10 § Aajnealmetji iktesth reaktah såevmien - jïh saemien gïeline tjaaleldh goh rijhkebiejjien saadth-almetjidie gaskesadtedh.
Gaajhkh sisvege lea gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkesjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Gaajhke sisvege lea aaj gïehtjedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Gaajhkh sisvege lea gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Gaajhkh sisvegisnie lea barkeme, goerehtamme jïh dååhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
11 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh ihke barkijh gååvnesieh mejgujmie maahtoeh utnieh såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelesne, gåessie daerpies aajnealmetjegaskesidie dejnie byjjesfaamojne.
12 § Reeremebyjjesfaamoeh åadtjoeh nännoestidh sjïere aejkieh jïh sjïere sijjiem ihke guessiem aajnealmetjijstie dåastoehtidh gie såevmien-, meänkielin jallh saemien gïelem soptseste, dovne joekoen teelefovne- aejkieh utnedh.
14 § Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aamhtesisnie jallh ierine dööpmestovli luvnie 13 §:n mietie, aaj reaktam vadta tjaalegh jïh tjaaleldh vïhtesjimmieh daejnie gïeline buektedh, reaktam tjaalegh åadtjodh mah aamhtesasse leah, jallh earan njaalmeldh jaarkoestamme dan gïelese jïh reaktam njaalmeldh raarastallemisnie reaktan uvte dam gïelem soptsestidh.
15 § Dïhte gïe säjhta såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelem utnedh aamhtesen jallh ierien dööpmestovle-gïetedallemisnie dan 13 §:n mietie edtja dam vaejtedh aalkoemieresne gåessie aamhtesinie jallh ierine edtja aelkedh jallh voestes aejkien paarte edtja maam tjaaledh / jiehtedh dennie aamhtesisnie jallh ieresne.
17 § Gåessie reeremedajventjïelte sijjiem aarskuvledarjoemasse faala dan 2 kap. 1 jïh 7 §§ skuvlelaaken mietie (1985:1100), tjïelte edtja maanide jïh hokseutnijide sijjiem aarhskuvledarjoemasse faaledh, gusnie abpe jallh biehkine såevmien - meänkielin jallh saemien gïelesne leah.
Skiereden 18.b:n gaajhkh lihtsegh mah 16 jaepien båeries sjidteme
BAALTELE 19 § Jis joekoen ulmieh gååvnesieh dle reerenasse åådtje njoelkedassh bïeljelidh jis sjïere byjjesfaamoe mij reerenassen vuelene ij edtjieh meatan årrodh dan 8 §:n utniemisnie.
2000:2) jïh europeijske njoelkedassem laantebiehkie- jallh unnebelåhkoegïeli bïjre (SÖ.
2009:600) - mij laantedigkiem dæjpa - jïh desnie tjïelkese Sveerjesne vïjhte unnebelåhkoegïelh, saemien, såevmien, meänkieli, jiddish jïh romani, dïhte byjjes lea joekoen dïedte dah nasjovnellen unnebelåhkoegïelide vaarjele jïh evtede.
20 § Guktie reeremebyjjesfaamoeh laakeprovhkemh edtja vaaksjodh.
Jis 23 jïh 50 jaepiej gaskem dellie gohtjeme fïerhten gåalmeden jaepien båata. Dan mænngan daamhtaj fïerhten vïjhteden jaepien goske 60 jaepien båeries sjædta.
2) ektine gärhkoeståvrojne
3 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh gåessie daerpies jïh sjiehteles vuekiej mietie bïevnedh dejtie nasjovnen unnebelåhkoejde reaktaj bïjre daan laaken mietie.
3) Stifteståvroe
4 § Gïelelaakesne (2009:600) tjaalasovveme guktie dej åålmegi lea sjïere dïedte dejtie nasjovnen unnebelåhkoegïelide vaarjelidh jïh evtiedidh.
5 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie nasjovnen unnebelåhkojde nuepieh tsevtsemasse vedtedh dejtie gyhtjelasside mejgujmie guhtide doehtieh jïh sjiehteles-laakan unnebelåhkoej saadthalmetjigujmie dagkeri gyhtjelassine råårestalledh.
Skiereden 5 b:n jih 14 b:n gaskoeh maahtah gielem åvtelen vedtedh pastors- / jih gärhkoetjåangkoe-ekspedisjovnine abpe rijhkesne.
6 § Reeremedajvh såevmien gïelese leah Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stuehkie, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar jïh Övertorneå.
7 § Jeatjah tjïelth enn dejtie mah 6 §:sne, maehtieh bäjhkoehtimmiej männgan åadtjodh, dan såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelen reeremedajven sijse tjaangedh.
8 § Aajnealmetji leah reaktah såevmien - meänkieli - jallh saemien gïelem utnedh sijjen njaelmeldh jïh tjaeleldh gaskesadtide aktine reereme- byjjesfaamojne gusnie geografiske darjomesdajve abpe jallh biehkine dejnie unnebelåhkoegïelen reeremedajvesne.
Datne aaj maahtah veeljemebiejjien åvtelen gielem vedtedh.
Veeljedh
Magkeres veeljeme datne maahtah darjodh veeljemeleahpesne lohkh.
Dov gieleleahpa
Dijren tjirrh gielem vedtedh
Gïele
Aborten mænngan
Aborten mænngan naan girmes damta mohte jeatjah hujnesne.
Aborten mænngan maahta domtedh dovne hujnies jïh girmes.
Dah sjïekh mannasinie abortem darjodh maahta jïjnjh årrodh.
Partnere orre dïsse gie abortem dorje
Mohte jis daajra nåajsan jïh ussjede abortem darjodh maahta noeredåastovem bïeljelidh jïh raeriem åadtjodh.
Jis funterde abortem darjodh dellie kaanne jïjnjh gyhtjelassh åtna. Mohte maahta åålegh naakenem råakedh gie maahta gyhtjelasside vaestiedidh.
Mohte jis edtja abortem darjodh dellie hijven jis naaken gie maahta dåarjoem årrodh dovne aborten åvteli jïh mænngan.
Abortem darjodh ij darjoeh gïerve nåajsan sjïdtedh dan mænngan.
Aborte lea gosse iemiem luejhtedh.
Abortem åålegh skïemtjegåetesne jallh jeatjah spesialisteklinihkesne dorje, ij maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan abortem darjodh noeredåastoevisnie.
Abortem seammalaakan dorje goh våhkoeh 12 jïh 18 gaskem.
Aborte maahta ovmessie vuekine darjodh.
ACT-ektiedimmie abpe veartanisnie gååvnese.
Gååvnese hijven viehkie.
Mohte asve lea jienebe goh beajjetjen aerkie, mij daamhtaj kaanne raessesne.
Akute-p-pillere lea tabledte mij nïejth maehtieh vaeltedh guktie eah baavijahtjh. Daate ij leah sïejhme båavhroehvaarjedimmie, dïhte sæjhta jiehtedh ij dam nåhtedh vaarjedimmine jallh negkiemisnie.
Asve lea gosse damta tjarki aerkies jïh skabroeh, maahta abpe kråahpesne damtedh jïh mah jeenjemesh naan aejkien åadtjoeh.
Maahta aaj asvedidh jïh ij daejrieh mannasinie, jallh aatijste mejstie ussjede ij asvedh.
Maahta orrije asvedidh.
Pråvhka viehkiem årrodh asven bïjre soptsestidh naan giejnie jearsoes.
Maahta aaj viehkiem åadtjodh vuekiem gaavnedh guktie ij asvedh.
Asve lea reaksjovnh nervesysteemesne mah ij maehtieh jïjtje stuvredh.
Asveste daamhtaj nåake åerieminie.
Ij aatem darjoeh juktie veanhta destie asvedahtjedh ij leah hijven, juktie destie asvem tjarkebe sjædta.
Ij edtjh alkohovlem jovkedh jallh jeatjah drogh vaeltedh juktie asvem unnede.
Destie maam akt dorjeme maam saangerde jallh skaamesje, jallh reaksjovnem kråahpeste båata.
Asve maahta ovmessie vuekine damtedh ovmessie aejkine.
Maahta abpe kråahpesne damtedh
Asveste maahta bïlledh.
Maahta gïerve sleapkedh jïh eensi åeredh gosse asvede.
SIJJIENOMMH UNNEBELÅHKOE-GÏELINE
Aarebi dagkere slïerkevoetem sïjhtin sjaavoehtidh.
Svïenske gærhkoem laehpedh Jis nænnoesth Svïenske gærhkoem laehpedh dov byjreske åålmegasse dam bievnieh.
Geerveh maehtieh åssjelh utnedh guktie noere "leah ", mejtie maehtieh negatijveles baakoejgujmie bïhkedidh, numhtie noerh leah vaejvies jïh rajjadieh.
Geerveh maehtieh åssjelh utnedh guktie noere "leah ", mejtie maehtieh negatijveles baakoejgujmie bïhkedidh, numhtie noerh leah vaejvies jïh rajjadieh.
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh jïh raeriem åadtjodh jïh dejnie soptsestalledh.
Ånnetji mænngan dellie unnede viht.
Akute tsiehkine, vuesiehtimmien gaavhtan jis ih vuerkesne, læjhkan hoksem åadtjoeh jis dov jielemem vaahresne.
Såemies aejkien hujnies, stråarkan, aerkies damta jallh damta ij naan håhkoe lea iemeles bieliem jieliemisnie.
Hujnesne
Daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme
Vueliekråahpe vaarjohts jïh njaamelijnie dïrregh gaptja.
miljovnh daalh dan reeformese vadteme, mij edtja jaepien 2010
dan dïehte jienebh aelkieh dam soptsestidh.
Jïjnjh juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jallh sijhtieh tjïervesne sjïdtedh.
Kaanne gåetesne dah böörieh, jallh jïjtje pryövoe jallh voelpigujmie.
Asve
Jis tjïervesne dellie signaalh aajlan sisnie sturrie guktie åssjelh, domtesh, mojhtesh, svihtjemh jïh gåvloe nåekies sjidtieh.
Alkohovle jïh drogh ij leah hijven
Alkohole jovkemsh goh voelege, vijne jïh sprïjhte.
Asve lea gosse damta tjarki aerkies jïh skabroeh, maahta abpe kråahpesne damtedh jïh mah jeenjemesh naan aejkien åadtjoeh.
Daamhtaj åaraji jallh voeksede.
Alkoholedaalhkestimmie
Mohte alkohole maahta aaj vaahreles ovmessie vuekine årrodh.
Mah maehtieh deahpadidh gosse jovkeme:
Kaanne maam akt darjodh maam ij sïjhth ellien darjodh: jeenebe håalodh jïh jeenjebh almetjigujmie, daanhtsodh, flirtestidh jallh kleenghkestidh jïh orre darjomh pryövedh.
Maahta tjïervesne årrodh biejjien mænngan lea jovkeme.
Maahta aaj alkohovleste jïh drogeste nåake damtedh.
Vædtsoehvoete jïh narrahtimmie
Maana nuerebe 18 jaepien gie vaejliem åtna ij edtjh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalisylsyrine, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl.
Jis lea nuerebe 18 jaepien båeries maahta lustebe aath darjodh enn dågkam ohtsedidh.
Gaajhkh cellejeatjahtehtemi bïjre nyjsenæjjine gïeh nuerebe 30 jallh 35 jaepieh daelie dejtie jiehtieh buerie jis gynekologe dejtie goerehte, mohte aaj såemies sijjine laantesne dan sijjeste gohtje orre cellepryövenassevadtemasse tsegkietnien luvnie.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh mij vaejliem åtna daalhkesigujmie båehtjierdidh bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Ij edtjh maanah nuerebe govhte askh båehtjierdidh jis vaejliem åtna daalhkesigujmie bielelen voestes hoksem gaskesadtedh.
Maanah allergijevaejvine tjelmine eah daarpesjh gåetesne årrodh.
Aaj ussjedh ih nåhtedh parfyme tjarke hapsojne gåessie guessine båatah.
Aelkieh njidtjievaahteren bïjre jïh orrijh gaejnjelen vuelesne.
Faaleldahkem maahtah evtiedidh.
Reegijovne daltese
Aalkovisnie daamhtaj gujnelemmie ij jaabnan båetieh.
Annjebodts veeljemevuesehte maahtah www.svenskakyrkan.se vuartasjidh dan männgan gosse ryökneme, gåessie veeljemetjiehtjelh gaaptjeme.
Dåaktere beavna pryövenassen resultaatem dan mænngan.
Vedtieh maanese maam lyjhkoe jïh jïjtje sæjhta byöpmedidh jallh jovkedh, vuesiehtimmien gaavhtan tjastem, gïhpem jallh joptsem.
Bïevnesh edtjieh dov tsiehkine sjïehtesjamme jïh dov krïbpesjimmine.
Staven sisnie ultratjoejeseedtese.
Viehkine maahta noeredåastovem, hoksejarngem jallh njaltje- jïh tjoeledåastovem bïeljelidh.
Viehkiem maahta åadtjodh jis vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse, hoksejarngese jallh learohkehealsose bievnedh.
Viehkiem maahta aaj åadtjodh noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
Dah straanjh tïjjen mietie spåallan.
gåessie hoksem åadtjoeh
Dam jeatja dåaktaristie åadtjodh enn dïhte gie joe åtnah, dov hïejmelaantedigkesne jallh jeatjah laantedigkesne.
Vaarenes jïh kontanth: Ij skïemtjegåetien leah dïedtie vaarenesidie.
Nåakebe gåvloe aaj dorje geerve guarkoe jis maam akt lea vaahreles.
Bïejh ulmieh dov beajjan, vuesiehtimmien gaavhtan edtjh darjodh maam akt maam lyjhkh darjodh jallh ij aarebe dorjeme jïh ih pryjjh jis hijven jallh båajhtode gåerede, vesties jallh tjaebpies sjïdti.
Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (sveerjengïelesne)
Saaht gie datne leah jïh mij histovrije dov leah.
Maahta veeljedh ij meatan årroeh jollemaaksovedaatabasesne.
Maahta gåess 'akt tjaatsegem jollemaaksovedatabaseste gihtjedh jïh åådtje daejredh mah bïevnesh desnie gååvnesieh dov bïjre jïh dej maanaj bïjre mejtie åelieh.
Maahta veeljedh dam dovrebe daalhkesem åestedh maam reseptesne tjaaleme, mohte dellie tjuara jïjtje gaskemaaksovem maeksedh, dïhte ij leah meatan jollemaaksovevaarjelimmesne.
Jïjnjebe tjïelkesin EN:n njealjeden nyjsenæjjakonferansen mænngan Pekingisnie jaepien 1995 gusnie göökte tjaatsegidie tjeelin aktem daejstie lij Platform for Action mij tjïelkesi mïrrestallemeperspektijvem edtja gaajhkh sjæjsjelimmieh sïebredahkesne klaeriedidh.
Gyhtjelassh sisvegen bïjre maehtieh vaestiedidh
jïjnjh ussjede
Doh hïejmelaantedigkie orre medisijnen vuarjasjimmien åvteste maaksa.
reeremebyjjesfaamoeh viehkiehtidh dan orre laaken
Rïhpesth kondome-aeskiem.
Maahtah gaahpodehoksem åadtjoeh seamma tsiehkine goh gaajhkh gïeh leah dennie laantedigkesne tjaalasovveme.
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh
unnebelåhkoepolitihkese daelie medtie 80 miljovnh daalh sjädta.
Reerenasse sjïere vierhtieh jaepien 2010 jïh åvtese
Depresjovne ij leah seamma goh hujnesne jïh skabroeh.
Dijakonh jïh hearrah sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh.
Dah daalhkesh mejtie veedtjie tjuerieh meatan årrodh jollemaaksovevaarjelimmesne.
buerie maadtegh aaj båetije biejjide barkedh
Eah gænnah dåaktere jallh tsegkietnie maehtieh dam vuejnedh.
• freemjedh nasjovnelle unnebelåhkoegïeli gorredimmieh.
Dijjieh tjoerede baalhkavitnijem tjaaleldh raeriestidh, aktine bïhkedassine mij jeenjemes lea 1-2 sæjroeh jïh dam daan adressese seedtedh suehpeden 30. b. 2014 åvtelen: Govlehtallemebïevnesh vuarjasjimmiemoenehtsasse:
Kaanne veanhta vïerrebe sjædta jis dan bïjre soptsestidh.
Goebperh tsåvhnosne
Muvhtene jeananieh jïh dellie dåeriesmoere sjædta.
Dah kaanne destie billieh dah maehtieh irhkedhsjïdtedh jallh voelph dassedieh.
Kaanne tuhtjie alvas murreds.
Kaanne skaamesje ålkolen årrodh.
Såemies aejkien ij nahkesjh, tuhtjie dan noere jallh ij heavedh daelie.
Jis rohkelidh ij daarpesjh jaehkedh.
Ij leah man fuehpie.
Ij leah vuesiehtamme njueniesprejje viehkine sjædta jis bieljieinflammasjovne.
Ij vuekie gååvnese guktie sårkodh - gaajhkesh dam darjoeh jïjtjene vuekien mietie, jïh ij akte vuekie buerebe mubpeste.
Ij maam akt darjoeh jis barre ånnetji byöpmede såemies biejjiej.
Slyöhpoe jearohks sjïdtedh jïh abstinensedåeriesmoerem damta, v.g. sæjhta rïevhkestidh, raessesne jallh stråarkan domtedh.
Ij edtjh gåessie tjuvliestidh jallh gijhkierdidh barre jis naan jeatjah dam sæjhta.
Ij kråahpem tsevtsieh.
Gujnelemmie
Sekse voestes aejkien
Veanhta guhkebe jielemem åådtje jis ij rïevhkesth.
Dah beapmoeh olkese tjaalasåvva dïsse maam gohtje beapmoehöörnemisnie, jïh åådtje dejtie veedtjedh guhkemes 90 biejjieh fïerhten aejkien.
Jis tsavnoenegkemem utni daamhtaj gadtjepryövoem vedtedh.
Dååkerdimmine aaj vaarjele guktie ij baavijehtjieh.
Aborten åvteli
Gosse ij leah seksem jeatjabinie åtneme maahta jïjnjh åssjelh utnedh guktie dïhte sjædta, damtedh, guktie sæjhta edtja sjïdtedh jïh gåessie edtja deahpadidh.
Jeenjemes pruvhkieh onanereeme åvteli dah seksem jeatjabinie utnieh.
Åvteli gujnelemmie båata aalka galkegh åadtjodh.
Åvteli nænnoste jis galka PSA-pryövenassem vedtedh, hijven daejredh jienebh båehtjierdimmien aevhkiej jïh sleari bïjre jis aalka aareh aajhtseme naarenem båehtjierdidh.
Voestes maam darjodh Åvtesne dallegh hearran gåajkoe mïnnin goss guhte sealadamme.
Galka 15 minudth tjahkasjidh åvteli pryövenassem vaalta.
Gosse pryövenassem edtja vaeltedh tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh.
Goerehtimmien åvteli tjuara vaarjoeh noeledh vueliekråahpesne jïh gynekologijen goerehtimmiestovlese tjihkedidh.
Veeljemebiejjien åvtelen
Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
Daamhtaj ij daejrieh jis sæjhta jovkedh voestes aejkien, barre dam dorje guktie jeatjah juvkieh jallh damta "manne byörem ".
Voestes jeatjah goerehtimmieh dorje
Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta mej sisnie hormonh.
Voestes åådtje daalhkesh dåastoevisnie mah leah seamma såarhth tabledth mah aareh abortem nåhtadidh.
Ij leah dan daamhtaj jis njamma rööpses, garres, bankes jallh sååjrehke sjædta, saejriem åådtje, jallh njammavaahteristie vïrretjaatsije galka.
Maahta eejnegen skïemtjehokseraeriestimmiem jallh hoksejarngem ringkedh jis ij daejrieh, jis maana jeatjah vaejvieh åtna seammasïenten vaejline joekoen vihkeles.
Naan gïelh, joekoen
Såemies sijjine maahta aaj tïjjem dængkodh jeatjah dåastoevisnie.
Maahtah aaj jïllespesialisereme gaahpodehoksem regijovneskïemtjegåetesne jeatja laantedigkesne, vuesiehtimmien gaavhtan cancerebåehtjierdæmman mænngan.
Hijven gujht gåabpatjahkide pråvhka sjïdtedh jis haarjanidh.
Ovmessie maaksovh ovmessie laantedigkine jïh tjïeltine
Sjïere beapmoeh maanide
Sjiere gieledåastoesijjie
Daesnie naan raerieh mejtie maahta pryövedh.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïele jïh dïrregh jeatjahtehtieh, maahta njavsodh jïh pråvhka aelkedh seksen bïjre ussjedidh.
Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan datne seamma skïemtjijeåasam maaksah goh gaajhkh dah jeatjah gïeh gaahpodehoksem ohtsedieh.
Jeahta asvede vuesiehtimmien gaavhtan jis pryövoem skuvlesne åtna jallh barkoes barkosne.
Vuesiehtimmien gaavhtan buerie prostatastueriedimmie jïh jis prostatareavsam ovleme, guktie gohtje prosatite, destie jienebh PSA-vïrrese atjkieh.
Vuesiehtimmien gaavhtan klamydia jïh gonorré, dejtie pråvhka teestem maahta darjodh aaremosth våhkoen mænngan ovvaarjedamme seksem åtneme.
Vuesiehtimmien gaavhtan dåaktere åådtje skïemtjijen båehtjierdimmiem digkiedidh kollegine barre jis dïhte seamma persovnem håksa.
Vuesiehtimmien gaavhtan edtja vaarjelidh guktie vaahram vaeniedidh tjoeleskïemtjelassem åadtjodh.
Vuesiehtimmien gaavhtan alkohole garrevoelegistie kråahpesne medtie golme jallh njieljie tæjmoeh gååvnese.
Vuesiehtimmieh dagkerh åtnoeartihkelidie leah stritjkh jïh tsåarah vïrredïjneghmööleminie.
Sijjieh sinsitnien kråahpine gaavnedh: soptsestellieh, ohtsedh, damth jïh jiehtieh maam tuhtjh
maahtoeh utnedh dennie såevmien gïele-,
Prostatam sïejhme jalke, tjïrkes jïh ånnetji elastistihks.
Prostata lea naan centimeeterh bæjjese jïh dan lïhke tjåelien åvtevïedtje.
Åedtjiepryövenasse prostateste, jallh prostatabiopsije, dåaktere vaalta dan onn 'ohtje stuhtjh åedtjeste prostateste guktie maahta dejtie goerehtidh.
Cancerenaareme prostatesne maahta seejnelaakan sjïdtedh jïh destie ij tjoeperh jallh dïhte maahta varki sjïdtedh jïh jeatjah sijjide kråahpesne haasenidh.
Dam garrebe tjugliem lea dåaktere aajhtseme gosse prostatareavsam soermine doehtehtamme tjåelien tjïrrh.
Dah åedtjiebæhtah mah prostatareavseste vaalta seedtie mikroskopijen goerehtæmman maam vaestede jis cancerem prostatesne gååvnesieh jallh ij.
paarten sijjesne.
Dïhte europeijen skïemtjetjirkemekåarhte, maam maahta Försäkringskassan luvhtie dongkedh sveerjen otnegidie reaktam vadta akute skïemtjehoksese jeatjah EU-, EES-laantine jïh Schweizesne seamma ekonomijeles tsiehkine mah laanten jïjtse otnegh utnieh.
Dïhte europeijen skïemtjetjïrkemekåarhtem edtja dovne dåakteren luvnie jïh apotehkesne vuesiehtidh.
unnebelåhkoej gïeli bïjre.
Evangeliske-lutherske gærhkoe Svïenske gærhkoe evangeliske-lutherske vuekien mietie dennie augsburgske byjhkesjimmine jaepeste 1530 aktanadteme byjhkesjimmietjaatseginie.
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Voestenahkeste snoelke tjïelkes jïh muvhti biejjiej mænngan söökebe sjædta, jïh viskes jallh kruana.
Maanah gïeh sovhtine maahta bieljie-naavlehtahkem åadtjodh juktie skïelth bieljine benkiehtieh.
Dej voestes biejjiej raejesne gosse gååledi dellie nåekemes damti.
nuepieh Försäkringskassesne åådtje jienebh daejredh hoksem ohtsedidh EES-laantine jallh Schweizesne.
GULLIEGÏELE - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka govhteden aejkien vadtasåvva tjaktjen 2014 dennie fïerhten jaepien tjåanghkosne saemieministeri jïh saemiedigkiepresidenti gaskem Helsinkesne.
Gynekologen jïh maanadåakteren luvnie maaksovh 200 jïh 350 kråvnah gaskem.
Nyjsenæjjah båarasåbpoe 30 jallh 35 jaepieh gïeh jeatjah cellejeatjahtehtmh utnieh goh dejtie geehpemes, rekommanderade gynekologe edtja dejtie goerehtidh.
Gynekologijen cellepryövenasse meatan dennie healsoevååksjeminie, maam gohtje screeninge, maam nyjsenæjjide Sveerjesne jaabnan böörie.
Slearesh
Guktie smååhkede jïh hepsie aaj jeatjahtahta, vuesiehtimmien gaavhtan dan gaavhtan maam lea byöpmedamme, guktie bïssedamme, guktie vaarjoeh hepsieh jïh novh vijresåbpoe.
Jienebh vierhtieh gïelevaarjelimmie-dåarjomasse
arebi reeremedajvesne orreme leah Jiellevárre,
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh juktie barkijh gååvnesieh mej leah maahtoeh unnebelåhkoegïeline
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie nasjovnelle unnebelåhkojde nuepieh tsevtsemasse vedtedh gyhtjelassine mej dej doehtieh jih aaj unnebelåhkoej saadthalmetjigujmie dagkerh gyhtjelassine råårestalledh
edtjieh dle barkedh juktie barkijh gååvnesieh mah
reeremebyjjesfaamoeh edtjieh dejtie unnebelåhkojde sjiehteles vuekine bïevnedh dej reaktaj bïjre gosse daerpies lea
meänkieli- jallh saemien gïelesne gåessie dihte jis
bueriedehtemistie gellieh dajvine.
Reerenassen budsjedte unnebelåhkoepolitihkese jaapan 2014 sjädta 97 milj kråvnoeh, destie 70 milj tjïeltide jih laantedigide staatedåarjojne.
leedtedh vaeltedh säjroste www.regeringen.se
Reerenasse njoelkedassh bïeljele man jallh mej byjjesfaamoeh gieh edtjieh diedtide vaaksjodh.
Njoktjen 2009 dle reerenasse orre unnebelåhkoe
Jis datne sïjhth jïjnjebh daejredh Jïemhten lïenen barkoen bïjre dej gyhtjelassigujmie?
Jilhts guhkiem aborten mænngan maahta bïeljielidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse jïh giejnie soptsestalledh guktie domtedh.
jeatjijste antanadta
Generiken daalhkesi bïjre dïhte alternatijve man vueliehkommes åasa dïhte lea boelhken sæjjasadtje.
Aelpemes alternatijve mïsse maahta målsodh
Ij baeniehoksem daamhtaj meatan skïemtjehoksen bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Tandvårdslagen (SFS.
Kraevies skaavhtegh = dah åårganh mejtie mijjieh gärhkoeveeljemasse veeljin.
Ovsïejhme tsiehkine idtji maehtieh pryövenassem analyseeredh, vuesiehtimmien gaavhtan jis jïjnjh gujnelemmievïrrem dan sisnie.
Dellie voeth jïh vuekieh gosse juvledh soelkedasse maahta årrodh jïh dåarjedidh gosse sårkosne.
Sleengkh kondomem tsumhtsielæhtan.
Desnie vihtiesti juktie luhpiem åtna åemie-almetjem juvledh jallh jis båeltedh.
Persovne giejnie dam dorjeme aaj gohtje strule.
Persovne giejnie dam dorjeme aaj gohtje strule.
Stifteståvroe
š Gujnelemmie
Åasah jïh subvensjovne
Seamma saaht jis hoksevedtije byjjes jallh private jis laantedigkie dam maaksa.
mestie båehtjierdimmeste jïh hokseste båata
Seamma gie leah jïh mij våaromem åtnah hoksebarkijh edtjieh dutnjien bïevnesh vedtedh maam daarpesjh.
Dïhte voestes iereste vuarjesje guktie maanine lea mij nænnoste jis edtja hoksejarngem gaskesadtedh jallh ij.
Byöroe hoksem gaskesadtedh jis ij vaejliem vualenh njieljie dygni mænngan, jïlhts man båeries maana.
Homoseksualitehte lea gosse naakenem seamma tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
Healsoe- jïh skïemtjehoksen dïedtemoenehtse (Hälso- och sjukvårdens ansvarsnämnd)
Bïssh gïetide eensilaakan
svöörjen unnebelåhkoepolitiken bïjre
nasjovnelle unnebelåhkoej daerpiesvoetide.
Nåake sijjieh lea vuesiehtimmien gaavhtan måvhkan låammesne jallh biejjiebaeriehkisnie.
Utnieh murrie feelemem!
Maahta ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan joeleds jïh sealoes jallh tjarke jïh tjimkeslaakan.
Maahta gijhkierdidh gosse jïjnjh vaarjoeh, jallh vaarjohts jallh båadtsode.
Gosse gijhkerdeminie maahta aaj sinsitnine pruvvedadtedh.
Gijhkierdimmie
Gijhkierdidh pråvhka dam gohtje gosse tjuvliestidh, tjonnestidh, faerhmiestidh jïh gaajesjidh.
Ij maehtieh nåajsan sjïdtedh gijhkierdimmeste.
Bæjhkoehtimmesne ij daarpesjh tjaeledh gie jallh gïeh dïedtem utnieh deahpadimmien åvteste.
Dïhte jïjtjedomtesem nænnoste jis hijven realsjovnh jeatjide åtna, dovne voelpide, gïeriesvoeterealsjovnide jïh fuelhkide.
Hijven sijjieh lea vuesiehtimmien gaavhtan jaagkanlåammesne jallh veaskosne.
Hijven sjïekieh ij rïevhkesth:
Joekoen sveekes aamhtesinie maahta cellepryövenasse vuesehte cancerem åtna.
Jaepiej mietie PSA-veahka ånnetji jeanane jeenjemes almine dan gaavhtan prostatareavsa stuerede gosse båarasåbpoe sjædta.
Maahta biseksuelle, heteroseksuelle jallh homoseksuelle årrodh.
Dah almetji reaktah lea våaroemisnie gaajhkide barkojde mejtie Jïemhten lïenen laantedigkie berkieh.
Barkoe almetji reaktajgujmie dan mænngan båata barkoe sierredimmien vööste.
Gosse njaltja buajtehkåbpoe sjædta dellie aaj njavsodh jïh pormaskh åadtjodh.
Guktie edtja skaamesjidh jis seksem åtneme.
Dam edtja darjodh jis sjïekh gååvnesieh vaarjelimmiedarjomi bïjre nænnoste, dïhte sæjhta jeahta rutijnh jïh barkoevuekieh mah feerlege tjöödtjehtehtedh.
Jis daarpesje skïemtjijevihtiesvoeten åvteste maahta aaj Sosijaaleståvroe njoelkedassh nænnoste mah åårganisasjovne tjuara dåeriedidh.
Destie dïhte persovne maahta åtaleme jïh dööpmeme sjïdtedh.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan bæjhkoehtidh jis naakenem jeemi.
Dïhte maam sveerjen gïelesne gohtje mödomshinna jallh skïelte tsïnnennjaelmesne lea dïhte njaelmie gusnie tsïnnen bæjngolen bielie sjædta sisnjelen bieliem tsïnneste.
diskrimineringegyhtjelasside, Integrasjovne- jïh
nåake jïjtjetjirkemem åådtje jïh jïjtjemse laejhtedh
š Hujnesne
sæjhta aemieluesijh
Jïjtjedomtese vaajmoen ektesne.
Pryövh ånnetji ovmessie vuekine onaneeredh åvteli, dellie aelhkebe daejredh maam lyjhkoe.
Sosijaaleståvroe maahta aaj sjæjsjalidh ierieh skïemtjijemoenehtasse buektedh.
Sosijaaleståvroe (Socialstyrelsen)
Gaajhkh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksebarkijidie govlesuvvieh, seamma jis tjïeltesne, laantedigkesne jallh privaate healsoesïeltesne berkieh, maahta bæjhkoehtidh.
Bæjhkoehtimmie maahta aaj laejhtemem åårganisasjovnen vööste årrodh jallh sïejhme fiejlieh skïemtjijevihtiesvoetesne maam daarpesje staeriedidh. Laejhtemh edtja sjïeki namhtah goerehtidh.
jienebh reaktah åadtjoeh aarhskuvledarjome- jïh
byjjesfaamoste maam reerenasse nännoestamme.
Guktie daate akute-p-pillere jåhta maam vaalta maahta bipacksïetelisnie lohkedh.
Daate ij leah sïejhme båavhroehvaarjedimmie, dïhte sæjhta jiehtedh ij dam nåhtedh vaarjedimmine jallh negkiemisnie.
Irhkeme
Akute-p-pillere lea tabledte mij nïejth maehtieh vaeltedh guktie eah baavijahtjh.
Ij naan raaste gååvnesh man gellie aejkieh gujnielemmie-cykelisnie maahta akute-p-pillerem vaeltedh.
Maahta akute-p-pillerem åadtjodh jeenjemes noeredåastoevinie, sekse- jïh ektiejielemedåastoevinie jïh hoksejarngine.
Byöroe aaj akute-p-pillerem vaeltedh jis vaahra gååvnese vaarjedimmiem maam utni idtji juhtieh, vuesiehtimmien gaavhtan jis kondomem loedteni jallh jis p-pillerem bæjjese tjulli.
Akute-p-pillerem maahta 72 tæjmoeh, golme dygnh, negkemen mænngan jis galka juhtedh.
Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå.
Jïemhten lïenen laantedigkie barka njåvtasovveme lïhke relasjovnesne vööste mij gohtje Ett hållbart omtag.
Jïemhten lïenen lea aaj åarjelsaemiengïelen reeremedajve Laaken nasjovnellen unnebelåhkoej jïh unnebelåhkoegïeli bïjre (SFS.
Dïhte sjädta mijjieh edtjebe bïevnesedarjomidie öörnedh jih aaj tjïeltide jih unnebelåhkojde dåarjedidh sijjen barkosne ektiedimmiem tseegkedh tjïeltedaltesisnie.
Systeme gïetede man jïjnjh fïerhten aejkien lea jïjtjemaaksovem maakseme jïh ryöknoe man stoerre rabadte sjædta jollemaaksovetråahpan mietie fïerhten aejkien maam akt åestedh.
Åårganisasjovnh mah maehtieh åårganisasjovnedåarjoeh åadtjodh leah rijhkeåårganisasjovnh jallh åårganisasjovnh rijhke-ïedtjigujmie mah
Åarjelsaemien
Gosse soptsestalledh jeatjah vuekiejgujmie, gosse håaloemisnie jïh gyrhkesjimmesne Svïenske gærhkoe sov jaahkoem evtede buerkeste.
Jupmelen tjïrrh åadtjoejibie vielie daejredh maam Jupmele sæjhta jïh gie dïhte Jupmele.
Tjïelth mah
Naan skïemtjelassh maahta gellie askh jïh dovne jaepiem såemies aejkien åvteli skïemtjelassem damta.
darjomh utnieh mah sijhtieh tseevtsemassem nasjovnelle unnebelåhkose nännoestidh, jijtsese nasjovnelle unnebelåhkoedåehkien identitetem, kultuvrem jih gïelem evtiedidh, diskrimineringe vuastalestedh jallh daajroeh geerjehte jijtsese dåehkien bïjre
Naan dejstie jåerhkieh jeananidh jïh söökes sjidtieh.
Naan lea åålegh ovahkedh gujnelemmie, ij leah feerlege mohte jis tuhtjie vaejvie sjædta maahta ahkedh gujnelemmiem åådtje vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerinie viehkine.
Muvhtide daate deahpede barre naan aejkien mearan jeatjah luejhtemem fïerhten jïjjen åådtje gellien jaepiej raejesne.
Naakene maahta vaejviem damtedh mohte varki orrije.
Naan dåastoevinie maahta dam namhtah åadtjodh.
Naaken laantedigkine gååvnesieh sjïere skïemtjijesaadthålmah, såemies aejkien aaj dejtie gohtje skïemtjijetjirkije jallh skïemtjijetsïeglh.
Såemies skïemtjegåetine maahta goerehtimmien åvteli mikrolavemangem åådtjeme maam edtja gåetesne vaalteme.
Daate dov læstoeh, jïh nænnoste man mietie edtja dåeriedidh, guktie sæjhta rïevhkestimmine darjodh.
Jïjtje nænnoste
Jïjtje nænnoste:
Dïhte lea fïerhte persovne nænnoste jis aktem dejtie nasjovnell unnebelåhkojde govlesåvva jallh ij.
Fïerhtine laantedigkine skïemtjijemoenehtse gååvnese mij edtja datnem viehkiehtidh jis ih damth dov hoksesne meatan jallh jeatjah vuekine ih hoksine madtjeles.
Maahta aaj åenehks boelhki laktedh mij varki orriji.
Maahta sekseostem utnedh, onanereeredh jallh seksem utnedh jeatjah vuekine jïh orgasmem åadtjodh joe åvteli tjoelenjoetseldh sjædta.
Maahta aerkies årrodh juktie asvedahtjedh gosse jeatjajgujmie, jïh tuhtjie gïerve lea dan bïjre soptsestidh.
Maahta gujht hujnies sjædta jïh nåake damta jis akten aejkien deahpade, jalhts ij irhkemem gohtjh.
Barre naan sigaredti mænngan maahta aajla nikotijnem jearohks sjïdtedh.
Datne tjoerh gieleleahpam nuhtjedh jis veeljemebiejjien åvtelen gielem vedttieh jih jis sjiere gieledåastoesijjine gielem vedth..
Jis gieleleahpam dasseme jallh miste sisvege, dellie maahtah Gärhkoeståvrose bieljelidh, Svenskakyrkan 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Saernieviehkie), jallh orre dängkodh daesnie www.svenskakyrkan.se.
Jis ij gåaredh gåetesne jiehtedh edtja abortem darjodh kaanne maahta jeatjah geervese jiehtedh maam leahtade.
Jis medisijnen sjïekenistie tjuara daalhkesem sjïere fabrikateste nåhtadidh maahta dåaktere dam reseptese tjaeledh ij maehtieh daalhkesem målsodh.
Jis naan sjïekeste ij maehtieh gadtjedh jallh gadtjeboejem eensilaakan döömedh, maahta aaj boelhkem jollebe PSA-vierhtiem åadtjodh.
Jis juerede jis edtja rïevhkestidh jallh ij, maahta pryövedh læstoeh tjaeledh aevhkine jïh vaejvine.
Jis ij dam reaktoe damth, dellie kaanne damta jeatjhlaakan, ov-vååjnoes jallh olkene.
Jis veanhta vuesiehtimmien gaavhtan idtjin mov eejtegh mannem garmerdehtieh jïh vuejnieh gosse onne, kaanne daelie naan gååvnese gie datnem lyjhkoe jïh madtjelde.
Mov hoksegaskesh edtja healsoejarngine jïh dåastovinie Jïemhten lïenesne sjïehtesjidh.
Jis ij fuakah hoksine maam åådtjeme jallh ij fuakah dåastoehtimmine, reaktam åtna laejhtedh jïh dan bïjre mïeledh.
Gosse gærhkoem laehpedh maahtah åålmegasse leahpan mietie ringkedh, dahkoe mïnnedh jallh tjaeledh.
Jis sæjhta daejredh man jïjnjh edtja maeksedh gusnie årroeminie dellie maahta gihtjedh dah gïeh berkieh noeredåastoevisnie jallh tsegkietniedåastoevisnie.
Jis gaajesjimmieseksem åtna jïh fïerskes spermam soermine åtna jïh dïhte ryöktesh tsavnose rijtie aaj vaahra nåajsan sjïdtedh.
Jis dah maam akt gaevnieh mij ij leah guktie edtja, dellie åådtje orre goerehtæmman båetedh.
Jis daarpesje jïjnjh hoksem bijjiemaaksoevaarjelimmiem gååvnese, mejnie lïhkebe buerkeste båetije kapihtelisnie.
Jis viehkiem båehtjierdimmine dellie PSA-vierhtiem vualanidh.
Jis hoksebarkijh suvmieh maana irhkesåvva edtjieh barkijh dagkerh sovmemh sosialedïenesjasse bæjhkoehtidh, mij edtja dam goerehtidh jïh eventuelle dam polijsese bæjhkoehtidh.
Jis sæjhta hoksem mij ij akute jïh ij sïjhth jienebe enn skïemtjijemaaksovem maeksedh edtja tjirkemem utnedh mij vuesehte hïejmelaante hoksem maaksa.
Dovne bæjhkoehtimmie Sosijaaleståvrose jïh Sosijaaleståvroen sjæjsjalimmieh leah byjjes tjaatsegh mah gaajhkesh gïeh sijhtieh maehtieh lohkedh.
Jis maam akt aajmene dellie maam gohtje skreepemem darjodh jïh dellie mojhteleslaakan dah bielieh mah aajmene destie njamma.
jis jïh gåessie sæjhta seksem utnedh
Polijsem bïeljelh jis naan guvvide datneste gaskevearman luhpehts heesedh.
Jis dïhte smæjveds tjuara 112:se rïngkedh.
Jis naan dam dorje jïh mubpie aalka destie nåake domtedh, maahta viehkiem daarpesjidh guktie dïhte edtja orrijidh.
Jis göökte jallh jienebh almah prostatacancerem utnieh fuelhkesne, dellie stuerebe vaahra skeamtjodh.
Mijjieh daejrebe jïjnjh jïjtjh maehtieh jïh sijhtieh. Dan dïehre mijjieh daelie webbedïenesjem aelkiestibie.
Jis maam akt aajmene dellie daarpesje boernesgåetiem skreepedh.
Jis kondomem boetjese tseegkie, dam galka garres årrodh gosse kondomem dïsse jårrestidh.
Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovveme, tjuerieh dah dallah goerehtidh maam deahpadamme.
Jis skuvle åådtje daejredh learohke damta irhkesovvedh dej skåltoe öörnedh guktie ij jåerhkieh.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan fuehpesne jallh ij maehtieh åeredh juktie gïerve skuvlesne jallh barkosne dellie maahta hujnies sjïdtedh.
Såemies aejkien daajra mannasinie
Ij leah dan bïjre jis væjkele jallh nåake ovmessie darjomh dorje, dïhte lea dan bïjre damtedh dov lea vierhtie barre dan tjïrrh datne leah datne.
Muvhtene irhkemem jeanene juktie dah gïeh dam vuejnieh eah doesth maam akt jiehtedh.
Såemies aejkien hijven jis maahta jeatjajgujmie soptsestalledh.
Muvhten aejkien PSA-pryövenassem vadta jis gadtjeåerine tjoeperdimmie mij dåaktere såvma prostateste båata, vuesiehtimmien gaavhtan jis daamhtetje tjuara gadtjedh seamma aejkien sjeapsjoeh gosse gadtjedh.
Jïjnjh juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jallh sijhtieh tjïervesne sjïdtedh.
Muvhtene gååvnese jienebe seammavierhtegs alternatijvh akte daalhkesasse.
Muvhtene baakoem asvem nåhtede gosse maam akt tuhtjie gïerve.
Muvhten aejkien åålmegh aaj beetnehvierhtiejgujmie maahta viehkiehtidh dejtie giejtie daarpesjieh.
Muvhtine sårkoe domtoe löövles oktegimsie guedtedh.
Såemies aejkien viehkiem daarpesje
Muvhtien aejkien åådtje bååstide båetedh
Muvhtene trommeskïelte loedtene jïh sïeje bieljieraajkan galka.
Såemies aejkien aaj gïehtjede vååksje ij maam akt aajmene vuesiehtimmien gaavhtan boernesgåetien sisnie.
Muvhtene åådtje aaj antibiotikatabledtem meatan gåatan maam edtja måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan vaeltedh.
Muvhtene aaj åådtje antibiotikatabledtem meatan gåetide maam edtja vaeltedh måedtie tæjmoeh goerehtimmien mænngan.
Muvhtene apotehke feerh jïjnjh åesteme boelhken sæjjasadtjeste.
Maahta muvhten aejkien naemhtie sjædta ij pryjjh dan bïjre maam daajra vihkeles.
Jis ij leah voestes gujnelemmiem åådtjeme gosse 16-17 jaepien båeries edtja dåakteren gåajkoe vaedtsedh.
Jis gujnelemmie ajve måedtie våhkoeh seentebe jallh gååte akte jallh göökte askh maahta jïjnjh sjïekenistie, vuesiehtimmien gaavhtan byjresemolseme jallh jis ånnetji raessesne.
Mohte jis tjuara gujnelemmievaarjelimmiem målsodh dan daamhtaj gïerve sjædta jallh jis tjuara gellie gujnelemmievaarjelimmieh nåhtadidh juktie ij edtjh dej tjïrrh vertedh dellie lea veljijes gujnelemmie.
Jis hoksebarkijh suvmieh maanide miedteme dellie reaktam sjeavohthvoetem miedtedh.
Jis skïemtjelassem åtna man mietie stuerebe vaahra baenieskaarah sjidtieh jallh jis dåeriesmoerem åtna njaelmiehygijenem sujhtedh maahta aaj baeniehoksem åadtjodh skïemtjehoksemaaksoven åasa mij bijjiemaaksoevaarjelimmesne.
Jis dåaktere såvma naaremem njammesne gååvnese ij provhkh mammografijem dellie darjodh juktie baektjede njammam deemtjedh.
Jis dåaktere cancerem aajhtsa maahta dam båehtjierdidh operasjovnine, gadtjijinie jallh hormonebåehtjierdimmine.
Jis dåaktere lea reseptesne tjaaleme tjuara boelhkem vaasedh vïedtjemi gaskem ij maehtieh vïedtjedh daamhtajommes enn dåaktere tjaaleme.
Daalhkesi åvteste mij ij leah jollemaaksovevaarjelimmesne åådtje jïjtje abpe maaksovem maeksedh.
Jis maana tjarke vaejvieh åtna ajve aktene tjelmesne jïh såvma maana tjelmiem laarhkanamme ij byöroeh vuertedh hoksem bïeljelidh.
Jis maana bieljie-naavlehtahkem åtna, jïh ij orrijh, byöroe hoksejarngem bïeljelidh dygnem raejesne guktie maanam desnie goerehte.
Jis maana vaejliem åtna dellie hijven jovkemsh lissine vedtedh.
Jis maam akt bieljeste gurkie byöroe hoksejarngem jallh jouredåastovem bïeljelidh, guktie maanam desnie goerehte.
Jis rööjrem bieljesne jallh bieljieovlemem åtna ij edtjh laavkodh åejjine tjaetsien bijjelesgietjien nuelesne.
Jis maana snoelken maahta doelteme saelhtietjaetsiem njuanan gååjhkestidh, mestie snoelkem laehkiedidh.
Mohte jis maana galma, mij maahta darjodh gosse vaejlie bæjjene, maahta gaptjesem dïsse bïejedh jïh voejhkele lyjhkedelaakan darjodh.
Edtja hoksem ryöktese ohtsedidh hoksejarngesne jallh akutedåastoevisnie jis maana eevre sæjloes jïh ij åajsoeh jovkedh.
Jis gåarede hijven jis maehtiejægan ektesne sjæjsjalidh.
Jis lea onne jeatjahtehteme maam lea gïerve damtedh maahta pryövoem vaeltedh orre mammografijine ektesne jallh ultratjoeje viehkine.
Jis jïjnjh generikeles daalhkesh gååvnesieh jïh dam maam reseptesne tjaaleme ij leah aelhpemes tjuerieh dah apotehkh dejtie målsodh alternatijvese mij lea maarhnan aelpemes åasa.
Jis dennie dåaktereguessine remissem åådtje röntgenegoerehtæmman jallh seammalaakan goerehtimmide dellie ij daarpesjh jienebe maeksedh.
Jis boernengåetiem operasjovnine laahpehtidh
Jis pryövenasse cellejeatjahtehtemh vuesehte dellie dam vijresåbpoe goerehtidh.
Jis pryövenassesne cellejeatjahtehtemh
Jis voeksede golme tæjmoeh raejesne dan mænngan tabledtem vaalteme jallh jis tjåejjieh skorkestieh ij leah vihties kråahpe jaksa hormonem baajnedh.
Dievhtieh dov persovnenummerem jïh tjeakoesbaakoem jallh veeljh e-legitimasjovnem jïh diedtieh båaloem Logga in.
Orresth lea webbesæjroen bueriedamme vuesiehtimmien gaavhtan håaleme webbe, aelhkebe navigereme struktuvrine jïh nuepie maahtah lïenen healsoejarngh sinsitniem mohtedidh.
Gellie aath mah hijven ussjede jis joe lea hujnies:
Jis persovnh jïjtse fuelhkine jallh lïhkevoetesne vesties baakoeh sinsitnide jiehtieh, maahta dejtie birredh dejnie orrijidh.
Jis ij leah vihties dellie buerebe pryövenassem vaeltedh vihtiesvoeten gaavhtan.
Jis geakesje maahta maanan tempem vaeltedh, mohte vihkielommes vuejnedh guktie maanine lea.
Vuesiehtimmien gaavhtan jis daalhkesidie veedtjeme mejtie edtjieh golme askh ryöhkedh dellie tjuara göökte askh vaasedh åvteli åådtje viht reseptesne vïedtjedh.
Jis ij leah vaarjedamme gosse seksem utni lea hijven teestedh jis tjoeleskïemtjelassh åådtjeme.
Jis naakenem gie jovki bysvoe, edtja geerve almetjem, skïemtjehokseraeriestimmiem, polijsem gaskesadtedh jallh skïemtjegåatan dejnie vuelkedh.
Jis raessesne maahta funterdidh guktie maahta dam ånnene, jïh dan vuekien mietie asvem unnede.
Jis giem akt råakeme gïese sæjhtastinkes relasjovnem utnedh jïh soejkesje vaarjedimmine orrijidh lea aaj hijven jis gåabpatjahkh voestes teestedidh.
Jis dåeriesmoere gadtjeboejem döömie guktie gadtje aajmene boejesne dam gohtje sveerjengïelesne urinstämma.
Jis sovhtine jïh infeksjovnem åtna dellie maahta vuesiehtimmien gaavhtan njaelmeste rovnegs hepsedh enn pråvhka.
Jis ij gåessegh lea dïhte gie voestes gïetem bæjjese geelkie, maahta voejhkelidh dam darjodh båetije leksjovnesne.
Mohte jis eakan sïemedh dellie åålegh nåajsan nïejte gie sjæjsjele jis edtja abortem darjodh vuj ij dam sïjhth.
Jis dïhte skïemtjejinie såvma naan hoksebarkijste lea sjeavohthvoetem miedteme maahta dam polijsese jallh Sosialståvrose bæjhkoehtidh.
Mohte jis skïemtjes jïh skïemtjemaaksoem ohtsedh tjirkijekasseste hoksebarkijh åadtjoeh dah vedtedh bïevnesh mejtie daarpesjieh guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam åtna skïemtjemaaksose.
Jis skïemtjelassem åtna mij suetievaarjelimmielaaken nuelesne laantedigkie maaksa abpe åasam daalhkesen åvteste mij laanestimmiem vaenede, vuesiehtimmien gaavhtan viruseheerreden daalhkesh hiv:en vööste.
Jis patiente jeatjah hoksevedtijasse jåhta maahta muvhten bïevnesh daerpies dïsse vedtedh hoksen jallh gïetedimmien bïjre maam vadtasovvi.
Gosse miedtemem såvma mij lea dan itjmies guktie unnemes akte jaepie faangkegåetesne dellie hoksebarkijh reaktam utnieh sjeavohthvoetem miedtedh dan tjïrrh polijsebæjhkoehtimmiem darjodh miedtemen bïjre jïh gyhtjelassh vaestiedieh dovne polijse- jïh åklagereåejvieladtjijste.
Jis reseptesne daalhkesem gaertjiedamme subvensjovnine tjuara tjaelije aaj reseptesne tjaeledh edtja jollemaaksovevaarjelimmesne årrodh.
Jis gellien aejkien åådtje resepetsne vïedtjedh ij maehtieh vielie veedtjedh åvteli göökte golmehts dehtie tïjjeste maam daalhkesh edtjieh ryöhkedh dehtie minngemes vïedtjemistie.
Mohte jis jeatjahtehtemem aajhtsa njammesne edtja åålegh hoksem bïeljelidh guktie varki goerehtimmiem darjodh, jilhts nåajsan.
Jis sveerjen otnege ålkoelaantesne skeamtja
Mohte jis ij orrijh naavlehtidh, jïlhts baaktjesevualanimmie daalhkesidie båehtjierdamme jïh åejjie bijjene, byöroe maanam hoksejarngesne jallh jouredåastoevisnie goerehtidh göökte-golme dygni raejesne.
Dejtie skïemjelasside mah suetievaarjelimmielaaken meatan, vuesiehtimmien gaavhtan klamydia, gonorré jih hiv dellie namhtah teestedidh vaallah man båeries jallh gusnie dam dorje.
Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
Jis sperma båata gosse dam luajhta, dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh sjædta.
Tjelmie-ovleme maam ij våhkoem buerebe sjïdth maahta daarpesjidh antibiotikam båehtjierdidh.
Jis datne maam akt mïelh dan bïjre jallh jis vïenhth ih dov reaktah vaarjelh, bïeljelh jïh desnie raeriem jïh viehkiem patientnämndens kansli (patientemoenehtsen kanslije) åadtjodh.
Jis cellepryövenassem vadta gosse gynekologijen goerehtimmiem darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gynekologesne jallh gosse preventijvevierhtiejgujmie raeriestidh, pryövenasside registreradidh guktie aaj faalenassem cellepryövenassevååksjemasse gosse golme jallh vïjhte jaepieh vaaseme.
Jis ij jiehtieh ij tïjje sjïehth jallh ij båetieh tæjmose maam latjkeme maahta læjhkan maaksovem maeksedh.
Aaj vihkeles buerie jïh daamhtetje byöpmedidh jïh åeredh.
Jis naemhtie damta dellie maahta teestedh.
Sæjhta dan mænngan vijresåbpoe vaedtsedh jïh dåakterinie rååresjidh galka tæjmoem dængkodh hoksejarngesne jallh sïeltehealsoehoksesne.
Jis hoksem daarpesje EU:en, EES-laanti jïh Schweizen ålkolen ij maehtieh jeenjemes laantine goerpemaaksovh åadtjodh, ij gænnahSveerjeste jallh dehtie laanteste gusnie orre.
Jis raejkie trommeskïeltesne sjïdteme byöroe vuertedh laavkodh goske lea orrijamme bieljieraejkeste galkedh.
Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
Sïejhme jïjnjh åssjelh jïh vuartoeh åtna guktie sjædta dïhte voestes aejkien gosse seksem jeatjabinie utnedh.
Jis dïhte gie goerehte såvma skïemtjije herpesem åtna, muvhtene pryövoem vaalta herpesebollenjistie bomullepinnine.
Jis daajra edtja gadtjepryövoem vedtedh ij edtjh gadtjedh akte jallh göökte tæjmoeh åvteli teestedidh.
Jis daajra maana bieljieovlemem åtna maahta baaktjesevualanimmie daalhkesidie vedtedh mej sisnie paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil, jallh daalhkesidie mej sisnie ibuprofen, vuesiehtimmieh Ipren jïh Ibumetin.
Jis daajra stoerre vaahram sjïdti tjoeleskïemtjelassem åådtjeme, vuesiehtimmien gaavhtan jis daajra dïhte giejnie seksem utni dam utni, maahta såemies aejkien båehtjierdimmiem åadtjodh åvteli pryövoevaestiedasside riejries.
Jis ij dam utnieh ellies maaksovem jïjtje maaksa.
Jis datne båatah goh patiente lea vihkeles datne dejnie soptsesth guktie mijjieh maehtebe dåajmijeslaakan gïetedidh.
Jis datne vïenhth naan datnem sierredamme jïh datne sïjhth naan datnem galka dåarjedidh jallh sïjhth dam bievnedh, dellie voenges antidiskrimineringsbyrå:em bïeljelidh telefovne 063- 14 89 95 jallh e-påastine ostersund@byranmotdiskriminering.se Datne maahtah aaj diskrimineringsombudsmannen (DO) bïeljelidh telefovne 08-120 20 700 jallh e-påastine do@do.se
Jis damta viehkiem jallh dåarjoem daarpesje dåeriesmoeride noeledh maahta vuesiehtimmien gaavhtan skuvlehealsoehoksem jallh noeredåastovem bïeljelidh.
Jis rïevhkeste, snuhkijh, alkohovlem jåvka jallh jïjnjh prïhtjegh jåvka maahta voejhkelidh dam vaeniedidh jïh vuejnedh jis viehkine sjædta.
Jis ij sïjhth jïjtje bïevnesh edtjieh dejtie nåhtadidh maahta krïevedh dejtie destie vaeltieh.
Jis diabetesem åtna, reakasovveme vaajmoefïejline jallh naan såarhte vaejvieh vaajmoeklaffigujmie lea aaj vihkeles dam dåastoevasse jiehtedh guhkiem goerehtimmien åvteli.
Jis geehpes cellejeatjahtehtemh åtna jïh 30 jallh 35 jaepieh illeme, aaltereraaste jeatjahtahta gusnie årroeminie laantesne, dellie pryövenasse daamhtaj viruseteestine goerehtidh.
Jis geehpebe cellejeatjahtehtemh åtna man ij dagkeres virusem utnieh daarpesje barre orre cellepryövenassem jaepien mænngan vaeltedh.
Jis cellepryövenassem åtna mij ij leah normaale dellie goerehtimmiem darjodh jïh dellie dåakteregoerehtæmman gohtje.
Jis allergijeles naan såarhte antibiotikan vööste, dellie vihkeles dam jiehtedh goerehtimmien åvteli.
Jis lea naemhtie eah eejhtegh jallh jeatjah åelieh edtjh daejredh sæjhta abortem darjodh, juktie dellie maam akth maahta deahpadidh, eah hoksebarkijh dejtie gaskesadth.
Jis eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadta sjïekenisnie vuarjesje jïh gaskem jeatjebem dam dorje jis dam jïjtse sæjhta, mah sjïekh jïh man båeries.
Jis dah eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadtedh dellie åådtje åålegh dam daejredh.
Jis slïedte tjelmie-ovlemem åtna byöroe hoksem dallegh gaskesadtedh.
Jis aajnealmetje såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem åtna dagkere ieresne, dle byjjesfaamoen dïedte njaelmeldh vaestiedassem seamma gïelesne vedtedh.
Naan ij lyjhkh dam baakoem nåhtadidh.
Såamesh gïeh irhkesuvvieh aelhkieh vïenhtedh jïjtje fïejlem utnedh.
Maahta pryöven åvteli jallh barkoegoerehtimmien åvteli asvedidh.
Såemies asvedieh barre muvhtene.
Såemies laantedigkie abpe jallh bieliem jïjtjemaaksovistie muvhti daalhkesi jïh skïemtjijedåehkiej åvteste maaksa, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerem noere nyjsenæjjide.
Naan nyjsenh hormonebåehtjierdimmiem åadtjoeh klimakterijen åvteli jallh mænngan jallh p-pillerem vaeltieh.
Naan vuertieh goske gujnelemmiem åadtjodh jallh skaavtjoem sjïdtedidh mearan jeatjah tuhtjieh slæjhtoe sjïdtedh.
Jis kondeme galka tjoeleskïemtjelassi vööste vaarjelidh jïh ij baavijehtjieh vihkeles dam abpe dååkerdimmesne åtna.
Juktie maehtedh jollemaaksovevaarjelimmiem nåhtadidh dïhte gie reseptem tjaala tjuara sov barkoesijjiem reseptesne sïevekoden hammoe maam maahta lohkedh.
Jåvlem, påaskem jih pinsem heevehtidh?
Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
Deklarasjovne lea hijven dåarjoe barkosne mïrrestalleme otnegehoksehtimmiem jaksedh.
Sjeavohthvoetem byögkeles- jïh sekretesselaaken mietie stuvrie dejtie gïeh berkieh staatesne, laantedigkine jïh tjïeltine mearan dah mah berkieh privaaten hoksevedtijinie edtjieh njoelkedasside dåeriedidh sjeavohthvoeten bïjre skïemtjijevihtieslaakesne.
Jupmele mijjen jielemem sæjhta jïh sæjhta fïerhten almetjinie ektine årrodh.
Jupmele sæjhta mijjieh edtjebe vielie maahtoem Jupmelen rijhken jïh gieriesvoeten bïjre åadtjodh.
Raakte goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
Vaejtemen jarkoestimmiem åadtjodh dan 14 §:n golmede stuhtjen mietie edtja bäjhkoehtidh våhkoen mieresne raejeste dåapmoem jallh nännoestimmiem bïeljielamme, jis dagkere vaejtemem ij aerebi bäjhkoehtamme aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie.
Göökte biejjiej mænngan antibiotikam båehtjierdamme ij ovleme laanesth jïh maana maahta bååstide aarehskuvlese vaedtsedh.
Gaajhkh apotehkh lea seamma databasesne dannasinie maahta gaajhkh apotehkine daalhkesh åestedh.
Eejnegen reaktam åtna ij edtjh irhkesovvedh.
Gaajhkine aamhtesinie jïh ierine mah mietiehtimmesne dam reaktam utnedh såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelem dej dööpmestovli luvnie dan 13§:n mietie, reaktam paarte åtna jallh sijjiesadtje paarten sijjesne gie ohtsele juridiske viehkiem, ahte vaejtemen mietie åadtjodh dåapmoem jïh dåapmoe-ulmiem jallh nännoestimmieh jïh nännoestimmie-åssjele tjaaleldh jarkoestamme dan gïelese.
Såemies eah daarpesjh pryövenassem vedtedh
Ovmessie kondomh sjiehtieh ovmessie boetjide jïh dan gaavhtan hijven dejtie pryövedh goske kondomem gaavnedh maam lyjhkoe.
Jis naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Gaajhkh ovmessie vuekine alkoholem demtieh jïh ovmessie man jïjnjh töölieh, mohte raaste gujht gååvnese gosse kråahpe bæjhkohte.
Gaajhkh bïevnesh patientejournalisnie lea sekretesselaaken nuelesne.
Lohkh gööktesh dejstie daagkoe åelkies bielesne.
Göökte biejjiej mænngan bååstide dåastoevasse båata jïh orre daalhkesh åådtje mah tjaskane boernesgåetiem guktie jiemiem luejhtedh.
Mohte raereste mojhteleslaakan aelkedh guktie ij njoektjemem tjarki rijth jïh alvas dam svihtjie mubpien njaelmesne.
Edtja mujhtedh ij naan reaktam utnieh jeatjide nåakelaakan gïetedidh jïh reaktam åtna årrodh dam maam sæjhta årrodh.
Buerebe sjædta jis aatem darjodh maam lyjhkoe darjodh vuesiehtimmien gaavhtan voelpigujmie årrodh.
Sjiehteles aktem biejjiem askesne veeljedh juktie aelhkebe mohtedidh maam damta.
Gaskenaasjovni / Internationelle barkoe
Jallh gosse almetjh soptsestellieh liktedh sijjeste sinsitnide aassjoestidh, jïh gosse tsælloe jorkese jïh kraannah sïemes sjidtieh.
Naasjovne daltese
unnebelåhkoeh edtjieh laaken vuelene årrodh.
diskrimineringe-gyhtjelassi bïjre bijjiedidh dej
laaken mietie.
dej nasjovnelle unnebelåhkoejgujmie daarpesje
konvensjovni mietie daarpesje bueriedehtedh dan
Dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah dan
unnebelåhkoej reaktah nännoestidh jïh daltesem lutnjedh
Ïedtjijes
Dej nasjovnelle unnebelåhkoegïeli båetije biejjide
Dïhte aalka juelkiej gaskem sjïdtedidh.
Lutnjie gïetem bæjjese jïh apparaaten vööste njihkie mearan göökte, golme guvvieh vadta.
Dåajvoe Laavkoemisnie lea dåajvoe Jupmele gaajhke jielemen biejjine datnem dåerede, seamma saaht mij heannede.
Laavkome
Gosse goelh sjïdtedieh maehtieh ånnetji baektjede.
Maahta gellie centimeterh sjïdtedidh måedtie askine.
Sijjine årrodh gusnie goerpe jih ovlahkoe?
Boelhken vaaroe
Boelhken sæjjasadtje lea seamma gaajhkine apotehkine.
Boelhken sæjjasadtje dan gaavhtan dah skaehtievierhtieh mah daalhkesen subvensjovnese juhtieh edtjieh ryöhkedh dan jijnjemasse jïh dan gellie goh gåarede.
Daamhtaj eah voelph, eejhtegh, lohkehtæjjah jallh jeatjah guarkoeh guktie damta.
Gosse jeatjah dåakterespesialisti luvnie maaksa 150 jïh 350 kråvnah gaskem.
Röntgeneapparate maam nåhtede lea sjïerelaakan hammoedamme juktie buerie guvvieh njammijste vedtedh viehkine viesjies röntgenegadtjijh.
juhtiehtidh juktie öövtiedidh jïh skreejredidh
jis preventijvevierhtieh nåhtede jïh jis naemhtie mij dejstie
gåessie byjjesfaamojde gaskesadtieh, dovne
maaksove jis ij båetieh dongkeme tæjmose
Ij maeksieh åtnoeartihkeli åvteste maam daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie vaalta jïh jïjtje medisineeremem vååksje.
Kråahpe sjïdtede jïh jeatjahtahta
Maahta njaelkies-ligke damtedh mubpien kråahpem domhkestidh, vuesiehtimmien faerhmiestidh jïh gaajesjidh.
Dïhte lea dah nervh kråahpesne mejtie domtesh gïetedieh jïh signaalh aajlese seedtieh.
Tsïnne, boernengåetie jïh munniestuehkie mah kråahpen sisnie dah sjïdtedieh.
Jïh ij åålegh daejrieh maam damta lea asve.
Hormovnh aaj dah mah nænnoestieh gåessie jïh guktie kråahpe jeatjahtahta.
Maahta aaj jïjtjemse girmedh jïh madtjelostedh gosse vuesiehtimmien gaavhan leaksoeh dorjeme jallh ringkeme mij gïerve damti.
Giejtie gielem vedtedh?
Doelteme saelhtietjaetsiem maahta apotehkesne åestedh.
Doelteme saelhtietjaetsiem jallh njueniesprejje gosse snoelken
Maahta saelhtietjaetsiem bommulladtjine gååjhkestidh maanan njuanan.
Giesse luhpiem vedtieh?
Mohte ij edtjh daarpesjidh aatide jeatjahtehtedh goh ïedtjh jallh maam gåårvede juktie jeatjah neerrehtieh.
Mohte ij naan edtjh tjïekedidh juktie jeatjah irhkieh.
giejnie sæjhta seksem utnedh
Ij gåaredh vuejnedh jis persovne seksem åtneme jallh ij.
Maahta åadtjodh stuerebe veahkam enn akte veahka akten aejkien åestedh, bene dellie tjuara ellies åasam maeksedh dam veahkam mij jienebe golme askh åtnoste.
Maahta aaj abortem gåetesne orrijidh, guktie hïejmeabortem gohtje.
dåeriesmoerh konsentreradidh
Gieh maehtieh dåarjoem syökedh?
åarjelsaemien dajvesne, Luvlieluspie jïh Dearna.
aejhtemen gïelese juktie edtja aelkedh veaksodh,
Gïelelaakesne (2009:600) tjaalasovveme dejtie nasjovnen unnebelåhkoegïelide leah såevmie-, jiddische-, meänkieli-, romani chibe- jïh saemien gïelh.
Gïelebaalhkan ulmie Gïelebaalhkan ulmie lea saemiengïelen evtiedimmiem jïh vaarjelimmiem tsevtsedh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
Gïelebaalhka vadtasåvva aajnehke almetjidie, dåehkide, åårganisasjovnide, siebride jïh institusjovnide mah leah åajvoehlaakan tjaaleldh, njaalmeldh jallh jeatjah barkoen tjïrrh saemiengïelen evtiedimmien jallh vaarjelimmien åvteste barkeme.
Gosse åssjaldahkh åtna man gåare lea maahta pryövedh dejtie håajpodh dan tjïrrh jïjtjemse gihtjedh: viehkine munnjien naemhtie ussjedidh?
Baaktjesevualanimmie daalhkesh
Tjaelije jïh redaktööre: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden
Gärhkoeståvroe
Gärhkoe mij gaahpene jih dihte barka almetjidie mah nåake utnieh.
Gärhkoemoenehtse
Gärhkoeraerie
Svïenske gærhkoe åajvaladtjine juvlemedïenesjæmman Sveerjesne, namhtah Stuehkien staaresne jïh Tranåsen tjïeltesne.
Gaajhkesh aaj viehkiehtieh voenen gærhkojde jïh kultivrehistovriske vierhtide båetije boelvide vaarjelidh.
Gärhkoedeaveståvroe
Daesnie gyhtjelassine barkieh mejtie dov gärhkoetjåangkesne vihkeles leah, vuesehte gaavhtan barkojne mejnie barkoeminie jih magkeres ulmieh gärhkoetjåangkoe edtja jaksedh.
Gärhkoetjåahkoe
Gärhkoeveeljemisnie skiereden 18b:n datne veeljh mejnie Sveerjen gärhkoe edtja båetije nieljie jaepine barkedh.
Gärhkoeveeljemisnie golme jallh nieljie veeljemisnie gielem biejh, guktie vååjnoe dov lihkesbijre åårganisasjovnesne dennie gärhkoetjåangkesne gusne datne årroeminie:
Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b:n
Gärhkoeveeljeme skiereden 18 b: n.
Gärhkoeveeljeme golme jallh niejljie veeljeme leah
Gærhkoen jarnge jïh jielemegaaltije Gærhkoen jarnge jïh jielemegaaltije lea Jesus Kristuse jïh vaentjele dan bïjre.
Gärhkoetjåahkoe
Gærhkoen fuelhkieraeriestimmie Svïenske gærhkoen fuelhkieraeriestimmie gaajhkesidie giej leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie.
Gærhkoen jaahkosne Jupmelem jaahka jïh Jupmelen åajvah dahkojste tseegkesovveme, mejtie Bijpielisnie vïhnesjamme jïh almetjidie dej jieliemisnie gaavnede.
Dah gïeh irhkieh pryövoeh kaanne onne dåehkiem ektiedidh jïh dan gaavhtan jeatjide irhkieh.
Irhkeme
Jis irhkesåvva
Jis naaken jeatjebem irhkie, dellie tjoerebe seahkaridh!
Irhkeme jïjnjide tjarke baakoe.
Irhkeme maahta sïmmedh, vïjlelidh, naskoehtidh, tsaepmedh jïh vesties baakoeh.
Daamhtaj irhkeme aalka gosse mådtan bïevsterh dåehkesne.
Ij gåessegh noere almetjen dïedte irhkemem heerredh.
Soptsesth irhkemen bïjre
Maahta dearkoeh damtedh gïese soptsestidh irhkesåvva.
Dïhte aaj maahta årrodh jis naan vesties sms:h jallh mejl:h seedtie, vesties baakoeh facebookesne, bloggesne jallh jeatjah sijjine gaskeviermesne tjaala.
Maahta aaj vesties sms:h, mejlh jallh tjaalegh facebookesne årrodh jallh gaskeviermesne dåålvesåvva.
Dïhte lea irhkeme gosse ij åadtjoeh ij gossege meatan årrodh jallh jis mubpien bïjre soptsestidh mij ij leah saatnan.
Jïjtjedomtese
Jis irhkesåvva
Baernieh gieh edtjieh klamydiam teestedidh gadtjepryövoem nuekies.
Mijjieh gegkestibie jïh jaehkebe datne gie sïjhth Mov hoksegaskesh utnedh tuhtjh dah aevhkies.
Gynekologijen cellepryövenasse lea pryövenasse maam boernengåetien vueliehkommes bieleste vaalta maam gohtje boernengåetietappe jïh mij tsïnnese gietjedh.
Boernengåetietjeapohken njevlieskïelte aelhkie barta jïh sïejhme onne jïh ovvaahreles bertemem åådtje goerehtimmien mænngan.
Maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh jïlhts cellepryövenasse normaale orreme, mohte dïhte dan ovsïejhmes.
Jollene PSA ij leah vihties prostatacancere.
Dååjrehtsh vuesehtieh guktie dejtie unnebe
Dïhte maahta dan gïerve årrodh guktie gaajhkem dorje guktie ij edtjh ikth vielie deahpadidh.
laantesne.
Gaajhkh sisvegh leah aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden.
Dïhte medtie 20 minudth vaalta.
Dam tïjjem skïemtjegåetesne orre.
Goerehtimmiem 15-30 minudth vaalta, vïjhteste låhkan minudth guvvedeminie.
Deave veelkes jih kraevies skaavhtegh = dah nännoestimmieh åårganh.
Dah golme båarasommes jaahkoebyjhkesjimmieh leah lahtesinie sjïere guktie jaahkoe jïh gærhkoe aejkijste aejkide tjåadtjoehtamme.
Komplikasjovnh jïh vaahrah
Maahta aaj dejtie automateste biografine, restaurangine jïh klubpine åestedh.
Daamhtaj noeredåastove kondomidie vadta jallh duaka.
Kaanne daarpesje heerjehtalledh kondomem aajmoelaakan tseegkedh.
Kondome voessetje dan jassijes lateksistie (gummije) maam boetjese jallh seksegaavnan beaja jis galka seksem utnedh.
Gieleleahpam maam guelmiehtehteme maehtieh faaksen tjirrh sedtedh gärhkoetjåangkose gusnie gielem vedth jih Sveerjen gärhkoen ålkolaantengärhkoetjåangkose.
Lissine naavlehte maana maahta domtesem utnedh luehkine bieljesne jïh nåakebe govledh.
Jeatjah vaejvieh mestie maahta bieljie-naavlehtahkem åadtjodh lea ovleme bieljieraejkesne trommeskïelten vööste, voksedåmhpa jallh vaejvieh skiehrielïhtsine.
Bieljiedåeriesmoere jïh laavkome
Dïhte åålegh hijven teestede tjoeleskïemtjelasside jis ovvaarjedamme seksem åtneme.
Juktie ij gååvnesh naan skïelte dellie ij maam akt gååvnesh maam maahta murhkedh gosse boetjedh.
Gåessie gujnelemmiem åådtje?
Gåessie vaestiedassem åådtje?
vaarjelimmiej bïjre jïh dam europeejen
Åådtje hïejmeabortem darjodh jis båarasåbpoe goh 18 jaepien båeries jïh naan jeatjah geerve almetje aaj gåetesne.
Jis gåetietjirkemem åtna dan sisnie daamhtaj pråvhka feelemevaarjelimmiem årrodh mij bieliem maaksovistie dåårje.
Eah skuvlemaanah dan lïhke årroeh mohte jis tjarke tjelmie-ovleme åtna maahta læjhkan gåetesne årrodh jis tjelmide ovleminie.
Skuvlesne geervi dïedte ij oktegh desnie sjædta irhkedh.
Geervebe sjædta skuvlesne jallh barkosne.
Skuvlehealsoehoksesne ij naan mïnnememaaksovem maeksieh jïh dah vaksinasjovnh mah desnie faala leah åesehts.
Gosse giefies nyjsenæjjam jaahka åådtje lååjkedidh jïjtse jielemem fualhkan bueriemdidh, dïhte akte bielie gaskenaasjovni / internationelle barkoste.
Dïhte kristeles byjhkesjimmie Dïhte kristeles gærhkoe byjhkesje aktem aajnege Jupmelem - Aehtjiem, Baerniem jïh Aejlies Voejkenem - mij sjugnehte, lutnjeste jïh jielehte.
Åedtjiepryövnassh aaj gohtje biopsije.
Dïhte lea uvtemes göökte tsiehkine åedtjiepryövnassh pruvhkieh vaeltedh.
Åedtjiebæhtah mikroskopesne goerehtidh
Gosse åedtjiebæhtah biopsijenaalojne vaalta dellie maahta nåake damtedh jïh muvhtene aaj bååktjese.
Mohte struleme maahta aaj jeatjah darjomh årrodh.
Guktie abortem dorje?
Guktie pryövenassem vaalta?
Man jïjnjh varta?
Guktie teestem jåhta?
Man vihties kondome?
Guktie pryövenassen vaestiedassem toelhkedh?
Ij oktegh maehtieh datnem tjabrehtidh skïemtjegåatan vuelkedh, desnie årrodh jïh datne maahtah skïemtjegåeteste vuelkedh gåessie datne sïjhth.
Ij gåeredh nænnoestidh sjïere aaltere gosse riejries seksem jeatjabinie åtna, dam tjuara jïjtje nænnoestidh.
Blommah: Blommah tjarke hapsoejgujmie skïemtjegåetesne nihtedh, jis allergije ij maehtieh blommah buektedh.
Gie maahta baalhkam åadtjodh?
Dïhte sæjhta jiehtedh dah lea guhkiem gïele- jïh kultuvreektievoetem sisnjelen dan nasjovnelle ektievoetesne.
biehkie dehtie kultuvreaerpeste mah sïebredahken
Gosse abortem galhkeme dåaktere boernesgåetiem goerehte.
Dellie leahpam åådtje maam gohtje jollemaaksovevihtiestimmie apotehkesne gosse daalhkesh åasta mij jollemaaksovevaarjelimmesne.
Gåessie 1 100 kråvnah maakseme frijjekåarhtem åådtje maam luhkiegöökte aski-boelhken jåhta.
Gosse gellien aejkien deahpadieh jïh naaken destie nåake damta, dellie lea irhkeme.
Mohte ij naan edtjh tjïekedidh juktie jeatjah irhkieh.
Gosse luhkiegöökte askh vaaseme aalka viht maeksedh guesiehtimmiej åvtese goske viht 1 100 kråvnah jaksa.
Fierhtene stifte bispem åtna.
Gosse kondomem våålese jårrestamme, gïesh dam ånnetji bæjjese viht jïh gïesh våålese guktie ij vielie aajmene jårrestidh.
Jijnjh aejkieh gellie gärhkoetjåangkoeh ekonomijen jih administrasjovnine ektesne barkieh.
Tjïelth gusnie vaenebe enn
Gosse seksem utni voestes aejkien pråvhka jiehtedh lea ovskåaltoem laahpeme.
Gosse 2 200 kråvnah maakseme dellie ij daarpesjh vielie maeksedh boelhkesne mij aajmene jollemaaksoveboelhkesne.
Gosse jeatjah sjïekh goh cancere PSA-stueriedimmien duekesne, pråvhka jienebe frijjes PSA:em vïrresne.
Gosse dam prostaten vööste dïedteste maahta damtedh guktie sæjhta gadtjedh.
orre tjïeltide.
Gosse trommeskïelte starnedamme, mij pråvhka varki sjïdtedidh, maahta viht laavkodh.
tjïeltigujmie.
Asve maahta unnedidh jis vaedtsedh jallh saavredh.
Gåessie damth dah alternatijvh jïh nuepieh guarkah maahtah dïsse såemies vuekine jååhkesjidh.
Gosse aalka jollemaaksoveboelhkem jaepesne abpe åasam daalhkesi jïh stomiartihkeli åvteste goske ektesne lea maakseme 1 100 kråvnah.
Jaememe jïh juvleme
Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
Gealoe sjïdtede jïh gïelebaanth gåhkadieh guktie gïele mïrhkebe sjædta.
Gosse gohtjemem åådtjeme cellepryövenassem tsegkietnie vaalta lïhkemes tsegkietniedåastoevisnie maam aaj gohtje ietniehoksejarnge.
Gujnelemmie
Gujnelemmie seentebe båata jallh gååte
Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïele jïh dïrregh jeatjahtehtieh, maahta njavsodh jïh pråvhka aelkedh seksen bïjre ussjedidh.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan gujnelemmie akten aejkien åadtjodh jïh dellie gellie askh vaesieh åvteli viht båata.
Gujnelemmie lea dïhte verteme boernesgåeteste mij nïejth åadtjoeh puberteten raejeste.
Hijven daajra gosse gujnelemmie båata jïh dah daatoeh biejjielåhkose jallh jeatjah gærjese tjaeledh.
Vaejvieh gujnelemmien åvteli - PMS
Daamhtaj 20-80 millilijhterh vïrrem varta gosse gujnelemmie, fagkan akte desilijhtere gosse jeenjemes.
Mennie aalterisnie gujnelemmiem åådtje lea ovmessie.
Biejjien mænngan gujnelemmien minngemes biejjie lea buerie biejjie jïjtje njammide goerehtidh, dan gaavhtan njammah myövhkes jïh aelhkies goerehtidh.
sjidtieh. Dajvesne aaj båetije biejjieh dejtie tjïeltide
Byöroe hoksem riektese hoksejarngesne jallh aktuedåastoevisnie ohtsedidh jis maana vaejliem åtna jïh dam, jallh dejtie, vaejvieh:
Maana gie lea samhtjan jïh vaejliem åtna byöroe gåetesne årrodh
Vaejlie lea bielie kråahpen vaarjelimmeste
Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie jis maana sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Mohte maahta vaejlievualanimmie daalhkesidie maanese vedtedh jis sagkes skeajmede vaejleste sjædta, vuesiehtimmien gaavhtan kråahpe baektjede, nyjhkestalla, ij sïjhth byöpmedidh jallh jovkedh, gåårelaakan åara jallh vïevtjerostoe.
Dan mænngan åedtjiepryövenassh reavseste vaalta.
Goerehtæjja: Inga Sjöber, gynekologe jïh baersieldimmiedåaktere, Ersboda healsoejarnge, Upmeje
Jis tjugliem jallh jeatjah båaloeh aajhtsa maahta aerkies sjïdtedh, mohte daamhtemes lea buerielaakan jeatjahtehtemh, joekoen nuerebe nyjsenæjjine.
Aelhkemes tjuglieh damtedh stratjkesne gosse njammide såapadamme.
jïh jeatjah mierhkemi tjirrh. Sijjienommh unnebe
Dïhte aelhkie jïh varki goerehtimmie maam mahte gaajhkesh maehtieh tjïrrehtidh.
Dïhte maahta årrodh geerve åerpene, maadtoeladtje, kuratovre jallh skïemtjesåjhtere skuvlesne jallh jeatjah årrodh gie maahta dåarjodh.
Dïhte maahta årrodh voelpem, naan fuelhkeste jallh jeatjah man lea lïhke.
dejtie gïelide maehtieh. Reeremabyjjesfaamoeh
Datne maahtah naan aejkien hoksem veeljedh jeatjah skïemtjegåetine goh Staaren skïemtjegåetie jallh jeatjah laantesne (Frijjes hokseveeljeme) jïh dov lea aaj reakta healsoejarngem veeljedh lïenen sisnie gusnie årroeminie (Healsoeveeljeme Jïemhten lïene).
Dïhte lea mij tjïertide sæjhta identifieeredidh jïh ektievoetine damta.
Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis skïemtjehoksebarkijh laajhta seksuellen daaresjimmien jallh daaresjimmien åvteste.
Gyhtjelassh mejtie vaestiedidh
Gyhtjelassh mejtie vaestiedidh
Raeriem gihtjedh
Jienebh joekehts kondomh gååvnesieh seksebovrine jïh gaskeviermesne.
edtjieh vijrebe sjïdtedh mejgujmie jienebh
Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
Gosse dåakteren luvnie hoksejarngesne maaksovh 100 jïh 300 kråvnah gaskem.
Gaajhkh jeatjahtehtemh edtja dåaktere goerehtidh
Dåaktere jallh tsegkietnie maahta pryövenassem vaeltedh ovmessie vuekine.
Dåaktere dïrregem boernesgåetien sïjse rijtie.
Dellie maahta tabledth viehkine årrodh guktie vaenede vertedh, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerh.
Ektine daalhkeseåasah
Dov medisijnen daarpoeh dåaktere vuarjesje.
Daalhkesesïelth maehtieh jïjtje veeljedh daalhkesem doekedh jollemaaksovevaarjelimmiem ålkoelisnie.
Ij daarpesjh jïjtje daejredh man jïjnjh lea maakseme.
Daalhkesh gååvnesieh galkije hammojne, stolepillerinie jïh tabledtine.
Daalhkesh gååvnesieh dovne galkijes hammosne jallh stolpillere, maam maanan bahten sïjse rijtie, reaktoe dose smaave maanide.
Åårganisasjovnedåarjoeh
Åarjelsaemien (sydsamiska)
dan mietie dïedtem åadtjoeh vaaksjodh guktie
Leenestuvrie fierhten jaepien åårganisjasjovnedåarjoeh joekede åårganisasjovnide mejtie dej unnebelåhkoej judarh, romerh jih svöörjensåevmieh åvteste barkieh.
Möölemetaalh jïh ulmievierhtieh evtede jearsoes, mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten jïelemtsiehkide.
Tjaelije: Fredrik Sundén, dåaktere, spesialiseereme tjiermieh jïh urinvägar, Kirurgiska klinihke, Helsingborgs skïemtjegåetie
Tjaelije: Martin Enander, dåaktere, spesialiste sïejhmemedicijnisnie, Saedtievaellie
Mahte gaajhkh gïeh leah pryövenassevaaltemisnie orreme jeehtin dah barre ånnetji bååktjesem damteme jallh ij bååktjesem damth.
Mahte bieliem baernijste åadtjoeh mïelkenreavsah mah dovne maahta vååjnedh jïh damtedh akten jallh gåabpegh mïelken-vaahteri nuelesne.
Ovmessie jis remissem daarpesjh
Dïhte laakese tjaaleme dïhte lea skuvlen dïedte öörnedh guktie ij oktegh skuvlesne irhkesovvedh.
Laaken mietie:
Dïhte vaarjelimmie jolle maaksovi vööste maam laake vadta beajjetjen gohtje jollemaaksovevaarjelimmie.
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre vadta jienebh reeremedajvh golmide dejstie unnebelåhkoegïelijste- såvmien, saemien jih meänkieli- tjijhtje tjïeltijste Noerhtebetnien leenesne 68 tjïeltide Sveerjesne.
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre
Laakesne aaj njoelkedassh gïehtjedidh guktie laakem åtna.
Ij seamma gaskesem vadta goh daamhtaj.
Maahta maanese vedtedh maam sæjhta, vuesiehtimmien gaavhtan joptsem, yoghurtem jallh tjastem.
Temperatuvrem bijjebe 41 graadh åtna.
Temperatuvre aaj maahta jieniedidh jis maana reejredh jallh verviestidh.
Maana byöroe gåetesne aarehskuvleste årrodh juktie laanesteminie, jïh tjuara maanan tjelmide gellie aejkien fïerhten biejjien njaamedh.
Jis edtja hoksesne meatan årrodh jïh moenedh vihkeles maana aaj bïevnesidie guarkoe.
Jis maana tuhtjie hijven maahta baajedh dam åeredh jissehts gaptjesem jallh barre sisnjeldsvaarjojne.
Maana aaj ovlemh tjelmie jeatjah sjïekeste.
Maanah maehtieh aaj bieljieovlemem utnedh jïh eah bååktjesem damth.
Seamma jis gïerve voejngem sigkedh jallh jis maana gossehtahkem åtna mij vïerrebe sjædta, joekoen jis govloe huhtije.
Nahkeren jïh samhtjan jïh ij åajsoeh jovkedh.
Musigkebarkoe maanide jih noere almetjidie?
REEREMEDAJVH VIJREBE SJIDTIEH
Maanaj övtiedimmie kultuvrelle-identitetesne jïh jijtjemes unnebelåhkoegïelem nuhtjedh edtja joekoen-laakan evtiedidh.
Dïhte sïejhme maanah tjelmie-ovlemh utnieh, daamhtaj viruseinfeksjovnen ektesne gosse sovhtine.
Moenehtsen politihkerh jïh barkijh sjeavohtsvoetedïedtem utnieh.
Operasjovnem dorje gosse nahkerisnie.
Vaajtelimmiebeapmoeh jïh jovkemsh lissine
Baajh maanam lïegkedidh jïh jïjnjh jovkedh
Daarpesje lïegkedidh
Seamma aejkien gosse aerkies dellie vaajmoe tsaapma varki jïh tjarke, aalka bovsedh jïh åedtjieh garres sjidtieh.
Mohte maahta såemies aejkien dan aareh orre vualka jïh teestedidh.
Dïhte maahta viehkiem årrodh gosse svihtjedh.
PMS-dåeriesmoerh kaanne buerebe sjædta jis saavredh jallh lïegkestimmieheerjehtallemh darjodh.
Gosse asvede aaj sjædta ovvissjeles, seknie jallh tramstarostijh, jallh aelhkebe hujnies sjædta jïh tjyörijidh.
Reereme lea aaj nasjovnellen strategijinie barkeme guktie barkoe nasjovnellen unnebelåhkojde nænnoste galka daennie laantesne vååjnedh.
Reereme lea aaj nasjovnellen strategijinie barkeme guktie barkojne dejtie nasjovnellen unnebelåhkojde nænnostidh galka laantesne årrodh.
ööhpehtimmieh saemien gïelesne, dan saemien ietniengïele-ööhpehtimmien baalte).
Sjïere reaktah disse gie såevmien, saemien jih meänkieli soptseste jih reeremedajven sisnjielisnie.
Leenestuvrie jih Saemiedigkie edtjieh aaj stillemen mietie staatedåarjoeh joekedidh tjïeltide jih laantedigkide mah reeremedajvi sisjnelisnie.
Värrhtoedimmieh leah aaj saemiedigkie-laakesne jïh socijaletjänstelaakesne dorjesovveme.
Teknihkem aaj evtede guktie gadtjijhveahkam unniedidh.
unnebelåhkoepolitihki - unnebelåhkoekonvensjovni
Lohkh jïjnjebh dej nuepiej bïjre Hälsoval i Jämtlands län nualan jïh aaj Fritt vårdval nualan meny:sne garrahbielesne daennie sæjrosne.
Maahta aaj dam jïjtje darjodh, bïejh akte millilijtere - akte krodtemööleme - saelhtiem akte desilijtere tjaetsien sïjse.
reaktoe åajvieladtjesem gaavnedh
Lästoeh aaj daesnie gååvnesh www.svenskakyrkan.se
Iemie sjïeke gosse gujnelemmie gååte lea nåajsan sjïdteme.
Laantedigkiedirektööre Karin Strandberg Nöjd lea ståvroedåhkien meatan mij lea lïenedaltesisnie gusnie aaj lïeneåvtehke Britt Bohlin, lïenepolijsemïestere Stephen Jerhard jïh tjïeltesaervien Lena Hallqvist leah meatan.
Barkoeh mah laantedigkie dorje edtja mïrrestallemem jïh seammavyörtegsvoetem gorredidh.
Laantedigkie edtja barkedh seammaligke jïh mïrrestalleme tsiehkieh jielemen aalkuvistie jïh joekoen maanaj jïh noeri healsoem evtiedidh.
Laantedigkiesoejkesjisnie, mij lea aktem laantedikgien stuvreme tjaatsegijstie, dah ulmieh gååvnesieh:
Laantedigkieh jïh tjïelth maehtieh jïjtje nænnoestieh mah maaksovh edtja maeksedh gosse dåakteren luvnie jallh jeatjah dïenesji åvteste hoksesne.
Laantedigkie faala gaajhkide nyjsenæjjide 50 - 69 jaepiej gaskem nuepiem mammografijegoerehtimmiem darjodh.
pryövoetïjjem nænnoste, mij lea dåaktere jallh skïemtjesåjhtere tjuara vååksjemen nuelesne årrodh kaanne golme jaepiej raajan, aaj sjïere soejkesjem dan tïjjen mietie darjodh
åadtjoeh dejtie lissieåaside maam dejstie orre
guktie hokse dan mænngan sjædta, jis dam daarpesjh
voereshokseh såevmien gïelesne utnedh,
Jeenjemes 2 200 kråvnah fïerhtene jaepesne maaksa
Jeenjemes maaksa
Jis tjuara maeksedh dellie medtie 300 kråvnah.
Ij byöroeh mammografijegoerehtimmiem darjodh healsoevaaksjoemisnie jis nåajsan jallh jis dåaktere såvma naaremem njamman sisnie.
Mammografijegoerehtimmesne njammide röntgenidh, teknihkine mij dan buerie guvvieh vadta.
Mammografijem maahta aaj darjodh sjïere njammadåastoevisnie jïh naaken hoksejarngine
Tjïelth mah reeremedajvesne meänkieli gïelese leah Jiellevárre, Haparanda, Kalix, Giron, Bájil jih Övertorneå.
saemien, såevmien gïele jïh meänkieli.
Såevmien - meänkielin - jïh saemien gïele aarhskuvledarjoemisnie jïh voereshoksesne.
Saemien gïelen
Man vuekiem veeljie nænnoste man guhkiem nåajsan orreme.
Vuekie njammacancerem aareh aajhtsedh
Ij åålegh vååjnoes guktie damta
Gusne edtja Sveerjen gärhkoe stööremes barkoem biejedh?
Jis remissekrïeveme gååvnese gaahpode spesialistehoksese dov hïejmelaantedigkesne jallh dennie laantedigkesne gusnie hoksem ohtsedidh dellie tjoerh remissem dov hoksejarngeste utnedh.
Jis dov jielemeaajhteme jallh sjïere skïemtjelasse jallh skaara jïh tjoerh geerve medisijnen gyhtjelassh nænnoestidh maahtah orre medisijnen vuarjasjimmiem krïevedh.
Åadtjoeh dov feelemh jïh orremem jïjtje maeksedh jis hoksem veeljh jeatja laantedigkesne
Mij lea gynekologijen cellepryövenasse?
Mij lea PSA jïh gusnie gååvnese?
Maam darjoeh tjuvlieh jïh gijhkierdimmie njaelkies-ligke?
Mannasinie jåvka?
Mannasinie goerehtimmiem daarpesje?
Mannasinie edtja tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedh?
Mannasinie aalka rïevhkestidh?
Man bïjre dah bïevnesh?
Mij viehkide maahta åadtjodh?
mij vuekine sæjhta seksem utnedh
Mij dåastoevidie pryövenassem vedtedh?
Gåessie maahta abortem darjodh?
Gåessie lea irhkeme?
Gåessie edtja tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedidh?
Gåessie jollemaaksovevaarjelimmie nåhtede?
Maahta hoksem daarpesjidh bïeljelidh
Guktie mammografijjem damta?
Guktie damta dan mænngan?
Guktie dan mænngan?
Maahtah aaj supportasse gaskesadtedh kontakta supporten via Internet Ih Mov hoksegaskesh nåhtedh gosse akute jallh jielemeaajhteme tsiehkine.
Gusnie maahta tjoeleskïemtjelassi åvteste teestedidh?
Mestie irhkeme båata?
Jolle vierhtieh, mestie dah båetieh?
Man dovres aborte?
Maam deahpede gosse jåvka?
Ij daarpesjh sjïere vuekine ryöjredidh åvtelhbodti cellepryövenassem vadta, bene ij boetjh jallh naan badtja tsïnnen sïjse nåhtadidh dygnem goerehtimmien åvteli.
Ij daarpesjh sjïere vuekine dïsse ryöjredidh.
Guktie gijhkerdeminie?
Man dovres akute-p-pillere?
Mij lea irhkeme?
Man dovres kondomh?
Jis lïhkebe 18 jaepien båeries dellie eejhtegh jallh jeatjah åelieh unnebe reaktam utnieh daejrieh dan gaskesh hoksine.
Maam puberteetesne deahpede?
Healsoe- jïh skïemtjehokse mij åesehts (ca.
Maam åådtje maeksedh?
Guktie akute-p-pillerem nåhtede?
Guktie maahta irhkemem vaeniedidh?
Guktie kondomem nåhtede?
Guktie darhkan dorje gosse gijhkierdidh?
š Rïevhkestimmie
Guktie maahta suetiem heerredidh?
Guktie goerehtimmie jåhta?
Guktie goerehtimmiem darjodh?
Guktie dïhte?
Mij dïhte lea?
Daan biejjien lïhtsege laavkomen tjïrrh sjædta.
Daamhtaj åådtje govledh puberteete gïerve boelhkem.
Jïjnjh alkoholem juvkieh juktie tuhtjieh njaelkies jïh murrie årrodh.
Jeanatjommesh viehkine gosse gïerve domtesi bïjre tjaeledh, jallh måaladidh jallh jeatjah vuekine skaepiedidh.
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jïjnjh lyjhkoeh dam darjodh.
Gellie maanah ij dan byöpmijes gosse skïemtjes.
Maahta aaj tuhtjedh aelhkebe jeatjajgujmie årrodh, dejgujmie gïeh aaj rïevhkestieh.
Jïjnjide luste jïh gïeltegs tïjjem jieliemisnie, gosse jïjnjh orre aath deahpadieh dovne jïjtjemdh jïh jeatjajgujmie.
Maahta govleme gosse voelph dan bïjre soptsestalleme, filmide vuartasjamme, plaeride lohkeme jallh maam akt jeatjah govleme mestie åssjelh båetieh guktie dïhte edtja årrodh.
Jeatjah drogh pryövoe.
Jeatjah tjoeleskïemtjelasside teestedidh tjuara ovmessie maeksedh destie gusnie årroeminie jïh mij dåastoevidie vaadtsa.
Maahta aalka bïevestidh, såmskodh, svilkiestidh jallh tjööjjijste, jallh mïelki dåeresth dïedtemem damtedh guktie löövles voejngehte.
Jeatjah sjïekh jollene PSA-vierhtide maahta jis infeksjovnem jallh inflammasjovnem prostatesne, mohte aaj jis prostatacancerem åtna.
Jeatjah vuekine laejhtedh
Vuesiehtimmieh jeatjah feerlege eebnh plæjjoe, kadmiume, ammoniake, bensene jïh radijoaktijvele poloniume.
Pubperteetesne kråahpe evtede maaneste geervese.
Dan aareh puberteetese båata, åvteli gaektsie jaepieh illeme nïejtine jallh uktsie jaepieh baernine ij leah sïejhme.
Gåessie puberteete aalka lea ovmessie jïh gaskem jeatjebem aerpeles.
Puberteete aalka hormonigujmie.
Man båeries gåessie puberteetese båata lea aerpeles.
Ij maehtieh jïjtje maam akt darjodh guktie varkebe puberteetese båetedh.
Gåessie puberteeteste båata dellie gåhkoem sjïdtedamme.
Jis aareh jallh seente pubertetese båetedh ij maehtieh dam stuvredh.
Puberteetesne sïehph åådtje.
Puberteetesne voepth buajtehks sjidtieh varkebe goh aarebi.
Puberteetesne maahta aaj straanjes njaltjesne åadtjodh, maam gohtje njaltjastraanjes Dïhte naemhtie sjædta juktie njaltja seejkede varkebe enn dïhte sjïehtede.
Tsåvhnoe puberteetesne jeatjahtahta, dovne stuaradahkem jïh klaeriem.
Mohte jis veanhta dïhte baektjede dellie maahta lokalbedövningem åadtjodh.
Mohte tjuara naemhtie darjodh, juktie guvvie buerebe kvalitehtem åådtje jïh goerehtimmie vihtiesåbpoe sjædta.
jeatjah åvtelhbodti hokse, vuesiehtimmien gaavhtan mammografijevaaksjome
Buerebe maahta damtedh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne utnedh.
Biejjien jallh biejjiej mænngan akute-p-pillerem veelti maahta vartajidh, mohte jeanatjommesh eah dam åadtjoeh.
Naan våhkoeh aborten mænngan bååstide gynekologese jallh tsegkietnese båata jïh orre nåajsanteestem darjodh jïh soptseste guktie gåerede.
Naan våhkoeh aborten mænngan åådtje såemies aejkien bååstide båetedh.
Ij naan jeatjah ryöjredimmieh.
Jïlhts pryövenassem maahta gïervebe sjïdtedh lohkedh.
Sigkies naaloem rijtie jeatjahtehtemasse jïh cellepryövoem olkese njamma.
Jeatjahtehteme njammareavsesne maahta aaj njammacanceristie båata.
Jeatjah skïemtjelasside åådtje vïrrepryövoem vedtedh.
Trakasserijh jïh diskrimineeremh leah aaj miedtemh.
Dej göökte jeatjah båehtjierdimmievuekine, gadtjijh jïh hormonebåehtjierdimmie, pruvhkieh vuelebe PSA-vierhtie buerie væhta årrodh båehtjierdimmiem jåhta.
Aaj gaejnjielisnie sjïdtedieh jïh daamhtaj aaj jeatjah sijjine kråahpesne, vuesiehtimmien gaavhtan gïetide jïh juelkide.
Aaj klitorisem sjïdtede.
Biejjien mænngan aaj jïjtje gåvloe nåakebe goh daamhtaj jïh maahta geerve årrodh aamhtesidie gïetedidh guktie edtja.
Aaj maahta vaejliem utnedh.
Maanah edtjieh aaj nuepiem utnedh jiehtedh maam mielieh.
Nåakebe maahta åedtjiej svïhtjemh ektiedidh.
Aaj patientemoenehtsen politihkerh jïh barkijh tjuerieh sjaavods årrodh.
Aaj RFSU dåastovh åtna gusnie maahta tjoeleskïemtjelasside teestedidh.
Aaj dah sisnjelen tjoelereavsah mejtie gohtje prostata jïh spoejeh.
Toelhkestæjjah jïh jarkoestæjjah gïeh berkieh laavenjassine healsoe- jïh skïemtjehoksesne aaj sjeavohthvoetem utnieh.
byjjesfaamojde edtjieh aaj raeriestimmiej -
Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh
Naemhtie dorje gosse galka kondomem boetjese jallh dildoem tseegkedh:
Naemhtie darjodh
Naemhtie dorje
Naemhtie edtja årrodh
Naemhtie jollemaaksovetråahpa jåhta
Guktie maahtah vaestiedassem dåastovistie lohkedh tjorh vihth dan sïjse loggedh.
Naemhtie goerehtimmiem darjodh (ca. 2 sidor)
Dellie maahtah meatan årrodh jïh dov hoksem nænnoestidh.
Nyjsenæjjah fïerhten gåalmeden jaepien gohtje
Nyjsenæjjah jaabnan gohtje
Dejnie healsoevååksjeminie maahta njammacanceretumörem aajhtsedh åvteli dam damta jallh åvteli maahta dam njammesne damtedh.
Ij naan ov-saakeles joekehts gååvnesh nyjsenæjjah jïh almah gaskem medisijneles illedahkine.
Dejtie daalhkesidie maahta reseptehts åestedh jïh aellieh guhkebe goh luhkie biejjiej nuhtjh.
Staate
daerpiesvoeth dennie sïebredakesne vååjnemearan
Dah leah: Árviesjávrrie, Berg,
Dah alternatijvh maehtieh sinsitnine målsodh apotehkesne.
Persovneles kontoem skååffh jïh aelkieh dïenesjidie nåhtadidh Göökte vuekieh gååvnesieh guktie persovneles utnijekontoem Mov hoksegaskesidie skååffh.
Pryövenasse boernengåetietappeste
Pryövenasse laboratijumese seedtie gusnie dam analyseeredh.
Pryövemasse mikroskopijen goerehtæmman seedtie.
Pryövenassem skïemtjegåetien laboratorijumese seedtie gusnie dam analyseeredh.
Pryövenasse prostatareaveste vaeltiesåvva
Gosse pryövem vadta pråvhka dåastoevinie seamede guktie edtja vaestiedassem åadtjodh.
Pryövenassem maahta gåessŠakt dygnesne vaeltedh.
Cellepryövenasse maahta cancerem vuesiehtidh, mohte dïhte joekoen sveekes.
Pryövenasse maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeapohkecancerem åadtjodh.
Daamhtaj aaj åådtje vaestiedidh naan gyhtjelasside gosse pryövenassem vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan
Govloes stråarkan, mohte varki gåerede jïh ij dan jïjnjh damth.
Pryövenassevaalteme lea vaahraj namhtah jïh hijven gåarede pryövenassem vaeltedh jis nåajsan.
Ij naan vaahrah pryövenassine.
Gusnie pryövoem vaalta jeerehtse guktie seksem utni.
Pryövoevaaltemepinnem mojhteleslaakan njevlieskïelten vööste tsavtnosne, gadtjegirsesne, tjeapoehkisnie jallh analetjovvegietjesne.
Jïjtje nænnoste jis pryövenassh edtjieh vöörhkedh
Dam maahta jïjtje darjodh bomullepinnine maam åådtje gosse edtja teestedidh jallh teestem gåetide dongkedh.
Pryövenasside maehtieh aaj dotkemasse jallh jeatjah aajkojde nåhtadidh mejtie dotkemeetiken dåehkie dåhkasjahteme.
Vuesiehtimmien gaavhtan dah nahkerem, vïrrediedtesem, bïevsterh stuvrieh man jïjnjh tjaetsiem kråahpesne åtna.
Ij daarpesjh bïlledh dejtie negatijveles åssjelidie jïh domtesidie åvtese buektedh.
Nyjsenæjjah gïeh aarebi leah cellejeatjahtehtemi åvteste gïetedamme maehtieh cellepryövenassevååksjemh daarpesjidh aaj mænngan 60 jaepiej ïlleme.
Dah kreajnoehtieh mij gærhkoen jaahkoe jïh jaahkoem buerkiestieh.
Dah pruvhkieh snoelkine årrodh jïh maahta måasaridh jïh tjeapohke saejrede jallh bieljie-naavlehtahkem åtna.
Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
Dah bievnieh, ööhpehdehtieh jïh beetnegh tjöönghkieh, v.g kollekti tjirrh, basaarh jïh staaresne måedtie ïedtji tjïrrh.
Vuartasjieh juktie bolle bïltegåatan båata, juktie ij ennje daarpesjh ussjedidh gæstoem åestedh.
Naaloe naan millimeterh diameterisnie.
Naalosne læhtetjem gååvnese maam varki prostatan sïjse baska jïh prostataåedtjeste deavhta.
Dam tjåelien njevlieskïelten tjïrrh prostatan sïjse baskedh.
Maahta åålegh tsegkietniem gihtjedh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh njaltje- jïh tjoeledåastoevisnie jis gaajkerde.
raarastalleme-hammoeh öörnedh dejnie
konvensjovnem dej nasjovnelle unnebelåhkoe
Jïemhten lïenen laantedigkie lea raeriestimmien mænngan saemiesïjtine jïh saemiesaervine sjæjsjali voestes barkoem darjodh åarjelsaemiengïelen åtnoem nænnoestidh.
Direktijvinie delegasjovnese dellie tjïelkesi barkoem mïrrestalleminie idtji edtjh isoleremes vuekine barkedh.
Dejtie maehtieh röntgeneguvviem vuesiehtieh jïh dejstie goerehtimmiem sturredh.
Dam lea gïerve maanetjem nåhtadidh juktie bieljieraejkie dan gaertjies.
Dah tjuerieh aaj gaajhkem darjodh guktie ij ikth vielie deahpedh.
Dåarjegh mah edtjieh aajnealmetji nuepieh
Gosse cancerem aajhtsa cellepryövenassevååksjemen tjïrrh dellie pråvhka dan aareh tsiehkine årrodh båehtjierdimmie aelkebe jïh vaenebe lissiehdåårresinie.
Dej sisvege seamma jïjnjh seamma ïebne jallh ïebneste jïh seamma effektem utnieh.
Dejstie giej jollebe PSA medtie gåalmehts cancerem gaavna.
Dejtie gohtje generikeles daalhkesh.
Buejtie maahta vaarjelimmiem smålledidh jïh dellie aelhkebe loedtene.
Dah gååvnesieh gaskeviermesne jallh maahta cd:em åestedh apotehkesne.
Maahta aaj dejtie daalhkesebovresne, beapmoebovresne, tjååskesne jallh viermesne åestedh.
Nikotijne, eebne mij ajve dåhkasjahteme dågkesne jïh produktine mah edtjieh viehkine årrodh dejtie gïeh sijhtieh rïevhkine jallh snohkine galhkedh.
Nikotijne lea dan feerlege, jis nikotijne njieljie sigaredtijste ryöktesth vïrrese åådtje, dellie edtja jaemedh.
Nomineringedåehkieh jijtje saernieh vedtieh guktie gärhkoe edtja barkedh båetije biejjine, gusnie Sveerjen gärhkoe edtja faamoem biejedh.
Medtie 95 pryövenassh 100 pryövenassijste leah cellejeatjatehtemh namhtah jïh normaaline vuarjasjidh.
Preventijvevierhtieh, vuesiehtimmien gaavhtan p-pillerh jïh p-stratjkh eah leah meatan dennie golmeaskenjoelkedassesne.
Medtie akte luhkeste almah åådtje jollebe PSA-vierhtiem.
Tjïeves mïrhtoeviehkie, evtiedimmie båetije biejjide, rïektesvoetese barkedh jïh bijjelen tjuetiejaapetje ektiebarkoe gærhkoejgujmie Afrikesne jïh Asijesne.
noerhtebetnesne leah- gåhtjoeh reeremedajvh,
Lohkh bïhkedimmem aeskesne eensilaakan.
Lohkh bïhkedimmiem aeskesne eensilaakan.
Maahta aelhkebe damtedh voejngehtidh jïh åeredh jis gellie dåvnah åejjien nuelesne åtna gosse åarajidh.
Daamhtaj jïjtse seksuellen syjhtedem ussjedidh.
Daamhtaj jïjtse seksuellen syjhtedem ussjedidh
Sæjhta pryövedh guktie maejstedh jïh guktie domtedh.
Noeredåastovisnie dah kondomidie namhtah juekieh jallh aelpebe duekieh.
Noeredåastoevisnie åådtje tabledtem namhtah.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse vualka akute-p-pilllerem åadtjodh maahta aaj orre tïjjem åadtjodh teestedh jis nåajsan sjïdteme jïh, jis sæjhta, klamydiateestem vaeltedh.
Juktie edtja noerh vaarjelidh vaahrijste dågkam nåhtadidh, laake gååvnese mij jeahta ij åadtjoeh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries.
Daan biejjien dan byjreske skaehtie-åajvohkasse bievnede.
Jis e-legitimatsjovne åtnah dellie dallah maahtah dan sïjse loggedh. Loggedh sïjse Lingkem Logga in dan nualan diedtieh.
jåarhkedh.
seamma rektide jïh nuepieh nasjovnelle
Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh dööpmestovline.
Reakta såevmien - meänkieli - jïh saemien gïelem utnedh dejnie byjjesfaamojne
Maahta seangkoen åejjiegietjiem bijjiedidh jïh dam latjkodh gellie dåvnah bååmsteren nuelesne.
Hormonh dam darjoeh jïh aaj kaanne måarehks sjædta, måasere jallh hujnesne.
Mijjieh libie Språkrådets / Gïeleraerien rekommendasjovnh gosse jarkoestamme, jïh dejtie tekstide leah goerehtamme unnebelåhkoejgujmie ektesne.
mah vuekieh gååvnesieh goerehtæmman, hoksese jïh båehtjierdæmman
Muvhtene maahta tjålhpoeh damtedh juktie gaajhkh bielieh kråahpesne eah seammasïenten sjïdtedieh.
Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh jïjnjh lyjhkoeh dam darjodh.
Ij daarpesjh hearram jïh biejjiem juvleme-gyrhkesjæmman juvleme-byråen tjïrrh dongkedh.
Govlehtidh åålmeginie Bööremes jis fuelhkie jïjtse åålmeginie govlehtieh jïh dejnie giem sæjhta hearrine edtja årrodh gosse juvledh.
Maahta aaj veeljedh jiehtedh ij naan sjïere seksuellen syjhtedem utnieh.
Aaj maahtah jïjtse nammoehtamme prievesne åålmegasse vaejtedh.
Aaj maahtah jïjtse nammoehtamme prievesne åålmegasse vaejtedh.
jïjtje kråahpen bïjre
Soptsesth dejnie dov byjreske åålmeginie.
dov healsoetsiehkie
Maaksa jïjtjemaaksovem 120 kråvnah fïerhten aejkien, men ij leah dïhte meatan jollemaaksovevaarjelimmesne.
Jïjtjemaaksove jollemaaksovetråahpen mietie
Tjaelieh maam damta.
Dïhte åålegh nuepie dejtie skïemtjehoksepolitihkeridie laejhtedh gïeh politihken dïedtem laantedigkesne jallh tjïeltesne utnieh.
nasjovnelle unnebelåhkoejde nuepieh
dåeriesmoerh skuvlesne jallh barkosne åådtje
Dan gaavhtan hijven daejredh daamhtaj buerebe sjædta jis hujnesne orreme, jïlhts dan guhkiem damta.
Maahta vuartasjidh dah gïetide bïssieh gellien aejkien fïerhten biejjien.
Hijven daejredh asve ij leah vaarege jïh lajva boelhken mænngan.
Dïhte dan ovsïejhme joe evtiedamme cancerem aajhtsa gosse cellepryövenassem vaeltedh, mohte gujht deahpede.
Dïhte dan ovsïejhme pryövenasse vuesehte evtiedamme cancerem åtna.
jis nåajsan jallh baersieldamme minngemes jaepesne.
Sïejhme jïjnjh åssjelh jïh vuartoeh åtna guktie sjædta dïhte voestes aejkien gosse seksem jeatjabinie utnedh.
Maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesåjhterasse jallh kuratovrese vaedtsedh.
Gååvnesieh aaj sjïere trafihkemiedtemh mej leah vuelebe miedtemeskaala vuesiehtimmien gaavhtan tjïervesne vuejedh maam hoksebarkijh reaktam utnieh bæjhkoehtidh.
Daamhtaj aaj hujnesne jïlhts idtji maam akt sjïere deahpedh.
Laakh gååvnesieh mah jiehtieh ij åadtjoeh irhkesovvedh, vuesiehtimmien gaavhtan skuvlesne jallh barkoesijjesne.
Mohte vihkeles mujhtedh dam darjodh maam hijvenlaakan jïjtsasse damtedh.
Vihkeles eevre dåadtjele.
Vihkeles minngemes jollemaaksovevihtiestimmiem spååredh jïh dam vuesehte resepten ektesne gosse edtja daalhkesh åestedh.
Mijjieh daarpesjibie guarkedh jïh daejredh sårkojne ovmessie vuekiej mietie barkebe.
Darjomh maehtieh diss-vielie årrodh:
Naan daalhkesh maehtieh gaertjiedamme subvensjovnem utnedh.
raarestimme jih ektiedimmie unnebelåhkoejgujmie
Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
Naan rïevhkeste juktie dah sijhtieh vååjnedh båarasåbpoe, jallh jïjtjeråårehke.
Muvhth daalhkesijstie ij naan jïjtjemaaksovem maeksieh.
jallh saemien gïeline.
Älvkarleby, Österåker jïh Östhammar.
Dam maam åådtje åestedh edtja soejkesjen mietie 90 biejjieh ryöhkoeh, dïhte sæjhta jiehtedh medtie golme askh.
Vaeltieh åålegh dov jïjtje kondovmh meatan feelemisnie. Maahta gïerve kondovmidie
Maahta buerebe govledh gosse jeatjah datnem girmedh jïh madtjeldidh.
Deklaratjovneleahpesne maahtah lohkedh man stoere dov gærhkoemaaksoe jïh juvlememaaksoe lea.
Munnieluejhteme aalka.
Vuekiem åejjiegietjiem bijjene lea dåvnah bååmsteren nuelesne bïejedh.
Guktie åssjeli guelmien jïh prestasjovni bïjre gåhkede, mah ij jïjtjedomtesem tsevtsieh, maahta persovnh gihtjedh mejtie leajhtadidh mah bielieh dah datneste lyjhkoeh.
Reerenasse åådtje dïjredidh njoelkedassi bïjre jis tjïelte säjhta reeremedajven sïjse tjaangedh.
Nåekies damtedh jïh asvem åadtjodh jovkemen mænngan.
Alkohole kråahpesne dan mænngan tjïervesne orreme, jïh maahta jienebe biejjiem vaasedh åvteli aajla viht hijvenlaakan jåhta guktie vuesiehtimmien gaavhtan mujhtedh jallh maam akt lïeredh.
Jis tjïervesne maahta geerve ijje jiehtedh, jïh dellie maahta jïjtje jallh dejnie mejnie seksem åtna jallh jeatjah nåakelaakan damtedh dan mænngan, jallh destie seksuellen daaresjimmiem sjïdtedh.
Jis tjïervesne maahta maam akt darjodh mestie nåekies sjædta.
Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoeh eah leah meatan
Lihkes bijre daltese gosse gärhkoetjåangkoe meatan leah
Lihkes bijre daltese
daltesisnie, dannasinie gellieh nännoestimmieh
diedtijeexpedisjovnesne, teel.
Damta tjabrehtidh jallh vuertedh seksine maahta årrodh gosse voelph dam tsevtsieh jallh vuartoeh vuesiehtimmien gaavhtan fuelhkeste.
Bipacksïetele lea dïhte sïetele mij lea aeskesne gosse åådtje jallh åasta akute-p-pillerem.
Man jïjnjh åådtje fïerhten aejkien åestedh?
Baalhka vadtasåvva fïerhten mubpien jaepien, voestes aejkien lij 2004.
Gïelebaalhka vadtasåvva aktegsalmetjidie jallh åårganisasjovnide Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jallh Russlaantesne mah saemiengïelen evtiedimmien åvteste berkieh.
Gåarede baalhkam juekedh jienebi baalhkavitniji gaskem.
Hearrah, dijakonh jïh jeatjah gïeh skïemtjegåetiegærhkosne berkieh sjeavodhvoetedïedten nuelesne jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Hearrah jïh diakonh leah vaane almetjh råakedh nemhtems staelpine jïh dej leah dïedte sjeavohth årrodh.
åesie barkijhbaalhkijste
Hearrine jallh diakonine soptsestalledh Gosse guhte sealadamme dellie iemie jaemiedistie bïlledh jïh båasarostedh.
Fuelhkieraeriestimmien barkijh sjeavodhvoetedïedten nuelesne berkieh jïh eah gænnah maam tjaelieh.
Prinsipeles ij naan bïevnesh patienten persovneles tsiehkiej, dan skïemtjelassen jïh gïetedimmien bïjre åadtjodh vedtedh jeatjah persovnasse jallh skïemtjehoksesæjjan jis ij patiente dïsse luhpehth.
Våaromeprinsipe lea ij oktegh hoksesne åadtjoeh maamakt dov bïjre bievnieh jis datne ih leah dam dåhkasjahteme.
mejgujmie göökte saemien gïelejarngeh
legitimasjovnem bååstede vaeltedh dåakteristie jallh skïemtjesåjhteristie gie idtji sov barkoem reaktoeslaakan dorjeme
Bïssh tjelmiem kompressine jallh bommulline tjelmiekroevese.
Kompressem jallh bommullem nåhtedh jïh bïssh tjelmienkråavese.
Kondomem råådtege steerh boetjen maadtegisnie, gosse boetjem olkese gïesh, guktie ij kondome destie njïejkedh.
Onne maana veartanasse båateme.
Jis onne maana dellie åeliejgujmie, men jis båarasåbpoe dellie vihkeles dïhte åådtje sov hoksesne meatan årrodh.
Mohte dïsse, gïem guhkiem irhkie, maahta dan jïjtjedomtesem tsevtsedh, jïh dan oktegh damta.
Dan mænngan gåhkoem sjïdtede.
Kråahpe ij barre gåhkoem sjïdtedh, dan hammoem aaj jeatjahtahta.
Dennie noerhten laantine ij daarpesjh kåarhtem vuesiehtieh.
Mohte baerniej gïele jienebe jeatjahtahta goh nïejti jïh dïhte maahta darjodh gïerve baernide gïelem stuvredh.
Bielelen sjeavohthvoete
Baernide dellie dah goelh mah aelkieh sjïdtedidh.
Baernide maehtieh dah sekseåssjelh darjodh aelhkebe garresem åadtjodh.
Baernide maehtieh aaj rudtjesne jïh prægkosne sjïdtedidh.
Baernide skaavtjoeh sjïdtedieh.
Polijse, skïemtjijeåårganisasjovnh jïh politihkerh
Jïjtje nænnoste jis healsoe- jïh skïemtjehokse åådtje bïevnesh olkese vedtedh dan bïjre mah skïemtjelassh åtna jallh mah båehtjierdimmieh åådtjeme.
Edtjh bïevnesh åadtjodh mah hoksh dov laantedigkie maahta faalehtidh jïh jis maahtah hoksem jeatja laantedigkesne åadtjodh.
Dov medisijnen daarpoeh nænnoestieh
Dïhte lea barre dejtie gie skïemtjijem huksieh gïeh åadtjoeh sinsitnine soptsestidh skïemtjijen healsoetsiehkien jallh persovneles tsiehkiej bïjre.
Skïemtjijesaadthålma maahta viehkine årrodh jïh jeatjabidie vuesiehtidh jis idtji vaestiedassem fuakah maam åådtjeme dan mænngan voestes ryökesth skïemtjehoksebarkijidie bïeljelamme.
Dïhte buerkeste edtjh bïevnesh åadtjodh dov skïemtjelassen bïjre jïh mah båehtjierdimmieh gååvnesieh.
Skïemtjijegoevtesen ij leah reakta nænnoestidh jis skïemtjehoksebarkijh maam akt båajhtode dorjeme jallh ij.
Skïemtjijemoenehtse maahta viehkiem åadtjodh vuesiehtimmien gaavhtan
Gaskesadtemebïevnesh skïemtjijemoenehtsasse edtja gååvnesidh gusnie datne hoksem åådtjeme jïh laantedigkien webbesijjine.
Patientnämnden / Skïemtjijemoenehtse frijjetjåadtjome healsoe- jïh skïemtjehokseste jïh dïhte åesehts dïsse bïeljelidh gyhtjelassigujmie jallh laejhtemigujmie.
Skïemtjijemoenehtse (Patientnämnden)
Jis dåaktere barre prostatam doehtede dellie ij PSA-vierhtiem tsevtsieh.
PSA aaj möölie gosse prostatacancerem båehtjerde.
Ij PSA-pryövenassem vaeltieh goh sïejhme healsoevaaksjome almide sæjhta vuejnedh jis dah dan aareh hammoe prostatacancerem utnieh.
Aevhkieh jïh slearesh PSA-pryövenassine
Sïejhme smaave jeatjahtehtemh PSA:este båetieh jeatjah fåantojste.
PSA åeniedimmie prostataspecifikt antigen:este.
PSA vïrrepryövenasse mij goerehtimmine mah tjuara darjodh gosse prostatam goerehtidh.
Ånnetji PSA daamhtaj vïrresne gååvnesieh, jïh dam PSA-pryövenassine mïetedh.
Jis gyhtjelassh, bieljelh:
Gååvnese aaj telefonejourh mejtie maahta rïngkedh, jïh sijjieh gaskeviermesne gusnie maahta chattedh, mejledh jallh lohkedh guktie raeriem jïh dåarjoem åådtje.
Soptsestallemen tjïrrh maahta jïjtjemh buerebe guarkedh.
š Raerieh buerebe jïjtjedomtesasse
Tjonnestidh lea gosse bangsemh jeatjaj bangsemidie dïedtese jallh jeatjah sijjide naakenen kråahpesne, daamhtaj aaj ohtje tjoejem seammasïenten dorje.
Gosse tjonnestidh dellie njaelmiem gaptjeme.
Beetnegh jeatjah aatide åtna, juktie dovres sjædta rïevhkestidh.
gaertjede dåakteren reaktam daalhkesh vedtedh jallh nænnoste dïhte ij luhpiem utnieh.
Gieriesvoete dïhte jielemem vadta.
vuartasjimmieh jïh mah båajhtode reektede maam tuhtjie rovnegs lea hoksevedtiejasse jïh hoksegoevtesinie.
Jis nåajsan ij edtjh starnegoerehtimmiem tjïrrehtidh, guktie gohtje screening, mammografijine.
Jis vihties sæjhta årrodh idtji nåajsan sjïdth byöroe båavroehteestem darjodh medtie golme våhkoej mænngan tabledtem vaalteme.
Luhpiem ajve åådtje jis sjïere sjïekem gååvnese abortem darjodh.
Guktie nåajsan sjïdteme dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjoeji, jïh dïhte mahte åålegh negkiemisnie.
Dam teestem maahta apotehkesne jïh beapmoehbovrine jïh dïenesjebovrine åestedh.
Ij ryöknh destie gosse maanadovvedh.
12 våhkoen mænngan tjuara abortem göökte daltesinie darjodh.
18 våhkoen mænngan luhpiem ajve åådtje jis sjïere sjïekem gååvnese abortem darjodh.
18 våhkoen mænngan
Åktseden våhkoen raajan maahta abortem darjodh daalhkesh viehkine.
Dam aajhtsa gosse njaltja gæjka, joekoen njuenien bïjre jïh gaallosne, mohte aaj searoeminie jïh rudtjesne.
Dïhte vihkeles man stoerre dïhte aalterejoekehtse lea, jis dah joekehts evtiedimmesne persovni gaskem gïeh seksem utnin lea onne jïh jis gåabpegh dam sïjhtin.
Riekteslaakan åesistidh?
Dam bïevnesem maam registrerede ajve nuhtjesåvva guktie edtja reaktoe rabadtem åadtjodh.
Daamhtaj tjuara dan åvteste maeksedh.
Reseptehts vaejlievualanimmie daalhkesh
Reseptehts daalhkesh
Reseptehts gossehtahkedaalhkesh
Eah reseptehts gossehtahkedaalhkesh provhkh viehkiehtidh.
Dågkam jearohks årrodh lea kråahpe nikotijnem jearohks jïh kråahpe dam sæjhta, gierve sjædta jis ij rïevhkesth, maam gohtje abstinensedåeriesmoere.
Aaj miedteme naakenem aajhta, jallh tjabrehte naakenem nuerebe 15 jaepieh seksuellen darjomh gaskeviermesne darjodh.
Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Maahta ånnetji saejrehte gosse njammam deadta.
Aaj daamhtah baektjede gosse dejtie mïsse håasedh jallh garres dejtie doehtedidh.
Maahta maam akt damtedh mij lea ohtje jïh garres njidtjie-vaahteren duekesne.
Njamma dïedtese pleahtjojne viehkine maam våålese dïedtele.
Mïelkereavsah maehtieh aaj damtedh ånnetji baektjiedidh, mohte dïhte ij leah feerlege.
Njammacancere aktem daamhtemes cancerehammojste nyjseni gaskem.
Vaahra njammacancerem åådtje aalteren mietie jeanede.
Sïejhme symtovme njammacancerine lea tjuglie njammesne jallh gaejnjielisnie.
Njammide röntgeninie goerehtidh
Vaahra stööremes våhkoem goerehtimmien mænngan.
unnebelåhkoeh leah judarh, romerh, saemieh,
Tjåådtje goerehtimmien tjïrrh, jïh aktem njammam beaja pleahtjose, jïh dan sisnie guvviedetektovre.
Vaajmoen reaktoevoete jïh aejvere rohkelæmman vihkeles.
Rohkelimmie vihkeles Gosse jaahka dellie gegkeste jïh gymhpe.
Rohkelimmie jaahkoen sïejhmemes baalka.
Jårresth kondomem ånnetji vååjnoes guktie dam edtja tseegkedh.
Jis jïjnjh varta dellie sæjloes damta jïh aapere.
Jis veljijes gujnelemmiem åtna maahta skuvlehealsoehoksem, noeredåastovem jallh hoksejarngem bïeljelidh.
Juktie gadtjegïrseinfeksjovnem heerrede dellie hijven jïjnjh jovkedh guktie bollenjem reejnie skuvledh.
Jïjnjh nikotijne jïh koffeine maahta asvem sjïdtedidh jïh destie nåekebe åara.
Dïhte naemhtie sjædta jis lea eebne boernesgåetesne maam gyllemh luejhtedh.
dealese
Sveerje aaj latjkoem åtna muvhtine laantine Europan ålkoelisnie; Algeriet, Australien jïh Quebec Kanadisnie, mïj sæjhta jiehtedh daalhkeseaevhkiem aaj otnegidie dehtie laantijste jis dah daalhkesh daarpesjieh gosse Sveerjesne.
Sveerjen gaskenasjovnelle dïedth sjädta såemies unnebelåhkoereaktah edtjieh abpe laantesne vihtiestidh.
edtjieh årrodh. Svöörjen nasjovnelle
Dejnie mejnie Sida jïh EE dåarjoehtieh aaj akte jeatjah vihkeles dyödtove.
Svïenske gærhkoe sæjhta barkedh juktie sjaavoe slïerkevoeten bïjre govloe, doestedh soptsestidh dan bïjre mij maahta heannadidh jïh destie dåemiedidh.
Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
Maaksoe edtja aarke biejjien barkoem maanide noeride jïh båarasåbpojde maeksedh, laavlome-dåehketjidie jïh joptsetjöövkese, skïemtjegåetiegærhkose, fuelhkieraeriestæmman, hearride giejtie iktesth råakh, sijjide gusnie oktegs jïh gåetieluhpehts almetjh maehtieh tjåanghkanidh jïh mejnie gïehtelidh.
Dennie sosijale barkosne Svïenske gærhkoe gellie siebriedahken institusjovnigujmie ektesne barka, jeatjah gærhkoej- jïh jaahkoesïebredahkigujmie ektesne jallh lååtjedihks åårganisatjovni ektesne.
Svïenske gærhkoen öörnegen mietie akte kristeles laavkome ihkuvasse lea.
Abpe veartene, Svïenske gærhkoen gaskenaasjovni / internationelle barkoe bijjelen tjuetiejaepie gærhkoejgujmie ektesne Afrikesne jïh Asijesne barkeme.
Svïenske gærhkoen åålmegh gaskenaasjovni / internationelle dan barkoen maadtosne.
Svïenske gærhkoen sosijale barkoem gohtje dijakonije.
Abpe veartene, Svïenske gærhkoe byjreski gærhkojde jïh åårganisatjovnide Europesne, Afrikesne, Asijesne, Latinamerikesne jïh Gaske-luvlielaantine dåarjohte gosse dejgujmie ektesne berkieh gaskenaasjovni / internationelle gærhkoen viermiej tjïrrh.
Sveerjen Tjïelth jïh Laantedigkieh webbesæjrosne adressh gååvnesieh tjïeltide, laantedigkide jïh regijovnide.
Dïhte lea Läkemedelsverket mij nænnoste mah daalhkesh jeatjine åådtje målsodh.
Dïhte vuekie mij Sveerje edtja utnedh gosse mïrrestallemine barkedh lea mïrrestallemeintegrereme.
Vuepsiem dejnie
Sveerje lea dej raajesi nualan tjaaleme.
diss-vielie maanaj öövtiedimmieh sijjen kultuvrelle identitete dovne jijtjene unnebelåhkoegïele.
Vihtiesommes kråahpetemperatuvrem bahtesne.
jijtjefaamoeh jïh jïjtjetsevtsemh nännoestidh juktie
Dåahketje naan aejkieh maehtehtje åvtehkinie maahta gaavnedidh jïh maahta jarkelidh disse giese jielemevoelpem, maanam jallh båarasåbpoe eejhtegem dasseme.
Jis sæjhta daejredh gåabph maahta vuelkedh teestedidh gusnie årroeminie maahta skïemtjehokseraeriestæmman 1177 ringkedh.
hoksebarkijh gaskesadtedh
jis hormonigujmie båehtjierdidh klimakterijedåeriesmoeri vööste
meänkieli jïh saemien gåessie byjjesfaamojde
ålmehreakta-dïedti bïjre. Saemiedigkie aaj
Saemiedigkie edtja båetije biejjide vuepsieh
Reeremedajvem saemien gïelese edtja vijriedidh 13
nännoestimmiej gaavhtan aaj integrerede saemien
soejhkesjimmiej bïjre dan saemien gïelebarkose
stealladidh - jih ij barre lijrieh - dam saemien
Buerebe bïevsterisnie jis svähtja, kaanne daamhtaj saavra, jïlhts ij dam darjoeh.
Jaabnan vååksjedh
Dïhte sæjhta jiehtedh vuesiehtimmien gaavhtan maahtah toelhkem daarpesjidh jallh tjaaleldh bïevnesh, jis galkh guarkedh guktie goerehtimmiem tjïrrehtieh.
stillemem åadtjoeh öörnemh darjodh juktie
Barkijh pruvhkieh skïemtjijem gihtjedh giejtie dah åadtjoeh bïevnesh vedtedh.
Vuesehth kaarhtesne (sveerjen gïelesne)
Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh jïh rååresjidh.
mah vuekieh gååvnesieh åvtelhbodti skïemtjelassem jallh skaaram heerredidh
Jis aerkies jallh vaejvieh åtna edtja dåastoevasse vuelkedh.
maaksove kopijen åvteste journaleste
Ajve barkijh gieh dov såjhtojne jïh gïetedimmine berkieh åadtjoeh dov journalem lohkedh.
Cellepryövenassen tjïrrh maahta skïemtjelassem aajhtsedh jïh vaarha alvas skïemtjedidh unnede.
Sekretessen gaavhtan maehtieh dov lïhkemes barre bïevnesh åadtjodh jis datne meatan jallh dam luhpiedamme.
Seammalaakan aaj gåessie reerenasse luhpiem vadteme dejtie laantedigkide jïh tjïeltide mej bïjre tjïelti byjjesfaamoeh leah.
Seamma jis vesties vuekine jarhpoedidh.
Seammalaakan saemien gïelem dan dagkere dööpmestovlese mij dööpmegievlie abpe jallh biehkine gårreldahkesne daejtie tjïeltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijste vïedteldahkesne.
Seamma jis bakterijeinfeksjovnem vaajmoeklaffine åtneme.
Seamma aejkien gosse gaajhkesh daelie edtjieh jïelehtadtjedh, eatnemen vierhtieh tjuerieh båetije boelvide læjkodh.
Seamma jis maana geervebe sovhtevaejvine utnieh jallh tjelmijste sjïdtedh.
Hoksebarkijh skåltoem utnieh bïevnesh vedtedh maam maahta vihkeles goerehtimmesne årrodh.
Leenestuvrie edtja aaj Saemiedigken ektine barkoem ektiedidh dejtie unnebelåhkoepolitihki vuepside nasjovnelle daltesisnie.
Seamma vuekine sïejhme vierhteste maahta jiehtedh ij leah prostatacancere.
Barre jiehtieh ovskåaltoe baakojne mij jeahta ij leah seksem åtneme.
Daamhtaj jïjjesne naavlehte
Dah aaj maehtieh baaktjesem åadtjodh jis ovleme gaskebieljesne sjædta.
Dïhte gadtjijhveahka maam åadtjoeh mammografijegoerehtimmesne lea dan onne ij vïenhth dïhte vaahra.
Sigaredten sisvege ij ajve dågka, soevenisnie tsïhkijahteme sigaredteste gååvnesieh medtie 4 000 kjemijen eebnh.
Sigaredth sïejhmemes.
Dam aaj asfaltese jïh klaeride nåhtadidh.
Dellie aelhkies vuajna jis dïhte ahkedh båata jïh daajra medtie gosse båetije asken båata.
Dïhte dan gaavhtan njammide dan söökes guktie gïerve mammografijeguvvide viertiestidh.
se bæjhkohte teksth healsoen, hoksen jïh reaktaj bïjre hoksesne luhkiegöökte mieriedamme varieteetine dejstie vïjhte nasjovnelle unnebelåhkoej gïeline.
Aaj hijven jis dovne gåetesne jïh aarehskuvlesne njaamelijnieh gellien aejkien molse.
Maahta aaj nahkeren sjædta dovne jis ååpsen jïjnjh jallh vaenie åeredh.
Dovne baernieh jïh nïejth maehtieh goelkh naepien vööste åadtjodh.
Dïhte edtja laaki sijjine årrodh mej bïjre reaktah utnedh saemien, såevmien jih meänkieli reeremebyjjesfaamojne jïh dööpmestovline nuhtjedh.
Dïhte lea aaj åtnoeartihkelh mejtie maam gohtje viehkievierhtiekåarhtesne åådtje.
Seksem åtna jïlhts ij dam sïjhth.
Seksine tjuara haarjanidh guktie edtja eevre hijven sjïdtedh, seammalaakan goh jeatjah jieliedisnie.
Jis idtji seksem giejnie utnieh ij maehtieh tjoeleskïemtjelassem åadtjodh.
Tjoeleskïemtjelasside teestede varki gåerede jïh lea aelhkies.
Dïhte åålegh hijven teestede tjoeleskïemtjelasside jis ovvaarjedamme seksem åtneme.
Jis sæjhta tjoeleskïemtjelassem teestedidh maahta noeredåastoevasse vuelkedh, njaltje- jallh tjoeledåastoevasse jallh hoksejarngese.
Teestedh
Seksem åtna maahta lustes, hearloes jïh gïeltehke årrodh.
Seksuellen syjhtede - bi, heteroe, homoe
Mij seksuellen syjhtedidie tuhtjie utnedh maahta jieliemisnie jeatjahtehtedh.
Lahtese slïerkevoete leah gaajhke måedtie sexuale slïerkevoeth, rantan noerhkedh negkedh, dovne meadtahtallemh jïh dagkerh gosse moralen vuestie gevsiedieh.
Seksuellen syjhtede ij maam akt vuekine jallh guelmiedahkine utnieh
Jïjtje seksuellen syjhteden bïjre soptsestidh
Vaallah mij seksuellen syjhtedem åtna åålegh jïjtje nænnoste jis jïh gåessie sæjhta jeatjide dan bïjre soptsestidh.
Vaalah mij seksuellen syjhteden åtna, reaktam åtna jieledh jïjtje jielemem guktie sæjhta.
Åssjelh seksualiteeten bïjre, guktie edtja dåemiedidh jïh guktie kråahpem evtede maahta gïerve årrodh.
Dagkere vaejtemem aaj åådtje hiejhtedh jis tjielkes laaketji mietie lea ovriekts ulmine.
Dam aajhtsa gosse ånnetji vïskesveelkes galkemem lijhkiemåvhkesne.
Dan mænngan jïjtjemaaksovem unnede daltesi mietie dejnie maam gohtje jollemaaksovetråahpen mietie.
Aaj healsoe- jïh skïemtjehokse mejtie tjïelth darjoeh, jallh tjïeltigujmie latjkoen mietie, jïh dam sïejhme såjhtoem Socialtjänstlagen / Sosiaaledïenesjelaaken mietie mejtie åådtje healsoe- jïh skïemtjehoksine.
Mohte baeniehoksem meatan bijjiemaaksoevaarjelimmesne gosse jis åtna stoerre jïh guhkiem daarpoem persovneles hoksese biejjieladtje jieliemisnie.
Dan sijjeste edtja aarebi viehkiem ohtsedidh.
Dellie maahta raeffesne ussjedidh guktie juvledh.
Desnie meatan årrodh, earoem vuesiehtidh jïh dåajmijeslaakan sinsitnide årrodh gosse almetjh gaavnede mah mådtanlaaketje jielemesietine.
Sosijaaleståvroe edtja vuartasjidh mestie deahpadimmieh sjïdteme, guktie gohtje systemefiejlie, jïh maam maahta darjodh guktie ij ikth vielie deahpedh.
Dannasinie kaanne tjuara voepth daamtasåbpoe bïssedidh enn aarebi.
Dan gaavhtan vihkeles voejhkele eensi åeredh.
Dïhte dan gaavhtan hijven jis gadtjeme goerehtimmien åvteli.
Dïhte lea joekoen vihkeles jis båarasåbpoe.
Dïhte lea proteijne maam prostatareavsesne sjædta jïh boetje-goglenassem dåerede jïh destie spermijh jienebe svihtjieh.
Dïhte lea dah reavsah njammesne mejtie sjïdtedieh.
Dïhte lea kråahpen vuekie jiehtedh gujnelemmie båata.
Dellie lea kråahpen vuekie jeahta maam akt båajhtoeh.
Dïhte lea sïejhme jïh ij leah vaahreles.
Maahta jarkelidh dïsse gie provresh jallh ektesne jielieh, dejtie giejtie juakadamme jallh gïeh edtjieh juakadidh, dïsse gïen vaejvie gosse juakadamme jïh dïsse gïen leah dåeriesmoerh sijjen lïhkemassigujmie soptsestalledh.
Daamhtemes type cellejeatjahtehtemistie maahta jïjtje sjïdtehtidh.
Dïhte ij leah væhta mij akt båajhtode.
Daate akte radtjoes vuekie barkedh gosse sæjhta maam joem jorkesidh guktie tjåadtjohte.
Njoelkedassh jïh reaktah dutnjien goh patiente (Regler och rättigheter för dig som patient)
Dïhte lea persovnebïevneselaaken vööste.
Dïhte tjarke domtese maam maahta abpe kråahpesne damtasovvedh.
Dïhte aaj seamma jis hoksem jeatjah laantedigkesne jallh regijovnesne ohtsede enn gusnie årroeminie.
Dïhte pråvhka væhtam årrodh dah aelkieh spermijerh darjodh.
Dam vaalta sigkies naalojne gïetegaevesne.
Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
Dïhte lea bïedtehtovveme sierredidh healsoe- jïh skïemtjehoksesne jïh jeatjah medisijneles barkosne.
Dïhte lea guktie gaajesje jïh gaajesjåvva njoektjeminie jïh bangsemigujmie.
Cellejeatjahtehtemh maahta dellie aajhtsedh jïh aareh båehtjierdidh, destie sjædta boernengåetietjeapohkecancere vaenede dej minngemes 40 jaepieh.
Dennie nuelesne medtielaakan maaksovh lea dan byjjes hoksesne jïh privaate hoksevedtiejinie mah latjkoem laantedigkiem utnieh.
Jïjnjem daehtie barkoste, rïektesvoetem veartanasse dah åålmegh, aktegs vedtijh jïh sïebrh sijjen vadtesigujmie guedtieh.
• buerebe öörnemem dan unnebelåhkoepolitihkese geehtedh
Maahta skaarah jallh skïemtjelassh vedtedh, aaj dorje guktie dåeriesmoerine jallh vaahreles tsiehkine båata.
Kaanne göökte jallh golme jaepieh vaalta.
Maahta aaj jeatjahtahta aejkeste aajkan jïh persovneste persovnese.
Dïhte maahta gïerve domtedh.
Dïhte maahta cystam årrodh, dïhte sæjhta jiehtedh boejege mij tjaatsijes, jallh buerielaakan protneme njaltjan nuelesne.
Dah aaj maehtieh viehkine årrodh abortedåastovem skïemtjegåetesne bïeljelidh.
Daesnie ektie gyhtjelssi bijre nänneostieh vuesehte gaavhtan gärhkoen tjaaleh-luhpieh, jih dovne dah gyhtjelassh kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedh.
Vïrre tjoglenassine maahta guhkiem årrodh, muvhtene gellie våhkoeh.
Jis kondomenasse båata dellie tjuara geehtedh gosse boetjem olkese geasa guktie ij boetje-goglenassh skornjese jallh anaalese båetieh.
Dan sisnie ulmieh gååvnesieh mejtie edtjieh tjïrrehtidh.
Muvhtene maahta destie tjarkebe asvedidh jïh jienebe bïlledh.
Dan gaavhtan evtede, edtja ahkedh PSA-pryövenasside vaeltedh 40-50 jaepiej raejeste 70 jaepieh raajan
Nemhtie maahta buerkiestidh Abpe veartene, Svïenske gærhkoen gaskenaasjovni / internationelle barkoem.
Ij maehtieh tjoeleskïemtjelassem destie åadtjodh.
Maahta hijven årrodh dejnie aelkedh gosse processem juhtiehtidh.
Mojhteleslaakan jiemiem jïh olkese boernesgåeteste njammadidh.
Dan gaavhtan vihkeles dam jiehtedh jis daalhkesh vaalta man hormonesisvege.
Dan gaavhtan vihkeles viehkiem åådtje mij lea sjïehtedamme mestie maam jïjtje daarpesjidh.
Dïhte lea dan gaavhtan vihkeles privaate feelemetjirkemem utnedh mij maaksovh dåårje vuesiehtimmien gaavhtan feeleme.
Jaabnan cellepryövenassevååksjemen lissine byöroe åålegh dan gaavhtan hoksem ohtsedidh jis bertedh gosse boetjedh, jis gellien aejkien bertedh gujnelemmiej gaskem, jallh aalka bertedh dan mænngan gujnelemmie orriji.
Dellie ij daarpesjh dam lissie-åasam maeksedh jis daalhkesem lea jollemaaksovevaarjelimmesne.
Dellie ij daarpesjh vuelkedh teestedidh.
Dellie maahta evtiedidh dah cellejeatjahtehtemh laahpehtidh jallh vuertedh jïh vuejnedh jis dah jeatjahtehtemh jïjtje sjïdtehtidh.
Dellie åasam frijje, dïhte sæjhta jiehtedh daalhkesesïelte jïjtje åasam sjæjsjele.
Mohte dellie tjuara jïjtje gaajhkem maeksedh.
Dellie pryövenassem tsïnnen bijjemes bieleste vaalta.
Bene dellie tjuara dam vihtiestidh, vuesiehtimmien gaavhtan feelemeleahpine.
Dellie mammografijeguvvieh lissine vaalta jïh aaj ultratjoejine goerehte.
Dellie åådtje vuejnedh jis dïhte aaj sæjhta tjuvliestidh jïh sinsitnien njoektjemidie doehtedieh.
Kaanne garmerde jallh aavone damtedh juktie ij leah ovskåaltoe.
Dellie hijven ussjedidh cellepryövenassevaalteme hijven vuekie canceren vööste vaarjelidh.
Dellie pråvhka cancerem aareh stadijumesne årrodh jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjædta vaenie lissiehdåårresinie.
Ajve dejtie giej seammasïenten daam HPV-typem utnieh tjuerieh goerehtæmman båetedh.
Ultratjoeje vihtiesåbpoe vaestiedassem vadta.
Dellie aath mah gïerve damta buerebe buakta.
Dellie maahta asvem damtedh juktie bïlledh galka viht asvedidh.
Dellie aaj maahta ektesne raeriestidh mij biejjide juvleme-gyrhkesjimmiem utnedh jïh fuelhkie åvtelh-bodti daejrieh hearram åadtjoeh maam sijhtieh.
Tjelmie aaj bankes vååjnoe.
Daamhtaj buerebe våhkoen raejesne
Tjelmie-ovleme aelhkieslaakan laaneste.
Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
Dov lea reakta bïevnesh åadtjodh maam guarkah dov healsoen jïh goerehtimmie- jïh gïetedimmievuekiej bïjre.
Aaj edtja hijven hoksem buerie kvalitehtine åadtjodh.
Reaktam åtna laejhtedh
Edtjh aaj åadtjodh daejredh gusnie maahtah dov hoksem veeljedh maam daarpesjh.
Datne edtjh aaj bïevnesh åadtjodh gusnie maahtah klååkedh.
Gaahpode hoksem laantesne veeljedh (ca. 2 sidor)
Reerenassen unnebelåhkoepolitihke sojhkesjen
Dam sïjhtebe dijjen ektine heevehtidh - buerie båeteme laavkoemasse!
Skïemtjijemoenehtse edtja meatan årrodh jïh jolle skïemtjijevihtiesvoetem healsoe- jïh skïemtjehoksesne evtiedidh.
Dam gohtje bijjiemaaksoevaarjelimmie jïh lea seammalaakan gaajhkine laantedigkine.
Seamma aaj gosse akte hiv-såatehke jallh aids-skeamtjohke åadtjoejægan hoksem dåastoehtidh sijjeste ålkoestidh.
Mohte naan nïejth maehtieh bertedh gosse tsïnneboetjemem utnieh voestes aejkien, mohte sïejhmemes ij bertieh.
Maahta aaj bïhkedidh guktie naakenem maejstedh.
Dan mænngan röntgeneapparatese vaadtsa jïh dan uvte tjöödtjehte.
Dan mænngan njammam deemtjie jïh göökte jallh golme guvvieh vaalta.
Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
š Jïjtjedomtese
Guhkiem åvteli cellejeatjahtehtemh boenengåetiecancerem sjidtieh, daamhtemes luhkie jallh luhkievïjhte jaepieh.
Cellejeatjahtehtemh jïh cancere
Jis nuerebe 23 jaepieh ij cellepryövenasside gohtjesuvvieh. Cellejeatjahtehtemh gååvnesieh gujht åvteli 23 jaepien båeries, mohte jeenjemes gaarvanieh dej noere nyjsenæjjine.
Cellejeatjahtehtemh maehtieh sjïdtedh jis irritasjovne njevlieskïeltesne mij bakterijistie jallh viruseinfeksjovneste sjædta.
Cellepryövenassevaeltemh eah ellies vaarjelimmiem vedtieh canceren vööste
Cellepryövenassen vaestiedassem daamhtaj pråvhka åadtjodh govhte våhkoej mïeresne.
Cellepryövenasse jeatjah tsiehkine
Maahta soptsestallemedåehkieh nyjsenæjjide jïh gaarmanæjjide årrodh giejtie tjarmehtellieh jïh fuelhkide mïrhtoste viehkiehtidh mah eejhtegh jïh maanah deajvaskieh.
Subvensjovnem Lagen om läkemedelsförmåner bïhkede.
Gosse tjoelem (nyjsenæjja jïh kaarre) gïetede dellie ij heerredh nyjsenæjjah jïh kaarrh joekehts gïetedidh jis lea maereles jïh dah vierhtieh mah utnieh lea sjiehteles jïh daerpies jis galka ulmiem jaksedh.
datne leah ålkoerïjhkesne.
Mïrrestallemeintegrereme lea barkoevuekie mij eelki Sveerjesne joe jaepien 1972 gosse staateministere Olof Palme tseegki Delegation för jämnställdhet mellan kvinnor och män.
Jis ij leah vaarjedamme jallh jis dïhte vaarjedimmie idtji juhtieh lea daate vuekie mestie vaahra vaenede maanadovvedh.
åvtehkh byöroeh vaarjelidh.
Lyssna
startsidan
Åarjelsaemie / Same
Namn
Gosse sårkosne jïh jaememe mijjem jaksa dellie dovne bolle jïh sealoe vaajveminie.
Gosse tjuvleste dellie pruvhkieh dovne bangsemh jïh njoektjemh sinsitniem doehtedidh.
Gusnie kråahpesne tjuvleste jallh sæjhta tjuvliestidh jïjtje nænnoste mubpine ektesne giem tjuvleste jallh gie tjuvleste.
Laavkome noeride Jïjnjemes aejkien maanah dah gieh Svïenske gærhkosne gieh lååvkesuvvieh, badth daelie gellebh noerh jïh dovne geerve almetjh aaj sijhtieh lååvkesovvedh.
Stööremes veahka PSA vïrresne lea ovmessie proteineridie tjatneme.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne daamhtaj ij dah lea meatan
Jollemaaksovevaarjelimmie
Jollemaaksovevaarjelimmie dejtie gie Sveerjesne årroeminie jallh barkeminie jallh dïhte gie europeijen skïemtjetjïrkemekåarhtem åtna jeatjah EES-laanteste jallh Schweiz:ste.
Bijjiemaaksoevaarjelimmie lea gosse boelhkem, 12 aski mïeresne ektine bijjemes 1 100 kråvnah maaksa skïemtjijemaaksovine.
Bijjiemaaksoevaarjelimmesne maahta aaj jis skïemtjelassem åtna gusnie baeniehokse bieliem medisijneles båehtjierdimmesne.
Dïhte jïjtjevyljehke jis sæjhta jollemaaksovedatabasesne meatan.
Jollemaaksovedatabase
Gosse tjuvleste jïh faerhmeste seammasïenten maahta gohtje gijhkierdimmie.
Aelhkemes njuenine voejngehte gosse tjuvleste.
Hijven gåerede tjuvliestidh baenieregulereminie jallh piercinginie.
Ij naan njoelkedassh gååvnesieh guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh, vuesiehtimmien gaavhtan man guhkies edtja njoektjemen mubpien njaalman rijtedh jallh man jïjnje edtja njaelmiem rïhpestidh, dam jïjtje nænnoste.
Cancereåedtjiem dan mænngan vuarjesje skalan mietie man nomme Gleason.
Canceren lissine gååvnesieh jïjnjh daamhtaj jeatjahtehtemh prostastesne mejstie PSA-veaha maahta jeananidh.
Ij sierredimmie åadtjoeh gååvnesidh dan sjïeken mietie tjoelh (nyjsenæjja jïh kaarre), tjoeleraastedåeresth identitete jïh / jallh lahtesh, seksuellen syjhtede, nåakebe svihtjemeheaptojne, etnisitete, religijovne jallh jeatjah jaahkoejieleme.
Diskrimineringsombudsmannen / Diskrimineremesaadthålma, DO, diskrimineeremen vööste barka.
Vuesiehtimmien gaavhtan dan noere lea, dåeriesmoerem åtna alkohovline jallh drogigujmie, daaresjimmiem sjïdteme jallh jiemie ålvas skaaram åtna.
Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan jis raessesne, nåake, tjarke saavredh, seagkanidh, beapmojne stuvredh jallh skïemtjedh.
Maahta ånnetji aelhkebe dellie.
Dan vihkeles dejtie tabledtide vaeltedh guktie infeksjovnem heerredh.
Daalhkesh reseptem bielelen ij leah dan bijjiemaaksoevaarjelimmien sisnie.
Jallh gosse maam akt darjodh mestie bïlledh jallh ij lyjhkh.
Jallh jis naan guvvieh gaskevearman beaja mah leah mïedtelimmie.
Sijhtieh maam joem dallah darjodh.
Ij edtjh voejhkelidh almetjem edtja voeksedidh jallh galme tjaetsiem dïsse döömedh, juktie vaahreles sjædta maahta skaarah jallh ovlæhkoeh sjïdtedh.
Jis dïhte smæjveds dellie vaahreles jïh tjuara skïemtjegåatan vualka.
Åedtjiepryövenasse prostateste - prostatabiopsijeVävnadsprov av prostata - prostatabiopsi
Bijjiemaaksoevaarjelimmie (ca.
Vïrrepryövenasse: PSABlodprov: PSA
Dagkeres båehtjierdimmie njammide tsevtsie guktie dam söökebe sjædta jïh dellie mammografijeguvviem gïervebe viertiestidh.
Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
Vuesiehtimmieh gaavhtan dagkerh miedtemh båvveme, vaaltaladteme jïh kruepies daaresjimmie.
Daamhtaj maahta tjoelmedidh jis båajhtode guarkeme jïh vaahram unnede daate ikth vielie deahpede.
Dellie tabledtem abortedåastovisnie åådtje, dïhte ij leah seamma goh akute-p-pillere.
Destie tjïelkes guvvie sjædta seamma aejkien vuelebe gadtjijhdosem åtna.
Dellie maahta nåajsan sjïdtedh, mohte jis ij nåajsan sjïdth boernesgåetienskïelte olkese verteminie båata.
Dellie naavlehtahkem lååtjme.
Maahta satnem bïeljelidh hoksejarngese, nyjsenehealsoehoksese jallh sjïere njammadåastoevasse maam stuerebe skïemtjegåetine gååvnese.
Maahta hoksejarngem bïeljelidh.
Staate subvensjovnerade, dïhte sæjhta jiehtedh ekonomeles dåarjoem vadta, gosse daalhkesh daarpesje jïh naan jeatjah vaaroeh maam maahta daarpesjidh gosse såemies skïemtjelassem åtna.
Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
Destie båata vïrrevierhtie vuelie sjædta.
Dïhte dan gaavhtan kråahpe nåakebe vuekine syrem aajmoste aajngehte gosse rïevhkeste, jïh nikotijne mij dågkine gååvnese dorje vaajmoe varkebe jïevkehte.
Dïhte destie buejtiereavsah jienebe buejtieh produseerieh goh aarebi, muvhtene jienebe goh daarpesje.
Dïhte dan gaavhtan buejtiereavsijste jienebe buejtiem sjidtieh.
Daamhtaj slïedth viskesisse njovsh tjelmine, dan sjïekeste dej gïknjeleåerieh gaertjebe enn båarasåbpoe maanaj jallh geervi.
Daate jis ieriej bïjre gusnie aajnealmetje paarte lea jallh sijjiesadtje paarten sijjesne, jis ieriem reeremedajvese gårreldihkie.
Dïhte lea vuesiehtimmien gaavhtan dov skïemtjelassen bïjre, gïetedimmien bïjre jallh dov privateles tsiehkiej bïjre.
Dïhte aaj jis båehtjierdeminie vïrresiegkes medisijnine jallh kortisontabledtigujmie.
Moenehtse edtja gaajhkine laantedigkine årrodh desnie laejhtemh jïh vuajnoeh dåastodh gaskem jeatjebem dåastoehtimmie, diagnose, medisineereme, maaksoeh, sjeavohtsvoetegyhtjelassh jïh hoksegarantije.
Dïhte vihtiesvoetem jeanede vuartasjimmesne.
Dïhte sjädta jienebh aajnealmetjh maehtieh såevmien gïelem jïh saemien provhkedh
Destie båata maahta dovne öövteben asken sæjjasadtjem aktene apotehkesne jïh daan asken sæjjasadtjem jeatja apotehkesne faaleldahkine åadtjodh..
dïhte jis sjädta dan sociale-tjänstelaakese.
Ij leah numhtie ahte ij åadtjoeh vuesiehtidh håjnoes sjïdteme destie maam aarebi deahpadi, kaanne tjuara boelhkem sorkedh jïh dan mænngan vijriesåbpoe vaedtsedh.
Dïhte ånnetji båajhtode guktie ij daarpesjh tabledtem vaeltedh biejjien mænngan negkeme.
Dan mænngan ultratjoerestavem mojhteleslaakan naan centimeeterh maadthtjåelien sïjse rijtie.
Datne tjeakoesbaakoeprievie påastine måedtie biejjiej raejesne.
Dannasinie dam vïrrepryövenassem gohtje, venöse pryövenasse.
Dannasinie hijven jis pryövoe soptsestidh guktie damta guktie maahta viehkiem jïh dåarjoem åadtjodh.
Dïhte lea abortelaakesne tjaaleme.
Dïhte aaj jis skaaram jallh skïemtjelassem åådtjeme jïh sæjhta maaksoem sov tjirkijebolaageste åadtjodh.
Dïhte destie man jïjnjh lea jovkeme.
Vaaksjomediedte ij goh naan tsagkese dan gïehtjedimmiediedtese mah leah jeatjah byjjesfaamoej luvnie
Dïhte pråvhka deahpadidh gosse 14-15 jaepien båeries, mohte maahta gujht aelkedh dovne aarebi jïh dan mænngan.
Dïhte ovmessie tsiehkiej åvteste, vuesiehtimmien gaavhtan ij sïjhth, ij nuepiem utnieh, lyjhkoe seksem utnedh persovnine seamma tjoeline jallh ïedtjem åtna jeatjah seksem utnedh enn tsïnneboetjemem.
Destie maahta sjaejmoejidh jïh maahta aelhkie ussjedidh oktegh lea garresem åadtjodh jeajesne, jïlhts dïhte dan sïejhme.
Tijje gååvnese ussjedidh.
Maahta aelkedh rïjtelidh jallh dåårijidh.
Goerehtæjja: Laszlo Tabar, dåaktere, professovre, radiologijen spesialiste Falu:en skïemtjegåetesne
Antibiotika vihkeles ryöjredimmie
Dåarjoen ulmie lea åårganisasjovni darjomidie dåarjehtidh jih viehkiehtidh.
Guktie suetiem heerrede hijven maanide lïerehte gaejnelasse gesnedh jïh gossedh jïh paehperelijniem nåhtadidh.
Aaj suetiem heerrede jis eah maanah stååkedh dej ektesne gïeh joe sovhtine.
Ij leah vihties jïjtje tjoeleskïemtjelassem åådtjeme, mohte skåaltoem åtna laaken mietie vualka jïh teestedidh juktie vaahram vaenede skïemtjelassem luapeske.
Suetie laaneste vuesiehtimmien gaavhtan gosse maana tjelmieh pruvvie jïh dan mænngan gævnjoeh jallh jeatjah maanah doehtede.
jïh jealajehtedh dejtie nasjovnelle unnebelåhkoe
Sjïere röntgeneapparatem daarpesje
Jis daarpesje dam nahkerisnie darjodh.
Jis tuhtjie daarpesjidh, dellie maahta deodorantem gaejnelinie utnedh.
Daesnie naan raerieh mejtie maahta pryövedh:
Dellie åådtje dah mubpieh tabledth jïh dejtie gåetesne vaeltedh.
Dellie aalka sleapkedh, jïh asve unnede.
Dïhte lea gujnelemmie.
Dam gohtje vuartoeasve.
Dïhte medisijnen abortem gohtje.
Dïhte passijve rïevhkestimmiem gohtje.
Daate gohtje premenstruelle sprankeme, PMS.
Dïhte jaepie jollemaaksoveboelhkem gohtje.
Dam gohtje sveerjen gïelesne tillväxtspurt, gosse dan varki sjïdtedidh.
Tabelle vuesehte guktie jollemaaksovevaarjelimmie daltesinie åasam vaenede.
Sïejhme vuekie gosse tjuvliegåata lea aelkiejægan tjonnestidh.
Daamhtemes båehtjierdimmie lea naan vuekie soptsestallemeterapije, medisijnh jallh sleapkedh.
Daamhtaj pråvhka barre jiehtedh lea homoe, heteroe jallh bi.
Jïjnjh maanah aaj daarpesjieh gåetesne voestes biejjien årrodh gosse vaejlehts, bielelen vaejlievualanimmie daalhkesidie vaalteme.
Siejmetji maahtah gieleleahpah åadtjodh mejtie joe tjaalassovveme nomineringsdåehkeste.
Damtemes ohtje spatelem nåhtede mij boernengåetietappen vööste deehkehtidh jïh dan mænngan ohtje seepine boernengåetiekanalen vueliehkommes bielesne.
jienebe byöpmede goh daamhtaj
Aath teehpie jallh dah bïejstenieh, juktie ij dejtie voebnesjh jallh naaken dejtie sualede.
Ulmie lea maahta lïenen otnegidie faeledh mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten otnegehoksehtimmiem buerie kvalitetine.
Tjaelieh aath maam datne lyjhkh dov jïjtjemdh.
Tjaelieh aath mestie aavodh.
saemien, såevmien gïelem jïh meänkieli nuhtjedh
Gærhkoen jaahkoe jïh guktie lohkehtin dan teologiske reflektjovnen tjïrrh soptsestin mij dïhte jaahkoe jïh byjhkesjimmie.
Buerie båateme Jïemhten lïenen laantedægkan
Buerie båeteme Mov hoksegaskesh Jïemhten lïenesne nåhtedh!
Skïemtjehoksesne seamma sekretessevaarjelimmie gaajhkh skïemtjiji åvteste jïh seamma man reaktam åtna Sveerjesne årrodh jallh ij.
Healsoe- jïh skïemtjehokse lea sierredimmielaakedorjemisnie (Lag 2008:567).
Smittskyddslagen (SFS.
Healsoe- jïh skïemtjehoksi lissine aaj baeniehokse meatan skïemtjijemoenehtsen barkoesuerkine mejtie laantedigkie jïh privaatebaeniehokse dorje mejtie laantedigkie ellies jallh bieliem dejstie maaksa.
Rehpie gååvnese man jïjnjh daarpesje healsoe- jïh skïemtjehoksen åvteste.
Destie maahta sjïdtedh Sosiaaleståvroe hoksebarkijidie bæjhkohte Healsoe- jïh skïemtjehokse dïedtemoenehtsasse, HSAN.
Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
Dam aaj hijven jis vervies damta dan gaavhtan naan tjoeleskïemtjelassh eah symtovnh vedtieh.
Teeste vååksjede jis HPV typem åtna, humaneles papillomviruse, maam vaahra boernengåetiecancerasse vadta.
Guktie teestem dorje jeerehtse mij skïemtjelasside teestede jïh mij vuekide seksem utni jïh guktie meehti laanestidh.
Jeenjemes pruvhkieh onanereeme åvteli dah seksem jeatjabinie utnieh.
Ovmessie vuekieh åtna gosse teestedh.
Maahta geerve årrodh pryövoevaestiedassem vuertedh.
Dah bïevnesh pryövenassen ektesne seedtie jïh dorje aelhkebe sjædta laboratovrijesedej vuarjasjimmiem darjodh.
maahtoeh jïh daajroesvoeth bijjiedidh dej
Laantedigkien bïjre (Om landstinget)
Ij naan bïevnesh registreredh dan bïjre magkerh daalhkesh lea åådtjeme jallh mij dåaktaridie reseptem tjaaleme.
bïevnesh daarpesje reaktamedisijneles goerehtæmman.
bïevnesh daarpesje gosse edtja pryövedh jis lohkije tjuara jolleskuvleööhpehtimmiem orrijidh
Veeljedh ålkoelisnie årrodh
åådtje sjïere vaarjelimmien jolle maaksovi vööste såemies beapmojde maanide nuerebe 16 jaepien båeries.
Naan healsoe- jïh skïemtjehoksh maehtieh åesehts årrodh naan laantedigkine.
Muvhtene dov lea aaj reakta dov skïemtjelassem digkiedidh jeatjah dåakterinie jïh mubpie goerehtimmiem åadtjodh (maam gohtje second opinion).
Dah tjïelth Jïemhtesne jïh Härjedaelesne mah saemien reeremedajvesne: Berg, Straejmie, Härjedaelie, Ååre, Krokom jïh Staare.
Svöörjen internasjovnelle dïedth sjidtieh goh joekoen unnebelåhkoereaktah edtjieh sjidtedh abpe
Dan kultuvre-aerpien
TLV apotehkide bæjhkohte mah alternatijvh mah leah boelhken sæjjasadtje jïh mejtie edtjieh målsodh.
TLV jïh FASS webbesijjieh utnieh gusnie maahta vuejnedh jis daalhkesem lea subvensjovneradamme jallh ij leah.
TLV sjæjsjele guktie dah åasah sjidtieh mænngan daalhkesesïelth åasajeatjatehtemem ohtsedamme.
tjirkemh jïh healsoegoerehtimmieh
Maahta ånnetji nåake damtedh
Dan mænngan dåastoevisnie orre måedtie tæjmoeh jïh lïegkedidh.
Dïhte daamhtaj vïrre sjædta sædesne, gadtjesne jallh bejhkesne dan mænngan.
Ussjedh goerehtimmien mænngan
Man guhkiem jeerehtse, naan tæjmoeh raejeste såemies dygnh raajan, mohte jeenjemes dygnem ryöhkoe.
• vuastalestedh diskrimineringe dejstie nasjovnelle unnebelåhkojste
dahkoesoejhkesje
Ekspedisjovnh abpe rijhkesne
Redaktööre:
Jeatja njammavaahtere jallh njaltja njamman sïjse sigkie.
Aktem daejstie lea gosse PSA-vierhtiem jeanene.
Maahta deehkehtidh, tjuvliestidh jïh jïjnjh jeatjah darjomh guktie ostem åadtjodh.
Maahta aath vaeltedh mahleah jïjtse, jallh sæjjan tjaanga gusnie ij åadtjoeh årrodh.
Desnie ij daarpesjh nommem jiehtedh jis ij sïjhth.
Vuesiehtimmien gaavhtan jis dah edtjieh ringkedh, prieviem seedtedh jallh jis edtja dohkoe båetedh.
politikesoejkesjem åehpiedahti sov proposisjovnesne Från
Doehtehth njammide jaabnan
Eeremes edtja dejtie doehtedidh dovne gosse tjåådtje jïh gosse vealesje.
Byjhkesjimmietjaalegh reformatjovnetijjese vïhnesjimmien baalkam vuesehte guktie jaahkoem vaestiedassine buerkiestin dan tïjjen gyhtjelasside.
Domtesh jïh åssjaldahkh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
Naan dejstie aatijste tjuerieh luhpiem åadtjodh damtedh jïh muvhtene tjuara dejtie tïjjem vedtedh.
Gosse baakoeh domtesidie jïh åssjelidie beaja kaanne buerebe jïjtjemdh guarkoe jïh aelhkebe dåeriesmoerh vuejnedh mah daarpesje nuala.
Dööpmestovle edtja jarkoestidh tjaalegh jïh tjaaleldh vïhtesjimmieh sveerjen gïelese, jis ij leah joekoen ov-daerpies.
dåapmestovle, åklagare-, polijse-, kronofogde- jallh skaehtiereereme tsihkestahta daejredh jis sjïere persovne hoksesijjesne årroeminie
Dågkasjïdteme byjresem eerjie gellie vuekine jïh dah sjædtoehtæjjah skaarah åadtjoeh daalhkes vierhtijste.
Dïhte lea aelhkies dågkam jearohks sjïdtedh.
Maahta dågkam rïevhkestidh sigaredtinie, cigarrine, cigarilline, pæjhpojne jïh tjaetsiepæjhpojne.
Daamhtaj åådtje gadtje- jallh vïrrepryövemem vedtedh.
Frïeskebe sjædta sigaredti namhtah, dovne daelie jïh båetije aejkien.
Orrijidh rïevhkestidh
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege.
Rïevhkestimmeste maahta ovmessie skaarah jïh skïemtjelassh åadtjodh jïh medtie fïerhten mubpien persovne gie rïevhkeste aarebi jaama enn jis ij rïevhkesth.
Gosse rïevhkeste dellie tåvsenh daalhkesi eebnh kråahpen sïjse njamma.
Jis ij leah vaarjedamme gosse seksem utni lea hijven teestedh jis tjoeleskïemtjelassh åådtjeme.
Jis lïhke orre persovnh gïeh rïevhkestieh, vuesiehtimmien gaavhtan seamma tjïehtjelisnie, dellie voejngehte dah gassh mah leah soevesne.
• buerebe-laakan Europaraerien unnebelåhkoekonvensjovni mietie öörnedh veasodh
Njueniesprejjem maahta nåhtadidh gosse snoelken jïh dïhte dorje aelhkebe maanese voejngehtidh.
Eah gellie mah maehtieh dam sov bööremes musihkem gitarresne spealadidh namhtah daejredh gutkie ackordem vaeltedh jallh gosse eah leah aerebe dejnie intrumentine gïetedamme.
Gosse goerehteminie dellie garrah bielesne britsesne vealesje.
Goerehtimmien mænngan dellie goh daamhtaj damta.
Dah goerehtimmieh mah dorjesovveme vuesiehtieh dïhte lea jïjnjh gïeh idtjin tsïnneboetjem utnieh gosse jåerhkeskuvlem galhkoeh.
Goerehtimmie ij leah vaahreles
Goerehtimmie varki jåhta
Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Goerehtimmie maahta åvtelhbodti darjodh goh healsoegoerehtimmie, guktie gohtje screeninge, jallh gosse nyjsenæjja jallh dåaktere jeatjahtehtemh njammine damteme.
Kaanne baektjede men dellie åådtje daalhkesh guktie ij dam damth jïh seamma biejjien åådtje gåetide vuelkedh.
maahta.
Dåarjoe dïsse barkose lea laantedigkien nualan tjaaleme Den Europeiska deklarationen för jämställdhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
Barkoe lea bieliem barkojste darjoeevtiedimmine mij mïrrestalleme- jïh gellielaaketjeperspektijvine barkedh.
Jïjnjemes barkoem maaksa beetnegi åvteste maam Sveerjesne tjöönghkeme.
Barkoe slïerkevoeten vuestie Svïenske gærhkoe sæjhta maanide, noeride jïh geerve almetjidie dåarjodh giejtie slïerkevoetem gærhkoen byjreskistie asvedamme.
Reaktam aaj åtna jarkesidh gåessŠakt aborten åvteli.
Reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh dam jeatjide goerkelidh, seamma man sjïekenisnie.
Dïhte åålegh hijven dejnie sopstestalledh gïejnie nåajsan sjïdteme guktie sïjhtijægan darjodh.
Nïejth maehtieh aaj nyjseneklinihkese jallh gynekologese vaedtsedh.
Nïejth pruvhkieh gemtebe ullemem åadtjoeh jïh baernieh gemtebe åelkieh.
Nïejtide voestes væhta puberteetese båateme njammah aelkieh sjïdtedidh.
Nïejth aaj pryövoem tsavnoste vedtedh.
Nïejtide dovne bæjngolen jïh sisnjelen tsïnnebangsemh stuerebe jïh mïrhkebe sjidtieh.
Nïejte gie nænnoste
Jis ij leah maahta dildoem jallh viskesroehtsem utnedh gosse heerjehtalledh.
Aelhkebe sjædta maanese voejngehtidh jis åejjie jïllebe gosse åara.
Dïhte aaj laaken vööste jïh naan mubpiem aajhta, vuesiehtimmien gaavhtan tjarmedidh jallh guvvieh gaskevearman heesedh.
gïelejarngide mah edtjieh ålkoeotnjegasse darjomh
Ultratjoeje guvviem prostateste vadta
Ultratjoejebaaroeh datovrasse juhtieh maam dejtie jeatjahtahta gåvvan maam dåaktere maahta guvviesjermesne vuejnedh.
Ultratjoejestave lea medtie 20 centimeterh guhkies, mohte dïhte barre gietjie maam måedtie centimeeterh rijtie.
Kanalen tjïrrh ultratjoejestavesne dåaktere naaloem rijtie mïsse nuhtjie pryövenassh prostateste vaeltedh.
Ultratjoejeguvvien viehkine guvviesjermesne maahta dåaktere naaloem rïektes siktedh.
Suerkieh UMO:sne:
UMO:en noerepanele sov bööremes raerieh vadta guktie maahta buerebe jïjtjedomtesem åadtjodh:
dan vaenie jallh dan jïjnjh åara
Tjïelth mah jienebe enn aktene reeremedajven sisjelisne lissine 500 000 kråvnoeh åadtjoeh.
Jeenjemes leah alkoholem jovkeme gosse dah narkotijkam voestes aejkien nåhtadin, kaanne dellie ij vïenhth dan vaahreles.
Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie jïjtje sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh.
Jeenjemes cellejeatjahtehtemh mejtie aajhtsa leah geehpebe jeatjahtehtemh mejtie sjïdtehtidh, mohte naan dejstie tjuara destie vaeltedh.
Jeanatjommesh muvhtene asvedieh, bene jeerehtse man tjarki jïh man daamhtaj.
Jeenjemes gïeh baakoem ovskåaltoe nåhtadidh eah naemhtie ussjedh.
Jeenjemidie ånnetji jallh ij naan baaktjese demtieh.
Jienebh kondomh bådtjaldahkesne juktie maereles jïh eah skoepenh.
Jïenesh mah laantijste EU:en, EES:en jïh Schweizen ålkolen åadtjoeh ellies maaksovem jïjtje maeksedh dovne jis akute hokse.
Jienebh kondomh mejtie maahta bovresne åestedh mahte seammalaakan, mohte maahta aaj jeatjah stoeredahkh, hammoeh gaskeviermesne jïh seksebovrine gaavnedh.
Jeenjemes leenine aaj dåehkide 40 - 74 jaepiej gaskem goerehtimmiem faelieh, mohte joekehts leah gåessie aalka dejtie faaledh jïh man guhkiem goerehtimmine jåerhkieh.
Jeenjemes daalhkesi åvteste maaksa dam maam gohtje jïjtjemaaksovem fïerhten aejkien gosse dejtie reseptesne veedtjie goske 2 200 kråvnah jaksa.
Daamhtaj aajhtsa jis maana vaejliem åtna.
Daamhtaj göökte röntgenedåakterh dejtie mammografijeguvvide vuartasjieh.
Jeanatjommesidie gïeh PMS:em dååjrehtallieh vïerremes pråvhka årrodh golme jallh njieljie biejjieh gujnelemmien åvteli jïh haajpane gosse gujnelemmie aalka, mohte maahta aaj dam naan biejjieh gujnielemmesne damtedh.
Jeenjemes skaarah jïh skïemtjelassh mah rïevhkestimmeste åådtje, maahta vaeniedidh jis orrije.
Tsegkietnie tsegkietniedåastoevisnie jallh ietniehoksejarngesne maahta aaj viehkiehtidh dejtie bïevnesidie gaavnedh.
Daamhtaj dah åssjelh tsïnneboetjemen bïjre.
Daamhtaj dah sisnjelen tsïnnebangsemh sjidtieh guktie dejtie vuajna ålkolen dejtie bæjngolen tsïnnebangsemidie.
Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
Byjreske daamhtah veanhta lea heteroseksuelle.
Vaallah jaahkoebyjhkesjimmie jallh lohkeme lea ulmie jaahkose.
Edtja sjïere aath lyjhkedh, sjïere vuekine vååjnedh jallh sjïere ïedtjh utnedh.
Dan jijnjh tjïeltide åadtjoeh
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta båeries pryövenassh mohtedidh båeries pryövenasside jïh ovmessie dåeriedimmieh darjodh.
Orre medisijnen vuarjasjimmie
Gaajhkh vijhte nasjovnelle
Dïhte orre diskrimineringelaake (SFS
Veeljemetjiehtjelisnie
Veeljemebiejjesne skiereden 18 b:n
Dah vaarjoeh eah rïevhkem hopsh.
laakesne nasjovnelle unnebelåhkoej jïh
nasjovnelle unnebelåhkoej nuepide sjiehteles
åårganisasjovnh sjïehtesjidh jih värrhtoedimmieh vaeltedh
låhkoej nuepieh utnedh jïh öövtiedidh sijjen kultuvrh svöörjesne, edtjieh freemjedh sjïdtedh,
Dïhte nännoestamme unnebelåhkoe-vaarjelimmie
Unnebelåhkoegïelh leah jiddisch, romani chib,
Sijjienommh unnebelåhkoegïeline leah vihkeles
låhkoegïeline byöroeh aaj nommine påastesijjide
byjjesfaamoejgujmie, gelkieh lissietamme sjïdtedh
vadtasovvedh dejtie nasjovnelle
bijjiedamme nuhtjemasse, saemien gïelese.
Unnebelåhkoegyhtjelassh
unnebelåhkoepolitihkem buektiehtidh juhtiehtidh.
unnebelåhkoepolitikem sjidtemisnie sjädta. Dejtie
Unnebelåhkoepolitike lij tseegkesovveme goh
Europaraerie lea sov gïehtjedimmesne dan
raarestallemasse vadtasuvvien lihkesdajven
• nännoestidh dej nasjovnelle unnebelåhkoej jijtjefaamoeh aaj tsevtsemasse dovne
darjomh daerpies leah juktie nännoestidh gorredidh
Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh.
Jis veeljemetjiehtjelisnie gielem vedth dellie aaj tjoerh gieleleahpam meatan vaeltedh.
Jilhts guhkiem aborten mænngan maahta bïeljielidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevasse jïh giejnie soptsestalledh guktie domtedh.
Dïhte aaj maahta årrodh naemhtie, daajra mestie asvedidh, mohte læjhkan tuhtjie dïhte dan tjarki, vuesiehimmien gaavhtan jis vaajmoetsaepmemem åådtje, såmskodh jïh bïevestidh pryövi jallh tenti åvteli.
Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
Jïlhts eah jïjtjetjirkeme jïh jïjtjedomtese leah seamma, maahta jïjtjedomtesem sjïdtede jïh evtede jis aatem dorje maam maahta.
Dïhte maahta dan gïerve årrodh, mohte dellie gujht daajra mannasinie asvede.
jïjtjetsevtsemasse leah tjïelkestamme dennie
REAKTAH NÄNNOESTAMME SJIDTIEH DEJTIE NASJOVNELLE UNNEBELÅHKOJDE
nuepieh jijtjetsevtsemasse dejtie nasjovnelle
meatan årrodh / tsevtsedh jïh dåarjodh dejtie
Åeremem jïh domtesidie tsavtsa
Jïjnjemes aejkien skïemtjegåetie, servicegåetie jallh jis faaradamme polise bollem gorrede.
Dïhte lea barre dïhte aelpemes alternatijve maam lea ellies subvensjovnereme.
Ajve Sosiaaleståvroe, Justitiesaadthalma (Justitieombudsmannen) jïh Justitiekansleere (Justitiekanslern) maahta bæjhkoehtidh Healsoe- jïh skïemtjehoksen dïedtemoenehtsasse, HSAN.
Barre dïhte mij reseptesne jïh aelpemes daalhkesem mïsse maahta målsodh mij lea subvensjovnesne.
Våaromeåssjele lea sjeavohthvoete gååvnese juktie edtja skïemtjijem vaarjelidh.
Gaajhkh barkijh sjeavohthvoetem utnieh seamma gie hoksesne råaka. Dïhte dovne byjjes jïh privaate hoksesne jïh jis lea dåakterh, skïemtjesåjhterh jallh administratijveles barkijh.
Barkijh skïemtjegåetesne jallh hoksejarngesne sjeavohthvoetem utnieh.
åarjelsaemien, lea sagki aejhtemisnie.
Maahta asvedidh daaresjimmien mænngan.
Nåake damtedh
Njåvtasovveme maahta dovne fysisken jallh psykisken årrodh.
Försäkringskassan / tjirkijekassa jïh försäkringsbolag / tjirkijebolaagh
Dellie tjirkijebolaage reaktam åtna daejredh maam daarpesje guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam maaksose åtna.
Bieljieovleme gaskebieljine daamhtaj aalka dallegh jïh boelhketjem ryöhkoe.
Bieljieovleme gaskebieljesne
Voestes iereste hoksebarkijidie laejhtedh
E-legitimasjovnine jallh persovnenummerinie jïh tjeakoesbaakojne.
Maahta aaj ånnetji bååktjesem damtedh jïh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Maahta ånnetji baektjiedidh jïh damta goh sæjhta gadtjedh ryöktesth dan mænngan.
Dallegh veeljeme
Dalleghveeljeme gärhkoeraerie
Åvtebarkoe
Ryöjredimmieh
åålmege joekoen dïedtem åtna unnebelåhkoegïelide vaarjelidh jih evtiedidh jih edtja aaj dej unnebelåhkoej nuepieh evtiedidh sijjen kultuvrh Sveerjesne gorredidh jih evtiedidh
jïh tjïelti byjjesfaamoeh byöroeh sijjienommh
Staatedåarjoeh
Vigsel
Rijhkebiejjie lea snjaltjen 10 b. 2009 proposisjovnem
Rijhkebiejjie jïh reerenasse maehtieh åejvievuepsieh tseegkedh dan nasjovnelle
Vaarjelimmie jolle maaksovi vööste
Slyöhpoe strunhtjien åvtelhbodti sjïdtedh.
Slyöhpoe eejtegh jïh jeatjah måarehks jïh njåajjan darjodh.
Kvalitehtem jïh vihtiesvoetem vååksje
Kondome mij båeries jallh råadtsoeh aelhkebe loedtene.
årrodh jïh aaj reaktah staatedåarjegh åadtjodh.
Vierhtieh edtjieh
Aareh jïh seente puberteete
Aareh deahpadimmesne ij maehtieh dejtie göökte cancerehammojde juekedh jïh vaahra dan gaavhtan aalka cancerehammoem båehtjierdidh mestie ij dan jieliedisnie tjoeperdh.
Vihties vaarjelimmie ij baavijehtjieh.
Sïehpe jïh goelkh kråahpesne
Dåastove tjuara aaj guhkiem åvteli daejredh jis fiejlh vaajmoeklaffine åtna, reakasovveme vaajmoefïejlem åtna jallh klaffeprotesem.
Barkijh dåastovinie sjeavohtsvoetedïedtem utnieh.
Slïedth
Dellie medisijnen abortem tjïrrehtamme.
dïedtem åådtje juhtedh.
Iemeles aerkies sjædta jïh tïjjem åvteli vaestiedassem båata guhkiem damta.
Leeneståvroe Stuehkien leene- jïh saemiedigkesne
Maanetjh maahta guadtastahkine guedtedh, maanatjahkesinie jallh eskesne tjahkesjidh.
Gïesh åvtenjaltjam bååstede.
unnebelåhkojde bïevnedh dej reaktaj bïjre dan orre
PK-vierhtie vïrresne tjuara hïnnedh korrigeredh, dïhte sæjhta jiehtedh vïrre edtja maehtedh gyölledh goh sïejhme.
PSA-vierhtie vïrresne ovmessie almaj gaskem jeatjahtehtedh, aaj almaj gaskem gïeh eah prostatine tjoeperdh.
Dan guhkiem varta ij edtjh seksem utnedh, tampongem nåhtadidh jallh laavkodh dannasinie maahta ovledh.
Vïrreme galhkoe naan biejjien mænngan.
Vïrrebleenteme galkegh pruvhkieh mïrhke jïh provnelaakan årrodh, destie vïrre ånnetji gejhkie åvteli olkese båata.
Vïrre gadtjesne jïh bejhkesne pråvhka måedtie biejjiej raejesne orrije.
Skaehtie-åajvohkistie aaj jeatjah tjaatsegh åadtjoeh goh daaroen registerutdrag (daerpies gosse baanghkine soptsestidh), vïhtesjimmie guhte sealadamme jïh gieh dan fuelhkieh (daerpies aerpie-juakose).
Maahta persovnigujmie årrodh gïejgujmie murriedidh jïh jearsoes sjædta.
Dah krosseskaavtegh = dah barkoe åårganh.
Edtja sinsitniem madtjeldidh dan åvteste gïeh dijjieh lidie.
Raerie åvteli seksem jeatjabinie åtna
Tjonnestidh, tjuvliestidh jïh gijhkierdidh
byjjesfaamoeh dïedtem åtna njaelmeldh vaestiedimmiem seamma gïelesne vedtedh jih aaj vaejtemen männgan tjaeleldh jarkoestimmie vedtedh nännoestimmien jih nännoestimmie-tjielkestimmien bïjre.
Byjjesfaamoeh dïedtem åadtjoeh dejtie nasjovnelle
unnebelåhkoegïeline vaarjelidh jïh
Daarpesje dejnie heerjehtalledh guktie aelhkies dam dïsse tseegkedh jïh aajmoelaakan damtedh.
Maahta nåajsan sjïdtedh jallh tjoeleskïemtjelassh åadtjodh jis gijhkierdamme
Maahta aaj hoksejarngese jallh gynekologese vaedtsedh.
Aaj hijven gåarede abortedåastovem bïeljielidh.
Maahta aaj noeredåastovem bïeljelidh.
Maahta hijven årrodh aalka irhkemen bïjre soptsestidh naan geerve almetjasse maam jearsoes ektine, vuesiehtimmien gaavhtan naan fuelhkesne, jïh dan mænngan maahta dïhte viehkine årrodh gosse dam skuvlese jiehtedh.
Maahta haarjanidh sleapkedh.
Maahta aaj åejvine goevtesisnie gusnie hoksem åadtjoeji soptsestalledh, vuesiehtimmien gaavhtan barkoeåejvine ortopededåastoevisnie.
Maahtah aaj veeljedh nyöjhkedh hoksese mah dutnjien faalesåvva.
Maahta aaj bæjhkoehtimmiem darjodh mejnie meala barkoem buerebe dan mænngan maahta juhtedh.
Dïhte sæjhta jiehtedh maahtah hoksejarngem veeljedh jallh gaahpode sjïerehoksedåastovem guessedh jallh desnie goerehtidh.
Maahtah aaj abpe dygnem skïemtjesåjhterinie soptsestidh jïh raeriem åadtjodh.
Maahta sov dåakterem seamadamme gåessie jïh guktie galka illeldahkem pryövenasseste åadtjodh.
politihkedajve jaepien 2000 gåessie Svöörje
Jaepien 2010 orre laake bööti mij nænnoste dej nasjovnelle unnebelåhkoej reaktah jïh unnebelåhkoej gïelide.
Fïerhten jaepien jienebe 500 000 goerehtimmieh Sveerjesne njammaröntgeninie dorje.
Fïerhten jaepien mahte 450 sveerjen nyjsenæjjah boernengåetiecancerem åadtjoeh, mearan jïjnjebh, medtie 30 000 nyjsenæjjah dïerem åadtjoeh dej cellejeatjahtehtemh.
www.jll.se lea Jïemhten lïenen laantedigkien byjrese webbesæjroe.
Åktseden våhkoen raajan
Mïrrestalleme hokse
Gosse mïrrestalleme hoksen bïjre dah ulmieh gååvnesieh mah dan nualan tjaaleme:
Mïrrestalleme lea dan bïjre gaajhki almetji seamma vierhtie.
Jïjtjevyljehkeorganisasjovnine laavenjosteme
Ektie gärhkoeståvroe nännosti vierhtiej jih gåetiej bijre jih nimhtemes.
Åålmege edtja aaj dej nasjovnen unnebelåhkoej nuepieh evtiedidh, sijjen kultuvrem sveerjesne utnedh jïh övtiedidh.
Telefovnegaskesh: Mijjen ulmie lea jïjnjemes aejkiem patientidie sujhtedh, dannasinie mijjieh vaajtelibie aktene persovnine gaskesadtebe goevtese jïh åelieh gaskem.
Ij byöroeh vuertedh hoksejarngem bïeljelidh jis maana dan tjarki ovlemem åtna jïh jïjnjh njovsh sjidtieh.
daarpesjh dejtie byjjesfaamojde gaskesadtieh jallh
Dam maahta darjodh dåastoevisnie gusnie abortem dorjeme jallh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
Ektie gärhkoedeaveståvroe
Stiften diedte lea gärhkoetjåangkoeh duedtedh jih barkoem öövtiedidh.
seamma vierhtegedeepartemente teel.
aajnealmetjh reaktam åtna gïelide nuhtjedh sijjen njaelmeldh jih tjaeleldh gaskesadtemh byjjesfaamoejgujmie ïerine mej bïjre byjjesfaamoeh edtja nännoestidh jih mejtie aajnealmetje paarte lea
Aajnealmetje gie juridiske viehkiehtäjjam ohtsele, dovne reaktah åtna, vaejtemen männgan tjaaleldh jarkoestimmiem åadtjodh mej bïjre nännoestimmieh jïh nännoestimmie-tjielkestimmieh dejnie ierine såevmien - meänkieli - jallh saemien gïelesne.
Almetjh, åårganisasjovnh, institusjovnh jïh reerenassh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne bööresuvvieh kandidaath raeriestidh daan jaepien gïelebaalhkese 2014.
jïh ohtsedimmiej männgan juakeme sjädta dehtie
Aajnealmetji leah reaktah nuhtjedh såevmien gïele,
unnebelåhkoegïelh geehpebe-laakan nuhtjedh dej
Vadtesh aktegs almetjijstie vihkeles Daesnie berkieh tjaetsiem jïh beapmoem gaajhkesidie, voene-evtiedæmman, teologiske ööhpehtæmman, mikrolååjkedæmman jïh njoetjemasse jïh dovne laktemasse jïh religijovne- soptsestallemasse.
Jeanatjommesidie pruvhkieh ahkedh sjædta naemhtie fïerhten gujnelemmiecykelen, biejjien mænngan gujnelemmie aalka goske båetije gujnelemmie lea 21-35 biejjiej gaskem.
Daamtasåbpoe aalka dejnie barre ånnetji vïrrem lijhkiemåvhkese jallh paehpierasse båata gosse njaamede.
Daamhtajommes dåaktere gellien aejkien baska guktie pryövenassh ovmessie sijjeste prostatesne vaeltedh.
Maana jïjtje damta man jïjnjh ååjse.
Ij provhkh baektjiedidh.
Pråvhka bijjiebangsemisnie aelkedh jïh dan mænngan searoemidie jïh gaajpan.
Sïejhme
Jis båarasåbpoe 50 jaepeste maahta tïjje gohtjemi gaskem jeatjahtahta destie gusnie laantesne årroeminie.
Jis båarasåbpoe 50 jaepieh maahta rutijnh ovmessie vuekine årrodh dan mietie gusnie årroeminie.
Vaejlien vööste gååvnese maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
Vuartoeh byjreskistie
Byjresebarkoe?
Maahta buerie voelpe årrodh gie jeatjah dåårje jïh jïjtje voelph veeljedh maam madtjeldieh jïh datnem lyjhkoeh guktie datne leah.
Maahta voejhkelidh dan mavvege årrodh jïh duasta ånnetji vielie: duasta jiehtedh maam meala, duasta gihtjedh jis ij guarkoeh, duasta voejhkelidh jïh duasta jïjtjemdh bööredh.
Voejhkele aaj maanam lïerehtidh aellieh njuanan jallh tjelmide doehtedh.
Guktie gossehtahkem læjnoedehtedh maahta pryövedh dan gaavhtan baahkes jallh galme jovkemsem vedtedh.