávssolaččamus linnjemat ráđđehusprográmma sámi girjemiid olláhuhttima várás dahkkojit gal go ođđa sámediggi álggaha doaimmas, muhto hohpolaččamus ráđđehusprográmma girjemat galget váldojuvvot vuhtii juo dál.
Dáin mávssolaččamusat leat eanangeavahan- ja huksenláhka, birasváikkuhusaid árvvoštallanláhka, luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka.
Deaŧaleamos dáhpáhusat dáid maŋŋil bohtet ovdan dás maŋŋelis.
Dehalamos eamiálbmotvuoigatvuohtan sámediggi doallá vuoigatvuođa kulturlaš eallimis ceav zi mii (cultural survival), mii lea njunuš prinsihppan ee. ON oktasaščoahk ki ma aiddo dohkkehan eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julg gáštusas.
Dehálamos áššin lea biodiversitehtasoahpamuša terminologia rievdadeapmi.
Mávssolaččamus ja vuosttaš áššin lea nuoraidráđi vuođđudeapmi sámedikki ollái.
Dehálamos ulbmilin lea oažžut áigái bissovaš ráđđádallanvejolašvuođaid EU:ain ja oažžut sámegažaldagaid buorebut ovdan EU:a politihkas.
Okta dain
Ofelaš-doaimmas sámenuorat johtet Suoma skuvllain muitaleamen sámiid, sin historjjá, kultuvrra ja gielaid birra.
Deháleamos áššiid siste dievasčoakkán válljii nuoraidráđi lahtuid ja dan ráđishan lea oalle earenoamáš oba Sámis.
Dehaleamos ulbmilin leat ain sámemánáid giela ja kultuvrra doarjun sámiid ruovttuguovllus.
Deháleamos evttohus lea sápmelaš meroštallama rievdadeapmi.
Dehalamos bivdoguolli, luossa, leamašan čađa áiggiid Deanu sámiide dehalamos sálašguolli sihke maiddái máksingaskaoapmi.
Dehálemos ii goit leat giela geavaheapmi báhpára alde, muhto baicce njálmmálaččat: sámegiela hállan lea dán áigge lobálaš, dat lea otná vuogi mielde ja bargobáikkitge gáibidit sámegielat olbmuid.
- Dehaleamos áššit giela ealáskahttima lihkostuvvamii leat positiivvalaš vuoigŋa, almmolaš dáhttu ja oktasaš visio, árvalii Seurujärvi-Kari.
Deháleamos lea, ahte dat seaillulii čuovvovaš ruhtadanbaji áigge iige dan ruhtadeapmi unniduvvole.
Deháleamos ulbmil giđđat dáid láhkafidnuid lassin lea riikkabeaiveválggaid maŋŋelaš ráđđehusprográmma ja dán ráhkadeapmái oassálastin.
Deháleamos ulbmil guoská diehttelas válggaid ja daid lágideami.
Dehálaččamus ulbmil lei, ahte sámi kulturiešstivrema livččii galgan sáhttit gárgehit maid ALKU-fidnus ja sirdit bargguid maiddái Sámediggái.
Dehálamos ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihka olggosbuktima gaskaoapmi lea olbmo jietna, eaige čuojanasat leat geavahuvvon.
soahpamuša mielde mii dahkkojuvvo riikkaid Sámedikkiin.
& Erenoamáš beassanvuoigatvuođat
Erenoamáš beassanvuoigatvuođat
Dárkilut rávvagat ja dáhpáhusa njuolggadusat doaimmahuvvojit skuvllaide buori áiggis ovdal dáhpáhusa.
Dárkilut oassálastinrávvagat sáddejuvvojit skuvllaide maŋŋeleappos.
Dárkilet njuolggadusaid sámedikkiid válddi birra mearriduvvojit lágas.
Sámedikkiid áirrasválljemiid njuolggadusaid mearridit lágat, mat
Sámedikkiid válganjuolggadusaid mearridit lágat, mat válmmaštuvvojit šiehtadallamiin sámedikkiiguin artihkkala 16 mielde.
Dárkkilut dieđut sáhtuin, ijastallamis ja borademiin doaimmahuvvojit skuvllaide.
Dárkilut dieđut teáhtertemás ja dasa laktaseaddji šlájain gávdnojit dán liŋkkas.
Dađi dárkileappot in sáhte muitalit bargojoavkku barggus, daningo dieđiheami ovddasvástádus lea eanan- ja meahccedoalloministeriijas ja gudnejáhtán sohppojun šiehtadusaid.
gustojit sámedikkiid ja riikkaid eará eiseválddiid gaskavuhtii, regulerejit ieš
Dárkileappot guolástanlága dilis lean muitalan moadde vahku áigi bloggastan.
Dárkileappot ráđđádallan gieđahalai máilmmi vuoiŋŋaduoji opmodaga organisašuvnna (WIPO) barggu lágalaš instrumeantta ráhkadeami árbevirolaš dieđu, folklore ja genariggodagaid suodjaleami várás.
Dat guokte riikka šiehtadalle ja sohpe dárkileabbo
sámegillii.
Dárkilut dieđut dáhpáhussii almmuheamis dás:
dárkileabbo sisdoallu vuolgá álbmotrievtti njuolggadusain ja konvenšuvnna artihkkaliin, geahča artihkkala 3 vuosttaš cealkaga.
Dárkilit bargogovva meroštallojuvvo čavčča áigge sámedikki ja BE-guovddáža oktasaš ráđđádallamiin.
Unnidit/ Stuorrudit@ action
Basttálmuhte
Dárkkálmahttit áddejumi vuovdelágan luonddutiippaid áitatvulosvuođas.
FohkusMetres
Gávnna liŋkkaid čálidettiin
Lassáneaddji čállindárkkisteapmi
Gávnna teavstta čálidettiin
Ovdavuorru
Ovdavuorru
Ovdavuorru@ title: column percent complete
@ title: column to- do percent completed
Iská jus máhppa gusto
Dárkkis jus fierpmádatsiiddut mat leat čiehkámuittus gustojit ovdalgo vižžot ohppihit.
& Dárkis heivehusa
Dárkkis riektačállima čállinmearkka rájes ja ovddasguvlui.
Dárkkis ahte dokumeanta gusto
Dárkkis čoavdaga ođđasit
Dárkkis
Dárkkis stáhtusa: & Visot
Event start
Dárkkis du beassanvuoigatvuođaid dán resursii.
Dárkkis gohččunsyntávssa:% 1 < fiillat >
Dárkkis gaskkadaga maid leat addán. Álgoárvu ferte leat unnit go loahppaárvvu.
Dárkkiskeahtes ovdaveršuvdna Juohkin: Almmolaš
Dárkkiskeahtes láhkasánit.
Iskka maid & bálvá doarjuadvanced smtp settings
Iskka maid bálvá doarju
Mii bearráigeahččat ahte elliidstállat devdet gáibádusaid buori elliidbirrasis.
Čállindárkkisteapmi
Dárkkis riektačállima@ option: check
Iskka & boastta
Iskka & boastta vuolggaheames
Dárkkis & stáhtusa
Oza maid sátni máksáName
Dárkkis Sycoca- diehtovuođu dušše oktii
Dárkkis fiillaid áigesteampaliid
_Dárkkis Ođđasit
Dárkkis jos galggašii heivehusfiilla ieš ođasmahttit
Iskka dušše leago ođđa e- boasta
Iskangaskkadat
Dárkkis du gaskabálvá heivehusaid oktii vel ja geahččal ođđasit.
Dárkkis reivviid antivirusreaidduiguin
Dárkkisteamen...
Dárkkisteamen vuoigatvuođaid
Dárkkis jus leat ođđa ođasmahtá...
Buorrin dohkkehuvvon.
Dárkkistuvvon standárddat bohtet internehttii čujuhussii www.pefc.fi beavdegirjjiid dárkkisteami maŋŋel.
Gulaskuddanmáŋggus
Comment
Name
Iskangaska (minuhtat):
Iskangaskkadat (minuhtat): @ title: tab
Fiinnis
Oza rievdadusaid & máhpain
Dárkojeaddjit galget árktalaš ráđi njuolggadusaid mielde čatnasit árktalaš ráđi árvvuide: olmmosrivttiid gudnejahttimii, birasgáhttemii, suvdilis gárganeapmái ja álgoálbmotrivttiid gudnejahttimii.
Dárkojeddjiin ii leat mearrádusdahkanriekti árktalaš ráđis, muhto lea čielggas, ahte earenoamážit Kiinná stuora álbmotekonomiijan ii duđa dušše dárkojeaddjesajádahkii.
Dárkojeaddjit leat eambbo go lahttoriikkat ja bissovaš oassálastit.
Bienalaš muittuhus ođđa e- boasta boađedettiin
default filter name
Monitora
Bienalaš čájeheapmi
Bienalaš muorračájeheapmi
Fiinna čuokkisčoahkku
Dárkilis dihkken
ModifikáhtormearkkatKCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Diakritihkalaš mearkkat goallosteapmáiKCharselect unicode block name
Čuokkisčoahkkobuorideapmi
Čuokkisčoahkkobuorideapmi (REt)
Čuokkisčoahkku
Čuokkisčoahkku, kvalitehta, leahkkašládja, mediašládja
Čuokkisčoahkko, mediašládja
Presišuvdna
Presišuvdna:
The raw line data
Čuokkisčoahkku, ivdnedoaibmanvuohki
Birasgáhtten ja birashálddašeapmi
ráhkadeapmái, geadnoráhkadeapmái ja luopmo- ja astoáigeviesuid huksemii, soahte
lea sámegielat girjjálašvuohta mánáide ja nuoraide.
Dat mearkkaša ee. dohkkehusa sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuhtii.
jurdda lea ipmirdahtti gielddusin sihke njuolggovealaheami ja eahpenjuolggos
ii leat addit sámiide erenoamáš ovdduid, muhto njulget ovddeš dáruiduhttinpolitihka
Mu ulbmilin lea deaddilahttit nákkosdutkamuša maid girjin ja geahččalan - jos bargohoahpuin gearggan - ráđđádallat girjegoasttádusaiguin girjji deaddileamis vel dan čavčča áigge.
Oktasaš bargojoavku galgá vuođđuduvvot, man bargomearrádussan lea čielggadit konvenšuvnna dárbbu ja vuođu.
Dárkkuhus lea ahte mohtortrafihka ii galgga ráfehuhttit dehe vahágahttit eatnamiid, šattolaš-vuođa, olgoleahkineallima, elliid eallima, boazodoalu, eanandoalu dehe meahccedoalu.
Ulbmilin lea, ahte soahpamušas meroštallat ja dainna dáhkidat vuoigatvuođaid, mat sámiin leat riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuođul.
galggašii álkkásmahttit sámiid ovttasdoaibmana riikkarájiid rastá, muhto artihkkal 11
doaibmama, de artihkkal 12 lea earenoamážit riikkarádjerasttideaddji oahpahus
Dárkkuhussan lea duvdit sámenuoraid oassálastit sin iežaset guoski áššiid ovddideapmái.
Ulbmilin lea gieđahallat bargiid dásseárvosaččat ja rahpasit.
Ulbmil lea ahte vuođđuduvvo orgána man bargu lea bearráigeahččat ahte konvenšuvdna čuvvojuvvo ja čađahuvvo. "
Bargojoavku atná ávvira Akwé: Kon rávvagiid doahttaleamis plána ráhkadeamis.
Jurdda doarjagiin lea doarjut ja leat veahkkin organisašuvnnaid doaimmaide.
Dárkkuhussan lea buktit ovdan iešguđetlágan duddjojuvvon dohkáid ja duhkorasaid ovttageardánvuođa ja ekologalašvuođa.
Ulbmilin lea unnidit sorjjasvuođa Lahka-Nuortti oljoriggodagain ja lasihit energiija iešbirgejeaddjivuođa ja ođasnuvvi energiijahámiid anu.
Oaivilin lea divvut dán váilevuođa.
oaivvilda, ii galggaše leat áššái ávkkálaš geahččalit duopmostuoluin čoavdit sámiid
eavttuiguin go " nu guhkás go lea vejolaš ja soahppevaš, ja riikkalaš lágaid vuođul ".
eavttuiguin go "nu guhkás go lea vejolaš ja soahppevaš, ja riikkalaš lágaid vuođul ".
kultuvrralaš dárbbuid. Dáinna ulbmiliin stáhtat galget bargat dan badjelii ahte
gildosa negatiiva vealaheami vuostái.
heiveheames geavahanvugiid teknihkalaš ja ekonomalaš ovdáneapmái.
nuppi lađđasa njuolggadusat dáidda.
Dárbu ordnet sámegiela oahpahusa ruovttuguovllu olggobealde lea lassánan dađi mielde go sámiid fárren guovddážiidda ja gávpogiidda lea lassánan.
govttolaččat dahje dárbbašmeahttumit vahágahttá dahje heađušta nuppi.
Liibmapoastamearkabáhpárii prentejuvvon mearkaárkka vuođđogovva muittuha náhki, mearkka guovdu lea govviduvvon meavrresgárri.
Dorpat-ráfi: Suopma oažžu unna oasáža Ruošša guovllus mii lea NorggaRuošša ráji nuorttabealde, ja beassanvejolašvuođa jiekŋamerrii nugohčoduvvon jiekŋamearraguji (" Ishavskorridoren ") bokte.
Dorpat-ráfi: Suopma oažžu unna oasáža Ruošša guovllus mii lea NorggaRuošša ráji nuorttabealde, ja beassanvejolašvuođa jiekŋamerrii nugohčoduvvon jiekŋamearraguji (" Ishavskorridoren ") bokte.
Jagi 1920 Dorpat-ráfisoahpamuš, go Suopma oaččui Beahcáma guovllu, mearkkašii ahte oassi Ruošša sámiin dalle šadde Suoma riikkavuložin.
Lohkkadanavádatno border snap zone
view-action
Eastadan dihte darvviheami earáide lea buorre oahpahit mánáid gastit ja gossat gardnjilmohkkái ja geavtit bábernjunneliinniid.
Njoammunviidun unno maid jus mánná ii stoaga dainna geas lea nuorvu.
Njoammun viidu earet eará go mánná ruvve čalmmiidis ja dasto váldá ájanasaid dehe gitta eará mánáide.
- dárbu digitála materiálaid ráhkadeapmái
Dárbu sámediggelága ođasnuhttimii lei stuoris.
Dárbu ja beroštupmi oažžut maiddái suoma luohkáide sámemusihka oahpahusa nu, ahte dat šattašii oahpisin maiddái guovllu suomagielagiidda ja suopmelaš álbmogii.
Dárbu livččii sámegiel materiálii dálkkádatrievdamis ja árvvoštallamiidda dan konkrehtalaš váikkuhusain sámi kultuvrii.
Dárbui dasa livččii leamaš, daningo Lappi universiteahtta lei čielgasit diehtemeahttun Sámi parlamentáralaš ráđis ovdan boahtán sámi universiteahtta - fidnus.
Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo
Guokte argumeantta gáibiduvvoNAME OF TRANSLATORS
Dárbbaša supergeavaheaddjevuoigatvuođaid. @ action: inmenu verb
- Dili buorideamis dárbbašuvvojit johtilit ráđđádallamat oassebeliid gaskkas ", deattuha veahádatsáttaolmmoš.
sáhttá vuogáiduvvat.
Dárbbašan nannen
Go dárbbašat sámegiela jorgaleaddji dahje dulkka gávnnat sin oktavuohtadieđuid vuolábealde liŋkkas.
suodjaleami, vai sáhttá seailut maiddái boahtteáigáige.
@ item event, to- do or journal accepted
Mii dárbbahit riikkaidgaskasaš servoša doarjaga, vai sámegielat sáhttet seailut earenoamážit Ruoššas.
@ info: tooltip examples of good bug report titles
Dárbbahit maid konkrehta dutkan- ja ealáskahttinfidnuid, vai árbevirolaš dieđu vierut, geavadat ja sámegiela terminologiija eai jávkka.
Mii dárbbahit maid oktasaš prinsihpaid mot sámi kulturárbbi galgá suodjalit ja dárbbahit etihkalaš prinsihpaid suodjalit sámi kultuvrra, vai bastit bargat ovttas uhkiid vuostá mat bohtet olggobealde.
Dárbbahit árbevirolaš sámi ealáhusaid, vai sámegiella seailu, sámi ruovttuguovlu seailus ealasin ja vai sámegillii báhcet lunddolaš giellageavahanbirrasat.
Dárbbahit sámediggeválggaide evttohasaid, geat hálidit bargat sámi álbmoga buorrin.
Dárbbahit seammalágán searvvušvuođa ja oktasaš áššui bossuma go 1980-logu Ovnnesjoga suhkamiin vuostálasttiimet Ovnnesjoga buođđudeami ja dulvadeami.
Dárbbahit dutkamuša giellamet konteavsttas ja iežamet árbevieruin. Dárbbahit
- Mii dárbbahit maid oktasaš prinsihpaid mot sámi kulturárbbi galgá suodjalit ja dárbbahit etihkalaš prinsihpaid suodjalit sámi kultuvrra, vai bastit bargat ovttas uhkiid vuostá mat bohtet olggobealde, lohka Juvvá Lemet.
Dárbbahitgo sápmelaččat geažos áigge dieđu Norgga, Ruoŧa dehe Suoma diggerivttiid addin duomuin narkotihkka-, olmmošgoddin-, seksuála- ja eará rihkkosiin?
erenoamáš meannudeami vuostái mat leat dihto čearddalaš joavkkuid dahje olbmuid
Dárbbahivččiimet riikkabeivviid mearrádusa sámediggelágas nu jođánit go vejolaš, vai sámedikki válgalávdegoddi beassá ráhkkanit ođđa lága mielde válggaide dego maid jienasteaddjit ja válgaevttohasatnai.
Dárbbašettiin árvvoštallama doarjjan skáhppot áššedovdi cealkámuša vánhemiiguin sohppojuvvon vugiin.
Jus dárbbahuvvo sáhttá dat gean deaivá veahkehit ovttaskasa oažžut oktavuođa ovdamearkka dihte psykologain dehe doaktáriin.
Dárbbu mielde lávdegoddi mearrida gildosa beavttálmahttima dihte áittasáhku.
Bures boahttin prográmma ii leat heivehuvvon.
Gáibiduvvon X- lasahus ii leat olamuttus
šiehtadallamat stáhta, guovllu ja Sámedikki gaskka.
dakkár oahpahusulbmiliidda, vrd. artihkkala 15 maŋit lađđasiin.
Dárbbašlaš doarjjadoaimmat álggahuvvojit seammás go doarjaga dárbu lea gávnnahuvvon.
Gáibiduvvon X- viiddádusat (XComposite and XDamage) eai leat olámuttus.
Ásat vuolimužžii
Ásat@ label justify fill
Ásat olgešbeallái
Ásat olgešbeallái
Dásseárvu ja olmmošvuohtaMii leat ovttaárvosaččat deaivvademiin, mearrádusadahkamis ja bargguin.
Dásseárvolágain figgojuvvo erenomážit dasa, ahte buoriduvvo nissoniid sajádat bargoeallimis.
Dásseárvolága dihtomearrenjuolggadusas ii leat dárkilabbot meroštallon, mii gieldda doaibmaorgánain dárkkuhuvvo, earret dat, ahte gielddastivra lea guđđon dihtomearregáibádusa olggobeallái.
Dásseárvolágas dárkkuhuvvon dohkálaš sivvii galgá álo leat áššálaš, materiálalaš vuođustus.
Láhka ii guoskka kirku ja eará oskkoldatovttastumiid oskkueallimii gullevaš doaimmaid lága vuođul ii sáhte darvánit bearraša siskkáldas áššiide iige olbmuid priváhtaeallimii.
Dásseárvolága dárkkuhussan lea, ahte nissoniid ja albmáid dásseárvu ollašuvašii praktihkas.
Dásseárvolága bearráigeahččan
Dásseárvolága oktan vuođđoulbmilin lea, ahte nissonat ja albmát sáhttet ovttaveardásaččat oassálastit servodaga iešguđet suorggi doaimmaid guoski plánemii ja mearrádusbargamii.
Dásseárvolágas meroštallojit, mii dárkkuhuvvo njulges ja eahpenjulges vealahemiin sohkabeali vuođul ja gildojit guktot vealaheami hámit.
Dásseárvoláhka lea ođasmahtton
Vealaheapmi bargoohcciid válljemiin Dásseárvoláhka ii ráddje bargoaddi vuoigatvuođa válljet bargui buoremussan gehččojuvvon olbmo.
Dásseárvoláhka ii guoskka máidnuma.
Dásseárvoláhka gieldá bargoaddi álgimis makkárge vuostedoaimmaide, juos bargi lea doarjalan dásseárvoláhkii.
Dásseárvolávdegotti 21 §:a vuođul bargan gielddus- ja geatnegasvuođamearrádusa galgá dalán čuovvut, vaikke dat ii leat ožžon lágafámu, juos ii lávdegoddi dahje hálddahusriekti nuppeláhkai mearrit.
Dásseárvolávdegotti mearrádussii ohccojuvvo nuppástus váidimiin hálddahusriektái.
Dásseárvolávdegotti barggut
Dásseárvolávdegotti oktavuohtadieđut
Dásseárvolávdegoddi gieđahallá ášši čálalaččat.
Dásseárvolávdegoddi / dásseárvoossodat, Sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriija, PL 33, 00023 Stáhtaráđđi
Dásseárvolávdegoddi bearráigeahččá dásseárvolága čuovvuma.
Dásseárvolávdegoddi sáhttá gieldit lága vuostásaš doaimma joatkima dahje ođđasis ovdanboahtima.
Dásseárvolávdegoddi sáhttá gieldit dan, guhte lea meannudan 7, 8, 8 a―8 d dahje 14 §:a njuolggadusaid vuostásaččat, joatkimis dahje ođđasit dahkamis meannudeami, dárbbu mielde sáhku áitagiin.
Dásseárvvu ovddideapmi oahpahusas
Dásseárvvu ovddideapmi lea virgeoapmahačča virgegeatnegasvuohta.
Dásseárvvu ovddideami vuođđoskuvllain ja doppe albmanan dásseárvováttisvuođaid galgá dikšut vuođđooahpahuslágas dárkkuhuvvon fápmudusaid ja oahppaplánaid olis.
Dásseárvvu ovddideapmi bargosajis
Dásseárvvu ovddideapmin bargoeallimis bargi galgá, váldimiin vuhtii anus leahkki resurssaid ja áššái váikkuheaddji eará áššiid: 1) doaibmat nu, ahte bargguide, mat leat rabasin, ozašedje nu nissonat go albmát; 2) ovddidit nissoniid ja albmáid ovttaárvosaš sajuštuvvama sierralágan bargguide ja maiddái addit sidjiide ovttalágan vejolašvuođaid karrieras ovdáneapmái; 3) ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu bargoeavttuin, erenomážit bálkáheamis; 4) ovddidit bargodiliid dakkárin, ahte dat heivejit nu nissoniidda go albmáide; 5) álkidahttit nissoniid ja albmáid oasil bargoeallima ja bearašeallima oktiiheiveheami giddemiin fuopmášumi erenomážit bargoordnedallamiidda; ja 6) doaibmat nu, ahte ovddalgihtii eastaduvvo vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái.
Dásseárvvu ovddideami lávdadeapmi mearkkaša dan, ahte dásseárvvu ovddidanfiggamuš váldojuvvo vuhtii ovdamearkan áššiid válmmaštallamis, ollašuhttimis, čuovvumis ja árvvoštallamis, láhkaválmmaštallamis, bohtosiid juksamis ja bušeahtain.
Dásseárvvu ovddidangeatnegasvuohta guoská buot doaibmasurggiid, seammaláhkai ovdamearkan diehtojohtolaga ja servodatplánema surggiid go sosiála-, dearvvasvuohta- ja oahpahusdoaimma dahje lága gohcima.
Dásseárvvu duohtandahkan lea olles servodaga ovddu mielde.
Dásseárvvu ulbmil ollašuvvá viehka bures váldoálbmoga buohta go čuozáhatjoavkku dárbbut ja duogáš leat oalle seammasullasaččat.
Dásseárvvu ollašuvvan lea oktasaš ovdu
Dásseárvovuoigatvuođat
Dásseárvovuoigatvuođaide gullet ovttaveardásašvuohta lága ovddas beroskeahttá das makkár nállái, sohkabeallái, oskui dahje eará jovkui dat gullá.
Dásseárvoplána váimmusáššin láhka máinnaša dásseárvvu ollašuvvama oahppiidválljemis, oahpahusa ordnemis, oahppočađaheami árvvoštallamis ja maiddái seksuálalaš heađušteami ja sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan heađušteami eastadeamis ja eret čuoldimis.
Dásseárvoplána galgá sisttisdoallat árvvoštallama ovddit dásseárvoplánai gullan doaibmabijuid ollašuhttimis ja daid bohtosiin.
Dásseárvoplána galgá ráhkadit ovttasbarggus bargoveaga ovddasteaddjiiguin, ja dat galgá sisttisdoallat: 1) čilgehusa bargosaji dásseárvodilis ja dan oassin sirrema nissoniid ja albmáid sajuštuvvamis sierra bargguide ja maiddái kártema nissoniid ja albmáid bargguid juohkášuvvamis, bálkkáin ja bálkáerohusain; 2) álggahuvvot dahje ollašuhttit áigojuvvon dárbbašlaš doaibmabijuid dásseárvvu ovddideami ja bálkáheami guoskevaš dásseárvvu juksama várás; ja 3) árvvoštallama dásseárvoplánai gullan ovddit doaibmabijuid ollašuhttimis ja daid bohtosiin.
Dásseárvoplána oahppolágádusas
Dásseárvoplánai gullet dásseárvodili čielggadeapmi, doaibmabijut ja ovddit jagi plána bohtosiid árvvoštallan.
Dásseárvoplána sáhttá laktit bargoveahka- dahje skuvlenplána dahje bargosuodjaleami doaibmaprográmma oassin.
Dásseárvodili čielggadeapmi sáhttá čuohcat ovdamearkan ohcanmeannudeapmái, nissoniid ja albmáid sajuštuvvamii iešguđetlágan bargguide, karrieras ovdáneapmái, bargodiliide, bargoveahkaskuvlemii, oassálastimii bargojoavkobarggildeapmái, barggu ja bearraša oktiiheive bargoordnedallamiidda, bargovuigŋii, dásseárvvu guoski jurddašanvugiide, jođiheapmái ja bargosuodjaleapmái.
áittardeaddji
Dásseárvoáittardeaddji ja dásseárvolávdegoddi bearráigehččet dán lága čuovvuma nu priváhta doaimmas go almmolaš hálddahus- ja fitnodatdoaimmas nugo das maŋŋelebbos dán lágas ja maiddái sierra ásahuvvo.
Dásseárvoáittardeaddji ja dásseárvolávdegoddi gozihit dásseárvolága čuovvuma.
Dásseárvoáittardeaddji dahje bargomárkanoassebeliid guovddášorganisašuvnnat sáhttet doalvut ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Dásseárvoáittardeaddji dahje bargomárkaniid guovddášorganisašuvdna sáhttá buktit 7, 8, 8 a―8 d ja 14 §:a njuolggadusaid vuostásaš meannudeami guoski ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii 21 §:s dárkkuhuvvon meannudeami várás.
Dásseárvoáittardeaddji sáhttá ásahit 17 §:a 2 momeanttas dárkkuhuvvon dieđuidaddin- ja áššebáhpára ovdanbuktingeatnegasvuođa beavttálmahttima dihte áittasáhku.
Dásseárvoáittardeaddji sáhttá buktit 6 a ja 6 b §:a vuostásaš meannudeami guoski ášši dásseárvolávdegotti gieđahallamii 21 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon gieđahallama várás.
Dásseárvoáittardeaddji sáhttá doalvut lágavuostásaš doaimma dásseárvolávdegotti gieđahallamii.
Dásseárvoáittardeaddjis ja - lávdegottis lea vuoigatvuohta oažžut virgeoapmahaččas bearráigeahččama várás dárbbašuvvon dieđuid.
Dásseárvoáittardeaddjis ja dásseárvolávdegottis lea vuoigatvuohta nuvttá oažžut virgeoapmahaččain dán lága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid dan easttekeahttá, mii ášši dahje áššebáhpára almmolašvuođas ásahuvvo dahje mearriduvvo.
Dásseárvoáittardeaddjis lea lassin vuoigatvuohta oažžut juohkehaččas dásseárvolága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid su mearridan govttolaš mearreáiggis ja maiddái gáibidit juohkehaččas áššebáhpára, mii lea dan hálddus, čájehanláhkai, juos dás ii leat vuoigatvuohta dahje geatnegasvuohta biehttalit duođašteamis dahje ovdanbuktimis áššebáhpára.
Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta su ásahan govttolaš mearreáiggis oažžut juohkehaččas dán lága čuovvuma bearráigeahččama várás dárbbašlaš dieđuid ja lassin gáibidit áššebáhpára, mii lea dán hálddus, oaidninláhkai, juos ii dás leat lága mielde vuoigatvuohta dahje geatnegasvuohta biehttalit duođašteamis dahje ovdanbuktimis áššebáhpára.
Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta oažžut dárkkistusa bargamii eará virgeoapmahaččain virgeveahki.
Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta bargat dárbbašlaš dárkkistusa bargosajis, oahppolágádusas dahje intreassaorganisašuvnnas, juos lea sivva eahpidit, ahte lea meannuduvvon dán lága vuostásaččat dahje ahte dán lágas ásahuvvon dásseárvogeatnegasvuođat eai muđui leat čuvvojuvvon.
Dásseárvoáittardeaddjis lea vuoigatvuohta bargat bargosajis dárkkistusa, juos lea sivva eahpidit, ahte bargoaddi rihkku dásseárvolága.
Dásseárvoáittardeaddji evttohusas dásseárvolávdegoddi sáhttá, dárbbu mielde sáhku áitagiin, geatnegahttit bargoaddi dahje oahppolágádusa, guhte lea suostan 6 a dahje 6 b §:s dárkkuhuvvon geatnegasvuođa, mearreáiggis ráhkadit dásseárvoplána.
Dásseárvoáittardeaddji ja - lávdegotti ášše- ja doaimmahusgirjjit addojit nuvttá.
Dásseárvoáittardeaddji bargun lea bearráigeahččat dásseárvolága čuovvuma ja erenomážit vealahangildosa ja vealaheaddji almmuheami gildosa čuovvuma ovddidit álgagiid, neavvuid ja rávvagiid vehkiin lága dárkkuhusa addit dieđuid dásseárvolágas ja dan muddeheamis čuovvut nissoniid ja albmáid dásseárvvu ollašuvvama servodateallima sierra surggiin.
Dásseárvoáittardeaddji barggut
Dásseárvoáittardeaddji doaimmahaga oktavuohtadieđut
Dásseárvoáittardeaddji galgá doaimmahit dieđuid ovddasteaddjái maŋimustá guovtte mánotbaji siste bivdaga vuostáiváldimis.
Dásseárvoáittardeaddji galgá doaimmahit dieđuid ovddasteaddjái farggamusat, goittotge guovtte mánotbaji siste bivdaga vuostáiváldimis.
Ásat gurutbeallái
Ásat gurutbeallái
Ásat bajimužžii
Duolbbas
miter joinspike
show stars as white circles
show stars as black circles
Averaged
Duolbbasvuohta:
Giddes viidodat@ item Font name
& Dássegovddat fonta:
Fonta mas lea giddes govdodat:
Giddesviiddodatfonta
Mearra balánssas sihke ealas riddu ja suologuovlu
Description
Name
Ovttaárvosašvuođanjuolggadus muddehuvvo maiddái stáhta- ja gieldaeanetlogu fitnodatservviid luohttámušolbmuin čohkiidan stivren- ja hálddahusorgánaidda.
Ovttaárvosašvuođanjuolggadus heivehuvvo daid luohttámušolbmuid válljemii, geain virgeoapmahaš mearrida fitnodatčoahkkinovddasteaddjiid bokte, juos ii erenomáš sivain eará čuovo.
Align to:
Ásat
font usage
Giddes fonta
Dássegovddat fonta (dego čállinmašiinnas)
Dásseválddi Presideantta sáhka Sajosa vihaheamis ja Sámedikki rahpamis 3.4.2012.
Dásseválddi presideanta mearai merkejuvvot beavdegirjái ja addojuvvot diehtun riikkabeivviid čállosa ráđđehusa doaibmabidjomuitalusas jagi 2008 ovddas.
Dásseválddi Presideanta Niinistö ja Sámedikki ságajođiheaddji Näkkäläjärvi buorástahttaleaba.
Dásseválddi Presideanta Niinistö ja Sámedikki ságajođiheaddji Näkkäläjärvi buresteaba Sámedikki rahpanfeasttas 3.4.12.
Dásseválddi presideanta lea áššálaččat cuigen, ahte stuoraváldin iežas ilmmuheapmi ja hálideapmi ii leat nohkka, muhto gažaldat lea riikkaidgaskasaš linnjemiin.
Dásseválddi presideanta lea Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ulbmiliin luovvan Suoma olmmosriektepolitihkalaš linnjá juo vuosttaš olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis 1990-logu loahpas, dalle go lei olgoáššiidministtar.
Dásseválddi presideanta Sauli Niinistö humai čakčamánu loahpas ON:a váldočoakkámis dorvvolašvuohtakampánnja oassin, ahte "Suopma oaidná iežas riikkaidgaskasaš servoša vásttolaš lahttun, muhtinlágán ávddalaš máilmmiriikkavuložin.
Dásseválddi presideanta Sauli Niinistö humai čakčamánu loahpas ON:a váldočoakkámis dorvvolašvuohtakampánnja oassin, ahte "Suopma oaidná iežas riikkaidgaskasaš servoša vásttolaš lahttun, muhtinlágán ávddalaš máilmmiriikkavuložin.
Republihka presideanta Tarja Halonen gieđahalai áššin Suoma sámit miehtá
Dásseválddi presideanta Tarja Halonen lei ustitlaččat bovden mu Bolivia máŋgganášuvnnalaš presideanta Evo Moralesa gudnin guossuhuvvon beaivemállásiidda presideantta šlohttii.
Dásseválddi presideanta doarjalii forumas nannosit ILO 169-soahpamuša ratifiserema beales.
Dásseárvosaš ja dorvvolaš kontávtta dahkamii bargi sáhttá mannat fysalaččat máná dássái láhttái.
Dásseárvosašvuohta
BalánsaárkaName
kazakhstan. kgm
iran. kgm
bangladesh. kgm
world. kgm
NAME OF TRANSLATORS
Heive virolaš cealkágii
Match Entire Word Only
Match Case
australia. kgm
mexico_ states. kgm
new- zealand. kgm
Dásit 1-2: Vearbbat maid preterihtas, eanet kásusat máŋggaidlogus ja dasa lassin vearbbat mat gáibidit dihto kásusa.
Dásit 1-3: Lohkosánit sojahuvvon kásusiid mielde, čoahkkelogut, vearbbat konditionalis.
Dássi 1: Dušše preseansa ja álkes kásusgeavaheapmi.
Dássi 1: Dušše preseansa ja álkes kásusgeavaheapmi, eanaš ovttaidlogus.
Dássi
Dássi:
Dáláš sámegielalaš bálvalusaid dássi ii leat dárbahassii viiddis, ja uhkkin lea, ahte bálvalandássi
nugo hálddahuslašge orgánaide, áššiide mat gusket sidjiide.
drawable-action
Ásat@ title: menu
dássi: buohkat
undo-type
Alladássásaš giela oahpahus dahkko vejolažžan olles riikkas.
Laiggahagat
Laiggahat
layers-action
ahte ovddasvástádus sirdojuvvo guovdilis dásis guvllolaš dássái, muhto deattuha ahte
undo-type
undo-type
Laiggahatnamma:
Comment
Comment
layers-action
layers-action
Ráhta
undo-type
Dásit 1-2: Jearaldagat maiddái preterihtas, cealkagat main leat máŋga vearbba ja cealkalahtut main leat logut ja čujuheaddji pronomenat.
dialogs-action
@ title: window the highest scores for each level are shown
Laiggahagat
transform-type
layers-action
layers-action
Artihkkal gusto sámi kulturmuittuid hálddašeapmái. Sámi kulturmuittut leat
celkojuvvo dán artihkkalis boahtá ovdan bajimuš ulbmilin.
Artihkkal nanne konvenšuvdnii dan čoahkkinvieru mii odne lea
Dás biddjojuvvo ulbmilin earenoamážit sápmelaččaid ja Eurohpa eará árktalaš guovllu álbmogiid organisašuvnnaid ja doaimma doarjun earret eará guovlluguovdasaš ja rájiid rasttildeaddji prográmmaid mielde.
Dán dokumeanttas eai leat árkkat (tabeallat).
Dákko lea dasto dárbu cáhkit váttisvuođaid váibmosii.
Dákko ii leat sáhka das ahte ráddjet ilbmadanvuoigatvuođa, muhto
Dán fidnus čielggaduvvojit bissovaš organiseren, ovddasvástádusat, barggut ja árvvoštallojuvvo mot guovddáš lea oktavuođas dáláš institušuvnnaide, main namuhuvvon sámegiela barggut doaimmahuvvojit.
Dus leat máŋga gilkora rabas dán láses. Jus vieččat čájehanprofiilla dat giddejuvvojit.
Dus leat máŋga gilkora rabas dán láses. Leat go don sihkkar ahte hálidat giddet dan?
Don it sáhte meroštit tabealla dás.
Dákko háliidivččen sávvat lihku Norgii Finnmárkolága ovddas, mii lea buorre ovdamearka das, ahte eanavuoigatvuoñalaš áššiin sáhttá ovdánit rievttes guvlui.
Dattetge deattuhuvvo ahte konvenšuvnna
Dát mearrida fontta sturrodaga mii čájeha nama stoalppuid vuolde. Jos teaksta lea menddo stuoris, de muhton stoalpput jávket. Danin gánnáha unna fonttaid geavahit.
Dán láhkai áigi čájehuvvo.
Dán láhkai dáhtonat čájehuvvojit.
Dán láhkai logut čájehuvvojit.
Dán láhkai dáhtonat čájehuvvojit oanehaččat.
Dán láhkai ruđalaš árvvut čájehuvvojit.
Vállje man galle millisekundda sieván galgá čujuhit namahusholgii ovdal go láse rullejuvvo vulos.
Dás mearridat vuogádatsignála nuohta. Geahča stivrenmoduvlla " Alkkibut geavaheapmi " gos gávdnojit viiddiduvvon molssaeavttut.
Dás mearridat vuogádatsignála jietnadási. Geahča stivrenmoduvlla " Alkkibut geavaheapmi " gos gávdnojit viiddiduvvon molssaeavttut.
Rievdat báikkiid gosa dehálaš fiillat bidjutName
Dán gurgadusas sáhtát heivehit olgešcoahkkaleapmi namahusholggas dahje rámmas.
Dán gurgadusas sáhtát heivehit gurutcoahkkaleapmi namahusholggas dahje rámmas.
Dás sáhtát válljet makkár teaksta galgá leat negatiivalaš loguid ovddabealde. Dát ii berre leat guorus, nu ahte sáhtát earuhit positiivalaš ja negatiivalaš loguid. Dábálaččat dát mearka lea minus (-).
Dás sáhtát válljet makkár teaksta galgá leat positiivalaš loguid ovddabealde. Eanáš olbmut eai geavat dán molssaeavttu.
Dás sáhtát válljet GUI stiilla. Dušše KDM geavaha dan.
Dás sáhtát válljet ivdnecuohkádusa. Dušše KDM geavaha dan. @ title: group
Dás mearridat man guhkká vuogádatsignála bistá. Geahča stivrenmoduvlla " Alkkibut geavaheapmi " gos gávdnojit viiddiduvvon molssaeavttut.
Dás heivehat mo Konqueror fiilagieđahallin galgá láhttetName
Dás heivehat Konquerora fárdda fiilagieđahallinName
Dás sáhtát rievdadit vuogádatdáhtona.
Dás sáhtát válljet ovdagihtii čilgejuvvon ahtahámi listtus (omd. mainna lágiin boalut sárgojuvvojit), maid de sáhtát geavahit oktan fáttain (lássi dieđut nugo márbmorhámis dahje ivdnerievdadeamis).
Dát mearrida jos possesiiva mánnonamat geavahuvvojit dáhtoin. Day name list, option for no day of religious observance
Stivre man láhkái Konqueror čájeha animerejuvvon govaid: Čájet animašuvnnaid: Čájet buot animašuvnnaid ollásit. Ale čájet animašuvnnaid: Ale čájet animašuvnnaid, čájet dušše vuosttáš gova. Čájet dušše oktii: Čájet buot animašuvnnaid ollásit, muhto dušše oktii.
Dás válljet man galle árvvu Konqueror galgá muitit skovvegiettis.
Mearrit mii gálgá leat vahku vuosttáš beaivi.
Dás sáhtát heivehit mii galgá dáhpahuvvat go coahkkalat maksimerenboallu.
Dás válljet mii dáhpáhuvvá go deaddilat Alt dahje Meta boaluid.
Dás válljet makkár gillii KDM cájehuvvo. Dát heivehus ii guoskkageavaheaddji iežas heivehusaide mat doaibmagohtet maŋŋá go leat iežat sisačálihan. @ title: group
Dán čoahkkimis juogekeahttá báhce ee. ovttaskas dáiddáriid ja bargojoavkkuid ohcan bargoveahkkeruđat ja prošeaktadoarjagat ja maiddái servviid ohcan muhtin prošeaktadoarjagat.
Dien čoakkámis SPR:a jođihanovddasvástádus sirdása Suoma sámediggái.
Länsman-áššis sámit čuoččuhedje ahte suopmelaš Eanan- ja vuovdedoallo
" Lágas mearrida sámiide vuoigatvuođa geavahit iežaset giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte, ja ahte almmolašvuohta lea geatnegas doarjut ja ovddidit sámiid giellalaš vuoigatvuođaid.
"Lágas mearrida sámiide vuoigatvuođa geavahit iežaset giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte, ja ahte almmolašvuohta lea geatnegas doarjut ja ovddidit sámiid giellalaš vuoigatvuođaid.
Dán lágas dárkkuhuvvon vealaheapmin, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, ii galgga doallat: 1) nissoniid erenomáš suodjaleami áhpehisvuođa dahje riegádahttima dihte; 2) vearjogeatnegasvuođa ásaheami dušše albmáide; 3) dušše jogo nissoniid dahje albmáid dohkkeheami eará searvvi go fásta bargomárkanorganisašuvnna lahttun, juos dat vuođđuduvvá searvvi njuolggadusain dihto mearrádussii; juos searvi lea eará ámmátlaš ovddugohcinorganisašuvdna, gáibiduvvo lassin, ahte organisašuvdna figgá dán lága dárkkuhusa ollašuhttimii; iige 4) gaskaboddosaš, plánii vuođđudeaddji sierradoaimmaid duođalaš dásseárvvu ovddideapmin, mainna geahččaluvvo dán lága dárkkuhusa ollašuhttimii.
Dán čealkámušas sámedikki evttohan hálddahusmálle dáhkida sápmelaččaid oassálastinvuoigatvuođaid eatnamiid, čážiid ja luondduriggodagaid hálddašeapmai, muhto dainna ii čovdojuvvo sámiid ruovttuguovllu eatnamiid, čáziid ja luondduriggodagaid oamastan- ja geavahanvuoigatvuođa bissovaččat.
Dán listtus oainnát fierbme - ja peršuvdnaduođaštusa maid KDE dovdá. Daid sáhtát álkit gieđahallat dáppe.
Listu čájeha Samba ja NFS: a guovtto juohkojuvvon resurssaid maid eará guossojeaddjit leat čatnan du vuogadahkii. " Type " nammasaš ráidu muitala leago resursa Samba dahje NFS: a resursašlájas. " Resource " nammasaš ráidu čájeha juohkojuvvon resurssa čilgejeaddji nama. Loahpalaččat čájeha goalmmat ráidu, mii lea merkejuvvon " Mounted under " báikki du vuogádagas gosa juohkojuvvon resursa lea biddjon.
Listu mii čájeha fiillaid maid easka leat geavahan, vai álkit sáhttá daid ođđasit rahpat.
Dán listtus oainnát oassešlájaid maid sáhtát heivehit. Coahkkal daid osiid maid háliidat heivehit. Dán lásežis sáhtát molsut standárdosiid KDE: s. Oasit leat prográmmat mat gieđahallat vuđolaš bargguid, nugo terminálprográmma, čállinprográmma ja e- boastaprográmma. Dihto KDE- prográmmat dárbbašit álggahit terminálaid, sáddet e- boastta dahje čájehit teavstta. Vai dát galgá leat seammaláhkai olles áiggi, de prográmmat álo geavahit seamma osiid. Dás válljet makkár prográmmaid háliidat geavahit daid sierra osiide.
Dán mearrádusas
Baicce vuostemielatvuohta vuolgá das ahte dát kátegoriijat sin oainnus mannet vuostá ja rihkkot álbmogiid ovttadásetvuođa vuođđojurdaga álbmotnjuolgosa oktavuođas, ja dalle ráhkaduvvošedje luohkáid gaskkat (class distinctions) álbmoga siste.
Baicce vuostemielatvuohta vuolgá das ahte dát kátegoriijat sin oainnus mannet vuostá ja rihkkot álbmogiid ovttadásetvuođa vuođđojurdaga álbmotnjuolgosa oktavuođas, ja dalle ráhkaduvvošedje luohkáid gaskkat (class distinctions) álbmoga siste.
Got teasta dáhpáhuvvá vuolgá das man sohkabealedávdda dihte teste iežas.
Dá leat moadde guigosa:
Dás čájehuvvo válljejuvvon šearbmasiestejeaddji.
Dás čájehuvvo válljejuvvon šearbmasiestejeaddji.
Dás oainnát hierarkálaš listu dovddus fiilašlájain du vuogádagas. Coahkkal " + " mearkka vai viiddidit lági, dahje " - " mearkka vai máhccut dan oktii. Vállje fiilašlája (omd. text/ html HTML- fiillaid várás), de sáhtát oaidnit dahje doaimmahit diedut dán fiilašlája várás čájeheamis olggešbealde.
Dás oainnát olamuttus Kate- lassemoduvllaid. Dat mat leat merkejuvvon leat vižžon sisa, ja viežžojuvvot ođđasit boahtte háve go Kate álggahuvvo.
Dás čájehuvvojit buot KDE bálvalusat maid sáhttá viežžat KDE álggahettiin. Merkejuvvon bálvalusat álggahuvvojit boahtte háve go KDE álggahuvvo. Ale časkke eret bálvalusaid jos leat dutnje apmasat.
Dán listtus oainnát Netscape- lassemoduvllaid maid KDE lea gávdnan.
Dán listtus oainnát KDE- bálvalusaid mat álggahuvvojit go lea darbu. Dáid bálvalusaid eai mana gieđahallat.
no inpainting type
Dát leat dieđut mat gávdnojit duođaštusa oamasteaddjis.
Dás oainnát govva mii čatnojuvvo merkejuvvon geavaheaddjái lotnolasbovssas dás bajábealde. Coahkkal govvaboalu válljet govvalisttus dahje gease ja luoitte iežat gova boalu ala (omd. Konqueroras). @ action: button assign default user face
Dasto lea deaŧalaš ahte rekruhttejuvvojit dutkit geain lea gullevašvuohta
Dás oainnát listtu boalločatnasiin, nappo oktavuođat doaimmaid (omd. " Máŋge ") gurut čuolddas ja boalut dahje boallokombinašuvnnaid (omd. Ctrl- V) olgeš čuolddas.
Dás oainnát oasi teavsttas gos boastut čállojuvvon sátni lea. Jos dát oktavuohta ii leat doarvái gávdnat buorre buhttádusa, de sáhtát coahkkalit dokumeantta vai lohkat stuorit oasi dokumeanttas ovdal go máhcat fas deikke ja joatkkát čállindárkkistemiin.
Dás lea dieđut válljejuvvon fáttás. @ action: button
Dás váldo fuopmášupmái earet eará čáhcái, dearvvasvuhtii, ealáhusaide ja buresveadjimii gulavaš ekosystemabálvalusat sihke sápmelaččaid dárbbut eamiálbmogin.
Vuođđun dás lea ahte buot álbmotjoavkkut mat devdet duohpaga " álbmot " eavttuid / kriterijaid, fertejit boahtit kategoriija " buot álbmogat " vuollái dan vuogi mielde mii dábálaččat biddjo dán namahussii.
Vuođđun dás lea ahte buot álbmotjoavkkut mat devdet duohpaga "álbmot" eavttuid / kriterijaid, fertejit boahtit kategoriija "buot álbmogat" vuollái dan vuogi mielde mii dábálaččat biddjo dán namahussii.
Laktaválddahus maid infoboksa badjin olgešbealde geavaha. Name
Dán raporttas geavahuvvo doaba ŠsámeoahpahusŠ, mainna oaivvilduvvo oah pahus sámegielas ja sámegillii.
Dán raporttas guorahallojuvvo Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid dilli.
Dán retorihkas geográfalaš ruovttubáikkiset vuođul Lappi riikkabeaiveáirasiid sáhkavuoruin ja oainnuin galgá leat stuorit deaddoárvu go eará riikkabeaiveáirasiid, stáhtaráđi dehe sámedikki oainnuin.
Sáhttit čujuhit
Dan seammát Åre konfereanssas, sullii 20 jagi dassái álggahuvvui bargu oažžut áigái sámesoahpamuša.
Dán čuolddas sáhtát heivehit coahkkaleamit namahusholggas dahje rámmas áktiivalaš láses.
Dán čuolddas sáhtát heivehit mii dáhpáhuvvá go coahkkalat ii- aktivvalaš lásiid namahusholggaid dahje rámmaid.
Maŋimuš logi jagi leat leamaš ollu dikkit main priváhta eananeaiggádat leat
Dákko leat guovdilat guokte
Dán plánas árabajásgeassin áddejuvvo árabajásgeassima riikkaviidosaš linnjágeassimiid mielde sisdololaš tearbman.
Dálá ekonomalaš dilis Suopma ii bastte doallat ortnegis oba dáláš ruovderáŧŧe- ja luoddafierpmádagage.
Gearreduššama bottus komitea beahttalii 1987 " admissibility " - mearrádusastis gieđahallat ášši konvenšuvnna ártihkkala 1 vuolde, muhto deattuhii danseammás ahte duođaštusat mat ledje vuođđun gearretáššis, bures julošedje guorahallot konvenšuvnna nuppiid mearrádusaid ektui, nugo árt.27 mii gusto veahádagaid vuoigatvuođaide.
Gearreduššama bottus komitea beahttalii 1987 "admissibility" - mearrádusastis gieđahallat ášši konvenšuvnna ártihkkala 1 vuolde, muhto deattuhii danseammás ahte duođaštusat mat ledje vuođđun gearretáššis, bures julošedje guorahallot konvenšuvnna nuppiid mearrádusaid ektui, nugo árt.27 mii gusto veahádagaid vuoigatvuođaide.
Dán dáhpáhusas Lietuva geavahii EU-riikkaid beales oktasaš sáhkavuoruid.
Dás dárkkuhuvvon, buhttenčuovvumuša vuollásaš vealahangielddus ii heivehuvvo vuođđoskuvllaide.
Dainna ulbmiliin Norgga ja Ruoŧa galgaba sámiid boazogoahtunguovlluin
Dáinna ulbmiliin stáhtat galget bargat dan badjelii ahte jávkadit dan mii ain heađušta sámiid ealáhusdoaimmaid sin riikiigullevašvuođa dahje ássanbáikki geažil dahje dannego sii ásset máŋgga riikkas, ja addit sámiide vejolašvuođa ávkašuvvat dan riikka kultuvrralaš fálaldagaiguin mas sii goas ain orožit.
Dán dáhtabásas eai leat tabeallat
Dán dilálašvuođas dajalin mielalis, ahte Sámi Siidda áŋgiruššan bargu livččii meaddel
Dán " doaibma " - fiillas váilo gieddi " ImportID ". Danne ii leat vejolaš mearridit jos lea ovdal sisafievrriduvvon. Hálidatgo duođas dan sisafievrridit?
Dán barggus lea veadjemeahttun luovvanit luomus sámi politihkas.
Dán barggus dárbbašit oahppamateriálaid ráhkadeaddjiid.
Dán ođđa cealkámušas Sámediggi lea váldán vuhtii vejolaš Meahcceráđđehusa hálddahusmálle nuppástusaid váikkuhusaid luonddusuodjalanláhkii.
Dalle olmmoš láve álgit lotkkoduvvat ja áŧestus unnu.
Dán muttos in diehttelas sáhte kommenteret dán dárkileappot bargojoavkku evttohusaid, daningo smiehttamuš ii leat vel luobahuvvon vuoigatvuohtaministarii.
Dán muttos orru leame čielggas, ahte bargojoavku ii oaččo ovttamielalaš evttohusa, eaige mearkkašahtti buorádusat dáhpáhuva Meahcceráđđehuslága ođasnuhttima olis.
Dán árvalusas lávdegoddi čájeha stuorit ipmárdusa ja máhtu
Dán duogáža dáfus orui ártet, ahte čoakkámis ja dan duogášráđđádallamiin nákkahalle čujuhusaid, rihkuid ja čuoggáid sajes earenoamážit daningo eatnasat riikkain leat čielgasit guođđán artihkkala 8 (j) olláhuvakeahttá iežaset riikkas.
Dás čujuhuvvo CESCR:a ártihkkalii 15, mii deattuha ahte;
Dás čálát% 1- čállinbeavddi nama
Dás heivehat mii dáhpáhuvvá go doalat modifikáhtorboalu ja coahkkalat láse siskkobealde.
Dás sáhtát heivehit mii galgá dáhpahuvvat go coahkkalat namahusholgga dahje láserámma.
Dás sáhtát válljet mii galgá dáhpáhuvvat go iežat olggosčálihat. Heivehus doaibmá dušše jos leat iežat sisačálihan KDM: a bokte.
Dás mearridat man guhkká oaidnus signála čájehuvvo.
Dáinna bálvalusain sáhtát heivehit standárda fiilagieđahalli. Merkošat K- fálus ja buot KDE- prográmmat mat sáhttet rahpat máhpaid geavaha dán fiilagieđahalli. Name_BAR_standard desktop component
Dáinna bálvalusain sáhtát heivehit standárda fierpmádatlogana. Buot KDE- prográmmain mas sáhttá čuovvut hyperliŋkkaid geavaha dán heivehusa. Name_BAR_standard desktop component
Dás sáhtát rievdadit vuogádaga áiggi. Deaddil diibmu -, minuhta - dahje sekundagieddái rievdadit daid árvvuid, geavahettiin vulos - ja bajásnjuolaid, dahje čálidettiin ođđa árvvu.
Dás válljet makkár giela várás ráhkadat indeavssa.
Dás sáhtát válljet boallobeavdemálle. Dát heivehus ii guoskka boallobeavdekártii, muhto baicce fysalaš hápmái. Ođđaáigasaš boallobevddiin leat dábálaččat golmma liigeboalu ja gohččoduvvojit " 105- boallosaš " - boallobeavddit. Jos it dieđa makkár boallobeavdemálle dus lea, de lea árvideames diekkár.
Dás mearridat makkár modus dán dokumeanttas galgá leat. Dát čuohčá ovdamearka dihte syntáksamerkemii ja linnjámáhccumii.
Dákko
Dan oktavuođas MRK čálii, čujuhettiinis artihkkaliidda 1 ja 27,
Das namahit láhkaásahusovttasbarggu, sámi kultuvrra, giela, oahpahusa ja dearvvašvuhtii, birrasii ja ealáhusaide guoskevaš áššiid.
Dán oktavuođas mun namahan ahte Mievki-duomus [Rt. 1985 s. 532] oaivvilduvvui ahte boazodoalus lea buhtadusrievttálaš suodjalus vaikko dat 1920-logu maŋŋá lei jávkosis dan guovllus badjelaš olles buolvva.
Gánneha dán olis geahčestit Eamiálbmotjulggástusa ártihkkalii 4, mii dadjá;
Dán oktavuođas galgá giddet erenomáš fuopmášumi bargoordnedallamiidda.
namahuvvot jagi 2001 mannosaš Láhka davi, Sibirjjá ja Gáiddus Nuortti álgo
Dán oktavuođas lea deaŧalaš ahte
oktavuođas lea deaŧalaš miehtat dasa, ahte sámiiguin ii leat ovdal meannuduvvon
Dán olis bastit čujuhit solidáravuohtamet eará álgoálbmogiid guovdu.
12 ja dan mearkkašumiide.
Mii čujuhit artihkkala 35
artihkkalii 46 riikkalaš čađaheami birra, mii mearkkaša ahte konvenšuvnna áššit
Mii čujuhit maid
Čujuhuvvo maid dan čilgenvuohkái mii lea dás ovddabealde čuoggás 7.4.3.
Mii čujuhit maid ON-konvenšuvdnii mii lea siviila ja politihkalaš
daddjojuvvui válganjuolggadusaid birra artihkkala 14 nuppi lađđasa mearkkašumiin.
Álggus oažžu fuobmát ahte, nugo lea juo daddjon, ártihkkal 3 geardu CCPR:a ja CESCR:a árt 1.1, ja cealká ahte iešmearrideami vuoigatvuhtii gullá maid eamiálbmogiid vuoigatvuohta háldet iežaset ekonomiija ovddideami ja sociala diliid ja kultuvrrá čálgama. WGDD árt.
Dákko oažžu maiddái fuobmát maid ILO 169, ártihkkalis 7.1 dadjá eatnamiid hálddašeamis.
Dán oktavuođas oidno maiddái mo Olmmošvuoigatvuođa Komitea celkki Dánmarkku áigodatráportta buohta;
Dákko lea dattetge vejolaš namahit ahte vuosttamuš sámiide
Maiddái oažžu mainnašit ártihkkala 23, mii jietnada ná;
sáhttit dušše namahit dan soahpamuša maid Norgga ráđđehus dagai Sámedikkiin
Dán oktavuođas čujuhuvvo ee. dasa ahte
Dás gánneha maid geassit ovdan movt CERD ja ILO leaba árvvoštan, go dadjaba ahte Norgga álgoárvalus Finnmarkkoláhkii ii deavdde ja ii duhtat álbmotnjulgosa eavttuid.
Dán olis oažžu fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa Komitea ávžžuha Ruoŧa dovddastit sámiide duođalaš váikkuhanfámu badjel sin " economic activities ".
Dán olis oažžu fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa Komitea ávžžuha Ruoŧa dovddastit sámiide duođalaš váikkuhanfámu badjel sin "economic activities ".
Mii sáhttit maid čujuhit Eurohpálaš lihttui mii lea guovlo- ja unnitlohkogielaid
Čujuhit sáhttit maid ON-konvenšuvdnii mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid
Dákko lea maid vejolaš
Dán oktavuođas mii sáhttit čujuhit maiddái stuorradikki justiisalávdegottige
Dán olis oažžu fuobmát ahte ON:a Spesialrapportár Eamiálbmot Olmmošlaš Vuoigatvuođain ja Vuođđofrijjavuođain lea deattuhan ahte;
rápmakonvenšuvdnii mii lea nationála unnitloguid birra (geahča dás ovddabealde
Mii sáhttit čujuhit dása: Concluding Observations of the Human
suopmelaš láhkii ovttadássásaš gieđahallama birra, mas 6 paragráfa cealká ahte
vealaheami dáinna lágiin: " Dán konvenšuvnnas sátni "nissonvealaheapmiš mearkkaša juohkelágan earuheaddji meannudeami, čuoldima dahje ráddjema mii dáhpáhuvvá sohkabeali vuođul ja man váikkuhus dahje ulbmil lea heaittihit dahje unnidit nissonolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid dohkkeheami, návddašeami dahje geavaheami politihkalaš, ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš, siviila dahje juohkelágan suorggis, beroškeahttá sin siviiladásis ja dan vuođus ahte olmmáiolbmuin ja nissonolbmuin galgá leat ovttadássásašvuohta. "
vealaheami dáinna lágiin: "Dán konvenšuvnnas sátni "nissonvealaheapmiš mearkkaša juohkelágan earuheaddji meannudeami, čuoldima dahje ráddjema mii dáhpáhuvvá sohkabeali vuođul ja man váikkuhus dahje ulbmil lea heaittihit dahje unnidit nissonolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid dohkkeheami, návddašeami dahje geavaheami politihkalaš, ekonomalaš, sosiála, kultuvrralaš, siviila dahje juohkelágan suorggis, beroškeahttá sin siviiladásis ja dan vuođus ahte olmmáiolbmuin ja nissonolbmuin galgá leat ovttadássásašvuohta."
" Dán konvenšuvnna mearridan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid čađaheapmi galgá sihkkarastojuvvot nu ahte vealaheapmái ii leat makkárge vuođđu, nugo sohkabealli, nálli, liikeivdni, giella, oskkoldat, politihkalaš dahje eará jáhkku, nationála dahje sosiála vuolggasadji, unnitveahkadahkii gullevašvuohta, opmodat, riegádusa dahje eará árvodássi. "
"Dán konvenšuvnna mearridan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid čađaheapmi galgá sihkkarastojuvvot nu ahte vealaheapmái ii leat makkárge vuođđu, nugo sohkabealli, nálli, liikeivdni, giella, oskkoldat, politihkalaš dahje eará jáhkku, nationála dahje sosiála vuolggasadji, unnitveahkadahkii gullevašvuohta, opmodat, riegádusa dahje eará árvodássi."
Davvikalohta boazodoallovuogádagaide dat lea vahágin mii čuohcá viidát.
Autovurkejuvvon fiila gávdno dán dokumeantta várás. Hálidat go baicce dan rahpat?
Dásdahan ii mange namas leat gažaldat, muhto das mot lohpeproseassas doahttaluvvo láhka.
Datte-ge ILO 169 sistisdoallá ráiddu mearrádusaid mat hui sakka darvánaddet dán gažaldahkii.
Dás fuolakeahttá mii leat gergosat luohttevaš mielain gieñahallat soahpamušášši.
Vaikke ná leš-ge, muhtimin datte-ge gullojit dakkár fuopmášumit mat geažidit dohko ahte dalle go álbmotnjuolggus hállá buot " álbmogiid " iešmearridanvuoigatvuođas, de lea dalle sáhka stáhta olles álbmogis.
Vaikke ná leš-ge, muhtimin datte-ge gullojit dakkár fuopmášumit mat geažidit dohko ahte dalle go álbmotnjuolggus hállá buot "álbmogiid" iešmearridanvuoigatvuođas, de lea dalle sáhka stáhta olles álbmogis.
Dán dihtii filmmat čájehuvvojit Vuohču dáhpáhusas mini-festiválan, eaige gilvun.
Dát čuoččuhus nannejuvvui áššis Bernard Ominayak (Lubicon Lake Band) v. Kanada.
Das ja eará áigeguovdilis áššiin muitalan čuovvovaš bloggastan.
Dán konfereanssas beassat sihkkarit gullat máŋggaid ávžžuhusaid maiddái midjiide šiehtadalliide ja mii váldit daid mielalis vuostá.
Dát ášši lea seammás leamaš garra divaštallamiid sivva go barge
Dás lea sajáiduhttinlistu skuvlla dihtorovddasvástideaddji várás.
Dás leat liŋkkat davvisámegiela oahpaheddjiide.
Dán mearrádusas vuolgá ahte
Das šaddá jorribotnji, mii orru leame measta juo álotjohtti.
Dás lea buorre joatkit ovddosguvlui ja ovddidit doaimma ain viidásabbot sámenuoraid sajádaga ovddideami várás sámeservodagas ja suopmelaš servodagas. "
Dás lea muitalan maid lustaguolásteaddji ja neavttár Jasper Pääkkönen bloggastis.
Dát lea sierra čoakkán Montrealas artihkal 8 (j) - čoakkáma maŋŋel.
Sámi suopmanguovllut, bivttasvierut, sohkavuođat, ealáhuseallin ja árbevirolaš gávppašeapmi leat ovdamearkkat.
Dán bálvalusas galgá dieđihit áššehasaide.
Vaikko muhtumat hilgádit, de ohppiin guđet báhcet lea vuoigatvuohta ain dakkár oahpahussii, go fal leat
Dán sivas ja suorggi spesiálasátnegirjjiid váiluma dihtii dárogielat vástagat leatge mánggaid
Danin leange hálidan joatkit mu máddariid árbbi, boazodoalu, ja stuđeret badjealbmá ámmáhii.
Dan dihte ávvuduvvo sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivvi.
Dán dihte mii leat luohtevaččat dasa, ahte soahpamuš dohkkehuvvo joñánit, juogo daninassii dahje oktasaččat soabaduvvon rievdadusaiguin, ovttasráñiin sápmelaš áššiin vástideaddji ministeraid ja sámedikkiid gaskka.
Dáid áššiin suopmelaš skuvla diehtá goittotge hui unnán.
Dán riggodagas Vuohčču sáhttá leat earenoamáš čeavlái.
Dás sáhtát rievdadit oasseprográmma. Oasit leat prográmmat mat gieđahallet vuđolaš bargguid, nugo terminálemuláhtora, čállinprográmma ja e- boastaklienta. Dihto KDE- prográmmat dárbbašit duollet dálle álggahit terminálemuláhtora, sáddet e- boastta dahje čájehit teavstta. Vai dát galgá leat seammaláhkai buot prográmmain, de prográmmat geavahit seamma oasi juohke háve. Dás sáhtát válljet makkár osiid galggat geavahit dihto doaimmaide.
Dás sáhtát válljet fontasturrodaga maid geavahit
Dás sáhtát válljet fontabearraša maid geavahit. @ info: whatsthis
Dás sáhtát válljet fontastiilla maid geavahit. @ item font
Dás sáhtát molsut giddes fontasturrodaga ja fontasturrodaga mii rehkenasto dynámalaččat ja heivehuvvo sierra birrasiidda (nugo áhta - dahje bábirsturrodahkii).
Dás válljet geat besset jaddadit dihtora KDM geavahettiin. Sáhtát mearridit sierra árvvuid báikkalaš ja gáiddus šearpmaid várás. Eavttut leat: Buohkkat: buohkkat sáhtet jaddadit dihtora KDM geavahettiin. Dušše " root ": diktá dušše daid geavaheaddjiid geain lea " root " beassansátni jaddadit dihtora Ii oktage: ii oktage sáhte jaddadit dihtora KDE geavahettiin. @ title: group shell commands for shutdown
Dás válljet mo dálá dokumeanta syntáksamerkejuvvo.
Dán ávnnahis kulturárbbi, mii sirdása buolvvas nubbái, servošat ja joavkkut luvvet jotkkolaččat ođđasit birrasa ektui, vuorrováikkuhusas luondduin ja iežas historjjáin, ja dat buktá sidjiide dovddu identitehtas ja jotkkolašvuođas, ovddidemiin dasto kultuvrralaš máŋggahámatvuođa ja olmmošlaš kreatiivva gudnejahttima.
Dán guovllu gohčodit Sápmin.
Ii leat jurddašuvvon ahte gálggat gohččodit dán veahkereaiddu njuolggo.
TatáragiellaName
Artihkkala lea dárbu geahčadit ovttas artihkkaliin 34 mii lea vuoigatvuođaid
Dán ášši mii galgat earenoamážit guorahallat Suoma sámedikkis, daningo SPR:a jođihanovddasvástádus sirdása midjiide loahppagiđa.
Dán mii Suoma sápmelaččat eat sáhte diktit dáhpáhuvvat, muhto mii galgat garrasit bealuštit Ruošša sápmelaččaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja galgat doallat sin vuoigatvuođaid ovdan, vai riikkaidgaskasaš searvvuš seahkánivččii dillái.
Dan ovdal lea Njávdáma siidda dálveorohat leamaš Suoma bealde, geasseorohat Norgga bealde, ja dasto vel leat ledje muhtun bearrašiin leamaš eatnamat Ruošša bealde.
Dán čilgehusa
Go
Dán iešráđđema ollašuhttá Sámediggi.
Fierpmádatsiidduid " Fantasy " merkejuvvon teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
Fierpmádatsiidduid vinjučálá merkejuvvon teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
Fierpmádatsiidduid dássegovddat merkejuvvon teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
Fierpmádatsiidduid " serif " merkejuvvon teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
Fierpmádatsiidduid " sans- serif " merkejuvvon teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
Dán stuorát liekkasvuođadili loktaneapmi livččii buktit váikkuhusaid, maid lea veadjemeahttun ávaštit ja mat jáhku mielde uhkidivčče árktalaš eamiálbmogiid kultuvrra eallinvejolašvuođaid árktalaš guovlluin.
Dát jahki gohčoduvvo allagolloperiodan.
Dát gohčoduvvo dásseárvvu ovddideami lávdamin.
Dát Čuolbmagihppu lea mielde
use 'moonless night' color scheme
Dán loahpparaportta dievasmahttá maŋimuš čuovvunbaji čuovvunraporta, mii lea ráhkaduvvon jagi 2007 čuovvunbajis 1.7. - 31.12. ja doaimmahuvvon prošeavtta váldovástuolbmui.
Dát mearkarádju ii dorjojuvvo.
Dál oainnán anárašgiela boahttevuođa čuovgadin jagis 1997 vuođđuduvvon anárašgiela giellabeasi geažil sihke maid danin go giela oahpahit maiddái rávesolbmuide, geat vealttakeahttá eai leat anáraččat.
Eallin lea dolvon mu ássat Avvilii, gos maiddái guktot mu oappážagat ássaba.
Dárkilet
Dat lea dattetge ráddjejuvvon
Dán galggale allaoahppan láhkaáššedovdit ja vuođđoláhkaválljagoddi dutkat.
Dán gánnáha deattuhit sierra oktavuođain. "
Dán árbevieru mii galgat várjalit sámedikkisnai, dikšut áššiideamet searvvuslaččat ja oktasaččat - eat galgga váldit málle válokultuvrra heajos meannudanvugiin.
Dát paragráfa ii muddehuvvo vuođđooahpahuslágas (628/1998) dárkkuhuvvon oahpahusa lágideaddjiide ja skuvllaide.
Dát paragráfa ii muddehuvvo vuođđooahpahuslágas dárkkuhuvvon oahpahusa lágideaddjiide ja skuvllaide.
Dát njuolggadus heivehuvvo dušše dalle, go ovttaskas bargi ii leat addán miehtama dieđuid luohpadeapmái ja luohttámušolbmos ii leat muđui vuoigatvuohta bálkádieđu oažžumii.
Dát seamma hábmen lea jorahallojuvvon riikkabeivviin ja stáhtaráđi olis measta jagi ja Dásseválddi Presideanta lea jeavddalaččat doarjalan sámegiela boahtteáiggi beales.
Dán lea deaŧalaš deattuhit, go sámi resursageavaheami hárrái
Deaŧalaš lea dán nannet, go ipmárdus lea leamaš ahte omd.
Go dát konvenšuvdna geavahuvvo, de sámedikkit ja eará sámi orgánat,
Artihkkal válddaha dárkileappot geain dat geatnegasvuođat leat dán kon
Ii sáhttán ráhkadit objeavtta.
Ii sáhttán ráhkadit objeavtta dannego:% 1
Dán midjiide dehálaš álbmotlaš árbámet ii oaččo mollet mainnage sierralágain.
Dán duogáža ektui ii dáidde leat imáš ahte komitea muhtin iežas gieskadis áššiin mat jođihuvvojedje fákultatiiva protokolla vuolde, hui njuolgut lea dovddastan ahte árt.1 iešmearrideamis, vaikke dás lea sáhka kollektiiva vuoigatvuođas man ii sáhte dadjat lea rihkkojuvvon ovttaskačča buohta, lea lihkká-ge viehkamuddui váikkuhan komitea loahpalaš oainnu konvenšuvnna nuppiid mearrádusain, nu maiddái árt.27 veahádatvuoigatvuođain.
Dan vuođul bargojoavku rávve davviriikkalaš sámekonvenšuvnna áigáioččodanbarggu joatkit.
Dán barggu váras Sámediggi ohcá
Bargojoavku vuođđuduvvui jagi 1996 jođihit dán
Dán barggu várás bargojoavku ordne dán giđa seminára, mii guoská Akwe Kó rávvagiid.
molssaeavttu lea evttohan Lappi diggeriekti.
Linnjánummirat ja linnját koda- máhccunruvttus geavahit dán ivnni.
Dan várás jienastanvuoigatvuođaahkái boahtán olbmuide postejuvvo máhcahankonfeluhtain ohcamušskovvi, man sii galget deavdit, vuolláičállit ja máhcahit poastta fárus válgalávdegoddái.
Dan várás ovddiduvvo EU:a InterregSápmi-ruhtarádjosa várás ovdaprošeakta ulbmiliin oažžut áigái davviriikkalaš sámi giellaguovddáža.
Golggosbuhttehusa mánáide gávdná oastit apotehkas.
Dán sáhttá atnit earenoamáš buorrin doarjjan sámi kulturiešstivrejupmái, daningo sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu leat ovdal gáibidan, ahte sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi galgá sirdojuvvot njuolga suohkaniidda.
Maiidái EU nanne eamiálbmogiid vuoigatvuođa iešmearrideapmái ja cealká;
Dát jagi 1822 ortnet dahje dan maŋŋelaš variánttat eai namahuvvo ruoššagielalaš girjjálašvuođas guoládatsámiid birra.
Dán barggu jotkkii 2001 Sámi áššiid davviriikkalaš ámmátolbmuid
Dát oktiigullevašvuohta rasttida riikkarájiid, ja oktiigullevašvuohta máŋgga suorggis čuovvu eananláskkorieggáid (breddegrader, leveysasteet).
Nappo ráđđádallamiid goahcan orru oalle erenomáš ja eandalitge fuolastuhtti.
Dáinna lágiin dan sierrasajádat eará doibmiid ektui nohká ja dás duohko dat lea seamma sárgá nalde eará doaibmiiguin.
Nappo dat lea dolin oasistis dahkan vejolažžan sámi boazodoalu ja ássama lávdama duottaralážiidda.
Boatkejuvvon
Botke
Botkejuvvon
Botkke čuojaheami
Máŋŋoneapmi bihtáid gaskkas, mihttiduvvon millisekunddain.
Maŋoneapmi bihtáid gaskkas, mihttiduvvon millisekunddain
Boddodoaibmanvuohki
Insert table/ query into relations view
árka
Árka
Árka
Árka:
Árkkat
RehketárkaName
Tabealla čájeha mot allagollosuodji addá veháš gerddiinis unnon golu.
protected visibility
rehkenastinárka
Tábealla: Sápmelaččaid lohkomeari ovdáneapmi Suomas
Tabealla
Galle tabealla:
Árkka iešvuođat
Árkastiila
Tabeallas ovdanbuktojuvvui doaibmaprográmma sierra politihkalaš doaimmat dievasčoakkámii hui viidát ja dievasčoakkán merkii čilgehusa diehtun buori vuoiŋŋas.
TabeallatName
Namma
Árkka namma ii sáhte leat guorus.
johtinrávvagat ja dávvalat jorgaluvvojit davvisámegillii.
tooltip
Finished the job
Ii leat vejolaš heivehit dušše duogáža fáddamodusas.
Duogáš
Duogáš:
_Duogášivdni:
Duogášivdni
Jietnamohtor
Comment
Duogášgovva
Čađačuovgiduogášheivehus ii geavahuvvo dannego du čállinbeavdi ii doarjjo čađačuovgi lásiid.
Duogášgovvapáhkat
Duogášgovat
Duogážin lea sámegiela ovdáneapmi ja girjjálaš giela geavaheami lassáneapmi, mii lea bealistis lasihan buot sámegielaid giellagáhttema, gárggiideami, dutkamuša ja normerenbarggu dárbbu.
Duogážis ráđđejit ain seamma árvvut, mat leat jođihan Lapin Kansa ođasráhkadeami oba dan historjjá áigge.
Duogášmuittuhančállosii máinnašupmi sápmelaččain ii šat gávdnon.
Duogáščađačuovgivuohta:
Erenoamáš duogášheivehusat
soahpamuššii maid norgalaš ráđđehus ja Norgga sámediggi dahke gaskaneaset giđđat
& Duogášivdni:
Jietnamohtor
Comment
" Duogáš Davviriikkalaš ráđi čoahkkimis mii lei Reykjavik-gávpogis guovvamánu 28. b. 1995, ovddasvástideaddji ministarat mearridedje álggahit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráhkadanbarggu.
"Duogáš Davviriikkalaš ráđi čoahkkimis mii lei Reykjavik-gávpogis guovvamánu 28. b. 1995, ovddasvástideaddji ministarat mearridedje álggahit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráhkadanbarggu.
Duogáš Dán uvssa duohkken lea vejolaš mearridit erenoamáš standárda duogáža.
Duogášdieđut
Duogášivdni@ title: column Text style
Duogáš- čálihanmedia
Duogáščuovgafilbma
Merkema duogášivdni
color-frame-mode
Duogášivdni
Duogášivdni:
fill-type
gradient-editor-color-type
@ info: whatsthis
Name
Duogášivnni čađačuovgivuohta.
Duogáš Dát duogášivdni čájehuvvo standárdan teavstta duohkken. Duogášgovva čiehká ivnni.
Duogášivdni (inteansa)
jurddahit sámi giellalágas.
latnjalassii, namalassii ahte olmmoš ávkašuvvá iešguđetlágan resurssaiguin oktanaga
meahcásteapmái, guolásteapmái dahje eará doibmii, de sis galgá leat vuoigatvuohta
StandárdaBanner page
Dábálaš
Gaskageardán
Color name
Dábálas ránesivnnit
Dábálaš@ item font
Stock label
NormalBlack
preview available
sealvi
Dábálaš duogáš
Dábálaš teaksta
color- kcm- set- preview
& Dábálaš kontu
Dábálaš gožžaoarreinfekšuvdna sáhttá addit meaddelmanni, muhto garra PSA loktaneami.
Comment
Muhto lea dábáleabbo ahte vardá soames eará siva dihte, dego ahte lea gealdagis dehe giktalan.
Vahku guovtti geažis nuorvu láve mannat badjel iešalddis.
Ivdni dábálaš stoalppuin:
Maiddái webkamera atnin lea leamaš vejolaš.
Dábálaččat in livčče muitalan ná dárkilit bargojoavkku barggus, muhto dasa lei dárbu sámi ruovttuguovllu suohkaniid ja Lappi lihtu ovddasteaddji Veikko Väänäsä sierraoaivila geažil.
Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi.
Dábálaččat dagan ođđa jagi áiggiid geahčastaga báhcán jahkái ja ođđa jahkái.
Máŋggat mánát dárbbahit maid beassat leahkit ruovttus vuosttaš beaivvi go sis ii leat feber, almmá sii leat geavtán febervuolidan dálkasiid.
Dábálaččat don goitge sáhtat oažžut válmmasit devdojuvvon válgalihpuid dan nominerenjoavkkus masa áiggut jienastit.
Dábálaččat infekšuvdna manná badjel moatti beaivvis.
color- sets
Dábáleamos lea ahte muorra dehe plástelasta sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto gevtojuvvo una dipma borsta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasis.
ealáhus. Dábálaš lea dadjat ahte boazodoallosámit odne leat sullii 10% Norgga
Dábálaš luonddugeavaheami suodjaleapmi lea dehalaš maid árbevirolaš dieđu suodjaleami dihte.
mielde.
Oččodaladettiin buori eallinhálddašeami olmmoš figgá mearrediđolaččat eallit ráđđejumiin ja govttolaččat.
Ođastusa mielde háliduvvo buoriduvvot riektegeavvama
Ulbmil lea buorre ja doarjunveara.
Ulbmil manna ruossalassii stáhta dálkkádatpolitihkalaš čielggademiin, man mielde bázahusaid galggalii geahpidit 80% ja maiddái energiijageavaheami galggalii unnidit mearkkašahtti ládje.
Ulbmil lea dehálaš, sámi kultuvra ja sámi dáiddárat dárbbahit lasi doarjaga.
Olamuttus
Ulbmila 18 olláhuvvama dáfus guovddáševttohusat ožžot sisdoalu 8 (j):a jagi 2011 áššedovdijoavkku raporttas.
Min ulbmil lea ahte oahppit galget hárjehallat sániid mat leat dábálaččat álgooahpus, ja muhtun prográmmain sáhttá oahppi ráddjet sátnevuorkká dihto oahppogirjái.
Ulbmilin lea bissovaš málle áigáioažžun giela ealáskahttima ja suddjema várás, dajai Näkkäläjärvi.
Mu ulbmilin lea leamaš, ahte maiddái Lappi-bargojoavku livččii loahpparaporttastis addán doarjaga ja evttohusaid boazodoalu ovddideami várás, muhto in ožžon dárbahassii olu doarjaga evttohusaidasan.
Ulbmilin lea čađahit dutkosiid dáid oahppolágádusain.
Ulbmilin lea ovddidit davviriikkalaš sámi soahpamuša olláhuhttima ja vejolašvuođaid mielde álggahit áššis ráđđádallamiid, muhto ášši lea vel rabas juo ráđđádallamiid delegašuvnnainnai.
Viggamuššan lea maiddái ovddidit sámeoahpahusa bargiid pedagogalaš ja ávdnasiidda guoski dáidduid sihke ráhkadit ođđa pedagogalaš geavadiid, mat váldet vuhtii sámegiela ja - kultuvrra. Dainna buoridit oahppama kvaliteahta ja oahppanbohtosiid ja ovddidit sámegiela ja - kultuvrra ealáskahttima.
Ulbmilin lea ahte eallit galget leahkit ealas náliin, seamma áigge mii háliidit uhcidit daid problemaid maid dat sáhttet dagahit.
Ulbmilin lea, ahte sámedikkis livčče doaibmabáikkit buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Ulbmilin lea, ahte sámeoahpahusa bargit besset skuvlejumi áigge gulahallat ja čatnat oktavuođaid, oahppat ođđa áššiid ja juohkit máhtuideaset.
"Ulbmil lea ahte sámiid vuoigatvuohta rievttalaš ja dohkálaš diggedollui ja hálddašeapmái dáhkiduvvo beroškeahttá gielas, ja ahte sámiid giellalaš vuoigatvuođat ollašuvvet almmá dan haga ahte sii gáibidit dan erenoamážit" (1 § 3 mom.).
"Ulbmil lea ahte sámiid vuoigatvuohta rievttalaš ja dohkálaš diggedollui ja hálddašeapmái dáhkiduvvo beroškeahttá gielas, ja ahte sámiid giellalaš vuoigatvuođat ollašuvvet almmá dan haga ahte sii gáibidit dan erenoamážit" (1 § 3 mom.).
Ulbmil lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa rievttalaš riektegeavvamii ja hálddašeapmái beroškeahttá gielas, ja ahte sámiid giellalaš vuoigatvuođat ollašuvvet almmá sin dárbbaškeahttá gáibidit nu. "
Ulbmilin lea, ahte stáhtaráđđi dagašii prinsihppamearrádusa sámegiela ealáskahttima doaibmabidjoprográmmas vel dán jagi bealde.
Sivva lea ahte mii háliidit ahte geavaheaddjit fertejit hárjehallat buot persovdnasojahemiid.
Ulbmil lea hárjehallat vearbasojaheami, kasusgeavaheami ja nannet sátnevuorkká, ja dan dihte ferte vástidit olles cealkagiin, ja dábálaččat geavahit seammá vearbba go jearaldagas, omd.
Ulbmilin lea ovddidit SPR doaimmaid davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid ektui sihke buoridit Ruošša sámiid vejolašvuođa oassálastit ovttasbargui.
Ulbmilin lea ráhkadit čielggadusa davviriikkalaš sámegiela dutkan- ja fága / resursaguovddaža vuođđudeami várás ja ráhkadit Interreg- joatkkaruhtadanohcamuša guovddaža geahččalanprošeavtta várás.
Ulbmilin lea hábmet buriid ja dorvvolaš eallinvejolašvuođaid ja guhkesáigái bissovaš eallinbirrasa.
Ulbmilin lea dahkat bissovaš sámeguovllu fierpmádaga, mii bealistis buktá doarjaga bargui ja lasiha sápmelaš árabajásgeassindoaimma sisdoalu ovddidanvejolašvuođaid.
Ulbmilin lea duddjot SPR:a ollái iežas nuoraidorgána.
Ulbmilin lea maiddái buktit ovdan positiivvalaš málle Ođđa Selándas ássi eamiálbmoga, maorigiela ealáskahttin- ja duvdindoaimmain.
Oahpahusgiellan lea su omagiella, muhto heivvolaš sajiin bálddas lea geavahuvvon nuortalašgiella, vai giellaoahpa doahpagat šattaše oahpisin maiddái nuortalašgillii.
Ulbmilin lea bargojoavkkuin dahkat evttohusaid joatkkadoaimmaid birra.
Ulbmilin lea doallat oktasaščoakkáma vel čakčamánu áigge.
Ulbmilin lea válbmet áppesa ođđa oahppiid geavahussii.
Ulbmilin lea fitnet Elsa Laula Renberg riegádanbeaivvi 29.11. levgenbeaivin jo dán jagi ovdal Troanddin 100-jagi ávvudeami dahje jagis 2017 Troanddin čoahkkima ávvudanjagi.
Ulbmilin lea oažžut evttohus lágalaš instrumeantta / instrumeanttaid hábmema várás komitea doaibmabaji 2014/2015 áigge.
Ulbmilin lea oažžut máná árvvoštallat ieš barggus bohtosa ja máhttima dási buoremus vejolaš duođalašvuođa mielde.
Ulbmilin lea oažžut Suoma sisriikkalaš lágaid dávistit Akwé: Kon rávvágiidda sámiid ruovttuguovllus.
Ulbmilin lea ovttastahttit sámeoahpaheddjiid oktavuođaid, teorehtalaš dieđu, oahpaheddjiid iežaset vásáhusaid ja jaskes dieđu.
Ulbmilin lea
ulbmilin sámedikki iehčanas mearrádinválddi lasiheapmi.
Ulbmilin sámegielat muitobuohcci dikšoproseassaid ollisvuođa govvideapmi málle vehkiin
Ulbmilin buoridit sámegielat ja kultuvrii vuođđuduvvi bálvalusaid kvalitehta, váikkuhahttivuođa ja oažžuma
Ulbmilin dákkár doaimmas lea sámiid álgoálbmotsajádaga heajudeapmi ja sámi kulturiešstivrema geahnohuhttin.
Moallaohccan
Moallaohcan% 1 seallain II gávdnan čovdosa.
Moallaohcan% 1 seallain gávnnai čovdosa:
Ulbmil galggalii vuhttot Suoma doaibmamis ON:s, gárgananovttasbarggu mearreruđaid juohkimis ja eamiálbmogiid demokratiijafidnuid gárgeheamis.
Ulbmila joksan gáibida strategiija mielde ee. dan, ahte mearriduvvon doaimmat, mat gusket strategiija, olláhuhttojuvvojit áhpasit nu ahte gudnejahttojuvvo sámi árbevirolaš diehtu luonddu máŋggahápmásašvuođa olis.
Ulbmilat gusket " hálddahusmálle, mii váldá vuhtii sámiid vuoigatvuođaid, vuođđudeapmi sámiid ruovlluguvlui " (ii leat olláhuvvan), " sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi " (olláhuhttin álgán artihkkala 8 (j) - bargojoavkku vuođđudeami mielde) ja " sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid gáhtten ja geavahus sihke lágaid oktiiguoskadeapmi nu ahte sámiid vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot " (ii leat olláhuvvan).
Ulbmilat gusket "hálddahusmálle, mii váldá vuhtii sámiid vuoigatvuođaid, vuođđudeapmi sámiid ruovlluguvlui" (ii leat olláhuvvan), "sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmi" (olláhuhttin álgán artihkkala 8 (j) - bargojoavkku vuođđudeami mielde) ja "sámiid ruovttuguovllu luondduriggodagaid gáhtten ja geavahus sihke lágaid oktiiguoskadeapmi nu ahte sámiid vuoigatvuođat sáhttet dorvvastuvvot" (ii leat olláhuvvan).
nášuvnnalaš giellapolitihkkii, muhto
Ulbmilat leat hui almmolaš dásis iige ráđđehusprográmma sátnehámit sámi kulturiešstivrema dorvvasteamis leat buktán sámdiggái lasi resurssaid bargat.
Ulbmilat: Ulbmilin lea lasihit sámeoahpahusa bargiid pedagogalaš ja ávdnasiidda guoski dáidduid, maid vehkiin sáhttá duddjot ođđa, sámegiela ja - kultuvrra vuhtiiváldi pedagogalaš geavadiid.
Ulbmilat: Ulbmilin lea, ahte sámeoahpahusa bargiid ožžot vuođđodieđuid máná gielalaš ovdáneamis, giellalávgumis oahpahusmetodan, doahpagiin, teorehtalaš referensarámas, geavatlaš ollašuhttimis, vásáhusain ja oahppanbohtosiin.
Ulbmilat: Ulbmilin lea, ahte sámeoahpahusa bargit ožžot vuođđodieđuid ovttaskas olbmo ja servodaga giellaealáskahttimis, giellalávgunmetodain sámi servodagas, guovtte- ja máŋggagielalašvuođas sámemánáid oahpahusas sihke sámi pedagogihkas sámi giellalávguma vuođđun.
Ulbmilat: Ulbmilin lea, ahte sámeoahpahusa bargit nannejit iežaset máhtu sámi kultuvrra ja giela sirdin.
vuhtiiváldi jurdagiin mat ledje mearrádusa duogábealde, lei dat ahte buhttet dološ
Eurohpáráđđi lea iežas dárkkisteamis ruoŧa
Unit suffix where units are days.
Name
Stávvala
Stávvala:
Vearroduottar-ášši Rádjabargojoavkku raporta, SOU.:
Ollašuhttin heive eanet go ovtta merkoša várás.
@ title: group general settings
Ollašuhttimiid badjerádji:
& Ollašuhttindoaibmanvuogi:
ovddidit etnihkalaš ovttaveardásašvuođa ja eastadit njuolggo- ja gaskkalaš vealaheami eiseválddiid
City in Michigan USA
Olles CD
Galle dievva linnját
Galle dievva linnját:
Dievasahkásaš dievdoolbmuin ja nissonolbmuin lea vuoigatvuohta náitalit ja vuođđudit bearraša almmá mange ráddjehusa mii boahtá nális, našuvnnalašvuođas dahje oskkus.
gusto maid iešduođaštusgáibádus.
moon phase, 0 percent illuminated
vuođaid návddašit iežaset vuoigatvuođaid almmá mange lágan vealaheami haga.
Áibbas sahtedohko
Ollásit ođđa organisašuvnna duddjon duššis lea áddjás bargu.
Aibbas ođđa buvttaComment
Olles
universal access, brightness
AibbasČáhppat
Dievasšearbmadoibmanvuohki
Teusina-soahpamuš: Ruošša luoitá Ruŧŧii iežas gáibádusaid vearuheapmái ja isitvuhtii jiekŋameara gáttiin oarjjabealde Várjjaga, ja dasto Ruoŧŧilaš doaibma lassána Finnmárkkus.
Autodeavdin
Deavdde
Deavdin
Deavdde ovdabealivnniin
edit-action
undo-type
undo-type
edit-action
undo-type
left-justified textStock label
Suoma nu dahkat.
venšuvnna njuolggadusaid čađaheapmái.
konvenšuvnna čađaheami. Bearráigeahčči orgána ášši lea váldojuvvon ovdan
bargui mii lea jođus identifiseren dihte sámi boazoguohtunguovlluid Ruoŧas, ja
Deavdde ovdabealivnniin
Comparison form of adjective - the normal form of the adjective (good)
Deavdde duogášivnniin
Deavdde duogášivnniin
edit-action
undo-type
undo-type
@ label: textbox
Deavdin
Battery power
Dievdejuvvon
view-action
Deavdá guovvluid govas
áigge deavdit munnje biddjon vuordámušaid ovttas dinguin demokráhtalaččat.
juvvo.
ollašuhttet daid eavttuid mat dábálaččat biddjouvvojit ovdalgo álbmot dohkkehuvvo
Deavdindássi
printer state
background, style
Deavdde
Deavdin:
Deavdindássi
Deavdde
Dasa lassin Taytu lei diktačálli, begena čuojaheaddji ja čeahpes šáhkkaspealli.[3]
Taytu oassálasttii ee. Itália-Etiopia soahtái<!--ja johti sodan ratkaisseessa Adowan taistelussa omia joukkojansa ja organisoi tuhansia naisia hoitamaan ja ruokkimaan sotilaita-->.
Taytu válljii báikki, masa Addis Abeba vuođđuduvvui.
Dárbbahago ođđasiin álohii riidalit?
Šaddá goitge imaštallat sámediggelahttu Anu Avaskari iežáhuvvan oaiviliid.
Ferte álggahit erenoamáš doaibmabijuid sihkkarastit sámi mánáide ja nuoraide servodatoassálastima ja mieldemearrideami.
Ferte dadjat, ahte mii leimmet earenoamáš buorre joavku ja barggaimet duođaid olu bargojoavkku smiehttamuša áigái oažžuma várás.
Ferte dadjat, ahte muhtin beaivi lea golihan dego murkku siste ja dovdamušat leat molsašuddan eahpeoskkus hirbmaskenáriijai.
Ferte gal dadjat, ahte maŋimus jagi áigge našuvnnalaš biodiversiteahttastrategiija ja doaibmaprográmma válmmaštallan leaba barggahan hui olu mu, muhto seammas dat lea addán hui olu ja sápmelaččaid dáfus dát dokumeanttat leat hui dehálaččat.
world. kgm
star name
Tcl/ TkLanguage
NAME OF TRANSLATORS
 Teatrisa guovlodáhpáhusat ordnejuvvojit miehtá Suoma.
 Teatris lea čájeheaddji dáidaga dáhpáhus, mas čájáhus / čájálmas sáhttá leat hupmanteáhter, dánsa ja/dahje teáhter musihkain ja ovdamearkkadihte teáhterklovneriija.
 Teatris-dáhpáhusat leat dárkkuhuvvon nuoraid joavkkuide.
Teatteriesitysten raadissa olivat ohjaaja Pauliina
Teatteriesitysten tuomareina toimivat näyttelijä ja Unna Junná TV-sarjan toimittaja Irene Länsman sekä ilmaisutaiteen opiskelija ja inarinsaamenkielisen radion toimittaja Heli Huovinen.
Teáhtergilvui leat dieđihan guhtta joavkku.
Dakkárat eai sáhte oassálastit, geat gazzet oahpu teáhtera ámmátlaš skuvlejumis (nubbi ceahkki, TEAK ja ámmátallaskuvllat).
Teatterin lisäksi järjestettiin minifilmifestivaali, johon tuli 35 lyhytfilmiä.
Teáhter lea viiddis fáddá, mas leat máŋga suorggi nugo musihkka-, dánsun- ja hállanteáhter.
Teáhter huksejuvvo jieŋas ja muohttagis.
Teáhteris dárbbašuvvojit vaikko makkár dáiddut!
Teatteri-teeman kilpailuun osallistui yli 100 nuorta 10 eri kokoonpanossa.
Teáhtertemá mearkkaša dan, ahte maid dohkkáteáhter lea vejolaš!
TechnoratiQuery
Technorati gilkoratQuery
Dii
Ted Moses, doalaha fas ahte oktasaš ártihkkal 1, namahuvvon ON-konvenšuvnnain, ii daga iige ásat vuoigatvuođa iešmearrideapmái, muhto baicce duođašta ja vuhtiiváldá dán vuoigavuođa mii galgá buot álbmiggiidda addot buorrin.
Deavdde olleš šearpma
Daga nu vuogasin go vejolaš
Geahččal dahkat mánnái nu vuogasin go vejolaš.
Gávdno juo fáđđá nammaduvvon% 1 govašfáddámáhpas. Hálidatgo buhttet boares fáttá?
& Fáddásajáiduhtti
Fáddá ii ráhkaduvvon
Fáddá ii leat geavahahtti "% 1 " autentiserenvugiin. @ title: window
Fáddá
Fáđđa Máhpa
Fáddá lea ráhkaduvvon dáppe:% 1
Fáddá ráhkaduvvon
- temán musihkka rockis luohtái
Temán musihkka Dáhpáhusa temán lea musihkka.
Temán musihkka
Beaivvi temán leat sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat.
FáddagieđahalliComment
KDE Fáddágieđahalli
Ivdnecoahkkádusaid ja merkenbuorideamit
Fáddá mas lea alit gearddutName
canvas-padding-mode
view-padding-color
Fáddáid
Ii sáhttán rahpat fáddáfiilla% 1
Ii sáhte dolkut fáddáfiilla% 1
Fáddafiillat
Fáddá@ title: column
Fáddamodus ii leat aktiverejuvvon. Geahča " Oppalaš " - gilkora siste.
Name
Olggosčálihanláseža fáddá
Mearka
Bargat lávga ovttasráđiid boazosápmelaččaiguin ja sámi duojáriiguin árbevirolaš dieđu suodjaleami doaibmabijuid ráhkadeamis ja beroštumiid bearráigeahčus.
Temáide son muhtumin gávdná inspirašuvnna sámi mytologiijas.
Fáddán leat válljejuvvon árktalaš guovlu ja árbevirolaš máhtut.
Ii leat sisačálihanláses fáddamodusas.
BeOS- lágan, fáddákeahtes stiilaName
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Nils Johan UtsiEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
boerre@ skolelinux. noGeneral system content
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
EMAIL OF TRANSLATORS
Comment
Name
Duddjon maiddái sámedujiid álo go dasa báhcá áigi.
... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.
Olámuttus KMailii
Gáibiduvvon beassansátni lei gustomeahttun
Ráhkat siskkildas máŋgosa fiillas mii galgá čálihuvvot
Ráhkada njuolggociegat merken
Daga fálaldatbivdaga.
Daga ođđasit@ action
& Daga ođđasit
& Daga ođđasit
Daga ođđasit
Stock label
Viečča ođđasitCut context menu item
Reset to DefaultsShow hidden files
Tegengren ii goitge meroštallan kulturhámi vuovdesápmelažžan muhto son lea gávnnahan sin bivdán ja guolástan - dego buot earátge sápmelaš siiddaid oasálaččat.
City in Hong Kong
• dahkat bearraldujiid
• ráhkadit dohkáide sápmelaš gárvvuid
• dahkat iežas ovttadagas luođi / leuŠdde / liđve, hárjehallat jiena geavaheami ja olggosbuktima
• ráhkadit muoras ja bohccodávttis earálágan dávviriid
• dahkat rissiin bohccuid ja smávva bigálusáiddiid sis- ja olgoatnui
• duddjot dáiddagiehtadujiid (miellagovvádusa atnin, ođđa idea dahkan)
• dahkat máidnasiin, muitalusain, árvádusain oasi beaivválaš doaimmain
• dahkat ulloláigedujiid (diehpit, báttiid batnin / bárgin, njuikun, sámefáhccat)
Dahkko ovttasbargu maiddái eallinoinnolaš servviiguin.
• dahkat ovttadaga ovtta lanjas "searvvušlanja ", mas mánáid bearraša lahtut sáhttet máná buvttedettiin dahje vieččadettiin čohkkádit ja juhkat káfe
• dahkat ovttadaga ovtta lanjas "searvvušlanja ", mas mánáid bearraša lahtut sáhttet máná buvttedettiin dahje vieččadettiin čohkkádit ja juhkat káfe
Stencils
Dahkkon plánain jagiide 2008 ja 2009 jotko maiddái oahpaheaddjiid ja beaiveruoktobargiid musihkkaoahpahus ja ordnejuvvo mánáide ja nuoraide sámemusihkkaoahpahus.
Beaktilis ealáskahttindoaimmat leat lihkostuvvan doalahit unnit anáraš- ja nuortalašgiela heakkas, iige gielaid jávkan leat šat áittan.
Fápmolaš ICCCM- heivvolaš lásegieđahalli mas lea virtuealla čállinbeavdditName
geavahit ávkkálaččat.
Beaktilamos vuohki livččii sirdit prográmma hálddašeami njuolga sámediggái.
ásahit beaktilis mekanismmaid maiguin sii sáhttet veahkkašuvvat ja oažžut buhtadasa
láhkaásahan konteaksta ja vajálduhttojuvvo, ahte ođastusat eai oaččo heajudit guovllu olbmuid
Effeaktaparamehterat
Effeavttat
romania. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
india. kgm
malaysia. kgm
ukraine. kgm
spain_ provinces. kgm
world. kgm
Stencils
doaibma ii dorjoSocket error code Timeout
NAME OF TRANSLATORS
Bargui gullá plánet giellaguovddáža strategiijaid ja organisášuvnna ja maiddái oažžut guovddáža doaimma fástan.
Vuordit, ahte bargui válljejuvvon stuđeanta oažžu hárjehallanruđa universiteahtas.
Bargu lea dikšojuvvon dán jagi mearreáigásažžan.
Arithmetic Exercise
Doaimma várás sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii dorvvastuvvojit doarvái resurssat.
Bargu
BarguEthiopian month 5 - LongName
Don barggat mánáiguin, nuoraiguin ja rávvásiiguin ja sáhtát šaddat bargat rihppaskuvlaoahpaheaddjin, doallat ipmilbálvalusaid, jođihit pedagogalaš bargguid rávesolbmuide dehe addit jođiheaddjioahpu eaktodáhtolaš berosteddjiide.
kulturárbi gártá oidnosii Vägverket ožžo bargun
Comment
Bargu Ministarat ja sámediggepresideanttat leat otnáš čoahkkimis soahpan ahte áššedovdi joavku galgá vuođđuduvvot, man ulbmil galgá leat ráhkadit davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohámi.
Plánenčájeheapmi@ label suffix in the hour size spin box
doaimma.
Barggu dikšumis dárbbašuvvojit ovttasbargo- ja fierpmáiduvvandáiddut, márkanastinvuoigŋa, organiseren- ja jođihannákca sihke streassahálddašeapmi.
Bargui gullet čálli- ja čoahkkinordnemiid lassin oktavuođadoallan iešguđet riikkaid sámedikkiide ja Ruošša sámeorganisašuvnnaide sihke áššemeannudanbarggut.
Doaibmagovvii gullet veahki bargguid lassin gáibideaddji válmmaštallanbarggut.
Barggu iešvuođaid dihte heivvolaš allaskuvladutkkus lohkko ohccái ovdun.
Barggu ceavzilis dikšun eaktuda buorre jođihandáiddu, hárjánumi bargoveahkahálddahusas, návcca gáibideaddji ja vásttolaš bargamii.
Barggu ceavzilis dikšun eaktuda buorre jođihandáiddu, hárjánumi bargoveahkahálddahusas, návcca gáibideaddji ja vásttolaš bargamii, ja maiddái buorre sámegiela ja suomagiela máhtu.
Barggu menestuvvi dikšun gáibida viiddis sámekultuvrra dovdama sihke buori eaŋgalsgiela dáiddu.
Barggu menestuvvi dikšun gáibida heivvolaš allaskuvladutkosa, buori sáme-, suoma-, dáro- / ruoŧagiela máhtu sihke duhtadahtti eaŋgalasgiela njálmmálaš ja čálalaš máhtu.
Doaimma menestuvvi dikšuma ovddida buorre árrabajásgeassinsuorggi ja giela ealáskahttinmetodaid dovdan sihke hárjánupmi sámekultuvrii ja hálddahuslaš doaimmaide.
Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasevátámâššân sämikielâ táiđu.
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja doarvái buorre sosiálafuolahusa dovdamuš.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, márkanastinsuorggi ja sámekultuvrra bures dovdan sihke buorre eaŋgalsgiela dáidu.
Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái sápmelaš kultureallima ja hálddahusdoaimma bures dovdan.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusáššiid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
Barggu menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela sihke eaŋgalsgiela dáidu.
Doaimma menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi, sámegielamáhttu sihke duhtahahtti eaŋgalasgiela máhttu.
Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
Doaimma menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi sihke sámegielamáhttu.
Barggu menestuvvi dikšuma ovddida árrabajásgeassinsuorggi dovdamuš sihke hárjánupmi materiálabarggus.
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorit adg-dáiddut sihke nákca bargat iešráđálaččat ja iehčanasat.
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorit gulahallandáiddut, máŋggabealat giellamáhttu, buorit adg-dáiddut ja maiddái nákca bargat ráđálaččat, iehčanasat ja njuovžilit (maiddái eahket- ja vahkuloahppabarggut).
Barggu menestuvvi dikšuma veahkehit vásáhus čielggadusaid ja dutkamušaid bargamis, sámegiela dáidu, buorit adg-dáiddut ja lassin máhttu bargat iešráđálaččat.
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit musihkka- ja eará kultursuorggi dovdan ja skuvlen, buorit gulahallandáiddut, máŋggabealat giellamáhttu, buorit adg-dáiddut ja maiddái nákca bargat ráđálaččat, iehčanasat ja njuovžilit (maiddái eahket- ja vahkuloahppabarggut).
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit sámegiela dáidu, sámekultuvrra dovdan ja - skuvlejupmi, buorit gulahallan- ja ovdanbuktindáiddut, buorit ADG-dáiddut sihke nákca bargat iešráđálaččat ja ovttas nuppiin ofelaččain.
Barggu menestuvvi dikšuma veahkehit sámegiela dáidu, sámekultuvrra dovdan ja - skuvlejupmi, buorit vuorrováikkuhus- ja ovdanbuktindáiddut, buorit adg-dáiddut sihke dáidu bargat iehčanasat ja ovttas nuppiin ofelažžain.
Doaimma menestuvvi dikšuma veahkeha heivvolaš allaskuvladutkkuš, buorre sosiála- ja dearvvasvuođafuolahussuorggi ja sámekultuvrra dovdan, hárjánupmi fidnu- ja ovddiidanbarggus, buorit vuorrováikkuhusdáiddut sihke dáidu innovatiivalaš bargodoalajupmái.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, hárjánupmi gáibideaddji hálddahusbargguin, hovdemis ja davviriikkalaš oktasašbarggus, buorit gulahallandáiddut ja maiddái doarvái buorre dáro- / ruoŧagiela ja buorre suomagiela dáidu.
Barggu doaibmabáiki lea sámedikki olis sámiid ruovttuguovllus.
oktiiheivehalli doaibma.
Bargoholgga minigovatComment
Bargoholgga fonta
Bargoholga
font usage
Doaibmaholga Dás sáhtát heivehit doaibmaholgga. Sáhtát heivehit nugo dan ahte galgá go doaibmaholga čájehit buot lásiid oktanaga dahje dušše lásiid mat leat doaibmi čállinbeavddis. Sáhtát maiddái heivehit galgá go láselisttu boallu oidnot vái ii.
Application name as menu entry
Barggus gáibiduvvo maid davviriikkalaš sámehálddahusa ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušaid ja - doaibmiid áššedovdamuš.
Barggut ja doaimmat
Barggut laktásit earret eará sámi giellaláhkii ja sámegiela áššedovdamuša gáibideaddji eará bargguide.
Short column header meaning default for new journals
šaddá leat ovddidit sámedikki doaimma rabasin ja nu ahte dat čájeha olggosguvlui ovddastit nu bures go fal vejolaš.
mušat main dat sáhttet hálddašit dán iešmearridanvuoigatvuođa. Vuosttaš cealkagis
BargoplánejeaddjiComment
BargogieđahalliComment
doaimmaide gullet ee. sámemusihkkaguovddáža veahkkin doaibman sihke Ijahis idja- eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji doaimmat.
Don beasat bargat čuojaheaddjin, lávlunjoavkojođiheaddjin ja pedagogan.
suorgái.
Geargan
vaččat dahkkojuvvojedje árvalustekstii.
vealahemiid heaittiheamis, lea dattetge guovdileamos álbmotrievttálaš reaidu vealahanoktavuođaide.
Mii leatge ožžon dáidageamet girjáivuhtii ođđa hámiid. Dii
City in United Kingdom
Astrid Båhl.
Dis nuorain lea fiinna boahtteáigi sámi dáidaga olis - ja sámi dáidaga
Dii beassabehtet válljet 40 evttohasas daid olbmuid, geat buoremusat ovddidit sápmelaččaid rivttiid ja ovttasbarget demokráhtalaččat sápmelaččaid sajádaga buorideami várás.
Dagaime visot maid basttiime.
Barggaimet bargogohččosa mielde.
Dahken rievdadusa danin go neahtas leat dievva vejolašvuođat anonyma kommenteremii.
maid riikkaidgaskasaš sámiguovllu ovttasbarggu ja sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu
árbevieruideamet.
star name
Sii buohkat leat dahkan vejolažžan demokratiija ollašuvvama.
dat lea mii dahká sin álbmogin.
Ráhkada Qt- áhta- lassemodulaid ini- lágan válddahusfiillas.
@ item journal is in draft form
Separator for status like this: overdue, completed
to- do starts today
ja munnje lea hui stuora gudni mun lean válljejuvvon eanemus árvvus adnojuvvon sámi bargui
Suoma bargat ovttasráđiid sámi álbmogiin ja mearridit dakkár doaibmabijuid maiguin
"Barggadettiin oahppá. "
"Barggadettiin oahppá."
Oahppagirjji ja bargogirjji bargobihtáid barggadettiin oahpat geardduhit áššiid ja ávkkástallat dieđuiguin máŋgga láhkai.
Comment
bargu sámegiela buorrin.
Articlelist' s column header
čálli
Čálli
Čálli
Čálli:
ČálliCoptic month 4 - LongName
Olmmoš gii háliida leat namakeahttá lea čállán dán prográmma.
Čálli ja máŧasdoalli
ČálliNAME OF TRANSLATORS
Dahkkivuoigatvuohta © 1995-%s Spencer Kimball, Peter Mattis ja GIMP Development Team
Dahkkivuoigatvuohta
Dahkkivuoigatvuohta
Dahkkivuoigatvuohta
Dahkki lea ođasmahttán girjji lagamustá teavsttaid oasil.
Ráhkadeaddji
Čállit
Čállit
Čállit:
Plugin authors 'emaila addresses
ČállitProperty, belonging to the author of this item
sámás: Sámmol Lukkari,
Dahkkit sáhttet ieža mearridit, maid háliidit buktit ovdan iežaset skuvlla, birrasa dahje sápmelašvuođa birra.
galggale giddet earenoamáš fuomášumi bolesiid ja eará bargiid dieđu buorideapmái sámi
bargiin 90% eai máhte sámegiela ollenge.
iežaideattet čállagiid bakte lehpet sámi muitalanárbevieru joatkiid oassin.
Teknihkalaš
Teknihkkarat veahkkehit maid dábálaš čoahkkinteknihkkas.
Anára gielda: - teknihkalaš hoavda Arto Leppälä
Teknihkalaš sivva:
Dát lea oalle teknihkalaš meattáhus mii dáhpáhuvvai go galggai dohkkehit boahtti fierbmelaktašumi.
Dát lea oalle teknihkálaš meattáhus mii máksá ahte ii lean vejolaš ráhkadit muhton ovttadaga fierpmádatoktavuođas (socket).
Teknihkalaččat son muitala iežas bidjat resurssaid multiriimmaide, siskkáldas riibmahámiide ja álgošuoŋaide: "dat ga lggašii čuodjat vuohkkasit bealljái, vaikko ii giela oppa áddešiige."
Teknihkalaš spesifikašuvnnat ja liŋkkat
Teknihkalaš bienat
Teknihkalaš bienat
Buohkain galgá leat vejolašvuohta fidnooahpahusa oažžut ja buohkaide galgá leat dássásaš vejolašvuohta váldit alit oahpahusa veajuideaset mielde.
Goanstajávrrit, ovddit vuovdečuollamat, turisma, guohtoneananmassimat ja luottat heajudit ain boazobarggu barganeavttuid dán viidodagas.
Goanstajávrrit, turismahuksen ja vuovdečuollamat leat juo ovdalaččas heajudan guovllu sámi kultuvrrain bargama eavttuid sakkarat.
Region/ state in USA
usa. kgm
A button on a Remote Control
Teaksta ii buhttejuvvon.
Teaksta: Vuolláisárgon
cut out of
Teakstabirrasa duogášivdni
Teakstaláseš
Comment
Name
Teaksta: Máŋossihko
Teavstta dán bovssas mearrida man láhkái oanehis dáhtonat čájehuvvojit. Dát geavahuvvo omd. fiilalisttuin. Dajáldagat dás vuolábealde buhttejuvvojit:
Teavstta dán bovssas mearrida man láhkái guhkes dáhtonat čájehuvvojit. Dajáldagat dás vuolábealde buhttejuvvojit:
For Text Format
Čabu teaksta
Comment
ČállinprográmmaName
Čállinprográmmabálvalus fállá teakstačájeheami ja - doaimmaheami. KDE- prográmmat, mat fállet teakstadoaimmahanvejolašvuođaid, galggašedje geavahit dán bálvalusa. Comment
Teaksta: Elna Magga
Teaksta: Fontasturrodat
Teaksta: Fonta
Name
@ info: whatsthis
Teaksta ja meahccegovva: Milla Elmiina Pulska
Teaksta mainna buhtte
Teavstta mas hálidat dahkat buhttádusaid
Teaksta maid hálidat gávdnat
Teakstabihttá mii čájeha boastut čállojuvvon sáni oktavuohta.
Teaksta johtá birra
Teakstagirjjis leat buot oasit, mat gullet eatnigiela oahppamii: Giella gulahallama ja oahppama gaskoapmin, Giellaoahpa, Girjjálašvuohta, Giella riggu ja ovdána, Čállin, Giella eallá ja molsašuddá, Dráma, Media ja Giellagáhtten.
Teaksta: Čále
Teaksta: Vinjučála
Teaksta govažiid vuolde
Teaksta govažiid bálddas
Teakstaboksa
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Teaksta@ label: listbox
@ item: inlistbox Qoute character option
Teaksta: Čađačuovgi duogáš
Snippet n, unassigned
Teaksta: Buoidi
Teaksta: Liibme
Tevsttalaččat ođđa skearru lea máinnaslaš ja sisttisdoallá oainnuid boahttevuhtii sihke moadde persovnnalaš bihtá.
Teaksta: Gearggat
Teaksta: Ráhkat bovssa
(Teaksta Matleena Fofonoff)
Čállinprográmma
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Teakstaformáhtta
Name
Comment
Comment
TeakstagieđahalliName
Teakstameannudeapmi geavvá odne eanaš IT-vuđot teknologiijain,
Teaksta johtá ravdda birra
Annotation tool
Teakstagovdodat: @ item: inlistbox Text width
Comment
Ii gávdnan KDE- čállinprográmmaoasi. Dárkkis KDE- sajáiduhttima.
Name
Teakstaguhkkodat
Máhco teavstta
Teavstta sajádat
Teavsttaollášuhttin@ item: inmenu Text Completion
Numeric type for column
Teakstamolssaeavttut
Merkenmodus
Text Selection Tool
Ovdabealivdni Teaksta sárgojuvvo dáinna ivnniin.
Teakstaivdni
& Teakstaivdni:
Teakstaivdni:
Name
Teaksta: Sihko bovssa
Teaksta: Sihko
layers-action
Comment
Teakstareaidoholga
Teaksta ráidu
Teavsttas čuolddaide
Teaksta: Sirdde bovssa
tab-style
tab-style
undo-type
undo-type
Teaksta: Duogášivdni
teaksta
& Teaksta
Teaksta
Teaksta:
TEAKSTA
TeakstaeffeaktaComment
Teaksta: Ovdabealivdni
TeakstafiilaDescription
Bidjamin sisa teakstafiilla
TeakstafiilatComment
Teakstafiila
Teakstadoibmanvuohki
layers-action
text-tool-action
Teaksta: Ođđa linnjá
Teaksta: Molsso ivnnid
Teakstamolssaeavttut
Teakstaivdni:
SMSComment
@ item: inlistbox
Čana
Comment
windows-action
Fáksanummir
Ohcanmotor TeletekstQuery
doaimmahit radio- ja TV-sáddagiid guovlo- ja unnitlohkogielaide dohko gos dakkár
Televišuvnna lassin prográmmaid sáhttá oaidnit internehta bokte ja dat buvttaduvvojit ovttasbarggus Suoma Yle Sámi Radioin, Norgga NRK Sámi Radioin ja Ruoŧa SVT Sámiin.
Televišuvnnas, radios, girjjiin, aviissain, neahtas?
ja galget dán gillii ovddidit aviisailbmademiid.
Sámegielat tv-ođđasiid son čuovvu duollet dálle, muhto hejoša go ođđasat sáddejuvvojit nu maŋŋit Suomas.
ráhkadit plánaid jagi 2005 loahpa rádjái ja plánain galggalii giddet earenoamáš fuomášumi
telnet- bálvalus
telnet- protokollagieđahalli
TelugulašKCharselect unicode block name
TelugugiellaName
TeluguName
Telugugiella
Dii mearridehpet boahttevaš sámedikki politihkalaš linnjá.
City in Arizona USA
Region/ state in Spain
Region/ state in France
City in Slovakia
Tenge
City in Washington USA
nepal_ zones. kgm
City in Quebec Canada
luxembourg_ cantons. kgm
france_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
dominican_ republic. kgm
suriname. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
Tennilä mielde Lappi riikkabeaiveáirasat eai guottit soahpamuša ratifiserema, daningo sápmelaččaid jienaiguin ii beasa riikkabeivviide.
Deatnu geasuha ain eanet mátkkálaččaid guollesállašiid lusa.
Deatnu ja ja guolásteapmi leaba buktán johgátti ássiide áidnalunddot bivdo- ja johgáddekultuvrra.
Deanus goddojun luossasálaš lea maŋimus jagiid leamaš 15-20% Eurohpa jogain goddojun luossasállašis.
Deatnu lea Davvi-Eurohpa stuorimus ja eanemus buvttadeaddji luonddudilálaš luossajohka, mii lea ain dahkan vejolažžan mearkkašahtti johka- ja gáddebivddu.
Deanu áidnalunddotvuohta boahtá dan čáppa, ráinnas luonddus ja lupmosit goarpmu luondduluosas.
Deanu guovllus guolástus lea leamaš áláigge okta mávssolaččamus ealáhusain guovllu sámiide.
Deanu guolástankultuvra lea dološáigásaš, boarráseamos máinnašumit das leat maŋŋit gaskaáigge arkiivagálduin.
Deanu guolástankultuvra lea šaddan Norgga ja Suoma sápmelaččaid ja luonddu
Deanu gielda
Deatnogátte olbmot dahan gal dihtet luossa- ja guolástannamahusaid vaikko man olu ja mat áššiid daidda laktásit ja livččii dieđusge mailmmi dehálaš čoaggit bajás dieđuid ovdalgo nisttihit dieđuid boares olbmuid jávkama mielde.
Deanu luosa goarpmuma uhkkin leat dálá áigge gássaluosat ja daid šaddadeapmi deanunjálmmis mearragáttis.
Deanu giellagáddi
Deatnu lea oba Eurohpa mearkkašahttimus guollejogain ja Deanu, dan guollenáliid ja guolástankultuvrra suodjaleapmi lea oba Eurohpa ášši.
Deatnu lea Suoma stuorimus luossajohka.
sámegielalaš bálvalusain dieđihuvvo aktiivvalaččat.
ovddit buolvvaid kultuvrras ja árbevieruin, mat sirdásit boahtte buolvvaide giellagovaid ja
Duoji elemeanttat geardduhit dievaslaš rieggá, šerres goaikkanas lea dievaslaš boddu áiggis.
Duoji vuosttas oassi čohkiida 30 čuovgagovas, mat govvidit otnábeaivvi sápmelaččaid ja mat leat váldon iešguđet guovlluin Suoma.
Duoji buot oasit leat duddjojuvvon gieđaiguin ja das oidno čeahpes ámmátduojáriid gieđaluodda.
Duoji oasit leat hámiset dáfus dego tallearkkat, goaikkanasat fas mat dain heaŋgájit leat dego basttet.
Duoji oasit leat hámiset dáfus maiddái dego tallearkkat, goaikkanasat fas mat dain heaŋgájit leat dego basttet.
Dahkosa nuppi oassi lea stuorra čuovgagovva, mas leat duottareatnamiid ala govviduvvon dát šaddočoakkáldaga šattut.
Duoji nubbi oassi lea stuorra čuovgagovva, mas duottareatnamiid ala leat govviduvvon šaddočoakkáldaga šattut. "
Girjji ođđa govaid lea bargan Merja Aletta Ranttila.
Girjji ođđa govaid lea dahkan Merja Aletta Ranttila.
Girjjis kártejuvvo sámedutkamuša dáládilli áibba ođđa perspektiivvain, maid fállet lagamustá ođđa buolvva dutkit.
Duojis leat maid detáljat, maid hápmegiella boahtá sámi árbevirolaš, njuoratmánnái dahkkon duhkorasas, skilanasas.
Govat muitalit sámiin ja sin birastahtti árktalaš luonddudiliin - duottar-, vuovde- ja jávrebirrasis, muohttagis, bohccuin ja guovssahasain - mat láhčet iežaset hástalusa sámiid árgii, muhto fállet maiddái erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš inspirášuvnna gáldu dán Eurohpa Uniovnna áidna eamiálbmogii.
Mu dujiin dávjá oidnon árbevirolaš sámeduoji elemeanttat čatnet oktavuođa olbmuide, geat ellet dahje leat eallán málagovain govviduvvon báikkiin.
Industriijamáilmmi eallindási doalaheapmi ja ođđa teknologiija ovdáneapmi leat buktán stuorra beroštumi maiddái sámiid ruovttuguovllu ruvkeminerálaide.
Industrialuvvan riikkain lea maid stuorra ovddasvástádus luonddu máŋggahámatvuođa dorvvasteamis máilmmiviidosaččat.
Báhppaoahpus leat máŋga oasi.
Girku osku ja oahppu hábmejuvvo teologalaš jurddahallamiin oskku ja dovddastusa mearkkašumi birra.
Rasistalaš vealaheapmái ii leat eaktu ahte dahku dahje daga
Dát mu duodji sisttisdoallá máŋggaid gollejuvvon ja vilges gollejuvvon stálletallearkkaid, mat ovttas hábmejit máŋggadását šealgu rávnnji sále seaidnái ja sárdnestullui.
Dát duodji sisttisdoallá máŋggaid gollejuvvon ja vilgesgollejuvvon stálletallearkkaid, mat ovttas hábmejit máŋggadását šealgu rávnnji sále seaidnái ja sárdnestullui.
Dat čoakkáldat lea evttohassan maid Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašupmái 2015.
Girji lea buorre lassi nuortalašgiela oahpahussii, mii lágiduvvo skuvllain ja rávesolbmuid oahppolágádusain.
Duodji lea gudnečájáhus sulágan nana sámenissoniidda.
Duddjodettiinan dán lean guorahallan sohkabuolvvaid rávnnji áiggis sihke oktiigullevašvuođa, mas rávdnji biepmada juohkeovtta mis.
Duddjodettiinan dán lean guorahallan sohkabuolvvaid rávnnji áiggis sihke oktiigullevašvuođa, mas rávdnji biepmada juohkeovtta mis ", muitala duojár.
- Dánssa guhkkodat lea eanemustá 6 minuhta.
 Čájáhus / čájálmas galgá bistit unnimustá 15 minuhta, iige oaččo bistit eanet go 60 minuhta.
Tepa-tearbmabáŋku. Sátnerádjoguovddáš TSK sátnerádju (leahkku eará ruovttusiiddu)
Bohcco guoberdávttiide, mat heaŋgájit stállerieggás, leat graverejuvvon muođut ja dahkkon datneárppuin ja bearraliiguin hervejuvvon láđđebiktasat.
Basttálmuhte
BasttálmuhteComment
ink-blob-type
undo-type
select-action
undo-type
Teresa Moorhouse plánen gihppagii fárrui boahtán barggut leat Kansakoulutyttö II.
default name of fifth player
Stencils
Stencils
Terminologia rievdadeapmi lea muhtun stáhtaide man nu sivas duođaid váttis ášši.
Terminologiija nuppástuhttin vástidivčče fámus leahkki olmmošvuoigatvuohtageavada.
Terminologiija nuppástuhttimis lea ráđđádallon guhká EU:a siste ja oassebeallečoahkkimis.
Girjjis geavahuvvon doahpagat leat čilgejuvvon girjji loahpas.
City in Ukraine
City in Hawaii USA
City in Ontario Canada
City in Indiana USA
Terrorismaruhtadeapmi dárkkuha terrorismma ekonomalaš doarjuma njuolggo veahkeruđain dehe váldimiin vuostá ruđa ja váriid mat galget ruhtadit terrorismma.
26. beaivi čakčamánu lea Eurohpá gielaid beaivi - davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii
& Buresboahtin:
Ivnnit: XX
Dearvvahus gávdno lagašbeivviid sámedikki ruovttusiidduin.
Mu dearvvahussáhka gávdno maŋŋel sámedikki www-siidduin.
Dearvvahansáhka gávdno sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Bures dáiddadáhpáhusa oassálastit,
Dearvvuođagat ovdal virgelobi álgima
Dearvvuođagat geasseluomu maŋŋel Čakča lea álgan hohpolažžan.
Dearvvuođagat luomus!
Luopmodearvvuođagat
Dearvvuođagat sámi parlamentáralaš ráđi čoakkámis Ovddetvahku ledjen riikkabeivviid birasválljagotti gullandilálašvuođas Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahccelága rievdadeamis.
Dearvvuođagat Helssegis
terveisten jälkeen tanhusi paikallinen tans
Bures boahtin
Bures boahtin!
Buresboahtin!
Bures boahtin.
Bures boahtin CUPS- bálvá heivehanreaidui
Bures boahtin Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii!
Bures boahtin ávvudit álbmotbeaivve ovttas!
Buresboahtin ávvudit sámiid álbmotbeaivvi!
Juoiggus Inger Marie Nilut
Buresboahtin ávvudit Sajosa ja Sámedikki!
Bures boahtin KDE: iiName
Buresboahtin háleštit sámegielat mánáid mediafáladagaid birra.
Buresboahtin gielaealáskahttineahkedii!
Bures boahttin KMail kontoofelažžii
Bures boahttin% h: ii
Image/ info menu item (should be translated)
BURESBOAHTIN MIELDE!
Bures boahttin KMail: a ofelažžii mii eastada ruskaboastta
Bures boahtin KMail: a antivirus ofelažžii
Buresboahtin sámenuoraid konferensii sámekulturguovddáš Sajosii Anárii 6.-7.2.2014.
Buresboahtin sámenuoraid konferensii sámekulturguovddáš Sajosii Anárii 6.-7.2.2014. Konfereanssa lágida Suoma Sámedikki nuoraidráđđi.
Bures boahtin Sámiid álbmotbeaidoaluide Anárii 6.2.2010!
Buresboahtin Sámiid álbmotbeaivvi ávvudeapmái Anárii 6.2.2015!
Tervetuloa!
Buresboahtin oahpásmuvvat čájáhussii!
Buresboahtin oahpásnuvvat Sámedikki doaimmahahkii ja gáhkkogáfiide!
Bures boahtin oahpásnuvvat ođđa girjái vuossárgga 17.12. dmu 16 go girji almmuhuvvo ja maiddái girjedahkki lea báikki alde ovdanbuktimin girjji.
sihkkarastit álgoálbmogiidda buoremus dearvvašvuođastandárdda jos dearvvašvuođa
" Dearvvasvuođa ovddideapmi bálvalusvuogádagas - Mo davviriikkalaš buresbirgenmálle doaibmá otnábeaivvi hástalusain? "
"Dearvvasvuođa ovddideapmi bálvalusvuogádagas - Mo davviriikkalaš buresbirgenmálle doaibmá otnábeaivvi hástalusain?"
árbevirolaš áiddasteaddji vugiid, dálkkodanvugiid ja dálkasiid galget váldit vuhtii.
Go olmmoš deaivvada dearvvašvuođa ja sosiála ásahusain, de lea erenoamáš
dikkiiguin organiseret dearvvašvuođa ja sosiála fálaldagaid, nu ahte heivejit sáme
Buohccedivššus guoská suollemasvuođasuodji buot buhcciid ja beroškeahttá leago olbmoš riekti orodit Ruoŧas dehe ii.
dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat leat organiserejuvvon nu ahte dáid guovlluid sámiide leat sihkkarastojuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat mat leat
eiseválddiid addit sámiide dearvvašvuođa ja sosiála fálaldaga mii lea heivehuvvon sin
Dearvvašvuođa ja buohccedivššu lassin gullo buohccelávdegotti doaibmaoassái maid bátnedikšun man jođihit eanadiggi ja priváhttabátnedikšun man eanadiggi goasttida ollásit dehe oassái.
Lea leahkime rádji man olu dárbbaha máksit dearvvašvuođa- ja buohccedivššus.
Buohccin dearvvašvuođa - ja buohccedivššus dus lea riekti vuostáváldot gudnejahttimiin ja oažžut ipmirdahtti informašuvnna dearvvašvuođadilis ja dain dutkamiin ja divššuin mat evttohuvvo.
gohčut ruovttoluotta gelbbolašvuođa doaktáris dehe buohccedivššáris gii lea goaridan iežas barggu
Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
Dearvvašvuođasuodji
Dearvvašvuođasuodji galgá eastit olbmuid buohccámis.
Dearvvašvuohta
- Dearvvašvuođa ja sosiála áššit
Galgá álo váldit oktavuođa dearvvašvuođaguovddážiin dehe fáktavuostáváldimiin jus mánná lea
Galgá maid álot váldit oktavuođa dearvvasvuođaguovddážiin jus mánás golgá čáhci gullukanálas- beroškeahttá leago mánás gihpu dehe ii.
Galgá maid ohcat dikšui dakkaviđe jus mánás vuovssademiid ja luhčadávdda lassin lea alla feber dehe hirbmat čoavjebávččas, dehe lužohagas lea seahkalaga varra ja šliivi.
- S ámediggi ja sámeguovllu gielddat leat soahpan sámegielat sosiála- ja dearvvaš vuođabálvalusaid dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđa geavaheamis jagi 2008.
- Sámediggi ja sámeguovllu gielddat leat soahpan sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái čujuhuvvon mearreruđa geavaheamis jagi 2009.
Norgalaš semináraguossit bukte sáhkavuoruineaset ovdan Sámiid Dearvvasvuođasiida - áigumuša man leat plánemin Finnmárkkus.
Dearvvašvuođadutkan
algeria. kgm
greece_ prefectures. kgm
caribbean. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ peripheries. kgm
Geahččaleapmi
Iskka Kross- vuogádaga!
GeahččalanduogášmohtorName
Test_ FBOName
Comment
Knotify- geahččaleapmiName
Teasta dárkkista leago HPV tiipa, humant papillonvirus, mii addá riskka goaŧŧočeabetborašdávdii.
Eatnasat lávejit lean onaneren ovdalgo leat anašan soapmásiin.
GeahččaleapmiName
Geahččalan_ sisadáhtatName
TestbedComment
Automatically generated profile
Ii gávdnan geahččalansiiddu.
Ii sáhte sáddet geahččalansiiddu dása:% 1.
Geahččalansiidu
Geahččal Siidu
Lihkostuvai sáddet geahččalansiiddu% 1 čálánii.
Lihkostuvai sáddet geahččalansiiddu čálánii. Vuordde dassái go čálán lea geargan, de coahkkal OK boalu.
TODO
Geahččaleamit
GeahččalandáhtamohtorName
GeahččalRegrešuvnna
TestRegressionGui
Geahččalan_ govašName
Dii dahkabehtet dán dilálašvuođas eakti álbmotbeaivvi doaluid.
TETest
Tetris- lágan spealluName
olláhuvvat sámi kultuvrra sistenai.
Njuovvandoarjja ealliguovdasaš doarjaga lassin livččii doaibmi earenoamážit dain bálgesiin, main lea váttis doallat boazologu stuorimus lobálaš boazomeari rájiid siste.
Dat daid ollašuvvama mielde loahpahivččii Njellima boazosápmelaččaid boazoealáhusa ja bearrašiid váldoáigáiboađu, duššadivččii namuhuvvon boazosápmelaččaid ja sin bearrašiid boazoealu measta ollásit ja loahpahivččii Njellima anársápmelaččaid boazodoalu ollásit.
Njuovvanmearrádus lea čuovvumuš bálgesvuogádagas, man stáhta lea vuođđudan boazodoallolágain.
olláhuhttojuvvot nu ahte váldojuvvo vuhtii sámi giellaláhka.
TevetaEthiopian month 3 - LongNamePossessive
TevetEthiopian month 3 - LongName
TevetaEthiopian month 3 - ShortNamePossessive
Tevet
Teveta
City in Texas USA
TexinfoLanguage
text-box-mode
Text direction context sub- menu item
Text editor
text to display in file button used in HTML forms when no file is selected
TGAName
TGifGenericName
ThaanaIndian National month 10 - LongName
ThaanaKCharselect unicode block name
ThailándalašKCharselect unicode block name
thailand. kgm
india. kgm
thailand. kgm
Thaigiella
ThailandName
Name
Thailand
world. kgm
ThaigiellaName
Thaigiella
Thaigiella
THB
The alpha channel
The blue channel
The colors channel
The compass direction
the earth' s moon
the earth' s star
The e- mail address for Mp3Tunes logins
The green channel
The luminosity channel
The name of the greek letter in your language. For example 'Alpha' for the first letter.
Name
City in Manitoba Canada
the planet
ášŋđžčŧAll of the letters of the alphabet, uppercase
These entries are optional.
The Slap ja Hilbes válljejuvvuiga sámenuoraid ovddasteaddjin riikka dási dáhpáhussii Anáris njukčamánu loahpas dollojuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas.
City in Ontario Canada
greece_ prefectures. kgm
waters_ world- class. kgm
The style has a custom stroking
The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks!
transfer state: running
City in Louisiana USA
City in British Columbia Canada
City in Volga Region Russia
world. kgm
Name
This is a localized string for default time & date printing on kate document.% d means day in XX format.% m means month in XX format.% Y means year in XXXX format.% H means hours in XX format.% M means minutes in XX format. Please, if in your language time or date is written in a different order, change it here
This is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it.
This is millimeter for focal length, like 35mm
City in Jylland Denmark
ThlCoptic month 2 - ShortName
Thlimmenos-dáhpáhusas jagi 2000 duopmostuollu lea čoavdán ahte 14 artikla mieldásaš vuoigatvuođa leat boađikeahttá vealahuvvot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušas nannejuvvon vuoigatvuođaid návddašeamis loavkiduvvo, go stáhtat gieđahallet sierra láhkai seammalágan dilis leahkki olbmuid almmá objektiivvalaš ja govttolaš vuođustusa haga.
Thl
Thomas Tanghus
City in Alabama USA
Thornberry maid muittuha ahte muhtin ráđđehusat, nugo New Zealand, leat buorrinváldán ahte álbmogiidgaskasaš lágalašvuohta lea bures čálgamen ja oidnomen lea ovdáneapmi mii dađe eanet vuhtiiváldá ahte lea vuoiggalaš juolludit iešmearrideami maiddái álbmogiidda mat ásset ieččanas stáhtaid siste.
Name
City in Colorado USA
City in California USA
ThreadWeaver- barggut ovdamearkkat
throbbing progress animation widget
Thu al- Hijjahas
Thu al- Hijjah
Thu al- Qi'dahas
star name
City in Guadalcanal Solomon Islands
Thumbnail Cache Screens
City in Ontario Canada
Thunderscan RLE
switzerland. kgm
germany. kgm
Name
Name
TI BasicLanguage
Dieđán, ahte áššis leat jođus olu šolžžat ja áššis ságastallojuvvo ságastallanbálsttáin.
Dieđán sámi veagaid, geat eai huma mánáidasaset sámegiela, vaikko ieža máhttet sámegiela earenoamáš bures dehe eatnigiellan.
Dieđán dál ahte lean sápmelaš.
Dieđa ja matematihkkaName
Dieđaservoša ávžžuhus Suoma stáhtii gávdno dán liŋkkas.
Diehtu
Ii oktage leat gullan diehtoaddima válmmaštallama oktavuođas Sámi parlamentáralaš ráđi.
Dieđahusas biddjojuvvo ulbmilin dorvvastit álgoálbmogiid vejolašvuohta oassálastit jeavddalaš dialogii ja dorvvastit álgoálbmogiid eallinvuogi seailun.
Dieđuaddimis Eurohpa Uniovdna čatnasa jotkkolaš dialogai árktalaš eamiálbmogiiguin.
Diehtoaddimis Eurohpa uniovdna čatnašuvvá bissovaš ságastallamii árktalaš álgoálbmogiiguin.
Dieđuaddimis gávnnahuvvo maiddái, ahte EU galggašii guorahallat mo eamiálbmogiid osolašvuohta lágiduvvo EU davvi dimenšuvnna politihka oassin.
Dieđáhus gávdno sámedikki ruovttusiidduin suoma-ja eŋgelasgillii (www.samediggi.fi/art8j).
Ii sáhttán dáhtaid lohkat.
& Dáhtaid formáhtta
iešbirgejeaddji sámi mediapolitihkkii. Dakkár iešbirgejeaddji mediapolitihkka lea
Ii sáhttán joatkkašit fiilaviežžama
Fierpmádatsirdin
lađđasa mearrádus gusto buot dutkamii mii lea sámi dilálašvuođaid birra. Dábálaš
Diehtojuohkima lassin radios leamaš deaŧalaš kulturdoaibma.
Dieđus lei, ahte sámedikki ruhtadandássi ii loktan.
Dieđus lea davviriikkalaš sámi soahpamuša Suoma sáttagotti ja áššedovdiid ráđđádallamat Helssegis.
Vuordimis lea ivdnás, ilolaš ja kultuvrra sisttisdoalli ávvubeaivi!
Rabai% 1- fiilla UTF- 8 kodan, muhto das ledje gustohis mearkkat. Dál lea das dušše logahahtti modus, danne go sisdoallu dáidá billešuvvat jus dan vurke. Raba fiilla ođđasit rievttes kodain, dahje bija johtui čálihahtti modusa fálus jus háliidat rievdadit dán fiilla.
% 1 fiilla ii sisttisdoala gusto bargoárkadefinišuvdna, mas ferte leat dokumentašládja " KSysGuardWorkSheet ".
% 1 ii oroleamen govvafiila. Geavat fiillat mas lea dát dovddaldagat:% 2
Fiila% 1 ii oroleamen gustojeaddji sievánfáddávuorká.
% 1 lea binára fiila, jus vurket dan de fiila billešuvvu.
Fiila% 1 gávdno juo. Háliidatgo buhttet dan?
Fiila% 1 gávdno juo. Hálidatgo duođaid dan buhttet?
Dokumeanta "% 1 " lea rievdaduvvon. Háliidatgo vurket dan?
Fiila% 1 gávdno juo. Hálidatgo buhttet dan?
Fiila% 1 lea vuojehahtti prográmma. Sihkarvuođa dihte dat ii álggahuvvo.
% 1 fiila ii gávdno dahje ii leat logahahtti, gaskkalduhttimin.
Ii sáhttán rahpat% 1 nammasaš fiilla
Ii sáhttán rahpat% 1 nammasaš fiilla
Ii sáhttán rahpat% 1 fiilla, gaskkalduhttimin.
Ii sáhte rahpat% 1 lohkan dihte
Ii sáhttán rahpat fiilla% 1. Lea máhppa, iige dábálaš fiila.
Ii sáhttán rahpat fiilla% 1. Lea máhppa, iige dábálaš fiila.
Ii sáhttán viežžat fiilla% 1, danne go ii lean vejolaš dan lohkat. Dárkkis ahte dus lea lohkanvuoigatvuohta fiilii.
Ii sáhttán lohkat fiilla,% 1
Ii sáhttán sihkkut fiilla% 1.
Ii sáhte vurket% 1 fiilla
Ii sáhttán molssut nama fiillas,% 1.
Meattáhus vieččadettiin% 1. Diagnosa lea:% 2
Fiila% 1 lea rievdaduvvon. Hálidat go sáddet rievdaduvvon fiilla?
@ info: whatsthis
Ii sáhte rahpat fiilla
Ii sáhttán rahpat fiilla lohkandihte (dárkkis lohkanvuoigatvuođaid)
Ii sáhttán olggosfievrridit fiilla
Name
Fiila dahje máhppa% 1 ii gávdno.
Ii gávdno diekkár fiila dahje máhppa
Fiila dahje máhppa ii gávdno.
FIILA RAHPPON
Deavdin
Fiila lea gustohis KDM- fáddá. @ title: window
Fiila gustohis govašfáddávuorká.
dokumeanttas ii leat rievttes formáhtta
Abbreviation for 'Regular Expression'
Fiila ii sisttisdoala reivve.
fiila
_Fiila
Fiila
Fiila:
FIILA
file-action
Fiilaformáhtta ii dorjojuvvo.
Gierdu
Fiillat ja máhpat válljejuvvon
% 1 fiilla gieđahallonNAME OF TRANSLATORS
Fiilarahpamat: 0
Dušše logahahtti fiilavuogadat
Fiilavuogádagat
Fiilavuogádagat:
Linux
volume-content-fs
Fiilavuogádatgeavaheaddji:% 1
Čatnanbáiki
NAME OF TRANSLATORS
Name
Fiilavuogádatjoavku:% 1Short description of a process. PID, name, user
Fiilavuogádagat
Window title for 'Search for Open Files' dialog
volume-grid
Sirdimin fiillaid ruskalihttáiWhen this track was last played
Sihkkumin fiillaid dahje máhpaid@ option: check Ask for Confirmation When
Sirdimin fiillaid dahje máhpaid ruskalihtiid@ option: check Ask for Confirmation When
Fiilajuohkkin
FiilajuohkkinComment
Fiilajuohkin ii leat alde.
It beasa fiillaide% 1- protokollain
% 1 ii doarjjo fiilamáŋgen
% 1- protokollain ii leat vejolaš rievdadit fiilaattribuhtaid
% 1 ii doarjjo fiilasihkkun
Áigo sihkkut merkejuvvon fiillaid
warning about mass file rename
% 1 ii doarjjo nammamolsuma fiillain dahje fiilasirdima.
@ info: whatsthis
@ action: button Choose a file that contains a signature for messages
Fiila mas lohkat odasmahttinválddahusaid
Comment
Fiilasturrodat
'Genre' playlist column name and token for playlist layouts
VideoCD Track Filename
Gáđa fiilamáŋgema
Vuorkámáŋggus
@ label: textbox
Fiilanammaminsttar listu, earuhuvvon beallekolonain. Dáinna listtuin válljet dušše fiillaid mat heivejit minsttariid. Ofelašboaluin, MIME- šlájaid gurutbealde, deavddát álkit guktuid listtuid.
FiilaMatch Windows Explorer
Fiilaformahtat
Fiilaformáhtta
Ii sáhttán rievdadit vuoigatvuođaid% 1 várás
Ii sáhttán rievdadit vuoigatvuođaid fiillas,% 1.
Ii sáhttán rievdadit fiilla% 1 eaiggáda. Dus eai leat vuoigatvuođat rievdadusa dahkat.
Ii sáhttán rievdadit% 1 fiilla oamasteaddji.
FiilaName
& FiilaNAME OF TRANSLATORS
NAME OF TRANSLATORS
documents-action
Fiilarahpanláseš
Fiilarahpan ja - vurken
Fiila orroleamen billašuvvan. Njuikestan tabealla badjel.
Allamus fiilasturrodat: @ option: check
FiilačájeheapmiName
Fiilagieđahallan
Comment
FiilagieđaheapmiName
Fiilagieđahalli@ info: credit
Fiilagieđahalli - SupergeavaheaddjemodusName
Fiila nammaduvvon% 1 gávdno juo. Háliidatgo buhttet dan?
Fiila nammaduvvon "% 1 " gávdno juo. Háliidatgo buhttet dan?
Fiilanama bajábealde
Fiilanama bálddas
cd track number
FIILANAMA
Fiilanamma
Fiilanamma:
File name
'File size' playlist column name and token for playlist layouts
Čuohppusbeavddi sisdoalu fiilanamma:
Ferte meroštit fiilanama.
Fiilanamma lea guorus
@ info examples about information the user can provide
Fiilarahpan
Fiilarahpamat:% 1
Group of the file
Owner of the file
Name
Name
Ii lihkostuvvan viežžat fiilla:
Meattáhus bidjadettiin fiilla sisa
Várra dus eai leat vuoigatvuođat lohkat fiilla dahje ráhpat máhpa.
Fiilaformáhtta
Jos olggosfievrridat nugo% 1, de fárda sáhttá rievdaduvvot. Hálidat go liikká olggosfievrridit dán formáhttii?
Jos vurket nugo% 1, de sáhttá fárda rievdaduvvot. Hálidat go liikká vurken dán formáhttii?
Fiilanammaminsttar
@ label Progress of transfer
Guorus fiilanamma.
Fiillaid & eaiggát:
Fiilasirdin% 1 gaskkalduvvui.
Fiilasirdin filtii.
Fiilasirdin
Fiilla báiki:
@ item: inlistbox
Action for saving the map to a file
Fiilavurken filtii
Fiilašládja
the used hash for verification
Vállje fiilla
Ii sáhttán čállit fiilii,% 1
Ii sáhttán čállit fiilii,% 1. Skearru lea dievva.
Fiila gávdno
Fiila gávdno juo
Fiila gávdnu juo. Buhttet?
Fiila lea juo ruskalihtis.
Ii sáhttán čállit fiilla.
Fiila rievdaduvvui
Fiila rievdaduvvui skearrus
Fiila gávdno
Fiila gávdno
Fiila sihkojuvvui skearrus
Gáldu fiilanammageažus
Fiiladovddaldagat:
Filanamma minsttarat
Viiddádusat
& Fiilanammaminsttar:
Fiilanammaminsttarat
playlist track
Fiilačujuhus
Name
to trash
Fiilavuogádatbláđđejeaddji
FiilačatnagasatComment
Fiila sisttisdoallá máŋga reivviid. Dušše vuosttáš reive čájehuvvo.
% 1 fiilla lea gustohis bargoárkasturrodat.
Ii sáhttán lohkat fiillas.
_FiilaStock label
FIILA GIDDEJUVVON
Comment
Text editor
fiillat;
& Fiillat
Fiillat
Fiillat:
Fiila@ title job
Fiillat ja máhpat máŋgejuvvot váikko makkár dála máhppii, dálá sisdoalu báldii. Boahtá jearaldat jus gávdno seamma nammasaš fiila dihto máhpas, muhto ii jus lea seamma nammasaš máhppa.
Fiillat ja máhpat máŋgejuvvo dálá máhppii, dálá sisdoalu báldii. Boahtá jearaldat ođđasit jus gávdno seamma nammasaš fiila máhpas. Write files into any existing directory
NAME OF TRANSLATORS
Erret rievdadusat gaskamearkkain, de fiillat leat seammaláganat.
Fiilačálán
Čálit fiiliiUnknown type of local printer queue
Fiilašlája namma šaddá fállomerkoša namma.
Fiilaformáhtta ii heive
& Fiilašládja:
Fiilašládja
Eará geavaheaddji dahje prográmma dáidá leat dán fiilla geavaheamen (ja danne lohkadan dan).
Dieđihat Rabas uvssaid Álbmotfeastta (lágiduvvo gaskavahko 4.4.) dárkilut prográmma birra maŋŋelis min neahttasiidduin.
Dieđihit idjadeami, mátkkiid ja prográmma birra almmuhanáiggi maŋŋá.
Vuolabeal tabeallas gávdnojit dárkilut
Dieđihat dilálašvuođa dárkilut prográmmas maŋŋelis neahttasiidduineamet.
Dieđihan dieđusge mearrádusastan mu blogga lohkkiid.
Bienat
BienatButton to dismiss this notification once
dieđut;
Dieđut
Diehtu
Dieđáhus Anaya deaivvadeamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-siiddus.
DIEĐÁHUS Oažžu olggosaddit dalán
Dieđáhus čoakkámis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Dieđáhus má. hálddahushoavdda válljemis
Dieđáhus manai binnánaš meahccái ja su dulkon lei riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa vuostásaš.
Dieđáhus mearrádusas gávdno dáppe.
Dieđáhus raporttas, mu sáhka áittardeaddjái ja ieš raporta gávdnojit sámedikki ruovttusiidduin.
Dieđáhus sámedikki lágidan siidodáhpáhusas 8 (j) -čoahkkimis
Dieđáhus bargojoavkku ásaheamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhusat-gaskabláđi vuolde suomagillii ja lagamus beivviid maid sámegillii.
image-action
Dieđut sáddejuvvojit iskosa mielde ja geahpidit laboratoria dahkat árvvoštallama.
Name
Dieđut iskkusváldimis vurkejuvvo maid kvalitehtaregisterii mii gevtojuvvo divššu buorideapmái.
Dieđuid galgá addit nuvttá ja fuolakeahttá das, leatgo dat eará lága mielde suollemassan dárkkuhuvvon.
iešguđetlágan bargiide guđet juhket dieđuid sámiid birra.
Dieđiheapmi čujuhuvvo maiddái čanasjoavkkuide.
Dieđuid lágideaddjis
DiehtodieđutComment
Dieđáhusa doaimmahii čoahkkindieđiheaddji Ulla Aikio-Puoskari, ulla.
Dieđáhusat čoakkámiin gávdnojit Sámedikki ruovttusiidduin.
Dieđáhusat sáme- ja suomagillii gávdnojit sámedikki ovdasiiddus ja birasministeriija siidduin.
Dieđáhusat sámedikki čoakkámis gávdnojit sámedikki ruovttusiidduid ovdasiiddus (www.samediggi.fi).
Dieđut almmuhuvvojit maid neahtas, čuovo www.samediggi.fi.
ráđđehallama, diehtojuohkima ja sullásaš
álggahit nationála diehtojuohkináŋgiruššama man ulbmil lea buoridit almmolašvuođa
guđet fállet prográmmaid dahje artihkkaliid sámegillii.
geažil váttis oažžut áigái riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu.
Dieđihangaskaomiin lea leamaš ovdan jurdda sámi rádio hálddahusbargguid sirdimis riikkarádio Yles sámediggái ja jurdda lea mu mielas lunddolaš joatkka sámi kulturiešstivrema ovddideapmái.
erenoamážit unnitveahkadaga mánáid ja álgoálbmotmánáid giellalaš dárbbuid.
movttiidahttit joavkomedia váldit vuhtii álgoálbmotmánáid giellalaš dárbbuid.
Čielggadeamit / Raporttat / ÁvžžuhusatStatistihkat
Válden ovdan dan, ahte mot árktalaš ráđđái sáhttá váldit dárkojeddjiid, mat eai gudnejahte olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja mot árktalaš ráđi váldegaskavuođaid, politihka ja olmmošvuoigatvuohtalinnjái geavalii dákkár ođđa dárkojeddjiid mielde.
Jearahallen maid EU:a mearrádusas gieldit njuorjobuktagiid gávppi EU-guovllus lea váikkuhan inuihttabivdiid boađuide.
Jerren olgoáššiidministaris, ahte gullágo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiseren Norgga árktalaš politihkkii ja mot sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođat leat sihkkarastojuvvon.
Diehtemeahttunvuohta ii leat ágga.
Diehtemeahttunvuohta leanai burrodat?
Dát diehtu lea gielalaš ja dat seailu aktiivvalaš anus.
ja bisuhit máhtuid, hutkagiid ja dábiid mat leat positiiva veahkkin biologalaš
eallinvugiid mat leat deaŧalaččat biologalaš šláddjiivuođa seailluheapmái ja daid
Dieđalaš
GenericName
DieđálašLanguage
Dieđalaš dutkamat leat čájehan nissoniin geat oassálastet mammongráfa dearvvašvuođadutkamiidda unnu jápmin raddeborašdávdii 40 proseanttain.
Dieđa
MaŋEthiopian month 3 - ShortName
TirEthiopian month 6 - LongName
A button on a Remote Control
Comment
Dáhta
Dieđut
Diehtu
Prošeavtta birra
birra. Museat leat identitehtahábmema ja kulturovddideami guovdilis arenat.
dihtomielalašvuođa nášuvnnalaš unnitloguid birra
Vejolaš ahte dáhtat leat mannan duššái
Dieđut kulturguovddášfidnu birra
Sámit ožžot Anárii iežaset kulturguovddáža, man ulbmilin lea láhčit sámiide buoret eavttuid iešráđálaččat doalahit ja ovddidit kultuvrra, giela ja servodateallima, dikšut ja ovddidit gielalaš ja kultuvrralaš iešráđđema ja maiddái doarjut sámiid dábálaš eallindiliid ovdáneami.
Dieđut got ozat doarjaga sáhttá oažžut iežas doaktáris, bátnedoaktáris dahje bátnehygienisttas.
tooltip, shortcut
Dáhtat:
eai leat doarvái dieđut áššis maid vuođul das livččii sivva dáhttut šiehtadallamiid.
Default mode in notification
dialogs-action
_Dieđut
Dieđut
Diehtu
Edit individual (contextual menu)
& Dieđut čállinprográmmaoasis@ info: status Statusbar label for cursor line and column position
& Dieđut doaimmahanoasis
Eai leat dieđut olamuttus.
Váldde aktavuođa iežat searvegottiin vai beasat diehtit makkár vejolašvuođat leat.
gedit-dieđut
NAME OF TRANSLATORS
KDE dieđut@ title: window
Kontact dieđut
general editor shortcuts
Ovttadatdieđut
Dieđuid laktašuvvon ovttadagaid birraName
MuitodiehtuName
General config for System Settings
Dieđut prográmma@ action
KuickShow- dieđut
User declines an action
DoaimmárdieđutName
Qt- dieđut
Eai mangelágán dieđut maid dálkasiid lea ožžon dehe gii doaktáriid lea čállán reseaptta registrerejuvvo.
Dieđut olamuttus protokollaid birraName
Váruhus: Du data sáddejuvvo eahpe- krypterejuvvon fierpmádaga čađa, Háliidat go duođas joatkit?
Simple Scan-dieđut
_DieđutStock label
Stock label
DoaimmárdieđutName
oahpahusasdieđut dárbbahuvvojit riektemedisiinnalaš dutkamii.
nadieđut dárbbahuvvojit go galgá geahččaluvvot galgágo studeanta giddejuvvot allaskuvla
Diehtu@ title: window
Comment
Dieđuid sáhttá čoaggit maiddái analyseremiin bargosajis muđuige bargon, ovdamearkan bargobuorredillečielggadusaid sierra nissoniid ja albmáid perspektiivvas.
Dáhtaviežžan% 1: as ii dorjojuvu
Filtii ozadettiin dieđuid
Mu dieđuid mielde GDG:a várrehusviidodaga siste, lahká Dragon Mininga vuoluštemiid, lea mearkkašahtti uránagávnnus, mii doallá 5% urána.
Juoge informašuvnna
Juohkit informašuvnna
Leanastivrra birra
čájehit maid áššedovdi joavku fidnii.
Stencils
Comment
DiehtovuođđoráhkadeaddjiComment
Diehtovuođu namma:
Válljet leahkit olggobealde
Ii sáhte vállje diehtovuođu.
Gustohis šládja diehtovuođus
DV- stivrran
Dat mii registrerejuvvo diehtovuđđui lea namma, persovdnanummir, oastobeaivi, man apotehkas ovttaskas lea viežžan reseaptta, man olu lea máksán, submi masa lea ollán allagollosuojis ja allagolloáigodaga álginbeaivi.
Báikkálaš čoahkkádus
Diehtovuođđu
DiehtovuorkáLanguage
Stencils
Dihtor
Du mašiidna ii doarjjo OpenGL- áđaid.
Prográmma du dihtoris mii geavaha% 1 - protokolla, ii sáhttán vuoruhit alcces muittu, ja danne bissehuvvo.
Prográmma mii addá oktavuođa% 1 - protokolla bokte, heaittihuvvui báifahkka.
Stencils
Bájuhus
Table Field or Query Field
@ action
@ info: whatsthis
Dáhtonformáhtta:
• diehtu sápmelaččaid historjjás oktan álbmogin njealji riikka guovllus
Diehtosátnegirji
Comment
Stencils
Comment
Iežassuodjaleapmi njuolggadusat
Comment
Sihkarvuohta
Sihkkarvuođaváruhus
Dahtašládja@ item: intable Text context
Diđolašvuohta sápmelaš musihkas lassána, sámegielat oahpaheaddjit ožžot eandalii dárbbašan skuvlema ja ná nannejuvvo árbevirolaš sápmelaš vokálamusihka šlájaid oahpahus ja dan mielde sápmelaš kulturbiras ja maiddái sámegiela ja kultuvrra sajádat.
Diehtu sirdása sámegiela lundui, duovdagii, dálkái, boazodollui, dujiide, bivdui ja guolástussii gulavaš terminologias sihke sámegielat báikenamain.
Diehtu sirdása sámegiela lundui, meahccái, dálkái, boazodollui, duodjái, bivdui ja guolásteapmái gulavaš terminologiija ja sámegielat báikenamaid mielde.
Diehtu sirdása sámegiela terminologiijai, mii gullá ee. lundui, duovdagiidda, dálkái, boazobargui, giehtaduodjái, meahccebivdui ja guolástussii.
Stencils
Stencils
Stencils
Erenoamáš territoriija ja dan luondduriggodagat adnojuvvo dainna lágiin dárbbašlažžan jos álgoálbmogiid erenoamáš kultuvra ja loahpaloahpalaččat iežage galget seailut.
Name
virolaččat leat leamaš geavahusas dihto eanan- ja čáhceviidodagat boazodollui,
gáibádusaid dakkár konsultemiidda.
oažžu sierra suoji alla goluid vuostá dihto dálkasiidda vuollái 16 jahkásaš mánáide.
1990:32; Čielggadeaddji Pekka Vihervuori árvalus ILO álgoálbmotkonvenšuvnna
Dihto oahppagirjji sátnevuorká.
Dihto dearvvašvuođa- ja buohccedikšun sáhttá leahkit áibbas nuvttá muhtin eanadikkiin.
Merkošat:
@ action: button
Mearkkuš ii gávdnon
Jus lea muhtin bistevaš dávddat ja doaibmahehttehusat dárbbaha dávjá eanet bátnedivssu go earát.
ortnegiid birra, ja dihto sierravuoigatvuođaid birra mat gullet nuortalaččaide.
Muhtun áššešlájaide iešmearridanvuoigatvuohta mearkkaša vuoigatvuođa beassat
Dieđusge dat mearkkaša munnje eanetge go dušše giela ja biktasiid.
Diehttelas dagan iežan ollislaš árvvoštallama ja jurddabohtosiid čoakkánmearrádusa mearkkašumis.
Dihto dokumeanttat leat webbáikkis vurkejuvvon Portable Document Formáhtas (PDF) ja daid lohkamii don dárbbahat du Adobe Acrobat Reader, man don nuvttá sáhtát vurket Adobes.
Muhtin máilmmi eamiálbmogiin vedjet gullat goappáge joavkku vuollái (nr 1 ja 5 čujuhit duohpagii" čeardaálbmot " ILO 169 oktavuođas).
Muhtin máilmmi eamiálbmogiin vedjet gullat goappáge joavkku vuollái (nr 1 ja 5 čujuhit duohpagii" čeardaálbmot "ILO 169 oktavuođas).
maŋimuš čuokkis spiehkasta duoin nuppiin dainna lágiin ahte dušše oasit doaimmas gullet konvenšuvnna vuollái.
Muhtin stáhtat árvaledje molssaeaktolaš dadjamii, nuppit fas ahte buohtastahtti giella biddjošii operatiiva doaibmanávccalaš ártihkkalii 3, dansadjái go ovdasáni beallái.
Vai dát
TIFF- filla metadieđutName
TIFFName
TifinaghKCharselect unicode block name
City in Georgia USA
TigrinjágiellaName
dash-preset
Čoahkkisvuohta
Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš.
TibehtagiellaName
Region/ state in France
Region/ state in Denmark
TibehtalašKCharselect unicode block name
color
Lávddi ala leat lohpidan ee. Tiina Aikio ja Tony Brantberg, Amoc, Malpractice sihke Out of the Woods feat.
Tiina Aikio lea almmustahttán máŋggaid cd:aid, ee. Ále Mana ja Sápmi Váimmus.
Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto sámedikki várreságajođiheaddjin
Tiina Sanila-Aikio ja Pirjo Lotvonen leaba čállán teavsttaid nuortalašgielat plakáhtaide.
Tiina Sanila-Aikio joatká Sámedikki ságadoallin válgabaji 2016-2019.
Tiina Sanila-Aikio joatká Sámedikki ságadoallin - várreságadoallin Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso
Tiina Sanila-Aikio muitalii maid nuortalaččaid sierragažaldagaid birra.
Tiina Sanila-Aikio lea válmmaštallamin manusa ja dat gárvána loahppajagis.
Tiina Sanila-Aikio.
Rauni Äärelä (várrelahttun Petra Magga-Vars)
Disdaga ledjen iđđesbeaivve guovlluhálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanbargojoavkku gullančoakkámis.
Disdateahket vuoddjájin vel Gironii, gos gaskavahkko dollojuvvui Sámi parlametáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkán.
Disdat-eahket mus lei gudni oassálastit alimus hálddahusrievtti 90-jagi ávvudoaluide.
Disdat-eahketbeaivve ledjen sámedikki kulturčálliin deaivvadeame oahpahusministeriija nuoraidovttadaga.
Maŋŋebárga
Maŋŋebárga
Disdaga Heahtás lei sámedikki lágidan seminára Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiála- ja deavvašvuohtabálvalusain.
Disdaga lea Heahtás seminára, mii gieđahallá Eanodaga suohkana sámegielalaš sosiálabálvalusaid.
Disdaga manan Durdnosis doallame ámmátallaskuvlla stuđeanttaide ávvudansága.
Disdaga mátkkoštin Helssegii deaivvadit hálddahus- ja suohkanministtar Mari Kiviniemi.
Disdaga mus lei gudni oassálastit olgoáššiidministeriija 90-jagi ávvudandoaluid ambassadevrabeivviid vuostáiváldimii, gos bessen deaivat máŋggaid guovddáš politihkkáriid ja virgeolbmuid ja ságastallat singuin sámi áššiid birra ja sámiid vuoigatvuođaid ovddideamis.
Disdaga ráđđádallat Meahcceráđđehusain ee. PEFC-vuovdesertikašuvdnakritearain.
Disdaga lean guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanbargojoavkku gullandilálašvuođas ja beasan muitalit sámedikki oainnuin.
Disdaga lei artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán.
Disdaga lei árktalaš ráđđádallangotti vuosttaš čoakkán Helssegis. Čohkkán ráđđádallangottis sámedikki ovddasteaddjin.
Disdaga ledjen Helssegis ráđđádallamiin bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđehusa evttohusas olgorádjeovttasbargolágas ja dán seamma áššis mu gulle hálddahusváljagottis.
Disdaga lea sámiid ruovttuguovllu suohkaniid boazoisidiid ja sámedikkiid oktasaščoakkán.
Disdaga lea bargojoavkku vuosttaš čoakkán, mii válbme meahcceráđđehuslága ođasnuhttima.
Disdaga leimme hálddahushoavddain vuoigatvuohtaministeriijas bušeahttaráđđádallamiin sámedikki boahtte jagi bušeahtas.
Disdaga oassálasten áššedovdiseminárii immateriála kulturárbbi suodjalansoahpamuša ratifiserenvejolašvuođain Suomas.
Disdaga válden oasi Helssegis biodiversiteahttasoahpamuša čoakkámii, mas bukten maid ovdan Montreala čoakkánmearrádusaid.
Disdaga oassálasten románaid álbmotbeaivve doaluide Vantaas.
Ikte sámi parlamentáralaš ráđis lei illu deaivat Roavenjárggas EU:a olgoáššiid gaskavuođain ovddasvástideaddji komissára, komisšuvnna várrepresideantta Catherine Ashtona.
Disdaga sámediggi ordnii riikkabeivviid unnaparlameanttažis seminára, mii gieđahalai sámegielaid ealáskahttima.
Disdaga sámediggi ráđđádallá meahcceráđđehusain áigeguovdilis áššiin ja duorastaga lea sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid dán čavčča vuosttaš čoakkán.
Disdaga sámediggi doalai Heahtás oktasaš čoakkáma Davvi-Sámi bargofápmodoaimmahagaiguin sámegielalaš bálvalusain ja ealáhuspolitihkas.
Disdaga sámediggi deaivvada oahpahus- ja kulturministeriija ovddasteddjiid sámegielaid ealáskahttinprográmmas.
Disdaga sámedikki ovddasteaddjit deive Sámi leana BE-guovddáža ovddasteddjiid.
Disdaga sámedikki ovddasteddjiin lea deaivvadeapmi oahpahusministeriijas sámi mánáid ja nuoraid oassálastima ovddideamis.
Disdaga sámedikki ráđđehus čoahkkanii vel telefunčoakkámii gieđahallat ovddit čoakkámis gieđahalakeahttá báhcán áššiid sámedikki dievasčoakkáma várás.
Disdaga sámedikki ja Meahcceráđđehusa ovttasbargoorgána, Meahcceráđđehuslága 4 §:a guoskadeami válmmaštalli bargojoavku, čoahkkanii čavčča vuosttaš čoakkámii.
Disdaga deaivvadan hálddahus- ja suohkanministtar Mari Kiviniemi, geainna ságastalan guovlluhálddahusa ođašnuhttin- ja gárgehanfidnus.
Disdaga lei sámedikki stivrra dán jagi vuosttaš čoakkán.
Disdaga čoakkámis gieđahallui Suoma gárgananpolitihkalaš prográmma ja suvdilis gárganeapmi.
Disdaga deiven YLE bajimus hoavdda Mikael Jungnera.
@ option Name of the weekday
Tiittas-bárragoddi lea skeŋken ikonaid, mat dasto heŋgejuvvojit Njellema ortodoksalaš girku sisdordnii.
Go čohkke buot mii dás boahtá ovdan, orruleamen hui čielggas ahte eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái mieldesbuktá iešmearridanváldi váikkuhit eaiárbejuvvon luondduvalljiid badjel.
Čoahkkáigeassima oktavuođas oažžu roahkkadit dadjat ahte maiddái" eai-stáhtaceggejeaddji " olmmošjoavkkut mat ásset fámusleamen stáhta siste, dahje geaid duovdda ollá moatti stáhtarájá badjel - sáhttet leat" okta álbmot " geain dalle olmmošnjulgosa mielde lea vuoigatvuohta beassat ieččanasat dahkat mearrádusaid.
Čoahkkáigeassima oktavuođas oažžu roahkkadit dadjat ahte maiddái" eai-stáhtaceggejeaddji "olmmošjoavkkut mat ásset fámusleamen stáhta siste, dahje geaid duovdda ollá moatti stáhtarájá badjel - sáhttet leat" okta álbmot" geain dalle olmmošnjulgosa mielde lea vuoigatvuohta beassat ieččanasat dahkat mearrádusaid.
Čoahkkáigeasu bottus oažžu mieđihit ja doalahit čielggasin ahte maiddái eai-stáhtadahkki álbmotjoavvkut guhte ellet doaibmi stáhta siste, besset leat " álbmogin ", ja dandihtii galget oidnojuvvot gearretsubjeaktan álbmotnjulgosa ektui.
Čoahkkáigeasu bottus oažžu mieđihit ja doalahit čielggasin ahte maiddái eai-stáhtadahkki álbmotjoavvkut guhte ellet doaibmi stáhta siste, besset leat "álbmogin ", ja dandihtii galget oidnojuvvot gearretsubjeaktan álbmotnjulgosa ektui.
GenericName
& Komprimere buot máhpaid
Name
File size in bytes
Ruoŧa sámi áššiid ovddasvástideaddji ministariid gaskka.
Abstrákta 1
Abstrákta 2
Abstrákta 3
Čoahkkáigeassu
Čoakkáldat:
Raporta, mii lea čoahkkáigeasu čuovusin, lea
• Čoahkkáigeassu lea doaimmahuvvon ON buot virggálaš gielaide.
@ action: button
Compression rate of file
Datte-ge čájehuvvui ahte masá eanaš WGDD:ii oasálasti stáhtat ledje gárvá buorrinváldit ahte eamiálbmogat oamastit válddi dahkat ja čađahit iežaset mearrádusaid, muhto eaktun goit galgá leat ahte mearrádus, sulas dakkár go Norgga evttohus, lasihuvvo Eamiálbmotjulggástusa sisdollui.
Čoahkkáipáhkkejuvvon fiila lea stuoribut go álgovuolggálaš fiila. Hálidatgo doalahit álgovuolggálaš fiilla? Do not compress
čoahkkáibahkkejuvvon Winamp- náhkki
Sisdoalu sáhttá čohkket oanehaččat nu ahte vuostálastit veahádatáittardeaddji bargguid earáhuhttima ovttaveardásašvuohtaáittardeaddjin dego maid vealahan- ja dásseárvolávdegottiid ovttastahttima.
• deahtis vuorrováikkuhus iežas sámeservoša lahtuiguin; jahkegerdui gullevaš barggut, reaissut, galledallamat ja oktasaš jeavddalaš dáhpáhusat
Abonnere
liekkasvuohtadili árktalaš guovlluin ja lasihit eandalii muohttima.
@ action: button start a transfer
Diŋgojeaddjis ii leat vuoigatvuohta dahkat rievdadusaid láigohuvvon sajiide, cegget dahje giddet gaskaboddasaš ráhkadusaid, láidestemiid dahje eará soabakeahttá dás sierra Sajosa Čoahkkin- ja dáhpáhusbálvalusain.
Sadji luopmo- ja turismabálvalusaide ožžojuvvo go luhppojuvvo mátkevovdnaguovlluin ja váldojit dain guorusin báhcán guovllut luopmoviste- ja turismabálvalusatnui ", muitala Klemetti Näkkäläjärvi.
Name
Juohkindoaibmanvuohki (Autojuohkkin)
no readno access
Čálihandoaibmanvuohki
Comment
CRC hash code
Dilli
Dilli:
Guovlu:
Diŋgon
image-action
Dilálašvuođa rahpanságas Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio muitalii sápmelaš duojáriid ja dáiddáriid evttohan čájáhusvejolašvuođa oažžuma Sajosii, leahan Sajos klássaráigi maiddái ávnnaslaš sámekultuvrai: " Mii jáhkkit, ahte čájáhusdoaibma lea buorre ja heivvolaš lassi Sajosa doaimmaide ja dat fállá fiinna birrasa sámedáiddáriidda ja duojáriidda oažžut bargguid oidnosii. "
Dilálašvuođa rahpanságas Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio muitalii sápmelaš duojáriid ja dáiddáriid evttohan čájáhusvejolašvuođa oažžuma Sajosii, leahan Sajos klássaráigi maiddái ávnnaslaš sámekultuvrai: "Mii jáhkkit, ahte čájáhusdoaibma lea buorre ja heivvolaš lassi Sajosa doaimmaide ja dat fállá fiinna birrasa sámedáiddáriidda ja duojáriidda oažžut bargguid oidnosii."
Dilálašvuođa rabai B. O. D-Corp Banca - báŋkku kulturguovddáža lanjain Venezuela fitnodateallima deháleamos váikkuheaddjiide gulavaš báŋkku stivrra ságajođiheaddji Víctor Vargas Irausquín.
Dilálašvuođa rabai kultur- ja faláštallanministtar Stefan Wallin.
Dilálašvuođa rahpan ja gáfestallan
Dilálašvuođa veahkeheaddjin doibme SOG goahkkastudeanttat.
Dilálašvuođa lágidit ovttas Sámediggi, Lappi lihtu Sote-Savotta - fidnu (EAKR), LSHP, Lappi univeristethta SÁRA - fidnu (ESR) ja Poske.
Dilálašvuođa ávvumusihkas vástidii Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
Dilálašvuođa ávvuhállin lei riikkabeivviid ruhtaváljagotti ságajođiheaddji, riikkabeailahttu Hannes Manninen.
dilálašvuođa jođiheaddji Heikki Nikula.
Jos Sámediggi ii geavat vejolašvuođa, de dat ii heađuš eiseválddi joatkimis áššegieđahallama. "
Dilálašvuođa ságastallamis ávzzuhin, ahte maiddái universiteahtat galget guoddit ovddasvástádusaset sámegiela ealáskahttinprográmma olláhuhttima várás.
Dilálašvuođa gielat leat dárogiella, davvisámegiella ja suomagiella.
Seminára gielat leat davvisámegiella ja suomagiella.
Dilálašvuođa allaárvoseamos ságastalli, olgoáššiidministtar Erkki Tuomioja doalai earenoamáš buori sága semináras.
Dilálašvuođa loahpaheapmi
Dilálašvuođa vuođul ráhkaduvvon muittuhančálus gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvo Sámedikki oahppamateriáladoaibma, ságastallo oahppamateriálabargguid birra ja plánejuvvojit boahttevaš oahppamateriáladoaimmat.
Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvojit ođđa anárašgielat ja davvisámegielat áppesat.
Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvojedje Akwé: Kon - rávvagiid heiveheapmi Suomas Bátneduottara meahcceguovllu dikšun - ja geavahanplána ráhkadeamis.
Dilálašvuođas son dagai gokčevaš geahčastaga ossodagas bargui.
Dilálašvuođas mu guođđin cealkámuš gávdno Sámedikki ruovttusiidduin.
Rahpama oktavuođas bođii maid ovdan sámi filmma dáfus dehálaš ođas: sámi filbma lea váldotemá boahttejagi ImagiNATIVE-festiválas Kanadas boahtte čavčča.
Dilálašvuođas ságastallui eamiálbmotgielaid oahpahusa ja gielaid ealáskahttima hástalusain. Govva: Inga-Briitta Magga.
Dilálašvuođas ságastallojuvvui maid ruvkedoaimma birra ja dan váikkuhusain sámekultuvrii sihke árktalaš guovllu hástalusain.
Dilálašvuođas gullat sáhkavuoruid sierra geahččanguovlluin.
Dilálašvuođas gulaimet dasa lassin vuoigatvuohtaministeriijas riikkasivaheaddji Matti Kuusimäki sihke boles- ja riekteveahki ovddasteddjiid sáhkavuoruid.
Dilálašvuođas ledje mielde Venezuela parlameantta eamiálbmogiid váljagotti ovddasteaddjit, joavkkus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid bealušteaddji álbmotlaš lihkadusa hoavda Noeli Pocatierra.
Dilálašvuođas ledje mielde ministarat Jukka Gustafsson ja Paavo Arhinmäki.
Fállun lea maid gáffe.
Čoahkkimis dulkojuvvo.
Čoahkkimis tulkojuvvo.
Dilálašvuohta striimejuvvo.
Dilálašvuođas lea veaháš prográmma ja dasa lassin lea vejolaš friija čájehit musihkka- dahje eará kulturprográmma.
Dilálašvuođas iežan doallan sáhkavuorru gávdnodáppe.
Mu doallan sáhka dán dilálašvuođas gávdno suomagillii sámedikki puheet (ságat) 2009 - siidduin.
Dilálašvuođas mu doallan sáhka dego maid cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Mu doallan sáhka dilálašvuođas gávdno ollislažžan Sámedikki siidduin
Dilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno sámedikki www-siidduin.
Dilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno davvisáme- ja suomagillii sámedikki www-siidduin ságat-gaskabláđi vuolde.
Rahpandilálašvuođas mu doallan sáhka gávdno ruođuid sisa čállon čujuhusas: (www.samediggi.fi/puheet) ja dieđáhus čájáhusas gávdno čujuhusas (www.satuhassi.net).
Dilálašvuođas doallan sáhkavuorustan bukten ovdan oppalaččat sámedikki bargui gullevaš áššiid ja áigeguovdilis gárgehandárbbuid earenoamážit kulturáššiid buohta.
Dilálašvuođas sápmelaččat ledje bures ovddastuvvon sihke guldaleddjiid ja ságastalliid joavkkus.
Dilálašvuođas fállojuvvojedje rovvá Pia Sovio-Pyhälä ráhkadan herskot Suomas, earret eará boazosalami ja sálteluossa kroavaláibbiin.
Dilálašvuođaid prográmma dahje prográmmaevttohus laktojuvvo sadjevárrejupmái.
Dilálašvuohta lágiduvvo sámemusea Siidda auditorias ja dat lea buohkáide rabas.
Dilálašvuohta lei hui liekkus ja lei somá deaivat dálkkadatrievdama dutkiid ja áššedovdiid ja ságastallat siiguin.
Dilálašvuohta lei čohkken olu nuortalaččaid báikki nala ja maiddái ortodoksaid Lulli-Suoma ráje.
Dilálašvuohta lei liekkus ja doppe ledje olu guossit ja sii bessenai oaidnit máŋggabeallásaččat nuortalaškultuvrra ja dan ealasvuođa.
Dilálašvuohta lihkostuvai bures guktuid oassebeliid dáfus ja leimmet ovtta oaivilis das, ahte sámeáššiin lea vejolaš beassat ovttas ovddosguvlui positiivvalaš ja buori vuoiŋŋas.
" Dilálašvuohta lei hui liekkus ja mis lei erenomáš buorre ságastallan ovdaolbmuin ja válljogottiid ságadoalliiguin.
"Dilálašvuohta lei hui liekkus ja mis lei erenomáš buorre ságastallan ovdaolbmuin ja válljogottiid ságadoalliiguin.
Dilálašvuohta lea historjjálaš.
Dilálašvuohta lea dárkkuhuvvon sámenuoraide, mearrádusdahkkiide, Sámedikki lahtuide, virgeoapmahaččaide, servviid ovddasteaddjiide, dutkiide ja buohkaide daidda, geat leat beroštuvvan áššis.
Striimema čujuhus www.sogku.fi/live
Striimema čujuhus www.sogku.fi/live
Dilálašvuhtii bovdejuvvojit maiddái stáhtaid ovddasteaddjit ja ee. veahádatáittardeaddji.
Dilálašvuhtii oassálaste maiddái sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Tauno Haltta.
Dán dilálašvuođa ja din dáidaga bakte sápmelaččat
Dilálašvuođa sáhttá čuovvut maiddái neahta bokte streaming-sáddagin čujuhusas sogku.
Dilálašvuođa sáhttá čuovvut reálaáiggis stream - sáttan interneahtta bokte dahje oassálastit ieš ovddidanbeaivái Sadjosis (bivdit almmuheami!).
mdraid-disks
Modus
Comment
Gova govdodat:
Comment
Dilli ii leat goit ná ovttageardán.
ovdánan, dilli ii heađisge leat vel dárbahassii buori dásis.
Dilli ii sáhte goit joatkahuvvat seammalágánin, muhto sámiid ruovttuguovllus ferte oažžut dakkár báikki, mii geasuha maid allaskuvlejun olbmuid.
Orrut máhccamen dan áigái, go sámegielas ii lean sadji skuvllas ja giellamolsun ovdanii fárttain.
Dilli sáhttá doalvut dasa, ahte juobe logiid miljovnnaid mielde olbmot šaddet bákkus muotkut olmmošmeari dáfus stuora Bangladeshis eret.
Dilli lei earenoamáš dan dihte, ahte ođasášši duddjui govvemiin, čuohppamiin ja seaguhemiin NRK Sámi prográmmaráđi Suoma dillái nu ahte ráhkadii čielga vuostálagaid bidjama Yle Sámi ja NRK Sámi gaskii.
Dat livččii oba fiinna ášši ja sávan, ahte goappašat beassaba ja mii Suoma bealde beasaleimmet illudit ja orrut gealdagas Soljju beales ja maid jienastit sápmelaš loaiddasteaddji.
Dilli lei juo dieđus mannan giđa, ja fidnus ovddasvástideaddji virgeolbmot leat ohcan ruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas go vuoigatvuohtaministeriijasge, vai prošeakta sáhtálii álgit.
Dilli lea aŋkke mu geahččanguovllus skitsofrenalaš, stivrra bargan politihkalaš bargu dohkkehuvvo muhto almmatge olbmuide eai liiko.
Dát surgadis dilli lea maid hearvái, go ovttaáigásaččat guovlodássái sirdojuvvojit garra leahtuin stáhta bargguid ja nuppiin gieđain geahpiduvvo gustojeaddji guovlohálddašeapmi.
Dilli lea hui duođalaš ja fuolastuhtti.
Dilli lea morašlaš, daningo váldodoaibmavuohkámet leat jur cealkámušaid addin.
Dilli lea dálkkádatráđđádallamiid dáfus stuora ovdáneapmi, daningo dán rádjái Ruošša lea deattuhan dušše dálkkádatrievdama buktin ekonomalaš vejolašvuođaid.
Dilli lea bistán dákkárin juo máŋga jagi iige Neakkela bálges leat bastán dili čoavdit fásta vuogi mielde iežas organain.
Dilli lea gierdameahttun, ja šaddatnai oastit áššedovdibálvalusaid earenoamážit juridihkalaš gažaldagain olggobealde.
Dilli lea midjiide hástaleaddji.
Dilli lea mu mielas duođalaš.
Dilli lea dál nu vearrái, ahte boazodoallit gáibidit geatki ollislaš ráfáidahttima heaittiheami, amas stuorit vahágat vel šattaše.
Dilli lea leamaš luohttámušolbmuide ja bargiide vuoiŋŋalaččat lossat, muhto dat lea váikkuhan maid sámediggái bargosearvvušin.
Dilli lea čuolbmái - čoakkánbálvalusaid fállan ii gula sámedikki lágas mearriduvvon bargguide.
Dilli lea dakkár, ahte juohke sámediggi galggašii ságastallat gaskaneaset árvvuin ja ulbmiliin das, makkár áššiin háliidit mearridit davviriikkalaš sámesoahpamušas ja main sisriikkalaččat.
Dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin, eamiálbmogiid guoskevaš riikkaidgaskasaš čatnasumiid vuostásaš, gávnnahuvvo Sámedikki bargojoavkku duorastaga 13.11. olggosaddin, vuosttas sámedikki skuvlenraporttas.
Dilli lea Suoma vuođđolága ja Suoma addin, eamiálbmogiid guoskevaš riikkaidgaskasaš čatnasumiid vuostásaš.
Dilli lea Suoma sámedikki geahččanguovllus mearkkalaš, daningo Norga lea ratifiseren ILO 169-soahpamuša.
Dilli lea duođaid vearrái ja juohke sápmelačča oaivvis galggalii alárbma juo čuodjat sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dáfus ja maiddái sámi árbevirolaš dieđuideamet sirdima dáfus.
Dilli lea duođaid šállošahtti ja lea vejolaš, ahte doarjjaoažžuma eavttut estet sámegielalaš aviissaid olggosaddindoaimma šaddama Suomas.
Dákkár dilli ii leat gal suohtas ja aŋkke mu mielas orru duššástuhtti - muhto politihkka lea dákkár.
Dilli lea uhkideaddji.
Boađus leamaš dávjá áššis luohpan daningo vánhemat leat dovdan iežaset fámoheapmin ášši ovddas.
Dilli lea duođalaš go jurddaha oba sámi álbmoga boahtteáiggi.
Dilli šaddá vearrábun maiddái Ruošša árktalaš guovlluin, álotjiehki suddan, guhkes oljju ja gássa fievrrideamit álotjiehki nalde bohcciin dagahit duođaid stuora birasriskkaid.
Dilli lea čilgejuvvon sámi parlamentáralaš ráđi stivrii ja lea duođaid ahkit, ahte ipmárdus Suoma sámedikki dillái ii gávdno.
Dili sáhttá dulkot nu, ahte dán áigge sáme giela oahpahusa ruovttuguovllu olggobealde guoski mearrádusat, mat leat fámus, ráddjejit dán oahpahussii vuoigadahtton oahppiid joavkku, oahpahussii geavahuvvon vahkkodiimmuid ja oahpahusa ruhtadeami nu čavgadit, ahte oahpahusa ovddideapmi šaddá veadjemeahttumin.
Dilli uhkida juo boazodoalu boahtteáiggi.
Dilli váttásnuhttá bálgesiid riektedorvvu olláhuvvama.
Dilli váikkuha dalle diehttelas oba Bangladesha ekonomiijai ja servodahkii.
color page
Dili duogáš vuođđuduvvá Norgga dahkan evttohussii, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkabargu álggahuvvolii čuovvovaš sámi ministariid ja - presideanttaid čoakkámis.
Dárkilis dieđut dan lobi birra eai leat, muhto dovddus lea ahte sámit vuostálaste dan.
álbmotrievtti mielde sáhttet gáibidit beassat vuođđudit iežaset stáhta.
- Dilis, mas juo 70% sámemánáin ja - nuorain ásset eará sajis go sámiid ruovttuguovllus, dárbbašuvvojit ođđa doaimmat erenomážit iežas giela oahpahusa oažžumii.
Dilis, mas dárbbahit nanu SPR:a ja lagaš ovttasbarggu davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđadallamiid dihte, SPR lea ain geahnoheabbo.
dihto luondduguovlluin dilli mas lea sáhka meassamušas, vaikko livčče sivat gieldit
mat geahpedit dili mas álgoálbmogiin leat rieviduvvon kultuvrralaš, intellektuála,
Oktavuođain, main ovdamearkan čujuhuvvo njuolgga soahpamuštekstii, sáhttá geavahit ain tearpma eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš.
Dilálašvuođain, main bajásgeassis badjána fuolla mánás, lea earenoamáš dehálaš bisánit áicat máná doaimma ja das dáhpáhuvvan nuppástusaid.
guovttelágan dáhpáhusaiguin meannuduvvo ovtta ládje, ja dilálašvuođaid main
Olbmos lea riekti ođđa medisiinnalaš árvvoštallamii jus lea heakkaváralaš dehe erenomáš váralaš dávda dehe vahát.
playlist menu
Rievdat stáhtusholgga teavstta:
posting status
Sajádat
Stáhta/guovlu
Stáhtus
Stáhtus:
Stáhtus: Status of message unknown.
Statistihkka
Statistihkaid mielde sámegiella lea gievrramus giella vuosttas giellan buot sámegielain ruovttuguovllus.
Jagi 2003 statistihkaid mield e sámiid olles lohkomearri lei vádjit 8000 olbmo ja dalle juo sullii 70% vuollel 10 jahkásaš mánáin ja 62% vuollel 45 jahkásaš sámiin orro sámiid ruovttu guovllu olggobealde.
Buohtalastte statistihka
Statistihkka lea dárkkimus diehtu Suoma sápmelaččaid lohkomearis.
Statistihkka
Comment
Statistihkat čájehit, ahte sámiid mearri ja jietnavuoigadahtton sámiid mear ri lea vuosttaš sámeválggaid (1972) rájes lassánan badjel guovttegeardá sažžan (govva 1).
Statistihkka
& Statistihkkat
StatistihkkaTake one or more cards from the deck, flip them, and place them in play
Stáhtus@ title: column attendee has RSVPed?
DilliTitle of the notified event
Buohkat, geat leat doaimmas guovddážis sáhttet várret lanjaid iežaset atnui ja čoahkkinlanjaid sáhttá láigohit guovddáža olggobeali atnui.
Diŋgojuvvon dujiid duddjo jogo Petteri ieš dahje Sami.
Diŋgon
Abonnemeanta čađahuvvui
Abonnemeantta jearahus filtii.
Várremat ja márkanastin
Sadjevárrenskovvi oktan mildosiin galgá doaimmahuvvot Sámekulturguovddážii buriin áiggiin, unnimusta mánotbaji ovdal dilálašvuođa.
Stáhtusdiedáhus
Sajosa lanjat
Name
StáhtusXDMCP server
Ii gávnna konto
Ii sáhte ráhkadit konto
Kontu
Heivet konto
Kontu- heivehus
Kontonamma
Rehketdoalloloahpaheamis lei sulaid 8000 euro vuolláibáza.
Ruhtadoallodárkkisteaddjin doaibmabadjái 2016 - 2019 válljejuvvui Risto Hyvönen ja várreolmmožin Tiina Mikkonen-Brännkärr.
Rehketdoallodárkkisteaddjis galgá leat dakkár rehketdoaimma sihke ekonomalaš ja vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš, mii dárbbašuvvo sámedikki rehketdoallodárkkisteami dikšumis.
the price of a download item, parameter 1 is the currency, 2 is the price
Doaimmat diehtu
Kontodieđut
Kontošládja
Kontu ii leat laktašuvvon
Du kontu boarásmuvvá otne.
Comment
KontutComment
Kontodieđut
Kontošládja ii dorjojuvvo
Kontošládja: IMAP- kontu
Kontošládja: Maildir- kontu
Kontošládja: Báikkálaš kontu
Kontošládja: POP kontu
Kontošládja: Čovdojuvvon IMAP kontu
City in New York USA
Lanjain geavahuvvojit čoahkkinrusttegiid lassin dárbbu mielde maiddái láiggehis mikrofovnnat ja earáge jietnagáldut, nugo dihtora Skype-oktavuohta dahje videoráđđádallanrusttegat.
Sajiin ja mielbálvalusain berrojuvvojit buhtadusat, mat mávssahuvvojit sajiid láigoheaddjis.
Sajiid sáhttá maid láigohit dálu olggobeali geavaheaddjiide.
Maŋ
Comment
Name
Comment
Times Bold
TIME (diimmut; minuhtat; sekunddat)
TIMEVALUE (áigi)
City in Ontario Canada
Timor escudo
Timo Tolvi (eana- ja meahccedoalloministeriija)
City in Marshall Islands
Datneárppu ráhkadeami, bárgideami ja tekstiiladuoji sápmelaččat leat oahppan belohahkii eará álbmogiin.
City in US Territory
seammalágán hálddahuslaš guovlluid sivaheaddje- ja diggeriektefierpmádahkii. Eará molssaeaktun
doarjaga vuođustusain).
Tiörv!
thailand. kgm
albania_ districts. kgm
tripura. kgm
algeria. kgm
egypt. kgm
finland_ regions. kgm
philippines. kgm
world. kgm
bhutan. kgm
philippines. kgm
tripura. kgm
waters_ world- class. kgm
greece_ prefectures. kgm
iran. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
new- zealand. kgm
peru. kgm
slovakia. kgm
venezuela. kgm
tripura. kgm
TiraEthiopian month 6 - LongNamePossessive
austria. kgm
Tir
Tira
Tishrey
Tishreya
Di-di-uu Lauri Ketonen Olli Liljeström Matt Lucas Pekka Aikio??
@ title: column, all email addresses of a person
title for file button used in HTML forms
Title: Summary
@ title: tab Advanced theme settings
'Title' (track name) playlist column name and token for playlist layouts
vuoigatvuohta juogadit guollemeara (" Fiskehavet ") gaskaneaset.
vuoigatvuohta juogadit guollemeara (" Fiskehavet ") gaskaneaset.
MaŋWednesday
TJS
Tkarihwaie:ri lea keha 'ka - álbmoga giella (mohawk-) giella ja dárkkuha "rivttes vuogi ".
City in Alpes de Haute Provence France
TLS- šiehtedeapmi filtii
TLS- krypteren
TLS
TL
TVL árvvoštallá maid sáhttágo dálkkasgeavtin unnidit servodaga goluid, ovdamearkka dihte čuohpademiid, buohccinčálihemiid dehe boarrásiidfuolaheami.
TVL informere apotehka mii molssaeaktu lea áigodaga diŋga ja masa dat galget molsojuvvot.
TVL:s ja FASS:s leat webbáikkit gos sáhttá oaidnit leago dálkkas dorjojuvvon doarjjaruđain dehe ii.
TVL mearrida mat hattit leat vuoimmis maŋŋel go dálkkasfitnodagat leat ohcan hadderievdadeami.
TMM
TND
Tobias Anton
Tobias Koenig
Tobias König
DuorCoptic month 2 - LongName
CURRENTDATE () - funkšuvdna dieđiha otná beaivvi dáhtona.
today
Duohta fonta@ item Font style
Duohta sturrodat@ action
& Duohta sturrodat
Effektiiva reantu
Duohta govvasturrodat
Duođalaš dárbu giella- ja kulturbeassedoibmii lea dáláš ruhtadandárbbu stuorit ja juos RM:a bušeahttaevttohus olláhuvvá, de sámegiela ealaskahttin ja seammas maid sámegielaid ealaskahttinprográmma olláhuvvan hedjona.
Duohta identifikašuvdna:
show stars as red circles
lađđasa mielde ahte čađahuvvojit duohta šiehtadallamat ovdalgo eiseválddit mearridit
Duohtavuođas stuoraválddiid geahččanguovllus dákkár fantasiija sáhttá orrut čájeheame morašlaš hearván, tragikomihkalažžan.
Duođalaš nuppástus gielddaid ja stáhta ossodagaid sámegielamáhtolaš bargiid mearis ii leat dáhpáhuvvan.
Vai
Jáhku mielde dat lasihivčče maid jienastanmovtta, daningo politihkalaš ulbmilat livčče čielgasit ovdan.
Vuordimis leat eanet ja eanet stáhtat maŋimuš jagiid, dán ovdáneami geažil, dovddahan ahte sii leat válbmašat buorrinváldit ahte iešmearrideapmi dákkár oktavuođain lea gávdnomis, ja maiddái gullá eamiálbmogiidda.
Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserešuvvan ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija.
Autentiseren
Autentiseren filtii
Fuopmášuvvo ahte maiddái giellabálkkašumi várás sierra namahuvvon árvvoštallanlávdegoddi ovttamielalaččat lea namahan jagi 2010 vuoitiid ja lea addán čálalaš ákkastallama.
Gávnnahuvvojit čoahkkima oasseváldit.
Dasmáŋŋá go komitea nannii ahte sámiide ferte addojuvvot mearkkašahtti mađi mearridanváldi dakko mii gusto árbe-eatnamiid ja birgejumiid hálddahussii, ja fuopmášuhttá dasalassin
Son háliidii veahá ođđalágan šuoŋaid ja jearai jietnadáiddár ja musihkkár Mantere álgit bargui.
Allagolloduođaštusaš lohká man olles iežasmávssu ovttaskas lea máksán.
duođaštusa ja dearvvašvuođadutkamiid
Name
Duor
City in Jylland Denmark
DuorEthiopian weekday 1 - LongDayName
DuorFriday
TOGGLE (teaksta)
gitta
world. kgm
TogoName
Togo
waters_ world- class. kgm
Maks. barggut juohke geavaheaddjis:
Maks. barggut:
Maks. barggut juohke čálánis:
Bargohálddašeapmi
Bargguid juohkima mearkkašupmi deattuhuvvá eandalitge dalle, go bargguid iešvuohta mearrida vejolašvuođaid ovdánit ođđa, buorebut bálkáhuvvon bargguide.
Fápmočađaheami orgánat Murmánskka leanas Kapihttal 16.
Olláhuhttin álgá giđđat ja sámediggi galgá mu mielas ovdanbuktit gáibádusas leahkit nannosit mielde prográmma olláhuhttimis ja čuovvumis.
ovddidit nuortalaš kultuvrra ".
joavkku vástesaš direktiivvas.
Doaibmabidjoevttohus olláhuvvamis mielde bijalii guovllu ealáhusdoaimma sorjavažžan Meahcceráđđehusa vuoittus ja bijalii sierra ealáhushámiid vuostálagaid ja stivrelii eanangeavahusa nu ahte lávvaráhkadeami mielde geahččaluvvolii oažžut nu stuora vuoitu go vejolaš.
Dat ii bávččat muhto soaitá orrut unohas.
Bargu filtii.
Bargu gaskkalduhttojuvvon.
Bargu gaskkalduvui (proseassa goddehalai).
Dasa lassin doaibmabidjoprográmma gieđahallojuvvo maŋŋel čakčat sámedikki, sámi ruovttuguovllu bálgesiid ja Lutu-bargojoavkku ovddasteddjiid oktasaščoakkámis, vai maiddái sámi ruovttuguovllu bálgesat besset buktit oainnuideaset prográmmas.
doaibma lea juo jođusSocket error code NetFailure
Doarjjakeahtes bargu.
Ii sáhttán čađahit barggu dannego gáldu ja ulbmil lea seamma fiila.
Sáhttá dovdot vehá unohas
Jurddašit maŋŋel dutkama
Lea dábálaš ahte ovttaskas oažžu vara siemagolgosii, gožžii dehe baikii maŋŋil.
Interreg-ruđaid leat ohccojuvvon, men dat ii leat
Doaibmabijut.
sáhttet váikkuhit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđui, muhto maiddái elliid ja šattuid
Doaibmabijut leat báikkuid hui smáitasat ja ollislaččat bistteheamit.
Doaibmabijut leat čuovvovaččat:
bijuid bohtosiid, ja dat fertejit árvvoštallojuvvot sámiid dárbbuid vuođul. Guovdilis
plánejuvvon doaibmabidjui.
sáhttet fuopmášahtti mearrái váttásmahttit boazodoalu jođiheami. Riikkaidgaskasaš
Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget
mearkkašahtti ollu sáhttet vahágahttit sámi kultuvrra, sámi ealáhusaid ja sámi
sihkkarastin dihte bajábealde namahuvvon mearrádusa čađaheami.
Doaibmabijuin evtto-‐ huvvojit luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtiiváldin láhkaásaheami ja hálddahusa ovddidanfidnuin ja maiddái skuvlejumis.
Doaibmabijuin evttohuvvojit luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtiiváldin láhkaásaheami ja hálddahusa ovddidanfidnuin ja maiddái skuvlejumis.
Doaibmabijuin evttohuvvo luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vuhtii váldima lágaid ja hálddahusa ovddidanfidnuin sihke oahpaheamis.
guolleresurssaide.
guovlluid. Erenoamáš deaŧalaš doaibmabijut leat giellaovddideapmi ja dohkálaš
ja geavatlaš heivehallamat rádjerasttideaddji ovttasbargui, leat dárbbašlaččat
mielde.
árvvoštallat mo sin doaibmabijut váikkuhit sámi kultuvrii ja servodateallimii. Muhto
Doaimmat sáhttet sisttisdoallat bargguid dahje bargosajiid ođđasit ordnema, muhto dain ii oaččo heajudit heađuštuvvon olbmo sajádaga.
• nannet nášuvnnalaš unnitloguid iešfámu ja váikkuhanfámu ja
- doaibmasuorgái gullevaš sámiid guoskevaš áššiid gieđahallama čuovvun sierra virgeoapmahaččain
Váldu:
fátmmasta buohkaid guđet doaimmahit almmolaš válddi - ii dušše stáhta, muhto
beroštumiide.
guvllolaš ja báikkálaš dásiide. Almmolaš hálddašeami ja almmolaš doaimma earáge
oktasaš orgánaid riikkarájiid rastá.
Doaibmaorgánaid válljema válmmaštalli virgeoapmahačča bargun lea fuolahit das, ahte dihtomearrenjuolggadus čuvvojuvvo.
riektegeavahusas duoin nuppiin stáhtalaš orgánain, muhto buot almmolaš
Go doibmen namuhuvvon 8 (j) -bargojoavkku ságadoallin, de lean duođaid ilus, ahte máŋga jagi bargojuvvon loahpparaportta doaibmabijuid doaimmaheapmái lea stáhtaráđi dievas doarjja.
Stencils
Mikkel Näkkäläjärvi
eret Čeavetjávrris
sihke álbmotválljen orgánan mas leat 31 áirasa, ja ráđđehusa vuollásaš eiseváldin.
Doaibmabadjái 2016 - 2019 válljejuvvon sámedikki agi mielde boarrásamos lahttu Kari Kyrö rahpá válgabaji vuosttas čoahkkima.
Doaibmabaji vuolggasajit
Doaibmabaji váldoulbmiliid ollašuvvan doarju nannosit doaibmabaji dárkilis ulbmiliid ollašuvvama.
Doaibmaáigodahkamet nohká jagi loahpas ja čavččas šaddá hohpolaš vai oažžut bargguideamet bargojuvvot.
goalmmádas lávdegotti áirasiin ovddastedje sámiid, namalassii Sámediggi ja nuortalaččaid giliráđđečoahkkin.
Doaibmagotti čoakkádus lei hárvenaš árvoválddálaš ja dat čájeha, ahte suvdilis gárganeapmi lea Suoma stáhtaráđi barggus hui dehálaš sajis.
mo stáhta hálddašan eatnamiid geavaheapmi sámiid ruovttugilleguovlluin galgá
Doaibmagotti bargun lea ovddidit suvdilis gárganeami Suomas.
Sierra Meahcceduopmostuollu galgá vuođđuduvvot,
Lávdegoddi galggai maid geahčadit man muddui ja makkár
Doaibmagotti barggu ulbmilin lea laktit suvdilis gárganeami ulbmiliid álbmotlaš politihka ja hálddahusa oassin sihke ovddidit servodatlaš ságastallama ja dutkamuša suvdilis gárganeamis.
Lávdegoddi árvalii iežas čielggadeamis juovlamánus 2001 ahte galggašii
Doaibmagoddi árvalii beivviid semináraid fáddán earet eará sámiid girkolaš eallima guorahallama dál ja boahttevuođas, sámi kontekstuálalaš teologiija sihke Ruošša sámiid historjái ja dillái oahpásmuvvama.
Lávdegoddi joatká ná:
Doaibmagoddi gulai maid presideanta Tarja Halosa.
Lávdegoddi gávnnahii ahte eananeaiggátvuođa čielggadeapmi lea jođus
Lávdegoddi čujuha daidda erenoamáš geatnegasvuođaide mat Suomas,
Otná servodagas ceavzán gáibida máŋggalágan dieđuid ja dáidduid.
Mii bargat ovdaeastademiin vai eallit galget veadjit bures.
Mii bargat erenomážiid surggiin dego dásseárvu, integrašuvdna, biras, orrunplánen, sosiála eavttut, vealahan-vuosttilteapmi sihke alkohola- ja gárrenmirko guoskevaš jearaldagaiguin.
Mii bálddalastit birasbarggu, informeret ja biđget dieđu sihke bargat birasulbmiliin, birasbajilgeahčuin ja čáhcehálddahusain.
Mii bargat maid buriid guolástanvejolašvuođaid buorrin háhkamin guolledikšunguovlluid.
Mii bargat maid heivehemiin servodaga rievdan klimáhttii, earet eará mii fertet ráhkkanit ahte mearragiera loktana ja dulvvit lassánit.
Mii ovttasbargat gielddaiguin, fitnodateallimiin ja eará organisašuvnnaiguin olahan dihte nášuvnnalaš ulbmiliid báikkálaš šaddanpolitihkas.
Bargga ná: Juos háliidat sámegiela oahpahusa, evttot dan iežat skuvlla rektorii.
Ledjen ieš bargojoavkku ságadoallin ja dasa lassin bargojoavkkus ledje olu sápmelaččat.
- Bargen oahpaheaddjin gurssain, muhto dat ii lean nu oktageardánis bargu, dasgo nuortalašgillii ii gávdnon Ruoššas girjegiella.
Doaimmain MÁNNU ovddida sámi árbevirolaš dieđu sirdáseami nuorat sohkabuolvvaide.
Doaimmalaš bajásgeassin nanne sohkabuolvvaid gaskasaš searvvušvuođa.
Doaibmama guoski mearrádusain stuorámus mearkkašupmi lea leamaš vuođđooahpahuslága oahpahusgiela guoski 10 §:s.
Doaimma árvvoštallamii gullá maiddái máná áican ja su árgga oidnosiin dahkan, ahte merket bajás mánnái guoskevaš áicamiid.
Pedagogalaš doaimma eavttuid ovddideapmin lea dehálaš giddet fuopmášumi smávvajoavkkuid ceggenvejolašvuođaide, doibmii, sajiide ja gaskaomiide.
Doaibmama bissovašvuohta
Doaimma vuođđun lea máná persovnnalašvuođa vuhtii váldin ja iešdovddu nannen.
Doiammajođiheaddji
Doaimmajođiheaddji bázedettiin virgefriijavuhtii Sámediggi almmuha ohcanláhkai
Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš, plánejeaddji
galgat gáibidit ja bidjat eaktun ahte boazodoalloláhka rievdaduvvo nu, ahte dat dovdá sámi
dihto ruhtaboađuid, omd. vuovdedoalus.
Ovdaneapmi
DoaimmatComment
Doaimmat
Lean Sámedikki ovddasteaddjin doaibmagottis.
Doaibma joatkašuvai jagi 1997 rájes gieldda ja das maŋŋá sámedikki EU-fidnuid vehkiin.
Doaibma ovddiduvvo nu, ahte sámit sáhttet lahkonit ain álkibut sámedikki ja sámediggi lea oasálažžan sámiid árggas sámiid ruovttuguovllu gielddain, dan olggobealdege ja sosiálalaš medias.
Doaibma lasihuvvo ja ovddiduvvo sámiid ruovttuguovllus ja guovddáža doaibma olahuvvo sámiid ruovttuguovllu olggobeallái
Doaibmaviidodahkan leat sámiid ruovttuguovllu gielddat.
Dan doaimmaide laktásit maid eará sámemusihka ovddideaddji doaimmat, ee. musihkkadáhpáhusaid ordnen.
oskkoldaga dahje oskku geažil.
gokčá, muhto addá ovdamearkkaid das maid dat sáhttá gokčat.
neahtta čujuhusas www.samediggi.fi
Doaibma
Doaibma:
Doaimmat
Dákkár doaibma ii leat leamaš ábas ja dat lea dagahan dušši barggu ja lea ájihan proseassa.
Doaibma heajuda konfereanssa jáhkehahttivuođa.
Doaibmamuitalusas leat ságadoalli geahčastat ja nohkavaš bušeahttajagi deháleamos dáhpáhusat.
Doaibmamuitalus lea otnon ja čavgejuvvon s. 30-siidosažžan ja dat lea olu buorránan - muhtin jagiid dat lea leamaš juobe 100-siidodasaš.
Doaibmamuitalus boahtá min ruovttusiidduide farggabáliid.
Bargu gaskkalduhttojuvvon.
dáid dárbbuid.
Láhtten go lea unnán toner
Láhtten
Doaibmamálle váikkuhusat sámediggeláhkii ja - ásahussii, dan bušehttii ja maiddái juridihkalaš váikkuhusat ledje čilgekeahttá.
Min doaibma ii livčče vejolaš almmá sámedikki doarjaga haga dálá viidodagas.
ovddideami nu, ahte sáhttit duvdit sápmelaččaid sin eallima álgomuttos ja leat veahkkin aktiivvalaš
ráđđehus deattuhii ahte Ruŧŧii lea sávahahtti searvat konvenšuvdnii dainna
Doaibmaprográmma addá earenoamáš buori vuođu sámedikki boahttevaš bargui ja prográmma jorgaluvvo vuosttaš geardde maid anáraš-, davvisáme- ja nuortalašgillii.
Doaibmaprográmma dohkkehuvvui viiddesvuđot biodiversiteahttabargojoavkkus, mas leat ovddasteaddjin ministeriijaid virgeolbmot ja guovddáš čanusjoavkkuid nammadan olbmot.
Doaibmaprográmma gieđahallá viidásabbot go áitosaš strategiija sámiid ruovttuguovllu luonddu máŋggahápmásašvuođa dili ja sápmelaččaid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dili.
Doaibmaprográmma loahpalaš hábmemis dahkkoje vel maŋimus kompromissat čoakkánbeaivve - maiddái dasa čállojun sámi áššiin.
Doaibmaprográmma ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvo jahkásaččat sámedikki
Doaibmaprográmma olláhuhttin koordinerejuvvo birasministeriija ásahan álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkkus, mii bargá biodiversiteahttabargojoavkku vuollásažžan.
Doaibmaprográmma ollašuhttin eaktuda ođđa ekonomalaš resurssaid ja sámedikki iežas doaimma ovddideami ja beavttálmahttima.
doaibmačilgehusa gieđahallama oktavuođas. Doaibmaprográmma ollašuhttimis vástidit sámedikki buot orgánat ja bargoveahka iežaset doaibmasurggiin.
Doaibmaprográmma lea goitge earenoamáš buorre kompromissa ja dehálaš sápmelaččaide.
Doaibmaprográmma sisdoallá sámedikki váldoulbmiliid sihke dárkilis oktasaš ja sektormieldásaš ulbmiliid sámediggebadjái 2012-15.
Doaibmaprográmmas leat ásahuvvon doaibmabijuide áigetávvalat ja vástubealit.
Doaibmaprográmmas lea vuosttaš háve iežas váldolohku, mii guoská sápmelaččaid ja sin árbevirolaš dieđu.
Doaibmaprográmmas leat máŋggat sápmelaččaid guoski ulbmilat.
Doaibmaprográmmas leat oktiibuot 105 doaibmabiju luonddu máŋggahápmásašvuođa dili buorideami várás, Eurohpa Uniovnna sihke biodiversiteahttasoahpamuša ja dan oassebeallečoakkámiid mearrádusaid olláhuhttima várás.
Doaibmaprográmma olláhuhttá biodiversiteahttastrategiijan stáhtaráđi mannan juovlamánu dohkkehan prinsihppamearrádusa.
Doaibmaprográmma boahtá farggabáliid sámedikki ruovttusiidduide.
Doaibma lea álggahuvvon máŋgii, muhto dat lea deaividan máŋggalágan váttisvuođaid.
Dákkár doaibma lea vásedin dahkkon bostaleami nammii ja ulbmilin lea leamaš dušše mollet sámi kulturiešstivrema ja doarjut beliid, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid, jearaldat ii leat heađisge anársápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideamis.
FearánName
Lean dovdan ahte lea riekta doaibmat sámenuoraid ovdduid ja vuoigatvuođaid vuoddji servviin ja anán dan hui dehálažžan.
áigodahkii 2004-06 gohčoda davi álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa
Doaibmaplána ja doaibmamuitalus dego maid beavdegirji ja dan mildosat biddjojit sámedikkiid ruovttusiidduide sierra giellaveršuvnnaid dárkkisteami maŋŋel ja doaivvu mielde dárkkisteapmi lea dál dahkkon - dan bearráigeahčču ii gula mu bargui.
Doaibmaplána gávdno birasministeriija ruovttusiidduin ja sámedikki cealkámuš čujuhusas: (www.samediggi.fi/lausunnot).
Doaibmaplána ulbmil lea čatnat sierra doaibmiid buoridit uhkivuloš luonddutiippaid dili ja bidjat ministeriijaide ovddasvástádusa uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás.
oassi bargigoluin
Doaibmaplána lea ráhkaduvvon uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás.
Doaibmaplána doallá sisttis buriid evttohusaid sámi kultuvrra ja sámi boazodoalu vuhtii váldima várás eanangeavaheami stivremis ja lágain.
Doaibmaplánaseminára lea mu mielas boahttevuođasge buorre baargoneavvu, mainna sámedikki válgaáigodaga bisti doaibma plánejuvvo.
Dárkilut jahkasaš ulbmiliid ásahit jagi bušeahtas.
Doaibmanplánas gieđahallojit soahpamuša artiklaid 8 (j) ja 10 (c) sullalasvuođat.
Doaibmaplánas lea evttohuvvon, ahte eanan- ja meahccedoalloministeriija álgá válmmaštallat boazodoalu doarjjaortnega gárgeheami.
Doaibmaplána gárvána loahppačavčča ja dat dolvojuvvo biodiversiteahttabargojoavkku dohkkeheami várás.
oktasaš, dahkat sámedikkis sápmelaččaid bálvaleaddji ja sápmelaččaid beroštumiid goziheaddji
@ title: column option to change
Doaibma ollašuhttojuvvo ordnemiin vuollil skuvlaahkásaš mánáide beaivedikšuma dahje rabas árabajásgeassindoaimma ja skuvlamánáide eahketbeaidoaimma giellalávgunmetodain.
Doaibma čađahuvvo nu ahte lágiduvvo vuollái skuvlaahkásaš mánáide sámegielat beaivedikšu dahje rabas árrabajásgeassindoaibma sihke skuvlalaččaide veaigebeaidoaibma giellalávgunmetoda geavahemiin.
Doaibma ollašuhtto nu ahte lágiduvvo vuollel skuvlaahkásaš mánáide sámegielat beaivedikšu dahje rabas árrabajásgeassindoaibma sihke skuvlalaččaide veaigebeaidoaibma giellalávgunmetoda geavahemiin.
Doaibmabirrasiid rievdadusat váikkuhit árabajásgeassindoaimma ollašuhttima jeavddalaš árvvoštallamii, dan mielde doaimma ovddideapmái, ulbmiliid ásaheapmái ja ollášuhttimii.
doaibma1
Doarjjakeahtes doaibma:% 1
Ii sáhte% 1 danne go resursa lea lohkašuvvon.
Doaibma ii dorjojuvvo1: the unknown socket address family number
Shortcuts Config
City in Ontario Canada
Doaibma
Doaibma:
Doaimma namma
Doaimmat
@ info: whatsthis
@ label: textbox
Dát doaibma eastáduvvui eará meattáhusa dihte.% 1: request type
@ info: whatsthis
dialogs-action
edit-action
name label
operation name
Geavaheaddji lea bissehan doaimma
Dáhpahusgáldu:
Stencils
Doaibma lea siiddu badječállosa vuolábealde Skriv ut olgešbealde
Stencils
UML class
Doaibmafállu
Doaibmabáikkit
Bargobáiki lea sámedikki doaibmabáikkiin dahje eará sajis soahpamuša mielde.
doaibmabáikkiin dahje eará sajis soahpamuša mielde.
Toimipaikka sijaitsee jossakin saamelaiskäräjien toimipaikoista tai muualla sopimuksen mukaan.
Bargobáiki lea sámedikkis Sajosis.
lea sámedikkis Sajosis.
Doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Sámediggi lea sámiid alimus politihkalaš
Kántuvra
- doaimmahaga hoavda
- doaimmahaga hoavda
KántuvraName
KántuvrapáhkkaName
Doaimmahatčálli
Hálddahusčálli
Doaimmahatčálli váldobargun lea fuolahit sámedikki rehkegiid ja bálkkáid máksimis.
Doaimmahatčálli bargguide gullet dikšut prošeavtta beaivválaš doaimmahatbargguid, ordnet čoahkkimiid ja veahkehit prošeavtta rehketdoallobargguin.
Doaimmahatčálli bargun leat ee. áššegirje- ja ekonomiahálddahussii guoski barggut.
Doaimmahatčálli bargguin lea mearriduvvon sámedikki bargoortnega 29 §:s.
Doaimmahatčálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Doaimmahatčálli lea bargogaskavuođas Suoma sámediggái ja bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI.
Gaskal čakčamánu 5. ja 14. beivviid don sáhtát jienastit ovddalgihtii searvegoddedoaimmahagain olles riikkas.
Doaimmahagat olles riikkas
Doaimmahat válmmaštallá ja ollašuhttá maiddái sámi skuvlenáššiid ovttasbargoorgána čoahkkimiid áššiid ja oassálastá sámi oahpahushálddahusa davviriikkalaš ovttasbargui.
Doaimmahan sutnje SPR:a dálkkádatpolitihkalaš strategiija go spánskagiel jorgalus gárvána.
(álgoálggus) doaimmahuvvon dušše álgogillii.
Doaibmalatnjafuolaheaddji
Doaibmalatnjafuolahus / Fáktameašttir
Doaibmalanjain lea maiddái vejolašvuohta earálágan sápmelaš giehtadujiid bargamii.
Doaibmalanjaid lahkasiin lea sadji lávu dahje eará sápmelaš árbevirolaš šilljoráhkadusaid ceggemii.
Doaimmahin sáttagotti atnui 8j-paragráfa duogášmuittuhančállosa, mas muitalin iežan oainnuin sápmelaččaid dáfus.
Doaimmahin bissovaš forumii raportta sámi olmmošvuoigatvuohtadilis Suomas.
Leat jođihan maiddái Unna Junná- mánáid TV-prográmmaid.
Go báhpat doaimmahit ipmilbálvalusaid, rohkosbottuid, mysteriaid dahje eará doaimmahusaid, sii geavahit erenoamáš ipmilbálvalusbiktasiid.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat heivehan, dárkkistan ja dohkkehan maid buot sisdoalu.
1177 Vårdguiden redakšuvdna ja redakšuvdnaráđđi leat maid heivehan, dárkkistan ja dohkkehan buot sisdoalu.
Buvttadeaddji iežas vuolit luohkká
Buvttadeaddji iežas
Buvttadeaddji iežas luohkká
Buvttadeaddji iežas protokolla
Doaimmaheaddjit:
Doaimmaheaddjit leat movttáskan sakka cealkámušasteamet riikkabeivviid vuoigatvuohtaáššeolbmái. Cealkámuš guoská sámegielalaš ođđasiid sáddenáiggiid ja eará prográmmadoaimma.
Unknown publisher
doaimmaheamis.
mat váldo jus máksá kredihtain dehe oažžu rehkega sáddejuvvot ruoktot.
Preferred address
Ii sáhttán viežžat gaskabálvaheivehanskripta
láhkavuođđu go dahká mearrádusa mainna doaimmaha válddi. Dakkár mearrádusaid
Doaibmi diehtojohtalusoktavuođat eai boađe doaresbeal giliide almmá stuora ruhtavuoittu haga, nu divrrasin dakkárat šaddet.
Buvttiimet ovdan, ahte mohtorgielkavuodjinsálahat Njellimis Rádjejovssebii galgá seailluhuvvot dakkárin, ahte dasa galgá ohcat sierra lobi.
Buvttiimet ovdan, ahte ođastusas galget váldojuvvot vuhtii sápmelaččaid gielalaš vuođđorivttiid lassin maid sápmelaččaid kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Buvttiimet ovdan ee. nuortalaškulturguovddáža ruhtadandárbbu, sámedikki kulturmearreruđaid bajidandárbbu ja buvttiimet maid ovdan fuollamet suohkanráhkadusa ráhkadusođastusa ovdáneamis.
Dovddaheimme maid dárbbu oažžut eambbo lihkadanvári bušehttii vai sámediggi sáhtálii ávkkastallat EU-ruhtademiin dáláža buorebut ja álggahit gárgehanfidnuid.
" Buvttiimet ovdan dan, ahte sámekultuvrra galggašii suodjalit sierralágas, nugo boazodoallo-, guolástan- ja meahcástanlágain.
"Buvttiimet ovdan dan, ahte sámekultuvrra galggašii suodjalit sierralágas, nugo boazodoallo-, guolástan- ja meahcástanlágain.
Buvttiime ovdan dárbbu vuođđudit birasáššiid áššegieđahalli virggi sámediggái, daningo dálá áigge sámedikkis ii leat oktage dušše birasáššiide čikŋon virgeolmmoš.
Buvttiimet maid ovdan, ahte Poluras ja fuođđovahátlága investerendoarjagat biebmangárddiide báhcet sámi boazodoalus geavakeahttá, daningo sámi boazodoallit eai biepma bohccuid gárddiide.
Buvttiimet oainnumet maid ovdan ALKU-ráđđádallamiin.
Buvttiimet ráđđádallamiin ovdan, ahte olggobeale meahccejohtalus ii oaččole lassánit ja buvttiimet ovdan sálahagaid olggobeale lustamohtorgielkávuodjima váttisvuođaid boazodoalu dáfus.
Buvttiimet sávaldaga beassat ráđđehusa eahketskuvlla gullamii sámi áššiin.
Bukten bd-čoakkámis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu.
Nubbi áigeguovdilis ášši lea diggeođastus, man mielde sámiid ruovttuguovlu juhkkojuvvolii guovtti, Nuorta- ja Oarje-Sámi, diggerievtti vuollásašvuhtii.
Nubbin jearaldahkan eamiálbmogiid iešmearideami válddi ságastemiin lea movt dákkár vuoigatvuohta doaimmašii dan čuoččuhusa buohta mii muhtin stáhtaid bealis doalahuvvo čavga, namalassii ahte stáhtain lea ieččanas bisovaš dahje permaneanta bajimus váldi luondduvalljiid badjel.
Nubbi ášši ságastallanáššin lei sámedikki bušeahtta.
Nubbi ášši mas lean hui fuolas, ahte mii lea doaimma váikkuhusaid sápmelaččaid jienastanmoktii ja sámi nuoraide.
Dát jurdda vuolgá oarjemáilmmi konseavttas ja eamiálbmogat eai leat dan mielas ahte sin servodagat huksejuvvojit aiddo dáid lávaid ala.
Dát jurdda vuolgá oarjemáilmmi konseavttas ja eamiálbmogat eai leat dan mielas ahte sin servodagat huksejuvvojit aiddo dáid lávaid ala.
Nubbi eaktu
Nubbi earenoamáš buorre ášši lea biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid guoskevaš artikla 8 (j) olláhuhttima guoskadeami álggaheapmi Suoma sámiid ruovttuguovllus.
Nubbi ovdamearka lea álgoálbmogiid vuoigatvuođaid máhttoguovddáš
Nubbi Gollegiella-bálkkašumi oažžu Henrik Barruk lea bargguinis ovdamearkan midjiide buoh
Nubbi fuolastuhtti ášši lea ILO 169-soahpamuša ratifiserenáruid jávkadanbarggu álggaheami maŋŋoneapmi.
Nubbi stuora váili čielggadanbarggu álggaheamis lea dat, ahte dat ii váldde vuhtii sámi universiteahttafidnu.
Eará láse aktiverejuvvuiComment
Nubbi stuora ášši lei sámedikki nohkavaš jagi bušeahtta, mii máhcahuvvui jienasteami maŋŋel válmmaštallamii.
Nubbi lađas: Vuosttaš lađđasa vuosttaš lađas ii hehtte álggaheames positiiva
Nubbi lađas: Erenoamáš sámi kultursárgosat rasttildit riikkarájiid. Danne dás
Nubbi lađas gokčá maid vuovdečuollamiid mat čađahuvvojit almmolaš
Nubbi lađas: Nugo artihkkala 34 mearkkašumit namahit, de leat Norggas
Nubbi lađas: Nugo daddjo Vuosttaš lađđasa mearkkašumiin, de norgalaš
Nubbi lađas: Mearrádus dieđiheamis deponema birra duon guovtti nuppi
Nubbi lađas: Mearrádus gieđahallá erenoamážit minerálaid ja eará resurssaid
Nubbi lađas: Mearrádus soahpá dábálaš geavadii.
Nubbi lađas: Jos riikkaidgaskasaš rievtti mielde ležžet njuolggadusat mat eambbogo
Nubbi lađas: Ruoŧas boazodoallu lea ealáhus mii ollásit gullá sámiide.
Nubbi lađas: Sámi kultuvrra ja servodateallima sihkkarastima ja ovddideami dihte
Nubbi lađa: Diehtojuohkin sámiid birra lea dárbbašlaš maiddái singe guovdu
Nubbi lađas: Sámiin alddiineaset ii leat odne ekonomalaš vuođđu ásahit sierra
Nubbi ladđas: Sámediggi lea sámiid ovddasteaddji orgána, ja dat hálddaša
Nubbi lađas: Jos sámiid kultuvra, ealáhusat ja servodateallin galggaš sáhttit
Nubbi lađas: Dás mearrádus galgá sihkkarastit ahte sámit maiddái
Nubbi lađas: Sámiid ovdddasteami riikkaidgaskasaš ásahusain, dán
Nubbi lađas: Vai máhttodárbu ollašuvvá, de dakkár dutkan maid Vuosttaš
Nubbi lađas geatnegahttá stáhta sihkkarastit ahte sámegiela lea vejolaš
Nubbi iežan buktin guovddáš ášši lei, ahte sápmelaččaid ferte váldit mielde viidát sámiid ruovttuguovllu dálkkádatrievdama caggamii ja sápmelaččat fertejit sáhttit ráhkadit vuogáiduvvanmálliid dálkkádatrievdamii, mat vuođđuduvvet min iežamet kultuvrii.
Nubbi mávssolaš evttohus gieđahalai sámegielalaš máhtolaš bargofámu dorvvasteami sámiid ruovttuguvlui.
Eará guovdilis čuolbmagippu lea stáhta geatnegasvuođaid viidodat unnitlogu
Nubbi guovddáš ulbmil lea oažžut boazodoalu ealliguovdasaš doarjaga loktanit juo boahtte boazodoallojahkái Eurohpa Uniovnna mieđihan badjerádjái dehege 36 euroi bohccos.
Nubbi ságastallanfáddá laktásii dasa, manin lisensiáhtadutkamuššan lea luhtolaš.
Mearrádus gusto
Nubbin čoakkáma áššin lei Meahcceráđđehusa ovttaveardásašvuohtaplána, mii lea válmmaštuvvan jagi 2006.
Nubbi konkrehta ovdamearkan dasa ahte iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas sáhttá dikšojuvvot almma stáhta ásaheami haga, lea Kalaallit Nunaata (Grønlándda) loaččes čanas EU:ii.
Nubbi, viiddit oassi, lea duogášmateriála, mas evttohuvvon doaimmat eai leat bargojoavkku evttohusat eaige ovddas bargojoavkku virggálaš oainnu.
Vállje nuppi joavkku:
Nubbi cealkámuš guoskkai bargojoavkku evttohusaid, mat gieđahallet Yleisradio almmolaš bálvalusaid ja ruhtadeami.
Nubbi nummir
Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmai guovtti riikka gaskkas.
Nubbi mávssolaš bargojoavkku evttohan ođastus lea ráđđádallangeatnegasvuođa buhtten ovttasbargangeatnegasvuođain.
PSA-árvu sáhttá leat loktanan jus ovttaskasas lea ovdaraksa sturron.
Nubbi lea dábálaš 11-jagás ruoššalaš
Nubbi tiipa vurke fiilla guhkit áigái du dihtorii.
Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui.
Nubbi lea jus nu gohčoduvvon PSA-árvu lea loktanan.
Nubbi seminára, masa oassálasten, lei árktalaš parlamentarihkkáriid bissovaš komitea ja árktalaš universiteahta oktasaš seminára.
Nubbi oassi: Sámedikkit dovddahit dás ahte sii áigot bargat buoridan dihte
Nubbi guovddáš doaibmanvuohki lea eiseválddiiguin ráđđádallan.
Nuppi dántona árvu
Name
Nubbi sámeparlamentarihkkárkonferánsa lágiduvvui Roavvenjárggas Suomas golggotmánu 29. b. 2008.
Nubbi sámeparlamentárihkkáriid konfereansa lágiduvvui Roavvenjárggas 28.10.2008.
Nubbi SPN:a stivrra evttohusain guoská Eurohpá Uniovnna jagi 2020 biodiversiteahttaulbmiliid.
Nubbi stuora hástalus laktása ráđđehusprográmma ulbmilii ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
Nubbi stuora dárbu lea mánáid ja nuoraid oassálastima gárgeheapmi sámedikkis ja dása dárbbahuvvolii jođánit ođđa resurssaid.
Nubbi dehálaš ođastus lea sámedikki válgaođastusa gárgeheapmi ja sápmelaš jienasteddjiid riektedorvvu sihkkarastin.
Nubbi dehálaš ovttastahtti bealli lea dat, ahte musihkka ovdanbuktojuvvo okto.
Nubbin ulbmilin lei dat, ahte sámedikki doaimma ruhtadeapmi, sámi giellalága 31. § ruhtadanbarggut ja sámi oahpahusa stáhtaveahkkedoaimmat eai galgga sirdojuvvot guovllu dássái.
Min vuoiŋŋalaš kultuvrra vuođđu fas boahtá musihkas, dáidagis ja kulturhistorjjás.
Nubbi molssaeaktu lea dat, ahte Lappi dieggeriekti
Bukten earenoamážit dárbbu Unna Junná prográmma sáddenáiggi lasiheapmái, dárbbu ráhkadit earenoamážit sámi nuoraide prográmma ja gárgehit Yle sámegiel prográmmafálaldaga ollislaččat.
Bukten ovdan, ahte giellabeasit galget leat buot sámi ruovttuguovllu suohkaniin ovttaveardásažžan nu ahte váldojuvvojit sierra sámegielaid dárbbut vuhtii ja ahte giellabesiid bakte galgá eakti vuogi mielde sirdit sámegiela ja sámi kultuvrra sámi mánáide.
Bukten ovdan, ahte johtalusvuogádatstrategiijas bajiduvvole ovdan sámiid ruovttuguovllu sierradárbbut, earenoamážit Njellima luotta vuođđodivvun, mii lea hohpolaččamus luoddafidnu.
Bukten ovdan, ahte nu guhká go Ilo 169-soahpamuš ii leat ratifiserejuvvon ja sápmelaččaid eananvuoigatvuohta-gažaldat čoavddekeahttá, de sápmelaččaid vuoigatvuođat eai leat olláhuvvan.
Bukten ovdan, ahte sámiid ruovttuguovllu suohkaniid geahččanguovllus sámiid ruovttuguovlu adnojuvvon lulliluopmostalliid áhpásnuvvangeavahusa researvan, daningo dat buktá ruđa guvlui.
Bukten ovdan, ahte boazodoalu doarjja- ja bearráigeahččovuogádaga ođasnuhttimis galgá koordinerejuvvot ovttas boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága (POLURA) ollislaš ođastusa válmmaštalli bargojoavkku bargguin.
Bukten ovdan, ahte ođastusas galget dollojuvvot sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat ja ahte sámediggi gáibida, ahte vuođđoláhkaváljagoddi dutká ovdal ođastusa vuoibmáiboahtima dan váikkuhusaid sápmelaččaid sajádahkii.
Bukten maid ovdan, ahte sámegielas ja sámi kultuvrras leat leame sierra diehtu luondduihtagiin, luonddus vánddardeamis ja birrasa áiccadeamis.
Bukten ovdan oainnuid árktalaš guovllu hálddahussan álgoálbmogiid geahččanguovllus.
Bukten ovdan vuoigatvuohtaministeriija deaivvadeamis, ahte sápmelaččaid álgoálbmotvuoigatvuođat eai leat gávpegálvu iige sápmelašmeroštallan leat dakkár, mii gáibidivččii konsensusa dehe mas oba sáhtálii gávppašitge omd. ILO 169-soahpamuša ratifiseremiin.
Bukten ságastan ovdan daid riikkaidgaskasaš ja álbmotlaš geatnegasvuođaid, mat galggale váldojuvvot vuhtii Meahcceráđđehusa hálddahusođastusas.
Bukten ovdan huksema váikkuhusaid biodiversitehttii dehege luonddu máŋggahápmásašvuhtii, luonddusuodjaleami boahtteáigái, sámi kultuvrii ja sámi boazodollui.
Bukten ovdan Gilbbesjávrre gárgehanplána stivrenjoavkku sámedikki ovddasteaddji Biehtára Joavnna Bier Ándde, Per Antti Labba, njeallje sierraoaivila guovddášsisdoalu ja evttohin daid vuhtiiváldima oppalašlávvemis.
Bukten ovdan dan, ahte Lappi-soahpamušas ii leat ráhkkanuvvon dálkkádatrievdama buktin biehtadahkes hástalusaide áššáigullevaččat, muhto dálkkádatrievdan gehččojuvvo eanet miehtemielalaš vejolašvuohtan ja árktalaš guovllu ávkin átnima várás.
Bukten ovdan dan, ahte eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččoortnet lea dálá áigge bieđggus ja geatnegasvuođat ja mearrádusat eai meroštallojuvvo láhkaásaheapmái seamma sadjái ja dat bohtet unnánaš hávális.
Bukten ovdan dárbbu loktet sámedikki bakte kanaliserejuvvon stáhtaveahki mearkkašahtti ládje dálážis.
Bukten maid geahčastaga 8 (j) -bargojoavkku bargui.
Buktennai bargojoavkkus ovdan dan, ahte dálá golmma olbmo ráhkadan válljenovttastus lea álki, ja namaid oažžu vaikko iežas oappažiin ja váhnemiin.
Bukten čoakkáma rahpansártnistan ovdan ahte dát jahki lea válgabaji deháleamos, daningo dán jagi lea ulbmilin oažžut válmmašin dehe ovddos oaiveministtar Jyrki Kataisa ráđđehusprográmma guovddáš sámi áššiid ovddidanáigumušaid.
Bukten čoakkámis ovdan, ahte suvdilis gárganeami prinsihpat galggale buorebut váldojuvvot vuhtii ollislaččat guovlluidgárgeheami oassin.
Bukten čoakkámis iežan fuola Norgga sámedikki Kveanalihttui addin ruhtadeami geažil.
Bukten čoakkámis ovdan sámedikki dievasčoakkáma ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) ásahan rámmaid ráđđádallamiidda.
Dasa lassin bukten kommeanttastan ovdan doarjaga suvdilis gárganeami ođasteami dárbui ja bukten ovdan ahte álgoálbmotgažaldagat galget leat nannosit ovdan suvdilis gárganeami strategiijas ja ahte sámiid suvdilis gárganeapmi galgá leat iežas oassin prográmmas ja dat galgá njađđojuvvot riikkasis prográmmii.
Bukten kongressii sámi álbmoga dearvvahusa.
Bukten gullamis ovdan, ahte suohkanráhkadusođastus galggalii bissehuvvot ja válmmaštallojuvvot ođđasit oktanaga sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ráhkadusođastusain (sote-ođastus).
Bukten ministarii sámedikki dearvvuođagaid guovlohálddahusa ođasnuhttin- ja gárgehanfidnus ja bukten sávaldaga ráđđádallamiid ministeriija ja sámedikkis gaskkas.
Bukten maid ovdan eanan- ja meahccedoalloministeriija biehtadahkes doaladumi Ilo 169-soahpamuša ratifiseremii ja sápmelaččaid riektesajádaga buorideapmái.
Bukten maid ovdan, ahte EU:a ruhtadanprográmma InterregSápmi galggalii gárgehuvvot.
Bukten maid ovdan dan, ahte boazodoalu doarjjaortnegis stuora buncarákkis lea, ahte dasa heivehuvvojit muhtin oassái eanandoalu doarjja- ja bearrráigeahččoortnega sárgosat, muhto doarjjadássi ii leat lahkage seamma stuoris iige doarjjaortnet doarjjo nohkka viidát sámi boazodoalu sierrasárgosiid.
Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid, eananvuoigatvuođaid ja mot sápmelaččat sáhtále váldojuvvot mielde sámi guovllu eanangeavahanhálddašeapmái.
Bukten iežan sáhkavuorustan ovdan, ahte fidnu áigge ferte čovdojuvvot Ruošša sápmelaččaid oassálastin sámi giellaovttasbargui.
Bukten iežan ságas ovdan dálkkádatrievdama váikkuhusaid árktalaš álgoálbmogiidda ja dárbui bargat álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa olláhuvvama ovdii našuvnnalaš dásis ja riikkaidgaskasaš orgánain.
Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi giellaláhkačielggadeami bohtosiid, mat guske Eanodaga suohkana.
Bukten iežan mearkkašumiid juo ovddalgihtii čálalaččat.
Bukten palaverain ovdan sápmelaččaid oainnuid dálkkádatrievdamis ja beasaimet ministtar Stubbiin ságastallat maid sámiid riektedili ovddideamis.
Ieš bukten sáhkavuorustan ovdan, ahte olgešpopulisma lea loktanan buot davviriikkain ja ekonomiijaroasu lassin lea garradan doaladumiid sápmelaččaid ja maiddái eará unnitloguid guovdu.
Bukten sáhkavuorustan ovdan, ahte Bállása huksen sierralágain dagaha deaddaga maid Eanodaga guvlui.
Bukten sáhkavuorustan ovdan, mii gávdno sámedikki siidduin čujuhusas
Bukten sáhkavuorustan maid ovdan sámi parlamentáralaš ráđi dievasčoakkáma jagi 2008 dohkkehan sámi dálkkádatpolitihkalaš strategiija.
Bukten sáhkavuorustan ovdan sámi boazodoalu sierragažaldagaid sihke earenoamážit evttohusaid buoridit dialoga EU:a ja árktalaš álgoálbmogiiguin.
Bukten ovdaságastan ovdan sápmelaččaid giella- ja servodatlaš historjjá ja sámegiela sajádaga gárganeami.
Bukten seminárii Suoma sámedikki dearvvuođagaid.
Bukten deaivvadeamis ovdan, ahte sámediggi ja komisšuvdna sáhtáleigga bargat ovttasráđiid árktalaš ja davvi dimenšuvnna politihkas sihke earenoamážit birasgažaldagain.
Bukten dáhpáhusa olis ovdan sámedikki cealkámuša guovddášsisdoalu.
Bukten dilálašvuhtii oanehis dearvvuođagaid sámedikki beales.
Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa.
Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvuođagaid.
Bukten dilálašvuođas sámedikki dearvvuođagaid.
Sámediggi lea ožžon olu fuolastuvvan oktavuohtaváldimiid maŋimus jagiid guovllu sámi boazodolliin sámi boazodoalu dilis Neakkela bálgesis.
Bukten dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa, mii gávdno moatti beaivvi siste sámedikki ruovttusiidduin ságat-oasis davvisámegillii.
Bukten dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa, mii gávdno suomagillii Sámedikki ruovttusiidduin.
Bukten dili diehtun vuoigatvuohtaministeriijai ja sávan, ahte vuoigatvuohtaministeriija gidde ráđđehusprográmma linnjemiidda fuomášumi Kotus-lága ođasnuhttima olis.
Bukten bargojovkui dieđu sápmelaččaid vuođđolága sajádagas guovlluhálddašanođastusa dáfus ja loktejin ovdan sámi giellalága dagahan geatnegasvuođaid ja mot sámegiella galgá váldojuvvot vuhtii guovlluhálddašanođasteamis.
Bukten áittardeaddjái ovdan Suoma sámedikki čoakkáma dahkan evttohusaid Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassan sihke alimus hálddahusrievtti (AHR:a) dahkan mearrádusaid váikkuhusain dievasmahttit sámedikki válgalogahallama sámedikki oainnu vuostásaččat.
Eamiálbmogat leat vuostálastán buot evttohusaid mat livčče addán eamiálbmogiidda eanet vuoigatvuođaid iešmearrideami olis go mii dilli lea eará álbmogiid buohta.
Nuppe dáfus artikla sáhttá dulkojuvvot duššefal nu, ahte áiggi mielde boazodoallu šaddá leat sápmelaččaid oktoriekti maiddái Suomas oktan daid sirdinnjuolggadusaiguin, mat dorvvastit seammá rievtti maiddái eará boazoolbmuide.
Nuppe dáfus evttohusas leat maid kompromissat, maid sápmelaččat eai buriin dohkket.
Nuppe dáfus ovdamearkka dihte silbadiŋggain sámi kultuvra seailluha ain dakkár boares nuorta- ja gaskaeurohpalaš árbevieruid, mat leat dáin máinnašuvvon álgoguovlluin juo áigá jávkan.
Nuppe dáfus, imaš guhká almmá mangelágán mediastoarpmaid, lean beassannai leamaš ortniiduvvančoakkáma maŋŋel.
Nuppe dáfus mohtorgielkásafaraid johtolatplánain ii leat ráđđádallojuvvon dárbahassii olu boazoolbmuiguin ja safarat leat sáhttán váttásnuhttit boazoolbmuid barggu.
Nuppe dáfus dáláš ráđđehusprográmma ulbmilin lea gárgehit sámi kulturiešstivrema ja danin jurdaga olláhuvvan ii leat aivve veadjemeahttun.
Nuppe dáfus lea dušši suokkardit mii bihtáin lea sápmelaš ja mii fas ii.
Nuppe dáfus guhkes vieris giela oahpahussii ii goitge leat sáhttán váldit dakkár oahppiid, geaidda sámegiella livččii duođaid vieris giella.
Nuppe dáfus ruhtadanmearrádusain leat maid váikkuhusat Suoma sámedikki doaimma hehttejeaddjin nu ahte Lappalaiskulttuuri- ja perinneyhdistys-searvi oažžu politihkalaš ja ideologalaš doarjaga.
Muhto sámit leat čađagaskka deattuhan ahte iešmearrideapmi ii oaččo sámiid bealis ráddjejuvvot eanet go sámiid siidaguimmiid vuoigatvuohta lea dán olis.
Nuppe bealis sámiin dieđusge ledje, nugo gittaášši olbmuinge, njálmmálaččat árbejuvvon dieđut.
Nuppe dáfus semináras giedahallat sámedutkama ja sápmelašvuođa vássán ja boahttevaš, báikkálaš ja globála beliid hálliid iežaset temaid bokte.
Nuppe dáfus soahpamuš maiddái mearrida kultuvrra boahttevuođa.
geavaheames guovllu mii lea deaŧalaš sámi kultuvrii, gáibidit Sámedikki dohkke
Nuppi gilvomuddui bovdejuvvon plánejeaddjiide máksojuvvo juohkehažžii seammá stuorra oassi oktiibuot 75 000 euro sturrosaš submis.
Nuppi muddui bovdet 3-7- eanemusat ovdánahttingelbbolaš evttohusa.
Nuppi oassái bovdejuvvon gilvvohalliide sáddejuvvojedje evttohusa guoski árvvoštallan ja plána buoridanrávvagat.
Nášunstáhta ceggen leamaš dandihtii viehka guhkká doalahuvvon dievaslaš ja áidna duođalaš iešmearrideami vuoigatvuođa čađaheapmin.
Nubbin boahtán evttohus lodnojuvvo 200 euroin ja goalmmádin boahtán 100 euroin.
@ item: inlistbox
Nuppi dásis (logahat ja ámmátskuvlejumis) dát oassi lea árvvoštallojuvvon velá stuorábun.
geas nubbi vánhen dahje áddjá dahje áhkku lea geavahan sámegiela ruovttugiellan.
Joavdelas solju, beallječiŋat dahje mii beare duodji lea nubbái dárbbašmeahttun, muhto dutnje dat sáhttá leat erenomáš gávnnus.
Nubbái dárbbašmeahttun gákti, joavdelas solju, beallječiŋat dahje mii beare eará duodji sáhttá leat dehálaš dutnje.
Nubbin somáš áššin lea oahpahusministeriija mearrádus mieđihit sámediggái 100 000 euro jahkái 2009 sámi giella- ja kulturbeassedoaimma várás.
Nubbi positiivvalaš áššin lei dat, ahte Ruoŧa stáhta áigu dan maŋŋel go lea gullan sápmelaš doibmiid ráhkadit virggálaš sámi politihkkaprográmma vel dán čavčča áigge.
Nubbin dehalaš figgamuššan lea ráhkkanit váldit vuostá ovda- ja vuođđooahpahusa ođđa oahppoplánaid sámeoahpahusas.
Nubbin dehálaš ulbmilin lea ráhkkanit ovda- ja vuođđooahpahusa ođđa oahppaplánaid atnuiváldimii sámeoahpahusas.
Nuppi doaibmajagi Sajosis fidne s. 12 000 čoahkkin- ja dáhpáhus-áššehasa.
Nubbin várreságadoallin álggaha Tuomas Aslak Juuso Eanodagas.
Nubbin vuohkin oahpahusa ovddideapmái evttohuvvo Anára kirkosiiddas doaibmi Sámi oahpahusguovddážis ovddiduvvon fierpmádatoahpahusa fástan dahkama ja giela fierpmádatoahpahusa vejolažžan dahkama buot daid vuođđoskuvllaide ruovttuguovllus ja dan olggobealde, gos leat váttisvuođat gávdnat sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid.
Nubbin vuohkin oahpahusa ovddideapmái evttohuvvo Anára kirkosiiddas doaibmi Sámi oahpahusguovddážis ovddiduvvon fierpmádatoahpahusa fástan dahkama ja giela fierpmádatoahpahusa vejolažžan dahkama buot daid vuođđoskuvllaide ruovttuguovllus ja dan olggobealde, gos leat váttisvuođat gávdnat sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid.
Nuppi beaivve fas buot sámi servviide addojuvvo vejolašvuohta buktit oainnuideaset sierraraporterejeaddji Anayai.
Nuppi jagi lea álggahuvvon soahpamuša artiklaid hábmen.
Nuppi lahtuin válljele sámi ruovttuguovllu bálgesat ja nuppi sámediggi.
Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Jos sámi kultuvrra geavahit gávppálaččat earát
Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Orohagat, čearut ja siiddat guktuid bealde
Nubbi lađas, vuosttaš cealkka: Dát mearrádus gokčá daid dáhpáhusaid main
Nubbi lađas, goalmmát cealkka cealká ahte erenomážit lea dárbu vuhtii váldit
Mearrádusa mielde maid Nubbi lađas
mearrádus gusto vaikko eai leat mearriduvvon dakkár vuoigatvuođat maid Vuosttaš
badjelmearálaččat. Nuppi lađđasa mearrádus geatnegahttá stáhta váldit vuhtii sámi
Nuppi lađđasa mielde lea dárbu guldalit Sámedikki dakkár áššiin mat
Nuppi lađđasa mielde galget sámedikkiid ovdii biddjojuvvot áššit mat gusket
Nuppi lađđasa mielde riikkaid sámediggeválggaid njuolggadusat galget
Nuppi lađđasa mielde galget ásahuvvot heivvolaš ortnegat nationála riektái vai sámit
Nubbi lađas, nubbi cealkka: Jos earátge geavahit guovllu - lehkoset
riektegeavahusa birra ja mearrida ahte dan oktavuođas fertejit doarvái bures váldit
duomuin (voldgift) Nuppi lađđasa, nuppi ja goalmmát cealkaga njuolggadusaid
Nubbi lađas, nubbi cealkka addá mearrádussan ahte sámi kultuvra ferte
Nuppi teasktaoasáža mearrádus bidjá ovdan
áššin lea stáhtaid ja sámedikkiid riektegaskavuohta, dahje stáhtaid ja ovttaskas sámiid
Loahppadokumeanta nubbi sámeparlamentarihkarkonferánsa
Nuppi oasi evttohusa buoridettiin gilvvohalliin lei vejolašvuohta ráđđádallat anonymalaččat gilvvu lágideaddji nammadan goasttádusrehkenastiiguin.
Nubbi ja goalmmát teakstaoasáš mearrida geas lea vuoigatvuohta adnojuvvot
Árvaluvvon artihkkal mii lea Nuppi lađđasis, nuppi cealkagis heive dalle bures oktii
Nubbi lađas gieđahallá oahpahusa mii lea olggobealde sámi guovlluid. Sámi
Nuppi lađđasis lea definišuvdna das, mii galgá adnojuvvot sámi ealáhussan
(Eará rámmas)
doaibmabijuid sámiid várás, Nubbi lađas mearrida ahte stáhtat galget álggahit
Dat gii lea gásttašuvvon eará risttalaš searvegottis lea maid bures boahtin miellahttun Ruoŧa girkui, ođđa gásttašeapmi ii dárbbahuvvo.
Dasto čuoččuhuvvo ahte
Nuppi sáhkavuorustan gieđahalan álgoálbmotgielaid ja earenoamážit sámegielaid.
Nuppi oasis evtttohusat ledjege illudahtti láhkai lávgagut ja huksengoluid dáfus hálbbibut.
Nuppi muttus ovdánahttit erenoamážit evttohusa doaimmaide heivvolaš ja ekonomalaš iešvuoñaid.
Nuppi gieđas gaiku oarjemáilbmi ja nuppi gieđas sámekultuvra.
Máŋggat sámeservošat leat doalahan historjjálaččat beallenomádalaš boazodoalu dahjege bargan bohccuiguin áiggiid mielde nu, ahte sii leat johtán bohccuiguin duoddariid ja mearragátti gaskka jagiáigodagaid mielde.
Earáin sáhttá leat garra áŧestus mii dávjá geardu, dehe áŧestus mii bistá guhká.
Eará seallarievdamat mat sáhtále šaddat goaŧŧočeabetborašdávdan, sáhttet váldojuvvot eret unnit doaibmabijuin.
Dát oassedoaimmat leat lávgalágaid ja dorjot nuppiideaset nu sisdoalu go sajige dáfus.
Nuppiide laktásan oassedoaimmat dorjot nuppiideaset sisdoaluid ja lanjadagaid beales.
Muhtumin fas son gieđahallá persovnnalaš dovdduid ja vásáhusaid.
Duolle-dálle deattuhuvvo ahte ILO 169-ártihkkal 1 (1) (b) čielggadivčče duohpaga eamiálbmot, muhto virggálaččat dát dušše muitala guhte álbmotjoavku gahčašii soahpamuša heivehanavádaga siskkabeallái.
Oktan árbevieruiguin namahuvvojit muhtumin unnit eanet leavvan
Nugo lea Norggas, de Ruoŧa ja Suoma stáhtain eai leat soahpamušat iežaset sámedikkiin, main mearriduvvošii, mo ja makkár diliin ráđđádallamiid galgá lágidit.
Nuppiiguin sániiguin álgoálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttin ii leat gullan árbevirolaččatge stuoraválddiid buoremuš iešvuođaide ja doibmii.
Dan mielde ráđđádallamat lágiduvvojit nu, ahte sámedikkit oassálastet ráđđádallamiidda stáhtaid sáttagottiin 2 + 2 čoakkádusain ja ahte sámedikkiid iešmearridanvuoigatvuohta dorvvastuvvo ráđđádallamiin.
Norgga evttohus ii dalle dáidde buktit Eamiálbmotjulggástussii makkár-ge ođđasa sisdoalu hárrái, muhto dárkilastá masá badjelmeari čielgasit ahte stáhtaterritoriijaid integritehtta maiddái galgá vuhtiiváldot go eamiálbmogiidda juolluduvvo iešmearridanváldi, ja go dát dovddastuvvo, dálle ii automáhtalaččat mana makkár-ge vuoigavuohta eamiálbmogiidda beassat gáibidit eretgaikuma ja mannat iehčanasvuhtii.
Sámelága § 3-8 addá nappo dalle vuoigatvuođa oažžut rávesolbmo
Nuppiin sániin cealkki DMK artihkkala 14
Nuppiin sániin cealkki, de ii ásahuvvo dárkileabbo
Dás oaidná ahte dát stáhtat juo CCPR- ja SESCR-rátifikašuvnna áiggi ledje dan oainnus ahte vuoigatvuohta beassat dahkat ieččanas mearrádusaid, ii dušše leat fámus koloniija diliid vuolde, muhto gullá ráddjekeahttá buot álbmogiidda.
Nuppiin sániin cealkki de lea nu, ahte jos meassa
Jagi 1993 áigge ledje arvatmađi máilmmi alimusdási áššedovdiin dan oainnus ahte eai dušše stáhtadahkki álbmogat, muhto maiddái eamiálbmogat, vedjet galgat dohkkehuvvot vuoigatvuođa subjeaktan álbmotnjulgosa buohta.
Barggus radios geavahan eanaš áigge sámegiela.
Ovddetvahku mus lei illu oassálastit nuortalaččaid Trifon-ávvudoaluide Keväjávrris, gos vihahuvvui nuortalaččaid ođđa rohkosviessu.
Ovddet vahku hálddahusválljagoddi gulai mu guovlluidgárgehanođastusas, ng. ALKU-fidnus.
Ovddetvahku ledjen Helssegis kultuvra ja suvdilis garganeapmi - semináras hubmin.
Ovddetvahku oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii ja dán vahku oassálasten bd-bargojoavkku unnajoavkkoščoakkámii.
Ovddet vahku oassálasten Norgga sámedikki lágidan riikkaidgaskasaš seminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid árbevirolaš dieđu.
Ovddetvahku dollojuvvui vuosttaš eiseváldiráđđádallan lávvarahkadami vuolggasajiin.
Ovddetvahku sámediggi attii cealkámuša LuTU-doaibmaplánas (uhkivuloš luonddutiippaid doaibmaplána).
Ovddetvahku sámediggi ráđđádalai bieggafápmohuksema rávvagiin birasministeriijain.
Name
Vuolle
Maiddái lei dán oktavuođas ásahuvvon nuppelágan vuohki bealuštit veahádatjoavkkuid dađemielde go dakkárat leat oidnosii sajáiduvvan.
Nuppi vuorus jearrá jearaldagaid dan ossodagas geas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru.
Čuojat & jiena
Čuojat jietna- CD: a
A button on a Remote Control
@ label Time units for user- entered numbers
Gearddut skearru
button next to the 'Repeat:' label
Čuojat
Čuojat DVD: a
plug-in-action
Gearddut
Gearddut:
@ item: inlistbox Last day of month
@ action: button
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Gearddut bihtá
A button on a Remote Control
Nubbi tiipa cookies gohčoduvvo sessionscookies.
Čuojat/Botke
previous songStock label, media
& Gearddut beassansáni:
Gearddut čuojahanlisttu
& Gearddut@ option: radio
NAME OF TRANSLATORS
Sáhttá njávkat, cummástallat ja dahkat olu eará somá giktalan dihte goabbat guoimmi.
Nuppiid gudnejahttin ja vuhtii váldin sihke sosiálalaš dáiddut ja stoahkan leat guovddáš sajis árabajásgeassimis.
Nuppiid návddášaneatnamiidda ii manno gárdut rievssahiid.
Dalle oažžu gii beare gorgŋet lávddi ala ja geahččalit geasuhit guldaleaddjiid beallásis.
Title, as in: the title of this item
Čuojat
Čuojaheapmi filtii dannego ii oktage gustojeaddji jietna - dahje videoolggosverrát gávdnui
Gearddut
Gearddut:
Man galle geardduheamit
NAME OF TRANSLATORS
Ruoktu
@ option
Stencils
@ action: button
@ info: whatsthis
@ option: radio recur daily
Geardduhangaskkadat@ info: whatsthis
Gearddut, oktii dahje eanet gearddi
@ info: whatsthis
Geažos áigge leat šaddan gullan dušši lohpádusaid stáhtain min sajádagamet buorideami várás.
@ info: whatsthis
Galle barggu vel gávdnojit:
Sávaldahkan lei, ahte sámegielalaš prográmmat livčče boahtán maid FST:ái dáláža eanet.
Dikšundáhkádus almmuha maid áigerájiid siste eanandiggi dehe guovlu galgá fállat ovttaskassii dikšuma.
Mu sávaldat ii oro šaddame duohtan.
Vuorddehahtti lea, ahte dat gárváneaba vel ovdal geasseluomu.
Sávaldahkan lea, ahte eanet ah 'eanet čoakkámiid sáhtálii dikšut videoráđđádallamiiguin.
Sávaldahkan lea leamaš viiddidit giella- ja kulturbeassedoaimma maid sámiid ruovttuguovllu olggobeallái, muhto jos ruhtadeapmi ii lasihuvvo, de dasa eai leat vejolašvuođat.
Sávaldatlistu
Sávaimet ahte stáhtaráđis dahkkošedje jođánit čovdosat ILO 169-soahpamuša olis.
Sávaimetnai, ahte lága oasseođastus manalii ođđasit válmmaštallamii ja ahte válmmaštallamis birasministeriija gulalii vuđolaččabut Sámi guovlohálddašanviidodaga eiseválddiid ja sámedikki, daningo dovdat diliid.
Mun bukten sávaldaga, ahte barggu álgomuttuin gieđahallojuvvolii SPR:a sajádat, daningo mis lea bárrásiin SPR:s jođus iežas SPR:a barggu gárgehanbargu.
Sávven dieđusge Yle Sámi rádio ruhtadeami lasiheami.
Sávan, ahte muhtin jagi sáhtáleimmet lágidit ávvudemiid ovttas omd. Ruoŧa sámedikkiin.
Sávalin, ahte ruhtadandárbu dugŋojuvvolii omd. nu ahte darfeenergiija vearuhus loktejuvvolii áššái gullevaš dássái.
Sávalin maid, ahte dán jagi munnje bázálii eanet áigi sámi kultuiešstivrema ovddideapmái.
Sávalin, ahte dás boađálii mearrádus jođánit, vai sámedikkis livččii juoga miehtemielalaš muitalepmosiid ON:a sierraraporterijeaddji James Anayai cuoŋománu beallemuttos.
Mun sávalinnai, ahte sámediggáláhkaáššis addojuvvolii bargoráfi ráđđehussii iige almmolašvuohta adnojuvvole iežas politihkalaš oaidninvuogi rievttálažžan dahkamii.
Mun sávan, ahte mannan vahkuid ođđasat bohciidahtále viidáseappotge ságastallama ja suokkardallama EMM:a doaimmas ja dan gárgeheamis.
Sávalinge stáhtaráđis dán ulbmila olláhuvvama duođalaš árvvoštallama, daningo ALKU-fidnu ja ILO 169-soahpamuša ratifiserenbarggu njoahcun eai ovddit sámi kulturiešstivrema ja dákko buohta ráđđehusprográmma lea báhcán ollahuvakeahttá.
Sávalinnai medias veaháš dutki journalismma.
Sávalin sámediggeáirasiid dovdat ovddasvástádusaset ja atnit árvvus bargguset sámi álbmoga ovddasteaddjin.
Sávalin duođaidge, ahte suohkan ii vuolggále vuodjit dušše ovtta ealáhusa beroštumiid, muhto jurddahalalii ollislaččabut oba Eanodaga suohkana, dan imago, lágaid ja boahtteáigginai.
Sávalin fal, ahte NRK sámi radios livččii muhtimin beroštupmi ráhkadit eakti ođđasiid áššiin, mat gusket sápmelaččaid, iige dušše bargat tabloidaaviissaid lágán snuggama ja bostaleami.
Sávvat, ahte evttohus manna čađa, daningo dat čuovvu mearrádusaid, mat leat váldon ođasnuhtti čáhceláhkii.
Mii sávvat ahte ođđa siiddut bálvalit nu sápmelaččaid go maiddái media, virgeoapmahaččaid ja eara ovttasbargoguimmiid buorebut, dadjá Sámedikki hálddahushoavda Juha Guttorm.
Sávvat ohcamušaid vuosttaš sajis elektrovnnalaš rekryterenvuogádaga bokte čujuhusas: www.valtiolle.fi.
giellagelbbolašvuohta. Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas / universitehtas) sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas / universitehtas) sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
Toivomme hakijalta soveltuvaa saamen kielen koulutusta (korkeakoulu / yliopisto), kokemusta vastaavista töistä ja saamelaisyhteiskunnan ja - kielten tuntemusta.
Sávvat buot máilmmi riikkaid, main orrot álgoálbmogat, čuovvut Du ovdamearkka ja váldit Ovttastuvvan Nášuvnnaid julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođain lágaideaset oassin.
Sávvat goittotge čájáhalliid geavahit jiena roahkkadit!
Sávvat maid spirepolitihka ovddideami EU:a dásis nu, ahte sihke spiriid suodjaleapmi ja sámeboazodoalu hárjeheapmi livčče dássedeattus ja ealáhusa hárjeheami suodji lea dorvvastuvvon, ságadoalli Näkkäläjärvi gávnnaha.
- Sávvat galledeamis ollu.
Das váillahuvvo oktiiheivehallan davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain.
dovddahan dáhtu oažžut ovddasteami deaŧalaš láhkalávdegottiide. Gieskadaš ovda
Sávan, ahte ášši suokkarduvvo ođđasit Avvila bálgesis.
Sávan, ahte min čállingottit álggahit ságastallat dán áššis, ja buot hálolaččaide addolii vejolašvuohta bargiidlonohallamii.
- Sávan, ahte dát prošeakta nagodivččii nannet ja ovddidit buot sámegielaid servodagas ja lasihit ovttasbarggu riikka rájáid rastá.
dárbbahit dákkár oppasgálliid ein eanet ja sávan ahte Henrik Barruka addin ovdamearka movttii
Sávan, ahte guoddibehtet iežaideattet mielde dán konfereanssa sáni ja din nuoraid gaskavuođa searvvušvuođa maiddái boahtteáigge go lehpet mearrideaddjin.
Sávan, ahte boatkka blogga čállimis ii váikkut lohkkiid moktii čuovvut blogga fas geasset.
Sávan, ahte olláhuhttit duođalaš ja ealaskas ságastallama das, makkár sámi servodaga mii hálidit, mot bajásdoallat sámi kultuvrra árvvuid ja vuostálastit váldokultuvrra buktin biehtadahkes váikkuhusaid ja vuostálaid bidjama ja mot mii galgat beassat dán ulbmilii.
Sávan, ahte girku doarjjulii iežas osiin sámi mánáid ja nuoraid oktavuođa sámi kultuvrii iežas riekkes- ja rihppaskuvlabarggus nu ahte lágidivččii omd. oktasaš rihppaleairraid sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja ruovttuguovllus orru sámi mánáide ja nuoraide.
Sávan, ahte Köbenhavnna dálkkádatráđđádallamat buktet mearkkašahtti bázahusráddjemiid ja ahte álgoálbmogiid ja suolostáhtaid buktin signála valdojuvvo vuhtii ja duođas.
Sávan, ahte go ášši boahtá riikkabeivviid gieđahallamii, de diehtemeahttunvuohta ii livčče šat šiehku ja sápmelaččat sáhtále luohttit Suoma stáhtii ja riikkabeaiveinstitušuvnna áššedovdamuššii ja vuoiggalašvuhtii.
Sávan, ahte jearaldat lea dušše gaskaboddasaš váibamis lossa ON:a dorvvolašvuohtakampánnja maŋŋel.
Sávan, ahte lassiruhtadeapmi POSKE sámiovttadahkii gávdno fargga, vai bargu sáhttá joatkahuvvat ollesbeaivásažžan.
Mun gal duođaid sávan, ahte sámediggeáirasat oahpásnuvale min ruovttusiidduide ja dohko čohkkejun dihtui.
Sávan, ahte ná duođaid dáhpáhuvvá.
Sávan, ahte dáin ođastusain sáhttit bargat buori ovttasbarggu suohkaniiguin.
n Sávan, ahte Norgga stáhta čatnasa álgoálbmoga sajádaga ovddideapmái ja dorvvasta sámedikki váikkuhanválddi ráđđádallamiin.
Sávan, ahte nuoraidráđi vuođđudeami dehálašvuohta ii báze sápmelaččaid mielain ja medias gáibádusa dahkkiid doaimma suoivanii.
Mun sávan, ahte rávvagat váldojuvvole atnui maid Norggas ja Ruoŧas.
Sávan, ahte prográmmas vuojulduvvo earenoamážit sámiid ruovttuguovllu sámegielaid ealasvuođa doarjumii, eatnigielaset mielde sámegielalaš ja lunddolaš sámegiela giellageavahanbirrasiid doarjumii ja ahte dorvvastuvvo sámegiela oahpahus olles riikkas.
Sávan, ahte oahppat dán áššis ja nannet SPR:a doaimma nu ahte áššiin, mat gusket buot sámedikkiid, geahččalivččiimet vuohččan gávdnat sápmelaččaid oktasaš oainnu ja linnjá SPR:s.
Sávan, ahte mearrádusa mielde oktasašbargu Tukesiin ovdánivččii dakkárin, maid láhkaaddi lea dárkkuhan.
Sávan, ahte mearrádus maid doalvu doaibmabijuide bargo- ja ealáhusministeriijas, ja ahte GDG:a dutkan- ja fitnodatdoaimma erohusat čielggasmahttojuvvoba ruossalasvuođaid ja eahpečielggasvuođaid caggama várás.
Sávan, ahte sámi parlamentáralaš ráđđi ovttas Suoma, Ruoŧa ja Norgga birasministeriijaiguin lágida oalgedáhpáhusa, nd. side-eventa oassebeallečoakkáma oktavuođas sámi árbevirolaš dieđu suodjaleamis.
Sávan, ahte sámi searvvit ja oahppolágádusat válddále iežaset doaimmas fuopmášupmái mot sápmelaččaid árbevirolaš diehtu sáhttá dorvvastuvvot.
Sávan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkanat ja Lappi lihttu celket iežaset eret sierraoaivilis.
Sávan, ahte oaččuleimmet málle duddjojuvvot ja buvttaleimmet dan čuovvovaš dievasčoakkáma gieđahallamii.
sánit nuppástuvvet fargga dahkun ja bastit ovttas buoridit sápmelaččaid vuoigatvuohtadorvvu
Sávan, ahte dát seminára boađusin šaddá aivve ođđalágán vuorrováikkuhus sápmelaččaid, eiseválddiid ja Eurohpá ráđi gaskii, ja diehttelas sáhttit duddjot aivve ođđa bargovugiid gárgehit Eurohpá ráđi barggu ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid.
Mun sávan, ahte boahttevaš sámi parlamentáralaš ráđi doaibmaáigodagas SPR bearráigeahččá rávvagiid olláhuhttima, ovddida daid olláhuhttima ja análii ávvira sámegiel jorgalusaid normeremis.
Sávan, ahte boahtte sámediggeválggain dii, buorit jienasteaddjit, gáibidehpet iežaideattet ovddasteddjiin politihkalaš linnjemiid albmosii ovdal go dahkabehtet jienastanmearrádusa.
Sávan, ahte ođđa searvi dahká lagaš ovttasbarggu maiddái boazodolliiguin.
Sávan, ahte stáhta juolluda jođánit ruhtadeami čielggadusa ráhkadeami várás " Nilla Tapiola ávžžuha.
Sávan, ahte stáhta juolluda jođánit ruhtadeami čielggadusa ráhkadeami várás "Nilla Tapiola ávžžuha.
Doaivvun, ahte áittardeaddji raporta váldo vuhtii stáhtaráđis go dat ságastallá dán čavčča Ilo-soahpamuša ratifiserema birra ", ságadoalli muitalii.
Sávan, ahte Du galledeapmi lea positiivvalaš ovdamearka maid Davvirriikkaid stáhtaide ja dat oaččule Dus ođđa movtta váldit ON:a álgoálbmotjulggaštusa nášuvnnalaš lágaid oassin ja ahte dat giddele iežaset politihkas fuomášumi dasa, mat leat dálkkádatrievdama váikkuhusat álgoálbmogiidda.
Sávan buohkaide midjiide sámediggelahtuide lihku, menestumi,
Mun sávan, ahte jienasteaddjit gáibidit evttohasaineaset maid politihkalaš máhtu - iežaset oainnuid ákkastallama ja bealušteami áššálaččat sámi álbmoga beroštumiid jurddahaladettiin ja nu ahte eai mana persovnnalašvuođaide.
Sávannai, ahte guovllu olbmot livčče aktiivvalaččat váldime beali lávvaráhkadeapmái.
Sávannai, ahte nu máŋggas go fal vejolaš, besset dilálašvuhtii muitalit iežaset oainnuin.
Sávannai, ahte dáin válggain - čalmmis anedettiin ráđđehusprográmma mielddis buktin hástalusaid - sápmelaččat jurddahalale juo ovdal válggaid makkár politihkalaš linnjá sii hálidit ovddidit ja buvttále oainnuset rahpasit ovdan válggaid áigge.
Sávannai, ahte dál geasi áigge Tukes oahpásnuvvá hálddahusrievtti mearrádusaide, gárgehivččii iežas doaimma ja lohpepolitihka hálddahusrievtti mearrádusaid vuođul ja olláhuhttegoađálii dasa lágas mearriduvvon geatnegasvuođaid maid ruvkelága § 38 ja § 50 buohta buori ovttasbarggu mielde sámedikkiin, eiseválddiiguin, nuortalaččaid siidačoakkámiin ja aššáigullevaš bálgesiiguin.
Sávannai, ahte sámi nuorat ja searvvit doarjjule bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ja doaimmale áhpasit dan ovdii, ahte bargojoavkku evttohus dohkkehuvvo.
Mun sávan, ahte sámi nuorat buvttále maid oainnuideaset midjiide davviriikkalaš sámi soahpamuša šiehtadalliide dain áššiin, mat leat sámi nuoraide mávssolaččat.
Sávannai, ahte sámi parlamentarihkkáriid konfereansa addá julggaštusastis vuoimmálaš signála Norgga ja Ruoŧa stáhtii.
Sávannai, ahte SPR álggahivččii oktasaš kampánnja, mii olláhuhttojuvvolii Norggas, Ruoššas, sámi kultuvrras, dan hástalusain, váldokultuvrraid doaimmas sámiid guovdu ja maid galggalii bargat sámi kultuvrra dorvvasteami várás.
Sávannai ahte dán jagi sáhtálin deaivat sámi servviid ja gullat servviid dearvvuođagaid.
Sávannai, ahte dán barggu várás oažžut buriid, ovttasbargonávccalaš, áššedovdi evttohasaid, sihke dievdduid ja nissoniid, nuoraid ja boarrásiid evttohasaid sihke árbevirolaš sámi ealáhusaiguin bargiid, duodjáriid ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiid evttohassan miehta sámi ja dan olggobealdenai.
Sávannai, ahte dii jienasteaddjit guorahalaleiddele makkár sámedikki dii hálidehpet. Dii galggaleiddet gáibidit evttohasain politihkalaš prográmma, oaiviliid, oainnuid ja evttohusaid.
Sávange ahte mii sáhtášeimmet joatkit ságastallama ja jurdagiid lonohallama vel maŋŋá ", Näkkäläjärvi muitalii.
Sávannai dis, buorit nuorat, konkrehtalaš evttohusaid ja doaibmabijuid mot sáhttit earenoamážit doarjut ja dorvvastit sámi mánáid ja nuoraid sápmelaš luonddugaskavuođa ja árbevirolaš dieđu seailuma váldokultuvrraid ja globalisašuvnna čarvestagas.
Mun sávannai dis buorit sápmelaččat oktavuohtaváldimiid sámedikki guvlui, eiseválddiide ja vehádatáittardeaddjái jos fuobmábehtet váilivuođaid sámegielalaš bálvalusain dehe eiseválddiid doaladumis sámi kultuvrra ja sámegiela ektui.
Sávan goitge ságastallamii oassálastiid muitit dan, ahte vaikko bargojoavkku evttohus lea kompromissa, de dat goitge buorida mearkkašahtti ládje sápmelaččaid sajádaga.
Sávvamis dilli šaddá boahtteáigái nuppástuvvat ja Ruoššariika livččii mielde Davviriikkaiguin seammá árvosažžan ovddideamin sápmelaččaid sajádaga álgoálbmogin, geaid eana lea juogaduvvon njealji riikka gaskka.
Sávan sámi nuorain seammalágán doaimmalašvuođa aitosaš boahtte sámedikki institušuvnnalaš nuoraidbarggu hárrái go dan plánemis lea leamaš.
Sávan dán joatkahuvvat dás ovddos ja nu ahte dat šaddá velnai vuoimmálaččabun.
Sávan didjiide veadjima ja movtta bealuštit sápmelaččaid vuoigatvuođaid suohkanis, earenoamážit dan hásttuheaddji eiseváldibirrasis.
Sávan dieđusge ahte dát eavttut ráhkaduvvole, muhto lean hui skeptalaš.
- Duođaid sávan, ahte ovttasbargovuoigŋa sámedikkis nanosmuvvá dál, gávnnaha Sanila-Aikio.
Sávan duođainge, ahte ášši ovdána kongreassas, vai Mexiko dálkkádatčoakkámis leat vejolašvuođat lihkostuvvamii.
suodjeorganisašuvdna, háliida ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdna galggašii
Sávvat buohkaide buresboahtin Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii duorastaga 31.3.2011!
Sávan buohkaide iežan blogga lohkkiide buriid ja ráfálaš juovllaid!
Sávan didjiide buohkaide movtta
Sávan didjiide lihku ja menestumi gilvvus.
Sávan didjiide miellagiddevaš ságastallamiid, buriid mearrádusaid, gáibádusaid midjiide boarrásit politihkkáriidda ja ođđa jurdagiid.
Doaivvu mielde mu blogga lohkkit muossáne beassážiid áigge.
Doaivvu mielde ekosystemalaš lahkonanvuohki álgojuvvo guoskaduvvot viidát maid sámiid ruovttuguovllu eiseválddiid olis eanangeavaheamis ja lávvemis.
Doaivvu mielde evttohus gárvána jođánit, vai dievasčoakkán beassá dadjat áššis iežas lossa sáni.
Doaivvu mielde Nuorta- ja Davvi-Suopma gárgehanbargojoavku, man barggu gieđahallen ovddit bloggastan, oahpásnuvvá professora jierbmás jurdagiidda.
Sávvamis loahppaárvalus vuhtiiváldo Ruošša energiijapolitihkas. "
Doaivvu mielde lávvema bealde soahpamuš lea lohkkojuvvon fuolalaččat čađa ja dán cealkámušhápmosa áigge čoggojun diehtu biodiversiteahttasoahpamušas adnojuvvolii ávkin maid suohkana lávvenfidnuin.
Doaivvu mielde lága olláhuhttin buorrána hálddahusrievtti mearrádusgeavada mielde ja min riektevuogádagamet badjelmeare noađuheapmi nohká.
Doaivvu mielde girdistreaika ii hehtte semináralágidemiid.
- Doaivvun, ahte mii sámedikki bealis bastit ovdanbuktit iežamet oainnuid dáin áššiin nu čielgasit ja vuđolaččat, ahte Suopma viimmat ratifisere soahpámuša.
Doaivvu mielde Moskovas ipmirdit dán dárbbu.
Doaivvu mielde maid Sámi bálges ja eará osolaččat váidálivčče biraslobi mieđiheamis.
Doaivvu mielde vuoigatvuohtaministeriija ovdamearka viidu maid sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai ja oahpahusministeriijai vai dáid ministeriijaid bakte kanaliserenvuloš ruhtademiin sáhttá maid ráđđádallat.
Doaivvu mielde oažžut olu evttohasaid ja miellagiddevaš ja áššiide vuojulduvvi válggaid!
Doaivvu mielde dat šaddá bargojuvvot ovdal geasseluomuid.
Doaivvu mielde čuovvovaš have maid Ruošša sámi nuorat besset mielde konferensii.
Doaivvu mielde dan dillái eat šatta.
Doaivvu mielde dákkár seammalágán čielggademiid ráidu ii dáhpáhuva davviriikkalaš sámi soahpamuša olis.
Mu sávaldat lea, ahte dát bálkkašupmi movttidahttá
Sávvamis dát báhcai bajás danne go bidjet guorus beassansáni.
Doaivvu mielde ulbmil čállojuvvo ráđđehusprográmmii almmá mangelágán heajudemiid haga.
Doaivvu mielde váidálusat dál nogale, daningo duššálaš váidalusaide vástideapmi doalvu sámedikki unnánaš resurssažiid aivve liiggás olu duššás ja doalvu resurssaid midjiide dehálaš lágas mearriduvvon bargguid dikšumis.
Doaivvu mielde sátni olle bellodagaid ja ráđđehusprográmma válmmaštalli ministeriijaid rádjái.
Sávan ahte sáhttit oahppat guhtet guoimmisteamet ja váldit atnui buriid geavadiid árbevirolaš dieđu suodjaleami várás.
Sávvet bures boahtin ON váldočoahkkima mearrádusa dievasčoahkkima lágideami hárrái bajimus dásis, mii lea dovddus álgoálbmogiid máilmmikonferánsan, mii lágiduvvo 2014, ja mii galgá buktit perspektiivvaid ja čájehit lihkostuvvan strategiijaid, mat gustojit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid duohtan dahkamii, earret čuovvut ON julggaštusa ulbmiliid álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái;
Toivo West čállin 5-6 luohkáid eatnigiela oahppagirjjis almmustuvai dál nubbi preanttus.
Toivo West, govat Outi Pieski, gráfalaš plánen Studio Borga / Minna Saastamoinen
TokelauName
Tokelau
Historjjá áiggehan gal leat sáhttán vuovde- dehe bealdosápmelažžan dehe vaikkobe gámasuoidnesápmelažžan iežaset gohčodan joavkkut, muhto danhan mii eat sáhte diehtaga vuođul čielggadit.
cameroon_ departments. kgm
Álkihan gal lea dieđusge dahkat dákkár evttohusaid go bargojoavkkus ii lean oktage birasministeriija ovddasteaddji ja go lohpegieđahallama resurssat stivrejuvvojit eanasin birasministeriija bakte, eai fal bargo- ja ealáhusministeriija bušeahtas.
world. kgm
Almmatge dákkáraš suokkardallamiin jođiha girjjiid vuvdosupmái, oažžu ođđasiid ja mediafuomášumi.
Almmatge dát maid dárkkuha dan, ahte maiddái AHR galgá geahččat speadjalii, daningo dat lea mearrádusastis váldán vuhtii nállevealahankomitea ovddit ávžžuhusaid dakkáražžan analyserekeahttá daid vejolaš boasttoárvvoštallamiid.
Čuoiggaimet goittotge ealu birra jus orui ahte muhtin boazu lei gárgideamen, dalle finaimet jorgaleamen čuoigga ruovttoluotta ellui.
guottehanguovlu = guovlu gos álddut guddet
City in Siberia Russia
City in Madeira Portugal
lea dat, ahte Lappi diggeriekti seaillulii ja dasa laktojuvvolii oba Giemajávrre diggeriekti. Dán
color
City in Arizona USA
ToMEName
EMAIL OF TRANSLATORS
vietnam. kgm
bhutan. kgm
catalonia_ comarques. kgm
hungary. kgm
vietnam. kgm
TongagiellaName
TongaName
Tonga
mexico_ states. kgm
world. kgm
City in Győr- Moson- Sopron Hungary
unit-format
Tool Options, Layers - Brushes _BAR_ Gradientsdock
Tool Options, Layers - Brushesdock
turkey. kgm
City in Kansas USA
usa. kgm
top left corner position for cropping
TOP
Torben Weis
botswana. kgm
italyprovince. kgm
vietnam. kgm
Riekčaneamit
Description
durdnosleagilaččat.
durdnosleagilačča Ruoŧas geain eatnasat orrot Norrbottenis.
Durdnosa boazoeatnamat ássamiid, veahkadagaid ja eanangeavaheami historjá 1700
City in Ontario Canada
City in California USA
City in Connecticut USA
Duorastatiđit oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvui Suoma njealját eananraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dilis ja sohppojuvvui raporteterengeavadiin.
Duorastat
Duorastat
Duorastateahkesbeaivve ja bearjadaga mannen čađa sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija evttohusa ođđa dearvvašvuohtaláhkan ja sámedikki cealkámušhápmosa láhkaevttohusas.
Duorastaga 17.4. lei sámedikki rabas seminára ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin ja sierralágán guovlluguovdasaš hálddašanmálliin Suomas.
Duorastaga 29.3. lea musihka geahčalmasbeaivi, gos válljejuvvo sámenuoraid ovddasteaddji álbmotlaš Nuori Kulttuuri-dáhpáhussii.
Duorastaga rahpen Lappi sosiála- ja dearvvašvuohtadorvvu čakčabeivviid Suoločielggis.
Duorastaga Helssegis lea sámedikki, veahádatáittardeaddji ja mánáidáittardeaddji lágidan oktasašseminára, mii gieđahallá sámegiela ja sámegielalaš oahpahusa 2000-logu Suomas.
Duorastateahketbeaivve leat sámedikki ráđđádallamat meahcceráđđehusain.
Duorastaga musihkkagilvvu báikin lea sullii 400 olbmo Dolla-auditoria, gos geavahusas lea kvalitehta dáfus buorre teknihkka oktan čuovggaiguin ja beavttálmahttinrusttegiiguin.
Ikte duorastaga ordniimet guhkes áigái sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidiid ja sámedikki oktasaščoakkáma.
Duorastaga ledjen bargo- ja ealáhusministeriijas ráđđádallame váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmiliin sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša vuođul, mii datnai gávdno ruovttusiidduin.
Duorastaga čoahkkana Sámedikki stivrra čoakkán vuosttaš geardde luomu maŋŋel.
Duorastaga čavgen Álahedjui Davviriikkaid ráđi ordnen seminárii, man fáddán lea davviriikkalaš ovttasbargu ja sápmelaččat.
Duorastaga mus lea illu rahpat Lappi dáiddamusea viiddes modearna sámi dáidaga čájáhusa Roavenjárggas.
Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta iehčanasvuohtabeaivvi vuostáiváldimii.
Duorastaga prográmmas lea álbmotlaš Miella-beaivi Roavenjárggas, masa buvttán sámedikki dearvvuođagaid.
Duorastaga riikkabeivviid eanan- ja meahccedoallováljagotti gullá mu sámedikki oainnuin ráđđehusa evttohusas fuođđovahátláhkan ja láhkan meahccebivdolága § 87 rievdadeamis.
Duorastaga lean sámedikki ja musealágádusa oktasaščoakkámis Anáris.
Duorastaga lei fas vuosttaš min Sámedikki stivrra čoakkán luomuid maŋŋel.
Duorastaga lei luonddusuodjalangearregiid 8 (j) -bargojoavkku oktasaš meahccebeaivi, masa in sáhttán oassálastit sámi kulturguovddáža vuođđogeađggi muvrendilálašvuođa geažil.
Duorastaga ledjen juo ollen dábálaš rutiinabargguid ollái.
Duorastaga ledjen sámedikki ja Musealágádusa oktasaščoakkámis Anáris, Siiddas.
Duorastaga lei sámedikki ja sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid dán čavčča vuosttaš ovttasbargočoakkán.
Duorastaga ledje Roavenjárggas sámediggelága miel ráđđádallamat meahcceráđđehusain meahccejohtaluslohpemeriin ja Cárbmaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
Duorastaga mus lea oba Vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán Helssegis.
Duorastaga oassálasttán riikkabeivviid birasváljagotti ordnen gulaskuddandilálašvuhtii Anára Siiddas.
Duorastaga dollojuvvo sámedikki stivrra maŋimus čoakkán ovdal geasseluomuid.
Duorastaga dollojuvvui sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán, mii galggai leat maid bargojoavkku maŋimus čoakkán.
Duorastaga dollen sámedikki sáhkavuoru Meahcceráđđehusa láhkaođastusa álggahansemináras.
Duorastaga sámi parlamentáralaš ráđi stivra čoahkkanii vuosttaš čoakkámii Suoma sámedikki jođihanáigodaga áigge.
Duorastaga Sámediggi ráđđádalai Meahcceráđđehusain meahccejohtaluslobiin ja Cármaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas.
Duorastaga sámedikki ovddasteaddjit besse muitalit oainnuset ođđa ruvkeláhkahápmosis Bargo- ja ealáhusministeriijas.
Duorastaga mii sámedikki ságadoallit leimmet riikkabeaivedálus, go sámi áššiid ministtarjoavku gulai min Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Duorastaga Sámedikkis lei gudni oažžut guossin kulturministeriija politihkalaš stáhtačálli Stefan Johansson Anárii.
Duorastaga deaivvadan hohpolaččat riikkaarkiivva njunnoša ja meinet lea hupmat plánejuvvon sámi arkiiva-fidnus Anára kulturguovddáža oassin.
Duorastaga deiven Kanada Suoma ambassadöra ja Kanada oarjedavveterritoriija hoavda ja ságastalaimet Kanada ja Suoma álgoálbmotpolitihkas.
Duorastaga deaivvadin bealuštanministtar Stefan Walliniin Avvilis.
Duorastaga deiven ođđa veahádatáittardeaddji Eva Biaudetiin ja ságastalaime guhká áigeguovdilis sámi áššiin ja sámedikki ja veahádatáittardeaddji doaimmahaga gaskavuođa ovttasbarggus.
Duorastaga bukten sámedikki dearvvuođagaid Roavenjárggas dollojun Miella 2009-beivviide.
Duorastaga Stáhtaráđđi dohkkehii olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami addima Riikkabeivviide.
Duorastaga vuorus lei fas čoakkán Helssegis.
Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja luonddolaččat maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto eanasin kommenteriimet stáhtaid evttohusaid.
@ option Name of the weekday
Torsten Kasch
Torsten Rahn
Torvalds mielas ee. Meahciráđđehus galggašii čuoldásit vuovdimis lasi bálsttáid, go dat dagaha dušše ođđa váttisvuođaid.
Torvalds buvttii ovdan, ahte namalassii stáhtain lea geatnegasvuohta dahkat iežas mearrádusaid.
mat nannejit mearridemiid duođalaš dahje formála vuođu, de dat galgá dan addit
sámiin - erenoamážit sámiid lulimus guovlluin, leat massán sámegiela ruovttugiellan.
Duohtaáššihan lea, ahte mearreáigásaš bargit sáhttet bálkáhuvvot nohkavaš jagi ovddeža unnit ja lea jáhkehahtti, ahte sámedikki addin cealkámušaid vástidanáigi guhkku ja bargu šaddá vuoruhuvvot.
kultuvrras. Duohtavuohta lea ahte sámi guolásteapmi dál lea áitojuvvon ja dađistaga eanet sámi guolásteaddjit leat massán ja ain masset bivdo-vuoigatvuođaid.
Duohtavuohtahan lea, ahte dathan dárbbahit sámegielain buot eanemus doarjaga.
Duohtaáššis dát fidnut lea njoazidan sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvama.
Čujuhus
Duohta
Name
DuohtaQFileDialog
QShortcut
You are about to translate the 'False' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenWidth' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
italy. kgm
romania. kgm
Aiddostahttá ahte Davviriikkat, jagi 1751 lappikodisilla bokte, leat dovddastan sámiid álbmogin mas lea vuoigatvuohta iežas boahttevuhtii almma ahte dalle bidjojuvvon riikkarájit dan hehttejit.
mearkkašit, ahte sámedikkiid gaskasaš ovttasbargui lea earenoamaš dárbu áššiin mat gusket máŋgga riikka sápmelaččaide dahje sápmelaččaide sierra álbmogin, ja dasto mearkkašuvvo ahte dán lágan ovttasbargui lea dárbu maiddái našonalstáhtaid ektui, ja oasálaččat
mearkkašit ahte sápmelaččat leat sierra álbmot, geain lea oktasaš historjá, kultuvra, giella ja árvevierut, ja dasto
mearkkašit, ahte oasit Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa riikkain leat ásahuvvon eatnamiid ala mat gullet sámi álbmogii, ja gos ovdal go riikkat ásahuvvojedje ásse sápmelaččat, ja ahte sápmelaččat danne leat eamiálbmot Suomas, Norggas, Ruoššas ja Ruoŧas, ja oasálaččat
Áššis oaivvilduvvui ahte sámit eai lean duođaštan alddiineaset leat eaiggátvuohta dáidda guovlluide dološáigásaš geavaheami
Celkkiime sierra oaivilisttáme, ahte guovllu ealáhusdoaimma ovddideapmi ii oaččo vuođđuduvvat vuvddiid suvdilmeahttun čuollamiidda.
Sierra oaivileame mielde lea hui čielggas ja ovttačilggolaččat dulkomis, ahte duálamálles lea ruossalasvuohta ja earenoamážit eanangeavaheami dáfus leat juo leame ruossalasvuođat luondduriggodagaiguin ávkkástallama / mátkedoaibmaealáhusa / árbevirolaš ealáhusaid gaskkas.
Celkkiimet maid, ahte sámi guovllu sierrahástalusaid čoavdin gáibida sámedikki nanu oassálasvuođa ja sámi guovllu sierrasárgosiid áššedovdamuša.
Celken, ahte Eanodaga suohkana sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusain lea olu buoridan- ja gárgehanvárri.
Oaivvildin, ahte golmma riikka sámedikkit galget bargat ovttasráđiid ain eanet sámi árbevirolaš dieđu olis, daningo árbevirolaš diehtomet lea min kultuvrramet váimmus.
Dadjen, ahte davviriikkain galggalii sirdásit dorvvastit sápmelaččaid eakti iešmearridanriekti.
Dadjen ságastallamiin, ahte Suomas lea hui nanu sierraágga guovddáža vuođđudeami várás jos Ruoŧŧa doarju Suoma evttohusa: EU:a áidna álgoálbmot lea dan lahttoriikkaid rájiid siste, Ruoŧas ja Suomas.
Gávnnahin ságastan Suoma ja Ruoŧa riikkaid vuostehágu ratifiseret davviriikkalaš sámi soahpamuša ja deattuhin, ahte sámi soahpamuša ii oaččo rahpat ođđa ráđđádallamiidda.
toteudu, koska saamelaisten mielde.
toteudu, koska saamelaisten sámedikki iežas doaimmaid guovddáža oktavuhtii. o Lágiduvvojit vejolašvuođat sámegielat aviissaid ja neahttamedia ovdáneapmái.
Bija atnui
Stock label
layers-action
Deaivá váikko makkára dáin eavttuin
Deaivá buot dáid eavttuid
šuvnna čađaheami ja ovddideami.
ferte gávdnat dakkár iešmearridanortnegiid mat eai gáibit ođđa stáhta vuođđudeami
dat lohpi dasto čađahuvvo.
čađaheapmái.
Ollašuvadettiin guovlluid ovddidanláhka sáhttá fuonidit sámiid kulturiešráđđema ja eastá dan dynámalaš ovdáneami.
Olláhuvvamis mielde láhka easttálii sápmelaččaid suddama suopmelaš kultuvrii.
Ollašuvadettiin ruovdegeaidnooktavuohta Suoma ja Norgga bokte váikkuhivččii golmma riikka sámiide, sámekultuvrrii, luonddu máŋggáhápmásašvuhtii ja boazodollui.
Jos vuoittu máhcaheapmi šattalii duohtan, de das čuovole eanet ah 'eanet vuovdečuollamat, mat fas doalvvule vuođu sámiid ávnnaslaš kultuvrra, eandalii bohccuiguin bargama, doaibmaeavttuin.
Olláhuvadettiinis bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuš doalvvulii dasa, ahte sápmelaččaid suddadanpolitihkka jođálnuvalii.
ja gáibidit vuoigatvuođaideamet olláhuvvama.
olmmošvuoigatvuođaid olláhuvvan.
Čađaheapmi: Lagašoahpahus, bagaduvvon bargobádjebargu ja oahppanbargobihtát.
Čađaheapmi: Lahkaoahpahus, bagaduvvon bargobádjebargu ja oahppanbargobihtát.
Čađaheapmi: Lagašoahpahus, bagaduvvon bargobádjebargu ja oahppanbargobihtát.
Boolalaš
Duohtavuohtaárvoráidu (TRUE dahje FALSE)
Duohtavuohtaárvu (TRUE dahje FALSE)
keyboard label
Miesse-geassemánu molsašumis dollojit boazočoahkkimat ja badjeolbmot ordnejit dálvelámboriid ja bidjet daid čavčča rádjái rádjui.
MiesEthiopian month 9 - ShortName
Miessemánnu
Miessemánnu
Miessemánu álgogeahčen sámediggi ja vuoigatvuohtaministeriija doallaba sámediggelága 9 § miel ráđđádallamiid sámediggelága ođasnuhttimis.
Miessemánu loahpa rádjai stuorámus oassi misiin lea riegádan.
Dán mánu beallemuttos alga New Yorkkas álgoálbmogiid bissovaš foruma čoakkán.
Ethiopian month 9 - LongName
miesEthiopian month 9 - LongNamePossessive
miesEthiopian month 9 - ShortNamePossessive
miessemánu
Mies
City in Haute- Loire France
City in Iowa USA
to view revision A
City in Rhode Island USA
City in Jeju Korea
TOYO
T- báideárkkat
TPE
TrackMan Live
SPR guoddá fuola das, ahte stáhtat eai leat vel juksan ulbmilis bissehit luonddu máŋggalágánvuođa maŋosmannama jagi 2010 rádjai.
Tragikomihkalaččamus suohkanhoavdda dieđáhusas leat dat, ahte son čuoččuha Meahcceráđđehusa ja birasministeriija dulkot vearrut biodiversiteahttasoahpamuša.
Name
Name
Transfer State: Finished
Transform handle tip
Translate this to 'yes' or 'no' (use the English words!) depending on whether your language uses Sentence style capitalisation in GUI labels (yes) or not (no). Context: We get some backend strings in that have the wrong capitalizaion (in English, at least) so we need to force the first character to upper- case. It is this behaviour you can control for your language with this translation.
Translators: Inch
Gerund
City in Michigan USA
italy. kgm
slovakia. kgm
City in New Jersey USA
great- britain_ counties. kgm
mexico_ states. kgm
mongolia. kgm
puertorico. kgm
portugal_ regions. kgm
usa. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
bulgaria. kgm
City in Newfoundland Canada
great- britain_ counties. kgm
liechtenstein. kgm
zambia_ provinces. kgm
waters_ world- class. kgm
liechtenstein. kgm
object name (optional)
Trigonometrija
TriG RDF- dokumeanta
Trillian
City in Colorado USA
Trinidad ja Tobago dollar
Trinidad ja TobagoName
Trinidad ja Tobago
Trinitron
mexico_ states. kgm
waters_ world- class. kgm
colombia. kgm
india. kgm
greece_ prefectures. kgm
zambia_ districts. kgm
catalonia_ comarques. kgm
world. kgm
TristanName
Troff MandocLanguage
City in Quebec Canada
Bostaleapmi orru leame hui bivnnut riikkabeivviid ektui sámi láhkafidnuid gieđahallamis ja maiddái máŋggas suomagielalaš mediain leatnai váldán kritihkaheamit dáid bostaleddjiid / trollejeddjiid dieđuid vuostá gitta nu daddjon journalismma ovdavuojániid rájes.
norway. kgm
russia_ subjects. kgm
france. kgm
norway. kgm
City in Nova Scotia Canada
Tropalaš ivnnit
TrophyGenericName
City in Nova Scotia Canada
City in New York USA
City in Ontario Canada
Name
TRUE () dieđiha TRUE
OT means OpenType
Stencils
Stencils
TRUNC (árvu; presišuvdna)
trust level
City in New Mexico USA
Chad
ČadName
manipur. kgm
world. kgm
ChamorrogiellaName
star name
Name
Čeahka koruna
ČeahkkaName
Čeahka republihkka
Čehkagiella
world. kgm
Čeahkkalaš@ item Spelling dictionary
ČehkagiellaName
Name
russia_ subjects. kgm
ČečeniagiellaName
star name
TsongagiellaName
Ja dákko oažžu maid oaidnit movt CERD cuigguda Ruoŧa;
konvenšuvdna mearrida. ØSK artihkkal 13 siskkilda mearrádusa mii ulbmáda
TSS-soahpamuša 1 artikla maiddái dáhkida iešmearridanvuoigatvuođa.
TSS-soahpamuša suodji ovdána
TSS-soahpamuš
ollašuvvet almmá mange vealaheami haga " náli, liikeivnni, sohkabeali, giela, oskku,
ollašuvvet almmá mange vealaheami haga "náli, liikeivnni, sohkabeali, giela, oskku,
ØSK 2 nr. 2 nanne ahte stáhta lea geatnegas dáhkidit ahte ØSK nannen vuoigatvuođat
ChuvashgiellaName
TswanagiellaName
dD
DD
pDMinute
DD. MM. SS. pD. MM. SSsome reasonable date formats for the language
process heading
ruovttuguovllu olggobealde.
City in Georgia USA
City in Arizona USA
City in New Mexico USA
Vai galgá sáhttit ohcat doarjaga dárbbaha erenoamáš doavttirduođaštusa gos doavttir čilge dávdda ja doaibmahehttehusa.
Doarjaga rehkenastima vuođđun lea govttolašvuohta ja ovttaveardásašvuohta.
Doarjaga mearri vuođđuduvvá sámeguovllu bálgosiid ollašuvvan rehketdollui boazodoallojagis 2007-2008.
Doarjja njuolggadusaid oaidná láhkaásahusas (2005:765) nášuvnnalaš unnitloguid stáhtadoarjaga birra.
Doarjaga ruhtadeapmi lea nohkan dábálaččat gaskan iige buot hálideaddjiide ja doarjjaeavttuid deavdi ohcciide leat sáhttán mieđihit ruhtadeami.
Doarjaga oažžuma eavttut ja eanemusmearit galget dieđusge dárkket meroštallojuvvot.
Doarjaga dárkkuhussan lea buhttet guođoheamis boahtán badjelmearálaš boaldámuš- ja reaidogoluid.
Doarjaga dárbu sáhttá boahtit dalle, go máná šaddandilit leat áitaga vuolde dahje eai dorvvas su dearvvašvuođa ja ovdáneami.
Go TVL galgá váldit mearrádusa doarjjaruđain dat gehččet addágo dálkkas ávkki mii vástida golu doarjut dan doarjjaruđain.
Dorjojuvvo sámegiela geavaheami lassáneapmi.
Name
Dorjojuvvon govvenapperáhtat
file filter
Name
Dorjojuvvon deaddomihtut: Pa (Pascal), atm (áibmogeardi), mmHg (man galle mm eallisilba), psd, Torr.
Dorjojuvvon standárddat
Dorjojuvvon & sisaformáhtat
& Dorjojuvvon fiilašlájat:
Dorjojuvvon effeaktamihtut: W (Watt), HP (heastanávccat), PS (Pferdestaerke).
Name
Tugrik
& Duháhiid earromearka:
Duháhiid earru:
Jagi 1977 Anárašgiela searvi vuođđudii giellabeasi (kielâpiervâl). Dalle nuoramus giellageavaheaddji lei nuppelohjahkásaš.
Name
Borggat ja buollašat eai leat stoahkama hehtten ja bargguidege lea oassálaston dego stoahkama mielde.
oaidnit, ahte sápmelaččat ožžot allagit árvvus adnon dáiddariid ođđa
Constellation name (optional)
Doarjja lea mieđihuvvon ásahusa fápmui boahtima maŋŋá Lapin Kansai, mii buvttada sámegielat ođđasiid sihke deaddiluvvon aviisii ja fierbmái.
Doarjaga galggalii oažžut guođohanbeivviin miehtá jagi.
Válggaid olis lea gal ohccojuvvon doarjja riikkaidgaskasaš arenain ovdalnai, muhto in muitte, ahte Suopma livččii julggaštuvvon goassige ovdal stuoraváldin.
Dat sáhttá oažžut jus ovdamearkka dihte leat báidninvahágat bániin.
Dat bátnedikšu mii gullo dasa lea iskamat, eastin dikšu, gieđahallan bátneluovvanandávddas, ruohtasdeavdimat ja geassimat bániin.
Tukes ii leat evttohusaide miehtan.
Tukes ii leat ná dahkan.
Tukes ii leat dasa miehtan.
Tukes ii leat miehtan ordnet šiehtadallamiid.
Tukes ii leat dása miehtan.
Tukes ii leat doaibman áššáigullevaččat, iige leat doaimmahan gáibiduvvon dokumeanttaid.
Tukesa mearrádusat ledje háldahusrievtti mielde lága vuostá, daningo lága § 38 ja § 50 eaba olláhuvvan lohpemearrádusain.
Tukes ja lobiid ohccit leat guoddalan mearrádusain alimus hálddahusriektái ja proseassa lea vel gaskan.
Tukes ja lohpeohcci váide mearrádusain AHR:ai.
Tukes (dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádus) lei bivdán sámedikki oainnu ruvkelága 38 § olláhuhttimis, mii guoská lohpeárvvoštallama sámiid ruovttuguovllus.
Tukes lea maid dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki ruvkelága gáibidan vuogi mielde.
Tukes lea dán rádjái mieđihan buot ohccojun lobiid sámiid ruovttuguovllus almmá dan haga ahte lága § 38 livččii olláhuvvan.
Tukes lea dahkan lohpemearrádusaid gulakeahttá sámedikki lága geatnegahttin vuogi mielde.
Tukes lea jeavddalaččat sádden sámediggái cealkima várás ruvkelága miel lohpeohcamušaid, mat eai deavdde ruvkelága 34 §:a geatnegasvuođaid, eaige ohcamušas leat dárbbatlaš dieđut, vai lohpi sáhtálii mieđihuvvot.
Dakkár oaivilat, mas mu oainnut ledje ožžon doarjaga, eai ođđasiidda dohkken.
sweden. kgm
georgia. kgm
Leanastivra Stockholmma leanas ja Sámediggi
Stockholmma leana leanastivrras ja Sámedikkis lea oaivevástu buohtalastit ja čuovvut mot Ruoŧa minoritehtapolitihkka čađahuvvo riikkas.
Leanastivra Stockholmma
Stockholmmas dollejin Berliinna guvlui Suoma ja Duiskka olgoáššiidministeriijaid ordnen seminárii árktalaš guovllus.
world. kgm
Doarjja ii oaččo lasihit byrokratiija, muhto doarjaga ohcama ja doarjaga bearráigeahčču galgá vuođđuduvvat dáláš ruhtadoallovuogádahkii ja vuodjinbeaivegirjjiid atnui.
Doarjaga sturrodat ja viggamuš molsašuddá sierra leanaid gaskkan ja áiggi ektui, dat lea sorjavaš das makkár resurssaid ja sierra doaimmaid ráđđehus lea addán leanii.
Doarjagat galget veahkehit leana fitnodagaid oažžut guhkesáigásaš gánnáheami ja ovdánumi.
Duvddav
Duvddaveatti lihkahemiin oažžu duodjái háliduvvon hámi.
Doarjjabáikeevttohus orru leame oalle jallas fidnu.
Doarjja dagalii maid vejolažžan sápmelaš boazodoallomálle ja dan árbevieruid seailuma boahtteáiggenai.
doarjjabálvalusat
giittus gullá mu doarjjajovkui vuoiŋŋalaš ja politihkalaš doarjagis, ja buot dan baggus, man lehpet
Beassansátnegaskavuorká doarjjaName
Doarjja galggalii juolluduvvot máŋgga háve jagis ja maiddái ovddalgihtii, dego eanandoalu doarjjavuogádagas lea juo vejolaš.
Antivirusdoarjja
ja dávvalat sihke muhtin gulahusat, skovit ja mearrádusat.
oktavuođas galgá vuhtii váldojuvvot ahte joatkevaš beassan daidda sáhttá leat eaktun
juvvot.
vuoigatvuođa doaladit iežaset iešvuođalágis. Olbmonamat leat nugo giella ja kultuvra
dáfus lea ahte dat galget gudnejahttojuvvot ja ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta
ráhkaduvvot ja daid anolašvuođa galgá destet, muhto ferte muitit ahte álgoálbmotkultuvrra ja
galgá leat dansullasaš geatnegasvuohta sámiide maid, guđet árbevirolaččat leat
govttolaš árvvoštallama vuođul.
iežaset riikkalaš lágaid vuođul, galget gudnejahttit, seailluhit ja bisuhit álgoálbmogiid
bázahusaid máhcaheamis ja vejolaš hávdádeamis.
árbevieru. Iskojuvvot galgá nugo ILO-konvenšuvdna nr. 169 artihkkal 8 čujuha.
hálddašanváldi leat lága vuođul.
ávžžuhusa vuođul vuostáiváldit sámedikkiid ovddasteddjiid, vai sii sáhttet čilget
ja opmodatriektin, sámedikkiin galgá leat vuoigatvuohta leat mielde mearrideamen guovlluid almmolaš hálddašeami artihkkala 16 mielde, nugo oidno artihkkalis 34 ja
doaibmabijuid sámi báikegottiid ávkin.
ealasin. Mii galgat doaimmasteamet bastit duvdit, ovddidit ja ráhkadit dakkár vejolašvuođaid, ahte
vurkkodanháldui, mii fuolaha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja dat golbma sámedikki ožžot
mearriduvvot lágain.
sámi kultuvrra gávppálaččat, ožžot vejolašvuođa váikkuhit doaimmaide ja oažžut
Erenomáš ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit
Vuolši lea goruda vuohki bealuštit iežas.
Boađe geahčadit erenomáš gávdnosiid!
Boađe geahčađit erenomáš gávdnosiid!
Boađe guldalit, juohkit iežat oainnuid, vásáhusaid ja visioid sámegielat oahppamateriálain.
Boahtit giehtadallat ášši SPR:a stivrra čuovvovaš čoahkkimis cuoŋománus ja sávvamis oažžut dalle válmmaštallanbarggu bures álgui ", Näkkäläjärvi muitala.
Boahtit gieđahallat raportta sámi ruovttuguovllu bálgesiid boazoisiđiid ja sámedikki oktasaščoakkámis, ja áinnas iežamet beroštumiid goziheamis ja doaimmasteamet.
Mii váldit fargga oktavuođa sámeguovllu bargoaddiide ja mii giitit buohkaid ovttasbarggus.
Boahtit doallat SPR:a stivrra čoakkámiid álohii ovdal davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiid.
Mii boahtit sihkkarit joatkit ságastallanveahki ja skuvlejumi.
Áiggon ovddidit sámi duodjáriid dárbbuid ja váldit dan maid vuhtii sámedikki barggus.
Boađán evttohit, ahte jahkásaš dovddastusbálkkašupmi livččii Sámi Duoji searvvi válljen duojára dehe dáiddára friddja dáiddaduodji, mii galgá čalmmustahttit sámi kultuvrra riggodaga Suomas.
Áiggon evttohit, ahte sámi nuoraid konfereanssa julggaštus váldojuvvo vuhtii sámi parlamentarihkkáriid konfereanssa julggaštusas.
Áiggun geavahit áššis bargoortnega mielde ng. váldinvuoigatvuođa ja bivdit hálddahusa álggahit ášši válmmaštallama ja ruhtadeami ohcama ja doalvvun ášši sámedikki stivrra gieđahallamii.
Boađánnai evttohit, ahte
Boađánnai ovddidit min áššedovdilávdegoddái, kulturlávdegoddái, ahte dat válmmaštallá álgaga soahpamuša ratifiserema várás.
Válddán ášši ovdan čuovvovaš SPR:a stivrra čoakkámis.
Boađán Ruoŧas lullisápmelaččaid guovllus unna gilážis man namma lea Hemavan.
Boađán dás beassat ovddos - dat lea bággu - muhto mii dáhpáhuvvá boahtte buolvvaide?
Boađán doalvut ášši čuovvovaš stivrra čoakkámii ja stivra galgá suokkardit áigugo dat doalvut ášši viidáseappot riikkaidgaskasaš riektái - ON:ii dehe Eurohpá Ráđđái?
Áiggon doalvut čuovvovaš sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivrra čoakkámii evttohusa, ahte SPR attálii ávžžuhusa ON:a sierra orgánaide, Ruošša stáhtii ja davviriikkaid olgoáššiid ministeriijaide RAIPONa doaimma dorvvasteami várás ja Murmánskka guovllu sápmelaččaid organisašuvnnaid doaimma dorvvasteami várás.
Doalvvun UNESCO čoakkáma ávžžuhusaid diehtun sámedikki orgánaide ja maiddái Suoma stáhtii ja earenoamážit bidiversiteahttabargojovkui.
Ii sáhttán dohkkehit sisaboađi klientta:% 1
Boahtte ráđđehusprográmmii galggaliinai oažžut konkrehtalaččat ulbmiliid iige dušše viggamušaid.
Boahttevaš sámi giellaláhkačielggadeami várás galggašii dutkat vejolašvuođa ovttastahttit ovttaveardásašvuohtalága ollašuvvama ja sámi giellalága ollašuvvama čuovvuma sámiid ruovttuguovllus.
boahtteáigái,
boahtteáiggisge.
Boahttevuođas omd. ruvkke vuođđudeamis Nunavutii mearrida Nunavuta ruvkeministtar, go vel dál das mearrida Kanada ruvkeáššiid ministtar.
Boahtteáiggis leage sávaldahkan, ahte Sajosis beassat geahččat máŋggaid sámedáiddáriid ja duojáriid bargguid.
Boahttevuođas sámemusihkkaoahpahus juohkása oahpaheaddjiid oahpaheapmái ja oahppiid oahpaheapmái.
Boahttevuođas mu sápmelašvuohta oidno seammaláhkai árgabeaivve barggildemiin go dálge: gielas, mu dadjamušain ja ideologias.
BoahtteáiggisThe amount of time since last played
Boahttevuođas sávašin ahte astoáiggedoaimmain boađášii munnje ámmát vaikko iežan fitnodaga bokte.
boahtteáiggisteamet dehege sámimánáin ja - nuorain sihke historjjásttámet ja dálážisttámet,
Sávan ahte mis livčče boahttevuođasge buorit eallima eavttut dáppe davvin.
Boahtteáigge árvu
Loahppaárvu (FV)
Loahppaárvu (eavttolaš)
Loahppaárvu (eavttolaš)
sáhtán hui čielgasit oaidnit, ahte dis nuorain lea boahtteáigi ja sáhttit
Boahttevuohta lea ná nuorra agis vel duođaid rabas.
Boahttevuohta lea čuovgat.
oažžu ovddasvástádusa iežas boahtteáiggi ovdáneamis.
ovddasvástádussan iežas ovdáneami boahtteáigái,
Dán sámedikkiáigodagas šaddat vástidit hui
Dán sámedikki áigodagas sámediggi galgá doaimmastis vástidit nuppástuvvi
Boahtte sámedikkis lea stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte ráđđehusprográmma girjemat olláhuvvet ja hálidan maid iežan bakte leat atnime ávvira das, ahte girjemat dahkkojit duohtan - jos jienasteaddjit dan hálidit.
Boahtte sámedikkis bohtet olu dehálaš áššit mearrideapmái.
Boahttevaš ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ja maiddái nannet sámenuoraid identitehta nuo-raidbarggu bokte.
Boahttevaš nuoraidráđi bargun šaddá jáhku mielde maid sámi mánáid ja nuoraid dáiddadáhpáhusa lágideapmi.
Boahtte sámediggi galgá evttoheamit váldit njunušfidnun válgaortnega ođasteami.
Ođđa sámediggi galgá duođalaččat suokkardit leago sámedikki sosiála- ja dearvvašvuohtalávdegoddi rievttes orgána juolludit ja bearráigeahččat ruhtadeami, mii guoská sámegiela ealáskahttima.
Boahtte jagi áigge iešguhtenai sámedikki lahttu galgá suokkardit vuolgágo šat evttohassan sámediggeválgii.
Boahtte riikkabeaivveválggat bohtet mearridit maid dan, mot sápmelaččaid riektesajádat gárgana ja noađđádago Suopma riektestáhtan ovddasvástádusas riikkaidgaskasaš geatnegasvuođainis seamma ládje go Suoma ovddit buolvadagat leat noađđádan iežaset riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaineaset.
Comment
Comment
Boahtte válggat leat hui dehálaččat ja válggat bohtet mearridit ođastuvvago sámediggi ja gárganago sámi kulturiešstivren ja politihkalaš kultuvra.
Boahtte jahki lea maŋimus dán válgaáigodaga sámedikki doaibmajahki.
Ii sáhte lasihit boahtti dáhpáhusaid kaleandariid. Ii mihkiige rievdaduvvo.
Boahtte sámedikki lahtut galget leat gievrrat ja eaige galgga sparggehit go ovddidit sámiid vuoigatvuođaid vaikko unna muhto rigearas vaššelihkadusat viggetnai deaddit.
Ii sáhte ohcat dáhtonat boahtteáiggis.
Raporttas gávnnahuvvo boahtteáigge hástalussan, ahte sámi kultuvrra, eallinvuogi ja boazodoalu boahtteáigi galgá dorvvastuvvot dálkkádatrievdama čuovggas.
Boahtte jagiid sámi guovllu skuvlenfálaldatnai boahtá sihkkarit lassánait ja sávvamis sáhttit geasuhit nuorra sápmelaččaid maid lulde deike oahpu gazzat.
Dolla
Bohten sámediggái ulbmiliin duddjot sápmelaččaide buoret boahtteáiggi, muhto riikkabeaivvit lea dahkan dáid ulbmiliid duššin.
Color name
Buori áiggis galggašii šiehtadallojuvvot movt Davviriikkaid sámekonvenšuvnna válmmašteapmi formálalaččat galgá meannuduvvot iešguđetge sámedikkiid ja stáhtaid bealis, ovdal go álget gieđahallat iešguđet konvenšunartihkkaliid sisdoalu.
Dulkkas lea jávohisvuođa gáibádus, dat mearkkaša ahte dulka ii oaččo guođđit dieđuid dus du lobihaga.
mearkkašumi álgoálbmogiid vuoigatvuođaide.
mearkkašumiin maid vuođđun bidjá suopmelaš vuođđolága 17 §, ja ON
Jos čuožžila riidu dakkár šiehtadusa ipmárdusas dahje geavaheamis, de goabbáge
Dávjjimus dikšubargoveahka várre dulkka.
Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna (ca 1 sida)
Eai jorgal čállojuvvon informašuvnna
DULKKAT: Mii ortnet dárbbu mielde maid simultanadulkkait.
Dulkkat jorgalit eanas dáhpáhusain beare dan mii dadjo, eai čállojuvvon deavstta.
Tulkkat bargame.
Veagas ja ustibiin geat dulkojit ii leat jávohisvuođa gáibádus.
Muital ahte dárbbahat dulkka go várret du gálledeami.
Čoahkkin dulkkain sáhttá dáhpáhuvvat máŋgga ládje:
Dulka:
Dulka galgá jorgalit dan maid dikšubargoveahka dadjá nu ahte don ipmirdat informašuvnna ja sáhtát váikkuhit du dikšumii (länk till patientlagen).
Dulka sáhttá leahkit mielde čoahkkimis dikšubargoveagain.
Dulka sáhttá oassálastit čoahkkimis skájantelefovnna bakte.
ratifiseren. Norga ja Ruoŧŧa eai leat vel ratifiseren beavdegirjji.
Njuolggádusaid mielde riikkadási dáhpáhussii lea vejolaš sáddet ovtta sámenuoraid ovddasteaddji (omd. joavkku).
áššehaš boahtá gáibidit sámegielalaš bálvalusaid, eai álggaleage smiehttat gos dulkka gávdná ja
Buvtta
Geardun
Boađuid lassáneapmi boahtá váldoáššis sámedikki válggain ja daid sierranasruhtadeamis.
Boađus das lea earenoamáš hip-hopa, lávdedáidaga, mayakultuvrra ja sámekultuvrra seaguhus.
Boađus
Boađus ferte álot árvvoštallot makkár váivvit leat ja maid eará dutkamat čájehit.
Iskkusvástádusa ferte álo veardidit makkár váivvit olbmos leat ja maid eará dutkamat čájehit.
Bohtosat vurkejuvvo fiilii this is the label for the name textfield
Ii lean vejolaš vurket bohtosiid.
Bohtosat geavahuvvojit earet eará čuovvut barggu birasulbmila ektui muhto maid áican dihte ođđa birasáitagiid.
Boađus
= calculator button
Olggosdáhtaohcu ii gávdno.
Čakča ja giđđa
Olggosformáhtta:
Čálit@ action
"executing object" action
Čálit juolgeteavssta
Back of the flashcard
Čálit dálá dokumeantta
Vacuum Defs" means "Clean up defs
Čálit
Čálit
Čálit DOM- muora STDOUT: ii
Čálit ránesivdnin
Dušše čálit ja heaittit
Čálit & plakáhta
ČálitGuovtteGeardd
NAME OF TRANSLATORS
Mánueall čálus duogábeallái
ČálitOktii
Sádde olles dokumeantta fiilii
Sádde olles dokumeantta standárd- olggosii
Čálit govaid
" Čálit govaid " Jus merket dán bovssa, de govat HTML- siidduin čálihuvvot. Čáliheapmi ádjána guhkkit áiggi ja geavaha eanet leahkka. Jus it merket bovssa, de čálihuvvo dušše HTML- siidduid teaksta.
Čálit bovssa mii čájeha dokumeantašlája typográfalaš njuolggadusaid, nugo lea meroštuvvon dálá syntaksamerkemis.
Čáliheamen
Tandemčáliheapmi
@ info: whatsthis
Čálit dokumeantta.
Čálit dokumeantta Láseš ihtá gos šáhtát mearridit heivehusaid, nugo galle máŋgosa ja makkár čálán geavahuvvo. Dát láseš addá vejolašvođa geavahit erenoamáš čálihanbálvalusaid KDE: s, nugo ráhkadit PDF- fiilla dokumeanttas.
" Čálit oaivelinnjá " Jus merket bovssa, de čálihuvvon HTML- dokumeanttas šaddá linnjá juohke siiddu oaivvis. Dat čájeha dáhtona, čálihuvvon siiddu čujuhus ja siidonummir. Jus boksa ii merkejuvvo, de ii čálihuvvo dákkár linnjá.
Raised (HINT: for Frame Shadow)
Čálit čájehanmuora STDOUT: ii
Čálit & linnjánummiriid
Čálit & typográfalaš dieđuid
Čálit geahččalansiiddu
Čálit% 1Status Position
Čálit fiilii
Čálit fiilii:
Čálit dálánaga
Čálit ivnniid ránesivdnin
Čálit čáhcemearkka
Gášvvit dihkkendieđuid
Čálit oaiveteavstta
Čálit oaiveteavstta
Čáliheapmi
Čoallu
Čoallu:
Čálihanšládja
Olggosdáhtáid deikke
Bohtosiid árvvoštallan addá dehalaš dieđuid earret eará das, mo erenomážit bálkáheami divvu mekanismmat doibmet ja gokko lea ovddidanmunni.
Badjerádji & bohtosat
Olggos
Olggosdáhta dása:
Čáliheamen dokumeantta:% 1
Čáliheamen
Čáliheamenprint operation status
Olggosfiila
Olggosdoaibmanvuohki
& Siidočoakkáldat:
Čálihuvvon
Maŋemuš čálihuvvon:
Ii gávdnan stivrrana% 1 čálánii.
Ii sáhte viežžat gustojeaddji stivrrana% 1 čálána várás.
Ii leat stivrran meroštuvvon dien čálánii. Dáidá leat oktageardánis čálán.
Ii sáhte rievdadit čálánheivehusat% 1 várás.
Ii sáhte rievdadit čálándili% 1.
Čálihanbarggut dása% 1
Čálánheivehus
Čálán heivehusat
Heivet čálána
Čálán- IP
Čálángarraskearru - molssaeaktu
Čálána garraskearru
Čálángarraskearru
Čálánmálle
Čálánmálle:
Čálánmuitu
Čálánmuitu - molssaeaktu
Čálánnamma:
Dálá čálána heivehusat
Dálá čálánheivehus
Dálá čálánheivehusat
Čálánprográmmaid veršuvdna
Čálána standárda
Čálána standárdheivehusat
Čálánstandárda
GhostScript
Stivrranstandárda
Ii sáhte rievdadit čálániešvuođaid. Meattáhusdiehtu gieđahallis lei:% 1
Čálánmolssaeavttut
Čálána bábirsturrodat
Siskkildas čálánis
Čálánsilleheivehusat
Čálánsilli
Čálánčuokkisčoahkku
Čálángeahččaleapmi
Ii sáhte viežžat čálándieđuid. Meattáhusdieđu čálihanvuogádagas:% 1.
Ii sáhte viežžat čálándieđuid. Meattáhus mii vuostáiváldui:
Čálánšládja:
Čálánmuitu oktiibuot
Čálánat
Čálánat KDE čálihangieđahalli lea oassi KDEPrint: as, mii lea lakta dan albma čálihanvuogádahkii operatiivavuogádagas. KDEPrint geavaha čálihanvuogádaga ja lasiha dasa veaháš doaimmaid. Čálihanvuogádat gieđaha gargadusaid, sillendoaimmaid ja hálddašanbargguid (nugo lasihit čálána, vuoigatvuođaid, jna.) KDEPrint: a čálihandoaimmat rivdet das gitta makkár čálihanvuogádat gávdno mašiinnas. KDE čálihanjoavku neavvu ahte KDEPrint doaibmá buoremus ovttas CUPS čálihanvuogádagain. NAME OF TRANSLATORS
Čálánstivrran
Čálán
Čálán:
Device kind
Čálán man ovddas barggut jearahuvvojit
Čálándivvojuvvon
Čálánskearru
Name
Ii sáhte viežžat čálánlisttu.
Vállje čálánmálle
Čálán lea ráhkaduvvon, muhto čálihanduogášprográmma ii sáhttán álgit ođđasit.% 1
Name
Ii sáhte meroštit čálána% 1 standárdan.
Ii sáhte geahččalit% 1 čálána.
Čálán ii gávdnon.
Ii sáhte ráhkadit čálána.
Ii sáhte geahččalit čálána:
Čálán / báiki gos čáliha
Čálánreaiddut
Čálihanustitlaš modus (čáhppes teaksta, ii duogáš)
OvdačájeheapmiArgument is application name
Ovdačájeheapmi
QPrintPreviewDialog
Stock label
Ii sáhttán viežžat ovdačájehanoasi
El- rávdnjegieđahallanmohtorComment
ČálihangieđahallanholgaNAME OF TRANSLATORS
Čálihangieđahalli
Čálihangieđaheapmi dábálaš geavaheaddjin Muhtun čálihan gieđahallandoaimmat gáibidit hálddašeaddji vuoigatvuođaid. Geavat " Hálddašandilli " boalu dás vuolábealde álggahit dán reaiddu hálddašanvuoigatvuođaiguin.
Čálihansevdnjodat
Čálihankvalitehta
Čálihangaskkadat
QPrintPreviewDialog
Siidu bajásQWebPage
Siidu gurutguvluiQWebPage
Čálihansturrodat
Čáliheapmi
Čáliheapmi filtii
Ii sáhte ráhkadit čálihanláseža.
Čálihanvuogádat
Čájet čálihanvuogádagaName
Olggosortnet
Gárgadas
Ii sáhte ráhkadit gárgadasozu% 1. Dárkkis ahte dus leat vuoigatvuođat dan dahkat.
Ii sáhte ráhkadit gárgadasozu% 1% 2 čálána várás.
Ii sáhte váldit gárgadasozu% 1 eret. Dárkkis ahte leat čállinvuoigatvuođat dán ohcui.
Ii sáhte bidjat rievttes beassanvuoigatvuođaid% 1- gárgadasohcui% 2 - čálána várás.
Ii sáhte čállit stivrrančatnojuvvon fiillaid gárgadasohcui.
Gárgadasheivehusat
Gárgadasšládja:% 1
Olggoslođa
Čálihanovdaneapmi
Čáliheapmi: Ovdaneapmi
Čálihanulbmil
Čálihansturrodat:
image-action
Čálihangohččun:
Čálihankvalitehta
Olggosovttadat
Čálihanformáhtta
Ii gávdnan gustojeaddji čálihangohččun ohcanbálgás (PATH). Dárkkis sajáiduhttima.
Heivet čálánbálvá
Čálánbálvá
Ii sáhte heivehit čálihanbálvvá.
Ii sáhte álggahit čálihanbálvá ođđasit.
Čálihančuokkisčoahkku
Ii sáhttán vurket čálihanfiilla deike:% 1. Dárkkis ahte leat čállinvuoigatvuođat dasa.
Aktivere olggosfiilla:
Standárda mime- šládja olggosfiilla várás. (omd. application/ postscript).
Olggosfiila
Olggosfiila:
Čálihandieđut
Čálihandiehtu
Čálihandoaibmanvuohki
Čálihandoibmanvuohki
Čálihanbargguid heivehusat
Čálihanbargočájeheaddji
Čálihanbarggu heivehusat
Ii sáhte bidjat barggu attribuhtaid:
Čálihanbarggu namahus/ namma
Čálihanbarggut
Čálihanstiila
Čálihanváruhus
Čálihanmeattáhus
ČálihanmeattáhusComment
City in Central Region Russia
City in Croatia
City in Oklahoma USA
rihkkumiin ja váilivuođain sáhttá guoddalit ja ahte giellalága rihkkumiidda biddjojuvvojit
Color name
SevdnjesKhakicolor
color
SevdnjesLuossaruoksatcolor
Color name
color
Sevdnjesránescolor
Sevdnjes ránes
Sevdnjes ránesStyle name
color
Color name
color
color
Sevdnjes alitStyle name
color
Čohkkesruoná: Riikkat mat leat vuolláičállán ja ratifiseren soahpamuša. Čuvgesruoná: Riikkat mat leat vuolláičállán, muhto eai leat ratifiseren soahpamuša.
color
canvas-padding-mode
view-padding-color
Seavdnjat
SevdnjesMearraruonácolor
color
Color name
color
Color name
Color name
color
color
Color name
Color name
Seavdnjabut
layer-mode-effects
Sevnnjodahte
Seavdnjamus
Prentensevdnjodat
Sevdnjodat
world. kgm
cameroon_ departments. kgm
City in New Brunswick Canada
pakistan. kgm
world. kgm
colombia. kgm
russia_ subjects. kgm
TunisiaName
Name
Tunisia dinára
Tunisia
turkey. kgm
Name
event recurs by days
@ item: inlistbox Recurrence type
@ option
Dovdamušat gal ledje ilolaččat, muhto seammas maid veaháš ahkidat.
Dovdamušat ON:a bissovaš foruma maŋimus vahku čoakkámiin
Mii dovdat iežamet riikkaid siskkáldas rivttiin arvat eavttuid
Lean vuolgán, vai sáhtán boahtit stuorábun ruovttoluotta, vai mu veahki addi giehta livččii stuorát.
Ovttasbargu beroštahttá ollu, muhto váttis lea oažžut doaibmabiju
Dovddus prográmmat
Dovddus šlájat
& Aicca automáhtalaččat
Áicca automáhtalaččat
Auto- aicca
NAME OF TRANSLATORS
Autentiseren filtii
Autentiseren filtii.
& Suova sihkkut mildosiid mat váilojit
NAME OF TRANSLATORS
Autentiseren
Autentiseren filtii
Autentiseren filtii.
Duođaštanvuohki
Automáhtalaččat fuomáš gaskabálváheivehusa
Gilkorat
ID
@ label: textbox
Name
deselect tags menu
Dovddan manai birzerájá badjelName
Checked checkbox
Autentiseren filtii.% 1- autentiseren ii dorjojuvvo
Autentiseren filtii.
Autentiseren filtii. special command completed
Autentiseren filtii. Árvideames lei boastu beassansátni.% 1
Autentiseren filtii:% 1- vuohki ii dorjojuvvo
Identifikašuvdna
DuođaštanlásešItems in a folder
Autentiserenvuohki@ action: inmenu
Duođaštanvuohki
Autentiseren:
Diimmut
@ info: whatsthis
unit-format
kain oinnoleamos.
Geavaheaddjenamma.
Emblemat
Sisačálihangova sturrodat
Amadájudoaimmaheapmi
sávrrimus dovdomearkkat, ja sámi giellalágit leat viehka guovdilat sámi kultuvrras,
Dohkkehit ahte álgoálbmotvuoigatvuođaid dievaslaš ja beaktilis implementeren, oktan dainna mii lea ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas, muhtumassii mielddisbukte vuođđoláhkaođastusaid dahje lasiid, ođđa lágaid mearrideami dahje rievdadusaid dálá lágain;
Dohkkeha ahte álgoálbmogiid dárkkisteapmi ovdáneami váikkuhusas sin guovlluin, eatnamiin, čázádagain, riddoguovlluin ja eará riggodagain, dahká vejolažžan sidjiide doarridit sin ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneami, iežaset dáhtu ja dárbbuid ektui;
Dohkkehit ahte oahppu lea okta vugiin sihkkarastit álgoálbmogiid oktagaslaš ja oktasaš ovdáneami, ja ahte dat ovddida álgoálbmogiid návccaid duohtandahkat sin iešmearrideami, maiddái sin vuoigatvuođa beassat geahččalit ollašuhttit sin iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami;
Dohkkehit ahte veahkaváldi nissoniid ja nieiddaid vuostá lea máŋggabealat váttisvuohta mii ii guoskka dušše oktagas olmmošvuoigatvuođaide, struktuvrralaš sohkabealvealaheapmái dahje vealaheapmái,
Dohkkehit ahte stáhtat geatnegahttojuvvojit čađahit konkrehta ja doaibmadiđolaš doaibmabijuid dohkkehan, realiseren, konkretiseren ja implementeren dihtii álgoálbmotvuoigatvuođaid;
Dohkkeha dan ahte vai galgá joksat ulbmiliid ON julggaštus álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, de lea vuogas ásahit eaktodáhtolaš riikkaidgaskasaš vuogádaga, mii sáhttá vuostá váldit ja árvvoštallat dieđuid álgoálbmogiin, geat čuoččuhit ahte sin vuoigatvuođat guovlluide, eatnamiidda ja riggodagaide, ja/dahje iešmearridanvuoigatvuohta, leat rihkkojuvvon;
Dohkkehit viidáseappot ahte eanaš árktalaš álgoálbmotservodagat leat rašis dilis priváhta fitnodagaid ektui, go sis váilot resurssat ja návccat ovddastit iežaset doarvái bures industriija ektui;
Dohkkeha viidáseabbo dárbbu mearridit beaktilis doaimmaid, mat dáhkidit álgoálbmogiidda vuoigatvuođa ollislaš návddašeami, searválaga dahje oktagas olmmožin, buot olmmošvuoigatvuođain ja vuođđofriddjavuođain, mat leat dohkkehuvvon gaskariikkalaš olmmošrievttalaš dásis, ja maiddái vuoigatvuođasteaset kultuvrii, gillii ja oahpahussii.
Dohkkeha dan vealtameahttun dárbbu válljet mearrideaddji ja konkrehtalaš doaimmaid, vai sihkkarastá ollislaš ja beaktilis doaibmama álgoálbmogiid vuoigatvuođain ja maiddái vuoigatvuođain, mat leat dohkkehuvvon ON julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, ja dás gehččojuvvon earenoamážit vuoigatvuhtii eatnamiidda ja riggodagaide, oktan dábuhemiin dakkár eatnamiidda ja resurssaide, ja maiddái vuoigatvuohta iešmearrideapmái;
Dohkkehit dan fáhkka duođalaš dárbbu ahte ásahit beaktilis riikkaidgaskasaš vugiid mat dáhkidit ja gozihit álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa, ja sin vuoigatvuođa territoriaide, eatnamiidda ja resurssaide, implementerema, almmá vealaheami haga daid vuoigatvuođaid mat álbmogiin leat, koloniija- dahje eará vieris stivrejumis dahje vieris vuollásteamis, dálá riikkaidgaskasaš prosedyraid vuođul;
vuoigatvuođa unnitjoavkkuide.
guolásteapmi, čoaggin galget dohkkehuvvot deaŧalaš beallin sin kultuvrii, eko
álbmogiid eanan- ja resursavuoigatvuođaid dohkkeheapmi váilu eaige gudne
prinsihpalaš vuođđu.
strategiija nášuvnnalaš unnitloguid váras) (prop.
ja čearddaid birra, dohkkehan sámiid álgoálbmogin.
dasa ahte sámit leat álgoálbmot ja okta álbmot mii orru riikkarájiid rastá. Sámi
GUĐET DOVDDAHIT daid geatnegasvuođaid ja lohpádusaid mat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat sámi álbmogii nationála ja riikkaidgaskasaš rievtti mielde,
dovddastit dán vuođul dárbbu álggahit ja bistevažžan dahkat sámedikkiid gaskasaš ovttasbarggu, earret eará rievttálaš, ekonomalaš, sosiálalaš, kultuvrralaš, siviila ja politihkalaš áššiid oktavuođas, ja dasto
Guldal jeavddalaččat rattiid
Dasto ovdaraksa dutkojuvvo ultrajiena vehkiin.
Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha.
Konvenšuvdna dohkkeha álgoálbmoga erenoamáš gullevašvuođa ja gaskavuođa
Iešmearridanvuoigatvuođa čađaheapmi lea nuppiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo-iehčanasvuođa ollášuhttima eaktun, ležžet dal dát siviila, politihkalaš, ekonomálaš, sosiala daje kultuvrralaš vuoigatvuođat.
Davviriikkaid beales leat dovddahan njuovžilvuođa dasa, galgágo čujuhus
gaskasaš olmmošvuoigatvuođaiguin vuostálagaid.
geavaheapm mii sáhttá ásahit vuoigatvuođaid, sihke geavahanvuoigatvuođa ja
Reforpmaáiggi dovddastusčállosat leat neavvaduođaštussan movt osku čilgejuvvui vástádussan áigodaga jearaldagaide.
Dovddastus geigejuvvui sámi ekumenalaš kirkobeivviid oktavuođas Anáris.
Dovden Áillohačča persovnnalaččat.
Amas skearru
amas
Amas
Amas
Amas@ info
Amas artista
Amas čoavddaaltoritma
AmasDimensions
Amas sáhpán
Amas@ option: check
item-set
Amas@ item Spelling dictionary
Amas bihttátrack from source
Amas ivdnekaseahtta
Amas - gieđahallo dábálaš lásen
Amas gaskkaldupmi% 1
Amas gaskkaldupmi
Ii olamuttus KOffice- dokumeantaName
Amas mearkkušrecent menu label
@ info: status Free disk space
Amas čájeheapmi
NAME OF TRANSLATORS
Amas iešvuohta
Amas bearas% 1Socket error code NoError
Amas guossoheaddji
Amas socket- meattáhus
Amas verrát
Amasprocess status
amasQFileDialog
Amas sátni
Amas sátni:
amasScheduler
Amas prográmma
Amas áhtamisc category
suite name
Amas sillendoaibma% 1 dán sillennjuolggadusas:% 2. Badjelgeahččá dan.
Amas dáhtat dás
Amas duogášgovvaA non- functional package
Amas mearkkuš
Amas aktivitehta
trust level
Amas čálánšládja.
Amas (amas mearkkuš)
Type of DjVu document
Amas šaŋra
FD" here means "File Descriptor
Amas gaskabálvá% 1
Amas gaskabálva
Amas meattáhus% 1
amas meattáhus
Amas meattáhus
@ info Undo- action: message
Amas meattáhuskoda% 1
NAME OF TRANSLATORS
plugin type
AmasTitle string for images
volume-content-fs
Amas molssaeavttut
Diimmu
Diimmut
@ item: inlistbox Time units
Diimmuid doallansadjin lea álggu rájes doaibman Lappi universitehta hárjehallanskuvla, mii lea leamaš sajis ja skuvla njunnoša miehtemielalaš vuoiŋŋa dihte heivvolamos báiki.
hours
Diibmu@ item: inlistbox range in days
Diibmu: Set Minutes of Time
vuoigatvuođat leat.
duottarguovlluin.
Várrefilttiide ja - čohkaidego?
Lageža erenomáš iešvuohtan lea dan buollin maiddái njuoska dahje jiekŋa muorran.
Duottar-Sámis mávssolaččamus ealáhus lea boazodoallu.
Duottar-Lappi luonddu- ja kulturguovddáš
Duottar-Sámi eanangoddelávas, vuođđolága ođastusas ja sámi universiteahtas
Duottarčearut johtet bohccuideasetguin, geasset
Duoddaris ássojuvvo lagamustá goađis dahje lávus, mii addá mánáide buori ja rivttes gova sámi eallinvuogis.
Duoddaris - čuovgaduodjái lean háliidan sirdit lagežiid hámi, buktit bihtá aidalas meahcis Anára kirkosiidii.
Orru gal oalle ahkidis jurdda, ahte dálá ráđđehus jur ovdal riikkabeaiveválggaid lea linnjeme ná mearkkašahtti áššis ja čatname boahtte riikkabeivviid gieđaid.
Gilbbesjávrre boares ovddidanplána orru leame fas goivojuvvon oidnosii naftaliinnas. Dashan evttohuvvui Gilbbesjávrái vaikko mii; stuora lávggodansajiid ráges girdišiljuid rádjái.
Orru leame nu, ahte Suopma ja Suoma sámediggi adnojuvvo dego Norgga "unnaoappážin dehe - vieljažin ", gii galggalii váldit oahpa Norggas - buoris dehe bahás.
Orru leame nu, ahte Suopma ja Suoma sámediggi adnojuvvo dego Norgga "unnaoappážin dehe - vieljažin ", gii galggalii váldit oahpa Norggas - buoris dehe bahás.
Orru leame nu, ahte Eanodaga suohkanii mihkkege ii leat dárbahassii.
Orru hui jáhkemeahttun, ahte oktanis dohkkehuvvo stivrra bargu muhto liikká vuostálastojuvvo ja stivra háliduvvo earuhuvvot.
Beivviid guhkuma mielde orru maid dego bargobeaivvitnai guhkkot.
Orrunai leame nu ahte sámiid ruovttuguvlui lea boahtán ođđa gollerohkkaheapmi ja golleroggan lávdá ain viiddit duovdagiidda.
Orrunai leame nu ahte stáhtaráđi mearrádusat ja ráđđehusprográmma dulkojuvvo EMM:s sierra vuogi mielde go eará sajes.
Orru leame nu, ahte medias ožžot deattu dušše dakkár áššit, mat bohciidahttet ruossalasvuođaid ja ođasráhkadeamis ohccojuvvojit vásedin vuostálasvuođat.
Orru maid ártet, ahte bárrásiin go riikkabeaigieđahallamis lea suohkanláhka, mii boahtá váikkuhit mearkkašahtti ládje maid Eanodaga suohkanii, de dat ii oažžon maidege árvvuid suohkana ovdanbuktojumis. Suohkanhoavda Kärnä ráhkadan diashow vuođul suohkan earret vealaha sápmelaččaid, muhto maid vásedin guođđá olláhuhtekeahttá sápmelaččaid vuođđolágalaš rivttiid ja ovttaveardásašvuohtalága.
Orru leame nu, ahte vuolláičálliid sávaldahkan livččii lonuhit sámedikki stivra.
Orru leame nu, ahte suohkanis ii jurddahallojuvvo dan oba leamege sápmelaččaid várás - earret dalle go das lea suohkanii juoga ávkkiid dehe jos suohkan oažžu stáhtas ruhtadeami sámegielalaš bálvalusaide.
Orru leame nu, ahte ákkastaladettiin ruhtadeami sápmelašvuođain, de viggojuvvo estojuvvot ruhtadeami bajideami kritihkka riikkabeivviin ja eará gielddain, mat šaddet máksit dán ruhtadeami vearromáksiid lassin.
Orru leame nu ahte ruhtaministeriijas ráđđehusprográmma lea lohkkojun válljemiin ja vajáldahtton dat, ahte ráđđehus lea čatnasan dorvvastit ja ovddidit sámedikki doaibmanvejolašvuođaid.
Sisafievrrit dokumeantta
Name of the custom template.
Sisafievrrit ođđa vuollemáhppan dahje buhtte visot dálá girjemearkkaid?
Sisafievrrideamen
Sisafievrriduvvon máhpa namma:
Dán čoahkkimii, nugo lunddolaš lea, ii
Sisafievrrit kaleandara
Sisafievrrit fiila mas lea Internet Explorer Favorites- formáhtta
Sisafievrrit% 1- girjemearkkaid
Sisafievrrit fiila mas lea Mozilla- formáhtta
Sisafievrrit fiila mas lea Opera- formáhtta
Sisafievrrit čoahkkádusa
Sisafievrrit vižžon olggožiid
Ilbme nuppelot dieđalaš barggu sámiid birra, ođđa čállingiella ráhkaduvvui, mas ledje latiinnalaš bustávat, sámi studeanttat sáddejuvvojedje Leningradii Davviálbmogiid instituhttii jna..
Dalle lei hálddahusas Lujávrris juogalágan árvodásseortnet: bajimusas ledje ruoššat, dasto komit, ja vuolimusas ledje sámit.
Dalle Norgga Troandimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man ulbmilin lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiide guoski gažaldagaide.
Juo dalle ráđđii hávderáfi doaba.
Dalle máŋggat sámenuorat Suomas, Norggas ja Ruoŧas čoahkkanedje ságastallat sámenuoraid boahttevuođa birra sámepolitihkas ja - servodagas.
Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto.
Duon áigge sápmelaččaid dávttit goivojuvvoje hávddiin oaiveskálžomihtidemiid várás ja dávttit seailluhuvvojit ain sierra universiteahtain ja maid sámi musea Siiddas.
Tuomareiden sihteerinä oli Anni Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien muistoksi tapahtumasta.
Duopmárin leaba neavttár / bagadeaddji Ebba Joks Norgga Deanus ja musihkkár Tiina Sanila-Aikio Čeavetjávrris.
) Guovdageainnus ja dánsunoahpaheaddji Merja Leinonen Soađegilis.
Tuomarit painottivat arvosteluissaan erityisesti sitä, miten paljon nuoret itse olivat suunnitelleet esityksiään, ja miten he toteuttivat ideoitaan lavalla.
Tuomarit painottivat arvostelussaan erityisesti sitä, miten paljon nuoret itse olivat suunnitelleet esityksiään ja miten he toteuttivat ideoitaan lavalla.
Tuomas Aslak válljejuvvui 2008 historjjá nuoramus evttohassan Suoma Sámediggái, muhto jagit leat dolvon su fárrui riikkaidgaskasaš politihkkii ja dáid áiggiid son lea ON:a eamiálbmogiid foruma riikkaidgaskasaš eamiálbmotnuoraid juhkosa ságadoallin.
Tuomas Juuso lea bajásšaddan Lahtis, muhto nuppelotjahkásažžan son fárre ruovttoluotta áhčis ruovttuguvlui Giehtaruohttasii Sápmái.
Ii leat vuovdimassii.
Guovdageaidnolaš Anders Pedersen Bär (Máiza-Bier Ánde) muitalusat almmuhuvvojedje CD-skearrus, masa daid lea davvisámegillii lohkan Tuomas Magga (Guhtur-Niillas Tuomis). Dát materiála heive siidomateriálan sihke eatnigiela, historjjá ja oskkoldaga oahpahussii.
Tuomas manná boazoskuvlii ja váldá badjelasas áhččirohkis bohccuid.
dasto vel dáid duomuiguin ahte sámiid árbevieruin ja riekteipmárdusain leat oaivilat
konvenšuvnna vuoigatvuođaide.
Duopmostuollu doalaha ahte álbmotnjuolggus dovddasta ahte lea vuoigatvuohta čađahit olgguldas iešmearrideami áidna dušše dalle go áibbas erenamaš dilálašvuođat bohtet ovdan:
Duopmostuollu galgá jorgalit áššebáhpiriid ja čálalaš duođaštusa ruoŧagillii, jus ii leat čielgasit dárbbašmeahttun.
Duopmostuollu galgá maid muđui rahčat geavahit unnitlogugiela iežas oktavuođain oassebeliin dahje su sadjásaččain.
duopmostuolu ovdii dan riikkas mas guohtuneanan lea.
guođohanvuoigatvuođa mii vuolgá árbevierus, geahča goalmmát lađđasa, nuppi
Sámit galget riidduin
davvisámegiela dahje nuortalašgiela, duopmostuoluin ja eará eiseválddiid luhtte.
Ii dupmostuollu goit-ge gártan, eará áššiid meannudeami geažil, erenamažit hállat Quebec:a eamiálbmogiid birra.
eananvuoigatvuođaid ášši.
Duopmostuolloásahus.
jus duopmostuollu, alaguoddi-, poliisa- ruvdnofogda dehe vearroeiseváldi váhtá oažžut diehtit jus dihto persovdna lea dikšunlágádusas
Duopmostuollu dadjá ahte vuođđoeaktun lea ahte iešmearridemi vuoigatvuođa duohtandahkan lea álbmogiid iežas luođu ja iešdáhtolaš válljema vuođul.
Duopmostuollu sáhttá vuolidit buhtadusa uhcimusmeari dahje eretváldit dan obban, juos dat lea govttolaš rihkkon olbmo ekonomalaš dili dahje eará sivaid dihte.
Duopmostuollu sáhttá bivdit lávdegottis cealkámuša dásseárvolága vealahangildosiid guoskevaš njuolggadusaid heiveheamis lága ulbmiliid dáfus mearkkašahtti áššis.
Duopmostuollu sáhttá bivdit dásseárvolávdegotti cealkámuša 7, 8, 8 a―8 d ja 14 §:a muddeheamis lága ulbmiliid dáfus mearkkašahtti áššis.
Tuomioja lei hui fuolalaččat vuojulduvvan olmmošriekteáittardeaddji raportii ja son deattuhii ságastis boazodoalu dehálašvuođa sámi kultuvrii.
Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi áddit sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii laktasemiin.
Tuomioja dovddastii rahpasit, go lea maid dutki, ahte Suopma lea kritihka čuozáhahkan sápmelaččaid sajádagas riikkaidgaskasaš arenain.
Duopmokapihttala plánain lea Girkogiehtagirjji jorgaleapmi anárašgillii.
Duopmu čájeha ahte go miehtá mearragátti duođaštuvvui historjjálaš
Duopmostuollu celkkii e.e. ahte;
mieđihuvvon guođohanvuoigatvuohta priváhta eatnamiidda. Ja ii dange duomus maid
Duon áigge ii sápmelašvuohta goittotge sirdásan munnje mange láhkai.
Buvttán dilálašvuhtii Sámedikki dearvvahusa.
Buvttán ovdan geahčastaga bargojoavkku evttohusas ja kommenteren luobahandilálašvuođa čuovvovaš bloggastan.
Buvttán mielalis sámedikki dearvvahusa seminárii.
Buvttán maid dearvvuođagaid sámedikki presideanttas Juvvá Lemehis, Klemetti Näkkäläjärvis, guhte dađi bahábut ii beassan dán seminárii.
Buvttán hui stuora iluin Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi dearvvuođagaid dán dilálašvuhtii.
Buvttán dán ságastan hui oanehaččat ovdan guovddáš áššiid artihkal 8 (j):a olláhuhttimis Suomas.
Buvttán dilálašvuhtii sámedikki dearvvahusa.
Buvttán dilálašvuhtii Suoma sámedikki ja sámi parlamentáralaš ráđi (SPR:a) dearvvuođagaid sihke doalan ovdasága sámiid árbevirolaš dieđus.
Ii sáhte rahpat sisafiilla.
palettes-action
palettes-action
FileExportToOCAL", N_ ("Export To Open Clip Art Library"), N_ ("Export this document to Open Clip Art Library
undo-type
Easka geavahuvvon dynámalaš modus
Ođđasamos ovdamearka oahpahusdili buorideapmai figgi, muhto veadjemeahttun dillái doalvu dáhpáhusain gávdno Roavvenjárggas.
Maŋimuš prošeakta masa vurdet ruhtadeami,
Varas raporta eaktuda, ahte Suopma doaibmá beaktilabbot sámiid luonddu máŋggahámat-‐ vuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dorvvasteamis.
Varas raporta eaktuda, ahte Suopma doaibmá beaktilabbot sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu dorvvasteamis.
Tuori lea gávnnahan cealkámušastis lágaheapmin ságadoalli ja stivrra earuheami.
Sisafievrrit linnjáid:
Maŋit buolvvaide buoremusat seilon Biejjie-baernie - dikta lea stiilla, mihtu ja sisdoalu dáfus nu čehpet čállojuvvon, ahte dát jáhkkimis ii leat dušše njálmmálaš álbmottradišuvdna.
Sisafievrrit čuolddaid:
_Sisafievrrit
Sisafievrrit
& Sisafievrrit
Sisafievrrit siiddu
_SisafievrritSource
Sisafievrrit silliid
Buktagiin oidno árbevieruid ja ođđa fuomášumiid vuorrováikkuhus.
Buvttadeapmi: Sámi oahpahusguovddáš 2004
Buvttadeapmi: Sámi oahpahusguovddáš 2006
Buvttadeapmi: Sámi oahpahusguovddáš 2007
Buvttadeapmi: Sámi oahpahusguovddáš 2008
Buvttadeapmi: Sámediggi 2008
Buvttadeapmi: Sámediggi, YLE TV2, One Minute Jr..
Buvttadandoarjaga juolludeamis mearridii sámedikki kulturlávdegoddi čoahkkimisttis 25.6.2014.
Buvttadandoarjaga ožžo:
Buvttadandoarjjaohcamušat bohte oktiibuot 12, oktiibuot 470 201 euro ovddas.
Descriptive encoding name
Anu Magga
Buvttadan: Yle Sámi Radio
Produktivitehtaprográmma galgá
Gánnáhahttivuođaprográmma galgá ollašuhttit vuhtiiváldimiin sámi giellalága.
Buktagat leat áidnáláhkásaččat sihke duddjonvuogi ja hámi dáfus.
Sisafievrriduvvon máhppa
undo-type
Sisafievriit ivdnečoahkkádusa
Sisafievrrit ivdnečoahkkádusa fiillas
Sisafievrrit vCard
Comment
Heivet XSLT- olggosfievrrideami
Olmmoš sáhttá leahkit biseksuálalaš, heteroseksuálalaš dehe homoseksuálalaš.
Seksuálalaš mieđisvuohta guoskkaha mii sohkabealit lea olbmuin geaidda ráhkástuvvá dehe hipmosa.
City in Mississippi USA
Duppal
Duppal boastagoarta
Turi hálidii iežas sániid mielde muitalit eiseválddiide makkár leat sámiid eallin ja dilit, vai eiseválddit boađašedje dain diehtit.
Turi govvida girjjistis erenoamáš dárkilit sámiid eallima, historjjá ja sámiid álbmotárbbi.
Turisttat leat ovdalačča diđolaččabut ja ain stuorit oassi turisttain hálidit, ahte mátkedoaibmaealáhus lea ekologalaččat ja etihkalaččat suvdil.
turkey. kgm
Durkka lira
Name
world. kgm
turkey. kgm
finland_ regions. kgm
Durka
Durkkagiella
Durkkagiella
Turkalaš@ item Spelling dictionary
great- britain_ counties. kgm
Durkkagiella
label for soundsettings in preferences dialog
DurkaName
TurkiijagiellaName
TurkkagiellaName
TurkmenagiellaName
greece_ prefectures. kgm
world. kgm
Name
TurkmenistanName
Turkmenistan
turkmenistan. kgm
color
color
Turks - og Caicos- sullot
Turks - ja KaikossullotName
City in Siberia Russia
Turtle RDF- dokumeanta
Turku universiteahta logistihkkaprofessor lea Kauppalehti-aviissa jearahallamis ovttačilggolaččat duođaldan, ahte Jiekŋameara ruovderáŧis ii šatta gánnáhahtti, dálkkádaga, ekonomiija ja birrasa ravdaeavttuid geažil.
Dakkár ekonomalaš vuođđu lea dárbu ovdalgo
Ii mangelágán liiggáššaddan
Sihkaris bálvvát, siidoskriptat
Sihkarvuohtaheivehusat
SihkarvuohtaComment
Sihkarvuohta - ja iežas suodjalan heivehusatGenericName
NAME OF TRANSLATORS
Dorvopolitihka lassin Medvedev humai energiija- ja gávpepolitihkas.
Sihkarvuohta
Dorvvolašvuođaplána
Dorvvolašvuođaplánas árvvoštallat doaimma uhkideaddji áitagiid ja čielggadit doaimma riskkaid ja váldit vuhtii lágaid, mat muddejit beaivedivššu guovddáš gáibádusaid, doaibmaovttadagaid bargosuodjaleami doaibmaprográmma sihke bargodearvvašvuohtačielggadusat.
Sihkarvuohtadieđut
Sihkkarvuohtaváruhus
deastta báikkálaš diliin ja daid ovdánandárbbuin.
Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes mánát
Go don dorvobáikeohccin ozat buohccedivššu galggat čájehit goartta man Migrationsverket juohká, nu gohčoduvvon LMÁ-goartta.
Jus leat dorvobáikeohcci dus ferte leat sáddehat jus doppe gos ozat divššu lea dakkár gáibádus.
Soaittát maid eará sivaid geažil ohcat dorvobáikki, vejolašvuođa oažžut orrunlobi Ruoŧas.
Mánát ja nuorat vuollái 18 jagi galget oažžut dearvvašvuođa- ja buohccedivššu sihke bátnedivššu seamma eavttuiguin go eará mánát ja nuorat geat orrot dan eanadikkis gos ohcet divššu.
• sihkkarastit ahte čuovvot Eurohpáráđi unnilogokonvenšuvnnaid buorebut
kulturlágádusat mat duođaštit, seailluhit ja ilbmadit kulturárbbi.
Eahpesihkaris reiveformáhtta
ferte dorvvastit buot surggiin, ahte sámegielalaš vuoigatvuohtabálvalusat olláhuvvet.
Bohteheamiváidudan njunnesprajjen unnida dievvanjuni ja geahpida máná vuoigŋama.
City in Alaska USA
Eai leat máŋggas geat sáhttet speallat sin favorihttalávllu gitárain dieđitkeahttá got váldá akkortta, dehe oppanassiige doallan instrumeantta!
Ille jáhkán bargojoavkkuge dan suokkardan.
Illá geardahahttiThe quality of music
joatkit dáidaga olis maiddái dán gilvvu maŋŋel.
Name
Dutki dikšu Sámearkiivva bargguid oassin álbmotlaš dieñalaš infrastruktuvrra.
Dutki bargun lea álggahit Sámearkiivva doaimma, dahkat Sámearkiivva dovddusin, ja ovddidit dan doaibmasuorgái gullevaš dieñalaš dutkamuša sihke ovddasvástidit Sámearkiivva doaimmas oassin Álbmotlaš arkiivva.
Dutki / čuvgehusdoaimmahoavda Laura Arola, Giellagas-instituhtta / Ohcejoga gielda laura.
Dutkiid vuođđude oainnuset ON:a álgoálbmotjulggaštussii ja dieđalaš dihtui.
Dutki Sámearkiivii, mii vuoññuduvvo jagis 2012
Dutkiid mielde sápmelašvuohta ii sirdás varraárbin muhto sápmelaš sohkaservošis.
Dutkiid joavkkus lea maŋimus jagiid badjánan beroštupmi ráhkadit iežas álgoálbmotdutkanteoriija.
Dutkkiin eai leat dattetge ovttalágan oaivilat das, goas dat dohko lei boahtán.
Dutkiide, dego midjiidenai, giellamet
láhkaaddis lea geatnegasvuohta iskat leatgo sámi árbevierut.
dan dutkamii mii galgá ollašuhttit sámi servodaga máhttodárbbuid, muhto goalmmát
doaimmaid nugo boazodoalu ja eará resursageavaheami.
prográmmaid ja buoridit sápmelaš dutkiidlogu.
Go dutkojuvvo olmmoš velleha gurut gilgga nalde seaŋgabeaŋkkas.
Go dutkojuvvo ovttaskas veallá seaŋgabeaŋkka nalde.
Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat.
Dutkamuša mielde nálit leat unnon earenoamážit gottiid dáfus ja maiddái Suoma boazonáliid dáfus.
Dán dutkamuša mielde dáláš boazu ii buolvaiduva duottargottis, dego ovdal lea čuoččuhuvvon, muhto vuovdegottis.
Dutkamuša mielde lea vejolaš, ahte sámit leat lodjudan historjjá áigge máŋggaid earálágan goddešlájaid.
Dutkamuša mielde boazo- ja karibunálit unnot juohke sajes, dutkojuvvon 40 guovllus dušše gávcci guovllus boazomearit leat sturron.
Dutkanfidnu vuođul vástideaddjit atnet boazodoalu kultuvrralaš ealáhussan, man deháleamos ášši ii leat ruđalaš bohtosa dahkan muhto iežas kultuvrra joatkin.
Dutkamat mat leat dahkkon čájehit ahte leat máŋgasat geat eai leat cinneanašan go gerget gymnásas.
Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.
Dutkandoaibma ii leat aŋkke vel gullan Lappi lihtu doaibmagovvii, muhto dát soaitá leat ođđa doaibmanvuohki.
Dutkan ii leat váralaš
Dutkamuš ii bávččagahtte ja čađaheapmi váldá dušše moadde minuhta.
Mu oassán dutkanprošeavttas gieđahalai boazodoalu buolvadatmolsašuvvamiid.
Dutkanfidnus ledje mielde máŋggat oassebealit ja juohke dutkanfidnu lea raportta sierra oassi.
Ieš dutkan váldá sullii kvártta ja sáhttá dahkkot jámálkeahttá.
Dutkanlágádusaid jáhkehahttivuohta lea buoret álbmoga ja eiseválddiid čalmmiin go smávvafitnodagaid ekonomalaččat sorjavaš konsultadoaimmahagaid, mii sáhttá addit lassiárvvu GDG:a áššedovdibálvalusaide áššehasa dáfus.
dutkanlágádusaid ovttasbarggu guđege riikkas ja riikkarájiid rastá, ja nannet
lágádusaid ovttasbarggu.
Dutkanlobiid eavttut eai leat maid devdojuvvon Giehtaruohttasis, daningo bálgesiin ii leat leamaš ovttasbargu.
nugo earáge álbmotjoavkkuin, ja dutkan dárbbašuvvo vai sihkkarasttášii sámegiela ja
Dutkanbargu lea mu váimmoguovdoámmát.
Dutkan manná jođánit
Mu dutkanoasi materiála čoggui jearahanskovvedieđuin, mat čoggojuvvoje 2007 giđa ja geasi áigge.
Dutkanraportta sáhttá láddet ollislaččat dutkanguovddáža ruovttusidduin pdf-hámis (
Iskamis dahje dikšumis leat máŋga oasi.
fáddán.
lađas čilge, berre jođihuvvot máŋgga sajis.
Dutkamuša sáhttá diŋgot 20 €haddái sámedikkis (
Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas.
Dehálaš oassin dutkamuša dahje iskkadallama dahkamis lea merket bohtosiid iežas gihppagii.
Dutkanbohtosat ledje vuorddehahttivuođa mielde duššit.
Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis.
Ohcamin CD-CD-ROM čađa
Guorahallamin@ title job
Oza čoavdaga
Dutkojun diehtu áššis ii leat, muhto go lean johtán válgagittiin, de mu ipmárdus lea, ahte jienasteddjiid beroštahttet Davvi-Suomas aivve eará áššit go sámi áššit.
tutorial-basic.svg
tutorial-basic.svg
tutorial-basic.svg
tutorial-basic.svg
tutorial-basic.svg
tutorial_interpolate
tutorial-basic.svg
tutorial-basic.svg
Oktavuohtalistu
Pounce When Buddy...
Oktavuođat
Ustibat
Ustit
Dán jage filmmát čájehuvvojit Sámikulturguovddáš Sajosis, Sámimusea Siiddas ja dan olgomusea guovlui huksejuvvon guovssahasteahteris.
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahtta čujuhusas www.samediggi.fi
Oahpásmuvaimet giella- ja kulturguovddáža doaimmaide ja beasaimet čuovvut oahpahusa.
Oahpásnuvaimet beaivvi áigge Anárjávrre viidodaga lundui ja nuortalaškultuvrii.
Oahpásnuvvan movttiidahtii mu lohkat dán hantiálbmoga beakkáneamos girječálli suomagillii jorgaluvvon girjji, man sáhtálii jorgali davvisámegillii namain " Maŋimus guovssonásti ".
Oahpásnuvvan movttiidahtii mu lohkat dán hantiálbmoga beakkáneamos girječálli suomagillii jorgaluvvon girjji, man sáhtálii jorgali davvisámegillii namain "Maŋimus guovssonásti ".
Oahpásnuvvat Bievrrašjávrre birrasii ja ságastallat áigeguovdilis áššiin.
• oahpásmuvvat eará sápmelašjoavkkuid gávttiide, gárvvuide ja gahpiriidda
• oahpásmuvvat stuorravánhemiid eallima eará muttuide
• oahpásmuvvat mánáid ristvánhemiidda ja gáimmiide
• oahpásmuvvat gussa- ja sávzadollui, galledallat návehis ja sávzadoalus
• oahpásmuvvat eará guovlluid musihkkaárbái
• oahpásmuvvat sápmelaš nammaárbevirrui ja nama addimii
• oahpásmuvvat sápmelaš báikenammavuogádahkii
• oahpásmuvvat sápmelaš divttaide ja girjjálašvuhtii, čohkket árbedieđu ee. jearahallamiin
• oahpásmuvvat sámedáidagii ja symbolaide: Nils-Aslak Valkeapää: ivnniid geavaheapmi ja symbolihkka Kerttu Vuolab: čuohpadanteknihkka, kollásat Merja Aletta Ranttila: Prinseassagovat Brita Marakatt-Labba: herventeknihkka, máidnasat
• oahpásmuvvat sápmelaččaid árbevirolaš dálkkodanšattuide ja daid atnui Viesut:
• oahpásmuvvat sápmelaš bassi báikkiide
• oahpásmuvvat ládjobargguide, gilvit bohtehtosa ja eará šattuid
• oahpásmuvvat dáidaga vugiin sápmelaš ivnniide, gárvvuide, lundui ja eará jagiáiggiide
Ulla Magga
Biekka spihččen, ovttaskas lagežat leat mu vuoiŋŋalaš ruoktoeatnamat.
Bosan
Bieggafápmu ii oaččo dahkat stuorit go smávva hehttehusa sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaide dego sápmelaš boazodollui.
Bieggavuoibmemillut ovddiduvvojit dán muttos lagamusat Giehtaruohttasa guvlui.
Bieggafámu lasiheamis sápmelaččaid árbevirolaččat ásaiduhttin guovlluin galgá sohppojuvvot ág.
Bieggafápmorusttegat leat birra sámeguovllu áitán boazodoalu.
Bieggafápmohuksen jáhku mielde lassána Suomas hui olu lagaš boahtteáigge dálkkádatrievdama geažil ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid dihte lasihuvvo ođasnuvvi energiijahámiid atnu.
unit-format
unit-singular
dumat
unit-plural
dumat
Tuupa háliida ovddidit ja doarjut sámegiela ja kultuvrra, danin sii buvttadit ja almmustahttet eanaš sámegielat musihka, muhto dieđusge spiehkastusatge gávdnojit!
Tuupa Records Oy ivdnás prográmmadoaimmahahkii gullet máŋggat fiinna artisttat ja dáiddárat.
Tuupa Records Oy lea máŋggabealat AV-suorggi fitnodat, mii doaibmá Suomas.
Tuupa Records Oy - sámegielat musihkka logi jagi
Tuupa Records fállá ámmátdási bálvalusaid nu jietnadan- go videobuvttadanbealdege.
TuvaluName
Tuvalu
nubbái rievddadalli servodagas fuolakeahttá.
About
TuxGenericName
TuxRacerName
A button on a Remote Control
TVL mearrida maid guokte molsun researvamolssaeavttu jus áigodaga diŋga nohkká.
Tv:s lea sámegielat mánáidprográmma Unna Junná, sámiradios sáhttá guldalit Binna Bánna- mánáidprográmma ja mánáid girjjálašvuohta lea lassánan buot sámegielaiguin.
TV TomeQuery
TV
TV-ođđasat ja neahttaođđasat lea sáddejuvvon ovdalaš vuogi mielde.
Name
TWD
TwigiellaName
City in Manitoba Canada
City in Idaho USA
Twittera
TWMComment
txt2tagsLanguage
loaiddastit.
oahpahanbargguin galgá bastit ráhkaduvvot lunddolaš oktavuohta giellageavahandillái, dan kultuvrii, gos giella eallá ja doaibmá - ja earenoamážit galgá duvdojuvvot giela ja kultuvrra
GuorusAbout %sCprogram-name", "ExampleCodelogotitle" _ ("About ExampleCode
Guorus bargoárkaComment
Comment
Guorus dokumeantaComment
Buhttis
GuorusComment
Name
Guorus
Guorus gárgadasnamma.
Dummy MetaComment
Name
Guorus šearbmasiestejeaddji
Guorus bálvánamma.
Guorus guossoheaddjenamma.
Guorus@ action: inmenu
GuorusPersonal namespace
Guorus ceagguComment
Guorus šearbmaName
(GuorusE- boasta)
Comment
Sloan Digital Sky Survey
Name
Guorus teakstagieddi
Guorus paramehterat
Guorus čálánnamma.
Guorus čálihangohččun
Guorus URI.
@ label: listbox General group for often used snippets in mail.
Sálke@ action
measurement format
@ info: whatsthis
Wi-Fi/Ethernet security
error-console-action
delete selected transfer
documents-action
Sálke historihka
Sálke & historihka
View modes
& Gurre buot ruskalihtiid
Sálke & visot
Sálke visot
undo-type
Gurre pixmap- čiehkámuittu
& Sálke čuohpusgirjehistorihka
City in British Columbia Canada
Sálke listtu
Gurre báikkálaš ruskalihti prográmma heaittihettiin
@ popupmessage
QShortcut
& Gurre ruskalihti
Gurre ruskalihti
Gurre ruskalihti
Gurre ruskalihti...
Gurre ruskalihti@ label
Sálke
Sálke čujuhusholgga
& Sálke čuojahanlisttuRemove duplicate and dead (unplayable) tracks from the playlist
Stock label
Sálke sillithis "undo" will undo the last appended filter... be careful how you will translate it to avoid two buttons ("Cancel" and "Undo") with same label in the same dialog
Sálke čállingietti
Sálke čállingietti sisdoalushow help
Sálke historjamuittu
Sálke teavstta@ title: menu
text-tool-action
edit-action
Sihkko bohtosiid
undo-type
& Gurre čiehkámuittu
Gurre gaskavuorká
Sálke merkejuvvonSearch finished.
undo-type
Sálke easka geavahuvvon dokumeanttaidlogin name, hostname
Sálke easka geavahuvvon prográmmaid
error-console-action
Sálket historihka?
White Space
Guorus osiiguin
earenoamážit dárbbahit dálkkádatrievdama geažil luonddu- ja kulturdieđaolbmuid ovttasbarggu, vai
Liikon dádjut ja suohtastallat, lei dal dilli makkár beare.
Liikon ee. čálašit buotlágan teavsttaid ja gođđit.
verbála) čájáhusat).
doallá sisttis ealáhusain bargama mávssolaš dieđu, dat lea iežas klassifiserenvuogádat ja stuora
City in Texas USA
cap-style
Ahkit
Sámi kultuvrras lea leamaš álohii nanu muitalanárbevierru, ja dii
Bargoáigi Lappi-bargojoavkkus lea čakčamánu lohppii, loahpparaporta luobahuvvo 3.10. ministtar Pekkarisii.
@ info: whatsthis
Bargoáigi: Virgedoaimmahaga bargoáigi
Bargu álgoálbmogiid vuoigatvuođaid
Bargu addá vejolašvuođa oahpásmuvvat sámiide birra sámeguovllu.
bargu
Bargu
Coptic month 6 - LongName
barguCoptic month 6 - ShortName
Bargu gáibida juoga veardde mátkošteami sámeguovllu gielddain.
Bargoeavttuid ja erenomážit bálkáheami meroštallamis galgá ovddidit nissoniid ja albmáid seammaárvosašvuođa.
Bargoeaktosoahpamuša vuođul válljejuvvon luohttámušolbmos ja bargosoahpamušlága 13 kapihttala 3 §:s dárkkuhuvvon luohttámušáirasis dahje dan mielde go áššáigullevaš bargosajis lea sohppojuvvon, bargiid eará ovddasteaddjis, lea iehčanas vuoigatvuohta oažžut bálkká ja bargoeavttuid guoski dieđuid ovttaskas bargis su miehtamiin dahje bargiidjoavkkus, dahje nugo suorggi guoskevaš bargoeaktosoahpamušas lea sohppojuvvon, dallego lea sivva eahpidit bálkávealaheami sohkabeali vuođul.
Bargu ii goitge dása noga.
Bargoeallin
Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti lahtuin dego maid eanan- ja meahccedoallováljagotti lahtuin lea vel vejolašvuohta rievdadit áššis oainnuset go evttohusat bohtet riikkabeivviid mearrideami vuollásažžan ja doarjut olmmošriektemiehtemielalaš Suoma.
Bargoeallin- ja dásseárvováljagotti cealkámuša maŋŋel Yle sámi ođđasiin sihke váljagotti ságadoalli ja dan lahttu ákkastalaiga oainnuska geavadis diehtemeahttunvuođain, ášši váttisvuođain ja dainna, ahte sápmelaččat livčče sápmelašmeroštallamis sierramielalaččat.
Bargo- ja dearvvašvuohtaváljagoddái vuođđosuopmelaš bellodaga buot golbma ovddasteaddji ledje guođđán váljagotti cealkámuššii sierraoaivila, mas gáibide ášši máhcaheami ođđa válmmaštallamii, seamma ládje go eanan- ja meahccedoallováljagotti eanetlohkunai.
Bargoearrideaddji (čálus vulos)
Sirre bargguid
Bargu ovdána maiddái nu hihtásit, ahte lea hui eahpesihkkar, ahte soahpamuš ožžojuvvo áigái addon áigemeari olis juos eai ipmašat dáhpáhuva erenomážit Norgga stáhta politihkas.
Bargu ovdánii huksejeaddji vuogi mielde ja buori ovttasbarggu vuoiŋŋas eaige sierra oaivilat guđđon smiehttamuššii.
barguEthiopian weekday 4 - LongDayName
another type of phone
Bárgofáksa
Bargui leat ožžon veahki Norggas, Danmárkkus ja Estlánddas.
dattetge nuppástuvvan buoret guvlui maŋimuš golmma jagis, ja boađus lea ahte
Barguiváldimis dahje bargiid skuvlejupmái válljemis ii oaččo oidit nuppi sohkabeali ovdamearkan nu, ahte váldoáššis dušše nubbái plánejuvvo karriera hoavdadásis.
Barguiváldinoktavuođas buhtadussan galgá máksit eanemustá 15 000 euro.
Barguiváldinoktavuođain váidaga galgá goittotge čuoččáldahttit jagi siste vealaheami gildosa rihkkumis.
Image QualityPrinter Option Group
Bargo- ja skuvlensadjealmmuheamis ii oaččo leat vealaheapmi.
Bargo- ja stivrenjoavkku doaibmabadji nohká jagi 2011 loahpas.
ilbmadan ulbmila ratifiseret ILO-konvenšuvnna nr. 169.
Bargoortnega 21 b § 1 čuoggá mielde virgegaskavuđot márkanastinhoavda fuolaha Sajosa čoahkkinlanjaid márkanastima ja vuovdima lassin earret eará čoahkkimiid ja dáhpáhusaid buvttadeapmái (lágideapmái) gulavaš geavada áššiin sihke vástida bálvalusovttadaga ekonomiijas ja doaibmá dan jođiheaddjin.
Bargoortnega 6 §:a 11 čuoggá mearrádusa mielde virggi deavdimis fas mearrida sámedikki stivra.
Bargoortnega mielde ILC:a evttohusat eai goitge váldojuvvo vuhtii, jos muhtin riika ii doarjjo daid evttohusaid.
Go bargoortnegaa mearrádusat válmmaštuvvojit, de šaddá bággu váldit beali das, man muddui lea geatnegasvuohta guldalit sámiid, mii lea váldonjuolggadus, leatgo eará áššit go láhkameannudeamit mat erenoamážit gusket sámiide. "
Bargoortnega ođasnuhttima olis čielggaduvvo maid mot geavadis sámediggelága ođastusa buktin sápmelaččaid álggavejolašvuohta sápmelaččaide geavadis ordnejuvvo.
dat ovddasvástádus lea sirdojuvvon Bargo- ja searvadahttindepartementii.
Sámit leat čuoččuhan dan oaivila ahte duođaštan
Bargu joatkahuvvá Sámedikki ortniiduvvančoakkán dollojuvvui viimmat ja mu bargon sámedikki ságadoallin bistá vel njeallje jagi.
Bargat Ruoŧa girkus mearkkaša bargat juoidá mas berošta
Bargat Ruoŧa girkus mearkkaša bargat juoidá mas berošta - Svenska kyrkan - Om oss
áigodagas. Dál álggahuvvo bargu mas leat sihke vejolašvuođat ja hástalusat.
context-action
tool-presets-action
tool-options-action
Neavva mainna vuodjá prográmmaid erenoamáš láseiešvugiiguin nugo minimerejuvvon, maksimerejuvvon, sierra virtuella čállinbeavdái, erenoamáš čikŋa ja nie ain.
Reaidu mainna vuodjá KJSEmbed- skriptaid
cursor-mode
Reaidu mii čájeha boares čuohppusiidDescription
Reaidočájeheapmi
Prográmma mainna molsu boallobeavdekárttaid
dialogs-action
dialogs-action
Bargoneavvolođá vehkiin
• Oažžu álkket ja johtilit áddejumi das, maid sámi boarrásiidbargu bargobáikkis oaivvilda.
Neavvoboksa
Geavahuvvo čájehit teavstta reaidoholgagovažiid balddas.
font usage
Neavvoholga
Reaidoholga
Reaidoholggaid fonttat
NAME OF TRANSLATORS
& Reaidoholga:
Váldoreaidoholga
NAME OF TRANSLATORS
& ReaiddutNAME OF TRANSLATORS
_Reaiddut
& Reaiddut
_Reaiddut
Reaiddut
& Reaiddut
tools-action
dialogs-action
Reaidorávvaga duogáš
Reaidorávvaga teaksta
Reaidorávvagiid duogášgovva
Reaidorávvagiid duogášgovva
Reaidorávvagiid duogášgovva mas leat unnán ivnnit
Bargobálggis:
Gávpašangiettit
Bargu bistá 1 - 3 mánotbaji, barggu álggaheamis sohppojuvvo sierra.
Bargogiela nuppástuvvama mielde suomagiellan láddelaš servodaga boazodoallomálle lávdá álkibut sámi servošii ja min divrras árbevirolaš diehtomet hedjona mieđaid mieđaid.
Bargohoahput álget fas loahppážiid maŋŋel.
Bargogirji 5
Bargogirji 6
Bargogirji 7
B argogirji 8
Bargogihpa
Bargogirjji lea dahkan Matti Morottaja, Guovža Sámmola Máhtte, ja govaid dasa Daniel Gelencsér.
Čakča- ja giđđaoassi
Čakča- ja giđđaoassi
Bargogirjjis leat oktiibuot 126 siiddu, dievva hávskkes ja ivdnás eatnigiela ovddideaddji bargobihtát. Bargobihtát vuođđuduvvet ovdal almmuhuvvon seammánammasaš áppesa teavsttaide.
Bargogirjjis leat bircunspealut, maid várás dárbbašuvvojit birccut ja boalut.
Jietnačájánasaid vuođul leat bargogirjjis guldalanbarggut.
Bargu laktása COP9-oassebeallečoakkámii, masa mus lei stuora illu oassálastit.
Áššedovdi joavkku bargomearrádus lea leamaš barggu rápman.
konvenšuvdnaásahus mii dál lea ja geatnegahttá dan golbma riikka, unnibuš dahje
Bargguidahttimis " 1996 (láhka man mielde stáhta erenomážit galgá fuolahit álgoálbmogiid bargguidahttima vuhtii válddedettiineaset sin árbevieruid). "
Bargguidahttimis "1996 (láhka man mielde stáhta erenomážit galgá fuolahit álgoálbmogiid bargguidahttima vuhtii válddedettiineaset sin árbevieruid)."
čujuhan dasa, ahte bargomárkanoahpahus (fidnooahpahus), kursadoaimmat ja
Bargomárkanat leat juohkásan albmáid ja nissoniid ámmátsurggiide.
Bargomárkaniid juohkáseapmi sohkabeali vuođul, bargohárjánupmi dahje skuvlejupmi ii okto čilge bálkáerohusaid - bálkáerohusat bohtet nappo maiddái sohkabealis.
Bargometodaid ja vásihusaid gieđahalli logaldagaid dollet maiddái Ohcejogas doaibmi sámegielat luohká oahpaheaddji Aura Pieski ja Oulus bargi sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddji Maila Vaarala.
Min bargu vuođđuduvai sámedikki válgaáigodaga doaibmaprográmmii, riikkaidgaskasaš álbmotrievtti geatnegasvuođaide ja sámedikki stivrra cealkámuššii.
Bargoaddi guoski njuolggadusat heivehuvvojit heivvolaš osiin maiddái doaibmaaddái, man vuoigatvuohtagaskavuođa sáhttá buohtalastit eará bálvalusgaskavuhtii.
Bargoaddi ii ovdamearkan sáhte duvdit eret áhpehis bargoohcci, go vállje bargi mearreáigásaš bargogaskavuhtii.
Bargoaddi ii goittotge leat rihkkon 1 momeantta 2―5 čuoggás dárkkuhuvvon vealahangildosa, juos jearaldagas lea 7 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon dilis ja njuolggadusas dárkkuhuvvon dohkálaš sivas.
Bargoaddi ii goittotge leat rihkkon 1 momeantta 2―5 čuoggás dárkkuhuvvon vealahangildosa, juos jearaldagas lea 7 §:a 4 momeanttas dárkkuhuvvon dilis ja njuolggadusas dárkkuhuvvon dohkálaš sivas.
Bargoaddi ii oaččo eretcealkit, burgit dahje muđui heaittihit bargi dahje bargiid bálvalusgaskavuođa sohkabeali vuođul.
Bargoaddi ii oaččo čuozihit ovdalis máinnašuvvon doaibmabijuid nu, ahte meannudemiin rihkkojuvvojit njulges dahje eahpenjulges vealaheami gildosat.
Bargoaddi ii oaččo barguiváldinoktavuođas dahje skuvlemii válljedettiin hilggodit olbmo áhpehisvuođa, riegádahttima dahje bearašfriijavuođa dihte.
Bargoaddi ii sáhte healbadit dásseárvvu ovddidangeatnegasvuođa dainna, ahte doarjala jurddašanvuogi vuođul ovdanboahtán vuostálastimii.
Bargoaddi ja bargi oassebealli sáhttiba ovttas soahpat báikkálaččat das, ahte dásseárvoplánai gullevaš čielggadeapmi biddjo áiggi dássái jahkásaš guorahallama sajis uhcimustá oktii golmma jagis.
Bargoaddis lea vástu das, ahte plána vástida dásseárvolága gáibádusaid ja sisttisdoallá maiddái sirrema nissoniid ja albmáid sajuštuvvamis sierra bargguide ja bálkákártema.
Bargoaddiin dárkkuhuvvo dán lágas 1 momeanttas dárkkuhuvvon bargoaddi ja almmossearvvuš.
Bargoaddi meannudeami galgá doallat dán lágas gildojuvvon vealaheapmin, juos bargi eretcelkojuvvo dahje biddjojuvvo muđui heittogut sajádahkii dan maŋŋá, go son lea doarjalan dán lágas ásahuvvon vuoigatvuođaide dahje geatnegasvuođaide dahje oassálastán sohkabeallevealaheami guoski ášši čilgemii.
Bargoaddi meannudeapmi lea vealaheaddji, juos bargoaddi heiveha bálká- dahje eará bálvalusgaskavuođa eavttuid nu, ahte bargi dahje bargit gártet sohkabeali vuođul heittogut sajádahkii go eará bargi dahje bargit, geat leat bargoaddi bálvalusas seamma dahje seammaárvosaš barggus.
Bargoaddi galgá addit čilgehusa bargái dán bálkáheami vuođustusain ja bargi guoski eará vealtameahttun dieđuid, maid vuođul sáhttá árvvoštallat, leago 8 §:a 1 momeantta 2 dahje 3 čuoggás dárkkuhuvvon bálkávealaheami gielddus čuvvojuvvon.
Bargoaddi galgá doarjut nissoniid ja albmáid sajuštuvvama ovttaárvosaččat iešguđetlágan bargguide ja láhčit sidjiide ovttalágan vejolašvuođaid ovdánit karrieras, ovdamearkan skuvlejumi ja karrieraplánema vehkiin.
Bargoaddi galgá maiddái doaibmat nu, ahte ovddalgihtii eastaduvvo vealaheapmi sohkabeali vuođul.
Bargoaddi galgá bivdagis farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeamis dasa, guhte geahččá leat boahtán vealahuvvot 8 § 1 momeantta 1 čuoggás dárkkuhuvvon vugiin.
Bargoaddi galgá seammaláhkai farggamusat addit čálalaš čilgehusa meannudeami vuođustusain bargoohccái dahje bargái, guhte geahččá leat gártan 8 §:a 1 momeantta 2 čuoggás dárkkuhuvvon vealaheami vuollái.
Bargoaddi galgá doaibmat nu, ahte rabas bargosajiide ja bargguide ohcalit nu nissonat go albmát.
Bargoaddi, oahppolágádusa dahje intreassaorganisašuvnna suostama, mii guoská bargi, oahppi dahje lahttui guoskevaš heađušteami eretváldima, galgá maiddái doallat vealaheapmin.
Bargoaddi figgamuš eastit doaimma váikkuhusaid sáhttá váikkuhit buhtadusa mearrái.
Bargoaddi bargun lea duođaltit, ahte dakkár sivva lea gávdnomis.
Bargoaddi galgá fuolahit das, ahte bargi ii gártta bargoeallimis seksuálalaš dahje eará sohkabeallái vuođđudeaddji heađušteami vuollái.
Bargoaddi vuostedoaimmas sáhttá čuovvut buhtadus dallege, go dat dáhpáhuvvá bálvalusgaskavuođa nohkama maŋŋá.
Bargoaddi vuostedoaimmat leat vealaheapmi
Bargoaddi geatnegasvuohta ovddidit dásseárvvu aktiivvalaččat sisttisdoallá maiddái fuolaheami das, ahte eará bargit eai čuozit vuostedoaimmaid dásseárvoláhkii doarjalan olbmui.
Bargoaddi šaddá sivalažžan vealaheapmái, juos son jođiha barggu, juohká bargguid dahje muđui ordne bargodili nu, ahte bargi gártá dahje bargit gártet čielgasit heittogut sajádahkii go vuostálas sohkabeali olmmoš dahje olbmot.
Bargomolssaeavttut
Jos barggu bále čuožžila dárbu oažžut čielggadančálli, de sáhttet bargui bidjat dakkár čálli.
Bargu- ID
Bargguid ja studerema dihte munnje ii báze nu ollu friddjaáigi.
Barggu jođiheapmái gullet ovdamearkan bargoáiggi geavaheami ja barggu bearráigeahččan, bargolanjaid ordnedallan, bargobiergasiid juohkin ja maiddái bargi bargguid ja ámmátdáiddu ovddideapmi.
Bargogieđahallan
Namahus
Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš dáidu sihke doarvái hárjánupmi doaimmahat- ja rehketdoallobargguin.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit lágádusfuolaheaddji dutkkus dahje vástideaddji dutkkus ja doarvái olu hárjánupmi ođđaáigásaš almmolaš doaibmalanjaid čorgemis ja maiddái buorit gulahallandáiddut ja njuovžilis bargovuohki.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit doaibmalatnjafuolaheaddji dutkkus dahje vástideaddji dutkkus ja doarvái olu bargohárjánupmi suorggi bargguin ođđaáigásaš almmolaš doaibmalanjain, buorit gulahallandáiddut, iešráđálašvuohta ja njuovžilvuohta sihke bargguid dáfus doarvái buorre sáme-, eaŋgals- ja ruoŧagiela dáidu.
Din bargu lea leamaš dehálaš ja lean čeavlái das, ahte sámi álbmot lea leamaš ovttamielalaš sámediggelága ođasnuhttimis.
Bargonamma
Bargu Namahus
Bargu galggai álgit čakčat, muhto dat lea maŋŋonan dál jáhku mielde gitta giđa rádjái.
Bargoovdavuorru:
Barggus lassin Fjellner mearkugođii nášuvnnaromantihkalaš jurddašanvuogi váikkuhusas muitui maid sámi kulturárbevieru, nugo luđiid, juigosiid, myhtaid, legendaid ja lávlagiid.
Bargosirdašupmi
Bargočájehandoibmanvuohki (grafálaš, teaksta, ii mihkiige)
& Bargoovdavuorru:
Ii sáhte rievdadit bargoovdavuoru:
Bargi ii maiddái oaččo luopmudahttit dahje sirdit eará bargui sohkabeali vuođul.
Bargi ii oaččo dáid sivain maiddái eretcealkit dahje muđui ráddjet su bálvalusgaskavuođa bisttu dahje dan joatkašuvvama.
Bargis lea ámmátlaš ovddasvástádus vuolggahit ja bajásdoallat bajásgeassinguoibmávuođa.
Bargis lea vuoigatvuohta gáibidit bargoaddis buhtadusa, juos son lea vealahuvvon bargoeallimis sohkabeali vuođul.
Bargiin dárkkuhuvvo dán lágas olmmoš, guhte soahpamušas čatnasa bargat nubbái (bargoaddi) barggu dan jođiheaddjiid ja gohcima vuollásažžan bálkká dahje eará buhtadusa vuostá dahje lea virgegaskavuođas dahje eará bálvalusgaskavuođas man sáhttá ovddibui veardidit, stáhtii, gildii dahje eará almmosservošii (virgeoapmahaš).
Bargái sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža joatkkaprošektii.
sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža joatkkaprošektii.
Bargái sáhttet maiddái biddjot eará barggut, mat gullet davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža doibmii.
Bargi ovddasteaddji vuoigatvuođas oažžut bálkádieđuid muhtin dáhpáhusain
Bargi bálkká sáhttá veardidit maiddái ovdamearkan ovddit bargi bálkái.
Bargi bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV.
Virgehálddašeaddji váldobargun boahtá leat árbevirolaš dieđu suodjaleami ovddideapmi sámedikki barggus ja beroštumiid bearráigeahčus.
Bargi doaibmabáikin lea sámekulturguovddáš Sajosis Anáris.
Stencils
B argit:
Bargit, geaid bálkkát veardádallojit, eai dárbbaš leat bargoaddi bálvalusas oktanaga.
Bargiid vásáhus ovttaveardásaš ja vuoiggalaš giehtadallamis lea dehalaš ášši bargobirrasis ja lasiha barggus loaktima.
• Bargiid oahpásmahttima ja vuorrováikkuhusa bargoneavvun.
Bargiid dearvvašvuohta lea Suoma lágaidnai mielde deháleamos ášši ja sávan Riikkarádio Yle dikšu Yle Sápmái oadjebas doaibasajiid jođáneamos lági mielde.
Bargiid gaskasaš dáidduid lonohallan ovddida maiddái iežas barggu ovddideami.
Bargošládja
Bargunummir
Dađistaga go bargu lea ovdánan, de lea čielgan ahte áššedovdi joavku lea
Vealaheapmi bargoeallimis sáhttá lága mielde albmanit barguiváldimis válljedettiin bargiid sierra bargguide dahje skuvlejupmái bargodiliin, bálkáheamis ja bálvalusgaskavuođa eará eavttuin sohkabeali guoski heađušteami ja áŧestallama eretváldingeatnegasvuođa suostamis bargodiliid dahje - eavttuid hedjonahttimis das maŋŋá, go bargi lea doarjalan dásseárvolágas dárkkuhuvvon vuoigatvuođaide eretcealkimiin dahje luopmudahttimiin
Bargodili galgá ovddidit nu, ahte dat heivejit seamma bures nu nissoniidda go albmáide.
Bargu lea juo álggahuvvon, muhto go bargoortnega ođastus lea čatnagasas sámediggeláhkii, vuordit riikkabeivviin vuohččan mearrádusa sámediggelága galgamušas ovdal go ovdánit ođastusas.
Bargu sáhttá leat máŋggalágan, ovdamearka dihte idjavázzin gávpogis nuoraid dihte, mannat ruovttus boarrásiid ja buhcciid luhtte, lágidit joavkkodoaimmaid nuoraide geaid vánhemiin leat váttisvuođat mirkoávnnasgeavahemiin, bargat demensabuhcciid oktasaš orronsajiin, gefiid boradanbáikkiin ja bargat oahpahemiin.
Bargu lea sadjásašvuohta.
Bargu orru maid leame oalle duššástuhtti, daningo mihkkege áššiid ii leat šiehtadallamiin ovdánan.
Bargu organiserejuvvo ovttasráđiid sámedikkiiguin ja Sámeráđiin.
Bargočujuhus
Bargosaji dásseárvoplána
bargosadje- dahje skuvlagivssideapmi, go dat vuođđuduvvá givssiduvvon olbmo sohkabeallái.
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Bargobeaivvit álget dalle árraiđit ja nohket maŋŋiteahket.
@ info: whatsthis
Bargobádji laktása Kuati-nammasaš sámegiel árabajásgeassima oahppamateriálabáŋkoprošektii.
Bargobáji ordnen lea biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusa mielde ja dat fálalii earenoamáš buori dieđu sámiid árbevirolaš dieđus ja dan suodjaleamis.
Bargobádji lea riikkaidgaskasaš ovttasbarggu oassi, man olis ordnejuvvojit bargobájit ng. oarjeriikkain áššiin, mat gullet luonddu bassi báikkiid dutkamii ja suodjaleapmái.
Su bargobájis hárjehallet mii lea bárradánsun ja mo dat dáhpáhuvvá.
Bargobájis besset mihá ođđa spealu bokte hárhehallat sámiid rikkes
Bargobájis besset mihá ođđa spealu bokte hárhehallat sámiid rikkes sohkasátneráju.
Bargobájiin suokkardallojuvvo, mot dát diehtu heivehuvvo sámeoahpahussii.
Bargobádjebeivviid áigge buvttadit girjjálaš materiála, man vuođul prošeavtta boađusin almmustahtto sámeoahpahusa idea- ja rávagirjji.
Bar-gobádjebeivviid áigge buvttaduvvo girjjálaš materiála, man vuođul almmuhuvvo prošeavtta loahp-pabuvttan sámeoahpahusa idea- ja bagadallangirji.
Bargobádjebeivviid áigge buvttaduvvo girjjálaš materiála, man vuođul almmuhuvvo prošeavtta loahp-pabuvttan sámeoahpahusa idea- ja bagadallangirji.
Bargobájiide livčče leamašan eanet movttegis oassálastit go ledje áigi ja lanjat.
Bargobájiin árbevirolaš dujiin beroštuvvan mátkkálaččat besset ieža duddjot sámedujiid mátkemuitun ja seammás oahppat sámedujiid historjjá ja árbevieruid birra.
Bargobájit eai leat nu máŋggas, de ávžžuhitge buohkaid almmuhit iežaset bargobájiide jođáneamos lági mielde!
Dán jagi bargobájiid fáddán lea dánsa, man bokte ráhkkanit juo boahtte jagi riikkaviidosaš dánsatemái.
Bargobájiid fáddán leat hutkás duodji, silbaduodji, govvagieđahallan, musihkka ja gákti.
Su bargobájiid vuođđojurddan lea, ahte buohkat máhttet čuojahit ja dahkat musihka.
Bargobájiid váldotemán lei teáhter, mainna hálidedje juo ráhkkanit jagi 2016 dáhpahussii.
Bargu mii galggai čielggadit dárbbu ja vuođu davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii,
Bargoochu:
Čállinbeavdái
Čállinbeavdái
Name
Čállinbeavdi fonta
GohččunálggaheaddjiComment
ČállinbeavderuvttodatComment
NAME OF TRANSLATORS
ČállinbeavdestuorideaddjiName
Čállinbeavdemolsun
čállinbeavdi
Čállinbeavdi
Čállinbeavdi
Comment
Desktop CSF
Čállinbeavdi ii leat laktašuvvon
Name
Comment
Comment
Čállinbeavdi gos láse galgá ihtit
Comment
Gaska čállinbeavdegovažiid gaskkas
GenericName
Čállinbeavdeeffeavttat
ČállinbeavdeeffeavttatComment
Čállinbeavdeeffeavttat leat rievdaduvvon. Háliidatgo geavahit ođđa heivehusaid? Muidui dat automáhtalaččat máhcohuvvot 10 sekundda geahčen.
Name
Čállinbeavdemearkkušfiillas,% 1, ii leat Type= ... mearkkuš.
Čállinbeavdemearkkuš mas lea šládja% 1 lea amas.
Čállinbeavdemearkkušfiila% 1 lea FSDevice- šlájat, muhto das váilu Dev= ... merkoša.
Čállinbeavdemearkkušfiila% 1 lea Link- šlájat, muhto das váilu URL= ... merkoša.
Bonja čállinbeavddiScreen saver category
@ info examples about information the user can provide
Bargotelefuvdna
Telefuvdnanummir, bargu
Stuorit oassi barggus ruhtaduvvo ruđaiguin mat čoggojuvvojit Ruoŧas.
Bargoraporta
Bargojovkui nammaduvvojedje čuovvovaš ovddasteaddjit: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba ja Anni-Helena Ruotsala.
Bargojovkui válljejuvvoje dasa lassin njeallje eará nuora Suoma sierra guovlluin ja guokte várrelahtu.
Bargojoavku attii 28 dehalaš doaibmabiddjoevttohusa ja 11 ávžžuhusa sierra ministeriijaide ja virgeoapmahaččaide sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja máhcaheami várás.
Bargojoavku attii evttohusaid mot Suoma lágain, dutkanpolitihkas, biodiversiteahta suodjalanrávvagiin, eanangeavaheamis ja biodiversiteahttasoahpamuša doaibmabijuid resurseremis galget váldojuvvot vuhtii sámi árbevirolaš dieđu dárbbut.
Bargojoavku geigii smiehttamušas jagi 2006.
Bargojovkui bohtet mielde ovddasteaddjit ee. guovddáš ministeriijain, sámedikkis ja Meahcceráđđehusas.
Bargojoavku ásahuvvui biodiversiteahttabargojoavkku evttohusas.
Bargojoavku:
Bargojoavku ovddida 8 j artikla heiveheami Suoma sierra ministeriijaid ja čanasjoavkkuid ovttasbargguin ja maiddái addá bealistis ávžžuhusaid oktasašsoahpamuša heiveheamis ja ollašuhttimis Suomas.
Bargojoavku evttoha, ahte tv-lobis galgá luohpat ja sirdásit buohkaide bákkolaš mediamáksui, mii livččii 175 euro sturrosaš.
Bargojoavku evttoha, ahte birasministeriija addá rávvagiid Akwé: Ko - rávvagiid heiveheamis birasváikkuhusaid árvvoštallanprosessain ja maiddái eanageavahan- ja huksenlága ollašuhttimis.
Bargojoavku evttoha, ahte birasministeriija addá rávva-‐ giid Akwé: Ko -‐rávvagiid heiveheamis birasváikkuhusaid árvvoštallanprosessain ja maiddái eanageavahan-‐ ja huksenlága ollašuhttimis.
Bargojoavku evttoha dili divvuma várás 28 doaibmabiju ja ávžžuhusaid.
Bargojoavku evttohii smiehttamušastis giella- ja kulturbesiid ruhtadeami bajideami 700 000 euroi jagis.
Bargojoavku ii leat sáhttán vuhtiiváldit davviriikkalaš sámesoahpamuša geatnegasvuođaid barggustis, dan sivas maid ovdalis namuhin - ovttage artiklas ii leat gávdnon ovttamielalašvuohta.
Bargojoavku ii deavdán dasa biddjojun bargogohččosa.
Bargojoavku evttoha, ahte go birrasa geavaheami ja árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheapmi ovddiduvvo, vuhtiiváldojit biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođat ja heivvolaš osiin Akwé: Ko - rávvagat.
Bargojoavku evttoha, ahte go birrasa geavaheami ja árbevirolaš sámeealáhusaid stivrejeaddji láhkaásaheapmi ovddiduvvo, vuhtiiváldojit biodiversitehtasoahpamuša geatnegasvuođat ja heivvolaš osiin Akwé: Ko -‐rávvagat.
Bargojoavku evttoha, ahte meahcceráđđehusláhkii váldojuvvo ruvkelága mearrádusa mielde málle sámi kultuvrra geahnohuhttima gielddus.
Bargojoavku evttoha, ahte resurssaid bidjat sámiid luonddu máŋggahápmásašvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii.
Bargojoavku evttoha, että resurssat stivrejuvvojit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dutkamii ja ealáskahttimii.
Bargojoavku evttoha, että resurssat stivrejuvvojit sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu vurkemii, dut- suodjaleapmin. ‐ kamii ja ealáskahttimii.
Bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis hei-‐ vehuvvojit biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Ko -‐rávvagat sisriikkalaš láhkaásaheami olis.
Bargojoavku evttoha, ahte sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja stivremis heivehuvvojit biodiversitehtasoahpamuša Akwé: Ko - rávvagat sisriikkalaš láhkaásaheami olis.
Bargojoavku evttoha maiddái, ahte luonddu máŋggahámatvuođa-‐ strategiijai, mii dál ođasmahtto, ja doaibmanprográmmai merkejuvvojit ođđa doaibmabijut árbevirolaš dieđu
Bargojoavku evttoha maiddái, ahte luonddu máŋggahámatvuođastrategiijai, mii dál ođasmahtto, ja doaibmanprográmmai merkejuvvojit ođđa doaibmabijut árbevirolaš dieđu suodjaleapmin.
Bargojoavku evttoha sámegiela ealáskahttima várás máŋggabealat doaibmabijuid
Bargojoavku evttoha sámegiela bealde olmmosresurssaid sirdima juogo Helssega dehe Oulu universitehttii.
Bargojoavku lágida Roavenjárggas 28.5.2010 eanangeavahanseminára, mas gieđahallojuvvojit biodiversiteahttasoahpamuša Akwe Kó rávvagat ja gaskavuođat Suoma lágaide.
Bargojoavku guođđá iežas čielggadeami ovttas doaibma bidjoevttohusaiguin sámediggái ja sávvá, ahte raporttas almmuhuvvon dieđuin lea ávki maiddái riikka dási oahpahushálddahusa eiseválddiide ja mearrádusaid dahkkiide gielddaid ja gávpogiid hálddahusas.
Joavkoprográmmamáhpaid giella: @ item: inlistbox Adjective, language
Joavkoprográmmamáhpaid & formáhtta:
Bargojoavku gieđahallá ee. riikkaidgaskasaš biodiversiteahttasoahpamuša.
Bargojoavku gieđahalai maid ođđa árbevirolaš dieđu dili mihtideaddji indikáhtoriid sisdoalu ja ávžžuhii stáhtaid váldit indikáhtoriid jođánit atnui.
Bargojoavku gieđahalai biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma dohkkehan eaktodáhtolaš Akwe Kó rávvagiid álgoálbmogiid viidodagaide plánenvuloš fidnuid kultur-, sosiála- ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis.
Bargojoavku vuojulduvvá barggustis eanas eanandoalu doarjja- ja bearráigeahččoortnega ođasnuhttimii, boazodoalu bealde doarjja- ja bearráigeahččoortnegii eai jáhku mielde leat boahtime ođastusat.
Bargojoavku ságastalai viidát čoakkánmearrádusain ja gávnnahii, ahte guovddáš čoakkánmearrádusat galggale olláhuhttojuvvot Suomas.
Bargojoavku gulai Sámi Duodji-searvvi sámi giehtaduoji árbevirolaš dieđus.
Bargojoavku linnje, ahte biraslohpeláhka čielggasmahttojuvvo ja eiseválddiid lohpegieđahallanresurssat lasihuvvojit mearridanproseassa jođálnuhttima dihte ja kvaliteahta dáhkideami dihte.
Bargojoavkkus manainai olu áigi hábmet áššeollisvuođa, mii lea sápmelaččaid árbevirolaš diehtu, mii gullá luonddu máŋggalágánvuhtii ja masa dat obanassiige laktása.
Bargojoavkkus lea loahpparahčan manname, maŋimus čoakkán lea dán mánu, miessemánu loahpas.
Bargojovkui ii dáidde leat nohkka okta ruovderáŧŧeoktavuohta Jiekŋameara riddui, muhto čielgasit orru leame nu ahte oktavuođat galggale leat Anára go Eanodagage bakte, ja maninbe juo eai Ohcejoganai.
Bd-bargojoavkkus bođii čielga doarjja loahpparaportii ja dan evttohusaide.
Bargojoavku luohpadii evttohusa oahpahusministtar Jukka Gustafssonii ja kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäkii bearjadaga njukčamánu 2. beaivve.
Bargojoavku luobahii loahpparaporttas, mas ledje sulaid 30 doaibmabidjoevttohusa ja ávžžuhusa árbevirolaš dieđu buorideami ja suodjaleami várás Suomas.
Bargojoavkku smiehttamuš ii lean munnje sámedikki ságadoallin mielamiel lohkamuš.
Bargojoavkosmiehttamuš ii doarjjo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema.
Bargojoavkku smiehttamuš livččii leamaš ollisvuohtan vel heajut dálážis almmá sámedikki ovddasteaddji nanu barggu sihkkut smiehttamušas vearrámus deakstasajiid, mat heajude sámiid riektesajádaga.
Bargojoavkosmiehttamuš lea iešalddes dehálaš, daningo dat sáhttá váikkuhit Suoma oidnui vejolaš davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiin.
Bargojoavkku evttohan doaibmabijut gáibidit resurssaid čuoziheami birashálddahusa ja sámedikki mearreruđaide, masa lassin bargojoavku evttohii geardelundosaš čielggadan- ja ovddidanfidnuid.
Bargojoavkku evttohusa mielde sámedikkis galgá leat iehčanas mearridanváldi sámedikki virggiin ja daid dohkálašvuođa eavttuin.
Bargojoavkku evttohus sámegiela ealáskahttima doaibmaprográmman gávdno dás.
Bargojoavkku evttohus stivre maid ovddalgihtii go jurddahallá boahtte bargojoavkobargama, man ulbmilin lea oažžut Suoma láhkaásaheami dássái, mii dagalii vejolažžan ILO 169-soahpamuša ratifiserema.
Bargojoavkku vuosttaš čoakkámis sohppojuvvui bargojoavkku bargoplánas ja oahpásnuvvojuvvui bargojoavkku bargguide.
Bargojoavkku evttohusa mielde válggain čuvvojuvvolii ng. d ' Hondta-vuohki, jos evttohasat vuođđudit oktasašlisttuid.
Bargojoavkku evttohusa mielde válggain čuvvojuvvolii ng. d 'Hondta-vuohki, jos evttohasat vuođđudit oktasašlisttuid.
Evttohusa guottihedje earet muhtun nuppástusevttohusaid.
Bargojoavkku evttohusaid olláhuhttima ovddasvástádus lea sierra ministeriijain dehege departemeanttain ja našuvnnalaš biodiversiteahttabargojoavkkus, man bargun lea Suoma biodiversiteahttapolitihka ovddideapmi ja biodiversiteahta várjaleapmi.
Bargojoavkku evttohusaid olláhuhttima ovddasvástádus lea sierra ministeriijain ja našuvnnalaš biodiversiteahttabargojoavkkus, man bargun lea Suoma biodiversiteahttapolitihka ovddideapmi ja biodiversiteahta várjaleapmi.
Bargojoavkku evttohus álgagis dárkkuha dan, ahte dievasčoakkán ferte gieđahallat álgaga ja dat galgá mearridit makkár doaibmabijuide sámediggi galgá riepmat áššis.
Bargojoavkku evttohus ii daga vejolažžan sámi bellodagaid vuođđudeami.
Bargojoavkku evttohus ii buvtte mangelágán váikkuhusaid suohkanlága olláhuhttimii dehe suohkana iešstivrejupmái, iige oba guovlluidgárgehanlága olláhuhttimiige.
Bargojoavkku evttohus luobahuvvui 1.3.2012 oahpahus- ja kulturministeriijai.
Bargojoavkku evttohus earáhuhttit sápmelašmeroštallama nanne sápmelaččaid iežaset ipmárdusa sápmelašvuođas.
Bargojoavkku evttohus rievtti mielde nanne dálá ovttasbargomálle Meahcceráđđehusain.
Bargojoavkku evttohus leamašan gulaskuddamiin ja ožžon sámedikki doarjaga muhtin smávva dárkkálmahttinevttohusaiguin.
Bargojoavkku evttohus buoridivččii evttohasa jáhkehahttivuođa ja politihkalaš doaibmanvejolašvuođaid ja soaittálii movttiidahttit stuorit meari sápmelaččaid bargat válgabarggu.
Bargojoavkku evttohus baicca lasiha dievasčoakkáma válddi.
Bargojoavkku lahtut leat árbedieđu hálddašeaddjit ja bargojoavkkus leat ovddastuvvon iešguđet ahkejoavkkut ja sohkabealit sihke guovllu bálgosiid boazoisidat.
šattai árvvoštallat olmmošvuoigatvuođaid lávdegotti vuollásaš lávdegotti árvalusa.
Bargojoavkku buot lahtut leat duššebeare sápmelaččat: sámi árbevirolaš dieđu áššedovdit, boazosápmelaččat, sierra ahkásaš olbmot nuorain gitta vuorrásit olbmuide ja sihke nisson- ja dievdoolbmot.
Bargojoavkku geavatlaš doaimmat ja Sámi virtuálaskuvla - prošeakta 7.
Bargojoavkku geavatlaš doaimmat ja Sámi virtuálaskuvla - prošeakta
Bargojovkui gullet:
Bargojoavkku čoakkádusa válljemiin sáhttá álkit beassat háliduvvon loahppabohtosii.
Bargojoavkku ráhkadan ovdačilgehusa ovdal Sámediggi lei diŋgon Sámi oahpahusguovddážis čilgehusa sámemusihka oahpahusa ordnemis.
Bargojoavkku loahpparaporta luobahuvvo birasministeriijai semináras, mii dollojuvvo Helssegis geassemánu čihččet beaivve (7.6.).
Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa ollislaš ovddideapmi ja giela oahpahusa oažžun lunddolaš oassin skuvlabarggu miehtá riikka galgá álggahuvvot johtilit.
Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa oppalaš ovddideami ja giela oahpahusa buktima luonddolaš oassin skuvlabargui miehtá riikka, galgá álggahit farggamusat.
Bargojoavkku mielas sámeoahpahusa dáládilli einnosta máhccama álbmot skuvlla áigái, goas sámegielas ii lean sadji oahpahusas ja sámiid giellamolsun ovdánii jođánit.
Bargojoavkku smiehttamuša sáhttá atnit earenoamáš buorrin kompromissan ja sávannai, ahte dat dohkkehuvvo dakkáražžan nu jođánit go vejolaš.
Bargojoavkku smiehttamuš lei ovttamielalaš.
Bargojoavkku smiehttamuš ilmmuhuvvui hui negatiivvalaččat sámiid vuoigatvuođaid dáfus.
Bargojoavkku ministeriijaid ovddasteaddjit vuostálaste evttohusamet, daningo dat ii gullan bargogohččosii.
Lassidieđut:
Bargojoavkku mielde galgá maiddái ovddidit sámegiela oahpahusa olles riikkas sihke lasihit sámegiela máhtti dohkálaš árrabajásgeassin- ja oahpahusbargiid meari.
Bargojoavkku mielde dát árbevirolaš diehtu vuhtto sámiid luonddugeavahusas ja árbevirolaš sámi ealáhusaid bargamis dehege boazobarggus, guolástusas, meahccebivddus, čoaggimis ja giehtaduojis dego maid gaskavuođas lundui.
Bargojoavkku mielde sámegiela ealáskeapmi eaktuda máŋggaid doaibmabijuid.
Bargojoavkku mielde sámi giellalága ollašuvvan dievasmearálažžan gáibida virgeoapmahaččaid sámegiela geavaheami lasiheami erenomážit sámiid ruovttuguovllus.
Bargojoavkku lea vuođđudan biodiversitehtasoahpamuša vuolláičálli riikkaid oassebeallečoahkkin (COP).
Bargojoavku galgá oažžut evttohusas gárvvisin miessemánus.
Bargojoavkku sátnejođiheaddji Heikki Paltto jáhkká dán leat buori vuogi áššiid plánemis.
Bargojoavkku ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná, ahte raportta válmmaštuvvan lea mearkkašahtti boađus ja dat fállá buori vuođu sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođapolitihkai. "
Bargojoavkku ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi oaidná, ahte raportta válmmaštuvvan lea mearkkašahtti boađus ja dat fállá buori vuođu sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš luonddu máŋggahámatvuođapolitihkai. "
Bargojoavkku ságajođiheaddjin nammaduvvui Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja várreságajođiheaddjin birasráđđi Esko Jaakkola Birasministeriijas.
Bargojoavkku ságadoallin lea Heikki Paltto, gii lea álbmotlaš 8 (j) -bargojoavkku várrelahttu, sámedikki ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti várreságadoalli ja sámedikki ovddasteaddji Bálgesiid ovttastusa stivrras.
Bargojoavkku ságajođiheaddjin lea doaibman sámedikki II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.
Bargojoavkku sátnejođiheaddjin doaibmá Heikki Paltto ja eará lahtut leat: Juhani Länsman, Bigga-Helena Magga, Nina Maarit West ja Inga-Briitta Magga sihke boazoisidat: Jouni Lukkari (Bátneduottar), Harri Hirvasvuopio (Sámi bálggus), Nils-Heikki Näkkäläjärvi (Sállevárri).
Bargojoavkku ságadoallin barggai Petra Biret Magga, lahttun Ellen Näkkälä järvi, Rauna Rahko ja Eeva-Liisa Rasmus ja čállin Ulla Aikio-Puoskari.
Bargojoavkku ságajođiheaddjin doaimmai sámedikki lahttu Petra Magga ja lahttun giellaáššiidčálli Ellen Näkkäläjärvi, virtuálaoahpahusa koordináhtor Eeva-Liisa Rasmus ja luohkáoahpaheaddji Rauna Rahko.
Bargojoavkku ságadoalli Pentti Lähteenojan mielde ovddideapmi galgá dáhpáhuvvat almmá boazodoallolága rahpama haga.
Bargojoavkku raportta lea čállán sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.
Bargojoavkku raporta biddjojuvvui ovdan
Bargojoavkku raporta gávdno čujuhusas: http://www.tem.fi/itajapohjoissuomi Mannan čakčamánu rájes bargan bargojoavku lea čarvestan 6-siidosaš linnjenbáhpira ja 12-siidosaš duogášbáhpira.
Bargojoavkku raporta lea sihke álbmotlaččat ja riikkaidgaskasaččat hui mearkkašahtti diŋga.
leat dasa, geahča dan joavkku jagi 1998 mannosaš raportta.
Bargojoavkku čállin barget oahpahusráđđi Maija Innola oahpahus- ja kulturministeriijas, oahpahusráđđi Leena Nissilä Oahpahusráđđehusas, skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari sámedikkis ja dutki Kaarina Vuolab-Lohi Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddážis.
Bargojoavkku ulbmilin lea ráhkadit evttohusaid Akwé: Kon - rávvagiid ollašuhttimis eanageavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis addon lága ollašuhttimis.
Bargojoavkku ulbmilin lea maiddái jorgalahttit suoma-ja sámegillii 10. oassebeallečoahkkima dohkkehan Tkarihwaie:ri - etihkalaš meannudanvuohkenjuolggadusaid sihke bargat evttohusaid daid ollašuhttima várás
Bargojoavkku ulbmilin lea čielggadit doaimmaid, maiguin sáhtálii bidjat leahtu Sámi leana ealáhuspolitihkalaš gárggiideapmái ja buoridit barggolašvuohta- ja veahkadatdili.
Bargojoavkku bargun lei ráhkadit evttohusaid guolástusa, boazodoalu ja meahccebivddu oppalaš ovddideami várás sámiid ruovttuguovllus.
Bargojoavkku bargun lea koordineret Suoma luonddu máŋggahámatvuođa gáhttema ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmanprográmma 2006 - 2016 dárkkuhan eamiálbmogiid árbedieđu guoski doaimmaid.
Bargojoavkku bargun lea ee:
Bargojoavkku bargun lea ee. čuovvut álbmotlaš suvdilis gárganeami prográmma olláhuvvama Suomas.
Bargojoavkku bargun lea ee. fuomášit birasbajásgeassima ovddidandárbbuid ja dahkat evttohusaid dain.
Bargojoavkku bargun lea suokkardit biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) artihkkala, mii guoská álgoálbmoga árbedieđu heiveheami Suomas ja ovddidit biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima.
Bargojoavkku bargun šaddá suokkardallat konkrehtalaš dásis ovttasbargovugiid ja mot sámediggi buoremusat gullojuvvolii meahcceráđđehuslága 4 § mielde, mas lea sáhka sámi kultuvrra bargama dego maid boazodoalu eavttuid dorvvasteamis sámiid ruovttuguovllus.
Bargojoavkku bargun lea bargoprográmma ollašuhttin sihke čuovvovaš biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkima artikla 8 (j):a guoski mearrádusaid válmmaštallan.
Bargojoavkku barggu luonddu dihte loahpparaportta ii leat leamaš vejolaš gieđahallojuvvot sámedikki orgánain, muhto lean bivdán sámi oasi váste mearkkašumiid stivrra lahtuin ja ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegotti ságadoalliguovttos ja áššegieđahallis, vai sámi oassi livččii nu máŋggabeallásaš go vejolaš.
Bargojoavkku doaibmaáigodat bistá cuoŋománu lohppii.
Bargojoavkku doaibmaáigodat lea jagi 2010 loahpa rádjái.
Bargojoavkku doaibmaáigi jotkojuvvui, daningo bargojoavku ii ožžon barggus vel gárvvisin.
Bargojoavku galgá nammadit barggu várás maid čálli, gii válmmaštallá bargjoavkku čoakkámiid, áššemeannudeami ja mearrida bargogielas.
Bargojoavku galgá leat diđolaš artihkal 8 (j) álbmotlaš áššedovdibargojoavkku barggus, mii gieđahallá álgoálbmogiid árbedieđu, ja váldit vuhtii bargojoavkku bargan evttohusaid.
Bargojoavku galgá váldit vuhtii sámegielaid diliid ja ovdaneami maiddái eará Davviriikkain.
Bargojoavku galggai válmmaštallat doaimmaid, mat vuođđuduvvet biologalaš máŋggahápmásašvuođa guoski oktasašsoahpamuša eamiálbmogii árbevirolaš dieđu seailluheapmái gullevaš artihkal 8j-bargoprográmmii. Bargojoavku doaimmai Suoma luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami álbmotlaš strategiija ja doaibmanprográmma 2006-2016 ollašuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavkku vuollásažžan.
Bargojoavkku bargu álggii jagi 2006 geasi álggus.
Bargojoavkku bargui oassálaste maid árbevirolaš dieđu hálddašaddjit ja boazosápmelaččat.
Bargojoavkku bargui oassálastet riikkaid ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit.
Bargojoavkku barggu boađusin fitnašuvai davvisámegielat musihkkatearbmalistu, man vehkiin musihka oahpaheapmi šaddá olu álkibun nu Suomas go maiddái rájáid badjel.
Bargojoavkku bargu lea leamaš duođaid váttis ja loahppaboađusin lea geavadis dáláš doaibmavugiid nannen ja vuođđoláhkaválljagotti gáibidan linnjemiid olláhuhttin.
Bargojoavkku bargu lea beaggán muhtin veardde.
Bargojoavkku bargamii lea unnán áigi go ja bargojoavku ferte leahtuin dahkat evttohusas daningo meahcceráđđehusláhka galgá gárvánit jagi loahpa rádjái.
Bargojoavkku barggus šaddá hohpolaš, daningo bargojovkui lea biddjon mearreáigi geassemánu lohppii.
Bargojoavkku barggu jođiha COP:a dohkkehan máŋggajahkásaš bargoprográmma artikla 8 (j):a ollašuhttima várás.
Bargojoavkku barggu stivre oassebeallečoahkkima dohkkehan artihkal 8 (j):a máŋggajagáš bargoprográmma.
Bargojoavkku gárven doaibmabidjoprográmma sámegiela ealáskahttima várás sisttisdoallá árvvoštallama Suomas hállon sámegielaid dáládilis, gielaid seailuma ja ovddideami guovddáš hástalusaid, visio sámegielaid ealáskahttima várás jagi 2025 rádjai ja maiddái konkrehtalaš doaibmabijuid dili buorideapmin.
Bargojoavkku jođiheaddjin bargai jorgaleaddji ja tulka Veikko Holmberg, gean veahkkin musihkkasátnelisttu dárkkisteami ja divodeami várás čoahkkanedje áššedovdit fil.tri S amuli Aikio, Norgga beale sápmelaš musihkkár ja neavttár S verre Porsanger ja vel prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
Bargojoavkku kommunikašuvdna ovddiduvvo ja maŋimusat čakčat bargojoavkku barggus gávdno lasi diehtu birasministeriija ruovttusiidduin.
Bargojoavkku oktan bargun lea mannat čađa biodiversiteahttasoahpamuša gaskavuođa álgoálbmotjulggaštussii ja eará Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide.
Bargojoavku lei evttohan, ahte válljenovttastusa galggale vuođđudit 10 sápmelačča.
Bargojoavku lei mu ovdal gullan maid Bálgesiid ovttastusa ovddasteaddji.
Bargojoavku lei bivdán fidnus sierra cealkámuša juogaman ákka dihte eanan- ja meahccedoalloministeriija guolle- ja fuođđoossodagas, daningo sin ovddasteaddji ii lean beassan ruhtadeamis mearriduvvon čoakkámii.
Bargojoavku lea álggahan loahpparaportta dohkkehanproseassa doaibmabidjoevttohusaidisguin.
Bargovuohkin leamaš eanaš epoastaságastallan. Dábálaš
Bargojoavku lea jorgalahttán dánnai čoakkámii buktojuvvon Akwé:Konrávvagiid suomagillii.
Bargojoavku lea gieđahallan raportta miehtá giđa ja loahppaboađusin lea sulaid 150-siidosaš raporta.
Bargojoavku lea luobahan gaskaraporttas geasset ja bargojoavku galgá ráhkadit evttohusas dán jági loahpa rádjái.
Bargojoavku lea maid evttohan, ahte golmma davimus suohkana olbmuid luomos guolástanriekti olahuvvolii guoskat dušše olbmuid ruovttusuohkana.
Bargojoavku lea guhkit nama mielde Suoma luonddu máŋggalágánvuođa suddjema ja suvdilis anu našuvnnalaš strategiija ja doaibmaprográmma 2006-2017 olláhuhttima ja čuovvuma ovddideaddji bargojoavku.
Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sáme giela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolg gadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta.
Bargojoavku lea čielggadan ruovttuguovllu olggobealde moatti báikegottis, ee. Helssegis, Tamperees, Oulus ja Roavvenjárggas addojuvvon sámegiela oahpahusa ja gávnnaha raporttas, ahte oahpahusas ii leat dálá njuolggadusaid vuođul ovdánanvejolašvuohta.
Bargojoavku lea jorgalan suomagillii ja olggosaddán Akwé: Ko rávvagiid.
Bargojoavku lea jorgalan suomagillii ja olggosaddán Akwé: Ko rávvagiid.
Bargojoavku lea dahkan evttohusaidis ráđđehusa evttohusa hápmái ja árvvoštallan dan váikkuhusaid.
Bargojoavku lea hábmen viiddes meroštallama das, mii sámi kultuvrii gullá.
Bargojoavku lea diŋgon áššis čilgehusaid ovttasbargooassebeliin ja oažžut dain evttohusaid čakčat.
Bargojoavku lea duođaid miellagiddevaš ja oassálasttán dan bargui álohii go fal sáhtán.
Bargojoavku lea válmmaštallan ja válmmaštallá ain biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda Suoma oaiviliid, mat laktásit artihkal 8 (j) -artihkkalii.
Bargojoavku válddii sápmelašmeroštallama earáhuhttimis vuhtii riikkaidgaskasaš álbmotrievtti gárganeami dego maid ON:a álgoálbmotjulggaštusa ja nállevealahankomitea ávžžuhusaid.
Bargo joavku mearri dii dálán go bargagođii álggahit konkrehtalaš geahčča laddan doaimmaid ovddidan dihtii oahpahusa. Dat bargagođii lagaš ovttasbarggus Sámi oahpa hus guovddáža (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Sámi virtuála skuvla prošeavttain.
Bargo joavku mearri dii dálán go bargagođii álggahit konkrehtalaš geahčča laddan doaimmaid ovddidan dihtii oahpahusa. Dat bargagođii lagaš ovttasbarggus Sámi oahpa hus guovddáža (Saamelaisalueen koulutuskeskus) Sámi virtuála skuvla prošeavttain. Sámedikkis eai goittotge lean resurssat oah
Bargojoavku mearridii ohcat joatkkaáiggi ja oaččui dan guovvamánu loahpa rádjái.
Bargojoavku doallá vuosttaš čoakkáma boahtte vahku 25.9. ja bargojoavkkus lea barganáigi boahtte jagi miessemánu lohppii.
Bargojoavku atná dehalažžan, ahte maiddái gielddat vuhtiiváldet rávvagiid iežaset fidnuin.
Bargojoavku geahčai guovddáš hástalussan sihkkarastima doarvái bures sámegiela ja sámegielat oahpahusa ja beaivedivššu, sierra surggiid dohkálaš ja giela doarvái máhtti ámmátolbmuid vátnivuođa sihke sámiid eretfárrema ruovttuguovllus, mii lea mearkkašan sámegielaid lunddolaš geavahanbirrasiid geahppáneami.
Bargojoavku oaččui earenoamáš buori dieđu sámi giehtaduojis ja jáhkán, ahte Sámi Duodji-searvvi gullan rabai bargojoavkku máŋgga ovddasteaddji čalmmiid sámi giehtaduoji mearkkašumis ja gaskavuođas luonddu resurssaide.
Bargojoavkku gearggai bargguinis geasset ja luobahii dan Suoma birasministeriijai.
Bargojoavkku gearggai bargguinis diimma gease ja luobahii dan Suoma birasministeriijai.
Bargojoavkkus ii gávdnon dán evttohussii ovttamielatvuohta.
Bargojoavkkus ii lean maid johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriija ovddasteaddji.
kommišuvnna vuollásaš bargojoavkkus. Álgoálbmotáirasatge miehtá máilmmi leat
Bargojoavkkus davviguovllu ovddastit turismaindustriija, industriija, Lappi lihtu ja Lappi universiteahta ovddasteaddjit.
Bargojoavkkus leat ovddasteaddjin sierra ministeriijat, eiseválddit ja čanusjoavkkut.
Bargojoavkkus leat ovddastuvvon guovddášministeriijat ja čanusjoavkkut.
Bargojoavkkus leat mielde buot ahkásaš olbmot ja sihke nissonat ja dievddut dássebealagit.
Rávvagat leat dárkkuhuvvon dorvvastit álgoálbmogiid lundui čadnon árbevirolaš máhtu seailluheami, Suomashan dát guoská diehttelas dušše sápmelaččaid.
Bargojoavkkus leat sierra ministeriijaid ja čanusjoavkkuid ovddastus.
Bargojoavkkus leat dasa lassin Sámi musea Siidda ja Árktalaš guovddáža ovddasteaddjit eará eiseválddiid ja ministeriijaid ovddasteddjiid lassin.
Bargojoavkkus leat ovddasteaddjin sierra ministeriijaid ja eiseválddiid ovddastus.
Bargojoavkkus lea sohppon, ahte dieđiheami ovddasvástádus lea bargojoavkku ságadoallis, muhto bargojoavkku lahtut ja áššedovdit leat dieđihan oalle lupmosit barggus sierra mediain, ja dan dihte munnai čuvgen unnánaš bargojoavkku barggu.
Bargojoavkkus Sámedikki ovddastit lassin boazoisit J. Antti Magga ja Sámedikki lahttu Heidi Eriksen.
Bargojoavku dárkkálmastá ahte davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii leat sihke vuođđu ja dárbu.
Bargojoavku dagahii barggu áigge čilgehusa Akwé: Kon - rávvagiid gaskavuođas riikkasis lágaide ja čilgehusa sámiid vierrovuoigatvuođas.
Bargojoavku ráhkada evttohusas ráđđehusa evttohusa hápmái, man geažil bargojoavku galgá leat earenoamáš fuolalaš.
Bargojoavku dagai loapparaportastis 28 doaibmabidjo-evttohusa ja 11 ávžžuhusa.
Bargojoavkkut ja oba čoakkán ságastalle gaskavahkus duorastahkii bargojoavkkuid evttohusain.
Bargojoavku doaibmá biodiversitehtabargojoavkku vuollásažžan ja raportere dasa iežas doaimmain.
Ovttamielalaš bargojoavku duođašta deaŧalažžan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna válmmaštanbarggu, ja dat berre joatkit.
Bargojoavku gávnnahii ahte leat sihke dárbu ja eavttut konvenšuvdnii, ja árvalii ahte vuođđuduvvo áššedovdi joavku mas lea bargomearrádussan ráhkadit konvenšuvdnaárvalussan.
Joavkoprográmma
shortcut
Tällaiset vaatimukset ovat kuten toimittajat sanovat, mätäkuun uutisia ja vaatimuksia.
Bargojoavku oahpásnuvvá sámi musea Siidii, gullá nuortalaččaid luohttámušolbmo nuortalaččaid árbevirolaš dieđus ja Sámi Duoji ovddasteaddji sápmelaččaid árbevirolaš dieđus giehtaduodjekultuvrras.
Bargojoavkkobargan ii lean beare menestuvvi, sáhtálii hupmat láivves kompromissas ja duostunvuoittus.
Bargojoavkku bargu ovdána buori gaskavuođa ipmirdeami mielde ja lean duhtavaš bargojoavkku ságastallanvuigŋii.
Bargojoavku barggai hui áhpasit ja dat álkidahtii maid ášši joatkkaválmmaštallama.
Viiddes bargojoavku barggai bealnnot jagi ja dan jođihii sámediggi, ja dan dalá ja maiddái dálá ságadoalli Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi.
Bargojoavkogieđahallama áigge Sanila-Aikio ii ilmmuhan, ahte sus livččii váttis dohkkehit jearaldatvuloš bargojoavkku evttohusaid.
Bargojoavkobargama álgomuttuid lei riskan, ahte bargojoavkku evttohusat livčče dolvon sámi kulturiešstivrema sajádaga hedjoneapmái ja hivvehallon unna ruhtasupmážiin ja doaibmagottiin, mas lahtuin eatnasat livčče leamaš virgeolbmot, livččii hokkupokkus-goansttain ratifiserejuvvon Ilo 169-soahpamuš.
Bargojoavkobargu lea erenomáš dehalaš árbevirolaš sámeealáhusaid dáfus ja jáhkán ahte bargojoavkobargguin sáhttit ráhkadit evttohusaid ja ávžžuhusaid mat ovddidit sámekultuvrra ja dasa gullevaš árbevirolaš ealáhusaid sajádaga. "
Bargojoavku sáddii ođđa dieđáhusa ovttas gárvves almmu han skoviin giđđat 2007.
Bargojoavku válmmaštallá Sámediggái evttohusa nuoraidlávdegotti ráhkadusas, válljemis ja doaibmama sisdoalus.
Bargojoavku bargun lea sihkkarastit ahte Akwé: Kon rávvagat doahttaluvvojit ja olláhuhttojuvvojit plána ráhkadeamis.
Dát nd. meahcceguovlu lea suodjalanviidodat, man oktan vuođđudanulbmilin lea sámi kultuvrra dorvvasteapmi.
Bargojoavku 1 bargolatnja Solju (parlameantasále) Bargojoavku 2 bargolatnja Dolla (auditorio)
ovddasteaddjiin
Bargu seksualálaš veahkaváldima vuostá Ruoŧa girku háliida doarjut mánáid, nuoraid ja rávvásiid geat leat vásihan veahkaváldima girkobirrasis.
Dát bargu lea ivdnedielkosiidu
dohkkehuvvon álbmogin, man kultuvrralaš, politihkalaš, ekonomalaš ja sosiála
geavahit bargomárkanis eará loavkkuid. Sámi árbevieruid mielde sámi guovlluid
boazodollui ja eará vuođđoealáhusaide.
- Bargat dan ovdii, ahte gulahallat riikka rájáid rastá maiddái boahttevuođas, gávnnahii Olli.
layers-action
ášši berre čielggaduvvot viiddis álbmotrievttálaš vuođus, ja nu lea dahkkojuvvon
tab title when loading an IMAP folder
Sámelága vuođđun. Lávdegoddi barggai viidáseappot ja barggu váldodeaddu ledje
Bargamis oidno luonddu ja kultuvrra nana oktavuohta.
Barggus ferte oppa áigge muitit čuozáhatjoavkku ja sin jurddašanvuogi ja kulturduogáža.
Barggus adnon gielladáidu: Sámegiela máhttu
Ávdnedettiin veattit sodjalahttojuvvojit báhkka čázis ja gođa luddejuvvo.
Barggu doaimmaheaddji joavkkus ledje 12 lahtu, guđege
Bargu čađahuvvui ovttasráđiid sámedikkiiguin ja biddjojuvvui ovdan raportan geassemánus 1998.
Bargo- dahje skuvlensaji ii oaččo almmuhit dušše jogo nissoniidda dahje albmáide ohcanláhkai, juos ii dasa leat barggu dahje doaimma iešvuođas boahtán lossa ja dohkálaš sivva dahje dat ii vuođđuduva 9 §:a 2 momeantta 4 čuoggás dárkkuhuvvon plána ollašuhttimii.
Bargo- dahje skuvlensaji ii oaččo almmuhit dušše nissoniidda dahje albmáide ohcanláhkai.
Bargovuohki leamašan jierpmálaš buot oassebeliide, ja doaimmai duođaid bures. "
čatnasedje šiehtadallanprosessii.
Barggut
QShortcut
QShortcut
Sajádat
Ii sáhte viežžat bargodieđuid:
Comment
paper size
Bargodili dihte in sáhte čállit blogga virgelobi áigge, muhto mun šattan vuojulduvvat duššebeare nákkosgirjebargui.
Bargobáiki
Bargu doarju mu váldobarggu, dasgo čuozáhatjoavku lea seamma, dušše vuohki juksat sámemánáid lea earálágan.
Duodji báidnojuvvo ostočáziin ja loahpas dat vel vuoiddaduvvo oljjuin.
Comment
Bargoservošat galggale oaidnit dán maid resursagažaldahkan. Jos
Typografálaš vugiid% 1 várás
Nieiddat leat dávjá eambo aktiivvalaččat siste.
Nieiddaid oahpaheaddji Marjaana Aikio lei gorron nieiddaide fiinna ja girjját gárvvuid.
Duđat:
Ii sáhte stiillaid viežžat.
StiilaComment
Stiilagieđahalli
Stiila mii doaibmá bures alla vuostálasvuohta ivdnečoahkkádusainComment
Šáŋra / Artista / Skearru
Šáŋra / Artista
'Group length' (total play time of group) playlist column name and token for playlist layouts
Šaŋra:
Šaŋra:
šáŋra
Šáŋra
Šáŋŋerat leat komediijas soaiggusfilbmii ja minimusikálii.
Name
Ii sáhte leat guorus stiilanamma.
Árbe stiilla:
Stiila ii sáhte árbet "% 1 " rekursiva bájuhusaid dihte.
Stiila ii sáhte iežas árbet.
Paramehteriid maid sádde stiilaárkii
StiilaárkkatComment
Stiilaárkkat Geahča http: // www. w3. org/ Style/ CSS báikki gos gávnnat eanet dieđuid stiilaárkkaid birra.
Stiilaárkkat
Stiilaárkkat Dát joavkoboksa mearrida man láhkái Konqueror čájeha stiilaárkkaid.
Stiila
Stiila:
Stiila Dát moduvla diktá du heivehit geavaheaddjelavtta áđaid fárdda, nugo áđa- stiilla ja - effeavttaid.
Search for messages.
Jaskesáhpi/ Apia
Jaskesáhpi/ Auckland
Jaskesáhpi/ Chatham
Jaskesáhpi/ Easter
Jaskesáhpi/ Efate
Jaskesáhpi/ Enderbury
Jaskesáhpi/ Fakaofo
Jaskesáhpi/ Fiji
Jaskesáhpi/ Funafuti
Jaskesáhpi/ Galapagos
Jaskesáhpi/ Gambier
Jaskesáhpi/ Guadalcanal
Jaskesáhpi/ Guam
Jaskesáhpi/ Honolulu
Jaskesáhpi/ Johnston
Jaskesáhpi/ Kiritimati
Jaskesáhpi/ Kosrae
Kosrae
Jaskesáhpi/ Kwajalein
Kwajalein
Jaskesáhpi/ Majuro
Jaskesáhpi/ Marquesas
Jaskesáhpi/ Midway
Jaskesáhpi/ Nauru
Jaskesáhpi/ Niue
Pacific Time
Jaskesáhpi/ Norfolk
Jaskesáhpi/ Noumea
Jaskesáhpi/ Pago_ Pago
Jaskesáhpi/ Palau
Jaskesáhpi/ Pitcairn
Jaskesáhpi/ Ponape
Jaskesáhpi/ Port_ Moresby
Jaskesáhpi/ Rarotonga
Jaskesáhpi/ Saipan
Jaskesáhpi/ Samoa
Jaskesáhpi/ Tahiti
Jaskesáhpi/ Tarawa
Jaskesáhpi/ Tongatapu
Jaskesáhpi/ Truk
Jaskesáhpi/ Wake
Jaskesáhpi/ Wallis
Jaskesáhpi/ Yap
US/ Pacific
Sis láve leat njunni dievva dehe sis lea golgi nuorvu ja sáhttet leat erdot ja sis sáhttá leahkit cottabávččas dehe bealljenávllat.
Šlája bokte@ option: check
Šlája bokte
Šládjanamma:
Šládja 1
Šládja 2
Šládja@ action: inmenu View Mode
Default player name is "player" + player number
Šládja@ label the default mail transport
NAME OF TRANSLATORS
Name
notifications
Šládja
Šládja:
Šládja: Tiff
Total size of the storage
Šládja (eavttolaš)
Šládjameattáhus
Šládja: XXXXXXX
'Year' playlist column name and token for playlist layouts
Gávnnaha duhtavašvuođain ahte Eurohpa uniovdna dál lea dohkkehan sámiid oktan álgoálbmogin Eurohpas ja ahte vuoigatvuođat sámi kultuvrra, giela ja ealáhusaid dáfus nappo dalle leat uniovnna vuođustusa oassin;
TZS
UAE dirham
UAH
Ubuntu standárda fáddá
Ubuntu Prográmmaguovddáža
Ubuntu One
Ubuntu Čállinbeavdi
Ubuntu Unity-lassemoduvla
UDEComment
City in Tibet China
UF- 1 universálabiebmi
BSD
bhutan. kgm
portugal_ districts. kgm
san- marino. kgm
world. kgm
UgandaName
Name
Uganda shilling
Uganda
UGX
Uhkivuloš eallit galget suodjaluvvot, muhto eai govttoheamit.
Áitatvuloš luondotiippaid doaibmaplánas lea čatnasuvvon čielggaduvvot vejolašvuođat ođasmahttit boazodoallolága, dan olláhuhttima ja maiddái boazodoalu doarjjahámiid nu, ahte dain sáhtášii buoridit áitatvuloš ja čalmmisadnon luondotiippaid dili ja olláhuhttit seamma háve biodiversiteahttasoahpamuša álgoálbmogiid guoski geatnegasvuođaid (artihkalat 8 j ja 10 c).
Áitatvuložin šaddan joatkašuvvá, jos sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ii sáhte sihkkarastit nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege.
Áitatvuložinšaddama ovdáneapmi oažžui áigái Ruoššas áhkkilsámegiela jávkama dan maŋimuš hálli jápmima maŋŋá 1990-logus.
Uhkiduvvon šattut ja eallit
Uhkideapmi ja vuortnuheapmi eaba heive oarjemáilmmi demokratiijai muhto áššiin galgá bastit ságastit almmolaččat ja ráfálaččat.
Uhkkin lea, ahte diggebálvalusaid lassin maistráhtabálvalusat sirdásivčče
Áittasáhku mearrida máksinláhkai dásseárvolávdegoddi.
UID
UiguragiellaName
Uimonen bealušta garrasit media sajádaga válddi fáktan.
UIN
City in Gyeongbuk Korea
City in Indre- et- Loire France
% u: dálá geavaheaddjinamma% d: ollislaš dáhton/ áigi, oanehis hápmi% D: ollislaš dáhton/ áigi, guhkes hápmi% h: dálá áigi% y: dálá dáhton, oanehis hápmi% Y: dálá dáhton, guhkes hápmi% f: fiilanamma% U: dokumeantta čujuhus% p: siidonummir
Áddjásuolu (Äijih-sualui) lea evttohuvvon 1990-logu rájes máimmi árbevierročuozáhatlogahallamii.
Ukrainalaš@ item Spelling dictionary
Name
UkrainagiellaName
UkrainaName
Name
@ item: inlistbox no language for that locale
Ukraina
ukraine. kgm
france_ regions. kgm
world. kgm
ukraine. kgm
Uksáhkka lea ruovttu ipmil, mii várjala olbmuid ássama ja maiddái ealliid ja lottiid besiid ", Merja Aletta Ranttila govvida barggu.
world. kgm
ncamerica. kgm
* Ulda (davvisámegielat etnojuoigan!)
City in Gyeongbuk Korea
Šillju
Olgoáššiidministeriija áigu báhcit eret bargojoavkkus.
Olgoáššiidministeriija ii leat vel jorgalahttán julggaštusa sámegillii.
Olgoáššiidministeriija máksá aŋkke ovtta sámedikki ovddasteaddji mátkegoluid.
Olgoáššiidministeria lea bivdán sámedikkis oainnuid eamiálbmogiid rivttiid ovddideamis ja dorvvasteamis ja eamiálbmogiid kulturárbbi dorvvasteamis sihke oassálastimis politihkalaš ja almmolaš eallimii.
FárdaComment
Fárda
gráfalaš hábmen: Hannu Tikkanen
Friddjaáiggeeallin
Olgguldas stivrran
@ action: button
Eará čállinprográmma
@ info/ plain bug status
Eará čállinprográmma
guhkemussii ovdánan hámis lea koloniijaid, dulbmojuvvon álbmogiid, olgguldas
olgguldas gálduscontinuation of "obtain picture from"
& Olgguldas dáhtat
Olgguldas prográmmat
Olgguldas reaiddut
Olgguldas amadadju geavahuvvo dábálaččat álbmoga geađgejuolgin go álbmot figgagoahtá iehčanasvuođa juksat ja ásahit iežas stáhta.
Olgoriikka riikkavuložiin lea riekti fáhkkadikšui Ruoŧas.
Mávssut olgoriikka riikkavuložiidda
Olgoriikkain riŋgedettiin hatti meroštallá báikkálaš operáhtor.
Olgoriikkaministtar Erkki Tuomioja ja eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskinen guossástalle sámedikkis ođđajagimánu.
Olgoáššiidministtar maid dajai, ahte son gullá sámedikki ovdal go oassálastá Barents- ja árktalaš ráđi čoakkámiidda ja ná son ovddasta maid sápmelaččaid oainnuid čoakkámis.
Olgoriikkadepartemeantta árvvoštallama mielde dát dattetge ii leat vejolaš.
Olgoministeriija sáttagottis lea mu lassin sámi servviid ovddasteaddji, dasa lassin sámedikkis lea maid muhtin ovddasteaddji.
Olgoáššiidministtar vástidii, ahte su ovddasvástádussan ii leat sámi soahpamuš.
Olgoministtar guossástalai min bovdehusas ja eanan- ja meahccedoalloministtar fas hálidii deaivvadit earenoamážit sámedikki stivrrain.
Heivet fárddaName
FárdaComment
Fárda
Fárdasiidu
gullá davviriikkalaš stáhtaid olggobeallai, jeavddalaččat orru guhkebuš áiggi jagis
olggobealde dan golmma konvenšuvdnastáhta. Dákko sáhttet dárkileabbo eavttut
Hálddašanguovllu olggobealde juohkehaččas (sámiin ja earáin) lea vuoigatvuohta
bealdege skuvladili ferte mánáide ja nuoraide addojuvvot vejolašvuohta gulahallat
beallái eananvuoigatvuođaid ášši, go lágaid vejolaš čovdosiidda jáhkke vuos dárbbu
Sámediggi lea suopmelaš hálddahusvuogádaga olggobealde dan dáfus ahte dan
Ravdalinnjá
Olgoáššiid komissára Lady Catherine Ashton lea hálidan dialoga EU:a komisšuvnna ja sápmelaččaid gaskii go hálidii diimma giđa deaivat sápmelaččaiguin ja ieš oainnán buorrin joatkkan dán dialogii Suoma sámedikki guossástallama EU:s.
Ulla Aikio-Puoskari (vástideaddji doaimmaheaddji)
Heaikka Juhána Ásllat Heandaraga Ullá, Ulla Magga geavahii dehálaš sáhkavuoru ja muitalii mot sápmelaččat ieža dihtet geat sii leat ja diđolašvuođaset sámi servošii.
Pirttijärvi ovdánbuktá guldaleaddjiide luđiid luonddu birra. Ulla musihkkarat mieđuštit ja ráhkadit luđiid jietnamáilmmi ákusttalaš instrumenttaid iešvuođaid bokte, eai nuge musihkka bokte.
, Ulla Pirttijärvi & Band, Juoigiid Searvi (NO), ja Niillas Holmberg & Roope Mäenpää. Bures boahtin!
Ulla Pirttijärvis lea ođđa joavku, geainna son lea vuosttas geardde ovttas Ijahis ija lávddi alde.
Ulla Pirttijärvi-Länsman ja Niko Valkeapää gullaba fas sámemusihka ođđabulvii, mii váldá váikkuhusaid Nils-Aslak Valkeapää dáidagis iežas buvttadeapmái.
City in Gyeongbuk Korea
Enter Query Parameter Value
Comment
OlggosčáliheapmiComment
Ii sáhttán du albmaláhkai olggosčálihit. Ii ožžon oktavuođa bargovuorrogieđahalliin. Sáhtát bágget olggosčáliheami jos deaddilat Ctrl+Alt+Backspace. Fuomáš ahte bargovuorut eai vurkejuvvo go dagat bakkolaš olggosčáliheami.
Olggosčáliheapmi gaskkalduvvuiComment
Manni diehtu sáddejuvvon
Olggosguvlui lea boahtán govva sámi álbmogis, mii riidala geažos áigge, vaikko nuppe dáfus sámedikki eanetlohku lea leamaš álohii oalle ovttamielalaš politihkalaš áššiin.
jođihit doaimma olggosguvlui sámegielgeavaheapmi
Ii- merkejuvvon geavaheddjit
Čoallu
Čoallu:
Olggos
ja suopmelaš riektedoalus eaiggáduššanvuoigatvuohta ollá guhkkelii. Sámi
vertical resolution
City in Siberia Russia
Ultra-jietnabárut dolvojuvvo dihtorii mii muhtá daid govvan maid doavttir vuorustis sáhttá oaidnit govvašearpmas.
Ieš Ultra-jietnasoabbi ii atte mangelágán bákčasa muhto sáhttá unohastit vehá.
Ultra-jietnasoabbi lea sullii 20 centimehtera guhkki, muhto beare bajimus oassi dolvojuvvo sisa moadde centimehtera.
Ultra-jietnasoabbekanála bakte doavttir doalvu nálu mii gevtojuvvo váldit iskosa ovdaravssas.
Ultra-jietnasoabbi lea kanálas gosa biopsanállu coggojuvvo.
Nu gohčoduvvon Ultra-jietnasoabbi dolvojuvvo várrogasat veháš mátkki bahtačoallái ja doavttir golaha moadde minuhta ovdaravssa dutkamii.
Ultra-jietnagova vehkiin govvašearpmas sáhttá doavttir siktet nálu nu ahte dat deaivá njuolga.
color
GenericName
italy. kgm
russia_ subjects. kgm
switzerland. kgm
Speed
Stencils
UMO suorggit:
UMO - nuoraid vuostáváldin neahtas
UmountCommand
City in Alaska USA
undo-type
UNESCO áššedovdiidčoahkkin iešmearrideami vuoigatvuođas lea arvagit láitán go olbmuid lea bidjan ná kategoriijaid sisa:
Ráfi ja dorvvu seailluheapmi gártá dákkár diliid vuolde bajimuš mihtun, cealká UNESCO áššedovdiid čoahkkin.
UNESCO áššedovdiidčoahkkin dadjá viidáseabbot ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami ii galgga áddejuvvot dakkárin mii addá vuoigatvuođa lájidit ovttageardásaš válgga, muhto galgá leat jeavddalaš ovdáneapmi mii dorvvasta álbmogiid oasseváldima mearrádusproseassain ja iežas boahttevuođa háldema: " Self-determination should not be viewed as one time choice, but as an ongoing process which ensures the continuance of a people ' s participation in decision making control over its own destiny. "
UNESCO áššedovdiidčoahkkin dadjá viidáseabbot ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami ii galgga áddejuvvot dakkárin mii addá vuoigatvuođa lájidit ovttageardásaš válgga, muhto galgá leat jeavddalaš ovdáneapmi mii dorvvasta álbmogiid oasseváldima mearrádusproseassain ja iežas boahttevuođa háldema: "Self-determination should not be viewed as one time choice, but as an ongoing process which ensures the continuance of a people 's participation in decision making control over its own destiny."
Unesco kultuvrralaš máŋggahámátvuođa guoski oppamáilmmálaš julggáštus
Unesco meroštallama mielde anárašseverely endangered languages).
Unesco Máilmmi muitu - prográmma (Memory of the World) lea jagis 1992 čohkken iežas registariidda dehalamos áššegirje- ja girjerádjotradišuvnnaid.
Unesco soahpamušat
Unesco oktasaščoahkkima dohkkehan
UNESCO-konvenšuvnna artihkkal 1 definere vealaheami leat
UNESCO-konvenšuvnna artihkkal 5 nr. 1 (c) siskkilda vuođu soahppevaččat
Insomnia
@ item: inlistbox Codec setting
Unicode@ item Text character set
Unicode- sadji: Character
Unicodekategoriija:
Unicode
Unicode
Unidades de fomento
City in Saskatchewan Canada
City in Texas USA
Uniovnnat
Uniovdna
unique value for duplicate strings
unit-format
unit-symbols
Unity 2D
Ceahkke
UNIX- birrasiin lea vejolaš leŋket fiillaid dahje máhpaid eará nammii ja/ dahje báikái. KDE gávnnai liŋka dahje liŋkavidji mii lea ágalaš fárfu. Fiila lea dán láhkái (varra gávččaldaga bokte) leŋkejuvvon alccesis.
UNIX- birrasiin lea vejolaš leŋket fiillaid dahje máhpaid eará nammii ja/ dahje báikái. KDE gávnnai liŋka dahje liŋkavidji mii lea ágalaš fárfu. Fiila lea dán láhkái (varra gávččaldaga bokte) leŋkejuvvon alccesis.
Unix/Linux
Unix- giehtagirjesiiddutName
UNIX- giehtagirjeindeaksa
UNIX- sockets (mat gullet sihke dálá guossoheaddjái ja dálá geavaheaddjái)
UNIX- čoahkkáldatName
UNIX Desktop EnvironmentName
UNIX
south_ africa. kgm
tripura. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
waters_ world- class. kgm
china. kgm
hungary_ regions. kgm
finland_ regions. kgm
hungary. kgm
Uŋgarii skáige dearvvuođagat maid mu ruovttusuohkanis Eanodagas.
Ungáralas@ item Spelling dictionary
UngárgiellaName
UngárName
Name
north_ korea. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
Go ledjen Uŋgaris, de Norgga sámi rádios, NRK:s, lei ráhkaduvvon ođas davviriikkalaš sámi giellaovttasbarggus.
Ungár
Ungárgiella
vietnam. kgm
philippines. kgm
world. kgm
Unknown Driver
Unknown encryption protocol
Unknown font type
unknown trust level
UnnaJunná dahkkojuvvo golmma gillii, davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.
UnnaJunná prográmmajođiheaddjin álggaheigga čakčat 2007 Petra Magga ja Sofia Jannok.
Jurdda sámegielat mánáid TV-prográmmain bohciidii juo áigá dassá.
Irene Länsman, doaimmaheaddji
Unna Junná lea sámegielat mánáidprográmma, man dahkan lea dehálaš mánáid sámegiela doarjuma dáfus.
UnnaJunná lea YLE Sámi Radio sámegielat mánáid TV-prográmma.
Unna Junnás maiddái duddjojuvvo árbevirolaččat.
UnnaJunná bargá ovttas Sámi Oahpahusguovddáža (www.sogsakk.fi) medialinjáin Anáris sihke sámeguovllu skuvllaiguin ja Sámedikki Skábma-filbmaguovddážiin.
Unna-Maari Pulska.
Healbadit
UnrealScriptLanguage
unit-format
star name
jahkegirjemearrádusa
Fiinna vejolašvuohta návddašit gámmirmusihkkas buoremus ruškki áigge.
Comment
Comment
City in Hawaii USA
City in Hawaii USA
& Vuojut fonttaid PostScript- dáhtaide čálihettiin
Dušše vuojuhuvvon Ghostscript- fonttat
Dušše vuojuhuvvon Ghostscript-fonttatGhostScript
Vuojohahtti čállinprográmmaoassi
Vuojuhanláhkái persuvnnalaš duođaštusaid gieđahalliName
Vuojuhanláhkái HTML- čájehanoassiName
Vuojuhahtti HTML- oassi
Vuojuhanláhkái Javaprográmmaš čájeheaddjiName
Vuojuhanláhkái oassi multipart/ mixed: a várásName
Vuojuhanláhkái govvačájeheaddjiName
Vuojuhanláhkái govvačájehanoassiName
Name
Nana buorre vuojuhanláhkái čállinprográmmaName
Vuojuhahtti oassi " multipart/ mixed " várás
Vuojuhahtti čállinprográmmaComment
Vuojuhanláhkái čállinprográmmaoassi (Doc/ View- sirremiin) Comment
Vuojohahtti Troff- cájeheaddjiName
Vuojuhuvvon dokumeanta
Vuojuhuvvon Konsolla Oppalaš buorideamit
Vuojohuvvon Konsole Reaidoholggat ja bargovuorronamat
& Vuojudeapmi
UPPER (teaksta)
City in Ontario Canada
Offiseara oahppu gusto addá buoret dohkálašvuođa go juridihka loahppadutkkus, vuđolaččat ráhkaduvvon láhkaválmmaštallanbargu dehe riikkaidgaskasaš birassoahpamušaid olis čoggon bargohárjáneapmi dulkot biodiversiteahttasoahpamuša.
Badjináigi
City in Illinois USA
UrdugiellaName
Urdugiella
Name
valáštallanspeallu
Valáštallan
URI
URI:
URI- molsaeavttut
URI meattáhus
Orgelčuojaheaddji Don šattat orgelčuojaheaddjin jos čađahat dáiddalaš kandidáhttaeksámena girkomusihkkasuorggis (golmmajahkásaš oahppu) soames musihkkaallaskuvllas Ruoŧas.
URL: a ii bájut makkárge resursii.
@ info/ plain Directory in filesystem
URL mángejuvvon čuohposgirjái. @ info
URL
URL:
Name
Gustohis URL- resursa.
URL: at dahje báikkálaš fiillat mat geavahuvvojit " gohccumin" NAME OF TRANSLATORS
URL
URL:
Urpo Vuolab nammaduvvui sámedikki várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui.
Urpo Vuolab várreovddasteaddjin meahcceráđđehusa Ohcejoga ovttasbargojovkui
Name
Uruguay
zimbabwe_ districts. kgm
uruguay. kgm
UruguayName
Name
uruguay. kgm
world. kgm
full country name
africa. kgm
algeria. kgm
angola_ provinces. kgm
azerbaijan. kgm
bolivia. kgm
botswana. kgm
brazil. kgm
bulgaria. kgm
cameroon_ departments. kgm
cameroon_ provinces. kgm
canada. kgm
caribbean. kgm
catalonia_ comarques. kgm
china. kgm
colombia. kgm
cuba. kgm
denmark_ counties. kgm
dominican_ republic. kgm
ecuador. kgm
el_ salvador. kgm
estonia. kgm
finland_ regions. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
georgia. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
guatemala. kgm
haiti. kgm
honduras. kgm
hungary. kgm
india. kgm
indonesia. kgm
iran. kgm
iraq. kgm
luxembourg_ cantons. kgm
malaysia. kgm
mexico_ states. kgm
mongolia. kgm
nepal_ zones. kgm
oceania. kgm
paraguay. kgm
philippines. kgm
poland. kgm
portugal_ districts. kgm
puertorico. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
romania. kgm
russia_ districts. kgm
russia_ subjects. kgm
sikkim. kgm
slovenia_ traditional. kgm
spain. kgm
sweden. kgm
switzerland. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
ukraine. kgm
uruguay. kgm
usa. kgm
uzbekistan. kgm
venezuela. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
westbengal. kgm
world_ continents. kgm
yemen. kgm
zambia_ provinces. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
USA árktalaš politihka váldoáššit leat árktalaš guovllu dorvvolašvuohta, árkatalaš guovllu luonddu suodjaleapmi, guovllu birrasa dáfus suvdilis ekonomalaš gárganeami dorvvasteapmi, árktalaš ráđi barggu nannen, álgoálbmotservošiid váikkuhanvejolašvuođaid dorvvasteapmi ja birasdutkamuša nannen.
Virgin Islands, (USA) Name
USA jáhkká Alaska guovllus leat viiddes dán rádjái vel gávdnameahttun oljo- ja gássariggodagat.
USA lea áidna árktalaš riika, mii ii leat ratifiseren ON:a mearravuoigatvuohtasoahpamuša (Law of the Sea Convention).
Comment
usa. kgm
USB- ovttadagatComment
USB
NAME OF TRANSLATORS
US Commercial 10 konfáluhtta
US C
US Dollar (Next day)
US Dollar (seamma beaivve)
US D
USD
mearridan vuoigatvuođaide. MRK gieskadaš miellaguottus dán golmma riikkas lea
use abbreviation for hour to keep the text short
Máŋgga jietnagáldu striimemis leat iežas hástalusat, daningo vástideaddji bálvalus ii máilmmis jur olláge leat anus.
Máŋgga jagi bargama maŋŋá mearridin skuvlet iežan snihkkárin.
vejolaš hukset viidáseappot eanet lágádusain, ja ovttasráđiid riikkarájiid rastá.
Suohkan mii gullo eanetgo ovtta hálddahusguvlui oažžu 500 000 ruvnnu lassin.
Eanetgo okta máhppa lea válljejuvvon. Dát láse ii dohket máhpaid, danne ii leat vejolaš mearridit guđe máhppii galgá mannat. Válljes dušše ovtta máhppa vai oaidnit dan merkošiid listtus
Eanetgo okta máhpa addon
Dus leat máŋga gilkora láses, háliidatgo duođas heaittihit?
Máŋga šearpma
AutoField editor' s type
máŋga krypterenčoavdagat juohke čujuhussii
Máŋga gulaskuddanháltti mat dadjet juoidá áššis, dorjot árvalusa ahte sámit
Eanebut
Máŋggat iešguđet dutkit leat čuoččuhan sámi boazodoalu riegádan oapmedoalu váikkuhusas vikiŋŋa- ja gakaáigge.
Máŋga instánssa
Máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat ja ee. ON:a álgoálbmotjulggáštus addet buriid vejolašvuođaid dáhkidit álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođaid dálkkádatrievdama caggamis.
Máŋga čájeheami
Máŋggat hubmit doarjale ahte Suopma galgá ratifiseret Ilo 169-soahpamuša.
Dávjá barget máŋga searvegotti ovttas ruhta- ja hálddašanáššiin.
Máŋggat USA senáhtoriin gávnnahe dárbbašlažžan ratifiseret soahpamuša ja dán jagi mielde kongreassas álggahuvvojit ságastallamat áššis.
Eanas seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat geahppasit rievdamat mat buorránit ieža, muhto oassi dárbbaha váldot eret.
Eanaš seallarievdamat mat fuomášuvvojit leat álkit rievdamat mat buorránit ieža, muhto muhtimiid ferte váldit eret.
Eatnasat ožžot áŧestusa muhtimin, muhto dat lea earálágan man olu ja man dávjá.
Eatnasat geat gevtet sáni duohtatmeahttun eai jurddat nu.
Eatnasat dovdet beare mearkkašmeahttun gibu dehe ii oppanassiige gibu.
Eanas eanadikkit ja guovllut eai váldde mávssu vuollái 18 jahkásaš mánáin ja nuorain.
Eatnasat geat bohtet riikkain olggobealde EU., EES ja Sveitsa ožžot máksit olles dikšungolu ieža vaikko livččiige jearaldagas fáhkka dikšun.
Eanaš boazoduovdagat gullet dán lága vuollái.
Eanaš sámit geain lea oktavuohta boazodollui, ásse Sámi siskkit guovlluin.
Eatnašat šadde vuolgit Lujávrái, ja doppe sii orro fulkkiid ja ustibiid geahčen.
Máŋggat sámemánát šaddet guovtti giela ja kultuvrra bearrašiin.
Sámegiela ja dárogiela ovttadássásašvuođa konkrehta njuolggadusat galget
Eanáš proprietára šleađgadiehtobálvalusaid eai divtte du láktit máŋggaid báikkiin. Dárkkis ahte ii oktage geavat du konttu lobikeahttá. Jus dárbbašat bálvalusa mii doarju ahte lávttat iežat máŋga báikkiin, geavat de Jabber- protokolla.
Eanáš Write dokumeanttat leat vurkejuvvon dáinna kodemiin (dovddus nugo " windows- 1252 "). Vállje dán jos it leat sihkkar.
Dávjjimusat galleduvvon@ action: inmenu Go
Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá.
Eanas eanadikkiin mánát ja nuorat vuollái 20 jagi eai mávsse mangelágán mávssu rabas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, ovdamearkka dihte galledettiin dearvvašvuođaguovddážis ja nuoraidvuostáváldimis.
Eanáš riikkat eai geavat makkárge mearkka dáppe
Dábálaččat oažžu bovdehusa mearriduvvon áigái man sáhttá molsut.
Dábálaččat dát doaibma gálggašii leat jođus. Dalle KDE automáhtalaččat gávdná goarta jus bidjojuvvo sisa.
Eanemus gerddiid váidaleamiid ja boasttoipmárdusaid sáhttá čielggadit jus váldá oktavuođa dainna guhte lea bargan bátnedivššuin.
Eanaš vástádusat eai čájet mangelágán rievdamiid
oažžu vuoládusa nu gohčoduvvon allagolloráhpa jelgii eanaš dálkasiin, p-pillariin ja stomibuktagiin
Mii guoská eanas dálkasiidda ovttaskas máksá nu gohčoduvvon iežasmávssu juohke geardde go viežžá reseaptas dassážiigo lea ollen 2200 ruvnna rádjái.
Dávjjimusat gevtojuvvo una lasta mii sihkkojuvvo goaŧŧonjálmmi vuostá ja dasto una dipma borstta goaŧŧočeabetkanála vuolit oasi vuostá.
Dábálaččat fuobmá ahte mánás lea feber.
Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid.
Eanas goappeš čalmmit leat erdon ja siedja sáhttá golgat.
Eanas buorrána vahkus divššukeahttá.
Dávjá sáhttá joatkit oažžut gohččumiid iskamiidda muhto muđuin ferte ieš diŋgot áiggi bátnedoaktára dahje bátnehygienistta lusa.
Dávjá lei dárbu mannat duopmostullui.
Dávjá mánát badjánit ihkku várkii daningo bealljebohtaneapmi lassána go sii velledit.
Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain.
Dávjá máŋgasat veagas dehe ovdaskuvllas skihppájit.
Jortamovra jortamovravuostáváldimis dehe etniidrávaguovddážis sáhttet dávjá maid veahkehit oažžut dan dieđu.
Dávjá lea maid dušše dat eanemus hoahpus mat iskojuvvot ja dikšojuvvot.
Dávjá oažžu maid vástidit muhtin jearaldagaide iskkusváldima oktavuođas.
Dávjá dat mánát, geaid sámegiella ii lea vel nu nana vuođu alde, hállet gaskaneaset milloseappot suomagiela.
Dávjá árbevierru ipmirduvvo rievdameahttun autenttalaš álgoideálan, man ii galgga duohtadit.
Dávjá gusket jurdagat cinneanašeami.
Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
Máŋggain skuvllain lea ordnejuvvon mediaskuvlejupmi, man boađusin nuorat leat beassan ráhkadit filmmaid.
Máŋgii guhtege gielda vállje njuolgga gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgána lahtuid, ovdamearkan gieldaovttastumi ovttastupmestivrra ja gieldalága 77 §:s dárkkuhuvvon oktasaš doaibmaorgána.
Máŋggain vástádusain bođii ovdan sámegielat bálvalusaid jearrama vátnivuohta.
Máŋga artistta
Máŋga máhpa
x
Máŋggaid searpmaComment
Ii sáhte máŋget máŋga fiilla okta fiilii.
Comment
Username for logins to Magnatune
US E
Page size
US Executive
Page size
Duosttan juobe nágget, ahte eatnasiidda jienasteddjiin sámi vuoigatvuođaid buorideamis ii leat mihkkege mearkkašumiid, oassi háliida ášši čovdojuvvot fargga, muhtin oassi guottiha riektesajádaga buorideami - ja unna oasáš vuostálastá.
Osku čájehuvvo dovddastusas sáni ja dagu bakte ja lea árbi apostalaš áiggis.
Jáhkálin dán lasihit sámedikkiid vuorrováikkuhusa, buvttálii ođđa ideaid ja ovttastahtálii sámedikkii ovdalaččage buorebut.
Jáhkemeahttun!
Orui jáhkemeahttun, ahte juobe kulturlávdegotti ságadoalli vulggii čoakkámis, vaikko čoakkáma áššelisttus lei evttohus jagi 2012 kulturmearreruhtan.
Oskkumušat, vierut, árvvut, njálmmálaš ja materiála
vuoruhemiid ovddádusprosessii mađe mielde dat guoská sin eallimii, oskui,
Mun jáhkán, ahte ášši divvojuvvo ráđđehusa aitosaš bušeahttaráđđádallamiin.
Mun jáhkán, ahte evangelalaš-luteralaš girku sáhttá bargat velnai garraseappot bálggesčuollin ja maid šaddadeaddji rollas suovvalašvuođa ovddideami várás suopmelaš servodagas.
Jáhkán, ahte Ilo-soahpamuša ratifiseren fállá vejolašvuođaid dasa, ahte sámemánát ja nuorat besset šaddat ráfis almmá vaššiságaid ja vealaheami haga, hállat sámegiela ja bargat sámeealáhusaiguin dálá buoret máilmmis " ságajođiheaddji Näkkäläjärvi vuođustallá.
Jáhkán, ahte Ilo-soahpamuša ratifiseren fállá vejolašvuođaid dasa, ahte sámemánát ja nuorat besset šaddat ráfis almmá vaššiságaid ja vealaheami haga, hállat sámegiela ja bargat sámeealáhusaiguin dálá buoret máilmmis "ságajođiheaddji Näkkäläjärvi vuođustallá.
Jáhkán, ahte go oažžut nuoraid vel nannosit mielde dáiddadáhpáhusa ordnemii, de oažžut das vel buoret ja geasuheaddji dáhpáhusa.
Jáhkán, ahte maid Suoma ođđa sámediggi váldá din sáni duođas.
Jáhkán, ahte min ráđđádallamat buktet bohtosa ja sámediggái boahtá boahtte jagi lassiruhta ruvke- ja birasáššiide ja sáhttit vuođđudit ođđa virggi.
Jáhkán, ahte sámiin lea olu addinláhkai dialogai.
Jáhkán, ahte sámedikki nuoraidráđđi doaibmá sihke davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovdamearkan mot nuoraid váikkuhanvejolašvuođat sáhttet dorvvastuvvot ja jáhkán nuoraidráđi barggu buktit ođđa rávnnji sámedikki bargui.
Jáhkán, ahte sámediggi oažžu giitit dás vuoigatvuohtaministara nanu doarjaga sámedikki evttohussii.
Mun gal jáhkán, ahte soahpamuša ratifiseren ovdána ja dat gehččojuvvo oahpahus- ja kulturministeriijas dárbbatlažžan.
Jáhkán, ahte soahpamuša ratifiseren nanne nuortalaččaid giličoahkkima sajádaga. "
Mun jáhkán, ahte sámedikkis lea hállu ja dáhttu doaibmat ovttas sápmelaččaid buorrin.
Jáhkán, ahte dát vejolašvuohta lasiha sápmelaččaid beroštumi politihkkii ja buorida sámedikki doaimma.
Jáhkán, ahte beaktilit SPR basttálii bargat sápmelaččaid beales buorebut omd. jur ruvkkiid vuođđudanáššiin.
Jáhkán ahte boahttevuođas sápmelašvuohta lea sámiide dehálut go logi jagi dás ovdal.
Jáhkán, ahte boahttevuohta lea oalle buorre dan dáfus, ahte sámegielaid ealáskahttimii biddjojuvvojit ollu resurssat.
Jáhkán, ahte bargojoavkobargguin sáhttit eastadit ruossalasvuođaid eanageavaheamis ja ráhkadit doaibmanrávvagiid mo sámiid eamiálbmotsajádat ja dasa gullevaš vuoigatvuođat vuhtii váldojit eanageavaheami plánemis ja sámiid ruovttuguovllu hálddašeamis.
Jáhkán, ahte dál viimmatge AHR:a mearrádus doalvu, jos dál ii lága 31 §:a dárkkisteapmái, nu goitge lága dulkoma dárkkisteapmái vuođđo- ja olmmošriektemiehtemielalaččat nu, ahte ruhtadeapmi sáhttá mieđihuvvot maiddái suohkanovttastumiide.
Mun jáhkán, ahte ovttasbargu ságadolliid gaskkas gal šaddá leat hui buresdoaibmi ja ábas.
Jáhkán su buktit ođđa jurdagiid ja bieggabosanasaid sámi radio bargui.
Jáhkán ja sávan, ahte anárašgiela árvu lea lassánan ja ahte eatnašat maid dihtet dál ahte Suomas hállojuvvojit golbma sierra sámegiela, main okta lea anárašgiella.
Jáhkán ja sávan, ahte mii nagodit nannet sámegiela vel eanet boahttevuođas.
Jáhkán ahte guovddáš lasiha nuortalaškultuvrra dovdama ja árvvus atnima ", Haltta muitalii.
Jáhkánnai, ahte namuhuvvon mearreruđas oassi sáhttá kanaliserejuvvot immateriála sámi kulturárbbi doarjumii, daningo álgoálbmogiid kulturvuoigatvuođat ja árbevirolaš diehtu leat váldojuvvon vuhtii soahpamušas.
Jáhkán goittotge, ahte davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiid oassin máhttit ráhkadit oktasaš meroštallama árbevirolaš dieđu suodjái.
Oskkun gal ain stáđđásit dassážii go munnje nuppe ládje duođaštuvvo, ahte kommeanttat leat ožžon " feargga " medias ja Haavisto lea ožžon áššis boasttodieđu.
Oskkun gal ain stáđđásit dassážii go munnje nuppe ládje duođaštuvvo, ahte kommeanttat leat ožžon "feargga" medias ja Haavisto lea ožžon áššis boasttodieđu.
Jáhkán nu, danin go sápmelaččain lea nu nana oktiigullevašvuođa dovdu, vaikko mii leatge juhkkojuvvon njealji eará riikii.
some reasonable time formats for the language
giellalaš ja oskkolaš unnitloguid vejolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultur-
Oskku ja oamedovddu luomusvuohta.
Oskkodaga oahppagirji Násti 5 ja dasa gulavaš seammanammasaš bargogirji leat jorgalusat Kustannusyhtiö Otava olggosaddán Tähti - nammasaš oahppagirjjis ja bargogirjjis.
Ii oskkudovddastus ii ge oahppu leat oskuášši.
Page size
paper size
Page size
paper size
US Legal (Small)
US Legal
paper size
Page size
Amerihkáhlaš reivepaper size
US Letter (Small)
paper size
US Letter
City in Washington USA
USN
USS
Underline Style
US Tabloid
Region/ state in Russia
Region/ state in USA
usa. kgm
City in New York USA
City in Marshall Islands
Sidereal Time
Ohcejogas, mii lea áidna gielda Suomas, gos sámit leat eanetlohkun, sáme ja suomagiella leat measta seammaárvosaš gielat.
Ohcejogas guollebivddu mearkkašupmi leamašan erenoamáš stuoris.
Ohcejogas sii fidnejit eanet dovddu čuojanasaide.
Sámenuoraid dáiddadáhpáhus, mii ordnejuvvui Ohcejogas njukčamánu 25.-26. beivviin lei fas sámenuoraid ja oahpaheaddjiid dáidduid ivdnás čájáhus.
Ohcejogas lea vuojadansále ja alla dási musihkkalatnja.
Ohcejohkii ledje almmuhan mielde 13 joavkku ja okta ovttaskas dánsu, ja oktiibuot lávddi ala dánso lagabui čuođi nuora.
Ohcejogas Ilmari Tapiola ja Asko Länsman
Ohcejoga easka válljejuvvon gielddahoavda Matti Korkala buvttii dáhpáhussii dearvvuođaid gieldda bealis.
Ohcejoga ja Sirpmá skuvllat bargagohte ovttas eanet 1990‐logu álggus ja skuvlaovttasbargu ovdánii ja viiddui 2000‐logu álggus.
Ohcejoga ja Deanu gielddain lea maiddái ovttasbargu beaiveruovttuin.
Ohcejoga ja Deanu gielddaid skuvllaid ovttasbarggus lea guhkes historjá.
Kulturlávdegoddi doarju ee. Ohcejoga girkostobuid 12 000 euroin, vaikko diibmá sámediggi lágidii, ruhtadii ja resurserii bargiidis bargobidjosa bakte olu sámi girkobeivviide.
Ohcejotnjálmmi ja Gáregasnjárgga skuvllain eambbo go bealli ohppiin lea sámegielat oahpahusas.
Ohcejoga gieldda ovddasteaddji Heidi Eriksen gávnnahii, ahte sápmelaš sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat leat Suomas 30 jagi maŋis Norgga dili ektui.
Ohcejoga gieldda skuvllat addet sámegiela ja sámegielat oahpahusa oktiibuot 124 oahppái, mas lea lassáneapmi ovddit jagis 16.
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja beaivedivššu dorvvasteapmái oktiibuot 210 670,50 euro:
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ja beiavedivššu doarvvasteami várás oktiibuot 211 881,35 euro:
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 144.000 euro:
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 208 876,35 euro:
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 221 694,76 euro:
Ohcejoga gieldda sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dorvvasteapmái oktiibuot 236 331,50 euro:
Ohcejoga gieldda virgeoapmahaččaide addon sámi giellalágas (1086/03) dárkkuhuvvon jorgalusain ii berrojuvvo máksu.
Ohcejoga gielddas, Suoma áidna sápmelašeanetlohkugielddas sápmelaččaid lohkomearri lea geahppánan sullii 22% ja sámegiela vuosttas giellan hálliid lohkomearri lea luoitán vádjit 35%.
Ohcejoga gielda ii ožžon ovttage ohcamuša luohká- ja ávnnasoahpaheaddjiid virggiide (1+1), mat ledje almmuhuvvon ohcan láhkái.
Ohcejoga gielda, mii lea Suoma áidna sámeeanetlogu gielda, oažžu fas uhcimus lasi.
Ohcejoga gielda
Ochejoga suohkan sihtá dakkár
Ohcejoga sápmelaš Helga liiko ássat Helssegis.
"Eváhkkoáiggi muitalusat " prošeavtta ulbmilin lei buvttadit movttáskahttinmateriála Ohcejoga bálvalanguovddáža boarrásiidda.
"Eváhkkoáiggi muitalusat" prošeavtta ulbmilin lei buvttadit movttáskahttinmateriála Ohcejoga bálvalanguovddáža boarrásiidda.
Ohcejoga sámelogahat: Anni Kaisa Koivisto (davvisámegiella)
Ohcejoga sámelogahat: Onni Länsman (davvisámegiella) ja Rauna-Maaria Näkkäläjärvi (davvisámegiella)
Ohcejoga logahat: Oula Järvensivu (davvisámegiella) ja Hilda Länsman (davvisámegiella)
Ohcejoga sámelogahat: Piret Järvensivu (davvisámegiella)
Ohcejoga sámelogahat: Sunná Länsman (davvisámegiella)
Ohcejoga sámelogahat: Tommi Länsman (davvisámegiella)
Ohcejoga dáhpáhusas ordnejuvvojit dasa lassin iešguđetlágan bargobájit.
Ohcejoga ássiid lohku ii leat geahppánan šat guovtti maŋimuš jagi áigge.
Ohcejohkalaš Nilla Tapiola namahuvvui sámedikki ovddasteaddjin eana- ja meahccedoalloministeriija ásahan boazodoallo- ja luondduealáhusdutkámuša ráđđádallangoddái njukčamánu 2010 rádjái.
Ohcejohkalaš vuoigatvuohtadiehtaga kandidáhtta / várreduopmár Aimo Guttorm válljejuvvui Sámedikki láhkačálli fásta virgái.
Ohcejohkalaš Titta Rasmus, guhte jođihii dáhpáhusa ovttas anáralaš Mikke Näkkäläjärviin, álggahii Sámi soga lávlaga masa buohkat serve mielde.
Ohcejohka: Sámedikki doaimmahat, Gielddadállu, Luossatie 1 a
Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllaid ovttasbargu lea duođai buorre ovdamearkan eará skuvllaide ja beaiveruovttuide!
Ohcejotnjálmmi skuvla, 16-20-jahkásaččat, bagadallin Niilo Rasmus
Ohcejohnjálmmi skuvla: Hánsa Korpi (davvisámegiella)
Ohcejotnjálmmi skuvla: Hildá Länsman (davvisámegiella) ja Oula Järvensivu (davvisámegiella)
Ohcetjotnjálmmi skuvlla oahpaheaddji Nilla Tapiola muitala, ahte prošeavtta vuosttas oassi lei eanetge oahpásmuvvan ja skuvllain ledje dušše oanehisáigge plánat.
Ohcejohnjálmmi skuvla: Piibe Aikio (davvisámegiella)
Ohcejotnjálmmi skuvla: Piret Järvensivu (davvisámegiella)
Ohcejotnjálmmi skuvla, Deanu Suoma bealde, ja Sirpmá skuvla, Deanu Norgga bealde, leat jo guhkit áigge bargan ovttas.
Ohcejotnjálmmi skuvla: Tuomo Laiti (davvisámegiella)
Ođđa stivrra lahttun válljejuvvui anáraš Anna Morottaja.
Ođđa doaibman maid doarjut evttohuvvo sámi valástallan- ja lihkadandoaimma doarjun.
Mikkala mielas jos veardida ođđa skearru vuosttas skerrui, de das lea čáhppes humora lassin goittot eambbo illu vaikko livččiinai vehá čihkosis.
Automatically move cards to the foundation piles
logus, lea tiippalaš ovdamearka dakkár oahpahusprográmmain maid dát mearrádus
vuolggát dihtora ođđasit
Álggat & bálvá ođđasit
& Vuolggat dihtora ođđasit
Vuolggát ođđasit:
Name
Rievdadeaddji ja dálá maŧásdoalli
Name
Ođđasitviežžan gieđahalli
@ action: button Delete session
Ođđasit nammadeami sivvan lei dat, ahte nuoraidráđi doaibmabajit johtet giehtalagaid sámedikki ja eará lávdegottiid doaibmabajiiguin.
& Bija ođđa nama profilii
Rievdat nama
Molsumin máhpa nama
Siskkildahte gálduid
Ođđa sámedikkis vurdojuvvo duođaid olu ja dan ovddasvástádussan šaddá sámediggelága nugo ILO 169-soahpmuša olláhuhttin.
Ođđasut kulturalbmabuktojumit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.
Ođđasut kulturalbmaneamit dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.
Ođđasut kultuvra - dajaldagat dárkkuhit modearna sámemusihka, teáhtera ja filbmadáidaga.
Ođđaáigásaš ealáhusaid, nugo turismma, kreatiivva surggiid ja buorredillebálvalusaid, laktin árbevirolaš dienasmálliide veahkeha sámiid ruovttuguovllu eallinfámu seailuma ja fállá nuoraide dilálašvuođa báhcit dahje máhccat ruovttuguvlui.
Israela ođđa sheqel
ođđa ruvkelága guoskadeamis sámiid ruovttuguovllus.
Ođđa giellalága mielde sámit galge sáhttit dikšut áššiid sámegillii iežaset dahje iežaset ovddu guoskevaš áššiin sámiid ruovttuguovllu gielddaid ja stáhta virgeoapmahaččain.
Ođđa gilvvu njuolggadusat ja maiddái vuosttas nammagilvui boahtán dohkkehuvvon evttohusat gávdnojit Sámi kulturguovddáža ruoktosiidduin www.samediggi.fi/skk 18.1.2010.
Ođasmahtton lágas celkojuvvo, ahte sápmelaččain lea oktovuoigatvuohta boazodollui guohtoneatnamiin, muhto vuoigatvuođa geavaheami eaktun lea, ahte bohccuid priváhta sápmelaš eaiggádis lea čatnasupmi boazoeaiggátbearrašii.
iežaset vuoigatvuođaid birra ođđa lága jelgii.
- Go ođđa oahpahusláhka bođii fápmui jagi 1999, de sámediggi oaččui eambbo dadjamuša ja ovddasvástádusa ee. ráhkadahttit oahppoplánaid vuođđoskuvlla sámeohppiide.
Ii sáhttán ráhkadit ođđa proseassa. Vuogádagas dáidá leat nu ollu proseassat jođus go lea lohppi dahje dus dáidá leat nu ollu proseassat jođus juo mii dus lea lohppi.
Go ođđa rádji gessojuvvui, de deaivvai nuge šaddat, ahte oassi bearrašis báhce Ruošša beallái ja oassi Suoma beallái.
Ođđa Zealand dollar
Taiwana ođđa dollar
Čoahkkádusa namma
Ođđa čoahkádusa namma
Ođđa čoahkkádusa namma
Ođđa terminologiija ovddideapmi ja oahpaheapmi nu mánáide, nuoraide go rávesolbmuide lea dehalaš ja dasa galgá bidjat deattu, vuoi sámegiella seailu giellan, man sáhttá geavahit buot servodaga sierra doaimmain iige giella báze dušše árbevirolaš ealáhusaid, sosiálalaš eallima ja árgabeaivve giellan.
Ođđa orgána namma šaddá leat " Finnmarkseiendommen " (Finnmárkku opmodat), ja
Ođđa orgána namma šaddá leat "Finnmarkseiendommen" (Finnmárkku opmodat), ja
Ođđa kontuid molssaeavttut
Reivemálle ođđa reivve várás
Ođđajagilohpádussan beaivádit blogga dávjjibut lea aŋkke álgime bures.
Ođđa jagi bargoáššit
Ođđa jagi molsahuvvama mielde lea vuogas geahčadit diimmá dáhpáhusaid ja ođđa jagi hástalusaid.
gieđahallat áigeguovdilis sámi ášiid main lea oktasaš beroštupmi davviriikkalaš dásis.
ođđa ráđđehushámis dát váfistuvvui čielga sániiguin.
(Ođđa láses)
Ođđa dálkkádatsoahpamušas galgá sohppojuvvot unnagavjačalmmážiid bázahusaid meari mearkkašahtti geahpedeamis, daid bearráigeahččamii galgá dahkkojuvvot riikkaidgaskasaš bearráigeahččovuogádat ja stáhtat galget njuolggadusaiguin ja energiijadoarjagiin ráddjet unnagavjačalmmážiid bázahusaid industriijas, johtolagas sihke ruovttuid dállodoaluin.
Ođđa ruvkelágas lea mearriduvvon sámi kultuvrra geahnohuhttima gieldimis, nuppiiguin sániiguin vuolušteamit ja ruvkedoaibma eai oaččo heajudit sámi kultuvrra miel ealáhusaiguin mávssolaš bargama eavttuid.
Ođđa gilvvus váldojit vuhtii almmá sierra gáibádusa bálkkašanlávdegotti 10.12.2009 hilgon evttohusat.
Ođđa nammagilvvus bálkkašanlávdegoddi dohkkehii váldit árvvoštallamii 142 nammaevttohusa (evttohusat dieđáhusat mielddusin), mat ledje ráhkaduvvon ja doaimmahuvvon dasa gilvvu njuolggadusaid mielde.
Ođđa konvenšuvdna ulbmáda garvit dan
ođđasis válljejuvvon áirasiidda daid dehálaš doaimmaide maiguin dii galgabehtet bargat boahtte
Easka lasihuvvon skearrut
Comment
OđđaImportant articles filter
Ođđa indikáhtorat leat dehalaččat, vai mii sáhttit čielggadit árbevirolaš dieđu ja dábálaš luonddugeavaheami dili..
Ođđa giellabargit deaivvadedje vuosttaš geardde Sajosa parlamentasále Soljjus ordnejuvvon prošeavtta álggahandeaivvadeamis.
Ođđa girjjiid lea ruoŧagielas jorgalan Hannu Kangasniemi.
Ođđa oahppogirjjit leat giđđabaji oahppigirjjit luohkáide 1-4.
Ođđa oahppogirjjit leat čakčabaji oahppigirjjit luohkáide 5-6.
Ođđa oahppamateriálat leat Lohosierâ-nammasaš giđđalohkanbaji oahppigirji 1. luohkkái ja čakčalohkanbaji oahppigirji 2. luohkkái.
Ođđa sámi filmmat geasuhedje Skábmagovat-festiválas
Ođđa giellabargit deaivvadedje vuosttaš geardde Sajosis guovvamánu 20. beaivve.
Ođđa bargit barget sámedikkiid čállingottiin, muitalii Magga.
Ođđa reivvet% 1: number of unread messages% 2: total number of messages
Comment
Ođđaássit bukte mielddiset ortodoksalaš oskku, ja 1400-logus huksejuvvojedje sidjiide vuosttamuš guokte girku.
Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii.
Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmelaškultuvrrii.
Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui.
Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama.
Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.
Go ođđaássan lassánii fámolaččat 1800 logus, de stáhtat álggahedje diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
Ođasássiin laskan Davviriikkaid davviguovlluin nuppástuhtii gulul álbmoga váldegaskavuođaid, ja sápmelaččat báhce ruovttueatnamisttiset unnitlohkun.
Ođđaássan álgá
Ođasnuhttivuloš strategiija galgá gárvánit dán jagi mielde.
Ođasmahtton sámi giellaláhka bođii fápmui jagis 2004.
maid ođastuvvon ja jagi 2000 vuoibmái boahtán vuođđoláhkii.
Ođasnuhtton Ruoŧa vuođđolágas sápmelaččat leat namuhuvvon vuosttaš geardde álbmogin.
Ođastusas livčče biehtadahkes váikkuhusat maiddái ealáhusvuoigatavuođaide.
Ođastusas gullat bargoveaga, " sámedikki ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala.
Ođastusas gullat bargoveaga, "sámedikki ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala.
Ođastusas leat ožžon geavadis dušše aviisadieđuid ja álgogiđa oba ođastus lei bissehuvvon ekonomalaš heajos áiggi geažil.
Ođastus heajudivččii earenoamážit Ohcejoga, Eanodaga ja Soađegili sápmelaččaid sámegielalaš bálvalusaid ja sáhtálii heajudit maiddái anáraš- ja nuortalašgiel bálvalusaid Anáris.
Ođastus lea beare njoahci ja lean dilis fuolas, daningo sihke luonddusuodjalanláhka ja meahcceláhka leaba mávssolaččamusaide gullevaččat sámiid dáfus.
Ođastus lea dehálaš earenoamážit sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi liggejuvvo oljjuin.
Ođastus vuođđuduvvá ráđđehusprográmmii ja dat lea válmmastallojuvvon ruhtaministeriijas.
Stáhtaráđđi ja ministeriijat dulkojit, ahte fitnodatekonomiijamálle lea EU-rievtti vuostá. Ođasnuhttindárbu boahtá das.
Name
Ubmi konfereansa dohkkehii julggáštusa davviriikkalaš sámesoahpamušas sihke sámiid árbevirolaš ássanguovlluid luondduriggodagaid ávkkástallama gieđahalli julggáštusa.
Ubmisámegiella lea hui unna ja áitatvuloš giella eaige dan hállit leat máŋga.
Son lea leamaš ábas, áŋgir ja vuollánmeahttun ubmisámegiela ovddideaddji ja oahpaheaddji
Ubmi lea hui buorre sámi parlamentarihkkáriid konfereansabáiki, daningo sámi kultuvra lea čalmmostahtton hui bures kulturoaivegávpotjagi dáhpáhusain ja anán kulturoaivegávpotjagi lágideddjiid barggu dán dáfus ovdamearkalažžan.
Ubmi lea earenoamáš buorre čoakkánbáiki, daningo sámi kultuvra lea hui bures čalmmustahtton kulturoaivegávpoga dáhpáhusain.
separator for a list of e- mail addresses
@ action: button Save current session
@ action go to the main screen
Ođđa@ action
Gearddut@ info: whatsthis
Ođđa ja ovdal almmuhuvvon oahppamateriálaid sáhttá diŋgot sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.
Ođđa lahtut galggale váldojuvvot danin, vai ságastallan árktalaš guovlluin ii sirdásivčče eará forumaidda muhto bisolii árktalaš ráđi kontevsttas.
Ođđa mohtorgielkájohtolagat eai galgga vuođđuduvvot sámiid ruovttuguvlui čoahkkebáikkiid olggobeallái.
dahje duššefal unna mearážis - ođđa konkrehta vuoigatvuođaid dahje geatnegas
Ođđa vuollefállu
Ođđa turismabálvalusaid sáhttá govttolaččat hukset. "
Ovdamearkka dihte ođđa iskosat veardiduvvo boares iskosiiguin ja sierra čuovvumat dahkko.
Ođđa oahppagirjjit almmustuvve
Ođđa oahppamateriálat anáraš- ja nuortalašgielaid oahpahussii
Ođđa oahppamateriálat anáraš- ja davvisámegielat oahpahussii
Ođđa oahppamateriálat sámegielat oahpahussii
Ođđa árvu:
Ođđa sámeartisttat bohtet dihtosii, buorre ovdamearkan Sámedikki musihkkaprošeavttaid skuvlemiin olu fártta ožžon ja oktiibuot golbma demobátti dahkan sámegielat pop-rock S omBy-joavku.
Ođđa dokumeanta
Ođđa ášši čadnojuvvo vásáhusa bokte árabut ohppojuvvon áššiide.
Ođđa ášši dat ii nappo galgan lean Ollii.
Supmii. Ođđa siiddut leat bárrásiin sámegillii jorgaleami vuolde.
Ođđa teoriijat galget
Ođđa reivvet dáppe
Ođđa CD- čálánName
default filter name
Ođđa DVD- ROM- ovttadatName
dynamics-action
Edit selected search
Raba ođđa lásiid:
Ođđa vuođustusaid ja diibmojuogu čuovvu oahppoplánaid lea áigumuš váldit atnui čakčat 2016.
Ođđa siidduid teknihkalaš ollašuhttamis vástidii Solinum Oy ja olgguldashámis reklámafitnodat Studio Borga.
Ođđa teknihkalaš innovašuvnnaid atnuiváldin, dego máinnašuvvon mohtorgielkká átnuiváldin, lea leamaš oarjemáilmmi geahččanguovllos vuđolaš ođasnuhttin - ja lunddolaččat nuppástusa dagaheaddji lea leamaš ođđaáigásaš, modearna máilbmi sin geahččanguovllus.
Ođđa & earrolinnjá
Ođđa gáiddus láktašupmi
Ođđá diehtočoahkkodoaibmanvuohki
Ođđa ohcanmohtor
Ođđa ráđđehusprográmma doarju sámekultuvrra
@ action
@ info/ plain Action to delete an alarm
Oažžu ođđa bátnedikšodoarjja vuosttaš beaivvi suoidnemánus rájis juohke jagi, Doarjja geassu dábálaččatgo galgá máksit, muhto sáhttá leat buorre ieš lohkat jus háliidat geavahit dan.
Select Buddy
& Ođđa identitehta:
Ođđa identitehta
Ođđa & láse@ action: inmenu File
Ođđa láseComment
Ođđa lásešComment
Báhccanláse easttaduvvon
Ođđa láseName
Ođđa láse
Dismissclose"! This string is used in the "You have pouncedDismiss" means Remove
image-action
@ info: whatsthis
Oa@ info: whatsthis
Ođđa distribušuvdnalistu@ label: textbox
Ođđa distribušuvdnalistu
Ođđa Java- doaibmanvuogi
Ođđa JavaScript- doaibmanvuogi
Ráhkat k3b- prošeavtta.
Ođđa ruvkeláhka ii šat dovdda vuoluštanohcamušaid muhto dálá lága mielde ohccojuvvojit málbmaohcanlobit ja dán dáhpáhusas dieđusge golledoidinlobit.
Kanaky (Ođđa- Kaledonia)
Ođđa KaledoniaName
@ info: whatsthis
Ođđa kameraName
channels-action
channels-action
undo-type
Ođđa máhppa
Ođđa máhppa:
Ođđa Karbon14- dokumeanta: Name
Ođđa giellalávdegoddi doaibmá jagi 2011 loahpa rádjái ja dat ovddasta oktiibuot čieža sámegiela.
start game
Ođđa garraskearroovttadatName
OĐĐA GIRJI: Mu Sápmi jagi 2030 Mu Sápmi jagi 2030 - čállingilvui oassálastán mánáid ja nuoraid teavsttat leat čohkkejuvvon girjin.
Ođđa čoakkán livččii leamaš beare divrras sámedikki bušehta dáfus.
Ođđa gohččun
Ođđa guossoheaddjinamma
Ođđa KPresenter- presentašuvdna: Name
Ođđa doaibmabidjun evttohuvvo árrábajásgeassin- ja giellabeassedoaimma ovddideami várás 170 000 euro.
Ođđa KSpread- dokumeanta: Name
moon phase, half- illuminated and growing
edit-action
& Ođđa šearbmagovva
Ođđa govva
patterns-action
Oddá KWord- dokumeanta: Name
Ođđa láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja
Ođđa láhka bođii atnui daid vehádatgiellalágaid sadjái, mat ledje ovdal fámus.
Dán ođđa láhkii gullet visot
Ođđa album lea máŋggabealat ja doppe gávdno maid akta metállalávlla.
Ođđa dipmaskearrostašuvdnaName
Ođđa plugin- njuolggadus
Ođđa liŋka prográmmiiName
gradients-action
Ođđa suohkanstivrrain leat ovddas stuora hástalusat.
Ođđa gilkor
Ođđa meroštallan guoská dušše ođđa olbmuid, geat ohcet sámedikki válgalogahallamii, iige meroštallan gáibit maidege doaibmabijuid olbmuin, geat juo leat sámedikki válgalogahallamis.
@ info/ plain Action to delete an alarm template
templates-action
Region/ state in USA
usa. kgm
Ođđa vuovdesertifiserenkritearat vurdet vel riikkaidgaskasaš PEFC-organisašuvnna dohkkeheami, ášši lea maŋŋonan várra jorgalanváttisvuođaid geažil.
Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja.
Ođđaseamos lágat
Ođđaseamos
Ođđaseamos statistihkat leat jagis 2007 (gč. mildosa 1 raportta loahpas).
Ođđa MO- ovttadatName
Ođđaseamos fálaldat lea nuorra ollesolbmuide dárkkuhuvvon rádioprográmma, mii jođihuvvo anárašgillii ja davvisámegillii.
Ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde máilmmis jápmá gaskaárvvu mielde okta giella vahkus.
view-action
layers-action
Ođđa njuolggobálggislistu
Ođđasamos arkeologalaš - biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu.
Ođđa NFS- liŋkaName
Čális gilkora ođđa namahusa:
AliasComment
Enter a new name for a folder that already exists
Ođđa namma leat guorus, muhto ferte čállit unnimus ovtta bustávva. @ info: status
Vuostáiváldi:
Ođđamus Qt- dokumentašuvdna fierpmádagasQuery
ođđa galledeami
@ info: whatsthis
Ođđa nuoraidráđđi lea ásahuvvon Upmis
Sort order for messages
_Ođđa
Ođđa
Ođđa mearkkuš
Ođđa girji logahaga davvisámegiela eatnigiela oahpahussii almmuhuvvui
Ođđa čujuhusgirjemearkkuš
Ođđa adreassa lea Angelintie 696, 99870 Anár. Gielladoaimmahat sihke skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat leat Anára kirkosiidda guovddážis, adreassas Lehtolantie 1.
@ action: button
palettes-action
Ođđa speadjal
Ođđa spiehkastat
undo-type
vectors-action
Ođđa profiila
Ođđa gurgadus
Ođđa linnjá
Ođđa joavku
Ođđa sámediggeláhka gáibida sámedikki bargoortnega dárkkisteami ja oasi nuppástusain galgá dahkat hohpolaččat válggaid guoski asáhusaid geažil.
Ođđa sámediggi beassá gieđahallat evttohusa etihkalaš prinsihppan boahtte giđa.
Ođđa sámemusihkka
Ođđa & beassansátni:
new- zealand. kgm
Aotearoa (Ođđa- Selánda)
oceania. kgm
denmark_ counties. kgm
oceania. kgm
Name
Ođđa ZealándaName
new- zealand. kgm
world. kgm
brushes-action
Ođđa & váldoláse
_OđđaStock label
string" in "context_BAR_string
subdialog of 'Recording Schedule'
Ođđa sohkabuolva bajásšaddá atmosfearas, mas sámi árbevierut adnojuvvojit árvvus.
Dat ođđa vealahanláhka (SFS
Ođđa Tai LueKCharselect unicode block name
Ođđa dahje rievdaduvvon:% 1 (suollemas čoavdda olámuttus)
Ođđa dáhpáhus
edit-action
Game name - level number.
layers-action
layers-action
Ođđa laiggahat
layers-action
undo-type
Ođđa čoahkkádus
Ođđa fáddá
Ođđa čoakkaldat@ title: column Meaning of text in editor
Ođđa teaksta mainna buhtte
Ođđa fiila rahppojuvvui giddehettiin Kate: a, gidden gaskkalduhttojuvvui.
Ođđa fiilanamma lea guorus.
Ođđa fiilašládja
Ođđa mearkkuš:
Ođđa kontuid
LasitTitle of the area where you test your keys are properly configured
Ođđa doaibma
Comment
Ođđa sisafievrrit
tool-presets-action
Geardduhuvvo
Ođasmuvvi energiijahámiid lasiheapmi gáibida maiddái bioenergiija geavaheami lasiheami, mii sáhttá lasihit unnagavjačalmmážiid bázahusaid almmá áššáigullevaš filtariid haga.
Geardduhannjuolggadus@ info: whatsthis
Ođđa válgabadji álggahuvvo seminárain, mii addá ođđa lahtuide dieđuid sámedikki vuogádagas, sajis ja ovddit doaimmain.
@ action: inmenu File
Ođđa gilkorComment
& Ođđa gilkor
Ođđa & gilkor
Ođđa gilkor
progress bar label
Ođđa molssaeaktu
Ođđa ivdnečoahkkádus
Comment
Diehtu bođiiComment
@ item updated message
& Ođđa reive
Diehtu bođiiName
Ođđa reive@ title Message template
Ođđa jahki lea álgán ovdalaččage hohpolaččabun.
Ođđa jahki, ođđa hástalusat
Ođđa fierpmádatlávkestat
Ođđa universiteahttaláhka orru buktán čuovvumuššan Lappi universitehttii vejolašvuođa sirdásit akademalaš máilmmis fitnodatbálvalusaid ja turismabuktagiid ovddideaddji lágádussan.
Ođđa ZIP- ovttadatName
Ođđa máhppan
Ođđasa vuođul gažaldagas livččii Maijala vuosttaš geardi go son ohcala sámedikki válgalogahallamii.
Ođđasa vuođul mun aŋkke lean hui fuolas bargojoavkku bargan barggus - lihkus dás lea jearaldat bargojoavkku bargo, ja Davvi- ja Nuorta-Suoma boahtteáigi ii leat albma duođas dán bargojoavkku mearrideamis.
Ođđasis Norgga sámedikki presideanta Egil Olli árvvoštalai Suoma sámedikki ja dan doaimma dán áššis mearkkašahtti ládje.
@ item DIMAP account
Ođđasat sáddejuvvojit Norggas ja NRK Sápmi loahpa loahpas mearrida sáddaga sisdoalus ja daid deattuhusain.
Ođđasat duddjojit servodatlaš ságastallama.
ođđasat;
Ođđasat
Ođđasii beasai juoga man sivas dušše dakkár kommeanta, mas áššemeattáhusaid mielde kritisereje mu.
Ođđasiin lea vásedin háliiduvvon addot govva, ahte sámediggi háliidivččii givssidit mášengolleroggiid iežas dahkan váidalusaiguin kemikála- ja dorvovirgálágadusa (Tukes) lohpemearrádusain.
Ođđasiin lea háliiduvvon máŋgii deattuhuvvot, ahte sápmelaččat lea riidos álbmot.
Ođđasiin lea measta vahkosaččat vaikko makkár imašlaš evttohusat Meahcceráđđehusa ođđa hálddašanmállen.
Comment
Name
Name
Ođasráhkadeami geažil válddiimet oktavuođa ministeriijai, ja oaččuimet ovtta báikki bargojovkui.
Ođasráhkadeapmi lea iešalddes juo boaris, dego dávjá Yle sámi radios.
collection of article headers
Heivet Usenet - ja e- boastabálvváidName
Name
OđasloganName
SáhkajoavkologanName
Ođas lea maid dat, ahte sámi áššit geahččaluvvojit oažžut mielde soahpamuššii horisantálalaččat, muhto ovddeš vuogi mielde sámi kultuvrra oassi lea maid sierra čuovusin.
Ođđa e- boasta lea boahtán
Ii sáhttán álggahit ođđa proseassa. Vuogádat sáhttá leat rahpan nu máŋga fiilla go lea vejolaš dahje leat rahpan nu ollu fiilla go dus lea lohpi.
Ođđa sámi giellaláhka válmmaštedje justitieministeriijas dan árvalusa
Ođđa Talvivaara ii Giehtaruohttasii iige earáge sadjái Suomas dárbbahuvvo.
Ođđa doaibma lea leamaš unnán.
Ođđa reivvet
Ođđa, somás diŋggaid fálli
Advanced URLs: description or category
uzbekistan. kgm
Name
UsbekistanName
Usbekistana sum
Usbekistan
world. kgm
Usbekalašgiella (Kyrillalaš) Name
Usbekalaš (Kyrillalaš) Name
UsbekagiellaName
UzbehkagiellaName
UZS
GáibitSturrodaga
Gáibidit, ahte olmmošresurssat galget sirdojuvvot sámediggái ja RGDG:a sámegiela lávdegotti barggut galggale ovttastahttojuvvot sámi giellaráđi bargguide.
Gáibideimmet, ahte geavahanriektesoahpamušaid ii oaččo luobahit Villi Pohjolai ja ahte opmodat galgá seailut Meahcceráđđehusa luonddubálvalusain ja geavahanrivttiin sohppojuvvole meahcceguovlluin nugo dikšun- ja geavahanplánaide čállojuvvo.
Gáibideimmet, ahte ruhta galgá sirdojuvvot sámedikki bakte ovddos guvlui juhkkojuvvot sámiid ruovttuguovllu suohkaniidda sámegiel ja sámi kultuvrra mield bálvalusaid ordnemii.
Gáibidit, ahte stáhta bidjá boahtte jagi bušehttii 120 000 euro sámegiela ealáskahttinprográmma álggaheapmái ja rievdada oahpahuslága nu ahte sámegiela ja - gielalaš oahpahus šaddá gokčojuvvot stáhta sierraruhtademiin olles riikkas.
Gáibidit hálddahusrievtti gomihit dorvvolašvuohta- ja kemikálavirgelágádusa, Tukesa, mieđihan GDG:a várrehuslobi.
Gáibideimmet Lismá-Njunnás ja Guhtur-Riebanjohka - luoddafidnuid eret váldima eanangoddelávas. Goabbánai luodda lea árrun sámi kultuvrra ja ealáhusaid doaibmaeavttuide.
Ráđđádallamis gáibideimmet maid, ahte riektedorvvu dihte ásahussii galgá váldojuvvot mearreáigi das, man rádjái boazovahátdárkkástus galgá dahkkojuvvot ilmmuhusa guođđima rájes.
Gáibidit buorádusa sámi ealáhusaid dillái ja doarjagii sihke beahtoelliid vahátbuhttenvuogádahkii.
Gáibidat politihka, man vuolggasadjin leat sápmelaččaid vuoigatvuođat eamiálbmogin ja mii spiehkkasa dálá vealaheaddji struktuvrras.
Gáibidit sámegiel oahppamateriála ruhtadeami dego maid sámi kulturmearreruđaid baideapmái.
Gáibit & beassansáni:
& Gáibit beassansáni vai bissehit
Gáibiduvvon
Constellation name (optional)
Default colour
Láskut
Orientation
VeallutQPrintPreviewDialog
& Veallut
Mudde ivdnekaseahtaid láskut
Láskut
Ceaggut
Mouse Cursor Shape
Láskut
Vertical grid spacing
Lásku ásaheapmi (čuoggát)
Lásku ivdnerievdadeapmi
For Word Wrap Policy
Insert Vertical Widget
Láskut
Translators: please keep this string short (less than 20 chars)
Veallut
Láskolinnját
vuolggasajiin ja alladásat, máŋggasuorggát dutkamuš, man sáhttá bargat sámi ruovttuguovllus
Čuvgesruškatcolor
Čuvges
color
Color name
ČuvgesKorállaruoksatcolor
color
Čuvgesluossaruoksatcolor
Color name
color
Čuovgabut
Color name
Čuvgesčuvgesránescolor
Čuvgesránescolor
Čuvges ránesColor name
Čuvges ránes
Čuvges ránesStyle name
Čuvgesmáisafiskat1color
Čuvgesmáisafiskat2color
Čuvgesmáisafiskat3color
Čuvgesmáisafiskat4color
Čuvgesmáisafiskatcolor
Čuvgesfiskat1color
Čuvgesfiskat2color
Čuvgesfiskat3color
Čuvgesfiskat4color
Čuvgesfiskatcolor
Color name
Čuvgesalit1color
Čuvgesalit2color
Čuvgesalit3color
Čuvgesalit4color
Čuvgesalitcolor
Čuvges alitStyle name
color
Čuvgesruonácolor
Čuvesrosacolor
canvas-padding-mode
view-padding-color
Čuvgesruvsoruoksatcolor
color
ČuvgesCyanalitcolor
Čuvgesalbmealitcolor
Color name
color
Čuvgesstallealitcolor
Color name
Color name
Válggaide gullet álohii dihto riskkat, muhto dathan dahketge dain gelddolačča.
Čuovgamus
Válggaid in kommentere dán bloggastan muđuid go nu ahte galgabehtet muitit jienasti, válljejehket buori evttohasa, gean politihkalaš linnjá ja barggu atnibehtet buoremussan.
Čuvgodahte
Gilggodahte
layer-mode-effects
Válgaáššebáhpárat postejuvvojit čálihuvvon reiven juohke jietnavuoigadahtton olbmui 7.9.2015 rájes.
Válgaáššebáhpárat doaimmahuvvojit jietnavuoigadahtton olbmuide čakčamánu álggus poastta fárus čálihuvvon breavan ja jienasteaddji máhcaha válgaáššebáhpáriid válgalávdegoddái seammá láhkai čálihuvvon sáddehussan das maŋŋá go lea jienastan.
Válggaid maŋŋel Giitosat jienasteddjiide luohttámušas munnje.
Sámediggeválggat doaimmahuvvojit válgajagi čakčamánu vuosttas dievas vahku vuossárggas álgi njealje vahku áigge.
Jienastangoarttas čuožžu man válgalanjas don sáhtát jienastit ja rahpanáiggit.
Válgalanjas
Válgavuogádaga evttohusat váikkuhitnai ovddasteddjiide ja sin vejolašvuođaide šaddat válljejuvvot sámediggái čuovvovaš sámediggeválggain.
Válgabajis sámediggi geahččala fidnet ođđa virggiid sámediggái sámegielat bálvalusaide, sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássi sámiid vuoigatvuođaid ovddideapmái, biras- ja ruvkeláhkaáššiid áššegieđahallamii sámedikkis sihke geahččala vuođđudit sámi ealáhusfoandda, mainna dorjojuvvošedje sámeealáhusaid ja árbevirolaš dieđu seailun árbevirolaš sámeealáhusain.
Válgabaji álggus sámedikki čoahkkin dohkkeha doaibmaplána oppa válgabadjái.
Válgabaji guorahallan ollašuhttui webropol-jearahallamin stivrii ja lávdegottiide.
Válgabadji joatkkašuvvá jagi 2015 loahpa rádjái.
Válljehahttivuohtaahki lea 18 jagi maŋemusat válgabeaivvi.
Válgalávdegottis sáhttá dárbbu mielde bivdit ođđa skoviid váldimin oktavuođa čujuhussii Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
Válgalávdegotti mearrádussii duhtameahttun sáhttá buktit vuigengáibádusa sámedikki stivrai čoavdima várás.
Válgalávdegotti ságajođiheaddji ja muhtun eará ovddasteaddjit válljejuvvojedje jienastemiin.
Válgalávdegotti doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.
Válgalávdegottis galget leat maid áirasat golmma sámi giella- ja kulturjoavkkus, anáraš-, nuortalaš ja davvisápmelaš joavkkuin.
Válgalávdegoddái válljejuvvojedje čuovvovaš olbmot:
Válgalávdegoddi fuolaha maiddái sámiid vuoigatvuođadorvvus válggaid lágideami oktavuođas.
Válgalávdegoddi fuolaha das, ahte sámit ožžot áiggil dieđu ja válgalogahallamii ohcaleamis, válggaid lágideamis ja evttohasásaheamis sáme-ja suomagillii.
Válgalávdegoddi gieđahallá evttohasaid válgagelbbolašvuođa, ráhkada ja nanne sin guoskevaš evttohaslogahallama ja almmustahttá dan farggamusat.
Válgalávdegoddi mearrida mearreáigásaš virgeoktavuođa joatkimis.
Válgalávdegoddi dieđiha
Válgalávdegoddi
Válgalávdegoddi vállje joavkkustis várreságajođiheaddji sihke vállje válgalávdegoddái váldodoaibmasaš čálli.
Válgalogahallan oaidninláhkai
Válgalogahallama ja vuigengáibádusmeannudeapmi sáhttet eaktudit stivrras ja dievasčoahkkimis badjelmearálaš čoahkkimiid ja čoahkkimiid johtilis čoahkkái bovdema.
Válgalávdegoddi merke válgalogahallamii daid sápmelaččaid, geat ledje jietnavuoigadahtton jagi 2011 válggain.
Válgalogahallama dárkilut oaidninláhkai doallanáiggis ja - báikkis almmuhuvvo almmolaš gulahusain.
Válgalogahallamii merkejuvvojit maiddái dat olbmot, geat ieža čálalaččat ohcalit válgalogahallamii ja geaid válgalávdegoddi gávnnaha jietnavuoigadahtton sápmelažžan.
Válgalogahallan lea oaidninláhkai válgajagi njukčamánus 10 maŋŋálas árgabeaivve, ii goittotge árgalávvardaga.
Válgalogahallama birra ii sáhte mieđihit dieđuid go sámedikki stivrra lobiin statistihka- ja dutkamušdárkkuhusa várás.
VÁLGABEAIVVIS ČAKČAMÁNU 18.
Válgabeaivvis čakčamánu 18. beaivvi
Válgabeaivvi don jienastat jienastangoarttas namahuvvon válgalanjas maid oaččut ruktui boastta bakte maŋemusat borgemánu 31. b..
Válgabeaivve jienasteapmi ordnejuvvo:
Válggat bohciidahtte gal hui stuora fuola.
Válgastatistihkat čájehit, ahte dát doaibmabijut ja daid olláhuhttin lea ovdalaččage dehálit sámegiela, sámi kultuvrra ja árbevirolaš dieđu seailluheami ja dorvvasteami várás.
Válgaboađus
Ráđđi galgá leat oktasaš orgána mii goziha sámiid beroštumiid, ja dat galgá nannet
Válgaeaiseválddit eai goitge leat suovvalasat dasa, ahte Suomas livčče sierralágán válgavuogit anus sierra válggain.
Válgaovttastusat sáhttet ráhkadit maid oktasašlisttuid.
Válgaija sierra válgaguovllut raporterejit jietnabohtosiiddiset Leanastivrii.
Väänänen gidde sierraoaivilisttis fuobmášumi maiddái sámedikki válljen ovddasteddjiide.
Bonja gova
Bonja gova?
Bonja merkema
Bonja merkema?
gusket sámiide, go dan váldodoaibma lea juogadit ruđaid mat juolluduvvojit sámiide.
Name
Boasto stivrranformáhtta.
boastu árvu oktonas deklarašuvnna várásQXml
Mahkáš- BluetoothComment
Mahkáš- Bluetooth- gieđahallanName
Boastu bátni lea divvojuvvon dahje gaikkiduvvon eret.
Menddo unnán dahje ollu argumeanttat.
Gustohis formáhtta
Description
Mahkáš- fierpmádat- gieđahallanComment
Boasttu objeaktašládja.
Name of a file inside an archive
Boasttu krypteren- lassemodula.
Name
Mahkáš- fierpmádatComment
Mahkášgeavaheaddji- ageanta "% 1 " geavahuvvo.
@ info: status the number of skipped answers
Boasttočállojuvvon sánit
Bonja
plug-in-action
Comment
Name
, gáibida ságajođiheaddji Näkkäläjärvi, guhte lea doaibman maid álbmotlaš 8 (j) - áššedovdibargojoavkku ságajođiheaddjin.
@ item event orto- do is canceled; journal is removed
ja gielddaid eiseválddiin vuoruheami ja bálvalusaid plánaid miel gárgeheami.
Váhnemiin gáibida olu roahkkatvuođa ja hálu gádjut iežas kultuvrra giela vaikko ieš livččiinai giela juo massán.
Gáibidehket dán eará sámediggeáirasiin,
Das ii leat mihkkege gáibádusaid, ahte váldi galgá sirdojuvvot orgánii mii lea
De ii nappo dalle leat mihkkege gáibádusaid das ahte dat áššit main lea sáhka,
Divrras sáhttá šaddat iskat iežas ášši duopmostuolu ovddas.
gáibádusaid dan lávdegoddái.
Gáibádusat
Gáibádusat fertejit heivehuvvot dasa mo sámit bohccuideasetguin geavahit guovllu.
Gáibádus mearkkaša sámiid árbevirolaš ealáhusaid ovddidanvejolašvuođaid sihkkarastima.
Gáibádus orru hui ártet, daningo stivrra doaibma árvvoštallojuvvo álohii go dievasčoakkán gieđahallá stivrra evttohusaid čoakkámisttis.
Gáibádus orru leame hui ártet danin, go dievasčoakkán lea dohkkehan stivrra dahkan evttohusaid nuoraidráđis, bušeahtas, doaibmamuitalusas eaige sierramielatvuođat stivrra dahkan politihkalaš linnjágeassimis leat leamaš diibmáge.
City in California USA
switzerland. kgm
mexico_ states. kgm
world. kgm
Olmmošlohku lei unni, ja Ruošša ráđđehus álggii 1860-jagiid oalgguhit olbmuid Suomas ja Norggas ásaiduvvat Guoládaga davvegáddái.
Veahkadaga sosiála suodjalus, bargosuodjalus ja dearvvašvuohta Oassi VI.
Maiddái sámegielat vuoras olbmuid diliid galggašii čielggadit.
, Álbmotregisttarguovddáš, Itella, Sámi oahpahusguovddáš, Senaattikiinteistöt ja Dálkediehtaga lágádus almmuhedje, ahte sámi giellaláhka ii guoskka sin doaibmasuorggi.
Álbmotregisttardiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit iežas eatnigiellan sámegiela.
álbmotčearddaid suodjalusa ja integrerema.
Álbmotdiehtovuogádahkii lea sáhttán easka jagi 2013 merket man sámegiela olmmoš hállá eatnigiellan.
UnnánFocus Stealing Prevention Level
Veaháš
Analoga diibmoduogáš mas leat unnán ivnnit
Panelaid duogášgovva mas leat unnán ivnnit
Dábálaš lásešduogáš mas leat unnán ivnnit
Vuolibut gammaárvu
Seavdnjabut
Unnit vuostálasvuohta
go dán sierralágan meannudeami ulbmil lea njulget ovddeš áiggiid boasttuvuođaid ja
Unnitlogusajádaga olbmuide lea iežas eatnigiela oahppama lassin dehálaš maiddái dan seailun.
Veahádatáššiid ráđđádallangoddi doaibmá veahádatáittardeaddji veahkkin etnihkalaš vealaheami caggama, čuovvuma ja bearráigeahččama várás sihke eiseválddiid ovttasbarggu ovddideami várás.
Veahádatáššiid ráđđádallangoddi dohkkehii árvalusa politihkalaš bellodagaide.
Veahádatáššiid ráđđádallangoddi sáhttá addit cealkámušaid ja evttohusaid, mat gusket vealakeahtesvuođa ja gárgehit sierra eiseválddiid ja organisašuvnnaid ovttasbarggu vealakeahtesvuođa eastadeapmin.
Unnitlogut galget duođain beassat váikkuhit jearaldagain mat gusket sidjiide.
unnitveahkadahkan.
guovlluin main leat ollu olbmot guđet gullet nationála unnitveahkadagaide, stáhta lea
vuoruhit nášuvnnalaš unnitloguid eavttuid ráhkadit
Unnitloguálbmogiid ja sin sierradárbbuideaset dáfus guorahaladettiin loahppaboađus sáhttá goit leat eahpedásseárvosaš.
organisašuvdnadárkkisteapmi ja rievdadeamit
kultuvrra suodjalusa ektui.
nášuvnnalaš unnitlogogielaid šaddá molssaeaktun.
Veahádagaid vuoigatvuođat, mat eanemustá bohtet oidnosii ON:a Veahádatvuoigatvuođaid Julggástusas, leat luonddustes individuala, mii mearkkaša dan ahte baicce gullet veahádatjoavkku guhtege lahttui, eai-ge olles jovkui, vaikke lea gal nu ahte muhtin vuoigatvuođaid sáhttá buorrinatnit ovttas nuppiin joavkolahttuiguin.
vuoigatvuođaid Eurohpas.
nationála unnitloguid.
(EMK), eai leat erenoamáš mearrádusat eai unnitveahkadagaid eaige álgoálbmogiid
vuoigatvuohta eaiggáduššat ja friddja geavahit árbevirolaš luondduresurssaid iežaset
Unnitlogugiella lea suomagiella.
ja iežas unnitlogogielas.
Unnitlogugielat leat jiddisch,
unnitloguid vai ellet viidáseappot ja seilot. Ruoŧa
Veahádatgiellasajádat lea čádjidahtti.
Unnitlohkogielat nugo sámegiella, suomagiella, meänkieli ja romani chib galget leat erenoamášdilis. "
Báikenamat unnitlogogielain lea árvvolaš oassi
Báikenamat unnitlogogielain galget
unnitlogogielaid birra (SFS.
geavahit unnitlogogielaid oktavuođain
návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus
Vehádatsámegielaid vuhtii váldin Meahciráđđehusa olggosaddindoaimmas lea ovdamearkkalaš.
Iešmearrideami prinsihppa lei unnitlogu álbmogiid gáhttema lágalaš ja politihkalaš geađgejuolgin, ja mieđiheapmi dasa ahte ráfi ollášuhttimii lei dehálaš dorvvastahttit vuoigatvuođa maiddái daid olbmuide / álbmogiidda mat eat beassan cegget iežaset stáhtaid.
Veahádatvuoigatvuođaid ovddimuš ulbmilin lea oažžut áigái beaktilis politihkalaš oasseváldima dan servodagas masa veahádaga olbmot gullet.
unnitlogopolitihkalaš strategiija proposišuvnnas Från
Bušeahtta unnilogopolitihkkii
ruoŧa unnilogopolitihkain lea addit suoji
alidit gudneáŋgirvuođa got unnitlogopolitihkka galgá
čuovvulit man láhkái unnitlogopolitihkka
Unnitlogopolitihkka álggahuvvui
unnitlogopolitihkka, unnitlogokonvenšuvnnaid birra
Minoritehtapolitihkka siskkilda jearaldagaid suojis ja doarjagis nášuvnnalaš minoritehtaide ja sin gielaide.
Vehádatrápmasoahpamuša temáhtalaš kommentárat
Vehádatrápmasoahpamuš
makkár unnibuš joavkkuid konvenšuvdna galgá fátmmastit.
olbmuid vuoigatvuođaid guđet gullet unnitlohkosaš joavkkuide.
sáhkaguoddi áššáigullevažžii.
Vuoigatvuođat mat artihkkal 27 siskkilda, leat earáláganat go konvenšuvnna eará
riikkalaš unnitveahkadagaid.
vejolašvuođa ovttasráđđedállat guovllulaš dásis,
Veahádatáittardeaddji Eva Biaudet guossástalai Anáris ja Čeavetjávrres.
Vehádatáittardeaddji Johanna Suurpää muitalii eamiálbmotvuoigatvuođaid leat gullan jo guhká Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka prioritehtaidda.
Stáhtačálli Jouni Lind, Eana- ja meahccedoalloministeriija
Veahádatáittardeaddji deattuhii sámi gávttis ja sámi duojis dieđiheami.
Veahádatáittardeaddji, sámediggi ja riekteeiseválddit leat ožžon ain eanet oktavuohtaváldimiid sápmelaččain, geat leat muosáhan, ahte sin vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon. Sápmelaččaid diđolašvuohta iežaset
" Suomas dárbbašuvvo sámegiela ealáskahttinprográmma "
"Suomas dárbbašuvvo sámegiela ealáskahttinprográmma"
Veahádatsáttaolbmo 13.11. Helssegis almmuhan čielggadeami mielde bálvalusaid ollašuvvamis leat váilevuođat.
Veahádatsáttaolbmo mielde sámegillii guoski doaibmabijut leat dál bieđgguid eaige leat doarvái gielaid boahttevuođa dorvvasteamis. "
Veahádatsáttaolbmo čielggadeamis buktojuvvojit ovdan maiddái váilevuođat skuvllaid sámegiela oahpahusas.
Veahádatsáttaolbmo dutkamuša lágidii oassin sámegielat jearahallamiid vuođul Anne Länsman.
Vehádatáittardeaddji bargogovva rievdá evttohusa mielde ovttaveardásašvuohtaláhkan, lága guoskadansuorgi ollá maid skuvlejupmái ja ovttaveardásašvuohtaplánema doaibmasuorgi viiddiduvvo.
Veahádatáittardeaddjis ja vealahanlávdegottis addojun láhkarievdadusa geažil sámediggi oažžu vuosttaš geardde ovddasteaddjis veahádatáššiid ráđđádallangoddái.
moon phase between 3rd quarter and new moon
Unnit jietna
Unnit fontta
& Unnit fonttaid
Gilggodahte
layer-mode-effects
Unnit siskkildeami@ action
Geahpit dárkilvuođa
vectors-action
Geahpádus heajudivččii earenoamážit sámi mánáidkulturguovddáža doaibmaeavttuid ja jos stáhta ii nuppástuhte bušeahttaárvalusas dákko bakte, de mánáidkulturguovddáža doaibma sáhttá nohkat obbanaga.
Unnida Konquerora álggahanáiggiName
sáhka ahte unnidit riikkarájiid váikkuhusaid sámiide, vai sáhttet jođihit iežaset
Alárbma vuolimus árvvu ovddas
Unnimus árvu:
Vuollerádji árvu:
Unnimusvuoigatvuođat
juhket dahje vahágahttet stáhta territoriála integritehta dahje politihkalaš dási, jos
& Unnimus deaivadeapmi
Size Policy
Unnimus
Dainnago ipmárdus lea buorránan das, ahte šláddjiivuođa gudnejahttojupmi oktan buoret searvanvejolašvuođaiguin dahket buriid servodahkii ja dan dássededdui, de leat heivehallan doahpaga ‛álbmogat ' nu, ahte dat ii šat ipmirduvvo homogenalaš doaban.
Dainnago ipmárdus lea buorránan das, ahte šláddjiivuođa gudnejahttojupmi oktan buoret searvanvejolašvuođaiguin dahket buriid servodahkii ja dan dássededdui, de leat heivehallan doahpaga ‛álbmogat 'nu, ahte dat ii šat ipmirduvvo homogenalaš doaban.
Dandihtii go ON, olu stáhtat ja eará orgánat leat dán gažaldagas mannagoahtán sakka dan oainnu beallái ahte iešmearridanvuoigatvuohta gullá maiddái daidda álbmogiidda mat eai leat ovddešlágán árbevirolaš koloniijadiliid siste, lea baicce dat ipmárdus oppanássii-ge ovdánan eanet ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái sáhttá čađahuvvot maiddái earraláhkái go dušše stáhtaceggemiid bokte.
LS- bihttá vuos
Nana iešdovdu, čielga iešgovva ja nana identitehta veahkehit máná doaibmat iežas eavttuid ja dáidduid mielde sihke alcces lunddolaš vugiin.
edit-action
• nana gaskavuohta giellajoavkku lahtuide
The player name
Nana fuolkevuohta- ja bearašgaskavuođat nannejit searvvušvuođa ja servošii čatnašuvvama.
edit-action
vuoigatvuođa seailluhit ja nannet iežaset erenoamáš vuoiŋŋalaš ja ávnnaslaš okta
Duođašta fas ahte álgoálbmogat leat friddja ja buohtastahtton eará álbmogiiguin, ja ahte álgoálbmogat, geavahettiin vuoigatvuođaideaset, ja maiddái olmmošvuoigatvuođaid, galget suddjejuvvot buotlágan vealahemiid vuostá, earenoamážit vealaheami mii guoská sin ruohttasii dahje identitehtii;
Duođaštit ahte erenoamážit dain álgoálbmogiin, maid riikkaidgaskasaš rájit earuhit, lea vuoigatvuohta bisuhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbarggu iežaset lahtuiguin, ja maiddái eará álbmogiiguin nuppe bealde ráji;
Duođašta fas ahte buot stáhtaid bargu lea ollašuhttit sin geatnegasvuođa ovddidit gaskariikkalaš doahttaleami ja maiddái doallat ja suodjalit buot olmmošvuoigatvuođaid ja buohkaid vuođđofriddjavuođa, ON-šiehtadusa ektui, eará olmmošvuoigatvuođainstrumeanttaid ja gaskariikkalaš rievtti;
• ovddit seailluheami nášuvnnalaš unnitlogogielain.
Vai dát konvenšuvdna geavahuvvošii nu ovttaláhkai go vejolaš, de stáhtát
Duođašta viidáseabbo ahte álgoálbmogiid oktagasain ja joavkkuin, maidda gullet maid nissonat, mánát, nuorat, boarrásat ja doaimmashehttejuvvon olbmot, lea vuoigatvuohta, almmá vealaheami haga, oažžut ollislaš ja beaktilis doaibmama olmmošvuoigatvuođain, dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš rievttis, ja maiddái ahte vuoigatvuođat ja friddjavuohta, dohkkehuvvon ON julggaštusas álgoálbmogiid vuoigatvuođaid hárrái, lea dáhkiduvvon ovttadásagin sihke dievdduide ja nissoniidda;
• nanne sápmelaš identitehtas ja kultuvrras
@ info: whatsthis
nannet joatkevaš ovttasbarggu.
EMK álgonjuolggadusaid ektui.
ealáskahttá nášuvnnalaš unnitlogogielaid leat
Nanne olggosfievrrideami
&Nanne
Nanne
Nanne eretváldima
Nanne sihkoma
@ action: button
Nanne & jos vikkat giddet láse mas lea máŋga rabas gilkora
Nanne vurkema
Nanne čállinbeavdeeffeavttaid rievdadusaid
& Nanne olggosčáliheami
Nanne šearbmaheivehusaid rievdadusaid
álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta nu alladásat psyhkalaš ja dearvvašvuođalaš standárdii go vejolaš, ja ahte stáhtat galget leat geatnegasat bidjat dárbbašlaš
Nannejuvvon unnitlogosuodji mii otne guoská
Nannejuvvon evttohaslogahallan
lea nanosmuvvan sakka dán maŋŋel ja dat boahtá ovdan ee. sápmelaččaid meari lassáneamis.
Nannan
Gáibida nannen
Bitgeavrrodat: NAME OF TRANSLATORS
ViewModePrintColorsPreview", N_ ("_Print Colors PreviewSwitch to print colors preview mode
Lonut vuolil čállinbeavdái
Sádde láse ovtta čállinbeavddi vulosguvlui
Rievdat heivehusárvvu@ title: window
Comment
Lonut ovddit čállinbeavdái
Sirdde ovddit/ boahtet čállinbeavdái
Toggle flags in the display
Comment
Rievdat láse sturrodaga
Rievdat sturrodaga
Rievdat Java/ JavaScript- doaibmanvuogi
Molsso geavaheaddji
Molsso geavaheaddji
Heivet áhtastiilla
display panel, rotation
Jorgalahte stuorra ja smávva bustávaid
Leave filename as it is
Rievdadit fontabearraša? @ label
view-action
Molsso konsollii
Toggle the opaque fill of the ground polygon in the display
Rievdat govaža
Heivet govašfáttá
Rievdat čađačuovgivuođa
Rievdat plugin- njuolggadusa
Toggle Coordinate Grid in the display
drawable-action
Molsso šearpma 0: ii
Molsso šearpma 1: ii
Molsso šearpma 2: ii
Molsso šearpma 3: ii
Molsso šearpma 4: ii
Molsso šearpma 5: ii
Molsso šearpma 6: ii
Molsso šearpma 7: ii
Wacom action-type
NAME OF TRANSLATORS
Lonut olgeš čállinbeavdái
Sádde láse ovtta čállinbeavddi olgešguvlui
Molsso čállinmearkamodusa
Geavat iežat boallosajádagat namahusholggas
quick-mask-action
quick-mask-action
Molsso profiilla
Rievdat beassansániName
Rievdat beassansáni ...
Molsso boahtte šerbmii
Lonut čuovvovaš čállinbeavdái
zoom-quality
Molsso prográmma giela@ action
Toggle Solar System objects in the display
Toggle Constellation Boundaries in the display
Toggle Milky Way in the display
Toggle Constellation Names in the display
Toggle Deep Sky Objects in the display
Molsso lassáneaddjiohcanholgiiLanguage
Molsso ohcan - ja buhttenholgii
Rievdat amadáju
Heivet čállinbeavdeduogáža
Comment
Lonut 10. čállinbeavdái
Lonut 11. čállinbeavdái
Lonut 12. čállinbeavdái
Lonut 13. čállinbeavdái
Lonut 14. čállinbeavdái
Lonut 15. čállinbeavdái
Lonut 16. čállinbeavdái
Lonut 17. čállinbeavdái
Lonut 18. čállinbeavdái
Lonut 19. čállinbeavdái
Lonut 1. čállinbeavdái
Lonut 20. čállinbeavdái
Lonut 2. čállinbeavdái
Lonut 3. čállinbeavdái
Lonut 4. čállinbeavdái
Lonut 5. čállinbeavdái
Lonut 6. čállinbeavdái
Lonut 7. čállinbeavdái
Lonut 8. čállinbeavdái
Lonut 9. čállinbeavdái
Game difficulty level 1 out of 8
@ action: button
Čájet/ čiega & geargan bargguid
General configuration page
Heivet ivnniid
context-action
Lonut gurut čállinbeavdái
Sádde láse ovtta čállinbeavddi gurutguvlui
Molsso veršuvnna
Name
Lonut bajil čállinbeavdái
Sádde láse ovtta čállinbeavddi bajásguvlui
Rievdat hálddašeaddji
Molsumin% 1 - jietnačuojahanovttadahkii mii iđii dál, ja mas lea allabut ovdavuorru.
Comment
Molsojeaddji
Don leat rievdadan standárdoasi. Háliidatgo vurket rievdadusa dál?
Comment
vejolaš áššiid mat sáhttet čuohcit sámiide njuolga.
molsu synkronalaš doaibmanvuohkái dihkkema várás
Sisačáliheapmi filtii
Molsun molssaeavttut
Molssadahtti
Mudde duogášivnni juohkke gilkoris
Molsašuddi dálkkit ja muohttagat mearkkašit ahte sis maid ferte leat
KCharselect unicode block name
nuppástuvvet áiggiid mielde, de áššedovdi joavku ii leat viggan logahit dihto
Comment
Eaktu
Globála eaktu
Liige duogáš
Hide a mark if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail
Eaktu:
molssaevttolaš čovdosiid buktit ovdan.
guhtege váldet badjelasaset go ratifiserejit.
mii logaha molssaeavttot vealahansivaid, maiddái siskkilda " čearddalaš vuolggasaji "
mii logaha molssaeavttot vealahansivaid, maiddái siskkilda "čearddalaš vuolggasaji"
Shift- boallu ii leat šat aktiivalaš.
Shift- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Shift- boallu lea aktiivalaš
Molsundoaibmanvuohki
KCharselect unicode block name
Game difficulty level 6 out of 8
Erenoamáš bátnedikšodoarjaga sáhttá oažžut jus lea
Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis.
Váddáseappot ledje viđanuppelogis gávccinuppelot sentesaš smolttat, ovtta gilos golmmagilosaš dittit, njealji gilos guđagilosaš luosjuolggit, dan stuorit luossagiera, čieža gilos nuppelohkáigilosaš johtuluosat, ja das stuoribut ledje albma luosat.
diabetes mii lea váttis stellet sisa
Bidjamiin sániid iežas váttis dovdduide sáhttá dahkat álkibun jurddašit ja ipmirdit daid.
Váddáseamos gažaldagain čoakkán juhkkojuvvui kontáktajoavkkuide, maidda válljejuvvuiga ságadoallin ja várreságadoallin riikkaid ovddasteaddji ja álgoálbmot- / báikkálaš servoša ovddasteaddji (ILC dehege indigenous and local communities).
Name
Váttisvuođat vulget vuos ja ovddimusat eiseválddiid
Vaikko artihkkala 27 vuoigatvuođat 27 leat individuálaččat oaivvilduvvon, de
Váikko jienastat válgalanjas dus ferte leat jienastangoarta mielde.
Soaitá maid leahkit nu ahte olmmoš diehtá mas áŧestus vuolgá, muhto goittotge atná ahte dat lea ila garas, ovdamearkka dihte jus oažžu váibmodearpama, illáveaju ja bivastuvvama ovdal geahččaleami dehe tenttaid.
Áŧestus sáhttá leahkit unohas, muhto olmmoš galgá goit dahkat dan man háliida iige vealtit dilálašvuođaid main jáhkká oažžut áŧestusa.
Dát guoská maid dan gii lea dahkan soapmása áhpeheapmin.
Vaikko fáddán lea ruvkedoaibma ja luondduriggodagaiguin ávkkástallan Sámis, gieđahallat mu mielas rievtti mielde sámi kultuvrra váimmus áššiid ja dan, makkár sámi servodaga hálidit.
Vaikko álgoálbmogat álbmotrievtti mielde eai leat álbmotriektesubjeavttat main livčče váldi iešdáhtolaččat šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid, de berre álgoálbmogiidda addojuvvot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa mielde vejolašvuohta searvat dakkár soahpamušteavsttaid ráhkadeapmái mat namahuvvojedje dás ovdalis, ja ieš álbmogiidgaskasaš soahpamuššii juogalágan eará heivvolaš namain go " oasálaš ".
Vaikko álgoálbmogat álbmotrievtti mielde eai leat álbmotriektesubjeavttat main livčče váldi iešdáhtolaččat šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid, de berre álgoálbmogiidda addojuvvot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa mielde vejolašvuohta searvat dakkár soahpamušteavsttaid ráhkadeapmái mat namahuvvojedje dás ovdalis, ja ieš álbmogiidgaskasaš soahpamuššii juogalágan eará heivvolaš namain go "oasálaš ".
(eahpevirggálaččat sámás): " Vaikke ášši álggu rájis lea hábmejuvvon dego livčče árt. 1 rihkkojuvvon, ii datte-ge sáhte eahpidit ahte guoddalus bajida olu gažaldagaid mat gahččet árt.27 vuollái "
(eahpevirggálaččat sámás): "Vaikke ášši álggu rájis lea hábmejuvvon dego livčče árt. 1 rihkkojuvvon, ii datte-ge sáhte eahpidit ahte guoddalus bajida olu gažaldagaid mat gahččet árt.27 vuollái"
Vaikko in čálege ođđa bloggadeavsttaid veaháš áigái, de vikkan vástidit nu jođánit go vejolaš bloggan lohkkiid vejolaš kommeanttaide.
Vaikko vuosttamuš sámit almmolaččat jorgaluvvojedje kisttalašvuhtii jagi 1526, ja dat sámit orro Kandalaxa guovllus, de manne máŋga čuođi jagi ovdalgo dološ sámi osku lei áibbas jávkan.
Váikko eará sámegielat leatge gávcci, dat leat seamma vuođđogielas šaddan ja muittuhit gáiddusit nuppiideaset.
Vaikke láhka leage mearkkašahtti lávki sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja maid eatnamiid ja čáziid hálddašanvuoigatvuođa gárggiideamis, muhtun sámi ovddasteaddjit leat oaivvildan, ahte láhka ii dorvvas ollásit sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ja vuoigatvuođa eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, eanaš daid sivaid geažil, mat laktásit
" Vaikke ráđđehusbellodagat leat soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaččat, sámedikki bargu soahpamuša ratifiserema beales ii noga dása.
"Vaikke ráđđehusbellodagat leat soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaččat, sámedikki bargu soahpamuša ratifiserema beales ii noga dása.
Vaikke historjjálaš gárggiideapmi lea geahnohuhttán sápmelaččaid árbevirolaš ovttasbargomálliid, siidavuogádat lea ain mearkkašahtti oassi Sámi servodagas.
Vaikko leat dihto dilálašvuođat go dikšubargoveahka oažžu rihkkut jávohisvuođa gáibádusa leat beare spiehkastahkan.
Vaikke ILO 169 ii njulgestaga hála eamiálbmogiid iešmearrideamis, ánssáša lihkká namahit árt. 7.1, mii cealká dán;
Vaikke ILO 169 soahpamuša ratifiseren leamašan Suoma ulbmilin guhká, goassige ovdal áššis ii leat girjejuvvon ráđđehusprográmmas. "
Vaikke ILO 169-soahpamuša ratifiseren leamašan Suoma ulbmilin guhká, goassige ovdal áššis ii leat girjejuvvon ráđđehusprográmmas. "
Beroškeahttá das ahte ILO 169 ii sistisdoala makkár-ge čilgejeaddji bagadusaid eamiálbmogiid iešmearrideami hárrái, lea Kristan Myntti buriin sujain máinnašan ahte ILO 169 bures-ge deattuha ahte eamiálbmogiin lea váldi árbeeatnamiideaset badjel.
Dat gusto vaikko ášši ii leat sáddejuvvon Sámediggái, ja maiddái áššiin maid
Vaikke julggaštus ii leatge stáhtasoahpamuš, das lea juridihkalaš geatnegahttin go dan vuođul leat ovddiduvvon riikkaidgaskasaš soahpamušat olmmošvuoigatvuođaid buorideami várás.
Vaikke julggaštus ii leatge stáhta njuolgga geatnegahtti áššebábir, das lea goittotge midjiide erenomáš mearkkašupmi.
Vaikko buot sámegielat eai leatge ovddastuvvon sámedikki stivrras, de buot sámi kulturjoavkkut dehege davvi-, anáraš- ja nuortalašsámi kulturjoavkkut leat ovddastuvvon gokčevaččat sámedikki stivrras.
Vaikko riikkaidgaskasaš lágat ja olmmošrievttit leat gárganan, de kolonialismma suoivvan lea ovdáneami sevnnjodahtti ja kononialisttalaš politihkka lea velnai vuoimmálaš.
- Vaikke gehččojuvvošiige, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta ii lága mielde livččege lean, ii ná dehalaš fidnu, iige earáge eamiálbmoga sajádahkii dovdomassii váikkuheaddji doaimma livčče galgan álggahit almmá ráđđádallamiid sámiiguin.
Vaikke kultuvrrat leat sierraláganat, hástalusat iežas giela ja kultuvrra seailluheami várás leat seammáláganat. "
Vaikko gažaldagas ii leatge mu mielas konflikta - dajaldat doallá muhtin muddui deaivása sámiid ruovttuguovllu dilis.
Vaikko dat mii
Vaikko Lappekodisilla ii heaittihuvvo formálalaččat, de Norgga ja Suoma gaskasaš rádji giddejuvvo boazodollui, ja Suoma riikkavuoložat gildojuvvojit guolásteames ja meahcásteames Norggas.
Vaikko máná vuovssadeapmi joatkašuvvá galgá joatkit njamahit máná dávjá.
Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge teknihkalašlundosaš divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit.
Vaikko máilmmi álgoálbmogat spiehkkasit kultuvrra, giela ja birrasa dáfus nuppiineaset, de midjiide lea oktasaš iežamet vuoigatvuođaid ovddideapmi ja iežamet kultuvrra sirdin boahtte buolvvaide birastahtti deaddagiin fuolakeahttá.
Vaikko máilbmi lea rievdan 1900-logu álggu rájes olu, de sápmelaččaide ii háliduvvo addot eakti vuogi mielde dásseárvosaš sajádat muhto sápmelaččaid vurdet čáhkket ekonomalaš, politihkalaš ja váldokultuvrra beroštumiid ovddas.
Vaikko eanandoalu mearkkašupmi lea unnon, de EMM lea seailluhan sajádagas ja juobe gievrudan dan mearkkašahtti olu.
Vaikko mis ii leat bearehaga iehčanas mearridanváldi, de mis lea earenoamážit morála mearridanváldi ja mii leat ovdamearkan sápmelaččaide ja váldokultuvrra olbmuidenai mot sápmelaččat dahket mearrádusaid ja makkár sámiservodaga sápmelaččat hálidit.
Vaikko mielalis válddálin Suoma sámediggái liikká stuora bušeahta go mii Norgga sámedikkis lea (váile 52 miljovnna euro), de dat ii livčče realisttalaš Suoma ekonomalaš dilis.
Vaikko árvaluvvon artihkkaliin olut čatnasit iešmearridan
Vaikko ollu olmmošvuoigatvuođaid konvenšuvnnat siskkildit vealahangildosa, de ON
Vaikko eará rievttit sámiid ruovttuguovllus galget váldot vuhtii, ii dát leat áittardeaddji mielas nollasupmespeallu.
Vaikke dát stáhtat leat unnán dadjan iešmearrideami siskáldas áspeavtttas, sáhttá lihkká-ge leat miellagiddevaš geahčastallat maid Eamiálbmotjulggástus máinnaša vuoigatvuođa ávnnaslaš sisdoalus.
Vaikke Norgga evttohus ii dáidde buktit ođasmahttimiid Eamiálbmotjulggástussii, geavaid goit nu ahte evttohus dohkkehuvvui dáinna lasáhusain máŋggaid stáhtaid bealis mat ovdalis ledje garrasit vuostá - nugo orru čájeheamen, ledje vuostá sivas danne go eai diehtán movt buoremusat ja dorvvoleammosit, oainnuidis mielde, livčče galgan hálddašit gažaldaga mo dákkár vuoigatvuohta guoskkašii vejolaš iehčanasvuođa gáibádussii.
Vaikko Norgga tragihkalaš dáhpáhusaid dahkki lei vuoŋŋalaččat buohcci olmmoš, de morašdagu olis lea ikton man dábálaččat ravddamus lihkadusaid ovddasteddjiid vaššeságat leat Interneahtta-siidduin.
Vaikke dál hállatge davviriikkalaš sámesoahpamuša dilis eat sáhte vajálduhttit fulkkiid ja ustibiid Ruoššas.
Vaikke stivren ii leat nu ovttaskasčuoggáid mielde, máná dorvvolašvuohtadovdu ii sugahuvvo.
Vaikko anánge árvvus iežan sámemáttuid ja dan, gos lean eret, in goit jáhke goasge fárret ruovttoluotta Sápmái, in goit ovdal ealáhatagigi.
Váikkoge leat čállán rivttes duođaštanbienaid, de duođašteapmi filtii dannego vuogi maid bálvá geavaha ii dorjo KDE- prográmmas mii čađaha% 1- protokolla.
Vaikke Iežasdikšunprográmmai ii leat njuolggo liŋka Mielenterveystalo.
Vaikko olu lea rievdan 1900-logu álgogeahčen, goas sámegiela geavaheapmi adnojuvvui heivemeahttumin ja sámegiela hupman gildojuvvui skuvllas ja eará virggálaš oktavuođain, de lea vel olu barganládje.
Vaikkoge oaččui oktavuođa% 1: ain, de oktavuohta vuordemeahttun botkejuvvui.
Bálvás ii dáidde leat lohpi vuostáiváldit jearahusaid, vaikkoge lea čatnašuvvon internehttii.
Beroškeahttá dán govddit vuhtiiváldimis mii mieldesbuvttášii dan ahte maiddái eaistáhtadahkki álbmogat sáhttet fidnet iešmearridanválddi, behtte olu stáhtat guhkká, sihke sániiguijn ja daguid bokte, dan jurdaga ahte maiddái dákkár álbmogiidda veajášii galgat addit dán vuoigavuođa.
Vaikko árbevirolaš dieđu seailuma uhkidit máŋga ášši, de ii gánnát vuollánit.
Vaikko boazodoalus geavahit dán áigge njealjejuvllagiid ja mohtorgielkkáid veahkkin, bohcco, luonddu ja dálkádaga dovdan lea hui dehalaš oassi badjeolbmuid ámmátdáiddus.
Vaikke Ruoŧa stáhta lea dan maŋŋá dovddastan sámedikki orgánan, man bokte Sámi álbmot sáhttá geavahit iešstivrenvuoigatvuođa, de sámediggi ain doaibmá sihke álbmotválljen orgánan ja stáhtahálddahusa eiseváldin.
Vaikke Sámi guovllut ja álbmot leat historjjá olis juohkásan njealji riikka viidodahkii, sápmelaččat lea rahčan sakka doalahit ja nannet riikkaid rájáidrasttildeaddji oktavuođaid ja gárggiidit beroštumiideaset oktan álbmogin.
Vaikko sámit formálalaččat eai leat oasálaččat konvenšuvdnii, de sámedikkiid
Vaikko sámiid leat seatnadan vuovdegotti, de dat ii leat goit jávkan, muhto dat lea ain ealaskas šládja.
Vaikko sápmelaččain leat iežas álbmo válljen orgánat, sámedikkit, nu mii
Vaikko sámedikkit leat davviriikkalaš sámekonvenšuvnna dohkkehanráđđádallamiin stáhta delegašuvnnaid oassin, de sápmelaččain lea oktasaš jietna.
Vaikko sámediggeválggain válljejuvvui dušše okta ovddasteaddji sámi ruovttuguovllu olggobealde, de lea hui dehálaš, ahte oaččuimet su sámedikki stivrii.
Vaikko sámedikki álgagat ja cealkámušat gávdnojit ruovttusiidduin, de dálá mediamáilmmis daid ohcan dáidá leat liiggás njoazes bargu ja dieđihangaskaoamit galggale oažžut buot jođánit ja oanehis dieđáhusaža hámis.
Vaikko sámedikkiid bargguide ii gulage dutkandoaibma, de leat liikká dehálaš, ahte čuovvut dutkamušaid, mat gieđahallet sámi kultuvrra, ovddidit sámi servoša dutkiid sajádaga ja árbevirolaš dieđu dutkamuša ja diehttelas leat mielde ságastallame dutkanservošiin ovttas dutkanbohtosiin.
Vaikko sápmelaččaid sajádat lea buorránan, de jurddahanvuohki sápmelaččaid guovdu ja min gáibádusaide lea eandalit dáppe davvin gaskkohagaid negatiivvalaš, mii dieđusge lea morašlaš ášši.
Vaikke sávaldat, dáhttu dahje eavttut sápmelaš eretčoavdimis eai leat gávdnamis otná dilis, ja vaikke ná ii gártta šaddat jurddašahtti nu guhkás go otne sáhttá einnostit, de berre datte-ge áddet ahte sámiid bealde lea váigat buorrinváldit dákkár gáržžiduvvon iešmearridanvuoigatvuođa.
Vaikko sápmelaččaid vuoigatvuođat leat
Vaikko artihkkal 34 dohkkeha árbevirolaš sámi geavaheami dakkár
Vaikke Sámi álbmogii guoski Davviriikkaid lágat ja politihkka leat viehka bures ovdánan, sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa dievaslaš ollašuvvamii leat goittotge hehttehusat sihke rájáidrasttildeaddji ja nášuvnnalaš dásis.
Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.
Vaikko sámegiella lea oalle ealas dálá buolvva áigge eará sajes, boahtteáigi ii leat goitge dorvvastuvvon.
Vaikko Sajos lea dál anus ja dohko lea gárvánan bargolatnja maid munnje, de boađán joatkit sagadoalli barggu dikšuma Eanodaga guovllos.
Vaikko suolemassandoallama ja jávohisvuođa gáibádus lea viiddis sáhttá suolemassandoallama gáibádus gaskkalduhttot dihto dilis, vaikko buohcci ii atte dasa lobi.
Vaikko Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošriektelágaid mielde váldoálbmoga ekonomalaš ovddut eai oaččo uhkidit sámiid boazodoalu, de dál namuhuvvon ovddut uhkidišgohtet juo sámiid boazodoalu Näkkela bálgesis.
Vaikke Suoma vuoññoláhka dovddastage sápmelaččaid álgoálbmogin, de dat ii leat álo váldon duoñalaččat, ovdamearkka dihte virgeoapmahaččaid doaimmain.
Vaikko Suopma ja Ruoŧŧa eai leat ratifiseren
Vaikke plánenbargu leige váttis, gilvu buvttii bálkkašupmelávdegotti mielde ovdan earálágan ja miellagiddevaš lahkonanvugiid Sámi kulturguovddáža plánemii.
Vaikko eanas goluin bohtet bargiidgoluin, áššegieđahalli virgeolbmot mis leat duođalági mielde aiddo dál dušše guhtta.
Dat sáhttá leat váttis, muhto olmmoš diehtá goittotge manin lea áŧestus.
Vaikko dán sámedikki doaibmaáigodat lahkona loahpageaži, de barggut ja hoahput eai leat heađisge nohkan.
Vaikko dán jagi leat dollon máŋggat sámedikki čoakkámat, de juovllaid lahkoneapmi lea almmatge movttiidahttán diggeáirasiid ságastit ja čohkkát čoakkáma ija miehtá.
Vaikke dásseárvoplána ráhkaduvvo jahkásaččat, dat sáhttá sisttisdoallat oanehis ja guhkes áigge ulbmiliid.
Vaikko teknologiija lea ovdánan, ruvkkiid vuođđudeapmi ii leat riskkahis dahku ja ruvkkes lea álohii váikkuhus birrasii.
Vaikko válggat leat olláhuhtton, de sámedikkis ii leat ráđđi báhcit vuordit ortniiduvvančoakkáma, muhto beaivválaš ja rutiidnabarggut galget dikšojuvvot.
Váidaleaddji ii olahan geahčái iežas čuoččuhusaiguin,
Vaikke Ruošša federašuvnna beale sápmelaččat oassálaste cuoŋománus 2010 lágiduvvon konferensii dárkujeaddjin, dát raporta gieđahallá dušše Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámi álbmoga dili ja deháleamos váttisvuođaid ja fuolaid.
Vaikko virggálaš doaladupmi sámegiela ja sámi kultuvrra ektui lea earáhuvvan suovvalažžan, de vealaheapmi ja sámi kultuvrra ja giela badjelgeahččan gávdno dálá servodagas, ii dárbbat go oahpásnuvvat Davvi-Suoma suopmelašmediaid sámivuostásaš ságastallanbálsttáide dehe suomi24-siidduid ságastallamiidda.
Muhto vaikke leš-ge lean eahpečielggas jagi 1966 konvenšuvnna rátifiserema áigge, ii dandihtii dárbbaš leat nu ahte nuppástuvvamat eai veaje leat danrájis dáháphuvvan.
Vaikko oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagis lea buoret geahččanáigi, de dan ođđasat eai olat viiddes meari gehččiid.
Vaikko ON dál čállima botta ii leat dohkkehan máilmmiviidosaš cealkámuša
Vaikko ON:a biologalaš máŋggahápmásašvuođa oppalašsoahpamuš, nu daddjon biodiversiteahttasoahpamuš lea dohkkehuvvon juo jagi 1992, ja Suopma bođii soahpamušoassebeallin go ratifiserii soahpamuša ja válddi dan dađi lági mielde iežas našuvnnalaš lágaid oassin jagi 1994, de guhkes áigái Suomas ii dáhpáhuvvan mihkkege artihkal 8 (j) ollašuhttima várás.
Vaikke ovttaskas sápmelaččaid ja sámejoavkkuid oamastan- ja geavahanvuoigatvuohta dihto oktavuođain lea čielggaduvvon ja dovddastuvvon Norgga riektelágádusas, Finnmárkku fylkka olggobealde eai leat goittotge anus makkárge earenoamáš vuogádagat čielggadit Sámi álbmoga vuoigatvuođaid eatnamiidda luondduvalljodagaide, ja dat lea váilivuohta, man galgá divvut.
Váikkuhuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat Yleisradio sámegielat bálvalusaid ruhtadeami lasiheapmái.
Orru goit leamen nu ahte lea Kanada Alimus Duopmostuolu oaidnu ahte maiddái eamiálbmogat nugo leat-ge, galget dohkkehuvvot gearretsubjeaktan dán oktavuođas.
Orru leame nu, ahte energiijaindustriija geahččala mokkirdit dálkkádatsoahpamuša geatnegasvuođainis.
Orru leame nu, ahte sápmelaččaid rievttit ja olmmošrievttit lea bajiduvvon vuostálagaid boahttevaš válggaid bohtosa ja persovnnalaš jietnameari dorvvasteami dihte.
Orru leame nu ahte dákkár ideaiguin háliduvvo ságastallan čádjidahttojuvvot duođalaš áššiin eret, dego Suoma ekonomiijas, ollahuvakeahtes sámiid vuoigatvuođain ja dákkár stuoraváldi-dearpmaiguin viggojuvvo ohccojuvvot doarjja Suoma ohcamuššii ON:a dorvvolašvuohtaráđđái.
Lea mealgatmuddui čielggas ahte eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, ja dasa gullá maid vuoigatvuohta beassat ieš mearridit badjel ieččas kultuvrralaš, sosiala ja ekonomálaš ovdáneami.
Orru leame nu, ahte dát doarjaleapmi lea mannan bealjehis beljiide.
Nášuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuohta
atnit doallevažžan dan doagáža dihte maid dahket guovllu historjá, meahcce
ja váikkuhanfápmu vai Ruoŧŧa buorebut galgá
Comment
Effektiiva
rasistalaččat čilgehusa mielde.
Váikkuhusat vuhttojit vuohččan meara rittuin.
Váikkuhusat sápmelaškultuvrii árvvoštallojuvvojit oppa plánaproseassa áigge
vejolašvuođaid váikkuhit ja doarjut historjjálaš
Váikkuhanvejolašvuođaid lasihemiin dorjojuvvo nuoraid eaktodáhtolaš doaibman ja nannejuvvo nuoraid oassálastin sámiid iešhálddašeami ollašuhttimis.
Proporšuvdna:
Váikkuha nahkáriidda ja dovdduide
váikkuhanfápmu lea stuorit go duššefal duoin dihto áššesurggiin main Sámedikkis lea
Jaskadahte
Jaskkadahte jiena
& Jaskkodahte
& Jaskkodahton
Jaskkodahtton
(Jaskkoduvvon)
Jaskkoduvvon
Dušše 15 proseantta suopmelaččain bargá surggiin, mainna leat sullii seamma veardde nissonat ja albmát.
Ii seammá go
Rupmaša bearráigehččet eanas dáhpáhusain buohcceviessu, dikšunviessu dehe, lihkohisvuohta oktavuođas, poliisa.
@ action
Vuolláičále & dušše
OnlyCRD
Dušše vuosttáš
Dušše vuosttáš siidu
Beare dat hálbbimus molssaeaktu lea ollásit dorjojuvvon doarjjaruđain.
Dušše ránesivnnit
ráddjet dehe geassit sisa doaktára rievtti čállit dálkasiid.
Iskka vuollemáhpaid dušše jus bajil máhppa lea rahpon. Geavat dán molssaeavttu jus leat máŋga máhpa bálvvás.
Yellow only
Item was deleted
Dušše čálihahtti
Dušše olles sánit
Dušše govažat
Dušše govat
@ item: inlistbox Format:
Dusse logahahtti
Dušše logahahtti
Dušše 'ReadOnly' lea vejolaš geavahit
Dušše logahahtti fiilavuogádat
Mirkokeahtes biras
Dušše magentaruoksat
Black only
DuššeČáhppat
Dušše dáid diehtočoahkuid
@ item: inlistbox Format:
Dušše sulaid 10% olbmuin hupmet iežaset giela, kanien ' kéha eatnigiellanis.
Dušše sulaid 10% olbmuin hupmet iežaset giela, kanien 'kéha eatnigiellanis.
Dušše prográmmat
Doarrádallan ja várra
Dušše eaiggát sáhttá rievdadit beassanvuoigatvuođaid.
Dušše & eaiggát sáhttá rievdadat máhpa nama dahje sihkkut dan sisdoalu.
Jos ieš doaimmahat printcap- merkoša, de čálán dáidá heaitit doaibmamis. Dušše vuogádathálddašeaddji berre dán dahkat. Hálidatgo liikká joatkit?
Čájet dušše sievána vuolde
Dušše báikkálaš fiillat dorjojuvvot
Dušše vuojehahtti fiillat báikkálaš fiilavuogádagas dorjojuvvo.
Dušše báikkálaš fiillat dorjojuvvot
@ info: whatsthis
Dat lea oainnát beare dat mii lea reseaptas ja dat hálbbimus molssuhahtti dálkkas mii gullo doarjjaruđa vuollái.
canvas-padding-mode
Vuostáiváldi
Dušše siskkildas geavaheapmái
Dušše cyanalit
& Dušše dán diehtočoahku
Dušše teaksta
galgat dušše dulkkaid ja jorgaleddjiid bakte, muhto sámegiela geavahus galgá ovddiduvvot
Dušše sihkaris bálvvát
@ info: whatsthis
Dušše bargoaddis leat doarvái beaktilis fápmudusat ja vuogit álgit doaimmaide heađušteapmái sivalačča hárrái: heađušteaddjái addojuvvon čuigehus, váruhus ja maŋimuš vuohkin bargogaskavuođa eretcealkin dahje burgin.
Dušše Ohcejoga gielddas sámit leat eanetlohkun.
Dušše nanus vugiid
Dušše standárdlođa
Dušše & merkejuvvon biras
Dušše njuolvves vugiid
& Dušše čoahkkáigeassu
Vuođđojurdda lea ahte jávohisvuođa gáibádus lea buohcci suddjemii.
Rihkkus jávohisvuođa geatnegasvuhtii
Jávohisvuođa gáibádus guoská buot bargoveaga man ovttaskas deaivá divššus. Beroškeahttá leago almmolaš dehe priváhta divššus ja beroškeahttá leago doaktárat, buohccedikšárat dehe hálddatlaš bargoveahka.
Jávohisvuođa gáibádus guoská maid daid geat barget apotehkas.
Buohcceviesu dehe dearvvašvuođaguovddáža bargoveagas lea jávohisvuođa gáibádus.
Dutnje gii leat vuollái 18 jagi ja galledat nuoraidvuostáváldima guoská jávohisvuođa gáibádus eanas dáhpáhusain.
Dat gii rihkku jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dubmejuvvot duopmostuolus dehe eará ládje eiseválddit geat bearráigehččet divššu ráŋggáštit.
Nákkosgirjjiid ii goitge dárbbat almmustuhttit Suomas.
Suomessa ", ja " mas leat biddjojuvvon ovdan mearkkašahtti oaivilat mat dorjot sámiid
Suomessa ", ja "mas leat biddjojuvvon ovdan mearkkašahtti oaivilat mat dorjot sámiid
Váivvit lávejit álgit moadde beaivvi maŋŋel go lea njommon mánnái ja bohtet jođánit.
Vajaakuntoinen dárkkuha olbmo, gean bargonávccat leat hedjonan.
Vádjitválddálaš olbmo dahje dakkára, guhte lea reastaluvvan dahje lea fitnodatgildosis, ii sáhte válljet rehketdoallodárkkisteaddjin.
Duođalaččat kolonialismma hápmi lea hállu rievdadit sámi kultuvrra váimmusárvvuid, sámi kultuvrra árvvuid mihtideapmi, sierra sápmelaš joavkkuid, sámi ealáhusaid vuostálagaid bidjan ja hállu duššin dahkat sámi kultuvrra joksosiid ja olahemiid.
Duođalašnormal severity
oarjánsámegiella, lea sakka uhkkiduvvon.
Duođalaš meattáhus
Duođalaš meattáhus bissehii prográmmaName
Duođalaš meattáhus
& Man duođalaš
Bissevaš
Juogadeami standárdspiehkastat
Standárda gárri
Standárdfonta:
Standárdlođa
Dábálaš čáhppes ivdnekaseahtta
Standárda joavkoprográmmamáhpat
Standárda
& Dábálaš bajilčállagat
Comment
Dábálaš ivdnekaseahtta
Standárda mállet
Olmmoš sáhttá oažžut áŧestusa jus lea šaddan veahkaváldot.
Veahkaváldin ja vuovssadeamit
object name (optional)
Dáhkáduskássa ja dáhkádusfitnodatsearvi
Dáhkádusgássa webbáikkis lea lasse informašuvdna divššus go lea olgoriikkas.
Dábálaččat Dáhkádusgássa gáibida doaktárduođaštusa mii duođašta dan dávdda dahje daid gibuid mat leat.
Ferte maid leat vejolaš dáhkádussearvái oažžut vejolašvuođa árvvoštallat jus vahát lea dahje ii.
Dáhkádussuodji lea dávjá heajubut iežá riikkain ja dábálaččat leat vejolašvuođat oažžut veahki unnit.
Dalle lea dáhkádusfitnodatsearvvis riekti oažžut oasi dain dieđuin mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buhtadussii.
object name (optional)
Constellation name (optional)
& Livkke šearpma
City in Alaska USA
City in Quebec Canada
City in Georgia USA
City in Oregon USA
City in Alberta Canada
City in Quebec Canada
City in Nebraska USA
City in New York USA
Gaskaboddosaš
Gaskaboddosaš (Garraskearru)
Gaskaboddosaš (RAM- skearru)
gaskaboddosaš meattáhus nammačielggadeamis
Dát lea gaksaboddosaš meattáhus. Sáhtát geahččalit ođđasit maŋŋeleabbut.
Gaskaboddasaš hávddit leat gal merkejuvvon meahcis gos dat leat ja diehttelas hávddit leat gudnejahtton.
Gaskaboddosaš fiillat (TempDir) Máhppa gosa gaskaboddosaš fiillat vurkejuvvojit. Geavaheaddjis, mii namahuvui dás bajábealde, ferte leat čállinvuoigatvuođat dán máhppii. Standárda lea " / var/ spool/ cups/ tmp > " dahje TMPDIR birasvariábela árvu. Ovdamearka: / var/ spool/ cups/ tmp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Ii sáhttán sihkut gaskaboddosaš fiilla
Ii sáhte ráhkadit gaskaboddosaš čálána.
Ii sáhte váldit gaskaboddosaš čálána eret.
Ii sáhte rahpat gaskaboddosaš fiila.
Ii sáhte rahpat gaskaboddosaš fiilla.
Ii sáhttán ráhkadit gaskaboddosaš fiilla.
Gaskabottosaš fiillat:
Gaskaboddosaš fiillat (mat gullet sihke dálá guossoheaddjái ja dálá geavaheaddjái)
undefined trust
Galle gaskka
Galle gaskka (gaskamearalaš állodaga vuolábealde)
A button on a Remote Control
Actions@ action: button... from XDMCP server
FállodoaimmaheaddjiName
Fállu
font usage
& Fálluhostname or status
Fálluláseš
Fáluid fonttat
Fállodoaimmahanreaiddu merkošat
KDE fállodoaimmaheaddji
Name
KDE- fálluName
FálluQDB2Result
QShortcut
Fálloođasmahttin- reaiduName
Dát vattisvuohta dagahii ahte ii lean vejolaš vurket fálu rievdadusaid:
Bealljenávhllahat gaskabealjis álgá fáhkkestaga ja bistá oanehis bottu.
Fállu
dockable-action
Gilkorat
The Virtual Tab Window Manager. TWM buoriduvvon virtuella čállinbevddiin, jna. Name
Tab- láse lásegieđahalliName
Gilkornamahusat
NAME OF TRANSLATORS
Name
Fierbmegolgan gilkoriiguin@ label: listbox
& gaskkal
iežaset giela.
sáhttet bargat.
Eahpenjulges vealaheapmái laktása lágas ng. vuoigadahttinprinsihppa.
Eahpenjulges vealahemiin dárkkuhuvvo dán lágas: 1) sierra sajádahkii bidjan sohkabeali ektui neutrálan váikkuheaddji njuolggadusa, vuođustusa dahje geavada vuođul, juos meannudeami váikkuhusas olbmot sáhttet duođalaččat gártat heittogut sajádahkii sohkabeali vuođul; dahje 2) sierra sajádahkii bidjan vánhenvuođa dahje bearrašis fuolahangeatnegasvuođa vuođul.
Gaska
Gaskamearka
Gaskamearkakeyboard- key- name
Gaskamearkakeyboard label
@ option: radio Custum field separator
Gaskkat leat guhkit, muhto buoret johtit ovddosguvlui go leat ovtta sajis.
greece. kgm
Čiehkárájus
GaskarájusComment
Gaskarádjojuvvon muitu
Skearru čihkámuittu & sturrodat:
Skearru čihkámuittu sturrodat:
Gaskaboddosaš vurkejuvvon dieđut (nugo faviconat, fierpmesiiddut)
Čiehkámuitu Dát modula diktá du heivehit mo du čiehkámuitu galgá doaibmat. Čiehkámuitu lea siskkáldas muitu gosa Konqueror vurkkoda daid siidduid maid don maŋimuš áigge leat rahpan. Jos háliidat ođđasit lohkat siiddu maid don gieskat leat lohkan, de dat vižžo čiehkámuittus go dat manná jođáneabbo go dihtorfierpmádagas fas viežžat siiddu.
Ii sáhttán čálit gaskavuorkáfiilii:% 1NAME OF TRANSLATORS
Advanced URLs: description or category
Eavttolaš vuolit kaseahtta
Eavttolaš vuolit gárri
Eavttolaš guovttebealát ovttadat
Optional gárri 2
Optional gárri 4
Eavttolaš konfaluhttabiebmi
Eavttolaš gáldu
Eavttolaš skearru
Eavttolaš moanabiebmi
Eavttolaš biebmi
Eavttolaš bargoárkkaid maid viežžat
Merkejuvvun guovllu duogáš
Guovlodáhpáhusa ámmátolbmot válljejit geat besset viidáset.
Merkejuvvon teaksta
Dát válljen galgá dáhpáhuvvat vuosttaš dievasčoahkkimis maŋŋil ođđa sámediggeválgga.
Ovddasteaddjiid galgá válljet vuosttas dievasčoahkkimis ođđa sámediggeválggaid maŋŋá.
string" in "context_BAR_string
Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu.
Merkejuvvon guovlu buhttejuvvo jos čálát ođđa teavstta. Merken jávká jos sirddát čállinmearkka.
[molssaeavttut]
Molssaeavttut
Molssaeavttut:
Válljemat leat: ealaskas árbevirolaš ealáhusat ja árbevirolaš diehtu, TäŠlvvsijdd - ealli nuortalaš kultuvrra guovddáš, bálvalusráhkadus doaibmi ráhkadussan, sámekultuvrra meroštallan skuvlenbálggis, giella ja kultuvrralaš riggodat sihke mánáid ja nuoraid Sápmi.
proxy method
Máná galgá suodjalit buotlágán veahkaválddis, berošmeahttun meannudeamis ja buorringeavaheamis.
color- sets
Merken (Elliptálaš)
duogáš
Láseš
Merken, KColorScheme- integrašuvdna
Merkenboksa
Merken: Čađačuovgi
Merken: Čađačuovgivuođa ivdni
Merken: Ráhkat
undo-type
(Merkejuvvon)
Merkejuvvon guovlu
Merken
select-action
dialogs-action
Merken: Sihko
Merken: Váldde merkema eret
vectors-action
vectors-action
Merkenboksa
Tristate checkbox
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Merken: Sirdde
Merken: Skálere
Stencils
Merken (njuolggočiegat)
Válljen galgá dáhpáhuvvat nu ahte golbma sámedikki vurrolagaid ožžot jođihanámmáhiid, ja nu ahte sámedikkit njealje (4) jagi áigodagas vurrolagaid ožžot presideanta- dahje várrepresideantaámmáha 16 mánu maŋŋálagaid.
Válljenmodus:
@ title: column value for option
transform-type
Select Tool
Name
VálljenreaiddutName
tools-action
Molssaeavttuid loahppa
Válljagoddái guđđojun muittuhančálus sámiid vuođđovuoigatvuođaid olláhuvvamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin.
Válljágoddái mu guođđin muittuhančála gávdno sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállagat - gaskabláđi olis.
Váljagotti evttohan nuppástusat lea ollásii vuostá Suoma oažžun riikkaidgaskasaš olmmošriektesoahpamušaid gohcinorgánaid ávžžuhusaid ja olmmošriekte-geatnegasvuođaid ja vel Suoma riikkaidgaskasaš servošii addin lohpádusaidis.
Váljagotti bealiváldimit sámiid vuoigatvuohtasajádagas linjádit láhkaásaheami válmmaštallama.
Lávdegotti oaivila mielde sáhttá dát ulbmil, erenomážit jos dasa guoski riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat (geahča GrUU 3/1990 rd) ja boazodoalu mearkkašupmi sámi kultuvrii váldojuvvojit vuhtii, leat dakkár erenoamáš sivva man geažil sáttagotti árvalus lea čađahahtti dábálaš láhkaaddimis almmá hálddašanvuogi 7 § eastagiid haga. "
Lávdegotti mielde earenoamáš fuomášumi galgá giddet áitatvuloš anáraš- ja nuortalašgielaid seailuma dorvvasteapmái.
Váljagotti barggu leat domineren šláddarat ja šolžžat, lappilaš riikkabeaiveolbmuid oainnut, bellodatpolitihkka ja áššedovdameahttunvuohta.
Váljagottis vuhttojit politihkalaš ulbmilat, iežaset jienasteaddjit ja viggamušat aivve seamma ládje go riikkabeivviidnai olis dehe man beare politihkalaš orgánas.
eará orgánaide mat vulget riikkačoahkkimiin.
válmmaštuvvo sierra lávdegottiin, muhto departemeantta nammadan bargojoavkkus,
Válljagoddi gáibida, ahte suohkaniin galgá leat unnimusat jahkebeale jurddahanáigi dahkat ovttastuvvančilgehusaid ja mearrádusaid dan maŋŋel go sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanráhkadusođastusláhka lea dohkkehuvvon riikkabeivviin.
Váljagoddi evttoha, ahte ILO 169-soahpamuš gal sáhttá ratifiserejuvvot.
Válljagoddi evttoha, ahte láhka dievasmahttojuvvo nu ahte suohkanlaš iešstivren lea ain báikkalašhálddahus.
Váljagoddegullamat leat leamaš hui lossadat ja lean hui morašmielain das, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuostálasti ovttaskas servviid oaivilat leat bajiduvvon seammaárvosažžan dehe juobe mávssolaččabun sámedikki oainnuiguin.
Váljagoddegullamiin ja riikkabeivviid sáttaságastallamis sámediggelága ja Ilo 169-soahpamuša olis dát lea vuhtton hui čielgasit.
" Lávdegoddi lea fuopmášuhttán ahte riikkabeivviid ortnegis eai leat mearrádusat das, ahte áššedovdiin galget gulaskuddat go gieđahallet áššiid.
"Lávdegoddi lea fuopmášuhttán ahte riikkabeivviid ortnegis eai leat mearrádusat das, ahte áššedovdiin galget gulaskuddat go gieđahallet áššiid.
Stáhtahálddahusa bargojoavku lea evttohan, ahte ráđđehusprográmma livččii oanehaš ja dan doarjjan ráhkaduvvolii viiddit doaibmaprográmma go ráđđehus lea álggahan barggus čuovvovaš golmma mánu áigge.
Gaskabálvá
Preview
Ávžžuhit viidáseappot stáhtaid searvat riikkaidgaskasaš dahkkivuoigatvuođaorganisašuvnna ráđđehuslávdegoddái dahkkivuoigatvuođa, genaresurssaid, árbedieđu ja álbmotmuittu birra, oamastan dihtii ortnegiid mat dohkkehit ja duohtandahket álgoálbmogiid vuoigatvuođaid sin árbedieđu ja árbevirolaš kultuvrralaš ovdanbuktinvugiid ektui;
@ action: button
álbmogis lea iežas kultuvra ja historjá, iežas árbevierut, iežas giella ja iežas
gaskal
jurdagiidda álbmoga iešmearrideamis.
Gasku
Vuollesupmit
Bokte
look for scheduling conflicts
Sádde viidáset deikke
& Sádde viidáset:
Váidalit njuolga dikšubargovehkii
Jos oassemihtuid lea vejolaš
Dađi bahábut dávjá vajálduvvá, ahte kulturárvvut eai leat buohkaide seammat iige visot leat gávpegálvu.
Dađi bahábut ášši ii leat goitge ovdánan Suoma stáhtahálddahusas.
Dađi bahábut bušeahttaárvalus lasiha goluid davviolbmuide nu ahte dat lasiha orrungoluid.
Dađi bahábut min ovddasteaddji áŋgiris bargu davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideami várás ja sámiid vuoigatvuođaid áššálaš vuhtii váldima várás ii ožžon dárbahassii olu doarjaga bargojoavkkus ja son šattai guođđit smiehttamuššii viiddes loahppacealkámuša.
Dađi bahábut in ieš beassan gullámii Bolivia presideanta Eva Moralesa guossástallama dihte, muhto mu dohkkehan muittuhančála guossástallama várás gávdno eŋgelasgillii sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat - gaskabláđi olis.
Dađi bahábut in baste beaivádit blogga virgefriddjavuođa áigge ja máhcan čállit ságaid geassemánu beallemutto sulaid.
Dađi bahábut son ii maŋimus áiggiid leat iežas dieđahusain dán ulbmilis riekta lihkostuvvan.
Dađi bahábut šolžžain lea váttis botket sojiid.
Dađi bahábut dálkkádatrievdan ii ipmirduvvo vel olmmošvuoigatvuohtagažaldahkan ja dálkkádatrievdama caggan lea eallindehálaš earenoamážit árktalaš álgoálbmogiidda.
Dađi bahábut ieš in beasa dán jagi ávvudit álbmotbeaivve ovttas sápmelaččaiguin dáppe Sámis.
Dađi bahábut šadden sirdit sámedikki dievasčoakkáma áiggi 10.3. rádjái ja dat dollojuvvo Ohcejogas.
Dađi bahábut buot sámedikki áirasat eai váldde duođas iežaset virgeovddasvástádusa.
Dađi bahábut Kärnä ii leat lihkostuvvan dađi buorebut ođđaseamos dieđáhusastisge.
Ándagássii, muhto Kate ii sáhte buhttet linnjámolsumiid vel. substituted into the previous message
Lea váidalahtti ahte mu geahčalmas sámesoahpamuša ráđđádallandilis ii bohciidahte olus lohpádusaid.
Dađi bahábut čoakkánlágideaddjit ledje akkrediteren liiggás olu olbmuid čoakkámii, mii leat buktán dieđusge olmmošráidduid ja duhtameahttunvuođa.
Dađi bahábut čoakkámis eai jur váldojuvvo vuhtii álgoálbmotáššit, vaikko mii golmma riikka sámedikkiid njunnošat leatnai doallan ášši oidnosis ja evttohan oainnuideamet sihke stáhtaid váldoságaide ja loahppaárvalusaidenai. Earenoamážit leat deattuhan dálkkádatrievdama váikkuhusaid álgoálbmotkultuvrraide, dálkkádatrievdama bisseheami dehálašvuođa ja álgoálbmogiid oasálašvuođa dorvvasteami dálkkádatrievdangažaldagain.
Dađi bahábut skuvlejuvvon ja dohkálaš sápmelaččaid lea váttis geasuhit ruovttoluotta Sápmái bargui - Lulli-Suopma ja Norga leaba eambbo geasuheaddji molssaeavttut.
Dađi bahábut geafivuohta ja sierraárvosašvuohta lassáneaba ain máilmmis.
Dađi bahábut gulaimet maid váivves ságaid 8 (j) -bargojoavkku olis.
Dađi bahábut cealkámuševttohusat eai gárvánan dárbahassii árrat, vai dat livčče sáhttán gieđahallojuvvot sámedikki stivrra čoakkámis.
Dađi bahábut cealkámušbivdaga hohpolašvuohta ii dahkan vejolažžan gieđahallat cealkámuša stivrras.
Dađi bahábut ministtar ii astan boahtit deaivvadeapmái ja ovttas sámedikki kulturčálliin deaivvaime ministtar Arhinmäki stáhtačálli.
Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid olláhuhttimis, muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit miellagiddevaš seminára guhkit, muhto vulggiime ministariin doallat guovtti gaskka ságastallanbotta. Muitalin ministtarii sámedikki fuolaid ja bivden ministaris veahki daid čoavdimii.
Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit Miella-beivviid ovdaságaid, prográmmii lei merkejuvvon mu beroštahtti oassi, mii gieđahalai sámi ruovttuguovllu mielladearvvašvuohta- ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid.
Dađi bahábut muhtin dáhpáhusain mu luomu áigge guoddalus lea báhcán hálddahusas barggakeahttá, vaikko guoddalusat ledje sáddejuvvon hálddahussii válmmaštallama várás.
Lea šállošahtti, ahte maiddái mu bearaš lea gillán almmusvuođa deaddagiin.
Dađi bahábut nuoraid ávžžuhusat ožžo heajos vuostáiváldima váldobellodagaid ovddasteddjiid gaskavuođas.
Dađi bahábut dáláš ruhtadanprográmma atnu lea buktán byrokratiijainis biehtadahkes váikkuhusaid eaige smávvadoaibmit sáhte eaige duostta ohcat ruhtadeami.
Dađi bahábut prográmma olláhuhttimii ii leat sierra ruhtadeapmi ja easka jagi 2015 bušeahtas sáhttá navdit giellaealáskahttinprográmmii gávdnot ruhtadeapmi.
Dađi bahábut oahpahus- ja kulturministeriija ii hálidan gárgehit sámegiela ja sámi kulturiešstivrema.
Dađi bahábut oaiveministtar lea biehttalan deaivvadeamis sámedikki.
Šállošahtti lei dat go ávvudeapmái eai lean boahtán bearehaga sámediggeáirasat.
Dađi bahábut Sámedikki oaidnu ii leat beassan almmolašvuhtii.
Dađi bahábut sámedikki cealkámuš ii leat jur váldojun vuhtii ja Suoma stáhta addin raporta doallá sisttis eatnat vearru dieđuid ja boasttodulkomiid.
Lea váidalahtti, ahte Sámi Duoji sajádat ii leat doarvái buorre skuvlemis ja servodagas.
Dađi bahábut eat ožžon nu olu cealkináiggi, ahte livččiimet dan bastán buktit dán dievasčoakkáma gieđahallamii, daningo eanan- ja meahccedoalloministeriija ilmmuhii, ahte dat ii sáhte váldit cealkámuša fuomášupmái jos dat livččii dohkkehuvvon easka dievasčoakkámis.
Dađi bahábut dat ii leat vejolaš ja sávannai, ahte sámediggái addojuvvo bargoráfi dego bargoservošamet áigi áhtat áššis.
Dađi bahábut dat ii lihkostuvvan, vaikko sámedikki stivra leanai geahččalan ođasnuhttit bargoortnega demokráhtalaččabun ja dakko bakte sámedikki barggu áhpaseabbon.
Šállošahtti lea maid dat, ahte SPR:s guhká válmmaštallojuvvon oktasaš sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren ii ovdánan.
Dađi bahábut suoma-ugralaš álbmogiid ovttasbarggus mearrádusat eai fal dahkko nu ahte gulaskuddet eará álbmogiid muhto mearrádusat bargojuvvojit unna biirreža olis.
Dađi bahábut eanas raporttas ii leat sámi kultuvrii, ealáhusaide dehe birrasii miehtemielalaš ja heivvolaš.
Dađi bahábut dát evttohus maid váfistuvvui ráđđádallamiin.
Dađi bahábut deaivvadeapmi ii ordnahuvvan áigedávvalákkaid dihte, ee. su girdi maŋŋoneami dihte. Sámedikki ovddasteaddjit doaimmahe goit komissárii čálalaš dieđuid sápmelaččain ja mu gárven báhpira Sámedikki sávaldagain bargat ovttas Eurohpa Uniovnnain.
Dađi bahábut dieđihandoaibmamet ii leat mearrádusas fuolakeahttá vel buorránan ja lean fuobmán, ahte omd. buot min addin almmolaš cealkámušat eai gávdno ruovttusiidduineamet.
Dađi bahábut bargoortnetášši ii ollejuvvon gieđahallojuvvot čoakkámis, muhto čoakkáma guhkkodat čájehii oba čielgasit dákkár stivrra gažadandiimmu vuođđudeapmái leat stuora dárbbu.
Dađi bahábut bargojoavkku barggus ii leat leamaš almmolaš servodatságastallan ja bargojoavkku gieđahallan áššiin lea sáhttán oažžut dieđu dušše dieđihangaskaomiid bakte.
Dađi bahábut olgoministtar Tuomioja guossástallan oaččui morašlaš iešvugiid, main lei oasálažžan ovddes sámedikki stivrra áirras ja dálá sámediggeáirras Anu Avaskari.
Dađi bahábut, vaikko sámi parlamentáralaš ráđis lea leamaš ulbmilin ovddastit sápmelaččaid oktasaččat, de min riikkaidgaskasaš ovttasbarggus lea ain buoridanmunni ja sápmelaččat galggale ovttasráđiid válmmaštallat oainnuideaset artihkal 8 (j):a bargojoavkku čoakkámiidda ja maiddái dieđihit nuppi sámedikkiide oalgedáhpáhusain, maid sii áigot lágidit.
Dađi bahábut dušše guhtta Suoma sámedikki lahtuin ja okta várrelahtu oassálaste Girkonjárgga konferensii ja dát imaštuhtii konfereanssa eará oasseváldiid.
Dađi bahábut fal jagi 2008 rehketdoalloloahpaheapmi lea ain dohkkekeahttá.
Dađi bahábut stáhtaráđđi ii leat vel gieđahallan ášši.
Dađi bahábut stáhtaráđi evttohus boahtte jagi bušeahttan ii buorit dili ja sámedikki doaimma ruhtadeapmi bissu dáláš dásis.
Dađi bahábut sáttagottis ii lean hállu váldit sámediggelága ođasnuhttimii beali ja dan gal ieš imaštalan hui sakka vuhtii válddedettiin sáttagotti bargguid.
Dađi bahábut diimmá jahki manai maŋos sámiid vuoigatvuođaid dáfus, daningo guovlluid ođasnuhttinfidnu, ALKU, lea ovdáneame garra leahtuin.
Dađi bahábut dievasčoakkámis ii gieđahallon Sadjosa fitnodatdoaibmamálle eaige dan fitnodatdoaimma etihkalaš njuolggadusat dego dievasčoakkán lea gáibidan.
Dađi bahábut dievasčoakkán ii lean soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaš, 14 lahtu eanetlogu jienaste cealkámuša dohkkeheami beales go fas vihtta sámediggelahtu jienaste, ahte Suopma ii galggale leat gárvvis ratifiseret Ilo-soahpamuša.
Viidáseabbut sáddejuvvonmessage status
" Sádde viidáset " fáddáprefivssat
Gasku
Njulges ja eahpenjulges vealaheapmi
Eahpenjulges ja njulges vealaheapmi sohkabeali vuođul lea gildojuvvon.
@ info: whatsthis
Vállje jietnafiilla
A button on a Remote Control
Action name
Don fertet válljet unnimusat ovtta čuoldda gaskasummiid lasiheami várás.
Fertet válljet unnimus ovtta čálána.
Fertet válljet duogáščoavdusa.
Fertet válljet stivrrana.
Vállje stivrrana
Vállje dan oasi maid hálidat geavahit% 1 bálvalussii listtus dás vuolábealde.
Vállje čoavdaga mainna vuolláičállit
Bláđđe vai gávdnat álgovuolggalaš máhppa
@ info: whatsthis
Merke dokumeantta álgui
Merke olles teavstta dokumeanttas.
Merke dokumeantta lohpii
Vállje makkár linnjágehčosat galgá geavahuvvot go dokumeanta vurkejuvvo.
Vállje attribuhta sillái
AutoválljePaper SourceResolution
Paper SourceResolution
if in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
Label for the default identity, used by users to group their instant messaging accounts
Vállje fiillaid dahje máhpaid maid rahpat
Merke ovddit linnjá rádjái
Vállje čállinprográmmaoasi
undo-type
Ráhkada elliptálaš dahje gierdusaš merken
Fertet vuos válljet njuolggadasa maid rievdadit.
Fertet vuos válljet njuolggadusa maid sihkkut.
Action description
Vállje makkár njuolggadusa hálidat: Dohkket - Suova dán báikki bidját diehtočoahku Hilggo - Hilggo buot diehtočoahkuid dán báikkis Jeara - Jeara go diehtočoahkut ihtet dán báikkis.
Vállje MIME- šlájaid maid hálidat geavahit dáinna minstariin. Fuomáš ahte dát automáhtalaččat rievdada fiila dovddaldagaid mat gullet dasa.
Vállje MIME- šlájaid dán fiilašlája várás. Fuomáš ahte dát maid automáhtalaččat rievdada čatnojuvvon fiiladovddaldagaid.
Vállje oidojuvvon terminálprográmma:
Vállje oidojuvvon e- boastaprográmma:
Vállje oidojuvvon fierpmádatlogana:
Vállje makkár fierpmádmáhpii hálidat oažžut oktavuođa ja deaddil " Boahtte ".
Vállje jos hálidat ahte teavstta maid čálát galgá bidjot sisa dahje buhttet teaksta mii juo gávdno.
@ label Time unit for user- entered number
@ info: whatsthis
@ action
@ label: listbox
Vállje guđe nammalanja siskkobeallái máhppa ráhkaduvvo.
Válle lásečiŋa. Dát lea fárda ja dovdu láseravddain ja lásegeavjjas.
@ info: tooltip select this character
arguments are host name, datetime
Jus dát lea merkejuvvon, de Amarok joatká čuojaheami dan rájes gos lei ovddit bargovuorus - juste dego ovddeš kaseahttačuojan.
Vállje JavaScript- doaibmanvuogi guossoheaddji dahje domena várás dás bajábealde.
Vállje JavaScript- doaibmanvuogi guossoheaddji dahje domena várás dás bajábealde.
Vállje visot@ action: inmenu View
Vállje visot@ action
error-console-action
Vállje buot rámmaid
Vállje visotQUnicodeControlCharacterMenu
Vállje visot
select-action
Merke visot teavstta
undo-type
Vállje & buot
Vállje & buot
Vállje _visot
& Vállje visot
Vállje _visot
Vállje _visot
Vállje visot
Merke & buot reivviid
Vállje govvenapperáhttaovttadat
Vállje olggošgovvafiilla
Bija máhpanamaid giela
Vállje máhpa gos galgá ohcat liigeprográmmaid
Vállje eará nama ođđa máhpii.
Vállje máhpa@ title: window
Vállje máhpa
Vállje silliid
Válljes máhpa
Vállje Chiasmus- čoavddafiilla maid geavahit:
Rievdat dán profiilla fontta
Vállje guđe govašfáttá hálidat geavahit:
Vállje guđe šearbmasiestejeaddji galgá geavahit.
Vállje guđe OpenPGP- čoavdaga áiggut geavahit.
Vállje geavaheaddji mii automáhtalaččat sisačálihuvvo
Vállje geavaheddjiid ja joavkkuid:
Vállje KDE- fáttá:
Vállje dán prográmma giela:
Vállje giela
Mudde dán profiilla fontasturrodaga
Vállje fontasturrodaga
Vállje fontta@ info: whatsthis
Máhct fontta
Coahkkal vai válljet fontta
QPrintDialog
QShortcut
Vállje fontta
date of image creation
Vállje máhpa fohkusis
Vállje eará nama ulbmilfiilii.
& Vállje geahččalangova:
name used for a virgin filter
Vállje gohččun
Vállje osiid
@ info: whatsthis
Rievdat viŋkila
Vállje mánu
Vállje govaža.
Vállje & govaža:
Vállje govaža
& Vállje govažiid automáhtalaččat
Vállje oasi govas.
Coahkkal vai válljet šearbmadieđuid teavstta ivnni.
Coahkkal ja gease gova siste válljen dihte miellagiddevaš guovllu:
Vállje gova
Fertet ovttadaga válljet.
Vállje makkár ovttadahkii maŋŋálas fáksa/ modema lea laktašuvvon.
Vállje lági
Vállje plugin- njuolggadusa guossoheaddji dahje domena várás maid leat dás bajábealde namuhan.
Vállje almmolaš čoavdaga maid bijat fárrui. to view
Vállje fiilla maid bidjat sisa
Vállje mo mildosat čájehuvvojitView - > attachments - >
Factorial
@ item: intext delimiter for joining category names
Vállje lágiid
Vállje guđe kategoriai ođđa fiilašládja lasihuvvo.
Iežaset válljen lahkonanvugiin ja ságastallanvuoiŋŋain doaimmaheaddjit váikkuhit olbmuid jurddahanvugiide, oaiviliidda, millii, giellageavahussii ja maiddái válggaide.
Du lavtta čáppa nammaComment
Bija & kodema
@ action: button select
Font sample for property editor item, typically "Abc"
Merke mearkka olgešguvlui
Merke mearkka gurutbealde
Vállje makkárlágan artihkkalat čájehuvvojit artihkallisttus
Vállje goas dynamálaš linnjámáhccun gálgá čájehuvvot
Vállje goas dynamálaš linnjámáhccun gálgá čájehuvvot
Vállje MIME- šlája
Vállje MIME- šlájaid
Vállje MIME- šlája
@ option: check kind of information the user can provide about the crash
@ info: whatsthis
Vállje mo girjemearkkat erohallojuvvojit Girjemearkkat fálus.
Válljet giellaáššiidčálli virgái sihke ráhkadit evttohusa cealkámuššan sámegielaid ealáskahttinprográmmas ain ovddos sámedikki dievasčoakkáma gieđahallama várás.
Girkus mii juohke njealljat jagi válljet daid geat galget váldit mearrádusaid searvegottiin, searvegoddeovttastumiin, bismágottiin ja girkočoahkkimiin.
Vállje makkár fiilašlája háliidat rievdadit.
Merke gitta čájeheami álgui
Merke gitta čájeheami botnái
Vállje fontta maid čájehit
Vállje guovllu mii galgá čájehuvvut
Vállje čájehanšlája
Vállje otná beaivvi@ action
Vállje prográmma mainna galgá rahpat% 1. Jus prográmma ii lea listtus, čále nama dahje coahkkal " Bláđđe " - boalu.
Vállje prográmma mainna hálidat rahpat válljejuvvon fiillaid.
Vállje prográmma. Jus prográmma ii leat listtus, čále nama dahje coahkkal " Bláđđe " - boalu.
Vállje prográmma fiilašlája% 1 várás. Jus prográmma ii leat listtus, čále nama dahje coahkkal " Bláđđe " - boalu.
Vállje makkár ávaštus galga leat prográmmaid álggahettiinName
init status bar
Vállje gustojeaddji " khtml / " huksenmáhpa.
Vállje gustojeaddji " khtmltests/ regression " máhpa.
Vállje gustojeaddji verráha.
Vállje gustojeaddji verráha dahje čále URI: a njuolgga sisa teakstagieddái dás vuolábealde. The URI is empty
Vállje makkár gillii teaksta lea čállojuvvon.
Vállje bálválusaid standárdosiidName_BAR_standard desktop component
Vállje makkár koden geavahuvvo standárdan. Dábálaš manná bures go válljet " Geavat giela kodema ", ja danne árvideames it dárbbaš dán rievdadit.
Vállje álgomáhpa
Vállje čujuhusa
Vállje šievánfáttá maid hálidat geavahit:
Vállje makkár ivdni sievánis galgá leat
@ label: spinbox Time period over which to fade the sound
Merke dán jus hálidat iešválljejuvvon ivnniid šearbmadieđus.
Vállje beaivvi@ info: tooltip
Vállje guđe syntáksamerkenfiillaid hálidat ođasmahttit:
Import
Vállje paleahta
Vállje bálvalusa:
NAME OF TRANSLATORS
Vállje speallára:
Vállje duolbbáža
Replay the current deal from the start
Vállje & speallošlája
Vállje speallošlája
Vállje čihkkon gurgadusaid maid čájehit:
Vállje čihkkon čuolddaid maid čájehit:
Vállje čihkkon árkkaid maid čájehit:
Vállje máhpa njuolggobálggis
Merke linnjá álgui
Merke linnjá lohpii
@ label: textbox Email subject
& Vállje beassansáni:
Merke sáni olgešguvlui
Merke sáni gurutguvlui
Sihko čuolddaid
Vállje čuolddaid:
select-action
Merke čuovvovaš roahkkeruođu rádjái
Merke boahtte linnjá rádjái
Vállje báikki
Merke dán jus háliidat oaidnit dieđuid árpoaktivitehtas. Dieđut oidnojit konsollas.
Merke ovtta siiddu vulosguvlui
Merke siiddu bajásguvlui
@ info: whatsthis
Vállje prográmma% 1 várás
Vállje prográmma
_Vállje
Vállje silli
Vállje gohččuma
@ info: whatsthis
@ info: whatsthis
Merke dán molssaeavttu jos hálidat ahte bargovuorrogieđahalli galga čájehit láseža nannendihte olggosčáliheami.
Merke dán bovssa jos háliidat ahte KMail gálgá vurket beassansáni. Jus KWallet lea olámuttus, de beassansátni vurkejuvvo dan prográmmas. Dát lea sihkkaris vuohki. Muhto jus KWallet ii leat olámuttus, de beassansátni vurkejuvvo KMaila heivehusfiillas. Beassansátni vurkejuvvo čiegus formáhtas, muhto ii leat sihkkar jus gii nu sáhttá lohkat heivehusfiilla.
Vállje dán molssaeavttu jus hálidat geavahit eará e- boastaprográmma.
Vállje dán heivehusa jus hálidat geavahit dán merkoša dušše dán prográmmas (% 1). Jus dát heivehus ii leat válljejuvvon, de dát mearkkuš oidno buot prográmmain.
Merke dán molssaeavttu jus teakstamodusprográmma addá gullevaš dieđut heaittedettiin. Jus guođát terminálláse rabasin de dáiddát oažžut dáid dieđuid.
Merke dán bovssa jos hálidat geavahit SSL krypteren dáinna čujuhusain/ verráhiin.
Deaddil dán bovssa rievdadahttit fontastiilaheivehusaid. @ info: tooltip
Merke dán bovssa jus háliidat ahte čájeheami čájehangaskkadat galgá iežas heivehet automáhtalaččat dálá árvvuide. Jus it merke dán, de fertet meroštit gaskkadaga giettiin dás vuolábealde.
Vállje dán jus háliidat iežat láktat ksysguard- duogášprográmmii mii lea jođus mašiinnas masa vikkat iežat láktit, ja mii guldala klientajearaldagaide.
Merke dán molssaeavttu jus háliidat vuodjit dán prográmma eará geavaheaddjin. Juohkke proseassas lea sierra geavaheaddji- id: at čadnajuvvon dasa. Dát id- koda mearrida makkár fiillaide beassá ja eará vuoigatvuođaide. Dárbbašat geavaheaddji beassansáni jus háliidat geavahit dán molssaeavttu.
Merke dán jus hálidat ahte dokumeantaheivehusat, nugo ovdamearke dihte girjemearkkat, vurkejuvvojit bargovuoruid gaskkas. Heivehusat geavahuvvojit fas jus fiila ii leat rievdaduvvon go fas rahppojuvvo.
Merke dán molssaeavttu jus háliidat dahkat čielggasin ahte prográmma lea álgguhuvvon. Dát visuella fuomášupmi ihtá nugo " bargi čállinmearka " dahje bargoholggas.
Merke dán molssaeavtu jus prográmma maid háliidat vuodjit lea teaksamodusprográmma dahje jus háliidat dieđuid mat oidnot terminálláses.
Vállje dán jus áiggut álggahit ksysguarda gáiddus guossoheaddjis gohččumiin maid leat čállán vuolabeallái.
Vállje dán jos áiggut geavahit " Remote shell " go iežat sisačálihat guossoheaddjái.
Vállje dán jos áiggut geavahit " Secure shell " go iežat sisačálihat guossoheaddjái.
Geavat dán molssaeavttu jos hálidat ahte e- boastaprográmma galgá terminálláses vuojehuvvot (omd. Konsole).
Merke dán jus háliidat ahte galggat mearridat maid galggat bargat go dát duođaštus boahtá.
Merke dán jus álo háliidat hilgot dán duođáštusa.
Merke dán jus álo háliidat dohkkehit dán duođaštusa.
Vállje dán vai álo vieččat dokumeantta čiehkámuittus jos lea doppe. Don sáhtát lihkká geavahit ođasmahttinboalu buohtalastit čiehkámuittu gáiddus bálvváin.
Merke dán vejolašvuođa jus hálidat oaidnit mii dáhpáhuvvá go oktavuođat dihtorii giddejuvvojit.
Merke dán vejolašvuođa juos hálidat oaidnit bienaid oktavuođain váldon ieažat dihtoriiin
Merke dán jos hálidat 'vertikale' linnjáid jos čájeheapmi lea doarvái stuoris.
Merke dán jos hálidat ceaggu linnjáid jos čájeheapmi lea doarvái stuoris.
Merke dán bovssa jos háliidat ahte ráhkaduvvo liigemáŋgosat go vurket gáiddus fiillaid.
Merke dán bovssa jos háliidat ahte ráhkaduvvo liigemáŋgosat go vurket báikkálaš fiillaid.
Merke dán bovssa jus háliidat ahte lásku linnjáin galgá oidnot árvvu maid dat čájehit.
Merkke dán molssaeavttu jus hálidat oaidnit goas giddejuvvojedje fiillat maidolggobeal geavaheaddjit leat rahpan. Mearkkaš ahte fiillaid rahpan ja gidden eai loggejuvvo eará juos samba loggendássi lea bidjon unnimusat 2: ža ala (it sáhtte rievdadit loggendási dáinna modulain).
Merkke dán molssaeavttu jus hálidat oaidnit makkár fiillaid olggobeal geavaheaddjit leat rahpan du dihtoris. Mearkkaš ahte fiillaid rahppan ja gidden eai loggejuvvo eará juos samba loggendássi lea bidjon unnimusat 2 (it sáhte rievdadit loggendási dáinna moduvllain).
Merke dán jus háliidat vurke dán merkoša agibeaivái.
Merke dán jus háliidat vurket dán merkoša gaskaboddosaččat.
@ item: inlistbox activate vocabulary editor
@ option: check Alarm type
@ option: check Alarm action
@ option: check Alarm action
@ option: check Alarm action
@ option: check Alarm action = file display
Bija dán leavgga vai oažžut lobi mannat máhppii.
Bijá dán leavgga vai oažžut lobi vuodjit fiilla prográmman.
Geavat dán molssaeavttu jus háliidat ahte dušše máhpa oamasteaddji galgá sáhttit sihkkut dahje molsut nama fiillain mat leat dán máhpas. Eará geavaheaddjit sáhttet dušše lasihit ođđa fiillaid, mii gáibida " Rievdat sisdoalu " - vuoigatvuođa.
Geavat dán molssaeavttu merket dán fiilla vuojehahttin. Gusto dušše prográmmaid ja skriptaid várás, ja gáibiduvvo go hálidat daid vuodjit.
Merke dán bovssa rievdadahttit fontasturrodatheivehusaid. @ info: tooltip
Deaddil dán bovssa rievdadahttit fontabearašheivehusaid. @ info: tooltip
@ action: inmenu Edit
Vállje guđe skearrui dahje partišuvdnii masa hálidat sajáiduhttit LILO. Jos it áiggu geavahit eará vuolggahangieđahalliid erret LILO, de berret válljet MBR (" master boot record "). Dalle berret válljet / dev/ hda jos vuolggahat IDE- skearrus dahje / dev/ sda jos vuolggahat vuogádaga SCSI- skearrus.
Vállje árkastiilla maid geavahit:
Vállje tabeallaid:
Vállje duogášgovva
Vállje duogáža
Vállje fáddáfiilla
@ info: whatsthis
Vállje eará nama ođđa fiilii.
Automáhtalaččat vállje fiiladovddaldaga (% 1)
Automáhtalaččat vállje & fiiladovddaldaga
Bidjá dán fiilašlája ovdavuoru. Jus eanetgo okta fiilašládja vállje seammá fiilla, de válljejuvvo das mas lea allamus ovdavuorru.
View the selected image
Vállje fiilašlája nama dahje dovddaldaga bokte
Vállje doaimma.
Vállje jiena maid čuojahit
Vállje oktavuođaid maid čálihit
Two Sided
Fertet válljet čálána.
& Vállje čálána
Vállje ivdnečoahkkádusa maid háliidat geavahit čáliheamis.
Vállje čálihanstiilla
Vállje sisafievrrideaddji
Vállje vCard: a maid sisafievrridit
@ item: inlistbox no language for that locale
Key has unlimited lifetime
Vállje ođđa amadáju:
Vállje ovtta fálliin listtus vuolábealde:
Don fertet válljet unnimusat ovtta čuoldda.
Don fertet válljet unnimusat ovtta tabealla.
Vállje makkár govaš oidno dán profiilla gilkoriin
& Vállje
Vállje
Vállje ivnni govas
string" in "context_BAR_string
string" in "context_BAR_string
string" in "context_BAR_string
Vállje ivnni
@ title: column addressee name
@ info: status No recipients selected
@ action: button
Vállje gullevaš merkoša čujuhusgirjjis
Vállje vCard- giettiid
Vállje S/ MIME- duođaštusa mainna vuolláičálát iežat reivviid.
Vállje OpenPGP- čoavdaga mainna digitalalaččat vuolláičálát iežat reivviid.
Vállje man láhkái reivebajilčállagat čájehuvvojitView - > headers - >
@ info: whatsthis
Vállje vahku
@ label Time unit for user- entered number
@ label: spinbox
@ option: radio On day number in the month
@ label: listbox
Vállje jagi
@ info: whatsthis
Vállje ovtta dahje eanet fiilašlája maid lasihit:
Vállje ovtta molssaeavttu.
ovddalgihtii, ovddasteaddjin válljejuvvo oassegilvvus nubbin boahtán gilvaleaddji o Bálkkašupmin lea báiki Sámi Grand Prix - juoigangilvvu finálas sihke festiválapássa Guovdageainnu beassášfestiválai.
LEAVGAT
Molssaeavttut
Guoddaleaddjit leat váidalan Avvila bálgesa bággonjuovvanmearrádusas, mii gáibida guoddaleddjiid njuovvat geavadis buot bohccuideaset.
Váidaleaddjit sivahe mu meannudit bahámielagit ja roavvát Pekka Aikio guovdu ja ahte moai láhkaolmmoščálliin livččiime bargan vearrut Oulu ja Lappi universiteahta sami oahpuid čielggadanproseassas.
Joavkkut, mat válljejuvvojit, ovddastit iežaset guovllu nuorra teáhtera.
Galle elementta galgá geavahit
Sáhtát maiddái persuvnna ala jienastit.
Njulges vealahemiin dárkkuhuvvo dán lágas: 1) nissoniid ja albmáid bidjan sierra sajádahkii sohkabeali vuođul; dahje 2) sierra sajádahkii bidjan áhpehisvuođas dahje riegádahttimis boahtán siva dihte.
Dálánaga
Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel oaivečoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa.
Dakkaviđe dan historjjálaš dáhpáhusa maŋŋel oaivečoahkkin ávžžui buot miellahtoriikkaid almmustahttit julggaštusa. Riikkaid dáhttojuvvui "juohkit ja lasihit dieđuid, lohkat ja čilget dan skuvllain ja eará oahppolágádusain eará riikkaid ja guovlluid beroškeahttá politihkalaš diliin".[1]
Olbmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel.
Olmmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel.
Govva-organisašuvdnagovvideapmi
justitieministeriija ahte dál dahkat mearrádusaid čielggadit sámiid vejolaš eanan
Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi
Njuolggoválggain válljejuvvon girkoráđđi lea sihke mearrideaddji ja doaibmaheaddji orgána.
Jávkan áitta guoská čielgasepmosit nuortalašgiela ja anárašgiela.
@ action: button unselect addressee
Ii sáhttán čatnat ovttadaga. Almmuhuvvon meattáhus lei:% 1
@ info: status Statusbar label for block selection mode
Aktiivalaš bisánaddanbáiki
Merkejuvvon:
Válljejuvvon geahččalansiidu ii leat PostScript- fiila. It dáidde sáhttit čálána šat geahččalit.
Merkejuvvon:
& Merkejuvvon teaksta
Merkejuvvon@ title: column Text style
NAME OF TRANSLATORS
Čálán ii váldde vuostái čálihanbargguid.
Váidalusa gáibádussan lea muđui ahte dát ovttaskas olmmoš lea geavahan ruovttueatnama iežas váidalusvugiid, ovdamearkan Suomas dát lea váidán alimus riektedási rádjái.
Váidaleamit galget guorahallot neutrálan ja ii dárbbaš ieš diehtit gii lea dahkan boasttovuođa dahje mii ii leat doaibman bures.
Váidalusat bohtet nohkat dakkaviđe, go Tukes deavdá ruvkelága miel geatnegasvuođaidis.
Váidagiid válmmaštalai mis joavku, masa gulle má. áššemeannudeaddji Inga-Briitta Magga, láhkačálli Aimo Guttorm ja vuolláičállán.
Váidalusaid sáhttet dahkat eaŋkalolbmot dahje priváhtaolbmuid joavkkut, geat čuoččuhit máinnašuvvon soahpamušriikka loavkidan sin oktasašsoahpamušas dovddastuvvon ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehušlaš vuoigatvuođaid, (2 artikla).
Dieđut válljejuvvon láse birra
Válljejuvvon nuoraidráđi lahtut válljejit vihtta 15-17-jahkásaš áššedovdilahtu.
Válljejuvvon siidduid ovdačájeheapmi
Válljejuvvon olbmo dearvvasvuođas dahje eará persovnnalaš áššiin ii oaččo addit dieđuid almmá su miehtama haga.
olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi gieđahalai, leat maid mielde čilgemin artihkkala 27
gieđahalai sámi áššeoasálačča váidalusášši, gávnnahan ahte sámiid ođđaáigásaš
Váidalus nappo hilgojuvvui váilevaš dieđuid vuođul.
Váidal njuolga bátnedikšobargiid luhtte
Dat sáhttá guoskat unnit problemain stuorit dilálašvuođaide mat leat dagahan bissovaš vahágiid dehe jápmima.
Merkejuvvon bihtát
Merkejuvvon geavaheaddjit
Válljejuvvon fiilanamat eai oru gustomin.
Gaskabálváautentiseren filtii.
Gaskabálváheivehusat
Ii sáhttán viežžat skripta automáhtalaš gaskabálvaheivehusa várásName
Meattáhus čuožžilii go vujii gaskabálváheivehanskriptaDescription
Ii sáhttán viežžat gaskabálvaheivehanskripta
Gaskabálvaheivehanskripta ii gusto:% 1
Gaskabálvaheivehanskripta bájuhii meattáhusa:% 1
Gaskabálvá geavaheaddjinamma:
Gaskabálvá beassansátni:
GaskabálváComment
Gaskabálvá
Gaskabálvá:
Stencils
Proxy heivehus
Molssašuddi proxy heivehus
GaskabálvaohciComment
Proxy oktavuohta:
Fievrridanvuohki
Valkeapää musihkka fáŋge guldaleaddjis vuojulduvvat čáppa melodiijaide, dohppejeaddji gitárrariffaide ja guldalit sániid, mat gieđahallet otnáža albmonemiid.
Valkeapää lea vuoitán Sámi Grand Prix -lávlungilvvu jagiin 1994 ja 1995, ja Spellemannprisen -bálkkašumi jagis 2003 ja Liet-Lavlut nammasaš unnitlohkogielaid lávllagilvvu.
Valkeapää lea okta riikkaidgaskasaččat buoremusat menestuvvan sámeartistain ja lea gieskat (2012) almmustahttán guokte ođđa albuma, Gusto ja ÄÄ.
Valkeapää leat čuvvon máŋggat sámeartisttat, geain riikkaidgaskasaččat dovdosepmosat leat Mari Boine ja Wimme.
Vielgatcolor
fill-type
Candelas per square metre
Vielgat čáhpes ivnni alde
Vielgat
Vielgat čáhppada alde Klassihkalaš negatiiva ivdnečoahkki.
& Vielgat čáhppada alde
object name (optional)
Color name
Comment
drawable-action
israel. kgm
spain_ provinces. kgm
catalonia_ comarques. kgm
world. kgm
france. kgm
Vilges- Ruoššalaš@ item Spelling dictionary
Vilgesruoššagiella (Latiidna) Name
lithuania_ municipalities. kgm
Name
VilgesruoššagiellaName
Vilges- RuoššaName
Name
switzerland. kgm
Vilges- Ruošša
Dát gáibida válddi biđgema sámedikki dievasčoakkámii, buot sámedikki
mielde ja ovttasráđiid sámedikkiiguin oččodit almmolaš válddi dakkár oktasaš
City in California USA
Valle vuosttas albuma Dušši dušše duššat almmustuvai juovlamánus 2012.
Valle mielde sámiide guoski skuvlenpolitihkká lea heivehuvvon vástidit ILO-soahpámuša gáibádusaid.
City in Manche France
VallonagiellaName
Download first
geargan
Gearggus
Ovdaneapmi
Gearggusprinter state
air pressure falls
& GearganColumn number% 1
Description of Type Subject
Gárvvis
geargan.
&Geargan
Geargan
Geargan!
Geargan.
Gearggus
& Heaittit
@ label Speed of transfer
Geargan@ label to- do due date
Loahppakvalitehta
Gearganprint operation status
QShortcut
QSoftKeyManager
& Buvttadeaddji:
Buvttadeaddji
Buvttadeaddji:
Gávppašeaddji
standby-value
@ action: inmenu
Bálkkašumi duddjon duojár Matleena Fofonoff
válmmaštallá
Válmmaštalan bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mii vuođđuduvvá iežan Bonn-čoakkánraportii 8J-paragráfa heiveheamis Suomas, ja das suokkardan ášši viidáseappot sámiid vuoigatvuođaid dáfus.
Válmmaštalaimet ruvkelága rievtti mielde oba mannan válgabaji ja dat buvttii sápmelaččaid dáfus buori bohtosa.
Válmmaštalaimet čoakkámis Suoma oainnuid biodiversiteahttasoahpamuša artihkkala 8 (j):s ja dan olláhuhttima evttohusain.
Válmmaštalaimet maid 11 sámediggeáirasa gáibidan čoakkáma čoahkkáibovdema.
válmmaštuvvojit šiehtadallamiin sámedikkiiguin artihkkala 16 mielde.
Válbmemin dokumeantta
Ráhkkaneamen
print operation status
- Válmmaštallat Suoma oainnuid riikkaidgsakasaš biodiversitehtasoahpamuša čoahkkimiidda artihkal 8 (j):ai gulavažžan
várás main sáhttet leat sápmelaš árbevierut, čielggadit erenoamážit leatgo dakkár
departemeantta dássásaš láhkanjuolggadusaid válmmašteapmái.
Válmmaštallan ii leat muđuidge deavdán buori hálddahusa gáibádusaid, čanusjoavkkuid eai leat gullan áššis ja áššit leat válmmaštallojuvvon čihkosis.
Válmmaštallama ovddasvástádus lea válljagottiin, mat leat áššiin dahkamušas.
Stencils
Ráhkkaneamit
Ráhkkáneapmi
• ráhkadit bohcco duoljis sistti, dahkat siste- ja náhkkedujiid
• ráhkadit biepmu beaivválaččat
- Raportta ulbmilin lea ovddidit álgoálbmoga vuoigatvuođaid ja diliid positiivvalaš ovdaneami.
Gárvvistin deaivvadeami váste duogášmuittuhančállaga, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat - gaskabláđis.
Válmmaštuvvama maŋŋá fárren eret Imatras, kánske Helssegii, kánske muhtun eará gávpogii.
Válmmaštuvvama maŋŋá lean eanaš bargan YLE sámeradios Anáris sámegielat tv-ođđasiid doaimmaheaddjin.
bargá dál sámekultuvrra leanadáiddárin
Dutkiidjoavkku raporta lea vuordagis ovdal jagi 2005 loahpa.
V_uoigŋanmodus
Vuoigŋanmodus
Čuovgi duodji laktá miellagovaid maiddái golgi johkii ja kánske joba guovssahasaide.
Čuovga
color context: brightness
Čuovgafápmu:
printer state
Fotografiija/ 4x6 duma, kartotehkagoarta
Fotográfa Topi Ikäläinen čuovgagovvačájáhus Davvitempelat muitala min bismagotti historjjá ja dán beaivvi birra, ja nuortti ortodoksalaš girku rikkes árbevieru birra min bismagotti guovllus.
Ovttasbargoguoimmit birastahttet govvideaddji.
Čuovgagovva Anni Näkkäläjärvi.
Fotografiija
Govva
Comment
Foto ja ivdni
Fotokaseahtta
Šelges bábir, fotokvalitehta
Fotokvalitehta leahkkačálánbábir
Fotografiijakvalitehta (6 leahkka)
Fotobábir
Proffa govvabábir
šearbmagovva
fotografiija
Fotografiija
Name
Fotografiija (Foto - ja ivdnekaseahtta, fotobábir)
Fotografiija (fotobáhpárii)
Fotokvalitehta (6- leahkka)
Fotograjiija (Ivdnekaseahtta, fotobáhpárii)
Solarisere
Oainnus:
unit-format
Váldoguottet lea miessemánu 18. beaivve.
Váldogielaid mearrideaddji hálddašeapmi vuhttui kongreassas hui čielgasit.
Váldokultuvrra navdin namma álbmogii lea Mohawk.
Váldokultuvrra deaddu lea leamaš liiggi dáidda olbmuide.
Váldokultuvrraid dutkit leat gávnnahan dáid áššiid dihte ahte min kultuvra lea nuppástuvvan, juobe assimileren.
Riikkaviidosaš dánsundáhpáhus SottiisiMoves dollojuvvo Tamperees 11.-15.6.
Váldofáddán lea DÁNSA.
 Joavkkut sáhttet oassálástit riikkaviidosaš dáhpáhussii dušše ovttain čájáhusain / čájálmasain.
Riikkaviidosaš dáhpáhussii seamma joavkku oažžu oassá-lastit dušše ovttain čájáhusain.
 Riikkaviidosaš Teatris - dáhpáhussii válljejuvvojit oassálastit guovlodáhpáhusain.
Riikka dáhpáhusa njuolggadusat, mat čuvvojuvvojit maiddái sámenuoraid dáiddadáhpáhusas, gávdnojit dán liŋkka bokte http://nuorikulttuuri.fi/sounds /.
Riikkaviidosaččat dán vejolašvuođa bohciideami galgá dorvvastit ekonomalaččat bissovaš čovdosiiguin ja resurssaiguin. "
Váldegottálaš guovlluid ovddideami ulbmilat stivrejit nu guovlohálddašaneiseválddiid boađusstivrema, eanagoddeprográmma ja - plána ráhkadeami, ministeriijaid doaimma go guovlluidgárggiidanruhtadeami mieđiheaminai, nu ahte lea duođainge dárbu oažžut ulbmilmearrádussii mielde ulbmiliid, mat gusket sámi kultuvrra.
oahpahussii. Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiin.
Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja heivehuvvot sámi mánáid ja nuoraid kultuvrralaš duogážii ja dárbbuide.
Riikkalaš oahppoplánat galget ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiiguin ja
Riikkadási Nuorra Kultuvra - dáhpáhus ii lágiduvvo dán jagi olláge, nu ahte Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea iehčanas dáhpáhus.
Árbevirolaččat dát oktiigullevašvuohta ii leamaš juhkkojuvvon riikkarájiiguin.
Riikkasivaheaddjilágádus, Dearvvasvuođafuolahusa riektedorvoguovddáš (TEO.)
Stáhtasivaheaddji doarjjui sámedikki sávaldagaid ja lohpidii dutkat vejolašvuođaid ja guorahallat mot sámiid ruovttuguovllus sáhtálii oažžut sámegiela máhtolaš olbmuid sivaheaddjebálvalusaide.
Riikkasivaheaddjevirgedoaimmahat vástádusastis sámi giellaláhkačielggadeapmái
Váldomediija čálašeapmi ja oaivilčálašeapmi veahádagain lea eanasin áššálaš, muhto earenoamážit neahttaságastallamis veahádagaid birra ja unit eanangoddeaviissaid oaivilčállosat eai leat nu miehtemielalaččat veahádagaid guovdu.
Váldomedia lahkonanvuohki sámi áššiide orru leame máŋgii sensašuvnnaid ohcci.
Váldooassi sámeoahpahusas addojuvvo sámiid ruovttuguovllus njealji davimus gielddas, gos sámeoahpahusas leat oktiibuot 520 oahppi.
Váldooassi unnagavjačalmmážiin johtá Ásias áibmorávnnjiid mielde árktalaš guovlluide.
Eanášoassi sámeoahpahusas addojuvvo sámiid ruovttuguovllu gielddain, mat ožžot dán oahpahussii earenoamáš bealljemerkejuvvon stáhtaveahki.
Stuorámus oassi sámegiela lohkkiin vuođđooahpahusas ja logahagas ožžot goittotge oahpahusa vieris giela oahppoávnnasin.
Vuoluštanohcamušat leat dahkkojuvvon Lismájohkii báikkiide, gokko leat dehálaš guolástanbáikkit, bohccuid dálveguohtuneatnamat ja bohccuid johtolagat rátkingárdái.
Vuoluštanohcamušat leat dahkkon ollásii ođđa viidodagaide, main omd. golleroggan ii leat leamaš ovdal.
Vuoluštanohcamušaid lassáneapmi lea ášši, mas sápmelaččat galget leat fuolas.
Vuoluštanohcamušaid lassin ođđa sámediggi šaddá duođas bargagoahtit hui áŋgirit.
Go váldoálbmoga deaddu dađisdaga garai ja iežas eallindilit gáržo, de áddejuvvui álbmotlaš ovttasbarggu mearkkašupmi.
álbmogiin mii lea ovttadássásaš stuorit álbmogiin.
Eanetlohkosaš álbmoga giela,
čalmmustahttet riikka váldoálbmoga, de sámit ja sin álgoálbmotdilli báhcet
Issoras stuoris
@ label: textbox
preview-size
string" in "context_BAR_string
view-size
Lávdama vehkiin figgojuvvo dasa, ahte nissoniid ja albmáid dilit ja intreassat váldojit vuoiggalaččat vuhtii.
Valter stáhtaráđi tearbmabáŋku.
Stáhta ii leat bastán čujuhit, ahte visot bohccuid njuovvan livččii dárbbašlaš, vai njuovvanulbmil sáhtálii joksojuvvot, ja ahte livččiigo ulbmil joksojuvvon eará vuogi mielde.
stáhtaid territoriála integritehtii.
Eamiálbmogat leat oppalaččat buorrinváldán ahte dat ráddjejumit maid álbmotnjuolggus bidjá iešmearrideami vuoigatvuođa čađaheapmái, maiddái gustojit eamiálbmogiidda, numo omd. vuođđojurdda stáhtaid territorijala integriteha hárrái, muhto galgá bisuhuvvot seamma dásis go dán oktavuođas lea dilli eará álbmogiid buohta.
Ii leat healpu buktit oainuid dán gažaldagas stáhtaid posišuvnnaid hárrái mat livčče áibbas doallevaččat.
Čoahkkimiid gaskkas riikkaid áirrasgottit galget dieđihit guđet guimmiidasaset
Stáhta ovddasteddjiid dáhtu mielde Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit bukte geahčastaga iežaset sajádagas ja bargguin.
Stáhtat eai galgga mearridit dahje miehtat dakkár doaibmabijuide mat
Stáhtat eai galgga mearridit dahje miehtat dakkár doaibmabijuide mat mearkkašahtti ollu sáhttet vahágahttit sámi kultuvrra, sámi ealáhusaid ja sámi servodateallima vuođđoeavttuid, jos juo ii mieđaš dasa dat sámediggi masa ášši gullá.
Riikkat ja eamiálbmogat galggašedje Akwé: Kon - rávvagiid ollašuhttimiin hábmet bissovaš eamiálbmoga dohkkehan vuogádatlaš meannudeami sosiálalaš, biras- ja kulturlaš ášši beliid čáhkadeami dihtii plánemii ja mearrádusdahkamii.
Stáhtat ja sámedikkit fertejit ovttasráđiid ásahit čoahkkananbáikkiid mánáide ja nuoraide, nugo organisašuvnnaid ja neahttačoahkkananbáikkiid, maiddái rastá riikarájiid.
Stáhtat ja sámedikkit fertejit ovttasráđiid ásahit čoahkkananbáikkiid mánáide ja nuoraide, nugo organisašuvnnaid ja neahttačoahkkananbáikkiid, maiddái rastá riikarájiid.
Stáhtat ja sámediggi galggašedje ovttaráđálaččat ovddidit ja ollašuhttit doaibmabijuid almmolaš diđolašvuođa lasiheami dihte sámeálbmogiin medias ja viiddes olmmošjoavkku gaskavuođas.
Stáhtat ja sámedikkit galggašedje ovttasráđiid gárggiidit ja ollašuhttit doaimmaid vai almmolaš diđolašvuohta Sámi álbmogis lassána mediain ja váldoálbmogiid gaskavuođas.
Sáhkuid geavahivčče ovddidanriikkaid bázahuskeahtes energiijabuvttadanhámiid ovddideapmái.
Movt stáhtaid oaidnu lea dasa ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái
juogaduvvojit guđege riikka sámiid logu mielde.
Stáhtaid, gielddaid, bargoaddiid, ovdaolbmuid ja bargiid dáfus dárbbašuvvo čatnaseapmi ja vástu oaidnit sápmelaččaid kultuvrii ja gillii vuođđuduvvi duođalaš bálvalusdárbbuid.
Stáhtaid, gielddaid, bargoaddiid, ovdaolbmuid ja bargiid dáfus dárbbašuvvo čatnaseapmi ja vástu oaidnit sápmelaččaid kultuvrii ja gillii vuođđuduvvi duođalaš bálvalusdárbbuid.
' Lassin stáhtaide leat dihto eará ovttadagatge mieđihuvvon leat álbmotriektesubjeaktan.
'Lassin stáhtaide leat dihto eará ovttadagatge mieđihuvvon leat álbmotriektesubjeaktan.
Stáhtaid mearreáigeraporttaid lassin orgánat vuostáiváldet eamiálbmogiin ja siviilaorganisašuvnnain cealkámušaid ja oainnuid soahpamušaid ollašuhttimis.
Stáhtat galget caggat mánáid gávppašeami.
Stáhtat galget maiddái álgit doaimmaide oahpahusa ja dutkamuša suorggis álbmotlaš vehádagaid kultuvrra, historjjá, giela ja oskkoldaga guoski dieđu gáhttema várás.
Stáhtat galget addit ruovttoluotta eatnamiid maid leat geavahan go leat geargan daiguin.
Stáhtat fertejit ollašuhttit sin nationála ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámegiela ektui.
Stáhtaid ráját juhke gielalaš ja kultuvrralaš servošiid osiide ja hehttejedje boazodoalu.
galget njuolggá dahkat konvenšuvnna mearrádusaid anihahtti riikkaláhkan.
Stáhtaid sektorjurddaheapmi duohtaáššis uhkida sámi kultuvrra boahtteáiggi.
Stáhta geatnegasvuođat dán konvenšuvnna mielde gustojit buot stáhtalaš,
Almmolaš hálddašeami ja almmolaš doaimma earáge orgánain leat dát geatnegasvuođat.
Otne lea ráđđehusaid dásis arvagis čavges ovttamielatvuohta das ahte eamiálbmogiidda, geat bures-ge devdet " álbmot " - duohpaga eavttuid, galgá juolluduvvot iešmearrideami vuoigatvuohta.
Otne lea ráđđehusaid dásis arvagis čavges ovttamielatvuohta das ahte eamiálbmogiidda, geat bures-ge devdet "álbmot" - duohpaga eavttuid, galgá juolluduvvot iešmearrideami vuoigatvuohta.
Stáhtaid doaibmabijut sámi álbmoga guovdu
Stáhtat galget aktiivvalaččat mearridit ja ovddidit dan guovllu mas sámi álbmot sáhttá hálddašit iežas erenoamáš vuoigatvuođaid dán konvenšuvnna ja riikkaid láhkaásahusa mielde.
Stáhtat galget aktiivvalaččat mearridit ja ovddidit dan suorggi mas sámi
Stáhtat berrejit addit bissovaš ruhtadeami dáid doaimmaid várás.
Stáhtat galget addit sámedikkiide jahkásaččat bissovaš ruhtadeami dálkkádatrievdama vuogáiduvvamii, dan dutkamii ja iežaset dálkkádatpolitihka ovddideapmái.
Stáhtat galget ovddidit sámiid ovddasteami riikkaidgaskasaš lágádusain ja sámiid searvamiid riikkaidgaskasaš čoahkkimiidda.
Stáhtat galget ovddidit sámiid ovddasteami riikkaidgaskasaš lágádusain ja
Stáhtat galget bargat vai sámi kulturmuittut mat leat dolvojuvvon eret sámi guovlluin, ja mat leat erenoamážat sámi servodahkii, galget biddjojuvvot dohkálaš dávvirvuorkkáide dahje kulturlágádusaide šiehtadusa mielde mii lea dahkkojuvvon riikkaid sámedikkiiguin.
Stáhtat galget bargat vai sámi kulturmuittut mat leat dolvojuvvon eret sámi
Stáhtat galget fuolahit ahte sámiid árbevirolaš máhtut váldojuvvojit vuhtii go sámi dilis mearriduvvo juoga.
Stáhtat galget fuolahit ahte sámiid árbevirolaš máhtut váldojuvvojit vuhtii go
Stáhtat galget fuolahit ahte sáddejuvvojit sámegielalaš prográmmat radios ja TVs,
Stáhtat galget fuolahit ahte sámi alfabehtaid lea dáinna ulbmiliin vejolaš
Sámegiela galgá leat vejolaš sámi guovlluin geavahit beaktilit duopmostuoluid ja eiseválddiid guovdu.
daid rámaid siskkobealde maid EU ja konvenšuvnnat bidjet, geahččalit unnidit dakkár
Stáhtat galget gudnejahttit ja dárbbu mielde ráđđádallat sámegilážiiguin, siiddaiguin, orohagaiguin, nuortalaččaid gilistivrrain ja eará máhtolaš sámi organisašuvnnaiguin dahje báikkálaš sámi áirasiiguin.
Stáhtat galget gudnejahttit ja dárbbu mielde ráđđádallat sámegilážiiguin,
Stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuogatvuođa hálddašit iežas árbevirolaš máhtuid ja kultuvrralaš ilbmademiid, ja bargat vai sámit sáhttet seailluhit, ovddidit ja doalvut daid boahttevaš buolvvaide.
Stáhtat galget gudnejahttit sámi álbmoga vuogatvuođa hálddašit iežas
Sámi álbmoga symbolat Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará sámi álbmotlaš symbolaid geavaheami.
Stáhtat galget gudnejahttit sámiid vuoigatvuođa mearridit sámeleavgga ja eará
Stáhtat galget dasto, ovttasráđiid sámedikkiiguin, bargat dan badjelii ahte sámi symbolat bohtet oidnosii dakkár vuogi mielde mas čuollu bures sámiid sajádat okta álbmogin golmma riikkas.
Stáhtat galget dasto, ovttasráđiid sámedikkiiguin, bargat
Stáhtat galget oiddolaš eavttuiguin bidjat vuođu sámi báikkálaš servodagaid
Stáhtat galget oiddolaš eavttuiguin bidjat vuođu sámi báikkálaš servodagaid seailluheapmái ja ovddideapmái.
Stáhtat galget fuolahit ahte sámi alfabehtaid lea dáinna ulbmiliin vejolaš geavahit ávkkálaččat.
Stáhtat galget dahkat sámiide vejolažžan seailluhit, ovddidit ja viiddidit
Stáhtat galget maiddái sihkkarastit, ahte stáhtas leat vehádatgielat joavkomediat (artikla 11).
Riikkat galget ráđđadallat vuiges mielas ja doaibmat ovttasbarggus gažaldatvuloš eamiálbmogiiguin daid iežaset ovddastusorgánaid bokte vai ožžot daid friddja ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama ovdal go riikkat dohkkehit fidnuid, mat váikkuhit eamiálbmogiid eatnamiidda dahje guovlluide ja eará luondduriggodagaide, erenoamážit ovddidettiin, geavahettiin dahje ávkkástaladettiin minerála- dahje čáhceriggodagaid dahje eará luondduriggodagaid.
Sámiid árbevierut Stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvusatnima sámi álbmoga riekteipmárdusaide, riekteárbevieruide ja dábiide.
Stáhtat galget čájehit soahppevaš árvvusatnima sámi álbmoga
Stáhtat galget jávkadit rádjaoktasašbarggu eastagiid lágidettiin sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sápmelaččaide ja daid lágideami oktavuođas galgá váldit vuhtii giela lassin maiddái sápmelaččaid sosiálalaš ja kultuvrralaš dili.
Stáhtat galget jávkadit rádjaoktasašbarggu eastagiid lágidettiin sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid sápmelaččaide ja daid lágideami oktavuođas galgá váldit vuhtii giela lassin maiddái sápmelaččaid sosiálalaš ja kultuvrralaš dili.
Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid riikkarájiid rasttideaddji ovttasbargui main duođaštit, suodjalit ja hálddašit sámi kulturmuittuid.
Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid riikkarájiid rasttideaddji ovttasbargui main
Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámiin guđet ásset juosat dán golmma riikkas, leat vejolašvuođat oažžut oahpahusa, dearvvašvuođabálvalusaid ja sosiálafálaldagaid man nu dán golmma riikkas, mas buoremusat orru soahpamin.
Stáhtat galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámit guđet ásset juosat dán
Stáhtat galget mearridit doaibmabijuid mat geahppudit sámiid riikkarájiid rasttideaddji ealáhusdoaimmaid ja vuhtii váldit sin riikkarájiid rasttideaddji kultuvrralaš dárbbuid.
Stáhtat galget mearridit doaibmabijuid mat geahppudit sámiid riikkarájiid
Stáhtat galget čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin beaktilit suodjaluvvojit sámiid vuoigatvuođat artihkkala 34 mielde.
Stáhtat galget čađahit dárbbašlaš doaibmabijuid maiguin beaktilit
Stáhtabealit galget ovttasráđiid álgoálbmogiiguin ja
Sámiid vuoigatvuođaid čađaheapmái dán konvenšuvnna mielde stáhtat galget dárbbu mielde mearridit erenoamáš positiiva doaibmabijuid sidjiide.
Stáhtat galget dárbbu
Stáhtat galget dárbbu mielde ja ovttasráđiid sámedikkiiguin oččodit almmolaš válddi dakkár oktasaš organisašuvnnaide.
Erenoamážit galget stáhtat
Erenoamážit galget stáhtat dáinna ulbmiliin identifiseret daid eanan- ja čáhceviidodagaid maid sámit árbevirolaččat geavahit.
Stáhtat fertejit ollislaččat deavdit daid vuoigatvuođaid mat sámi mánáin ja nuorain leat nationála rievtti ja riikkaidgaskasaš rievttálaš dási mielde.
Stáhtat fertejit identifiseret ja dohkkehit sámiid eaiggáduššan ja- geavahanvuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda.
Stáhtat fertejit identifiseret ja dohkkehit sámiid eaiggáduššan ja-‐ geavahanvuoigatvuođaid iežaset eatnamiidda.
Stáhtat galget dohkkehit sámiid rievtti oažžut oasi ávkkástallanárvvus go vižžet minerálaid dahje riggodagaid eatnama vuolde, ja vuoigatvuođa eará resurssaide maid stáhtat oamastit dakkár guovlluin gos sámit orrot dahje geavahit.
SPR gáibida, ahte davviriikkalaš sámesoahpamuš ratifiserejuvvo johtilit áššedovdijoavkku buktin evttohusa mielde.
Stáhtat galggašedje dalánaga lágidit sámedikkiide doarvái ruhtadeami vai dat sáhttet ollašuhttit dáid oktasaččat sohppojuvvon doaibmabijuid.
Stáhtat galget fuolahit ahte sáddejuvvojit sámegielalaš prográmmat radios ja TVs, ja galget dán gillii ovddidit aviisailbmademiid.
Stáhtat ovddasvástidit ekonomalaš resurssaid mat dárbbašuvvojit dán konvenšuvnna mearrádusaid čađaheapmái.
Stáhtat ovddasvástidit ekonomalaš resurssaid mat dárbbašuvvojit dán
Stáhtat galget ovttasráđiid sámiiguin čađahit ávkkálaš doaibmabijuid mat váikkuhit ahte dat vuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja daid doaimmaheapmi suddjejuvvo.
Ovttasráđiid sámedikkiiguin stáhtat
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin ovddidit sámi ja eará
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin bargat vai láhkaásahus ja eará
Riektenjuolggadusaid harmoniseren Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin joatkevaččat bargat vai láhkaásahus ja eará reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet buorebut oktii.
Stáhtat galget ovttasbarggus sámedikkiiguin ovddidit stáhta rájáide guoskevaš doaimma dáfus mearkkašahtti láhkaásaheami ja eará ásaheami jotkkolaš oktiiheiveheami.
luonddu aktiivvalaččat, vai sámiid eanan- ja cáhceviidodagat seilot gánnáhahtti
Birasgáhtten ja birashálddašeapmi Stáhtain lea ovttasbargguineaset sámedikkiiguin geatnegasvuohta gáhttet luonddu aktiivvalaččat, vai seailluhit bistevaš ovdáneami sámiid eanan- ja čáhceviidodagain artihkkala 34 ja 38 mielde.
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit ahte sámiid ássanguovlluin
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit ahte sámiid ássanguovlluin dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat leat organiserejuvvon nu ahte dáid guovlluid sámiide leat sihkkarastojuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat mat leat heivehuvvon sin giellalaš ja kultuvrralaš duogážii.
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fuolahit almmolaš diehtojuohkima
Stáhtat galget ovttasráđiid sámedikkiiguin fállat oahpahusa sámi kultuvrras ja servodateallimis daidda olbmuide guđet galget bargat sámi guovlluin.
Ovttasráđiid sámedikkiiguin stáhtat galget maid ovddidit riikkarájiid rasttideaddji ovttasbargguid medialágádusaid gaskka guđet fállet prográmmaid dahje artihkkaliid sámegillii.
Sámedikkiid várás stáhtat galggašedje gárggiidit heivvolaš šiehtadallanmeannudanvugiid dán ulbmila ollašuhttima geažil.
Stáhtat galggašedje ovddidit heivvolaš meannudanvugiid oktavuođadoallamii sámedikkiin dán ulbmila ollašuhttima várás.
Stáhtat galggašedje maiddái lasihit sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid oažžuma ja lohkumeari.
Stáhtat galggašedje maid lasihit sámegielat oahpaheaddjiid gelbbolašvuođa ja meari.
Stáhtat galggale baicca ieža guorahallat mat gáibádusaid soahpamuša ratifiseremii leat oba leamege jos sámedikkiide ii dáhkiduvvo áššis mearridanváldi, vaikko oba soahpamuša ulbmilin lea buoridit sápmelaččaid sajádaga davviriikkalaš konteavsttas.
Stáhtat galggale ođđajagimánu ilmmuhit iežaset bázahusgeahpádusain ráđđádallamiid vuođđun.
riikkaidgaskasaš dásis.
Stáhtaid ovddasvástádus sámi gielas
Stáhtaid ovddasvástádus čađahit doaibmabijuid dán konvenšuvnna mielde fátmmasta maiddái govttolaš mearis sámiid guđet ásset olggobealde árbevirolaš sámi guovlluid.
Stáhtaid ovddasvástádus čađahit doaibmabijuid dán konvenšuvnna mielde
Stáhtaid geatnegasvuohta lea dás hábmejuvvon geatnegas
Stáhtaid geatnegasvuohta lea dás hábmejuvvon geatnegas
muhtumin váttis dárkilastit stáhtaid geatnegasvuođaid dainna lágiin ahte anihit
Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrra guovdu fátmmastit maid ávnnaslaš kulturvuođu, vai sámiide leat dárbbašlaš ealáhuslaš ja ekonomalaš eavttut maiguin sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset kultuvrra.
Stáhtaid geatnegasvuođat sámi kultuvrra guovdu fátmmastit maid ávnnaslaš
cealkámuššan. Ovdamearkka dihte lea stáhtaid geatnegasvuohta gudnejahttit, suddjet,
Juos mánná ja su váhnemat gártet guhtege sierra riikkaide, stáhtas lea geatnegasvuohta gieđahallat ohcamuša bearraša ovttastahttimii miehtemielalaččat ja ájitkeahttá.
Stáhtain lea iešmerrideaddji geatnegasvuohta
Stáhtain lea buoridanmunni dán dáfusge.
Stáhtain eai gáibiduvvo mangelágán doaibmabijut suoma-ugralaš álbmogiid gielaid ja kultuvrraid dorvvasteami várás.
⎯ Stáhtat gohčohallet erenoamážit dohkkehit ja suodjalit álgoálbmogiid vuoigatvuođa eaiggáduššat, ovddidit, hálddašit ja geavahit iežaset kollektiiva eatnamiid, territoriaid ja resurssaid.
⎯ Stáhtat gohčohallet láhčit dilálašvuođaid nu bures ahte álgoálbmogis lea gánnáhahtti ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi iežaset kultuvrralaš duogáža ja iešvuođalági vuođul.
⎯ Stáhtat gohčohallet maid sihkkarastit álgoálbmotservodahkii vejolašvuođa doaimmahit ja ealáskahttit iežas kultuvrralaš árbevieruid ja dábiid, ja seailluhit ja geavahit giela.
⎯ Stáhtat gohčohallet dohkkehit ja gudnejahttit álgoálbmogiid sierralágan kultuvrra, historjjá, giela ja eallinvugiid riggodahkan stáhta kultuvrralaš identitehtii, ja ovddidit sin iešvuođalági seailluheami.
⎯ Stáhtat gohčohallet sihkkarastit álgoálbmotlahtuin leat seammá vuoigatvuođat bures searvat servodahkii ja ahte ii mihkkege mearrádusaid mii guoská njuolga sin vuoigatvuođaide ja beroštumiide, dahkkojuvvo sin dieđihuvvon doarjuma haga.
⎯ Stáhtat gohčohallet sihkkarastit vai álgoálbmotjoavkkuid lahtut leat friddja ja ovttadássásaččat árvodási ja vuoigatvuođaid dáfus, ja vai eai gillá makkárge vealaheami, erenoamážit eai vealaheami iežaset álgoálbmotduogáža dahje iešvuođalági geažil.
Stáhtaláhkaásahanrievtti professor Tuomas Ojanen ja seamma suorggi doseanta Juha Lavapuro leabanai čállán vuođđoláhkaváljagottis jagi 2013, ahte " váljagoddi lea goitge čohkkejuvvon politihkalaš vuoibmagaskavuođaid mielde riikkabeaiveáirasiin ja lea oppalohkái riikkabeivviid doaibmaorgána, man mearrádusdahkama sorjjasmeahttunvuođas ii leat mihkkege juridihkalaš dáhkádusaid.
Stáhtaláhkaásahanrievtti professor Tuomas Ojanen ja seamma suorggi doseanta Juha Lavapuro leabanai čállán vuođđoláhkaváljagottis jagi 2013, ahte "váljagoddi lea goitge čohkkejuvvon politihkalaš vuoibmagaskavuođaid mielde riikkabeaiveáirasiin ja lea oppalohkái riikkabeivviid doaibmaorgána, man mearrádusdahkama sorjjasmeahttunvuođas ii leat mihkkege juridihkalaš dáhkádusaid.
Go stáhta eaiggáduššá luovos kulturmuittuid, de stáhta berre sáhttit friddja
almmolaš váldegottiin lea eareliiggánis ovddasvástádus suodjalit ja ovddidit riikkalaš unnitlogugielaid ja galget maid ovddidit unnitloguid máŧolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra Ruoŧas,
Stáhtai galggašii sáhttit addit ávžžuhusaid beavttálmahttit julggaštusa ollašuhttima.
Stáhtalaš girku viiddidettinis risttalaš oskku lei ábas.
Stáhta dutkanlágádus, man namma lea geologalaš dutkanguovddáš ja olgoeatnanlaš ruvkefitnodagat ohcet golli ja eará minerálaid geažos áigge.
servviide ja stáhtalaš doaimmaide ".
Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit galget
Stáhtavehkiin ruhtaduvvo Anára girkogili anáraš- ja nuortalašgiel giellabeassedoaibma oktiibuot 81 200 euroin ja Vuohču davvisámegiel giellabeassedoaibma oktiibuot 18 800 euroin.
Stáhtaveahki lasiheapmái lea duohta dárbu daningo materiálavátni lea stuoris earenoamážit nuortalaš- ja anárašgielaid bokte.
Stáhtadoarjagiid ollái galgá sirdit heailla sámeoahpahusa fuolakeahttá das gos oahpahusa lágideaddji skuvlla lea.
Stáhtadoarjaga oaž žun dán bokte leai dalle lávki ovddos, mii bođii dorvvastit sámegiela oahpahusa.
Mearreruđát juohkašuvve sámeguovllu gielddaid gaskkas čuovvovaččat:
Oktii rehkenastojuv von stáhtadoarjagiid mearit vástidit máinnašuvvon oahpahussii dárbbašuvvon oahpahusveaga bálkáheamis šaddi gaskamearálaš goluid.
Stáhtadoarjja máksojuvvo Sámedikki bakte sámeguovllu gielddaide.
Stáhtadoarjja máksojuvvo Sámedikki bokte sámiid ruovttuguovllu gielddaide.
mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):ŠStáhtadoarjja máksojuvvo eanemustá 2,5 oahppodiimmus vahkus oahpahusjoavkku vuostá.
mielde (jorgaluvvon suomagielas dása):ŠStáhtadoarjja máksojuvvo eanemustá 2,5 oahppodiimmus vahkus oahpahusjoavkku vuostá.
Dan
Stáhtaráđđi addá čielggadeami Riikkabeivviide čakčačoahkkináigodagas 2009.
Stáhtaráđđi ásahii Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čilgehusastis (2009) ulbmilin lágidit sámegiela ealáskahttinprográmma.
Stáhtaráđđi (leahkku eará ruovttusiiddu)
Stáhtaráđđi ii leat fal dađi bahábut vel ožžon gárvvisin evttohusas, mii sáddejuvvo cealkinládje.
Stáhtaráđđi ii leat badjelaš guovtti doaibmajagis áigge beassan ovttamielalašvuhtii mot dat ovdána sápmelaččaid sajádaga buorideamis ja ráđđehusas ii leat go dušše goalmmádas válgaáigodagastis olláhuhttit áigumušaidis.
Stáhtaráđđi hálidii gullat earenoamážit sápmelaš boazodoalus.
Stáhtaráđđi dohkkehii ikte láhkaevttohusa suohkanráhkadadusođastusas sáddejuvvot cealkima várás.
Stáhtaráđđi dohkkehii odne prinsihppamearrádusaSuoma luonddu máŋggahápmásašvuođa ja suvdilis anu strategiijan 2012-2020 (biodiversiteahttastrategiija).
Stahtarađđi dohkkeha čakčat vuođđojurddamearrádusa álbmotlaš biodiversitehtastrategiijan jahkái 2012. " Sámediggi vuordá biodiversitehtastrategiijas ja erenoamažit dan doibmiibidjamis olu.
Stahtarađđi dohkkeha čakčat vuođđojurddamearrádusa álbmotlaš biodiversitehtastrategiijan jahkái 2012. "Sámediggi vuordá biodiversitehtastrategiijas ja erenoamažit dan doibmiibidjamis olu.
- Stáhtaráđđi gidde erenoamáš fuopmášumi davvi luonddu hávváduvvanvuhtii, čuovvundárbbuide ja áittadahkkiid ovddalgihtii vuhtii váldimii sihke suodjaleapmai ja suvdilis geavaheapmai álbmotlaš eanageavaheapmai gulavaš lágaid ja hálddahusa čielggasmahttimiin sihke oktasašbarggus árktalaš guovllu ja Barentsa euroárktalaš guovllu rikkaiguin ovddidemiin sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ee. eanageavaheapmai gulavaš lágaid čielggasmahttimiin ja oassálastimiin aktiivalaččat riikkaidgaskasaš oktasašbargui eamiálbmogiid vuoigatvuođalaš ja duođalaš suodjaleami nannema várás.
Stáhtaráđis ii leat áigi ájahallat, daningo das lea doaibmaáigodat šat dušše bealnnot jagi.
Stáhtaráđđi mearrida sámedikki lahttun (21) ja várrelahttun (4) sámediggeválggain eanemus jienaid ožžon olbmo, goittotge nu, ahte juohke sámi ruovttuguovllu gielddas (Eanodat, Anár, Soađegilli ja Ohcejohka) bohtet uhcimustá golbma lahtu ja guđege gielddas okta várrelahttu.
Stáhtaráđi hálddahusa ja guovlogárgeheami ministtarbargojoavku lea čoahkkanan odne.
Stáhtaráđi fidnoregistaris gávdnojit sierra beliid addin cealkámušat ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin.
Stáhtaráđi dohkkehan prinsihppamearrádus biodiversiteahttastrategiijas ja dan duvdi doaibmaprográmma addiba buori vuođu válmmaštallat álbmotlaš servodatsoahpamuša.
Stáhtaráđi linnjen dárkkuha dan, ahte bargu Ilo-soahpamuša rátifisereneastagiid jávkadeami várás galgá álggahuvvot dakkaviđe stáhta ja sámedikki buriin ovttasbargguin.
Stáhtaráđi ulbmilin lea gieđahallat álgočavčča mot Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis galggalii ovdánit.
Stáhtaráđi mearrádusa mielde oahppiid joavkku gaskamearálaš sturrodat gieldda siste galgá leat unnimustá golbma (3).
Stáhtaráđi prinsihppamearrrádusas lea artihkal 8 (j):a ja sápmelaččaid guoski mearkkašahtti doaibmabijut ja ulbmilat:
Stáhtaráđi prinsihppamearrádus lea duođaid dehálaš.
Stáhtaráđi prinsihppamearrádus dárkkuha dan, ahte buot dáid lágaid ođasnuhttinfidnuin galget árvvoštallojuvvot váikkuhusat sámiid árbevirolaš dieđu suodjaleapmái ja Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide suodjalit sámiid árbevirolaš dieđu.
Stáhtaráđi sámi giellalága ollašuhttimis addojuvvon ásahusa 4 §:a mielde giellaláhkačilgehus laktojuvvo sámediggelága 7 §:s dárkkuhuvvon sámedikki čilgehusa mielddusin.
Stáhtaráđi dieđáhus lea bohciidahttán miellagiddevaš dulkomiid.
Stáhtaráđi dieđáhus
Stáhtaráđi dieđáhusa mielde suohkanat sáhtále ohcat spiehkastaga ruhtaministariijas bálvalusaid gáibidan olmmošmeari čielggadanákkas earret eará hárvves orruma sihke sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteamai vuođul.
Stáhtaráđi dieđáhusa vuođul suohkanráhkadusođastusevttohus lea buorránan.
Stáhtaráđđi lea addán riikkabeivviide evttohusa ođđa meahccejohtalusláhkan.
Stáhtaráđđi lea addán Suoma riikkabeivviide ikte evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás.
Stáhtaráđđi lea addán min deaivvadeami maŋŋel lohpádusa, ahte dat lea čatnasan ovddidit ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja ráđđehusprográmma ulbmil ratifiseret ILO 169-soahpamuša lea ain nannosit vuoimmis.
Stáhtaráđđi lea gáibidan prinsihppamearrádusas biodiversiteahttastrategiijas, ahte luonddu máŋggahápmásašvuođa geaffun bissehuvvo, ja ahte mearrádusat dahkkojit buoremus dieđálaš dieđu vuođul.
Stáhtaráđđi lea dohkkehan vuođđooahpahusa ođđa diibmojuogu jagis 2012.
Stáhtaráđđi lea dohkkehan fuođđovahátásahusa, mii lea juo boahtán vuoibmái.
Stáhtaráđđi lea maid čatnasan davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda.
Stáhtaráđđi lea gieđahallan boahtte jagi bušeahttarámma ja sámedikki dáfus stáhtaráđđi ovdasnbuktá buriid ođđasiid.
Stáhtaráđđi čatnasa dorvvastit sápmelaččaid dárbbuid álgoálbmogin ekosystemabálvalusain.
- Stáhtaráđđi ollašuhttá luonddu máŋggahápmásašvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami oktavuođas oktasašsoahpamušas ja dan mearrádusain girjejun eamiálbmogiid árbevirolaš dieđuid guoskavaš linjemiid ja deattuha Suoma vejolašvuođaid doaibmat báktečuollin riikkaidgaskasaš servošiin artihkal 8 (j) ollašuhttimis.
Stáhtaráđđi sáhttá goitge addit lobi dakkár bissovaš luotta huksemii, mii lea oktasaš ovddu dehe luondduealáhusaiguin bargama dáfus mávssolaš.
Stáhta hálddašan eanan- ja čáhceviidodat sihke dan stivren gullaba eanan- ja meahccedoalloministeriija ja birasministeriija bargguide, ii heađisge ruhtaministeriija.
Vuovdedoalloeatnamiin, mat leat stáhta hálddus guoskaduvvojit PEFC-vuovdesertifiserenkritearat.
Stáhtahálddahusa komiteain, ráđđádallangottiin, bargojoavkkuin ja eará vástideaddji válmmaštallan-, plánen- ja mearrádusbarganorgánain seammago gieldda ja gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánain galget leat nu nissonat go albmát goappátge uhcimustá 40 proseantta.
Stáhtahálddahusa luopmobadji nogai ja barggut álge
Stáhtahálddahusa gánnáhahttiprográmma gáibida olláhuvvamis mielde mearkkašahtti bargiid meari unnideami.
Stáhtahálddahusa produktivitehtaprográmma eastá sámiid ruovttuguovllus sámegielalaš bargiid
Stáhtahálddahusa buvttadanprográmma eastá ođđa virggiid vuođđudeami bargofápmodoaimmahagaide ja dáinna lágiin eastá sámi giellalága olláhuvvama.
Stáhta oainnat bealljemerke kulturmearreruđas dihto supmi girkostobuid bajásdoallamii, ja dat juhkkojuvvo ain searvái, mii bajásdoallá girkostobuid.
Stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččat galggašedje ovddidit ja váldit atnui dásseárvvu ovddideapmái heivvolaš bargoneavvuid, mat leat ovdamearkan sohkabealleváikkuhusaid árvvoštallan, dásseárvvu dili govvideaddji mihttárat dahje gullamat.
Soahpamuš stáhta ja álbmotjoavkku gaskka ii jođe konvenšuvdnan álbmot
Stáhta komiteain, ráđđádallangottiin ja eará seammalágan doaibmaorgánain ja maiddái nu gieldda go gielddaid gaskasaš ovttasdoaibmaorgánain earret gielddastivrraid galget leat nu nissonat go albmát goappátge uhcimustá 40 proseantta, juos ii erenomáš sivain eará čuovo.
finland_ regions. kgm
Stáhtaeatnama vuovdimii sámediggi háliida váikkuhit ja dárbbu mielde eastit stáhtaeatnamiid vuovdima, jos dat hehtte dehe eastá sámikultuvrra ja sámi ealáhusaiguin bargama.
Stáhta eaiggáduššanvuoigatvuohta
Leanastivra lea dán áigái boazoealáhusa guvllolaš eiseváldi ja stáhta eanandoallo
Stáhta vuovddit
Stáhta celkkii, ahte jagi 1992 sámediggelágas " (álbmotválljen orgána mearkkašeaddji) ting-tearpma (Sameting) geavaheamis fuolakeahttá gažaldagas ii leat iešmearridanorgána, mii sáhttá doaibmat Ruoŧa riikkabeivviid (Riksdag) dahje gielddaráđđehusa sajis dahje daiguin gilvaleaddji orgánan. "
Stáhta celkkii, ahte jagi 1992 sámediggelágas " (álbmotválljen orgána mearkkašeaddji) ting-tearpma (Sameting) geavaheamis fuolakeahttá gažaldagas ii leat iešmearridanorgána, mii sáhttá doaibmat Ruoŧa riikkabeivviid (Riksdag) dahje gielddaráđđehusa sajis dahje daiguin gilvaleaddji orgánan."
Stáhtaid konsultengeatnegasvuohta namahuvvo maid erenoamážit artihkkalis
Stáhta galggašii jogo bidjat sámegielat bálvalusaid fállama buot ruhtadeami sámedikki bokte dahje gohcit buorebut ruhtadeami geavaheami erenomážit guovttegielatlasi mieđihettiin.
Stáhta galgá vuhtiiváldit doaimmas, ahte stáhtahálddahusa gánnáhahttivuođaprográmma eastá sámiid ruovttuguovllus sámegielat bargoveaga bálkáheami ja váttásmahttá sámi giellalága ollašuvvama.
Stáhta galgá jogo bidjat buot sámegielat bálvalusaid buvttadeami ruhtadeami sámedikki bokte dahje gohcit buorebut ruhtadeami geavaheami erenomážit guovttegielatvuođalasi mieđihettiin, ng. barggu ruhtadeapmi oažžu vástaga.
Stáhta galgá gávdnat seasttuid eará sajes go sámi mánáin ja nuorain.
Stáhta galgá addit sámedikki bokte juohkinláhkai fásta mearreruđa sámegielat mánáid ja nuoraid riekkesdoaimma ruhtadeapmin.
Stáhta galgá ollašuhttit vuoigatvuođaid, maid Mánáid vuoigatvuođaid soahpamuš mearrida.
Stáhta galgá guorahallamiin láhčit daid vuođđoprinsihpaid, maid mielde mearriduvvojit dat virgeoapmahaččat, maid sámi giellaláhka guoská virgeoapmahašdoaimma luonddu dihte.
indonesia. kgm
iceland_ regions. kgm
portugal_ regions. kgm
Stáhta galgá caggat mánáid lágahis doalvuma riikkas nubbái.
Stáhta ruhtadilli lea hui heittot, dego sámedikkinai.
Geográfalaččat ja kultuvrralaččat lea dárbu atnit lullisámi veahkadaga goappašiid bealde riikkaráji ovttadahkan, ja erenoamáš deaddu ferte leat ovttasráđálaš doaibmama ovddideamis ruoŧŧilaš rádjeguovlluin. "
Boazodoallu riikkarájiid rastá
Oktasaš sámi riikkarájiid rasttideaddji regiuvdna sáhttá unnidit rájiid mearkkašumi ja
beassanlohpi eatnamiidda ja čaziide mat leat sámi kultuvrra vuođđun. Dán
vejolaš riikkarájiid geažil.
rádjerasttideaddji ovttasbarggu.
reguleremat mat leat deaŧalaččat sámiid riikkarájiid rasttideaddji doaimmaide, sohpet
sepmosit oidnosii resolušuvnnas maid sámekonfereansa mearridii Jielleváris 1971,
áššiiguin.
Stáhta bušeahtas lea leamaš jagi 2002 rájes sierra stáhtadoarjja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid dorvvasteami várás sámiid ruovttuguovllus.
Stáhta bušeahtas lea leamaš jagis 2002 rájes sierra mearreruhta sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ordnema várás sámiid ruovttuguovllus.
Stáhta bušeahtas juolluduvvo sámi giellalága 31§ mielde mearreruhta stáhtadoarjagii sámiid ruovttuguovllu gielddaide, searvegottiide ja lassin sámi giellalága 18 §:s dárkkuhuvvon priváhta servošiidda (ee. guolástanguovllut, meahcivalljidikšunsearvvit ja vuovdedikšunsearvvit) sámi giellalága heiveheamis boahtán erenomáš lassigoluid gokčama várás.
Stáhta bušeahtas sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii (ng. sápmelaš kulturmearreruhta) jahkái 2013 lea čujuhuvvon 182 000 euro, mas 10 650 euro Ohcejoga sámegirkostobuid bajásdoalu várás.
Hálddahusguovllut
Romani kelderaš
Stáhtadoarjja
Stáhta galgá ovddidit doaimmain ja ruhtademiin sámegielat diehtojuohkima šaddama Supmii ja maiddái dahkat vejolažžan buot sápmelaččaid dásseárvosaš vejolašvuođaid čuovvut sámegielat ođđasiid jierpmálaš diibmomeare áigge.
Stáhta galgá boahttevuođasnai doarjut ruđalaččat sámiid ruovttuguovllu suohkaniid.
berrejit gokčat áššegoluid dallego eananeaiggát manná áššiin diggái. Dakkár
Stáhta galgá maid gokčat meahcceduopmostuolu goluid ja áššeoasálaččaid
Stáhtat galget čielggadit makkár dárbu lea dakkár ovddasteapmái ja sámedikkiid ovddalgihtiicealkámuššii.
Stáhtat galget čielggadit makkár dárbu lea dakkár ovddasteapmái ja
buorebutge doarjut fárrendáhpaguovlluid nu ahte ráhkada daidda bargosajiid, ii jávkadit daid.
dan riikkas mas guohtunguovlu lea.
Stáhta ođđa bálkávuogádagas sámegiela dáiddu galgá atnit bálkká bajideaddji ánsun álo sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ossodagain ja fitnodatlágádusain, geaid doaibmasuorgái sámiid ruovttuguovlu gullá.
Stáhta ođđa bálkávuogádagas sámegiela dáiddu galgá atnit bálkká bajideaddji ánsun álo sámiid ruovttuguovllus doaibmi stáhta ossodagain dahje fitnodatlágádusain, maid doaibmaguvlui sámiid ruovttuguovlu gullá.
Stáhta ovddasvástádusa viidodat
Stáhta geatnegasvuohta viiddida artihkkal 1 nr. 2, mas oidno ahte stáhta ja eará
ovdan stáhta geatnegasvuođaid.
Stáhtalaš eiseválddit galget earret eará Sámediggái dieđihit nu árrat go
" Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima. "
"Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima."
" Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis. "
"Stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta lea láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmot sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis."
Stáhta virgeolmmošlága (750/94) 4.1 §:a mielde virggiid sáhttá vuođđudit bálkkáide dárkkuhuvvon mearreruđaid olis.
Jagi 2009 stáhta bušeahttaárvalusas lea evttohuvvon 205 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii.
rivttiid mielde, eai galgga adnot gullevažžan doahpagii stáhta, earágo go sii
Stáhta lea RDK artihkkala 2 nr. 1 (d) mielde geatnegas gieldit daguid ja
Sáhta lea nuppiin
Stáhta lea geatnegas álggahit doaibmabijuid mat
Stáhta lea geatnegas mearridit doaibmabijuid maiguin ovddida dakkár oktavuođaid ja
Dasto stáhta lea geatnegas dáhkidit olbmuid ovttadássásaš árvvu
Riikabeaivi ja
Riikkabeaivvit dohkkehii 1999 dán vihtta joavkku našuvnnalaš minoritehtan.
Sámiid riikkabeavvit dohkkehedje Ruoŧa álgoálbmogin jagi 1977.
sámiid álgoálbmotsajádaga, muhto almmolašvuohta meannuda sámiiguin ovddimusat
Stáhtačálli Lind málles ná ii šatta.
Stáhtačálli lohpidii čielggadit vejolašvuođaid dikšut omd. riikkabeivviid lassibušeahtain kulturmearreruđaid čuohppama.
Stáhtačálli lohpidii doalvut dieđu min fuolas ministtarii ja min sávaldaga doallat kulturmearreruđa unnimusat ovddeš dásis boahtte jagi bealde.
Stáhtačálli Valle: juohkehaččas riekti sámegiela oahpahussii
Stáhtačálli Raimo Valle čilgii Norgga ráđđehusa sámepolitihkálaš linjá ja ILO-álgoálbmotsoahpámuša váikkuhusaid sámeoahpahussii Helssegis 13.11. ordnejuvvon semináras.
Vaikko álgoálbmogat álbmotrievtti mielde eai leat álbmotriektesubjeavttat main livčče váldi iešdáhtolaččat šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid, de berre álgoálbmogiidda addojuvvot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa mielde vejolašvuohta searvat dakkár soahpamušteavsttaid ráhkadeapmái mat namahuvvojedje dás ovdalis, ja ieš álbmogiidgaskasaš soahpamuššii juogalágan eará heivvolaš namain go " oasálaš ".
Vaikko álgoálbmogat álbmotrievtti mielde eai leat álbmotriektesubjeavttat main livčče váldi iešdáhtolaččat šiehtadit álbmogiidgaskasaš soahpamušaid, de berre álgoálbmogiidda addojuvvot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa mielde vejolašvuohta searvat dakkár soahpamušteavsttaid ráhkadeapmái mat namahuvvojedje dás ovdalis, ja ieš álbmogiidgaskasaš soahpamuššii juogalágan eará heivvolaš namain go "oasálaš ".
dávjá namahuvvo konvenšuvdnan - lea soahpamuš stáhtaid gaskka (dahje eará
Stáhtasoahpamušráđđádallamat Suoma, Norgga ja Ruoŧa stáhtaiguin soahpamuša vátnama ja doahkkeheami várás álggahuvvui jagi 2011.
riikkaidgaskasaš soahpamuššan mii dahkkojuvvo stáhtaid gaskka čálálaš hámis ja
Stáhta doarjjaruhta, ng. ekonomalaš doarjja, go dárbbaha dálkasiid ja muhtin eará diŋggaid olmmoš sáhttá dárbbahit jus leat dihto skibasvuođat.
Norgga sáttagottis stáhtas lea maid eanetlohku, golbma ovddasteaddji.
Otne lea stáhtáid gaskkas govdagis oktsasašipmárdus dasa ahte eamiálbmogat leat dakkár joavkkut main livčče vuoigatvuohta oažžut iešmearridemi.
Stáhta dahje láhkaásaheami guoskevaš evttohusat:
oktasaš giella, kultuvra ja historjá.
Stáhtat eai oro háliideamen addit sámiide lasi vuoigatvuođaid.
Stáhtat eai sáhte hilgádit iežaset geatnegasvuođain dán
Stáhta diŋgui juobe Oulu ja Lappi universiteahttadutkamušaid, maid dárkkuhussan lei duođaštit vuođuheapmin sápmelaččaid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid.
Stáhtat ja sámedikkit gárvásat sámesoahpamušráđđádallamiidda
Stáhtat bidjet hálddahusasteaset ja mearrádusaineaset ealáhusáššiid, dáidaga, giellaáššiid ja skuvlema iežaset leađmmaide ja sektoriidda.
Stáhtat leat čatnasan riikkaidgaskasaš dásis suodjalit sámi árbevirolaš dieđu.
Stáhtat ákkastallet politihkaset, mas sápmelaččaide eai háliiduvvo addojuvvot sierravuoigatvuođat, buohkaid bajiloainnu dásseárvosaš meannudemiin, mii duođalašvuođas doalvu sámi kultuvrra jávkamii.
Stáhtat doibmet vuorrojagiin jođiheaddjin ja ordnejit čállibálvalusaid.
Stáhtat olláhuhttet beaktilis doaimmaid, maiguin sihkkarastojuvvo, ahte daid oamastan dieđihangaskaoamit govvidit áššáigullevaččat álgoálbmogiid kultuvrralaš máŋggalágánvuođa.
Stáhtaválddiid miellaguoddu lei ahte čearrulaččaid vuoigatvuođat
Stáhtaválddi láhkamearrideaddji (ovddasteaddji) orgána Murmánskka leanas Kapihttal 14.
Murmánskka leana stáhtaválddi organiseeren Oassi II.
Stáhtaválddi čađaheapmi Murmánskka leanas Kapihttal 13.
Stáhta váldi galgá čujuhit ruđaid doarvái sámegielat bálvalusaid sihkkarastimii sámiid ruovttuguovllus.
- Stáhtaváldi figgá fuolahit giela ealáskahttima ekonomalaš eavttuin váigadis áiggis fuolakeahttá, nanniiga oahpahusministtar Jukka Gustafsson ja kultur- ja valástallanministtar Paavo Arhinmäki bargojoavkku evttohusas sámegiela ealáskahttima doaibmabidjoprográmman.
Ruhtaministeriija ii dađi bahábut váldán bealljái Sámedikki vuđolaččat ákkastallan evttohusa.
Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus Mannan vahku almmustuhttojuvvui ruhtaministeriija bušeahttaevttohus, mii vearrámus árvvoštallamiid mielde dan olláhuvvama mielde unnidivččii sámedikki aitosaš doaimma resurssaid goalmmádasain.
Ruhtaministeriija bušeahttaevttohus lea dán dáfus hui lohpideaddji.
Ruhtaministeriija galggalii dakkaviđe vuođđudit oktasaš bargojoavkku sámedikkiin suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami.
Ruhtaministeriija stáhtačálli Reina dajai, ahte ruhtadeami ii sáhte bealljemerket daningo dat livččii gielddaid iešstivrejupmái seahkáneapmi.
Ruhtaministeriija lea dahkan árvvoštallama Suoma birrasii čuozihuvvon doarjagiin, daid ávkkálašvuođa ja vahátlašvuođa.
Ruhtaministeriija lea válmmaštallan evttohusa, ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi sirdojuvvolii njuolga bealljemerkekeahttá sámi ruovttuguovllu suohkaniidda.
Ruhtaministeriija (RM) dego maid sierra ministeriijat leat ilmmuhan iežaset evttohusaid boahtte jagi stáhtabušeahttan.
Ruhtaministeriija ovddasteaddji oaivvildii, ahte láhkaevttohus lea rievdaduvvon cealkingulaskuddama maŋŋel nu ahte sáhttet vuođđuduvvot veahádatgielaid ovttadagat.
Ráđđádallamiin ruhtaministeriija celkkii liikká doalvut ášši ALKU-bargojoavkkuid gieđahallamii.
Ruhtaministeriija válmmaštallá ráđđehusa ekonomiija-, vearro- ja finánsapolitihka ja stáhtabušeahta.
Stáhtaministeriija válmmaštallá ruhtadeami sirdima suohkaniidda dán vuođu nalde.
Stáhtaministarat ja ministeriija alimus njunnošat leat badjel 10 jagi boares dili rájes molsahuvvan máŋgga háve ja leanai ártet ahte jagi 2001 čállojuvvon oaidnu lea dáláš ruhtaministeriija cealkámuša vuođđun, vaikko sihke riikkasis ja riikkaidgaskasaš olmmošriektedilli lea rievdan dan rájes.
Ruhtaministeriijas ja oahpahus- ja kulturministeriijas ságastallama fáddán lei fas Sámedikki kulturlávdegotti fuolla ng. sámiid kulturmearreruđas, mii ii leat doarvái stuoris.
Ruhtaministeriija (RM) evttohus boahtte jagi bušeahttan ii lohpit buori sámi kultuvrii.
Stáhta vikkai váldit sin eatnamiid almmá álbmoga dohkkeheami haga, man dihte keha 'ka - álbmot vikkai eastit kanadalaččaid beassama álbmoga viidodahkii barrikádaiguin.
ovddidit iežaset servodateallima riikkarájiid rastá, ja ahte sámiide sihkkarastojuvvo
čujuhusa dán prinsihppii.
Vealtameahttun bálvalusaid buvttadeaddji ekosystemat ođasmahttojit ja dorvvastuvvojit váldimin fuopmášupmai sosiálalaš, ekonomalaš ja kulturlaš ášši beliid.
Sáttagotti vuosttaš čoakkámiin gieđahallojuvvo olmmošriekteguovddáža doaibmaprográmma.
áššiid. Lávdegotti ságadoalli lea Lapplándda leana eananhearrá.
Deaŧaleabbo áššiid, mat čuhcet maiddái earáge ealáhusaide, eai
Lávdegoddái gullet
Áittardeaddji addá galledeami birra raportta oktan ávžžuhusaiguin riikka olmmošvuoigatvuođadili buorideapmái.
Áittardeaddji gieđahallá raporttastis Suoma sápmelaččaid guoskevaš láhkaásaheami, Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid, sápmelaččaid vuoigatvuođaid, davviriikkalaš sámesoahpamuša ja sámemeroštallama.
Áittardeaddji ávžžuha Suoma ratifiseret ILO 169-soahpamuša eamiálbmogiid vuoigatvuođain.
Áittardeaddji lea bures vudjon Suoma sámiid dillái ja son háliidii duođaid ovddidit sápmelaččaid sajádaga Suomas ".
Áittardeaddji lea ee. ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša, suokkardallat sámedikki evttohusa vuođđudit parlamentáralaš sámedikki ja ráđđehusbellodagaid dásseárvosaš bargojoavku válmmaštallat soahpamuša ratifiserema sihke dorvvastit sámi boazodoaluin bargama vejolašvuođaid.
Áittardeaddji deaivvai galledeami áigge Suoma stáhta njunnosa, iešguđet ministeriijaid ovddasteaddjiid ja Suoma sámedikki ságadoalli, Lemet Näkkäläjärvi.
Áittardeaddji galleda Eurohpá ráđi lahttoriikkain čielggadan dihte riikka olmmošvuoigatvuođadili.
" Áittardeaddji gáibidii Suoma dáhkkidit ahte sámit leat ovddastuvvon Ilo-soahpamuša ratifiserenproseassas.
"Áittardeaddji gáibidii Suoma dáhkkidit ahte sámit leat ovddastuvvon Ilo-soahpamuša ratifiserenproseassas.
Áittardeaddji sáhttá veahkehit maiddái riektegeavvamis, mii guoská buhtadusa dahje buhtadusa oažžuma.
Áittardeaddji bargun lea ovddidit diđolašvuođa ja olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima Eurohpá ráđi 47 lahttoriikkas.
Paste
value for amount of distortion
value of smoothing effect
VALUE (teaksta)
Hábme ruhtaárvvuid
Ruhtasymbol- prefiksa:
Rievdahahtti mearkkat
Ruđalaš symbolatKCharselect unicode block name
Ruhta symbola:
Ruđaid hápmi
row count
Ruhta
Ruhta:
Valuhta
Valuhta:
Valuhtta
City in Tennessee USA
Mii dárkkistit maid ahte gielddain lea buorre bajilgeahčču dain, geat buvttadit ja vuvdet biepmu, lea nuogis buorre máhttu ja lokálat čađahit dan.
áššedovdi joavkku vástesaš direktiivvas ja earáge dokumeanttain mat leat dagahan
laččat. SP-konvenšuvnna bearráigeahččanorgána, ON olmmošvuoigatvuođa lávde
Bearráigeahččan ja lobit
Bearráigeahččan guoská nu priváhta go almmolaš hálddahus- ja fitnodatdoaimma.
Comment
Name
Bajilgeahčču lea guhkesáigásaš daningo dávjá dárbbahuvvo mihtideamit guhkit áigodagaid oaidnin dihte leago rievdama sivvan olmmošlaš váikkuhus vai lunddolaš variašuvdna.
Almmuhusas ii dárbbat namuhit gii dehe geat guddet vásttu dáhpáhusas.
Konvenšuvdna vuoigatvuođain mat gusket olbmuide geain leat hedjonan doaibmanávccat
Konvenšuvdna vuoigatvuođain mat gusket olbmuide geain leat hedjonan doaibmanávccat dahje ON konvenšuvnna doaimmashehttejuvvon olbmuid vuoigatvuođaid birra lea Ovttastuvvan Našuvnnaid dahkkon riikkaidgaskasaš šiehtadus man ulbmilin lea dáhkidit doaimmashehttejuvvon olbmuide seamma servodatlaš vuoigatvuođat go olbmuide gean ii leat.
ja "doaibmavádjitvuođa ".
City in Maine USA
City in Washington USA
Boarismsg status
Boares dutkamuša mielde sámit livčče ollašuhttán unnahámát boazodoalu, mas bohccot livčče atnon goddebivddus hohkahallandárkkuhusa dihttii guhká, muhto viiddes nomáda badjedoallu lei easka 1600-logu rájes.
Boares áigásaš jorgalanstiila
Boares guossoheaddjinamma
Dološ álbmotárbevieru mielde čiŋa gollejuvvon lávggastagat suodjalit geavaheaddji nu ahte daid šealgun ja skilla vuodjela bahá eret.
Boares dajaldaga mielde konflivttaid vuosttaš gillájeaddji lea duohtavuohta.
Dán áššis Suoma sámediggi lea šaddan muora ja bárkku gaskii, dego boares dadjanvuohki dadjá.
color
Geahča oanehisvideo njoammila birra.
Boares dadjanvuohkihan dadjá, máná šaddadeapmái dárbbahuvvo oba siida.
Boares ruvkelágas ii daddjo sámi kultuvrras sátnige.
guovdileamos ášši doloža rájis; eaiggáduššanvuoigatvuohta lea ilbman áššin easkka
Boares govvafiillaid
Boares álddut máhttet johtit ieža, muhto badjeolbmot gártet belohahkii stivret ealu ravddamuš bohccuid.
Boarrasut sámeálbmogii sámegákti lea seilon ain árgabivttasin.
boarrásit sámi álbmogis.
Lávdegoddi cealká dasto ahte stáhtat galget gudnejahttit álgoálbmotmánáid
Vánhemat ja oahppit ledje duđavaččat álgán oahpahussii, váikko dat daga hii badjelmearálaš váttisvuođaid sidjiide iige oahpahusa joatkašuvva mis lean diehtu.
Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi.
Vánhemat leat fuolastuvvan mánáideaset sámegiela máhtus, boahttevuođas, oktavuođain sámi servodahkii ja maiddái sin sámi identitehtas.
Váhnemiin lea vuosttamuš ja oktasaš ovddasvástádus máná šaddadeamis.
Váhnemiin lea vuosttassadjásaš vuoigatvuohta válljet mánáideaset várás oahpahusvuogi.
Boarrásit mánáide leat maid tableahtat.
• vánhemiidda oaivvilduvvon háleštallan- ja skuvlendilálašvuođat
Vánhemiidda doaimmahuvvui dieđáhus Sámedikki ja Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla - prošeavtta ulbmilis oažžut áigái giela oahpahusa vuođđo skuvlla ja logahaga oahppiide.
unnimusat nubbi su vánhemiin lea namahuvvon dahje livččii sáhttán namahuvvot
Boares
Váhnemiid ja mánáid doaibma buvttii maid bohtosiid.
Vánhemiid bivdagat ja gáibádusat leat goittotge dávjá bisánan iešguđetlágán eastagiidda skuvllain ja oahpahusa virgeeiseválddiiguin.
Mánás, guhte ii ása váhnemiiddis luhtte, lea vuoigatvuohta deaivat guktuid váhnemiid.
• vánhemiin, fulkkiiguin ja servodagain árbevirolaš jahkodatgerdui gullevaš máŋggabealat giellageavahandilálašvuođat: barggut, giehtadujiid dahkan, luonddus lihkadeapmi, lávostallan,
Vánhemiid fierpmádaga, šleađgaboastaoktavuođaid ja dieđi han gaskaomiid geavahemiin dat geahččalii iešguđet guovllus Suomas juksat bearrašiid, geat háliidit sámegiela oahpahusa mánáidasa set.
Boarásmuvvá:
collection of article headers
Gusto gitta:
Lohkon reivvet boarásmuvvojit maŋŋá
Vulos
NAME OF TRANSLATORS
Undefined key trust
@ info: whatsthis
Dákkár boarásmuvvan sániid ii goittotge leat leamaš
Name
@ item request new message posting
OpenPGP- čoavdda lea boarásmuvvan
S/ MIME- duodaštus lea boarásmuvvan
Áramus čállosat siiddaid birra leat 1500-logu rájis.
Áramus dokumeanta lea jagi 1822 rájis, ja dan namma lea "Ustav ob upravlenii inorodtsev" (" Vierrásiid (ii-ruoššaid) hálddašanortnet ").
Calculates the average date
Boarrásamos árbevieru sámi duojis ovddastit čoarve-, dákte-, muorra- ja náhkkeduojit.
Nuortalaš dološ máidnasiid sisttisdoalli girji "KåŠllmuõrâž" lea olggosaddon iežasgielat, nuortalašgielat prentosin.
Filtii váldit eret reivviid% 1- máhpas.
Gaskkalduhtii váldit eret reivviid% 1- máhpas.
Filtii sirdit boares reivviid% 1 máhpas% 2 máhppii.
Name
City in California USA
City in Flandre occidentale Belgium
VanuatuName
Name
Astoáigge jođán ollu luonddus, vuoján mohtorgielkkáin, fatnasiin ja maiddái guolástan.
Astoáiggis Áile láve valáštallat ja buđaldit musihkain.
Eaktodáhtolaš sámegiela oahpahus álggii guovtti báikegottis, Helssegis ja Soađegili girkosiiddas, 1980 logu loahpas.
Eaktodáhtolaš sámegiela oahpahus álggii sámiid ruovttuguovllu olggobealde Helssegis ja Soađegilis 1980-logu loahpas.
mearrida maŋŋil go gielda gii háliida searvat lea
hálddahusguvlui ja de ožžot rievtti stáhtadoarjagii.
Eaktodáhtolaš Akwé: Kon - rávvagat leat Suomas dárkkuhuvvon sámiid ruovttuguovllu eanageavaheami plánemis ja birasváikkuhusaid árvvoštallamis vásttolaš eiseválddiide, láhkaaddiide, árvvoštallamiid bargiide, YVA - fidnuin vásttolaččaide, lávvaráhkadeaddjiide, Meahciráđđehussii, lohpevirgeoapmahaččaide, sámediggái ja nuortalaččaid giličoahkkimii sihke sámeservošiidda.
Eaktodáhtolaš Akwé: Ko rávvagat leat válmmaštallon ovttas eamiálbmogiid ovddasteaddjii-‐ guin ja dohkkehuvvon biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis jagi 2004.
Eaktodáhtolaš Akwé: Ko rávvagat leat válmmaštallon ovttas eamiálbmogiid ovddasteaddjiiguin ja dohkkehuvvon biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkimis jagi 2004.
Eaktodáhtolaš rávvagiidda lea addon daid oppalašvuođa luonddu deattuheami dihte mohawkkagiela namma Akwé:Kon, mii oaivvilda buot luondduriikkas.
Eaktodáhtolaš Akwé: Kon - rávvagiid ulbmilin lea dorvvastit luonddu máŋggahápmásašvuođa seailuma sihke eamiálbmotkultuvra luonddugaskavuođa ja árbedieđu seailuma.
Sárggastus
FreeCellName
histogram-channel
Guorus muitu
Friija ohcamuš oktan bargovásáhusaiguin ja oahppoduođaštusaiguin sáddejuvvo Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddái guovvamánu 29. beaivvi 2016 dmu 16.00 rádjái.
Friijahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahit vuoigatvuohtaministeriijai maŋimustá 20.4.2012 dmu 16.15.
Friijahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahit vuoigatvuohtaministeriijai maŋimustá 21.4.2011 dmu 16.15.
Ealjoheapme
Ealjoheapmi
Ii geavahuvvo
Ealjohis áiggi ovdal go elrávdnjesiestin doaibmagoahtá (min)
Used storage space in%
Gaskavuohta gaskkal friija ja čadnojuvvon PSA sáhttet addit doaktárii dihto bagadusa go lea jearaldat earuhit buorresorttat ovdaráksáváivviid ovdaráksáborašdávddas.
Sárggastus
Fridja UNIX ja X " Scorched Earth " klonaName
Friija ságastallan oahppamateriálabarggu birra
Free On- Line Dictionary of ComputingQuery
Guorus sadji
volume-grid
rect-select-mode
Comment
Luomusvuođat leat:
Friddjavuođavuoigatvuođat dorvvastit ovttaskas olbmuid friddjavuođa go almmolaš váldi lea váile.
Friddjavuođavuoigatvuođat dorvvastit ovttaskas olbmuid friddjavuođa go almmolaš váldi lea váile. Dakkár vuoigatvuođaide gullet ee. vuoigatvuohta eallimii, persovnnalaš friddjavuohta ja guoskameahttunvuohta, johtalanluomusvuohta, priváhtaeallima suodji, searvvadanluomusvuohta ja opmodatsuodji.[2]
Luoitte buot sáhpánboaluid.
Ráhkat eanet saji skearrus dána: 1) sihko gaskaboddosaš fiillaid; 2) vurke fiillaid sirdehahtti mediai, nugo CD- skearrut; dahje 3) skáhput eanet vurkensaji.
Válborruohta lei sámedikki stivrra čoakkán.
Várrejeaddji GDG lea dahkan guovllus juo báktegártema, morenaiskkosiid váldima ja eananeaiggáda lobiin báktebohkkama.
unnidan luondduriggodagaid mearkkašumi, ja bálvalusbargguid oassi lea fas lassánan.
Várreovddasteaddjin nammaduvvui Asko Länsman.
Várrelahttu veahkeheaddji ossodathoavda Marcus Laurent,
várrelahtut Ulla-Maarit Magga ja Ailu Valle.
Várrelahtut:
Várrelahttun leat Mikkel Näkkäläjärvi, Rosa-Máren Magga, Aslak Holmberg, Leena-Maaret Niittyvuopio ja Ida-Maria Helander.
Várrelahttu láhkadovdi čálli Heikki J. Hyvärinen.
Várrelahttu juris kandidáhta (maŋŋil searvehoavda) Malin Brännström,
Liigegiella:
Girkut leat dálá áigge buresbirgejeaddjit, jearaldat lea vuoruheamis.
mdraid-disks-state
Siiddat Njeaidán, Báhcaveadji ja Peisen lulábealde Várjjatvuona eai guoskkahala - dat bissot ruoššalaš jurisdikšuvnna vuolde, ja doppege lea dánskalaš-norgalaš vearuheapmi.
namma lei Den finmarkske Fiskerikommission af 1891 addá diehttevassii ahte
Várreságadoallin lea Anne-Maria Magga.
Oažžut diehtit jus leat čadnon jus jearat dan bátnedikšovuostáiváldima gos diŋgot áiggi.
addit "sámiid áirasiidda vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliiddiset, jos erenoamáš sivat
addit "sámiid áirasiidda vejolašvuođa buktit ovdan oaiviliiddiset, jos erenoamáš sivat
SÁMELUOHKÁ, KULTUVRALUOHKKÁ JA MEDIALUOHKKÁ.
apm-level
Bargamin
hours part of duration
Geavahuvvon linnját:
lohkansajit sámi studeanttaid várás universitehtain dahje mange allaskuvllas dahje
& Vuordinseaván
Geavahuvvon linnját
Várreneavttut
Várrehusilmmuhus dárkkuha dan, ahte dan áigge GDG válmmaštallá aitosaš ruvkelága miel málbmaohcanlohpeohcamuša ja GDG:s lea ovdariekti oažžut málbmaohcanlobi guvlui.
NAME OF TRANSLATORS
Várrejupmi nannejuvvo loahpalaččat ovddalgihtiimávssu máksimiin 3 mb. ovdal várrejumi, dat lea 30% várrejumi oppalašárvvus.
Várrejupmi nannejuvvo máksimiin ovdamávssu, mii lea 30% várrejumi oppalašárvvus maŋimustá 3 mb. ovdal várrejumi álgima.
City in Manitoba Canada
City in Jylland Denmark
Name
Ivnniide ja hámiide oahpásmuvvan konkrehtalaš diŋggaid bokte lea jo áramuttus miela mielde.
Árra muttus ii sáhte earuhit dan guovtti borašdávdahámi ja lea várra dikšut borašdávdahámi mas ii livččii ožžon mangelágán váivviid eallináiggistis.
Árabajásgeassimis lea earenoamáš dehálaš rolla dan dáhkideamis, ahte mánná sáhttá návddašit kultuvrrastis ovttas eará iežas jovkui gullevaččain.
Árabajásgeassimis lea stuorra mearkkašupmi maiddái máná buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideamis.
Árabajásgeassima árggas dikšuma, bajásgeassima ja oahppama ii sáhte earuhit nubbi nuppis, muhto daid deattuhus lea máná dárbbuid mielde.
Árabajásgeassima árvvuid linnjáid čájehit máŋggat riikkaidgaskasaš soahpamušat.
Árabajásgeassima bargoveaga oažžun, skuvlen ja máhttin
Árabajásgeassima ovddidandoaibma álggahuvvui álggos kártemiin, mas čielggadedje sámeguovllu árabajásgeassinovttadagaid dili ja jearahalle bargoveaga.
Árrabajásgeassima materiálabargui ohcat golbma plánejeaddji.
Árabajásgeassima stivremis ja jođiheamis vástideaddji beliiguin lea maiddái guovddáš rolla ovddidanbarggu ovdáneamis.
Árabajásgeassima stivren
Árabajásgeassimis pedagogalaš hástalussan lea addit mánnái jierpmálaš, máŋggabealat oahppanvásáhusaid giela ja kultuvrra dáfus, ahte mánná vásiha daid dehálažžan ja duostá maiddái iskat ja feillet.
Árabajásgeassima sisdoalu árvvoštallamiin ovddidit árabajásgeassima árgga doaimma nu, ahte árabajásgeassin sáhtašii buorebut dávistit juohke máná dárbbuid ja árabajásgeassin oktan bálvalushápmin bearraša dárbbuide.
Árabajásgeassima sisdoalu ovddideapmi lea bargu, man galgá bargat vuođđobarggu olis.
Árabajásgeassima plánemis ja ollašuhttimis atnit fuola sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu ollašuvvamis nu, ahte mánná sáhttá ovddidit iežas almmá sohkabeallerollaid ráddjehusaid.
Árabajásgeassima doaimma ja plánema dagadettiin dorvvastit vánhemiid ja máná váikkuhusvejolašvuođaid beaivedivššu ovddideapmái ja árvvoštallamii.
Árabajásgeassima ollašuvvan
- árabajásgeassima, vánhemiid ja soga bajásgeassinovttasbarggu árvvoštallan
Árabajásgeassimis ollesolbmuid gaskanas gaskavuođat ja barggus veadjin čuhcet mánáide ja bargobáikki birrasii.
Giellalávgunmetoda leamaš anus árrabajásgeassimis juo jagi 1997 rájes go vuosttaš vuollel skuvlaahkásaččaide oaivvilduvvon anárašgielat giellabeassi rahppojuvvui.
Árabajásgeassima vuođđun lea máná ovddu ja rivttiid dorvvasteapmi.
Árabajásgeassimis mánás galgá leat vejolašvuohta ovddidit kultuvrralaš diđolašvuođa ja earáláganvuođaid oktavuođaid ipmirdeami.
Árabajásgeassimis máná giela ovdáneami ovddidit earálágan doaimmaid bokte.
Árabajásgeassimis mánná
Árabajásgeassimis sáhttá ovddidit ja nannet sámegiela máŋggabealat giellageavahandiliid bokte.
Árabajásgeassimis beaivi lea dievva dilálašvuođaid, gos mánná oahppá doaimma bokte.
Árabajásgeassimis dásseárvvu ja olmmošvuođa sáhttá ovddidit earálágan ustit-háleštallamiin ja rollaspealuin, main hárjehallat iežas dovdduid, jurdagiid ja vásáhusaid ovdanbuktima.
Árabajásgeassimis dahkat ovttasbarggu báikkálaš, guovlulaš, rájáid rasttildeaddji ja eamiálbmotdásis.
Árabajásgeassimis sáhttá ávkkástallat luonddu nannet gánddaid iešluohttámuša maiddái sidjiide vieris birrasis.
Árabajásgeassimis vástideaddji bargoveagas galggašii leat doarvái buorre sámegiela ja kultuvrra dovdamuš sihke dieđut máŋggagielatvuohtabajásgeassimis.
Árabajásgeassima ovddasteaddjit buot giellajoavkkuin ja sámeguovllu gielddain oassálaste ovddidanbargojoavkku doibmii.
Árabajásgeassinbargovehkii lea ávkin oahpásmuvvat maiddái eará eamiálbmogiid buorre geavadagaide giela ja kultuvrra sirdimis boahttevaš sohkabuolvvaide.
Árabajásgeassinbargoveaga barggut leat pedagogalaččat, sosiálalaččat ja servodatlaččat rievdan eambo gáibideaddjin.
Árabajásgeassinbargoveahka dárbbaša doarjaga ja máhttima nannema
Árabajásgeassin meroštallo máná eará eallinbiires dáhpáhuvvan pedagogalaš vuorrováikkuhussan, mas vuosttas ulbmil lea ovddidit máná oppalaš buresbirgejumi.
Árabajásgeassin, rávvehat, ovdaoahpahus ja vuođđooahpahus dahket máná ovdáneami dáfus njuolgguslaččat ovdáneaddji oppalašvuođa.
Árabajásgeassinstivrejeaddji bargguide gulašedje beaivedivššuin, giellabesiiguin, ovdaoahpahusain ja rávvehagaiguin dahkkon ovttasbargu sihke stivren ja dieđiheapmi sámegiela, kultuvrra, bajásgeassima ja máŋggagielatvuhtii guoskevaš áššiin.
Árabajásgeassinstivremis vástideaddji bargoveahka dáhkida, ahte sápmelaš árabajásgeassinovttadagaid doaibma doarju sámemáná iežas giela ja kultuvrra bajásdoallama ja ovddideami.
Árabajásgeassinbálvalusaid árvvoštallan ollašuhtto ovttas mánáin ja su vánhemiiguin, sogain, bargoveagain ja ovttasbargobeliiguin.
Árabajásgeassinbálvalusaid máŋggahámatvuohta
Árabajásgeassinplána evttohuvvo váldot atnui sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddain ja eará sajis Suomas.
Árabajásgeassinplánas soahpat vánhemiiguin ovttasbarggu doaibmavugiin.
SOAHPAMUŠAT JA LÁGAT, MAT STIVREJIT ÁRABAJÁSGEASSIMA
Árabajásgeassindoaimma plánen
Árabajásgeassindoaimma plánemis bargat ovttasbarggu maiddái eará sápmelašovttadagaiguin sihke iežas gielddas ja oppa sámeguovllus.
Árabajásgeassindoaimma vuođđun leat čuovvovaš kulturárvvut, mat leat čavga oktavuođas nubbi nubbái:
Árabajásgeassin doarju ruovttuid bajásgeassima ja gárvvista ođđa sohkabuolvvaid doaibmat ođđaáigásaš sámeservodagas.
Árabajásgeassinovttadagat galget sáhttit doallat jahkásaš ovddidan- ja plánendilálašvuođaid, main bargit sáhttet ovttas smiehttat mo sápmelaš kulturárvvut ollašuvašedje buoremusat árgabeaivvi bajásgeassindoaimmain.
Árabajásgeassinovttadagaid oktavuođadoallan sápmelaš beaiveruovttuid gaskka rájáid badjel rájáid nanne sápmelaš oktiigullevašvuođa dovddu ja kultuvrra dovdamuša.
Árabajásgeassinovttadagas ordnet jeavddalaš plánenčoahkkimiid bearrašiiguin.
Árabajásgeassimis dahkat mánáid fievrredanrávvagiid sihke soahpat dárbbašettiin ovttas máná vánhemiiguin girjjálaččat máná oassálastimis ee. mohtorgielká-, fanas- je. reaissuide ja dain gáibiduvvon dorvobiergasiin (suodjegahpirat, gádjunliivvat).
Árabajásgeassinovttadagas dahket ovttadatguovdasaš doaibmaplána, man vuođđun lea sápmelaš árabajásgeassinplána ja jahkodatgierdu.
variable name
Ivdni@ action
Tonersiestin
Toner- siestin
marker
Name
Variánsa
Ivdneheivehusat
IvdneheivehusatName
Color channel
Name
IvdniBinding and finishing
Ivdni, jođánit, CMYK
dynamics-output-type
Comment
Heivet ivnniid ja fonttaidName
Ivdnejuohkkin
Ivdni, Floyd- Steinberg, CMYK, buorebut
Ivdni, Floyd- Steinberg, CMYK, oktageardáneabbut
Ivdni, Floyd- Steinberg, RGB
Ivdneheiveheapmi
Ivdni
Ivdni:
Ivdne - ja fontačoakkáldagat
self- check did not pass
dialogs-action
colormap-action
Comment
marker
Ivdnegieđaheapmi
IvdnáiStyle name
The red channel
Color Control
Ivdnebuorideapmi
IvdneBuorideapmi
Ivdnebuoridandoaibmanvuohkki
Ivdnibuoridan- doaibmanvuohki
Ivdni (buorre kvalitehta)
Syntáksamerken Ferite várás
Syntáksamerken ILERPG várás
Syntáksamerken LaTeX várás
Syntáksamerken Make- fiillaid, Python várás
Syntáksamerken Python várás
Syntáksamerken RPM Spec- fillaid, Perl, Diff ja earáid várás
Syntáksamerken Scheme várás
Syntáksamerken SQL várás
Syntáksamerken VHDL várás
Formáhtta ivdnegovaid várás (maiddái čáhppes/ vilges).
Name
Makkár ivdni lea liŋkkain mat eai leat galleduvvon vel.
Galleduvvon liŋkkaid ivdni
Ivdnerievdadeapmi
Ivdnebábir
IvdneMálle
Ivdnemodealla
Ivdni, rievdaduvvon Floyd- Steinberg, CMYK, jođáneabbut
Ivdne - ja čáhppeskaseahttat
Name
Ivdni: NAME OF TRANSLATORS
tools-action
Ivnnit NammaColor channel
Ivnnit _namma:
Ivdni, jođánit, CMYK
Ivdni, jođánit, RGB
Ivdni, dábálaš ivdni, čáhppes leahka haga, eavttolaš ivdnebuorideapmi
Ivdni, dábálaš kvalitehta, eavttolaš ivdnebuorideapmi
Ivdni, dábáláš kvalitehta, eavttolaš ivdnebuorideapmi
Ivdneválljejeaddji
Ivdnesihkkun
layer-mode-effects
Tonersiestin
Toner- siestin
Name
Ivdneárjjalašvuohta
Ivdnekaseahtta
Ivdni, buoremus kvalitehta, čáhppes leahkka haga, eavttolaš ivdnebuorideapmi
Ivdni, buoremus kvalitehta, eavttolaš ivdnebuorideapmi
Ivdni/ ravdaNAME OF TRANSLATORS
Ivdni, jođánit, RGB
Ivdni, Stefan- Singer algoritma, RGB
Ivnnit: %sColor name
Ivdni, Stefan- Singer- algoritma, RGB
_IvnnitStock label
Comment
Name
Čikŋodat:% 1 The dimensions of an image
Ivdnečikŋodat
Ivndečikŋodat
Ivdne
Ivdne oaiveteavstta
Ivdnidássedeaddu
IvnnitComment
Constellation name (optional)
dialogs-action
Ivdnečuohkádus
& Ivdnečuohkkádus
Ivdnečoahkkádus ja duogáš
Account type
Ivdnedoaibmanvuohki
Ivdnedoibmanvuohki
Ivdnidoaibmanvuohki
image-action
Ivdni
Ivnnit
Ivnnit:
tools-action
Málenprográmma KDE várás
universal access, color
KDE- ivdneválljejeaddjiComment
Ivdneválljejeaddji
IvdneválljejeaddjiName
Ivdne - ja fotokaseahtat
Ivdni (ivdnekaseahtta, fotografiijaid várás)
Ivdni (álgodivodus)
Ivnnit, álgodivoduskvalitehta, leahkkasiestin, jođánis sođben, ii ivdnedivvun
Zoom Grayscale
Ránesguvlui
SuoivvanastteComment
Rulle bajás
Máhcu láse oktii
Rulle láse bajás
Vuolit láse
Suoivvanastte sorterejuvvon čuolddaid & listtuin
layer-mode-effects
Bajás rullen
& Rulle bajás
Rulle bajás
Rulle bajás
Suoivvan
Rulle vulos/ bajás
NAME OF TRANSLATORS
Suoivvanastte
Suoivanteáhtera bargobáji bagadalai giellabeassebagadalli ja musihkkár Heli Aikio, eará teáhterbargobájiid filbmabagadalli Pauliina Feodoroff, musihkkár-neavttár Sverre Porsanger, neavttár-doaimmaheaddji Heli Huovinen ja mánáid TV-prográmma Unna Junnás dovddus neavttár Irene Länsman.
Suoivvanat
Duodaštus
Duođaštus:
Duođáštus ii gusto namahuvvon guossoheddjiinSSL error
Duođaštus ii šat gusto.
Duođáštus ii leat geavahahtti dán oktavuođasSSL error
Duođaštus ii gusto vel.
Dát duođaštus ii gula dása.
Duođaštus ii gustoSSL error
Duođaštusat ja čoavddamildosat
Duodaštusviđji
Duođaštusviđji lea menddo guhkkiSSL error
Duođaštus lea gustomeahttun.
Duođaštus lea gessejuvvon ruovttoluotta.
Duođaštus lea gessejuvvon ruovttoluotta.
Duođaštus lea gesson ruovttoluottaSSL error
Duođaštus lea boarásmuvvon
Duođaštus lea boarásmuvvonSSL error
Duođáštus gusto gitta dán beaivvi rádjái.
Duođaštus gusto dán beaivvi rájes.
Ii sáhttán viežžat duođaštusa. Geahččál eará beassansáni?
Ii ovttage luohtehahtti duođaštusásahus lea vuolláičállán dán duođaštusa. SSL error
Dát duođaštus ii leat ráhkaduvvon dán guossoheaddjái.
Ii sáhttán rahpat duođaštusa.
Ii sáhttán viežžat duođaštusfiilla.
Autentiseren
Duođaštusa vuolláičála ii gusto. Dát máksá ahte duođaštusa ii leat vejolaš duođaštit.
Meattáhus veaččadettiin duođaštusa.
Duodaštusráhkadanofelaš
Duodaštusa beassansátni
Duođaštus ii gustoSSL error
Duođaštusalmmuheaddji duođaštus lea ráhkaduvvon eastadan dihte dán duođaštusa geavahusaSSL error
Duođaštusa sisafievrridanbienat: Certificate import failed.
Duođaštussisafievrrideapmi
Duođaštusa sisafievrridanstáhtus:
Duođaštusšládja:
Du duođaštusat
Duođaštusat
Ii sáhttán álggahit duoštangieđahalli. Dárkkis sajáiduhttima.
Dán reivves eai lean duođaštusat.
sihkkarastet ahte mánát leat suodjaluvvon dakkár vealaheami vuostá.
Dárkkis ahte máhppa gávdno ja lea guorus ovdal geahččalat fas.
Dárkkis jos ovttadat leat válmmas; jos lea vurkenmedium ja jos ovttadat lea laktašuvvon ja alde.
Dárkkis ahte samba- páhkka lea álbmaláhkái sajáiduhttojuvvon.
Dárkkis ođđasit čujuhusa jea geahččal fas.
Dárkkis ahte fierpmádatoktavuohta doaibmá.
Dárkkis ahte eai leat prográmmat mat geavahit dán ovttadaga ja geahččal ođđasit.
Dárkkis ahte eará geavaheaddjit dahje prográmmat eai leat geavaheamen dahje lohkadan fiilla.
Nanne sáddaga
Nanne go heaittihuvvo vuogádatgárcus
secure, as far as possible "), vejolašvuođa unnitveahkadagaid olbmuide geavahit
Name
sihkkarastet sámiide seammá vuoigatvuođa giellaseaset, kultuvraseaset jna. go
ovttalágan geavaheami, de stáhtat galget artihkkala 46 mielde dan dahkat
Nanne
libpurple/request.h
& Nanne beassansáni:
sihkkarasto
ovttasráđiid álgoálbmogiin sihkkarastit ahte dakkár doaimmat nanosmuvvet ja
Nannen: JavaScript, ođđa láse
LiigegovašfáddáName
Nannen
Dohkkehan molssaeavttut
back up is verb
Jos liigemáŋgos ráhkaduvvo vurkedettiin, de Kate máŋge fiilla " lt; prefiksagt; lt; fiilanammagt; lt; suffiksagt; " ovdalgo rievdadusat vurkejuvvojit. Standárdsuffiksa lea ~, ja prefiksa lea standárdan guorus.
Ii sáhttán ráhkadit liigemáŋgosa.
Ráhkat liigemáŋgusa vurkedettiin
@ info: whatsthis
Várre & ovdal go sádde reivviid mat eai leat vuolláičállon
Várut go & ii- krypterejuvvon dáhtat sáddejuvvot
& Muittut heaittihettiin SSL- doaibmanvuogi
Várut álggahettiin & SSL- doaibmanvuogi
Várut go & leat šeaguhuvvon SSL/ ii- SSL- siiddut
& Várre go eará proseassat rievdadit fiillaid
Alárpmat
AlertsLanguage
Language
Váruhus
Váruhusat
Váruhusat ja/ dahje meattáhusat bohte dulkodettiin syntáksamerkenheivehusa.
@ action: button
Váruhus: Vuolláičála lea dohkkemeahttun.
Battery power
VárrehusComment
Váruhus: Ii sáhte dárkkistit guossoheaddji identitehta.
Várrehus: Orro leamen ahte GStreamer-lassemodulat eai leat sajáiduhtton. Video- ja jietnadoarjja ii leat jođus.
Váruhus: Dát bargovuorro ii leat sihkkaraston
Várrehus@ item: intable Text context
message-severity
Várrehus: Páhkka gstreamer0.10-plugins-good ii leat sajáiduhtton du vuogádagas. Muhton videodoaimmat eai bidjo johtui.
Várrehusprogram name follows in a line edit below
Váilu čoavdda váruhus
Várrehus: Orro leamen ahte GStreamer- lassemodulat eai leat sajáiduhtton. Video - ja jietnadoarjja ii leat jođus.
Várrehus: Páhkka gstreamer0. 10- plugins- good ii leat sajáiduhtton du vuogádagas. Muhton videodoaimmat eai bidjo johtui.
Validation status
Várrehus
Váruhus
Váruhus:
Váruhus!
Váruhus: Vuolláičála lea dohkemeahttun.
VárrehusdiehtuComment
Váruhusbovssaš mas leat joatkke/ gaskkalduhtte boalut
Váruhusbovssaš mas leat juo/ ii boalut
Váruhusbovssaš mas leat juo/ ii/ gaskkalduhtte boalut
Sivvat
Várrugasat árvvoštaladettiin bargojoavkku dahkan evttohusaid olláhuhttin gáibidivččii sulaid 1,5 miljovnna euro ruhtadanbidjosa boahtte jagi bušeahtas.
VarP
I Siviila riekti 1. Bearašriekti (náittus, heajat, mieđusruhta)
Ieš čoahkkinbovdehus-áššelistu mildosiiguin lea sáddejuvvon lahtuide ja várrelahtuide 11.2.2016.
Ieš plánen álggahuvvo ođđajagemánus 2009 ja huksenbarggut álget giđđat 2010.
Vistti plánen álggahuvvo oññajagimánus 2009 ja huksendoaimmaid beassá álggahit giññat 2010.
Aitosaš doaibmamet lea lassánan ja sámi parlamentáralaš ráđi jođiheami dikšun lea lasihan bargonoađi mearkkašahtti ládje.
Ieš plánemii lea dárkkuhus beassat jagi 2009 ja huksen álggahuvvo dálá áigetávvala mielde giđđat 2010.
Áitosašdoibmii gullet vuoigatvuohtaministeriija dábálaš stáhtadoarjaga geavaheapmi, sámi giellaoktasašbargu, nuoraidráđi doaibma, sámenuoriad dáiddadáhpáhus ja davviriikkalaš sámesoahpamuš.
Aitosaš doaimma boađut leat 2,738 miljovnna euro.
Dievasčoakkámis gieđahallojuvvo ee. sámedikki diimmá jagi (2008) muitalus ja jos čoakkánmateriálat eai leat doaimmahuvvon dárbahassii árrat diggeáirasiidda, de livččii leamaš vejolaš ahte čoakkán ii válddále áššiid gieđahallamii.
čoahk ki mat leat dollojuvvon golbmii.
Fásta ohcanáigi ii leat, muhto doarjja ohccojuvvo dábálaččat skábmamánus ođđajagemánnui, goas čuovvovaš jagi buvttadanplána válmmaštallojuvvo.
Doaba lea buot sámi suopmaniin.
Eandalii nuorat mutkot gielddain eret.
Earenoamážit sámi mánáid ja nuoraid sámi identiteahta šaddamis vealaheaddji ja rasisttalaš čálašeapmi lea vahátlaš.
world. kgm
City in Croatia
Máddagat (Morfa-S): bárrastávval-, bárahisstávval- dahje kontrákta máddagat, dahje buot.
vuohta lea nappo dalle geavahanvuoigatvuohta eatnamiidda.
Fáktafitnodat fákte giddodagaid, lágádusaid, dihto doaimmaid, almmolaš dilálašvuođaid dehe ovttaskas olbmo.
Fáktafitnodat
object name (optional)
object name (optional)
Var
Miesemearkun álggahuvvo mihcamáraid áigge, goas oppa bearaš fárre duoddarii ássat.
Miesenáhkis ráhkaduvvojit ee. gahpirat ja rávesbohcco náhkis beaskkat.
"Miesit " heivejit hui bures bealljemearkkaid sániid hárjehallamii, niibbi gieđahallamii ja daid sáhttá maiddái njoarostit.
"Miesit" heivejit hui bures bealljemearkkaid sániid hárjehallamii, niibbi gieđahallamii ja daid sáhttá maiddái njoarostit.
Miesit merkejuvvojit ihkku, dasgo dalle miessi čuovvu buoremusat álddus.
Gurut
Gurutbealdetoolbar position string
A button on a Remote Control
& Gurutbealde
Gurutbealis olgešguvlui, vuollin bodnái
Gurutbealis olgešbeallái
text-tool-action
Gurutbealis olgešguvlui, badjin bodnái
gradient-editor-color-type
Gurut rámmaduogáš:
Čájet gurutbealde
Gurutlihtu ja vuođđosuopmelaččaid ovddasteaddjit eaba boahtá panelii - mii attii ahkidis signála sámi nuoraide.
Vuollin gurutbealde:
Gurutbalance
gurut
Gurut:
Gurutbealde
Gurut leahkkakaseahtta
Gurutgiehtat
handedness
left-ring-mode-1
Gurut olggoslođa (čálus bajás)
Gurutbealdekeyboard label
Gurut siidoravda
mouse, right button as primary
Gurut boallu
Gurut Sáhpán
Gurut ravdaQWebPage
Gurut ravddas
Gurut ravda
Gurut siidoravda
right-justified textStock label
Gurut siskkildeapmi
gurut sáhpánboallumiddle mouse button
Badjin gurutbealde:
Badjin gurutbealde
Badjin, gurut čiegas
Guottetáigge Mánnu lea gollan dan rájes go maŋimus čállen blogga.
Vassi Semenoja, okta Suenjela leuŠdd-árbevieru meašttiriin, lea govvidan leuŠdd ná: " LeuŠdd muitala das, mo olbmot leat eallán. "
Vassi Semenoja, okta Suenjela leuŠdd-árbevieru meašttiriin, lea govvidan leuŠdd ná: "LeuŠdd muitala das, mo olbmot leat eallán."
@ item event, to- do or journal additional property request
Vástideaddjit atne hui mávssolažžan maid dan, ahte boazodoalus lea jotkkolašvuohta ja ahte boazodoallokultuvra sáhttá sirdojuvvot buolvvas nubbái.
vástideddjiin dovdet sámi giellalága váikkuhusaid hui bures, váikkuhusaid dovdet bures 38%
Template type for forwarding messages.
@ title Message template
& Vástadusčujuhus: @ label: textbox Subject of email.
@ title Message template
Vástit iešdefinerejuvvon málliin
Vuostáiváldimin billešuvvon dáhtaid.
Vuostáiváldin
Gustohis SMTP- vástádus (% 1) váldejuvvui vuostá.
Vuostáiváldin
Name
Vuostáiváldin galgá čielgasit čilgehit refereansahattiid ja iežas hattiid vai sáhttá buohtastahttit.
Vuostáváldin ferte maid oažžut diehtit áiggil jus olbmoš lea vihki váibmouvssohiin, váibmovihki riegádeami rájes dehe uvssotprotesa.
Vuostáiváldin váldá dávjá alibut hatti bátnedivššus joura-áiggis, muhto refereansahattit leat seamma go dalle go oažžu plánejuvvon bátnedivššu.
ahte ránnjáriikka radio- ja TV-njuolggosáddagat ollet riikii go leat guovlo- dahje
collection of article headers
Vuostáiváldi@ title: column
@ info Email subject
@ info/ plain Todo calendar item' s location field
Vuostáiváldi
Vuostáiváldi:
Sort order for mail groups
ovttaskas olbmuin ja lágádusain, ee. čielggadeapmi sámi radio ja TV birra Suomas,
Vuostáivaldi
Sullasaš ovdáneapmi lea leamaš muhtun guovdilis guvllolaš
Sullasaš ovdáneapmi lea dovdošgoahtán guovlludáset servviid bealde, nugo EUs ja Ameriikalaš Stáhtaid Ovttastumis (OAS).
Vástideaddji lasáhus oahppomateriála váriide dahkkojuvvui jagiid 2000-2001 bušeahtain ja dán dárkkuhusa várás čujuhuvvon várit leat dan rájes bisson seammá dásis.
áššeovddideamis galgá čielgasit boahtit ovdan main áššiin lea lihkostuvvan boahtit
Seammalágan vuoigatvuohta lea stuđeanttas, juos son lea vealahuvvon oahpahusas, seammago intreassaorganisašuvnna doaimmas vealaheami vuollái gártan olbmos.
Seammaláhkai láhka geahččala eastit goappánu sohkabeali oidima dalle, go válljejuvvojit bargit, geat leat jo bargosajis barggus, skuvlemii dahje ođđa bargguide.
& Vástit
stáhtaide seammaveardásaš geatnegasvuođat.
Ekvivaleanttat:
Vásttolaš dearvvasvuođaguovddášdoavttir, Ohcejohka
sullasaš geatnegasvuohta vuolgá juo suopmelaš vuođđolágas.
Vuosteevttohassan lei nuortalaš Tiina Sanila-Aikio.
Vasta-F: Sáhttá ieš mearridit vástádusa.
seammás ahte stáhtaeiseválddit boahtteáiggis galget álggahit doaibmabijuid maid
Lappilaččaid ja sápmelaččaid ásaheapmi vuostálagaid ii ovddit davimus Suoma, ii sápmelaččaid iige riikkabeivviid sajádaga.
Vuostálagaid ásaheapmi lappilaččaid ja sápmelaččaid gaskii loktejuvvui fas ovdan.
Vuostálagaid bidjama sajes sávannai, ahte vuojulduvvat eambbo áššegažaldagaide.
Vuostálagaid livčče Suomas guokte gillájeaddji - sápmelaččat ja eará orrut.
Antonymat - sánit mas leat jorggu sisdoallu
Easkka dalle go fárrejin allaskuvlaoahpuid maŋis Tornioi, ohcagohten vejolašvuođaid oahppat nuortalašgiela ja oahpásmuvvat juo masá healbaduvvon kultuvrii.
dáid maŋŋelaš áiggiid.
Leat guokte versuvnna, Vasta-S ja Vasta-F:
Vasta-prográmmas galgá vástidit jearaldagaide mat bohtet soaittáhagas.
Peer- SSL- sertifikáhtta orroleamen billašuvvon.
Gáiddus guossoheaddji SSL- duođaštusat
display panel, rotation
Sámit dalle válde oktavuođa cárii Moskvai, guhte dattetge álggus doaimmai kloastara ja sámiid gaskasaš soabada dahkkin.
Vasta-S: Don oaččut muhtun sániid maid galggat geavahit vástádusas.
Njuorat mánát
buotdásat joatkkaoahpahussii ja seammás váldit vuhtii sin dárbbuid ain beassat bargat
nášuvnnalaš unnitloguide.
Vuostedoaimmaid gildosa suodji guoská dásseárvoláhkii doarjalan olbmo lassin vihtaniid ja olbmuid, geat leat veahkehan áššis.
Vuostedoaimmain dárkkuhuvvo, ahte olmmoš ásahuvvo heittogut sajádahkii ovdamearkan nu, ahte barggut dahje bargoeavttut rievdaduvvojit, bálkkábajideamit eretguđđojuvvojit, bargguid ja bargoáiggiid vuođuhis bearráigeahččan lasihuvvo, bargi noađuhuvvo govttohis lassibargguin dahje bargoáiggiid ja luomuid ordnen váttásmahttojuvvo.
Vástiduvvonmessage status
Vástádusas čujuhuvvo maid dasa, ahte badjeolbmot sirdet bohccuideaset mohtorfievrruiguin ja orro guođohanstobuin.
Vástádusat gažaldagaide sáddejuvvojit jearri almmuhan šleađgapoastačujuhussii 21.10.2009 rádjai.
Vástádusat leat dehálaččat vai iskosa sáhttá analyseret riekta.
collection of article headers
Vástádusaid ja dohkkeheami ohcalettiin soai deaivvadeaba jávohisvuođa bávttiin.
Vástádusaid dáid gážaldagaide lea vejolaš ohcat Oktavuohta-nettiaviissas, mii gávdno sámedikki ruoktosiidduin www.samediggi.fi.
Vástádusain vuhtto čielgasit jurddašeapmi, man mielde láhka čuvvojuvvo easkka go gii nu áššis fuopmášuhttá.
Vástidanáigi lea čakčamánu loahpa rádjai.
collection of article headers
Vástádusčujuhus:
& Vástidančujuhus:
Mearriduvvui, ahte vástádus sáddejuvvo diehtun maiddái SPR:i, ovttaveardásašvuohtaáittardeaddjái ja ee. sierra ministeriijaidda.
Vástidanproseanta lea ná sullii 16%.
Vástádusaid vuođul Lappi riikkabeaiáirásat eai boađále viidát dohkkehit sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamis, muhto meroštallan galggalii ráhkaduvvot nu, ahte maid dat geat hálidit sápmelažžan; studeanttat, geat lohket sámegiela, lappalaš vearrogirjji muhtimin oamastan sogat ja sihkkarit earátge geat hálidit, beasale sápmelažžan.
" Sádde & viidáset " fáddáprefivssat
Vasta - vástidit jearaldagaide
Easka jagi 1981 beaggán Alta-joga stuibmi oaččui Boine morihit sápmelašvuhtii, ja bealuštit álbmogis vuoigatvuođaid sihke buktit albmosii sámiid vásihan eahpevuoiggalašvuođa iežas musihka bokte.
plug-in-action
@ item event or to- do decline a counter proposal
dahkkojuvvon Norggas ja Suomas.
sáhttá vuostálastit " doaibmabijuid mat mearkkašahtti muddui sáhttet vahágahttit sámi
sáhttá vuostálastit "doaibmabijuid mat mearkkašahtti muddui sáhttet vahágahttit sámi
meahcásteapmi, guolásteapmi, eanandoallu, duodji jna. leat lossa deattu vuolde vieris
davviriikkaid miehtásaš suorgi.
Vástu heađušteami eretváldimis sirdása bargoaddái dan muttos, go bargoaddi lea ožžon dieđu heađušteamis.
Ovddasvástádus gohččut ja jođihit čoahkkimiid johtá ministariid gaskka.
ovddasvástádus konvenšuvnna mielde beroškeahttá das, leago stáhtalaš, suohkanlaš
Ovddasvástádus lea earret stáhtas, suohkaniin, sámedikkis muhto maid sápmelaččain alddiineaset.
Ovddasvástádus lea stuoris, daningo lea jearaldat oba álgoálbmotkultuvrra boahtteáiggis.
Ovddasvástádus ruhtadeami gávdnamis lea POSKE:s ja diehttelas maid sámediggi sáhttá veahkehit ruhtadeami ohcamis.
Ovddasvástádus čadni mearrádusain sirdása boahtte jagi beallái ja lea balahahtti, ahte go dál lea rahppojuvvon uvssot ráđđádallamiid sirdimii, de čadni mearrádusaid dahkan sáhttá sirdásit mearritmeahttun guhkás boahtteáigái.
lea maiddái earáge eiseválddiin go sámi eiseválddiin oaidnit goas lea dárbu fidnet
ovddasvástádus čielgá.
Vástu birrasis.
bálvalus ádjána ja sápmelaš gii máhttá suomagiela ii vealtakeahttá baste vuordit sámegielalaš
Árplá ulbmilin lea máná persovnnalašvuođa ja vánhemiid oainnuid vuhtiiváldin doaimma ordnemis ee. máná vásáhusat, dárbbut ja boahttevuođa oidnosat, máná beroštumit, givrodagat ja máná persovnnalaš doarjaga ja stivrema dárbbut.
philippines. kgm
lithuania_ municipalities. kgm
new- zealand. kgm
philippines. kgm
azerbaijan. kgm
City in Vaucluse France
spain. kgm
VatikanstáhtaName
philippines. kgm
Vatikána
world. kgm
báhcet dušše ruovttuid giellan ja sámegiella ii geavahuvvo virggálaš áššiid galgamis obanassiige.
Čoavjebávččas vuolgá dábálepmosit infekšuvnnas man virus lea dagahan.
Vatu
City in New Mexico USA
seas te vaččat geavaheaddji eallinvuogi mielde.
Una mánážiid sáhttá atnit raddelávkkas, mánástuolus dehe askkis beaivvi áigge.
Name
vCalendar
Filtii dulkot vCarda.
vCard sisafievrrideapmi filtii@ info
VCard- čájeheaddji
Gease olggos álggahan - ja loahppahangežiid.
Olgešgease vai bidjat vuosttáš stivrenčuoggá dahje gurutcoahkkal vai heaittihit.
Olgešgease vai bidját maŋemuš stivrenčuoggá dahje gurutcoahkkal vai heaittihit.
Gease vai sárgut vuosttáš linnjá.
Gease vai sárgut.
Gease dahje čále fáttá- URL: a
KCharselect unicode block name
Olgešgease eará linnjá dahje gurutcoahkkal vai heaittihit.
Gurutgease vai bidját vuosttáš stivrenčuoggá vai olgešcoahkkal vai heaittihit.
Gurutgease vai bidjat maŋemuš stivrenčuoggá dahje olgešcoahkkal vai heaittihit.
Gurutgease vai rievdadit teakstabovssa.
Gurutgease vai skálet merkema.
Doaimmat ja doaibmabijut mat váikkuhit čáhcái, nu gohčoduvvon čáhcedoaimma, dárbbahit dábálaččat lobi.
Álgodivodus
Álgodivodus (siestindoaibmanvuohki)
Álgodivodus ránesivnnit (auto- áicca bábiršlaja)
Álgodivoduskvalitehta
Álgodivodus (auto- áicca bábiršlája)
Álgodivodus (Ivdnekaseahtta)
star name
color
Veikko leat fas gohčodan Nuorttabeale Keaisárin.
Veikko Feodoroff Anáris, várrelahttu Tauno Haltta Anáris
Veikko váccii skuvllaid goittotge ovtta jagi Anáris sápmelaččaid kristtalaš álbmotskuvllas, gos hárjehalle čállit ja lohkat sámegiela.
Veikko muitala ahte bohccuid čohkkedettiin ii gullon luohti ollenge, muhto bigálusain dađege eanet.
Veikko muitala ahte sis lei ruovttugiellan suomagiella ja sámegiella.
Veikko muitala badjedili cieggan sutnje varrii, nu ahte sutnje lei juo bártnážin čielggas ahte sus šaddá badjealmmái.
Veikko muitala ahte boazodoallu lea rievdan sakka maŋimuš logijagiid áigge ja máinnaša oktan stuorámus nuppástussan mohtorfievrruid boahtima.
Veikko muitala ahte son oaččui iežas mearkka dalán go riegádii, nu mo vearrun lea leamašan.
Veikko Magga lea vuohččulaš badjealmmái, Vuohču guovllus eallán beakkán Nuorttabeale Keaisára, Boŋggu Iŋggá maŋisboahtti.
Veikko muitá ovdalaš áiggiid sámegiela vel gullon juohke sajis, muhto dallege oalle hárve.
Veikko muittaša iežas vássán jagiid ja dohko gullevaš dáhpáhusaid.
Veikko oaidná Lappi bálgosa boahttevuođa čuovgadin.
Veikko Porsanger lei dohkkeheame bargojoavkku evttohusa sápmelašmeroštallamin ealáhus- ja vuoigatvuohtalávdegottis, muhto vuostálasttii evttohuvvon meroštallama kulturlávdegottis ja dievasčoakkámis.
Veikko lohká fuobmán seammás ahte skuvla ii leat várás.
Veikko mielas Lappi bálgosa boazodoallu ii dárbbaš dál stuorát nuppástusaid.
Veikko láve čuovvut maiddái sámepolitihka ja son lea čuvvon fas áigeguovdilis ILO 169-soahpamuša ovdáneami ja lohká ahte Norggas lea buorre dilli go soahpamuš lea doppe juo ratifiserejuvvon.
Sutnje ii šat biddjojuvvon iežas luohti, vaikko ovdamearkka dihtii su áhčis lei iežas luohti.
Veikko mearka bođii su áhči mearkkas mottiin rievdádusain.
Constellation name (optional)
City in Jylland Denmark
Beargasat ja láhttematScreen saver category
VektorsárgonName
Vektorvuođđoduvvon sárgonprográmmaName
Lappi diggerievttis, mat bálvaleaba vuohččan sámi ruovttuguovllu olbmuid, sámi giellalága
Sámit leat eanetlohkun muhtun gielddain Sámis: Suoma Ohcejoga, Norgga Guovdageainnu, Kárášjoga, Deanu ja Unjárgga gielddain.
Vieljažat leat Deatnogáttis.
Dearvva dutnje, ráfi ruohtas!
Du vealgi navdojuvvo dalle leat máksojuvvon áiggil jus dihto eavttut lága jelgii leat devdojuvvon.
Vellum
VelocityLanguage
Bearranproseanta
bálvalusa dehe ii oainne miehtemielalaš vuoiŋŋa sámegielalaš bálvalusaid gáibideapmái.
Geatnegasvuohta guoská buot skuvlahámiid ja - dásiid, erenomážit goittotge oahpporávvema ja ámmátválljenrávvema.
Geatnegasvuohta guoská buot daid virgeoapmahaččaid, oahppolágádusaid, bargoaddiid ja ámmátservviid, mat lágidit oahpahusa.
Geatnegasvuohta guoská buot virgeoapmahaččaid, nu stáhta go gielddaidge bálvalusas doaibmiid.
vuohta lea dattetge ráddjejuvvon dasa, ahte stáhta galgá " dohkkehit " dakkár
vuohta lea dattetge ráddjejuvvon dasa, ahte stáhta galgá "dohkkehit" dakkár
vugiid maiguin lea ulbmil bágget nationála unnitveahkadaga olbmuid jávkat váldo
Dás stáhta geatnegahttojuvvo sihkkarastit álgoálbmogiid searvama go doaibma álggahuvvo, vai sin vuoigatvuođat
geatnegasat álggahit beaktilis doaibmabijuid mat sihkkarastet dárbbašlaš resurssaid
fuolahit ahte teknihkalaččat lea vejolaš geavahit sámi alfabehta teavsttavuđot
das mo čađahit sámiid vuoigatvuođaid, vuos ja ovddimusat dainna lágiin ahte stáhtas
geatnegahttet viežžat cealkámuša berošteaddji ja áššáigullevaš oasálaččain vai ášši
álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra (General Recommendation No.
ovddidit ja suodjalit álgoálbmotmánáid olmmošvuoigatvuođaid artihkkala 2 (ii
oahpahusvuogádagas (artihkkal 8), riektevuogádagas (artihkkal 9), almmolaš
dagakeahttáivuođaid mat gullet dán čilgehussii, ja geatnegas dohkálaš vugiiguin
mearkkašumi birra mii dás lea stáhtaid geatnegasvuođas suodjalit joavkku
geatnegasvuohta identifiseret sámi vuoigatvuođaid gusto artihkkala 38 Vuosttaš
Juos ovttaskas olmmoš oaivvilda ahte su vuoigatvuođat leat rihkkojuvvon, dát sáhttá váidalit ášši Eurohpáráđđái gullevaš Eurohpá olmmošvuoigatvuođaduopmostullui.
geatnegasvuohta dieđihit nášuvnnalaš unnitloguide
maiguin oktiiheivehit oahpahusfálaldagaid ja čálgoortnegiid sámiid várás guovtte
geatnegasvuođa suodjalit máinnašuvvon álbmogiid biologalaš máŋggahápmásašvuođa dieđuid,
zimbabwe_ districts. kgm
Ruoššariika ii leat vel mielde Davviriikkaid ovttasbarggus.
Ruoššalaš@ item Spelling dictionary
Ruoššas ii leat sierra Sámediggi.
Ruoššas leat dál golbma sámi joavkku mat juohkásit giela mielde.
Ruoššas hállet darjje- ja gielddasámegiela.
Ruošša sápmelaččaid ovddastit sámesearvvit, daningo doppe sápmelaččain ii leat iežas parlamentáralaš orgána.
Ruoššas sámegielas ii leat virggálaš sajádat ja giela boahtteáigi lea eanemusat áitatvuloš.
Dábálaš lea dadjat ahte Ruoššas ásset sullii 2 000 sámi.
Ruoššas leat eanas ságasteaddjit gielddasámegielagat ja hui unnán olbmot ságastit nuortalašgiela, áhkkilsámegiela ja darjjesámegiela.
Ruoššas stáhta lea lonuhan álgoálbmogiid ovddastan organisašuvnnaid ovddasteddjiid stáhtii miehtemielalaš olbmuide.
Ruoššas gielddasámegiela ovddasta Nina Afanasjeva (Nadesha Zolutuhina), darjesámegiela Nina Mironova (A. F. Zaharov) ja nuortalašgiela Zoja Nosova (Irina Tychuk).
RuoššagiellaName
RuoššaName
" Ruošša federašuvdna dáhkida vuoigatvuođaid unnitlohkosaš álgoálbmogiidda (indigenous small peoples) viidát dohkkehuvvon vuođđojurdagiid ja standárddaid mielde mat leat riikkaidgaskasaš lágain ja konvenšuvnnain maid Ruošša federašuvdna lea searvan. "
"Ruošša federašuvdna dáhkida vuoigatvuođaid unnitlohkosaš álgoálbmogiidda (indigenous small peoples) viidát dohkkehuvvon vuođđojurdagiid ja standárddaid mielde mat leat riikkaidgaskasaš lágain ja konvenšuvnnain maid Ruošša federašuvdna lea searvan."
Ruošša ráđđehus dohkkehii jagi 1993 logahallama unnalohkosaš álgoálbmogiid ássánguovlluin (geahča dás ovdalis).
Ruošša ráđđehus lea molson diibmá davviálgoálbmogiid, Raipona, ovddastan organisašuvnna stáhtanjunnošii miehtemielalažžan.
Ruošša ja Norgga gaskasaš rádji juohká sámiid maŋimuš oktasaš guovllu.
Čujuhettiinis láhkii " Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dáhkidemiid birra Ruošša lihttoválddis " (1999), presideanta Putin ásahii 24.3.2000 ortnega mii listuda Ruošša unnalohkosaš álgoálbmogiid.
Čujuhettiinis láhkii "Álgoálbmogiid vuoigatvuođaid dáhkidemiid birra Ruošša lihttoválddis" (1999), presideanta Putin ásahii 24.3.2000 ortnega mii listuda Ruošša unnalohkosaš álgoálbmogiid.
" Ruošša lihttoválddi gielas " 1991 (láhka man mielde Ruošša álbmotláhtuin lea lohpi oažžut oahpahusa iežaset gillii jos dat leaš vejolaš, álbmogat main váilu čállingiella, galget oažžut vejolašvuođaid ráhkadit dakkára).
"Ruošša lihttoválddi gielas" 1991 (láhka man mielde Ruošša álbmotláhtuin lea lohpi oažžut oahpahusa iežaset gillii jos dat leaš vejolaš, álbmogat main váilu čállingiella, galget oažžut vejolašvuođaid ráhkadit dakkára).
Ruošša ferderašuvdna
Ruošša presideanta ii oassálastán kongressii.
Ruošša presideanta humai earenoamážit dorvopolitihkalaš gažaldagain.
Sámiid lohku Ruošša bealde lea odne dat seammá go jagi 1897.
Ruošša bealdege nuortalašgiella ii gula skuvlla oahpahan gielaide, muhto gávdnojit datte vel olbmot, geat hállet ja figget ovddidit giela.
Ruošša bealde Nihkkela ruvkeindustriija lea nuoskidan birrasa dan rájes go Beahcán luobahuvvui Ruššii, dalá Sovjetlihttui, jagi 1944.
Name
Ruošša rubel
Ruošša sámiin ii leat ovddasteapmi ii
Ruošša sámit oassálastet dásseárvosaččat ráđi doibmii.
Ruošša sámit leat vuođđudan iežaset álmotválljen orgána, sámedikki, muhto Ruošša láhkaásaheapmi iige hálddahus dovddas dan sajádaga.
Ruošša sámit galget dievas miellahttun mielde doibmii
Ruošša sápmelaččat válljejit juo dál demokráhtalaččat ovddasteddjiideaset iežaset siidačoakkámii.
Ruošša sámiid ovddastit guokte Ruošša sámesearvvi.
Ruošša sámiin eai leat lágas dáhkiduvvon kultuvrralaš eaige gielalaš vuoigatvuođat ja dál sis geahččalit váldit eret vuoigatvuođa ovddastit iežaset ja vuodjit iežaset vuoigatvuođaid.
Ruošša sámiin lea iežaset siidačoakkán (siiidasobbar) ja ulbmilin lea oažžut sin iežaset orgánii maiddái Ruošša stáhta dovddastus.
Ruoŧa ja Ruošša sámi organisašuvnnaid ovttasbarganorganisašuvdna.
Ruošša beale sámesearvvit oassálastet ovttasbargui dárkodeaddjin.
Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet ovttasbargui dárkojeaddjin SPR:s.
Ruošša sámesearvvit oassálastet ovttasbargui dárkojeaddjin SPR:s.
Ruošša sámiid sajádat SPR:s ságastahtii olu Girkonjárggas.
Ruošša sámiin leat odne golbma giellajoavkku. Stuorimus joavku leat
Dihtosis lea dušše okta čielggadeapmi Ruošša sámiid riektedili birra, mii lea čállojuvvon oarjemáilmmi gillii.
Ruošša sámiid váldoealáhusat leat áiggiid čađa leamaš guolásteapmi, meahcásteapmi
Ruošša sámiid váldoealáhusat leat áiggiid čađa leamaš guolásteapmi ja meahcásteapmi.
Ruošša sámiid eretduvdilovvon njunuš Valentina Sovkina lea uhkiduvvon ja balddahallon.
Ruošša sámiid dilli uhkida oba sámi kultuvrra ja dan boahtteáiggi.
Odne lea Ruošša sámiin stuorra bargguhisvuohta.
Ruošša stuorraoaivámuš cealká iežas leat sámiid oaivámuš, attii dárkilis gohččosiid iežas vearrosunddiide, ja dohkkeha sámiid eaiggátvuođa iežaset guovlluide.
Ruošša stáhta lea gieldán RAIPONa doaimma, mii ovddasta Ruošša davviálgoálbmogiid.
Ruoššas lea jagi 1993 mannosaš vuođđolágas mearrádus álgoálbmogiid
Ruošša lea nugo Norga ja Suopma sihke ratifiseren ja inkorporeren ON
Ruoššagiella
world. kgm
Ruoššat eai sáhttán lobi haga ásaiduvvat guovlluide mat ledje várrejuvvon ii-ruoššaide.
Ruošša bustávaid ohppenge ipmašis dušše moatte diimmus.
Dat mii geasuhii sin dohko, lei náhkkegávpi ja vuvddiid ja meara riggodagat.
Ruššii registarastojuvvon Báhcaveaisámit ožžon 1834 vuoigatvuođa joatkit luossabivdduset mearas Norgga bealde.
Ruošša gálduin namahuvvo Áhkkel vuosttaš geardde jagi 1608.
VendagiellaName
italy. kgm
italyprovince. kgm
waters_ world- class. kgm
angola_ provinces. kgm
venezuela. kgm
VenezuelaName
Venezuela oaivegávpogis Caracasis rahppui gaskavahku njukčamánu 30. beaivve 2011 venezuelalaš govvideaddji Antonio Briceño ođđaseamos čájáhus, sámefáttát 520 bohcco.
Venezuela
world. kgm
City in California USA
Skálere minsttariid
Vearbasuorggideapmi (dušše muhtin vearbbat)
The grammatical type of a word
This must be a single word
Vearbbat: indikatiiva preseansa ja preterihtta, prefeakta, konditionála, potentiála, imperatiiva ja gerunda.
Vara PK- árvvu ferte geargat divvut, dat mearkkaša ahte varra galgá geargat giellut dego dábálaččat.
Vara PSA-árvu variere sierra dievdduid gaskka, maid dievdduid gaskkan geain eai leat ovdaráksáváivvit.
Vardin jávká moatti beaivvi geažis.
Muhto lea maid una oassi friddja, čanakeahtes PSA.
Lássaliinnit dárbbašuvvojit ovdasajis doaimmahatlanjaid lásain.
B) SÁMEKULTURGUOVDDÁŠ SAJOSA FITNODATDOAIBMA-, MÁRKANASTIN- JA BUVTTAOVDDIDANPROŠEAKTA
Lássaliidnegovus dahje - govvosat galget maiddái govvidit Sajosa dárkkuhusa, dan doaimma luonddu ja sámi iešvuođalági.
verification- result of a file, can be true/ false
VerilogLanguage
Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
Domena
Domena:
Báikki namma
[ruossodomena]
Domenagullevaš
Domenagullevaš
Domenagullevaš & njuolggadusat
Domena- erenoamáš JavaScript- njuolggadusat
Domenagullevaš njuolggadusat
Identifikašuvdna erenoamáš báikái
Domena [Joavku]
Váldu:
FierbmeanalysaName
FierpmádatheivehusatComment
Fierbmeheivehusat
Fierpmádatheivehus
FierpmádatheivehusatName
Sáhttá lea váttisvuođat fierpmádatheivehusain. Muhto ii leat nu jáhkehahtti jos eai leat leamáš váttisvuođat fierpmádatoktavuođain dál easka.
Comment
Constellation name (optional)
nettverk: er ikke slått på
fierbmi;
Fierbmi
& Fierpmádat
Fierpmádat
Fierbmedoaimmat
JuogádeapmiName
Fierpmádat ja gullahallanName
Gieđahala fierpmi NetWorkManager- duogášprográmmainName
Neahttaalbmadussan Iežasdikšunrávvagat olahit buorebut erenomážit sámegielat nuorat olbmuid, geat leat hárjánan dikšut áššiideaset neahtas ja geavahit elektrovnnalaš bálvalusaid.
Dieđuid fierpmádatmáhpa birra
Fierpmádatmáhpat
FierpmádatmáhppaofelašComment
Fierpmádatmáhppaofelaš
Webkárta
Name
nettverk: er slått på
WebláhttenComment
Name
FierbmelavttatComment
FierbmalaktadiehtuName
FierbmiName
Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.)
Comment
Ii sáhte laktat fierpmádahkii
Fierbmeoahpahusa addin muhtun logahaga oahppái ruovttuguovllu olggobeallai joatkašuvvá ain Anára gieldda iežas doaibman.
Fierbmeoahpahus lea earenoamážit ovddiduvvon Sámi oahpahusguovddáža Sámi virtuálaskuvla-prošeavtta bokte.
Fierbme oahpahusa ruhtadeamis galgá váldit vuhtii maid oahpa husa oažžu skuvlii šaddi goluid.
Fierbmeoahpahusa oahpaheaddjit ožžo dárbbašlaš teknihkalaš skuvlejumi sámi oahpa husguovddážis.
Constellation name (optional)
FierpmádatčujuhusDescription
prográmmas vuođđoduvvon čujuhusa sisdoalus
Fierpmádatčujuhusaid ollašuhttin
Description
Fierbmebálválusat
Fierpmádatspeallu
Fierpmádatspealut:
Fierpmádatovdavuorru
Lea álki heivehit webbalohkki iežas stellemiid nu ahte don ovdamearkka dihte sáhtát oažžut alit vuostegeaži dehe stuorit deavstta.
_Fierpmádat
Fierpmádatsiidu:
FierpmádatovdánahttinName
Webbáikkis ii leat iežas Heiven-doaibma daningo heivehemiid riskerejit hehttet geavaheaddji iežas stellemiid.
Min webbáiki doaibmá bures ođđaáigásaš webbalohkkis, mii doarju webbstandárddaid mat leat biddjonW3C:as.
Webkárta
Webbabáiki lea váldon sadjosii ovttasbarggus Ruoŧa eará leanastivrraiguin.
Webholga
Webáikki birra
Webbabáiki čájeha vuordináigedili buot eanadikkiin ja guovlluin.
@ info/ rich crash situation example
FierpmádatbáikkitName
Stock label
Fierpmádatčoahkkin
Internetdieđiheapmi lea dehalaš oassi otná beaivve dáhpáhuvvan dieđiheamis.
Internetdieđiheapmi sámegillii dáhpáhuvvá deivvolaččat.
Comment
Dieđut fierpmádatčálána birra
Fierpmádatčálán
Gáiddus čálán
Fierpmádatčálán (socket)
Fierpmádatčálán (TCP)
Fierpmádatčálán (TCP)
Gáiddus čálihangárgadas dáppe:% 1
FierbmereaiduName
Name
Comment
Neahttameattáhus
Sáhttá lea váttisvuođat fierpmádatoktavuođain.
Ii sáhttán guldalit fierpmádatoktavuođaid
Muhton fierpmádatoktavuohta ii leat laktašuvvon. Prográmme ii leat šat laktašuvvon modusis. Háliidatgo ahte prográmma ohpihit álggaha fierpmádatdoaimmaid go fierpmádat fas šaddá olamuttus?
Fierpmádatoktavuohta lea varra boastoláhkái heivehuvvon dahje ii leat aktiivalaš.
Ii sáhttán ráhpat fierpmádatoktavuođa
Ii sáhttán dohkkehit fierpmádatoktavuođa
Fierpmádat oidimat Dás sáhtát mearridit mo KDE- prográmmat galget láhttet go geavahat interneahta ja fierpmádatoktavuođaid. Jos dávjá vásihat máŋunemiid ja geavahat modema interneahtas, de várra hálidat muddet dáid heivehusaid.
Dáidá leat váttisvuohta fierbmeheivehusain, erenoamášit du gaskabálvvá guossoheaddjinama. Jus leat beassan internehttii váttisvuođaid haga ovdal, de dát ii dáidde leat váttisvuohta.
Jearahus hilgojuvvui, varra buollinmuvrras (ovttadat mii rádje oktavuohta internehttii) mii lea du fierpmádagas dahje bálvvá fierpmádagas.
Fierbmesilli
Comment
Oza fierpmádagas:
Fierpmádatstáhtus: Ii fierpmádat
Fierpmádatstáhtus: Don lea HEARRÁ
Fierpmádatstáhtus: Don leat laktašuvvon
Láktašuvvon
Neahtas doaibman, ja maiddái rávvagiid ja dieđihančállosiid olggosbuktin neahtas leat ođđaáigásaš bálvalanhámit, maid galgá ovddežis lasihit dálá bálvalanhámiid lassin.
Leat ráhkaduvvon fierpmádagat ovdamearkan Norgga ja Ruoŧa sámiiguin.
Fierpmáiduvvandáhpáhus lágiduvvo Hotealla Kultahovis. Dáhpáhus lea nuvttá buot oassálastiide.
Fierpmáiduvvandáhpáhusa dárkkuhussan lea buktit davviriikkalaš buvttadanfitnodagaid lagabuidda sápmelaš filbmadahkkiid.
Fierpmádaga lahtuid bušeahtain Oahpahusministeriija doarjaga oassi sáhttá leat eanemustá bealli ja lahtuid iežasruhtaoassi fas uhcimustá bealli.
Name
City in Ontario Canada
City in South Dakota USA
tajikistan. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
City in Utah USA
lea vejolaš veardidit otnáš eaiggáduvvon opmodahkan, namalassii
City in British Columbia Canada
italyprovince. kgm
Jämtlándda vearrováriid, iige stáhta.
Nugohčoduvvon " Skattefjällsmålet " - áššis, maid Alimusriekti
Nugohčoduvvon "Skattefjällsmålet" - áššis, maid Alimusriekti
Vearroeiseváldis oažžu maid eará dokumeanttaid dego registeroasi (mii dárbbahuvvo báŋkooktavuođain), jápminduođaštusa ja sohkaiskkadeami (dárbbahuvvo maŋŋelis beassečilgehusas).
oktavuođaiguin Riikabeaivvi áššeolbmuiguin,
Go veardida ovddeš ja dálá boazodoalu, de son muitala ahte siiddaid mielde guođoheapmi lei dan dáfus buoret, ahte iežas čorraga beasai buorebut hálddašit eaige borasspiret beassán goddit álkit.
Buohtastettiin eavttuid maid vuođul dovdášii diehto eamiálbmoga ovddabealde namahuvvon bargandefinišuvnna ektui ja makkárat ovddimustá livčče sámiid iešvuođat, de čielgá hui bastilit ahte sámit leat eamiálbmot álbmotvuoigatvuođalaš oainnus, makkár fal juo bargandefinišuvdna geavahuvvošii.
& Veršuvdna: NAME OF TRANSLATORS
Name
Veršuvdna %s
Timestamp
Veršuvdna
Veršuvdna:
Buohttastahte fiillaid@ action: inmenu Tools
Veardádallančuhcosin sáhttá leat maiddái ovdal leamašan dilli, gohan olbmot leat veardádallandohkálaš dilis.
trust level
Veardádusgovain jurddašemiin kulturguovddáža arkitektuvra ráhkada Sajosa birrasa duovdaga go fas guovddáža doaibmit ja daid barggut ovdanbuktet olbmuid ja sin doaimma, mii Sajosis bargojuvvo.
City in New South Wales Australia
čáhceviidodagaide oktan luondduriggodagaiguin mat leat sámiid historjjálaš
vuođus nu gitta dain ahte ii leat vejolaš almmá siva haga buohtastahttit dainna
vuođus nu gitta dain ahte ii leat vejolaš almmá siva haga buohtastahttit dainna
Čáhci ja čáhcegeavaheapmi
Constellation name (optional)
Čáhcemearka
Čáhcemearkka árjjalašvuohta
Čáhcemearkka sturrodat
Čáhcemearkka sturrodat (čuoggát)
Čáhcemearkka viŋkil
Čáhcemearkateaksta
Čáhcemearkka stiila
Čáhcemearkka ivdni
Čáhcemearkka fonta
Čáhcemerke siidduid
Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehalaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai.
Constellation name (optional)
Name
Comment
Name
Čáhceskohtera oažžu vuodjit beare almmolaš vuodjin-geainnuid mielde ja guovlluin maid Leanastivra lea dohkkehan.
world. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
vuođa eatnamiiddáseaset, váldeguvloseaset (territory), čázádagaidasaset, riddo
geain geasseorohagat šadde čázi vuollái dulvadeami geažil, ii leat priváhtarievttálaš
Čáhcevárit fertejit suodjaluvvot vai mii galgat oažžut guhkesáigásaš ja sihkkar čáhcefuolaheami.
árbevirolaš guovlluide ja ealáhusaide, daid gaskkas mearrádusaide čáhcefámus,
Čáhcefámu lasiheapmi ii oaččo uhkidit luondduárvvuid iige dahkat stuorit go smávva hehttehusa sámi kultuvrii.
rádjegeassinlávdegotti (gränsdragningskommission).
vuođaid dáfus eatnamiidda ja čáziide mat leat olggobealde Finnmárkku sámiid ássan-
vuođa geažil áššedovdi joavku lea dattetge gávnnahan lunddolažžan gieđahallat maiddái dán ášši.
Hálidan ávžžuhit ja doarjalit buot sápmelaččaide, geat eai leat válgalogahallamis, ohcalit logahallamii, vai beassabehtet geavahit iežaideattet jienastanvuoigatvuođa boahtte sámediggeválggain ja váikkuhit dasa, makkár politihkka sámedikkis boahttevaš jagiid vuddjojuvvo ovddos.
Doarjalange Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovddasteddjiide vai dii šiehtadallabehtet iežaideatte birasministeriijaiguin artihkal 8 (j):a dulkomis.
Lođavuođđu
Ávžžuhusa ledje vuolláičállán viiddes joavku njunušlingvisttat, - kulturdutkit, - historihkkarat ja - luonddudieđaolbmot.
Ávžžuhus gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin.
VFAT heivvolaš & namat
VHDL syntáksamerken
VHDLLanguage
Syntáksamerken VHDL várás
GustohisError message, access to a remote service failed.
Error message, access to a remote service failed.
Gustomeahttun mixer
QRegExp
Gustohis (null) bálvalus, ii sáhte čađahit doaimmaid.
Rabai billešuvvan UTF- 8- fiilla
Dihkkenguovlu:
Dihkkenheivehusat
Dihkeohcan
City in Ivory coast
City in Mississippi USA
mexico_ states. kgm
City in Quebec Canada
Region/ state in Australia
Vidas Extramas lea dakkár čájálmas maid it soaitte goassege ovdal oaidnán.
videocapturetestappName
Video-CD
Comment
Fearánspellu emuláhtorName
Videogáiddusoahpahusa bokte oahpahusa sáhttá ordnet Mátta-Supmiige.
Videobádden geahččalanprográmmaName
VideočoahkkinName
Name
Name
Videočoahkkin
Arcade- spealluName
VideoPhonon::
VideočuojanName
VideobáddenComment
VideoText- čájeheaddjiName
Name
Videoaid
Videoat
Video
Name
Action for toggling offline mode
Olggosfievrrit dokumeantta nugo
Application name
Olggosfievrrit girjemearkkaid fiilii mas lea Internet Explorer Favorites- formáhtta
Olggosfievrrit girjemearkkaid fiilii mas lea Mozilla- formáhttá
& Olggosfievrrit Netscape girjemearkan
Olggosfievrrit girjemearkkaid fiilii mas lea Opera- formáhtta
Olggosfievrrit girjemearkkaid fiilii mas lea čálihahtti HTML- formáhtta
Sádde deikke:
Vel 1930-logus Anárjávrri hávdeeatnamis ledje goivojuvvon sámiid oaiveskálžžut nálleoahpa dutkamiidda (oaiveskálžžut leat dasto máhcahuvvon).
Vel álgočavčča lágas lei ulbmilin váldit oktan spiehkastanággan dušše gielalaš vuoigatvuođaid dorvvasteami.
Vel geargá almmuhit vuovdin kirppisii dahje márkaniidda!
Oktii vel, lea duođaid hui suohtas oaidnit ná olu aktiivvalaš nuoraid miehtá sámi dáppe guossin.
Moadde jagi dás ovdalis lei okta vel suopman, áhkkelsámegiella, mii geavahuvvui Jona báikkis mii lea Kovdor suohkanis Guoládaga lulleoasis.
Vel dálá áiggenai olu sápmelaččat dovddastit lestadiánalaš máhttáhusaid ja boastaliid.
Vel čuolbmábun dili dahká go ovddit sámedikki stivra lei gáibidan, ahte Sadjosa márkanastimii ja gávppálaš doibmii ráhkaduvvojit nd. etihkalaš doaibmaprinsihpat - leahan gažaldagas parlameantadállu, masa mii beare dáhpáhusaid ii heive.
eat vel dieđe mot ja mainna lágiin dálkkádatrievdan boahtá duođas váikkuhit min Sámieatnamii.
Vel gieskat Norgga eatnamiid ja luondduvalljodagaid hálddašeamis vástidii stáhta guovddášhálddahus ovttasráđiid gielddaiguin, eaige Norgga lágat dovddastan sápmelaččaid sierravuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljodagaide, maidda gullet maiddái kollektiivvalaš vuoigatvuođat.
ovdeha ahte Sámediggi sáhttá viežžat áššemáhtu mii das alddis ii leat.
Olggosfievrrit dieđuid kommeanttaid siste (oaidnemeahttun)
Olggosfievrrit dieđuid siidoravddain (oainnus)
A document format, Okular- specific
Doalvvun evttohusa maid sámedikki čuovvovaš stivrra čoakkámii, mii mearrida evttohusa gáibidan vejolaš doaibmabijuin.
ukraine. kgm
puertorico. kgm
world. kgm
france. kgm
ukraine. kgm
Doalvvun boazoisiđiid evttohusa Meahcceráđđehusa, Nuortalašráđi ja Sámedikki oktasaš bargojoavkku čoakkámii, mi dollojuvvo boahtte vahku.
vietnam. kgm
vietnam. kgm
world. kgm
Olggosfievrrideapmi filtii.
& Olggosfievrrit
Olggosfievrrit
Vieris giela oahpahus ii dutkamušaid mielde buvttat doaimmalaš guovttegielalašvuođa, masa giellalávgunoahpahusain dábálaččat ollejit.
Vieris giela oahpahus ii dutkámušaid mielde buvttat doaimmalaš guovttegielalašvuođa, masa giellalávgunoahpahusain dábálaččat ollejit.
Min guossástallan guovllus ledje álbmoga oasálaččaid fállan bálvalusat.
Guossástallen Nunavuta oaivegávpogis, Iqaluitis.
• galledallat boarrásiid rieggáin ja boarrásiidsiiddain
Galleduvvon teaksta
color- kcm- set- preview
Galledeapmi guđii ahkidis gova Kanada stáhta álgoálbmotpolitihkas.
Galledeami Lappi ordnemiid koordinerejedje Siida-musea ja Sámediggi.
Guossástallama vuođul olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks lea čállán raportta ávžžuhusaidisguin, mii guoská Suoma.
Guossástallama olis oktan ságastallanfáddán boahtá leat sápmelaččaid vuoigatvuođaid olláhuvvan.
Guossástallamis gávdnojit dieđáhus ja govat sámedikki ruovttusiidduin čujuhusas (www.samediggi.fi).
Gallet Duolbariikka
Guosse
& Guossekontu (geavaheaddjinamma " guest ")
Rulle bajásQWebPage
Rulle vulosQWebPage
Rulle vulusguvlui
Rulle olgešguvlui
Rulle olgešguvluiQWebPage
Rulle ovtta linnjá vulosguvlui
Rulle ovtta linnjá bajasguvlui
Rulle ovtta linnjá vulosguvlui
Rulle ovtta siiddu bajasguvlui
Rulle dáppeQWebPage
Rulle gurutguvlui
Rulle gurutguvluiQWebPage
Rulle bajásguvlui
Bláđđe vulos dán reivves. Jus leat joavdan reivve lohppii, mana boahtte logakeahtes reivii.
Rulle vulusguvlui
Rulle olgešguvlui
Rullen
Rulle gurutguvlui
Rulle bajásguvlui
Olggosfievrrit dása
Reivve oktiibuot
Ii sáhte boarásmahttit reivviid% 1 máhpas: ulbmilmáhppa% 2 ii gávdno
Meattáhus reivviid máŋgedettiin.
compaction status
Logakeahttes reivve
Reive vuolláičállojuvvui% 1 čoavdagiin.
Reive vuolláičállojuvvui amas čoavdagiin,% 1.
Reivvet
Dieđáhus:
Diehtu
Name
Filtii sáddet reivviid dáhtaid.
Heivet e- reivviid sáddema ja vuostáiváldimaComment
Gearggai reivviid dáhtaid sáddemin.
ReivegilkoratDescription for an Unknown Type
Reivegilkorat
Subject of an email.
& Kryptografálaš reiveformáhtta
Reivet eai sirdojuvvon.
Reivesirdin gaskkalduvvui.
Dieđáhusláseš
Diehtoboksa
Reiveláse
@ info: whatsthis
Standárdan, & reivemáhpat leat: what' s this help
Ii gávdnan heivvolaš kodema dán reivii. Vállje kodema " Heivehus " - fálus.
Reivelistu - logakeahtes reivvet
Reive ii vuolláičállo
Reivelistu
Reivelistu - Dehálaš reivvet
Reivelistu - ođđa reivvet
Reivelistu - reivvet masa leat čadnon doaimmat
MEARKKAŠUPMI
message-severity
Name
Oassi% 1 reivves lea vuolláičállon. Hálidatgo vurket vuolláičála vurkedettiin reivve?
Oassi% 1 reivves lea krypterejuvvon. Hálidatgo vurket oasi krypterejuvvon?
% 1 lea vuolláičállán reivve.
% 1 lea vuolláičállán reivve.
Name
NAME OF TRANSLATORS
@ info: whatsthis
Čále ođđa reivve
Čállinprográmma
Ii sáhttán sáddet dieđáhusa danne go bálvá hilggui čuovvuvaš vuostáiválddiid.% 1
In sáhtán lasihit reivve:
Reivegilkora & govaš:
Name
Makkár krypterenvuohki geavahuvvo gulahallamis
Reiveoasi iešvuogit
Čájeha reiveráhkadeami
Reive
Filtii sáddegoahtit dieđahusa sisdoalu.% 1
Dieđáhusa sisdoallu ii dohkkehuvvon.% 1
Name
Gulahallanmeattáhus
Kommunikašuvdnameattáhus
Meattáhus sáddedettiin reivviid stáhtusa bálvái:
Reive lea vuolláičállon, muhto ii sáhte geahččalit jos vuolláičála gusto. Sivva lea:% 1
Reive vuolláičállojuvvui amas čoavdagiin.
Reivvet dáinna fáttáin:
& Diehtobálvá
Mállesisdoallu
Mállet
@ title Message template
& Malliid máhppa:
Comment
Reive dábálaš teakstan
reivegorut
(reiveteaksta)
@ title: column Template name
Reivvet
Muhtumin e- reivvet bohtet goabbašat formáhtain. Dát molssaeaktu mearrida jos čabu teaksta dahje HTML- oassi čájehuvvo. Jos HTML- oassi čájehuvvo, reivve šaddá fárddalaš, muhto seamma áiggis Jos čabu teaksta- oassi čájehuvvo, de šaddá
You are about to translate the 'Ask' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
Note: use multiple rows if needed
vietnam. kgm
Vietnamagiella
Name
vietnam. kgm
SinhalagiellaName
VietnamagiellaName
VietnamName
Vietnam
Vietnamagiella
Vietnamagiella
world. kgm
Olggosfievrrit čálánstivrran Windows- klienttaide
Olggosfievrrit dušše merkejuvvon oasi
view-action
View the selected image
Heivet XSLT- olggosfievrrideami
Bahá
Vaššeságastallan ii goitge noga dušše internehttii.
Vaššeságat sierralágán veahádagaid guovdu leat leamaš goitge steampilastán ja leamaš ovdan sierra Davviriikkaid parlameantaválggaid válgakámpannjain.
Vaši dovddaheapmi ja čájeheapmi lea hui mihtilmas dalle go lea ruđalaččat ja muđuid heajos áigi.
Vihervuori čielggadeapmi vuostáiváldojuvvui seahkalas dovdduiguin.
Vihervuori eavttuhii maiddái ahte sierra
vihahanávvudoaluide.
lVihaheapmi
Gihppa
Gihppaga dárkkuhussan lea fállát nuoraide dieđu bargosajiid dilis boahttevuođas, nuba nuorat sáhttet válljet diekkár skuvlensuorggi, mas leat boahttevuođas bargovejolašvuođat sámiid ruovttuguovllus.
Gihpa fállá nuoraide dieđuid, man vehkiin nuorra sáhttá hálidettiin vuolgit studeret suorggi, mas sáhttá vejolaččat oažžut barggu dál ja boahttevuođas sámiid ruovttuguovllus.
A button on a Remote Control
color
Ruoná: Ethiopian month 10 - ShortName
Ruoná čáhppes ivnni alde
Annotation tool
Ruoná fas ovddasta eatnama ja govve eatnanlaš árvvuid.
Ruoná
Ruoná
Ruoná:
Ruoná: Riikkat mat leat vuolláičállán ja ratifiseren soahpamuša. Fioleahtta: Riikkat mat leat vuolláičállán, muhto eai leat ratifiseren soahpamuša. Ránis: Riikkat mat eai leat vuolláičállán eaige ratifiseren soahpamuša.
Ruoná (cyanalit ja fiskat)
Name
, Vihreät omenat ja samppanjalasi, Mustataustainen omakuva ja Silkkikenkä.
Ruonát
Ruoná avádat johtá Eurohpa čađa Jiekŋamearas Gaskamerrii.
Name
Vihttaivnnát fotokaseahtta
guides-type
Vahku 34 dáhpáhusat ja boahtte vahku plánat
Vahkku álggi sámi parlamentáralaš ráđi stivrra telefončoakkámiin.
Vahkku álggii bargodili čađa mannamiin, bušeahttaráđđádallamiid čielggademiin ja čoakkámiin Anáris.
@ option Name of the weekday
Vahkku@ item: inlistbox range in months
Vahkku joatkahuvai moaddebeaivásaš šiehtadallamiin davviriikkalaš sámisoahpamušas.
Vahkuid 7 ja 8 dáhpáhusat
Vahkku lei fas hohpolaš.
Mannan vahku mánnodaga jotkkiimet ovddit bearjadaga álgán sámedikki stivrra čoakkáma telefunčoakkámin.
weeks
& Vahkkosaččat@ info: whatsthis
@ item: inlistbox Recurrence type
Vahkkosaččat
Vahku vuosttáš beaivi:
Vahku ságat Loahppavahku mus lei beroštahtti artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán Anáris.
Vahku ságat Lean máhccan čakčaluomus bargohoahpuide.
Vahku ságat Vahkku lea mannan bargomátkkiin.
Vahkkoloahppa (Lávvordagas sotnabeaivái)
Vahkuloahpa dohkkehin sámedikki cealkámuša Lismájohkii dahkkojun ovcci vuoluštanohcamušas.
Vahkuloahpa ođđasiin leat leamaš ovdan olgoriikkaministtar Stubba ja oaiveministtar Kiviniemi evttohusat vuođđudit Eurohpá Uniovdnii ráfiinstituhta ja gárgehit Suomas ráfidorvvasteami stuoraválddi.
Vahkkoloahpaid
Vahkuloahpa válmmaštallen áššemeannudeddjiin duogášmuittuhančállaga mánnodaga vuođđolága ođasnuhttinbargojoavkku gullandilálašvuhtii.
Vahku prográmmas lei dasa lassin cealkámuša ráhkadeapmi eanan- ja meahccedoalloministeriijas válmmaštallojun ráđđehusa evttohussii ođđa fuođđovahátláhkan ja láhkan meahcastanlága 87 §:a rievdadeapmin.
BEAIVI
BEAIVI, MÁNNU bB. b. JJJJ OANEHISBEAIVI, OANEHISMÁNNU bB. b. JJJJsome reasonable short date formats for the language
vahku: @ info: whatsthis
event recurs same position (e. g. first monday) each month
Vahkkosaččat@ item: inlistbox recur monthly
sámiid ruovttugilleguovlluid vuvddiid stáhtalaš eaiggáduššanvuoigatvuođa.
Easka geavahuvvon čujuhusat
Galle aiddo geavahuvvon fiilla:
Maŋimus áiggiid hálddahusas leat dáhpáhuvvan eatnat rievdadusat: ministeriijat leat ovttastahtton, leanat leat heaittihuvvon ja guovlohálddahus lea ođastuvvon.
Maŋimus áiggiid munnje lea boahtán dakkár dovdu, ahte dát mu máinnašan jurdda lea gáidame ain guhkkelii máŋgga sámediggeáirasa jurddahanvuogis, ja das gal lean hui morašmielain.
Maŋimus áiggiid lea leamaš ollu ovdan NRK Sámi radio doaimmas Neakkela bálgesa badjelmearálaš čoakkán ja mu oassálastin dasa.
Maŋimus áiggiid dáhpáhusain ja boahttevaš doaimmain
Maŋimus bloggačállosisttán lea juo guhkes áigi ja olu lea háhppehan dáhpáhuvvat, maiddái positiivvalaš áššit.
Mannan bloggastan gieđahallen málbmaohcama ja golledoidima sámiid ruovttuguovllus.
Mannan ráđđehusbajis ásahuvvui ng. Lappi-bargojoavku ja dán válgabaji dan viidát Nuorta- ja Davvi-Suopma bargojoavku.
Mannan ráđđehusbaji áigge heittihuvvoje leanat ja moivejuvvui guovlohálddahus.
Áhkkelsámegiela maŋimuš geavaheaddji, Marja Sergina, jámii juovlamánu 29. b. 2003.
Maŋimus bloggačálus ja morašbarrgu álgu Čálán dán blogga bahča dovdduid siste ja bivddán lohkki ipmirdit dan.
Download Normal (not as first or last)
& Maŋimuš ohcanboađus
Maŋimuš boddu
@ item: inlistbox
Maŋemuš@ item: inlistbox
Maŋimuš čuokkis mearkkaša ahte konvenšuvdna fátmmasta maiddái priváhta
Maŋemus beaivi lea 15 b. miessemánus.
& Maŋemuš siidui
QPrintPreviewDialog
Mu maŋimuš stuorát prošeakta nogai giđđat 2008: dalle organiserejin sámiid oassálastima ArcticWinterGames 2008 dáhpáhussii Yellowknifei, ledjen Sámi joavkku Chef de Mission.
Maŋimuš árka
Maŋimus vahkku ovdal virgefriddjavuođa lea leamaš hui hohpolaš.
Maŋemuš jahki
Maŋimus ášši gieđahallan lea dan duohken, ahte váldágo dievasčoakkán ášši gieđahallamii daningo sámedikki stivrra cealkámuševttohus ožžojuvvui válmmasin easka 8.12. dievasčoakkáma gieđahallama várás.
Maŋimuš filmma loahpas lea maiddái gažaldat - vástádus - sessio bagadalliin.
Maŋemuš minuhtas
NAME OF TRANSLATORS
Maŋimus bargojoavkočoakkánmátkki olis deaivvadin Meahcceráđđáhusas earránan oaivehoavda Jyrki Kangasa maŋimus geardde barggu olis su maŋimus bargobeaivve Meahcceráđđehusas.
Maŋemuš 30 beaivvi
Maŋemuš 7 beaivvi
Maŋimus guokte vahku deaivvademiidisguin leat ravggahan mu hui olu iešguđet guvlui.
Maŋimus guokte vahku leat leamaš sámedikki bargiide ja luohttámušolbmuide hui hohpolaččat.
Maŋimus moadde jagi Suopma lea kampánnjeren ja bidjan hui olu sihke ekonomalaš ja politihkalaš deattu beassat ON:a dorvvolašvuohtaráđi molsašuddi lahttun.
* Easka geavahuvvon ivnnit * palette name
@ info: whatsthis
álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, de dát proseassa dattetge ovddasta maŋimuš álbmotrievttálaš ovdáneami dán suorggis, ja dat lea danne leamaš deaŧalaš refereansa
Easka
Maŋimus luhtolaš arkeologalaš dutkanbohtosat nannejit sámi muitalanárbevieru ja árbevirolaš dieđu diehtin áššiid viimmat maid dieđalaš metodaid mielde.
Maŋimus dieđuid mielde Ruošša sápmelaččaid organisašuvnnaid sajádat leat uhkiduvvon.
Maŋemuš
Maŋimuš variánta lea jagi 1892 rájis, ja lei fámus gitta Oktober-revolušuvnna rádjai.
Maŋemuš čuojahuvvon
Maŋimuš álbmotlohkan, mas jerrojuvvo man álbmogii olmmoš gullá, čađahuvvui jagi 1989, ja dalle dieđihedje 1.890 olbmo iežaset sápmin, geain 1.615 orro Guoládagas.
bargomearrádusas mielde buktit iežas árvalusa maŋimusat juovlamánus 2005.
It sáhte čiehkat maŋemuš oidnos árkka.
AdvancedPrinter Option Group
Maŋimuš 20-jagi siste goit lea čielgaseabbot oidnošgoahtán ahte vuoigatvuohta oažžut iešmearrideami, galggašii leat buot álbmogiid vuoigtavuohta, ja ii dušše geavahuvvot koloniija áššiid oktavuođas.
grus) lea duođaid vuoigatvuođa maid lea vejolaš dulkot gullevažžan dábálaš
Maŋimus logijagiid áigge nálit leat unnon 60%.
Maŋimuš logijagiid mielde leat eanet ja eanet álbmogiidgaskasaš álbmotnjulgosa áššedovdit ja ON-organat álgán dađi čielgaseabbot deattuhit ahte álbmogiid vuoigatvuohta beassat dahkat mearrádusaid iežaset miela mielde ja ieččanasvuođas, maiddái gullá álbmogiidda main ii leat iežaset sierra stáhta. Ja dán vuoigatvuođas ii sáhte čuoldit eamiálbmogiid eret.
Loahpa loahpas oppalaš ovddasvástádus plána ovddos doalvumis lea birasministeriijas.
loahpalaččat máilmmiviidosaš álbmotrievttálaš norbman.
Mannan gaskavahkko oassálasten Olmmošvuoigatvuohtalihtu lágidan vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtaforumii Helssegis.
Mannan gaskavahkko dohkkehuvvui biodiversiteahttabargojoavkkus Suoma njealját riikkaraporta, mii addojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái.
Mannan giđa sámediggi evttohii johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ahte sámegielalaš aviissaide galggalii leat doarjja, mii juolluduvvo sámedikki bakte.
Mannan čoakkáma maŋŋel min hálddahus lea olláhuhttagoahtán dohkkehuvvon bušeahta, persovdnapolitihkalaš prográmma sihke ovttaveardásašvuohta- ja dásseárvoplánaid.
NAME OF TRANSLATORS
Aiddo geavahuvvon fiila:
Maŋimus son válddii Lapin Kansa- ja Enontekiön Sanomat - aviissain beali dieđaservoša ávžžuhussii sápmelaš meroštallamis.
Easka geavahuvvon
Maŋimus ságastalaimet áššis vuoigatvuohtaministtar Henrikssoniin.
historjjálaš oktavuođa dahkki čatnagsiiguin mat mannet čuvgehusfilosofiija
Davvisámegiella lea stuorámus dáin gielain ja dan sadji oahpahusas lea nannosut go eará sámegielaid.
Comment
Maŋemuš rievdaduvvon
Maŋemuš rievdaduvvon:
Maŋemuš rievdaduvvon
Iešvuođat mat leat easke rievdaduvvon@ info: whatsthis
'Length' (track length) playlist column name and token for playlist layouts
Maŋemuš čuojahuvvon
When this track was last played
Maŋimuš riika mii lea ratifiseren konvenšuvnna lea Lulli-Sudan jagi 2015.[8]
@ action: inmenu Tools
Maŋimuš válggat doaimmahuvvojedje jagi 2011 čakčat.
Maŋimus váile mánnu dás ovdal sámi nuorat háhppehe gieđahallat árbevirolaš dieđu suodjaleami ovdal min boarrásit sámi politihkkáriid.
the transfer has been finished
Dearvvuođagat Roavenjárggas Mannan bearjadaga lei sámi parlamentáralaš ráđi stivrra dán jagi maŋimus čoakkán.
Mannan bearjadat lei ođđa stivrra vuosttaš čoakkán.
Mannan sámediggeválggain jienastanproseanta lei duođaid vuollegaš - vuollel 50%.
Mannan sotnabeaivve vulgen árktalaš parlamentárihkkariid čoakkámii, man reaissu dovdamušain muitalan čuovvovaš bloggastan.
Diimmá čavčča dat buvttii eurohpalaš vehádatjoavkkuid lávlungilvvus Liet internationaalis vuoittu Sápmái.
Mannan duorastaga prográmmas lei sámedikki stivrra guossástallan Lappi birasguovddážis.
Mannan duorastaga lei dálá dieđuid mielde artihkal 8 (j) -bargojoavkku nubbin maŋimus čoakkán.
Mannan válggain unnimus jietnameriin Lappis válljejuvvon riikkabeaiveáirras oaččui badjelaš 3000 jiena.
Mannan válgabajis Avaskari lei sámedikki stivrras ja dievasčoakkámis dohkkeheame máŋggaid cealkámušaid ja oaiviliid, main sámediggi gáibidii Ilo-soahpamuša hohpolaš ratifiserema ja dohkkehiibe juobe ravdaeavttuid Ilo-soahpamuša ratifiseremiii mannan bajis.
Mannan válgabaji áigge sámediggi áŋgiruššai guhká, sitkadit ja gierdavaččat ruvkelága paragráfaid 38 ja 50 oažžuma ruvkeláhkii.
Mannan válgabajis Suoma sámedikki áŋgiruššamiin Suopma šattai biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) -artihkkala ollašuhttima riikkaidgaskasaš ofelažžan.
Mannan vahkku álggii artihkal 8 (j) - bargojoavkku čoakkámiin Roavenjárggas.
Mannan vahku sierra mediat leat muitalan ohcejotlaš sápmelaš fitnodatolbmuid vuođđudan sámi turismafitnodatolbmuid searvvi. Vuosttaš dahkun dan ságadoalli lea kritiseren sámedikki, ahte dat ii váldde vuhtii sámi turiusmafitnodatolbmuid dárbbuid ja váldá vuhtii dušše sámi boazodoalu dárbbuid ja vuoruha daid.
Maŋimus vahkuid lea olu dáhpáhuvvan.
Mannan vahkku golihii Helssegis.
Mannan vahkku lei hohpolaš sierralágán čoakkámiiguin ja deaivvademiiguin.
Mannan vahkku manai ollásii bargomátkkiin.
Mannan vahku ledjen fas bargomátkkiin.
Mannan vahku duobbánii Helssegis.
Mannan vahkku lea gollan eanas áigge Helssegis sierralágán čoakkámiin ja seminárain.
Mannan vahkku ledje eatnat čoakkámat ja reaissut.
Mannan vahku ledje máŋggat ávvudeamit Sámieatnama sierra guovlluin ja dat lei maid munnje hui hohpolaš vahkku.
Feb 18Feb 24login history week label
Mannan vahku dakka beassážiid maŋŋel lei Sámedikki stivrra čoakkán.
Mannan vahku almmustuhttojuvvui Eanan- ja vuovdedoalu dutkanguovddáža publikašuvdna dutkaprošeavttas Porotalouden taloudelliset menestystekijät (sámás: Boazodoalu ekonomalaš menestuvvandagaldagat).
Mannan vahku ovdalaš mihcamáraid lei sámedikki dievasčoakkán.
Mannan vahku mannen ságastallame sámi kulturguovddáža arkiteaktadoaimmahagain fidnu ovdáneamis ja gullame arkiteavttaid oainnuid guovddážii gullevaš gažaldagain.
Mannan vahku áigge oba vahkku manai sierralágán čoakkámiid válmmaštallamis.
Mannan vahku alimus hálddahusriekti (AHR) lea addán čovdosa sámedikki dahkan biraslohpeváidalusain, mat guske mášengolleroggama biraslobiid.
Mannan vahku gullen earenoamáš buriid ođđasiid Eanodaga suohkanis.
Mannan vahku mis lei artihkal 8 (j) -bargojoavkku čoakkán, ja bargu orru dál viimmat ovdáneame álgomohkiid maŋŋel.
Mannan vahku mus lei illu oassálastit nuppe have Dásseválddi Presideantta lágidan presideantaforumii.
Mannan vahku lei čoakkán, mii válmmaštallá sámediggelága ođasnuhttima. Das gieđahalloje sámediggelága válgavuogádaga ovddidandárbbut.
Mannan vahku lea leamaš olu sáhka Israel Ruong - stipeanddas.
Mannan vahku oassálasten ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojovkui.
Mannan vahku oassálasten Dálkediehtaga instituhtas ordnejuvvon seminárii Helssegis.
Mannan vahku oassálasten Ohcejoga gieldda ovttasteddjiiguin suohkanministtar Henna Virkkusa deaivvadeapmái.
Mannan vahku duorastaga dollen guokte válmmaštallon sáhkavuoru Suoma sáttagotti ovddas.
Mannan vahku bissovaš forumas ledje ovdan áššit, mat gieđahalle dálkkádatnuppástusa, álgoálbmotgielaid sihke álgoálbmogiid dearvvašvuohta- ja sosiálaáššiid sierrasárgosiid.
Mannan vahku sámediggi attii cealkámuša Sámi leana energiijastrategiijas.
Mannan vahku sámediggi attii cealkámuša Duottar-Sámi eanangoddelávas.
Mannan vahku sámediggi attii maid cealkámuša meahccelága rievdadeamis.
Mannan vahku sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid boazoisidat dolle oktasaščoakkáma.
Mannan vahku sámediggi ráđđádalai Lappi lihtuin govdaoalle-, johtalusvuogádat- ja riikkaidgaskasašvuohtastrategiijas.
Mannan vahku Sámediggi ráđđádalai guovlluhálddašeami ođasnuhttimis (ALKU-fidnus) ruhtaministeriijas.
Mannan vahku sámediggeválgaevttohasat Aili Keskitalo ja Laila Susanne Vars leaba kommenteren Suoma sápmelašgažaldagaid.
Mannan vahku sámedikki ovddasteaddjit deaivvade eanan- ja meahccedoalloministtar Jari Koskisa ja olgoministtar Erkki Tuomioja.
Mannan vahku Suoma sámediggi válddii vuostá sámi parlamentáralaš ráđi jođihanovddasvástádusa.
Mannan vahku mu dihtui bođii riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššeolbmo addin mearrádus Anne Nuorgama, Liisa Holmberga, Jan Saijetsa, Maria Sofia Aikio ja Ristenrauna Magga dahkan váidalusas vuolláičállis ja láhkaolmmosčálli Aimo Guttormis.
Mannan vahku dolvon Suoma sámedikki dearvvuođagaid Norgga sámedikki rahpamii.
Mannan vahku šadden vuojulduvvat viidáseappotge johtaluspolitihkalaš gažaldagaide.
Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami.
Mannan vahku loahppa manai Helssegis.
Mannan vahku loahpas lei sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkán Helssegis.
Mannan vahku loahpa ja dán vahku prográmma
Mannan vahku mánnodaga oassálasten Anáris dollojun Árktalaš seminárii.
Mannan vahku bearjadaga máhccen Bonnis Supmii.
Vahku dás ovdal bearjadaga sámediggi ja sámiid ruovttuguovllu bálgesat čoahkkane oktasašráđđádallamii Anárii.
Mannan vahku bearjadaga sámediggi lei Lappi lihtu gulaskuddandilálašvuođas Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas.
Mannan vahku seminárain ja dán vahko ON:a algoálbmogiid bissovaš forumas
Mannan vahku disdaga dollojuvvui sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkán Guovdageainnus.
Mannan vahku disdaga Roavenjárggas dollojuvvui sámi parlamentarihkkáriid konfereansa, mii dollojuvvo juohke njealját jagi.
Mannan vahku duorastaga mus lei gudni oassálastit dásseválddi presideantta Sauli Niinistö virgáilávkenseremoniijaide.
Diimmážis bajimussan báhcá dađi bahábut millii sápmelašvuostásaš lihkadusa čuožžileapmi sihke olmmošvuođa ja čuvgehusa maŋás mannan.
Diibmá logijagaš mátkki ávvudan festiválii sihke dan siidodáhpáhusaide oassálaste guovtti beaivvi áigge oktiibuot 2800 fidni.
Diibmá mánáidkulturguovddáš ordnii sámi gielddaid sámi beaiveruovttuide gietkamiid ja dipma stoahkan-sámi elliid.
Diibmá sámediggi lea ožžon giitehahtti ládje oktavuohtaváldimiid sámi servviin ja earenoamáš fuollan lea leamaš nuortalaš- ja anárašgiela dili ovddideapmi.
Mannan jagi streama čuvvo sullii 900 geahči birra máilmmi.
Diimmá dáhpáhus čohkkii Sámekulturguovddáš Sajosii guovtti beaivvi áigge eanet gehččiid go goassige ovdal.
Diibmá ráhkaduvvui ođas, ahte Näkkela bálges lea juhkkojuvvon.
Diibmá gárvánan sisriikkalaš 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporta evttohii eatnatlohkosaččat sierralágán doaibmabijuid sámiid árbevirolaš dieđu suddjema, seailluheami ja ealáskahttima várás (www.ymparisto.fi/lumonet/8j).
Doaimmat, mat leat eanemus leamašan oidnosis maŋimuš jagiid leat golggotmánus 2008 TV-ođđasiinge oidnon gáktemiellačájáhus ja oassálastin salibandy sámemeašttirgilvvuide mat čohkkejit ollugiid oktii.
Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil.
Maŋimuš logiid jagiid áig ge dat lea lahkanan dáiddaduoji.
Maŋimuš logijagiid leat ON-lágádusat, stáhtat ja olmmošvuoigatvuođa áššedovdit dađi dárkileabbot deattuhan ahte dát vuoigatvuohta gullá maiddái álbmogiidda mat eai leat stáhta dahje koloniija olles álbmot oktiibuot.
Maŋimuš jagiid leat stáhtaidgaskasaš dási lihtodallamat ja nákkut eamiálbmogiid vejolaš iešmearridanvuoigatvuođas eanemusat čađahuvvon daid eavttuid mielde maid ON:a Eamiálbmotjulggástusa Bargojoavku (WGDD) lea alces heivehan.
Mannan jagiid Anára girkosiiddas skuvllaset álggahan anárašgielat oahppiid joavku lea leamaš stuorát go davvisámegielat oahpahusjoavku.
Muhto maŋimuš jagiid lea eanet fas ságastallon das leat go sámit" álbmot " olmmošnjulgosa oainnu ektui.
Muhto maŋimuš jagiid lea eanet fas ságastallon das leat go sámit" álbmot "olmmošnjulgosa oainnu ektui.
Diimma jahki lei dán guovtti ságadoalliáigodahkan historjjá losimus ja hohpolaččamus.
Diimmá jahki lea leamaš stoarbmái almmusvuođa dáfus ja lea ahkit, ahte sámedikki doaimma bohtosat leat báhcán mediašláma suoivanii.
Diimmá jahki lei duođaid hohpolaš, sámediggi lea addán eambbo cealkámušaid, ovdanbuktojumiid ja álgagiid go ovddit jagiid.
Mannan oktasaščoakkámis šiehtaimet, ahte sámediggi ordne oktasaščoakkáma vel dán jagi go bargojoavku, mii čielggada alimus lobálaš boazomeriid, álggaha barggus ja aiddo dan čoakkámis gieđahallojuvvole dát gažaldagat.
áŋgireappot.
Vi IMprovedName
City in Kansas USA
Jierbmás
Vihtta gilo jándoris oaččulii vuovdit fulkkiide dehe oahppásiidda.
Viđajahkásaš doaibmaáigodagas 2009-2013 Lappi mánáidkulturfierpmádahkii gullet Giema, Giemajávrri, Roavvenjárgga ja Durdnosa gávpogat, Ranua gielda ja Sámediggi, mii doaibmá Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain.
cap-style
Join
guides-type
Beaskit
Comment
Dákko sáhttit čujuhit vuođđojurdagii mii lea artihkkalis 17 goalmmát lađđasis.
jagi 1988 oktasaš raportta namahuvvon árvalussiiet ásahit sámi áittardeaddji, ja das
cealkagis álbmotrievtti njuolggadusaide ja sámekonvenšuvnna mearrádusaide.
Mii maid čujuhit artihkkalii 13, mii lea soahppevaš
árvala ahte stáhtabealit berrejit geahččalit soahpat álgoálbmogiiguin ovddidan
Bájuhus
Refereansahattit ođasmahttot ja rivdet juohke jagi.
Refereansahaddi lea mearriduvvon haddi das mii oažžu rehkenastot allagollohaddái, ii leat gaskamearálaš haddi dahje ávžžuhuvvon haddi maid bátnedoavttir ferte váldit.
Lávdegoddi čujuha dás ovdamearkan dasa ahte stáhta lea geatnegas addit
Dasto mun čujuhan dasa ahte go sámit ledje nomadat ja eanaš geavahedje organalaš árvdnasiid maid guohcagit, de šaddá váttis boazodoalus gávdnat oinnolaš luottaid.
sámiid sajádat golmma riikka álbmogin.
Čujuheimme dása maid sierra oaivilisttáme.
Čujuhin iežan kommeantasáhkavuorustan professor Hukkisa sáhkavurrui.
Go dás čujuhuvvo " álbmogiidda ", sátni lea eanetlogu hámis, ferte dalle dakkár loahppaipmárdusa dohkkehit ahte " álbmogat " main ON-njuolggadusa bokte lea iešmearridanvuoigatvuohta, eai dárbbaš leat dakkár olmmošjoavkkut mat oktiibuot dahket oppa álbmoga stáhta dahje guovllu siste.
Go dás čujuhuvvo "álbmogiidda ", sátni lea eanetlogu hámis, ferte dalle dakkár loahppaipmárdusa dohkkehit ahte" álbmogat "main ON-njuolggadusa bokte lea iešmearridanvuoigatvuohta, eai dárbbaš leat dakkár olmmošjoavkkut mat oktiibuot dahket oppa álbmoga stáhta dahje guovllu siste.
Čujuhus artihkkalii 16 merkkaša ahte Sámediggi Nuppi lađđasa mielde
Čujuhus
Čujuhus riikkaidgaskasaš riektái lea muđui vuos ja ovddimusat boahtteáiggi
Čujuhus álbmotrievtti njuolggadusaide mearkkaša ahte sámiid iešmearridan
Referánsa
Referánsameattáhus
Sárggo badjel
dash-preset
& Linnjágráfa
Sáhcokoda- ID
Sáhcokodasajádat
Linnjágovva
Linnjágovva (ivnnit dahje ránesivnnit)
Linnjá
Linnjágovdodat:
Oktonas linnjá
BoksasárgumatKCharselect unicode block name
dash-preset
@ info: whatsthis
@ action: button
@ info: whatsthis
@ info: tooltip Locate this email in KMail
@ info: whatsthis
@ action: button
@ option: radio save the cache after every modification
Čáhkosárggus
Linnját
Name
universal access, delay
@ info: whatsthis
& Maŋŋoneapmi:
default name of first player
Ruođut main leat viivvat = doaibmaheaddji orgánat.
@ label: textbox
NAME OF TRANSLATORS
Divvomat
Divvodeamit ja buoriduvvon vuolginleaktu
Buorideamit ja dihkkedivodeapmi
Failsafe@ item: inmenu session type
* Vilddas (guhkeskarriera etnojoavku)
VI: LASIHANMODUS
Odne dát gilvinrádji lea baicce šaddan rádji man bajábealde sámit galget doalahit
Sieve
Livki sieván
Livki vuordinsieván
Villat-joavku vuolgá riikka dási dáhpáhussii bihtáinis Dan man oainnát, man bagadallin bargá Niilo
object name (optional)
Luondduluossa ja dan buktin guolástankultuvra galgá seailluhuvvot boahtte buolvvaide.
lithuania_ municipalities. kgm
world. kgm
City in Loire- atlantique France
čađahuvvot buorredáhtolašvuođain, dakkár vugiiguin mat heivejit dilálašvuođaide ja
Kapihttal VI
Ii sáhttán ráhkadat áđa.
star name
City in New Mexico USA
Reaidorávvaga teaksta
Rávvagat
Evttohusat ovdal anašeami soapmásiin earáin
Testet iežas
Vinju@ item font
VI: DÁBÁLAŠ MODUS
láhkaásaheamis mielde gudnejahttit, suodjalit ja bajásdoallat álgoálbmogiid ja báikkálaš servošiid
color
Sáhppadat
color
color
Sáhpat
Virggálaš cealkámušat bivdojuvvojit čakčat 2014.
sámiid virggálaš ruovttuguovlu meroštallojuvvui juo 1970-logus.
Virggálaš sivaheaddji oažžu čuoččáldahttit ášši vealaheaddji almmuheamis dušše dásseárvoáittardeaddji almmuhusa vuođul. juvvot vealaheaddji
Virggálaš rahpandoalut leat giđđadálvve.
sáhttá rahpat formála kanálaid riikkarájiid rastá.
Virggálaš meroštallamat sápmelašvuođas leat gal gávdnomis Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid neahttasiidduin, muhto nugo dain oaidná, meroštallojuvvo sápmelašvuohta guđege riikkasge uhcánaš eará láhkai.
Eai almmolaš álbmotlohkamatge atte luohtehahtti dieđuid sámiid
sápmelaččaid kultur- ja ekonomalaš eallima dáfos mearkkašahtti áššiid plánema virggálaččat.
Riekteveahki barggus livččii ávkkálaš jorgalahttit áššegirjjiid vuođuid sámegielaide, dego
Ámmátlaš instrukšuvnnat ledje, ahte iešguhtet álbmotčearda galggai beassat lágidit áššiidis iežas riektenjuolggadusaid mielde.
In sáhtán guođđit geavatkeahttá virgeohcandilálašvuođa, daningo sámi kultuvrra dutkanbarggut eai jur leat rahppon ja ferten dieđusge geahččalit destet iežan gelbbolašvuođa virgeohcamis.
Virggi almmuheapmi ođđasit ohcanláhkai ii lean dárbbašlaš ná oanehis mearreáigásašvuođas, go barggu lei ohcan virggi eavttuid deavdán ohcci.
Virggi almmuheapmi ođđasit ohcanláhkai ii lean dárbbašlaš ná oanehis mearreáigásašvuođas, go barggu lei ohcan virggi eavttuid deavdán ohcci.
Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja maiddái nuoraidáššiid ja hálddahusdoaimma bures dovdan.
Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit sámegiela buorre njálmmálaš ja čálalaš dáidu sihke doarvái hárjánupmi doaimmahatbargguin.
Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus, buorre sámegiela njálmmálaš ja čálalaš dáidu ja ruoŧa dahje / ja dárogiela ja eaŋgalsigiela dáidu sihke doarvái hárjánupmi gáibideaddji hálddahusbargguin.
Virgeeisseváldi ii dábálaččat bastte ordnet telefonbálvaleami sámegillii.
eiseváldi lea geatnegahtton vástidit njálmmálaččat seamma gillii ja addit čálalaš jorgaleami mearrádusas ja ákkaid mearrádussii jos gáibiduvvo.
ovdalgo almmolaš eiseváldi mearrida áššis maidege.
Eiseváldi sáhttá mearridit sierra áiggi ja báikki goas ja gos lea giellabálvalus,
Sámedikki ovddimus bargu lea gozihit sámi kultuvrii guoskevaš áššiid. Sámediggi
Virgeoapmahaččat eai geavat doarvái sámi giellalága ruhtadanvejolašvuođaid, mii hedjonahttá sámegielat áššehasbálvalusa.
Virgeoapmahaš ja dat oassebealit, geat evttohasaid nammadit, galget vejolašvuođaid mielde evttohit nu nissona go albmá juohke lahttobáikki vuostá.
Eiseváldi galgá fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis.
Sámegiela geavaheami ii dárbbaš sierra gáibidit, muhto eiseválddit galget ieža fuolahit vuoigatvuođaid ollašuvvamis geavadis.
doaimmas ja bargobirrasis.
Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
Dásseárvvu ovddideapmi, mii lea virgeoapmahačča vásttus, galgá leat ulbmildiđolaš ja plánavuloš.
vuoigatvuođas geavahit sámegiela eiseválddiid luhtte almmuhuvvojit lága hámis. "
Ovdamearkka dihte ii leat Suomas, Norggas ja Ruoŧas vejolaš registarastit fitnodat
Virgeeisseváldit eai leat lasihan bargiideaset sámegiela máhtu eaige sámegielat áššehasbálvaleami
Eiseválddit eai leat ollašuhttán iežaset geatnegasvuođa šiehtadallat jos eai
" Eiseválddit galget šiehtadallat Sámedikkiin buot viiddis ja deaŧalaš mearrádusaid mat sáhttet čuohcit njuolga ja erenoamážit sámiid álgoálbmotdillái mii sámiid ruovttugilleguovlluin fátmmasta
"Eiseválddit galget šiehtadallat Sámedikkiin buot viiddis ja deaŧalaš mearrádusaid mat sáhttet čuohcit njuolga ja erenoamážit sámiid álgoálbmotdillái mii sámiid ruovttugilleguovlluin fátmmasta
Virgeoapmahaččat leat sámi giellalága vuostá sirdán dán ovddasvástádusa áššehasaide.
eiseválddiin nu ovttaláhkásaš konvenšuvdnageavaheapmi go vejolaš.
áššehasregisttarat, maidda dieđusge bivdojuvvo áššehasa miehtan, maid bakte stivrejuvvo
Dasto lea eiseválddiin geatnegasvuohta vuhtiiváldit erenoamášmeannudeami go sis lea dahkamuš sámi álbmotjovkkuin geavatlaš hálddašeamis.
Eiseválddiin šaddá
eiseváldin fievrriduvvojedje Giellaláhkii nuortalaččaid giliráđđečoahkkin, unnitlohko
Eiseváldiráđđádallama beavdegirjji čuovusin šihttojuvvui váldojuvvot sámedikki muittuhančálus.
Virgeoapmahašbálvalusat leat fállojuvvon oalle dávjá čálalažžan; Meahciráđđehus fállá dákkár áššehasbálvalusaid lassin maiddái sámegielat bálvalusa.
doaibmasurggiid bargiide galget dáhkiduvvot seammaárvosaš vejolašvuođat lohkat sámegiela.
Eiseválddiid addin lobi geavahit árbevirolaš álgoálbmot
Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
Virgeoapmahaččat ja buot dat oassebealit, geaid bivdet nammadit evttohasaid dán paragráffas dárkkuhuvvon doaibmaorgánaidda, galget vejolašvuođaid mielde evttohit nu nissona go albmá juohke lahttobáikki vuostá.
Virgeoapmahaččat ja oahppolágádusat ja maiddái eará skuvlejumi ja oahpahusa ordnejeaddji ovttastumit galget fuolahit das, ahte nissoniin ja albmáin leat seammát vejolašvuođat skuvlejupmái ja ámmátlaš ovdáneapmái ja maiddái ahte oahpahus, dutkan ja oahppamateriála dorjot dán lága dárkkuhusa ollašuvvama.
láhččojuvvo vejolašvuohta buorebut gulahallat eiseválddiiguin, ja maiddai vejolašvuohta
viidodat dat lea mii lea mearrádusa deaŧaleamos čuozáhat, dasgo dát mearrádus
Eiseváldi galgá maid muđui rahčat váldit vuoste ovttaskasaid dáidda gielaide.
Virgeoapmahaččat galget maiddái smiehttat, mo dásseárvvu ovddideapmi ja čuovvun ordnejuvvo iešguđege doaibmaorgánas.
Áššiin mat mearkkašahttet ollu sámiide, eiseválddit galget
Go lea dárbu, de eiseválddit galget
Virgeoapmahaččaid sámegiela dáidu
Nubbi lađas, nubbi cealkka: Mearrádus lea duopmostuoluid ja hálddahusa
Virgeoapmahaš galgá buot doaimmainis ovddidit nissoniid ja albmáid gaskasaš dásseárvvu ulbmildiđolaččat ja plánavuložit ja maiddái addit vejolašvuođa ja stáđásmahttit dakkár hálddahus- ja doaibmanvugiid, mainna sihkkarasto nissoniid ja albmáid dásseárvvu ovddideapmi áššiid válmmaštallamis ja mearrádusbargamis.
várjalit báikenamaid unnitlogogielain ja loktet
eiseválddiide vejolaš soahpat das makkár áššiid lea dárbu šiehtadallat ja mo dakkár
geatnegasvuođas šiehtadallat Sámedikkiin.
Stáhtalaš eiseválddiid geatnegasvuohta konsultet álgoálbmogiid ja sihkkarastit sin
Eiseválddiid almmolaš dieđáhusain ja virgedoaimmahagaid oahpástagain galgá
Virggi bissovaš ruhtadeapmi livččii duođaid mávssolaš.
Sadjásašvuođa ceavzilis dikšuma veahkehit lassin hálddahusáššiid dovdamuš ja buorre ruoŧa / dárogiela ja eaŋgalsgiela dáidu.
Virgesadjásašvuođa menestuvvi dikšumis lea ávkin maiddái hálddahuslaš bargguid dovdamuš sihke buorre ruoŧa / dárogiela ja eaŋgalasgiela dáidu.
Virgesadjásašvuođa áigemeari rádjai ohce Anna Näkkäläjärvi lassin njeallje eará ohcci.
Sámedikki sámegiela doaimmahat ohcá nuortalašgiela jorgaleaddji.
Virggideavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
Virggiid deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáiggi.
Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
Virggis lea 6 mánotbaji geahččalanáigi.
Avi attii biraslobi mášengolleroggamii Lismájohkii Vuohčus.
mearkkaša ahte máŋgga iešguđetlágan etáhtas ja eiseválddis leat geatnegasvuođat
cameroon_ provinces. kgm
portugal_ provinces. kgm
spain_ provinces. kgm
City in Virginia USA
catalonia_ comarques. kgm
Region/ state in USA
philippines. kgm
philippines. kgm
portugal_ provinces. kgm
uruguay. kgm
usa. kgm
vietnam. kgm
Meattáhus:% 1Track has been imported, format: Artist - Track
Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word.
Šattai meattáhus vuojedettiin prográmma " filesharelist ". Dárkkis jus lea sajáiduhtton ja jus gávdno $PATH: s dahje / usr/ sbin / máhpas.
Error: vuojehahtti java ii gávdnon
Meattáhus: Vuolláičála ii leat nannejuvvon
Ándagassii
Meattáhus: Ii sáhtte rahpat " smb. conf " nammasaš heivehusfiilla
Filtii rabadettiin% 1. Máhppa sáhttá leat gustomeahttun maildir- máhppa dahje beassanvuoigatvuođat leat boastut.
Filtii rabadettiin% 1; dát máhppa váilu.
Meattáhus rabadettiin PTY
Meattáhus rabadettiin% 1 čállindihte
NAME OF TRANSLATORS
color-profile-policy
Meattáhus: DISPLAY birasvariábel ii leat bidjon.
Other language
Boastolágán áigemearri meroštus.
Gustohis mearkkuš
Gustohis dokumeanta. Vurddii mime- šlája application/ x- kword dahje application/ vnd. kde. kword, oaččui baicce% 1
Gustomeahttun dokumeanta. Vurdojuvvon mimešládja lei application/ x- kspread dahje application/ vnd. kde. kspread, muhto dás lei% 1
Gustohis dokumeanta. Ii makkárge mime- šládja meroštallojuvvun
Gustomeahttun dokumenta. Árkanamma lea guorus
Gustohis čoavdda.
Gustohis erenoamášgohččun% 1
gustohis
Gustohis
@ info messagebox question.% 1 is the close state explanation
@ info/ plain bug resolution
Gustohis kaleanddaršládja
Boastu geavaheaddjinamma dahje beassansátni.
Boastu geavaheaddjinamma dahje beassansátni.
Moallaárvu ii gusto.
Gustomeahttun gáldošládja.
Gustohis sáddenčoavdda.
Boastolágán verrát meroštus.
Boastu verrátnummir.
Lobihis ovdavuorru:% 1
Gustohis virolaš cealkka
Gustohis e- boastačujuhus
Comment
Name
Comment
Name
Seallačujuhus ii gusto.
Gustohis dássi.
Fuones fiiladeskriptor
Gustohis boađus.
Gustuhis čálánlakta merošteapmi:% 1
undo-type
Boastohámát fierpmádatčujuhus% 1
Boastohámát fierpmádatčujuhus% 1
Boasttoođas lea luikojuvvon Suoma mediaide.
Porxy heivehus ii gusto
Gustohis gaskabálvaskriptaComment
Boastohámát fierpmádatčujuhus% 1
Boastohámát URL: a
Gustohis argumeanta.
Gustohis heivehusat.% 1.
Boasttojorgalusat dagahit buncaraggáid dušše oahpohis ja máhtohis olbmuide ja beliide, mat eai hálddaš ON:a virggálaš deavsttaid dulkoma.
Gustohis
gustohis leavggat
Gustohis fiilanamat
Gaskabálvá heivehus ii gusto
Boastto dieđuid ilmmuheapmi álbmotdiehtovuogádahkii sáhttá leat registtarmerkenrihkus.
Dihkeohcan
Name
Comment
Dihkeohcan
Vihkeohcan
Meattáhus
Meattáhusa
Meattáhusat
Meattáhus gieđahalladettiin Exec- gietti% 1: s
Meattáhus vieččadettiin máhppalisttu
Filtii vuostáiválddidettiin reivviid.
Meattáhus: HOME birasvariábel ii leat bidjon.
Meaddin ja dan divvun maŋit beaivve addá eahpeluohtehahtti gova diehtojuohkingaskaoamis ja dan vuojulduvvama bargosis.
Meattáhusfákta:
& Meaddinváruhus
Dát meattáhusdiehtu mearkkaša dábálaččat ahte jearahuvvon bálvá% 1, ii gávdnon Interneahtas.
Meattáhusa
Meattáhusat
Meattáhus dulkodettiin Abiword- fiilla.% 1. linnjáš,% 2. čuolddas Meattáhus dieđáhus:% 3
Filtii ráhkadettiin máhpa% 1 listtu.
Filtii vieččadettiin máhppadieđuid.
Meattáhus álggahettiin% 1. KLauncher ii leat jođus šat, dahje ii sáhttán álggahit prográmma.
Meattáhus: Ii sáhtte vuodjit smbstatus: a
Meattáhus ráhkadettiin čáttenláse
Name
debug information in error message
MEATTÁHUS: Ii gávdnan fontta nama.
Filtii deikke čálihettiin
Meattáhus čálihettiin diehtovuorká "% 1 ". Dárkkis máhpa vuoigatvuođaid ja ahte garraskearru ii leat dievva.
Čállinmeattáhus
dialogs-action
error-console-action
Divvomat.
Šattai meattáhus gova vieččadettiin.
Šattai meattáhus vurkedettiin gova:% 1
Filtii jearradettiin bálvvá stáhtusa.
Meattáhus vieččadettiin AbiWord- fiilla:% 1
Meattáhus vieččadettiin skripta% 1
Meattáhus bálvás reivviid vieččadettiin:
Meattáhus máhpa sáddedettiin
Meattáhus geavahettiin locate
Meattáhus ráhkadeamen listtu% 1 máhpas:
Filtii logadettiin dáhtaid dás
Meattáhus logadettiin máhpa% 1 bálvvás:
@ action: inmenu Amor
Meattáhus rabadettiin% 1 lohkandihte
Filtii ráhkadettiin máhpa.
Meattáhus dáhpahuvvai fáttá ráhkadettiin.
Filtii ráhkadit diehtovuorká "% 1 ". Dárkkis máhpa vuoigatvuođaid ja ahte garraskearru ii leat dievva.
Meattáhus
Meattáhus:
Meattáhus
Meattáhus.
MEATTÁHUS
MEATTÁHUS:
Meattáhus molssodettiin nama% 1 máhpas
Meattáhus molssodettiin fiilanama.
Filtii "% 1 " čoahkkáibahkkemin. Čoahkkáibahkken gaskkalduhttui.
Ii sáhttán viežžat málle% 1.
Meattáhus sihkodettiin máhpa% 1 bálvvás:
Filtii máhpa váldimis eret.
Meattáhus bálvás reivviid sihkodettiin:
Meattáhus čáledettiin PTY: ii
Meattáhus logadettiin PTY: s
Dihkkeváidalus lea sáddejuvvon, giitu go veahkehat min.
Dáidá leat meattáhus bálvvá bealis.
Meattáhus sáddedettiin reivve
Meattáhus %s
Filtii: Ii sáhtán sisafievrridit statistihka
MeattáhusSyntax highlighting
Meattáhus: Ii makkárge IMAP- konttu meroštuvvon dán máhpas
Vurkenmeattáhus
Password strength
Filtii nannedettiin vuolláičállaga
The top level lesson which contains all other lessons of the document.
Filtii ráhkadettiin diff: a
Meattáhus gal divvojuvvui maŋit beaivve, muhto fáktadieđuidhan livččii hui álki dárkkistit ovdal ođđasiid sáddema.
Meattáhus čálihettiin fiillaid
Filtii máhpa nama rievdadettiin.
Meattáhus molssodettiin boallobeavdekárttá dása: "% 1 "
Validation status
Meattáhus ivnnit
default filter name
" Meattáhus " dieđáhusbovssaš
Meattáhusdiehtu
@ label: listbox KDE distribution method
Meattáhus: Ii sáhttán vuodjit WordNetprográmma " wn ". Fertet sajáiduhttit WordNet du mašiidnii jos hálidat prográmma geavahit, ja " wn " ferte leat ohcanbálgástis (PATH). Gávnnat WordNet dáppe http: // www. cogsci. princeton. edu/ ~wn /. Fuomáš ahte WordNet doarju dušše eŋgelasgiela.
Meattáhus laktašettiin bálvái.
Meattáhus ráhkadettiin oktavuođa
Diŋgo
Virggi ohce čieža olbmo.
Virggi ohce ovcci olbmo.
Virggi ohce oktiibuot njealjis, geain okta geassádii ovdal válljema.
Virgái ohce áigemearis guokte olbmo.
Virgi biddjojuvvo ohcanládje boahtte jagi álggus.
Virgeolbmos ii leat bargangeatnegasvuohta eretcealkináigge.
Ámmátolmmoš lea cára dáhtu čađaheaddji, ja su maid fertejit buohkat jeagadit.)
Virgeolbmát huolahit ahte váidaleamit čielggaduvvo dehe rivttes instánssa ovttastuvvo.
Virgeolmmošásahusa (971/94) 5.1 §:a mielde virggi vuođđudettiin galgá mearridit virggi nama ja vuođustusa, man mielde virggi bálká mearrašuvvá.
Ovttasbargu lea čadnojuvvon Davviriikkalaš
Ámmátolbmoorgána čoahkkana go lea dárbu, muhto unnimusat oktii
Virgeolbmot ja ministeriija leat suopmelaš servodaga elihtta.
Go virgeolbmot ja diggerievttit sirdásit
Namma lea latiinnagillii ja mearkkaša sullii "almmolaš čálli ".
Virgi lea bargoortnega mielde ohcanláhkai 30 beaivve ohcanáiggis.
Virgi lea virgedoaimmahaga oktasaš
oamastit alcceseaset máhtu sámegielas, go dasa lea dárbu sin bargguid geažil.
Virgefriddjavuođasboahtindearvvuođagat
Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari.
Virgeovddasvástádus máksá dan, ahte luohttámušolbmui guoskaduvvojit rihkuslága 40. logu virgerihkusnjuolggadusat.
Rikkis šaddo- ja elliidriika
Gálle cealkaga, sáni ja bustáva leat dán dokumeanttas
dynamics-action
dynamics-action
patterns-action
patterns-action
gradients-action
gradients-action
palettes-action
palettes-action
brushes-action
brushes-action
Cealkága:
Virggiid doaibmagovat leat mearriduvvon Sámedikki bargoortnegis.
Fásta virggiid vuođđudeapmi gáibida rievdádusa sámedikkis addojuvvon láhkaásahussii daningo ásahus gáibida virggálaš giellajorgaleaddjiin ee. gielladutkosa. Gielladutkosa čađaheapmi ii leat vuos vejolaš dáin gielain.
finland_ regions. kgm
estonia. kgm
Estteeana
Esttegiella
finland_ regions. kgm
EsttegiellaName
Name
catalonia_ comarques. kgm
great- britain_ counties. kgm
world. kgm
Name
Árjjastivren
Comment
Rávdnjegeavahus% 1 mA
Rávdnjegeavahus Iešbirgejeaddji
Árjjasiestin
Poteansa
Sálmmaid lávlu anárašgielat sálbmajoavku (Ilmari Mattus, Heli Aikio, Ilmari Aikio, Onni Aikio, Unto Aikio, Rauni Mannermaa ja Lyyli Vehmasaho) ja eará vuoiŋŋalaš lávlagiid Rauni Mannermaa.
Sálmmat leamaš skuvllaid anus juo ovdal geahččaladdanveršuvdnan.
A button on a Remote Control
Name
Poteansa
Gáldu
Name
Name
Virtuella muittu statistihkkaName
Virtuella muituprocess heading
Virtuella MIDI- syntaGenericName
Abstrákta (modema)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 10)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 1)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 2)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 3)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 4)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 5)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 6)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 7)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 8)
Virtuella boastaboksa (geavaheaddji 9)
Virtuella boastaboksa (Administrator)
Virtuella
Virtuálaoahpahusa oassin galggašii leahkit maid oahppiid ja oahpaheaddji fysalaš deaivvadeapmi, masa lohkanjagiid 2006-2008 ollašuhttojuvvon geahččaleamis eai lean resurssat.
Virtuella speallár
Máŋggaid čállinbeavddiComment
Gávccát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Gávccenuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Guoktelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Nuppi virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Guoktenuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Goalmmát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Golbmanuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Guđát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Guhttanuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Logát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Njeallját virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Njealljenoppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Čihččet virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Čiežanuppelogát virtuella čállinbeavdi válljejuvvuiName
Viđát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Vihtanuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Ovccát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Ovccenuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Vuosttaš virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Oktanuppelogát virtuella čállinbeavdi lea válljejuvvonName
Dábálaš nuorvvu sivvan lea virus, ja virusa vuostá eai leat mangelágán dálkasat mat sáhttet dagahit ahte mánná dearvvaštuvvá jođáneappot.
Jur doppe virus álkimusat darvána ja viidu.
Virusgieđahallan
Geargan antivirusreaidduid ohcamis.
Geargan ohcamis. Ii gávdnan antivirusreaidduid.
City in California USA
višuvnnat sámekonvenšuvnna hárrái ovdan.
Killerfiller heive gal oahpahalliide maid, danne go sáhttá válljet dási.
Jietnasignála
Oaidnus signála
Jietnagovvosat
Vi- modus
VivisimoQuery
VI: OIDNOS LINNJÁ
VI: OIDNOS
vkeybdGenericName
Ann-Marie Algemo
City in Far East Russia
City in South Region Russia
concatenate the device name and the VLAN ID number together
Sámi ealáhusat
Ruhtaministeriija lea dáinna bušeahttaevttohusainis bargame dán linnjema vuostá ja njoarrá jiekŋagalbma čázi sámiid niskái ja livččii heajudeame sámedikki doaibmanvejolašvuođaid olláhuhttit sámi kulturiešstivrema.
RM čuohpalii maid muđuid sámi mánáin.
Ruhtaministeriija árvvoštallama mielde geavadis buot doarjagat, mat stuorrudit fitnodatekonomalaš bohtosa, leat vahátlaččat birrasii ja buot doarjagiin birasperspektiiva lea hui asehaš.
Ruhtaministeriija bušeahttaevttohusas evttohuvvo boahtte jahkái sámedikki aitosaš doibmii várrejuvvot 1 636 000 euro.
RM:a bušeahttaevttohus sámedikki bušeahttan lea 64 000 euro unnit go vuoigatvuohtaministeriija bušeahttaevttohus.
RM:a evttohusas giellabeasseruhta čuhppojuvvo 50 000 euroin ja dan mielde boahtte jahkái giellabeasseruhta livččii dušše 300 000 euro.
RM:a evttohus livččii vuorrádus sámi kultuvrii ja sámegiela ealásḱahttimii.
VmstatGenericName
Comment
VND
Color name
" the limited extent to which the Sami Parliament can have a significant role in the decision-making process on issues affecting the traditional lands and economic activities of the indigenous Sami people " Lea dehálaš fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa komitea doalaha ahte mearrabivddu vuoigatvuohta galgá gehččot CCPR-árt 27 vuolde.
"the limited extent to which the Sami Parliament can have a significant role in the decision-making process on issues affecting the traditional lands and economic activities of the indigenous Sami people" Lea dehálaš fuobmát ahte Olmmošvuoigatvuođa komitea doalaha ahte mearrabivddu vuoigatvuohta galgá gehččot CCPR-árt 27 vuolde.
hábmejuvvojedje áššedovdi joavkku árvalusa ovdanbidjama várás.
gielaset hálddahuslaš eiseválddiid luhtte. Rápmakonvenšuvdna siskkilda eanet sullaš
Lassin dása sáhtašii cuiget ahte bargandefinišuvdna mainna dárkkuha " eamiálbmoga ", hui olu deattuha čatnasa diehto eatnamii gos dát olbmot ásset ja ellet, ja maiddái muittuhuvvo ahte dáin olbmuin leat iežaset servodatásahusat mat doarvái bures vedjet ovddastit álbmoga.
Lassin dása sáhtašii cuiget ahte bargandefinišuvdna mainna dárkkuha "eamiálbmoga ", hui olu deattuha čatnasa diehto eatnamii gos dát olbmot ásset ja ellet, ja maiddái muittuhuvvo ahte dáin olbmuin leat iežaset servodatásahusat mat doarvái bures vedjet ovddastit álbmoga.
Datte-ge oažžu dadjat ahte eanaš daid kriterijain mat leat eamiálbmoga erenoamášvuohtan - nugo oktasaš giella ja kultuvra - leat olu veahádagaid dovdamearkan.
Sáhttá atnit leavgga sierra riikkaid mihcamárbeaivvi mielde.
Namahit sáhttit maid ahte Guovdageainnu suohkan lea buot bajimusas
Sáhtán namahit ahte Suoma nuortalaččat (sullii 500 olbmo) sáhttet váttisvuođaid haga ipmirdit buot suopmaniid mat leat Ruošša bealde.
lea dutkojuvvon dárbahassii ja máŋggabeallásaččat ja dahkkon vejolažžan buot intreassaoassebeliid
Berre maiddái muitit maid ON:a Eamiálbmogiid Olmmošlaš Vuoigatvuođaid ja Vuođđofrijjavuođaid Spesialráportár lea cealkán;
Sáhttit maid
Johkamohkis, lea vejolaš jáhkkit ilbmadit niegu oktasaš sámedikki vuođđudeamis.
davviriikkalaš stáhtain.
sáhttit čujuhit Barentsráđđái ja EU siskkáldas regiuvdnaovttasbargui.
allaskuvlaoahpahus berrejit leat fállamassii buot golmma riikka sámiide, muhto ahte
Sáhttá čájehit sisdoalu ja lohkat
Sáhttá čájehit ja rievdadit sisdoalu
Sáhttá čájehit/ lohkat ja rievdadit/ čállit
Sáhttá čájehit sisdoalu
deaŧalaš ahte beassá geavahit gielas ja oažžu doavtterveahki ja divššu mas su giella ja
Sáhttá goit leat nu ahte muhtin logijagi geahčen fuollan leanai dat go ealut unnot ah unnot eaige šat ahtanuša.
Sáhttágo mánná mannat ovdaskuvlii?
Sáhttá go lávdedáidaga ovttastit hip-hopain ja mayameanuiguin?
VoilaQuery
Sáhttá lohkat ja čállit
Sáhttá lohkat
Fápmuiboahtin
dynamics-output-type
njuovžileappot (dynalaččabut) go livččii vejolaš dušše mearrádusa sániid vuođul.
Galgá goit vealtit ila njálgga juhkosiid, dego ovdamearkka dihte limonáda ja sávtta, daningo ila olu sohkar dagaha eanet luhčadávdda.
sihke davviriikkain ja riikkaidgaskasaččat maŋimuš logiid jagiid.
Gusto dán rájes:
unnimusvuoigatvuođaid mat galget gustot dan golmma riikkas, ja dainna lágiin
Dálá geavaheaddji:% 1
Gustojeaddji vejolašvuođat gusket buot golmma sámegiela: anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela.
Gustojeaddji lágáidvuostásaš fidnuid lea aivve dušši evttohit lávvagártii ja dat ájiha dušše eará gárgeheami.
Galle beaivvi gusto:
álbmoga beales čuoččuhit álbmoga vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid riikkaidgaskasaš
Dikšundáhkádus guoská beare dan eanadikkis dehe guovllus gos lea sisa-čállojuvvon
Resurssaid bissovašvuođa ja dási dorvvasteami várás dat galget biddjot láhkaásahan stáhtaossodatvuogádahkii.
@ info: whatsthis
- Sáhttit illudit das, ahte sámesoahpamuša guoski ráđđádallamat álget ja ášši ovdana, gávnnahii Norgga sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars sámi parlamentáralaš ráđi čoahkkimis Roavvenjárggas 14.4.
Sáhttitge dušše čeavlájit giitit ja gopmirdit.
Mii sáhttit vásihit ráhkisvuođa iežá olbmuid ja Ipmila aktavuođain.
Mii sáhttit addit veahkeruđa earet eará investeremiidda, márkanastimii, innovašuvdnaovdáneapmái ja skuvlejupmái una ja gaskamahtosaš fitnodagain.
Mii sáhttit maid addit ráđiid ja ekonomalaš doarjaga daidda geat háliidit ovddidit, vuođđudit ja márkanastit turistaguolástanfitnodagaid.
Mii sáhttit maid mieđihit veahkeruđa ámmátguolásteddjiide, geas lea liseansa ahte sii sáhttet njuorjonannet iežaset guolástanbiergasiid ja addit buhtadusa daid vahágiid ovddas maid njuorjjut dagahit sin biergasiidda ja sállašii.
Mii sáhttit maid addit lobi botkkuhit jápmán olbmo gunaid.
Mii sáhttit mearridit elliid áittardeamis jus dat sorbmanit dehe gieldit olbmo atnimis elliid dehe dihto eallišlája.
Sáhttit maid dovdat geahppáneami jos dat gii lea jápmán lei guhka skibas ja jápmin šattai dego bestojupmin sutnje.
Sáhtán muitalit buorrin ođasin dan ahte ráđđádallamat dolvo sámedikki sajádaga buorráneapmái ráđđádallansáttagottis ja stivra mearridii ovttamielalaččat oassálastit davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiidda Suoma stáhta sáttagotti oassin.
Illun sáhtán ilmmuhit, ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea njealji riikka sápmelaččaid ovttasbargoorgána, lea dohkkehan vuosttaš dálkkádatpolitihkalaš strategiijas dán jagi. Áigut
Sáhtán muitalit buorrin ođasin dan, ahte ministeriijat dorjot min evttohusa ja maiddái ruhtadeapmi sámedikki nuoraidbargui lea oažžume sihkarvuođa.
Sáhtán lohpidit, ahte sámi parlamentáralaš ráđđi váldá duođas din evttohusaid ja bargat dan ovdii, ahte din evttohusat maid olláhuvvet.
Sáhtán leat hui ovttaoaivilis Kärnäin das, ahte ILO 111-soahpamuš galgá gudnejahttojuvvot (vaikko dat gal juo gudnejahttojuvvo daningo dat lea min álbmotlaš lágaid oassin), vaikko Kärnä leanai dulkon soahpamuša ollásit vearrut.
Sáhtán leat buriin mielain ja duhtavaš čoakkánmearrádusain.
Sáhtán hállat sámegiela beaivválaččat ruovttus ja dalle go háleštan skihpáriiguin.
Sáhttá leat, ahte čálán fas ođđa jagi lahkonettiin ja manan čađa nohkavaš jagi ja boahttevaš jagi hástalusaid.
Lea buorre bivdit čálalaš vástádusa go váidala vai beassá ráfis lohkat vástádusa ja vealtá boasttoipmárdusa.
Ovdamearkka dihte sáhttá leat moaitámuš organisašuvnna vuostá dahje almmolaš váilevašvuođat pasieantasihkkarvuođas.
Sáhttá ovdamearkka dihte leat vuostáiváldin mii doaimmaha máná- ja nuoraidbátnedivššu.
Dat sáhttá ovdamearkka dihte leat ahte ii dovdda ahte lea duđavaš bargguin mii lea dahkkon, ahte lea ožžon boastto vuostáiváldima dahje atná ahte lea šaddan máksit ila ollu.
sáhttá lohkat gokčevaččat Oulu universiteahtas, gursset leat maid fállun Helssega universiteahtas,
hupmat dušše giela uhkivulošvuođas, daningo giela jávkama mielde jávká maid kultuvrras eanas
Sáhttá dadjat, ahte lean hui duhtavaš strategiijai.
Sáhtálii juobe dadjat, ahte lea stuorit rihkus vuođđudit ruvkke go bargat dan nala ahte dat ii ceggejuvvo.
Sáhtáliinai dadjat, ahte sápmelaččat leat arkeologaid oainnu mielde ilá birasustitlaččat, go dutkiide ii leat gávdnon dárbahassii roggamuš ja bázahusat, maid dutkat.
Sáhtášinhan mun iežan deike govahallat
Sáhtálinnai govahallat, ahte bušeahttaevttohus lea vásedin ráhkaduvvon hui čavgadin, go dieđushan lea, ahte bušeahttaráđđádallamat buktet álohii lassiruđa sierra sektoriidda.
Sáhtálii daid gohčodit juobe miniráđđehusšiehtadallamin, nu čavges linnjemat leat sierra ministeriijain boahtán.
Livččii sávahahtti, ahte sámi áššiin sáhtálii ráhkadit ođđasiid almmá giivviisvuođa ja áššiid badjelmeare dramatiserema haga.
Heaibbu KaosgearpmažiinName
Dása čálát oanehaš válddahusa merkejuvvon fiilašlája várás (omd. " HTML- siidu "). Dán válddahusa geavaha prográmmat nugo Konqueror go čájehit máhpa sisdoalu.
Sáhtát meroštit -- export molssaeavttu dušše oktii.
Sáhtát meroštit -- import molssaeavttu dušše oktii.
Addá eanet ovdavuoru merkejuvvon bálvalussii ja sirdá dan bajás listtus.
Addá válljejuvvon prográmmii eanet ovdavuoru ja sirdá dan bajás listtus. Fuomáš ahte dát dušše guoská merkejuvvon prográmmii jos fiilašládjii leat čatnojuvvon eanet go okta prográmma.
Addá unnit ovdavuora válljejuvvon bálvalussii ja sirdá dan vulos listtus.
Addá unnit ovdavuoru válljejuvvon prográmmii ja sirdá dan vulos listtus. Fuomáš ahte dát dušše guoská merkejuvvon prográmmii jos fiilašládjii leat čatnojuvvon eanet go okta prográmma.
Don sáhtát maiddái rievdadit fiilajuohkima vuoigatvuođaid.
Olmmoš sáhttá dahkat muossánan hárjehusaid.
Dat sáhttá ovdamearkka dihte dáhpáhuvvat jus dus láigolažžan lea riidu láigoaddiin dehe jus dus lea ruhtavealgi itge dieđe geasa don galggat máksit dan.
Eastadan dihte olggoscáliheami, de sáhtát joatkit dán bargovuoru jus deaddilat muhtin boalu dahje sirddát sievána.
Sáhtát ohcat interneahtas jus gávdno KDE- prográmma (gohččoduvvon kiošláva dahje iošláva) mii doarju dán protokolla. Sáhtát ohcat omd. http: // kde- apps. org / ja http: // freshmeat. net / báikkiin.
Vuoittut:
Vuoitejuvvon spealut
Don sáhtát ohcat prošeaktadoarjaga jus dus ovttas earáiguin lea idéa man dii háliidehpet čađahit prošeavttas.
Oza teavstta dahje virolaš cealkaga ja buhte gávdnosa addon teavsttain.
čilgehusaid sáhttá diŋgot Sámedikki Anára doaibmabáikkis.
Dušše máhpat du ruoktomáhpas lea vejolaš juohkit.
Sáhttá maid mannat luohttámušlávdegoddái jus lea leamaš bátnedivššára dahje bátnehygienistta luhtte guhte bargá bátnedoaktára luhtte mii lea čadnon Privattandläkarna.
Sáhttá maid mannat eanandikki pasieanttalávdegoddái go lea gieđahallon priváhtabátnedoaktáris gos doaibmá ollásit dahje oassái ruhtaduvvo eanandikkis.
Don sáhtát geavahit jokermearkkaid ja "; " sirrendihte máŋga nama.
Sáhtát geavahit vuogádatsignála (PC- skájána) dahje eará erenoamáš vuogádatmuittuhusa. Oza dáhpahusa " Juoga erenoamáš dáhpahuvvai prográmmas " " Vuogádatmuittuhus " - stivrenmoduvllas.
Sáhttá molsut teavstta sed- lágán virolaš cealkágiiguin gohččunlinnjás. Don sáhtát ovdamearka dihte deaddilit F7 ja čálistit s/ boaresteaksta/ ođđateaksta/ g buhttet boareasteaksta merkoša ođđateaksta merkošiin olles linnjás.
Sáhtát dáid mearkkaid geavahit:
Sáhtát goit ohcat dán bargosaji maid sáddemiin dahje buktimiin ohcamuša vuolábeali čujuhussii.
Sáhttá jearrat iežas gielddas dehe eanadikkis geas lea vástu divššus.
Sáhtát maid váldit oktavuođa sámedikki skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahahkii
Lasiha ovtta giela vel mii geavahuvvo jus eará jorgalusain ii leat albma jorgalus.
Don sáhtát válljet jos čállinprográmma álo galgá čájehit linnjánummira ja/ dahje girjemearkkaid go álggahuvvo. Dáid molssaeavttuid gávnnat Standárdčájeheapmi siiddus heivehuslásežis.
Čális dása gohččuma maid vuodjá ovdalgo laktá du ovttadahkii (omd. čatnangohččun) dása.% d buhttejuvvo ovttadatnodain,% m čatnanbáikkiin. Guorus gohččumat eai vuojejuvvo.
Čális dása gohččuma maid vuodjá maŋŋágo laktá du ovttadahkii (omd. čatnangohččun) dása.% d buhttejuvvo ovttadatnodain,% m čatnanbáikkiin. Guorus gohččumat eai vuojejuvvo.
Coahkkal dákko doaimmahan dihte virolaš cealkagiid gráfalaš doaimmaheaddjis.
Sáhtát doaimmahit lilo. conf fiilla njuolgat dáppe. Buot rievdadusaid maid dagat automáhtalaččat oidno gráfalaš lavttas.
Sáhtát heivehit galle virtuella čállinbeavddi dus galgá leat. Name
Sáhttá maid álot jorgasit dan ossodaga hoavdda beallái gos lea ožžon divššu, ovdamearkka dihte ortopedavuostáváldima doaibmahoavdda beallái.
Sáhttá maid dahkat váidaga mii viggá oažžut doaimma doaibmat buorebut.
@ label: listbox which difficulty level to use
Sáhttáhan gal lea vejolaš, ahte jos dálkkádatrievdan ja stáhtaid doaimmat leat dolvon sámi kultuvrra vuođu eret, de sápmelaččat sáhtále maid guottihit ruvkedoaimma sámiid ruovttuguovllus.
Sáhtát oassálastit fierbmejearahallamii dáppe: https://uusi.otakantaa.fi/fi/hankkeet/1 /
Don sáhtát bidjat ala URL- doaimmaid maŋŋeleabbut jos olgešcoahkkalat Klipper- govaža ja válljet " Bija doaimmaid ala ".
Sáhttá maid váldit oktavuođa álbmotbátnedivššohoavdda iežas eanandikkis / guovllus dahje soames earáin geas lea ovddasvástádus álbmotbátnedivššus.
Sáhttá oažžut buhtadusa jus vaháguvvo
Háliidivččet go searvat Amarok last. fm joavkui ja fállat iežat musihkkasmáhka eará Amarok geavaheaddjiide?
Don sáhtát mannat buot rabas dokumeanttaid čađa jos coahkkalat Alt+Gurut njuola dahje Alt+Olgeš njuola. Ovddit/ čuovvuvaš dokumeanta oidno de čájeheamis.
Don sáhtát birra jándora sárdnut buohccedivššáriin ja oažžut ráđi.
Sáhttá soabadit doaktáriin goas ja got galgá beassat diehtit iskkusbohtosa.
Don sáhtát válljet giddet goabbes cookies tiippaid.
Sáhtát sillet fiillaid mat oidnojit fiilaválljen reaidočájeheamis. Čális fiilanammaminsttará siillengiettis dás vuolábealde, ovdamearka dihte: *. html jos hálidat oaidnit dušše HTML - ja PHP- fiillaid mat leat máhpas. Fiilaválljejeaddji muitá vel makkár siilliid leat geavahan < strong >
Vuoitievttohusa bargi bálkkašuvvo 1 000 euroin.
Vuoitin válljejuvvo buoremusat nammii ásahuvvon gáibádusaid deavdi evttohus.
Vuoiti
Vuoitán leavgga plánii Norgga sápmelaš Astrid Båhl.
Sáhtát evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18-25-jahkásaš aktiivvalaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15-17- jahkásaš nuoraid.
Sáhtát evttohit iežat mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18-28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15-17-jahkásaš nuoraid.
Sáhttibehtet váldit sutnje oktavuođa buot áššiin, mat laktásit dáhpáhussii.
Don sáhtát geardduhit du ovddit ohcama jos coahkkalat F3 dahje Shift+F3 jos hálidat ohcat maŋosguvlui.
Dát sáhttá orrut mohkás ja eahpečielga ášši.
Don sáhtát molsut mearkkaid čállinmearkka goappeš bealde jos coahkkalat Ctrl+T
Álgovuolggalaš máhppa terminálain mat geavahit dán profiilla
Sáhttá válljet oažžut iežas bátnedivššu álbmotbátnedivššus dahje priváhta vuostáiváldimis.
Sáhttá válljet makkár bátnedoaktára dahje bátnehygienistta háliidat, makkár báikkis háliidat.
Rievdat sievána hápmiThe shape of the cursor
Gohččun maid galgá vuodjit go ođđa terminálbargovuorut álggohuvvojit dáinna profiillain
Don sáhtát válljet galle alit sáni don háliidat.
Dás sáhtát válljet jos hálidat čájehit sierra logo (geahča vuolábealde), diibmu dahje ii makkárge logo obanassiige.
Sáhtát válljet dušše báikkálaš fiillaid.
Sáhtát válljet dušše báikkálaš fiillaid.
Sáhtát válljet dušše ovtta fiilla
Don sáhtát geassit reaidočájehemiid (fiilalistu ja fiilaválljejeaddji) guđe beallái ieš hálidat dahje váldoláse olggobeallái.
bargguid. Stáhtat eai sáhte privatiseremiin beasadit iežaset geatnegasvuođain dán
nationála láhkaásahusain ja earáge ládje addit sámiide vuoigatvuođaid mat leat stuorit
Sáhttá go beatboxing, luohti ja poesiija bajiduvvot ovttadahkii?
Gulaskuddangeatnegasvuohta sáhttá fátmmastit sámekultuvrra buot ideála ja
eaiggáduššanvuoigatvuođa, de dakkár dohkkehus ihcalassii ii leat doarvái sin
geavahanvuoigatvuođaid omasteapmái Norgga sámi álbmogii.
mearkkaša ahte oahppit sáhttet oažžut oahpahusa
vuoigatvuođaid, vai dat sáhttá sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras, ealáhusaidis
olmmošvuoigatvuođain dássálagaid earáiguin servodagas.
VolapükgiellaName
bakte vuosttaš geatnegasvuohta atnit ávvira sámegielalaš bálvalusaid dorvvasteamis sámiid
City in Azores Portugal
austria. kgm
Vorbis- jietna
text-editor-action
Image/ info menu item (should be translated)
VRMLLanguage
Sámedikkis leat 39 áirasa geat leat válljejuvvon 13. válgabiirres miehtá riikka,
Vs. láhkačálli evttohus (KV):
VTWMComment
Jahkái 2009 mieđihuvvon doarjaga vehkiin ruhtaduvvojit Anára girkosiiddas doaibmi anárašgielat giellabeassi oktiibuot 81 200 euroin ja Vuohču gilis doaibmi davvisámegielat giellabeassi oktiibuot 18 800 euroin.
Jahkái 2013 ledje meroštallon guhtta váldoulbmila: sámediggelága ođastus, ILO 169-soahpamuša ratifiseren, davviriikkalaš sámesoahpamuš, sámegielaid ealáskahttinprográmma ja biodiversitehtasoahpamuša artihkal 8 (j) ollášuhttin, oaiveministtar Jyrki Katainena ráđđehusprográmma sámegirjemiid ovddideapmi sihke sámedikki bargoveahkapoltihkalaš prográmmaid dohkkeheapmi.
Jagi 1834 mannosaš vuoigatvuođat šihkkojuvvojit dainna lágiin ahte Norga lotnu eret ovddeš ruoššalaš, dál suopmelaš nuortalaččaid luossabivdinvuoigatvuođaid Mátta-Várjjagis, soahpamušain mii dahkkojuvvo Suoma stáhtain.
dieđáhusastis (jagi 2004) ahte stáhta hálddašanrievttálaš dásis Suopma dohkkeha
Jagi 1852 Norgga ja Suoma rádjegiddemis rájiid rasttildeaddji goitge estojuvvui.
Jagi 1917 historjjálaš čoahkkima bovdii čoahkkái nissonsearvi ŠBrurskanken samisk kvindeforeningŠ, man njunnožis doaimmai aktiivvalaš nisu Elsa Laula (1877-1931).
Goalmmát oassi 1966 konv. ártihkkalis 1 geahčada vel nuppi beali iešmearridanvuoigatvuođas: Stáhtaid oktasaš ovddasvástádus ovddidit nuppiid máilmmeguovlluid olbmuid / álbmogiid iešmearrideami, namalassii stáhtaid iežas rájáid olggobealde.
Jagi 1990 boazodoallolágas celkojuvvo, ahte stáhta eiseváldi galgá ráđđádallat áššáigullevaš bálgosiid ovddasteaddjiiguin goittotge dalle go pláne stáhta eatnamiidda guoski doaimmat, mat váikkuhit mearkkašahtti vugiin boazodollui.
Jagi 1991 rájis leat boahtán máŋga lága, skihkádusa, mearrádusa, lihttoválddálaš dási mearrádusa, mat gusket davvilaš álgoálbmogiidda:
Jagi 1992 čoahkkin lei hui mearkkašahtti, daningo dalle dohkkehuvvui ee. biodiversitehtasoahpamuš, dálkkádatsuodjalansoahpamuš sihke suvdilis ovdáneami ulbmilat (Agenda 21).
Gielda vuođđudii 2000 logu álggus skuvllaid oktasaš, johtti sámegiela lektora virggi, man vuođđun lei sámeoahpahusa sierra ruhtadeapmi, mii lei boahtán fápmui jagi 1999 álggus.
Jagi 1999 álggu rájes fámus leamašan láhka oahpahus ja kulturdoaimma ruhtadeamis lea dorvvastan sámeoahpahusa ordnema vuođđo vejolašvuođaid sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Jagi 2000 čielggadeami bohtosiidda veardidettiin ii sámegielat áššehasbálvalusa oažžun virgeoapmahaččain leat olus álgage buorránan ođđa giellalága mielde.
Jagi 2005 láhkaođastusas dásseárvvu ovddideapmi olahuvvui bálvalusaid oažžumii ja fálaldahkii.
Jagi 2005 dásseárvolága nuppástusa váldoulbmilin ledje EU direktiivvaid ollašuhttin suopmelaš láhkaásaheamis, dásseárvoplánema beavttálmahttin ja dan bohtosiid lasiheapmi ja maiddái seammabálkávuođa ovddideapmi.
Jagi 2005 ođastusas dásseárvoláhkii lasihuvvojedje ođđa njuolggadusat vealaheamis oahppolágádusain ja intreassaorganisašuvnnain.
Jagi 2006 álggus NRK ja SVT álggaheigga oktasaš sámegielat mánáid TV-sáddagiid Norggas ja Ruoŧas.
Jagi 2006 álggu rájes sámi hálddašanguovlu viidánii Divttasvuona (Tysfjord) gildii, mii lea julevsámegiela guovddáš.
Jagi 2007 loahpas dárkkistuvvon Juha-Pekka Vähä nákkosgirjji mielde Deanus leat juo gávdnon šaddaduvvon ja luondduluosas ruossut sahkanan luosat.
Ortnega mielde nuppi EU-prošeavtta, mii nogai jagi 2007 loahpas, jođihii Annukka HirvasvuopioLaiti. Son muitala, ahte sámemusihkkaguovddáža plánemii vurdojuvvo joatkka ođđa prošeaktan.
Jagi 2007 sámediggeválggaid oktavuođas čohkkejuvvon statistihkaid mielde sámit orrot oktiibuot sullii 230 gielddas.
Proseantaoasit leat veaháš sturron jagi 2007 statistihkain.
Jagi 2007 statistihkaid mielde jo badjel 70% vuollel 10-jahkásaš sámemánáin ásset sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
Jagi 2008 loahpas sámedikki stivra mearridii háhkat videoráđđádallanrusttegiid mátkegoluid stuorruma hálddašeami dihte.
Vuoden 2008 pääteemana oli tanssi, ja sivuteemana kirja.
Jagi 2008 sámi giellalágas fas dovddastuvvo Sámi álbmoga vuoigatvuohta geavahit iežas giela duopmostuoluin ja eará eiseválddiin earenoamážit Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddain dahjege sámiid ruovttuguovllu doaibmaorgánain.
Jagi 2008 rehketdoalloloahpaheapmi lea gal dohkkehuvvon sámedikki 4/2009 čoakkámis.
Jagi 2009 bealde sámedikki doaimma deaddočuoggát mearrahuvvet lunddolaččat sámedikki doaibmaprográmma vuođu nalde.
Jagi 2009 váldofáddán lea teáhter, ja sámišládjan boahtá dalle leahkit ealligovva (filbma).
Jagi 2009 sápmelaš sáhttá geahččat govttolaš luhtolaččat ovddos ja oskut iežas giela ja kultuvrra seailut maid boahtteáigge.
Jagi 2009 sápmelaš sáhttá oskut ođđa nuorra sápmelaš bulvii ja dan hállui ja návccaide ovddidit sápmelaččaid áššiid - sii soitet lihkostuvvat das buorebut go mu buolva.
Jagi 2009 sápmelaččas lea nanu osku dasa, ahte máilbmi
Jagi 2009 Diidalámpá-doaimmas váldojuvvo maiddái vuhtii Máná vuoigatvuođaid ávvujahki.
Jagi 2009 rehketdoalloloahpaheapmi, raporta diimmá oahppomateriálaruđaid geavaheamis ja giellaráđi ođđa áirasa nammadeapmi loahppadoaibmaáigodahkii dohkkehuvvoje buncaraggáid haga.
Jagi 2010 temán lea oktiigullevašvuohta
Jagi 2011 sámediggeválggaid oktavuođas statistihkka ii čoggojuvvon.
Jagi 2012 álggu rájes Ruoktoeatnangielaid dutkanguovddáža organisášuvdna nuppástuvai ja namman bođii Ruoktoeatnan gielaid guovddážiin
Jagi 2012 loahpa rádjai eatnigiellan sámegiela lei álbmotdiehtovuogádahkii almmuhan 1900 olbmo.
Jagi 2012 oahppomateriálaruđat, sámi kultuvrra doarjja ja sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat eai šatta vára vuollái ja sávaldat lea dieđusge ahte sámediggi oažžu ruđa dan sturrosažžan go maid lea evttohan.
Jagi 2014 Ijahis ija prográmmii gullet nu árbevirolaš sámemusihka čehpiid loaiddasteamit, šaddi sámeartisttaid konsearttat, mánáid prográmma, eamiálbmotgussiid musihkkaloaiddasteamit sihke sámemusihkka klubbaeahkedat.
Jagi 2015 sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Ohcejogas ja dan riikaviidosaš temán lea musihkká.
Jagi 2015 Sámenuoraid dáiddadáhpáhus dollojuvvo Ohcejogas njukčamánu 25.- 26. beivviin.
Jagi 2016 Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sajosis ja temán lea teáhter.
Jagi 2016 dáhpáhusas Anáris, Sajosis, váldotemán lea teáhter, ja sámetemán bargobájit, main oahpahuvvo ee. dánsun jagi 2017 riikkaviidosaš fáddá mielde.
dahje bálkáhuvvon bargguin ja árbevirolaš resurssaiguin jahkodagaid mielde.
máŋga almmolaš čielggadeami mat erenoamážit gieđahallet sámi áššiid. Sámi áššit
lea leamaš norgalaš sáttatgotti lahttu ollu jagiid, Mattias Åhrén lea searvan Sámeráđi
dainna lágiin boazodollui oppalohkái.
Maŋŋil dan ferte čađahit loahpalaš oahppojagi ovdal go oažžu virggi Ruoŧa girkus.
Jagi Gielladahku- bálkkašupmi lea nuortalašrátnu
Jagi goalmmát dievasčoakkán manai bures ja čoakkánságastallan lei máŋggabeallásaš.
Jagi lohppii ledje čoggon máŋggat cealkámušat, mat ledje maid hui viidát.
Jagi temán lea dánsun ja sámi temán govva eallis.
Jagi temán lea riikkadási Nuori Kulttuuri - dáhpáhusa mielde musihkka.
Jagi maŋimuš sámedikki čoahkkin dollo juovlamánus.
Jagi maŋimuš sámedikki dievasčoahkkin lágiduvvo juovlamánu loahpabealde.
Jagi maŋimus dievasčoakkán Sámedikki dán jagi njealját ja maŋimus dievasčoakkán dollojuvvui ikte Heahtás.
Jagi maŋimus bloggas gieđahalan nohkavaš jagi dáhpáhusaid ovddit jagiid vieru mielde.
Jagis ihte masá 200 divtta, main oasáža Ima čohkkii "Beaivváš čuohká gaba " várás.
Jagis ihte masá 200 divtta, main oasáža Ima čohkkii "Beaivváš čuohká gaba" várás.
1980 jagi rájes davvisámegiela lea sáhttán čállit stuđeantačállosiin vieris giellan ja 1994 jagi rájes eatnigiellan.
Jagi 1997 rájes sámegiela lea sáhttán lohkat guhkes vieris giellan (A2).
Jagi 1999 rájis ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea leamaš čielggas
Jagi 2004 rájes cealkámušain lea giddejuvvon duođalaš fuomášupmi dasa, ahte dálá njuolggadusaid čuovvumuššan sáme oahpahusa olggobeallai báhcá unnimustá 50% vuođđooahpahusahkásaš sámeoahppiin.
Jagis lea šaddame hui hohpolaš, deahtis ja máŋggabeallásaš.
Dán jagis lea šaddame ekonomalaččat hui čavgat ja šattaimet dahkat bušeahta, mas lea vuolláibáza.
unit-format
/ Vuohču Idjalottiid
Stencils
Stencils
Stencils
Láigogolut leat 21% bušeahtas.
Láigolaš lea geatnegas skáhppot iežas goasttádusain dilálašvuođaid ordnemii dárbbašlaš virgeoapmaha šlobiid.
Láigolaš lea geatnegahtton burgit ordnemiiddis ja sirdit biergasiiddis iežas goasttádusain seammás láigoáiggi nohkama maŋŋá jus ii ášši leat sohppojuvvon eará láhkai.
Láigolaš čatnasa čuovvut dálu bargoveaga rávvagiid dállui, dan biergasiidda ja gálvvuide guoskevaš áššiin.
doaibmabijut heaittihuvvojit go ulbmil lea čađahuvvon.
rievddalmasat (variašuvnnat).
mánáideaset dan skuvlii.
Jagi 1826 nannejedje Norgga ja Ruošša gaskasaš ráji, ja nu dat juhke sámiid siiddaid mat olle mearragáddái.
Jagi 1840 son heittii barggus Ruošša soahteveagas mas barggai majuvran go háliidii oamastit iežas šáhkkii.
Jagi 1852 Suoma ja Norgga gaskasaš rádji giddejuvvui nu ahte ii lean šat vejolaš dan
Jagi 1852 rádjegiddema dahkan vahágat bahánit.
Jagi 1868 guvllolaš eiseválddit sáddejedje jearaldaga sámiide, háliiditgo ásaiduvvat.
Jagi 1868 sidjiide addojuvvojedje vearrogeahpádusat, ja sii eai dárbbašan vuolgit soahtebálvalussii.
Jagis 1904 Finnmárkkus vuođđuduvvon aviisa Sagai Muittaleagje (Ođđasiid muitaleaddji) báhcá historjái vuosttas sápmelaš riikkabeaialbmá Isak Saba (Sápp-Issát) oažžumis Norgga Stuorradiggái guovtti badjái (1906-1912).
Áššit, mat ledje áigeguovdilat jagi 1917, leat vel dálá áiggenai liikkš áigeguovdilat ja dáin áššiin ságastallat Sámiid parlamentáralaš ráđis, mii čohkke jagi 1917 Troanddima čoakkáma vuoiŋŋa mielde sápmelaččaid oktii ovddidit sámiid áššiid ja sajádaga oktasaš davviriikkalaš dásis.
Jagi 1920 Suopma oaččui Beahcáma guovllu, ja norgalaččat oste hámmanvuoigatvuođaid 12000 norgalaš ruvdnui.
Jagi 1929 mearriduvvo álbmotlaš unnitloguid áššeolbmáid ortnet.
Jagi 1937 eiseválddit organiserejedje diggeášši, mii lea nammasuvvan sámiid suollelihttu, mas čuoččuhedje ahte sámit plánejedje vuođđudit sierra stáhta, mii dasto galgá lasihuvvot Supmii.
Maŋŋá go ON (Ovttastahtton Nášuvnnat) vuođđuduvvui jagis 1945, sajáiduvvagođii iešmearrideami vuođđojurdda nu čavgagin ahte gárttai buot álbmogiid vuoigatvuohtan.
Jagi 1948 dohkkehuvvon ON:id olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš
Jagi 1957 bođii láhkamearrádus doaibmabijuid birra
Helsset-soahpamuša mielde, mii bođii jagi 1962 - Samarbetsöverens
Jagi 1970 lei nenehcalaš giella áidna davvegiella maid oahpahedje skuvllas, čieža giela oahpahuvvojedje vieris giellan.
Jagi 1982 ilmmai vuosttaš áppesgirji gielddasámegillii 1930-logu rájis, jagi 1983 vuosttamuš sápmelaš searvvai davviriikkalaš sámekonferensii, ja radiosáddagiid álggahedje sámegillii Lujávrri kábelfierpmádagas.
Jagis 1984 celkkii Olmmošvuoigatvuođa Komitea, oppalaš fuopmášumistes, (general comment) ártihkkalii 1, eahpeduhtavašvuođa dasa ahte máŋggat dain stáhtain mat buktet ráportta Komiteai CPPR:a árt.1 čađaheamis, orrotleamen boastut ádden ártihkkala ollislaš sisdoalu.
Jagi 1986 álggahuvvon ságastallamiid maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkit ja maid stáhtat vuođđudedje jagi 2001 áššedovdijoavkku gárvet davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
Jagi 1988 raporttas man fáddán lea " Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámevuoigat
Jagi 1988 raporttas man fáddán lea "Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámevuoigat
Jagis 1990 almmustuvai anárašgillii davvisámegielas jorgaluvvon Aabis 2- giđđaáppes.
Jagi 1990 Suoma ráđđehus ovdehii ahte Suopma, jos searvá ILO álgoálbmot
J. 1992 lágas čielggasmahttojedje eahpenjulges vealaheami ja maiddái áhpehisvuhtii ja vánhenvuhtii vuođđudeaddji vealaheami gildosat.
Jagi 1993 mearridii Nationalitehtaráđđi Ruošša Lihttoválddi Alimus Sovjetas, ahte stuoridit dán joavkku golmmain álbmogiin mat orrot Kemero-guovllus, mii lea viehka guhkkin lulde.
Jagis 1993 sohppui ON:a Eamiálbmotbargojoavkkus (WGIP) das movt Eamálbmotjulggástus galgá hábmejuvvot.
Jagi 1994 vuođđudedje Lujávrái (Lovozero) sámi giellajoavkku man váldo
Evttohuvvon, jagi 1994 ON:a eamiálbmotvuoigatvuođa julggástus, man olmmošnjulgosa vuolitkomiáuvdna lea válbmen, sistisdoallá moanaid ártihkkaliid eamiálmotnjulgosiid birra.
Jagi 1994 fápmui boahtán girkoláhkii čállojuvvui njuolggadus mii guoská dán.
J. 1995 láhkii lasihuvvui dihtomearrenjuolggadus ja maiddái dásseárvoplána guoskevaš geatnegasvuohta.
Jagi 1996 biddjojuvvui bargui bargojoavku mii galggai čielggadit makkár dárbbut ja eavttut leat dakkár konvenšuvdnii.
Jagis 1996 ságastalai ON:a Čearddavealáheami komitea (CERD) iešmearrideami vuoigatvuođas dakkár sániiguin mat muitaledje ahte CERD:a oaidnu lei nu ahte iešmearrideami vuoigatvuohta maiddái gullá álbmogiidda mat ásset ieččanas stáhtaid siste.
Jagi 1988 raporttas mii lea sámekonvenšuvnna dárbbu ja vuođu birra, rohttejuvvo
Jagis 1998 celkkii Kanada alimus duopmostuollu das makkár livčče oassestáhta Quebec:a vejolašvuođat dorvvastit álbmotnjulgosii doarjaga dihtii jos ovddida ieččanasvuođa gáibádusa.
Kanádalaš alimusriekti gieđahalai jagi 1998 nugohčoduvvon Quebec-ášši.
Jagi 1998 ollašuhttojuvvon skuvlejumi láhkaásaheami olles ođastus mearkkašii buorádusaid sámeoahpahusa dillái sámiid ruovttuguovllus.
Jagi 1998 raporttas, man namma lea" Behov og grunnlag for en nordisk samekon
Jagis 1999 komitea heivehii ja válbmii árt.1 Kánada iežas eamiálbmogiid váras, oasis movtiidahtton das mii dáhpáhuvai Quebec-áššis Kánada alimus duopmostuolus:
Jagi 1999 Ruošša parlameanta dohkkehii Lága mii dáhkida álgoálbmogiid
politihkkarsuorgin jagi 2000 dan oktavuođas go
Jagi 2000 dahkkon mánáidkonvenšuvnna lassibeavdegirji Mánáid oassálastimis konflivttaide main leat vearjjut mielde bajidit ahkeráji 15 jagis 18 jahkái.
Jagi 2000 bijai justitieministeriija bargui oktanaga muhto sierra áššedovdi
Jagi 2000 vuođđuduvvui sámi parlamentáralaš ráđđi.
Jagi 2000 vuođđuduvvon Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) čohkiida Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale sámedikkiin, maid birra lea eambbo sáhka čuovvovaš osiin.
Jagis 2000 sámegielain baste bálvalit 11,9% gieldda ja stáhta virgeoapmahaččain ja jagis 2006 sámegielain áššehasbálvalusa baste fállat 14,8% gieldda ja stáhta virgeoapmahaččain.
Čáhput-áššisge, mii lei jagi 2001, oaivvildedje ahte kollektiiva eaiggáduššan
Jagi 2001 vuođđuduvvon Oulu universitehta Giellagas-instituhtas lea riikkaviidosaš sierradoaibma sámegiela, kultuvrra ja dutkamuša ovddideaddjin.
Ovttasbarganlávdegotti sadjái bođii jagi 2001
Jagi 2002 láhkaárvalusa mielde galge ruovttugilleguovllus nammadit sierra áirrasgotti
Jagi 2003 ráđđehus nammadii čielggadanlávdegoddi, meahcásteami ja
Jagi 2004 bođii vuoibmái ođđa sámi giellaláhka, mii buvttii buorádusaid sápmelaččaid gielalaš
Jagi 2004 bargoraporttas mii lea Suoma ja Norgga ovttasbarggu birra davvin,
Jagi 2004 fápmui boahtán sámi giellalága njuolggadusaid ollašuhttin gáibida ođđa giela hálliid šaddama.
Jagis 2004 fápmui boahtán sámi giellalága njuolggadusaid ollašuvvan gáibida ođđa giela hálliid lassáneami.
Jagi 2004 fápmui boahtán sámi giellalága ulbmilin lei dahkat áššiid dikšuma eisseváldiin sámegillii lunddolažžan ja gulul unnidit dulkojumi, man leat vásihan unohažžan ja váigadin.
Jagis 2004 fápmui boahtán ođasmahtton sámi giellalága váldodárkkuhussan lei buoridit sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ja nannet sámiide eamiálbmogin sihkkaraston vuođđolágalaš (731/1999, 17.3 §) vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Jagi 2005 áššedovdijoavku oaččui konvenšuvdnahápmosa ovttamielalaččat gárvvisin, mii dasto ovdanbuktojuvvui sámedikkiide ja Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusaide velá seamma jagi.
Jagi 2005 Norgga beale sámediggi ja stáhta šiehtadalle ráđđádallamiid meannudanvugiin (konsultašuvnnaid prosedyrain), mat soahpamuša mielde " lágiduvvojit áššiin, mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide " ja mat gáibidit, ahte Norgga stáhta eiseválddit " addet ollislaš dieđuid áigeguovdilis áššiin, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja maiddái relevánta áššiid birra áššemeannudeami buot dásiin ".
Jagi 2005 Norgga beale sámediggi ja stáhta šiehtadalle ráđđádallamiid meannudanvugiin (konsultašuvnnaid prosedyrain), mat soahpamuša mielde "lágiduvvojit áššiin, mat njuolga sáhttet váikkuhit sápmelaččaid beroštumiide" ja mat gáibidit, ahte Norgga stáhta eiseválddit "addet ollislaš dieđuid áigeguovdilis áššiin, mat soitet váikkuhit sápmelaččaide njuolga, ja maiddái relevánta áššiid birra áššemeannudeami buot dásiin ".
Jagi 2006 ođaduvvon njuolggadusain sámeguovllu searvegottit meroštallojuvvojedje čielgasit guovttegielat searvegoddin.
Jagi 2007 dohkkehuvvon ON eamiálbmogiid guoskevaš julggaštus čujuha morálalaš áššegirjin maiddái háltelinnjá eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid
Jagi 2007 komitea lea ávžžuhan Suoma, ahte Suopma ollašuhttá buot dárbbašlaš doaimmaid, main sihkkarastojuvvo, ahte vuovdečuollamat ja eará doaimmat, maid priváhta olbmot dál ollašuhttet sámiid ruovttuguovllus, eai gáržžit sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenoamážit boazodoalu, eaige sin ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuoiđaid geavaheami.
Jagi 2007 boazodoalu máŋggat vástusuorggit sirdojuvvojedje Eanadoallodoaimmahagas sámediggái.
J. 2007 vuođđoláhkaváljagoddi lea gáibidan, ahte sámedikki ovddastusa láhkaválmmaštallamis galgá sihkkarastit álggu rájes ja stáhtaráđđi galgá álgit oppalašođastussii, mas sámiid kultuvrralaš ja vuoigatvuođalaš sierrasajádat váldojuvvo áššelaččat vuhtii.
Jagi 2007 SSN lei ordnemin stuorát Gávnnadeapmi-čoahkkaneami.
Jagi 2007 ON dievasčoahkkin lea dohkkehan julggaštusa álgoálbmogiid vuoigatvuođainiv.
Jagi 2008 Avvilis lea álggahuvvon giellabeassedoaibma giela ealáskahttima dihtii.
Jagis 2008 dasa laktásii maid Snåsa (Snåasa), man sáhttá atnit oktan lullisámegiela árbevirolaš guovlluin.
Jagi 2008 gárvánii čilgehus Suoma luonddutiippaid dilis.
Jagis 2009 Ruoŧas bođii fápmui maid ođđa almmolaš giellaláhka.
Jagis 2010 čállen stuđeantan Avvila logahagas.
2010 bođii ođđa láhka mii nanostahttá našuvnnalaš minoritehtaid rivttiid ja minoritehtagielaid saji.
Jagi 2010 Wimmes almmustuvai albuma " Mun " ja dán jagi Ijahis ijas son buktá ovdan ee. materiála ođđa skearrustis.
Jagi 2010 Wimmes almmustuvai albuma "Mun" ja dán jagi Ijahis ijas son buktá ovdan ee. materiála ođđa skearrustis.
Jagi 2011 addojuvvon ásahus aviissaid doarjagis dagai vejolažžan vuosttas geardde servodaga doarjaga mieđiheapmai sámegielat aviisamateriála buvttadeami várás.
Jagi 2012 Boinei juolluduvvui Norgga stáhta 11-jagaš dáiddárstipeanda, man vehkiin son ráhkada ee. ođđa skearru ja návddaša áiggis ruovttuguovllustis Davvi-Norgga Porsáŋggus.
Jagis 2013 nohkan SaKaste- fidnu bohtosat leat dál neahtas buohkaid geavaheamis.
Jagi 2014 eamiálbmogiid musihkkadáhpáhus Ijahis idja lágiduvvo dasa stáđásmuvvan áigge borgemánu gaskka muttus Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis.
Jagi 2014 Suoma stáhta hálddašeami ja juohkima várás boahtti davviriikkalaš sámi Gollegiella-bálkkašupmi, buot goluidisguin sulaid 30 000 euro, gokčojuvvo oahpahus- ja kulturministeriija ilmmuhusa mielde sámi kultuvrra ja dáidaga doarjumii dárkkuhuvvon mearreruđas.
Jagi 2015 Gielladahku-bálkkašupmi lea mieđihuvvon Mielenterveystalo.
Jagi 2015 ságajođihanvuorus lea Suoma sámediggi.
Jagi 2015 ordnenvuorru lea Ohcejogas, gos riikkaviidosaš temán lea musihkka.
Jagi 2016 doaibman joatkašuvvá vel sámi giellalávgunoahpahusa gieđahalli resursagirjji doaimmaheapmin.
Jagi 2017 lea ulbmil, ahte buot sámedikkit ja Ruošša sámi organisašuvnnat ávvudit ovttas sámiid álbmotbeaivvi, daningo dalle šaddá dievvat čuođi jagi Troanddima vuosttaš sámi konfereanssas.
jagi dorjon ahte sámiid vejolaš eananeaiggátvuoigatvuođa ášši farggamusat
golmma sámedikki presideanttaidge. Vuosttaš čoahkkima beavdegirji cealká ná:
áhpegátti ja vuotnaguovlluid sámiid guolásteapmi lei latnjalassii eará
vuollái, geahča NÁČ 1993: 34 Vuoigatvuohta Finnmárkku eatnamiidda ja čáziide ja
Vuonat ja mearragátti čázit
Áhčibeaivve Vuottesjávrres
Vuottesjávrres sámiid álbmotbeaivve ruohta
Vuottesjávrres maŋit juovlabeaivve
Vuottesjávrres Válborbeaivve 2009
Name
Description
Name
Mu vuorru
Comment
Vuorrováikkuhus lea maid lassánan, daningo ođđasiid oažžu kommenteret ja ođđasiin oažžu ságastallat.
• vuorrováikkuhus earáahkásaš sámemánáiguin
dárkileabbo ovttasdoaibman.
Vuorrojagiid lágiduvvojit sámi girkobeaivvit sierra riikkain.
Galle jagi
Jagiid joatkašuvvan nákku maŋŋá Norgga, Ruoŧa ja Suoma stáhtaid ovddasteaddjit ja maid sámedikkiid ságadoallit šiehtadalle skábmamánus 2010 davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ráđđádallanmálles.
Jahki - Skearru
Jagiid mielde fárus leamašan govvadáidda, diktagilvu, čuojaheapmi, ráidogovat, oanehisfilmmat, rollabiktasat, gákte- ja duodječájáhusat, juoigan- ja musihkkabargobájit.
goalmmát jagi.
JAGI
Jahki
fáddá máiŋggaid logiid jagiid, ja ain dálge dat lea eahpečielga ášši mas norgalaš riekti
Oahppomateriálabargi bálká máksojuvvui jagiin 1993-1995 dás almmuhuvvon ruđain. Mearreruhta unnui jagiin 1996-1999 dan maŋŋá go bálkáruhta sirdojuvvui Sámedikki almmolaš bušehttii.
- Jagiin 2007-2008 oahpaheaddjin doaimmai Irina Rudolfovna Tytsjyk ja oahppodiimmut dollojuvvojedje Murmashis ja Doallámis.
jági@ option: radio part before XXX of 'Recur on day XXX of month YYY'
Ávvobeaivi
the appointment is today
Jahkásaš plána ja ollašuhttin gusket erenomážit bálkáheami ja bargogaskavuođa eará eavttuid.
& Jahkásaččat@ info: whatsthis
Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas.
event recurs same day each year
Jahkásaččat ođđajagemánus Anáris lágiduvvo eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat (" Kaamoksen kuvia ") lea sámefilmma guovddáš forum.
Jahkásaččat ođđajagimánus Anáris ordnejuvvon álgoálbmogiid filbmafestivála SKÁBMA GOVAT lea sámi filbmamáilmmi guovddáš forum.
Jahkásaččat@ title: group
Dáiddadáhpáhus, mii ordnejuvvo jahkásaččat, addá dehálaš loaiddastanvásihusaid ja mii buot deháleamos, iežasgielat guldaleaddjiid ja geahččiid.
Juohke jagi ožžot illá 450 ruoŧŧelaš nissona goaŧŧočeabetborašdávdda dan sadjáigo, sullii 30 000 nissona, ožžot dieđu ahte sis leat seallarievdamat.
Jahkásaš guorahallama sajis sáhttá oahppolágádusas soahpat, ahte plána ráhkaduvvo uhcimustá oktii golmma jagis.
Jagis jahkái dálkkádatrievdanraporttat bohtet ain vearrábun, dego Al Gore maid ovdaságastis dajai.
years
Vuohččulaš Petra Biret Magga nammaduvvui sámedikki ovddasteaddjin eanagoaskima boazodollui dagahan vahágiid buhtadanortnega čuovvu bargojovkui.
Vuohččulaččaid ja Amoca lassin Ijahis ija konsearttas leat Koškepuško Anáris, Angelit Áŋŋelis, Sykkys Jakutias, Svetlana Tsernysheva Chukotkas, Pavel Alekseejev Jakutias, Mollet Gironis ja Adjágas Norgga sámeguovllus ja maid Nils-Heikki Paltto Leammis, Tuomas Aslak Juuso Gárasavvonis, Tiina Sanila-Aikio Čeavetjávrris ja Anna Morottaja Anáris.
Vuohču guovllus leat badjánan sámi dáiddárat, dutkit ja mearkkašahtti servodatlaš váikkuheaddjit.
Vuohču guovlu fálai sápmelaččaide ođđa ruovttubáikki, mii dagai vejolažžan árbevirolaš kultuvrra mielde ealáhusaiguin bargama.
Vuotson Idjalottit kertoi unelman onnesta.
Vuohču skuvla: Anni Aikio (davvisámegiella)
Vuohču skuvla: Jouni Hetta (davvisámegiella)
Vuohču skuvla: Juuso Hetta (davvisámegiella)
Vuotson koulun opettaja Inku Saijets ja Elli-Marja Hetta juonsivat tapahtuman pohjoissaameksi.
Vuohču skuvla: Salla Rouvinen (davvisámegiella)
Vuohču skuvla: Sunna Nikodemus (davvisámegiella)
Vuotson koulu tarjosi kaikille osallistujille kouluruoan.
Vuohču lulágeahčen lea luoddaguoras galba, man mielde mátkkálaš lea boahtán sámi poartta lusa.
Vuohču márkanat dollojuvvojit eakti ja ealli kulturbirrasis ja earenoamáš ilolaš lean das, ahte guovllu sámi boazoealáhuskultuvra lea hui bures ovdan márkaniid lávdin gárddi hámis.
Vuohču luđiid guorramin
Vuohču dáhpáhusas čájáhusaid guhkkodahkan ávžžuhuvvo 5-20 minuhta.
Vuotson
Vuohčus sámegiela sirdin čuovvovaš buolvvaide váidalahtti gal monu bisánii, ja sámegiela hupmet doppe eatnigiellan šat iešalddes dušše boarrásat.
Jagi ovdal ledje Ruošša vuosttamuš sámit okto fitnan Skandinávias almmá dan haga ahte ledje almmolaš sáttagottis.
jági
VUV
V
JJ
JJJJ
JJJJ Jahki čuohtejagiin. JJ Jahki čuohtejagi haga (00- 99). MM Mánnu desimála nummirin (00- 12) mM Mánnu dešimála nummirin (0- 12) OANEHISMÁNNU Mánuid njeallje vuosttáš bustáva. MÁNNU Olles mánnonamma BB Mánu beaivi desimála nummirin (01- 31). dD Mánu beaivi desimála nummirin (1- 31). OANEHISBEAIVI Oaniduvvon beaivenamat BEAIVI Olles beaivenamma
w3mName
W9WMComment
City in Texas USA
City in Ontario Canada
City in Hawaii USA
City in Hawaii USA
City in Hawaii USA
City in Hawaii USA
City in Hawaii USA
WaimeaComment
City in Herault France
City in Massachusetts USA
City in Utah USA
keyboard label
Waldo Bastian
City in Maine USA
Region/ state in France
Region/ state in USA
City in Louisiana USA
City in Quebec Canada
City in Idaho USA
City in Washington USA
Wallin ja Näkkäläjärvi ságastalaiga earenoamážit Eanodaga sámi boazodoalu diliin.
Wallin ja Näkkäläjärvi gávnnaheaba goitge duhtavažžan, ahte sámi áššit leat ovdánan giittehahtti ládje ráđđehusa seastindeaddagiin fuolakeahttá.
Wallin ja Näkkäläjärvi duhtavaččat sámi áššiid ovdáneapmái
Wallis ja Futuna
Wallis ja FutunaName
City in Oregon USA
City in British Columbia Canada
City in California USA
City in Massachusetts USA
City in Jeonnam Korea
Dat doavttir gii lea mearridan dálkasa galgá geahččat bearrái ahte dosa unniduvvo ovdal dutkama.
City in Georgia USA
City in Pennsylvania USA
Warwick Allison
City in Rhode Island USA
star name
City in Minnesota USA
iraq. kgm
City in Alberta Canada
City in Manitoba Canada
Comment
world. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
great- britain_ counties. kgm
Region/ state in USA
usa. kgm
bhutan. kgm
City in Connecticut USA
City in Saskatchewan Canada
City in Ontario Canada
waters_ world- class. kgm
City in South Dakota USA
City in Washington USA
City in Incheon Korea
City in Wisconsin USA
City in Wisconsin USA
City in Wisconsin USA
*. wav_BAR_WAV fiillatNAME OF TRANSLATORS
Name
WAV- dieđut
City in Virginia USA
City in Pennsylvania USA
star name
Hivssega sáhttá maid sihkut dávjá.
Wc-lanjat Dálu easttahis WC-lanjat leat vuosttas gearddis.
Password strength
Gođus
fierbmearkiiva
Comment
@ info examples about information the user can provide
keyboard label
FierpmádatName
Web- áhta- stiilaName
Fierbmi
& Fierpmádatmáhppa (webdav)
Name
Comment
plug-in-action
Comment
Comment
FierpmádatstiilaComment
Fierpmádativnnit
WEEKDAY (dáhton; metoda)
WEEKSINYEAR (jahki)
City in New Hampshire USA
City in West Virginia USA
City in New Zealand
switzerland. kgm
world. kgm
City in Nevada USA
Wifi/wired security
City in Wisconsin USA
westbengal. kgm
City in Alberta Canada
City in California USA
City in Rhode Island USA
City in Connecticut USA
City in California USA
City in Michigan USA
City in Maryland USA
City in French Guiana
West, the direction
Comment
čexecute permission
City in Massachusetts USA
star name
31 sistisdoallã dasalassin listtu mas lea áhta mii Eamiálbmotjulggástusa mielde lea oassi iešmearrideami vuoigatvuođas:
WGDD:a 8. čohkkámis, (čakčam. 2002) beavdádii Norga evttohusa muhtin daid ártihkkalii buohta maid Eamiálbmotjulggástus guoskkahallá dahje maidda čatná fuomášumiid.
WGDD:a 9. čohkkán (čakčam. 2003) bukte davviriikkat (Danmarku, Suopma / Finland, Islanda, Norga ja Ruoŧŧa / Sverige) oktasaš evttohusa eamálbmogiid iešmearrideami vuoigatvuođas, oainne Mildosa.
Whatis- jearaldatQuery
WhatsThis Help
City in Massachusetts USA
City in Wielkopolska Poland
City in Washington USA
Name
Name
City in Alberta Canada
City in New Brunswick Canada
City in Quebec Canada
City in New York USA
City in Ontario Canada
City in California USA
City in Ontario Canada
Comment
City in Siberia Russia
City in Arizona USA
Region/ state in Portugal
cameroon_ departments. kgm
City in Alberta Canada
Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 (3) (b) mielde galget konvenšuvnnat dulkojuvvot dan heivehuvvon vuogi vuođul maid stáhtaid oassebealit leat soahpan (" any subsequent practice in the application of the treaty which establishes the agreement of the parties regarding its interpretation ").
Wien-konvenšuvnna ártihkkala 31 mielde, galgá konvenšuvdna vuhtiiváldot buorredáhtolašvuođa vuoiŋŋas ja nugo konvenšuvnna dajaldagat juohkebeaivválaččat impirduvvojit go daid geahččá konvenšuvnna ulbmila ja áigumuša čuovggas.
Wien-konvenšuvnna ártihkkalis 32 daddjo ahte livčče lunddolaš guovzat lasi diehtogálduid, maiddái konvenšuvnnaid ovdabargguid ja geahččat movt dilit ledje soahpama ja dohkkeheami ággi, ja fidnet dáhkádusa dan oaivilsisdollui mii ásahuvvui go ártihkkala 31 vuođđojurdagat ledje duogážin.
Wien-konvenwuvnna kápihttal 3 čilge dábálaš álbmogiidgaskasaš áddenvuođđojurdagiid.
Wien-konvenšuvnna vuođđojurdagat leat muđui dohkkehuvvon dábálaš olmmošvuoiggalaš prinsihppan mat galget váldot vuhtii beroškeahttá das lea-go áššáiguoski stáhta dohkkehan Wien-konvenšuvnna.
Wien-konvenšuvdna 1969 cegge vuođđojurdagiid dasa movt álbmogiidgaskasaš soahpamušaid galggašii ipmirdit.
lithuania_ municipalities. kgm
sudan. kgm
caribbean. kgm
germany. kgm
Wi-Fi/Ethernet security
Wikipedia ii leat dárbahassii buorre gáldu áibbas juohke ođđasii.
Wikepedia eará gielain:
Name
star name
Wikipedia - fridja leksikonaQuery
Wikipedia
Wiktinary - fridja sátnegirjiQuery
City in Idaho USA
City in Pennsylvania USA
City in Arizona USA
City in Northern Ireland United Kingdom
City in North Carolina USA
Wimme ja SlinCraze Ijahis ijas Anáris
Wimme maiddái oahpaha mánáid bargobájiin ja dán láhkai su máhtolašvuohta sirdašuvvá nuorat sohkabuolvvaide, festiválahoavda Anna Näkkäläjärvi muitala.
Wimme musihkka heive temái hui bures.
Wimme lea okta dain riikkaidgaskasaččat dovddus sápmelaš artistain ja su ođđasamos skearru lea vuvdojuvvon earenoamáš bures.
City in United Kingdom
City in Virginia USA
Region/ state in Ireland
City in Connecticut USA
pakistan. kgm
portugal_ provinces. kgm
City in Nebraska USA
world. kgm
WindowMakerComment
FVWM- vuođđoduvvon lásegieđahalli mii lea Windows 95- láganName
Windows95- lágan lásegieđahalliName
Name
Juohkojuvvon Windows- resurssatComment
Winkeyboard- key- name
Windowsliŋka
Windows Live
Windowsbálva
Windows- čoakkáldat (Windows- boalu haga) Name
Windows- čoakkáldat (Windows- boaluin) Name
Windowsbargojoavku
& Windows- hápmi (vávdnogalkan ja linnjámolsun)
Windows
City in Oregon USA
Wind: WindSpeed
WineGenericName
WINE heiveheapmiLanguage
Win- boallu ii lea šat aktiivalaš.
Win- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
Win- boallu lea aktiivalaš.
City in New Brunswick Canada
City in South Dakota USA
City in Morbihan France
City in Manitoba Canada
City in Marne France
City in Missouri USA
City in Victoria Australia
WinPopupComment
City in Connecticut USA
City in North Dakota USA
Win
WIPO dahjege máilmmi intellektuála opmodaga organisašuvdna (engl.
WIPO instrumeanta árbevirolaš dieđu, álbmotárbbi ja genaváriid suodjaleapmin
WIPO váldobargun lea ovddidit dakkáraš doaibmabijuid ovddideami, maid mearri álkidahttá intellektuála opmodaga beaktilis suodjaleami juohke bealde máilmmis ja dahkat sullalažžan álbmotlaš láhkaásaheami dán suorggis; roahkasmahttit riikkaidgaskasaš intellektuála opmodaga suodjaleami ovddideami darkuheaddji soahpamušaid dahkama ja fuolahit intellektuála opmodaga riikkaidgaskasaš suodjaleami álkidahttima sihke dárbbu mielde registrerema dán suorggis sihke registrerema guoski dieđuid almmustahttima.
Wipo barggus beroštuvvan olbmot sáhttet gávdnat áššis lasi dieđu interneahtas: (http://www.wipo.int/tk/en /).
WIPO:s válmaštallojuvvo soahpamušdeaksta riikkaidgaskasaš instrumeantta dehe instrumeanttaid oažžuma várás genariggodagaid, árbevirolaš dieđu ja álbmotárbevieruid suodjaleapmái.
WiresharkName
Wirilander oaivvilda ahte eai leat nákkohis duođaštusat das, ahte ovddeš sámi gilit leat eaiggáduššan guovlluideaset. Digge
Wirilandera oaivila mielde leat maiddái suohkandiggemearrádusat mat
árvalusaid mielde.
Wirilander čujuhii ahte jos vuđolaš iskkadeapmi galggašii leat dain áššiin mat
justitieministeriija borgemánus jagi 2001. Čielggadeamis maid Wirilander ieš
Wirilander
Region/ state in USA
usa. kgm
yeaindictionary variant
yeyoaindictionary variant
yoaindictionary variant
keyboard label
Comment
WM2Comment
Query
VolofagiellaName
City in Nevada USA
City in Gangwon Korea
Won
City in California USA
City in New Jersey USA
City in Ontario Canada
City in South Dakota USA
Word PerfectName
WordReference. com eŋgelaš sátnegirjiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: eŋgelasgielas spánskkagilliiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: eŋgelasgielas italialašgilliiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: eŋgelasgielas fránskkagilliiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: spánskkagielas eŋgelasgilliiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: italialašgielas eŋgelasgilliiQuery
WordReference. com - jorgaleapmi: fránskkagielas eŋgelasgilliiQuery
Bargojoavkku mielladovdu ja šiehtadallandáhttu lea
algeria. kgm
azerbaijan. kgm
bolivia. kgm
bosnia- herzegovina. kgm
bulgaria. kgm
burma. kgm
cameroon_ departments. kgm
caribbean. kgm
catalonia_ comarques. kgm
chile. kgm
china. kgm
colombia. kgm
cuba. kgm
czech. kgm
dominican_ republic. kgm
france. kgm
france_ regions. kgm
great- britain_ counties. kgm
greece_ prefectures. kgm
guatemala. kgm
haiti. kgm
honduras. kgm
hungary. kgm
liechtenstein. kgm
malaysia. kgm
mexico_ states. kgm
new- zealand. kgm
paraguay. kgm
philippines. kgm
portugal_ provinces. kgm
republic_ of_ ireland. kgm
romania. kgm
russia_ subjects. kgm
spain. kgm
spain_ provinces. kgm
thailand. kgm
turkey. kgm
ukraine. kgm
uruguay. kgm
uzbekistan. kgm
venezuela. kgm
vietnam. kgm
waters_ world- class. kgm
world. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
City in Martinique France
Writing direction context sub- menu item
WST
WTS- klientaName
@ action
(www.nuorikulttuuri.fi).
Comment
URi- njuolggobálgát:
www.samediggi.fi info@samediggi.fi
www.samediggi.fi, gosa bohtet sierra almmuhanskovvi ja dárkilut rávvagat.
FierpmádatgolgadeapmiName
FierpmádatloganComment
Fierpmádatlogan, fiilagieđahalli ja dokumeantačájeheaddji.
window-hint
Fierbmelogan
Fierpmádatbáiki
Buot golbma sámegiela gullet álbmogiidgaskasaš standardi se remiid mielde máilmmi áitatvuloš gielaid jovkui (omd. www.unesco.org Š ja nuortalaš gielat gullet duođalaččat áitojuvvon gielaide (
Heivet fierpmádatgaskarádjusaName
City in Pennsylvania USA
Wynn Wilkes
thailand. kgm
Country name
usa. kgm
City in Virgin Islands
xaccGenericName
XAF
Name
X- reaiddutComment
XawTVName
X BiffName
X BitmapGenericName
XBMName
XboardName
XCamGenericName
XCD
XCFName
XChatGenericName
XDG autoálggahanmáhppa
XDG- govažat
XDG- MIME- šlájat
XDG- prográmmafállu (. desktop- fiillat)
XDG- fálloválddahusat (. directory- fiillat)
general keyboard shortcuts
XDMCP- guossoheaddjefállu@ title: column
X DVIGenericName
X- čállinprográmmaName
collection of article headers
X EmacsName
no temperature preset
XFce 4Comment
XFceComment
XfigName
XFMailName
X- FTPGenericName
XgammonName
X- GnokiiGenericName
xHarbourLanguage
XhosagiellaName
owner
XineComment
Xine ii sáhttán ráhkadit rávnnji.
XineGenericName
Heivet Xine- mohtoraName
Name
X- diibmuName
X KillGenericName
XKoboName
X- konsollaGenericName
X- koordináhta
X- noađđiGenericName
X CalcName
X- čuohpusgirjiGenericName
Name
Name
collection of article headers
Heivehus XML- fiila
XML- desimálareferánsa:
XML dulkonmeattáhus
XML- dulka
XMLLanguage
Comment
Name
XML- syntáksamerken doarjja KWrite prográmmas
XML- dáhtat Environment CanadasName
XML- dáhtat NOAA amerihkálaš dálkebálvalusasName
XML- dáhtat UK MET OfficesName
XML (dihkken) Language
XML
XMMSGenericName
XMMS- láseComment
XMMS- cuojanláseComment
XMovieName
XMPP mojánfáddáComment
XMPP
XOF
XOR (False; False; False) dieđiha True
x. org heivehusfiilaLanguage
Stencils
X- vuogádatgoziheapmiGenericName
X TerminalName
Stencils
X PaintGenericName
X- bálvádiehtuComment
X- bálváComment
X- bálvaNAME OF TRANSLATORS
XPat 2Name
XpcdGenericName
X PDFName
XPF
XPMName
Name
collection of article headers
X RefreshGenericName
XRender- molssaeavttut
XRender
X- resursadoaimmaheaddjiName
XScorchComment
XShipWarsName
X- sirdašupmi
axis label for y- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit.
X- čalmmitName
Fránskkalaš XSkatName
Duiskkalaš XSkatName
XsLiteName
xsltLanguage
XSoldierName
Name
Name
Description
GenericName
X- stuorideaddjiGenericName
Name
Pixels Per Inch
X TracerouteGenericName
XULLanguage
collection of article headers
v
XVGenericName
XVName
X Window- reaiddutName
XwpickGenericName
x
X
yacasLanguage
Yacc/ BisonLanguage
Accelerator
YahooComment
Yahoo!
Yahoo! Profiilla
Comment
Yahoo
City in Alberta Canada
City in Far East Russia
City in Corse du Sud France
YAMLLanguage
world. kgm
City in Gyeongnam Korea
City in South Korea
world. kgm
cameroon_ provinces. kgm
City in Minnesota USA
City in Pennsylvania USA
Yau al- Thulatha
Yaum al- Ahadof Farvardin short
Yaum al- Ithnain
Yaum al- Jumma
Yaum al- Khamees
Yaum al- Sabt
Color Model: CMYK
YCbCr
Čoahkku
YEAR (dáhton)
star name
star name
Yek- shanbe
City in Gyeongbuk Korea
City in Gyeongbuk Korea
City in Gyeonggi Korea
City in Georgia USA
City in Wyoming USA
YER
Ain eanet Helssegis ja oaivegávpotguovllus ássi smávva mánáid vánhemat hállet mánáidasaset iežaset álgogiela.
Dát dáhpáhuvvá dávjá rihpaskuvlalohkama oktavuođas, oahpahusa maŋŋil dehe risttalaš oskkuságastallanjoavkku oktavuođas.
Go okta dan golbmasis jápmá, de galget dat guovttos guđet báhciba, válljet ođđa olbmá, guhte oažžu diehtit gokko dat materiála lea.
golbma duoin nuppiin válgabiirriin. Válggat lágiduvvojit stuorradiggeválggaid
golmma riikka sámi vuoigatvuođaid.
- seammaláganiindahkanproseassa váikkuhusaid ja vuogádagaid earuheamis; mo dat stivrejit jurddašeami ja doaimma (kolonialisma)
njuolggadusaiguin vuostálagaid.
Okta linnjá vulos
álgoálbmogat máilmmi viđa eatnanoasis beroškeahttá sin sierralágán orrunduovdagiin,
Ovtta ládje gieđahallat guovttelágan dili sáhttá baicce bisuhit erohusa.
" Vai geavadis sihkkarastojuvvo dievas ovttadássásašvuohta, de ovttalágan meannudeami vuođđojurdda ii hehtte guđege miellahttoriikka bisuheames dahje mearrideames erenoamáš doaibmabijuid maid ulbmil lea áiddastit dahje buhttet váttisvuođaid mat leat náli dahje čearddalašvuođa geažil. "
"Vai geavadis sihkkarastojuvvo dievas ovttadássásašvuohta, de ovttalágan meannudeami vuođđojurdda ii hehtte guđege miellahttoriikka bisuheames dahje mearrideames erenoamáš doaibmabijuid maid ulbmil lea áiddastit dahje buhttet váttisvuođaid mat leat náli dahje čearddalašvuođa geažil."
prinsihpa čađaheami, ahte olbmuiguin galgá ovttaláhkásaččat meannuduvvot
Ovttaveardásaš ja lagasvuohtaprinsihpain ollašuhtton bálvalusat gáibidit, ahte lagašguovlluid bálvalusfálaldaga geavaheapmi šaddá álkidabbon dálážis.
Ovttaveardásašvuohtalága ja sámi giellalága vejolažžan dahkan positiivvalaš sierrameannudeami galgá geavahit ávkin viidásabbot skuvlenvuogádagas.
Ovttaveardásašvuohtalága ja vehádatáittardeaddji barggu mielde sámiid vejolašvuođat oažžut vuoigatvuođa ja sihkkarastit iežaset vuoigatvuođaid leat buorránan.
Ovttaveardásašvuođalágas gildojuvvo vealaheapmi agi, etnihkalaš dahje čearddalaš álgoboahtimuša, riikkavulošvuođa, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvasvuođa, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje eará olmmošlaš siva vuođul.
ovttaveardásašvuohtaplána ja bargoministeriija ávžžuhusaid mielde suohkanat livčče galgan
Ovttaveardásašvuohtaláhka ođasnuvvá mearkkašahtti ládje.
Ovttaveardásašvuohta lea áigeguovdilis fáddá.
Ovttaveardásašvuohta.
Ovttaveardásašvuohta sámiid dáfus dárkkuha dan, ahte mii
Ovttaveardásašvuohtaplána dárkkuhussan lea
ovttadássásaš gieđahallan dávjá eai leat doarvái hehtten dihte unnitlogu vealaheami.
nu oaivvilda Olmmošvuoigatvuođalávdegoddi, meannudeames unnitloguin buorebut,
Ovtta virtuálaoahpahusdiimmu haddin árvvoštallojuvvui vádjit 40 euro.
Sáhttá seastit doarjaga ovtta jagis nubbái ja geavahit guokte doarjaga seamma jagis, seammás dahje guokte sierra háviin.
Ovttas ráhkaduvvon ja dohkkehuvvon prinsihpat álkidahttet sierra doaibmiid gaskavuođa ovttasbarggu ja maiddái Sajosa márkanastima.
Ovttas dáin šaddá giela revitalisašuvnna prinsihppa dahjege dat, ahte giella sirdašuvvá ovddos guvlui nu máŋggain hubmiin go vejolaš.
Name
Ovttas sámediggelága ođastusain dát sámediggi ja stáhtaráđđi addet buori árbbi boahttevaš buolvvaide " ságajođiheaddjit namuhit duhtavažžan.
Ovttas sámediggelága ođastusain dát sámediggi ja stáhtaráđđi addet buori árbbi boahttevaš buolvvaide "ságajođiheaddjit namuhit duhtavažžan.
oktan álbmoga luondduriggodagaid geavahemiin leat sámi kultuvrii gullevaš
leat gittalagaid álbmoga luondduresurssaid geavahemiin, leat oassi sámi kultuvrras.
Ovttas doaibman ja fuolahus
Ovttas doaibman lea illun mánnái ja lihkostuvvama vásáhusaid lea vejolaš oažžut stoahkamiid ja ođđa áššiid oahppama bokte
Ovttasbargu eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin
Oktanuppelogát geardde lágiduvvon Ijahis ija prográmma lea vuot viiddis ja máŋggabealat.
Oktanuppelogát geardde lágiduvvon dáhpáhusas bajiduvvojit ovdan smávva sámi vehátlogut dahje nuortalaččat ja anáraččat sihke sin musihkka- ja dánsaárbi, dego nuortalaškatrilla, livđe ja leuŠdd.
Oktanuppelogát geardde lágiduvvon dáhpáhussii oassálaste guovtti beaivve áigge lagabui 2900 olbmo.
layers-action
undo-type
Eiseválddit dáfus livččiinai lunddolaš ovttastit sámi giellalága olláhuvvama čuovvuma ja
Čana oktii
Č_ana oktii
Časkke
Region/ state in Ireland
Comment
Bárgiida girjemearkkaid maid olgguldas prográmmat leat ráhkadan geavaheaddji girjemearkkaiguin
Čatnojuvvon guossoheaddjái
layers-action
Laktašeamen
Oktavuohta CUPS- bálvái filtii. Dárkkis ahte CUPS- bálvá lea sajáiduhttojuvvon ja ahte lea jođus.
Maŋŋá- čatnangohččun:
In the sense of a blank word list
Name
Bárgit kaleandarii mii juo gávdno
palettes-action
palettes-action
plug-in-action
undo-type
Časkke seallaid oktii
Stock label
undo-type
undo-type
Čana teakstarámmaid oktii
Váldde oktavuođa
Ovttastahtti kultuvrralaš árvvut
City in Alberta Canada
Lotnolas ealáhusat, guolástus ja eanandoallu
Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
Mearrit njuolggobálgá
Lotnolasboksa
select-criterion
lágádusat maid mii odne vuos ja ovddimusat jurdilit gullevažžan boazodollui.
Oktiičatnon
Laktašeamen dása:% 1
The operation was rejected by the server
Váldimin oktavuođa
Bárgiduvvon
Comment
Ovttastahttojuvvon ávvudoalut álget ekumenalaš ipmilbálvalusain Anára sámegirkus dmu 15, man maŋŋá Sajosa Dolla-auditoriijas ordnejuvvo dušše bovdejuvvon gussiide oaivvilduvvon oanehis rahpan- ja vihahandilálašvuohta.
Guolástus ja dállodoallu leat latnjalassii dat ealáhusheivehallanstrategiija maid
Čatnojuvvon% 1- guossoheaddjái
Name
Čatnojuvvon linnját
Stencils
Sápmelaš Duodjárat ry.. Anáris ja Heahtás leat searvvi doaibmabáikkit, gos leat duodječájáhusat
Searvvis leat buvddat Anára girkosiiddas ja Eanodaga Heahtás.
Searvvit ja daid aktiivavuohta dáhkidit Sámi giliid seailuma ealasin ja árbevieruid seailuma maiddái boahtte buolvvaide.
Searvvit leat mávssolaččat árbevieruid ja searvvušvuođa seailluheaddjit, Vuohču gilisearvvi lágidan márkanat leat dás hui buorre ovdamearka.
kooperatiivvat main leat almmolašrievttálaš doaimmat.
Servviid bargan bargu lea hui dehálaš, ein deháleabbo globála máilmmis.
Ovttastuvvon arábalaš emiráhtatName
Name
Laktašuvvon speallárata
Ovttastuvvan Našuvnnaid preassadieđáhusas leat čohkkejuvvon guovddášáššit, maid bukten sáhkavuorustan ovdan.
Ovttastuvvan našuvnnaid (ON) soahpamušat
Ovttastuvvan arábaemiráhtat
Stuorrabrittania
Stuorra Brittania
Searvi hárjeha sápmelaččaid sosiála-ja dearvvasvuođasuorgái gullevaš ovddidan-, iskkadallan-, skuvlen-, veajuiduhttin-, dieđihan-, olggosaddin- ja dutkandoaimma (2§).
Searvi oassálasttii álgojagiid áigge maiddái oahpahusa goluide.
Ovdal dán searvvi vuođđudeami Anáris doaimmai jagis 1975 vuođđuduvvon Sápmelaš Duoddjárat ry, man ulbmilin lei gáhttet álbmoga duodjeárbevieru.
Servviid ovddasteaddjit eai atte stuora árvvu riikkabeivviid ja ministeriijaid áššedovdamuššii.
Searvi doaimmai aktiivvalaččat ee. boazosápmelaččaid ja eanadoalliid soahpameahttunvuođaid ordnemis ja váikkuhii sámiid skuvladiliid ordnen komitea ásaheapmái.
Searvedoaimma lassin Norgga ja Ruoŧa sámit geahččaledje 1900-logu álggus ovddidit áššiideaset maid aviissaid bokte.
Stencils
• goallossátnehárjehusat, ovdamearkan davvisámegielas; guollemuorra - muorraguolli
juolludemiin sámepolitihkalaš doaibmabijuide, doaibmá fágadepartemeanttaid ja
abbreviated country name
Constellation name (optional)
Ovttastuvvan stáhtat ja Kanada leat davvi dimenšuvnna dárkojeaddjeriikkat.
world. kgm
oceania. kgm
Stencils
USA dinét nappo navajot ja Burma (Myanmari) unna álbmogat muitalit muitalusaideaset Skábmagovat-filbmafestiválas Anáris 21.-24. ođđajagimánus 2016.
US dollar
Eŋgelasgiella (USA) Name
Eleanor Roosevelt ja olmmošvuoigatvuođaid oppamáilmmálaš julggaštus.
USA presideanta, Wilson hápmii ja evttohii 14 čuoggá dasa movt loahpahuvvošii vuosttaš máilmmesoahti. Ja maiddái guoskkahuvvui iešmearrideami gažaldat.
Name
Amerihká patenta diehtovuođđuQuery
Oktanaga ráđđádallamiiguin, mat siktejit sámi soahpamuša ratifiseremii, Suopma šaddá čoavdit sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldagaid, daningo dat sámi soahpamuša ratifiserema mávssolaš oassi.
seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid ja muhtumassii váldá
Ii gávdnan vuolláičála
- ovtta anárašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)
Earret ovtta anárašgielat oahppi oahpahuvvon giella lea leamaš davvisámegiella.
Ii oktage sámedikki stivrra čoakkán leat šaddan maŋiduvvot danin, ahte čoakkámis eai livčče leamaš dárbahassii ovddasteaddjit mielde.
Ammat dattege soahpamuševttohusa buorit bealit buktet eanet go soahpamuša váilevuoñat ja kompromissat.
- ovtta nuortalašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)
 ovtta nuortalašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)  ovtta anárašgielat plánejeaddji (100% bargoáiggiin)  ovtta davvisámegielat plánejeaddji (70% bargoáiggiin)
Bargu seamma vuoigatvuođaide ja vejolašvuođaide galgá oidnot leanastivrra organisašuvnnas ja doaimmas.
CERD čilge iešmearrideami olgguldas govvehusa ná: " The external aspect of self-determination implies that all peoples have the right to determine freely their political status and their place in the international community based upon the principle of equal rights. "
CERD čilge iešmearrideami olgguldas govvehusa ná: "The external aspect of self-determination implies that all peoples have the right to determine freely their political status and their place in the international community based upon the principle of equal rights."
WhatsThis Help
- ovtta davvisámegielat plánejeaddji (70% bargoáiggiin).
lea ovttamađu
lea seammá go
ovttamađu dahje unnit go
ovttamađu dahje stuorit go
Oktiigullevašvuođa dovdu bearrašii boahtá oktasaš birgejumis, ovttas ássamis dahje bearraša historjjás.
barganorgánat ja ovttastumit. Gili veahkadat sáhtii leat dat guđet geavahedje ovttas
Sámegiela ja sámegielat oahpahus addojuvvo dál olles riikkas oktiibuot 590 oahppái (vuođđoskuvllas, logahagas ja ámmátlaš vuođđoskuvlejumis).
Oktiibuot 8 mánu bistán prošeavtta áigge prošeaktahoavda ja prošeaktabargi jotkkiiga plánenbarggu Sámemusihka ovddidanfidnu áigge dahkkojuvvon plánaid vuođul.
Oktiibuot gažaldatskovit sáddejuvvojedje 169 oassebeallái ja vástádusat ožžojuvvojedje 109 oassebealis.
Muitu oktiibuot
Oktiibuot dáid bargguid sirdimis lea 0,4 olmmošbargojagi váikkuhus ja dat máksá dan, ahte bargguid sirdimiin ii sáhtále bálkáhit oba ovtta bargige lasi Sámi leana guovlohálddašan-virgedoaimmahahkii, AVI:ii.
Oktiibuot
Oktiibuot:
Yhteensä palkittiin 7 tanssiryhmää, joista 3 valittiin saamelaisnuorten edustajiksi Kuopion tanssitapahtumaan.
leat máŋga ovdamearkka das, mo dakkár ovttasdoaibman váttásmahttojuvvo.
Čoahkkáigeassu
Čoahkkáigeassu:
ČoahkkáigeassuComment
Kontact- čoahkkáigeassu
Name
" Loahpahansátnin hálidat dadjat, álbmotvuoiggalaš njuolggus guhkeleammosii ovdánan hámis, mieđiha olgguldas iešmearrideami koloniijaide, vealáhuvvon álbmogiidda nugo dakkárat geat leat militeara válddi vuolde ja diliin goas diehto olmmošveahkadat ii beasa mielde almmolaš háldemii ovddidit iežas politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš čálgama.
"Loahpahansátnin hálidat dadjat, álbmotvuoiggalaš njuolggus guhkeleammosii ovdánan hámis, mieđiha olgguldas iešmearrideami koloniijaide, vealáhuvvon álbmogiidda nugo dakkárat geat leat militeara válddi vuolde ja diliin goas diehto olmmošveahkadat ii beasa mielde almmolaš háldemii ovddidit iežas politihkalaš, ekonomálaš, sosiala ja kultuvrralaš čálgama.
Loahpalaččat sáhttá cealkit ahte stuorát oassi stáhtain dál leat válbmašat čuovvolit álbmotnjulgosa ovdáneami ja roahkkadit nannet ahte duođaid lea gávdnomis dakkár vuoigatvuohta mii addá maiddái eamiálbmogiidda iešmearridanválddi - ja ná nu guhkká go dát fámudus geavahuvvo dušše doabmi stáhtaid rájáid siskkobealde.
Čoahkkáigeassun sáhtálii dadjat, ahte sámi rádio sirdin sámedikki vuollásažžan bálvalivččii earenoamážit sápmelaččaid ja dorvvastivččii ja ovddidivččii dainna lágiin sámi kulturiešstivrema.
Comment
Name
Oahpasmahttin
Oktiigeassu
Čoahkkáigeassu sámiid ruovttuguovllu olggobealde sámegiela oahpahusa ožžon oahppiid loguin jagiin 1987-2008 lea čohkkejuvvon govvii 5.
Čoahkkáigeassu dáhtaid vuolábealde
@ title: column plugin name
Oktasaš evttohus dolvojuvvo sámi parlamentáralaš ráđi gieđahallamii boahtte giđa. "
Oktasaš ovdu oažžu ain dávjjibut sirdásit eret priváhta ovddu ovddas.
Oktasaš giella dahká sámeguovllus oktasaš leavvanviidodaga maid sámegielat girjjálašvuhtii, musihkkai, ealligovvii ja dieđihangaskaomiide ja oktasaš doaibmaguovllu sámegielat teáhterii ja sierralágan dáhpáhusaide musihkkafestiválain girkobeivviide.
Dábálaš namma:
Oktasaš namma
Ruoŧa girkus lea oaiveovddasvástádus doallat hávdádusaid Ruoŧas, earret Stockholma gávpogis ja Tranåsa gielddas.
Oktasaš giellafágalaš guovddáš, masa dákkár giellabálvalusat livčče čohkkejuvvon, veahkehivččii dieđu gávdnamis.
dan golmma riikka oktasaš orgána.
riektesubjeakta, eaige "buot álbmogat ", mii lea oktasaš artihkkalis 1 nr. 1.
Oktasaš ártihkkal 1, eahpevirggálaččat jorgaluvvon dárogillii ja das sámás:
Oktasaš ártihkkal 1, eahpevirggálaččat jorgaluvvon dárogillii ja das sámás:
Oktasaš ulbmilin lea joatkit gieldarájáid rasttildeaddji ovttasbarggu bálvalusaid ordnemis.
vuosttamuš oktasaš dievasčoahkkima Johkamohkis (Jokkmokk).
Oktasaččat dohkkehuvvon doaibmaprográmma vuodju sámiide deháleamos áššiid ovddideapmái ja buorideapmái, ja boahtá stivret sámedikki doaimma dán válgabaji áigge jagi 2015 rádjai ", muitala sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi.
Oktasaš sámi organisašuvnnat
šuvnna oasálaččat okto.
Oktasaš dárkilis ulbmilat leat sámiid searválasvuođa ovddideapmi, sámi árbevirolaš dieđu sihkkarastin, sámi kulturbirrasa sihkkarastin, sámekultuvrra eallinfámu dorvvasteapmi olles riikkas, sámedikki válgavuogádaga ovddideapmi, sámedikki iežas doaimma ovddideapmi ja sámedikki ovddugohcima buorideapmi.
Oktasašfidnuide lei maid miehtemielalaš dáhttu.
Liikká muhtin sámediggelahtus orui leame áigi dikšut oktasaš áššiid dieđihangaskaomiin, muhto ieš čoakkámii ii lean áigi oassálastit.
dohkkehit rievddakeahttá - nugo VL vuollásaš lávdegoddi daid lei árvalan - ja
Oktasaš čuoigangilvvut leat ordnejuvvon jo 1960-logu rájes ja oahppit leat fitnan galledeamen kránnjáriikka skuvllain.
čađaheapmái, dađe muddui dat galget juogaduvvot dan golmma riikka sámiid logu
Oktasaščoakkámis soabaimet maid, ahte joatkit sámedikki ja sámiid ruovttuguovllu bálgesiid ovttasbarggu.
Servodateallin, duopmostuollu ja duomu ollašuhttin (stáhta lea stuorra bearaš bajimuš lea cára, geas lea váldi buohkaid badjel, ja juohkehaš geatnegas su jeagadit.
Servodatlaš ovdanbuktin lea nana oassi sámi filbma - ja dokumeantadáidaga.
Servodaga vuoiggalašvuohta gáibida, ahte dásseárvu ollašuvvá ja sohkabeali vuođul dáhpáhuvvan vealaheapmi estojuvvo buot servodateallima surggiin ja ahte vealahuvvon olbmui dáhkiduvvo beaktilis riektesuodji.
geažil, nationála dahje sosiála vuolggasaji, opmodaga, riegádusa dahje eará beliid
Servodatlaš deaddagis fuolákeahttá sámegiella seaillui eanáš oasis bearrášiin eatnigiellan.
Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
vejolašvuođat buorideapmi bissánan, Sámedikki resurssat leat hirbmat unnán ja
vehkii. Servodaga sierra nuppástusat ja bálvalusaid čohkken buktet ođđa uhkiid sámegielalaš
Servodaga ja kultuvrra nuppástusat sirdásit maid gillii, ná giella rievdá.
Servodat
Servodaga bissovaš ráhkadusaide galgá dahkat eavttuid sápmelaččaid kultuvrraid ovdáneapmái; ovdamearkan giella- ja kulturprográmmaid, sosiála- ja dearvvašvuođadivššu skuvlen- ja ovddidanprográmmaid bokte.
dahje vealaheapmái mii dáhpáhuvvá siskkáldasat sámi servodagas.
Servodaga doaibman lea dáhkidit kvalitehtalaččat buori beaivedivššu oažžuma nu, ahte buot mánáin lea vejolašvuohta oassálastit bálvalusaide bearraša sosioekonomalaš dahje eará servodatlaš sajádagas ja ássanbáikkis fuolatkeahttá.
atná vuođđunis sámi servodaga máhttodárbbuid.
Dáin čoahkimiin váldojuvvojit ovdan " sámi servodaga dilli ja ovdánandárbbut, áššit mat leat prinsihpalaš sivaid geažil vuođđudeaddji deaŧalaččat, ja proseassat mat leat
Dáin čoahkimiin váldojuvvojit ovdan "sámi servodaga dilli ja ovdánandárbbut, áššit mat leat prinsihpalaš sivaid geažil vuođđudeaddji deaŧalaččat, ja proseassat mat leat
servodaga dutkan lea máŋggadieđalaš.
unnibuš ja báikkáleabbo lágádusat.
historjjá, kultuvrra ja servodateallima.
boazodollui, ealáhusdoaimmaide ja servodateallimii.
sámiid kultuvrra ja servodateallima buot beliide.
seammás dat lea deaŧalaš reaidu sátnefriddjavuhtii.
servodateallima birra.
nationála ja riikaidgaskasaš eiseválddiid guovdu.
Servodat lea gáibidan álgoálbmogiin dego Suoma sápmelaččain vuogáiduvvama suopmelaš servodatortnegii.
Sisdoallu A:s Ö:ai
Servodatplánen ja kulturbiras
Servodatplánen & kulturbiras
Oktasašlisttut leat vuosttaš lávki dan guvlui, ahte sámedikkis šaddá eakti, parlamentáralaš ja čađačuovgi orgána.
Oktasašlisttut buktet dáid koališuvnnaid rahpasit oidnosii ja sápmelaččaid vihkkedallama vuollásažžan válggain.
Oktasašlisttut sáhtále buktit evttohasaide maid oadjebasvuođa ja jearggalašvuođa jienastanmearrádusain ja roahkkatvuođa boahtit čoakkámiidda maid dalle, go váttis áššiin mearriduvvo.
lahtuide jos menddo ollu bággejuvvojit váldit bargguid dakkár ealáhusaide maid earát
dagahii dan ahte ollugat dain guđet ásse unna servodagažiin lahka meara, masse
gieđahallá álgoálbmogiid ja báikkálaš servodagaid máhtuid, hutkagiid ja dábiid
gáhttet ja seailluhit álgoálbmogiid máhtuid, hutkagiid jna. gittalagaid dakkár
gáhttet ja seailluhit álgoálbmogiid máhtuid, hutkagiid jna. gittalagaid dakkár
guokte operatiiva artihkkala, nubbi ovttaskas olbmuid vuoigatvuođas riikkavuloš
- Searvvušvuohta
Servošii gullan Doarjut juohkeovtta vuoigatvuođa gullat gosa nu.
Searvi
Servošis leat leamaš maid giellabeasit.
Davviriikkaid oktasaš áššedovdijoavku luohpadii skábmamánus 2005 evttohusa davviriikkalaš sámesoahpamuššan.
Ovttas davviriikkalaš Juoigiid Servviin lea ee. plánejuvvon oahpahus ja jerrojuvvon kommeanttat oahppoplánaáššiin.
Oktasaš davviriikkalaš duodjemearka suddje eakti sámeduoji.
Davviriikkalaš, Suomas guovvamánus 2006 álgán Luohtearkiivaprošeakta lea leamaš ovttasbargoguoibmin M arko Jouste bokte.
celkojuvvo ná:
Davviriikkalaš sámi ođasbuvttadeamis lea leamaš ulbmil ráhkadit eakti oktasaš davviriikkalaš ođasbuvttadusa sápmelaččain.
Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bargogiellan lea sámegiella sihke suomagiella ja ruoŧa- / dárogiella.
Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bargogiellan leat sámegiella sihke suomagiella ja ruoŧa- / dárogiella.
Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
davviriikkaid oktasaš sámegielat tv-ođđasat, Ođđasat, álge jagi 2002 álggus.
Oktasaš davviriikkalaš ovttabarggu sámi áššiin ii maid álkidahte Norgga sámedikki ovddasteddjiid seahkáneapmi Suoma sámedikki siskkáldas áššiide - Suoma sámediggige ii seahkán Norgga sámedikki siskkáldas áššiide.
ruđaid oktasaš sámi rádjerasttideaddji doaibmabijuide.
Oktasaš filmmaide lea dat, ahte dat muitalit midjiide juoiddá dálá Ruonáeatnamis.
Oktasašlanjaid geavaheapmi lea kulturguovddáža buot doaimmaid dehalaš oassi.
Ovttasbargangeatnegasvuohta álkida maid eiseválddiid doaimma, daningo láhka stivre dáláža čielgaseappot ráđđádallamiid dárkkuhusa ja ulbmiliid.
Ovttasbargangeatnegasvuohta stivre sámedikki ja eiseválddiid gaskavuođa ráđđádallamiid dárkileappot go dáláš lágas lea hábmejuvvon.
Ovttasbargangeatnegasvuođa ulbmil lea gávdnat eiseválddiid ja sámedikki gaskii oktasaš ipmárdusa gieđahallanvuloš áššiin.
Sámediggi lea ásahan oktasašbargoorgána ja das leat sámedikki lassin ovddasteaddjit oahpahus- ja kulturministeriijas, oahpahusráđđehusas, Lappi guovlohálddahusdoaimmahagas ja sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Ovttasbargoorgána lea áigumuš bovdet čoahkkái čakčalohkanbaji áigge.
Ovttasbargoorgána ságajođiheaddjin ja várreságajođiheaddjin doaibmaba sámedikki nammadan lahtut.
Ovttasbargoorgána čállin doaibmá sámedikki skuvlenčálli. "
Ovttasbargoorgána čállin doaibmá sámedikki sosiála- ja dearvvasvuohtačálli. "
Ovttasbargoorgána dárkkuhussan lea ovddidit ovttasbarggu sámiid buresveadjináššiin ja ovddidit ovttasbargui oassálasti organisašuvnnaid gaskasaš álbmotlaš ja rájáid rasttildeaddji ovttasbarggu.
Ovttasbargoorgána dárkkuhussan lea ovddidit ovttasbarggu sámiid skuvlenáššiin ja ovddidit ovttasbargui oassálasti organisašuvnnaid gaskasaš diehtojuohkima ja oktavuođadoallama.
Oktasašbargoorgána bargun lea ovddidit dieđu johtima, sámeoahpahusa eavttuid ja oktasaš prošeavttaid.
Oktasašbargoorgána doaibmabadji bistá jagi 2015 loahpa rádjái.
Ovttasbargoorgánas lea ovddastus sámedikkis, sosiála- ja dearvvasvuohtaministeriijas, sámiid sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ordnemis, buvttadeamis ja ovddideamis vástideaddji orgánain sihke sámiid ruovttuguovllu gielddain.
Ovttasbargoorgánas leat sámedikki ovddasteaddjiid lassin oahpahusministeriija, oahpahusráđđehusa, Lappi leanaráđđehusa ja sámeguovllu gielddaid ovddasteaddjit.
Ovttasbargoorgánas leat uhcimustá logi lahtu.
ovttasbargoorgána mas maiddái sámit Ruoššas leat bistevaš oasálastit.
Dat čoahkkana 1-2 gearddi jahkái.
Oktasaašbargoorgána mearridii addit sámiid ruovttuguovllu gielddaide ávžžuhusa, man mielde sámegiela ja sámegielat oahpahusa mearreáigásaš oahpaheaddjiide ja oahpaheaddjiide, geain ii leat formálalaš oahpaheaigelbbolašvuohta, máksojuvvošii bálká maiddái geassemánotbajiin.
Ovttasbargoorgána doaibmá ráđđeaddi orgánan sierra sámedikki linjáorganisašuvnnas.
Ovttasbargoorgána doaibmá ráđđeaddi orgánan sierra sámedikki linjáorganisašuvnnas.
kulturmuittuid dokumentemis, suodjaleamis ja hálddašeamis.
árvvoštallat ođđasis.
Ovttasbargu skuvllaiguin ja oahpaheaddjiiguin lea dehálaš.
Kultuvrralaš ja ealáhuslaš ortnegiid ovttasbargu
Ovttasbargoásahussan oah-pahusas leat maid Vaasa universitehta giellalávguma ja máŋggagielalašvuođa guovddáš ja Sámi al-laskuvla.
Ovttasbargoásahussan oahpahusas leat maid Vaasa universitehta giellalávguma ja máŋggagielalašvuođa guovddáš ja Sámi allaskuvla.
Ovttasbargoguoibmin oahpahusas doibmet maiddái Vaasa universitehta Giellalávguma ja máŋggagielatvuođa guovddáš ja Sámi allaskuvla.
Ovttasbargoguoibmin doibmet dasa lassin Vaasa universitehta Giellalávguma ja máŋggagielatvuođa guovddáža ja Sámi allaskuvlla áššedovdit.
gozihuvvot erenoamáš dárkilit. Gozihit eai berre dušše ovttasdoaibmama vejolaš
Ovttasbargu Meahcceráđđehusain lea doaibman hui bures su oaivehoavdabaji áigge ja oaivehoavda Kangas lea ovddidan ja doallan sámi áššiid bures ovdan.
• ovttasbargu eará árabajásgeassinovttadagaiguin, giellaristvánhemiiguin, sápmelaš mediain, searvegottiin ja organisašuvnnaiguin
dáfus, geahča raportta Rájehis Davvi, s. 16. Suomas suohkanat leat ožžon eambbo
Ovttasbargguin sáhttá garvit sierra ealáhusaid gaskavuođa ruossalašvuođaid.
sámediggepresideanttaid ja ministariid gaskkas geain lea ovddasvástádus sámi áššiin
dárbu vuođđudit sámiid ovddasteaddji orgána davviriikkalaš dásis, namalassii davvi
bargat ovttas leanaiguin mat leat Ruoŧa bealde, vai nannejuvvošii lullisámi
Ovttasbarggu ulbmilin lea lagadit árktalaš ovttasbarggu sierra parlameanttaid gaskka.
riikkarájiid rastá, go lullisámi álbmot lea unni ja ássá bieđgguid:
Ovttasbarggu dahká váddáseabbon eandalit dat, go buot stáhtat gieñahallet sápmelaččaide guoskevaš áššiid sierra láhkái, stáhtain leat earálágan láhkaásaheamit ja earáláganis riekteortnegat.
Dát ovttasbargu galgá ovddidit dán konvenšuvnna ulbmila artihkkala 1
Ovttasbarggus galggaliinai vuojulduvvat dakkár áššiide, main lea vejolaš oažžut bohtosiid ja main gánnáha bargat ovttas.
Oktasašbarggu boađusin jagi 2005 válmmaštuvvui sámegiela ja kultuvrra oahpahusa guoski oassi gávpoga vuođđooahpahusa oahppaplánai.
beaivedikšobargoveaga ain buorebut leat diđolaš máná persovnnalaš dárbbuin.
Oahpahusas ja fálaldatortnegiid ovttasbargu
ministariid ja davviriikkaid sámediggepresideanttaid gaskkas. Áigumuš ođđa ovttasbargguin, mas leat jeavddalaš oktavuođat ja gulahallamat, lea
Ovttasbargu
Ovttasbargu báikkálaš kulturdoibmiiguin nanne máná oktavuođa iežas gillii ja kultuvrii.
Ovttasbargu nanne sámegiela ja oktiigullevašvuođa
Ovttasbargočatnašupmi vuođđuduvvá lágaid čuovvumii ja vuolláičállán váimmusjoavkku lahtut čatnašit sámiid sierravuoigatvuođaid gudnejahttimii.
ovttasbargansoahpamušat maid Norgga sámediggi lea dahkan fylkkasuohkaniiguin sámi guovlluin ja Norgga ráđđehusa ja Sámedikki gaskasaš soahpamuš maid dahke
stáhtabeliid, ovttasráđiid álgoálbmotservodagaiguin ja álgoálbmotmánáiguin, ráhkadit
Ovttasbarggus leat mielde maiddái Sámi allaskuvla ja Vaasa universiteahtta.
Ovttasbargoguoibmi:
Ovttasbargu
kultuvrras ja servodateallimis daidda olbmuide guđet galget bargat sámi guovlluin.
ovttasráđiid sámedikkiiguin gávnnahit ortnegiid mat geahppudit dán ovttasbarggu.
ráhkaduvvot ovttasráđiid sámedikkiin.
njuolggadusa atnit ovdasguvlui doalvu lávkin, mii buorida sámiid vuoigatvuođa
rádjerasttideaddji ovttasbargu cilgejuvvui, erenoamážit skuvlaovttasbargu Ohcejogain
dákkár váttisvuođat, lea Sirpmá skuvlla ja Ohcejoga skuvlla ovttasbargu.
Oktasašbargu Suomain lihkostuvašii bures.
Oktasašbargu Suoma sáttagottis doaimmai hui bures.
Sierra organisašuvnnaiguin lea jierpmálaš bargat ovttas, muhto duohta várran lea ahte deahttá njuolggadusaiguin stivrejuvvon ovttasbargu dahká ovttalágánin oba searvegietti.
Ovttasbargannjuolggadusat meannuduvvoijt maŋŋilgo sámedikkit cealkán oaiviliiddiset dain. "
álkkásmahttet dakkár ovttasráđálaš doaibmama kultuvrralaš ja ealáhuslaš suorggis, ja
Ovttasbargu eará eamiálbmogiiguin dahkkui ee. Ijahis Idja - dáhpáhusa áigge (Davvi-Ruošša eamiálbmogat).
"Ovttasbarggu dovdomearka leat dattetge leamaš álo dakkár váttisvuođat mat čuožžilit dainnago riikkaid iešguđetlágan oahpahuslágat, iešguđetlágan norbmavuogádagat mat regulerejit oahpahusa sámegielas, stuorra erohusat ruhtadanvuogádagas, iešguđetlágan oahppoplánat ja oahppolávdegottit, ja dasto vel erohusat oahpahusa diibmologuin, giellalaš erohusat ja ovttasdoaibmama váilevaš ruhtadeapmi."
"Ovttasbarggu dovdomearka leat dattetge leamaš álo dakkár váttisvuođat mat čuožžilit dainnago riikkaid iešguđetlágan oahpahuslágat, iešguđetlágan norbmavuogádagat mat regulerejit oahpahusa sámegielas, stuorra erohusat ruhtadanvuogádagas, iešguđetlágan oahppoplánat ja oahppolávdegottit, ja dasto vel erohusat oahpahusa diibmologuin, giellalaš erohusat ja ovttasdoaibmama váilevaš ruhtadeapmi."
Ovttasbarggu spirenáliid čielggadeami várás galggalii dahkat maid Ruošša eiseválddiiguin.
rádjerasttideaddji ovttasbargui.
oktavuođaid ja ovttasbarggu riikkarájiid rastá.
bargat ovttasráđiid sámedikkiiguin, vai sihkkarastojuvvo ahte dearvvašvuođa- ja
Ovttasbargu sámiid ruovttuguovllu gielddaiguin ja bálvalusaid buvttadeaddjiiguin jotkojuvvo beaktilit ja váikkuhanfámolaččat buoridan dihte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid.
Oktasašbarggu dahket nu virggálaš sámeservodaga ovddasteaddjit, Suomas, Ruoŧas ja Norggas doaibmi sámeparlameanttat (saamelaiskäräjät / sámediggi / sametinget) go álbmotsearvvit, sierra surggiid ovddasteaddji dáidda- ja ámmátsearvvit ja oahppolágádusatge.
Ovttasbarggu boahttá sihkkarit álkidahttit dat, ahte stáhtaráđđi hábme sápmelašáššiid ministtarjoavkku.
iešguđetlágan ovttasbarganvugiiguin boahtá áigái ovttasbargu regiuvnna dásis.
Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa.
Ovttasbargu šattai lávggabun sođiid maŋŋá go Ruoŧas Johkamohkis dollojuvvui 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánsa.
- ovttasbargu vánhemiiguin, sogain eará beliiguin
dahje doarjuma dasa.
- Oktan jurdagin ministeriijaid gaskasaš ovttasbarggus leamašan dakkár rápmalága ásaheapmi, mainna eamiálbmoga sajádat nannejuvvošii, muitalii Lind.
vuođuhis earušteami, lea gildosis.
Ovdamearka lihkostuvvan ovttasbarggus mii lea álggahuvvon vaikko leatge
Ovdamearka dan dovddiidusas ahte Sámedikkis lea rolla almmolaš
Ovdamearkka das ahte báikkálaš árbevierut leat seilon gitta min áigái ja
Ovdamearka diehtojuohkindoaibmabijus lea sámi diehtojuohkinguovddáža
Ovttalágan
fill-style
Oktan konfereanssa fáddán lea sámi nuoraid sajádat ja dán Suoločielggi nuoraidkonfereanssa julggaštus.
Vejolašvuohtan lea namahuvvon ahte konvenšuvdnii biddjojuvvo ahte galget leat jahkásaš šiehtadallamat ja váikkuhangaskaoamit mat dahket konvenšuvnna čađaheami vejolažžan.
Oktan buncarákkisin árbevirolaš dieđu suodjaleami dáfus lea maid dat, ahte stáhtaid ja váldokultuvrraid ovddasteddjiide lea váttis ipmirdit mii lea árbevirolaš diehtu ja masa dat gullá.
Eaktu sámi kultuvrra seailluheapmái lea ahte
Deaŧalaš ulbmil dán konvenšuvnnas lea geahppudit sámiid ovttasráđálaš
Konvenšuvdnalávdegoddái šaddá bargun veahkehit sámiid vai sin ovttas
Oktasašbarggu ovddideami oktan ulbmilin lea geahččalit oččodit oktasaš oahppoplána skuvllaide vai skuvllat sáhtášedje bargat eanet ja buorebut ovttas.
Konfereanssa oktan fáddán lea árktalaš guovllu háldahus.
Oktan duoji visuálalaš vuođđun lea nissona sámegávttis geavahuvvon solju.
Oktan duoji visuálalaš vuođđun lea nissona sámegávttis geavahuvvon solju.
Oktan molssaeaktun geahččaluvvui kártet, mo sámemusihka oahpahus sáhtášii ordnejuvvot johtti musihkkaoahpaheaddji doaimmas nu, ahte skuvllaid ja gielddaid oassin bázášii dušše mátkegoluid máksin.
Láktašupmi ádjánii menddo guhkká
lávttašupmi ádjánii menddo guhkkáSocket error code InProgress
Ii galgga vuordit oktavuođa váldimiin dearvvašvuođaguovddážiin jus mánás lea garra vuolši ja boahtá olu siedja.
Dat sáhttá dáhpáhuvvat telefovnna dehe galledeami bakte.
- oktavuođadoallan sámeoahpahusa lágideaddji gielddaide, stáhta oahpahushálddahussii ja davviriikkalaš guoibmeorgánaidda
Artihkkal mearrida ahte sámedikkis lea vuoigatvuohta ovddasteapmái almmolaš
jurdagiin lei Kaisa Korpijaakko-Labba dahkan riektehistorjjálaš dutkkosbargu, man
Suoma sámiid logus ja giellageavaheamis.
Láktašuvvon
leat dušše beroštusovttastumit, muhto dáidet máŋgga dáhpáhusas leat maiddái
Dan oktavuođas dán artihkkala mearrádus sáhttá šaddat
Maiddái Europaráđi rápmakonvenšuvdnii čujuhuvvo, mii suodjala
artihkkalis. Vejolaš lea čujuhit erenoamážit artihkkaliidda 10 - 12 mat gieđahallet
norgalaš oahpahuslága § 6-2 viđat lađđasii, mii cealká ahte sámi vuođđoskuvla
ovdamearka giela ja kultuvrra gaskavuođas lea sámi kultuvrras terminologiija, mii gullá
Comment
RelašuvnnatGenericName
Kommunikašuvnnat
Oktavuođat
type of folder storage
Oktavuođat: 0
Ii sáhte rahpat oktavuođa% 1- protokollain.
Ii sáhte botket oktavuođa% 1- protokollain
dakkár oktavuođain.
soahkabeliide. KDK guoská sámiid dáfus nissonolbmuid vejolaš vealaheapmái, masa
Sámiid stivren
ahte sosiálabálvalusláhka rievdaduvvo.
Oktavuođa% 1: ain hilgojuvvui.
Oktavuohta oidimatComment
OKTAVUOHTA RAHPPON
Oktavuohta CUPS- bálvái filtii. Dárkkis ahte CUPS- bálva lea rievttesláhkai sajáiduhttojuvvon ja ahte lea jođus. Meattáhus:% 1
Filtii oktavuođa váldimis
lávttašupmi hilgojuvvuiSocket error code ConnectionTimedOut
Comment
Oktavuohta botkejuvvon. NAME OF TRANSLATORS
Comment
Oktavuohta botkejuvvon
Oktavuohta botkejuvvon.
ProtokollatName
Sirdinprotokollat
Protokolla% 1
Protokolla ii dorjojuvvo% 1@ title: tab
Pro_tokolla:
Protokolla
Protokollameattáhus čuožžilii. Jearahus filtii.
Name
Oktavuohta
Dát oktavuohta sihkerasto SSL: ain.
Oktavuohta% 1- guossoheaddjái gaskkalduvui
Oktavuohta bálvái botkejuvvui vuorddekeahttá
Oktavuohta bálvái hilgojuvvui
Oktavuohta botkejuvvui.
Ealáhusstruktuvrra rievdan, sámegiela molsun váldogielaide, sámi ealáhusaid heajos gánnáhahttivuohta ja sápmelaččaid eret muotkun sámiid ruovttuguovllus uhkidit sámi árbevirolaš dieđu seailuma luonddu máŋggalágánvuođa olis.
Oktavuohta sámeealáhusaide, - gillii, árbevirolaš luonddugeavaheapmái ja árbevirolaš dihtui hedjona sámiid ruovttuguovllu olggobealde.
čatnasat sámi álbmogii.
Comment
Name
OKTAVUOHTA GIDDEJUVVON
Don it leat šat laktašuvvon.
Comment
OktavuođatComment
Oktavuohtadieđut gávdnojit vuolábealde.
OktavuohtadieđutName
Oktavuođat
Oktavuohta
Oktavuohtadieđut:
Sajosis bargá:
Short column header meaning default for all items
Oktavuohta% 2 lea lasihan du su oktavuohtalistui (Kontu% 3)
Comment
Name
OktavuohtagieđahalliName
Oktavuohtabajilčállagat
Sisafievrrideamen oktavuođaid@ label
Oktavuohta
Oktavuohta lea dál láktašuvvonName
Čanas diehto eanagáhppálahkii, lea-ge dalle dat iešvuohta mii eamiálbmogiid čuoldá veahádagain eret go ášši árvvoštallá olmmošvuoigatvuođa oainnu bealis.
Oktavuohta hilgojuvui
oktavuohta hilgojuvui
Laktašanšládja
Comment
Don it leat šat laktašuvvon.
Dát oktavuohta ii leat sihkeraston SSL: ain.
Fitnodat
Joavkku nuorat duođaštit ovdamearkkain, ahte musihka ráhkadeapmi ja sámekultuvrra ovddideapmi leat vejolaččat joavkku nuoraid guhkes mátkkiin fuolakeahttá.
Joavkkus loaiddastit M iira Suomi - lávlun, M illa Pulska - guoskkahančuojanasat, Oula Guttorm - gitárra, Juho Kiviniemi - bássa ja Unna-M aari Pulska - trumbbut.
- lávlunjoavkkut
- orkeastarat
Joavku joatká sámegielat musihka buvttadeami, ja ođđa skearru lea jo barggu vuolde.
Joavku doaibmá lassin movttiidahtti ovdamearkan eará sámenuoraide.
artihkkal 16 mearkkašumiid.
Guorrasit ollislaččat dan vuosttaš sámeparlamentarihkarkonferánssa julggaštussii, Johkamohki- ‐ julggaštussii, ja deattuhit man deaŧalaš lea dat mii biddjojuvvui vuođđun dan julggaštusas,
Guorrasit ollislaččat dan vuosttaš sámeparlamentarihkarkonferánssa julggaštussii, Johkamohki-julggaštussii, ja deattuhit man deaŧalaš lea dat mii biddjojuvvui vuođđun dan julggaštusas,
Yi- radikálatKCharselect unicode block name
Yi- stávvalatKCharselect unicode block name
Maiddái lea ON, danrájis go lea háleštišgoahtán eamiálbmogiid vuoigatvuođain, atnigoahtán moattelágán čielggadusa" álbmot "" álbmot " - duohpaga oktavuođas.
Maiddái lea ON, danrájis go lea háleštišgoahtán eamiálbmogiid vuoigatvuođain, atnigoahtán moattelágán čielggadusa" álbmot ""álbmot "- duohpaga oktavuođas.
ON:a vuollásaš nállevealahankomitea lea čoakkámisttis 31.8.2012 addán Supmii ávžžuhusaid nállevealahansoahpamuša olláhuhttima várás.
Álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin lea Magga oainnu mielde buoremus vuohki dálkkádatrievdama dustemis ja dasa vuogáiduvvamis álgoálbmogiid geahččanguovllus.
ON:a eamiálbmotjulggaštusas gávnnahuvvo, ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ealáskahttit kulturárbevierus ja dábiidis ja oahpahit daid boahttevaš sohkabuolvvaide.
ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea ovdanbuktán raporttasttis duođalaš fuola Kanada álgoálbmogiid dilis.
ON:id eamiálbmot-raporterejeaddji
ON:id eamiálbmotraporterejeaddji professor James Anaya lea árvalan
ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja
ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštus
ON álgoálbmotjulggaštusa 3 artihkkalis nannejuvvo, ahte " Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
ON álgoálbmotjulggaštusa 3 artihkkalis nannejuvvo, ahte "Álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.
ON eamiálbmogiid (vuoigatvuođaid) spesiálaraporterejeaddji James Anaya deattuha, man dehalaš lea, ahte sámedikkit váldet oasi álggahuvvon bargui ja ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga ratifiserejit soahpamuša.
ON:a eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus ja ILO 169-soahpamuš sulastahttet sisdoaluset dáfus sakka nuppiideaset.
ON:a biodiversiteahttasoahpamuša ovccát oassebeallečoakkáma vuđolaš geahčadeami čuozáhahkan ledje eanasin eanandoalu biodiversiteahtta, vuvddiid máŋggabeallásašvuohta, ođđašlájat, ekosystemalaš lahkonanvuohki, riikkaidgaskasaš šattuidsuodjalanstrategiija ja soahpamuša strategalaš plánema olláhuhttin ja ulbmilat jahkái 2010.
WGIP:a eatneorgana, ON:a Olmmošvuoigatvuođa Vuolitkomišuvdna, dohkkehii Eamiálbmotjulggástusa ja oinnii dan heivvolaččat govahallamen eamiálbmogiid olmmošlaš vuoigatvuođaid.
ON:id olmmošriektekomitea jagi 1994 addin oktasaškommeantta nr 23 (50) mielde soahpamuša artikla 27 eaktuda sátnehámis fuolakeahttá maiddái positiivvalaš sierradoaimmaid vehádahkii gulavaš kulturvuoigatvuođaid suodjaleapmin.
ON:a olmmošriektekomitea lea addán mearrádusas njealji Njellima boazoolbmo váidalusas siviila- ja politihkalaš rivttiid oktasašsoahpamuša (SP-soahpamuš) rihkkumis.
ON:id olmmošriektekomitea
ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi lea cealkán ahte stáhtat
ON olmmošvuoigatvuođaid lávdegoddi (MRK) lea gieđahaladettiinis Suoma, Norgga
ON olmmošvuoigatvuođa lávdegoddi lea artihkkalii 26 dulkot stáhtii
ON olmmošvuoigatvuođalávdegoddi (UN.
Danne leat máŋga gelbbolaš ON-ásahusa, dakkárat-go Olmmošvuoigatvuođa komitea, Nállevealáheami komitea ja Olmmošvuoigatvuođaid Vuollekomitea, dáid maŋimuš áiggiid olu háviid duođaštan dan ahte eamiálbmotjoavkkut hui bures vedjet leat dakkár olbmot geaidda galggašii dovddastit vuoigatvuođa iešmearrideapmái.
ON:a olmmošvuoigatvuođaráđđi lea julgacealkagisttis gáibidan ON:a eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma gárvvistit áššis raportta.
ON:id olmmošvuoigatvuohtaráđđi lea bivdán loahppaárvalusas 27/13 (Human Rights and indigenous people) ON:id eamiálbmotáššiid áššedovdimekanismma (EMRIP) ON:id olmmošvuoigatvuohtaáittardeaddji (OHCHR) doarjagiin ráhkadit čilgehusa, mas čielggaduvvojit stáhtaid ja eamiálbmogiid oainnut buoremus vugiin ollašuhttit ON:id eamiálbmotjulggaštusa geatnegasvuođaid.
ON:a dálkkádatrievdansoahpamuša oktavuhtii galggašii vuođđuduvvot eamiálbmogiid virggálaš orgána, mii válmmaštallá ja čuovvu eamiálbmogiid dálkkádatrievdama mearrádusdahkama.
Orru leat nu ahte ON-lahttostáhtat dál leat gárvá mieđihit iešmearrideami mas maid resursadimenšuvdna lea fárus.
ON-julggaštusa barggu oktavuođas davviriikkat leat dorjon mearrádusaid mat addet
Ovttastuvvan nášuvnnat lea namuhan 9.8. riikkaidgaskasaš álgoálbmogiid beaivin.
ON:a mánáid vuoigatvuođaid soahpamušas fas daddjojuvvo, ahte lámis máná veagaide galgá fállat doarjaga vejolašvuođaid mielde nuvttá.
Mánáidlávdegoddi mearridii jagi 2003 arvat oppalaš eavttuhusaid
ON mánáidlávdegoddi cealkámušain stáhtabeliide, álgoálbmotmánáid vuoigatvuođaid
ON MÁINÁID VUOIGATVUOĐAID JULGGAŠTUS
Maiddái oidno hui valljet ja čielgasit nuppiid-ge guovddáš álbmotvuoigatvuođalaš instrumeanttain. Lea maid moanaid gerddiid dovddastuvvon ON.:
ON:a bissovaš forum lea álgoálbmotáššiide spesialiseren ON:a orgána.
ON nállevealaheami lávdegoddi, man bargomearrádus lea gozihit mo stáhtat čađahit
Patrick Thornberry, professora ja brihtálaš ON:a Čearddavealáheami komitea láhttu, cealká ahte ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea oppalas komeanttastis váfistan ahte ii leat vuoiggalaš addit iešmearrideami dušše dalle go koloniijat heaittihuvvojit, muhto maiddái galgá leat nu " álbmogiid " buohta ieččanas stáhtaid siste.
Patrick Thornberry, professora ja brihtálaš ON:a Čearddavealáheami komitea láhttu, cealká ahte ON:a Olmmošvuoigatvuođa Komitea lea oppalas komeanttastis váfistan ahte ii leat vuoiggalaš addit iešmearrideami dušše dalle go koloniijat heaittihuvvojit, muhto maiddái galgá leat nu "álbmogiid" buohta ieččanas stáhtaid siste.
ON nállevealaheami lávdegoddi lea buktán erenoamáš dárkomiid ja árvalusaid
ON nállevealahuslávdegoddi lea cealkán ahte sámi giellanjuolggadusaid
ON:a ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš áššiid komitea (ESK) attii Supmii ávžžuhusaid buoridit sapmelaččaid dili.
ON Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuša artihkal 15 mielde ovttaskas olbmos lea vuoigatvuohta oasseváldit kultureallimii ja soahpamušriikkain lea geatnegasvuohta fállat doaibmabijuid mat leat vealtameahttumat čuvgehuslašvuođa viiddideapmái ja ovddideapmái.[1] Eurohpá sosiála vuođđogirji geatnegahttá Eurohpáráđi ovddiditja álkidahttit vejolašvuođaid mielde sisafárrejeddjiid mánáid eatnigiellaoahpahusa ja maiddái vuostáiváldinriikka giela oahpaheami sisafárrejeddjiide.[2]
sosiála ráđi rávvenorgána.
Asbjørn Eide, danáiggi ON:a Veahádatálbmogiid Vuoigatvuođa Bargojoavkku sátnejođiheaddji, muittuhii e.e. ahte kulturautonomiija eamiálbmogiidda ii atte gánnáhahtti oaivila jos ášši ii maiddái gieđahala eatnamiid hálddašeami ja luondduvaljjiid dikšuma ja ávkkástallama.
Jagi 1945 ON-ceggama máŋŋá lea álbmogiid iešmearrideapmi hábmejuvvon dego livčče joba vuoigatvuohta.
Jagi 1993 ON lágidii olmmošvuoigatvuođaid konfereanssa mas mearriduvvui ahte buot vuođđovuoigatvuođat leat ovttaárvosaččat iige dain leat hierarkiija.
ON:id oktasaščoahkkimii eamiálbmotjulggáštusa ollašuhttima ja mearkašumi.
ON:id oktasaščoahkkima mearrádusain leat lágalaš geatnegasvuođat.
Resolušuvnna 1541 (XV) sánit, dohkkehuvvon ON:a Váldočoahkkimis 1960, sáhttet áddejuvvot nu ahte dalle juo lei Váldočoahkkima jurdda ahte diehto avádat sáhttá leat eambbo-go ovtta álbmoga ruoktun.
Jagi 2001 ON dievasčoahkkin vuođđudii komitea konvenšuvnna šiehtadallama dihte. Komitea čoahkkanii vuosttaš háve borgemánu 2002 ja konvenšuvnna čállosa hámuheapmi álggii miessemánu 2004.
Jagi 2001 ON dievasčoahkkin vuođđudii komitea konvenšuvnna šiehtadallama dihte. Komitea čoahkkanii vuosttaš háve borgemánu 2002 ja konvenšuvnna čállosa hámuheapmi álggii miessemánu 2004. Konvenšuvdna lei gárvvis borgemánu 2006.[2] Konvenšuvdna dohkkehuvvui dievasčoahkkimis juovlamánu 13. beaivve ja dat bođii fápmui miessemánu 3. b. 2008 go 20 riikka ledje vuolláičállán dan.[3] Borgemánu 30. b. 2013 rádjái konvenšuvnna ledje vuolláičállán 156 riikka main 133 ledje maiddái ratifiseren dan.[4] Konvenšuvdna davvisámegillii Cuoŋománu 25. b. 2016 Norgga Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta almmuhii konvenšuvnna davvisámegiel jorgalusa.###avvir
YK:id oktasaščoahkkin dohkkehii jagi 2007 guhká válmmaštallon
ON:id oktasaščoahkkin lea dohkkehan jagi 2007 oktasaščoahkkimis eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa.
ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, ja ON-konvenšuvnna
ON lea jagi 1984 rájis bargan dakkár julggaštusa hábmemiin.
ON lea jagi 1984 rájis bargan ON-cealkámušain, dan vuođđohámiin, mii lea
Y- koordináhta
use HST field- of- view indicator
Okta čoavdda lea ruovttoluotta gessojuvvon.
Okta čoavdda lea boarásmuvvan.
Instánssa mii sáhttá guođđit oainnuid buohccelávdegoddái, mii muhtumin gohčoduvvo luohttámušlávdegoddin.
Nubbi vuohki jienastit ovddalgihtii lea reivve bakte.
Lávdegoddi man
Ovdamearka riikkarájiid rasttideaddji ovttasbarggu váttisvuođain lea girje
Okta festivála konsearttain lágiduvvo Sajosa auditorias, muhto muđuid dáhpáhus ollašuhttojuvvo árbevirolaš vuogi mielde olgoáibmofestiválan.
Okta ráđđehusprográmma máŋggain namuhemiin sámegielain ja bálvalusain lea oahpahus- ja kulturministeriija jođihemiin ráhkaduvvon evttohus sámegielaid ealáskahttinprográmman.
Okta mu áiggeájiin lea lávlun, masa gullá maiddái dat ahte duollet dálle lávllun anárašgillii iešguđetlágan dilálašvuođain nu okto go ovttas oappáinan.
Okta Helssega guovllu vuođđoahpahusa oahppi ja okta logahatoahppi leaba ožžon virtuálalaččat giela oahpahusa Anára gielddas.
Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset.
Oktage stáhta ii maid hálit rahpat biodiversiteahttasoahpamuša terminologiija earáhuhttima várás.
Juohkke & bihttá
Guovdilis čuolbmačoahkki Finnmárkku eatnamiid ja čáziid vuoigatvuođaid
Ovttadatguovdasaš doaibmaplána sisdoallá ee. čuovvovaš áššiid:
Ovttadatguovdasaš doaimma plánemis ja ollašuhttimis geavahit viidásit veahkkin oppa sámeservodaga.
Ovttadat
Ovttadat:
Organisašuvnna joavku:
Ovtta gohččunobjeavtta gáibadusain ii ollašuvvon.
Ovttaskas hálddaša ovtta kultuvrras oasseguovllu bures.
sámiid oktasašvuođa,
Ovttaskas olbmuin lea dákko bakte stuora ovddasvástádus atnit ávvira das, ahte sámediggi ovddasta máŋggabeallásaččat sámi servoša, sohkabeliid ja sierra buolvvaid.
ovttaskas sápmelačča.
Ovttaskas vásiha sápmelaš identitehtas dávviriid bokte.
Ovttaskas olmmoš vásiha sápmelašvuođa lunddolažžan.
Diehttelas juohkeovttas lea vuoigatvuohta válljet identiteahtas, muhto anán gal dili morašlažžan.
lea individuála ja kollektiiva opmodatvuoigatvuohta dáidda guovlluide
veahkehit dovdáhit sámiide ja earáide gullevaš individuála ja kollektiiva geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid.
Ovttaskas máhttá sámegiela, muhto ii dovdda eará kultuvrras oasseguovlluid.
Ovttaskas olbmo dásis giellabeassedoaimmas lea stuora mearkkašupmi gielalaš ja kultuvrralaš sirdin dego maid máná sámi identiteahta nannejeaddjin.
Ovttaskas lea diđolaš sápmelaš duogážisttis, muhto ii hálit buktit dan ovdan.
Vejolaš bargovuohki lea nammadit áššedovdi joavkku mii joatká barggu ja čielggada dárkileappot ovdalgo vejolaččat nammaduvvo šiehtadallanlávdegoddi. "
Ovttamielalaš válljen ja rehketdoalli áššedovdamuš addet buori vuođu sámedikki rehketdoallodárkkisteapmái ja doaimma ovddideapmái.
ahte jođiheaddji divaštallama vuođul válmmašta vuosttamuš teavstta maid sáhttet
ovttamielalaččat konvenšuvnna sisdoalus.
Ovttamielalašvuođa gávdnan earenoamážit stuorámus politihkalaš áššiin lea dehálaš, gávnnahii Näkkäläjärvi.
Vuosttamuš boazoguohtunkonvenšuvdna sohppojuvvo.
strategiijaid, politihka ja prošeavttaid maiguin čađahit álgoálbmotmánáid vuoigat
gulaskuddamat galgga loahpahuvvot jos orru vejolaš olahit ovttamielalašvuođa.
ovttamielalašvuhtii Sámedikkiin, ja main áššiin vejolaččat ii leat ovttamielalašvuohta.
soahpat bargomearrádusas (mandáhtas) ja das geat galget čađahit čielggadanbarggu.
& Coahkkal oktii rahpandihte fiillaid ja máhpaid
Okta rievdnu
Oktageardanis 1Style name
Oktageardanis 2Style name
Oktageardanis 3Style name
Comment
Oktageardánis ohcan
Oktageardánis lásegieđahalli mii sulástahttá NeXTStep hui olluName
Oktageardánis láse:
Oktageardáninput method menu
Text Label
Oktageardánis fontačájeheaddji
Oktageardánis fontasajáiduhtti
Oktageardánis fontačálán
Name
Name
Oktageardán
Comment
Name
@ title: column Subject of messages
Comment
Comment
Oktageardánis_ dáhpáhusComment
Underline Style
Oktageardánis, boallobeavdestivrejuvvon lásegieđahalli, mas lea Screen ovdagovvanName
Name
oktageardánis fierbmelogan mii geavaha KHTML- bibliotehka
Nubbi veršuvdna dán oktageardánis ja fárddalaš stiillas. Name
njulgestaga bivdán doarvái.
Oktageardánis ivdni (4 bg)
Name
Álkimus lea jearrat iežas bátnedoaktáris, muhto máhttá maid jearrát Pasieantadáhkádussearvvis, PFF, vai oažžu dieđuid dan birra gosa almmuhus galgá sáddejuvvot.
Álkidahtton kiinnálašgiella
Álkiduvvon kiinnágiellaName
Álkkivduvvon kiinnágiellaName
Álkivuođa dihte lea konvenšuvnna guđege artihkkalis sáhka stáhta
sámi boazoguohtunguovlluin.
Norggasge lea nu sámi boazoguohtunguovlluid rájiid siskkobealde.
Okta
Okta bálstáComment
Okta bálstá ceagguComment
& Okta olmmoš
Ovttabealát
Two Sided
Ovttabealát
OvttaBealát
Ovttabealát (Ceaggut)
OvttabealátTwo Sided
Ovttabealát (Veallut)
vuođđosuodjalusain go dat mii lea eaiggátvuođas buhttekeahtes bággolotnuma
Yksi ryhmä valittiin edustamaan saamelaisnuoria Lappeenrannan Teatris-tapahtumassa.
Okta sámedikki deháleamos bargguin
Das lea maid mielde olbmo vejolašvuohta oažžut dieđuid iežas
Constellation name (optional)
nr. 1 nanne ahte gildosis lea olbmuid vealaheapmi sin gullevašvuođa geažil nationála
eahpitkeahttá eatnašat mearrasámi álbmogis válljejit, ja danne dan lea vejolaš
Ale beroš kaseahtain, ivdne ovtta siiddu hávis
Ivdne dušše ovtta siiddu hávis
Ovttaguvllot
Okta stuora ágga manin sámegiela gáhttejeaddji barggut sirdásit Gillagassii lea sihkkarit dat, ahte Kotus-lága ođasnuhttima válmmaštallamii oassálasttii dalle hui vuoimmálaččat Kotusa sámegiela lávdegoddi, man ságadoallin doaimmai Giellagas-instituhta dalá sámegiela professor ja várreságadoallin dálá Giellagas-instituhta sámegiela professor.
Okta dáiddadáhpáhusa prinsihpain lea, ahte dat doaibmá sámegielain.
hehtte ovttage stáhta viiddideames sámiid vuoigatvuođaid dahje mearrideames viidát
Ovtta dahje eanet deaivama
Okta dakkár lea sihkkarit sápmelašmeroštallan.
Álgoálbmogiid vuoigatvuođat eatnamiidda, čáziide ja
Okta dehálepmosiin lea joatkevaš bargu iežas gielaid ja kultuvrraid nanu sajádaga seailluheami várás.
Okta doaibmabaji njunušulbmil (nr 16) lea sámiid gielalaš ja kulturlaš vuogatvuođaid ollašuvvan oppa riikkas fuolakeahttá orrunbáikkis.
- Ovttaskas nuorra sáhttá oassálastit máŋgga sierra čájáhussii, jus fal joavkus leat 2/3 ođđa čájáhallit.
Type of DjVu document
ja muhtumassii soahpamušaiguin maid sámiid ovddasteaddji orgánat šiehtadit
Muhtumin dat váikkuha eallimii nu olu ahte oažžu heajut iešdovddu.
Ovttaskas olbmot hárve hálidit luohpat iežaset eallindásis oktasaš buorrin almmá politihkalaš mearrádusaid haga.
Guhtege riika sáhttá
Mearkkašumit muhtun mearrádusaide
Ovttaskas olbmuin dahje
Ovttaskas mearrádusain, mat gusket dán buolvva, sáhttet leat duššadeaddji čuovvumušat oba sámi kulturhápmái ja mearrádusain sáhttet assimilerejuvvot sápmelaččat váldokultuvrii moatti buolvvas.
Ovttaskas sámi veagaide váikkuhusat leat leamaš hui morašlaččat.
mearrádusaid mielde.
(forskrifter), ovttaskas mearrádusat, háltenjuolggadusat (retningslinjer), doaibmabijut
ealáhusaid. Muhtun sierrasurggiid várás leat dárlileabbo njuolggadusat
Lea ovttaskas risttalačča ja girku bargu juohke áigodagas ipmirdit oskku čikŋodaga ja čielggadit dan mearkkašumi.
lea nappo dalle okta Ministtarráđđi mii doaibmá máŋggalágan oktavuođain.
ollašuvvamis dušše ovtatskas sápmelaččaid hárduid nala.
Áššedovdi joavku oaivvilda ahte soahpamuš mii dušše muhtumassii lea
Okta dovddastusa oažžuin lea sámedikki nuoraidráđđi.
access is by owner and a controlled group
@ item incidence access is by owner and a controlled group
PersovnnalašNamespace accessible for others.
Skatteverketiin, ja Vealahanáššeolbmáin áššiin gos
Priváhta
Priváhta vurkejuvvon bargu
Priváhta bargu
Priváhtaeallima suodji.
Ovttaskasain mat váillahit juridihkalaš veahki lea dasa lassin riekti jus gáibidit oažžut čálalaš jorgalusa mearrádusas ja mearrádusákkain suomagillii, meängillii ja sámegillii.
Priváhtačoavdda iskkos filtii.
guođohanvuoigatvuohta priváhta eatnamiidda.
Ovttaskas olbmot, gielddat, vuođđudusat ja fitnodatsearvvit sáhttet ohcat Leanastivrras stáhtalaš doarjaga kulturhistorjjálaččat árvvolaš orrumiid dikšumii, nu gohčoduvvon huksehusdikšundoarjaga.
Ovttaskas olbmot masset eananvuovdima mielde seamma gori mielde bivdovuoigatvuođaid Deanus, mii dieđusge lea duohta ja dušše dan dáfus problemáhtalaš jos eanangávppi dagadettiin vuovdit eai dás dieđe.
Personal namespaces for imap account.
Ovttaskas olbmoš, joavkkut, searvvit, ásáhusat ja eiseválddit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttet evttohit kandidáhtaid jagi 2012 giellabálkkašupmái.
Ovttaskas olmmoš, joavkkut, searvvit, ásáhusat ja eiseválddit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttet evttohit kandidáhtaid jagi 2014 giellabálkkašupmái.
unnitlogogielaide. Ruhta galgá geavahuvvot bijuide
suomagiela ja sámegiela iežas čálalaš
Priváhta olbmuin, servošiin ja fitnodagain lea ávvudeami, gudnejahttima dahje morraša čájeheami dihte friijavuohta atnit Sámi leavgga muđuige go virggálaš leavgabeivviin.
doaimmaheapmi mat biddjojuvvojit priváhta orgánaide, gullet maid dan dihte dán
Oktasaččat galget
Peršuvnnalaš giettit
Bienat
& Bienat
Bienat
Bienat:
Bienat@ info
Name
Bietnadássi
@ action: inmenu View Mode
Jitnus muittuhus ođđa e- boasta boađedettiin
Bienalaš čálihanstiila - Fárda
Bienalaš stiila
Priváhta eatnamiid vuovdimii sámediggi ii sáhte seahkánit.
leat priváhtarievttálaš vuoigatvuođat maidda leat seammá buorre suodjaleapmi go
maiddái go sii hálddašit almmolaš válddiin dahje doaimmahit eará almmolaš
vuođđu gáibidit buhtadasa.
geahpidan dihte oktasaččaid vejolašvuođaid
Skeaŋkkat ovttaskas olbmuin leat dehálaččat Dán bargui gullo oaččuhit biepmu ja čázi juohkehažžii, báikegoddeovdáneami, teologalaš oahpu, mikroloanaid ja seastima ja maid soabadeami ja aktavuođa oskkuid gaskkas.
iešráđálaččat bidjat áššiid almmolaš eiseválddiide, priváhta lágádusaide jna..
Vahát mii lea ihtán priváhta dikšunbáikkis
Iežassuodjaleapmi
Čáhppes/ vilges
Čáhppes/ vilges
Comment
Čáhppes/ vilges, Floyd- Steinberg
Ivdni, Floyd- Steinberg, CMYK, oktageardáneapput
Ivdni, Floyd- Steinberg, RGB
Čáhppes/ vilges, ordnejuvvon dielvvasmahttin
Čáhppes/ vilgesčáliheapmi, dábálaš čáhppes ivdnekaseahtta
Čáhppes/ vilges, jođánis
Čáhppes- vielgadin
Professor S. James Anaya, gii bargá Ovttastuvvon Nášuvnnaid álgoálbmogiid ja vuođđovuoigatvuođaid sierraraporterejeaddjin, buvttii iežas dearvvahusa sámi parlamentarihkariid konferánsii Roavvenjárggas maŋŋebárgga 28.10.
Badjedásis dovdagohten beroštumi oktasaš áššiid dikšumii.
oahppamateriálaráiddu lea jorgalan suomagielas Jovnna-Ánde Vest.
Badjin:
bajil
Loktejuvvon
slovenia_ traditional. kgm
sudan. kgm
austria. kgm
Oaive - / juolgeteavstta fonta:
Oaive - & ja juolgeteaksta
Váhnenmáhppa
Bajit gárri
Bajit gárri (čálus vulos)
Bajit olggoslođa (čálus vulos)
Top lođa
Čiegakeahttá
Deike davimus Sápmái, nd. stáhtaeatnamiidda leat ráhkaduvvon sullii 20 sierra dikšun- ja geavahanplána, mat ođasmahttojuvvojit geažos áigge.
Davvi-Sámis mehciin lea mearkkašahtti turismadoaibmaárvu, mii doarju báikkálaš ekonomiija.
toggle child and parent tags
Bajit siidoravda
Badjin olgešbealde, ceaggut
Vuollin olgešbealde, láskut
Output is placed below another one
doalloráji bajábealde dahje olggobealde, jos juo dan geažil eai čuožžil mearkkašan
Badjerádji
Bajit rádji: @ title: tab Appearance of the bar graph
BadjinQWebPage
Bajit ravda
BadjesorbialašName
Bajil SorbiagiellaName
In gávnna vánhenáđa% 1 muoras. Siskkáldas meattáhus. @ label
Bajit olggoslođa (čalus vulos)
Siidooaivvi hápmi. Čuovvovaš sárggit dorjojuvvojit:
Oaiveteavstta iešvuođát
Badjedovdagis lea ohcanruvtto gosa don sáhtát čállit válljenláhkái sáni, ohcan dáhpáhuvvá olles webbáikkis.
OaiveteakstaStyle name
Badjin gurutbealde, ceaggut
Loktanan PSA ii vuolgge danin sihkkarit ovdaraksaborašdávddas.
Dábálaččat giddejuvvo fuopmášupmi bargoohcciid skuvlemii, ovddit bargohárjánupmái ja maiddái dakkár iešvuođaide, dieđuide ja dáidduide, mat leat ovdun barggu dikšumis ja maid sáhttá dasto geahččat lasseánsun.
Dábálaččat goit gielaid gaskasaš ráját leat čielgasat iige nuppi sámegiela hálli ádde nuppi, jos ii oahpahala su giela.
Dábálaččat go doaimmaheddjiid árvvoštallá, de dat muosáhuvvo, earenoamážit mu sajádagas, seahkaneapmin jornalisttalaš friddjavuhtii ja bahča sátnedulvin.
Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin.
Mánná láve dovdat ieš olugo nagoda leahkit badjin.
Dábálaččat šearbmasiestejeaddji jaddaduvvo go šearpma jaddaduvvo, danne go ii mihkkiige oidno šearpmas. Muhto muhton šearbmasiestejeaddjit duođas barget ávkkálaš barggu, ja daid eai gánnet jaddadit.
Lávejuvvo rávvet guođđit iskosa maŋemustá 15. áhpehisváhku daningo spiehkkaseaddji iskosa dutkan sáhttá leahkit váddásit jus áhpehisvuohta lea ovdánan guhkás.
Dat ii láve bávččagit.
Dábálaččat dat lávlojuvvo čuoččat.
Iskkus man olmmoš guođđá seallaiskkusváldimis lávejuvvo vurket.
YLE čájeha filmma maŋŋá tv:s.
Oppalaš_BAR_Stivrran_BAR_Aktiivalš barggut_BAR_Geargan barggut
Oppalaš_BAR_Aktiivalaš barggut_BAR_Geargan barggut
OppalašComment
Oppalaš DeskJet
Almmolaš bátnedikšodoarjja
Dábálaš lásešduogáš
Oppalaš@ item Text character set
Oppalaš KOffice- silliName
Name
Globála viiddodat
Name
dábáláš namma
Dábáláš namma
Oppalaš
Oppalaš
&Oppalaš
GeneralPCL
Dábálaš sivva veháš loktanan árvui lea buorresorttat ovdaráksástuorrun.
Guovddášdoaimmahat
Almmolaš doaimmahat dikšu ekonomiija-, bargoveahka- ja eará almmolašhálddahussii gullevaš áššiid.
Universal
Vaššiságat sápmelaččaid guovdu leat lassánan oppalaččat.
Name
Oppalaš heivehusat
@ title: group editor settings
Oppalaš@ title: group
Oppalaččat lea dattetge vejolaš cealkit ahte buot
mii gokčá juohkelágan fuonibunatnima. Dát heive oktii vealahusgildosa riikkaid
Oppalaččat geahčadettiin dáhpáhusain galgá atnit ávvira árvvolašvuođas - rahpandoalut galget leat árvvolaččat, dat galget leat sámi kultuvrra mielde ja govvidit oba sámi kultuvrra máŋggalágánvuođa - ja dieđusge dat galget leat guovlluguovdasaččat dásseárvosaččat.
Jos rievdadat oppalaš HTML- heivehusaid, máhppaheivehusat badjelgehččojuvvojit.
Dábálaš álbmotvuoigatvuođa oahpu mielde sirrejuvvo dávjá maiddái ON-konvenšuvnna árt.1 siskáldas ja olgguldas iešmearridanvuoigatvuhtii.
Muhto dán oppalaš oasi
Muhto oppalaš oasi
Dábálaš áššáskuhttiid bearráigeahčču Oassi VII..
Guovddášdoaimmahaga bargun lea dikšut sámedikki ekonomiijii, bargiide ja eará oktasaš hálddahussii guoskevaš áššiid, ja eará áššiid, mat eai leat mearriduvvon eará doaimmahagaid bargun.
Guovddášdoaimmahaga oktavuođas lea maid Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttoguovddáža sámeovttadat.
Almmolaš giellalágas ja sámi giellalágas ii leat sierra guoddalanvejolašvuohta láhkarihkkumiid
Guovddášdoaimmahagas leat čuovvovaš virggit: hálddahushoavda, kulturčálli, láhkačálli, sosiála- ja dearvvasvuođačálli, birasčálli, nuoraidčálli, ekonomiijačálli, hálddahusčálli ja doaimmahatčálli sihke sámeovttadaga plánejeaddji virgi.
Almmolaš bátnedikšodoarjja, ATB., 150 dahje 300 ruvnnuin jahkái ja lea gitta man boaris lea.
Máilmmiviidosaččat dohkkehuvvon definišuvdna ‛álgoálbmogiin ' dahje ‛álbmogiin ' ii leat vejolaš gávdnat.
Máilmmiviidosaččat dohkkehuvvon definišuvdna ‛álgoálbmogiin 'dahje ‛álbmogiin' ii leat vejolaš gávdnat.
Álbmotvuoigatvuođas lea oppalaččat dohkkehuvvon dakkár vuođđojurdda mii cealká ahte olmmošlaš vuoiggalašvuođat namalassii galget juohke dáfus leat olbmuide buorrin.
muhto eai buot eiseválddiin leat dárbbašlaš prográmmat maiddái sámegielage várás,
Oppalaččat gehččon, de Guoládaga sámit ellet garra eallima, muhto gaskaneaset Lujávrri sámiid servvoštallamat leat virkui ja dahkaluddakeahttái.
Oppalaččat Norggas, Ruoŧas ja Suomas giddejuvvo eanet fuomášupmi álgoálbmogiid váttisvuođaide go eará riikkain.
Oppalaččat gehččon, de orru cáraáigi leat leamaš viehka positiiva Ruošša álgoálbmogiidda.
ráddjejupmi vuolgá maid das ahte eanaš mii leat válljen čilget árvaluvvon
Oktasaččat hállojuvvo buot sámegielain oktan giellan, daningo sierra gielain fuolákeahttá sámit leat okta ja oktilaš álbmot.
Oppalaš@ label: textbox Name of the option
Almmulaš heivehusat
Dábálaš heivehusat
game settings
@ label: textbox Calendar name
Oppalaš heivehusat
& Oppalaš molssaeavttut
Oppalaš molssaeavttut
Oktageardanis áđatComment
font usage
Globála:
imageplugins shortcuts
Oppalaš JavaScript- njuolggadusat@ title: group
Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat... 5
Oppalaš lágalaš ja politihkalaš rámat
Oppalaš mearkaiešvuođat
Oktasaš
Oppalaš iešvuođat
& Oppalaš
Oppalaš
&Oppalaš
Oppalaš@ option: check
Page SetupPrinter Option Group
plug-in-action
- almmolaš ulbmilat
Oppalaš diehtu
Váldu
Oppalaš molssaeavttut:
Web browsing content
Dábálaš XSLT- fiillat
You are about to translate the 'Go' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
KCharselect unicode block name
Vuos ja ovddimusat ferte Álbmotrievtti ja Vuođđolága gáibádusat váldojuvvot go dábálaš lágat ráhkaduvvojit.
KCharselect unicode block name
Dábálaččamus kommeanta lei, manin nákkosgirján ii leat almmustuhttojuvvon.
dábálaš prinsihpaid birra maid mielde álgoálbmogiid bearašovttastumit galget
Oppalašlávaviidodat lea viiddis, ja ollá Gilbbesjávrre gili rájes gitta Jeahkkáža ja Bearajávrre rádjái.
Oppalašláva hohpolaš áigedávval lea buncaris ášši Gilbbesjávrre olbmuid oassálastima sihkkarastima dáfus.
Sámedikki ovddasteaddji stivrenjoavkkus Biehtára Joavnna Per Ándde guđii njeallje sierraoaivila Gilbbesjávrre gárgehanplána sierra dokumeanttaide.
§Oppalašlávven vuođđuduvvá Gilbbesjávrre gárgehanplánii.
Dievasčoakkáma 11 áirasa olggosvázzileapmi njoazida veaháš sámedikki láhkaásahan bargguid dikšuma, muhto ii stivrra barggu.
Dievasčoakkáma dohkkehan bušeahtas jahkái 2012 dohkkehuvvui bušeahtta, mas lei 64 000 euro vuolláibáza.
Dievasčoakkáma maŋŋelas vahku oassálasten veahádatáššiid ráđđádallangotti čoakkámii ja biodiversiteahttačoakkámii Helssegis.
Dievasčoakkáma vejolašvuođat váikkuhit sámedikki dán jagi ruhtageavaheapmái leat geavadis dán meaarrádusa mielde unnon.
Čujuhettiin váldočoahkkaneami cealkagiid nr. 2625 dadjá CERD ain ahte komitea cuiggodeamit iešmearrideami vuoigatvuođa olgguldas áspektii, eai galgga áddejuvvot nu ahte dát livčče dohkkeheamen ávžžuhusa vaháidahttit stáhtaid integritehta.
vuođaid máilmmikonfereanssas, ja vel arvat eará autoritatiiva riikkaidgaskaaš
Dievasčoakkán galgá maid válljet ovddasteaddji sámedikki stivrii ja kulturlávdegoddái Pirita Näkkäläjärvi sadjái.
Dievasčoakkáma dovdamušat Sámedikki dán jagi vuosttaš dievasčoakkán lea meaddel.
Dievasčoakkámis gieđahallojuvvo ee. dán jagi bušeahtta ja sámedikki muitalus diimmá doaimmas.
Dievasčoakkámis lei ártegis parlamentáralaš jienastanmeannudeapmi sámediggeláhkaevttohuscealkámuša olis.
Dievasčoakkámis dollejin Osloi sámi áššiid ministariid ja sámedikkiid politihkalaš njunnošiid jahkásaš oktasaščoakkámii.
Dievasčoakkán attii hui kritihkalaš cealkámuša Anárjávrre oasseoppalašlávas.
Dievasčoakkán árvvoštalai maŋimus geassemánu čoakkámis sámedikki stivrra doaimma dohkkehettiinis jagi 2009 hui bienalas doaibmačilgehusa.
Dievasčoakkán ii goitge mieđihan munnje earu sámi soahpamuša šiehtadallansáttagottis.
Dievasčoakkán ii goitge leat hálidan juohkit ovddasvástádusa eará diggeáirasiidda.
Dievasčoakkán evttohii, ahte sámiid ruovttuguovllu suohkanráhkadus bisolii ovddešlágánin.
Dievasčoakkán dohkkehii evttohusa jagi 2014 kulturmearreruhtan.
Dievasčoakkán dohkkehii evttohusa jagi 2014 sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide ja árrášaddadanbálvalusaide várrejuvvon mearreruhtan.
Dievasčoakkán dohkkehii oainnus Njellima luotta hohpolaš vuođđodivvumis johtalus- ja kommunikašuvdnaministeriijai ja riikkabeivviid guovddáš válljagottiide.
Dievasčoakkán dohkkehii muitalusa sámedikki barggus addojuvvot riikkabeivviide jagi 2009 doaimmas.
Dievasčoahkkin dohkkehii lassin dárkilis sektorguovdasaš ulbmiliid ja daid bušeahtaid ee. ovddugohcima, gielalaš vuoigatvuođaid, sierranasprošeavttaid ja Sajosa bálvalusovttdaga oasil.
Dievasčoakkán dohkkehii maid bušeahta dán jahkái.
Dievasčoakkán dohkkehii maid evttohusa jagi 2015 bušehttii sámi kulturmearreruhtan.
Sámedikki čoakkán dohkkehii maid cealkámuša ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuin.
Dievasčoahkkin dohkkehii soahpamuša ratifiserenáššebáhpáriidda lakton čilgehusa, mii guoská erenomážit soahpamuša artikla 14.
Dievasčoakkán dohkkehii bušeahta jahkái 2014.
Dievasčoakkán dohkkehii viimmat persovdnapolitihkalaš prográmma, dásseárvoplána ja ovttaveardásašvuohtaplána.
Dievasčoakkán, gos ášši lea ovdan, dollojuvvo juohke dáhpáhusas golggotmánu 11. beaivve ja dárbbu mielde čoakkán jotkojuvvo maŋit beaivve.
Dievasčoakkán gieđahalalii váidalusaid sámedikki válgalogahallama dievasmahttimis.
Dievasčoahkkin deattuhii, ahte sámi suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi mielde sáhttit dorvvastit suvdilis ovdáneami ja boahtti buolvvaid eallinvejolašvuoiđaid ja doibmet báktečuollin Rio loahppaáššegirjji ollašuhttimis ja eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideamis.
Dás bukto dat oaidnu ahte sorjjekeahtes stáhta ásaheapmi, ovttastus nuppiin stáhtain dahje integrašuvdna iehčanas stáhtain, dahje nuppelágán politihkalaš statusa ráhkadeapmi, dušše čájeha moattelágán vugiid (" modes ") movt čađahivčče iešmearrideami vuoigatvuođa.
Dievasčoakkán linnjii, ahte Suomas leat earenoamáš buorit vejolašvuođat ratifiseret Ilo-soahpamuša.
Dievasčoakkán lea gáibidan dohkkehettiinis válgaáigodaga doaibmaprográmma, ahte doaibmaprográmma olláhuvvan bearráigehččojuvvo jahkásaččat doaibmamuitalusa gieđahallama olis.
Dievasčoakkán beassá maid nammadit sámedikki ovddasteddjiid davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkašiehtadallamiidda.
Dievasčoakkán deattuhii bušeahta dohkkeheami olis, ahte politihkalaš bargui ja beroštumiid goziheapmái galget leat dárbbašlaš resurssat.
Dievasčoahkkin deattuhii, ahte čatnašumis galgá ráhkadit beaktilis ja váikkuheaddji ja anii vealtameahttumin, ahte ministeriijat ja sámiid dáfus guovddáš eiseválddit čatnasit sámiid suvdilis ovdáneami servodatčatnašumi ulbmiliidda ja ollašuhttimii.
Dievasčoakkán máhccá áššái čuovvovaš čoakkámisttis miesse- dehe geassemánu.
Dievasčoahkkin duhtavažžan merkii oaiveministtar Stubbi ráđđehusprográmma girjema, ahte Suopma ratifisere ILO 169-soahpamuša čakčat, juos sápmelašmeroštallamis beassat ovttamielalašvuhtii.
Dievasčoakkán vuođđudii bissovaš birasčálli virggi.
Dievasčoakkán dievasmahtii maid sámedikki stivrra čoakkádusa dikkis stáhtaráđi earu mieđihan sámediggeáirasa sadjái.
Váldočoahkkaneapmi nanne ovttajienat cealkagistis ahte iešmearrideami vuoigatvuohta ii mieldesbuvtte njulgosa čađahit juoidá mii oasis dahje ollásit luddešii dahje vaháduhtašii stáhtaid territoriala intergritehta dahje politihkalaš sajádaga (státusa), dainna eavttuin ahte stáhta láhtte álbmogiid ovttadásetprinsihpa dahje vuođđojurdaga mielde - maiddái nu ahte iešmearridanvuoigatvuohta bisuhuvvo.
Oktasaškommeantta mielde eamiálbmogiid kulturhápmi gehččojuvvo ahte gokčá maiddái sin eanageavaheapmái vuođđudeaddji eallinvuogi ja árbevirolaš ealáhusaid nugo meahcástusa, guolástusa ja boazodoalu.
Oppalaš kommeanttat leat oppalaš ávžžuhusat olmmošrivttiid buorideami várás.
Oahpasmahttin
Máilmmiviidosaš mearreáigeguorahallama (Universal Periodic Review) bargojoavkku raporta, Norga,
Yleisöä ja tapahtumaan osallistujia oli arviolta 400 henkeä.
Álbmogis leat anus smávva tulkonvuostáiváldit, mat doibmet láiggehis infraruksesteknihka geavahemiin.
Gehččiid maid ilosmahtii, go Suoma Big Brother vuoiti Andte Gaup-Juuso bođii báikki ala. Son neaktá váldorolla Sámi bojá filmmas.
Subnet Mask
Vuođđoráđđi lea vuordde plánemiin.
Comment
Comment
Yleisradio álggahii jeavddalaš sámegielat radiosáddagiid Suomas golggotmánus 1947.
Oktasašrádio álggahii jeavddalaš sámegielat rádiosáddagiid Suomas jagi 1947 golggotmánus.
Oktasašrádio galgá buvttadit lága mielde oassin servodaga bálvalandoaimma bálvalusaid sámegillii.
boahtá ovdan lágas.
Yleisradio vástidii goit dalle, ahte sámegielat mánáid prográmmaide ii lean várri iige sáddenáigi.
Yleisradio geassádii oktasašbarggus ovdal go prográmmat šadde duohtan.
áigumušain ahte suodjalit álgoálbmoga friddajvuođa ja vuoigatvuođaid.
BK artihkkal 17 (d) ásaha geatnegasvuođa stáhtii " movttiidahttit media váldit vuhtii
BK artihkkal 17 (d) ásaha geatnegasvuođa stáhtii "movttiidahttit media váldit vuhtii
Artihkkal 1 gieđahallá iešmearridanvuoigatvuođa.
Ovdalgo vealaheapmi lea vealaheapmi RDK artihkkala 1 nr. 1 mielde, de dasa
artihkkalis 1 nr. 1 čilgejuvvon " nállevealaheapmi " ná:
artihkkalis 1 nr. 1 čilgejuvvon "nállevealaheapmi" ná:
rájis. Artihkkal 1 dan guovtti konvenšuvnnas cealká ovttalágan sániid:
leat dainna lágiin geatnegasvuođat maiddái sámiide konvenšuvnna artihkkaliid 1 ja 27
27. artihkkala mielde, ja rávve riikkaid oktiiheivehit iežaset sámepolitihka davvi
BK artihkkal 2 nr. 1 nanne ahte stáhtabealit galget gudnejahttit ja sihkkarastit
oasálaš stáhtat konvenšuvnna artihkkala 2 nr. 1 mielde leat geatnegasat sihkkarastit
kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra, artihkkal 2 nr. 2, mii spiehkasta das ahte BK listu
Artihkkaliin 2 ásahuvvo dat vuođđojurdda ahte álgoálbmogiin lea vuoigat
biddjojuvvojit dássálagaid konvenšuvnna artihkkalis 8 (j).
Konvenšuvnna artihkkal 8
- dan konvenšuvnna mii lea siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, ja dan mii lea
Konvenšuvnna mearrádusat leat hábmejuvvon viehka eahpečielga
de ILO-konvenšuvdna nr. 107 hábmejuvvui daid áiggiid go ráđđejeaddji servodat
Konvenšuvdna-oasálaččat, sin gaskkas dat stáhtat mat ovddasvástidit iežaset stivrekeahtes guovlluid ja geahččoguovlluid hálddašeami, galget bargat álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuhttimii, ja gudnejahttit dán vuoigatvuođa ovttastuvvan našuvnnaid lihtu mearrádusaid mielde. "
Konvenšuvnna oasseváldit, maidda gullet maiddái stáhtat mat guddet hálddašeami ovddasvástádusa ii-iehčanas-eatnamiid ja vákšunguovlluid badjel, galget rahčat dohko guvlui ahte álbmogiid iešmearrideami vuoigatvuohta ollášuvašii, ja maiddái galget gudnejahttit dán vuoigatvuođa nugo ON-sohpamuša njuolggadusat gáibidit. "
konvenšuvnna vuosttamuš stáhtan.
venšuvnna artihkkal 1 siskkilda definišuvnna " vealaheamis " mii sulastahttá dan
venšuvnna artihkkal 1 siskkilda definišuvnna "vealaheamis" mii sulastahttá dan
Oktasašsoahpamuša ulbmilin lea eastadit náli, liikeivnni, sohkaduogáža dahje álbmotlaš dahje etnihkalaš duogáža vuođul dáhpáhuvvan vealaheami.
Supmii, Norgii ja Ruŧŧii sámi dilálašvuođaid birra gieđahaladettiinis stáhtaid
Oktasašsoahpamuša olláhuhttimis váldojuvvojit vuhtii sápmelaččaid dievasmearálaš ja beaktilis oassálastin buot dárbbatlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoakkámiid mearrádusaid mielde.
Oktasašsoahpamuša ollašuhttimis váldo vuhtii sápmelaččaid buorre ja beaktilis oassálastin buot dárbbašlaš dásiin oktasašsoahpamuša ja oassebeallečoahkkimiid mearrádusaid mielde.
Konvenšuvnna máilmmeviidosaš mearkka
(KBM), ásaha riikkaidgaskasaš standárddaid biologalaš šláddjiivuođa seailluheami ja
vealahangildosa konvenšuvnna addin vuoigatvuođaid oktavuođas.
vuoigatvuođaide sáhttet maiddái váldit vuhtii eará riikkaidgaskasaš standárddaid, daid
čujuha dasa ahte ILO-konvenšuvdna nr. 169 dohkkeha ahte álgoálbmogiin lea
šiehtadalle konvenšuvnnas, de lei ovttamielalašvuohta das ahte maiddái dábálaš
dattetge konvenšuvnna čilgekeahttá geat dat leat " álbmogat " iešmearridanvuoigat
dattetge konvenšuvnna čilgekeahttá geat dat leat "álbmogat" iešmearridanvuoigat
inkorporeren dáhpáhuvai olmmošvuoigatvuođaid lágain, mii bođii miessemánu 21. b..
Soahpamuš eaktuda ahte earát go namahuvvon eamiálbmogat leat stáhta valdohálddašeaddjin.
ILO-konvenšuvdna nr. 169 iešmearrideaddji stáhtaid álgoálbmogiid ja álbmot
oktasašsoahpamuš
gielat gullet álgoálbmogiidda ja eará nationála čearddalaš joavkkude. Ruoŧas leat
konvenšuvnna, de áššedovdi joavku lea ovttamielalaš das ahte sámekonvenšuvnna
Go áiggošii oažžut buoremus oaivila, berre váldobagadussan váldit vuolggačuoggá lunddolaš oaivilsisdoalus.
lea duođaštan ahte sámit leat álbmot artihkkala 1 mielde.
Universálabiebmi
Almmolaččat
Almmolaš bátnedikšodoarjja sáhttá maid geavahuvvot máksit nu gohččoduvvon abonnemáŋabátnedivššu.
Iešmearridanvuoigatvuođas oppalassii álbmotvuoigatvuođa oainnu mielde
Oppalaččat Guoládaga sámiid dilis
NAME OF TRANSLATORS
Oppalaš
@ title: tab account security settings
Oppalaš@ title: tab general to- do settings
Ollislaš ulbmil lea ahte boahttevaš buolva galgá beassat váldit háldosis servodaga gos stuora birasproblemat leat čovdojuvvon.
Geavat oppalaččat
Dábálaš lásešduogáš
Bargoeallima vealahangildosat Almmolaš vealahangildosiid lassin dásseárvoláhka meroštallá sierra, mii lea vealaheapmi bargoeallimis.
Dat leat dávjá generaliseren almmá empiralaš vuođu haga.
BajásMove selected filter down.
Bajit
Bajit gárri
Badjin olgešbealde
Bajit - gopmut
Badjin gurutbealde
YLE Sámi radio (geahča Unna Junná ja Binna bánna)
YLE Sámi radio sádde prográmma golmma Suoma sámegillii
Yle Sámi radio sádde prográmmaid Suoma buot golmma sámegillii.
YLE Sámirádio lea leamaš gozuid nalde ja bajidii almmolaččat ovdan dan, ahte sámedikki ovddasteaddji ii lean bovdejuvvon bargo- ja ealáhusministeriija ásahan Lappi-bargojovkui.
YLE Sámi radios leamašan mánáid prográmmat juo ovdal 2000-logu. 1980-logus sáddejuvvui skuvlaradio ja lávvardatiđidiid sáddejuvvon prográmmain ledje maid mánáide doaimmahuvvon oasit.
Lean čuvvon viššalit Yle sámi radio ja Lapinradio ja doppe leat hui dávjá jearahallojuvvon, várra odnenai, sámedikki stivrra vuostálasti sámediggeáirasat almmá kritihka ja konkrehtalaš oainnuid haga das, gokko stivra lea bargan boastut.
Yle Sámi radio (Unna Junná - mánáid TV ja Binna bánna mánáid radio)
Yle Sápmi geavaha Suomas hállon buot sámegielaid.
Yle Sápmi sádde prográmma davvisámegillii, anáraš- ja nuortalašgillii.
Yle Sámis fas bohtet sámegiel ođđasat vuosttažettiin ja mii vel suohttasit, nuortalaš- ja anárašgiel ođđasiid mearri lea sturron mearkkašahtti ládje.
Yle Sápmi jearahallamis bargojoavkku evttohus lea čuoččuhuvvon lasihit sámedikki stivrra válddi.
Yle Sámi internetsiidduin leat ođđasat lohkanláhkai buoremus dilis golmmain sámegielain sihke suomagillii.
Yle Sámi prográmmaáiggi galggašii maid lasihit sihke erenomážit ovddidit ođđa interneahttavuđđosaš bálvalusaid erenomážit mánáide ja nuoraide ja bidjat resurssaid nuortalaš- ja anárašgielat prográmmabuvttadeapmái.
Yle Sámi rádiokanála lea vejolaš guldalit Internetrádio bokte olles Suomas ja gos guovllos máilmmi beare.
Yle Sápmi rádioprográmmaid guldaleaddjin, lohkkin ja geahččin dát lea gal šállošahtti, muhto ipmirdahtti.
Yle Sámi sámegielat rádiovuolggahusat, davviriikkalaš tv-ođđasat Ođđasat sihke Yle Sámi juovlamánu 2013 álggus álgán eahkesbeaivve tv-ođđasat leamašan mearkkašahtti lávkkit iežasgielat dieđujuohkima ovdáneamis ja leat lasihan sámegielaid oidnoma ja gulloma.
Yle Sápmi lea šaddan váttes dillái doaibmasajiid sisáibmobuncaraggáid geažil ja lea šaddan unnidit ođasbuvttadusa mannan ja dán vahku, mas Yle Sápmi maid dieđihii.
Yle Sápmi lea ovddidan prográmmafálaldaga buot ahkeluohkáide.
Yle Sápmi lea ovddidan bálvalusaid maiddái interneahtas.
Yle Sápmi lea lasihan nuortalaš- ja anárašgielat ođasbuvttadeami, ovddidan vuorrováikkuhusa ja ruoktosiidduid, álggahan sámegielat nuoraidprográmma sihke iežas riikkaviidosaš Tv-ođassáddaga.
Yle Sápmi lea measta áidna media, gos sáhttá gullat sámiid juoiganárbbi ja ođđa sámemusihka.
Yle Sápmi lea leamaš maid fitmat.
Yle Sápmi lea iežas doaimmain bajidan sámegielaid stáhtusa nu sámiid ruovttuguovllus go olles Suomas.
Yle Sápmi lea iežas vuođđobarggu dieđujuohkima lassin doaibman sámegielaid ealasin ceavzima ja maiddái sámegielaid ealáskahttima buorrin.
Yle Sápmi lea guhkálaš, logiidjagiid bistán bargguin ánssolaččat ovddidan sámegielaid sajádaga ja fállan bálvalusaid sámegielaiguin.
Yle Sápmi lea ráhkadan ođđasiid oinnolaččat sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku evttohusain.
Yle Sápmi oažžui sámedikki sámi giellaráđi mieđihan gielladahku - bálkkášumi jagi 2013.
Yle Sápmi buvttada Suoma áidna sámegielat mánáidprográmma, Unna Junná.
Badjin
Badjináigi
Badjintoolbar position string
Badjin bodnái, olgešbealis gurutguvluiNo border line
Badjin bodnái, gurutbealis olgešguvlui
- badjel 300 nuora sámenuoraid dáiddadáhpáhussii
Badjel 45-jahkásaš sápmelaččain 64% ássá sámeguovllus ja vuollái 45-jahkásaččain 67% ássá sámeguovllu olggobealde.
Jus lea badjel 50 jagi sáhttá áigi bovdehusaid gaskkan molsasaddat vuolgá das gos orru riikkas.
Jus lea badjel 50 jagi sáhttet rutiinnat leat sierralágánat ja vuolgit das man guovllus riikkas orru.
ČÁB
& Buhtte
Buhtte
Buhtte fiilla
Buhttet?
Buhtte & visot
Buhtte & visot
Menddo stuoris
Badjelaš goalmmádas sámedikki lahtuin eai lean beassan čoakkámii.
Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánáide lea dálkkas mii siskkilda paracetamole, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
Guđa mánu rájes mánná sáhttá oažžut Iprena dehe Ibumetiinna, mii lea reseaptakeahtes ja siskkilda ibuprofena.
Guđa mánu rájis mánná sáhttá oažžut dálkasa mii siskkilda ibuprofena, mii vuvdojuvvo ovdamearkka dihte namain Ipren dehe Ibumetin.
& Liigeohcu:
Badjelmearálaš čoakkán galgá lágiduvvot sámediggelága mielde ja dat lágiduvvo go ášši lea válmmaštallojuvvon sámedikkiid orgánain.
Liigerolla:
Eará e- boastačujuhusat: @ info: whatsthis
NAME OF TRANSLATORS
Badjelmearálaš čoakkámii addojuvvui juobe beaivemearri, goas čoakkán galggalii dollojuvvot.
Lasi e- boastačujuhusat: @ info: whatsthis
Lassesárggit
Badjelmearálaš fáktameašttir- ja eará sierrabálvalusat mávssahuvvojit geavaheami mielde.
Lasi domenatNAME OF TRANSLATORS
Dárbu lea sierradoaibmabijuide mat
Bajimus árvu
go backStock label, navigation
Universiteahta rektor šállošii go ii lean ovdal váldán munnje oktavuođa universiteahta sámi kultuvrra oahpahusa plánaid olis.
Ovllu universitehtas (Oulun yliopisto), Romssa universitehtas ja Upmeju universi
Stuđeantan čállen giđđat 2010 ja dál lean doallan stuđeremiin jagi bottu, vai beasan reiset ja bargat.
Stuđeantačállosiin sámegiela vieris giela iskosii oassálastit dahket buohkat seamma iskosa, fuolakeahttá das leatgo sii lohkan giela guhkes dahje oanehis oahppomeari mielde.
Studeantadutkosa davvisáme ja anárašgiela iskosa lea sáhttán čađahit 1990 logu rájes, nuortalašgiela jagi 2005 rájes.
Studeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegiela eatnigiela dahje vierisgiela iskosa.
Stuđeantadutkosis lea vejolaš čađahit sáme gielas eatnigiela ja vieris giela iskosa.
Stuđeantadutkosis lea vejolaš čađahit sámegillii dušše eatnigiela ja vieris giela iskosiid.
sáhttet ealihit iežaset.
Obanassii dálkkádatšiehtadus ja dan oassebeallečoakkámat galggale gárgehuvvot nu ahte álgoálbmogiid váikkuhanvejolašvuođat dorvvastuvvojit.
Obanassiige meahccečuohppama láhkamearrádusain galggalii viggat nd. litná čuohppanvugiid duvdimii ja deaddočuokkisin galggalii leat luonddu máŋggahápmásašvuođa dorvvasteapmi ja vuvddiid ávkin atnin suvdilis vugiid mielde.
Oppalohkái eanangotti oktasašbargojoavkkuide ja eanagottiid lihtuide evttohuvvojit muhtun muddui badjálas barggut.
Badjel bealli Suoma sápmelaččain orrot dálá áigge sámi ruovttuguovllu olggobealde.
doaibmama riikkarájiid rastá.
Badjelmearálaš dutkamuš lasiha goasttádusaid ja váttásnuhttá menestumi fálaldatgilvvus.
Rádjerasttildeaddji sámepolitihkalaš ovttasbargu lea dan duohken ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi oažžu diehttevaš ja bissovaš ruđalaš vuođu iežas doaimma várás.
Adnojuvvo maiddái hui deaŧalažžan rádjerasttildeaddji sámepolitihkalaš ovttasbargui ahte Sámedikkiid álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit ožžot vejolašvuođa gávnnadit ja ságastallat rádjerasttildeaddji gažaldagaid ja Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasvástida diekkár konferánssaid organiserema ja čađaheami, gosa Sámedikkiid álbmotválljejuvvon ovddasteaddjit čoahkkanit.
@ action
& Badjelsárggo
Sárggo čađa
Stock label
Lassin berre leat vuođđun ahte iešmearridanvuoigatvuođa olgguldas maiddái guoská eará beliide, nugo omd. álbmogiid vuoigatvuohta oasálastit álbmogiidgaskasaš mearrádusproseassain.
Hálddaš oppalaš visuella KDE- fáttáidName
rahpá vejolašvuođa Supmii ja Ruŧŧii bisuhit ja viiddidit sámiid sierravuoigatvuođaid
seailluhit ja nannet oktavuođaid galgá gustot " sin " eatnamiidda, váldeguovlluide,
seailluhit ja nannet oktavuođaid galgá gustot "sin" eatnamiidda, váldeguovlluide,
Áimmahušši
Dálá mátasdoalli
Dálá máŧasdoalli
Hálddášeddjiin
Maŧásdoalli ja ovdánahtti@ info: credit
Mátasdoalli
máŧasdoalli
Máŧasdoalli
Maŧásdoalli
Hálddašeaddjimeroštuvvon
Vuogádathálddašeaddji ii divtte du rievdadit iežat gova.
ja servodateallima, berrejit buoridit.
seailluheapmái ja ovddideapmái.
Hálddašeapmi
type of folder content
Dábálaččat hui ságastalli sámediggelahtut eai hálidange ságastallat Kataisa ráđđehusa prográmmas dehe artihkal 8 (j) -bargojoavkku loahpparaporttas, vaikko muitalin dain álgosáhkavuorustan sámediggelahtuide ja dadjen iežan válmmasvuođas muitalit dain dárkileappotge.
A button on a Remote Control
Bajás@ action
Vulosoivviid
Bajás
Jođus
Bajáskeyboard label
BajásName
Stock label
Wacom tablet button
YLVA-prošeavttas lea boahtime skearru dán jagi bealde.
YLVA musihkka lea earálágan go maid Niillas lea ovdal dahkan.
Ipmirdan olbmo luonddu ja dárbbu gávdnat áššái ákkaid ja hálu diehtit mearrádusa buot duogážiid.
jáhkihit ahte kulturdoaba riikkalaš láhkaásahusas, omd. suopmelaš ja norgalaš
čearddalaš, nationála ja oskkolaš joavkkuid soabalašvuohta, ja álgoálbmotolbmuid
Ipmirdin bures fuola, muhto nuppe dáfus nannanjuolgenákkut eai guoskka Suoma.
Mu ipmárdusa mielde maiddái Norggas stáhtasoahpamušat gullet olgoáššiidministeriija doaibmasuorgái.
Mu ipmárdusa mielde áittardeaddji lea ságastallan áššis guossástallamis olis maiddái eanan- ja meahccedoalloministeriijain.
BM atnin jorgalus gávdno biodiversiteahttadoaibmaprográmma čuvvosa siiddus 102 ja mielčuovvu liŋkkas.
miehtá jagi.
Ruvkedoaibma, mii loavkida birrasa ja eamiálbmotrivttiid, lea vejolaš nu guhká go lágat ja eamiálbmotrivttiid suodji lea gárganmeahttun.
Birasáššit leat Suoma sámiide ja Sámediggái hirbmat dehalaččat.
Biras
Birasministeriija suorggis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti ovdáneapmi áššiin, mat gusket biodiversiteahta ja álgoálbmogiid dieđuid.
mielde birashálddašeamis mii guoská dáidda guovlluide.
Biras ja klimahtta
Biras ja klimahtta - Länsstyrelsen Skåne
Birasgáhttenorganisašuvnnat ja maiddái Norgga ja Suoma stáhtat leat bargan áŋgirit oažžut Ruošša ovddasvástádussii birrasa nuoskideamis.
Birasguoibmevuođas forum ávžžuhii stáhtaid sihkkarastit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddidettiin ođasmuvvi energiija.
Biraslohpelága earáhuhttin gullá birasministeriija, ii heađisge bargo- ja ealáhusministeriija hálddašansuorgái.
Birasministeriija ásahii 18.6. álgoálbmogiid árbedieđu gieđahalli áššedovdibargojoavkku.
Birasministeriija ásahii sámedikki evttohusas bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j) ollašuhttima Suomas.
Birasministeriija, dego sámedigginai, oinnii, ahte eanaomastan- ja hálddašeami áššeollisvuohta galgá čovdojuvvot Meahcceráđđehusa hálddašanođastusa olis.
Bargojoavku luohpađii loahpparaporttas birasministeriijai 7.6.2011 lágiduvvon semináras.
Birasministeriija ásahan biodiversitehtabargojoavku, man bargun lea ovddidit ja čuovvut Suoma luonddu máŋggahámatvuođa gáhttema ja suvdilis geavaheami strategiija ja doaibmanprográmma Luonddu beales - olbmo ávkin - ollašuvvama, mearridii čoahkkimis 17.12.2008 evttohit, ahte birasministeriija ásahivčče bargojoavkku gieđahallat eamiálbmogiid árbedieđu.
Birasministeriija ásahan álbmotlaš artikla 8 (j) bargojoavku lea luohpadan evttohusa, mii guoská sámiid luonddu máŋggahámatvuhtii gulavaš árbevirolaš dieđu suodjaleami, ealáskahttima ja sihkkarastima Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid
Birasministeriija ulbmilin lea álggahit boahtte jagi maiddái álbmotlaš suvdilis gárganeami strategiija ođasteami.
Birasministeriija lea ásahan 18.6.2009 biologalaš máŋggahámatvuođa guoskevaš oktasašsoahpamuša eamiálbmogiid árbedieđu gieđahalli artikla 8 j álbmotlaš áššedovdijoavkku.
Birasministeriija lea ásahan geassemánu álggus álgoálbmogiid árbedieđu gieđahalli áššedovdibargojoavkku.
Birasministeriija lea ásahan sámedikki álgaga mielde bargojoavkku válmmaštallat artihkal 8 (j) olláhuhttima ja biodiversiteahttadoaimmaid, mat gusket sápmelaččaid.
Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku ráhkadit doaibmaplána uhkivuloš luonddutiippaid dili buorideami várás.
Birasministeriija lea ásahan bargojoavkku válmmaštallat biodiversiteahttastrategiija ja - doaibmaprográmma artihkal 8j:a doaibmabijuid.
Birasministeriija (BM) diehta gal ášši hui bures.
Birasministeriija lea bivdán sámedikki almmuhit evttohasaid álbmotlaš IPBES (Intergovernmental Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) - panela lahttun badjái 2015-2018.
Birasministeriija lea diŋgon doaibmivuođa árvvoštallamiid maiddái eanangeavahan- ja huksenlága ja birasváikkuhusain addojun lágaid doaibmivuođas.
Birasministeriija čuovvu maid proseassa hui stuora beroštumiin ja sávvat, ahte rávvagat váldojuvvole vuhtii maiddái lávvenbarggus sámiid ruovttuguovllus.
Birasministeriija gárve bárrásiin lávvejeddjiide loahpalaš hápmái rávvagiid bieggafápmohuksemis.
Birasministeriija Ville Niinistö evttoha, ahte čuovvovaš ráđđehusáigodagas guolástusáššit sirdojuvvole eret EMM:a doaibmagiettis.
Birasministtar Ville Niinistö guossástalai Gilbbesjávrres moadde vahku dás ovdal.
Biras:
Doaimma birrasa
Stáhtain lea ovttasbargguineaset sámedikkiiguin geatnegasvuohta gáhttet
viežžet daid resurssaid.
Birasgáhttenláhka lea dál rievdan ja dan mielde lobálaš doaibma ii oaččo dagahit sámi kultuvrii vahága.
Birrasa dilli
Dutkan ja botkkakeahtes birrasa dili čuovvun lea dehálaš oassi min birasbarggus.
Doaimmat birasváikkuhusain
Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit válmmaštallat ruvkelága ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii gulavaš bargguid.
Birasčálli bargun lea dikšut birasdikšumii ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit válmmaštallat ruvkelága ja biodiversitehtastrategiija ollašuhttimii gulavaš bargguid.
Birasčálli bargun leat ee. lávvenáššit, ruvkelága olláhuhttin ja biodiversiteahta olláhuhttin.
Birasčálli bargun leat ee. ruvkelága ollašuhttimii ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii guoski barggut.
Birasčálli doaibmá áššemeannudeaddjin ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegottis.
Eanas birassorpmit bohtet Montsegorskka lahkosa riššagássabázahusain.
- Birasbargui?
Birasbargui?
Birra jagi leat iešalddes máŋggalágan boazobarggut.
Boazoealáhusláhka definere jagimiehtásaš eatnamiid.
KCharselect unicode block name
KCharselect unicode block name
Servodaga johtilis nuppástuvvan ja globalisašuvdna dagahit ođđa terminologiija dárbbu johtilitge.
Geardu
Gierdu
ink-blob-type
GearddutDescription
dilálašvuođaid kultuvrra, giela jna. seailluheapmái ja ovddideapmái.
yo Milla Parkkali.
Ija áigge lei háhppehan dáhpáhuvvat olu - kongreassa maŋimus beaivve Suopma ilmmuhii, ahte čuovvovaš máilmmikongreassa dollojuvvo Lahtis - almmá dan haga, ahte ášši livččii válmmaštallojuvvon dehe ahte das livččii oba ságastallojuvvonge sápmelaččaid dehe oba Suoma sáttagottisge.
City in New York USA
Idjademiin ja borademiin dieđihuvvo lahkalebbos dáhpáhusa.
City in Munster Ireland
City in Ural Russia
City in New Zealand
Suoma bealde Ijahis ija konsertii bohtet ee. Ulla Pirttijärvi joavkkuinis, Somby ja Niillas Holmberg & Roope Mäenpää.
Ijahis ija konsertii nohkki musihkkadáhpáhusa prográmma addá buot ahkásaš olbmuide vejolašvuođa vásihit máŋggalágan áššiid: dahkat, oaidnit ja gullat olus nu mot oassálastit bargobájiide, gullat miellagiddevaš ságastallamiid musihkkasemináras ja searvat nuoraid konsertii.
yo Tuomas Niemelä ja arkkit.
You are about to translate the 'And' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'ArcCos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'ArcSin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'ArcTan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Assert' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Backward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Backward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Break' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Center' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Clear' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Clear' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'DecimalSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Direction' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Else' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Exit' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'FontSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'For' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Forward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Forward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GetX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GetY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GoX' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GoX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GoY' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'GoY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'If' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Learn' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Message' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Not' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Or' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenDown' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenDown' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenUp' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenUp' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'PenWidth' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Pi' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Print' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Random' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Random' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Reset' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Return' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Round' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Sin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Sqrt' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Step' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Tan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'To' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'TurnRight' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'TurnRight' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'Wait' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
You are about to translate the 'While' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
City in Ohio USA
boerre@ skolelinux. no
Geahččal prográmma ođđasit sajáiduhttit. Ovttaidus Konqueroriin bidjo eret.
Geahččala vurket fiila mii ii leat rievdaduvvon
Geahččal
Geahččalis seastit sámedikki vátna resurssaid ja čállit ságaid dákkár dilálašvuođaide njuolga eŋgelasgillii.
Geahččalan geargat dahkat buotlágan somás hommáid, dahje lagamustá dakkár áššiid, mat Ohcejogas leat fállun.
Geahččalan goitge iežan blogga bakte dieđihit sámedikki barggus.
Geahččalan dál vuosttaš geardde iežan ságadoalliáigodaga áigge doallat rievttes luomu.
Geahččalan hupmat
Geahččal maid oahpahit ahte mánát eai goaivvo njuni dehe čalmmiid.
Divtte láse alo leat eará lásiid vuolábealde
Divtte láse alo leat eará lásiid bajábealde
Geahččal jearahusa ođđasit.
Geahččal jearaldaga ođđasit, alege geahččal joatkit sirdima.
Geahččal vurket liikká
Geahččal ođđasit
_Geahččal Ođđasit
Geahččal jearahusa oktii vel, ja dárkkis ahte autentiserendieđut leat riektá.
Geahččal ođđasit, dálánaga dahje veaháš maŋŋileabbut.
QDialogButtonBox
Geahččal gávdnat eará vuogi dahkat dán barggu.
Geahččala laktat bálvái eará speallanšlája dihte
Geahččala válljet buoremus PNM- formáhta dokumeantta várás. Ii leat álo luohttehahtti.
Geahččala vurket binára fiilla
Geahččala válljet buoremus čáhppes/ vilges PNM- formáhta dokumeantta várás. Ii leat álo luohttehahtti.
boazodoalu nugohčoduvvon "lappmark" - rájiin, maid ráhkadedje 1749.
Fitnodat
Fitnodat:
Fitnodatdoarjja
FitnodatWifi security
Yrjö Musta jođiha sámi skuvlenáššiid oktasašbargoorgána
card name
Y- sirdašupmi
Gosohalitnudan dálkasat dahket váddáseabbon mánnái oažžut bajás šliivvi.
Gosoha lidnudeapmái sáhttá dan sajis geahččalit addit liegga dehe galbma juhkosa.
Ustitlaš dearvvuođaiguin, Niina Siltala, nuoraidčálli
Ustit
čearddalaš ja oskkolaš joavkkuid " gaskka.
čearddalaš ja oskkolaš joavkkuid "gaskka.
Kernelmoduvla
Man guhkká vuogádat lea geavahan CPU:% 1 sekundda
Čoahku fiilanamma:
Yuan Renminbi
City in Calvados France
Region/ state in China
YUM
City in Haute- Corse France
Yury Lebedev
Y
Zack Rusin
angola_ provinces. kgm
world. kgm
zambia_ districts. kgm
City in Ukraine
City in Oklahoma USA
ZAngbandGenericName
City in Tasmania Australia
City in Sri Lanka
ZAR
star name
star name
City in Wisconsin USA
Region/ state in France
Zemberek @ label: listbox
Zenity muittuhus
ZeroConf- heiveheapmi
Comment
Name
ZhuangagiellaName
zimbabwe_ districts. kgm
zimbabwe_ districts. kgm
Image/ info menu item (should be translated)
zimbabwe. kgm
ZimbabweName
Name
Zimbabwe dollar
zambia_ provinces. kgm
Zimbabwe
zimbabwe. kgm
The opacity of the shape
Name
Name
Zloty
ZMK
ZModem- ovdaneapmi
Zoja álggahii nuortalašgiela oahpahusa ruoktogilistis Badje-Doallámis jagis 1999.
Zoja muitala maid ahte divodii teavstta álo, go fuomášii feaillaid.
Zoja mánnávuođa ruoktogilli lea dán áigge giddejuvvon guovlu, mii gullá Ruošša soahtevehkii.
Zoja Nosova muitala ovdamearkkaid geavatlaš giellaoktasašbarggus.
Zoja Nosova logai girjji muitalusaid nuortalašgillii báddái, mas bargojoavku Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen fuolahedje máidnasiid nuortalašgiela dálá čállinvuohkái.
Zoja Nosova logai girjji muitalusaid nuortalašgillii báddái, mas bargojoavku Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen fuolahedje muitalusaid nuortalašgiela dálá čállinvuohkái.
Zoja Nosova lea nuortalašgiela bálggesčuolli.
Zoja Nosova lea doaibman nuortalašgiela ovddasteaddjin maid buot njealje riikkas hállojuvvon sámegielaid ovddasteaddji sámegiela lávdegottis.
Zoja lea riegádan Guoládatnjárgga davvegáttis, Muotkevuona gilis, boazosápmelaš bearrašii.
Zoja dadjá ahte nuortalaččat leat álo muitalan máidnasiid ja máidnasat sisttisdollet ollu nuortalaš historjjá ja árbedieđu.
zombieprocess status
Zonnon
Čájehansturrodat:
Unnidit/Stuorrudit
star name
zt
star name
star name
star name
ZulugiellaComment
ZWD
Advanced URLs: description or category
ZynaddsubFXGenericName