2. Mana jienastangohppii.
5b. Juos jienastat ovdajienasteamis, válgabargi addá dutnje válgakonfeluhta, masa nahkehat steampilastojuvvon jienastanlihpo ja giddet konfeluhta.
Álbmotbeaivefeasta boahtá sápmelaččain sápmelaččaide.
Alimus hálddahusriekti dieđiha, ahte sii leat gieđahallan ášši eaige sii rievdat Davvi-Suoma hálddahusrievtti mearrádusa dohkkehit Sanila ovdaolmmožin.
Almmuhangoarttas leat rávvagat jienasteamis.
Almmuhit galgá ruoktogieldda guovddášválgalávdegoddái.
Almmuhus jietnavuoigatvuođas boahtá ruoktot
Anáraččat leat maiddái doallan ja dollet ainge bohccuid.
Árrahistorjá
Árvvus adnon ávvuguossit!
Ávžžuhan din soabadallat.
Bálkkašupmi geigejuvvo juohke nuppi jagi ja dat juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004.
Bargga dal baicca juoidá.
Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu.
Bargobáiki lea sámedikki doaibmabáikkiin dahje eará sajis soahpamuša mielde.
Beakkán sieidi lea Anára gielddas Áijihsuálus.
Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gulavaš áššiid, erenomážit válmmaštallat ruvkelága ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii gulavaš bargguid.
Boahtteáigi lea čuovgat.
Buori sámi álbmotbeaivve!
Buorit guldaleaddjit,
Buorit sápmelaččat, eará olbmot!
Buorit suopmelaččat,
Buot mávssolaččamus lea kultuvrra, giela, árbevieruid ja árvvuid seailluheapmi, doalaheapmi ja sirdin boahtte buolvvaide.
Čoavddus Syria kriisii lea guovddážis.
Čuvges mánoheahpin sii vulge.
Dáidagiin sáhttá rievdadit máilmmi.
Dálkádatnuppástus, globalisašuvdna ja ekonomalaš beroštupmi árktalaš guovllu vuostá buktet maiddái stuorra hástalusaid.
Dál ulbmilin lea oažžut anárašgiela hubmiid čállit giela.
Dan geažil lea leamaš dárbu gulahallat ovttas davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš forain politihkalaš oktavuođas.
Dán iešráđđema ollašuhttá Sámediggi.
Danin son dohkke nuortalaččaid ovdaolmmožin, gii nuortalašlága mielde galgá máhttit nuortalašgiela.
Dán láhkai jienastat
Dán válgabaji áigge lea dáhpáhuvvan olu ja vel dán jagi, ovdal riikkabeaiveválggaid, vuorddán ja várra mii buohkat vuordit buorádusaid sápmelaččaid riektesajádahkii.
Dasa lassin deattuhat ámmátlaš čehppodaga, ovttasbargo- ja gulahallannávccaid, sámegiela čálalaš dáiddu sihke návccaid bargat iešheanalaččat ja ulbmillaččat.
Dasa lassin nuortalaččaid siidačoahkkin (Siidsååbbar) ovddasta nuortalašlága mielde sin nuortalašguovllus, mii lea oassi sámeguovllus.
Dat caggá duoldi dovdduid ja váiduda vearrámus šláddariid.
Dát ii leat dušše sápmelaččaid illubeaivi, muhto maiddái Suoma stáhta ja suopmelaččaid riepmobeaivi.
Dat ii leat lihkostuvvan.
Dat lea stoagus.
Dát mearkkaša ovdamearkka dihte ahte sámi eatnama ii sáhte geavahit industriálalaš dehe eará ulbmiliidda jus sámit eai leat ožžon diehtojuohkima ovdal ja addán sorjjasmeahttun mieđiheami ovdagihtii ja ahte eai ieža sáhte vuoitit maidege dakkáraš návccaid ávkkástallamis.
Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bargogiellan leat sámegiella sihke suomagiella ja ruoŧa-/dárogiella.
De gohččojuvvojedje buot gotkkat čoahkkimii ja soames vuorrasit ja hui viissis gotka sártnui sidjiide.
De manai nieiddaš stohpui ja ozai skieraid ja veháš ránes báhpára.
Dieđáhus jagi 2012 gielddaválggain
Dieđátgo manne?
Die dat jietna lea fas!
- Dien don gal dajat duššefal vai don nai orut juoga.
Dii bargabehtet mávssolaš barggu.
Diskografiija
Doaivvun ahte dán barggus livččii ávki min dehálaš ovttasbargui Sámi parlamentáralaš ráđis.
Don sáhtát searvat sáddagii ja sáddestit iežat dearvvuođaid!
Dovdameahttuma!
Dovdameahttun duođaidge gávdno!
Duháhiid jagiid čoggon diehtu luonddus, bohccuin, guliin ja eará elliin lea buktán midjiide eavttuid ceavzit servodatlaččat vuđolaš ođasmahttimiin.
Duiskka almmolaš dovdduid sisafárremis lea doppe orru proavásgotti ovdaolmmoš Lilie govvidan nu, ahte "skeptalašvuohta ja iešluohttámuš leaba dássedeattus nuppiideaskka vuostá".
Eamiálbmot lea ferten seailluhit vuoigatvuođalaš dilis fuolakeahttá visot dahje oasi iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kulturlaš ja politihkalaš institušuvnnain.
Eanemusat sápmelaččat leat Norggas.
Eanemus sámit leat Norggas.
- Eat, eat mii ge gal oaidnán, vástidedje earát, ja buohkat ledje mielasteaset hui jierbmát.
Eat sáhte diktit vealaheami dehe rasismma váikkuhit min kultuvrii, vieruide dehe gárvodeapmái.
Evttohasaid ásaheapmi gielddaválggain
Evttot kandidáhtat!
Ferte leat Duommá!
Flávdastággu!
Gáldut
Gávdnen du!
Gažaldat oanehaččat leage:
Gielddaválggain oažžu jienastit dušše iežas ruoktogieldda evttohasa.
Gielddaválggain sáhttet evttohasaid ásahit
Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas.
Giellabálkkašumi ulbmil
Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, servviide ja ásahusaide geat leat bidjan erenoamáš návccaid ovddidit sámegiela čálalaččat, njálmmálaččat dahje eará láhkái.
Giellateknologiijabarggu oktavuođas šaddan prošeavtta ulbmilin lea oažžut 100 čálli anárašgillii, nannet giela girjjálaš tradišuvnna ja váldit giellateknologalaš veahkkereaidduid geavahussii giellaservošis.
Gii sáhttá oažžut bálkkašumi?
Giitu beroštumis.
Giitu buohkaide lihkusávaldagain!
Giitu
Giláš mii vajáldahtii juovllaid
Go ledje mealgadii ollen, de gávdne mieskan muora, mii lei muttágis stuoris.
Go Máret geargá lohkamis, son geahččá birra.
Gomuvuohta dahjege máilmmiávus.
Gosa dat manai?
Gos Duommá lea?
Gudnejahtton sápmelaččat, buorit ustibat.
Guollebivdu leamašan ja lea ainge dehálaš sámiid kultuvrra oassi ja mearkkašahtti ealáhus.
Hástalusat
It galgga šat mozidit!
Ja de ledje juovllat.
Jienastanáiggit
Jienasteapmi dáhpáhuvvá jienastanbáikkis.
Jienasteapmi válgabeaivve:
Joatkkaváidagis moite dan go hálddahusriekti dulko boastut nuortalašlága 46 paragráfa.
Juohke virgeoapmahaš gohcá iežas doaibmasuorggis lága čuovvuma.
Juos háliidehpet, de sáhttibehtet dii nai dan oaidnit.
- "Juovllat leat, juovllat leat, nieiddaš lea ceggen juovlagordnegihpu!" vizardedje vuovdegaccehat.
Justa dalle čuodjagohte girkobiellut.
Láđasmánnu čuovggai Kilimanjaro čohka bajábealde.
Lassidieđut
Leago Márehis maid beana?
Lean dás hui movttet ja čeavlái.
Leatgo beroštuvvan bloggaid čállimis?
Lea váttis oanehisge áiggis oaidnit, mii dakkár áššiin čuovvu, mat eai leat mis gitta.
Lea vealtameahttun, ahte dubmet buotlágán vealaheami ja vaši.
Liŋkkat
Lossa rihkus.
Luohti, liđve ja leudd eallá árbevirolaš juoiganmusihkas nugo modearna populáramusihkas.
Máilmmis dábálaččamusat geavahuvvo statistihkalaš dihtorjorgaleapmi (omd. Google Translate).
Máilmmi unnitlogugielain lea dábalaččat rikkis njálmmálaš tradišuvdna, muhto dat eai jur čállojuvvo.
Mánát besse fitnat ruovttusteaset dušše hárve ja oktavuohta sámegielat birrasii fuotnánii.
Manne son dahká nu?
Máret čaibmá ja dadjá:
- mat bellodagat leat ráhkadan válgalihtu.
Media lea deaŧalaš oassi sámi servodagas.
Miehtá geasi lei oainnát leamaš hirbmat báhkka, nu ahte buohkat ledje álásjulggiid vázzán.
Mielde maiddái
Mii áigut strategiijaid ráhkadeami bokte geahčadit sámegiela dutkan- ja fágaguovddáža ásaheami.
Mii sámit leat álohii bargan suopmelaččaiguin ovttas, sápmelaččain ledje dolin olu verddet, suopmelaš ustibat.
Mii sápmelaččat leat divrras lassi suopmelaš servodagas, ja minguin galgá meannudit kultuvrramet earenoamášvuođa ja min iežamet dihte gudnejahttimiin.
Min áddejupmi dorvvolašvuođas lea rievdan.
Min ealáhusat leat gárganan ovttas luondduin ja elliiguin ja leat vuogáiduvvan deike dáidda árktalaš diliide. Dat ráhkadit vuođu rikkis sámegillii, dorjot sámi searvvušortnega seailuma ja leat sámi eallinvuogi oassi.
Min sápmelaččaid galgá atnit árvvus min áidnalunddotvuođamet, sajádagamet ja kultuvrramet vuođul, ii riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja stáhta doaimmaid čuozáhahkan dehe olgo- ja sisriikapolitihkalaš čuolbman.
Misge leat bohciidan váttisvuođat.
Mis sámiin leat olu áššit, main mii sáhttit leat čeavlát.
Muhto dál árvvus adnon guossit, lea áigi ávvudit Suoma sápmelaččaid ja lea áigi čájehit alcceseamet ja earáide maid sámi kultuvra sápmelaččaide máksá ja man olu mii atnit gudnis sápmelašvuođa.
Muhto jus dan háliidehpet oaidnit, de gal fertebehtet bajidit čalmmiid almmi guvlui.
Muitalus gotkkaid birra
Mu jurdda lea, ahte Suomas ii leat dárbu váldit giđa vuostá riidduid ja sierramielalašvuođaid siste.
Mun goit in leat goassige gullan mánu birra ja váriid birra.
Mun in sáhte dán ipmirdit.
Ná dáidá leat Suomasge, leat eahpideaddjit ja leat dat, geat luhttet ahte ceavzit hástalusas.
Nissonat ja dievddut,
Njuolggadusvuđot jorgaleapmi gáibida stuorra guovttegielalaš sátnelisttuid, muhto goallossániid ja suorggádusaid sáhttá ráhkadit anárašgillii seamma minstara mielde go davvisámegillii.
Oainnut leat vuođđuduvvan vearuhuslogahallamiidda.
Oassi bázii Sovjetlihtu guvlui.
Ođđaássan álgá
Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit Suoma sámedikki čállingoddái 10.7.2015 dmu 16.00 rádjai čujuhusain:
Ohcejogas guollebivddu mearkkašupmi leamašan erenoamáš stuoris.
Oidnetgo Duommá?
Oidnetgo su?
Oinniidet go dii?
Oktasaš davviriikkalaš sámekonvenšuvdna dahká vejolažžan:
Oktii vajáldahtte coggat skuovaid.
Olu sápmelaččat orrot sámi ruovttuguovllu olggobealde.
- Ovdajienastanbáikkiid čujuhusat ja rabasáiggit, evttohasregisttar ja maid eará dieđut válggaid birra leat vuoigatvuohtaministeriija válgasiidduin čujuhusas www.vaalit.fi
Ovdajienastanbáikkit leat
Ovdajienasteapmi:
Rájá ii sáhttán rasttildit.
Rájáin háddjejuvvon álbmot
- registrerejuvvon bellodagat.
Riikkavuložat,
Ruoktogielda mearrašuvvá ruoktogieldalága vuođul.
Ruoktojienasteapmi:
SÁHKA
Sáhtášiigo leat Duommá?
Sáhtát jienastit dušše oktii.
Sáhtát jienastit válgabeaivve dušše dan gielddas ja dan jienastanbáikkis, mii lea merkejuvvon dutnje sáddejuvvon almmuhangortii.
Sáhttit goittotge dahkat eanet.
Sámediggepresideanta Egil Olli
Sámediggi
Sámegielat ja Sámediggi
Sámegiella ja -kultuvrra lei hui áitatvuloš 1900-logu gaskkamuttus.
Sámegiella lea seilon Ohcejogas ealasin ja das leat aivve iežas iešláhki.
Sámegiella
Sámiid oktasašbargu álgá
Sámiid ruovttuguovllu olmmošlohku lea luoitán dán áigge 13%.
Sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva velá riikkaidgaskasaš soahpamušaid eaktudan vuogi mielde, dego álbmotlaš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánat leat fuomášahttán.
Sámi ruovttuguovllu sámi servviin lea dehálaš rolla sápmelaš servodagas.
Sámit galge válljet bissovaččat iežaset ássaneatnamiid ja válljet árbevirolaš sohkaeatnamiid gaskkas.
Sámit suomabealde leat 1996 rájis dohkkehuvvon álbmogin suoma vuođđolágas ja sámiide lea kultuvrralaš iešmearrideapmi dáhkiduvvon.
Sápmelaččat leat hui nannosat.
Sápmelaš identiteahtta lea gievra.
Seammás lea stáhtain ovddasvástádus juolludit doarvái ruđaid sámegiela hálddašeapmái.
Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat.
Sis badjel 60 proseantta orrot juo ruovttuguovlluset olggobealde, mii ásaha sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja dieđusirdimii ođđalágan gáibádusaid.
Skuvlaruoktoássamis sámegiela oahpahussii
Son geahččá beavddi vuolde ja stuoluid vuolde, muhte Duommá ii leat dieppe.
Son guldala dárkilit.
Son jearrá beatnagis:
Son lei bázilduvvan earáin.
Son ohcá Duommá:
Stáđásmahttinpolitihka vuolggasajit leat Nuortameara guovllus govttolaš buorit.
Stáhtaráđi galggalii movttiidahttit, ahte dat gieđahalalii sámedikki evttohusaid ovdagáttuid haga ja gudnejahttimiin.
Statistihkka lea dárkkimus diehtu Suoma sápmelaččaid lohkomearis.
Stuorámus jorgalandárbu lea oahppomateriála jorgaleamis.
Sudno eadni lea dálu siste bussáin ovttas, son geahččá láseráiggi olggos ja oaidná Duommá ja Máreha stoahkame.
Suoma golbma sámegiela
Suomas leat maiddái iešguđetlágan searvvit ja joavkkut, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid ja iešguđetlágan mediain leat ollu sámevuostásaš čálašeapmi.
Unna gotkkažat ruvgaledje maŋŋemaŋŋálaga.
Válgabargi addá dutnje jienastanlihpo.
Válgabargi steampalastá jienastanlihpo.
Válgagelbbolašvuohta - gii oažžu leat evttohassan
Vári namma lea Kilimanjaro, ja doppe lea Beaiveáhčis, Mánnoeatnis ja buot nástemánážiin iežaset ruoktu.
Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuođul boahtti bargovásáhuslasit.
Vuoigatvuođaministeriija