diff --git "a/mono/sme/mono.sme.src" "b/mono/sme/mono.sme.src" new file mode 100644--- /dev/null +++ "b/mono/sme/mono.sme.src" @@ -0,0 +1,33964 @@ +Skuvllas lea maiddái iežas skuvlalávdegoddi mas leat áirasat ieš guđet joavkkuin skuvlaservodagas ja suohkanis. +Máhttu čoaggana dáidduid hárjehallamiin, mas geavahit doahpaga learning by doing . +Láigokontrávttat leat sáddejuvvon vuolláičállimii daidda geat leat sávvan láttasaji. +13:57 Čakčamánu 11. beaivi 2015 Ávvira sátnejođiheaddjidueallas Kárášjogas, badjánii temperatuvra go šattai sáhka dearvvašvuođa ja áššemeannudemiid birra. +Dálá šiehtadus bođii fápmui 1990, ja dan sadjá galgá dál boahtit ođđa šiehtadus. +09:16 Geassemánu 02. beaivi 2016 Miessemánus lei okta jápminlihkohisvuohta Davvi-Norgga geainnuin, dieđiha Stáhta geaidnodoaimmahat. +Rávvejeaddjit veahkehit máhtuineaset, vásáhusaideasetguin ja rávvagiiddisetguin mat válmmaštit skuvllaid buorebut čoavdit hástalusaid mat sáhttet čuožžilit go doaibmabijuid lea dárbu čađahit, ja go pedagogalaš geavadage lea dárbu nuppástuhttit. +Harvard University Press, Cambridge. +Lagasbirrasa máhtolašvuohta skuvlii +Prošeakta viiddiduvvo ja dál bovdet mánáid ja nuoraid miehta máilmmi sáddet govaid. +Sámegiela čállingiela nannenbargui lea stuora dárbu. +Olgoriikadirektoráhta dieđut aiddo riikii boahtán sisafárrejeddjiide ja dorvobáikeohcciide. +Guovdageaidnu lea guovttegielalaš suohkan gos sullii 90% álbmogis lea sámegiella eatnigiellan. +Somby 1999). +Gielddas lea rikkis luondu buriin olgoáibmodoaibmavejolašvuođain. +Biebmu mearas ja Sjømat ja Sølvguttene Eahkes lea Gonagasbára vuorru gis leat guossoheaddjin. +Dat ahte Gonagasas lei stáhtaámmát Norggas, dulkojuvvui norgga bealis mearkan dasa man olu vuolit dássi Norggas lea uniuvnnas, ja dien ámmáha vuostá lei garra vuosteháhku Norggas. +Láivvit miellačájáhusvuogit leat jorgguvuoddagat, boares boagán, duggon ulloliidni, guvggodan čázehat, gomugápmagat dahje boares gahpir ođđa biktasiiguin. +Maiddái dán kapihttalollisvuođa loahpas leat vel sierra konklušuvnnat ja ávžžuhusat, mat kapihttalis leat badjánan. +Jesus celkkii sidjiide: "Čovdet su ja diktet su mannat." 1 Bohtet, jorgalehkot Hearrá beallái! +Heikkinen, Kaija - Kupiainen, Tarja 1994: Merkilliset merkit: esinekulttuurin semiotiikkaa. +Son lea girječálli ja filbmadahkki, ja son lea almmustahtt án 6 diktačoakkáldaga ja 2 mánáidgirjji. +Son čuoččuha, ahte olbmot ja dutkit maid geavahit váldosaččat kulturdoahpaga reflekterekeahttá, sii essensialiserejit ja dahket dan dávvirin. +Olggobealde áirasat válljejuvvon allaskuvlastivrii - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Dárogiella ferte gaskkustit juohke nomena genusa (en hund/hunden, et hus/huset, ei dahje en dame/dama) ja sámegielas fas eai leat dákkár erohusat. +Gieldda ja Finnmárkkuopmodaga áššegieđahallamii gusto hálddašanláhka. +Dál son illuda politihkkegoahtit ođđasit, muhto ferte velá fitnat divššus giđabeallái. +8.4 Lohkat ja čállit máŋgga mearkkašumis +Ii sáhte bidjat dáid olbmuid loguid oktii ja gávnnahit sámegielagiid logu. +Northern Soul guoimmuha Riddu Riđus Northern Soul joavku guoimmuha boahtte geasi ruovttubáikkis, Rid.. +Eanas gárrenmirkogeavaheaddjit eai leat dikšundoaimmain, ja oallugat sis sáhttet dárbbašit iešgudetlágán suohkanlaš veahkkedoaimmaid. +Dat fitnodagat fertejit máksit dábálaš bargoaddidivada, mii šaddá 14,1 proseantta suoidnemánu 1. b. 2014 rájes. +Almmá dovddakeahttá subjeavtta ja objeavtta, de sáhttá goitge ovttas guorahallat ja ságastallat dan birra mo čalbmi sáhttá oaidnit ja mo čalmmi sáhttá oaidnit. +Lágádusdivššu ja ássanbálvalusa dahje bearašdivššu ássit ožžot válljet iežaset ássangieldda eanet friddja. +Tsieggimdáhpe ja bajkalasj dádjadusá ja huodnaha histåvrrå le aj ájnas oase merustaládijn jus huonaj la sáme huonaj jali ij. +Logijagiáigodat 1980-logu gaskkamuttus gitta biilalihkuhisvuođa rádjai 1996s, mii rievdadii su eallima, lei máŋggasuorggedáiddárii hui hoahppuáigi. +Giellaiskadeapmi mánáide agis 1 1/2-6 jagi. +- Dál go lea leamaš ruovttus moadde vahkku, ja geavaha dálkasiid, lea juo šaddan ollu buoret. +Doppe lea vejolašvuohta oahppat luossabivddu historjjálaš perspektiivvas ja dálá áiggis. +Rekvisišuvnna galgá álo čállit ovdal mátkki. +Sámeservodagas giella ja maiddái duodjemáhttu leat dakkárat, mat sirdásit sohkabuolvvas nubbái kultuvrralaš árbevieru proseassain. +Pulk 2001: 24; Sami handicraft. +Mii eat vel dieđe duogáža dáhpáhusas eará go maid skuvlla lea dieđihan, dadjá son. +Dáid gielaid hupmet Guoládatnjárggas Ruoššas. +Pasientaj ja addnij vájkkudibme ja aktisasjbarggo luojvojbarggo organisasjåvnåj Láhka pasientaj ja addnij vájkkudibme (pasientaj ja addnij vájkkudimláhka). +Matkeválddahallama lean ođasmahttán govaiguin, jurdagiiguin ja dutkamiiguin duoin mátkkiin maid lean čađahan maŋimuš jahkebeali. +Dát girji lea guđát Sámi logut muitalit ráiddus. +Dán ovdaságas muitalit makkár bohtosiidda leat olahan, go sámegielaid, boares girjjálašvuođa ja folklore ja vel musihka dutkit leat ovttastahttán dieđuideaset. +Hopp til hovedinnholdet på siden Doarjja Den kulturelle Spaserstokkenis Porsáŋggu gildii lea juolluduvvon 90.000 kr doarjja ohccojuvvon kulturdollui eallilan olbmuide. +Olmmoš sáhttá álkit oaidnit ja gullat go omd. +"Skohtervuodjin dán lahttus bissehuvvo gaskaboddasaččat go bohccot leat guovllus" RABAS - Láhttu nr. 12 - Suovkkas, gieldda geainnu bálddas (davábealde gielddageainnu),geainnu geahčái. +Vuonnabađas ádjána 1 1/2 tiimmu vuodjit Girkonjárgga girdinšilljui gos mannet beaivválaččat njuoggogirdit Osloi. +Olles Norgga veahkádagas ledje 4 348 410 olbmo. +Buot reaiddut bohtet nuvttá geavahussii, maiddái loahpalaš veršuvdna ja visot Sámedikkis dahkkon gáldokodat leat friddja oažžumis. +Jagi 1904 Anders Larsen vuođđudii sámegielat aviissa Sagai Muittalægje. +Dasa lassin addá Sámediggi doarjaga sámi nuoraid searvamiin sihke valáštallan- ja kulturoassái Arctic Winter Games (AWG) nammasaš doaluin. +Muhto prošeakta dárbbaša ulbmiliid mo guovlu boahtteáigái galgá hálddašuvvot. +Lei goit veahá lihkku dainna speallamin, lohká son. +Nuppi giela giellamáhtu árvvoštallamis sáhttá dasa lassin váldit vuhtii kvalitatiiva beliid nugo man njuovžilit hállá, njaddá go eatnigillii ja leago buorre sátnemáhttu. +Oassi informánttain atná vealaheapmin dan ahte transsohkabeallái gullevaš olbmot eai ieža oaččo mearridit iežaset sohkabeali, muhto dan árvvoštallá baicce olggobealdoaibmi. +Fuolaheaddji bargun lea láidestit máná, vai mánná fuomáša, mo galgá sirret iežas dovddiidusaid nu ahte oaidná mii lea dehálaš. +Plána- ja huksenlága vuođul gielddat galget jotkkolaš gielddaplánema olis heivehit oktii guovlluset fysihkalaš, ruđalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. +Dán giđa ođasmahttui kino ja dál sáhttit čájehit ođđa filmmaid, ja dat ođđa filmmat bohtet maid johtilit.. +Makkár doaimmaid KRO sáhttá bidjat johtui ii sáhte Oskal vuos vástidit. +Skohtermáđii nr. 13 Juovlavuonas Hánájávrri davágeahčái lea giddejuvvon Uđasvára geažil lea skohtermáđii nr. 13 giddejuvvon Juovlavuonas Hánájávrri davágeahčái. +Nannet gulahallama gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin Nannet gulahallama gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin Sámediggepresideanta Aili Keskitalo áigu galledit buot gielddaid ja fylkkagielddaid mat gullet sámegiela hálddašanguvlui. + (Sarmela 1984: 66, 71.) +Sámi allaskuvla giitá buohkaid geat serve Dutkanbeivviid nammaárvalanvuorbádeapmái. +Sámi guovlluid ealáhusstruktuvran leat ollu vuođđoealáhusat ja industriija. +Don leat mu hearvásvuohta iige mu hearvásvuohta devkkot; don leat mu bivttas iige mu bivttas goassige skivllat. +Dát lea ođđa giellateknologalas veahkkeneavvu buohkaide geain leat čállin- ja lohkanárut ja geat dárbbašit veahki teakstalohkamii sihke skuvllas, barggus ja priváhta. +doahpagastima (conceptualize) ja diagnostiserema bokte. +Don fertet ohcat oahppasaji, loga eanet vuollelis. +Hagtvet (2005) muittuha ahte lea metodalaččat váttis meroštallat sátnemeari, ja mađe boarráset mánáin lea sáhka dađe váddáset lea oažžut čielga gova das, man olu sániid mánná máhttá. +Okta dovdoseamos morfema maid degrammatikalisašuvnna dutkit stuorra máilmmis leat gieđahallan lea leamaš davvisámegiela haga, mii lea gárggiidan nuppe guvlui go kásusaffivssat ja adposišuvnnat dábálaččat. +Jus Fylkkamánni lea addán vuodjenlobi gulaskuddama haga, de leat rihkkon lága, čuoččuha son. +Dán jage le mannam 70 jage nuppát væráltdoaros Vuonan Sirddemvuosádusrahpam "Báhtariddjijdoalvvom" 08.05.2015 kl.11.00 Sirddemvuosádus "Báhtariddjijdoalvvom Divtasvuonan maŋep væráldadoaro ájgij". +Erenomážit almmushálddahusa ja guovddáš bálvalusaid fálliid neahttasiidduin galggalii geavahit čielga giela ja oanehis cealkagiid ja dárbbu mielde maiddái govaid, mat dorjot teavstta ipmirdeami. +Dan áigodagas leat vuoitán logi čiekčama, čieža dássálága čiekčan ja 18 geardde vuoittáhallan. +Suomen kansantieteilijöiden yhdistys Ethnos ry., Helsinki. +G77-joavkku cealkámušas celket stáhtat ahte ON váldočoahkkima máilmmikonferánsii álgoálbmotvuoigatvuođaid birra boahtte jagi berrejit máilmmi álgoálbmogat oassálastit árjjalaččat, ja maiddái Álttá-julggaštusa sisdoalu ektui. +Muhto su eadni, Ingela, nagoda loahpas su hálahit. +Go leat máŋggas geat háliidit kantiinna láigohit seamma beaivvi de vuorbáda kantiinalávdegoddi dainna lágiin: 1. Diehtosiidda bargiid gaskkas. 2. Diehtosiidda studeanttaid gaskkas. +TáktaJuohke távttas lea dušše okta deaddostávval ja das sáhttet dasa lassin leat okta, guokte dahje golbma deattohisstávvala: +Iskkadeamit leat čájehan ahte dálkkádatvuogádagat leat čadnon oktii eanet go leat doivon. +Dán vuosttaš skearrus, orru dego son ii lávlu áibbas "ráinnasin". +Else Marie Halvorsen lea okta dain dutkiin, gii deattuha, ahte normatiiva kulturdoaba maid lea lobálaš. +Ijäs (2004, 2007, 2009, 2011) lea dutkan guovttegielat máná vearbasojahanproseassa ovdáneami. +Son muitalii, ahte "kultuvra" lea geavahuvvon su olggušteapmái, go son ii máhte sámegiela, go son lea "blondine", ja lea orron olggobealde Sámi guhkit áiggi. +Haldis Balto lea čállán oahpponeavvuid ja mánáid fágagirjjiid, ja diibmá son almmuhii iežas vuosttaš čáppagirjjálašvuođa girjji mánáid váras. +Rio lea ekonomalaš fápmobáiki, ja lea ge dat gávpot gos eanas Norgga fitnodagain, mat leat Brasilas, leat váldodoaimmahagat. +Christian Michelsen lei stáhtaministtar dalle go Stuoradiggi loahpahii uniuvnna Ruoŧain ja válljii dánska Prinssa Carl norgga gonagassan 1905:s. +1. SAO fálaldat ii leat šat nuvttá ja váhnenmáksu gártá kr. 1500 mánnui 01.07.14 rájes ja 50% hálbbit oappá- vieljažiidda. +Rájáhis juoigan - Arkiivabeaivi 2015 Juoigiid Searvi ja Sámi Arkiiva ovttas Sámi allaskuvllain bovde olbmuid Arkiivabeaivái 2015. +Yanomami-indiánat leat stuorámus ja eanemus dovddus indiánajoavku Amazonasis, ja sii ellet oalle muddui ain seammaládje go sin máttut elle. +SVL-N lea várren saji 120 olbmui Ylläsiii. +Muđui doaimmahusnannemiin Guovdageainnus ja Álttás, de lohká Hermansen ahte Ávvira niehku lea maid ásahit fas kantuvrra Nuorta-Finnmárkui, juogo Detnui dahje Unjárgii. +Nu go lea namuhuvvon, de lei eanas olbmuin iežaset luohti, ja luohti lei dehálaš oassi olbmuid identitehtas. +Bearráigeahčus gávnnahuvvui ollu bággočađaheapmi mii lea njuolggadusaid vuostá ja čájehuvvui ahte láhkamearrádusat eai leat doarvái oahppásat, eai ge leat heivehuvvon oassin sin doaimmas. +dárogillii dahje suomagillii, automáhtalaččat čađaha rehkenastima oahpahuvvon gillii. +Danne sápmelaččaid lohku dáidá leat lassánan, ja 100.000 sápmelačča lei jáhkehahtti lohku jagis 2007. +Gielda šálloša váttisvuođaid mat dán oktavuođas čuožžilit. +Ná sáhttá eastadit ahte ohppiide báhcá dakkár oaidnu ahte guovtte giela oktanaga geavaheamis leat dušše negatiiva bealit, nugo dávjá boahtá ovdan sihke oahpahusas ja giellaárvvoštallamis man vuođđun leat ovttagielat oahpahusa norpmat. +GEAHČA VIDEO: 11:10 Golggotmánu 06. beaivi 2016 - Bálkkašupmi speadjalastá sin čehppodaga Juolluda ruđa ođđa stuoluide Guovdageainnu teáhtersálii Beaivvážii alimus bálkkašupmi Gáldu sirdojuvvo viimmat Norgga našunála olmmošvuoigatvuođaguovddážii. +Dán láhkai mánná oahppá ieš doalahit áššiin fokusa. +Ulbmil lea álggahit gulahallama nu ahte boahtá ovdan maid máilmmiárbeárvu mielddisbuktá ja makkár positiiva oalgeváikkuhusaid dat addá. +Itkonen, T. I. +Eanetlogus (16) lei sámegiella vuosttaš giellan, ja guđas ledje oahppan dahje oahpahallamin sámegiela nubbin giellan. +Magga (1999), s. 21. +álo vealttekeahttá oba dieđe, guđelágan bálvalusaide sus lea vuoigatvuohta dahje mo daid sáhttá ohcat. +Maŋemus oassi mátkkis lea oanehis guossástallan Norgga fitnodagas FMC Technologies. +Muhto lei dikki olbmuid duohken mearridit galge go dohkkehit dahje hilgut su. +Eamigielas lea iežas mearkkašupmi dan oktavuođas, mo eallinvuogi árvvut sirdásit maŋit sohkabulvii. +2. Kultuvrra, girjjevuorkká, valástallam, sáme girjjebussa, dávvervuorkká, musihkka ja kultuvrraskåvllå. +Don ferte aktiveret JavaScript vai oainnát čujuhusa Dát e-poastačujuhus lea suddjejuvvon prográmmaid vuostá mat čogget e-poastačujuhusaid. +Olahusjoavku lea sávzzaboanddat ja boazodoallit, dahje olbmot geat galget bearráigeahččat guohtunguovlluid, ja maiddái earát geain lea áigi ja beroštupmi hárjehaddat beatnagiid ja bearráigeahččat guohtunealliid. +Lahkonan dálááiggi diakronalaš nuppástusaid bokte, vai kultuvrralaš proseassat bohtet ovdan. +Stáhtaráđi jođiha Gonagas, ja mearrádusat čállojuvvojit nu ahte dain čuožžu ahte lea "Gonagas Stáhtaráđis" mii lea mearrádusa dahkan. +Rabas veahkkebargi virgi Ájanas mánáidgárddis Porsáŋggu gielda hálida dán jagi maid guovdilastit kulturdoaimmaid golggotmánus. +Ieguđetlágán oahpaheaddjit sámi dilis +Dat elektrovnnat jorret dego plasma kvasipartihkkala hámis mii gohčoduvvo plasmonan. +Buresboahtinseremoniija Nay Pyi Taw gávpogis Gussiid bovdejeaddjit, H.E. Presideanta Thein Sein ja su roavvá Daw Khin Khin sávaiga Gonagasbárrii almmolaččat buresboahtima. +Aktijvuohta: Rádeájras Vibeke Larsen, tlf. 941 30 116 Sámedikkeráde le sámegiela diedádusájn barggám ja danen giellabirrasijs buorre vuojnojt ja oajvvadusájt sihtá sámegiela bargguj gáktuj åvddålijguovlluj. +Dat šaddá leat oassi dálášdáiddafestiválas mii čađahuvvo árrat guovvamánus dán jagi. +Bivdagis namuhit problemáhtalažžan ovdamearkka dihte dan ahte lagaštogain eai bargga šat konduktevrrat. +symbolalaš soađi áigge. +Leigo figgamuš kulturpluralismii (dássededdui sámekultuvrra seailuma ja nuppádassii sáme- ja váldokultuvra gaskkasaš vuorrováikkuhussii), mas goittotge vehádat šaddá vuollánit Smolicz (1981: 26) mielde. +Danne mun válddán mielde liigebiktasiid sudnuide. +transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain nuppástuhttimis, 2013, KAA 3/2013 vp, https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Documents/m_10+2013.pdf Ibid., Geahča maid Láhkaváljagotti smiehttámuš 14/2014, LaVM 14/2014 vp - M 10/2013 +Čilgemis galget maiddái sámi ja báikkálaš vierut ja riekteáddejumit adnot relevánta riektegáldun. +Danin mii maid boviimet Girkonjárgga skuvlla čájálmassii. +Geadnu FG98:s Deatnogáddái lea fas ožžon nama Norskholmveien. +Hokkanen (2017) čállá ahte su dutkamuša informánttat vásihedje maid ahte lámisvuohta-doaba lei sidjiide muhtun muddui čuolbmái. +Sammallahti (2007 s.v. +Sámegiella heive typologalaš skálai agglutinerejeaddji ja fusionála gielaid gaskii, mii mearkkaša ahte sámegiela sániid sojaheamis leat sihke čielgasit earuheaddji sojahanmorfemat (bođi-i-met) ja fušuvnnat dahje oktiisudbohte). +Muhto joavkkut leat álo ovttas rahkadan musihka liikká vaikko čuojahit iešguđet joavkkus, dadjá Lars Vaular. +Vuolgán Várjjagis - Made in Varanger:is leat 4 oasseulbmila: Ráđđelahttu Marianne Balto, tel. 480 63 358 Nanne sámegiela ja sámi kultuvrra Sámedikki presideanta Egil Olli lea duhtavaš go ráđđehus lasiha juolludemiid sámegillii ja sámi kultuvrii. +ođđa sániid oahppan ja daid geavaheami leavvan. +Eatnagat geat ledje báhtaran Norgii, leat dál máhccan fas Chilii ja leat ge dál doppe norgga ássiid máttut. +Piera Gutnel hei lo loi lui čeahpes duojár. +Boazovázzit dihtet guhká eallu livvada ja astet dan botta gáfestallat. +Go mun vázzen gaskaskuvlla Avvilis, de mu ahkásaš nuoraide sámeduodji lei Anáris bákkolažžan. +Kulturekologalaš systema iešvuohtan lea, ahte dat vuođđooainnus figgá dássedeaddodillái (h o meostasis) birrasa dahje siskkáldas ortnega ektui. +Dál lea hui deaŧalaš ahte soai lihkostuvvaba čađahit árjjalaš stivrenpolitihka Sámedikki bealis ja ovttasbarggus Sámedikkiin, dadjá Sámedikki presideanta Keskitalo. +Norggas ja Polenis lea lagas ovttasbargu NATOs, ja dan namuhii ge maid Gonagas Harald sártnistis gállamállásiin mat lágiduvvo gudnin stáhtaguossástallamii ikte eahkes. +Morrašis mii gudnijahttit su eallima ja áŋgiruššamiid sámi servodaga ovddas. +Organisašuvdna lea nu gohčoduvvon specialized agency ON vuogádagas, ja hálddaša oktiibuot 23 riikkaidgaskasaš soahpamušaid mat gusket vuoinnalaš vuoigatvuođaid iešguđege beliide. 184 stáhtat leat WIPO miellahtut. +oahpaheddjiid barggu iešvuohta lea bajásgeassit mánáid daid árvvuide, mat leat skuvlla áigumuššan, nu lea sin doaibma normatiivva. +Suodjaluvvonguovlluid stivrra galget hálddašit suodjaluvvon guovlluid mearriduvvon suodjalannjuolggadusain ja daidda gullevaš Gonagaslaš resolušuvnnas mii ollista suodjalannjuolggadusa, ja luonddušláddjivuođalága mearrádusaid. +Eira lea dál áigeguovdil go oassálastá "Norges tøffeste" reality ráiddus. +Sámi Parlamenttalaš Ráđđi nammada njealji jahkái ovddasteddjiid Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde. +Soahpamušstáhtat dovddastit lámis máná vuoigatvuođa sierradikšui ja veahkkái, man galgá plánet nu ahte dat sihkkarastá lámis máná vejolašvuođa skuvlavázzimii, dearvvašvuođafuolahusa- ja veajuiduhttinbálvalusaide, ámmátskuvlejupmái ja virkkosmahttindoibmii. +Dát hirpmástuhttá Ruksesbellodaga mii oaivvilda Gurutbellodaga leat "borjjasteame behtolaš leavggain". +Diehtogovat. +Sámi allaskuvlla oasseáiggi journalistaoahput 2016/17 - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Otne dolle son guovtti beaivásaš girjetoga mátkái, mas sámi girjjálašvuohta lea oassin. +Jus prošeakta guoská tuvrabálgái sáhtát don ohcat doarjaga tuvrašiltaprošeavtta bokte mas lea ohcanáigi guovvamánu 1. beaivvi. +Vuosttasin, man beare dieđu árbevierru sisttisdoallá mávssolaš ákkaid ja ideaid korpusa máilmmigeahččanguovlluin (substantive corpus). + (Anttila 1983a: 5 - 6). +Riddu Riđđu lea mielde Norgga almmolaš prográmmas čalmmustahttime vuođ.. +Dasa lassin leat fitnodagas doaimmat Troanddimis (medisiinnalaš teknihkalaš bálvalusat) ja Romssas (Girdikoordinerenguovddáš). +Ollu mánát eai oaččo saji sámi mánáidgárddis dahje ossodagas, ja fertejit leat olles mánáidgárdeagi sámegiel fálaldaga haga. +Ráktojuovas Ceavccageađggis leat logahallon gaskal 250-300 hávddi. +KS hálddaša ortnega, fáktahámádaga jnv. gielddaid ovddas, muhto liikká lea juohke gielddas formálalaš ovddasvástádus bálvalusa doibmii. +- 6. luohká maŋŋá sáhtii ohcat Avvilii gaskaskuvlii (vuođđ. +Muhto dál son máhttá čilget, ahte vikkai geardduhit dan vuogi, maid ieš lei oahppan, namalassii hástalit máná, bidjat mánnái vuordámuša, mii vanaha su searaid ja hutkáivuođa. +Son muitala ahte vuosttaš evttohus strategalaš plánas ilbmá juovlamánu ja lohká olbmuin áiggi goitge váikkuhit iežaset meahcásteami. +Moaitámušain dakkár giellageavaheapmi čilgejuvvo sihke váilevaš giellamáhttun ja vel šluhtuvuohtange. +Innovašuvdna ja dálkkádagat leat guovddáš áššit. +Niegadan dakkár boahtteáiggi birra gos sámegiella ja min kultuvra adnojuvvojit riggodahkan ja deaŧalaš gelbbolašvuohtan, eaige noađđin. +Ođđa lágas primára ealáhusat leat ovttastahtton nu, ahte dain rehkenastet oba dállodoalu boađuid, go luonddudállodoarjaga eaktun lea dihto dienasdássi. +Ođđa boazodoallolága evttohusa vuođđun lea Boazodoalloláhkalávdegotti evttohus NOU 2001:35 mas láhkalávdegoddi evttohii boazodoallolága rievdademiid. +Oppalaččabut sáhttá maid iskat mo oahppi gulahallá iešguđege dilálašvuođas. +Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas: Sámediggeráđđi háliida buoridit Sámedikki beaggima. +Gonagasbearaš liiko hui bures falástallamii ja olgoáimmu ovddas vánddardit. +NOKUT lea dohkkehan oahpuid kvalitehtasihkkarastinvuogádaga - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Gielddat/suohkanat sáhttet čálihit ođđa válgakoartta iežaset vuogádaga bokte, dahje čállit gieđain. +Lámisvuohta čatnašuvvá nappo lagamustá dihto dilálašvuođaide ja birrasii, iige dat leat juoga mii nu iešvuođaid, mii olbmos lea juohke dilálašvuođas. +Mii leat maiddái bovden joavkkuid searvat guolástuspolitihkalaš ságastallamii dás loahpas. +Lámispolitihkalaš doaibmaprográmma lassin Eurohpá ráđđi lea addán valjit ávžžuhusaid, mearrádusčállosiid ja julggaštusaid, mat gieđahallet lámisolbmuid ja sin sajádaga. +), Integraatio, identiteetti, etnisyys. +Duodjekurssain 1970-logu rájes olbmot ohppe duddjot iešguđetlágan dujiid ja nie hálddašisgohte duddjoma badjel árbevirolaš ealáhusrájáid. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=49583. +Go mánát maid áddejit jearrat diekkáriid, ja čujuhit ahte sii čuvvot mielde maid mun barggan, de dieđusge boktá jurdagiid, lohká Aspenes, ja biehttala ahte ná lea duohtavuohta. +Go ovttas servet loktet iežaset áššiid, mobiliseret, nugo sámelihkadus lea dahkan, de lea dat vuohki fámuidahttit skuvlavuogádaga sámáidahttinbarggu, sihke iežas ja stuorraservodagas. +Spiehkasteapmi lea prošeaktabargovuohki, mas oahppi bargá iešheanalis. +Bajit dási abstrákta matematihka formála giella lea buorre ovdamearka oktasaš gielas mainna fágaolbmot sáhttet gulahallat fágaáššiin makkár giela ihkinassii dal geavahežžet eará oktavuođain. +Dat lea Gonagasbearraša lahtuid persuvnnalaš bálvá. +Kultuvrraguoddiid iežaset meroštallamat, ihtagiid klassifiseremat ja čilgehusat adnojuvvojit dulkomiid vuođđun. +Sámegielas doahpagiid kultuvra ~ árbevierru guorahaladettiin sáhttá vuohttit giela kultuvrralaš duohtavuođa. +Guokte dánska ja okta eŋgelas mearasuodjalusfatnasa čuvvot gonagasskiippa Dannebrog su mátkkistis. +Čállinbargguid árvvoštallamis ii leat doarvái merket ahte lea riekta (R) (gč. +Positiiva kognitiiva váikkuhusat ja nu maiddái ovdamunit oahpahusdilis leat duođaštuvvon go guovttegielat ohppiin lea agi ektui vuorddehahtti giellamáhttu guktuin gielain. +• Boatsojæládusáv bisodit sáme æládussan ja kultuvrraguodden, buorre ekonomalasj ja ekologalasj vuodujn, ja nannit sosiála ja kultuvralasj dilev æládusán. +Skuvla, Saamelaisalueen koulutuskeskus, álggii 1978 Anáris ja duodjelinjjás sámeduodji lei oahpahusávnnasin osiid mielde. +Sámeduodji lea gárggiidan duoji evolušuvnna bokte duodjáriid iskkadallamiid bokte ja rievdádusat eai leat čalbmáičuohcci. +Hopp til hovedinnholdet på siden Máŋggas hálidedje geahččat čájálmasa Duorastaga golggotmánu 25.b. +Čállinmearkkaid ovdá - neami historjjás stuora lávkin adnojuv vo aiddo dat mud du go čállin-meark kat ožžo jietna datárvvu ja ovddas tiš gohte hál lan giela jietna dagaid, stáv valiid dahje sániid. +Juo 1906:s lei Gonagas geahččamen čuoigamiid Holmenkollenis. +Nappo mus lea kultuvrralaš ja gielalaš kompetensa ja maiddái kultuvrra siskkáldas diehtu iežan kulturbirrasa fáttás, maid áiggun dutkat. +Miessemánu 17. beaivvi 1814 loahpahuvvojedje barggut. +čuvvosa 6). +Sámediggeráđđi Henrik Olsen dadjá ahte go Sámi Filbmaguovddáš Guovdageainnus rievdada riikkaidgaskasaš sámi filbmainstituhttan, de lea stuorát vejolašvuohta oažžu instituhta bargui riikkaidgaskasaš ruhtadeami. +Násttit almmis ja boahkánis gáibbevuolde ja sealgehearvvain. +- Mii eat leat vuohttán maidege doppe, muhto in leat gal ieš duođai leamašan jur dan ráppi luhtte ja beassan časkilit veahá viidábut, nu ahte mun gal dál vuoján geahččame sihkkarit, vuhtto go albbas doppe, lohká son. +12.3 Ohppojuvvon gielas sohppojuvvon gillii +Almmuhuvvon: Bearjadat, Geassemánnu 20 2014 13:08 Sámi Girječálliid Searvvi 2014 jahkedieđáhus 2014 jahkečoahkkin attii stivrii fápmudusa ovtta stivralahttu válljet. +Ja nugo olmmoš gohčodii guđege ealli, nu dat šattai navdojuvvot. 20 Ja olmmoš attii namaid buot šibihiidda ja almmi lottiide ja buot meahcielliide. +Mánná gii beassá bajásšaddat dakkár birrasis gos čállingiella lea oidnosis, oahppá farga váldoášši, namalassii hállangiela ja čállingiela oktavuođa. +Dát oktasaš vuođđogiella gohčoduvvo +Statistisk sentralbyrå logut čájehit ahte leat stuorra erohusat riikas mánáidgárddiin máin leat doarvái ja main eai leat doarvái bargit. +Sarja - Series C Osa - Tom. +Oahpes áššiide laktásit ođđa dieđut mat viiddidit máhtu ja áddejumi. +Davvi Media o.s., Kárášjohka. +- Guovža ii šat dihtton go de dusten geahčestit maŋás, nu ahte ii leat goit duođas meinen mu rohkkáhit, čilge Bongo. +Dat mii mearrida dohkkehuvvojitgo vuoigatvuođat, galgá leat geavahus iige geavaheaddji čearddalaš gullevašvuohta. +Dego ovdalis lea čájehuvvon, de sullasaš gaskavuohta badjána maiddái earret eará Melbøe ja earáid (2016a) ja maiddái Uttjeka (2016) raporttas muhtin sápmelaččaid dáfus. +Son čohkkii ja almmustahtii teavsttaid (1961) Oskar Romanoffas ja Ondrei Lietoffas, geat leigga goappašagat davvisámegiella-nuortalašgiella guovttegielagat. +Nubbin dat galgá ovdanbuktojuvvot ja dieđihuvvot ovtta dahje mángga gaskaoamis ráidun, mas leat oassegovvádusat sániid, konkrehtalaš symbolaid, čujuheaddji seavvagiid dahje doaimmaid hámis (communicative medium). +Danin deskriptiiva giellaoahppa govvida buotlágan giellageavaheami. +Lea dehálaš gávdnat rivttes logu sihke sápmelaččain ja sámegiela hálliin go áigu árvvoštallat sámegiela dili. +Fikkan dutkat mot davvisámegielat giellasearvvuš sáhtálii doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami buoremus lági mielde ja dakko bokte ealáskahttit davvisámegiela. +Beroštupmi njálmmálaš árbevirrui lei boađus álbmotromantihkas man jurdagat levve Gaska-Eurohpás davviriikkaid universitehtaide 19. čuohtelogu álggus. +Béteille guorahallá artihkkalistis The Idea of Indigenous People historjjálaččat indigenous-doahpaga duogáža. +Servodahkii enkulturašuvna lea erenomáš dehálaš proseassa seailluheami ja joatkašuvvama dáfus. + (Oppalaččat gielalaš ja gielalašvuođa ovdáneami birra gč. +Dasa lassin lea Sámediggi addán doarjaga Árran julevsámi guovddážii badjel 800 000 ru giellaleairraid lágideapmái mánáid ja nuoraid várás. +Mis leat buorit loatna- ja doarjaortnegat ássodat ulbmilide. +Nu lea maiddái visttiiguin. +-- How the child learns the categories of social behavior -- as patterns in which interests, elements of skill, and observances are combined. +Saamelaiskäräjät (2017), s. 19-20. +Soai eaba sáhte boahtit go biila lea cuovkanan. +Antonsen ja earát 2012; Ylikoski 2014.) +Boraspirebuhtadusat: Olu dieđut vuođđun Fylkamánnin leat eanet dieđut man vuođul sii meannudit áššiid go dat máid dábálaš olmmoš beassá oaidnit go geahččá Rovbase dieđuid. +Dát guoská sihke riikkaidgaskasaš vejolašvuođat ruhtadoarjagiidda, ja álgoálbmotgaskasaš doarjagiidda. +Galbma dálki lea mielde asehuhttime ozongearddi. +Presideanta Aili Keskitalo gávnnaha ahte dáinna lágiin leat juolludeamit sámi servodahkii duohtavuođas njiedjan. +Go ráfi lei boahtán, de álggii nuorra Prinsa Smestad skuvlii Oslos. +Son muitala sis šiehtadusa boazodoaluin ahte eai galgga sáltet luottaid boazodoalloguovlluin. +3.3.2). +Go Mina lea idjaláhkai velledan dien eahkeda, de muitala eadnái ledjona birra. +Dábálaš telefunlistu maid iđii mas ledje dievva amas namat ja nummárat, čilge Vars. +Vai eastadit ahte REDD-doaimmat heađuštit álgoálbmogiid birgejumi de lea dehálaš ahte sii besset mielde prosessii ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat doahttaluvvojit. +The codes of dress include visual as well as other sensory modifications (taste, smell, sound, and feel) and supplements (garments, jewerly, and accessories) to the body which set off either or both cognitive and affective processes that result in recognition or lack of recognition by the viewer. +EOS:a beavdegirjjis 12 dáhkiduvvo lágas dovddastuvvon vuoigatvuođain návddašeapmi almmá vealaheami. +14 Go olbmot oidne dan mearkka maid Jesus lei dahkan, de dadje: "Dá lea duođaid dat profehta guhte galggai boahtit máilbmái!" 15 Jesus diđii ahte sii áigo boahtit ja veagal dahkat su gonagassan. +Seamma láse rahpasa go CD lea gearggus. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/arktalas_guovddas_ordne_bargobaji_sami_seksualalasvehadagaid_rivttiin/9590861. +Marianne Baltos galgá earret eará leat sáhkavuorru Sámedikki rolla birra luossahálddašeami oktavuođas semináras Campbell Riveris. +Vilges-Ruoššariikii gahčče buot eanemus, 70%, dain radioaktiiva ávdnasiin. +Sáhkavuorut lea ealáhusain, Sámedikkis, Norgga kulturráđis, Innovašuvdna Norga, ja dasto vel sáhka vuoru dolliide main lea kulturealáhussii guoskevašvuohta. +Intrakultuvrralaš etnologalaš geahččanguovlu lea veahkehan áddet, ahte luonddukultuvrrain olbmo doaibma vuođđuduvvá dárkilis dihtui birrasis, luonddus ja luonddudáhpáhusain, mii lea boađusin čuđiid jagiid vásáhusain (kumulatiiva kulturdiehtu). +HE 19/2014, 79. +Goabbat bealde váldokapeallalanja leat siidolanjat galleriijaiguin main leat guhtta stoalppu goappáge guhkesseainni bealde. +Dán dihte ovdalis logahallon +Mii leat bures boahtán johtui dáinna bargguin, ja min mielas lea deaŧalaš oažžut dutkanvuđot máhtu fáttá birra. +Juoigat iežas luođi, lea dego livččii iežas rábmome. +Vuogáiduhttit sáhttá ovttaskas olbmo dahje dilálašvuođa mielde iešguđegeládje. +Ovdal soađi gođđe dábálaččat listtu bajimussii ja dávjá maiddái vuolimussii. +Dus ii dárbbaš mihkkege sámegieloahpuid, dušše ahte hálat sámegiela. +Nuppi jearahallamis fas badjána dat hástalus dulkka geavaheamis ahte olbmot eai nu mielas muital persovnnalaš áššiin ja dávjá hui rašes fáttáin dulkka bokte, daningo báikki alde lea sidjiide vejolaččat amas ja olggobealolmmoš. +Iešráđálašvuođa ovddideapmái leat máŋga lahkonanvuogi, nugo omd. +Su mielas lea guittotge mihtilmas, ahte sápmelaččain leat ain árbevirolaš ealáhusat sihke doaladupmi ja áddejupmi luonddus. +Forum Romanum lei dakkár báiki gos jođihuvvui politihkka ja gávppašeapmi, oskkolaš seremoniijat, vuoitoávvudeamit ja diggeáššit. +Fágaovddasvástideaddji Lila Moberg (govas) lea hui duhtavaš go studeanttat leat lassánan, ja son illuda oahpu álggaheapmái. +Dán prošeavtta áššedovdijearahallamis boahtá ovdan ahte Suomas ii leat leamašan sierra dulkabálvalus, gos virgeoapmahaččat sáhtále diŋgot sámegielat dulkonbálvalusaid. +cealkkaoasi verbála saji deavdá sátneluohkká vearba. +Lea dát báikkálaš áŋgiruššan mii ferte leat sámi kulturásahusaid jođihanfápmu. +Raporttas galgá maid boahtit ovdan makkár áššedieđuid komišuvdna lea atnán vuođđun konklušuvnnaidasas. +169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain. +Biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna dohkkeha lagas sorjavašvuođa mii lea gaskal álgoálbmogiid ja luonddu. +Jávohis dieđus sáhttá maiddái earuhit Rolfa (gč. +Porsáŋggu gielda hálida sávvat lihkku báhpapárrii ja sávvat sudnuide buresboahtima Porsáŋgui. +Lunsja áiggi finai Ruvdnaprinsa Odfjell viidnegárdimis, gos sutnje čájehedje gárdima. +Intrakultuvrralaš geahččanguovlu deattuha olbmo gaskavuođaid iežas kultuvrii, servošiid lahtuid sorjavašvuođa iežaset kultuvrii. +Min čállingiela historjá lea buorre ovdamearka das, mo čállingiella lea sohppojuvvon vuogádat. +Su luohti lei doarvái nanus. +Logaldallama vuođđun leat preliminára bohtosat mu doktorándabarggus, man ulbmil lea čállit deskriptiiva grammatihka davvisámegielas. +SEIS-prošeakta, Sosiaali- ja terveydenhuolto ja syrjintä, s. 9. +In lean ovdal oaidnán diekkár vieruid, muhto gullen, ahte muhtun vuonesássa lei coggan gahpira jorggobeliid, maŋŋegeahči ovddos, go mannjesássa bođii guossástallat. +Sápmelaš bajásgeassin ja oahppan mearkkaša maid, ahte váldit vuolgaga iežas kultuvrras sihke dalle go ieš oahppá ja go earáid oahpaha, oahppat iežas sámi vuogi mielde dahje geavahit sámi pedagogihka" (Interreg ohcamuš 2004). +Don fitnet oahpistuvvon mátkki gitta eksámena rádjai. +Ságastallamis lonohallat dieđuid máná birra, máná ovdáneamis, movt mánás lea ruovttus, mánáidgárddis jns. +4.17 Jos doaimmahus ii ovddalgihtii redigere digitála digaštallamiid, de galgá dán almmuhit čielgasit sidjiide geat dasa besset. +Don galggat johtit labyrinta čađa nu ahte deaivvat merkejuvvon sániid rivttes sátneluohká. +Stáhta dearvvašvuođageahčču čoahkkáigeassá dán raporttas gávdnosiid geahčus man fylkkamánnit čađahedje. +Rabas tii. 16.00 rádjai sidjiide geain lea olles sadji. + (Suojanen 1984: 25.) +Ábborášša orohat lea juohke jagi ohcan ja ožžon. +Gielda šálloša dán dulkka ektui, ja mii leat dál geahčadan rutiinnaineamet. +intersectional discrimination) lea dábáleamos. +Son lohká, ahte diekkár vuostálasvuođat ja miellaguottut sámi servodagas heađuštit skuvlla sápmelašvuođa ovddidanbarggu. +Girječállioahppu lea dies suorgásan ieš alddis lunddolaččat. +Eiseválddiin lea ovddasvástádus láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte sámegiella ja sámi kultuvra sáhttá nannejuvvot ja ovddiduvvot, earret eará Vuođđolága sámeparagráfa, paragráfa 100a vuođul. +Sommerseth muitala sii leat kárten sihke máttaguvlui ja fas davás guvlui, máttageahčai Iešjávrri ja leat kárten erenomaš olu gávdnosiid. + (Vygotskij 2001: 168.) +Jus luođđa lei čađa seainni mannat, de lei mannat njuolga oađđenlatnjii mii lea nuppe bealde seainni, ja doppe ledje sii oađđime. +Gaskkohagaid digaštallamis oaidná gal eaŋkil cealkámušaid mat spiehkastit, muhto ollislaččat árvvoštallon de lea digaštallan liikká duođalaš, diehtojuohkki ja iešmuddejeaddji, dadjá Lars Lager Espevale. +Nubbi oassi, anger, máksá vuotna. +Schefferus, Johannes 1979: Lapponia. +Vásáhusoahppama dásiid čuovvolahttimis leat stuorra ovddidanvejolašvuođat. +Almmuheapmi visotsámi čoahkkimii Anáras Almmuheapmi dan visotsámi čoahkkimii ON máilmmikonferánsa álgoálbmogiid birra Anáras (Suomas),mii lea geassemánu 27. - 28. b., almmuheapmi galgá ovdal geassemánu 4. b. 2012. +Vokálaguovddážis (1. stávvalis): +Son čađahii ja gearggai mearrasoahteskuvllain 1893:s ja nammaduvvui sekondløytnantan ja maŋŋil premierløytnantan dánska mearrasuodjalusas. +Siskkáldas joavkku vealaheapmi sáhttá čuohcit olbmui hui olu namalassii danin go fasttit dahje eahpedásseárvosaččat láhttejeaddji joavkku ovddasteaddjit gullet jovkui, masa olmmoš dávjá háliida maid ieš gullat. +Kultuvrra leat atnigoahtán eanet aht'eanet kultuvrralaš ovdanbuktimin, mat leat iešguđetlágan ja nuppástuvvi humánalaš sosiála doaimma ovdanbuktinvierut, manifestašuvnnat (Lönnqvist 1999: 32). + (Hoëm 1996.) +Maŋŋá go ráját gessojuvvojedje, de šadde sámit sierra álbmogin njealji sierra stáhtas: Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. +Polen lea okta logi deháleamos riikkain maiguin Norga gávppaša, ja Norgga gálvovuovdin Polenii lassána. +- Mu mielas lea hui dehálaš erenomážit sápmelaččaide iešguđet suohkaniiguin, ja mu ipmárdus lea ahte sii atnet dan hui árvvus go doaktáris lea sámegiella ja kulturmáhttu, deattuha son. +Mo rávdoveajet vásiha amas ja ártegis veajehiid laskama iežas ruoktojávrris? +Divodanáigodagas, mii bistá gitta cuoŋománnui 2014, gieldda bargiin leat gaskaboddosaš kantuvrrat. +Sámegiela sadji min servodagas maid čájeha ahte hállangiella lea čállingiela ovddabealde. +Norga oaččui vuođđolágas 1814:s ja oalle ollu iehčanasvuođa ja dalle álggahuvvui norgga našuvnna huksen. 1848:s čuoččuha ráđđehus ja stuorradiggi ahte stáhta lea eaiggáduššan Finnmárkku eatnamiid don doloža rájes. +Festiválas leat oasseváldit sihke Barentsguovllu riikkain ja eará riikkain olggobealde dán guovllu. +Duopmostuolut sáhttet maiddai árvvoštallat ahte leago mearrádusa vuođđu doallevaš ja leago áššemeannudeapmi dohkálaš. +Dás gávnnat olles váldočállosa. +Dain okta lea ng. +Medisiinnalaš veajuiduhttima ii báljo oaččo mange sámegillii, ja dilli lea heittot maiddái veahkkeneavvuid dáfus. +Sii leat váldán ovdan dakkár áššiid mat gusket rumašdeattuheapmái, seksuála illasteapmái ja veahkaváldái nissonolbmuid vuostá, dadjá Olli. +olgguldas adopteremat leat vejolaččat, de praktihkas adopteren lea hástaleaddji danin go Suomas eai leat báljo oktavuođat dakkár riikkaide ja organisašuvnnaide, mat sajuštivčče mánáid nisson- dahje dievdopáraid bearrašiidda. +Suodjalus bivdá veahki čorgenbargui Suodjalus Porsáŋggus háliida albmaláhkai čorget hárjehallamiid maŋis ja bivdá ge veahki álbmogis. +Gos sin dálve- ja geasseorohat leat? +Dás geahččat ovtta oasi das Dávveda soga bokte: Dávvet Dávvet lei gonagas, Israela stuorámus gonagas, ja su sohka gulai Juda suorgái. +Sámegiella lei njálmmálaš giellan, ja lei danin stuorra illu go NRK-radio álggahii beaivválaš sámegiel radiosáddagiid 1946:s. +Mii sáhttit kopieret siidduid mat leat ráhkaduvvon dán rádjái, ja OY/HY-universitehta bargit ožžot vuoigatvuođa redigeret daid: Leksikonat (ovddasvástádus Lene) Mii háliidit lasihit OY/HY sátnevuorkká Oahpa-leksikonii. +Enkulturašuvdna - sosialisašuvdna +Oaggunstággu heivehuvvon Bissojohkii Stuorát bivdobiergasiid buvttadeaddji lea hábmen dolgavuoggastákkuid namain "Børselva" Porsáŋgu lea luonddugolli ja doppe lea áidnalunddot luondu. +Vuosttaš beaivi ja goalmmát joavku digáštallá: Smávut Ingir (Sápmi), Mikisoq Lynge (Ruonáeanan) ja Anna Hoover (Alaska). +Gonagas Haralda ja Dronning Beatrix sártnit almmuhuvvojit eahkeda mielde. +Son lei hui smáđáhkes, ja muitalii munnje olu iežas barggu ja sámi kultuvrra birra. +Steward atná birrasa aktiivvalaš oassin humánalaš doaimmas, dat ii leat ráddjejeaddji dahje válljejeaddji. +Fágalaš bagadallin lea leamaš hástalussan smiehttat mot mii galggašeimmet lagasvuođa oažžut eará eamiálbmotčálliiguin. +Dronnegin oaččui son diehttelas ollu ovddastandoaimmaid. +Kodamolsun nuortalaš- ja mearrasámegiela gaskkal +Danin berre bustávaid oahpaheami vuolggasadjin leat daid ovddasteapmi foneman iige dušše dat, man olu juohke bustávva geavahuvvo oppalaččat. +Sámi servodat lea vuos ain huksemin servodagas, ja mii leat vuoruhan ja ain fertet vuoruhit kultuvrra ja giela vuođđoosiid. +Eaktun sámi skuvlla ovddideapmái lea dat, maid Skolverket čujuhii, ahte leat sámegielat oahppan oahpaheaddjit ja ahte sadjásaččat leat fidnemis go dárbbašuvvojit. +Maiddái gielladieđalaš meroštallama mielde daid sáhttá ákkastallat oktan giellan, go gulahallan lea oalle muddui vejolaš. +Suoma ja Norgga gaskavuohta lea hui buorre, lea lagas oktavuohta eanas surggiin politihkas, suodjalusas, kulturdoaimmain ja ealáhusain. +Muohtačorgenkontrávttat Porsáŋggu gielddas Kontrávttat doibmet 1.12 rájes 1.4 rádjai juohke áigodagas Dán giđa muohtačorgenkontrávttaid doaibmaáigi lea nohkan. +Son guhte dán muitala lea 80-jahkásaš ja guovdageaidnolaš Máret Hætta Sara (Inguna Máret) - eadni ja ámmátoahpaheaddji. +Bláđđi lea fárren dohko gosa redaktevrrat leat orron. +5. duoji ja duodjára sajádaga nuppástusat. +Dáid beliid guorahallan čálamáhtu oktavuođas gohčoduvvo kritihkalaš čálamáhttun, ja dainna oaivvilduvvo ahte čálamáhtu oahpaheamis berre nannet diđolašvuođa dan birra mo čállinkultuvra sáhttá geavahuvvot politihkalaš fápmorelašuvnnaid bisuheamis. +Sámegiela máhtolašvuhtii vuolimus gáibádusat leat: - In vuordán ahte galggai ná somá. +Oktiibuot leat ge dán vahkkus vihtta sávzaráppi gávdnon, muitala Christiansen. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sieiddá skuvllas leat buorit rutiinnat 23. November 2010 av Juhán Niillas Wigelius Muhtun unna oassi otnáš ja ovddeš váhnemiin Sieiddá skuvllas leat buktán garra čuoččuhusaid skuvlla ektui. +Á lohkangirjjis lea sátneriggodat, guldalanmáhtu, muitaleami, čállin ja lohkanovddideapmi guovddážis. +Evans 2014: 229-258). +Dá lea veršuvdna mii lea čállojuvvon dálá sámegiel čállinvuohkái. +Sea King gádjunhelikopter šattai viežžat su go guovttes bártideigga gilvvuin. + (Athanasopoulos 2009: 29; gč. +Norgga ja Mátta-Afrihkká buorre oktavuohta lea ruohtasnuvvan eandalii dan oktavuođas go Norga lea dorjon African National Congress (ANC), mii bargá vuostálastet apartheid. +Hálddahusa organiseremis dovdat dakkár ođđa sániid go ossodat ja juogus. +Maŋŋá go bálvalii eskorteskiipan 2. máilmmisoađis, de ostojuvvui Philante Gonagasskiipan 1947:s. +Sii maid basset dihto luohkkálanjaid dál juohke beaivve, eai ge dušše juohke nuppi beaivve mii lea dábálaš. +Rivas Veralde 2015, 7. +Davvisámegiela neahttasátnegirji Sámi giellatekno davvisámegiela-dárogiela-davvisámegiela neahttasátnegirji. +Dákkár dilis olmmoš vealahuvvo seamma dilálašvuođas sihke iežas sápmelašvuođa ja maiddái váttu dihte. +Kolonialismma váikkuhus lea mearkkašahtti eamiálbmogiid iežaset ráhkadusaid ja proseassaid rievdamii dahje duššamii (Alfred 1995: 6). +18. +Doalut leat rahpasat buohkaide ja mii fállat nuvttá gáfe ja teaja kantina árrangáttis. +Dasa lassin kultuvrraid ipmirdeapmái, ovttasbargui ja luohttámuššii laktáseaddji dutkamuš lea dahkkon viehka olu. +Sámi allaskuvllas leat čuovvovaš stivrrat ja lávdegottit - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +gielatvuohta muđui láve doaibmat olu guovttegielat servodagain, gos gielain lea iešguđetlágan bargojuohku, ovdamearkka dihte priváhta ja almmolaš geavahusas dahje njálmmálaš ja čálalaš anus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Oaidno- ja gullugulahallanolbmo kánturbeaivvit 2012 Dás oainnat goas oaidno- ja gullugulahallanolbmuin sáhttá deaivvadit 2012 giđa. +Buohkat geat vádjolit máđii mielde, fievrridit dieđuid máđii birra viidásat ja bálggis ii savvo gitta. +Rievddam almoduváj ja jåhtuj biejaduváj javllamáno 19. biejve 2012. +Ii leat álo áicat dan, go min vássánáiggi olbmuid luottat dávjá leat oassin luonddus. +Árbevirolaš servošiin dagut, jáhkut, dábit ja árvvut orrot dievasmahttimin nuppit nuppiid. +Čállimis leat oahpaheaddjit muittuhan ahte čállinbarggus galgá leat oanehis álggahus dahje láidehus, dasto galgá ákkastallat sihke beali ja vuostá ja de galgá vel loahpahit čállosa čoahkkáigeasuin. +Olles 450 000 ássi Washington stáhtas leat norgalaččaid maŋisboahttit, ja doppe gávdnojit birrasii 60 iešguđetlágan norgalaš - amerihkálaš searvvi ja organisašuvnna. +gávttiid čielga sohkabeallejuogu ja dutkanmateriálas smiehtadit earret eará dan, guđelágan gávttiid eará sohkabeallái gullevaš sápmelaččat sáhtále geavahit. +Nuorta-Tromssa háldenguovlluráđđi bidjá olbmo virgái. +Ovttaveardásašvuohta, vealahangieldu ja subjeaktavuođa nannen +Earenoamážit giela rávesolmmožin oahppan informánttat leat gártan rahčat; moattis gáibidit alddiset dievaslaš sámegiela. +Dušše muhtumat máhttet muitalit, maid áigot, ja jearralastit juoidá sámegillii. +Jearahallamiin ja servodaga ságastallamis leat vuohttimis eatnat mearkkašumit, maid duodji oažžu. +Dan guovllus lea maid oainnat vuovdnás fuođđobivdi, gii áiggošii heakkahuhttit su ja vuovdit náhki mátta riggáide... Irján ja Elláš loaktiba hui ollu áiggi fiinna ádjaga luhtte, mii lea gili lahka. +cealkagiin lea systemáhtalaš oktavuohta, ja dát oktavuohta čilgejuvvo cealkkaoahpa terminologiijain. +Álgoveršuvdna lea maid geavahuvvon oahpahusas. +Goassige ovdal ii leat álgoálbmotparlameanta addán njuolga rávvagiid NASCO:i. +Ja fas jus lea aivve dutki, de gáidá praktihkalaš árgabeaidilis, +Dát kapihttal gieđahallá olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid cealkámušaid, mat laktásit lámisolbmuide ovdamearkkaid bokte. +Ja mánát ja oahppit oppalohkái dárbbašit hástaleaddji vuordámušaid, mat vanahit sin dáidduid ja máhtuid. +Guovttegielatdoarjja ii stivrejuvvo šat goluid mielde nugo ovdal, muhto ulbmilstivrema mielde, mas lea golmmaoasat málle movt doarjja juogaduvvo sámegiela hálddašanguovllu suohkaniidda. +Ovdaskuvllain ii leat seamma streassa dien hárrái, sis leat luđoleabbo rámmat ja orru álkit heivehit sámi sisdoalu sin doibmii. +ja ođđa girjji namman šattai dá leaba lásse ja máhtte. +Báikenamat mainna lea eronomáš čielga gullevašvuohta dáid historjjálaš eanadagaide leat mielde dán sekšuvnnas, muhto eanas báikenamat leat gávdnamis báikkenammásekšuvnnas. +Ibid., s. 17. +Juohkka jage sæbrri danna birrusin 1200 almatja álggoálmmugij organisasjåvnåjs, stáhtajs ja sivijla sebrudagájs. +23: Indigenous Peoples, 18.08.1997. + (Solbakk 2002; 2010: 108-109. +Evttohusat galget sutnje ovdal njukčamánu 6.b. +Dát eaktuda ahte oahppi fáhte mo giella duddjojuvvo osiin, mo sánit dahket cealkaga ja mo stávvalat ja fonemat dahket sániid. +■1 700 olbmo áddejit julevsámegiela +čuovvu sin olles eallenagi. +Eksamena sáhttá váldit juovlamánus dahje geassemánus. +Oassin dietnasis sáhttet maid leat almmolaš doarjagat dahje eará veahkki. +Dán beaivvi prográmma álggahuvvo universitehtas, gos Gonagas Harald galgá doallat sáhkavuoru demokratiija ovddideami birra. +-),*å-%2+% +Giliskuvllaid heaittiheapmi Porsáŋggus orro šaddame duohtan go ovdagoddi lea dorjon ráđđeolbmá bušeahttaevttohusa. +Su báccit fátmmastit viidát sihke hámi ja málle dáfus. +Lea dehálaš bidjat namaid geainnuide, vai buohkain Deanus lea dárkilis čujuhus. +Duodjemáhttu - giellamáhttu +Hoëm lea iežas sosialiserenteoriijas lokten "buori dilálašvuođa" mearkkašumi sosialiserenoktavuođas. +Tealttá oktan guđain seaŋggain olles festiváláigodahkii lea 1200 ruvnno. +Ávvir ii šat beassan diehtit lei go Anders Nils Eira vuohttán albasa, go manai geahččame, ovdal go aviisa sáddejuvvui deaddileapmái. +Almmolaš gažadanboddu gielddastivračoahkkima oktavuođas čakčamánu 23. beaivve Gieldda ássiin leat vejolašvuođat buktit gažaldagaid almmolaš gažadanboddui gielddastivrračoahkkima oktavuođas čakčamánu 23. beaivve. +Vaikke áiccangárdi dál gullá gildii de galgá dát fálaldat ain ovdánit. +Dienu sáhttá dovddiidit alcces ja iežas doibmii ođđa láhkai. +Gielddalaš plánastrategiija 2016 - 2019 Unjárgga gielda Plánastrategiija meannuduvvo Unjárgga gielddastivrras 20.9.2016. +Váhnemat fertejit oažžut veahki Maŋŋá jagi gičču lei stuorra beaivi go sáhtii mieđuštit nieiddastis sámi luohkái Komsa skuvlii. +NBR-jođiheaddji Nils Henrik Sara lea duođaštan Ávvirii ahte sus ii leat dáhttu joatkit jođiheaddjin. +Govus 11. +A lea suohkana gulahallanolmmoš gii galgá veahkehit olbmuid gávnnahit makkár bálvalusat heivejit buoremusat sin dárbbuide. +Virggis lea veahá oahpahus. +Sámediggeráđi lahtut ja Sámedikki bargit eai sáhte oažžut bálkkašumi. +), Bálggis. +Dát almmatge dávista njuolga maid birastahtti servošii ja dan láhttenvuohkái olbmo guovdu. +Loahppajietnadaga fáhten maid ii leat nu váttis go sáni sis jietnadagaid. +Son lea áibbas earálágan go su oappát. +Eurohpá Uniovnna vealaheami vuostásaš norpmaid birra +Troanddimis leat ossodagat main lea ovddasvástádus luondduhálddašeamis. +Dákkár dábálaš hállangiela cealkagiid sáhttá geavahit vuođđun stoahkat cealkagiiguin, go prosániid sadjái geahččala bidjat sániid mat dárkileappot čilgejit mas lea sáhka. +Skuvlaplánain lei vuođđudit Avvilii bálddalasluohká sámemánáide, mas kultuvra livččii váldon vuhtii, muhto dat ii goassige ollašuvvan (Asp 1965: 46). +Árbevirolaš gulahallamis lea stuorra mearkkašupmi. +Doppehan badjeolbmot liikká gorrot. +Materiálas badjána dattetge maid fátmmasteaddji vealaheapmi, mii lea maid analyserejuvvon sierra sihke sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohku gullevaš olbmuid dáfus. +Su dutkanguovllu olbmot máhttet golbma, njeallje ja vel vihtta gielage. + (Battiste - Henderson 2000: 31.) +Manin beana ciellá? +Čakčat álgá son Hammerfesta buohccevissui bargat iežas doavttirvuoru mii bistá jagi. +Sámi allaskuvlla strátegiijaplána - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Fáddá Bargobiras ja organisašuvdnapsykologiija álggahuvvo skábmamánu 4. beaivve Mátta-Troandima allaskuvllas. +Divvunprošeavtta prošeaktajođiheaddji Sjur Moshagen lohká bargu leamašan sutnje sihke gelddolaš ja miellagiddevaš. +maid danin go dat jávkkadit iešguđet čeardda ivdnás terminologiija. +Deaŧaleamos dovdomearka árvvoštallamis lea guđe oktavuođas kulturmuitu lea ja čatnasa go dasa sámi kultuvra ja historjá. +nu ahte doarjut ja ruhtadit dutkamuša, iešguđegelágan skuvlendilálašvuođaid ja kampánjjaid, mat gaskkustivčče dieđu áššálaččat ja main livččii rabas ságastallan. +Dán jagi nugo maiddái diibmá lea ohccojuvvon ruhta easkkaálgi kursii sámegielas, joatkkakursii, giellalávgumii ja giellabeassái mat leat heivehuvvon sihke nuoraide ja rávisolbmuide. +Dutkamuša váldo- ja vuođđomateriálan leat oahpaheddjiid ovddidanbarggut sihke +ILO-konvenšuvnnas nr 169 leat guokte mearrádusa mat erenoamážit gusket álgoálbmogiidda ja ráŋggáštussii. + (Saamelaisten koulutuksen kehittämistoimikunnan mietintö 1971: 134 - 135.) +Sámi Giellagáldu sáhttá lasihit dán tearbmawikii tearpmaid buot lágan tearbmalisttuin ja sirdit tearpmaid tearbmawikis eará tearbmareaidduide. +Fylkkagielda rávve plánaproseassaide buktit árvalusaid nu jođánit go vejolaččat. +Ollu riikkat leat doallan dan vejolašvuođa ahte eai dohkket deaŧalaš osiid ON nissonkonvenšuvnnas. +Váldde áinnas oktavuođa ráđđeaddiin Trond Fitjein telefovnnas 78 96 30 98, vai oažžut bagadallama. +Dološ duodjeárbevirrui gullet maiddái bálváortnet ja duodječeahpit. +Danin lean válljen dán logaldallamis govvidit muhtin (morfo-) syntávssalaš erohusaid maid lean huomihan go lean guorahallagoahtán čohkkirassámegiela suopmaniid. + (Sarmela 1984: 43 - 44.) +Bargobihtát leat merkejuvvon symbolaiguin vai oahppiide lea álkit geavahit girjjid. +Tidemanda oahppomátkkit ja su sárggastusat ja bivttasguorahallamat maid tevdnii, ledje vuođđun su máleriijaide maid komponerii bargolanjastis Düsseldorffas. + (Skolverket 2003: 3.) +Dalle áiggui Guovdageainnu sátnejođiheaddji čohkket filbmafestivála stivrra, ja oažžut sin johtui bargguin, vai besset lágidit filbmafestivála vel dán nai jagi. +Eadni gullui gievkkanis rosseme ii ge várra gullange su. +Ohppiin lea danin láhkamearriduvvon, oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámegiela fágas oahpu sihke mánáidskuvllas, nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, beroškeahttá gos riikkas sii orrot. +Raavrevijhke suohkan Davvi-Trøndelagas mearridii 2010 geassemánu ohcat lobi searvat hálddašanguvlui. +Dán ovdanbuktima fáddá lea oassi mu nákkosgirjedutkamuša, mas guorahalan davvisámegiela Badje-Deanu suopmana rievdama 1950-logus otnábeaivái. +. +Bušeahtta lea sáddejuvvon Finnmárkku fylkkamánnii dohkkeheapmái. +Mun in dieđe leigo ruovttus dat olmmoš, geainna goaruiba...Lávii fitnat čeahpes beaskagoarru luhtte, goaruiba dainna dieđusge ovttas. +- Mii oaidnit ahte dán dilis mii vuoittáhallat dainna, nu ahte mii vuordit gažaldagain go justa dál ii leat áigeguovdil, čilge son. +Qvigstad sirrii maid gaskkal máidnasiid ja muitalusaid. +Bearráigeahččama ulbmilin lea bearráigeahččat dan ahte mánná oažžu dohkálaš fuolahusa biebmoruovttus/mánáidsuodjalanásahusas. +Sámiin lea Ruoŧa, Norgga ja Suoma stáhta áittardeaddjin (formynder), buorredahkkin (vel +- Mii ságastalaimet gitta viđa rádjái iđidii, mis šattai máilmmi buorre politihkalaš vuođđu, ja lea váidalahtti go ságastallan manai duššás, čilge son. +Lassin okta Queering Sápmi - Indigenous stories beyond the norm (2014) girjjis ovdanbukton transsohkabeallái gullevaš olmmoš muitala girjji jearahallamis iežas hástalusaid birra ja joatká ahte son ii +Sámit ieža duddjojit uhcán erenomážit mátkemuitodujiid, muhto árbevirolaš dujiid fállet maiddái mátkemuitun, man oastit leat goittotge marginála joavku. +Government of the Northwest Territories, Yellowknife. + (A/RES/61/106. +Sámediggái galgá sáddejuvvot ohcamuš go dákkár meassamat sáhttet deaividit. +Ingold 1976; Pelto 1962). +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Gealbosuonat CD Dán jietnagirjái leat Gealbosuonat-girjji teavsttat lohkkojuvvon. +Gielddastivra mearridii ovttajienalaččat ahte Linn Muotka ii leat bealálaš. +Rohkos ja guossoheapmi lea maid prográmmas. +Earet go Davvi-Amerihká, de leat guovllut maid cealkán ahte dáhttot joatkit proseassain, geahččalit gávdnat čovdosa maid mii sáhttit dohkkehit. +), The Hunters. +Jos a-bustáva geavaheapmái váldá fárrui maiddái ea- ja oa- diftoŋggaid, de a lea čielgasit eanemusat geavahuvvon bustávva buot áppesteavsttaid vokálaguovddážis maiddái. +Jorgalan Harald Gaski, Jon Todal ja Kristina Utsi) Nils-Aslak Valkeapää váccii oahpaheaddjiskuvlla Giemajávrris suoma sámeguovllus. +Rievdadusat mat gustojit láhkaásahussii Sámediggeválgga birra: - 4. ja 7. paragráfain boahtá vuođđalogu 2001 sadjái 10 jagi áigodat. +Goalmmádin bođii Emma Pedersen ja son ádjánii 3:25:51. +Sámedikki valáštallan váikkuhangaskaomiid mihttomearrin lea oažžut máŋggabealat valáštallan-doaimmaid. +čilgehus lea, ahte oahpaheaddjit soitet dovdat diehtováilli, go eai máhte +Skunálašvuohta lea okta sámiid árvvuin, muhto dál ruđa áiggi dan eai ane nu dehálažžan. +Yliopistopaino, Helsinki. +Seammás mii háliidit loktet sámi dáidda- ja kulturealáhusaid, mii sáhttá váikkuhit dasa ahte eanet sámi dáiddárat sáhttet birget dainna maid sii ráhkadit, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen. +Lohkanáddejumi juksá go sáhttá geavahit kognitiiva gálggaidis ja návccaidis fáhtet teavstta sisdoalu, guorahallat mii das boahtá ovdan ja dan vuođul duddjot oaivila. +Dán vahku mielde beasat geahčadit jienastusloguid maiddai eará namuhuvvon báikkiin. +Ovdalaš áiggi ohppe mánát ja nuorat lunddolaččat juoigat iežaset báikegottiin, ja gulle bajásšattadettiin rávisolbmuid ja vuorrasiid juoigame. +Ii vuodjat oahpa muđui go vuodjá, iige lohkat ja čállit oahpa muđui go lohká ja čállá. +Plána galgá maiddái leat stáhtalaš gelbbolašvuođadoarjjaohcamiid vuođđun. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Gáivuona suohkan lea nammadan ođđa olbmo smávvaservodatprošeavtta aktiiheiveheaddji virgái. +Áššeprosa sámegillii lassánii dađi mielde go sámi ásahusat dárbbašedje girjjálašvuođa sámegillii. +Dutkamuša duogáš +Vássán logenár jagiid leat dađistaga buorebut geahččalan geavahit ođđasit materiálaid, ja metállaid nuppádassii geavahus ja ođđasit geavahus leat dehálaš cealkagat go válljejit ávdnasiid, ja dasa man bures sin buktagat dohkkehuvvojit. +Dat ahte buorre dilli ja buorre dovdu lasiha oahppanmovtta ja geahpeda oahppama, lea dovddus pedagogihkka. +Plána lea dárkil, muhto muhtun detáljjaid ferte ain čielggadit viidásat prošekteremis. +Oajvvat viehkev man birra bierrip ájádallat jus julevsámegiella vuostasjgiellan galggá bissot skåvlån ja sijdan. +Suoma duodjediehtaga (käsityötiede) girjjálašvuođas Pirkko Anttila Käsityön ja muotoilun te o reettiset perusteet (1993) ja Ulla Suojanena Käsityökasvatus (1993) heivejit bures sámeduoji oahppama ja oahpaheami guorahallamii. +De son fertii viggagoahtit olggos biillas. +Son lea bargan akšuvdnadutkamiin skuvlasuorggis ja deattuha, ahte akšuvdnadutkama vuolgga lea praktihkas ja praksis rievdá dutki ja oahpaheaddji gaskasaš ovttasbargguin. +Gusto siddjiide geat ožžot juhkančázi Guovdageainnu márkanbáikki čáhcerusttegis. +Sáhtát dieđusge iežat rievdadeamiid dahkat rehkegis ovdal go dohkkehat máksima. eFaktura šiehtadusa ordnet neahttabáŋkkuin go manat eFaktura fállolistui, dahje coahkkalit "ja takk til eFaktura" boahtte háve go mávssát rehkega Porsáŋggu gildii. +Jurdda dainna lea ahte mii háliidit muitit Vuokko Nilsena, gii áiggistis buvttii dán jurdaga ahte juohke jagi geiget bálkkašumi Unjárgga nissonii gii ánssáša dán. +Čujuhusas: https://rauna.files.wordpress.com/2008/04/samisostersuomi.pdf; Kuokkanen, Rauna," Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä", girjjis Kuortti, Joel, Lehtonen, Mikko & Löytty, Olli (doaim. +Sámegiella gullá daid gielaid jovkui, main neutrála sátneortnet lea aiddo dákkár, mas subjeakta (S) lea verbála (V) ovddabealde ja objeakta (O) fas verbála maŋis. +Veahkkeneavvuid plánemis ja ovddideamis ja maid iešguđegelágan doarjagiid mieđiheamis galggalii váldit vuhtii ovdamearkka dihte árbevirolaš sápmelaš ealáhusaid ja kultuvrra erenomášsárgosiid. + - Mun doaivvun ahte skuvla bargá áŋgirit oažžut ođđa oahpaheaddji, go lea hui dehálaš mánáide oažžut oahpu iežaset eatnigillii. +Dáppe sáhtat vuovdit ja oastit - geavahuvvon dahje oÄ'Ä'a atnobiergasiid, dujii, biktasiid jna. r Mii fállat nuvttá vuovdinsaji dutnje. +Mat leat váddáseamos gielalaš áššit jorgalanprográmmii?) +dahket dan. +Gonagaslaš čoakkáldagain Stockholmas gávdnojit birrasii golbmatlot stohpodávvira maid Georg Haupt ja su bargolanja bargit leat snihkken. +Go Vuođđoláhka rievdaduvvui, de šattai Prinseassa ruvdnoárbbolaš, muhto álgonjuolggadussan mearriduvvui ahte dievdu mánná árbemis ovddabeallái nissonolbmo sin gaskkas geat leat riegádan ovdal 1990. +Stáv +Dáid siidolanjaid ovddabeallái leat derpojuvvon gipsrelieffat mat čájehit dan njeallje evangelistta, daid lea duddjon govvačuolli Hans Michelsen. +Párka ja musea mii dasa gullá, leat ceggejuvvon muitun danlagabui 3.000 olbmui geat masse heakka terrordáhpáhusas, ja buohkaid várás geat heaggavárain barge gádjut earáid. +Musihkkii ja diktadáidagii bohte maid našunálromantihkalaš bárvvastagat, maid oaidná bures dáiddalaš dujiin maid Edvard Grieg, Ole Bull, Johan S. Welhaven ja Henrik Ibsen ráhkadedje. +Šielbmáteoriija mielde vuosttaš šielmmá badjel beassan mearkkaša ahte guovttegielatvuođas eai leat šat vejolaš negatiiva kognitiiva váikkuhusat, go nuppi giela máhttá agi ektui vuorddehahtti láhkai. +8, § 1) oahppu galgá seammás vástidit ruoŧa vuođđoskuvlla. +Nubbi sivva dasa, manin lea dehálaš almmuhit, geat leat mielde, lea dat ahte sámi oahpaheddjiid barggu berre buktit oidnosii ja juolludit sidjiide gutni dan servodatlaš doaimma ovddas maid sii barget. +Gulaskuddanáigemearri lea borgemánu 6. b. 2015. + - Jari Kupiainen - Erkki Sevänen (doaimm. +Guorahalan dan man dihte aiddo sámegielain. +Sámi arkiiva lea bargagoahtán luohtearkiivvain ja áiggošii Juoigiid Servviin ovttasbargat. +Prošeakta ruhtadii sadjásaččaid, muhto báikkálaš jođiheddjiide lei váttis gávdnat sámegielat sadjásaččaid. +- Árjja bealis livččiimet mii šaddan válljet viiddidit Sámediggeráđi guđa áirasii, dahje áirras Ellinor Jåma lei massit ráđđesaji, čilge son. +Informánta muitala ahte lea ožžon máhcahaga, man mielde son ii leat olggosoaidnit dego sápmelaš, ja dán vuođul fas leat árvališgoahtán man stuorra oassi sus lea sápmelaš. +Dán lágan praksisiin lihkostuvvá sámeskuvla nannet sámi mánáid gullevašvuođa Sápmái. +Jus buori vásahusat, lea vejolaš ahte fálaldat joatkašuvvo. +Nu áigá go 3. Dehe 4. Duhátjagi ovdal Kr. +Ohcamat sáddejuvvon maŋŋil njukčamánu 30. B. 2014 eai meannuduvvo. +Earenomážit dát guoská čállosiidda mat leat jurddašuvvon lohkkiide geain eai leat seamma duogášdieđut go čállis. +Dákkár lohkan gohčoduvvo pseudo- dahje mahkášlohkamin. +Medikamentet er brukt mot psoriasis, psoriasisartritt, Crohns sykdom, ulcerøs kolitt og revmatoid artritt. +maid Miettinen (2015), s. 275. +Bearjadaga čoahkkanii Sis-Finnmárkku diggegoddi viđat beaivvi, gos ášši jotkkii 49-jahkásaš dievddu vuostá, guhte lea áššáskuhtton goddán Helge Mannsverka mannan giđa. +Boon lohká iežas metoda analyhtalaš-syntehtalaš metodan. +Čoahkkinplána 2013 - nuppástuhttojuvvon beaivvit Ovdagotti bušeahttačoahkkin lea juovlamánu 6. beaivvi. +As a system, dressing body by modifications and supplements often does facilitate or hinder consequent verbal or other communication. +Sii ovdanbuktet čájálmasaid Máidnasat ja Rieban ja Stálustállan maid Beaivváš sámi teáhter lea buvttadan Qvigstada sámi álbmotmáidnasiid vuođul. +Dat lea giddejuvvon dálvvi áiggi, muhto lea rabas álbmogii miessemánu 18.beaivvi rájes gitta golggotmánu 1.beaivái. +Álggahit ođđa prošeavtta nuoraide geat eai hálit dušše valáštallat Prošeakta NuorraBeassi lea diibmá ožžon 110 000 ruvdnosaš doarjaga gielddas ráhkadit earálágan fálaldaga nuoraide, mainna dál kulturmárkaniid oktavuođas álggahit. +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014. +Dát duođašta dan stuorra beroštumi mii lea historjái ja dat čielgasit geasuha olbmuid. +Muđui Finnmárkkus lea mánáidlohku njiedjan, eanemusat Finnmárkku nuortarittus, nammalassii Bearralveagis gos leat masá guhtalotproseantta unnit mánát go 2003as. +Su duogábealde +Muhto sis ii leat vuoigatvuohta čállit ovdalgo administráhtora (Lene) lea addán dakkár vuoigatvuođa sutnje. +Ovttadássásaš giellamáhtuin sáhtášii dán dáfus válljet goappá giela ihkinassii, jos eai livčče eará bealit maid váldit vuhtii oahpahusas. +Dál lea miessemánu 17. beaivi ja mánáidtoga goasii seamma ášši, muhto nu ii leat álo leamaš. +Deanušaldi lea oalle ođđa gielddaguovddáš, ja báikkis ii leat guhkes historjá. +Sáme oahppe friddjaskåvlåjn hæhttuji sierra sámegiela åhpadusáv åhtsåt. +Dáid vuođđogálggaid ollašuhttimis lea guovttegielat dilis deaŧalaš váldit vuhtii goappá gillii lea buoremus lágidit oahpahusa. +jupmi. +Gielddastivra válddii boddu jearran dihte fylkkamánniin sáhttá go Kari Moan jienastit. +Stávvaljuohkohárjehusaid ii galggašii dahkat nu iehčanas ja bođus hárjehussan ahte váldoášši láhppo, namalassii ahte stávval lea mearkkašumi guoddi sáni oassi. +ON:id lámisvuođasoahpamuša artihkal 23 dorvvasta lámisolbmo vuoigatvuođa vánhenvuhtii ovttaveardásaččat ovttas eará olbmuiguin. +Sisdoallu lea eanaš ruovdebarggu ja veahá meissega, veaikki ja bronssa birra, muhto ii fal eará metállaid. +Dáiddárat, artisttat ja čállit geain leat ruohttasat Davvi-Romsii, leat sierranas dáiddalaš vugiiguin govvidan šláddjiivuođa. +Dákkár oahppanvejolašvuohta eaktuda ahte dovdá eanaš oasi dain eará sániin maid oktavuođas gullá dakkár sáni maid ii dovdda. +Tromssa stáhtaarkiivvas leat mis olu gáldoávdnasat mat čájehit mii dalle dáhpáhuvai, manne dat dáhpáhuvai ja mii maŋŋel dáhpáhuvai. +Bargu álggahuvvui oktanaga Finnmárkkus ja lullisámi guovllus. +Ođđa gonagasa leat sivdnádallan juo 1163 rájes, muhto dalle dat lea leamaš oassi ruvdnemis. +Lei maid ávkkálaš háleštit skuvlla sámegiel oahpaheaddjiiguin ja sáme vánhenfierpádagain". +Lohkki Harald Gaski Čálagovat "Gielas gillii Mielas millii 8"-ráiddus ja Harald Gaski Sámi čállit. +Autenttalaš lea seammá go "buhtes" dahje "albma", ja dán áddejupmái leat čadnon viissis kriterat. +Soai leaba buktán jurdagiideaskka, ja mii bargat viiddasabbot bihtáin, mas lea vuosttaščájálmas Skiipagura gilivisttis bearjadaga 22.11. tii. 19.00. +Oahppafágaid lohkagoađát joatkkaskuvllas, ja oahppaáiggi loahpas lea dábálaččat oahpahallanáigi fitnodagas fidnooahppin dahje oahppokandidáhttan. +Dát lea ollašuhtton nu ahte lea vuođđuduvvon olmmošvuoigatvuođaid váljagoddái gullevaš lápmásiidjuogus, mii gohčoduvvo lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomitean (LOVK, suom. +Dás maid lea sáhka das ahte mánná fuobmá iežas giellavásáhusaid vuođul ođđa giellanjuolggadusa (id) maid de fas oalle fargga rievdada, go fuobmá ahte dat ii doalage deaivása. +oahpaheddjiid kursemii gulai ahte besse lasihit ođđa sisdoalu oahpes doahpagiidda nugo ahte álgoálbmotdiehtu lea diehtu, maid sámit ja álgoálbmogat oamastit. +Makkár kemikaliaid áigot dál átnit ja man ollu? +Máná iešárvvu áimmahuššan boahtá ovdan ovttastallan- ja eahpenjulges vugiin ja dán suorggi kultuvrralaš praksisiin. +Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatdoaimmahat čuovvu seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvama. +Dat mearkkaša ahte gielaid erohusat leat dakkárat mat láidestit váldit vuhtii dihto beliid jurddašeamis nugo omd. +Oahpaheaddjit geavahit olgoarena buoridit gánddaid iešluohttámuša, mainna fas sáhttet ávkkástallat sisarenas. +Čáhci sáhttá molsut ivnni ja áibmu dihttot barggu maŋŋel. +Čájehan dán dutkanvuogi lahkavuođa praksisii ja mo dutkanvuohki eaktuda oahpaheddjiid oassálastima. +Sámedigge ietjas bieles tjielggij gåktu Sámedigge vuona oajválattjaj aktan barggá ja gåktu rádádallamsjiehtadus Sámedikke ja stáhta gaskan doajmmá. +Duorastaga miessemánu 6. beaivvi tii. 1000 - 1730. +Dat ollašuvvá buoremus lági mielde nu ahte stáhta doarju sápmelaččaid positiiva vuoigatvuođalaš ja ekonomalaš doaimmaiguin. +Danne lea deaŧalaš fuomášit ahte dan maid Birasgáhttendepartemeanta dál evttoha, ii mearkkaš ahte mearrádus jávká, muhto ahte dat jotkojuvvo ja váldo fárrui sierra kapihtalin finnmárkkuláhkii. +Suvrra arvi váikkuha dasa ahte šaddodat rievdá ja šládjavalljodat unnu. +Vuoigatvuođat gullet maiddái surggiide nugo giella, oahpahus, dearvvašvuohta ja kulturmuittuid hálddašeapmi. +Dan sadjái ahte olmmoš livččii ovdal kategoriserejuvvon su váttu vuođul, de ulbmilin lea leamašan gávdnat juohkehažžii iežas vuogi veahkehit servoša. +Dasa heivii rátnu erenoamáš bures go ullu ligge maid dalle go lea njuoskan. +Porsáŋggu gielda lea ožžon 90.000 kruvdna sturrosaš doarjaga Den kulturelle Spaserstokkenis 2008. +- Duodjeskuvlla vázzán nissoniidda lea oahpahuvvon skuvllas giehtamihttu, go leat gorron goikkehiid ja sistegápmagiid. +Stáhttabudsjæhtta hådjodahttá sieldesláhkáj Gaskavahku golggotmánu 8. b. bijai ráđđehus ovdan stáhtabušeahttaevttohusa jagi 2015 várás. +Ja aisttan nugo Hoëm čállá, dát guoská sihke máteriálálaš ja ii-materiáláš oktavuođaide, olbmuide ja lundui. +Doppe álggahii Gonagasbárra iežas fylkkamátkki dán jagi. +Unnimusat fertet mii sáhttit šiehtadallat galget go mineráladoaimmat sáhttit ásahuvvot. +vuojedettiin ii leat lohpi oahpa fágagiela, de lea oahpaheaddjis vejolašvuohta láhčit oahpahusa giellariggudahtti bargovugiiguin. +Buohkat fertejit mátkkoštit fárrolaga iige leat vejolaš sierra biillain vuodjit dohko. +Mii leat nugo gaittiin earát stuorra morrašis, ja mii leat árvvoštallan jus livččii riekta lágidit festivála boahtte vahko- loahpa. +Ávžžuhusa mielde Suopma ferte buoridit dili ja maid sihkkarastit sámemánáid vuoigatvuođa kultursensitiiva skuvlejupmái ja dearvvašvuođabálvalusaide. +Vuosttaš oassi namas lea guossarássi nammasaš šaddu, ja nubbi oassi fas anger mii lea vuotna. +Kursa čuovvu seamma oahppanplána go Romssa Universitehta álggahankursa SAM-1031, davvisámegiella vierrogiellan, giellaoahppa 1 ja sii geat háliidit čađahit eksámena dán olis sáhttet nu dahkat Tromssa Universitehtas. +Dan maŋŋá finai Ruvdnaprinsabárra ovttas guovtti norgga stuorámus fitnodagain Malaysias: Jotun ásahii doaimma Malaysiai 1983:s ja lea ge dál okta dán riikka stuorámus málaproduseanttain. +Sápmelaččaid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid siskkáldas joavkku vealaheapmi Suomas +Nubbi lea ášši 011/11 ođđa eavttut mo Sámedikki guovttegielat ruđat galget juhkkojuvvot. +Dát leat buot oasit giela ráhkadusas, ja ráhkaduslaš diđolašvuohta badjána dahje boktojuvvo máŋgasis easkka čállingiela oahpahaladettiin. +Rand McNally and Company, Chicago. +12.12.2016. +Dál bovdet din mielde hábmet hearvás ja buriid doaluid Detnui dálvit. +Loga eambbo Vin&Viten-kveld på Tromsø Museum: "Joik og fengsel?", 19:00 Tema: Vin&Viten-kveld på Tromsø Museum med debatt om joikesamlinger. +Sode-ođastusa nuppástuvvan áigetávval váikkuha maiddái lápmásiidbálvalusláhkii, mainna leat dál bargame. +Gaskal 8- ja 12-mánnosažžan mánná máhttigoahtá dadjat sániid, ja muhtimat máhttet jo logemađe sániid 15-mánnosažžan. +Vuogáidumiin ii vealttakeahttá figgo nuppástussii, go ovttaskas olbmo dahje joavkku láhttema ulbmilin sáhttá leat doaimmaid rievdadeapmi dahje dili seailluheapmi. +2006, 17. +Maiddái suomagillii ja dárogillii doahpagii vástideaddji sániid vearbahámit geavahuvvojit áddet ja ipmirdit vearbbaid synonyman: ymmärtää ja käsittää, forstå ja begripe. +Skuvlemii laktáseaddji hástalussan namuhuvvo earret eará vejolašvuohta oažžut skuvlejumi sámegielain. +Nissoniid veagas leamaš bearraša bivttasteapmi ja losses bargomuttuide leat oassálastán maiddái almmáiolbmot. +gielaid gaskasaš oktavuođaid gárggiidanmuttut goappatláganat. +Čakčamánu álggus álggahuvvo prošeakta, man mihttun lea oažžut bistevažžan Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža. +Njukčamánu álggogeahčen čoagganit sámi konfirmánttat goalmmát riikkaviidosaš konfirmántasiidii Norggas. +Avvila gaskaskuvlla ja Anára "kansalaisskuvlla" oahpahusas sámekultuvra váldui vuhtui goappatláhkai. +Dasa ii leat dattetge makkárge sivva. +814 Gč. +Das álggii etnihkalaš ovttastahttinproseassa, mas galggai šaddadit joavkovuoiŋŋa ja oktasaš politihkalaš akšuvnnaid váldoálbmogiid vuostá. +Fápmudus lea juhkkojuvvon njealji surggiide main eanet galget deattuhit nuoskkidangeahpidemiid, heiveheapmi dálkkádatrievdademiide, dálkkádatdoaimmaid ruhtadeapmi ovdánahttimis ja juohkimis dálkkádatteknologiija. +Ođđa áigi lea bajidan sámegielaid stáhtusa ja fállan ođđa reaidduid giela seailluheapmái, nu ahte gielat leat seilon, muhto dat eai leat +Virgi lea rabas otná beaivve rájes gitta 1/1-2014 rádjái. +Báikkis galgá maid leamašan okta eará dievdu, Guovdageainnu dievddu fárus, ja vel njeallje ruoŧŧelačča, guokte dievddu ja guokte nieidda. +Ebenista lea dáiddasnihkkár mii doaimmaha fiinna snihkkárbargguid ja bargá divrras muorrašlájaiguin. +- Mii eat ožžon gal beare ollu oaiviliid ja ráđiid meahcásteami ektui, muhto soames oaivilat ledje buorit, lohká Meløy. +Dasa lassin ahte oahppi giela vehkiin analysere iežas jurddašeami ja gaskkusta dan earáide, de son maid gielain vuođušta ja guorahallá iežas áddejumi ja sáhttá dan vuođul nannet sihke alccesis ja earáide ahte lea ádden riekta. +Guovssonásti lei dehálaš násti. +Gonagas galgá dohkkehit buot lágáid ja mearrádusaid mat dahkkojuvvojit Stáhtaráđis, ja daid galgá stáhtaministtar vel vuolláičállit ovdal dat leat fámus. +Olgoriikkas loahpahuvvo ovddalgihtii jienasteapmi nuppi maŋimus bearjadaga ovdal válgabeaivvi. +Várrejuvvo ruhta stáhtabušeahtas Árborddi gielddastivra mearridii diibmá sáddet ohcama beassat sámegiela hálddašanguvlui. +Dát beatnagat leat hui árggit olbmuin ja leat hui loarfát. +Olbmo ja kultuvrra gaskavuođaid, dego oahppama dahje enkulturašuvnna dahje sosialisašuvnna ja kultuvrra sirdáseami guovddáš jurddan lea, ahte dihto kultuvrra lahtuin leat oktasaš vásáhusat, maid vásihit juo mánnávuođa rájes. +Bisut giellalášmadin go barggat konkrehtalaččat ja geavatlaččat máŋggain oanehis bargguin. +Gonagasbáras lea guhká leamaš miella fitnat Beassášsullos. +Vástádus maid galgá addot 3 minuhtas. +Lars Vaular lohká sutnje lei hui erenomáš čuožžut Skiippagurafestivála lávddis, go sii eai leat goassege leamašan nu davvin ovdal. +Sin vásáhusaid ja hárjehallanmuitalusaid bokte leat guldaleaddjit mátkkoštan davvin Girkonjárggas gitta Johkamohkkái lullin. + - Sumberg, Barbara1995: World Fashion, Ethnic, and National Dress. +Jos dus lea mánát geat háliidit oassálastit de berret farggamusat váldit oktavuođa kulturskuvllain. +Son maiddái bidjá jearaldaga vuložin oarjemáilmmi vuogi guorahallat eamikultuvrraid. +Seamma artihkal cealká, ahte álgoálbmogiin lea riekti seailluhit, kontrolleret, suodjalit ja ovddidit intellektuála opmodahkan sin kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid. +Killerfiller heive gal oahpahalliide maid, danne go sáhttá válljet dási. +Foucault čállá ahte ovdamearkka dihte homoseksuálavuođas bođii iežas kategoriija easkka 1800-logu loahpas (dárkileappot son meroštallá jagi 1870 dan riegádanjahkin), go dan mearridedje govvidit medisiinnalaš, psykiátralaš ja psykologalaš kategoriijan. +Gáivuona suohkan sáhttá fállat geasebargu skuvlanuoraide, ja bargun šaddá ruonásrusttegiid dikšun ja iežá dábálaš barggut. +Čilgehussan dasa lea go stivrenprinsihpat leat formaliserejuvvon dainna lágiin ahte ii leat sadji eará máhttovuogádagaide go oarjemáilmmi dutkanmáhttui, ja iige leat sadji eará organiserenvugiide go hierárkkalaš dahje eanetlogu stivremii. +Lea dárbu muhttit veahá jogaid lunddolaš golgama, ja hábmet ođđa gáttiid dakko gokko dáid ferte lihkahallat. +Skytteanska Samfundets handlingar 27. +Dán bargovuogi ulbmilin lea nannet mánáid njálmmálaš giela. +Mii sáhttit vuoitit gilvvu, eatge sáhte dál jorggihit! + (Söderholm 1994: 123). +Artihkal 23.2. +Prošeakta galgá identifiseret, registreret automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon sámi visttiid ja árvvoštallat daid dili vai daid sáhttá bidjat kulturmuitodiehtovuđđui Askeladdenii. +Mii lea doaškalit ja doaškulit sániid erohus? +Davviuksa eaktuda ohcat analysareaidduid, teoriijaid, doahpagiid, mat sáhttet veahkehit oaidnit koloniseren vásáhusaid ođđa čalmmiiguin. +Vealaheapmi boahtá ovdan maid heađušteapmin ja govttolaš vuogáiduhttimis biehttaleapmin. +Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Dalia Grybauskaitė Norgga ja Litauena diplomáhtalaš oktavuođat ásahuvvo fas ođđasis 1991:s, go Litauen fas šattai friddja riika. +Dát lei váttisvuohtan daidda fatnasiidda mat bivdet vuonain ja Finnmárkkus, gos guolli aiddo lea boahtán. +Sámediggi lea čujuhan máŋga guovllu gos huksen sáhttá vahágahttit dahje bilidit kulturmuittuid. +Dán vahkku leat demeansabeaivvit, ja dan oktavuođas čogget ruđa váibmo- ja demeansadutkamii. +Albma láhkai leat sii bilidan guohtuma, lohká Marit Kirsten Gaup Lutnæsii. +Seammá ovttasbarggu váillaha maid Skolverket árvvoštallan. +Eatnašat oaivvildedje ahte Unjárgga gielda bissu sierra gieldan jus otná ekonomiija doalahuvvo. +Dán sáhkavuorus suokkardange, mo ekologalaš gažaldagat tematiserejuvvojit Áillohačča divttain fáttáin, mat guorahallet luonddu ja olmmošvuođa gaskavuođaid. +■2/3 oassi sámegielagiin dovdet dárbbu máhttit sámegiela buorebut +Oahppit sáhtte muitalit ahte leat pláneme mátki Norgii moatti mánu geažis. +), Cafe Boddu. +Stávvaljuogu bealušteapmái leat máŋga ákka. +Váldoredaktevra Kristensen lea gaskkohagaid leamašan aviissas barggus, muhto son lea leamašan guhkimus bálkáhuvvan bargi GLR:s. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kárášjoga ja Porsáŋggu fitnodagat neahtas Maŋŋebárgga eahkeda rahppui ealáhususkkádat Kárášjoga ja Porsáŋggu gielddaide. +Nuppádassii láttániid mátkemuittut giktaledje hutkat ja duddjot iežaslágan mátkemuittuid: nuhkke oažžui guovllu gávtti ja gárvvuid, guolgastállu čorvviid ja čátnánjuni. +Bismagárdimis Romssas čoahkkaneigga soai dalle Ráđđehusain maŋemus stáhtaráđđečoahkkimii Norgga eatnamis guhkes áigái. +10:09 Golggotmánu 09. beaivi 2016 Buođggáin lei okta bivdi lahppon ikte. +01.07.2015 Láhkaásahus Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta mearridan suoidnemánu 1. b. 2015 nr. 814 Stuoradikkijahkásaš bušeahttamearrádusa vuođul. +Kritihkalaš čálamáhtuin oahppi hárjána aktiivvalaš lohkkin ja čállin gii máhttá sihke logadettiin ja čáledettiin guorahallat ja nu ovddidit iežas jurddašeami. +45. +Maiddái Pasanen (2015á: 189) oaivvilda ahte olbmo eatnigiella sáhttá leat dat giella, man son máhttá funet dahje ii ollenge. +SG áigu bargat dan badjelii ahte oažžut ođđaáigásaš almmolaš skuvlla mii áimmahuššá eaŋkiloahppi dárbbuid. +Ášši lea maid digaštallojuvvon Sámi Parlamentáralaš ráđis ja sii leat positiivat jurdagii, muhto Suoma ja Ruoŧa bealde leat lágalaš hástálusat čadnon áššái, maid dál leat iskame. +Májt gájbet gå la sáhka máhtudakåvddånimes ja gåktus galggap dájt bargojt orgániserit ja ruhtadit? +1986/609. +Noveallačoakkáldagas leat vuoitonovealla "Dál ja dalle" ja golbma eará novealla: Jovnna-Ánde Vesta "Earrodearvvuođat", Inga Ravna Eirra "Guovžžas" ja Ritva Nystada "Suoivvan". +Sáhttá mihtidit pH moattegeardde jagis, giđđat muohtasuddanáigge ja čakčat. +Muhto bohtosiidda gullet eandalitge dán barggu teorehtalaš guorahallamat sámi árbevirolaš ja árvomáilmmi diehtovuogádaga birra, bajásgeassinvuogádaga ja dáidda gullii ii-oinnolaš beliid birra. +Goitge ii leat doarvái nuppádasveaiki máilmmi dađistaga stuorát veaikedárbui, danne dárbbašit ain veaikki mii dahkko málmmas. +Dál galgat earálágan fáttát, nu go mo galgá dieđuid juohkit riikkaidgaskasaččat das mii guoská dearvvašvuođa bargiid birra mat vearrut barget, ja johtet riikkas riikii eai ge bargga buori barggu, muitala Hetta. +Oahppobuktagis leat lohkangirji, lohkangirjji bargogirji, giellagirji, giellagirjji bargogirji ja Mun čálán girjjáš lassin oktasaš ressursagirjái eGirjin 3.-4. +ILO čujuha Argentiina, Áustralia, Peru ja Costa Rica guoski raporttaide. +Danin sáhttáge vuos hárjehallat oaidnit sániid stávvaliid stuorát jietnadatovttadahkan. +Gielas lea dehálaš doaibmá kultuvrralaš kognišuvnna ovddideamis, das go giella dat dahká vejolažžan olbmuide ovdanbuktit iežaset kognišuvnna. +Polanyi, Michael 1983: The Tacit Dimension. + - Åke Hultkranz - ørnulf Vorren (doaimm. +Nuorat adde ollu ávkkálaš dieduid mii galá leat okta oassi min raporttas eiseválddiide. +Gáddemærkka ja turisstamagnehtta Kulturmujto máhttin ganugahttet stuoredimijt ja æládusåvddånahttemav aj Sámedikke ásadime åvddåla. +[n]. +Dát boahtá duodden Sámedikke udnásj vijdes vuorodibmáj sáme dájdas ja kultuvras. +Dasa lassin lea Nordland Teáhter maid oasálastán čájálmasmátkkošteamis ja teknihkalaččat. +Dárogiella dárbbašuvvo juohke sajis, erenoamážit go galgaba váldit viidáset oahpu. +Son čájeha guitte mas čuožžu ahte son lea oastán telefuvnna skábmamánu 30. beaivvi. +07:37 Cuoŋománu 16. beaivi 2015 Beaskáđđasa badjel 41. ja 47. gearddi Beaskáđasčuoigamat ávvudit 50 jagi dán sotnabeaivvi. +- Midjiide njuovahagaide lea dat maid ovdamunnin jus lea johttu dan birgui maid oastit, go de han mii maid sáhttit njuovvat nu ollu ahte buohkat besset vuovdit nu olu bohccuid go áigot vuovdit, lohká son. +Hukseheaddji sáhttá ohcat sierralobi suodjalanmearrádusas. +Dronnet Beatrix bođii Oslo Hámmanii Tromp fregáhtain. +lagas oktavuohta dihto giellageavahanvugiide. +Girkobiellu lea dahkon 1891, ja divuhuvvon 1946. 2005 hervii Karl-Erik Harr Sárdnestuolu. +Maiddái lea dehálaš ahte ovddasvástádus kvalitehtalaččat dárkkistit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi pasieanttaide loktejuvvo alit dássái. +Skuvlagielas geavahuvvojit olu sánit, mat gusket skuvlafágaide ja -doaimmaide. +Oasis dáin ávžžuhusain lámisolbmot máinnašuvvojit sierra. +Norga ii dohkkehan goassege Sovjetlihtu okkupašuvnna. +Seta siidduid meroštallama mielde sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmot leat "[...] olbmot, geaid sohkabeali iešguđet beali (biologalaš, anatomalaš, sosiála, psyhkalaš ja/dahje juridihkalaš) ii sáhte oktilaččat +Stobus lea Biret Ánnes náhkkesoffá, beavdi ja guokte mieiganstuolu. +- Dat lea duohta. +Ohcama lea addán KLIF:ii, ja dat lei gulaskuddamis njukčamánu 9.b. 2012 rádjái. +Norgga bealde duodjemearkkas ii leat seammalágan mearkkašupmi, go doppe ii leat gilvaleaddji sámelágan turistaduodji. +Stipeandda sturrodat lea ná: Ođđa njuolggadusain lea maid ohcanáigemearri guhkiduvvon ođđajagimánu 15 beaivvi 2014 rájis gitta njukčamánu 30. beaivvi 2014 rádjái. +Mis lea riekti bargat min vuoigatvuođaid buoridemiin friijadit ja almma buotlágan vealahemiid haga. +Seammás go dat geahpeda ealáhusa árgabeaivvi, de čuohcá dat lundui. +Áigu go du searvi čađahit olgoáibmodoaimmaid maid geažil lassána doaimmalašvuohta ja londdugeavaheapmi Finnmárkkus? +Vuođđodieđuid háhkan - áššedovdi čielggadeapmi Vuosttas lávki fáktadieđuid háhkamis dán guovllus lea čohkkegoahtit gálduid mat čilgejit eanageavaheami, meahcásteami ja mearrabivdosájiid birra. +Geahččat maid mo biergguid oažžu dohkkehuvvot. +5. Searvegoddečoahkkima cealkámuša maŋŋil vižžo cealkámuš Deanu gielddas. +Teavstta sáhttá válljet máŋgga ulbmila mielde, omd. +Muhto dan seammás háliidat ahte Ávvir galgá leat máŋggabealat aviisa, mas gávdná čállosiid iešguđet aviisašáŋŋeriin maiddái, lohká son. + - Raoul Naroll - Ronald Cohen (doaimm. +HE 19/2014 vp, s. 79. +Lágiduvvo rabas čoahkkin ášši birra Ildtoppenis Juovlavuonas njukčamánu 3. beaivve tii. 19:00. +Šiehtadus mii galgá dahkkojuvvot Romssa suohkaniin, vurdojuvvo leat gárvvis ja vuolláičállojuvvon ovdal jagi loahpa. +Olmmáivákkirátnu lea dán áigge čikŋan guolbbis ja seainnis sihke almmulaš viesuin ja olbmuid siiddain. +Jus dus lea definišuvdna, válddahus dahje eanet dieđut julevsámegillii maid háliidat lasihit, de rabat smj-gilkora ja čálát daid dieđuid dohko. +Entreprenevravuohta lea dehálaš go galgá ávkkástallat olbmuid resurssaid, go galgá ráhkadit bivnnuhis bargosajiid doppe gos olbmot orrot, ja go galgá oažžut eanet árvoháhkama. +dieđu sápmelaš kultuvrras ja ealáhusain galggalii ovddidit, geat barget sápmelaččaiguin. +Galbma áibmu ja earenoamáš dálkkádagat polaguovllus dahká ahte partihkkalat sáhttet bissut áimmus guhká ja hágganit viidát. +Eiseválddit sáhttet min rábmot, ja mu mielas leat mii čeahpi vanahit daid ruhtabihtáid. +Dat mearkkaša njulgestaga luossabrevaeaiggádiid dálá vuoigatvuođaid duohta dohkkeheami. +Ja go goitge lea ain nu ahte olu mánát eai vel máhte lohkat ja čállit go bohtet skuvlii, de dáid vuođđogálggaid oahppama ja oahpaheami sáhttá buoremusat ja johtilepmosit ovddidit skuvlabirrasis, gos mánáid láidesteaddjit dovdet eavttuid ja bargovugiid maiguin čállingiela nannenbargu sáhttá pedagogalaččat lágiduvvot. +Mánáidgárddis lea ávvudeapmi ja lea čiŋahuvvon rukses, alit, fiskes ja ruoná ivnniiguin. +Eai leat šat Finnmárkkus nu olu mánát go logi jagi dassái, čájehit SSB logut. +Sámi Dáiddaguovddáš čájeha dál dáid sámi dáiddáriid dáidaga Sámi 2011 Stipeandačájáhusas ja maiddái diimmá sámi stipeandavuoiti, Ingunn Moen Reinsnes, čájáhusa. +Erenomážit dáid joavkkuid vealaheami jávkkadeapmi lea badjánan dehálaš fáddán earret eará Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas. +langielas lea váttis omd. +13:12 Borgemánu 16. beaivi 2016 Vuosttaš geardde mielde máilmmi čeahpimusaid heaibunlisttus Signe Marie Fidje Store lea vuosttaš geardde namuhuvvon listtus mas leat nammadan 20 buoremus nissonheaibuid 69-kg-luohkás. +Vuođđolágas lea seilon boares ráđđehushámi váldoprinsihppa: stáhtaváldi Suomas gullá álbmogii, man ovddastit riikkabeaivvit. +Helander 1992; Hirvonen 1996.) +6. Sámi historjá ja servodat Divna riekta dajna gájbbádusájn "Naturens glemte skatter" is in your loan basket. +17:13 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Boaresnieida ja ránnjážat gullogohtet fas! +Su sáhkavuorru álggahii nuppi beaivvi Gonagasbára Myanmar stáhtaguossástallamis. 01.12.2014 Stáhtaguossástallan Myanmaras Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne stáhtaguossástallama Myanmaras odne. +sihke sámegielat ja kultursensitiiva ja seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dillái vuojulduvvan dearvvašvuođa- ja sosiálafuolahussuorggi ámmátolbmuid vátnivuohta. +Máŋgga jagi periodas leat lunddolaččat maiddái servodatlaš dilálašvuođat, olbmo eallingearddemuttut dego heajat, hávdádusat, mánáid gásttašeamit ja konfirmašuvnnat, maidda oassálasten ja main duodji aktualisearašuvvá. +Dikki ovdaoolmmoš vuos rávve du èilget dan èielga ja ollislaš duohtavuoða almmá èiegakeahttá maidege. +Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji lea čállán máŋggaid cealkámušaid ja oainnuid, vai seksuála- ja +- Mun hirpmahuvven go ožžon dán fálaldaga, in lean juste dán vuordime. +Máilmmimeašttirgilvvuid faláštallanjođiheaddji, John Ålberg, duođašta Ávvirii ahte sámivuohta ii boađe oidnosii gilvvuin, ii goit juobe faláštallan arenas. +Oktasašsoahpamuša artihkkalis 5 soahpamuša oassebealit dovddastit ahte buot olbmot leat ovttaveardásaččat lága ovddas ja leat maid vuoigadahtton ovttaveardásaš lága sudjii ja ovttaveardásaš lága ovdduide almmá mangelágan vealaheami. +Čoahkkimis váldojuvvojit ovdan dakkár áššit mat leat deaŧalaččat ja prinsihpalaččat ja proseassat mat leat jođus. +Govva 6. +Siiddus mii de ihtá vállje dan giela masa háliida jorgalit ja coahkkala "Fetch"-boalu. +Dárkilat dieđuid ovttaskas čájálmasaid birra biddjojit dađistaga doaibmakaleandarii, gieldda ruovttusiiddu ovdasiiddus. +Geahča ollislaš váldonjuolggadusaid vuolábealde. +Kurssa lágideaddji lea revisorafitnodat PriceWaterhouseCoopers AS ja kurssa jođiheigga Juha Seppola ja Kristin Wangsbro. +Dát dutkanraporta vuojulduvvá unnitloguid siskkáldas unnitloguid vuoigatvuođaide ja dáid unnitlogujoavkkuid máŋggadáfot vealaheapmái. +Mainna gielda sáhttá veahkehit? +Dušše Ohcejoga gieldda guovllus sápmelaččat leat eanetlohkun. +Ulmme dutkamijn le gávnnat gåktu julevsámegiellaj le låhkåt gå mánná galggá nanos låhkken sjaddat. +Bargobájis ledje 12 nuora oasseváldin Guovdageainnus, Kárášjogas ja Davvi Romssas eret. +Viđas sáhkohalle go vudje jealmma haga, dieđihit politiijat Twitteris. +), Natives and Academics. +Aperitiffa lea ráhkaduvvon čáhppesmuorjjiin. +"Top Model" lea gilvu mas nieiddat galget čeahpit ja čábbát kamera ovddabealde ja lávddis. +jearrá leago minguin skuvla boahtte vahkus? +Statistihkalaš guovddašdoaimmahat lea almmuhan ođđa loguid mat čájehit, ahte go buohtastahttá olmmošlogu ektui, de leat Norgga golmma davimus fylkkain eanemus mánát mánáidsuodjalusa doaibmabijuid vuolde. +Kafea lea rabas di. 9-16, ja mii lágidit čájáhusa, ovdanbuktima báikkálaš historjjálaš materiálain, aktivitehtaid mánáide ja eará suohttasiid. +Sámediggi bargá dan badjelii ahte oažžut dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusa sámiide mas sámegiella ja kultuvra lea vuođus. +Dábálaččat daddjo ahte leat gaskal 40 000 - 60 000 sápmelačča Norggas, muhto eanaš virggálaš teavsttain čállo dán áigge, ahte sápmelaččat leat sullii 40 000 (Pettersen 2012,18). +Mii sávvat ođđa stivrii lihku Sámi allaskuvlla ovddideamis dieđalaš davviriikalaš ja buot-Sámi alitoahpu ásahussan! +Erenomážit nuoraide geat háliidit oahppat bihtán sámegiela, lohká Sámedikki presideanta Aili Keskitalo. +Gaskavahkku geahčadeami ulbmil lei ge oaidnit ja digaštallat vahágiid mat leat šaddan eatnamii, maŋŋel go diibmá geasset fitne bohkame doppe. +Stáhta dearvvašvuođageahčču sávvá ahte artihkkalat sáhttet movttiidahttit bálvalusfálliid ságastallat ja digaštallat movt sáhttá hukset nanu bálvalusfálaldagaid vuorrasiidda geat eai leat nu dearvašat. +Doalloviesut máid láigohit konfirmášuvnnaide leat: Máze skuvla (lášmmohallanlántja/skuvlagievkkan) OHCANSKOVVI Ohcamii ferte maiddai čállit konfirmántta nama. +Riddodoaimmahat, Porsáŋgg gielda ja Sámediggi ruhtadit olles hommá. +Katsaus leksikaalisen semantiikan perusteisiin. + (Smith 1999: 72 -74.) +Maiddái informánttaid siste leat nissonat, geat soađi maŋŋá ledje nuorat. +Muhto tearbma ii dohkkehuvvon goassege loahpalaččat, ja nu dat ii leat cieggan sámegillii. +Nu mot dán dutkanraportta álggus bukto ovdan, "vammainen henkilö" (sá. + - Gula gula. +12:49 Guovvamánu 16. beaivi 2016 Duppa­lastán miellahttu­logu diimmážis Guovdageainnu Bargiidbellodat doalai jahkečoahkkima mannan vahkkus. +Frode Guldbjørnsen lea leamaš oktavuođas buot dán njealji leansmánniin čohkken dihte man olu namat sis leat narkolisttus, mii muitala man gallis geavahit dahje leat geahččalan narkotihka. +a- ja i-bustáva vuosttaš ja nubbi sadji lea oktasaš buot čoakkáldagain muhto dan rájes leat ortneterohusat. +2.6 Jus lea dárbu láigohit gievkkanveahki SSO'as de boahtá rehket bargodiimmuid ovddas lassin láigohaddái. 2.7 Gievkkanhoavda čájeha movt gievkkana galgá geavahit. +huvvon dutkosiid lassin maiddái yucatecgielat ja eaŋgalsgielat mánáid gielas Lucy & Gaskins (2001, 2003, Athanasopoulos 2011 mielde) dutkanbargguin. +Maiddái čiehka- ja nurki-sániid mearkkašumit ožžot ođđa nyánssaid go beassá oahppat daid geavahusa geometriija oktavuođas. +Politihkalaš bargamušaid guovddážis leat dárogielat doahpagat nugo "overbeiting" ja "miljøkriminalitet". +Govven buot govaid: Per Inge Østmoen Stuora riskkut, ivdnás gávttit ja beakkán guossit. +Dás boahtá ášši duođaštit politiijat, ja jotket guorahallat albmá beaivvi mielde. +Seminára lei oassin Ibsenjagi 2006 čalmmustahttemis. +Gelbbolašvuohta -máhttu- lea servodaga vuođđoveahkkevárri. +Stoffa lei elfenbenivnnát silkesatenga ja čuvla lei hervejuvvon jasmin ja appelsiidnalieđđe hervemiiguin. +geavahit. +Gonagas Olav mearridii ahte náitaleami maŋŋá galggai su nieida gohčoduvvot Prinseassa Astrid, Ferner roavvá. +Praktihkalaš čuolbman dat badjána váhnemiidda geat eai leat oahppan rehkenastit sámegillii ja danin eai loga máhttit veahkehit mánái-deaset skuvlabargguin. +Deanu šaldi lea leamaš heajos dilis 90-logu rájes, ja mii leat ilus go nationála eiseválddit dál áigot hukset ođđa šaldi, dadjá ráđđelahttu Marianne Balto. +Sámi joatkkaskuvllaid stivra 1998: Sámi máhttu sámi joatkkaoahpu vuođđun. + (Asp 1966: 72 - 73.) +Sámi logut miuttalit 9 - Cielggaduvvon sámi statistihkka 2016 Sámi allaskuvla - Sami University College - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Dá leat fiinna govat váldon guovvamánus ja njukčamánus. +Danne oaidná nuoraidráđđi dárbbu bidjat johtui doaimmaid, muhto gielda ii áiggo evrrege bidjat dasa. +Guovžaeahket lágiduvvo Unjárgga ráđđevisttis, gielddastivrralanjas, vuossárgga geassemánu 6.b. tii. 19.00. +Doppe guossoha maid ráđđehus lunšša, ovdal go Presideanta ja su mieldemátkkošteaddjit vulget viidáseappot Budejjui ja dan maŋŋel Narviikii, gos stáhtaguossástallama maŋemus oassi čađahuvvo. +Kongreassa bargu lea gozihit earet eará ON (Ovttastuvvon Našuvnnaid) riikkaidgaskasaš searvvi mii bargá álbmot riekti gažaldagain. +Ságastallanmateriálas oamis váilu ollásii ja goabbatge entitehttii čujuhuvvo sániin boaris. +Denim Demon lea okta dain smávva mearkkain, ja Anton Olsson, gii lea váldohábmejeaddji mearkka ovddas, lei ovddit vahkoloahppa meassus geahččaleamen njoarostit ođđa buvdaeaiggádiid. +Máilmmi luondduhálddašeapmi ja luonddugáhtten lea eahpelihkostuvvan iige leat šat jáhkku dasa, ahte oarjemáilmmi diehtu, dutkan ja teknologiija sáhttá čoavdit nuoskkidemiid ja energiija- ja borramuškriissa. +Norgga joatkkaoahpahus ja alit oahppu Dieđut Davviriikkain fárrema, studerema ja bargama birra. +Erenomážit Suoma láhkii transseksuála sohkabeali nannemis merkejuvvon sohkabeali rievdadeami guoski eavttut earret eará olbmo sahkankeahtesvuođas ja gáibádus medisiinnalaš čielggadus das ahte olmmoš dovdá bissovaš gullevašvuođa dihto sohkabeallái, dulkojuvvo vealaheapmin. +Telenor oktavuođadirektevra, Bjørn Amundsen, duođašta ahte telefonoktavuohta ii leat buorre Badje-Leavdnjajogas. +Ovtt asbarggus Romssa fylkkabibliotehkain lágiduvvo dán jagi girjjálašvuođaprográmma. +ISF lea álggahan čieža mánnosaš kurssa, gos buvttadeaddjit galget loktet gelbbolašvuođaset. +Loga mo manná Atratain girjjogárjjohallan-riemuin! +Ain gávdnojit 3 100 diekkár hukseha. +Diet dáhpáhuvai guovvamánu 6. beavvi 1981. +Min eallimis ja álbmogiin, buohkain ii leat seammalágan vuolggasadji, muhto mii čoahkkanit deike dan geažil go mis leat ollu sullasašvuođat ja oktasaš hástalusat. +Presideanta Niinistö inspiserii vuos gudnigardena ovdal go bijai kránssa dan muitomearkka lusa mii lea ceggejuvvon muitun norgalaččaide geat gahčče 2.máilmmisoađis. +Ealáhusrievdamat sáhttet váikkuhit nu ahte ovddeš sánit jávket d +Dát bargu lea rievdan riekteproseassan mas lea iežas kártenkommišuvdna mii ovddida raporttaid, soabahit go lea soabatmeahttunvuohta kommišuvnna raportta ektui, nákkuid meannudeapmi sierraduopmostuolus man lea vejolaš guoddalit Alimusriektái. +Muitaluvvo ahte ovtta Buddha mátkkiin Myanmaras, go son čuččodii Mandalay alážis, de son čujuhii doppe vulos daid jalges eatnamiidda ja einnostii ahte diekko galgá okte huksejuvvot stuora gávpot. +Ollu báikkiin dán guovllus lea dál sámi morráneapmi. +Veahkaváldi ii leat priváhtaášši. +Dan gudni ožžot dat skuvllat geain lea jorbajagi ávvudeapmi, ja dán jagi ávvuda St. +13:49 Juovlamánu 03. beaivi 2015 - Stuorra hástalusat jo juovlamánus Svein Atle Somby dat jáhkkimis šaddá Kárášjoga sátnejođiheaddjin, dál go leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa golmma eará bellodagain. +Ruhttendiva, ruska- ja mođđegurren divvagat - 2009 Dás gávnnat divvagiid meriid mat gusket ruhttemii, ruska- ja mođđegurremii. +Njeallje beaivvi maŋŋá vuortnui Gonagas Harald váli Stuoradikkis. +Dán kapihttalis guorahalan mo sáhttá ráhkkanit ja duddjot buori vuođu giellaoahpa áddejupmái. +Su oainnu mielde lea hui váidalahtti go eai atte doarjaga buohkaide geat ohcet, go stáhta ii nagot doalahit boraspireloguid dan dásis mii lea mearriduvvon. +Das daddjo maiddái ahte sámegiela riektačállin ii leat eahpelunddolaš iige váttis, muhto nuorat besset nu hárve oaidnit sámegillii čállojuvvon teavsttaid. +Akta vuosádusá tiebmá giehtadallá bájkálasj sáme identitehtav, ja julevsáme identitehta vuodov. +Rabas virggit vuođđoskuvllas ja mánáidgárddis 01.08-2014 rájes Unjárgga oahpppgáldus leat rabas virggit skuvllas ja mánáidgárddis. +Suomas lámisolbmuid barggu oažžuma eavttuid ledje viggan buoridit juo olu ovdal. +Dál leat badjel 100 giela juo jávkan, ja vel 119 lea áitojuvvon gielat. 2011:s lei álgoálbmogiid lohku sullii 3% ollislaš Australia olmmošlogus. +Váldologaldalli Sámi bealis lea Asta Balto, gii máŋgalot jagi jo lea bargan Sámi pedagogihkain. + (N2e.) +Ii lean garvimis gullat ahte Kirsten Appfjell-Eira lei duhtavaš šiehtadusain. +Čoahkkimis 12.6.2014 mearridii gielddastivra ahte hilgot vuosteákka. +Dás oaidnit muhtin ovdamearkka mo dálá čállinvuogi mielde sánit čohkká ja oačči leat áiggiid čađa čállojuvvon: +Buot vihtta vuođđogálgga, mat leat máhttit čállit, máhttit lohkat, máhttit rehkenastit, njálmmálaš gálggat ja digitála gálggat, galget dahkkot čielgaseabbon. +Danin lea mus vuordámušat dán seminárii Sámedikki váldodoaibma lea áimmahuššat ja ovddidit sámi álbmoga beroštumiid. +Ádji- Beassášbuđaldeapmi skáhpus leat 30 koarttaža árbevirolaš beassášsálmmaiguin, -lávlagiiguin ja buđaldemiiguin, mii heive bures beassážiid ráhkkaneapmái ja buđaldit beassážiid áigge. +- Dat mii duođai loahpas dagahii ahte mearridin geassádit, lei go eai bovden mu stivračoahkkimii, ja dalle mun mearridin oalát geassádit gielddapolitihkkas. +13:07 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Oassálastá fas Melodifestivalenis Ruoŧas Jon Henrik Fjällgren searvá fas Melodifestivalen lávlungilvui ovttas artisttain Aninia. +Rupmašiin sáhttit seassat, muosáhit, oahppat ja hábmet. +Mun lean jearahallan guokte ovddeš giellalávdegotti miellahtu, geat leigga mielde plánemin vuosttaš oktasaš davviriikalaš ortografiija. +Muhto sii leat fuomášan ahte gásat dávjjimusat doibmet ovttas. +17 s. 365 - 426. +Njulges máhcahat sáhttá leat ovdamearkka dihte logaldallan rivttes sátneválljejumis, eahpedievaslaš gielladáiddu imaštallan dahje suopmana bilkideapmi. +Muhtun pre- ja postposišuvnnain lea sihke áige- ja báikemearkkašupmi ja vel abstrákta mearkkašupmi maid, go fas earáin lea dušše okta mearkkašupmi. +Oktasašsoahpamuš ii sisttisdoala virggálaš meroštallama lámisvuhtii muhto dan vuođđun jurddašuvvojit baicce lámisvuođa sosiála málle guovddáš prinsihpat. +https://www.syrjinta.fi/lausunnot https://www.syrjinta.fi/-/lhbti-yhteison-ja-poliisin-edustajat-tapasivat-pride-viikolla-yhdenvertaisuusvaltuutetun-ja-setan-jarjestamassa-tilaisuudessa-ja-keskustelivat-seksuaa Gč. +Kongsseteren lea Voksenkollenis Oslos. +oahpaheddjiid duogáš nugo ahki- ja bajánšaddanguovlu ja biras váikkuha dasa, man ollu sis lea sámi árbevirolaš diehtu ja máhtu. +Henrik Olsen Heika (1889- 1948) H.O. Heike lei Nuorttanaste doaimmaheaddjin 1916-1948, 30 jagi. +Skuvllas leat 15-20 oahppi ja dasa lassiin vel sullii 20 gáiddusoahppi. +Boahtte deaivvadeapmi lea vuossárgga guovvamánu 20. beaivvi dii 17.30 - 19.00 Njiđggu vuojadanbaseaŋŋas. +Ohcanáigemearri lea cuoŋománu 17.bv Ohcamuša sáhtát sáddet juogo e-poastta čađa dahje sáddet reivve gildii. +Danin lea NSR mearridan ahte ii áiggo doarjut ruvkedoaimmaid sámi guovlluin. +Biebmoruovttudoaibmabijut mat leat heivehuvvon sámi gillii ja kultuvrii galget vuoruhuvvot, nu go omd. fuolkebiebmoruovttut. +Ii galggan jurddašit dušše biergobuvttadeami, muhto ealli birra. +- Sámi árbevirolaš áddejupmi luonddus vuolgá báikkálaš luonddu árvvus atnimis ja dasa čatnaseami bealušteamis. +Bajábeale logut čujuhit dasa ahte birrasiid 75 proseantta Norgga beale sápmelaččain eai máhte sámegiela ja 25 proseantta máhttet. +n-jietnadat sáhttá jietnaduvvot máŋgga láhkai ja dakkár erohusaid mii lohkat fonehtalaš erohus-san. +Skuvlavisti Sieiddás, sullii 5 km gielddaguovddážis Deanušalddis. +Lea go du guovdu dakkár luondduguovllut maid don háliidivččet várjalit erenoamážit? +- Eat mii sáhte lasihit sámi dearvvašvuođabálvalusa nannema dáinna bušeahtain, lohká Larsen. +Máŋggas mis leat dán láhkai čállingiela geavaheaddjit ja várra dušše muhtimin buvttadeaddjit go čálistit báberlihppui maid galgat muitit oastit buvddas, ja soaitá vel muhtimin šaddat čálistit muhtin juovlakoartta. +Dán jagáš girji lea čihččet ráiddus. +Dál ruđa áiggi dan mearkkašupmi ii leat šat nu čielggas, muhto baicce ovddeš jeageldoahppuboahkánis, čuolddaboahkánis orru šaddamin duddjondáiddu mearka. +Lámisolbmuide mielamiel skuvlen- ja barggu oažžunvejolašvuođaid galggalii ovddidit ja dán vuogádaga buoridit. +Go skoalkalit uksii ja vázzet sisa ovdagotti čoahkkinlatnjii de jávohuvvet hálddahusbargit ja politihkkarat. +Oahppo- ja bargoresursa nuoraide, geain lea unnitlohkoduogáš. +Lávvordaga lei inuihtaid beaivi, ja dalle gullui koaralávlun, hardrock, ja erenoamážit rumbodánsun ja -lávlun, man nuortaruonáeatnanlaš Egon Sikivat ovdanbuvttii. +Dát atti ja addá duogáža Giddagasas čájálmassii. +1990-logu duodjekurssaide eai beassan mánát fárrui, go kurssaid ordnejeaddji ovddasvástádussan lea čuovvut maiddái bargosuodjalanlágaid. +Internašunála Sámi Filbmainstituhtta Deattuhan dihte ahte leat rievdadan nama Internašunála Sámi Filbmainstituhttan ISFI, de leat maid ođastan websiiddumet. +Seta, Adoptio, 20.9.2017. +1800-logus ja 1900-logu álggus eamiálbmotservošiid olggobealolbmot dokumenteregohte erenomážit dievdduid, geat soite nuppástuhttit ovdamearkka dihte iežaset sohkabealrolla, ja sin láhttemis ledje vuohttimis homoseksuála sárgosat. +oahppi árvádallá vejolaš čovdosiid, maid dasto iská ja buohtastahttá oahppo-materiála teavsttaiguin. + (Sarmela 1984: 83; Sarmela 1987: 140 - 141). +Navdojuvvon váldoalmmái Álttá ja Leavnnja suoládemiin mat dáhpáhuvve dán váhko, luitojuvvui luovos dákka maŋŋá go váldui gitta, čállá Finnmark Dagblad áviisa. +Luohti "Sámiid eatnan duoddariid" báhcá Sámi nubbin álbmotlávllan, almmolaš lávlaga lassin. +nuppi guvlui ovdamearkka dihte lámisolbmuide oaivvilduvvon bálvalusaid dáfus. +Jon Ole Andersenas lea doaimmahan máŋga almmolaš čiŋahanbargguid ja lei ovttas Iver Jåksain guovddážis museačiŋaheames Kárášjogas, gos Jovna-Ovllá maid barggai viessohoaiddárin ja museapreparatan. +Go sii báhtaredje Oslos cuoŋománu 9. beaivvi 1940, de mátkkoštedje Gonagas Haakon, Ruvdnaprinsa Olav ja Ráđđehus davás. +čuvvosa 3), mii dokumentere oasáža das, mo ja maid oahpaheaddjit barge +Goalmmát informánta fas čilge ahte eallin transnissonin livččii radikálamus dahkku, man sámeservošis sáhtálii dahkat. +Dát mearkkaša ahte duopmostuolut, dupmejeaddji doaimmain, sáhttet bearráigeahččat Stuoradikki láhkamearrideaddji stáhtafápmun. +Dáinna lágiin dihtorjorgaleapmi dahká vejolažžan čállit sámegillii, go čálli ii dárbbaš váldit vuhtii lohkkiid vejolaš váilevaš giellamáhtu. +Áillohaš lea čállán juoigama birra ahte dat čatná oktii, dan sáhttá geavahit ráfudit bohccuid, baldit gumppiid, muittašit ustibiid ja vel vašálaččaid ge. +Vijddábut oajvvaduvvá prográmmav dahkat sáme giellagáhttima åvddånahttema diehti ja sámegielaj ælládibmáj mij bierri sierra organiseriduvvat duodden Dutkamráde sáme dutkama prográmmaj. +Guttorm (1996), Joks (2007: 79), Sara (2003: 124-127), Oskal (1995) ja Nystad (2003: 142) čájehit buohkat iežaset dutkamušas, ahte searválagaid barggadettiin sirdašuvvet máhtut buolvvas nubbái, muhto maiddái árvvut ja norpmat. +Bongo jáhkká ahte guovža lea dušše balddáhallan su. +Danen gå luodjomláhkáj ij la miján sebrudahka manna li sæmmi riektá, vælggogisvuoda ja vejulasjvuoda sihke nissujda ja ålmmåjda. +Faurie 2011. +beat-na-gii-guin-go-son +Dasto vuortnui Gonagas váli gos son lohpidii čuovvut riikka lágaid, ja stuoráhearrát geat ledje čoahkkanan vurdno sutnje oskkáldasvuođa. +Eará váhnemat dovdet maiddái ahte sii bággehallet hilgut sámegielfága, vai mánát ohppet čállit ja lohkat dárogiela. +Ohcanáigemearri lea njukčamánu 1. beaivi 2016. +Oassálastindivat lea 400,- Oassálastindivat gokčá sisadieđiheami, lunššaid, gaskabeivviid ja gáfe Báiki: Diehtosiida, Guovdageainnus. +Govva: Vesa Toppari / Yle. +Dokumeanttat ja artihkkalat čájehit norgga stáhta skuvlapolitihka váikkuhusaid, ja makkár rahčamušat leat leamaš ovddidit skuvlla mas lea sámi giella ja kultuvra vuođđun. +Borramušbuvttadeaddjit lohket festivála addit vejolašvuođaid ja lea dehálaš sin fitnodagaide. +11.7 Analyhtalaš ja syntehtalaš oahpahanmálle +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Čujuhit almmuheamit mat ovdal leamašan Kulturbálkkašumi 2009 ektui. +Seammás doaivut ahte dát nanusmahttá sámi museaid čájáhusbarggu olbmuide iešguđetge regiovnnain. +Eanas oassi riššahivvodagas mii lea Davvipolaguovllu áimmus boahtá industriijaguovlluin lullelis; sullii 40% Eurasias, 20% Davvi‐Amerikas ja olu boahtá maid Kinas. +Sohkabeali divvun heahpadiid kirurgalaš divššuin fas dagaha bissovaš sahkankeahtesvuođa. +Sádde ohcama gildii e-poastta dahje breava bokte. +12 Čálamáhtu sosiála ja kultuvrralaš bealit +-- Cultural and linguistic diversity goes together with biological diversity. +Don manahat heakka go 1) válljet boasttu sátneluohká, 2) jorggihat ruovttoluotta dahje geahččalat mannat seainni čađa vaikko dus lea rivttes sátneluohkká olámuttos. +Maŋŋebárgga skábmamánu 19. beaivve dollo rabas čoahkkin plána birra Deanu ráđđevisttis. +Norsk institutt for kulturminneforskning (NIKU) lea čađahan áššedovdi guorahallama mas leat čohkken gálduid mat sáhttát čilget eanageavaheami birra dán guovllus. +Hopp til hovedinnholdet på siden 29. October 2010 av Juhán Niillas Wigelius Girkoválggat dollojit oktanaga gielddastivrra- ja fylkkadiggeválggain 2001:s. +Dán maŋŋel gieđahallat sierra sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaid. +Váhnemiid ja oahpaheddjiid gaskkas lea máŋgii ságastallojuvvon sihke matematihkkaoahpahusa tearpmaid geavaheamis ja vel dasge, ahte leago oppanassiige vuogas (muhtimat beanta eahpidit ahte leago vejolaš) oahpahit matematihka sámegillii. +Danne sáhttá gohčodit dálá veaikehivvodagaid mat leat anus, máilmmi veaikeopmodahkan. +ISF lágidii animašuvdna báji 29 mánáide Guovdageainnus. +Danne áigu Sámediggeráđđi, juohke oktavuođa ovddasguvlui, váldit dán ášši ovdan guovddáš eiseválddiiguin. +Ossodatbuohccedikšu mearrida dohkkeha go rehabiliterema ja áigemeari goas heive (goas sadji lea guorus). +Dát galggašii rievdaduvvot "-vann"-gehčosin, vai vástida báikkálaš dadjanvuogi. +Dasa lassin lea gielda luoikkahan gielddastivralanja ráđđevisttis NRKii máŋga beaivve. +govvidit lámisolbmo. +Ja dušše fal muhtumin leat olbmot min ovdal, luonddu veagas ja searválagaid, hábmen kulturmuittuid ja eanadagaid mat ánssášit saji UNESCO máilmmiárbelistui go dain lea erenoamáš ja oppamáilmmálaš árvu. +Láhttu lea leamašan gitta guovvamánu rájes guohtumiid geažil. +Buot koartadieđut vurkejuvvojit koartafitnodagaid njuolggadusaid mielde. +Bargobihtát leat ee. +15:19 Golggotmánu 11. beaivi 2016 Fylkkagielda soabai valáštallanbiirriin ovttasbarggu Finnmárkku fylkkagielda ja Finnmárkku valáštallanbiire leat vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa. +Lakoff, George 1987: Women, fire, and dangerous things: What categories reveal about the mind. +Bæckström finai earet eará Pariissas, gos gávnnai kandelaberiid ja taffeldiimmu Loddelatnjii. +Jávohis dieđu sajis livččiige buoret geavahit tearpma jávohis kompetensa , mii álkit áddejuvvo dovdun, jurddaguoddun ja árvun, mat čatnasit doibmii. +Girjje hiehpá 8. klássa rájes nuorajdásen gitta joarkkaskåvllåj. + - Nathan Glazer - Daniel P. Moynihan (doaimm. +Smith ákkastallá earret eará ahte oarjemáilmmi diehtooaidnu maid lea heivehuvvon oarjemáilmmi stivrenvuohkái ja lea oassin fápmostallamis. +Ruossa lea muoras dahkkon, ja lea šaddan vuoitomearkan danin go Jesus bajásčuožžilii jábmiid luhtte. +Oktiibuot 22 oahpaheaddji oassálaste akšuvdnadutkama čađaheapmái gitta lohppii. +Ná čállá prošeavtta lávdegoddi filmma birra: Filbmenbargu lea bures čađahuvvon ja filbma lea bures redigerejuvvon. +Guorahallet dán, dii geain lea diehtu. +Guovdásj barggá vijddát åvdedit tjálalasj ja njálmálasj sámegiela anov sámij gaskan. +Kustannus-Puntsi, Inari. +Alitoahppu arkeologiijas/historjjás dahje sullasaš oahppu lea ovdun. +Sátnejođiheaddji sávvá ássiide, bargiide ja politihkkáriidda gielddasteamet buriid juovllaid ja buorre ođđa jagi! +Ovdamearkka dihte olbmo ásaheapmi sierra sajádahkii sohkabeali dahje seksuála orientašuvnna vuođul ii livčče lobálaš iige dan sáhte vuđoštallat servoša árbevirolaš vieruin. +Dát čájehit earret eará ahte lea oktavuohta gaskkal bivdoraporttaid (sállašat jándoris) ja rievssathivvodaga čuovvovaš čavčča. +TV-ášši lea sámegillii muhto čálálaš ášši lea Ruoŧagillii: Disputere sámi dearvvašvuođadutkama birra Ovttastahtti journalistihkka čohkke journalisttaid - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. + - Asta Balto (doaimm. +Made in Varanger lea válljejuvvon ovtta Ráđđehusa ássanmiellaáŋgiruššamiin ja ráđđelahttu Balto dovddaha stuorra ilu go prošeavttas lea govda doarjja, earret eará eretfárrenčuolmmaid geažil. +Lea lágalaš lávdegoddi ja doppe leat 7 áirasa. +7. jahkeceahki gelbbolašvuođamihttomeriin leat moadde čuoggá mas maid lea vuorddehahtti ahte sámi-dáru guovttegielatvuohta boahtá ovdan. +Dasalassin juolluda Sámediggi doarjaga logi giellaguovddážiidda (5,7 milj. ruvnno jagi 2011:s), ja ohcamušaid vuođul doarjaga gielladoaibmabijuide olggobealde hálddašanguovllu (oktiibuot 7,6 milj. ruvnno 2011:s). +Vuostegeahčin oarjemáilmmi dutkiide, eamidutkit leat atnán váttisin dutkat earáid čearddaid ja kultuvrraid. +Muitte čállit ollislaš fákturačujuhusa ja ollislaš lágidančujuhusa (jus dát ii leat seamma go fákturačujuhus) ja diŋgojeaddji nama. +Jus lea dárbu sáhttá verddebearaš du veahkehit praktihkalaš bargguiguin nugo biktasiid bassat, boktit ja njálgga biepmu guossohit. +ON:id olmmošvuoigatvuođaráđđái gullevaš UPR-bargojoavku (eŋg. +Maid dát oahppu lea mearkkašan sámi skuvlii, ii leat dokumenterejuvvon, muhto sáhttit govahallat ahte oahpaheaddji oahpus, mii lea sámegillii ja mas leat sámi fáttát, lea leamašan stuorra ávkin sámi servodahkii. +Lávdegoddi oaivvildii ahte positiiva ovdamunit ledje dárbbašlačča jus galge olahit seammaárvosaš vuoigatvuođaid sámiid ja dážaid gaskkas. +Dássážii leat 365 čuoigi dieđan iežaset čuoigamiidda. +Sápmelaš lesbo nisson sáhtálii vealahuvvot ovdamearkka dihte sápmelaš árbevirolaš ealáhusaiguin bargama oktavuođas sihke iežas nissonvuođa ja lesbovuođa dihte. +Oahppit sáhttet válljet juogo oarje- dahje nuortasuopmana. +Bargobájiin ságastallan +Min buohkaid maŋis bohtet ruskkat, maidda dárbbašuvvojit ruskabáikkit. +Dáid gálgá guorahallat kritihkalaččat ja deattuhit perspektiivvaid mat loktejit álgoálbmogiid iežaset geahččanvugiid. +Oarjjabeale johtolaga oktasaš orohaga ovdaolmmoš, Johan Aslak Logje, lea 11 jagi jođihan dán barggu ja lea hui movttet go sii leat nagodan válbmet barggu vaikko lei issoras ollu bargu. +Dáhpáhus lea čuohcan sutnje go son fáhkka fuobmái man dehálaš dát sáhka lei áddjá mielas. +Sápmelaš lámisolbmuid dáfus +Guovdageainnu suohkan: Kultuvra ovttadatjođiheaddji: Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +gáma - gápmaga, bieža - biehčama, vuoskku - vuskona, eallin - eallima, dronnet - dronnega, +Ávdnasiid ráhkadeapmi dahje skáhppon lea barggu olis lassebargu, eanaš nissonolbmot barget ruovttu olggobealde ja duodji lea ná astoáiggi buđaldus. +Láhkaásahanođastusaid birra eanet maŋŋeleappos. +Áppes- ja Ánin dánin- girjjis g eanemusat geavahuvvon álgokonsonánta. + - Leena Aho - Seppo Sivonen (doaimm. +Čohkkái menddo guhká sátnejođiheaddjin Balto ii loga heahpadin jus gielda šaddá ROBEK-listui, lohká baicce sin geat gieldda lea bidjan dán dillái galgat heahpanit. +Čállima árvvoštallan joavde-lasaid bargun lei oassi dološ áiggi oainnus skuvlavázzima ávkká laš vuođas oppalohkái. +Majestehta Dronnet Sonja lei stipeandda juohkimis fárus Londonis. 02.10.2015 Rabai 160. Stuoradikki "Mun dearvvahan Stuoradikki buresboahtima ovddasvástideaddji bargui ja sávan ahte dat bargu šattašii leat buorrin váhneneatnamii." +maid Ahonen ja earát (2015), s. 274. +Joks mielde Haugen (1990) buktá ovdan, ahte almmáiolbmuide lea váddásot rasttildit rájáid. +Vuostegeahčin ekologalaš vuogáidupmi duddjo maiddái olbmo. +Sámi spábbačiekčanlihtu presideanta, Mikkel Isak Eira, lohká riikajoavkku leamašan veahá balus go spábbačiekčamat álge, go deive buriid čikčiid Ruoŧa bealde. +Muhto maiddái behtohallama ja beahttima birra. +Dá lean namuhan fal muhtin áššiid, mat leat dáhpáhuvvan dutkanáigodagas ja jo dološ dutkit leat árvalan sámegielaid jávkat farga oalát. +Dulkabálvalusat sáhttet buhttet iežasgielat bálvalusaid vátnivuođa, ja danin dat leat duođaid dehálaččat. +Vearroruđat buorrin - peršuvnnálaš vearromáksit Jus dus leat ruđat buorrin, de dát máksojit dábálaččat dutnje vahku maŋŋá go livnnet lea čielgan. utlagt. +Čájáhusas leat govat, filbma ja neahttačájáhus: www.coast-of-hope.no Koladážat dahje norgalaččat ja Kolasuopmelaččat fuomášuvvojedje 1990-logus maŋŋil go Ruoššaráját rahpasedje. +Vuođđoealáhusaid dovdomearkan lea ahte dat buvttadit luondduviđá buktagiid nugo omd. +Sihke LBD ja DG leat ožžon sáddejuvvot láhkaproposišuvnna oktan evttohuvvon rievdadusain finnmárkkuláhkii ja organisašuvnnat leat ožžon viehka viiddes ruovttoluottadieđuid das. +Sii ledje hárjánan ballat sámi sisdoalu skuvllas suoládit áiggi "dehálaš" ruoŧŧelaš skuvlafágain ja dagahit, ahte sámi mánát eai ceavzze nationála geahččalemiin. +Das čuovui girdimátki dohko ja 10 beaivve hoteallas. +Sámediggi Norggas lea aktiivvalaččat searvan ovttasbargui davviriikkaid Sámedikkiid gaskkas ja ruoššabeale sámiid organisašuvnnaiguin. +Lámisolbmuid ovddasteapmi galgá ollašuvvat lámisolbmuid organisašuvnnaid, ja vejolaččat dihto joavkku, degomat mánáid, ovddasteaddji organisašuvnnaid bokte. +Lassin oahpaheaddjiide ja ovttasbargoguimmiid áirasiidda ledje jáhkkemeahttuma oktiibuot 256 oahpi doaimmas dán prošeavttas. +Millii bohciidii dávjá jurdda: "dása nogai min duodji". +Lei hui njuoska geassi diibmá go arvvi hui olu, ja dat lea maid okta sivva. +Ovttas.no lea Sámedikki ja Senter for IKT i utdanningen gaksasaš deaŧalaš ovttasbargoprošeakta dan barggus ahte fállat digitála ja ohcanvuđot visogova dain sámi oahpponeavvuin mat leat fidnemis. +geavaha. +Kurssas besset oasseváldit goarrut máŋga biktasa, nu go čuvlla, vuolppu ja busira/báiddi. +Son čilge intersektionála vealaheami metaforalaš, geaidnoruossa johtolagas -dajahusain: "Vealaheapmi, dego maiddái johtolat geaidnoruossas, ovdána ovtta guvlui ja dat sáhttá ovdánit maid nuppi guvlui. +Dunfjeld Aagård, Maja 2001: Tjaalehtjimmie: form og innhold i sørsamisk ornamentikk. +Etnoekologiija figgá čielggadit, manin seammalágan kulturbirrasis leat iešguđetlágan kultuvrrat (servošat), mat ávkkástallet ja vuogáiduvvet iešguđetláhkai. +Muhto jus leat eanet dieđut dan vuolde, de dat ii jávkka menyas, ja don sáhtát válljet dan ođđasit. +Dan gieđahallat dárkileappot dán raportta logus 3.2.1. +Okta sis lei Ovlloš Juhán, dahje Johan Thuuri, nugo ieš dávjá čálii iežas nama. +Otne leat dán searvvis badjel 70 miellahtu Norggas, Ruoŧas, Suoma ja Ruoššas. +Häikiö & Hvinden (2012); Hokkanen (2017). +Ovdamearkkat: Ollu dábálaš pre- ja postposišuvnnain ii leat áige- iige báikemearkkašupmi, nugo haga. +Prinsihpaide +Gárvot dálkki mielde ja váldde niestti ja juhkamuša mielde. +Lága álggahanbargguid mielde njuolggadus livččii erenomáš dehálaš joavkkuide, geat sáhttet leat eanet suojehis dilis ja vealahuvvot, dego sisafárrejeddjiide, etnalaš unnitloguide, lámisolbmuide, vuorrasiidda, mánáide, nuoraide, oskkoldatlaš unnitloguide ja lassin sohkabealle- ja seksuálaunnitlogu olbmuide. +Danin sii dovdet, ahte gullet marginála etnihkalaš kategoriijai, mii čuohcá erenomážit nuoraid modearna sápmelaš identitehta gárggiideapmái. +), Encyclopedia of Cultural Anthropology 1-4 s. 247 - 251. +Nie lei dalle. +Sámedikki kulturealáhuskonferánsa Sámediggi sávvá buohkaide geain lea beroštupmi sámi kulturealáhusain bures b.. +Sámit baicca vásihit stuorit gulahallanváttisvuođaid go vuostáiváldojuvvojit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas go maid dážat vásihit. +1974 loahpas nuortalaš prošeavtta jođiheaddjit, Hellsega dáiddaallaskuvlla nuorat, evttohedje moatte vahkkosaš duodjekurssa, mas goittotge šattai duodjeseminára. +Dat máksá dan ahte olmmoš ferte áddet mo giela doaibma ja hápmi leat seamma ášši guokte beali. +Fiinna sániin ii leat árvu nu guhká go dat ii váikkut bušehttii. +Juohke kultuvra lea duddjon iežas čábbodaga norpmaid. +Finnmárkku Fylkkamánni gulahallanolmmoš, Elle-Risten Wigelius, lohká dán jagi leat ožžon ollu eambbo vaháteastadandoarjjaohcamiid go ovddit jagiid. +Politihkalaččat áigu NSR muitalit ja muittuhit manne lea dehálaš ahte Skániin bistá kantuvra. +maid Oikeusasiamies (2017), 121. +Jus sápmelašvuođa lea váttis doalahit, de dat muitala buorebutge daid relašuvnnaid birra, mat sámiin leat ruoŧŧelaš servodahkii ja birrasiidda. +1998: Introduction. +Na, dathan lea jaskkodahttán mu vehá dalle álggus. +Dán vuođul logu sáhttá sullii árvvoštallat. +Sámi girkoráđi bargguide gullet buot áššit mat ráđi mielas gusket sámi girkoeallima. +Dán raportta dutkit eai čuoččut ahte ovdáneapmi +Son leage ovddeš Norggameašttir skohtercrossas ja vuittii maid Sámi Grand prix juoiganoasi dán jagi. +Sihke Gonagas Harald, Polena presideantabárra ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa Mette-Marit serve lunšii mii lei Akershus šloahtas. +Lehtola čállá girjjistis Saamelainen evakko , ahte sámiid dálá kultuvrra ii sáhte áddet almmá Lappi soađi haga. +Dego Kumpuvuori ja Högbacka suokkardallaba, SP-soahpamuša heajos heiveheami duogážis sáhttá leat lámisolbmuid vuoigatvuođaid konteavsttas namalassii dat ahte lámisvuhtii laktáseaddji beliid leat geahčadan eanaš dahje ollásit sosiálapolitihkalaš dahje dearvvašvuođafuolahusa áššin. +Sin dušše sáhttá lihccut riektemeannudeami dehe duomu bakte. +Buot stuorimus nama bokte! +Čalbmái čuohcci erohus lea maiddái oahppogirjjiid teakstahábmen ja cealkkaráhkadusat. +mielde. +Son lei maid mielde vuođđudeamen Skandinávia vuosttamuš sámepolitihkalaš organisašuvnna. +Almmolaš áššiid áššelistu. +Ii lean šat ABC, muhto Sámiætnamis ja namahuvvui lohkangirjin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bures boahtin"Ođđa fitnodagat Unjárga lea Finnmárkku guovddážis, dáppe leat buorit kommunikašuvnnat ja lahka girdehámmaniidda. +Áššái laktáseaddji ráđđehusa evttohusa mielde ođasmáhtton Eurohpá sosiála vuođđogirjji funkšuvdnan lea gerget Eurohpá sosiála vuođđogirjji čuovvut sosiála nuppástusaid, mat leat dáhpáhuvvan vuođđogirjji dohkkeheami maŋŋel. +primitiivvalaš searvvušin, dáin deháleamos lea ekonomalaš suorgi, nappo kulturelemeanttat, mat gullet borramuša skáhppomii. +Sámi dáiddárat ja kulturbargit galget sáhttit oažžut birgejumi iežaset doaimmas. +Dákkár teavsttaid sáhttá analyseret servodaga fápmorelašuvnnaid ektui sihke daid sisdoalu ja maiddái normerejuvvon hámi dáfus. +Stáhtat galget ráđđádallat rehálaččat ja ovttasbargat eamiálbmogiiguin daid iežaset ovddastanorgánaiguin, vai ožžot sis friddja ja informerejuvvon ovddalgihtii miehtama, ovdalgo stáhtat dohkkehit prošeavttaid, mat váikkuhit eamiálbmogiid eatnamiidda dahje guovlluide ja eará luondduriggodagaide. +Go jearaldat vásihusaid ja máhtu ektui lassána sámi kultuvrii, de berre dat leat vuođđun ásahusaide ieža háhkat dietnasiid. +Mun gulahalan 1. Performatiiva gulahallan Mun gulahalan 2. Sátnedássi. +Danin čuvvojuvvoge dál dárkilit man dásis dát máhttu lea ja mo lohkan- ja čállinmáhtu álohii sáhtášii nannet (omd. +Son juoiggai dahje leuddestii guokte musihkkabihtá professor ja Ruoŧa Antikvitetskollegiuma asessor Johannes Schefferusii Uppsalas jagis 1672. +N 4 s. iii - iv. +Olli árvvoštallá eahpeluohttámušgažaldahkii ii leat várra leamaš vuođđu go ii boahtán ievttá iđida, nu go NSR lei áitán. +Dán lassin nuortalaččaid riektesajádat lea dorvvastuvvon sierra nuortalašlágain. +Dán geahcu oktavuodas guorahallui sihkkarastet go suohkanat sosiála bálvalusaid gárrenmirkogeavaheddjiide, vai sin dilli ii šatta menddo váilevaš ja eahpesihkar. +Muhto mii fertet maid sihkkarastit ahte bargiin lea máhtolašvuohta sámegielas ja buohcci kulturduogážis. +Jos eai miel­lahtuin unnimusat 2/3 searvva urdnajienasteapmái dahje unnimusat bealli jienasta luohtta, de urdnajienasteapmi ii geatnegahte ja stivra sáhttá dahkat loahpalaš mearrádusa. +Oahpaheaddjit čájehit maid, mo sii leat ovddalgihtii ráhkkanan áicat ja dokumenteret nieiddaid ja gánddaid relašuvnnaid ja láhttenerohusaid. +Eurohpá ráđi oktasašsoahpamuš nissoniid veahkaválddi ja bearašveahkaválddi eastadeamis, Istanbulas 11.5. +Nubbi ja várra deaŧaleamos oassi čállinmáhtus lea máhttit hábmet teavstta dakkárin ahte lohkki sáhttá dan áddet nugo čálli dan lea jurddašan. +Go dál ovddiduvvojit applikašuvnnat sámegielaide lea juoga maid mii ilus doarjut dadjá Sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma. +Juovlamánu 3. beaivvi 2005 riegádii bárrii bárdni Prinsa Sverre Magnus. +Kodamolsumat leat eanaš nuortalašgiela vearbahámit, maid sátnemáddagat leat oktasaččat nuortalaš- ja davvisámegielas. +Kulturantropologiijas identitehtain dárkkuhit dábálaččat joavkoidentitehta, mii oktagassii šaddá dihto joavkku lahttun dahje mii karaktisere joavkku ollislažžan. +Dálvet lea dat ealas guovlu, doppe čuiget, oggot ja vudjet skuteriiguin. +Oktasašsoahpamuša vuolggasadjin lea maiddái dievdduid ja nissoniid gaskasaš dásseárvu, earálágánvuođa gudnejahttin ja lámisolbmuid dohkkeheapmi oassin sihke olbmuid gaskasaš máŋggaláganvuođa ja lámis mánáid vuoigatvuođaid gudnejahttin. +Daid son čuovvu áŋgirvuođain. +Čállinmáhtu iskamis giellaoahpalaš beliid lassin mihtiduvvo maiddái man muddui čálli máhttá giela čállinvuohkenjuolggadusaid. +Sin váttisvuođaid dahká "hypersensitivity", áddejupmi das, ahte galggašii leat identifiserejuvvon dutkanjovkui. +Dattetge daningo son gullá ovdalis namuhuvvon guovtti jovkui, son maid gártá vásihit iešguđegelágan vealahanhámiid namalassii sápmelaš olmmožin. +Lea dábálaš rehkenastit ahte viđajahkásaš máhttá sullii 10 000 sáni ja ahte gaskal guovtti ja viđa jagi mánná oahppá sullii logi ođđa sáni beaivái (Uri 2005: 61). +Mobiltelefuvnnaid galgá jáddadit, vai ii muosehuhte oahpisteaddji ja eará gussiid. +Sártnistis suoidnemánu 8. beaivvi 1940 čilgii Gonagas Haakon mii su mielas lea su geatnegasvuohta Norgga Gonagassan, ja fas biehttalii Gonagas guođđimis doaimmas. +Dárogillii dušše sátneortnet muitala mii lea subjeakta ja mii lea objeakta, ja dat lea čielgasit SVO giella (subjeakta verbála objeakta = reven spiste haren 'rieban borai njoammila') (Gč. +www.herkules.oulu.fi/isbn9514264630. +• Oahpaheaddjit čatnet praksisa ja teoriija oktii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋggu helsetuna áiccangárdi addon gildii Porsáŋggu gieldda áŋggirdeaddji Aina Hanssen attii gieskat Porsáŋggu helsetuna áiccangárddi gildii. +Dán jagi lágiduvvo áŋggirdeapmi čakčamánu 2. - 6. beivviid, man oktavuođas biddjojuvvo guovddážii dán jagi fáddá mii lea "Rávesolbmot duddjojit ustitvuođa ovttas". +Astoáigge njuolggadusat §6: Jos geavaha astoáiggi ovtta beaivvi vahkkui de lohko 20% sadjin. +Jagis 2015 vuittii Hanggai "Sing my song" mii lea kiinnálaš veršuvdna "The Voice" talean- tagilvvus, ja easka sii leatge beakkihan maŋŋil dan. +Girjjis leat mielddusin DVD mas leat rávafilmmažat ja musihkka, ja sierra CD mas lea hárjehusaide gullevaš musihkka. +Ránnját fáktejit erenoamážit iežaset viesuid Sisagaikun Hedegobis dáhpáhuvai lávvardaga mannan vahkkoloahpa, seamma áigge go Skiippagurrafestivála lágiduvvui veahá dobbelis. +Mieđušteaddjiduođaštusortnegii Deanu gielddas leat vuođđun gustojeaddji riikaviidosaš váldonjuolggadusat ja báikkálaš soahpamušat mat oppa áigge leat fámus, vrd. gielddastivrra mearrádus áššis 59/2010 - 23.09.2010. +Bearrašat sáhttet lasihit dinenvejolašvuođaid go ožžot dietnasa máŋggaid ealáhusdoaimmain. +Das lea áššin mielde ee. +Go visttit eai leat registrerejuvvon, ja eat dieđe daid agi, logu ja dile, de lea leamaš dadjat juo veadjemeahttun čuovvolit kulturmuitobarggu, juoga maid dát prošeakta sáhttá veahkehit, dadjá prošeaktajođiheaddji Mia De Coninck. +Rasmussen (2013: 34) čállá ahte Ohcejoga ja Deanu gielddaid sáme-gielagat leat unnimusat guovttegielagat. +Boazodoalu bokte sápmelaččat leat doalahan sihke giela ja árbevieruid. +10:12 Suoidnemánu 19. beaivi 2016 Binges-gilvvu lágideaddjit leat veaháš rievdadan máđija loahpa, ja oasseváldit besset geahččalit veaháš jeaggeeatnama sihkkelastit. +Deanu kultuvrabiras lea máŋga jagi čájehan sin máhtolašvuoda go leat dáhkan teáhterbihttáid mánáide ja gos mánát ieža leat beassan neaktit. +Soai jorgaleigga osiid Biibbalis ja eará vuoiŋŋalaš teavsttaid. +Suomagielat jorgalus Laura Olsén, davvisámegielat jorgalus Arla Magga. +Hanna Outakoski Ubmi universiteahta +Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsaregeanta čuovui odne dien 75 - jagi ávvudeami. 28.05.2015 Arktalaš loahpaheapmi Majestehta loahpahii iežas almmolaš guossástallama USA:s Anchorages, Alaskas gaskavahku. +08:15 Geassemánu 12. beaivi 2015 Luonddugáhttenlihtus ođđa stivra Finnmárkku Luonddugáhttánlihttu válljii mannan vahkkoloahpa ođđa stivrra. + (Stordahl 1995: 130.) +Gullevašvuođa hálddašeamis ferte váruhit, mo ovddit oasis namuhuvvon erohusat čilgejuvvojit, dáhpáhusaid ferte bidjat rivttes kontekstii. +Kupiainena (2000: 6) dutkamušas boahtá ovdan, ahte su dutkan lulli eamiservosiš olbmot ohppet dán áigge eanet aht'eanet árbevirolaš árvvuid ja dieđu girjjálašvuođa bokte eaige enkulturašuvnna dahje sosialisašuvnna bokte. +Somby giittii maid ovdagotti luohttámuša ovddas. +12:49 Geassemánu 17. beaivi 2016 Čohkkejit álgoálbmogiid soabahusa nammii 156 konferánsaoasseváldi 29 riikkas bohtet Troandimii boahtte vahku álggus ságastallat soabahusproseassaid ja álgoálbmogiid birra. +Dan čájehit sámi duodje- design- ja silbačeahppifitnodagaid eaiggádiid ja jođiheddjiid dietnasat. +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014, 10 §. +Geafivuođaeastadeapmi lea maid okta ON nissonkommišuvnna fáttáin. +LÁIDEHUS +Seksuála- ja sohkabealleunnitlogut sámeservošiin +Maiddái Seta neahttasiidduin árvaluvvo, ahte lea hui vuorddehahtti ahte eai nu galle seamma sohkabeallái gullevaš náittospára šatta duohtavuođas adopterenvánheman. +Girjjis: Degener, Theresia & Koster-Dreese, Yolan (doaim. +2.2 Sámi dáiddáriidda sihkkarastit seamma eavttuid stipeandaortnegiin, go sii geat ožžot Stáhta dáiddárstipeandda 2.3 Ásahit alliánssaid sámi kultur- ja dáiddárservviiguin, ja eará visuála dáiddasuorggi ásahusaiguin ja dáiddárservviiguin. +"Ásahit Sámi dáiddamusea dál" lea muittuhus ahte dáiddamusea ásahanbargu joatkkašuvašii, iige healbbašii. +Vuosttaš prentejuvvon girjji, ABC Book på Lappesko Tungomål, giella lei sakka váilevaš, sánit váldon máŋgga guovllu gielas ja boastut sojahuvvon dahje eai sojahuvvon oppanassiige ja vel muhtin oasit vižžon njuolga suomagielas (govva 15). +Kulturdoaba ii dárbbaš mearkkašit earuheami ja ráddjema. +Siseatnanbivdu ferte báikkálaččat stivrejuvvot Tor Johnny ii ipmir manne ferte leat nu ahte báikki olbmot eai galgga sáhttit ráddjet geat besset oaggut jávrriin ja jogain. +Dát guoská sihke luohteskearruid, -girjjálašvuođa, - oahppamateriála ja eará. +Grammatikalisašuvdna lea eahpitkeahttá okta dábáleamos ja lunddoleamos historjjálaš morfologiija proseassain, muhto dasa lassin gávdno maiddái fenomena man sáhttá karakteriseret grammatikalisašuvnna vuostegeahčin, ng. +SG:s leat sullii 10 000 miellahtu. +Oahpaheaddjit ja jođiheaddjit leat ráhkadan ja gávdnan alcceseaset doaibmalanja. +562/2002 & 252/2016, 1 § čuokkis 1). +Joavku hápmašuvvá lunddolaččat ovttaskas olbmuin, geaid joavkku lahtut suodjalit. +ON:id oktasašsoahpamuš cealká ahte: +Earret iežá galget gieđahallat ealáhusfoandda vuođđojurdagiid ja njuolggadusaid. +Reálagelbbolašvuođaárvvoštallan čađahuvvo dan váste ahte gávnnahit maid don ovdalaččas máhtát. +Árbevirolaš duojis dahje álbmotdáidagis ii sáhte dadjat, gii lea dan duohken, go dat lea gárggiidan áiggiid mielde. +7 Jurdagiid ođasmahttin - oahpaheddjiid oahppanproseassa +• ádelmearka ja stigma +Ollu sajit viesus ledje biddjojuvvon dan láhkái ahte eai lean vuohkkasat. +Politihkkárin evttohii Mikal Urheim árrat hui deaŧalaš rievdadusa dasa mo stáhta hálddaša sámi áššiid. +Sámediggái válljejuvvojit 39 áirasa. +Su čállosat ja divttat leat oassin máŋggain antologiijain sihke sámis, davviriikkain ja olgomáilmmis nugo Amerihkás, Alaskas ja Duiskkas. +Girjjis oahpásmuvvat vihtta oappážii ja vielljažii ja sin áddjái. +Gitta nuppelot jahkásažžan geavvá kategoriseren dávjá dušše konkrehta vásáhusaid vuođul, muhto dan maŋŋá nákcegoahtá mánná jurddašit rávis olbmo vuogi mielde. +Nu leage sihke sátneortnet ja sátnehápmi veahkkin cealkkaosiid meroštallamis. +Min áigge dán oahpahallama metodagažaldagat leat ain áigeguovdilis sáhkafáddán. +- Mun iešge smiehtan golahankultuvrra, ahte maid dat dahká lundui. +Muhto oalle jođánit cealkkahábmenmáhttu ovdána ja dán ovdáneami mihttun lea dutkamis +Ja aiddo fokusa sirdin sisdoalus hápmái leage guovddážis go mánáidgárdi ja skuvla ráhkkanahttá mánáid lohkan- ja čállinoahpahallamii. +Nuoraidlága (72/2006) 8 §:s mearriduvvo fas nuoraid oassálastimis ja gullamis. +Áppesgirjjiid cealkkamearit. +Dán meroštallanvuogi duogážis lea matematihkkii čujuheaddji miellagovva, man eaŋgalsgielat tearpma multiple nappo máŋggageardásaš bohciidahttá. +Ovttajienalaš mearrádus Deanu gielddastivrras: Deanu gielda guorrasa Riddoguolástanlávdegotti evttohussii. +Wiena oktasašsoahpamuša artihkal 18 rávve stáhtaid leat doaimmakeahttá nu ahte dat dahket juo vuolláičállon soahpamuša funkšuvnna ja ulbmila duššin. +vuoigatvuohtagirjjálašvuođa čuolddašeami. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Hjem"Siida"Dearvvašvuohta ja fuolla Dearvvasvuođa ja fuola sektor lea eahpitkeahttá Gáivuona suohkana stuorimus sektor sihke bargiid logu ja goluid dáfus. +Edin-Liljegren & Flykt (2017). +Muhto almmatge sávan váimmustan, ahte Norgga álbmot ipmirdivččii mii lei vuođđun dasa go mun šadden válljet eará báikái vuolgit, gos mii sáhttit joatkit iežamet barggu ahte oažžut min riikka fas friddjavuhtii. +Bláđe lea ilbman dáid báikkiin: Vuosttaš deaddileapmi leai Sigervuonas, Vesterolas. +Leat sihke buorit ja heajos kommentárat leamaš, muhto son ii váldde bealljái daid heajos kommentáraid. +Siri Nystø Ráhka Sáme allaskåvllå +Dan diehti gå Divtasvuona suohkan le sámegiela háldadimsuohkan le miján aktisasjbarggosjiehtadus Sámedikkijn. +maid dán dutkanraportta kapihttala 6.4. +Máilmmiviidosaš álgoálbmot fierpmádagat leat jálosmuhttán ja gievrudan sámi njunušpolitihkkáriid ja riektečehpiid searvat ON:a dásis bargui eará álgoálbmogiiguin ovddidit iežaset dárbbuid ja vuoigatvuođaid. +Čájeha ahte olbmot liikojit hui bures geavahit applikašuvnnaid giellaoahpahusas. +Láhttu nr. 4 - Nyborg láhttu - Nyborgmoenis geainnu mielde Nieidavárrái. +Son muitala dát lea oalle erenomáš maid leat gávdnan. +Loahpas ges dárkkistit giela, ja divvut čállinmeattáhusaid. 6 jagi ádjáneimmet, ja dál lea girji gárvvis, ja vuovdimassii. +Árbevirolaš sámekultuvrras Høgmo mielde sápmelaš lei kultuvrra buvttajeaddi (culture producer), muhto sápmelaččat leat modearna kultuvrras ožžon ođđa rolla, kultuvrra geavaheaddji rolla (culture consumer). +Lávvardaga čakčamánu 22.b. lei ofelastin BLAD- prošeavtta vánddardanbálgávuogádagas. +JS lágidii geassemánus 2014 rabas čoahkkina gosa lei bovden TONO boahtit čilget miellahtuid vuoigatvuođaid. +Daid ferte bidjat ohcamis mielddusin dalle go bivdá sámepolitihkalaš organisašuvnna registrerejuvvot. +Bajimus dásis ferte sápmelaččaide álbmogin sihkkarastojuvvot vuoigatvuohta ovddidit iežaset mánáidgárddiid main sámi oahpahusvuogit ja sámi pedagogalaš ávdnasat leat guovddážis. +Unjárgga gielda/Várjjat Sámiid Musea doaibmá bargojoavkku čálliin. +Vijddábut javllá ienep giellaárena hæhttuji dagáduvvat váj sámegiella máhttá árkkabiejven aneduvvat. +1968 rievddai skuvlla namma ja šattai Den samiske yrkes- og husflidsskole, Kautokeino. + (Itkonen 1963; Sainio 1958.) +Mun de sus jerren lea go son dál Sámi Filbmafestivála stivraáirras, muhto son gal dušše logai ahte son lea goit dál dáppe čoahkkinastime. +Dat lea bivttasheŋgehaga bálddas. +Árbevierru lea gitta árvvuin, go dat váikkuhit oktagasa rollaláhttemii, referensarápmii, servoša sosiála kontrollii, persovnnalaš (oktagasa internaliseren) ja sosiála (servoša bajásdoallan) norpmaide, árbevieru kontekstii ja fukšuvnnaide. +Ovdalgo sáhttá hábmegoahtit akšuvdnadutkama čađahanplána, de ferte dovdat sámeskuvllaid dili. +Ferte vuđolaččat digaštallat masa dakkár šiehtadus galgá leat ávkin, mo sáhttá ovddidit sámi dáidaga, ja sáhttá go ođđa šiehtadus, dálá dahje ođđa hámis, váikkuhit dakkár ovdáneami? +Dalle sii eai geargga reageret dasa maid sii leat gullan. +Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 2000. +Ortnet lea muhtinlágan riekteveahkkedoaibma ja lea molssaeaktun dasa ahte áššebealit loaiddastivčče komišuvnna ovdii iežaset advokáhtain dahje sullasaččain. +Dán rádjái lea dat almmolaš dohkkehuvvon hápmi leamaš "-vatn", ("-vatnet", "-vatna"). +Nussir-ohcanguovllu gávdne 1970-logu loahpageahčen, muhto dat lea ain okta dain stuorámus ruvkehivvodagain Norggas mii ii leat vel geavahuvvon. +Vaikko sáhttáge hállat gielaid deaivvademiid birra, de gielat goitge eai deaivvat olbmuid haga. +1960-logus boazodállodoaibmagoddi čielggadii badjesámiid ássandiliid ja láhka ásahuvvui 1969. +Lea vuotnabiras mii lea árbevirolaš mearrasámi guovllus ja mis leat stuorra vuordámušat dán bargui. +Sávan ahte girji ii gáržžit oahpaheaddji vejolašvuođaid geavahit jurdagiid ja vugiid maidda ieš jáhkká.". +Ráđđi lea áigumin vuoruhit dáid doaimmaid áigodagas: Riikkaidgaskasaš solidaritehta lea dehálaš danin go dat nanne buot álgoálbmogiid boahtteáiggi eavttuid. +Čájáhusas leat earet eará oasit sihke "Hamsuns gate" bihtás, mii čájehuvvo Nationalteáhteris ja "Sult" čájáhusas mii čájehuvvo Torshovteáhteris. +Dat ivdni, maid eatnašat deaddilit, mearrida dan mii mearriduvvo. +Olmmoš, guhte ássá dahje lea divššus iežas ruovttugieldda olggobealde, oažžu válljet iežas ruovttugieldan dan gieldda gos son iešalddes ássá. +Dat sátni boahtá fránskkagielas. +Guokte vuosttaš vuoru vuddjojuvvojit Hárovskas Ruoššas guovvamánu 12. - 13. beaivvi 2011, ja norgga EM-vuorut vuddjojuvvojit Leavnnja Mohtorvaláštallanguovddážis vahkkoloahpa njukčamánu 12. - 13. beaivvi 2011. +Dát ovddeš idealiserejuvvo; dalle go ledje iešbirgejeaddjit meahcis/luonddus, gos giella lei báinnahalakeahtes báddi sin historjái, go oamastedje iežaset eatnama, go lei dáidu kontrolleret iežaset eallima ja jápmima ja gos muhtin muddui lei dássedeaddu olbmuid gaskkas ja olbmuid ja birrasa gaskkas. +Sii sáhttet leat guktui sohkabealis, buot agiin ja buot lágán čearddalašvuođas. +4.2 . +Vearrodahkkit leat nordadan iežaset bilidettiin ja politiijat leat váldán iskosiid varraluottain ja sádden daid iskamiidda. +Finnmárkokomišuvdna lea váikkuhanoapmin mainna galgá deavdit Norgga geatnegasvuođaid ILO konvenšuvnna nr 169 14 artihkkala mielde eamiálbmogiid eanavuoigatvuođaid kártema hárrái. +Materiála lea čoggon Oulus, Guovdageainnus, Eanodagas ja Vuohčus. +Lea jaska mealgat ovdalgo nieiddaš lohká jearran ádjás lobi. +Dás sáhtát genereret diibmomeriid sámegillii Čále áiggi, omd. 13:15, ja dihtor vástida: "kvárta badjel okta" (jnv). +Odne leat mii bovden ovddasteddjiid geain lea ollu máhtu ja ollu oainnut dán seminárii. +Duođaštusaid, lágáid ja ráŋggáštusrámmaid birra Dát sisdoallo ii gávdno sámegillii. +Badjelaš golmmajahkásačča cealkkatiippaid sátneortnet lea buorre muddui seammalágan go ollesobmuid gielas, maiddái govvidan-, eksistentiála- ja habitiivacealkkatiippat. +Heiskanen (2012), s. 15. +Čájehuvvo ahte gaskavuođat mat laktásit máŋggakultuvrralašvuhtii ja gielddaguovddáža ja báikegottiid gaskavuohta leat guovllut main leat mearkkašahtti beroštus- ja fápmogiččut. +Lohkangirji sátnelisttuin girjjiide seamma namain. +Gieddebarggut galget čađahuvvot Ruoŧa ja Norgga bealde, ja go leat Suoma- ja Ruoššabeale fierpmádagat, de oažžu sámi ovdahistorjjá dutkan dan rádjerasttildeaddji dási maid dat ánssáša. +Bajit lohkurádjá leat 10 kursaoasseváldi. +Váldde sámi mánáidgárdeoahpaheaddje-oahpu seammás go barggat Arvvas čuojahii Sámi allaskuvllas - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Norgga dutkanráđđi jođiha Norggas 2007-2008 Polárjagi ja dat lea ceggen sierra IPY-komitea bistevaš Polárdutkan našunalkomitea vuollái. +Doaimmaheaddji sáhttá válddi sirdit iežas fápmudusaid vuođul. +Malle Remmel lea sárgon govaid girjái. +Garçon and Nicot v. France +Ođasmahtton Eurohpá sosiála vuođđogirji bođii fápmui Suomas 1.8.2002. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Administrasjon"Ráđđealbmá Ođđasat Friddjavuođabeaivi ja veteránabeaivi ávvuduvvon Sotnabeaivvi miessemánu 8. beaivvi čalmmustahttojuvvui friddjavuođabeaivi muitobácci luhtte Leavnnjas. +Sámeskuvllat dárbbašit eanet vel go eará skuvllat ruovttu ja lagasbirrasa legitimitehta. +Stivra joatká bargamin áššiin. +Girji lea jurddašuvvon oahpaheaddjioahpu várás ja buohtastahttimat ja čujuhusat skuvlla oahppoplánaide leat dahkkon Norgga beale oahppoplánaid ektui. +Dál lea almmái giddagasas Álttás, muitala politiijajurista Gøril Lund. 50-jahkásaš albmás eai leat makkárge erenomáš mearkkašumit politiijaid luhtte ja go politiijat gerget jearahallamin ja dutkamin su, de beassá almmái luovos. +Áltálaš Harald Tunheim bođii nubbin Njávdámii 11 beatnagiiguin, tiimma maŋŋá torpalaš Birgitte Næss Wernera geas ledje buot 14 beatnaga beanaráiddus. +Ovttas sii barge ođđa ortografiijain ja sii maiddái čálle grammatihka, lohkangirjji, dáro-sámesátnegirjji ja kristtalaš girjjiid. +Juohke listtunjunuš oažžu golbma minuhta ovdasáhkii. +Dán dási giellamáhtu dovdomearkan lea ahte olmmoš dovdá giela vuogádaga, nugo ovdamearkka dihte mo jietnadagat duddjojit sániid, mo jietnadagat merkejuvvojit čállimis, makkárat leat sániid sojahuvvon ja suorggiduvvon hámit ja makkárat sáhttet leat cealkaga ráhkadusat, ja máhttá čilget giela vuogádatlaš beliid. +Vuorkágovva: Arild Krogh Fállejohkalaš Finn Hågen Krogh lea birgen bures čuoiganláhttus dán dálvvi, ja danin oažžu nubbin eanemus ruhtaskeaŋkkaid Norgga dievdočuigiid gaska. + (Hoëm 1996: 20.) +Ala-Suutari, Pertti 1994: Kulttuurintutkimus ja kulturalismi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dat nuorra dahkki - kultuvrralaš olleseahketčájálmas suoidnemánu 4. beaivve tii.18:00 Scene Tana / Deanu Lávdi bovde dán geasi deháleamos kultuvrralaš doaluide! +Porsáŋggu girjerájus lea "Stálu-vahku" 44. vahkus, konsearttaiguin ja duodjedoaimmaiguin mánáide. +Fitnodagat, ásahusat ja organisašuvnnat mat ožžot doarjaga, fertejit leat registrerejuvvon Norgga Ovttadatregistaris. +Dáid kommeanttaid leat maŋŋeleappos átnon ándagassii ja maiddái ipmárdusa ja dieđu lasiheaddji čállosiid leat almmustahttán dán fáttás.. Okta informánta muitala ahte Suoma bealde doaladupmi sápmelaš LHBTIQ -olbmuide lea máŋgga ládje earálágan Davviriikkain ássi sápmelaččaid dili ektui ja son oaivvilda ahte Suomas +Alimusrievtti duopmáriin lea nannoset suodjalus, ja sáhttet dušše lihccojuvvot riikkarievttis duomuin (duopmostuollu mii dupme ráŋggáštuslaš áššiin ráđđehusa, Stuoradikki ja Alimusrievtti miellahtuid vuostá). +Dát árvvoštallan galgá earret eará leat vuođđun go árvvoštallat doarjaga meroštallannjuolggadusaid ja raporterengáibádusaid. +Guovllu eamiálbmogiid kultuvrra sáhttá atnit luonddubirrasii adaptašuvdnan. + - Doaimmahan Thor Frette. +dán raportta kapihttalis 5.4. +Geahča eanet Hallituksen esityksen pohjalta voimaan tulleet lait: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+169/20 HE 169/2001 vp. +• Ceavzima ávvudeapmi (celebrating survival). +Sihke Eanni, eannážan-girjjis ja teahterbihtás Ridnoaivi ja Nieguid Oaidni lea guovddáš fáddán olbmo gaskavuohta lundui. +Luohtevuorká lea dal almmuhuvvon neahtas Arkivportalen - ohcanbálvalusa bokte. +Son lea maid oahpahaddan njiedjat máná dássái ja +Divvun 2- prošeakta jotkkii dán barggu, ja ráhkadii giellareaiddu maiddái lullisámegillii. +Biedjovággi lea maid dakkár guovlu go duot ovdalis namuhuvvon guovllut, gos ruvkedoaibma boahtá billistit luonddu ja leat hehttehussan boazodollui. +Rievdadus ovddit válggaid ektui, lea ahte 3. biires - Deanušaldi - rahpet árabut vuossárgga, nammalassii jo tii. 08:00. +Son giitalii maid go USA lea álo nu bures sin vuostáiváldán, sihke dalle dan vihtta soahtejagi go Ruvdnaprinsabearaš šattai doppe ássat go nasisttat ledje váldán Norgga vuollásis, ja maiddái maŋit áiggiid go lea guossástallan USA. +Sohkabeliid dásseárvu ovddiduvvo oktasašgotti iešguđet doaimmas ja maid bargoeallimis, erenomážit bálkká ja eará bálvalusgaskavuođa eavttuid mearrideamis, nu mot láhka sierra mearrida." (11.6.1999/731, 6 §.) +Oahpaheaddjit leat molson čalbmeglásaid ja fuobmán oasi dáid čuovggahis dielkkuin, itkkuin. +Dutkit leat dutkan elliid Svalbárddas ja leat gávdnan olu PCB mirkoávdnasa jiekŋaguovžža, njála ja polárskávhli buoiddis. +Stivra dat doaimmaha barggu. +Duogáš dán sámi olahussii lea, ahte Ruoŧŧa guorrasii Europa Ráđi nati +Nu ahte mun in oainne gal dán váttisvuohtan, čilge Oskal Eira. +1. +Foto: Trond Taugbøl / Riikkaantikvára Geiranger-vuotna Møre ja Romsdal fylkkas ja Nærøyfjorden Sogn ja Fjordane fylkkas dahket oktii máilmmiárbbi Vestnorsk fjordlandskap (Oarje-Norgga vuotnaguovllut). +http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/?x18049=2767239. +Dábálaš pre- ja postposišuvnnat main lea áigemearkkašupmi leat ovdamearkka dihte ovdal ja maŋŋil/maŋŋá. +Sátnejođiheaddji lea gulastan ahte Unjárgga gielda lea plánemin konseartta The BlackSheeps ja The Battery joavkkuin dalá maŋŋá ođđajagi. +Golbma jagi maŋŋá gearggai son Soahteskuvllas. +Ruollaluovtta skuvllas leat vahku 46 doalut vuođđoskuvlla vahku aktavuođas. +Ovttasráđiid Biebmobearráigeahčuin heaittihit vuoššandieđu buot dolliide geat ožžot čázi čáhcerusttegis Guovdageainnu márkanbáikkis. +Bargomuitu, dahje dat oanehisáigge muitu maid dárbbaša veadjit dulkot persepšuvdna- ja giellaimpulssaid, veadjá leat okta sivva dán váttisvuhtii. +Dan girjji čálli lea gudnin namahan iežas bearrašii ja maŋisbohttiide, muhto dat beroštahttá ollu eanet olbmuid go duššefal lagaš olbmuid. +Jus dus ain lea Divvun 2.x iežat mašiinnas, de fertet dan váldit eret ovdalgo sajáiduhtát dán veršuvnna. +Mu oainnu mielde dán sáhttá čoavdit dušše buoret vejolašvuođaid bokte oažžut oahpu, nannoset vuoigatvuođaid suodjaleami bokte, nissonolbmuid mielváikkuheami bokte ja nissonolbmuid rolla buorebut árvvusatnima bokte sihke bargodilis ja bearrašis. +Okta dain čájálmasain mainna Hålogalándda teáhter lea lihkostavvn bures 2010:s, "Chet Baker spiller ikke her", boahtá dál Detnui ođđajagimánu 14. beaivve. +Geahčadeapmi bovttii garra reakšuvnnaid ja digaštallamiid gaskal boazodolliid ja ruvkefitnodaga. +Das badjána ovddit julggaštusa ektui eanet dat mihttomearri ahte lámisolbmot beasale oassálastit dievaslaččat servodahkii, ja lassin ovttaveardásašvuođaprinsihppa. +Arktalaš guovlu lea ruoktun máŋgga álgoálbmogiidda geain kultuvra ja eallinvuohki lea heivehuvvon arktalaš birrasii. +Áigot jávkadit geafivuođa sivaid Geafivuhtii leat máŋga siva, ja okta lea ahte stuorra, riikkaidgaskasaš fitnodagat beasadit eret vearus geafes riikkain. +Boahtte áiggi birra eai vuos dadje nu ollu. 15:58 Ođđajagimánu 13. beaivi 2016 Lujávrris ávvudit Boazodoallit eai astta hervvoštallat basiid Boazodoallit eai astta hervvoštallat basiid Lujávrri suohkana boazobargiin leat dán vahkkus dehálaš barggut. +sáni multiplikašuvdna, de maid máhttá dan doabasisdoalu. +Dál lea oktavuohta huksejuvvon ollu gaskaneasaságastallamiidda main lea sáhka máilmmiviidosaš áššiin nugo ráfi ja demokratiija, riidduid čoavdin, duhátjagiulbmilat, biras ja dálkkádagat. +Ulbmil bálkkašumiin lea movttiidahttit ovddidit ovttadássásašvuođa ja dásseárvvu gaskal almmáiolbmuid ja nissonolbmuid riikkarájáid rastá sámi servodagain. +8. +Geahčat mat Qvigstad girjji Lappiske eventyr og sagn. +Boahtte čavčča leat gieldda - ja fylkadiggeválggat Norggas. +Eanet dieđuid das man stuoris rihtovárra lea, dii gávdnabehtet dás: www.varsom.no. Mii dattetge ávžžuhit gait olbmuid geat johtet dán guovllus leat várrugasat. +Álgga ii leat dássážii ovddidan direktiivva dohkkeheami. +virolaš čehppodagain ja lágidit oahpu, maid skuvlla ii máhte iige sáhte fállat. +Kulttuuriantropologian pro gradu. +Bargojoavkkus galget leat sámi dearvvašvuođafágalaš dutkanbirrasa ja juridihkalaš áššedovdiid ovddasteaddjit. +Norgga, Ruoŧa ja Suoma dálvvit liegganit eanemusat, juobe 2,5 oC davvenuorta- ja 1,5 oC máttaosiin. +Giela ja suopmana (gohčoduvvo maiddái dialeaktan) erohussii ii leat ovttageardánis čilgehus. +Okta dakkár stuoradoaimmat eanavuoli ruvke lea El Teniente Chiles. +Ávvudanbuvttadeaddji Gaup lea ge son gii lea leamaš buvttadeaddji olles dan ávvudanvahkku GLR:s. +Dan mielde rekruteremis ja karriearas ovdáneami dáfus guokte formálalaččat seamma buorre ohcci veardiduvvojit gaskaneaset. +Geahččanguovlun leat akkulturašuvdna ja sámiid sajádat davviguovllu vehádahkan. +Deaŧalaš govastat guovvamánu 6. b. ávvudeamis lea leavga. +Láhkaásaheapmi vuođđuduvvá ON:id almmolaš skáhppomiid guoski direktiivvaide. +Náitalan Erling Sven Lorentzeniin Asker girkus miessemánu 1953. +Válgastivrras leat allaskuvladirektevra, bargiin áirras ja studeanttain áirras. +omd. +Das lea olu eanet kodamolsun gielaid gaskkal. +Ii leat nu álki sirret buot dáid beliid ja jurddašit ahte dušše okta árppu dán máŋggabealat gođđosis čatnasa matematihkkaoahpahusa hástalusaide. +- Ovdalis lea gávdnon Sis-Finnmárkkus njuollageahči mii lea árvvoštallon sullii 7000 jagi boarisin. +Sii eai loga registreren lassáneami makkárge guollemáddodagain Porsáŋgguvuonas - Mis ii leat mihkkege mii čájeha ahte Porsáŋgguvuonas lea lassánan guolli. +Friddja ja sorjjasmeahttun preassa lea demokráhtalaš servodaga muhtin deháleamos ásahus. +Jus don it leat ožžon válgakoartta ovdal borgemánu 3. beaivve, de berret váldit oktavuođa gielddain iskat gávdno go du namma jienastuslogus. +Näiden arviokriteerien nojalla tekijä itse ja hänen ympäristönsä arvioivat, tyydyttääkö käsityö taloudellisesti, eettisesti, sosiaalisesti, teknisesti, tarkoitukseltaan, muodoltaan ja ulkonäöltään ja vastaako se perinteen tai vallitsevan muodin vaatimuksia. +Searvi bargá ovddidit báikkálaš duoji juohke dásis. +Áhkuid ja etniid sohkabuolvvat lea oahppan árbevirolaš nissonolbmo rolla ruovttus vánhemiid fárus, man sáhttá atnit di +Komitea deattuha ahte vaikko ESČ-soahpamuš dorvvastanai dievaslaš olmmošvuoigatvuođaid lámisolbmuide, de stáhtat galget liikká suodjalit positiiva ja maksimála resurssaiguin lámisolbmuid, vai sii bastet duođalaččat návddašit buot soahpamuša vuoigatvuođain almmá vealaheami. +Dát bargu geavahuvvo vuođđun go korrektuvraprográmmat ráhkaduvvojit Programmerárat heivehit teavsttaid lingvisttaide nu ahte sii sáhttet gieđahallat teavsttaid, iskat dovdá go prográmma buot sániid ja sátnehámiid. +Sámegávtti atnet identitehta signálan. +Majestehta Dronnet lohká ieš ahte su deaivvadeapmi Warholain lei miellalági niehkovásáhus. +Arctic Gold ii álggat makkárge doaimmaid Guovdageidnui dán jagi. +Danne áigu ge Sámediggeráđđi vuostálastit fanasjoavkku mii lea vuollel 11 mehtera strukturerema. +Dát dáhpáhuvai ovdagihtii gulahallama haga, ii ge ráđđehus leat ákkastallan manin sii leat dahkan dákkár mearrádusa dáinna lágiin. +Dat lea maid okta dáin áššiin, main oahpaheaddjit ja erenomážit Kuhmunen ja Sarri leaba bargan go skuvllas ja ovdaskuvllas nugo soai čilgeba lea luonddufágas oalát sirren eret vuoiŋŋalaš beliid, fága lea buhtes luonddudiehtaga mielde huksejuvvon (Kuhmunen & Sarri 2007, gč. +De lea fas su vuorru. +Báikkálaš guolástangottiidprotokollat ja mearrasámiid guolástanhistorjá Protokollat ja breavalonuhus báikkálaš guolástangottiin leat dehálaš gáldut ođđaáigásaš guolástanhistorjjás vuodna- ja riđđoguovlluin. +Okta vuohki mot sihkkarastá ovttadássásašvuođa lea juste dat ahte beavdde birra deaivvadit dainna áigumušain ahte joksat ovttaoaivilvuođa ja ovttas konkluderet dan máhtu vuođul maid vižžet nubbi nuppis, maiddái politihkalaš dásis. +Anne-Marge Päiviö ja Anna Inga Girona sámeskuvllas válde mánáidgárdeoahpaheaddjeoahpu. + (Balto 1997: 101-103.) +Livččii somá jos dát gihpa maiddái cahkkeha sáhkkivuođa ja miela eambbo oahppat." +Maŋŋebárgga 29. beaivvi rájes sáhttet 74 gielddabargi leat streikemin. +Ubbmemsámegiella håladuváj Ruovatvuonan, Hemnesan ja Korgenin vuona bielen. +Norgii ges ledje boahtán Stoskog rádjástašuvnna bokte badjel 5500 dorvoohcci borgemánus gitta skábmamánnui. +Duogáš dása lei go Sámedikki mielas láhkaárvalus ii ollašuhte stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid sámiid ektui. +Daid gohcet iešguđegelágan olmmošvuoigatvuođaorgánat, mat leat cealkán lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođain ja váldán vuhtii vealatkeahtesvuođaprinsihpa. +Scripta Li +Nominašunlávdegoddái gullet 2 miellahtu guđet válljejuvvoba 1 jahkái. +Lea vuosttaš geardi go India stáhtaoaivámuš lea Stáhtaguossástallamis Norggas. +Dá lågev giela li juogedum guovte oajvvejuohkusijda: allesáme ja lullesáme. +Mii háliidit ahte dat máhttu ja gielalaš riggodat mii lea sámegielas, fievrriduvvo ođđa buolvvaide. +Son lea leamašan mielde skuvlla ovddideami dutkanprošeavttas, maid Jerry Lipka jođihii Alaskas. +málliid alcceseaset ovdagovvan, málliid mat eai nanne sámi identitehta ja iešluohttámuša. +29) eai ollašuva, jos materiála ii leat neahtas dakkár hámis ahte olmmoš, geas lea oaidninváddu dahje olmmoš, geas leat kognitiiva hehttehusat, eai baste daid atnit. +Guovddáš maid diehtojuohká ruhtagálduin ja stipeanddain, ja rávve ekonomija ja ohcamušaid olis. +Tuula Kopsa-Schön (1996: 29) namuha "oskkilduvvon olbmo rolla ollašuvvama" (uskotun rooliulo t tuvuus), mii namalassii guhkes gieddebargoáigge lea lossat. +Nubbi lea oahppan duddjot easka náittosdili áigge, go bearaš dárbbaša sámegárvvuid. +1457/2006 Artihkal 21.2. +Mánná geahččala generaliseret ja nu sáhttáge muhtin áigge fáhkkestaga geavahišgoahtit dákkár "imašlágan" sátnehámiid ovdalgo fas fuobmá ahte ii dat daddjoge nu. +Vásihusat maid mii oažžut dán barggus leat mávssolaččat, eai dušše sápmelaččaide, muhto maiddái eará minoritehtaide. +Čálalaš gulahallan geavvá vuosttažettiin boallobeavddi geavahemiin ja vel datge sáhttá leat dušše visuála hámis maid ii leat go guoskkahallat šearpmas. +Muhto čájeha dušše dan barggu maid moai Johanasain ledne dahkan. +Ná besset mánát hárjánit oaidnit maiddái daid bustávaid maid muđui eai oainne nu dávjá. +Buori vuođu hállangiela ja čállingiela jietnadaterohusaid fuomášuhttimii addá Sammallahti (1999), Jietnadatoahpa vuođđokursa ja Valkeapää (1985), Muhtin dialeaktaerohusaid vuhtii váldin +Divtasvuona suohkan ásadi sierra aktijvuodaskuolkanav VG:a artihkkala aktijvuodan råhtsatjimij birra Divtasvuonan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Várjjat sámi musea - Oáhppogáldu čájáhus 2014 Oahppogáldu skuvlamánáid ja mánáidgárdemánaid barggut, sihke dáidda, duodji ja eará skuvlabarggut. +Čállimin min muitalusa -studeanttat dutkame čálamáhtu +Hárvenaš ávnnaslotnolasvuođat, minimalisttalaš ja vuohkadit čađahuvvon, ja mat fáttálaččat guoskkahit olbmuidgaskasaš gaskavuođaid. +Danne leat ollu váhnemat Álttás váldán mánáideaset eret sámegieldiimmuin. +Dasa lassin son lea čállán dán raporta kapihttaliid, mat gieđahallet +Mielddusin Porsáŋggu gieldda divathattit mearriduvvon gielddastivrras juovlamánu 16. beaivvi 2009 ja miessemánu 5. beaivvi 2010. +Doaibmabidjoplána lea vuosttaš mii lea ráhkaduvvon ja mun vuorddán ahte dat čuovvoluvvo buori vuogi mielde eiseválddiid beales. +Maŋenagi gå dárbo li rievddam la ållo dajs labudimijs målssum vuogijt ja sisanov, ja årru degu dálla vuodon valástallamij ja labudibmáj juogu dal alla valástallam dásen jali másjkudallam dásen. +Sápmelaš seksuáli- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid birra dahkkon dutkamuš ii jur gávdno. +Buot dárkkuhit sullii seamma doaimmaid, nu ahte mun háliidan čilget dan terminologiija man mun geavahan dán artihkkalis. +Su gápmaga hápmi ii lihkostuvvan, das šattai "N. N. muitalusgáma". +Committee on Economic, Social and Cultural Rights, General Comment No. +22.12.2012, s. 7; Ulkoasiainministeri Tarja Halosen riikkabeivviid seailluhan ja maid nannen iežaset sajádaga sihke Suoma našuvnnalaš ja maid riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas, ja sin vealaheapmi lea maid loktejuvvon oktan guovddáš mihttomearrin. +Artihkalčoakkáldat berre leat miellagiddevaš sihke Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementii, Dearvvašvuođadirektoráhtii, fylkkamánniide, eará geahččoorgánaide, ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid jođiheddjiide. +Oktasašsoahpamuša mihttomearrin ii leat vuođđudit ođđa vuoigatvuođaid muhto baicce nannet juo eará olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain dáhkiduvvon vuoigatvuođaid, +Go mii boahtit ruoktot, de leat buohkat váiban. +De bođii stállu, ja sus lei seahkka mielde. +Mii illudit juo boahttejagi festiválii! +Body ii leat (dušše okta miellahtu). +Sin barggu guovddášulbmilin lea iešráđálašvuođa, sohkabealrollaid ja ođđa vugiid ovddideapmi. +Muhto son finai vácci doppe, nu ahte ii beassan mannat nu viidát ja geahččat, muhto riebanluottaid gal lei vuohttán, lohká Stáhta luonddubearráigeahčči Henrik I. Eira. +Gielddastivra ii leat miehtán vuovdit evangelieguovddážii Dorvonjárgga skuvlavisttiid. +Norgga áŋgireamos bargoohcci lea okta dain guhttasis geat leat ohcan NRK Sámi hoavdavirgái. 11:51 Geassemánu 09. beaivi 2015 NRK Sámi hoavda Nils Johan Heatta lea odne dieđihan ahte heaitá hoavdan, 30 jagi maŋŋil go álggii dán virgái. +direktiivva Art. +Seammás lea maid nu ahte boarráseabbon olmmoš máhttá buorebut jurddašit abstráktalaččat ja das atnit ávkki oahpahallat giela vuogádaga. +Shakespeare, Tom, "Social models of disability and other life strategies", Scandinavian Journal of disability Research, 6:1, 8-21 (2004), s. 9. +"Máilbmihan ii goassige noga, spábba lea álo." +dán raportta kapihttala 6.3.1. +Sámegielat dulkonbálvalusaid galggalii čohkket nu ahte ovdamearkka dihte iešguđet virgeoapmahaš sáhtálii diŋgot ovtta báikkis dulkonbálvalusa. +Dákkár ságastallan lea ávkkálaš, earret eará vuođđun prošeakta- ja ohcanbargguide, iešguđegelágan našunála ja riikkaidgaskasaš dutkanáŋgiruššamiid olis. +Gonagas finai Troll dutkanstašuvnnas, mii ávvuda 10 jagi dutkanstašuvdnan. +Dovddus musihkar ja komponista Niko Valkeapää oaččui maid duoddarii gávpotmánáidgárdái iežas juoigamiin. +Ealli báikegottit leat buoremus dáhkádussan sihkkarastimis sámi kultuvrra ja giela. +Dan rájes son lea ráhkistan ja vašuhan, áibbašan ja soahtan tona ovddas mii lea čielgaseabbot go mihkkige eará. +Lea bargan oahpaheaddjin, oahpponeavvodoaimmaheaddjin ja journalisttan. +Jus Dáiddalaš Ráđs jođiheaddji ii sáhte oasálastit, de oasálastá nubbinjođiheaddji dahje eará miellahttu. +Filmmat čájehuvvojit Isak Saba guovddážis gaskavahkku golggotmánu 28.b. tii. 19.00. +Gonagasa ja Dronnega čuvvo feastateltii gos čájálmas "Draumen om kyre i Tinton" čájehuvvui. +Fylkkaráđđi Grete Ernø Johansen lasiha ahte geainnuid ja šalddiid divvun lea almmolaš ovddasvástádus. +Kronikk: Saemien tjeakoesvoete maadthlaakejaepien Av sametingspresident Aili Keskitalo, Adresseavisen 12. mai 2014. +Ferte álo geahččalit šaddat buorebun ja bidjat mihttomeriid mat movttiidahttet. +Buot eará báikkiin vuovdit billeahtaid uvssas. +Dávis dulbe ja čilge. +Gielda lea Nuorta -Finnmárkkus ja lea rádjagielda Supmii. +Inga-Lill Sundset lea nubbinjođiheaddji Bargiidbellodagas Sámediggejoavku. +Váre hábme ja histåvrrå le jagij tjadá loaggám ja arvusmahttám gibttsijt, dájddárijt ja turistajt duoppet dáppet Divtasvuodnaj. +Vearrodieđuid vuođul čohkkejuvvon boađuid almmuheapmi (Poromiestilatoimikun- nan mietintö I 1967: 36 - 39) ii váldde vuhttii eallinvuogi, iešbirgejeaddjidállodoalu. + (Guttorm 1993: 2.) +Vearbbaid fas sáhttá válljet daguid mielde, omd. +Hálddašanplánat leat dehálačča beaivválaš hálddašeapmái sihke danin vai olahat ovttalaš ja čielga hálddašeami ja nu sihkkarastit ahte guovllu suodjalanárvvut váldojit vuhtii. +Dárkilis lohkki veadjá jo fuomášan ahte dássážii lea leamaš sáhka giella-oahpas moatti mearkkašumis. +Govven: Inga Marie Guttorm Inga Mariel Kildedam Maurstad (18) lea mielde TV3 "Top Model" ráiddus mii álgá vuossárgga. +bilingualism +Jearahallamiid ja áicalastimiid lassin čuvvon aviissaid čállosiid ja duodjeservviid doaimmaid. +Guovttegielat birrasis dakkáriid gullá dávjá ja lea individuála erohusat das gii man olu ja makkár oktavuođain daid geavaha. +Innovasjon Norge ja FRAM medtech veahkehit norgga fitnodagaid mat hálidit beassat Canada dearvvašvuođamárkanii. +Minimála sátnebárat +Dutkanbargu fertii heivehuvvot Johkamohki ja Jiellevári skuvlabirrasiidda, mii gáibidii álggos plánedettiin juo lagas ovttasbarggu dutkiid, rektoriid (báikkálaš skuvlajođiheddjiid) ja skuvlabirrasa gaskka. +Sån vuoset guhkes sáme årromav suollun bájkkenamáj ja kulturmujtoj baktu. +Gaskal njukčamánu 23. beaivvi 1943 ja skábmamánu 26. beaivvi 2001 lei Nils-Aslak Valkeapää guossi eatnama alde. +Dákkár konteavsttas galggašii ságastallat maiddái sámeduojis. +Dan mielde lámisolbmot adnojit iehčanas subjeaktan, ja dát ain ovddida lámisolbmuid vuođđofriddjavuođaid dorvvasteami gudnejahtti ja olmmošárvvu eahcci vugiin. +Dađebahábut dagahii biillalihkuhisvuohta 1996:s ahte eai boahtán eanet musihkkaalmmuheamit. +Erenoamážit balan mun Attawapiskat-našuvnna Chief Theresa Spence dearvvašvuođa dili geažil, gii dál measta mánu lea nealgudan ja vuostálastán Kanada álgoálbmogiid gáržžes sosiála- ja ekonomalaš dili mii sis lea. +Erenoamáš vejolašvuođa addet nu gohčoduvvon homonymat dahje sátnehámit, mat leat seammaláganat muhto main leat sierra mearkkašumit. +4: 427-466, 464.; Uccellari, Paola, "Multipla Discrimination: How Law can Reflect Reality", The Equality Rights Review, Vol. +Sámedikkis Norggas lea bajitdási ovddasvástádus sámi dearvvašvuođa- ja sosiálapolitihka hábmemis ja lea áibbas guovddáš eaktudeaddjin Norgga eiseválddiid ektui go galgat ovdánahttit dásseárvosaš fálaldagaid sámi álbmogii. +Son oaččui Spelemann-bálkkašumi 2003:s rabas luohkás, ja vuittii riikkaidgaskasaš minoritehtamusihkkagilvvu Liet. 2008:s son vuittii guokte Folkelarm-bálkkašumi. +Autoilijan tiekartta 2003. +Leago oapmegávtti unohastin heajain ja eará dehálaš sosiála dilálašvuođain bázahus dološ miellačájehanvieruin? +Máŋggadáfot vealaheapmi ii máinnašuvvo aitosaččat ovdamearkka dihte ovttaveardásašvuođalágas dahje dievdduid ja nissoniid gaskasaš dásseárvvu gieđahalli lágas, muhto dáid lágaid láhkaođastusaid duogážin čállon ráđđehusa evttohusas dat buktojit ovdan moadde háve. +Fiettar orohat, mas ii doaimma stivra, iige ovdaolmmoš, ii lean ožžon dieđu čoahkkima birra mii lei mannan vahkkus dán ášši Nils Mathis Sara fuobmái soaittáhagas ahte áigot čađahišgoahtit gollemihtidemiid sin orohagas Fálesnuori suohkanis. +Leat huksejuvvon luodda ja biilabissánansajit bartaguvlui. +Oassin ealáhusplánii ráhkaduvvo maid gieldda mátkeealáhusplána. + (Battiste - Henderson 2000: 30.) +Dát ruskabáikkit leat almmolaččat heaittihuvvon gieldda bealis, ja leat ee. gilvojuvvon. +Gaup@samiskhs.no Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Dálá áiggis lea buot persovnnain gievrras dássi, earret go ovttaidlogu vuosttaš ja nuppi persovnnain, namalassii mun- ja don-hámiin: Son čállá. +Gáhtanskovvi Sámegillii / Dárogillii Davvi Girji dáhkida ahte gálvvuin maid mii sáddet dutnje, eai leat oinnolaš sivat, eai ge makkárge váilevašvuođat. +1984:s ráhkadii Andy Warhol olles ráiddu silkedeaddeluvvon govaid main geavahii vuođđun njeallje motiivva maid Munch lea málen, earet earát: Skrik ja Madonna. +Dat duođašta čálamáhtu vuorrováikkuhusa: nuppi čállosa lohkan veahkeha nuppi čállima. +Gielddat leat Porsáŋgu, Davvesiida, Gáŋgaviika ja Davvenjárga ja ortnet lea doaimmas 01.07.2012 rájes gitta 31.12.2012 rádjai. +Artihkkalis in leat beroštan sániid oktii dahje sierra čállimis. +Čielga boađusin dán prošeavttas lea dat, ahte oahpaheddjiin lea nanno +Coahkkal "Rievdat" siiddus maid háliidat dahkat jorgalahttin. +Dán čállosis buvttán ovdan davvisápmelaččaid vásáhusaid dan birra, mot lea davvisápmelažžan sámástišgoahtit guhkes gaskka maŋŋá dahje easkka rávesolmmožin. +Sámegiela dillái Ruoŧas váikkuha maid jagi 2000 fápmui boahtán giellaláhka, mas sámegiella oažžu minoritehta suoji (www.samediggi.se). +lohkkot gávdnojedje unnán. +Muhto son vuohttá ahte dá lea ášši maid dál berre vuoruhit. +Árvomearkabáddi čájeha dan ahte dat lea buot alimus dási árvomearka. +Magga, Elna. +Sámi ohppiin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas joatkkaskuvllas. +Davvipola máŧkkosteaddjii, Balto ja Ravná, bázzi Kárášjogas, gal ceggejuvvui sáme álbmotválljen orgána doarjagiin. +váikkuha ealáhusaid hárjeheapmái). +Content-Length: 8530 Last-Modified: Fri, 02 Dec 2016 11:43:00 GMT Connection: close ETag: "58415e44-2152" Accept-Ranges: bytes Pronomenat leat sánit mat čužžot substantiivvaid sajis nu ahte ii dárbbaš geardduhit substantiivva. +21, and Uzbekistan (CCPR/C/UZB/CO/3), Para. +Vearbbaid álgokonsonánttaid geavaheamis leat stuorát erohusat, muhto das maid lea +1.5 Lea preassa doaibman suddjet ovttatolbmuid ja joavkkuid almmolaš eiseválddiid ja ásahusaid, priváhta fitnodagaid ja earáid veahkaválddi dahje fuollameahttunvuođa vuostá. +Doppe galget iešguđetlágan serbár olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnnat beassat doaibmat. +Doppe galgá dat goppá, mas leat eahkeda čábbaseamos váhtut, válljejuvvot dán geasi prinsan dahje prinseassan. +Go Gonagas lea K/S Norge skiippas, de libarda Gonagasleavga badjin skiippa maŋŋestivllis. +Sii muittuhit ahte sis leat ollu eará kulturmáhtut ja dieđut, maid áigot geavahit ovddidanbargguin ja ahte giella šaddá leat oassin dain. +Liikká lea NSR dán áššis leamaš áibbas jávoheapmi, sihke báikkálaš dásis ja maiddái guovddášstivrejumi bealis. +Álggos fertejit árrangeđgiid viežžat ja go muhtin oahppi gávdná boares dollasaji ja áigu daid geđggiid váldit, de láhttesta okta skuvlaoappáin, ahte dan ii sáhte dahkat, ja jus dahká, de ferte jearrat lobi. +Dat lei Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto váldodiehtu gielda- ja guovlluministarii Liv Signe Navarsete. +Muhto mii caggá ovdáneami, leatgo mii jurddašeami dásis ain nu koloniserejuvvon? +Bivdojagis 2008/09 goddojedje 268 rievssaha gárddiin Deanu gielddas, mii lea mearakkašahtti unnit go daid maŋimuš jagiid. +Stuolut leat ráhkaduvvon hepplewhite-stiillas, ovtta originála stuolu mielde mii maid lea dáid viessodávviriid searvvis. +Čoahkkimat dollojuvvojit telefovnna bokte, seamma botta go mii čállit referáhta dáinna prográmmain: SubEthaEdit. +Dat lohku lea dattetge unnit go logi proseantta. +Sihke sápmelaččaid giellaealáskahttimis ja vierisgielagiid sámegiela oahppamis leat olu ovdamearkkat mat duođaštit man bures lea vejolaš mánnávuođa maŋŋá oahppat ođđa giela (id) iežas eatnigiela lassin. +Sáhtán dadjat ahte dát nubbi ášši lea eará báikkis váidojuvvon, dadjá leansmánni. +Studeanttat maiddái oahpásmuvvet dieđalaš publiserenvuogádahkii, teavsttaid stiila- ja sisdoallogáibádusaide ja formála iešvuođaide logaldallamiid, hárjehusaid ja lohkamušaid vehkiin. +Fylkkamánni ovttasbargá maiddái eará stáhtalaš eiseválddiiguin, fylkkagielddain eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin. +Das maid leat iežas doahpagat nugo omd. +Skuvllaid praksisis dat bođii ovdan "kulturkoaffariiguin", maid sisa lávejedje +Dihto biktasat sáhttet leat etnihkalaš earuheaddji oinnolaš mearkkat, muhto maiddái eatnat konteavsstain dat adnojit olbmuid iežaset siste nannet oktiigullevašvuođa ja servodatlašvuođa. +Trille goit ge smiehttá dán birra dávjá. +Sámit leamaš árbevirolaččat anonymat ja ovddastan earáid, others. +Riektačállima njuolggadusaid sáhttá buorebut áddet go dat čilgejuvvojit giela fonologalaš ja morfologalaš vuogádaga vuođul. +Bargo- ja čálgoetáhta (NBČ) rávven karriera hárrái. +Aaltonen ja earát. +Konsollspeadjala birra lea stáhpegirkoportala, mas lea norgga riikkavearju ja ledjon lea rámma bajábealde. +Girji lea fágaidrasttideaddji ja heive fáddáoahpahussii. +Gålmmå artihkkala dán jage li årroma ja årudagáj birra. +Buljo lohká sis hui buori ovttasbarggu leamašan sátnejođiheddjiin ovdagottis, ja jáhkká maid vejolažžan seamma buori ovttasbarggu, jus sii soabadit politihkalaš vuođu ovttasbargui. +Muhto dat viđas geat čálle, leat sádden munnje kopiijaid iežaset loggas, mas sii válddahallet dárkilit maid sii barge ja manne sii válljejedje nu bargat. +Magga.) +oppalaččat Smith (1999). +Ohcama mielddusin galgá leat duođaštus oahpposajis ahte ohcci lea ollesáiggeoahppi geas lea leamaš ja ain lea sámegiella vuosttašgiellan, nubbingiellan dahje amasgiellan. +Ruvdnaprinseassa Märtha iežas golmmain mánáin, Prinseassa Ragnhild, Prinseassa Astrid ja Prinsa Harald báhtaredje sihkarvuhtii ráji badjel Ruŧŧii. +Go oahppá gullat ja ovdanbuktit fonemaerohusaid iešguđet posišuvnnas, de seammás maid nannejuvvo máhttu oaidnit sániid ráhkaduslaš vuogádahkan, mii lea ovdamunnin čálamáhtu duddjomis. +Giitun veahki ovddas lea Radius Kirkenes ovttasbargguin Duiskka riddoruovttuin fállan ohppiide girdibileahta Münchenii miessemánus. +Teáhterbileahtat dáidet leat dán jagáš juovlaskeaŋkaárvalussan? +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014, 15 §. +Dan geažil lea dehálaš ahte olmmoš diehtá mo galgá láhttet dakkár dilálašvuođain. +- Muhto, dat ii leat gal nu ahte FeFo ii sáhte váikkuhit stáhta moktege, lohká son ja lohká iežas doaivut ahte FeFo ii obanassiige ipmir sámi meahcásteami. +Guovlu galgá ovddimustá gártat oktilis guovlun gili lahka. +1900-logu gaskamutto rájes lea ruoŧagiella nai báidnigoahtán Ruoŧabeal suopmana. +Jus giela bokte lea vejolaš čilget olbmo máilmmigova, de dalle dan basttášii dulkot ovttas dutkančuozáhagain dušše eatnigielat, jovkui gulli dutki. +Sámi dieđalaš áigečállaga nummaris leat njeallje dieđalaš artihkkala. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rabas virgi: Giellamielbargi - Sámi giella- ja kulturguovddážis Sámi giella- ja kulturguovddáš ásahuvvui Porsáŋggu gildii 1994:s. +Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset, Työryhmän loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 23/2015, s.15. +Nilut Cup čiekčamat álget odne - Jus dat eai vuoitte, de gal lea veaháš ártet Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dát lea oassin almmolaš hálddašeami ođasmahttimis, ja galgá maiddái buoridit ja sihkkarastit kvalitehta diehtojuohkindieđuin, mat leat vuođđun kárttaide. +Issát Ánde Eira mieđiha leat veahá hirpmástuvvan go dál go boahtá filbma, iige leat sihkar áigu go goassege geahččat filmma mii almmuhuvvo. +Áigemearri lea skábmamánu 26. beaivi. +Dutkamuš evaluere Sámi oahppoplána (O 97 S) čađaheami ja dan jođihii vuosttaš amanuensa Hirvonen ja su kollegajoavku Sámi allaskuvllas. +IPCC:a skenárioid mielde mearračázi dássi loktá dán jahkečuođis 18-59 cm, muhto rehkenastimat leat eahpesihkkarat, iige 59 sentemehtera galgga doallat badjerádjin. +Son lohká maid ahte vuođđoláhka guoskkaha buot olbmuid seamma ollu. +Ávvir ii lihkostuvvan oažžut oktavuođa áššáskuhtton dievddu bealušteddjiin, Jens Nystrømiin dán áššái. +Doaibmi čálamáhtu juksan lea dán guovtti beali ollašuhttima duohken. +Dien searvvi guossástallamiin loahpahii Gonagas Harald iežas almmolaš guossástallama Washington ja Alaskas. +Muhtumin dás lea čuvvon praktihkas dat ahte olmmoš ii leat geargan ovdamearkka dihte reageret ja deaddilit dihto boalu doarvái jođánit, man dihte lea návdojuvvon ahte son ii gula. +Ihttin guođđá Gonagasbárra Sydney ja soai mátkkošteaba rastá kontineantta gitta Australia oarjjabeallái, oarjjabealoasi oaivegávpogii Perth, gos stáhtaguossástallan loahpahuvvo bearjadaga. +Berit Anne V. Logje gal lohká iežas dovdat erohusa riebanis ja albasis. +Sierra skuvlafágan dat skuvlamannolaga áigge vuođđorehkenastinvugiid lassin dađistaga duddjo máhtu ja áddejumi abstráktalabbo matematihkalaš proseassaid geavaheapmái, mas matematihka čállingiela symbolaid hálddašeamis lea guovddáš sadji. +Eai leat rievdadusat mandáhtajuohkimis, muhto máŋgga listtus lea leamašan rievdadusat evttohasaid ektui. +Kárášjoga gieldda ođđa sátnejođiheaddji Anne Toril Balto váruha dál gieldda šaddat ROBEK-listui ja sivvan dasa jáhkká lea ahte ovddit jođiheapmi ii leat doahttalan ekonomiijahoavdda. +Dákkár vuoigatvuođat leat dál ráddjejuvvon giellahálddašanguovlluide. +Dáiddalaččat ordnejuvvon lieđđehearvvat, roseahtat, rássebáttit ja palmeahtat gorkŋodit seinniid ja robi mielde. +Dát livččii anolaš lohkamuš buot sámegielagiidda ruovttuin. +Álggushan gal lei sápmelaččainge dakkár boasttovuohki, jurddašanvuohki, ahte gal dat duiskalažžii dohkke. +Dasa lassin dát dutkamuš gieđahallá dáid unnitlogujoavkkuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. +Viesut vuvdojuvvojit juogo fárrolagaid dahje goabbáge sierra. +Sámi allaskuvla lea fas sámi álbmoga alitoahpu ja dutkama ásahus, mii lea fargga guoktelogi jagi fállan sámi oahpaheaddji oahpu. +Servoša +Álgoálggus lei dát Prinsabarta stuora dimbbarbarta mas ledje gávcci lanja ja leapmafeaskkir olggobealde. +čájeha, ahte váldoservodaga kultuvra lea buori vuoimmis ja báidná sakka +Olles álbmoga iešvuohta ja dáiddolašvuohta gal ii čujut dien guvlui". +Tutkimus saamelaisten kielellisistä ihmisoikeuksista Pohjoismaiden kouluissa. +Beaivi čalmmustahttá ONa máilmmi álgoálbmogiid bargojoavkku vuosttaš čoahkkima 1982:s. +Dat lei dušše áidna erohus eará skápmaid ektui go lávejit meaddel johtit, dadjá Nils Mathis Sara. +Nisson- ja almmáiolbmuid sajádagain dállodoalus boahtá ovdan sohkabeliid dikotomiija, man goittotge sáhttá atnit sohkabeliid rolla oahppamin. +Álmmuhii Sámedikki stivra iežas cealkámušastis ikte. 09:50 Golggotmánu 03. beaivi 2015 Suoma Alimus hálddahusriekti dohkkehii manan gaskavahku 93 ođđa olbmo sápmelažžan Suoma beal Sámedikki dáhtu vuostá. +Bohccobiergu ja niesteboazuskinke - mot mánná birge goallossátnemeahcis? +Giellaoahpa, ja olu eará áššiidge, muitá máŋgii álkibut jos dan maid galgá muitit sáhttá ovttastahttot nuohtain (lávlagiin), hoahkamiin dahje man nu erenoamáš visuála hámiin (omd. +"Gabbagápmagat ja nuppi beaivve fas muzetgápmagat, de girjjat gápmagat, nie dal de dájuimet... nie lei dat áigi" (N1b). +Interrega bokte háliidit mii, regionála ovttasbargguin, ovddidit sosiála ja ekonomalaš integrašuvnna riikarájiid rastá. +Maiddái Argentiinnás, Irlánddas ja Maltas lea iešmearridanvuoigatvuhtii vuođđuduvvi transláhkaásaheapmi. +Muhto sii, geaid namaid mii mediai addit, galget ieža hui čielgasit duođaštan ahte mii oažžut addit sin nama mediai, čilge Furuly. +Artihkal laktása maid +Soai eaba dieđe man olu olbmot oidnet dárbbu dákkáraš veahkkái, dan lohkaba fertet dađistaga oaidnit man olu skeaŋkkaid sii ožžot dása ja man gallis dárbbašit veahki. +Njuolggabáddejumit Málatvuomi girkus ja Guovdageainnus 1992:s mat eai lean oaivvilduvvon almmuhuvvot, dattege ilbme maodde jagi dassái, ja dat čájehit makkár fámu son sáhtii bidjat maiddái kristtalaš árbevirolaš lávlagiidda. +Ovdanbuktin: Čađaheapmi, nuoraiddata- ja ohppiidiskkadeami birra Finnmárkku joatkkaskuvllaoahpahusas (PDF, 4 MB). +Asp (1965) ja Müller-Wille leaba guorahallan maiddái duddjoma ja duoji geavaheami. +Duoji ulbmilin lea oahpahit bargui ja ovddidit duddjondáidduid. +Gaup čilge helikopterášši lea priváhta diggeášši mii guoská dušše fitnodahkii ja orohahkii, ja Boazodoalohálddahusas ii leat makkárge doaibma dan ektui. +Doavttir lei iskan su dárkilit, guovlan sihke bealljeráiggiid ja čottaráiggi. +Leat oahpahallamin teavstta, ráhkadeamen musihka daidda nuohtaide maid Anna Näkkäläjärvi-Länsman lea dahkan, rievdadeamen teavstta ja hábmemin daid karakteraid mat leat mielde bihtás. +Dutkanvuogi sáhttá čoahkkáigeassit nu, ahte lean doaibman oassálasti áicin ja etnográfalaš vuogi mielde lean +Norggas leat maid guokte eará buorre gáldu, gos gávdná dehálaš dieđu sámegiela dilis. +Lassin ánsomedáljaide de lea 1818 rájes leamaš árbevierrun ahte norgga Gonagasat leat ásahan muitomedáljaid mat gusket Gonagasviesu earenoamaš mearkabeivviide. +Aisttan nugo Berkes (gč. +Panelisttat leat eará logaldallit. +Buot álkimus dássi lea luvvosit ságastallat vásáhusaid birra. +15:13 Borgemánu 02. beaivi 2016 Vuittii "Ivalo Open" goalmmát háve Deatnulaš Morten Blien vuittii mannán lávvardaga Ivalo Open-čahcecrossa. +Doppe vel sáhttet máhttitge vel máŋggas, muhto dán bealde gal unnán geavahit. +SÁM402 Akademalaš čállin sámegillii Kurssa (oahppoovttadaga) hálddaša Gielladieđagoahti Veahkehit ja movttiidahttit čállit nákkosgirjji sámegillii hárjehusaid ja bagadallama vehkiin. +Eamiálbmogii gullevaš lámisolbmot leat hui rašes dilis, ja muhtumin lea geavvan nu ahte sin leat iešalddes eastán ovddideames ja doalaheames iežaset giela ja kultuvrra. +Sáddes ohcama dása: post@samidg.no. Mii vuostáiváldit duššefal digitála ohcamiid. 5. Stipeandajuohkin dahje guossedáiddára válljen dahkkojuvvo čuoŋománu mielde. +Skeaŋka mii ostojuvvui, lei Gonagasskiipa. +Iešmearridanvuoigatvuođa čielga rihkkun lea almmatge dálá geavadat, man mielde sohkabeali nannema háliideaddji olmmoš gártá vásihit sihke guhkes ja fysalaččat ja vuoiŋŋalaččat lossa medisiinnalaš proseassa, mas doavttir mearrida su identitehta. +Dutkamuša vuolggasadji leat olmmošvuoigatvuođat. +Hiljaisuus ei ratkaise ongelmia." Queer-saamelaisten ja hyvinvoinnin ja pärjäämisen edellytykset (Mattanen, 2016). +Mánáid- ja nuoraidbargifágas leat deaivvadeamit maŋŋágaskabeivviid vuossárggaid. +Juotsenlahti deattuha loahpas man deaŧalaš eatnigiella lea matematihkalaš doahpagiid ja symbolagiela oahppamii, ja eatnigiella lea maid guovddážis go oahppi dulko iežas matematihkalaš jurddašeami oahpaheaddjái ja eará ohppiide. +Prográmma juhkkojuvvo ovdal konseartta. +"Maid áiggot dakkár almmis gos it beasa juoigat"? +Go buot sámenuorat eai šatta dakkár árbevirolaš duodjebirrasis, mas ovddit sohkabuolvvat ledje, de duddjondáiddut eai sirdás sohkabuolvvas nubbái mánnávuođa rájes etniin nieidamánáide nu dávjá, go ovdal. +Dát lea almmatge okta konkrehta ovdamearka, mas olmmoš, geas lea váddu, ii oaččo sutnje vealttameahttun ja dárbbašlaš veahkkeneavvuid, vai son sáhtálii oassálastit boazodollui. +Hárjehallama áiggi sidjiide buohkaide guđet servet, leat stuorra hástalusat. +Čállimii ii leat šat liánta ja peanna áidna reaidu, baicce orrot oažžumin jo dološáigge čállinreaidduid stáhtusa nugo geavai maiddái bleahkkapeannain ja távvalkriittain. +Beannáš Jon Jovnna Ánde muittaša gámagávpeáiggi: +Dalle árbevirolaš diehtu áddejuvvo dološ diehtun, mii lea dávvirvuorkkás iige dasa leat šat odne dárbu. +Diggeriekti lea vuosttas ceahki duopmostuoluid namahus (ovdal leat gohčoduvvon gieldda- dahje gávpotriektin) Juohke diggeriekti doaibmá iešguđetge guovllus. +Dat lea dehálaš ášši skuvlla sámáiduhttimis. +Midjiide bohtet dál ollu jearaldagat sihke Suomas ja Ruoŧas gos háliidit oažžut giellakampánjja giehtabáttiid ja nu gohčoduvvon "buttons". +Sámedikki várrepresideanta válddii dán ášši ovdan Máhttodepartemeantta stáhtačálliin Elisabeth Dahle:in go son lei oahppomátkkis Finnmárkkus giđđat. +Dát dárbbašuvvojit, jos dábálaš bálvalusat ja servodaga easttahisvuohta ii leat doarvái lámisolbmo dárbbuid dáfus. +Prošeakta čatnasa Máhttoloktema oppalaš oassái kulturárbbi ja identitehta birra, mas deattuhuvvo ahte lea erenoamáš deaŧalaš fuolahit kulturhistorjjá ja sámi giela ja kultuvrra. +Guovdageainnu suohkana hástaluvvo váldit oktavuođa Sámedikkin, dainna ulbmilin ahte soahpat sadjái šiehtadusa mainna čatna sihke suohkana ja Sámedikki.. +10. jahkeceahki maŋŋel vurdojuvvo ahte oahppi lea nuoraidskuvlla áigge oahppan "selvehit manne Norggas leat guokte almmolaš giela, ja digaštallat mo dárogiella ja sámegiella leat váikkuhan nubbi nubbái" (Oahppoplána - dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan s. 10). +Rasisma- ja vealahanáššit leat diehttelasat oahpes hástalusat maiddái sámi servodagas, dadjá Sámedikki várrepresideantta Laila Susanne Vars. +- Dieđihin Nils Johan J. Gaupii mátkkis, ahte galgá oažžut kopiija sierravuodjinlobis maid ii leat ožžon ovdal dán vuossárgga. +Juohke geasi bohtet máŋggalágan gálalottit, boralottit ja suorssát bessensajiidasaset Várjjagis, ja stuorra gorgeshávdadoahkit ja sáivahávdadoahkit leat badjel dálvvi dán guovllus. +Johkamohki sámeskuvllas lea vuođđoskuvla, ovdaskuvla ja astoaáiggefálaldat. +Gihppagis mii lea skearru "Davás ja geassái" (1982) mielde, son čállá ahte dát johtolagat váikkuhedje su garrasit, eai dušše ođđaáigásaš luođi ovddideames, muhto maiddái su diktačállima ja govvadáidaga. +Panamakanála rogganmašiinnat ledje muhtun oassi dain bargoneavvuin maid sii atne Chuquicamatas. +Sin mánnávuođas duodji leamaš goittoge oassi beaivválaš bargguin. +Homo dahje +Gođiin lea maid ijastallanvejolašvuođat. +Mii oaivvildit ahte boazologu unnidanproseassa oktavuođas livččii lunddolaš ja dárbbašlaš álggahit barggu ealáhusa guođohanvuoigatvuođaid sihkkarastimiin. +Finnmárkku Fylkkamánni ovddasteaddjái, Gunhild Lutnæs, duođašta Fylkkamánni ii leat ožžon sierravuodjinlobi logi tonna bohkanmášiidnii mainna ruvkefitnodaga bálkáhuvvon Arctic Drilling lea vuodján Ráiteváris ja Suolomarrasis diibmá. +5 Kultuvrralaš ja árbevirolaš diehtu ja dieđu sirdin +Dán åvddånbuktemav galgav dájt gatjálvisájt dágástallat, ja vuosedit muhtem buojkulvisájt låhkåmtestajs. +Sivvan lea leamašan dat ahte olbmo priváhttavuohta lea rihkkon iešguđet dutkamii laktáseaddji giddemiid dihte, daningo Tasmania láhkaásaheapmi gilddii homoseksuálavuođa. +Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluprojektin loppuraportti (Välimaa & Laiti-Hedemäki, 1997), mii gieđahallá sápmelaš lámisolbmuide dehálaš bálvalusaid ja daid daláš dili. +Etnihkalaš joavkoidentitehta meroštallama vuođđun lea subjektiivvalaš oaidnu iežas joavkkus. +Buolbmát ja Deanu searvegodderáđi ovddas Girkoverdde, tlf. 789 29910, mobil 46623601 e-poasta: kirkeverge@tana. +Nussir áigu atnit dakkár vuogi mas gásat eai báljo nuoskkit obage. +ealáhusdoarjja. +Min oktavuođas dattege ferte muittus atnit ahte gielaid servodatlaš dilli lea nu iešguđetlágan ja danin maiddái sámegielat ohppiid vejolašvuohta beassat lohkat oahppomateriála teavsttaid iežaset eatnigillii ii leat seamma buorre go riikkagielat ohppiin. +Elsa Laula ii šaddan boarisin, ja jámii 54 jahkásažžan, muhto son gearggai liikká ollašuhttit ollu. +Sámediggedieđáhusas sámi mánáidgárdefálaldaga birra (2013) aiddostahttojuvvo ahte mánáidgárdi lea okta dain deaŧaleamos arenain sámegiela ja sámi kultuvrra viidáseappot fievrrideapmái. +Helander, Eila, selvitys kirkon vihkioikeudesta luopumisesta, avioliittoon vihkimisen merkityksestä kirkon identiteetille ja siitä, millaisia vaihtoehtoja kirkolla on edessään, 2017, http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F359F1ED9F897DD0C225770E0034026E/%24FILE/Selvitys%20Suomen%20evankelis%20luterilaisen%20kirkon%20vihkioikeudesta%20luopumisesta%20ja%20avioliittoon%20vihkimisen%20merkityksesta%20kirkon%20identiteetille%2009062017.pdf. +Hokkasa (2017) dutkanraporttas sápmelašvuhtii laktáseaddji vealaheami oktavuođas badjána stuorra temán su dutkamuša vuorrasut ja gaskaahkásaš +Njiŋŋelasaid ‹‹gánniha›› MASSIT biillaid vuollái Logut máid Ávvir lea čohkken čájehit ahte boazodoallái lea eambbo gánnihahtti massit njiŋŋelasaid johtolagas go návddiide, go dan ovddas ožžot sii máksot buhtadusa beali eambbo. +Oassin dán barggus, de bovdet dutkiidjoavkkuid ja ovttaskas dutkiid, geain leat sámi ja eamiálbmotguoskevaš áššit sin dutkanguovddážis lea id, bargobádjái. +Sánit duddjojit gihpuid, mat fas duddjojit cealkagiid, mat fas ieža sáhttet leat bajit cealkagiid oasit. +Divatlasáhus ii leat go evttohus hálddahusas, muhto jus suohkanstivra mearrida čuovvut evttohusa, de šaddá nu. +UN Human Rights Committee (HRC), CCPR General Comment No. +Na danne go lea measta veadjemeahttun verrošit metálla ivnniin, nu ahte ruđa árvu čuovui de dan metálla iežas árvvu. +Dárkilat dieđuid oaččut go válddát oktavuođa mánáidgárddiin. +Geassemánu 1. beaivvi rájis boahtá friddjakoarta automáhtalaččat boasttas go olmmoš lea golahan 1.840 kruvnnu máksit iešosiid. +Guossit besse maid finadit dain visttiin maid dál leat divodeamen, ja besse oaidnit movt bargit doaimmahit divodanbargguid. +Lukkari árvala, ahte kulturaktivisttaid barggu eai ieža sámitge álggus ádden. + (Pääkkönen 1995: 28 - 36.) +Áillohaš-musihkkabálkkašupmi geigejuvvo musihkkárii, juoigái dahje olbmui gii ovddida sámi musihka. +Ráfájduhtedum huodnahij æjgádijn la riektá oadtjot bagádusájt ja rádijt rievddadimdåjmajs ja hoajdos. +Dutkit leat váldán oktavuođa soames informánttaide maiddái jearahallamiid ja bargobájiid lágideami maŋŋel. +Læstadianismma, oskosuorggi mii lea vuolgán sápmelaččaid iežaset gaskkas, orru eamiosku vel eambbo váikkuhan. +Son guhte oačču bálvalusaid dán regulatiivva vuođul ferte máksit divada nu mo regulatiivva njuolggadusat muitalit. +DDT válde atnui maŋŋil nuppi máilmmisoađi ja lea leamaš anus gitta álggogeahčai 70-jagiin go gildojuvvui measta miehtá oarjemáilmmi. +Álggos oččoda ohcci alccesis minerála ohcanvuoigatvuođaid regiovnnalaš geologiija, áicamiid dehe šolžžaid mielde. +dego ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš, lea addán. +2), ahte makrodásis oažžut sámi skuvlla mearridanválddi. +Mánás gii riegádeami rájes oahppá guokte dahje vel eanet gielaid oktanaga lea eambbo go okta eatnigiella dahje vuosttašgiella. +koloniserejeaddjit bohte, čállá Smith. +Filbma lea eaŋgalašgillii, muhto filmma buvttadeaddji muitala ahte Carew galgá maid hupmat veahá sámegiela filmmas. +Norgga Álbmotmusea ja Kulturhistorjjálaš musea Oslo Universitehtas juridihkalaččat eaiggádeaba dán čoakkáldat oasi. +Lassin bohtet muhtun fágačállosat mat leat vuovdimassii. +Son maid doaivu ahte váttisvuohta boahtá stuorrut áiggi mielde. +Gávttis lea šaddan sápmelašvuođa symbola ja kulturidentitehta nannejeaddji nuorat buolvvaide. +Ovdamearkkat, gievrras dássi gurut bealde ja geahnohis dássi olgeš bealde: Dát čoahkit sáhttet maid leat oassin eará čohkiin. +Vai informánttaid anonymitehta seailu, dutkanraporttas ii meroštallo dárkileappot ovdamearkka dihte informánttaid ahki dahje sohkabealli. +Dál várrejit máŋga dutki: Kinas, Indias ja Brasilas leat guovllut gos suvrra arvi juo dahká váttisvuođaid mat sáhttet lassánit jus luoitin áibmui lassána seammaládje go dál. +Boazodállolága smiehttamušas lea árvaluvvon, ahte go badjedoalus válde atnui mohtorgielkkáid, de dat váikkuhii bargoáiggi ja bargofápmodárbbu geahppáneapmái. +- Jus čájehuvvo ahte lea heajos bohccobiergojohtu, de soaitá ahte mii galggašeimmet álggahit márkanfievrrideami ovdal, lohká Oskal. +Dáinna lágiin lea ealáskattan mearrasámiid luđiid maiddái dalle go luohti ii lean nu bivnnut. +Gámagávpi álggii soađi maŋŋá ja alimus áigi lei 1960-logus. +Hállangiella lea lunddolaš giella dan mearkkašumis ahte dat lea álggu rájes gárggiidan olbmuid gulahallan-vuohkin iežas jietnadagaiguin maiguin duddjo mearkkašumi guoddi sániid. +maid Burri, Susanne & Schiek, Dagmar, Multiple Discrimination in EU Law, Opportunities for legal responses to intersectional gender discrimination, European network of legal experts in the field of gender equality, European Commission (2009), s. 4. +Ii leat dušše dat ahte vuddjomat dagahit ahte ollu eallit gillájit, muhto dat buvttiha maiddái stuorra dearvvašvuođagillámuša boazodolliide mat oidnet ahte togat njulgestaga sihkastit sin birgenlági eret, cealká sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma. +Virgái gullá turnusbargu, ja lea bargu juohke goalmmát vahkkuloahpa. +Boazodállodoaibmagotti ulbmilin lei earret eará badjedolbmuid ássandiliid buorideapmi ja olbmuid sirren čoahkkebáikkiide. +Dutkanáigge okta Suoma beal duojár finai oahpahallamin Kárášjogas gahperláva čeahpes duodjára luhtte, go kárášjohkalaččat diŋgojit sus gahpiriid ja doppe lea oaidnimis maiddái ođđasamos lávva. + (2011: 321.) +Ibid., 247. +Dat guhte oažžu eanemus jienaid dán lohkamis, válljejuvvo. +Báikkálaš ja regionála media ledje maiddái almmuheamis, ja almmuheapmi máinnašuvai ee. +Lea iešalddes čielggas ahte olbmui gii ii máhte dárogiela sáhttá šaddat váttis áddet sáme-giela mas geavahuvvo ollu dárogiella, seamma láhkai go dasa gii ii máhte suomagiela lea váttis áddet sámegiela mas geavahuvvojit suomagiel sánit ja dadjanvuogit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Influensaboahkuheapmi Unjárggas Influensa áigodat lahkonišgoahtá ja dál lea fas influensaboahkuhanáigi Unjárggas. +Dábálaččat jorgaleaddjit ja heiveheaddjit geahččalit vealtat dakkár oanádusain mat eai čuoja sámegillii ja maid lea váttis lávlut. +Mánát 9 mánus 5 jahkái sáhttet ohcat mánáidgárdái. +Bovdehusas buktit fálaldaga bođii ovdan ahte bargu addo dasa geas lea hálbbimus fálaldat. +Hopp til hovedinnholdet på siden 11. november 2013 av Britt-Hjørdis Somby-Solaas Deanu gielda áigu lágidit borramuškurssa boarrásiidda Deanu gielddas. +Stáhta galgá dušše bidjat rámmaid hálddašeapmái lágaid bokte. +Návddenáhkiid, sisttiid ja goikkehiid mákse maiddái kruvdnuvearrun (Schefferus 1979: 151). +Sápmelaš lámisolbmuid dáfus erenomážit sámegielat veajuiduhttinbálvalusat leat leamašan hui vánis. +Ruđat mat čoggojit TV-akšuvnnas galget geavahuvvot čalmmustahttit ja orustahttit olmmošvuoigatvuođaid rihkkumiid. +Ii goit goassige leat oktage reaŋga nu ohcaluvvon go mo mii sámit odne váillahat Áillohačča. +Juohke háve biehttalii Oscar II dohkkeheamis dan. +Guovttis informánttain govvideaba lassin iešguđegelágan dilálašvuođaid, main soai leaba viggan čiehkat iežaska váttu daningo dat bohciidahttá sudnuide heahpada dovddu dahje go soai leaba ovdamearkka dihte ballan ahte +Dál lea áigi dievvan ahte máksit ruđaid, ja gielda dárbbaša 1998 mánáid kontonummiriid. +Ækton le ahte suodjalibme le tjielggasit ráddjidum ja dássedum. +Sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla oahpahusa mearkkašupmi sámenuoraid kultuvrii šaddadeamis báhcá dán dutkamušas gieradássái, go dušše okta informánta lei vázzán dan. +Sámi mánáin lea iehčanas jietna, ja sis galgá leat sadji ja vejolašvuohta buktit ovdan jienaset mánáidgárdeoktavuođas. +Danin lea Sámediggái dehálaš ovttasbargat suohkaniiguin ja earáiguin geain lea ovddasvástádus čađaheames doaibmabijuid earret eará infrastruktuvrra, kultuvrra- ja skuvlafálaldagaid oktavuođas. +Mii leat dieđusge maid bovden sátnejođiheddjiid sihke Kárášjogas, Guovdageainnus, Deanus ja Porsáŋggus guossin, ja sii galget maid beassat vástidit gažaldagaid mat álbmotčoahkkima olis bohtet, muitala Guldbjørnsen. +Dan maŋŋá leat muitalusat ja muittut joatkkaskuvllas ja vuođđoskuvllas. +syntáksa). +Árbevirolaš almmáiolbmuid duodjesuorgi lea ovdánan ja ávkkástallá modearna teknologiija. +Dat šaddet sin árbevierrun maid sii sáhttet ođasmahttit ja dahkat iežaset opmodahkan. +Erenomáš fuomášumi galggalii giddet lámis máná ja nuora bálvalusaid ollašuhttimii. +Sån dåjmat æládusájt sihke Tjáhjtesuollun, Hammerfestan ja Kárasjågån, sujna lij aj plána vuododit æládusáv Girkkonjárgan. +Ollu almmolaš viesuin heaŋgá rátnu viesu čiŋaheami oassin. +Gávdnojit máŋga "Čuollogeađggi" mat sáhtašedje geažuhit midjiide geainnu. +Maiddái Suoma beale Gárasavvonis eanu nuppe bealde ledje lágideamit. +Oahppoplána Boazu ja bohcco ávki/ birgejupmi Mikkel-Nils-Mikkelsen. +Tabealla 1 ovddasta buot geavahuvvon davvisámegiela ortografiijaid 1700-logus rájes gitta dássážii. +Nubbi hui jávohis sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogujoavku Suomas orru leame transsohkabeallái gullevaš olbmuid joavku. +Oahpus leat dát oahppomodulat: 1. SAM 110 Sámegiella njálmmálaš ja čálalaš giellan, 10 oahppočuoggá. +Das oaidná buot eará doaimmaid, buot eará olbmuid ja lea oktavuohta lundui. +SAO čivggat gal leat leamaš hui siivot go juovlagállás lei uhca ovdal-juovllaid skeaŋkkaža gait divnnaide:-) Postadresse: Boks 74, 9148 Olderdalen Besøksadresse: Øverveien 2, 9146 Olderdalen E-post: post@kafjord. +Dutkanfáttát: nuortasámiid oskkoldathistorjá (history og religion), sámi ja álgoálbmot árbediehtu, dutkanetihkka, álgoálbmotdutkama metodologiijat. +Boahtteáiggestrategiijat maid mii álgut dál čalmmustahttit gusket oanehaččat dasa ahte movt mii láhčit dili min nuoraide ja mánáide, muhto maiddái sidjiide geat eai leat vel riegádan. +Šiehtadusas lea ollislaš perspektiiva ja dasa gullá earret eará láhčit heivehuvvon gielddalaš bálvalusaide gávpoga sámi álbmogii. +Toivomme ettei näyttelyesineitä jäljitellä. +Dovddus risttalaš áigečála, Nuorttanastte, maid čállojuvvui Friisa čállinvuogi mielde vel guhká dan maŋŋá go eará čállinvuogit ledje váldon atnui. +Ii Sáme Cupa sáhte lágidit dan seamma báikkis dahje guovllus juohke jagi. +Politihkeles dïedtesuerkieh raeresne Sámeidkki presideanta Keskitalo ja Sámediggeráđi eará lahtut leat válljen ja juogadan politihkalaš ovddasvástádussurggiid gaskaneaset. +Ollu báikkiin gos bálvalusat leat fállun, dat liikká eai geavahuvvo dan dihte go leat buorebut heivehuvvon boarrásiidda ja doaimmashehttejuvvomiidda go gárrenmirkogeavaheddjiide. +Dát ii lean buorre ođas skuvlii. 12:56 Golggotmánu 07. beaivi 2015 Maŋŋebárgga čuovganeapmái čielggai geat leat beassan Suoma Sámediggái. 21 áirasis leat 13 ođđa áirasa, mii lea badjel bealli. +dohkkehii ráđđehusa evttohusa lámisvuođa oktasašsoahpamuša ratifiseremis 3. njukčamánu 2015. +Ja ahte láhččojuvvo dasa ahte álgoálbmogat sáhttet ávkkástallat ruoná dálkkádatfoanddain. +Cuiggodeapmi orru goittotge báhcime buorebut millii ja váikkuha eanet; máŋgasiin orru leamen garra kritihkka iežaset vuostá earáid roahkasmahttimis fuolakeahttá. +Ilkka 5.5.2002: Kädentaidot kunniaan. +Plánejuvvon huksehus šaddá sullii 250 m2 sturrosaš, galmmihanrusttet buoriduvvo ja guollevuostáiváldi heivehuvvo nu ahte boahtteáiggis leat čollenbeaŋkkaide sadji. +Vuolab mielas čuovvu gielda almmolašvuođalága go buohkain lea vejolaš daid almmolaš báhpáriid oaidnit, ja lohká lágas ii čuoččo ahte olbmot besset ruovttus čohkkát ja lohkat interneahta bokte daid báhpáriid. +Dát sáhttá dagahit reastaluvvama. +Šiehtadallamiin Sámediggi doarju Norgga árbedieđuid beaktilis suodjaleami gáibádusaid ja ahte dákkár riikkaidgaskasaš njuolggadusat galget leat rievttálaš čadnin. +Áŋgiruššan girjjálašvuođain mánáide ja nuoraide Sámediggeráđđi lea dál juolludan doarjaga sámi girjjálašvuhtii 2015:s. +Bures boahtin erenoamaš lávvardahkii Davvi álbmogiid guovddážii, njukčamánu 8. b. Geahča prográmma dás. +Álttás biddjojedje sii geat ledje stuimmiin leamaš fárus, giddagassii. +Kurssat galget dollojuvvot čieža báikkis Snoasa rájes máddin Deanu rádjai nuortan. +Čálli lea leamaš Sámiráđi nissonlávdegotti lahttun ja čálii dáid čállosiid 1995-1996:s, maŋŋá go 1994:s lei Turkus Nissonforumis ja doallan doppe ovdasága "Ruošša sámi čeahpes nissonat". +Prográmmas biddjojuvvojit ovdan dutkamat álgoálbmotoassálastima birra Árktalaš Ráđis ja máilmmiárbeguovllus Laponia. +Sámegielas leat máŋggalágan guovddáškonsonántta, sihke ovttaskas konsonánttat, duppalkonsonánttat ja konsonántačoahkit. +Máttasámi báhppa Anders Fjellner (1795-1876) anii dáid muitalusaid vuođđun go čálii "Beaivvi bártni soakŋu jiehtanasaid máilmmis" ja "Beaivvi nieidda jápmin". +Geahččalanprošeavtta loahpas ii lean mearkkašahtti erohus das man galle bustáva oahppit máhtte, muhto lei stuorát erohus das man galle "sámebustáva" máhtte. +Anti muitala maid iežas biebman bohccuid, muhto ahte dušše dainna ii heive ealihit bohccuid, go bohccot ieža maid fertejit guohtut. +Dasto lea maid deaŧalaš máhttit earuhit mii gullá ja mii ii gula doahpagii. +Lávvardat ja sotnabeaivvi mii goarrut. +Álgá vahku 39. Lohttan, 30 dii. +barggus. +Kultuvra lea doaibmanmálle. +Odne eanaš divaštallamat leat das makkár árvodássi ja vuoigatvuođat sámiin leat leamaš ovdal, ja mo daid lea vejolaš daid ovddidit dál ja boahttevaš áiggi. +viidáseappot. +Sámit ásset bieđgguid, ja leat sámi gilážat - sihke rittus ja siseatnamis - mat árbevirolaččat leat sámi servodaga, kultuvrra- ja ealáhusdoaimmaid guoddit. +Muđui lea maid Kari Lisbeth Hermansen sadjásaš doaimmaheaddji, ja virgái son álggii čakčamánu 1. beaivvi. +Jurdda lea ahte oahppu álggahuvvo golggotmánu 25. beaivve. +Ráđđehusa evttohusa mielde skuvlejumi oažžuma galgá ipmirdit dán oktavuođas viiddes mearkkašumis. +Girji lea čállon eaŋgalasgillii, muhto álgosátni lea sihke sáme- ja eaŋgalasgillii. +11:32 Miessemánu 04. beaivi 2015 Okta beasai olggos go viessu buollái Kvaløyslettas. +muráda ledjon fas. +socialization; Jargon 1994: s.v. +Dasa lassin galgá giddet erenomáš olu fuomášumi skuvlen- ja bargodilálašvuođaid dáfus dárbbašlaš govttolaš vuogáiduhttimii, vai olbmo ovttaveardásaš doaibmanvejolašvuođat sihkkarastojit. +Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahat ILO lea gidden erenomáš fuomášumi eamiálbmogii gullevaš lámisolbmuid vealatkeahtesvuođa jávkkadeapmái ja vuoigatvuođaid buorideapmái. +Šiehtadallamiin deattuhuvvo deasta báikegottiid ja báikegoddeolbmuid beroštumiide hui ollu. +Dattetge lea dárbu dovddahit dan čielgasit láhkaásahusain mat gusket mánáid bearráigeahččamii biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalanásahusain, cealká Sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma. + (Keskitalo 1976: 18 - 20.) +Muhtun esseijas Áillohaš čállá luondduolbmuid eallinfilosofiija birra ná: "Nubbi ášši mii ovttastahttá luondduálbmogiid lea sin eallinfilosofiija. +Oassi dieid ráđiid sajiin lea mearriduvvon nissonolbmuide, dat lea váikkuhan demokratiija nannemii ja nissonolbmuid dili buorideapmái. +ISFI háliida giitit buohkaid geat leamaš mielde hábmeme min vássan áiggi. +"De-Chipping, dorvosadji. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ovddasteaddjit gullet guovtti Suomas ássi iešguđet unnitlohkui, man dihte sii leat hui erenomáš ja seammás rašes sajádagas dán oktasašgottis. +Ráđđelahtu Marianne Balto mielas lea deaŧalaš ahte duodji boahtá eanet oidnosii ja ahte dan lea álkit fidnet márkanis. +Bennett, John W. 1978: The Ecological Transition. +Áiggi mielde bohte Porsáŋgui dážat ja Suopmelaččat Durdnosleagis. +Gávppašeapmi Australian lassána čađat, eanas lea Norgga gálvovuovdin. +• resursa ja noađđi +Njuollanjuni vuidet mirkkuin maid ráhkadit muhtun lágan muora bárkkus. +JS:s lea gihpa searvvi birra davvisamegillii, dárogillii ja eŋgelasgillii. 2012 leat 40:s máksán miellahttovuođa, 2 leat gudnemiellahtu ja 4 ruoššabeale miellahtu. +Sámeráđi presideanta vároha olbmuid jáhkkimis Norggas leat buorre dili, vaikke dákkár leage dutkanboađus. +Ulbmila sánit mearkkašit dan ahte gaitlágan dálkkasdoalus ja divššus deaddu galgá leat das, ahte divššohasat servet dasa mielaeavttus man muddui sáhttet ja iežage váldet ovddasvástádusa iežaset ovdáneamis. +Oktiibuot ledje dieđihan 116 gilvaleaddji, ja 48 evttohusa bohte. +- Mis eai leat stuora mašiinnat, ja eai dat leat baljo stuorát go tráktorat. +Valtonen, Pekka 1991: Nykypäivän etniset konfliktit: teorettisia lähtökohtia. +Minas čagalduhttá čoavji ovdal jo go oba lea čalmmiid rahpan. +Dat juhkkojuvvo iešguđetlágan šládjatiippaide. +sániid oahppamis. +Váhnemat fertejit diehtit gos mánná lea, geainna lea ovttas, maid dahká ja goas boahtá ruoktot. +Hállas lea ođđa seaidni sajis ja heaisa vuojadanáldásis vurdo leat doaimmas ovdal borgemánu 20. beaivvi. +Gimle studentamánáidgárdi lea bargan realfágain máŋga jagi ja mis leat buorit vásahusat go atnit matematihkalaš doahpagiid árgabeaivvis. +HE 19/2014, Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide ovttaveardásašvuođaláhkan ja muhtin dasa gullevaš láhkan, kapihttal 3: Ovdanbuktojumi ulbmilat ja guovddáš evttohusat. +SDH (Stájggo, Divtasvuodna ja Hábmer) -lávddegådde la mierredam aktisasj plánav dahkat suohkanijda Hábmerij, Stájgguj ja Divtasvuodnaj. +Son čujuha loahpas dasa ahte Sámi vuorrasiidráđi mielas sis leat leamaš positiiva čoahkkimat iešguđet beliiguin, mas sin oaidnu lea ožžon stuorra doarjaga. +Son sáhttá hui unnán muitalit dáhpáhusas, muhto sii leat dieđihan dan Kárášjoga leansmánnikantuvrii ja galget dáhpáhusa raportta doalvut politiijai. +Pre- ja postposišuvnnain lea dávjá áige- dahje báikemearkkašupmi. +Løvold (2014), s. 65. +Sámediggái lea deaŧalaš buoridit gulahallama sámi ásahusaiguin, ja láhčit diliid nu ahte ásahusat ožžot vejolašvuođaid ovddidit iežaset nana fágalaš ásahussan. +Sámi allaskuvla lea searvan riikkaviidosaš Reforbma 97 -dutkamii ja bargun lea guorahallat sámi oahppoplána ollašuhttima (Evaluering av reform 97. www.samiskhs.no). +Láhkanuppástusa mielde seamma sohkabeallái gullevaš náittospárat sáhttet adopteret oktasaš máná. +Ja leat ge suorggahahtti dieđut, earret eará lea dan 102 jerron boazodoalli gaskkas 15 proseanta vásihan ahte soames lea nihttán sin vearjjuin. +Dain galggalii váldit vuhtii maid erenomášjoavkkuid, dego sápmelaš LHBTIQ-olbmuid, geaid máŋggadáfot vealaheapmi áitá. +Geainnu huksen lea nannen oktavuođa ruovtturiikii ja ođđa teknologiija lea rievdadan árbevirolaš ealáhusaid. +Sii lágidit maid iešguđet ge lágan kulturdoaluid lassin luossabivdui. +Ovtta vahkuloahpas ii almmatge sáhte konkrehtalaččat čoavdit dákkár áššiid, mat +Komitea ávžžuha stáhta fállat dieđu sihke lámis nissoniid birra ja sin dilis ja maid stáhta doaimmain, maid ulbmilin lea suodjalit sin, vai sis livčče ovttaveardásaš vejolašvuođat skuvlejupmái, bargui, dearvvašvuođabálvalusaide ja vejolašvuhtii oassálastit servodatlaš ja kultuvrralaš eallimii. +Dás lea geardduhuvvon J. N. Skaara girjji bokte: Breve fra Niels J. Chr. +Deanu dálveriemut leat áiggi mielde šaddan stuorra kulturdáhpáhussan mat geasuhit ollu olbmuid gildii, ja mainna mii sáhttit duođai čevllohallat. +Dálá gielladutkit leat hilgon bellagielatvuohta-tearpma geavaheami eaige ane dan dieđalaš tearbman. +Hopp til hovedinnholdet på siden Álgovuolggalašfoanda- eanadoallu - ohcanáigemearri bearjadaga golggotmánu 29. beaivve 12. October 2010 av Juhán Niillas Wigelius Lea biddjon sierra 300 000 kr álgovuolggalašfondii doaibmabijuide eanadoalus. +Don leat mu lámpá ja mu čuovga lea du siste. +Nuppi oasis mus lei materiálan Helssega universitehtas čoggojuvvon Nuortalašgiela +Vuosttaš fysalaš doaluid illun buohkaide, lágida Gohpi ja Čuollovuona gilisearvi. +Bođii dakkár dovdu ahte orun milloseappot dasto jaska, juos mu giella ii dohkke. +Mattanen (2016), s. 48-53; Løvold (2014), s. 55. +Girjji son lea čállán bures, ja das leat dievva čáppa govat, ja danne girjjis lea báikegotti historjjá dáfus stuorra árvu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Teknisk"Buollin- ja ruhttenbálvalus Beassášluopmu láhkana ja Porsáŋggu buollindoaimmahat hálida ge muittuhit man dehálaš lea eastadit buollima gos jođát ja orut. +Artihkkala 19 mielde stáhtat galget vel ráđđádallamiiguin ja ovttasbargguin oažžut eamiálbmogiin miehtama, ovdalgo stáhtat dohkkehit ja ollašuhttet láhkaásaheami ja hálddahuslaš doaimmaid, mat sáhttet váikkuhit eamiálbmogiidda. +Anitta Suikkari, 57, lea riegádan Karelenis Suomas, muhto lea orron ja bargan neavttáriin ja bagadallin Norggas badjel 30 jagi. 1983 álggahii Sampo Teater joavkku Oslos, muhto fárrii dasto davás Romsii gos lei sihke neavttáriin ja dáiddalaš jođiheaddjin. +meroštallo oktasašgotti iešguđet struktuvrra, geavadaga ja dilálašvuođa bokte. +2.1. +Dan ávdnasis sáhttit duddjot máŋggalágan teavsttaid. +09:44 Suoidnemánu 24. beaivi 2015 Omasvuonas lea okta nisu gahččan jiehkis vulos. +Allaskuvlla dutkit ja studeanttat Hawaiijas Álgoálbmogiid dutkan- ja oahpahusmáilmmi dehálaš dáhpáhusat lágiduvvojit daid vahkuid Honolulus Hawaiijas. +Dábálaččat olbmot eai dieđe nu ollu sámiid birra, danne leage várra oahpaheddjiin stuorra indu oahpahit mánáide, mo galget birget ruoŧa birrasiin nu ahte lihkká sáhttet doalahit iežaset sápmelašvuođa. +Ja buriin veajuin lea dávjá dat gii lášmmohallá ja hárjehallá. +Kodamolsumat leat sihke nomenat ja vearbbat. +Váldobargun dán prošeavttas lea leamašan čájehit, mo oahpaheddjiid ođasmahttinbargu lea dáhpáhuvvan. +1905:s válljejuvvui Prinsa Carl Norgii Gonagassan. +Dásseárvolága mielde maiddái seksuála ja sohkabeali heađušteapmi dulkojuvvo vealaheapmin. +4. Dávvervuorká miejnniji Sámedigge hæhttu tjielggasappot sihtat tjadádit ja aktidit sámij ietjasa kulturárbe háldadime åvdåsvásstádusáv ja riektáv. +Norggas lea lágádusa girjenamahusat su 80% sámegiel girjjálašvuođas gávppis. +Dasi gullu nannit ja åvdedit sámegiela njálmálasj giellaanov åhpadus­suorgen, fállat moattegielalasj máhtudagáv ja giellaælládimev ja diedojt juohket låhkåm- ja tjállemmáhtudagá birra fáhkasuorgen. +Máhtte veadjá leat náitaleame dán giđa, go nu njuovvá bohccuid. +Máŋga duhát olbmo serve Gonagasbára 25-jagi ávvudeapmái odne. +Min áiggi servodagas leamaš guhká jo sáhka nuppástuhttimis. +Suopmelaš Ronny Wingren vuittii FL-500-gilvvu, ja dál lea bidjan jo ođđa mihttu: leat álo buoret go iežas áhčči, Ole Wingren, gii šattai historjjálaš vuoiti jagis 2010 seamma luohkás. +Buot bággendoaimmaid hárrái leat mearkkašahtti stuora erohusat. +Sii dábálaččat ávžžuhit nammadit stáhtaministtarevttohusa dan bellodagas dahje dain ovttasbargi bellodagain main lea eanemus doarjja Stuoradikkis. +Jus háliidat gáhtat oastima, de sáddet gálvvu ruovttoluotta midjiide seamma stánddas go lei go ožžot dan ja bijat mielddusin devdon gáhtanvuoigatvuođaskovi (mii čuovui páhkas), don oaččot máksot ruovttoluotta dan maid leat máksán. +Olbmot fárrejit daidda sulluide, muhto sullot leat dakkár báikkis gos sáhttet dulvohallat. +Vásáhushistorjjá lassin skuvlavuogádaga servodatlaš mearkkašupmi lea stuoris; skuvla lea ásahuvvon bálvalit našuvnnalaš ulbmiliid. +Aikio 1988: 136; Pietikäinen ja earát 2011: 76-77; Korpilähde 2015: 125, 145-147; Johansen 2006: 99; Sara 2016: 86), mun in leat gávdnan giellatrauma-derbmii vuogas meroštallama. +Paradigmageneráhtor doaibmá formálalaččat, muhto muhto paradigmain leat eanet meattáhusat go rivttes hámit. +Giellaoahppagirji fas čilge dán intuitiivvalaš giellaoahppamáhtu eksplisihtalaččat. +Divtte dan guhte ohcá oktavuođa Ipmiliin, beassat daid searvái geaid son ráhkista; ja dat guhte háliida gullat Hearrá sániid, divtte su gullat su válljejuvvomiid sániid. +Dan oktavuođas sii leat maid bargame ovttaide boahtit ođđa ovttasbargošiehtadusain boahtte guovtti jahkái. +Sámediggi háliida váikkuhanvejolašvuođa earret eará daidda ulbmiliidda mat bohtet ovdan juolludusreivviin sámi joatkkaskuvllaide, mii livččiimet áigá juo galgan beassat fárrui dán bargui, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Maiddái lea dehálaš ovdánahttit sámegiela dutkangiellan. +Go vállje davvisámegiela čállingiellan, de čállindárkkisteapmi maid dahko davvisámegillii go Divvun-reaiddut leat dihtoris. + (Sarmela 1984: 56-57, 83.) +■14 550 olbmo áddejit davvisámegiela +Ujus olmmoš sáhttá dovddahit ilu go roahkkadis olmmoš fas čielgasit čájeha dan. +Lassegáibádusat huksenprošeavttaide Ođastanprošeavttain lea prošeaktaeaiggát geatnegahttojuvvon váldit oktavuođa Sámedikkiin ovdal go prošeakta álggahuvvo. + (Hirvonen 2003a: 156.) +Dán dutkamušas enkulturašuvnna ja duoji dáfus alimus stáhtusa sáhtášedje goittotge ovddastit duodjesearvvit ja dat nissonolbmot, geat leat oahppan duddjot mánnávuođa rájes. +Hokkasa dutkamuša informánttat muitalit ovdamearkka dihte mo sin vánhemat leat viggan váikkuhit ovdamearkka dihte sin skuvlejupmái ja guoimmi válljemii. +Dat arvvosmahtii ráđđehusa váldit lágas eret sahkankeahtesvuođa gáibádusa sohkabeali vuoigatvuođalaš nannema eaktun ON:id olmmošvuoigatvuođaráđi čoahkkimis Geneves, go oppamáilmmálaš mearreáiggi geahčadeami (UPR) loahpparaportta dohkkehuvvui 21.9.2017. +Mun lean dulkon dan autoritehta vuostálastimin ortografiijabarggus Vikøra demokratiija-/egalitaranismaprinsihpa vuođul. +Sámediggi oaivvilda ahte SÁNAG lea dehálaš go gárrenmirkodivššu sámi buhcciide galgá hukset našunála perspektiivvas. +Nissonolbmos sáhttet leat nu máŋga universitehtagráda go háliida, muhto jos ii máhte goarrut alccesis gávtti, de ii leat gal juste nu dohkálaš. +Valla mánná viertti aj dádjadit sisanov. +Dutkamuša jearahallanmateriálas bukto ovdan ahte doaba lea stáđásman sámeservoša atnui +Leahan dat dáppe duot... earáge dáluid eamidat gorrot nie ahte alcceseaset. +Dán jage lij gássjelabbo nuoges artihkkalijt gávnnat avta tiemá birra. +- Njealját geasi bargen mun sihke Guovdageainnus ja Deanus buohccebiillas, ja maiddái beassážii ja juovllaid veahá Guovdageainnus, čilge varas doavttir. +Bárdni guttii geđggiid sehkkii vai šaddá seammá lossadin go lei ovdal, ja manai vel ieš maid báhtárussii. +maid Fredman (2016), 27. +Dát neahttasiidu buktá vejolašvuođaid čájehit ja čalmmustahttit dán máhtu. +Sillitoe mielde (1998: 224) čuolbman lea, go eamidieđus váilu teorehtalaš ja metodologalaš koherensa ja dat lea čoggon iešguđetlágan geahččanguovlluid ja argumenttaid valljivuođas. +Dat lea jagi 2013 Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposia ávvučála Nostalgiija, naga ja eará gielalaš ja kultuvrralaš fenomenat. +SEAD fállá dievnastusájt ájnegisá dásen ja systemdásen nuortta-, julev- ja oarjjelsámegiellaj ja dárogiellaj Statpeda fáhkasuorgijn. +Dákkár oaidnu giellarievdamii lea čielgasit normatiiva oaidnu mas boahtá ovdan rievdamiid árvvoštallan positiiva ja negatiiva áššin. +Olmmošvuoigatvuođaguovddáš, dan olmmošvuoigatvuođaváljagoddi ja lassin riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš. +Thorvald Aspenes ii loga gal iežas vuordit ahte olbmot dal dán dihte rievdadit oainnuid su birra, muhto lohká aŋkke geahpidit go beassá čilget mo son oaidná ášši. +Buohkain lei luohti, maiddái mánáin lei luohti. +Nubbi árbevirolaš dieđu hápmi, guoská dutkamii, ja dat lea "máhttu /diehtu ovddeš servodagas ja beaivválaš eallimis dutkiid perspektiivvas. +Das vulggii Dronnet Bergen girdihámmánii Fleslandii gos son manai girdi mielde Amsterdamii. +Vealaheami sáhttá dulkot máŋgii struktuvrralaš vealaheapmin, ja dasa reageren gáibida sihke lasseresurssaid ja maiddái +3. Mii lea luohti - juoiganárbevierru? +Sártnistis maŋŋil lunšša deattuhii Gonagas Harald Norgga ja Australia lagas čanastagaid, ja sávai vel lagat ovttasbarggu dutkamis ja ealáhusaid gaskka. +Hansegård, Nils-Erik 1978: The transition of the Jukkasjärvi Lapps from nomadism to settled life and farming. +Joavkojođiheaddjit bidjet suohpana ja rádjet suohpana go gilvaleaddjipárra lea njoarostan. +Fáladuvvá julevsámegiellaåhpadimev: - Vuodoskåvlån; vuostasj- ja nubbengiellan ja sáme giella ja kultuvrra. +Danin lea oahpahusa lágideamis deaŧalaš jurddašit maiddái man ortnegis oahpahit giellaoahpa, ja dat boahtáge ovdan oahppoplánas. +Diŋgo Sámedikki ávvugirjjiid dákko Sámedikki 25 jagi ávvudeami oktavuođas almmuhuvvojedje guokte girjji: Sámediggi 25 jagi ja Sámediggi ja dáidda. +Su namma lei Jean Baptiste Bernadotte, ja son čuovui militeara virgekarriere Napoleon áiggi. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sierrabálvalusain lámisvuođa vuođul ja sosiálafuolahuslága nuppástuhttimis, HÁMUS 17.5.2017 lp. +Nieiddas lea vielges heasta . +Maŋŋebárgga sii deaivvadedje gárvet iežaset dujiid ovdal ­konfirmašuvnnaid ja miessemánu 17.beaivvi. +Hanna Mattila Sámi allaskuvla +Battiste modealla lea holistalaš, man oasseproseassat, uvssat, hástalit guorahallat olbmo ja olmmošjoavkkuid eallindiliid ollislaččat. +Geatnegasvuohta guoská buot stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččaid ja lea fámus buot doaibmasurggiin. +čálgama birra. +Earenoamáš oktavuođain sáhttá doarjja maiddái juolluduvvot ođđaásahemiide. +17:33 Golggotmánu 29. beaivi 2015 Odne lonohalaiga dát guovttos sajiid ja Guovdageainnus lea ođđa sátnejođiheaddji, maŋŋil go Klemet Erland Hætta lea ráđđen 12 jagi. +Čakčamánu 5. beaivvi lei erenoamáš dáhpáhus Smiervuonas. +Áddjáivuohtage čájeha, man unnán sámi oahpaheaddjit leat beassan ávkkástallat iežaset kulturmáhtuiguin ja dieđuiguin iežaset oahppoáiggis ja makkár dárbu sis lea oažžut dasa fágalaš doarjaga ja láidesteami. +Das lea dušše sáhka sápmelaččain geat leat 19-79 jahkásaččat. +Dakkár dárbbut soitet leat čohkkánvuohki dahje mieđušteaddji dárbu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jus áiggut orrut Loabágis, leašgo oanehit vuoi guhkit áigái, de leat mátkeealáhus fitnodagat gos sáhtát láigohit sihke stobuid dahje hoteallalanjaid. +Mii sávvat sámi mánáidteáhterjovkui lihku mátkái. +Dábálaš doaladumiid ovddidanbargu ja sihke lámisolbmuide ja sápmelaččaide čujuhuvvon ovdagáttuid jávkkadeapmi oktasašgottis livččii erenomáš dehálaš. +Lassin lea hálddahus-, plána ja ekonomi- ja ealáhusbargoveahkadoaimmat. +Fálaldat lea ohppiid várás geain lea sámegiella 1. dahe 2. giellan skuvllas. +Olmmoš leage gártan vuogáiduvvat iežas gilvvohallanbirrasii, ekologalaš gilvui eará servošiiguin, servodagaiguin ja stáhtaiguin. +Porsáŋgu-hearva lea jurddašuvvon Porsáŋggu oinnolaš dovdomearkan, ja dan sáhttá geavahit nuvttá márkanfievrrideamis. +Gorut, lihkadeapmijadearvvašvuohta Musihkka ja luohti movttidáhtta lihkadit, mii lea buorrin rumašlaš ja psyhkalaš dearvvašvuhtii. +namma Sirma. +12:42 Cuoŋománu 13. beaivi 2015 Beassan teáhterčálliid masterohppui Siri Broch Johansen lea okta dan golbmasis olles Norggas geat besset dán masterohppui čakčat. +Dasa mis leat sihke čáppagirjjálašvuođas ja maiddái máidnasiin ja muitalusain olu buorit ovdamearkkat, ja njálmmálaš ovdanbuktimisge beassat dan vásihit sihke luđiin, lávlagiin ja teáhterčájálmasain. +Čájehedje maid bargoneavvuid maid leat ovddidan dan váste ahte ovdánahttit ceavzilis guolásteami nuohttumiin ja feastonuohttomiin, ovdamearkkadihte dan láhkái ahte eai gease nuohti nu garrasit mearabotni mielde ja liigebivddu geahpedemiin. +Dutkamuš guorahallá sápmelaš čáppagirjjálašvuođa heteronormatiivavuođa. +Dán jagi lea leamaš eahpečielggas lágiduvvo go Heia festivála gaskal Boallobađa ja Málatvuomi Romssa fylkkas, vai ii. +Birasgáhttenlihkkadus ja álgoálbmogat - ovttasbargit vai vuostalagaid? + - Jaakko Leskinen (doaimm. +Sámekultuvra vuođđuduvvá árbevirolaš ealáhusaide, luonddubirrasii ja eallinvuohkái, mat leat dahkan das erenomážit sámekultuvrra. +Preassas ja mediain leat sierra lanjat, ja lea vejolaš TV ja radio bokte sáddet Sámedikki dievasčoahkkimiid. +Váidalus álbmotlohkui sáddet čálalaččat deike; Unjárgga Válgastivra, 9840 Vuonnabahta, dahje e-poasta; postmottak@nesseby. +Sámegiela álgokurssas joksá dási Eurohpálaš giellaportfolio A1-A2 dási (Davvin 1-2 oahpponeavvu). +Diehtojuohkin suodjalanguovlluid birra ja liŋka suodjalanláhkaásahusaide gávdno dákko. +Maŋŋelis seamma beaivvi joavddaiga Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Vikeså báikái Bjerkreimas. +4.4. +Son logai Oxfordas 1950 rájes 1952 rádjái. +Rievssabivdu lea dábálaččat hávlabissuin, ja ealga bivdojuvvo rihkuin. +Stáhtat váldet vuhtii sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa dalle go leat ollašuhttime iežaset geatnegasvuođaid dán soahpamuša mielde. +19:00 Miessemánu 07. beaivi 2015 ATV-lihkohisvuohta Davvenjárggas SeaKing helikopter lea viežžan olbmo maŋŋel ATV-lihkohivuođa Davvenjárggas. +Dán dutkamušas áhkuid duodjeárbbi guorahallan dálá nieddaid duodjin fikkan čájehit agálaš nuppástusproseassa. +Soai leaba geavahan 90 proseantta konfideansainterválla rehkenastidettiin guorahallama jáhkehahttivuođa. +Lea čájehuvvon stuora ovdamunnin jos mánná lea beassan vásihit ahte rávisolmmoš lohká mánnái girjjiid dahje bláđiid. +muhto jus kultuvrra essensialisere nugo Gullestad ovdalis čilgii, de sáhttá kultuvra báhcit olgguldas diŋggaid dahje symbolaid duohkái. +Šiehtadus lea addán dáiddáriidda ja sin organisašuvnnaide einnostanvejolašvuođa mii lea dahkan vejolažžan plánet guhkit áiggi áŋgiruššamiid. +Son barggai seammá maid Elin, muhto ii bállen go skuvlabiras ii lean vel láddan váldit atnui sámi oahpahanmálliid. +Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat ráđđádallan ovttas Sámedikkiin Davviriikkalaš sámesoahpamuša, mii lea gárvánan ja paraferejuvvon ođđajagimánus 2017. +14.5 Guovttegielatvuođa diđolašvuohta +Friddjavuođabeaivi ja veteránabeaivi ávvuduvvon Sotnabeaivvi miessemánu 8. beaivvi čalmmustahttojuvvui friddjavuođabeaivi muitobácci luhtte Leavnnjas. +Lea ollu mii čájeha ahte mis leat muhtin guovddáš hástalusat maid mii Sámedikkis fertet dustet dan ektui mii orro leame ođđa ráđđehusa guolástuspolitihkka. +Ovttaskas olbmo giellavariánta, mii man nu láhkai lea earálágan go oktasaš suopman dahje sosioleakta, gohčoduvvo idioleaktan. +Ingrija mielas la geldulasj gæhttjaladdat ja gávnnat ådå teknihkajt ja åvddånbuktemvuogijt. +- geahpas, boaris - nuorra, stuoris - unni, bajás - vulos, guhkki - oanehaš, olu - unnán. +Dakkár diđolašvuođain lea vejolaš buorebut áddet gielaid ovttaláganvuođaid ja erohusaid ja daid relevánssa giela ráhkadussii ja geavahussii, ovdamearkka dihte ahte dárogiela sátnái regning leat sámegillii guokte sáni: rehkenastin ja rehket. +Muhto ii dat leat vejolaš, go orohagas leat máŋga oaivila. +Matematihkalasj geometrija le tjielgas ja vaddá viessuj ánssidum værddogisvuodav ja stuorravuodav. +Min dárbbut leat iešguđetláganat, danin lea eFaktura heivehuvvon geavaheaddjiid sávaldagaide. +La dehálaš ahte álgoálbmotipmárdus vuhtiiváldojuvvo sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásiin, ja ahte álgoálbmogiidda mearkkašahtti áššit ovddiduvvojit sihke nationála ja riikkaidgaskasaš dásis. +13:16 Njukčamánu 18. beaivi 2015 Odne ja ihttin čoahkkana Sámi girkoráđđi ráđđečoahkkimii. 09:08 Njukčamánu 10. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dieđalaš barggu dovdomearka lea systemáhtalaš ja dárkilis čađaheapmi. +Stáhtaid mieđiheapmi riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođaide lea mielde álggaheames gulahallama álgoálbmogiid ja eiseválddiid gaskkii. +Go Petterson geassádii ohcamušas, de lea Mboob dat áidna gean ovdagoddi lea evttohan virgái. +Váldde oktavuođa FYSAKii eanet dieđuid ja šiehtadusa várás. +Loahpalaš logut almmuhuvvojit easka medio guovvamánu 2011. +Eambbo dieđuid gávnnat oahppoplánas. +Bušeahttaárvalus, man Norgga Sámiid Riikkasearvi ovddida Sámediggái boahtte vahkku, galgá leat hui erenoamáš ja earálágán go ráđi árvalus lea. +Badjeolbmot sáhtte álkit háhkat hálbbes fábrihkkagokčasiid loavddan ja gávdnin. 1950-logus eai šat atnán ránu loavddan, muhto uvssohin gal dán áiggi rádjái, vaikko loavdda lea dahkkon iežá ávdnasis. +Dat dieđut leat 100 proseanta sihkkarat máid lean ožžon duođaštuvvot. +Sivvan dasa lea ahte mis lea dáhtu gáržžidit fossiilla buollinávdnasiid geavaheami danne go dán lágan doaimmat sáhttet leat váralaččat elliide mearas ja riddoguovlluin. +Čilgehusat leat gielladagut. +Evttohus sáddejuvvo guoskevaš beliide dan seammás go bidjo almmolaš geahčadeapmái. +Näkkäläjärvi, Klemetti 1994: Jávrrešduoddara boazodoalu hápmahuvvan ja bealljemearkavuogádat. +Human Rights Committee, General Comment No. +Dat ávžžuhii Suoma dievasmahttit transseksuála sohkabeali nannemis addon lága nu ahte sohkabeali divvunčuohpadeamis galggalii sihkkarastit dan ahte dat dahkko almmá stereotyhpalaš dievddulágan dahje nissonlaš bajildusoainnu dahje láhttema gáibádusaid. +Cealkámušat, mat gusket Suoma, leat almmatge ovdánan erenomážit sápmelaččaid vuoigatvuođaid dáfus. +Doaivumis mis lea čorges márkan storhallmessui ja našunalbeaivái. +Guovttegielatvuođa dutkamis, mas leat iskan makkár áššit váikkuhit dihto kognitiiva proseassaide, boahtá ovdan ahte oahpahus-giella váikkuha eanemusat dasa guđe gillii vállje verbaliseret rehkenastima (Javier 2010: 130, Moschkovich 2007: 9; gč. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gieldda oiddot, Agnete, vuittii "Skal vi danse" gilvvu. +Dušše dán dutkamuša +Maiddái oasálasti ahki váikkuhii oainnuide čállima birra. +Mátkerehketskovi, bagadusa ja konfaluhta, mas lea čujuhus, don oaččut iežat dálkkodeaddjis. +Hopp over menyer å gå til innhold - du vuoigatvuohta oažžut buhtadusa mátkegoluin Divššohasmátkkit leat mátkkit almmolaččat dohkkehuvvon dálkkodeapmái ja ruovttoluotta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielddastivra doarju Riddoguolástuslávdegotti evttohusa 1. December 2008 av Unn Laila Pettersen Deanu gielda meannudii Riddoguolástuslávdegotti evttohusa gielddastivrračoahkkimis skábmamánu 25.b. +Ii gii ge sáhte doaimmahuslaš válddi haga seaguhit iežas doaimmahuslaš materiála redigeremii ja dan ovdanbuktimii. +- Mii leat dál gáibidan Egil Olli čilget eahpesihkarvuođa mii lea Sámedikkis, deattuha son. +Sámi duogáš adnojuvvo dávjá ovdamunnin go bargiid bálkáhettiin virgái Sámis. +Árvvuid atnet ulbmilin, maidda olmmoš figgá sosiála láhttemisttis. +Etnodiehtagis lea suorgásan etnoekologiija, mii váldá vuhtii kulturvásiheaddji iežas birrasis. +Seailluhanprošeavttain galgá raporteren sisdoallat govaid mat čájehit dili ovdal ja maŋŋá prošeavtta čađaheami, ja mas leat deaŧalaš čuoggát prošeavtta jođu ektui. + (Vygotskij 2001: 85.) +14:23 Suoidnemánu 05. beaivi 2016 Deanočázádahkii evttohuvvo ođđa šiehtadus Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Giellasuonat Girji lea oaivvilduvvon joatkkaskuvlii sámegiella nubbingiellan 3 -fágii. +guolli ja guoli dahje dákti ja dávtti. +Sohkabealleunnitloguid sáhttá juohkit guovtti iešguđet váldokategoriijai: transolbmot ja intersohkabeallái gullevaš olbmot. +Hopp til hovedinnholdet på siden Skohterluodda Ruoŧas Suoma bokte Norgii Artic Trail lea ovttasbargu skohterluottaid birra gaskal Ruoŧa, Suoma ja Norgga. +Maŋŋá go lea borran biergomállása, de galggai dávttiid máhcahit meahccái, ja giitit luonddu dan ovddas maid dat addá. +Ulbmilat ja figgamušat leat dakkár diehtu, mii jávká. +Skuvlla oahpahusa oktavuođas daddjo muhtimin mihttomearrin ahte oahppit galget šaddat ollásit guovttegielagin, dárogillii "fullt ut tospråklige". +Sámojeda giellasuorgi árvaluvvo dál jietnadatvuogádaga vuođul leat lagat oktavuođas ugralaš surggiin go ovdal. +Ságastallan čuožžilahtii guorahallama dan birra, mii dáhpáhuvai go njuovahagat ásahuvvojedje Sápmái. +Musea lea Buolbmágis, sullii 18 km Deanušalddis suomarájá guvlui go čuovut riikkageainnu 895 (deanu nuortta bealde). +Korpela, Kalevi 1991: Esineisiin liittymisen psykologiaa. +Váilevašvuođaide ja meattáhusaide mat ležžet báhcán divokeahttá, daidda lean ieš sivalaš. +Mii ohcat áŋgiris ja movttegis olbmo geas lea máhttu sámi giela, kultuvrra, historjjá ja servodateallima birra, ja gii máhttá muitalit oppalaččat sápmelaččaid ja Sámedikki birra. +Jahkebudšeahtta 2009 ja ekonomiplána 2009-2012' Jahkebudšeahtta 2009 ja ekonomiplána 2009-2012 Deanu gielddaovdagotti bušeahttaevttohus 2009 ja ekonomiplána 2009-2012 lea bidjon almmolaš geahčadeapmái Deanu gieldda ovdakantuvrii ja Deanu girjerádjui. +Dutkanraportta lea jorgalan eaŋgalsgillii Maija Myllylä ja davvisámegillii Arla Magga. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ássiidjearahallan gielddaođastusa birra Gielddaođastusabarggu olis, mas 7 gieldda Nuorta-Finnmárkkus leat mielde ja ovttasbarget, lea čađahuvvon ássiidjearahallan. +Mu oassi lea láidestit konsearta ja lohkat heivvolaš gaskkaid moadde mánáide heivvolaš divtta. +Gollosiiguin vuollelis gávnnat evttohusa plánaprográmmii, ja maiddái dan ođasmahttojuvvon plánačilgehusa. +Don ieš válljet mo háliidat johtit, muhto jos válljet geavahit eará go ruvttofievrru, de dutnje gokčet dušše supmi, mii vástida hálbbimus ruvttofievrru. +NRK bođii dohko ja báddii Gonagasa sártni mii galggai friddja radiosáddenrusttegiiguin sáddejuvvon miessemánu 17. beaivvi. +Informánta oaivvilda ahte suopmelaš oktasašgottis lea dávjá dat oaidnu ahte sápmelaš olmmoš ovddasta iešguđet dilálašvuođas dušše sápmelašvuođa, ja nuba sápmelašvuohta muhtinládje čiehká ovdamearkka dihte olbmuid persovnnalaš beroštumiid ja persovnnalašvuođa. +Eahpenjulges vealaheapmi lea dat jos vaikko meannudeapmi livččii prinsihpas ovttaveardásaš, de boađus lea eahpevuoiggalaš. +Nubbin jođiheaddji (ekonomiija) Čujuhus: 2. geardi, Viessu 2, Teorifágagárdin Mun lean Sámi dutkamiid guovddáža nubbin jođiheaddji, ja mus lea ekonomiijaovddasvástádus. +Ráđđádallamiin dákkár lágaid oktavuođas Sámedikkis lea ovddasvástádus fuolahit ahte lágat leat álbmotrievtti rámmaid siskkobealde. +Bálkán sáhtte dinet bohccuid ja sávzzaid. +Suopma ratifiserii gieskat ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ja dasa gullevaš láhkaásaheami ja láhkaásaheami ođastusaid. +Diehtosystemii gullamis lea sosiála duohtavuođas, bearrašis ja sogas dehálaš sadji, go daid ordnen aktivitehtaid bokte šaddá oktavuohta dihto eatnamii ja guovlluide (Helander 1996: 2). +dinsadjin, de guovttegielat olmmoš sáhtii geassit moji go dárogielat olmmoš hirpmástalai. +Fierpmádat lea vuosttažettiin Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáža, Máilmmi boazoálbmogiid searvvi ja Sámi allaskuvla gaska. +Skåvllå ja åhpadiddje diedojt, kultuvrav ja árvojt doalvvu buolvas buolvvaj åvddålij guovlluj. +), Companion Encyclopedia of +Go mu dutkamuš lea kulturdutkamuš, de lunddolaččat dat deattuha kulturbirrasa ja luonddubirrasa. +Go eatnigiella-namahusain oaivvilduvvo dat giella maid máná eadni hállá +Suohkanis maid leat máŋga luossaeanu, ja vuotna lea rikkis máŋggalágan guollešlájaide. +skuvlamánáid iešguđege oahppanbirrasis. +Prošeavtta vuolggasadjin lea ulbiljoavkkuid dárbbut ja ovdánandáhttu. +Doalut leat gaskavahko juovlamánu 1. beaivve. +Son lea oassálastan moanat teahter- filbma- ja tv- buvttadusain ja lea maiddai almmuhan diktačoakkaldaga "váimmu vuohttume", 2006, Idut. +Stuoradiggi mearrida njuolggadusaid njuolggadusaid duopmostuoluid organiseremii, e.e galle duopmostuolu riikkas galget, duopmostuoluid sajádat, galle duopmára galget bálvalit duopmostuoluid ja movt duopmárat galget nammaduvvot. +Håkan Kuorak leamaš Sámi spábbačiekčanlihtu (SSL) njunušin álggu rájes, ja son lea leamaš Internašunála spábbačiekčanbiirre NF-Board stivralahttu. +Ráđđehus maid evttoha geahpedit juolludemiid sámi vuođđoskuvlakvalitehta ovdáneapmái, mii maid sisttisdoallá oahpaneavvu bálvalus Ovttas. +čohkken dieđuid ságastaladettiin oahpaheddjiiguin ja son geavaha maiddái +1600-logu rájes leat muhtin dážat maid ásaiduvvan Porsáŋgui. 1700-logus boahte Suopmelaččat ja dalle álggi Pomor-gávppašeapmi Ruoššaiguin. +Svonni (2003) giellasosiologalaš dutkamusaša mielde juste badjebearrašiid mánát ohppet ja geavahit sámegiela. +Daningo dát raporta vuojulduvvá namalassii eamiálbmogiid gullevaš lámisolbmuid vuoigatvuođaide ja sin máŋggadáfot vealaheapmái, de lea dehálaš cuiget ahte namalassii eamiálbmotdiskursa ii báljo vuhtto ovdalis govviduvvon málliin. +Dákkár lahkonanvuogi vuođđun leat oppalaš dieđut cealkkdie mu áhku viessu ja dá bábba +Sápmelaš lámisolbmuid sáhtálii suodjalit artihkkala 26 lassin SP-soahpamuša artihkkaliiguin 27 ja 1. +Juoigiid Searvvis leat dal Web-siiddut Sámi Dáiddárráđi/SDR nama vuolde, www.samidaiddar.no. Åse Márgget Holm lea fuolaha JS ovddas searvvi beroštumiid. +Maiddái oljofievrrideapmi ja oljolásten mearas mielddisbuktet birasvára, ja Luonddugáhttenlihttu lea áŋgirit vuosttaldan ruošša oljju oljolástema Báhčaveaivuonas Mátta-Várjjagis. +Gánddat dárbbašit vel eanet go nieiddat hárjánit dása, čállet dát golbma oahpaheaddji. +Sus leat leamaš ollu luohttámušdoaimma organisašuvnnas. +Čudjos guhká sámegiella Sámieatnan duoddariid duohken! +Seamma jagi álggii ráđđeaddin Árbediehtuprošeavttas. +Dat-pronomena adnominála geavaheapmi Suoma ja Norgga beale sámegielas +Mattanen (2016), s. 38-48. +Keskitalo maid muitala ahte dat lea dábálaš bellodagat, ii dušše Árja muhto buohkat, barget dás duohko nu ahte galget oidnosii buorebut boahtit politihkas. +Hansegård oaivvildii ahte skuvla dagai mánáid ovtta-gielagin dahje vel vearrábun: "duppal beallegielagin", mainna son oaivvildii ahte oahppit ohppe sihke ruoŧagiela ja iežaset eatnigiela dušše belohahkii. +Leat robit, glásat, skuvlla olggobealli ja olgošillju mat galget ođasmahttojuvvot. +Jus ollesolmmoš áigu stimuleret máná vuoiŋŋašfleksibilitehta, de ferte láidestit máná fuomášit dan, mii lea guovddáš ášši (fokus), omd. +Dál go šiehtadus lea almmolaš, álgá bargu konkrehtalaš ovttasbargguprošeavttaiguin. +Son čilge ahte go lea searvan dákkár TV-ráidui, de lea nu ahte it beasa háleštit earáiguin eará go singuin geat leat mielde "Top Model" ráiddus, ja nu šaddá eallin veahá seahka siste. +Okta dán barggu eavttuin lea buorre gulahallan guoskevaš beliiguin ja ahte barggus lea buorre báikkálaš vuođđu. +Veajuiduhttimis mearriduvvo ee. +Vuosttaš prentehusa álgooassi lei láidehus bustávaid ja jietnadagaid oktavuođa oahppamii, ja vuosttaš bustávat ledje I ja U maid Wiig lei govvidan čuoikka ja gumppe jietnadeapmin. +Sámi allaskuvlla doalai almmolaš rahpandilálašvuođa odne. +Dán jagaš juovlagovat govvejuvvojedje Skaugumis, ja sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje mielde. +Mun gal lean beahtahallan ja mu mielas Gurutbellodat dáinnalágiin ieš veahkkin riedjá. +Vaikko sohkabealleunnitlogut eai velge máinnašuvvo lágas, mii lea dál fámus, de vealaheami gieldu guoská ovttaveardásaččat maiddái sin. +Ájnas le aj kvalitehta bærrájgæhttjam varresvuoda- ja sosiáldievnastusás sáme pasientajda låggŋiduvvá alep dássáj. +Dát leat ráfálaš govat beahcepanelas, mat rievddadit beaiwáža mielde, ja čuvget máŋggaláhkái seinne vuostá. +Sámedikki čoahkkimat 2014 njukčamánus, 09:00 Sámediggi doallá lávdegoddečoahkkimiid ja dievasčoahkkima njukčamánu 3. - 7. b. 2014. +Fuomáš, ahte buhtadangáibádusa galgá sáddet 6 mánu siste mátkki dahkamis. +Dalle galgá maid sámi kultursáttagiin lea vuosttaš loaiddastus. +Ráđđealmmái Stian Lindgård árvvoštalai ahte Kari Moan ii leat bealálaš. +Vánhemat, geaidda dát čuozai, eai galgga máksit ollesáiggehatti bálvalusa ovddas maid eai oččon. +Deattuhusat dohkkehuvvojedje olgoriikkaráđis geasset 2013. +Vuostemiel' sáhka lea čehpet čihkkon, dego fuomáškeahttá livčče gárvodan fuollameahttumit. +Rádeájras Ellinor Marita Jåma, tlf. 916 13 460. Gáibida ahte juoga dahkkojuvvo dalán Daid ollu boazovuddjomiid geažil Nordlandsbanen alde lea Sámediggi bivdán dollojuvvot čoahkkima Johtolatdepartemeanttain ja stáhtaráđiin Magnhild Meltveit Kleppain. +Erenoamážit giehtačállima ektui geavahuvvo muhtimin ággan bustávaid oahpaheami ortnegis ahte leago bustáva álki vai váttis čállit. +ja nissoniid ovttaveardásaš meannudeami prinsihpa ollašuhttima dáfus, ja dat sisttisdoallá dávviriid ja bálvalusaid oččodeami ja fálu. +Logus vihtta fálan čoahkkáigeassun listtu, man rávvagiid vuođul lea vejolaš doarjut davvisápmelaččaid sámásteami ja nu ovdánahttit giellaealáskahttima. +Vaikko juste faláštallanbáikkis ja kulturoasi bokte ii boađe sámivuohta oidnosii, de deattuha Indgjerd ahte juobe guovdu Oslo gávpoga gal boahtá sámi kultuvra hui oidnosii. +Priváhtagovva Doarjagat unnot go leat eanet ohccit, oaivvilda "Neiden beitelag" jođiheaddji Bjørn Christiansen. +Filmmas oaidnit, man láhkai mánát barget muitalusain, mas guovža, guovžžafámut ja árbevirolaš rituálat leat guovdilis áššit, maidda mánát oahpásmuvvet stoahkama bokte. +Hildur, niejdda Åse ja áhkkov Ingri dán jage bargojt rádjin "Nordnorskenij" árvustallamij, danna Hildura rádno "Kvinnerolle" dåhkkiduváj. +Bals (2002) masterbarggus, mii lea dássemolsuma ovdáneami birra, leat maiddái muhtin cealkkaovdamearkka mat čájehit su informánttaid cealkkaráhkadusaid. +Govva: Michal Aase / Davvi Girji lea oahpaheaddji vuođđooahppu. +2014 bálkkašumi juohkima oktavuođas almmuhuvvui stuorát rievdadeapmi: Bálkkašupmi viidduduvvo internašuvnnalaš bálkkašupmin, ja namma rievdaduvvo ja šaddá The Queen Sonja Print Award. +Aviisa ilmmai dábálaččat oktii vahkus, muhto muhtumin maid guktii. +Vearbbaid álgokonsonánttat. + (Oahppoplána - eaŋgalsgiella s. +Theirs is a duller, more monotonous routine which includes work that sometimes tends toward servility. +Nuppi áššelisttus leat ealáhusáššit. + (Stordahl 1994b: 59 - 60; gč. +Go olbmot eai máhte dahje eallindili dihte eai astta duddjot, de sii sáhttet diŋgot duodjáriin dahje oastit duodjegávppiin guovllu duoji. +vealaheami ja vealahanvásáhusaid ja lassin kapihttalollisvuođaid, mat gieđahallet sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid. +Birrasii 2 500 studeantta lohket Luther Colleges, mii ávvudii 150-jagi dán jagi. +Müller-Wille, Ludger 1996 [1974]: Kahden kulttuurin kohtaaminen. +Vuoigatvuođaministeriija dieđáhus: http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2013/05/eulletoivotaanstrategiaaseksuaalijasukupuolivahemmistojenoikeuksienturvaamiseksi.html. +Ruvdnaprinsabára guossástallama oktavuođas ledje ráhkadan Carl Sofus Lumholz govain ja jienaidčohkkemiin čájáhusa. +- Muhto Vars ii sáhte vuordit buorredáhtolašvuođa ja veahki go ieš vuos áitá mannat aviissaide ja advokáhttii. +Dákkár giellarievdamiidda lea skuvlla giellaoahpahusas ja giellageava-heamis váikkuhanvejolašvuohta. +Servošii duodji čájeha olbmo máhtu, su čehppodaga. +Earret eará lea bellodat dál ožžon daid earáid bellodagaid Stuorradikkis mielde šiehtadussii nannenditte mediakanálaid, ja cealkámuša mii doarju eanet sámegiela TV:s. +Maiddái olbmuid doaibmannávccaid, dearvvašvuođa dahje eará sierradárbbuid čielggadeaddji teasttat eai gávdno sámegillii. +Frake, Charles O. +GNTW (GOVERNMENT OF THE NORTHWEST TERRITORIES) 1993: Traditional Knowledge policy. +Son barggai lagabui 20 jagi gávpevuođđudusas, beali olgoriikkas ja beali Stavangeris. +Seamma áigge álggii boazodoalusge modearna tektologiija ávkkástallan. +Goalmmát sohkabuolvva árvvut, skuvlen ja bargoeallin, leat rievdadan nissonolbmo árbevirolaš rolla. +1960-logus badjeolbmot oste vuosttas "skidoid", mohtorgielkkáid. +Danin orru leamen nu ahte go al vuostehágu ovddas ákkastallamii atná nákku mii maŋemus áiggiid lea beaggán mediijain, de sii "borjjastit behtolaš leavggain". +Erkki Aspa dutkamušat Lappalaiset ja lappalaisuus (1965) ja The Finnicization of the Lapps (1966) ja Ludger Müller-Wille Kahden kulttuurin kohtaaminen (1996) leat dahkkon dutkanguovllus Suoma bealde. +Dan maŋŋil leigga soai ipmilbálvalusas Innset girkus. +gielas ja rággu. +guoláš ja guoláš unna hui eai leat dohkálaččat. +dán raportta kapihttala 3.1. +Hopp til hovedinnholdet på siden Meahcce- ja gulluidbuollinvárra Miessemánu goikkádagat ja liegga dálkkit leat dagahan jaŋádaga ja lea hirbmat váralaš cahkkehit dola meahccái dahje gullugittiid boaldit. +Sámegiela muorramearkkat (govva 16) mat geavahuvvojit nammamearkan leat sihke dábálaš stuorabustávaid hápmásaččat ja dakkárat main leat lassimearkkat ja vel muhtin sierralágan mearkka (gč. +Kommunikašuvdna lea olbmuid attáldat, ii objeavttaid. +Johkamohkis ja Jielleváris sámit leat unnitlogus. +Luohti lea okta sápmelaččaid deháleamos kulturárbbi dovdomearkkain, man lea dehálaš nannet ja seailluhit ja dasa láhčit saji buot servodaga dásiide ja surggiide go árbevirolaš luođis leat máŋggabealát doaimmat. +Danne sii háliidit ráhkadit guhkesáigge plána dasa mo oččodit nana mearkagálvvu boahtteáigái ja mo dan galgá doaimmahit boahtteáiggis. +Biret Ánne ja Máhtte - jietnafiila Dá lea nieida. +Kulturdutkamuša sáhttá atnit maiddái metodan, mainna dutkat duohtavuođa, olbmo máilmmi. +Museas lea maid oalle stuorra gálvočoakkáldat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Doappargurren 2010' juovllaid ja ođđajagi Juovllaid ja ođđajagi áigodagas rivdet muhtin doappargurrenruvttut Porsáŋggus. +Ruoŧa bealde leat áibbas moadde giellaguoddit, ja sii leat ovttas dutkiiguin ja norggabeale giellaáŋggirdeddjiiguin, bargagoahtán giellaseailluhemiin. +Helssega bismagotti duopmokapihttal moittii garrasit báhpa, guhte lei vihahan seamma sohkabeallái gullevaš pára 13.9.2017. +Dan gárdimis eai lean nu beare ollu stohpogálvvut ja dávvirat, ja danin fertejedje daid luoikkahit gávpoga ássiin. +Frode Guldbjørnsena mielas lea dehálaš ahte servodagas rahpasit dál čalmmit, go narkotihkkageavaheapmi nuoraid gaskkas lea maiddái smávva báikkiin, iige leat dušše stuorra gávpogiid váttisvuohta. +Home WebShop Teaching materials Táhppán Siun Máhttoloktema mielde oahppogirjeráidu álgolohkan- ja čállin oahpahussii Sámedikki álgolohkan- ja čállinprošeavtta vuođul, 2000-2005. +Gielddastivra dohkkeha njuolggadusaid, lávdegottiid válddi ovdal cuoŋománu1. +Son muitala Ávvirii ahte son ii livčče váldán dárogielgeahččaleami. +Hirsjärvi, Sirkka - Hurme, Helena 2000: Tutkimushaastattelu. +Sámedikki hálddašaneiseváldi fápmudus lea vuođđuduvvon kulturmuitolága ja plána- ja huksenlága bakte: Sámedikki kulturmuitohálddahusas leat ovddasteaddjit buot Sámedikki kontorbáikkiin. +Kinodoaibma lea dál álggus ovttasbargu gaskkal Deanu gieldda, Diehtojuohkin- ja bálvalusossodaga bokte ja Lions club Tana og Nesseby. +Eurohpá kommišuvdna vikkai ovddidit máŋggadáfot vealaheami fuomášeami, ja dat diŋgui čielggadusa Tackling Multiple Discrimination: Practices, Policies and +Árbbediehto: Vuodna máhttá doarjjot ahte dåbmaris systebma álgaduvvá riektálasj suodjalime vuoksjuj mij vuojŋalasj riektáv sulástahttá, jus dat mij galggá suodjaluvvat tjielggasit le tjielggidum ja ráddjidum, ja ahte li dádjadahtte tjuolldusa. +Dál fidne oastit káfe ja váffeliid sihke VSM:s ja Ceavccageađggis. +Buore eahket . +Plána atná rehkenastima čielgasit sámegielfága oassin ja das daddjo ahte galgá sámegillii geavahit lohkodajaldagaid, mihtidan- ja rehkenastinvugiid. +Muđui sáhttá namahit musea (ovddasfástida mearrasámi kultuvrra), guollebiepmanindustriija, mášinentrepenevra, Linjebyggingsentreprenør, hagesenter/gilvvagárdi, rehketdoallofitnodat, njuovahat ja taksit. +Go geafivuohta, álgoálbmogat ja ovttadássásašvuohta eai leat dat guovdileamos fáttát mat digaštallojuvvojit almmolaččat. +Kjell Moena muitofoanda Deanu luosa gáhttemii Lea vejolaš ohcat ruđa Kjell Moena muitofoanddas gáhtten dihtii Deanu luosa. +Go olmmoš máhttá sirdit fokusa sisdoalus hápmái, de mii lohkat dan maid gielladiđolašvuohtan. +Son divvu maid gažaldaga leago dat ahte jietnaBuol-bmát, Má-ze, Bil-lá-vuot-na, Bo-rat-bok-cá, U-njár-ga, Gái-vuot-na, Guov-da-geai-dnu, Láh-po-luop-pal, Gá-re-sáv-von. +Nuoraidskuvlla ja joatkkaskuvlla čađahii Ruvdnaprinsa Kristelig Gymnasiumas Oslos ja gearggai 1992:s. +Doalut fertejit leat buohkaid várás. +Gielahuvvan-sáni mearkkašumiid sáhttá rokkastit Sammallahti (1989) sátnegirjjis. +Almmá giela haga lea váttis govahallat mo abstrákta jurddašeapmi ja jurdagiid gaskkusteapmi livččii vejolaš - dat doaimmat mat leat nu guovddážis olmmošsohkagotti kultuvrrain. +Orru leamen nu, ahte vealahuvvon álbmotjoavkkuide nugo sámiide lea álkimus fallehit nuppiid eará sámiid dan sadjái go stáhtaeisev +Dalle sáhttá biegga doalvut liegga čázi nuorttas ii ge oarjjás. +Home WebShop Teaching materials En systemisk tilnærming til mobbing En systemisk tilnærming til mobbing Go skuvla- ja oahppovuogádagas givssiduvvo, de lea sierra ágga bisánastit ja smiehtastit mo dát sáhttá váikkuhit. +Deattohisstávvalat sáhttet leat vel eambbo, jos sátnái laktásit laktapartihkkalat: +Skuvllat leat dál gieđahallamin raportta ja galget hutkat evttohusaid báikkálaš mihttomeriide ja doaibmabijuide. +Kárášjoga sátnejođiheaddji Anne Torill Eriksen Balto mielas ii jurddaš Norgga ráđđehus olbmuid bálvalusdárbbuid birra, go dál áiggošedje ovttastahttit suohkaniid, main leat vuollel moaddelot duháha ássi. +- Lea miella bargat veaháš eanet dainna ja geavahit dan maid lean oahppan, muhto in jáhke dát gal lea mu boahtteáigi, dadjá Maurstad. +Enkulturašuvdna lea vuosttas kultuvrra vuostáiváldindáhpáhus, mii vásihuvvo mánnávuođa áigge. +Mánáidgárdi lea dábálaččat gitta 4 vahku geassebottas, mearrádus dahkko ovttasbárgolávdegottis juohke jagi. +Láhkii lea lasihuvvon 1 ođđajagimánu 2013 ođđa 117 e § (958/2012), man mielde huksenprošeavtta ollašuhtti ferte fuolahit das ahte sihke ráhkkanus ja dan šiljo- ja orrunsajit plánejuvvojit ja huksejuvvojit daid geavahanfunkšuvnna mielde nu ahte daid easttahisvuođas ja geavaheamis erenomážit mánáid, vuorrasiid ja lámisolbmuid dáfus. +Juolluduvvo oktiibuot 60.000 spesidálera stohpodávviriid ja eará biergasiid oastimii. +Guidelines to promote and protect the enjoyment of all human rights by lesbian, gay, bisexual, transgender and intersex (lgbti) persons, http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/EN/foraff/137584.pdf Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Selvityksiä ja ohjeita 34/2014, Oikeusministeriö, s. 15. http://trasek.fi/2017/06/30/euroopan-komission-kannanotto-lisaantymiskyvyttomyysvaatimuksesta-luovuttava-sukupuolen-juridisen-vahvistamisen-ehtona/. +Dat mii dahká giela nu erenoamáš gulahallangaskaoapmin, lea ahte dan vuođđun leat meari dáfus rájálaš oasit, fonemat, mat juohke gielas dihto ortnega mielde dahket vejolažžan ráhkadit hui stuorra meari bajit dási elemeanttaid (sániid), mat fas lea vuođđun duddjot lohkameahttun ollu gihpuid ja cealkagiid. +Muhtimat fas +Crenshaw čájeha iežas artihkkalis ahte ovdamearkka dihte jos láhkaásaheamis fuomášupmi giddejuvvo dušše fal ovtta vealahanvuođuštussii, de eanet go ovtta vuođuštusa vuođul vealahuvvon olbmot báhcet fas álkit fuomáškeahttá. +Ođđa dárkkistuvvon ealáhusstivrra beavdegirjji gávnnat maid dás, ášši 29/12 dárkkistuvvon mearrádus. +Bajimus intervállarádjá lea 73.803 ja vuolimus intervállarádjá lea 38.044. +Jus áiggut orrut Loabágis, leašgo oanehit vuoi guhkit áigái, de leat mátkeealáhus fitnodagat gos sáhtát láigohit sihke stobuid dahje hoteallalanjaid. + (Stevenson 2001: 15 - 16.) +Lásságámmi, Áillohačča ođđa ruoktu ja bádji, luonddu ja lottiid lahka, govve bures su eallinoainnu. +2 Son ealáskahttá min guovtti beaivvi geažes, goalmmát beaivvi son čuoččáldahttá min, vai mii beassat eallit su muođuid ovddas. +Breavas ja mildosiin mat leat mielddusin gávdnet bellodagat/listtut dievaslaš dieđuid mearrádusaid listoevttohusaid birra ja válgastivrra listoevttohusmeannudeami birra. +Dákkár dutkamis lea mearkkašupmi olu olbmuide, ja lea mielde fállame dehálaš fuomášumi queer-dutkama áigumuša mielde, namalassii ahte olbmo ii sáhte málle sisa coggat. +Okta informánta liikká fuomášahttá ahte lámisolbmot leat viehka jaskes joavku sámeservošis ja árvala sivvan dan ahte sin lohku servošis lea nu unni. +Oskal, Nils 2007: Muhtun dieđafilosofalaš váttisvuođat vuođđudit earenoamáš álgoálbmotmetodologiija. +Lea maid vejolaš dutkat, makkár doaladumit leat olmmošjoavkkus, dán oktavuođas sápmelaččain, iežas giela hárrái. +Oahpaheddjiin gáibiduvvo nana iešluohttámuš ja dihtomielalašvuohta duostat geavahit sámi árbevirolaš bajásgeassinvugiid ja doalahit ja ovddidit sámi perspektiivva pedagogalaš arenain. +Humadit movt čoagganeamit galget leahkit oassevaldiide, ahte lea dehálaš čuovvut mielde, leahkit áicil. +Sámi oahpahusguovddáža ja Dáčča beal joatkkaskuvllat leat gillán oba doaibmama áigge seamma váttisvuođain. +Gieldda áirras oassálastá meannudettiin oktasašráđi áššiid. +Helander hálida guittotge addit olbmuide friijavuođa dulkot iežas dáidaga iešguđege láhkai. +Ulbmil lea hastalit manaid iezaset fuobmat mo olgun sahtta stoahkat duhkorasaid haga ja maid oktasas stohkosiid stoahkat. +Mii sáhttit jurddašit ahte boađusin šattašii buoret individuála heivehuvvon medisiinnalaš dikšun ja vejolašvuođat, jos gávdnošii vástádus dán rádjai vástitkeahtes medisiinnalaš gažaldagaide. +15:12 Guovvamánu 09. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Plána ulbmil lea láhčit olgodaddan guovllu Hárrejávrái dan láhkai ahte buohkaide lea beassamis dohko, ja mii arvvosmahttá eambbo olgodaddandoaimmaid. +Deanu gielda lea láhčán dili erenomáš bures NRKii, go lea huksen čáppa jiekŋastudio gos Anne Rimmen lea beassan muitalit beanavuodjima birra. +Olusat eai lean dan vuordán ja nu beassabehtet oaidnit go muhtun oassálastiin lea hui váivi go gártet báidnit ja čuohppat vuovttaid, muitala son. +Lean mun ge ožžon dan stuorra gudni ja vuogasvuođa Áillohačča mielde jođašit oalle viidát dán máilmmes, ja lei nu somá álo vásihit mo juohke sajis válde Áilu vuostá dego ustiba gean leat guhká dovdan, vaikko vel máŋgii lei ge vuosttas geardde go su oidne. +Ulbmil ruđain lea doarjut prošeavttaid mat ovdánahttet máhtu olles Norgga sámi álbmoga psykalaš dearvvašvuođa suddjemis. +Komitea gávnnaha ahte SP-soahpamuša artihkkaliin 2 ja 26 +Bargojuohku jođihanjoavkku, dutki, báikkálaš jođi heddjiid ja oahpaheddjiid gaskkas lei dehálaš reaidu akšuvdnaduktama lihkostuvvamii. + (Steward 1972: 36 - 37; gč. +Dálá logi sámegiela gaskkas lea čieža gielas iežas sierra čállinvuohki (ubmisámegiela čállinvuohki dohkkehuvvo 2016:s). +Norggas oassálaste Aslak Nils Sara, Ole Henrik Magga ja Alf Isak Keskitalo, Ruoŧa bealde Ingwar Åhren ja Nils Mikal Utsi, ja Suoma bealdeges oassálastte Pekka Lukkari, Esko Palonoja ja Nils-Aslak Valkeapää. +Go olmmoš čohkkedii seamma beavdái go Heyerdahl, de lei dego máidnasii mannat, muitala Gonagas. +Dál lea vássán 20 jagi dan rájes go máilmmiservodat deaivvadii konferánssas birrasa ovdáneami birra, Eco'92 Rios. +Aaltonen ja earát (2009), s. 20; Fredman (2016), s. 27-28; Makkonen (2002), s. 11; Burri & Schiek (2009), s. 4. +L2-hubmi/ođđa hubmi fas lea oahppan sámegiela rávesolmmožin. +Edin-Liljegren & Flykt (2017), s. 7-8. +Dát oasit dávistit dan, mii sámiid mielas lea buorre, riekta ja heivvolaš meannudeapmi ja láhtten olbmuid gaskkas. +Go mii leat vuostáiváldán du ohcama ja dokumentašuvnna ovddeš oahpus ja bargohárjáneamis, de sáhttit mii meannudit du ohcama. +Áillohačča lyrihkka ovddasta álgoálbmogiid jurddašeami ja máilbmeoainnu. + (Hirvonen 1999: 144.) +_______________ 1985: Samernes samhälle i tradition och nutid. +Muhtin dáhpáhusain, main olbmuide dahkko gullanteasta dalle go sin eatnigiella lea sámegiella, de bohtosat eai vealttakeahttá govvit duođalaš dili. +Leat oahppan dan árbevirolaččat ovddit sohkabuolvvain ja iežamet servodaga lahtuin. +Gonagasbearaš geavahii Gonagasskiippa sihke Gonagas Harald ja Dronnet Sonja sivdnádallanmátkkis Lulli-Norggas 1991:s, ja Gonagasmátkkis Davvi-Norggas maŋit jagi. +HE 284/2014 vp., s. 26. +Norgga šiehtadallansáttagotti jođiha Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta ja sáttatgottis leat maiddái ovddasteaddjit Olgoriikkadepartemeantas ja Sámedikkis. +Strategiija mielde lea gieldda ohcanáigemearri miessemánu 1.b Dán jagi maŋiduvvo áigemearri miessemánu 15.b beaivái sivas oanehis áigi gaskal ášši mearrádusa ja ohcanáigemeari. +Buot báikkit leat siskkobealde Várjjat siidda, Várjjat-sámiid boares orohat- ja bivdoguovllu, ja dat čájehit iešguđetlágán beliid guovllu kulturhistorjjás. +Dalá oahpaheaddji lea mannan jahkásaš virgelohpái. +http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/364713-pelkka-tasa-arvoinen-avioliittolaki-ei-riita. +Dát guoská sihke lámisolbmuid ja ii-lámis olbmuid. +Barggu ii leat vejolaš čađahit mearriduvvon áigemeari siskkobealde. +Oahpes sániid mearkkašumi mii fáhtet dakkaviđe. +Min kursa addá máhtolašvuođaid geavahišgoahtit neahttavuđot oahpahusvuođu (nu gohčoduvvon PedIT) mii lea heivehuvvon sisaktiivvalaš geavahussii ja maiddái sámi beliide, čilge Jelena Porsanger. +6.5. +17 a § (25.8.2016/695). +Riddu siiddas sáhtát čuovvut su barggu hábmet áibbas erenoamáš installašuvnna. +Gielda lea váldán initiatiivva muhttit dán, nu ahte šattašii "-vann", ("-vannet", "-vannene"), nu ahte vástida Deanu dadjanvuogi. +Go dás leat čoavdagat čihkkon sámi servodaga, kultuvrra, giela ja ealáhusaid viidáset ovddideapmái. +Ođas dán dutkanbarggus lea, ahte mii geahččalat konkretiseret mii sámi kultuvrralaš- ja árbevirolašdiehtu lea, makkár árbevirolaš oahpahanvuogit gávdnojit ja mo daid sáhttá heivehit skuvlla pedagogalaš praksisii. +Gå lij meran ja gáttijn bargo, de dá bájkkenamá jasska anon lidjin. +Ja dáid bargosajiid giellageavaheapmi lea earálágan go dat giella mii geavahuvvo árbevirolaš ealáhusain. +Reaidduid lea maid vejolaš viežžat Sámedikki ruoktosiiddus. +• Terminologiija- ja báikenammaprošeavttaide gáibiduvvo ahte prošeavttas lea formálalaš sámegiel gelbbolašvuohta allaskuvlla-/universitehtadásis. +Skuvla fállá maiddái kurssaid nuoraide ja rávisolbmuide daid dárbbuid mielde mat leat báikkálaš ealáhusain ja servodateallimis. +Iige mu dahkkon bargu lean na Yle Sámi Radio mange árvun, čállá son. +Vejolaččat bohtet ođđa veršuvnnat dađistaga. +Čielgasit máŋgasat informánttain juhket dán oainnu. +Das árvvoštallo, mo vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat ollašuvve seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuin eallima iešguđet oasis Suomas jagi 2014, ja dasa lassin mo dili sáhtálii ovddidit boahtteáiggis. +Dattetge eanaš sámiid gaskkas lea dakkár áddejupmi, ahte máná iešráđálašvuođa galggašii ovddidit. +Kultuvrralaš vuogáidumis lea gažaldat iešguđetlágan kultursárgosiid válljemis, duddjomis ja dohkkeheamis dahje hilgumis. +Gordnešaddadeapmi smávva sullo guorba jeaggeeatnamiidda adnojuvvo seamma go ahte fámuset čájehit. +Máđiit rahppojit dađistaga go barggut ovdánit. +09:01 Guovvamánu 06. beaivi 2016 -Veahá eará gilvvut go mis doppe meahcis - Sámi álbmotbeaivi - dehálaš beaivi Norggas Norgga stáhtaministtar Erna Solberg ávvudearvuođat Sámi álbmobeaivvi oktavuođas. +Dákkár ortnegat eai leat ásahuvvon árbevirolaš sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku. +Várret ahte detáljareguleren álggahuvvo Unjárgga gielda lea detáljareguleremin ođđa ásodatguovllu Vuonnabađas; "Allaoaivi ásodatguovlu". +Sahkankeahtesvuođa gáibádusas leat luohpan Ruoŧas, Espánnjas, Portugálas ja Hollánddas. +Ovdal dan háliidedje sámi dáiddárorganisašuvnnat ja Sámediggi dakkár árvvoštallama, mii guorahallá dáiddáršiehtadusa ávkki; - lea go dat leamaš mielde nannemin dáidaga ja dáiddáriid ovdánanvejolašvuođa sámi servodagas? +Su bárdni Alexander galggai boahtteáiggis váldit Olav nama. +Anchorage Museas beasai Gonagas Harald oaidnit čájáhusa "Polar Night: Life and Light in the Dead of Night" ja dasa lassin beasai vel geahčadit muđui musea arktalaš čoakkáldagaid. +Dutkanguovllus olbmot leat gullan dán árbevierus, muhto ieža eai leat atnan dan. +Ovttas váhnemiiguin galgá mánáidgárdi nannet ja ovdánahttit máná sámi giela ja identitehta dovddu giellageavaheami, sámi kultuvrra, eallinvuogi ja árvvuid gaskkustami bokte. +Soames áššešlájain lea lágas mearriduvvon ahte galget lávdeduopmárat, ja earáin ges riekti ieš nammada duopmáriid dehe nuppi osolačča árvalusa vuođul. +Dainna lágiin sáhttá daid divvut ovdal go gárvves veršuvdna almmuhuvvo jagi loahpas. +Seailluheames álgoálbmogiid eallinvuogi ja kultuvrra mearkkaša biologalaš šláddjivuođa seailluheami, ja nuppe ládje. +Deaddel giellaválljema dahje domenanama: Álgosiidu ja johtin ovddas maŋás Go deaddilat lávu, dola, čázi, soagi, eatnama, girku dahje beaivváža ovdasiiddu govas, de boađát sisdollui. +Lei lunddolaš dan bajásčuvget go jurddašišgohten man láhkai sáhttit leat earalágan go eará mearkkat. +Njávkkai su vuovttaid ja humadii suinna siivvot, mánnáriehpu lei nu šoavkat Nu Ánne fargga ribahii nohkkat. +Girkui lea erenoamáš ollu čiŋahuvvon siskkobealde. +Álbmotdiktema dahje njálmmálaš girjjálašvuođa deháleamos dovdomearka lea ahte eat dieđe geat dáid leat hutkan dahje dikten. +Su mielas ledje filbmaráhkadeaddjit sáhttit vuordit dassá go dainna gerget. +Dál berrešii jearrat ii go leat servodatekonomalaš oainnu mielde buoret geavahit ruđaid áiddiide, go buhtadusaide, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Sámi oahpahusguovddáža sámegielat oahpahus lea gillán oba doaibmama áiggi seamma váttisvuođain, go Norgga beal joatkkaskuvllat, maidda čujuha Aikio-Puoskari. +Go daidda lassin vel bohte jardinierat lieđđelihtiid ja deadjaservise mat ráhkaduvvojedje Hamilton & Inches fitnodagas Edinburghas ruvdnenjagi, de dat dahke ollisvuođa. +- Dieđusge mun balan ja geahččalange suodjalit sudno juohke láhkai, dadjá eadneolmmoš Ruoŧa beale Sámis. +Giella- ja kulturbarggut dahkkojuvvojit dávjá eaktodáhtolaš olbmuiguin, ja dat lea ávkin ollugiidda sihke báikkálaččat ja regiovnnalaččat, ja dát addá loaktima, lohkanhálu ja beroštumi. +Buorre dilit sámeskuvllas ovddidit mánáid gullevašvuođadovddu iežaset kultuvrii ja duogážii ja dan árvvusatnima. +Dán definišuvnnas, maid Berkes lea ovttas earáiguin hutkan, namuhuvvojit seamma oasit go árbevirolaš dieđu meroštallamis, ahte dat lea diehtu, mii sisttisdoallá praksisiid ja jáhkuid, mat leat ovdánan ja ovdánit heivehuvvon proseassaid čađa ja sirdásit buolvvas bulvii. +Duojis báhcá atnui teknihkka ja boađus, mas leat etnihkalaš duoji olgguldas mearkkat, muhto eai kultuvrralaš árvvut. +maid Saamelaiskäräjät, Tenon kalastussopimus loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia, 28.3.2017. +15:38 Miessemánu 29. beaivi 2015 Finnmárkku stuorámus gávpogis eai leat goassege ovdal ná oallugat háliidan oahpahallat sámegiela, easkaálgi kursii leat 25 olbmo ohcan. +Dát lihkostuvai hui bures, lei stuorra álbmotdeaivvadeapmi gos eanet go1000 geahčči čuvvo gilvvuid. +Jurddan lei oažžut sámi duoji sámiid háldui, go turisma lei lassánišgoahtán 1940-logu loahpas davvin. +Oskkut go dán?" 27 Mártá dadjá: "De oskkun, Hearrá, mun oskkun ahte don leat Messias, Ipmila Bárdni, guhte galggai boahtit máilbmái." +Maŋŋel dien seremoniija láidestii Gonagas Harald Prinssa Stáhtaministara kántuvrii, gos Prinsa Charles beasai deaivvadit Stáhtaministariin Jens Stoltenberg. +Dábálaččat leat málmma veaikeminerálat čuoggarat mat leat vissis sturrodagas. +Čižžeborasdávda lea dat dábáleamos borasdávda nissonolbmuin Norggas, ja dagaha sullii 23% buot borasdávddain nissonolbmuin. +Uddni semænntafabrihka namma le Norcem, ja le vilá stuorámus barggosadje suohkanin. +Buohkanassii berre maiddái muittus atnit man deaŧalaš lea ahte cealkkaoahppa ii oahpahuvvo dušše dainna ulbmiliin ahte oahppat buot kategoriijaid dušše dan várás hutkojuvvon cealkagiid oktavuođas, muhto baicce nu ahte metagiela geavaheapmi laktása lunddolaččat teavsttaid lohkamii ja +Mánná lea hoavrái, šlundi, šliettas ja šoavkkut. +Oahppiin lei káffadat gos vuvde káfe, sávtta, gáhkuid ja váffeliid gussiide. +Letne guorahallan man láhkai substantiivvat oktan oamastangehčosiin (SOG) geavahuvvojit davvisámi aviisateavsttain. +3. ja 4. máilmmi birra). +Lágaid ollašuhttin lea maiddái okta dutkanvejolašvuohta, man mielde sáhttá árvvoštallat gielladili. +Son vázza Várjjatvuona váriid badjel, litna váriid mat dego guhkidit duoddariid gos su ruoktu lea. +Internašunála Sámi Filbmainstituhtta (ISFI) galgá bisuhit ja ovdánahttit sámi filbmabuvttadeami. +Sivenius, Kaisa) 2. uudistettu laitos, Helsset: Gaudeamus Helsinki University Press, 2010; Løvold, Ane Hedvig Heidrunsdotter, The silence in Sápmi - and the queer Sami breaking it, Thesis submitted for the Degree of Master of Philosophy in Indigenous Studies, The Artcic University of Norway, (2014), s. 13-14. +Geahčat bargobihtáid ovdal go álggát dáinna bargobihtáin. +Dat girjjálašvuohta maid lean geavahan +Usage (geavaheapmi) mearkkaša, ahte nuppástusat ovdánan giellageavaheamis galggašedje reflekterejuvvot giellaplánemis. +1989, boahtán fápmui 5.9.1991, 28 International Legal Materials (1989) 1382. +Spealloruđaid sáhttá ohcat faláštallanrusttegiidda ja lagasbirasrusttegiidda go prošeakta masa ohcá spealloruđaid, lea ožžon "faláštallanfunkšuvnnalaš ovddalgihtii dohkkeheami". +Konteaksta mearrida, mas lea sáhka ja árbevirolaš oahpahanmálle dovdomearka lea dan ollisvuohta. +Ovdamearkka dihte inter- ja transsohkabeallevuođa sáhttá adnit juo čujuhussan das ahte sohkabeali ii sáhte juohkit dušše guovtti jovkui. +Dán áigái vaikkoba ii gorošiige daidhan gal fidne, olbmuin lea ruhta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Girječálli ja máŋggabealat dáiddár Nils-Aslak Valkeapää jámii skábmamánus 2001, muhto su dáidda eallá ain. +Golmmajahkásažžan máná cealkkaráhkadusmáhttu lea jo buori muttus ja njealje-viđa jahkásažžan mánná lea jo oahppan eatnigiela vuođđostruktuvrraid. +Stuorra-Británnias lámisvuođa sosiála málle vulggii johtui ja hápmašuvai doarjut 1970-logu brihttalaš lápmásiidlihkadusa oainnu. +Buresboahtinseremoniija ja audiensa Gonagasbára luhtte Seremoniija, mii álggahii guossástallama, lágiduvvui olggobealde Perdana Putra lulábealde Kuala Lumpur. +Dakkár mánná gii dan lea beassan vásihit, lea árrat oahppan ahte máinnas dahje muitalus sáhttá leat kodifiserejuvvon teakstan. +Bargu lea Meierigeainnu/E6 geaidnoearus geaidnoerrui Rens og vask buohta. +Skuvla doaimmai álbmotskuvlla (kansaskuvlla) maŋŋá joatkkaskuvlan. +- Mun oainnán ovttatmano go leat botkkuhan sáltesádduin luotta, ja mun dieđán dat leat dál dan dahkan, lohká Beaskáđđasa orohatovdaolmmoš Johan P. Eira. +4.) +Sámi lohkkit háliidit eanet girjjiid sámegillii mat geasuhit nuoraid. +Liikká guovdageaidnulaččat bohte vuosttažin ja nubbin dán báhčinsuorggis Davvi-Norgga meašttirgilvvuin. +Sivva lea unnán áššit gieđahallamii. +39. +Vuoi servodaga lahtut sáhttet hábmet iežaset kultuvrra, sii dárbbašit symbolaid. +Ellen Martine (14) ja Caroline (15) Deaivvadeigga máhttoministariin Norggas galgá ráhkaduvvot stuorradiggedieđáhus nuoraidskuvlla birra 2011:s. +Prinsa vuostáiválddii válljema, ja válddii nama Haakon VII. +The case of the Sami in Scandinavia. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dás gávnnat dieđuid oaidnámušaid birra Deanu gielddas. +Giella- ja kulturleairra ulbmil lea nannet sámi mánáid ja nuoraid identitehtahuksema. +ILO raporta deattuha vealatkeahtesvuođaprinsihpa lassin eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid vuoigatvuođa oassálastit mearrádusaid dahkamii ja daidda laktáseaddji skuvlejupmái. +Ingold lea dutkan nuortalaččaid kultuvrii šaddadeami ja son čállá: "Children are gradually socialised into -- dichotomy. +Söder fuomášuhttá liikká ahte erenomážit Skandinávias galggalii suokkardit dárkilit, mii buresbirgejupmemálle ja nuppe dáfus individuála vuoigatvuođaid loahpalaš gaskavuohta lea. +Jođiheaddjit eai beroš sámiin, sii háliidit dušše kontrolleret sámiid." +The Finnish Anthropological Society TAFAS 45. +Fredman (2016) čilge ahte dánsullasaš vealaheami lea álkimus caggat, daningo dalle sáhttá čájehit ahte vealaheapmi dáhpáhuvvá dihto vuođuštusa dihte ja namalassii dihto dilálašvuođas. +Rune Rebne gii lea nieiddaid riikajoavkojođiheaddji ja njuikenbestemis mielde riŋgii sutnje ja muitalii ahte eai háliidan rievdadit nu ollu nuorra gándda njuikemis, muitala duhtavaš áhčči. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gáivuona suohkana giellamovttiidahttinstipeanda 2012/13 Ulbmil lea movttiidahtit joatkkaskuvlaohppiid válljet sámegiela vuosttašgiellan, nubbigiellan, vierisgiellan, prográmmafágan dehe aktasášfágan fágasuorggisteaset. +Son cuoigu, mo mánáid amadajuin čuovgá illu ja man lihkolaččat sii leat. +Ráđđehusa evttohusa mielde ovdanamman sáhttá dohkkehit nama, mii lea stáđásman seamma juridihkalaš sohkabeallái. +Eanaš mánát máhttigohtet dadjat cealkagiid gaskal beannot- ja guovtte-jahkásažžan, go aktiiva sátnemearri lea sullii 50 sáni. +Gielas leat Fuobmá ahte diftoŋga sáhttá njuolgat ja ahte lea dássemolsašuddan. +Fylkkagielddas plánaeiseváldin lea dehálaš doaibma dat ahte váldet vára bivdofuođđuid eallinguovlluin, ja leat mielde goziheames ahte suohkanlaš ealgahálddašeapmi váldá vára máddodagaid ja eallinguovlluid buvttadeami ja máŋggabealatvuođa. +Omd mis lávejit čájáhusat ja čájehit Álttáguovllu gávttiid festiválaiin ja doaluin. +Lea vuordimis ahte ollusat servet allaáiggálaš ipmilbálvalussii ja girkokáfiide searvegottesáles maŋŋá ipmilbálvalusa. +Jos evttohuvvon árvvoštallan báhcá láhkii, de láhkii galggalii lasihit čielga heivehanrávvagiid, mat sihkkarastet virgeoapmahaččaid seammalágan geavadagaid. +- Lea sierravuodjinlobi lávdegoddi mii lea addán lobi, vaikko sis ii leat lága mielde dat váldi. +Son lea máŋggaid oahpponeavvuid čállán. lea ovdaskuvlaoahpaheaddji vuođđooahppu. +Dutkit árvvoštallet ahte ozongeardi lea fas asson jagis 2050 - 2070. +Guossohuvvojit 2 šattusborrama, muhto mánát sáhttet maid oažžut iđitborramuša dárbbu mielde. +iežaset bearrašiin. +Tutkimus käsityön asenteista ja arvopäämääristä. +Kaavenis ledje loftas bumbbát maid siste ledje feará mii - biktasiid rájes gitta dálkasiidda. +Dálá sámeservodagas lea čielgasit leamen árbevirolaš atnoduodji bálddas maiddái dáiddaduodji, mii ávkkástallá árbevirolaš ávdnasiiguin. +Govat leat árvalusat das, makkár Sápmi sáhttá leat čuođi jagi geahčen. +Jagi 1971 ON:id oktasaščoahkkin dohkkehii lámisolbmuid vuoigatvuođaid julggaštusa, man vuođđojurddan lei dáhkidit lámisolbmuide ovttaveardásaš vuoigatvuođaid earáid ektui. +Dan oktavuođas lea Sámedikki pres.. +Jagi maŋŋá doaimmai son Regeantan Gonagasa sajis. +Ja dál lea Áron jápmán. +Skuvlaođasmahttimat ja nuppástuhttimat mearriduvvojit politihkalaš dásiin, ja skuvlaeiseválddit bidjet oahpaheddjiid čađahit dáid nuppástusaid skuvlla árgabeaivvis. +Áigečála almmuhuvvo njelljii jahkái sihke bábirhámis ja neahtas online. +Ohcamis ferte maiddái buktit plána mo bohtosat galget almmuhuvvot (raporta, artihkal jna.). +Illudahtti go Finnmárku fuomášuvvo Clas Brede Bråthen lea Norgga čuoiganlihttu valáštallanhoavda njuikumis ja son lea ilolaš go Kárášjogas bohtet nu buorre njuikueaddjit. +Dat guoskkai guovddáš olmmošvuoigatvuođaid geatnegasvuođaid dulkoma LHBTIQ-olbmuid dáfus. +Dán jagi lei Mánáid-dásseárvo-ja searvadahttinministtar Audun Lysbakken gii logai dieđáhusa. +ČOAHKKÁIGEASSU +Vejolaččat eanet go 75 000 sápmelačča eai máhte sámegiela dušše Norggas, ja sis leat earálagan dárbbut identitehtanannejeaddji, kultuvra- ja gielaovddideaddji doaimmaide go sámegielat sápmelaččain. +43. +Vuoruheames ja doarjumis skuvlla ja oahpahusa lea danin mearrideaddjin vai sámi servodat galgá ovdánahttojuvvot sápmelaččaid iežaset višuvnnaid, vuoruhemiid ja eavttuid mielde. +Evttohus mii válljejuvvo oažžu vuoittu, 5 Flax-loatta. +Barggustan geavahan doahpaga diehtu dan viiddit mearkkašumis, amasan dárbbašit geardduhit álo dieđu oktavuođas máhtu ja árvvuid. +Dát dorvvastuvvo sierra oktasašsoahpamuša artihkkalis 30. +10:58 Cuoŋománu 11. beaivi 2015 Ivvár Niillas, Nils Porsanger jápmán Ivvár Niillas, Nils Porsanger lea jápmán, 92 jagi boarisin. +Muhtun láset leat dego govat seainnis ja eará láset ges leat stuora rabas várddus viidodagat mat luitet luonddu sisa iešguđetládje. +Buot jearahallon olbmot ásset Sápmelaččaid ruovttuguovllus, okto dahje ovttas +Eamidieđu meroštallan lea dattetge váttis, go dat ii heive eurosentralaš kultuvra doahpagii. +Oppalohkái diđolašvuođa lasiheamis lea vástádusaid mielde positiivvalaš mearkkašupmi seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dili buorideapmái ja vealaheami vuostásaš barggu dáfus. +Muhtun oasseváldin leat Unjárggas eret. +doppe lea sadji viđa olbmuide dan sadjái go doppe lea sadji viđa olbmui. + (viessu: viesut), dasto dakkárat main dássemolsumis leat kvalitehta erohusat (oažžut: oaččun) ja loahpas dakkár sánit main leat konsonántaovttastumit (eadni: eatni) (Bals 2002). +Muhto ii lean dušše gonagas ieš gii beroštii huksemis - maiddái Dronnet Joséphine lei viššalit fárus dan prošeavttas. +Suomen filosofinen yhdistys, Helsinki. +13:48 Juovlamánu 02. beaivi 2015 Átnu ándagassii - Lea go dat duohta? +Okta Eurohpá stuorámus anekeahtes njálmmádagain. +Go buot mánát eai oahpa duoji mánnávuođa rájes ruovttus, de goittotge servoša lahttun sii ohppet doaibmat dan láhttennjuolggadusaid mielde. +eanet Ráđđehusa evttohus Riikkabeivviide Eurohpá uniovnnas dahkkon soahpamuša, Eurohpá servodagaid vuođđudansoahpamušaid ja dasa laktáseaddji dihto áššegirrjjiid nuppástuhttimis dahkkon Amsterdama soahpamuša muhtin mearrádusaid dohkkeheamis, HE 245/1997. +Dutkanguovllus ii leamaš informánttaid mielde vierrun máksit ruhtabálkká gámačehppiide goarrumis, dego Itkonen čállá: +Dáid bargguin leat leamaš Thomas Marainen ja Biret Risten Sara. +Čoakkáldagain leat manusat, dáida, giehtaduodji ja čikŋageađggit golmma kontineanttas, 600-logu rájes gitta 19. čuohtejahkái. +Gielda sáhttá fállat feará maid omd. +Kultuvrralaš sárgosat eai leat dehálaččat etnihkalaš joavkkuid ráddjemis ja meroštallamis. +Sotnabeaivvi vujii Magnus Lindbäck nu bures supercrossas ahte šattai norggameašttirin. +Earret eará besset sii orohatdásis oaidnit man olu ráppit leat duođaštuvvon, ja maiddái guoski siiddaid ja orohagaid. +6.8.1.2. +Their Culture and Way of Life s. 87 - 100. +Kaavena mánáidmánná Inger M. Kåven lea girjji luoikan museii. +Mánáidgárdái beassan ja ohppiid skovlii čáliheapmái Ohcanáigemearri lea njukčamánu 1. b. 2012 (01.03.12) Barn i sorg og krise - Kriseplan for barnehagene Barn i sorg og krise - Kriseplan for skolene Felles beredskapsplan for Kåfjord skolene. +Lámisolbmuid eahpedásseárvosaš sajádat deattuhuvvo raportahápmosis, ainjuo hui oppalaš dásis. +Son oaivvilda ahte NSR dál lea erenoamáš dilis mas ii leat leamaš ovdal daid eará bellodagaid ektui Sámedikkis. +Doppe adde ja vuostáiválde maid skeaŋkkaid ja gudnimearkkaid. +■Sámegielagiin sámegiela máhtus leat stuorra erohusat guovllus guvlui. +Etnodiehtaga sáhttá atnit vuosttažettiin emic-lahkonanvuohkin. +Dat vuolgá earet eará das go Norga veahkeha Slovakia EØS-ruhtadanortnega oktavuođas ja go Norga ásahii ambassáda Bratislavai ođđajagimánus 2005. +Muhto muhtun diliin ii šaddá váttis garvit dispensašuvdnaohcama, mii galgá ovddiduvvot Riikkaantikvárii. +Son beasai orrut njeallje beaivvi ovttas yanomami-indiánaiguin Brasiilla suhkkes arvevuovddis. +Etnologalaš dutkamušas geahččanguovlu jorggiha kultuvrra vásiheaddjái ja su iežas meroštallamiidda. +Abu Dhabi lea stuorámus, ja dan historjjá sáhttá guorrat 7 000 jagi maŋos áiggis. +Guokte vahkku skuvlajagis lea Buvttadeapmi boazodoalu vuođul fágas bargohárjehallan fitnodagas. +- Mii boahtit máksit sullii dan seamma boazoeaiggádii go maid Nortura vuorkábierggus gáibidit, go sii maid ovttaládje bidjet dan haddedási bohccobirgui dáinna iežaset biergohivvodagain, lohká Triumf. +Giela vehkiin gaskkustuvvojit maiddái dovddut, miellaguottut ja jáhku mat buot váikkuhit matematihka oahpahallamii. +Oastit beaivesadji kr. 104,- beaivái Ohcanskovi oaččut gieldda balvaluskantuvrras tlf. 78 46 00 00 dahje maila postmottak@porsanger. +Girjebusse dieđiha ahte sii vuodjigohtet fas 2. vahkus. +Ovdamearkka dihte dan ektui mo skuvlla sámegielaoahpahus galgá heivehuvvot. +Min presideantaevttohas Aili Keskitalo dieđun lea dat gii blogge NSR bealis. +Ellen Anne Sara Gaup (r. 1964) lea eret Mázes. + (Balto, 1997b: 15, 2003.) +Okta informánta muitala ahte son gálggai iežas áššiid muhtun virgeoapmahaččas, ja son muitalii gálgama oktavuođas čielgasit iežas erenomáš dárbbu birra. +Nuppi joavkkus leat dakkárat, geat eai máhte sámegiela dahj +Eanáš áššit doibme plána mielde, earret teknihkalaš jietnaváttisvuođain Olmmáivákki studios logaldallama álggus. +Váiddaáigemearri lea 3 - golbma - vahku das rájes go mearrádusdiehtu lea almmuhuvvon. +Goalmmát joavkkuin guorahallo giela ja dan geavaheddjiid gaskavuohta ja njealját joavkku prinsihpat almmuhit makkár servodatlaš ideologiijat leat leamaš mielde giellaplánemis. +Aili lea čájehan ahte son lea oaván. +Lea illun go Kulturhistorjjálaš musea ja Norgga Álbmotmusea leat mearridan fievrridit ruovttoluotta osiid sámi čoakkáldagas ehtihkalaš- ja museapolitihkalaš eavttuid vuođul. +Muitaleahkki manne son Nils Aslak Valkeapää oaččui dán bálkkašumi. +Sávan The BlackSheeps jovkui ain viidáset lihku. +Borgemánu 23.beaivvi dii: 11:00 bovde danin seminárii. +Sámedikkis Norggas leat eará Sámedikkiid ektui mealgat eanet resurssat ja leat nu buoret vejolašvuođat bargat sámiid vuoigatvuođaáššiiguin Davviriikkain. +Lean guorran Suoma bealde sámeduoji instituerema bálgá, mii lea suorranan iešguđet guvlui. +Politiijat eai háliit muitalit maid baháid almmái lei bargan moarssis vuostá, muhto duođaštit ahte ráŋggáštusrievtti ektui lei dárbu albmá váldit giddagassii. +Finnmárkokomišuvdna ávžžuha vuoigatvuođalaččaid dieđihit vejolaš vuoigatvuođaid 4. guovllus komišuvdnii. +Maŋimuš áiggi leamaš surgadis dáhpáhusat nuoraid gaskkas, lohká Nanna Thomassen. +Joavku oaččui Prøysen-bálkkašumi 1977:s ja nammaduvvui Spellemann-bálkkašupmái 1979:s. +Vaikko das eai álo livččege positiiva čuovvumušat, dat ii dagat vahágage. +Sámediggepresideanta lea válljejuvvon Sámedikki dievasčoahkkima eanetlogus eanetlogu jienaiguin. +Dása mun lean ráhkkaneamen dál, lohká son. +Buohkat leat goittotge leamašan čuovvumin duddjoma. +dáin sániin mat jietnaduvvojit seamma láhkai (homofonat): flew, flu, flue; four, for, fore ja to, too, two. +Sáhttá lasihit eambbo prosániid maid sadjái beassá hárjehallat bidjat sisdoallosániid, omd. +Jođiheamis maiddái mihtidedje diggendáidduid, duoji galggai máhttit vuovdit. +Loga eambbo DBF:a birra dás. +Son niegada jáhka birra maid nisu galgá sutnje goarrut muzet njuorjjonahkis. +lanjaid siste. +Fjellner fárrii davás ja doaimmai báhppan Gárasavvonis ja Čohkkirasas. +Easka 1889:s besse nieiddažat maid vázzit togas. +Guhkesbearjadaga dán jagi beassášdoaluin Guovdageainnus ordnii Áilu ávvukonseartta mas giittii sápmelaččaid ja eallima daid doaimmaid ovddas mat sutnje ledje oidnojuvvon. +Leatgo doppe deaŧalaš ásahusat dahje dovddus márkanat/festiválat. +Dál adnojuvvojit jardinierat champagne ja viinni galmmiheapmái vuostáiváldimiin ja gállamállasiin Gonagaslaš šloahtas. + (Asp1965: 109.) +Musihkka ja lávlunstohkosat, málisteapmi, čuoigan, Beassášráhkkaneapmi, dolastallan, fiervá, kafeas eallit, bargobáikkiin ealašit ávvudit sámeálbmotbeaivvi ja miessemánu 17.b. +Danin mii geavaheimmet buoret áiggi mo mii su galgat giddagassii fidnet. +Ránen mun in leat gal muhto rövet gal áiggun. +Vajálduhte buot earet mu ja ovttastuva mu vuoiŋŋain. +Centre for Sámi Language in Education Johan Áslat vuittii čállingilvvus Gaskadási čállingilvu lea loahpahuvvon ja vuoitit leat vuorbáduvvon. +O' Flaherty, Michael, Fisher, John, Sexual Orientation, Gender Identity and International Human Rights, Contextualizing the Yogyakarta Principles, Human Rights Law Review, Volume 8, Issue 2, 1 January 2008: 207-248. +Skuvllas leat jáddadan áibmomolsunrusttega dan oasis maid leat divodeame ja gos leat eanas luohkkálanjat mánáidskuvllas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rabas veahkkedivššár virggit buohcciidossodagas Porsáŋggu gieldda buohcciidossodagas leat rabas veahkkedivššárvirggit.. +Pládnaprográmmav la máhttelis gávnnat suohkana næhttasajen www.tysfjord.kommune.no, ja dájn sajijn: - Divtasvuona rádevieson, Gásluovtan - Tysfjord turistsenter (oassásin), Stuorragietten Juohkkahasj máhttá moalkedimijt buktet pládnaj. +Sámeservodat lea rievdan báikkuid semi-industriijalaš servodahkan (Keskitalo 1976: 20). +Dan ektui mii lea dahkkon moanaid eará meahcceguovlluid hárrái Norggas, de ii leat Finnmárkkus goassege oppalaččat kártejuvvon man muddui báikkálaš ássit guhkesáiggi geavaheami bokte leat oamastan alcceseaset vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide. +Muhtimin sáhttá leat nu ahte hállamis leat erohusat mat čállimis eai boađe ovdan, muhto leat maid dakkár dáhpáhusat main čállimis leat erohusat mat hállamis eai leat. +Nergård čuoččuha, ahte dákkár nana lagasvuohta lundui, mii gullá sámi diehtoárbevirrui, hástala oarjemáilmmi luonddu áddejumi. +Dáid galgá lágidit sihke seksuála- ja lassánandearvvašvuođa ja álbmotdearvvašvuođaprográmmaid surggiin. +Suohkanstivra galgá čoahkkimisttis earret iežá bušeahta gieđahallat. +Sisafárrejeaddjit leat buori muddui doahttalan ortnegiid ja ožžon bivdovuoigatvuođa seamma láhkai go báikkálaš olbmot muđui ge. +vuskona. +Listtu lea vejolaš oaidnit vulobealde čujuhuvvon liŋkkaid bokte. +Avvilis gaskaskuvllas sámemánáid árvoortnet nuppástuvai oalát. +Logahahtti nomeniid sáhttá álkit individualiseret ja individuali-serema oinnolaš iešvuohtan leage hápmi. +Vearrámussan oaidná son goitge go leat nissonolbmot ollesolbmo agis geat digaštallet. +11:23 Čakčamánu 29. beaivi 2015 Dáid ii dieđe ovdal maŋemus minuhtas - Jienasteaddjit orrot duhtame "light-sámepolitihkkii" Sámeálbmot Bellodat massii vuot beali Kárášjoga gielddastivrra áirasiin, nu ahte boahtte áigodagas báhcá John Nystad okto. +Njealji riikkain main leat oalle iežálágan lágat, politihkka ja vuoruheamit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Skuvlajagi 2013-14 skuvlaruvtto lea dál gárvvis Mielddusin lea skuvlajagi 2013-2014 skuvlaruvtto. +Son ii leat dušše goalmmát nuoramus vuoiti, muhto maiddái nubbi nissonolbmoš gii vuoitá FL1000-luohká gilvvu. +Veahkkin sudnos lea muhtun dovddus báikkálaš muitaleaddji. +Orohat lea dieđihan ahte guovllus leat dál ollu bohccot ja ahte leat ain guohtumin. +Sámediggi ovddidii dakkár sávaldaga bisuhit § 28 vuosttaš oasi sániid konsultašuvnnain juo Birasgáhttendepartemeanttain. +Dán agis giella ja jurddašeapmi ovttastuvvet, giella šaddá intellektuála ja mánná jurddaša giela vehkiin. + (Helander 1996: 2.) +Duorastaga mannan vahkus bođii diehtu ahte fievrridan-, energiija- ja finánsaaktevrrat váldojit eret earuhuvvon bargoaddidivadis suoidnemánu 1. beaivvi rájes dán jagi. +Ohpit vuolggaha beanabárdni eatnis eamida viežžat. +Stáhtabargiid leat geatnegahttojuvvon leat miellahttun Stáhta penšuvdnakássas. +Muhtun sajiin leat ovddeš olbmuid luottat čielgaseappot ja riggáseappot go eará sajiin. +Earenoamaš bihttá mas luonddujienat leat čohkkejuvvon dego livčče musihkkačuojanasat. +Psykiske healsoevaarjelimmielaakesne golme såarhts tjabrehtimmievierhtieh, mejtie maahta institusjovnine nåhtadidh dejtie skïemtjijidie mah leah jïjtjevyljehke skïemtjegåetesne, jallh skïemtjijh mah leah tjabrehtimmien nuelesne. +laktáseaddji áššiin ja dat govččai dušše sohkabeallái vuođđuduvvi vealaheami. +Nubbi ášši, man Hokkanen buktá ovdan, lea intersektionála vealaheami ja sápmelaš lámis nissoniin sajádaga gaskavuohta. +Lágideaddji Charlotte Eira ii jáhke ahte eambbosat livččii šat čáhkat latnjii gos čájáhus lei. +Lagas ovttasbarggut ruovttuiguin ja oahpaheddjiid servodatlaš ja politihkalaš oassálastimat dolvot ođđa jurddašemiid viidábut. +Unjárgga gielda bovde buot gieldda ássiid gulaskuddančoahkkimii gaskavahkku miessemánu 21.b. +Vuosttaš geardde lea gaskaváhku golggotmánu 30.b Bistu: Fáladat bistá álggos 4 váhku. +Danin ii sáddejuvvo erenomáš mearrádusbreava eananeaiggádiidda. +Sudno joavkkus buot mánát fertejit oahpahallat hállat sámegiela, ja stuorámus hástalussan lea fidnet sin sámástit lunddolačča, ii dušše sániid, sii fertejit oahppat geavahit olles cealkagiid main lea meinnet. +Máilbmi lea vásiheamen máilmmiviidosaš liegganeami mii lea mealgat stuorát go guokte gráda mihttu, dadjá Sámedikki politihkalaš ráđđeaddi Johan Vasara. +Váldofáddán lea ruoná ekonomiija ja geafivuođa uhcideapmi. + - T. Gladwin - W. C. Sturtevant (doaimm. +Vuosttažettiin lea sáhka čálakoda čoavdimis. +Dan dihte árvalan, ahte juohke logijagis lea iežas historjjálaš mearkkašupmi, mii dán dutkamušas lea čielgasit vuohttimis 1940-logu rájes. +Go stáhtaoaivámuš lea nuppi stáhtaoaivámučča guossis, de dat gohčoduvvo juogo stáhtaguossástallamin dahje almmolaš guossástallamin. +Niemivuo, M., "Suomen Perustuslaki ja Saamelaiset", girjjis K. Kokko (doaim. +Gonagas Carl Johan ruvdnemii ledje luoikan ruoŧa ruvdnaprinssa árbefyrstaruvnna. +Ođđa ovttaveardásašvuođaláhka nanne sihke sápmelaš lámisolbmuid ja maid sápmelaš seksuála- ja seksuálaunnitlohkui gullevaš olbmuid vuoigatvuođadorvvu. +Lean ipmirdišgoahtán ahte máilmmis lea eará go čuoigan ja njuiken, muitala movttegiid Håvard Klemetsen. +Soai náitaleigga Vår Frelsers girkus (dál Oslo duopmogirku) njukčamánu 21. beaivvi 1929. +Čállingiela reseptiiva máhttu lea máhttit lohkat ja produktiiva máhttun sáhttá atnit čállinmáhtu. +Åse ja Hildur libá "Stáddágahperav" ja "Stáddáfáhtsajt" dahkam ja Oteh la "Stáddáguobájt" dahkam. +Eanangávdnosiiguin leat duođaštan ahte veaiki lei dain ovddemus metállain mat olbmot geavahišgohte. +Doarjja gálggai geavahuvvot cegget Elsa Laula Renberg bázii Vefsenii, Renberg leai sámi nissonii láidesteaddji. +ovttaidlogu 1. persovnna preterihttahápmi oažžu vel ovtta stávvala: dud-djo-jin). +Ja aiddo dákkár rollaid sáhttá-ge geavahit skuvlagiellaoahpa formála cealkkaosiid (subjeakta, objeakta, adverbiála) dievasmahtti čilgehusaid várás. +meroštallat dievdun dahje nissonin. +Dása guođán dieđuid mat gusket gursii, ja dii sáhttibehtet jearrat mus dieđuid dás. +Dávjá lea goittotge nu ahte vealaheapmi bohciida suopmelaš oktasašgotti struktuvrrain ja diekko bokte vealaheapmi lea eahpenjuolgat. +Lean ovdalis dutkamušain mieleavttus deattuhan iešvásáhusoahppama, go vuhtto ahte skuvllas ii juolluduvvo dasa doarvái sadji. +Dát la fálaldahkan nuoramus oahppijda ja lávllomjuogos máhttá oahppijt rekrutterit ájnegis lávllomåhpadibmáj. +Ekonomiijaoahppit bukte iežaset oaiviliid ja árvvoštallamiid mo norgga ekonomiija lea. +Mánnájgárdde ávkástalli Bajássjaddamguovdátja sierra lanjájs, duola degu lásjmudallamladnja, girjjevuorkká, duodjeladnja ja gievkan. +Miehta riikka leat mis toartnat ja másttat luonddus ja daidda čoahkkana jiekŋa ja muohta. +Maiddái Sámeskuvlastivra ferte leat aktiivalaččabut háhkat oahpaheddjiid ja ohppiid sámeskuvllaide. +Šaddet appeallat Nussira ruvkeplánaid ja eara ruvkenuoskidemiid vuostá ja iešguđet kulturdáhpáhusat. +- LHV (lohkan hállama vuođul) ovttastahttá syntehtalaš ja analyhtalaš bargovugiid. +Báikkis galgá maid leamašan fárus okta eará dievdu, Guovdageainnu dievddu, ja vel njeallje ruoŧŧelačča, guokte dievddu ja guokte nieidda. +Ruoŧa Prinseassa ja Norgga Ruvdnaprinseassa. +Sámedikki dievasčoahkkinlanjas, auditorias ja buot čoahkkinlanjan leat digitála dulkonrusttegat. +Juoigiid Searvi gáibida beassat Sámi Grand Prix álgojuryi mii vállje luđiid. +Sist sendt på NRK Sápmi man 11. nov 2013 kl 17:45 Udnásj sáddagin oahpástuvvap lagábut dán ådå varresvuoda dievnastussaj Aktisasjådåstus. +¶ Guovttegielalašdoarjja - doaimmaid čađaheapmi ja bohtosat ¶ Sámedikki juolludan guovttegielalašruđaid geavaheapmái lea jagi 2003 rájes ráhkaduvvon doaibmaplána, mas oassi doarjaga geavaheamis boahtá ovdan (ghč. +Kárášjoga sátnejođiheaddji Kjell H. Sæther ii loga duohtan ahte gielda ii beroš boazodoalus. +Álggos go mii bođiimet dohko, de Inger Anita čajehii midjiide dievva bohccogápmasiid, ja oahppit galge ohcat gotturiid (4 gápmasa mat gullet ovtta bohccui). +Našuvnnalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtaprográmmas 2017-2019 bukto ovdan ahte dákkár čuohpadeamit sáhttet leat eretgeassemeahttumat ja hehttet mánáid oažžuma. +Divodeamit leat sihke vuosttaš ja nuppi gearddis, ja dain feaskáriin. +Neahttasiidu lea Mearrasámi diehtoguovddáš Porsáŋggus ráhkadan ja vuođđun dása lea báikkálaš čoggojuvvun dieđut ja duŧkan Porsáŋggus ja eará vuonain báikkálaš ekologalaš máhtu birra. +Árbediehtoprošeavtta ulbmil lea čohkket, dokumenteret ja systematiseret sámi árbevirolaš máhtu Norggas, earenoamážit dasa mii guoská luondduipmárdussii ja luonddugeavaheapmái. +Finnmárkku luonddugáhttenlihttu ávžžuha buot min miellahtuid ja earáid searvát. +Ulbmilin lea oahppi máŋggabealat gárggiideapmi. +1.4 Stuolut ja beavddit galget bidjot sadjái nu go čujuhuvvo. 1.5 Láigohaddi kantiinnas/čohkkánsajiin lea kr 2500 beaivvis. +Smith muitala girjjisitis "Decolonizing methodology" (1999) ollu buriid prošeavttaid, mat sáhttet leat ávkkálaččat systematiseremis, analyseremis ja dekoloniserema álggaheames. +Lea teknihkalaš váttisvuođat mat leat duogábealde. +Gåvvårájddo galggá ájidallat mánájt ja nuorajt, ja máhttá aj liehket oassen sjáŋŋar- ja giellaåhpadimes gasska- ja nuorajskåvllådásen. +gulahallat ja lonohallat jurdagiid iešguđet doibmiin. +soahpamuša nuppástusat leat boahtán fápmui. +Ja measta buot govat mat ledje bidjo vuovdemassi seamma ulbmilii, vuvdojuvvo. +Divvunprográmma merke ahte čallingiella lea boastut čállojuvvon ja árvala ieš rivttes sátnehámi. +Govven: Inga Marie Guttorm Rektor Åge Somby Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas lohká sin atnit duođalažžan veahkaváldinášši mii vuossárgga dáhpáhuvai Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas. +Girjegiisá Oy, Ohcejohka. +08:11 Čakčamánu 02. beaivi 2016 Stáhtaministtár luoitá vuođđogeađggi Rappii vuosttaš geardde dáža talkshowas Norgga TV-ságastallanshowa čáhkkehii saji sámi musihkkii ja SlinCrazii duorastaga. +Nu sáhttáge lohkat ahte giella rievdá daningo olbmo bira +CBD mihttomearrin lea biologalaš girjáivuođa suodjaleapmi, biologalaš girjáivuođa ceavzilis geavaheapmi ja ovdamuniid vuoiggalaš juohkin maid biologalaš girjáivuođa geavaheapmi addá. +Artihkkala 20 lassin oktasašsoahpamuša artihkal 18 dorvvasta lámisolbmuid vuoigatvuođa lihkadanfriddjavuhtii ja friddjavuhtii válljet ássanbáikki ja riikkavulošvuođa. +Organisašuvnnat leat fuolastuvvan das ahte jos nama mearrideaddji virgeoapmahažžii addo váldi árvvoštallat sohkabealleidentitehta eakti +Dán málbmahivvodaga sturrodaga dieđut divvojuvvojit dađi mielde go oažžut dieđuid ođđa iskkademiin. +guoská álbmoga dekoloniseremii. +8 Giella ja oahpahus +• Eamiduhttit (indigenizing) lea dás seammá go sámái +• Girjje- ja kulturbussa Oarjje-Råmsån vijdet doajmmaguovlov ja sjaddá sáme girjje- ja kulturbussa Nuortta Nordlánndaj ja Oarjje-Råmssåj básajn Várdobáiken. +Media lea buktán ovdan ášši nu ahte ROBEK-suohkanat leat stáhta stivrema vuolde. +Dutki lassin leat dahkkit, dán dutkamušas oahpaheaddjit, iežage dutkit, geat plánejit, geahččaladdet, čállet, reflekterejit ja heivehit ođđasit doaimmaideaset. +Oahpisteapmi Aker Solutions fitnodagas lei Ruvdnaprinsabára maŋŋemus bisánanbáiki Malaysias. +Lea stuorra dárbu sámegielat mánáidgárdeoahpaheddjiide ja danne evttohuvvo Sámedikki 2013 bušeahtas joatkit dan ortnega mas addojuvvo erenoamáš oahppostipeanda mánáidgárdeoahpaheaddjistudeanttaide ja studeanttaide geat váldet alit oahpu sámegielas. +Gárasavvon lea sihke Suomas ja Ruoŧas. +Dasa lassin mis leat 3 studeantta geat leat lohkamin sosiála- erenomášpedagogihka geat ožžot bagadallama. 4 oahpaheaddjistudeantta leat váldimin oahpaheaddjioahpu nuppi ja goalmmát jagi. +De lei skiippas sihke buoret sihkarvuohta ja buoret teknihkka go das lei ovdal buollima. +Lea dattege dárbu muittuhit ahte oahpaheaddji álggu rájes ii áŋgiruša riektačállimiin nu sakka ja dakkár vugiin ahte goddá ohppiid čállinmovtta. +Koaras leat 12 meillahtu ja lávlu a-capella. +Vuojadanálddis lea rabas disdagaid ja duorastagaid nugo ovdal. +Vi Menn maid johtá hui bures mis álohii nu ahte mun in dieđe lea go dál njuovžileappot johtán go ovdal. +Dát johtičájáhus lea luoikkahuvvon Várjjat Sámi museas. +Ulbmilin lea ságastallat guovttegielalašvuođa barggu birra. +Boallobeavddi geavahemiin besset oahppit ieža buvttadit bustávaid ja oahpaheaddji láidestusain hárjehallat bustávaid namahusaid ja daid vástideaddji jietnadagaid. +Sámi oahpahusguovddáža silbaduodjeoahpaheaddji Samuel Valkeapää livččii ilus, jos eanet sámenuorat boađášedje Sápmái ja gaccašedje maid oahpu sámeguovllus. +Dutkamušas badjánit valjit áššit norgalaš buresbirgejupmevuogádagas, maid dihte sápmelaš lámisolmmoš ii vealttakeahttá +Sámi allaskuvlla oasseáiggi journalistaoahput 2016/17 - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Duodjeinstituhtta ulbmil lea ovddidit duoji dakkár giehtaduodjin ja ealáhussan mas lea ealáhusovddideapmi ja mii addá ođđa bargosajiid sámi giehtaduodjevieruid vuođul. +Dannego ollu sápmelaččat eai máhte sámegiela, sáhttá dadjat ahte assimilašuvdnapolitihka váikkuhusat joatkášuvvet ain ja leat oassi sápmelaččaid dálá gielladilis. +Muhto eai buohkat sáhte mearridit oktanaga. +Sámi servodatoahpus studeantat ohppet árvvoštallat ja analyseret sámi servodahkii guoski diliid, ja oahpásmuvvet eará álgoálbmogiidda ja álgoálbmogiid sajádahkii riikkaidgaskasaš servodagas. +Ávvir jearai Baltos ahte boahtá go gieldda politihkka dál rievdat go Bargiidbellodat lea mielde eanetlogus. +Olli dadjá ahte dárbbašuvvojit ollu eanet oahpponeavvut sámi servodagas ja danne sávašeimmet stuorát juolludemiid oahpponeavvoráhkadeapmái. +14793/08; Identoba and Others v. Georgia (application no. +Gulaskuddancealkámušat sáddejuvvojit e-poastta bokte ovdal njukčamánu 15. b. 2015. +Son lohká Stáda njuolgut vuortnuhan ealáhusa čuovvut gáibádusaid, ja atná hui unohassan go Listhaug dál áigu boazologuid ges almmuhit. +Ovttas mii deattuhit ovdáneami ja árvoháhkama buot surggiin, loahpa Fjellheim. +Kulturmuitobeaivi lágiduvvui čakčamánu 14. Ovttasbargu gaskal Mearrasámi diehtoguovddáža, Riddoduottamuseat Porsáŋgu ja Mearrasámi duodjedállu geat lágidedje kulturmuitobeaivvi lávvardaga čakčamánu 14. lei juoga maid guovlluolbmot árvvus atne. +Sáme ja ietjastis ráfájduhtedum huonaj la sáme huonaj vuorrasabbo 100 jages. +Oassi kritihkalaš pedagogihkas lea dekoloniseret nu, ahte oahpásmuvvat iežamet historjái, ođđasit guorahallat dáhpáhusaid ja váldit ruovttoluotta vássán áiggi iežamet muitalusaid vuođul. +Dat dattetge bissu vuorddekeahtes guhká. +Mun lean duojár ja go eallenagis lea bargan dainna dujiin de dat veagal šaddá geahččat... ná dat dieđusge gii duddjo dathan gal geahččá dan. +Jođiheaddji ferte máhttit earuhit daid váttisvuođaid, maid dábálaš ságastallamiiguin sáhttá čoavdit, čiekŋalet vahágiin, maid dákkár oktavuođas ii sáhtte dikšut. +Sons of Norway searvi gávdno maid Anchorages, Alaskas. +Dákkár máhttu eaktuda ahte oahpaheaddjis alddis lea nanu giellamáhttu sihke geavatlaš giellageavahead-djin ja giellavuogádaga áššedovdin. +N 3 s. 278 - 291. +Máhtte vuolgá fárrui. +- Ii dárbbašivčče fal nu beare stuorra fokusa sámivuhtii, muhto galggašii juobe juoidá leat mii čájeha sámivuođa, nu go ovdamearkka dihte sullasaš campa mii Troanddimis lei, lohká son. +Sáhttá árvalit, ahte vátna artefávttaid siste nissonduodji duddjo sápmelaš identitehta ja sámekultuvrra. +Go lea sáhka eará go eatnigielmáhtus, de sáhttá maid leat nu ahte olmmoš ádde nuppi giela muhto ii máhte dahje roahkat hállat. +Dat ođđa eanandoallodirektoráhta galgá vástidit buot eanandoallosektora fágasurggiid ja muđui ealáhusdoaimmaid, nu go eanandoalu, boazodoalu ja vuovdedoalu, ja eará doaimmaid mat geavahit eanadoalloresurssaid. +Anáris ledje juo 1970-logu álggus álgán ordnet duodjevuovdinčájáhusaid, mii dasto lei searvvi váldodoaibman. +) - jietnadatmetoda, mas bustávva oahpahallo oktanaga dan jietnademiin (iige dušše bustáva namain) ja jietnadagat gessojuvvojit čoahkkái sátnin. +Dasa lassin sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteddjiide lágiduvvojedje guokte bargobáji. +Nugo juo ipmirdat, de duokkár mánnajoavkkuin lei dárbu ollu láibbiide." +geasseluopmu, somás mátki, givssideapmi, boahtteáigi, ustitvuohta jna. +Dán jagáš ákšuvnna ruđat mannet olbmuide "Soađis báhtaran". +Alla kvaliteahtas muitalit maiddái maŋit áiggiid luohte-, livđe- ja leuʹdd-teavsttat. +Ná boahtá ovdan sohkabeliid dikotomiija duoji oahppamis. +1457/2006. +Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo åevrede jienebh budsjedtegiehpiedimmieh båetieh daan jaepien staatebudsjedtesne. +Syntehtalaš lahkonanvuohki vuolgá fas unnit osiin main duddjo ollisvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fagertun mánáidgárdi lea priváhta mánáidgárdi maid 11 fitnodaga Leavnnjas eaiggádit. +Jearahallamiid álggahin giđđat 1998 ja ovdánin gilážiid ja sogaid mielde: +Eske ovdalgaskabeaivvi čuovui Gonagasbárra Presideantta Bērziņš MS Baronen fatnasii, mainna sii vudje Oslovuonas. +Yucatecgielas ii leat giellaoahpalaš lohkomarkeren iige logahahtti ja ávnnasnome-niid giellaoahpalaš erohus, buot nomenat leat ávnnasláhkásaččat. +Teavsttas-hupmamii vuogádat galgá ráhaduvvot dábálaš geavaheapmái, ja galgá sáhttit lohkat iešguđet teakstašlájaid, ja gieđahallat buot sámegiela grammatihka ja riektečállima beliid dohkálaš vugiin. +Guđajahkásaš eatnigielat máná gielas buot dát vuođđoáššit leat dábálaččat sadjosis go álgá skuvlii, muhto aktiivvalaš máhttu dáid áššiid birra ja máhttu formála beliid čilget boahtá easkka čállingiela ja giellaoahpa oahpahallama oktavuođas bajit dásiin. +Leat maiddái álkkit fievrridit ja cegget. +Kárášjoga boares gáktái eai oro laktáseamen seammalágan árvvut. +Mii bivdit din oainnuid ceavzilvuođa mihttuid ektui. +Foandda ruđa sáhttá addit prošeavttaide, main uhcimusat guokte dáiddasuorggi leat mielde, ja/dahje main ovttasbarget eará eamiálbmogiid dáiddáriiguin dahje dáiddárjoavkkuiguin. +Dát signálajt vaddá nissunij adno miehtses le ájnas. +Mánáidgárdi sirdojuvvo Gáivuonvákki báikegotti vissui mánnodaga juovlamánu 17. b. ja galgá doppe leat dán rájis dassážiigo iežá gullo. +Jus almmáiolbmot figget rasttildit nissoniid bargguide, de sin gohčoditge "bálloáhkkun". +Boazodoallu organiserejuvvo siiddaid ja orohagaid mielde ja Norggas eai sáhte eará go sápmelaččat eaiggáduššat ja doallat bohccuid. +Intrakultuvrralaš geahččanguovlluin áiggun čielggadit etnodiehtaga dahege ethnoscience -dutkamuša ja etnoekologiija. +Ággan son buktá ovdan, ahte unnitlogukultuvrras leat diehttalas sárgosat, maid bastá áddet dušše dasa rohtašuvvan dutki dahje ádden gáibidivččii kultuvrra siskkáldas giellaspealu vuđolaš dovdama. +Olli dadjá dasto ahte Sámediggeráđđi lea háliidan ahte jođáneamos lági mielde boađášedje sadjái njuolggadusat das mainna lágiin vuoruhit dohkálaš sámegielat olbmuid ja olbmuid geain lea kulturgelbbolašvuohta virggiide sámi guovlluin. +Midjiide lea deaŧalaš dat movt veahkkeapparáhta deaivida sámi nissonolbmuiguin geat gillájit veahkaválddi ja makkár dárbbut dáin nissonolbmuin leat. +17:53 Ođđajagimánu 25. beaivi 2016 Boazosápmelaččat ohcet suovasbirgui nammasuoji Suovastuvvon ja sáltejuvvon bohccobirgui ohcet Suovas-nammasuoji. + - Joanne B. Eicher (doaimm. +Diehtu ii leat sirrejuvvon máilmmálaš ja vuoiŋŋalaš beliide. +Gaskamuttus 1700-logus gálledii sámemiššoneara Burchard Sørhøgåsena, ja das mii sáhttit čuovvulit soga midjas ásii báikkis. +Deanu sátnejođiheaddji evttohii ee. ahte dat stuorra bisánanbáiki Stuorrajogas berrešii gásttašuvvot Roger Hansens plass, giitosin dasa go fylkkadiggeáirras Roger Hansen lea bargan hui áŋgirit dahkan dihtii dán geaidnobarggu duohtan. +Bargobájis ledje čieža oasseváldi geat ovttas Nils Gaupain hárjehalle neavttáriiguin ja kamerain bargat. +Virggiin lea 6 mánu geahččalanáigi. +Palismaa@samiskhs.no - In vuordán ahte galggai ná somá. +Muhto bargu ii ovdánan jur oalát váttisvuođaid haga. +Árbevirolaš luođi ja juoigama ii leat otná oahphusvuogádagas vejolaš čađahit sierra fágan gostege, nu ahte dan livčče beassat váldit dego bachelora- ja masteroahpudásis ovttage Universitehtas dahje allaskuvllain. +Vássánáiggis ges lea buot persovnnain geahnohis dássi, earret go mun-, don- ja sii-hámiin, omd. +Mii eat sáhte garvit dan ahte váldosivvan sáhttá leat dat go sámi kultuvra lea nanus Sis-Finnmárkkus, deattuha Marianne Balto. +Áigemearri buktit cealkámušaid Finnmárkku fylkkagildii lea čakčamánu 10. beaivve, muhto Porsáŋggu gielda bivdá cealkámušaid čálalaččat ovdal čakčamánu 1. Beaivve. +Sáme dájddára ja kulturdåjmadiddje galggi máhttet viessot ietjas dåjmas. +Mo guovttegielat galbbain boahtá ovdan gielaid +Jus Finnmárkkuopmodat dahje eará áššebealit eai leat ovttaoaivilis konklušuvnnain daid áššiin maid komišuvdna lea meannudan, de sáhttet sii ovddidit ášši Finnmárkku meahcceduopmostullui. +Suopmelaš sáhttá coggat gávtti máilmmemeašttirgilvvohallamiin dahje dánsunbivttasin, go hálida sápmelaš imago (Lappalainen 2001: 8; Valkeapää 1999: 130). +Vuosttaš mastergráda sámi girjjálašvuođas Sámi allaskuvlla iežas masterprográmma bokte Ođđa sámi girjjálašvuođa magisttar Sápmái 26.2.2015, logaldalai studeanta Synnøve Solbakken-Härkönen Sámi allaskuvllas iežas mastergrádadutkosa vuođul. +Eará gielaid váikkuhusa ektui jurddašuvvon "albma" dahje "rivttes" giella adnojuvvo maid "buhtes" giellan, mas ii vuhtto nuppi giela váikkuhus. +Dievasmahtton sohkabealleidentitehta ja sohkabeali ovdanbuktima dáfus 30.12.2014/1329. +Son navdá, ahte eanaš eamiservodagain ii leat sierra doaba dáidagii dego oarjemáilmmis (vrd. +Julevsámegiella ja oarjjelsámegiella ságastuvvi Vuonan ja Svierigin. +Miessemánu 28. beaivvi nagodedje lihtolaččat fas oažžut gávpoga háldosis. +Oassi duođaštusain leat earret eará Porsáŋggu musea vuorkkáin. +Guovdageainnu suohkan sádde dákkobokte dieđu vuoššat čázi. +Kollektiiva joavkovuoigatvuođat eai almmatge oaččo vealahit ovttaskas olbmuid muhto daid gullet seamma bures buohkaide joavkku lahtuide. +Oahpes morfemat, sihke sátnemáddagat ja sojahangehčosat, báhcet álkit millii ja aktiviserejuvbiilavuoddjit, biilavuoddjis ja biilavu (o) ddjiiguin. +Buhtistanrusttega birra lea birravuodjin, nu ahte ii leat dárbu murdit dahje jorgalit go galgá beassat gurrensadjái. +Eará girjjit main maid gávdná riibmateavsttaid maid sáhttá geavahit maiddái mánáidgárddis, leat Sátnestullamat (Eriksen & Skaltje 1995), Dill Dáll (Sámi oahpaheaddjit 1987), Hoahkat ja stoahkat (Baal & Wirkola 2003) ja Giellastohkosat (Eira & Eira 2006). +Áigemearri dieđihit seminárii lea juovlamánu 3. beaivi. +Oktasašsoahpamuša artihkal 14 dorvvasta lámisolbmuid ovttaveardásaš vejolašvuohta návddašit vuoigatvuođas persovnnalaš friddjavuhtii ja oadjebasvuhtii. +Málaráhkadanrusttet gos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa finaiga, lea Shah Alam báikkis, ja dat doaibmá Asia- ja Jaskesmearaguovllu váldokántuvran. +- Mii eat leat sálten dan luotta, muhto min lea bággu atnit sáltti dan sáddos maid mii galgat botkkuhit go luottat šaddet gálljin. +Dan dihte lea dárbbašlaš várjalit dálveguohtumiid. +Go sii fárrejedje goađis stobuide, de goađi sosiála sadjejuohku ii sirdásan fárus, muhto stobu sajiin atne seamma namaid go goađis. +Sámi dieđalaš áigečállaga váldodoaimmaheaddji 2007-2011. +Sii ohppet čállit ja hukset ođasartihkkaliid, oahpásmuvvet gáldokritihkkii ja hárjehallet árvvoštallat ođđasiid ođasárvvuid ja ođasjournalisttalaš etihka. +SEG fállá oaivadeami ásaheddjiide, proseassajođiheami ásahuvvon fitnodagaide, čađahit ásahankurssaid ja coachet ovttaskasolbmuid ja fitnodagaid. +Girji lea Kárášjoga historjjá vuosttas oassi 1553 rájes 1900 rádjai. +https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005120049.html almmolaš dearvvašvuođafuolahubálvalusaid, vai sii ožžot sahkkuivuođadivššuid. +Earret eará Seta ry. +Bálvalusat eai váldde vuhtii muhtin earáge sápmelaš kultuvrra erenomášsárgosiid. +Dat guhte ollašuhttá eavttuid Buohcci- ja geavaheaddjivuoigatvuođalága §§ 2-1 ja 2-1 a ektui. +Julev Film doaimmaha NuorajTV, mii lea deaŧalaš mediafálaldat interneahtas julevsámi nuoraide. +Sámegielagin adnojuvvojit buohkat geat áddejit beaivválaš ságastallama sámegillii. +Oassálastágo mánná dušše dialogaide vai beasságo maid gullat muitalusaid ja máidnasiid maid ieš fas sáhttá muitalit nubbái? +Rönnerman (2004: 21) juohká dan golmma dássái, namalassii 1) praktihkalaš reflekšuvdnan, mas čállá mii praksisis galgá rievdaduvvot nuppi hávvái, 2) digaštallan reflekšuvdnan, mas boahtá ovdan mii digaštallo kollegaiguin ja 3) teorehtalaš reflekšuvdnan, mii čatnašuvvá dutkamii, girjjálašvuhtii, teoriijaide jna. +Gielladiđolašvuođa ja giellaovdáneami sáhttá jurddašit sierra áššin. +Ráđđelahttu Marianne Balto dadjá ahte duodji lea identitehtaduddjoma deaŧalaš doaibma mas lea stuorra mearkkašupmi sámi kultuvrii ja gillii. +Go sii vulge viežžat árrangeđggiid meahcis ja bohte dakkár sadjái, mii lei oahpis, ollu jeagil ja muhtun mánát hoagihedje ahte dáppe lávejit leat áhku ja ádjá bohccot, de Kuhmunen muitalii báikki birra gos son ieš maid lea johtán bohccuiguin, ja dieinna lágiin mánát sajáiduvve dasa. +Ovttas singuin lágidit "nuoraid lávddi juigiide" ja sin servviid bokte olahit nuoraid ođđa miellahttun. +Teavsttat kaleandaris leat sihke sáme- ja dárogillii Mii álgit sámegiela álgokursa II, ođđajagemánu 7. beaivvi 2009, diibmu 09.00, Sámi giella- ja kulturguovddážis Leavnnjas. +Govus 1: Riikkaidgaskasaš guorahallan našunála identitehta birra. +Dahkat listtuid, logahallamiid das ahte guđelágan arenaide heive juoigan ja luohti searvat, go dan bargun lea maid čohkket buot dieđuid gos luohtái lea vejolaš searvat. +Rocco ođđasis rahpandilálašvuođa finai Ruvdnaprinsa maiddái dien girkus, gos serbár - ortodoksa báhppa lei su oahpisteaddji. +Danne eat leat ge olahan dásseárvvu sohkabeliid gaskka sámi guovlluin. +Toinen osa. +Iežas artihkkalis Queer-tutkimus (2015) Sari Miettinen gávnnaha ahte dán dieđu vuođul ii sáhte +Gula lei plánen dárkilit 4 beaivve guhkes kulturleairra, mas fokus galggai leat mearrasámi kultuvrii ja árbevirolaš doaimmaide. +Dasa lassin leat boahtán cealkámušat siskkáldasat birasbagadallis ja huksehus- ja rusttetossodagas. +Mun lea sakka beahtahallan mearrádusain maid Boazodoallostivra mearridii, cealká ráđđeláhttu Ellinor Marita Jåma. +Ibid., s. 23. +Bivdit čájehedje movt sii áđestallet daid elliid jienaid maid leat bivdimin. +16:28 Ođđajagimánu 21. beaivi 2016 Eai vuolgge čáskadit jus buollá Kárášjogas Odne vuođđuduvvui Kárášjoga gielddastivra, dál lea Svein Atle Somby sátnejođiheaddji. +Dat kultuvrralaš ja politihkalaš proseassa čilgejuvvo golmma aigodaga čađa (1945-1960, 1960-1980 ja 1980-otnažii). +Hálddašit norgga luonddu ja eastadit nuoskkideami Birasdirektoráhtas leat guovddáš barggut ja ovddasvástádus barggus hálddašit norgga luonddu ja eastadit nuoskkideami. +Sihke ovttas ja goabbáge sierranassii finadeigga soai ollu báikkiin Norggas, ja leaba čađahan ollu mátkkiid olgoriikkain. +NET Date: Tue, 06 Dec 2016 15:44:40 GMT Connection: close Content-Length: 10926 Nuorat & Gárrendilli lea mirkoeastadeaddjioahpahusprográmma skuvllaid várás. +Dat ahte áddjá lei válmmas oaffaruššat barggu ja daid ollu searaid, maid son eallinagis lei bidjan dáid eatnamiidda, lei hirpmástuhtti. +Sámegiela bokte lea seilon dehálamos, árbejuvvon diehtu duovdagiin, dálkkiin, dálkkádagain ja elliid eallimis. +Mu anus leamaš dušše suomagielat plánat. +2. oassi lea Stálu ja Luhttáka máilmmis. +Leavnnja skohtervuoddji Lakselvkjøreren Magnus Lindbäck lihkostuvai maiddái dán jagi oalle bures doppe. +Arktalaš ja subarktalaš birrasiin guolga- ja náhkkeduojit leat ovdamearkan, mo náhkkešlájat ja duddjonvuogit adnojit ávkin jagi áigodaga dárbbuid mielde. +Muhto deaŧalaš spiehkastat dákko lea dat ahte stivrenvejolašvuohta iežas genaávdnasiin guoská dušše daid iskosiidda mat eai leat duohtaduvvon. +Nu leat sámi oahpaheaddjit seamma dilis go earáge álgoálbmot oahpaheaddjit máilmmis. +Dalle atnit ávkin sihke máŋggaámmátlaš áššedovdama ja maiddái sámegielat ja kultuvrralaš erenomášmáhtu. +av Marianne Hofman | aug 7, 2018 | Eyes on Barents +- Mun dat ledjen gal gii jođihin dan vuosttaš sáddaga GLR:s, muhto in mun gal gille dainna makkárge rieja dahkat jus earát lohket sii dat ledje, muhto mun gal muittán bures dan, lohká fas GLR eará prográmmajođiheaddji, Klemet Klemetsen. +Konfirmašuvdna lea oassi doaibmanráiddus, mas fuopmášupmi giddejuvvo diehttiide ja diehttiid doaimmaide - olbmuide geain lea diehtu ja geat ohppet, buvttadit ja ollašuhttet dieđu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Johtalussihkkarvuođaprošeavttat 27. August 2012 av Øystein Solaas Deanu gielda lea ožžon doarjaga guovtti johtalussihkkarvuođaprošektii. +Jagiid bargu ráhkadit ja ollašuhttit neahttabasa www.meron.no lea mis dál neavvut gaskkustit dán mahtu. +ja dolg-gi (gen.akk.). +Čilge dan ahte sivalašvuohta navdojuvvoma/vihkkojuvvoma,váidojuvvoma, áššáskuhttima dahje stevdnejuvvoma ektui easkka lea mearriduvvon go riekti lea dupmen. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lišmmajoga mássavieččahaga muddendieđáhus 27. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Mesta Stein AS lea dál álggahan barggu ráhkadit muddenplána Lišmmajoga mássavieččahaga viiddideapmái. +4. Maid soai dineba veahki ovddas? +Maŋŋil ráđđádallamiid Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša gaskkas, lea ođđa Kolarctic-prográmmaárvalus ruhtadanáigodahkii 2014-2020 sáddejuvvon gulaskuddamii. +8 - Industriija ja energigáldot Photo: Adam K. Hætta, Kilde: Ovttas.no. Divrrit leat deaŧalaččat elliide, šattuide ja olbmuide. +Goappašat vuođut gáibidit ahte geavahus ferte leat bistán guhkit áiggi, ahte dat lea leamaš dihto viidodagas ja ahte dat lea dahkkon dan oskkus ahte geavaheapmi lea leamaš vuoiggalaš. +Ruvkedoaimmaid lassáneapmi davvin, dálkkádaga rievdamat ja váikkuhusat, ILO-soahpamuša dilli Suomas ja sámeidentitehtagažaldagat leat áigeguovdilis fáttát, maid maiddái dáiddárat kommenterejit dujiideasetguin. +Olles Biibbal lea jorgaluvvon 341 gillii. +Guossit ledje ordnejuvvon čohkkát árvodási mielde, ja sii ledje čohkkánortnega mielde maid gárvodan. +Girjjis leat jearahallamat sis- ja gaskafinnmárkolaččain. +Lean oahppan ahte go jiekŋa lea asehaš, de ferte lihkadit jođánit. +Mii sáhttit maid ruđalaččat doarjut investeremiid ealáhus- ja vuođđoealáhusfoandda bokte ja veahkehit háhkat kapitála ođđaásahemiide. +Vuosttažettiin lea dieđus sáhka heivvolaš teavsláv-lut; láv-le-stit; láv-luvon giella oahpa tearbman, nugo +Son sárggui govaid dan vuosttas sámi mánáidgirjái maid Marry Áilunieida Somby čálii - Ámmul ja Alit oarbmælli - ja mii ilmmai sámegillii 1976:s. +Helander, Elina - Kailo, Kaarina 1999: Ei alkua ei loppua. +Human Rights Council, Thirty-fourth Session, 27. +- Dát ii leat dábálaš dilli. +Issát Ánde Eira ii gullan filmma birra ovdal go sotnabeaivve, go lea leamaš mátkkis ja son ii leat beassan hállat eará Kárášjoga nuoraiguin geat ledje maiddái Utøya sullos, maid sii jurddašit filmma birra. +Ođasmahttin lea mielddisbuktán ahte dálá skohtermáđijat leat rievdaduvvon ja heivehuvvon lávdegotti ođđa evttohussii. +Duddjon lei eatnašiidda oassi beaivválaš bargguin ja birgenláhki. +Unjárga lea Nuorta -Finnmárkku guovddážis, ja siiddaguoibme riikkat leat dasttán lahkosis, Suopma ja Ruošša. +- Lávejit han lohkat ahte go bures lea mannan muhtun jagiid, de bohtet heajosáiggit, loahpaha Anti. +Don leat dás:: Dearvvašvuohta: Eará hálddahusáššit Vuorrokandidáhtaid mátke- ja fárrengoluid buhtadus Fylkkamánni buhtada mátkegoluid mátkkiide go muhtin álgá vuorrokandidáhtan virgái buohcciviesus dahje gielddadearvvasvuoπabálvalussii. +Ealáhusávnnasin ja dehálaš elemeantan dárbbašuvvo veaiki vai organisma bissu dearvvašin, vai veaikevátni ii dagut vigi. +3. Mii leat aktiivvalaččat mielde barggus hábmemis nationála dálkkádatrievdadeami heivehanvugiid, ja váruhit ahte eai heajos ládje váikkut sámi beroštumiide. +Dat boahtá ovdan hámi ja materiála geavaheami, ornamentihka stellema ja goarrunteknihka bokte. +Go galggaš sihkkarastit máŋggalágan doallostruktuvrra, de ferte daid unnimus doaluid vuoruhit dalle go mielkeearit lasihuvvojit. +Semináras fokuserejuvvui boahtteáigi ja servodat-, innovašuvdna- ja ealáhusvejolašvuođat. +Vealaheapmi lea gildojuvvon fuolakeahttá das, vuođđuduvvágo dat olbmo iežas dahje nuppi olbmo duođalaš dillái dahje návdojupmái (lagašvealaheapmi ja návdojupmái vuođđuduvvi vealaheapmi). +Beaivi loahpahuvvui mállásiiguin Glomfjord kulturviesus gos ledje 250 málesguossi. +-- Eadni ii gorron beaskkaid, muhto goaruhii gal beaskka. +Dávjá jurddašuvvo ahte Stáhta penšuvdnakássa "dušše" lea dan birra mas galggat eallit ja birget go manát ealáhahkii. +Dan maŋŋil ii dieđe vuos gos joatká. +Anáris lágiduvvon bargobájit 3.5.2017 ja 17.8.2017. +Namgar lea beaggán go áimmahuššá burjahtalaš musihkkavieruid ja das go musihkas laktada ođđamállet jietnagovvii. +JS lea ohcan juristta gii sáhttá bargat áššiin, muhto ii leat vel ožžon fálaldágaid. +Láhtten, meanut ja hupmanmálle ja dat ahte dovdá ja diehtá eanet dahje unnit čálekeahtes njuolggadusaid, gohčoduvvo etikeahttan. +Sámedikki bealis háliidat mii ahte álgoálbmogat leat bures ráhkkanan dán konferánsii, danne leat mii dán jagi bovden álgoálbmogiid miehtá máilmmi Áltái, gos lea áigumuššan ovttastahttit álgoálbmogiid jiena ja oainnuid. +Ollisvuođaid hálddašeapmái gullet ehtalaš, ekologalaš, estehtalaš ja ekonomalaš árvvut. +... Loga eanet " Posted on October 4, 2012 by Lene 1.2: Son lea dievdu Mun lean nisu ja don leat dievdu Lean nisu Lean 34 jahkásaš jurista. +Su iežas sávaldaga mielde lea vuođđudusa áigumuš hálddašit árbbi dan vuoiŋŋa ja jurddašeami mielde mii boahtá ovdan su bargguin ja almmuhusain. +Home Ođasarkiiva Astrid ja Anton maŋŋebárgga 31. njukčamánu 2015 13:43 Jovnna-Ánde Vest lea čállán romána dan birra mo áhkus čuohcá gudnái go oaidná iežas nuoramus aiddoriegádan áhkuba. +Bolivia ja Peru eksiilaindiánat loaiddastedje lávlumiin, njurggonasain ja bosanasain. +Umeå. +Čikŋagálssohiid konfirmánttabártnit árbejit, go dat eai gola geavahusas, muhto gálssotnjálmmiid ja dihpiid ođasmahttet. +Gielladiđolašvuođa sáhttá álggu rájes nannet fuomášuhttinvugiin ja dasto bajit skuvlacehkiin giellaoahpa čilgenvugiiguin. +GASKAOAPMI, VÁSIHEADDJI, DAHKKI, BOAĐUS, BÁLGGIS, VUOSTÁIVÁLDI. +Ja son muitala, ahte ferte váruhit dola, go árran vuolde ássá Juoksáhkká. +Sii šaddet +Neahttasiidu Meronis lea sekšuvdna gos gávnnat olu dáid sániid; dán rádjai lea dás gávdnamis muhtun mearra- ja mearragáttesánit Porsáŋggus. +Aaltonen ja earát (2009), s. 20; Fredman (2016), s. 27; Makkonen (2002), s. 10-11. +1.1 Sárdnunluđolašvuohta, diehtojuohkinluđolašvuohta ja prentenluđolašvuohta leat demokratiija vuođđoelementtat. +Sámit leat bivnnuhis dutkančuozáhagat, mainna Keskitalo (1976: 18, 20) oaivvilda, ahte ethnoscience lea kumulatiivvalaš. +), Kuntoutus logi jagiid šaddan máŋggabealageabbon, ja albmoneami máŋggahápmasašvuohta lea fuomášuvvon iešguđet suorggis, de liikká muhtun jurdagat lámisvuođa birra leat ain hui váilevaččat. +Buot eará miellahtuin ja várrelahtuin lea njunuš álbmotrievttálaš ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievtti áššedovdit. +Luondduvahátfoandda čállingoddi gullá maid bargodoaimmaide. +Okta sivva lea ahte čálalaš gulahallamis čálli ja lohkki gaska dábálaččat lea mealgat stuorit go hálli ja guldaleaddji gaska sihke spatiála ja temporála dimenšuvnna ektui, dahje nugo árgabeaigillii sáhttá dadjat: dan dihte go čálli ja lohkki leaba dábálaččat guhkkálagaid sihke báikki ja áiggi ektui. +Boazosápmelaččat ohcet suovasbirgui nammasuoji Suovastuvvon ja sáltejuvvon bohccobirgui ohcet Suovas-nammasuoji. +Ságastalaimet oahpaheddjiiguin mo buoridit, váldit ruoktot dan maid leat massán ja hukset buoret vuogádagaid, láhkasuoji ja eará ortnegiid, mat addet iešmearridanválddi ja iešluohttámuša ruovttoluotta. +Dat la buktám vádna luohtádusáv ja dádjadusáv, ja rijdojt. +Phil (mii lea Phyllis oanádus) an (d) T (homas) e (e lasihuvvon dadjama várás). +Geahccu leat maid cájehan ahte guovlluid gaskkas leat stuora erohusat bággendoaimmaid cadaheami dáfus. +Maŋŋá seremoniija čoahkkanedje Gonagasbárra, Presideanta ja almmolaš sáttagottit ságastallamiidda, ja dan maŋŋá lei Gonagasas ja Dronnegis dán mátkki vuosttaš čoahkkin Norgga ja Italia preassa ovddasteddjiiguin. +Englánda ja eará industriijariikat alidedje fabrihkaid suovvabohcciid ja dainnalágiin čovde industribáikkiid lagasguovllu nuoskkidanváttisvuođaid. +Son geardduha ja geardduha muitalusa sudno áhčiin heastamátkkiid birra. +Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá lea máŋggalágan ja vearredaguin leat ollu vuogit. +Kitti čilge jurdagiiddis dárkilabbot dáidagis duohkin: baluid das, ahte mearra váldá eanet saji eatnamis, gávpogat jávket ja biodiversitehta nappo luonddu máŋggabealátvuohta geahppána. +Girječálli geažida dáhpáhusaid ja suollemasvuođaid ja dađistaga leahkkasit vástádusat. +Matematihkalaš čállingiela sáhttá muhtin láhkai buohtastahttit musihka čállingielain. +Gjeruldsen, Det kongelige hoff Gonagasbárra beasai oaidnit oasi gearggusvuođa biergasiin mat leat oljosuodjalanvuorkkás. +Norgga Bufdir (eŋg. +Bohtosat galget geavahuvvot daid doaibmabijuid hábmemii ja álggaheapmái, mat dagahit ahte sámegielat seilot ja ovddiduvvojit. +Sámediggeráđđi ja eanadoallo- ja biebmoministtar Sylvi Listhaug ledje ovttaoaivilis ahte nannet gulahallama, ja ásahit fásta oktavuođa politihkalaš ja hálddahuslaš dásis departemeantta ja Sámedikki gaskka. +Mimie Märak, Niillas Holmberg ja Sarakka Gaup leat nuorra sámi poehtat geat bohtet golmma riikkas ja geain leat golbma iešguđetlágán vuogi birastit poesiija. +Jus dát barggo ij åvddåna de ájggu sihke vuona ja svieriga oajválattja vuollájtjállet ja jåhtuj biedjat dáv såbadimev man badjel juo li guorrasam, tjielggi rádeájras Jåma. +Guovtte- ja máŋggagielagiidda lea oahpes ášši jurddašit gielalaš váikkuhusaid birra. +Dát stáhta oajválattjaj rádádallamij ja aktisasjbargo baktu dáhpáduvvá. +- Manne bat mii leat dál dáppe, jearrá son dan 60 mánás geat leat boahtán ávvudeapmái. +Eŋglándda álbmot attii 1906:s Dronnet Maudii ruvdnenskeaŋkan njeallje urna, ráhkaduvvon nugohčoduvvon Warwicklihti modealla mielde. +Geahča vuolá bealde jus háliidat viežžat olles plánadokumeantta. +ON:id olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahat almmustahtii čuovvovaš jagi iežas čielggadusa. +AUF-jođiheaddji lohká dan mađe maid lea lohkan filmma birra, orrot filbmaráhkadeaddjit láhppon oalát. +GEAHČA FILMMA 15:33 Ođđajagimánu 07. beaivi 2016 Dál buolašta, iige bival buoril Davvi-Norgga dálkedieđáhusas muitalit iežaset prognosaid boahttevaš 10 beaivái, čájehit ahte buollašat bistet ainjuo dan 10 beaivvi. +Ráden li 15 ájrrasa, vidás vuona bieles, nieljes svieriga bieljes, nieljes suoma bieles ja guovtes ruossja bieles. +Odne beasai Ruvdnaprinsa Haakon doaimmahit olmmošvuoigatvuođaviesu almmolaš rahpama Beogradas. +Dien ii sáhte šat gohčodit ‹‹jearramin››, dadjá Nils Mathis Sara. +Dronnet searvvai IMDI nissonbeaivvi lágideapmái ja nissonolbmuid jienastanlobi ávvudeapmái. +Sara čalmmustahttá luonddu ja birasfága olis ášši ja lea +Sosiála dahkamušain symbolain addet nammaláhpuid mearkkašlaš áššiide. +Ruhta geavahuvvo maid e.e. láhtuide mat mannet rastá E6 mat galget deavdit geaidnodoaimmahaga gáibádusaid, sihkarastit láhtuid mat mannet rastá jogaid, daid mearkumiidda ja eará golut dain oktavuođaiguin. +popkultuvrra leavvan. +Málle sáhttá geavahit maid eará áigumušaid go sámáiduhttima ovddideames nugo dás leat dahkan. +Rautiainen, Pauli, Lavapuro, Juha, Hartzell, Jari, Lehtinen, Emma, Meriläinen, Niina, Neuvonen, Riku & Todorov, Elina, Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja (36/2016), s. 82.. A/RES/61/106, Láidehus, čuokkis e. A/RES/61/106, Láidehus, čuokkis e. +Dolin lei bággu, dat eai lean biktasatge, jus ii gorron, visot goarrut gitta buot mii galggaš, dat leat gistát, gálssohat, gápmagat, čieh'gahpirat, fáhcat, buot galggai..., go galggai birget. +Oapmehaččat ja earát oassálaste. +Dá lea okta vejolašvuohta dan dahkat. +Diehtu buvttaduvvo ovttas dutkamuša +• globálalaččat movttiidahtton ja báikkálaččat vuođđu +Leathan sámit leamaš antropolologalaš dutkančuozáhahkan áiggiid čađa. +Metodain dutki bastá čielgaseappot maid ipmirdit daid oainnuid, mat spiehkkasit oarjemáilmmi jurddašanvugiin. +Lansman@samiskhs.no - In vuordán ahte galggai ná somá. +Ruvdnejuvvon Nidarosdomenis geassemánu 22. beaivvi 1906. +Heinämäki lea bargan vásttolaš jođiheaddjin ja oktan váldočállin maiddái ovdamearkka dihte +Stuoradiggelahttu Per Sandberg lea ođđa guolástusministtar, Anniken Hauglie lea bargo- ja sosiálaministtar, stuoradiggelahttu Linda Cathrine Hofstad Helleland lea kulturministtar ja stáhtačálli Jon Georg Dale lea eanandoallo- ja biebmoministtar. +Jietnagirjái lea maiddái deaddiluvvon girji. +11.6 Čálamáhtu sajáiduvvan +Buohkat geat vádjolit máđii mielde, fievrridit dieđuid máđii birra viidásat ja váikkuhit dasa amas bálggis savvot gitta. +Bargiidbellodat lea gearggus mannát opposišuvdnii ja deattu bidjat áššiide maid mii leat válgaoktavuođas lohpidan, nammalassi eanet vuoruhit sámi giela ja kultuvrra. +Helena Omma Sámi allaskuvla +N 2, s. 223 - 252. +Iešráđálašvuhtii gullá máhttit jurddadásis, kognitiivvalaččat čoavdit váttisvuođaid, mat sáhttet boahtit báifáhkka, danne mánáide ferte hukset válmmasvuođa ja duostilvuođa dustet ja čoavdit ođđa hástalusaid. +Thomassen čujuha viidáseappot sullasaš šiehtadussii mii čájehuvvui leat buorre mállen ovttasbargui Romssa gávpogis. +Láhka lei gustovaš gitta 1965:a rádjai. +Son dahká sámi poesiija riggábun, čiekŋalabbon ja eanet máŋggabealagin. +Olli deattuha ahte ealáhusaid ulbmil ii leat sihkkarastit iežaset, muhto festivála boahtteáiggi. +Norgga stáhta guoddá iežas ovddasvástádussan dan go sámit eai leat beassan oahppat iežaset giela, danne fállá sámi oahpaheddjiide jahkebeali dahje jagi bálkkáin lohkat sámegiela. +Rávvejuvvo ahte minoritehtagielat ohcciin, geat eai leat vázzán norgga vuođđoskuvlla, lea dárogielgeahččaleami gelbbolašvuohta 3:š dásis sihke čálalaččat ja njálmmálaččat, ovdal go oahpahussii álget. +Suomas ássi sápmelaččaid jietna gullo teavsttas gieddebarggu bokte čoggojuvvon materiálas, muhto Ruoššas ássi sápmelaččaid dili bargu ii gieđahala. +Ja jus guorrasa dasa, ahte servodatlaš áššit leat eaŋkilolbmuid, heajut morála, persovnnalašvuohta dahje luondu, de lea váttis oaidnit eará dási čilgehusaid. +Dát lea mu diehtu ja duot nubbi eallá du miellagovvádusas; mo sáhttá mu oaidnu heivet du oainnuin? +Giellaguovddážat leat ovdamearkka dihte leamaš smávva sámi sulložat mat leat dahkan máilmmi dehálaš barggu. +Antropologiija leage beakkán eamiálbmotkultuvrraid dutkamis, man leat olu kritiseren. +Johan Kaaven lei beakkán olles Davvikálohtas. +Mátta- ja julevsámegielat guovddážis Sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma mielas lea hui illudahtti go bohte doarjjaohcamat giellabargui eanaš guovlluin Sámis. +Máhttit lohkat sámegielafágas lea máhttit oaivila oažžut iešguđetlágan šáŋŋeriid teavsttain ovdalaš áiggis ja dálá áiggis. +Vealaheapmi sápmelašvuođa dihte Suomas +Muhtin bargguin šaddá geavahit hállangiela ja čállingiela oktanaga. +Vuođđojurdda lea lágidit čielga sámiid márkaniid, ollubuvttadan gálvvuid haga. +Min bargit oaivvildit ahte ii berre vel rahpat máđiid deatnoráigge vel. +Timna-ávžžis Israelas vuvde veaikki faraoide (egyptalaš papyrus-čállosii man gávdne, lei čállon mot veaikki sáhttá atnit dálkkasin ja čázi buhtistit). +Ollugat vásihit ahte eai beasa searvat ja leat oassin čálgoovdáneamis, ovdamearkka dihte leat čielga paralleallat geafivuođa ja álgoálbmogiid gaskkas. +Ovdamearka dábálaš oarjemáilmmi jurddašanvuogi dikotomiijain lea kultuvra vs. luondu, main kultuvra ovddasta buoret oarjemáilmmi ja luondu fuonit ii-oarjemáilmmi árbevieru (Kuokkanen 2000: 36; gč. +10:53 Suoidnemánu 21. beaivi 2015 70-jáhkkasaš nisu bahuid roasmmohuvvon Mánnodaga beaškkeheigga guokte biilla oktii Leavnnjas, Porsáŋggu suohkanis. 70-jáhkkasaš nisu dilálašvuohta lea stáđismeahttun. +Jus Sárá gillešii viesu čorget, de ean dárbbašivčče moai dasa šat bidjat áiggi. +Eváhkus sámit fuomášedje, ahte sii leat okta álbmot. +Harkomas lei guovddáš rolla dutkanprošeavtta plánejeaddjin ja dasa lassin son lea čállán erenomážit oasi, mii +Dat máksá ahte gielat juohkásit sierra luohkkán dađe mielde makkár ortnegis subjeakta (S), verbála (V) ja objeakta (O) leat dábálaš cealkagis. +6. Sámegiella vuosttašgiellan "Gaallabaernieh" lea du luoikkahangores. +Mun čuovun vel de nai go johttájit, mun háliidan, dat lea dušše dakkár suohtas, giđđat ja čakčat, lohká Máret. +Girji lea vuosttamužžan oaivvilduvvon allaskuvladássái, muhto sáhttá leat ávkkálaš buohkaid earáidege geain lea fuolla mánáid ja nuoraid bajásšaddamis. +Guovdageainnu dievdu lea de iežas viggan gáhttet gieđain, gokko son lea ge čukkohallan. +Dat lea leamaš maid vuođđun oahpaheddjiid ovddidanbargguin. +Divadat ja gieldda vearut 1.1.2011 rájes Porsáŋggu gielda lea čoahkkimisttis 15.12.2010 mearridan muddet divat- ja gieldda vearromáksomeriid. +563/2002. +Muitalehket makkárat sii leat oaidnit. +5.4 Luohte-­‐ofelaš doaibma Lea dárbu ásahit Luohteofelaš doaimma, mii johtá miehtá Sámi, buot njealji riikkain skuvlavuogádagain ja oahpahit ja gaskkustit árbevirolaš luođi ja iešguđetge juoigansuopmaniin. +Sii dahke čielga erohusa dološ gávtti ja mearrasámiid gávtti atnimis. +Várjjatguovllus jávkkai jiekŋa árrat ja 12 000 jagi dassái lei olles Várnjárga jieŋa haga. +Sin mielas ii oro suohkan ipmirdeame man duođalaš dili váilevaš mánáidgárdesajit dahká olbmuide ja olles servvodahkii. +Olaus Sirma: čuvgehuvvon diktačálli vai njálmmálaš girjjálašvuođa gaskkusteaddji? +Dohkkehuvvon plánaid vejolaš rievdadusaid oktavuođas lea prošeaktaeaiggádis/snihkkáris geatnegasvuohta guorahallat ođđa plána Sámedikkiin ovdal go dat álggahuvvo. +Dát duođašta dan ahte lea áddejumi riikkaidgaskasaččat dan birra ahte luossa lea deaŧalaš oassi álgoálbmogiid luondduvuđđosis, dadjá Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto. +Dattetge sáhttá dát čoahkkin leat kriisačoahkkin. +Davviriikkalaš buresbirgejupmevuogádagas sáhttet almmatge leat maid muhtin čuolmmat. +mihcamárat ja vuostá). +Muhtem sáme guovlo suohkanijn ajtu vuodoæládusá sjaddi, dagu Divtasvuonan, Fálesnuoren, Ivgon ja Unjárgan. +19010/07); M.C. +Guollebivdovuostáiváldima láhčin sámi riddo- ja vuotnaguovlluin, lea odne eaktun sihke sámi mariidnaealáhusaide muhto maiddái ássamii, servodahkii ja gillii. +Danne leat gieldan guolásteddjiid geavaheames bodnetråla. +Doppe lea 12000 jagi ássan mii dovdo luonddus dego geahčálas áigodagat vulos otnáš mearradássái, doppe lea hávdi mii lei anus badjel 1500 jagi ja doppe leat oaffarsajit ja bassi báikkit. +Sámi allaskuvlla doalai almmolaš rahpandilálašvuođa odne 19.08.2015. +Nugo son iešge dadjá: Mun áiggun čájehit visot mii kultuvrras lea čáppis eanebuidda. +Helikopterguovddážiin lea maiddái doavttirbiila oassi sin bálvalusas. +Oahppá maid ahte giela lineára ortnet ii guoskka dušše sániid jietnadagaide (álgui, vokálaguovddážii, konsonántaguovddážii jna.) +Kultuvrralaš identitehta hárrái dat lea hirbmat dehálaš nuoraide. +Ulbmiljoavku lea vuosttažettiin bargit dearvvasvuođa- ja buresbirgenbálvalusain, muhto oahppu heive maiddái skuvla/PPB-bargiide, kultuvra- ja erenomášbálvalusaide psykiatriijasuorggis, NAV, UDI ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaide. +Bialystock (2005) konkludere dutkanbohtosiid vuođul ahte dat mii heađušta guovttegielat mánáid matematihkkaoahpu, lea jos gártet oahpahallat matematihka dan gillii maid eai vel máhte nu bures. +Son lea máŋgalot jagi geahččalan hárjehit mánáid šaddat iešráđálažžan, muhto easka dán prošeavtta olis son lea oahppan čilget ja vuođuštit maid, manne ja mo son bargá. +Muhto bisma Arne Fjellbu, sihkkarit Gonagas Olav buressivdnádusain, sáddii reivve Stuoradiggái ahte sii ráddjejit sajiid buohkaide geat hálidit boahtit. +Sámediggi háliida mánáidgárdepolitihkas bokte ovddidit buriid bajásšaddaneavttuid buot mánáide sámi mánáidgárdefálaldaga bokte. +Bargu lea joatkka diimmá barggus mii álggahuvvui Meierigeainnus. 2010:s joatkkašuvvo bargu ja reasta bihttá badjin Meierigeainnus divvojuvvo dalle, ja dalle lea Porsáŋggu gielda molsun buot daid boares asbeastabohcciid dán geainnus. +Muhto guollebivdiid, dutkiid ja turisttaid aktivitehtat leat lassáneame ja lea mielddisbuktán dárbbu garra njuolggadusaide várjalan dihte birrasa. +Vuojnnet sjiehtadusá li priváhta ja guosski viddnudagájda ja álggoálmmugijda muhtem guovlojn. +Westview Press, Boulder - San Francisco - Oxford. +Ásahankursa Deanu gieldda ovddas Ásahankurssa čađaheapmi mii lea oassin Deanu gieldda Ássanilu-prošeavttas. +International Classification of Functioning) buhttii ICIDH-klassifiserema. +Erenoamáš olu veahki lean ožžon iehčan guoimmis, Kaisa Rautio Helanderis, gii maid lea máŋgii lohkan ja kommenteren mu teavstta. +Dálá áigge duoji dahje duodjeávdnasiid sáhttá diŋgot maiddái interneahta bokte (gč. +■31% sámegielagiin eai máhte lohkat sámegiela +Stivrajođiheaddji Lene Hansen lea earenoamáš ilus go Ovddádusbellodat (OvB) vuoruha dan. +Olmmošvuoigatvuođaguovddáža oainnu mielde livččii dehálaš meroštallat unnimus lági doaibmanmálle lámisolbmuid oassálastimii ja doaibmanmálle dievaslaš oassálastimii. +Raporta galgá earret eará čilget gii dahje geat komišuvnna oaivila mielde eaiggáduššet dán guovllu eatnamiid, leatgo earáin doppe geavahanvuoigatvuođat, ja jus ležžet, de geat sii leat ja makkár geavahanvuoigatvuođain lea sáhka. +Čielggadusa oktavuođas lágiduvvon neahttajearahallamii vástideddjiin 64,2% muitala ahte lea vealahuvvon maŋimuš jagi áigge. +Olmmoš ferte oahppat oaidnit girjáivuođa ja variašuvnnaid ja geahččalit áddet daid iešguđetlágan duogážiid, mat dagahit daid. +12:43 Čakčamánu 14. beaivi 2016 Eai sáhte dohkkehit ambulánsagirdi heaittiheami Bargiidbellodat ii dohkket goarideami go áigot heaittihit ovtta ambulánsagirdi Álttás ja ásahit jetgirdi mii galgá Romssas. +Boarrá-seamos čállinvuogádagat maid mii dovdat ledje ráhkaduvvon dan várás ahte sáhtii vurket ja nu muitit vearromávssuid. +Danin lea dehálaš ahte vánhemat ja earát bohtet dákkár doaluide. + (Lukkari 1995: 4.) +Máŋggadáfot vealaheapmi lea viiddes albmoneapmi ja dan sáhttá govvidit iešguđet konteavsttas iešguđegelágan doahpagiiguin. +Gárvodemiin sáhttá maiddái čájehit miela, badjelgeahččama dahje fuonašeami. +Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid luossabivdui Deanu- ja Njávdánčázádagas? +Ovddit sohkabuolvvaid ektui duddjon lea geahppánan gori mielde. +Schiek, Dagmar & Lawson, Anna, "Introduction", girjjis Schiek, Dagmar & Lawson, Anna (doaim. +Tevstaj vaddijn le riektá kontrávtav hiejttet jus vuosstájvállde duodas la dåssjidam ævtojt dán kontrávtan, ja jus ij la, tjálalasj tsuojggidime niedjen, njuolggim ietjas æktodåssjidimev 60 biejve dán tsuojggidime maŋŋela. +Áigumuššan ii leat álo leat bealatkeahttá, muhto virggálaš oktavuođain gáibiduvvo, ahte ii olgguš iige vealát geange su duogáža dihte. +Analysii sáhtálii váldit mielde ovdamearkka dihte sohkabeliid gaskasaš váldegaskavuođaid, mii almmatge dahká vealahandilálašvuođaid analyserema ja dan čájeheami ja maid virgeoapmahaččaid gieđahallama +Dán rusttegis ráhkadit čázevuolbiergasiid sihke oljo- ja gássabuvttademiide. +Son searvá dadjat juo buot kulturdoaluide maid sáhttá ja son áŋgiruššá ja berošta das mii dáhpáhuvvá sámi servodagas. +Sámi árbevirolaš máhttu muohttaga birra dálkkádatrievdanáiggis/ The Silent Language of Snow. +Čále mii boahtá millii go guldalat musihka. +Olbmuin ja báikkiin eai leat álo albma namat, ja áiggi birra hárve muitaluvvo. +Dan dihte sápmelaččaid, geain leat gullan- +Postposišuvnnat main leat máŋga hámi Eará pre- ja postposišuvnnat main lea báikemearkkašupmi leat badjel, birra, bokte, čađa, guovdu, lahka, meaddel, miehtá, njeaiga/njeaigga, rastá. +Olmmoš gii máhttá guokte giela seamma bures go dáid gielaid ovttagielagat, daddjojuvvo dávjá dievaslaš guovttegielagin. +Dutkamušas lei čalbmáicuohcci, ahte duodjáriid joavkkus váilot 1940-logus riegádan nissonat, earret okta. +Ruossalas dilli boahtá ovdan Eira (1989) divttas, mas sámenissonat suokkardallet duodjedáidduid ja giela bokte, leago vejolaš ovttastahttit iežaset ođđa rolla sápmelaš identitehtii modearna sámeservodagas (Stordahl 1993: 10 - 11). +Eaŋkaláššiid váidin hálddahuslága § 28 mielde. +Dat maiddái ávkkástalai báikkáláš duodjeávdnasiiguin. +Gielddas leat doarvái mánáidgárdesajit. +Vel dalle, go olbmot ledje luonddudállodoalu veagas, biktasiid ja atnobiergasiid duddjojedje ruovttus ja duodji gulai beaivválaš bargguide. +Ádji beassášbuđaldeapmi fievrredit sámi beassášárbevieruid buolvvas bulvii ođđa vuogi bokte. +Davviriikkalaš Sámesoahpamuš. +Láhka muđuidnai mearrida heaggadovddaldagaid nuppástuhttináššiid. +Dat joavku lea dáid beivviid doallan seminára dán fáttas. +Sáhttágo dat govvidit mielavuolortnegiid dahje mii mearkkašumiid lea gielalaš ja kultuvralaš válljemiin, go servošis dáhpáhuvvet nuppástusat? +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Muitalusmohkit "Muitalusmohkit" lea lohkangirji ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan 4. jahkeceahki rájes 7. jahkeceahki rádjái. +ECA = Encyclopedia of Cultural Anthropology 1996. +Rohtašuvvama (enkulturašuvnna) váikkuhusat čuhcet guhkás servodaga totálalaš, iešalddes čielga kulturárvvuide. +Buot golbma sámegiela leat áitatvuloš gielat, ja erenomáš áitatvuložat leat unnit gielat, nuortalaš- ja anárašgiella. +njuolggaduslaš mihttomeari buot lahttoriikkaide. +Guovddáš riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođalaš ovdánupmi lea dat ahte eamiálbmogiid eai ane šat unnitlohkun muhto dat dovddastuvvojit baicce eamiálbmogin, main lea iešmearridanvuoigatvuohta. +Vaikko doppe leat revrret buorebut sihkkaraston, de dáhpáhuvai njukčamánus 2006 ahte okta revre Alaskas lei ráigánan ja olu álgoviđiolju golggai tundrai. +Skuvlafákta sisdoallá fáktadieduid skuvllaid birra. +Buot dáid báikkiin leat vuoiŋŋat, maiguin ferte soabadit. +Dát guovllo gåhtjoduvvá sámegiellaj Sámeednamin. 01.01.1970 Sáme nissunij varresvuohta vuoroduvvá Sámedigge váset buorremielakvuodav ja stuorra bájkálasj berustimev guolástusæládusán. +Oahpaheaddjit dárbbašit oahppat bealuštit ja vuođuštit ođasmahttindoaimmaid lágalaččat, ulbmilaččat ja pedagogalaččat. +verket atná eahperealisttalažžan fállát sihke vuođđoskuvlamáhtu ja sámegiela ja ovddidit sámi identitehta. +Bajásšaddanossodagas lea ovddasvástádus mánáidgárddiid, vuođđoskuvlla, AÁF ja kulturskuvlla badjel. +Nuppástusat bohte fápmui 1.3.2017. +Kaleandaris lea ovddeš áiggi borramušat fáddáin. +Daid gaskkain gokko dat ođđa geaidnu ii čuovo otnáš geainnu, jávkaduvvo boares geaidnu ja buot huksehusat ja geaidnorusttegat maid jávkaduvvojit. +Dalle mánná gártá eallit guhkkin eret iežas bearrašis ja kultuvrras, iige sáhte lassin studeret dahje geavahit iežas eatnigiela árgabeaivve, go dat lea okta Suomas hubmojuvvon golmma sámegielas. +2. Muital maid murjjiide don liikot, ja maid don lávet ráhkadit murjjiin. +Ráđđehusa evttohusa ulbmilin lei earret eará gerget sosiálafuolahusa áššehasa ja pasientta iešmearridanvuoigatvuođa sisttisdoalli láhkaásaheapmi, vai dat čuovvu oktasašsoahpamuša nu ahte oktasašsoahpamuša livččii sáhttán ratifiseret ráđđehusbaji áigge. +gotti árvvoštallamis, man mielde omd. +Ekonomiija- ja rehketdoallokursa Sámediggi juolluda 495 000 ru ekonomiija- ja rehketdoallokursii duojáriid várás. +Mun vuosttildan dákkár registtara leahkima. +Lea boahtán ovdan ahte vealgi lei eambbo go dat mii bođii ovdan dalle. +Ibid., Para 14. +Boarrásot duodjáriidda duodječehppodat lea oassin sin persovnnalaš ja sosiála identitehtaset. +Soai logaiga jitnosit ja ságastalaiga. +Dasa lassin teorehtalaš vuolggasajit kapihtalis lean lahkonan nuppi ja goalmmát vuollekapihtalis duodjefátta eamidieđu ja kultuvrra suokkardallamiin. +Giitu maiddái Anton Hoëmii, gii álo lea čájehan stuorra jáhku mu dutkamušaide. +Transseksuála sohkabeali nannema lága 1 §:a mielde olmmoš nannejuvvo nuppi sohkabeali ovddasteaddjin dan ektui goabbá sohkabeali ovddasteaddjin son lea álbmotregisttarvuogádagas ja álbmotguovddáža sihkkarastinbálvalusas addon lága (661/2009) mielde merkejuvvon álbmotregisttarvuogádahkii, jos son čájeha medisiinnalaš čilgehusa das ahte son dovdá gullevašvuođa nuppi sohkabeallái. +Historjá duođašta ahte sápmelaččain lea leamaš dáidu geavahit olggobealde boahtán váikkuhusaid massekeahttá iežaset mihtilmasvuođaid. +Ernst Berk, ovddeš Randaberg suohkana barggiid- ja suohkanhovda lea kursalogaldalli. +Dá leat muhtin eará ovdamearkkat maid sáhttá geavahit intuitiivvalaš giellageavaheami hárjehussan: 1. +Áppesgirjjiid bustávvadávjodattabealla ovddasta bustávaid geavaheami nugo dat lea namuhuvvon sátnelisttuin ja lea dan láhkai earálágan go teakstačoakkáldat, mas leat olu sojahuvvon sátnehámit ja mii maiddái ovddasta mealgat stuorát sátnemeari. +Áigodagas galgá čoahkkinastit uhcimusa oktii dáiguin: 3.8 Seminárain ja konferánssain oasálastit SDS galgá searvat guoskevaš konferánssain ja seminárain, čuovvun dihtii mielde dehálaš surggiin. +Go válgalanjat giddejuvvojit, de galget lohkkojuvvot buot jienastagat mat leat addojuvvon ovddalgihtii ja válgabeaivvi. +Dát bargu lea ovttasbargu guovlluolbmuiguin ja lea sihke vuona ja nannáma báikkiiid ja sajiid birra. +Presideanta Mattarella vuostáiválddii Gonagas ja Dronnega ovttas nieiddainis, Laura Mattarellain, gii lea Itália vuosttašroavvá. + - Harald Gaski (doaimm. +CCPR/C/79/Add.112 (1999); Australia, UN Doc. +Mo sáhtát don vajálduhttit vigiidat ja guoddit fuola earáid vigiin? +Eai leat gallis dutkan ja čilgen, mii sámiid mielas lea buorre olmmoš. +Dakkár prošeavttat go Made in Varanger leat deaŧalaš doaibmabijut dasa ahte jorgalahttit eretfárrema. +Nu maiddái dahke Álttá sámi giellaguovddážis go lágidedje mannan gaskavahku "Mánáideahkeda" namain "Hallo min Sápmi". +Ole Andersen lei hui oanehis áiggi doaimmaheaddjin, dasgo son duššai Detnui 1916. +Sámegielat giellamovttiidahttin, kultuvragaskkusteapmi ja guottut leat juoga maid mii deattuhat. +Das lea mielde ee. dat lihkastahtti ja fámolaš rahpanluohti maid son juoiggai go lei mielde rahpamin Lillehammera OG 1994:s. +Guokte jiena bohte báberhámis muđui ledje 53:as jienastan neahta bokte. +Várggát ja Čáhcesuolu čakčamánu 1. beaivvi Várggáin čájehedje Várggáid musea, Trekløveret Mánáidgárddi ja Vardøhus festning. +oahpaheddjiide lea sámegiella ja kulturoahppu leamašan eaktodáhtolaš lasseoahppu go sin vuođđooahpuin eai lean sámiide guoski áššit fágan. +Son logai ahte lea dehálaš sihkkarastit dieid kultuvrralaš divrras dávviriid ja oažžut čállit daid UNESCO kulturárbelistui. +Guovttegielat dilis berre diđolaččat responderet ohppiid giellageavaheapmái dalle go gullá ohppiid geavaheamen riikkagiela sániid ja báinnahallan dadjan-vugiid, nu ahte oahppit besset dan seammás gullat mo dat daddjo sámegillii. +Muhtumin sáni maŋŋái +29.06.2016 Loahpaheigga Kristiansandas Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheigga iežaska ávvudanmátkki odne. +Son ráhkadii ortografiija mii lei fonologalaččat hui dárki ja detáljalaš. +Čuovvovaš girjjiin leat viežžan sániid: Sátnegirjjis leat 9900 vuođđosáni, dáin leat 634 báikenama. +Dál barget ovttas-prošeavttas prošeaktajođiheaddji, doaimmaheaddji, golbma prošeaktamielbargi ja julevsámi ja lullisámi jorgaleaddji. +Suoma mihttomearrin lea dat ahte Yogyakarta prinsihpat dohkkehuvvojit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka vuolggasadjin. +Láhka gustui jahkái 1965. +Sápmelaččaid vuoigatvuođas geavahit iežaset giela duopmostuoluin ja eará virgeoapmahaččain ja maid almmolaš válddi geatnegasvuođain ollašuhttit ja ovddidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid mearriduvvo sámi giellalágas (1086/2003). +Kaleandara sáhttá oastit Kveana instituhtas Bissojogas ja Mearrasámi diehtoguovddážis Billávuonas. +Ulbmil lea veahkehit easkkaálggaheaddjiid ráhkadit gávpeplána, ja dán olis oaidnit leago gávpejurdda nu buorre ahte gánnáha álggahit fitnodaga. +Seammás bivdá gielda evttohusaid plánabargui, ja vuosttažettiin dasa ahte makkár čuozahusguorahallamat fertejit čađahuvvot. +beassat oahppat ja hárjánit geavahit daid. +Áššáskuhtti advokáhtta dárbbaša eanet dieđuid áššái, ja bivddii áššáskuhttinčoahkkima maŋidit ovttain vahkkuin. +Kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A: 132. +Giellalávdegotti barggus sáhttá maiddái oaidnit dan, ahte bargu lei demokráhtaš eaige áirasat liikon autoritehtaide. +Dasa lassin gieđahallojit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dáfus guovddáš vuoigatvuođalaš instrumeanttat, dego ON:id eamiálbmotjulggaštus. +Sarmela, Matti 1984: Kirjoituksia kulttuuriantropologiasta. +Dán guovtti dási erohus ja maiddái duođaštus oidno das ahte lea álkit fáhtet stávvalstruktuvrra go jietnadatstruktuvrra. +Mii fertet šállošit go mis ii leat dakkár servodat mas sihke nissonolbmuin ja almmáiolbmuin leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat. +Muhto prošeakta lea miellagiddevaš dan geažil go olbmot dalle sáhtášedje gillát ráŋggáštusa iežaset lagas guovllus. +Sii leat maid geavahan áiggi jođihit proseassaid iežaset skuvllas ja huksen buori gulahallangaskavuođa váhnemiiguin. +Son lea maiddái čállán uhcahastima birra (Bals 2005). +Márjja filbma "Ovdal son bođii, maŋŋil go son vuolggii", lokte sámi filbma dáidaga internašunála dássái. +Máná vuosttaš 100 sáni oahppamis lassánit eanaš substantiivvat ja 400 sáni rádjái fas lassánišgohtet vearbbat dovdomassii. +Eadneolmmoš ii háliidan ahte mánáguovttos galgaba massit dehálaš oahpu: - Mu mielas gal leat buot fágat dehálaččat, muhto dárogiella lea okta dain deháleamos fágain. +Gonagasbárra láidesta delegašuvnna mas leat Norgga eiseválddiid ja ealáhusaid ovddasteaddjit. +Dan tona mii lea nu čielggas ahte ii oktage dieđe gos dat lea boahtán. +Áigemearri lea miessemánu 31. beaivi. +Evttohasaid sáhttá miehtá jagi sáddet e-maila bokte dahje dán čujuhussii: Porsáŋggu gielda, Ráđđeviessu, 9712 Lakselv. +Dákkár giellageavaheapmi daddjo dávjá giellaseaguheapmin ja +Servodatdásis lohkanmáhttu lea vuođđoeaktun sáhttit ollásit oassálastit servodatlahttun, atnit ávkki buot vuoigatvuođain ja maiddái dovdat buot geatnegasvuođaid. +Ulbmiljoavku: Olbmot geat máhttet/áddejit váhá sámegiela ja háliidit oahppat giela lunddolaččat beaivválaš doaimmaid bokte. +Sii eai oainne eará geainnu go mannat njuolga sin lusa geain lea váldi suohkanis. +Sámegiella oinnolaš giellan. +Sámedikki boraspireseminára Romssas Sámediggi doallá boraspireseminára Romssas njukčamánu 21. ja 22. b. Seminárain háliida Sámediggi fokuseret boraspirehálddašeami sámi guovlluin. +Sámediggeráđi mielas lea hui deaŧalaš ahte mii digaštallagoahtit strategalaš barggu sihkkarastin dihtii mearrasámi servodagaid boahtteáigái. +Vuoigatvuohtagirjjálašvuođas leat +RABAS - Láhttu nr. 12 - Manná Nyborglias gielddageainnu davábeale geaidnogeahčái jadas fas čuovvu čuovgaláhttu Vuonnabahtii. +Dattetge eat galgga ballat jurddašeames dan mii lea ođas. +Romssas boahtá Diamond mii lei nubbin maŋimuš joavku. +Studeanttat galget dáinna oahpuin háhkat 1) máhtu atnit sámi doahpagiid ja bagadallanvugiid ovttaskas bohcco ja boazoealu birra ja 2) vuođđomáhtu bohcco biologalaš proseassaid birra. +interkultuvrralaš olggušteapmi, muhto eai lean báljo ságastallan das, ahte olggušteapmi lea maid sámi birrasiin ja das mo dát doaibma sámi servodaga siskkobealde, intrakultuvrralaččat. + (Keesing - Strathern 1998: 16.) +Ráhkkanettiin válggaide searvegottis leamaš hui buorre ovttasbargu gieldda válgačállingottiin ja viessobearrágehččiiguin. +metagiela vuosttas guovddáš sánit leat jietnadat, bustávva, stávval, sátni ja cealkka. +dutkamii, cealkkaoahpa vuolggasadjin ráhkadusa mearkkašumiid ja +Čájáhus lea seavdnjadasas ja guossit ožžot lummalámppá. +Mánát, nuorat ja rávisolbmot dárbbašit arenaid gos besset gullat giela ja geavahit dan, dát guoská erenoamážit dakkár guovlluide gos giella lea leamaš rašši. +Olavs Orden: Ridder, damer (Foto: Kjartan Hauglid, Det Kongelige Hoff) Gonagaslaš Norgga St. +Jyväskylä 2000, s. 253-286, s. 255. +Vuoigŋa čohkke ja hukse oktasaš vuođu olbmuide geat oskot Jesusii. +Ja álohiihan dakkárat šaddet, erenoamážit go johtilit +Dál lea duođai áigi ahte Saemien Sijte fargga beasašii fárret eret bráhkain vistái maid leat vuordán máŋga logijagi. +Danne mon ráhkistan du +Dalle oahpaheaddji lohká teavstta moddii ja dan maŋŋá oahppit čállet muittu mielde ja maiddái iežaset sániiguin muitalusa sisdoalu. +Lei dábálaš ahte vuosttaš máleriija málejuvvui rabas márkana várás, ja dasto dat maŋit govat, mat ledje seammaláganat dahje maidda málii juoidá earaládje, dávjá ledje diŋgojuvvon dáidagat. +Laila Spik le oadtjum jage 2004 Gastronomiska Akademia diplomav dassta gå le åvddånbuktám ja åvddånahttám sáme biebbmo- ja bårråmdábijt. +287 (2006-2007). +Liitnimisõnade omandamine eesti, soome ja saami keeles: ühist ja erinevat. +Jus stállu vuittii, de gottii olbmo, ja sáhtii vel borrat su. +Su mielas orru Álttá suohkan oktan riikka eiseválddiiguin vikkaheame sámegielfága eret, ja lohká ahte suohkan ráŋggášta sámegielohppiid dáinna lágiin. +Artihkal 22.1. +Ođasteami ulbmilin lea dávistit vuođđolága ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem › Suohkana birra › Kommunikasjåvnå Fievrro Divtasvuodnaj ja ruopptot Dáj bielijn lip tjoahkkim diedov gåktu manáda Divtasvuodnaj ja ruopptot, ja Divtasvuonan. +Sápmelaččaid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá dutkamuš ii iešalddes gávdno, mii čielgá sihke dáid unnitloguid birra čállon dieđalaš publikašuvnnain ja dán dutkamuša jearahallanmateriálas. +1) Šiehtadit rápmasoahpamušaid ja normálakontrávttaid jna. +Mánáidgárddiid vánhenlávdegoddi Mis lea maiddái lagas ovttasbargu ovttaskas suohkaniiguin, dat lea suohkana ovddasvástádus fuolahit ahte mánáidgárddit fállet sámi giella- ja kulturoahpahusa. +Báikkihis riikka boarttat leat rahpasat ja ráhkistuvvomiid ássansadji lea čiŋahuvvon ráhkisteaddjiid varain. +Jus soabaheapmi ii lihkostuva, de sáhttet áššebealit ovddidit soahpameahttunvuođaset Finnmárkku meahcceduopmostullui, mii cealká čadni duomuid Finnmárkkuopmodaga eatnamiid vuoigatvuođaid hárrái. +Ina Margareth Hætta oaivvilda ahte lea Guovdageaidnu dárbbaha revya. +University of Otago Press, Dunedin. +Muhtin sajis muitaluvvo Dávggáid leat oassi Fávnna dávggis. +Virgi lea dál virggálačča haga dasságo Gáivuona suohkanis čilget nuppástusat mat galget dahkkojuvvot jođihangoddái. +Válgabeivviid leat čuovvovaš rahpanáiggit: Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Olmmoš gii sihke ádde ja hállá, hálddaša giela sihke guldaleaddjin ja hállin, ja dakkár giellamáhttu gohčoduvvo aktiiva dahje produktiiva giellamáhttun. +- Jus galggan oažžut buori gulaskuddama sámegielagiiguin, de ferten oažžut veahki dasa. +2015 ođđajagimánu 23. beaivvi rahppo Per Isak Juuso čájáhus Sámi dáiddaguovddážis. +2. Makkár lea dálki iđđedis? +Ja go sámeváhnemat váidalit, ahte skuvla ii oahpat mánáid ieža birget, de leat sii +Iešguđetlágan báikkálaš ekosystemas olmmoš lea hábmen iežas birrasa heivvolažžan iežas kultuvrra dáfus ja lea duddjon ekosystemii mihtilmas teknologalaš dieđu ja dáiddu ortnega, etnodiehtaga, iežas čuvgehusa. +8 - Industriija ja energigáldot DDT (Diklor-Difenyl-Triklorethan) ja HCH (heksaklorosykloheksan) leat syntehtalaš šaddogáhttenávdnasat maid leat atnán divrriid vuostá. +Gieldaláhka dat cealká ahte bušeahttaárvalus galgá leahkit olámuttos almmolašvuhtii guokte vahku. +Sutnje lea searvebargu ja valáštallan dehálaš. +Dán mánu álggus leaba Sámi allaskuvlla ođđa rektor Gunvor Guttorm ja prorektor Line Kalak álgán bargat. +Beatrice Fløystad, Skániin 13.10-13.40 "Suohkan ja sámi nuorat", Skániid suohkan, kulturhoavdda Elisabeth Øiena bokte 13.40-14.30 Ságastallan ja oktiigeassin Dulkojuvvo sámegielas dárogillii. +Moaitaga sáhttá buktit báikkálaš organisašuvdna mas lea erenomáš oktavuohta nammii. +Sátnevádjasiin lea ollu viisodat, ja dat heivejit measta buotlágán dilálašvuođaide. +Loahpas lei Canada Kerson Leong gii vuittii nuoraid luohká ja Xiang Yu, gii lea Kiinnas eret vuittii boarraseappuid luohká. +Go lean Ivgobađas ja Lásságámmis, de áiggun álggahit fanzina-barggu. +Lea +Ruđat galget geavahuvvot valáštallan- ja kulturdoaimmaide ja daid sáhttet searvvit ohcat. +Ávdnasiin, detáljjain ja ivnniin galgá oidnot vistti áiggihis hápmi. +Kritihkka iežas eatnigielas sáhttá váikkuhit nu garrasit ahte olmmoš heaitá sámásteames - goit cuiggodeddjiin. +Doaibmi guovttegielat-vuohta orru man nu láhkai áddejuvvomin iešalddes nu čielga doaban ahte dan ii oro leamaš dárbu dađe eambbo čilget. +Dál lea mánáin, nuorain ja sin bearrašiin rabas uksa Porsáŋggu gieldda bálvalusdoibmii. +Boahtte bisánanbáiki lea Bergen, gosa sii jovdet lávvordaga geassemánu 25. beaivvi. +Doahpaga leat maid kritiseren earret eará máŋggamohkkáivuođas. +Son ii loga iežaset beahtahallan gal. +ovttaveardásašvuohtanjuolggadusaid galgá dulkot ovttas vuođđolága 17.3 §:n, mii dorvvasta maid sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođa sámegillii ja kultuvrii. +Gielladutki Josh Wilbur lea guhkit áigge bárgan gárvvistit bihtánsámegiela sátnegirjji. +Koarttain leat ivdnás govat mat govvidit buđaldeami. +Láhkaođasteami maŋŋel seamma sohkabeallái gullevaš párat eai sáhte šat dahkat virggálažžan iežaset guimmešlihtu nu mot registrerejuvvon guimmešlihtus addon láhka mearrida. +Mii fertet dovdát, mainna lágiin oarjemáilmmi oahput ja teoriijat sáhttet muhttit min iežamet jurddašanvuođu. +Dekoloniseremii gullá maid vihtanuššat vuoigatmeahttun meannudemiid birra. +Goalmmát losimus guolli lei 4,115 kg. +Dálá sms- ja čáttenteavsttat spiehkkasit olu ovdalis namahuvvon teavsttain ja nu dahket hui dávjá maiddái guovtte- ja máŋggagielagiid teavsttat. +Biekkain leat bálgát / Vindene har veier girjái leat válljen 100 divtta su divttain ja jorgalan daid sámegillii. +Aldrich (2006), s. 1- 2. +Rahpat eanet skohterláhtuid go lea eanet muohta ja láhtut leat dihkkáduvvon. +Son málestišgoahtá ja gieldá manjis geahččamis. +Ávvusip gå ienep ja ienep suohkana dálla rudájt dási juollodi ja navti mijá siegen råhttiji, jur dáj bájkálasj ásadimij diehti, javllá rádeájras Marianne Balto. +Ruvdnaprinsabárra čuovui máŋga miellagiddevaš seminára odne. +A/RES/3/217 A, ON:a oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid julggaštus, artihkal 1. +Nu mot Rautiainen ja Lavapuro čilgeba, de ON:id lámisolbmuid soahpamuša vuolggasaji mielde lámisvuođa galgá geahčadit albmoneapmin, mii +Nissonolbmuid sajádat dahje sin barggu ekonomalaš mearkkašupmi sámeservosiš ii leat goittotge váldon vuhtii boazodállodoaibmagotti čielggadeamis. +Ávžžuha nationála dálkkádatsoahpamuša Ávžžuha nationála dálkkádatsoahpamuša Sámediggeráđđi dovddasta ahte dálkkádatáitta lea duohta ja ahte olbmováikkuhan dálkkádatrievdamat leat okta min áiggi stuorámusa hástalusain. +Petersburg gávpoga 1703:s, ja dat galggai leat su "láse oarjjás guvlui". +Son muitala ge danin ferten iežas johtát duoddarii, go su mielas ii leat heivvolaš dušše fuođđariiguin ealihit bohccuid. +Dát lea hástalus boahttevaš barguide. +Ja Jesus bajidii čalmmiidis almmi guvlui ja celkkii: "Áhčči, mun giittán du go leat gullan mu. 42 Mun dieđán ahte don álo gulat mu. +Dutkit gulahalle suinna aktiivvalaččat. +Dán várás livččii galgan leat eanet áigi, go lei vuhttui, ahte oahpaheaddjit besse vuosttas gearddi fágalaš oktavuođas ja ovttas eará kollegaiguin juogadit vásáhusaideaset. +Gaup maid čilge ahte jus orohat ii nagot bidjat sadjái stivrra, de sáhttet sáhkkohallat dan ođđa lága vuođul mii bođii 2007:s. +___________ 2001: The Displacement of Nenets Women from Reindeer Herding and the Tundra in the Nenets Autonomous Okrug, Northwestern Russia. +Árbevirrui lea mihtilmas, ahte dat addo dahje dat sirdása sohkabuolvvas nubbái. +Lagamusat čielga syntehtalaš oahpahanvuogi orro čuovvumin 1800-logu áppesat. +Dearvvašvuođaeiseválddit ballet ahte dát lohku lassána eanet. 10:36 Juovlamánu 06. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Sámi álbmotlávlla, Sámi soga lávlla, lea dikta maid Isak Saba čálii, čállojuvvon ja almmuhuvvon aviisii Sagai Muittalægje jagis 1906. +Skuvla deattuha buorre ovttasbarggu váhnemiiguin, ja skuvllas leat buorit rutiinnat mat dagahit konstruktiiva ovttasbarggu. +Das maid fuomášahtto ahte boazodoalu mearkkašumi sápmelaš kultuvrii ii berrele vajálduhttit, ja boahtteáiggis mearrádusaid dahkamis galggalii gullat sápmelaš boazodoalloáššedovdi. +Olu dutkanbohtosat čájehit ahte mánát geat ovdal skuvlaagi leat beassan oahpásmuvvat čállingillii eai nu dávjá vásit lohkan- ja čállinváttisvuođaid go sii geat besset álggahit dán proseassa easkka skuvlaahkásažžan. +Sámedigge aktan Máhttodepartementajn ja Ådåsmahttem-, háldadus- ja girkkodepartementajn biedjin jåhtuj dáv guoradallamav. +Dasa leat sárgojuvvon dan 734 soalddáha nama geat jávke dahje gahčče ja báhce soahtešilljui. +n-bustáva fonemáhtalaš merkenvuohki lea /n/. +Ovddidanbargguin oaidná man láhkai sámi bajásgeassin teoriija lea vuođđun válljemiidda ja proseassa áigge bođii máŋgii ovdan, ahte oahpaheaddjit váldet teoriija duođas ja oidnet das ávkki. +- Sáhtán maid lohkat ahte sátnejođiheddjiin, Klemet Erland Hættain, lea hui geahpas bargat ovttas. +Mearragátti sámi servodagas leat ollu kontrásttat. +Dat lea mánáidgárdi mas sámegiella lea doaibmagiellan, ja mii earenoamážiid deattuha sámi kultuvrra. +Muhto don it čátno cállosiidde ja it ge leat mielde gilvvus. dikt Lea buorre ahte lea geainna leat okto. +Merke páhkkii man áhkásaččaid skeanka galgá. +Luohti lea leamaš ja lea ain dehálaš vuoiŋŋalaš oskui. +Ávvir háliida diehtit ii go son leat bidjan studeanttaid ala beare stuora noađi, go lea sin namuhan gulahallanolmmožin, ja dan son gal biehttalii ahte lea beare stuora noađđi, go ii iskkadeapmi leat oaivvilduvvon ahte nu galgá dainna bargat. +Ovdaskuvlla oahpaheaddji Carina Sarri lea unnimusaiguin goađis ságasteamen goađi nissonipmiliid birra (Sarri, 2007, filbma). +13.2 1960-logu áppesat +Dasa lassin go ožžot oahpu skuvllas, de doibmet oahppit maiddái ambassadevran inuihtaide. +Ja de galggai monárka vuoiddaduvvot, su vuide vihahuvvon oljuin. +čalmmustahttá holisttalaš lahkoneami árbevirolaš duojáriin. +Válddi vuođul galgá ON Álgoálbmotáššiid Bistevaš Forum: ON Álgoálbmotáššiid Bistevaš Forumis leat jahkásaš sešuvnnat mat bistet 2 vahku giđa bealde i New Yorkas. +Leat Álttá joatkkaskuvlla media- ja gulahallanfága oahppit ja oahpaheaddjit geat doaimmahedje dán streamenbarggu. +Bargobádji plánejuvvui 11.5.2017 dii. +Dát bohciidit sierra sohkabuolvvain iešguđetláhkai. +Sámis leat fállan vuosttas geardde Heahtá badjedásis sámeduoji váljakursan ja oahpahus lea álgán čakčat 2002. +Muhtun dáiddárat ja dáidagat mat leat Sámediggeviesus: Hilde Skancke Pedersen lei nubbi dan guoktásis geat giddejuvvon gilvvus masa ledje bovdejuvvon 12 dáiddára Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas vuittiiga. +Dát sáhttet leat resurssat maid ieš leat ráhkadan, dahje dakkárat maid leat neahtas gávdnan maid jáhkat leat ávkin earáide. +nu čielga vealaheapmi, man fuomášivččii álkit. +Geahčasat veahá ruovttoluotta ja oaidnit mii lea dáhpáhuvvan muhtun dáin doaluin: Mielahis buorre álgočájálmas teáhterčájálmasas mainna min mánáidteáhterjoavku sáhttá duođai čevllohallat. +Nubbi lea dánska gonagasskiipa Dannebrog. +Makkonen 2003, 14. +Vaikko dát guokte suopmana leat obba seammalágánat ja historjjálaččat gullojit oktii, de gávdnojit liikká erohusat daid gaskkas sihke fonologiija, morfologiija, sátneráju, sátneráhkadeami ja syntávssa dáfus. +Sámedikke berus mánáj riektájs ja dárbos sámegielav ja kultuvrav várajda válldet mánájsuodjalusá huvson. +sihtá, bivdá, jearrá, evttoha ja rávve nuppi olbmo dahkat juoidá, dahje gieldá su dahkamis juoidá; daid ulbmil lea oččodit nuppi olbmo (dahje nuppiid olbmuid) dahkat dahje leat dagakeahttá juoidá. +Vuosttaš Nuorttanaste nummir álmmuhuvvui 1898, boares dálus Bådåddjos. +Leat go goassege smiehttan mo rap gullo davvi-, julev- dahje lullisámegillii? +dearvvašvuođafuolahuslá +Idiográfalaš diehtu fas lea heivvolaš ja gustojeaddji dan báikkis, gos dat lea čoggojuvvon iige gostige eará sajis. +Maiddái jávohis diehtu lea diehtu, mii doaibmá jávohaga. +Vástádusaid sáhttá maid neaktit nu ahte vuos galgá lihkastagaiguin čájehit mo jođii. +Sámediggi áigu maiddái bargat dan ala ahte ovttasbargu álgoálbmotnissoniid gaskkas riikkaidgaskasaččat formaliserejuvvo. +Lea balahahtti ahte dát mirkoávdnasat bilidit elliid sahkkehusa, ahte eallit eai šat sáhte oažžut čivggaid dahje eai oaččo dearvvaš čivggaid. +Sáhttá leat ávkkálaš guorahallat dán gažaldaga daningo árgabeaigielas orru máŋgii doaba, tearbma ja sátni geavahuvvomin seamma mearkkašumis. +Dán filmmas ovdanbohtet oahpaheddjiid ovddidanbarggut maid válddahalan, guorahalan ja árvvoštalan. +Ovttasbargolávdegoddi galgá doaibmat ovttasbargoorgánan gaskal váhnemiid, bargiid ja eaiggáda. +Veara lea bidjat merkii ahte ođđa hálddašanortnega ásaheami oktavuođas báikkálaš hálddašanstivrraiguin lea ráđđehus dadjan ahte sámi ovddastusa sturrodat galgá "Árvvoštallojuvvot guovllu mearkkašumi vuođul sámi kultuvrii ja ealáhusbargui." +Ollu luossačázádagat davvin leat vuođđun davvi-atlántalaš luossamáddodahkii, ja buoremus čázádagat gávdnojit sámi guovlluin. +Iešráđálašvuođa vuordámušain bohtet ovdan sohkabeliid gaskasaš erohusat. +Dan dáfus soggevokálaid frekveans sas ii leat nu stuora mearkkašupmi. +Mu barggut leat: Jorgaleapmi: Jorgalit Sámi dutkamiid guovddáža reivviid, diehtočállosiid, áššebahpiriid ja eará go dasa lea dárbu. +Go eahpenjulges vugiiguin sirdá norpmaid ja árvvuid, maiddái dakkáriid maid mánát eai gilleše gullat, de dat ii bajit vuosteháguid ja dárbbašmeahttun nákkuid. +Dat oassi báhcán ruđain mii ii leat čadnon prošeavttaide mat leat jođus, galgá geavahuvvot vuoruhuvvon ulbmiliidda nugo ovdamearkkadihte dárbbašlaš ođasmahttindoaimmaide Šloahttapárkkas. +Áviissat leat maid čállán beanavuodjimiid birra. +Vearbbaid konsonántaguovddáža bustávat. +proseassa oahpaheddjiiguin čađahin mun ovttas Sámi allaskuvla oahpaheddjiin Liv Østmoin ja mis lei okta vahkuloahpa čoagganeapmi, masa oassálaste oktiibuot golbmalogi olbmo oktan jođiheddjiiguin. +Intermediate Technology Publications, London. +Hopp til hovedinnholdet på siden Poastalistu lea dál ođasmahttojuvvon 10. October 2011 av Bill Sørensen Mis leat dađi bahábut leamaš váttisvuođat čovdosiin mii almmuha gieldda poastalisttuid, muhto dál viimmat lea ortnegis. + (Hirvonen 1996: 8 - 9; gč. +Ovttaskas olbmo áicon biras lea intrakultuvrralaš, kultuvrras sorjavaš ethnoscience-duohtavuohta, dat oassi váikkuheaddji birrasis, man searvvuš (kultuvra) lea váldán iežas atnui. +Sámi báikenamat leat vuoruhuvvon, muhto gávnnat maid dáru ja kveana namaid. +Vástádusa čálii olgoministeriija bargojoavku jagi 2011 ávžžuhusa vuođul. +Ságastallamat gievrudit su earáhuhttigoahtit dili. +Hopp til hovedinnholdet på siden Máŋggageavahusvistti hárjehallanáiggit 2016/2017 3. June 2016 av Jon Arild Aslaksen Deanu gielddalaš opmodatfitnodat KF muittuha áigemeari ohcat bistevaš hárjehallanáiggiid ovdal 2016/2017 áigodaga. +Tiemá: Filmma, Kultuvrra, Media, Sebrudak, Politihkka Dát prográmma la 3. sámedigge rabádus. +_________ 2000: The Perceptions of the Environment: eassays in livelyhood, dwelling and skill. +Nuppe beales fas fanasčeahppi dahje dat gii máhttá čilget mo fanas lea ráhkaduvvon, gal dárbbaša dáid sániid. +Barggadettiin eaba geargga áicat juohke máná dili nu dárkilit. +Suohkanstivrra bušeahttačoahkkin lea juovlamánu 17. b. Gáivuonvákki báikegotti viesus. +Ollu turisttat leat boahtán Kárášjohkii, ja sisge soapmásat servet vuodjit gilvvu herggiiguin. +Åarjelsaemien teatere lea ožžon 10 000 euro doarjjan Sámiráđis. 14:40 Njukčamánu 06. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Loahppamihttu lea čájehit filmmaid Berlinale 2017is mas dan jagi deattuhit davviguovlluid álgoálbmot filmmaid. +- Doppe gos diimmá geasi leat vuodján ja bohkan Ráiteváris ja Suolomarrasis, eai leat máđijat ja leat addán vuodjenlobi čabusajiid. +Søk bodplass! 2011 Vuonnamárkanat lágiduvvojit lávvardaga borgemánu 27. beaivvi Vuonnabađas. +Su jáhkkun lea, ahte go unnin oahppá liikot masa nu, de dat čuovvu máná olles eallima. +Hokkanen (2017), s. 43-65. +6.2 Giella ja matematihkka +Bargovuohki hárjehišgoahtá mánáid čállimii, ja doaibmá bures ovttas lávlumiin. +Dát teorehtalaš mállet gohčoduvvojit universála ja relativisttalaš dahje nativisttalaš ja kultuvrralaš lahkonanvuohkin (Deutscher 2011: 19; gč. +Lága funkšuvdnan lei ollašuhttit viidáseappot sápmelaččaid kulturiešstivrejumi mihttomeriid: doarjut sámegiela ja kultuvrra, nannet giela virggálaš sajádaga ja dahkat giela geavaheami álkibun virggálaš oktavuođain. +Guokte ja bealle vahkku leamaš ovttas birra jándora, borran, servvoštallan ja gohcán nu guhká go vejolaš. +Son earuha golbma dieđu geahččanguovllu, maid sáhttá analyhtalaččat earuhit ja mat leat čadnon oktii. +Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga ámmátlaš veajuiduhttima ja barggu addima oktasašsoahpamuš nr 159, Säädöskokoelma 218/1986. +Mun sávašin, ahte dakkár ságastallan livčče eanet, ahte mo dahkat nuoraide vejolažžan boahtit ruoktot ja boahtit ruovttoluotta dan kul +Jos ii leat, de ferte vuos bidjat dan dihtorii. +Áiccangárddis leat biergasat ja reaiddut maid olbmot dovdet. +Min deaivvademiin oahpaheaddjit dávjá smihttet, mo mánáid iešbirgema ja iešráđálašvuođa sáhtášii ovddidit. +Mii háliidit hástalit gielddaid, fylkkagielddaid ja stáhta eiseválddiid maiddái váldit badjelasaset oasiset sámi dáidaga ja kultuvrra ovddideamis. +Liikká ovdamearkka dihte Hokkasa (2017) dutkamušas namalassii skuvllas vásihuvvon vealaheapmi earáláganvuođa dihte lea fas hui guovddážis. +Sámedikki njuolggadusat man mielde árvvoštallat sámi beroštumiid meahci rievdaduvvon anu ektui. +Sámedikki mihttomearri lea ahte min bargu galgá leat mielde: Sámediggái lea deaŧalaš ahte boazodoalus leat buorit rámmaeavttut. +"Dolggis" leat buorit attáldagat luonddu bealis juo - dat lea falli ja viššal. +Álbmotálgaga vuođul riikkabeaivvit dohkkehii juovlamánus 2014 náittoslága (234/1929) nuppástusa (156/2015). +Virgi lea rabas otná beaivve rájes. 1 sadjásaš 100% virgi buohccedivššárin -farggamusat Mis lea rabas 100% sadjásaš almmolaš dohkkehuvvon buohccedivššár virgi. +lohkanvuogi oktagoalmmatlohkái ja njealljeviđátlohkái systemáhtalašvuođa. +Dain vástidedje 1.527 gažaldagaide. +Ásodatbáikki maid dássážii leat gohčodan Høgtoppen (Allaoaivi) dárbbaša ođđa nama. +Sátnigirji lea ovttasbargu Divvuma ja Sámedikki gaskkas, ja sátnegirjjis gávdnojit buot sámi sátnegirjji ja tearbmačoakkáldaga mat leat olámuttus Divvumii ja Giellateknoi, maiddái terminologiija Giellagáldu ja Divvuma termwikis. +Fjellström 1985: 377 - 447). +Danin dákkár dilálašvuođaide lea maid deaŧalaš várret áiggi mánáidgárddi beaivválaš doaimmain. +ollislaččat válddahallat vuoiŋŋalaš árbevirolaš áššiid (2003: 134). +Dát gaska dahká veadjemeahttumin geavahit gulahallama doarjjainformašuvnna nugo šuoŋa, geahčastaga dahje rumašlihkadeami (omd. +Dii ehpet leat vuoigŋan buhtes vuoiŋŋanasa, iige luovvaneami jiella leat bosodan din váimmuid niittuin. +Nieida mearrida mátkkoštit dohko beastit máilmmi, ja deaivvada ollu hástalusaiguin mátkkistis. +Ođđa čáhcejohtolaga čatnašuvvo sullii guokte vahkku geažis ja mii doaivut čáhcekvalitehta buorrána. +■9 proseantta vuosttildit Sámedikki jienastuslogu leahkima +Sivvan leat doaladumit ja struktuvrralaš dahkkit ja lassin dieđu váilun. +Áššit meannudeapmái boahtte stivračoahkkimis Gelddolaš seminára vuotnaekologiija birra Porsáŋgu - "Miljøfyrtårn"-gielda Ovttaskas boarrásiidda ja bargonávccaheamiide doarjja geahpedit 2010' gieldda divadiid. +Máilmmi eanemus dovddus eamiálbmotdutki boahtá Sápmái AIEC2016, Árktalaš eamiálbmot oahppokonferánssa lágiduvvo Guovdageainnus njukčamánu 14.-17 b. boahtte jagi. +Qvigstad čoakkáldat devddii buot dieđalaš gáibádusaid mat dan áiggi ledje dákkár čoakkáldagaide. + (Fjellström 1982: 94 - 98; gč. +Dasa lassin, nu mot Løvold (2014) buktá ovdan iežas teavsttas, de sánit ja giella čatnašuvvet kultuvrii. +Plána váldá vuhtii maiddái dan ahte seamma olbmot dahje olmmošjoavkkut sáhttet vásihit vealaheami máŋga iešguđet vealahanvuođuštusa dihte, ja dát gohčoduvvo plánas máŋggadáfot dahje +Telenor lea valbmen daid ADSLii. +Mii leat vajáldahttigoahtán sátnevádjasiid go eai leat šat geavahusas min beaivválaš gielas. +Suomas bođii fápmui jagi 2014 ođđa ovttaveardásašvuođaláhka, mas lámisolbmuide oaivvilduvvon barggu addin- ja skuvlejupmeeavttut leat buorebut, nu mot maŋŋeleappos bukto ovdan kapihttalis 5.7.2. +Válddi geavaheapmi ii oro leamen mihtilmas dán dutkanservošis, muhto dihto bargui oahppama sáhttá oaidnit buorebutge sohkabeal rolla oahppamin. +Mammografiijaprorgámma lea almmolaš fálaldat nissonolbmuide gaskkal 50-69 jagi, ja dát fállojuvvo juohke nuppi jagi. +Mii áŋgiruššat Sámi ovddas ja mis lea Sápmi min váimmuin, dadjá son. +Ollu gielddaid hástalussan lea háhkat sámegielat bargiid, ja MVL oaivvilda danin, ahte gielddat, Sámediggi, fylkkagielddat ja Stáhta fertejit ovttasbargat ášši olis. +Koivunen & Liljeström (2004), s. 22. +Ja miehtá áiggehan olmmoš oahppá ođđa sániid ja dadjanvugiid iežas eatnigilliige. +Dasto lea vel dakkár ovdalohkanmuddu go mánná lea oahppan dovdat sániid govvan ja nu máhttá lohkat omd. +Maŋŋágo mii leat gullan guoskevaš áššebeliid, de mii sáhttit dahkat oaivila das mo dat loahpalaš boađus galggašii šaddat, dadjá Jåma. +Kulturmeahcci lea Márkomeanu beaiveprográmmas lávvardat suoidnemánu 27. beaivvi dii. 15.30 ja dii. 16.00. +Ovdamearkan Söder váldá dilálašvuođa, mas olmmoš oažžu positiiva vuoigatvuođaid bokte juoga nu dihto vuoigatvuođa iežas lámisvuođa dihte. +Mun in jurddaš dušše dan guhkes geográfalaš mátki birra deike, muhto seamma ollu dan guhkes ja váttis mátki birra maid dahkabehtet din álbmoga rivttiid ja beroštumiid dohkkeheami oktavuođas. +Liđiid ivnnit ledje vielgat ja lákcavielgat, ja liđiid lei čatnan oktii Barbro Kirknes Wallden & Moum AS fitnodagas Troandimis. +Dát njeallje suorggi, oahppanbohtosat, oahppanbiras, joatkkaoahpahusa cadaheapmi ja resurssat, gohcoduvvojit "árvvoštallansuorgin", danin go dain leat báikkálaš árvvoštallanbarggu dáfus relevánta diedut. +Rievdadusat dábálaš válgaláhkaásahusas leat geavatlaš lunddot ja dasa gullá earret eará válgalihpuid hábmen, válgaurtnaid gurren ja buot mii gullá ovddalgihtii jienasteapmái. +Mii áigut vel garraseappot bargat čearddalaš vealaheami vuostá ja jámmet nissonolbmuid ja dievdduid bálkáerohusaid. +Queer-teoriija guovddáš vuolggasadjin leat Michel Foucault'a jurdagat sohkabeallái laktáseaddji diskurssaid hápmašuvvamis ja maiddái válddi ja dieđu buvttadeami gaskavuođas. +Dasa lassin Álbmotealáhuslágádus árvvoštalai ahte mohtorgielká ja njealjejuvllat eai lean barggu dáfus vealtameahttun biergasat badjeolbmui su buohcuvuođa dihte. +Dikšun- ja fuolahusossodagas lea unnit ruđaid liigegolaheapmi Unjárgga gielda lea garrasit rahčan oažžun dihte Unjárgga gieldda dikšun- ja fuolahusossodaga geahpedit ruđaid liigegolaheami. +Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys r.y., Rovaniemi. +Methods and Issues in the Study of One's Own Society s. 3 - 14. +Dutkit figget ákkastallat, ahte sii leat buorre dahkkit, čearddaid ovddideaddjit, muhto dábálaš olbmot leat guhkkin eret doppe, gos mearrádusaid dahket. +1.2. +Eira@samiskhs.no - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Juovlamánus 1997 oaččui son fysioterapeuta duođaštusa. +Man stuoris divat lea, lea dan duohken galle beaivvi mannet dikkis. +Olbmát geat dihte ahte son lei vuolgime govvideapmái, gal dušše rámpoje su duostilin. + (Lukkari 1991: 26.) +Deaddil dieid siidduide ja loga eanet Porsáŋggu ereliiggán luonddu birra ja gelddolaš árktalaš luonddufenomenaid nugo gaskaijabeaivváš, Guovssahas ja skábma. +1 Álggahus +Siskkobeale dávvirat čájehit stiilaovdáneami girjáivuođa gaskkamuddui 1800-logu rádjái. +Ovdal go vihtanat besset boahtit sisa, de galget advokáhtat (aktor rá. +Ekváhtora bokte gávnnadit passatbiekkat ja dakko lea ge jaskesavádat. +Mu dutkamuša vuođul cuiggodeapmi báhcá millii ja váikkuha eanet go positiiva máhcahat. +Dát dárkkistanvuoigatvuohta guoská +Dat dahká álkibun ovttasbargat viidáseappot, go mii sáhttit geavahit bargosárgumiid gulahaladettiin. +1990-logus searvi lea rahčan maiddái sámegávtti boasttogeavaheami vuostá ja lea lágidišgoahtán gáktečájáhusaid lávddi alde. +Nuppe dáfus maiddái suomagielas geavahuvvo pronomen se, mii vástida sámegiela dat-pronomena, definihtta artihkkala láhkai (omd. +Divvun-prošeakta doaivu dáinna almmuhemiin oažžut dehálaš dieđuid makkár váilevaš sánit, vejolaš teknihkalaš váttisvuođat ja eará heajos bealit dáid reaidduin leat. +- Go jurddašan dál, de ii lean várra gal riekta dan nama maid beare sáddet nu go lea, nu ahte ii anonymiserejuvvon. +Juohke mánás lea lego iežas ivnnis, ollesolbmos ozás buot ivnnit. +Mánná máhttá jo ovdal skuvlaagi geavahit giellaoahpa go iežas sátnemáhtu vuođul ráhkada cealkagiid maiguin gulahallá earáiguin. +Sogndalstrandas ledje čoahkkanan álbmotfestii amfias, ja sátnejođiheaddji muitalii earet eará movt Sokndal bargá Cittaslow oktavuođas. +Čállingiela oahpaheamis analyhtalaš ja syntehtalaš oahpahanmálle ovd +Leat ollu earáge bealit maid livččen galgan ja berrešin váldit ovdan dán sáhkavuorus, muhto mun dieđán ahte beaivvi mielde oažžut mii miellagiddevaš árvalusaid dán ektui. +Sunnun le måttijt jagijt, ja aj uddni, læhkám ájnas roalla åvddånahttet giellaåhpadimvuogijt ja vædtsagijt álggooahppijda ja iednegielak manájda, nuorajda ja ållessjattugijda. +Duodden bajássjaddamguovdátja ståhkamsalljuj ja goahtebirrusij, le mánájgárden ietjas ståhkamsaljusj sáttojkássajn, ståhkusij ja goadátjijn. +Várjjat Sámi Musèas gálga lágiduvvot kafèa musea kafeas, ja mii dárbbašit lágideaddji. +Dattetge čuohcá erenoamáš garrasit eamiálbmogiidda, ja arktalaš eamiálbmogiidda, go polajieŋat suddet, dálkkádat rievdá ja buot eallineavttut rivdet. +ETENE lausunto transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeet, STM 5023/2012, 17.4.2013. +Álgoálbmotoassálastin Norggas muddejuvvo stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallansoahpamušain mas daddjo ahte galget ráđđádallat go lea lágat ja doaibmabijut mat njuolgut váikkuhit sámiid beroštumiide. +Galleriijas, Zoya Museum, lea stuora Andy Warhol čájáhus mii čađat čájehuvvo, ja Gonagasbárra beasai fitnat sihke dáiddagalleriijas ja viidnefabrihkas. +Finnmárkku Fylkkamánne lea addán sierralobi doallat čuovvovaš skohterluottaid Porsáŋggu gielddas rabasin miessemánu 12. beaivái 2008. +Rivas Velarde (2014), s. 39. +Válgastivrras lea mearridanváldi, go guovttis áirasiin oassálastiba čoahkkimis. +Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid riddo- ja vuotnaguolásteapmái olggobealde Finnmárkku? +Luođis eai leat vearssat, nu go mii dovdat dábálaš lávlagiin. +Prošeavtta lea Norgga dutkanráđđi ruhtadan ja prošeakta lea doaimmas 2009 - 2012. +Gielda lea mielde Indre-Finnmark Investeringsselskap AS:s, ja dát sáhttá veahkehit ovdaprošeavttaid ruhtademiiguin ja ákšakáhpitalain ođđaásahemiid oktavuođas. +Das leat maiddái njuolggadusat ođasmuvvi riggodagaid earenoamáš báikkálaš ávkkástallanvejolašvuođaid birra ja báikkálaš bivddu ja guolásteami báikkálaš hálddašeami birra. +Sámedikki várrepresideanta bivdii njukčamánus máhttoministara Kristin Halvorsena ja Ráđđehusa váldit Sámedikki fárrui dán bargui. +Veahkaváldi lea nu viiddis ahte Máilmmibáŋkku dutkama mielde lea dat máilmmiviidosaš dearvvašvuođaáitta seamma dásis go HIV/AIDS ja borasdávda leat. +Sámedikki čoahkkingirjjit eai leat almmolaččat Sámedikki čoahkkingirjjit eai leat almmolaččat Máŋga gieldda jerret mo sii galget sihkkarastit čiegus válgga go vuostáiváldet uhccán jienastagaid. +Vuolgga lea diibmu 11.00 nuppe bealde eanu. +Mun deattuhan ahte dakkár láhkarievdadus ii mange láhkai sáhte áddejuvvot danin ahte dat hedjonahttá dálá vuoigatvuođaid, baicce nuppe láhkai. +Sierra joavkkuide sáhttá diŋgot oahpisteami dáppe: Álbmogii lea sisaboahtin opmodaga váldouksa. +Guossohuvvo káfe/minerálačáhči ja juoga vel borrat. +Oahpaheaddjit fertejit hárjánit ságastit áššá +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Eatnama mánát, Beaivváža mánát, Biekka mánát Eatnama mánát, Beaivváža mánát, Biekka mánát Girji gieđahallá kristtalaš oskku ja sámi kultuvrra, historjjá ja identitehta gaskasaš temáid gokko dat guoskkahit nuppiideaset. +Dán dutkamušas deattuhuvvo, mo koloniseren fátmmasta viidábut go materiálaš ja ekonomalaš birgenvuođu rivven. +Prosjektaháldadusán le aj læhkám oasseåvdåsvásstádus kultuvrra- ja æládusássjij giehtadallamis maŋemus guokta jage. +Vaikko sáhttá hállat optimála oahppanáiggi birra, de dat dattege ii sáhte čilgejuvvot buhtes biologalaš áššin, goitge ii nu máŋggabealat proseassa ektui go čállingiela oahppan. +Jos čeahpimus +Čielggadusas muitaluvvo ahte EU:a bargovealaheami ja dásseárvvu láhkaásaheapmi addá prinsihpalaččat vejolašvuođa dovddastit +Motorsport-lihttu ja riikkaidgaskasaš lihttu lea válljen Leavnnja Mohtorkluppa lágideaddjin 2011 scootercrossa EM guokte maŋimuš vurrui. +Maiddái Ane Hedvig Heidrunsdotter Løvold (2014) oaidná two spirit -doahpaga geavaheami ja ideologiija oahppama vejolaččat dekolonisašuvnna strategiijan, man funkšuvdnan lea viggat vuostálastit sihke oarjemáilmmi stáhtaid norpmaid ja maiddái dolin sápmelaččaid ruovttuguvlui boahtán kristtalašvuođa seksuála- ja sohkabeallenorpmaid. +Vástu oktasaš birrasa seailumis gullá buohkaide - dan ii sáhte vuordit dušše earáin! +Dan rájes leat dán vieru čađat doallan. +Dát vuodna suorggot sisŋálasj åsijs vestasjjiehkkes, sisgietjij ållu svieriga rájá vuossti. +Girjjálašvuođa guorahaladettiinan lea čalbmáičuohcci, ahte Suoma bealde sámedutkamušain leat uhcán guorahallan sápmelaš badjedoalu sosio-kultuvrralaš mearkkašumi. +), Rakkaus samaan sukupuoleen, (suom. +Evttohuvvon njuolggadus ii dattetge mearkkaš oahppái vuoigatvuođa beassat sisa dihto oahppolágádussii dahje man beare skuvlii, masa son háliida. +Dehálaš váldobargu lea eará gieldda ossodagaid oaivadit ja bagadit ekonomálaš áššiin. +Ná besset oahppit dađistaga oahppat hápmeoahpa guovddáš namahusaid. +Maiddái sámi kulturmáhttofágii leat girjjis dieđut dán fáttá birra. +Porsangerne koarra ja Leavnnja seahkalaskoarra lávlu čábbát čalmmusteami oktavuođas. +Oahpaheaddjit geavahit árbevirolaš jurddašanmálle oahppama lágideamis; oahppanproseassa vuođđun lea diktit mánáid oahppat iešvásáhusaid ja iešdovddiidusaid vuođul (iešvásáhusoahppan) ja fokusa sirdin oahpaheaddjis oahppái. +Dákkár luohteáššiidčálli gohcá ja veahkeha suorggi olbmuid ja sin áššiid omd. +Baer luoitila mánáid iehčanassii vai hárjánit luohttit alcceseaset. +Šiehtadusat mat addet muhtumii (dda) erenoamáš ovdduid muitalit doaluid birra, eai galgga heađuštit geange beassamis gaskkustit ođđasiid. +Nikkelsuddadan-doaimmahagat Sudburys luitet riššaoksiida ja lossametállaid mat leat billistan vuvddiid lagasbirrasis. +Gonagas finai Troll dutkanstašuvnnas, mii ávvuda 10 jagi dutkanstašuvdnan. 24.01.2015 Johan Martin Ferner lea jápmán Johan Martin Ferner oađđái jaskadit agálašvuhtii Rikshospitálas Oslos, odne ođđajagimánu 24. beaivvi 2015. + (Anttila 1982: 20.) +Dieđut leat iešguđetláganat ja leat gitta iežamet sosiála vuorrováikkuhusain. +5.6 Buoredit girjerádjos bálvalusa Nannet dálá sierra sámi girjerádjobálvalusa, mii galgá buorebut juohkit dieđuid ođđa sámi luohtealmmuhusain maid miehtá Sámi. +PMTO fállojuvvo stáhtalaš ja suohkanlaš mánáid- ja nuoraidbálvalusain miehtá Norgga. +Sihke oahpu ektui ja vuovdima ektui, son moddjesta. +Ovdal sii ledje mannan eanaš biigot bearrašiid, muhto dál ledje fállamis bálkábarggut. +Centrum för didaktik. +6. Sámi historjá ja servodat "Luonddu vajálduvvon ovddut" lea du luoikkahangores. +Mikal Urheim lea bargan oahpaheaddjin, rektorin ja politihkkárin. +Konteavstta rámma lea muitalus ja dasa laktásit muitalusbottu kvalitatiiva bealit, nugo suohtastallan, gelddolašvuohta, searvevuođadovdu, juogadeapmi, ráhkesvuohta ja liekkusvuohta, humor sihke leaikkastallan ja duođalašvuohta, máinnas ja stoagus ja dán oktavuođas stuorimus oavdudáhpáhusaid imaštallan. +Vuosttaš maid ferte dahkat lea dárkkistit ahte dihtoris lea Divvun-prográmma. +Mun lean Ricardo . +Muhto lea dattetge ieš vuosttaldeaddjin ahte dakkár vuogi mii čielgasit addá buoret goikeguollekvalitehta ja buoret dienasvuođu guolásteaddjái, ii leat vejolaš geavahit ođđa buhtisvuođanjuolggadusaid geažil, deattuha Muotka. +Stáhta boraspirepolitihkka dagaha váttisvuođaid lullisámi boazodollui, nu maid areála sisabahkkemat ja olu riiddut eanaeaiggádiin. +Dálkkádatrievdamat gusket duođas álgoálbmogiidda go álgoálbmogat dávjá ellet lahka luonddu ja nu doppe gos dálkkádatrievdamat čuhcet ovddimusat. +guoskameahttunvuođa. +maimed) pitjantjatjara-gillii, ja lea dás maŋŋel váldon atnui dalle go lea sáhka lámisolbmuid birra. +Guorahalan teorehtalaš vuolggasadjin intrakultuvrralaš geahččanguovllu, masa laktásit etnodieđá ja etnoekologiija. +Máhcahuvvon dávvirat galget dárkkistuvvot Norgga Álbmotmuseas: Dávviiidda galget skáhppojuvvot lasi dieđut. +Šiehtadusas leat čuoggát nugo háhkat geasuheaddji báikegottiid ja nu buoridit ássanhálu, ovttasbargat ealáhusaiguin ja láhčit oahpu ja oahpahusa nuoraid várás. + - Lea lunddolaš ahte ođđa eaiggádat besset mielde hábmet ISF, dadjá Hætta. +Čilgejetne makkár dilis oahpaheaddjit barget sámegielat birrasis dahje sámegielat oahpahusas. +čálán. +Sámiin lei oktasaš fuollan kulturárvvuid gáhtten. +This knowledge consists of experience in working to secure a subsistence from nature. +Deaŧalaš lea ahte mii oahpahit min gánddaid ja nieiddaid ahte veahkaváldi lea áibbas dohkketmeahttun. +Gonagas ja Dronnet deaivvadeigga sihke stáhtaministariin Tony Abbott ja opposišuvnna jođiheddjiin Bill Shorten, ovdal go Gonagas doalai loahppasáhkavuoru Norgga-Australia suodjalusindustriijasemináras. +"In leat fitnan geange oahpus" (N2h). +Dasa lassin soahpamuša oassebealit galget lágidit dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid, maid lámisolbmot, mánát ja vuorrasat, dárbbašit erenomážit lámisvuođa dihte, árra fuomášeami ja fuolaheami dárbbu mielde ja vel bálvalusaid, maiguin sáhttá geahpedit dahje eastadit ođđa váttuid. +Dás gávnnat oppalaš dieđuid duopmostuoluid birra. +Duogáš lea Fylkkamánni bargu ráhkadeames hálddašanplánaid álbmotmehciide ja suodjaluvvon guovlluide. +Hammerfeasta, Fálesnuorri ja Muosát borgemánu 30. beaivvi Ruvdnaprinsabárra joavddai Hammerfestii mánnodaga Gonagasskiippain. +Dan botta go dievddut leaba háldogiddagasas, galget politiijat dutkat ášši, jearahallat vihtaniid ja čállit protokollaid. +Content-Length: 8530 Last-Modified: Tue, 27 Oct 2015 10:37:59 GMT Connection: close Accept-Ranges: bytes Pronomenat leat sánit mat čužžot substantiivvaid sajis nu ahte ii dárbbaš geardduhit substantiivva. +Ráđđehus sihkkarastá lullisámi oahpponeavvo- ja terminologiijaovddideami 1 miljon ruvnnuin, das lea maiddái stuorra mearkkašupmi lullisámegiela boahtteáigái, dadjá Olli. +Ij ga navti máhte liehket ahte le juohkka ájnna sáme dievnastusvuosstájvállde duogen definerit suv dárbov hiebadum varresvuoda- ja sosiáldievnastusájs. +- Min neahttasiiddus ii lea vejolaš kommenteret, muhto mis lea "facebook" neahttasiidu iige doppege leat vuhtton cielaheapmi, inge leat gullan dange ahte livččii mannan duššás bargu maid mii bargat, čilge son. +DUO Duddjon ja sámegiella (Giron) SER Samisk kultur- og samfunnskunnskap 2 Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Nuba Yogyakarta prinsihpat geatnegahttet stáhtaid ollašuhttit doaimmaid, mat suodjalit maid eamiálbmogiidda gullevaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš ovddasteddjiid máŋggadáfot vealaheamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuorbádeapmi dearvvasvuođa- ja eallinvuohkeguorahallama olis Deanus Dál leat vuorbádan 2 vuoiti. +Lea go dus miella veahkehit eará ohppiid bihtáiguin? +Kuhmunen geavaha maid sánekeahtes metadási gaskkusteami, son gieđahallá giissá ja leavgga dego livčče kristállas dahkkon, son hállá vuollegis jienain ja su láhttemiin oaidná, ahte dáhpáhus lea allaárvosas. +Ollislaš supmis Sámediggái lea maid sierra departemeanttaid 372 miljovnna kruvnno juolludeapmi, mii lea sullii 12 miljovnna kruvnno eanet go 2011:s. +Jávri gohčoduvvo maid Jávrin. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja manaiga gáddái Foldviikas, gos earet eará sátnejođiheaddji Eva Ottesen ja lieđđemánát Saron jaViljar sávve sudnuide buresboahtima. +Dasa lassin plánaid mearridettiin galgá váldit vuhtii dásseárvvu ovddideaddji doaimmaid. +Erlend Loes girji Doppler lea okta dain girjjiin mii johtá buoremusat Canadas. +Komišuvnna kárten galgá leat čearddalaččat neutrála. +Rahpansárdni Áltá 2013, Sámedikki presideanta Egil Olli Ráhkis álgoálbmotovddasteaddjit ja eará guossit. +7.1. +Su muitalus lei dan birra maid mánnán lei oahppan, ahte olmmoš galggai bohccodávttiiguin meannudit árvosaččat. +Barth (1969: 9 - 16) gieđahallá kultuvrra dušše gaskaoapmin, mainna sáhttá govvidit etnihkalaš joavkkuid konkrehtalaš eallindábiid. +Struktuvrralaš vealaheapmi lea dávjá viehka oaidnemeahttun oktasašgottiin, ja danin dan lea maid hástaleaddji caggat. +Festivalhoavddas Kirsti Lervoll:s lea hui buorre dovdu: - Mun lean oadjebas ahte ministar lea ádden man dehálaš arena Riddu Riト惰爽 ja guovddáš leat norgga eamiálbmotpolithkas, lohká festivalhoavda Kirsti Lervoll. +Sámediggeráđđi dohkkeha ahte olles sámi álbmot ferte searvat prosessii mii konkretisere mii sámi iešmearrideapmi lea. +Söderholm, Stig 1994: Kulttuurintutkimus ja kulturalismi. +Áiggis ektui Wiig maid ovddastii ođđa jurddašanvuogi, go evttohii ahte sámi guovlluid dárogielat mánát maiddái galge oahppat sámegiela, ja ahte galggai huksejuvvot allaskuvla gos sámi studeanttat beasašedje váldit oahpu iežaset fágasurggiin. +Mis leamaš guokte dulkka geat máhtiiga fágagiela sihke dárogillii ja ruoššagillii - ollu giitu Aleksander Korchakái ja Polina Udalyevái. +Sámedikki giellaiskkadeamis boahtáge ovdan ahte viehka stuorra oassi - 25 proseantta - sámegielagiin leat oahppan sámegiela nuorran ja olles olmmošin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ohcanáigemearri lea cuoŋománu 17.bv Miessemánu 17. beaivvi lágideaddji oažžu 25.000,-! +Dán vuohttá dien áigodagas maiddái čáppagirjjálašvuođasge. +Máhttágo oahppi dulkot ja áddet teavstta? +Sámedikki presideantta ja Sámediggeráđi eará lahtuid sártnit, sáhkavuorut ja artihkkalat. +Giellabálkkašupmi juhkkojuvvo ovttaskas olbmuide, joavkkuide, servviide ja ásáhusaide geat leat bidjan erenoamáš návccaid ovddidit sámegiela čálalaččat, njálmmálaččat dahje eará láhkái. +máŋggaidlogu lokatiivvas: nieidda-i-n (ruohtas+máŋggaidlohku+lokatiiva). +Saemien filmh vååjnoeh gaskenasjovnaale filmefestivaalesne Gáisi, Gáivuona ja Omasvuona giellaguovddážat áigot čađahit oktasaš prošeavttaid ja fállat mánáide ja nuoraide ođđaáigásaš sámi giellaarenaid. +Vuoi vuoi mot drotnega kruvdnu ruostu. +Ekologalaš geahččanvuogi mielde kultuvrra diehto- ja doabaortnet, main dat hábme duohtavuođa, lea sorjavaš namalassii servoša, populašuvnna dahje joavkku vuogáiduvvamis ja birrasa/luonddu ávkkástallama dárbbuin. +Dán dutkanbarggu vuosttaš informánttat čielggaduvvojedje juo + (Itkonen 1948 ja 1963.) +Vealaheapmi veadjá boahtit ovdan nu ahte olmmoš ii beasa geavahit dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid dahje skuvlejupmái, ja dát fas ain sáhttá eastadit boahtteáiggi barggu oažžunvejolašvuođaid. +Moattes, sihke sáme ja látte, sihke biejvve- ja ájllekmaneldiddje sjaddin. +Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö, Ulkoasiainministeriö (2013), s. 4. +Kvotieanttat ordnejuvvojit sturrodaga mielde. +Dutkanguovllu válljema kriteran anán dan, go olbmuin leamaš lunddolaš oktavuođat áiggiid mielde rájá rastá ja eanaš doppe ásset seamma sámesogat. +sápmelaš dološ oskkuin buohcuvuođa fas atne čuovvumuššan das ahte bahás vuoiŋŋat vigge váldit olbmo vuoiŋŋa iežaset háldui. +Porsáŋgguvuonas lea guhkit áigge leamaš vánis guolli ja dát lea áitán guolásteddjiid eallinláibbi. +Árvalan ahte lea eurosentralaš vuohki deattuhit duoji anonymitehta. +Sin vuoigatvuođaid ja sajádaga oktasašgottis lea dehálaš loktet maid boahtteáiggis sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Sámi skuvlahistorjá 6 Dát lea Sámi skuvlahistorjá-ráiddu guđát ja maŋimus girji. +Vealahangielddu ulbmilin lea duođalaš dásseárvu. +Dat gáibida, ahte sii ieža leat dutkit ja ahte sii ieža leat dat subjeavttat geat mearridit, +Go jápme, de bajiduvvojedje albmái nástin agibeaivái muitun sin čehppodagas. +Olavs Orden báddi ja govvarisku galgá sákkastuvvot gurutbeallái. +Ja dat lea vuohttimis; oahpaheddjiin lea ođđa duostilvuohta ja iešluohttámuš badjánan. +Skuvllas leat sullii 600 oahppi mat leat juhkkojuvvon máŋgga oahppoprográmmii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Isak Saba guovddáš lágida juoigankursa ollesolbmuide geassemánu 10. - 11.b. 2016 Álddanjárggas, Atle Larssena "Várjjat" idjadansajis, gos maid lea vejolašvuohta oasseváldiide ijastit. +Son finai maid Perspektivet museas/UiT:s, Romssa museas, Davvi-Norgga dáiddamuseas ja Romssa suohkanis. +Gitta 50% veahkkedivššár, bistevaš. 75% veahkkedivššár, 31.12.2008 rádjái 55% veahkkedivššár, 31.10.2008 rádjái Buohcciidossodaga fágavástideaddjis Arnhild Kåvenis mob. 93 23 27 98 leat eanet dieđut virggiid birra. +Dat livččii boazoealáhussii ja olles biergomárkanii ovdamunnin, go de nagodit maid oažžut einnostuvvi njuovvandili. +Artihkkala sátneválljejumiid ii sáhte atnit vuoigatvuođalaččat nanusin, daningo dat eai gáibit stáhtaid dorvvastit muhto baicce ovddidit gielalaš vuoigatvuođaid, maidda sápmelaččain lea ainjuo vuođđolága mielde vuoigatvuohta. +Mo dat leat geavahuvvon? +Skuvlavázzi kognitiiva ovdáneapmi dahká vejolažžan ii šat dušše logahallat fenomenaid ja čilget hámiid, ivnniid ja eará vuođđosárgosiid, muhto maiddái guorahallat ovdamearkka dihte váikkuhusaid. +Seamma sáhttá geavvat jus goappašat bealit miehtaba dasa. +Olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid cealkámušat, mat gieđahallet LHBTIQ-olbmuid olmmošvuoigatvuođaid +Maiddái temáhtalaččat leat dán guovtte girjjis sullasašvuođat, vuosttažettiin sivilisašuvnna cuiggodeamis - ahte lea olmmoš ieš gii lea bajidan iežas iešbuorrevuođainis, ja gii dainna lágiin áitá buot mii eatnamis eallá. +Magga (1999) dieđu mielde sámegielat bálvalusaid váilumis šaddet maiddái ovdanbuktinváttisvuođat earret eará sáme- ja suomagielagiid jurddašeami ráhkadusaid erohusain. +Sudnos ii leat moatti jahkái leamaš sámegiella fágan. +Gildii dagaha dát unnit vearrosisaboađu ja unnit resurssaid searvevuhtii. +Muđui dihtet go don ahte "botkehit" máksá ahte siibma boatkana ja luossa jávkkiha du vuokkain? +Dan oktavuođas lea dekoloniseren áigeguovdilis ja ollu geavahuvvon doaba álgoálbmot d +Kapihttalollisvuođa álggus suokkardallo lámisvuođa meroštallan teorehtalaš geahččanguovllus. +Erenoamážit oahpaheaddjit berrešedje geavahit alcceseaset ávkin Álgoálbmotjulggaštusa, maid ON:a dievasčoahkkin dohkkehii čakčamánu 13. beaivve 2007 stuorra eanetloguin. +Diehtit ahte leat hui boarrásat. +Essays and Relevant Human Rights Instruments. +Lean ollu deattuhan álgoálbmot perspektiivvaid vai oahpaheaddjit oidnet, ahte sámi skuvllaid ja oahpaheddjiid hástalusat leat oassin das, mii muđui dáhpáhuvvá álgoálbmot máilmmis. +Fiinna vuoittut sihke vuitiide ja oasseváldiide vuorbádallamis. +Ruovttuguvlui máhcadettiin gárvodeami nuppástussii váikkuhii maiddái vánisvuohta, ávdnasiid ii fidnen oastit (gč. +Čeahpes duodjárat leat duddjon olbmuide. +), A House Built on Sand. +Dát mierkki hásstalusá ma sámegiela nannimij guosski li ietjálágátja guovlos guovlluj. +Mii váldit áinnas vuostá kommentáraid! +Porsáŋggus lea duottar ja mearra ja lea dego "unna Finnmárkku". +Seamma jagi uniovdnaáigi nogai ja 1830-logus álggii dalá čállingiela dáruiduhttin mas dađistaga šattai dat dárogiela girjegiella (dár. +Lágiduvvojedje fiinna rahpandoalut Stuorrajoga buohta, gosa ledje boahtán áirasat sihke fylkkagielddas, Stáhta geaidnodoaimmahagas, Gáŋgaviikka gielddas, Davvesiidda gielddas ja Deanu gielddas. +Guossástallan čađahuvvo ollislaččat Davvi-Norggas. 06.06.2013 Mátkki loahppa Åfjordas ja Bjugnas Eske iđđes joavddaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Åfjordii fatnasiin. +Lassin gielddastivrra mearrádussii juolludit ruđaid nuoraide, leat earát maid juolludan ruđaid. +Dát doarjjolii olbmuid vejolašvuođa eakti ieš-identifikašuvdnii. +Dattege ii leat nu ahte mánná vuos oahppá buot jietnadagaid ovdalgo sániiguin ráhkada cealkagiid. +Dat máhttá liehket rievddama lágajn jali gåktu lága aneduvvi. +Norgga lágat dán suorggis válddahit dáid vuoigatvuođaid dušše individuála dásis, muhto mis dasa lassin lea deaŧalaš gozihit min oktasaš vuoigatvuođaid álgoálbmogin. +Vuovdimassii leat maid váffelat, gáhkut ja njuvdojuvvon láibevajahasat, máisagolmmačiegagat ja pita-láibbit. +Sihke homonymaid ja synonymaid diđolašvuođa nannemii dákkár ságastallamat leat muđuige ávkkálaččat, go dat nannejit +politihkalaš dáhtu. +Dasto suokkardalan, makkár láidesteami skuvlaeiseválddit nugo Skolverket ja Sámeskuvlastivra bidjet sámeskuvllaide ja makkár vejolašvuođaid stivrendokumeanttat ja lágat addet nannet sámi sisdoalu sámeskuvllain. +Magga (1999) raporttas čielgá vel ahte maiddái Suomas bálvalusaid plánema ja ollašuhttima kultuvrralaš vuolggasadjin lea suopmelaš +Bargovuohki ja oahpponeavvut doibmet bures gielalaš ovddideames. +Mikal Urheim lea olles su bargoeallimis bargan dakkár áššiiguin main lea stuorra mearkkašupmi, erenoamážit sámi álbmogii, ja julevsápmelaččaide erenoamážit. +degrammatikalisašuvdna. +Dat mearkkaša ahte doppe gos eai leat šat báikkálaš fálaldagat, sáhttá sámi buohcci oažžut iežas dikšundárbbu duhtaduvvot SÁNAG bokte, dadjá ovddasvástideaddji sámediggeráđđi Henrik Olsen. +Álggat ja planktonat šaddet mearrajieŋa vuolábealde. +Sápmelaččat dárbbašit beassat geavahit sámegiela go lea oktavuohta ovdamearkka dihte eará fáŋggaiguin dahje dubmehallan olbmuiguin, iežaset ustibiiguin, bearrašiin, advokáhtain, doaktáriin dahje báhpain. +Niko-Mihkal Valkeapää lea sámi lávllačálli ja musihkkár, geas lea gullevašvuohta sihke suoma- ja norggabeallái. +Tomta lea 46 421, 2 m2, ja lea duolba guovllus. +Áinnas námma mii heivešii buorebut Unjárgga gildii. +BARK lea logijagi guhkkosaš vuoruheapmi mii guovdilastá arkeologalaš kulturmuittuid ja kulturbirrasiid dikšuma ja juvssahahttivuođa. +Dán dutkamuša álggahettiinan ledjen čállimin sistti ráhkadeamis oahppomateriála, mas veardádallen árbevirolaš dieđu laboratoriadutkamušaid bohtosiidda (gč. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Hjem"Siida"Sámegiella"Sámi giellaguovddáš"Oahpponeavvut Lávlungihpa mas leat teavsttat ja sárgumat. +Ođđa váldošiehtadus galgá šiehtaduvvot ja boahtit fápmui 2014 rájes. +Ávvuvahku áigge dollojuvvui ávvuseminára. +Dán dutkamušas leat nuoramus sohkabuolvva siste nuorra nissonat, geaid duddjondáidduid oahpahallan lea aktualisearašuvvan ollesolmmožin, goas sii leat vázzán duodjeskuvlla. +Dan funkšuvdnan lei buoridit ovddit lága heajos beliid ja heivehit láhkaásaheami ja vuođđolágas mearriduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja lassin čuovvut ođđa riikkaidgaskasaš soahpamušaid geatnegasvuođaid. +Dat lei su maŋemus skiipamátki. +Son čađahii čuvla- ja bivttasgoarrunoahpu Oslo fidnofágaskuvllas. +Unjárgga gieldda ovdagoddi lea juolludan kr. 25.000 miessemánu 17. b. lágideaddjái Háliida go du searvi/lihttu lágidit miessemánu 17.b. doaluid Unjárgga gielddas? +1950-logu álggus Samii Litto rahčagođii duođas duoji ovdii. +Duodjekurssaid mearkkašupmi lea lassánan 1990-logu áigge. +Fangel lohká Ávvirii ahte lea hirbmat šállošahtti go lea šaddan juste nu go son balai juo. +Oalle dábálaš lea čilget ahte olbmot, geat leat dáruiduvvan, leat ieža sivalaččat dasa. +Sámediggi lea dál pláneme doaluid sihke konferánsa oasseváldiide ja earáide. +Cealkámušat sáddejuvvojit Porsáŋggu gildii. +13:04 Guovvamánu 10. beaivi 2016 Golbma vuojána lihkohis­vuođas - okta biila vujii johkii 14:34 Guovvamánu 08. beaivi 2016 Gálvobiila mii fievrreda guliid gopmánii mannan eahket. +14:27 Čakčamánu 20. beaivi 2016 Norgga nuorat borgguhit unnimusat Europas Dušše 2 proseantta Norgga 15- ja 16-jahkásaččain borgguhit. +Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. +Go sii leat beas san bákkolaš skuvllas ja ožžon vuođđooahpu, de sidjiide lea áigeguovdileabbo fas beassat skuvlii viidáset oahpu várás. +79, No. +Dán muttu juksan mearkkaša ahte mánná ádde loguid (4) ja lohkosániid (njeallje), máhttá ovdanbuktit loga-hahtti diŋggaid meriid ja ádde ahte lohkoortnega stuorit logut vástidit stuorit lohkomeriide. +Norgga oarje- ja Islándda máttariddu leat guovllu oasit, main arvá eanemus, ja daid dábálaš jahkásaš arvemearri lea juobe 2 500 mm. +Gárvves teavsttaid maid sáhttá geavahit vuođđun čállinhárjehallamiidda. +Dološ vierut leat máhcahuvvon, muhto ođđa kontekst +Min áiggi stuorámus cakkus duohta ovttadássásašvuhtii, sihke báikkálaččat ja máilmmiviidosaččat, lea dálá myhta ahte mis lea ovttadássásašvuohta. +ceahkki) oahppit imaštalle mearkkašumi erohusaid. +Doppe eai ovdamearkkadihte luoitte lieggasa birrasii, muhto geavahit dan suddadit muohttaga ja jieŋa juhkančáhcin ja guovddášliggensystemii. +Jus SGS searvá diesa lea rahpasa vejolašvuohta johtit máilmmis dain báikkiin mat leat Friby vuolde. +Dat lea sápmelaččaid eamimyhta ja ovddasta sámi identitehtas ja iešáddejumis vuđolaš beliid. +kenkäparista 20, säpäkeparista 25, "kintas"-parista 15, peskistä 70-80 mk. +Dain ledje 17 proseantta dahje 954 sámegiellaga. +Su vábmoáššit leat Sámi álbmotfoanda, árbevirolaš máhtolašvuohta, skuvla- ja giellaáššit, ja son lea bargan mearrasámi vuoigatvuodaiguin ja boazodoalu áššiiguin sámediggeáigodagas. +Oahppu lea vuosttažettiin nuoraide. +- Olles joavku lei illudan vuolgit Liet-Lávlut gilvui Italiai, go mii leimmet geahččaleamen maiddái oažžut eambbo konsearttaid, maŋŋel gilvvu, čilge son. +Ovdalgo máhccat fas čoagganeapmái, de ferte deattuhit, ahte lea lunddolaš sirddašit dálkkasrieggás bieggaguovllus nubbái, iige leahkkut uvssaid ortnega mielde nugo govvádusas boahtá ovdan. +Sámediggi lea maid bušeahtas várren ovdánahttindoarjaga 10,8 mill suohkaniidda ja 1,2 mill. +Hutkkussuddjeneiseválddiid ektui lea dehálaš ahte sii dán suorggis čájehit várrogasvuođa ja ipmárdusa. +Čállosis sii čilgejit. +Šaldái ráhkaduvvo maid erenoamáš čuovgadesigna, man sáhttá programmerehit nu ahte rievddada birra jándora ja jahkodagaid mielde, iešguđet ivnniiguin ja effeavttaiguin. +Mii málestit juohke beaivvi, stellet beavddi ja čorget gievkkana, sihkkut bevddiid ja bassat lihtiid. +mielde sápmelaččaide dáhkiduvvo suodji sápmelašvuhtii laktáseaddji vealaheami vuostá: "Stáhtat álget eastadit beaktilit sápmelaččaid vealaheami ja ovdagáttuid sin guovdu ja maiddái ovddidit sápmelaččaid ja eará olbmuid gudnejahttima ja ipmárdusa gaskavuođa." Artihkkala 7 vealahangielddu mielde soahpamuša oassebealit váldet iežaset vuolggasadjin, dego juo láidehusoasis bukto ovdan, dan ahte sápmelaččaid eai leat historjjálaččat atnán ovttaveardásaš álbmogin ja singuin lea meannuduvvon eahpevuoiggalaččat. +Lea mearkkašahtti, ahte nuppástus ovtta birrasis sáhttá rievdadit ollásit árbevirolaš birasáddejumi. +Dat ortografiija lei geavatleabbo go dan ovddasmanni. +Suojanen gieđahallá girjjistis Kulttuurien tutkijan arki iežas servoša dutkama, mas dutki iežas dieđus ja beroštumis beroškeahttá sáhttá leat áddekeahttá dihto ihtagiid, go dat ovddastit kulturduohtavuođa oasi ollisvuođas (Suojanen 1996: 18 - 19). +), Samisk konst. +Nuortta beale šalddi lea 12 mehtera alla oaggunstággu mii lea ráhkaduvvon šaldebázahusain, mat leat gávdnon deanus maŋŋá go duiskalaččat bávkaledje šalddi ja geassádedje eret Deanus čakčat 1944:s. +Dál lea Astrid Siri gii doallá deaivvademiid, ja Gunn-Britt ain lágida prošeavtta Isak Saba guovddáža bealis. +Gii searvá: Sámediggeráđđi Henrik Olsen ja Ann Mari Thomassen bokte ja Oslo suohkana gávppotráđđi Anniken Haugli. +Suopma lea iehčanas dásseváldi 1 LOHKU ¶ Vuođđolága álgui leat čállojuvvon stáhtaortnega vuođustusat ja bajimuš stáhtaorgánaid bargojuohku sihke vuoigatvuođariikaprinsihppa: almmolaš válddi geavaheapmi galgá álo vuođđuduvvat láhkii. +Jus guollebiebmanpolitihkka duvdila eret dehálaš riddo- ja vuotnaguolásteami, de dat boahtá maiddái áitit mearrasámi kultuvrra juo smávva rašes riddoservodagain. +In dieđe mii gal leš, die lea maid boahtán amas diŋga, dieinna gal gárvodit dakkár olbmot, mat eaiba dieđege. +Home Ođasarkiiva Girjealmmuheapmi vuossárgga 01. geassemánu 2015 10:01 Svein Lund ja Davvi Girji almmuha girjji Omstridde gruver. +Dađistaga lea sis áigumuš bovdet eambbo servviid, skuvllaid/universitehtaid ja dutkanásahusaid searvat fierpmádahkii. +Juohke sámi guovlluin gávdnojit maiddái vistesuodjaleami fágaovddasvástideaddjit. +Vokála lasiheapmi (dábálaččat a-vokála) geavvá maid guovtte- ja máŋggastávval sániin main dárogillii lea deaddu maŋimus stáv-valis, omd. +Guossástallan bisttii golbma beaivvi, ja Ruvdnaprinsabárra geavahii Gonagasskiippa dán mátkkis. +Ledjen oaidnán Min Áiggi -áviissas (Ánne Biret 1999: 6 - 7) govain amas gávttiid olbmuid alde. +olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid sáhtálii vearrámus dilis geavahit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuostá. +Prinsehytta adnojuvvui viššalit bivdima ja olggustallan oktavuođain gitta 1905 uniuvdnaloahpaheami rádjái. +Gevat dán vejolašvuođa buktit evttohusaid! +Transolbmuide gullet transvestihtat, transsohkabeallái +- Mun in leat heađisge vuollánan, muhto oainnán dán čorgenbargun, mojohallá son. +Loahpas son váldá dušše čottanjálgáid, dat mákset gávcci ruvnno. +"Viidon sieiddit"-čájáhus lea oaidnimis Sámimusea Siiddas boahtte giđa rádjai. +vealaheapmi sisttisdoallá buotlágan seksuála orientašuvdnii dahje sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi sirrema, olggušteami, ráddjema dahje ovdavuoigatvuođa, mii dihtomielalaččat dahje duođalaččat dahká duššin dahje vaháguhttá ovttaveardásašvuođa lága ovddas dahje ovttaveardásaš lága suoji dahje buot olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid ovttaveardásaš dovddasteami, návddašeami dahje hárjeheami. +Dá rudá juogeduvvi guokta åsijda; Vuodo -ja dievnastimoassáj ja åvddånahttemoassáj. +ON:a oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid julggaštus 10.12.1948. +Luossavuoigatvuohta Deanučázádagas ii leat lágas sorjavaš. +go eadni njamaha su, de vásiha oktavuođa ja lahkavuođa suinna "buorrin" ja nu ásahuvvo sutnje "buorre dili" dovdu. +Buohkat geat leat máksán bivdodivada dán jahkái, ja leat maŋemus vihtta jagi orron ja ain orrot Guovdageainnu suohkanis, sáhttet ohcat bivdogoartta giđđaloddemii 2015, go váldet oktavuođa Guovdageainnu suohkaniin, bálvaluskantuvrrain tlf. 78487100. +Teavsttat leat sihke sáme- ja dárogillii. +Dáiddár ieš vuordá oaidnit, makkár dáiddačájáhusas šaddá. +Erenomáš ulbmilin lea geahpedit buozalmasjávkama gielddas. +Eamiálbmogii gullevaš lámisolbmuide lea erenomáš hástaleaddji oažžut doarvái buriid riektebálvalusaid. +Dohkkehit borgemánu 25. beaivvi 2015 stivračoahkkima eahpealmmolaš áššiid beavdegirjjibeavdegirjji, almmolašvuođalágá §13. +Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Kopijyvä Oy, (2013), s. 20. +Eaktun lea, ahte gielas galget leat aiddolaš celkosat (expressions) ja dárkkes tearpmat dakkár dehálaš doahpagiidda, maiguin ávkkástallat luonddu vejolašvuođaiguin, vai ceavzit eallimis. +Mu váhnemat, sihke áhčči ja eadni, leaba jápmán. +Ráva dahje gohččun vealahit ii almmatge mearkkaš dán njuolggadusas ovdalis govviduvvon ávžžuhusa, mas doaibmaváldi dahje posišuvdna váilu. +Nu ii leat matematihkalaš gielas mas algebra symbolat leat čálamearkkat ja dát giella lea hállojuvvon gielaid ektui oalle ođđaáigásaš giella. +Sámediggi lea maid bargame ođđa gielladieđáhusain ja háliida maid atnit dán konferánssa oažžun dihte evttohusaid dán bargui. +Bajjelttjála: FrP på Sametinget Tiemá: Filmma, Kultuvrra, Politihkka, Sebrudak 2 prográmma nuoskodime birra ja gåktu dát vájkkut ulmutjijt ja luondov. +Dus lea gáibádus sáhtto- ja borranbuhtadussii, vejolaèèat vel idjalasáhusain, Stáhta mátkeregulatiivva máksomeriid mielde. +Dáid persovnnalaš rahčamušaid son lea vuoitán, ja dál áigu son ovttas NSR:ain válggaid vuoitit. +Historjávádjolus lea nuvttá ja čađahuvvo dárogillii. + (N2d.) +Eahkes, báikkálaš áiggi mielde, lei Gonagasbárra stáhtaministara guossin almmolaš mállásiin Parliament House, ovdal go vulggiiga mátkkoštit viidáseappot Sydney gávpogii, goas stáhtaguossástallan galgá leat lagamus beivviid. +Áhčči lei muhtin náitalan olmmoš, ja eadni lei nieida-olmmoš. +Geavatlaččat olbmo ekosystema lea álo muhtinlágan nuppástusdilis, mas sáhttá earuhit hihtásabbot ja johtilabbot nuppástuvvi komponeanttaid. +Vállejuvvii maiddái nuppi áigodahkii 1909-1912. +Dieđalaš ságastallan fáttá dáfus lea dálá áigge valjis ja máŋggahámat. +maid Lang (1998), s. 27-46; Warnke (2008), 20; Driskill, "Doubleweaving two-spirit critiques. +Gáibádusat iežamet miellahtuide Advokáhtaidsearvi háliida áimmahuššat álbmoga beroštumiid ja advokáhtaid beaggima go bargat dan badjelii ahte min miellahtuin galgá leat alla fágalaš ja advokáhtaehtalaš standárda. +Das ferte muitit ahte vaikke politiija lea siviillas, de diehtit mii makkár barggus son lea. +Cealkka-oahpa dárkilat guorahallamis ja čilgemis čilgejuvvojit osiid gaskavuođat ja doaimmat maiddái vástideaddji terminologiija vehkiin. +Gaup@samiskhs.no - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Dieđáhusas evttohuvvo earret eará ahte seamma láhkanannejuvvon vuoigatvuohta sámegieloahpahussii galgá maiddái gustot mánáidgárdái, nu go vuođđooahpahussii ge. +Ođđa ministarat Norgga ráđđehusas Gonagas lea stáhtaráđis rievdadan ráđđehusa ikte. +Dán kurssa oahppit leat álggahan duddjot maiddái duodjerieggás. +Dákkár giellahálddašanmuddu orru vástideamen dasa maid šielbmáteoriija govvida vuolimus dási giellamáhttun (govus 16). +Akta dajs ássjijs massta le stuorra berustibme sebrudakdagástallamin le ednam- ja ressurssariektá. +Dan oktavuođas ledje oahppit ja oahpaheaddjit Murmánskkas Girkonjárgga joatkkaskuvlla guossit golggotmánu 18. - 20. b. 2016. +Gálvvu máhcaheapmi eará sivaid geažil sáhttit maiddái dohkkehit nu guhká go dát dahkko mielddusin biddjon skoviid mielde: dahkat ruovttugávppi, gáhtanvuoigatvuođa atnin dahje eará reklamašuvdna ja máhcaheapmi. +Crenshaw 1989, 149. +Dál leat golbma kandidáhta Nuorta Finnmárkkus eret geat leat daid njealji searvvis geat leat ožžon eanemus jienaid. +Danne mis lea buorre jáhku dasa ahte Vuotnaguolástuslávdegoddi váikkuha positiiva ovdáneami riddo- ja vuotnaguolástusas davvin, loahpahit Sjåstad, Sandberg, Knutsen ja Muotka. +Sámegiela alfabehtalaš čállinvuohki ovttastahttá čállima hállamiin dan láhkai ahte lea vuogádatlaš obiilavuoddji-sáni lohkamis sáhttá dakkaviđe oaidnit biila ja vuoddji ollisvuođa oassin. +Ahte vuoigatvuohta ii álo doala deaivása duohtavuođain, vásihedje Silje ja eará váhnemat Álttás go háliidedje sámegielat skuvlafálaldaga. +Geavahan dáid doahpagiid buorebutge retorihka dásis. +Nu báhcet oahpaheaddjit iehčanassii hárjehallat sámegiela oahpahit ja gávnnahit, mo sámegiel oahpahusain buoremusat sáhttá lihkostuvvat. +Boarrásamos sohkabuolvva áhkku veardida ovddit áiggiid dálá áigái. +Gunhild Merete ii leat áidna váhnen gii mánáid lea váldán eret sámegielas. +Buot unnimusaiguin bargaba maiddái Maria Kristofferson ja Irene Kuhmunen ovdaskuvllas (Kristofferson ja Kuhmunen 2007, filmma ja +- Nu Nikkinen lea máilmmi buorre sátnejođiheaddji evttohas go šattai nu ahte Marit Kirsten Gaup geassádii. +Sámedikki presideanta Aili Keskitalo muitala ahte lea vuosttaš geardde go álgoálbmotnjunuš lea olahan dákkár saji ON-vuogádagas, ja nammadeapmi mearkkaša hui ollu máilmmi álgoálbmogiidda. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fylkamánnii doalaha gitta láhttu 11 - Ođđajohtláhttu. +Mii lei sivvan go sámegiella ja kultuvra jávkkai dán guovllus? +Ruvdnaprinsabárra joavddai Lønset skuvlii Oppdalas, gos Ruvdnaprinseassa rabai dán ođđa skuvlla. +maiddái Rasmussen 2013: 194) dahje ovdamearkka dihte ustibat (Mustonen 2017: 43). +Erenomáš jávohis Suomas ássi sápmelaččaid siskkáldas seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlohkun badjánit dutkamušas transolbmot ja homodievddut. +Maiddái Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo jagi 2016 muitalusas bukto ovdan hástalus ollašuhttit lámisolbmuid vuoigatvuođa ovttaveardásaš oahpahussii ja lassin doarjjabálvalusaid vátnivuohta lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvama váilevašvuođaid geahčadeamis (Oikeusasiamies (2017), s. 120-121). +Dasa lassin informánttat vásihit ahte Suoma stáhta maŋimuš áig +Áigodagas 2011-2012 leat oktiibuot oston 45 dáidaga dáiddačoakkáldahkii. +2. Eará ráŋggáštanvuogit go giddagas galget oažžut vuosttaš saji dalle go ráŋggáštus mearriduvvo. +Danin mii joatkit ohcamiid dán jagi maid. +Olles dan áiggi go mii leat doaibman de leat lágidan ođđa čovdosiid ja nu dusten rievdaduvvon dárbbuid. +Ovdamearkan s biila masa de galgá lasihit sáni mii muitala makkár biila lea: rukses biila. +Hopp til hovedinnholdet på siden Leavnnja ja Davvenjárgga kino ovttasbarggus Stuorra kinobeaivvi olis lávvardaga skábmamánu 1.b., lágida Leavnnja ja Davvenjárgga kino ovttas erenoamáš balddanasfilbmaeahkeda. +Lápmásiidbálvalusláhkaásaheami leat ain ođasteame. +Go komišuvdna lea gergen muhtin guovllu čielggadeami, de galgá válbmet raportta. +Duodjárii luonddu dovdan adno dehálažžan, go duodjeávdnasiid skáhppojit luonddus ja elliin, main duddjojit atnodujiid, nappo daid gárvvuid maid dárbbašit beaivválaččat. +Sámegielas iešguđegelágan váttuid sáhttá govvidit ovdamearkka dihte gillii mihtilmas metaforalaš dadjanvugiiguin, daningo sámegielain eai álo leat virggálaš sánit, mat govvidit iešguđegelágan váttuid. +Mánát geat eai vázze mánáidgárddis leat maid bures boahtin ovdaskuvlii. +Oktan boađusin dán ovddidanbarggus lea dat, ahte váhnemat maid leat álgán lohkat sámegiela ja dainna lágiin dorjot máná giellarahčamuša. +čehppodagat gullet doahpaga áddejumi sisa. +Oahpahallái ja dasa gii uhcán čállá lea hui oahpes ášši čáledettiin bisánit smiehttat makkár bustáva mun dákko čálán, čálángo ovttain vai guvttiin bustávain ja čálángo oktan vai guoktin sátnin. +servošis. +Dán oktavuođas lea dehálaš namuhit ahte vuođđovuoigatvuođaođasteami gieđahalli ráđđehusa evttohusa mielde listtu gárvedettiin ulbmilin lei váldit vuhtii erenomážit suopmelaš servodaga dáfus guovddáš vealahanvuođuštusaid. + (Mustonen 2017: 54.). +Teáhterjoavku lea mannamin čájálmasain Sunná šiella Máilmmi mánáidteáhterfestiválii Duiskii. +AFC ovttasbargoguoibmi Ruonáeatnamis fas lea Greenland Film Makers, FILM. +Pentti Pieski árvvoštallá ahte olbmuin geat cielahit, sis ferte leat heajos iešdovdu go ballet sápmelaččain. +Láhkagiella -Dajaldatlistu Láhkagiellatearpmat Jur term2005-Rievdaduvvon 2013 Jahki 2009 rájes leat lágiduvvon sámenuoraid giellaleairra Norgga ja Suoma beale nuoraid várás. +Báikegoddi lea huksejuvvon Hitter-joga gáddái, mii lea leamaš veaikeruvkke fápmogáldun. +Mánáidgárddiid oktasaš sisaváldima ohcanáigemearri 2013/2014 mánáidgárdejahkái lea 01.04. +Nu sáhttáge dadjat ahte go mánná beassá ollu vásihit, de dat nanne doabaduddjojumi, ja ná oahppan geavvá máná iežas vásáhusaid vuođul. +Dát osku jávkagođii 1700-logu rájes miššonearaid doaimmaid geažil. +Maŋemus čuođi jagis lea aŋkke eatnanlagas ozon lassánan. +Govven: Johan Isak Siri Bohccofuođđariid ii leat dušše viežžat Suomas. +Dakkár guhkitáiggi váikkuhusaid eai gávnna dutkit maŋŋil Prestige-fatnasa mii vuojui Spánia mearragáttes jagis 2002. +Sekšuvnnas lea dán rádjai báikkálaš ekologálaš máhttu dušše Leavdnjavuonas. +Geaidnonammaevttohusaid sáddet Deanu gildii, Rådhusveien 24, 9845 DEATNU, dahje e-poasttain: postmottak@tana. +- Mii eat sáhte lohkat mii leat duhtameahttumat go olbmot eai leat nu ollu olbmot boahtán dán čoahkkimii, mii fertet baicca jurddašit ahte mii eat leat doarvái buori barggu dahkan go eat nagot geasuhit olbmuid deike. +Dán jagi lea sus erenoamáš buorre njunušbeana, ciiku Gjende mii jeagada Haralda ollásit, lohká Tunheim beanaveahkki Eirik Fløtlien. +Ogi ultrajietnagovvema funkšuvdnan lea lámisvuođa čielggadeapmi áramuttus. +Eronomážit leamaš deaŧálaš ráhkadit gaskkusteame ođđa arenain gos lea geahppasat ollit nuorat olbmuid. +Informánttaid muitalusain badjánit čielgasit vealahanvásáhusat, maid sáhttá meroštallat guovtti goabbatlágan joavkku, siskkáldas ja olgguldas joavkku vealaheapmin. +Vealahangildui leat čielggasvuođa dihte lasihan maid ng. +Muhto sámiin lea hárve eanet go ráđđeaddi dási váikkuhanvejolašvuohta, jus oppa datge. +Enkultureren- ja sosialiserenproseassain materiálalaš kultuvrra artefávttat doibmet gaskaoapmin, mainna mii addit hámi ja mainna mii áddet iežamet, earáid ja abstrákšuvnnaid. +sáhttet doaibmat ávžžuhussan. +Bilde av flerbrukshall forside Dákko bokte hálida sátnejođiheaddji bovdet buot ássiid gielddas Deanu ođđa "stuorrastobu" almmolaš rahpamii. +Sii galget ovddastit Sámi Árktalaš dálvegilvvuin (AWG) Fairbanks-gávpogis Alaskas 2014 njukčamánu 15. gitta 22. beaivái oktan eará sámi nuoraiguin. +Arktalasj ráde le avtamielakvuohtaorgádna gånnå da guhtta álggoálmmukorganisasjåvnå bessi ságastit ja oajvvadit sæmmi láhkáj dagu da gáktsa stáhta, valla e besa jienastit. +Áigemearri sáddet ohcama lea dán mánu maŋimuš beaivi. 14:37 Ođđajagimánu 26. beaivi 2016 Sámiráđđi lea dorjon badjel 200 kulturprošeavtta maŋimus viđa jagis - dál almmuhuvvojit boahtte jagi doarjagat. +Posišuvnnaid vuođul sáhttá čilget makkár fonemat ja fonemaovttastumit sáhttet leat man sajis ja maiddái makkár systemáhtalaš molsašumit man posišuvnnas leat. +ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa dohkkeheami maŋŋel eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid vuoigatvuođaide ja sajádahkii leat giddegoahtán eanet fuomášum +Mii leat duhtavaččat, festiválaguossit leat duhtavaččat ja artistat leat duhtavaččat. +3. Goas lea sámi álbmotbeaivi? +Sii leat nammaduvvon dassážii go komišuvdna lea geargan guovllus. 5. guovllu nuorta Várnjárgga beroštusovddasteaddjit: Trygg Jakola, dálon meahcásteaddji ovddasteaddjin. +- Ii olmmoš galgga gal goassege leat áibbas sihkar dán hommás, muhto mii jáhkkit nu dat šaddá, dadjá son. +Sámeskuvlastivrra bargoviidodahkii gullá dienu ollašuhttit sámi profilerema, ovddasvástidit sámi oahpponeavvuin, ráhkadit ja mearridit sámi skuvlaplána, ovttas gielddaiguin soahpat integrerejuvvon sámi oahpahusa ja ovdaskuvlaluohkáid, ovdaskuvlla ja astoáigefálaldagaid. + (Keskitalo 2003: 20−36, gč. +Dat eai oaččo leat dakkárat mat mange láhkai dovddahit čálli iežas miellaguottu. +Ollu dáin ságastallamiin čatnasit dasa, ahte olbmot dábálaččat áddejit normatiivvalaččat mii kultuvra lea, nugo kulturdoahpaga gieđahallan čájehii 5. kapihttalis. +Leavnnja eananeaiggátsearvvi stivrajođiheaddji, Nils Roger Pettersen, ii eahpit mii dasa lea sivvan. +Buori ovttasbarggu bokte han mii sáhttit ovddidit sámi dáidda- ja kultureallima, ja dan várás addá árvvoštallan midjiide buriid rávvagiid dasa ahte mo mii sáhttit viidáseappot ovddidit dáiddáršiehtadusa, dadjá Larsen. +Liikon geahččat ealligovaid, mas govahallet boahttevuođa, muitala son. +Ja danin celkkii Prinsa Carl ahte son lei mielas álgit gonagassan, jus dat lei dat maid norgga álbmot hálidii. +Vuokko Hirvonen (1999) guorahallá nákkosgirjjistis Sámeeatnama jienat nissonidentitehta girjjálašvuođa bokte, mo duodjedáidu meroštallá nissonolbmo nisun ja sápmelažžan. +Buohkat leat beassan +Fágalaš bargu, fitnooahppu ja ávnnasoahppu nissoniid várás, sámi goarrun, náhkkegoarrun. +Appleton-Century-Crofts, New York. +Midjiide lea deaŧalaš ahte ealáhusa mielváikkuhanvejolašvuohta sihkkarastojuvvon ođđa hálddahusas, ja mii áigut dan čuovvolit boahtteáiggis. +Torkel RasmussenSámi allaskuvlla 1. amanueansaPhD Giellasosiologiija +Ii čállo gosage ahte duot olmmoš lea dárbbašan veahki. +Oppalohkái mu dutkamuša (Mustonen 2017: 44) informánttat liikojit sámegielat ságastallamiidda, vaikko soitet muhtumin leat gealdagasas. +Jearahallamiin badjánit vásáhusat eahpenjulges ja struktuvrralaš vealaheamis. +Nuortta Romsså) ja suohkana Ivvárstádit, Trondenes, Giehtavuotna, Leaŋgáviikka ja Ránájsuolu. +Fágaid oahppoplánat leat mearriduvvon láhkaásahussan ja dain leat čuovvovaš oasit: Sámegielfága oahppoplánaid gulaskuddanárvalusain leat rievdadusat fága ulbmilis, váldoosiin, vuođđogálggaid válddaheamis ja gelbbolašvuođamihttomeriin. +Biertavári sámi gili fiervvás, mii lea Gáivuonbađas, leat fiervábuvrrit ja návsttit mat huksejuvvojedje 1800- ja árra 1900-logus. +3.3.2 Giellatypologalaš meroštallan +Dákko badjána gažaldat, guđeládje lámisolbmuide leat ovdal ču +Dát leat vel ain oasit min eallimis, maid Oarji ii sáhte dulkot áddehahtti láhkái iige kontrolleret, čállá Smith. +), Indigenous Peoples' Governance and Protected Areas in the Circumpolar Arctic, Springer, 2015: 209-240. +Veahkkedutkit ja ovddidanoahpaheaddjit +scalae 'ráidalas', mollis 'dimis/linis', durus 'garas', alacer 'ealas', largus 'stuoris') ja muhtimat leat maid geavahuvallegrohámit (sátnehámit main nuppi stávvala vokála oatnu) ja largohámit (sátnehámit main nuppi stávvala vokála bissu guhkkin) maid vuođđun leat ovdalis namahuvvon musihkalaš tearpmat. +Sápmelaš lámisolbmuid oassálastima iešguđet guovllu lápmásiidráđiide galggalii sihkkarastit. +Search for "" returned 3896 matches Álmmukbiejvve ja nasjåvnålasj gåvåstagá Guovvamánu 6.b.lea virggálaš leavgabeaivi Norggas ja čalmmustahttojuvvo miehtá riikka sámi álbmotbeaivin. +Mánáidgárddi olggobealde lea čuoiganšillju ja čáppa luondu. +Dál das barget dakkár olbmot miehtá riikka, geat háliidit oažžut áigáiboađu iežaset dáidda- ja kulturovdanbuktimis. +Girji lea Lars-Issáha ja su skihpára Diinná fearániid birra maid soai vásiheaba ovtta olles jagi ruovttus, skuvllas, olgun ja duoddaris. +Dán dutkamušas leat informánttat, guhte leamaš fárus gáibideamen 1980-logu beallemuttus duodjeskuvllas sámegielat duodjeoahpahusa. +Sus leat rukses lieđit . +Lea guovllu gieldda duohkin dárkkistit lobihis huksemiid. +Ávvudančájáhus lea dál neahtas. +Gonagas Harald doalai doppe mátkki maŋemus sártni mállásiid oktavuođas. +Buot dát leat addán sisdoalu ja ivnni deaivvademiide. +Goassige ovdal eai leat nu ollu sámi dáiddárat deaivvadan seammá čájáhuslanjas. +Dat gal bohtet nuppi bealji sisa ja fas nuppi olggos, muhto leat eanaš buorit kommentárat leamaš, ja daid gal dieđus lea hui somá gullat, muitala Siw Carina. +16:46 Borgemánu 10. beaivi 2015 Norgalaččat čovdet maiddái priváhtaearániid bargoáiggis Ođđa guorahallan čájeha ahte badjel 70 proseantta norgalaš bargiin čovdet priváhtaearániid bargoáiggis, dušše njealji eará riikas lea lohku badjelis. +Dán vuollekapihttala álgui leat čohkkejuvvon sápmelaš vuoigatvuođaid temát, maid Suopma galggalii ovddidit našuvnnalaš dásis. +Čatnat kultuvraosiid oktii ja oažžut oktasaš fokusa. +Áhkuid ja etniid sohkabuolva anii čáppisin, jus čikŋagápmagat ledje unni ja čoalčái, vaikko daiguin ii bivvange. +Majestehta Gonagas Harald finai Little Norway párkkas máŋgii mánnán. +Dál lea son loahpahan oahpustis ja álgá ođđa virgái, maŋŋá luomu, borgemánus. +Vástidan dihte gažaldahkii leat UiT rektorat bovden golbma logaldalli hupmat sin vásáhusaid birra dán suorggis ja vuolggahit jorba beavddi ságastallama. +Mánná orru farga oahppamin omd. +Oahppoplána gelbbolašvuođamihttomearrin lea 2. ceahki loahpas máhttit ságastallat substantiivvaid, adjektiivvaid ja vearbbaid birra. +Sidjiide geat leat riegádan ovdal Jagi 1990 guoská aŋkke dat ahte Bárdni manná ovddabeallái Nieidda. +1992:s hálidii Gonagasbárra hábmet iežaska ođđa geassebáikki. 60 arkiteavtta dieđihedje dasa beroštumi ja golmmas sis serve arkiteaktagilvui. +- In mun láve gal jearrat, árvidan ahte gal dan muitalit jus fal lea heagga mannan go leat bohccuid njeaiga vuodján, muhto jurdilan gal álot dan birra, lohká son. +Mis ii leat ohcanáigemearri. +Našuvnnalaš unnitloguid suodjaleami guoski oktasašsoahpamuša gohcinkomitea, Eurohpá ráđi ministeriijakomitea, lea jagi 2010 addán doaibmaevttohusaid miellahttostáhtaide, vai dat eastadit Ávžžuhusat guske máŋga iešguđet eallima beali, earret eará dearvvašvuođafuolahusa, bargoeallima, skuvlejumi ja oassálastinvuoigatvuođaid. +Mun lean ohcan ovdamearkkaid jearahallamis mat ovddastit prinsihpaid Vikøra modeallas. +Háliidat go leat lohkanáittardeaddji? +Dálásj iemeálmmukriektá tjuodtju dan æktuj mij dåhkkit sámij histåvrålasj riekta degu dal merragádde- ja vuodnaguollim sijá årudakguovlojn. +Deanu gielddas ásset sullii 3000 olbmo. +Dego sápmelaš vuoigatvuo��aid gieđahalli kapihttalis bukto ovdan, de Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid suodjaleapmái oaivvilduvvon oktasašsoahpamuša (Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša) artihkal 14 dorvvasta soahpamušas dovddastuvvon vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid almmá makkárge vealaheami. +Ambulánsagirdit geavahuvvojit ollu dasa ahte fievrredit pasieanttaid buohcciviesuid gaskka, muhto Finnmárkkus geavahuvvojit dat maiddái fievrredit pasieanttaid buohccivissui. +Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtagirji (2000/C 364/01). +Eváhkus olbmot ledje oahppan suopmelaččaid siste ođđa gárvodanvieruid. +Go Prinseassa Märtha Louise náitalii Nidarosdomenis 2002:s, de lágiduvvui feasta Stiftsgårdenis. +Dát sáhttá čuoččáldahttit vearrás čuovvumušaid ovdamearkka dihte danin jos vealaheapmi dáhpáhuvvá jeavddálaččat. +Láhppon... leimmet láttáiluvvan doppe (eváhkos). +Boađe ovddeš rámbuvrri bakte eatnogáddái 10.30 rájes, go de lea fanas vuordime suvdit vázziid rastá. +Čuovvovaš logijagi áigge, 1993, ON dohkkehii oppalašrávvagiid (eŋg. +Evttohusaid galgá leat ákkastuvvon! +Hopp til hovedinnholdet på siden Ii oktage searvi/joavku leat ohcan lágidit dán jagáš miessemánu 17. b. doaluid. +Go mii dadjat ahte mii juoigat muhtima, delea seamma go livččiimet muitaleame muhtin olbmo nama. +Ibid., s. 8-9. +Kulturantropologiijas ekologalaš vuogáidupmi áddejuvvo teknologalaš-ekonomalaš proseassan, mii deattuha luondduresurssaid ja servodatlaš organisašuvnnaid vuorrováikkuhusa. +Áiggiid mielde duoji leat jođihan iešguđetláhkai. +Maiddái Dovdameahttun soalddát gudnijahttojuvvo dán monumeantta luhtte, ja odne bijai Gonagas Harald lieđđekránssa dán muitobáikái allaáiggálaš seremoniijas. +Gulaskuddan ja guovllu geahčamit Oassin komišuvnna dieđuid háhkamis lea maiddái njálmmálaš čilgehusat. +Váilot ain ruhtačoaggit muhton guovlluin. +Unjárgga Oahppogáldui mearkkaša dat ahte skuvlasáhttu gaskabeaivveáigge máŋŋebárggaid ii vuoje šat. +Adden oahpaheddjiide jearaldatskovi sin oahpu ja duogáža hárrái juo 2005. +Dákkár čoahk­kin lea ovdal lágiduvvon Colombias ja Meksikos. 1700 oasseváldi ledje čoahkkimis. +Aro 2009.) +Börestam & Huss (2009: 11) maid čujuheaba dasa mo"háliidit čielggadit makkár vugiid mielde indiviida geavaha iežas giellačoakkáldaga ságastallamis ja gulahallamis earáiguin ja makkár gielladomeanat dalle ihtet oidnosii". +Informánttaid mearri lea nu stuoris ahte guorahallan deavdá gáibádusaid maid International Social Survey Programme (ISSP) lea bidjan dákkár deaivilisvuhtii. +Dat veahkeha fuomášit kultuvrralaš objeavttaid ja dáhpáhusaid máŋggadoaimmat luonddu. +Loahppakapihttalis čoahkkáigeasán ja árvvoštalan dutkamuša bohtosiid ja joatkkabarggu hástalusaid. +Biret Máret Hætta oahpai goarruma ruovttus, ja válddii sváinnasdutkosa maŋŋá. +Dán maŋŋel dutkamuš lea ollašuhtton ovttasbarggus álggos +Tarkastelukulmia kulttuuriseen vuorovaikutukseen s. 88 - 117. +Nubbi lea sosiála dimenšuvdna, mii sisttisdoallá olmmošlaš gaskavuođaid ja ovttastallanortnegiid. +Dujiin čájehit earaláganvuođa, ii dušše indiviidan dahje sogalažžan servoša siste, muhto maiddái olggobeallai čeardan. +Ođđa vuođđoláhka boahtá fápmui njukčamánu 1. beaivve 2000 ¶ Ođđa vuođđolága vuođđun leat njeallje boares vuođđolága: ráđđehushápmi ja riikkabeaiveortnet sihke guokte ministtarvástu guoski vuođđolága. +Evttohusas leat jo ovttaoaivil muhtun doaimmaid hárrái: Frank M. Ingilæ (Bb) ja Hartvik Hansen (Oktasašlistu) joatkiba sátnejođiheaddjin ja várresátnejođiheaddjin. + (Vest 1988: 72 - 73.) +Princeton University Press, Princeton. +Ruossalasvuođa buktá maiddái, ahte ulbmilin lea sámekultuvrra seailun ja ovddideapmi almmá etnihkalaš kriteraid haga. +Kommentára bođii maŋŋil go "Ráđđehusa bargoaddidivadiid rievdadeapmi Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmaguovllus (26 gieldda) almmuhuvvui. +Sidájma diehtet ienebuv rituálaj, jali dábij birra ja ulmutjijt ságájdahtijma Divtasvuonan 2009-gidá ja 2010gidá. +Galle sápmelačča leat Norggas ja man stuorra oassi sápmelaččain máhttet sámegiela? +Boon pedagogalaš jurddašeami mielde dákkár konsonántta ja vokála ovttastumit dahket sátneosiid, maid analogalaččat sáhttá geavahit eará sániid hárjehala-dettiin. +Dutkit čilgejit kultuvrra máŋgga láhkai, dat lea abstrákta, dakkár maid ii sáhte dohppet gitta dahje ráddjet čielgasit. +University of Illinois Press, Urbana - Chicago. +3.2.2. +Muhtin guovlluin lea maid dábáleabbo dajahallat luđiin eambbo go eará guovlluin. +Bealuštussan čuoččuhit, go dutki sáhttá atnit ávkin iežas fierpmádaga ja iežas ovdaáddejumi. +Ovdamearkan hállangiela variánttain leat suopmanerohusat ja buolvvaid giellageavaheami erohusat. +Go de manná siidui maid easka leat jorgalan, de oainnát ahte iežat ođđa jorgalus lea ihtán dohko. +J. +Jus geaiddage galggaš dohkkehit eaiggátvuoigatvuođaid muhtun guvlui, de fertejit sii leat guhkesáiggi dan geavahan ja ferte vuhttot ahte dušše sii leat dan geavahan miehtá geavahanáiggi. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmuid ja sin gieđahalli dutkamuša ja sin iežaset dutkanbarggu doarjun veahkehivččii servoša identitehta nannema ja duohtan šaddama sihke olbmuide alcceseaset ja maiddái sámeservošis. +Fealtabargu lea čađahuvvon daid guovlluin mat ovdalis unnán leat iskojuvvon, nugomat viiddis duottarguovlluin. +Son árvala dan boahtit das, +18:16 Geassemánu 01. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +2014 dáiddáršiehtadusas lea 6.87 miljon ruvdnosaš rámma, mii lea 350.000 ruvdnosaš lassáneapmi gustovaš 2013 šiehtadusa ektui. +Máná suhttu sollašuvai jođáneabbo. +Sámiin leamaš dehálaš oassi eurohpálaš lonuhusgávppi alimus áigge, mainna sáhttá čilget nomadismma erenomáš ovdáneami ja badjesámiid buorre ekonomalaš dili. +Ollesolmmoš sáhttá viiddidit máná dáiddu ohcat ođđa dovddiidusaid, maiguin ávkkástallat ja čoavdit maid hástalusaid. +Nils Mathis Sara mieđiha ahte sii sirde ealu maŋŋel dán dáhpáhusa ráfi dihte, ja erenoamážit dan dihte go boazopolitiija ii boahtán veahkkin. +Váljjejupmi mearkkaša ahte Sápmi Music ruhtada, veahkeha fierpmádagain ja gelbbolašvuođain vai Georg Buljo beaggá artistan. +Informántta guovttos, duodjeoahpaheaddji ja oahppi, atniba ávvira árbevirolaš lávain ja danin fuonášeba, go látterivgut sahtedohko rievdadit sámeduoji láva: "eai oalle ádde mii lea sámeduodji, sápmelaš ii rievdat duoji radikaalisti" (N3g). +joatká son.Dalle ledjon savdnjila iežas hárjji ja orru eanet duhtavaš. +- Mun lean oahppan hui ollu dán maŋemus jagis, ja loavttán hui bures dáppe. +Artihkkalis "Árbevierru ja ođđa jurddašeapmi kultuvrralaš diehtosirdimis", mas čálán diehtosirdima birra gaskkusteaddji pedagogalaš lávddis, čilgen ahte oahppama sáhttá geahččat guovtti láhkai: iežamet vásáhusaid vuođul ja go lea nubbi olmmoš gaskkusteaddjin birrasa duvdosiid ja oahppi gaskkas. +Gávttiid sohkabeallejuohku badjánii sihke jearahallanmateriálas ja maid guktuin bargobájiin. +Ovdamearkkat leat gasku ja vuostá. +Namma boahtá su ovddideddjiid Knut Bergslanda ja Israel Ruonga mielde. +- Duodjáriid bokte bohtet fárrui maiddái bearrašat ja sogat, geain lea dehálaš rolla duodjeárbevieru sirdáseamis. +Ásodagat leat gaskkal 86-97 m2 stuorrát. +Ovdalis namuhuvvon ovdamearkkain leat miellagiddevaš ovdamearkkat, mat čuvvot Ariotti (1999) artihkkalis govviduvvon lámis-sáni anu Austrália anangu-servošis. +Earát ges návddašit luomuid. 19:35 Ođđajagimánu 08. beaivi 2016 Guoládagas čuožžilii riidu Lujávrris ávvudit Diggegoddi bágge suohkana buoridit luottaid Ná boahtá ovdan Lujávrri suohkana diggegotti mearrádusas áššis Lujávrri suohkana vuostá. +Vaikko oahppoplána áigumuššan lea nannet sámi perspektiivva, de dutkamuša mielde dat ii lihkostuva. +Geahča maid Eide, Asbjorn & Rosas, Allan, "Economic, Social and Cultural Rights: A Universal Challenge." Girjjis: Eide, Asbjorn - +Duoji mearkkašumi guorahallama oassin etnopolitihklaš lihkadusa ja dalá servodaga anán sierra dutkančuolbman. +Dákkár doaibmabijut sáhttet fátmmastit šaddodatdivššu, fysihkalaš láhčen nugomat galben ja kulturbálgát, ja ođasteapmi, ođđasit huksemis ja sirdimis ráfáiduhtton visttiid. +Sámediggi lea ruhtadadan dán barggu. +Govvit sániiguin muhtun ráhkásmuvvan olbmo. +Dávjá geava-huvvon sánit ja sátneoasit (omd. +Sámedikki bealis giittán mun buohkaid geat leat láhčán midjiide vejolašvuođa doallat dán konferánssa. +gat (Baker 2011: 66), de lea guovttegielatvuohta olu guovlluin adnojuvvon heahtin ja vel váralažžange riikkaid ideologiijaid ektui, main ulbmil lea duddjot gielalaččat ideanttalaš servodaga - okta riika, okta álbmot, okta giella ja dávjá vel okta miella - ja danin dat lea vuosttilduvvon ja vel gildojuvvonge almmolaš geavahusas. +Dassážii go ohcanskovvi lea gárvvis, sáddejuvvo ohcamuš reiven dahje e-poastan. +Dál lea son gearggus. +Dán prošeavtta áigge jearahallamiin badjánedje máŋggat jurdagat das, mo sápmelaš lámisolbmuid vealaheami sáhtálii boahtteáiggis eastadit ovddalgihtii, ja mo veahkehit olbmuid, geat leat juo gillán vealaheamis suopmelaš oktasašgottis. +14.1 Oahppoplánat ja doaibmi guovttegielatvuohta +OKT Dieđalaš čállin ja guorahallan Háliidat go buoridit dutkan- ja akademalaš čállindáidduid? +Idja ja beaivi. +Konferánssa loahpahuvvo olgokonsearttain gaskavahkoeahkeda ja das galget leat sámi ja internášunálá ártistat, muhto dál eat áiggo vuos almmuhit namaid, dadjá Oskal. +maiddái Bongo ja earát 2009: 100). +Máŋggadáiddárvuodas son lávii ovdanbuktit lávddis juoiganpoesikonserttain, gos ieš logai divttaidis sámegillii, muhtun eará logai daid eaŋgalasgillii ja de lei vel mielde muhtun juoigi. +Bearjadaga golggotmánu 12.b. lei Leavnnja skuvllas, mánáidskuvllas rabas beaivi. +Jos don háliidat eambbo diehtit Omasvuona birra, de sáhtát geahčadit suohkana neahttasiidduid dahje váldit oktavuođa minsii dán epostii: post@storfjord. +Sii guđet eai leat ohcan, fertejit máksit bussabilehta, vaikko lea vuoigatvuohta oažžut nuvttá skuvlasáhtu. +Doaibmabijut maid ovdagoddi ii árvalan gielddastivrii leat 4. mielddusin (siidu 70/73). +Dál álgoálbmogiidda dárbbaša dovdáhit, ahte dutkan lea sidjiide ávkin ja buorrin. +Sámemusea Siidda amanueansa Áile Aikiolohká, ahte su bargun dán prošeavttas leamašan láhčit saji čájáhussii. +Vaikke dovdet iežaset dušše riikka hearvan, de lea sis ­mokta, čehppodat, áŋgirvuohta ja várrogas jáhkku boahttevuhtii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Girjerájus giddejuvvo 10. - 13. beivviid juovlamánus 2013 Porsáŋggu girjerájus giddejuvvo ođđa girjerájussystema dihti. +Dán dutkamušas dat doibmet buorebutge referensarápman go teoriijan, vaikko vel ávkkástalan daid dađisdaga iešguđege fáttá analysain. +Tornæusa ulbmil lei čállit nu ahte galggai leat vejolaš buot su virgeguovllu sámiide Čohkkerasas gitta Ohcejohkii geavahit girjji. +Vealaheami vuostásaš giehtagirji, Riikkaisgaskasaš sirddolašvuođaorganisašuvdna IOM Baltia ja Davviriikkalaš guovlludoaimmahat, Timo Makkonen, Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 2003, s. 69. +Sii berreše maid diehtit maid koloniseren lea dagahan sámi álbmogii ja makkár hástalusaid dát buktá. +_______________ 2002: Duodjefágas leat erenoamáš vejolašvuođat čilget sámi kultuvrra viidodaga. +Ja dalle ii lean beare vuolgga dahkat, go fatnasa, feargga dahje girdi duohken lei. +sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid buorránivčče. +Sámi dáiddaguovddážis Kárášjogas čájáhus lea 14.11.14-4.1.2015. +Turun yliopiston julkaisuja. +Buot gávppálaččat galget máksit vuovdinsaji ovddas (Loga ohcanskovi. +Golaheami kultuvra +Siidaosiin, siiddain ja orohatstivrrain leat iešguđetlágan rollat maid galget deavdit vai ealáhusa iešsstivren doaibmá buoremusat. +Semináras leat mielde maiddái Sámedikki politihkkarat ja ráđđelahttu geas lea ovddasvástádus kulturáššiin, várrepresideanta Henrik Olsen. +Muitalusas lea guovddáš sadji sámi kultuvrra sirdimis boahtte buolvvaide. +CEDAW General Recommendation No. +Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid suodjaleami oktasašsaoahpmuš SopS 18-19/1990; dakkárin go dat lea maŋŋel nuppástuhtton SopS 71 ja 72/1994, SopS 85 ja 86/1998 +Dán dutkamušoasi jearahallamat vuojulduvve vuosttaš sajis sápmelaš seksuála- sohkabealleunnitloguid vásihan máŋggadáfot vealaheapmái. +Máŋga čuođi jagi ránut leat buktán dehálaš dietnasa olmmáivákkihiidda. +Mikkelsen@samiskhs.no - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Doaivva lea ahte nu ollosat bohtet buriin mielain oktasaš doaluide. +Nuorain lea ođđalágan vuohki gieđahallat identitehta ja nuorat leat hui ođđa láhkai čeavlát kultuvrras, oaivvilda Laiti. +Nergård čilge dieđu iešguđetlágan hámiid, ja atná muitalusa sámi árbevieru guovddáš diehtohápmin. +Suopma lea aktiiva doaibmi lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideaddjin ja bealušteaddjin maiddái riikkaidgaskasaš dásis. +Jielleváris leat julevsámegielagat unnitlogus ja Johkamohkis leat sullii bealli goappátge. +Ođđaáiggis rievdaduvvui virgi dakkár doaibman ahte galggai čuovvut ja veahkehit dronnegiid ja prinseassaid almmolaš dilálašvuođain. +Danin sáhttá dadjat ahte eatnigielat olmmoš máhttá giellaoahpa njuolggadusaid intuitiivvalaččat. +Árbevirolaš dieđu vurken čállon hápmái ja duodjeoahppogirjjiid várra lea, ahte dain šaddá norbma. +Jagi 1973 vuođđuduvvui davviriikkalaš sámi giellalávdegoddi mii barggai vuosttaš ortografiijain ja man barggus lei dárkkuhussan heivehit dan buot sámegielaide, muhto dat lei menddo gáibideaddji ulbmil go mátta- ja lullisámegielaide háliidedje ortografiijaid mat galge vuođđuduvvat skandinávalaš gielaide (jearahallan Samuli Aikioin). +Evttohusas ovttasbargošiehtadussan gaskkal Romssa suohkana ja Sámedikki lea sierra čuokkis mas daddjojuvvo ahte sii háliidit álggahit báikkálaš doaimmaid "Manifest mot mobbing" oktavuođas Romssa suohkanis. +Dalle bidjagohte gažaldatvuložin dan rádjái ovdamearkka dihte dutkamušain adnon tearpmaid, homoseksuála, homo dahje lesbo geavaheami oppamáilmmálašvuođa. +Vaikko hui máŋgii giellaealáskahttima konteavsttas leš sáhka das ahte olbmot illudit go besset sámástit ođđa hubmiiguin, gávdnojit maiddái negatiiva giellageavahanvásáhusat. +Oahpaheaddji guovttos Elisabeth Jannok ja Britt Inger Tuorda leaba hutkan ovddidanbarggu, mas skuvla ja lagasbiras barget ovttas, ja maid gohčodeaba "eallinbeaivin" (Jannok ja Tuorda 2007, filbma ja čálus gč. +Mii áigut maiddái ásahit proseassabiergasiid aivve visttiide, ja eastadit filtariiguin goikeproseassaid gavjjaid. +Vihaheapmi lei borgemánu 29. beaivvi diibmu 17:00. +Buot olbmuin lea riekti bargui, nu ahte birgejit iežaset bargguin, dadjá katekehta Annamária Sepsi ja Ann-Kristin Kristoffersen, guhte lea mánáid ja nuoraid prošeaktajođiheaddji - báikkálaš akšuvdnajođiheaddjit. +Luohteberošteaddjit váillahit Luohtebottu mii lávii gullot NRK Sámis, ja hástalit eará mediaid dohppet hástalusa ja sáddegoahtit prográmma mas gullo árbevirolaš luohti. +Duođaštussii deaddiluvvo dáhton mii muitala guhká duođaštus lea fámus. +- Moai rohttiime gieđaiguin nuppi jieŋa ala, ja lihkus manai bures. +8 - Industriija ja energigáldot Luondu ja biras lea oahpponeavvu luonddufágii nuoraidskuvlla dássái, muhto sáhttá maid geavahit joatkkaoahpahusas. +mutto mon rávvim, atte læge čalmin, ko poađát naittalam-sadjai! +Sámi máná áigumušat - Sámi children voices Project leader: Associate Professor Dr. +GEAHČA VIDEO: 11:10 Golggotmánu 06. beaivi 2016 - Bálkkašupmi speadjalastá sin čehppodaga Juolluda ruđa ođđa stuoluide Guovdageainnu teáhtersálii Beaivvážii alimus bálkkašupmi Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Visot su diktagirjjit almmuhuvvojedje vuosttasin sámegillii, eai ge leat vuos buot jorgaluvvon eará gielaide. +Sii leat maid leamaš mielde ásaheamen BLØGGSU, geat aktiviserejit ollu mánáid ja nuoraid, ja dan láhkai rekruterejit olbmuid BLØGG:i. +Eanaš oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat leat čállon dalle, go LHBTIQ-olbmuid olmmošvuoigatvuođat eai leat velá badjánan guovddáš politihkalaš gažaldahkan. +Monikielisen ja monikulttuurisen kalenterin tekstit oon kväänin-, saamen- ja norjankieliset. +Dus fertejit ávdnasat, goarrunmašiidna ja dilli. +Kurssaid ulbmilin lei máhcahit árbevirolaš sámeduoji duddjoma ruovttoluotta sámiide ja sámeduoji kvalitehta seailluheapmi allagin dáid duodjáriid bokte (Pohjolan Sanomat 5.12.1974 s. 6). +Jos rievdada sátneortnega, de dárogiela cealkagis rievdá maiddái subjeakta ja objeakta: Reven spiste ulven 'Rieban borai gumppe'. +Feministtalaš kritihka mielde teoriija ii fas gidde doarvái olu fuomášumi struktuvrralaš eahpedásseárvui. +Maŋimus kapihttal vuođđuduvvá dán prošeavtta golmma beallestrukturerejuvvon jearahallamii ja maid aktiiva gulahallamii sápmelaš lámisolbmuid ovddasteaddji, SámiSoster rs:a, áššedovdiin. +Laiti, Ilmari. +Diehtu ovdamearkka dihte iešguđet váttu ja sierradárbbu birra galggalii oppalohkái lasihit oktasašgottis, daningo nu mot jearahallamiin čielgá, de olbmot eai dábálaččat oro diehtime maid galggalii bargat ja mo reageret iešguđet dilálašvuođas gos lea maid lámisolmmoš. +Aiddo dat bođii čielgasit ovdan go 4 jagi 4-mánnosaš mánná vikkai dadjat sáni širáffa. +Kulturekologalaš systema birrasa ektui galgá maiddái guorahallat dasa gulli, iežas ortnegii dahje kultuvrii bajásšaddan (enkulturerejuvvon dahje sosialiserejuvvon) olbmuid oainnuid geažil. +Árvaluvvui ahte lei buoret eastadit buollimii go sirdá resurssaid dábálaš ruhttemis gehččui. +Seammás oaidnit mii ahte otná boazodoallu maiddái billista eatnamiid, ja sihkkarastin dihtii luonddu ja boazodoalu boahtte áiggi de berre boazolohku geahpeduvvot olu guovlluin, ja maiddái mohtorvuojánat ja áiddit. +Livččen galgan vuojulduvvat maiddái dáiddafilosofalaš girjjálašvuhtii ja danin čujuhan oanehaččat eamiálbmotdáidaga diskursii, mas lea vuohttimis oarjemáilmmi dahkan duodji-dáidda dikotomiija. +maid maailma.net, Kansainvälinen paine Suomean kohtaan kasvaa: translaki uudistettava. +Heahttá lohká lihkkun go luođđa, mii bođii láse čađa basadanlanjas, darvánii seaidnái gitta. +Duodjeinstituhtta Guovdageainnus dat háliida nannet duoji kultuvran, fágan, ealáhussan ja lotnolasealáhussan Nuorta- ja Gaska-Finnmárkkus. +čilgeba, ahte ovdal láviiga visot plánet olgobeivviid doaimma. +Aikio árvala, ahte sámekultuvrra assimilašuvnna lea jođálmahttán iešguđege stáhta vehádatpolitihkka, man ulbmilin leamaš monokultuvrralašvuohta (1988: 310). +Sámedikki bajitdási ulbmil lea ovdánahttit duoji ealáhussan buoridit gánnihahttivuođa ja iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima. +10:21 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Duorastat eahkeda ožžo politiijat dieđu ahte muhtin stohpu Jergulis, Kárášjoga gielddas, lea buollimin. +Dat lea dieđáhus dan birra maid Ráđđehus lea olahan maŋemus jagi, ja árbevieru mielde galgá dien dieđáhusa ovdanbidjat Ráđđehusa nuoramus lahttu. +Makkonen (2002), s. 10; Burri & Schiek (2009), s. 4. +Sameskolstyrelsens skolplan 2007−2010 [2006: 2]). +Soahpamuša fápmuiboahtimii laktáseaddji ráđđehusa evttohusa mielde lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ovddideapmi mearkkaša boahtteáiggi aktiivvalaš doaimmaid, degomat skuvlejumi, bagadallama, rávvema ja dieđu juohkima ja maid doaladumiide váikkuheami buot oktasašgotti dásiin. +Vállje divtta masa liikot erenoamážit. +Heinämäki, L. (2017), s. 23. +Mii dutkit galggaimet hábmet dakkár dutkanprošeavtta, man ulbmilin lea ovddidit ja nannet sámi perspektiivva dán guovtti sámeskuvllas Ruoŧas. +Seammá goappá vállje: Dát beaivi aŋkke ii šatta suivat! +Son gilddii vuođđolágabeaivvi ávvudeami juo 1828:s. +Mánát gudde geđggiid várrugasat biilajorrái. +Dearvvašvuođa- ja sosiálafuolahusa bálvalusaide čujuhettiin okta informánta muitala ahte son ii nuge ane vealaheapmin dan ahte bálvalusa ii oaččo iežas eatnigillii (olbmo eatnigiella lea okta Suomas hubmojuvvon sámegielain). +Tiemá: Iellemvuojnno, Åssko, Ietjá åsko, Etihkka, Risstalasjvuohta Åhpadimgirje åsskoj ja etihkkaj 1. dássáj. +Oktasašsoahpamuša artihkal 5 gieđahallá maid dásseárvvu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hálidat go čađahit teoriijaoasi Mánáid- ja nuoraidbargifágas? 13. oktober 2010 av Juhán Niillas Wigelius Dán sáhtát dahkat Deanu oahppoguovddážis. +Dál sávvet politiijat ahte muhtun lea oaidnán sisagaikuma. +Analogiijamuitalus sámi guovžabivddu birra, (buot vuhtiiváldojuvvo) ja olles ealli geavahuvvo ja seailluhuvvo vai ođđa eallin galgá šaddat. +Styret for de samiske videregående skolene, Guovdageaidnu. +Muitalitgo dát olbmot ideála tiippa, dan makkár eallin galggašii leat vai leatgo dát konkrehtalaš dáhpáhusat, maid ideála gáibida? +Sámedikkiin galgá ráđđádallat buot oahpahusáššiin mat guoskkahit sámi beroštumiide. +Eadni lea buohcan guhkes áiggi, muhto dan birra eaba huma. +Šaldi, mii šaddá oktiibuot 260 mehter guhko, šaddá maid Nuorta-Finnmárkku stuorimussan, čállá Stáhta geaidnodoaimmahat. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Doabaplakáhtat Mánáidgárdeoahpponeavvu, mii ovddida mánáid giela ja lasiha sátneriggodaga. +Iskkadeapmi čájeha ahte dál lea eanaš dušše nuoraid gaskka mánáidgárddis ja skuvllas ahte hállet sámegiela. +- Gal dáppe maid berrešii gulahallat dárogielain, nu ahte manne gis ii giellageahččaleapmi? +Gáivuonas ja nuortalaččaid gaskkas gávdno boarráseamos suohppunvuohki maid dovdat. +Earát sáhttet maid ohcat. +Guovdageainnu sámesearvi: jođiheaddji Aili Keskitalo: Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +Háliidivččiimet maid konferánssa vuođul almmuhit girjji mas čuožžu eamiálbmogiid báikenamaid birra, muitala Helander. +eanet, Eurohpá vealaheami vuostásaš vuoigatvuođa giehtagirji, Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuođadoaimmahat, Eurohpá ráđđi, 2010., s. 78. + (Leimu 1979: s.v. +dat njaddá dárogillii, go oaivvilduvvo ahte sámegielas gullá dárogiela váikkuhusa. +Mánná lea vitmat oahppat dábáleamos sojahanhámiid. +Ođđa giela oahpahallamis olusiidda lea oahpes vásáhus mo sátnemáhttu ovdána dađistaga. +Elrávdnječuovggas sáhtte atnit seavdnjadit ivnniid seinniin ja tekstiillain. +Son čilge vel olbmo, gii lei jieŋa alde, sihtan su murdilit veaháš eret suttis vai son iige doddjo, ja Anti jeagadii. +Dát dáhpáhuvai danne go sidjiide lei alddiset addon dat liige ovddasvástádus lágidit ja máksit dákkár fálaldaga ovddas. +Su iežas kulturárbevierut, inspirašuvnnat mátkin ja mokta ja áigumuš iskkadit ávdnasiid vejolašvuođaid, de lea Per Isak Juuso ovdánahttán iešlágan dáiddahámádaga. +Sii rievdadedje namahusa álkibun, namalassii cuprum (das vuolgá ge dieđalaš namahus Cu), ja eŋgelasgillii "copper", dárogillii "kopper", mii dál čállo dávjjimusat "kobber". +Guovttegielat dilis sámegielat olmmoš dárbbaša erenoamáš máhtu ja diđolašvuođa das mo seailluhit ja nannet sámegiela servodaga doaibmi giellan, go gielaid geavaheapmi erenoamážit almmolaš oktavuođain ii leat ovttadássásaš. +Dál leat sii ožžon dieđu ahte SMF:s lea vuolláibáza mii daguhii ahte eai sáhttán doarjut tuvrra Italia. +leago dakkár mii geavvá guhkit áigge vai fáhkka, dahje leago sáhka ollašuvvan dagus vai ollašuvakeahtes dagus. +Dáiddalaš Ráđis lea árvvoštallama ovddasvástádus SDS/SDG dáiddafágalaš doaimmas. +Ovddeš NBR jođiheaddji ávžžuha organisašuvnna váidit Norgga ON:ii. +Equally, people's knowledge and perceptions of the environment, and their relationship with it, are often important elements of cultural identity. +Muhtun eará skohtermáđit dárkkistuvvojit, merkejuvvojit ja rahppojit ovdal juovllaid. +Báikki olbmuid meahcce- ja mearrageavaheapmi guhkes áiggiid čáđa lea dagahan rikkis giela, sihke birgejumis ja eará luonddugeavaheamis. +Mánáidgárddis leat 13 bargi iešguđetge duogážiin, mii maid speadjalastá beaivválaš dili go lávlot, duddjojit, fitnet tuvrras ja go olgonastet. +Sámi Lávlunjoavku ja Gáivuonakoara jotket doaimmaideaset čavčča rájes. +Kommišuvdna ráhkadii jagi 2008 direktiivaálgaga, vai ovttaveardásašprinsihppa (mii gieldá vealaheami oskku, lámisvuođa, agi dahje seksuála orientašuvnna vuođul) implementerejuvvolii maid bargoeallima olggobeallái. +Málatvuomis dat eai fuola sámi mánáidgárdái máná, geas vánhemat leaba massán sámegiela. +15:25 Njukčamánu 03. beaivi 2016 Norggameašttirgilvvu njoarosteames ROMSA: Odne ledje Norgga meašttirgilvvut njoarosteames. +7.3. +- sámegiella vuosttašgiellan, s.8). +Prošeavtta ollašuhtii oppalaččat Lappi universitehta Árktalaš guovddáža, Davvi unnitlogu- ja birasvuoigatvuo��a instituhtta, ja prošeavtta lea ruhtadan Suoma Olgoriikkaministeriija olmmošvuoigatvuođapolitihkaovttadat. +Jos bealit eai nagot soahpat, de sáhttá Finnmárkkukommišuvdna soabahallat guoskevaš beliid gaskka, ja ášši sáhttá biddjojuvvot meahcceduopmostuolu ovdii beannot jagi maŋŋá raportta almmuheami rájes. +Lávgunlanjas lea basadangárri, lávgungárri ja riššu. +Sápmelaš lámisolbmuid kapihttalollisvuođa kapihttalis 5.8. govviduvvojit dárkileappot informánttaid vealahanvásáhusat ja dilálašvuođat, main sápmelašvuohta ja olbmuid váddu čuoččáldahttet fátmmasteaddji vealaheami vásáhusaid. +Suohkansuoján tjuorgaduváj Ester Skoglundas ja dåhkkiduváj Divtasvuona suohkanstivran snjuktjamáno 26. biejve 1987 ja suohkandepartementan snjilltjamáno 31. biejve sæmmi jage. +Dat eaktuda ahte olmmoš beassá gullat giela ja ahte ieš beassá geavahit dan nu ahte nubbi eará beassá gullat. +Váldofáddá lea vižžojuvvon meavrresgáris ja lullisámi Anders Fjellner divttas "Beaivvi bártnit". +vuođđuduvvá sámi kultuvrii, seailluha, nanne ja ovddida sámi identitehta ja oahppanmovtta. +Odne livččii son deavdán 100 jagi. 50-logus jođihii Thor Heyerdahl vuosttaš duođalaš arkeologalaš dutkanmátkki dien sullui, gos leat dat mihtilmas mielahis stuora geađgebaccit. +Galgágo komišuvdna cealkit oaivilis daid áššiide mat gusket mohtorjohtolahkii mehciin? +Mii lea dalle dutki rolla dulkomiid ovdanbuktin, jus álbmoga diehtu iežas dieđus adno dieđan? +4.12 Govaid geavaheapmái gustojit seamma várrogasvuođagáibádusat go čálalaš ja njálmmálaš ovdanbuktimii. 4.13 Boasttu dieđuid galgá njulget, ja vejolaččat šállošit nu fargga go vejolaš. +Lea stuorra guovllu birra sáhka, ja dát hávit eai savvo gal, dadjá son. +Siskkáldas máilbmi hápmašuvvá dain mearkkašumiin, maid olbmot addet doaimmaidasaset. +Don sáhtát ohcat fidnu dahje gelbbolašvuođa ovdabustávaid dahje kategoriijaid mielde gurotbeale válljenlisttus. +Plánenstrategiija galgá leat veahkkin gieldda plánenbargguide mat eai lágalaččat váikkut gieldda álbmogii. +Eastagat laktásit dávjá sihke doaladumiide, dieđuide ja fysihkkii. +Heteronormatiiva jurddašanvuohki ja dasa gullevaš geavadagat leat dávjá automáhtalaččat. +Čohkuma lean maiddái addán dutnje vai sáhtát čohkut mu spirtačáhppes smarvevuovttaid, in danin ahte gaikkodat mu čeabeha varrii. +Dasa gullet aktivitehtat (activities) ja materiála ja sosiála ortnegat (arrangements), mat leat mihtilmasat dihto olmmošjovkui. +Nie čudje Majestehta Gonagasa sánit go son rabai 7. Sámedikki odne. +Eallindiliid nuppástusaid dihte duojis lea šaddan eanet aht'eanet sámiid siste vuovdinduodji, maid duodjemearkkaid duohkin leat ovttaskas duodjárat. +Miehtá máilmmi leat álgoálbmogat álgán dekoloniseret iežaset. +Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi beavdegirji 291112m.pdf E-post: post@kafjord. +Diŋgo Sámedikki ávvugirjjiid dákko Diŋgo Sámedikki ávvugirjjiid dákko Sámedikki 25 jagi ávvudeami oktavuođas almmuhuvvojedje guokte girjji: Sámediggi 25 jagi ja Sámediggi ja dáidda. +Sotnabeaivvi lei Mikkel Isaksen Bongo vázzime mátkki lulábealde Soahtefielmmá Guovdageainnu suohkanis, go fáhkka fuobmái balssa mii lei čuorgadeabbo go dat eará balssat. +Višuvdna, váldoulbmil, áŋgiruššanoasit ja váldonjuolggadusat juksan dihtii mihttomeriid jotkojit. +Preposišuvnnaid ja postposišuvnnaid oktasaš namahus lea adposišuvdna, ja muhtin adposišuvnnat sáhttet geavahuvvot sihke post posišuvdnan ja pre posi šuvdnan. +Jođihanjovkui gulai maid hálddašit ja gozihit ruhtageavahemiid ja raporteret ruhtajuolludeddjiide. +MVL háliida lágas nannejuvvon vuoigatvuođa sámi mánáidgárdái Sámi mánáin lea vuoigatvuohta sámegiel oahpahussii, go sii álget skuvlii, muhto seammá ii guoskka ovdaskuvlaahkásaš mánáide. +Duodji ii leat sidjiide birgenlági eaktu eaige sii duddjo iežaset nissonidentitehta dainna. +Ollu dáin leat girjjis Lappisk mythologi, eventyr og folkesagn mii almmuhuvvui 1871:s. +Son bargá +Dál lea fas čuožžilan ja vuolgá ohcat eallinmovtta. +gullevaš olbmot, transgenderat ja eará sohkabeallái gullevaš olbmot." (http://seta.fi/sukupuoli/) (Davvisámegielat jorgalus Arla Magga) +Mis ii leat vissui namma, ja dan oktavuođas bovde dearvvašvuođa- ja fuolahusa hálddahus Guovdageainnu álbmoga evttohit nama ođđa vissui. +Máđiid miel bohte vearrogáibideaddjit ja gávppálaččat, birkalaččat, Várjjagii, ja dáid mátkkiid sáhttet čálalaš gáldut duođaštit gitta 1500-lohkui. +Sámediggi lea bovden álgoálbmotovddasteddjiid miehtá máilmmi riikkaidgaskasaš ja ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferensii Áltái, Finnmárkui, geassemánu 8. b rájes 12.b. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Dearvvašvuohta"Dearvvašvuohta ja fuolahus ođđasat Dearvvašvuohta ja fuolahus ođđasat Dan jagaš influeansaboahku oažžut Leavnnjas, Bissojogas ja Billávuonas. +Bagadallin leaba Ari-Pekka Lahti & Hanna Brotherus Áillohaš - Nils-Aslak Valkepää orui maÅ‹emuš áiggi su eallimis su niehkoviesus Lásságámmis IvgobaÄ'as. +Go geahčestin vel nuppes, de oidnen ahte lea albbas mii čuožžu doppe johkagáttis. +Lávdegoddi galgá gieđahallat doarjjaohcamušaid ja bušeahtaáššiid mat čoahkkimis ovdanbuktojuvvojit. +Mii dáhttut dás gaskkustit olbmuid máhtu ja dieđuid vuona birra. ekologia birra ja rievdamiid mat leat dáhpáhuvvan, báikegottiid eallin resursaid oktavuođas vuonas ja eiseváldiid hálddášeapmi resursaid badjel. +Son berošta birasgažaldagain ja lei 20 jagi Verdens Naturfond (WWF Norge) presideanta. +Sullasaččat gieđahalan ášši +Dát čájálmas lea rabas geassemánu 6. beaivvi rádjái 2009. +SOG:a silbaduodjeoahpaheaddji Samuel Valkeapää. +Gonagas Harald doalai gieđas Riddárčuoigamiid suodjaleaddjin 1992 rájes 2006 rádjái, go Prinseassa Märtha Louise álggii suodjaleaddjin. + (Anderson 1973: 187; Steward 1972: 36.) +Dáppe sáhtát jienastit sámediggeválggas Gielddat/suohkanat almmuhit goas sii sáhttet váldit vuostá jienastagaid ja mearridit gos láhččojuvvo jienasteapmái sámediggeválgga válgadiggái. +Eanadat ja dálkkádat dahká ahte ii sáhte šaddadit dan seamma maid lullelis sáhttet. +Go teaksta lea jorgaluvvon eará gielas, de oaidná omd. +Dat duodji ii gávdno gal, duodji maid son ii máhte juolgevuođus gitta oaivečohkkii. +Čájáhus presentere njeallje suoma grafihkkára ja sin bargguid, namalassii Tiina Kivinen, Ari Pelkonen, Jaana Paulus ja Annu Vertanen. +Desirée lei Gonagas Carl Johana Dronnet, muhto ii lean ruvdnejuvvon suinna oktanis 1818:s. +Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis lei okta boađus dás. +The removal of knowledge from its context is to denude it of meaning - and indigenous people are right to be chary of such activities. +Álbmotjienasteami maŋŋá mieđai Prinsa Carl giitalemiin boahtit Gonagassan Norgii. +Stáhta dearvvašvuođageahčču dulko láhkaásahusaid gáibádusaid dán dáfus garraseappot go doaimmahagat ledje dahkan. +Iskanius (2004), Skutnabb-Kangas (1988) lea suokkardallan guovttegielatvuođa meroštallamiid, ja Pasanen (2015á: 189) fas lea čuoččuhan ahte passiiva gielladáidu lea eahpitkeahttá gielladáidu. +Dutkamuša loahpahettiinan sámegielat duodjeplánat leat barggu vuolde. +Maid EU:a lahttoriikkat leat geatnegahtton čuovvut vuođđovuoigatvuohtagirjji, muhto dušše dalle go dat ollašuhttet EU:a láhkaásaheami. +Smith, Linda Tuhiwai, Decolonizing Methodologies. +■500 olbmo áddejit eará sámegiela +Raportta +Dát gaskavuođat sáhttet mielddisbuktit ahte báikki ovdáneapmi garrasit goazahuvvo, muhto seammás addet erenomáš báikegovat ja ealáhusat mat bures birgejit, buorre vuođu dasa ahte mo báiki berre ovdánahttot viidáseabbo. +Marja Bål Nango vuittii bálkášumi ja Elle Marja Eira oaččui ávvu namuhusa. +Murmánska golggotmánu 31. beaivvi Murmánskkas beasai Ruvdnaprinsa earet eará fitnat guvernøra guossis ja Nordflåtemuseas. +Go eará riikkaid stáhtaoaivámuččat bohtet stáhtaguossástallamii Norgii, de lea Gonagasbárra gussiid vuostáiváldi. +-lu: dál-lu, nál-lu, stál-lu, gál-lu, jál-lu -gi: dái-gi, lái-gi, rái-gi, dol-gi, bar-gi, čoag-gi Sánit čállojuvvojit báberbihtáide nu ahte daid sáhttá máhccut stávvaliid mielde. +Sin dokumenterejuvvon barggut čájehit mo sii sirdet oahpahusa eret skuvlalanjain, geavahit meahci, lagas- ja ruoktobirrasii, geavahit báikkálaš muitaleddjiid ja sirdet fokusa oahpaheaddji oahpaheamis máná oahppamii (gč. +Leat guokte váldovuogi mat sáhttet doaibmat; sáhttá geahpedit bargguid mat eai leat geatnegahtton lága bokte, dahje sáhttá rievdadit bálvalushámádaga. +Soajttá giela stáhtusav låggŋi jus dáttja máná aj bessi sámegielav ja kultuvrav dåbdden dahkat ja åmastit mánájgárden. +Sámediggepresideanta Aili Keskitalo lea mielde ávžumin ja movttiidahttimin sámi valáštalli- ja kulturnuoraid miehtá lágideami. +Dá leat muhtin ráje min vástadusain ja gažaldagain: - Arctic Gold čuoččuha ahte lea sáhka dušše 5km2. +Báikkálaš, árbevirolaš servošis árbevirolaš diehtu lea guovddáš sajis, go dat regulere eanaš eallinsurggiid ja dahká servosiš iešráđálačča ja iešbirgejeaddji. +Romssa Universitehtas lea našunála ovddasvástádus sámegiela ektui, ja doppe lea nanu sámegiela giellateknologalaš biras. +Ja aiddo dát leage skuvlla stuorámus hástalus sámegiela ektui: mo duddjot ohppiide nu nana čálamáhtu ahte sámegielagii šaddá seamma lunddolaš čállit sámegillii go ovdamearkka dihte dan buolvva sámiide, geat eai leat skuvllas beassan oahppat sámegiela, lea čállit dárogillii, suomagillii dahje ruoŧagillii. +Ovddit transseksuála sohkabeali nannemis addon lága 1 §:a mielde náittoslihttu dahje registrerejuvvon guimmešlihttu lei álggu rájes eastta sohkabeali nannemii. +Suoma vuođđoláhka 11.6.1999/731, 6 §. +Dál lea dat sajis ja ruhtadeapmi lea sihkkarastojuvvon. +Sámi kulturpolitihkka lea e.e.; girjjálašvuohta, musihkka ja luohti, festiválat, teáhter, kulturbargosajit, duodji, dáiddašiehtadus, filbma ja valáštallan. +Teoriijain lea dehálaš sajádat eamiálbmogiid dutkamušain, go eamiálbmogat leamaš vuolustuvvon teoriijaiguin áiggiid čađa (Smith 2002: 38). +). +Croft 2000; Crystal 2008.) +Lassin stáhtaguossástallama gažaldagaide, logai Gonagas ahte su mielas manná nu bures Čuoigan -Máilmmigilvvuin - muhto daid ii leat nu álki čuovvut Australias.. +Oskal čatná maiddái juoigama dán gulahallamii go čállá, ahte ii leat dáhpedorbmi ahte sámit "juoigamiin muitet, muitalit, muittohallet, +Mánáidgárdi, Skuvlaasttoáiggeornet ja Kulturskuvla - 2009 Dás gávnnat divvagiid meriid mat gusket mánáidgárddiide, Skuvlaasttoáiggeornegii ja Kulturskuvlii. +Oahppodoaimmaid kvalitehtasihkkarastin Sámi allaskuvlla kvalitehtasihkarastinvuogádat galgá leat reaidun sihkarastin dihte ahte Sámi allaskuvlla doaimmain lea alla kvalitehta ja ahte lea čađa gaskka kvalitehtaovdáneapmi. +Dáid erohusaid vuođul čilgejuvvo manin ollesolbmuid teasttain eaŋgalsgielagat veardádalle diŋggaid hámi vuođul dávjjibut go yucatecgielagat, geat fas dávjjibut veardádalle ávdnasiid mielde. +Livččii unnán ávki oahpahallagoahtit cealkkaoahpa jos ii leat beassan oahpat sátneluohkáid. +Bargit leaba Siri Janne Koht ja Rolf Olsen Min ođđasat, gurssat ja oahppoávdnasat! +Álbmotbeaivve ovdasáhka 6.2.2003. +Medicine (2002), s. 8. +Gávnnahuvvojedje láhkarihkkumat 45 suohkanis dan 50 iskojuvvon suohkanis. +Lonuhusgávpi leamaš dehálaš maiddái Suoma beal duodjáriidda. +Dihtet go dán Biedjovákki birra? +Etnodieđalaš dutkamušain leat figgan gávdnat gielalaš materiála bokte olbmo kognitiivvalaš kárttaid, jurddašanvugiid ja mihtilmas máilmmigovaid. +Álgoálbmotjoavkkuid eksisteansa ja eallin vuođđuduvvá ovddideapmái ja makkár faggi dan ovddideamis lea báikkálaččat, našunalalaččat ja riikkaidgaskasaččat. +SOG leat unnit geavahusas aviisasteavsttain go čáppagirjjálašvuođas, ja muhtun muddui eará substantiivvaiguin go čáppagirjjálašvuođas (čáppagirjjálašvuođa geavaheami leaba gieđahallan Antonsen & Janda 2015). +Logahallan Norgga ásahusain, mat fállet lassi- ja joatkkaoahpu alit dásis. +vuođa. +Sátneluohkáid oahpa-husas galggašii oažžut ovdan mo hápmeoahppa govvida giela vuogádahkan. +Divvun 2.1 sisttisdoallá deaŧalaš lulli- ja julevsámegiel Hunspell- buoridemiid, ja soames lullisámegiel MS Office divvumiid ja lasáhusaid. +Dábálaččat juiget luđiid olbmuide, elliide ja báikkiide. +Dán dutkamuša vuođul joatkkán pro gradu -dutkamuša, mas guorahalan sámeduoji sirdáseami golmma sohkabuolvva - áhkuid, etniid ja nieddaid - áigge ja dan makkár kultuvrralaš mearkkašumiid duodji oažžu. +Liekkasvuhtii váikkuhit golbma váldodahkki: govdodatgierdu, allodat mearas ja mátki riddui. +Gáktelávas oaidnit gosa gullat, juoba dan, guhtemuš sogaid lea čállán duoji. + (Sara 2003: 121−138.) +Dattetge lea sámegiella beaivválaš geavahusas, vaikko mearkkat giellamolsumis leat čielgasit oidnosis. +Sii hutket maid, mo sáhttet neaktit dáid. +Oahpaheaddjin vuhttui várrugasvuohta ja arvvahisvuohta, erenoamážit danne go girku lea gieldan diekkár vieruid, heahppášan sámi vuoiŋŋalaš beali kultuvrras. +Mun oaivvildan ahte sámegiella galggašii ollu eanet geavahuvvot almmolašvuođas, muhto maiddái ahte sámegiella galgá gullot ja oidnot árgabeaivvis. +Sámediggi lei mielas geahččat ahte sáhttá go maidege nuppástuhttit dálá ortnegiid, sihke dábálaššiehtadusaid, oastinortnega ja guhkes meannudanáiggi ektui. +Jos metállačoahki vuovdi ii ollašuhte njuolggadusaid eavttuid, de sáhttá geavahit ekonomalaš sankšuvnnaid sin vuostá. +Davvi Girjji stuora ránes sátnegirji. +Barentsábis leat ohcan oljju ja gása 1980 rájes. +Holmberg lea guovtti diktačoakkáldaga rámiduvvon čálli, ja musihkkar ja neavttár. +Dihtet go ahte dávjá sáhtát árvidit makkár ealli luođi muhtin juoigá, dušše guldalettiin luođi almmá dajahusaid haga? +Eanet mánáidsuodjalusáššit sáhttet mielddisbuktán sihke eanet fágavirggiid ja olggosgoluid, go logut čájehit fága­virg­­­­giid lassánan 39 proseanttain maŋimuš 10 jagi. +Hástalusat laktásit dávjá sámegillii ja kultuvrralaš erenomášsárgosiidda ja/dahje ovdamearkka dihte dasa sáhttágo olmmoš oažžut ovdamearkka dihte dárbbašlaš dutkamušaid sámegillii. +Sámi servodat ja eallinvuohki lea rievdan seamma go buot eará servodagat. +Dat mearkkaša hábmet teavsttaid mat kommuniserejit, ja main lea buorre struktuvra ja ovttastus. +Son lea oahpu dáfus jurista ja bargá olles virggis komišuvdnajođiheaddjin. +Sámediggeráđđi ii sáhte dohkkehit ahte diibmu lea badjel 12 mearrasámi servodagaide dahje ahte mii eat lihkostuva oažžut dohkkehuvvot iežamet historjjálaš álgoálbmotrievtti guolástanresurssaide. +Skuvlalágádus gullá deháleamos servodaga nannejeaddji váldehuksehusaide, main buvttaduvvo servodatlahttuvuohta ja álbmotvuohta. +Guttorm 2001). +Vuosttas doaimmaheaddji lei Gielkábáhppa Gustav F. Lund. +Ovdamearkka dihte viidána idja- ja beaivilossat- ja geahpas-doahpagiidda, go oahppá makkár oktavuohta dain lea deaddomihtuid ektui. +Hoavas eai lean nu ollu bargit ja eai diktán goluid lassánit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Oppvekst og Kultur"Skuvllat ja šaddanguovddážat 2009' čavčča ledje sullii 285 oahpi 1.- 7. luohkáin. +Skuvladekoloniseren barggu dahká dál vejolaččabun go goassige ovdal dat, ahte álgoálbmot áššit borjjastit miehterávdnjái. +Máŋga sápmelačča leat massán sámegiela, eaige buohkat sáhte dalán sámástit seamma njuovžilit go dat, geaidda sámegiella lea leamaš vuosttas nana giella olles eallima áigge. +Čájáhusas maid odne rahpe oaidnit viessodávvir-ja interiørdesign, mota ja tekstiila, buktagat- ja industridesign hábmejeddjiid vuitiid ja geat ledje nominerejuvvon. +Dat dagahii sámegiela ja sámi kultuvrra dili hedjoneami. +Davvisámegiella gullá SVO-gielaid jovkui daningo neutrála sátneortnegis objeavtta sadji lea verbála maŋis (omd. +2. Teavsttas leat ollu partihkkalat ja advearbbat mat leat dábálaččat njálmmálaš gielas. +Dáru girječálli Kjartan Fløgstad lea ođđasisdikten Pablo Neruda dárogillii, ja son logai muhtun Neruda divttaid go ledje guossástallamen Isla Negras. +Maiddái Romssa sámenuorat vuostálaste jorggugávttiiguin Finnmárkku lága giđđat 2003. +Juoigiid Searvi lea ásahuvvon jagis 1998, ja čájehuvvon ahte searvi ii nákce okto fállat bágadan bálvalusa luohteberošteaddjiide. +Maŋŋelis son rabai buvdda sierra visttis Guhkesnjárggas. +Lesbo fas čujuha nissonii, guhte lea homoseksuála. +Maŋimuš moaddelogi jagis leat vásihan stuorámus nuppástusaid sámi oahppohistorjjás, nuppástusaid mat váikkuhit sápmelašvuođa seailluheapmái ja ovddideapmái. +Dat lea máŋgga- geavahan hálla mas lea vuojadanálddis. +Oskal lea guorahallan boazodili Guovdageainnus buorre golbmalogi jagi das ovdal ja válddahallá mo boazolihkku gáibida "buori olbmo". +Burgess, Philip 1999: Traditional Knowledge. +Sámepolitihkka Norggas ođđa áiggis. +Dalle fertejit maiddái ráđđehusa iežas plánat boazoguohtonguovlluid gáržžidemiid ja lihkahallamiid birra servodathuksema, johtalusa ja ruvkeindustriija geažil váldojuvvot mielde. +Dás lea sáhka luođi guoskevaš semináraid dahje čoahkkimiid doallamis eará álgoálbmot guovlluin olgomáilmmis. +Prinsa Ludvig Filip báhtarii Frankriikka revolušuvnnas ja jagis 1795 bođii son Muosáhii. +Ođđa šaldi huksejuvvo birrasiid 100 mehter badjelis go dálá šaldi. +Soađi maŋŋá geavahišgohte eanet aht'eanet boahkániid gávttiin. + (Eicher 1995: 1). +maid Suoma vuođđoláhka 11.6.1999/731, 6 §; HE 309/1993; Rihkusláhka 19.12.1889/39, 11 §. +etnalašvuođa ja sohkaduogáža vealahangielddu lassin sierra gielddu vealahit soapmása lámisvuođa dihte. +Rievdan dilis olbmot ohcet iežaset sápmelaš identitehta ja veardidančuozáhahkan lea árbevirolaš sámeservodaga sápmelaš. +Mii fertet dovddastit ahte veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid vuostá lea maiddái sámi servodagas. +Emic-lahkonanvuohki figgá gávdnat ja govvidit dihto giela dahje kultuvrra ráhkadusa nu, ahte lahkona dan siskkobealde. +Dan sadjái ahte guorahalalin áitatvulošvuođa sivaid dahje davvisámegiela ealáskahttindárbbuid, vuojulduvan baicce dasa, maid davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá dahkat ealáskahttin dihte giela. +Sámi giellalága leat aiddo ođasteame nu ahte dat vástida sode-vuogádaga (sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusvuogádaga). +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Aunusgárjilgillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Vuolgge north2north lonohallamii giđđat 2016! +Vaikko Inggá mielas ii leat nohkka giitun dat, de geigii aŋkke liđiid ja gáhku giitun iežas heakkas. +Dákkár fuolkevuođa govain geavahuvvo dávjá muorradiagrámma, man mátta lea suoma-ugralaš gielaid oktasaš giella (álgo- dahje vuođđogiella), mii dađistaga lea suorgásan máŋgan giellan. +Sámenissoniid duoji presentašudvnan lea sámegakti. +Deaivvada First Nations:in Kanadas Sámediggeráđđi Marianne Balto oassálastá Norgga stuorradiggesáttagoddái mii lea Kanadas njukčamánu 4. - 10. b. Kanada vuolleviesu presideanta, Andrew Sheer, lea bovden stuorradiggepresideantta Dag Terje Andersen. +Yogyakarta prinsihpat čuvgejit ainjuo eará olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid lassin dan ahte universála olmmošvuoigatvuođat leat oktasaččat buot máilmmi olbmuide, maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitloguide. +Boahtteáiggis bijašin eanet deattu loktet dien beali sámi árbevierus oidnosii ja ságastallamiidda. +Daid son čájehii Contemporary Art Museas Sydneyas odne. +Árja lea dieđihan ahte sii bohtet garraset gáibádusaiguin, vai sin politihkka boađášii eambbo oidnosii. +Mis ii leat statistihkka ja dutkan Norggas mii muitala veahkaválddi dávjodaga birra ja mo guoskevaš etáhtat dustejit dán hástalusa. +1600 olbmo ledje bovdejuvvon vihaheapmái. +SEKSUÁLAUNNITLOGUT +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea nuortalašgiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon giellan. +Dát gohčoduvvo logográfalaš lohkanmuddun ja dan vuođul lea buorre vejolašvuohta oahpásmahttigoahtit máná bustávaide. +Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitos, Helsinki. +16. Studeanttaviesuin ii leat lohpi borgguhit. +Válddahalan oalle dárkilit, mo mii hábmiimet dutkanvuogi nu, ahte heivii daid eavttuide, mat dán guovtti skuvlla oasseváldiin ledje. +Gárvodeapmi ja duodji leat vuogáiduvvan davviguovllu birrasii ja árbevirolaš ealáhusaide. +Giellaiskkadeapmi šaddá hui deaŧalaš reaidun Sámedikki ja ráđđehusa viidáset bargui sámegielaiguin. +Muitalehkoska vaikko buohkaide! +Lahtut leat suohkanbáhppa, 8 bissovaš lahtu ja 10 várrelahtu. +Jáhkkimis unnit go bealli lullisápmelaččain geat máhttet gielasteaset. +Dákkár erohusaid kártemat leat dahkkojuvvon sierralágan sosioekonomalaš oahppijoavkk +Buot áppesgirjjiid teavsttain dakkárat leat lagabui 40, eanaš dakkárat main vuođđohápmi lea konsonántaloahppasaš (l, n, r, s, š, t). +Lámisvuođadutkamuša oktavuođas le +Intenšuvdnasoahpamuš maid vuolláičálle disdaga boazodoallokongreassas ulbmilin lea cegget fierpmádatinstitušuvnna mii čohkke boazodoalu oahppo- ja dutkandieđuid. +Dát ášši gieđahallui dakkaviđe, ja deattuhuvvui sihke eaŋkiloahpaheddjiide ja ollis oahpaheaddjijovkui ahte dát ii lean dohkkehahtti dáhpáhus. +Son ii leat hohpohaddan, muhto lea geavahan áiggi gávdnat daid buoremus ja gievrramus beatnagiid ráidui ja váldit eret daid mat soitet šaddat veahtun. +Dát leat dramáhtalaš logut. +Davvi Girji oahpponeavvočállit leat iežaset suorggi áššedovdit ja hárjánan pedagogat geat dovdet mánáidgárddi ja skuvlla dárbbuid. +Dasa lassin čujuhuvvo vel dasa ahte proavás vuosttildii Fellman áppesbarggu ovddideami. +Roger Keesing (1998: 68) čilge, ahte kultuvra lea dego giella dahje koda, maid olmmoš oahppá, ja dát oahppa lea álo buot daguid ja doaimmaid duohken. +GÁLDUT +Boazodoalloláhka lea dál doaibman gávcci jagi. +luondduresurssaiguin ávkkástallamii. +Diehtu sirdása sohkabuolvvas nubbái, mánát šaddet juo árrat servoša ollesolbmuid rollaide ja sirdásit stáhtusis nubbái ahke- ja sohkabeallejoavkkuid mielde. +Govven: Berit Marie Lise Eira Finnmárkku Buohcciviesu ođđa direktevra ávžžuha stivrra bisuhit Finnmárkoklinihka Kárášjogas, ja lohká bargoveaga, rekrutterema ja gelbbolašvuođa leat deháleamosin. +SVL GUOVLLULIHTTUT sáhttet guhtege searvat logi (10) áirasiin. +Dasa lassin gullá raportačállin, sihke barggu vuolde ja maŋŋá ieš gieddebarggu. +Jos olbmos +Man olu ságastallojuvvo ruovttubirrasis? +Seammá beaivvi lea maid kulturmuitobeaivi. +Sillitoe, Paul 1998: The Development of Indigenous Knowledge. +Olbmuid kulturláhttema galgá dutkat ja hábmet nu, ahte kultuvrra guoddiid oaidnu boađášii ovdan. +Mattanen (2016), s. 36; Rasmus, Minna, Bággu vuolgit, bággu birget - Sámemánáid ceavzinstrategiijat Suoma álbmotskuvlla ásodagain 1950-1960-loguin, Oulu universitehta: Giellagas- instituhtta, (2008). +Dan dihtii lea bassi dat mánná gii riegáda ja gohčoduvvo bassin ja Ipmila Bárdnin. 36 Ja fuolkát Elisabet han lea maiddái vuordimin bártni, vaikko lea boaris. +Dán guovtti čujuhusnama čállinvuogi sáhttá moaitit 3 vahku sisa maŋŋá dán almmuhusa. +Sario (2014). +Muhto ovdal go eadni jáddada lámppá, de lohpida ahte Mina galgá beassat su mielde Stuorradiggái nuppi beaivve. +4. Sámegiella vuosttašgiellan 5. Sámegiella nubbingiellan, 2 og 3 "Sárá beaivegirji" lea du luoikkahangores. +Lei Chile presideanta, Michelle Bachelet gii su lei dohko bovden. +Duogáš dán buvttadeapmái lea joga beakkalmasvuohta ja mo johka lea hálddašuvvon. +Oassi skiippa doaimmain lea čadnon Gonagasa borjjastangilvvohallamiid oassálastimii. +Prinseassa Ingrid Alexandra lea 5. buolva gii čuovvu dán árbevieru. +Guomáiduvvan jietnadagat merkejuvvojit j:in: dj, lj, nj ja gemináhttan geardduhuvvo dušše álgooassi: ddj, llj ja nnj. +Gaup lohká lávdegoddi vuodjenlobi addin lea guhkkin olggobealde sierravuodjinlobi lávdegotti válddi. +Ollu ilolaš ja movttegis olbmot oidnojedje dán beaivvi. +De lei juste 52 jagi dan rájes su váhnemat ruvdnejuvvuiga doppe. +Deanu ja Unjárgga gielddastivrrat leat soahpan ovttasbargat mánáidsuodjalanbálvalusas. +Ja dát lei lohpaheapmi kulturmuitobeaivvis, olbmot ledje duhtavačča. +Referáhtta váhnemiid bargolávdegoddečoahkkimis biddjo gieldda neahttasiidduide dalán go lea gárvvis. +Sullasaš muitalusat giela massima birra leat ollugiin sámi servodagain. +Suomi 123: 4. +Vilkåret er at man har vært lovlig bosatt innenfor sonen de 3 siste årene. +13:49 Njukčamánu 10. beaivi 2016 13:05 Guovvamánu 29. beaivi 2016 10:55 Ođđajagimánu 29. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Rektor lea kultuvrra ja bajásšaddama ovttadatjođiheaddji vuollásaš. +Komitea lea cuigen ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oamastit, ovddidit, hálddašit ja geavahit oktasaš eatnamiid, guovlluid ja luondduriggodagaid. +Go áš��i olle Alimusriektái, ja guokte dehe eanet duopmára oaivvildit ahte láhka mii mearrida dan ášši rihkku vuođđolága, galgá ášši mearriduvvot Alimusrievtti dievasčoahkkimis. + (Somby 1999.) +Mii čuovvulat diimmá kultuvrralaš olleseahketčájáhusa kultuvrralaš eahkediin maid musihkka-, dánsa- ja dáiddanuorat ieža leat hábmen iežas várás. +Dasa eat sáhte miehtat go mii diehtit mo ealáhus lea deddojuvvon, ja man ollu gáibiduvvo aiddo mearraluossabivdiin viidáset luossamuddenbarggus, dadjá Marianne Balto. +Lea go erohus vai ii? +Sámedikki presideanta Egil Olli ja dievasčoahkkima jođiheaddji Jarle Jonassen sávaiga Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii buresboahtima Sámediggái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Shortcuts"Bajásšaddan ja oahpahus"Vuođđoskovla"Trollvik skole Ruollaluovtta skovla ja Skovlla friddjaáiggeortnet (SFO) Ruollaluovtta skovla lea 1-7-luohkat skovla, mas leat 44 oahppi. +Jus lágidančujuhus lea Norggas, de sáhttá kunddar válljet iešguđetlágan lágidanmolssaeavttuin (gč. +Vuođđun lea 1987 mannosaš Máilmmikommišuvnna/Brundtlandkommišuvdna mii dadjá ahte guoddilis ovdáneapmi lea ovdáneapmi mii váldá vuhtii dálá dárbbuid almmá bilidit boahttevaš buolvvaid vejolašvuođaid duhtadit iežaset dárbbuid. +Kulturdepartemeantta Norggas ruhtada ollásit ISFI'a filbmadoaimmaid. +Dan eatnama lea váttis buhttet. +Digaštallan: Evttohusat ja cealkámušat sálas 19.00: Mállásat ja servvoštallan Lea vejolašvuohta buktit evttohusaid ja cealkámušaid Sámedikki áŋgiruššamii kulturealáhusain Powered by eZ PublishTM CMS Open Source Web Content Management. +Son ávžžuha buot stáhtaid gomihit láhkaásaheami, mii suovvá eretgeassemeahttun doaimmaid, degomat sohkabealleealániid normaliserenčuohpahussii bággema, bággejuvvon steriliserema, eahpeehtalaš medisiinnalaš iskkademiid, ja maid divvun-, dahje jorbenterapiijaid, dalle go dat dahkkojit dahje hálddašuvvojit almmá ahte gažaldatvuloš olmmoš lea miehtan dasa. +Siida musea arkiiva, Anár. +Dát fas doalvu sámeservoša siskkáldas unohis dillái. +vuogáiduvvamii ja servodatlaš eallimii oassálastimii. +Bygdø Gonagasgárdima váldovisti lea okta váldomonumeanttain mas oaidná barohkkaáiggi panelarkitektuvrra. +Eará ealáhusain nugo eanadoalus ja guolástusas leat iežaset sierra rievttit sorjjakeahttá kultuvrralaš gullevašvuođas. +Maŋŋá seminára olbmot ain jotke doppe rápmot seminára, dieđuid joahkit ja čállit dan birra. +Stuorra goluid bistevaa dávddaid dahje nuossama geaΩil sáhttá ∏állit sierra postii ieadieπáhusa sierragessosis. +Gii sáhttá su veahkehit? +Lea dehálaš bargu inkluderet árbevirolaš máhtu oahpahusaide, lunonddu- ja luondduresurssaid hálddašemiide, ja bargguide mat gullet suokkardallat dálkkádatrievdamiidda. +Sámi doaimmat leat mielde mánáidgárddi árgabeaivvis. +Norga lea okta juolludeddjiin miii addá eanemus doarjaga ITF doaimmaide. +Árktalaš guovllus ii leat vejolaš roggat bázahusaid eatnan vuollái, ja nu leat industribázahusat ja duvnnit báhcán rabas ja nuoskkidit luonddu. + (Siikala 1994: 28.) +Dutki Lila Abu-Lugod (1991) cuiggodage kulturáddejumi ekskluderejeaddji fámu: Dainna sáhttá ráhkadit nuppiid (an essential tool of making others). +Árgagákti, liidnegákti bázii eret vehážiid mielde anus, dušše boarrásot olbmot geavahedje dan beaivválaččat. +CBD barggai 2010 ulbmiliid ektui eastadeames biologalaš šláddjivuođa manaheami vuostá. +Laila Susanne Vars duođaštii ikte ahte sii ledje geahččalan oažžut eanetlogu. +3.4 Giella osiid vuogádahkan +Du ceaggás miela miehkki lea njeaidán du oskku muora. +Geahnohis dási 'n' sáhttá gievrras dásis molsašuddat duppalkonsonánttain 'nn' dahje konsonántačohkiin 'tn': mánná - mánát, sátni - sánit. +Todala (2002: 134-136) dutkamušas boahtá ovdan ahte sámegielat giellasearvvuš ii oro álkit váldime vuostá ođđa hubmiid. +Diehtojuohkin mánáide ja nuoraide Kiowatos leat sierra rabasšiggit juovllaid, rabasáiggiid gávnnat dás. +Seamma fáddá ja báiki nuvtgo ovdal lea plánejuvvon. +Sohkabealli addá dutkái vejolašvuođa vuojulduvvat iežas sohkabeallái maiddái daid olbmuid olis, geaid dutká. +Lönnqvist 1999: 31). +1. Juohke investerendoibmii galget leat doarvái plánat, dárkilis áššemeannudeamit ja sierra politihkalaš mearrádusat ovdal go doaibma álggahuvvo. +Åhpadiddjegirjen le nævo 1. álggodásijda låhkåm- ja barggogirjijda, nævvo skåvllåálggema birra, girjalasjvuoda árvvádus, teorija digitála máhtto, árbbedábálasj máhtto, giellasujtto, morfologalasj, fonologalasj, syntávsalasj ja gullamdádjadime birra. +Ovttaveardásašvuhtii ja dásseárvui laktása maiddái oktasašsoahpamuša artihkal 6, mas dovddastuvvo lámis nissoniid ja nieiddaid máŋggadáfot vealaheapmi. +Dan sadjái logaldallan rivttes sátneválljejumi birra dahje dájuheapmi orru unohas. +Čuohpadeapmi bistá moadde minuhtta, ja čađahuvvo narkosa ja báikkálašjamiheami vuolde. +Hokkanen (2017), s. 63-65. +interview; Fontana & Frey 2003, Bogner ja earát 2009; Littig 2009) metodan. +1300-logus duollogirjjiid mielde gávpegálvun ledje ovdamearkan goikkehat ja ráhkaduvvon náhkit. +Báhtareddjiide geaidda sáhttá skeŋket juovlaskeaŋkka leat čuovvovaš agiin: Coop buvddii, Vuonnabađas, leat bidjan kássa man sisa sáhtát bidjat skeankkaid. +SOGA=Sámi oahpahusguovddáža arkiiva, Anár. +Dieđáhus galgá čalmmustahttit árbevirolaš meahcásteami mearkkašumi ja defineret movt Sámediggi berre viidáseappot bargat dáinna áššiin boahtteáiggis, lohká Åhren. +Dan dihtii go kárten lea biddjon johtui dan sivas go Finnmárkkuopmodaga eatnamiid vuoigatvuođadilit eai leat loahpalaččat čielggaduvvon, de sáhttá kárten maiddái gáržžidit soaittáhagas ja gaskaáigásaččat Finnmárkkuopmodaga eaiggátvuođa doaimmaheami. +Viggamuš duođalaš ovttaveardásašvuhtii sisttisdoallá jurdaga das ahte struktuvrraid, mat doalahit sierraárvvolašvuođa, galgá jávkkadit. +Oldervik buktá iežas divttain, poesiija bokte, ovdan jurdagiid olbmuid oktasaš ja oppamáilmmálaš áššiid birra, mat lasihit árvvuid sihke sámi ja dáža servodahkii. +Jietnadeamis sáhttá áinnas liiggástallat go bargá stávvaliiguin, nu ahte šaddá čielggas mo guovddáškonsonánttat čállojuvvojit. +Maiddái lámis mánáid vuoigatvuođa váidit virgeoapmahaččaid doaimmaid galgá dorvvastit. +Yogyakarta prinsihpat, prinsihppa 2. +Girdimátkkiid galgá diŋgot báikkálaš divššohasmátkedoaimmahaga bokte. +Dán dihte ovdamearkka dihte seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmuid sajádat dákkár servošiin adno gaskkohagaid hástaleaddjin. +Dákkár álggus mas govat áddejuvvojedje duohta máilmmi objeaktan riegádedje čállinmearkkat. +Dáinna konferánssain háliida Sámediggi ásahit arena gos Sámediggi sáhttá oažžut buriid ruovttoluottadieđuid Sámedikki viidáset bargui sámegielaiguin ja giellahástalusaiguin. +Wallace (2006), s. 255-268. +Kárášjohka lea márkanbáiki, gos dutkanguovllu olbmot leat deaivvadan basiid áigge čoakkalmasain dahje leat gávppašan dohko dujiid. +Dasto galget álgoálbmogat oažžut oasi sisaboađus gálvvuid vuovdimis mat leat ráhkaduvvon genaávdnasiiguin šattuin dahje eará organismmain, jus álgoálbmogiid árbediehtu geavahuvvui genaresurssa ávkkástallamis. +mánát, geain lea sámegiella nubbin giellan, hárjehallet muitalit. +Fuobma!: Muitte ahte fertet deavdán 18 jagi ovdal go beasat geavahit solariuma. +Seammás loahpahedje maid sála stukkmarmorstoalppuid ođđasis ráhkadanbarggu, mii lei dárkilis ja váttis bargu. +Čálli galggai šaddat hálddahussan mii fuolahii sámi dáiddárservviid oktasaš áššiid. +- Vaikko leat duođalaš áitagat, mun dajašin, ahte vel ii gánnet vuollánit ja vel gánneha geahččalit buoremus vejolaš boahttevuođa, dadjá Kitti. +Sámedikki beales lohpiduvvui čuovvolančoahkkin árbevirolaš luođi ovddideami ektui. +Sieiddá skuvlla rutiinnat leat huksejuvvon seammá láhkai go buot eará skuvllaid rutiinnat riikkas - buot eará livččii veadjetmeahttun. +"Buot deháleamos lea ahte mii dál duostat bargat sámi vuogi mielde ja leat nanosmuvvan dasa dán prošeavtta áigge". +Girjji ulbmilin lea movttiidahttit buohkaid ain eanet hállat, lohkat ja čállit sámegiela. +Dál lea kránnjásiida dasa lassin váidán Oarje-Finnmárkku guovllustivrii Mikkol-Niillasa Mihkkala bártniid siidda lobiheamet guođuhan sin dálveorohaga. +Kárášjoga gielda álmmuhii neahttasiiddus vuos­sárgga ahte divvagat bohtet divrut buot bálvalusain, earet eará stohpoláiggut, dearvvašvuođa bálvalusat, mánáidgárdde- ja SFO bálvalusat. +Sámeoahpahusa sajádat lea heittot Suoma skuvllain, ja sámeoahpahusa ovdánahttin lea dál ovttaskas oahpaheddjiid veagas. +Dát barggut leat dárkileabbo. +Báiki: Deanu dearvvasvuođastašuvdna, sisaboahtin Deanu doavttirguovddáža bealde Áigi: Bearjadaga golggotmánu 30. beaivve tii. 0900 gitta tii. 1500. +"Politihkka" čuojahanmátkis lea ge galledit smávva riddogilážiid. +Jáhkán ahte doppe lea buoret bargat bargiide go leat eanet olbmot, ákkastallá son. +Gáivuona suohkan lea ilus go mii leat ožžon ođđa aktiiheiveheaddji smávvaservodatprošektii, ja mii sávvat sutnje lihku bargui. +- Mii skuvlla bealis oaidnit buot dákkár áššiid givssideapmin, ja mii eat earut veahkaváldima ja givssideami, ja buot dákkár áššiid váldit hui duođalaččat, dadjá Somby. +Komitean mietintö 1952:12. +Oainnán stuorra ávkki sámegielas, erenoamážit barggu oktavuođas, ja maid politihka oktavuođas. +Ibid., artihkal 2. +Mii vujiimet diibmá eanas njealjejuvllagiiguin, ja dat leat ráhkadan luottaid. +Sámi Allaskuvlla journalistta studeanttat leat ožžon viiddis media digaštallamiid iežaset oaiveiskkadeamis mas boahtá ovdán ahte olles 15% boazodolliin leat nihtáhallan vearjjuin ja olles 44,6 proseanta leat vásihan áitimiid boazobarggus. +Vuollelis lea oanehis bajilgovva mas muitalit makkár iešguđet lágan rollat dan guovtti čállingottis leat: Internašunála Barentsčállingoddi ásahuvvui 2007:s, ja dan váldoulbmil lea addit hálddahuslaš veahki Barentsovttasbargui. +Busse, mas ledje sullii 30 olbmo, čeasai badjel geainnu ja gopmánii. +Veeljeme jïh veeljemelåhkoe Stipendh jïh dåarjoeh Web-tv Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo lea stïeresne gaskenasjovnaale filmefestivaalesne imagineNATIVE Torontesne rïhkeden 14. - 18.b. +Dán mu dutkanbarggu ruhtada vuosttažettiin Sámi allaskuvla ja dasa lassin girjebuvttadeami leat dorjon Sámediggi Norggas ja Sámi fágagirječálli searvi. +UN Committee on Economic, Social and Cultural Rights (CESCR), General Comment No. +Dát lei mearkkašahtti nuppástus, daningo ovdal láhkaásaheapmi ii lean praktihkas motge váldán vuhtii seamma sohkabeallái gullevaš olbmuid stáđásman guimmešvuođa. +Eanaš dáid mearkkašumiid gávdná sátnegirjjiin (erenoamážit Nielsen 1979) mat lea guovddáš veahkkeneavvut +Čájet ahte don leat váldán beali, ávžžuha Sámedikki várrepresideanta Odd Iver Sara. +Luonddugáhttenlihttu oaivvilda ahte fylkkas galget leat ceavzi máddodagat stuorimus boraspiriin; guovžžat, gumppet, geatkkit ja albasat. +Sii duođaid dárbbašedje beassat gulahallat eará skuvllaid sámi oahpaheddjiiguin vai ožžot viidát referánssaid sápmelašvuhtii go dušše iežas priváhta duogážis. +čuožžilahttá dárbbu čatnat oktii vásáhusaid ja dieđuid vai šattašedje ollisin. +Rávvemis ii dárbbaš goitge noađuhit oahppi eará áššiiguin go dušše daiguin mat leat oahppái váddásat. +Das lea guovddážis duojár, olmmoš, su oahppan ja kreatiivvalaš doaimma guorahallan. +Vi använder cookies för att se till att vi ger dig den bästa upplevelsen på vår hemsida. +Ohcci lea Romssa universitehta. +08:33 Borgemánu 23. beaivi 2015 Politiijat bivdet vuodjit várrogasat Suolovuomi birrasiin 17:30 Borgemánu 22. beaivi 2015 Sea King vieččai sihkkelasti Bingesrittas Okta sihkkelasti gii oasálastii Bingesrittet gilvvuin, lea geahppasit roasmmahuvvan. +Gonagas Haralda almmolaš guossástallan loahpahuvvo gaskavahku, goas sus lea garra prográmma Anchorage gávpogis. +Eai sii sáhte goabbat bealde dievá riidalit, dadjá Gaup. +analysa, Fredman, Sandra (2016), s. 71-75. +Ii addo doarjja čielga kvaliteahta nannemii dahje jorgaleapmái. +Sámegiela oktasaš oavssis fas leat suorgásan buot sámegiela variánttat. +3.2.1. +Dan áigge olbmot duddjojedje vel ruovttus. +Sotnabeaivve gilvališgohtet spábbačiekčannieiddat golli ja rahpančiekčan lea ruovttuoiddoha Alaska vuostá. +AN berustij dassta gå Vuodna ij vuojga sáme nissunij ja sijáj varresvuodadilij birra vuojga diededa, ja majt Vuodna dahká dáv tjielgga varresvuodaærádisáv divudit. +Earenoamážit giellačeahpis boahtán kritihkka šlunduda miela, vaikko nuppe dáfus giellačehpiin ja earáin boahtán positiiva máhcahat láve roahkasmahttit sámástit lasi dahje dasto das ii leat ollenge váikkuhus sámásteapmái. +Buot čuovgarevrret main lea PCB galge lonuhuvvon ovdal ođđajagimánu 1.b. 2008. +- Mii diehtit ahte ohcanáigemearit doarjagiidda leat áigá mannan, ja joavkkus ii leat ráđđi máksit tuvrra, lohká skurtnjagan vokalista ja lohká dieđu boahtán duođai maŋŋit. +Lea badjel čuođi jagi áigi go Stuoradiggi mearridii ahte sorjjasmeahttun borgárat (lávdeduopmárat) galge jierpmálašvuođa ja árvvoštallama vuođul mearridit sivalašvuođa dehe sivameahttunvuođa, njuolggadussan eiseváldiide ja fápmohearráide. +NHO logut duođaštit ahte Guovdageainnus leat unnán bargosajit. +Gielddastivra lea viidqset mearridan ásahit 4 lávdegotti mat galget fuolahit iešguđetge fágasurggiid ekonomiija ja politihka. +- Sis geat leat leamaš mu luhtte, leat measta juohkehaš illudan ja leamaš giitevaš go lean sámegielat doavttir. +Deaivvademiid áigge lean bádden dahje dušše oassálastán ságastallamiidda, maid dasto lean čállán bajás iežan gieddebeaivegirjái. +Museadoajmma bihtámsáme guovlon álgeduváj 2009 jage rájes kontåvrråsajenis Bájddárin. +08:03 Čakčamánu 01. beaivi 2016 Sunna-Inga Gaup Aamot gean leat oaidnán mannan dálvvi "Anno" TV-ráiddus, lea fas mielde eará TV-ráiddus, ja dán háve lea son irggástallame ges. +Ahte davvin lea ceavzilis ovddádus, ii leat dušše guovllupolitihkalaš áigumuš, muhto dat lea strategalaš midjiide buohkaide. +Dárkileabbo mihttomearrin lea vel daddjon, ahte sámi ovdaskuvla, ovdaskuvlaluohkká, astoáiggefálaldat ja sámeskuvlla vuosttaš golbma jagi galget leat sámegillii. +Gosii 20 jagi maŋŋil ii leat vel elliid lohku boahtán dan dássái go lei ovdal lihkohisvuođa. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami jávkkadeapmi ja eastadeapmi ovddalgihtii praktihkalaš doaimmaiguin +Jurdda stivre giela go olmmoš gielalaččat hábme gaskkustanáigumušaidis. +Studeanttat berrešedje dasa lassin lohkat muhtun girjji dahje teakstačoakkáldaga. +Don leat geatnegahtton boahtit vihtanin, beroškeahttá man guhkás fertet johtit. +Sámi Giellagáldu bargguide gullá terminologiijabargguid ja normerema lassin maiddái giellagáhtten. +ON:t giddegođii eanet fuomá��umi lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaide 1970-logus, ja dat buvttadii iešguđegelágan julggaštusaid ja doaibmaprográmmaid. +Oahpaheaddji muitalus čájeha, ahte midjiide buohkaide lea ollu álkit sivahallat skuvlla ja kollegaid, go dat leat olámuttos, dan sadjái go daid ásahusaid, main lea fápmu rievdadit dili. +- Suohkan fálai munnje jo nuppi jagi maŋŋel stipeandda, mii mielddisbuvttii ahte galgen bargat guokte jagi maŋŋel skuvlla, muhto dalle in váldán vuostá fálaldaga, muitá son. +Albma olmmáivákkiránus leat golbma holberavdda, gákkesmuoraiguin gođđon ránus leat dušše guokte. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mearrasámi diehtoguovddáš ovttas Sámi giella- ja kulturguovddážiin lea almmuhan 2009' Porsáŋggu kaleandara. +Dán maŋŋel vuoigatvuođat leat loktejuvvon maid sullasaš olmmošvuoigatvuođačielggadusas, ja jagi 2004 maŋŋel jámma +Majestehta Gonagas ja Polena presideantabárra gudnijahtte polskalaš soalddáhiid mat gahčče Norggas nuppi máilmmisoađis. +Kulturmuitolága bakte galget kulturmuittuid ja kulturbirrasiid gáhttet vai šaddet leat máhtolašvuođa, vásáhusaid ja identitehta gáldun, ja čuovvovaš áiggu geavahanresursan. +Su lávlagat muitalit lagasvuođas lundui, boraspireváttuin ja rahčamušain boazodoalu ja sámegiela seail- luheamis. +Fuomášin maid ahte mu VISA-koarta ii doaibman Suomas, muitala Vaular. +Ráđđehus evttoha maid addit Sámediggái 2 miljovnna ruvnno lassijuolludeami Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahtas, mainna ruhtadit ođđa máttasámi girjebusse. +Dan oktavuođas ferte girjerájus giddet uvssaid juovlamánu 10. beaivve rájes 13. beaivái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Agnete Johnsen oaččui kulturbálkkašumi Agnete Johnsen oaččui Unjárgga gieldda kulturbálkkašumi 2014 Bálkkašumi geige gielda juohke goalmmát jagi. +Kursa lea oassin ássanmielavuoruhemiin Deanus. + (Norgga Almmolaš Čielggadus 1995, 6; Rasmussen 2005, 58-63; 2014, 85-103; Todal 2002, 68.) +Vuosttildeaddji láhttema galgá unnidit ja positiiva ovdáneami galgá ovddidit. +Son lea bargan museapreparántan, duodjeoahpaheaddjin, konsuleantan, ráđđeaddin ja ollesáiggeduojárin. +Máŋggadáfot vealaheami galggalii dovddastit ovttaveardásašvuohtaláhkaásaheamis. +Dat leat dál gulaskuddamis ja čakčat galget meannuduvvot. +Oskar Östergren (Govat: Nina Andersson) Oskar Östergren lea stivraláhttu ja ovddasta Sámi Filbmabargiid searvvi. +Oppalaš diehtu lea gárggiidan das, go olbmot leat ieža galgan čoavdit čuolmmaideaset árbevirolaš, báikkálaš eallinvuogis. +Sámediggepresideanta Aili Keskitalo muitala ahte ovttasbargošiehtadusat gaskal Sámedikki ja gielddaid ja fylkkagielddaid guovttegielalašvuođadoarjaga geavaheamis galget árvvoštallojuvvot boahtte jagi. +Lea vuohttimis, ahte etnihkalaš kultuvrrat áddejit birrasa hui rationálalaččat ja systemáhtalaččat. +Dalle eai válljen stivrra go sii áigo álggos ieža čoahkkinastit. +Simple archiving and documenting will however, be no substitute for the maintenance of healthy and functioning local communities from which such knowledge arose. +Danin ávžžuhuvvuige ahte váldojuvvo-jit atnui giellaoahpa dakkár semantihkalaš tearpmat mat ovdal eai leat gullan skuvlagiellaoahpa vuođđodoahpagiidda, nugo ovdmearkka dihte +Dat mearkkaša dakkár boarisvuohta mas vuorrasiid gielas ja kultuvrras lea guovddážis, cealká Sámedikki vuorrasiidráđi jođiheaddji, Inga Karlsen. +Pre- ja postposišuvnnat leat sánit mat ovttas nomengihpuiguin (omd. substantiiva dahje pronomen) dahket sierra cealkkalahtu, namalassii adverbiála. +Dárbbašuvvo jáhkku alccesis, ahte son máhttá, duostá, lea seamma buorre go earát ja lea lohpi muhtimin maid meaddit almmá ahte dat gomiha eallima. +Das lea teaksta, govat, illustrašuvnnat, filmmat ja animašuvnnat. +Jus juorrula diedo birra guládalá Nordlánda Ruktodiededimijn tlf. 177 (jali 75 77 24 10 jus le Nordlánda ålggolin). +Leat ollu bealit mat galget deaivat leat buorit oažžun dihte buriid bohtosiid. +Vars maid duođaštii munnje ahte son oinnii ahte páhkka lei rahppon go osttii telefuvnna, ja danne livččii galgan ipmirdit ahte dat sáhttá adnon, dadjá Holmen. +Gaskavahko son oasálasttii álbmotčoahkkimis Kárášjogas gos aiddo dát lei fáddán. +Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddáža 5. ja 6. luohká oahppit oassálastet riikkaidgaskasaš prošeavttas maid ENI-Norga lágida. +Giddes latnjagálvvuid dievasčoahkkinlanjas lea čiŋahanarkiteakta ovttasráđiid arkiteavttain plánen, ja geavaheaddji lea ieš fas oastán čiŋahanarkiteakta bálvalusaid buot bođu latnjagálvvuid ja giddes čájáhusskáhpaid várás. +Nuppe geahčen jávrri lea vuogas sadji gokko sáhttá gorgŋet miellái.Nuppe geahčen jávrri lea vuogas gorgŋehat. +Sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvamis ii njuolga gávdno ovddit dutkamuš Suomas, vaikko maiddái sápmelaš lámisolbmuid guoski čielggadusat leat dahkkon. +Earret eará galget siidaosiid jođiheaddjit ovttajienalašvuođa bokte sáhttit mearridit ahte galget ásahuvvot ođđa siidaoasit. +India ja Norgga leavggat libardedje Šloahttašiljus, gos Gardena musihkkakorpsa čuojahii našunálalávlagiid, ja dan maŋŋá inspiserii Presideanta gudnivávttaid. +Govva 7. +Danin sápmelaš lámisolbmuid birra humadettiin lea dehálaš giddet fuomášumi dasa, makkár sápmelaččaid ipmárdus buresbirgejumis lea ja mo dat lea earálágan ovdamearkka dihte suopmelaččaid ipmárdusa ektui das, mii lea buorre eallin. +Sii leat duodjeskuvllas oahppan duddjot iešguđetlágan dujiid. +Miibat mus lea maŋis váccašit. +Dat orru leamen oktasaš iđa eamiservodagain miehtá máilmmi. +Go lea La Niña, de lea dássedis dálki dan ektui go El Niño daguha garra ja molsašuddi dálkki miehtá eatnama. +Mo oažžut oahpaheddjiid jáhkkit, ahte sii máhttet dutkagoahtit iežaset praksisa? +- Mus leat guokte váibmoášši maid háliidivččen olbmuide muitalit. +Koloniserejuvvon jurdda jáhkiha álgoálbmogiid gáddit, ahte sin kultuvra ja giella ii leat seamma árvosaš go váldoálbmogiid giella ja kultuvra. +Guoddaleapmi galgá saddejuvvot dan diggegoddái mii lea mearrádusa dahkan. +Su giehtačállosat leat dál vurkejuvvon Nordiska Museum vuorkkáin Stockholmas. +Kulturantropologiijas doaba biras meroštallo servodaga oppalaš birasin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Das gávnnat kontáktadieđuid bargiide Loabát Searvegottis, ja geat leat válljejuvvon searvegotti ráđđái ja diakona-goddái. +Ovdagoddečoahkkin dollojuvvui juovlamánu 11.b. 07 Ovdagoddi deaivvadii erenoamáš ovdagoddečoahkkimii mannan maŋŋebárgga. +Orru veadjemeahttun sáhttit jurddašit duostut boahtteáiggi hástalusaid ja gáibádusaid jos ii leat bures ráhkkanan čállingiela geavaheapmái, go olu min áigge bargosajit leat dak-kárat main čállingiela máhttu leat vealttakeahtes eaktu ja gáibádus. +Áidna maid leat gullan lea ahte dát čoavdása go doaibmanjuolggadusat bohtet sadjái. +Soahpamuš dievasmahttá ovddit vuođđosoahpamušaid. +15:37 Skábmamánu 21. beaivi 2016 Ožžon doarjaga Sápmi Agri eanandoalo­prošektii Porsáŋggu gielda lea ožžon juolluduvvot 450.000 ruvnnu Finnmárkku Fylkkamánnis Ávjováre gielddaid eanadoallu prošektii, mii oktiibuot máksá 3,6 miljon kruvnnu. +Musea direktevra Anne May Olli oktan gussiiguin. +Ibid., Para 13. +· Fállat niibegurssa ja veaskogoarrungurssa 10-16 jahkásaš nuoraide, ovttasráđiid Olmmáivákki Duodjeservviin. +Rastá deanu gaskal Norgga ja Suoma. +Gánniha goitge muittus atnit ahte dakkár cealkagiid maid lea vejolaš áddet máŋgga láhkai, dain sáhttá geahččalit oažžut čielgasa jogo konteavstta vehkiin dahje maiddái parafraserenvejolašvuođain, omd. + - Tim Ingold (doaimm. +Muhto maiddái Ruvdnaprinsabárra ovddasta Norgga almmolaš mátkkiin olgoriikkain - ja Gonagasbárra sáhttá vuostáiváldit almmolaš gussiid ja maiddái ieža mátkkoštit almmolaš guossin, vaikko dat ii leat ge stáhtaguossástallan. +Dan oaidná maiddái cealkkaráhkadushámiid ja daid dábáleamos doaimmaid ektui mo datge geavahusas sáhttet leat earáláganat. +Ruoŧa Sámedikkiid ságadoalli Per Mikael Utsi deattuhii ahte árbedieđut galget leat ávkin sidjiide geat orrot Sámis ja geavahit eatnamiid. +Guldaleaddjit serve árvasit iežasit muitalusaiguin ja áŋgirit ságastalle mo lei ovddeš áigge, nu mo sii leat gullan dološ olbmuigun. +Čuovvovaš rabas virggit Porsáŋggu gieldda buohcciidossodagas: 80% veahkkedivššárvirgi, bistevaš. +Dán vahku čáhceanalysas eai gávdnon koliform bakteriijat ja ávžžuhus vuoššat juhkančázi heaittihuvvo. +Dan lassin son beasai čuovvut Bolsjoj-baleahta čájáhusa. 2. Norgga Álbmotmusea direktevra Olav Aaraas čájeha Thorhild Widvey:ii gávpeolbmá Andresen bearraša dološ saloŋgga divodanprošeavtta. +Mii dárbbašat árvalusa gii ánssáša movttiidahttot, ánsu ja rámi dán jagi. +Sergey Gavrilov oaččui 12 jiena. +Suoma duodjeoahpahusa hábmema vuođđun leatge árbevirolaš duoji vuolggasajit. +Jurdda lea lasihit sániiid mat leat ođđasat áiggis ja álmmolaš hálddáhusas, ovdamearkkadihti vuotnaguolásteamis. +Bora- ja jugakeahttá hála- ja čáledettiin: Degrammatikalisašuvdna davvisámegielas +Almmuhuvvon odne, dii. 14:19 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Norgalaččat borret eambbo bierggu, ja unnit sohkkara Norgalaččat borre 2014:s unnit bierggu go ovdal. +Sámiin lea árbevierrun vurrolaš veahkeheapmi, mii lea vuohttimis čielgasepmosit bohccostallama siidaortnegis. +CD:s lea maid Sámi Álbmotbeaivvi lávlla. +Min vuosttas oasseváldit Deanus geat lohket Dearvvasvuođabargifága, DBF, ja Mánáid- ja nuoraidbargifága, MNB, leat dál gergen teoriijaoasi ja čađahit eksámena juovlamánu 4. beaivve. + (Nystad 2003: 140.) +Go de dát sátni álggos váldojuvvui atnui buohcciviesu boađáldaga vuostáiváldustehat (mii dárogillii sáhttá máksit seamma go gáiggáid vašuheapmi). +Dáid olmmošjoavkkuid dutkamuša vátnivuohta iešguđet stáhta dáfus čilgejuvvo oassái dainna ahte sápmelaččat leat okta eamiálbmot, mii lea stáhtarájáid ásaheami maŋŋel gártan juohkašuvvat njealji iešguđet stáhtii. +Oahpaheaddji láidehusain fágaáššiid birra ságastallan hárjeha ohppiid verbaliseret dan maid leat oahprikke-his eallit ja ahte gáddeavádat juohkása golbman sierra eallinbirasin maidda eallit leat struktuvrraset mielde vuogáiduvvan (Leinonen ja earát 1997: 19). +Son sávvá ahte gávdnet oahpaheaddji ovdal go skuvla álgá. +Skuvla lea guovddážis, sullii 10 minuhta eret gávpotguovddážis go váccát. +Loga eambbo fálaldaga birra dáppe: www.kursa/oahpa.no Jos háliidat čađahit eksámena ja oažžut 20 oahppočuoggá de fertet leat dohkkehuvvon studeantan Tromssa Universitehtas. +Gielddas lea áigumuš njeaidit energiijageavaheami gieldda iežas viesuin 11%:in ovdal 2015. +sohkabealleunnitloguid dáfus fátmmasteaddji vealaheami oktavuođas badjánit +Kursajođiheaddji ja lágideapmi lea ožžon rámi pilohtaprošeavttas mii čađahuvvui 2009' giđa. +Dilii bistá go mii dohkkehit dan, ja go doarvái ollugat mis vuollánit áitagiid, balu ja veahkaválddi ektui. +Dattetge sápmelaččat leat dál juohkásan giellamáhtuid mielde. +Söder, Mårten, "Tensions, perspectives and themes in disability studies", Scandinavian Journal of Disability Research, 11:2, 67-81 (2009), s. 74. +Diet oktiibuot dahket dien Kvarteahta, eai fal diet njeallje organisašuvnna guhtege sierra. +Juohke jagi gudnijahttá Majestehta Gonagas ollu olbmuid daid bargguid ovddas maid sii leat bargan Norgii ja servodateallimii buorrin. +08:59 Cuoŋománu 13. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Divššohas- ja geavaheddjiidáittardeaddjis ii leat ovddasvástádus sisdoalu ektui mii lea vižžon eará siidduin. +Girku virggálaš oaidnu lea ain biehttalit seamma sohkabeallái gullevaš olbmuid girkolaš vihaheamis, mana oassi informánttain atná vealaheapmin. +Home Neahttagávpi Lávlagat ja musihkka Lávlagat ja luođit Lávllagirji oktan CDain skuvllaide. +Dan oktavuođas lea almmáiolbmo ja nissonolbmo rolla sámi servodagain erenoamáš miellagiddevaš. +"Eallinbeaivvit" eai čađahuvvo dušše meahcis dahje dušše boazodoalus. +Dan atnet dávjá čahcamuorran reagaide ja fárppalgierdduide doallat fárpala čoahkis. +Gáibmi vuittii gáimmi kohkket iežas kievkkanii Kárášjohkalaš John Mikkel Somby vuittii Jon Mikkel Eira kohkket iežas geahčai ovtta eahkedii, ja sus leage okta erenomáš eahket njukčamánus masa vuoittu háliidivčče geavahit. +Plána galgá maid váldit vuhtii luonddu, eanadoalu ja boazodoalu dán guovllus. +Nenola, Aili 1994: Folkloristiikka ja sukupuolitettu maailma. +Dáppe leat eanet dássedit dálkkit go mearragáttiin, ja gaskamearálaš temperatuvra lea birrasiid 25 buolašgráda, ja dat lea oalle muttágis galmmas Antárktisis. +Maiddái dutki lea nisu dahje almmái, guhte lea vásihan eallima servodagas ja kultuvrras, mas leat sohkabealit. +Sametingsråd Silje Karine Muotka og Ann-Mari Thomassen deltar på minnekonserten til Inga Juuso i Tr. +Dákkár +Rautiainen, Lavapuro (2016), s. 85. +Mii leat gávdnan artihkkal Álttá suohkana neahttasidduin, mas leat ávkkálaš dieđut dan birra maid mii dás muitalit Gáivuona suohkana olbmuide. +IL STIL IL STIL valáštallansearvi Ikkaldasas, Porsáŋggus, lea ohcan doarjaga Luostejogaruđain viiddidit biilabisánansaji, earret eará dan dihte go skohtervuoddjit bisánit doppe. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Gieldda bálvalusdoaimmat"Teknihkálaš hálddahus Teknihkálaš ossodagas leat ollu doaibmasuorggit. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid sajádat Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkas stáđásmuvvagođii jagi 1988 vuosttaš olmmošvuoigatvuohtačielggadusa maŋŋel. +Aiddo fal dákkár ovttastávvalsánat, eanet unnit jierpmálaš teaksta lea báhcán muitui skuvlaáigge dárogiel áppesgirjjis: "lásse ja mát'te ruovtos" ja "ABBES" leat goappatlágan álgooahppogirjjit, ii dušše sátnedási analysa ja syntesa vugiid ektui. +Sámi Dáiddárráđđi ja Sámediggi šiehtadallet dáiddáršiehtadusa mii bidjá ekonomalaš mearreruđa servviid doibmii, doarjagiidda, stipeanddaide ja eará ortnegiidda mat galget leat sámi dáiddáriidda buorrin. +Guokte ovddit dronnegiid čuvllat ledje hervejuvvon norgga ledjoniin. +4 (CRC/GC/2003/4), Para.6; Committee against Torture, General comment No. +Juohke fáttás leat njálmmálaš hárjehusat ja rollaspealut ja álkes teavsttat. +Dan ferte dál máhttit. +Gielddastivračoahkkin maŋiduvvo Ođđa čoahkkinbeaivi lea gaskavahkku 16.05.2012 Leavnnja skuvla álggaha ovdaskuvlla boahtte skuvlajagi 1. luohkálaččaide Miessemánu 2. beaivvi dii. 18.00 rahppo viimmat Leavnnja vuodjanálddis almmolaččat. +čuoččuha, ahte sámi skuvllat ja ovdaskuvllat leat váldán oarjemáilmmi +Hopp til hovedinnholdet på siden Smiervuotna čázi haga bearjadaga geassemánu 14. beaivve Porsáŋggu gielda áigu divodit Smiervuona čáhcerusttega. +Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019, Oikeusministeriön julkaisu 9/2017. +Plánaprográmma bidjo gulaskuddamii ja almmolaš geahčadeapmái 6 vahkkui ovdal go gielddastivra gieđahallá ášši čoahkkimis čakčamánu 12. beaivve. +Disdat eahket lei Gonagas Harald guossin almmolaš mállásiin maid guvernøra Bill Walker guossohii Alaska stuorámus gávpogis, Anchorage. +Kulturekologalaš biras dárkkuha lagamustá dan gilvvohallanbirrasa (gč. +Searvi lea olles áiggi láhtten Gáŋgaviika ja Davvesiidda gielddaide dego almmolaš eiseváldin, Finnmárkkuopmodagain dego eanaoamasteaddjin ja orohahkii ja sin ealáhusberoštumiide rivttes láhkai ja ovddasvástáduslaččat. +Wisborg šattai professoran Romssa Universitehtas 2009:s. +4. Fállat sámegiel oahpahusa suohkanbargiide ja iežá rávesolbmuide. +Gonagas ja Dronnet sivdnádalluiga iežaska sávaldaga mielde Nidarosdomenis Troandimis geassemánu 23. beaivvi 1991. +Bearjadaga lei olmmoš kantuvrras rigeremin ja vahkkoloahpas lea soames cuvkon kantuvrras lásiid. +Goalmmádin bođii John Anders Mella ja su áigi lei 1:27:55. +Aiddo heive .. uhcci siidagáktin. +Direktiivvaid oktiiheiveheapmi ja ovdamearkka dihte máŋggadáfot vealaheami vuhtiiváldin lea álo leamašan hástaleaddji dáid iešguđegelágan heivehansurggiid dáfus. +Mii fertet juogadit ásahusaid ja eará doaimmaid, nugo mis lea ovdamearkka dihte Sámi allaskuvla. +Dán praktihkalaš ja teorehtalaš bargui geavaheimmet dálkkodanrieggá (gč. +Grønningsæter, Arne Backer & Nuland, Bjørn Richard, Lesbiske og homofile i Sápmi. +Kártan li 500 bidumsáme bájkenamá, ja duodden le dat hiervvidum bidumsáme kultuvrra- ja duodjedábijs. +Ethnoscience-metoda lea anolaš dutki iežas kultuvrra dutkamis, go gieddebargu ja teorehtalaš čielggadeapmi dáhpáhuvvá su iežas eatnigillii. +Ja goalmmádin lea dekoloniseren ja vealaheami bákčasiid buorideapmi. +Dál, máŋga čuođi jagi maŋŋil, leat ain bázahusat eamioskus. +Artihkkala 22 mielde ON:id julggaštusa ollašuhttimis ferte giddet erenomáš fuomášumi eamiálbmogiid vuorrasiid, nissoniid, nuoraid, mánáid ja lámisolbmuid vuoigatvuođaide ja sierradárbbuide. +Vai njuovžilit galgat meannudit oaidningáibádusaid, de it galgga eambbo go vihtta dokumeantta diŋgot hávális. +Leat ollu digaštallon ja čállon das, man ollu sápmelaččat leat Norggas. +Vuosttas skearrustis son barggai ovttas suopmelaš klassihkalaš komponisttain Kari Rydmanniin ja musihkkáriin Martti Niskalain. +Muhto sii ožžot maid veahki eará diehtagiin, nugo giella- ja olmmošdiehtagis (lingvistihkas ja antropo-logiijas) ja earenoamážit luonddudiehta gis. +Govva: Astrid Helander Viestterállasa ja Ofuohta márkosápmelaččain lea lossa dilli ja dát lea čuohcan olbmuid dearvvašvuhtii. +Fylkkamánni ovddasvástádus lea neavvut suohkaniid ja eará mánáidgárdeeaiggádiid, ja gozihit ahte suohkanat doaimmahit geatnegahttojuvvon doaimmaideaset. +Soai galgaba fitnat guđa suohkanis Mátta-Trøndelagas. 03.06.2013 Fra Berliner til Buick Eske eahkes čuovui Gonagasbárra Fra Berliner til Buick čájáhusa rahpama Troandimis. +Son orru Bådåddjos, ja lea šáddat 1974. +14:22 Geassemánu 19. beaivi 2015 Beakkálmas doallá meahccesihkkelastinkursa Kárášjohkalaččaid beroštupmi meahccesihkkelastimii lassána, danin lea Kárášjoga sihkkelsearvi mearridan lágidit kursa. +Beaiveloddi ceavzá dálvvi badjel máđu hámis. +Rámiduvvon mánáidgirji Váffelváibmu, maid Maria Parr lea čállán, gávnnat dál sámegillii! +Sámi filmmat čájehuvvojit riikkaidgáskasaš filbmafestiválas Sámediggepresideanta Aili Keskitalo oasálasttá riikkaidgáskasaš filbmafestiv.. +Láhka sámedikkis 974/1995. +Ingold, Tim 1976: The Skolt Lapps Today. +Dolin lei nu ahte jus olmmoš suhtai nuppi olbmui, de sáhtii vuolggahit stálu su lusa. +Oaidnit iešguđetlágan koloniserenvugiid ja mo dat leat doalahuvvon gitta dálážii. +Vijddásappot galggá mánájgárddeåhpadiddje dåbddåt iemeálmmugij árvov ja sijá nasjåvnålasj ja rijkagasskasasj rievtesvuodajt. +Háldadimfábmudahka dáj lágaj baktu le Norges Vassdrag og Energidirektorat (Vuona tjátjádak ja Enerigijadirekroráhtta) ja Direktoratet for mineralforvaltning (Minerálajháldadim dierektoráhtta). +Ovdamearkan 31. artihkkala §:s 1 daddjo, ahte álgoálbmogiin lea riekti seailluhit, kontrolleret, suodjalit ja ovddidit kulturárbbi, árbevirolaš dieđu ja árbevirolaš kultuvrralaš ovdanbuktimiid. +Láhka lámisolbmuid dulkonbálvalusain, Artihkal 10. +Dan oaidná erenoamážit sátnerájus. +Ohccit fertejit geavahit sierra ohcanskovi mii lea mielddusin dás vuolábealde. +Áigemearri rievdaduvvui, álggos 1848 rádjái, ja de fas maŋiduvvui diehtemeahttun áigái. +- Mii háliidit áinnas dieđu jus olbmot oidnet beatnagiid mat eai gula dán guvlui. +Virggis lea ohcanáigi easká njukčamánu 9. beaivvi ja álgit galggašii olmmoš virgái njukčamánu 16. beaivvi. +Sámegielat mánáid dássemolsašuddama gárggiidanproseassa dutkamis boahtá ovdan mo dássemolsašumis vuosttamužžan cigget rávisolbmo giela hápmásažžan sánit, main leat kvantitatiiva molsašumit +Sámediggeráđđi lea movtta go ráđđi dál vuođđuduvvo ja sáhttá ��lggahit barggus áigeguovdilis áššiiguin iežas suorggis, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Dutkanáigge duddjon diđolaš doaibman mánáid bajásgeassimis lea vuohttimis čielgasepmosit Kárášjoga badjebearrašiid siste, gos vel duddjojit. +Govas oaidnit Harald Forelvmo gii vuittii oaggungilvvu. +Várut ahte čujuhusat eará mediaide dahje publikašuvnnaide leat čielgasit merkejuvvon. +Bárrastávval nomeniid soggevokálat. +Dutkamuša dagadettiinan lea juo vuohttimis, ahte mearkkat leat nuppástuvvamin. +Giella ja boazosámiid máhttu eatnamiid birra +Etnoekologalaš geahččanguovlu guorahallá olbmo su birrasis, dan jurdda lea gárggiidan kulturekologiijas. +Okta, geasa dát čuohcá jus mearrádus fápmuiboahtá, lea nuorra fitnodateaiggát Piera Jovnna Eriksen. +Boahtte čoahkkin šaddá gaskavahku juovlamánu 20.b. +Dát ii dieđusge dárkkut dan ahte sii eai gávdno, daningo oassi informánttain muitalii ahte lei jearran iežas oahpes dievdduid searvat dán dutkamuššii. +Eiseválddiid mearrádusain deattuhuvvui aiddo lohkanmáhttu. +Sámegiela čálamáhtu oahpaheapmái sáhttá geavahit sihke syntehtalaš ja analyhtalaš metodaid. +Nuppis, gean politiijat ges bissehedje, ii lean dohkálaš vuodjenkoarta. +Positiiva sierrameannudeapmi ovttaveardásašvuođa ovddideami várás guoskkaha soahpamušas buot eallima beliid, gielalaš vuoigatvuođaid ja eananvuoigatvuođaid. +Leif Hamsun, Knut Hamsun mánáidmánná, doaimmahii almmolaš rahpama, go gaikkehii ovtta kaleanddarbláđi mii lei válljejuvvon ávvudeapmái symbolan. +Viessu lea ráhkaduvvon pussejuvvon diilageđggiin. +Dákkár ozon ii leat sávahahtti ja lea stuora váttisvuohtan muhtin báikkiin gos lea báhkas ja olu áibmonuoskkideapmi, earenoamážit stuora gávpogiin lieggariikkain. +Sávvat sutnje ollu lihkku! 2014-11-10 Ođđa njuolggadusat luossasajiid juolludeapmái Finnmárkkuopmodagas 2014-11-04 Agnete viidásat "Skal vi danse" finálii. +Riesman, David 1950: The Lonely Crowd. +Buohkanassii leat sámi joavkkus 24 čuoigi, ovcci spábbačiekči, guokte kulturdoaimmaheaddji ja 10 jođiheaddji. +Čoahkkimis lea fáddán sámi ásahusaid mearkkašupmi oppalaččat, ja erenoamážit Nuorta Nuortaláttis ja Oarje-Romssas. +Bálvalusa váldokantuvrra lea Unjárgga gielddas, Ráđđevisttis, ja Veahkkebálvalusas kantuvralanjat Deanus. +Sámealbmot beaivve, guovvamánu 6.b., prográmma Unjárggas. +Dikšundárbbu árvvoštallan galgá baicce vuođđuduvvat sohkabeali divvuma dárbbašeaddji iežas dárbbuide. +Luostejoga elfápmodoaimmahat lea juohkán 612 000 kruvnna oktasaš dehálaš fálaldagaide. +Multikustannus Oy, (2006). +Dain ohppet manat ovttasbargat ja stoahkan njuolggadusaid ja besset maid vasihit arbevirolas stohkosiid. +Dat ekonomalaš ja sosiálalaš váikkuhusat eaige váldo vuhtii maid dat gorálaš geahpideapmi dagaha ealáhussii. +Dáid rápmaeavttuid siskkobealde fertejit oahpaheaddjit gávdnat sámi doaibmalatnjii saji. +Son lea maid filbma buvttadan oahpu váldán, 2012-2013, oahppu maid ISF lágidii ovttas Sámi Allaskuvllain ja Gøta Filbmain. +Karbuvdna suhppe rišša eret málmmas, muhto go eanas málmmain leat eará durddit, de fertejit maiddái atnit juogalágan fluksa (omd. +Vuosttas vuorus ii dohkkehan departemeanta dattetge gollurámma, mii suoidnemánu 1. b. 1996 beaiváduvvon reivves dáhtui Statsbygg:a divvut dan. +Butler (1999). +Jus soabadeapmi ii menestuva, de sáddejuvvo plána departementii loahpalaš mearrideapmái. +Oahpaheddjiin ja skuvlajođiheddjiin ii leat váldi iežaset doaibmalanja olggobealde. +tehta dutkanprošeakta (2011-2016) man ulbmil lea ovdánahttit dutkan- ja kártenneavvuid davvisámegiela mánáid giellaovdáneapmái, guorahallat mo davvisámegielat mánát oččodit giela ja juohkit dieđuid dan birra ásahusaide maidda dát dieđut leat deaŧalaččat (nugo mánáidgárddit, skuvllat ja dearvvašvuođasuorgi). +tearpmat." Panseksuála olmmožin fas meroštallo olmmoš, geas "[...] lea seksuála ja/dahje emotionála geasuhus buot sohkabeliide gullevaš olbmuid guovdu. +Šállošat go Porsáŋggu gielda lea maŋŋonan ruhttenbargguin váilevaš resurssaid geažil. +Muhto go dahkat hállangiela oinnolažžan, čállingiellan, de dákkár smiehttamat ja guorahallamat leat guovddážis. +Rájás lea mearkkašupmi ee. bivdonjuolggadusaide ja bivdokoartta gáibádusaide. +* informánttaid ipmárdusa (man bures lohkki ipmirda dihtorjorgaluvvon teavstta?) +Evaluering av reform 97. www.samiskhs.no. +Ráđđi man vuolggasadji lea parlamentáralaš unnitlohku lea eanet sorjavaš das ahte ferte bargat áššis áššái oažžut eanetlogu. +Govva: Cornelius Poppe / NTB Scanpix Gonagas Harald ja Presideanta Duda geahččamin NASAMS rakeahttasystema presenterema Akershus ladnis. +Goas: 11-10-2016 dii. 18:00-20:00 Gos: Riikaárkiivvas/Riksarkivet, Sognsveien 221, Oslos. +Dán čájeha earret eará Álgoálbmotdeklarašuvdna, man sámit, Sámeráđi bokte, leat leamašan njunnošis ovddideamen. +Teknihkka, nijbij ábnnasa ja hábbmima li bájkes bájkkáj ja dábij milta sierralágátja. +Lapin Maakuntamuseo, Rovaniemi. +Dát barggo dahká nav vaj ietjas tjiegadum sámeduogátjav gávnná, ja gávnna allasis sajev sámesebrudagán ållu ietjá láhkáj gå etnihkalasj rivggon. +Bartha mielde Russell (1948: 9) meroštallá juogaduvvon dieđu iešvuođaid. +Dál goarrut aivve stuorra gápmagiid, galget oainnát kardáŋggat sisa čáhkat. +Minerálaáššiin čađaha iežas Sámedikki proseassat njuolga minerálaaktevrraiguin ja vuordá ahte čađahuvvojit šiehtadallamat ovdal go ohcet doaibmalobi. +- Álgoálbmogiin ja unnitloguin lea álo leamašan váttis. +Positiivalaš politihkalaš čoahkkin gaskal Unjárgga gieldda ja Sámediggepresideantta. +Fáddágiri gieđahallá mo olbmot elle Billávuona guovllus, Porsáŋggu gielddas, dolin. +- Ovddádusbellodat politihkka lea sámiid vuostá. +Dáppe gávnnat eambbo dieđuid norgga Barentsčállingotti birra ja mot doppe ruđaid ozat. +Sámedikki ja Sámediggeráđi bealis sávan Sámedikki politihkkáriid, álggaheddjiid, digaštalliid ja buohkaid bures boahtima Sámedikki seminárii Sámi guolástusstrategiijaid birra. +Váldohástalussan lea earret eará bivdoáiggiid eahpegovttolaččat geahpedeapmi. +Muittuhat ahte maŋimuš vahkkuloahpa leat DNM gilvvut čuoigamis Sieiddás (bearj. +Lámisolbmuiguin galgá bargat ovttas ja váldit sin mielde buot sidjiide guoski doaimmaide. +Mu bargun dán dutkanprošeavttas lei čuovvut oahpaheddjiid oahppama ja sin ovddidanbargguid proseassa, ja čilget mii ja mo dat dáhpáhuvai. +Oarjemáilmmi servodagaid leat jurddašan buorebutge bágget olbmuid diŋggaide, mat earuhit nuppi nuppis. +Girjjálašvuohta gaskkustuvvo girjerádjosiin, girjjálašvuođadáluin ja oastinortnega, kultuvrralaš skuvlalávkka bokte ja girjjálašvuođakritihkas. +Hatle muittuha maiddái ahte suopma niid ero husaid sáhttá čilget hui lunddolaččat mánáide. +Sámediggi háliidii maid diehtit manne olbmot eai lean registreren iežaset Sámedikki jienastuslohkui vaikko devde eavttuid beassat dohko. +Neahttasadji, mii muitala maritiibma fidnuid ja oahpuid birra. +), European Union non-discrimination law and intersectionality: Investigating the Triangle of Racial, Gander and Disability Discrimination, Taylor & Francis (2011), s. 3. +Dás leat interneahtas beaiváduvvon luohte ja juoigi dieđut. +2. Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš Čális kommentáraruktui iežat vásáhusaid dege rávve mo resursa heive geavahuvvot oahpahusas. +Son atná maid muittus dan mii dávjá daddjo boazoealáhusa birra. +Seammás lea maid nu ahte gielladiđolašvuohta váikkuha gielalaš ovdanbuktinvejolašvuođaide. +Johan Áslat vuittii čállingilvvus Gaskadási čállingilvu lea loahpahuvvon ja vuoitit leat vuorbáduvvon. +Dat guoská buot rikkis riikkaide earret USA:i mii čuožžu olggobealde Kyoto. +Dál lea kommoda okta dain boarraseamos ja eanemus árvvus dávviriin Šloahta čoakkáldagas. +Sámediggi lea dahkan ovttasbargošiehtadusaid buot hálddašanguovllu gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin guovttegielatvuođaruđaid geavaheami hárrái. +Dát le pládna- ja tsiekkaduslága milta. +Vuosttažettiin son kárte iežas dili. +Maiddái unna nieddažat sáhttet limškut almmá boahkána haga. +Dát vuoigatvuođat leat dehálaččat dán dutkamuša materiála vuođul. +Davviriikkaid Ráđi rávisolbmuid girjjálašvuođabálkkašupmi SGS lea dál formálalaččat váldán badjelasat nomineret bálkkašumiid sámi giellaguovllu ovddas. +Dan geahččaledje prošeavttas gos guhtta sápmelačča galge geavahit sin buvssaid juohke beaivvi guhtta mánu. +Suoma bealde Leena Mattanen lea almmustahttán jagi 2016 pro gradu -dutkamuša "Täytyy puhua enemmän. +Majestehta Gonagas lea árvomearkka Stuorameasttir. +doahpaga, ja oassi orru maiddái atnime dan iežas identitehta oassin. +Loabát suohkanis lea jietna ja govva studio maid sáhttá atnit doallat čoahkkinit oasseváldiiguin olles máilmmis geain lea sullasaš vástideaddji ávdnasat studios earasajes Norggas/máilmmis. +Go olmmoš lei goddán stálu, de son galggai hávdádit su. +Čállingielas gártat ná áibbas eará láhkai go hállangielas váldit vuhtii giela ráhkaduslaš beliid. +Rávggat loktejit sin romes dahje eŋgelhámat amadajuid ja gehččet bávttiide maid guvlui son čuorvu. +Dasa lassin Suoma bealde duodjekurssat leat duddjon ođđa searvvušfierpmádaga, mii vuođđuduvvá ovttasduddjomii. +Sus lea iežas ceavzinvuohki, ii ge hilkko iežas ideologiija vaikko meannuduvvo fasttit, bahávuođain. +Ii oktage norgga dáiddár leat čájehan nie stuora beroštumi dien motiivasuorgái go Tidemand. +Jienastuslohku Guovdageainnu suohkanis Dát jienastuslohku galgá leat almmolaš geahčadeapmái gitta čakčamánu 14. beaivvi rádjái. +Oktasašsoahpamuša artihkkala 4 (3) +Mii veižžat ja doalvu fas siidii daid geas leat dárbu. +Almmuhuvvon ikte, dii. 10:23 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Majestehta Gonagas ávvuda sámi álbmotbeaivvi Tråantes Tråantes šaddet stuora ávvudoalut, main lea viiddis ja máŋggalágan sisdoallu. +Dilli lea ráfálaš ja veaháš nostalgisk, seammás go dat hui dárkilit čájeha viessodávviriid ja dalá bivttasmálliid. +08.06.2011 Riddokultuvra ja sámi árbevierru Odne guossástallaba Májestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Rivttát ja Loabát suohkaniid. +Okta oahpaheaddji láhttesta, ahte dán árbevirolaš jurddašeami mielde sáhttet oahppat vaikko maid, dan ferte dušše heivehit juohke máná eavttuid mielde. +Dat lea unni šaddui, skierpmas ja das lea vealse-skuibenjálbmi. +Maiddái Solveig Joksii gullet giitosat su dárkilis guorahallamiid ja buriid rávvagiid ovddas. +Dát lea boađus digaštallamiin gielddaid ovttastahttima birra. 10:24 Čakčamánu 06. beaivi 2016 Unjárga ja Deatnu leat šiehtadan ásahit oktasaš gielddaidgaskasaš mánáidsuodjalusbálvalusa. +Anne Dagmar Biti Mikalsen, Tor Persen ja Kristen Wirkola leat heivehan iskkadeami davvisámegillii. +Sámedikke vuorodibme kulturæládusájs boahtá duodden juo vijdes vuorodibmáj sáme dájdas ja kultuvras. +Gaino čilge ná manin son jáhkká Guovdageaidnu lea vuollelis go Kárášjohka: - Kárášjogas lea Sámediggi, ja dat ovdánahttá Kárášjoga. + (Jarvis 2009: 100.) +Olles konferánsa streamejuvvo, nu ahte lea vejolaš čuovvut konferánssa maiddái daidda geat eai sáhte boahtit Álttá kultursálii. +Gos: Auditoria 1, Teorifágagárdima Viessu 1, Romssa universitehta. +Son baicce deattuha man deaŧalaš lea movttiidahttit ja láidestit čállingiela geavaheapmái aiddo dakkár mánáid, geat eai čájet beroštumi čállingillii. +Áššegirjjit 1946-1960. +11:36 Suoidnemánu 17. beaivi 2015 Neahttagávpi suhttadan sápmelaččaid Muhtin sápmelaččat leat álgán vuosttaldit neahttagávppi mii vuovdá biktasiid maid gohčodit sámi bivttasin. +Eanaš sátnehámit mielde, ja dan dihte dovdá sátnegirji sojahuvvon sániid maid: Verbbain, substantiivvain, lohkosániin ja adjektiivvain leat čoavddahámit veahkkin geavaheaddjái. +Sámi dáláš dáidaga guovddáža Dáiddalaš ráđis lea ovddasvástádussan guossedáiddára válljet. +Nana ovttaoaivilvuohta nannet duoji Duodjeealáhusas lea stuorra váikkuhus doallan dihte sámi kultuvrra ja giela, dan seammás addá ealáhus nana sisaboađu. +Muorat ja šattut šaddet gerddiid mielde dego livčče máŋga vuovddi badjálaga. +Dát guokte spektakuláre vuotnaguovllu leat goabbatbealde Jostadal-jiehki ja daid gaskka lea 120 km. +Majestehta Gonagas lea riikka bajemus befálaolmmái. +Bagadeami bokte gievrudahtit nissonolbmuid vuoi ieža sáhttet mearridit. +Beavddi vuolde lea sus guvges láhtterátnu. +Konvenšuvdnaárvalusa mihttomearrin lea sihkkarastit buoret ja dorvvoleappot boahtteáiggi sámiide sihke Davviriikkaid álbmogiin ja ovttaskas ássin iešguđege riikkain. +Eatnigiela (native language) háladettiin mánná oahppá maiddái, mo galgá leat eará olbmuid siste, makkár sosiála gaskavuođat sus leat earáide. +Áigevárrenortnet sihkkarastá du sin deaivat ja ahte áššemeannudeaddji sáhttá ráhkkanit čoahkkimii. +Suoma bealde eváhku áigi suopmelaš birrasis čuzii árbevieruide dego sámiid gárvodanvieruide. +Nu sáhttá oahpaheaddji iežas gielladiđolaš lahkonanvugiin nannet giellageavahanmálliid mat gullet normerejuvvon gillii. +Dat rievdamat maid giellahistorjá čájeha gusket vuosttažettiin giela fonologalaš ja morfologalaš vuogádahkii. +Niittyvuopio; Väänänen 1996: 8). +Mo galget anárašgielalaččat lihkostuvvat oahpahit gielaset ođđa buolvvaide? +Soahpamuša gohcci, ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea, lea buktán ovdan dan ahte artihkal suddje namalassii maid eamiálbmogiid kultuvrra ja dan árbevirolaš +oktiiheiveheami čuolbma ii leat dássážii čovdojuvvon EU:a láhkaásaheami heiveheami dáfus. +Dál ballá son mánáidis vealahuvvot mánáidgárddis ja skuvllas dan geažil. +Jus háliidat oaidnit mearrádusaid ovtta dihto čoahkkimis, de deaddil vahkkologu mii lea maŋábealde. +Oktiibuot gahčče 61 522 Australia soalddáha 1.máilmmisoađis. +Finadettiin fulkkiidis luhtte Dánmárkkus, de son oahpásnuvai vilbeallásis, dalá prinsa Carlii. +Sámi mánáid-tv lea hui doavkkes ja čuorbbesláhkái ráhkaduvvon. +Lågå ienebuv Ulbmiliid olaheami dovdomearkkat sámegiella 1:as, 10:30 Oassin revideremii mii lea dahkkon sámegiela vuosttašgiellan oahppoplánas galget ráhkaduvvot ulbmil. +Neahttabáiki lea njealji gillii: lullisámegillii, julevsámegillii, davvisámegillii ja dárogillii. +Siidduid leat ráhkadan: Synnøve Solbakken-Härkönen, Trygve Guttorm ja Inga Ravna Eira. +Eanandoalus lea maid mávssolaš rolla dan dáfus, ahte dan bokte gaskkustit árbevirolaš máhtu ja kultuvrra. +Maiddái lea deaŧalaš čatnasa go visti historjjálaš dáhpáhusaide, ja mo dat lea báikáduvvon gillái dahje kultureanadahkii. +Skeaŋka galgá leat gárvásit páhkkejuvvon, gilkoriid galgá čállit heivego gándii vai niidii, makkár ahkásažžii ja sturrodaga jus leat biktasat. +Johttičállosa sisdoallolisttus gávnnat váldonjuolggadusaid, ohcanáigemeriid, eavttuid ja eará mat gusket daid iešguđetge doarjjaortnegiidda. +Dalle go riikkabeaivvit dohkkehii 3 beaivve njukčamánu 2015 lámisvuo��a oktasašsoahpamuša ja dan váljabeavdegirjji, dat eaktudii ahte ovdal oktasašsoahpamuša gergema ferte sihkkarastit maiddái dan ahte soahpamuša artihkkala 14 ratifise Suopma ratifiserii ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša ja maid oktasašsoahpamuša váljabeavdegirjji 11.5.2016. +Vuogáidumi ruossalas luondu, stáđisvuohta dahje dynámalašvuohta sáhttá vuhttot joavkkuid gaskkas: dat mii nuppi ovddida, sáhttá fas nuppi goaridit (maladaptation). +Čájáhus johttá Roavvenjárgga maŋŋá Ruoŧa beallai Norrbottena museai Luvllájai ja lea doppe 18.6-24.8.2014. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa skohterluottat dihkkáduvvon Fylkkamánne lea dohkkehan Porsáŋggu gieldda skohterluoddafierpmádaga rievdadusaid. +Gaskaseainnit sáhttá cegget nu movt heive. +Intersohkabeallái gullevaš mánáid dikšungeavadagat leat problemáhtalaččat dan dáfus ahte mánáide dahkkojit eretgeassemeahttun doaimmat almmá medisiinnalaš vuođuštusaid. +anatomalaš-fysiologalaš) ja sosiaalinen (sá. +Buot sámi visttit mat leat badjel 100 jagi boarrásat, leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon. +Ovdamearkan dás sáhttá atnit hypotehtalaš dilálašvuođa, man suokkardalai maid okta informánta dán dutkamuša jearahallamis. +Oahpahus sámegielas nannejuvvui riektin 1967:s ja sámi gymnasa bođii seamma jagi Kárášjohkii. 1973:s ásahuvvui kulturguovddáš Sámi Instituhtta Guovdageidnui. +Symbolaid, mearkkaid ja mearkaortnegiid dutká semiotihkka. +Dáid dearpmaid sadjái dehálaš doahpagat dán artihkala dáfus leat massojuvvon eatnigiella ja giellatrauma. +Hopp til hovedinnholdet på siden 25. June 2012 av Øystein Solaas Ruhtten álggahuvvui gaskavahko geassemánu 20. beaivve. +Vuođđoskuvllas čuvvot smávvaskuvladásis (1. +Ávvira váldodoaimmaheaddji heaitá Ávvira váldodoaimmaheaddji, Sara Beate Eira, lea almmuhan ahte lea cealkán eret virggistis. +Dán geasi beasat dánsut jaskesábi reggae Riddu Riđus. +Sarmela oainnut leat hui radikálat eurosentralaš dutkiid siste ja son lea čállán olu ethnoscience-dutkamušas. +Ijatbeaivái. +Skum@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Oarjemáilmmis dát digaštallan buollái Amerihkás maŋŋá go Rudolf Flesh 1955:s almmuhii girjjis Why Johnny +čovdosa hástalusaide ja luohttit dasa, ahte olmmoš sáhttá buot oahppat. +Duoguštedje 500 amfetamiidnadosa NARKOAKŠUVDNA: Oktiibuot leat Kárášjoga politiijat čađahan vihtta narkoakšuvnna dán jagi, 13 olbmo leat váldon narkotihkkageavaheamis. +Dát gusket maid mánáid Sámi olggobealde. +Ealáhusat ja vejolašvuođat Fálesnuori suohkanis Leat pláneme stuora prošeavttaid nu go ruvkedoaimmaid (Nussir), bieggamilluid ja Hámmerfeastta ja Fálesnuori guovllu girdibáikki. +KP-sopimus) ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea gohccá soahpamuša. +Njukčamánu mielde oažžu Porsáŋggu gielda 2 ođđa báhpa. +Dainna lágiin sáhttá dárogielfága ovddidit diđolaš ja máhtolaš guottuid dáro- ja sámegiela ja sámi ja dáčča kultuvrraid ovttaláganvuođaide ja erohusaide. +Dás oaidná praksisa dan masa ovdalis lean čujuhan (kap. +Nuorat & Gárrendilli lea guovtti ovddeš gárihuhttimirkoeastadeaddji prográmma buoriduvvon ja ovttastahtton veršuvdna: "Ungdom og alkohol" / "Ungdom og rusmidler" ja "Foreldresamarbeid". +Vuona delegasjåvnnå demonstrántajda boahttuj allemerragátten sihke Victorian, Campbell Riverin ja Vancouverin. +Sátnejođiheaddji Knut Roger Hanssen lohká illudahtti gullat dákkár ságaid ja lohká vel ruđaid buktit buriid bohtosiid Porsáŋggu servvodahkii. +Buot báikkiin lea birrajándora gearggusvuohta. +Dát mearkkaša ovdánahttit sátneriggodaga ja gálggaid geavahit giela jietnadatvuogádaga, riektačállima, grammatihka ja cealkka- ja teakstahuksema prinsihpaid, ja máhttit heivehit giela iešguđet fáttáide ja gulahallanoktavuođaide. +Duodden la dan giela birra mav ulmutja adni, ságastalátjit ja ájádalátjit... Guokta vuostasj artihkkala li guoktása birra gudi lijga sierralágásj ulmutja ietjaska viessomájgen. +DN addá ođđasiid, kommentaraid, analysaid, digaštallama ja albmadeami norgga ealáhus- ja servvodatdili birra. +Dál gápmasiid sáhttet báidnit, vai fidnejit muzetgápmasiid. +Dat lasiha giellageavaheddjiid ja lea hui bures heivehuvvon dan Sámedikki ja Romssa suohkana gaskasaš ovttasbargošiehtadusa áigumušaide, maid mii leat evttohan, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Su namma lei Prinsa Carl, ja son lei nubbin boarraseamos Danmárkku Gonagas Frederik ja Dronnet Louise mánáin. +Dat govvida mo giellaplánenorgána, dan oktavuođas giellalávdegoddi, háliida seailluhit unnitlogugiela iešheanalažžan ja guhkit eanetlogugielain. +Ánne ii lean guhkes áigái leamaš ná buohcci, lei nu illáveaje ja šliettas, ii veadján maidege. +CCPR/C/CAN/CO/5 (2005); and the United States, UN Doc. +Rabas reive ealáhusministarii Trond Giske Viser fra 9 til 12 av totalt 19 artikler Háliidat go aktiivvalaččat bargat Luonddugáhttenlihtus? +Eai min almmáiolbmot (informántta iežas isit ja bárdni) gal veahkehan, oainnát lei dat áigi go galggai beare nissonolmmoš meaidit. +Ja máid máhttá mánáidgárdi addit, muhto ii nu bures go ruoktu? +váldoservodaga álbmotjoavkkuin (interkultuvrralaččat), muhto álgoálbmotjoavkku siskkobealde (intrakultuvrralaččat) leat várra vel garraseabbo digaštallamat ja šiehtadallamat das, mii lea dohkkehuvvon leat albma ja mii ii. +Mihtidančuoggát leat buot 10 riikkas maid čađa geavli manná: Norga, Ruoŧŧa, Suopma, Ruošša, Estteeana, Látvia, Lietuva, Vilgesruošša, Moldávia ja Ukraina. +Beanaeaiggádat leaba suopmelaččat, geat dáhpáhusa oktavuođas maiddái leigga rihkkon mohtorjohtolatlága. +Doala rabasin lávvordaga 9. ja sotnabeaivvi 10.b. +Sámegielat leat Eurohpá eamigielat ja nuortamearasuoma lagamus fuolkkit . +Itkonen, Tuomo 1970: Pippinä ja pappina. +Davvi Girji ásahuvvoi jagis 1990 sámegiel girjelágádussan ja lea dál njunuš dán suorggis. +mánát. +Almmuhuvvon ikte, dii. 10:12 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Ráhkadit vázzin­airbaga vuorra­siidda Airbag galggašii suddjet vuorrasiid čoarbbeali. +Lei easkka 1970-logus ahte dáiddalaš doaibma sámiid gaskkas šattai nu stuoris ahte šattai dárbu oažžut dasa doahpaga: sátni dáidda. +Ealu čorgen ja vuodján luotta sidjiide Kránnjásiida maiddái čállá váidágis ahte ‹‹Sara-siida›› lei maiddái bissehan ealu sin ovdii go ledje johtime iežaset dálveorohahkii iežaset doaibmanjuolggadusaid mielde. +Seammá plána go Sieiddá skuvllas. +Muhto dat lei ge maid norgga árbevierru ja čájehii maiddái dan duohta dili ahte Norga lei geafes riika. +Dohpas leat áikalasttat ja perlemor hearvvat. +Sáhkavuorus čájehan diktaovdamearkkaid bokte ekologalaš ja kolonialismakritihkalaš temáid oktiigullevašvuođa sierra beliid. +Bálkkašupmi lei davviriikkalaš bálkkašupmi ja kandidáhtat ledje árvaluvvon buot viđa davviriikkain. +Fatnasis lei atomreaktor ja atomvearjjut. +Dán áigodagas lea ollu mediain válddahuvvon kampánjja ja ambassadevrraid birra. +av Marianne Hofman | jun 10, 2018 | Eyes on Barents +lea ainjuo lámisolbmuid guoski láhkaásaheami ja lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideapmi suopmelaš oktasašgottis. +Čielggadusas logahallojit maid dábálaš váttisvuođat. +Listtus oainnát ahte ollu fidnuid ja gelbbolašvuođaid buohta leat ohppiid, fidnoohppiid ja fidnobargiid jearahallamat. +Jorggugákti lea vearrámus vuohki álgoálgosaš oktavuođas. +Muhtin dilálašvuođain fuomáša čielgasit maid dan, mo sápmelašvuohta ja seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlohkui gullevašvuohta mannet latnjalassii vealahanvásáhusain. +Álgoálbmogiid árbedieđuid ja ekovuogádatbálvalusaid dohkkeheapmi ávkkuha bures geafivuođa vuosttaldeamis ja berre leat okta geađgejulggiin ruoná ekonomiijas. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Ulun Dulun giellagirji Máhttoloktema mielde oahppogirjeráidu álgolohkan- ja čállin oahpahussii Sámedikki álgolohkan- ja čállinprošeavtta vuođul, 2000-2005. +Fuolahan dihtii áššebeliid beroštumiid, sáhttá komišuvdna maiddái nammadit iešguđet berošteaddjejoavkkuid ovddasteddjiid, geat sáhttet čuovvut komišuvnna barggu. +Ovdagoddi ja suohkanstivra čoahkkinplána - Geassemánnu 2014 Ovdagotti ealáhusáššiid čoahkkima lea 6.6. +ja +Routledge, London - New York. +Dáiguin sániiguin čilgejuvvo fatnasa ráhkadus. +Glássaskáhpas lea girji.- Dá lea min Vuođđolága kopiija.Dat čállojuvvui birrasii 200 jagi dassái.Dán dat olles Norga ávvuda juohke miessemánu 17. beaivvi.Vuođđoláhka dáidá leat dat deháleamos maid várjalan, dadjá ledjon smiehttalasat. +Nubbi buorre gáldu lea Grunnskolens informasjonssystem på internett- GIS (Vuođđoskuvlla diehtojuohkinvuogádagas Interneahtas) mas gávdná dieđuid sámegiela geavaheamis Norgga vuođđoskuvllain. +Boazu guoddá miessemánus ja guoddá dušše ovtta miesi, hui hárve guokte. +Dákkár diđolašvuohta lea guovddážis go čállingielas oinnolaš manifestašuvdnan dán guovtti sáni erohus merkejuvvo d- ja n-bustávaiguin. +Dasto galget álgoálbmogiid boares ráŋggáštanvierut vuhtii váldojuvvot dalle go eiseválddit ja duopmostuolut meannudit áššiid. +15:08 Guovvamánu 19. beaivi 2016 Geahča videoid Guovdageainnu beassášdoaluid boarráseamos konsearttas, árbevirolaš juoigankonsearttas. +Ásodatbáiki lea plánejuvvon ráhkadit Vuonnabahtii nuortabeale dálá ásodatguovllu. +Ossodat doaibma maid dego čallin bálvalus- ja ovdánanlávdegoddái. +Guovddáš julevsámegiella (Sirkásis ja Jåkkågaskas Johkamohkis Ruoŧas, Bálágis, Divttasvuonas, Hápmiris, Stáiggus, Oarjelii-Foaldas ja soames guovlluin Fuoskkus Norgga bealde). +Eanadatarkiteavttaid Østengen & Bergo evttohusat leat viđjjiin vuolimusas artihkkalis, ja dat ovdanbukto čoahkkimis. +Mattanen (2016), s. 48-53. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on May 10, 2012 by markusJu Muorjjit leat leamaš hui dehálaččat sápmelaččaide, sihke gávpegálvun ja biebmun. +Mun sáhtán sidjiide duođaštit masa dat 266 000 ruvdno galgá geavahuvvot, go mun lean ieš máksán dán oasi. +Sarvás leat čoarvvit (Kassiopeia), ovdajuolggit (Persevs) ja maŋŋejuolggit (Kusken). +Loahpas de ledje 272 olbmo geat ožžo dán iskkadeami, ja oaččuimet 102 vástádusa. +Substantiiva 'girji' sáhttá leat girji maid olmmoš lohká (mii addá earuhahtti oamasteami) dahje girji maid olmmoš lea čállán, ja dalle lea BUVTTA, mii addá earutkeahtes oamasteami. +Dain evttohuvvo ahte skáhpponlága 9 §:ii lasihuvvo čuoggái 16 heivehanráddjehus, man mielde láhka ii heivehuvvo dakkár +Sámeduodji speadjalastá luonddubirrasa ja ealáhusaid ávkkástallama. +Sámi lohkanguovddáš bargá viidát ovddidit njálmmálaš ja čálalaš sámegielageavaheami álbmogis. +Ájggomusá lulun galla adjáj departemenntaj sáddiduvvat, dåhkkidibmáj, jali jur rádudalátjit ja árvustallamijt åttjudittjat. +Dán agis ii vurdojuvvo, ja guhkkin eret gáibiduvvo, ahte mánná galgá máhttit lohkat ja čállit, muhto ahte beassá ráhkkanit dasa iežas návccaid ja miela mielde. +Gulaskuddama áigemearri lea suoidnemánu 1. beaivvi. +Go Gonagas Haakon jámii 1957:s, de ii gávdnon makkárge láhkavuođđu ruvdnemii Nidarosdomenis. +Sámi allaskuvlla viiddida vejolašvuođa beassat masterprográmmii Sámi journalistihka álgoálbmot perspektiivvas. +Home WebShop Children & Youths Ráhkista, ii ráhkis Ráhkista, ii ráhkis lea noveallačoakkáldat nuoraide. +Maiddái ovttaveardásašvuođalága nuppástuhttima oktavuođas, lámisolbmuid vuoigatvuođaid leat nannen oktasašsoahpamuša vuoiŋŋa mielde. +Transsohkabeali ja eará transolbmuid vealaheami fas anii dábálažžan 51% vástideddjiin. +Åhtsåmussaj gullu elfábmolinnja 370 km guhkkudagájn mij manná muhtem daj stuorámus tjæroj tjadá Vuonan. +Dutkamušas boahtá ovdan, ahte okta sivva dasa manin eai lihkostuva, lea koloniserema váikkuhus sámi oahpaheddjiid mentalitehtii. +- Muhto jus moai livččiime galgat leat juohke sajis gos son searvá, de ii livčče leamaš áigi bargat, ja jus ii leat áigi bargat, de ii leat ráđđi mátkkoštit ge, lea sudno ágga go eaba lean Sjusjøenis, Lillehammeris lávvordaga. +Dás lea sáhka dajahallan goansttain ja ođđa luđiid bidjamii. +Ovddit kapihttalis lei sáhka das mo ealáhus +Son lea Gonagas Olav V (1903-1991) ja Ruvdnaprinseassa Märtha (1901-1954) bárdni. +La være tomt - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +ihmisoikeusvaltuuskunnalle 20.4.2017, Ihmisoikeuskeskuksen vastaus, IOK 31/2017, 23.5.2017., s. 3. +Dáid oassi informánttain buktá ovdan iežaset jearahallamiin. +Oppalaškommeanttas vealaheapmin meroštallo buotlágan sirrehallan, olggušteapmi, ráddjen dahje favoriseren dahje govttolaš vuogáiduhttimis biehttaleapmi lámisvuođa dihte, mii hehtte ekonomalaš, sosiála dahje čuvgehuslaš vuoigatvuođain dovddasteami, návddašeami dahje geavaheami. +irrespective of religion or belief, disability, age or sexual orientation (COM (2008) 0426 - C60291/2008 - 2008/0140 (CNS)). +sohkabealleunnitlogu ovddasteaddji dahje sápmelaš, gii ii gula seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlohkui, ii dárbbaš vásihit seammalágan hástalusaid iežas eallimis. +Plánaveahkki galgá láhčit dili nu ahte buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat plána- ja huksenlága plánaoasi mielde galget sihkkarastit sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu. +Maleriijas lea Gonagas Haakon dohkkeheapmi vuolábealde gurutravddas (Govva: K. Hauglid, GH). +Laura Kjølås (Sv) šaddá Dearvvasvuođa- ja fuolahuslávdegotti ođđa jođiheaddji. +Svieriga bielen manná rádjá nuorttalap Arviesjávres ja Árjapluoves gitta Bihtáma ædnuj Norrbottena länan Svierigin. +Komišuvdna galgá cealkit oaivilis maiddái dakkár áigeguovdilis vuoigatvuođaáššiin maid hárrái ii leat oktage áššebealli ovddidan gáibádusa. +ESČ-komitea čujuha sihke ESČ-soahpamuša artihkkalii 2 čuoggái 2 vealatkeahtesvuođa gielddus ja maid artihkkalii 6, mii fas dáhkida vuoigatvuođa bargui. +Ja NRK čájehii mo son rekonstruerii náhkkefatnasiid ja mo son duddjui daid. +Suodjalusa veteránabeaivi ávvuduvvui maiddái seammás. +Stivra válljejuvvo 3 jahkái ja vuođđuda iežas. +Sin geain lea buorre máhtolašvuohta, buorre oahppa ja bargoánsu, sii geat sihke máhttet jurddašit iehčaneaset ja doibmet joavkobarggus, juste dakkáriid mii jurddašallat ge. +Maŋŋebárgga geassemánu 20. b. ovddiduvvui ášši Máhttodepartemeantta stáhtačállái Elisabet Dahlei, ja vuossárgga geassemánu 25. b. ledje ságastallamat oahpponeavvodili birra Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeantta sámeministariin Rigmor Aasrud:in. +Oahpponeavvut leat davvi-, lulli- ja julevsámegillii. +Dat galgá viidáseappot identifiseret ja problematiseret iešguđet hástalusaid dáid ávdnasiid vurkema ja oamasteami oktavuođas. +Hálli sáhttá maŋŋá smiehttat ahte ii lean galgat nie dadjat, livččii galgan dán sáni geavahit ja dadjat nuo. +Giela vehkiin beassá čilget jurdagiid ja čállingielain dahkat jurddašanproseassa oinnolažžan. +čađahettiin lei oahpaheddjiin nana oktiigullevašvuohta. +3.3 Sámegiela guovddáš iešvuođat +Olbmot leat váldán vuostá bures, juo dange dáfus ahte in leat dušše dutkamin duoji, muhto sii atnet oadjebassan, go gulan servošii ja lean duojár. +Moattejahkásaš máná sáhttá maid gullat geardduheamen ja jitnosit dadjamin ođđa sániid maid gullá go lea nuppiin ságastallamin. +Akšuvdnadutkan ii leat nu oahpes dutkanmálle sámi servodagas. +Vaikko lámisolbmuid áššiid vigget olles áigge ovddidit oktasašgotti iešguđet sektoris, de ovdáneapmi lea dáhpáhuvvan dattetge hui gulul. +Čujuhusas: https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/tarina-sisaruudesta-rikkoo-saamelaisia-tabu-1. +Oahpahusas suokkardit duoji etihkalaš gažaldagaid, dego bistevašvuođa ja immateriálalaš vuoigatvuođaid. +girjái ráhkaduvvon oahpaheaddjigirji rávvii mo lohkanoahpahusa galggai lágidit. +Viidudat: 997 njealljedasmehtera Dat mearkkaša ahte mis leat ollu meahcceressurssat. +Dákkár gielladiđolašvuođa mánná sáhttá duddjot go beassá jo ovdal skuvlaagi iežas vuogi mielde lohkat ja čállit stoahkanmielain ja -vugiin. +Ovdamearkka dihte sahkkuivuođadivššuid eai atte translága dihte ja dákko bokte láhka eastada transolbmuid biologalaš mánáid oažžuma. +Ođđa fuolahusguovddáš mas leat 12 fuolahusásodaga lea fargga gárvvis nu ahte beassat dohko fárret. +Mun jáhkán ahte guovža gal lea dál guođđán Guohcajeakki, go jáhkán mun balden dan, muitala Bongo. +Lei go eará šat galbmaskábes? + - Birtles, R. Alastair 1996: Indigenous Peoples' Cultural Opportunity Spectrum for Tourism (IPCOST). +Rusttegat sáhttet heađuštit luođuguliid beassamis iežaset lunddolaš gođđosajiide ja sullasaš sajiide. +Mánáidgárdelága láhkaásahus mielde galget leat golbma máná vuollil golbma jagi ovtta bargi ektui, ja guhtta máná ovtta bargi ektui go mánát leat boarráset go golbma jagi. +Sii galggašedje bissut ovddežis eaige galggašii oarjemáilbmái rohtašuvvat. +Lámisolbmot Sápmelaš lámisolbmuide sáhttá leat váttis gávdnat ovdamearkka dihte dakkár vehkiid, geat leat sihke sámegielagat ja ipmirdit kultuvrra. +Ii giige ádde dan mii heive munnje, iige giige sáhte sárdnut das. +Su nieiddat ja áhkkubat eai šat dárbbaš duoji, go leat gáidan sámeguovllus ja árbevirolaš eallinvuogis. +Allaskuvlla stivrii ođđa studeantaáirasat - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Modearna sámeservodaga eallindilit ja nissonolbmuid rollat leat iešguđetláganat, duodjedáidduid oahppange variere. +Ná sáhttá maiddái laktit cealkka-oahpa buorebut geavatlaš giellaovdánahttimii ja gielladikšumii, iige dušše formála ráhkadusaid čilgemii. +Dekoloniserenproseassa bidjá oahpaheddjiid oaidnit ođđa čalmmiiguin dáhpáhusaid, iežaset ja sin oktavuođaid earáiguin. +cehkiid oahppomateriálaid ja dan vuođul gávnnahan ahte 9. skuvlajagi ahkásačča sátnemearri lea gaskamearálaččat 88533 sátnebearraša. +Supportjoavkun lea Eternity, pop/rock joavku gos Čáhcesullo ja Unjárgga nuorat čuojahit. +Don ieš ordnet mátkki ja sáddet mátkerehkega maŋŋá. +Oahpaheaddji ferte danin iežas barggus máhttit ovttastahttit geavatlaš ja teorehtalaš giellamáhtu. +Fáddá: Diehtojuohkkin duoji birra gos Duojáriid ealáhussearvi ja Sámii. +Sámemánájda l ájnas oadtjot oahppat iehtjas kultuvra birra juo mánájgárden. +Dasa lassin iešguđegelágan veahkkeneavvuid skáhppodettiin galggalii váldit vuhtii mo dat heivejit olbmo ássanbirrasii. +Dáid dutkamušain lea vuohttimis jurdda, ahte kultuvra duššá, jus árbevirolaš eallinvuogis váldet atnui modearna teknologiija. +GEAHČA VIDEO: 11:42 Golggotmánu 22. beaivi 2015 - Stuorra hástalusat jo juovlamánus Kárášjoga sátnejođiheaddjin šaddá Svein Atle Somby Guovddášbellodat oaččui ovtta áirasa eambbo sisa Kárášjoga gielddastivrii go mannan áigodagas. +17:06 Borgemánu 11. beaivi 2015 Miehtá Oarje-Finnmárkku geaidnoguorain ja geainnuid alde leat bohccot. 16:13 Borgemánu 11. beaivi 2015 Irgala sámegielat jienasteddjiide Romssa Gurutbellodat lea ráhkadan čoahkkáigeasu válgaprográmmas sámegillii. +Fága- ja sváinnasbrevaid geigen Bearjadaga guovvamánu 18. beaivvi lea fága- ja sváinnasbreva geigen. +Dan ovdal eai lean dáiddár- ja duojárelihttajoavkkut, geat livčče eallán dušše dáidaga ráhkademiin, duddjomiin, musihkain, čájáhallamiin dahje čállimiin (Saamelaiskulttuuritoimikunnanmietintö 1985: 84, 97). +Ii oktage dovdan duohtavuođa nu mo áviisa dan ovdanbuvttii. +Oaidninvuogit sámi girjjálašvuhtii. +Gažaldagat, maidda ii sáhte vástidit seđolaččat, maŋiduvvojit boahtte gielddastivračoahkkimii. +13.3 Áppesat ja bustávaid oahpahallan +Dan oktavuođas ásahuvvui ovttaolbmofitnodat, gos Prinseassa ieš hálddaša iežas fitnodatdoaimma nugo juridihkalaš persovdna. +Suomas leat čađahan mihtidemiid mat čájehit ahte lea olu kadmium ja eallisilba bohccuin ja boazobargiin. +Odne rahpojuvvui Sámediggi 6.gearddi. +Golbmanuppelohkái proseantta buot dieđáhusain mat registrerejuvvojedje 2010:s guske dálkkasboasttuvuođa dáhpáhusaide, logi proseantta ledje dáhpáhusat gahččama oktavuođas ja gávcci proseantta guoskkai dáhpáhusaide riegádahttimiid oktavuođas. +Olles stuora doahkit snøpetrell ja antárktalašpetrell monnejit Jutulsessen váris. +Muhto Sámediggedieđáhus oahpu ja oahpahusa birra dán dili rievdada. +Eai leamaš nu beare ollu ovttasdoaimmat gaskal Norgga ja Slovakia, muhto dál leat ovttasbargagoahtán eanet kultuvra-ja ealáhussurggiin. +sii, geat háliidedje, sáhtte dokumenteret eksamena bokte. +Eamiosku oktan juoigamiin gildojuvvui, báhpat ja miššonearat čohkkejedje ja bolde meavrresgáriid ja bággejedje sápmelaččaid kristtalaš oskui. +Dat doaibma lea sierra joavkkuid várás. +Loga maid Vuokko Hirvonen čállá máidnasiid ja muitalusaid birra dás. +Ølen báikkis rabai Ruvdnaprinsa Haakon duhátjagibáikki Vindafjordas, mii lea Joa-Kari párka, maid leat navdán dan áhku gáibmin gii ásai dan báikkis. +Ii šat sáhte njozohallat huksemiin. +Dál lea museas 40 000 gova čoakkáldat, ja stuorimus oassi das lea gávdnamis interneahtas. +Muhto mis lea 30 beaivásaš gáhtanortnet, mii mearkkaša ahte buohkat sáhttet máhcahit gálvvu golmmalogi beaivvis jus gáhtagoahtá gávppi. +Kulturšiehtadus regulere dan dihte sierra doarjjaortnega Davvi-Norgga organisašuvnnaid jođiheapmái mat organiserejit hutkkálaš ja bargi dáiddáriid. +Otná eaiggádát áigot bovdet Sámedikkiid dahje eará eaiggádiid Ruoŧas ja Suomas ISFii sihkkarastit doaibmaruhtadeami. +- De lea dieđus bahá ahte sáhttá mannat nu funet ahte šaddá nealgejahki, ja stuorra boazojápmu, muitala Anti. +Bohccobiergu lea hui njálgga ja dearvvašlaš biepmu, mas lea áibbas unnán buoidi eará bierggu ektui. +Renberg ávžžuhii erenoamážit sámi nissoniid organiseret iežaset ja bargat vuoigatmeahttunvuođa ja gillámušaid vuostá, ja nu sihkkarastit iežaset álbmoga boahtteáiggi. +Bálkkašumi sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái. +De viehkala fas eatni kantuvrii. +- Troanddimis gal ledje ceggen Sámi campa, gos oassálastiin ja maid muđuid gallededdjiin lei vejolaš fitnat, ja dat lei mu mielas hui buorre, lohká Klemetsen, gii ieš maid galledii Sámi campa. +Davvi Girjji beales logai ja muitalii Marit Gunhild Sara Vaffelváimmu girjjis, maid Maria Parr lea čállán, ja Lill-Hege Anti ja Marit Kirsten Guttorm leaba jorgalan davvisámegillii. +Jus gávdnat eará ruđa mii gokčá dán, de diehttelasat eat lasit gal. +Keskitalo & Määttä (2011) čujuheaba dasa man stuora erohus lea Valkeapää (1986) áppesa bustávva ortnegis ja davvisámegiela dábáleamos bustávain nugo dat bohtet ovdan giellateknologiijaprošeavtta bustávvadávjodaga tabeallas (Keskitalo & Määttä 2011: 82) man vuođđun lea elektrovnnalaš teakstavuorká. +The World Comission on Culture and Development. +Várre le sjaddam Divtasvuodnaj symbåvllån ja buorre hávsskudallambájkken divtasvuonagijda ja iehtjádijda. +Torger Ødegaard searvvai árat dán čavčča Sámedikki oahpahuspolitihkalaš konferánsii mii dollojuvvui Guovdageainnus. +Viidáseappot lea nissonolbmuid rolla deaŧalaš dasa ahte lihkostuvvat juksamiin ođđa guoddilvuođa mihttomeriid, ja danne mun čalmmustahtán dan ahte nissonperspektiiva galgá nannejuvvot buot dásiin, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen. +Lea dušše son guhte lea ožžon oahpu bivdit elektronalaš bivdinrusttegiin, guhte sáhttá dán geavahit. +Siida rahpasa dii. 12:00 juohke beaivvi. +Lámisvuohta lea adnon áššin, masa sáhttá reageret ovdamearkka dihte olbmo čađahannávccaid buoridemiin, váttu eastademiin dahje buoridemiin dahje lámisolbmo riegádeami eastademiin. +NorCia:a skenárioid mielde Davviriikkaid guovllu dábálašdálkkádat lieggana, muhto guovlluid gaskasaš earut leat stuorrá. +Don leat doavttir . +- Dál lea nu fiinna beaivi, dadjá son ja gidde čalmmiid ja juoiggasta. +Eanaš sámit goittot orrot báikkiin, gos sámegiela hárve gullá márkanis ja čoahkkebáikkiin, nu lea Jielleváris ja Johkamohkis. + (Vikør 2011, 320.) +Ovdaáddejupmi hehttii muhtin muddui jearahallamiid, muhtimin lei dolkadahtti jearahallat alccen oahpes áššiid oahpes olbmuin. +Dál ferte láhčit luoddafierpmádaga ja bálvalusdoaimmaid Artic trail luotta mielde, mat vulget suoma suhkkes vuvddiin jiekŋamerrii. +Skuvlamánát, váhnemat, doaimmat ja earát sáhttet ávžžuhit guđet guimmiideaset ráhkadit stafeahta das. +Lean maiddái studeren ja oahpahan láttedujiid. +Jagis 1987 sohpe 191 riika unnidit ja bissehit ozonbillisteaddji ávdnasiid luoitimiid áibmui ja vuolláičálle šiehtadusa, Montrealprotokollen. +Sáhkavuorru vuođđuduvvá mu pro gradu -bargui, mii gárvvásmuvai geassit 2018. +Sihke stáhtaid gaskasaš rabas dialoga ja adopterengažaldaga lokten ain čielgaseappot Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkkii sáhtálii váikkuhit seamma sohkabeallái gullevaš bearrašiid olggobealadopterema vejolašvuođaid lassáneapmái. +Ii leat álki fárret ruovttoluotta Sápmái +Unnimus rievd�� ekváhtora lahka ja eanemus polaguovlluin. +Juohke báikkis lea 30 diimmu oahpahus mánáide/nuoraide. +Dan ovdal etnisitehta ii lean áigeguovdil dutkanguovllus. +Muhtun sojahanhámiin lea gievrras dássi, ja earáin fas geahnohis. +Vai luohteoahpahusa ii báze ain soaittáhahkii, numo odne lea, de lea dárbu ahte oahpahus ásahusaide láhččojit sierra juoiganfágat. +Gaskamuttus skuvlajagis ii leat heivvolaš dás ásahit vánhenmávssu. +Maŋŋá go Suovvejogilvovuodjin láhttu lea merkejuvvon, de leat máŋga muohtaskohtervuoddjit vuodján boastut, ja vuodján gilvovuodjin láhttui. +SLČ=Samii litto čoakkaldagat. +Go son bajásšattai, de ii lean dábálaš ahte nissonat válde oahpu, muhto Anna gal manai Bergenii šaddan dihtii jorddamovran. +Deanu musea - Tana museum Polmak Tel. 78 92 90 18. Váldotemá museas lea luossabivdu. +Davvisámegiela čállinvuohki lea standardiserejuvvon jagis 1978. +Mo sáhtášii mánáide lágidit rámmaid, mat luitet sin "friddjan" doaibmat dáid siskkobealde? +Sierra tiebmá dán jahkásasj sesjåvnån le ådåsis ásadit duobddágijt, ednamijt ja ressursajt ma li rievodum álggoálmmugijs diedek ja loabe dagi. +Sámedikkis lea politihkalaš ovddasvástádus boazodoalus mii lea sámi kultuvrra ja servodaga geađgejuolgi. +Guhkit cealkagiid hábmen geavvá rattát máná jođánis sátneoahppamiin, mii sullii beannotjahkásažžan sáhttá leat nu jođánis proseassa ahte mánná oahppá ođđa sáni juohke nuppi diimmu dan áigge go lea gozuid alde. +Norggameašttir skohtercrossagilvvus Verdalas vujii Magnus Lindbäck nu jođánit ahte šattai norggameaštirin. +7. jahkeceahki maŋŋá dárogiela oahppoplánas mihttomearrin lea ahte oahppi galgá máhttit +Dánsullasaš dili garvimii lea dehálaš gávdnat informánttaid, geat eai dovdda guhtet guimmiideaset. +bures čoavdán barggu ja oahpaheaddji logai oahppi bures čoavdán barggu. +Dákkár sollenvuohki veahkeha mánáid birget buorebut iežaset dovddolaš eallimiin. +- Go de goit muhtin beaivvi šadden dahkat dan, de lei dakkár dovdu maid háliidan fas dovdat. +Áigemearri cuiggodit dahje buktit evttohusaid lea golggotmánu 19. beaivve 2012. +21.7.2000. +Odne, borgemánu 9.b., lea ONa riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeaivi. +Álggoálmmugij riektáj væráltkonferánssa tjadáduvvá ragátmáno 22. ja 23. biejve 2014 New Yorkan, ja dåppe li guokta ållestjåhkanime, jårbbåbievddesesjåvnå ja paneldagástallam. +lohkan- ja čállinoahpahusas. +Son oaivvilda Sámediggi galggašii eanet go dál vuolgit Stuorradiggái bivdin dihte ahte sámi kultuvra vuoruhuvvo eanet. +Dát buot galgá ollašuhttot nu ahte mánná vuogáiduvvá birastahtti servodahkii ja ahte son maid olaha nu alla persovnnalaš ovdáneami, čuvgehuslaš ja maid vuoiŋŋalaš dási jo vejolaš. + (Ravnna 2000 a: 14-15.) +Sámegiela oahpahusas oahppit besset dađistaga čiekŋut sámegiela iešvuođaide iešguđege dásis. +sosiála) dahje historiallis-kulttuurinen (sá. +Lohkan- ja čállinoahpahus, mas álggu rájes leat hárjehallan jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa ja mas stávvaljuohku lea čalmmustahttán dássemolsašumiid, duddjo buori vuođu bajit dásiin vel dárkileappot oahpásmuvvat sániid ráhkaduslaš beliide sihke sojaheamis, suorggideamis ja goallossániid čállimis. +Matematihka oahppoplána vuođđogálggaid čilgemis boahtá bures ovdan man deaŧalaš lea giellamáhttu. +Sus lei badjelis gállamarineuniforbma ja su mielvázzin leigga su vieljaguovttos Christian ja Harald. +51 gieldda 138 gielddas leat ohcan oažžut bálkkašumi Kvalitehtagielddaprográmmas erenomáš buori kvalitehtabarggu ovddas čuovvovaš surggiin: bajásšaddan, dikšu ja fuolla ja buozalmasjávkama geahpedeapmi. +Dutkamušas adnon metoda +Dákkár rávvagiid eaba sáhttán buktit, baicce deattuheigga, ahte lea dehálaš vuođuštit oahpaheami mánáid kulturduogážii. +Dasa nogai boares sámemáilbmi ja ođđa huksejuvvui soađi maŋŋá suopmelaš málle mielde. + (Werner - Fenton 1973: 537, 540.) +Orui dego ii dat livčče son gii suhtada, muhto eará mánná geas lei eará namma. +Dáid ovdanbuktimiid lassin lea ráhkaduvvon vel filbma, mas maiddái dokumenterejuvvojit muhtin oasit čálalaš ja njálmmálaš ovddidanbargguin. +Táhppán Siun oahpporáiddus leat guokte lohkangirjji lassin bargo- ja ressursagirjjiide. +Etnihkalaš gielaid seailun ja geavaheapmi korrelerejit kultuvrra jotkkolašvuođain ja sirdásemiin, go lingvisttalaš ja kultuvrralaš birrasat johtet giehtalágaid. +Dán jagi golggotmánu 9. beaivvi lea Sámediggi doaibman 24 jagi, mii loahpahat iežamet guđat áigodaga ja álggahat min čihččet áigodaga. +Dán guokte beaivvi kurssas lea álki oahppat goarrut dutnje maid gii it leat gorron ollu ovddežis. +Bovdehus buktit gulaskuddancealkámuša - Davvisámi čállinrávagirji Ođasmahttojuvvon davvisámegiela čállinrávagirjjáš, man Sámedikki bargojoavku lea doaimmahan, biddjo dál almmolaš gulaskuddamii. +Gustovaš Gielddaoasseplánas Deanušalddi várás (1993) lea dát guovlu várrejuvvon viesso- ja industriijaguvlui, ja dárbbašlaš geainnuide. +Sámi guovllus árbevirolaččat leat leamaš unnán galledanealáhusat. +Sii eai loga beroštit posišuvnnain, muhto dál galgá ollu čielgaseappot boahtit oidnosii Árjja politihkka ja áigumušat. +Okta vuođđogažaldat, masa oktasašgottis galggalii gávdnat čovdosa doaladumiid ja láhkaásaheami dáfus lea dat, ahte oktasašgotti iešguđet elemeantta huksen dušše guovtti sohkabeali norpma várás, eastada sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid oassálastima dahje priváhtta- ja bearašeallimis návddašeami. +Gonagas lei hui girjelohkkálas ja gohčoduvvui ge "Eurohpá eanemus čuvgejuvvon monárkan". +Olbmo válljemat eai leat seammaláhkai sorjavaččat luonddudiliin dego eará luonddu vuogáidupmi lea. +Son deattuha ahte vaikke vel leat ge leamaš čavga ja garra muddemat máŋggaid jagiid, de leat dat doaimmat maid guolli ja guolástusat vuolggahit, hui deaŧalaččat. +Muhtun suohkanat dollet maid válgga sotnabeaivvi čakčamánu 8. b. Čuovvovaččat leat dá dehálaš dáhtonat Sámediggeválgga oktavuođas. +Okta informánta muitala iežas jearahallamis ahte oassi su bearrašlahtuin sávvá ahte son ja jávohuvalii áššis. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/3-9685949; Saamelaiskäräjät, Muistio lähetekeskustelusta Saamelaiskäräjien kokouksessa 2/2017, 19.6.2017, Jearahallan 20.6.2017 SámiSoster rs, Ristenrauna Magga. +Hoëm sosialiserenteoriija in áiggo dás ollislaččat váldit ovdan, baicce mo dat doaibmá. +Mu vánhemiid guktuid sogaid bealde leat nissonolbmot - siesát, muoŧát, áhkut - oahppan duddjot ruovttus. +Eaŋgalsgielat teavsttain dása sáhttá čujuhit tearpmaiguin additive discrimination, additive multiple discrimination, compound discrimination dahje cumulative discrimination (Gč. +Maŋŋá seminára lei Ruvdnaprinsa Haakonis čoahkkin Allavuohta Sjeik Hamdaniin, gii lea Dubai Ruvdnaprinsa. +Sirbmálaš rasttilda Norgga nuppes čalmmustandihti dehálaš servodathástalusa. 16:00 Borgemánu 12. beaivi 2015 Ođđa e-girji ilbmá sámegielaide Boahtte vahkkus almmuhuvvo ođđa e-girji sámi mánáid várás, ja girji ilbmá sihke davvi-, julev- ja máttasámegillii. +Dat sáhttet guoskat oppalaš dahje sierra juridihkalaš áššečuolmmaide ja áššiide ekonomiijamearrádusaid oktavuoðas. +Finnmárkku fylkkagieldda árvalusat Finnmárkku fylkkagielda doaimmaha politihkalaš váikkuheami go buktá cealkámušaid našunála gulaskuddamiidda. +­Maŋŋá gáktegoarrunkurssa ja sisteveaskokurssa mannan čavčča ja dálvvi de eai leat buohkat ollen gárvvistit dujiideaset. +Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars oaidná sihke vejolašvuođaid ja hástalusaid prošeavtta oktavuođas. +Dás lea ráhkástuvvama ja ráhkisteami birra. +December 2016, A/HRC/34/58. +Guovdageainnu suohkan lea Norgga stuorimus suohkan, sullii 10.000 km2. +Cassandra juoigan oažžu fámuid beaivesuotnjariid lieggasis ja nuohtta njávkada litnasit heakkáhis njuorjju - jaskadit fáŧmasta luohti heakkáhis njuorjju iežas sallii ja dálkkoda háviid maid silbaluođđa lea dáhkan. +Vaikko oahpaheaddji guoktás lei vuohttimis várrugasvuohta deattuheames sámi dološ osku, de lei goitge čázi buoridanfámus sáhka. +Elle Hánsa, Hans Ragnar skeŋkii pláhkáhii musea dáiddačoakkáldahkii ja Ingunn Utsii. +Dat vástidit davvisámegiela suorgásiid -ot ja -uvvat (ovdamearkka dihte sániin gullot ja +Álgoálbmogat Barentsráđis ja Barents Guovlluráđis Golggotmánu 29. b. 2013 dagai Barentsráđđi vejolažžan ahte Bárentsguovllu álgoálbmogiid oktasaš ovddasteaddji sáhttá searvat bistevaš dárkojeaddjin Bárentsráđđái. +14.3 Giella gulahallangaskaoapmin +jietnadatmolsašumiid. +Dán jagáš fáttát leat earret eará guollebiebman, vuođđostruktuvra ja mátkeealáhus. +Ja ii unnimusat, daid hervemiid sáhtii málet njuolga seaidnái. +Dákkár ráhkkaneapmi lea earret eará go mánná beassá oaidnit giela, nugo omd. +Čálamáhttu j +Dáruiduhttinpolitihkka mii lei bistán 1800 logu beallemutto rájes lei alimusas Álttá stuimmiid áigge. +Guolit mat hállet, muitalusat, govat ja hárjehusat mat bidjet lohkki jurddašit ja oaivvildit, dahket oahppama miellagiddevažžan ja manggabealagin. +Dán festivála primus-mohtorin leaba Herman Rundberg ja Terje Rundberg. +Dathan dat galgá dan smiehttat mo suodjalit dan oktasaš kulturárbbi buot njealji riikkas, dadjá Näkkäläjärvi. +Okta informánttain, guhte lea duon áigge oahppan duddjot ruovttus, muittaša, mo su oappá guoktá láhttiiga: "Duot guoktá eaba viššanba geahččatge duoji guvlui" (N3c). +Dán akšuvdnadutkama oktavuođas in leat dárkilit guorahallan oahpaheaddjioahpuid, earret dan mii guoská sámi áššiide relaterejuvvon fáttaid sin fidnooahpuin. +Láhka registrerejuvvon guimmešlihtus 9.11.2001/950. +Studeanttat geat leat čađahan dan vuosttas modula, jotket nuppiin modulain. +Æjvvalibme varresvuoda birra Laila Spikajn Mij aj ásadip æjvvalimev varresvuoda birra Laila Spikajn mánnodagá ragátmáno 27. biejve Árranin. +28 Muhtun čálaoahppavaš gii gulai sin nákkáhallama ja fuomášii man bures Jesus lei vástidan, manai su lusa ja jearai: "Guhtemuš báhkkon lea buot mávssolaččamus?" 29 Jesus vástidii: "Mávssolaččamus báhkkon lea dát: Gula, Israel! +Dás beasat gullat buot jearahallamiid, ja guhta musihkabihtá maid bessen válljet. +Forvaltningsloven § 29 čilge ahte váidinági lea 3 vahko maŋŋá go ohcci lea ožžon fástádusa ohcamii. +Muhtun Gaup dáiddabargguin lea gaskavuohta dihto sámi oktavuhtii dahje mytologiijai, eará bargguin son ges geahččá eará guovlluide máilmmis. +Oktasaš prográmmafágaid oahpahus galgá ávkkin oppalaš boazodoalu ipmárdussi ja áimmahuššat ja ovdánahttit boazodoalu máhtu mii gullá dutkama vuođul ja árbevirolaš boazosámi máhtu rámmi. +nugo ovdamearkka dihte 2+3= ja 3-2=. +Mátki loahpahuvvui riddováktafatnasis "Bergen". +11:59 Skábmamánu 02. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Lagamus suolu gos ásset olbmot lea Pitcairn Island, 1600 kilomehtera oarjjásguvlui. 2012:s ledje Beassášsullos birrasii 5800 ássi ja dat lea Chile stivrejumi vuolde. + (Miller 1994: 397, 398.) +Informánttaiguin lea sohppojuvvon sierra soahpamuš jearahallanmateriála atnimis dutkanmateriálan. +Soahpamuša guovddáš áššin lea iešmearridanvuoigatvuohta, man sáhttá dulkot soahpamuša deháleamos vuoigatvuohtan. +Oahppu, bagadeapmi ja dokumenterenvuogit nugo loggačállin, govven, ovdanbuktimat ja filbmen, leat leamašan dán bargui válddahatmuorran, mat addet vuođu dutkama rapporteremii. +Pasientaláhka sisttisdoallá njuolggadusaid pasientta dikšuma ja meannudeami guovddáš prinsihpain. +Marion Ravna, gii lea NSR listtuevvothus Nuorta válgabiirehis, cuoigu dasa ahte čáliheapmi dál lea šaddan hui álki. +Sus ii lean veaháge borranmiella, muhto eadni aŋkke siđai veahá jugistit. +Maŋimustá rievdaduvvon 01.03.2016 Fágaetáhtat mat čuovvolit NFP mearrádusaid: Fykkagielddas ii leat mearridanváldi vuoruhemiid dáfus, muhto das lea dehálaš váikkuhanrolla. +Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá, riegádan geassemánu 9. beaivvi 1930. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on January 15, 2013 by Siri-Janne Koht Mon lean nisu ja don leat dievdu Sártnun sáme-, dáro- ja eŋgelasgiela ja veahá suomagiela nai. +Ritva Torikka / Yle +Geahča dárkileappot Nordenfjeldske kunstindustrimuseum dieđuid. +Oahpaheddjiid máhttu ja konkrehtalaš barggu mánáidgárddis, skuvllas ja oahpaheaddjeoahpus leat guovddáš. +Rivas Velarde (2014) čállá ahte dát kritihkka lea hui dehálaš namalassii eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid dáfus. +Gov Guovdageaidnulaš Ánte Niillas Bergstrøm Oskal (25) gearggai doavttirskuvllas geassemánus ja lea okta nuoramus doaktáriin Norggas. +Dat várra nu laktása dovdduide. +Meron lea gárvvis atnui, muhto lea ain ovdánahttin vuolde. +Dan sadjái Oseánia guovllu eamiálbmogiidda ja fáddái laktáseaddji fuomášumit leat dahkkon juo 1700- logus ja materiála leat čoaggán maŋŋeleappos valjit. +Barth veardádalla knowledge- ja culture-doahpagiid iešvuođaid artihkkalistis An Anthropology of Knowledge . +2004: 1560-1561). +Dáruiduhttinpolitihka mii lei doaibman 1800-logu loahpa rájes lei garraseamos birrasiid 1980 dalle go Áltá-ášši lei guovddážis. +Lea álo leamaš váttis dadjat maide dahje einnostit boahtteáiggi birra, muhto lea roahkka vejolaš muitalit makkárin mii háliidit ahte boahtteáigi galgá leat. +Goargatvuođa čájehit golleboahkániin, -rohkiin ja -soljjuin. +Ávvira mielbargi lei ge mielde go Eira vujii Mázes Suolovuomi guvlui duvdit bohccuid eret luottas. +Kulturskuvllas leat ollu konsearttat, čájáhusat ja čájálmasat jagi mielde. +Mii geahččalat olbmuid virkkosmahttit ja dán oktavuođas leat temán válljen dološ sámi duhkoraddanvugiid. +Gávpegálvun leat árbevirolaš kultuvrralaš artefávttat ja dáidda, main geavahit eamiolbmuid vuoiŋŋalaš dovdosiid (images) dahje nieguid (dreamings) ja sin oktavuođaid bassi birrasiiguin. +kultuvrra sáhttá geavahit nuppiid olggušteapmái ja nuppiid oidimii. +Gažaldagat sáhttet leat gaskkohagaid hui persovnnalaččat, mii fas orru muhtumin unohas. +Dan čuoččuhussii reágere Nils Mathis Sara, gii lea maiddái Guovdageainnu Johttisápmelaččaid Searvvi jođiheaddji ja Nuortajohtolaga jođiheaddji. +LeCron Foster, Mary 1994: Symbolism: The Foundation of Culture. +Mieđihuvvui gáibádussii ahte oažžut stuorát eriid Mieđihuvvui dan Sámedikki gáibádussii ahte sii geat bivdet dorski riidoguolástusearis davábealde 62. govdodatgráda, galget oažžut stuorát eriid. +Sánit leat čilgejuvvon sámegillii ja jorgaluvvon dárogillii ja suomagillii. +Ráđđehus ja ráđđejeaddji dutkanbirrasat leat evttohan ahte ásahuvvošii Biobáŋku Norga, gosa čohkkejuvvošedje olbmuin váldon biologalaš iskosat dutkama várás. +Daningo ananguid gielas ii álgoálggus leat leamašan tearbma, mii mearkkaša lámisolbmo, sii adde juo válmmaš nyumpu -sátnái ođđa mearkkašumi. +Mun lean dattetge čohkkán jagi Boazodoallostivrras, ja beassan oahpásmuvvat hálddahusain, ja dieđán doppe leat olbmot geain lea máhttu. +Juohkindilálašvuohta lei RIBA - the Royal Institute of British Architects lanjain, gos maiddái Statkraft 120-jagi ávvudilálašvuohta lei odne. +Jauhonen ja earát (2016), 80. +Lei hui stuora erohus gefiid ja riggáid gaskkas diktatuvrralaš stivrejumis mas gonagasas lei ládismeahttun fápmu olbmuid badjel. +Lasáhus lei 1352 olbmo 2005 válgga rájes. 13890 olbmo ledje registrerejuvvon Sámedikki jienastuslohkui 2009 sámediggeválggain. +Fylkamánni lea dáid dieđuid vuođul mearridan ahte láhttu 11 áin dollo gitta. +de sii dán materiála vuođul ráhkadit ovdanbuktima. +LK06s mielde oahppobuvttus álgolohkan- ja čállinoahpahussii, 1. ceahkkái, sámegiela álgooahpahus 5-jagi prošeavtta vuođul. +Fálaldat čuovvu njeallje bálgá: Gonagas Harald ja Dronnet Sonja finaiga odne Redfern guovddážis ja beasaiga gullat guovddáža birra ja beasaiga ságastallat álgoálbmogiid ovddasteddjiiguin sin dilálašvuođa birra Sydney gávpogis. +Mun giittán dan doarjaga ja luohttámuša ovddas maid lehpet čájehan munnje álggu rájes. +Dasto dahká čállingiella maiddái vejolažžan systemáhtalaččat dutkat, guorahallat, kritiseret, gieđahallat ja ovdánahttit ovddeš máhtu ja vásáhusaid. +Oahpaheaddji pláne, álggaha doaimmaid ja árvvoštallá loahppabohtosiid. +Indigenous stories beyond the norm, (kääntänyt Hincks, Mikaela, Sweet Translations),Umeå: Qub Förlag, (2014). +Hopp til hovedinnholdet på siden olmmaivaggi.no - Báikegotti neahttabáiki Dál lea álggahuvvon ođđa neahttabáiki dahkat álkibun gávdnat dieđuid Olmmáivákki doaimmaid ja olgodaddanvejolašvuođaid birra. +áigge maid eará vuođuštusaid dihte, degomat náli ja etnalaš duogáža, agi, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje oskku dihte. +Sámediggi ja departemeanta galget dál fargga ovttasráđiid čuovvolit organiserema ja ásaheami. +Sámediggi ja sámi vuoigatvuođat leat maiddái boađus das ahte sámit leat leamaš ja leat ain sierra álbmot geain lea sin iežaset árbevierut ja ásahusat, mat guhkkit áiggi historjjálaš perspektiivvas leat leamaš iešheanalaččat. +Pirak ja Knudsen muitalanboddu lea ealas maiddái iežaska movtta dihte, ja mánáin oidno illu sihke lihkadeames, lávlumis ja dánsumis. +Mátkemuitogávpi lea nohkan nu, ahte dađe várás eai šat duddjo. +Giella lea olbmo váldo gulahallanreaidu. +Dáid bargguid olis, de lea Sámediggeráđđi bovden čoahkkimii Bådåddjos cuoŋománu 3. ja 4.beivviid gos fáddá lea justefal sámi alit oahpahus ja duŧkan. +Narkotihkkavuovdit ledje šiehttan ieža gaskaneaset dušše rievidit dan ruđa Guovdageainnu dievddus ja su olbmás, go sii dihte sudnos lei olu ruhta badjelis. +Dasto jerro ahte leatgo mange láhkai fuolki áššáskuhttomii, vihkáduvvamii dahje áššii beliide. +Jus giella jávká, de das álgá maiddái kultuvrra eará bieđganeapmi ja kultuvrra sirdáseapmi maŋit sohkabuolvvaide geahppána. +Ohppiide sáhttá leat maiddái gelddolaš diehtit ahte šiehtadus sáhttá addit vejolašvuođaid álkibut oažžut fiidnosajiid. +Vuos leat dáža servodat badjelgeahččan sápmelačča, duolbman, futnon ja rievidan su giela ja eará dovdomearkkaid, go de stuorra servodat "lihkostuvvá" dainna ja sápmelaš lea láhppán sámi dovdomearkkaid, de lea dat maid boastut. +Niko Valkeapää vuittii Sámi Grand Prix 1994:s ja 1995:s. +Go dat sirdásit hui unnán, de ii leat albma dávisteapmi. +San viesoj 103 jage ja sujsta 6000 glassaplahta gavvanegatijvajs bahtsin. +Diet doahpagat láidestedje oahpaheddjiid oaidnit vásáhusaid viidábut, nu ahte dáhpáhusat eai vuolgge sin persovnnalaš headjuvuođas muhto struktuvrralaš vealaheamis. +Maiddái ON:id olmmošvuoigatvuođaráđđi bivdá jagi 2016 eamiálbmogiid guoski mearrádusčállosis EMRIP:a dutkagoahtit eamiálbmogiid vealaheami, mii dáhpáhuvvá ealáhuseallimis ja ekonomalaš bálvalusain ja lassin guorahallat hástalusaid ja vejolašvuođaid ja buoremus geavadagain, erenomážit eamiálbmogii gullevaš nissonat ja lámisolbmot. +Eamiálbmogiid ekologalaš jurddašanvuohki deattuha birrasa. +Stáhta ovddas mii hálddašat penšuvdnavuoigatvuođaid 499 miljárdda ruvnno ovddas 1 470 fitnodagaid ja 1 040 000 ovddeš ja dálá stáhtabargiid ovddas, skuvllain, dutkandoaimmain, apotehkain ja organisašuvnnain. +Sámegiel/darogiel ipmilbálvalus Njukčamánu 11. šadda ipmilbálvalus sihke sámegilli ja darogilli gilášviesus Ruŋggus. +Ideat voidaan toteuttaa joko konvergentilla eli tunnettujen ratkaisuja soveltavalla tai divergentillä eli uusia ratkaisuja etsivällä tavalla, ja se edellyttää luovaa ongelmanratkaisua. +Datge lea dát unnán lassáneapmi eará riikkaid ektui. +Lea gildojuvvon liŋket autoriserekeahtes vugiin, viidáset addit dahje máŋget. +ovttas jearahallon olbmuiguin. +Dása sáhttet buohkat searvat, sihke mánát ja ollesolbmot, muitala Hætta. +Go barggut leat čađahuvvon de sáhttá leat ruškes čáhci, áibmu ja deaddomoivi. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja geavaheigga Gonagasskiippa dán fylkkamátkkis, ja diibmu 10:00 joavddai Norge Våge hámmánii Tysnesas. +Dat ahte árbevirolaš diehtu lea njálmmálaš diehtu, mii sirdása buolvvas nubbái, buktá oahpaheddjiide hoahppodovddu. +Dát doadjá prinsihpajt rádádallamsjiehtadusán Sámedikke ja stáhta gaskan. +Buohkat geat hálidit buktit cealkámuša (joavkkut ja searvvit, fitnodagat ja priváhta olbmot jna.) bovdejuvvojit dahkat dan ovdal miessemánu 7. beaivve. +Stállu sáhtii leat várálaš mánáide maid. +Muhtun interjekšuvnnat leat jietnaáddestallansánit, nugo njáv, beavgga beavgga. +Dákkár giellavariánttat sáhttet speadja-lastit máŋggalágan gullevašvuođa duogáža, nugo omd. +Duodji kultuvrra árbin -kapihtalis lean guorahallan duodjemáhtu - giellamáhtu, kulturidentitehta ja gárvodeami kommunikašuvdnan. +Hálijdip duv ájádusájt ja vuojnojt giela ja giellaåvddånahttema gáktuj. +Čállimis formála máhttu máksá ahte máhttá buvttadit teavstta oktasaš čállinvuogi njuolggadusaid mielde nu automáhtalaččat ahte ii dárbbaš smiehttat mo sániid čállit ja mo čállingiela njuolggadusaid geavahit. +Sæmmi láhkáj dagu oarjjelsáme giela hárráj, de sebrudahka dárbaj ållo ulmutjijt julevsáme giellamáhtudagáj. +Don leat dás:: Oahppu: Vuoððooahppu Vuoððooahpahussii gullet vuoððoskuvla ja joatkkaoahpahus. +LHBTIQ -sápmelaččaide galggalii lágidit oktasaš ja oadjebas sajiid, gos sii sáhtále deaivvadit earáid, geain lea seammalágan dilli, juogadit vásáhusaid ja ságastallat daid áššiid birra, maid sii ieža anále dehálažžan vealaheami vuostásaš +Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa beasaiga oaidnit muhtun miellagiddevaš buktagiid maid norgga fitnodagat dáhtoše fállat Canadai. + (http://seta.fi/seksuaalinen-suuntautuminen/) Biseksuála meroštallo Seta +Ann Christin Nordberg lea lávdedáiddár, neavttár, teáhteroahpaheaddji ja bagadeaddji. +"Komplementáravuohta, vaikko vel dat vuođđudage dikotomiijaide, ii vealttakeahttá mávsse seamma go hierarkiija." +Ovttaveardásašvuođaláhka máinnaša seksuála orientašuvnna sierra oktan vealahanvuođuštussan. +Sudno mielas dát bargovuohki heive bures sámi jurddašanvuohkái go oahppit ieža ovddidit iešráđálašvuođa. +- Leamašan hui čoaskkis olles mánu, nu eat leat beassán ovdamearka dihte čáziin stoahkat. +Oahpaheaddji Åsa Krigsman lea Jielleváris guhká bargan muitalusaiguin sierra vuogi mielde. +Gáregasnjárgga guovllu mánát vázze 1950-logu loahpa rájes skuvlla Gáregasnjárgga ođđa skuvllas, man oktavuođas lei ásodat. +Doaba ovdáneapmi geavahuvvo dávjá etnosentralaččat oarjemáilmmi geahččanvuogis, sin meroštallamiid ektui. +Sudno áigumuššan lea ávkkástallat ruovttubirrasa árbe +Galgá go seamma fitnodat dahkat konsekveansačilgehusa? +Min dearvvašvuođadieđut leat dál olámuttos. +Nugo lean ovdalis válddahallan, de sirdašuvvet máhtut, dieđut ja árvvut eahpenjuolgadit buolvvas nubbái (Balto 1997: 87, 106). +22.12.2012, s. 7; Ulkoasiainministeri Tarja Halosen riikkabeivviid ulkoasiainvaliokunnalle antama selonteko Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 11.11.1998. +Ohccit Kanadas ja Kalaallit Nunaatas sáddejit ohcama derek@nunavutfilm. +Nelson Mandela lei stáhtaguossástallamis Norggas 1999:s. +Lei fioliidna čuojaheaddji Yehudi Menuhin gii vuođđudii dán gilvvu 1983:s. +− Áhčči fárrii ruovttus eret 20-jahkásažžan, go ruoŧaiduhttin lei oalle garas Ruoŧas. +Olgoritpolitihkas geahččagođii son oarjjás. +Dasto áigot bealit bargat dan guvlui ahte háhkat ovttaárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi álbmoga várás, mat galget seamma dásis go fylkka álbmogis muđui leat. +Eanaš bihtáin lei buorre kvalitehta. +Sami girkobeaivvit bovde Nuoraid siidii → Sámi girkobeivviid prográmma lea gárvvis! +dego Suoma duodjegávppiinge. +Ádjás lei vuohki, mo doalahit máná iešárvvu badjin ja seammás čájehit, mii láhttenvugiid ii leat nu jierpmálaš. +Láidehus +Áidna doaba, man dán prošeavtta dutkit leat gávdnan, lea davvisámegiela sátni sparronisu, mainna leat ovdal čujuhan nissonii, gii ráhkista nissona. +- Buot galgá leat čiegusin. +Mu ullobáiddit leat heivvolaččat. +Čanastat gaskal genaresurssaid olaheami ja álgoálbmogiid árbedieđu daid birra lea guovddáš oassi beavdegirjjis. +Jus oaivvildat ahte dus lea lobálaš vihpan buohcanvuoða geažil, de fertet oažžut doaktárduoðaštusa ja sáddet dan riektái. +Okta guovddášsajádat ja okta fáddá Gonagas Haralda virggálaš ándagassii rávkama Sámi álbmogis 1997 Sámedikki rahpama oktavuođas. +Mii fertet jorgalahttit dan negatiivvalaš ovdáneami sámi guovlluin, dadjá Balto. +Dat lea aiddo sosiála- ja dearvvašvuođaváljagottis, gos dat ii leat vel ožžon doarvái guottiheami, vai dan sáhtálii doalvut ovddosguovlluid. +Friddjaskuvlla ohppiin ii leat vuoigatvuohta oažžut sámegielat oahpahusa. +Oahppogirjjiid teavsttain leat dávjá fágatearpmat maid olu oahppit eai leat goassege ovdal gullan dahje lohkan: "Arkeologat fertejit ieža ohcat ja roggat daid ávdnasiid ja biergasiid, maid veagas sii dološ áiggi dutket. + (Høgmo 1986.) +Uarctic lea oanádus Arctic universitehta fierpmádat ovttasbarggus gaskal universitehtaid, allaskuvllaid ja eará organisašuvnnaid ja dutkanossodagain arktalaš guovlluin davvin. +Ollugiidda árbevierut leat oahppásat, muhto sii leat oččodan čiekŋalet áddejumi dain ja dasto ov +Vuoigáiduhttin sáhttá leat ovdamearkka dihte njiejahaga bidjan boardagiidda gaskaboddii jorrestuolu várás dahje dakkár +Ovddeš vuoiti lohká Liet leat stuorra gilvun, olgoriikka media beroštumi dáfus, ja dat váikkuhedje sin dovddusvuhtii. +Mangrovemuorat šaddet birra joganjálmmiid, ulli ja fiervvá gaskkas, ja girdet hui sálte čázi. +Máksá ahte galgá ruhttejuvvot dárbbu mielde ja unnimusat juohke njealját jagi. +Čoahkkimis šadde bealit ovttamielalaččat das ahte ráhkadit šiehtadusa mas leat máŋga konkrehta doaibmabiju buoridan dihtii Romssa sámi álbmoga dili. + (Sarmela 1984: 64 - 65.) +Lusa geavahuvvo dušše báikemearkkašumiin, ja maŋŋil fas geavahuvvo dušše áigemearkkašumiin. +Guollebivdu lea ain hui deaŧalaš oassi sámi kultuvrras, kultuvra maid maiddái earát ge leat oamastan alcceseaset. +Muhto sii gártet vel eambbo bargat go suoláduhttet árbbi... Gánddaguovttos Lásse ja Rásmos leaba oaggunmátkkis go oaidniba ja vuohttiba geaŧkki mii lea lábmen juolggi. +Doaimmaheaddjis vurdojuvvo alddis leat seamma vuođđooaidnu ja ulbmil go su medias. +Go etnodiehtagis lei álggus deaddu intrakultuvrralaš gielalaš doabakategoriijain, de danin das leat iešguđetlágan namahusat: semánttalaš taksonomiija, etnosemantihkka, formála analysa, kongitiivvalaš antropologiija (Sarmela 1984: 65). +Gå álggoálmmugij kultuvrav ja iellemvuogev bisot de sæmmi båttå biologalasj valjesvuodav bisot, ja nuppe guovlluj. +1, 2008: 24-49, 30-31. +Vaikko boarráseamos sámegillii prentejuvvon teaksta leage jo 1600-logu álggus, de goitge manai guhká ovdal go čállingiella oažžugođii coavcci dan mearkkašumis, ahte lei eanet olbmuid geavahusas. +Luonddugáhttenlihttu lea oppalaččat mielas ásahit suodjalanguovlluid, muhto dán oktavuođas mii cuiggodat eiseválddiid go čađahit suodjalanmearrádusa beroškeahttá báikki olbmuid oaiviliin. + (ECA 1 1996: 295.) +Fas meašttirvuođagilvvut Leavnnja mohtorklubbii Eurohpá-meašttirvuođagilvvut Porsáŋgui Leavnnja mohtorklubba lea fas ožžon meašttirvuođagilvvu lágideami. +Boazodoalu vuorbi lea leamaš álo hálddašuvvot ja ipmirduvvot ideologalaš fáhtehusaid bokte mat guđege áiggi leat leamaš válddis dáčča servodagas. +Bláđđi ovdánii bures Andersena doaimmaheaddjiáigodagas ja doalliid lohku lei 7-800. +Dálge Ánde ráhkada láđđeboahkaniid nu, ahte láđđi boahtá dušše guovdu, ii ravddaid vuollai. +Maiddái lássa- ja bábergohpaid ávdnasat bohtet luonddus, muittuha son. +Sámiid diktema heajos kvaliteahta lea nákkus, man lea álki gomihit etnosentrálalažžan. +Kultuvra- ja giellamielbargit leat dárbbašlaš resurssat ovdánahttinditte sámi giela ja kultuvrra. +oahpaheddjiid mielas nationála gáibádusat váldet ollu saji ja dahket váttisin heivehit sámi sisdoalu skuvlii. +Álttá suohkan ja Sámediggi háliidit leat mielde váikkuheame dan barggu. +Davvi Girji lea buvttadan álkes lohkangirjjážiid dássi 2-3:žii, dássi 6-7:žii ja 8-9:žii. +Dáinna lágiin buohkat ávžžuhuvvojit vuolgit gávpogii dán sotnabeaivvi eahketbeaivvi doarjut konseartta, ja vel juohkit dán ávžžuhusa ja e-poastta fulkkiide, ustibiidda ja oahppásiidda. +Diehtolonohallan ja hutkás ovttasbargu eaktodáhtolaš organisašuvnnaiguin ja ásahusaiguin lea mearrideaddjin jus galgat joksat gosage sámi posišuvnnain riikkaidgaskasaš dásis. +Buorre bajásšaddan ja mánnávuohta čuovvo olbmo olles eallinagi. +Geavatlaččat dát mearkkaša buotlágan huksendoaimmat ja meassamat eatnamis dahje automáhtalaš ráfáiduhttot visttiin. +Sáhtát maid seastit birrasa go šaddet uhcit bábirrehkegat. +1898- Nuorttanaste geavahii J.A. Friisa čállinvuogi. +Kansalaisaloite eduskunnalle avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja +čájehit, ahte sin fágalaš válljejumit leat buorrin mánáide ja +Unjárgga searvegotteráđđi lea ožžon kr. 25.000,- Davvi -Hålogaland Bismagodderáđis dán prošektii. +Dat mearkkaša ahte ieš dat vuoigatvuohta lea evttohuvvon jotkojuvvot ja ahte Deanulága ovdabarggut ain gustojit ollásit. +Našunála dásis lágiduvvojit Dutkanbeaivvit čakčamánu loahpas. +Dieđusge livččii gáibádus ahte mávssášii veaháš fárrendoarjaga iežas ođđa ássiide. +Åge Somby ii loga dákkár dáhpáhusa vásihan goassege ovdal, iige leat gullan ahte skuvllas leamašan ovdal dákkár dáhpáhus. +Sámediggeráđi mielas goitge lea vealtameahttun dál mearridit ahte mii Sámedikkis lávket máŋga lávkki viidáseappot digaštallamis maid čađaheimmet guolástussoahpamuša oktavuođas mii dahkkui ovddit áigodagas. +Ale huvvit dán máilmmis, dasgo dolain mii geahččalat golli árvvu, ja golliin mii geahččalat bálvaleaddjiideamet. +Finnmárkkus gávnnat girjás ealáhuseallima, ja buriid bargovejolašvuođaid gos it dárbbaš nu olu johtit ruovttu ja barggu gaskka. +- Mun lean áibbas sihkar ahte Uarctic boahtá dohkkehit min ohcama maŋŋel go ságastallen Uarctic presideanttain Lars Kullerudain, lohká son. +Ii dat dattege mearkkaš ahte ii šat sáhte oahppat ođđa giela, muhto oahppan ii šat geava seamma njuovžilit go mánnán. +Giela sáhttá guorahallat máŋgga perspektiivvas dahjege geahččanguovllus. +Dásseárvoláhka gieldá sihke eahpenjulges ja +Davvinjárgga gielda oaččui eanemus. 14:31 Golggotmánu 17. beaivi 2016 Sámiráđis háliidit duodjeprošeavttaid doarjut Sámiráđis leat kulturdoarjagat mat juhkkojuvvot oktii jahkái, jagi álggus. +Norgga Bargiidbellodat áigu čavget gáibádusaid šaddat stáhtaborgárin Norggas vel eanet go maid ráđđehus evttohii 2009:s. +Čuočča ii oidno válmmas ránus, dušše diehpit oidnojit ránu loahppageažis. +Maŋimustá rievdaduvvon 31.03.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +de sáhttit gaskkustit nubbái iežamet jurdagiid. +Dáiddalaš kvalitehta lea juolludaneavttuid vuođus. +Opmodahkii huksejuvvojedje visttit oahpahusa várás ja maiddái internáhtta 1952:s sullii 1962 rádjai. +Sámeservošis fuomášuvvon siskkáldas joavkku vealaheapmi laktása dábálepmosit sámeservoša patriarkálavuhtii ja nissoniid sajádahkii sámeservošis, man birra lea leamašan juo sáhka dán kapihttalis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Golbma penšunistta ávvuduvvojedje Luossamálli, gáhkut ja káffe guossohuvvui go golbma min čeahpes bargiin dál báhce ealáhahkii. +Áillohačča Ruoktu Váimmus ja nostalgiija - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Cealkkaovdáneami eaktun lea ahte mánás lea aktiiva sátnerádju mii dahká vejolažžan hábmet cealkagiid. +Dasa lassin eai sáhtá ROBEK-suohkanat soahpat guhkesáiggi láigosoahpamušaid (guhkit go 4 jagi) dohkkeheami haga. +Vol. +Dát buvttihii ollu vuostálastima, akšuvnnaid ja miellačájáhusaid sihke sámiid ja biraspolitihkalaš lihkadusaid beales. +Viljanen 1997: 13). +Das leat váldon vuhtii ođđaseamos sátnegirjjit, giellaoahppagirjjit, ja ránnjágielaid čállinrávvagat. +Gielladiđolašvuohta oppalaččat, ja erenoamážit skuvlla giellaoahpahus, váikkuha olu sihke positiiva rievdamiid ovddideames ja negatiiva rievdamiid eastadeames. +Hopp til hovedinnholdet på siden 27. september 2010 av Juhán Niillas Wigelius Govdokáija Šuoššjogas: Káija addui gildii bearjadaga čakčamáni 24. beaivve, nu ahte káija lea dál gárvvis. +DVÁ ossodat - Dikšun, veajuiduhttin ja ávvir DVÁ ossodagas lea ovddasvástádus veajuidahttun ja veajuiduhttimin Loabát suohkanis. +Ánin dánin girjjis g-bustávva geavahuvvo eambbo go s-bustávva muhto ii leat stuora erohus duoid earáid ektui, go s-bustávva lea 13. sajis. +Seammás addet bliántatevnnegat mat čuvvot teavstta dakkár dovddu dego livččet vázzimin duottarmáilmmis gos loahpas deaivvat olbmo gii rávká buorre beaivvi dutnje. +Vuosttasin evttohedje bagadalliid skuvlema barggolašvuođakursan. +Direktiivvat leat mihtilmas oassi mánáid ja rávisolbmuid juohkebeaivválaš gulahallamis, ja imperatiivvat ja eará čielga direktiivvat ihtet dan dihte árrat mánáid gillii (Aikhenvald 2012 [2010]: 325-330). +Eiseválddit vásihedje ahte vejolašvuohta ja dáidu stivret sámiid lei garrasit hedjonan, seammás go dat movt Norga meannudii iežas álgoálbmogin bovttii beroštumi riikkaidgaskasaččat. +Dan váldojurdda lea dat ahte vuosttaš informánta evttoha čuovvovaš vejolaš informántta, ja dáinna ládje +Ailu Valle ja su bargojoavku, mas leaba mielde Raquel Rawnja Aqqalu Berthelsen, lea dahkan prošeavtta ja čájáhusa jietnamáilmmi. +Lei maid váttis oažžut oktavuođa sámi vahkku lágideaddjiiguin dieđuid dihtii, mii dagahii ahte šattai oanehis áigi ohcat doarjaga. +Máŋgii vealaheami duogážis sáhttá maid vuohttit váldoálbmoga doaladumiid oppalaččat sápmelaččaid guovdu. +Váhnenráđđi leat buot váhnemat geain leat mánát mánáidgárddis. +Porsáŋggu gielda juolludii 2012 bušeahta gieđahallamis 100 000 kruvnna eaktodáhtolaš bargguide. +Sámiid eallinvuohki geasuha dutkiid ja leage várra, ahte duoddara don beal gilážiid, "eksohtalaš sulluid", olbmuin šaddet ámmátinformánttat. +9 Son muitalii eará veardádusa dakkáriidda geat atne iežaset vanhurskkisin ja badjelgehčče earáid: 10 Guokte olbmá manaiga bajás tempelii rohkadallat. +Kárášjohka, Guovdageaidnu, Unjárga, Porsáŋgu, Deatnu ja Gáivuotna (NOU 1984: 14, kap. +Dát mearkkaša ahte leat olu sánit maid jietnadeami ii sáhte oahpahit jietnadaga ja bustáva systemáhtalaš oktavuođa vuođul. +Ođđa fálaldatgilvu almmuhuvvo vuordimis giđđat 2013. +Bártaguovlu lea oarjjabealdi dan dovddus luossačázádaga Deanu ja Deanušaldái lea sullii 35 km ja Ohcejohkii fas 32 km. +Dasa lassin bargobájiin suokkardedje, mo dáid unnitlogujoavkkuid vealaheami sáhtálii eastadit ovddalgihtii maid boahtteáiggis ja veahkehit daid olbmuid, geat leat juo +Olles Áltá-áššis ledje máŋga roasu mii lei alimus dásis dalle go 600 politiijabálvvá čorgejedje sámi gohttensaji ja dolvo eret gehtetjoavkku Savvonis ođđajagimánu 15.beaivvi 1981. +Oahppit ožžo maŋŋá čájálmasa buori responssa daid smavva guldaleaddjiin ja maid rámi geahččiin. +Min árvvoštallama mielde lea giellaguovddáš deaŧalaš resursa- ja čehppodatguovddáš maiddái eará suohkaniidda. +Álbmotdálkun lea hui ealli Nuorta-Norggas, ja earenoamážit sámiid gaskkas. +Duoji ja duddjoma lahkoneamis vuolggasadjin leat lagaš luonddu- ja kulturbirrasat ja daidda mihtilmas duodjeárbevierut. +Sámit sáhttet, ovttas guovddáš eiseválddiiguin, váikkuhit buoridit eallineavttuid eará álgoálbmogiidda eará guovlluin máilmmis. +Home Neahttagávpi Sátnegirjjit Lappisk (samisk) ordbok (I-V) Nordsamisk - Norsk - Engelsk ordbok. +6.8.3.1. +Ođđa vuogi ovddidit maiddái Britt-Inger Baer, Margareta Åstot ja Katarina Spiik Skum (Baer, 2007, čálus gč. +Son lohká viidásat ahte jus eai gávnna oahpaheaddji, de boahtá dát doaivumis čuohcat kvalitehttii sámegielat mánáid ohppui. +vuođuštit dán barggu. +Anttila, Outi, "Hunnuttautuneet musliminaiset moniperusteisen syrjinnän symboleina", Naistutkimus, 23 (2010):4, s. 20; Antila, Outi & Nousiainen, Kevät, Selvitys tasa-arvolain valvontasäännösten toimivuudesta, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija, Helsset (2013), s. 16. +Golbma davimus fylkka ovttasbarget prográmma čađahemiin. +Dakkár giellaoahppa mii muitala mo olbmot geavahit giela gohčoduvvo deskriptiiva giellaoahppan. +Gáktegoarrunkursa almmáiolbmuide Kursa lei erenoamážit oaivvilduvvon almmáiolbmuide geat háliidedje oahppat ieš goarrut alccesis gávtti. +Dan maŋŋá vulggiiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Jergol Duottarstohpui, gos guossohedje mállásiid ja goas soai oruiga lávus ija. +Sániid dohkálaš ovttastahttin +Gielladeapmi geavvá eatnigillii man vehkiin oahppi jurddaša ja ovdanbuktá maiddái skuvlamatematihka guorahallamiid. +Vuosttaš prentejuvvon veršuvdna "Beatnaga máidnasis" gávdno 12 máidnasa čoakkáldagas, man almmustahtii Báhčaveaji searvegotti báhppa Konstantin Ščekoldin jagi 1890. +Dutkanguovllu sámit vásihedje eváhkus vuosttas geardde, ahte gávttehas čájeha earaláganvuođa, mii čuzii erenomážit nuoraid láhttemii. +Áššis lea doaimmahuvvome láhkaálgga LÁ 43/2016 vp, mii dárbbaša vel sosiála- ja dearvvašvuođaváljagotti eanetlogu guottiheami. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jienastanbáikkit ja rahpanáiggit - Stuorradiggeválga ja sámediggeválga 2013 5. September 2013 av Frode Gundersen Stuorradiggeválga- ja sámediggeválgabeaivi lea vuossárgga čakčamánu 9. beaivve. +Mii eat sáhte muitalit goas hállangiella váldojuvvui atnui muhto olu čállingielaid gal diehtit goas dat álggahuvvojedje. +Girjjážis leat álkkes sánit ja oanehis cealkagat, maid sáhttá geavahit go váccaša meahcis. +Ovddidanbarggu ii lean sáhttit čađahit ruhtadeami hága. +Kursafálaldat: Báikkálaš borramuš ealáhusovdánahttimis Gelddolaš Neil Luptin-kursa gos oahpat mo geavahit báikkálaš borramuša fitnodagastat. +Kursii válddát fárrui skieraid ja dieđusge ollu atnun biktasiid mainna beasat ráhkadit ođđamállet biktasiid dainna. +Oanehaččat sohkabeliid teoriija birra +Dat lea leamašan ovdal ON:id lámisvuođaáššiid erenomášraporterejeaddji stuorámus ruhtadeaddji, ja jagi 2017 Suopma juolluda ON:id lámisvuođaáššiid erenomášraporterejeaddji barggu doarjumii 200 000 euro, man funkšuvdnan lea ovddidanriikkain ássi +Olles Norga muittaša odne sin geat masse heakka suoidnemánu 22.beaivvi 2011:s. +Semináras gieđahallet maiddái Suoma sámi boazodoalu hástalusaid ja organiserema. +Dasa lassin lámisolbmuin livččii vuoigatvuohta earret eará sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa sierraláhkaásaheapmái gullevaš bálvalusaide ja doarjagii. +Berg, A. Bård 1993: Hva er samisk reindrifthistorie? +ohcamii. +s. 37-38. +Láidehus +Home Neahttagávpi Fágagirjjit The Sami People Divvojuvvon ja ođđasit deaddiluvvon. +Dát oktasašsoahpamuš lea dehálaš sápmelaččaid dáfus ovdamearkka dihte dalle jos virgeoapmahaččat dahje ii-sápmelaš dahkkit vealahit sámenissoniid ja maiddái jos vejolaččat sámeservoša siste nissonat vealahuvvojit. +Beate Heide tjalla varalda harjjanam lespalasj nissuna birra guhti lij gavadiddje, poasstavirgen ja dammpaduosston ja ienebuv. +Dat lea stuorra vuoitun riidoguolásteddjiide, addá mearrasámi álbmogii stuorát vejolašvuođa birgejupmái dán dálvvi. +- Ja lea dakkár árdnagiisá mii lea ávkin buohkaide, go ruđat geavahuvvojit skuvllaide, buohcciviesuide, boarrásiidsiiddaide, politiijaide ja olu eará áššiide. +Almmuhuvvon odne, dii. 13:22 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Sámi girkoráđđi guorahallá soabadankommišuvnna Sámediggeráđđi háliida ásahit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna internašunála modealla mielde. +Friis, J. +Mus lea alddán Skype, muhto in lean vel bidjan iežan konto dasa. +Diggegoddi ii mieđihan Boazodoalloorohaga 13 gáibádussii bissehit geaidnohuksema Njereveadjái. +Sami handicraft. +Dát sátnegirji lea riektačállima várás álgogiellaoahpaheamis. +Earet eará oažžu Guovddášbellodat jođiheaddji bajásšaddanlávdegottis ja Bargiidbellodat jođiha dearvvašvuođa ja plánalávdegotti. +diehtu ja dihtomielalašvuohta dáid árvvuid birra. +Niehkomáilmmi girjji lea Edith Flåten herven čáppa ja ivdnás govaiguin. +Deaddu lea eambo kollektiivvalaš ságastallamis dahege diskurssas ja olbmuid gaskasaš proseassain, mat duddjojit ja rievdadit kultuvrralaš oainnuid ja doahpagiid. +Maistráhtas dan sáhttá dahkat maistráhta hoavda, heaggačálli dahje maistráhta almmolaš notára. +Dan mii leat muitalan sihke Oslo gildii ja Stáhta seniorráđđái mannan vahkkus, cealká Inga Karlsen viidáseappot. +Fanashuksen ávdnasat leat buot čuhppon Skuvvanváris. +Ovdalaš áigge lei dábálaš čalmmustahttit ávvubeivviid juogo álbmottogain dahje leavgatogain. +maid Miettinen (2015), s. 275-277. +Hupmansyntesaprográmma sáhttá juogo lohkat teavstta dahje dat sáhttá buvttadit hupmama eará dieđuid vuođul. +Bioethics, Vol 29, issue 6, July 2015: 398-405; Devi, Nandini, "Supported Decision-Making and Personal Autonomy for Persons with Intellectual Disabilities: Article 12 of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities", The Journal of Law, Medicine and Ethics, Vol 41, Issue 4, 2013: 792-806. +Áŋgiruššat kulturealáhusaiguin Romssas Sámediggeráđđi lea vuossárgga Gáivuonas ja almmuha dan oktavuođas ođđa progr.. +Kofa lea meannudan váidaga borgemánu 20. beaivve, áššis 2012/186 ja konkluderen čuovvovaččat: Deanu gielda lea rihkkon § 12-2, nuppi lađđasa, dakko bokte ahte leat geavahan "referánsaprošeavtta" juolludaneaktun. +Muitalusat váldet ovdan iešguđetlágan hástalusaid maid eallit ja olbmot sáhttet vásihit čázádagain dáppe min guovllus ja maiddái eará álgoálbmotguovlluin. +Kárášjogas politihkalaš šiehtadallamat leat njuikkodan juohke guvlui ja guhkit áigge orui ahte Guovddášbellodat ovttasbargagoahtán Kárášjot' Listtain ja Gurutbellodagain. +Leat skohterláhtut jávrri rastá ja Guovdageainnu čoahkkebáikkis. +Dasa lassin galggašedje Lofuohta-suohkanat Vestvågøy, Flakstad ja Moskenes ovttastahttojuvvot. +Mánáidgárdi: Mánáidgárddit main lea sámegiela oahpahusfálaldat Rabas ohcanáigemearri čakčamánu 15. b. 2014 rádjai. +Tempela siste leat njeallje ceakko buddha - okta juohke almmiguovllu váste, ja lea maid ollu ja viiddis myanmar dáidda ja giehtadáiddaduodji. +Govva: Vidar Ruud, NTB scanpix Presideanta Andris Bērziņš inspisere gudnigardena, ovttas Majestehtain. +Sode-ođasteami oktavuođas galggalii giddet fuomášumi sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvamii. +Gieđahalan dáid suorgásiid sihke morfologalaš ja semánttalaš +Go son lei sullii 25 jagi, lávkii son dáiddamáilbmái. +Oassi párkkas lea devdojuvvon stuora maleriijaiguin, main leat Ballard guhkes dimbbar -ja mearramátkkoštanhistorjjá govat. +Sámedigge ásat værmádaktjåhkanimijt barggijda sáme mánájgárdijn, vattátjit kvalitehta åvddånahttemav ja máhttolåpptimav. +Sárgumat govvidit teavsttaid ja geahpeda daid muitima. +Duodjesearvvi lahtuin leat eanaš nissonduodjárat. +Maiddái eiseválddit ja politihkkárat, ležžet sii sámit dahje earát geain lea mearridanváldi, dárbbašivčče diehtit iežaset formála geatnegasvuođaid. +Sámedikki nammaduvvon rolla Sámedikki ja guovddáš boraspirepolitihka ektui leat maid fáddán semináras. +Láigohaddi studeanttaide lea gaskkal kr 5 800-6 300. Čális ohcamii ahte ozat stuorit ásodagaide Gáhkkorčorus. +Veahket min gávdnat olbmo gii ánssáša "Vuokku- bálkkašumi" 2014 Mii leat ohcamin kandidáhta geasa geiget dán jagi Vuokku- bálkkašumi. +Muhto munnje lea aŋkke dehálaš oažžut ovdan ahte mus ii leat mihkkege vuostá sápmelaččaid, vai olbmot dihtet dan, lohká Aspenes. +giella ii vealttakeahttá leat álo sápmelaččaid váimmusárvu (Pääkkönen 1995: 110). +Boađe ráidui leat buvttadeamen Boađe 3 oahppigirjji bargogirjjiin 3.dássái Máhttolokten 13s mielde. +Arkiteaktagilvvu maŋŋá gárvanii dát meahccebáiki 1993:s. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deavdigoahttán čázi Leavnnja vuodjanáldásii Viimmat leat deavdigoahttán čázi Leavnnja vuodjanáldásii Otne, guovvamánu 13. beaivvi, deavdigođii Porsáŋggu teknalaš ossodat čázi Leavnnja skuivlla vuodjanáldásii. +Juste dál lea Gonagaslaš hoava Bajit hoavvaroavvá friddja bálvalusas. +Ohppiid sisaváldin, joavkojuohku ja vejolaš permišuvnnat sáhttet váikkuhit. +Dán oktavuođas áddejit ollugat boastut go navdet ahte sierra doaibmabijut leat seamma go sierra vuoigatvuođat. +čuvvosa 2). +Jos lea ságastallamin ovttagielat olbmuin dahje sámegielagiin gii orru eará riikkas, de lea dábálaš geahččalit garvit geavaheames dárogiela sániid maid diehtá ahte ovdamearkka dihte Suoma beale olbmui lea veadjemeahttun áddet. +Guorahalan dálá sámeduodjeoahpahusa sierra skuvladásiin Suoma ja Norgga bealde. +Geiranger-vuotna ja Nærøy-vuotna leat geofágalaš oktavuođas klassihkalaš vuotnaduovdaga erenoamáš ovdamearkan ja doppe leat áibbas erenoamáš vásáhusvejolašvuođat. +Luonddubiras, kulturbiras, sosiála biras ja gielalaš biras ráhkadit ollisvuođa, birasdoahpaga, man galgá guorahallat oktan ollisvuohtan, go dat leat sorjavaččat guhtet guoimmisteaset. +Soahpamuša gohcinkomitea (CERD-komitea) lea čállán stáhtaide eamiálbmogiid gieđahalli oppalašávžžuhusa Nr. +Guossái ledje bovdejuvvon ovttasbargit, eaiggádat, ovddeš ja dálá bargit, čállit, sárgut ja stivralahtut. +Kultuvrraid nuppástusproseassat leat juo dan dihte šiitemeahttumat, ahte nuppástusain leat aktiivvalaš ageanttat dahege olbmot ja institušuvnnat, mat figget jođálmahttit dahje goahcat nuppástusaid (Knuuttila 1994: 27). +Kvinneguiden nammasaš neahttasiiddus leat sierra njuolggadusat mat gusket digaštallamiidda, ja daid oaivvilda Bongo leat čielgasit rihkkojuvvon. +Buohkanassii lean bádden sullii čieža diimmu. +- Stuorimus oassi sámiin ii šat eale ealáhusain, mat gusket njuolga lundui. +Deanu heaibut válde guhtta medáljja ja šadde buoremus searvin olles riikkas nieidaluohkás. +Visualiserejuvvon giella dahká vejolažžan fokuseret giela hápmebeliid áibbas eará láhkai go auditiiva giella, ja čállimis lea maid áibbas eará vejolašvuođat ráhkkanit sisdoalu ovdanbuktimii. +Beavdegirjjis galgá geardočála sáddejuvvot buot stivrralahtuide ja sadjásaččaide guovtte vahku siste stivrračoahkkima maŋŋil. +Finnmárkogiisá lea oktasaš arkiivakataloga priváhtaarkiivade fylkkas. +Dovddavásihus ja lahkavuohta boahta ovdan juohke dáidagis. + - Linnéa Lindfors - Juhani Peltonen (doaimm. +Guovdageainnu leansmánnekontuvrras ii lean oktage gii sáhtii cealkit maidege áššái. +), The Cultural Dimension of Development. +Gávdnojedje eanet šlájat go ledje vuordán. +Kulturdoahpaga áddejumi ja geavaheami duohkin lea nuppiin eanet fápmu mearridit go nuppiin, ja praksisis dát sáhttá buktit eahpevuoiggalaš meannudemiid. +Sámediggeráđi mielas lea buorre go bajásšaddanguovddáš háliida čalmmustahttit mearrasámi kultuvrra oassin oahpahusas, ja danne juolluduvvo 55 000 ruvdnosaš doarjja prošeavtta čađaheapmái. +Finnmárkkuopmodat lea finnmárkolága mielde ásahuvvon sier.. +6.8.1. +Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko (2014). +Dát lea erenoamáš deaŧalaš jos oaidná ahte oahppi rahčá čállinbargguiguin. +Lámisolbmuid duođalaš ovttaveardásašvuođa ollašuhttima várás lágiduvvon sierradoaimmat eai dulkojuvvo vealaheapmin. +Vealaheami gieldu mearkkaša dan ahte geange ii leat lohpi olgguštit almmá dohkálaš vuođuštusa. +almmuhuvvoge cealkaga dásis. +Dat stuorra buoskungilvu-girjji lea Bjarte Bjørkum čállán. +Giela mearkkašumi bealli gohčoduvvo maiddái semantihkkan. + (Nergård 2004: 79.) +29.) +Sámi allaskuvlla ovddeš rektor Jelena Porsanger sirddii rektordoaimma ođđa rektorii Gunvor Guttorm. +Seammás galggalii sihkkarastit ahte doaimmat leat maid kultursensitiivvalaččat. +- Lea hui buorre go ovttaoaivilvuohta gávdnui ja šiehtadus čállojuvvui vuollái, go dat dáidá leamašan dat stuorámus gažaldat olles márkanis, lohká son. +Go algočájáhus lahkonišgođii oinniimet mii ahte čájálmas maid heive 1. ja 2. luohkkálaččaide. + (Poromiestilatoimikunnan mietintö I 1967: 34, 60.) +Dan vuođul áiggun bivdit stuorradiggelávdegotti, gos láhkaevttohus dál lea, aiddostahttit finnmárkkulága evttohuvvon 28. paragráfas ahte gávdnojit sierra vuoigatvuođat guolásteapmái dološ áiggi rájes geavaheami ja báikkálaš boares vieru bokte. +Dán earuheami dárbbu oaidná go buohtastahttá minimála sátnebáraid nugo omd. +GEAHČA VIDEO: 14:42 Miessemánu 05. beaivi 2016 Biila mii vujii eret geainnus Idjajávrri lulábealde Kárášjoga gielddas odne iđđes lea buot moallun, muhto liikká eai sáhte politiijat vuohttit guđe guovllus biila lea boahtán. +Maiddái buot LHBTIQ-olbmuid ovttaskasjearahallamat olašuhttoje suomagillii. +Ikte gilvvohalle 20 oahppi ja 5 birasbargi gii lei buoremusat bowlet. +Njealji jagi badjel juolluduvvo 330 miljovnna ja dat dagaha Norgga leat ovtta dain stuorámus juolludeddjiin. +Sámediggi lea 2013:s ráhkadeamen doaibmaplána sámi kulturealáhusaid várás. +Konferánsa lea rabas buohkaide. +ON Global and Regional Estimates of Violence Against Women čájehii 2013:s ahte 35 proseanta máilmmi nissonolbmuin vásihit bákku, veahkaválddi ja seksuálalaš rihkkuma. +Ii leat lohpi šiehtadusa haga geavahit Ávvira čállosiid ja govaid eará atnui. +Boasttuvuođat ja váilevuođat rusttegiin ja lanjain lasihit vára dasa ahte ávdnasat vaháguvvet dahje billohuvvet. +Publikašuvnnas gieđahallat máŋga ášši mat gusket maid sápmelaš lámisolbmuid árgga. +Dán dutkamušas in áiggo guorahallat sámi ethnokitch dahje genuine lapp handicraft vuolggasajiid, go dan duddjon lea leavvan miehtá Suoma ja dan bokte maiddái miehtá máilmmi. +Davvi Girji o.s., Kárášjohka. +28.05.2015 Lihtolaččaid vuosttaš vuoitu Ikte ja odne leat leamaš lágideamit mat čalmmustahttet dan go lihtolaččat nagodedje Narviika fas váldit vašálaččain - dat lei lihtolaččaid vuosttaš vuoitu 2.máilmmisoađis. +Knudsen buoridišgoahtá iežas dili, ávkkástallá ásahusaiguin, mat leat go áigu váldigoahtit giela ruoktot. +Su dutkamuša (Hirvonen 2003a: 114) mielde sámeskuvllaid jođiheaddjit, rektorat, eai leat njunnošis fágalaš ođasmahttimis, ja oahpaheaddjit váillahit jođiheddjiin dan doarjaga ja bagadeami. +), Tools, Language and Cognition in Human Evolution s. 449 - 472. +Duodden le dát turisstamagnehtta ja le navti sjaddam guovllo mij oassálasstá sjadduj ja æládusåvddånahttemij Alta suohkanin. +Dán virgái gullet maid ealáhusáššiid gieđahallamat, suohkana ealáhusfoandda hálddášeapmi ja diehtojuohkin ja bagadeapmi ortnegiid birra mat siskkildit sierranas váikkuhangaskaomiid. +Nergård čilge ahte sápmelaččat sosialiserejit mánáideaset hálddašit sihke iežas ja earáid bákčasa. +Odne čalmmustit mii sin! +Om du fortsätter att använda den här webbplatsen kommer vi att anta att du godkänner detta. +- Harstad lea gávpot ja Skánit lea unnit báiki. +Dásseárvu ii leat juogo-dahje, dat lea sihke-ja. +PCB lea adnon muhtin elfápmorusttegiidda ja muhtin huksengálvvuide ja dipmadanávnnasin muhtin málain. +Petersburg golggotmánu 27. beaivvi St. +Dasa lassin skuvlejumis maid biehttaledje +Sadjásaš bargiidhoavda / Konstituert personalsjef Ph.d. Gaskkaboddosaš oahppo- ja dutkanhoavda / Temporary Head of Academic Administration - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Gáktefárda adnoge dehálažžan. +Divvagat mat gustot plána- ja huksenláhkii (§ 109) - 2009 Dás gávnnat divvagiid meriid mat guskket plána- ja huksenlága (§ 109) bargguide. +Ja go čálus lea gárvvis, de ferte oahppi beassat diehtit makkárin su bargu árvvoštallojuvvo. +13:47 Geassemánu 29. beaivi 2016 Ođđa lágat hehttejit sámiid ovttasbarggu: - Sáhttet dubmejuvvot amas ageantan Stuorra politihkka ja ođđa Ruošša lágat čuhcet garrasit ruoššabeale sámiid vejolašvuhtii ovttasbargat Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámiiguin. +• Oahpaheaddjit ávkkástallet eahpenjulges vugiiguin +Árvomearkka galgá guoddit seammaládje go St. +Sus lea nana ja máŋggabealat oahppu, omd. +Dasto finaiga Gonagas ja Dronnet Tysnes buhcciidsiiddas, gos Gonagasbárra earret eará beasai dearvvahit Tysnes boarraseamos olbmo, Synnøve Meland, gii lea riegádan 1906:s. +Dattetge lea deaŧalaš ságastallat dan birra. +14:28 Golggotmánu 18. beaivi 2016 Sihke Guovdageainnu ja Nordlys a-joavkkus leat čiekčit beassan mielde dán jagáš Team Finnmark spábbačiekčanjovkui, ja leat gergosat deaivvadit Álttá a-joavkkuin skábmamánu 5. beaivvi. +Eanaš oktavuođain, muhto ii fal +Jorgaleapmi buvttadeami várás gáibida alla kvalitehta: Jos buvttadusas ferte divvut omd. +- Beassat ovddastit sámi internašunála Liet-Lávlut gilvvus lei measta stuorát vuoitu go ieš ruhta bálkkašupmi, vaikko ruhta gal lei buorre go leat buvttadeamen ođđa skierru, čilge son. +Dál Eaidanas Ealli lea okto báhcán, ja Lásságámmi ruoktun čába muittuide. +Duojis sáhttá vuohttit, mo dan lea duddjon olmmoš, guhte liiko dasa ja guhte lea duođas iežas bargguidisguin. +Miján le aktisasjbarggo guovdásj oajválattjaj ja diedojt juohkep ja bagádallap sámeåhpadusá birra. +), ja nubbi de geahččala dan vuođul árvidit mas lea sáhka. +Ođđa soahpamuša funkšuvdnan lei ovttageardánahttit ja čielggasmahttit uniovnna mearrádusaid dahkama. +čohkket diŋggaid, kultuvrralaš artefávttaid. +Olbmot vuogáiduvve ođđa birrasii, dálvvi várás nissonat duddjojeddje bearrašii goikkehiid gusa- ja gálbbegápmasiin. +Bargoaddi galgá sáddet terbmiinnadieđáhusa mákson vearrogeassimis ja rehkenaston bargoaddidivvagiin vearrogáibideaddjái. +Guovddáš almmuhii beaivválaš jođiheaddji virggi golggotmánus 2013 maŋŋá go dalá jođiheaddji Henrik Olsen šattai sámediggeráđđi ja ollesáigge politihkkárin. +Viidáset lea mearriduvvon ásahit bargojoavkku man bargu galgá leat ovdánahttit riikkaidgaskasaš ovttasbargoreaidduid Arktalaš ráđi ábi oljonuoskkideami gearggusvuhtii. +Áigumuššan lea váikkuhit dasa ahte geafivuođa vuostálastin nissonolbmuid gaskkas, ja erenoamážit álgoálbmotnissoniid gaskkas, čalmmustahttojuvvo eanet. +Maŋemus 10- jagiin lea leamaš buorre ovdáneapmi, earet eará danin go eamiálbmogiid eanavuoigatvuođat leat lágalaččat dohkkehuvvon. +Šiehtadussii gullá váldošiehtadus ja Dáiddáršiehtadus mii šiehtaduvvo jahkásaččat. +Go lohkanbadji álggahuvvo de fertet máksit lohkanbadjedivada mii lea 500 kruvnna ja dieđihat iežat oahpaheapmái ja eksámenii, SAM-1031 davvisámegiella vierrogiellan, giellaoahppa 1 olis. +Dákkár kritihkalaš lahkonanvuohki čállosiid guorahallamis geahččala čájehit mo sihke sisdoalu ja hámi sáhttá analyseret fápmorelašuvnnaid ektui. +Dat la ájnas oasse ja gullu Vuona nasjåvnålasj kultuvrraj. +Steward juohká dáid sárgosiid kultuvrra váibmosii (cultural core) gulli ja sekundára sárgosiidda. +Sápmelaš lámisolbmuid dáfus eat máinnaš dárkileappot guđelágan váttut dahje +oasi sániid suorggidanvejolašvuođain. +Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +TSS-sopimus). +kap. +Dáppe gávnnat eambbo dieđuid Barentsovttasbarggu ja riikkaidgaskasaš Barentsčállingotti birra. +- Lea gal buorre go divodit dan boares skuvlla mii lea huksejuvvon juo viđalotloguin. +Álbmotduojis dahjege atnoduojis lea váttis earuhit čábbodaga ja dáidaga sierra. +Sámediggi deattuhii sáhkavuorustis man deaŧalaš álgoálbmogiidda lea beassat searvat dalle go riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat ja njuolggadusat mat gusket álgoálbmogiid resursavuđđui hábmejuvvojit ja dulkojuvvojit. +Muhto mun gal in oba duostta ge bidjat su skuvlii ovdal go su luohkká beassá fárret eret skuvllas ja várálaš huksengavjaáimmus, dadjá Aili Skum. +Eará servodatlaš bealit leat maid deattuhuvvon, nu mo dat ahte man galle ealgga leat vuddjon ja ahte meahcci lea billašuvvan. +Eira lohká iežas hupman singuin geat áimmahuššet luotta, ja sii lohket ahte livččii vejolaš eará vugiid váldit atnui, nu go botkkuhit sáddo mas ii leat sálti. +Oassi kurssain lea dárkkuhuvvon bargguhis olbmuide. +Vuosttas sohkabuolvva informánttain nubbi lei skuvllas viđanuppelot jagi rádjai: +Jus duodjebiras ii sisttisdoala oktavuođa kultuvrii ja gilii, dalle ii sirdás árbevirolaš diehtu, mii dahká duodjekultuvrra erenomážin. +Das galgá 0,3 miljovnna ruvnno geavahit Sámedikki hálddahusa siskkáldas goziheami nannemii suoidnemánu 1. b. 2005 rájes. +Dutkamušas bođii ovdan makkár dievasmahtti duodjesymbiosa dát bearrašat ráhkadedje dan áiggi servodagas. +Máŋggagielat ja -kultuvrralaš kaleandara teavsttat leat kveana-, sáme- ja dárogillii. +Musge (nugo ollu eará nuorra sámiinge) som så mange andre unge samer) leat nana čatnasat Áillohažžii ja su dáiddalaš bargguide. +Stirddi ferte vuos cuvket ovttaskas sohkarmolekylan ovdal go rumaš fáhte energiija." (Grimeland ja earát 2000b: 107.) +Skuvla ferte oahpásmahttit dán lágan girjegiela geavaheapmái ja nu maiddái láidestit sámegiela ovdanbuktinvejolašvuođaide mat leat mihtilmasat girjegillii. +Duojis eai vealttakeahttá hálit ámmáha, muhto baicce hálidit oahppat duddjot iežaset várás. +Romssa universitehtas sihke historjjás ja fágaidrasttildeaddji oahpus Arctic Norway: Aspects of History, Culture and Government (historjá, stáhtadieđa ja sosialantropologiija) ja eamiálbmotoahpuid masterprográmmas (Master in Indigenious Studies). +­­­- Lean hui duhtavaš go SÁNAG dál lea formálalaččat dohkkehuvvon našuvnnalaš gealboguovddážin psyhkalaš dearvvašvuođasuddjemis ja gárremis. +Giela iešvuhtii gullá maiddái man ortnegis stávvalat sáhttet ovttastuvvat sátnin: zá-ci-ža ja ža-zá-ci eai leat duddjojuvvon sámegiela fonotávssa njuolggadusaid mielde ja danin dat eai dohkke sámegiel sátnin. +Sii fertejit láhčit dili nu, ahte mánát vehážiid mielde besset ahtanuššat ja váldit ovddasvástádusa, nu ahte bállehit sin "stuorrulit" vai boađusin loahpaloahpas šaddá iešráđálaš olmmoš. +Ájanas mánáidgárddi váldoulbmil lea nannet sámegiela ja gaskkustit sámi kultuvrra, eallinvuogi ja árvvuid duhkoraddama ja vieruid bokte. +Foto: Svein Lund Bivdu ja sáivaguolásteapmi Finnmárkkus Finnmárkkus lea leamaš dehálaš luondduriggodagat nugo sáivaguolit ja eallit, ja mat doloža rájes lea leamaš oassi birgejumis gitta dálá áigái. +Jos háliidat oaidnit opmodagaid ja opmodatrájáid buorebut, geahča www.nordatlas.no, vállje Eiendomsgrenser i Finnmark, bija gielda ja gávnna stuorrudanboaluin opmodaga. +Bismmáidčoahkkima čilgehus deattuha ahte buot juohke olmmoš lea Ipmila govva (1 Moos. +Skuvllat eai nákce ovddidit sámi perspektiivva nugo Sámi oahppoplána gohčču. + (Heikkinen - Kupiainen 1994: 257 - 258.) +Sii vudje boagánbiillain ja besse čájehit Gonagassii sihke jihkiid, muohtaváriid ja eanaváriid. +Seammás lea gal maid čielggas ahte čállingiela oahpahallan, ii dušše lohkan muhto erenoamážit čállin, duddjo oahppái čiekŋalat gielladiđolašvuođa. +Rávdjepoastaságastallan, Sámi soster rs, Ristenrauna Magga, 27.9.2017. +2. Mii jorgalit ja dulkot Gáivuona suohkanii ja soames iežá ásahusaide ja servviide. +Dát čađahuvvo ruovttubirrasis. +Lea maid vejolaš buktit konkrehta evttohusaid areálageavaheapmái plánaguovllus, ja ovdanbuktit oainnuidis evttohussii mii dál lea biddjon gulaskuddamii. +Ovtt asbarggus Romssa fylkkabibliotehkain lágiduvvo dán jagi girj.. +Olbmot eai leat bivddáhasat guovžžaide, ja danne eai dárbbat ballat, muhto jus ballá ahte guovža galgá skuvihit, de sáhttá lávlut dahje njurgut go vázzá mehciin. +Eat vuos dieđe leat go lágideamikluppa vuodjit searvamin, muhto leat sihkkar ahte norgga vuoddjiid searvvis leat máŋga Finnmárku-kluppa vuoddjit. +Beaivvi ovdal Sámeálbmotbeaivvi lágidat mii sámebiktasiid gárvodankurssa gos oahpahuvvo mo galgá giessat vuoddagiid ja mo galgá coggat gávtti, bidjat liinni ja čavget boahkána vai šaddá čáppa fárda. +mánná dán láhkai dađistaga oahppá oaidnit giela ráhkadusvuogádahkan. +Oassi ON:id eamiálbmotjulggaštusa vuoigatvuođain gullá juo našuvnnalaš riektevuogádagaid sisdollui, degomat Suomas sápmelaččat leat dovddastuvvon vuođđolágas eamiálbmogin. +Muhto fas servodaga olggobeal dutki basttášii buorebut bissut duogážis diđolaččat. +Loahpalaš meannudeapmi dáhpáhuvvá gielddastivrras 18.12.2008. +Gonagas deattuhii min guovtti riikka buori oktavuođa, ja dan movt Italia lea šaddan norgalaččaid ráhkkáseamos luopmobáiki. +sániid geavaheapmi man oktavuođas dávjá gullo nomeniid ovttaidlogu sajis máŋggaidlohku, omd. +Girjjis oahppá govaid ja čilgehusaid bokte čázádat-namahusaid. +ON váldočoahkkima presideanta lea čuovvolan dán rávvaga dan bokte ahte lea nammadan Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji John B. Henriksena ja Mexico ON-ambassadevrra Luis Alfonso de Alba mielde láhččin ovddabealde šiehtadallamiid. +Guovdageain-servodaga vuođđu leat sámi árbevirolaš árvvut, dáppe leat máŋga gelddolaš ásahusa main leat oktavuođat miehtá máilmmi. +Sæthera mielas ferte Kárášjoga gielddas maid sadji eará doaimmaide, ja eará vejolašvuođat fertejit iskot. +Norgga politiija oaivvilda filbmaolbmot berrešedje váldit eret filbmastuhka mii lea interneahtas. +Leavdnjajogas leage dál lohpi juohkehaččas goddit eanemusat golbma stuorra luosa (badjel 80 cm), ja dušše goddit dittiid maŋŋil borgemánu 10. beaivvi. +Guorahallanguovllu olggobealde ii leat diehtu, makkár sámegiela olbmot máhttet. +Eará njuolggadusat heivehit sátneortnega dárogiela syntáksii, ja válljejit juogo indefinihtta dahje definihtta hámi, ja lasihit sániid nugo artihkkala, preposišuvnna ja pronomena, vai boađus sulastahttá dárogiela, omd. +Unjárgga gielda áigu ohcat doarjaga govdabáddehuksemii Vaikko diibmá ohcama vuođul ii šaddan govdabáddi biddjojit, de háliida gielda fas dán jagi ođđasit ohcat doarjaga. +Ulbmiliid áigut juksat doaibmabijuid bokte mat gusket fievrrideapmái, ruskkaide, eanadollui ja energiijabeavttálmahttimii huksehusain. +Almmáiolbmuid duodji lea bivnnuhis vuovdingálvu, muhto maiddái nissoniid duojis lea šaddan gávpegálvu. +Sáhttá joatkit sámegiela álgooahpu 2. oassái. +Maŋimus áiggi mii leat oaidnán ahte vuostálastin iešmearriduvvon abortta vuostá lea sturron. +Dán jagáš konsearttas čuojahit sii ovttas erenomáš čeahpes solisttain Atle Sponbergiin. +Máŋggas vásihit ahte sii ožžot eanet veahki álggahandásis ja ahte ođđa ásahusat leat bures boahtin. +Modernisma ovddida giela ovdáneami nu ahte dat sáhttá vástidit ođđaáigásaš kultuvrra ja teknologiija dárbbuide. +Nomeniid álgokonsonánttat. +Sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat sámi lágat ja dáidda guoski giellanjuolggadusat, mat galget sihkkarastit sámi álbmoga rivttiid. +Danin šaddet min miellahtut geažos áigge čađahit lassioahpu man mii leat dohkkehan. +Gjeruldsen, Det kongelige hoff Maiddái dalle go Presideanta Lech Walesa lei stáhtaguossástallamis, biddjojuvvui kránsa Håkvik muitomearkka lusa. +Beaivválaš jođiheaddji lea Evy Einarsen. +Olgoriikkas leat oaidnán ovdamearkkaid eará álgoálbmogiid dutkamis, gos dutkanbohtosat leat geavahuvvon vuostá dan maid álgoálbmogat ieža leat háliidan. +Dieđáhusa ulbmil lea čielggasmahttit Sámedikki politihka boazodoalu ektui ja nannet Sámedikki sihke guovddáš politihkalaš aktevran ja guovddáš ovddidanaktevran. +63,8% Gáivuona álbmogis leat jienastan. +Hopp til hovedinnholdet på siden NIF/UVS bovde trimma- ja doaibmakarusellii Trimkarusealla nuoraide ja ollesolbmuide ja doaibmakarusealla/fálaldat mánáide ja nuoraide. +Georg kapealla birra, diehtojuohkingalba kulturmuitoguovllu birra ja goavddi ja tráhppá divvun E6-šaldi luhtte leat mielde plánas. +Ruvdnaprinsa Haakon lea norgga filmma suodjaleaddji, ja son doalai rahpansártni mii álggahii ovttasbarggu gaskal Norgga ja Mexico filbmainstituhtaid. +Dán dutkanraportta mihttomearrin lea čájehit ahte olbmot, geat gullet unnitlogu siskkáldas unnitloguide, vealahuvvojit iežaset sajádaga ja servodatlaš struktuvrraid dihte máŋgii ja máŋgga ládje. +Máná árgabeaigiellamáhttu lea deaŧalaš giellamáhttu go dat leat dat giella man vehkiin gulahallá sámegielat birrasis ja mainna galgá sáhttit duddjot alccesis máŋggabealat aktiiva giellamáhtu sihke skuvllas ja iežas lagašbirrasis. +5. jahkeceahki loahpas buori giellamáhttui gullá earet eará máhttit buhtes sámegiela masa ii seaguhuvvo suomagiella. +8 - Industriija ja energigáldot Suvrra arvi ii leat easkkáš fearán Photo: Nino Barbieri, Kilde: Wikimedia Commons. +Čállin fas lea teavstta ráhkadeapmi dakkárin ahte lohkki sáhttá dan lohkat. +Borgemánu gaskamutto rájes šaddá dát duohtan, go dalle mii rahpat báikkálaš kánttuvrra Snåasas. +Detáljamuddenevttohus Fylkkageidnui 98 Idjavuonduottar Deanu gielddas lea biddjon almmolaš geahčadeapmái Stáhta geaidnodoaimmahat lea hábmen muddenplánaevttohusa Fylkkageaidnu 98:i Idjavuonduoddaris Gáŋgaviikka gielddarájás Suolojávrri rádjai. +oahppit nákcejit válddahallat praktihkalaš doaimma rivttes sániiguin. +Vuoi din badjelii ja vuoi daid badjelii guđet vázzet bálgáideattet alde ja čuvvot din lávkkiid luottaid! +Jos it leat máksán áigemearrái bohtet dasa lassin reanttut 8,75% p.a.. Vaikko leat váidalan livnnega galgá vearrovuolláibáza áigemearrái máksot mearriduvvon sumiin. + (Sarmela 1984: 85 - 86; Sarmela 1987: 143 - 144; Sarmela 1988: 19; Suojanen 1984: 25.) +Dat adno vuosttažettiin geahččanguovlun iešguđege kultuvrii, dan álbmotklassifikašuvdnan. +Mii leat hárjánan jearrat veahki goalmmát olbmos geasa lea luohttámuš servodagas ja min bearrašiin dalle go dilli šaddá váttis. +Helander mieđiha ahte lieggasáttu lea gal okta vejolašvuohta, muhto dasa adnojit issoras visttit, go sii han botkkuhit issoras ollu tonnaid sáddo. +Nammasuoji gulaskuddanevttohus bistá 29.2.2016 rádjai, čállá Lapin Kansa. +Loatnasánit mat álgoálggus leat boahtán latiidnagielas gohčoduvvojit máŋgii vierissátnin earuhan dihte daid dakkár loatnasániin mat leat guhkká leamaš anus ja nu bures heivehuvvon sámegillii ahte sáhttá leat váttis fuobmát ahte dat eai livčče álggu rájes sámegiel sánit (omd. +- Dan fertejit sii geat meannudit áššiid árvvoštallat lea go dát rievttes doaibma masa juolluda ruđaid. +Ossodatjođiheaddjis lea ovddasvástádus ossodaga ekonomiijas ja bargoveagas. +Sáme li gierddam stáhta vierredagojt ma li vargga muorrodam ålles kultuvrav, valla sáme rievtesvuodaj åvddånibme ja Sámedikke ásadibme ælla båhtusa dåssju stáhta boasto politihkas. +Posišuvnnaid vuođul sáhttá čilget távttaid ráhkadusa. +Daddjui maiddái ahte lea buorre buot organisašuvnnaide ahte muhtumat gehččet kritihkalaččat mo áššit doibmet. +Sihke eatni vánhemat ja áhči vánhemat leat munnje áhkut ja ádját. +Sissel Horndal lea sárgon girjái govaid. +Riššaoksiida lea boaldán muoraid ja šattuid nu ahte vuovdi lea jápmán ja šaddogeardi billahuvvan 10 - 12 000 km2 viidosaš báikkis. +Govva: Oddgeir Johansen, Ságat Guolásteaddjit Porsáŋggus vávjet ahte guolli lea viimmat lassáneami Porsáŋgguvuonas. +Iešráđálašvuohta-doahpaga suokkardallan čájeha, ahte iešbirgejumi ja earáiguin ovttasbirgejuma gaskkas ii leat vuostálasvuohta, go goappašat dáiddut ja +Heinämäki ja earát (2017), 72-76. +Lean bargan journalistan Min Áiggi áviissas 1990 logus ja Sámi allaskuvllas 2001 rájes sihke journalistihka ja sámegiela oahpaheaddjin. +Dál girku hukse vuogádatlaš oskooahpahusa buohkaide, geat leat gásttašuvvon ja leat 0-18 jagi. +27.05.2015 Guossástalai Homer, Alaskas Disdaga jotkkii Majestehta Gonagas iežas USA prográmmain, dál son lea Alaskas, ja doppe son guossástalai báikkálaš dálkkádatdutkit Homer gávpogis. +Verloo, Mike,"Multiple Inequalities, Intersectionality and the European Union", European Journal of Women's Studies, 13 (3), 211-228 (2006), s. 214-216. +Mii leat ožžon juvlastuollotráhpa. +Pulk, Åse 2001: Duodji cyberspaces. +Oahpahuslága 6. kapihttalis leat mearrádusat sámegiela oahpahusa birra vuođđoskuvllas (§ 6-2) ja joatkkaskuvllas (§ 6-3). +Jagi 2002 Suomas bođii fápmui láhka registrerejuvvon guimmešlihtus. +Sara@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Vaikko ollislaš gonagasreabbáearri lasihuvvo, de gáržžiduvvo vejolašvuohta bivdui. +nuohttamearkkat sániid stávvaliidda. +Go don leat nagodan 5 cealkaga, de gobmi boahtá árabut ja lihkada johtileappot go ovdal. +Eai lean boahtán go 15 oasseváldi álbmotčoahkkimii, muhto dat vihttanuppelogis serve hui áŋgirit buktit jurdagiid. +Veaiki gávdno lunddolaččat eatnamis, váriid siste ja ealli organismmain. +Dronnet čájehii "Inspirational encounters" Majestehta Dronnet presenterii iežas dáiddalaš govaid, maid vuođđun lea Norgga luondu. +Buore iđit . +Oahpaheddjiin lea gudneáŋgirvuohta váldit skuvlii sámi perspektiivva, muhto okta hehttehussan dan nannemii lea, go sámeskuvlla oahpaheaddjin ii leat vejolaš deaivvadit ja ovttasbargat. +Norgga bealde sáhttá bidjat polára gažaldagaid gahčanpartihkkala haga (omd. +Kultuvrra dahje dieđu sirdin boahtte sohkabuolvvaide dáhpáhuvvá giela ja áicalastimiid veagas. +Sánit vađđa ja vádjagas lea fas duolban mas eai leat muorat, muhto vuovdi birra. +Ráđđehus evttoha ahte reguleremiid oktavuođas galgá biddjojuvvot hui stuorra deaddu sámi geavahussii ja dan mearkkašupmái sámi báikegottiin. +Ođđa sánit, hállan- ja čállinhárjehusat ja giellaoahppa heivehuvvojit fáttáid mielde. +Buorremenolašvuođa gielalaš ovdanbuktima duohken leat vierut ja árvvut mat váikkuhit sihke man birra sáhttá hállat ja mo dan birra hállojuvvo. +Olgobeivviid oktavuođas leat sii áican, ahte nieiddat ja gánddat eai láhtte seamma láhkai. +Ulbmil museakafeain lea ahte dovddidit olbmuin ja gaskkustit musea vuorkká olbmuide oarjjabeal Leavdnjavuona. +Okta gažaldat lea boahtan ovdal go áigmearri nogai. +Gádjunhelikopteriin leat guhtta guovddáža (Banak, Bådåddjo, Ørland, Florø, Sola ja Rygge). +Ráđđi galgá ovddidit, gáhttet ja ovttastahttit Norgga girku sámi girkoeallima. +Juoigan sáhtii maid leat lávki nuppi máilbmái, go dat gulai ovddeš sámi oskui. +Olbmot geat govas leat mielde, leat dego scenográfalaččat biddjojuvvon, dego livčče galgamen mielde muhtun teáhterbihttái. +Máná identitehta ii galgga dábálaččat almmuhit bearašriidoáššiin, mánágáhttenáššiin dahje rievttiáššiin. +San vuoset ierit ietjan jut same giela alla nav lahka suomagielajn ja alle-europalasj giela le vajkkudahttam ienebuv ga majt avddala lip jahkkam. +Suomas ovttaveardásašvuođa prinsihppa čujuha sihke vealaheami gieldimii ja olbmuid ovttaveardásašvuhtii lága ovddas. +Clas Ohlson Oslos lohká Álttá bargiid čurbošan go eai leat sihkkon buot dieđuid telefuvnnas ovdal go vuvde dan. +Sámi Instituhtta, Guodvageaidnu. +Håvard Klemetsen lohká gal imašin iežas mielas go ii galgga mihkkege faláštallanbáikkis mii čájeha sámivuođa, go maŋimuš máilmmimeašttirgilvvuin maid Norga lágidii, nammalassii Troanddimis, gal lei juoga. +Ávvir jearrá leansmánnis ahte lea go su mielas dát ášši šaddame duođalažžan. +Bloggeridivššu árat álggaheami galggalii árvvoštallat, daningo dušše dainna sáhtálii garvit omd. +Dat duohttá, geasuha, hárdá ja vuolggaha digaštallama. +Skohterláhttu Biertaváris Sullojávrái lea merkejuvvon ja rabas johtolahkii! +Seksuálavuođa iešguđegelágan meroštallanvuogit Seamma ládje go dieđaservoša ságastallan iešguđegelágan sohkabealli-ipmárdusaid birra lea čatnašuvvan dihto áigái ja kultuvrii, de maiddái seksuálavuođa meroštalli diskurssat čatnasit daidda. +S. 34 - 35. +Cielaheapmi sámevuođa vuostá dagaha ahte máŋggas garvet muitaleames ahte sis lea sámi duogáš, muitala Nystad gii lea NSR 3. evttohas lulli-Norgga válgabiirehis. +Okta informánta muitala ahte lea vásihan vealaheami militearas, mii dán dutkamušas dulkojuvvo heađušteapmin. +Jus mii áigut morihit, de dárbbašat dekoloniseret iežamet jurddašeami, nu ahte áicagoahtit vealaheami, dán oktavuođas vealaheami mii čuohcá sámeskuvlavuogádahkii. + (Kupiainen 2000: 12.) +Danin ii leat dárbu dáid namaid atnit lassin geaidnočujuhusaide. +Guovttegielatvuođa dutkamis geavahuvvo maiddái tearbma "guovttegielatvuohta vuosttašgiellan" (eŋg. +Ovdamearkka dihte sápmelaš lámis badjeolmmoš dahje guolásteaddji sáhttá dárbbašit stáhta doarjaga iešguđegelágan gaskaomiide dakkár olbmo ektui, gii ii bargga árbevirolaš ealáhusain. +GVL-beavdegirjjit čoahkkimiin mat leat lágiduvvon maŋŋil ođđajagimánu 1. b. 2013, gávnnat min elektrovnnalaš čoahkkinbáhpiriid vuorkkás. + - Laura Lehtola - A. I. Heikinheimo - Pekka Tapaninen (doaimm. +Sáhtát maid vuollái sázustuvvon sáni dead-dilit sáhpána olgeš beale boaluin ja dasto válljet rivttes hámi. +Sámi allaskuvlla stivra lea fállan Johan Ailo Kalstadii direktevrra virggi ja dal lea čielgan ahte son váldá vuostá barggu. +Geavatlaččat vuosttaš lávkkit dákkár giela guvlui leat go oahppit besset hárjehallat čilget áššiid konteavstta veahki haga, nugo čállingielas ferte dahkat. +Evttohus lea addon gieskat ja lea maid dán raportta čállinproseassa áigge vel cealkámušjorrosis. +Muhto vaikko iešráđálašvuođa áigumuš lea ruoŧa oahppoplána ja sámi oahpaheddjiid oktasaš beroštupmi, de ii dárbbaš leat sámi áddejupmi ja bargovuohki iešráđálašvuođa ovddideamis seammalágan go ruoŧa skuvlla vuogádaga. +Su girji lea sámi klassihkkár ja lea máŋgii almmuhuvvon ođđasit sámegillii. +Ibid., s. 40. +Lohkan- ja čállinmáhttu lea váddásiid duohken maiddái olu dárogiel ohppiide, go 24% nieiddain ja 28% gánddain eai máhte lohkat doarvái bures veadjit čađahit fidnooahpu dahje alit oahpu (Gjems & Vatne 2014). +Sin bargit maiddai leat miellahttun Stáhta penšuvdnakássas. +Avhandling til dr.art. +Detáljamudden rahpá vejolašvuođa hukset lagabui 120 daa industriija várás. +Sámi báikegottit galget leat sámi árvvuid ja eallima váimmus. +Čállingiela oahpahallamis leat sihke individuála ja kollektiiva bealit: indi-viduála dásis juohkehažžii lea ávkin máhttit lohkat ja čállit ja kollektiiva dásis čállingiela geavaheapmi servodagas lea mielde seailluheamen ja ovd-dideamen sámegiela. +Guokte vahkku ovdal go bivdu nohká, lea jogas goddon badjel guhtta tonna luossa, ja Leavnnja eananeaiggátsearvvi stivrajođiheaddji, Nils Roger Pettersen, lohká ávkki sin hálddašanvuogis. +Artihkkala 25 mielde soahpamuša oassebealit galget erenomážit lágidit lámisolbmuide seamma viiddes, kvalitehta ja dási dáfus nuvttá dahje govttolaš haddásaš dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid ja -prográmmaid go earáidenai. +Áron liiko nu bures Silbaoaivái ahte son huksehii gárdima, Devkes Niegadusaalccesis seaivvastansadjin. +Eliassen ádjánii 3 diimmu ja 47 minuhta. +University of Nebraska Press, Lincoln - London. +Danin lea dehálaš ahte ráđis leat buori ovttasbarganeavttut ja ovdánanvejolašvuođat Sámi parlamentáralaš ráđis ii leat sierra čállingoddi mas lea gelbbolašvuohta ja coakci leat aktiivvalaš aktevran riikkaidgaskasaččat. +Dát le stuorra hásstalus sebrudágan man sisadno le jur dássádus. +3. Mii ráhkadit oahpponeavvuid doaimmaideamet oktavuođas maid mii maid fállat iežáide. +Dát lea min miela mielde stáhta ovddasvástádus, cealká sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma. +Maiddái dát dutkosat adnojuvvojit duođaštussan dasa mo giella váikkuha jurddašeapmái, go čájehuvvui ahte goappašiid gielaid iskojuvvon čiežajahkásaččat buohtastahtte áđaid hámi mielde. +Dasa lassin dásseárvoáittardeaddji ja ovttaveardásašvuođaáittardeaddji jagi 2016 oktasaš cealkámuša mielde dálá transláhka rihkku transolbmuid vuoigatvuođa sihke dásseárvui, persovnnalaš guoskameahttunvuhtii ja priváhtta- ja bearašeallimii ja lassin sin iešmearridanvuoigatvuođa. +2. Makkár luonddusánit leat divttas? +alienable possession), mii lea buot eará go earutkeahtes oamasteapmi. +Ollu árktalaš ja subárktalaš álbmogat, daid searvvis sápmelaččat, leat eallán boazodoaluin ollu čuđiid jagiid. +Jearahallan 20.6.2017 SámiSoster rs, Ristenrauna Magga. +Váccaš doppe beaivvadahkan muhtin ovdalgaskabeaivve, dahje muhtin čáppa eahkeda dán rabas luonddus mas leat ollu mearkkat 10 000 jagi ássamis. +Hoëm čállá juo 1976:s, ahte boazovázzi fertii oahppat gierdat leat okto, birget bargguiguin okto, gierdat buollaša ja nealggi. +Gonagas Haakon mearridii ahte bártninieida galggai maŋŋá náitaleami gohčoduvvot Prinseassa Ragnhild, Lorentzen roavvá. +Čállinkoda čoavdimii lea guovddážis áddet jietnadaga ja bustáva oktavuođa. +Dán historjjálaš guovllus lea Prinsehytta viiddis eatnamiin várevuolde, jávri vel vuolábealde. +Biibbal maiddái gohčoduvvo Bassi čálabáikin. +Maiddái dán ortnega spealloruđaid ohcá elektrovnnalaččat Kulturdepartemeantta ohcanportála bokte. +Guovdageainnu njuovahaga MT Slakt AS beaivválašjođiheaddji, Mikkel Triumf, duođašta ahte sii eaige sáhte máksit bohccobierggus eambbo go maid Nortura SA váldá iežas bierggus mii lea vuorkkás. +Dasto skuvla lea kultuvrralaš ja servodatlaš doabaevttoheaddji ja ráhkada servodahkii ođđa doahpagiid iežas doaimma bokte. +Majestehta Gonagas mearkkašahttá ieš geasi álgima go loaiddasta Gonagaskiipii Norgii ja čađaha inspekšuvnna, ja mearkkašahttá maid geasi nohkama go čađaha inspekšuvnna ja vuolgá eret skiippas. +Dán álgoulbmila vuođul ráhkadeimmet akšuvdnadutkanprošeavtta plána ja bušeahta. +Lea dehálaš ahte kárta mii sáddejuvvo lea buorre dásis. +Endring og kontinuitet i et samisk lokalsamfunn. +Dát gáibidivččii +Servodatdieđalaš suorgi lea unnán ođasmuvvan metodalaččat maŋimuš 50 jagis ja metodaoahppogirjjiid vuolggasadjin ii leat leamašan revitaliseret ja moderniseret árbevirolaš kultuvrra, jurddašanvuogi ja servodaga, čuoččuha Hoëm iežas varraseamos girjjis. +ON:id komitea lea maiddái heivehan SP-soahpamuša artihkkala 1 (álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa) eamiálbmogiidda, ja laktán oktii artihkkaliid 27 ja 1. +Home WebShop Children & Youths Spor i snøen Trond, Kenneth ja Jovnna fuopmájit imašlaš luottaid vuovddis go leat mannamin oahppat buoidda-bivdosa, ja guorastit daid, oaidnin dihtii geaid luottat dat leat. +Ritva Torikka Yle +Miehtá davviriikkaid ja Báltalaš riikkain lágiduvvojedje Iđitguovssu-lohkanbottut mánáide. +ÁEL:a cealkámuš ovdalis namuhuvvon váidagii, 18.1.2011. +Ruvdnaprinseassa Sonja portreahtat Portreahttaráiddus Kronprinsesse Sonja leat mielde 6 máleriija main leat iešguđetlágan ivdneheiveheamit, ja visot portreahtat leat seamma sturrodagas go eanas su eará govat dán dáiddasuorggis; 103x103 cm. +Don leat dás:: Sosiála- ja bearašáššit Internt Via Google Gárggiidahtton Fylkkamánni galgá gaskkustit ráððehusa sosiála- ja bearašpolitihkalaš mihttomeriid ja váikkuhit dasa ahte dat čaðahuvvojit. +Okta vuohki lea dat ahte doalahit sáddo maid botkkuha liekkasin dakkár lieggavisttis, muhto dat gal gártá nu divrrasin ahte šaddá guorahallat lea go dat servodatávkkálaš šat. +Okta nuoramus nissoninformánttain lea válljen silbaduoji, muhto lea maiddái oahpahallan skuvllas náhkkedujiid. +Die lei maŋemus oassi guossástallanmátkkis Slovakias. +Guovdageaidnu lea Norgga stuorámus suohkan, sullii 9687 km2. +Eatnasat dain suddadit ja raffinerejit dušše iežaset ruvkkiid buktagiid, dušše moattis ostet veaikečoahki márkaniin. +Lohko- ja gorremáhttu leage matematihkalaš jurddašeami ovdáneami eaktun ja dákkár máhtu galggašii mánná beassat duddjot jo ovdal go skuvlii álgá. +Ortnet lea muhtinlágan riekteveahkkedoaibma ja sáhttá adnot molssaeaktun dasa ahte áššebealit loaiddastivčče komišuvnna ovdii iežaset advokáhtain dahje sullasaččain. +Nu dat boahtá ovdan plána- ja huksenlágas. +Duojáris olmmoš lea čeahppi dahje áŋgir dujiin. +SGS árvvoštallanlávdegottis ledje Sigbjørn Skåden, Synnøve Persen ja Outi Länsman. +Ohcamat mat leat sáddejuvvon dan báivvi maŋŋá, eai meannuduvvo. +Dáid čuolmmaid čoavdimii sii dárbbašit rávvagiid. +Mu mielas lea dát unohis badjelgeahččan. +Norgga našuvdnahuksen lea álgodásis, ja 1825:s šiitá Nuorta-Finnmárkku fáldi čálalaččat ahte stáhta oamastii eatnama su ámmátguovllus. +Mánná gii lea vásihan ahte sutnje lohkkojuvvo dávjá lea beassan oahppat olu mii duddjo nannoset vuođu lohkan- ja čállinoahpahallamii. +Vástádusa mearridit čalmmit mat gehččet ja guđe geahččanguovllus geahččá. +Fárrengoluid gokčat suohkana fárrennnjuolggadusa mielde. +Dát ii lean buorre ođas skuvlii. 12:56 Golggotmánu 07. beaivi 2015 Dálusápmelaš lea čađat leamaš vuostá álbmotmeahcci ásaheapmái Goahteluobbalis, muhto deaivvadeapmi Dálkkádat- ja birasministariinine Sundtoftain atti sutnje buori dovddu. +Easttahisvuohta ja bálvalusaid oččodeapmi +1. Čoahkkinbuhtadusat šaddet ná: a) Ovdagottemiellahttu kr. 600 juohke čoahkkimis b) Gielddastivramiellahtu kr. 700 juohke čoahkkimis c) Eará lávdegottemiellahtut kr. 600 juohke čoahkkimis 1. Rusttegiid ja doaluid opmodatvearru biddjo alimus máksindássái. +Vuodo semænntabuvtadibmáj le dat alvos stuorra kálkkasalljo mij Gásluovtas nuortas manná. +Nu lea sámiin ge. +Mii doallat bottu 7. lávdenummára maŋŋil. + - Martti Linkola (doaimm. +Láidehusa čuokkis P. Mánáidsuodjalanlága (417/2007) logus 4 mearriduvvo máná oaivila čielggadeamis ja gullamis, máná hupmanválddi geavaheamis ja máná ovddu dorvvasteamis. +Ovdamearkka dihtii leamaš olu hástalusat mátta-sámegiela čállingiela hárrái go ii leat nu bures vel sajáiduvvan. +Lávdegotti ággan lei ahte dakkár guovddášguovlu gávdnui juo. +Kultuvra-doahpaga čuolbma lea dat, ahte dat govviva oarjemáilmmi kultuvrraid proseassaid, muhto eamikultuvrrain galggašii buorebutge čujuhit kultuvrralaš árbevieru proseassaide. +Tutkinnon perusteet. +Evttohus maid departemeanta lea sádden gulaskuddamii berre oažžut viiddis ja vuđolaš meannudeami, mas sihke Sámediggi, suohkanat, stággobivdit ja vuoi.. +5.2. +Das maid mearriduvvo oktasašsoahpamuša artihkkalis 20, mii dorvvasta vuoigatvuođa individuála lihkadeapmái. +Go ii máhte vel lohkat, de hutká ieš sisdoalu. +• Ovttas.no - Sámi oahpponeavvut neahtas Mii leat čohkken govaid, girjjiid, filmmaid, jienaid, oahpporeaidduid ja digitála resurssaid vai dutnje šadda álkkit leat oahpaheaddjin sámi skuvllas. +Dán logus vuojulduvan dutkamuša informánttaid sámástanvásáhusaide. +Láhka dåhkkit sáme, kollektijvalattjat ja individualalattjat, guhkes ájge ano baktu ednamijs ja tjátjijs li åmastam rivtesvuodajt ednamijda Finnmárkon (§ 5). +Ruvdna lea ráhkaduvvon sojahuvvon gollestoalppuin. +Olles Áltá-ášši manai ollu roasuid čađa, earret eará lei nealgudeapmi Stuorradikki olggobealde 1979:s ja 1981:s ja stáhtaministara kantuvra váldojuvvui háldui 1981:s. +Vaikko it hálit oastit maidege, de leat liiká bures boahtin hálešteapmái. +Sii leat leamašan koloniserema objeavttat, muhto go leat ožžon doarjaga, ruovttubirrasis, ásahusain, lágain ja ortnegiin, de leat ealáskahttigoahtán ja ovddidišgoahtán iežaset ja iežaset kultuvrra. +Dál leat politiijat iskan ášši ja čájehuvvo ahte vihtan lea oaidnán áibbas eará dáhpáhusa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Senter for nordlige folk AS Post: 9144 Samuelsberg Mona Solbakk lea virgáduvvon Davvi álbmogiid guovddáža beaivválaš jođiheaddjin. +Váldoinformánttaid árgabeaivi laktása vuođđoealáhusaide, nuba bargojahkodaga čuovvun lei dehálaš. + (Sarmela: 1984, 86.) +Sámiin leat ollu +Gažaldat Sámedikki jienastuslogu birra. +Struktuvra čájehuvvo unna čájáhusláses ieš gálliris. +Ovdalis namuhuvvon áššiin Suoma stáhta lea ožžon ávžžuhusaid maiddái +Sii geat leat mielde ja nagodit doalahit 15 minuvtta gaskamearálaš aktivitehta juohke beaivve, leat mielde vuorbadeames ovtta bálkkašumii. +Purpurrukses fløyelvuođus leat dollanjuokčamat, mat leat gorrojuvvon 1578 unna binna bearralaččaiguin. +Planktonšaddu dáhpáhuvvá dakko gokko liegga atlanterčáhci seahkana galbmaset čáziin ja de šaddá poláraravda, ja dat stuora áhpecoagánat ovddidit planktoniid šaddama. +Olles máilbmi ovdošii dien ráfálaš lávlu revolušuvnna! +Beaiveortnet oktan buot áššebáhpáriiguin sáddejuvvojit unnimusat 3 vahku ovdal jahkečoahkkima. +Nissoniid ja dievdduid dásseárvvus addon lága mielde gohččun dahje ráva vealahit sohkabeali vuođul, dulkojuvvo dán lága mielde vealaheapmin. +Temájearahallamis gažaldagain ii leat čavga ortnet dahje čavga hápmi, mii livččii ovddalgihtii meroštallojuvvon (Hirsjärvi ja earát 2000: 195). +Kuhmunen bargá gaskkusteaddji oahpa mielde, dat lea vuohttimis su leavgageassinseremoniijas. +Mii livččiimet sáhttit leat bahádáhtolaččat, ja leat dáppe olles čavčča ja vuorjat bohccuid ragatáigge, muhto mii eat áiggo dan, dadjá Claesson, ja sávvá fargga gávdnat čovdosa diesa. +A/RES/61/106, Convention on the Rights of Persons with Disabilities. +Etnisitehta sáhttá lahkonit iešguđet geahččanguovllus, dego sosiála stratifikašuvnna, nationalismma, joavkkodynamihka ja vehádatkultuvrra guovllus. +Nubbi dievdu ii doahttalan doaktáriid ii ge ambulánsabargiid, ja guđii dearvvašvuođaguovddaža Guovdageainnus nu eai beassan váldit varraiskosiid. +Viidon sieiddit -čájáhusas sus leat govat, main leat ovdamearkka dihtii ruvkkit, ruskkat ja eará luonddu ávkkástallamat. +Kulttuurien kohtaaminen käytännössä s.11 - 27. +Mátki loahpahuvvui go soai finadeigga Norgga Mearraolbmuid girkus New Yorkas. +Artefávttain šaddet persovnnalaččat olbmuid gaskavuođafierpmádagas. +Váidima sáddet Unjárgga gildii Guoddalanásahus lea gieldda váidinlávdegoddi. +Sámediggi ja Romssa suohkan galget ovttas ráhkadit sierra máhttopáhka Romssa skuvllaid várás, ja mihttomearrin lea lasihit máhttodási sámi kultuvrra birra erenoamážit Romssa mánáid ja nuoraid birra. +Sámi báikegottit leat dássážii beassan hálddašit iežaset resurssaid birgejumi dihte birgendoaibmi geavaheami mielde. +Paseo de la Reforma lea deháleamos gáhtta Mexico Citys. +Mearkkašahtti lea, ahte sámenissonat ja eará davvieamiálbmogiid nissonolbmot leat árbevirolaččat duddjon gárvvuid (Tuisku 2001: 43), muhto eai dállodoalu atnobiergasiid, lihtiid (earret veaddedujiid) jna. +Sámeskuvllain lávejit leat "sámi beaivvit", goas suovastit bierggu ja ceggejit lávu. +- Mun in sáhte dadjat maidege goappáge ášši sisdoalu birra danne go ain leat dutkojuvvome. +Pilotagovven lea oassin buvttadeddjiidn ohppiid eksamenbarggus. +Searvelatnjii eai gula dušše praktihkalaš máhtut ja čehppodagat, muhto oktiiráđálašvuođa ja servvoštallama máhtut ja maiddái ságastallama ja sárdnádallama máhtut. +Turi teaksta lea almmuhuvvon máŋgga veršuvnnas. +Dát váilevaš skuvlejupmi iežaset sámi duogáža birra ja mo dáinna duogážiin sáhttá ávkkástallat sámeskuvllas, šattai stuorra hástalussan ovddidanbargui. +Dat gii leat guovdu, geahččala časkkestit gieđaid mat dollet báttis ja huikit "vealgi". +Sápmelaš kultuvrii gullet maiddái árbevirolaš ealáhusaid dálá áigge hámit. +Vuotnabáskkat ledje ráhkaduvvon golmma dahje njealji muorrafiellus ja sáhtte leat sihke máŋgga sturrodagas ja hámis. +Sámediggi háliida máŋggalágan ealáhusdoaimma mii lea geasuheaddjin goappaš sohkabeliide. +giellaoahpa namahusaid cealkkaanalysa, mas cealkka čuldojuvvo cealkkaosiide ja syntáksa, mii muitala mo cealkkajállu, nállu, bállu, stállu; borga, čorga, Norga). +Finnmárkkus lea dábálaš ahte siida johttá orohagaid gaskkas, geasseorohat lea mearragáttis ja dálveorohat ges duoddaris. +Vuoruhit sámi mániád vuoigatvuođaid - Ii leat buorre jus sámi mánát masset sámivuođaset go váhnemat earránit. +Turun yliopiston sosiologian laitos, Turku. +Árbevirolaš lávaid lassin hutkagohte ođđalágan dujiid lassegálvun, go gálvu manai juohke beaivvi. +Lean jurddašallan su birra olu go čállen boazopolitiija Klemet Nango birra. +Jáhkovuona mearrasámi museas sáhtát fitnat Nilladálus, mii lea earenoamáš mearrasámi smávvadálolaččaid dállu oktan návehiin ja návsttuin. +Juohke dáhpáhus, maid oassálastit ovdanbuktet ja guorahallet, beassá buot bieggauvssaid siste fitnat ja viežžat doppe, sihke okto ja earáiguin ovttas, dan maid dárbbaša. +Dasa lassin Eurohpá Ráđđi buktá ovdan lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideaddji barggu doarjuma riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid ovddidandoaibman. +Sáhtášii jearrat, mo sámi árbevirolaš "searvevuođaid" nugo viiddiduvvon sohkavuogádat, eahpenjulges vuogit ja ovttastallanvuogit sáhttet sirdojuvvot skuvlla ovttadagaide nugo skuvlii, skuvlalatnjii, sámegillii, matematihkkii ja eará relevánta fágaide? +Nuorra almmái hirpmástuvvá ja ákkastallgoahtá ádjáinnis, ahte siihan oamastit dáid eatnamiid, ja sis leat eanagirjjitge mat duođaštit dán. +Tabealla 2 čájeha ahte eanaš bustávat leat oktasaččat buot teakstačoakkáldagain. +1810:s lei ráđđejeaddji ruoŧa dynastiija nohkagoahtán. +Árbevieru mielde galgá sihke guossoheaddji ja gussiid stáhtaoaivámuš doallat sártni diekkár dilálašvuođas, ja Gonagas Harald lea ge aitto loahpahan iežas sártni. +Les mer → Bovde bellodagaid searvat oktasaš cealkámuššii Ruoŧa Sámediggi lea nagodan buktit oktasaš cealkámuša mineráladoaimmaid vuostá Sámis. +govva 12), muhto oahpahead-dji ferte kommenteret sihke sisdoalu ja giela, geassit ovdan buriid beliid ja maiddái heajos beliid (jos dakkárat leat). +Áŋggirdeapmi givssideami vuostá vahkku 36 Givssideami vuostá julggaštusa áššeoasálažžat bovdejit buohkaid geat barget mánáiguin ja nuoraiguin searvat dán jagi áŋggirdeapmái givssideami vuostá. +Rabas skohterláhtut Unjárgga gielddas Láhttu 9 - Álášjárláhttu (Leidnonláhttu) lea dihkkájuvvon (ja rabas) gitta Niiladeanoluobbalii. +Son lohká ahte lei oalle váttis vázzit hilljánit go diđii ahte lei guovža maŋábealde su guvlui ruohttamin. +Ing-Lill Pavall lea dálá stivrra jođiheaddji. +Sámi servodagas lea guhká diehtán, ahte diehtu ja dutkan addá fámu, vaikko ii leat aiddo nu čielgasit daddjon, ahte dat galgá leat oassi iešmearrideami huksemis. +Oppalaččat giella diđolašvuohta duddjo nannoset vuođu sihke oahpaheaddji oahpahusa lágideapmái ja oahppi oahppanvejolašvuođaide juksat dakkár giellamáhtu mainna sáhttá sihke seailluhit ja ovddidit sámegiela saji servodagas. +Nuppádassii kultuvra-doaba čujuha dasa, maid olbmot ohppet. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Suohkanstivrra vuođđudančoahkkin golggotmánu 9. beaivvi Ráđđeviesu gáfedagas lea golggotmánu 9. b. ođđa suohkanstivrra vuođđudančoahkkin. +Go Finnmárkkuláhka bođii fápmui, de sirdojuvvojedje Finnmárkkuopmodaga háldui dat eatnamat Finnmárkkus maid stáhta Statskog SF bokte ovdal hálddašii. +Ja dat lea dál Skandinávia buot dávveosiid doaibmamušlisttus. +Dát raporta čohkiida kapihttalollisvuođain, mat gieđahallet eanaš unnitlogu guovtti iešguđet siskkáldas unnitlogujoavkku, sin vuoigatvuođaid ja sin vásihan máŋggadáfot vealaheami. +Mun doaivvun ahte eanet ealáhusaktevrrat geavahivčče ortnegiid áiggis ovddasguvlui nu ahte mii ovttas sáhtášeimmet positiivvalaččat ovddidit ealáhusaid sámi guovlluin, dadjá ráđđelahttu Marianne Balto loahpas. +Sámegiela nannen ja čalmmusteapmi lea maiddái deaŧalaš ovttasbargosuorgi, dasa lassin áigot rahčat bisuhit ja ovddidit girjás kultureallima Finnmárkkus. +Duodjihan lea juo instituerejuvvon, das lea šaddan skuvlaávnnas ja dat lea organisašuvnnaid geahču vuolde. +Sámeskuvllaid nannema dihte ferte lágidišgoahtit sámegielagiidda oahpaheaddjioahppu, iige leat doarvái fállat dábálaš oahpaheaddjioahpu, muhto oahpu mii vástida sámi dárbbuid. +maid Davviriikkalaš sámesoahpamuša hámus 2005, áššedovdijoavkku smiehttámuš, s. 121. +Mus lea vilges t-báidi, alit buvssat ja ruškes skuovat. +Suddadanbájit atnet kemalaš redukšuvdnaproseassa go galget dahkat veaikki dan suhkkes málmmas mii boahtá minerálaproseassas. +Muhto dan čuvvot maid ollu áššit maidda leat seremoniijat čadnojuvvon, main deháleamos lea dat ahte Gonagas dahká váli Vuođđoláhkii. +Dát stipeanda ásahuvvui 2014 čavčča, dáiddár Kjell Nupenii muitun, gii jámii njukčamánu 12. beaivvi 2014. +Sámi organisašuvnnat bargagohtet árjjalaččat ja searvagohtet riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará Álgoálbmogiid máilmmiráđi (WCIP) bokte. +Sii gárte fággádallat identitehtasetguin, go atne árvvus suopmelašvuođa ja heahpanedje sápmelašvuođa. +Dát giellageavaheapmi lea hárve ovttadássásaš dan mearkkašumis ahte sámegiela ja dárogiela geavahettiin geavahuvvojit seamma olu nuppi giela elemeanttat. +vuoigatvuođaid ja Akwé:Kon -metoda ja bargan aktiivvalaččat maid olmmošvuoigatvuođaiguin. +Lávvordaga 22.01.2011 lei rabas seminára dáid fáttáid birra: Fertet go mii válljet geavaheami ja gáhttema gaskkas? +Earret eará Lámisvuođasuorggi ássama ráđđádallangoddi ja Vammaisfoorumi leat viggan váikkuhit dasa ahte lámisolbmuid eallinagi guhkkosaš veahki ja doarjaga bálvalusaid gilvalahttin ráddjejuvvolii ođđa skáhpponlága olggobeallái. +Don sáhtát dieđinge dábálaš 56k modemain álggahit 512Kb liŋkka, muhto don šattat fuobmát ahte filbma bissána ja don fertet vuordit dassážii RealPlayer lea viežžan doarvái vai sáhttá joatkit vuosehit filmma 512Kb-kvalitehtain. +Vaikke Sammallahti girji leage láidehus cealkkaoahpa dutkamii ja Wiechetek barguge lea gielladieđalaš bargu, de dain leat oasit maid čielgasit sáhttá ovttastahttit skuvlagiellaoahpa čilgenmállii ja nu buorebut čuvget cealkkaoahpa guovddáš semantihkalaš iešvuođaid. +Min nieiddat nagodedje doallat 0-0 nuppi joavkku vuostá ovdal bottu, ja lei hui gelddolaš, muitala son. +Guldalastte kampánjalávlaga maid min ambassadevrat leat ráhkadan ovttas SlinCraziin! +Dutki čuovvu sin proseassa, sihke oasálažžan ja olggobeale dárkojeaddjin. +Mangrovevuovddit leat deaŧalaččat máŋgga dáfus, dat: Muhtin riikkat, nu go Amerika ja Thailanda, leat ásahan guovlluid gos mangrovevuovddit suodjaluvvojit. +Olga Nilsen válljejuvvui ráđi ođđa jođiheaddjin. +Hayes & Hannold (2007), s. 362-363. +Dearvvasvuođa ja fuola juhkosa jođiha juogushoavda. +free, prior and informed consent), ovdalgo sápmelaččaid ruovttuguovllus álggahuvvojit dakkár doaimmat, mat áitet sin árbevirolaš eanangeavaheami. +Neahttapedagoga registrere sisasáddejuvvon bargobihtáid, ja dii geat vástidehpet buot bargobihtáid oažžubehtet vuoittu poasttas. +Smávvaservošiidda lea mihtilmas, ahte olbmuin leat gaskavuođat sohkii ja gilážii. +Čalmmusstahttit guovllu mearrasámi histojjá ja báikkálaš sámi árbevieruid galga leat guovddáš bargu. +Ovttasbargu eará dáiddaservviiguin visuála suorggis lea dehálaš. +Mánát galget muitalit, maid sii máhttet ovddežis ja maid sii háliidit oahppat dan barggus maid leat válljen. +Erohusaid ákkastallamis sáhttá maid leat sihke historjjálaš ja politihkalaš duogáš, ja datge sáhttet mannat ruossalassii. +Komitean mietintö. +Maid Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ođđa čielggadusas gávnnahuvvo ahte doaladumit lámisolbmuid guovdu Suomas leat oppalohkái negatiivvalaččat dahje hui negatiivvalaččat. +Vearrogáibideaddji gaskaboddosaš 7.12.10 prognosa čájeha ahte vearrosisamáksima gieldda oassi lea 76,5 mill. +Sosiála vuođđogirjji artihkkala 15 čuoggás 2 soahpamuša oassebealit čatnašuvvet ovddidit lámisolbmuid beassama bargui arvvosmahtti vugiiguin, nu ahte bargoaddit váldet lámisolbmuid bargui ja maid doalahit lámisolbmuid dábálaš bargobirrasis ja heivehit bargodiliid lámisolbmuid dárbbuid várás dahje, jos dat ii leat vejolaš lámisvuođa dihte, lágidit dahje ordnejit suodjebargobáikki lámisvuođa dáfus vuogálaš vugiin. +Ságastallamis sáhttá dadjalit sámegielat sáni gaskii, juos nubbi geavaha váldogielat sáni sámástettiin dahje addit rivttes sáni nuppi hubmi boasttosáni sajis. +Dutkanmetodalaš oasis lean čilgen, mo ja makkár materiála lean čohkken, mo dan hálddašan ja geavahan. +Dulkka geavaheami hástalusat badjánedje maid eará jearahallamiin. +Oktasasoahpamuš, vai olmmošvuoigatvuođat ja vuođđofriddjavuođat dorvvastuvvojit, 22.11.1984. +Protokolla lea oktasaš namma mii sisttisdoallá buot čálalaš ja čálekeahtes njuolggadusaid mat gusket almmolaš eallima lágádusaide ja seremoniijaide. +"Alan háliidii ahte mánáidgovat bohtet ruovttoluotta Sápmái," - dadjá Angélina Vinciguerra, Alan-rohki eamit, guhte orru Pariissas ja boahtá Guovdageidnui Sámi álbmotbeaivve. +biila, háhtta, dáigi, muvra (vrd. +Váivi dieđusge go dolvo skohtera go dát lei ođas ja vuoitoskohter man 2013s vuiten lotteriijas. +Mun doaivvun muhtun háliida sin dán oahpahit, muhto eará buđaldeami maid háliidat oahppat. +Márkomeannu markere ávvudeami ovttas SESAMain seminárain Anders Larsena eallima ja barggu birra. +Illudahttá go šiehtadus guhkiduvvo, vai mii ovtta sáhttit sihkkarastit ahte bargosajit ja ealáhusdoaimmat ásahuvvojit ja ovddiduvvojit, dadjá Innovašuvdna Norgga hálddahusdirektevra Gunn Ovesen. +Das dovddastuvvo ahte oktasašsoahpamušas dovddastuvvon vuoigatvuođain ja friddjavuođain návddašeapmi dáhkiduvvo almmá mangelágan sohkabeallái, nállái, liikki ivdnái, gillii, oskkui, politihkalaš dahje eará oaiviliidda, našuvnnalaš dahje servodatlaš duogážii, našuvnnalaš unnitlohkui gullevašvuođa, opmodahkii, bearašduogážii dahje eará sajádahkii vuođđuduvvi vealaheami. +Busse ruoktot dušše tii. 11:20 dán beaivve. +Ronny Nergård ja Linda van der Spa libá artihkkalav sáme tsiekkadusáj birra tjállám. +Juohke buvssas ja báiddis leat iešguđetge máttasámi namma. +Fáddágirji juoŋasteami birra lea nubbi girji Beazedievá mánáidgárddi ráiddus Árbevirolaš barggut mánáidgárddis. +Servoša gárvodanárbevierut orro boatkanan muhtin muddui ja danin atne dehálažžan čájehit daid. +Sis-finnmárkulaččat, geat galgaba čohkkát guokte vahkku Ruoŧa háldogiddagasas, sáhttiba áššehuvvat ja beassat vuolgit ruoktot. +Dasa lassin lea doppe málbma mas lea eanet veaiki, nu go diginite, veaikešealgadas ja malakihtta. +4.5). +Sámit ellet njealji riikkas, ja váldoálbmogiid beassášárbevierut leat váikkuhan Sámiid árbevirrui. +Skuvladoaimmain čálamáhtu goappašat bealit, sihke lohkan ja čállin, adno +Filmmas Hans Oliver Hansen, Goarhagas eret, čájeha vuđolaččat mo hukset "spissá" fatnasa. +Dasa lassin sámegielat bálvalusaid buot golmma sámegillii galggalii lasihit erenomážit dearvvašvuođa- ja sosiálafuolahusas. +Kultuvra duddjošii olbmo (kulturdeterminisma), muhto leago obanassiige vejolaš hállat álbmotluonddus, muhtun lágan vuođđopersovnnalašvuođas. +Kultur- ja girkodepartemeanta lea ožžon oktiibuot 196 ohcama 2008:s. +Ovttaveardásašvuohta lea vuođđolága § mielde olbmuid vuođđovuoigatvuohta. +Riikadásis lassána olmmošlohku dán meroštallama mielde 1,3 proseanttain. +Lea álki hállat cealkkaráhkadusaid birra go diehtá mii lea subjeakta, verbála ja objeakta. +Duojis oahppan vuođđuduvvá dasa, ahte oahppi oahppá bargamiin. +Dan lea dehálaš oažžut ovdan dán oktavuođas. +suorgásat -laš ja -vuohta ja sojahangehčosat. +Prošeavtta áigge ulbmilin lei lágidit sápmelaš lámisolbmuide maid bargobáji Anáris Sajosis, gos livččii sáhttán ovttas ságastallat vealaheamis, maid olbmot leat vásihan. +Mii leat dál gárvá váldit vuostá ođđa oasseváldiid. +Cealkkaovdánanproseassa govvideames lea dábálaš guorahallat dáid beliid sierra, muhto duohta dilis sihke sániid oahppan, daid sojaheapmi ja cealkkaráhkadeapmi orrot geavvamin latnjalas proseassan. +Áššedovdi viiddes bargu sápmelaš lámisolbmuiguin dávista dutkamušas viehka +olggobeallái daid olbmuid geat leat čađahan sohkabeali divvunproseassa. +Lága funkšuvdnan lea boahtit fápmui dalle go ođđa eanagottit álggahit iežaset doaimma. +Aspeakta giellaoahpalaš kategoriijan govvida mo vearbadahku dahje -dáhpáhus geavvá, omd. +Dat sisttisdoallá máŋga lahkananvuogi, main Vikøra modealla lea okta. +International Handbook of Research on Indigenous Entrepreneurship (Cheltenham, U.K. Edward Elgar Publishing Limited, 2007). +Kantuvrrain ja čoahkkinlanjain leat ránes gipsapláhtat seinniin, muhtun seinniin lea metalla ivdni. +Mieđihuvvui gáibádussii ahte oažžut stuorát eriid Mieđihuvvui gáibádussii ahte oažžut stuorát eriid Mieđihuvvui dan Sámedikki gáibádussii ahte sii geat bivdet dorski riidoguolástusearis davábealde 62. govdodatgráda, galget oažžut stuorát eriid. +Sámi iešguđet guovlluin hupmet iešguđetlágan sámegielaid (geahča Giellasuonat siidu 7-8). +Mii dat doaba dasto lea? +Maiddái sin oamedovdu duođašta dán, go sin jurdagat jogo váidalit dahje bealuštit sin. 16 Dát šaddá čielggasin dan beaivvi go Ipmil dubme olbmuid čihkkojuvvon suollemasvuođaid, dan evangeliuma mielde man mun lean ožžon Jesus Kristusis. +Dat go sámi mánáin leat seammalágan vuoigatvuođat go dáža mánáin oahppat eatnigielaset skuvllain ii leat makkárge sierra vuoigatvuohta. +Son čállá, ahte sámi nuorat, geat eai leat oahppan dovdat iežaset kultuvrra leat rašis dilis sápmelašvuođaset dáfus. +Doabaáddejupmi boahtá álggos njuolgga vásáhusain, das maid mánná ovdamearkka dihte oaidná dahje dovdá. +Geahccu gávnnahii láhkarihkkumiid 21 suohkanis dan 53 guorahallon suohkanis dan oktavuodas movt suohkanat sihkkarastet ahte bálvalusfálaldat doaimmashehttejuvvomiidda rievdaduvvo rievdan dárbbuid mielde. +Unjárgii leat riegádan golbma máná ja 9 olbmo leat jápmán. 26 olbmo leat fárren gildii ja ii oktage leat fárren eret. +Prošeavtta várás jearahallojedje oktiibuot vihtta sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmo. +Deanu gielda oažžu jahkásaš buhtadusa doaimmahit eanandoallohálddašeami bargguid Unjárgga ja Bearralvági gielddaid ovddas. +astoáiggi fálaldahkii. +Son doaimmai regeantan gitta geassemánu 7. beaivái, go Gonagas Haakon bođii ruoktot fas. +Eamikultuvrraid atnin systemáhtalaččat ollisin lea dehálaš, vai áddet dihto jáhkuid, dábiid ja geavadiid mearkkašumi, doaimma ja dárkkuhusa dáidda kultuvrraide alcceseaset (Billington - Strawbridge - Greensides - Fitzsimons 1991: 3). +Duogáš dása sáhttá leat ahte luondu Finnmárkkus lea adnon bivdui, guolásteapmái, meahcásteapmái ja boazodollui, ja eará guovlluin Norggas ges eanandollui. +Bártnážis lea unnivuođa rájes juo leamaš allergiija, ii ge gierdda ovdamearka dihte busságuolgga. +Raporttas Cobo deattuha man dehálaš lea ipmirdit ja dovdat makkár gullevašvuohta álgoálbmogiin lean iežaset eatnamiidda ja guovlluide. +Leavga sáhttá maid libardit eará resideanssain: Gonagasskiippas libarda Gonagasleavga go Gonagas dahje Dronnet leat fatnasis. +Diet jurddašanvuohki ja dáidaga giella, mii deattuha analogiija luonddu ja eamiálbmogiid kultuvrra buresbirgejumi gaskka lei mihtilmas jo Áillohačča (1943-2001) lyrihkkii. +Oahppokvaliteahtta lea reaidu du várás, gii háliidat buohtastahttit sierra allaskuvllaid ja universitehtaid oahppoprográmmaid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielda lea mearridan ođđa rájá gaskkal deanu ja meara Deanunjálmmis 23. December 2014 av Anne Fløgstad Smeland Deanu gielda mearridii juovlamánu 19. beaivve ođđa rájá gaskkal deanu ja meara Deanunjálmmis. +Áigumuššan maiddái lea ahte galget ovdánit doaibmi guovttegielalažžan vai sáhttet dovdat iežaset leame ruovttusteaset guovtti kultuvrras." (NAČ 2000: 3.) +Interreg ohcamušas goappašiid skuvllaid jođiheaddjit čujuhit Aimo Aikio logaldallamii Kárášjogas 2004, mas son cuiggodii váilevaš sámi perspektiivva sámeskuvllain ja jođiheaddjit leat ovttaoaivilis suinna. +Vuođđolágain dát ii njuolga mearriduvvo, muhto čilgejuvvo ovdabargguin. +Muhtun máddagat fas molsašuddet dušše guovtti ceahki gaskkas, nugo áddjá ádjá. +Prošeakta boahta boahtet buorrin buot oasálastiide ja ovttasbargoguimmiide fierpmádaga siskkobealde. +Dán oktavuođas orrunsajit maid rivde. +Čálamáhtu golbma deaŧalaš iešvuođa dahket vejolažžan alladásat jurddašeami mii lea dolvon servodaga ovddos guvlui. +Oahpahus mas oahppá galbamearkkaid ja vearjogalbbaid birra gohčoduvvo heraldihkka. +6.3 Giella ja musihkka +Dutkamuša álggehettiinan Kárášjogas sámit ceggejedje fitnodaga, mas vuos iskkadalle "Dáktebargguin lea kvalitehta allin" (Inf. +Porsáŋggu gielda lea ásahan doarjjaortnega ovttaskas boarrásiidda ja bargonávccahis unnimuspenšunisttaide geat eaiggáduššet viesuid ja ásset dain ja mákset gieldda divadiid. +Dasa lassin dat galget dán organisašuvnna resurssaid mielde suokkardit koordinerenvuogádaga álggaheami dahje nammadeami, vai oktasašsoahpamuša ollašuhttimii laktáseaddji doaibma iešguđet suorggis dahje dásis šaddá álkibun. +Lámisolbmuid vuhtiiváldin iehčanas subjeaktan almmatge dahká vejolažžan dan ahte olmmošvuoigatvuođat ja vuođđofriddjavuođat dorvvastuvvojit olmmošlaš vugiin. +Jus lea juoga maid lean oahppan dán prošeavttas, de lea ahte sámi bearrašiin lea hui nana oktavuohta. +Čoahkkin lei Leavnnjas. +GEAHČA VIDEO: 11:42 Golggotmánu 22. beaivi 2015 Odne lea Kárášjogas vuosttaš gielddastivrračoahkkin 2015-2019 áigodagas, gos vuođđudedje ođđa gielddastivrra. +Hoahkamat Mánáidgárdeoahpponeavvu, mii ovddida mánáid giela ja lasiha sátneriggodaga. +Saamelaisten kristillinen kansanopisto 1953-1973 s. 5 - 7. +Duodas paradoksan le álggoálmmugijda gå uljo, gássa ja kålla buolldem væráltmiehtásasj lieggamav buktá mij vas rahpá ådå guovlojt petroleum- ja gruvvodåjmajda álggoálmmugij duobddagijn ja merraguovlojn. +Dutkanáigge leat sámenuorat, nieiddat ja bártnit, váldán dološ árbevieru ođđa kontekstii politihkalaš miellačájehanvearjun. +Mun lea álo bargan dainna ulbmiliin ahte nannet vuoigatvuođaid álbmotrievtti bokte ja háliidan dan dahkat dál ge. +Teakstaovdamearka: Konferánssa áigge +Dát doarju ja nanne Suoma linjá muhto seammás dat geatnegahttá Suoma ollašuhttit ain beaktileappot maid iežas riikkaidgaskasaš olmmošvuođapolitihkalaš mihttomeriid sihke našuvnnalaš ja +Dál sáhttet buot Unjárgalaččat luoikkahit e-girjjiid! +Materiála čoaggin ja gieđahallan +Statens kartverk lea Porsáŋggu gielddastivra neavvaga mielde mearridan ahte kveanagiel čállinvuohki luonddunamahussii Dávdnesálla/Tamsøya galgá lea Taunusaari. +Jos buvttadeaddji ja oasti eaba leat ovttaoaivilis suokkardanbohtosiid dáfus, de dábálaččat mearrida dan ášši olggobeale olmmoš dehe ásahus. +Eváhkkui vuolgin bođii diehtun olbmuide nu fáhkkestaga, ahte eai lean molssabiktasatge. +Oahppofálaldagas leat golbma modula ja juohkehaš dain addá 10 oahppočuoggá, oktiibuot šaddet 30 oahppočuoggá. +Skuvlalágas leat dárkileabbo njuolggadusat sámi oahpahusa hárrái (Samisk skolförordning 1995: 205). +Muhto, ii oaččo goassege gurret čahkalaggá ruhta- dahje silbaseahka, muđui manná funet dunnje. +Nammaeavttuhusas galgá leat aktavuohta rovvái dahege dan guvlui gos rovvi lea. 2012-03-12 Gerd Steinnes Nilsen Árvvoštallanjoavku mas leat čieža miehtá suohkana lahtu galgá válljejuvvot. +Doppe galget leat digaštallamat álgoálbmogiid oassálastinvejolašvuođaid birra ON-čoahkkimiidda álgoálbmogiid birra. +Son áiggui ovdal guođđit gonagasaráđđenfámu ovdal go nammadit Quisling stáhtaministtarin. +Ruhttenbálvalus, mánáidgárdemáksomearit ja Viessobáŋkku loatna divadat eai lasihuvvo. +Sámiid gaskkas vurrolas veahkeheami fierpmádat lea vuođđuduvvan eanaš soga dahje fuolkevuođa ala. Dat sogat mat leat dutkamušas fárus, leat johtimiid ja náitalemiid dihte johttán lávda, muhto dat ii leat eastán ovttasbarggu. +Majjen, gii dál lea lohkamin servodatfága Romssa universitehtas, hirpmahuvvá go mii váldit oktavuođa suinna ja muitalit ahte son lea vuoitán dovddaldatgilvvohallama. +Sámiin ja eará álgoálbmogiin vurdojuvvo, ahte sii duođaštit iežaset earaláganvuođa. +Akšuvdnadutkamis lea dehálaš, ahte oahpaheaddjit ožžot veahki analyseret ja reflekteret iežaset praksisiid barggu áigge. +Girji lea anolaš jorgaleaddjiide, studeanttaide, girjjálašvuođalohkkiide, gielladutkiide ja eará berošteaddjiide. +11:49 Suoidnemánu 24. beaivi 2016 Mihttu lea golmma buoremusaid searvái beassat Čuvgesrukses ja sáhppesalit nr 666 leat várra máŋggas juo álgán dovdat, vel Ruoŧas ge. +maid Olsén ja earát. +Dasto leat suohkana gait osiin válmmaštuvvon vázzinbálgážat ja mohtor¬gielkkáid vástesaš láhtut. +Sus leat ollu višuvnnat ja sávaldagat mo Sámediggi sáhttá láhčit kultureallimii Sámis ja ovdánahttit sámi kultuvrra ealáhussan. +Leavga gessojuvvo de go Regeanta guođđá riikka. +Fylkkalávdegoddi mearridii fylkkaráđđeolbmá árvalusa, muhto lea fylkkadiggi guhte loahpa loahpas mearrida ekonomiija juovlamánu 7. ja 8. b. fylkkadiggečoahkkimis. +Magga (1985a) lea namahan giellalávdegotti iežas prinsihpat man dat geavahii vuođđun ortografiijabarggus. +Duolva Duottar lea dovddus sin alvvalaš lávddi alde láhttenvugiin ja sii leat čuojahan sihke Norgga, Suoma ja Ruoŧa beale sámis ja maiddá eará festiválain. +Fitnodat lea Álttá suohkanis, ja láigoha lanjaid Álttá Siiddas. +Johtán maiddái Ruoššabealdi, sihke Arkhangel:is ja Kareli:as. +Loabát lea goalmmát unnimus suohkan Romssas iežas 303 kvadratkilomehteriin ja sullii 1000 ássiiguin. +ON:t ovddidišgođii lámisolbmuid riektesajádaga olmmošvuoigatvuođaid geahččanguovllus aktiivvalaččat 1970-logus. +Sámedikki evttohus, mas vuođđodokumeanta lea eaŋgalasgillii, leage hábmejuvvon UNESCO málle mielde movt fievrridit evttohuslistii. +Oahpaheaddji, Helena Niitovuohppi Orti, čilge Ávvirii ahte skuvllas lea ovttasbargu earret eará Mearrasámi bajásšaddanguovddážiin (Billávuona skuvla) ja Mearrasámi diehtoguovddážiin. +Beasat gullat mielastupmi bihtá tangolegeanddas Piazzolla lassin Schumann musihkkii. +Dáin ovdamearkan leat mu dutkamušas Clifford (1988), Kupiainen (2000) ja Sarmela (1984, 1988). +Sápmelaš-aviissas cuoigugohte 1950-logu beallemuttus, go eváhkus bohciidan vuostemiella sámegárvvuid ja -giela vuostá lea ain vuohttimis sámeservosiš (Lehtola 1994: 210). +Aktisasjbarggosjiehtadus le suohkanstivrajn tjanádum ja le gæhttjaladdam ásadum guokta jage gávdan. +Muhto dákkár dieđuid dihte gáibida nammadaneiseváldi ohccis lagabui duođaštusa ahte priváhta ekonomálaš dilli ii leat erenoamáš heitot, ja ahte dilli ii vearranan. +Dát lea oanehisáigge konkrehtalaš ovttasbargu masa mii leat movtta go beassat searvat. +Danne lea ráđđehusa mihttomearri ahte sámi váikkuhanváldi ja mielmearrideapmi ii galgga geahnohuvvot dain áššesurggiin mat sirdojuvvojit stáhtas regiovnnaide. +Sáhtát lohkat eambbo plánaid birra viđjjiin vuollelis. +Tveraa oaivvilda ahte boraspiriin ii leat nu stuorra váikkuhus bohccuid buvttadeapmái ja jámolašvuhtii. +Home WebShop Teaching materials Vulgot meahccái Vulgot meahccái ulbmiliin lea bagadit meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat divrriiguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. +Ållagasj guosská dát åhpadiddjevirgijda, oahpponævoj åvddånibmáj ja almulasj háldadibmáj ja dievnastusfálaldagájda. +Tearpmat lea artihkkala čálli jorgalan eŋgelasgielas sámegillii Korpusplánenmodealla nubbi joavkkus lea dušše guokte prinsihpa. +Čálli ja lohkki sáhttiba fas sihke áiggi ja báikki ektui leat hui guhkkálagaid. +Mus lei mielbargi gii maid lei oaidnán, gii maid vujii seammás dakko, ja son dieđihii luonddubearráigehččiide ovttatmano, muitala Logje. +Jus eara lahtut Gonagasviesu bearrašis orrot doppe, ja Gonagas ii leat doppe, de galgá levget Stáhtaleavggain - nu maiddái allmmolaš leavgabeivviid. +Dutkan ja áŋgiruššamis alit oahpahusa lea dehálaš seailluheames, nannemis ja ovdánahttimis sámi servodaga. +Eará dáidagiiguin son bargá motiivvaiguin mas detáljalaš mihtilmasvuohta lea vuođđun. +Don leat bures boahtin soahpat áiggi deaivvadit minguin 14.03 go mis lea bálvalusbeaivi Dálosvákkis Davvi-Romssa olmmuid várás. +Dás berrejit searvegottit jurddašit ovddosguvlui, ipmilbálvalus eallin ii njuolgga váikkuhuvvo. +Dutkit fuopmášahtiiga, ahte dan maid oahpaheaddjit dahket go praksisa ovddidit, leat teorehtalaš konstrukšuvnnat. +Dáža artisttat geaid dáidit diŋgot lea Åge Aleksandersen ja velá Ruoŧa beale musihkkajoavkkut, muitala Fredriksen. +Dat lea ge juoga mii lea su movttiidahttán lávket politihkkii. +Dasa lassin lea Sámedikkis ovddasvástádus kulturprográmmas ja side-events-dáhpáhusain konferánssa áiggi. +Čoakkáldaga guovddáš temán lea olbmo ja luonddu oktavuohta. +Čuovvovaš cealkka Dohppii oaggunstákku ja hoigadii fatnasa fávlái, nanne čuovvovaš árvádusa, ahte goadjin ferte leat makkár nu guolli. +Jagi 2014 Davviriikkalaš buresbirgejupmeguovddáža čielggadusas Personer med funktionsnedsättning och samisk bakgrund gávnnahuvvui ahte dutkamuš, mii gieđahallá sápmelaš lámisolbmuid, ii olus gávdno. +Gonagas Olav V ja Ruvdnaprinseassa Märtha bárdni. +Ságat ferte prentehit áššidis tii. 11, ja duohta dilis hoavda ii ožžon vejolašvuođa vástidit áššái. +Vaikko vel rutiinnat leat buorit, de lea dehálaš ahte dat čuvvojuvvojit. +Vuosttašamanueansa / Associate Professor Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Vuosttaš váibmoášši lea sámi nuoraid birra, erenomážit dievdduid, go vásihan ahte eai oro liikká viššalat go nieiddat gazzat oahpu, vuoi eai go duostta geahččalit. +Etnoekologiija deattuha ekologalaš systemaid iešráđálašvuođa (ethnoscience- dahje emic-geahččanguovlu). +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=115729&GUID={DD6BF865-D308-4C5B-B7F7-959D0AD65DD0}. +Eat sáhte vázzit gávttiin go muhtin sámit eai šat geavat gávtti. +Dan diehti vaddet guollárijda stuoráp fámov ja vájkudimev gå adno vaddásijs mierreduvvá. +Oahppit dovddahedje ahte sis lei hui ollu beroštupmi oahppat eanet sámi servodaga birra. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Gáivuona suohkan lea nammadan Astrid Solhaug sámi giellaguovddáža beaivválaš jođiheaddji virgái. +Jiellevári skuvla válddahallá sámi bajásgeassima ulbmilaš dássin dan, ahte sihke oahpahuvvo ja beassá oahppat iežas kultuvrra vuođul. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja beasaiga addit hui earenoamáš skeaŋkka Myanmar ovddasteddjiide odne. +Njealji beaivvis galget sii guossástallat sihke Toronto ja St. +Danin kultuvrraid sáhttá dutkat dušše daid gielalaš klassifikašuvvnaid vuođul. +Dalle go NSD - Norgga servodatdieđalaš diehtobálvalus - čađahii iežas guorahallama jagi 1995 ledje 7.236 olbmo Sámedikki jienastuslogus. +Divvun 2.1 almmuhuvvo MS Office 2010-doarjagiin Ovdal juovllaid almmuhuvvui Divvun 2.0 lullisámegiel doarjagiin. +SOn lei 11 manu soahtef��ŋgan Grinis, Oslos. +Galget čađahuvvot doaimmat mat eastadit njoammuma, sihke čázádagas, boahtimis čázádahkii ja vuolgimis čázádagas. +Nagodatgo mii guorrat daid báidninvugiid váldorávnnjioahpuin, mediain ja servodagain, mat dahket ahte sámit futnot iežaset sámi birrasiid, ásahusaid ja seammás maid iežaset? +Ovdal sámiin ii lean dáidda sierra iđan: "kaikki oli saamelaisille taidetta, ja kaikki saamelaiset olivat taiteilijoita". +Oktibuot leat dát sekšuvnnat Meron diehtobasa. +Doppe ledje gistofiellostuhkat ja starraleakkat, nu olu ahte ii lean oppa gállimisge. +Ráđđealbmá áššeovddideamis lea boasttuvuođat mat galget sihkkojuvvot: Nuoraidceahkki sirdojuvvo Bissojoga skuvllas Leavnnja skuvlii galgá sihkkojuvvot, ja unnit virggit Billávuona skuvllas maid galgá sihkkojuvvot árvalussan. +Oahpaheaddjin ledje sápmelaš čeahpes duodjárat . +Council of Europe, Discrimination on grounds of sexual orientation and gender identity, in Europe, second edition, Council of Europe, September 2011, s. 7-15. +Ravddamus dáhpáhusaid gaskkas leat lahkonanvuogit mat váldet vuhtii sihke gielaid oktasaš iešvuođaid ja daid erohusaid. +Máná vuoigatvuođaid soahpamuša gohcinkomitea (Máná vuoigatvuođaid komitea) lea čállán oppalaškommeantta máná vuoigatvuođaid birra jagi 2006. +Nuppi kapihttalis čilgen lagabuidda, man láhkai dat spiehkkasa "dábálaš" dutkanvugiin. +De čielgá ahte gii oažžu sámi dovddus koahkka Jon Mikkel Eira iežas kievkkanii ovtta eahkedii. +Niilas lea báhkkaseamos namma elektronikas dáid áiggiid. 19 jahkásaš, geas máttut leat Gáivuonas, ráhkada litná elektronika garra vugiin ja oalle leavttuin. +laččat sámi gullevašvuođas. +Sjiehtadus le dal sajenis læhkám 8 jage ja Sámedikke mielas le dal muddo árvustallat makta jåksåp dajt mihttomierijt majt lip mierredam, tjielggi rádeájras Vibeke Larsen. +Vaikko riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat dorvvastit prinsihpalaččat buot olbmuide seamma vuoigatvuođaid, lámisolbmuid vuoigatvuođat eai ollašuva dievaslaččat. +Fuomáš ahte h-čohkiin gal lea duppalkonsonánta guhkimus ceahkis, ja ahte dat sáhttet maid molsašuddat ovttaskas konsonánttaiguin. +Sámesoahpamuša artihkkala 7 +Sámedikki vuorrasiidráđi sáttasátni lea čielggas: Buot buorit fámut fertejit ovttas addi Oslo sámi vuorrasiidda gelbbolaš boarisvuođa. +Son lea váldojuvvon olbmás. 24 Dan dihtii olmmái guođđá áhčis ja eatnis ja eallá áhkáinis, ja soai šaddaba oktan oažžin. 25 Ja soai leigga goappašagat álás, olmmái ja su nisu, eabage soai heahpanaddan. +Go dát dáhpáhus máhcaduvvui konkrehta dássái, namalassii go oahpaheaddjit ságastallagohte das, heivego dákkár ášši skuvlii, de sii ledje rahpamin nuortauvssa. +Mearridan Norgga njuolggadusaid meaddel Guovdageainnu suohkanstivrra mearriduvvon divatnjuolggadusat eai čuovo Norgga divatnjuolggadusaid. +Geahča maid vuoden 2014 päätöslauselma: Human Rights, sexual orientation and gender identity, A/HRC/RES/27/32; ja vuoden 2016 päätöslauselma: Protection against violence and discrimination based on sexual orientation and gender identity (adopted 30 June 2016) - A/HRC/RES/32/2. +Ságastallamis boazodoalu ceavzilvuođa birra fertejit leat mielde buot relevánta bealit ja duohta fakta. +Son almmuhii ollu dutkosiid ja girjjiid namain Oscar Frederik. +Dan maŋŋá leige juo báikkálaš sáŋgáriid vuorru. +Dalle lea sáhka máŋggadáfot dahje kumulatiiva vealaheamis. +gullet ovttaskas olbmo iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttin, vealatkeahtesvuohta ja ovttaveardásašvuohta, lámisolbmuid oassálastin ja oasálašvuohta oktasašgottis ja easttahisvuohta ja bálvalusaid oččodeapmi. +Buot čielgaseamos dokumeanta dasa, ahte álgoálbmogat ieža háliidit bisuhit iežaset earáláganvuođa, lea aittobáliid dohkkehuvvon Álgoálbmotdeklarašuvdna (2007), man mielde álgoálbmogiin lea riekti leat earálágan ja dan galgá doahttalit. +Ruošša bealde lea dat várálaš rabies dávda, ja dán dávdda ballet Biebmobearráigeahčču ja politiijat dál njoammut Norgii dáid beatnagiid mielde. +Skáhpponlága galggalii dárkkistit ja nuppástuhttit nu ahte dat ii heivehuvvo dakkár lápmásiidbálvalusaid skáhppomii, mat sisttisdollet lámisolbmuid bákkolaš fuolaheami ja doarjaga dárbbu bálvalusaid ja dárbbuide laktáseaddji +eadni, áhčči, bussá ja beana) mat ovddastit mánnái oahpes mearkkašumiid (1968: 6). +Håvard Klemetsen muitala ieš Ávvirii ahte son lea nu movttet ja ilus go viimmat lea olahan mihttu, ahte vuosttažiin beassat. +Oassin gaskkusteamin báikkalaš máhtu leat ásahan ođđa bloggasiidu www.meron.no vuolde. +Aikio-Puoskari (2001) ii gieđahala kansalaiskoulu -ortnega (gč . +22. +Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai musea eamiálbmotseminára almmolaččat. +Nissonolbmot guddet riddárruossa ja kommandørruossa riddárruossabádde šløyfas gurut bealde rattis. +čađahit guhkes ja vuoiŋŋalaččat ja fysalaččat losses medisiinnalaš proseassa, mas doavttir mearrida su identitehta. +Bearraša gudni lea sámeservošis hui dehálaš, ja vaikko informántta bearaš diehtá ahte son identifisere iežas seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui, de oassi bearašlahtuin ii háliit hupmat ášši birra iige ášši livčče nu vuogas buktit ovdan earáge dilálašvuođain. +Ovdanbuktima ulbmil lea iskat vástidit dasa. +Muhto go dat ii lean "skuvlaprográmmas", de son cuiggohalai muhtin kollegai. +Oahppoplánat leat heivehuvvon vuođđoskuvlla duodjeoahpahusa dárbbuid mielde, vai oahpaheaddjit sáhttet oahpahit duoji skuvllain. +Doppe guossástalai Gonagasbárra suohkaniid Tysnes, Austevoll, Fedje, Lindås, Austrheim ja Radøy. +Ruoššas fievrreduvvo olju čađa revrriid badjel viiddis eatnamiid. +Lea stuorra bargu dekoloniseret ja profešonaliseret iežas ja birrasa máhtu, ja bidjat dan pedagogalaš rámma sisa. +árvokvalitehta ásaheamis, nugo Hoëm dahká, muhto geavaha sáni "searvelatnja" čilget oktasaš "lanja" dahje dilálašvuođa, gos sámi bargomáhtut, vásáhusat ja nammijadieđut leat anus ja oahpahuvvojit. +Ruvdnaprinsabárra oaččui golbma máná. +Dat máksá ahte veadjigoahtá čoavdit abstrákta ja hypotehtalaš čuolmmaid almmá geavatlaš vásáhusaid haga. +Mu dutkanfáttá siste identitehta doahpagiin bohciidit kultur- ja etnihkalaš identitehtat. +Solhaug lea Olmmáivákkis eret ja son lea dárkilit čuvvon festivála, vaikko leatge jagit gollan dan rájes go ieš barggai hoavdan. +Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluprojektin loppuraportti, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija raporttat ja čállosat (1997), 34-36. +Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtagirjji artihkal 21 gieldá vealaheami, mii vuođđuduvvá sohkabealleorientašuvdnii. +Ráhkat fal iešge koarttaid main leat ođđa fáttát. +Lávdegoddi galgá nannet sámegiela -Mii fertet nannet sámegielaid ja sihkkarastit buriid bálvalusaid sámi álbmo.. +Outcome document of the high-level plenary meeting of the General Assembly known as the World Conference on Indigenous Peoples, 15.9.2014, A/69/L.1, Para 9. +Nergård nanne dan maid mun (1986, 1997, 2003) lean čállán ahte sámemánát ožžot stuorát friddjavuođa, friddjavuođa oahppat, muhto seammás ožžot árabut ovddasvástádusa. +Bargoguoibmeárvvoštallamat ja konsuleantabarggut lágádusaid ovddas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fálaldatgilvu dearvvasvuođaguovddáža viiddideamis - Kofa mearrádus 24. August 2012 av Øystein Solaas Deanu gielda lea čađahan fálaldatgilvvu hukset fuolahusviesuid mat gullet Deanu dearvvasvuođaguovddážii. +Siskkáldas unnitlohkun válljejuvvojedje dáid ságastallamiid vuođul sápmelaš lámisolbmot ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogut. +Danin lea nu deaŧalaš ságastallat sániid mearkkašumi dahje sisdoalu birra vai ohppiide ii báze eahpečielggasin mii sániin oaivviláigodat, almmuhus, álgu, árvádus, dearvvašvuohta, diehtu, dáhpi, dieđáhus, diida, duvvo. +Ovttastusa ulbmilin lei oažžut sámeduoji sámiid iežaset háldui, muhto váldoulbmil lei sámegielat duodjeskuvlema ordnen. +Vássán jagis olaheimmet duođaštuvvot lága bokte ahte vuotna- ja riddoálbmogis leat vuoigatvuođat guolástit. +Buot skuvllat gielddas bearráigehččet jahkásaččat iešguđetge fáttáid ja fokussurggiid. +luohkáide mearkašumi mielde. +Vealaheami vuostásaš láhkaásaheapmi heivehuvvui EU:as jagi 2000 rádjái liikká dušše bargoeallimii ja sosiáladorvui +Olav Árvomearka go lea nammaduvvon Riddárin. +Eambbo dieđuid oaččut go válddát oktavuođa Isak Saba guovddášiin tlf. 78 96 00 47 (Signe) dahje 78 96 00 48 (Signe Emilie) Dieđihanáigemearri lea golggotmánu 13.b. +09:08 Golggotmánu 26. beaivi 2016 Marja Helander jođihišgoahtá dáidaga máŋggabealatvuođa doaibmagotti Helander hálddaša dál 21,7 miljovnna euro veahkkeruđaid dáidagii. +Plána ja mearrádusa vuođul mii dahkkui 2 mánu áigi galggai opmodatvearru ásahuvvot miehtá gieldda 2008's. +Sámediggeráđđi áigu hábmet ortnegiid mat buoridit riikkarájahis barggu sihke giellaáššiin, kultuvra-, ealáhus- ja servodatáššiin. +Nuppi iđida lei fas ložžen veahá ja Máret illosii nu. +Galget leat 3 artistajoavkku juohke eahkeda, lohká Fredriksen. +Dasa lassin šadden vel máksit Norgga momssa ja duollodivvaga. +Sápmelaš lámisolbmuide stuorra váttisvuohta lea sihke veajuiduhttimii laktáseaddji dieđu juohkin ja maid sámegielat veajuiduhttin. +Sii eai leat oaivvildan ahte áššáiguoskevaš máđiit eai sáhte leat rabas guhkit, earret go dat oassi Sirpmá máđiis mii guoská sin orohahkii. +Ja dá li niellja rijka majna le muhtem mærráj iesjgeŋgalágásj lága, politihkka ja ájggomusá. +Suoma láhkaásaheamis sohkabeallái vuođđuduvvi vealahangielddus mearriduvvo dásseárvolágas.. Dan funkšuvdnan lea ovddidit nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvu ja dán dáfus maiddái buoridit nissoniid sajádaga erenomážit bargoeallimis. +NetSam- sámi oahpahusa fierpmádat Sámi oahpahusa fierpmádat vuođđuduvvui sámegiel oahpaheddjiid konferánssas Málatvuomis 19.09.2013, maid Sámi lohkanguovddáš ja Tromssa sámeskuvla lágidedje. +Gyldendahl Norsk Forlag, Oslo. +Hans og Per i går? +Vai sáhtašeimmet doalahit ja ovddidit sámegiela ja kultuvrra iežamet suohkanis galget ruđalaš rámmaeavttut leat ortnegis. +Guossástallan loahpahuvvui skábmamánu 1. beaivvi. +Dasto láđđi, silki, datni ja silba leat leamaš mihtilmasat sámekultuvrii. +Dát galggalii dávistit maiddái ruovtturiikkas sihke láhkaválmmaštallamis ja praktihkkii heiveheamis. +Suomen YK-liitto, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, Sälekarin kirjapaino oy, Somero 2015, s. 1-2. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rabas bievlamáđit Unjárgga gielddas Máđđi nr. 1 - Unjárggamáđđi: Gielddageaidnogeažis oarjjabealdi Suovvejoga vuodjinmáđi mielde badjel Suoidneguolbana Geatkegorsii. +Jienasteaddji váldá oktavuođa gielddain soahpan dihtii áiggi goas čađahit árrajienasteami. +Marja Helander ja su "Bassi ja čilgetmeahttun"-govva Viidon sieiddit -čájáhusas. +sp konsonánta-ovttastupmi sáni álggus sáhttá leat máná gielas b, bábba dan sadjái go spábba dahje nugo bojjá dan sadjái go borrá, mas r sajis geavahuvvo j. Ovdamearka mun nanaan du niennde ('mun manan du mielde') čájeha mo badjelaš bealgoalmmát jahkásačča gielas dán oktavuođas n-jietnadat sáhttá vástidit maiddái m- ja l-jietnadaga geavaheapmái rávisolbmo gielas (Bals 2002: 57). +Analyhtalaš ja syntehtalaš ráhkadusaid varierenvejolašvuođat go dovdá suorggádusaid:Ii dat oastán dan biilla, go su mielas dat lei menddo divrras. +Doppe finaiga Aquaforsk fitnodagas, ja dan maŋŋil lei kulturprográmma márkanbáikkis. +Geahča mo eará gielddaid doaktárat dinejedje ja man ollu sis lea opmodat. 12:15 Golggotmánu 14. beaivi 2016 Porsáŋggu doavttir Mohammad Atif Kiyani dinii eanemus buot ovcci sámi gielddas. +Hordalándda fylkkamánnis lea nationála ovddasvástádus buot kriminálafuolahusa olis lágiduvvon oahpahusas. +Galgá oahppat duddjot, oahppat doahpagiid, oaidnit čábbodaga, oahpat čalbmemihtu ja vel muitit. +Doaimmaheaddji jođiha ja ovddasvástida mielbargiidis doaimmaid, ja lea oamasteaddji/stivrra ja doaimmahuslaš mielbargiid gaskasaš jietnaguoddi. +Dáid váttisvuođaid de sáhttá geahččat bustávaid posišuvnnaid ektui ja nu ovttastahttit bustávaid geavaheami posišuvdnavuogádagain. +Mun illudan sakka beassat leat mielde movttiidahttimin Team Sápmi fiinna nuoraid, cealká presideanta Aili Keskitalo. +Vuođđolága 19 §:a momeanta 3 geatnegahttá almmolaš válddi dorvvastit juohkehažžii doarvái olu sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja ovddidit riikkavuložiid dearvvašvuođa. +2. Ohccit galget leat čađahan vuođđoskuvlla dahje vástideaddji. 3. Ohccit eai galgga ovdal leat čađahan joatkkaoahpahusa. +Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtagirji, 2000/C 364/01. +Prosjækta galggá gehtjadit, tjáledit ja dilev árvustallat automáhtalasj suodjalum ja ådåp sáme tsiekkadusájn. +12:28 Geassemánu 16. beaivi 2016 Boazodoalli jávkadii guokte beatnaga mat ledje fallehan su bohccuid Beatnagat oaguhan bohcco merrii Viessu buollá Mázes, muhto viesus eai galgga leat olbmot. +Prográmmas mii dáhttut čájehit ahte čanas sivdnádussii johtá giehtalagaid Sivdnideaddji árvvusatnimiin, dadjá Sámi girkoráđi jođiheaddji Anne Dalheim. +Loahpas maiddái giitosat mu dálá bargoaddái, Sámediggái, go lea addán vejolašvuođa dievasmahttit ja gárvvistit teavstta prentema várás sámi dieđalaš čálaráiddu, Dieđut, oassin. +Sara (2013) lea buorre ovdamearka das mo siida-doahpaga birra ságastallamat ja dulkojumit mo ain gos ja goas váikkuhit dasa mo vástideaddji tearbma áddejuvvo ja geavahuvvo. +Johkamohki sámeskuvlla rektor Carina Sarri, Jiellevári sámeskuvlla guokte rektora Kerstin Pittsa Omma (vuođđoskuvllas) ja Gudrun Kuhmunen (ovdaskuvllas), háste mu ja dutki Gunilla Johanssona searvat akšuvdnadutkanprošektii. +Ánte Niillas Bergstrøm Oskal muitala jurddašallan maid son háliida lohkagoahtit, lágaid, medisiinna vai ekonomiija. +Sullii 40 km Deanušalddis ja sulli 15 km Ruostafielmmás. +Čearddalaččat orientearašuvvan láddiluvvan sápmelaččat (heimosuuntautuneet suomalaistuneet lappalaiset) giddejit gávtti geavaheapmái eanemus fuopmášumi. +Sámit atnet dološ sámi symbolaid oktasaš opmodahkan, ja lea sámi riekteipmárdusa vuostá addit daidda aktovuoigatvuođa. +Svonni konkludere iežas dutkanbohtosiid vuođul ahte ferte nannet giellageavahanvejolašvuođaid jos galgá leat vejolaš mánáide duddjot buori giellamáhtu. +Rievdadusaid duogáš lea go lea rievdaduvvon dat válgaásahus mii gusto válggaide muđui (ođđajagimánu 2. b. 2003 mannosaš láhkaásahus nr. 5), ja go sullasaš muddemat dárbbašuvvojit ovdal čavčča Sámediggeválgga. +Dáid guovddáš doahpagiid suokkardallamiid čuovvu maid ovdanbuktit oahpaheddjiid oahppanproseassa doahpagiiguin barggadettiin. +Dáid variánttaid giellastáhtus ii leat giellahistorjjálaš muhto giellapolitihkalaš boađus, man vuođđun lea nationála stáhtaid ása-heapmi dáidda giellaguovlluide. +Skuvlalága (kap. +Norggas ii leat dát rabies dávda, muhto Ruoššas gal lea dat duođaštuvvon. +Maiddái Marja Helander smiehttá dan, ahte olggosguvlui sámiid eallinvuohki orru leamen seammalágan go oppalohkkáige olbmuin Davviriikkain. +Rapport nr. +Oahppanbálgáin leat liŋkkat dárogiel neahttagrammatihkkii, gos studeanttat gávdnet eambbo čilgehusaid. +Ovddit oasis muitalin, ahte oahpaheaddjit eai lean ožžon oahpu iežaset kultuvrra, servodaga ja servodateallima birra Ruoŧa skuvllaid váccedettiin. +Smith čilge mo maorit ásahedje vuogádaga árbevirolaš bagadeddjiid geavahit skuvllain. +Mii doalahit rievtti sihkkut sátnevuoruid. 5000 dorvoohcci boahtán dán rádjai Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. + (Hirvonen 1999: 92.) +Son lea leamáš nana duogášalmmái artisttaide, muhto ieš okto son maid lea fuomášahtti, muitala jury njunošalmmái Kai Somby. +Das sii ávžžuhedje EU:a kommišuvnna hukset oktasaš doaibmanpolitihka EU:ai lesboide, homoide, biseksuálaide ja transsohkabeallái gullevaš olbmuid vuođđovuoigatvuođaid dorvvasteapmái ja vealaheami eastadeapmái EU:a miellahttostáhtain. +SEIS-prošeakta, s. 4. +Márkanis lea dábálaš, ahte boarrásot olbmot čiŋadit árgabeaivvege, muhto Gáregasnjárgga guovllus dušše sosiála čoahkkanemiin. +Dat buktá ovdan erenomážit lámisolbmuid dohkkeheami iešguđegelágan bálvalusaide ja sierradoarjagii, mat seađále leat seammás kultursensitiivvalaččat ja gudnejahttit priváhtavuođa suoji. + (Sarmela 1984: 149 -150.) +Musea lea ekomusea mii gokčá Davvi-Romssa guhtta suohkana; Omasvuona, Ivgu, Gáivuona, Ráissa, Skiervvá ja Návuona. +Govven Karen Utsi Sara John Anders D. Sara vuittii pokerspeallama interneahtas ja dainna son faskkastii mátki Las Vegasii, speallat buot čeahpimus pokerspelliid vuostá. +Sámediggeráđđi maid deattuha sámiid iežaset ovddasvástádusa čuovvulit lágaid. +Rahpamis leat Eva Jørgensen, Liv Rundberg ja Lise Dahl. +Sámediggeráđđi ovddidii sámediggedieđáhusa dáidaga ja kultuvrra birra Sámedikki dievasčoahkkimii guovvamánu 27. b. dán jagi. +Festivála deháleamos ulbmil lea ovddidit máŋggabealat ja rabas servodaga ja lea dainna ovddasteaddji máŋggakultuvrralaš Norgii. +Eallin lea garas nuppi máilmmisoađi maŋŋá. +Jávri gohčoduvvo maid Jávrrijávrin. +Allaskuvladásis lea Sámi allaskuvllas sámeduodjeoahpahus oassin luohkáoahpaheaddji oahpuid. +Sogain sáhttet leat sin iežaset čeahpit, dego gáktečeahpit ja gahperčeahpit, ja muhtun goarru dušše gándamánáide ja nubbi fas nieidamánáide. +Dasto attii olgoritministtar Jørgen Løvland Gonagassii hervejuvvon gonagassoappi ja gávpeministtar Sofus Arctander attii Gonagassii riikaeappela. +Bergland 1998: 245 - 250). +Guovdageainnu suohkanis lea rabas čuovvovaš virgi dearvvašvuođa ja fuolahusa ovttadagas, dearvvašvuođa ovttadagas, buhcciidruovttus: Okta fásta 100% virgi buohccidivššárii, álgin lea farggamusat Virgái gáibiduvvo norgga buohccedivššárautorisašuvdna. +7 Árgabeaigiella ja skuvlagiella +Vuossárgga iđđes galgá rusttet geahččaluvvot ja ođasmahttojuvvot elektrovnnalaččat. +Vuoigatvuohta eallimii lea guovddáš olmmošvuoigatvuohta. +Giellaoahpahusas nannejuvvo giellageavahanmáhttu giellaoahpa vehkiin, go giellaoahppa duddjo giellaguora-hallanmáhtu. +Tekijä itse voi arvioida prosessia sen kaikissa vaiheissa ja voi suunnata sen kulkua haluamallaan tavalla. +Kárášjogas ja Gáregasnjárggas lea vuohttimis čielga erohus gávttehassan gárvodeamis. +11:54 Čakčamánu 25. beaivi 2015 Ná galget sápmelaččaid boarásmanbeaivvit šaddat buorebun Rievssatbivdu fáddán maiddái dáppe Sámedikki dievasčoahkkimis šattai sáhka badjelmearálaš rievssatbivddus. +Muhto doppe lea maid olju ja gása. +Doppe ii leat bargi. +Vuođđudus galgá ovttasráđiid Davvi álbmogiid guovddáža (DÁG) museain ráhkadit retrospektiiva čajalmasa ja dasa gulli kataloga mas Áillohaš rohkii dáidagat čállosiid ja govaid bokte bohtet ovdan. +Ealáhus bargoveagas lea čuovvovaš rabas virgi: Ealáhushoavda galgá leat gieldda ealáhusdoibmii ráđđeaddi ja koordinahtor. +Busses leat sáme-, dáro- ja suomagielat luoikkahanávdnasat nugo: girjjit, áigečállagat, áviissat, CD:at, DVD:at, videobáttit, jietnagirjjit ja gielddaid áššebáhpárat. +MáÅ‹ga dehálaš kulturguoddi Gáivuonas leat maÅ‹emuš áigge oidnon filmmain ja tv:s. +Sámi soga lávlla mearriduvvui sámiid oktasaš álbmotlávllan Davviriikkalaš 13. sámekonfereansa Åres 1986:s. +Lakeiat leat maid veahkkin gussiide geat galget Majestehta Gonagasa audiensii. +Álbmotduoji sárgosat leat vuohttimis árbevirolaš duoji hámis ja lávas, muhto ovttaskas duodjáriid iskkademiin rievdádusat vuhttojit hihtásit. +Bråthen lohká hárve nie nuorra gánddain leat nu čielga jurdagat maid barget ja dat lea fuomášahtti. +Okta ágga vel stávvaljuhkui lea dássemolsašuddamiid fuomášuhttin. +Seammás lágiduvvojedje maid feastamállásat Oslo Militære Samfundas. +Doppe ledje maid kulturovdanbuktimat nugo lávlun ja diktalohkan, ovdalgo Gonagas ja Dronnet vulggiiga viidáseappot Gildeskål girkui. +Stuimmi maid Aslak Jacobsen Hætta ja Mons Aslaksen Somby láidesteigga, bissehedje Ávžilaččat ja earát geat ledje beassan báhtui seamma maŋŋelgaskabeaivvi. +Mii leimmet doivon beassat rahpat skohtermáđii deatnoráigge Deanušalddis Sieiddá ja Máskejoga guvlui, muhto Sieiddá ja Deanušalddi gaskka leat golbma doares sutti. +Sis galget oba buorit ákkat manne gesset ruovttoluotta. +Geaidda: Buot mánáide 5 jagis 12 jahkái geat halidit sámegielat birrasis stohkat. +Álbmoga lohkangálggaid čuovvun adnojuvvo dálá áigge deaŧalažžan maiddái maŋŋá skuvlaagi. +Loahppa pasieanttat ožžot veahki ambulánsahelikopteris dahje doavttirbiillas. +Dát buoridivččii sámegielat olbmuid sajádaga ja vuoigatvuođadorvvu ja +Sámiráddi lea okta dain eamiálbmotorganisašuvnnaiguin, mii lea doaibman buot guhkimusat. +Seammás dát teaksta lea maid buorre ovdamearka das mo doaibmi guovttegielatvuohta ii leat dušše guovtti giela doaibman guoktin sierra gulahallankodan. +Jos oahpa headdji jearrá máhttágo lohkat, de oahppi sáhttá vástidit ahte máhttá ja lohkagoahtit okta, guokte, golbma, njeallje jna. +Dutkanguovllus Kárášjogas erenomážit nuorat leat váldán atnui dološ njunnesuorrángákteláva ja dat lea leavvan Suoma beallaige dutkamuša loahpahettiinan. +Helssega sátnejođiheaddji, Mari Puoskari, lei lunšša guossoheaddji. +Ráđđehusa evttohus Riikkabeivviide láhkaevttohussan sihke lámisolbmuid ja olbmuid, geain leat doaibmahehttehusat, barggu oažžuma buorráneami várás, HE 169/2001 vp. +Dát dáhpáhuvvá dušše dalle go son geavaha gávtti almmolaččat, ja dalle son lea gullan loavkideaddji sága"Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä" Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin (Jauhola ja earát 2016). +Su ođđa viessu Ivgubađas, Lásságámmi, galggai ge šaddat lottiid ja Áilu dállosadjin. +Hermansen muitala stuorámus nannen doaimmahusa bealis lea Álttás, go dohko lea ásahuvvon doaimmahus mas golbma bargi galget bargat. +Sámegiela vearbahápmi +Maid dát duodji dárkkuha, ii leat dárkileappot meroštallojuvvon, muhto dalle lei dábálaš, ahte olbmot duddjojedje iežaset várás ja ožžo maiddái lasseboađuid dujiin. +Son lohká ahte várra gullá gal gildii doalahit bisánansaji dákko gokko skohterláhttut leat, muhto rábmo go valáštallansearvi liikká áiggošii láhčit dili buorebun buohkaide. +Oktasašcealkámuš maid DG lea sádden: Deanučázádaga guolástanhálddahus - DG - lágidii diehtojuohkinčoahkkima borgemánu 14. b. 2012 Leavvajogas báikkálaš hálddašeami ja stivračoahkádusa birra. +Sus guhte biddjojuvvo virgái, galgá leat uhcimusat joatkkaskuvla ja áinnas bargan ofelastin ovdal. +Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Grano Oy, (2014), s. 71-75. +Máttasámegiellagiin dilli lei vearrámus go badjel 80 proseantta eai sámástan beaiválaččat jagi 2000. +Porsáŋggu gielda sávvá lihkku báikegottesearvái rámáldas doaimmaid ovddas ja illuda ođđa fálaldaga ovddas gildii. +Mun govahallen boahttevuođas dan, ahte jođiheaddjit eai beroš sámiin ja háliidit kontrolleret. +Siviilavihaheapmi gearretrievttis lea virgeáigge nuvttá ja vihahandoaimmahusa sáhttá dahkat gearretrievtti ságajođiheaddji, gearretduopmár, gearretviskála dahje gearretnotára. +Bajit dásiid oahppogirjjiin šaddá dađistaga eambbo sáhka gaskavuođain, sivain ja eará abstrákta oktavuođain. +Sámediggeráđđi háliida diehtit mo Odir ja ráđđehusa leat jurddašan fuolahit daid bargamušaid, mat dálá stivrras leat, jus stivra loahpahuvvo. +Dat dagaha váttisvuođaid sámi dutkamii, dutkit gártet heivehit dutkamiiddiset daid metodaide, teoriijaide ja diehtovuođuide, mat leat váldoservodaga várás ráhkaduvvon, čállá Hoëm. +Dutkanguovllus Suoma bealde leat huksen ođđalágan fierpmádaga, masa gullet iešguđetlágan báikkálaš ealáhusaid ovddasteaddjit dego maiddái duodjárat ja duodjesearvvit. +Porsáŋggu gielddas leat alla vuordámušat dán prošektii. +ON:id oktasaščoahkkin lea dohkkehan juovlamánus 2011 maiddái máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša váljabeavdegirjji. +Diehtobasa lea máŋggajagáš bargu eronomážit ráhkaduvvon gaskkustit báikkálaš máhtu, vuotnaekologia ja sámi luondduávkkástallama. +Fálaldaga meroštaladettiin árvvoštallat mii máŋggaid beliid nugo sturrodaga, fága, man váttis giella lea, giellakombinašuvnnaid, fiilaformáhta ja gárvenáiggi. +Gáibiduvvo láhkarievdadeapmi ovdal go sáhttit máhcahit dákkár ráji fas Finnmárkui. +Ethnos-toimite 9. +Miellahttun šaddá oassin dakkár fierpmádagas mas leat sámi ja eará eamiálbmogiid lávdedáiddárat, ja miellahttun sáhttá leat mielde mearrideamen ja váikkuheamen Sámi lávdedáiddáriid kulturpolitihka ja ekonomiija. +Jagi 1960 riikkaviidosaš statistihka mielde Ohcejoga gieldda sámegielat olbmuin oaččui ealáhusa eanan- ja meahccedoalus (masa boazodoallu lea rehkenasttojuvvon) 78,3% ja industriijas ja duojis 2,2%. +Sániid oahppá sániid vehkiin. +Teaksta lea Sámi soga lávlaga álggus. +Huksehus- ja rusttetossodat čađaha ieš dán barggu. +Ránus leat golbma rátnoholbbi, mat vuosehit ahte lea gođđojuvvon árbevieru mielde. + (Pelto 1962: 112.) +Sámiid kultuvrralaš áŋgiruššan, masa šattai ođđa leaktu 1960-logu loahpageahčen, bohciidahtii čielga dárbbu áŋgiruššagoahtit riikkaidgaskasaččat vai kultuvra bisošii ja ovdánivččii. +Nu rievdáge n-jietnadat m-jietnadahkan go čuovvovaš sátni lea m-álgosaš, nugo omd. +Maŋemus jagiid leat ollu ođđa stuolut boahtán latnjii, dat leat ráhkaduvvon juste seammaláganin go dat boares stuolut. +Ovdalis čájehin, ahte sámi árbevirolaš diehtu lea holisttalaš ja čatnasa sakka olbmo ja luonddu oktavuhtii. +Boares, divvojuvvon hirsavisttis mii lea boahtán suomas. +Gárdima historjá vuolgá gaskaáiggis, ja dat gulai álgoálggos Oslo Mariagirkui ja Nonneseter klosterii. +Bohcit mat galget deanu vuollái, fertejit gárvvistuvvot. +Sámediggevisttis lea Norgga bealde sápmelaččaid álbmotválljen orgána ja Sámedikki hálddahus. +Pohjolan Sanomat 5.12.1974: Saamen töitä kursseilla. +Muhtun pronomenat sáhttet leat substantiivva ovddabealde. +- Go nie čielga vašši lea badjánan maŋŋel duomu, de balan ahte dat čuohcá iežan mánáide, čilge son. +Siskkobeal dutki dieđuid kritiserejit fas, ahte dat leat dušše subjektiivvalaš čatnaseamit, mat estet objektiivvalaš áddejumiid ja analysaid. +Oahpposajit sáhttet várrejuvvot lonuhallan- ja stipeandastudeanttaide. +Veaikki prospekteren ja geavahus ovdalaš áigge ja dál Máilmmi boarráseamos álbmogat dihte juo ahte čielga veaiki lei gávdnon málmmas mii lei eatnama alde, ja dan historjá lea badjel 10 000 jagi. +Maŋŋá Ráitevári ja Suolomarrasa geahččanmátkki čájeheaba Orohat 16 jođiheaddji, Nils Johan J. Gaup eamidiin, Máret Risteniin, Finnmárkku Fylkkamánni ovddasteaddjái, Gunhild Lutnæs, gos sii leat fitnan kárttas. +Das ovddos guvlui lea sihke čálamáhtu nannemii ja giellariggodahttimii oppalohkái dárbu duddjot buori giellamáhtu, ja dan sáhttá dahkat maiddái giellaoahpa vehkiin. +Politiikka 3 - 4 s. 204 - 212. +Sámi leavga lea buot sápmelaččaid oktasaš leavga, beroškeahttá das guđe riikkas sii orošit. +Fierpmádaga álggaheami lea Sámediggi ruhtadan. +Sortaako Suomi alkuperäiskansaansa? +Jus siiddat maŋit áigái fuobmájit ahte guođohanrájit eai heive sidjiide, de sáhttet siiddat gaskaneaset gulahallat ja dahkat šiehtadusa. +Iežas servodaga dutki lea juo lunddolaččat "natiiva" ja identifisearašuvvan dutkanjovkui. +Sámebivttas gárttai vuogáiduvvat soađi maŋŋá nuppástusaide. +Nuba geavahusas ledje guokte bálddalaš čállinvuogi 1970-logu rádjái. +NET Date: Tue, 06 Dec 2016 14:16:31 GMT Connection: close Content-Length: 21434 Dieđut Stáhta penšuvdnakássa birra Stáhta penšuvdnakássa lea Norgga almmolaš bargopenšuvnna stuorimus lágideaddji. +Grønningsæter & Nuland (2009), s. 63-64. +Gáldu: Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995: Mielddus 1 s. 13 Govus 1 čájeha ahte lea vuos čilgen makkár eavttut ledje beassat Sámedikki jienastuslohkui jagi 1995. +Smith čilge maid prinsihpa mobiliseren dakkár dutkama oktavuođas, mii +Ovdamearkka dihte eahpevuoiggalaš meannudeapmi, mii vuođđuduvvá olbmo seksuála orientašuvdnii, dahje jos olbmuin lea meannuduvvon eahpevuoiggalaččat su lagašolbmo lámisvuođa dihte. +Stivračoahkkimii galgá gohččojuvvot unnimusat 2 vahku ovddalgihtii. +Vai duopmostuolut galget leat friddja ja iešlágalaččat de eaktuduvvo ahte lea ekonomalaš ja fágalaš gelbbolašvuohta doaimmahit bargguset. +Dat go váilot sámegiel oahpponeavvut buot fágain ja buot cehkiin dan rájes go Máhttolokten - sámi bođii, lea eanemusat digaštallojuvvon oahpahuspolitihkalaš ášši sámi servodagas. +Kontu lea 7594 05 00117 ja ferte merket mávssu "Trollfondet" Rica Hotels guossohit Porsáŋggu lábbá 8 iešguđet Rica Hotels birra riikka fállet 25.09.2007 rájes báikkálaš borramušaid. +Unnitlogu siskkáldas unnitlogut sáhttet liikká leat hui rašes dilis ja danin vásihit máŋggadáfot vealaheami. +Teaksta galgá huksejuvvot áššálaš ákkastallama ala iige dušše čálli iežas jáhku ala. Objektiivvalaš teavstta adjektiivvat ja advearbbat spesifierejit teavstta, ráddjejit dan ja dahket áššiid čielgaseabbon. +Dan rádjai Gáreganjárggas lei joatkkaskuvla, mii bisttii ovtta jagi. +Sámegillii dakkárat leat omd. +Artihkal 23.1. +Ásahit resursajoavkku meahccegeavaheami várás OđasSuohkanreforbma ja sámi beroštumi "Suohkanreforbma ja sámi beroštumit" čielggadeapmi almmuhuvvo gaskavahkku čakčamánu 16.b. dii. 09.00. +Máŋggaid jagiid lea son ohcan dan dievaslaš tona. +Eaktun sáhttá leat geatnegahttit iežas váldit viidásetoahpu fágain maidda skuvllas lea dárbu. +Rauni Magga Lukkari: Loahpaha divttainis su ođđaseamos girjjis: "Ozan luopmániid maid mu eadni ii čoaggán". 18.30: Mállásat Sámedikki kantiinnas. +Jeavddalaš gulahallan dárbbašuvvo ja doaivvun ahte bealit farggamusat čoahkkanit bargat daid hástalusaiguin mat das leat, loahpaha Sámedikki presideanta Egil Olli. +Guovlu lea eronomáš go dáppe lea vuos ealli eanadoallu gos mearrasámi kultuvra lea fievrredan viruid otnášii. +Muhto lea vejolaš láhčit buoret dili sápmelaččaide go dat leat gillámin duomu. +Muhtun hárjehusat leat liŋkan siiddus, juogo njuolggoliŋkan heivvolaš oahpa-hárjehusaide dahje liŋkan vieččahahtti dokumentii, Word-hámis. +Acta Universatis Lapponiensis 23. +Bákkus addojuvvon girjjit galget rájaduvvot agibeaivve. +Finnmárkokomišuvnna čilgendoaibma ii leat dan eavttu duohken, man mielde dábálaš duopmostuolut barget, ahte muhtun áššebealli dárbbaša čuoččaldahttit ášši ovdal go komišuvnda sáhttá čielggadišgoahtit vuoigatvuohtadiliid. +Lea vejolaš háleštit ášši birra neahta badjel (chattet), go "chatte áššemeannudeaddjin" ihtá vuolábeallái. +maid riikkaidgaskasaš ovttasbarggu dáfus. +Dáhkiin leat ráktogeađggit dahje darffit. +Sámedigge aj aktan doajmmá ja bárgga ietjá sáme- ja álggoálmmukorganisasjåvnåj, ásadusás ja værmástagáj ma rijkkarájáj rastá bárggi. +- Diet politihkka lea goit dagahan ahte mu mánát eaba huma sámegiela eaba ge hálit oahppat sámegiela skuvllas ge, dadjá son. +Valkonen hálida muittuhit, ahte buot mii mis lea, boahtá luonddus. +Ovddeš giela ságat leat dálá gillii ođđasat dárogiela nyheter ja suomagiela uutiset mielde. +Leavnnja mánáidgárdi lea gieldda mánáidgárdi. +Juohke oahppi vállje ivnni ja oažžu dan ivdnásaš nieidda. +Okta dáin dárbbuin lea duddjot dakkár giellamáhtu man vehkiin sáhttá álgit geahččat giela ii dušše gulahallangaskaoapmin, muhto maiddái guorahallanfáddán. +dárogielas. +Sii galget dalle fitnat sihke Oslos, Romssas, Kárášjogas ja Guovdageainnus. +Dat vástida aiddo finnmárkkulága ođđa § 28 evttohusa sisdollui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Senter for nordlige folk AS Post: 9144 Samuelsberg Jagis 2013:s lei 70 jagi dassái go Áillohaš - Nils-Aslak Valkeapää riegádii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Norway Seafoods AS joatká ain doaimmainis Unjárggas Gaskavahkku soabadeigga Unjárgga gielda ja Norway Seafoods AS, ossodat Báhcavuotna, ođđa šiehtadusas ain doibmet guollevuostáiváldima Gazzanjárggas logi jagi. +dokumenašuvdnakorpus. +Enkulturašuvdna lea olbmo vuosttas kultuvrra vuostáiváldindáhpáhus ja vásihuvvo dábálaččat mánnávuođa áigge (Kilpeläinen 1975: 124). +Dákkár bajásgeassima lihkostuvvamii leat guokte váldoeavttu: mánná ferte beassat vásihit čállingiela geavaheami ávkkálažžan ja buot čállingiela doaimmat galget leat heivehuvvon máná ahtanuššandássái. +Eváhkus etnopolitihkalaš morráneapmi +Buorre geavatlaš giellamáhttu ii mearkkaš ahte olmmoš diehtá mii lea kásus, lohku, persovdna, tempus dahje áigi ja modus. +Áirrasjuohku válgabiiriin 2013 sámediggeválgga oktavuođas: Eanet dieđuid válgaortnega birra gávnnat dákko. 13890 olbmo ledje registrerejuvvon Sámedikki jienastuslohkui 2009 sámediggeválggain. +Das lea okta govva juohke mánu nammii. +Komišuvdna galgá finnmárkkulága § 29 mielde kártet "geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaid daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat váldá háldosis". +070-344 20 23 +Jearaldagaid vástida Doaibma- ja ovddidanossodat, tlf 77719268 E-post: post@kafjord. +Mii diehtit ahte dákkárat sáhttet dáhpáhuvvat, lohká Dag Brock, gii maid orru Hedegobis. +Dat mii lea erenoamáš Nils-Aslak Valkeapää dáidagiin lea mo su sierra ovdanbuktinvuogit oktiibuot dahket ollisvuođa. +Buori skuvlagiellamáhttu duddjojuvvo vuosttažettiin skuvlagirjjiid ja eará girjjálašvuođa lohkamiin ja luohkkálanja giellabirrasis. +Dutkamušain lea vuohttimis, ahte nissonolbmuid atnet almmáiolbmuid objeaktan. +Smith logahallá ollu eanet doaimmaid, maid gánniha čuovvolit ja áinnas skuvlavuogádagain, nu ahte diehtit geavahit buot vejolašvuođaid mat gávdnojit. +Doaba "ráját" sáhtášii mearkkašit olu. +Doppe galget earret eará FeFo, Fylkkamánni ja iešguđet searvvit/gilisearvvit oassálastit. +Galget báhččot eambbo ealggat nu ahte máddodat dásseduvvo dan dássái mii lei referánsajagis 2002:s. +Prošeavtta ulbmil lea sámi kulturárbbi máhcahit ruovttoluotta sámi museaide. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Simulatuvra čájehii Gonagasskiipa, mii lei Sydney Harbouras. +Dá lea raporta čoahkkáigeasu oaneduvvon hámis ja ođasartihkkal almmuheami birra. +Doppe son doalai logaldallama Development and Dignity birra 300 studentii. +Ekonomalaš birgema lassin dat duddjo eallimii dehálaš sisdoalu ja veahkeha nannet olbmuid sajádaga servoša aktiiva lahttun. +Heite vuovdimis "fake" buktagiid Norgga álbmotmusea válddii eret vávváid gávppis, go moitojuvvui vuovdimis "fake" sámi kultuvrra. 11:31 Skábmamánu 09. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Marie Therese Nordsletta Aslaksen (Nubbinjođiheaddji) Válgalávdegoddi meannuda áššiid main Sámedikki dievasčoahkkin galgá válljet ovddasteddjiid ásahusaide sihke siskkobealde ja olggobealde Sámedikki vuogádaga. +Ii go bellodaga ovttajienalaš riikkačoahkkinmearrádus guoskka Guovdageidnui? +Su gohčodedje dávjá "multidáiddárin" (máŋggabealatdáiddárin) Son riegádii Eanodat suohkanis, ja bearaš, eatni ja áhčči, oabbá ja vielja, ledje badjeolbmot. +Fáttát mat digaštallojuvvojit dan guovtti timmus maid čoahkkin bistá leat e.e.: · mii dáhpáhuvvá gárrenbirrasis · gárremat ja vearrudágut Čoahkkaigeassin olles joavkkus. +- Mii leat váldán vuosttaš lávkki ohcanproseassas oažžut doaibmanlobi. +Muhtomin lea váttis seaivut pasieantta lusa, ja dalle sáhttet helikopterat loktet pasieantta ovttas gádjunolbmáin, gádjunbáttiin mii heaŋgá vuolábealde. +Doppe válljejedje ođđa stivrra ja jođiheaddji. 14:58 Njukčamánu 08. beaivi 2016 Ruvkedigaštallan Romssas Duđavaš go Noereh vuoruhuvvo Internašunála seminára doallá ságastallama Romssas gos áigot digaštallat ruvkedoaimmaid sámi guovlluin. +Son lei nammaduvvon Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái diktačoakkáldagain "Máilmmis dása " jagi 2004. +Ođđa lahkonanvugiin čájehuvvo mo nuppi giela oahppama proseassa mielddisbuktá doabaovdáneami ja doahpagiid ođđasit ortniiduvvama, iige dušše ođđa sániid heiveheami ovddežis oahpes mearkkašumiide. +Vuosttas lea árgabeaivváláš eallima máhttu álgoálbmot perspektiivvas, njálmmálaš máhttu mas leat iežas dovdomearkkat, čadnon muitui ja rievdá dađistaga. +Dat sisttisdoallá njuolggadusaid stáhta ortnethámis, bajimuš stáhtaorgánaid gaskavuođain ja ovttaskas olbmo vuođđovuoigatvuođain. +Prošeakta Artic Trail álggahuvvui 2002:s ja bisttii 2005:i. +Geahča dieđuid vulobealde ja www.fefo.no:s. Finnmárkku eaktodáhtolaš searvvit ja ovttastusat sáhttet ohcat Ruoná doarjaga ovdal ohcanáigemeari Astoáiggevaláštallama jagi oktavuođas vuoruhuvvojit prošeavttat mat gullet oaggumii. +Vuorkágovva Sámiráđđi lea golbmasii addán bargostipeandda jagi 2014 ovddas. +Hámmárfeastta joatkkaskuvla lea ođđaáigásaš joatkkaskuvla ja das leat veaháš vuollelaš 500 oahppi. +Nugo daddjon, sápmelaš lámisolbmuid dáfus +Konsonántaguovddážis eanemusat geavahuvvon bustávva lea l (govus 11 ja 12). +Martti Sarmela Kirjoituksia kulttuuriantropologiasta (1984) ja Paikalliskulttuurin rakenne- mu u tos (1988) leat dehálaš kulturantropologalaš gáldut, mat veahkehit lahkonit dutkanfáttá teorehtalaš konteavsttas. +Máidnasa juotna manná oanehaččat muitaluvvon dán láhkai: Ledje áhkku (ääkkaž) ja áddjá (källsaž). +Sápmelaččat heivehit ja ovdánahttet iežaset almmá kultuvrraset guođđimis. +Muohtaskohter ja 2-, 4- ja 6-juvllatvuojánat geavahuvvojit sihke boazodoalus ja eará ealáhusain, bearráigeahččan- ja gádjundoaimmaide, luondduriggodagaid ávkkástallamii ja lustamátkkiide. +Hør stammødrenes stemme. +Fertet šiehtadit áiggi ovttaskas áššemeannudeaddjiin. +fáttás oppalaččat omd. +GEAHČA FILMMA. 18:07 Skábmamánu 15. beaivi 2015 Bul Doser ja PSG deaivvadeaba finálas - Dat guoská hui ollu midjiide maid Dát lei su vuosttaš almmolaš sárdni. +Search for "" returned 1301 matches Mis eai leat buorit logut dan birra gallis hállet, lohket dahje áddejit dan golmma virggálaš sámegiela mat leat Norggas dál. +25 Jos mus leat don almmis, de mun in sáva šat maidege de Ipmil lea agálaččat mu váimmu bákti ja mu oassi. +Dutkanáigge leaba almmustuhttán Hannu Heikkinen (2002) ja Helena Ruotsala (2002) dutkamušaid boazodoalus. +Namuhuvvon dutkosiin dát erohusat čilgejuvvojit giellaerohusaid vuođul, go koreagielat eatnit geavahit eambbo vearbbaid ja unnit nomeniid go eaŋgalsgielat eatnit. +Nu ii lean dalle go Sámediggi ásahuvvui. +Julggaštusa artihkkala 21 mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ovddidit iežaset sihke ekonomalaš ja sosiála diliid almmá vealaheami. +Boarrásiid ráđi jođiheaddji Aina Hanssen lea hirbmat ilus juolludeami ovddas. +Samii Litto beasai váikkuhit Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto oainnuide sámeduojis, mii lei vuohttimis das, go čájáhusaide dohkkehedje dušše eakti sámedujiid: "pääsiäistiput eivät tule kysymykseen". +Gonagasa radiosártnit Londonis nanusindahke olbmuid ja nannejedje vuostálastindáhtu. +Dábáláš bargovuohkin lea lohkat oahppogirjji ja deavdit bargogirjji, távvaloahpaheapmi, oahpahusságastallan, logaldallan ja oahpaheaddji bagada ohppiid bihtáid bargamis. +Sparru mearkkaša dihtolágan muora dahje guovttesuorat oavssi, ja dat govvida bures maiddái sámegielaide mihtilmas vuogi atnit metaforalaš dadjanvugiid iešguđegelágan áššiin humadettiin. +Pyörälä 1995: 12). +Artihkal 14 dorvvasta lámisolbmuid ovttaveardásaš vejolašvuođaid návddašit vuoigatvuođas persovnnalaš friddjavuhtii ja oadjebasvuhtii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Skohterluottat rahpasat miessemánu 12.beaivái 2008 Fylkkamánne lea addán sierralobi doallat muhton skohterluottaid áibbas dahje belohahkii rabasin miessemánu 12.beaivái 2008. +Sis ledje buohkain filmmat mat čájehuvvo Guadalajara filbmafestiválas maŋŋelas dan vahku. +maid Schiek & Lawson (2011), 3; Aaltonen 2010, 20; FRA (2010), 6; Burri & Schiek (2009), 4. +Jus ii leat ožžon válgakoartta sámediggeválgii poasttas ja oaivvildat ahte don leat čálihuvvan Sámedikki jienastuslohkui, de váldde oktavuođa Sámedikkiin. +Bajit cehkiin riektačállináššit čuvgejuvvojit maiddái fonologalaččat ja morfologalaččat giellaoahpalaš máhtu vehkiin, mii duddjojuvvo ja nanosmahttojuvvo miehtá skuvlaáigge. +2. Maid sáhttá duddjot bohcconáhkis? +Dat lea dan gelbbolašvuođa ja barggu dohkkeheapmin, maid álgoálbmogat dahket olmmošvuoigatvuođaid nannemiin máilmmis. +Mu biktasat muitalit Dutnje man muddui lean joavdan ealliman hándala lotnolasgávppiiguin. +Danne ávžžuhit sin geain leat dieđut boares sámi visttiid birra, váldit oktavuođa prošeaktajođiheddjiin Mia De Coninck dahje prošeaktamielbargiin Elin Kristina Jåma. +Dan rájes go vihtta gieldda leat lasihuvvon STN-guvlui, lea Sámediggeráđđi juo juolludan doarjaga ealáhusovddideapmái ovtta gielddas. +Máŋgga sajis leat registrerejuvvon dakkár geađgehuksehusat maid doaimma mii eat dieđe. +Freire mielas diehtu boktá politihkalaš akšuvnna. +Árvu-doaba lea okta vuohki ságastallat servodaga olbmuid láhttemis. +Unjárgga gielda sávvá lihkku bálkkašumiin! +Loga eambbo MNB:a birra dás. +Gonagasbára guossátallan miessemánus 2011 lea vuosttaš Norggas stáhtaguossástallan dán riikkas. +Dain mearkkašumiin, maid olbmot addet iežaset birrasii, šaddá kultuvra dahje kollektiiva áddejupmi. +Dien vástádusa geardduhedje stáhta šiehtadallit ealáhusa ovddasteadiide, go boazodoallošiehtadallamat jotke Oslos odne. +Danne fuobmáje dutkit oalle áigá PCB polaguovlluin. +Fuolkevuođa meroštallan govvida giellabearrašiid ja typologalaš meroštallan fas govvida giellatiippaid. +Dat eará stáhtaráđit biddjojuvvojit čohkkát árvoortnega mielde birra Gonagasa beavddi. +Jeagil šaddá hui njozet ja ii gáibit fávdnát eatnama gokko šaddá. +Guolásteddjiidregisttarláhkaásahusa rievdadeapmi lea buorre ođas Bargiidbellodat Sámedikkis lea duhtavaš go Ráđđehus bajida dienasráji go galgá čuožžut guolásteddjiidregistaris, dadjá sámediggeáirras Mariann Wollman.. +maiddái dárbbašlaš resurssaid čujuheami, vai oktasašsoahpamuša mihttomearit ollašuvvet. +Dát dahká giellafága maiddái čielgasit fágaidrasttildeaddji oahppoávnnasin. +Leavnnja joatkkaskuvla lea gasku Finnmárkku ja das lea sadji 225 oahppái. +Skiippa oamasta stáhta fitnodat Pemex, muhto 80% skiippa biergasiin leat boahtán Norggas, ja ovttadaga jođiha BW Offshore (Bergesen). +Dat lea midjiide addán gássarusttega Muolkkuhis, mii dál lea okta riikka stuorimus CO2 nuoskideaddji. +Dain tragediain maid birra čuvgejuvvo, leat serbárleairrat Davvi-Norggas, juvddálaččaid ja mustelaččaid doarrádallamat, Pol Pot stivra ja gieskadaš joavkogoddimat Bosnias, Kosovas, Rwandas ja Darfuras jagi 2007. +Girjji ja dan jorgalusaid bokte dajahusat levve johtilit viidát Eurohpás. +Dássážii dahkkon dutkamušain badjána sámeservošiid jávohisvuohta, mii laktása seksuála- ja sohkabealleunnitloguide. +Go mii juoigat, de mii ovdanbuktit muhtima šuokŋa-nama, mii lea luohti. +Dasa lea mihtilmas birrasa njuolggoáiccadeapmi. +ON:id eamiálbmotforuma dutkamušas bukto ovdan dat ahte erenomážit lámis eamiálbmotnissoniin ja -nieiddain leat alla riska vásihit veahkaválddi dego seksuála veahkaválddi. +Jearahallan 10.6.2001 Anáris. +Sus leat golbma máná. +Filbma bádji nuoraide Riddu Riđđus, jođiheaddjin Stein Bjørn. +Nyt lonuhettaan - Kodaid ovttastuvvan guovttegielat máná suomagielas. +Berraha ja rádna tjåhkani ja ávvodibme máhttá moadda biejve bissot. +Ohcanáigemearri lea guhkiduvvon geassemánu 15.beaivvi rádjai 2011. +Láidehussan +Gieddeveahkit galget leat mielde gieddebargguin ja registreret sámi kulturmuittuid guoskevaš plána- ja areálaáššiid báikediđoštallama oktavuođas. +Nuppe dáfus, galgá go juoigamii ja luđiide dahkat juogalágan suodjalusa? +Doarjja ii addojuvvo dakkár organisašuvnnaid báikkálaš servviide mat ožžot doaibmadoarjaga eará poasttaid bokte Sámedikki bušeahtas, oktan dáiddáršiehtadusa doarjaga bokte. +Kritihkka sáhttá boahtit njuolga dahje eahpenjuolga; eahpenjulges cuiggodeapmi orru mihtilmas vuohki sápmelaččaide. +Ná gárvodeamis lea dan iežas sátnegirji ja giellaoahppa. +Earet eará leat čuoččuhan ahte oahpaheaddjit geavahit veahkaválddi ja givssideami bargovuohkin, ja ahte váhnemiid váidalusat eai váldo vuhtii. + (Barth 2002: 3.) +Ii leat dáigá oaččun go dan ruđa šat ruovttoluotta jus mearridit ahte lean lobihuššan. +Dalle eai dárbbašan buohkat leat eret oktanaga, muhto lihkká dárbbašedje oahpaheddjiide sadjásaččaid, oasi bearjadagaide ja fas dalle go válde friddja daid diimmuid ovddas maid ledje geavahan oahpu gazzamii. +Sutnje muitalit dalle ahte áittardeaddji meannuda dušše váidalusaid almmolaš eiseválddiid ektui, ja ahte priváhtarievtti nákkut eai gula su bargosuorgái. +Son lea dál báŋkohoavdda Davvi-Norgga Seastinbáŋkkus Guovdageainnus. +Duodji sámeservodaga ja váldoservodaga vuogádagaid gaskkas -kapihtalis ovdánan historjjálaš ortnegis. +hotell, informasjon, universitet, kanal). +Dát sihkkarastá ahte njuolga guoskkahuvvon sámi vuoigatvuođaoamasteaddjit ja sámi beroštumit konsulterejuvvojit njuolga suodjalanprosessii searvama bokte. +15:50 Borgemánu 16. beaivi 2016 Boazodoalli bážii boazoborri beatnaga Ikte eahkedis boazodoalli Johan Ivvár Gaup šattai báhčit Nuorta-Sibirjá laika-mállet beatnaga mii oaguhii čorraga. +Girji lea vuosttažettiin ovdaskuvlii, muhto heive maiddái mánáidskuvlaahkahaččaide. +Eurohpá ráđis leat ráhkadan lámisvuođapolitihkalaš doaibmaprográmma 2006-2015. +The children are actively and responsibly part of the social structure, of the economic system, the ritual and ideological system. +Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 120 ov. +Go Duiska fallehii Norgga cuoŋománu 9. beaivvi 1940, leigga Gonagas ja Ruvdnaprinsa fárrolaga ruovttoluottageassádeamis davásguvlui, ja maŋŋil eksiillas Londonis. +Daid dáluin ii leat čáhci dađibahábut ovdal go maŋŋebárgga. +Dát ii atte rivttes gova bušeahttaáššis. +Sámediggi lea dán jagáš bušeahtas oaidnán dárbbu vuoruhit erenoamážit doaimmaid mat easttadivčče givssideami ja vealaheami mánáid gaskkas. +Raska ja Stockfletha maŋisboahtti lei Jens Andreas Friis gii buoridii ja ovddidii ovdalaš ortografiijii. +Dás vuolábealde lea plánakárta ja plánačilgehus oktan mearrádusaiguin, ja maiddái buot čuozahusčielggadeamit (KU) mat hábmejuvvojedje plánabarggu olis. +De mii jurddašeimmet viiddidit dán iskkadeami ja váldit mielde eambbogiid. +Dál lea árbevirolaš gođđodorskebivddu áigi. +Vuostatjin dajnas gå åhpaduspolitihkka le ájnas sáme sebrudahkaj ja sebrudak- ja máhtudakháhkuhibmáj dálla ja boahtte ájggáj. +Dávjá lea nu, ahte buot mánáin ii leat árbevirolaš ruoktubiras, mas boazodoallu, guolásteapmi ja meahcásteapmi leat guovddážis, go sin váhnemat sáhttet bargat dálááigge ásahusain. +Jus áiggut leat sihkkar ahte ohcamuš meannuduvvo ovdal geasseluomu, de fertet sáddet ohcamuša gildii ovdal njukčamánu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jus ájgo Divtasvuodnaj jåhtet de dán biele diedoj máhtá oahpásmahttet infrastruktuvrajn dán bájken ja majt dánna máhtá muossádit. +Doaluin šaddá guoimmuheapmi, sárdni ja 9- luohkká Unjárgga oahppogáldus dollet kafea, jađe juohkit Vuokku-balkášumi niissonii gii ánssáša dan dán jagi. +Maiddái dákkár doabaipmárdusa nannema ja vástideaddji fágatearpmaid cieggadeami várás fertejit oahppit beassat sihke lohkat, čállit ja ovdanbuktit. +Festivála váldoulbmil lea oččodit kultuvrralaš ja sosiála deaivvadansaji lulimus lullisámi regiovnna sápmelaččaide Norgga ja Ruoŧa bealde. +Dainna dárkkuhit, ahte sohkabealit meroštallojuvvojit čielgasit goappatláganin ja erohusat dievasmahttet nuppit nuppiid. +Stáhta penšuvdnakássa miellahttun sáhtát ohcat gitta 1,7 miljovnna ruvnno sturrosaš loana - dahje 3,4 miljovnna jus goappašagat dállodoalus leabba miellahttun. +Kerttu Vuolab lea iežas erenoamáš ja ivdnás bábirvadjanteknihkain duddjon olggošgova; Čomisteaddjit mánnoráidalasas. +Mun lean hui duhtavaš go departemeantta váldá ášši duođalažžan ja čájeha hálu ovttasbargat, ja mun sávašin maiddái buori ovttasbarggu boahttevaš áššiin, loahpaha ráđđelahttu Vibeke Larsen. +Dát mearkkaša earret eará ahte oahpponeavvoovdánahttin strategalaš plána, loahpahuvvo ja oahpponeavvoovdánahttinplána boahtá dan sadjái. +Maŋŋelgaskabeaivvi finaiga Gonagas ja Dronnet StatoilHydros raffineriijas Mongstadas. +skuvlavázzi ja rievssatbivdi eaba gulahallan? +Duodjeskuvlen goittotge bistá máŋga jagi ja dasa gullet iešguđetlágan ávdnasat, maid buot nuorat eai ane dehálažžan alcceseaset: "hálidin oahppat soga duoji ja mannen goaskki ohppui" (N3e). +Leago čállingiela oahppan áibbas earálágan proseassa go hállangiela oahp +Son háliida čállit eanet mánáidgirjjiid, ja lea dál bargamin ođđa girjjiin. +Kulturskuvla lágida konseartta iežas čeahpes oahppiiguin ja oahpaheaddjiiguin. +Dat njuolggojorgalus dárogielat sánis skiev, mii fas mearkkaša sullii seammá go queer. +Dološ servodagas lei osku dárkilit čadnon birgejupmái man vuođđun fas lei luondu. +Eai doppe leat aircondition ja čáhci ge. +Easkka ikte go gullen ahte min buohkaid Áilloháš lei ráfálaččat nohkkan seŋgii ja lávken nuppe beallái eallima, de áddejin ahte Beaivi ieš dat lei boahtán iežas reaŋgga viežžat. +Jus dii oaivvildehpet dás leat rihkkon lága, de sáhttibehtet váidit ášši. +Vokáladiagrámmain (govus 9 ja 10) boahtá ovdan vokálaid ovddastupmi eaŋkilvokálan ja diftoŋgan, mii lea guovddáš ášši maid ferte váldit vuhtii fonemáhtalaš lohkan- ja čállinoahpahusas. +Čuovvumuššan lea, ahte gávpeduodji addá nissonduodjáriidda boađuid ja ekonomalaš iešmearrideami, vaikko nissoniid boađut leat olu unnit go maid almmáiolbmot ožžot iežaset muorradujiin. +Ii oktage leat árvvoštallan, mo diet stipeandaortnet lea váikkuhan skuvlamáilmmis ja servodagas. +Lámisolbmuid guoski govttolaš vuogáiduhttima gieldin váldui 8 §:a vealahanvuođuštussan. +Dat lea dagahan ahte muhtin dáid seamma nástegovain sáhttet leat sin iežaset mearkkašumit guovllus guvlui. +Ledje maiddái erenoamáš sivat manin girjji prenten maŋŋonii máŋggain jagiin: ledje guhkes ja áddjás divaštallamat dan birra makkár dárogiela čállinnorbma galggai geavahuvvot. +Suomas dán prošektii laktáseaddji raporta almmustahtto jagi 2017 skábmamánus ja seamma áigge almmutahtto prošektii laktáseaddji nubbi ođđa raporta Kartlegging av levekårene til personer med utviklingshemming i samiske områder. +Siida lea erenoamáš sámi bargoovttastus mii lea sámi boazoguohtumiid ávkkástallama árbevirolaš vuođđu. +Unnit rišša ja nitrogena ja buoret ráidnen lea buoridan dili. +Marry Ailonieida Somby čálii vuosttaš sámegiel mánáidgirjji. +2. Muital mo ávvudit sámi álbmotbeaivvi doppe gos don orut. +Bállsála geavahuvvo dál árvomearkkaid vuostáváldimiidda, lunsjaid lágidemiide ja maŋŋá go leat gallamállásiigun geargan. +Áhčči lei dábálaččat meahcis ja eatnis ledje unnoraččat ja ollu eará barggut. +Dasto sámeskuvla galgá skuvlalága mielde gitta guđát skuvlajahkái addit oahpu, mas lea sámi perspektiiva. +Pro gradu -tutkimus. +Lámisolbmuid galggalii váldit vuhtii ovttaskas olmmožin, geain leat iežaset individuála dárbbut. +16:37 Cuoŋománu 15. beaivi 2016 Dohkkehuvvon kvena- ja sámegielat suohkannamat Gáivuona suohkan Tromssas lea ožžon kvenagielat nama, Kaivuonon komuuni. +Ođđa váldonjuolggadusaid gávnnat dáppe, oktan ohcanskoviin. +Boarráset buolva fuonáša nuoraid giela go nuorra buolva omd. +Muhto mii leat vuos álggus, ja mun oainnán eanet positiivvalaš ovttasbargovejolašvuođaid, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Áibmosuodjalus čađahii maiddái áibmoambulánsadoaimma iežaset Catalina-girdiiguin, muhtomin guhkkin ábis. +YLE, "Historioitsija: Entisajan saamelaiset sietivät hyvin homoseksuaalisuutta", 27.1.2016. +Erohusa fuobmá čielgasit go mánná álggos hállá telefovnnas iige vel fuobmá váldit vuhtii ahte guldaleaddjái ii leat čielggas makkár duhkoras dat dákkár lea dahje gos dat doppe lea. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuojadanáldát (basseaŋŋat) giddejuvvojit Vuojadanáldát Leavnnjas leat gitta juovllaid ja ođđajageáiggi. +Nu sii leat nammadan guovtti olbmo geain lea ovddasvástádus geahččat earret eará orohaga boastta. +Dán dieđu iešvuohta vuolgá oktavuođas, mii lea álgoálbmoga ja dan stáhta gaskka, gos sii ásset. +Sihke politihkalaš bellodagat ja eará joavkkut sáhttet bidjat listta válggain. +Artihkal 23.3. +Unnimus váikkuhusat leat go mii heivehit ođastusaid iehčamet kultuvrii ja gillii, nugo omd. +12:15 Golggotmánu 02. beaivi 2016 Helga Pedersen searvvašii presideantagilvui Hárjánan stuorradikkepolitihkkár lohká iežas leat gearggus geahččalit njeaidit Aili Keskitalo eret presideantastuolus. +Golut buhtaduvvojit, go leat deavdán mátkerehketskovi ja sádden dan dearvvašvuođafitnodagaid divššohasmátkeguovddážii (Helseforetakenes senter for pasientreiser ANS - čujuhusa gávnnat skovis). +Allan Feldman ja J. Myron Atkin čálliba, mo akšuvdnadutkan váikkuha oahpaheddjiid profešunalitehta ovddideapmái. +Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2016, K 8/2017 vp. +Anne Husebekk, rektor ved UiT Norges arktiske universitet. +Nuppástus ii dattetge váikkut ovdal láhkanuppástusa registrerejuvvon guimmešlihtuid dahje olgoeatnamis registrerejuvvon guimmešlihtuid dohkálašvuhtii. +Post-industriála servodat mearkkaša dan ahte mii eanet ja eanet fertet birget eará ealáhusaiguin go árbevirolaš vuođđo- ja industriijaealáhusaiguin. +Stuoradikki Gurut-eanetlohku oaivvildii ahte ii lean dárbu, ja 1883:s divvojuvvui Selmer Ráđđehus riikkarievtti ovdii. +Finnmárkku Nuorra Entreprenevravuohta lea miellahttu Norgga Nuorra Entreprenevravuođas, ja hukse iežas barggu našunála mihttomeriid ja strategiijaid ala. +Kurssaide oassálastimii váikkuha maiddái ovttasduddjon, mii leamaš ovdalge mihtilmas duodjái. +Mis leat maid stuolut maid sáhttá bidjat čoahkkái jus daidda lea dárbu. +Oahpaheaddjit dokumenterejedje skuvlla ovddidanbargguid čálalaččat ja njálmmálaččat. +Árbevirolaš dieđu fihttemii ja čoaggimii dutkis galgá leat alddis dihto mearri árbevirolaš diehtu. +Sámit lávejit bidjat mánáide hástalusaid, mat eará álbmogiid mielas soitet leat garrasat (Balto 2003: 10). +Lis-Mari Hjortfors låhpat dán jage Bårjjåsav artihkkalijn læstadiánaj biednagoade birra Jielleváren, mij aj máhttá gehtjaduvvat kulturmujtton læstadiána åsko badjánime ja iellema birra. +Oza Sámi allaskuvlla dutkanohppui - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Muhto lea liikká munni investeremiidda dikšo- ja fuollasuorggis hámádatrievdadeami olis. +Dan seremoniija maŋŋil manne sii Šlohttii, gos lei skeaŋkkaid addin ja almmolaš govvedeapmi Loddesálas. +Dat ahte čohkket dán finnmárkkuláhkii lea danne buoremus čoavddus láhkastruktuvrralaččat. +Mii ohcat áŋgiris eaktodáhtolaš bargiid geat sáhttet leat veahkkin ordnemin ja čorgemin dán jagáš márkansaji ovdal ja maŋŋá ja ieš Vuonnamárkaniid áigge. +Sáhttá maiddái searvat observatorain beatnaga haga. +Universitehtafágat nugomat juridihkka, historjá ja arkeologiija doarju oktoráđđejeaddji politihka ahte norgalaš boanddaservodagas leat lunddolaš našunála iešheanalašvuođa lunddolaš eavttut. +Ja galgá láhčit nu ahte riidočoavdinráđđi geavahuvvo eanet go ráŋggáštus mearriduvvo. +Meahcis rahpasit mánáin eará dáiddut ja áiccut go dat maid klássalatnja sáhttá boktit, nugo áican, dovdan, nagodeapmi, duostilvuohta, hájat, jienat, iskan mo ieš birge okto"vanahit" mánáid dáidduid, intelligeanssa ja mánáid šaddama. +Otne son lea guođđán oahpaheaddjibarggu ja birge musihkain. +Dasa lassin čálii Friis sámi eamioskku birra. +Muhto ollu gerddiid lea nu, ahte gielddaskuvllain eai leat oahpaheaddjit, ja dalle ii leat fálaldat iige riekti ollašuva. +Sámegiella vuosttašgiellan oahppoplána ja sámegiella nubbingiellan oahppoplána leat reviderejuvvon. +Go ruvdnenráidu johtigođii fas Gonagasa orrunbáikái, de lei Gonagas Carl Johanis badjelis ruvdnenbivttas. +Fatnasa ja giela buohtastahttimis dattege lea stuorra erohus: fanas lea gárvves duodji maid fanasčeahppi lea +Sihke bargiin ja ohppiin goappeš skuvllain leat áirasat stivrras. +Tiemá: Iellemvuojnno, Åssko, Filmma, Kultuvrra, Ulmutja ja rijka, Geografija, Risstalasjvuohta Svierikdárogiela girjje almmulasj dálkudisdábi ja magia birra Duornovákken ja Sámeednamin. +Sámebiktasat leat maiddái etnihkalaš earuheaddji oinnolaš mearkkat. +Sáhttiba go rávnnjiid rasttildit ja luonddu vuimmiid boŧket, vai beassaba lahkanišgoahtit nubbi nuppi. +Dan maŋŋel interjekšuvnnat, subjunkšuvnnat, konjunkšuvnnat ja adposišuvnnat leat čuldojuvvon eret syntávssalaš kriteraid mielde. +Vaikko dán dutkamušas hubmojuvvo náli sajis etnalaš joavkku birra, de sihke Smitha (1999) +Dasa lassin lámisvuođabargojoavkku bargguide gullá našuvnnalaš ráhkadusa barggu sisdoalu čielggadeapmi vuoigatvuođaáššeolbmo kansliijas ja Olmmošvuoigatvuođaguovddážis, ovttasbarggu čielggadeapmi virgeoapmahaččaiguin ja organisašuvnnaiguin ja lassin dieđáhusbargguin veahkeheapmi. +Muhto Sara doaba searvelatnja, nugo mun ádden dan, ii gie "elders" geavahuvvo álgoálbmot konteavsttas dakkár boarráset olbmuid birra, geain gaskkustit nuorat buolvvaide árbevirolaš dieđu ja čehppodaga. +Dán oktavuođas sáhttá gullat omd. +Ovdal go mánná hálddaša buot jietnadagaid geavaheami rávisolbmo giellamálle mielde, de mánná geavaha iežas sátnehámiid. +Listtus ii lean fásta govdodat iige fásta ivdni, vaikko rukses ja čáhppes ivnnit ledje dábálepmosat. +Go Ravnkloa kájás vulggiimet ja oinniimet olmmošeatnatvuođa ja leavggaid njozet báhcimin jávkkohahkii, de orui easka ollisvuohta badjáneamen munnje. +Áššedovdi čielggadeamit, arkiivaohcamat, guovllu geahčadeamit, gulaskuddančoahkkimat ja eará duođaštusčohkkemat lea oassin komišuvnna barggus čuvget ášši. +Sáni mearkkašupmi laktása áddejupmái ja giellageavaheaddji jurdagiidda. +Soai digaštalaiga movt oktasaš ealáhusaid sáhtášii ovddidit dán guovtti fylkkas. +Verdde ásahusat čoahkkanit vuosttaš gearddi - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Plána čilge čállin- ja lohkangálggaid ná: +Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji (2016), 45. + (Marcus 1998: 62.) +Suoma láhkaásaheamis eanageavaheapmi- ja huksenláhka 5 § eaktudit ahte guovlluid geavahanplána mihttomearrin lea ovddidit sihke oadjebas, dearvvašlaš, guoimmuheaddji ja sosiálalaččat vuogas eallin- ja doaibmanbirrasa, gos maiddái iešguđet olmmošjoavku, dego mánát, vuorrasat ja lámisolbmot birgejit. +Čieža Čáppa-ráiddus leat maiddái "Čieža Čáppa 2" mii fas sisttisdoallá alfabehta ja matematihkkadoahpagiid ja "Čieža Čáppa 1" mii sisttisdoallá lávlagiid, sátnevádjasiid ja hoahkamiid lassin CD:ii ja rávagirjái. +Sámi vuoigatvuođalaččaid ja báikegottiid beroštumit ja vuoigatvuođat lea dehálaš vuhtiiváldit mearridanproseassas. +Giellaoahpa dovdan, sihke deskriptiiva ja normatiiva perspektiivvas, duddjo vuođu máhttit váldit vuhtii hállangiela ja čállingiela erohusaid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Oaggungilvvu ja vuorbádeami bohtosat Biila manai Guovdageaidnui, vanca Čieŋalluktii ja ATVa Brøstadbotnii. +Ollu barggut ja prošeavttat ledje vuordimin, muhto de dáhpáhuvai lihkohisvuohta: "Áillohaš" nugo ustibat gohčodedje su, šattai biilalihkohisvuhtii 1996:s, lahka iežas ruovttu Beattagis, njeallje miilla oarjjabealde Gárasavvona. +Jus dus lea neahttabáŋku, ja hálidat máksit rehkegiid ieš, de sáhtát geavahišgoahtit e-faktura. +Vygotskij (2001) geavahii dán ovdamearkan dasa man stuora váikkuhus heivvolaččat lágiduvvon oahpahusas lea. +Sámenuoraid gaskavuohta sápmelašvuhtii lei hui kompleaksa. +Álggos jáhkke ahte diekkár oljolihkohisvuođas leat fáhkka ja oanehitáiggi váikkuhusat, muhto dál oidno ahte leat stuora guhkitáiggi váikkuhusat. +Hætta Kalstad (1996: 23) rávve, ahte árbevirolaš dieđu čoakkedettiin ferte dušše gulaskuddat, mii dieđuid olbmuin lea ja erenomážit earuhit dakkár dieđu, mii adnojuvvo duohtan. +Jos hál +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Juovlagállá lea girjerájuin mannan Gáivuona girjerájus ja girjebusses lea leamaš lihkku dál skábmaáiggi ovdal juovllaid. +socialization). +Sámegielmáhttu lea eaktun virggis, ja máhtus gáibiduvvo duođaštus allaskuvladásis. +Dolin lei Kárášjogas dábálaš, ahte nissonolbmot johte lávččogávttiin, sii eai atnán boahkána gávttiin. +Gielda birastahttá siskkit Várjavuona ja Vuonnabahta lea gieldda guovddáš. +La Niña ii deaivit liikka dávjá go El Niño ja váikkuha nuppeládje dálkkádahkii. +- Vásiheimmet ahte báikki olbmot ledje hui negatiivvat, ja ahte sis ii lean jáhkku min hálddašanvuohkái. +Dasa lassin son lei dan agis dálvet, ja danin lei maiddái gullan hámi gápmaga dávjá. +Šiehtadusa mielde galgá Renovasjonstransport dán vahku bidjat dieđu ruskalihti ala sidjiide geasa dát rievdadeapmi guoská. +Okta informánta čilge ahte dulkka geavaheami hástalussan lea namalassii dat ahte dulka galggalii leat spesialiseren erenomážit dihto sátnerádjui ja máhttit govvidit namalassii dihto váttus dahje sierradárbbus bohciideaddji dovdduid. +Symbolat leat govat dahje govvádusat mas nu, man sáhttá áddestallat. +Birrasii golmmajahkásažžan (muhtimiin ovdal ja nuppiin maŋŋá dán agi) sátneoahppan geavvagoahtá jođánit, beanta sátnedulvin. +Logga lea gáldu iežas ahtanuššama ja nuppástuvvama +Min guovtti riikka našunálalávlagat lávlojuvvo, ja de láidestii Majestehta Gonagas Presideantta Duda inspiseret Gonagasa Garde gudnikompaniija. +Stina Aletta Aikio, Jarno Valkonen ja Sanna Valkonen. +8. Soahpamušas, maid guossedáiddár ja Sámi dáláš dáidaga guovddáš dahket, mearrida guossedáiddára orruneavttuid. +Lohkki Guovža ja rieban-máidnasa ja Guovža ja rieban-teavstta maid Eino Guttorm lea čállán. +sáhttá dállu-sáni álgokonsonántta sadjái bidjat konsonánt-taid b, g, j dahje n ja nu oažžut ođđa sániid: bállu, gállu, jállu ja nállu. +Govttolaš vuogáiduhttimis biehttaleapmi čujuha fas ovttaveardásašvuođalága 15 §:s govviduvvon govttolaš vuogáiduhttimii, man funkšuvdnan lea lámisolbmuid ovttaveardásašvuođa ollašuhttin. +Váldoealáhusat maŋimuš 100 jagiid leamašan ja lea ain boazodoallu, eanadoallu ja guolásteapmi. +Lullisámi ássanguovlu lea davvin Sáltoduoddara rájes luksa gitta Hedemárkku rádjai. +Govven: Priváhta Per Anton Utsi fuobmái ikte eahket ahte su skohter lea suoláduvvon. +Ságá-áiggi muitalusain muitaluvvon ahte lei Harald Hårfagre gii čohkkii Norgga oktan riikan. +čájehan, ahte oahpaheaddjit, váhnemat ja sámi searvevuohta ii riekta +Dan maŋŋá lei beavddebirra ságastallan dan birra movt galggašii lihkostuvvat Latvia ja Norgga ealáhusovttasbargguin. +Raportta ráhkadus +Lea boahtán dihtosii ahte stáhtaguossástallama oktavuođas leat Myanmar eiseválddit bákkuin fárrehan eret bearrašiid geat elle hui heajos orrundilálašvuođain dien eatnogáttis. +Jos organisašuvdna lea ožžon unnimusat 60 jienastaga válgabiirres dahje unnimusat 200 jienastaga olles riikkas, de lea doarvái jos listaevttohusa leat vuolláičállán unnimusat guovttis organisašuvnna báikkálaš ossodaga stivralahtuin. +Sámi giellaguovddážat - geaidnun gillii Lea ovdánan earru suohkaniidda mat leat giellahálddašanguovllu siskkobealde ja olggobealde. +Cealkagis Áddjá divrrašii heastta lea divrrašit-vearbbas seammalágan sisdoallu go 'ádjá mielas menddo divrras' cealkagis Ádjá mielas heasta lei menddo divrras. +Náittusbárra váccii girkus olggos J. S. Bachs Preludium Ess-dur nuohtaide, ja olggobealde ledje ollu olbmot čoahkkanan illudit ja sávvat sudnuide lihku. +Katja geige sátnejođiheaddjái reivve ja čilge manin leat boahtán. +Jus leat vuosttildanákkat evttohusaide, de daid galgá lágidit gildii čálalaččat ovdal geassemánu 7. beaivve čujuhussii: postmottak@tana. +A lohkangirjjis leat teavsttat A bargoirjji bustávaide ja jietnadagaide. +5.7.1. +Ovdagovvan lea adnojuvvo boares teastameanta, gos Samuel vuoiddadii Saula Israel gonagassan. +14:24 Borgemánu 25. beaivi 2015 Ovttasbargoguimmežat eai ovttaoaivilis Bargiidbellodat gáibida ahte suohkan riekta atnigoahtá ru��aid maid stáhtas oažžu ii ge speallat daid eahpesihkkaris prošeavttaide. +Sámediggeráđđi lihkuha Gaup ja Hansen FeFo jođiheaddjidoaimmaide Sámediggeráđđi lihkuha Gaup ja Hansen FeFo jođiheaddjidoaimmaide Guovttis Sámedikki nammadan lahtuin FeFo-stivrii leaba odne válljejuvvon jođihit stivrra. +Lars Vaular lohká su mielas gal ledje eambbo olbmot go lei vuorddán ja erenomážit olu nuorra olbmot. +Golggotmánu 19. ja 20. beaivve lágiduvvo Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš konferánsa Tromssas ja dan oktavuođas čađahit presideanta- ja várrepresideantaevttohas válggaid. +Jos ii leat vejolaš gulahallat, de variánttat meroštallojuvvojit sierra giellan. +Sámi giella- ja kulturguovddáš lea divvon goađi kursaguovddáža olggobealde Leavnnjas. +Dat ođđa searvegotteráđđi doaibmagoahtá skábmamánu 1. beaivve 2011. +Badjel 700 olbmo ledje vástidan ja eatnasat háliidedje geahččat Isac Elliota. +Don sáhtát Sámedikki barggu ja politihka váikkuhit iežat organisašuvnnaid bakte. +Kulttuuri-identiteetin ongelmia: Suomalaiset kulttuurivähemmistöt. +14:51 Čakčamánu 26. beaivi 2016 Goikebiergguin oaččuiga bálkkašumi Almmuha filmma mas oahppá giela Bearjadaga lea vuosttaščájálmas sámi unnamánážiid filmmas mii galgá oahpahit mánáide sámegiela ivnniiguin, musihkain ja eará goansttaiguin. +Ástmá gal ii leat leamaš ovdal dán čavčča. +Čađaheapmi +Dás leat 8900 nammabára, ja gáldut leat Statens Kartverk (SK), Ruoŧa Sámedikki neahttasiidu (SvSt), Pekka Sammallahti "Sámi-suoma sátnegirji" (PS) ja Sámi Atlas maid H.R. Mathisen lea ráhkadan (SA). +SGS evttohii Niillas Holmberga čállán diktagirjji Amas amas amasmuvvat, almmuhuvvon DAT lágádusas. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ollašuvvamii l +Eurohpá ráđi dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ovddideaddji olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat leat Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuš (1950); Eurohpálaš oktasašsoahpamuš biinnideami ja olmmošmeahttun dahje fuonášeaddji meannudeami dahjá ráŋggaštusa eastadeapmái (1987); Guovllu gielaid dahje unnitlogugielaid eurohpálaš vuođđogirji (1992); našuvnnalaš unnitlogui suodjaleapmi rápmaoktasašsoahpamuš (1995); Ođasmahtton Eurohpá sosiála vuođđogirji (1996); Oktasašsoahpamuš olmmošgávppi vuostásaš doaimmas (2005); Oktasašsoahpamuš nissoniid veahkaválddi ja bearašveahkaválddi eastadeamis ja caggamis ovddalgihtii (2011). +Dasa lassin nannejuvvo vuoigatvuohta dakko bokte ahte dakkár láhkastruktuvra čielggasmahttá riektevuođu go finnmárkkulága §3 "Gaskaavuohta álbmotriektái" ja § 5 "Gaskavuohta bissovaš vuoigatvuođaide" maiddái galget gustot bivdui Deanučázádagas. +Fálaldagaid viežžama bokte lea Sámediggi bálkáhan Acapela Group AB ráhkadit teavsttas hupmamii čovdosiid davvisámegiela várás. +Vuođđolága 6 §:a mielde olbmot leat lága ovddas ovttaveardásaččat iige geainnage oaččo almmá buori siva meannudit eará ládje sohkabeali, agi, sohkaduogáža, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvašvuođadili, lámisvuođa dahje eará olbmui laktáseaddji siva dihte. +Árbevirolaš biktasa coggamiin ja ovdanbuktimiin boahtá ovdan kultuvrralaš árbi. +Čállimis fas ii leat álo nu, ja danin dákkár prosánit čállingielas geavahuvvojit dávjá anaforalaččat (sisdoallosátni namahuvvon prosáni ovddabealde) dahje kataforalaččat (sisdoallosátni namahuvvon prosáni maŋábealde). +Rektorat atnege álggos juo dehálaš eaktun dan, ahte buot oahpaheaddjit servet ovddidanbargui. +Bealit galget maiddái ovttas ovddidit doaibmabijuid, prošeavttaid ja astoáiggedoaimmaid mánáid ja nuoraid várás. +Lihkkus sus lei advokáhtta mielde, ja nu dainna lágiin son oaččui čoahkkinjođiheaddji guldalit su. +Vai galgá sáhttit geavahit gollosiid mat leat breavas, de lea dát maiddái sáddejuvvon e-poastta bokte, ja sáhttá maiddái dás viežžat ieš guđet ge gárvves rávvagiid maid sáhttá geavahit go ráhkada listoevttohusa. +Olju mii jiekŋu jieŋa sisa ihtá fas go jiekŋa suddá, ja dalle sáhttá billistit planktoniid, guolemeađđemiid ja elliid mat ellet jiekŋaravddas. +Mii almmuhit eanet dieđuid dađistaga. +), Theory in Anthropology. +Mun dieđán ahte máná-guovttos liikoba stoahkat čázis ja soai sáhttiba njuoskat. +Gielda lea siskkit Várjavuonas gos Vuonnabahta lea gieldda guovddáš. +1, 53-62 (2008), s. 55. +Dutkamuša viiddit rámma unnitlogu siskkáldas unnitloguid vuoigatvuođain hápmašuvai dutkiid +Sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid ii olus oaččo eandalii Lulli-Suoma báikegottiin, ja dán dihte vánhemat gártet bidjat mánáideaset juogo suomagielat beaivedikšui dahje báhcit ruoktot ja ieža sihkkarastit mánnái sámegiela ovdáneami. +vuođul ovddidit álgoálbmot servodagaide intellektuála iešstivrejumi. +Sii leat válljejuvvon stivrii danin go Sámedikki mielas sii bures ja dievaslaččat vuhtiiváldet sámiid beroštumiid. +Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Ájastealli 5, 9520 Guovdageaidnu/Kautokeino Ráđit ja lávdegottit Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea stáda skuvla. +Duodjeávdnasiid skáhppojit luonddus. +11 Čállingiela ovdáneami eavttut +Eará gielddain sáhttá ohcat rabas sajiid. +Sámegiela ja dárogiela erohusa oaidná das go sámegillii ii leat vejolaš ráhkadit lohkanteavstta mas leat dušše ovttastáv-val sánit. +Dávjá olmmoš, geas ii leat vásáhus dihto váttus ii vealttakeahttá dieđe mo son galggalii doaibmat dahje reageret olbmuin, geas lea dihto váddu. +Davviriikkalaš lámisvuođa gaskavuohta-málle meroštallá lámisvuođa gaskavuođaide čadnon albmoneapmin. +Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul. +Dálá čállingiela ja buorre muddui maiddái hállangiela n-loahppasaš sánit leamaš ovddeš áigge m-loahppasaččat, nugo omd dam ja eallim, mii dálá gielas lea dan ja eallin. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid duopmostuollu (EOD) lea cealkán ahte sahkankeahtesvuođa gáibideapmi sohkabeali juridihkalaš nannema eaktun rihkku olmmošvuoigatvuođaid. +Ollu pre- ja postposišuvnnain main lea áige- ja báikemearkkašupmi, lea maiddái abstrákta mearkkašupmi. +Dasa lassin guorahallojuvvo dárkileappot maiddái guovttegielatvuođa doaba. +Badjel 40 proseanta pasieanttain mat leat bákkolaš psyhkalaš dearvvašvuodasuodjalusa vuolde jándordivššus, ii leat iežaset orrunsadji. +Surggiid bearráigeahccan lea geahccu váldoáššiid perspektiivvas ja lea bearráigeahccama ulbmiliin dieduid háhkan sosiála- ja dearvvašvuodabálvalusaid birra, ja daid systemahtiseret ja dulkot. +Sámediggi áigu SGS stivrra gohččut čoahkkimii digaštallat mo sáhttá dustet daid hástalusaid maid sámi girječállit dovdet sis leat. +Opmodatvearrolága § 15 vuođul lea Porsáŋggu gieldda opmodatvearrolistu bidjon almmolaš dárkkisteapmái Porsáŋggu gieldda bálvaluskantuvrii 27.2.2012 rájes 23.3.2012 rádjai. +Nussir lea addán plánaprográmmaevttohusa mii lea leamaš gulaskuddamis. +Dutkanmátkki alla suodjaleaddjin lei Ruvdnaprinsa Olav. +2. Luohtebagadalli virgái dárbu Odne ii leat oktage vástideaddji virgi sámeservodagas gos fitne luohtebagadallan bálvalusa. + (Mustonen 2017: 48). +Undersøkelser over en utdødd sjøsamisk joiketradisjon, Tromsø Museum, Universitetsmuseet i Tromsø 2001. +Silje Karine Muotka ii oahppan sámegiela bajásšattadettiin, muhto lea rávisolmmožin váldán giela ruovttuluotta. +Das leat govat ja dieđut muhtun árbevirolašdálkkasšattuid birra mat gávdnojit Porsáŋggus. +4. duoji ja dáidduid govvádus +Čájalmasa álggus deattuhuvvui ahte leat čoahkkanan vai otnáš mánát galget máttuideamet árbbi viidaset fievrridit. +Elle Gáren Johkamohkis lea álo eallán boazodoalus vaikko ii leat guođohan ealu. +Dán árbevieru čuovvoledje maiddái Norggas. +Vealaheapmi, mii laktása sápmelašvuhtii +Dánmárkku Ruvdnaprinssa Frederik ja Ruvdnaprinseassa Louise bárdni. +Go geahččá giellageavaheami deskriptiiva oainnus, de guovttegielat bir +Skuvlla historjjá ja oahpahusa guorahallan lea čielgasit sierra dutkanfáddá. +Jearahallamiin badjánit maiddái gielalaš vuoigatvuođat, mat eai informánttaid mielas ollašuva doarvái bures, daningo ovdamearkka dihte moanaid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ii oaččo sámegillii. +Dat mearkkaša, ahte buot sámi oahpaheddjiide galggašii fállat sámegiela ja kultuvrra oahpu, mas ohppet dovdat earret eará sámi historjjá, eallindili variašuvnnaid ja dáid eavttuid, árvvuid, miellaguottuid ja vuoiŋŋalaš árbevieruid. +Sámediggi lea ruhtadan dán barggu. +Dalle árbevierru ii dušše čájet luohkká- dahje joavkogaskavuođaid, muhto das vuhttojit maiddái sohkabeliid gaskavuođat ja sohkabeali vierru geahččat máilmmi. +Ovdal go komišuvdna kártegoahtá vuoigatvuođaid guovllus, de galgá dattege almmuhit ávžžuhusa olbmuide geain ležžet vuoigatvuođat dan guovllus, ahte sii dieđihivčče komišuvdnii dan birra. +Álgoálbmogiidda deaŧalaš nammadeapmi dahkkojuvvon ON váldočoahkkima presideanta, Ambassadevra Nassir Abdulaziz Al-Nassar (Qata.. +Sávan lihkku ođđa terapevtii ja doaivvun ahte buohkat sávvet sutnje bures boahtima. +Sáhtálii nappo navdit ahte dilli lea seammalágan maiddái eará sohkabealli-ipmárdusaid suokkardaladettiin. +Maŋimuš logijagiid sámeservodagas dáhpáhuvvan modernisašuvdnaproseassa čájeha johtilot nuppástusaid. +Leat navdán almmolaččat, ahte lestadianisma lea rievdadan bivttaskulturárvvuid. +Dákkár ealáhusheiven dagaha vejolažžan biđget riska máŋgga ealáhusdoaimmaide gaskkas. +Viidáset rastá Ággejávrri (jávri 196) 198 alážii máttabeal Thráná-hyhttá, nuortabeale Nostá-hyhttá ja láhttu nr. 2 Máddavárjotguolbba buohta. +Kárášjogas doibmet guokte duodjesearvvi ja Guovdageainnus lea Duodjeinstituhtta, mii gohcá duodjáriid ovdduid. +Dat maid ii leat lunddolaš nu guhká go Sámediggi lea mielde nammadeamen stivrraid. +CCPR/C/95/D/1457/2006 of 27 March 2009; Saramaka v. Suriname, Inter-American Court of Human Rights, Judgment of November 28, 2007, Series c, No 172. +Sámi ofelaččat leat nuorat geat leat eret iešguđet guovlluin Sámis. +Goittotge olmmoš ii jur vuogáiduva fysalaččat iežas birrasii, muhto olbmo vuogáidumi erenomášvuohta lea, ahte son nákce vuogáiduvvat kultuvrralaččat. +4.5 Sátnemáhttu ja doabaipmárdus +Buot dákkár hárjehusat nannejit gielladiđolašvuođa, go fuomášuhttet hámiid ja mearkkašumiid oktavuođaid. +Bovdejupmi oahpponeavvoseminárii 28 golggotm 09:00 - 28 golggotm 17:00 Fáddá: Sámedikki plánat, vuoruheamit, doarjjanjuolggadusat ja fágalaš gáibádusat. +Politihkarat leat bivdan čalmmustahttit ekonomalaš čuozahusaid jus nuoraidskuvllat čohkkejuvvojit guovtti skuvlii - sámi ja dáru skuvlii, ja jus čohkkešii buot luohkáid guovtti skuvlii. +Dasa lassin sápmelaš lámisolbmuid vealahit dutkamuša mielde sihke norgalaš ja sápmelaš oahppit. +Goallossánis lea váldodeaddu vuosttaš stávvalis (má-) ja nubbin losimus deaddu, ng. +Tv han lea šaddan nu lunddolažžan dán áigge, ja de lea dehálaš ahte mii ge čuovvut servodatovdáneami, dadjá Bongo. +Geassemánu 14. beaivve, sáddii Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta čállosa Nortura SA, mas boahtá ovdan ahte sii ožžot vuovdit dán vuorkkás biergguid geassemánu 20. beaivve rájes. +Goalmmádin bođii Juuso Tossavainen, ja son ádjánii 4 diimmu ja 4 minuhta. +IOK), mii lea váikkuhan maiddái sápmelaš vuoigatvuođaid dulkomii, lea váldán beali vealahangažaldahkii seksuála orientašuvnna vuođul juo jagi 1994 áššis Toonen v. Austraalia. +Lofoten ja Viestterálas leat deaŧalaš gođđanguovllut. +olbmuid geavaheamen dárogiela trene- ja prøve-vearbbaid, go hálle tránemis (ˈhárjehallamisˈ) ja prøvemis (ˈgeahččaleamisˈ). +Indeaksa vuođđuduvvo dieđuide máŋgga almmolaš etáhtas, beroštusorganisašuvnnas ja searvvis. +Ná oahppoplána speadjalastá gielddaid báikkálaš skuvlenpolitihka (Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 2000: 15). +Oahppo- ja skuvlensuorggi iešmearrideami gieđahallá julggaštusa 14. artihkal, mas §:s 1 čuožžu, ahte álgoálbmogiin lea riekti ásahit ja kontrolleret iežaset oahppo- ja skuvlensuorggi ja dan institušuvnnaid. +Dát gelbbolašvuođamihttomearit čájehit ahte sihke máŋggagielatvuohta ja doaibmi guovttegielatvuohta leat oahpahusa fáddán namuhuvvon oalle oppalaččat sámegiela ja veahá čielgaseappot dárogiela oahppoplánas. +jearrá Mina.Ledjon gálge čoddaga ja muitala: - Dat lea dat ahte olles álbmot galgá beassat leat mielde mearrideamen. +Doaibma guoská diehtojuohkima, dánáigge go luohti lea lávken máilbmái ja lea oassin máilmmimusihkkas. +Dan guovddáš prinsihpat leat sihke vealaheami eastadeapmi ja olmmošvuoigatvuođalaš oaidnu ja ovttaveardásaš vejolašvuođat ja oassálastin. +Galbma áibmu njiedjá vulos polaid bokte, ja biegga bossu ekváhtora guvlui. +Sudno mánnájoavku ii olus máhte sámegiela. +Guovllu olbmot leat dorjon olu musea barggu. +3.3 Ovttasbargu eará dáiddasurggiiguin Movttiidahttit sámi dáiddáriid iešguđet dáiddasurggiin prošeaktaovttasbargguide Dáiddafoandda doarjagiin mii lea ásahuvvon Norgga beale Sámedikki dáiddáršiehtadusa bokte. +Dát leat dieđut maid politiijat lea čohkken. +Nuorra geađgeáiggi loahpageahčen, sullii 2000 o.Kr.r. ledje ásodagat stuorrát ja njuolggočiegagat main láhtti lei gitta 50 njealjehasmehtara. +Okta sivva maŋŋoneapmái lei ahte plánat viiddiduvvo, ja ollu eará visttit galge huksejuvvot vel lassin. +Eat šat bala oahpaheames mánáidgárdde ahkásaččaide "skuvlafágaid" nugo čállima ja rehkenastima, go diehtit ahte dan lea vejolaš dahkat. +Eanas bácciid leat ráhkadan Rano Raraku vulkánageđggiin. +Luonddugáhttenlihttu lea daid maŋimuš jagiid áŋgiruššan laskadit njálaid, erenoamážit Várjjagis. +Lea vejolaš ohcat Fylkasmánnis beassat dán gildosis." +ICCPR: General Comment no. +Skuvllas geargan namuhuvvo artesánan iige duodjárin, mii muitala, ahte oahppoplánain deattuhit garrasit ekonomalaš beali. +Hallituksen esitys eduskunnalle Suomen uudeksi hallitusmuodoksi HE 1/1998; Gč. +Dán dutkamušas adno namalassii tearbma beallestrukturerejuvvon jearahallan, ii temájearahallan, daningo jearahallamiin +Sopwith geavahii skiippa iežas regattafatnasiidda básan, ja 1938:s lei juo Philante norgga mearaid alde vuosttaš geardde - earet eará Hankøregattas. +Jagi 2013 almmustahttui Vammaisten ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa -raporta, mii suokkardallá lámisolbmuid sajádaga Suoma olgoriikkapolitihkas ja dán sajádaga máŋggaláganvuođa ja maiddái dan hástalusaid. +Nu girku láhčá vejolašvuođa mánáide ja nuoraide ovddidit iežaset oskku ja gullevašvuođa girkui, masa sii gullet. +Geatkebivdu álgá čakčamánu 10. beaivvi. +Mis lea buorre ovttasbargu ja gulahallan Ruoŧa politiijaiguin, dadjá politimeašttir, gean nama Ávvir ii almmut dán áššis várjalan dihte identitehta balahuvvon vearredahkkiin dán dásis áššis. +As one begins to connect words and terms to one's observations and experiences, this knowledge is verbalized, systematized, committed to memory. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mii sávvat dutnje bures boahtima gildii gos lea erenoamaš luondu, buorit ja ustitlaš olbmot. +Dasa lassin mun lean geavahan materiálan artihkkaliid guhte govvidit ortografiijabarggu, ovdamearkka dihte Aikio 1987, Magga 1985a ja b ja Itkonen 1951. +Loahpageahčen 2. máilmmisoađi lei dieppe hirbmat garra soahti, Japána soalddáhiid ja gurkha-soahteveagaid ja brihttalaš soalddáhiid gaskka. +Aimo Aikio geigii girjjiid skeaŋkan Sámi allaskuvlii. +Ohcanáigemearri lei rievtti mielde suoidnemánu 1. beaivve. +nissoniid dujiid. +Ja go veadjá oažžut oahppi hállat matematihka birra, de oahppi maid gártá jurddašit matematihkalaččat. +9 Dan dihte riekti lea guhkkin mis, vuoiggalašvuohta ii ole midjiide. +Gonagas Haakon ja Dronnet Maud leigga maŋemus Gonagasbárra mii ruvdnejuvvui Norggas - geassemánu 22. beaivvi 1906. +Installeren / prográmmaid sajáiduhttin Irja dihtorii lea dál installerejuvvon: MacDict, VD, SubEthaEdit, iChat, gmail ja gmail-chat iChata bokte. +Olsen lohká viidáseappot ahte Norgga biebmoruovttuidsearvvis leat buorit sáhkaguoddit sámi mánáid biebmoruovttufuolahusa ovddas mat maid vuhtiiváldet sin rievtti seailluhit iežaset giela ja kultuvrra bajásšattadettiin. +Dasto moatti beaivvi geahčen lea truvdnosárdnedigaštallan. +Innspill sendes Kautokeino kommune på e-post eller med vanlig post til Kautokeino kommune, Bredbuktnesveien 6, 9520 Kautokeino. +Gaudeamus, Helsinki. +Meahcceduopmostuolu nammada ráđđehus maŋŋil go lea ráđđádallan Sámedikkiin, ja das lea jođiheaddji ja njeallje bistevaš lahttu ja guokte várrelahttu. +Don leat almmái . +Mo leat sápmelaččat einnostan boahtteáiggi? +Ja maiddái áiggehis dáidaga ja fámolaš intervenšuvnnaid ja kommentáraid dálá servodahkii. +Rivas Velarde (2015), s. 7. +Ávžžuhusat deattuhit erenomážit sin máŋggabealat oassálastima ja iešmearridanvuoigatvuođa sidjiide guoskevaš áššiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dán jagáš golgodávdaboahkuheapmi lea joavdan, ja dearvvašvuođadivššárat fállet dan Leavnnjas ja buot šaddanguovddážiin. +Oahppit ožžot álgostávvala ja galget gávdnat nu ollu sániid go vejolaš main lea seamma álgostávval. +Dan vuođđojurdda lea, ahte giella ja kultuvra ráhkadit doahpagiid, symbolaid ja árvvuid kognitiivvalaš ortnega. +Ovdamearkka dihte queer-sápmelaččaid historjjá +Sápmelaččat leat Suoma ja EU:a áidna vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon eamiálbmot. +sámegiela fonotávssa mielde ii sáhte +Hás mii oastit dutnje sátnegirjji, orut dárbbašeamen dan! +komišuvnna. +Beaivváš Sámi Našunálateáhtera bargolanjat eai doala virggálaš gáibádusaid áibmobuhtisvuođa dáfus. +31.1.2014. +Dan rájes lea doallan ollu konsearttaid, ja maiddái oasálastán Rikskonsertena turneain máŋgii ja lea maiddái johtán Hurtigrutain máŋga geasi ja doppe juoigan. +Oahpaheaddji čállá máŋggastávval sániid báhpárii nu ahte oahppit sáhttet čuohppat daid stávvaliid mielde. +PCB geavaheapmi lei eanemus 1960-70 jagiin ja dalle fuomášedje ávdnasiid billisteaddji váikkuhusaid. +Addojuvvui diehtu orlogfatnasiidda hámmánis ahte galge báhčigoahtit saluhtaid, 224 skuohta guovtti vuorus. +Son doaibmá bagadeaddjin, rávvejeaddjin ja fágalaš jođiheaddjin. +Sámediggi buktá sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuođa ovddidanprográmmas Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmassa 2016-2019 (2016) ovdan ahte sámegielat lámisvuođabálvalusaid galggalii ovddidit nu ahte dát hábmejit lávga joatkašuvvi ollisvuođa, mii čuovvu dárbbuid ja váldá sápmelaš kulturduogáža vuhtii. +Medicine, Beatrice, "Directions in Gender Research in American Indian Societies: Two Spirits and Other Categories", Online Reading in Psychology and Culture, 3 (1), (2002). +Vaikko máilmmis leat eambbo guovtte- dahje máŋggagielagat go ovttagiela +Bachrach Ehlers, Tracy 1996: Crafts. +Dás lea juoga mii ii leat riekta. +Lohkanoahpahusa ulbmil leamaš ja lea ain skuvlamáilmmis čielggas: oahpahit skuvlamánáid nu ahte máhttet oažžut oaivila čállojuvvon teavsttas. +Dohko joavddat go čuovut riikkageainnu 98 Ruostafielbmái, ja das viidáseabbot čuovut fylkkageainnu 281 8,5 km Guhkesnjárgii. +Bearraša viesus leat lanjat Porsáŋggu gieldda ráđđeviesus, measta olles 1. geardi gullá sidjiide - de dalle gal sáhttá dadjat ahte gielda guovdilastá mánáid ja nuoraid. +Anti Amundsen lohká joavkku válljen guođđit gilvvu, nugo ruđalaš dilli dál lea. +Giellaoahppammodella ja oahppamvuoge li konferánsa guovdátjin, duodden tjalmostip hásstalusájt, vejulasjvuodajt ja dåjmajt giellaplánimin. +05.06.2015 Historjjálaš báikkis Odne finai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa barttas man namma lea Trangen Báhccavuonas. 1940 giđa ásaiga Gonagas Haakon j Ruvdnaprinsa Olav dien dimbbarbarttas, mii lei Norgga stáhtaráđđesála. +Sámegiella nubbingiellan fágii lea sierra resursasiidu ráhkaduvvon. +Jus buohccát dahje eará ákkaid geažil lea dutnje veadjemeahttun boahtit, de fertet seammás dan dieðihit dikki kantuvrii. +Ledje oallugat boahtán ja lihkostuvai hui bures. +Ollu váhnemat nagodit buoridit dábiideaset, ja ožžot mánáid fas ruoktot. +Njuorat mánáid kategoriserennávccat adnojuvvojit kognitiiva ahtanuššama vuođđun, go dákkár návccat leat mánáin jo ovdal go leat ožžon giela. +Prográmma Bargobadji lea rábas buohkaide. +Lohkangirji lea suohttasiid ja ipmašiid birra. +Nissonolbmot leat guovddážis dán oktavuođas ja adnojuvvojit dávjá leamen deháleamos árbevieruid- ja giellaguoddit. +Son liiko bures filmmaide, musihkkii ja teáhterii. +Fágaduopmárat dábálaš duopmostuoluin leat álot juristtat. +Dat addá ollu vejolašvuođaid unna giellaoasážiiguin hárjehallat jietnadeami ja lohkama, ja ovttastahttit bargovugiid mat addet maiddái vejolašvuođa lihkadit ritmma mielde. +mielde lámisolbmuin lea vuoigatvuohta oassálastit áššiid válmmaštallamii, mearrádusaid dahkamii ja ollašuhttimii, čuovvumii ja árvvo +Čájáhus rahppo 2016 golggotmánu 6 beaivvi dii 18.00. +Lea buorre preassavierru gálduid válljedettiin ohcat govdodaga ja áššáigullevašvuođa. +Sosiála vuoigatvuođaid guoskkaha erenomážit vuođđolága 19 §:a vuoigatvuohta sosiáladorvui. +Sámi Allaskuvla ja UArctic EALÁT Instituhtta Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddážis Guovdageainnus leaba koordineren dán prošeavtta. +Dat mearkkaša maiddái ahte máhttá gávdnat dieđuid ja ipmirdit jurddašeami ja ovdanbuktimiid iešguđetlágan teavsttain šearpmas ja báhpiris ja máhttit kritihkalaččat ja iešheanalaččat árvvoštallat lohkkojuvvon teavsttaid. +Návsttiin rájadedje bivdosiid, ja návsttin sii dávjá vulge bivdit Gáivuona ja Ivguvuona miehtá jagi. +Dan dihte lea stuorra várra ahte informánttaid sáhtálii dovdat sin muitalusain, ja dát riskere informánttain anonymitehtasuoji. +Anttila, Pirkko 1983a: Työ ja työhön kasvatettavuus. +Mii lea horoskohpaid ja horoskohpaid namahusaid duogáš? +Musihka notašuvnna oahppan fas geavvá seamma láhkai go čállingiela oahppan, dasa ferte oahpahuvvot. +Mii ávžžuhit buohkaid doallat minuhtasaš jaskes bottu odne diimmu 12:00 Parisa dáhpáhusa geažil. +Čállit teavsttaid máŋgga šáŋŋeris sihke šerbmii ja báhpirii lea suorgi mas sámegielas ja dárogielas ovttas lea earenoamáš ovddasvástádus. +Váhnenmáksnmearit leat čuovvovaččat: 3 beaivvi vahkui ru. 1.193,- juohke mánu. 5 beaivvi vahkui ru. 1.989. +Antárktalaš guovlu lea Lullipola birra. +Juohke jagi čađaha Gonagasbárra fylkamátkki, ja de soai finadeaba máŋgga suohkanis dan fylkkas gosa mannaba guossin. +Ulbmilin berre leat sihke stoahkama ja oahpahusa vuođul láidestit ráhkaduslaš diđolašvuhtii. +Ylimartimo, Sisko 1994: Vaatteistani olet lukenut minusta kaiken. +Klemet E. Hætta muitala dál lea Guovdageainnu suohkan áidna eaiggát ISF:s ja suohkanis lea dalle vejolaš nammadit stivraláhttuid. +myös Report of the Office of the United Nations High Commissioner for Human Rights - Thematic study on the is +Bargobeaivvi maŋŋá soai geahččaba govaid dihtoris ja dárkoba, čuvvotgo mánát muitalusa, leatgo movttegat, jaskadat, váivvis dahje heittot mielas. +Ii galggaše šaddat nu ahte doaibmi guovttegielatvuohta gáržuda sámegiela geavahanvejolašvuođaid ja nu maiddái sámegiela bisuheami ja ovdáneami sihke beaivválaš giellan ja skuvlagiellan. + (Eambbo cealkkaoahpa terminologiija birra, gč. +Dalle oainnát atne gággesbuvssaid... fáhcaid ja buorit ledje dat fáhcat, lieggas dat gal ledje, eakti sávzzaullu. +Dasa lassin dutkamuša informánttat muitalit ahte máŋga iešguđet virgeoapmahačča ja lágádusbargi diehtu sámekultuvrras ja gielas lea váilevaš. +Golggotmánu 25. beaivvi 1975 ásahuvvui WCIP - World Council of Indigenous Peoples - Port Albernis, Vancouver sullos, Kanadas. +Daddjo maiddái ahte iešguđet kultuvrraid ja árbevieruid deaivvadeamit mielddisbuktet ođđa oainnuid ja addet vuođu kritihkalaš árvvoštallamii. +Buot informánttat leat dahkamušas dujiin ja iešge lean bajásšaddan duodjebirrasis. +Mašiinnaiguin ávkkástallan lei oahpis ja daid válde atnui árbevirolaččat almmáiolbmuid dujiid duodjeneavvun. +Vuoruhuvvon leat maiddái SDR fágakonsuleanttat ja bargu ovddidit eanet fágalašvuođa dáiddašlájaid siskkobealde. +Sápmelaš nissona bálggis girječállin. +Positiiva máhcahagas eai oro leamen negatiiva čuovvumušat. +Ávvirii muitala ahte son ii vašut sápmelaččaid, muhto baicce áiggošii oahppat sámegiela, ja eambbo oahpásnuvvat kultuvrrain. +Ovdal ruđa áiggi čiŋademiin čájehedje goargatvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bálvalus fálaldagat"Mánát ja bearrašat"Mánáidgárdi Sámi mánáidgárdi oktan dárogielat ossodagan. +Luonddugáhttenlihttu lea daid maŋimuš jagiid doallan čoahkkimiid Sámedikkiin, ja mii doaivut ahte ovddasguvlui dát buvttášii buoret áddejumi ja ovttasbarggu goappašiid beliide. +Dan sadjái Suomas galggalii váldit atnui vuogádaga, mas olbmo sohkabealli nannejuvvo su iežas almmuhusain. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ealgamáddodat Deanus galgá geahpeduvvot boahtte 4-jagiáigodagas 22. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Finnmárkkuopmodaga ealgamáddodatplána Finnmárkkus gusto gitta 2010 lohppii, ja dát plána galgá dál ođasmahttot. +Ohccon 132 kV-jođas lea 87 km guhkki, ja lea plánejuvvon huksejuvvot otná 66 kV-johtasa báldii, ja dušše moatti sajis gártá mannat veahá eará sajis. +Eará árvalus mii lea ovddiduvvon dán sálas maŋŋil riddoguolástussoahpamuša lea doaibmaplána sámi riddo- ja vuotnaservodahkii. +Rissi ii risse mu bártni, ja bárdni ii gáro skuvlii vuolgit. +Earret Suoma, de lea Norga dat riika máilmmis gos olbmot juhket eanemus gáfe. +Dan sadjái vuorrasut sápmelaččat eai su oainnu mielde bargga ná. +Dán geažil biddjo evttohus muddenguovlluid oktasaš plánaprográmmii almmolaš geahčadeapmái, láhkavuođuin plána- ja huksehuslága § 12-9, vrd. +Gč. +Lea čađahuvvon coach-kursa nissonolbmuid váras geat leat boazodoalus mii galgá ráhkadit ain positiiva ovdáneami ealáhusas gos nissonolbmuid árvoráhkadeapmái boazodoalus vuođđun. +Okta informánta geardduha iežas vásáhusa das ahte dan maŋŋel go son oaččui doaktáris medisiinnalaš diagnosa iežas váttus, de searvvuš lea kategoriseren su dihto rámmaid sisa dán váttu dihte. +Finnmarksløpet beanavuodjin 2010 Vuođđun Deanu dálveriemude ja muđui buot doaimmaide dán oktavuođas, leat Finnmarksløpet beanavuodjingilvvut. +Čáhppesmurjjiid gazze ovdal milkkiin, muhto dál olbmot ráhkadit sávtta, viinna ja likøra. +Čuovvovaš jagiid geavahii Gonagas Haakon skiippa jođidettiin Norgga mearraguovlluin ja maiddái mearaid alde guhkkelis. +Govva www.kirken.no Borgemánu 9.-11.b. 2013:s čoahkkanit measta 1000 oasseváldi Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas Sámi girkobeivviide Muofis. +Pontes Ferraria & Gendron (2011), s. 157; Olsén ja earát. +dasta guovttelágan vuođđooainnu das mo čálamáhtu oahpahit. +Dáidduid oktavuhtii laktojuvvo maiddái máhttu (knowhow, taitotieto), mas diehtu lea máhttima dáidu. +Kirste Paltto, Issát Sámmol Hætta ja Rolf Morten Amundsen. +Dain son buktá ovdan materiálalaš kultuvrra, mii muhtin muddui sulastahttá giela. +Árvu lea norpma badjedoaba. +Magga (1999) loahpparaporttas badjánit maid seamma temát Norggas ja Ruoŧas ássi sápmelaš lámisolbmuid diliid čielggadeaddji dutkanraporttaid ektui, lagabui 20 jagi maŋŋeleappos jagiid 2016 ja 2017. +Dan 102 olbmo vuođul leat mii ožžon dieid dieđuid mat dál leat mediai sáddejuvvon, muitaleaba soai. +Nubbin guovddáš temán Hokkanen buktá ovdan sápmelašvuhtii vuođđuduvvi bargoeallima vealaheami, mii goittotge badjána dušše hárve su dutkamuša jearahallamiin. +Máŋgii dáhpáhuvai ahte bivde dutkiguoktás rávvagiid, mo galget bargat, dahje mii lea dat "rivttes vuohki" bargat. +Dál lea gearggus čájehit badjel 100 pára gođđonfáhcaid. 14:47 Golggotmánu 28. beaivi 2016 Åarjelhsaemien Teatere čájeha mánáid teáhterčájálmasa "Plupp - akte joejkespïele, en jojkikal" mas luohti lea guovddážis lunddolaččat. +Vest 2005.) +Seainnit leat darvaduvvon bihkain ja barttain leat árbevirolaš lásenoarvvit málejuvvon vielgadin. +Skuvlabusse manná čuovvovaš áiggiide: Skuvlabusse vuolgá tii. +Ibid., s. 12-13. +Dát rihkku daid bearašeallima ja vealatkeahtesvuođa olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođaid, maidda Suopma lea čatnašuvvan. +Nummirat ja eará matematihkalaš symbolat ovddastit oktasaš doahpagiid, ja nu sáhttáge lohkat matematihka čállingiela muhtinlágan universála giellan mainna gulahallá giellarájiid rastá. +Doaibmi guovttegielatvuođa perspektiivvas lea danin deaŧalaš duddjot diđolašvuođa dan birra mii ovddida ja mii hehtte sámegiela oktasaš vuođu bisuheames, nu ahte sámegielagat sáhttet gulahallat riikarájiid rastá. +Girjjis lea maiddái vuogas ohcu mas sátnevádjasiid gávnnat fáttáid mielde. +Dálvemárkanat mannet loahpa guvlui, ja dán rádjai leamaš hui somás beaivvit. +doallat telefovnna gieđas ja ii leat lohpi doallat telefovnna gieđas go vuodjá. +Vai fuobmáigo muhto ieš ii máhttán dadjat seamma láhkai go gulai? +Sápmelaš jávohuvvama kultuvrra birra lea čállán earret eará Veli-Pekka Lehtola (2015) iežas girjjis Saamelaiskiista. +Go leimmet njulgen dan kábela, de ii lean šat heajos linjá ja mii beasaimet sáddet radiosáddaga nu ii šoavvan dat linjá. + (2009), 19-20; Fredman (2016), 27; Makkonen (2002), 10; Gč. +Son melttii ja lei dego guovtti ilmmi gaskkas. +Govčča nuppi čalmmi máilbmái ja buot dasa mii das lea geahča nuppiin čalmmiin Eahcálačča bassi čábbodaga. +Dál lea Sámediggeráđđi sádden reivve MD politihkalaš njunnošiidda mas bivdojuvvo ahte Sámediggeráđđi konsulterejuvvon stáhtalaš sámi joatkkaskuvllaid stivrejumi birra. +Kumpuvuori, Jukka, Högbacka, Marika, Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa, Sosiaali- ja terveysministeriö (2003), s. 16. +Mii eat galgga dohkkehit álggage dan ahte veahkaválddiin čoavdit riidduid. +Ságastallan seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ja dáidda joavkkuide iežaset identifiserejeaddji olbmuid vuoigatvuođaid birra lea maŋimuš áiggiid lassánan ah ́ lassánan sihke riikkaidgaskasaččat ja našuvnnalaččat. +Muhto Aili Skum ii leat vel duostan bidjat máná skuvlii. +Eamiservošiin vuhtto siskkáldas ovttaláganvuohta dahje oppalašvuohta eallinvuogis. +Dehálaš eaktun dasa lea ahte prošeavttain galget leat dássedis aktivitehtat goabbat bealde ráji ja norgga ruđain galgá leat njuolggo effeakta Davvi-Norgii. +Njuollageaži maid gávnnaimet Vuolit-Molleš lahka, lea jáhkkimis dat boarráseamos mii dán rádjái lea gávdnon olles Sis-Finnmárkkus, muitala son. +Dáid luossačázádagaid balánssa goaridit guollebiebmanvárain, mearkkaša maiddái seamma go goaridit báikkigullevaš sámi kultuvrra várain. +Heivehuvvon kulturmuitoguovllut Finnmárkkus Máilmmiárbeguovllut - Álttá Musea Ceavccageađge kulturmuitoguovlu - Várjjat Sámi Musea Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +SDS lea bellodatpolitihkas ja oskkoldagas sorjakeahttá. +Juoigiid searvi deattuha dan ahte luohti lea ovttaárvosaš sámi ođđaáigásaš musihkain, iige gula dan vuollái, muhto lea sierra musihkkasuorgi. +Jearahallamiin bođii ovdan, ahte 1970-logus duoji árvu badjánii ja das lei guovddáš sadji servoša kultuvrralaš ja ekonomalaš doaimmain, mii vuhttui kurssaide oassálastimisge. +Kynnys ry cuige iežas ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái sáddejuvvon bivdagis ahte lámisolbmuid ja VR:a ovttasbargu lea váilevaš ja olgguldas. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami birra +Geahča govaid ja buot logaldallamiid ffk. +Pro gradu -bargon vuođul massojuvvon giellatrauma čuovvumušat leat njeallje: 1. dievaslaš giela gáibádus, 2. sámásteami tabu, 3. heahpat ja/dahje 4. informánta heaitá sámásteames - vearrámus dilis eallinahkái. +Searvvi ulbmilinhan lea duoji gáhtten. +Nubbi vuohki čilget gielaid gaskavuođaid lea giellatypologalaš meroštallan. +Láhka nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus, 8.8.1986/609, 7 §. +dasa laktáseaddji láhkan. +Challenge for the Modern Sámi Education. +Guovddážis lea giela sisdoallu iige dan hápmi. +Sámedikkis lea almmolaš elektrovnnalaš poastafievrrideapmi. +Sámegákti lea juo dovddus árbevirolaš ealáhusaide gulli ámmátlaš identitehtaid duddjojeaddjin (gč. +Ristenii gávtti) ja eará suorggádusaid geavaheami. +Dasa lassin lea doppe maid jagi guosseálbmot Áinu-álbmot Jáhpánis. +Dasa lassin ledje doalut Sámi giella- ja kulturguovddážis. +Gámagoarrumii sáhtii oassálastit oba bearaš, maiddái isit ja soga duodjárat. +Earret kapeallameaštára Per Ivar Jensena leat čuojahanjoavkkus Thomas Hough, Lars Ådne Bevanger ja Kristian Frivik. +Duojársámit duddjojedje reagaid, gierresiid, skáhpuid jna. +Sámegiela geavaheami mearkkašumi dehálašvuohta boahtá ovdan maid gullama dutkamis. + (Olgoriikkaministeriija suomagielat jorgalusat), Paras 17-18. +Steward 1972). +Ságastaladettiin olbmuide dávjá guivásit áibba ođđa fuomášumit, dakkárat luvvejit ođđa searaid. +15:01 Guovvamánu 22. beaivi 2016 Guovssonásti illuda Girjás čearuin Guovssonásti illuda ovttas Girjás čearuin maŋŋel go vuite dikkis stáda vuostá. +Guđát kapihttalis suokkardalan, maid kultursirdin eaktuda, jus dat galggaš lihkostuvvat. + (Strömqvist 2010: 62.) +maid sámesoahpamušhámus s. 112. +árbedieđu vuhtii váldin birasmearrádusaid dahkamis) -dutkanraporttas ja maiddái oassálastán ovdalis máinnašuvvon stáhtaráđi dutkamuššii. +Ruoksat mearkkaša ahte mii hálidit dakkár servodaga mas eai leat stuora erohusat fámus ja resurssain. +Sitáhtta suomagillii" Sopimuspuolet nimeävät hallitusorganisaationsa mukaisesti yhden tai useamman yhteystahon tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita varten ja harkitsevat tämän organisaationsa puitteissa koordinaatiojärjestelmän perustamista tai nimeämistä helpottamaan täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa eri aloilla ja tasoilla. +De mii muitalit oahpus mii lea veahá olggobealde dábálaš skuvlavuogádaga, nugo álbmotallaskuvllain, rávesolbmuidoahpus ja giellaguovddážiin. +4.2. +Sápmelaččat leat EU:a áidna vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon eamiálbmot. +Dát viessohuksen, sihke nu movt dat leat lágiduvvon, hábmejuvvon ja huksenvuohki, ovddastit árbevirolaš sajáiduvvan norgalaš huksenmálle. +Skuvlagiela (gč. +Olbmot atnet duoji dehálažžan. +Dán oainnu mielde kultuvra ii leat dušše doaimmaid njuolggadusvuogádat dahje daid spesifieren, muhto maiddái forum gos mearkkašumiid birra ráđđádallojuvvo ja gos doaimmat čilgejuvvojit. +Oahppit čájehit iežaset bargguid, lávlut, dollet káfea ja vuvdet vurbbiid. +Dutkamušas ávžžuhuvvo ahte lámisolbmuid dievaslaš oassálastin sihkkarastolii maiddái eamiálbmogiid iežaset politihkalaš institušuvnnain ja vuogádagain. +Ávvir lea maid hállan ovttain feastaoasálastiin gii lei olggobealde stobu go báhčči bođii bissuin. +Heive earenoamáš bures jus áiggut gráda čađahit alit oahpus. +Jus áiggut verddebearraša, de fertet váldit oktavuođa skuvllain gos leat oahpu váldiime dahje gosa galggat álgit. +Persen lea maid njunnošis leamaš sámi dáiddaorganisašuvnnain ja lea lassin iežas dáidda doibmii organisašuvnna bokte čalmmustahttán sámi áššiid. +Qatalum lea okta máilmmi stuorámus alumiidnafabrihkain, ja lea ovttasbargu gaskal Norsk Hydro ja Qatar Petroleum. +- Háliidan ávžžuhit olbmuid ahte eai mana jieŋaid ala. +Gait láigi rátnui, sihke čuožžamat ja gođa, fertejit leahtit siiddas botnojuvvon. +Sápmelaš lámis informánttaid lei hui váttis gávdnat, ja daningo materiála bázii viehka unnin, analysa gieđahallá sápmelaš lámisolbmuid vealahanvásáhusaid dušše oppalaš dásis. +Dakkáris livččii eambo árvu go dálá áššiin ja ihtagiin. +ahte rukses gullá ivdnesániide ja gievdni lihttesániide. + (Eicher - Sumberg 1995: 299.) +Jagi 1984 nuortalašláhka ođasmahttui 1995 mearriduvvon nuortalašlágain (253/1995). +Mađi eanet dásiid ja dáidduid mánát váldet atnui, dađi nannoseabbo lea sin oahppan. +Konsearttaide várret billeahtaid dás: www.riddu. no (sajiid lohku lea rádjejuvvon). +Eamidiehtun adnojuvvo dušše dakkár diehtu, mii lea iešalddes álgoálgosaš. +Kultuvrralaš skemát dahje mállet buvttaduvvojit ja sirdojuvvojit sohkabuolvvas nubbái kultuvrralaččat lađastallon sosiála vuorrováikkuhusas, doaimmas. +Dákkár systemáhtalaš lohkanvuohki dahká álkibun ovdal skuvlaahkásaččaide oahppat stuorát loguid. +Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset, Työryhmän loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 23/2015, s. 20. https://www.tasa-arvo.fi/-/translaki-on-uudistettava-valittomast-1 http://www.raapalahti.fi/2017/06/translasten-ja-nuorten.html jiena nuppástuvvama ja dušši kirurgalaš doaimmaid dego maiddái sosiála ja psyhkalaš čuolmmaid. +Go jurddaša ahte čájálmasa leat golmma beaivvis ráhkadan, de gal lea viehka hirpmahahtti maid leat nagodan. +Árbevirolaš diehtu ii galggašii jávkat. +Fakta èoahkkáigesso ja ášševálddálaèèat ovddidit áššis jussa, iežaset oainnu mielde. +Stáhtaráđđi čájeha dakko bokte ahte son lea guldalan Sámedikki, ja ipmirdan boazoealáhusa ja sámi báikegoddiid dárbbu čájehit várrogasvuođa go guoská sámi guovlluid sisabahkkemiidda, dadjá Vibeke Larsen. +Doarjjasupmi sturrodat lea das gitta man ollu ohccit leat oktiibuot, muhto bajimuš doarjjasubmi lea 2.000 ru. oahppojagis juohke oahppi nammii. +Raporttas gávnnahit ahte Ruoŧa láhkaásaheami fertelii dárkkistit nu ahte dat vástidivččii buorebut sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid sihke eamiálbmoga ovddasteaddjin ja maiddái lámisolmmožin. +Skutnabb-Kangasa mielde Maffi (1994) buktá ovdan diehtooktavuođa dálkkodanšaddodutka- mušastis: ovttas gielain ja kultuvrrain maiddái diehtovuođđu jávká. +Jus sihke Gonagas ja Ruvdnaprinsa leaba olgoriikkas, de galgá Šloahtas libardit Stáhtaleavga. +Idea vulggii skuvllas. +Váilevaš sátnemáhtuin ođđa áššiid šaddá váttis oahppat, go sánit leat guovddáš gaska oamit maiguin ođđa doahpagat čilgejuvvojit. +Livččii miellagiddevaš dutkat manin sápmelaččat geat eai lean ovdal jienastuslogus, dál leat válljen registreret iežaset go dasa ge ii oro leamen dušše okta vástádus. +Girji ilmmai 1951:s, muhto bargu lei álggahuvvon mealgat ovdal go 1939:s oaččui gohččuma boahtit Girkodepartemeantta sámegiela áppesčoahkkimii. +Digaštallama, kritihka ja ođasdieđiheami ii galgga hehttet dan sivas go bealálaččat eai háliit dadjat maidige dahje eai háliit searvat digaštallamii. +Mattanen (2014), s. 19; Løvold (2014), s. 24-32. +Gaup lea doaimmahan máŋga almmolaš čiŋahemiid, ja su dáidagiid leat earret eará Sámi Kulturráđđi, Norgga Kulturráđđi, Sámiid Vuorká Dávvirat ja Davvi-Norgga dáiddamusea oastán. +Tietolipas. +Searvádahttinlávdegoddi, man Jonas Gahr Støre jođiha, áigu evttohit ahte jus ohccit eai ceavzze dárogielgeahččaleami, de eai dohkkehuvvo Norgga stáhtaborgárin. +Nedrejord lohkáge ahte dát lea valástallan mii heive dakkár mánáide mat leat veahá vildasat. +Ferten giitit dutkikollega Vigdis Stordahla, gii juo gaskkamuttus 1990-logu árvalii, ahte mu teorehtalaš bargu sámi árbevirolaš bajásgeassima birra galggašii geahččaladdojuvvot praktihkas. +Jearahallamiid vuođđun mus ledje dihto temát, maid ledjen hutkan iežan ovdaáddejumi ja girjjálašvuođa mielde. +Dán fátta in áiggo dás duođi eanet čuovvolit, muhto baicce fokuseret oahpaheddjiid rollii, namalassii ahte okta sivva lea ahte oahpaheddjiin ii leat doarvái duostilvuohta nannet sámi sisdoalu. +Harald lij riegádam ja bajássjaddam Divtasvuonan. +Ruvdnaprinsabáras lei maid čoahkkin Presideanttain A.P.J. Abdul Kalam ja maŋŋil maid Várrepresideanttain Bhairon Singh Shekhawat. +Mannan duorastaga, juovlamánu 10. beaivvi son šattai riddárin. +The University of Chicago Press, Chicago. +Mis ii leat prográmma gárvvis vuos. +Ulun Dulun lohkangirjji bargogirjjis lea teakstaáddejupmi guovddážis. +Čuoččuhit ahte mii leimmet ealu bissehan sin ovdii lea čáhppes gielis, go mii leimmet baicce čorgen ealu eret johtingeainnus ja dasa lassin luotta vel vuodján sidjiide vai besset álkit min ealu meaddel, dadjá Sara. +Jämsä lohká ahte didaktihkas dát mearkkaša ahte árbevirolaš stávvaliid mielde gieđaid speažžun nanne sátnemálliid muitima. +Eatnašat min áigge sámegielagiin leat guovttegielagat, moattegielagat ja vel máŋggagielagatge ‒ árbevirolaš dadjanvuogi mielde dakkár olbmot leat gielalaččat. +LEAŊKKAT vuolde gávnnat dehálaš ásahusaid dearvvašvuođa-Norggas, ja go válljet LÁGAT de leat doppe dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid lágat, láhkaásahusat ja johtučállagat. +24, nr 4 (2005): 369-380; Nixon, Jennifer, "Domestic violence and women with disabilities: locating the issue on the periphery of the social movements", Disability & Society, Vol 24, 2001, issue 1: 77-89. +Oasseváldiid árvádusain sáhttá beassat gullat olu vearbbaid ovdal go deaivá árvidit riekta. +Muhtin fonemat čállojuvvojit mottiin bustávain, omd. +Ane eará reaidduid ohcat áigečálaartihkkaliid. +Nugo juo lea vierrun stáhtaguossástallamiid oktavuođas, de finai Presideanta Bērziņš Akershus ladnis, gos son bijai lieđđekránssa našunálmonumentii. +Álggos dat ledje oassin gávpogis, muhto dat ledje huksejuvvon teak muorain. +Ii lean nu - metálla ii hakso. +Heive geavahuvvot sihke vuosttas ja nuppi giela oahpus. +Rusttegat devde guokte stuorra guoffara ja Lund fievrridii daid Båddådjo ja Hammarfeastta gaskka. +Dieđit iežat ruhtačoaggin dán jagáš TV-akšuvdnii Porsáŋggu gielda ohcá ruhtačoggiid dán jagáš tv-akšuvdnii ja sávvá nu ollugiid go vejolaš searvat vázzit demeanssa dávdda ovddas sotnabeaivve golggotmánu 20. beaivve dii. 1700. +Qvigstad doarjjui oainnát dáruiduhttima, son ii oaidnán ávkki sámegiela ja -kultuvrra seailluheamis. +Dát mearkkaša ahte lea 90 proseantta jáhkehahtti ahte sápmelaččaid duohta lohku 1995 lei gaskal 73.803 ja 38.044. +Gådijs li ájn ienep variánta, 1, 1 1⁄2 jali 2 etásja, 2-lanjá, 4-lanjá, dimmbaris dagádum, panelaj jali ij. +169) concerning Indigenous and Tribal Peoples in Independent Countries, Geneva, dohkkehuvvon 27.6. +- Mii leat almmuhan čoahkkima sihke suohkana neahttasiiddus, FeFo neahttasiiddus, máŋgga aviissas, GLR:s ja sosiálamediijain, nu go Facebook ja Twitter. +Les mer → Ann-Mari Thomassen: Sámi dearvvašvuođafálaldat Ann-Mari Thomassen, NSR sámediggeáirras ja 1. evttohas Viestarmeara válgabiires lea hárjánan sámepolitihkkár. +Dasto lea ulbmilin čohkket buot biobáŋkkuid mat leat Norggas oktasaš nationála biobáŋkoresursan, mii fas sáhttá bargat ovttas daid biobáŋkkuiguin mat eai leat Norggas. +Sámegielagat leat nu máŋgga oktavuođas birastahtton riikkagielagiiguin ahte jos sámegielat olmmoš ii diđolaččat vállje sámástit, de sámegiella sáhttá álkit šaddat dan dillái ahte geavahuvvo dušše ruovttus, skuvllas dahje eará sajiin gos leat dušše sámegielagat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lišmmajoga mássavieččahaga muddendieđáhus 27. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Mesta Stein AS lea dál álggahan barggu ráhkadit muddenplána Lišmmajoga mássavieččahaga viiddideapmái. +kaoahpahusas, ja sihke sámegiela ja dárogiela fágaplánain deattuhuvvo rehkenastinmáhttu, mii oktan giellagelbbolašvuođain duddjo vuođu doabaovdánahttimii, logihkalaš jurddašeapmái ja čuolbmačoavdimii. +Son deattuha ahte Heia festivála ii leat ovttage artisttain čállán makkárge čuojahansoahpamuša velá. +Lávvardaga mii mannat bussiin Ájluktii Divttasvuonas. +Dat álggii juo 1970-logus go sámegiella váldojuvvui eanet ahte eanet atnui girjjálašvuođas, medias, almmolaš hálddahusas ja skuvllas sihke oahpahusgiellan ja nubbin giellan. +Čálamáhtu sosiála ja kultuvrralaš bealit leat dađistaga ožžon stuorit saji oahpahusas. +Mun jáhkán ahte min oktasaš julggaštusas leat buorit árvalusat prosessii álgoálbmogiid 2014 máilmmikonferánssa várás, deattasta Egil Olli. +čállá, ahte sii oččodit nannoseabbo sámi sisdoalu ja profiilla skuvlla ja +Dákkár mohkkás govvádusa sáhtášii jurddašit dušše ideála buot diehtti eamihálli ja -gulli individuála dieđu vurkemin. +Sámiid ovddastus lei Sámi parlamentáralaš ráđi ja Sámiráđi bokte, ja inuihtaid ovddastus lei fas Ruonáeatnama iešmearridanstivrra ja Inuit Circumpolar Council (ICC) bokte. +Giela bokte lea vejolaš gávnnahit olbmo ja birrasa gaskavuođaid. +Almmolaš listu čuovvovaš virggiide: - Lohkanguovddaža sekšuvdnahoavda - Matematihkkastipendiáhttavirgi - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Son ii leat vásihan dákkár dáhpáhusa ovdal ja lohká hui suorggahahttin go ná geavvá. +Máhta aj gávnnat artihkkalijt sáme ássjij birra ja pedagogalasj bagádallamijt. +Bargovuohki addá liibba čatnat skuvlla lagasbirrasii mánáid fulkkiid ja lagasolbmuid bokte ja ealáskahttit bargo- ja gulahallanoktavuođaid buolvvaid gaskkas. +Nie besse olbmot ávvudemiin vázzit togan leavggaiguin, musihkain ja lávlunjoavkkuin. 1869:s galgá leat skuvlajođiheaddji Peter Qvam vuosttaš geardde fuobmán dan ahte mánát sáhtáše togan vázzit Norggas. +Juohke jagi lea álgoálbmogiidda čájehuvvon feaskkir dan seammás go earáide addo vejolašvuohta hábmet ihttábeaivve davviguovlopolitihka. +Buvttán ovdan čuozáhatjoavkku giellageavahanvásáhusaid ja guorahalan daid váikkuhusaid sin sámásteapmái. +Vealaheapmi seksuála- ja sohkabealleunnitloguservošiin +Lea Karen Maret Hætta gii lea álggahan juovlaskeaŋkka čoaggima dainna jurdagiin ahte veahkehit sin geain ii leat nu buorre beaivválaš dilli. +Gal nuorrange láven dalle skuvlla áigge dahje logahaga áigge láven duddjot eadnái skihpárin. +Dán lanjas sáhttá eahpeformalalaččat ságastallat deatalaš áššiid birra, geometriija geažil sáhttá nuppe geahčen orrut dego dat livččii váccáhat, muhto go eanet lahkona dievasčoahkkinlanja, de govdu guhkes feaskkir masa čáhket eanet olbmot. +Makkárin šaddá nállu-sátni jos álgojietnadaga n sadjái bidjá g-jietnadaga? +Vaikko sámit álo leat eallán luonddus ja váldán vára das, de lea ođđa áigi ja mohtorfievrrut dagahan ahte maiddái boazodoalu ja eará sámi luonddudoalu geavaheapmi lea garrasit čuohcán lundui. +giid, ja maiddái oahppanvuohki. +Muhtun doallit eai leat gártadan vieruiduvvan vuoigatvuođa iežaset ođđa guovlluide. +Ovdalis namuhuvvon ovdamearkkat leat Norgga ja Ruoŧa bealde Sámis. +Vuoi ii go leat nu miella o.. +Dasa lassin lea neaktán filmmain ja TV buvttadusain, earret eará Havlandet (1985), Stol på ministeren (1996), Macbeth (2004), - ja 2004 nammaduvvui Amanda - bálkkašupmái buoremus nissonváldorolla Bazo filmmas. +Vijddábut de li ållessjattugijn Åhpaduslága § 4A-3 milta rievtesvuoda joarkkaåhpadussaj dat jages gå li 25 jage dievdde. +Govva: Lise Åserud / NTB scanpix Generálaguvernøra ja Lady Cosgrove bovdiiga Gonagasbára unna Kengurosafarii párkkas mii lea Government House birra. +15 Loahpahus +Olbmot gáibidit Intrigue ja mis ii leat válljenmunni dás. +Son lohká ahte leat FeFo garra njuolggadusat ja byråkratiija hehttet dábálaš olbmo meahcásteami. +Earet eará čájehedje doppe čállinbevddiid, kommodaid, skábiid, goarrunbevddiid ja seaŋggaid. +Jagi 1990 Davvi-Amerihká seksuála- ja sohkabealleunnitloguide iežaset identifiserejeaddji eamiálbmoga ovddasteaddjit mearridedje ovttas geavahišgoahtit tearpma"two spirit", man álgovuođđu lea Anishinabe (Ojibway) čeardda giela sániin neizh manitoog. +Sjoberg@samiskhs.no Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Muhtun "elder" čájeha Hamptonii guoros bovssa, doallá dan su guvlui ja jearrá, galle beali Hampton oaidná das. +Norgga skuvllain earágielat mánáid álgooahpahus lea bidjan smiehttat mo luohkkálanja organiserema ja bargovugiid sáhtášii buoridit (Kulbrandstad 2003). +Dearvvašvuođafuolahuslága 6 §:s dearvvašvuođafuolahusa gielat leat suomagiella, ruoŧagiella ja sámegiella. +Iige šiitte ahte dáidet ain maŋisboahttit áhkuset fárus bargguid siste juoidá oahppalit. +Lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid birra +Mannut mii deavdit girku oassádallamiin singuin geat leat váttes dilis servodagas! +Na, de leat muhtumat mediain čuoččuhan ahte dat mearkkaša dan ahte sápmelaččaid ii sáhte ráŋggáštit čohkkámiin. +Sámi allaskuvla álggaha sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahpuid Prográmma addá gelbbolašvuođa sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dieđalaš dutkamii ja bargguide mat gáibidit alimus dási áššedovdamuša dáin surggiin. +Lea vuoigatvuohta mii olbmos lea, muhto dat ii doaimma duohtavuođas, dadjá son ja lasihastá vel: - Leat váhnemat geat dađibahábut vásihit ahte Sámediggi ii leat doppe sin várás. +Čuovvoleames Sámi vuoigatvuođalávdegotti barggu oktavuođas leat lágiduvvon máŋga álbmotčoahkkima. +Johtolaga gaskaomiid lassin lea dehálaš dáhkidit stašuvnnaid easttahisvuohta ja oččodeapmi. +Somá maid gullat nuoraid beroštumiid. +Koloniseren lea maid olbmuid jurdagiid "suoládeapmi" nugo dovddus sámi artista Mari Boine lávlu. +Seammalágan iskosis eaŋgalsgielagat veardidedje diŋggaid hámi vuođul, omd. +Dákkár diđolašvuođa duddjon sáhttá geavvat mealgat ovdal go álgá oahpahallat seamma áššiid skuvlla giellaoahpaid dábálaš vugiid mielde. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bálojoga báikegottesearvvis ollu doaimmat Maŋŋil 7 jagi árjjalaš bargguin lea BLAD prošeakta dál geigejuvvon Bálojoga báikegottesearvái. +Lágiduvvo maid oahpisteapmi, konsearta ja vuostáiváldin Haakonshallenis, ja guidemátkki Bryggenis. +Dáládilli lea ovdánan dan mađe ahte Eanodaga ja Muoná gielddaid guovlluin leat davvisámegielat hupmanterapevtabálvalusat. +Mu mielas dat lea buorre jurdda. +Sámedujiid ja erenomážit gávttiid báikkálaš variašuvnnat leat šaddan historjjálaš gárggiideami boađusin (gč. +Jáhkkep dán ássjes le berustibme dávvervuorkkábirrusij sihke Vuonan, Nuorttarijkajn ja rijkajgasskasattjat, ja jut guoradallam máhttá vuosedit gåktu ja manen galggá mahtsadimev tjadádit, låhpat Vibeke Larsen. +Wigelius muitala ge dán jagi ledje nu ollu ohcamat ahte šadde go vuoruhedje doarjagiid geahččat gos historjjálaččat leat ollu boraspiret. +Válddán badjelasan muhtun bargguid. +Liikká lohká son muhtun áiggiid dovdat steampila maid lea ožžon, persovnnalaš noađđin ja maid eahperehálažžan, erenoamážit go márkanis cillet su sámevašálažžan. +Ásodagain leat 2 oaððinlanja, beaivelatnja, gievkkan, hivsset, bassaladdanlatnja ja gálvolanjat. +Kursaplánat maid ráđđehus mearrida, galget heivehuvvot sámeskuvlii (§ 6). +Lea vejolaš ipmirdit luođi olbmo liige namman, mas olbmo luondu ja attáldagat govviduvvojit nuohtain, ritmmain, távttain ja dajahusain. +Arctic Council Indigenous Peoples' Secretariat, Copenhagen. +bagadallan ja maid veahkkeneavvuin oahpisteapmi sisttisdollet hástaleaddji terminologiija. +Áššeovdanbuktin lea Doaibma ja ovddidanváldolávdegotti 20.09.07 áššelisttus. +Dákkár čoahkkimat ja gulahallan guoskevaš sámi organisašuvnnaiguin lea dehálaš. +Dat leage maid oahpaheaddjit dán prošeavttas leat geahččaladdan dahkat ja mo sii dán čovdet válddahallo 8. kapihttalis. + (Balto 1997: 124 - 125.) +Ná sáhttá hárjehallat geavahit olu lihkadanvearbbaid mannat-vearbba sajis ja nu oahppat ođđa vearbbaid, omd dakkáriid mat +Vehmas (2012), s. 44. +Ii mihkkege leat gal rievdaduvvon, muhto friddjabeaivvit leat merkejuvvon čielgaseappot. +Sin gielas ovttaidlogu 3. persovnna hápmi +Leimu T. - Saressalo L. - Leimu P. 1979: Etnologian sanasto. +Ovttaskas barggu guhkkodat lea 2-4 siiddu. +giellaoahppan ja giellaoahpat mat čilgejit giela mearkkašupmevuogádahkan +Sohka han lea leamaš ja lea ain hui dehálaš "ásahus" min sámi servodagas, omd. min identitehta hábmemis ja nannemis. +Dalá čálliin lei juohkehaččas eanet unnit iežas čállinvuohki eaige buohkat lean nu mielas dan vuohkái maid Stockfleth (dovddus gielladutki Rasmus Rask fuomášuhttima mieldusjhsjhai dahje tussai, agaladsjhdsjhat dahje agalazzat; dál duššai ja agálaččat. +Oahpaheaddjit ja sámi skuvlaberošteaddjit galggašedje oahppat máhttit geavahit ON:a álgoálbmot julggaštusa sámi árbevirolaš praksisiid legiteremis, nugo ovdalis lean čuigen. +Ráđđeláhttu Jåma čujuha loahpadeamistis ahte váikko boazologugeahpideapmi Finnmárkkus lea dárbbašlaš, orro leamen dat mearriduvvon mearrádus eahpegovttolaš. +Juo 1824:s lei son nammaduvvon várregonagassan, ja lei orron jahkebeali Norggas maŋŋel dien nammadeami. +Moattelot jagi áiggis lea vuohttimis, ahte duodjemearkka čavga gáibádusat lea bajidan duoji dási. +Riddu Riđđu festivála sávvá beassat láhčit dili vai nuorra sámi dáiddá.. +Medias lea guovddáš rolla positiiva ja udnovaš vuoiŋŋa duddjomis. +Guovllu historjá lea gelddolaš, ja olbmuin geat ásset dáppe leat máŋgga iešguđetlágán našunalitehta. +Du lávlunattáldagat suddadedje gehččiid váimmuid, ja mii leat rámis go don nu erenoamáš čehpet leat ovddastan min gieldda, Unjárgga gielda sávvá dutnje ain ollu lihkku viidásat artistakarriearainat! +Dan botta lea nubbi dain nissoniin boahtán fas nuppe bealde biilla ja čuggen niibbiin Guovdageainnu dievddu olbmá gihtii. +Aspa (1965: 31) ovddit dutkamuššii veardidettiin 1948 Ohcejogas lea ealáhus skáhppojuvvon sierra surggiin, ovdamearkan 11% olbmuin (750/83) ealáhusa vuođđun lea duodji (käsiteollisuus). +NSR vuoruha neahta, lea ožžon ođđa fiinna ruovttusiidduid ja lea áŋgir sosiála median. +Resolution adopted by the General Assembly, 2856 (XXVI). +Informánta eahpida ahte dálá áigge sohkabeallejuohku ii oba livčče leamašan vejolašge, nu mot dat dálá áigge boahtá ovdan, erenomážit dološ nomádakultuvrras. +Dáinna gihppagiin mu ulbmil lea leaikkain ja beroštahtti vugiiguin searvat divaštallamii das mii sámi arkitektuvra lea dahje sáhttá leat. +klassihkalaš symfoniijat gullet fiinna kultuvrii ja kioskagirjjálašvuohta fas lea álbmotlaš "hálbbes kultuvra". +Mina coggá aiddo liktejuvvon čuvlla. +Dieđu, man servodaga majoritehta dohkkeha, galgá máhttit earuhit dieđus, man dohkkehit dušše muhtimat. +Dás čuvvo maiddái láhkaásaheami ođasteamit ja dasa lassin nammaduvvui ođđa ovttastupmi, man funkšuvdnan lea ovddidit, suodjalit ja ja čuovvut našuvnnalaš láhkaásaheami ollašuhttima. + (Sámi allaskuvla 2007-2017.) +Son +Lei Anders Oskal gii doalai dan logaldallama. + - Evaluering av reform 97. www.samiskhs.no. +Muitalusas lea noaidi, noaidesoabbi, bassi báiki, dálkkasgeađgi ja guovža. +Son lea erenoamážit bargan julevsámi giela ja servodaga ovddidemiin. +fonemat dj ja lj eai +1990-logus searvi álggii vuos gávppašit duodjeávdnasiid, láiggiid, láhtterádnogođđosiid jna. +Nuoraidskuvla oastá 20 000 ruvdnui suodjeskuovaid dušše moatti diibmui. +Válddes borramuša mielde, mii guossohit káfe, teaja ja váffellid. +Eanaš ealáhusrievdamiidda leat váikkuhan olggobealde boahtán ođasteamit, sihke konkrehta diŋggat ja daidda gulli doaibmavuogit, nugo ovdameark ka dihte buotlágan mašiinnat. +), Diehtu ja gelbbolašvuohta Sámis. +Go sii fuobmáje ahte soames lea báhčán luođđabissuin čađa láse, de eai duostan ovttatmano olggos vuolgit. +Oahppogirjegielas gávdná dávjá mealgat stuorát variašuvnna maiddái dakkár teavsttain mat muitalit áššiid kronologalaš ortnegis, omd. +Oppalaškommeanttas muittuhit ahte lámis mánát vásihit máŋggalágan vealaheami eallima máŋga iešguđet dásis. +Muhto jus gielda ferte ovttastahttojuvvot nubbi gielddain, de ii lean ovttaoaivilvuohta guhtet gielda heive buoremusat, Mátta-Várjjat, mii lea bargojoavkku evttohus vai Deatnu, mii lea Unjárgga lagamus gielda. +Dán veršuvnnas áhkáš ja vuorrasaš leaba albma olbmot, muhto sudno bárdni lea belohahkii beana. +8, § 6) mielde sámeskuvllain galgá leat stivra Sámeskuvlastivra, mii hálddaša sámeskuvllaid ja sámeskuvlla áššiid. +Dávjá ii leat sis vuoigatvuohta guolástit ii ge dáhkádus dasa ahte guolli boahtá sin giliid vuostáváldinrusttegiidda. +7. Oktováhnen/máná ruovttudilli. 8. Sohkabeliid- ja ahkejuohku mánnájoavkkus. +Dákkáraš bargit ánssášit stuorra gudni ja rámádusa. +Kultuvrraid deaivvadeapmi dahká álo semiotihkalaš dili, mas bohtet ovdan makkár kodain ja mearkaortnegiin kommunikašuvdna dáhpáhuvvá. +Muital riggáide mo geafit vuovaidit ihkku amas ávvirmeahttunvuohta doalvut sin gáđohusa bálgá ala ja rivvet sis Riggodaga Muora. +Leavnnja mánáidskuvla rabas buohkaide Buohkat geat háliidit sáhttet fitnat Leavnnja mánáidskuvllas bearjadaga 26.10 dii. 09.00-12.00 Vuosttaš skuvlabeaivi geasseluomu maŋŋá lea borgemánu 24. beaivvi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Iđitborramuščoahkkimis almmuhii ođđa rockhoavda garra ekonomistivrema dás ovddas, ja maiddái buorideamit máŋggain surggiin. +Fuomáš, ahte rekvirerejuvvon sáhttu sáhttá leat maid eará fievrruiguin go droššiin/sáhttobussiin. +Prinsa Carl lei Prinseassa Maud vilbealli, ja nu soai leigga ge hui oahppásat. +bálkestuvvat). +Go soai lohpádalaiga, de buollái sáhka Norgga monárkiija boahtteáiggi birra. +Badje-Deanu giellabirrasa nuppástuvvan sođiid maŋŋá +Čajahus čajeha mo sapmelaččat, das ahte ledje bieđggos ja smavvalohkosaš doaresbealalbmot maŋgga riikkas, leat ovddidan našunala searvevuođa ja stađasmuvvan ođđaaigasaš algoalbmogin. +Lea maiddái dárbu suokkardallat, mo kultuvrii guoski áddejumit sáhttet váikkuhit geavatlaš dásis, áinnas go dát áddejumit sáhttet dagahit oidojumiid ja maiddái olgguštemiid olbmuid gieđahallamiin. +Áican Vuhtto go ahte mánát leat oahppan? +Dán dutkamin tjalmostav julevsáme fonemajt, valla ienemusát morfologalasj aspevtajt mij gullu såjådimijda. +Sámedikki doarjja lea muđui sullii 90-100% sámi museaid dábálaš doarjjavuođus. +14.6 Váilevaš giellamáhttu vai kreatiiva giellamáhttu? +Čoahkkáigeasut leatge dan dihte čállon sihke davvi-, mátta- ja julevsámegillii. +Mun geavahin Lars Vikøra korpusanalyserenmodealla ja materiálan mus leat guovtte giellalávdegotti áirasa jearahallama. +Ienep diedo: Sadjásasj presidænnta Laila Susanne Vars, tlf. 977 54 102 Dánna gávna logov ja diehtotjállagijt Sámedikke birra. +In duostan nu ollu geavahit. +Aili Keskitalo lea 2009 válgagiččus bargogoikkus sápmelaččaid ovddas bargat. +Olles Skiippagura festiválas ii lean ovttage eará konsearttas nu ollu iešguđet ahkásaš olbmot go dalle go Bergen joavkku Lars Vaulara lávkii lávdái. +Finálas son deaivvadii USA nieiddain Adeline Grayain, guhte lea golbma gearddi seniorluohkká máilmmimeašttir, 2012:s, 2015:s ja 2016:s. +Dán dutkamuša sáhttá atnit kulturantropologalaš dutkamuššan, mii dutká olbmo sosiála ja kultuvrralaš oruhin. +Juovladearvvuođat Porsáŋggu gielddas 2007' bušeahtta ja 2008-10 ekonomiplána dohkkehuvvon Maŋimuš gielddastivračoahkkin dollon 2006:s Dán jagáš maŋimuš gielddastivračoahkkin lea dollojuvvon Porsáŋggu gielddas. +Maŋemus oassi guossástallamis lei Dubaias. +Dolin láđđi álge atnit leairaboahkanis, go dat golai. +Divodeami 2. muddu mielddisbuktá ee. ahte buot glásat galget molsojuvvot, olgoseaidni galgá skoađastuvvot, ođđa liggenvuogádat galgá ásahuvvot ja buhtesáibmorusttet galgá ođasmahttot. +Árbevirolaš bivttas, sámegakti čájeha oktasaš dahje juogaduvvon bivttasvugiid, mii identifisere sámenuoraid, geain lea oktasaš duogáš ja árbevierru. +Dutkit gávnnahedje ahte eanas oassi suvrra arvvis bođii Englánddas ja lullelis Eurohpás, ja duođaštedje ahte nuoskkideamit sáhttet billistit luonddu guhkkin eret dain báikkiin gos industriija lea. +Beavdegirji lea boahtán fápmui Suomas 2016. +Cealkámušat plánii sáddejuvvojit Porsáŋggu gildii, teknihkalaš ossodat, Poastaboksa 400, Ráđđeviessu, 9712 Leavdnja ovdal 12. b. čakčamánus. +Árabut dán geasi mun jođašin maid Kanádas ja dutken davvenuorta-amerihkálaš Mi ́kmaq nammasaš čeardda orrundili. +Nu dat ferte leat, jos min álbmogiin ja kultuvrrain galggaš leat riekti boahtteáigái. +Lágain dorvvastuvvo maiddái gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan. +Dasa lassin dat addet vejolašvuođa geavahit giela multimodála oktavuođain nugo ovdamearkka dihte govain, filmmain ja musihkain. +Čájehuvvo leat váddásat go álggus jurddašuvvon. +Fágaplána 5 č. +Porsáŋggu ráđđealmmái lea almmuhan 2011 jahkebušeahta ja 2011 - 2014 ekonomiplána árvalusa politihkalaš meannudeapmái. +• Oahpaheaddjit láhčet mánáide buori dili, nu ahte oahppan +Nanda, Serena 1987: Cultural Anthropology. +Dán sáhttet dahkat jus duopmáris lea čanastat áššái dehe bealálaččaide, mii sáhttá dagahit eahpádusa ahte čađahago son bealátkeahtes árvvoštallama. +čilge árbevirolaš oahppama ja oahpposirdima konteavstta. +Stuorra oasit davviriikkaid stáhtain, ja Davvioarje-Ruoššas, ledje álgoálggus Саами Кольского уезда в XVI−XVIII веках. +Dat mearkkaša ahte Nordlándda gielddat eai leat gergosat ovttastahttimii. +Girji lea čállon suomagillii ja dan vuođul Liv Hatle lea jorgalan dan ođđadárrui. +Kultuvrravásiheaddjiid duohtavuođa geažil guorahallan lea buktán maiddái etnográfalaš gieddebargui ja materiála klassifiseremii ođđa gáibádusaid. +Guđege čiegas heaŋgájit goaikkanashámát lámppát maid Høvik Lyls ja Hadeland Glassverk lea vásetin dan atnui ráhkadan. +Ovttas mii leat láhčán vuođu dasa ahte Romssa sámi álbmot ja Romssa álbmot muđui galget eallit bálddalagaid dovddahettiin árvvusatnima ja luohttámuša guhtet guimmiidasaset, dadjá Jens Johan Hjort. +Maŋimustá rievdaduvvon 24.09.2015 Addojuvvui oktiibuot 30.286 dohkkehuvvon jiena. +Vuođđun filbmii leat jearahallamat dain doaibmiin geaidda Finnmárkkuláhka guoská ja geain leat oaivilat dan birra, hálddašeaddjiin, juristtain, politihkáriin, historihkáriin, aktivisttain, dáiddáriin ja geavaheaddjiin. +Porsáŋggu gielda čuoččuha veahkehan gárrenmirkogeavaheddjiid deaivvadanbáikki "Blå mandag" nu bures go vejolaš. +Eatnašat Suomas ássi sápmelaččain ásset dál Sápmelaččaid ruovttuguovllu, mii gokčá Anára, Ohcejoga, Eanodaga ja Soađegili Lappi bálgosa guovllu, olggobealde. +Dasa maiddái eai laktás soga dahje guovllu duoji dovdomearkkat ja nie dat sehkke olbmuid vuordámušaid. +našuvnnalaš fápmudeami. +), Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla s. 11 - 25. +Oahpes doahpagiid ovttastahttin ođđa vugiid mielde dahká vejolažžan áddet ja ieš maid hábmet ođđa doahpagiid. +Sártnis biddjojuvvojit ovdan Ráđđehusa politihka váldolinját boahtte jáhkái. +Norgga sámegiela hálddašanguovllus skuvllain sámeduodji oahpahuvvo systemáhtalaččat buot skuvlendásiin. +Sámi dieđalaš áigečála ilbman ođđa nummariin Sámi dieđalaš áigečála lea dál ilbman ođđa nummariin, nr 2, 2010. +Hopp til hovedinnholdet på siden ID 476 - Rabas bistevaš virgi gielddadoaktárin Deanu ja Unjárgga doaktárguovddážis, kontorbáiki Unjárga Virgái álgin lea 01.09.14, álgima sáhttá šiehtadit gieldda váldodoaktáriin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Organisašuvdna"Doaimmahusat"Deanušaldi mánáidgárdi 19. august 2014 av Bill Sørensen Mánáidgárdi rahppui 1988:s ja lea guovddážis Deanušalddis. +Evttohusa mielde sámekultuvra sisttisdoalalii sámegiela, sápmelaš kulturárbbi, sápmelaš kulturovdanbuktojumiid, sápmelaš árbedieđu, sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusaid ja daid dálá áigge vieruid ja hámiid dego maiddái duoji ja eará sápmelaččaid eamiálbmotkultuvrii mihtilmas vieruid ja hámiid. +Kulturministar oktan mielbargiiguin boahtá guovddáÅ3⁄4ii su. dii. 14.30. + (Inf. +Kapihttalis 5.4. geahčaduvvo lámisolbmuid sajádat oppalaččat Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. +Geahccu lea cadahuvvon sihke systemarevišuvdnan 116 suohkanis ja ovttaskas báikkiid geahcadeapmin Báikkis geahcadeapmi lea vuosttažettiin bearráigeahccu das ahte bággendoaimmat cadahuvvojit dohkkehuvvon mearrádusaid mielde. +Krigsman bargá mánáid dáidduiguin, nu ahte besset váldit atnui olles sin potensiála oahppat, nugo Klein 1991 (gč. +Erohusat leat távttas, ritmmas ja dajahusain. +Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Mariidnabivdit ja Suodjalusa spesiálakommándo soalddáhat lahkoneamen MS "Baronen" fatnasii. +Bongo@samiskhs.no - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Dasa lassin okta informánta oaivvilda ahte ovdamearkka dihte ođđa guolástanláhkii dahkkon ráddjehusat dulbmot sápmelaččaid vuoigatvuođaid. +Smith guorahallá dan autenttalašvuođa vuordámuša, man mielde álgoálbmogat galget duođaštit lagasvuođa ja várrugasvuođa lundui, beroškeahttá das leago dat duohta. + (Sarmela 1984: 41.) +Case law of the European Court of Human Rights relating to discrimination on grounds of sexual orientation or gender identity (2015), Council of Europe. +Joar lea mázelaš sogas, ja bajásšaddan Álttás ja Moldes. +Mii ohcat nanu jođiheaddji geas leat buori ovttasbargogalggat, gii lea máškit ja bargá čovdosiid guvlui, gii máhttá movttiidahttit ja sáhttá buori bargobirrasa duddjot. +Ohcamuš gieđahalai badjeolbmo ealáhusdoarjagii laktáseaddji ámmátlaš veajuiduhttima. +Porsáŋggu sátnejođiheaddji Aina Borch doalai maiddái orienterenášši, mas bijai fuomášumi jorgalanhámmánprošektii. +Ale geavat baháláhkai earáid dovdduid, diehtemeahttunvuođa dahje váilevaš árvvoštallandáiddu. +Go lean čuvvon oahpaheddjiid barggu, de lean fuobmán dárbbu čiekŋudit muhtin osiid bajágeassinteoriijas (Balto 1997, 2003). +Sámi oktavuođas lea máŋgii dárbu oažžut jorgalanveahki ipmardusa várás: Dárogielagat ja suomagielagat eai ipmir sámegiela teavstta, ja dárbbašit dan dihte jorgalusa dárogillii dahje suomagillii. +Dan rájes beassá oahppat mo sojahanhámiid namahusaid vuođul čilgejuvvojit sátnehámit ja maiddái cealkkaoasit. +Prošeakta lea ollašuhttán áigumušaidis ovddidit pedagogihka skuvllas ja ovdaskuvllas. +Álggos soai leigga Mandalas, gos Ruvdnaprinsabárra oaččui čáppa buresboahtinsávaldagaid. +Dá aktisasjbarggoprosjevta li tjadáduvvam jages 1999: Gásluovta skåvlån li læhkám prosjæktaaktisasjbargo skåvlåj Jielleváren, ja læhkám aktisasjbarggo daj guokta suohkanij kultuvrraorganisasjåvnåj ja valástallamorganisasjåvnåj gaskan. +tahttojuvvojit sániid oassin eaige dakkár bođu oassin go omd. +Marja Keskitalo, guovllu hoavda Yles, ii ádde manin Juuso ná čuoččuha go dát han lei su iežas mearrádus. +Leavga vurkkoduvvo dološ giissá siste. +Lámisolbmuid sajádaga leat viggan buoridit maiddái jagi 1982 čállon oppamáilmmálaš doaibmaplánain. +1990-logu dutkanbohtosat čájehit ahte oahppit ohppet sullii 3000 ođđa sáni jahkásaččat. +Dieđiheapmi geatnegahttá, ja sáhtát dieđihit čuovvovaš e-postii: tana. + (Ravna 2000a, 1, 8.) +Iešmearridanvuoigatvuohta galgá leat oktasaš namaheaddji sihke gillii, oahpahussii ja ealáhusaide laktáseaddji vuoigatvuođaid ollašuhttimis, daningo Sámesoahpamuš dorvvasta daid. +Das álggii maiddái akkulturašuvdnaproseassa suopmelaš kultuvrii. +9. Eanet dieđuid dihtii, čáles dása: post@samidg.no dahje riŋges +47 90244062. +Erenoamážit iežas rámmaid siskkobealde. +Neahttabáikkis leat sálmmat maid sáhtát lávlut ja báddet ja guldalit iežat jiena. +Ibid., s. 6. +kumulatiiva ja fátmmasteaddji (intersektionála) vealaheapmái. +geađgi gahččá eatnamii das sorjjakeahttá, man guovllus eatnanspáppa alde dat lea. +Eatnis lean fas oahppan ráhkadit earret eará biepmuid mat riibet guhká. +Geaidnu mii manná FG98:s daid ovddeš oahpaheaddjiviesuide oažžu nama Boftsamoen. +Lámisolbmuid sajádat ja sin vuoigatvuođaid ollašuvvan servodagas čatnasa olu guđege oktasašgotti, servoša ja áigodaga dábálaš servodatipmárdussii lámisvuođas. +Saksa, Markku 2000: Filosofin kanssa Helsingin ruokamessuilla. +Gávvilisvuođain rieban fille alcces buot buriid. +Dutkamuš čáje +Lávdegottiid čoahkkin lágiduvvo dábálaččat mánnodagaid ja disdagaid, ja dievasčoahkkin gaskavahkus bearjadahkii. +Logut ledje dađi mielde go vearroeiseválddit fidnejedje gitta olbmuid vearuhan dihte. +Dasto lea sámiin go lea álgoálbmot riekti váikkuhit sin boahtteáigái dainna lágiin ahte sihkkarastit ja ovddidit sin giela, kultuvrra ja servodateallima. +Guttorm, Gunvor 1997: Duodji ja sosialiseren. +Ii galgga máinnašit go ii leat dárbu danin ahte ollašuhttit dábálaš diehtojuohkindárbbu. +Ohcanáigemearri: 26.11.04 Ráððehus evttoha 4,7 milljuvnna kruvnna Kvæntunet:i Ruðat galget juolluduvvot Kultur- ja girkodepartementa 2005' bušeahtas ja galget geavahuvvot hukset kveana giela ja kultuvrra našunala guovddáža Bissojohkii. +Ja buot dáid beliid ovdanbuktimii ja áddemii dárbbašuvvo vástideaddji giella. +Finnmárkkuopmodat lea finnmárkolága mielde ásahuvvon sierra riektesubjeaktan mii galgá hálddašit eatnama ja luondduvalljodagaid maid son oamasta ovttavásttolaččat finnmárkolága ulbmiliid mielde. +Go diimmá suohkanstivračoahkkimis bušeahttameannudeami oktavuođas ovddidii Guovdageainnu Dáloniidlistu lassievttohusa ahte fitnodateaiggádat eai galgga dárbbahit máksit suohkandivadiid čáhce- ja kloáhkkaanu mielde. +Das gávnnat informašuvnna suohkana mánáidgárddit, skuvlla, AÁF ja rávisolbmuidoahppu birra. +Sámegiel sániid ráhkadusa govvideamis lea stávval hui dehálaš oassi. +Giellaoahppa duddjo vuođu sisdoalu ja hámi vuogádatlaš beliid guorahallamii. +Nu lea earenoamážit máŋgga mearrasámi guovlluin Romssas ja Finnmárkkus ja márkosámi guovlluin Lulli-Romssas ja Davvi Nordlánddas. +Oslo-Filharmonia sádde Verdis Requiem konseartta njuolggosáddaga bokte Konseartavisttis Oslos. +Teknihkalaš ossodagas lea ovddasvástádus viessodoaimmaide, dolla, ruhtten, butisindoallamii ja mihtideapmai. +Ja aiddo dat leage guovddážis bajit dásiid fágamáhtu duddjomis vai ii báze dušše passiivvalaš lohkkin, mu +Dál son hástala eará sámenieiddaid maid olggos bivttasskábes. +Sámiráđi váldoulbmilin lea áimmahuššat sámiid oktasaš beroštumiid, nannet sámiid oktiigullevašvuođa riikkarájáid rastá ja bargat nu dan badjelii ahte sápmelaččat maiddái boahttevuođas dohkkehuvvojit oktan álbmogin. +Uvssa guovttebealde mii manná vilges saloŋgii, leat Gonagas Haakon VII ja Gonagas Olav V portreahtat, ja daid leat ráhkadan Karl Steffensen Kjær ja Ottar Espeland. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ovddideapmi Suomas +Dasa lassin oktasašsoahpamuša artihkkala 33 čuoggá mielde soahpamuša oassebealit galget nammadit iežaset hálddahusorganisašuvnna mielde ovtta dahje eanet oktavuođaváldindoaibmi oktasašsoahpamuša ollašuhttima várás. +Báikkálaš organisašuvnnat main lea erenomáš gullevašvuohta mearriduvvon báikenammii sáhttet váidit nama. +OHCANÁIGI: Suoidnemánu 5.b. tii. 12. Vuorbádeapmi lea dasttán máŋŋá. +Dehálaš ovttasbargoguoimmut sámegiela nannemis Dehálaš ovttasbargoguoimmut sámegiela nannemis Sámediggi juolluda 48, 4 miljon ruvnnu guovttegielatvuođa doarjaga suohkaniidda ja fylkkasuohkaniiddda mat leat hálddašanguovllu siskkobealde. +Muhto giella ii leat dušše oahpahangaskaoapmi, dat lea maiddái fága dahje oahppoávnnas mii oahpahuvvo sihke geavatlaččat ja teorehtalaččat (govva 1). +Guorahallama metoda ja doallevašvuohta +Niillas ja Báktestálu noaidelávži lea su nubbi girji. +Nu besset sihke báikkálaš olbmot ja turisttat vásihit joga šaldi alde, čállá geaidnodoaimmahat. +Guovdásj julevsámegiella (Sirges ja Jåhkågasska Jåhkåmåhken Svierigin, Bálák, Divtasvuodna, Hábmer ja Fuolldá ja oase Fuosko suohkanis Vuonan). +Áltá lea dattetge maiddái gáldun ođđaáigásaš álgoálbmotpolitihka ovdáneapmái. +Gažaldagaid mat gusket diekkár áššiide, meannudit ja mearridit dat orgánat main dál lea váldi dahkat mearrádusaid dieid áššesurggiin. +Birasgáhttendepartemeanta áigu viiddidit Bajit Anárjohka álbmotmeahci ja ásahit ođđa álbmotmeahci Goahteluobbalii Guovdageainnus ja olu eará ođđa luonddumehciid Jekkiid ja njuoskaguovlluid suodjalanplána bokte. +Gustojeaddji johtima ja orruma máksomeriid ja mátkerehkega skovi oaèèut go rivttiin válddát oktavuoða. +Møllergata skuvla lei vuosttaš skuvla gos lei sierra musihkkakorpsa 1902:s. +Dát čájeha ahte aviisateavsttaid SOG geavahus lea produktiiva. +Dát mielddisbuktá dan dili ahte gielda de ferte váldit njuolgga oktavuođa muohtačorgejeddjiiguin ovdal go geainnut čorgejuvvojit. +veahka, lieđđi, gavja, čuoldit, deappu, čitna, iešvuohta, dieđa, vuođđuduvvat) lassin geavahuvvojit fágatearpmat (arkeologa, lingvistihkka, antropologiija, luonddudieđa, lieđđegavjačuoldin, pollenanaliisa, C 14-vuohki, radioaktiiva). +Stuollu ráhkaduvvui Ruoŧas arkiteavtta tevnnegiid mielde, ja das leat ođđabarohkka stiilaelemeanttat. +Suomas leat universitehtat figgan oažžut sámeduoji iežaset oahppoávnnasin. +Ortnegiid ferte maid muhtimin logahallat dárkilis vuogi mielde ja nu geavahit lohkosátnehámiid. +Hedegohpi gilisearvvi jođiheaddji Alfred Myrli jáhkká ahte sisagaikun lea čanastuvvon Skiipagurrafestiválii. +PCB lea áibbas gildojuvvon 1980 rájes. +Oliver (1992), s. 103-105 Oliver (1998), s. 1446. +Gieđahala erenoamáš várrugasat dieđuid maid oaččut suollemasat, dieđuid maid olis fállojuvvojit erenoamáš ovddut (ekslusivitehta) ja dieđuid maid ovddas máksojuvvo. +Ritmmalaš iešvuođaid geažil dan lea álki earuhit nuppi eará stávvalis. +PIUs lea beaivválašjođiheaddji ja stivra mas lea stivra jođiheaddji, nubbin jođiheaddji ja 3 stivralahttu. +Jus goađis eai lean doarvái goarrut, de fertejedje váldit duodjebálvváid. +Sámi Allaskuvla ja Sámi Arkiiva- Sámi álbmotbeaivi 2015. +Sii leat gárven praktihkalaš pedagogalaš oahpu odne! +Árvaluvvo ahte guđajahkásaš dovdá jo sullii 13 000 sáni (Pinker 2000: 145). +Sámit fuomášedje ahte sis leat vieljat ja oappát sihke lahka guovlluin ja guhkkin eret. +Sátnegirjjis leat sihke dábálaš sánit ja fágatearpmat. +Norggas leat sámegielat suddjejuvvon earret eará ILO-konvenšuvnna 169, Norgga vuođđolága, Báikenammalága, Sámelága giellanjuolggadusaid ja oahpahuslága bakte. +Makkonen, Timo, Multiple, compound and intersectional discrimination: bringing the experiences of the most marginalized to the fore, Åbo Akademi University, Institute For Human Rights, (2002), s. 9-10; Fredman, Sandra, Intersectional discrimination in EU gender equality and non-discrimination law, European Commission, European network of legal experts in gender equality and non-discrimination (2016), s. 27. +Sápmelaš searvvuš lea dutkamušas nappo okta siskkáldas joavku muhto nubbin LHBTIQ -olbmuid guoski siskkáldas joavkun sáhttá atnit maid eará siskkáldas joavkkuid, maid seksuála- ja sohkabealleunnitlogut hábmejit. +Sii ovddidanbarggu čállosis válddahallet ja guorahallet praktihkalaš doaimmaid Johkamohki sámeskuvllaoahppanarenain sihke skuvlalanjas ja "olgolanjas" meahcis. +Politihkalaš ášši: Sámediggi mearridii 2010 plánaveahki. +Dát buorre dili dovdu sirdašuvvá dađistaga sihke sullasaš diliide ja eará olbmuide. +Dan maŋŋel erenomášraporterejeaddji mandáhtta lea viidon ja su bargui gullá ovddidit lámisolbmuid riektesajádaga viidásit gulahallama ja informašuvnna vuostáváldima, iešguđet riikii galledeami ja jahkásaš raporttaid bokte. +Norgga militeara fápmu ii nagodan šat soahtat, ja goappešagat fertiiga báhtarit eret Norggas ovttas Ráđđehusain, ja joatkit vuostálastima Englánddas. +Evttohusas "Møblering af Kongeboligen i Christiania 30 te mai 1846", juolluduvvo 50 spesidálera dáid biergasiid oastimii: "1 taffeluhr og 2 Kandelabrer paa bordet til dette værelset". +Buohkat eai lean buresboahtin skuvlii Historjjálaš journála lokte ovdan marginálajoavkkuid vásáhushistorjjá skuvlalágádusas. +Nostalgiija, naga ja eará gielalaš ja kultuvrralaš fenomenat. +Dán oktavuhtii lei ávkkálaš geavahit Mari +Sámi vistesuodjalusas lea sáhka identifiseremis ja registreremis ja áimmahuššamis automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi visttiid boahtteáigái. +Sámekonvenšuvnna ráđđádallamat álgán: - Illu beaivi Sámedikkiide Ikte álge oktasaš Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna šiehtadallančoahkkimat Stockholmas, 24 jagi maŋŋel go vuosttaš geardde ovddiduvvui dat áigumuš. +Njulges vealaheami gieldu ollašuvvá jos našuvnnalaš láhka, virgeoapmahaččaid ráva dahje geavadat olggušta lámisolbmo su váttu dihte. +Manngela suoma- ja ienngilsgiellaj almoduvvá. +Giella ii leat goassege neutrála. +Dasa lassin kapihttalis gieđahallojit dábálaš olmmošvuoigatvuođat, mat guoskkahit buot sápmelaččaid. +Golmma sohkabuolvva áigge lea vuohttimis duoji árbevieru proseassa. +Telefonlistu lea gávdnamis artihkalis Huksehus ja ráhkadusossodaga bargiid fáhtet čuovvovaš telefonnr. +SESAM lea dál dutkanguovddážin seammá dásis go fakultehta instituhtat, ja dehálaš oassi min mandáhtas lea nannet sámi ja eamiálbmot áššiid máŋggafágalaš dutkama olles universitehtas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fuolahusguovddáš Deanušalddis - dohkkehan barggaheaddji 19. October 2012 av Øystein Solaas Lea leamaš ođđa fálaldatvuorru hukset dan ođđa fuolahusguovddáža Deanušaldái. +Intersektionála queer-dutkamuš lea nannosit čatnašuvvan maiddái postkolonialisttalaš dutkanárbevierus bohciideaddji kritihkalaš lahkonanvuohkái. +Danin mii galgat nu guhkás go vejolaš leat huksekeahttá geainnuid, ássanvisttiid ja industriijavisttiid gilvojuvvon eatnamiidda. +Dien áiggi ledje dáid guovlluin smávit bivdo-, guolástanservodagat. +Stuorimus lea Álttá el-fápmorusttet, mii bákkus huksejuvvui vaikko báikki olbmot ja luondduberošteaddjit miehtá riikka sakka vuosttaldedje. +Dábáleamos vealahanvuođuštussan namuhuvvojedje lámisvuohta, dearvvašvuođadilli ja ahki. +Dáppe sáhtát muosáhit moanat kultuvrraid valljivuođa kurssaid, muitalusaid, biepmuid, luđiid, filmmaid, gielaid ja dujiid bokte. +Sámi árbevirolaš diehtu ii adno velge dásseárvosažžan eará dieđuiguin skuvlamáilmmis, dego okta oahpaheaddji lea vávján. +Dán dutkamuša čielgaseamos olgguldas joavkku vealaheapmin meroštallon vealaheapmi lea eahpenjuolgat ja dávjá maid dakkár, mii badjána oktasašgotti struktuvrrain. +Media rolla váikkuhanbarggus lea stuoris ja dainna sáhttá maid ovddidit vealaheami vuostásaš bajásgeassinbarggu oktasašgottis. +Kultuvra ii leat čadnon diŋggaide iige daguide, muhto daid ovdanbuktimiid duogábeale meinnegiidda. +Dat máksá ahte čálamáhtu nannemis lea deaŧalaš fuolahit ahte mánát besset leat čállingiela birrasis mii geasuha ja movttiidahttá nu árrat go vejolaš hárjehallat lohkat ja čállit. +Dán agis ii oro tv-prográmmaid čuovvumis nu stuora váikkuhus ođđa sániid oahppamii (Nelson 1973). +Dála Sámi dáiddáriid dáiddalaš olggosbuktimis leat ekologalaš temát, "ruoná" árvomáilbmi ja ekopolitihkka eanet ja eanet oidnosis. +Árvvoštallanjoavku galgá válljet daid golmma buoremus eavttuhusa maid Davvi-Romssa álbmot dasto sáhttet jienastit, juogo boastta dahe suohkana interneahttavuogádaga bakte. +Huksehus- ja rusttetossodat goaivu guji ja cegge čuovggaid, ja Tana installasjon AS bidjá johtasiid ja ordnejit čuovggaid. +čállit doaimma birra. +Go lágasteamit ja vejolaš replihkkavuorru lea loahpahuvvon, leat váldošiehtadallamat nohkan, ja áššis celko duopmu. +ollašuvvá dál Suomas, ja mo dan ollašuvvama sáhtálii ovddidit. +Arkiteakta Finn Nilsson oaččui fas bargun doaibmat siskkáldasdiŋggaid arkiteaktan. + (Hætta Kalstad 1996: 23 - 24.) +Dán dutkamušas guovddáš gažaldahkan +Soai leigga ožžon mángasiid veahkkin lágidit dáid doaluid. +Ovttas Majestehtaguovttuin Gonagas Haraldiin ja Dronnegiin finaiga soai "Kongelige reiser" čájáhusas Kunstindustrimuseas. +Lámisolbmuid suodjala maiddai ovddit kapihttalis gieđahalakeahtes biinnideami ja eará goaves, olmmošmeahttun láhttema ja fuonášeami dahje ráŋggášteami vuostálasti oktasašsoahpamuš. +Sámediggeráđđi mieđihii dušše rihkkon hálddašanlága, eai ge vástidan čielgasit rihkko go dievasčoahkkima mearrádusa. +Dán oktavuođas válljen gáržžidit kultuvrralaš dieđu nu, ahte +Buot reaiddut bohtet nuvttá geavahussii, ja visot Sámedikki dahkan gáldokodat leat friddja oažžumis GPL-liseanssa vuolde. +Leavnnja skuvlla oahppit deaivvadit fas vuosttaš skuvlabeaivái geasseluomu maŋŋá bearjadaga borgemánu 24. beaivvi. +Dákkár lunddolaš ovdáneapmi ii leat deaividan Finnmárkkus. +Dát oahppit ledje buohkat máŋggagielat nissonat geat ledje mearridan olahit buoret čállinmáhtu iežaset eatnigielas, sámegielas. +Plánaevttohus lea almmolaš geahčadeamis ja gulaskuddamis áigodagas gaskkal juovlamánu 20. beaivve 2012 - guovvamánu 4. beaivve 2013. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Giellasuonat CD Dán jietnagirjái leat Giellasuonat-girjji teavsttat lohkkokuvvon. +maid Ariotti (1999), s. 218. +Mii áigut ráhkadit plákahtaid gos leat govat nu go ovdamearkadihte lebestifttas, ja dán namahusa. +Komišuvnna bargun lea čielggadit man viidát guhkesáiggi geavaheami vuođul (oamastusa vuođul, dološ áiggi rájes geavaheami vuođul, báikkálaš árbevierrorievtti vuođul) leat olbmot olahan vuoigatvuođaid mat dán rádjái eai leat dohkkehuvvon lágaid vuođul. +Maid mii leat oaidnán, lea leamaš čielga dáhttu ealáskahttit giela skuvlla ja mánáidgárddi bokte. +Gonasbárrii sávve buresboahtima ráđđeviesus, ja doppe lávllui ruvkebargiid lávlunjoavku sudnuide. +Eahkedis lea fas sáhttu ruovttoluotta Girkonjárgii ja lágideaddji ávžžuha olbmuid vel váldit mielde niestti go bussemátki bistá sullii golbma diimmu. +Erenomašráđđeaddi Per Zakken Brekke muitala Ávvirii eaktun oažžut doaibmakonsešuvnna lea ahte gávdnojit dan meare olu resurssat ahte doaibma šaddá gánnihahttin. +Dán akšuvdnadutkanáigodagas leat vásihan ahte muhtimin lea veadjemeahttun fidnet sadjásaččaid go oahpaheaddjit oassálaste oahppočoagganemiidda. +NSR lea Ráđđehusa, Stuorradikki ja dáčča eiseválddiid buoremus ovttasbargoguoibmi. +Gihppagis šaddet leat sárgumat ja máŋggalágan designkonseapttat ođđa-áigásaš ja boahtteáigásaš sámi orrunčovdosiid várás. +Dat gáldu ii leat šat nu buorre go eiseváldit leat heaitán almmuheamis dárkilis dieđuid gielddaid ja skuvllaid dásis dannego atnet sámegielaid dieđuid sensitiivan. +Su maŋŋá logaldalai Mikkel Nils Sara boazodoalu ja ruvkedoalui birra. +"Top Model" ráiddu oktavuođas lohká son oahppan olu sihke mo galgá láhttet govvejeaddji ovddabealde, ja mo galgá rupmašiin láhttet go vázzá lávddis. +Máŋggaid beivviid maŋŋil bohte olbmot dohko liđiiguin ja cahkkehedje čuovggaid muitun Gonagassii. +Niittyvuopio, Heikki. +Mieđihuvvui gáibádussii ahte oažžut stuorát eriid Evalueringskonferansen for " Nasjonal rekrutteringsstrategi for samisk høyere utdanning 2011-2014" avholdes på Universitetet i Nordland 1. og 2. april. +1.2 Kantiidnaareálat galget čorgejuvvot ja ráidnejuvvot maŋŋil doaluid. +Okta deháleamos iešmearridanvuoigatvuođalaš bealli laktása dearvvašvuođafuolahussii. +Čálli čuoččuha ahte maŋŋil go sámegiella ja -kultuvra dađis oaččui stuorát saji skuvllas 70- ja 80-logus, de 90-loguid ođastusat fas geahpededje sámi sisdoalu. +Nieiddaid sohkabuolvva ásodatáigi lea álggahan kultuvrralaš nuppástusproseassa, mii lea vuohttimis duodjemáhtu geahpáneapmin gori mielde. +Maŋimustá rievdaduvvon 16.02.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Mánáidgárddis leat 25 saji. +sohkabealli), suomagielat dutkamušas geavahuvvojit biologinen (sá. +Sápmelaš lámisolbmot leat suopmelaš oktasašgottis erenomáš sajádagas dan dáfus ahte sii gullet goit guovtti iešguđet jovkui, mat leat oktasašgottis unnitlohkun. +Beallestruktuerejuvvon jearahallamis informánttat ožžot vástidit gažaldagaide friija hámis iežaset sániiguin (Eskola & Suoranta 1998: 87). +18:12 Borgemánu 19. beaivi 2015 Juvddálaččat oahppame sámi nuorain Juvddálaččain leat maid ofelaččat geat galget johtit ja muitalit iežaset birra. +Álbmotealáhuslágádus sáddii 18.1.2011 cealkámuša sosiáladorvvu nuppástusohcanlávdegoddái, ja čállá ahte dat lea suokkardan nuppástusohcanvejolašvuođa. +s. 30) málle mielde golbma dieđu áddejumi. +Easttadeaddji ovttadat dieđihit Bearraša viesus leat mii váldán vuostá biktasiid ja eará dállobiergasiid /latnjabiergasiid maid mii fas leat viidáset addán bearrašiidda ja ovttaskasolbmuide. +GEAHČA VIDEO: 10:44 Geassemánu 07. beaivi 2015 Kárášjogas vudjet ja billistit skohtervuoddjit čuoiganláhttuid. +Lea vuođđolágalaš bargomálle ahte Gonagas čuovvu dien rávvaga. +Gielalaš identitehta birra lea čállán omd. +Nuoraide lei stuora dáhpáhus deaivvadit Isac Elliotain. 14:55 Cuoŋománu 01. beaivi 2015 Sámi Allaskuvla lágida boahtte geasi geassekurssa sámi musihkas ja juoigamis. +Sii bivdet njuolain ja dávggiin, ja leat hui skuhttárat. +Su mielas lea suorggahahtti go ná oanehis áiggis leat dán muttos čielga mearkkat šaddan eatnamii. +Unnitloguid siskkáldas unnitlogujoavkkuin lea oktasašgottis erenomáš sajádat, ja dat sáhttet govssáhallat váldoálbmoga ektui. +Jon Egil Nilsen, gii lea jođiheaddji mearrasámi bivdin- ja guolástansearvvis Bivdi, lohká iežas vávján ahte lea eanet guolli vuonas. +Deaddil mat vulobealde liŋkka de oainnát mo ášši lea! +Guovddážis lea maiddái vejolašvuohta bisuhit sámi identitehta go lea gillámin duomu. +Sáhttá ovdamearkka dihte geahččat makkár "deavdaga" vearba gáibida, galgá go das omd. leat mearkkašupmi báikkis vai báikái. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Kvenagillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit moadde sáni. +Olbmo giella maid doaŋgu jos dainna ii beasa lášmmohallat. +Dáid sániid vuođul de hárjehallojuvvo sihke analysa ja syntesa. +Čájálmas lea sáme- ja suomagillii, ja tekstejuvvo dáro-, eaŋgalas- ja sámegillii. +Bláđes ledje 8 siiddu, ilmmai guktii mánnui ja mávssii 1 ruvnnu jahkái. +Máŋggadáfot vealaheami sáhttá jurddašit badjedoaban, mii gokčá dábálaččat golbma iešguđet vealahantiippa: máŋggageardásaš vealaheapmi, kumulatiiva vealaheapmi ja fátmmasteaddji dahjege intersektionála vealaheapmi. +Uttjek (2016), s. 25. +Girjjis leat dábálaš sámegiel sánit, sánit mat eai leat šat olus anus, ođđasat sánit ja maid ođđaáigásaš sánit. +Lassin dasa ahte láhkaárvalus ii leat álbmotrievttálaččat doallevaš, de lei ráđđehus maiddái rihkkon álbmotriektegeatnegasvuođa namalassii ráđđádallat Sámedikkiin láhkaárvalusa birra. +Dát jearahallamat leat vuođđun go lean analyseren giellalávdegotti barggu ja gávnnahan mo čállinvuogi ođasmahttin lea váikkuhan davvisámegiela čállimii ovddit ortografiijaid ektui. + (Lehtola 2000: 162 - 163.) +Son dáguhii maid mánáide álo geahčastit maŋos vai dádjadit ruoktot, nugo sápmelaš láve amas láhppot. +Mu biktasiin oainnát man guovllus gean ruovttus lean johttán, leango jo máhccan mátkkistan vai easkka boahtimin báikkistan. +Láhkaásaheami váilevašvuođat vuhttojit earret eará vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis bearasláhkaásaheami dáfus, ja maiddái translágas erenomážit olbmuid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama dáfus. +Eat ádde maid earát dadjet, daningo min mielas sii hállet nu jođánit. +Okta váldosivain Áltá-čázadaga buođđudeami vuostálastimiidda lei go sápmelaččaid eanan- ja resursavuoigatvuođat eai lean dohkkehuvvon. +), Annual Review of Anthropology Vol. +February-24. +Education of Minorities s. 17 - 36. +Perth lea Western Australia oaivegávpot, ja njealjádin stuorámus gávpot riikkas. +- Mii geahččaleimmet oažžut eanetlogu, juoidá mii livčče addán eambo oadjebasvuođa ja sihkarvuođa dan ektui ahte ii dárbbaš ohcat doarjaga áššis áššái, čilge son. +Dasa lassin galgá doaibmankonsešuvnna ohcamuš sáddejuvvot gulahallamii ovdal go mearriduvvo mihkkege. +Das boahtá ovdan mo lohkan-oahpahus álgá bustávvaoahpahallamiin, sihke jietnademiin ja alfabehtalaš ortnegiin, dasto oahpahalle stávvaliid alfabehtalaš ortnega mielde ja de easkka mearkkašumi guoddi osiid: sániid ja cealkagiid (2002: 6). +Jorbamállet feaskkir ja rabas sisgovat leat dego rabas lávdi, buohkat oidnet guđet guimmiideaset ja sii - duppalin oidnet - movt ivdnás olbmot rievdadit vistti ivdnás ja ealli lávdin, maid kontrastan leat viiddis duoddarat olggobealde. +Ovddeš dieđuid ja oahpes doahpagiid sániid vehkiin čilgejuvvojit áššiid ođđa aspeavttat. +Girji heive bures skuvlla atnui ja lea sihke dárogillii ja eaŋgalsgillii. +Dat bájuhuvvo dás J. N. Skaara doaimmahan girjji mielde Breve fra Niels J. Chr. +Thomas Kintel tjállá aj duoje birra, gå giehtadallá dav lahka aktijvuodav sáme dájda ja duoje gaskan. +Almmuhuvvon Skábmamánnu 17 2013 Bihttá ČSV-republihkka boahtá fargga! +Konklušuvnnat ja ávžžuhusat, mat gieđahallet sápmelaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ja sin vásihan máŋggadáfot vealaheami +Vuosttašin čuojahii Alit Boazu, dán vuoro Sara Inga Utsi haga go son lei mannan várrái boazobargguide. +Daid funkšuvdnan lea dorvvastit joavkku - eamiálbmoga - kultuvrra seailuma ja ovdáneami nu mot joavku ieš háliida. +Dáid ságastallamiidda ledjen ráhkadan rávajearaldagaid (gč. +Mii vuovdit váffeliid, káfe ja láibbážiid, ja maid gelddolaš internationála borramuša. +buot konditionála sojahanhámiid, ja abstrákta sániid mearkkašupmi lea vel eahpečielggas, de veadjá goitge bures gulahallat earáiguin. +Näkökulmia saamelaiskirjallisuuteen. +Duodjekultuvrra bajásdoallama geažil eavttut leat ruossalasat. +Ščekoldin dadjá, ahte son lea gullan eanetnai máidnasiid, muhto lea guođđán daid muitui merkekeahttá, go dat ledje ruošša máidnasat. +Sámedikken li ruhtadårja majt máhttá åhtsåt kulturdåjmadibmáj, máhttá rudájt åhtsåt sámegielak girjálasjvuohtaj, sáme musihkkaj, sámegielak gåvvårájdojda, sáme girjjealmmudagájda ja kulturdåjmajda. +Son galggai fuolahit stuorra bearraša, oassálastit boazodoalus buot dilálašvuođain ja hálddašit eambbo ja eambbo čoahkkindoaimmaid ja mátkkoštemiid rahčamušaid olis oažžumis vuoiggalaš eallima alcces ja su álbmogii. +Anti leige jođus gárddi lusa go oinnii skohtera mii bođii jávrri mielde, ja fáhkkestaga doddjui fávlái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Divtasvuona suohkan le Sámegiela háldadimsuohkan. +Gonagasvissui gullet Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet, Gonagaslaš Allavuođat Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa ja Prinseassat ja Prinssat geain lea riekti geavahit namahusa Gonagaslaš Allavuohta. + (Eidheim 1971: 68, 71.) +Mandalay hill lea báiki gos leat ollu pagodat, ja okta dain lea Sutaungpyei, mii lea várrečohkas. +Seamma guoská daid bargosajiide mat leat dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain. +Dalle ádde maid buorebut dan njuolggadusa mii dadjá ahte aktiiva cealkaga objeakta šaddá passiiva cealkaga subjeaktan, omd. +Makkár lea Sápmi 100 jagi geažes? +Prošeavtta dutkit dulkojit informántta muitalusa nu ahte dáláservodagas sápmelaš searvvuš lea sápmelaččaid hástaleaddji sihke vuoigatvuođalaš ja politihkalaš dili dihte gártan dillái, mas servoša siskkáldas čuolmmaid birra eai duostta hupmat almmolaččat. +Porsáŋggus šaddet čuovvovaš rievdadusat: Cuoŋománu 30. beaivvi ovddas gurrejuvvo cuoŋománu 27. beaivvi Miessemánu 1., 17. og 28. beivviid ii leat doappargurren. +Rehketdoalu fuolaha Consis Regnskap Karasjok, ja dárkkisteaddjin lea Inter Revisjon Finnmark, Honnesvágis. +Mii leat vuordime KOTUS-sátnelisttuid, ja min áigumuš lea daid lasihit sátnegirjái. +Mii eallit hui guhkkinge luonddus, de mii lea min gaskavuohta dan lundui otná beaivve, jearrá Aikio. +Muhto čállinmáhttui gullá eambbo go dušše máhttit čállit sániid riekta. +Doajvov dat sjaddá viehkken didjij gudi sihtabihtit ja ávkkit sámegielav. +Fortes, Meyer 1938: Social and Psychological Aspects of Education in Taleland. +Kitti oaččui Márkomeannu-festiválas rávvaga govaid ráhkadeapmái - Govahala buot vearrámus boahttevuođa! +Sii besset ráhkkanit ovdanbuktimii, ja muhtimat +Geaidda: Buot mánáide 6 jagis 12 jahkái geat gálidit searvvat sámi arenas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielda ođasmahttá almmolaš poastalistočovdosa - eInnsyn 26. september 2014 av Bill Sørensen Ášše- ja arkiivavuogádaga ođasmahttima olis mii maiddái ođasmahttit almmolaš poastalistočovdosa - eInnsyn. +Heive maid unnitlogugielaide Nordlys lea báikkálaš- ja regionálaáviisa, ja gokčá guovddášguovlluid Romssas ja Svalbárddas. +Dasa lassin čielggadusas bohtet ovdan mearrideapmái ja rávvenbálvalusaid ollašuhttima hástalusat ja vel oasálašvuohta oktasašgottis, lámisolbmuid individuálavuođa vuhtiiváldin ja vátna oassálastinvejolašvuođat. +Dáláláhkaásaheapmi, mii vuođđuduvvá oassái diagnosaide ja lámisvuođa láhkai, ii ollásit dorvvas dan ahte bálvalusat lágiduvvojit lámisolbmo individuála dárbbuid mielde. +Álttá Sámi Giellaguovddážis leat fásta giella- ja kulturdeaivvadeamit eahkediid: Mii doallat giella- ja kulturdeaivvademiid skuvllaide ja mánáidgárddiide, ja searvat muđui iešguđetlagan doaluide. +Oktii lei dát girku muhtun fámolaš soga priváhta girkun, ja sii geat leat huksen girku leat dovdan dan áiggi riikkaidgaskasaš arkitektuvra málliid, ja leat daid heivehan geađggis murrii. +Skuvlaoahpahusas álgojagiid teavsttat eai spiehkas nu olu hállangiela cealkkaráhkadusain, muhto jo 4. ja 5. ceahki rájes oahppogirjjiid teavsttain lassánit skuvlagiela dovdomearkkat. +oassálastingeatnegasvuođa sisdoalu dárkkálnuhttima ja maid riikkaidgaskasaš geavadagaid guorahallama das, mo lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša artihkal 4 (3) ollašuhtto. +Buolbmága girkosuohkanis manná geaidnu Buolbmátjávrái. +Lullisámegiella ja lullisámi kultuvra leat hearkkes dilis danne go lullisámit orrot bieđggus viiddis guovllus, riikkarájá ja fylkkarájáid duohken. +Mikkel Nils M. Sara nákkáhallá mánnodaga phd-grádas ja bealušta almmolaččat iežas nákkosgirjji "Siida ja siiddastallan" maid lea čállán UiT Norgga árktalaš universitehtas. +Dálá sámegiel čállinvuogi mielde: Fredrika seminárias čállojuvvon Giehtagirjjáš, mii moadde goahte- ja girkorohkosa, ovttas Kristusa gierdamušain ja muitalusain sisttisdoallá. +Seamma supmin oažžu Sámediggi vejolašvuođaid vuoruhit ee. oahpponeavvuid ja seailluhit Sis-Finnmárkku riekteveahkekontuvrra. +Hámi ja sisdoalu dikotomiija dahje guovttejuohku sáhttá leat vuođđun +Vuorrasat vurdet saji - Lea lossat Sámi suohkaniid gaskkas lea Kárášjogas vearrámus dilli vuorasolbmuide geat vurdet birrajándordivššu. +Boaittobealegilážiin fuolkevuohta lea ain ovttasduddjoma vuođđun iige nuge gránnjávuohta, vaikko guokte čeahpes duodjára ásašeigga lahkalagaid. +07:26 Čakčamánu 01. beaivi 2016 Áigot luondduriggodagaiguin háhkat bargosajiid Go olbmot ožžot eanet máhtu luondduriggodagaid birra, de galgá leat vejolaš ásahit bargosajiid main lea vuođđu luondduriggodagain. +Jus hálidat viessosaji eará sajis, de fertet dábálaččat sáddet ohcamuša FefO bokte (Finnmárkkuopmodat). +Gulahallan lea okta dain prosessain, mat leat mihtilmasat dieđu ja kultuvrra joatkašuvvamii ja leavvamii. +Bals (2002) lea iežas váldofágabarggus dutkan sámegielat mánáid dássemolsunovdáneami. +Kultuvrralaš lingvistihkka lea joatkka kognitiiva lingvistihkas ja dat váldá vuolggasaji olbmo kognišuvnnas go čilge mo giella organisere olbmo jurdaga ja máhtu iežas mielas, muhto čatná dasa kultuvrralaš perspektiiva das go oaivvilduvvo ahte olbmo doahpagat ja kategoriijat leat kollektiiva dásis, eai ge individuála dásis. +Giella le ájnas kultuvrraguodde ja identitehtavuosediddje. +• Ohcamis applikašuvnnaid jorgaleami dahje heiveheami oktavuođas sámegillii galgá leat soahpamuš vuoigatvuođaoamasteddjiide • Terminologiija- ja báikenammaprošeavttain galgá informántta bálká leat mielde gollomeroštallamis. +Guovdageainnu suohkana ráđđeolmmái evttoha lasihit viessoeaiggádiid suohkandivadiid, vai nagodit gokčat dán jagáš vuolláibáhcaga. +Girjjálašvuođas +Barnes ja earát (1999), s. 27. +12:16 Njukčamánu 23. beaivi 2016 Gárrenolbmot ja skohtervuodjimat Finnmárkku politiijaguovllus dieđihit Twitter bokte dán vahkoloahpa leat earret eará gieđahallan gárrenolbmuid ja skohtervuodjimiid. +Seamma hástalus badjána maid eará sápmelaš lámisolbmuid gieđahalli dutkamušain. +Iešráđálašvuhtii gullá maid, ahte sápmelaš galgá máhttit jurddadásis, kognitiivvalaččat čoavdit váttisvuođaid, mat sáhttet boahtit báifáhkka. +Gánddat šaddet iešráđálaččabun go "olmmáiduvvet", go sii lihkostuvvet darvehit stuorra ja gievrras bohcco dahje muđui čájehit, ahte hálddašit meahci garra dili. +son bilkiduvvui. +Go dasa lassin oahppit besset čállinbargguin geavahit fágatearpmaid, de sihke fágamáhttu ja fágagiella nanusmuvvá. +Govva: Terje Bendiksby, NTB Scanpix Vuolggidettiin beasai Gonagasbárra maid dearvvahastit filipiinnalaš bargiid Fálesnuori buhcciidviesus. +Eanetlohkoprinsihpa oažžu čilgehusa nu ahte bargojoavku lea plánen ortografiija dan láhkái, ahte dat sáhttá geavahuvvot buot suopmaniin (sihke Magga ahte Aikio jearahallamat). +Ovddit oaidnu gohčoduvvo nativisttalaš oaidnun, man mielde olbmos oaivvilduvvo leat riegádeami rájes oktasaš universála giellaoahppa, man vuođul mánná oahppá dan giela mii geavahuvvo su birrasis. +Guovddáža doaibmagolut galget juogaduvvot sierra juogadančovdosa vuođul, mas Sámediggi lea váldán badjelasas váldoovddasvástádusa. +Lea goitge deaŧalaš atnit muittus, ahte vaikke buot giellaovdáneamis lea seamma mihttomearri, de mánát eai čuovo seamma oahppobálgá eaige ovdán seamma leavttuin. +Sin motivašuvdna šattai positiivan. +hámit, ivnnit, sturrodagat, sajádagat, atnu, ávdnasat, stellelmasat). +Kantuvra galgá leat Barentsovttasbarggu álgoálbmogiid ja eará oassálastiid gaskalađas, ja galgá erenoamážit veahkehit Ruošša bealde álgoálbmogiid prošeaktaohcamiiguin ja diehtojuohkimiin. +Sis leat eará dárbbut go sis geat eai máhte sámegiela. +15:23 Golggotmánu 06. beaivi 2016 Logal­dallá ealáskahtton gávtti birra Inga Påve Idivuoma logaldallá odne eahket Porsáŋggu girjerádjosis Porsáŋggu gávtti dutkama birra maid lea bargan. +arvolautakuntanaisparejaeisaasyrjiajulkisenterveydenhuollonhedelmoityshoidoissa.html. +Láhka lámisolbmuid dulkonbálvalusain 133/2010. +Pergamon Press, Oxford - New York - Toronto - Sydney - Paris - Frankfurt. +Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto lei miehtemielalaš skuvlema ordnemii, muhto anii veadjemeahttumin dan ráddjema dušše sámiide. +Rievttálaš nákkuid mearrida vejolaččat diggi maŋŋil go opmodagas lea rahppon almmolaš oapmejuohku. +Oktasašsoahpamuša vealahangieldu ja ovttaveardásaš meannudeami prinsihppa leat erenomáš nannosat vaikkoba dábálaš olmmošvuoigatvuođaid ektui. +Urálalaš vuođđogiela ektui leat 1980 jagiid rájes (Korhonen 1981) 2007 rádjái (J. Häkkinen 2009) omd. +Miellahtut geaid Sámediggi nammada álbmotmeahcistivrraide galget daningo leat stivrras ovddastit sámiid beroštumiid. +Álgoálbmogiin lea riekti praktiseret ja ealáskahttit iežaset kultuvrralaš árbevieruid ja dábiid, doaimmahit ja +Gárvodeami giella čujuha birasresurssaide, daidda luondduresurssaide, mat leat oažžumis ja mat leat heivvolaččat bivttasteapmái ja mat ráhkadit oasi olbmuid ekologalaš leađmmas (niche). +Vaikko buohkat ledje sámit, de sis lei iešguđetlágan duogáš sihke sámi bajásšaddama ja maiddái oahpuid hárrái. +Oktavuođaid nannen álgoálbmot birrasiiguin +Guldal dasto mii lea almmustahttojuvvon gutni peannain. +Informánta muitala ahte dát lea muhtin dilálašvuođain duođaid hástaleaddji. +váikkuhanvejolašvuođaid áššiide, mat gusket sin. +Fievrridanáigi lea 1 gitta 7 beaivvi, sorjavaš gaskkas. +Fuomášumit muhtun simultánalaččat guovttegielat máná árra giellaoččodeamis. +Gáhtanvuoigatvuođalága mielde gusto gáhtanáigemearri das rájes go oasti oaččui gálvvu ja 14 beaivvi ovddasguvlui. +Sámi sierrabibliotehka ásaheapmi álggahuvvui 1950-jagiin. 1962:s oaččui Kárášjoga álbmotbibliotehka erenoamáš ovddasvástádusa ráhkadit sámičoahkkádusa ja fállat sámi bibliotehkafálaldaga olles sámi álbmogii ja earáide. +5.3. +Govva: Liv Osmundsen, Gonagaslaš hoavva Presideanta Andrzej Duda bidjá lieđđekránssa Našunálmonumeantta lusa muitun sidjiide geat gahčče 1940 - 45 soađis. +Čuovut riikkageainnu 890 Deanušalddis Báhcavuona guvlui sullii 35 km ja de mohkastat Suoidnesullo guvlui. +Ollu čuohteduháhiid lea son čoaggán iešguđetlágan ulbmiliidda, muhto erenoamážit Porsanger Helsetunii. +- Mii sihkkarastit iežamet riikkaid vai ON ii beasa oađđit álgoálbmotáššiid dáfus. +Evttohusa lápmásiidbálvalusláhkan livččii dárkkuhus addit giđđačoahkkinbajis 2018. +Dain ii leat eisege nu ealli ja njuovžilis giella go ovdamearkka dihtii Asbjørnsen ja Moe čohkken dáža álbmotmáidnasiin. +In beassan gonagassan biktasiid goarrut. +"Tiukkahihaisessa renessanssiasussa onnistuisi suopungin heittäminen kehnosti!" (Ylimartimo 1994: 38.) +Vigdis Stordahl dutkamuš "Same i den moderne verden" (1996) gieđahallá, man láhkai olbmot lagasservodagas šiehtadallet, mo galgá leat sápmelaš ja seammás eallit dálááigge servodagas. +Sápmelaš lámisolmmoš ii vealttakeahttá dáin organisašuvnnain oaččo bálvalusa dahje materiálaid iežas eatnigillii. +Aslat Paltto lea geahččalan dáid. +Nissonduoji máhttima sirdin sohkabuolvvas nubbái leamaš árbevirolaččat nissoniid veagas. +Engaging the voices of Sámi children Konferansebidrag og faglig presentasjon - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Soahpamuša ratifiserema guoski ráđđehusa evttohusa leat ain guorahallame riikkabeivviin. +Sii háliidit inkluderejeaddji oainnu ráđđet skuvlabirrasis, nu ahte mánát dovdet ahte ii oktage olgguštuvvo iežas duogáža dihte. +Regáliaid deháleamos doaibma lei čadnon ruvdnemii ja vuoiddadeapmái, gos dat ledje oinnolaš mearkan dasa ahte gonagas vuostáiválddii "ipmilvuođa vihaheami". +Jan Henry Keskitalo (2003: 23) lokte klássalanjas makrodássái sámeskuvllaid hástalusaid, go guorahallá maid álgoálbmotperspektiivva eaktuda skuvlavuogádahkii. +Vikøra prinsihpain lei ovdal mielde pedagogalašvuohta, mii mun mielas heivešii bures davvisámegiela plánema prinsihpaide. +Dan sáhttit buvttadettiin guorahallat áibbas eará láhkai go hállangiela. +Fiereguhte plaeresne lea akte aamhtese jïh lea golme gïelesne; luvlegïele, daaroengïele jïh tjaatsegïele. +Olbmuid, geain lea hupmanváddu, galggalii váldit vuhtii maiddái earret eará neahttaskoviid deavdimis; čálalaš vástádusaid sajis skoviin berrelii atnit ceahkkunvejolašvuođa dahje válmmaš vástádusaid. +Son ii loga áibbas veadjemeahttumin ahte ohcá bissovaš boazodoallohoavdda virgái. +Ledje nohkameahttun ávvučuorvasat go sii vudje hámmanis bajás. +Árranin máhtá sáme histåvrå, kultuvra ja sebrudakiellema birra oahppat. +Oahpaheaddji gullá máŋgii gažaldaga: masa ávkin lea giellaoahppa? +Skulptuvrra lea ávnnastan norgga govvačuolli Carl Ludwig Jacobsen 1885:s ja dat čájeha biibbala Ruth gii čoaggá upmoliid. +Suohkan le oasse sáme giella- ja háldadimguovlos. +eamiálbmogiidda oktan joavkun, geat sáhttet vásihit máŋggageardásaš dahje roaves vealaheami. +8 - Industriija ja energigáldot Govva: Adam K. Hætta, Kilde: Ovttas.no. Divrrit leat deaŧalaččat elliide, šattuide ja olbmuide. +Veaháš siva ferte váldit dat go Fylkkamánnis.. +Rihtosihkkarastinruđat vuoruhuvvojit njealji jagi áigodaga badjel. +ON lea mearridan lágidit máilmmiviidosaš álgoálbmotkonferánssa boahtte jagi New Yorkas, gos áigot ságastit mo stáhtat buoremus lági mielde čuovvolit álgoálbmotvuoigatvuođaid. +Skábmamánus mátkkoštit Girkonjárgga vuoktačuohppioahppit Murmánskkái gos sii áigot bargat "Avant garde":n ja gos lágiduvvo World Skills-gilvu. +Bargobájit Anáris Sajosis 3.5.2017 ja hotealla Kultahovis 17.8.2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvolaki 2015, Esite, s. 15. +Oppland Olbmot ja servodat Politihkalaš bellodagaid doarjja Politihkalaš bellodagaid doarjja Bellodatregistarii registrerejuvvon politihkalaš bellodagat sáhttet ohcat bellodatdoarjaga. +Muhto dutkamis galgá maid leat transformašuvdna, mii heiveha min kultuvrra ja sirdá ođđa buolvvaide ja ođđa dilálašvuođaide. +- Šaddá váttis jođihit ovdagotti, jus ii leat iežas politihka ožžon čađa šiehtadallamis. +Ákkastala oanehaččat árvalusat čálalaččat ja sádde dan Sámedikki giellaossodahkii ovdal njukčamánu 15. beaivvi. +Beaggán "Riv i hjertet" lávlagiin Dan rájes go "Riv i hjertet" lávlla almmuhuvvui, de lea dat beaggán eanaš rádiokanálain guhkkit áigge. +Gárvodemiin suodjalit goruda iešguđetlágan dálkkiid vuostá ja dat molsašuddá jahkodaga áigge. +Easkka dál lea dát árvvusadnojuvvon. +Jáhkkitgo ahte sámit dohkkejit fuolahit ja hálddašit iežaset guovlluid, eatnamiid ja luondduriggodagaid? +Maŋimustá rievdaduvvon 18.11.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Dieđut 1 s. 57 - 62. +Son lea vuosttažettiin duojár, muhto maiddái boazoeaiggát. +Muitte bidjat mielddusin duođaštusa das, ahte leat boahtán dálkkodeapmái, ja buot originálaguittiid. +Mii sáhttit dál sávvat bures boahtima min ođđa ássiide Somalias eret. +Universitetsforlaget, Oslo. +Girji lea čállojuvvon dárogillii ja dan leat álki lohkat. +Soai náitaleigga Buckingham Palaces Londonis suoidnemánu 22.beaivvi 1896 ja ásaiga Københámmanii. +Dasa čujuha maiddái Hirvonen. +Sihke seksuálavuođa ja maiddái sohkabeali sáhttá geahčadit iešguđet geahččanguovllu mielde jogo fysiologalaš-biologalaš, psykologalaš dahje kultuvrralaš-servodatlaš albmoneapmin. +Finnmárkkus leat bures huksejuvvon fiberčovdosat ja buorit interneahttavejolašvuođat. +Emner: Tradisjonskunnskap, Naturbruk, Nyere historie, Historie, Samfunn Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 3 Kautokeino historielags 3. bok i serien "Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus. +Maŋimuš áiggiid leat olu ságastallan maid vaššiságas, mii lea oassái latnjalassii heađušteapmi-doahpagiin, vaikko dat ii sierra meroštalloge ovdalis namuhuvvon lágain. +Odne leat dávjá siidda olbmuin maiddái barggut olggobealde boazodoalu, ovdamearkka dihte sáhttá eamidis leat eará bálkábargu juogo lassin dahje juo olles virggis. +Dán válljejin dahkat, go beroštan sakka diehtit ja dokumenteret, maid dákkár praksisođasmahttin ja dekoloniserenbargu gáibida vai lihkostuvvá. +Dutkamuša sáhttá atnit vuođđodutkamuššan ja dan luonddu dihte lea váttis suokkardallat sierra praktihkalaš dutkančuolmma dihto teoriija vuođul. +Guovdageainnu álbmot girjerádjosis oaččut luoikkas feara makkár dávviriid. +Sápmelaš gárvodeami guorahallan vuđolot semiotihka dahje symbolismma geahččanguovllus sáhtášii leat máiddái miellagiddevaš dutkanfáddá. +Første lesetekst: 1 Mos 2,18-25 18 Ja Hearrá Ipmil celkkii: "Ii leat buorre ahte olmmoš lea okto. +Su ipmárdusa mielde áššiid birra ii sáhte ságastallat iige daid dađi eanet sáhte gieđahallat. +1995: Introduction: Dress as Expression of Ethnic Identity. +Jus lea ovttaoaivilis komišuvnnain, de galgá Finnmárkkuopmodat gulahit almmolaččat vuoigatvuođaid maid birra áššis lea sáhka. +Maŋŋel go málbmabuvttadus lea álggahuvvon, iskkadit daid osiid ruvkkes mat eai leat vel anus, vai ožžot sihkkaret dieđuid. +Ođđa siiddut leat láhččon ahte lea vejolaš maŋŋelis ođasmahttit reseaptaid Interneahta bokte. +Nama leat Peru guolásteaddjit bidjan go deaivida juovllaid áigge. +Go ozat mánáidgárdesaji de fertet deavdit ohcan skovi maid gávnnat vuollelis. +Váldoálbmogii gullevaš seksuála- ja/dahje +Suopma lea 2014 ratifiseren maiddái ESČ-soahpamuša ovttaskasolbmo váiddavuogádaga guoski eaktodáhtolaš beavdegirjji. +Laiti.) +Kulturbire, man govvidit buot lahtuide oktasaš kompetenssat (ovttaskas kompetenssaid deaivvadančuokkis) Werner ja Fenton mielde (1973: 540). +Jitnosit lohkamis dat mearkkaša ahte máhttá lohkat sániid nu ahte guldaleaddji dovdá daid ja máhttá lohkat teavstta nu ahte guldaleaddji fáhte teavstta sisdoalu. +Yogyakartan periaatteiden tarkempi analyysi, gč. +Sámit leat dán áigge seamma láhkai go buot earátge dán ekonomalaš vuogádagas oassin ja sámiin leat buot seamma fievrrut ja teknologalaš rusttegat go earáinge. +Dáiddára Astri Aasen vuosttaš sámi čoahkkima govat mii dollojuvvui Troanddimis 1917:s leat earret eará feaskáris dievasčoahkkinsála guoras. +Giellaoahpaid ortnega mielde skuvllas oahpahuvvojit jietnadagat, sojahanhámit, suorggádusat, cealkagat ja cealkkaoasit. +Danin dat máinnašuvvo dás ođđasit. +Lapp Dictionary. +Dat galgá dahkkot go nissoniid čálgofáktoriid lasiha Finnmárkkus prošeavttaid bokte maiguin ásahuvvojit doaimmat báikkálašservodaga nissoniid váste. +Hopp til hovedinnholdet på siden 21. November 2013 av Bill Sørensen Mii bidjat dehálaš dieđuid bálvalusa birra fálločuoggá Iešbálvaleapmi - Eanadoallosadjásašbálvalus vuollái. +Dákkár analysain eamikultuvrrain šaddet buorebutge homogenat go máŋggabealagat. +Koarttat sohpet bárraspealuide, main oahpahallit galget geahččalit čoaggit adjektiivabáraid, masa gullet adjektiiva ja dan vuostálas adjektiiva. +Studeanttajoavkkut leat leamašan hárjehallamiin viidát miehtá Sámis. +SÁM401 Etihkka, eamiálbmotdiehtu ja -metodologiija (SÁM 401): 24.-27.10.16 Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Leahket hálddašeaddjin ja gulahallanolmmožin fágaolbmuin, Sámedikki ja sámeservodaga ja olggobeale servodaga gaskkas. +čuovvut dán dutkama oktavuođas lágiduvvon kurssaid, čoagganemiid ja +Dát oahppu addá oahpu sámi historjjás, sámi ovddeš ja dálá ássanguovlluin, dan rájes go vuosttaš ássan bođii Sámi guvlui 11 000 jagi dás ovdal, gitta otná beaivái. +Stáhtaid ja sámi gaskavuohta ii leat vel buvttehan nu guhkás, ahte livččii luohttámuš dasa, ahte sápmelaččat sáhttet ja máhttet ieža háldet iežaset skuvla- ja oahppoáššiid. +7 Dan dihtii, nugo Bassi Vuoigŋa cealká: Jos dii otná beaivvi gullabehtet su jiena, 8 de allet buoššut váimmuideattet nugo dalle go čuožžileiddet mu vuostái, daid beivviid go geahččaleiddet mu meahcis. +Dán sullasaš sierrameannudeapmi lea lobálaš dán oktasašsoahpamuša artihkkala 1 čuoggá 4 mielde dalle, go dainna sáhttá sihkkarastit ovttaveardásašvuođa ollašuvvama maid etnalaš joavkku lahtuide nu +Dán rájes leamaš sus iešguđetlágan virggit nugo sosiálakurator, sosiálahoavda, ekonomiijahoavda ja maŋimuš velá gielddaruhtadoallin gos vearrogáibideaddji barggut ledje oassin su barggus. +Váhnemat fertejit máksit kr.1500 mánnui, ja lea 50% hálbbit nubbi ja goalmmát mánnái. +Prins Albert II ja su eamit, prinseassa Charlene, joavddaiga Sápmái sotnabeaivve veaigin. +Biegga ja mearrarávnnjit boltot bibmosiid bajás čiekŋalasas ja dat daguha ahte šaddet olu planktonat ja debbot mearas. +Girjjálašvuohta ja musihkka ealáskedje, organisašuvnnaid ja institušuvnnaid vuođđudedje, semináraid ja konfereanssaid ordnejišgohte jna. +Ja sudnuide čájehedje earet eará vázzinhálla ja dievasčoahkkinlanja. +Raporta lea ráhkaduvvon 56 geahččoraportta vuođul, 19 dearvvašvuođadoaimmahaga ja 37 suohkana dárkkisteamis. + (Sarmela 1984: 65.) +- 2002:s bijaimet bivdineari meriid, ja dan rájes leage dušše ovdánan buoret guvlui. +Go áirrassajit leat juogaduvvon listtaide, de galget áirasat válljejuvvot. +Dán leat kritiseren garrasit, ja lea leamašan ballu ahte dálá +Attias-Donfut, Claudine 1988: Sociologie des générations: L'empreinte du temps. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ohcanáigemearri cuoŋománu 1.beaivi Sadjeohcan mánáidgárdái ja skuvlla astoáiggeortnegii 2015 Jus du mánná dárbbaša čavčča rájes mánáidgárde- dahje SAO saji, de lea ohcanáigemearri cuoŋománu 1. beaive. +Álttás ja Gardermoenis leat goappáge sajis guokte girdi. +Veikko Holmberg lea moanat jagiid bargan oahpponeavvuid čállin ja doaimmaheaddjin. +Dál lea ge mearridan geassádit sátnejođiheaddji evttohassan ja maiddái olles gielddaválgga listus. +Dasto eai lean ge makkárge gonagasregáliat gávdnamis go Carl Johan galggai ruvdnejuvvot 1818:s. +jearrá Mina veahá behtohallamiin.- Sii geat barget, ožžot bálkká dan ovddas, dadjá eadni.- Buohkat fertejit máksit vearu oasi iežaset bálkkás. +Ipmárdus ja máhttu nubbi nuppi birra buorrána gulahallama ja ovttasbarggu bokte. +Maid 6-16 jahkásaččat sáhttet beassat sohkabeali divvundivššuide ja nannet iežaset juridihkalaš sohkabeali vánhemiid lobiin. +Valkeapää, Nils-Aslak 1971: Terveisiä Lapista. +Kitti lea sárgon ovdal govaid skuvlagirjjiide, muhto dál stiila lea vehá earálagan, masa olbmot leat hárjánan. +Dasa lassin dáid eastagiid +Son lohká iežas giitevaš go oahpaheaddjit nu sákka áŋgiruššet mánáid beroštumiin ja rivttiin, muhto lohká maid šállošahttin go fertejit rahčat oažžut vejolašvuođa oahpahit mánáid buoremusat lágiin. +Ulbmilin šiehtadusain lea láhčit dili buori biebmoruovttufuolahussii sámi mánáide, gos vuhtiiváldojit máná giella ja kultuvra. +Sohkabeallenjuolggadusas spiehkkaseapmi livččii vejolaš ohcci sohkabealleidentitehta vuođul, jos ohcci čájeha das luohtehahtti čielggadusa. +Dat lea dehálaš ahte dakkár doaibmaleairrat lágiduvvojit, vai sáhttet ealáskahttit mearrasámi kultuvrra. +Servodaga dáfus buorideapmi lea álggahuvvon. +Ii leat go Hámmarfeastta suohkan gos mánát leat laskan dán logi jagis. +Gáivuonahat leat dáid beivviid nástealmmis šleađgume: Hermann Rundberg Amandabálkkášumiin, Marita Solberga dáidda lea deaddiluvvon New York Times:ii (geahča: I media) ja minnasiidda gullá vel oasáš OL bronsamedáljas Morten Djupvika bakte! +Bachelorgráda gaskamearálaš árvosátni galgá leat C dahje buoret. +Ibid., s. 21-22. +Ávžžuhusas komitea ovdanbuktá fuola "duppalvealaheamis" lámis nissoniid dáfus. +Deanus hupmet golbma giela; sámegiela, dárogiela ja suomagiela. +Moktii, dearvvašvuhtii ja beaivválaš birgemii lea deaŧalaš ahte olmmoš lea buriin veajuin. +Vuođđolága 6 §:a mielde mánáiguin galgá meannudit dásseárvosaččat ovttaskas olmmožin ja sii maid galget váikkuhit iežaset čálganmuttu mielde áššiide, mat gusket sin. +Hálddahusa 3 bargiin leat dát doaimmat ja ovddasvástádus: 5 sámi dáiddársearvvi čállin; Sámi Dáiddačehpiid Searvi, Sámi Girječálliid Searvi, Juoigiid Searvi, Sámi Komponistat ja Sámi Teáhtersearvi. +Ovdamearkkaid bokte boahtá ovdan, mo dálkkodanriekkis veahkeha doahpagastit, čorget, ođđasit áddet ja buoridit koloniserema váikkuhusaid ja soardimiid. +Kantuvrrat leat rahpasat bie. 8-15 cuoŋománu 1. beaivvis gitta golggotmánu 31. beaivái, ja bie. 8-16 skábmanu 1. beaivvis gitta njukčamánu 31. beaivái. +Boahtte jagáš 2013/2014 skuvlaruvtto lea dál gárvvis Skuvlastruktuvrra ja bajásšaddansuorggi čielggadeapmi Porsáŋggu gielda lea ožžon raportta skuvlastruktuvrra ja bajásšaddansuorggi birra maid Telemarksforskning lea dahkan. +Biibbalis muitaluvvo sihke eallima muora ja máhtolašvuođa muora birra. +Vuovdinčájáhusaid ulbmilin lei jođihit duodjáriid dujiid. +Son lea guovdil musihkkár, ovddideaddji luođi ja sámi musihka ektui ja lea dehálaš oassi das maid gohčodit "goalmmát bárru" - ođđa artisttaid ilbman maŋŋá Nils-Aslak Valkeapää ja Mari Boine. +28.04.2009 Canada stáhtaguossit Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávaiga Canada generálguvernørii, H.E. Michaëlle Jeanii, ja hearrá Jean-Daniel Lafondii buresboahtima Norgii. +10. jahkeceahki loahppaeksámena čađaheami árvvoštallanbagadusas boahtá čielgasit ovdan dábálaš giela ja matematihkkagiela máhttodási +Dát váttisvuohta ii čuožžil dušše guovttegielasteami dahje kodaid ovttastuvvama oktavuođas, muhto maiddái kodaid lonohallamiid dahje guovtte giela lotnolas geavaheami oktavuođain, nugo ovdamearkka dihte go radiosáddagis jearahallojuvvo riikkagillii ja vástiduvvo sámegillii. +Muital su čállima birra. +Arnfinn Aslaksen - oahpaha gitára, bássa, ukulele ja rumbbuid čuojahit. +Deanu gieldda 2002 - 13 gielddaplána areálaoasis lea otnáš mássaviežžahat biddjon mássaviežžahahkan, ja guovlu mii guoskkahuvvo viiddideamis lea biddjon eanadoallo- luonddu- ja olgonastindoaimmaide (ELO). +Divššu mihttomearri lea ahte váhnen guovttos ja mánná galget fas oažžut positiiva gaskavuođa. +gielalaš prestišaguovddážin maiddái vehádatgielat olbmuide. +Ná dutkamušas leat fárus iešguđetlágan duodjebirrasat. +Geavatlaččat lea stuora ávki diehtit mii lea omd. +Giellagas-instituhtta, Oulu. +Suopma ratifiserii ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša ja maid oktasašsoahpamuša váljabeavdegirjji 11.5.2016 , ja dat bođii fápmui 10.6.2016. +Dát dutkanprošeakta gieđahallá máŋggadáfot vealaheami iige vuojulduva sohkabealledutkamuššii. +), man mielde sámegielat oahppiid meari njiedjan lea čalbmáičuohcci 1978 - 1986 gaskkas. +Dálvi lea fiinna áigi ja čuovga lea áibbas erenoamáš. +Nissonolbmot duddjojit bearraša várás dahje olbmuide gárvvuid, maid leat árbevirolaččat atnán ng. +Saamelaiskäräjät, Posken saamelaisyksikkö, Lehtola, Riitta & Ruotsala, Pia, Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus. +Maiddái 2.máilmmisoađis soađai Australia lihtolaččaid bealde, ja daid soalddáhiid hálidii Gonagasbárra earenoamážit gudnijahttit odne. +Sisafárrejeaddjivehádagaid dutkamušain ovdan boahtán fragmenteren ja symbolalaš etnisitehta eai oro heivemin eamikultuvrraide. +Ibid., s. 9. +árbevirolaš ja maiddái ođđa ealáhusaid mearkkašumi ja vuoigatvuođalaš suodjaleami dárbbu. +Daid háviid go dan dahkat, de eat oainne mii láse nuppi bealde lea. +Sámediggi dovdá bures sámi servvodaga ja dárbbuid mát leat sámi servvodagas, sihke suohkaniin ja sámi ásahusain. +Lea álo čielggas ahte girjji mun-persovdna lea guossi, ii dahkalutta ahte son sáhtášii leat okta sis, muhto son oaidná sullasašvuođaid árvvuin ja eallinvugiin. +Ruvdnaprinseassa válddii maid oasi almmolaš ovddastangeatnegasvuođain. +Mihttomearrinhan lea šaddat njuovžilis lohkkin gii ii bisánatta stávvaliidda teavstta logadettiin. +Sihtap duola dagu diehtet gåktu máhttep oadtjot ájn ienebu gudi ietjasa dájdda- ja kulturjavllamusájs viessu ja majt Sámedigge luluj dahkat váj dán æládusán luluj buorep dille. +1319:s jámii Håkon V Magnusson, ja sus eai lean bártnit árbejeaddjin. +1974 nuortalaš prošeavtta jođiheaddjit, Helssega dáiddaallaskuvlla nuorat, lágidedje duodjeseminára, man čuovvumuššan vuođđuduvvui duodjesearvi Sápmelaš duodjárat 1975. +13:27 Geassemánu 07. beaivi 2016 Roy Arthur Olsen lea nu olu báhčingilvvuid vuoitán ahte alddis ii leat lohku ge šat. +Norgga oahpahusođastusat ja sámi oahpahus "Sámi skuvla vai Norsk Standard?" girji jearrá man muddui Norgga skuvladoaimmahat lea vuhtii váldán sámi oahppiid. +Lulli-Norgga leat massán, logai Gonagas: Muhto Davvi-Norgga mii gal ain sáhttit gohčodit iežamet eanamin. +Skuvlla višuvdna lea ahte dat galgá leat davviguovloskuvla mii ovdánahttá gelbbolašvuođa, rámisvuođa ja identitehta mas Finnmárku ja davviguovllut leat vuođđun. +Váldočoahkkin ávžžuha stáhtaid ja ráđđehusaid njunnošiid searvat konferánsii. +Girkotoardna, symbolaid ohcan dahje ageantadoaimmat ja čiegusvuođat Háliidat go ohcat symbolaid girkus? +Hopp til hovedinnholdet på siden Alla gearggusvuohta Porsáŋggu gielddas Luostejok ja Repvåg kraftlaga streaika geažil Ráđđeolmmái lea gearggusvuođa álihan Porsáŋggu gielddas. +Loahpalaš mihttu lea buvttadit ovtta dahje moadde filmma, vuođđuduvvon Kanada filbmabáji filbmamánusis, dáinna eavttuin ahte prošeakta ruhtaduvvo, ja nu duohtandahkat filbmafierpmádaga árktalaš polárabirastahtton álgoálbmogiid guovllus. +Lea šaddan dáhpin válljet eret sámegiela, dadjá iskkadeapmi. +Govven Hege Annestad Nilsen Son čájeha maiddái interaktiivvalaš installašuvnna, gos konkrehtalaččat beassá čuovvut John Savio luottaid. +Dát fas láhčá vuođu soahpamuša geahčadeapmái ja dulkomii. +Dieđut huksensuorggi oahpu ja barggu birra. +Du báikkálaš divššohasmátkedoaimmahat 05515 mearrida leago dus vuoigatvuohta dasa. +ON:id olmmošvuoigatvuođaráđđi lea dahkan jagi 2011 čielggadusa, mas boahtá ovdan ahte seksuála- ja sohkabealleunnitlogut gártet dávjjibut go earát, vásihit veahkaválderihkkosiid. +- Moadde jagi dás ovdalis manne dakkár dieđut almmolašvuhtii, mat eai livčče galgan mannat, ja dalle giddiimet dan. +Oppalaččat dieđalaš ságastallamis iešguđet dieđasuorggis intersektionálavuohta ii álo vealttakeahttá adno teorehtalaš rámman dahje dutkanmetodan. +Helsingin seudulla asuvien saamelaisten etnisyys ja saamelaisten perinteen ylläpito 1990-luvulla. +Dasto son ovttas mánáiguin huktá lasi, sii ieža tevdnejit ja čuhppet hámaid nugo teáhterisge. +Bårdshaugas beasai Ruvdnaprinsabárra deaivvadit singuin geat ásset Elvepromenaden borettslagas. +Eanadoallu lea gitta dálkkis ja biekkas, ja dan dihtii erenomaš hearki dálkkádatrievdadeami váikkuhusaid ektui, muhto erenomážit Davvi-Norggas vurdo ahte rievdadusat obbalaččat ožžot positiiva váikkuhusaid. +Agnete oaččui bálkkašumi lávdeartistta doaimmaidis ovddas ja lea maid ovddidan gieldda hirbmat bures. +De bohkagohte giehtaboraiguin maid deaddoáibmu jođihii, ja ruovdemáđit bohte heasttaid sadjái málbmageaseheamis. +Son lei Dávveda ja su áhká Batseba bárdni. +Geahča analysa soahpamušas: Kanter, Arlene, S., The Promise and Challenge of the United Nations Convention on the Rights of Persons with Disabilities, 34 Syracuse J Int'l L &Com. +Filmmat leat sákka iešguđetlágánat, sihke hámis ja fáttás. +Čoahkkáigeassun sáhttá dadjat ahte vuoigatvuođalaš geahččanguovllus transláhkii evttohuvvon nuppástusaid galgá gárvet. +Davvisámegiela reduplikatiiva vearbagenetiiva boađi boađi ja bosu bosu - morfologiija, syntáksa ja semantihkka Reduplication of the non-finite form called the verb genitive in North Saami Viečča olles nummira: Sámi dieđalaš áigečála 2/2015. +Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Gonagasbárra beasai návddašit sihke lávluma ja musihka Fálesnuori Ráđđeviesu olggobealde. +Son fertii maid oahppat leat sávri ja nagodit vázzit guhkás. +Suodjaluvvon guovllu stivrra válljejit suohkanstivrrat, fylkadiggi ja Sámediggi. +Gažaldagat sáhttet máŋggalágánat go veardida oahpu váldit. +Lohkan mearkkašii vuosttažettiin báberteavstta lohkama, jogo girjji dahje aviissa. +Viesus leat guokte bearašlanja ja lassin duppal- ja eaŋkal latnja, oktiibuot ovcci seaŋgga. +Dákkár máhtu vuođul sáhttá álkibut oahppat čállingiela bustávaid ja jietnadagaid oktavuođa oahpes sániin. +DUO Duoji bachelorbargu oahppoplána Duoji bachelorprográmma geatnegahtton čiekŋudanoahput (90 oč) galget leat čađahuvvon. +Lei gullan +Ođasmahtton ovttaveardásašvuođalágas dajahus etnalaš dahje našuvnnalaš duogáš buhttejuvvui maid sániin Suoma vuođđolágas 6 §:s adnon tearpmain alkuperä (sá. +Sii fállet doaimmaid suohkana skuvllaide bearjadaga rádjái. +Doppe guossohuvvo borramuš ja juhkamuš, ja vai sulliige diehtit man gallis lea boahtimin seminárii livččii vuogas ja buorre jus dieđihat searvama šleađgabostii post@samidaiddaguovddas.no. Merkes maila ČSV ja olbmuid logu. +Válljejeahkki golbma dán áigodaga girječálliin. +Ja dat pagodena geasuha maid ollu buddhismmalaš pilegrimaid, seammaládje go dat guokte tempela gos Gonagasbárra finai odne. +Lea guhkesáiggi ulbmil ahte árbevirolaš máhttu galgá leat dokumenterejuvvon, nu ahte dát sáhttá addit vuođu almmolaš mearrádusprošeassain (FAD 2013). +Sihke sámi kulturealáhusas ja duojis leat buorit ovdánannávccat, dadjá Sámedikki direktevra Rune Fjellheim. +; Dât fânâs læ Erki-Erki duoggje; Bâsse-vuoiŋâ duoggje). +Nebelong tevnnegat main oaidná váldovistti, leat beaiváduvvon borgemánnu 30. beaivvi 1847. +Duodjestipeanda - ealáhusšiehtadus duojis Stipeanda ohppiide ja studeanttaide geat váldit duoji olles áiggis Váldonjuolggadussan lea ahte stipeanda ii addojuvvo seamma fágii eanet go oktii. +maid Conaghan, Joanne, "Intersectionality and the feminist project in law", girjjis Grabham, Emily, Cooper, Davina, Krishnadas, Jane & Herman, Didi (toim), Intersectionality and Beyond: Law, Power and the Politics of Location, Taylor & Francis, 21-48, (2008), s. 24. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid dáfus sosiála vuoigatvuođaid ollašuvvan laktása lunddolaččat hui olu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaide ja ovdduide. +Govus 2. +Sámi lohkanguovddáš lea ovdánahttán muhtimiid dain. +Dáiguin prinsihpaiguin lea vejolaš govvidit makkár čovdojumiid giellaplánenorgánat leat dahkan ja manin. +Dat máksá ahte fonologiija guorahallamis sii ohppet mo rájálaš jietnadatmearis duddjojuvvojit sámegiela sánit ja morfologiija guorahallamis besset vuodjut sániid ráhkaduslaš beliide sihke sojahusas, suorg-gideamis ja sátnegoallosteamis. +Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego eana. +Dat váikkuha oba áigge olbmuin, vaikko dan ii sáhte buktit ovdan dahje verbaliseret. + (Werner - Fenton 1970: 537.) +Skuvlaáiggit duorastat ja bearjadat: Duorastat borgemánu 21.b. +Vaikko lávlagat, lávlunvuohki ja čuojanasat leat čađa árbevirolaččat, ja vaikko heastašnjirgun dássedit gullosta, de lea sin musihkas maiddái ođđaáigásaš jietnagovva. +Lápmásiidbálvalusláhkaásaheami ođasteami galggalii gerget nu ahte dat váldá vuhtii maiddái erenomášjoavkkuid, dego sápmelaš lámisolbmuid sierradárbbuid, Sámedikki evttohusaid mielde. +Lávdegotti evttohusa duogáš lea dat ahte máŋggaid jagiid leat luossabivdinmuddemat digaštallojuvvon. +Bargu UNESCO konvenšuvnnain kulturilbmanemiid šláddjivuođaid suodjaleami ja ovddideami ovddas, lea mávssolaš dan barggu ektui mii dahkko WIPO:s. +Ruovttugieldaláhka 1994/201; Láhka ruovttugielddalága nuppástuhttimis 1377/2010. +Larsen lohká ožžon ohcama ja sis leat ruđat maid sáhttet dasa vuoruhit. +Jon Todal lea geahčadan makkár statistihkat gávdnojit sámegiela várás iešguđet servodatsurggiin vai sáhttá dadjat juoga dan birra guđe guvlui vejolaš rievdadusat mannet. +CCPR/CO/74/SWE (2002); Finland, UN Doc. +Riikkaidgaskasaš standárddat mat stivrejit stáhtaid politihka leat dieđusge hui deaŧalaččat. +Mánáidgárddi netto- ja buđaldan areála siste lea 255kv.m Mánáide vuollel 3 jagi lea 7.5 kv.m. juohke mánnái. +Doppe oaččui Ruvdnaprinsabárra skeaŋkka Vindafjord ealáhusaid doaimmaheddjiiguin. +HE 65/2015. +Miellahtuid beroštumiid goziheami olgoriikkas, masa gullet maid vuoigatvuođaid hálddašeapmi olgoriikkas ja daidda buhtadasat, lea maid vejolaš bidjat organisašuvnnaid háldui mat leat eará riikkain. +Duojár, guhte duddjo olbmuide, lea ferten oahpahallat beaskka goarruma oapmebeaskka mielde. +Triumf@samiskhs.no - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Beduinnat orrot sáttoábis .Bellodat geahččalii evttohit paragráfa mii galggai gieldit Gonagasa vuostáiváldimis amas ruvnno. +Mii juolludat doarjagiid ja stipeanddaid, hálddašan oahpponeavvobuvttadeami, ráhkada oahppoplánaid ja sihkkarastá rámmaeavttuid vuođđooahpahussii, alit oahpahussii ja dutkamii. +Gå mánná oahppá låhkåt le aj gielalasj diedulasjvuohta viehkkenævvo gå galggá dádjadit ja åvddånit giellamáhtudagáv sihke njálmálattjat ja tjálalattjat. +Jearahallan 13.9.2017 SámiSoster rs, Ristenrauna Magga. + - Poromies 2 s. 58 - 59. +Sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela Vuonan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Diehtu Finnmárkku birasbálvalusas Doappargurrenruvtto rievdá muhtin guovlluin Porsáŋggu gielddas. +Lea buorre preassavierru almmuhit dieđuid gáldu go dieđuid lea viežžan eará mediain. +Dain galggalii váldit vuhtii máná dahje nuora ahki ja čálganmuddu, bearašgaskavuođat ja eará lagaš olmmošgaskavuođat. +Govven: Alice Balto Ekran čájehii dán jagi nissonfámu go vuittii FL1000-gilvu, muhto stuorámus vuoitu sutnje lei go beatnagat cevze dearvan mollii. +Filbma oktavuođas lea maid gelddolaš ođđajurddašeapmi go okta oktasaš muitalus de galgá dulkojuvvot viđa iešguđetge láhkai, viđa iešguđetge geahčastágain main lea vuođđun sihke filbma muitaleapmi ja álgoálbmot jurddašeapmi. +Son lea ovdal bargan gielddadoavttirin Finnmárkkus. +Logaldallan lea sámegillii ja lea rabas buohkaide. +Store ii váldon mielde ovddit olggosváldimis miessemánu loahpas go lei lápmašuvvan. +Gielalaš eallingeardi lea persovnnalaš govvideapmi giela hubmi gaskavuođas iežas gillii dahje gielaide (Pasanen 2015á: 161). +Das lea okta spiehkastat; vuoigatvuođat guolásteapmái leat juo čielggaduvvon ja danne ii gula čázádaga hálddašeapmi FEFO:ii ii ge Finnmárkkukommišuvdnii čielggadit. +- Álbmot čájehii ahte guokte stuorámus bellodaga galget váldit ovttasvástádusa ja cegget eanetlogu, čilge son. +Dán dutkamuša jearahallanmateriálas okta informánta muitala ahte sutnje evttohedje juo hui nuorran ahte son sirdašuvalii buohccivuođaealáhahkii. +Soahpamuša hápmosa (2005) vuđoštallamiid mielde soahpamušas leat máŋga iešguđet funkšuvnna. +Johdanto s. 74 - 96. +láhkaásaheami vuogálaš dulkomis čuovolii máŋggadáfot vealaheami vuhtiiváldin ja gieldin. +Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid leat várrugasa bargguid oktavuođas. +Son lea Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja boarrasit mánná. +Mii oaivvildit dan ahte árbevirolaš vánddardeami mielde galget maid vuodjinlobi addit olbmuide, nu go luomečoaggimii ja guollebivdui vuodjinlobit, čilge son. +Go sámekultuvra birra lei sáhka, de lávostallan lei diehttalas. +Guđat kapihtalis lean geavahan Gudrun Kuhmunen leavgageassindáhpáhusa analyseret lagabut, mo su oahpaheapmi lea gaskkusteapmi. +Vuolgga lea mánás, mánná galgá beassat geavahit dáiddudeaset ja sin dovddut ivdnejit lunddolaččat muitalusproseassas. +SGS ovddasteaddjit: Marry Somby ja Irene Larsen. +Ovdal go dása álgen bargat lean guhka bargan journalisttan Sámi mediain nu mo tv ja radio: NRK Sápmi, SVT Sápmi ja SR Sámi Radio. +LPP lea viehka nuorra dutkansuorgi; Einar Haugen čájáhalai tearpma "language planning" vuosttas gearddi virggálaččat jagi 1959 artihkkalis Planning for a Standard Language in Modern Norway (1959). +Sámeskuvllain dovdet juohke beaivvi váilin dan, ahte sidjiide ii leat lágiduvvon sámegiela gelbbolašvuođa nannen. +Dutkanbeivviid oktavuođas Sámi allaskuvla bovde buohkaid Diehtosiidii guldalit miellagiddevaš logaldallamiid. +Go olii Mázii de váillui skohter mii lei campingvovnna olggobealde. +Sápmái leat boahtime dievva movttegis, čeahpes ja áŋgiris oahpaheaddjit! +Leat dát áššit mat earuhit NSR daid earáin. +Giellabálkkašumi leat ásahan sámeáššiin vástideaddji ministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ovttas dáid riikkaid sámediggepresideanttaiguin. +Hállamis mii eat báze smiehttat makkár jietnadaga geavahit muhto čállimis lea áibbas dábálaš smiehttat mo bustávaid ovttastahttit. +Dát guoská erenoamážit álgoálbmogiidda Árktisis gos dálkkádagat rivdet johtilepmosit. +IT-kontuvrras lea dál 150% virgi. +Sierra guovlluid gávttit earuhit sámiid, daiguin olmmoš čájeha báikkálaš identitehta. +Sidjiide iešráđálašvuohta lea okta guovddáš viggamuš sámi bajásgeassimis. +HE 167/2014 vp., Yksityiskohtaiset perustelut, 3 a § Saamelaiskulttuuri. +• Galgágo komišuvdna cealkit oaivilis dakkár áššiin mat gusket mohtorjohtolahkii mehciin? +Danin bivdit ahte láhttu nr. 11 Ođđajohka dollo gitta ain muhtun áigge". +Ná nuppi kultuvrras boahtán ođđa áđat váikkuhit, eai dušše giela sátnerádjui, muhto maiddái dasa mo daid geavaheami birra ságastallojuvvo. +Teavsttat árvvoštallojuvvojit sihke ulbmiliid ja hábmenvugiid ektui oalle máŋggaláganin, nugo omd. +Máŋga duhát nuora, geain ledje skuvlauniforpmat ja Norgga ja Myanmar leavggat, čužžo dego čikŋan geaidnorávddain girdihámmanis gitta Nay Pyi Taw gávpogii - mii lea Myanmar ođđa huksejuvvon oaivegávpot. +Don oahpat eŋgelasgiela . +Čállingiela oahpahallama eaktun adnojuvvo d"hállá nugo čállá" ja "hállá dego girji". +Aajege galgá leat prošeaktaeaiggát, ja galgá jođihit prošeavtta. +Diekkár guossástallamiid ulbmil lea dávjá sullii seamma go stáhtaguossástallamiid ulbmil, muhto dakkár guossástallamiin mat eai leat stáhtaguossástallamat, leat dávjá unnit seremoniijat ja unnit alimusdási čoahkkimat. +Sámediggeráđđi háliida dán suorggis maiddái dakkár árvalusaid movt sáhttit suodjalit ja viidáseappot ovddidit guollevuostáiváldima mearrasámi guovlluin. +Skuvlla giellaoahpahusas beassá oahppat makkár dát geavahanmáhtu lea systeman dahje vuogádahkan. +Kurdarat ja palestiinnálaččat ledje erenoamážit bovdejuvvon álbmogat. +Aikio, Samuli 1992: Olbmot ovdal min. +SER Árbediehtu / Tradisjonell kunnskap SÁM Davvisámegiela lohkanbadjeoahppu SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 1 SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 2 SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 3 Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Go 1880-logus čielggai, ahte diktadujiid lei čállán Sirma, gii lei studeremin báhppan, daid eakt +Galget leamašan njeallje ruoŧŧelačča, guokte dievddu ja guokte nieidda, geat galge rievidit Guovdageainnu dievddu ja su olbmá. +03.12.2014 Kulturmuittuid suodjaleapmi Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leaba mátkkoštan viidáseappot Baganii, mii lea historjjálaš tempelguovlu Mandalay-regiovnnas. +"Leago doarvái, ahte mii hállat sámegiela, vázzit gávttiin ja sáhttit dáhkidit ahte leat boazodoalus, go galgat ovddidit sámevuođa skuvllas?" +Rektorteam Gunvor Guttorm ja Line Kalak leaba válljejuvvon Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposia 2.-3.2.2016 Romssas - In vuordán ahte galggai ná somá. +Etnodiehtaga mielde kultuvra šaddá álbmotklassifikašuvnnaid supmis, buot duon servodaga etnodiehtagis, dan iešguđetlágan vugiin klassifiseret iežas materiála ja sosiála universuma. +Muhto dalle it sáhte registreret iežat bohtosa. +Iešráđálašvuođa ovddideamis berrege áicat sohkabealerohusaid, nugo muhtin oahpaheaddjit leatge hutkan doaimmaid, mat nannejit dásseárvvuid sohkabeliid gaskkas. +Bargobádjái eai goittotge boahtán oassálaExperiences of inclusion and welfare services among Finnish Sámi with disabilities bohtosiid. +Dát fas dáhkida ovttaveardásaš suodjaleami buot vealahanvuođuštusaid vuostá. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša vuođđoášši lea easttahisvuođa ja bálvalusaid oččodeami ollašuvvan. +Geavahit Divvun-reaidduid Macas Go leat rahpan MS Office, de fertet muitalit Officii makkár gillii teaksta lea. +Vaikko máŋggas vedjetge navdit giela vuosttažettiin gulahallan- dahje gaskkustanreaidun, de lea giella maiddái sihke sisdoalu hábmema reaidu ja jurddašangaskaoapmi. +Erenoamážit áššemeannudeamis ja raporteren- ja gulahallanrutiinnaid dáfus gávnnahuvvojedje rihkkumat. +SSO stivra lea bajimus orgána, das leat 8 miellahtu, 2 Sámi Allaskuvlla bargi, 4 Sámi allaskuvlla studeantta, SSO bargi ja SSO direktevra gii lea stivrra čálli (eaiggát). +Maiddái sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dáfus oktan váldoáššin badjánit sihke sámegielat ja kultursensitiiva sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusbálvalusat. +Dego čuovvovaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid gieđahallankapihttaliin bukto ovdan, de seksuála ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamis leat ain hui olu čuolmmat 100-jahkásaš Suomas. +Oktasaš giela bisuheapmi ja ovddideapmi eaktuda maiddái ahte mánáidgárddiin dihtomielalaččat barget dan ala ahte mánát galget beassat oahppat dakkár sámegiela man vuođđun lea sámegiela sátneriggodat ja árbevirolaš dadjanvuogit. +Nussir sávvá sáhttit geavahit eanemus lági mielde dálá visttiid ja geainnuid, vai ii dárbbaš hukset ođđasiid. +Ovdal go čoahkki fievrreduvvo suddadanbádjái, de rehkenasto man ollu lea vuovdinmetálla, man ollu lávttas ja durddit leat dan guorpmis. +Sihke Giellaláhka ja Oahpahusláhka addet nannosut vuoigatvuođaid sámegiellagiidda Sámegiela hálddašanguovllus go eará sámi guovlluin. +Álgagat ja doaibmabijut mat eastadit cielaheami, erenoamážit neahttacielaheami, leat rámidanveara, dadjá Nystad. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Kultuvra ja falástallan"Sámi giella- ja kulturguovddaš Sámi giella- ja kulturguovddáš lea Porsáŋggu gieldda vuođđudus. +Mo dáláš ortografiija lea ovdánan? +Okta diŋga lea maid čielggas, soai leaba leamašan mielde álggaheame ja jođiheame GLR álggu rájes. +Turisma +Medicine (2002); Williams 18.10.2017. +Dat golmmačiegagat galget govvet daid riika sápmelaččaid mat njulgejit njuniid oktii bargan dihte oktasašáššiid ovdii, beroškeahttá riikarájáid. +SÁAF- fálaldat lea sihke Leavnnjas ja Billávuonas. +1900-logu loahpas ovddit sihke lámisolbmuid ja sin ovddasteaddji organisašuvnnaid cealkámušat ledje almmatge lihkostuvvan duddjot lámisvuhtii laktojuvvon ipmárdusaid maid oppalaččat. +Fálesnuoris beasaiga gullat tidevannskraftverk birra ja finadeigga Mearrasámi museas, ja Fálesnuori boarrásiid siiddas. +Mii oaivvildit ahte sámegielagiin galgá leat seamma vuoigatvuohta beassat geavahit sámegiela go dárogielagiin dárogiela, ja dan geažil evttohat ahte sámegielagat galget beassat geavahit gielaset gos dal jo orrošit Norggas. +Matematihkalaš jurddašeami ovdanbuktimis geavahuvvojit golbma giela: dábálaš giella, matematihkalaš symbolagiella ja matematihkalaš govusgiella (govus 3). +Sámegielas gávdnojit máŋggalágan dássemolsašuddanminstara. +Fatnasa ovddageahčen čohkká Cassandra iežas smurtačáhppes vuovttaiguin ja čuorvu: Cujaju! +Dasa lassin lea sus alit uniforbma mii sulastahttá politiijauniforpma ja čielggis čuožžu "politi". +Lávvardaga lea cakkusláhttu ja mánáidteáhter, joatká Fløystad. +Bargiidbellodaga sámediggejoavku lea hirpmahuvvon go sámediggeráđđi ii vuos oro reageren Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta hilgumii, vaikko dát hilgu lea máŋga vahku áigge juo boahtán. +Álgoálggus adnojuvvo rátnu oađđádahkan, badjeolbmot atne dan maid loavddan. +Georg Buljo lean dán jagi Sámi artista Skrevet av Anders Lilleheim Georg Buljo (45) lea Scene Finnmark ja Sápmi Music bealis váljjejuvvon dán jagi sámi artistan. +SGS válljii Niillas A. Somby searvvi ovddasteaddjin čoahkkimis 17.02. +tutkimus (2017), man lei diŋgon stáhtaráđđi. +Iežasgielat dieđu váilun duddjo sihke gulahallamii ja dieđu oažžumii gielalaš eastagiid. +Danin leat mii dál válljen justa dán guovllu. +Eurosentralaš jurdagis kultuvra ovddasta humá- nalaš áigáioažžuma ja diđolašvuođa ollisvuođa: árbejuvvon láhttemat, dáidagat, jáhkut, institušuvnnat, olbmo dujiid stiillat, olbmuide mihtilmas jurdagat, servodat dahje luohkká. +Soaitá guovllus lea juo namma ovddežis? +Deanu sátnejođiheaddji sávvá buot Deanu gieldda ássiide buriid juovllaid ja buorre ođđa jagi! +Boazodállolága ásahettiin bođii ovdan, ahte badjeolbmot háhpohallet lasseealáhusa eanadoaluin, meahcce- ja guollebivdduin, murjjiid čoaggimiin, dujiid ja mátkemuittuid vuovdimiin. +Kronihkka Aftenpostenis miessemánu 7. beaivvi 2004. +Artihkal vuođđuduvvá iežan oahppočájánašbargui Go dat ii goittotge leat mii beare gielaid, muhto baicce +Skuvlavuogádat ferte hutkat vugiid, mo atnit ávkin buot ođđa ihtagiid, mat dorjot sámi árbevieruid ealáskahttima. +Skutnabb-Kangas 1995; Börestam & Huss 2009.) +Čále dan maid navddát: Bargobihtát 2Á ja 2C gullet oktii. +Álgooahppu sáhttá maid heivet sidjiide, geat leat gullan sámegiela, muhto eai huma. +Sártnistis čujuhii Ruvdnaprinsa Haakon dasa movt barggut ásahit ceavzilis nanu máilmmi maiddái lea geafivuođa ja vuoigatmeahttun dili eastadanbargu. +Outakoski (2015a: 70-71) gii lea dutkan sámegiela čállinmáhtu Norgga, Ruoŧa ja Suoma beale skuvllain nanne ovdalis duođaštuvvon dili ahte sámegiela čállin lea váddásiid duohken. +Jus leat eahpesihkkar goappá čuoggái du huksenášši guoská, de ávžžuhat du váldit oktavuođa gielddain dahje fitnodagain mii sáhttá veahkehit du huksenáššiinat. +Fafo raporta (Grønningsæter & Nuland 2009) buvttii ovdan sápmelaš seksuálaunnitloguid oaidnemeahttunvuođa sihke sámeservošis ja viidáseappot oktasašgottis. +Dávjá lámisolbmuidorganisašuvnnaid doaibma ollašuhtto suoma-, ruoŧa- ja/dahje láhttagillii. +Vaikko dábálaš, buot olbmuid suodjaleapmái dárkkuhuvvon olmmošvuoigatvuođat gusket lunddolaččat buot LHBTIQ-olbmuid, earret eará sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid, dat eai liikká ollašuva dievaslaččat praktihkas. +Nu sihkkojuvvojit ovdalgihtii várremat mat ledje dahkkon gitta 2019 rádjai. +Geahccu datte vuohttá cielgasit ahte olbmot geain leat dovdomearkkat mat sáhttet boahtit tuberkulosas bures cuovvoluvvojit ja jodánit cujuhuvvojit spesialistadearvvašvuodadikšui. +Odne eahkedis, disdaga 17.2, son čuojaha Bach musihkkarohkosis mii álgá bie. 20. Gáivuonkoara lávlu ja sohkanbáhppa Esa Pekka Luukkula doallá rohkosa. +Transmánáid ja -nuoraid bearrašat rs buktá ovdan ahte dál transpoliklinihkat addet blokkeridivššu, mii sirdá rávásmanagi, easkka 16-jahkásaččaide, go duohta dilis rávásmanahki álgá máŋgii juo olu árabut. +Son lohká soapmása Clas Ohlson váldokantuvrras Oslos riŋgen sutnje, ja son muitalii ahte lean juo gulahallame advokáhtain čielggadit makkár vuoigatvuođat mus leat dán áššis. +Eanáš áššit gieđahallojit dalán go čuožžilit, dasa gávdnet čovdosa ja gerget áššiin, seammá láhkai go servodagas muđui ge čovdet áššiid. +Parsons, Talcott 1975: Some Theoretical Considerations on the Nature and Trends of Change of Ethnicity. +Oktasašdavviriikkalaš searvvi vuođđudeapmi ja ruhtadeapmi livčče vástádusaid mielde dehálaččat, daningo dainna sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš ovddasteaddjit sáhtále ovttas ovddidišgoahtit iežaset áššiid. +Seamma ládje go anárašgielas, maiddái pitjantjatjara-gielas olbmo govvidedje ovdal su ovttaskas erenomášsárgosa dahje váttu dáfus. +Russat ledje oidnosis olles beaivvi Kárášjogas odne, mánáide stuorra iluin. +Sáhttá maid leat nu ahte dihto oktavuođain vállje hállat dahje čállit eará gillii go maid dábálaččat dahká. +Maŋŋilgo leat lohkan su románaid, dat gal orru jáhkehahttin. +Skuvla álgá duorastaga 22/8 tii. 08:30. +Uppsalas son ii lean studeren go oanehis áigge ovdal go Schefferus jearahalai su, muhto dange áiggis son sáhtii gal njammat váikkuhusaid váldokultuvrras. +Son lea ovdaskuvlaoahpaheaddji ja lea eanaš áiggi bargan mánáidgárddis. +Jiellevári sámeskuvllas lea maid vuođđoskuvla, ovdaskuvla, "Skierri" ja astoáiggefáladat. +Ákšuvdnalávdegoddi sátnejođiheaddji Mona Skanke bokte lea breva bokte ávžžuhan Porsáŋggu joavkkuid ja servviid ohcat eaktodáhtolaččaid ruhtačoaggimii. +Dakkár sániid gávdná maiddái áppesgirjjiin, nugo omd. +Láhka ásahuvvui 1969. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddastivrračoahkkin dulkka haga 1. October 2009 av Juhán Niillas Wigelius Gielddastivrračoahkkimis golggotmánu 1. beaivve ii lean dulka. +Jus ovtta oasis šaddet rievdadusat, de váikkuha dat eará osiide maid. +Mii sávvat buot girjeluoikkaheaddjiide bures boahtima, ja erenoamážit minođđa luoikkaheaddjiide Girjerájusbusse lea ožžon sierra ruovttusiidduid gos e.e. gávnnat vuodjinplána. +Dat lea reaidu maid olmmoš geavaha jurdagiiddis hábmemii ja ovdanbuktimii ja njálmmálaš ja čálalaš gulahallamii. +Dan botta go oahppit leamašan luomus de lea PorsáÅ‹ggu gielda bargan feara maid vuojadanáldásiin. +Sámedikki bassi latnja, dievasčoahkkinlantja mii lea nugo dat galgá ge leat, ráddjejuvvon eret riejas - maiddái visuálalaš. +Muhto mii eat lihkostuva dáinna jus guoskevaš suohkanat eai leat proseassa árjjalaš eaiggádat. +Danin dat eai vealttakeahttá dávis eamiálbmotservošiid iežaset ipmárdusaid dahje vásáhusaid seksuálavuođas dahje sohkabeallevuođas. +Das čuovvu, ahte giela diehtu ferte sisttisdoallat dan hálliid kultuvrra dieđu. +Váldegaskavuođaid sáhttá fas geahčadit máŋga iešguđet dásis sihke vertikála áksilis badjin vulos guvlui iešguđet servodatluohká dáfus muhto maiddái diagonála áksilis iešguđet joavkku albmoneapmin. +Hua Hin guossástallamis beasaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa maid fitnat ja oaidnit Klai Kangwon Palace. +Seamma girji ilmmai dárogillii 1977:s namain Ámmul og den blå kusinen. +Jus sidá bargoj birra guládallat, guláda barggijrádevaddijn Ragnhild Lien, tlf. +Doavtterstašuvnnas ja dearvvašvuođastašuvnnas leat oktasaš kánturbálvalusat ja danin lea sis telefonáiggit dál. +Doarjja Davvi-Norgga organisašuvnnaide mat organiserejit hutkkálaš ja bargi dáiddáriid Davvi-Norgga dáiddárorganisašuvnnat leat riikkaoasi dáidda- ja kultureallima dehálaš vuolggaheaddjit. +Girjjáš galgá 2015 čavčča prentejuvvot gihpan, ja maid almmuhuvvot neahtas. +Dás fas sáhttet čuovvut muhtin gulahallanváttisvuođat. +Dán vahkoloahpa vulget vel 1000 olbmo bivdui, go bivdu rahppo maid muđui Finnmárkkus. +8 - Industriija ja energigáldot Ekváhtora bokte lea dássedit vuollegisdeatta ja liegga áibmu badjána bajás ja johtá jorggáldatgierdduid guvlui. +- Mii šiehtaimet ahte mun boađán Osloi ja nu mun de čavgejin dohko govviduvvot. +Dán jagáš Yurtakonsearttain deaivvadit Namgar Lkhasaranovain Burjatias eret, Sibirijá lulit oasis. +Mus leat ollut girjjit . +Seksuála orientašuvdnii dahje sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi +Dasto lohkkojuvvojit dat guhte leat nubbin jienastanlihpuin. +Dronnet muitalii maid movt son ieš lea vásihan dáidaga, ja maid dat lea mearkkašan sutnje: For me, art provides a refuge. +Ienemus álggoálmmuga viessu gássjelis dilen, ja moaddása niejdeduvvi ja doalvoduvvi. +Vai árbevieru sáhtášii oaidnit, de árbevieru galgá bidjat vel dárkilabbot olmmošlaš kontekstii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dárbu rávkalansadjásaččaide mánáidgárddiin Rávkalansadjásaččat - mánáidgárddiide Leavnnjas Mánáidgárddiin Leavnnjas lea dárbu rávkalansadjásaččaide. +Målfrid Rønnevik, oasálasti OLFas celkkii ná: " Dát lea buorre álgu ovttasbargui mainna lea stuorra vejolašvuohta lihkustuvvat". +Seminára ovddas ii dárbbaš máksit semináradivada, muhto oasseváldit fertejit ieža máksit mátki, idjasaji ja lunšša/mállásiid ovddas jos eará ii leat šihtton. +Biibalis čuožžu ná: Buot maid dii dáhttubehtet earáid dahkat alcceseattet, dahket diige sidjiide. +Knudsen +Oahpaheaddji muitala, manne nu ii galgga bargat, go dat gii čuoggu dola, oažžu čalmmehis misiid. +Ytreberg lei nubbi dan guoktásis geat giddejuvvon gilvvus masa ledje bovdejuvvon 12 dáiddára Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas vuittiiga. +6.10.1. +Dan mielde maiddái seamma sohkabeallái gullevaš olbmot sáhttet náitalit. +Etnodieđa +Don it sáhte logget sisa ID-portenii/ MinID:i go giddet iežat PIN- kodaid. +systematiserejit, analyserejit, ođastit ja heivehit daid ođđa pedagogalaš rámmaid sisa. +Bargobihtát - Eará dáiddasuorggit Guovttis ja guovttis árvvoštallet filmma. + (SLČ .) +Nu movt guolástussoahpamuš ovdanbuktojuvvui ovddit Sámediggeráđis - dás bođii ovdan ahte dát lei álgu, ii ge loahppa dán guhkitáiggi barggus maid mii leat sámi servodagain bargan guolástusáššiiguin. +Skuvla, ovttas ásodatvásáhusaiguin, lea dagahan oassái sápmelaččaide gielalaš traumaid, go eatnigiela hállamis lea sáhttán ráŋggáštuvvot. +Eará lassibuvtta prošeavttas lea álgosátnegirji mii atná giellateknologiija gieđahallat buot sojahanmálliid njuolga, nu ahte geavaheaddji sáhttá ohcat buot sátnehámiin, ja oažžut jorgaluvvot, analysa ja vuođđohámi, muitala Moshagen. +Eamidiehtu - Indigenous Knowledge +Álkidan dihte dan lea Finnmárkku fylkkagielddas verddebearaš ortnet sidjiide. +Don sáhtat maiddái luoikkahit min girjjiid du báikkálaš girjeráju bokte. +Sámi riektačállinreaiddut sisttisetdollet davvi- ja julevsámegiela čállindárkkisteami ja automáhtalaš sátnejuohkima. +Presideanta ja Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Egil Olli cealká ahte lea hui duhtavaš go lei buorre ovttasbargu inuihtaid ja sámiid gaskka. +Warnke, Georgia, After Identity: Rethinking Race, Sex and Gender, eBook, Cambridge University Press (2008). +Sámedikki dievas- ja lávdegoddečoahkkimat leat ráhpasat olbmuide. +Lofotena olggobealde leat eiseválddit bissehan vuos oljobohkanplánaid. +Dasa lassin bargá suohkan dan ala ahte ovddidit iežas fálaldaga kvalitehta. +Viesus ii leat suoláduvvon mihkkege ja viessoeaiggát ieš ii lean ruovttus dan ija go sisagaikun lea dáhpáhuvvan. +NIBIO Svanhovd ovdanbuktá Unjárgga ja Deanu jagi 2015 ja jagiid ovdalis DNA-analysaid bohtosiid. +Ráđđi lea maiddái čađahan viiddis dieđalaš ja biraslaš dutkamušaid mearrajohtolaga, oljo- ja gássabohkama ja áhpehálddašeami birra Arktalaš áhpeguovlluin. +Mundy, Paul A. +Unnitloguid siskkáldas unnitloguid olmmošvuoigatvuođat ja máŋggadáfot vealaheapmi: sápmelaš lámisolbmot ja seksuála- ja sohkabealleunnitlogut +Y.Y. +Váldoerohus lea ahte guovttegielagis sáhttet muhtimin gullot ovttastuvvon giellahámit, mat sáhttet leat diđolaččat válljejuvvon dárbbu mielde dahje giellahámit mat ovttastuvvojit go ii vel hálddaš giellaoahpalaččat rivttes hámiid. +"Dása nogai min duodji", logai 89-jahkásaš áhkku, go maŋimuš geardde suinna deaivvadeimme. +Lámisvuohta lea dattetge nubbin dábáleamos váidinsivva ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái, vealahanvuođuštusaid juogu mielde. +Ovdamearkan Gámasmohkis lei fáŋgaleaira duiskkalaš áigge, 1942-1944, gos dolle ruoššaid fáŋgan. +Lávdegotti bargun lea gárvásit meannudit áššiid maid dievasčoahkkin lea sádden lávdegoddái ja ovddidit mearrádusárvalusa dievasčoahkkimii. +Norgga čállingotti eaiggádit 3 davimus fylkkagieldda, Nordlánda, Romsa ja Finnmárku. +5.1. +Go dán oktasaš doahpagii galggai vuosttaš geardde sohppojuvvot sámegiel sátni, de árvaluvvui doaba-sáni lassin maiddái áddejupmi (Geavu sátnelistu 1973), mii maid čielgasit govvida mentálalaš sisdoalu. +Olgun maid sáhttá sihke muohttagis ja sáddos hárjehallat bustávaid čállit dahje hábmet. +Ođđa rájá mearrádus gustogoahtá maŋŋil 3 mánu, jus eai ovdanbukto gáibádusat rievttálaš meroštallamii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bårjås 2009 - Árran - julevsáme guovdásj/lulesamisk senter Giella ja åhpadussa +47 75 77 51 00 poassta (alfa) arran.no Dán jage Bårjås le kulturmujtoj birra. +Fred Ivar Utsi Klemetsen (r. 1969, Hámmarfeasttas) govvideaddji - oahpustis lea gažžan earret eará International Center of Photography, New York:as. +Sámedikki čoahkkingirjjit eai leat almmolaččat. +Dasa lassin guovddáš veahkeha gávdnat dieđuid iešguđetge sámegielaid birra ja nanne iešguđetge sámegielaid gaskasaš gulahallama. +turistaduojis, ethnokitchis dahje fakelores (eahpeeakti duodji). +Son áŋgirušai sakka amas sámi kultuvra šaddat museagálvun, muhto galggai beassat ovdánit ja heivehit ođđaáigge-servodahkii. +10:28 Golggotmánu 01. beaivi 2015 39 proseantta ovdagihtii jienastan Guovdageainnus leat badjel 600 olbmo ovdagihtii jienastan suohkanválggaide, ja dat lea ođđa olahus. +ovddasteddjiiguin ja maiddái gažaldatvuloš unnitlogujoavkku ovddasteddjiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Váldolávdegotti čoahkkinbeavdegirji doaimmastis 24.01.13 Váldolávdegotti ođđajagemánu 24. beaivásaš čoahkkinbeavdegirji doaimmastis lea dál biddjojuvvon geahčamassii ovdan. +Dáppe leat sápmelaččat, dážat ja kvenat eallán bálddalaga jahkečuđiid. +Informánttat muitalit ovdamearkka dihte dilálašvuođaid birra, gosa leat čoahkkanan ollu fuolkkit. +Jahki das +Buohkain ii leat seammalágan diehtu - muhtun olbmuin dat váilu ja muhtumiin dat fas lea. +Dál eanaš boares áhkut johtet lávččogávttiin. +Dan guovddáš láhka lea lápmásiidbálvalusláhka ja dan dievasmahtti njuolggadus. +dán raportta kapihttala 3. +Dat addá lohkkái dakkár dovddu ahte čálli sávvá sutnje bures boahtima ja váldá su duođas danin gii lea, nu ahte lohkkis šaddá miella oahpásmuvvat suinna gii nu váimmolaččat dearvvaha su. +Elverumas attii Stuoradiggi fápmudusa Gonagassii ja Ráđđehussii stivret riikka nu guhká go soahti bisttii. +Vuoi, vuoi,lei dušše dat vel mii váillui. +Árvvut, miellaguottut, doahpagat ja giela sisa giessasan vuoiŋŋalaš jáhkut ovddastit máŋgga dáfus čielgaseamos erohusa álgoálbmogiid ja Oarjji gaskkas. +Finnmárku han lea mielde lasiheamen ollu ruđaid nationálabušehttii resurssaidis bokte, ja ánssáša fuolahuvvot šalde- ja geaidnohuksemiiguin, loahpaheaba Ernø Johansen ja Balto. +Polena ja Norgga suodjalusovttasbargu lea dehálaš oassi stáhtaguossástallamis, ja odne ovdalgaskabeaivvi fitne Majestehta Gonagas Harald ja H. E. Presideanta Andrzej Duda Suodjalusa operatiivvalaš váldobáikkis Reitanis olggobealde Budejju. +Vehmas (2012), 43. +Sátnegihpus jietnaduvvojit goappašat sánit sierra sátnin main lea váldodeaddu vuosttaš stávvalis (má- ja gir-). +Fylkkagielda vuoruha evttohusaid fylkkageaidnofierpmádaga rihtosihkkarastindoaimmaide ja sáhttá vuoruhit eará ládje juolluduvvon rámmaid siskkobealde. +Lehtola, Veli-Pekka 1994: Saamelainen evakko. +Sápmelaččaid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheapmi suopmelaš oktasašgottis +ÁEL:a oainnu mielde dat leat lihkadeami veahkkeneavvut, maidda ii mieđihuvvo +Oassi árbevirolaš dieđus lea jávoheapmi. +Dat galgá bargat guolástanmuddenáššiiguin, doaibmabijuiguin mat nannejit riddo- ja vuotnaguolásteami, vuotnalinnjáid mearridemiiguin, ja lassi dorskehivvodagaid sturrodagaiguin ja juogademiin rabas joavkkus. +Giellagáldu ulbmilin lea sajáiduhttit ovdamearkan lullisámegillii dakkár tearpmaid, maid ipmirdit sihke Norggas ja Ruoŧas. +23: Article 27 (Rights of Minorities), 8 April 1994, CCPR/C/21/Rev.1/Add.5, Para 6. +Aikio-Puoskari, Ulla 2001: Saamen kielen ja saamenkielinen opetus Pohjoismaissa. +Eanáš oassi sisdoalus lea dárogillii. +Álbmotallaskuvllaid diehtokantuvrrat Neahttasadji muitala 77 álbmotallaskuvllas, daid fága- ja kursafálaldagain ja daidda ohcama birra. +Dán beali sámi árbevierus gieđahallá maid Cecilie Jávo (2003). +Sirren dahpahuvva dainna lagiin ahte juohkit mánáid joavkkuide, nu mo borrama, bargguid, matkiid ja eará doaimmaid oktavuođas. +SSO kántuvrabargi gáibida mávssu juohke mánu. +Dáhpáhus ásaha vuoigatvuođalaš geatnegasvuođa Supmii nuppástuhttit translága nu ahte dat čuovvu Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša olmmošvuoigatvuohtageatneagasvuođaid. +Mii doallat ovdagoddečoahkkima, vejolaččat maiddái ealáhusstivrra čoahkkima ja válgastivrrage čoahkkima 28.08.15. +Dávjá mánát čuvodit áhkuid, ádjáid ja eará fulkkiid. +Ná lohkan ja čállin buohtalas doaibman nanne geavatlaš giellam +Máhte Máret (Marit Anti) orru Kárášjogas. +Berit Marie E. Eira oaččui 14 jiena. +Sákta, káffe ja keavssat leat nuvttá. +Sullo historjá lea dovddus sullii 400 jagi rájes maŋŋá Kristusa. +Kaisa Rautio Helander (Sámi allaskuvla), professor Veli-Pekka Lehtola (Oulu universitehta Giellagas-instituhtta), professor Nils Oskal (Sámi allaskuvla) ja professor Vuokko Hirvonen (Sámi allaskuvla). +Giellaguovdátja li Unjárgan, Dænon, Porsáŋgon ja Áltán Finnmárkon, Gájvuonan, Tråmsån ja Loabagin Råmsån, Evenássjen ja Divtasvuonan Nordlándan ja Rørosin Oarjje-Trøndelágan. +Bassangoarta máksá 100,- ru. ja dainna beassa sulli 14 geardde bassat. +Sápmelaččain galgá leat dárbbašlaš máhttu, gelbbolašvuohta ja gálggat vai sáhttet ovdánahttit sámi servodagaid. +Microsoft Offices leat earret eará prográmmat Word, Outlook, PowerPoint ja Excel. +Ovdamearkka dihte +Álgoálbmogat galget konsulterejuvvot ON álgoálbmotvuoigatvuođaid julggaštusa vuođul go dálkkádatdoaibmabijut ja dálkkádatheiveheamit plánejuvvojit, dadjá Vasara. +Daid listaevttohasaid nama ovddabealde, maid don sáhtát rievdadit, leat merkejuvvon ruvttuin. +Ohcamuš, mii guoská Gonagasa ánsomedálja ja Bassi Olava árvomearkka juolludeapmái, sáddejuvvo Su Majestehtii Gonagassii ja dat sáddejuvvo dan fylkka Fylkkamánni bokte, gos evttohas ássá. +Dat lea dat buoremus vuohki dahkat sámi giela ja kultuvrra geasuheaddjin dálá ja boahtteáiggi nuoraide, dadjá Harald Gaski. +Bissehago čállon hápmi lunddolaš ovdáneami, kultuvrralaš proseassaid? +Dálá ságastallanmateriála sisttisdoallá gávcci ságastallama, main guokte olbmo ságasteaba sierra fáttáid birra. +Jus soames bieguhuvvo, de soaitá dat mielddisbuktit sutnje aktovuođa dovddu. +Kártemii gullet dan dihtii vuoigatvuođat maid leat dážat, kveanat ja eará joavkkut olahan, seammaláhkai go vuoigatvuođat maid sápmelaččat leat olahan. +Dát akšuvdnadutkamusaš sámi kultuvrra sirdima birra leat diehttelasat normatiivvalaš bealit. +Vuosedij dåssju varresvuohtafálaldahkaj mij juo gávnnu ja jut lij dárbulasj kultuvralasj ja gielalasj diedulasjvuohtaj sáme nissunij gáktuj. +Olbmuin geat barggu geažil fárrejit Norgii Eurohpá Ekonomalaš Ovttasbargoguovllu riikkain, ii gáibiduvvo lihkka olu dárogielmáhttu go ohcet dohkkehuvvot Norgga stáhtaborgárin. +Porsáŋggu gielda ávžžuha ain olbmuid vuoššat juhkančázi dassážii go gielda lea ožžon dieđu bohtosiid birra. +Mii leat ovddeš jagiid leamaš ovttaoaivilis das ahte fálaldat maid SÁNAG addá, galgá leat juvssahahtti sámi pasieanttaide buot guovlluin sámis, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Muitala vel ahte son lea Bengt Stokvold oabbá, gii oahpaha Restoraŋŋa - ja borramušfágas. +Goappáge skuvllas lea lávvu ja goahti skuvlla šiljus. +Nu stuoris lea váttisvuohta go lea sálti luotta alde. +muorra- ja čoarvedujiid duodjeskuvllas. +Nuppiin sániin dadjat lei dat vuođđuduvvon sihke árbemii ja válljemii. +dárbbu jo dalá maŋŋá go báhpaeamidin bođii Kárášjohkii 1923:s. ABC-girjji teavsttaid ja govaid vuođđun galggai leat sámi biras ja jurddašanvuohki, ja oahpahusa ulbmilin lei nannet mánáid kultuvrralaš iešdovddu, ja dan árvvus anedettiin oahpu vuođul oahppit galge beassat duddjot alcceseaset dorvvolaš boahtteáiggi. +Sáhtát garvit fráktagoluid jus vieččat gálvvuid mis, muhto dalle mii fertet diehtit dán birra buori áiggis. +Gii don leat ? +Artihkal 4.3. +Rygjabø oahppoguovddáš lea guhkidan ohcanáigemeari mánáid ja nuoraidbargifágas, ja ohcanáigemearri lea dál golggotmánu 16. beaivve. +Mii háliidit áinnas oažžut orohagaid oainnuid das man láhkai sii vásihit ođđa hálddahusa dađistaga go dat doaibmagoahtá, dadje Åhren. +Bivnnuhis lonuhanduojit ledje goikkehat, gámasgotturat, ráhkaduvvon náhkit, dego vuidojuvvon dahje ostejuvvon sisttit, duoljit, miesenáhkit, rieban- ja oarrenáhkit jna. +Makkár gealbbu dárbbašit girječállit ja gii mearrida dán gealbbu? +Maŋŋá gilvvuid boraimet márffiid ja gáhkuid ja jugaimet bruvssaid. +Dearvvašvuođaeiseválddit ballet ahte dát lohku lassána eanet. +Ovdagoddi goittot lea jo válljejuvvon, dan láhtuid oainnát vuollelis. +Dálkkit Mánáidgárdeoahpponeavvu, mii ovddida mánáid giela ja lasiha sátneriggodaga. +Kursa lágiduvvo ovtta vahkkoloahpas ja bistá 10 tiimma. +Dus galgá leat dohkkehuvvon legitimašuvdna lassin. +Dalle sivahallá sámi servodat su behtolažžan ja iešmielas dahkan dan. +Ovddeš davvisámegiela ortografiijat +Aage Gaup lea oaivugas Norgga ja riikkaidgaskasaš dáiddár, ja lea dál okta dain eanemus váikkuhanfámolaš dáiddáriin, son lea máŋggabealat ja berošta politihkalaččat govvadáidagis, almmolaš dáidagis ja lávdehábmemis. +Nuorttanaste lea geavahan daid čállinvugiid mat leat leamašan áigiid čađa ja danne lea čállinvuohki rievddadan bláđis. +Dál son fárre fas ruoktut, lea geargan Brusselis bargamis. +Vaikko dát lea goalmmát geardde go gilvalan AWG:s, de čagalduhttá čoavji ain seamma olu go vuosttaš háve. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋggu gielda lea ođasmahttimin Leavnnja nuoraidskuvlla Porsáŋggu gielda lea álgán ođasmahttit Leavnnja nuoraidskuvlla olggobeali. +Sihke maŋŋoneamit ja dat ahte Nebelong gáibidii kvalitehta buot bargoosiin, mielddisbuvttii stuora goluid. +Aage Gaup dajai oktii: Mun háliidan govvidit diđošteaddji olbmo. +Resolution adopted by the Human Rights Council, 17/19 Human rights, sexual orientation and gender identity, 14.7.2011, A/HRC/RES/17/19. +Lea Hydro teknologiija mii suddadanommaniin geavahuvvo, maid Årdal dutkanossodat lea ovddidan. +Juoigiid Searvvis leat Web-siiddut SDR nama vuolde www.samidaiddar.no. JS:s lea gihpa searvvi birra davvisámegillii, dárogillii ja eŋgelasgillii. +Dalle eai leat ovdasiiddu čájeheamit ge mielde. +Čuovvovaš ortografiija ovddideaddji Suomas lei Paavo Ravila. +Maiddái go čálát e-poastta, de gávnnat divvunreaidduid go deaddilat fállo-holggas "SE GJENNOM". +Mánáidgárdi mas lea buorre kvalitehta buot mánáidgárdemánáide, ja sámi mánáidgárdefálaldat mii nanne demokratiija, lea guovddáš sáttasátni. +Prošeavtta doaibma lea golbma jagi, ja loahpahuvva 2015 geasi. +Maŋŋá go Camilla ja Thomas leigga háleštan nuoraiguin, dajai son sagastallama birra ná: "Mii hálešteimmet nuoraiguin mo lea leat sápmelaš Girkonjárggas, gaskavuohta bearrašii ja ustibiidda, sámegiel oahpahusa birra ja osálastin lagasbirrasis. +Son čájehii dávttiid bohccos mat gohččoduvvojit: čuorbásággi, gumpenjuolla ja cubbonjuolla. +Mun lean Biret Ánne ja lean gursajođiheaddji. +iežas vásáhusaid ja dieđuid ákkastallama vuođđun. +Pedar Jalvi (1888-1916) gii riegádii Vuovdaguoikkas, lei suomabeali vuosttas sámi girječálli. +Dán sullasaš vuoigatvuođat čovdojit lámisvuođabálvalusaid ja eará láhkaásaheami dáfus. +Dáiddaoastinlávdegoddi 2011 ja 2012: • Kjellaug Isaksen, RiddoDuottarMuseaid bistevaš miellahtu ja lávdegotti čálli. +WSOY, Helsinki. +ahte leat čállán áhkku ja čoarvvi, gokko livččii galgan leat áhku ja čoarvi. +maiddái Anderson 1973: 187.) +Ii leat lohpi vánddardit mohtorfievrruin go lea smog-dálki. +Dálá sámeservodagas árbevirolaš biktasat adnojit sámiid iežaset siste nannet oktiigullevašvuođa ja báikkálaš identitehta. +Bláđi gaskasiidduide leat sutnje vuoruhuvvon njeallje siiddu. +Viidát oahppofálaldagat gáibidedje buoret saji ja eanet lanjaid, ja 1981/82 stuoriduvvui skuvla. +), Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta, Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja Ráidu B no 30, Roavvenjárga (2010), s. 103. +Suohkan lea guhkit áiggi plánen ásahit guovddáža sámi árbedieđu várás ja lea maiddái ráhkadan konkrehta plána ásaheapmái. +Makkonen (2003), s. 10-12. +14:54 Borgemánu 20. beaivi 2015 Duhtavaš, muhto ceakkuha ain rissi Politiijat leat ikte eahkes heaitán ohcamis 66-jahkásaš Eilif Salangi, gii lea leamaš jávkosis mánnodat iđida rájes. +Dál lea sus hirbmat buorre ja falis beanaráidu mii jáhkkimis bistá gitta mollii. +Maŋŋá soađi eai lean go guokte buvttadeaddji mat čálle sámegillii, namalassii Nuorttanaste aviisa ja Sápmelaš-áigečála, muđui ledje hui unnán sámi fágačállosat mat ilbme 1970-rádjái. +Mii lágideaddjit leat maiddái olu návccaid bidjan. +Positiiva sierrameannudeapmi hukse dáid unnitloguolbmuid guovddáš vuoigatvuođadorvvu. +Valle muitala, ahte go son oaččui bovdehusa searvat mielde Viidon sieiddit -prošektii, de son smiehtai oa +Sámegiela geavahit sámeskuvllain ja dieđusge ruovttuin, boazodoallobirrasiin ja dalle go leat sámi márkanat, falástallangilvvut ja eará sámi deaivvadeamit. +njuolla ja njunni. +07:53 Cuoŋománu 07. beaivi 2016 Eai hálit ođđa jávkanráji skuvllas Ráđđehus lea mearridan ahte joatkkaskuvllaoahppit, geain lea jávkan eambbo go 10 proseantta čavčča rájes, eai ceavzze fága, ja dasa eai leat Guovdageainnu AUF mielas. +5. preanttus (2013). +kapihttalis bukto ovdan, de máŋggadáfot vealaheapmi mearkkaša oktageardánit vealaheami, mii čujuhuvvo ovttaskas olbmui máŋga iešguđet vuođuštusa vuođul. +Bálkkašupmi lea jurddašuvvon sidjiide geat leat dahkan juoga mearkkašahtti Porsáŋggu ovddas ja geat de ánssášit govttolaš ávvira dan ovddas. +Lea sávahahtti rehkenastit bušehttii unnit geavaheami ("badjebáhcaga") sullii 1,5 - 3 miljovnna kruvnnu, nu ahte lea sierra veahá ruhta jus bohtet olggosgolut/dáhpáhusat jagi mielde maid eat leat vuordán. +Ánne-Ristenis lávejit hui buorit áššit, son válljii hui viidát áššiid ja iige dušše hállan iežas beroštumiid birra, muitala Pieski. +Arild Hovland (1996) problematisere maiddái sámi gullevašvuođa ovdanbuktimiid Son dutkkai, mo nuorat hálddašit sámi identitehta ja makkár vuostálasvuođaid ja dilemmaid eaŋkilolbmot ja joavkkut vásihit dan oktavuođas. +Guovdageainnu Dáloniid Listtu sátnejođiheaddjievttohas ja Hætta ovttasbargoustit suohkanstivrras, Hans Isak Olsen, lei maid ovttaoaivilis Hættain ahte sii eai leat lihkostuvvan geasuhit Guovdageainnu álbmoga čoahkkimii. +Ráđđenhábmenlávdegoddi joatká bargguinis njuolggadusaid mielde mat mearriduvvojedje, ja miessemánu 2. beaivvi ovddidit sii gárvvistuvvon árvalusa. +Geavat sániid ja dajaldagaid maid gávdnabehtet sátnelisttus. +Sámegiella ii leat measta ba oidnosisge almmolašlanjain Skániin ja Evenaššis. +14:55 Golggotmánu 06. beaivi 2015 Jienastanbeaivi odne Sámediggi váidá mearrádusa ON:i Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Doaibmaplána galgá njuolggo váikkuhit Sámedikki bušeahta vuoruhemiide. +Searvvis lea miellahttojoavku Facebookas, dan gávnnat dáppe. +Dát lea váldu báikegovva. +Dat sáhttá leat sihke láhkamearrádusaid, ekonomálaš resurššaid, dássidit meannudeami dahje eará sivai geažil, maid skuvla ii sáhte stivret. +Vaikko Ávviris ii leat vel doppe doaibmi kantuvra, de doaimmahusas leat dál oktiibuot 12:s juo, ja Hermansen lohká ahte dát addá vejolašvuođaid Ávvirii. +Lámis nissona dahje nieidda vealaheapmi sáhttá leat máŋggadáfot, daningo lámis nissoniid ja nieiddaid vealaheapmi sáhttá vuođđuduvvat sihke lámisvuhtii ja sohkabeallái. +lámisolbmuid dillái. +Koivurova, Timo, "Alkuperäiskansojen asema ja oikeudet kansainvälisessä oikeudessa", girjjis K. Kokko, Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta, Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja b numero 30, 2010, s. 26-49; Åhren, M., Indigenous Peoples' Status in the International Legal System, Oxford: OUP (2016), s. 84.; Keal, P., "Indigenous Sovereignty", Jacobsen, T., Champford, C. and Thakur, R., (eds. +Moattis muitalit dan birra go leat mearridan luohtehahtti olbmuiguin molsut giela váldogielas davvisámegillii. +Ovdamearkkas mii namahuvvui eske +Buhtadusgáibádusain ii sáhte bissehit geaidnobargguid Duomus daddjo viidát ahte geaidnohuksemat leat gaskaboddosaččat loahpahuvvon. +Finnmárkkus leat juo dološ áiggis leamaš olu stuorra ja smávva boraspiret. +Seammás lea erenoamáš vejolašvuohta beassat gullat njealji sierra sámegiela. +Giellabálkkašumi ulbmilin lea váikkuhit sámegiela ovddideapmái, gárggiidahttimii ja seailluheapmái Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. +Porsáŋggu 2014 kaleandara fitnet oastit čuovvovaš buvddain ja sajiin: Sámi giella- ja kulturguovddážis, Leavnnjas Cavgil ustibat dán siiddu birra! +Hokkanen (2017), s. 64-65. +Geahča deaivvadan plána mii lea mielddusin. +15:40 Golggotmánu 31. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +46; C 354/13 Fag og Arbejde (FOA), acting on behalf of Karsten Kaltoft, v Kommunernes Landsforening (KL), acting on behalf of the Municipality of Billund, (CJEU) para. +Stiftsgården čadnojuvvui 1800-lugu mielde earenoamážit Nidarosdomen ruvdnemiidda. +Vuoigatvuođalaš geahččanguovllus sápmelaččat leat sihke unnitlohku ja eamiálbmot. +Sámediggi lea dál ráhkadeamen strategiija lasihan várás barggolašvuođa sámi kulturealáhusain ja háliida dan oktavuođas gulahallat daid oassálastiiguin geat barget dán suorggis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Signe Marie Fidje Store lea kvalifiseren Olympiagilvvuide Rioi Lea čielgan ahte Signe Marie Fidje Store beassá oassálastit olympiagilvvuin Rios borgemánus maŋŋá go beasai gitta finálii daid maŋimuš kvalifiserengilvvuin. +Jagi 2013 dáiddáršiehtadus lea válmmas Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi soabaiga gaskavahku čakčamánu 26. b. dáiddáršiehtadusa jahkái 2013. +Diibmá galggai Sáme Cupa lágiduvvot Deanus, muhto dat ii šaddan unnán beroštumi dihte. +Muitalusa vuođđun leat duohta dáhpáhusat. +Namma Philante lei ráhkaduvvon oamasteaddji ja su eamida namaid vuođul; Phyllis og Thomas. +Dalle vealaheami iešguđegelágan doahpagat leat ainjuo Crenshawa dieđu mielde hápmašuvvan guoskkahit dušše moadde iešguđegelágan dilálašvuođa. +Dán lassin Norggas leat maŋimuš jagiid áigge almmostuvvan goit guokte pro gradu -dutkamuša, main nubbi, The silence in Sápmi - and the queer Sami breaking it (Løvold 2014. +EN:n ihmisoikeusvaltuutetun Nils Muižnieksin Suomea koskeva raportti 2012 (COMMDH (2012) 27). +AUF Kárášjoga jođiheaddji Issat Ande Jovnna Eira lea nuorra politihkkár ja lohká Kárášjoga gieldda álohii leamaš njuohcci dákkár sullasaš áššiiguin. +Máhttodepartementtii ja Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartementtii, ja Sámediggeráđi oainnu mielde lea áibbas čielggas ahte okta doaibma vealaheami ja rasisma vuostá, maiddái siskkáldasat sámi servodagas, ferte boahtit skuvllaid bokte. +Bures boahtin Tatoebai ! +Dulkon su olmmošskihka nu, ahte dasa gullá olles sámi árbevierru, mii mearrida mo olmmoš galgá sihke geavatlaččat ja vuoiŋŋalaččat láhttet luonddus ja luonddu fámuiguin. +Dállu lea huksejuvvon maŋŋil 2. máilmmesoađi. +Sámit leat unnitlogus Norggas ja nu eai juvssage ovdan dábálaš demokráhtalaš orgánaid bokte mat leat vuođđuduvvon eanetlohkodemokratiijai. +Oahpus suokkardallo eamiálbmogiid iežaset searvan dieđu buvttadeapmái ja dutkanmetodaid ovdánahttimii, ja mo dát leat nuppástuhttán dieđalaš paradigmaid. +Norgga buoremus hárjeheaddjit oidne Ole Mathisa attáldagaid ja fálle sutnje hárjehallat riikajoavkku mielde dán mánu loahpas. +Sámegiella ii leat sidjiide mii beare gielaid muhto baicce massojuvvon eatnigiella. +Dát lea nuppi geardde ahte Deanu kulturskuvla beassá čájehit guhkes teahterčájálmasa sámedikki plenumii. +Luondu sáhttá maid iešalddis leat oahppama sisdoallu. +Dasa lassin čielggadusas deattuhuvvo mihttomearri ovddidit easttahisvuođa ja oččodeami servodagas ja maiddái lámisolbmuid iešmearridan- ja oassálastinvuoigatvuođat. +Go matematihkka oahpa huv vo-gođii sámegillii, de dasa dárb baoktii rehke-nastin, geahpe danrehkenastin, geardun ja juohkin seamma šuvvojedje maiddái ođđa tearpmat mat govvidit dán skuvlafága doahpagiid. +Ruvkefitnodagas eai leat gal ođđasat dien áššis! +čuvvosa 1) lei dárbbašlaš vai rektorat dihte, ahte sii ovddasvástádussan lei báikkálaš skuvla ja oktavuohta ruovttuiguin. +Soames háviid ii leat oahpahus dannego leat iežá doaimmat, nugo Dáiddavahkku ja work-shops. +Giela vehkiin sáhttit govvidit jurdagiid ja guora hallat +Son bargá beaivválaččat boazodoalus ja gullá Skuohtanjárgga geasseorohahkii. +Čoahkkimis oassálasttii maiddái sámediggeáirras ja Sámi parlamentáralaš ráđi lahttu, Aili Keskitalo. +Prográmma ekonomalaš rámma lea 8,5 miljovnna ruvnno. +Láhka nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus 8.8.1986/609; lága funkšuvdna 1 §, +Olu mun dus gáibidan, dan ii sáhte vajálduhttit. +Moderna teknologiija ávkkástallama leat eanaš navdán goaridit sámekultuvrra (gč. +Sámegielat oahpahusa ordnen lea ovttaskas sámegielat oahpaheaddjiid veagas. +Sámeskuvllaide leat stuorra vuordámušat. +Beroštupmi davviguovllu dorvo- ja gearggusvuođa Resursa- ja gealboguovddážii lassána Maŋŋil go Porsáŋggu gielda almmuhii prošeaktajođiheaddjivirggi ovdánahttit prošeavtta vásiha gielda ahte beroštupmi lassánii. +Dát lea giellasosiologalaš geahčastat áigodahkii, goas modeardnašuvvan lea boahtán garra leavttuin davimus sápmái. +Biktasiid gulahallanrolla ferte guorahallat iešguđege konteavsttas. +Árbedieđut seailluhuvvojit buoremusat dan báikkis gos leat ovddiduvvon ja leat anus (in situ). +Digaštalli heivejit go dát sánit dudnuide jos doai galggašeidde čilget sápmelačča. +Luonddugáhttenlihttu bealušta boazodoallorivttiid bissut ealáhussan maiddái boahttevuođas, ja doalahit daid boazoguohtunguovlluid mat dál leat vel ealáhusas. +Seammás giitit ovttasbarggu ja oktavuođa ovddas vássán jagis. +Das sáhttá leat erenoamáš doaibma dahje biraslaš oktavuohta. +Lean ipmirdan ahte máŋga guolástanfatnasa leat das mielde, ja vihtta Muosát ássi leat ožžon oljosuodjalusas oahpu. +Gonagas Olav ja Ruvdnaprinseassa Märtha nieida. +Bealli dain luoitámušain mat luitojuvvojit Norggas boahtá industriijaproseassain, earenoamážit muorra‐, oljo‐ ja metállaindustriijas. +Gávdnojit unnán doaimmat dahje arenat gos olbmot besset oahppat ja geavahit čiŋaheami gulleváš sániid. +Hearrá lea duinna!" 29 Son suorganii sakka eŋgela sániid dihtii ja imaštii maid dát buorástahttin mearkkašivččii. 30 Muhto eŋgel celkkii sutnje: "Ale bala, Márjá! +Makkárin leat dárogielat horoskohpa namahusat jorgaluvvon sámegillii? +Sotnabeaivvi lei indiánaid beaivi. +Son muitala ahte olmmoš galggašii álo bidjat muitui go niegada earenoamáš čielga niegu, ja de maŋit áiggiid oaidnit maid dat niehku lea viggan muitalit. +Dušše 20 gieldda leat vuollelis go Guovdageaidnu dán listtus. +CCPR/C/79/Add.105 (1999); Concluding Observations on Mexico, UN Doc. +Dákkár jietnadatvariánttat merkejuvvojit fonehtalaš čállinvugiin roahkkeruođuid sisa, omd. +Duodjeárbevierru, maid guorahalan, leamaš árbevirolaččat nissonolbmuid veagas ja sirdása fas nieidamánáide. +Dás leamaš sáhka akademalaš skuvlagielas, mii lea dat giellastiila maid oahp +Finnmark Dagblad lea maiddái bidjan stuora fuomášumi iežaset ođđasiin oaiveiskkadeamis dan oassái mii guoská riidduide ealáhusas. +Universal Periodic Review). +Duodji lea okta dáid surggiin, ja dan ovddideami atne dehálažžan. +Dán maŋŋel sihke stáhtat ja ON leat dohkkehan dáid prinsihpaid viidát. +Duodji maiddái laktojuvvo vuosttažettiin nissonolbmuid bargguide, vaikko almmáiolbmotge duddjojit. +Sámedikkeráde gåtset sjiehtadusáv ja juollot 1 millijåvnå kråvnå prosæssaj gárvedittjat máhtsadimprosjevtav Bååstede. +Guolásteapmi, boazodoallu, eanandoallu, duodji, meahcástallandoaimmat ja dát lotnolassii ovddastit ealáhusaid mat maid leat nana sámi kulturguoddit. +Almmái- ja nissonolbmuid gávttiid geavaheami mearridit čavga norbmanjuolggadusat. + - Current Anthropology Vol. +Ávvir lea váldán guokte buoremusa dinen doaktára juohke gielddas ja listu lea gielddaid dietnasiid mielde biddjon. +Sámegielain sáhttá sápmelaš áššiid govvidit seammá bures go eará gielain ja gánske buorebut velá, go dat sáhttá sámegiela luondu ja dan giela sániid mearkkašumit leat sakka earálágážat muhtin sániin go movt eará gielain sáhtášii seammá áššiid muitalit. +Suoma bealde duodjekurssaid mearkkašupmi lea lassánan 1990-logus. +Váldolávdegottiid ja eará lávdegottiid čoahkkinplánat almmuhuvvojit dađi mielde go gárvánit. +Dasa lassin das galgá giddet fuomášumi vuollel 18-jahkásačča vuoigatvuhtii erenomáš fuolahussii ja dearvvašvuođa ja ovdáneami fuolahussii go su čálgan lea ain gaskan. +Duogáš cealkámuššii, maid Somby buktá, lea árvalus ahte SFS láhtut eai galgga beassat čohkkát ISF stivrras ja ahte Hætta lea geahččaleamen oažžut eretSFS nammadeaddji ISF stivrras, čilge Siljá Somby. +Nergård diehtoguorahallan čájeha dan seammá, maid ollu eará álgoálbmotdutkamušat celket dien hárrái, ahte dás lea sáhka ollis dieh"Duoji bálgát" boahtá ovdan ahte sihke sámi ja British Columbia álgoálbmotjoavkku duojárat geavahit iežaset dáidaga deattuhit gullevašvuođa eatnamiidda ja kultuvrii (2001: 225). +Ráddjendoaimmaid ledje dattetge atnán sierrafuolahusas almmá dárkilut láhkanjuolggadusaid ovdamearkka dihte dakkár dilálašvuođain, main leat viggan dorvvastit sierrafuolahusa dárbbašeddjiid vuoigatvuođa vealttameahttun fuolahussii. +Mikkel Isak Eira muitala maŋŋel go fas bođii sidjiide moalla ja boađus šattai 2-1, de movttáskedje nieiddat ja čiekčagohte vel buorebut. +Duoji skuvlen álggii barggolašvuođakursan 1972. +Jus lea dárbu háleštit gielddain maŋŋel bargoáiggi, riŋges 92 87 71 61. Mii vástidit nu guhka go streaika bistá. +Ovttaskas olbmo bággejit rievdadit iežas doaibmama birrasis boahtti hástalusat, mat sáhttet boahtit olggobealde dahje siskkobealde, juogo oktanaga dahje sierra. +Stoor, Marita 1996: Saamelaisilla on oikeus päättää pukunsa käytöstä. +Dán gilvohallamis lea hábmen seamma dehálaš jos ii vel deháleabbo go teaksta! +Mii diehtit dássážii doppe leat badjel moaddečuođi bivdorokki mat leat geavahuvvon iešguđet áigodagaid 200. Dutkit muitalit iežaset ožžon veahki Molleš-Pieras, Per Johnsenis, gii diđii muitalit sidjiide gos gávdnojit dološ dollasajit ja nu ain. +Dát Áltá-ášši vásihus attii Norgga eiseválddiide dárbbu sierra gulahallat sámi organisašuvnnaiguin ja váldit daiguin oktavuođa. +Silje Karine Muotka lea ieš vásihan ahte ii leat álo nu álki leat sámi váhnen guhte háliida sámegielaoahpahusa iežas mánnái. +Eanáš eksámenat leat dábálaš, čálalaš eksámenat gos leat bearráigeahččit mat čuvvot mielde, muhto kandidáhtain lea maid ruovttueksámenat gos sáddejit vástádusaid elektonalaččat. +- Dat mii dagaha hui iešguđetlágan hástalusaid lea dat, ahte juohke sohkabuolvvas leamašan earálágan dilli oahppat árbevieruid, dadjá Laiti. +Lassin mis lea ovttasbargansoahpamuš Innovasjon Norge ja Halti Næringshage ásahusaiguin, ja dan sáhttet fitdnodatálggaheaddjit atnit alcceseaset ávkin. +Stivra ii sáhte lágidit urdnajienasteami man ulbmilin lea fámohuhttit jahkečoahkkinmearrádusa. +- Manin skuvlavázzi ja rievssatbivdi eaba gulahallan?- Daningo eaba goabbáge lean gillen gielaid oahppat. +Ruossa govvida Kristusa bajemus hearrávuođa. +Miika Lehtinen Oulu universitehta +Gielda gullá sámi hálddašanguvlui ja lea guovttegielat gielda, sámegiella ja dárogiella. +Moai áigo muitalit davvisámi-dáru prográmma evaluerema bohtosiid. +Krogh oaččui jagi 2008's Sámediggi valástallan stipeandda, ja lea eamaš duođas ávki dainna stipeanddain go dál gilvala son máilbme buoremus čuigiin. +Maid dán dutkamuša jearahallamiin badjána sihke barggu ohcamii ja bargoeallimis govttolaš vuogáiduhttima oažžumii laktáseaddji hástalusat. +La være tomt - In vuordán ahte galggai ná somá. +Kultuvrra sirdimis ođđa buolvvaide leat ja leat leamašan dehálaš gaskosteaddjit "elders", láidesteaddjit dahjege kulturčeahpit, nugo sin sáhtášii gohčodit. +Bergman, Elfrida & Linquist, Sara, Queering Sápmi. +Láhtterátnu lea heivehuvvon láhti ivdnái ja das leat seammalágan ravdahearvvat go seinniid hearvvat. +Ja aiddo sátnediđolašvuohta leage guovddážis olbmo gielladiđolašvuođas. +Miessemánu17. beaivvi 1814 Vuođđolága § 12 mielde, galggai Gonagas ruvdnejuvvot ja buressivdnidemiin vuoiddaduvvot Troandin duopmogirkus. +GEAHČA VIDEO: 11:30 Geassemánu 25. beaivi 2016 Dát lea nubbi geassi go Nordlys Valáštallansearvi lágida Tine Spábbačiekčanskuvlla. +Posjektaháldadus viehket suohkana ietjá åssudagájt prosjektaåvddånahttemin, prosjektaháldadusán ja prosjektajådedimen. +Dát rihkku lámisolbmuid guoski oktasašsoahpamuša njuolggadusaid, erenomážit artihkkala 4 (3). +Lámis mánáid vánhemat eai oaččo doarvái buori ja áigeguovdilis doarjaga dahje bagadallama iežaset mánáid veajuiduhttimii. +Egersunddas finai Ruvdnaprinsabárra báikkis mii gohčoduvvo "Bestyrarleilegheita", Meieriet bálddas, mii lea Ruvdnaprinseassa eatni riegádanbáiki. +Lei čáppa ja árvvolaš seremoniija doppe eske iđđes, ja lei maid lieđđekránssa bidjan. +5.8.4. +Porsáŋggu almmolaš bálvalankantuvra lea gitta vuossárgga ja maŋŋebárgga čákčamánu 11. ja 12.b. 2006 Porsáŋggu almmolaš bálvalankantuvra lea gitta vuossárgga ja maŋŋebárgga čákčamánu 11. ja 12.b. 2006 sivas fárrema. +Eadni veahkehii su, attii dálkasa ja borramuša. +Dát lea badjel jagi juo leamašan váttisvuohtan sidjiide. +Duodden ásaduvvi regionála cupa ja gilbbusa bállo-tjiektjamin, hierggevuodjemin ja ietjá dåjmajn. +6. +Almmuhuvvon Čakčamánnu 26 2014 Studeren gitta geassemánu 2017 rádjái Lohkanjagiid 2015-17 barggan MA:in Teáhterallaskuvllas Oslos. +Dát earuhuvvo almmolašrievttálaš doaibmabijuin mat regulerejit čáhce- ja eananresurssaid geavaheami, ja mii maiddái galgá sihkkarastit sámi kultuvrra ávnnaslaš vuođu. +Dutkamušain leat suokkardišgoahtán eanet dan mo luohkká, etnalašvuohta, ahki dahje eatnandieđalaš sajádat váikkuhit iešguđet doaibmi vásáhusaide ja sajádahkii oktasašgottis ja servošiin. +Ráđđealmmái lohká ahte gielda áinnas lea mielde dán givssidančallosis ahte čájehit beroštumi justa dan sivas go gielda lea rahčan ollu givssidemiiguin. +Dáruiduhttin váikkuhii máŋgga sajis sakka hállangillii, riddoguovlluin máŋgga sajis nu sakka ahte sámegiella dađistaga ii šat gullon. +Dasa lassin doahpaga máŋggadáfot vealaheapmi galggalii lasihit eksplisihtalaččat oktan vealahanvuođuštussan ovttaveardásaš- ja dásseárvoláhkii. +Dál Mina ádde buorebut maid áddjá oaivvildii dalle. +SPR háliidii dovddaldatgilvvohallama bokte háhkat iežas dovdomearkka. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi luonddušláddjivuođa seailluheames ja geavaheames. +Doppe sierra guovlluin boahtán sámit fuomášedje, ahte seammasullasaš gielaiguin, jurdagiiguin ja biktasiiguin sii leat okta álbmot. +Silmämitta. +Muhto go lea bággu, de ferte dieđusge dušše dan bargat, lohká son. +Livččii dattege áigi ođasmahttit dieđuid, ja mii bivdit geavaheddjiid buktit dieđuid ruovttoluotta gildii, vai beassat ođasmahttit listtu. +Dát mearkkaša ahte ofelaččat sáhttet galledit eanet skuvllaid Norggas. +Lea 70 jagi dan rájes sovjehtalaš soahteveagat bággejedje duiska okkupašuvdnafámu eret Girkonjárgga guovlluin. + (Mundy - Compton 1995: 112.) +Majestehta Gonagasa adjutántabargoveagas leat mielde ámmátoffiserat, kapteainna gráda rájes bajás, ja sii bohtet buot golmma suodjalussuorggis. +Jo golmmamánnosaš veadjá diŋggaid oinnolaš iešvuođaid vuođul kategoriseret ja vel abstráktaset ovttadagaid, nugo omd. +Raporta lea oassin Dearvvašvuodageahcu doaimmas mii sisttisdoallá surggiid bearráigeahccamii. +Sáhttá lea sáhka jogo aktiivvalaš dahje passiivvalaš sátnemáhtus. +Prinseassa Märtha Louise vihačuvlla lei designen Wenche Lyche ja dat lei guovtti oasis. +Dán jage li 22 oassálasste gudi båhti tjoaggulvisájs gålmån nuorttalamos bisspaguovlojn. +Troll stašuvnnas lea hui garra birasčalmmusteapmi, danin vai eai billis Antárktisa árvvu meroštallanguovlun dálkkádatdutkamiin. +Dutkamušastan geavahan maŋŋekolonisttalaš teoriija ja eamiálbmotmetodologiija. +Ollislaš sáhka maid Ruvdnaprinseassa doalai, gávdno Facebookas (geahča leaŋkalisttu). +Maid don siđat? +Dát mastergráda eksámendilálašvuohta lei rabas buohkaide. +Fágalaš áššit, ja juolludusat eará sámi ulbmiliidda, galget min málle mielde ain gullat ovddasvástideaddji fágadepartementii. +Høgmo lea jođihan joavkku 35 čiekčamis maŋŋel go álggii 2013:s. +Dát lea min čálekeahtes historjjágáldut gos sogat johte ja elle ovdalis áiggis otnážii. +Hele folkets egenart og begavelse peker ikke i den retning" (Sámi vuoigŋaduodji ja kultuvra ii gávdno. +Čujuhusas: https://www.coronaria.fi/asiantuntijat/sunnamaarit-sara-tornensis/; Jearahallan SámiSoster rs, Ristenrauna Magga, 20.6.2017. +Orre Saemiedigkiebïevnese båatsoen bïjre SaernieOrre saemien budsjedtegiehpiedimmijste åevrede Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo åevrede jienebh budsjedtegiehpiedimmieh båetieh daan jaepien staatebudsjedtesne. +Lagamus kránnjá lea Sieiddá skuvla, ja doppe lea vuojadanálddis ja lášmmohallansále maid beassat geavahit. +www.north/cbc.ca). +Dán kapihttala ulbmilin lea govvidit oppalaččat lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid. +Digaštallama maŋŋel oažžu juohke listtunjunuš ovtta minuhta ávžuhussii. +Ohcanáigemearri lea geassemánu 11. beaivve. +In áiggu šiitit ollásit dan mearkkašumi, muhto árbevieruid sirdimis ja dán dutkamuša oktavuođas dat ii leat relevánta. +Dážas gii boahtá Sápmái leat fas su iežas čalmmehisvuođadielkkut, váilevaš diehtu dan birra man kompleaksa sámi servodat lea ja makkár variašuvnnat sámi gaskkas leat. +Smávvagonagas Puntila lea komediija Hålogaland Teater boahtá Leavdnjii golggotmánu 16.b. +Viidáset čujuhuvvo ILO-konvenšuvdnii nr 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji stáhtain, ON konvenšuvdnii mánáid vuoigatvuođaid birra ja ON julggaštussii álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. +Ja dál dat dáhpáhuvvá, ja vel ruovttus Riddu Riđus, ja dat gal šaddá duođai stuorisin! +Mii livččiimet orron rájá alde ja joatkán bargamis Guovdageainnus. +Davvikalohta rádjebálvalusas lea diehtojuohkinčoahkkin Gáivuonas 21.09.15 Diehtojuohkinčoahkkin lea Gáivuonas 21.09.15. +Kontrakšuvdnavearbbaid oppalaš mearri lea unnit go sihke bárrastávval ja bárahisstávval vearbbaid mearri. +Sátni regáliat boahtá latiinnagielas ja mearkkaša "gonagaslaš", "gonagassii gullevaš" dahje "gonagassii árvosaš". +Dán ulbmilin lea fas lasihit sápmelaš lámisolbmuid diđolašvuođa sin olmmošvuoigatvuođaid birra ja maiddái iešguđet virgeoapmahačča diđolašvuođa sápmelaš lámisolbmuid árgga +Suomas sápmelaččaid guoski ávžžuhusaid lassin CERD-komitea lea gidden fuomášumi maiddái sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaide. +Oarjjabealde Lulli-Amerika daguhit garra biekkat gáttis mearaguvlui ahte liegga čáhci ádjá eret galbmaset ja bibmos čázi. +Labba mielas lea dehálaš geavahit báikki vuorrasat olbmuid čehppodaga ja kulturmáhtu vai mánát fuobmájit sin máhtolašvuođa. +Vealtameahttun dienas ja fuolaheapmi mearkkaša dakkár dinendási ja bálvalusaid, mat dorvvastit olbmui vuogálaš eallima eavttuid. +Virggiide gullá turnusbargu, ja lea bargu juohke goalmmát vahkkuloahpa. 1 bistevaš buohccedivššár 64% virgi Mis lea rabas 64% bistevaš almmolaš dohkkehuvvon buohccedivššár virgi. + (Gearing 1973: 1226.) +Ibid., s.11. +http://seta.fi/avioliittolaki/#otsikko1 Álbmotálgga eadnivuođaláhkan, KAA 3/2016 vp. +Almqvist & Wiksell, Stockholm. +Muhto dábálaš olbmuide čállin ja lohkan ii á +Komišuvdna sáhttá maiddái álggahit iskkademiid ja čielggademiid duohta, historjjálaš ja rievttálaš dilálašvuođain main lea váikkuhus komišuvnna loahppaoainnuide. +4.3 Sátnemáhttu +Burri, Susanne, Schiek, Dagmar, Multiple Discrimination in EU Law, Oppo In implementing the principle of equal treatment irrespective of racial or ethnic origin, the Community should, in accordance with Article 3 (2) of the EC Treaty, aim to eliminate inequalities, and to promote equality between men and women, especially since women are often the victims of multiple discrimination; Council Directive 2000/78/EC of 27 November 2000 establishing a general framework for equal treatment in employment and occupation, preamble 3, sisttisdoallá sullasaš hámi go ovdalis namuhuvvon girjjis. +Per Oddvar Holmen, gii lea stivraláhttu fitnodagas, čilge ahte sii geahččalit soabadit goappaš beliiguin nu bures go sáhttet. +Guovte gielajda låhkåt - julevsámemánáj giellamáhtudahka ja låhkåmtjehpudahka +Jagis 2010 bivde dutkit divrriid čáhcebáikkiin Finnmárkkus. + (Lehtola 1997: 60.) +Diktačálli Bjørnstjerne Bjørnson lei skuvlajođiheaddji ustit, ja goappešagat ákkastalaiga áŋgirit ahte našunálbeaivvi ávvudeamis galggašii lágidit mánáidtoga. +Dieđut 1. +In leat registrerejuvvon". +Mis ii leat beana, muhto stuorra čáhppes bussá. +Dissanayke evttoha, ahte kultuvrralaš ihtaga sáhttá guorahallat maiddái biologalaččat. +Sulastahttet árbevirolaš máidnasa ja filmma. +Muhto gollebuvttadeapmi lea buot nuoskideamos doaimmaid gaskkas. +navdimii vuođđuduvvi vealaheami ja ng. +• Šiehtadallat (negotiating) stáhtaiguin iežamet áššiid birra +Vuosttas termiinna mávssát 3 vahkku maŋŋá almmustusa, muhto áramusat borgemánu 20. beaivve. +De installerejuvvo smávva prográmma du mášiidnii, ja de sáhtát álggáhit Hangout ja bovdet eará gmail-geavaheddjiid dasa. +Jos rievdadit cealkaga rieban borai njoammila nu ahte šaddá njoammila borai rieban, de lea dattege ain čielggas goabbá borai ja goabbá borahalai, daningo nominatiiva muitala mii lea subjeakta ja akkusatiiva mii lea objeakta. +DUTKAMUŠA VUOLGGASAJIT JA ULBMILAT +Čihččet sámekonferánssas Jielleváris jagi 1971 mearriduvvui, ahte lea dehálaš bargagoahtit ođđa oktasaš ortografiija ovdii. +Dát lea buktán ođđa vejolašvuođaid ja hástalusaid lohkan- ja čállinoahpahussii. +Jus áiggut hukset viesu, de fertet gávdnat fitnodaga mii sádde ohcama du ovddas. +Fredman (2016), 27; Makkonen (2002), 10. +Doppe nissonolbmuid ja almmáiolbmuid duojit leat ain árbevirolaččat juohkásan sohkabeliid mielde. +Ráfi nogai fáhkka go duiska soalddáhat márre Norgii cuoŋománu 9. beaivvi 1940. +5) Lágidit gulaskuddančoahkkimiid, geahčademiid ja eará vejolaš duođaštussihkkarastin. 6) Gárvvistit raporta guovllu oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid birra. +Guovdageainnus galgá Johan Oscar Eriksen (39) bargat, ja son diehttelasat čohkká Ávvir kantuvrras, LES-viesus. +Gávpogis ii leat seamma biras go Skániin, ja de eai soaitte dan guovllus boahtit liikka olu ođđasat. +Muhto lea dárbbašlaš, ahte sámi eiseválddit galggašedje iskat, man guhkás bajimuš nationála dássái lea vejolaš oažžut eanet sámi stivrema. +Dasto čujuha son ahte Sámedikkis leat ge danne vuordámušat ahte dát váikkuha positiivvalaččat mánáid ja nuoraid giellagáhttemii Guovdageainnus. +Danin ii dárbbaš vuolggahit nammaášši dán čujuhusnammii. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša artihkkala 9 čuokkis 2 sisttisdoallá mearrádusaid ovddidit álbmogii rabas sajiid ja bálvalusaid oččodeami unnimus lági standárddaid ja rávvagiid. +Árbediehtoseminára Guovdageainnus njukčamánu 22-23. b. 2011 Sámedikkis lea illu bovdet relevánta eiseválddiid, ásahusaid ja organisašuvnnaid árbediehtoseminárii, mii dollojuvvo Guovdageainnus njukčamánu 22. - 23. b. 2011. +Geainnu válljen lea das lea go áigumuššan bisuhit dan maŋemus sámi kulturguoddi ealáhuslági vai rihkkut álbmotrievtti geatnegasvuođaid, láhkaduođaštuvvon vuoigatvuođaid ja dábálaš politihkalaš olmmošvieru. +Lars Haugan nammaduvvui báhppan Kárášjoga girkus 2001:s. +Paragráfa evttohettiin lea váldon vuhtii maiddái EU:a bargovealahandirektiivvaid ja ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša govttolaš vuogáiduhttimiid mudden. +Son dovdá ahte ii-sápmelaš ii vealttakeahttá ipmir su duogáža mearkkašumi. +Sámedikki presideanta Ailo Keskitalo sávvá Sámediggeráđi bealis lihku Marit Kirsten Anti Gaup válljejuvvon FeFo-stivrra ođđa jođiheaddjin ja Hartvik Hansen ođđa nubbijođiheaddjin. +Hansegård (1974: 65) čállá ahte muhtin Čohkkerasa sámit geavahedje suomagiela go hálle oskku birra, ruoŧagiela čoahkkingiellan, rehkenaste dávjá ruoŧagillii ja garrodalle suomagillii. +15:56 Ođđajagimánu 27. beaivi 2016 Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi (NBR) geigii stáhtii Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta bokte duorastaga ođđajagimánu 7.beaivvi sin gáibádusa 2016/2017 boazodoallošiehtadussii. +Seamma evaluerendutkamis Pigga Lauhamaa lea dárkon oahpahusa klássalanjas ja gávnnaha, ahte oahppama jođihit oahppogirjjit ja oahpaheaddji ja unnán oidnojit bargovuogit, main oahppi lea bárisin. +- 7. luohkát) ja nuoraidskuvladásis (8. +Vaikko sohkabealleunnitlogut eai máinnašuvvo aitosaččat, de vealahangieldu guoská ovttaveardásaččat maiddái sin. + (Sarmela 1984: 12 - 13, 40.) +Seamma áigge maiddái Davviriikkain riegádišgohte kritihkalaš oainnut lámisvuođa medisiinnalaš meroštallanvuogi guovdu. +Ovdal lei márkanis badjesámiid siste vierrun lonuhit vuoddagiid ja boahkániid mearrasámiiguin ja goaruhit gávttiid: "Mu dat gal goarui Ámmon Kirste" (N1b). +- Sierravuodjenlobit leat eaŋkilmearrádusat maidda ii leat gáibádus ahte galget sáddejuvvot gulaskuddamii, nu go Gaup čuoččuha. +Doppe bođii ovdan ahte suohkan lea oččodeamen ealáhusfierpmádaga suohkanii. 10:55 Ođđajagimánu 28. beaivi 2016 Boazosápmelaččat ohcet suovasbirgui nammasuoji Suovastuvvon ja sáltejuvvon bohccobirgui ohcet Suovas-nammasuoji. +Seammás ipmirdan ahte ollu sápmelaččat soaitá leat veahá behtohallan dan ektui maid leat olahan ja ahte Sámediggi ii leat nagodan buot vuordámušaid ollašuhttit. +Prošeavttain leat nuorat bargan dainna ulbmilin ahte dahkat musihkka ja kultuvrra hálbbibun nuoraide. +Odne eahkes oassálaste Gonagas Harald, Presideanta Duda ja su roavvá Agata Kornhauser-Duda muitoseremoniijas Håkvik hávdeeatnamis Narviikkas. +- Báikkálaš searvvit leat vuostálastán heaittiheami ja NSR doarju báikkálaš servviid. +Ovdamearkka dihte Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvdna WHO:a jagi 2011 publikašuvnna World Report on Disability mielde sullii 15% máilmmi olbmuin lea muhtinlágan váddu. +Nuppi eatni eadnivuođa nannen eaktuda ain bearraša siskkáldas adopterema. +Čoahkkin šaddá miessemánu 31. beaivvi diimbu 18.00 LES-viesus. +Rheen, Samuel 1897: En kort Relation om Lapparnes Lefwarne och sedher, wijd Skiepellsser, sampt i många Stycken Grofwe wildfarellsser -Berättelser om samerna 1600-talets Sverige. +Son lea máŋgga geardde hábmen teáhterbiktasiid Beaivváš Sámi Našunálateáhterii, vuosttas geardde 1993:s. +Dát kursa lea erenomážit heivehuvvon Studiesenteret.no oasseváldiide. +Sámedikki boahtteáiggi legitimitehta sihkkarastimii lea danin dehálaš ahte sámediggeválggaide lassáneami beroštupmi ja searvan. +The indigenous peoples of the world possess an immense knowledge of their environments, based on centuries of living closed to nature. +Vuosttažettiin ferte hukset oahpahusa sámi eavttuid vuođul vai skuvlavuogádat nákce ollašuhttit sámi álbmoga áigumuša ja viggamuša. +Muhto daiguin eavttuiguin lea vejolaš ovddidit sámi sisdoalu ja váldit sámi oahpahanvugiid skuvlii. +Bargojoavkku evttohusas gávnnahuvvo ahte vaikko sohkabeali vuoigatvuođalaš nannen lea muhtin ovttaskas dáhpáhusain fuolakeahttá vejolaš Suomas almmá bissovaš sahkankeahtesvuođa gáibádusa, de sahkankeahtesvuohta sohkabeali vuoigatvuođalaš nannema eaktun lea almmatge hui problemáhtalaš sihke vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid dáfus. +Dán maŋŋel govvidit sápmelaš lámisolbmuid dilis dahkkon dutkamušaid ja suokkardit sin sajádaga sámeservošis. +Vaikko ealli kultuvrras álohii gevvet rievdanproseassat, de datge leat olu dakkárat maidda sámegiela biras ieš sáhttá diđolaččat váikkuhit. +Lea hui buorre go dat proseassa ahte sihkkarastit sámi joatkkaskuvllaide buoret lanjaid, lea bures ovdánan, buorre oahppanbiras lea mearrideaddjin dasa ahte skuvllat galget ovdánit ja ahte sihkkarastojuvvo dássidit ohppiidlohku, dadjá Laila Susanne Vars. +Jesusis maiddái leai gullevašvuohta sohkii ja bearrašii. +Eanet dutkit leat bovdejuvvon buktit artihkkala mii ovdanbuktojuvvo fágasemináras skábmamánu 25. ja 26.b.2015. +16:12 Čakčamánu 21. beaivi 2016 Lágidit gilvvuid ovccát geardde Lávvordaga lágida Deanu heaibunsearvi riikkaidgaskasaš heaibungilvvuid "TanaMatch'n" ovccát geardde. +Geasuheaddjin oahppamii leat divrrit mat hállet, gelddolaš muitalusat, ivdnás govat ja ságastallanhárjehusat. +Dasto fertejit oasálasttit máksit iežaset ávdnasiid ovddas sullii 600 -800 ruvnno. +2. Bálkkašupmi geigejuvvo ovttaskas olbmui gullevaš Porsáŋgui. 3. Vuođđun bálkkašumi juohkimii lea dán olbmo beroštupmi, rahčamuš ja boađus mii Porsáŋggu álbmogii lea boahtán buorrin dahje muhton láhkai márkanasttán dahje čalmmustahttán Porsáŋggu gieldda. +Mátki dákkár automatiserejuvvon lohkandássái lea muhtimiidda oanehaš, nuppiide fas sáhttá leat guhkit ja moalkásat. +Luodda nr. 23 (oalgeluodda): Oalgeluodda veasttabeali Keaisajávrris Davvesiidda gielddarádjái (ođđa luodda) dihkkáduvvo odne 17/3-08. +Ruoŧa skuvllaid/ovdaskuvllaid oahppoplánain lea seamma ulbmil, mii dahká dán áigumuša "lobálaš" viggamuššan sámi skuvllain. +Dát transformašuvdna ii mana iešalddis, veahki ja diehtoháhkama haga. +Aasrud searvá maiddá rabas čoahkkimii mii lágiduvvo festiválas sámi ásahusaid mearkkašumi birra. +Seammá guoská organisašuvnnaide mat leat registrerejuvvon Sámedikkis maŋŋá ovddit sámediggeválgga (gč. +Suomagielat veršuvnna jorgalusat MOT-Sátnegirji. +Gieddebarggus dábálaččat álggahit dain olbmuin, geain lea servodagas alimus stáhtus dahje geat leat mearrideaddjit, ja das jotket aktuála oassálastiide ja olbmuide, geaid áigot dutkat (Kopsa-Schön 1996: 30). +Metállasuddadagat Nikelis, Zapoljarnyjas ja Montsjegorskas Guoládagas ja Norilskas davvioarje Ruoššas leat dat mat luitet eanemus rišša árktalaš guovlluide. +Oktasašsoahpamuša artihkal 17 dorvvasta lámisolbmuid vuoigatvuođa gorutlaš ja vuoiŋŋalaš guoskameahttunvuhtii. +Tiemá: Varresvuohta, Luonndo ja diehto, Filmma, Kultuvrra, Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak 25 oahppe snåsaskåvlån oadtjo åhpadimev oarjesáme giellaj. +Válljejedje čuovvut ivdnebidjama nugo Linstow álggos lei árvalan, ja dasa lassin gollehedje vel stukkmarmorstoalppuid hervejuvvon osiid nugo dat álggos ledje Den Store Komposisjon tevdnenevttohusas. +09:14 Skábmamánu 25. beaivi 2016 Lávvardaga lágiduvvo eanaš báikkiin juovlagáhta ráhpan. +Prinseassa Märtha Louise vihalieđđin ledje golbma váldolieđi: Lilljákonválla, orkidé ja Märtha-lilljá. +Fertejit leat opmodagat mat galget juogaduvvot. +Lávvardat ođđajagimánu 5.b. lea spábbačiekčangilvvut gánddaide ja nieiddaide 6 jahkásaččaide ja das boarraseappot. +Máhttájeaddjit ledje Bassi Vuoiŋŋain devdojuvvon ja olbmot ipmirdedje Ipmila Sáni mii sárdniduvvui. +Erenomážit sámi parlamentáralaš ráđđi, mii lea sámedikkiid oktasaš orgána. +Sámediggevisti lea vuosttažettiin dan politihkalaš ja rievttálaš stáhtusa konkrehta govastahkan, mii sápmelaččain lea álbmogin. +sátnesojahanhámiid ja riektačállima, de dálá giellaoahpat maid dađistaga leat fas deattuhišgoahtán giela mearkkašumi ovdanbuktima vuogádahkan. +man jitnosit). +Sámedikki ulbmil lea duddjot buori ja lávga ovttasbarggu iežamet kultur- ja dáiddárorganisašuvnnaiguin. +Riikkastivra galgá ovddastit ja buktit cealkámušaid NSR:a ovddas ja čadahit ovttasbarggu NSR:a joavkkuin Sámedikkis. +Their Culture and Way of Life s. 103 - 110. +Vuosttaš sátta GLR:s eai leat ovttaoaivilis geat jođihedje dan vuosttaš sáddaga borgemánu 22. beaivvi. +Lea Sámi allaskuvla mii hálddaša ofelašortnega, ja ruhtadeaddji lea Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta. +Deatnu: Deatnu lea Norgga goalmmát guhkimus eatnu ja Norgga stuorámus luossajohka. +Dálá čálamáhttogirjjálašvuođas olusat oidnet ávkki guktuid vugiin ja ovttas-tahttet dán guovtti teorehtalaš lahkonanvuogi, main goappašagain boahtá ovdan man deaŧalaš lea dovdat jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa ja ahte lohkanoahpahusa váldoulbmilin lea oahppat áddet teavstta (tabealla 1). +Sihkarastit ahte buohkat ohppet luđiid ja juoiganvugiid. +Ovdal lea Sámi allaskuvla bargan ovttas Oslo allaskuvllain go lea čađahan masteroahpu duojis, muhto 2011 dohkkehii NOKUT Sámi allaskuvlla duodjemasterprográmma ja 2012 álggahuvvui oahppu. +sas sáhttet leat veahkkin semantihkalaš kategoriseremat dainna lágiin ahte oahppi nákce ovttastahttit ođđa sániid oahpes sániide oktasaš mearkkašumi sárgosiid vehkiin, nugo omd. +Bivddu bohtosat galget raporterejuvvot dahje leat oassin čoahkkeraporttain. +SISDOALLU + (Saressalo 1978: 45 - 47.) +Dat galget nappo čuovvut guđege dilálašvuođas lámisolbmo dárbbuid. +Reviderema ulbmil lea láhčit buoret dili systemáhtalaš bargui ovdánahttit ohppiid gálggaid buot vuođđooahpahusa 13- jagi. +Dánsullasaš dilálašvuođat badjánit maiddái dán dutkamuša jearahallanmateriálas, iige daid fuobmán leat álo álki oba sidjiide geat gullet dáidda joavkkuide, guhkkin eret olggobealolbmuide. +Giellabirrasis gos hállojuvvo eambbo go okta giella lea oalle dábálaš gullat ságastallamiid sihke sániid ja dadjanvugiid birra mat leat earáláganat nuppi gillii ja maiddái mo dat váikkuhit dahje báidnet nuppi giela. +Vygotskij čujuha iežaset iskamiidda mat čájehit ahte maiddái sosiála ja kultuvrralaš bealit váikkuhit dán prosessii, ja nu leage maiddái čállingiela oahppama lihkostuvvan dan duohken makkár doarjaga mánná oažžu rávisolbmuin ja oahpahusas. +Nanni kultuvrav ja identitehtav -Same kultuvrramujtojt vuojnnusin dahkat la ájnas duodde vaj sámekultuvrra ja identitehtta nanniduvvi. +oktasašgottis váldoálbmoga ovddasteddjiid ektui. +Son divttii albma boahtit sisa, muhto almmái rigeregođii ja son fertii sihtat albmá vuolgit. +Daningo dán dutkanraportta vuolggasadji lea olmmošvuoigatvuođalaš lahkonanvuohki ja daningo Suoma olgoriikkahálddahusa áššegirjjiin, degomat Suoma olgoriikkahálddahusa olmmošvuoigatvuohtastrategiijas Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia (2013) adno tearbma moniperustainen syrjintä (sá. +Fuolakeahttá viggamušain oažžut dutkamuššii informántan dakkár Suomas ássi sápmelaš dievdduid, geat gulale dáidda unnitloguide, sii eai oassálastán dutkamuššii. +Romssa universitehta prošeakta lea ráhkadan prográmma mii sáhttá sojahit sániid ja dulkot sojahuvvon sániid. +Lohkanguovddáš, mii lea oahpahusvuogádaga resursaguovddáš Sámi allaskuvllas, lea ovddidan dán oahppofálaldaga. +Muohtagearddit sáhttet leat luvvolagaid, iige dilli šatta leat buoret duorastaga 12.02.15. +Stivrrenjoavkku "Nissonbáziit Vefsenis" leai ohcan 200 000 ruvnno doarjaga Sámedikkis, oktiibuot mávssašii bázzi 1 milliuvnna ruvnna. +sámi álbmotbeaivvi, mii ávvudit sámi falástalliid ja sámi festiválaid (gč. +Dá hásstalusá ja moadda ietjá hásstalusá tjanádum stáhta ja iemeálmmuga aktijvuohtaj li vilá tjoavdek. +Lávdegoddi maid nammadii Inga-Lill Sundset Bargiidbellodaga sámepolitihkalašráđi jođiheaddjin. +Mu mielas ferte Solberg- ráđđehus čuovvolit konsulterenšiehtadusa maid stáhtaministtar ieš lei mielde hábmeme ja vuolláičállime dalle go son lei gielddaministtar 2005:s. +3. Čoahkkinbuhtadusat šaddet ná: a) Ovdagottemiellahttu kr. 600 juohke čoahkkimis b) Gielddastivramiellahtu kr. 700 juohke čoahkkimis c) Eará lávdegottemiellahtut kr. 600 juohke čoahkkimis 1. Rusttegiid ja doaluid opmodatvearru biddjo alimus máksindássái. +dahje guoská njuolga árbevirolaš ealáhusaid, galggalii mearridit sápmelaš kultuvrra geahnohuhttingielddu dego maiddái váikkuhusaid árvvoštallama ja nuppástusohcanvuoigatvuođa. +Oadjebas ságastanguoimmit sáhttet leat nubbái seammadását sámegielagat (gč. +Pavlenko 2009, 2011; Javier 2010) guovddáš gažaldat leamaš geahččalit gávnnahit mo gielat váikkuhit guovttegielat olbmo jurddašeapmái, dovdduide ja gulahal-lamii. +Dáhki leat gokčan Álttá ráktogeđggiiguin. +Eanet árbevirolaš stoahkamiid gávdnabehtet Stálu ja gufihttariid máilmmis. +Sin mielas buot juoigan lei suddu. +Savio dáidda oastin Savio museaid várás, sáhttá dahkkut veahkkálagaid priváhta skeaŋkkain ja almmolaš ruhtademiin. +Konvenšuvdnaárvalus ii ovddit eará gáibádusaid iige hástalusaid daid stáhtaide go ahte sámi identitehta, giella, kultuvra ja eallinvuohki árvvusadnojuvvo ja dohkkehuvvo. +1984a: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. +Eat ge mii várra jurdilan mo dát čuohcá jus eat gávnna ruđa mii gokčá daid. +Dasa lassin son oassálasttii ovdalis namuhuvvon árbediehtu-raportta čállimii ja l +Sámegielas eai leat ovttastávval substantiivvat nugo dárogielas, eaige sámegielas leat ovttastávval vearbbat nugo dárogielas. +Preposišuvnna ovdamearka lea gaskkal, ja postposišuvnna ovdamearka lea ges haga. +Dutkamušas deattuhuvvo dat ahte eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta galgá leat vuođđun buot dakkár doaimmaide, maid mihttomearrin lea ovddidit ja suddjet eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ja sajádaga. +šaddá maid geahppaseabbon ja suohttaseabbon. +- Munnje ii leat vuoitu nu dehálaš go mu beatnagat. +Dat guokte maŋimuš válggat leat čájehan unnit beroštumi searvvat válggaide go jienasteaddjit fertejit jienastit ovddalgihtii. +Muhtin čállinmeattáhusaid lea vejolaš čilget oahppi hállangiela ektui. +terejit) dan maid eiseválddit mearridit, muhto sii dovddastuvvojit ekspeartan sin vásáhusaid vuođul iežaset doaibmanarenas. +gullevaš mánáid dikšunvuogádagat leat problemáhtalaččat fas dáfus ahte mánáide dahkkojit bissovaš doaimmat almmá medisiinnalaš vuođuštusaid. +Dávjá mánát stohket dan maid vásihit, oidnet ja gullet. +Juohke disdaga ja gaskavahkku dii. 09.00-15.00. +Nissoniid ja dievdduid dásseárvvus meroštallon lága 7 §:s njulges vealaheapmi, mii vuođđuduvvá sohkabeallái, dárkkuhuvvo nissoniid ja dievdduid ásaheami eará sajádahkii sohkabeali vuođul, áhpehisvuhtii dahje riegádahttimii laktáseaddji siva vuođul dahje +Sámediggediedádus sámegiela gáktuj sjaddá Sámedikke nævvon åvddålijguovlo bargguj sámegiela nannima ja åvddånahttema gáktuj, ja danen le ájnas jut båhti moadda buorre ájádusá diedádusá bargguj. +Olmmáivákki čáhcedoaimmahat: Suođđu lea gávdnon ja giddejuvvon! +Morsianjoiusta saamelaiseen nykykirjallisuuteen Einari Vuorelan seura, Keuruun kulttuuritoimi ja kirjasto Konferansebidrag og faglig presentasjon - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Dán dási giellamáhtu sáhttá juksat jogo skuvlaoahpahusas dahje giellabirrasis mii fuomášuhttá giela sisdoallo- ja hápmegaskavuođaid. +Ollosat fárrejit maid eret suohkanis. +Son lohká ahte sii ránnját lávejit ieža leat ruovttus, dahje muhtuma oažžut finadit iskamin viesu, jus ii leat ieš ruovttus. +Ná giela ja jurddašeami vuorrováikkuhus lea guovddážis maiddái oahppan proseassas. +Árbevirolaš báikkálaš máhttu deaivvada formála vuoigatvuođaáddejumiin ja eatnamiid ja čáziid geavaheami almmolaš stivremiin. +Eira muitala alddiineaset álo balu go čuojiha telefuvdna ja dieđihit boazu lea vuddjon. +Ná viidánit árgabeaidoahpagat oahppodoaban mat šaddet vuođđun skuvla-fágaid teorehtalaš guorahallamiidda. +KS váldá badjelasas gaskaboddosaš klinihkalaš šibitdoaktáriid fáktaortnega hálddašeami gielddaid ovddas ja eaktuda gielddaid dohkkehit mearrádusa mii ii leat tariffašiehtadus. +Ulbmil lea vuoruhit árbevirolaš ávkkástallankultuvrra, nammalassii sámi kultuvrra ja meahcástallanealáhusaid. +SÁM401 Etihkka, eamiálbmotdiehtu ja -metodologiija (SÁM 401): 24.-27.10.16 Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Mu árvvoštallan lea maid ahte ealáskahttinbargu ii sáhte lihkostuvvat dušše dainna ahte lága mielde dahká +Ann-Jorid ja Àmmun lávluba (billeahttaid konseartii fidne oastit doaluin dahje go boahtá dohko, ollesolbmuid bil. +Eira muitala Ávvirii ahte go son ollii duollostašuvdnii, de son bissehalai. +Sii dat mearridit dehálaš áššiin. +Máttagánda Erik Loftsgård (17) vuittii sotnabeaivi vuosttas Finnmarksløpet-junior-gilvvu ja gárttai seammás historjjálaš vuoitin. +Dáin guovlluin sámi valljodatatnu gulai maiddái mearravalljodagaid ávkkástallamii. +Mii lea ortográfalaš loatnanamma? +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid soahpamuša bargun lea váldit lávkkiid ovddosguovlluid. +- Mis lei oktasaš čoahkkin Sámi Musihkkafestiválain gaskavahkku, gos mii humaimet ovttasbarggu birra ja daid koordináhtora ruhtageavaheami birra. + (Ingold 1994: 335.) +Dál skuvllat gaskkustit aivve heteronormatiiva bajásgeassinmálle máŋgga ládje sihke oahpahusas ja muđuidnai ovdamearkka dihte dihto sohkabeliid mielde juhkkon birrasat skuvllain. +Vai háliidat go rámiidit gean nu eará gi.. +Dutkamuša joatkima suokkardallmis muitaluvvo ahte erenomážit sámegielat vuorrasat ja lámisolbmot lea Sámeguovllu virgeoapmahaččaid dieđu mielde suojehis dilis vealaheami ja eretduvdáseami dáfus. +Hopp til hovedinnholdet på siden 14. June 2016 av Juhán Niillas Wigelius Fuolahusa-, bajásšaddama ja kultuvrra váldolávdegoddi lea čoahkkimis 18.3.2016 mearridan Deanu gieldda sámegiela ovdánahttinplána 2016 - 2019. +Eanet Finnmárkku Pasieantamátkkoštemiid birra Pasieanttaide ja gussiide lea nuvttá guođđit biilla guođáhahkii mii lea dearvvašvuođaguovddáža olggobealde. +Goalmmát ceahki konsonántačoahkis lea h-bustávva oktan duppalkonsonánttain, go fas nuppi ceahkis lea h-bustávva oktan ovttaskas konsonánttain. +Ibid., s. 3. +Komitea mielas maiddái easttahisvuhtii laktáseaddji ovddidangeatnegasvuohta ii leat doarvái. +Purpurrukses fløyelsruvdnavuođđu lea hervejuvvon smávva ruvnnuiguin ja 50 bearraliin. +Dán wiki teknihkalaš vuođđun lea prográmmagálvu MediaWiki ja lasáhusat dasa maid Tieteen kansallinen termipankki leat ovddidan. +Háliidit nannet givssideami vuostálastima Sámediggi searvá dán jagi givssideami vuostálastináŋggirdeapmái "Rávesolbmot duddjojit ustitvuođa ovttas"Julggašteapmi givssideami vuostá olis čakčamánu 2. - 6. beivviid. +Go mánáid oahpaheapmi sirdásii ruovttus skuvllaide, de oahpahansystema rievddai sámevuogis kolonialisttalaš skuvlenprosessii (Stevenson 2001: 20). +Gávdnojit ovddeš oahppoplánaid mielde buvttaduvvon oahpponeavvut, mat gokčet osiid Máhttolokten 06s gelbbolašvuođamihttomeriin, mat heivejit 2.dássái. +Son orru Stuorravuotnas, Unjárgga gielda. +Morfologiija geahččanguovllus grammatikalisašuvdnii gullá dávjá dat, ahte iehčanas morfemat suddet oktii eará sániiguin ja šaddet eahpeiehčanas affiksan dego mat máŋggaidlogu komitatiivva geažusin - (i) guin mii lea ovdal leamaš postposišuvdna. +Maid áigu ja sáhttá Deanu gielda bargat vai min mánát ja nuorat sáhttet vádjolit dorvvolaččat riikageaidnoguora Juovlavuonas ja Birkestranddas? +09:01 Skábmamánu 16. beaivi 2016 Seminára movt jávkadit CWD-dávdda Norgga, Amerihká ja Kanada čeahpit muitalit iešguđet dilálašvuođaid birra áššis ja evttohit vejolaš hálddahuslaš doaimmaid maid sáhttá čađahit dávdda leavvamis ja movt jávkadit dávdda. +Uskontoantropologinen tutkimus. +Fylkkamánni bagada gielddaid doarjjaortnegiid hárrái ja dohko sáhttá váidalit gielddaid mearrádusaid. +Buorelihkus ii boahtán goassege dárbu diekkár doarjagii. +Oktiibuot njealjalogiokta sámi dáiddára servet čájáhussii, mainna sihke ávvudit SDG 30 jagi ávvojagi ja seammás addit máŋggabealat gova govvadáidagis, mainna sámi dáiddárat barget áiddo dál. +Boradansála seaidnemáleriijaid ja robi lea ráhkadan ja herven Peder Wergmann 1841:s. +Sámediggi lea duhtavaš go ráđđehus evttoha nannet riddo- ja vuotnabivdiid guolástusrivttiid odne ja boahtteáigái. +Das čálii Per Hætta birra juoigin: Joik som musikalsk språk. +Váikko odne sáhttit lohkat ahte ráfi ja dássedisvuohta lea sihkkarastojuvvon, de gáibiduvvo aktiivvalaš bargu bisuhit gulahallama. +Áššu 9.11.2001 s. 24. +Soai deattuheaba, ahte koloniserema váikkuhusaid dovdama lassin dekoloniseremii gullá, ahte váivves historjjáide ii galgga bisánit, baicce boahnárastit dain eret ja čohkket ođđa vuoimmi. +Mii lea hui ilus go beassat doarjut guokte buori ovddasmanni prošeavtta, mat galget ovddidit árbedieđu oahpahanmálliid vuođđoskuvllas, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Muhto olmmoš sáhttá leat čeahpes fanasgeavaheaddji, suhkki ja goargŋu, vaikko ii dovddage dáid sániid. +Maŋŋel rahpama oaččui Ruvdnaprinsa vejolašvuođa dearvvahit serbár nuoraid geat leat čadnon Telenora Youth Forumii ja maiddái norgalaš studeanttaid geat lohket Scandinavia Instituhtas. +SDS galgá fuolahit miellahtuid fágalaš, ekonomálaš, sosiálalaš ja ideálaš beroštumiid. +Akšuvdna lea E6-rovi vuolde. +Mærrádus lij aj (VII/28) álggoálmmuga galggin ållåsit ja dåbmarit oassálasstet gå udnásj ja ådå suodjalimguovloj ásadibme ja háldadibme galggá mierreduvvat. +- Jus árbevieruid oahppá giela bokte, de dat veahkeha das, ahte ipmirda dan holisttalaš gova ja ipmirda dan kultuvrralaš mearkkašumi ja dan konteavstta árbevieru duohken. +Mii sávvat ahte šiehtadusas gaskal Álttá suohkana ja Sámedikki maid leat seammalágan bohtosat, loahpaha ráđđelahttu Thomassen. +Dárbu bearráigehččui ja čuovvoleapmái lea maid čadnon máná ahkái ja dasa mo mánná doaibmá. +Systema nanne kultuvrralaš seammasullasašvuođa ja duddjo árbevieruid, maid kultuvrra lahtut leat oahppan oassin iežaset eallinvuogis ja máilmmigovas. +Vuosttažettiin: sávan didjiide buohkaide váimmolaččat bures boahtima deike Áltái, gosa mii leat čoahkkanan čađahit deaŧalaš barggu min álbmoga ja riikkaidgaskasaš servodaga ovddas. +Draft study of the Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, Good Practices and challenges, including discrimination, in business and in access to financial services by indigenous peoples, in particular indigenous women and indigenous persons with disabilities, 10-14 July 2017, tenth session, A/HRC/EMRIP/2017/CRP.1 Ibid., s. 9. +Okta dán golbmasis lea maid áššáskuhtton seamma áššis čuggen Guovdageainnu dievddu olbmá niibbiin. +Dikkis bođii ovdan ahte son lea leamaš 40 minuhta okto Helge Mannsverkain ovdal go veahkki bođii, ja dasto golle vel sullii beannot diimmu ovdal go politiijat bohte báikái. +Cuoŋománu 10. beaivvi 1814 čoahkkanii Riikkačoahkkin Eidsvoll verkii. +Mállásiin ledje sihke Ruvdnaprinsabárra, Prinseassa Märtha Louise ja Prinseassa Astrid. + (Tossavainen 2005.) +Guovddáža doaimmat leat earet eará systemátiseret, kártet, čájehit ja gaskkustut árbevirolaš máhtu (Sametinget 2013). +Vuosttaš skuvlabeaivi lea gaskavahkku borgemanu 22. beaivvi. +Sámediggepresidænnta Aili Keskitalo, ja rádeájrrasa Henrik Olsen, Ann-Mari Thomassen, Thomas Åhren, Silje Karine Muotka. +Mo galgá rivttes sápmelaš eallit, makkár viessu, biila, doaimmat, ustibat, boradan- ja gárvodandábit galget leat sus, go áigu leat sápmelaš ja doalahit sámi árbevieruid? +Máŋggabealatvuođa nanusvuođat, innovatiiva dearvvašvuođateknologiija ja Norgga- Canada ovttasbargu tuneallajođiheami oktavuođas. +Sii ledje ge seamma eahkeda oastán nougat (šukkoládaborus man láibbi ala sáhttá vuoidat) ja dan páhkken dego narkotihkkan, man de vigge fállat narkotihkkan. +Dronnega mieldečuovvut leigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja. +Porsáŋggu gielda dieđiha go vuodjanáldása sáhttá geahččališgoahttit. +Oahppodoarjaga sáhttá ohcat njuolga neahta bokte dahje Sis-Finnmárkku studeantaovttastusa bokte. +Das lei sihke koaralávlun ja Ulla ja Tulla historja, ja besse oaidnit earet eará sávzabeaskkideami. +Dasi duodden javladuvvá ahte biologalasj valjesvuohta sajájduvvam adno mij kultuvralasj doajmmaj gullu galggá suodjaluvvat ja måvtåstahteduvvat. +Okta diehtosurggiin lea dábálaš diehtu, mii lea eksplisihtalaš (čállon sánit, matemáhtalaš minstarat dahje kárttat), muhto jávohis diehtu lea formulerekeahtes diehtu. +Portreahttagova birra lea briljántarámma mii heaŋgá sløyfas. +dihtoládje iežas lámisvuođa dihte, sáhttá dattetge dulkojuvvot maiddái vealaheapmin nuppi dilálašvuođas. +Lindbach & Eriksen 1997) main siiddut leat organiserejuvvon alfabehta bustávaid mielde. +Girjjis leat dáláš áigge sátnevádjasat. +Dát leat lassánan 8,2 proseanttain 2008 rájes ja leat lassánan olles 72 proseanttain maŋimuš 10 jagis. +Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Nubbe kursabeaivi, lávvordaga 2. b. Cuoŋománus dii. 0900- 1600 - Minstariid tevdnet ja heivehit. +Sii hálle suopmelaččaid gullut suomagiela, "de dal molžžaimet suomagiela" (N2c), muhto sámegielain gulahalle gaskaneaset. +Muhto fuolla árbevieruid sirdáseamis sohkabuolvvas nubbái lea bidjan johtui sámelágádusaid. +Kultuvrii heivehuvvon dikšu deaŧalaš Sámediggi lea media bokte oaidnán ahte Davvi Dearvvašvuođa stivra lea guorahallamin fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkofálaldaga (FSG) Finnmárkkus. +Dáin čoahkkimiin čállojuvvo almmolaš beavdegirji. +Sámediggi šiehtada jahkásaččat ealáhusšiehtadusa duodjeealáhussii. +Ráđđealmmái lea čielgasit dieđihan bargiide ahte son bealušta sin ollásit, ja ahte sii eai berre beroštit dáid čuoččuhsain. +Maŋimus ortografiija mii geavahuvvui dušše Ruoŧas ja Norggas lei ng. +JS ávžžuha Sámedikki nammadit juoigiofelaččaid seamma dásis go ovdamearkka dihtii sámi almmolaš ofelaččat. +Otnánan beaivve sáhttá oaidnit bivdorokkiid ja biergočiegáid. +Muhto vaikko dát leage dábál +Buriid ulbmiliidda sáhttá maid addit doarjaga njuolga sierra foanddain. +Dás lea sáhkan čuohppat suinniid, čorget, čáhccet jnv. 1 olmmoš juohke joavkkus ferte leat deavdán 18 jagi ja sus ferte leat biillavuodjingoarta. +Vuossárgga čalmmusteamis ráđđeviesus dolle máŋggas giito- ja dearvvuođasártniid ja geigejedje skeaŋkkaid ee. doaibmi ráđđealmmái Helge Nicolaisen, plána- ja ekonomiijahoavda ja bargoskibir Josef Vedhugnes, čálli ja bargoskibir Bente Olsen. +Muhto lea duođalaš go olles 15 proseanta leat vásihan vearjonihttimiid, dadjá Sara FD aviisii. +Leat miellahttun Norgga Advokáhtaidsearvvis (MNA) lea kvalitehtasteampal mii čájeha ahte advokáhtta lea gullevaš rámis bargoskihpárlaš searvevuhtii. +Ovdamearkan lea sámi museat, jagi 2009 statistihkkavuođđu čájeha ahte dan guđa sámi museas ledje 40 jahkedoaimma ja oktiibuot dienasresurssat sullii 28 miljon ruvnnu ovddas. +Gunhild Merethe Hættas leat guokte nieiddaža, viđát ja čihččet luohkáin. +Olmmoš máhttá sáni aktiivvalaččat go sáhttá geavahit dan go dárbbaša, ja passiiva sátnemáhttun lohkkojuvvo go olmmoš muitá ja máhttá sáni mearkkašumi dušše dalle go gullá dahje lohká dan. +dolgi) ektui lea sáni lohppii laktáseaddji -n, nugo omd. +Álgoálbmotovddastus čuovvu dan riikka mas lea leamaš jođihandoaibma guovlluráđis. 2013 rájes sáhttet dat álgoálbmogat oassálastit dárkojeaddjin ráđđái, main eai leat ovddasteaddjit Guovlluráđis. +Čoahkkima duogáš lei bovdehus Sámedikkis maŋŋá gulahallančoahkkima gaskal Romssa suohkana ja sámi oassálastiid Romssas mannan čavčča. +Riikkabeaivvit ii geargan gieđahallat láhkaevttohusa lohppii válgabaji áigge, ja nuba dat healbbai. +Son muitala go muhtin áhkku boahtá skuvlii muitalit ja oahpahit árbevieruid, de dan oahpus ii leat seammá stahtus go eará fágain. +De iská meahccegeologa ahte vuhtto go veaiki geađge- ja eananiskosiin. +Dál vuodjá girjebusse died guovlluin guktii mánus, ja mii sávvat ahte olbmot geavahit min buori fálaldaga. +Guolástusdirektevra dieđihii ára ahte friija bivdu bissehuvvo duorastaga cuoŋománu 3. b. rájes. +Muhto Frankriikkas ja Dunkerque báikkis lei váttis ja garra dilli. +Dat leat boađusin servoša/kultuvrra teknologalaš dahje buvttadussii guoski vuogáidumis ja daid sáhttet duvdit servoša oskkoldatlaš ja ideologalaš vuođđoárvvut. +Danne áiggun ain bargat dan ala ahte dákkár doaibma ii čađahuvvo, ja mii áigut váldit ovdan ášši máŋgii sihke nuoskkidanlága, čáhceláhkaásahusa ja minerálalága ektui, lohpaha Muotka. +Sánis guolli čállingiela uo-diftoŋga Buolbmát ja Várjjat guovllus daddjo ue-diftoŋgan, guelli. +Ovdamearka árbevirolašvuođas lea maiddái Ole Henrik Magga muitalii diakrihtalaš mearkkaid birra. +lusas, son guoddá dan iežas gorudis ja báidná earáid iešluohttámušainis. +Despouy, Leandro, Special Rapporteur, Report on human rights and disability (E/CN.4/Sub.2/1991/31). +Lea doarvái geiget ođđa viesu álggahanlobiduođaštusa 2011 várás duođaštussan ohcamuššii. +Danin ortografiija lea Ole Henrik Magga mielde kompromissa, muhto su mielas ortografiijat leat alo kompromissat. +Rievdadusat láhkaásahusas sámediggeválgga birra Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta (OHD) lea borgemánu 16. b. 2013 mannosaš mearrádusain rievdadan juovlamánu 19. b. 2008 mannosaš láhkaásahusa nr. 1480 Sámediggeválgga birra. +Leago ruovttus beassan gullat lávlagiid, luđiid ja divttaid? +Oktiibuot leat 48 dohkkehuvvon listta. +Lea dárbu loktet skuvllaid ja mánáidgárddiid vai buohkat ožžot seammalágan vejolašvuođaid. +samtale), main sihke gánda- ja nieidamánát ohppet hábmet sániiguin +Dan áigge go Hearrá Ipmil sivdnidii almmi ja eatnama ii lean vel ii oktage meahci miestta eatnama alde, iige lean mihkkege rásiid šaddan, dasgo Hearrá Ipmil ii lean diktán arvit eatnama ala, iige olmmoš lean bargamin dan. +Suoma stáhta lea lokten seksuála- ja sohkabealleunnitloguid oktan guovddáš áššin iežas olmmošvuoigatvuođapolitihkas. +Hálddašeamis earáid bealis čuovvu stuorra ovddasvástádus. +14:51 Čakčamánu 09. beaivi 2016 - Politiijat beare hejot dutkan Sis-Finnmárkku Diggegoddi cealká kriminalitehta boazodoalus lea dehálaš almmustahttit ja cuiggoda duomus politiijaid ovttageardánis dutkama áššis mas guokte dievddu áššehuvaiga dán vahkus. +Almmuhuvvon Golggotmánnu 08 2014 Altaposten lea čállán artihkkala mu girjji ja teáhterbihtá birra. +1984:s geigii Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš oassečielggadusa, "Sámiid riektedili birra", ja dat bijai vuođu Stuorradikki mearrádussii 1987:s Sámelága hárrái (Láhka Sámedikki ja eará sámi riektidiliid hárrái). +HE 264/2014 vp. +Árvvut buktojuvvjit ovdan dujiid dahege ártefávttaid bokte. +13.10.2014 Stáhtaguossit Indias Odne beasai Gonagasbárra sávvat Presidentii Pranab Mukherjee ja su niidii, Sharmistha Mukherjee, buresboahtima Norgii. +Dáid dujiid ja náhkiid sámit lonuhedje vuotnabađain liinniin, bájain ja silbbain, mat adde ođđa kultursárg +Okta dain konkrehta doaibmabijuin maid sátnejođiheaddji Hjort ja gávpotráđđi Eilertsen lohpideigga álggahit, lea buoredit diehtojuohkima dáid doaibmabijuid birra mat duođaid leat juo suohkana sámi álbmoga várás, dadjá sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma. +Dál lea plánejuvvon hukset stuorra el-fápmolinjáid mii manná fylkka čađa. +Nergård oažžu ovdan muitalusa nuppástuhttin- ja ođasmahttindoaimma sirdinproseassas. +Sámi giella- ja kulturguovddáš lea Porsáŋggu gieldda vuođđudus. +Árvvoštalli geahččanvuohki lea dábálaš buot servodagain, dávjá elihtta- dahje ekspeartajoavku lea mearrideaddji. +Sara čilge, ahte dálá olmmoš ii doaimmat dušše dáid buolvvaid máhtuid, +Eurohpá parlameantta lahttu Miapetra Kumpula-Natri guđii cuoŋománus Eurohpá kommišuvdnii čálalaš gažaldaga, mii gieđahalai bággejuvvon steriliserema juridihkalaš nannema eaktun. +Eaŋgalsgielat mánáin leat dutkit čájehan mo mánná dábálaš sojahanmálliid sáhttá muhtin áigge geavahit maiddái dakkár sániin maidda dat eai gula, omd. +priváhttavuođa eai gudnejahte. +Ovdánahttit ođđa oahpahusa muitalusaid Konferansebidrag og faglig presentasjon - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +lea maiddái áppesgirjjiid teavsttain. +Go sudnos lea somá, de lea mánáin maid somá. +Minuhta maŋŋel bijai nubbi joavku ges moala, ja šattai 1-1, muitala presideanta. +Bargobaji ulbmil lei oahpásnuvvat digitála veahkeneavvuide ja álgit lágidit digitála muitalusaid oahpahussii. +Olgoriikkadepartemeanta vuolggahii 1979:s vuogi movt loktet álgoálbmotáššiid ja beroštumiid ON vuogádahkii, ja 1982:s ásahii ON álgoálbmotgažaldagaid bargojoavkku (WGIP). +Maiddái Ruoktu váimmus-girjjis gallestattai 'mun'-olmmoš álgoálbmotustibiid sihke Ruonáeatnamis ja Amerihká prerias, de máŋgga láhkai loahpahuvvo ja ollašahttojuvvo dat mátkki Eanni, eannážan-girjjiin. +Dákkár dárbbut leat ovdamearkka dihte sámegielat oahpahus, media, dearvvasvuođabálvalusat ja bargosajit. +Mánáide badjel 3 jagi lea 4.1 kv.m. juohke mánnái. +Guovžžanáhki sisa čákŋet ja besset govahallat guovžža fámuid, sihke fysalaš ja vuoiŋŋalaš dási givrodaga. +Jagose (1996), s. 79; Miettinen (2015), s. 276; Foucault (2010). +Etnihkalaš joavkkuid dutkit leat atnán dikotomalaš ja patriarkálalaš jurddašanvugiid sámiid guoski dutkamušain. +Giela ja suopmana erohusaid meroštallama duohken leat maid máŋgii eará go gielladieđalaš ákkat. +Daughters soon learn to help or replace their mothers in domestic tasks" (Ingold 1976: 155). +2015:s lávllui Sondre Justad Sørøyrockenis, ja dan rájes leat geahččit háliidan su ruovttoluotta! +Dán prošeavttas integrerejuvvui álgoálbmogiid báikkálaš diehtu ja máhtolašvuohta kulturvuođđun skuvlii. +Dás oaivvilduvvo ahte doaibmabijut galget nannet vásáhuskvalitehtaid, goaridit luonddu nu unnán go vejolaš, ii ge mielddisbuktit dárbbašmeahttun luonddubiras ja kultureanadat bilidemiid. +Suomas riikkaviidosaš oahppoplána vuođuštusat leat vuođđun báikkálaš oahppoplánaid ráhkadeamis. +Dáppe gávnnat dieđuid doarjja ja loatnaortnegiid birra. +Dutki vuhtii maid čielgasit ahte muhtin informánttat ja bargobádjái oassálastán olbmot dovde ahte sin persovnnalaš sadji dahje priváhttavuohta eai gudnejahtto. +14:53 Skábmamánu 24. beaivi 2016 - Heahpat go riidalit min kirkus Kárášjohkalaš Kirsten Larsen dahje Mákká Kirste lohká iežas nu heahpanit, go Kárášjoga kirku riidduid geažil heittii báhppa ámmáhis. +Luondu vástida, šiegavuh +Kásus lea sojahanhápmi mii čájeha makkár doaibma substantiivvas lea cealkagis. +Álgolohkan dán vuogi mielde darvviha dađistaga sátneminstariid mat šaddet deaŧalaš oassin lohkanstrategiijas. +Bálkkašupmin lea dáidda ja 10 000 eurosaš ruhtasupmi. +Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dákkár vuoigatvuođaid anu ja suodjaleami ovddas. +Muitalancealkka bussá +Bidjet johtui sihkarvuođadoaimmaid Guovdageainnu NAV kantuvrras leat máŋgii vásihan ahte geavaheaddjit rigerejit dahje nihttet bargiid. +allaskuvlla studeanttat besse árbevirolaš duojára luhtte oahpahallat duddjot, de fuobmájedje ahte duojár ii oahpat dušše duddjot, muhto su ságastallamat studeanttaiguin ledje mihá viidábut. +Komišuvdnii lea danin deaŧálaš diehtit mii lea FeFo-eana ja mii ii leat (priváhta eana). +Čále kronihka mas válddát vuođu nuppi dahje goappašiid teavsttain ja čilget mo muhtin nuoraid dilli lei du ruovttubáikkis 1989:s ja mo dálá dilli lea. +Sámit gárte olbmuid ala, eatnasat šibitdáluide, gos maiddái oassálaste dálu bargguide. +Kritiseren ii vealttakeahttá gánnet. +Biret Elle muitofondii lea čohkkejuvvon govat ja teaksta gihppaga atnui. +Dekoloniseren leige dán akšuvdnadutkama áigumuš, namalassii álggahit jaskes revolušuvnna, mii rievdada skuvlla nu, ahte sámi perspektiiva boahtá oidnosii skuvla árgabeaivvis. +Dál leat liige resurssaid bidjan doaimmahit dán. +Eai dušše čiekčamat - maiddái deaivvadanbáikin buohkaide Samecup čiekčamat eai galgga leat dušše čiekčamat, muhto maiddái deaivvadanbáikin sihke čikčiide ja gussiide. +Son muitala ahte olggobealolbmot leat maid fuomášahttán sutnje ahte iibat ovtta unnitlohkui gullan livčče doarvái. +Son hutkkai juoidá maid ii oktage eará lean dahkan ovdal su - čállit girjji sámegillii! +Son muitala son ja su skibir rasttildeigga geainnu ja čiehkádeigga eará stobu duohkái dassái go jaskkodii. +vuhttojit informánttaid muitalusain. +Giitu maiddái Gunnlaug Ballovarrái ja Johan Isak Sirii geat leaba heivehan giehtačállosa prentema várás. + (Burgess 1999: 9.) +Son gásttaša din Bassi Vuoiŋŋain ja dolain. 12 Sus lea goaivu gieđas ja áigu ráidnet gortniidis gordneráidnehagas ja čohkket nisuid láhtui. +Ii sáhte vuo +Danen gå mij sáme lip unneplåhkoálmmuk de lip ållu báddnum dasi jut giella ja kultuvrra doarjoduvvá ja åvddånahteduvvá. +Dál ii leat go rokkastit telefovnna lupmas ja čálistit teakstadieđu. +2.7 Ale goassige lohpit doaimmahuslaš buhtadusa máidnosa ovddas. +Lea deaŧalaš ahte dán gelbbolašvuhtii Engerdalas sihkkarastojuvvojit buorit ja einnostanvejolaš rámmát ovdáneapmái. +Dás ovdamearkan lea árbevirolaš oskku almmustahttin čálalaš hámis. +Dán dutkamušas lea okta badjealbmáin náitalan rivgu, guhte lea oahpahallan duddjot, go bearaš dárbbaša goikkehiid ja eará sámebiktasiid. +Njuoska biktasiid ferte heŋget goikat dahje goikadeapmái bidjat mašiidnii. +Sihke sohkabealleipmárdusaid ja -meroštallamiid birra ságastaladettiin lea dehálaš muitit ahte dáid fáttáid teorehtalaš ságastallamis leat mielde dávjá oarjemáilmmi dutkit. +Lihkká mus lea ollu materiála, maid lean čoaggán ja mat addet vuođu dán +Maiddái oktasašsoahpamušas dorvvastuvvon vuoigatvuohta dearvvašvuhtii lea lámisolbmuide okta deháleamos vuoigatvuođain. +Aiddo ságastallan leage erenoamáš deaŧalaš vai mánná nákce gielalaččat čilget vuođđoiešvuođaid ja -relašuvnnaid. +1993 geasi beasai Gonagasbárra váldit báikki atnui. +Lehtonen, Jukka, Työntekijöiden moninaisuus ja työelämän heteronormatiivisuus, girjjis J. Lehtonen, Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä, STAKES, raportteja 269, 2002, s. 10. +Konferánsii vuordit sullii 120 olbmo iešguđet árktalaš guovlluin nugo Sámis, Ruonáeatnan, Canada jna. +Juoigiid searvvi mielas Sámedikke ovddasvástádus leat bargat eanet dan ovdii ahte loktet luođi stáhtusa, ii dušše Sámi servodagas, muhto maid daid sierra stáhtain, gos sámit orrot, ja maiddái riikkaidgaskasaččat. +Ásahusa bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiija, báikenammabarggut, giela normeren ja sámi giellafágalaš gažaldagaide guoski diehtojuohkkin. +Mun dieđán ahte luossabrevaeaiggádiid lea Deanuláhka hui deaŧalaš. +Dálá servodagas oaidnit man olu bargosajit leat olámuttus dušše daidda geat máhttet lohkat ja čállit, ja lea jáhkehahtti ahte lohkan- ja čállinmáhttu šaddá vel deaŧaleabbon boahtteáiggis. +Odne lei vuostáiváldin ja konsearta dan boares feastasálas. +Čoahkkádus galgá leat oahpis eará bibliotehkaide ja ovttaskas luoikkaheddjiide ja leat daid olámuttus. +Sápmelaččaid vuoigatvuođaid ferte geahčadit erenomážit eamiálbmotvuoigatvuohtan, ii dušše fal unnitlogu vuoigatvuohtan dahje dábálaš vuoigatvuohtan, mii guoská buot olbmuid. +Muitalus lea ovttageardánis skuvla, masa mánát liikojit ja maiddái ieža. +Dán oktavuođas lea maid sáhka gieđahallat dán válgaáigodaga gieldda plánendárbbuid. +Dán vuoru lei Praktihkalaš- pedagogalaš oahpu studeantajoavku láidesteaddjin. +Finnmárkku fylka, Folkehelseprosjektet i Nordkapp, Porsáŋggu gielda, Film & Kino, SF Norge ja Repvåg Kraftlag dorjot doaluid. +Ođđa ráđđi galgá Universitehta ja Allaskuvllaid Ráđi struktuvrra siskkobeallái ásahuvvot. +Girji lea mun-persovnna ovdáneami birra mánnávuođa rájes ollesolbmo rádjai. +Sámedikkis lea ovddasvástádus sámi giellaovddideamis ja Sámediggi dohkkeha ođđa tearpmaid ja oktiiordne dán barggu eará riikkaiguin gos sámegiella geavahuvvo. +Borgemánu 2. beaivvi 2004 álggahuvvui ovdaprošeakta "Sentrumsutvikling i Lakselv". +Vánhemat, geat dáhttut SFO fálaldaga mánáide Vindvotten SFO:s vahkku 25 rájes gitta vahkku 30 rádjai 2012 geasi, berrejit dieđihit beroštumi ovdal njukčamánu 20. beaivvi. +Ollesolbmuide gullá láhčit dili nu ahte mánát ohppet dan maid galget ja ožžot dakkár hástalusaid, mat loktejit sin iešluohttámuša ja arvilvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Evttohus ođasmahttit ja dihkkádit ođđa skohtermáđijaid Porsáŋggu gielddas Ovdagoddi lea mearridan sáddet ad-hoc lávdegotti evttohusa ođasmahttit ja dihkkádit ođđa skohtermáđijaid Porsáŋggus gulaskuddamii. +Plagiahtalávdegoddi ii leat lihkostuvvan čoahkkinastit, go ii leat heiven buohkaide. +Áššit stáhta ja gieldda vuostá ja áššit main goappašat bealit leat ovddastuvvon advokáhtain, ii álggahuvvo soabahusráðis. +Jus háliidat ahte huksehus galgá leat geargan buori áiggis ovdal dálvvi, de it berre vuordit ráhkkaneames huksenášši. +Čáhci ii jáddat dola, dolla ii boaldde rissi, rissi ii risse mu bártni, ja bárdni ii gáro skuvlii vuolgit. +Čuozáhatjoavkku informánttat leat váldán stuorra lávkki, go leat mearridan váldigoahtit giela fas atnui. +Struktuvrralaš čuolbman ságajođiheaddji oaidná dan ahte LOVK sáhttá cealkit áššiin dušše našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođainstitušuvdnii, masa dat ieš gullá. +Dáid vástádusaid vuđol leat Kalgraff Skjåk ja Bøyum (1995: 18) gávnnahan ahte ledje birrasiid 56.000 sápmelačča Norggas agis 19-79 jagi 1995. +Go son gearggai muitaleames, de lei áibba jaskat. +Guossástallan galgá čađahuvvot Canberras ja Sydneyas, ja loahpahuvvot bearjadaga Perth gávpogis. +Dákkár ráhkaduslaš iešvuođaid lassin lea maid dábálaš čilget sámegiela eará lahkonanvugiiguin. +Medállja galgá biddjojuvvon raddái guorut beallái, riikkabanner rukses ivnnát vatret báttiin. +En ny oversettelse av Det gamle testamentet er under arbeid. 11 Ja dát lea duođaštus, ahte Ipmil lea addán midjiide agálaš eallima, ja dát eallin lea su Bártnis. 12 Sus geas lea Bárdni, lea eallin, muhto sus geas ii leat Ipmila Bárdni, ii leat eallin. +Avhandling levert for graden Philosophiae Doctor, Universitetet i Tromsø (2012), s. 9. +ON:id jagi 1948 oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid julggaštusa vuosttaš artihkkala mielde buot olbmot riegádit friddjan ja dásseárvosažžan sin vuoigatvuođaid dáfus. +Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii. +V. Edwards 2009; Reyhner 2008.) +Geassebáikái gullet máŋga vistti. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Čieža čáppa 2 Mánáidgárdeoahpponeavvu, mii ovddida mánáid giela ja lasiha sátneriggodaga. +Sámi joatkkaskuvllaid stivra. +Máksu lea maŋŋilgihtii go dás ovddabealdi namahuvvon duođastusat leat boahtán Unjárgga gildii ja mii leat daid dohkkehan. +Joatkkaskuvllain duoji sáhttá válljet oahppoávnnasin. +Rámbuvdda joarkeduváj Tormod Bredesenis jagen 1936 ja dåjmaduváj gitta 1958. +Dasa lassin šaddá nuvttá konsearta ja rabas beaivi. +Jus du báŋku lea dohkkehan BankID:n čovdosa maid don geavahat, de dainna sáhtát logget sisa ID-portena bokte. +Čállingielas maid ii leat álo vejolaš oažžut ovdan daid erohusaid maid hállangiella veadjá ovdanbuktit. +Dáid musihkkabihtáid teavsttat almmustuvve jagis 1673 girjjis Lapponia giemasáme- ja láhtengillii. +Dál leat juo šaddan cealkit eret 24 bargi geaidda lei lohpiduvvon bargu dán geasi. +Anárašgiella lea sámegiella mii gullá suoma-ugralaš giellabearrašii, mii fas bealistis lea oassi urálalaš giellajoavkkus. +Dalle kultuvrra eai juogat vealttakeahttá buot joavkku lahtut, muhto oahppama proseassa geažil sii ohppet nuppit nuppiin. +Son váivašuvvá juohke háve go ii beasa iežas mánnávuođa dábi doalahit. +Ibid., s. 44. +Jens-Ivar Nergård nanne ja viiddida muitalusa mearkkašumi, go čállá, ahte sámi muitalanárbi lea eallimateriála, mas leat iešguđetlágan olahusat iešguđetlágan dilálašvuođain; ii dušše suohtastallamis, diktemis ja kultuvrrasirdimis. +Mearrasámit lea massán iežaset gávtti dáruiduhttima dihte ja leat rekonstrueren iežaset gávttiid musea málle vuođul. +Son lei maid vuosttas doaimmaheaddji maŋŋá go Nuorttanaste ásahuvvui vuođđudussan jagis 2000. +Translága ođasteami birra muitalit maŋŋeleappos. +váz-zit, vieh-kat, njui-kut, čie-ra-stit, duh-ko-rad-dat. +Dasa lassin ovdamearkka dihte iešguđegelágan veahkkeneavvuid ja doarjjadoaimmaid árvvoštaladettiin ja +Dies vuolggahuvvojit ovttas eará dieđuiguin ođđa áddejupmi, ođđa kultuvrralaš praksisat ja refleksivitehta sámi skuvlla doibmii. +Balvvat jávket, ja rávggaid eadni, beaivi, sádde suotnjáriid su divrras nieidda guvlui. +Vehmas (2012), s. 43. +galgá go dás čállit g vai k? +Mánáid ja nuoraid vuoigatvuođain, mat laktásit earret eará gullamii ja oassálastimii, mearriduvvo sierra maid eará láhkaásaheamis. +Háliidit gulahallat boazodoaluin Norgga-ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdnabarggu oktavuođas bovde sámediggeráđđi dál guoskevaš ealáhusaktevrraid gulahallamii. +Maid iešguđegelágan dáhpáhusaid, degomat LHBTIQ- sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovdanbuktindilálašvuođaid doarjumii galggalii čujuhit eambbo resurssaid. +Odne ovdalgaskabeaivvi besai Majestehta Gonagas sávvat Suoma Presidentii H.E. Sauli Niinistö ja roavvái Jenni Haukioi buresboahtima Norgii. +1) Smávit huksehusat maid sáhtát ieš hukset: Dát gohčoduvvo "doaibmabidjolobiohcan ovddasvástádusrievtti haga" ja dat lea čilgejuvvon lagabui plána- ja huksehuslága § 20-2. +Porsáŋgu gielda lea golmmagielalaš ja mánáidgárddit govvidit dan. +Porsáŋggu gielda bovde guovttegielatvuođaseminárii Berrejit go váhnemat válljet sámi- dahje kvenagiela oahpahusgiellan mánáidasaset? +Mis ii leat vejolašvuohta bidjat poastalisttuid gielddasiidui, dađistaga go ođasmahttojuvvojit. +Giellaoahppamáhtuin mii sáhttit álkibut ságastallat ja gulahallat giellaáššiin. +Etnopolitihkalaš lihkadus dárbbašii mearkkaid "gielaid", symbolaid ja kategoriijaid, mainna váikkuhit identitehta duddjomii. +Teoriija čilgema govvosiin láve geavahuvvot visti mas leat golbma gearddi, mas dás ráidalasaid duddjon govvida bajit dásiid juksama dynámalaš proseassan (govus 16). +Dan maŋŋá Sámedikki rievdadii Sámi jienastuslogu eavttuid ja attii vejolašvuođa sápmelaččaide čálihit iežaset jienastuslohkui jos atnet iežaset sápmelažžan ja unnimustá okta máttarváhnen lei hállan dahje hállá sámegiela ruovttugiellan. +Bergslanda sániid mielde lea álkit jurddašit, ahte partihkal lea ovttastávval advearba, dahje muđui fonologalaččat gehppes advearba. +Ieža lahttut mat giddejuvvui 12.3. leat gitta dassážii go leat árvvoštallojuvvon ođđasit. +Sámediggeráđi mielas das leat árvitmeahttun váikkuhusat. +Čalbme- dahje giehtamihttu lea okta goruda muittuin. +1956) dahje 6. luohká maŋŋá galggai mannat Anárii "kansalaisskuvlii" (ng. +Ovdal anárašgielas lea leamašan anus lagamustá váttu govvideaddji namahus, mii govvida lámisolbmo. +Čáhci lea eallin . +HE 284/2014 vp., s. 27. +Danne lea šállošahtti go ollu surggiin odne váilu máhttu ja resurssat addit sámegielagiidda vejolašvuođa geavahit eatnigielaset. +Čálli govve su vásáhusaid ja fearániid divttaiguin ja oanehis prosateavsttaiguin. +Sámediggi eanetlohku áigu gárvvistit dan bargu mii lea juo dahkun máŋga jagi, rievdadit organiserema ja bargovuogi. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=136941&GUID=%7b7E6D44FB-6F31-4BFA-A521-F5CCAC509B24%7d. +Báikegottit leat áiggiid čađa ávkkástallan árbedieđuin ja árbedieđut galget otne ain leat ávkin báikegottiide. +Laukka, Petri 1996: Saamelaisnuoret osoittavat mieltään. +Son muitala maiddái ahte ii leat várálaš vázzit jekkiin luopmániid ohcat. +Dán son buohtastahttá kultuvrrain mas maid leat iežas njuolggadusat, muhto seammás maid mearihis vejolašvuođat doaibmat dan siskkobealde ja geavahit kultuvrra njuolggadusaid doaimmaid várás, erenoamážit sisdoalu ja mearkkašumiid hábmemii. +Váhnemat vuoruhit eambbo iežaset beroštumiid, nu go oahpu gazzat ja iešguđetlágán astoáigedoaimmaid. +Geir Ratama oaččui skeaŋkka barggustis ovddas, badjel 800 veahkkálasbargotiimma. +Stivrra čoahkkin 27.11.1950. +Vuogáidupmi lea aktiivvalaš dalle, goas olmmoš rievdada iežas láhttema, dahje passiivvalaš, goas son dušše vuogáiduvvá dillái. +Son gal lea Romssas eret. +Lihkus válde ássiid bures vuostá eará sajiin norggas. +Paragráfa hápmi rievdaduvvo veaháš dainna lágiin ahte mearrádusat dálá njealját lađđasa bustávas d ja viđát lađđasis, váldojuvvojit mielde ođđa njealját lađđasii. +Linda Tuhiwai Smith (2002: 35) girjjistis Decolonizing Meth o dologies čujuha eamidutkamuša girjjálašvuođa váttisvuođaide, go oarjemáilmmi girjjálašvuođa representašuvnna bokte mii, eamiálbmogat, eat vuohte iežamet teavsttain, maid lohkat. +Riddu Riđđu almmuaha festiválaprográmma Ártnas geassemánu 5. b. Senjahopen ovddasta "Fávllabeali" dán jagáš Riddu Riđđu-festiválas. +Daninge iežas áiggi servodaga ihtagiid sáhttá leat kaohtalaš hábmet, go daidda váilu govttolaš gaska. +- Dat han dárbbašit maid borramuša ja dat ledjege goddán bohcco, duođašta son. +Son muitala ahte ovdal go girji deaddiluvvui, de viđas su lagaš skihpáriin muitaledje ahte botkejit bátti sutnje jos son lea girjjis iežas namain. +Almmáiolbmot cogge sisttehiid, go vulge láddjet jeakki. +Sin skuvllas leat vuosttas gearddi juohkán mánáid sámegiel máhtu mielde. +Biktasiin mearkan muitalit goargatvuođa, siviilaseađu, ámmátluohká dahje soahkabeali ja ahkeluohká. +Giela sáhttáge atnit mohkkás sosiála institušuvdnan, masa laktásit sosiála aktivitehtat. +Geahča gurut bealde. +Informánttain muitalusain vuhtto čielgasit dat ahte máŋggat áššit váikkuhit sin sajádahkii sámeservošis. +Gaskaseinniin sihke korridora vuostá ja kantuvrraid gaskka leat sihke uhca ja stuorra glásat. +Dan sadjái jagi 2000 bargoeallimii laktáseaddji vealahandirektiiva gokčá dušše bargoeallima ja +Dát definišuvdna fátmmasta buot smávva ovttaolbmofitnodagaid rájes gitta stuorát fitnodagaid rádjai. +Válgabiirret main leat gaskal guokte ja njeallje mandáhta, galget bidjat ovcci evttohasa nama listaevttohussii. +Orohat čuoččuhii ahte searvi lei álggahan geaidnobargguid almmá makkárge rievttálaš vuođuin ja leatge maiddái váidán regulerenplána departementii. +DUO Duddjon ja sámegiella (Giron) SER Samisk kultur- og samfunnskunnskap 1 SER Samisk kultur- og samfunnskunnskap 2 Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Njeallje norgga-ruoŧa gonagasa gulle Bernadotte vissui: Carl Johan, Oscar I, Carl IV ja Oscar II. +1981: Culture, Ethnicity and Education: Multiculturalism in a Plural Society. +Galgá goitge leat vejolaš gullat ahte lea sáhka seamma luođis, vaikko olbmot juiget iežaset málle mielde, ii ge luohti ábut leat rievdan nu olu ahte ii leat šat sáhka seamma luođis. +Eará giellamolsunmearka lea ahte bealli sámegielagiin lohket iežaset máhttit eará giela buorebut go sámegiela. +Muhtin 31-jahkásaš dievdu lea Nuorta-Finnmárkku diggegottis dubmehallon 21 beaivái giddagassii ja šaddá máksit 37.000 ruvnnusaš sáhkku go vujii biillain juhkanvuođas. +09:53 Čakčamánu 17. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Ovdamearkka dihte lámisvuođabálvalusat eai Eanodaga sosiáladoaimma bálvalandárbbu árvvoštallama lassin gávdno sámegillii. +Dat eai leat vuogáiduvvan sámi servodahkii. +Maiddái servodatráŋggášteapmi lea buorre jos ulbmilin lea sáhttit doaibmat iežas báikkálaš servodagas maŋŋá go lea gillán duomu. +Sániid sojaheapmi - vállje dihto sáni ja sojaheami. +Duorastaga skábmamánu 1. b. tii. 1700 - 1800 lea musihkkaskuvlla oahpiid konsearta. +Suomen Antropologisen Seuran toimituksia 21. +Lean ovdalis čilgen áigumušaid, muhto ferte dárkileabbo guorahallat, mii lea dáid linnjáid gaskkas "buorre olbmo" birra ja sáhttágo dan vuođul govahallat, mii sámi čalmmiiguin lea "buorre olmmoš"? +Gilvvuin ledje guhtta luohká, ja vudje guokte vuoru. +Ådåjakmáno 1.biejve guoktatuvsánguhtta sjattaj de Divtasvuona suohkan sámegiela háldadimsuohkan, ja dát merkaj sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela ja da galggi liehket dássásattja. +Sii eai leat goassege áitagiid ožžon, eai ge leat heajos gaskavuođat ovttainge ránnjáin. +Gielladieđagoahtái gullet čuovvovaš giella ja girjjálašvuođa oahput: Manin lea dehálaš váldit dáid oahpuid? +Ulbmil mánáidgárddi čállingillii bajásgeassimis ii leat ahte mánná galgá oahppat lohkat ja čállit, muhto galgá beassat duddjot buori vuođu dasa maid skuvllas álgá oahpahallat. +Prinseassa bajásšattai luonddubealde, Skaugumis, gos lei ráfálaš bajásšaddan earret de go dat gárdin bulii ja dan huksegohte fas 1930:s maŋŋá buollima. +Intervention Press, Højberg. +Sohkabeallevealaheapmi ii almmatge leat mihkkege sierra vealahanhámiid, muhto dan vásihit maid nissonat, geat vealahuvvojit seamma +Vaikke matematihkka ii leatge dássážii deattuhuvvon seamma sakka álgooahpahusas go lohkan ja čállin, de lea dattege čielggas ahte oahppi dárbbaša doarjaga maiddái rehkenastinnávccaid ovdánahttimii. +Dáid temáid fertelii laktit iešguđet skuvlenprográmmaid oassin, degomat dearvvašvuohta- ja sosiálasurggiid skuvlenprográmmaid, vai bargiin livčče goit muhtun vuođđodieđut ipmirdit kultuvrraid gaskasaš erohusaid dalle go sii barget sápmelaš lámisolbmuiguin. +HE 248/2014 vp, s.31. +Sápmelaččaid kulturiešstivrejumis mearriduvvo dárkileappot sámedikkis addon lágas. +Boarrásamos kultuvra-doahpaga meroštallamat leat deskriptiivvalaččat, mas sisdoallu lea guovddážis. +Danin dát namahuvvojitge vuođđogálgan main lea guovddáš sadji skuvlaoahpahusas, ja skuvlla oahpahus vuođđuduvvo dáid gálggaid beaivválaš geavaheami ala. Čálamáhtu cieggadeapmi automáhtalaš proseassan gáibida guhkes hárjehal-lanáiggi. +Dá versjåvnå ælla almmaláhkáj gæhttjaluvvam, ja danen ep máhte duodastit kvalitiehtav. +Sápmelaš siskkáldas unnitloguolbmot dárbbašit sin sajádaga ja dili buorideami várás sihke sápmelašvuođas ja maid siskkáldas unnitlogujoavkkuid ja sin diliid +Ruovttoriikajoavku birgii bures Dánmárkku vuostá. 10:23 Skábmamánu 09. beaivi 2015 Šaddet Futsal-čiekčamat - In dolkka vuoitimis! +Dainna hálidit unjárgalaččat ja deatnulaččat dahkat juoga. +Árbevirolaš máhttu ja gelbbolašvuohta leat eaktun omd. +Sii eai leat dušše oahppan oahpaheaddjit, muhto mánnádivššárat, astoáiggepedagogat, veahkeoahpaheaddjit, sadjásaš oahpaheaddjit ja rektorat, go rektoriin lei oassebargun oahpahit. +Rája fal guittiid, ja dárkkis ahte buot iežasoasit leat mielde, go oaččut friijakoartta poasttas. +Deanu gielda lea organiseren ovddasvástádusa guorrat lápmašuvvon elliid dan láhkai ahte lea ásahan sierra guorranjoavkku, nu ahte dát ii dahkko "fuođđolávdegotti" bokte. +Sadji lea sámegielnamahus ja mearkkaša sadji gos nu. +Vuohki cuvke dan dábálaš dutkigova, mii vuhttui maid dán guovtti skuvllas, ahte dutki lea olggobeale ekspearta, gii boahtá skuvlii muitalit, mo áššiid galgá čoavdit ja mat leat rivttes čovdosat. +Ná, dalle áibbas unnin. +Romssa Musea konserváhtor, Ola Graff, lea hui ilus go sii dál leat ožžon dan erenoamáš čoakkáldaga. +Ná ávvudedje sámi álbmotbeaivvi Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Sámi skuvlahistorjá 2 Dát lea Sámi skuvlahistorjá-ráiddu nubbi girji. +Ánne: Mus lea varas gáffe. +Dekoloniseremii gullá divvut ja buoridit intrakultuvrralaš, sámi servodaga siskkáldas buozalmasvuođaid, main olggušteapmi lea okta. +[...] Das leat mat nu eastagiid duoppe vuoigŋašiin ja duššástuvvamat, dahje buđđoseamit sieluid čiekŋalasas, mat de hui hearkkit bohtet albma juo unna cuiggodeamisge. +Dát erohus boahtá das go dárogiela álgooahpahusas stávval ii leat álo deattuhuvvon, suomagielas das fas lea guovddáš sadji. +Miššonearat geat galge dahkat sámiid risttalažžan, gilde luođi go čuoččuhedje ahte lea "suddu" juoigat. +Arkiivva váldodoaibma lea sihkkarastet, doaimmahit ja hálddašit Sámi allaskuvlla arkiivva. +oppalaččat fáttás maid Wallace, Lee, "Homoseksuaalisuuden löytäminen: kulttuurien välinen vertailu ja seksuaalisuuden historia", girjjis Aldrich Robert (doaim. +Jus galgá leat buorre orrut gielddas, de fertet bearráigeahččat ahte lea čorgat. +Dutkit gáržžidit kristtalašvuođa kontekstii árbevieruid, mat vulget vuoiŋŋalaš meanuin, nugo čájeha Rauna Kuokkanen gii guorahallá árbevieruid ja dan oktavuođas doahpaga "láhji" dahje attáldaga, namalassii ahte láhji lea biebmu mii boahtá Ipmilis. +Bálvalusaid galggalii oppalohkái ovddidit. +Muhtin vahkuid maŋŋá go lei ožžon dan dieđu ahte borasdávda lei viidánan, de riŋgii son munnje. +Čujuhusas: http://www.ssn.fi/queering-sapmi-jalkimietteita/. +Álgoálbmotnissonat leat dat geafimusat ja dat geat vásihit eanemus veahkaválddi. +Artefávttat, mat duddjojuvvojit, addet symbolalaš árvvuid olbmuide. +Logga lea maid anolaš reaidu earáiguin gulahallamii ja vuođđun bagadallamii. +Ásahit resursajoavkku meahccegeavaheami várás ÅdåsSuohkanreforbma ja sámi beroštumi "Suohkanreforbma ja sámi beroštumit" čielggadeapmi almmuhuvvo gaskavahkku čakčamánu 16.b. dii. 09.00. +Guktot dutkamušat deattuhit ahte maskuliidna macho-dievddu ideála laktása erenomážit boazodollui. +Dán jagásj gilbbusij vuorddi 2000 oassálasste ja njunnjutja. +Čállingiella earrána hállangielas máŋgga láhkai. +Sii vudje lulásguvlui vuonas,Tutka Bay Lodge báikái, gos gussiide guossohedje lunšša. +Dene Cultural Institute and International Development Research Centre, Hay River. +Gielladiđolašvuohta lea omd. +Joavkkut liikká eai čájehan beroštumi searvat Sáme Cupii. +Iđđes boradii Ruvdnaprinsa álggos ealáhusiđitbiepmu ovdal go almmolaččat rabai ovtta ealáhusseminára Mexico Citys. +Lea vuoigatvuohta seailluhit suollemasvuođa: nuppi sádden sáni ii leat vuoigatvuohta lohkat dahje guldalit almmá lobi haga. +Dál lea son suhttan gávpái go dovdá ahte gávppis eai ane dan áššin ge. +Sii ohppet atnit árvvus buhtes ja dearvvašlaš juhkamuša ja go dolvot ruoktot, de lagamuččatge oidnet, maid sii leat vásihan. +maid YLE 2.5.2017, "Árktalaš guovddáš ordne bargobaji sámi seksuálalašvehádagaid rivttiin". +Váilevaš diehtu ja máhtu lágaid, konvenšuvnnaid, julggaštusaid ja ortnegiid birra, mat dorjot ja vuoigadit sámi rivttiid, lea okta stuorra hehttehus ovddideapmái. +Sarri čuovvu oalle dábálaš oahpahanvuogi, oahpaheaddji muitala, bagada ja jearrala ohppiin, muhto son čájeha, ahte dieđu sáhttá vuohkkasit gaskkustit go konteaksta lea goahti ja dolla. +Guđa sámegielain lea standárdiserejuvvon čállingiella: lullisámegielas, julevsámegielas, davvisámegielas, anárašgielas ja skoaltasámegielas geavahit viiddiduvvon latiinnalaš alfabehta. +Dalle go lea soahpameahttunvuohta Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskka, de boahtá dat oidnosii dalle go áššit meannuduvvojit ráđđehusas dahje stuorradikkis. +heivvolaš dulkonvejolašvuođa ja maiddái oahppat mo hábmet teavstta nu ahte lohkkái lea čielggas maid čálli oaivvilda. +Báhccavutnii rahpasa goit fargga Golden Ája Lapland Casino & Motel. 19:22 Njukčamánu 27. beaivi 2015 Suvi dovddus komihkkáriid searvái Sámi nieida Suvi West lea fas lávken ođđa TV-prográmmii. +Čielggadusa galgá lágidit ovttas iešguđet virgeoapmahaččain ja lámisolbmuid ovddastanorgánaiguin. +In jáhke leat ollugat geat lágidit konseartta olgun go lea lagabui 20 buolašceahki olgun. +Somby muittuha, maid Georg Manuel, WCIP (World +Stuorra hástalussan midjiide gártá leat mo mii galgat nagodit dálkkodit eatnama háviid vai min mánát boahtteáiggis oččošedje dohkálaš eallima eatnama alde. +Ulbmil lea nanosmahttit mánáid identitehtadovddu. +Dán oahppán +Guovdageainnus bajásšaddan, oahpu gazzan ja váldán almmolaš hálddahus mastergráda Københámmana Gávpeallaskuvllas. +Giella lea dehálaš bealli kultuvrii ja identitehtii. +Dát rievdamat leat sihke dakkárat mas gillii bohtet ođđa elemeanttat ja dakkárat mas boares elemeanttat rivdet dahje jávket. +Du vuoigŋa lea mu almmustuvvama báiki, buhtis dan mu almmustusa várás. +eaŋgalsgielat veršuvdna almmustahtto sierra prentehussan The Human Rights +Mona Solbakk lea virgáduvvui ja lea guovddáナセis ollesáigges oト惰疎jagimánu 31. beaivve rájes. +Bargun lea maid čohkket dieđuid ruhtadangálduid mat gusket oahppomaterialaide, cd- ja girje buvttademiide jna buot 4 riikkain. +Mii oaidnit ahte mearraluossabivdu sirdojuvvo eret Birasgáhttendepartemeanttas ođđa Ealáhus- ja guolástusdepartementii. +váikkuhit maid váldoálbmoga dábálaš diehtemeahttunvuohta sápmelaš kultuvrra, sin historjjá ja maid sin vuoigatvuođaid birra. +Oktasašgotti easttahisvuođa galggalii dáhkidit olbmuide, geat ellet iešguđegelágan váttuiguin iežaset árggas. +Jus coahkkalat sáni, de oaččut dárogiel jorgalusa. +Dán árvomearkka ásahii Gonagas Oscar II dakka maŋŋá go Norgga ja Ruoŧa uniuvdna bieđganii 1905:s. +Anne Toril Balto diđii bures masa manai go válljejuvvui sátnejođiheaddjin ja dovddai Kárášjoga gieldda ruđalaš dili. +Ovdal Valkeapää lei juoigan dakkár musihkka mii gullui dušše priváhta oktavuođain, ja das eai lean mielde čuojanasat. +Sámi servodat ferte dustet dakkár boahtteáiggi mas leat stuorra nuppástuhttimat ja dálkkádatheiveheamit. +Beavdi lea ráhkaduvvon cubamahognys, ja maiddái dan lea snihkkármeasttir Schrøder ráhkadan. +Oahpaheaddjit dárbbašit ieža maid leat "buorre dilis". +Stáhtaráđđi lea ásahan ođđa lámisolbmuid vuoigatvuođaid ráđđádallangotti (LÁRÁ), man doaibmabadji lea 26.1.2017-30.4.2019. +Maiddái vejolašvuohta lonuhit stivralahtuid lei deaŧalaš fáddán čoahkkimis. +maid Myntti, K., "Suomen saamelaisten yhteiskunnallinen osallistuminen ja kulttuuri-itsehallinto," Raportti Oikeusministeriölle, osa I. OM, lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1997, Helsset (1997), s. 24. +Hearráid vuohki. +Son lei Porsáŋggu ja Lágesvuona miššunbáhppa 1725 rájes, Álttá suohkanbáhppa 1728 rájes ja suohkanbáhppa Avaldsnesas Rogalánddas 1734 rájes. 1752 rájes jođihii Seminarium lapponicum Troandimis. +Gii dahje mii berrešii oažžut Sámedikki giellamovttiidahttinbálkkašumi dán jagi? +Dat likšá seibbiin ja geahččá sutnje.- Mana eadnát lusa. +Maiddái Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji cealká Suoma guoski raporttas 2012 ahte Suopma galgá nuppástuhttit jođáneamos lági mielde transseksuála sohkabeali nannemii dárkkuhuvvon lága. +Dađistaga go dutkanmetodat leat šaddan eambbo seammaláganin, de eai leat šat nu stuora lohkomeari erohusat. +Juohke eamiálbmotservodat dárbbaša hukset iežas dieđalaš gelbbolašvuoða, skuvlet iežas áššedovdiid ja ovdánit seammaárvosažžan stuoraservodagain. +Foto: Arve Kjersheim / Riikkaantikvára UNESCO mearridii Riikkaidgaskasaš soahpamuša The World Heritage Convention 1972:s. +leat vuođđo rehke nastin-vuogi tearpmat +Mihttomearrin lea leamašan ahte náittoslága fápmudusa maŋ +ámmátlaš skuvlejumi. +Govven: Ovlla Gaup Sis-Finnmárkku diggegotti áššedovdit leat gávnnahan ahte áššáskuhtton dievdu ii lean movtge buohcci psykalaččat ja lei áibbas dearvvaš go báhčin dáhpáhuvai, son lei dušše badjelmeare gárremiin. +1. Várresátnejođiheaddji bálká biddjo kr. 10% sátnejođiheaddji bálkkás. +Olmmoš sáhttá rievdadit luonddu iežas eallindiliid mielde. +Ovdal buorida son dálkkiidis go neavrres olmmoš dábiidis. +Komišuvdna mearrida ieš guđe guovllus áigu álggahit barggus, ja man ortnegis iešguđet guovllut galget gieđahallojuvvot. +Orohagas lea čáhci ja hivsset. +Chile ruvkkes Chuquicamatas gávdne "veaikeolbmo" mii lei 550 jagi maŋŋel Kr., ja dat duođašta ruvkedoaimmaid ovdal historjjá áigodaga. +2006 rahppui stuora čájálmas Gonagaslaš Šloahtas/ Kungliga Slottet gos čájehedje ollu stohpodávviriid. +Jus eai leat olu sámegielagat geat háliidit gazzat oahpaheaddjioahpu, de dat čuohcá midjiide, lohká son. +Golmmajahkásaš hállá jo njuovžilit. +Sáhttá maid lohkat ahte pragmatihkalaš máhttui gullá áddet ja máhttit geavahit dakkár giela mas gaskkustuvvo eambbo go dušše dat mii daddjo, nugo ovdamearkka dihte leatgo gullan Lávárádjá birra? +Go leat máŋggas geat háliidit kantiinna láigohit seamma beaivvi de vuorbáda kantiinalávdegoddi dainna lágiin: 1. Diehtosiidda bargiid gaskkas. +Dalle go sámi nissonolbmot ja sin guoimmit ožžot mánáid, de šaddá sámegiella ja sohka dađi deaŧaleabbon. +Daid áiggiid mearridin orrut guhkit Norggas - gitta giđa rádjái, go jerre mu bagadallin metállabargguid klássii (4 dehe 5 bártni) fidnoskuvllas mii galggai ceggejuvvot dálvái. +Dat lea leamašan ávkkálaš reaidun, ja mii leat heivehan dan dán akšuvdnadutkamii. +Pelto, Pertti J. +Semiohtalaš mearkan olmmoš muitala, mo son hálddaša iežas soga ja servoša árbevieruid, mo olmmoš lea oahppan coggat gávtti dahje mo bárdni/almmáiolmmoš lea oahppan ráhkadit gáktefárdda. +13.4 Bustávaid geavaheapmi posišuvdnavuogádaga mielde +Sáme mediafálaldagájn ja sáme almodusájn le stuorra árvvo tjalmostahttemij sámegielas, oassen giellaåvddånimen ja giellaåhpadusán ålles sáme álmmugij, ja sierraláhkáj mánájda ja nuorajda. +Mo mihtidit vehádatgiela dili? +Maiddái giellaoahpalaš áššiid sáhttá álkibut oahppat go beassá lávlut. +Miessemánu 13. beaivvi 1945 bohte Ruvdnaprinsa ja vihtta stáhtaráđi fas ruovttoluotta friddja Norgii. +Gáivuonas leat aktiigait čieža listtu: Guovddášbellodat, Risttálaš Álbmotbellodat, Bargiidbellodat, Birasbellodat Ruonát, Kystpartiet (Riddobellodat), Ovddádusbellodat ja Kåfjord bygdeliste (Gáivuona gililistu). +PIU hálddaša Porsáŋggu gieldda ealáhusfoandda 2016 mii lea 500 000.- ru. +Maŋŋá go ođđajagimánu 1. beaivvi 2002:s bidje oktii Šloahttahálddahusa ja Gonagaslaš hoava, de lea šloahttahoaiddár Gonagaslaš hoava opmodatovddasvástideaddji. +Asle Høgmo gii guorahallá artihkkalisttis assimilerema mearrasámi guovllus, čuoččuha ahte sivahaddamat stigmatiserejit ("stigma", sosiála hávvi) eaŋkil olbmo ja mearrasámi joavkkuid. +Ná sáhttá konkrehtalaččat čájehit mo riektačállinvuogádaga mielde dát mearkkašumi erohus boahtá ovdan. +Ruoŧa beale Sámediggi ásahuvvui 1993:s. +Earret eará bohtet dutkit sihke Sámis, Amerihkás, Afrihkás, Australias, Ođđa Zealandas, Hawaiis ja Asias. +Unjárgga gielda lea váldán oktavuođa Fylkamánniin ja dáhtui sin ođđasit geahčadit ášši maŋŋágo olosat jearahišgohte goas láhttu fas rahpasa. +Sápmelaččaid, geain lea gullanváddu, gullandutkamušaid mielde sámegiella eatnigiellan sáhttá doalvut gullama árvvoštallamis boastto diagnosii. +Son huksehii viesu "Beaivi, áhčážan" ja ""Eanan, eallima eadni" hámagiidda, mat leat guovddáš figuvrrat su diktemušas ja dáidagis. +Bottus besse guossit káfe návddašit olgun fiinnadálkkis, Øverland, maŋŋilsoađi ođđasishuksen áigge dálu šilljus. +Muhto jos muhtun sudduda, de mis lea Áhči luhtte bealušteaddji, Jesus Kristus, guhte lea vanhurskkis. 2 Son lea min suttuid soabahus, ii ge dušše min, muhto oppa máilmmi. +Joavku 11 elemeanttain lea veaiki, silba ja golli. +Hætta, Lars - Bær, Anders 1982[1958]: Muitalusat. +vejolašvuođaid ja ovttaveardásaš meannudeami prinsihpa ollašuhttima bargui ja +Min historjá, min kulturárbi ja min dáidda ja kultuvra leat midjiide čeavlin. +- Dilli lea dieinnalágiin ahte mii leat gáibidan čoahkkima álggadettiin, ahte Egil Olli čilge mo lea dilli. +Dieđu +Su duojit leat leamaš ollu čájáhusain sihke Norggas ja olgoriikkain. +Čuovgaruvnnuid goaikkanashámit čuovvolit daid málejuvvon guirlandreriid mat leat robi hervejuvvon stábiin. +Seminára Sámedikkis ja lea rabas buohkaide. +Dutkanraporta lea oassin Nesslinga foandda ruhtadan seamma nammasaš prošeavtta. +Jagi 2008 oaččui bálkkašumi ovttas The Blacksheeps joavkkuin. +Akšuvdnadutkama earuha akademalaš dutkamis dat, ahte akšuvdnadutkan vuolgá praktihkas ja huksejuvvo dutki ja praktihkkara ovttasbarggu ala. Jurdda lea váruhit, ahte goappašlágan máhtut, sihke dutki ja praktihkkara, adnojuvvojit ávkin ja hástaluvvojit proseassas. +4.15 Sii geat leat fallehuvvon, galget dan seammás beassat vástidit, earret jos falleheapmi ja kritihkka leat oassin digaštallamis mii lea joatkašuvvamin. +Njuolgga boađusin viidáset rahčamušas šattai "Raasten rastah - Lullisámi kulturfestivála" mii vuođđuduvvui 2002. +"Nuclear Fall" by Sunna Kitti. +FUOMÁŠ: Mis ii leat báŋkoterminála, de váldde fárrui ruđaid. +Riikkaviidosaš duodjeplána addá vejolašvuođaid geahččat duoji sisdoalu sámekultuvrra siskkobealde, muhto almmá oktasaš ulbmiliid haga. +Sámi skuvla vai "Norsk Standard?" +Kumulatiiva vealaheapmi lea dat ahte olmmoš vealahuvvo dihto dilálašvuođas eanet go ovttain vuođuštusain. +Dat ledje 2 joavkku mat gilvaledje geat gávdne eanemus gotturiid. +Máŋggadáfot vealaheami meroštallama duogážin lea dehálaš vuos dárkkálnuhttit, mo dán dutkanraporttas meroštallo vealaheapmi. +Jan Henry Keskitalo, Sámi allaskuvlla láidesteaddji nammaduvvoii ikte gudnedoávttiriin allaárvosaš Winhec seremoniijas, Kanadas. +Vejolašvuohta vuorrováikkuhussii nuppiin olbmuin lea guovddáš eaktu sihke oassálastima ja eará vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus. +Maid dievaslaš máhttu dán oktavuođas mearkkaša ii leat álo nu čielggas, muhto orru lunddolaš jurddašit ahte dalle olmmoš máhttá gielaid giellaoahpa buot beliid seamma bures go ovttagielat ja vel ahte máhttá geavahit goappašiid gielaid buot dain oktavuođain main ovttagielagatge geavahit iežaset giela. +Báikkálaš searvi lea ožžon namas norgalaš amerihkkálaš Bernt Balchen nama mielde, guhte lei poláragirdimis pioneara. +spáppat) ja loguid (omd. +moniija bealušteaddjit eai váldde vuhtii giellasosiologalaš ja pedagogalaš dutkanbohtosiid. +Vaikko seamma sohkabeallái gullevaš, bearraša olgguldas adopteremat leat vejolaččat, de praktihkas adopteren lea hástaleaddji danin go Suomas eai leat +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Skuvlaastoáigefálaldat Vindvotten SÁAF:s lea fálaldat 1. - 4. luohká mánáide. +Sápmelaš identitehta ja etnisitehta leat bivnnuhis dutkančuozáhagat. +Seammás galget suohkana bajimus plánain boahtit ovdan sámi álbmoga vuoigatvuohta fuolahit ja ovddidit iežaset kultuvrra, giela ja servodateallima. +Láhka áhpehisvuođa gaskkalduhttimis máinnaša sihke ogi ja eatni lámisvuođa vuođuštussan áhpehisvuođa gaskkalduhttimii ja addá vejolašvuođa dahkat abortta maŋŋeleappos. +Inger Mari lea dahkan olu dokumeantafilmmaid ja musihkkavideoid, ja lea bagadan filmma "Amoc - vuosmuš", mii čájehuvvo vuostt as háve dán jagi festiválas. +18.9.2002. +Eará vuogit eai leat leamašan anus dahje dat eai leat leamašan doarvái. +Dat lea dego erenomáš máilbmi, mas leat iežas ehtalaš ja diđolaš duođalašvuođat dahje eksisteanssa čilgehusat. +sániid doabasisdoallu go skuvllas oahppá mo jándora áiggit áddejuvvojit eanaspáppa jorrama ektui (govva 6). +Sámediggái leat deaŧalaš ahte ásahusat oainnusmahttet makkár mihttomearit ja plánat dain leat boahtteáiggi várás. +Oahpus suokkardallat giela mearkkašumi duoji máhttima oassin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lávvardaga skábmamánu 11. b. rájes gitta sotnabeaivve 19. b. rádjái. +Soahpamuša ratifiseren lea eaktudan láhkanuppástusaid earret eará ruovttugieldaláhkii ja sosiálafuolahusláhkii ja vel lámisolbmuid sierrafuolahusláhkii. +Spydeberg márkanbáikkis fitne Duhátjagibáikkis, gos lei kulturprográmma mas ledje mielde kulturskuvlla oahppit. +Prográmma bokte sáhttá ohcat doarjagiid dokumentašuvdnii, dikšumii ja sihkkarastimii, gaskkusteapmái ja heiveheapmái, ja dutkan- ja ovddidanprošeavttaide mat leat čadnon dasa. +Gasku tráhpá bisána dat uvssa ovdii.- Dáppe lea juoga maid fertet oaidnit, dadjá dat.Soai boahtiba latnjii gos leat tiilageađggat seainnit ja olu govat. +Dat mearkkašivččii ahte giellabeassi, giellalávgun ja sámegielat oahpahus šaddá buot sápmelaččaid vuoigatvuohtan. +Oahppit berrejit maid boahtit čoahkkimii. +Skoleporten lea nationála kvaliteahtaárvvoštallanvuogádaga mávssolaš oassi. +Skuvlajođiheaddjit ledje geatnegahttán buot oahpaheddjiid searvat akšuvdnadutkanprošektii. +Gula maid Heaika Hætta ja Svein Egil Oskal lohkaba ságaide mat jorret ahte leat sis lea odne maŋemus konsearta. +Eamiálbmogiid riikkaidgaskasaš riektesajádat lea ovdánan sakka maŋimuš logiid jagiid. +In the Sami language "eatnan" means "my mother". +CCPR/C/52/D/511/1992 (1994). +Guovvamánu 6. beaivi han lea Sámi álbmotbeaivi ja máŋgačuođi sámi sogalaččat lea čoahkkanan borrat biđđosa ja iežaset ávvudit. +Sámedikki bealis sávan sutnje lihku otná gudnečájáhusain ja dainna bargguin maid son lea dahkan duoji ovddas ja sámi servodaga ovddas. +Olusiid guovdu leamaš nu ahte go leat beassan skuvllas, de dikšojuvvo lohkanmáhttu aviisalohkamiin ja vierisgielat televišuvdnafilmmaid teavstta lohkamiin. +Dasa lassin kritihka vuollai lea gártan emisisttalaš komponeantaanalysaid ja taksonomijaid bohtosat ja metodaid heivehallanvejolašvuođat. +Johan Isak Siri ii dohkket go Hámmárfeastta buohcciviessu ii vuorut heahtebuhcciid. +Álbmotealáhuslágádus galgá dulkonbálvalusa diŋgodettiin ja lágidettiin váldit vuhtii bálvalusa dárbbašeaddji sávaldagaid, oainnu, ovddu ja individuála dárbbuid ja lassin eatnigiela ja kulturduogáža. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Gonagasbárra ovddabealde operavistti Sydneyas maŋŋá vuostáiváldindilálašvuođa, mii lei Museum of Contemporary Art. +ON:a mánáid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuš 20.11.1989, Sops 60/1991. +- Mis vuddjoje guokte bohcco ovttatmano go botkkuhedje luotta, ja áidna diŋga mii lea daguhan ahte eai leat eambbo vuddjon, dat lea go bivaldii ja bievllai luodda. +Čáhceguovlolávdegottis leat áirasat gielddas, sektoreiseválddiin, eaktodáhtolaš organisašuvnnain, vuoigatvuođalaččain ja ealáhuseallimis. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Loddenálgin lea biddjon miessemánu 21. beaivái diibmu 00.00 ja bista miessemánu 30.beaivái diibmu 24.00. +Rivas Veralde (2015), s. 7 Haarni 2006, 11. +Buot doaimmahagat ledje dahkan ovttasbargošiehtadusaid, ja buot šiehtadusain ledje njuolggadusat dasa mo ovttasbargu galgá leat pasieanttaid olggosčáliheami hárrái. +James, "The choice of wording must be regarded as deliberate: same-sex marriage and Article 12 of the European Convention on Human Rights", European Law Review, Issue 1, vol 40, 2015: 207-244; Johnson, Paul, Homosexuality and the European Court of Human Rights, +Jurdagiin lea fápmu +áddjá, viellja ja mannji, ja čuojakeahtes jietnadagaid bustávvaovttastumiin fas geardduhuvvo maŋit oassi, omd. +Plánejuvvon linnjá manná čađa dakkár guovlluid gos ovdal leat čađahuvvon uhccán dahje eai makkárge kulturmuitoregistreremat. +Girjerájus leat rievdaduvvon rabasáiggit juovllaid Dearvvašvuođastašuvnna rabasáiggit juovllaid Dás gávnnat dearvvašvuođastašuvnna rabasáiggiid juovllaid. +Moai goasii báziime busses +Ieš lea Inga Mariel Maurstad hui várrugas maid muitala TV-ráiddu ektui, go ii sáhte muitalit gii vuoitá ja gos leat fitnan govvedeamen, muhto lohká gal beassan johtit sihke olgoriikkas ja Norggas. +Nuorat ožžo gullat ja jearrat Sámedikki barggu birra, muhto ságat várrepresideanttain jorre maiddái hástalusaid ja vejolašvuođaid birra mat leat sámi servodagas. +Dasa lassin komitea gidde fuomášumi sámi giellaláhkanuppástussii ja dasa ahte sámegiela sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat eai leat velge doarvái olu. +Goabbáge vuoigŋa ii leat dohkálaš skuvlaservodagas, man figgamuššan lea meannudit ohppiiguin ovttaárvosaččat. +Máŋga suohkana eai leat sihkkarastán ahte bargiin lea doarvái gelbbolašvuohta ja bargonjuolggadusat, eai ge suohkanat gozit ahte bálvalusfálaldat doallá dási. +Ohcanáigemearri buot virggiide: guovvamánu 10. b. 2014 Ohcan oktan oahppo- ja bargoduođaštusaiguin ja referánssaiguin sáddejuvvo: Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, Ájastealli 5, 9520 Guovdageaidnu. +Mis leat máŋggalágan girjjit fállat: jorgaluvvon mánáidgirjjit, originála sámegiel mánáidgirjjit ja mánáid fágagirjjit. +Álgogeahčastat vuollel golmmajahkásaš máná direktiivvaide Sámi allaskuvla, UiT ja Ubmi universitehta Konferansebidrag og faglig presentasjon - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Dálá t-loahppasaš substantiivvat sáhttet ovdalis áigge leamaš maiddái omd. +Son lea maid vuosttaš nissonolmmoš gii lea leamaš Nuorttanaste doaimmaheaddjin ja lea maid vuosttas doaimmaheaddji maŋŋá go Nuorttanaste ásahuvvui vuođđudussan jagis 2000. +Dat sáhttet maid molsašuddat eará duppalkonsonánttain. +Porsáŋggu historjá- ja msueasearvi oktan Skuvvanvári giliservviin ja RiddoDuottarMuseat-Porsáŋggu musea ovttas lágidedje gáfestallama. +Boallobeavddi geavaheapmi dahká maid álkin seammás oahppat sihke stuora ja smávva bustávaid. +Diekkár garra El Niño lei 1982‐83'is ja 1986‐88'is, 1997 ja fas jagis 2002. +Doppe leat maiddái Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá. +Vista Analyse lea NHO (Næringslivets Hovedorganisasjon) ovddas čađahan iskkadeami mas leat geahččan gielddaid ekonomalaš birgennávccaid. +Sii galget garvit duppalrollaid amaset geanohuhttit jáhkehahttivuođaset. +Njávdán sávzadolliidsearvi lea dán jagi ožžon doarjaga guođoheapmái ja radiobielluide, maid bidjet sávzzaide. + (Battiste - Henderson 2000: 39.) +Heinämäki ja earát (2017), 64-72. +Vuosttaš gielagiid gaskkas ledje 12:s lohkan sámegiela uhcimusat jahkebeali universitehtas. +Sámedigge mierret, Máhttodepartementa ævtoj sissŋelin, oahppoplánajt sámegielan vuodo- ja joarkkaskåvlåjda ja duodjefáhkaj, boatsojsujttofáhkaj ja sierra sáme fágajda joarkkaåhpadusájn. +s. 45, 52-53. +Vuorká/čájáhusgovva - Eanemus lihkohisvuođat geasset Danin leat johtolatpolitiijat eanet oidnosis go muđui. +Árbevirolaš kulturilbmaneamit (álbmotmuitodieđa): Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo vuogádat árbevirolaš kulturilbmanemiid suodjaleami várás. +Heinämäki (2017), s. 22; Saamelaisk +Ulbmil muddemiin lea sihkkarastit ođđa ássanguovlluid ja daidda geainnuid ja friddjaareálaid Deanušaldái, ja maiddái hávdeeatnama boahtteáigái. +Gii son boahtte jagi ánssáša vuoitit? +Sámi oahpahusguovddáš. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja Berg girkus Sáččás. +Olusat váillahedje dan dološ searvevuođa mii lei verddevuohta gaskal mearraverddiid ja boazosápmelaččaid geat johte rittuide geassái. +4. Ohcciin ferte leat birrasiid 3 jagi relevánta praksisa fágas mas háliidit oažžut reálagelbbolašvuođa ja/dahje oahpahusa. +Etnográfalaš lahkonanvuohki, oassálasti áican, ságastallamat ja čiekŋalet gažadeamit, fealtanotáhtat, beaivegirjjit, loggagirjjit, analysat, veahkehit diehtomateriála čoaggit ja čohkket. +Máná giellaoččodeami dutkamis čájehuvvo mo 3-5 jahkásaččat gal jo nákcejit oahppat ođđa sániid tv-prográmmaid vehkiin (Rice & Woodsmall 1988). +Áŋgiruššan galgá leat ávkin boazodolliide. +Gielda galgá maid nu johtilit go vejolaš giddet luottaid jus boazodoallu orohatjođiheaddji bokte bivdá nu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rabas skohtermáđit cuoŋománu 16.b muttus 26. March 2014 av Øystein Solaas Lákšjohka - Gárppejohguolbba máđii nr 3A rádja mii boahtá Fanasgiettis Máđii lea giddejuvvon deanus E6:i. +Fidje Stores ii lean duođaid vejolašvuohtage Franssona vuostá, gii lea maid ovddeš máilmmimeašttir. +Mii doaivut ahte ealáhusat ja ealáhusvuođđudeaddjit atnet ávkineaset dáid vejolašvuođaid. +22:46 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Politihkkár bidjá eahpideddjiid sadjái: Kárášjot'Lista njunuš ii oainne dárbu sámi vuoigatvuođaid šat guorahallot, go dat lea juo dahkkon su oainnu mielde 35 jagi. +Mii leat leamaš Suoma beale Sámis, mearra- ja siseatnanguovlluin Norgga beale, Ruoŧabeale Sámis ja maiddái Ruošša beale gitta Nuorta- Sibirijás. +Nubbi ovdamearka lea Guovdageainnu suopmana naga 'dielku; +Preassas lea erenoamaš ovddasvástádus das ahte iešguđet lágan oaivilat bohtet ovdan. +Mieđušteaddjiduođaštus addá nuvttá beassama doaimmaide, viesuide, fievrruide jna. mat dohkkehit dán ortnega. +Vássi jahkečuođi beallemuttus Danmárkku, Islándda ja Fersulluid dálkkádaga árvvoštallet leat buot jahkeáiggiin 1 oC lieggasut go dál (veardádallanáigodat 1981-2010). +Govven: Ánne Rasmus Kárášjoga politiijat duoguštedje badjel 100 grámma amfetamiinna guovvamánus. 13 olbmo leat váldon narkoakšuvnnain dán jagi, ja eatnasat leat nuorra olbmot. +Čállingiellamáhttu maid sáhttá leat nu, ahte dušše lohká muhto ii čále dahje nu ahte sihke lohká ja čállá. +Davvisámegiela guovlluid várás lei 1728:s Álaheaju guovllu suohkanbáhppa Morten Lund jorgalan sámegillii "Doktor Marten Lutter Utza Katekismusaz". +Dát gielladilli mielddisbuktá, ahte oahpaheaddjit eai leat hárjánan čállit fágalaš bargguid, nugo artihkkaliid dahje prošeaktabargguid sámegillii. +Solbakken@samiskhs.no - In vuordán ahte galggai ná somá. +Eanet dieđuid ja ohcanskovi addá Gáivuona suohkana sámi giella- ja kulturkonsuleanta, Inger M. Åsli, tlf. 77 71 92 32 dehe e-boasta: inger. +Hopp til hovedinnholdet på siden Leat dál álgán divodit Deanu ráđđevistti 12. September 2013 av Bill Sørensen Ráđđevistti divodeami 2. muddu álggahuvvui mannan vahkus ja lea hui viiddis divodeapmi. +Fylkkamánni hálddaša eanandoallosuorggi ealáhusovddidanruđaid ja giliovdánahttinruđaid (GO-ruđaid), maiguin guorahallet ja heivehit áššiid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Árvvosmahttindoarjja dearvvašvuođa ja fuolla gealboloktemii Fylkkamánni lea juolludan 45 000,- lasi árvvosmahttinruđaid Porsáŋggu gildii oahpahusdoaimmaide mat leat čađahuvvon dearvvašvuođa ja fuollasuorggis. +Leat ain rabas sajit kulturskuvlla dánsakursii ohppiide 3. luohkás ja bajás. +Girjjis: Orlin, S. Theodore - Rosas, Allan - Scheinin, Martin: The Jurisprudence of Human Rights Law: A Comparative Interpretive Approach. +Dain leat evttohan, ahte sámegiella, sámekultuvra ja ealáhusat galggašedje leat oahppoplánain. +Sámi allaskuvlla strátegiijaplána - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Čoahkkimis bođii ovdan ahte buorre dialoga ja buorre ovttasbargu lea vuođđun positiivva ja buorre ovttasbargoplánain gaskal Sámedikki ja Unjárgga gieldda. +meašttiroahpahandilálašvuođat gieđahallan, +Go vealaheapmi boahtá ovdan iešguđegelágan vuođuštusaiguin iešguđet dilálašvuođas, de olbmot vásihit máŋggadáfot vealaheami. +Oahpaheaddjit šaddet geahččat dáhpáhusaid eará čuovggas ja fuobmát ođđa beliid ja čiekŋalet dimenšuvnnaid. +Ruoššas váilot ráidnendoaimmahagat, juoga mii livččii unnidan nuoskkideami. +Divvun-prošeakta rahpá dál iežas neahttasiiddu, mas leat juo almmolaš informášuvdna ja eanet prošeaktasiskkáldas dieđut. +Erenoamážit álbmotmáidnasat bokte su beroštumi. +Eurobarometrii jearahalle badjelaš 1000 suopmelačča, olles EU-guovllus badjelaš 26 000 olbmo. +Dákkár rutiidnabargguide lea mihtilmas áddestallanlogihkka (Peltonen 1988: 60). +Statislaš Guovddáš Doaimma mielde Unjárgga olmmošlohku lea lassánan 20 olbmuin dán jagi ođđajagimánu rájes. +SDS sáhttá luoitit dán mearrádusa hálddašeami oktasaš hálddašanorganisašuvdnii man lahttu searvi lea. +Politiijabálvá čilge ahte ii leat stuorámus rádju maid politiijat leat gávdnan. +Fágagielas namahusat gohčoduvvojit tearbman ja daid sisdoallu dahje mearkkašupmi gohčoduvvo doaban (gč. +Team Sápmi vuoidanjoavkkus lea Trond Sandelin, Janne Rytky ja Jan Erik Reinås. +Dáiddalaš Ráđi lahtut ja sin sadjásaččat leat, dan áigodaga masa leat válljejuvvon, čuldojuvvon searvamis áššiide mas Dáiddalaš Ráđi árvvoštallan mearkkaša mearrideaddji ollu. +Dress is a coded sensory system of non-verbal communication that aids human interaction in space and time. +Muhto dattege lea Davvi Norga sin beaivválaš gallestaddanguovlu. +Ganges fievrreda nu olu eatnama merrii ahte ođđa sullot ain ihtet joganjálmmi birra. +Fabrihkka bulii sullii 1870:s. +Mun lean hirpmástuvvan departemeantta vugiin dán áššis, loahpa ráđđelahttu Marianne Balto. +14:23 Cuoŋománu 07. beaivi 2016 Nammaduvvon mánáid- ja nuoraid girjjálašvuođa­bálkkašupmái Marry Ailonieida Somby lea nammaduvvon Davviriikkalaš mánáid- ja nuoraid girjjálašvuođabálkkašupmái 2016, girjjiin Čerbmen Bizi - Girdipilohta. +Ástávuona giellagoahti lea viežžan modealla Wales guovllus, gos gielladilli maiddái lea hearkkes dilis. +Guollás Várjjatvuongáttis leamašan ja lea ain guolásteapmi hui dehálaš gildii. +Hárve lei háhppehan dohppet ruovttus vuolggedettiin duodjeávdnasiid. +Nu galgá leat olles sámi oahpahusvuogádat, mánáidgárddis gitta universitehtii. +Dasto lea min mielas deaŧalaš ahte gielddat ja fylkkagielddat leat mielde ruhtadeamen sámi kulturásahusaid doaimma. +Lei somá dutnje čájehit ártnaid maid várjalan.- Lea buorre go várjalat Stuorradikki ja Vuođđolága, dadjá Mina.- Muhtun áššit leat várjalan veara, vástida ledjon.Mina buorresta ledjona ja giitá oahpisteamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fylkkamánni lea addán lobi bivdit Deanu čázádagas dutkama olis 11. September 2013 av Bill Sørensen Fylkkamánni lea láhkavuođuin Luossalágas, miessemánu 15. beaivvis nr. 47 § 13, vrd. +Ságastaladettiin ovtta badjebearrašis konfirmánttaid gáktelávain, bođii ovdan dát Kárášjoga boares gákti. +Maŋŋil čoahkkima dávvirvuorkkás, oahpistii ja čájehii várrekulturministtar Gonagassii ja Dronnegii tempelguovllu. +Girječálli Inger Mari Aikio sagastallá su čállima birra ovtt as Rauni Magga Lukkariin. +Politihkalaš stivrejupmi Deanus boahtte njealji jagi lea dál čielgan Frank Ingilæ válljejuvvo fas sátnejođiheaddjin ja Hartvik Hansen fas várresátnejođiheaddjin. +Dát veahkeha sin, geat háliidit oahppat sámegiela. +Triumf maid lohká ahte dál lea áigi oažžut bohccobiergohatti bisánit, nu ahte ii nu issorasat rievddat. +Álgooahpahusas mas deattuhuvvojit sániid ráhkaduslaš bealit, nu ahte ohppiin lea vejolaš oaidnit ja oahppat mo seammalágan bustávvaovttastumit jietnaduvvojit ja čállojuvvojit, lea vejolaš jo álggu rájes darvvihit muitui olu sániid čállinminstariid maid sáhttet geavahit mállen. +Skuvla ii dáhkit ahte fágat álggahuvvojit. +1981: An Anthropology "at Home". +Gonagasbárra (Govva: Lise Åserud, NTB scanpix) Maŋŋel seminára beasai Gonagasbárra fitnat sihke Alit moskéas (dahje Sultán Ahmet-moskéas, mii lea moskéa namma) ja Aya Sofia gárdimis. +Ovtta iđiđa leimme fas vuolgime meahccái, de válddiime sálbmagirjji ja Áppesa mielde maid nahkeheimme ohci. +Mii lohkat gielladiđolašvuohtan omd. +Sámedikki vuorrasiidráđđi vuođđuduvvo Sámediggeráđđi nammadii ođđajagimánus 2012 vuorrasiidráđi mii galgá váikkuhit Sámedikki vuorrasiidpolitihkkii, ja galgá doaibmat Sámediggeráđi ráđđeaddi orgánan. +Ieš ii váldde oasi dahje čájet beroštumi dása, imašta son. +dieđu. +Duorastaga cuoŋománu 26. beaivvi 2012. +Dán vuoro dáhpáhus lei postiiva, nuppe vuoro eat soaitte oaidnit heajos beali, ja dan lea seamma dehálaš oažžut ovdan. +Hállan lea dat ovdanbuktinvuohki maid olmmoš normála dilis oahppá ovddimustá, mealgat ovdal go čállingiela, ja njálmmálaš gulahallan lea normála dilis dábáleamos gulahallanvuohki. +Danne šaddá midjiide deaŧalaš gažaldahkan; gii galgá oamastit ja hálddašit genaresurssaid? +Torunn Pettersen nákkáhallá phd-grádii dearvvašvuođadiehtagis ja bealušta almmolaččat nákkosgirjji mas guorahallá sámi etnisitehta dutkama variábelin. +Ráidu Ve-Mod, mas leat badjel 100 čuolahusat mat lea hábmejuvvon dávttis ja soagis, son duođašta árbemáhtu ávdnasiid ja hearkivuođa estetihkas ja konteavsttas, mii lea erenoamáš su ovdanvázzi bargguin. +Iešmearridanvuoigatvuođa suodji gullá min vuođđovuoigatvuohtavuogádahkii oassin dábálaš vuođđovuoigatvuođa ja dan dorvvastan vuoigatvuođa persovnnalaš friddjavuhtii ja guoskameahttunvuhtii. +Dát čájeha, man dehálaš lea geahččalit molsut perspektiivva, lonuhit čalbmeglásaid, nugo Hogan logai Battiste ovdamearkkas (gč. +adnon sohkabealli-tearbma heivehuvvo maiddái seksuála orientašuvdnii. +Áddjá leai albma olmmoš, muhto áhkáš leai belohahkii beana. +Guovlu lea várrejuvvon industriijaguovlun gielddaoasseplánas mii guoská guovddášguovlluide Luovttejohka - Deanušaldi - Skiippagurra. +Dieđit gilvui ovdal 21.01. 2017 De lea áigi fas ohcagoahtit sabehiid ja searvat čuoiganhárjehallamii Boade don ge Guovdageidnui njoarostit alccet ATV Can-am 450 ja eará buriid vuoittuid Guovdageainnus 30.09. +- Verdde prošeakta lea namuhuvvon bušeahtas juo guovtti geardde, muhto ii oidno ii ge gullo gosge ahte lea jođus. +Sámelávdegoddi čuovui fápmudusaset ja ovddidii 1959:s mearrádusárvalusa mas vuođđooaidnu sierranii dáruiduhttinpolitihkas. +Čalbm��ičuohcci lea, ahte nissonolbmuid sajádat dahje sin barggu ekonomalaš mearkkašupmi sámeservosiš ii leat goittotge váldon vuhtii boazodállodoaibmagotti čielggadeamis. +Árvaluvvo ahte dušše gaskal 10 ja 20% váhnemiid dajaldagain leat ovttasánat dajaldagat (O'Grady 2005: 9). +ja át- ja ot-loahppasaš vearbbat leat sullii ovtta mađe. +Sara lea iežas dutkamušas vuohttán oahpaheddjiid eahpesihkkarvuođa ja su +Tiemá: Filmma, Kultuvrra, Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak, Giellahiståvrrå, Giella Dát prográmma la sámij ja sijá miella FN afabetiseringsjáhke 1990. +Dáid unnitloguid gieđahallama duogážin lea dárbu geahčadit vuos dán dutkamušas adnon dutkanmetodaid, máŋggadáfot vealaheami ja oppalaččat sápmelaš vuoigatvuođaid, eamiálbmotperspektiivvas. +Váddu čujuha čielgasit doaimmalaš hehttehussii, man lea dagahan fysalaš, mielalaš dahje áiccuide laktáseaddji váddu. +Gielda fállá nuvttá visttesajiid, ja dal leat maid nuvttá sajit mánáidgárddis ja Skuvlaasttuáigge- doaimmas. +Dat vuvdui Loabát girkui 1946. +Son lea ovdal bargan Ávviris, muhto maŋimuš jagiid lea sus leamaš virgelohpi. +Dássážii leat dahkkon soames dutkamušat Norggas ja Ruoŧas, mat gieđahallet njuolga sápmelaš lámisolbmuid. +Dombåsas Dovre suohkanis beasai Ruvdnaprinsabárra gullat Luftambulánsa birra. +Dát sihtá javllat duola dagu sij gejna le dát diehto galggi gullut gå luonndoressursaj mærrádusá ja politihkka hábbmiduvvá dajn duobddágijn gånnå álggoálmmuga årru ja ietjasa æládusájt dåjmadi. +ovdalis leat juo leamašan sáhka, de oassi informánttain dovdá ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat eai velge ollašuva dievaslaččat Suomas, man dihte juoga čuolmma ovdanbuktin almmolaččat sáhttá ain fuonidit servoša dili. +Deaddil daid iešguđet lágan skuvllaid vai beasat lohkat sin fálaldagaid birra. +Stivrračoahkkimiid, miellahttočoahkkimiid ja jahkečoahkkimiid mearrádusaid mearrida eanetlogu jienasteapmi. +Seammás dákkár giellageavaheapmi nanne oahppi giellamáhtu nu ahte sáhttá čilget ja ovdanbuktit áššiid árgabeaigiela lassin maiddái skuvlagillii. +Finnmárkku Meahcceduopmostuollu Finnmárkku Meahcceduopmostuollu Vuoigatvuođanákkut mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea čielggadan guovllu galget ovddiduvvot sierra duopmostuolu ovdii, gohčoduvvon meahcceduopmostuollun. +Prošeakta čájeha ahte gávdnojit sihke buorit ja sihkkaris teknihkalaš čovdosat gáiddusdulkoma várás neahta, video ja jiena bokte ja dat rávve ahte bálvalus huksejuvvo dađistaga birrajándor doaibman golmma viđa jagi siste. +Dasto sáhttá maid hárjehallat mo ráhkadit máŋggalágan subjeakta- ja adverbiálagihpuid, omd. +Hopp til hovedinnholdet på siden Háliidat go osálasttit dán jagáš Vuonnamárkaniidda? +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu skuvladoaimma dássečuojus Mielddusin lea Deanu vuođđoskuvllaid dássečuojus. +Dat iskkadeapmi lei dušše skuvlabargu sin journalistaoahpus, muhto šattai stuora mediaáššin. +-Jus olbmot leat oaidnán maidege, de sávvat ahte riŋgejit midjiide, lohká Isaksen. +Stáhta dearvvašvuođagehččui ja fylkkamánniide lea vuoruheapmi buktán vásáhusaid mat hástalit ain eambbo ovddidit geahččobarggu. +Dat manai dohko. +goarrut?) +Girjjis leat dasa lassin dábálaš dovddus sámi sániide sihke ovdalis geavahuvvon ja ođđaáigásaš sánit, ja maiddái elliid ja šattuid namahusat. +biehttalit mieđiheames ovdamearkka dihte doarjaga árbevirolaš ealáhusbarggu dáfus bákkolaš veahkkeneavvuid, de dát almmatge lasiha olbmo riskka duvdásit eret iežas servošis. +Dasa lassin ollesolmmoš galgá jáhkkit ja +Ruoŧŧa gal ii dakkaviđe dohkkehan norgga mearrádusa, ja gáibidii ahte muhtun eavttut galge devdojuvvot ovdalgo dohkkehedje dan ahte uniuvdna lei loahpahuvvon. +Luonndo ja máhtudahka dan birra le stuorra árvvo. +Giellamáhttu árvvoštallojuvvo maiddái čálamáhtu ektui. +Searvi lágida festivála ja iešguđetge lágidemiid, dan lassin ahte sii eaiggádit sámi mánáidgárddi ja giellaguovddáža. +Beassansáni sáhtát diŋgot easkka dalle go leat registerejuvvon luoikkaheaddjin (geahča bajábealde) ja leat ožžon luoikkaheaddji-ID. +Nuppi gearddis lea rabas galleriija gos sáhttá oaidnit rabas ráddjejuvvon olgoareála, duoddariid, bibliotehka ja dievasčoahkkinlanja. +- Dat mii lei hui buorre ja suohtas lei go Håvarda moarsi ja mánná goit beasaiga leat doppe go son vuittii, lohkaba soai ja eadni Vesla Klemetsen lasihastá vel: - Gal moai oinniime tv:s, ja dat lei maid hui buorre, vaikko lea veaháš losit dat. +Árbevirolaš sámeduojis dáidda lea dál goittotge luvvejuvvon sierra kategoriijai, go lea čielga dáiddaduodji. +Govaid govvideaddjit leat: Jens Andreas Friis, Sáme- ja kveanagiela profesor, Richard Bergh, dološ Skuvvanvári oahpaheaddji, Widerøe ja muhtin priváhta olbmot. +14:48 Njukčamánu 01. beaivi 2016 Geir Jørgensen ii jáhke ruvkedoaimma Fálesnuorrái ásahuvvot, go das leat beare stuorra nuoskkidanvahát. +Geahččaladdanjoavkkus deattuhuvvui erenoamážit oahppat namahuvvon bustávaid ja dárkkistanjoavkkus dáid bustávaid oahppan ii deattuhuvvon dađe eambbo. +Čále muitalusa divtta vuođul. +Čále ođđaáigásaš divtta mas dálkkádatrievdan lea tema. +Sámegiela iešvuođaid sáhttá maiddái guorahallat nuppi giela ektui (komparatiiva vuohki). +Dasto sáhttá hárjehallat ovdamearkkaid vuođul kompareret adjektiivvaid: Elles lea ođđa biila. +Vuosttažettiin Sámi allaskuvlla pedagogihka professor Vuokko Hirvonen lea ollásit árvvoštallan giehtačállosa vuosttaš veršuvnna rájes ja árvalan viššalit buoridemiid. +Nugo jo dološ márkaniin, de sáhttá dásge oastit káfe, gáhkuid ja lieggaborramušaid. +Ahonen, Johanna, Hynninen, Anna, Kouri, Jaana & Mahlamäki, Tiina, "Ruumiillisuus", girjjis (doaim.) +DG lea nuorra organisašuvdna, mas leat stuorra bargamušat boahtteáiggis. +Dát virgeoapmahaš ii goittotge ordnen doarjaga, muhto dán olbmui ledje baicce mieđihan lámisvuođadoarjaga ja sihtán su ohcat alccesis veahkeheaddji. +Mii fuomášahttit ahte luoikkahuvvon čoavddakoarttat 2011/2012 áigodahkii heitet doaibmamis bearjadaga geassemánu 22. beaivve (maŋŋá tii. 20:00). +Kuhmunen ja Sarri dovddaiga, mo kollega Baer bargá, ja geavaheigga su ovdamearkka Johkamohki márkanis čájehit, mo oahpaheaddjit konstruerejit teoriijaid. +Dan oktavuođas finai son Dadaab báhtareddjiid báikkis Kenyas, Somali ráji lahka. +Erenoamážit eaŋgalsgiella ja amerihkálaš kultuvra lea sakka váikkuhan prestišaguovddáža sirdáseapmái. +Senter for bygdeforskining. +Pohjoismainen hyvinvointikeskus (2014), s. 27-28. barne-, ungdoms- og familiedirektoratet, About us (19.9.2016). +Doaimmat mat orrot golahan eanet go 300.00 kr. ovdal go jahki nohká, galget čađahit heivehuvvon dárbbašlaš doaimmaid vai doaimma ruhtadeapmi lea rámaid siskkobealde ovdal jahkemolsuma. +SÁM Davvisámegiela lohkanbadjeoahppu SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 2 SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 3 Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Ruvdnaprinsa Olav máhcai ruovttoluotta Norgii miessemánu 13. beaivvi 1945, ja Gonagas Haakon ja earát Gonagasbearrašis duolmmastedje fas norgga eatnamii geassemánu 7. beaivvi. +Sámi guvlui gullet 24 gieldda Davvi-Trøndelágas, Norlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. +Dat boarraseamos govat ledje jagi 1854 rájes ja govat gitta 1960-logu rádjai čájehuvvojedje. +Mun gal ledjen veaháš galbmon, čaimmiha Kárášjoga sátnejođiheaddji Anne Toril Eriksen Balto. +9; and Concluding observations on Mexico (CCPR/C/MEX/CO/5), Para. +Sunna Kitti dáiddačájáhus lea Márkomeannu-festivála váldočájáhus ja dat lea oidnosis duorastaga 26. suoidnemánu diibmu 18.00 - 23.59. +Dat lea ođđa ja ođđaáigásaš deaivvadanbáiki juohkelágan álbmotmusihkkii. +Vistti leaba tevdnen siviilaarkiteavtta guovttos Stein Halvorsen ja Christian Sundby, geat njukčamánus 1996 vuittiiga arkiteaktagilvvu čuoládagain 69,3 ̊ DAVVI. +Go násttiid diehtit gos dat áiggis áigái leat, de diehtit áiggi, lea go gaskaidja vai iđitidja. +Árbevirolaš vuohkái gulai ollislaš jurddašeapmi, bohccos ii galgan bálkestit maidege ja meanuide gulle vuoiŋŋalaš doaimmat. +Eadni goarui midjiide skuvlla eatnibeaivve feasttaide ođđa čuvllaid. +Gielda lea guovddážis birasgáhttenbargguin ja galgá bagadit gielddaid, ja bearrágeahčču lea fylkkamánnái dehálaš. +Produktiiva dahje aktiiva hálddašanmuttu fas lea juksan go muitá ja máhttá geavahit sáni go dan dárbbaša. +Go ođas almmuhuvvui de dajai Aasrud ahte son lea ilus go ofelašortnet viiddiduvvo, vai dieđut sápmelaččaid ja sámi dili birra sáhttet juhkkojuvvot eambbosiidda. +Romssa gávpot, mas Easterine Iralu dál orru, guhte lea Nagaeatnamis eret, eatnamis mii lea India ja Burma rájá alde. +Maiddái smáhkka, hádja ja buorit dovddut leat oassin oahppamis. +Dat adnojuvvo substantiivan muđuid. +eanet maid intersektionálavuođa kritihkas Ilmonen (2011), s. 12-14. +guđelágan sierradárbbut informánttain leat. +Roavesavvona nissonat goarrugohte gilvvu gápmagiid. +Kuhmunen čilge, ahte giissás leat sámit vurkkodan divraseamos dávviriid, ja go siige atnet sámi leavgga dan siste, de muitalit man alla árvvus sii atnet sámi leavgga. +Rievdadusláhkaásahus lea čállojuvvon ovttas Gielda- ja guovlodepartemeanttain ja Sámedikkiin. +Hálidin čielggadit, mo mánát ohppet duodjeárbevieru ruovttus ja servošis iešguđege sohkabuolvva áigge ja deattuhin dáidduid oahppama mánnávuođa rájes, nappo rohtašuvvama proseassa. +Dasto deattuha ráđđelahttu Balto ahte čoahkkimat ođđa gielddain šaddet deaŧalaččat ságastallama oktavuođas, maid Sámediggi ja sierra aktevrrat sáhttet bargat ovttas ja movt ovdánahttit ealáhusaid. +Ohcamuš ferte sáddejuvvot gildii, ja gielda galgá maid geargat meannudit ohcamuša ovdal go sáhtát huksegoahtit. +Jearahallamat dahkkojedje 9.5. +Gielddaid ođđa klinihkalaš šibitdoaktáriid fáktaortnet lonuha ovddeš rámmašiehtadusa DNV ja KS gaskas mas organiseren ja buhtadus lea guovddážis oassálastimis šibitdoaktára fáktaortnegis. +Maiddái njuovadettiin sáhttet dollestit minirituála. +Eai dárbbahan goit galbmot ja seavdnjadasas čohkkát. +- Mun jáhkán dušše viđa jagi doibmii gal šattašii beare gárži ekonomalaččat stuora investerengoluid dihte, muhto mii geahččalit gávdnat eanet dán jagáš ohcamiin. +Go Biedjovákkis loahpahit 5-6 jagi geahčen, maid de galget oahppan ruvkebargit dahkat? +Hálddahusa jođihangoddái gullet čállingotti jođiheaddji ja sámeskuvllaid rektorat. +oahpaheddjiid dekoloniserenbargui lea stuorra ávkin ja doarjjan diehtu, mii dáhpáhuvvá eará álgoálbmogiid gaskkas ja riikkaidgaskasaš dásis. +Goahccemuorain lea gáhčči birra gohcciid mii galgá várjalit daid. +AMK dieđiha guoskevaš áibmoambulánsaguovddážii (helikoptera dáfus) dahje Girdikoordinerenguovddážii (girdi dáfus) ja addá dieđuid dáhpáhusa birra. +Dáidaga láhttemiin son oaivvilda, maid olbmot barget ja dovdet (vrd. +Epoasta girjerádjosis lea listu badjel dan maid juohke oahppi lea luoikkahan girjerádjosis. +Guttorm 2000; Stoor 1996). +Saamelaisten lasten-, nuorten ja perheiden palvelut, (2017), 32-34 & 37-39. +Sápmelaččaid fárren ruovttuguovllus gávpogiidda ja eará guovddáš báikkiide lassána jahkásaččat. +Ovddida árvalusa meannudeapmái váiddalávdegoddái, gos ovdanbukto studeanta dohkálašvuohta oahpposuorgái dahje ii heivvolašvuohta ohppui. +Konsearta álgá biel. 19.30, beassanlihput leat vuovdemassii uvssas. +12:38 Guovvamánu 05. beaivi 2016 Ná ávvudedje sámi álbmotbeaivvi Das oainnát mo leat muhtin báikkiin ávvudedje Sámi álbmotbeaivvi ikte. +Oajvvebarggon le gájkka bargo åvdep ja dálásjájge sáme kulturhiståvrrå julev- ja bihtámsáme guovlojn. +gemináhtaiguin (duppalkonsonánttaiguin) mat juohkásit stávvalin jogo nu ahte guovddáškonsonánttat juohkásit vuosttaš stávvala lohppii ja nuppi stávvala álgui (gievrras dássi), omd. +Dát diehtobábir muitala dušše muhtin váldonjuolggadusaid birra mat galggašedje leat áigeguovdilat eatnašiidda geat gohèèojit boahtit vihtanin. +Go olmmoš gártá dákkár dilis vásihit vuolideami ja fuotnuma, de su etnalaš duogáš ovttas váttuin čuoččáldahttet losses vealahanvásáhusa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Geasseluopmu lea nohkkamin, dás leat dieđut goas skuvla álgá ja goas ođđa mánáidgárdejahki álgá. +Dohkkehuvvon plánaid vejolaš rievdadusaid oktavuođas lea prošeaktaeaiggádis/fágabargiin geatnegasvuohta guorahallat ođđa plána Sámedikkiin ovdal go dat álggahuvvo. +Diehtit man dehálaš lea, ahte olbmos ja olmmošjoavkkuin lea nana iešluohttámuš, iešárvu ja iešdohkkeheapmi, jus áigu lihkostuvvat birgenlágiin ja oppalohkái servodaga ovddidemiin. +Jos jearrat mánás makkár lea guhkes sátni ja makkár lea oanehis sátni, de vástá-dussan sáhttá leat ahte ráidu lea guhkes sátni ja juolgesuorbma lea oanehis sátni - go leahan ráidu mealgat guhkit go juolgesuorbma. +Ruossa muoras vuođđuduvvo min beastima Jesus Kristusa bokte. +Dat dahkko maid almmolaš leavgabeivviid. +Stordahl (1996) lea dutkan sámi modernitehta ja oaivvilda sámi servodagas leat garra nákkahallamiid das, makkár dovdomearkkat leat "rivttes". +Finálas sáhttá vaikko mii geavvat, lohká Aslak Ole Eira (17). +Go dutkama váldodoaibma lea buktit buriid álbmogii, de álgoálbmogat galget geavahit dan hukset alcceseaset nannoseabbo autonomiija, čállá Smith (Smith 1999: 117). +Politihkalaš dilli muitala, man dásis sápmelaččat besset ieža hálddašit ja hábmet iežaset oahppo- ja diehtovuogádaga. +Maŋimus nuppelot jagi guovttegielatvuođa dutkamis (gč. +Unjárgga gieldda bargiidráđđeaddi Mari-Ann Nilssen, geigii šeakkaid dán golbmasii Unjárgga Dearvvašvuođaguovddážis vuossárgga geassemánu 27. beaivve. +Alit oahppu: dábálašoahpaheaddjeoahpu Sámi allaskuvllas (1994), sámegiela váldofága (2002) ja lean dál bargame Ph. +Jus ásodat ii leat albmaládje ráidnejuvvon olggosfárredettin dollojuvvo oassi dahje buot ovdagihtti máksojuvvon láigu. +Sii leat oalle duhtavaččat ja sávvet iežaset ožžon mánáidgárdesaji. +Son čilge manin nu šaddet dahkat. +Gielddastivrra mearrádus čuodjá ná: Ráđđealmmái gohčuhallá bidjat johtui dárbbašlaš doaibmabijuid dássidit doaimma juolluduvvon rámmaid siskkobealde. +Son deattuha ahte "gode situasjoner", buorit dilit, ásahit dovddolaš čatnašumi mánnái bajášattadettiin. +Akšuvdnadutkama lihkostuvvama buot deháleamos eaktu lea leamaš dat, ahte jođiheddjiin ja oahpaheaddjin dáin skuvllain lea leamašan nana motivašuvdna ođasmahttinbargui ja ovddidanbargui. +Duoji leat hárjánan duddjot ja atnit dan iešguđege dilálašvuođas. +Son ferte máhttit ráhkadit dujiid ja dikšut gárvves dujiid. +Lean hui buorre iežan fansaide, ja dieđan mus leat olu fansat dáppe, čilge Isac Elliot. +Finnmárku - Gos niegut ollašuvvet Beassá geavahit gelbbolašvuođas - ja vel eanet Fargga vihtta jagi lea petroleainšenevra Astrid M. Tugwell beassan geavahit gelbbolašvuođas ruovttus Finnmárkkus. +Kapellii boa��idettiin guvnnjádii Prinsa Dronnet Victoriai. +Gielddaguovddáš Deanušaldi lea Nuorta-Finnmárkku johtolatdeaivvadanbáiki ja maid iešguhtege olbmuid, gielaid ja kultuvrraid deaivvadanbáiki. +Álggugeahčen 1800-logu váldui gonagasgárdin atnui fyrstaresideansan, ja gonagas Christian Frederik orui doppe dan oanehis áiggi go son lei gonagas 1814:s. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ibrahima Mboob evttohuvvon ođđa ráđđealmmájin Unjárgga ovdagoddi lea evttohan gieldda ekonomiijahoavdda Ibrahima S. M. Mboob, gieldda ođđa ráđđealmmájin. +Máŋga stuora Norgga fitnodaga leat álggahan doaimmaid dien guovllus. +Guorahallatgo gos diekkár jáhkut bohtet? + (Hætta Kalstad 1996: 22.) +Jus hálidat ovttastahttit AvtaleGiro ja eFaktura, de fertet ásahit goappašagaid. +Duojársogain ii leat šat seammalágan rolla, go ovdal ámmát- dahje ealáhusjoavkun. +Dat klora man leat bidjan bistá čázis moadde beaivvi vel maŋŋel go leat heaitán kloreremis. +Gáivuona suohkan sihtá nammaeavttuhusaid rovvái mii rasttida Gáivuonvákki gorssa. +Stamen Stanchev čuodjalahttá maiddái maid nu guldaleddjiide. +Deanuláhka lea dán láhkabarggus de go geađgejuolgi mii lea suodjalan luossabrevaeaiggádiid vuoigatvuođaid 124 jagi. +Tromsø Museum, Tromsø. +Čujuhus: Sámi giella- ja kulturguovddáš Porsáŋggus, Girkogeaidnu 28, 9700 Leavdnja. +Ozon lea gása mii lea eatnama áibmogearddis. +Fievrro Divtasvuodnaj ja ruopptot Dáj bielijn lip tjoahkkim diedov gåktu manáda Divtasvuodnaj ja ruopptot, ja Divtasvuonan. +Olgešravddas: Jovnna-Levi Joks Vars, Silje Ørpetvedt Nilsen, Kristine Guttorm, Aina Helene Guttorm Einarsen, Anne Ragnhild Porsanger, Ella Marie Hætta Isaksen, Ella Trosten, Katja Ravna Broch Pedersen ja Dávvet Solbakk. +Dakkár oktavuođain sáhttá birget pronomeniiguin: Go dien deaddila duon vuostá, de dát loktana. +UiT-seminára 23.2: Scientists in solidarity Mo sáhttet Romssa universitehta ja dan bargit leat mielde rievdadeame solidaritehtabarggu? +Gielddastivralatnja dievai go sullii 10% Unjárgga álbmogis bohte čoahkkimii hállat oaivviliiddis birra dán áššis. +Vealaheapmi lei raportta mielde dábálaš sihke bargobáikkiin ja oahppolágádusain, ja 70% arvedávgenuorain muitalii ahte lea heađuštuvvon dahje vealahuvvon. +Duodji lea sihke árbevirolaš sámi dáiddaduodji ja duodji. +Dasa lassin ávžžuhusat guske earret eará easttahisvuođa ja lámisolbmuid barggu oažžuma. +Soađi maŋŋá mánáid skuvlema systemáhtalaš ordnen jotkkii juo ovdal álgán akkulturašuvdnaproseassa, man ulbmilin lei váldoálbmogii assimileren (gč. +Oahpaheaddjit árvvoštallet barggu mánáiguin ovttas. +Ivgu guovllu historjágirjjiid vuovdá Gáivuona suohkan Geassi ja luopmu - eanet áigi lohkamii? +Sámi ja álgoálbmotkultuvra galgá oidnot ja gullot Álttas máilmmi álgoálbmotkonferánssa oktavuođas geassemánu 09. - 13.06.13. +Olbmuide lea dehálaš diehtit, guhtemuš lea duddjon, geasa duodji gullá. +Dábálaččat mii dadjat ahte juoigi juoigá ovtta objeavtta. +■1 000 olbmo áddejit máttasámegiela +Neahtas leavvá sihke persovdnafalleheapmi ja olles joavkkuid cielaheapmi. +Ja mo oažžut sin luohttit dasa, ahte sin sámi kultuvrralaš diehtu ja máhttu ii dušše heive, muhto ovddida sámeskuvlla? +Son muitala iežaset lasihan sihkarvuođadoaimmaid dikki oktavuođas. +Dalle lei dábálaš, ahte dálvet mis ledje suidnejuvvon goikkehat, maid giesadeimmet iđeđis. +Dat gávdnojit miehtá sullo, muhto eanas báccit leat mearragáttis. +IOS áppa sáhttá maiddái viežžat App stores - oza BankID. +Seamma artihkkala nubbi čuokkis mearrida stáhtaid beaktilis doaimmaide ja dárbbu mielde maid sierradoaimmaide, vai dat sihkkarastet eamiálbmogiid ekonomalaš ja sosiála dilit jámma buorideami. + (2017), s. 13. +NSR dovdá sámi servodaga sámesearvvi bargguid bokte. +Earet eará lea ovttaoaivilvuohta gaskkal Sámedikkeráđi ja ministara dasa mii guoská sierra ovttasráđi ásaheapmái daidda ásahusaide geat fállet sámi alit oahpahusa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Sámi giella- ja kulturguovddáš Sámi giella- ja kulturguovddáš lea Porsáŋggu gieldda vuođđudus. +Son celkkii viidáseappot ahte Riddoguolástuslávdegoddi - man son jođihii - geigii stuorra ja vuđolaš evttohusa, mii politihkalaččat hui uhccán lei vuhtiiváldojuvvon. +14.8 Oktasaš sámegiella +Ulmutjij ietjas subttsasijn ja dutkamijn sámij vidjurij birra, le ållo mij le aktisattjat, jus ulmusj galggá åvddånbuktet histåvråjt ja sebrudakgatjálvisájt ma muttijn e sebrudagán vuojnnu, valla huoman danna gávnnuji ja ulmutja árggabiejvev vájkkudi. +Máret rahpá uvssa ja aitto lea ge Biret Ánne. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Buolvakoarra lávlu Ishavskatedralenis sotnabeaivvi juovlamánu 2. beaivvi Sotnabeaivvi Buolvakoarra vuolgá Gáivuonas Romssa gávpogii čađahit dán jagi adveantakonseartta Ishavskatedralenis. +Dáppe lágiduvvo maid ođđa presideanttaid virgáibidjanseremoniija. +Mánát ožžot leat ilbmán astoáiggis dassái go skuvlabusse vuolgá. +Arvi A. Karisto Oy, Hämeenlinna. +Prinsa válddii vuostá válljema, ja skábmamánu 25. beaivvi 1905 duolmmastii ođđa norgga gonagasbárra Norgga eatnamii Vippetangen Kristianias (Oslos). +Šiehtadusat leat sáddejuvvon vuolláičállimii geassemánus. 295 ealgabivdoguovllu ledje almmuhuvvon dan jagi. +Stáhtasoahpamuša guoski Wiena oktasašsoahpamuš 33/1980. +Dutkamušas leat informántan 19 nissonduodjára ja golbma institušuvnnaid ovddasteaddji. +Kárášjohka sámi dáidaga guovddáš 33 sámi dáiddára lea ohcan sámi 2012 stipeandda ja sádden mielde iežaset dáidaga. +-käsikirja, Invalidiliitto, s. 12. https://www.autismilii +Majestehta Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leigga stáhtaguossástallamis Litauenis 1998:s. +Sámegiella lea váldogiellan sihke oahpahusas, dutkamis ja hálddahusas ja maid bargiid ja studeanttaid gaskkas. +Jahki ii leat jagi viellja, Mai-Lis Eira, Sápmi 2015. +Guolástime bájkálasj háldadibme Deanus 13.02.2012 Sámediggi guovddážis guolásteami reguleremis Deanučázádagas Sámediggeráđđi lea nammadan ráđđeaddi Liss-Ellen Ramstad.. +Dasto lea digaštallan dáin fáttáin: 1. Biras 2. Gáivuona ovdáneapmi boahtteáigái. +· Márkanšilljus fas galgá lágiduvvot kafea gos olbmot besset oastit min guovllu lieggaborramušaid. +• Nammadit (naming) iežamet namaiguin báikkiid, olbmuid, +Čállit suokkardit hutkáivuođa, improvisašuvnna ja innovašuvnna kultuvrralaš ovdanbuktimis, válddi relašuvnnaid ja representašuvnna sámi báikenamaid oktavuođas, Norgga sámepolitihka molsašumi ođđa áiggis ja sámegielat álgooahpahusa gielalaš iešvuođaid. +Forumin le guhtta ájrasjuohusa; kultuvrra, åhpadus, almasjrievtesvuohta, ekonomalasj ja sosiálalasj åvddånimev, birás ja varresvuohta. +Vuotnaguolástuslávdegotti lahtut nammaduvvojit gitta guovtti jahkái háválassii ja sii válljejit jođiheaddji ieža. +Dál go lea šaddan nu álki de eai gávndu šat ákkat - dál ii leat eara go čálihit sisa, muitala Ravna. +Dákkár sivva sáhttá leat ovdamearkka dihte servodatlaš sajádat, opmodat, searvedoibmii oassálastin, bearašgaskavuođat, náitosii gullevaš sohkaduogáš, seksuála orientašuvdna ja ássanbáiki. +Jus oktage háliida daid geahččat, de ferte ohcat lobi Sámedikkis geahččat daid beavdegirjjiid. +Wiechetek (2009) maid čájeha mo semantihkalaš rollat leat ávkkálaččat cealkagiid analyseremis. +Son ja eará ássit guovllus leatge diibmá juo gártán dan dillái ahte eai beasa riŋget gosage, ja ahte ieža eai leat olámuttos, go ii leat oktavuohta mátketelefuvnnain. +11:37 Borgemánu 19. beaivi 2016 Sámiráđđi čoahkkana Suoločielgái Sámiráđis háliidit duodjeprošeavttaid doarjut Ijahis idja - eamiálbmogiid musihkkafestivála álgá ihttin. +Jagi Vuoigatvuođaministeriija almmustahtii Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa -raportta. +Dán dutkamuša bearrašiid duodji lea eanaš beaivválaš bargun eallinvuogi oassin: "dat gullá dán luondduealáhussii, ii dan sáhte sirret" (N2e). +Adoption of Universal Periodi Report Outcome of Finland 36th Session Human Rights Council 21 September 2017, IOK 49/2017. +Ja dál mun lean dolvon Sáme Duodjái... áibbas mánnán juo vuolledásis vuos vuvden girjemearkkaid ja fitnejin vehá ruđa. +Deanus leat buori vásáhusat máŋggalágán ipmilbálvalusain ja viidásut girkomusihkkalaš barggus, Buolbmágis lea fas nannosat sámi girkoeallin. +Ann Helen Guttorm Johansen Porsáŋggu álgi várresátnejođiheaddji, Thorvald Aspenes (Ovddádusbellodat), mielas lea eahperehálaš go su gállui lea steampalaston "SÁMEVAŠÁLAŠ". +Buŋkesullos leat biertnahávddiid bázahasat, ja daid jáhkket leat goas nu jagi 650 rájis jagi 780 rádjai m.Kr. Sieiddit lea dávjá mihtilmas luondduhámit. +Sámediggi ásahii giellamovttiidahttinprošeavtta sámi ohppiid várás ovddeš Elgå skuvlii Engerdal suohkanis 2001:s, dát prošeakta lea hui bures lihkostuvvan. +Ovdalis namuhuvvon organisašuvnnaid cealkámušain bukto ovdan ahte sin vásáhusaid vuođul gilvalahttin ii ollašuhte lámisolbmuid oassálastima iige váikkuhanvejolašvuođaid mearrádusain, mat gusket sin. +Ii dasage leat ovttageardánis vástádus, go sátnemáhtu maid sáhttá jurddašit máŋggadássásažžan. +máŋggadáfot vealaheapmi), de maiddái dán dutkamuša suomagielat veršuvdnii lea válljejuvvon tearbma moniperustainen syrjintä (sá. +Ođđa doaibmi boazodoallohoavda, Jan-Yngvar Kiel, lea Troandima gielddaráđđi ja lea čohkkán ovtta jagi Boazodoallostivrras. +Ođđa definišuvnnat mat eai soaba eatnigiella-sáni dábálaš geavahanmállii, +Dutkamušasttán (Mustonen 2017: 41) boahtá hui čielgasit ovdan, mot earát sáhttet vuohkkasit doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami. +Dat lea áshuvvon ovttas Operation Hope jođiheddjiin, USA olbmáin John Bryant, ja professorain Pekka Himaneniin, gii lea Suomas eret. +-käsikirja, Invalidiliitto, https://www.autismiliitto.fi/files/2018/yk_toolkit_pieni.pdf , s. 17. +Dál in ožžon čielgasa - humatgo anárašgiela? +UN Declaration on the Rights of Indigenous Peoples, September 7, Sixty-first Session, A/61/L.67. +Áiggi mielde divvunprográmma veadjá sáhttit divvut juoba oasi dakkár cealkkameattáhusain main lea geavahuvvon boasttu sojahanhápmi. +Morten lea deavddimin guorbmebilla ovdal go vuoddjá. +Gonagas Harald beasai ge de sávvat buresboahtima gieddefestii iežas "troandin ruovttus". +Son ovttas mánáiguin šaddada ovddeš muitalusaid vuođul noaidestoahkamiid. +Sámegiela direktiivvaid ovdanbuktimis adnojuvvojit earenoamážit morfologalaš ja morfofonologalaš elemeanttat ja kategoriijat, nugo modusdovddaldagat, muhto leksikála elemeanttat nugo modála vearbbat, leat maid mihtilmasat. +Daniela eallin rievddai 13-jahkásažžan, dalle go gulai musihka Chet Bakera trompetas. +Go skuvladutkit guorahallet skuvllaid lihkostuvvama ollašuhttit oahppoplánaid gáibábusaid, de oktan kriteran lea, man muddui skuvla lea integrerejuvvon oassi lagasbirrasis. +Nubbi buolva lea eanaš vásihan eváhku ja guolmmát buolva skuvlla assimilerenpolitihka ja das jorggiheami. +Muhto dattetge leat ollu eará ge áššit ja fáttát mat maiddái leat leamaš oidnosis dán áigodagas masa Sámediggeráđi dieđáhus guoská. +White ja earáid (1990) dutkamuš čájeha ahte daid ohppiid váttisvuođat, geain ii leat nu buorre sátnemáhttu, dušše sturrot maŋŋelis skuvlamannolaga áigge daid ohppiid ektui geain lei álggu rájes nanu sátnemáhttu. +Raporta lea huksejuvvon artihkalčoakkáldahkan. +Sápmelaš lámisolbmuid dili erenomášvuođa galggalii almmatge váldit vuhtii dán fáttá gieđahallanproseassas. +čađahit almmá, ahte oahpaheaddjit ožžo teorehtalaš ja praktihkalaš oahppu +Fishman 1991; 2001; Hyltenstam ja Stroud1991; Hyltenstam et.al 1999; Landweer 2008; UNESCO 2003; 2009; 2011). +Nu ahte mun ávžžuhan eambbo bártniid váldit oahpu ja luohtti alcceseaset, deattuha doavttir garra mihtuin. +Dát siskkilda earret eará ealggaid ja smávva bivdofuođđuid. +Dain lea Gollevárri Deanu gielddas ja Noiddiidčearru Báhcavuona gielddas hui erenoamážat. +Áigumušaid mielde galgá akšuvdnadutkan nannet ja bajidit sámi identitehta ja movtta oahppat. +Hárjjesvállá rahki tjavtjan ja tjivga riegáduvvi birrusin jage maŋŋela. +Maŋŋá seamma beaivvi deaivvadeigga Gonagas ja Dronnet norgga ealáhusaid ovddasteddjiiguin geat barget Lulli-Afrihkkás. +Etnoekologiija +Sámedikkepresidænnta Aotearoav guossit Gålgådismáno 22. biejves 30. bæjvváj sámedikkepresidænnta Aili Keskitalo guo.. +Bargu lea ruhtaduvvon Finnmárkku fylkkamánne ja Porsáŋggu gieldda ruđain. +Dávjá leat árvvut lunddolaš oassin bargoságain. +Duola dagu konvensjåvnå 20. Artihkkal duodas galggá máná bajásgiessema kontinuitehtav bærrájgæhttjat, ja máná tjerdalasj, åskolasj ja gielalasj duogátjav vieledit gå biebbmosijddaj galggá. +Son ballá ahte son jos muitala ahte sámesearvvuš ii leat buot áššiin ovttaoaivilis ja ahte maiddái servoša siste lea ovdamearkka dihte sohkabeallái laktáseaddji vealaheapmi, son vaháguhttá iežas servoša. +Eanandoallodirektoráhtas eai jáhke boazodolliid njuovvan doarvái, ja plánegohtet dál ođđa ráŋggáštusaid sidjiide. +Ávkin leat leamaš maid loggat, maid muhtumat čálle. +Sátneduddjomis álgooahpahusa guovddáš doaba lea stávvaljuohku. +Mii bidjat buot biergasiid lávkii ja ráhkkanit vuolgit ruoktot. +Mii rohkadallat dus, geahča árpmuinat Gonagas Olav V beallái, nanne su vuoiŋŋainat ja atte sutnje viisodagat ja ráfát. +Dasa lassin erenomážit daid sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa ámmátolbmuid, geat barget sápmelaš olbmuiguin, galggalii skuvlet. +Sátnebearrašiin (eŋg. +Ustit-ságastallanmálle viiddida mánáid áiccuid, dáidduid ja jierpmálašvuođa. +Nugo lea juo daddjon, de lea oahpaheaddjin nana diehtu das, ahte sii leat "massán" juoidá. +Čuovo Sámi lohkanguovddáža facebook siiddu. +Muhto 2010:s lea olmmošlohku njiedjan 3991 olbmos 1.1.2010 3960 olbmui 1.10.2010. +Gáldut +Su diktema atne čáppisin ja alladásagin. +13:31 Geassemánu 29. beaivi 2015 Dikkanen nammaduvvon stivraláhttun Sámi jurista Gro Dikkanen lea nammaduvvon stivraláhttun Norgga ođđa našunála olmmošvuoigatvuođa ásahussii. +Fylkkamánni vel bearráigeahèèá, dárkkista mearrádusaid lágalašvuoða ja meannuda váiddaáššiid mat gullet vuoððooahpahussii. +Boađusin lea, ahte mus eai leat nu "assás válddahallamat" (thick descriptions) dahje logganotáhtat go livččen háliidan. +Son lea nu guhká illudan dán beaivái! +Jahkásaš juoigankonsearta mánáide lágiduvvui Báktehárjjis. 17:48 Njukčamánu 24. beaivi 2016 Olu olmmoš lei vuolgán geahččat Sámi Fashion Showa Guovdageainnus, gos guhtta duojára ja bivttashábmejeaddji besse čájehit gálvvuideaset. +Dat ledje beaivváža sogas Beaivvibártni ja Jiehtanasa nieidda bártnit-myhta mielde. +Sámediggi bargá beaivválaččat sámegiela nannet ja ovddidit. +Ihkap le dán suorgen gånnå buoremus láhkáj buktep loagget. +Váikke vel leat ge boahtán ollu várrehusat dálkkádatrievdamiid váikkuhusaide, de ii dahkkojuvvo doarvái. +Heckathorn, Douglas D. "Respondent-Driven Sampling: A New Approach to the Study of Hidden Populations", Social Problems 44 (2), (1997), s. 174-199. +15:40 Suoidnemánu 01. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Das čuovvu, ahte ii leat dušše okta sámi árbevierru, muhto dat molsašuddá iešguđege báikki mielde. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kursa Deanu hoteallas bearjadaga golggotmánu 29. beaivve ja lávvardaga 30. beaivve 2010 25. October 2010 av Juhán Niillas Wigelius Nedre Tana Danselag fállá swingadánsuma deatnolaččaide geat beroštit dánsumis. +Dát lea Mirja Päiviö vuosttaš girji. +• ruhtadit sihke fága-, ovdanbuktin- ja gaskkustanmátkkiid +Gaitdivnnat/buohkat leat bures boahtimisttádet min luhtte guovlalit dege guossis fitnat ja oaidnit maid mii buđaldit dan vahku. +Maŋŋá doarjjamearrádusa sáhttá leat váldonjuolggadus ahte ii addojuvvo eanet doarjja seamma doaibmabidjui/prošektii. +Olmmošvuoigatvuođaguovddáš lea evttohan dán vástádussan LOVK: evttohussii. +Sámediggi dat lea ovttas Máhttodepartemeanttain ja Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanttain ožžon dán iskkadeami čađahuvvot. +Rijkajgasskasasj barggo guosská duola dagu nasjonála ja rijkajgasskasasj aktijvuoda dagu AN, Sáme parlamentáralasj ráde, Barentsaktisasjbarggo, Arktalasj aktisasjbarggo, nuorttarijkaj aktisasjbarggo Interreg ja nuorttalasj dimensjåvnnå (EU). +Barggu ulbmilin leamaš geahččalit gávnnahit makkár dovdomearkkat báikkis leat ja čalmmustahttit makkár jođihanfámut dahje vuostálastimat leamaš báikki viidásat ovdáneami ektui. +"Ovdal lei lunddolaš, ahte bajásgesse mánáid sámekultuvrii. +Giji lea čállon davvisámegillii. +- Ferte dieđusge váldit vuhtii makkár minerálat málmmas leat, muhto dál leat erenomáš buorit metállahattit ja dat addá buori doaivaga Biedjovággái. +Ja jus leat muhtumat geat eai dieđe manin guovžžas lea bieža, de boahttet geahččat, mii muitalat manne. +Lea maiddái dehálaš terminologalaš systema lassin guorahallat ii-terminologalaš kommunikašuvdnavugiid. +Ájnas le dát joarkká ja åvddånahteduvvá. +Olbmo fysalaš biras addá mearkkašumi humánalaš ja kultuvrralaš doaimmaide. +Dán jagi lea fáddán: Veahkaváldin lagaš relašuvnnain. +-- Kun yhdistyksemme periaatteeseen kuuluu kehittää Lapin kotiteollisuus saamen kotien piirissä, niin olisi meille eduksi, jos sitä ei tukahduteta millään monobooli tuotannolla. +Lávlut: Biret Margit Hætta, Jan Ole Klemet Hermansen, Nils Henrik Buljo, Elen Solbritt Eira, Ivan Andre Skum ja Siv Hermansen. +Ovttaveardásašvuođalága 8 §:a mielde geange ii oaččo vealahit agi, sohkaduogáža, riikkavulošvuođa, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, politihkalaš doaimma, ámmátsearvedoaimma, bearašgaskavuođaid, dearvvašvuođadili, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje eará olbmui laktáseaddji siva dihte. +Njukčamánu 31. beaivvi 1945 gohččojuvvui Allman ja olles su soahteveahka girdit Norgii ja luoitit gálvvuid norgalaš vuostálastiide. +Das bohte ovdan oahpaheddjiid duogážat, mat bidjet eavttuid ja váikkuhit sin oassálastimii. +Das maid Keskitalo ovdanbuktá, čuvvot sihke geatnegasvuođat ja rievttit, ja goit lea skuvlakollektiivvas sáhka. +Norgga gonagasráidu rehkenastojuvvo maŋos Harald Hårfagre áigái, gii čohkkii daid ollu smávva gonagasváldegottiid oktan riikan loahpageahčen 800-logu. +Jos lea vejolaš válljet giela, de 18% sis geat ásset nu daddjon giellahálddašanguovllu siskkobealde lohket válljet lohkat sámegiel teavstta. +Polárjagi historjá ja mearkkašupmi Polárdutkan gáibida ollu ja dat leat maid divrras. +Almmuhuvvon ikte, dii. 11:22 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Maiddái skábmamánnu šattai buorre mánnu geainnuid alde Davvi-Norggas. +Sergey Gavrilov šattai goalmmádin, eanemus jienaid ektui ja lea válljejuvvon vuosttaš várreláhttun. +1837 áppesa stáventabeallat. +Duolbmágo Suopma iežas eamiálbmoga?). +Lea máŋga jagi áigi mis ledje ná máŋga studeantta. +Mii eliimet ja duddjuimet seamma sajis, gos iežage oruimet, áhčis lei heavvalbeaŋka das, fuolai das...dološ stohpu go lei, das eadni čulddii, goarui gápmiid, das barggai seamma lanjas (N2b). +Dán oassái gullá maid válddahallat, mo ja makkár dieđuid lean čoaggán ja čohkken. +Larsen lea otne Sámediggeráđi lahttu ja Keskitalo jođiha Sámedikki opposišuvnna. +Sámegákti lea midjiide sámiide oassi min kultuvrras, mainna mii gulahallat. +- In dieđe mii lei sáhttit geavvat jus luođđa lei čađa seainni mannat, ja inge hálit báljo dan birra jurddašit, dadjá son. +Searvi vuođđuduvui 1984is ja miellahtut leat sámi doaktárat ja doaktarat geat beaivválaččat barget sámi pasientaiguin. +Dán guovllus gámnojit olles gávcci sámi ássanbáikki 1700-logu álgogeažis gitta 1800-lohkui. +Hállit leat eanemusat oarjesuopmana hállit, muhto maid moadde nuortasuopmana hálli leat. +Tjále majt åvddåla le barggam mij jur duv dáhká dán bargguj vuohkasin. +Kultuvrralaš mállet nuppástuvvet muhtinlágan dialeavttalaš proseassas, mii ovdána oba áigge. +ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid gohcinkomitea lea addán stáhtii loahppaárvalusa, mas gávnnahuvvo ahte eamiálbmogii gullevaš lahtut vásihit máŋggadáfot +Iešguđet nášuvnnat ja etnihkalaš kultuvrrat geavahit symbolaid nannet iežaset oktiigullevašvuođa. +Otná seminára lágiduvvui gárdimis man namma lea Istanbul Çırağan Palace Kempinski, ja seminára fáddán lei Tyrkia ja Norgga ealáhusovttasbargu. +Beasat dollagáttis gáfe jugadit, máistašit sámi sániid ja vel fearániid gullat. +Stuora resurssat mat dál leat gávdnon Barents- guovllus, dahká ahte viidáset ovttasbargu min oktasaš rájiid rastá šaddá vel eanet dehálaš. +Bargobádji addá ipmárdusa lunddolaš gilvinvugiin ja -prinsihppain, ja árbevirolaš ja ođđamállet vugiin atnit šattuid biebmoráhkadeamis, kosmehtihkas ja dálkasiin. +Girjás kultureallin nanne sámi gullevašvuođa ja identitehta, ja dagaha eallás báikegottiid gos olbmot háliidit orrut. +Son logai oahpaheaddjin, muhto dan son dagai dušše danin ahte tiinet ruđa ollašuhttin dihtii iežas niegu, nammalassii ásahit gávppi Guhkesnjárgii. +Áiccangárdi geavahuvvo viššalit danin go dat ovddida institušuvnna olbmuid beaivválaš čálggu. +Norgalaččat geat ásse Shanghaias ávvudedje maid ruvdnema ovttas muhtun gussiiguin. + (Berkes 1999.) +Gaskosteaddji sirdá dieđu, ovdamearkka dihte kultuvrralaš dieđu ja máhtu, maid mánná ieš ii sáhte dušše dovddiidusa ja vásáhusa bokte fuomášit. +Ibid., vuollenohtta 25 gohcinkomitea CEDAW leat váldán beali seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaide dáidda joavkkuide gullevaš olbmuid vealaheami gieldimii. +áddet cealkkaoahpa vuođđologihka. +Vealatkeahtesvuođa geahččanguovllus ovttaveardásaš vejolašvuođat bargoeallimis lea stuorra hástalus lámisolbmuide. +Sámi girkoráđđi, WWF ja Greenpeace čuvvot Francios Paulette su mátkkis. +), Kojootteja, sulkapäähineitä, uraanikaivoksia. +Otnášii leat dán sekšuvnnas dieđut dušše Porsáŋggus. +strong social model) nu mot ovdamearkka dihte Shakespeare (2004) dan gohčoda, leat kritiseren lámisvuođadutkamuša giettis. +Muhto ii buot bárahisstávvalnomeniin leat dássemolsašupmi. +Dat guovlu lea guđatoassi olles kontineanttas, ja lea goasii čieža geardde stuorát go Norga. +Mii du namma lea ? +- In jáhkkán mun lean nu jállu ahte sáhtán hupmat radios njuolggosáddagis. +Gielddaplána servodatoassi lea ođasmahttojuvvon ođđa dilálašvuođa čilgehusain. +Oza ovdamearkkaid sámi dáidagis gos sátnevádjasat leat vuođđun. +Almmuhuvvon ikte, dii. 10:39 Juovlamánu 07. beaivi 2016 - Guovdageainnu dievdu loanaha lahka 40 000 ruvnno muhtun oahppásis, ja lohpida máksit ruovttoluotta vahkku mielde 45 000 ruvnno. +Sisdoallosiiddu olgeš ravddas badjin lea siidonummar ja siidolohku. +2007:s ožžo 2761 nissonolbmo čižžeborasdávdadiagnosa. +Bagadallin leaba Anne-Lise Varsi ja Johan Andreas Andersen. +Okta eará Ruošša atom-čázevuolfatnasiin, Kursk, vuojui Barentsáhpái 12. Beaivvi 2000:is ja 118 olbmo dušše. +Gonagas Olav čuovui áhčis árbevieru ja geavahii Gonagaskiippa sihke priváhta ja almmolaš mátkkoštemiide. +Nuppe dáfus duodjáriid válljen Suoma bealde buvttii ovdan, ahte dihto sohkabuolvvat, eanaš 1940-logus riegádan, eai obanassiige ovddas duodjáriid. +Vuona-svieriga boatsojguohtomsåbadibme vuollájtjáleduváj 2009:n Vuona ja Svieriga gaskan ja vuona ja svieriga ráddidusá ájggu dal såbadimev vuollájtjállej lagámus ájge. +Doaibmagoddi buhtte dálá našuvnnalaš lámisolbmuid ráđi. +Bárra vihahuvvui Asker girkus miessemánu 15. beaivvi 1953. +Go doppe leat muhtumat Gonagasviesu bearrašis, de levgejuvvo Našunálleavggain dahje norgga vimpeliin. +Sávzzas leat ožžon ulluid, ja ránu sáhtte buvttadit siiddas. +Teaksta sámegillii boahtá fargga. +Mađe eambbo lohká ja čállá, dađe čeahpit šaddá lohkat ja čállit teavsttaid riektačállinvuogádaga mielde. +Árrat iđđes nuppi beaivvi bođii Gonaskasskiipa Trænai. +Faurie (2011),s. 34-35. +Universal Periodic Preview) attii Geneve 1.-12.5.2017 čoahkkimis Supmii ávžžuhusaid, vai dat ollašuhttá olmmošvuoigatvuođageatnegasvuođaid ja čatnasa daidda. +Son lea daid maŋimuš jagiid beassan leat mielde huksemin oljočuoikka gávpevuođđudussan mii lea ožžon bohkanlobiid sihke Davviábis, Norggaábis ja Barentsábis, ja mii jođiha guokte oljobohkanfitnodaga Norggaábis. +Almmuheapmi bissehuvvui 2. máilmmisoađi vuolde, muhto 1998 rájes lea dát girji almmuhuvvon eŋgelasgillii ođasmahttojuvvon hámis. +Doppe beasai Ruvdnaprinsabárra gullat Statoil rusttegiid birra. +Dál čájehit bivdorapporta logut ahte dát jahki šaddá okta dain buoremus luossabivdinjagiin Leavdnjajoga historjjás. +Ávvir háliida maid diehtit lea go dát jáhkehahtti ja duođalaš iskkadeapmi. +Dat oidno das go beassegatna muorain ja geađgegatna geđggiin váilu dan bealde gos biegga lea bosson, dan bealde mii lea Ruošša guvlui, ja lasttain ja gohcciin leat ruškes dielkkut. +Vuogáiduhttima funkšuvdna lea dat ahte lámisolbmot besset ovttaveardásaččat ovttas earáiguin gálgat áššiideaset virgeoapmahačča luhtte ja maiddái oažžut skuvlejumi, barggu ja oppalohkái biergasiid ja bálvalusaid, lihkostuvvat iešguđegelágan bargguin ja ovdánit bargoeallimis. +Govven: Máret Eli Buljo Lea vuosttaš geardde go eamibáikenamat ja nammabidjanvuogit ságastallojuvvojit máŋggaid eamiálbmotservodagaid sáhkavuoruin ja fágaidrasttideaddji oainnus. +Mii gáibiduvvo go guovttegielagiidda galgá addit dan buoremus oahpu? +SOn jođii, čálii ja govvii olu. +Mii áigut čohkket sániid ja dajaldagaid, mat gullet fáddái. +Nomeniid konsonántaguovddáža bustávat. +Stáhtaguossástallan nanne oktavuođa lagas riikkaiguin ja ásaha oktavuođaid riikkaiguin mat leat arvat guhkkeleappos. +Maiddái juridihkalaš sohkabeali divvuma ahkerájis galggalii organisašuvnnaid oainnu mielde luohpat. +Son maid lohká iežas sávvat ahte skuvlla bealis bohtet čielga njuolggadusat oahpahusa birra olggobeale skuvlla, vai ii dárbbaš leat eahpádus leago govttolaš sáddet ohppiid ja oahpaheddjiid guovlluide gos oahpahus sáhttá čađahuvvot. +Ánin Dánin ja Ulun Dulun lohkangirjjit fas vuorkkás! +Vuossárgga borgemánu 20. beaivvi dii. 1800 ráđđevisue olggobealde. +Birasmirkkot leat mirkkolaččat dainnalágiin ahte dat daguhit bissovaš mirkovahágiid mat eai šat buorrán. +1990-logus sámesearvvit leat ordnen semináraid ja diehtojuohkindilálašvuođaid, main leamaš fárus maiddái turismma ovddasteaddjit. +Dál ballá stohpoeaiggát mii geavvá go bissostalli beassá luovos. +Luonddumeahccái leat ceggejuvvon diehtogalbbat máŋgga sadjái. +Rapport N 27. +Xanthaki, A., "Indigenous Rights in International Law over the Last 10 Years and Future Developments", 10 Melbourne Journal of International Law (2009) 27, 30. +Doabaplakáhtain leat čuovvovaš fáttát: Gievkkan, boradeapmi, duddjon, stoahkan, gárvodeapmi, eallit, lottit ja johtolat. +mus leat guokte oappá). +"[...] lámisvuohta lea ovdáneaddji doaba ja ahte lámisvuohta čuovvu sihke dakkár lámisolbmuid ja doaladumiid ja birrasiid hehttehusaid vuorrováikkuhusas, mii eastada dáid olbmuid dievaslaš ja beaktilis oassálastima servodahkii ovttaveardásaččat earáiguin". +Här finns ingen betalvägg eller prenumerationsavgift. +Dál go son orru gávpogis, de bohccodávttiid ferte bálkestit doabbariid searvái iige eisege bálkut meahccái. +1457/2006, Doc. +Njukčamánus 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán Ruvdnaprinsii lobi náitalit Sonja Haraldseniin, gii lei eretVinderenis Oslos. +Ja vaikko sámi vuoigatvuođaid ovddideapmi ollu surggiin lea joavdan guhkás Norggas, de eat leat mii vuos ožžon dohkkehuvvot mearrasámiid historjjálaš guolástanvuoigatvuođaid. +Dáid árbevirolaš márkaniin besset olbmot oastit ruovttusráhkaduvvon dujiid ja eará gálvvuid, murjjiid ja eará báikkálaš luondduláhjiid. +Muhto ideationála máilbmái vuojulduvvan addá eambbo sisdoalu kulturantropologalaš bargui go vuojulduvvan dušše iđalaš máilbmái. +Kurssaide eai goittotge juolludan ruđaid. +10:05 Skábmamánu 03. beaivi 2016 Fáhccačájáhus Árran julevsámeguovddážis Son lea guhkes áiggi čoaggán fáhcaid. +Muitte maiddái ISBN-nummara, tihttela ja galle gáhppálaga diŋgot juohke tihttelis. + - Lassi Heininen (doaimm. +Friisa materiálas dábálaš lea maid čáppis. +Oktasašsoahpamuša guovddáš ášši lea ainjuo lámisolbmuid subjeaktavuođa nannen; maiddái vealatkeahtesvuođa eastadeamis ja ovttaveardásaš meannudeami sihkkarastimis lea dehálaš ahte lámisolbmuid eai ane objeaktan, maid galgá suodjalit, muhto baicce aktiivvalaš doaibmin. +Ii leat dušše Keskitalo guhte lea givrun. +Davvisámegiela lassin jorgalit mii maiddái eará sámegielain/sámegielaide. +Smávva servošiin olbmot reagerejit johtilit. +Árbevirolaš máhtu láidesteaddjit +Duddjoma máhttin lea sidjiide dehálaš,"prinsa", gean goarrut (Hirvonen 1999: 160). +Mii bivdit du čállit gii don leat go sáddet e-boastta. +Easkka 1970‐jagiin dohkkehuvvui dat teoriija ahte suvrra arvi sáhtii daguhan guollejámu ja 1980‐jagiin menestuvai oažžut gaskariikkalaš šiehtadusaid unnidit riššaluoitimiid. +Gaskavahkku njukčamánu 28. beaivvi 2012. +Oahpaheaddjit bukte ovdan iežaset vásáhusaid sámi oahpaheaddjin ja jurdagiid dan birra, mo sáhtášedje sámi kultuvrra nannet skuvllas. +Vai buoremus lági mielde beassá gáhttet ja ovddidit sámegiela, de mii háliidit ahte sámi mánát maid galget beassat ávkkástallat dakkár fálaldagain, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars. +06.10.2014 Gonagasbárra finai Beassášsullos Beassážiid finadeigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Beassášsullos Jaskesábis. +12:07 Skábmamánu 07. beaivi 2015 Sámi mánát vuoruhuvvojit gáržžes sámedigge­bušeahtas Sámediggeráđđi almmuhii odne iežas bušeahttaevttohusa Sámediggái 2016 jahkái. +Home WebShop Teaching materials Ádji Ádji beassášbuđaldeapmi skáhpus leat 30 koarttaža buđaldemiiguin, lávlagiiguin ja sálmmaiguin. +Aikio-Puoskari 2001: 134 - 277). +Lei vuosttamužžan luohti mii geasuhii su. +"lámis olmmoš"). +Árvvoštallet váldit badjelasaset Máze valáštallansearvvi Finnmárku Valáštallanbiire soaitá váldit Máze VS sin hálddahusa vuollái, go searvi ii leat doalahan Valáštallanbiirre miellahttogáibádusaid. +15:53 Borgemánu 28. beaivi 2015 Háliida iešmearrideame meahcásteapmái gielddas Kárášjot Lista bovde álbmotčoahkkimiid boahtte vahkus, ulbmil čoahkkimin lea gullat álbmoga oainnu, ieš oamastit ja hálddašit luonddu ja eatnamii Kárášjoga gielddas. +Olggobealde áirasat válljejuvvon allaskuvlastivrii - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +- Gánda, gii lea čuohpastan vuoktábihtá eret nuppis, lea čujuhuvvon eret skuvllas vahkkui, ja mii leat dieđihan su váhnemiidda, dadjá Somby. +Okta dákkár guovddáš iešvuohta lea gielaid sátneortnet. +Valkeapää 1985; Eira & Gaup 2009). +Dat olu davvirat duođaštit sami kultuvrra joatkevašvuođa, maŋggabealatvuođa ja erenoamašvuođa. +Muhto árktalaš eamiálbmogat ja báikegottit fertejit dál maid heivehit iežaset jođánis globála- ja dálkkádatrievdamiida ja ovdánahttit strategiijaide movt dáid sáhttá dustet. +Suoma beale oahppoplánas jo vuosttaš ja nuppi jahkecehkiid áigge deattuhuvvo man deaŧalaš lea oahppat ođđa sániid ja hárjánit jearrat dahje ohcat amas sániid mearkkašumi. +lámisolmmoš) ON:id oktasašsoahpamuša suomagielat jorgalusa mielde. +Heivehusat leat dakkárat ahte dat vástidit guđege konkrehta dilálašvuođas lámisolbmo dárbbuid. +March 2017, Report of the Special Rapporteur on the rights of persons with disabilities, 20. +Duodjebálvvát, duodjebiiggát, gámačeahpit ja beaskačeahpit +Finnmárkku Dálkkádat ja biras Fuođđut Guovža, gumpe, albbas, geatki ja goaskin leat fuođđut. +Gieddebarggus ovdun lei, ahte lean iešge duojár ja dalle mu rolla sáhtte atnit ávkin duoji ovddideamis. +Maiddái dákkár sisdoalu geardduheapmi addá vejolašvuođa gullat normerejuvvon čállingiela ovdanbuktinvugiid ja dan vuođul hábmet iežas čállosa. +Dán dutkamuša jearahallamiin badjána dat ahte davvisámegielas lea muhtin dáhpáhusain sáhttán govvidit lámisolbmuid ovdal earret eará sániiguin earenoamáš olmmoš. +Lapinpuku vai ei. +Jiekŋaváriid hálddašeapmi lea okta hástalusain mainna offshore- bargit deaivvadit davviguovlluin. +Outi Guttorm Sámi allaskuvla ja Oulu universitehta +Sámi Duodji. +Fálesnuorri lea Davvi-Norggas, lea luonddugássagávpoga Hámmárfeastta lahka, ja okta Finnmárkku suohkaniin. +Mun vuosttildan Sámedikki leahkkima. +Stáhta luonddubearráigeahčču (SNO) lea oassi direktoráhtas ja das leat bargit badjel 60 báikkálaš kantuvrrain. +Ruvdnaprinsabára guossástallan álggii Guovdageainnus guovvamánu 5. beaivvi: Guovdageainnus beasaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa gullat davviguovlluid boazodoalu birra. +Maiddái eanaš informánttat dadje, ahte sii leat gullan, muhto eai leat ieža geavahan dan vearjun. +Ja váhnemat, geat ballet mánáideaset massimis ruoŧa skuvlla, leat maid dál oadjebasabut go fuobmájit, ahte sápmelašvuohta maid skuvle mánáid." +Bargolávdegoddi nagodii buktit konkrehta muddenevttohus 2012 várás ja guhkesáiggi strategiijaevttohusa. +Galgá dieđusge leat Unjárgga lágideapmi, muhto eanebut ožžot vejolašvuođa oassálastit. +Kaisa Rautio Helander Sámi allaskuvla +Rautiainen, Pauli, Lavapuro, Juha ja työryhmä, Ihmisoikeusindikaattorien käyttäminen Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen seurantaan, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 3/2016, s. 82. +Go orohagas ii leat stivra, ii ge ovdaolmmoš, de eai leat beassan gullat dáid birra. +Dutkamuša várás jearahallojedje oktiibuot 19 sápmelaččaid hálddašanguovllu gieldda virgeoapmahačča. +Myten om overbeiting på Finnmarksvidda Del av denne boken - Oassi dán girjjis Finn boken her - Gávnna girjji dás - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Nubbi eará ovdamearka lea go mánná dajai Olu lea nohkan, atte munnje eambbo. +"Ii olmmoš duostta hállát sámegiela go dalle olggušta daid sámiid, geat eai ádde eaige máhte. +Ijäs 2014.) +Sámi skuvlahistorjá girjepáhkka Ammal don liikot čállit? +Guđajahkásaš geavaha olu ja- ja de-konjunkšuvnnaid go čatná oktii máŋga cealkaga, nugo lea oalle dábálaš hállangielas. +Buohkain lea lohpi bivdit smávvafuođđuid, bivdit guliid čázádagain juogo stákkuin ja nođđoduorgguin ja lubmet iežas dállodollui. +Fylkkamánni rámida Porsáŋggu gieldda buori ja systemáhtalaš gelbbolašvuođaloktenplána. +Dán girjjis leat álggus artihkkalat oahpaheaddjioahpus, allaskuvllain ja universitehtain. +Dát galga váfistit ahte duopmostuolut dahket sorjjasmeahttun ja bealátkeahtes mearrádusaid. +Galgá maiddái láhččojuvvot báikkálaš olbmuid beroštusaide ja johttiguolásteddjiide. +Danin lean mun ilus dan ovddas go eanet ja eanet gielddat háliidit ovttasbargat Sámedikkiin ja láhčit dili buoremus láhkái ávkin sámi álbmogii. +Dáidaga ja duoji (arts and crafts) sáhttá studeret objeavttaid vuođul nu, ahte čilge dain dieđu, dáiddu ja estehtalaš kriteraid, mat láidejit dáiddáriid ja duodjáriid sin bargguin. +Dat kandidáhta gii oažžu eanemus jienaid go biddjojuvvojit oktii bohtosat goappašiid lohkamis earret sii geat leat juo válljejuvvo, válljejuvvojit. +Máŋŋel ipmilbálvalusa guossohuvvui girkogáffe olggobealde girku. +Jus kultuvra meroštallo dušše ideationála ortnegin, de dalle meroštallan guođđá materiálalaš kultuvrra olggobeallai. +Njuovvan, dápman, njuoskkasiid rádjan ja biepmobuvttadeapmi leat guovddážis. +Sámi giellaráđi iskkadeamis leat ollu dieđut sámegiellagiid doaladumiid birra, muhto lea uhccán diehtu das, maid sápmelaččat, geat eai máhte sámegiela, oaivvildit! +Lassin dasa juolluda Sámediggi doarjaga dávvirvuorkkáide, kulturguovddážiidda ja kulturviesuide, ja doarjagat doaibmabijuide dearvvašvuođasuorggis, main maiddái lea stuora mearkkašupmi háhkamis buoremus rámmaeavttuid sámegilli. +Capturing traditional environmental knowledge s. 3 - 22. +Konferánssa olis lágiduvvo maid ministtarčoahkkin mas lea ulbmil vuolláičállit šiehtadusa mii nanne ovttasbarggu eamiálbmot oahpahusa ektui, earret eará boahttevaš konferánssaid bokte. +16:04 Skábmamánu 21. beaivi 2016 - Heahpat go riidalit min kirkus Kárášjohkalaš Kirsten Larsen dahje Mákká Kirste lohká iežas nu heahpanit, go Kárášjoga kirku riidduid geažil heittii báhppa ámmáhis. +Son lei Kielráfi váldoduojár, mii mielddisbuvttii ahte Dánmárku fertii luvvet Norgga Ruŧŧii. +Čuovvovaš muttus jo muitá gullan dahje oaidnán sáni muhto ii vel muitte mearkkašumi. +Áirrassajit juogaduvvojit daidda listtaide main leat stuorámus kvotieanttat. +1970-lo"eadni oahpahii ruovttus, go oahpaheaddji ii máhttán" (N3e). +Vuođđoskuvllas leat dán girjjis muitalusat dáin suohkaniin: Mátta-Várjjat, Deatnu, Kárášjohka, Davvinjárga, Láhppi, Ráisa ja Divtasvuodna. +Son sivahallá iežas kollegaid, geat eai báljo hála eaige leat lohkan sámegiela ja fal galget ovddidit sámegiela skuvllas. +Baer lohká vuohttit, ahte gándamánát dárbbašit eanet go nieiddat hárjánit +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leigga stáhtaguossástallamis Mátta-Afrihkkás sihke 2009:s ja 1998:s, ja presideanta Nelson Mandela lei stáhtaguossástallamis Norggas1999:s. +Stuoradiggi ja Oslo Ráđđeviessu PresideantaMukherjee guossástallá Norggas njunnošolmmožin stuora sáttagottis, gos earet eará India parlameanttalahtut leat fárus. +Dán dihte sápmelaš lámisolbmo vuoigatvuođa ovttaveardásašvuhtii, oasálašvuhtii ja vealatkeahtesvuhtii bálvalusdárbbu árvvoštallamis galggalii sihkkarastit. +Gonagas Carl Johan bođii geainnu mielde badjel Svinesund ja su sisaboahtin Christianiai lei borgemánu 11. beaivvi. +Vuordit ahte buot bealit bijašedje dán vuođđun viidáseappot proseassas mii čatnasa RidduDuottarMuseai Kárášjogas. +Dat fas lasiha boazodoalu massimiid ja stuorruda stáhta buhtadusmáksimiid. +Uppsala universitet, Uppsala. +Dákkár juridihkalaš skuvlejupmi galggašii maid leat geatnegahtton daid skuvlaeiseválddiide, geat mearridit ja hálddašit sámi skuvlaáššiid. +Dán báikkis leat ráđđehusa ja Presideantta kántuvrrat, ja dakko birrasis lea viiddis sadji gos leat ollu muitomearkkat. +Danne lea dehálaš iskat jus doaba mii juo gávdno gokčá tearpmaid maid háliida lasihit. +Bivdinlohpi gusto čuovvovaš eavttuide: Galgá dieđihuvvot Finnmárkku fylkkamánnii ja daidda geain lea fierbme- ja stággobivdinlohpi ovdal go bivdu álggahuvvo. +Dálkkodansadjái galgá leat unnimusat golbma kilomehtera, ja mátki galgá máksit eanet go báikkálaš unnimus máksomearri ruvttofievrruin. +Boazosápmelaš galgá eallit olmmožin, leat rehálaš, vuoiggalaš ja gutnálaš. +Hopp til hovedinnholdet på siden Nammamearrádusat Statens kartverk:s Statens kartverk lea dál mearridan kveanagiel čállinvuogi luonddunamahussii Dávdnesállii Porsáŋggu gielddas. +Divtasvuona suohkan barggagoahtá hámnna- ja merrajåhtulakdivudij vidjurij 4. vahko, 2014. +Sierralobit maid bivdit leat ohcan gieđahallojit maid dalle. +Doarju sámi mátkeealáhusaid julevsámi guovllus Sámediggeráđđi juolluda 228 duhát ruvnno doarjjan prošektii sámi mátkeealáhu.. +09:04 Cuoŋománu 17. beaivi 2015 Suomabealde dagahedje boraspiret badjelaš 7,6 miljon euro vahágiid diibmá, mii lea measta miljon euro unnit go ovddit jagi. +Dát árbevierru lea doalahuvvon gitta min dálá áigái. +http://seta.fi/avioliittolaki/#otsikko1. +Sámi giellaláhka 1086/2003. +Konferánssa fáddá lea sámegiela čalmmustahttin ja sámegiela geavaheapmi. +Hálddahus ja skuvla ii dohkket Ságaha bargovugiid dán áššis. +Emisisttalaš geahččanguovllu anolašvuođa eahpidit, leago dainna vejolaš govvidit dálá johtilis kulturovdáneami dahje obanassiige guorahallat ihtagiid molsašuddamiid kultuvrra siste. +- Leat hui olu olbmot boahtime konferánsii, ja leat olu miellagiddevaš ságastallamat ja sáhkavuorut. +Ferte mánáidskuvladássái, nuoraidskuvladássái ja joatkkaskuvladássái ráhkadit power-pointa (ođđaáigásaš čuovgagovat) mas leat dieđut luođi, sámi álbmoga ja JS birra ja vel veahá oahpahus. +Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014, s. 23-26. +Kritihkalaš čálamáhtu vuolggasadjin lea ahte buot kultuvrrain lea seamma vuoigatvuohta ovdanbuktit iežaset áddejumi, máhtu ja eallinoainnu. +Áigeguovdilis ášši lea oažžut ovdan sámi árbevirolaš luondduhálddašan- ja luonddugáhttendieđuid ja -máhtuid, maid mun gohčodan sámi árbevirolaš ekologalaš jurddašeapmin. +Sámedigge le gåhttjum álggoálmmukåvdåstiddjijt ålles væráldis rijkajgasskasasj ja gárvediddje álggoálmmukkonferánssaj Áltáj, Finnmárkon biehtsemáno 8. gitta 12. biejve 2013. +Nuorra nissonolbmot fárrejit eret, dahje eai vállje máhccat šat ruovttoluotta. +Dasa lassin ovddida Sámediggeráđđi dieđáhusaid sierra politihkkasurggiin dárbbu mielde, ja máŋgga suorggis lea maiddái vejolašvuohta ášši loahpalaččat mearridit. +Maid mii odne ráhkadit, šaddet min mánát árbet. +Čuovo riikkageainnu 98 Leavnnja guvlui sullii 40 km Deanušalddis. +Lámisolbmuid bákkolaš veahki ja doarjaga gilvalahttima heaittiheamis lea dahkkon álbmotálgga. +Buot gonagasa bártniin lei seamma vuoigatvuohta truvdnui ja sii sáhtte dan gáibádusa ovddidit diggái. +Rahčamuš buoridit sámi birgenlági riikkarájáid rastá - buot dán galggai son nagodit oktanaga. +"Prošeakta lea lokten sámi skuvlla oidnosii. + (Dât læ Fânâsgied, Karasjok duoggje; lægo duoggje dust farost? +Dasto sáhttá maid hárjehallat hervet dahje dievasmahttit válljegoas, gosa, manin, geainna, geaiguin jna. +Beassášsuolu lea Jaskesábi nuortaguovlluin, ja lea okta dain guovlluin máilmmis gos olbmot leat, mii lea eanemus ávdinvuođas. +dat, dáppe, doppe, dákkár, nuo ja nie, mat leat hállangillii lunddolaččat. +Oahppofálaldat álggahuvvo dán čavčča, ja dán rádjai leat dieđihan 15 oasseváldi. +Ođđa sámi TV ráiddu/guhkesfilmma giehtačálus "case study" hárjehallamis. +Soai eaba loga sáhttit vástidit leat go olbmuid doarvái anonymiseren dán iskkadeamis vai eai, ja sihtaba váldit oktavuođa sin oahpaheddjiin dán iskkadeami oahpus, Jan Gunnar Furuly. +Iežas váidagis badjeolmmoš maid vuđoštallá ja govvida vuđolaččat, mo dát bargoneavvut geavahuvvojit, ja mii lea daid mearkkašupmi boazobarggus. +Sáhttet atnit bohkanrikki mas lea diamántabora mainna ožžot boraguovddášiskosiid, dehe atnet sirkulašuvdnabohkama mas iskkadit bohkanmáli mii badjána čáhcegierragii. +1. Unjárgga gielddastivra mearrida váldit loana kr. 3 500 000 Viessobáŋkkus maid sáhttá fas lonet viidásabbot. +Lea mearriduvvon ahte muhtun čoahkkimiid ovdagottit galget juogaduvvot gaskal stáhtaid ja álgoálbmogiid. +Sii leat dál kártemin sihke Kárášjoga ja Guovdageainnu gielddaid siskkabealde prošeavtta olis maid leat gohčodan "LARM". +Dan dihte máŋgasiidda lei váigat jáhkkit, ahte dat livčče primitiivan adnon čeardda sátneduojit. +Lámisolbmuide galgá prinsihpalaččat fállat seamma vejolašvuođaid go eará bargiide. + - Lapin Kansa 19.7.2001 s. 8. +Lámisolbmuid individuála dárbbuid vuhtii váldin oktasašgottis ja dieđu lasiheapmi iešguđet suorggi skuvlejumis. +ON:id eamiálbmotjulggaštusa artihkkala 2 mielde eamiálbmogat ja daidda gullevaš ovttaskas olbmot leat friddja ja ovttaveardásaččat eará álbmogiiguin ja ovttaskas olbmuiguin. +Peršunálaossodahkii gullá maid arkiiva. +Anders Larsen ii lean dušše erenoamáš čeahpes sámi girječálli, muhto son lei maiddái nana ja čielga jietna sámi áššiin garra dáruiduhttinpolitihka áiggis. +Duoji ealáskahttin boahtá ovdan dávjá 1950-logu ságastallamis. +Dál son háliida geavahit eanet fámuid loktet kultuvrra muđui Sámis. +Lea vejolaš buktit cealkámušaid ja evttohusaid plánaide gitta 15.09.2012 rádjai. +Oassi dáin lea dakkár, maid lean navdán dutkamuša álggahettiinan ja maid dasto lean iskkadallan geavadis. +17:59 Juovlamánu 01. beaivi 2015 Odne Nuukas Ruonáeatnamis politiijat mearridedje giddet Nuuk gávpeguovddáža ja Guovllu Iešstivrejupmevistti áitaga geažil. +Bistevaš 100% virgi ossodatjođiheaddjevirgi giella- ja kulturossodagas 01.08.2016 rájes. +Fágagiella ja bargosárgumat leat máilmmiviidosaččat ja geavahuvvojit 73 riikkas. +Dasa lassin jearahallamiin bohtet ovdan dilálašvuođat, main leat biehttalan olbmo geavaheames govttolaš vuogáiduhttima. +"Vuonnamárkanat" huksejuvvo boares árbevieruin 1688 ásahuvvojedje márkanat siskkit Várjjatvuonas gonagasa gohččumis. +ja máná gaskkas vuhtto dásseárvu. +Ja goalmmát lea mentála dimenšuvdna, masa gullet jáhkut, dieđut, miellaguottut ja árvvoštallamat. +Dát ásaha olbmo juo álggu rájes earáárvosaš sajádahkii váldoálbmoga ovddasteaddji ektui. +11.00 Kulturmuitobeaivvi rahpan 11.15 Jorddamovra: Anna Tapio Gaup 12-jahkásaš nieiddažin Anna dovddai suopmana cealkimin sutnje: Daga juoga iežat álboga ovddas! +Ulbmilin lea oažžut dakkár konvenšuvnna mii fuolaha buot áššbeliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buori láhkai. +Kárášjoga musihkkajoavku Intrigue lea máŋgga geardde čuojahan Oslos, ja dán jagi čuojahii joavku John Dee lávddis, mii lea okta Oslo stuorámus lávddiin. +Jagen 2006 rievddadij Divtasvuona suohkan organisasjåvnåv ja Prosjektaháldadus biejaduváj Teknihkalasj etáhta vuolláj. +Mii viežžat ja doalvu fas siidii dáid geas leat dárbu. +Sarmela mielde etnodiehtagis vuhtto ain kognitiiva aspeakta. +Boares luodda nr. 12 Snihkkárnjárggas Máđárjávrái lea loahpahuvvon. +Sii ledje roavvá Ragna Nielsen skuvlla oahppit. +Dát guoská maiddái gielalaš vásáhusaide nugo muitalusaide, máidnasiidda ja teakstalohkamii maid beassá vásihit ruovttus dahje mánáidgárddis. +Stáhta geaidnodoaimmahat lei duorastaga ovdalgaskabeaivvi iskamin lea go uđasvárra Leavvajogas maŋŋil go birrasii 20 mehtera govddu uđas jávistii geainnu seamma ija. +čuvvosa 2), mas leat maiddái mielde oahpa +Oahpaheaddji guovttos leaba vuđolaččat ovddidan ođđa bargovuogi, mainna láidesteaba mánáid geavahit buot dáidduid. +dállu ja nállu, sáhttá leat vuosttaš lávki veadjit fuobmát hámi ja sisdoalu oktavuođa. +Porsáŋggu gieldda neahttasiidu geasuheaddji Gieldda ruovttusiidduin leat leamaš badjel 1 millijovnna čájeheami. +Muhtumat dain nuorain geat ledje otná čoahkkimis, galget ovddastit Serbia Oslos Telenor Youth Summit lágideamis, mii lea juovlamánu 8. - 11. beivviid. +Oahpaheaddjit dárbbašedje eanet áiggi iežaset ovdánanprosessii go dan maid leimmet vuordán. +Ihttin fitná Ruvdnaprinsa Romssas ja bismagárdimis gos diet maŋemus stáhtaráđđečoahkkin lei dalle. +Komitean mietintö 1967: B 89. +3. SAO fálaldat ii leat šat nuvttá ja váhnenmáksu gártá kr. 1500 mánnui 01.01.14 rájes ja 50% hálbbit oappá- vieljažiidda. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/osasto/sapmi/suomen_miss_maailma_-kilpailija_edustaa_pilailupuodin_lapinpuvussa/8493787. +Iežas mielas lea skearru ollu buoret go dat ovddit skearrut sus. 14:31 Njukčamánu 26. beaivi 2015 - Lean issoras ilus ja giitevaš dál, sihke ruđain ja ánssuin mii čuovvu mávssolaš stipeanddas, dadjá Rawdna Carita Eira. +Giella sáhttá dahkat min kreatiivvalažžan, go das ii leat mearri maid mii sáhttit dadjat dahje čállit. +Oppalohkái sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid lasiheapmi livččii hui dehálaš erenomážit sámegiela eatnigielhubmiid dáfus. +Olbmot juige go deaivvadedje ruovttuin, siiddain, mehciin, heajain jna. +A/6316 (1966), dohkkehuvvon 16 juovlamánu 1966, boahtán fápmui 3 ođđajagimánu 1976, 993 UNTS 3. +Dasa lassin gávdnjojit njeallje beaivelotti maid namat leat dárogillii: Guokte dagpåfugleøyer, okta nestlesommerfugl ja okta kålsommerfugl. +Go dákkár erohusaid birra ságastallat gielladikšuma olis, de lea ávkkálaš máhttit áddet ja geavahit cealkkaoahpa terminologiija. +Das lea maid giellaguovddáža doaibmaplána 2006. +Almmuhuvvon ikte, dii. 10:23 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Ibid., s. 15. +Lasihit tearpma mas ii leat doaba Mana ohcangieddái, čális "fotballbane" ja coahkkal "Oza". +Oulun yliopisto, Oulu. +Ruvdnaprinsa lea Majestehta Gonagas Harald ja Majestehta Dronnet Sonja nuorat mánná. +Sån le oahpes mij gullu sámebiebbmuj, ja dassta gå badjel lågev jage le kultuvrrabarggen læhkám ja lågådallen sáme kultuvra birra Nuorttarijkajn ja duoppen dáppen væráldin. +Son lei náitalan Leuchtenberg Joséphiniin, ja sudnos ledje vihtta máná. +14. Láigoheadji ovddasvástideaddjis dahje muhtimis geas lea su váldi, lea riekti bearráigeahččat buot lanjaid. +Muđui dollui jahkečoahkkin Ubmis dáid doaluid oktavuođas. +Jus du mielas orru leamen dát miellagiddevaš, váldde oktavuođa Øystein Hanseniin, dábálašfága ossodathoavda, dahje ekspedišuvnnain. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguide eai gávdno sin iežaset olmmošvuoigatvuohtainstrumeanttat. +Search for "" returned 1304 matches Mis eai leat buorit logut dan birra gallis hállet, lohket dahje áddejit dan golmma virggálaš sámegiela mat leat Norggas dál. +Ruvdnarieggá bajemus ravda lea maid hervejuvvon bearralbáttiin, mas leat 153 bearrala. +Eicher, Joanne B. +Sámegiela sadji servodagas ja dan seailluheami ja nannema dárbu lea dat man ala sámi oahppoplána giellageavaheapmi matematihkkaoahpahusasge vuođđuduvvo. +Wilbur lea ovdalis rahkadan bihtámesámegiela grámmatihkka girjji. +Suoidnemánus eai leat čoahkkimat. +Láhkaevttohusat leat boahtán maŋŋá badjel 20 jagi rahčamušaid dan ektui ahte sihkkarastit mearrasámi servodahkii vejolašvuođa birget árbevirolaš bivdduin. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix Gonagas Harald inspisere gudnisoalddáhiid, dat lei oassin buresboahtinseremoniijas. +Dákkár eamidiehtu adno kultuvrralaš árbevierrun, mii sirdása ja seailu sohkabuolvvas nubbái. +Analyseren maiddái musihkkabihtáid musikálalaš beali iežan etnomusikologa skuvlejumi vuođul +Dát illudahttá Ástávuona giellagoađi jođiheaddji, unnán sámegiel oahpahus skuvllas oainnat goarida sámegiela. +Áigut vuoruhit sámi ásahusaid ja fitnodagaid riikkarájahis ovttasbarggu. +Sáhttá maiddái čuohppat sániid bláđiin ja aviissain ja čuohppat daid bihttán stávvaliid mielde ja de liibmet daid bargogirjái nu ahte guođđá veaháš gaskka stávvalrádjái. +28 (CEDAW/C/GC/28), Para. +Nystad kategorisere dákkár iešráđálašvuođa maskuliinna beallin ja čállá maid ahte skuvla ii ane dan árvvus, sávahahtti iešvuohta lea baicce leat litna fuolaheaddji. +Dat lea heivehuvvon gierdat sihke buollaša, báhka ja goikkádaga, muhto lea rašši go lea goikedálki. +Sápmelaš lámisolbmuid negatiiva stigma gieđahallanproseassa galggalii plánet ja ovddidit, daningo dál das lea hui stuorra váikkuhus olbmuid vuoiŋŋalaš buresbirgejupmái. +Ollislaš lohkanmáhttui gullá nubbi eará deaŧalaš máhttu, namalassii veadjit áddet teavstta sisdoalu. +Čoagganemiid bijaimet vahkuloahpaide, nugo skuvllaide buoremusat heivii. +Sámediggeráđi oppalaš mihttomearrin lea láhččet vejolašvuođa álgoálbmogiidda vai ieža sáhttet álggahit servodatovdánahttindoaimmaid iežaset guovlluin ja báikegottiin Davviguovlluin, ja nu sihkkarastet vuođu iežaset kultuvrralaš doaimmaide. +Áhpenjurjot, fáhkanat, mearračeavrát ja muhtin čáhcelottit eai leat lassánan dahje eai leat boahtán ruovttoluotta. +Mis leat ođđaáigásaš ja buorit lanjat Kulturguovddážis Dálošvákkis. +Dat njeallje suorggi lea: Bargoeallin ja buresbirgejupmi, riektestáhtaprinsihpat ja olmmošvuoigatvuođat. +Dat addojuvvui skeaŋkan dalá Danmárkku Prinsessii Alexandrai dánska eanaoamasteddjiin dalle go son náitalii Ruvdnaprinssain Albert Edwardiin, njukčamánu 10. beaivvi 1863. +Sátnevájas "gal dat oahppá go stuorrula", mainna leat gásttašan dán dutkanprošeavtta, sisttisdoallá sámi jurddašeami olbmo oahppama ja +Dán jagi bohte 151 doarjjaohcama, maid doarjjaohcansupmi lei oktiibuot 23 miljovnna ruvnno. +Sárgumiid lea maid vejolaš atnit go ságastallat lávlagiid sisdoalus. +Olgoministeriija govvádusa mielde dat olbmot, geaid olmmošvuoigatvuođaid rihkkot buot hearkkimusat, gullet seamma áigge máŋga ovdalis namuhuvvon olmmošjovkui. +Prinseassa Ragnhild biddjojuvvo vuoiŋŋadussii Asker girkus. +Dálá oahppoplána oppalaš oasi láidehusas namahuvvo oahpahusa guovddáš áššin čilget ja vuođuštit ehtalaš vuođđojurdagiid ja njuolggadusaid. +Oktasašgotti struktuvrralaš eastagiid galgá burgit ja maiddái lasihit dieđu, vai lámisolbmuid vuođđovuoigatvuođat ja lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša guovddáš prinsihpat ollašuvvet praktihkas. +Čuovvovaš doaimmaid lea jurdda čađahit dán áigodagas: 1. Kártet meahcásteddjiid Deanu gielddas ja man ollu meahcásteaddjit ávkkástallet luonddu. +Finnmárkokomišuvnna bargovuohki lea mearriduvvon finnmárkkulága §§ 30- 35:in. +Dán dási juksan eaktuda ahte oahppi lea beassan oahppat mii objektiivvalaš giellageavaheapmi lea, beassan sihke lohkat dakkár teavsttaid ja ieš hárjehallat dakkáriid čállit. +Dikšunvuogádaga ja sohkabeali juridihkalaš nannema oktavuohta lea goittotge gávnnahuvvon problemáhtalažžan, daningo sohkabeali juridihkalaš nannen lea sorjavaš dikšunproseassas. +Ruttaj ja sjattoj birra lahkabirrusis; gåktu ávkástallat. +Son lea gal ieš veaháš spekuleren mii dat sáhttá geavvan. +LEVE Deanu/Unjárgga lagašbirassearvi lágida iešsorbmemiid eastadan Máilmmibeaivvi, čakčamánu 10 b. 2013, mii lea ovttasbargu Deanu gielddain Máilmmibeaivi eastadit iešsorbmemiid čakčamánu 10 b. lea máilmmiviidosaš beaivi maid muitet miehtá máilmmi. +Ovddeš Sámi ofelaččat sirde ofelašdoaimma ođđa ofelaččaide. +Konferánsa lea rabas buohkaide, muhto lea vuosttažettiin oaivvilduvvon oahppo- ja dutkansuorgái, mánáidgárddiid dásis gitta dutkamii. +Muhto lea fuopmášahtti, ahte árbevierru šaddá ja dat duddjojuvvo oba áiggi. +Oppalohkái lea dárogiel oahppoplánas čielgaseappot artikulerejuvvon guovttegielatvuođa perspektiivvat gelbbolašvuođamihttomeriin go sámegiela plánas. +Dát áhkku boahtá dego dušše guoimmuhan dihte sin, muhto su fáddá ii leat iešalddis dehálaš. +Prechal, Sacha, "Equality of Treatment, Non-Discrimination and Social Policy: Achievements in Three Themes", Common Market Law Review 41: 533-551 (2004), s. 546-547. +Fredman čilge iežas Eurohpá kommišuvdnii dahkkon ođđa čielggadusas Intersectional discrimination in EU gender equality and non-discrimination law (2016) ahte EU:a vealaheami vuostásaš láhkaásaheapmi sisttisdoallá ain mealgat olu struktuvrralaš eastagiid intersektionálavuođa gáibádusaide, mat laktásit namalassii iešguđet direktiivva iešguđegelágan heivehansurggiide dahje iešguđegelágan heivehanvuođuštusaide ja vel dasa ahte vealahanvuođuštusaid ii sáhte viiddidit logahallama olggobeallái. +Sadjásašsátnejođiheaddji Hans Isak Olsenii, gii dalle lei ‹‹Samvirke›› rámbuvrras barggus, lea báhcan muitui go Håvard lei sullii logi jahkásaš, dalle son ostii njuikensabehiid ja siđai bessodatbátti skruvvet sabehiidda veaháš doarrás. +Báikkálaš searvvit mat hálidit čállit cealkámuša, eaige leat ožžon gulaskuddanbreava, gávdnet plána dás. +Fitnodaga jođiheaddji Christer Nilson lea leamaš Ruoŧa buvttadeddjiid searvvi jođiheaddjin ja bargá maid filbma buvttadeami professorin Dramatiska Institutas Ruoŧas. +5.2.1. +Muhto seamma deaŧalaš lea muitit ahte álgoálbmotpolitihkka ja vuoigatvuođat leat, nugo buot earáge politihkkasuorggit, dynámalaččat ja rievddalmasat. +Odne eahkes lea Gonagasbárra mállásiin Kon-Tiki-museas Oslos, ávvudit dan go lea 100 jagi dan rájes go Thor Heyerdahl riegádii. +Dát guoská váldogeainnuide, mat leat juhkkon 7 eanaoassái, ja maiddái smávit geainnut ja bartaguovllut Deanodagas gitta Leavvajohkii. +Seammás mis lea friddjavuohta hukset gaskavuođaid. +Jos iskkadeamit čujuhit ahte lea veara bargat ain eanet dainna, de gohčoduvvo dat "čájehuvvon". +EU:a duopmostuollu lea addán muhtun čovdosiid, mat laktásit sohkabealle- ja seksuálaunnitloguid vuoigatvuođaide. +Go olbmot leat vuogáiduvvan birrasiiddáseaset, sii leat ráhkadan báikkálaš eallinservošiid, etnihkalaš kultuvrraid máŋggabealatvuođa. +Lieko 1994; Nieminen 2007). +Lohkan čilgejuvvo dávjá guovtteoasat doaibman. +Låhkåm le tjehpudahka majt mánná åvddånahttá, gånnå ulmme le dåjmalasj låhkåmtjehpudagáv åmastit. +Measta buot davvisámegielagiin - juos juo eai buohkain - dáidet leat juogo fuolkkit, skihpárat, verddet ja/dahje eará oahpes olbmot, geat eai leat jámma sámástan: sii leat juogo heaitán sámásteames guhkes áigái dahje dasto sámástišgoahtán easkka rávesolmmožin. +Ámmátolbmuid anus teavstta sáhttá ollašuhttit teáhterčájáhussan ja skuvllas lea maid vejolašvuohta geavahit girjji vaikko veahkke- dahje oahppamateriálan sámi mytologia, sámegiela ja girjjálasvuodadáidaga oahpaheamis. +Dán guovtti bivdoguovlluide lassin lea stuorra duktásadjeguovlu Ruovdenjunlovttas Unjárgga gielddas, gos leat nu ollu go 90 duktásaji áigodagas gaskal 3 ja 4000 jagi o.Kr., evttohuvvon váldojuvvot mielde. +Låhkåmtesta galggi guoradallat gåktu mánná dekåvddij bágojt, sijá gielalasj diedulasjvuodav ja báhkoboanndudagáv julevsámegiellaj. +Oassi árgabeaigiela sániin leat dakkárat, maidda skuvlagielas bohtet lassimearkkašumit go geavahuvvojit fágagiellan. +Bovdejupmi oahpponeavvoseminárii Fáddá: Sámedikki plánat, vuoruheamit, doarjjanjuolggadusat ja fágalaš gáibádusat. +njuovžilvuhtii ja automatiseremii. +Teorehtalaš vuolggasajit -kapihtalis lean gieđahallan mu atnin bargoneavvuid intrakultuvrralaš geahččanguovllus, dego etnodiehtaga ja etnoekologiija, maid ávkkástalan analysain. +Guhkes filbma bádji, jođiheaddjin Nils Gaup ja Åsa Simma. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Ođđa telefonvuogádat mánnodaga 29.10.07 rájis Gáivuona suohkan váldá atnui ođđa telefonvuogádaga mánnodaga 29.10 rájis. +Fuomášahttit ahte ohcanskovvi lea dárkkistuvvon bivdojahkái 2009/2010, ja ahte olbmot berrejit geavahit dán ođđa skovi. +Ságastallan lei hui interaktiiva ja informánttat ja dutki muitaledje rahpasit guktuid oassebeliid oainnuid. +fysalaččat. +Ovdagotti miellahtut válljejuvvojit Gielddastivra áirasiid gaskkas. +In háliit registreret iežan dannego ii leat dehálaš munnje. +Sámit leat gávdnan oktasaš dorvosaji. +Kultuvrii bajásšaddan lea olbmo eallimis vásáhus, mii várra čuohcá buot guhkimusat. +Goappašiin jearahallamiin ledje maiddái eará dáhpáhusat main áirasiid mielde lei dehálaš doallat davvisámegiella sierra dáro-, ruoŧa- ja suomagielain. +Govus 5. +Dalle ii oidno molsašuddan čállingielas. +Govus 17 čájeha mo giela hápmi, mearkkašupmi ja geavahus dahket gaskaneaset váikkuheaddji ollisvuođa. +Loahpas vel ovddida èuoèèuhusa dasa maid son oaivvilda boaðus berrešii šaddat. +Prošeavttas áigot maid siskkildit studeanttaid, ja sin iežaset dutkanbargguid čađahemiid. +Telenor oktavuođadirektevra muitala viidásit ahte ássit Badje-Leavdnjajogas ožžot telefonoktavuođa fas, go Telenor áigu molsut doppe masta, muhto ahte dat ii dáhpáhuva vuos. +Dát leage doahpaga ekologalaš dimenšuvdna, namalassii ahte buot leat giessasan oktii, olmmoš ja luondu leat sorjavaččat nubbi nuppis. +Eará gielaid váikkuhus lea dábálaš erenoamážit máŋggagielat guovlluin. +Čálli áigumuš dáinna fáddágihppagiin lea juksat nu govdadit go vejolaš ja nu olusiid go vejolaš, nu ahte dat šaddá duohta lassireaidun eastadeamis ja dáistaleamis vuostá givssideami psykososiála servodatváddun. +CCPR/C/79/Add.109 (1999); Norway, UN Doc. +Lávdegotti čoahkkimat leat rabas čoahkkimat, gos juohkehaš geas lea beroštupmi, sáhttá boahtit. +Mii dáhtut suddjet juolludemiid giella- ja kulturbarguide, sivas go dát doaibmat addet musihkavásáhusaid, litteratuvra, oahpponevvui ja giellakurssaid. +7. Mis leat telekonferánsarusttegat. +Unjárga lea máilmmi buoremus báiki olgo astoáiggedoaimmaide. +Čájálmasa vuolggasadji lei márkkan gos olbmot deaivvadedje, lonohalle gálvvuid ja fargga moarsi dahje irggi maid fidnejedje. +Láhkaásaheami buorádusaid dárbbašivččii maid divššu mánáheapmevuhtii guoski láhkaásaheapmái. +Iskkadeapmi lea dál Stuorravuona suohkanis ja bistá doppe gitta skábmamánu 7. beaivái. +Rátnu lea mearrasámi erenoamášvuohta man ruohttasat bohtet ovdahistorjjálaš áiggis. +SDS, vuođđuduvvon 1979, ulbmil lea doaibmat buot sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvin. + (Lehtola 2000: 173.) +Ii ge dál ge leat gullon mihkke ge stivrras dahje bellodagas maŋŋá go geassádin, muitala Gaup go Ávvir deaivvada suinna bargosajis Davvi Girjjis. +Dán áigodagas mánná vuos geavahii ovttaskas sániid ja dasto daid vuođul ráhkadii guovtti ja golmma sáni dajaldagaid. +Čájáhussii leat čohkkejuvvon maleriiját maid Oscar II ja Dronnet Sophie oaččuiga álbmogis skeaŋkan 1882 headjabeaivái. +3.1.3. +Stáhtaministtar Najib Razak ja su roavvá, Sri Rosmah Mansor sávaiga Ruvdnaprinsabárrii buresboahtima Malaysiai. +informánttain. +Mun lean náitalan, ja mu isit bargá girdišiljus. +31.08.2011 Mátta-Afrihkká stáhtaguossástallan Norggas Odne álggahii H.E. Presideanta Jacob Zuma ja su roavvá Tobeka Zuma stáhtaguossástallama Norggas. +Vaikko lohkama automatiserejuvvon dekoden gáibidage lohkkis dihtolágan reseptiiva aktiivvalaš máhtu, de dat ahte lea álkit lohkat sániid riekta go čállit daid riekta, čájeha ahte čállima duohken leat mohkkásat ortográfalaš proseassat go lohkamis. +Kristiansenis lei maid nu lihkku go maŋŋá konsearta beasai deaivat Lars Vaulara ja fidnii Lars Vaular autográfa dahje vuolláičállaga. +Jus dan ii dahkan, de lohke boarrásat, ahte eai šatta ođđa miesit. +Oajvveulmme le ásadit nanos ja valjes æládusiellemav man vuodo le ja mij vielet sáme kultuvrav, luondov ja birrasav, ja dilev láhtjá rávas bájkálasj sebrudagájda gånnå ulmutja sihti årrot, javllá sámediggeráde Marianne Balto. +Giela oahppan lea guovddáš ášši, go giella sisdoallá árbevirolaš jurddašeami ja vuoiŋŋalaš jáhkuid. +Náittoslága nuppástussii viggan álbmotálgga ja dan gieđahallan maiddái riikkabeivviid láhkaváljagotti smiehttamuš deattuhedje ahte láhkaásaheapmi ii seahkán girkuid dahje oskkoldatovttastumiid vuoigatvuhtii sihke vihahit ja mearridit ieš vihaheami eavttuid ja hámiid. +Filmmas leat čáppa luonddugovat mat vel leat hervejuvvon fiinna musihkain. +Biktasa majt Anna Stina Svakko ja Lise Tapio Pittja libá hábbmim ja gårrum. +Hállan-giela ii leat dárbu oahpahit. +- Nu mo mii čáliimet maŋimuš preassadieđáhusas, ahte sii geat áigot duođalaččat váldit ovddasvástádusa, singuin mii sáhttit gulaskuddat ja boahtit ovttaoaivilii, deattuha son. +Oahpaheddjiide dat ledje buorrin rávan bargagoahtit sin hástalusaiguin. +Jos dálkkodeaddji lea ovtta oaivilis dan hárrái, ahte don dárbbašit rekvisišuvnna mátkkis, de son ferte addit dutnje čálalaš cealkámuša dan hárrái. +"Juo, ledjen juo registrejuvvon mannan válggas 1993", 2. +Mun lean sivdnidan muolddas buot mii gávdno dán máilmmis, ja muldii mun máhcahan daid fas. +Oahpisteaddjit čájehedje Gonagasbárrii boares gávpoga, ja sudno fárus lei maid Bratislava sátnejođiheaddji, Andrej Ďurkovský. +Artihkkala dulkojumi sáhttá muhtun muddui heivehit Eurohpá olmmošvuoigaid soahpamuša (EOS) artihkkala 14 dulkonvuogi mielde, daningo dát soahpamuša čuokkis geavahuvvui artihkkala 21 (1) hábmema vuođđun. +Vuorbádeami čađaheigga Marit Melhus ja ossodatjhođiheaddji Siw Jespersen Dearvvasvuođa- ja eallinvuohkeguorahallamis/ UiT - norgga árktalaš universitehta. +Skohterláhttu Gáiskeriiddis Olmmáivákkis gitta MUIL-bartii lea merkejuvvon ja rabas johtolahkii. +Buot dárbbašlaš govttolaš vuogáiduhttimiid ii leat álo leamašan vejolaš ollašuhttit, ja danin informánta ii leat ovdamearkka dihte ožžon skuvllas oahpahusa buot ávdnasiin iežas váttu dihte. +13:18 Guovvamánu 04. beaivi 2016 Luođat rupmašis ja hávit muittus Njávdámis, golbma miilla eret Oarjeleairras, lea transihttavuostáváldin gos leat dorvoohccit geat dál leat balus. +Loga eanet Nuorttanaste nr 6, 2015. +Sámegielat oahpaheddjiid háhkan lea stuorra hástalussan dáin skuvllain. +vealaheapmi máŋga iešguđet siva vuođul). +Jernsletten, Nils 1997: Sami Traditional Terminology: A Perspective on the Northern Sami Spatial and Rights History. + - Maija Mäkikalli - Paavo Oinonen (doaimm. +Romssa universitehta ossodat Narvikas lea okta skuvllain mii giddejuvvo ihttin áitaga dihte. +Sii gáibidit maid ahte Skániid báikkálaš kantuvrii bidjet eanet virggiid. +Priváhtavissui leat olbmot gaikon sisa ja cuvkon lásiid sihke viesus, garášas ja olgovisttis. +Mii ávvudit +Livččiigo buoret suomastit vai gulahalle? +Guovdageaidnu vuittii 3-0, ja Nordlys beasai máistit Báktevári dálkasa, nu go Báktevári luođis dajahallet. +Sámitge leat vásihan kolonialismma ja leat dál dekolonialisttalaš dahege maŋŋekolonialisttalaš dilis. +Čuoggát vuođđuduvvet divvungaskii, bustávaid rievdadannjuolggadusaide ja maiddái Microsoft iežas njuolggadusaide mat eai leat dihtosis, ja mo dát bealit leat vuoruhuvvon nubbi nuppi ektui. +Sámiid árbedieđu vuhtii váldin birasmearrádusaid dahkamis), Juridica Lapponica 41, Roavvenjárga: Lapin yliopistopaino (2017), s. 13-18. +Dat goziha ja lea váidalaninstánsa dakkár mearrádusaid hárrái, mat gusket váldeguoddi nammadeapmái ja eará sullasaš mearrádusaid hárrái, maid Fylkkamánni dahká. +Čuoččuhus: "Filbma ja teáhter lea boahtán máinnasteami sadjái." +Dát guokte hámi, árgabeaivváláš máhtu/diehtu ja dutkojuvvon ja systematiserejuvvon máhtu/diehtu leat goappašagat dárbbašlaččat sámeskuvlla ovddideames. +Eamiálbmogiid dáfus raporta deattuha maid historjjálaš vealaheami. +Olbmos lea bissovaš báiki servošis, etnososiála organisman, man rájáid olmmoš nákce hábmet. +Giella rievdá daningo dan geavaheaddjit, hállit ja čállit, rievdadit dan. +Dát erenoamáš doaibma ánssáša ovddánahttiin vejolašvuođaid. +Deanu šalddi searvegottevisti lea šaddan guktuid girkosuohkaniid oktasaš deaivvadanbáikin. +Vaikko Ánde Somby ii geavat dekoloniseren doahpaga, de son čilge maid, man dehálaš lea ođđasit oahppan. +Teaksta sáhttá leat du iežat, dahje don sáhtát geavahit juoidá maid earát leat čállán. +lámisvuođabálvalusaid skáhppomii, mas lea jearaldat lámisolbmuid bákkolaš fuolaheami ja doarjaga dárbbus ja lassin dárbbuide laktáseaddji bálvalusain ássamis ja beaivválaš eallimis. +Lágideaddjit juhke sin golmma jovkui, ja bivde sin buktit jurdagiid sihke heajos ja buriid beliid Guovdageainnu servodagas ja birrasis. +Dasa leat váikkuhan maiddái diđolašvuohta ekologalaš árvvuin. +Heivehuvvon dutkanmetoda +Boazodoalloođđasat 2/2001 s. 52 - 56. +Seammaláhkai go stevnnega divat ge, lasihuvvo guoddalandivat dan mielde galle beaivvi ádjána dikkis. +Viidáseappot láhčá ovttasbargošiehtadus dilálašvuođaid rahpaseappo ja luohttevaččat gulahallamii dakkár servodatsurggiin main ságastallan lea illun ja ávkin sihke Romssa suohkanii ja Sámediggái. +Gaskabeaivái: mális ja márffit. 80,- ruvnno Muitte vuorbádeami, váldde mielde vuoittu. +Ráddjendoaimmaid geavaheapmái laktása 1970-logus addon láhka, lámisolbmuid sierrafuolahusláhka. +Dán beali árbevierus fertešii ságaškuššat, guorahallat, leago dat dakkár vierru, maid lea jierpmálaš váldit vuhtii skuvlamáilmmis. +Dutkanmállii gullá háhkat dieđu dan birra, mii dáhpáhuvvá praksisiid ođasmahttinproseassas. +Skohterláhttu Dáččavákkis lea rahppon Dáččavákkis lea skohterláhttu dál dihkkáduvvon ja rahppon. +Lea mealgadis teakstamearri mii buvttaduvvo bálvalusásahusain. +NSR:as lea friddja jietna. +Namalassii ovdalis gieđahallon publikašuvnnaid lea almmatge dehálaš buktit ovdan dán dutkanraporttas, daningo dat govvidit viidát sápmelaš lámisolbmuid vásihan hástalusaid Davviriikkalaš buresbirgejupmevuogádagain. +Ođđa komišuvdnalahttu nammaduvvon (22.10.2015) Ođđa raporta - 6. guovlu Oarje Várnjárga (16.10.2015) 6. guovl. +Eathan mii šat dalle stuorábun coggan gávttiid, go fas dál orru leamen nu, ahte hálida coggat gávtti heajaide ja dakkáriidda. +Biru Baby lea baicca gearggus vuollástit máilmmi.. +Lámisvuođapolitihkalaš prográmma mielde sihke dearvvašvuođafuolahusa doaibmasajit ja daid easttahisvuohta ja dehálaš bálvalusaid, ovdamearkka dihte dulkonbálvalusaid, váilun dahje lágideapmi boastto áigge sáhttet eastadit bálvalusaid njuovžilis ja dorvvolaš geavaheami. +Dákkár mekánalaš čállinhárjehusas ii dárbbaš ieš hutkat man birra čállit. +Dávjá hállat, ahte olbmot leat riegádusas diekkárat ja duokkárat, mii sáhttá áddejuvvot nu, ahte iešvuođat leat bistevaččat. +Go mánná stuorui ja šattai ollesolmmožin, jorai dovdna luohtin, rávisolbmo luohtin. +Ekologalaš jurdda leamaš čalbmáičuohcci ovdal. +Dán oktavuođas lea beroštahtti geahčastit Nergård teoriija, man láhkai diehtu áddejuvvo goappatláhkai ruovttus +Bohte 167 ohcma oktiibuot 4 miljovnna kruvnno ovddas. +Guoddalanásahus lea gielddaid guoddalanváldi. +Antropologiijas sosialisašuvnnas adno tearbma e n kulturašuvdna , mii deattuha kultuvrra. +Vuosttas stuorra dáhpáhus lei sámiid duodječájáhus Helssegis čakčat 1946, gosa Kotiteollisuusjärje s töjen keskusliitto lei sámiid bovden. +Jearaldahkan lea, makkárat min vuordámušat, višuvnnat ja niegut leat. +Leat sihke sárgát kárttas ja olbmuid gaskkas. +49. +Dát lea dahkkon ovttas fágaolbmuiguin ja guvttiin eará skuvllaiguin kránnjágielddas. +Áhcahanbarggu oktavuođas buollái juoga skiippas, ja šattai dakkár dolla mii johtilit viidánii miehtá skiippa. +Munnje lea dásseárvu dat makkár servodaga mii háliidit. +Don leat dás:: Oahppu: Lágideamit Fylkkamánni bargun lea ásahit ja máπasatnit fierpmádagaid oahpahussuorggis ja hukset aaldiid eará surggiiguin. +Pedagoga strategiija lea ásahit bottuid, main lea buorre dovdu. +Etnodieđa lea suorgásan kognitiiva antropologiijas, mentála kulturáddejumis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ealgamáddodat Deanus galgá geahpeduvvot boahtte 4-jagiáigodagas 22. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Finnmárkkuopmodaga ealgamáddodatplána Finnmárkkus gusto gitta 2010 lohppii, ja dát plána galgá dál ođasmahttot. +NRK Sámi ođassáddagis seamma beaivvi, geahča. +maiddái Baker 2011.) +Konferánssas daddjojit stuorra sánit ja doppe lea muđui sáhka váldočuoggáin das mo davviguovllut, guovddáš álgoálbmotguovllut, galget ovdánit čuovvovaš logijagiid. +Vuovdedoalu stuorámus doarjjaortnegat leat vuovdedoalu ealáhus- ja birasdoaibmadoarjagat ja vuovdefoanda. +"Čoahkkáigeassu"-gieddái čálát maid leat bargan, omd. +Sállir: Dálkedieđáhusa almmuhanáiggit: Oanehisáiggedieđáhus lea sotnabeaivi dii. 8 rádjai. +Sii leat earet eará ráhkkaneame čoahkkimii mii galgá leat Mánáidáittardeddjiin boahtte disdaga. +Eadni jeđđii su ja logai ahte nu vearrái dat gal ii šatta. +Sáme girkoráđđi ásahuvvui 1992, girkoráđi bargamuššan lea leamaš ovddidit, suodjalit ja oktiiordnet sámi girkoeallima Norgga girkus. +Ja dakkáraš áiggiin goas mii dovdat ahte mii leat juksan dan maid lea vejolaš olahit ja maid sáhttá šiehtadallat ja mii lea realisttalaš, berret mii geahčastit bajás. +Friisa maŋŋá professoran lei Konrad Nielsen. +Ulbmilin lea maid iskat gávdnat čovdosiid, vai dilli buorrána. +Ovdalis govviduvvon dáhpáhusa govvida deaivilit vel čuovvovaš ovdamearka, mas Álbmotealáhuslágádus lei hilgon sápmelaš badjeolbmo ohcamuša 12.11.2010. +Sáhtat ieš ohcat Girjebusse kátalogain, diŋgot ja guhkidit luoikkahanáiggi. +Go studeanta bidjá iežas kursaoahpaheaddji kategoriijain, de oahpaheaddji sáhttá kommenteret čállosa, studeanta fas divvut, ja go lea geargan, de oahpaheaddji sáhttá liŋket čállosa kursasiidui ja eará studeanttat besset lohkat dan. +11:54 Njukčamánu 16. beaivi 2015 Sápmelaš Finn Hågen Krogh vuittii dán dálvvi máilmmicupa sprinttačuoigamii vuohččan, dakka maŋŋel faskii maiddái vuoittu vuosttaš gearddi gaskačuoigamiin. +Muotka doarju daid politihkalaš gáibádusaid maid Riddoakšuvdna ovddida. +Ibid., Para 39. +Guollejápmu lassánii, ja 1960‐jagiin ledje nu olu jávrrit Lulli‐Norggas gos guolit jápme ahte dutkit dutkagohte dárkilit suvrra arvvi váikkuhusaid. +Dat lea vehá amas dainna lágiin, go árvalin, ahte Friisa materiálaš livččet dušše vehá suorggádusat. +Gielalaš birrasis diehtu sirdása sohkabuolvvas nubbái. +Maiddái ovdalis namuhuvvon informántta mielas ovdamearkka dihte sápmelaččaid ásodatvásáhusat leat oassái váikkuhan dálá sámeservoša jávohuvvama kultuvrii. +Raporttaid mielde Suopma ollašuhttá dál 68% seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođain. +Dovdomearka lea maiddái nissonolbmo govvidussan. +Nu dát guoská ge dan skuvlapolitihkkii mii lei čađahuvvon gitta nuppi máilmmisoađi rádjai (Sámekomitea evttohusa 6. s). +Leat pláneme stuora prošeavttaid nu go ruvkedoaimmaid (Nussir), bieggamilluid ja Hámmerfeastta ja Fálesnuori guovllu girdibáikki. +Son lea bajásšaddan boazosámibearrašis Látteváris, Girona gielddas Ruoŧas ja lea gazzan oahpu dáiddaskuvllas Gotlánddas, Gotlands Kunstskoles. + - Enid Schildkrout - Curtis A. Keim (doaimm. +Jus dat diibmoáigi goas leat gohèèon boahtit ii leat nu heivvolaš, de sáhttá dávjá dan veaháš sirddestit, muhto dan birra fertet álo gulaskuddat rievtti kantuvrrain nu joðánit go vejolaš. +Diet eretbidjan lei Sosialistalaš Álbmotbellodaga álgu (SF). 60-logu mielde lei Sosisalistalaš Álbmotbellodagas ollu dadjamuš radikála olgoritpolihkalaš opposišuvdnan Vietnamsoađis ja go duosttai moaitit USA ja NATO. +das šat murrii iige báktái, mii sáhttá geavhuvvot go olmmoš gáržžohallá +Olmmáivákkis ja Skárfvákkis álge 5-6 nissonolbmo fas gođđit ránuid go bohte ruoktot evakueremis. +dievasmahttinskuvlejupmi +Vaarama, Pentti 1973: Saamelaisnuorten ammatintoiveet, koulutussuunnitelmat ja työelämääm sijoittuminen. +Kumpuvuori, Jukka, Högbacka, Marika 2003, s. 28. +Son málii girječálliid, designeriid, dáiddáriid, vearredahkkiid, gonagasaide gullevaččaid, politihkkáriid ja falástalliid. +Oahpahus ja skuvlla giellageavaheapmi váikkuhit maiddái sámegiela riev +Nuoramus buolvva gánddat eai oassálastte dábálaččat nissonolbmuid duodjebargguide, ávdnasiid skáhppomii dahje náhkiid neaskimii, mat ovdal ledje eanaš almmáiolbmuid bargun. +Mihtilmasvuođat máid oaidnit Aage Gaup dáiddalaš bargguin lea ahte su bázzedáidagis son ávkkástallá ávdnasa iešvuođaid iežas vuogi mielde. +Statistihkka ja dutkanraporttat oahpu ja bargomárkana birra. +Dábálaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid gohcinorgánat leat sáhttán cealkit lámisolbmuid vuoigatvuođaid birra maiddái dalle go juoga dihto olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš ii sierra máinnaš lámisvuođa. +Ja lea ge sáhka dáid fatnasiid birra go hállat "guolástusboandda" birra. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gii dahje mii ánssaša du mielas Sámedikki giellamovttidahttinbálkášumi oažžut dán jagi? +Hállamis miellaguoddu boahtá ovdan maiddái nu gohčoduvvon +Sámegiella sihke oahpahus- ja eatnigiellan ja maid oahppaávnnasin laktáseaddji njuolggadusat gávdnojit lassin vuođđooahpahuslágas (628/1998), logahatlágas (629/1998), mánáid beaivedivššus mearriduvvon lágas (36/1973) ja maiddái dearvvašvuođafuolahuslágas (1326/2010). + - Jari Kupiainen - Erkki Sevänen (doaimm. +Plánimbagádus láhtjá dilev nav vaj gájkka plána, vájkkudimguoradallama ja mærrádusá ma tjuovvu pládna- ja tsiekkaduslága pládnaoasev nanniji sáme kultuvra luonndovuodov, æládusájt ja sebrudakiellemav. +Kulturduogážiin leat iešguđetlágán eavttut mat váikkuhit min dulkomiidda ja go duogážiin leat variašuvnnat, de leat maid dulkojumiiguin erohusat. +Sara@samiskhs.no Go mánáidgárdi lea gitta árgabeivviid, de gesso dat eret rehkegis. +Čiŋademiin olmmoš muitala, makkár duodje-, čiŋadan- ja láhttendáiddut sus leat. + (Valkeapää 1984: 52.) +Guđege fondii leat sierra njuolggadusat, ja guhtege foanda galgá bidjat ovdan rehketdoalus ja jahkedieđáhusas. +AN:a nissunkommisjåvnnå álggá mánnodagá sjnjuktjamáno 4. biejve ja vihpá guokta vahko. +Ná čálamáhttu doaibmá maiddái vuođđogaskaoapmin dahje bargoreaidun oahppi iežas fágalaš ovdáneamis. +Virkosepmosiidda lea velá eametgurpun gilvu! +Jos sii eai leat goassige leamašan Norgga jienastuslogus, de galget sii čállojit Oslo gieldda jienastuslohkui. +Hopp til hovedinnholdet på siden 11. November 2013 av Britt-Hjørdis Somby-Solaas Deanu gielda áigu lágidit borramuškurssa boarrásiidda Deanu gielddas. +Dál leat iešguđet lágan sámi báikkálaš searvvit oktasaš cealkámušas vuostálastán sirdima, ja gáibidit ahte NRK Sámi Radio nanne Skániid kantuvrra. +Dán oktavuođas leat Guovdageainnu, Máze ja Kárášjoga mánáidskuvllat bovdejuvvon tevdnet govaid čájálmassii. +Sámis lea luohti árbevirolaččat oahpahuvvon árgabeaivvis ja bargguid olis, maŋit buolvvaide, muhto dákkár soaittáhagas oahppu, mii vuođđuduvvo sogas sohkii, ii leat šat vejolaš iige dohkke virggálaš oahppun dánáigge. +Láhka álbmotealáhuslága veajuiduhttimis ja veajuiduhttima ruđalaš ovdduin 566/2005; Láhka álbmotealáhuslága veajuiduhttimis ja veajuiduhttima ruđalaš ovdduin addojuvon lága nuppástuhttimis 1236/2014; 145/2015; 1344/2016. +Dovdda čázádagaid! lea 3. girji Dádjat! +Design ja Giehtaguodje oahppit leat viežžan hutkkosiid girjjiin, govain ja interneahtas. +Go sámegákti sirre min ja earáid , unnitlogu ja váldeeanetlogu, de dat jorrá kultuvrra symbolan (Hirvonen 1999: 156 - 157.) +Gearing, Frederick O. +Dát komitea oassalastii ráđđádallamiidda 2002-2006. +Dáid birra ságastallo dárkileappot dán raportta logus 3.2.1. +Maŋimuš 50 jagi leat mudden eanet go miljovnna dekára eanandoalloeatnamiid eará geavahanulbmiliidda. +Galleriija Dronnet Joséphine čájáhusat leat oassin dain fálaldagain mat Oscarshallas leat olbmuide. +Elle-Máret Näkkäläjärvioahpásmuvai Viidon sieiddit -čájáhussii ja dat buvttii sutnje máŋggalágan jurdagiid. + (Valkeapää 1971: 80.) +Balsfjord-linjá lea 513 kilomehtara guhku, manna čađa 14 suohkana guovddáš sámi guovllus ja guoskaldahttá dasa lassin badjel 30 boazodoalloorohaga. +Sáttagottis lea čavga prográmma ja dat galgá deaivvadit sihke kanadalaš politihkkáriiguin ja First Nations álgoálbmotáirasiiguin. +Mii muittuhit ahte áššit galget leat sáddejuvvon sisa maŋimustá 10 beaivvi ovdal čoahkkima (suoidnemánu 22.bv). +HE 248/2014 vp., s. 23. +Stipeanda galgá addojuvvot juohke nuppi jagi. +Doppe lea vuogas vuolgit Rávttošnjárgga- dehe Sievjju suodjaluvvon luondduguovlluide. +15:28 Skábmamánu 24. beaivi 2015 NSR ja Bb soahpan sámedikkebušeahta dáfus: Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ja Bargiidbellodat (Bb) leat soahpan boahtte jagi Sámediggebušeahta. +Girku lei čiŋahuvvon unnimusat 2500 liđiiguin, mat ledje ruvssut, marguerihtat, fresia, eartelieđit ja gladiolat. +De šattai dábálaš gođđit eanet stáinnarbániid, dávjá seammálágániid go várffis. +Su mielas lea ovdamunni go radio lea doaresbealde báikkis. +Rašuvnnalašvuođa ulbmilin lea ahte giella lea "nu beaktil, rašuvnnalaš ja ekonomalaš go vejolaš", nugo Vikør ieš meroštallá. +GIERDU (Gievlle-buojkuldahka) máhttá gåvvit aktijvuodav ja gievlev, juoga mij guovdásj symbovlla sáme kultuvran. +Maŋimužžan namuhuvvon olbmos galggaige dasto šaddat dehálaš rolla dáiddárin ja juoigin. +Juolludanreive / Tildelingsbrev 2016 - Sámi allaskuvla Statsbudsjettet for 2016 kap. 260 - Tildelingsbrev for Samisk høgskole - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Girjjo gárjjo Muitalusat, maidnasat, s��tnevádjasat, árvádusat ja diiddat Káren Elle govahallá boarrasat ja ođđasat muitalusaid, máidnasiid ja árvádusaid ja čilge muhtun sátnevádjasiid ja diiddaid. +Mun dat gal buriin oamedovdduin muitalin ja čájehin. +01.01.1970 Sámegiela dili kárten PRM: Eanet fokus Sámi nissonolbmuid dearvvašvuhtii Norga lea guovvamánu 17. b. geigen iežas 8. raportta ON nissonvealahankonvenšuvnna čuovvoleami. +Dat ii galgga leat nu ahte ovttaskas olbmot ja ovttaskas siiddat ráŋggáštuvvojit mat leat doallan dan mearriduvvon boazologu. +- Guđas sis sáhkkohalle go sis ledje narkogeavahanrusttegat, ja okta váldui go sus lei hášša rájus iežas ruovttus, lohká Ulverud. +Dan sáhttá gohčodit metadiehtun dan birra, maid gákti, eará diŋggat ja doaimmat mearkkašit olbmui. +Muhto mátki šattai arvat váddáseabbon ja divraseabbon go oba lei ge doivon. +Nubbi beroštupmi mii bođii ovdan oahpaheddjiid gaskkas, lea oahpahit mánáid birget. +Gieldda fiinnadállu berrešii de leat gearggus buot lágan doaluide ovddasguvlui. +Dat lea ságastallan gos Ráđđehus ja opposišuvdna digaštallet dehálaš osiid truvdnosártnis. +Dáid ealáhusaid bálvalusat leat máŋggaláganat: gálvvuid ja bálvalusaid vuov +Soga duoji sárgosat vuhttojit buoremusat Gárasavvona ja Guovdageainnu/Eanodaga guovllus, gos hearvabáttiiguin sáhttá čállit duoji (gč. +Unjárgga gielda galgá guossoheaddjigieldan organiseret guktuid gielddaid oktasaš mánáidsuodjalanbálvalusa. +Gávdnojit ovddeš oahppoplánaid mielde buvttaduvvon oahpponeavvut, mat gokčet osiid Máhttolokten 06s gelbbolašvuođamihttomeriin. +Ná stuora erohusaid duohken árvaluvvojit máŋga siva, ovdamearkka dihte ii leat álo čielggas goas lohkkojuvvojit sátnehámit ja goas dušše sátnemáddagat ja mii oaivvilduvvo sátnemáhtuin: leago sáhka aktiiva vai passiiva sátnemáhtus. + (Ravna 2000a, 1, 6, 9, 20). +Ohcan oktan CV ja oahppo- ja bargoduođaštusaiguin sáddejuvvo: Guovdageainnu suohkan, Bredbuktnesveien 6, 9520 Kautokeino. +sátnemáhtu ja nu maiddái gielladiđolašvuođa oppalohkái. +Dán guovttejuogu teoriija vuođđudeaddjin lei dovddus sveitsalaš lingvista, Ferdinand de Saussure (1857 - 1913). +Guovdageainnu ovdagoddi lea vuot maŋidan meannudeames galgá go fas álggahuvvot ruvkedoaibma Biedjovággái. +Ovddit kapihttal gieđahalai riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid riektegeavadaga, cealkámušaid ja moaitagiid, mat gusket Suoma láhkaásaheami sahkankeahtesvuođa gáibádusaid. +Dasa gullet fysalaš luonddubirrasa (báiki) lassin olmmošbiras, eará olmmošservošat, kultuvrrat, kultuvrraoktavuođat dahje dat historjjálaš dilit, main searvvuš gártá gilvalit eará olmmošservošiiguin (historjjálaš biras). +Dat áigi ii leat vel šihttojuvvon. +Ruvdnaprinsa Haakon lea norgga filmmaid suodjaleaddji, ja son doalai rahpansártni mii álggahii ovttasbarggu gaskal Norgga ja Mexico filbmainstituhtaid. +Vašširihkkosiid vejolaš vaši motiivvaid eai álo dovdda eaige dutkka. +Sámedigge sihtá sáme mánáj mánájgárdde galggá liehket integreridum, bivnos ja innovatijvva ásadus alla kvalitehtajn gájka mánájda buorren, javllá sadjásasj presidænnta Laila Susanne Vars. +Váidalus galgá leat čálalaččat ja sivva manne váiddát. +Danin dat ii fuobmá omd. +Muhtun informánttat oaivvildit ahte báiki lea máŋggakultuvrralaš, muhto dása leat iešguđetge oainnut informánttaid gaskka. +Lea buorre gullat ahte Aspenesas leat eará oainnut go maid leat boahtán ovdan, muhto doaivvun beassat oaidnit ahte son maid čájeha iežas politihkkema čađa ahte ii leat sámevašálaš, lohká sámediggepresideanta, Egil Olli. +Oahpaheaddji guovttos lohkaba, ahte dán áiggi mánáid lea hástalus oažžut liikot guldalit máidnasiid ja muitalusaid, nugo sii dahke iežaset mánnávuođas. +Veahki čáppa divttaide Porsáŋggu birra Sátnejođiheaddji boahtá gaskal juovllaid ja ođđajagi ávžžuhuvvot lohkat divtta Porsáŋggu birra rikkaviidosaš radiostašuvnnas. +Raporta gieđahallá gieldda bajásšaddansuorggi boahttevaš ruđalaš dili ja buktá 6 molssaeavttu dili buorideapmái. +Álgooahpahusas dat mearkkaša ahte ferte suovvat ohppiid čállit iežaset suopmana mielde dassái go leat oahppan jietnadagaid ja bustávaid gaskavuođaid. +go ságas tallá mánáiguin sániid birra, makkár bustávat leat čállosis mii aiddo lea lohkko juvvon jitnosit ja go mánát mahkášlohket ja -čállet. +Doaladupmi sápmelašvuhtii lea muhtin informánttaid mielas erenomážit Lulli-Suomas dávjá positiiva, mii boktá olbmuid beroštumi ja oažžu olbmuid jearrat ovdamearkka dihte sápmelašvuođas dahje sámegielain. +Dat dieđus mielddisbuktit sáhttá ahte lea álki ásahit ovttasbarggu, ja demokráhtalaččat maid livččii hui riekta, go mii ovddastit de eanas Guovdageainnu álbmoga, lohká son. +Fávdna lea okta dain šearradeamos násttiin, allelis ja davvelis Fávnnadávggi man buohkat dáidet dovdat. +Stohpoortnet lea eanas 1800-logu ja 1906 ruvdnemiid boađus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Diehtu gieldda plánenstrategiija álggaheami birra Porsáŋggu gieldda plánenlávdegoddi lea mearridan bargagoahtit gieldda plánenstrategiijain. +Plána vuođul galget skuvllat gártet gelbbolašvuođaloktendárbbuid iežaset skuvllain ja dahkat lassi- ja liigeoahpahusa vuoruhemiid. +Ulbmil lea ahte dát galggašit leat okta dain doaimmain mii sáhttá ovddidit Serbia ekonomiija boahtteáiggis. +Vájku dal gånnå årru, de galggap barggat váj siján le vejulasjvuohta ietjasa sáme identitehtav, gielav ja kultuvrav bisodit ja åvddånahttet. +Dákkár vuordámušaid geažil álgoálbmogat sáhttet gártat duođaštit, ahte sis leat dat "rivttes" dovdomearkkat, mat +Soahpamuš ii meroštala našuvnnalaš unnitloguid dárkileappot. +Ruvdnaprinsabárra bođii Lulli-Trøndelágii togain Berkåkii Rennebu suohkanis. +Čearddalašvuohta vuolgá das go earáiguin gulahallan ja servvoštallat. +temájearahallama lea kvalitatiiva dutkamuša gieddebargovuohki. +Girjjit eai leat šat nuvttá vuođđoskuvllaide. +Gáibádussan oažžut luoikkahankoartta lea ahte almmuhat riegádannummira/persovdnanummira. +NASCO - North Atlantic Salmon Conservation Organization lea stáhtaid organisašuvdna mii hálddaša luondduluosaid. +Ruoŧas oahpaheaddjit leat lohkan iežaset eatnigiela, ruoŧagiela nuvttá mánnávuođa rájes gitta alimus oahpu rádjai. +Rávdnjepoastaságastallan Giellagadu giellabargiin 11.10.2017. +Ráđi direktiiva 2000/43/EY, addon 29 beaivve geassemánus 2000, náli dahje etnalaš duogáža sorjjasmeahttun ovttaveardásaš meannudeami prinsihpa ollašuhttimis. +Gonagas Harald ja Presideantta čuovvuba demonstrašuvnna. +Dieđut ođasmahttojuvvojit dađistaga ja doppe oainnat maid maŋimuš ođasmahttima beaivvi. +De ceaggá guoros leavgastoalpu dáhki alde. +Son lea nominerejuvvon iešguđet p3-gull bálkkašumiide, ja doaivvun su birget bures Spellemannbálkkašumis maid mii lea boahtte jagi, loahpaha Ken A. Brox. +Go lea fas sáhka nállevealaheamis, de dalle dat vuođđuduvvet fas ovdavuoigatvuođalaš sajádahkii gullevaš gámisvarat olbmuid vásáhusaide. +Birrasiid 70 olbmo, geain leat gávdnan dávdda dahje geaidda váruhit dan njommon, ožžot ain divššu buohcciviesus. +Nuppástusat eai leat árbevirolaš duojis čalbmáičuohcci ja danin dan dovdát sámeduodjin. +Dan olis go lea 70 jagi áigi das rájes go Finnmárku beasai luovus duiskalaččain, de lea Deanu historjásearvi jurddašan cegget čába muitobácci Dát lea čalmmustahttin dihtii lagas historjámet ja nannet diđolašvuođa dáid dáhpáhusaid birra 70 jagi áigi. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Dál lea fas áigi váldit influeansaboahku. +Sii bukte moadde smávva rievdadusa, muhto ollislaččat dat ii váikkuhan Aas evttohussii ahte bisuhit Finnmárkoklinihka Kárášjogas ja sirdit Gaska-Finnmárkku guovllupsykiátralašguovddážis 35 jahkedoaimma Leavnnjas Kárášjohkii. +Skuvllain ja ásodagain hubmojuvvon giella lei suomagiella, man mánát eai dábálaččat máhttán skuvlii vuolggedettiin. +12. +Olmmoš lea 20-jahkásaš Ruoŧa dievdu, ja son jápmá maŋŋel čukkohallama geažil. +Norgga eanandoalu mávssoleamos servodatdoaibma lea sihkkarastit doarvái máŋggabealat biepmu, man buori kvaliteahta hárrái mii sáhttit leat oadjebasat. +Aguilar, John L. 1981: Insider research: an ethnography of a debate. +Vuosádus la rabás gitta bårggemáno 16. biejve rádjáj. og søndag 1. august mellom kl 14.00 og kl 17.00. +Otná semináras besse oasseválddit gullat máilmmi njunuš doaimmaid ovddasteddjiid muitaleamen makkár vejolašvuođaid diet rahpá organisašuvnnaide ja márkaniidda. +Konfirmánttat galget leat mielde ipmilbálvalusbájis ja muđuid doaimmain siste ja olgun. +Muhtun báikkit gos Gonagasbárra fitná dán mátkkis, leat báikkit maid Gonagas Harald ja Dronnet Sonja guossástalaiga maiddái sudno guhkes USA mátkkis 1995:s. +Aleksander ja Polina dulkuiga oktasaš mállásiin, juoga mii dagai ahte oahppit besse gulahallat guhtet guimmiideaset. +Ovdal lei dušše báberskoviin vejolaš dieđihit iežas jienastuslohkui, muhto dál šaddá guovvamánu 6.b. +Ájtedum giella le giella man låhko mánájs gudi gielav bukti binnu, duodaj ájtedum giella le giella mav vargga dåssju ållessjattuga bukti, ja vargga gáhtum giella le giella mav dåssju muhtem gallegasj vuorrasappo hålli. +Dálá metodat leat ráhkaduvvon birasservodagaid dárbbuid ja eavttuid mielde. +Judgment in Joined Cases C-148/13 to C-150/13 A, B, C v Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie, Court of Justice of the European Union PRESS RELEASE No 162/14 Luxembourg, 2 December 2014, https://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2014-12/cp140162en.pdf. +Dutkan ii boađe váikkuhit dievdoolbmo áššái Ruoŧas, iige nuppe guvlui. +Ohppiid gielladiđolašvuođa duddjomis lea deaŧalaš váldit ovdan dákkár guovttegielasteami, vai ohppet maid oaidnit gielaid oktanaga geavaheami positiiva beliid. +Spealus galgá čohkket seamma ivdnásaš biktasiid. +Loga geat e-oskooahpahusa lea leamaš mielde ráhkadeamen. +Dán ášši livččii goittotge dehálaš dutkat viidáseappot ja guorahallat ovdamearkka dihte dan, mo suopmelaš oktasašgottis ohppojuvvon doahpagat ja jurddašanvugiid atnin lea vejolaččat váikkuhan sápmelaš +Barggus leat čuovvovaš riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat, lágat ja šiehtadusat deaŧalaččat Sámediggái Sámedikki ovddasteaddjit suodjalanguolostirraide Sámediggi lea nammadan 39 lahtu buohkanassii 20 álbmotmeahcce- ja suodjalanguovlostivrraide. +Son álgá doaimmaheaddjibargui čakčamánu 1.beaivvi Nystad lea Kárášjogas eret. +- Vaikko Suomas lea dat erohus ahte jus sápmelaččaide nannejuvvojit vuoigatvuođat guohtuneatnamiidda, de gullet eanaš eatnamat stáda vuollái, meahcceráđđehussii. +Fylkkas lea stuorimus areála (48.637 njealjehaskilomehter) ja ássiid lohku lea unnimus eará Norgga fylkkaid ektui. +Sotnabeaiskuvla Deanus čohkkii ruđa akšuvdnii ovtta iežaset deaivvademiin ja girku válddii vuostá oaffara akšuvnna nammii, ja dát lei lassin ruhtačoaggimii, muitala Ann-Kristin Kristoffersen, guhte doaivu ahte ruhtačoaggin dán jagi manašii maiddái bures. +The Methodology of Multilinear Evolution. +Eai leat makkárge erenoamáš ovdagáibádusat beatnagii dahje eaiggádii, muhto sáhttá lihkostuvvat buorebut jus lea beroštupmi beatnaga máŋgga adnui adnit. +Nasjonála oajválattjaj duogen le guovdásj mærrádusájt dahkat váj sáme máná bessi gielasa ja kultuvrasa bisodit mánájsuodjalusá huvson. +Dasa lassin eatnašat informánttain muitaledje ahte sii eai dovdda ovttage Suomas ássi sápmelaš homodievddu. +Čállinvuogit sáhttet nappo leat máŋggaláganat. +Oassi informánttain liikká deattuha sámeservoša ja eandalii sin lagašolbmuid mearkkašumi sin doarjjafierpmádahkan. +Lei gollan 304 jagi dan rájes maŋemus lei ruvdnejuvvon gonagas Norggas. +Almmuhuvvon ikte, dii. 15:05 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Silba Signe Mariei Amerihkás Vuosttaš geardde mielde máilmmi čeahpimusaid heaibunlisttus Deanu nieida Signe Marie Fidje Store vuittii silbba Internašunála heaibungilvvus New Yorkas. + (Dissanayke 1988: 168 - 169). +Gonagaslaš Šloahtas Oslos lea okta kommoda mii lea ráhkaduvvon Haupt bargolanjas. +Veiledning i skolen skal bidra til å bedre elevenes resultater og læringsmiljø, og medvirke til at flere elever og lærlinger fullfører, og består videregående opplæring. +Go šattut ja eallit jávket, de dat dalle duššet maiddái gielas ja olbmo mielas, kognišuvnnas. +Lean maid čilgen, mo dát ovddidan- ja dutkanbargu lea čađahuvvon. +33: 235-253, (2017). +Su višuvdnan lea, ahte mánát máhttet iežaset eatnigiela boahtteáiggis, ja dan čuovvu nanuvuohta ja iešluohttámuš, de leage son rahpamin máttauvssa. +Hirvasvuopio-Laiti@samiskhs.no - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. + (Skutnabb-Kangas 2000: 93 - 94.) +14:12 Čakčamánu 20. beaivi 2016 Vurke mánnávuođa muittuid sámegillii Dál lea sámi girji almmuhuvvon masa beassá deavdit mánnávuođa dehálaš dáhpáhusaid, ja máná eallima vuosttaš jagiin juo álgit ráhkadit govvamáidnasa. +Sosiála vuoigatvuođat leat ovtta ládje ESČ-vuoigatvuođaid vuollejoavku, muhto viiddes mearkkašumis doaba sosiála vuoigatvuođat gokčá buot ESČ-vuoigatvuođaid, maidda sáhttá gullat maid vuoigatvuohta oahpahussii ja iežas ovddideapmái. +Jielleváris ja Johkamohkis ollu oahpaheaddjit beroštit guldalit luonddu jiena, ja okta lohká ahte min mánát galget oahppat "olmmošskihka" go luonddus vánddardit. +Báktesteallis luoitilii goaskin miesáža, muhto ieš čievččahalai nu garrasit ahte goappašagat gahčaiga báktesteallis opmui mii lei das vuolábealde. +Oahpaheaddjit váldet atnui luonddu, geavahit dan skuvlalatnjan. +Juvonen, Tuula, "Kurittomat kokemukset. +Dán ortnegii leat gal lasihuvvon maiddái jietnadagat, nugo diftoŋggat ja maiddái guomáiduvvan jietnadagaid čállingiela vástagat nj, llj ja ddj. +Eira & Gaup 2009 lea buorre láidehus sihke álgooahpahusa teorehtalaš lahkonanvugiide ja geavatlaš bargovugiide, main earret eará deattuhuvvo sániid stávvaljuogu geavaheapmi oahpahusas. +Lea maid váttis muitit sániid, eat muitte álo ođđa sániid, eatge máhte dadjat maid háliidivččiimet. +Skuvllas leat 15-20 oahppi ja dasa lassin vel sullii 20 gáiddusoahppi. +Praktihkalaš dutkančuolbman dat lea dan veardde problemáhtalaš, ahte ii čaga dán barggu ollái. +geavahuvvon ovdamearka dan sadjái go ovdamearka maid mun eske geava-hin, dahje nominaliseremat: beaivválaš čállimiin ovdána čállinmáhttu dan sadjái go go čállá beaivválaččat, de ovdána čállinmáhttu. +Lea go johka dahje láttu lahkosis gos sáhttá mihtidit pH-árvvu? +Oahppan adno proseassan, mas álgojurdaga láddama ja loahppabohtosa gaskkas dáhpáhuvvá kreativitehta ja jurddašeami ovdáneapmi dego maiddái iešdovddu gárggiideapmi (Čuovus 1.). +Moattis sis leat máttasámegielagat. +Leat ain 53 geainnu, geaidnogaskka dahje bartaguovllu Deanus mat dárbbašit nama. +Geasset son liiko čáhcefalástallamii, nugo earet eará surfet. +Sániid fonotáksa +Galbarihcis eai leat bánit . +Pääkkönen (1995: 91, 110) ja Aikio (1988: 304) goittotge buktiba nuppelágan geahččanguovllu kultuvrraid juohkáseapmái fragmeanttaide. +Gjennom mange år har han som journalist fulgt utviklingen i samisk musikk. +Vikør lea kommenteren, ahte su mielas lea dušše buorre juos dutkit geat geavahit dan sáhttet modifiseret modealla, go lea vejolaš lasihit ja nuppástuhttit prinsihpaid dan mielde go iešguhtege dárbbaša. +Muhto leago dás eambo jearaldat árbevieruin go sohkabeliin? +impairment) ja vealaheaddji servodaga gaskasaš gaskavuohta. +Láhka galgá sihkkarastit luondduguovllu rájáid ja seailluhit máŋggabealat eanadaga luonddu- ja kulturbirasin. +2. jahkeceahki maŋŋil oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit - čájehit ipmárdusa jietnadaga ja bustáva oktavuođas ja hupmangiela ja čállingiela oktavuođas - čatnat jietnadagaid oktii sátnin ja juohkit sániid stávvaliid mielde - lohkat stuora ja unna deaddiluvvon bustávaid - lohkat álkis teavsttaid njuovžilit ja fáhtet teavsttaid sisdoalu báhpiris ja šearpmas - geavahit iežas máhtu ja vásáhusaid ipmirdit lohkkojuvvon teavsttaid sisdoalu ja buktit mearkkašumiid sisdollui - čállit cealkagiid stuora ja smávva bustávažiiguin ja čuoggáin iežas giehtačállagiin ja tastatuvrrain - čállit riekta oahpes ja álkis sánii"čállimis lohkamii". +Prinsihppa lea váldojuvvon luondduvalljodatlága §:de 1, 8 ja 14. Álgoálbmogiid searvanvuoigatvuohta ja stáhta geatnegasvuohta čađahit konsultašuvnnaid leat ILO-169 vuođđoprinsihpat, ja bohtet ovdan konvenšuvnna máŋgga artihkkalis. +Bárentsráđi 14. sešuvdna golggotmánu 29. b. 2013 mearkkašii Norgga guovttejahkásaš ovdagoddeáigodaga Bárentsráđis, ja Suopma válddii badjelasas jođihandoaimma 2 jahkái. +Oassálastimis ferte +6. Dávvervuorká dárbahi gávnijt buorebut suoddjit buorep tsiekkadusájn magasijnajda ja vuosádusájda. +Sámediggepresideanta illuda ja sávvá sámi álbmoga geavahit buorrin šiehtadusa go hábmejit ja ovddidit sámi guoskevaš doaimmaid Davvi-Norgga nubbin stuorámus gávpogis. +Geavaheaddjit sáhttet ohcat dieduid AEP bokte ja diŋgot daid diedud geahccama, mat sidjiide leat miellagiddevaccat. +skuvlii sin sámi kultuvrralaš dieđu, máhttu ja čehppodaga. +Mun jerren Maggas, ahte leigo suoma-, ruoŧa- dahje dárogielain váikkuhus ortografiijabargui, ja son vástidii, ahte sámegiela árbevierus lei stuorit váikkuhus. +Ulbmiljoavku lea mánáidgárdejođiheaddjit, pedagogalašjođiheaddjit, rektorat ja oahpaheaddjit geat barget vuosttašluohkáohppiiguin. +Lean okto báhcán mánáguovttuin, munnos han leat guokte nieiddaža. +BOA101 Boazu ja bohcco ávki/birgejupmi BOA102 Guohtumuš ja guođoheapmi: guohtunšattuid ja guohtuma máhttu DUO Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon JOU Journalistihka giellagáhtten 1 JOU Sámi journalistihka bachelorprográmma FUOM! +Son riegádii Hámmarfeastta buohcciviesu Riegádahttinossodagas 1969:s - seamma ossodagas gos son dál lea ossodatváldodoavttirin. +15:02 Skábmamánu 23. beaivi 2016 Háliida diehtit man olu sáhttet bilidit Kárášjoga gieldda eanandoaluossodat lea ožžon gažaldaga ahte man ollu bohccuid guohtun sáhttá dagahit vahágiid ođđa gilvojuvvon gittiide. +Dán oktavuođas háliidan mun geahčestit 23 jagi maŋos guvlui, dan áigái go mun ja máŋga eará politihkkara válljejuvvuimet dan vuosttaš sámediggeáigodahkii sámiid ovddasteaddjin. +Seminára lágiduvvo Kárášjoga Scandic hoteallas juovlamánu 7. ja 8. beivviid dán jagi. +Son ráhkista nieiddaid . +Nuppástusa funkšuvdnan lei lasihit ovttaveardásašvuođa oktasašgottis. +Sámi mánáidgárdi ja skuvlakonferánsa Sámediggi lágida mánáidgárde - ja skuvlakonferánsa 13 ja 14 b Radisson Blu Hoteallas Tromssas. +Son lea buohtastahttán sámediggepresideantta dovddus nasisttain, Adolf Hitleriin, ja lea steampilaston sámevašálažžan Ovddádusbellodaga politihkain. +Erret eará doallá ovdagotti bargočoahkkima miessemánu 26. b ja Bajásšaddama ja fuola váldolávdegotti doallá čoahkkima miessemánu 28. b. Čoahkkimis galget gieđahallat bušeahtta. +Dábáleamos vaššiságaid ja heađušteami dáhpáhusbáikin namuhuvvo interneahtta. +Mii eat daja ahte muitalit muhtima nama birra, muhto mii muitalit mii dan olbmo namma lea. +Ođđa boradanlatnja Leavnnja joatkkaskuvllas Stuorát ávvudoalut go ođđa boradanlatnja rahppui. +Duopmáriin lea iešheanalis ovddasvástádus bearráigeahččat ahte eai leat easttálaččat. +Ringebuas beasai Ruvdnaprinsabárra gullat Kvitfjell guovllu birra. +Báiki: Davvi Álbmogiid guovddážis, girjerájus Lág: Davvi álbmogiid guovddáš ja Sámi giellaguovddáš. +Davvinjárgga maritiibma fágaskuvla Davvenjárgga maritiibma fágaskuvla ja joatkkaskuvla lea viidáset fievrrideapmi Honnesvági Stáhta Guolástanfágaskuvllas. +Normatiiva kulturáddejumi dilemmat +4.6 Doabaipmárdusa nannen +Presideanta Roosevelt bovdii Ruvdnaprinseassa Märtha boahtit Amerihkii, ja Ruvdnaprinseassa, Prinsa Harald, Prinseassa Ragnhild ja Prinseassa Astrid báhtaredje ge dohko. +Norggas lea vel dakkár arvevuovdi rittus Trøndelaga fylkkain ja Nordlándda fylkkas. +Bissojoga girkogárddi regulerenplána Áigemearri buktit mearkkašumiid dahje jurdagiid plánaevttohussii lea 20.04.2012. +9 golggotm 10:00 - 9 golggotm 23:00 Sámedikki 25-jagi ávvudeapmi markerejuvvo ávvuseminárain Sámedikkis Kárášjogas golggotmánu 9. b. Dalle almmuhit maid girjjiid Sámediggi 25 jagi ja Sámediggi ja dáidda. +Kulturekologiija guovddášdoaba vuogáidupmi dahjege adaptašuvdna meroštallojuvvo biokultuvrralaččat. +Gonagasbearaš vuostáiváldojuvvui máŧohis ávvučuorvasiiguin ollu duhát olbmuin geat ledje boahtán sin vuostáiváldit vihtta jagi okkupašuvnna maŋŋá. +-Mun navddán ahte lea čanastuvvon Skiipagurrafestiválii. +Beaivvi dáhpáhusat loahpahuvvojedje gieddefeasttain Stiftsgárdimis, mii lea Gonagasbearraša almmolaš orrungárdin Troandimis. +Sámesoahpamuša láidehusoassi. +Kultuvrralaš sárgosat adnojit buorebutge joavkoorganisašuvnna boađusin go primára etnisitehta meroštalli sárggusin. +Dáinna lágiin hálidan sávvat buohkaide ráfálaš juovla- ja ođđajagiávvudeami! +Ovdalgo ná sáhttá bargagoahtit, de ferte leat kárten eavttuid ja vejolaš reaidduid áigumušaid ollašuhttimii. +Dál eai báljo gávdno cd:at mat leat mánáid várás, ja danne berre oažžut almmustuvvot dakkáriid. +Dan oktavuođas mii almmuhit ahte lea vejolašvuohtá láiguhit goađi. +Nubbe beaivi fylkamátkkis álggahuvvui Gjesdal Gonagaspárkkas. +- Lean eahpádusas go ii okta ge gielda eaktodáhtolaččat árval ovttastahttima. +Mii eat leat dattetge gávdnan olles sápmelaš álbmoga logu dáinna guorahallamiin. +jearahallamiin muitaluvvon vásáhusaid sáhttá klassifiseret iešguđet vealahanhápmin. +Sihkkarastin dihtii ahte muohta ii bisán geainnu ala, huksejuvvo ođđa geaidnu ollu alladeabbon. +Sivvan dása lea ahte Microsoft ii leat lasihan sámegielaid Microsoft Officii. +Ráddidusá nuorttaguovllostrategija Cavgil ustibat dán siiddu birra! +- Mun ipmirdan jearaldaga ja man birra lea sáhka, muhto in goitge áiggo kommenteret maidige ovdal evttohus lea almmolaš. +Olbmot barget birra jagi duohtandahkat festiválavahku, mii lea dego Ri.. +Áhkuid rolla lea dehálaš man beare kulturárvvu sirdimis. +Komitean mietintö 1971: B 63. +Om du redan har gjort det vill jag, ur djupet av mitt hjärta, säga TACK, ditt stöd gör skillnad. +Ii leat daddjon ahte minerálaláhka rievdá ija badjel, dahje ahte dat rievddašii min miela mielde Leago Deanu luossariidu aittonassii báikkálaš konflikta? +75% dain geat fástidedje almmuhedje ahte sii hállet sámegiela. +Girjji heive geavahit dasa lassin servodat- ja sámegieloahpus vuođđoskuvlla gaskadásis. +9 Čállingiella doložis dálážii +Samii Litto doaimmat ollet riikkaviidosaš duodjeservviid lassin davviriikkaid duodjeservviide ja eará sámeduodjeservviide. +Háliida čielggadit mánáidgárdepolitihka Váraleamos dásseárvui lea dat go mii navdit ahte mis lea dásseárvu! +P4-šiehtadus dehálaš Johan Mathis Gaup lea leamašan váldoredaktevra go Kristensen lei eará barggus. +Jos ležžet jearaldagat dihkkádemiid dahje eará skohtermáđiid guoskevaš áššiid birra de sáhtát riŋgestit gieldda doaibmaossodahkii ja dáhtut Leif A. Bjerke ságaide. +Dilli lea erenoamáš duođalaš daid máddodagaid ektui mat leat čázádaga bajimus osiin. +Dát lea Klein teoriija mielde buorre gaskkusteapmi, mii viiddida ja čiekŋuda mánáid áddejumi ja nuppe háve mánát dihtet ieža, mii lea dehálaš (1991). +Máŋgii lea ávkkálaš juohkit doahpaga kultuvra guovtti sadjái, namalassii árvvoštalli ja válddaheaddji geahččanvuohkái, vai áicá mo dáid áddejumiid čuvvot áibba guovttelágan váikkuhusat praksisii. +Mii leat čoagganan deike danne go mii eat divtte ovttage min vieljain ja oappáin vádjolit okto ihkku. +Purich Publishing Ltd., Saskatoon. +Sáhkavuorustis muitalii son lagabuidda makkár vuordámušat Sámediggeráđis leat ásahusaide organiserema, aktivitehtaid, fágalaš sisdoalu ja ovddideami ektui. +Turistagákti ovddasta ivnniidisguin eksotismma ja symbolisere buhttes luonddu, davviguvlui laktáseaddji ekologalaš árvvuid (gč. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa mastera sisabeassangáibádussan lea unnimustá 90 oahppočuoggá sámegielas. +Eanadoallit Porsáŋggus oasálastet dutkanprošeavttas Fágaidgaskasaš dálkkádatheivehallan ja eanadoalu dutkanprošeavtta bohtosat leat álmmuhuvvon. +Aspenes lohká ahte ii leat šaddan nu dárkilit mannat čađa ohcamiid mat leat boahtán Luostejoga ruđaide, muhto lohká doppe leat olu eará buori ohcamat. +Čájehuvvo ahte oahppit geat orrot verddebearraša luhtte eai eret vállje skuvlla seamma dávjá go muđui eará oahppit fylkkas. +Dat golmma ođđa ossodagas gártet leat eanáš bálvalusat mat gusket dikšo- ja fuolahussuorgái, dušše eai ássanbálvalusat psykalaš doaimmashehttejuvvomiidda ja olbmuide geat gillájit psykalaččat. +Bivdináiggi ráddjen Fávle-Iččáin (MAS1) FeFo joatká ránesčuonjá bivdináiggi ráddjema Fávle-Iččáin (bivdoguovlu MAS1) gaskal dii. 08.00 -17.00 áigodagas borgemánu 21. beaivvi borgemánu 31. beaivvi 2016:s. +Dáid sohkabuolvvaid bokte leahkkasa oba 1900-logu duoji sajádat dutkanservošis. +Dát golbma skearru ráhkaduvvojedje lagaš ovttasbarggus saxofončuojaheaddjiin Seppo Baron Pakunaineniin ja Esa Kotilaineniin gii čuojahii tangentačuojanasaid. +Olbmuin lei dávjá iežaset mánnávuođa luohti, mii gohčoduvvo "dovdnan". +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014, 14 §. +Somby jáhkká Hætta hálit ahte ISF stivrras dušše galget čohkkát politihkkárat Finnmárkku Fylkkagielddas, Sámedikkis ja Guovdageainnu suohkanis. +Duodjeoahpahus skuvllain +Suomagielat veršuvnnas čuvvosat 1 ja 2. +Silkechiffon vihaluvra lei biddjojuvvon Dronnet Maud diademii gitta ja das lea seamma snihtta go čuvlla guhkes heaŋganoassi. +Ovdal lei bivdu dábáleabbo lassin eanadollui. +Mot ovttaskas olbmot sáhttet veahkehit earáid sámástit ja dakko bokte ealáskahttit davvisámegiela? +Almmuhuvvon odne, dii. 09:20 Juovlamánu 07. beaivi 2016 - In riekta ipmir mii dáhpáhuvvá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lohká iežas vehá hirpmahuvván, ii ge lean vuordán ahte Bargiidbellodat áigu cegget eahpeluohttámuša sámediggeráđđái. +Filbmadahkkit ieža čállet muitalusa mii galgá sáhttit muitaluvvot vaikko guđe árktalaš álgoálbmot servvodagas, ja galgá viežžat vuođu álgoálbmot muitalanvuogis. +Arctic Drilling, Roy Karlsen, mielas leat sii čábbát láhtten luonddus ja dan mađe luottat gal ferte gierdat. +Dasa lassin lámis nissoniid ja dievdduid ovttaveardásaš vejolašvuođaid ja vuoigatvuođaid ferte gudnejahttit. +Mona Solbakk lea virgáduvvon Davvi álbmogiid guovddáža beaivválaš jođiheaddjin. +Jearahallamis boahtá ovdan ahte muhtin dilálašvuođain bearaš lea maid sáhttán jurddašit ahte dat háliida veahkehit ja bargat dihto áššiid olbmo beales. +Suomas álgooahpahusas stávval váldojuvvo vuhtii áibbas eará láhkai. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid galgá dorvvastit eanagoddeođastusas ovdamearkka dihte nu ahte guovlluid lápmásiidráđiid oassálastin dorvvastuvvo. +Oahpaheaddjit leat ollu digaštallan sámi máhtu ja váilevaš sámi máhtu birra, nugo lei maid ovdalis namuhuvvon "blondine" dilli, go son ii lean beassan oahppat dan maid dat, geat orrot sámi guovlluin ja sámi birrasiin. +Sáhttá leat buorre muittuhit iežamet, ahte ii leat go 70 jagi áigi das rájes go deatnulaččat báhtaredje bággoeváhko áigge. +Eatnašat sámenuorain ásset Sámeguovllu olggobealde ja dat hehtte njálmmálaš árbevieruid sirdašuvvama +čilgejit loggai prošeaktabarggu, namalassii maid sii barget ja mo sii +Gielalaš birrasis diehtu sirdása sohkabuolvvas nubbái ja dainna olmmoš hábme ja vásiha iežas máilmmi. +Etnopolitihkalaš lihkadusas duostugohte akkulturašuvdna- ja assimilašuvdnaproseassaid ja ráhkadedje diđolaččat mearkkaid ja symbolaid, maiguin duddjošgohte sápmelaš identitehta. +Giláža olbmuin ledje buorit oktavuođat duiskalaččaiguin, geat lonuhedje nisttiiguin ja ruđain "teffeliid" ja goikkehiid. +iešguđegelágan hástalusaid galggalii almmatge aktiivvalaččat čielggadit ja suokkardit ovttas olbmuiguin, geain lea vásáhus iešguđegelágán váttuin. +Dolin miela čájehedje eanaš irggástallama ja náitaleami oktavuođas. +Mun oaivvildan ahte mun lean olahan ovddos NASCO:s buori vuogi mielde. +Suoma meahcceráđđehusa sámegielat diehtojuohkki, Pentti Pieski, ballá Suoma bealde šaddat sullasaš cielaheami sápmelaččaid vuostá go Norggas ja Ruoŧas dál lea sámi vuoigatvuođaid digaštallamiid olis. +Mu muitaleaddjit leigga Ole Henrik Magga ja Samuli Aikio. +maid Bongo, Berit Andersdatter, "Hva er en bærer?": belysning om "en" måte å forstå psykiske lidelser på i den samiske kulturen, Tromsø: Institutt for klinisk medisin, Universitetet i Tromsø (2002). +5.8 Diehtojuohkin ja koordineren Diehtojuohkit dárbbašuvvo sisa sámeservodahkii muhto maid olggos olgoámáilbmái, luođi ja juoigama ja juigiid birra. +7. luohkkálaččat sáhttet maid ohcat. +Nyberg muitala ahte dán áššis lea sihkarvuohta hui guovddážis sihke guldaleddjiide ja sidjiide geaidda ášši lea guoskevaš. +Dan maŋŋá sáhttá gielda (HOOK) mearridit čállinvuogi báike- ja gilinamaide. +GCG:s lea maid ovddasvástádus álgoálbmogiid ráhkkaneaddji konferánssa Áltá 2013 čađaheamis ja sisdoalus. +Dát sihkkarastá dan ahte lámisolbmot ožžot áššálaš ámmátlaš veajuiduhttima ja maiddái vejolašvuođa +Muitte dan ahte suorganan ja morrašis olbmot leat rašit go muđui. 3.10 Čiegus kamera/mikrofovnna dahje čiegus identitehta galgá dušše spiehkastagas geavahit. +Rørosas ja Løkkena ruvkkiin maid dahke geainnuid ja ruvkeráiggiid boaldimiin, dassážii go ruvttaid ožžo 1600-logus. +• Nuorttabeale uksa hástala gávdnat, hutkat ja ovddidit +čuovvu proseassa, reflektere ja árvvoštallá ođđa praksisiid ovddeš +Dán láhkai čilge EricaIrene Daes, gii lea leamašan ON:a álgoálbmot bargojoavkku (WGIP) jođiheaddji Ovttastuvvan Našuvnnain ja +veahkeneavvuid ovddideami várás. +1700-logu rájes kultuvra lea mearkkašisgoahtán oarjemáilmmi olbmuid eallinvugiid ja árvvuid ollisvuođaid. +Nie ollašuvvet Høgmo ovdanbuktin kultuvrra buvttajeaddi ja kultuvrra geavaheaddji rollat (gč. +A preliminary view of the acquisition of directives in Saami Konferansebidrag og faglig presentasjon Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Lávlaga namma lea "Leat go oaidnemeahttun álbmot?" +Dálá áiggi sáhttáges gohčodit ealáskahttináigodahkan. +Bongo lea lohkan olu guovžžaid birra, ja lea oahppan ahte ii galgga suorganit ja viehkalit eret, muhto baicca vázzát siivvožit eret. +Oahpaheaddjit geavahit gaskosteaddji oahppanvuogi bagadit ja rávvejit mánáid, mii sulastahttá "elders" oahpahanvuogi. +Nu ahte lea vuostevuohta gaskal oarjemáilmme árbevieru gos nuohttaallodat (pitch) galgá leat bissovaš, ja ovddeš sámi árbevieru gos nuohttaallodaga oažžu diktit goargŋut. +Ii mihkkege oro sáhttime bissehit Ealáhusministara ja su mielas ii oro dárbu makkárge guovlluid suodjalit luonddugáhttema dihtii ii ge boazodoalu dihtii. +Dát lea buot eaktodáhtolaš hommát! +Regiovnna 8 earri dan jagi lea 3 guovžža, ja eanemusat 2 eastti. +Dattetge dán prošeavtta várás dahkkon áššedovdijearahallamis boahtá ovdan ahte ovdamearkka dihte davvisámegielas leat leamašan maiddái eará, eai nu positiiva dadjanvuogit govvidit lámisolbmuid. +Keskitalo čujuha ášši 012/11 ođasmahttit njuolggadusaid mat gusket ruhtadeapmái politihkalaš joavkkuide. +Socraft ev o lution) bokte iešguđege duodjára kreatiivvalaš iskkademiid boađusin iige sárgumiin. +Eatnasa gal oaččui čorgenveahka eret, muhto oassi vuojui mearabodnái. +Dan sadjái olmmošvuoigatvuođaid birra humadettiin čujuhit dávjá máŋggadáfot vealaheapmái. +Kapihttalis 3.3 fállo maid oppalašgeahčastat Eurohpá Uniovnna vealaheami vuostásaš norpmaide, daningo maiddái Suomas adnon vealahannorpmat čuvvot hui olu EU:a norpmaid. +Váikkoge leat oalle buorit, de gávdnojit dovddus lingvisttalaš meattáhusat erenoamážit goallussátnegieđahallamis. +Første lesetekst: 1 Mos 32,24-30 24 Jakob var alene tilbake. +Ohccit geain ii leat vuoigatvuohta sáhttet maiddái oažžut fálaldaga, muhto ohccit vuoigatvuođain vuoruhuvvojit. +Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja initiatiivvaid áigodagas: Nuorat vuoruhuvvot go lea sáhka fitnodagaid doarjumis ja entreprenevragottis. +Arvemeriid prosentuálalaš stuorrun lea stuorimus Norgga ja Suoma oarjerittuin, dálveáigge lagabui 20-30 proseantta. +Matemáhtalaš geometriija lea ovttačilggolaš ja addá vistái dan árvvu ja goargaivuođa maid dat ánssáša. +Kurssat galget gánnehit ekonomalaččat ja maiddái olbmot galget diŋgot daid ieža. +Sån åvddånbuktá ietjas åtsådallamijt makkár dilijda ulmusj máhttá boahtet unna bájkátjin, sábmen ja dutken. +Jáhkovuona mearrasámi musea oaččui fatnasa S. Henriksena bárdnis Nils Henriksenis, gii lei maŋimuš eaiggát das. + - Mii gal leat lihkolaččat go leat ožžon doarjaga, lohká Christiansen ja čilge ahte dál speadjá guovža Mátta-Várjjagis. +Aili Keskitalo mielas lea liikká ártet go Egil Olli sáhttá joatkit stivrejumi unnitloguin, ii ge ieš jeara dasa luohttámuša Sámedikkis. +URP (2017), 6. +Spaggadievva kon- searttat ja lávlagat čuodjan radios moanat diimmuid čájeha ahte Justad lea dakkár popdáiddár gean gullat ain boahtte áiggis. +Son šattai maŋŋil Frankriikka gonagas, nugohčoduvvon suoidnemánu monarkiija oktavuođas gaskal 1830 ja 1848. +Solbakken lea masterdutkostis čállán kulturmuittuid birra mat earret eará Porsáŋggus leat gávdnon. +2013 juovlamánu dievasčoahkkimis lei stuora ovttaoaivilvuohta dasa ahte lasihit stipeandda oppalaš rámma 2,4 gitta 3 miljovdnii. +Deanučázádaga bivdinvuoigatvuođat guorrasit ILO 169 artihkal vihttanuppelohkái, mas daddjojuvvo ahte guoskevaš álbmoga vuoigatvuohta luondduresurssaide iežaset eatnamiin galgá sihkkarastojuvvo erenoamážit. +Prinsa Charles ja Hertuginne Camilla loahpaheaba Norgga guossástallama Oslos ihttin, duorastaga. +Jernstrøm lei čilgen sudnuide, ahte mii ráhkadat ođđa teoriijaid ja ahte guovddášdoaba lea teorehtalaš konstrukšuvdna, dat maid mii árgabeaivvis teoretiseret. +Ale váldde ássansadjin eará go oskkáldasvuođa vári. +Fylkkagielddain lea fágalaš ja hálddahuslaš ovddasvástádus fáŋgaliin lágiduvvon oahpus. + (Vrd. +Dálvit leat skohteriiguin ja geassit fas máđii mielde oarjjás riikageainnu mii manná Čorgasnjárgii. +Suohkanis leat sullii 1880 ássi, ja sii orrot bieđgguid vuotnagáttiin ja vákkiin. +Sámi skuvlajođiheaddjit ja oahpaheaddjit dárbbašit skuvlejuvvot riektesuorggis go gártet bealuštit ja ákkastallat sámi mánáid ja ohppiid rivttiid. +11.3 Čállingiela bustávat hállangiela jietnadagaid mearkan +Šloahttakapealla seainnit ledje hervejuvvon skarlagenrukses silkehervemiiguin ja lieđit ledje láhččojuvvon hearvan ja čikŋan. +Hávdeeatnamis leat álbmogiid ja našuvnnaid muitomearkkat, gudnin sin doarjagii soađi áiggi. +Eanaš rávesolbmogirjjit, muhto maiddái mánáid/nuoraid girjjit, ja vel iežálágan girjekategoriijat. +Leat dál mannamin dan áigái jagis goas lea stuorámus buollinvárra. +Girji jorgaluvvui ođđadárogillii 1979:s namain Helsing frå Sameland. +Govaid maid geavaha dokumentašuvdnan, ii galgga rievdadit nu ahte addet boasttu áddejumi. +"Leading the Family to Safety" by Sunna Kitti. +Danin dan dovdát ain sámeduodjin. + (Svonni 1993: 147-149, 180.) +Julev- ja lullisámegillii galget gárvásat čakčii 2013. +Dasa sii dárbbašit veahkkin teoriijaid ja analyhtalaš reaidduid. +Fágaskuvlla 1. modula ohcanáigemearri lea bearjadaga ođđajagemánu 15. beaivve. +Guovdageainnu dievddu olmmái lea Ruoŧa dievdu, ja lea maid goalmmátlot-jahkásaš. +Doppe sii orro ruoŧabeale sogalaččaid luhtte gitta borgemánu 12. beaivvi rádjái. +Áirasiid juogadeapmi lávdegottiide dáhpáhuvvá gorrelogu mielde, politihkalaš joavkkuid sturrodaga mielde. +Sánit lea ná oassin stuorát doabavuogádagas ja daid kulturspesifihkka beliid fuobmá máŋgii go gártá buohtastahttit nuppiin eará gielain, ovdamearkka dihte go lea jorgaleamen dahje dulkomin nuppi gillii. +Dáiddár Hilde Schanke Pedersen lea čiŋahan stuorra betoŋgapláhta stuorra abstrákta govain mas emalja ja golleivdni leat biddjon stuorra siŋkapláhtaide. +Bustávaid oahpahallanortnegin geavahuvvo dávjá dat ortnet man mielde áppesat ovdanbuktet bustávaid. +Dasa lassin váldit lassi čáhceiskkosiid dárkkistit ja bearráigeahččat juhkančázi kvalitehtta. +Dattetge leat huksejeaddjit nagodan gárvvistit vistti sulliii plánaid mielde. +Nubbi vástida "Juo, mus lea" ja addá koartta sutnje. +Čielggadeamis leat golbma dokumeanta - viiddis dieđalaš raporta, čoahkkáigeassinraporta ja policy dokumeanta. +Gehtja aj Divtasvuona næhttabielev, Vuona nasjonálvárre, www.visitstetind.no. Cavgil ustibat dán siiddu birra! +Art. +Sámeservošiin leamaš oktavuođat váldoservodagaiguin juo historjjálaččatge ja dain leat váldon ođđa kultuvrralaš elemeanttat (transkulturašuvdna). +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá dutkamuša ja sámegielat terminologiija birra +Dát lea erenomáš hástaleaddji ovdamearkka dihte gullandutkamuša dáfus, daningo gullandutkamuš eará gielain go olbmo iežas eatnigielain sáhttá váikkuhit bohtosiidda. +Duodjesuorggis leat dahkkon áinnas moadde váldoávnnasdutkamuša, mat leat materiála- dutkamušat. + (Bruner 2006: 89.) +meroštallat iešguđet seksuála orientašuvnna lunddolašvuođa dahje eahpelunddolašvuođa. +Oahput bistet golbma jagi ollesáigge bargun. +Dat lea čállon jagi 2015 stuorámus lámisvuođaorganisašuvnnaid láhkaolbmáiguin ja organisašuvdnabargiiguin, geat fállet rávvema ollašuhtton jearahallamiid vuođul. +Lea vehá earenoamáš, ahte adjektiivahámiid válljen attribuhtta- ja predikatiivasajis váilu dán ságastallanmateriálas, vaikke goit Friisa materiálas lea varieren, maid ovtta ja seammá hálli muitalusa siste. +Vásihan ahte iežas jietna gullo! +Dat dáhpáhuvvá omd. jos olmmoš guoská ruovdái, de sáhttá ráhkaduvvot ketona 1-okten-3-1, mas lea dego guobbara dehe metálla hádja (ii oro njálggat gullat ge. +Vuoigatvuohta eallimii, friddjavuhtii ja dearvvašvuhtii +Labba lohká iežas lean geahnoheapmi čilget, manne son nu dagai. +Buot maid leat luoikkahan fertet doalvut ruovttoluotta ovdal geasseluomu! +JUO Master in Sámi Journalism from an Indigenous Perspective / Sámi journalistihka mastergráda álgoálbmot perspektiivvas OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu OAP Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. +Johdatusta etnotieteisiin s. 82 - 141. +Kulttuuriantropologian proseminaari. +Dát ortnet guoská buohkaide geain lea jienastanvuoigatvuohta, beroškeahttá man gielddas lea jienastuslogus. +11:19 Geassemánu 15. beaivi 2016 Gealdagasas ovdal Hedda-juohkima Sotnabeaivve almmuhit ja geigejit Hedda-bálkkašumiid Nationaltheatret:is Oslos. +Jearaldat lea mot lea dilli odne ja makkar hástalusat ja vejolašvuođat leat boahtteáiggis, ja mainna lágiin mii galgat oazzut eanet sámi nuoraid oahpu háhkat. +Dutkamuša áigge fitnen oahpásmuvvamin Kárášjogas Kraveniid duodjebájis (gč . +Mii čalmmustahttit maid ruošša, sámi ja kvena perspektiivvaid tjumas, yurttas, lávus ja goađis. +Guovdageainnu bohkanfitnodat Diamantboring Nord AS bargá ge Arctic Gold AB ovddas, ja válde bohkaniskosiid sin ovddas. +Girkotoardna lea sorjjakeahtes, ja lea 26 mehtera allat. +Ávdnasiid, maid leat luoikkahan girjebusses, sáhtát máhcahit Porsáŋggu girjerádjosii dahje máhcahankássaide Bissojoga skuvllas. +Frank Ingilæ čájeha govaid ja muitala iežas govvema birra, ja dievva musihkkárat čuojahit čába musihka. +- Mun lean ieš eret Lilandas Ofuohtas, ja dáiddán ieš maid sápmelaš, ja danne maid bávččagahttá go olbmot navdet ja gohčodit mu sámevašálažžan, lohká Aspenes. +Daidda gullet earret eará lámisolbmuid barggu álkidahttima várás čujuhuvvon veahkkeneavvut. +Sápmelaččain ledje maid guhkes eposluođit dahje muitalusluođit - mat sáhtte govvidit olbmo olles eallinmuitalusa dahje siidda historjjá buolvvaid čađa. +Ruvdnaprinsa Haakon beasai oaidnit ja gullat skiippadivuhusa ja seismihkkafievrru Polarcus Asima birra. +Dál son lokte min mánáidčájálmasa mearihis alla dássái iežas miellalágiin. +Vearrodieđuid vuođul čohkkejuvvon boađuid almmuheapmi ii váldán vuhtii eallinvuogi, iešbirgejeaddjidállodoalu. +Ovdal atne muhkkiid duktan gittiin. +prošeavtta ohcamuša čuovusin (Aksjonsforsknings-prosjektet, 25.11.04 Sametinget i Norge/Sverige / Interreg Sápmi). +Loga Olbmo musihkkalaš gákti - luohtebidjama birra (Ánte Mihkkal Gaup). +Oktiibuot lea guovlu sullii 26 mill. +1. duodjái bajásšaddan ja dan oahppan +Mii dárbbašit čielga nationála láidestusaid vai mii lihkostuvvat dainna, dadjá Sámediggeráđđi Henrik Olsen. +4.2.2. +Mii jahkásaččat oažžut ovddidanruđaid Romssa fylkkasuohkanis, ja dat galget geavahuvvot doarjjan sierranas ovddidanprošeavttaide. +Mis lea stuorra magasiidna kealláris.. +Dat lea anolaš maiddái etnihkalaš dutkamušas. +Son álggii doaimmaheaddjin 2013, ja lea odne Nuorttanaste jođiheaddji. +Dan čájeha evalueren maidNorut Alta -Áltá lea dahkan ovttasNordlandsforskning/Nordlánda dutkamiin Sámedikki ovddas. +13:30 Ođđajagimánu 27. beaivi 2016 10:44 Ođđajagimánu 23. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dán duođaštit Hirvonen (2003), Henning Johansson ja Elisabeth Jernstrøm (1987) ja Aikio (2004) iežaset dutkamušain. + - John Honigmann (doaimm. +Čujuhusas: lámisolbmuid dilis muitaleaddji dieđu lasiheapmi ja buorideapmi. +Deklarašuvnnas daddjo ahte álgoálbmogiin lea nana rolla birashálddašeamis ja -ovddideamis danin go sis lea das diehtu ja árbevirolaš praksisat. +Suomagielat doahpaga käsityö meroštallet gieđaiguin bargamin dahje gieđaiguin duddjovuvvon buvttan. +Duhkoraddit dollejit dasa ja čuoččastit riekkisin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Gussiid várás"Diehtojuohkin turisttaide TF addá vejolašvuođa báikkálaš guolásteddjiide oastit koartta neahta bokte Deanu gielda lea heaittihan turistadiehtojuohkima. +Dát leat dušše oasáš dákkár cealkámušain, mii nanne maid ovdal lean +Gárvodeapmi doaibmá duodjekompetenssa mearkan. +Dát mearkkaša maiddái ahte lea ovddasvástádus láhččet bálvalusa mii lea heivehuvvon sámi pasieanttaid sámegiela ja sámi kultuvrra dárbbuide. +Danin ávžžuha Norkring olbmuid váruhit ahte eai mana nu lahka sáddenrusttegiid go dain sáhttá gahččat muohta ja jiekŋa. +Dát geavvá raporterema, árvvoštallama ja oaivadeami bokte. +Finnmárkku fylkka olmmošlohku lea lassánan 108 olbmuin dán jagi ođđajagimánu rájes. 20 olbmo dán logus leat boahtán Unjárgii. +4. Ruskkalihtiid galgá beaivválaččat gurret čujuhuvvon containariidda. 7. Govaid galgá heŋget listaide mat leat biddjon seinniide. +Gielaid komparatiiva veardádallan lea dábálaš guovtte- dahje máŋggagielat birrasiin ja erenoamážit go lea sáhka jorgaleamis ja dulkomis. +Arktalaš ráđđi ásahuvvui 1996:s ja lei dalá arktalaš birasovttasbarggu viiddideapmin (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) mii leai ásahuvvon 1991:s. +Ii Norgga ráđđehus ge dáhtton searvat soahtái. +Son lohká maid ahte son ii heađisge vikka gal hatti dušše njeaidit. +Fáddásánit: davvisámegiella, ortografiija, standardiseren, čállinvuohkeođasmahttin, giellapolitihkka +Šloahta visttiid bearráigeahččan ja ortnegisdoallan lea šloahttahoaiddára ovdasvástádus. +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Selvityksiä ja ohjeita 34/2014, Oikeusministeriö, siidu 22, vuollenohtta 16. +Dutkanmáilmmis leat guokte goabbatlágan oainnu das mo čállingiela ovdáneapmi geavvá. +Livččii liikká dehálaš bastit fállat guktuid bálvalusaid olbmo iežas eatnigillii, daningo sihke veajuiduhttinrávvehat ja - +"Eaige dáhtton, ahte mastadit galget, juohkehaččas lei sierra eallu" (N1b), muhto guođohit fertii maiddái doppe, gos lei stálpi. +Maiddái das lea LME rádju stuorát go duon guovtti eará rádju. +4.1 Gosdatleatbuotdatsánit? +Eaktun lea ahte dat lea áidna vejolašvuohta fuobmášahttit diliid mat leat dehálaččat servodahkii. +Danin ii leat vuoiggalaš hállat oktasaš sámekultuvrras dahje sámeárbevieruin. +Digitála rekontrukšuvnnat čájehit mo guovlu sáhttá leat leamašan Ceavccageađggis boarráset ja nuorat geađgeáiggis. +Sin mielas lei menddo váttis ovdánahttit čállinvuohki mii heive bures sihke davvisámegiela nuorta- ahte oarjesuopmaniid čállimii (Itkonen, 1951). +ealáhusaid, dego meahcásteami, guolásteami ja boazodoalu. +Dan oktavuođas jearahallen eallilan nissonduodjáriid. +Duoji gohcet institušuvnnat, main dehálepmosat leat duodjesearvvit, ovdamearkan Sámi Duodji Suoma bealde. +Veahkaváldi ja duppal vealaheapmi Ollu álgoálbmotnissonat ellet dakkár gierdameahttun diliin ahte sis ii leat vejolašvuohta oažžut oahpu, buori etniiddearvvašvuođa, suodjalusa njoammudávddaid vuostá dahje veahkaválddálaš rihkkuma vuostá. +Bismmáidčoahkkima čilgehus náittoslága nuppástuhttimis, 30.8.2016. +Sámiide go lea álgoálbmot lea dát deaŧalaš ovdáneapmi. +Gonagas Frederik VII mieđas sutnje addit dan. +Vuovdaleapmi leamaš erenoamážit amerihkálaš ja eurohpálaš márkaniidda. +Bombbat ja granáhtat Leavnnja guovddážis Politiija, Suodjalus ja Porsáŋggu gielda doibmet ovttas čorget eret váralaš soahtebázahusaid Leavnnja guovddážis. +Dan maŋŋil soai finadeigga Sunndal helsetunas ja Svisdal dálus. +Skohter, boazopolitiija, Suolovuopmi Juovlamánu 2. beaivi: Firkkal Reaŋga neavvu Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +15:45 Borgemánu 24. beaivi 2015 - Speallan sáhttá áitit demokratiija Válgaprofessor oaivvilda Guovdageainnus, gos muđui spellet ollu, sáhttá sátnejođiheaddji oddsaspeallan váikkuhit válgabohtosiidda. +Dát ruđat eai gula dábálaš fylkkageaidnobušehttii. +Berkes čállá ahte árbevirolaš ekologalaš diehtu lea integrerejuvvon oassi báikkálaš kultuvrras ja hálddašannjuolggadusat leat heivehuvvon báikkálaččat. +Maiddái kansalaiskuvla-tearpma geavaheapmi lea seammalágan. +Kustannus-Puntsi, Anár. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa vuojadanbaseaŋŋa Deanušaldái 13. October 2016 av Odd-Reidar Biti Deanu gielda lea dohkkehan fálaldaga Norconsult AS čađahit arkiteakta- ja bagadallanbálvalusaid. +Filmma lea ráhkadan doaluid láidesteaddji Arvid Petterson. +Ođđa fálaldat Álttá gildii Mielddus 2.2. +Áigemearri ohcat guovttegielalašvuođadoarjaga 2014 viiddiduvvo Deanu gielddastivra lea bidjan sierra 300.000 kr sámi giellaovddideapmái, maid OKU juolluda ohcamušaid vuođul. +Dattetge máná sáhttá oažžut, jos doallá bottu hormonabuhttenterapiijas. +Maiddái sámeservoša siste leat unnitlogujoavkkut, mat lea fas nuppiid siskkáldas unnitlogujoavkkuid ektui +10:50 Golggotmánu 04. beaivi 2015 Sámediggi váidá mearrádusa ON:i Suoma Sámedikki váidá Suoma Alimus hálddahusrievtti mearrádusas Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođalávdegoddái. +3.12 Ohcanáigemearri lea 1. beaivvi golggotmanus. +Boazodoalliid ja earáid vuoigatvuođaid gaskavuođat Finnmárkkuopmodaga eatnamiin galget almmatge kártejuvvot dábálaš vuogi mielde. +Almmuhuvvon odne, dii. 12:56 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +- Juo, "Dolgi" fal lea seamma dásis go "Ena", dalle go dat lei buoremus. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix Warrant Officer George Gregory Allman gahčai soahtegirdinmátkkis Norggas 1945:s, go galggai geahččalit luoitit biergasiid Norgga vuostálastinveagaide. +1. Unjárgga gielda mearrida ovdanbiddjon 2014 -2017 ekonomiijaplána evttohusa gos 2014 jahkebušeahtta lea vuosttas jahki ekonomiijaplána áigodagas Hanne Iversena evttohus buorrindohkkehuvvui golbma jienain ovtta jiena vuostá. +Ambassadevra Denis Feldmeyer lei vuostáiváldima guossoheaddji, ja lágideapmi álggahuvvui konsearttain. +Go ieš ožžon máná, de geardduhin dáhpáhusa buoremus osiid, muhto lean maŋŋá fuobmán, man láhkai vieru heiveheapmi ođđa áigái gáibidii ođastusa. +Suomas ja Ruoššas dánsullasaš guorahallan lea váddásut daningo dokumenterejuvvon diehtu áššis lea hui vánis. +Go skuvlavuogádagas dahje bargosajis givssiduvvo, de lea sierra ágga bisánastit ja smiehtastit mo dát sáhttá váikkuhit. +Dáppe leat olu boradan ja ijastaddan vejolašvuođat. +Girji lea hervejuvvon Harry Johansena govaiguin, mat leat váldon Beaivváš Sámi Teáhtera čájálmasas. +Lingvisttat lasihit sániid leksikonaide ja muddejit analysáhtora grammatihka go lea dárbu. +Dás gávnnat listtu mas leat buot čoahkkimat maidda gohččun lea sáddejuvvon, ordenjuvvon lávdegottiid ja vahkkonummariid mielde. +hotealla, informašuvdna, universitehta, kanála (vrd. +Geainnuide/ guovlluide mat leat viđjjiin dás vuolábealde Deanu gielda bivdá nammaevttohusaid mat čuvvot daid eavttuid maid gielddastivra lea mearridan. +Ruhtaskeaŋkkat devdet fállejohkalačča báŋkokontoi go birge bures čuoiganláhttus, čállá Kronstadposten. +Dárrui: Vannet, Vannetvannet Spoahkkal gova jus hálidat stuoridit dan. +olmmoš gullá dán guovtti unnitlohkui. +Galggai máhttit goarrut gávttiid ja náhkkelaččaid, johgáttenieida galggai máhttit maiddái gođđit gággásiid, fáhcaid, čuoldit vuoddagiid ja boahkániid. +Oahpaheaddji bargui gullá máhttit geavahit giela beaktilis oahpahangaska-oapmin ja geasuheaddji oahppoávnnasin. +Ávanuorri Muosát suohkanis lea okta dain báikkiin gosa Hurtigruta bisána, muhto odne gal lei Gonagasskiipa mii luittii áŋkora dien guolástannuorrái. +AFC loahpalaš mihttu lea dahkat álgoálbmot fierpmádaga filbmadahkkiide vuoi boađašii buorrin boahtteáigásaš rájálrasttideaddji prošeavttaide. +Fylkkas eai leat lassidieđut dán čuoggá hárrái. +tjueen, førtifire main ferte vuos oahppat sániid tjue ja førti). +Miján li aj doarjjaårniga dákkár prosjevtajda, gånnå ullmejuohkusin li ierit ietján musea ja kulturmujtoj æjgáda ja addne. +Áigumuš lea ahte geahččit besset oaidnit iežaset kulturárbbi sámi museain. +Filmma buvttadeaddji muitala filbmaplánaid birra, ja ahte John Carew ageantarollas lea sámi duogáš filmmas. +Lámisolbmuid vuoigatvuođas bargui ja barggu oažžumii mearriduvvo sierra maiddái oktasašsoahpamuša artihkkalis 27. +Vuordimis leat geargan bargguiguin sullii diibmu 17:00. +Dákkár sániid ja daiguin govviduvvon doahpagiid sáhttá oahppat árgabeaidilis, muhto mánáidgárddi ja skuvlla doaimmain lea dat ovdamunni ahte sáhttá pedagogalaš vugiiguin erenoamážit fokuseret sátne- ja doabaoahpahusa nu ahte cigget millii ja nu šaddet oassin aktiiva giellamáhtus. +Ijäsa dutkamušas boahtá ovdan ahte badjelaš bealli (16 sojahankategoriija) su informántta giela hápmeka +Sirpmá VS:S leat hárjánan johtalusbearráigeahččit ja sis leat fiskes veasttat. +"Mii guoská bohkamii Rávnnáluhpui ja Rivdnjesvađđii geassemánus, ohcat mii lobi vuodjit bohkanmašiinnain ja njealjejuvllagiin." +14:26 Guovvamánu 17. beaivi 2016 Sámediggepresideanta Aili Keskitalo moaitá dan vuogi mo báhtareddjiid sáddejit olggos Vestleairras Girkonjárggas Ruššii. +Dat duddjo perspektiivva ja miellaguottu mo olmmoš áššiid oaidná, ja nu šaddáge giella oassin fáttás maid gaskkusta. +Dárogielat jávrenamaid divvun Deanu gielddas Gielda hálida gullat ássiid jurdagiid dasa mii guoská čállinvuohkái dárogielat jávrenamaide mat gávdnojit kárttain. +Go bohtosat fas vástidit juhkančáhceláhkaásahusa gáibádusaid, heaittihit klorerema. +Vuollel golmmajahkásaš máná direktiivvat +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Plains cree-gillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Sámedigge ja Birássuodjalimdepartemænnta guorrasijga konsulterimij baktu ådå pládna- ja tsiekkadusláhkaj jagij 2006-2007. +Eallima dábálaš jođu ferte geahččat amas geahččanguovllus, dego duoid beliid dahje olggobealde. +Čázádagat eai leat danin dušše vuođđun luossamáddodahkii, muhto maiddái vuođđun sámi kultuvrii ja ealáhusaide. +čálistit báhpáriid sániid ja govvádusaid muitalusaset doarjjan. +Gielddaplána doaibmaoassi 2012-2015 Gielddaplána doaibmaoassi mearriduvvui gielddastivrras 15.12 2011, maŋŋá go lei gieđahallon váldolávdegottiin, ovdagottis ja boarrásiidráđis. +Ovdalaččas lea Ruvdnaprinseassas bárdni Marius Borg Høiby (riegádan ođđajagimánu 13. beaivvi 1997). +Son kritisere, go kultuvrra sáhttá buvttadit dušše ámmáhii skuvlejuvvon spesialista. + (Asp 1965: 107 - 108.) +Porsáŋggu girjerájus áigu geavahišgoahtit ođđasat Micromarc girjerájussystema. +Gieldda mielas lea Stáhta geaidnodoaimmahaga doarjja hui positiiva, ja doaivu geasi mielde beassat johtui njáskamiin. +Vuosttaš kapihttalis gieđahalan dutkamuša vuolgaga, mii vuođđuduvvá sámi jurddašeapmái oahppama hárrái. +Logi beaivvis manahuvvui 9000 kg radioaktiiva ávdnasat ja 700 000 kg radioaktiiva grafihtta. +Ekonomalaččat ovttasduddjomis ii leat šat mearkkašupmi dego ovdal, muhto baicce sosiála ja kultuvrralaš mearkkašumit leat diđolaččat deattuhuvvon. +Vuođđoskuvlla oahppoplána vuođustusat 1994. +Tampere: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino (2017), s. 66. +Jade vázzáiga vuolás, eabage diehtán ahte áiddi duohken veallái Olav Løvgaard ja bealljebealástii. +_________ 1998: Technology, language, intelligence. +Sámeservoša siste sáhttit earuhit, goas lea jearaldagas eahpeeakti gákti, muhto servoša olggolbealde mii beare gávttiid čájeha dáhtukeahttá etnihkalaš earaláganvuođa. +Sjiehtadij sierra resolusjåvnåv álggoálmmuknissunij birra - Resolusjåvnå ságastallama låhpaduvvin dijstagá snjuktjamáno 6. biejve, ja dálla li stáhta sjiehtadam álggoálmmuknissunij dile resolusjåvnnåtevsta vuoksjuj, javllá rádeájras Vibeke Larsen. +Bargu joatkašuvvá dego riekkis. +Bergman & Linquist (2014); Mattanen (2016); Løvold (2014); Grønningsæter & Nuland (2009). +Dát mearkkaša ahte máhttá earuhit njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheami ja formálalaš ja eahpeformálalaš giellageavaheami. +Oahpaheddjiide lei stuorra hástalus oahpahallat jurddašit ođđa láhkai nu, ahte kultuvrralaš ja árbevirolaš diehtu ja máhtu ii leat stirdon ovtta hápmái, ovtta áigodahkii dahje seamma dovdomearkkaide. +14:40 Skábmamánu 01. beaivi 2015 Oktasaš sámediggi áigeguovdilis fáddán - Sámiráđđi lea mearridan Troandima sámekonferensii 2017 váldofáttá "Oktasaš Sápmi" Sámiráđi čoahkkimis Murmánskkas, lohká Sámiráđi presideanta Áile Javo. +Jus dat ii dáhpáhuva, de ii leat ávki viggat bargat kultuvrralaš nannemiiguin. +Finnmárkku Olbmot ja servodat Medáljat ja árvomearkkat Su Majestehta Gonagas Haakon VII ásahii Gonagasa ánsomedálja guovvamánu 1. b. 1908. +http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtioneuvosto-asetti-vammaisten-henkiloiden-oikeuksien-neuvottelukunnan. +Lágiduvvo rabas diehtojuohkinčoahkkin muddenplána birra Deanu ráđđevisttis ođđajagimánu 10. beaivve tii. 18.00. +Ramp-stipeanda lea 250 000 ru stuoris, ja galgá leat veahkkin artistta karrieara ovdáneapmái. +Deanu oahppoguovddáš ja Deanu gielda hálidit dahkat soahpamuša váldit vuostá ođđa studeanttaid boahtte skuvlajahkái, 2011. +lámisolbmuide. +Larsen lohká váikko orru leamen nu ahte Sámediggi lea ožžon eanet ruđaid sámi ulbmiliidda, de ii oaččo Sámediggi eambbo ruđaid eará jagiid ektui. +Luohtevirgi berre unnimusat olles virgin, 100%, go dás čájehuvvo ahte lea olu bargu mii ferte dahkkot juoigama ja luođi olis. +Noveallačoakkáldat lea almmuhuvvon dušše davvisámegillii. +Ođđa njuolggadusaid eaktu lea ahte ráhkaduvvo sierrá ovttaskas ovttasbargošiehtadus buot hálddašanguovllu suohkaniiguin ja fylkkasuohkaniiguin. +Ođđa lápmásiidbálvaluslága válmmaštallamis leat váldán vuhtii sode-, eanagoddelága, bálvalusaid buvttadanlága ja friddja válljenvejolašvuođalága. +Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud leigga maŋemus gonagasbárra mii ruvdnejuvvui Norggas. +Skuvlla vuohki lea oahpahit ja dávjá lea oahpaheaddji guovddážis lágideamen, organiseremin ja mearrideamen maid ja mo galgá oahppat. +Ruovttugielddaláhka 1994/201; Láhka ruovttugielddalága nuppástuhttimis 1377/2010. +Soggevokálat +Ávkkástallan čuohcá maiddái sápmelaš identitehta duddjomii. +Stájgo, Divtasvuonan ja Hábmera suohkana galggi ruhtadårjav åhtsåt gåbddåbáddeværmádagáv suohkanijda åttjudittjat. +Lea mearriduvvon ahte teknalaš ossodat álggaha áigevárrema skábmamánu 1.b. 2008 rájes buoridit bálvaleami. +Duorastaga lei dát girječálli St. +erenomáš vejolašvuohta máinnašuvvui maiddái vuođđovuoigatvuođaođastusa álggahanbargguin. +- Duollus gáibidedje ahte mun sidjiide mávssán dan seamma maid juo ledjen máksán rámbuvrii, danne go ledjen dullohallan. +Odne leat mii sámit unnitlogus majoritehta servodagas; mii mearkkaša ahte min kultuvra gáržu ruovttu seinniid siskkobeallai. +Erkki Pääkkönena (1995) Saamelaisuus sirku m polaarisena etnisyytenä lea buorrin giehtagirjin hábmet, man ala sámiid etnisitehta vuođulduvvá. +Moschkovich 2007: 5-7.) +Oppalohkái maid lámisolbmuid vuoigatvuođaide laktáseaddji dieđut ja dáiddut vásihuvvojit oalle vánisin. +Ráđđi pláne maid eanet gulahallančoahkkimiid sámi báikegottiiguin ja organisašuvnnaiguin álggus 2016. +Máná nákca hállat dan giela, mii su birrasis gullo, ii vástit vealttakeahttá dasa maid son nákce áddet. +Son lea riegádan báikái man namma lea Liehittäjä (Duortnosvuomis) ja bajásšaddan das, muhto orru dál Ađavuomis Gárasavvona olggobealde Ruoŧas. +Vaikko sámegiela ja dárogiela oahppoplánain deattuhuvvo doaibmi guovtte +Sápmelaš lámisolbmuid vealaheami birra +Mii leat válljen ráhkadit oktasaš teastagovvagirjji dan golmma sámegillii mat geavahuvvojit Norgga bealde, muhto merkenskovit leat sierra davvisámegillii, julevsámegillii ja lullisámegillii. +johka čállá? +Fatnasa dearvvahedje saluhtain Gundersholmen riddofortas, go sii vudje Gundersholmen meattá. +February 2013, A/HRC/22/53, Paras 76-79. +Dearvvašvuođaguovddáža bargit "dahke dearvvuođaid " buorre bargoskihppáriin. +Soaba sámásteamis, váldde mielde gielaservošii ja láže oadjebas sámástanbirrasa. +Láhka nissoniid ja dievddui gaskasaš dásseárvvus 1986/609. +Olbmo geažil duojis sáhttá earuhit psykologalaš-pedagogalaš ja dáiddalaš-estehtalaš oassesurggiid. +Buohkat leat sámi mánát, muhtumiin lea nubbi vánhen ruoŧŧelaš. +Joatkkagažaldagain leat čielggadan man buorre sámegiela máhttu sámegiellagiin lea. +lámisolbmuid sajádahkii sámeservošis. +Gč.oppalaččat, Johnson, Paul, +Dan maŋŋela akta svállájs guollebierggáj manná ja biehtsegijn tsábmá vaj sildá jámálguvvi. +máŋggadáfot vealaheapmi). +- Dieđusge go mun gullen dan, ahte dat soaitá leat oalle kontroversiealla fáddá, de dien láhkai mun gárten gal veháš áigge smiehttat duosttango mun vuolgit mielde dasa. +Gait musihkkárat eahkeda konsearttas maid veahkehedje dainnalágiin ahte čuojahedje nuvttá. +Hokkanen (2017), s. 81; Melbøe ja earát (2016a), s. 13. + (Næss 2011: 221-223; K. Häkkinen 1998: 39; Croft 2000: 200.) +Gierggeájgeulmutja 9000 jage dát åvddåla gåvåjt birrusijs granihttaj sárggun. +Dát áddejupmi dahká vejolažžan"giellaoahppa" oahppamis sihke sániid, gihpuid ja syntávssa dásis. +Grøn omsorg lea doaibma-ja astoáiggefálaldat nuoraide man vuođđun leat eanandoallofálaldagat. +Ii leat vejolaš gávdnat sihkkaris loguid dán guovtti ahkejoavkkus, muhto lea vejolaš ráhkadit estimáhta guovtte dieđu vuođul. +Hárve vánhemat čájehedje heajain vuostemiela. +Ovttasbargu organisašuvnnaiguin ja fitnodagaiguin lea maiddái fága oassin. + (Ingold 1998: 463.) +IPY lea erenoamáš aŋgiruššan mii galgá garrasit nannet polárdutkama. +Skuvllain vásihuvvon vealaheapmi lámisvuođa dihte ii dattetge badján dán dutkamuša jearahallamiin iehčanas temán, vaikko skuvlaáiggit leat almmatge čuohcán erenomážit sidjiide, geain lea leamašan váddu juo mánnávuođa rájes. +Sámi kosmologiijalaš vieruid mielde de son hábme muitalusaidis dego lihkastahkan birrajođus. +Čuovvovaš govvosat čájehit áppesgirjjiid nomeniid ja vearbbaid vuosttaš stávvala vokálajuogu. +Báikenamat leat maid muhtin lágán bázáhusat eanadagain. +Vearrovuolláibáza vuollái kr.1000,- galgá máksot 3 vahkku maŋŋá vearrolisttu almmuhusa, muhto áramusat borgemánu 20. beaivve vearrojagis. +Bargiidbellodagas ii leat šat eanetlohku Sámedikkis go sis ii leat šat šiehtadus Sámit Lulli-Norggas listtuin. +Ođđa áigge Sámi beassášárbevierut leat máŋggaláganat. +Earáid galgá muitit juovllaide, de mii ávžžuhit álbmoga skeŋket juovllaskeaŋkkaid báhtareddjiide. +Sámi nuoraid gaskkas Valkeapää šattai measta rockenásti ja son šattai sámi kulturvrralaš ja politihkalaš morráneami láidesteaddjin 1970-logu mielde. +Dassážii doaibmá gaskaboddosaš čállingoddi (2006-2013) mii lea seamma báikkis go Norgga Polárainstituhtta, namalassii Fram-guovddážis Romssas. +Go Árbediehtu-prošeakta loahpahuvvo 2015:s lea plána ásahit guovddáža mii joatká bargat sámi árbevirolašmáhtuin permáneantta dásis. +Son fuomášii sárdnemátkiin ahte kristtalaš bláđđi dárbbašuvvo ja jurddašii: "Mun lean dávjá jurddašan livčče buorre jos livččii sámegiel' kristtalaš bláđe". +Hirvonena dutkan girječálliid čállosiin lea vuohttimis, mo soardima dihte mearridedje hilgut sápmelaš identitehtaset ja biehttaledje dovddasteames sápmelašvuođaset. +Guossoheaddjit leaba Gonagas Harald ja Dronnet Sonja, ja maiddái Ruvdnaprinsabárra, Prinseassa Märtha Louise ja Ari Behn, ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá galget leat doppe. +Ovdalis dán raporttas muitalit ovdamearkkas, mas olmmoš lei ohcan Álbmotealáhuslágádusas ealáhusdoarjaga ámmátlaš veajuiduhttima várás. +Lámisolbmuid bálvalusaide guoski dieđu ii oaččo +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgalaš lea fas dán jagáš Finnmárkulaš! +Dasa lassin stáhta galggalii sihkkarastit lámis mánáide persovnnalaš veahkeheddjiid ja maid dulkon- ja fievrredanbálvalusaid ja lassin ráhkkanahttit +Dán háve lea Istid 4 mii čájehuvvo, ja dat heive olles bearrašii. +Miellagiddevaš livččii guorahallat duodjeskuvlema etnopolitihkalaš gaskaoapmin. +Eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2015, K 11/2016, s. 113-120, s. 113. +Muhtun gielddain leat dattetge vuođusealáhusat laskan, nugo Divttasvuonas, Fálesnuoris, Ivggus ja Unjárggas. +Prográmma lea dušše demo-veršuvdna. +Joavkkut, searvvit, fierpmádatjoavkkut, suohkanat, dutkanásahusat dahje ovttaskasolbmot geain leat buorit ideat sáhttet ohcat. +Ovdal sáhtte dákkár fatnasat maid bivdit vuonaid, čilge son. +Ibid., Para 40. +Politimeašttir guoskevaš politiguovllus Norgga bealde duođašta Ávvirii ahte dat doallá deaivása. +Vuosttaš kursabeaivi: 1.beaivvi cuoŋománus dii. 1700 -2000 - Dieđut kurssa birra ja gávtiid birra. + (Mustonen 2017: 35.). +Son oaivvilda liikká ahte lea buoret buohtastahttit sápmelaččaid milloseabbot eará eamiálbmogiid ipmárdusaide go oarjemáilmmi norpmaide ja jurddašanmálliide, daningo su mielas oarjemáilmmi váldenorpmaid kritiseren sáhttá heivet buorebut sápmelaš kultuvrii. +Dekoloniseren dáhpahuvvá sámeskuvllain, ja njealját kapihttalis gieđahallan sámi skuvladili, áššiid, mat bidjet rápmaeavttuid skuvllaid sámáidahttinbargui. +Vuosttas riikkaidgaskasaš The Stool poesiija festivála lágiduvvo Ruoššas dán jagi 26.-29.8.2016. +7.3 Skuvlagiella ja fágagiella +Ohcanáigemearri oahpuide mat álget čakčat lea 15.04.2016. +Son lohká Nils-Aslak Valkeapää náittii čuojanasa, luođi ja oarjemáilmmi musihkasurgiid iežas erenoamáš vuogi mielde. +De oahpahallit čájehit ja muitalit makkár niesti sis guđesge lea lávkkas. +Áššit meannudeapmái boahtte stivračoahkkimis PIU meannuda prinsihpalaš áššiid, ja muhtin eaŋkiláššiid boahtte stivračoahkkimis 17.11.2010. + (Suojanen 1993: 21.) +- Jávrrit leat easka jiekŋume dál, ja ii leat oadjebas mannat jieŋa ala. +Lea jagi áigi go Anne Marit Gaup gájui ­olbmás Inga Kirsten Ragnhild Kemi go váibmu bisánii. +Sidjiide geat eai máhte čuojahit veahkeha jietnabáddi mii lea ráhkaduvvon dán girjji várás. +Dekoloniserenproseassa gáibida nana doarjaga ja láidehusa, dasgo juohkehaččas lea iežas eallinhistorjá mainna bargat, dasto lea oktasaš historjá ja historjját maid earáiguin juogadit. +Doarjja addo ohcama vuođul. +doaibmaplánaid lámis mánáid vuoigatvuođaid ja sajádaga buorideami ja maid vealaheami eastadeapmi várás. +Nammaevttohus sáddejuvvui sámi báikenammanevvohahkii sámediggái, gos árvvoštalle nama ja bukte rávvagiid. +Loahppaboađus gohčoduvvo veaikeánodan, ja das lea su. 95% veaikemetálla. +Dál lea olu buoret áigi gápmagiiguin, liekkasin beassá viehkat, liegga julggiid. +Makkár oktavuohta lea norgga ja ruoŧa rievttis riikkaidgaskasaš rievtti sisdollui? +Audieanssas ledje sihke Majestehta Dronnet ja Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa. +Gonagasbárra lei hui áŋgir Lillehammer olympiija dálvegilvvuid lágideami oktavuođas 1994:s. +Kultuvrra diehtu lea njálmmálaš árbevierus, folklores. +Danne go Finnmárkku kommišuvdna galgá kártet bivdosajiid vuoigatvuođagáibádusaid. +Dávvet ja Batseba šattaiga maid áddján ja áhkkun ja okta sudno áhkkuba ja áddjuba namma lei Rehabeam, gii šattai gonagassan maŋŋil áhčis Salomoa áiggi. +Sii leat maid lávlun ja dánsun. +Gieldda bargit čuvvot dárkilit mielde mo dálki váikkuha johtolahkii ja dieđihit gieldda hálddahussii jos šaddá dárbu bidjat dárbbašlaš doaimmaid johtui. +Jus sidá ienebuv báktesárggomij ja kultuvrramujttosuodjalime birra diehtet gehtja dájt webbielijt: Cavgil ustibat dán siiddu birra! +Álta 2013 lea konferánsa masa máilmmi álgoálbmot ovddasteaddjit čoahkkanit ráhkkanit Ovttastuvvon Nášuvnnat 2014 máilmmikonferánsii. +Johnson, Martha 1992: Research on traditional environmental knowledge: it's development and it's role. +Jus gáffegievdni lea guorus, sáhttet ieža vuoššastit gáfe ja bidjalit ruhtabinná gáffekássii jus háliida. +Informántta dieđu mielde skuvllas leat maid viggan čiehkat su váttu ja maid doalahit suollemassan eará ohppiin. +13.7.2002 +Lean lahkonan dutkanfáttá emic-vugiin nu, ahte maiddái informánttat oassálastet dutkamuša sisdoallo-ja analysaráhkadussii. +Čilge sutnje mo son gávdná du orrunsaji lagamus bussebissehagas (fra nærmeste busstopp). +gielalaš vuoigatvuođat ollašuvvet hejot. +Dolin lei erenoamážit jokŋa dehálaš go lei álki daid vuovdit ja nu sáhtii dinet veháš. +Jo 4-5 jahkásažžii sáhttá dákkár sániid njálmmálaš ovdanbuktimiin hárjehallat sihke gullat ja ieš dadjat sániid main leat minimála erohusat. +Mii dovdat eanet go goassege, ahte dát lea lobálaš ja sávahahtti bargu. +Gávdno maiddái julev- ja máttasámegillii. +Maŋimuš skuvlabeaivi bearjadaga geassemánu 18.beaivvi Duorastaga borgemánu 20.b., bearjadaga borgemánu 21.b, bearjadaga skábmamánu 27b. +Lámisolbmuid skuvlen- ja bargguoažžunvejolašvuođaid galgá buoridit, daningo vuogálaš skuvlejumi ja barggu gávdnoma mearkkašupmi vealaheami vuostásaš +Home Neahttagávpi Sátnegirjjit Medisinsk lommeparlør Sátnelisttoš lea oaivvilduvvon dearvvašvuođabargiide. +Go čohkiid ovddabealde lea eará bustávva, dalle šaddá nasála duppalkonsonántan geahnohis dásis, ja klusiila jávká. +Dat gii jearai, beassá dalle jearrat nuppádis, geas beare. +Mii beaivválaččat bargat fuomášuhttimis advokáhtaid árvoháhkama servodagas, rekrutteret eanet geain livčče attáldagat advokáhtasuorggis bargat ja doarjut advokáhtaid fágalaš ovdáneami ja sosiála searvevuođa. +Earit lasihuvvojit dál 12 tonnas 24 tonnii juohke fatnasa nammii. +Maiddái Balto buktá ovdan iežas servoša dutkama guoski kritihka, ahte dutkis ii leat govttolaš gaska servodahkii dahje áššiide, maid áigu guorahallat. +Čujuhusas: http://stm.fi/documents/1271139/4067344/SAAMELAPEselvitys110117_final.pdf/f1418169-7e37-4d7a-803d-30d192ffed5f. +Rørosa ássan lea ovdánan hiljit ja ráfálaččat, ja doppe leat sihke 1700- ja 1800- logu mállet viesut, seahkálaga 1900-logu viesuiguin. 80 viesu leat ráfáidahtton kulturmuitolága olis. +Ovdamearkka dihtii ii sáhte sihkkut evttohasaid. +Giellalága funkšuvdnan lea leamašan ollašuhttit ainjuo viidáseappot +Magga, Maarit 2002: Sámi nissonolbmuid identitehta gárggiideapmi. +2. Iver Jåks Residency Program: Dat siskkilda oktilas orrunáiggi mii sáhttá leat eanemusat guokte mánu (unnimusat mánu). +- Jáhkán ahte vuona dorskerádji dagaha ahte lea eanet guolli. +Oahppu lea jurddašuvvon bargiide sihke priváhta ja almmolaš surggiin. +Govas son lea geavahan rási iežas áhči rásseherbários, rássečoakkáldagas. +Folklore-doaba antropologiijas máksá seammá go giela ja symbolihka ortnet ja materiálalaš symbolat, artefávttat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gielda sávvá lihkku Johan Andreas Andersenii bálkkašumi ovddas. +Son muitala maiddái ahte nuorra taleanttaid maid fuopmášedje danne go Valkeapää váldii fárrui mánáid su hutkkálaš doibmii. +Unjárgga gielda lea rámis go Agnete beasai finálii, ja ávžžuhit olbmuid jienastit su! +Tarjamo, Kerttu, 22.12.2012, Selvitystyö ulkoasiainministeriön toiminnasta LHBTI-ihmisoikeuksien edistämiseksi. +Inga Pirak ja Grete Knudsen Johkamohkis geavaheaba muitalusa, lávluma/juoigama, lihkadeami ja dánsuma hárjehallat unnoraččaiguin geavahit sámegiela (Knudsen ja Pirak 2007, filbma gč. +Dás oaidná bargovuogi dieđalaš beali, nugo áigumuša čielggadit, válljet teoriijaid ja doahpagiid, áicat, čiekŋut eanet daidda, analyseret dieđuid, oažžut árvvoštallamiid ja iskat doallevašvuođa, revideret ja fas válljet doahpagiid/reaidduid jna. +Das čuovvu maid, ahte sámeskuvllat geatnegahttojit čađahit nationála geahččalemiid, mat bidjet meriid dasa maid sámi mánát galget oahppat. +Fidje Store vuoittáhalai su vuostá finálas. +15:25 Čakčamánu 29. beaivi 2016 Nordlándda fylkkamánni, Hill-Marta Solberg árvala bákkus časkit oktii Áhkánjárgga ja Evenášši suohkaniid. +Soahpamuša beasai vuolláičállit njukčamánus 2007, ja dat oaččui riikkaidgaskasaš fápmudusa 3.5.2008. +Ovddeš čállinvugiin lea min áigge rádjái dovdoseamos nu gohčoduvvon Friis-čállinvuohki, daningo dat lea davvisámegiela vuosttaš bippaljorgalusa (1895) čállinvuohki ja dan čállinvuohkái ilbme 1800-logu loahpas maiddái sálbmagirji ja Luthera poastal. +Uusitalo (1998: 45 - 46) čállá, ahte olbmos dego maiddái joavkkus ja organisašuvnnas lea siskkáldas máilbmi, masa gullet oainnut, jurddaguottut, árvvut ja ideologiijat. +maiddái Hirvonen 1999, Kuokkanen 2000.) +kapihttala 5.5. +Liberalisma dán dáhpáhusas dárkkuha dan ahte giellaplánema ii čađat mihkkige virggálaš ásahusaid dahje stáhtalaš orgánaid, muhto millosepmosit giella sáhttá ovdánit friddja. +Sátni lea vuolgán ibenholt sánis, mii lea muorrasorta maid dáiddasnihkkárat áinnas leat geavahan buot áiggiid. +Eatnašat informánttain muitaledje ahte sii dihtet juoidá iežaset vuoigatvuođain olmmošvuoigatvuođain seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitloguide gullevaš sápmelažžan, muhto seksuála- ja sohkabealleunnitloguid birra ii báljo gávdno diehtu. +Luondduvalljodatlága ulbmilparagráfas nannejuvvo ahte luondu galgá vuhtii váldojuvvot ceavzilis geavaheami ja suodjaleami bokte, maiddái vuođđun sámi kultuvrii. +Bovdehus sámi giellaiskkadeami ovdanbuktimii 13 geassem 16:00 - 13 geassem 19:00 Nordlandsforskning AS ja Norut Alta leat kárten davvisámegiela, julevsámegiela ja lullisámegiela geavaheami. +Hopp til hovedinnholdet på siden Juovlabálla nuoraide - juovlamánu 17. beaivve 15. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Nu mo leamaš árbevierrun, de láiduvvo gárrenávnnaskeahtes juovlabálla nuoraide. +Go čuoččuhusas čuovgá čađa ahte dat lea rasisttalaš dahje gažaldat jerrojuvvo hárdin dihtii, de sáhttá leat váttis diehtit maid ja mo galgá vástidit. +Mánáidgárddit liikojedje čájálmassii nu bures ahte háliidit dán ovttasbarggu joatkit boahtte áiggis. +Dan ahte dán jagi lea erenoamáš olu muohta duođašta Anti, go muitala ahte sutnje ii leat dábálaš dán mađe árrat juo johttát duoddarii ja davás, ja goittot ii olu muohttaga dihte. +Guossástallan lei ođđajagimánu 23. beaivvis 26. beaivái. +Sámegiella lea nanu kulturguoddi, ja oktasaš árvvut, vásáhusat ja máhttu fievrreduvvojit boahtte buolvvaide giellageavaheami bokte. +Vuovdinsajit leat gielddaid mielde vulobealde. +Kárášjoga jahkegirji ⁄ Karasjok årbok 2013 Kárášjoga jahkegirji ⁄ Karasjok årbok 2013 Kárášjoga jahkegirji lea dál gárvvis ja lea vuovdemassii. +Veaigin deaivvadeigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja parlameantajođiheddjiin Shwe Mann, ja dan maŋŋil opposišuvdnajođiheddjiin Aung San Suu Kyi. +Dán dutkamuša dutkit leat ožžon velá ovtta ÁEL:a mearrádussii 18.1.2011 laktáseaddji váidaga, man badjeolmmoš sáddii sosiáladorvvu nuppástusohcanlávdegoddái 7.2.2011. +John Wiley & Sons, New York. +ON váldočoahkkima čakčamánu 2007 álgoálbmotjulggaštusas daddjojuvvo čielgasit ahte álgoálbmogat ja álgoálbmot indiviidat leat friija ja ovttaárvosaččat buot eará álbmogiiguin. +- Dat šaddá hui miellagiddevaš bargu, ja soaitit gávdnat olu eanet dološ dávviriid, oaivvilda son. +Ovttastusa ulbmilin lei earret eará sámeduoji ovddideapmi. +Dieđu doaibma boahtá ovdan olbmo dáidduin bidjat johtui iežas dieđu ođđa dieđu gieđahallamis dahje skáhppomis. +Čujuhusas: http://seta.fi/avioliittolaki/#otsikko7. +Dákkár searvevuođa bajásgeassima ja oahppama deattuhit maid eará sámi dutkit. +Jus jienasteaddji rievdadusas jienastanlihpus galgá sáhttit váikkuhit persovdnaválgii, de fertejit badjel beali bellodaga jienasteddjiin leat dahkan rievdadusa seamma kandidáhta ektui. +Alimus áigge Gáregasnjárgga geaidnoguoras Luopmošjogas ja Gámasmohkis ledje guhtta "koju". +Go dan dadjat, de lasihit ahte mii beaivválaččat bargat garrasit dan badjelii ahte váikkuhusat bisoše nu unnin go vejolaš. +Dasa čujuheaba maiddái Marjut Aikio ja Pekka Aikio artihkkalistiskka Saamelaiskulttuuri ja matkailu (1993: 83 - 85). +Dat dahká vejolažžan oppalaččabut hállat sániid birra, mo daid sojahit ja suorggidit ja mo dain ráhkadit cealkkaosiid ja cealkagiid. +Gelbbolašvuođamihttomearit 2. jahkeceahki maŋŋel leat earret eará ahte oahppi galgá máhttit ságastallat dárogiela birra ja makkár dilálašvuođain geavaha dárogiela ja sámegiela. +Vuolláičállojuvvon ohcan sáddejuvvo e-mailas dahje poasttas deike: Ohcan galgá hálddahussii leat boahtán maŋimustá 25.01.2014. +Jus dus leat gažaldagat, de leat buresboahtin diehtojuohkinčoahkkimii maŋŋebárgga čakčamánu 28. Beaivve tii. 12.00 gielddastivralanjas ráđđevisttis. +Dasto sáddejuvvo stevnnet sutnje gii lea ášši vástideaddji ja sutnje addo golbma vahku máhcahit vástádusa. +Muitalus mii lea ođasmahtti filbmamáilmmis lasiha liigedási prošektii. +Vuoi ii go leat nu miella oađđit suinniid siste? + (Hagtvet 2005: 107.) +Gudán sámegielan le standardiseridum tjállemgiella: oarjjel-, julev-, nuortta-, ánar- ja gålldåsámegiella adni vijdedum versjåvnåjt latijna alfabehtas. +Buriin geavatlaš giellamáhtuin ja giellaoahppamáhtuin oahpaheaddjis lea dat vuođđu mii dárbbašuvvo veadjit dahkat sámegiela geasuheaddji ja hásttuheaddji oahppoávnnasin. + (Kupiainen 2000: 10.) +Fága- ja diibmojuohku ja fálaldatstruktuvra Johtučálus govvida Máhttoloktema fága- ja diibmojuohkáseami ja fálaldatstruktuvrra. +Hagtvedt 1988; Report of the National Reading Panel 2000.) +Sámedigge vaddá dårjav njuolgga 27 iesjgeŋgalágásj kulturdåjmadimarenajda jagen 2013: Sáme kulturgoade ja kulturåvddånbukteminstitusjåvnå (12), sáme festivála (7), sáme teáhtera (2) ja sáme musea (6). +Álgovuorus dát doaba geavahuvvo guovtti divttas Beaivi, áhčážan-girjjis, ja dat govve dakkár ealli mii doalaha iežas veaháš eret reasta ealus. +Gávne vuosedi buorre kvalitehta bárgov, ja máhttá dádjaduvvat juogu dal dájddaduodjen jali dájddan. +Sus leat ruškes girjehildut main leat ollu girjjit. +Seamma systemáhtalašvuohta lea 20 rájes maiddái: guoktelogiokta, njeallje-loginjeallje (vrd. +Dát lea fálaldat buot Diehtosiidda bargiide ja Sámi allaskuvlla studeanttaide. +Advokáhtaidsearvi bargá hukset buori vuogádagaid ja čovdosiid mat galget leat ávkkálačča ja veahkkin advokáhtaid árgabeaivvis. +Vuoiŋŋalašvuohta lea lunddolaš bealli doaimmain, vaikko ii leat álo plánejuvvon ja eksplisihtta. +Jearahallamiin badjána čielga temán maiddái dárbu ovddidit iešguđet virgeoapmahačča doaimmaid čielgaseabbon ja nu ahte dat váldet iešguđegelágan váttuid ja sierradárbbuid buorebut vuhtii. +Nu lea ge fierpmádaga ásaheami vuosttaš lávki johtui bidjat oktasaš prošeakta máinna fierpmádat oahpásmuvvá ja doaibmagoahtá, ja maiddái lávdá. +Jagis 1966 Haugen hutkkai vuosttaš giellaplánenmodealla man son lea redigeren (1983) nu ahte dat lea ain dán áigge vuođđun giellaplánendutkamušain ja -modeallain. +Govva: Stian Hansen, Finnmarken Min ekonomiijabargit leat kurssas gaskavahkku čakčamánu 24b. rajes ja loahppa 39 vahkku. +Krigsman čilge mánáid oahppat dán bargovuogi mielde historjjá máŋgga dásis, eai dušše fáktadieđuid. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu. +Dálá áigge dáidda oarjemáilmmi mearkkašumis lea dovddus juohke guovllus. +Oarjemáilmmi kultuvra-doahpagiin čujuhit proseassaide, mainna olmmoš skáhppo dieđu, dáidduid, jáhkuid, smáhkaid (tastes) ja dovdamušaid nuppiin olbmuin dahje girjjiid ja dáiddadujiid bokte. +Faurie, Maija, Saamelainen Kelan asiakkaana, Saamelaisten oikeudet ja asema alkuperäiskansana Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita, Kelan tutkimusosasto, Helsset, Tampere: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy, (75/2011), s. 48-50. +Magga (1999) raporttas badjánit guovddáš temán earret eará guhkes mátkkit ja almmolaš bálvalusaid vátnivuohta Sápmelaččaid ruovttuguovllus ja lassin guovllu gielddaid oktageardánis bálvalusráhkadus, mii váikkuha molssaevttolaš bálvalusaid lohkui. +Speallannjuolggadusat: Sáhkke (skumpe) koarttaid ja bija daid speallanlávdái. +Dearvvasvuođaeiseváldit ávžžuhit risikojoavkkuid boahkuhuvvot eastadan dihtii duođalaš buozalmasvuođa ja jápima. +Ođđa hálddašanorgána lea eanandoallodirektoráhta. +Erenoamáš jahkečoahkkimii gohččojuvvo unnimusat 4 vahku ovddalgihtii dieđihemiin go nu gáibidit: Erenoamáš jahkečoahkkima gáibideapmi galgá ovddiduvvot čálalaččat. +Árbevirolaš sápmelašvuhtii gullá dehálaš oassin duoji máhttin giela lassin. +Gonagas lei Organisašuvdnakomitea (LOOC) gudniovdaolmmoš ja lei ge son gii rabai dieid dálvegilvvuid. +Johkamohkis hupmet sihke davvisámegiela ja julevsámegiela. +Sámediggi juolluda 48, 4 miljon ruvnnu guovttegielatvuođa doarjaga gielddaide ja fylkkagielddaide mat leat hálddašanguovllu siskkobealde. +Ja leamaš dieđusge bággu goarrut, go buohkat leamaš dakkár meahccejohttit, dat sámeisidat. +Dat maid sii leat válljen muitalit sámi árvomáilmmi, oahppan- ja gaskkustanvugiid birra ja sámi pedagogalaš jurddašeamis ja daid sirdimis skuvlii, oaidná maid, mo sii leat konkretiseren teoriija, ja dainna lágiin lean buktán ođđa fuomášumiid sámi pedagogalaš praksisii. +Don dárbbašat Adobe Flash Player 9 dahje ođđaset veršuvnna. +- Eai miessemánu 17. beaivvi ávvudeami goit sirdde 16. dahje 18. beaivái. +Kognitiivvalaš antropologiija mielde kultuvra ii leat dušše láhttema boađus dahje eallinvuohki, man sáhttá áicat, muhto baicce olbmo láhttema stivrejeaddji koda, muhtinlágan mentála málle, olbmo diđolašvuođa ráhkadeaddji ideaid ollisvuohta. +Lágan le ulmmen ierit ietján sáme kultuvra vuodov nannit, sáme árbbedábálasj diedojt biedjat vuodon háldadimen ja dættodit sáme kultuvra luondovuodov vieledit gájkka dåjmajn lága milta. +Dát dutkamuš vuojulduvvá guovtti sápmelaš unnitlogujoavkku, sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu vásáhusaide máŋggadáfot vealaheamis. +Bileahttahattit leat 50,- kruvnnu mánáide, ja 70,- kruvnnu ollesolbmuide. +headdji iežas giellageavahemiin addá mánnái vejolašvuođa oahppat sániid ja dadjanvugiid mat leat dábálaččat čállingielas ja maid oahppi muđui ii soaitte gullat. +Sáhttá gollat 100 jagi rájes gitta máŋgga duhát jagi rádjái ovdal lea šaddan 2.5 cm eanaassi. +Sámebáikenamaid čoaggin Deanus ja Porsáŋggus ovttas Mearrasámi diehtoguovddážiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Shortcuts"Politikk"Møteplan Čoahkkinplána 2013 - nuppástuhttojuvvon beaivvit Ovdagotti bušeahttačoahkkin lea juovlamánu 6. beaivvi. +Sommerseth muitala sii boahtte geasi roggagohtet dárkilit dáid gávdnosiid. +Sis ii livččii lea vejolašvuohta oažžu ávkki dan stuorra guollehivvodagas mii dál lea sin lagasguovlluin. +Siidamusea Viidon sieiddit -čájáhusas leat dáiddaduojit Marja Helanderis, Ailu Vallesja Stina Aletta Aikios. +Gieldda bajimus mihttomearri lea ahte eanáš oassi ássiin galget máhttit sámegiela. +mat eai leat albma sánit dan mearkkašumis ahte livčče anus sámegielas. +soahpamuš sisttisdoallá máŋga iešguđet dehálaš vuoigatvuođa eamiálbmogiid dáfus. +- Leage hui fiinna ja eahpeformála beaivi goas mánát leat guovddážis. +Veaikkis leat maiddái muhtun bealit mat eai leat nu dovdosat Mii cealkit dakkaviđe čielgasit: veaikkis ii leat hádja Muittát go dan ártegis hája mii veaikeruđain lea go daid duohtada? +- Álggos ferte deattuhit ja muittuhit ahte doaibmanjuolggadusat dálveorohagaid rájiid ektui eai leat vel čielggaduvvon, mii mearkkaša ahte siidarájit dálveorohagain eai leat vel gostige dohkkehuvvon. +Vuogáidumi sáhttá atnit kultuvrralaš nuppástuvvama váldoproseassan. + (Bruner 2006: 82.) +Go mánát ohppet bidjat sániid iežaset dovdduide, de sii maid hálddašit oktavuođaid earáiguin buorebut, eai dušše ovdaskuvllas, muhto maiddái go sturrot. +Sámdiggi ja eará guoskevaš bealit leat geavahan stuorra resurssaid dán bargui. +SG dáhttu ahte Norga galgá hui čielga ja iešválddálaš jienain doarjugoahtit ráfi, olmmošvuoigatvuođaid ja solidaritehta máilmmi servodagain. +Ådå dutkam vuoset sáme giellajuogos le gåjt dal sæmmi boares dagu germána giellajuogos ja gåjt dal guovte gierde boarrásabbo gå romána giellajuogos. +Kulturidentitehta - etnihkalaš identitehta +Suohkan dat loahpalaččat mearrida guđe skuvlii dákkár fálaldat galgá sajáiduvvot. +Gonagas sáhttá láhkaásahusain spiehkastit vuosttaš lađđasis. +Veahket nuppi beassat sisa davvisámegielat giellaservošii. +mielde sániid sojahuvvon hámiid main lea diftoŋganjuolgan. +Vaikko veaikegeavahusa stuorámusat leat ge lulli ja davvi Amerihkká beaiveruvkket, de leat maiddái moanat unnit ruvkket main buhtistit veaikemálmma iešguđetlágan vugiiguin, dađistaga makkár geometriija gávdnosiin lea. +Vuonnabađas čakčamánu gaskkamuttus 2016 Máre Jovnna Nilsa Nils Øivind Helander +Guldal Klemetti Näkkäläjärvi jearahallama Yle Areenas. +Válddahalan dáid bargguid sin ovdanbuktimiid ja ságastallamiid vuođul ja guorahalan, man láhkai dat ovddastit ođđa ja ođasmahtti praksisiid sámeskuvllain. +Sámegiela dábáleamos sátnemálle lea guovttestávval sánit, ja sátnemáddagiid tiippaid leage dábálaš juohkit aiddo stávvallogu vuođul bárrastávval, bárahisstávval ja kontrakšuvdnasátnemáttan, nugo omd. +Årg. +Mis, politihkkárin ja almmolaš olbmožin, lea ovddasvástádus. +Álgoálbmogat leat ožžon "vilges" linssaid, maid čađa oidnet iežaset, namalassii oarjemáilmmi árvvuiguin, jurddašanvugiiguin ja máilmmigovaiguin. +Sops 63/1999. +Mu gonagasvuohta lea mu skeaŋka dutnje, ja mu stuorisvuohta mearka mu váibmoláđisvuođas du guovdu. +Gáregasnjárggas bádji ii leat vel ollašuvvan, muhto duodjegávpi lea rabas turismaáigge. +Soakŋu ja gihládan árbevierru lea fas šaddagoahttán dávjjibun olbmuid gaskkas davvi-Sámis. +Nu sii sáhttet dušše doalahit oktavuođa ovttain olbmuin, dadjá Sara. +Vuosttaš rahpanbeaivi lea maŋŋebárgga geassemánu 12. beaivvi (vahkku 24). +Vuoddudeami rájes jagis 1956 Sámiráddi lea aktiivvalaccat bargan sámepolitihkalaš figgamušain. +Nu leage sihke analyhtalaš ja syntehtalaš oahpahallanvuogit (gč. +NATO ovttasbargguin lea suodjaluspolitihkalaš ovttasbargu nannejuvvon, ja goappešat riikkain bidjet stuora mearkkašumi internašuvnnalaš geatnegahtti ovttasbargui, deattuhii Gonagas Harald sártnistis gaskavahku eahket. +Dán sáhttá dahkat nu ahte láhčá dakkár háleštallandilálašvuođaid main oahppi fuobmá ahte ii birge prosániiguin. +Alvaduváv gå dát vilá dáhpáduvvá Vuonarijkan jagen 2012, ja dát vuoset miján divnajn le barggo bærrájgæhttjat vaj æjgáda ja åhpadussystebma åhpadi mánájt ja nuorajt vieledime birra ietjá kultuvraj ja identitehtaj hárráj. +Dán birra boahtá diehtu aviissas. +oppalaččat omd. +NordFo. +Duodji oahpahuvvo vuođđoskuvllain, joatkkaskuvllain Dáčča bealde, Sámi oahpahusguovddážis Anáris ja Sámi allaskuvllas Guovdageainnus. +Ráđđealmmái galgá bearráigeahččat ahte buot investerendoaimmat mat álggahuvvojit dahje leat plánejuvvon álggahuvvot dán jagi, ja mat eai leat mielde 2013 investerenbušeahtas, galget árvalit doaimma ruhtadeami muddet. +Sten Olav doaivvui álggos ahte muhtin dearpalii garrasit sin bartta seaidnái, muhto de lei su eamit ja okta su mánáin, gullan ahte dat lei luođđa mii beaškkehii. +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea upmisámegiella hui garrasit uhkiduvvon giellan dahje giella mii measta oalát lea jávkan. +In lean maid bidjan eambbo go 10 dollára, mii lea sullii 50-60 ruvnnu otná dollárárvvu mielde Norgga ruvnnu ektui, ja dainna bessen vuolgit Las Vegasii, muitala Sara. +Válga čađahuvvui ođđa FeFo-stivrra vuosttaš stivračoahkkimis. +Sápmelaš lámisolbmuid vásihan vealaheami jávkkadeapmi ja eastadeapmi ovddalgihtii praktihkalaš doaimmaiguin +Soai leaba ná čálalaš hámis buktán ovdan árbevieru, mii lea šat uhcán anus dutkanguovllus. +4.2 Sátnesojahanmáhttu +DIEĐU ILBMANEAPMI DIEĐU DOAIBMA +Dasa lassin dat vuođđudii jagi 1994 ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideapmái vuojulduvvan erenomášraporterejeaddji doaimma. +Hálddašanguvlui searvama proseassa Guđe suohkanat gullet sámegiela hálddašanguvlui, lea mearriduvvon sámelága láhkaásahusas. +Muhtin dikta muitala veaháš gii son lei: (Girjjis Nu guhkkin dat mii lahka/ Så nært det fjerne, DAT 1994. +Norgga gonagasa riikaeappela lea ráhkadan Adolf Zethelius Stockholmas 1818:s. +Doahpaga leat kritiseren ovdamearkka dihte das ahte láhka dulkojuvvo moderna intersektionálavuođa teoriija mielde vuohkin ovdanbuktit identitehta, muhto ii olusge giddejuvvo fuomášupmi baicce dasa, mo lágain sáhtálii jávkkadit eahpevuoiggalašvuođa. +Dán lassin guovddáš temát ledje bargoeallimis vásihuvvon vealaheapmi ja lassin dearvvašvuođafuolahusa váilevašvuođat ja sohkabeali divvumii laktáseaddji láhkaásaheami váttisvuođat. +Dat dagalii vejolažžan dihto dilálašvuođain dan ahte eadnivuohta nannejuvvolii juo eadnivuođarávvehagas juo ovdal máná riegádeami. +Dattetge lea ain sihke luohti ja boazodoallu guovddážis. +In dieđe maid Sámediggi bargá. +11:42 Suoidnemánu 06. beaivi 2015 Norgalaččat čuorbbimusat ráhkadit bušeahta Europas Dušše 26 proseantta norgalaččain ráhkadit bušeahta. +Dehálaš bargun iešguđetge stivrraide ja báikkálaš suodjaluvvon guovllu hálddašeddjiide lea ráhkadit (dahje ođastit) suodjaluvvon guovlluid hálddašanplánaid. +sajádahkii. +Dát oasit doabaoahppanproseassas dahket vejolažžan earuhit doahpagiid, omd. +Dego ovddit, vealaheami gieđahalli kapihttalis lea bukton ovdan, de ovttaveardásašvuođalága 15 §:s mearriduvvo govttolaš vuogáiduhttimis sierra lámisolbmuid ovttaveardásašvuođa ollašuhttimii. +Prinsa jotkkii skuvlavázzima Oslo Katedralskuvllas, gos lei ruksesruošša 1955:s. +Sus lea viiddis duogáš áššemeannudeaddjin, oahpaheaddjin, čielggadeaddjin ja dutkin boazodoalus ja sámi luonddugeaveaheamis. +Cuoŋománus diibmá ozai son mánáidgárdesaji nieidasis, dadjat juo dakkaviđe go bođii buohcciviesus, muhto das ii lean ávki. +Jussi Ylikoski Oulu universitehta +Gustojeaddji oahppoplána deattuha lohkan- ja čállinmáhtu lassin maiddái rehkenastinmáhtu ja ahte oahppit galget beassat oahppat geavahit digitála čállin- ja rehkenastinreaidduid. +Diehto dán birra boahtá maŋŋela. +Juohke okta gii gávttiin boahtá márkanii, lea mielde vuorbádeames. +Stuora vuordámušat vuotnaguolástuslávdegoddái Mis leat stuora vuordámušat dasa ahte lávdegoddi oažžu mearrideaddji váikkuhanfámu sihke guollehálddašeami ovdánahttimis ja boahttevaš guolástuspoliti.. +Lea nationála eiseválddiid ovddasvástádus guovddáš dásis fuolahit ahte sámegielat geavaheaddjit ožžot dásseárvosaš sosiálabálvalusaid mas sámegiella ja sámi kultuvra lea vuođđun. +Diehtu livččii vuođđun buoret ipmárdusa huksemii sápmelaš lámisolbmuid eallindilis, ja ovdalis namuhuvvon čielggadeapmi gullá maid dán bargui. +- In hálit nu ollu árvaladdat ovddalgihtii, ferten váldit dan nu go boahtá, čilge son. +ØFAS áigu farggamusat čorget ja bálkáhit geassebargiid čorget Gassanjárggas ja lagašguovllus birra Gassanjárgga. +Wrong, D. H. 1961: The Oversocialized Conception of Man in Modern Sociology. +HE/96/2015 vp. +Geahča maid Ámerihka duopmostuolu Saramaka v. Suriname, Inter-American Court of Human Rights, Judgment of November 28, 2007, Series c, No 172, para 93. +Loabát lea sulli 7 milla davábealde Nárviika, sulli 22 milla lulábealde Romssa, sulli 12 milla eret Hárštá. +Etnihkalaš álgovuolgaga dahje čearddalaš oktiigullevašvuođa čájehit symbolat, maid dábálaččat gohčodit etnihkalaš symbolan. +Dat nákkut mat čuožžilit vuoigatvuođaid birra maŋŋil komišuvnna raportta, sáhttet lágiduvvot Finnmárkku meahcceduopmostullui ovdal cuoŋománu 16.b. 2015. +Dát guorahallojit dárkileappot čuovvovaš kapihttalis. +Ruvdnaprinsabárra guossástalai Indias skábmamánus 2006. +Váldobargun dán luohteofelašdoaimmas galgá leat sámi mánáid ja nuoraid ektui. +Olsén mearridii dán dutkamušas jearahallamiid dahkama, littererema ja bargobájiid lágideami. +Gåjkkådibme bákteguoles lij nissunijbarggo, ja vattij moadda nissunijda máhttelisvuodav ietjas biednigijt tjijnnit. +Stáhtaámmátvirgi lei dego symbola mii čájehii ruoŧa alit dási uniuvnnas, ja Norga lei dien virggi geahččalan heaittihit máŋga jagi. +rievdamat váikkuhit gielladillái. +"Mus lea alit biila ja Bieras lea rukses." +Girjjis lea muhtun veardde deattuhan sápmelaš oainnu ja áddejumi olbmo ovdáneamis. +Dát fas lea sáhttán duddjot váttisvuođaid ja eahpesihkkarvuođa. +Dat šattai ođđaáigásaš. +Johttičállosa gávnnat go deaddilat dákko. +maid Mattanen (2016), s. 21. +damat ( +JOU Ođasjournalistihka álggahankursa 1 Studeanttat oahpásmuvvat ođasjournalistihka vuođđoáššiide, ja ohppet čállit ođasáššiid aviisa ja neahttamedia várás, govvet journalisttalaš govaid ođasáššiid várás ja gieđahallat govaid elektrovnnalaččat. +Muhto bálkká lassin sáhtte addit duodjeávdnasiid: "Go N. N. biigojin, dat osttii gákteláđđiid, skeŋkii munnje meaddil bálkká" (N1a). +10:36 Juovlamánu 28. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Árbevirolaš bajásgeassinteoriija addá prinsihpalaš vuođu hukset sámi pedagogalaš filosofiija. +Automatiiva passiivvas fas doaibma šaddá iešalddes. +Ráđđelahttu Balto mátki ulbmilin lea oahpásmuvvat buorebut ođđa gielddaide STN-guovllus, ja dasto juohkit dieđuid dan birra ahte maid dat mearkkaša gielddaide go leat mielde doaibmaguovllus. +8). +Kupiainen, Jari - Sevänen, Erkki 1994: Esipuhe. +Giela ja jurddašeami oktavuhtii čujuhuvvo dávjá go lea sáhka matematihk +Porsáŋggu gieldda sámegiel frásagiehtagirji sámegiela doaibmaplánii Porsáŋggu gielda dearvvašvuođa ja fuolahusa ja giellakonsuleantta bokte leat ráhkadan sámegiel frásagiehtagirjji dikšun- ja fuolahusbálvalussii. +OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu OAP Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. +Diehtit maid mánná bargá lea dehálaš go galgá suddjet máná ja addit sutnje oadjebasvuođa. +Dan vurdet váhnemat, Ruoŧa skuvlaeiseválddit, lagamus hoavddat ja sihke sámi ja ruoŧa servodat. +Porsáŋggu gielda sávvá lihkku Bearraša vissui ásahemiin ja doaivu ahte Porsáŋggu gieldda ássiid mielas fáladat lea sihke geasuheaddji ja álki geavahit. +Iežas kultuvrra ja alcces oahpes suorggi dutkamis lea váttis meroštallat alimus stáhtusa, dan sáhttá atnit hierárkkalaš juohkun. +Foannda galggá doarjjat kultuvrra - ja æládusdåjmajt guhkesággásasj vájkkudusáj. +Lene evttohus: Deklareret dušše daid mat leat čađahuvvon. +Dokumeanttas leat ollu evttohusat bajimuš fáddán máilmmikonferánssa várás, ja konkrehta evttohusat movt buoremusat sáhtášii ollašuhttit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid. +Báikenamat leat kategoriaid mielde. +Čuovo Sámi pedagogalaš fágabeivviid neahta bokte - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Soames dutkit čuoččuhit ahte maŋimus olmmoš guhte humai áhkkilsámegiela jámii 2003:s, ja eará dutkit ges oaivvildit ahte ain gávdnojit soames olbmot geat hupmet giela ja nu lea áhkkilsámegiela eanemus uhkiduvvon giellan Ruoššas. +Mattanen (2016), 28 & 32. +Nuorttasámegiella ságastuvvá ienemusát Finnmárko ja Råmså fylkajn ja suohkanijn Dielldasuollu ja Evenássje Nordlándan vuona bielen. +Markus Juutinen Oulu universitehta +Ii oktage dieđe gos ja goas dákkár máidnasat leat riegádan. +WHO, World Report on Disability, World Health Organization & World Bank, Malta (2011), s. 7. +Lapin Maakuntamuseon julkaisuja 7. +Meinebehtet go boahtteáiggis fas ohcat lobi lágidit Sáme Cupa? +Gokko gullo jietnadaterohus dáin sániin: beassi - geassi, áidi - áiti, čárvut - čárvet, girjjis - girjjit? +BLAD- sáni sisdoallu lea - Bygdelag (báikegottesearvi), Landbruk (eanadoallu), Allmeneheten (álbmot) ja Dalelskere (leahkeustibat). +Muhto sámiid geahččanguovllus lea jearaldat ávdnasiid ja anu geavatlaš ovttastahttimis: beaskka hápmi lea šaddan náhkiid čeahpes ávkkástallamis ja bargobiktasa gáibádusain. +Son čilge maid ahte lea stuorit vejolašvuohta albasa reguleret earrebivdduin go geatkki. +Teáhterčájálmas Giddagasas lea čállon dramatihkara iežas vásáhusaid vuođul Greika militearadiktatuvrra 1967-1974 áigodagas. +Ferte leat stuorra gudni sidjiide geat leat gullevaččat Bissojohkii. +Anders lea oahppan diabetes buohccedivššár ja bargá dál Davvi Norgga universitehta buohcceviesus (UNN). +vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid jos gáibida, ahte olmmoš duođašta almmolaš láhttema bokte iežas ii-heteroseksuálavuođa. +váldocealkka ja oalgecealkka. +Dain lea mearkkašahtti rolla váikkuhanbarggus vealaheami vuostásaš bajásgeassima ovddideami dáfus. +Presidænnta sávvá vuorbev ådå biskoahppaj Sámedikki presideanta dovddaha, ođđa bismma nammadeami oktavuođas Davvi-Hålogalándda bismagottis, ahte lea ilus go ođđa bisma dovdá bures sámi diliid. +Dat ii leat vealttakeahttá gustojeaddji, muhto dat lea čatnasan olbmuid figgamušaide. +Son muitala iežas dál árvvoštallamin fárret čakčat máttás, go lea ožžon bargofálaldaga muhtun modeallafitnodagas. +Sámedikki presideanta Egil Olli deattuha man deaŧalaš viiddes bargu sámegielain lea ja čujuha dasa ahte Sámedikkis lea mihttomearrin ahte sámegiella galgá nannejuvvot, ja ahte dat šaddá lunddolaš oassin norgga almmolašvuođas. +Ásahit resursajoavkku meahccegeavaheami várás SaernieSuohkanreforbma ja sámi beroštumi "Suohkanreforbma ja sámi beroštumit" čielggadeapmi almmuhuvvo gaskavahkku čakčamánu 16.b. dii. 09.00. +Ovdamearkka d Dán dutkamušas intersektionálavuohta meroštallo eanaš dákkár lahkonanvuohkin geahčadit eamiálbmogii ja dan siskkáldas joavkkuide gullevaš olbmuid sihke sin vuoigatvuođaid ollašuvvama ja maiddái sin vealaheami. +15:09 Ođđajagimánu 18. beaivi 2016 Finnmark Rein njuovahagas Guovdageainnus, lea viehkat olles mannan čavčča čájehan 1,4 kilo menddo unnán juohke gorudis. +Juohke kapihttalis leat máŋggalágán bargobihtát ja hárjehusat. +Sáhttá gal maid sáddet ohcamuša reiven. +Dehálamos oassi árbevirolaš dieđus sirdása njálmmálaččat, giela bokte boahtte sohkabuolvvaide. +Dásseárvu-doahpagiin čujuhit dábálaččat dušše beare sohkabeliid gaskasaš dásseárvui. +Váldoredaktevra, Nils Martin Kristensen, lea hui duođalaš go muittaša dehálaš dáhpáhusaid GLR historjjás. +Emic-strategiija vuolgá das, ahte giella ja láhtten čatnaseaba oktii ja dat ráhkadeaba ovttas jurddaráhkadusa, man bokte olmmoš hábme iežas duohtavuođa. +Dán rádjái leat oahppit geain lea sámegiella vuosttašgiellan iskojuvvon dušše matematihkas ja eŋgelasgielas. +Questionnaire on the implementation of Committee of Ministers' Recommendation CM/Rec (2010) 5 on measures to combat discrimination on grounds of sexual orientation or oaffariid riektesuoji vugiin, arvvosmahttán seksuála orientašuvnnas ja sohkabealleidentitehtas čuvvon vašširihkkosiid oaffariid almmuhit das, sihkkarastán seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš fáŋggaid dorvvolašvuođa, ovddidan seksuála orientašuvdnii ja sohkabealleidentitehtii laktáseaddji dieđu lasiheami skuvllaid oahppoplánaide, sihke našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođaorgánaid mandáhta ja máŋggadáfot vealahangielddu dáfus. +Ságastallen eanaš oahpaheddjiiguin goappašiid skuvllain ja ožžon dieđu maiddái dan birra maid sii jurddašit. +Dán vuogi mielde veadjá mannat guhká ovdal go oahppá sáni ollislaš sisdoalu, jos ii beasa geas nu jearrat dahje sátnegirjji geavahit. +Dolgi ja Ánne Risten Davviriikkalaš meašttirin Ánne Risten Sara lea Davvi­riikkalaš buoremus heargevuoddji. +Doppe leat stoahkanšiljut, biilabisánansajit ja ruonasguovllut. +Čielggadusas ávžžuhit kompromissa, mas báhpain lea oamedovdofriddjavuohta, nappo seamma sohkabeallái gullevaš páraid vihaheapmi livččii lobálaš, muhto báhpaid eai geatnegahte dasa. +Mii lea fuolastuvvan go suohkaniin ii leat doarvái dihtomielalašvuohta sámi buhcciid dárbbuid ektui, dadjá Sámediggeráđđi Henrik Olsen. +Sámegiela sániinhan dássemolsašuddamis lea morfologalaš doaibma. +Dutkamuš +Sámedikkis lea lagaš ovttasbargu máilmmiviidosaš álgoálbmogiid koordinerenjoavkkuin (Indigenous Global Coordinating Group - GCG), mii ásahuvvui 2014 máilmmikonferánssa várás. +Dálá servodatlaš dilálašvuođain konfirmašuvdna lea dakkár riita, masa eanaš nuorat oassálastet. +Komitea ávžžuha maid ahte ovttaveardásašvuođaláhkii lasihuvvo vealahangieldu erenomážit lámisolbmuid várás. +Láhka transseksuála sohkabeali nannemis doallá sisttis maiddái njuolggadusaid, mat leat ovdamearkkat láhkaásaheami struktuvrralaš vealaheamis. +Dieđusge leat buorit bealit maiddái riektevuogádagas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Viesut ja opmodagat"Huksenáššit Unjárgga gielddas lea Teknihkkálaš ossodaga ovddasfástádus giehtadallat huksenohcamiid plána ja huksenlága láhkaásahusaid vuođul. +Prošeavtta mihttun lea oažžut Sámi giellagáldu - Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža bistevažžan. +Dat mearkkaša ahte álgoálbmogat besset searvat seamma dásis stáhtaiguin ja ahte min politihkalaš oainnut váldojuvvojit duođas ja ahte stáhtat ja álgoálbmogat duođas daid digaštallet duohtavuođas, dadjá Olli. +Porosaamelais- ja talollissaamelaisperheen saamenkäsityön siirtyminen sukupolvelta toiselle 1900-luvulla Kaarasjoella ja Inarijoen varrella. +Dat lei ráhkaduvvon liđiiguin Ceropegia Woodii (marmorlanterne), Wandaorkide (Phalanopis orkide), Hydrangea (hortensia), čuvgesrukses ja lilla ruvssuiguin, bjørnegress, bearraliiguin ja metállaárppuiguin. +O'Grady 2005: 146-147.) +Dárogielas leat erenoamážit oahppo-plánaid oktavuođas váldojuvvon atnui sánit mat sámegillii leat šaddan dakkárin go omd. +), man ulbmilin lea ovddidit gávpeduoji ja oččodit gilážiidda duodjebájiid dahje buvttadanrustegiid. +Soai leaba goappašat julevsámegielagat, muhto gulahallaba maid davvisámegillii. +Lauhamaa guorahallan čájeha maid, ahte oahppoplána gáibida kultuvrralaš máhtu, maid muhtun oahpaheaddjit atne máhtohisvuohtan go eai lean dasa skuvlejuvvon. +Dat sáhttá leat sivvan dasa ahte sii máhttet eará giela buorebut, eaige geavat sámegiela beaivválaččat. +Krigsman láhčá "buori dilálašvuođa" oahppamii. +Ja son buressivdnidii doppe Jakoba. 30 Jakob gohčui dan báikki Penuelin. +Gaskabađaeatnamis eará báđariid siste sámit ledje čalbmáičuohcci biktasiiddisetguin. +Dutkanbeivviid áigge hástaleimmet buot gussiid muitalit vel eanet namaid. +Skuvladutkamušat Norgga bealde fas čájehit, ahte sámi skuvllat eai nákce ollašuhttit sámi profilerema, vaikko dát lea nationála áigumuš. +Danin lea ge sihkarvuođas ja suodjalusas guovddáš sadji dál go presideanta lea guossástallamin Norggas, logai Gonagas. +Nissoniid buotlágan vealaheami jávkkadeami oktasašsoahpamuša gohcinkomitea lea addán oppalašávžžuhusa nr 18 (1991) lámisolbmuid vuoigatvuođain. +Guovddášbellodaga preassagovva Mannan bearjadaga almmuhuvvui ahte Jan-Yngvar Kiel galgá leat doaibmi boazodoallohoavda, ja su stuorámus mihttomearri lea geahččalit oažžut buori hálddašeami ealáhusas. +Vahkku 50:s lea girjerájus rábas vuossárgga 9. beaivve ja lávvardaga 14. beaivve. +Buot alit oahpahus ja dutkan galgá maiddái áimmahuššat sámi perspektiivva. +Lea oassi pragmatihkalaš máhtus máhttit olu vejolašvuođaid gaskkas heivehit giela geavahusa dárbbu ja dilálašvuođa mielde. +11 De beargalat guđii su, ja eŋgelat bohte ja bálvaledje su. +SED-guovllus (Sámedikki ealáhusovddideami doarjagiid doaibmaguovlu) leat sullii 660 registrerejuvvon fatnasa, maid gaskkas 570 fatnasa leat vuollel 11 mehtera. +Presideanta Leuthard inspiserii gudnigardena ovdal go bijai kránssa muittomearkka lusa mii lea ceggejuvvon muitun norgalaččaide geat gahčče 2.máilmmisoađis. +Son gávnnaha maiddái ahte ii oro Sámedikki plánaveahkki ge čuvvojuvvon. +Máttasámiid giella lea áitojuvvon ja lea oassin Árborddi suohkanis. +Nussira gávdnosiin leat eanas veaikekisa ja bornihtta. +Álgoálgosaš sitáhtta: "Discrimination, like traffic through an intersection, may flow in one direction, and it may flow in another. +Siiddat leat ožžon vejolašvuođa buktit cealkámušaid unnidanevttohussii, muhto singuin eai leat leamaš konsultašuvnnat mearrádusaid hárrái. +Morfosyntáksa čilge morfologiija ja syntávssa oktasaš beliid ja morfofonologiija fas morfologiija ja fonologiija oktasaš beliid. +Danin dat gohčoduvvo maiddái vuosttašgiellan. +Jus livčče viggan dan seammá dahkat klássalanjas, de livčče lean váttis oažžut buohkaid čuovvut. +Fáhkka son gulai báhčima ja olbmuid huikimin "son báhčá, son bahčá". +oahpaheddjiid ovddidanbargguin lea jurddadási koloniseren hehttehussan, ja čihččet kapihtal gieđahallá, mo dan sáhttá luvvet dekoloniseremiin. +Dat addá álkibut árgabeaivvi dutnje gii leat ássi, buktá buoret bálvalusaid ja jođáneappot vástádusaid almmolaš suorggis. +Stivra ii sáhttán ráhkkanit 2013 jahkečoahkkimii Upmii go searvvis lei nu heajos ruhtadilli. +Dát sáhttá dorvvuhuhttit ovdáneami dahje eallima. +SOn ođastii H.O Heika smávva lávllagirjji ja lasihii sálmmaid dasa. +Okta informánta muitala ahte dálá áigge ságastallan ovdamearkka dihte sámeservoša siskkáldas vealaheamis lea váikkuhan negatiivvalaččat maid váldoálbmoga doaladumiide sámeservoša guovdu. +Váhnemat ledje dán dihte sáhttit áššáskuhttit skuvlla, muhto nu ii geavvan, go Baer lei ovddalgihtii čilgen, ahte márkanastin, dádjadeapmi ja birgen galggai leat sin oahppanprográmma áigumuš. +Sån åvddånbuktá jut etihkka boahtá njuolgadusájs ja árvojs ma sebrudagán gávnnuji, mij vas sihtá javllat duot mij le etihkalasj duolla, le sierra kultuvras kultuvrraj. +Son reagere garrasit erenoamážit daid čuoččuhusaide ahte boazodoallit mahkáš divttášedje nealgut bohccuideaset jámas ja de dan maŋŋá bonjadit boraspirebuhtadusaid. +Jus skuvlaeaiggádis ii leat oahpaheaddji guhte sáhttá oahpahit sámegillii, de son ferte fállat ohppiide oahpahusa sámegielas dákkár molssaevttolaš oahpahusvugiid bakte. +Deklarašuvnna mielde álgoálbmogat leat eará álbmogiiguin seamma árvosaččat ja sis lea riekti atnit iežaset earaláganin, ja dan galgá doahttalit. +Dáinna čájáhusain dáhttot Tromssa stáhtarkiiva ja Sámi arkiiva čalmmustahttit daid gáldodieđuid. +Dasa lassin álgá dál kulturskuvla ja máŋga ođđa iđu šaddet. +Vokálaguovddáš +Universitetsforlaget, Tromsø - Oslo - Bergen. +Proposal for a COUNCIL DIRECTIVE on implementing the principle of equal treatment between persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual orientation, Brussels, 2.7.2008 COM (2008) 426 final 2008/0140 (CNS). +Dat lea persovnnalaš kompetensa, man lea váttis meroštallat. +Oppalaš giellamáhtu iskan lea váddásit čađahit go giellamáhtu ja giellahálddašeami osiid, nugo omd. +Danne stáhta álggahii geologiijaoahpahusa, ja sii ráhkadišgohte guovllukárttaid ja guorahalle málbmahámiid proseassaid. +Vuosttaš prográmma oainnát dán bearjadaga. 11:22 Ođđajagimánu 06. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dákkár hárjehallamiid buorre ovdameark-kaid gávdná omd. +Lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomitea (LOVK) lea fuolas lámisolbmuid sajádagas sode- ja eanagoddeođastusa ollašuhttimis. +čovdosiid. +Skuvlagiela vehkiin oahppat maiddái iešguđetlágan biepmuid birra ja makkár ávdnasat addet energiija: "Stirddis leat sohkarmolekylat čadnon oktii guhkes viđjin. +Leago juoga mii das váilu? +Lea geatnegahtton ahte čálihat čujuhusa ja mátketelefuvdnanummira jus hálidat mielde gilvvus. +Morfologiija dahje hápmeoahppa fas lea dat dássi mii čilge mo sánit leat ráhkaduvvon sihke mearkkašumi ja giellaoahpalaš doaimma guoddi ovttadagain. +Mii dieđihit fas go dát vejolašvuohta rahpása. +Reidar oaivvilda ain ahte ii lean riekta spiehkastit guhkkodatgáibádusas. +Sámedikki movttiidahttán joatkit doallat girjjálašvuođabeivviid sámi girječálliiguin ja bovdet mánáid ja nuoraid guldalit. +Bargosajiin ja maiddái globála oktavuođain dárbbašuvvo dákkár máhttu maiddái eará gillii, muhto lea deaŧalaš muitit ahte oahpahus ja hárjehallan álggu rájes ferte vuos geav-vat eatnigillii. +8 Praksisiid ođasmahttin - oahpaheddjiid ovddidanbarggut +Boazolihkku lea čadnon dasa mo, meannuda bohccuiguin. +Juoigan ii leat dušše musihkka." +Stáhtaráđđi Aasrud cealká viidáseappot ahte lea hui illudahtti oaidnit ahte árvvoštallanlávdegoddi dán jagi oaččui nu ollu buriid evttohasaid bálkkašupmái. +Kumpuvuori, Jukka, Högbacka, Marika, Vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet Suomessa, Åbo Akademi, ihmisoikeusinstituutti (2003), s. 11. +Leago midjiide báhcán dat jáhkku, ahte sámit leat čuorbbibut, láikkibut, primitiivvabut ja jallabut go álbmogat mat birastahttet min? +Luonddubiras hábme kultuvrra fysalaš ja sosiála vejolašvuođaid. +Eará luohkáin leat 8 buoremusa finálagilvvuin ja álggahit gilvvu guovtti ráiddus. +Heivehanmunni ja nuppástuhttin, jotkkolašvuohta ja ođasteamit leat guovddáš doahpagat boahttevaš álgoálbmotservodaga hábmemis. +Mo sámeservviid rahčan duoji ja giela ovdii lea vuohttimis dábálaš olbmuid siste? +Advokáhtta bidjá garra gáibádusaid iežas fágalaš ja fidnoehtalaš standárdii - ja ollašuhttá maiddái ieš daid gáibádusaid. +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bargojoavku attii jagi 2015 ráđđehusa evttohussii lasáhusa vai sahkankeahtesvuođa gáibádus jávkaduvvolii. +Erenomáš aktiiva doaibmi lea leamašan ON:id eamiálbmogiid bissovaš forum (eŋg. +Analyhtalaš vuogi mielde vuolggasadjin lea cealkka dahje sátni man de sáhttá biđget: cealkaga gihpuide ja sániide, sániid stávvaliidda, stávvaliid bustávaide ja jietnadagaide. +Váikkuhus dáinna molssaeavttuin árvvoštallojuvvui nu ahte ámmátlaš minerálafitnodagat livčče gávnnahan, sihke ehtalaš, politihkalaš ja ekonomalaš gollogáibideaddjin vuoruhit doaimmaid árbevirolaš sámi guovlluin. +Doaba ciekkai Norgga gillii "min oktasaš boahtteáigi" raportta bakte man ON birrasa ja ovdáneami máilmmikommišuvdna ovddidii jagi 1987:s, ja eanemus beaggán Brundtland-kommišuvnna raporta, mii ásahuvvui jagi 1983:s. +Porsáŋggu gielda dárbbaša doarjjaolbmuid Indre Finnmark Familevernkontor/ Sis Finnmárkku Bearašsuodjalanguovddážin lea vejolaš deaivvadit Porsáŋggus 2012 giđa. +Son čuoččuhii, ahte árbevieruid sirdin lea sohkabuolvagažaldat. +Lásságámmi galggai šaddat su ja lottiid ruoktu, lottiid maid son nu ráhkistii. +Dego ovdalis lea bukton ovdan, de jávohisvuohta sámeservošiin sáhttá mearkkašit almmatge dan ahte ášši ii dohkkehuvvo. +ESČ-soahpamuša gohcinkomitea (ESČ-komitea) lea jagi 1994 čállán oppalaškommeantta lámisolbmuid vuoigatvuođain. +Kalstad, Johan Klemet 1995: Árbevirolaš diehtu ja máhttu - muhtin vuohki fáhtegoahtit doahpaga. +Sámedikki ja Kynnys ry:a prošeavttas jearahalle 125 olbmo. +Čáskat čuovggaid dálkkádaga ja luonddu ovdii! +Rámidit sin hirbmat buori lágideami ovddas, ja eará studeanttajoavkkuid buot sin ovdanbuktimiid ovddas. +Dát le ietjastis lávkke riekta guovlluj. +Duollu čađa beassat dattetge ii šaddan nu álki go Eira lei doivon. +Mannan duorastaga lei skohter sajis go ledjen Mázes. +Suopma ratifiserii dan jagi 1985. +Logus golbma buvttán ovdan čuozáhatjoavkku giellageavahanvásáhusaid ja logus njeallje čalmmustahtán mot sámástanvásáhusat leat váikkuhan sin sámegiela geavaheapmái. +Logut mat leat vižžojuvvon SSB:a KOSTRA dieđuin eai atte rivttes ja ollislaš gova dilis. +Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto reive Samii Littoi 9.6.1952. +Elfápmorusttet lei dan muttos heittot ahte dagahii fuolastuvvama. +Hopp til hovedinnholdet på siden ON beaivi ávvuduvvui Oahppogálddus ON-beaivvi, golggotmánu 24.b., leat mánát ja ollesolbmot Unjárgga Oahppogálddus ávvudan ahte ONa Mánáidkonvenšuvdna lea 25 jagi. +- Várra lohket olbmot ahte dát lea mus bealuštansárdni, muhto dat han gal lea ortnegis. +Dasa lea hui váttis ja measta juo veadjemeahttun addit oppalaš ja oktasaččat dohkkehuvvon meroštallama. +ovddu mielde. +Organisašuvnnat leat fuolastuvvan das ahte jos nama mearrideaddji virgeoapmahažžii addo váldi árvvoštallat sohkabealleidentitehta eaktivuođa, de mearrádusat sáhttet almmatge rievddadit. +čuđiid jagi leat leamašan jávohisvuođas. +- Sámediggi lea guhkit áigge dieđihan ráđđehussii ahte mii eat leat duđavaččat go nu unnán juolluduvvo Sámediggái ja seammás gáibidit eambbo Sámedikkis. +Mánát galget beassat oahppat iežaset leavttuin ja návccaideaset mielde. +Oahppomateriálat leat luođi gelbbolašvuođa lokten, dánáigge go ii leat šat diehttelas ahte luohti oahpahuvvo ja seailu ruovttuin ja bearrašiid siskkobealde, go buot eará ge oahpahus lea sirdon skuvllaide. +Sámegiela sániin main leat hámi dáfus vástideaddji sánit dárogillii, sáhttá guovttegielat olmmoš oaidnit humoristtalaš beliid maid ovttagielat olmmoš ii oainne. +Tor Gunnar, gii beaivválaččat bargá singuin geat leat rašis dilis servodagas barggustit konsuleantan/integratiiva-terapevtan Oslo Universitehta buohcciviesus, lea oaidnán mo olbmot reagerejit go vásihit juoga negatiivva mii guoská sidjiide. +Guovddášbohkama vuođul lea ođđaseamos lohku JORC mihtidanvuogi mielde dál 3,7 miljovnna tonna čájehuvvon valljodat ja 3,9 miljovnna tonna várohuvvon valljodat, oktiibuot su. 7,7 miljovnna tonna veaikemálbma. +Sánit main leat mánga mearkkašumi leat moddii čállon, ja muhtin sániin leat vel čilgehusat ruođuid siste. +Eananvuoláš metállaid sáhttá gávnnahit go mihtida ohcanguovllu magnehtalaš birrasa dehe man bures elrávdnji johtá dan báikki mielde. +- Sunna Kitti +jurddan lea dat ahte stáhta lea vásttolaš doaibmi ja ovttaveardásaš vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid huksejeaddji buot dan riikkavuložiidda. +Son govvida dan, mo nissonolbmuid bargun lea ávdnasiid dikšun ovdalgo besset vadjat ja goarrut: julggiid njuovvamis gitta ostemii. +Dutkamuša guovddáš analysa vuojulduvvá sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid kapihttalollisvuođaide. +Gonagas stáhtaráđis lea maid suovvan árpmuin heaitit stáhtaráđiid Thorhild Widwey, Tine Sundtoft ja Robert Eriksson. +Oaččut 5 čuoggá juohke háve go deaivvat rivttes sátneluohká. +Danin mii eat šat Avvilis gaskaskuvllas atnán goikkehiidge, mas livčče iktán min sápmelaš duogáš. +Oidnen maiddái Niillasa . +Muhto leat maid maorit geain lea iešillasteapmi (self abuse), mii vuolgá das, go ráđđejeaddji álbmoga jurddašeapmi sirdašuvvá vealahuvvon álbmogii almmá ahte sii vávjet dan. +Dákkár erohusaid ferte oahpaheaddji dovdat ja máhttit čilget ohppiide go oahpahallagohtet čállingiela normerejuvvon hámiid. +Hálddahusmeannudanlága § 29 váidináigemearri lea3 vahkku dan rájes go ohcci lea ožžon fástádusa ohcamii. +Giellagáldu lea visotsámi giellaovttasbargu golmma sámedikki gaskkas. +Danin doahpagiin kultuvra čujuhit sihke ideationála ja iđalaš ortnegii. +Jietnadatvuogádaga hálddašeapmi lea vuođđun veadjit dadjat sániid, ja dán ovdáneamis maid sáhttá oaidnit mo dát proseassa geavvá dásiid mielde. +Mun lean álelassii du lahka, muhto don leat álo guhkkin mus. +Árvaluvvo maiddái vejolašvuohta ásahit buohtalas siidaoasi, vai buolvamolsumat manaše njuovžileappot. +Lávdegoddi lea deaŧalaš ráđđeaddi riikka eiseválddiide ja nanne báikkálaš váikkuhanfámu guolástusa hálddašeapmái. +Duodji 1: 1998. +Erenoamážit Cummins (1984 ja 2008) lea čujuhan dán guovtti dási erohussii (govus 4). +Čállit suokkardit muohtatearpmaid sisdoalu ja geavahusa, siiddaid jotkkolašvuođa eavttuid ja gažaldaga das, lea go Nuorttanaste vuoiŋŋalaš bláđđi vai servvodatguoddi. +Duodjeskuvlaplána ovdánii, go ovttastus válddii oktavuođa Lapin Maatalousseurai. +Turisma lei mearkkašahtti lasseealáhussuorgi dutkanguovllus badjesámiide 1970- ja 1980-loguin. +Vuosteháhku dasa ahte Ruvdnaprinsa náitálii borgárlaččat, lei miha unnit go ledje ballan. +Giellaoahpalaš doahpagiid ja daid govvideaddji tearpmaid ferte beassat oahppat guorahallama vuođul iige dušše muitináššin. +Eanaš eamidieđu meroštallamat čujuhit vásáhusa čoagganeapmái ja dieđu sirdašuvvamii sohkabuolvvas nubbái servodaga siste. +Muhto jus galggat sáhttit leat mielde váikkuheamen, de fertet vuos leat oassin das. +Rehkenastinhárjehusaid ulbmil galggašii leat oahppat áddet ja ovdanbuktit matematihkalaš jurdagiid. +12:39 Skábmamánu 16. beaivi 2016 Cuiggoda ráđđe­husa go eai čuovo Stuora­dikki mearrádusa Guovddášbellodaga stuoradiggeáirras Heidi Greni cuiggoda ráđđehusa go eai doala lohpádusa lávvordataviissaid ektui. +Analyhtalaš teavsttaid hábmema veahkeha dat go besset hárjánit lohkat áššeteavsttaid sámegillii ja nu oahppat áššái guoski doahpagiid ja dasa gulli terminologiija. +Sten Olav ii hálit jáhkkit ahte sin bartta oktage mieleavttus lea báhčán. +6.3. +Čilgehusaid lassin berre oahpaheaddji maiddái ráhkadit hárjehusaid veahkehan dihte dakkár áššiin maiguin oahppit rahčet. +Ohppiid čállinbarggut galget váldot duođalaččat. +Sierra sámeduodjeplánaevttohusa lea áigumuš čállit, man dasto guhtege skuvla nanne. +Dát gávnnus lea mealgat eret linnjás, ii leat áitojuvvon huksemis, dadjá prošeaktajođiheaddji Kjersti Schanche. +Lei vuosttaš gearddi go sápmelaččat ledje čoahkkanan bargat oktasaš sámi áššiiguin rastá nationálastáhta riikkarájiid. +Čuovo Sámi pedagogalaš fágabeivviid neahta bokte - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +- Mii sávvat gal dieđusge ain gávdnat čovdosa, nu go SMF nubbinjođiheaddji lea midjiide lohkan ahte áigot geahččalit čoavdit, čilge son. +Committee on the Rights of the Child, CRC/C/FIN/CO/4, 3 August 2011, Para 25-26. +Le ájnas vieledusájn addneberustimijda ja addnemáhtudagájda ja aj buorre aktisasjbargujn suohkanij, æládusberustiddjij, addneorganisasjåvnåj ja ietjá kulturmujttooajválattjaj. +ja nubbi sáhtii vástidit inge boale! +Eará sámeskuvllain Norggas ja Suomas eai leat boahtán dákkár initiatiivvat ja sáhttá jearrat, iigo jođiheddjiin leat mokta ođasmahttit skuvlla. +Mánát geain sámegiella lea nubbin giellan berrejit beassat álgit oahppat sámegiela nu árrat go fal vejolaš ja beassat sámástit dávjá. +Dan birra ii lean Gonagasbárra eai ge Norgga eiseválddit diehtán maidege. +Dađistaga eanet norgalaččat liikojit mátkkoštit Australiai. +Kitok iige bala muitaleames iežas birra, su teavsttain lea sihke fuolastupmi, suhttu ja hearkivuohta. +Trasek, Seta, Dreamwear Club ja Translasten ja -nuorten perheet ry., Gč. +Dát dutkamušat čájehit ahte eaŋgalsgielat mánát ledje čeahpibut go koreagielagat kategoriseren- ja namuhaniskosiin ja koreagielagat fas ledje čeahpibut ulbmillaš iskosiin (nugo omd. +Foto: Svein Lund Fápmohuksen ja elfápmolinnját Finnmárkkus Finnmárkui leat huksejuvvon moanat stuorit ja unnit čáhcefápmorusttegat. +Danin čohkká Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon áhčis Gonagas Harald bálddas, ja jus Gonagas lea eret - buozanvođa geažil dahje jus lea olgoriikkain mátkkošteamen- de jođiha Ruvdnaprinsa Stáhtaráđi Ruvdnaprinsaregeantan. +Africa 11. +Oahpponeavvus leat 10 lávlla-, 10 sátnevájas- ja 10 hoahkankoartta seamma skáhpus. +Makkár jietnadaterohus lea dáin sániin: illu - ullu, čohkat - čáhkat? +Iešguđege gárvodanšlájas lea iežas sáhka, maid kultuvrra siskkáldas njuolggadusat mearridit. +Ráđđehus lea aiddo báliid álggahan gulaskuddama ođđa NRK-plakáhtain, ráhkkaneapmin boahttejagi dieđihuvvon stuorradiggedieđáhussii NRK birra. +Áiggi ja báikki dáfus etnihkalaš bivttas ii leat bissovaš, lávat ja detaljjat leat rievdan áiggiid mielde (Eicher 1995: 1). +- Mun in diehtán gii son lei ovdal go deaivvadin suinna, go in leat várra nu olu čuvvon mielde mii geavvá "fashion" máilmmis, dadjá Maurstad. +Skuvlii biddjon servodatlaš vuordámušat speadjalastet servodaga ideologiijaid viidásabbotge. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba Fylkamátkkis Tromssas geassemánu 7. - 9. beivviid. +minimála bárain jorrat, borrat ja sorrat ja struktuvrralaččat oktasaš sárgosat nugo omd. +Politiijabálvá, gii golbma jagi lea bargan Porsáŋggus, muitala narkobirrasa leat stuorisin gielddas. +Nubbi ášši maid Klein lokte láidestanoahppamis dehálažžan, lea ollesolbmo beroštupmi ja mokta. +Change Across Space and Time s +Luossabivdu mearkkaša hui ollu báikkálaš olbmuide ja dat lea leamaš okta dain deaŧaleamos ealáhusain vuođđun ássamii leagis. +Dábálaččat dadjet ahte CIII lea guhkit go CII. +Muhtun čohkiin leat vel eará molsašuddamat, nugo k-čohkiin, main gievrras dási k rievdá v:n geahnohis dásis. +Son lea oahpu ožžon NTNU:s Troanddimis, muhto orru dál Berliinnas. +Lea vuohttimis, ahte konfirmašuvnnas kultuvrralaš mearkkašupmi lea lassánan ovddeš áiggiid ja eará dilálašvuođaid ektui. + (Sámegiella eatnigiellan 2004.) +Odne buvttii ges Stáhta iežas fálaldaga NBR:ii, mii lea 111,5 milliuvnna ruvnnu. +Sámegiela sadji skuvlaoahpahusas Norgga bealde lea máŋgga láhkai eará lágan go riikka váldogiela sadji. +Fágasániid ádden máksá seamma go áddet daid doahpagiid maid sánit govvidit. +Son lea oahppan doavttirin Romssa Universitehtas 1996:s ja lea dan rájes bargan Hámmarfeastta buohcciviesus, earret áigodaga 2004-2006 go son gárvii spesialiserema gynekologan UNN:s. +Gávppašeapmi šattai goddináššin Ávvir lea ovdal čállán ášši birra gos goalmmátlot-jahkásaš Guovdageainnu dievdu lea Skiellet (Skellefteå) báikkis, Davvi-Ruoŧas, várohuvvon goddán nuppi dievddu golggotmánu 10. beaivvi čuovganeapmái. +Čoahkkimii plánema olis eaktuduvvo dattege ahte dieđiha ovddalgihtii jus hálida čuovvut čoahkkima. +Geahččovásáhusat 2003-2004 Dearvvašvuođageahču raporta 6/2005 oanehis čoahkkáigeassu Stáhta dearvvašvuodageahccu lea coahkkáigeassán fylkkamánniid raporttaid sosiála bálvalusaid geahcus jagiin 2003 ja 2004. +Dáhpáhusat Gállogis leat suorggahan sihke Ruoŧa ja Norgga bealde, ja dasto Aili Keskitalo lea dál bovden daid eará bellodagaid hábmet oktasaš cealkámuša maiddái Norgga Sámedikkis. +Dolla buollá árranis, ja mánáin lea miella duohtadit dan muoraiguin. +Čállingiela oahpahallamis lea deaŧalaš oahppat oaidnit +Sámedigge sávvá dijájs ájádusájt, árvvalusájt ja tjoavddusijt hásstalusájda mij gullu giellaj ja giellaåvddånibmáj. +gihkka, metodihkka ja didaktihkka váikkuha sakka sámi oahpaheddjiid bargui, erenomážit sidjiide geat leat easkkaálgit ja aiddo geargan skuvllain. +Bargu sáhttá dagahit ruškes čázi ja áimmu. +HE 309/1993 vp, s. 65, HE 248/1994 vp. +Bargobihtát - Áigodat 1965-1995 Čálli guhtta čoavddasáni Makkár lea sápmelaš-teavsttas mat čilgejit sápmelačča. +Ja stuora guovllut ja čázadagat máilmmis leat mirkojuvvon cyanidas, eallisilbbas ja eará mirkkuin gollebuvttadeamis. +Sámegielat mánáide dákkár čađačuovgi lohkanvuohki dahká vejolažžan oahpahallagoahtit stuorát loguid jo mánáidgárddis ja nu duddjot maiddái stuorit lohkomeriid lohkoáddejumi, mii lea stuora ovdamunnin matematihkalaš áddejumi duddjomii go álgá skuvlii. +Olbmoluođit dábálaččat govvidit dušše buriid beliid olbmos. +geasuhus sihke iežas ja maid eará sohkabeali ovddasteaddji guovdu. +Lámis nissonat vásihit olu vealaheami bargoeallimis ja maiddái bálkká dáfus. +Geassemánu 7. beaivvi 1940 guđii Gonagas, Ruvdnaprinsa ja ráđđehus riikka. +Nu go ovdal leat namuhan, de ráhkaduvvo ruvkerusttet visttiid sisa vai rigearra muosehuhttá unnimus lági mielde. +Aiddo dán hállangiela ja čállingiela erohusa ráhkkanahttimii leage vuogas beassat hárjehallagoahtit hállangiela vuođul. +Jaskesavádagat gos biekkat bohtet oktii Dakko gokko biekkat gávnnadit, ii leat biegga. +Seremoniija govvida ahte gonagas lea Ipmilis válljejuvvon ovddasteaddji. +Sámediggi áigu čuovvolit dán sierramielalašvuođa go stuorradikki ealáhuslávdegoddi meannuda dán ášši. +Plánas namuhuvvojit sámegielfága vuođđogálggaid oassin vihtta gálgga: 1) njálmmálaš gálggat, 2) máhttit čállit, 3) máhttit lohkat, 4) máhttit rehkenastit, 5) máhttit geavahit digitála reaidduid. +Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi (SáNuL) lea ásahuvvon buoridandihti sámi nuoraid vejolašvuođa váikkuheames Sámedikki politihka. +18.06.2015 Loahpaheaba Nuorta-Finnmárkkus Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga almmolaš guossástallamis Unjárgga gielddas odne, Várjjatvuotnagáttis. +Dasa lassin ruhtada Sámediggi ja ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeanta prošeavtta Árbediehtu - Sámi Árbevirolaš Máhttu mii čađahuvvo Sámi allaskuvlla bakte Guovdageainnus. +Váidináigemearri lea 3 vahkku almmolaš almmuheami rájes. +Boazodállolága ásahettiin bođii ovdan, ahte oassi badjeolbmuin skáhppui lasseealáhusa eanandoaluin, meahcce- ja guollebivdduin, murjjiid čoaggimiin, mátkemuittuid duddjomiin ja vuovdimiin jna. +Sihke váhnemat ja Dánmárkku ja Englándda stáhtaoaivámuččat galge dasa miehtat. +Miellačájáhusa ulbmilin lea vuostehágu čájehit Nussira áigumuša vuostá, ásahit ruvkedoaimma Fálesnuoris Finnmárkkus, ja dasa go stáhtaráđđi gieskat dohkkehii dán doaibmaga muddenplána. +sohkabealli). +Sensorguovttos gažadallet Sámi allaskuvlla masterstudeantta Elle-Maaret Näkkäläjärvi sihke teorehtalaš vuođu, metoda, bohtosiid ja dutkosa hámi hárrái. +Dan rievideami oktavuođas de galget leat doarrán, ja Guovdageainnu dievdu galgá leat atnán niibbi ja soardán nuppi dievddu nu ahte jámii maŋŋel dan geažil. +A. Aikio 2000: 173-192.) +Dáid dutkamušaid mielde duoji sáhttá guorahallat proseassan dahje produktan. + (Lukkari 1995: 25.) +Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna vuolláičálle Norga ja Ruoŧŧa vuosttaš geardde jagis 2005, muhto garra duhtameahttunvuođa geažil sápmelaččaid bealis, ii leat konvenšuvdna nannejuvvon. +Go jurddašit dan duohta heajos oahpponeavvodili mii sámi ohppiin lea, de šállošit dattetge go leat ferten biehttalit 69 ohcama oktiibuot 109 ohcama gaskkas, dadjá várrepresideanta Láilá Susanne Vars. +Erenoamážit čálamáhtu produktiiva gálggaide, namalassii čállinmáhtu duddjo mii nu ahte čállin maid sáhttá geavvat lunddolaš ja njuovžilis proseas-san, lea stuora dárbu. +Sámi logut muitalit 6 čalmmustahttá sámegiela. 22 golggotm 13:00 - 22 golggotm 14:30 Sámi logut muitalit 6 almmuhuvvo Sámedikkis golggotmánu 22. b. dii. 13.00. +geahč'deik' (= geahča deike), vai heive nuhttii. +Fitnodat, mii lea ohcame minerálaresurssaid Biedjovákkis, Arctic Gold, dieđiha preassadieđáhusas ahte sii leat gávdnan golli, veaikki ja málmma birrasiid 500 miljovnna ruoŧa ruvnno ovddas, juoga mii attášii gánnihahtti doaimma dušše viđa jahkái. +Dál galgá bargolávdegoddi vuođđuduvvut mas galgá leat ovddasvástádus plánet ja čađahit prošeavtta. +Lávllagirjjis masa nuohtta maid lea merkejuvvon vástidit dábálaččat +Kulttuurisen vuorovaikutuksen ja integraation tutkijakoulun julkaisuja 3. +Goappašiin oassálastiin lea hui buorre gelbbolašvuohta sámi kulturealáhusain ja áigot dál maiddái ovttasbargat nannoseappot Boazoprográmmain maid Innovašuvdna Norga hálddaša. +Jämsä (2000) čujuha amerihkálaš 90-logu metodadigaštallamiidda ja árvala ahte deaŧaleamos ágga čuovvut jietnadat-bustávva oktavuođa oahpahanvuogi orru leamaš ahte dainna vugiin juksá jođánepmosit buriid čállinbohtosiid, analyhtalaš dahje ollisvuođa oahpahanvuogi bealušteaddjit fas atne lohkama váldoulbmila, teavstta áddema, váldoággan. +9 Doppe din vánhemat bidje mu geahččalussii ja hástaledje mu, vaikko ledje njealljelot jagi oaidnán mu daguid. +Jearahallanmetodan ng. + (Sharifian 2011) +Árvvoštallanbagadus 2011). +Go vearrogáibideaddji ferte bággobearramiin vieččat vearroruđaid, ovddafástádusa- dahje divatruđaid, de máksá dát. +Mun illudan oaidnit ávvugirjji ja buorebut oahpásmuvvat sihke girječálliin ja min lagaš historjjáin, dadjá sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen. +Finnmarksløpet avvuda dán jagi 30-jagi, ja leat ollu deatnolaččat geat servet gilvvuide. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Oppvekst og Kultur"Mánáidgárddit Bærtua mánáidgárdi lea priváhta mánáidgárdi Saarela ássanguovllus. +Muhto lea baicce šállošahtti oaidnit ahte ON álgoálbmotjulggaštus ii leat namuhuvvon, cealká ráđđelahttu Vibeke Larsen. +Danin eaŋgalsgielagat válljejit hápmebuohtastahttima. +Go jovde várrečohkkii, de beasai Gonagasbárra vázzit doppe guide, Nordnorsk Fjellovervåking nubbinjođiheaddji Bernt Lyngstad ja Åknes/Tafjord Beredskap hoavdageologa Lars Harald Blikra fárus. +Unjárgga gielda sávvá ollu lihkku Agnetei 2014 "Skal vi danse" vuoittuin. +Dát oahppit fertejit lassin sáddet duođaštusa fágaoahpaheaddjis mas boahtá ovdán makkár dási Sámedikki njuolggadusaid ektui oahpahus vástida; sámegiella vuosttášgiellan, nubbingiellan dahje amasgiellan Makkár dieđut galget boahtit ovdan ohcamis? +Mii oaidnit ahte dán seminára sisdoallu bidjá deaŧalaš vuođu árbedieđuid birra viidáset guorahallamii sierra áššin boahtte parlamentarihkkárkonferánssas mii dollojuvvo Girkonjárggas skábmamánus 2011. +Eambbo dieđuid gávnnat gieldda ruovttusiiddus/akt kaleandáris, min Facebooksiiddus ja plakáhtain. +Go bargu +Ávžžuhut merket vuoigatvuoiđaid kártii ja bidjat dan mielddusin skovvái: Lea vejolaš dieđihit vuoigatvuođaid dassážii go komišuvdna loahpaha barggu dán guovllus. +Dál máksá juohke fitnodat jahkásaččat 3387 ruvnno kloáhkkaabonnemeantta ja 2000 ruvnno čáhceabonnemeantta ovddas. +Doppe bidje hui guovddážii arktalaš ja norgalaš - amerihkkálaš ovttasbarggu davviguovlluin. +Dasa lassin galget oahppit oahppat kritihkalaš jurddašeami ja mo čoavdit riidduid. +Máhttit čállit sámegielfágas lea máhttit albmanahttit ulbmillaš vugiin. +Jagi 1859 dieđihuvvui ahte Dálmmáhis Mátta-Várjjagis ledje šaddadan fárpala dievva bivgešattuid. +Diđolašvuođa lasiheapmi sáhtálii dáhpáhuvvat ovdamearkka dihte iešguđegelágan skuvlendilálašvuođaid ja dáhpáhusaid doarjumiin ja ruhtademiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Organisašuvdna"Jahkedieđáhusat"2007 Jahkedieđáhusat Lassin iežas gildii, de gokčá Eanandoallohálddašeapmi Deanus maiddái Unjárgga ja Bearalvági gielddaid, ja lea oassi Deanu gieldda ovdánahttinossodagas. +Materiálalaš kultuvrras artefávttat leat gaskaoapmi, mainna mii addit hámi ja mainna mii áddet iežamet, earáid dahje abstrákšuvnnaid. +Sámedikki bargun lea váikkuhit ahte guovddáš eiseválddit sihkkarastet ohppiid dahje fidnoohppiid vuoigatvuođaid, láhkaásahusain nannet oamasteddjiid/hálddašeddjiid geatnegasvuođaid ja sihkkarastit sámi joatkkaoahpahussii ruhtadeami stáhtabušeahtas. +Okta informánttain muitala ahte transsohkabeallái gullevaš olbmuid birra ii jur hubmojuvvon sámeservošis ja transsohkabeallái gullevašvuohta vásihuvvo amas ášši. +Soaitá ahte dát maid leat ožžon ii leat sámerievttálaččat gal nu hirbmat stuorra olahus. +Nuppi oainnu mielde dán guovtti gulahallanvuogi ovdáneamis prinsihpas ii leat stuora erohus. +Helander ii loga dán guokte botkkuhanvuogi sis leamašan oba sáhkan ge váldit atnui, go lea nu divrras ja váldá ollu resurssaid, muhto sii leat gal hupman dan birra. +Oktasašsoahpamuša válmmaštallamis lámisolbmuid ovddasteaddji +Ulbmil lea hukset oktavuođaid ja nannet Norgga beroštumiid olgoriikkain. +11:11 Golggotmánu 14. beaivi 2015 Golggotmánu 10. ja 11. beaivvi lágida Sámiráđđi čoahkkima Murmánskkas. 09:58 Golggotmánu 09. beaivi 2015 Fargga beassá alit vuovttat meahcceolmmái, Bluppe, teáhterlávdái. +Soai bidjaba ájačázi sámi sajádahkii go muitaleaba mánáide, maid dat ovdal lea mearkkašan ja gaskkusteaba dan alla árvvu mii das lea odne. +Kilpeläinen, Hannu 1975: Karjalan ortodoksiperinteen akkulturaatiosta. +Mis leat leamaš konsultašuvnnat Ráđđehusain dan oktavuođas go lea ráhkaduvvomin doaibmaplána válddiválddi birra lagaš oktavuođain. +B. Humanoria 13. +Koivunen, Hannele 1997: Hiljainen tieto. +Dat ii leat gahpir, ii liidni, eambbo vázzilit dego dakkár olbmot, mat leat lihkkan ja čuožžilan, boahkána vel fáhten...oažžu gal čábbut, muhto ii heive gávtti namas, bunádan namas heive. +Árbevirolaš ja álgoálbmot diehtu +Dieđusge ferte muitit ahte dát guokte temá iešalddes leat sullasaččat buot jearahallamiin badjánan áššiin, daningo olbmuid kultuvrralaš duogážat ja eallinvásáhusat váikkuhit maiddái sin dulkojumiide ja vuohkái hámuhit máilmmi. +Dalle sáhtát geavahit eanet gielaid go árvidat, ja loahpas oaččut čuoggáid jus máhtát jorgalit ealli nama eará gielaide. +jietna, mii sáhttá leat makkár jietna ihkinassii), eaige bustávat dahje grafemat mat gullet čállingillii. +Fáddán lea vuohki mo Norgga soahtedikkit gieđahalle "duiskkanieiddaid". +Nationalisma ii heive dakkárin prinsihppan go guorahalan davvisámi giellaplánema. +Danne vuordit mii ahte vuođđolága § 110 a boahtteáiggis vuhttošii ahte maiddái sámit leat okta stáhtavuođđudeaddji álbmot Norggas, maiddái álbmotrievttálaš áddejumiin. +Dainna son čájehii vuostemiela. +Logahallamis vuolábealde leat visot minstarat juhkkojuvvon guovtti oassái. +Oliver (1992) čilge ahte 1900-logus industriálaservodagat leat huksen lámisvuođas medisiinnalaš problema, masa dárbbašuvvui medisiinnalaš gaskiiboahtin. +Mánnágárdde gånnå le sámegiella doajmmagiellan, ja sierra dættojn sáme kultuvrraj. +Dat ahte sámegiela almmolaš čállinvuogit leat nu máŋgii rievdaduvvon, lea dahkan váttisin stáđásmahttit čállingiela min servodagas. +Dan dohkkehit ruoŧa Riikkabeaivvit ja norgga Stuoradiggi 1815:s. +Proadjektiivvaid: Leago dus dákkár árpu? +Meahcis lei maid nubbi eará doaibma. +Fjellström, Phebe1962: Lapskt silver studier över en föremålsgrupp och dess ställning inom lapskt kulturliv. +1996 čavčča vulggii Ruvdnaprinsa USA:ii lohkat stáhtadiehtaga University of Californias Berkeleyas. 1999 giđa čađahii son eksámena ja oaččui BA. +Arctic Centre, Rovaniemi. +Larsen oaivvilda leat dehálaš oažžut ovddasteaddji sámis internašunála gilvui, ja oaivvilda leat dehálaš sidjiide dál geahčadit ođđasit SMF doarjaga. +Militeara buresboahtinseremoniija lei olggobealde Presideantagárdima oaivegávpogis Nay Pyi Taw. +Liebkind, Karmela 1988: Me ja muukalaiset. +Informánttat galge leat 16-79 jahkásaččat. +Sivvan dasa lei ahte áššis eai lean dakkár duođaštusat mat láhppojit, vástida politimeašttir ja čujuha Ávvira leansmánnái gii lea dutkame dán ášši guoskevaš báikkis. +Doaivut lea ahte mu áigi dás sáhttá addit munnje ollu moktaga prošektii mainna dál barggan. +Sisaboahtu mii lei sáhttit leat ávkin riikka ássiide, čihkkojuvvojit vearroparadiissain. +Álgoálbmogiin lea dávjá lagaš oktavuohta lundui, ja nu sii vásihit dálkkádatrievdamiid ovddimusat. +Telemarksforskning geavaha geasuhanpyramiida ovdáneami válddahallamis. +Sámedikkis leat máŋga ovttasbargoguoimmi geat minguin ovttasbarget vai ulbmiliiddámet joksat. +12:25 Borgemánu 28. beaivi 2015 Buozalmasvuođajávkan niedjan Guovdageainnu suohkanis: Čieža bargi eambbo leat barggus juohke beaivvi Guovdageainnu suohkanis dál go ovdal, ja lea ge buozalmasvuođajávkan niedjan birrasii golmmain proseanttain. + (Grunnskolens informasjonssystem på internett 2017.) +Bušeahtas maid gávdná ođđa divat- ja vearroregulatiivva. +iežas sivva manin nu dagan. +Dihtomielalaš ja o +Sámi Girječálliid Searvi - Ivvar Ivvárgeavli 1, N-9730 Kárášjohka Girječálli ja girjjálašvuođadiehtti eret Skániin, orru dál Romssas. +Go son lei dahkan govaid dán čájáhusa váras, de son fuobmái loahpas, ahte buot dáin govain lea oalle ahkidis dovdu. +Sámedigge vuojnná ietjas åvdåsvásstádussan várajda válldet ja åvddånahttet dajt álgadimijt ja dåjmajt ma li sáme sebrudagán ja liehket ájnnasamos premissavadde dán prosessan. +Dat sáhttá dagahit dohkketmeahttun vejolašvuođa ahte ohccit eai oaččo doarjaga masa lea riekti. +Prošeakta lea addán mávssolaš vuovdaleami ja lasi turisma. +), Birge ja eale dearvan. +Jus lea mihkkege maid mii KRO:s sáhttit dahkat, de mii dahkat dan, muitala Oskal. +eanet dán raportta kapihttalis 3. máŋggadáfot vealaheamis. +Sin bargun lei ráhkadit ođđa ráđ��envuogi riikii. +Viiddis ipmárdusas sisttisdoallá heraldihkka maid ollu dieđuid vearjjuid ja leavggaid birra, ja maiddái vissis eará almmolaš allaáiggalaš mearkkaid ja dovdomearkkaid. +15:34 Golggotmánu 16. beaivi 2015 Mari Boines čendisaid buoremus bálká Dinii eanemusat ođđasiiguin Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Gártet nappo uhcit miellahtut go dálá ortnegis. +Vars ávžžuha dál sámi ásahusaid ja berošteddjiid searvat Sámedikki julggaštusbargui. +Váhnenmáksin čuovvu Ráđđehusa mearradusaid. +Čáhce- ja kloáhka geavahandivat ealáhusvisttiide mearriduvvo kubihkkamehteriid mielde ja almmolaš visttit mákset fas sturrodaga mielde. +Lea dattege čielggas ahte fonologiija ja morfologiija formála bealit, mat sáhttet leat veahkkin áddet riektačállinnjuolggadusaid, berrejit oažžut nannoset saji giellaoahpahusas. +Ollislašgolut ledje sullii 800 duhát euro. +Loahppakonferánsa ovddidanbarggu almmuheapmi ja s +Dát stuibmi álggii dalle go Stuorradiggi 1978:s mearridii dulvadit Álttá-Guovdageainnu eanu ja hukset elfápmostašuvnna. +Kolonialismma luondu hukse jurddaimperialismma, mii čatná jurddašeami ja bisseha min ovdáneami. +Oahppi ferte beassat dovdat ahte riektačállinhárjehusat lea su čállimii veahkkin, ja rávven ja neavvun berre dahkkot nu ahte oahppi beassá vásihit ovdáneami. +Finska litteratursällskapet, Helsingfors. +Dán artihkkala vuođul lei ja lea ain vejolaš huksegoahtit geatnegahtti norpmaid ovttaveardásašvuođa ovddideapmái ja vealaheami gieldimii. +bokmål) mii dál oktan ođđadárogielain (dár. +Mearkkaid ii galgga atnit dušše mearkan, muhto baicce galgá čielggadit dan mearkkalaš luonddu. +Dannego dát lea sámi de berre doaba leat muhtin sámegillii. +sániid gievrras ja geahnohis dási, de sáhttá máhccat fas stávvaljuohkimii čalmmustahttin dihtii erohusa. +Fredman buktá maid ovdan ahte EU-duopmostuollu lea muhtun muddui heivehan intersektionála lahkonanvuogi erenomážit ovdamearkka dihte dakkár dáhpáhusain, mat gieđahallan sohkabealle- dahje seksuálaidentitehta sihke vuorrasut olbmuide ja áhpehisvuhtii dahje vánhenvuhtii laktáseaddji áššiin. +Schiek &Lawson (2011), s. 2;Conaghan (2008), s. 39. +Jagis 2013 almmustahtii Davvi Girji mánáidgirjji Čerbmen Bizi - Girdipilohtta davvisámegillii, (ilmmai maid julev- ja máttasámegillii). +Muddenplána galgá sihkkarastit areálaid geainnu divvumii oktan dárbbašlaš doaimmain guoskevaččat geaidnoravddaid goaivumii ja hábmemii, nu ahte muohta ii bisán geainnu ala biekkadettiin. +Eurohpá vealaheami vuostásaš vuoigatvuođa giehtagirji, s. 15. +Maiddái EOD varra mearrádus dán áššis geatnegahttá Suoma ođastit lága. +Lea stuorradiggeválgagižžu man fertejit váldit vuhtii. +-- Dalle nuorran mun rivgoeamida biigojin. +Konttinen, Juha-Pekka, "Vammaisten ihmisoikeudet Suomessa", Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE, Suuntaaja 3/11 (2011), https://www.aspa.fi/fi/print/808; Gč. +oasi man nu oahppofáttás maid lea oahpahallamin, lávllateavstta maid galggašii bajil máhttit dahje man nu miellagiddevaš dahje somás teavstta. +Sii dorvvastit guorusvuhtii ja sárdnot giellásiid, sii guddet goaŧusteaset lihkuhisvuođa ja riegádahttet heavu. +Scandinavian University Press, Oslo. +Dát kapihtal čájeha, ahte sámeskuvlla stivrendokumeanttat, vuosttažettiin nationála oahppoplána, man čuvvot nationála geahččaleamit ja man rámmaid mielde sámeskuvlaplána maid ferte doaibmat, eai atte dan doarjaga ja stivrenvejolašvuođa, maid sámeskuvllat dárbbašit sámi vuođu ja sisdoalu ovddideames skuvlii. +Bohccuid ferte guođohit birra jagi ja dán áigge lea hui dábálaš ahte boazosápmelaččas leat fásta vuorut. +For oppdatert informasjon, gå til www.sv.no. Sosialistalaš Gurutbellodat Ruoksat ja ruoná leat vuođđogeađggit maid ala SG hukse iežas politihka. +Čajahagain leat maiddai Iver Jaksa sargumat maid son lea rahkadan dan čajahussii. +Tøssebro (2004), s. 4. +TEOREHTALAŠ VUOLGGASAJIT +Riikkabeivviid láhkaváljagoddi gávnnahii 2015 ahte translága nuppástuhttima oppalaš geahčadeapmái lea dárbu. +Lena Stenberg ja Erica Huuva Simma leaba mielde čájáhusa huksemis ja rahpamis. +Doavttirsadjásažžan lea son jo bargamin nuppi geasi ruovttusuohkanis, gos lea ožžon buriid fálaldagaid. +Kontu lea 7594 05 00117 ja ferte merket mávssu "Trollfondet" Ruđat leat buorit, muhto jus praktihkalaš veahki ja eará veahki de váldde oktavuođa ealáhusossodagain. +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea Guoládat sápmelaččaid giellajoavku šláddjejuvvon hirpmat uhkiduvvon giellan dahje giella mii measta oalát lea jávkan. +Dát giellaleairrat galget heivehuvvot sierra ahkásaš mánáide ja iešguđege giellamáhtu ektui. +"Buot olbmot riegádit friddjan ja ovttaveardásažžan sihke árvvu ja vuoigatvuođaid dáfus. +Nordlánda han dáidá leat dat fylka mas lea stuorámus dárbu suohkanreforbmii, dadjá Solberg NTB ođasdoaimmahahkii. +direktiivva heivehansurggiide); (iii) riikkavulošvuhtii (nu ahte dat vuođđuduvvá ES-soahpamuša (suom. +Mátkeealáhus adnojuvvo leat sierra ealáhussan, mas sámi kulturelemeanta lea deaŧalaš oassi fitnodaga doaimmas. +Buhcciidruoktu (unnán rievdadusat): Anu Saari (jođiheaddji), Liss Sjögren Lukkari (sadj. +Adnogo gávtti coggan feasttain buorebutge eaktodáhtolaš identitehtastrategiijan? +Maiddái riikkabeivviid Olmmošvuoigatvuođaguovddáš celkkii áššis ja dat guottiha trasnlága nuppásteami. +Muhtun máidnasiin vuhtto hui dološ vuođđu ja dain leat oasit mat čielgasit gullet dološ oskui, omd. +Sihke vuoigatvuohta oaggut stákkuin ja vuoigatvuohta bivdit firpmiin nannejuvvojit dakko bokte ahte dat váldojuvvojit mielde finnmárkkuláhkii. +Mainna lágiin dekoloniseren sáhttá veahkehit oahpaheddjiid váldit atnui sámi kultuvrralaš dieđu ja máhtu skuvllas, lea mu dutkamuša guovddáš gažaldat. +Dieđán ovdalis, ahte lea leamašan dábálaš geavahit "lávárádjá" pedagogalaš veahkkin nákkuid váidudeapmái (Balto 1997: 106). +Ibid., s. 31. +Dat geat leat ožžon čáhce- ja golggiidusdivat 3. kvartála ovddas, eai galgga máksit dan. +07:54 Borgemánu 20. beaivi 2015 Ohcet 66-jahkásaš Eilif Salangi Ollen finálii stuora design gilvvus Sámi nieida Kajsa Kvernmo lea okta finalisttain The Etsy Design Awards gilvvus. +dušše 19 proseantta vástidit ahte geavahit giela beaivválaččat. +Duojár galgá hálddašit oba duodjeproseassa álggu rájes, fabrihbargi fas hálddaša dušše iežas oasi barggu johtimis. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Čieža čáppa 1 Britt Guttorm Gaup & Helena Guttorm Lávlagat. +Dađe stuorát sierramielalašvuohta, dahje máŋgii njulgestaga riidu, lea leamaš dan alde mo dan galggašii oahpahit. +Kulturmuitobáiki Ceavccegeađge Unjárgga gielddas lea dovddus oallugiidda Várjjagis ja maid olggobealde Várjjaga. +Sámediggeráđđi lea juolludan 500.000 ru Sámiráđđái bargui maid dat lea álggahan Sámi duoji gálvo- ja kvalitehtam.. +Jos dakkár giellageavaheapmi lea dábálaš beaivválaš eallimis, de oahppit maid váldet dan mállen. +Norgga eiseválddit fállet ahte Myanmar oažžu saji vurkkodit gilvagiid gilvvavuorkkás Svalbárddas, vai sáhttá dieid čáppa liđiid siepmaniid vurkkodit - ja gilvit daid fas Myanmarii, jus dasa šaddá dárbu. +Ruoššafáŋggat fas lonuhedje muorradujiid láibbiin ruovdefierbmeáidde gaskka. +Guovžžaid ja getkkiid liseansabivdu Liseansabivdu guovžžaide álgá borgemánu 21. beaivvi. +Danne háliida ge Sámediggeráđđi oažžut árvalusaid dán strategiijasemináras sámi kulturhistorjjá suodjaleami várás luossabivddu bokte sihke mearas ja jogain. +Vuosttažettiin lea dehálaš ahte boaðát gohèèuma mielde. +Gánddain leat stuorra plánat boahtteáigái, earret eará lea sudnos miella vuovdit biktasiid olgoriikii. +Ođđajagimánu 1. beaivvi rájes 2002 máksigođii Prinseassa vearu nugo buot earát. 2007:s álggahii Prinseassa Astarte Education ovttas Elisabeth Nordengain. +Vaikke muhtumat vigget dahkat sámegiela geavaheami matema-tihka oahpahusa váttisvuohtan, de leat goitge olu eará bealit mat váikkuhit ja maid ferte váldit vuhtii oahpahusas: kogni tiivvalaš ahta nuš šan dássi, váhne-miid oainnut ja miellaguottut, oahpahanvuogit, oahppofáttát ja ohppiid iežaset jurdagat, gáttut ja doaimmat. +Politiijat dutket dál dievddu, ja son lea várohuvvon goddán dievddu. +Dronnet lea Gonagasa mielde stáhtaguossástallamiin olgoriikkain, ja son lea vuostáiváldi go stáhtaoaivámuččat bohtet stáhtaguossástallamii Norgii. +Navdimis maiddái advokáhtat ja eará riekteveahkit. +Stuoradiggepresideanta sáddii sutnje telegrámma mas fálai sutnje Norgga truvnno. +Giela váikkuhus kognitiiva proseassaide lea duođaštuvvon ovdalis nama +Soahtefielmmá čáhcerusttegis doaimmaha suohkan divodanbargguid, ja dan dihte gidde čázi diibmu 09:00 rájes disdaga 11.10. 2016. +Dát mearkkaša seammás maiddái dan ahte dutkiid dieđus ii leat ahte nuortalaš- dahje anárašgielas livčče iežas dadjanvuogit govvidit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid.. Sátneráju ovddidanbargu lea ainjuo davvisámegiela dáfus +Lapin maakuntamuseon julkaisuja 8. +Loga eanet čoahkkima birra dás. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Mánná ja oahpahus"Mánáidgárddit"Soggovuona mánáidgárdi Soggovuona Luonddumánáidgárdi OS álggahuvvui 2005:s, ja lea Soggovuonas Leavnnja olggobealde. +Liigeevttohus nannet Dearvvašvuođa- ja fuollasuorggi 2008's maid dohkkehuvvui. +Nu sáhttá maiddái gažaldatcealkka sáhtátgo doalvut mu Njuorggámii áddejuvvot gohččumin dahje ávžžuhussan doalvvo mu Njuorggámii nugo maiddái sáhtášitgo doalvut mu Njuorggámii, dolvvošitgo mu Njuorggámii dahje itgo dolvvoše mu Njuorggámii. +Njeallje joavkku gullet Lofuhtii, guokte Divttasvutnii ja guokte eará Finnmárkui. +Dohko beasat go earránat E6 bálgás Biertaváris ja vuojat s. 4 kilomehtera Gáivuonvákki bajás. +Barth 1969; Nygren 1995). +Árbevirolaš diehtu lea báikkálaš: dat sáhttá leat gustojeaddji (valida) dušše dihto báikkis. +Eatnigieladásat giellamáhttu dahká vejolažžan guorahallama ja ságas-tal lama vuođul loktegoahtit intuitiivvalaš máhtu diđolaš dássái. +Maiddái Fávrrosordda ovdaolmmoš Ole Mathis Eira lei mielde geahčadeames, go son johtá ealuin dán guovllus. +Doaibmalatnja lea okta dain višuvnnain, maid mii leat ollašuhttán, ja leange čájehan man láhkai dán guovtti sámeskuvllas leat rivven alcceseaset sámi "doaibmanlanja" Ruoŧa stáhta rámmaeavttuid siskkobealde. +Nu ahte mu mielas lea unnán bohtosiid ožžon dan ektui máid olbmot livčče doivon, lohka son. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dán siiddus gávnnat almmolaš ja eai almmolaš gulaskuddamiid. +Soaitá leat luondu ieš mii ordne dán, árvvoštallá son. +Riegádanbeaivvi oktavuođas leat almmuhuvvon Prinseassa govat. +Fuolahusa, bajásšaddama ja kultuvrra váldolávdegoddi (HOOK) dagai dán mearrádusa čoahkkimis 06.09.2016. +), Awakened Voice. +Goahti olggobealde Sámi giella- ja kulturguovddáža lea ođasmahttojuvvon. +"Árbevirolaš bargguin cybermáilbmái" Sámediggi sávvá bures boahtima sámi mánáidgárde- ja skuvlakonferánsii mii lágiduvvo 13 ja 14.b skábmamánus Tromssas, Radisson Blu Hoteallas. +historjjálaš-kultuvrralaš) sukupuoli (sá. +Muorra­ávdnasiidda lassin leat stálleráhkkanusat sihke olggobealde ja siskkabealde čuovggasmahtton. +Govaid čohkkii fránskalaš antropologa Alan Borvo (1933-2002). +Gonagas guossástallá stáhtaid Washington ja Alaska, ja son ollii Seattle gávpopgii veaigin gaskavahku. +Bargojoavkku mielas lea áibbas deaŧalaš boahtteáiggi rádjerasttideaddji boazodollui ahte čađahuvvo vuoigatvuođakárten čielggadit riektevuođu, vai boahtteáiggis sáhttá čoavdit guohtunvuođu almmá stuorra riidduid haga. +Veahkehit Latiidna-Amerihká nuoraid Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla nuorat barget ovtta beaivvi iešguđet bargosajiin Guovdageainnus vai besset veahkehit Latiidna-Amerihká nuoraid geain ii leat nu buorre dilli. +Bargiidbellodaga sámediggejoavku ávžžuha sámediggeráđi ođđasit meannudit ohcamuša ja juolludit daid ruđaid mii lea dárbu, nuvt ahte Renberg, gii leai erenoamáš nissonolmmoš, oažžu vuogas čalmmustahttima iežas guovllus. +Boazodáluid standárda arkitektuvra lei sárgojuvvon suopmelaš beavddi guoras. +árvvut, jurddaguoddu +Dat iežasoassi ii gula friijakoartavuđđui. +Go čállin lea bustávaiguin barggildeapmi, de sáhttá váttisvuođaid čoavdimis vuolgit das makkár bustávat ja bustávvaovttastumit dat leat mat dagahit váttisvuođaid. +Sisdoalu fáhten lea ovtta-lágan psykolingvisttalaš árvádallanproseassa mas sáni mearkkašupmi ja dan konteaksta lea guovddážis. +Ovttabealat ealáhusdoaibma sáhttá heajos ládje váikkuhit báikegottiide jus ealáhusdoaibma fáhkkestaga rievdá. +Dat lei máŋgasii ođas, dego ođas ollu earáge oahpaheddjiide. +Dán oktavuođas háliida Sámediggi rámidit maiddái Ráissa ja Guovdageainnu joatkkaskuvllaid go fállet dákkár fágaid ohppiidasaset. +Dát sámegiela typologalaš iešvuohta oidno dárogiela ovttastávval sániid heiveheamis loatnasátnin nugo omd. +Arnstein Brekke giehttu bargo birra suoddjit ja divudit sáme årudagájt åvdep Skierrestáde suohkanin. +Polysemiijan lohkko dat go sánis leat máŋga mearkkašumi. +Čoavddasánit: giellasosiologiija, skuvla, media, gielladomenat, modeardnašuvvan +Home Dieđut Čállit Pekka Sammallahti gaskavahku 20. golggotmánu 2010 10:48 Láidehus sámegiela cealkkaoahpu dutkamii Láidehus sámegiela cealkkaoahpu dutkamii The Saami Languages - An Introduction Ammal don liikot čállit? +- Mus leat mánát ja barggan almmolaš virggis, nu ahte in oba duosttage almmolaččat vuolgit mediai muitalit iežan vásáhusaid, čilge son. +Baer ja Åstot leaba jurddašišgoahtán nuppeláhkai. +Spiehkastahkan leat '-llj-', mii lea goalmmát ceahkis, ja '-lj-', mii lea nuppi ceahkis. +Jus dus ii leat ohcanskovvi, de dan oaččut go válddát aktavuođa kulturkontuvrii, tlf: 777 19252, dehe gerd. +Sápmelaš:Ofelaš lea girji maid dárbbašat mátkkoštettiin Sámis. +Sulastahtti árbevirolaš máidnasa ja filmma. +Duodji lea sámekultuvrra oassi ja dat speadjalastá sápmelaš eallinvuogi ja árbevieruid dahege álbmotkultuvrra, man olmmoš joavkku lahttun dahje joavkkus lea duddjon (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 84). +Áigemearri buktit cealkámuša lea skábmamánu 20. b. Báike- ja gilinamat lassin geaidnočujuhusaide Deanus Deanu gielda hálida ahte báike- ja gilinamat mat leat geavahusas gielddas galget sáhttit geavahuvvot geaidnočujuhusain nu mo ovdal. +15:46 Njukčamánu 20. beaivi 2015 Giđđat lea Sápmi Pride festivála Kárášjogas, ja oasálastit bivdet saji ja dohkkeheami girkus. +Ovttaveardásašvuođa galgá ovddidit oktasašgottis láhkaásaheami lassin maid eará vugiiguin. +Dat mearkkaša ahte go lea sáhka servodatlaš "duohtavuođain", nugo omd. +Finnmárkku Fylkkagielda galgá ovddidit álbmotdearvvašvuođa daid bargguin ja doaimmain mat fylkkagildii leat biddjon. +Mii sávvat molsuma mannat bures ja ahte telefonjohtalus manná nugo dábalaččat. +Ráđđádallangotti jođiheaddji lea sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija, ja dasa gullet iešguđet ministeriija ovddasteaddjit ja lassin guhtta ovddasteaddji Vammaisfoorumi ry:as. +Mii leat dábiid rievdadan ja dál mannet olu lađđasiid čađa sihkkarastin dihtii ahte báhpárat, mat eai galgga mannat internehttii, eai mana nehttii. +Sámi mánáidteáhter ferte ásahuvvot Bargiidbellodaga sámediggejoavku oaidná dárbbu oažžut mánáidteáhtera bissovaš doaibman, ja dan dihte doarjut mii jurdaga ovddánahttit Deanu mánáidteáh.. +Son muitala ahte sin skuvllas leat 5-6 luohká gos leat ástmá- ja allergiijamánát. +Radcliff-Brown A. R. 1968: Structure and Function in Primitive Society. + - Lars-Nila Lasko (doaimm. +[...] Dain geain eai leat seammalágan čatnasat min kultuvrii dahje gillii, lea oahppan álkit. +Problemáhtalažžan Hokkanen dattetge lokte dan ahte eatnašat sierraskuvllain leat dálá áigge guhkkin Sápmelaččaid ruovttuguovllus. +Dokumeanttas vuolábealde leat visot mearrádusat áššis. +Jus muhtun gielddastivralahttu ii leat ovttaoaivil sátnejođiheaddji mearrádusain, de sáhttá son maŋŋá gažadanbottu gáibidit ahte gažaldat meannuduvvo ođđasit boahtte čoahkkimis mas lea almmolaš gažadanboddu. +Berit Oskal Eira, gii lea Boazo­- doallostivrra nubbinjođiheaddji, vuosttažettiin deattuha ahte Jan-Yngvar Kiel lea hui vuogas ja čeahpes olmmoš, son guldala olbmuid ja váldá vuhtii. +Dan jagi galgá demokratiija ja mánáid mielváikkuheapmi leat guovddážis, ja čuoládat lea:"Mus lea juoga dadjamuš." +Navdá Sápmi Awards leat RUVKENJÁLGGISIN Henrik Blind vávjá ahte Johkamohki gielddas lea duogáš ulbmil Sápmi Awards 2012 stuorra kulturdoaluiguin. +Man guhká leat leamaš bákčasat? + (1968: 6-7.) +DDT sáhttá daguhit borasdávdda ja vahágahttit sahkkehusa maid olbmuin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rudá Merraæládusá kultuvrra- ja æládusfåndas 2014 Divtasvuona suohkan dájna almot várridum rudájt Merraæládusá kultuvrra- ja- æládusfåndas vuostasj juollodibmáj jagen 2014. +Dán oktavuođas tearpmain álbmotskuvla dárkkuhan vuođđoskuvlla (1.-6. luohkáid), muhto olbmot geavahit tearpma kansaskuvla . +Geir Sogn-Grundvåg - Nofima seniordutki Geir Sogn-Grundvåga ovdanbuktin (pdf). +Logi jagi geahčen de eai obage soaitte leat šat luottat, dadjá son. +In sivat sin. +Luondu lea álgoálbmogiid ássama ja birgema ja lea maiddái sin máilmmigovvádusa, oskku, árbevieruid ja oppalaččat sin kultuvrra vuođđun. +Ságastallan suffás - Fádda: SÁPMELAČČAT "EALLI ČÁJÁHUSSAN" EUROHPÁS Dakkár čájáhushommát ledje dábálaččat gávpogiin Eurohpás 18-1900-logusis. +Guohtumat vuollelis leat buorit. +Sápmelaš lámisolbmuide gullet lunddolaččat sápmelaš vuoigatvuođaid lassin buot lámisolbmuid vuoigatvuođat. +1970-álggus álge giddejit fuopmášumi etnihkalaš vehádagaid sosiála dillái ja daid čuolmmaide, mat vehádagaid siste bohciidedje. + - Martha Johnson (doaimm. +Dain áššiin leat bearašlahtut dárbbašan veahki sihke politiijain, doaktáriin ja mánáidsuodjalusas. +Jearaldagas lei miellačájáhus Dáčča ministara áigumušaid vuostá. +Vuoruheamit mat iešguđet ládje dohkkehit sápmelaččaid álgoálbmogiin ja minoritehtan. +Dat geavahuvvo álgoálbmogiid doalaheames "doložis" ja álgoálbmogat fas geavahit dan duođaštit ahte sin earaláganvuohta lea albma. +Juolludanreive / Tildelingsbrev 2016 - Sámi allaskuvla Statsbudsjettet for 2016 kap. 260 - Tildelingsbrev for Samisk høgskole - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Politiijat leat maid burgán albmá stobu eaige gávdnan maidege mii sáhttá guoskat báhčalanáššái. +Pentikäinen, Juha 1971: Marina Takalon uskonto. +Goas: Lávvardaga cuoÅ‹ománu 5. beaivve dii. 14.00 Gos: Davvi álbmogiid guovddáÅ3⁄4is, Olmmáivákkis Gáivuonas. +Gielda lea lágideaddjin dán háve maiddái, muhto galgá vuosttažettiin leat veahkkin koordineremin buot doaluid mat leat Deanu dálveriemuin. +Bearjadaga 3.6.2016 tii. 1800 rájes - Tempo Vuolgga lea Gassanjárgga luoddaearus, sullii 1,7 km Deanušalddis Kárášjoga guvlui, ja sihkkelastit dulbmet Kárášjoga guvlui. +Eske namahuvvon ovdamearkkas +duvvon Hovland dutkamuš kategorisere dilemmaid, mat maid bohte ovdan oahpaheddjiid ságastallamiin. +Ruoŧa bealde sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid guoski ságastallamii lea searvan juo ovdalis namuhuvvon Queering Sápmi -prošeakta ja prošeavtta vuođul buvttaduvvon girji, mas fáddá gieđahallo jearahallamiid bokte. +Vaikko ruoŧa gonagasat ledje ge Haupt deháleamos kundarat, álggos gonagas Adolf Fredrik ja maŋŋá su Gustav III, de oaččui son maid eaŋkildiŋgojumiid alla olbmuin, nugo adeliidda gullevaččain, alit dási boargáriin ja diplomáhttii gullevaččain. +Čoahkkin galgá seamma ládje ja seammá eavttuiguin mearridit mo organisašuvnna ekonomalaš opmodagat galget geavahuvvot dán maŋŋil. +Jus leat ožžon vihtanriektegohèèuma bolesis dahje advokáhtas, de sáhttá suinna gulahallat. +Dalle šattai čállin vel dehálat gaskaoapmi gaskkustit NSR politihkalaš oainnuid. +Men om du tycker om tidningen, och vill att vi ska fortsätta att berätta om sånt som finns och händer i Arjeplogs kommun, får du gärna bidra med ett läsarstöd. +Skuvllas čálamáhtu árvvoštallamis adnojuvvojit máŋggalágan kriterat. +Etnihkalaš joavkkuid sosialiserenmuttuin ja identitehta duddjomis etnihkalaš folklore lea guovddáš sajis. +■0 proseanta ii dieđe mo registrere iežas Sámedikki jienastuslohkui +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Organization"Virksomheter"Skoler i Tana Sieiddá skuvla, Bokcá skuvla ja Deanu sámeskuvla álggahit skuvlajagi gaskavahko borgemánu 21. beaivve. +Buot mii galgá dahkkot huksenáššiid oktavuođas, váldá dávjá olu guhkit áiggi go olmmoš lea rehkenastán. +Riikaregálat leat riikka symbolat mat čájehit gonagasa fámu ja árvvu. +Dat lij vuostasj bále gå nuortta- ja oarrjelsáme moattet rijkas tjåhkanin dágástalátjit ja tjuovggitjit aktisasj ássjijt ja gássjelisvuodajt. 15. sámekonferánssa Helsingin, biehtsemánon 1992, mierredij biejvve galggá ávvudaláduvvat guovvamáno 6. biejve. +Sávan buohkaide buriid juovllaid ja buori ođđajagi! +Kárášjoga duodjefitnodagas maiddái čuldet mašiinnain vuoddagiid ja dološ málle mielde holberavddaid. +Luonddugáhttenlihttu vásiha ahte lassáneaddji mohtorvuodjin mehciin čuohcá garrasit lundui ja elliide, ja áŋgiruššá geahpedit mohtorvuodjima mehciin geassit ja dálvit. +Árvu lea láhttema ulbmil ja sosiála norbma fas láhttema guoski njuolggadus, maid doarjut sankšuvnnaiguin. +Sápmelaš lámisolbmot +Sus leamaš earenoamáš beroštupmi norgga álbmotmáidnasiidda - ja sus lea earet eará leamaš máinnaslohkanráidu norgga tv:as. +Gii dat nubbi lei, dainna eai leat ovttaoaivilis. +Ii leat álo vejolaš visuálalaččat čilget áššiid, ja dalle ferte +Aiddo dán oasis oaidnáge čielgasit hállangiela ja čállingiela erohusaid. +Sii jerre 5 751 olbmos sin giellamáhtu birra dihto guorahallanguovllus. +Earát geat ain ledje Guovdageainnus ja geat eai lean háhppehan báhtui, čohkkejuvvojedje báhpagárdimii gos eatnasat šadde máistit sihke spižáid ja čorpmaid. +Ságaškuššojuvvot galgá maiddái viidáset meannudeapmi ráđđehusas, eará sámedikkiin ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotforain. +BB njunuš lea movttet, iige loga alddis báljo sániid čilget bohtosa. 16:59 Čakčamánu 08. beaivi 2015 Guovdageainnu suohkana doarjagat fitnodagaide Guovdageainnu suohkana ealáhusfoanddas lea ovdagoddi juolludan lahka njeallje miljovnna maŋemus áigodagas. +Dát ii dábálaš dušše sámi skuvllain, maiddái dároskuvllain leat sullasaš áicamat. +Danne sáhttá lohkat, ahte Ruoŧa skuvlavuogádat ii lean etnoneutrála, muhto monokultuvrralaš ásahus, gos ii lean sámi kultuvra oidnosis. +Luostejoga elfápmodoaimmahat juohká ruđaid Porsáŋggu gildii Árbevirolaččat juohká Luostejoga elfápmodoaimmahat ruđaid iežas badjebáhcagis Kárášjoga ja Porsáŋggu gielddaide. +Statens kartverk, Geovekst og kommuner Porsáŋgu lea guovdu Finnmárkku, ja lea Norgga goalmmat stuorimus gielda. +Suohkanlaš ealáhus- ja ovddidanfoanda Suohkana ealáhusfoanddas álggaheaddjit/ealáhusat sáhttet ohcat doajagiid ja loanaid. +Kuhmunen guoddá giissá salas ja mánát ja nubbi oahpaheaddji čuvvot su leavgastákku lusa. +Áigumuš lei stuorát guovdilastin ja áŋgiruššan dálveturismii mas vuolggasadji lei skohterluottat Ruoŧas, Suomas ja Norggas. +Dát ledje buorit doalut dan botta go vurddiimet beanavuddjiid. +Vai olbmot sáhttet gulahallat, sii fertejit muhtin muddui juogadit dieđu. +1990-logus duoji leat dutkagoahtán doavttirgráđadásis ieža sámit, omd. +Servodaga vuođđoealáhusain leamaš ja lea ain stuora mearkkašupmi. +Go giela váikkuhus dahje oassi fysihkalaš ja biologalaš máilmmi áddemii lea ná čielggas, de dat lea vel čielgaseabbo servodatlaš áššiid áddemis. +Erenoamážit ferte oahpaheaddji iežas giellageavahemiin geahččalit oahpahit ohppiide struktuvrralaš minstariid mat gullojit rievdamin ohppiid gielas ja mat sáhttet dagahit váttisvuođaid oahppogirjji normerejuvvon giela lohkamis. +Artihkal 5 (1). +Sámedikkis oktilaččat ságastallá suohkaniiguin ja sámi giellaguovddážiiguin čoahkkimiin, seminárain ja konferánssain sámegielaid seailluheami ja ovdánahttima birra. +Otne lávvardaga lágidit Luondu ja Nuorat ja Norgga Luonddugáhttenlihttu miellačájeheami vuostálastindihte ahte ruvkebázahusat vurkejuvvojit vuonaide. +Øzerk 2016: 139-141.) +Sámediggeráde åvddån biedjá sámediggediedádusáv dájda ja kultuvra vuoksjuj Sámedikke ållestjåhkanibmáj guovvamáno 27. Biejve. +Amas sániid mearkkašupmi ferte čilgejuvvot dakkár sániiguin maid mii dovdat. +4. +Okta jagi 2013 dáiddáršiehtadusa čuoggáin lea ahte várrejuvvojit ruđat Sámi dáiddárráđi fágalaš barggu nannemii. 500 000 ru várrejuvvo ortnegii fágakonsuleanttaid várás. +Sáhtát lohkat eambbo miessemánu 17.beaivvi ávvudeami birra go čuovvut njuolaid duos olgešbealde. +Ja nugo dálkkodanriekkis rávve, de lea buorre fokuseret dan , maid galgá bargat boahtteáiggis, mo sáhttá dearvvasmahttit iežas ja servodaga go moraštit ovddeža. +Seammás lea guovddášbargun oažžumis sámi perspektiivva oassin buot alit oahpahusain Norggas. +dearvvašvuođabálvalusaid, dávviriid ja bálvalusaid. +Seastinbáŋkku 1 Davvi- Norgga dutkanfoanda, Boazodoalu ovdánahttinfoanda, davviriikkaid ministerráđđi ja Norgga dutkanráđđi leat ruhtadan dán barggu. +oahpaheddjiide gusto aiddo seamma oahppanvejolašvuohta go ohppiide, jus leat iešguđege oahpaheaddji dási mielde muddejuvvon positiiva vuordámušat, de lea álkit lihkostuvvat. +Ivar Bjørklund: Anders Larsen "En sjøsamisk pioner" Siri Gaski: Sámi bibliografiija birra Jávrri-Juhán Niillas: "Dánsa birui" ja mo dát girji riegádii. +Navti máhttelisvuoda dajt ållu lahka vuojnnet li stuora. +Gáfegievdni lea dieđusge mielde. +Dat govvida dalá duohta dili go barggu lei vejolaš oažžut almmá skuvla oahpu haga. +Son ii loga sin iskan lea go ášši givssideapmi, muhto leat gulahallan politiijain ja sii áigot dutkat ášši. +Sus lea maiddá leamaš ovddasvástádus oahpahusprográmmii Iranas. +Informánta, gii muitala ahte ášši lea leamašan hástaldeaddji ovdamearkka dihte su iežas fulkkiide, atná oktan sivvan sámeservoša ja erenomážit su iežas soga oskku. +Erenomážit gámagoarrun leamaš birgema eaktun, vai albmát besset bargui. +Sámedikkis lea listu sámegielat dulkkain, muhto daid bokte ii oaččo dulkka sirdinbálvalusa. +Nationála stáhta duddjon ii šat gierdan eará gielaid go dan mii definerejuvvui riikkagie geahnohis ja gievrras guovttegielat oahpahus. +Mikko Korhonen govvida Nielsena ortografiija "belohahkii fonemáhtalažžan ja belohahkii morfofonemáhtalažžan" (Korhonen 1981, 58). +Sámeinstitušuvnnat leat gártan earuhit iežaset várás duodjesládjatiippaid. +Dolin go eallinguoimmi válljen lei eambo sogaid gaskasaš ášši, de gárvodeami fukšuvdna miellačájeaheaddjin lei anus irggástallama ja náitaleami oktavuođas. +Das leat sihke dábálaš geavaheaddjit mat eai gula skuvlii, ja erenoamášpedagogat mat barget stáhtas. +Muhto go ráhkadusa áigu čilget, de dasa dárbbaša osiid namahusaid máhttit. +Dasa lea mihtilmas duodji ja danin duoji sajádat boahtá ovdan kultuvrra ol +Dat lea maiddái váikkuhan skuvlagiellaoahpa ovdáneapmái nu ahte lea vejolaš maiddái giellaoahpalaččat guorahallat čállingiela ja hállangiela guoktin sierralágan ovdanbuktinvuohkin. +Maori ja dutki Linda Smith suokkardallá dákkár čuoččuhusa doallevašvuođa ja relevánssa ja jearrá, ahte leatgo álgoálbmogat "luondduálbmogat" ja buktágo čuoččuhus váttisvuođaid? +Erenoamážit deattuhuvvojedje hástalusat mat leat mearrasámi guolástusas. +Nubbi lea transformeren, sirdit ja heivehit kultuvramet ođđa buolvvaide ja ođđa dilálašvuođaide. +Rievssatlávkkážat leat áiggiid mielde šaddan stuorra lávkin midjiide. +Jus Sámediggi ii sáhte ieš veahkehit, de berre ásahuvvot sierra sámi giellaáittardeaddji. +Giellavál ljemii lea deaŧalaš ággan giellamáhtu dássi. +Oasseváldit berejit váldit niestti mielde. +Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja čuovuiga nederlándda Dronnega go son lei hansagávpogis guossin. +Gárvodeapmi kommunikašuvdnan +Olgoriikkaministtara Tarja Halosa čielggadus riikkabeivviide Suoma ráđđehusa olmmošvuoigatvuohtapolitihkas 11.11.1998 (1998), s. 7. +Jagi 1899:s vuođđuduvvui searvi man namma lei Ovddidit Finnmárkku eanandoalu Kristianias. +Artihkal dávista olles soahpamuša vuođđojurdaga das ahte lámisolmmoš galgá adnot subjeaktan, ii fal objeaktan. +Liikká ii loga Ingebregtsen dán jagi heittogin ge. +Stromgren@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Máŋga jagi lea leamaš čielggas ahte nana dovddus sámi dáiddár ja poehta Synnøve Persen galgá oassálastit vuođđolága vuođđudeami čájáhusas iežas dáidagiin "Terra incognita". +Makkár álbmogat doppe orrot, makkár gielaid hupmet, makkár luondu lea? +Sámedikki presideanta Egil Olli lea duhtavaš go ráđđehus lasiha juolludemiid sámegillii ja sámi kultuvrii. +Láhka nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus, 8.8. +Dav vásstedij sån sámedikkepresidænntaj iektu ja udnásj sáddagin gullap ságajt dát tjåhkanimes. +Jáhkoš-Lásse dubmehalai giddagassii Guovdageainnu 1852-stuimmiid dihte. +Kæča puok su kieđai tujit, kokt gapmagit talast ja suinit starggadet pidja, vuoddagit čaugga kiessa! +Árbediehto-prošeavtta historjá álggii 2008:is. +A Sociology of Culture. +Šiehtadus guoská diehtojuohkimii, giellaoahpaheapmái, mánáide ja nuoraide, dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaide. +Suopma ii lohkameahttun geahččalemiid maŋŋel leat velge ratifiseren eamiálbmogiid vuoigatvuođaid dorvvasteaddji ILO soahpamuša 169. +Dál leat goanstaduvttat dábáleamos dukta dahje adnojit lassin muhkiide. +Oainnát dálu gurutbealde stuorra váriid ja Vuoksájoga vuostá. +Lágat mat dákkár doaimmaid regulerejit leat čázádatmuddenláhka, energiijaláhka, čáhceresursaláhka ja minerálaláhka. +Sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat. +Nedrejord ii logage sudnos Johanasain leat dakkár gelbbolašvuohta leat hárjehallin, go maid ieža leaba oahpan ja dan mielde viggat gánddaid rávvet buoremus lági mielde. +Dát oktasaš matematihkalaš čállingiella sáhttá verbaliserejuvvot matematihkalaš hállangiellan dađe mielde makkár giellabirrasis dat adnojuvvo. +Dan botta go oahppit leamašan luomus de lea Porsáŋggu gielda bargan feara maid vuojadanáldásiin. +Go leat applikašuvnnat mobiilas ja lohkanbreahtas, de sáhttá oahpahallat ođđa sániid ja geahččaladdat iežas sámegielmáhttu. +Sámi nissonolbmot leat váldán Sámedikkis beali dan válddis, ja eanaš válddi Sámediggeráđis. +Don doložis sámit leat duddjon gávppašeami dihte. +Neahttabáŋkkus oainnát álo makkár rehkegiid leat máksán ja makkáriid it leat máksán - gos dal juo ihkinassii leat máilmmis. +Sámediggi lea juo álggahan lagas ovttasbarggu guovtti davimus fylkkamánniiguin, dadjá Olli. +4.8 Cealkkaovdáneapmi +Moatti čuođi jagi ovdal dát doaibma livččii sáhttit dagahit ahte son livččii sáhttán áššáskuhttot noidošemiin ja boldojuvvot. +Ovdal go son álggii doaimmaheaddjin de lei son bargan bláđis máŋga jagi. +Dan botta go gergejit Diehtovistti ođđa lanjaid, de geavaha LOSA-Tana searvegottevistti, mii lea gávdnamis Ringveien 5:s, oahpahanvistin. +Stainnak-teáhterbihttá, maid Beaivváš Sámi Teáhter čájehii, nammaduvvui Hedda Gabler bálkkašupmái jagis 2012. +váttut ja sierradárbbut leat hui máŋggaláganat, iige dán dutkamuša materiála sáhte njuolga viiddidit olles sámeservoša lámisolbmuid vásáhusaide. +Sihke Latvia ruhtadanministtar Dana Reizniece-Ozola ja stáhtaráđđi Vidar Helgesen, geas lea ovddasvástádus gozihit EØS -áššiid oktiiordnema ja EU oktavuođa, doalaiga sáhkavuoru ovdal go čájehuvvui oanehaš filbma Skandinávia ealáhusdoaimmaid birra Latvias. +Ovdalis lea juo namuhuvvon álgoálbmogiid árgivuohta ja leage čalbmáičuohcci, man ollu leat oahpaheaddjit, geat muđui leat nannosat iežaset ámmáhis, geat eai duostta ávkkástallat iežaset kulturduogážiin ja kulturmáhtuiguin skuvlabarggus. +Erenomážit ovdal lei dábálaš, ahte gabbagápmagat ledje čikŋagáman. +Finnmárkolága § 4 mielde mearrida Sámediggi njuolggadusaid meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid várás (dás rájes gohčoduvvon meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusat). +Suoma EU:a ovttastuvvansoahpamuša lassebeavdegirji nr 3 gieđahallá sápmelaččaid vuoigatvuođaid. +Rom-álbmot lea ollen Sápmái maid ja sii mannet viesuid mielde ja gearjidit ruđa. +ILGA -Europe, Rainbow Europe, Country Ranking. +Son álggii ámmátdoaibmasis, ja olbmot liikogohte sutnje. +Jus don buozalmasvuođa dahje lámisvuođa geažil it sáhte jienastit válgabeaivvi dán jágáš stuorradigge- ja sámediggeválggain, dahje jienastit dábálaš ovddalgihtii jienasteames, de sáhtát Porsáŋggu válgastivrras ohcat beassat jienastit ruovttus. +Valástallama ja lávluma/musihka várás leat sierra skovit. +Mánná lea nu oahppan deaŧalaš vuođđoášši, namalassii ahte prentejuvvon teaksta sáhttá ovdanbuktojuvvot njálmmálaš muitalussan. +Dát guoská erenoamážit Geofágii, gos Eni jo lea čatnan oktavuođa fágabirrasiid Oljjuealáhus riikkasearvái (OLF). +Márnurrii beasat go earránat E6 bálgás Langslett-bálggesearus ja čuovut fylkkabálgá 866 Skiervvá guvlui. +Dás son duođašta máŋggabealat čehppodagas ja vejolašvuođaidis viidásat. + (St.meld. +Muhtun jearahallamis muitaluvvo fas dilálašvuođas, mas olbmos leat leamašan mánnán giellaovdáneami hástalusat. +vejolaš dušše beaivit sáhttá eastit fievrredeami dárbbašeddjiid beassama servoša dáfus dehálaš doaimmaide eahkedis. +Studieretningsfagene i videregående kurs i duodji 1994). +Ozonbillisteaddji ávdnasiid hivvodat lea jámma njiedjan 1990-jagiid rájes. +Ulbmil beaivvi čalmmustahttimiin lea oainnusindahkat mánáidgárddi sámi oahppanarenan, ja oažžut áddejumi mánáidgárddi sisdollui ja deaŧaleamos proseassaide gaskal mánáid, váhnemiid ja bargiid. +Dárui­duhttinpolitihkka čuozai buot servodatsurggiide, nugo skuvllaide, ealáhu­saide, girkui ja suodjalussii. +197/1985, CCPR/C/33/D/197/1985; Apirana Mahuika v. New Zealand, 27.10.2000, 547/1993, U.N. Doc. +Čujuhusas: https://yhdenvertaisuus-fi-bin.directo.fi/@Bin/30c96d1a00d8cc86e2ba16c6e6a6dabb/1509358262/application/pdf/115079/SEIS-soster.pdf, 9. +Åhpadiddje dán bargon libá læhkám Rolf Olsen ja Tor Magne Berg. +Mii leat válljen dán bajilčállaga dainna ulbmiliin ahte álggahit digaštallama mearrasámi servodagaid ovdáneami birra daid višuvnnaid ja mihttomeriid ektui mat mis, geat leat dán lanjas, leat boahtteáigái. +Jesus geavahii árgabeaigovaid čilget iežas birra. +Dieđut 7. +Son deattuha, ahte identitehta ja iešdovdu ii leat juoidá, maid mii oktii oažžut, muhto dakkár iešvuohta, man jámma ovdanbuktit, divaštallat, šiehtadallat, oažžut duođaštuvvot dahje hilgojuvvot ovttastaladettiin earáiguin. +Jávohisvuohta orru muhtumin stáđásman sámeservošis muhtinlágan norbman, ja okta informánta hupmá servoša jávohisvuođa kultuvrras. +Gonagasbárra galgá fitnat Iowas ja Minnesotas, ja mátki loahpahuvvo New Yorkas. +Jietnadagaid ektui ortografiija čuovvu suomagiela čállinvuogi (fonemalaš dárkilvuođa birra). +- Gurutbellodat ja Ovddádusbellodat leat giehtalaga dákkár oainnuin. +Identitehta ráhkadeapmi lei gitta dakkár gielas, mii sisttisdoalai etnihkalaš dárkkuhusaid, maid Eidheim gohčoda idioman . +Vuossárgga dáhpáhus lea boktán jurdagiid, váikko dán háve manaige bures. +Laiti). +Čállit Inghilda Tapio, Siljá Somby ja Jens Martin Mienna leat čállán 10 oasi mánáid TV ráiddu Boaimmašbárdni - The Feathered Messenger. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kontainerat stuorát-, roavva bázahusaide Geassemánu 12. beaivvi oččot boaittobeale guovllut kontaineriid stuorát-, roavva bázahusaide. +Buollinsihkarvuohta ja dollacakkit eai leat dohkkehahtti ja báhtarangeainnut eai lean sihkkarastojuvvon njuolggadusaid mielde. +Dutkamušas son lea guorahallan Ruoŧa beal sámiid. +Kursa lea oktiibuot 20 tiimmu, ja čađahuvvo 4-5 vahkus čakčamánu 24. beaivve rájes. +Son ii oahppan sámegiela vátnemiin, muhto su vilbealit ja oarpmealit ellet ain sámi kultuvrrain, son čilge. +Tematihka soahti, duolbmun ja vuostálastindoarru mii ohpit deaivvahit daid norgalaš friddjabáikečálliin, geain leat teavsttat antologiijas "Jienahemiid jietna". +Čujuhusas: http://ihmisoikeuskeskus-fi-bin.directo.fi/@Bin/ba571b93dc23df1f1c3fe2eeb145d2cc/1508934260/application/pdf/3503070/Vammaisten_pa%cc%88a%cc%88sy_oikeuksiin_FINAL.pdf. +Heahtedilis gevvet rievdadusat, dadjala varas sátnejođiheaddji, muhto deattuha: - Mii leat lohpidan ođđa jođiheami deike ja dan mii áigut doallat. +Mii fállat maiddai iešguhtetlágan kurssaid oanehit ja guhkit áigái, go fal lea beroštupmi ja oasseváldit. +Dán dásis mánná sáhttá lohkat sihke sániid ja teavstta, vaikko ii šattage nugo teaksta lea sánis sátnái. +Kulturministtar Widvey finai Romssas guovvamánu 1.-3. b. Kulturministtar Widvey deaivvai Kulturnæringsstiftelsen Sparebank 1 Nord-Norge ja čieža kulturealáhusaktevrra. +Ensimmäinen osa. +Prentejuvvon gáldut +Connerton, Paul 1989: How Societes Remember. +Sara ovdanbuktin giell a ekologalaš oaidnu leage dál áigeguovdil: giela ráhkadusa nuppástus čuovvu birrasa nuppástuvvama ja váikkuha dasa makkár diehtu ja máilmmigovva sirdása sohkabuolvvas nubbái. +Dutkanproseassa ja informánttat +v. +Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit leigga mielde dán jagi ávvudeamis, mii lágiduvvui nugo dábálaččat ge, miessemánu 17. beaivvi sárdni, lávlagat ja stoahkamat mánáide. +Dat addá givrodaga ja stuorát searvevuhtii gullevašvuođa dovddu. +Notáhta sisdoalu mii sáhttit dál almmuhit go leat digaštallan dan iežamet ovttasbargobeliiguin. +Unjárgga gielda galgá guossoheaddjigieldan organiseret guktui gielddaid oktasaš mánáidsuodjalanbálvalusa. +Áššemeannudandivat galgá máksot vaikko ohcamuš hilgojuvvo. +Dákkár giellageavahanvejolašvuođaid sáhttá fuobmát go hárjána buohtastahttit sániid morfologalaš hámiid, nugo ovdamearkka dihte go fuobmá ahte sohppojuvvot lea jogo soahpat- dahje sohpat-vearbba passiiva hápmi, ahte njáhká sáhttá leat jogo substantiiva dahje vearba ja ahte girde sáhttá leat sihke gierdat- ja girdit-vearbba sojahuvvon hápmi. +Jose Francisco Cali Tzay lea Guatemalas eret ja gullá maya ábmogii. +Buot lea dáhtu duohken. +Ovdalaš áiggi lei measta buohkain iežas luohti. +Jos sámegiela eatnigielat olmmoš ovdameark +Danne son guđii sin ja manai várrái. +Go dutki klassifisere kultuvrra dan lahtu doahpagiiguin, dat namuhuvvo emic-analysavuohkin. +čájeha gándii, mo lea čorgen vuovddi ja eatnamiid iežas máŋis. +Áigemearri lea golggotmánu 2. beaivi. +Dát dáhpáhuvvá ráđđádallamiid ja ovttasbargama bakte stáhtalaš eiseválddiiguin. +Nuppi beaivvi Valdresis álggahedje sii Vestre Slidres. +Vuosttaš davvisámegiel Ođđa testameanta prentejuvvui 1840is. +Mii leat geavahan bajilčállaga "Mearrasámi guolástussiidda ásaheapmi?" oalgguhussan dán seminárii. +Første lesetekst: 1 Mos 32,24-30 24 Jakob var åleine att. +Sámi vuoiŋŋalašvuohta galgá veahkehit eallimis birget. +Dat ahte dohkkeha "miela" lea seammá go dohkkeha nuppi olbmo rievtti mearridit iežas daguid (Hoëm 1976: 151-152). +Diehtemeahttunvuohta duddjo informánttaide earret eará dakkár dilálašvuođaid, main sin dahje sin +Ylva lea veaháš imašlaš konstellašuvdna, go atnet elektromusihka vuođđun ja dasa seaguhit juoigama ja jazztrompehta. +Dronnet atná maid stuora fuola sisafárrejeaddji nissonolbmuid dilis Norggas. +Buvttadeaddji lohpida erenomáš konseartavásáhusa. 14:10 Golggotmánu 03. beaivi 2016 Dábálaččat guddet álddut miessem��nus, muhto Johan Mathis Kemi áldu guttii njeallje mánu maŋŋel. +Nu leage alit dási matematihkkaoahpahus vejolaš beroškeahttá gielladuogážis. +bustávaid jietnadatárvu sáni posišuvnnain) ja mo oahppi hállangiella lea čállinvuogi ektui. +Ossodagas leat Konserverenjuogus, FoU-juogus (Dutkan ja ovddideapmi) ja Riikkaidgaskasaš juogus. +Ulbmilin dainna lea suodjalit sajiid mat sin máilmmiviidosaš árvvu geažil berrejit rehkenastot máilmmiárbin boahtte buolvvaide ja oppa olmmošálbmogii. +Sámedikkis leat stuorra vuordámušat dasa maid sámi máilmmiárbebáiki Várjjagis sáhttá mearkkašit, sihke máhttui, áddejupmái, muosáhussii, kulturovdanbuktimii ja ealáhusovddideapmái. +Mun jáhkán Boazodoallohálddahus lea čuvvon hálddašanlága čavgadit go lea gáibádus, juste dán inhabilitehta geažil. +Helga Pedersen almmuhii gieskat ahte son áinnas searvvašii sámediggepresideantaevttohassan Bargiidbellodaga ovddas, boahtte jagi sámediggeválggain. +Go bargamušat ja váldi sirdojuvvojit stáhtas regiovnnaide, de dat livččii dáhtokeahtes váikkuhus jus Sámediggi ja sámi beroštusat ožžot uhcit dadjamuša ja váikkuhanválddi guoskevaš bargamušaid/válddi ektui go dan mii sis lea dál. +Mearkkašahtti lea iežaslágan luondduoktavuohta ja periferalašvuohta. +Skuvllavuogádagas leamaš gielddus juoigat ja oahpahit luođi, gitta 1980-logu gaskkamuddui. +Sosiála málle mielde sirdašuvve individuála lahkonanvuogi sajis sosiála ja politihkalaš čovdosiid gávdnamii, maiguin livččii de vejolaš váikkuhit oktasašgotti ja dan struktuvrrain bohciideaddji vealaheapmái, ja dán dihte sierradárbbu dárbbašeaddji olbmot šaddet lámisin. +Loga eambbo Ođđajogas badjel Sundejávrri, Sábbenjávrri Suolojávrái. +Sieđgabárkkus (Salix caprea) lávejit vuoššat osttu mii adno náhke- ja gámasdikšumii. +Danin lea dehálaš ahte dus lea oalle viiddis bargohárjáneapmi vuođđun dahje ahte dus lea vejolašvuohta dan háhkat. +Oahppit leat nagodan váldit teoriijja oasi 2.2 truck. +2010:s álggahedje Dronnet Sonja, Kjell Nupen, Ørnulf Opdahl ja Ateljé Ole Larsen ovttasbarggu, dáiddaprošeavtta "Tre reiser - tre landskap", Golbma mátkki - golbma eanadaga. +Soahpamuša oassebealit gildet buotlágan vealaheami lámisvuohta dihte ja dáhkidit lámisolbmuide ovttaveardásaš ja beaktilis riektesuoji vealaheami vuostá fuolakeahttá das mii lea vealaheami vuođuštus. +Vuođđolága 17.3 §:a mielde sihke láhttagiela geavaheddjiide ja lámisvuođa dihte dorvvastuvvo lágas dulkon- ja jorgalanveahkki. +Kulturbirrasiin oaivvilduvvo guovlu gos leat kulturmuittut mat leat oassin stuorit oktavuođas. +Kunddar ferte dalle ieš tullehit páhka gustojeaddji riikka njuolggadusaid mielde. +Sus ii lean máhtu ja diehtu čilget iežas sámi jurddašeami. +Luonddugáhttenlihttu háliida nannet dutkama ja čuvgejumi áitojuvvon elliid ja šattuid birra, ja dáid galgá maid vuhtiiváldit buot areálaplánabargguin ja ovdal go luonddu billisteapmái addojuvvo lohpi. +Man ollu ja man guhká jiekŋa lea jávrriin ja mearas ja muohta eatnamis maid rievdá. +Dutkit nu go omd. +Son buktá ovdan Research as an Inter-Ethnic Relation ovdaságastis, mo ethnoscience-dutkamuš lea eahpesymmetralaš, direktionálalaš ja kumulatiivvalaš. +Oahpaheaddjit galge čilget ulbmiliid ja vuoruhemiid, analyseret ja reflekteret iežaset barggu ovdáneami, čállit loggaid, searvat bargojoavkkuide, searvat akšuvdnaoahppamii ja dutkamii ja ovdanbuktit iežaset ovddidanbargguid earáide. +Áimmu mielde fievrreduvvojit nuoskkideamit guhkes mátkkiid mat sáhttet daguhit eatnanlagas ozona. +Sámediggi čilgii NASCO:i dan garra deattu birra maid sámi guolásteaddjit vásihit earáid beales geat háliidit geavahit juogo luossaresurssa dahje daid seamma guovlluid maid báikkálaš guollebivdit geavahit. +Ávviris ii leat ovddasvástádus eará neahttasiidduide maidda liŋkejuvvot. +Dát čajeha áigemolsuma sámi filmmaid ektui. +Nu guhká go lea rádjajohka, de ferte maid Suopma mielde. + (Sarmela 1984: 37 -38, 65; Suojanen 1984: 24.) +Norpmaid čavga dulkonvuogi dahje olles olmmošjoavkku guođđin namutkeahttá leat árvoválljejumit, mat sáhttet doalvut dáid olbmuid olmmošmeahttun meannudeapmái ja dasa ahte dáid olbmuid olmmošárvvu ii dárbbaš dovddastit. +Konsearta lea girjeráju rabasáiggis, ja dalle lea maid vejolaš luoikkahit girjjiid ja eará girjerájus. +Oahpaheaddjit guorahalle maid dan, maid sáhtášedje ovddidanbargun válljet ja makkár doaimmat livčče dat, mat sáhttet fátmmastit buot mánáid ja mat dien láhkai livčče buorrin ovdamearkan inkluderejeaddji praksisii. +Sámegielagiin leat nana vuoigatvuođat ráddjejuvvon guovllus sihke joavkun ja ovttaskas olmmožin. +Sáme mánájgárdde le mánájgárdde man njuolgadusá javlli mánájgárde doajmma le sámegiela ja kultuvra vuodon. + (Sarmela 1984: 41, 65; Suojanen 1984: 24.) +• Galgágo komišuvdna kártet duššefal vuoigatvuođaid maid soapmásat gáibidit alcceseaset? +Suohkanstivrra bušeahttačoahkkin sirdojuvvo juovlamánu 16. beaivvis 20. beaivái, ja čoahkkin Davvi Álbmogiid Guovddážis. +Typologalaš iešvuođat vuođđuduvvojit oktasaš giellaoahpalaš sárgosiidda. +Nils-Aslak Valkeapää anii iežas guossin eatnama alde. +Ollislaš áššemeannudandivat mearriduvvo go ášši lea loahpahuvvon. +Mihttomearrin lea ahte ođđa šiehtadus galgá leat válmmas 2015 guolástanáigodaga rájes. +Joutsenlahti (2003) deattuha man deaŧalaš lea ahte skuvla oahpaha matematihkalaš gaskkustandáiddu. +Johdanto s. 249 - 269. +3, §2). +Son devddii dán jagi 80 jagi ja dan oktavuođas lágidii RiddoDuottarMusea čájáhusa sutnje gudnin. +Seammá láhkai go girkoválggain 2009:s, de lea girkus ovddasvástádus organiseret ja ráhkkanit válggaide. +Stivra árvvoštallá ohcamiid viiddis vuođu alde, ja sii geat hálidit orrut Lásságámmis 2007:s dahje 2008:s, galget sáddet oanehis, vuođuštuvvan ohcama Lásságámmi-vuođđudussii, Omasvuona gielda, 9046 Oteren ovdal 15. b. čakčamánus 2007. +Mun +Dán kapihtalis lean buktán ovdan maiddái daid mearkkaid, maid 1970-logus etnopolitihkalaš lihkadus válddii atnui. +Liikká lei luođis ain maŋŋil go kristtalaš osku bođii hui nana sosiálalaš doaibma omd. +Daid duohkin leamaš duodjesearvvit, go leat fuomášan, ahte olbmuin váilu diehtu rivttes, dohkkehuvvon gárvodeamis: "skuvllas ledje oaidnán, ahte maiddái sámemánáin, nieidamánáin ledje almmáiolbmuid vuoddagat" (N3b). +International Baccalaureate Organization (IBO) International Baccalaureate (IB) lea guovtti jagi oahppofálaldat, mii ráhkkanahttá universitehta ohppui, ja mii fállojuvvo badjel 100 riikkas. +Su bargu lea dutkat ođđa-áigásaš sámi lanja, ja das lea gaskaboddasaš namman "Sámi arkitektuvra" Ná Nango ieš dadjá iežas barggu birra: Mo boares sámi árbevierut ja ođđa-áigásaš sámi identitehta sáhttet suddat oktii ja hábmet "Ođđa-áigásaš sámi lanja"? +Galgá geavahit neahttavuđot ohcanskovi (rahpasa skábmamánu 15. b. 2016) Maŋimustá rievdaduvvon 24.11.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Hætta Kalstad, Johan Klemet 1996: The Modern Challenge Facing Knowledge in Sami Subsistence. +Sara háliidii ahte galge nieiddat vuodjit loahppavuorus, ja nu jearai son Hanne Mari Kuhmunenis vuodjit Arisiin. +Ja ahte álgoálbmotbealli ovddiduvvo doppe gos lea mávssolaš ja áigeguovdil. +Ossodatkantuvrraide lassin lea musea huksehan guhtta kulturhistorjjálaš váldorusttega - ovtta juohke suohkanii. +Árvvoštalli geahččanvuohki eaktuda árvvoštallama. +Dása gullá maid buoridit daid vuoiŋ +Jođihanforuma lea SDR stivra ja bargiid bargoaddi. +"In deavdde" dahje 3. +Náitalan Ruvdnaprinssain Haakoniin Oslo duopmogirkus borgemánu 25. beaivvi 2001. +Máidnasat leat oassin álbmotdiktemis. +Lea prošeakta "gulahallan ovdalii ruovttustuimmiid" mii lea ožžon fuomášumi Danmarkkus. +Sámediggi čuvgehii ahte lea dárbu ahte NASCO dovddasta man deaŧalaš lea geavahit árbedieđuid dego oassin máhttovuođus riikkaidgaskasaš luossaovttasbarggus. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámi giellalága nuppástuhttimis (HE 44/2017 vp). +Dohko illuda nuorra gá Kárášjoga nuorra gánda Ole Mathis Nedrejord (15) hirpmástuhtii iežas njuikemiin mannan vahkku Mátta-Norggas, Ørnskoldsvikas. +- Dan bargui leat oarjejohtolaga guhtta orohaga ja mii sonastivrras šaddan bidjat ollu návccaid. +Gonagasreabbááššis bivddii sámediggeráđđi politihkalaš ráđđádallamiid go eai joksan ovttaoaivilvuođa hálddahuslaš ráđđádallamiid bokte. +Portálas leat dieđut plánadokumeanttaid, čoahkkimiid-, njuolggadusčállosiid ja eará diehtomateriálaid birra. +Dán jagi gártá oalle gelddolaš čuovvut mielde ja geahččat go son geahpadit girddaša TV2"Skal vi danse" finálas, dán lávvardaga. +Verddevuohta ovddeš áigge lei dehálaš ja mii attii buoret birgejumi earret eará lotnolas bálvaluisaid ja gálvvuid bokte. +Nuppádassii Pääkkönena (1995: 34 - 35) mielde sápmelaš Israel Ruong (1980) deattuha etnihkalaš identitehta dovdomearkan áiggiid mielde šaddan kultursárgosiid. +Badjeolmmoš lei ohcan ealáhusdoarjaga mohtorgielká ja njealjejuvllaga oastima várás, muhto dat ii mieđihuvvon sutnje. +Jearahallan SámiSoster rs, Ristenrauna Magga 13.9.2017 Magga (1999), 21-22. +World Programme of Action concerning Disabled Persons, General Assembly, 3. +Láseliinnit leat maid gorrojuvvon Gonagas Oscar II áiggis. +Sámi riikajoavku galggai rievtti mielde deaivat Umeå IK, muhto joavkkus váilo čiekčit, ja dan sivas šadde čiekčat oktiibiddjon joavkku vuostá. +Suohkana plánastrategiija 2016-2019 almmolaš geahčadeapmái Plánastrategiija galgá ođastuvvot juohke njealját jagi ja čuovvut válgaáigodaga. +Dutkamuša loahpahettiinan vuojulduvven Jari Kupiainena (2000) Tradition, Trade, and Woo d carwing in Solomon Islands dutkamuššii, mas son gieđahallá seammálágan fáttá, eamiduoji gávpegálvun. +The Sami language expresses cultural knowledge, ecological know-how and knowing, and values in relation to a sustainable way of living. +Leat navdán maiddái, ahte omd. +Dan gujis lea boares viessu . +Duoddarat ja alit eatnamat de rivdet. +Sáhtát válljet kategoriijaid ja jahkeloguid olgeš bealde. +18:04 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Gurutbellodaga sátnejođiheaddjeevttohas Trine Noodt oaivvilda eará bellodagaid čuvgen sámi áššiid menddo unnán iežaset válgaprográmmas ja ballá ahte bellodagat leat vajáldahttán olles álbmoga iežaset suohkanis. +Doaivvun ahte mii boahtte jagi muittašat dan áiggi 70 jagi áigi, go Finnmárkulaččat ledje báhtareaddjit iežaset riikkas ja ledje massán nu ollu. +20.01.2009 Mánágásta Šloahttakapealllas Prinseassa Märtha Louise ja Ari Behn nieida, Emma Tallulah Behn, gásttašuvvui Šloahttakapeallas odne diibmu 14:30. +Doalut lea mannan bures, eaige leat heajos vásáhusat obage. +Oahpahusásahusat gos guoskevaš lea oahppin dahje studeantan galgá duođaštit ahte bájábealde namuhuvvon gáibádusat leat ollašuhtton. +Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii. +Hirvonena mielde sápmelaš árbevirolaš luondduáddejupmi vuođđuda dasa, ahte luondu adnojuvvo ealli orgánan. +- Maid čurvii margariidna go vuodja gahčai johkii?- Vuoja, vuodja! +Dat lei gálluid osten ja heŋgon diesa goahtái, goahtebealljái ja moai válde daid ja nu gorro gállohiid gánddaide. +Ráđđehusa evttohusa mielde Suomas dát mearkkaša ainjuo huksenmearrádusaid sisdoaluid dárkkisteami ja ovddideami dálážis nu ahte dat leat ollislaččat ja ovtta ládje čilgemis. +Dálvadis-joavku ovdanbuvttii "Vihttanuppelogát hoavda"-bihtá, ja juoigit miehtá sámi; Guovdageainnus, Kárášjogas, Unjárggas, Porsáŋggus, Čeavetjávrris/Anáris ja Lujávrris Guoládagas loaiddastedje. +Filbma bádji nuoraide, jođiheaddjin Stein Bjørn, boađusin ledje guokte oanehis filmma. +Čálli koseriija mii lea ironalaš. +Váldolávdegoddi maid válljejuvvo. +Lagasvuođa lundui duođaštit máŋga sámi čálli, earret eará Nils-Aslak Valkeapää (1985, 1988) Johan Turi (1910) ja Israel Ruong (1969). +Oidnen maid Niillasa . +Oahpaheaddjit rámiidit maiddái ovttasoahppama, erenoamážit go buohkat leat searvan, ja leat beassan joatkit ságastallamiid bargosajis árgabeaivvi dilis. +Doppe lea maid vejolašvuohta cealkit dearvuođaid. +SámiSoster -seuran 10-vuotis julhaseminaari, Anár 21.4.2008, 7. +Ihmisoikeusjärjestöjen yhteinen kannanotto, http://seta.fi/ihmisoikeusjarjestot-vaativat-itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen-lakiuudistuksen-lahtokohdaksi/; Seta ry:n ja Trasek ry:n lausunto sosiaali- ja terveysalan eettiselle neuvottelukunnalle. +Váldoulbmil revideremiin lea leamaš čielggasmahttit vuođđogálggaid mat leat njálmmálaš gálggat, máhttit lohkat, máhttit čállit, máhttit rehkenastit ja digitála gálggat. +Maiddái gielaid jietnadatoahpa ja sátnemálliid veardádallamat čájehit typologalaš erohusaid. +hámit, ivnnit, sturrodagat, stellelmasat, mearit ja hálttit dahket dego muhtinlágan geađgejuolggi viidáset doabaduddjomii ja oahppamii. +Sii guossohedje Ruvdnaprinsii vaffeliid, ja norgga skuvlla mánát lávlo sutnje. +Lea šalošahtti go eat sáhte fállat eFaktura loanaid oktavuođas. +Ja dasto dat lohke ahte maid don humat go it máhte, oro jaska. +Metoda veahkeha servoša olggobealolbmuid hukset +Vammaisfooruma ja KVANKa cealkámuš: Suomella mahdollisuus tehdä kansallisia rajauksia hankintalakiin, 6.6.2016., https://www.autismiliitto.fi/liitto/kannanotot_ja_lausunnot/vammaisfoorumin_ja_kvankin_kannanotto_suomella_mahdollisuus_tehda_kansallisia_rajauksia_hankintalakiin.2637.news?3048_o=20. +Gonagaslaš majestehta gonagas Olav V rabai vuosttaš sámedikki golggotmánu 9. b. 1989. +Vuosttažettiin dat lea erenoamáš buorre juhkančáhci. +Maid nubbi informánta lohká ahte sámeservošis eai leat goassege njuolga vealahan su, muhto diehtá ahte su ja su seksuála orientašuvnna birra leat ságastallan olu. +Dat ahte hállet sámegiela skuvllain ii leat nu imaš, muhto dat ahte mánát stohket sámegillii ja ahte geavahit sámegiela almmolaččat buvddain, báŋkkus, suohkanviesus, doavtterkantuvrras, suohkanstivrra čoahkkimiin ja spábbačiekčamiinge, ii leat nu dábálaš. +Viessoguovllu detáljamuddenbargu čađahuvvo oktanaga almmolaš geahčademiin ja gielddaoasseplána loahpalaš meannudemiin. +Olmmoš dárbbaša buori, dearvvašlaš ja dássedeattolaš iešáddejumi. +Min guovllu vuvddiin šaddet muorat ovttaid ovttaid ja hui olu ain seamma muorrašlájas. +- Dás leat olu bealledahkkon jietnabáttit mat leat báddejuvvon studios ovdal go seaguhuvvo skearrun. +Guhkit gaskka gulahallanvuohkin njálmmálaš gulahallamii dárbbašuvvo sátnedoalvu, gii fitná muitaleamen ja fas máhccá ja muitala maid nubbi dajai. +Doaluin galget leat apeallat ja guoimmuheapmi musihkain. +Guovddáš galgá háhkat servodahkii lassi dieđuid ja áddejumi álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra, ja nu maid sámi vuoigatvuođaid birra. +v. Turkey, application no. +239/1970 HE 284/2014 vp, s. 38. +Go olbmo iešvuođaid mihtidišgohte iešguđegeládje, sin maid sáhtii kategoriseret dáid iešvuođaid dáfus. +Dutkamuša čuolbman lea doahpagiiguin gulahallan, almmáiolbmot leat namuhan iežaset ámmáhin "talollinen" (42%) ja "poromies" (9%) ja nissonolbmot "emäntä" (71%) dahje "apuna omassa kodissa" (18%). +SOHKABEALLEUNNITLOGUT +Binná addne ja stuorra vijddudagá dahká gássjelin oarjjelsámegielajn barggat. +Earret eará dát mearkkaša mearrádusaid ja politihka hábmema oktavuođas galget guldalit sin geain lea dákkár máhttu ja guovllus orrot ja doaimmahit ealáhusaideaset. +Lágideaddjit leat duhtavažžat dan jagáš čiekčamiin ja leat dušše buori muittut báhcan maŋŋel. +6.8. +Dađi mielde go dutkamuš lea lassánan de dákkár oarjemáilmmi heteronormatiiva servodagaid máilmmigovvii heivemeahttun, seksuálalaččat "spiehkkaseaddji", láhttema vigge ipmirdit earret eará nu ahte olbmuid geahčadedje oarjemáilmmi doahpagiid bokte. +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bargojoavkku evttohusa mielde olbmo vejolašvuođa nannet iežas sohkabeali almmuhusain galgá geahčadit vuođđolága dáfus. +Ibrahima Mboob evttohuvvon ođđa ráđđealmmájin Unjárgga ovdagoddi lea evttohan gieldda ekonomiijahoavdda Ibrahima S. M. Mboob, gieldda ođđa ráđđealmmájin. +Dáinna ealljárvuođain lea Olsen ožžon ollu bargovásáhusa, mii lea addán sutnje ustibiid sihke Sámis ja muđui eamiálbmotmáilmmis. +Gieldda IT-bálvalusat leat maid dán ossodaga vuollásaš. +Sámegiella 2 ja sámegiella fágii leat buvttadeamen Gággi 6-7 Máhttolokten 13s mielde. +Dasa gullevaš láhkaásaheami ođastusaide máhccat fas maŋŋeleappos dán kapihttalis. +Dekontekstualiserejuvvon teakstaovdamearkan sáhtášii leat dakkár go: Dustehaga gávnnat feaskára gurut bealde. +Kent & Miolo 2004.) +12:54 Borgemánu 21. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dát ovddiduvvui ođđasit departementii ja dat dohkkehii gollurámma borgemánus. +čálalaš, njálmmálaš ja filbmahámis. +Lávvu addá suoji ja ovddasta olbmuid vádjoleami ja mihttomeari. +Skohterluottat rahpasat miessemánu 12.beaivái 2008 Fylkkamánne lea addán sierralobi doallat muhton skohterluottaid áibbas dahje belohahkii rabasin miessemánu 12.beaivái 2008. + - Helena Sulkala - Leena Nissilä (daoimm. +15:35 Suoidnemánu 04. beaivi 2016 Guđe festiválii dán geasi dollet? +Eváhkus gávttis šattai oinnolaš sámiid guovddáš olgguldas identifiseren mearka sierra guovlluin boahtán báđariid siste. +Dat leamaš olbmot čigŋái dalle, muhto oainnát dat soađi áigi hui ollu goaridii... dat hui ollu bázii eret diet, ahte dat galget juohke bassebeaivái sierra biktasat. +Bajitdási mearradoallopolitihka man áigumuš lea lasihit luossa- ja dápmotbiebmama vissásit boahtá guoskat sámi beroštumiide njuolga. +Kultuvrralaš ipmárdus lea maid hui vánis eanaš gielddaid guovllus, ja dasa lassin gielddaid bargiid sámekultuvrra ja gielaid dovdan lea oppalohkái heittot. +Sámedikki bealis leigga seniorráđđeaddi Ingeborg Larsen ja ráđđeaddi Vivi Pedersen mielde. +Sámi Dáiddačehpiid Searvi vállje juohkenuppijagi lahtuid oastinlávdegoddái. +Dat gieldá nissoniid vealaheami ja geatnegahttá soahpamušstáhtaid sihkkarastit guktuide sohkabeliide seammalágan vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid. +Vuosttaš ceahkki lea álo geahnohis dássi, ja molsašuddá nuppiin cehkiin. +Dálá etnográfalaš gieddebargui lea mihtilmas, ahte kultuvrra lahtut oassálastet dutkamuša bohtosiid analyseremii. +Lei Rodrigo Del Villar, vuođđudusa presideanta, gii oahpistii ja čájehii Ruvdnaprinsa Haakonii párkka. +Gávdnojit mis maid boarráset kaseahtta-kurssat ja sátnegirjjit leat mis valjis. +- Lean maid aittobáliid šaddan áhččin, ja dat maid lea sihkkarit dagahan ahte lea veaháš eará oaidnu šaddan munnje maid. +Leaš dal máđii mielde vai ii, čilge Reierstad. +Muhto lihkká báhcá sámeskuvlavuogádahkii ja dan stivremii kritihkka. +Müchler deattuha maid ahte jus gávnnahit ahte dievddut leat sivalaččat áššis, ja dubmehallaba, de lea vejolaš gáibidit beassat gednet ráŋggáštusa Norggas. +Manin leat don hilgon mu ja addán ráhkisvuođat geasa nu earái go munnje? +Duodjekurssaid lágideami bokte šattai jurdda duodjeskuvlla vuođđudeamis. +Njukčamánu 6. ja 7. beaivvi dollui biebmoráhkadankursa skuvllas berošteddjiide ja 10.-11. beaivvi ges jo2 boazodoalu ohppiide. +Deaivvai vel ahte báikkálaš LHL searvi maid doalai mánnosaš deaivvadeami guovddážis ja sis ledje vaffalat maid si ledje ráhkadan ja vel lasihan dán boddui ja vel loddavuovdin nu ahte eahket šattai sosiala čoahkkaneapmi. +Aspekter till samiska litteratur s. 20 - 58. +Lehtola 1994: 206). +Dán áigge várra olusat livčče gohčodan Nils-Aslak Valkeapää ehko-filosofan su čielga oainnu geažil das mo olmmoš gullá lundui. +Dearvvašvuodageahccu lea gávnnahan ahte suohkaniin gos leat dahkan mearrádusaid bággema ja fápmogeavaheami birra, doppe cadahuvvojit dat dábálaccat mearrádusaid mielde. +Home WebShop Children & Youths Mánáid máinnasmáilbmi 3 Mánáid máinnasmáilbmi jietnagirjjis sámi mánát besset oahpásnuvvat dovddus ja oahpes sámi mánáidgirjjiide mat leat lohkkon buolvvas bulvii. +Moadde mánu áiggi coggalii John Anders D. Sara 10 dollára pokerspeallamii interneahtas ja vuittii dan speallama ja mátki Las Vegasii speallat proffa ja máilmmi buoremus pokerspelliid vuostá. +Váj hieret ahte REDD-dåjma álggoálmmugij bierggimav bæjsstá de le ájnas jut bessi fárruj prosessaj ja ahte álggoálmmugij riektá vieleduvvi. +Agnete lea dánsun ja ožžon olbmuid beanta lihkadusaide. +Løvold (2014), s. 47-51. +Jos hupmamis ii oro leame ávki, de dilli sáhttá duššastuhttit servoša, mii loahpa loahpas geassáda. +vealaheami geahčadit dušše ovttaskas vuođuštusaid vuođul, iige dat bastte vástidit fátmmasteaddji vealaheami hástalusaide. +Nu ahte mun in leat prinsihpalaččat vuostá ja mun soaittán ohcat, muitala Kiel. +čadno geavatlaš bargguiguin okto birgemii. +Dutkanraporttas mii govvida sámemánáid guovttegielatvuođa Suoma beale vuođđoskuvllas skuvlajagi 1985-1986 boahtá ovdan ahte maiddái doppe lea čállindáidu dat giela oassesuorgi "mii buot fuonimusat hálddašuvvo" (Guttorm 1987: 48). +Sámedikki doarjjaortnegat sámi giela várás nannejit sámi giellabarggu. +Gulaskuddanáigemearri lea golggotmánu 25. beaivi 2012. +Leat jo oaidnán ahte távttat sáhttet čohkiidit stávvaliin ja stávvalat fas čohkiidit fonemain. +Muhtin +Soai deaivvadeaba máŋga garra kandidáhtain, ja sihke giráffa ja krokodilla orruba vuoitimin, go fáhkka stivregoahtá hástaleaddji olles gilvvu. +Ekologalaččat sámeduodji ovddasta vuogáiduvvama davviguovllu birrasii áigodagas, goas ledje vátna resurssat. +Dát máhttu dahká oahpaheaddjái vejolažžan buorebut áddet čállinvuogi njuolggadusaid ja nu sáhttit heivehit oahpahusa ja hárjehusaid maid ulbmil lea oahppat čállit čállinvuogi njuolg-gadusaid mielde. +Náittusbárra seavviba daid ollu olbmuide geat ledje boahtán dohko (Govva: NTB / Scanpix) Olggobealde duopmogirku. +Typologalaš meroštallan sáhttá maiddái dahkkot giela morfologiija ektui. +Siskkáldas joavkku vealaheapmi dán raportta kapihttalis 3.2.2. +www.samediggi.no/default.asp?selNodeID=198&lang=nsa. +Okta oassi dan šiehtadusas maid Árja, Bargiidbellodat, Åarjel-Saemiej Gielh, Finnmárkku Listtu ja lullisápmelaččaid listtu dahke 2009 go ásahedje eanetlogu Sámedikkis, lei ahte sii galget ođđasit fas šiehtadit ovttasbarggu guokte jagi maŋŋel. +Danne fertejit mollet málmma jáffun vai sáhttet sirret eret veaikeminerálačuoggariid. +Máilmmis leat oppalohkái ságastallagoahtán eanet lámisolbmuid ja sin olmmošvuoigatvuođaid birra ja dán mielde maiddái eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid sajádahkii iešguđet oktasašgottis leat giddegoahtán eanet fuomášumi. +Oasseváldit sáhttet maid ovdánbuktit beaivválaš bargodili dáhpáhusaid, muhto eaktun lea ahte váttisvuhtii galgá konstruktivvalaš čoavddus. +Dat eaktuda ahte olbmot leat sáhkalagaid dan láhkai ahte guldaleaddji ii leat dobbelis go ahte gullá maid hálli dadjá. +Bronssa ožžo go seaguhedje dani ja veaikki. +Ovttaveardásašvuođa ovddideapmi nu ahte stáhta čujuha eanet resurssaid ovdamearkka dihte iešguđegelágan bálvalusaid, doarjjadoaimmaid ja +Sihke unnit ja stuorát ovttadagaid ii leat seamma álki oaidnit, jos ii leat beassan oahpásmuvvat giela ráhkadussii. +Standard Rules for the Equalisation of Opportunities for Persons with Disabilities, adopted by the United Nations General Assembly, forty-eighth session, resolution 48/96, annex, of 20 December 1993. +Dat prinsihpat eai leat seamma go Vikøra modeallas, muhto dat vuođđuduvvet Karl-Hampus Dahlstedta terminologiijai (1967), Inez Boona modellii ja Sverre Hatlea metodii (Magga 1985a). +Ohcanáigemearri lea miessemánu 31.beaivve 2014. +Ohcamat galget leat boahtán logi beaivvi ovdal čoahkkima (borgemánu 19.b.) Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Sámi allaskuvllas leat golbma fágagoađi; Duodji, ealáhus ja luonddudieđagoahti, Gielladieđagoahti ja Servodatgoahti. +Jearahaladettiinan ovtta informántta, guhte lea vázzán skuvlla 1956-57, de bođii ovdan, man dehálaš rolla álbmotskuvllas , "kansanopistos", lei kristtalašvuođa ja sámegiela oahppamis. +Sámeovttastusat leat maiddái digáštallan sámegávtti boasttogeavaheamis. +Sámegielat grammatihkat earuhit eará sojakeahtes sániid guovtti klássii, advearbbaide ja partihkkaliidda, muhto semanttalaš kriteraid mielde. +Sámi Duodji lea figgan gohcit kurssaid sisdoaluid ja oassálastima, vaikko etnalaš kriterat eai leat. +Gudnieatnama guossástallan loahpahuvvui Wall of Remembrance luhtte, masa leat čállojuvvon daid 40.895 gahččan soalddáhiid namat geat eai lean koreánalaččat, geat gahčče Koreasoađis. +____________ 1996: Sustainability in the Saami Area: The X-file Factor. +1970-logu loahpas guovllus johtigohte linnjabiillain láttánat, geain ledje vuovdimis máddin ráhkaduvvon sámelágan mátkemuittut: nuhket (lapinnukke), guolgastálut, burssat, boahkánat jna. +Eará eamiálbmotservodagain bohtet dieđut seamma sullásaš negatiiva sojuin. +Jos fuomášat meattáhusaid dahje boasttuanalysaid, de sáhtát čállit dieđu Sámi giellateknologiija guovddážii. +Itkonen (1984a) čállá girjjistis Suomen lappalaiset vuoteen 1945 nissonolbmuin, geat johtet duddjomin bearrašiin, vaikko measta buot nissonat máhttet duddjot. +Fylkkagielda galgá regionála ovdánahttimiin ja plánemiiguin, hálddašemiin ja bálvalusdoaimmaiguin ja muđui doaimmaiguin dustet fylkka álbmotdearvvašvuođa hástalusaid. +Johkamohkis lea Ájtte, sámi kultuvrra ja historjjá naššuvnnalaš musea Ruoŧas. +Nussir áigu geavahit dakkár teknologiija mas mearačáhci seaguhuvvo bázahusaide ovdal go dat bumpejuvvojit juste dan báikái gosa bázahusaid rádjet. +Lámisvuhtii laktáseaddji vealaheapmi sámeservošiin +Stuorra váttisvuohta ahtanuššamis sámi gielddain lea geasuheapmi ássama dáfus. +Deanu gielda bivdá evttohusaid namaide daid smávit geainnuide, geaidnogaskkaide ja bartaguovlluide main ii leat vel namma. +Spiehkkaseaddji dahje individuálalaččat áidnageardásaš duojit eai adno álbmotkultuvran (Linkola 1981: 33). +Hopp til hovedinnholdet på siden Biras-, eanadoallo- ja meahcástanlávdegotti almmolaš čoahkkingohččun 15.11.2010 9. november 2010 av Juhán Niillas Wigelius Biras-, eanadoallo- ja meahcástanlávdegoddi čoahkkinastá 15.11.2010. +Sii fárrejedje maŋŋil Beattehii ja Áillohaš válddii vistti alcces go su vánhemat fárriiga Ivgubahtii Davvi-Tromssas. +Nubbi joavkku prinsihpain analyserejuvvo mo +jearrá Mina oanehis botta áigge.- Jo, nu sáhttá dadjat, vástida eadni, veahá hirpmástuvvamiin. +Fágalaš tearpmain dan sáhtášii sámegillii gohčodit guovttegielasteapmin, mii govvida seamma fenomena olu guovttegielagiid beaivválaš giellageavaheamis. +Atte Davvi Girjái čálalaš dieđu e-poastta bokte ahte háliidat čujuhit váilevašvuhtii. +S. 2. +Dálkkádatrievdadeamit čielgasit váikkuhit álgoálbmogiidda danin go álgoálbmogat dávjá ellet lahka luonddu ja leatge nu ovdalis dálkkádatrievdademiid. +Sámedikki presideanta Egil Olli mieđihii boahtit čoahkkimii mas áššin ledje vuolláičálaáŋggirdeapmi DG stivrra vuostá ja Deanuláhkaásahusa guorahallan. +Ii leat eará go oastit billeahttaid buori áiggis - dás šaddá erenoamáš vásáhus! +Neahttabáiki galgá nannet eaktodáhtolaš servviid doaimmaid, erenoamážit mánáid ja nuoraid ektui. +Awakened Voice. +Min gáibádusat eai leat áidnalunddogat dahje sirrejeaddjit. +Letne guorahallan makkár juohkáseapmi lea dán guovtti joavkku gaskkas davvisámegielas. +- Dát dávda lea hui várálaš olbmuide. +Su olles namma lei Maud Charlotte Mary Victoria. +Golbma informántta leat čuvvon duoji ovdáneami duodjeoahpaheaddjin ja maiddái duodjesearvvi lahttun. +Alle barn og unge skal ha et godt og inkluderende oppvekst- og læringsmiljø med nulltoleranse for mobbing. +Ohcanskoviid viežžá Oahppogáldus ja gieldda ruovttusiidduin Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Hopp til hovedinnholdet på siden 2013 Stuorradigge- ja sámediggeválggaid rahpanáiggit 21. September 2012 av Frode Gundersen Gielddastivra mearridii čoahkkimis 20.9.12 boahtte jagi Stuorradigge- ja sámediggeválggaid rahpanáiggiid. +Koarttat leat gihppolagaid, dain leat eallit, substantiivvat (biergasat) ja vearbbat. +Galba ja kultuvrramujtojt bisodit Sámedikken la háldadimvásstádus vaj sáme kultuvrramujto sujttiduvvi ja hiebadahteduvvi. +Transsohkabeallái gullevaš olbmuid vuoigatvuođaid lassin guovddáš gažaldahkan bad +Ii son lean ieš addán alcces ambassadevrarolla, ii ge lean makkárge ásahus addán dan sutnje, muhto dat čuovui lunddolaččat dan vuogi mainna son ovddastii sámi kultuvrra juohke sajis gos son mátkkoštii. +Oahpus studeanttat muđui vuojulduvvat dasa, mo plánet, duddjot ja gaskkustit duoji. +Gájbbádusá li namma galggá riekta tjáledum ja riekta sáme merkaj. +Nu eai šatta bálvalusat danin deatalaš gaskaoapmin go livcce jurddašuvvon sihkkarastin dihte gárrenmirkogeavaheddjiide sosiála oadjebasvuoda ja buriid eallindilálašvuodaid. +Stáhta eanadoallohálddahus lea mearridan ahte boahtteáiggis galget areálalogut, mat leat dállodoallokárttain, leat vuođđun areála- ja kultureanadatdoarjagiidda (buvttadandoarjagat). +Guovdageainnus leat mannan suohkanbargit geahččat leat go guovžžas bázahusat báhcán jeaggái, vai leat duođaštusat ahte doppe lea guovža, dieđiha Guovdageainnu luonddubearráigeahčči bargi Henrik Sara. +9912/15); E.B. +-- fála giela ja luđiid dutkiide ávnnasin rája dujiid ja čiŋaid turisttaide gálvun (Olsen - Boine 1989). +Danin daid ja maiddái ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamušas galggalii ságastallat eanet ja juohkit dasa laktáseaddji dieđu viidáseappot. +Okta vuohki lasihit sámegielagiid logu lea addit buot sápmelaččaide vuoigatvuođa ealáskahttit iežaset giela. +Sátni attaché lea vuolgán fránskkagielas ja mearkkaša "čadnon juogamasa". +Dan geasi duođaige dáhpáhuvvagohte feara mat áššit. +Lápmásiidbálvalusláhka oaččolii fápmudusa jagi 2020. +Darnell, Frank - Hoëm, Anton 1997: Taken to extremes. +Joavku galgá maid árvvoštallat makkár juridihkalaš stáhtus dakkár njuolggadusain berre leat. +Diekko bokte dat maid hukse duođalaš ođđa geatnegasvuođaid stáhtaide. +Committee on the Rights of the Child, General Comment No. +Skeaŋkkaid juhket Veahkkeguovddážis dahje Eaktodáhtolaš guovddážis juovlamánu 20. beaivvis juovlaruohta rádjai. +Go beassá ássat servodagas gos sáhttá geavahit eatnigielas ja eallit iežas kultuvrrain, de loaktá olmmoš. +- Mii eat bala Bargiidbellodaga botket soahpamuša, go sii leat hui duođalaččat, loahpaha Balto. +Jus telefuvdna máhcahuvvo, galget buot dieđut ja telefunnummárat sihkkojuvvon ovdal go nubbi olmmoš oastá dan. +Áltá-ášši bijai áigeráji Norgga sámepolitihkkii. +Musea ostii 1992s Nilládálu, mii lea huksejuvvuon 2. mailmme soađi maŋŋil. +sohkabeallerollaid atnet ain oalle nanusin ja čielggasin. +Politiijat eai vuos dieđe man olu ovddas leat vearrodahkkit bilidan, muhto lea čielggas ahte lásiid lea divrras divuhit, lohká politiija vuosttášbálvá. +Čállojuvvo sidjiide geat ožžot batasaji. +SDS evttoha maid sisaoastinkonsuleanttaid Sámi Kulturráđi sámi dáládáidaga ja dáiddaduoji sisaoastinkomiteai. +Olbmot geat leat rašis dilis, dárbbašit oadjebasvuođa go deaivvadit vejolaš veahkkeapparáhtain. +Skuvla ja mánát ovttas ruovttuiguin plánejit "eallinbeivviid". +Norgga bealde fitne lonuheamin návddenáhkiid gitta Álttá rájes. +Diaz 1983; Kovacs 2009; Bialystok 2009). +Gonagas ja Dronnet beasaiga gullat veaháš Norgga-Australia dutkanovttasbarggu birra Wilhelmsens guorbmefievrredanskiippas MV Tugela. +Son beroštii ollu luođis ja barggai oažžut luođi dohkkehuvvot. +Nergård čujuha dán dimenšuvdnii go čállá, ahte diehttelasat iešráđálašvuohta lea okto birgen, muhto dasa gullá maid birgen ovttas earáiguin. +Sara muitala maid Guovdageainnu boazodoalu birra ovdal 1950-logu ja boazodoalu ja boazodoallopolitihka birra maŋimus 40 jagi. +Sámi guovllus leat hui unnán bargosajit teknologalaš bálvalusain, mii lea ahtanuššama vuođusealáhus. +Kiel gal lohká ovttaoaivilis ahte soaitá leat ovdamunni máhttit sámegiela, ja son ii ieš hálddaš giela. +Olbmuin lea stuorra beroštupmi báikkálaš ja lagaš árvvuide. +Muhto deháleamos lea dieđusge ahte mánáin galgá leat suohtas. +Leage buorre ! +Ollu oahpaheaddjit lohket, ahte dát prošeakta lea nannen sin sámi iešluohttámuša. +Ovdamearkka dihte olbmuid struktuvrralaš + - Sami Lakomäki - Matti Savolainen (doaimm. +Finnmárkku fylkkagirjerádju ja Murmánskka fylkka mánáid- ja nuoraidgirjerádju bovde dan 11. gilvaleapmái ráhkadit giehtaráhkaduvvon girjjiid. +Oktasašfágaoahpaheaddjit dikte min geavahit muhun tiimmaid nu ahte mii beasaimet čájehit golmma geardde. +Ovddit háve go čuččodeigga Riddulávddis leigga nuorat ja aittoálgit, d.. +Adnojit njeallje iešguđetlágan leavgga: Sihke Gonagasleavggas ja Ruvdnaprinssa leavggas lea golle Riikaledjon mii doallá silba ákšu rukses duogáža alde. +Álbmotskuvlla 4. +din, báŋkodoaimmat, johtolatfuolaheapmi ja gulahallan. +Ruvdnaprinsa Olav náitalii oambeliinis, Ruoŧa Prinseassa Märthain. +Son neaktá Felix Frost rolla, ja oassi filmmas galgá filbmejuvvot Málatvuomi filbmenbáikkis, Kiinnás, Ruoššas ja Amerihkás, čállá Dagbladet. +Leat ge Stáhta luoddabearráigeahččit geat leat bálkáhan "Veidekke" nammasaš fitnodaga doaimmahit luoddaáimmahuššama sin ovddas, ja sii botkkuhit sáddo mas lea sálti luotta ala go njalkkas šaddá. +Oahpaheaddjit fertejedje hárjánit ođđa rollii, searvat ovddidit skuvladoaimma dutkama ja geahččaladdama bokte. +Das ovdanbuktojit oanehaččat sohkabeallái laktáseaddji teoriijat ja maid seksuálavuođa iešguđegelágan meroštallanvuogit. +Okta dain lea Arctic monitoring and Assesment Programme (AMAP) mii goziha birasmirkkuid Árktisas. +John Tate lea okta váldoarkiteavttain dán ovdáneami bargguin. +av Marianne Hofman | Nov 13, 2018 | Eyes on Barents +Odne iđđes manaiga Gonagas Harald ja Presideanta Dalia Grybauskaitė Ålesundii, gos stáhtaguossástallama nubbe oassi lea. +Boine Nikkinenis ii leat gullevašvuohta boazodollui. +Plána mielde ovddiduvvo dieđáhus Sámediggái meannudeapmái 2016 álggus. +Luossabiebbmam lij delegasjåvnå ássjen sihke oajválattjaj tjåhkanimen ja muhtem semináran Campbell Riverin gånnå stuorradiggepresidænnta ja Marianne Balto hålajga. +Ferte maid guorahallat iskkadeami kritihkalaččat dannego das geavahuvvui viehka láivves meroštallan sámegiellagiin. +Rádjášiehtadusas ja sámiid vuoigatvuođaid sihkkarastimis ráji giddemii ja sámiid lihkohisvuhtii. +Forum Romanum geasuha birrasii 4,5 miljovnna gussiid jahkásaččat. +Dákkár geahpideapmi ferte dáhkot ovttasráđiin sihke ealáhusain ja Sámedikkiin. +SGS árvvoštallanlávdegoddi lei Karen Anne Buljo ja Risten Sokki goappašiid háve. +Dálla le stuorra kárttim dálásj adno- ja åmastimriektájs ma Finnmárko álmmugin li danen gå ájgij tjadá li dajt guovlojt adnám. +Evttohusa lea vejolaš lohkat čuovvovaš liŋkka bokte. +Daddjojuvvui ahte son ii sáhte oažžut máná, muhto dál son lea juo guđat mánus. 37 Dasgo ii mihkkege leat veadjemeahttun Ipmilii." 38 Dalle Márjá celkkii: "Mun lean Hearrá bálvaleaddji. +Mii čuovvut su mánnávuođa rájes dassá go máhccá ruovttoluotta ruovttuguvlui maŋŋá gávpoteallima. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddastivračoahkkin čađahuvvon gaskavahku borgemánu 22.b. 2007 5 ášši meannuduvvojedje ja 2006' jahkerehketdoallu lei dehálamos. +Duorastaga guovvamánu 02. beaivvi 2012. +Galgá go sidjiide maid diibmobeale sátta riikaviidosaš kanálas?" +Lihkohisvuohta dáhpáhuvai mánu maŋimuš beaivvi, go personbiila vujii badjel E69 luotta, Reihvágis Nordkáhpas. +Skohterlahttu mii manna "Gammeltaubanenis" gitta Rukses ruossa bartii lea dál merkejuvvon ja rabas Postadresse: Boks 74, 9148 Olderdalen Besøksadresse: Øverveien 2, 9146 Olderdalen E-post: post@kafjord. +Lea vejolaš vuodjit birra buhtistanrusttega, nu ahte ii dárbbaš murddihit dahje jorgaladdat go lea mannamin gurrenbáikái. +Ellen Anne almmuhii 2007:s Rágo ja skireáhkku-mánáidgirjji. +Lea maid erohus das ahte atnetgo váhnemat matematihka oahppama oppalaš oahppannávccaid boađusin vai skuvlabargguid rahčamuša boađusin. +Hálddašanlága § 32 nuppi oasi. +Kulturmuitobeaivi lágiduvvui čakčamánu 14. Ovttasbargu gaskal Mearrasámi diehtoguovddáža, Riddoduottamuseat Porsáŋgu ja Mearrasámi.. +Fága- ja sváinnasbrevaid geigen Bearjadaga geassemánu 4. beaivvi lea fága- ja sváinnasbreva geigen ráđđeviesus. +Dál Lapin kuntoutus oy lágida Roavvenjárggas ÁEL:a goasttidan sámegielat veajuiduhttinkurssaid, maidda lea vejolaš diŋgot sámegielat dulkka jos áššehas nu háliida. +Boade dættot giella- ja kulturmáhtov. +Leigga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud geat 1906:s ásaheigga dan vieru ahte dearvvahit Oslo mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas. +Smith, Linda Tuhiwai 2002: Decolonizing Methodologies. +Gieldda doapparčorgenláhkanjuolggadusat ođasmahttojuvvon Porsáŋggu gielddastivra lea ođasmahttán doapparčorgenláhkanjuolggadusaid gustojeaddji 1.07.04 rájes. +Ulbmil plánejuvvon njáskamiin lea eastadit ealggaid vuddjomis gielddas. +Piera ii dovdda iežas áibbas dearvvašin. +Dát iešbirgejeaddjivuođa ja ovttaárvosašvuođa gaskasaš balánsa guoská sihke eaŋkilolbmui ja servodaga searvevuhtii. +Oanebottas govččai olju 750 km fiervvá, ja maŋŋil viidánii vel eanet. +Dáin ássiin leat 85% sámegielagat, ja goalmmát oassi sis leat boazoealáhusas. +Máná ovttasánat dajaldagain sáhttá leat cealkagiid mearkkašupmi, nu ahte omd. +Oarjemáilmmi kultuvrra ovdáneami historjjá čilgemis geavahuvvojit maiddái tearpmat mat vedjet leat olusiid árgabeaigillii apmasat: antihkka, republihkka, gávpotstáhta, imperia, greikkálaš, hellenisttalaš, romálaš, palássakultuvra, allakultuvra, guovddášfápmu (Evjen 2012: 24-26). +Duopmáriid ii sáhte bagadallat duopmocealkimis, ja Alimisrievtti duomuid eai eará eiseváldit sáhte dárkkistit. +Muhto guorahallanguovllus leat olbmot vástidan, makkár sámegiela sii áddejit. +Dearvvašvuođastašuvdna álggaha fas smávvamánáiddeaivvademiid Porsáŋgu - "Miljøfyrtårn"-gielda Porsáŋggu gielddastivra lea mearridan ahte Porsáŋgu galgá leat "Miljøfyrtårn"-gielda Porsáŋggu skuvllain leat buorit bohtosat. +Kulturbiras čilge olbmo máilmmigova ja eksisteanssa dárbbuid, válljemiid, čovdosiid dahje ulbmiliid. +Barggojuohkusin li ájrrasa Barggo- ja sebradahttemdepartementas, Justijssadepartementas, Suohkan- ja guovllodepartementas, Ålggorijkkadepartementas ja Sámedikkes. +16:33 Njukčamánu 31. beaivi 2015 Ihttin gaskavahku Guovdageainnus: - Allet sádde mánáid okto Isac Elliot konsertii Lágideaddji ávžžuha váhnemiid geain leat mánát vuollel 14 jagi, vuolgit ieža fárrui Isac Elliott konsertii Guovdageainnus. +Dutkit leat gávdnan alla eallisilbahivvodaga bossuin ja njurjuin Ruonáeatnamis. +Ovdaskuvlla sadji gártá leat "ođđaskuvlla" 1. gearddis, Leavnnja mánáidskuvllas. +2. Muital makkár biktasat nuppi studeanttas leat, omd. +Sátnegirjjiin oaidná ahte eanemusat geavahuvvon álgokonsonánta lea g. Nu +Miettinen, Sari, "Queer-tutkimus", girjjis Kouri, Jaana, (doaim. +Dan oassálastimii dárbbašit sponsoriid, muitala Isak Ole Hætta, guhte lea ođđa lihtu interimstivrras ja lea evttohuvvon Sámi spábbačiekčanjoavkku hárjeheaddjin. +Iežas ohcamušas son ozai doarjaga mohtorgielkái ja njealjejuvllagii, muhto Álbmotealáhuslágádus leai hilgon ohcamuša. +Muhto lohkosániin sáhttá suorggidit adjektiivvaid (omd. +Táhppán Siun oahpporáiddus leat golbma bargogirjji lassin lohkan- ja ressursagirjjiide. +Dan maŋŋá vulggii Ruvdnaprinsabárra Boromabiman Mansionii; ođđasit palássa mii lei Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa guosseviessu guossástallama oktavuođas. +áicon birrasa ja váikkuheaddji birrasa gaskasaš čuolmmaid dahje ekosystema intrakultuvrralašvuođas vuolgán ovttabealatvuođa birrasa ávkkás +- De geavai nu ahte čuohpahusa maŋŋá massen jiena. +Ášši ii njuolgan ovdal go Nuortamielli mánáidgárdi advokáhtta ozai veahki Siviilaáittardeaddjis. +Hollanti 1995, s. 9-39, 9. +Fuomášuhttit ahte politihkalaš stivrengoddi ii leat vel dohkkehan beavdegirjjiid. +Dáinna ekonomalaš doarjagiin sávvá Sámediggeráđđi beassat mielde váikkuhit dan ahte eanebut fuobmájit dan mii Muotka mielas lea riddoálbmoga vuoigatvuođaid rievideapmi. +čilget, manne sii suhttet dahje manne lea váivi. +Jurddašeami ja giela oktavuohta leamaš guhk ferte gaskkustit, iige das maid dat sáhttá gaskkustit (Jakobson 1959: 236). +Routledge, London. +Komitea lea ávžžuhan ahte doaba máŋggadáfot vealaheapmi váldo vuhtii láhkaásaheamis. +Go diggeášši lea nohkan, de èállá duopmár duomu. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Oapmahaččaidskuvla lea strategiija ja doaibmabidju Guovdageainnu suohkana demeansaplánas dohkkehuvvon 2015 giđa. +Oktasaš buot portreahtaid ráhkadeamis lea ahte vuođđon viidásit bargui lea geavahuvvon govvejuvvon govva. +Lámisolbmuid riektesajádaga vigge buoridit ON:id jagi 1975 oktasaščoahkkima lámisolbmuid gieđahalli julggaštusas. +Komitea čujuha maiddái Yogyakarta prinsihpaide. +Čájáhusas leat 10 gova, mat govvidit dan, mo sámit leat nagodan lágidit maŋimuš dorvobáikki boahtteáiggis. +Rávttošvuomis báikkálaš hálddašeapmi dál Rávttošvuomi álbmotmeahcci hálddašanstivra lea váldán badjelasas álbmotmeahci hálddašeami Fylkkamánnes. +Máŋga báikki Nuorta-Finnmárkkus leat elrávnnji haga. +olbmo ásaheami sierra sajádahkii su sohkabealleidentitehta dahje sohkabeali ovdanbuktima dáfus. +Ovttas mii galgat fuolahit sámegiela ja sámi kultuvrra. +Uddni, guovvamano 6. biejve, aktan ávvudallap ietjama álmmukbiejvev Vuonan, Svierigin, Suoman ja Russlándan. +Prográmmii gulai guossástallan sihke Warszawas ja Krakowas. +Son válljii oahpaheaddjioahpu ii fal dan dihtii go lei smiehttan bargat oahpaheaddjin goassige, muhto danin go dan bokte fidnii oahpu ee. +Fálaldagat rivdet veahá jagis jahkái, go dat lea gitta das ahte makkár oahpaheaddjiresurssat gielddas leat. +), Tietosanoma, 2013: 246-269; L. Heinämäki, "The Rapidly Evolving International Status of Indigenous Peoples: The Example of the Sami People in Finland", girjjis Indigenous Rights in Scandinavia, Automomous Sami Law (C. Allard and S. Fundarud Skogvang, Ashgate, 2015): 189-206. +Studeanttat ohppet kulturjournalistihka iešguđet šáŋŋeriid mas kultuvra- ja dáiddakritihkka lea deháleamos oassi. +Muhto dohko manadettiin de láhppo Bizi Loga joavdá go Bizi edtnis lusa. +Dan botta go Repvåg ja Luostejok kraftlaga streikeba čuovvu Porsáŋgu gielda dárkilit mielde gieldda ovdáneami. + (Hoëm 2007: 503.) +Henrik Olsen dadjá ahte buorre gulahallan dáiddáriiguin ja dáiddárorganisašuvnnaiguin lea hui deaŧalaš buori dáidda- ja kulturpolitihkkii. +Nils-Aslak Valkeapää, maiddái gohččoduvvon Áillohaš, sus lea ain stuorra mearkkašupmi otnáš sáme dáiddariidda. +Jernsletten meroštallá árbevirolaš dieđu ná: +Biret muitalii fearániid ja sii humadedje guhká ovdalgo nahkárat rohttejedje. +Dát addá midjiide čoahkkingirjjiid mat leat goasii čabu teaksta, ja seammás jođánis ja álkes almmuheami. +Lagat dieđuid rahpanáiggiin oaččut go válddát oktavuođa museain, dahje almmuhusaid bokte. +Girjji ulbmilin lea govvidit giellaovdáneami beliid ja maiddái guorahallat makkár oktavuohta lea hállangiela ovdáneames čállingiela oahpahallamii. +Giellaealáskahttin lea dán artihkala vuolggasadji ja sosiolingvistihkka teorehtalaš geahččanguovlu. +Team Sámis lea 4 jođiheaddji čuoiganjoavkkus:Jan Erik Reinås, Olav Verstad, Unni Andreassen ja Berit Hætta Jannok. +15:55 Cuoŋománu 25. beaivi 2016 Gávdne guoros fatnasa govddodeame mearas Oarje-Finnmárkkupolitiijaguovlu dieđihit maŋemus jándoris earret eará ahte leat gávdnan guoros gummifatnasa Álttávuonas. +Mus ledje 960 gilo maid áigon oažžut Norgii. +Juohkehaččas lea vuoigatvuohta ovttaveardásašvuhtii lága ovddas ja maiddái seammalágan lága sudjii fuolakeahttá das laktásago áššái juoga nubbi olmmošvuoigatvuohta. +Duháhiid jagiid lea njálla orron min duoddariin, muhto dál eai leat šat galle vel báhcán. +Hopp til hovedinnholdet på siden Buoridit gieldda ássiid bálvalusa, doallat servicekonfereanssa politihkkáridda, njunnošidda, bargiide ja luohttámušolbmuide čakčamánu 1. ja 2. beaivve. +Vuolgge mátkkoštit seammásgo dinet Háliidat go vuolgit rekrutteret Sámi allaskuvlla ovddas ja seammás dinet ruđaid? +Mis leat artihkkalat mat čájehit ja govvidt lagaš guovlluid. +Heađušteapmi bođii ovdan earret eará buddostallamiin. +geahččaladdama, oahpahallama ja reflekterema bokte ovddidit iežaset oahpaheami, skuvlapraksisiid ja skuvlla vuogádaga. +Lea maid vejolaš geavahit sihke eFaktura ja avtalegiro. +Doahpaga oahpaheaddji geavahan dán barggus sin birra, geat oahpahit, dikšot ja bajásgesset mánáid dán guovtti sámeskuvllas. +Dasgo lea čállojuvvon: Hearrá Ipmilat galggat gudnejahttit, ja aivvestassii su bálvalit." +Ev 6 Ivgubahta- Olmmáivággi, Ivgubađa-Dálosvákki johtalagas, Romssas lea gaskaboddii giddejuvvon muohtariđđovára geažil. +dán raportta kapihttala 5.5. +Máŋga láhčindoaibmabiju čađahuvvojit Riikaantikvára suodjalanprográmma siskkobealde válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittuid várás (BARK). +Dát ortnet lea doaibmabidju mii lea nuvttá doaimmashehttejuvvomiidda geat háliidit searvat kultuvrralaš doaluide, ja geat dárbbašit dasa veahki, ja eai ge galgga oažžut liige goluid gokčamis mieđušteaddji. +Dehálaš reflekšuvdnan lea leamašan teoriijaid ja doahpagiid geavaheapmi ávkin genereret ođđa dieđuid ja máhtuid. +Navti sávvap ratjástibme galggi nannit ja gievrrodit dav ájnas bargov mij juo dagáduvvá givsedime, badjelgehtjadime ja illastime vuosstij suohkanij, skåvllå- ja asstoájggebirrasijn. + (Oskal 1995: 96.) +Dáiddára válljen lea loahpalaš, iige dan válljema leat vejolaš váidalit. +Go doabasiidu lea vurkejuvvon, de leat sánit "tjiektjamgiedde", "fotballbane" ja "fotbollsplan" "Expressions" vuolde rátnásat. +Goalmmát Sámi parlamentarihkkárkonferánsa, man Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkit ovttas ruošša sámiid ovddasteddjiiguin leat vuođđudan, lei čoahkkanan Girkonjárgii skábmamánu 10. beaivvi 2011. +Mun lean gávnnahan maiddái demokratiijaprinsihpa jearahallanmateriálas; Magga muitalii ovtta giellalávdegotti čoahkkima birra masa Nils Jernsletten lei bovdehuvvon digaštallat ođđa ortografiija birra fonologaš oaidninguovllus. +Informántta ipmárdusa mielde sis eai vealttekeahttá leat seamma vejolašvuođat viggat bealuštit iežaset vuoigatvuođaid eamiálbmoga ovddasteaddjin go sápmelaččain, geat eai kategoriserejuvvo lámisolmmožin. +Giela oktavuođas de lea maiddái Sámedikki doarjja oahpahussii - mm. +Dus lea vejolašvuohta fitnat guossis min luhtte árgabeivviid dii 9.00-15.00. +Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja nro 14, Helsinki. +Buohkat áddiimet, ahte sutnje lei lossat almmuhit dakkáriid, maid su mielas ii orron heivvolaš buktit skuvlaoktavuhtii. +Son oaivvilda maiddái ahte dakkár jurddašanvuohki duddjo dan ala ahte giella áddejuvvo vuosttažettiin gask-kustangaskaoapmin iige sosiála doaibmangaskaoapmin, mas guovtte- ja máŋggagielat olmmoš sáhttá geavahit buotlágan giellamáhtu. +Lávdedáidda galgá maid guovddažis ja olgokonsearttat galget lágiduvvot mat leat nuvtta buohkaide. +Dát diŋgojupmi sáddejuvvo dan doibmii, mas lea ovddasvástádus journálaráhkadeamis. +Áššekárttas lea dohkkehit suohkanstivraválgga, válljet dárkkistanlávdegotti, válgalávdegotti, sátnejođiheaddji, várresátnejođiheaddji, KS fylkabiirre áirrasa ja hálddašanlávdegotti áirrasa. +Soahpamuša láidehusoasis maid čujuhit +Prošeavtta ollašuhttit +Várrelahtut: Øistein Heitman ja Egil Keskitalo. + (Ingold 1994: 334 - 335.) +Oahppoplánain deattuhuvvo duoji mearkkašupmi árbevieruid oahppamis ja sirdimis. +Váilevuohta lei muhtin muddui dan vuogis mii geavahuvvui dieđuid sáddemii, muhto ledje maid váilevuođat sisdoalus, ovdamearkka dihte pasieantta dearvvašvuođadili, doaibmannávccaid árvvoštallama ja dálkkasdieđuid hárrái. +Unnitlogu siskkáldas unnitlogu vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat: sápmelaš lámisolbmot ja seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmot +Dáinna trilogiijain Valkeapää dagai dovddusin iežas musihkkahámi. +galggat=Ø don +Veaikki čemihkalaš, fysalaš ja oinnolaš bealit dahká dan dakkár ávnnasin man válljejit hui juohkelágan industriijalaš ja allateknologalaš heivehuvvon hervemiidda. +Boazoprográmma bokte mii fállat doarjaga ahtanuššanáŋgiruššamiidda, fitnodatovdaneapmái ja geatnegahttit ovttasbargan- ja buvttadeddjiid ovttasdus. +Ođđa ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ja ovttaveardásaš- ja dásseárvolávdegoddi álggahedje iežaset doaimma jagi 2015 álggus. +Dasto sii bisánedje Tjeldbergoddenis Aure suohkanis. +Fylkkagielddat sáhttet ohcat ruhtadoarjaga dán ortnega bokte. +RiddoDuottarMuseaid dáiddakonserváhtor lea bistevaš lahttun ja čállin oastinlávdegottis. +Dán oktavuođas Baker čujuha dutkamušaide mat čájehit ahte dássálas guovttegielagiin leat ovdamunit spatiála matematihkalaš ja dieđalaš gažaldagaid čoavdimis. +Mii leat maiddái bovden olggobeali čálliid searvat vai earáid go dušše min iežamet jietna gullo. +- Moadde beaivve ovdal čájáhusa rahpama ihkku smihtten, ahte in mun sáhte ná diktit leat, mun ferten dahkat mannu čáppa gova vel. +Suomas sámeguovllus galggalii maid buoridit olu vuođđodearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid fálu. +Semináras biddjojuvvojit guovddážii maiddái dat gillámušat maid stuorra boraspirevahágat leat dagahan boazodolliide. +Logaldallan sáddejuvvo njuolga Romssa universitehtas neahta bakte, ja lea ovttasbargu Romssa universitehta, Davvi-Romssa oahppogirjerájuid ja Davvi-Romssa oahppoguovddáža gaskkas. +Danin sáhttá leat ávkkálaš bidjat áiggi hárjehallat hoahkamiid ja giellastohkosiid vaikkoba dassái go mánná máhttá daid bajil. +Skuvllas +Jođihanforum guorrasii dasa ja Sámiráđđái lea sáddejuvvon ohcan. +Raporttas čielgá ahte Suopma galgá vel bargat olu earret eará láhkaásaheami ovddideami ja vealaheami vuostásaš barggu beavttálmahttima dáfus, vai seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat ollašuvvet ovttaveardásaččat oktasašgottis. +Muhto eat mii váldde dan nu duođalažžat, dat lei dušše buorre lášmmohallan, dadjá áŋgiris Inger Anne. +Busseáiggit Kárášjoga dearvvašvuođaguovddáš Bussevuordinsadji Kárášjoga skuvla lea sullii 200 mehtera dearvvašvuođaguovddážis eret. +Gávpi gal lohká iežaset gudnejahttime sápmelaččaid. 10:45 Suoidnemánu 17. beaivi 2015 14:45 Suoidnemánu 16. beaivi 2015 Heiafestivála, man áigo fas ealáskahttit dan geasi, ii meinestuvvon dattetge. +Dalle vel nissoniid duodji lei oassi beaivválaš bargguin. +Kulturskuvlla nuoraidteáhterjoavku čájehii miessemánu 27. beaivve dán giđa teáhterčájálmasa Alit albmi ruoná vuovdi maid Bjørnar Teigen lea čállán. +Skuvlamannolaga loahpamuttus vurdojuvvo ahte oahppi jo buorre muddui máhttá hábmet skuvlafágalaš teavsttaid maid váldodovdomearkkat leat formála ja objektiivvalaš giellageavaheapmi. +Gehččet, dál lea rivttes áigi, dál lea bestojumi beaivi! +Šibitdoavttir Kerstin Haake Biebmobearráigeahčus muitala ahte dát dávda lea hui várálaš. +Mihttun lea ásahit 30-40 iešguđetlágan giellastašuvnnaid mánáidgárdái, maid sihke bargit ja mánát galget čađahit. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnus leat almmolaš doalut Báktehárjjis. +Artihkkala 4 mielde iešmearridanvuoigatvuođa geavaheapmi dárkkuha dan ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta autonomiijai ja iešstivrejupmái dain áššiin, mat laktásit daid siskkáldas ja guovllu áššiide ja maid iešstivrenbargguid ruhtadeapmái. +Mii sávvat sutnje lihkku Del på Facebook Tips en venn Skriv ut Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Sátnegirjjiin gávdno maiddái fáhtehus seamma mearkkašumis go doaba. +Ihkap hiehpá jus lissta máhttudagáj, bargoj ja åhpadusá birra ij le guhkke. 2) Åtsålvis CV:ajn duoddetjállagin. +Hui moattes leat dárbbašan veahki maŋŋil go álggahuvvui ollásit digitaliserejuvvon ohcan ja vuorbádeapmi. +Samu sisdoallu muitala gos nuoskkideapmi lea vuolgán, namalassii Eurasias. +Náittusmoarssi láidii su áhčči girkuláhti mielde áltarii. +Váhnenmáksin lea dál čuovvovaččat: Orrunáigi 100% kr. 2 330.- mánnui. +Sámediggeráđi Silje Karina Muotka, tel. +Go daid beassá oahppat oahppogirjjiin ja oahpaheaddji vehkiin sihke lohkkin ja čállin, de dat nanne ja viiddida aktiivvalaš giellageavahangálggaid nu ahte sáhttá sihke ságastallat ja čállit oahppofáttáid birra skuvlagillii. +Artihkal 5. +Ollu sánit sáhttet leat sihke pre- ja postposišuvdnan, nugo birra. +Leat oktiibuot 12 ambulánsahelikoptera 11 báikkis (Romssas, Brønnøysundas, Troanddimis, Ålesundas, Førdes, Bergenis, Stavangeris, Arendalas, Ålas, Lørenskogas ja Dombåsas). +Viidáseappot mii leat váldán ovdan dárbbu oažžut einnostanvejolaš rámmaid Sámi lohkanguovddážii. +Eanaš duon guovllu olbmot leat dahkamušas árbevirolaš ealáhusaiguin. +Doaibmi guovttegielatvuođa doahpaga váilevaš meroštallamii lea earret eará Magga (2003: 58, 66, 82) ja Todal (2009) čujuhan (gč. +Raporttas loktejit maid dehálaš beallin sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođa iežaset giela ja kultuvrra doalaheapmái. +Luostejoga ruđat, mat lea oassin Luostejoga badjelbáhcagis, juhkkojuvvojit Porsáŋggus ja Kárášjogas, valáštallama ja kultuvrralaš ulbmiliidda. +Dáid doahpagiid oahpaheapmi ja sajáiduhttin sáhttá geavvat máŋggalágan praktihkalaš hárjehusaid vuođul maid birra maiddái ságastallojuvvo. +Ávnnasmuorran lea skáhpi nannoseabbo go soahki danne go lea garra muorra. +Mis leat rabas virggit mánáidgárddiin, bálvaluskantuvras ja prošeaktavirgi. +4 Ii oktage váidde nuppi vuoiggalaččat, ii oktage dubme rehálaččat. +Hopp til hovedinnholdet på siden 6. november 2013 av Britt-Hjørdis Somby-Solaas Nuoraidráđđi ja Grotta astoáigeklubbu lágida ovttas BlueXain DJ-kurssa nuoraide. +Dál lea čielggas, mii lágidat borgemánu 19.-20. beaivvi ja vihtta jagi velá. +11:32 Čakčamánu 19. beaivi 2016 Guovttis leat massán vuoddjinkoartta Lávvardaga masse guovttis vuodjinkoarta go ledje juhkanvuođas vuoddján biillain. +Váikko vel son gii vuolggaha digaštallama sáhttá provoseret sin geat atnet árvvus tv-prográmmaid, de dát lea siskkobeale rájáid. +Bagadallanpedagogihkka 1 álggahuvvo giđđat 2015 Háliidat go nannet gelbbolašvuođat bagadallanrollas ja oahpaheaddjiámmáhis? +cealkka: Gosa Hánsa ja Piera manaiga ikte? +Dás fertejit leat olu vuodján go lea báhcán máđiijat ruossut doarrás. +8.2 Čállingiela oahppan +Ii guhtege Bernadottegonagasain orron Norggas eanet go Oscar II, gii sihke čálii ja humai dárogiela hui bures. +Lohpi lea addon buoridan dihtii máhtu guliid birra čázádagas, sihke dan dihtii go máhttu sáhttá leat boađusin bivdinlobis ja maiddái danin go dat máhttu mii otne gávdno, lea váilevaš. +Bistevašgirsse suddama sáhttá oaidnit sátelihtaid čađa mat leat áimmus. +Fálaldat galgá leat geigejuvvon barggaheaddjái rivttes báikái ja rivttes áigái ovdal áigemeari. +Bådådjos ges duoguštedje politiijat ovtta biilavuoddjinkoarta go vuoddji vujii gárrenoaivvis. +Báikkálaš dahje servodatlaš ráhkadusaid sáhttá govvidit golmma dási ovdáneapmin, man lea hutkan Sarmela mielde Riesman (1950). +doaibma, gomuvuohta, heahti, jođádat, sáhka. +Fikkahan addit lohkkái juogalágan gova das makkár lea váldit sámegiela ruovttoluotta ja čájehit ahte olbmuin sáhttá leat giellatrauma sámegiela buohGo dat ii goittotge leat mii beare gielaid, +Son ozai buorideami ja lei dálkkasrieggá mielde joavdan nuortauksii. +Sániid ja dadjanvugiid bokte mii sáhttit lonohallat dieđuid, jurdagiid ja vásáhusaid. +Sierra sohkabuolvvat ráhkadit dynámalaččat sierra joavkkuid, mat čájehit oktiigullevašvuođa olgguldas hámi bokte. +Kárta pdf-hámis (stuorát govva) Komišuvdna lea opmodatregistara (matrikkelen) vuođul ráhkadan 6. guovllu Oarje Várnjárgga kárta mii čájeha registrerejuvvon opmodatdieđuid. +Dát balddii olmmošeatnatvuođa ássamis dohko. +oppalaččat servoša oassálastin -metoda birra omd. +Gielddastivra mearridii ovttajienalaččat ahte Kari Moan ii leat bealálaš. +- Go stuorát báikkiin leat dát doaimmahusat, de dušše stuora servodaga áššit jorgaluvvot sámegillii. +Bálkkašumi sáhttá eaŋkilolmmoš oažžut dahje fitnodat, prošeakta dahje organisašuvdna mii lea áŋgirit bargan nannet, ovddidit ja seailluhit sámegiela. +Duopmostuolloláhka maid gáibida alimus juridihkkalaš oahpu (juridikum) mas lea buoremus dehe nubbin buoremus árvosátni. +Dát guoská erenoamážit vuoigatvuhtii beassat hállat sámegiela. +Máilmmi eanemus dovddus eamiálbmotdutki boahtá Sápmái AIEC2016, Árktalaš eamiálbmot oahppokonferánssa lágiduvvo Guovdageainnus nju.. +Soames árvvoštalli čállá ahte su dáidagis leat herskot ja roavisvuođat suollemasat seaguhuvvon - oaiviliin lea muhtunlágan poehtalaš girjáivuohta man lea váttis čilget. +Eurohpá ráđi parlamentáralaš oktasaščoahkkin (PACE) dohkkehii 22.4.2015 loahppaárvalusa, mas dat ávžžuhii miellahttoriikkaid váldit atnui juridihkalaš sohkabeali nannema iešmearridanvuoigatvuhtii vuođđuduvvi vuogádaga, mii lea johtil, čađačuovgi ja olámuttus, ja mas eai leat eavttut ovdamearkka dihte agi dáfus. +Mii eat dáidde boahtit makkárge boahtteáiggi pateantačovdosii dán semináras, muhto mii háliidit ráhkadit arena gos áigumušat, jurdagat ja evttohusat sáhttet ovddiduvvot. +Dál háliida Sámediggeráđđi oažžut digaštallama Sámedikki iežas giellageavaheami birra. +Sápmelaš lámisolbmot dahje HLBTIQ-olbmot gullet sihke etnalaš unnitlohkui ja maid dan siskkáldas unnitloguide. +Dán empiiralaš dutkamuša materiála čoaggimis lean ovttastahttán iešguđetlágan ávnnasdiippaid dego jearahallan- ja áiccadanmateriálaid sihke rádiodokumeanttaid ja áššegirjjiid. +Kogan Page/Nichols Publishing Company, London - New York. +Ruhtaohcamuš sáddejuvvui Intereg Sápmi - EU ruhtagáldui, vuos ovdaprošeavtta várás ja dasto ollis prošeavtta čađaheame várás. +Dáin 900 miljon olbmos lea nissonolbmot ja nuorra nieiddat 70 proseantta sis geat ellet hirbmat stuorra geafivuođas. +Ja go kritihkalaččat reflekterejit ja hárjánit analyhtalaččat jurddašit, de nagodit maid luovvanit iežaset ovdalis gáttuin ja jáhkuin. +Danin sáhttáge gullat Suoma beale sámegielagiid lohkamin omd. +Láhka sihkkarastá sámi sisdoalu ja seammás geatnegahttá sámeskuvllaid čuovvut Ruoŧa našunála oahppoplána (Lpo 94). +Davviriikkain Dánmárkkus ja Norggas olmmoš sáhttá rievdadit iežas sohkabeali almmuhusain, ja maiddái Ruoŧas leat luohpan sahkankeahtesvuođa gáibádusas. +Presideantabára guossástallan lea Oslos borgemánu 31. beaivvis čakčamánu 1. beaivái. +Sáme njunnjutjin li bájkálattjat ja guovlolattjat, ja li ájnas máhtudakásadusá ålles sebrudahkaj. +Dálkkádatnuppástusa dihte maiddái ekonomiija lea eahpesihkkaris vuođu alde ja nu maid servodat." +Buot govat mat leat Porsáŋggo museas leat 1900-1960 áigodagas ja govat maŋŋil 1970 jagiid lea oarjjit ja mat čájehit mo eallin oarjjabeal Leavdnjavuona lei maŋŋil 1970 jagiid. +Fylkkamánni galgá earret eará Fylkkamánni bagada maid gielddaid, organisašuvnnaid, ealáhusaktevrraid ja boanddaid daid vejolašvuođaid hárrái, mat almmolaš vuogádagas leat. +Sámedikki ráđđelahttu Vibeke Larsen, tlf. 941 30 116 Sámediggi háliida nanne luossabrevaeaiggádiid vuoigatvuođaid Dakko bokte ahte 1888-mannosaš boares Deanulága vuoigatvuođamearrádus biddjojuvvo finnmárkkuláhkii, de nannejuvvo luossavuoigatvuohta. +Guhkit dain lea bajás čállojuvvon Njuohttejávrris (muitaleaddjin Marinja Gerasimoff) ja oanehabbo lea Suonjilis (muitaleaddjin Anastasia Moshnikoff). +Ferte maid deattuhit bevttolašvuođa, álkivuođa ja bearráigeahččanvejolašvuođa. +N 2 s. 187 - 191. +Ja sámi guovlluin lea oppalaččat stuorra gávpesuođđan. +Go riektačállinoahpahallan geavvá normerejuvvon sátnehámiid vuođul, de sáhttá áinnas liiggástallat jietnademiin dahkan dihtii čielggasin ja fuomášuhttin dihtii dan maid lea čilgemin, nugo ovdamearkka dihte diftoŋganjuolgama ja dássemolsuma. +Skuvla lea okta dain deháleamos servodatásahusain. +Sin dihte leat sirddašan luohkáid lanjaide mat leat ođđa geažis gos lea buoret allergiijamánáide. +Dat lei su vuosttas stuorát operabihttá maŋŋá opera Aida, mii čájehuvvui vuosttas geardde Markus-girkus Milanos 1874:s. +Gáibádussan lea ahte oahppi duoji oahppoplánaid mielde oahpahus fitnodagas, čiekŋuda gelbbolašvuođa mihtus. +Johansen lohká dan rájes bártidan heajos oktavuođain, muhto ahte son álggus ii diktán iežas vuorjašuvvat dainna. +Sii eai leat nu beare gallis ja leat áidna nuortasámi kultuvrra guoddit Norggas. +Rochon, Timm, 1993: Saami and Dene Concepts of Nature. +Jus dutnje lea boahtán válgakoarta, de oainnát dás guhte gieldda jienastuslohkui lea du namma čállon ja man válgabirrasii don gulat ja das oainnát maid válgabiire rahpanáiggiid. +Doaivumis lea dat geađgi mii dál gohčoduvvo Ceavccageađgin, man birra dát lea. +Goappašagat leat dakkár reaiddut maid sáhttá geavahit árgabeaivvis ja maid sáhttá geavahit nuvttá jierbmetelefovnnaide ja neahttabreahtáide. +Sii čuggo bájoneahtain suinniid ja seahkaid. +Seamma doahpagii leat gielain sierralágan sánit (govva 5). +Vástideaddji ortnegiid go dat mat lea ásahuvvon Finnmárkkus lea Sámi vuoigatvuođalávdegoddi árvalan maiddái daid guovlluide mat leat olggobealde Finnmárkku. +Sádde vel dieđuid iežat ja mánusa birra. +Máhtte vuolgá fárrui! +Maŋŋá go dát symbolagiella ovdánii, de dat šattai beaktilis veahkkeneavvun matematihkalaš jurddašeapmái. +Bures boahtin gaitdivnnaide geat leat váillahan beassat mannat girjerájus eahkesbeivviid ja eahkediid. +Álggos gártá viššalit geavahit sátnegirjji oahppan dihtii ođđa sániid, maid gullá dahje lohká. +Hafrsfjord soahti rehkenasto leat maŋŋemus oassi su čohkkenbarggus, dat lei birrasii 885:s. +Vel stuorát hástalus lea sámi eiseválddiide, Sámediggái ja Sámeskuvlastivrii iskat duođalaččat viiddidit sámi doaibmalanja. +Duodjeberošteaddjiide Salangenis, Loabágis ja Rivttágis Aigi: Kursa bistá 70 diimmu ja dollo vahkkoloahpaid ja eahkediid cuoŋománus ja miessemánus 2011. +Sámedigge ja ráddidus libá konsultasjåvnåj tjadá avtamielalattja gå ådå mánájgárddeåhpadiddje åhpadussaj biejaduvvá ienep dættov åvdedit dádjadusáv sáme kultuvra birra. +Vaikke dán geahčastaga fokusis leage Deanuleahki Ohcejogas Áŋŋelii, de ovdamearkka dihte sámegielat mediaid ja interneahta boahtin leat váikkuhan olles sápmái. +Gov Marit Kirsten A. Gaup ii dovdan doarvái doarjaga Kárášjoga Bargiidbellodagas, earret eará go lea boazodoalli. +Teavstta ja govaid lea Aino Hivand hábmen. +Skuvllain fas lea jurdda nationála iskosiid vuođul čuovvut juksetgo oahppit vurdojuvvon máhttodási. +A case of acculturation. +Go mánná juksá dan agi ahte máhttigoahtá giela, de lea čájehuvvon ahte mánná muhtin muddui ođđasit hábme kategoriijaid. +Oassálastit mákset ieža mátke-, orrun- ja boradangoluid. +Norgalaččat geat ásset Busan/Ulsan birrasiin lávejit árbevirolaččat ávvudit miessemánu 17. beaivvi. +ja dat ožžot olbmuid láhttet servošis seammaláhkai. +Vuoiŋŋalaš vuoigatvuođaid suodjaleapmi lea lága bakte mearriduvvon eanas riikkain. +dat go ovtta sánis lea dat sisdoallu mii nuppi eará dadjanvuogis (dahje eará gillii) daddjo máŋggain sániin. +Dán leat kritiseren earret eará eamiálbmotdutkit. +): Human Rights and Disabled Persons. +Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddáš riikkaidgaskasaš prošeavttas Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddáža 5. ja 6. luohká oahppit oassálastet riikkaidgaskasaš prošeavttas maid ENI-Norga lágida. +JS lea ovttasrádiid Ájtte museain, Johkamohkis ja Siida museain, Anáris čađahan 3 jagáš EU-prošeavtta mas leat registreren ja čállándieđuid luđiid birra. +Álttá joatkkaskuvla lea fylkka stuorimus skuvla mas leat badjelaš 1000 oahppi, ja badjelaš 200 bargi. +Bohtosiidda ja válddi huksemii gullet eandalitge dán barggu teorehtalaš guorahallamat sámi árbevirolaš ja árvomáilmmi diehtovuogádaga birra, bajásgeassinvuogádaga ja dáidda gullii ii-oinnolaš beliid birra. +Sámediggeráđđi maid berošta vuođđo- ja lotnolasealáhusaid vejolašvuođain, sihke vuoigatvuođain, lágain ja hálddašeamis. +Ášši vástideaddji ferte dalle dustet daid gáibádusaid maid ášši vuolggaheaddji lea ovddidan. +Sámediggi juolluda 465 200 ru doarjaga Doarju sámi giellaarenaid Romssas Sámediggeráđđi ásaha resursajoavkku mii galgá čuvget sámi meahccegeavaheami ja movt dálá hálddašeapmi lea heivehuvvon meahcásteddjiid dárbbuide. +Kursa lea oktiibuot 20 tiimmu, ja čađahuvvo 4-5 vahkus. +Su ipmárdusa mielde sosiála málle ii váldde vuhtii eamiálbmogiid iežaset meroštallamiid dahje vásáhusaid lámisvuođas, iige dađi eanet kolonialismmas dahje dan váikkuhusain doahpaga mearkkašumi ipmirdeapmái. +Danne lea Sámediggeráđđi dorjon Riddoakšuvnna politihkalaš ulbmila, ja juolludan maid 75.000 ru doarjaga Riddoakšuvnna doaimmaide. +Suohkana stuorimus čoahkkebáiki lea Ivgobahta mas orrot sullii 750 olbmo. +7.4 Giellaoahppamáhttu +Gaskaváhku bohtet beanavuoddji gilvaleaddjit Vuonnabahtii gos lea rabas Káfea Várjjat Sámi Museas. +Lahkonanvuohki lea etologalaš, láhttema evolušuvnnas ja gárggiideamis. +Gáibádusat ohccái ja ohcanskovvi lea biddjon sierra standárda mielde, ja ohcanáigi lea guovvamánu 1. beaivvi. +ESČ-komitea deattuha iežas oppalaškommeanttas ahte vaikko ESČ-soahpamuš ii njuolga máinnaš lámisolbmuid (eŋg. +maid Hokkanen (2017), s. 52-54. +Ossodatjođiheaddjis lea ekonomiija- ja personálaovddasvástádus iežas ossodagas. +Sámediggi lea bargagoahtán hupmansyntesa ovddidemiin davvisámegiela várás. +Doaimmat leat: Bidjat bierggu vuoššanroggái, báhčit njuola dávggiin, ráhkadit njuola ja sadjit ráktegeađggi geađgeáiggeolbmuid vuogi mielde. +Aino Hivand lea čállán Atrata birra, mii lea earálágan go eará riipoboran rábbegoppát. +Mun ásan Romssa-gávpogis, muhto lean Skiervvás eret. +Almmá čállingiela haga lea váttis jurddašit mo servodatovdáneapmi livččii juksan dálá máhtto- ja diehtojuohkinservodaga dási. +Ii oktage šat hirpmástuhtti láhkai loktedatta čalbmegulmmiid dan dihte. +Da åvddånbukti dádjadusáv ja diedo ietjam ájttegij iellemdile, ájádallamvuoge ja hiebadahttemij birra. +Muhto maiddái fertejin ohcat dakkár lahkonanvugiid, masa dákkár eami-, etnihkalaš dahje vehádatdutkamuš buoremusat heive. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja, Gonagas Carl Gustaf, Dronnet Silvia ja Prinseassa Madeleine, Presideanta Ólafur Ragnar Grímsson ja Dorrit Moussaieff, Presideanta Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi, Ruvdnaprinsa Frederik ja Ruvdnaprinseassa Mary leat doppe. +Kulturantropologiija vierrun guorahallat dáidaga leamaš earuhit primitiivvalaš servošiid kategoriserekeahtes dáidága oarjemáilmmi kategoriserejuvvon dáidagis, go eamiservošiid dáidagii gullet atnoduojit (Nanda 1987: 344 - 345). +Gå la dát gæhttjalimsáttak, máhtti juoga boasstot mannat ja danen dujsta gierddisvuodav sávvap. +United Nations. +Girjjis Sámediggi ja dáidda ovdan buktojuvvo dáidda mii lea sámediggevisttis Kárášjogas. +Maŋŋel gaskabeaivvi finai Gonagas University of Alaska Anchorage (UAA). +čájehit diŋggaid iige datge, ahte leat sámi doaimmat nugo lávostallan, +Ovttage informánttas ii sáhte leat oppalaš diehtu iežas kultuvrras. +Nu lea čállingiela oahppan leamaš jo guhká skuvlla ovddasvástádus. +Namma galgá leat dárogillii dahje sámegillii, ja ii galggá leat seammalágán namma go eará guovlluin/geainnuin. +Sámediggi lea fuolas dili geažil ja áigu earret eará váldit ovdan ášši Kanada dearvvašvuođaministariin, gii giđđat vel váldá badjelasas Árktalaš ráđi ovdagoddeovddasvástádusa. +eanet kapihttalis 3.2. +Kárášjoga AUF-jođiheaddji Issát Ánde Eira lohká jurddašan ja ovtta láhkai diehtán ahte áigot ráhkadit filmma Utøya terrorfálleheami birra, ja ahte ii dáidde leat garvvitmeahttun. +Ávžžuhit ja bivdit sámi lágádusaid buorebut diehtojuohkit girjerádjosiidda sin almmustemiiguin ja dán dieđu juohkit máŋggaid gieldaide, maiddái luohte ja sámi musihka sisaoastinortnegat galget sáddejuvvot buot girjerádjosiidda. +negat +Guttormsen lei vázzán Biibbalskuvlla ja Finnmárkku amtaskuvlla, fylkka bargoskuvla. +Ieš ii loga vuordán vuoitit. 19:17 Cuoŋománu 04. beaivi 2015 Leago odne maŋemus Sančuari-konsearta? +Olmmošálbmogiid álggu rájes gitta otnážii lea veaikkis leamaš, ja lea ain stuora oassi servodaga doalaheamis ja buorideamis. +Duojár galgá maiddái diehtit, mo seailluha ávdnasiid ja mo geavaha daid. +Girji heive mánáide 10 - 12 jagi rájes. +Válga Stipeanda ja doarjja Sámás muinna Jus galggat beassat jienastit sámediggeválggas čakčat, de fertet dieđihit iežat jienastuslohkui maŋimusat geassemánu 30. b. Manne ii dahkat dan dalán? +Arktisen keskuksen tiedotteita 18. +Sámegárvvut leat árgabeaivve Kárášjogas eambo anus go Gáresgasnjárgga guovllus. +Observations are tied to being able to understand phenomena and connections in nature, so that people will be able to be usage-oriented. +Duššefal dat ášši dahje dat áššit maid dihtii gohččojuvvo erenoamáš jahkečoahkkimii, galget meannuduvvot jahkečoahkkimis. +Jus dus lea CD mas čállindárkkistanreaiddut leat, de duppalcoahkkal čállindárkkistanlasáhusa. +Veahkeheapmige doaibmá buorebut, go das máksojuvvo ruhta. +Orru leamen nu, ahte dat nuorat mannet vuostten dan máibmái ja máilmmi fitnodagaid fitnet jorgaleamin ja de doppe leat boahtán. +Mii eat ábut skurtnjagit dainna go eai boađe olbmot, muhto gávdnat baicca vugiid movt mii olihit eanas Guovdageainnu álbmoga, lohká Hætta. +Historjjálaččat lea rumašlaš aktivitehta leamašan lunddolaš oassin sámi kultuvrras. +Doaladumi rievdan orru +Dalle gullá guovža ahte doppe leat olbmot, ii ge báhkke lusa. +Guohtunvuoigatvuođaid kárten ja sihkkarastin Nationála boazodoallopolitihkka lea jagiid mielde rievdadan orohagaid ja čearuid guohtunguovlluid. +Odne lea Hagia Sofia dávvirvuorká. +Dáhpáhusain ii vealttakeahttá leat álo jearaldat das ahte sámeservoša olggobealolmmoš livččii vásedin heađušteame, muht +Ii dan dieđe mii daid boares seinniid siste lea, ja doppe galget min mánát giksahuvvat. +Dát oahpahallanvuohki duddjo konstruktivisttalaš oahpahallanvuogi vuođđojurdaga ala, man mielde oahpahalli aktiivvalaččat duddjo alcces oahpu ja mas oahpaheaddji álo láidesta, rávve ja movttiidahttá čuovvovaš dási juksat. +Ovdamearkan raportta máinnaša ele-inva-fievrruid, mat eai álo doaimma buolašin ja daiguin johtin lea hástaleaddji geainnuin, main ii leat asfálta. + (Nanda 1998: 287.) +Dát lea soaiggus ja čearggus girji. +Mun lean njealljenuppelohkái jagi boaris . +Buot davviriikkaid alimus dási ovddasteaddjit leat doppe fárus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Loabát suohkan lea administrašuvnnalaččat organiserejuvvon etáhttamodealla mielde, mas leat golbma etáhtta lassin guovddášadministrašuvdni: Bajásšaddan etáhtta, teknihkalaš etáhtta ja dearvvašvuohta ja ávvir etáhtta. +kultuvra galgá seailut ja ovdánit, ohppiid lohku galgá badjánit ja oahppit galget oahppat hállat, lohkat ja čállit sámegiela. +Ávvir beassá Furulyin hui veahá humihit, go son lea doapmame čoahkkimii. +Sivva lea ahte deaŧalaš sámi beroštumit sáhttet vuoittahallat ja go muhtun áššiin lea beare alla soabatmeahttunvuohta. +Mánájgárde fálaldahka galggá navti organiseridum jut máná bessi fárruj iesjguhtik barggoprosessajda ja bessi kultuvralasj ja sosiála dåjmajda sæbrrat. +Dán ládje dát testen spiehkasta dábálaš sátnedárkkistanprográmma testemis. +Jos jurddašit mo mii oahppat eatnigiellamet ja čállingiela, de mii dieđus álkit oaidnit erohusaid: eatnigiela oahppat ruovttus almmá mange oahpahusa haga ja čállingiela mii dábálaččat oahppat skuvllas oahpahusa vehkiin. +Kvalitehtagielddaid buozalmasjávkan lea gaskamearálaččat vuollegat go muđui eará gielddain. +Maŋŋil kránsabidjama láidestii Gonagas Presideantta Niinistö Stuoradiggái, gos son galggai deaivvadit doaibmi Stuoradiggepresideanttain Per Kristian Foss. +Vaikko in leat Klemet Klemetsena birra čállán, de son lea stuora inspirašuvdnagáldu leamaš čálidettiin, muitala ránskkalaš girječálli ja journalistta Olivier Truc iežas krimromána "Førti dager uten skygge" birra. +Jurdda lea ahte dialogaid galgá oahppat bajil, ja dan vuođul sámástišgoahtit duohta dilálašvuođain, mat vástidit dialogaid sisdollui. +Lohkanmáhttu oppalohkái deattuhuvvo skuvlla doaimmain deaŧalaš oassin das mii dálá oahppoplánain gohčoduvvo máhttoloktemin ovddit plánaid ektui. +Jos áitit-sátnái lasiha álgui b-jietnadaga, mii de šaddá? +27.02.2015 Loahpaheigga stáhtaguossástallama Perth gávpogis Maŋemus oassi Gonagasbára stáhtaguossástallan mátkkis lei Perthas, Australia oarjerittus. +Mearkkašahtti oassi dán stašuvnnas leat iešguđetlágan bealit dálkkádagain ja dálkkádatrievdademiid váikkuhusat. +Dát lea suodjaluvvon guovlu lepcha álgoálbmoga várás, ja guovllus eai sáhte earát go lepcha-olbmot oamastit eatnamiid. +Ná olmmoš oažžu dieđu vásáhusa bokte, goittotge eanaš dieđus ii šatta dušše ovtta olbmo opmodat individuála mielas. +Guovdageainnu suohkan lea nr. 426 riikkadásis ja leat dušše njealji eará gielddas olles Norggas gos leat nu unnán bargosajit go Guovdageainnus. +Áigemearri dieđihit iežas čakčalohkanbadje-eksamenii lea ovdal čakčamánu 1.b. +Láses leat ruoná láseliinnit ja beavddis seammalágan beavdeliidni. +Čoahkkimat leat leamaš ávkkálaččat min ovttasbargošiehtadusaid čuovvoleapmái, ja buot suohkaniiguin čađahuvvojit čoahkkimat. +Boraspiret áitet guohtunealáhusaid Sámediggi lágida seminára hástalusaid birra mat eanadoallo- ja boazodoalloealáhusas leat boraspiriid ektui 11. ja 12.03.14 Sámedikkis Kárášjogas. +Bearaščájáhus mas Sarakka Gaup muitala fearána Márjjás, guhte muhtin geassebeaivvi gávdná stuora spáppa. +Son lea geahččalan oažžut áirasiid stivrii suohkana bealis. +Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi, HE 65/2015. +Prinsihpalaččat goitge oaivvilda son ahte boazodoallohoavda galggašii sámástit. +Guovdageainnu gilišillju moaitá oaggungilvvu lágideddjiid. 11:22 Geassemánu 17. beaivi 2015 Árpmihii polskalačča vaikke sii maiddái baldet olbmuid Polskalaččat leat boahtán Davvi-Norgii gos vázzet viesus vissui ja fállet vuovdit stoahkanhearvvaid. +Su mielas lei nu dievaslaš ahte Fjellner gal fertii leat ieš dán hutkan. +Govva: Terje Bendiksby / NTB Scanpix Gonagas Harald doallá sártni álbmotfeasttas Ávanuoris. +Jo 1960-jagiid rájes lei erenoamážit eaŋgalsgiela máilmmis badjánan sáhka álgooahpanvuogi birra man vuolggasadjin ii lean jietnadat ja bustávva muhto giella ollisvuohtan (sátnin ja teakstan). +Davviriikkalaš buresbirgejupmeguovddáža raporttas (2014), mii maid eanaš vuođđuduvai Norggas ja Ruoŧas dahkkon dutkamuššii, fuomášuhtto vel ahte diehtu iešguđet oasis, váttus ja buohcuvuođas maid rievddada hui olu. +Sámi allaskuvllas lea kvalitehtasihkkarastinvuogádat, mainna sáhttá árvvoštallat ásahusa oahppofálaldagaid ja bálvalusaid. +Isla Negra lea okta golmma Neruda viesuin maid Pablo Neruda-vuođđudus dál jođiha musean. +Ruošša beale sápmelaččat válljejit álgoálbmogiid bistevaš oktasaš ovddasteaddji Guovlluráđđái boahtte áigodahkii, 2013 čavčča rájes 2015 čavčča rádjai. +Muhto ekonomalaš ja sosiála ráhkadusaid nuppástusat vuhttojit luonddu +ovdalis namahuvvon árvádusat Manin +Ánne dovddai ahte vuovssada ja njuikii seaŋggas eret. +Nu ahte dat galgá áibbas čielggas ahte mii eat sirdán ealu dan dihte, muhto dan dihte go ránnját rivvejedje oasi min dálveorohagas politiija fámuin, muhto maŋŋel leat mii fas ealu dohko luoitán nu go leat álot dahkan. +Ođasmáhtton lea dahkkon heivehit rievdadeamiid Nuoskkidanlágas, mii doaibmagođii seammá beaivvi. +Olbmuid iešvuođaid sivahallan lea oahpes muhto oktageardánis vuohki. +Kæča, adnako kiettatujit, kos ain čokkan, lækko sust pæljek, karra sanek vanhemides vuosta. +Dáid publikašuvnnaid lassin Ruoŧas ja Norggas leat almmostuvvan maid moanat publikašuvnnat, mat laktásit fáddái. +Párka geahččala muitalit Lulli-Afrihkká olbmuid historjjá visuálalaččat ja aktiivvalaččat. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Sámi vistesuodjalusas lea sáhka identifiseremis ja registreremis ja áimmahuššamis automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi visttiid boahtteáigái. +maid eará sámeservoša siskkáldas unnitloguservoša, degomat anáraččaid dahje nuortalaččaid. +Sámediggi lea 2010:s ráddjen oktiibuot 31,3 milj. ruvnno doarjagiidda sámegielat oahpahusa várás. +Olbmuid sápmelašvuođa ja seksuála- ja/dahje sohkabealleidentitehta temát ja vealahanvásáhusat badjánit čielgasit jearahallamiin. +Alasuutari mielde Hoggart (1958) čállá, ahte kulturbuktagat ja maiddái eallinvuohki speadjalastet servodaga ja árgabeaivvi eallima. +Lingvisttalaš ja kultuvrralaš máŋggabealatvuohta ja biomáŋggabealatvuohta korrelerejit nuppit nuppiideasetguin. +Dán konferánsa oajvvetiebmá li nissuna rabdaguovlojn ja sijá sadje gå hædjovuodav ja nielgev galggá binnedit, ja åvddånahttemássjijn. +Dat ii almmatge veahket min áddet daid eavttuid, maid vuođul olbmot doibmet ja ovttastallet. +Go mánát ledje stoahkame, de eadni basai sin biktasiid. +Vásáhus lea gitta das, ahte hárjehalli lea vuos skáhppon dieđu njuolggadusaid ja skemáid, vai sáhttá konstrueret dain diehtojoavkku. +Makkár oainnut bohtet ovdan teavsttas? +Vaikko sámi álbmotduojis leat oktasaš dovddus sárgosat, de dat leat báikkálaččat iešguđetláganat. +Ná sániid manipuleremat, daid lonuhallamat, sojahallamat ja suorggideamit dahje deriveremat geavatlaš hárjehusain duddjojit vuođu beassat oahppat sátneluohkáid ja fuobmát daid erohusaid. +Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening, Helsinki. +Priváhtaeallima, gutni ja ruovttu suddje vuođđoláhka. +Luođit leat oassin min njálmmálaš girjjálašvuođas, mii lea vuođđun dán áigásaš diktačállimii. +Loga eanet doaimmaheaddjiid birra maŋŋá Gustav Fridjof Lund. +Goabbáge beallelaš sáhttiba ovddidit opmodaga dikki ovdii gáibidettiin almmolaš árbejuogu. +3. Anna Bæhr Hætta, Studeantaáirras - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Skuvla lea mánáide geat leat gaskkal 6 ja 12 jagi boarrásat, ja A-joavkku čiekčit leat oahpaheaddjin skuvllas. +Norggas ii vel sáhte oastit Denim Demon biktasiid, muhto dan sávvá Anton rievdat fargga. +Máŋgalot ohcci ođđa eamiálbmotjournalisttaohppui Dus lea ain vejolašvuohta ohcat sihke dán ohppui ja maiddái eará oahpuide. 4 ođđa Sámi ofelačča almmohuvvoje Riddu Riđđus Geahča movt almmuheapmi leai dás. +Gonagas Carl Johan ruvdnejuvvui Stockholma Storkyrkanis miessemánu 11. beaivvi. +EOD riektevuogádat lea almmatge geavahan dán goit dássážii unnán. +Lámisolbmot ja sin vuoigatvuođaid ollašuvvan leat loktejuvvon Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka guovddážii. +Dekodenmáhttu lea mekánalaš máhttu mii iešalddes ii vel muital diehtágo oahppi maid son lohká. +Dasa leat ráhkaduvvon ametyster, citriner, krysopraser ja topas hearvvat ja ollu bearralat leat vel čikŋan. +Mihesuah, Devon A. +Seamma dáhpáhusvalljot lei ge maid nissoniid finálas gaskkal Gávvir-Ulisullo ja Lokomotiv Kvænangen, go dábálaš áiggis ii lean goabage moala báhčán. +Dárkkuhuvvo ahte SSOas ii leat dahkádus dállobiergasiidda. +Danin eai leatge syntehtalaš gielain nu čavgadis sátneortnetgáibádusat go analyhtalaš gielain. +Barggu oktavuođas leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat guoskevaš gielddain, ja gielddaid politihkkanjunnošat leat addán positiiva ruovttoluottadieđuid. +Dát rihkku sin olmmošvuoigatvuođaid, dego fysalaš +Stoalpput mat ráddjejit guhkes feaskára eret bibliotehkas leat skoađastuvvon beahcepanelain. +Divvun lea čoahkki mas leat korrektuvrareaiddut, ja reaidduin lea stávendárkkisteapmi ja automáhtalaš sátnejuohkin, dábáleamos čállinveahkkereaiddut. +Skuvla deattuhii oahpahusas sámegiela, duoji ja báikkálaš ealáhusaid. +Iešguđet suorggis galggalii deattuhit kultursensitiiva +Dálá áigge tearbma adno máŋgii muh Áiggi mielde sáni leat liikká atnán maiddái earret eará cielossátnin homoseksuála dievdduid birra, ja dat váldui atnui ođđasit easkka 1980-logu loahpas. +Helikoptertuvra maid čuovui mielde dan vuoittus. +Filbma lea guovtti oasis. +Illá jáhkán, ahte oahpaheaddjit dán oahpu haga ledje nákcet čađahit ovddidanbargguideaset. +Munge lean iežan dutkamušain čilgen diensullasaččat gánddaid ja nieiddaid ságastallamiid erohusan. +Sámit leat gillán vealaheami stáhta bealis mii masá goaridii olles kultuvrra, muhto sámi vuoigatvuođaid oidnosii boahtin ja Sámedikki ásaheapmi ii leat boađus dušše boasttolágan stáhtalaš politihkas. +Mánáid ja nuoraid sisafárrenuvssodat Mánáid ja nuoraid sisafárrenuvssodat (Barnas og ungdommens innvandringsportal) sisdoallá dieđuid báhtareddjiid ja sisafárrema birra, ovttaidahttima ja girjáivuođa birra, ja rasisma ja vealaheami birra. +Dat álkidahttá válgabargiid barggu ja dahká ahte don beasat jođáneappot jienastit. +Golbma dain govain maid dát dáiddár govvii Ruvdnaprinseassas dan botta go lei su guossis, leat dál oassin The Andy Warhol Museum čoakkáldagas Pittsburghas, Pennsylvanias. +ja morfemaide (ruohttasii, suorgásii ja sojahangehčosii) muhto maiddái cealkkaosiid ortnegii (SVO-giela subjektii, verbálii ja objektii). +Duodjeolmmái, duodjeolmmoš dahje duojár duddjo , bargá gieđaiguin. +Taito 6 s. 36 - 38. +Muhto jus parlamentáralaš dilli lea hui eahpečielggas, de ferte Gonagas iežas oaivila mielde válljet gii galggašii válljejuvvot stáhtaministtarin. +1. Várresátnejođiheaddji bálká gálgá vástidit 10% sátnejođiheaddji bálkkás. +Registrerejuvvon guimmešlihttu nuppástuvvá náittoslihttun seamma beaivve go maistráhta oažžu almmuhusa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Čáhcesullo nuoriadkoarpsa solisttaiguin Konsearta Deanus skábmamánu 9. beaivve Lávluguovttos Marianne Fjellheim ja Dag Broch, ja gitáračuojaheaddji Geir Arne Eriksen vulget Čáhcesullo nuoraidkoarpsa mielde musikálamátkái. +Nuppi gearddis leat divodeame luohkkálanjaid, ja vuosttaš gearddis leat dáhki ain divvume. +- Mu oaidnu lea ahte olbmot geat cielahit sápmelaččaid, eai gierdda oaidnit ahte muhtimat lea earaláganat, čilge son. +Almmái gean navdet sivalaš vearredahkui lea ain jávkosis, dieđiha Lappi politiijat. +Fylkkamánnis lea erenoamáš ovddasvástádus suddjet ovttaskasolbmuid riektedili vuðolaš ja effektiivva áššemeannudemiid bokte ja čuvgehusaid bokte álbmogii. +Ii vel das go báhtareaddjit galget gillát Syria soađi muittuin, muhto maid ballat goas ja jus Norgga eiseválddit fuobmájit sin sáddet ruovttoluotta. +Ovttasbargu organiserejuvvo hálddahuslaš oktasašbargguiguin gos Unjárgga gielda lea guossoheaddjigielda. +Girjjis After Identity: Rethinking Race, Sex and Gender Georgia Warnke muitala ahte sihke nálli ja sohkabealli leat identitehtan oktavuođas ja dulkomis iešguđegeládje iešguđet dilálašvuođas ja dat ožžot loahpalaš mearkkašumi álo dulkonkonteavstta mielde. +Nyberg ii sáhte dadjat lea go goddin dáhpáhuvvan dan oktavuođas go Guovdageainnu dievdu galgá viggan iežas gádjut. +Jus dáv galggá nahkat tjuovvot de hæhttu diehtet diedo birra. +Sohkabeliid dásseárvvu ovddideamis ja sohkabeallái vuođđuduvvi vealaheami gielddus mearriduvvo ain nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus addon lágas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Psykalaš dearvvašvuođa nannenplána Porsáŋggu gielddas lea psykiatriplána mii lea politihkalaččat dohkkehuvvon 2010' rádjái. +Almmuhuvvon odne, dii. 08:31 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Eai heaitti sámeskuvlla, baicce buoridit Norgga ráđđehus dieđiha sii dál leat čoavdán Gaske-Nøørjen Samienskovle dahje Gaska-Norgga sámeskuvlla ášši Aarbortes. +Rehkenastet ahte gaskkal 100 000 ja 300 000 lotti, 2 650 mearračeavrát ja moaddelogi fáhkana jápme dán oljonuoskkideami oktavuođas. +roahkasmahttá ja movttiidahttá máná. +Sii eai adnojuvvon álgoálbmogain, ja ledje moalkás hástalusat oktavuođaiguin go dat han lei Sovjet-áigi dalle. +Mii háliidat seammás čalmmustahtit Sámi Dáiddačhepiid Searvvi moaddelohtjagi áŋgiruššama ja ain leat bargamin ahte ásahuvvožii Sámi dáiddamusea. +Ovddeš buolvvaid ektui čálamáhttu lea deaŧaleabbo dál go goassege ovdal, daningo lohkan- ja čállinmáhttogáibádusat leat sakka lassánan, ii dušše bargoeallimis muhto muđuige servodateallimis. +Ruvkkiin bohtet metállat, maid juohke okta dárbbaša dálá áiggis, go leat biillat ja telefovnnat ja nu ain. +HE 19/2014 vp, s. 80. +Dáinna son ii lihkostuva. +Stuolut ja beaŋkkat leat dál ain sálas. +Registaris eai leat dieđut dan birra maid don leat luoikkahan, leat go geavahan interneahta vai leat go dus divadat. +jietnadatrievdamat ja kásusiid sihke hámiid ja doaimmaid rievdamat. +Válga ja jienastuslohku Stipeanda ja doarjja Web-tv Sámedikki girjerádju lea Norgga stuorámus girječoakkáldat ja eará ávdnasat sámegillii ja sámiid d.. +In áiggo dás ovdanbuktit dáid diliid, dušše fuopmášahttit, ahte Ruoŧas sámi oahppis lea riekti lohkat ja oahppat sámegiela sámeskuvllas, integrerejuvvon oahpus gieldda skuvllain ja "hemspråk" ruovttugiellaoahpus gieldda skuvllain. +Báras leat golbma nieidda. +Dát guoská erenoamážit sihkkarastinmekanismmaide mat čatnasit álgoálbmogiid vuoigatvuođaide, árbedihtui ja oassálastimii mearrádussii ahte geahpedit vuovdečuohppamiid. +Nu leage giella gulahallangaskaoapmi mii gullo go mii hállat ja oidno go mii čállit. +Eanas oassi dakkár samus lea sulfáhta, muhtin oassi giehpa ja muhtomin maid dopmu. +Makkár sánit du mearkkas leat? +Olu šaddo- ja eallešlájat eai boađe ceavzit ja bohtet jávkat. +Sarmela čilge dákkár servviid vuođđun leat váldoservodaga ámmátlaš spesialisašuvnna, mii adno dehálažžan doaibmama dihte. +Mu mielas ferte dán barggu álggahit juo ovdal go sii fárrejit eret. +Nissonkommišuvnna čoahkkima ulbmil lei gávdnat čovdosiid dasa mo sáhtášii eastadit veahkaválddi nissoniid ja nieiddaid vuostá. +Min historjjá sáhttá guorrat maŋás 1814 rádjai, go dalle vuođđuduvvui "Dábálaš norgalaš leaskkaidkássa - Den almindelige norske enkekasse" ja lei Stáhta penšuvdnakássa ovdavázzifitnodahkan. +Guovddáš sámi bivdoguovlu rieviduvvui dáža boanddakultuvrrain. +Ovdal leat eanáš ruovttudoalloruskkain ráddjojuvvon. +Sámediggi ovttasbargá maiddái eará sámi- ja álgoálbmotorganisašuvnnaiguin, ásahusaiguin ja fierpmádagaiguin mat barget rájáid rastá. +4. jahkeceahki loahpa rádjái galgá máht-tit ságastallat dáro- ja sámegiela birra ja dáčča ja sámi kultuvrraid birra iežas vásáhusaid vuođul ja buohtastahttit daid. +Etniid sohkabuolva lea oahppan duodjeárbevieruid ruovttus. +Seammás lea maid preassakonferánsa ja Divvun 2.0 čájeheapmi. +Wadsworth, Belmont. +Riektá- ja gárvvásindepartemennta le dal tjielgadam dáv ja javlli bæssá sihke dættodit, ja aj gájbbedit sámegiela- ja kultuvra máhtudagáv sáme guovlojn dárbboánályjsa milta. +Nissoniid veagas lei bearraša bivttastepmi. +čuovvuba maid árbevieru, nugo dan lea čilgen maid Hoëm (gč. +Två artiklar s. 3-45. +Tealttáid cegget bearašorohahkii, mii lea 500 mehtera eret festiválbáikkis. +5.7.2. +Su nákkosgirji (2010) +Josefsen oaivvilda ahte ferte ođđasit rahčat dán ášši ovddas. +Doaimmaid várás sáhttá almmatge gullat +Vuostáiváldin dilálašvuođas maid Norgga ambassáda ja ambassadevra Unni Kløvstad lágidedje, doalai Dronnet Sonja sáhkavuoru iežas dáiddalaš govaid birra, maidda son lea ožžon inspirašuvnna go lea vánddardan ollu váriin, vuvddiin ja mearragáttiin Norggas. +Snøhvit-guovllus Barentsábis ii leat jiekŋa ja eai seamma váttisvuođat go eará guovlluin Árktisas. +Okta boađus dás lea sápmelaččaid viiddis giellamolsun. +Lihkadeapmi lea dehálaš olbmuide - vai bissut dearvvašin. +Dán soahpamuša oassebealit galget váldit vuhtii sápmelaččaid riektesajádaga buoridettiin. + (Evertsen 2001: 53 - 54.) +ja stuora bustávaiguin? +Su sáhttá gohčodit sihke mearrasápmelažžan, márkosápmelažžan dahje gávpotsápmelažžan. +Vaikko duojis iehčanas ámmáhin leat árbevierut dološ servodagas, de duodjedáidduid atnetge dehálažžan sámekultuvrra oassin. +Guolásteapmi lea okta dain áššin mainna mii leat álggu rájes bargan. +Mun guorahalan unnit dovddus analyserenmodealla man lea dáža nordista Lars Vikøra ovdánahttán. +Aiddo dákkár buhttenvejolašvuohta duođaštage, ahte b, d, g, j ja n leat sierra fonemat. +Emner: Tradisjonskunnskap, Mat, Naturbruk, Joik, Muntlig tradisjon, Samisk historie, Historie, Duodji Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 3 Kautokeino historielags 3. bok i serien "Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus. +- Mun in lean jurddašan ahte searvi boahtá gokčat nu viidát boazodoalloálbmogiid, ahte ná olu riikkat servet searvái nu go Kiinná mii lea aiddo searvan. +maid Hokkanen (2017), s. 50-52. +Jus bistevašgirse suddá, de gáhččet eanaoasit čoahkkái ja eana fierrá merrii. +Dán mearehis giellariggodaga vuođđun lea sátnerádju ja giellaoahppa, maid sáhttá maid gohčodit giellavuogádahkan. +Danin álgooahpahusgirjji analysa ja syntesa gártá čuovvut eará minstara go omd. +sosiálafuolahusláhkii, álbmotealáhusláhkii ja lápmásiiddoarjjaláhkii ja máŋga earánai láhkii bohte nuppástusat. +Dannehan dieđusge geahppánitge dat goarrutge, go dat ii leat šat nu dehálaš. +hálddašeamis go dan ahte guođđit eananoamastan girjjiid sidjiide árbin. +Sámedikkit leat ásahuvvon, skuvllain oahpahuvvo sámegiella ja sámegillii, mis leat gielalaš rievttit, girjjálašvuohta, dáidda, duodji, ollu iešguđetlágan sámi searvevuođat ja luohtti leat ealáskan. +Dáid beivviid molsojuvvo boares koanstarássi áibbas ođđaáigásaš koanstarássiin. +Sámegielat mánná deaivida nu olu teavsttaiguin mat eai leat su eatnigillii čállojuvvon ja nu leage hárve vejolaš veadjit ovttastahttit čállingiela hállangielain. +Verddebearašortnet álkida eallima Finnmárkku fylkkagielda lea earret eará vuoruhan verddebearašortnega vai buorida dili ohppiide geat fárrejit eret ruovttus skuvlavázzima geažil. +Su maŋisboahtti lei su boares mánáhis eahki, Gonagas Carl XIII. +Dutkamušas son analysere Queering Sápmi- prošeavttas buvttaduvvon girjji Queering Sápmi- Saamelaisia kertomuksia normien ulkopuolelta (Bergman & Linquist 2014) jearahallamiid ja daid vuođul queer-sápmelaččaid vásihan hástalusaid sápmelaš kultuvrras ja maiddái sin birgenvugiid ceavzit dáin hástalusain. +Dán dihte lága heiveheaddjit ja gohccit galggale bastit - dađi mielde go dat lága mielde lea vejolaš - váldit vuhtii ahte sápmelaš kultuvra ja dasa laktáseaddji vuoigatvuođat ásahit +Hopp til hovedinnholdet på siden Doaimma váldolávdegotti mii livččii galgan leat golggotmánu 2. b., lea maŋiduvvon go eai leat áššit gieđahallamii. +Suohkanstivra - ja fylkadiggeválggat čakčamánu 13. ja 14. beaivvi 2015 Leat go jienastuslogus? +Dalle lea vuogas muitit ahte čujolaš jietnadat ovddasta gievrras dási, go fas čuojohis jietnadat ovddasta geahnohis dási. +Son muittuha maiddái man deaŧalaš lea "lohkanválm-mastahttin" masa gullá oahpásmuvvat girjji sisdollui, oahppat mo girjji geavahit, dárkilit guorahallat govaid, hárjehallat fuobmát erohusaid ja vuoru mielde hupmat ja njálmmálaččat čilget. +Prošeakta lea čalmmustahttán báikkálaš vásáhusaid, ja Finnmárkku, Romssa ja Norlándda boanddaid jearahallan leamaš dehálaš oassi barggus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fálaldatgilvu hukset ođđa šalddi Deanušaldái 27. May 2016 av Frode Gundersen Bargu hukset ođđa šalddi Deanušaldái, lea almmuhuvvon fáladatgilvvus miessemánu 25. b. Áigemearri buktit fálaldaga lea borgemánu 25. beaivi. +Lehtola mielde dološ badjesámit ledje iežas áigodaga sosiáladorvoortnet eará sámiide ja ođđaássiide. +Prošeaktakoordináhtor Arctic Film Circle Internašunála Sámi Filbmainstituhtta almmuha 6 mánnosaš prošeaktavirggi prošeaktakoordináhtorin Arctic Film Circle. +Gjeruldsen, Det kongelige hoff Kong Harald i Homer, Alaska. +Oktiibuot badjel 600 dorvoohcci ledje rasttildan riikarájá Davvi-Suomas. +Sáme parlamentáralasj ráde stivrra dat mierret guhti bálkkáv oadtju. +Servodaga ságastallamis miehtá Sámi konfirmašuvnna mearkkašupmi sámenuoraid identitehta nannemis lea dehálaš ja etnihkalaš biktasis, namalassii gávttehassan gárvodeamis lea das dehálaš sajádat. +Son ballá ahte jus eai gávnna oahpaheaddji, de hedjona kvalitehta sámegielat mánáid oahpahusas. +Dása lassin sáhttá sátnejođiheaddji addit vejolašvuođa replihkaide. +Fástadoaktáris ii leat rabasáigi vahkkoloahpaid, maid de dahká Piera? +Dasa lassin lágas nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus vealaheami vuođuštussan meroštallo vel sierra sohkabealli, áhpehisvuhtii dahje riegádahttimii laktáseaddj sivat, sohkabealleidentitehta ja sohkabeali ovdanbuktin. +Ollu sámit heahpanedje dalle iežaset sámi duogáža dihte. +NAV Unjárga-Nesseby - Ođđa rahpanáiggit NAV Unjárga-Nesseby lea rabas vuossárggaid, gaskavahkuid ja bearjadagaid gaskal tii.10.00 ja tii.14.00. +Ovdagoddi gieđahalai ášši 30.8, ja sii dohkkehedje ášši nugo sámepolitihkalaš lei mearridan. +Sii háliidit ahte earátge galget áddet mii dáhpáhuvvá Davvi-Ruoŧa siseatnamiin, namalassii ahte huksejit riikkaidgaskasaš ruvkeindustriija, mii dál leavvá maidda ránnjáriikkaide. +Duoji skuvlen álggahuvvui ođđa nuoraidskuvllas, mas lei dehálaš oassi sámenuoraid čuvgemis gitta 1970-logu álggu rádjai. +Go daid ovddabealde lea r-bustávva, de lea maid dát molsašuddan. +Lohkama ulbmil lea áddet ja čállima ulbmil lea dahkat áddehahttin. +Berit Marit Hætta lea ráhkadan govaid hirjái. +Mohtorgielkkáin árbevirolaš biktasat, dego beaska ja gákti, báhcigohte eret. +Organisašuvnnaid mielde dálá vuogádat rihkku iešmearridanvuoigatvuođa, daningo sohkabeali nannema háliideaddji gártá +Nu gohčoduvvon ruoná ruđat maid bokte ságastallama, earret eará ledje evttohusat ahte suohkan ja FeFo ovttasbargagohtet čorget mehciid, maid ruoná ruhta ruhtada. +Artihkkala mielde sihke virgeoapmahačča, skuvlema ordnejeaddji, bargoaddi ja biergasiid ja bálvalusaid fálli galgá ordnet dárbbu mielde govttolaš vuogáiduhttima. +Dahje dušše ieš guldalit daid. 11:31 Guovvamánu 13. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Evttohuvvon fáttát ledje duodji, girjjálašvuohta, orrunguovlu, buđaldusat, muhto ságasteaddjit leat leamaš friddjat váldit maid eará fáttáid. +Máilmmi álgoálbmogat leat ávžžuhan ON váldočoahkkima presideantta nammadit guokte mielde láhčči máilmmikonferánsii - okta guhte ovddasta lahttostáhtaid ja nubbi mii ovddasta álgoálbmogiid. +Dutkanhálddahus lea oassi Oahppo- ja dutkanhálddahusas. +Deanu historjásearvi almmuha kaleandara ovttas Deanu gielddain. +Muhto, seamma eavttuiguin ii mearkkaš dan ahte seamma vuohki dahje ráŋggáštus berre válljejuvvot buohkaide. +goah-tit. + - Kathleen R. Gibson - Tim Ingold (doaimm. +Giellaoahppa ja sátnegirji láidesta oahppat ja áddet giela mii geavahuvvo sánis sátnái mearkkašumiin, muhto easkka pragmatihkalaš máhtuin veadjá áddet maiddái dakkár giellageavaheami main ovdamearkka dihte sániid mearkkašupmi geavahuvvo eará láhkai go daid denotašuvdna dahje vuođđomearkkašupmi, nugo ovdalis namuhuvvon ovdamearkkat čájehit. +Finlands Folkhögskolor och deras arbetare. +Johan Martin Ferner riegádii suoidnemánu 22. beaivvi 1927. +Vuordámušat bohtet +Dat gievledis vájaldimhálla ja da rabás interiøra li dagu rabás siedna, divna vuojnni nubbe nuppev ja da - guovte láhkáj - bájnos ulmutja rievddadi goadev moattebájnuk ja viesso siednaj vuosstebiellen vijdes duobddágijda ålgusjbielen. +Maiddái anárašgiela dáfus anárašgiela giellajuogus lea ságastallan . +Moilanen (2014: 230) fuomášahttá ahte udnovaš biras roahkasmahttá sámástit ja Huss (1999: 24) lasiha ahte dakko bokte ovttaskas olmmoš ealáskahttá giela. +Skuvllas leat dál sullii 150 oahppi, ja doaimmat leat hui ollu dán guovllu fabrihkaid doaimmaid duohken. +Dalle dajai son eadnái ahte lei ilus go lei máksán vearu. +Muhto son ii bargan goassige oahpaheaddjin. +Gålmån buolvan Haraldsenin lij aktisasj vuosádus dán jagásj Petter Dass biejvij Helgelátten ja maŋŋel vuosádusá Árranin ragátmáno galggá vuosádus rájaduvvat Divtasvuona ráddnasuohkanij Gällivarráj gålgådismáno álgon. +Duopmostuoluid sorjjasmeahttunvuohta Eará stáhtafámuid dárkkisteapmi Friddja ja sorjjasmeahttun duopmostuollu lea olbmuide suodjalussan eará stáhtafámuid dáhpedorpmas ja veahkaválddálaš mearrádusaid vuostá. +Nuoraide ja mánáide čállit, jođiheaddjin Åsa Simma. +Dát norpmat leat nu nannosat ahte dat orrot gustomin guovttegielatvuođa oahpahussiige nu nannosit ahte ii leat sadji guovttegielasteami positiiva beliide. +Gonagas Oscar ja Dronnet Joséphine leigga oppalohkái hui dáiddaberošteaddjit, ja soai leigga ge geat álggos čohkkegođiiga daid čáppa boares dáidagiid Norggas mat dál lea gávdnamis Gonagaslaš šloahtas. +Dát mánát leat gaskadásis, goalmmát luohkás guđát luohkkái. +identity.) +Julggaštus gieđahallá maid dan, mii dán akšuvdnadutkamušasge lea guovddážis, namalassii árbevirolaš dieđu mávssolašvuođa ja álgoálbmogiid rievtti seailluhit ja sirdit viidáset dán dieđu. +If an accident happens in an intersection, it can be caused by cars traveling from any number of directions and, sometimes, from all of them. +Ryhmärajat ihmisten suhteissa. +Ovdanboahtá eahpečielggasin boazodolliide geas lea almmolaš ovddasvástádus iešguđetge hálddašanbargguide. +Dattetge ii loga giela leat stuorámus váttisvuohtan. +Dieinna lágiin sii sirdet dan, maid sii ráhkistit, sii sirdet sámi árvvuid ođđa buolvvaide. +Mii fertet ásahit eanet lávddiid sámi dáiddáriidda, ležžet dal musihkkárat, teáhterbargit dahje sii guđet barget visuála dáidagiin. +15:14 Skábmamánu 17. beaivi 2016 Álggahit ođđa prošeavtta nuoraide geat eai hálit dušše valáštallat Kárášjogas lea dievdu váldon giddagassii go galgá leat áitán sogalaččaid lagasbirrasis. +oahpaheddjiid gaskkas ledje gávccis ovdal bargan ovddidanbargguiguin. +Leavnnja fitnodat North Cape Wines oažžu njealjje nástti viđa násttis iskadeamis. +Viidáseappot digaštallojuvvui Sámedikki viđa jagi rekrutteren- ja gealbudanprográmma sámegielas ja sámi alitoahpus, ja dárbu ásahit fierpmádaga sámi dutkama várás. +Daid jagiid go doaibma lea bistán, lea The Stitch Project bovdejuvvon badjel 20 iešguđetlágán dáidda- ja teáhterfestiválaide Palestiinnas, Islánddas, Ruoŧas, Látvias, Ukrainas ja Norggás. +Dát mearkkaša ahte sáhttá geavahit sámi-, dáru-, dahje kvena nama dan seammá báikkis/gilis. +Sápmelaččaid ja sápmelaš siskkáldas unnitloguolbmuid suodjala maiddái nissoniid buotlágan vealaheami guoski oktasašsoahpamuš. +Dutkanbohtosiid geažil dákkár representašuvnna sáhttá atnit čuolbman. +Prinseassa Astrid válddii Examen Artium 1950:s Nissen nieddaidskuvllas Oslos. +logaldalliid, bagadalliid, +Sámi lohkanguovddáš sáhttá doallat kurssaid main oahpaha geavahit ÁGOR giellaiskosa. +Loahpas son muittohuvvá. +Eurohpálaš etnográfat leat dulkon dáid kultuvrralaš rádjeguovlluid spiehkastahkan eaige guovddáš guovlun dutkamušaide. +Servodat leat fragmentearašuvvan ámmátjoavkkuide ja oassekultuvrraide, maid ovddastit virgealbmát. +Álggadettiinan dálostallat, go oažžugohten mánáid, de lei ollu láibumuš, ja dávjáge. +Ovttasbargolávdegoddi mii ásahuvvui 2001:s ja bođii Davviriikkaid sámi gažaldagaid ámmátolbmuidorgána sadjái mas Sámediggi maiddái lea leamašan mielde. +Gáldogáhtten lea vuođđodeaddji prinsihppa friddja servodagas, ja lea eaktun dasa ahte preassa galgá sáhttit ollašuhttit servodatdoaimmas ja váfistit oažžut dárbbašlaš dieđuid. +Sarvvis lea dálvit árrat eahkedis aiddo min bajábealde. +50 jagi rahčamuša ja ollu čielggademiid maŋŋá galgá viimmat bárrobuođđu huksejuvvot Smiervutnii. +· Deattuhit persovnnalaš dohkálašvuođa · Vuoruhit buohccedivššáriid gielddas geat leat ožžon rekrutterenstipeandda · Ovdamunni jos ohcci máhttá sámegiela ja dovdá sámekultuvrra · Virgáinammadeapmi lágaid, njuolggadusaid ja tariffašiehtadusaid mielde. +12:47 Golggotmánu 02. beaivi 2016 Bargiid­bellodat maŋidan nominerema Ávjováris Bargiidbellodat lea dál ráhkkanišgoahtán sámedikkeválggaide, muhto Ávjováris leat maŋidan nominerema. +Badjel 1000 jagi manai ovdal go olles Biibbal lei gárvvis. + (2012: 132-133) čujuha dasa mo stáhtaid gielalaš ja kultuvrralaš hege +Ealáhusas leat odne stuorra hástalusat dan ektui go nu ollugat heitet eanandoaluin ja ođđa rekruterema ektui. +Nie maid ovdána sin iešráđálašvuohta. +Girku celkkii bismmaidčoahkkimis 31.8.2016 ahte náittoslága nuppástusas fuolakeahttá girkolaš vihaheapmi ii guoskkat seamma sohkabeallái gullevaš páraide. +gieđahallaba koloniserema ja dekoloniserema geavatlaš perspektiivvas. +Direktiiva on EU:a njuolggadus, mii ásaha oktasaš +Ruvdnaprinsa Haakon beasai geahččalit darvvihit jiekŋavári suohpaniin. +oahpaheaddji logai ahte oahppi leai +Anárjávri lea Lappi leana stuorámus jávri. +City Sámit, Helsinki. +juvvojit vuođđogálgan daningo čálamáhttu lea vuođđun buot oahppamii. +Verddevuohta eastadivčče badjeolbmuid ja báikkálaččaid riidduid, oaivvilda Árja. 13:27 Čakčamánu 28. beaivi 2016 Njealjis massán biilavuodjin­koartta Leavnnjas girddihii muhtin almmái, mihtideapmi čájeha ahte masá duppalasttii guovllu leaktorájá. +17:27 Geassemánu 11. beaivi 2015 Dáhtot sierra njoarostangilvvuid Norgga beal Sámis lágiduvvojit njoarostangilvvut eará valáštallamiid oktavuođas. +Isak Nils Hætta, dahje Poasta-Issát, lea son gii lea guhkimus bargan GLR:s. +Jugat go gáfe ? +Dan mearridii Gelbbolašvuođa váldolávdegoddi miessemánu 27.b.2015 ja mearridii maid ásahit guokte Karriearaguovddáža fylkii, ja fylkkadiggi dohkkehii bušeahttamearrádusa juovlamánu 9.b. 2015. +Sátnegirji vuođđoduvvá sátnelisttuide maid Albert Jåma ja Tove Brustad leaba ráhkadan, ja maid "Hemnes Samiske Forening" lea almmuhan neahttasiidduidasas. +Oahpit sávvet buohkaid bures boahtima. +Dalle Lodderáidalas lea guovdu almmi, min oaivvi bajil. +Oslos leat ossodagat main lea ovddasvástádus dálkkádagas ja nuoskkideamis. +Dát oaidnu lea ráđđen guhká ja lea ain vuoimmis. +Vásáhusat dulkojuvvojit siva ja váikkuhusa ektui ja ná duddjojuvvo doabamáilbmi. +Komitea ávžžuha stáhta vel lasihit vejolašvuođaid oassálastit sámegielat skuvlejupmái eará guovlluin doppe gos sápmelaččat leat olu ja skuvlejupmái lea duođaid dárbu. +Sii galget šaddat doaibmi guovttegiela-gin nu ahte birgejit vaikko gos Norgga riikka rájiid siste." (Magga 2011.) +Marja-Liisa Olthuis ja Pigga Keskitalo Oulu universitehta - Sámi allaskuvla +Olmmošvuoigatvuođakomitea lea gáibidan stáhtaid hukset positiiva doaimmaid artihkkala 27 ollašuhttima várás. +Noveallačoakkáldat leat Davvi Girjji 2009' noveallagilvvu boađusin. +21:25 Njukčamánu 27. beaivi 2015 Norgga bealde heargevuoddjit leat ilus go besset searvat Suoma boazocupii, muhto ballet lágideddjiid boahtte jagi eai šat fuola mielde Norgga herggiid. +Okta dain doaibmabijuin maid gielda mearridii ovttajienalaččat, lei ahte sii háliidedje fárrui sámegiela hálddašanguvlui. +Vaikke vel vajálduhtát ge dahje láhpát válgakoartta, de beasat liikká jienastit. +Dat doaibmá gulahallama gaskaoapmin ja seam-más dat lea maid gaskaoapmin čilget dan maid gaskkusta. +Journal of The Arctic Institute of North America Vol. + (Eicher - Sumberg 1995: 300 - 302.) +DBF álggahuvvo ođđajagemánu 7. beaivve, ja MNB fas álggahuvvo ođđajagemánu 11. beaivve. +ÁVVIR ja Statoil. +Deaŧaleamos lossametállat birrasa dáfus leat: Nuoskkideami oktavuođas lea eanemus sáhka lossametállaid birra, muhto vel gehppesmetállat nai, nugo alumiidna (AI), dahket vahága jus gártet olu. +Doppe lea ovdamearkka dihte buhcciidruoktu, spesialista dearvvašvuođaguovddáš, ja diekkár doaimmat lea mávssolaččat unna gielddažiidda. +Leat olu stoahkanoktavuođat main sáhttá beassat nannet sátnemáhtu. +1. Juohke investerendoibmii galgá leat doarvái plánat, dárkilis áššemeannudeamit ja sierra politihkalaš mearrádusat ovdal go doaibma álggahuvvo. +Giellavariánttat maid sáhttá čilget sosiála joavkkuid erohusaid mielde gohčoduvvojit sosioleaktan. +Suodjalanguovllut, sihke álbmotmeahcit, eanadatsuodjalanguovllut ja luonddureserváhtat hálddašuvvojit suodjalanláhkaásahusa vuođul ovttaskas suodjalanguovllu ektui. +Dát lokte oidnosii dan, ahte skuvla lea doaibmi dahkki sámi servodaga huksemis ja ovddida stuorra servodahkii sámi ja álgoálbmogiid kollektiivva rivttiid hárrái áddejumi skuvlavuogádagas. +Gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 30. beaivvi dán jagi. +Erenomážit dakkár dilálašvuođain, main lea jearaldat suojehis olbmuin, ferte virgeoapmahaš válljet buot vejolaš čovdosiin dakkára mii buoremusat ollašuhttá vuođđolága vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid. +Rávesolbmuidskuvla lea heaittihuvvon ja kurssaid ordnejit sahtedohko, vaikko 1990-logu maŋimuš jagiid áigge leat vuot ealáskan. +Fáktejehket daid vierrásiin mu bálvaleaddjiid gaskavuođas ja ipmilmeahttumiin mu olbmuid gaskavuođas. +Sámeinstitušuvnnat maiddái dorjot ekonomalaččat ovttaskas olbmuid duoji oah +Dan dihte nubbi oahpaheaddji láve govvet mánáid dan botta go nubbi muitala vai beassaba árvvoštallat iežaska bargovuogi. +- Dujiid leat sirregoahtán maiddái ávdnasiid mielde. +Dás bohciidit duodjára ehtalaš norpmat diđolaš dahje dieđekeahtes rádján, maid mearridit ohppon njuolggadusat ja jurddaguottut (Dunfjeld Aagård 1996: 56.) +Ananda-tempel huksejuvvui jagis 1105 ja lea ain dál ge dehálaš oskkolaš guovddáš. +Hivssegat galget maŋŋel doaluid čorgejuvvon, basson, ja ráidnejuvvon. +Stávvaliid mielde lohkan sáhttá veahkehit erenoamážit guhkes sániid lohkamis. +Ásodatbáikkit, buvddat, gielddalaš bálvalusat ja iešđguđetge fitnodagat leat olámuttus vácci. +Dán ovdamearkkas olmmoš ii ane suomagiela geavaheami virgeoapmahaččas stuorra čuolbman. +Olu oahppit vásihit giellaoahpa unnán geasuheaddji oahppoávnnasin mas oahpahallet bajil giellaoahpalaš namahusaid dađe eambbo dovddakeahttá doahpagiid gaskasaš oktavuođaid. +Gámmárbálvvát barget maid eará bargguid Gonagasviesu dállodoalus. +Rasmussen čujuha dasa mo nationála stáhtaid rolla gielalaš prestišaguovddážin lea rievdan 2000-logu rájes nu ahte máilmmiviidosaš kultuvra ja máilmmi fámoleamos gielat leat šaddan +Nissoniid veagas lei biktasiid duddjon. +Soai geavaheaba doahpaga "blindflekker" čilget man láhkai sámi dearvvasvuođabargiin sáhttá leat váttis áiccat muhtin beliid pasieanttain mat eai heive sin iežaset sámi kulturduogážii. +Seamma respeakta ja dohkkeheapmi lea maid organisšuvnnas. +Mii ovdanbuktit olles festiválaprográmma oanehaččat, ja dan maŋŋel lea 5 minuhta guhkkosaš konsearta mas beassat gullat ovtta musihkkabihtá maid leat diŋgon dán jagáš festiválii. +Nu mot eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat ovdánan gullama ja bargojoavkkuide oassálastima dáfus duođalaš váikkuhanvejolašvuođa ja mearrádusaid dahkama guvlui, maiddái lámisolbmuid iešmearridanvuoigatvuohta eaktuda albma dialoga lámisolbmuid ovddasteddjiid ja virgeoapmahaččaid gaskkas nu ahte oassálastin dorvvastuvvo plánemis gitta doaimma ollašuhttimii. +NET MicrosoftSharePointTeamServices: 14.0.0.7162 X-MS-InvokeApp: 1; RequireReadOnly Date: Tue, 06 Dec 2016 10:29:12 GMT Connection: keep-alive Content-Length: 59599 Bohte 104 ohcama go áigemearri lei dievvan juovlamánu 1. beaivvi. +Čájáhus duođašta dan ahte ii lea nu ahte arktalaš ekovuogádat oađđá dien guhkes ija miehtá. +Eiseválddit maid ráhkkanit boahkuhit moadde duhaha bohcco. +Nagoya protokolla sisadno ja hábme le nav ájnas sáme riektájda ahte stáhta, sámedikkijn guládijn, hæhttuji árvustallat gåktu dat máhttá implementeriduvvat ja láhkavuododuvvat dálásj lágaj rievddamijn ja ådå lágaj mierredimen árbbediedoj birra. +Mun galledin buohkanassii 7 sierra reserváhta, ja čohkkejin ávdnasiid mat šadde ávkin go buohtastahtten álgoálbmotarkitektuvrraid ođđa-áigásašvuođain ja árbevieruiguin. +Buorre dilli lea leamašan ollu fokusis, ja leage veara guorahallat ja árvvoštallat, makkár gaskavuohta oahpaheaddjis lea mánáiguin. +Stáhta luonddubearráigeahččit leat leamaš geahččame doppe gos lea dieđihuvvon oaidnán albasa. +Dasa lassin guorahallojit Suoma našuvnnalaš láhkaásaheami ja lámisolbmuid dábálaš olmmošvuoigatvuođaid gaskavuohta, ja lassin sápmelaš vuoigatvuođaid ja lámisolbmuid vuoigatvuođaid gaskavuohta láhkaásaheami dáfus. +Fága ulbmilčilgehusas daddjo ahte sámegiella lea nanu sámi kulturguoddi ja sisttisdoallá oktasaš árvvuid, vásáhusaid ja máhtu. +Mátki ruoktot manihii jođánit ja ruovttu oahpes hájat adde váiban rupmašiidda ráfi. +Designer lei gorron vihajáhkka mas lei guhkes maŋábealli, ja vihačuvlla lei gorron Anna Bratland. +Leage hui somá go ovttasbargošiehtadusas deattuhuvvo maiddái dát, cealká Sámedikki presideanta Egil Olli. +Normatiiva giela ja riektačállima oahppamii lea stuora ávkin oahppat dovdat sihke diftoŋganjuolgama ja dássemolsuma eavttuid. +Åse ja niejdda årroba Ørnesan, ja sunnun la vuosádus. +Okta vuostálastimiid bohtosiin lei ahte ráđđehus jagi 1980.s nammadii sámi vuoigatvuođalávdegotti mii galgga čielggadit "...sámi álbmoga rievttálaš dili eatnamiid ja čáziid geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa ektui". +Váikko sámeoahpaheaddji bargu lea dutkamuša mielde muhtumin lossat ja aktonas, de lea oahpaheddjiin dáhttu ja movtta bargat bargguset sámeoahpahusas. +Norsk institutt for naturforskning (NINA lea čađahan áššedovdi guorahallama ja čoahkken dieđuid eanageavaheami ja riekteáddejumi birra dán guovllus. +Oktilašvuohta suodjaleamis ja luonddu ceavzilis geavaheamis lea dat mii addá luondduvuđđosa sámi kultuvrii. +Son mieđiha dovdat ášši go sii leat čoahkkinastán dálvet orohagain ja geahččalan válljet stivrra. +Son nu háliida fas dohko vuolgit.- Nieiddažan, geađgeledjonat eai gal máhte čalmmi časkit! +Håvard Klemetsen vuittii ge lávvordaga máilmmicup njuiken/čuoigangilvvohallamis Sjusjøenis. 32- jahkásaš Guovdageaidnulaš ii leat goasse ovdal leamaš vuoiti oktagaslaš máilmmicupas. +Dát čájeha ahte kontrakšuvdnasátnemáddagiid sojahanboare deike! +1 , Article 6: 118-123. +252/2016, 1 §, čuokkis 2. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid gieđahalli kapihttalollisvuohta álgá maid teorehtalaš suokkardallamiin. +Sámedikkeráde la álgadam politihkalasj bargov man ulmme le hiejtedit ja rijdov ållidit stáhta jali oajválattjaj dárojduhttempolitihkajn mij vahágahtij mijáv álmmugin, mijá gielajt, kultuvrav ja sebrudakiellemav ájgegávdan gassko 1800-lågos gitta udnátjij. +Danin go čájáhus Suorpmas nu čielgasit čájeha ja duođašta: juohke diŋggas lea nuppástus nuppi diŋgii - juohke diŋggas lea ovttastus. +Sárgun- ja málenoahpahus máŋggalagan vugiiguin ja ávdnasiiguin. +Teáhtera bargodilli lea dohkketmeahttun, ja ná lea guhká leamaš. +Go ollii ruoktot Guovdageidnui rabai son telefuvnna, cokkai dasa sim-koartta, ja čuoggugođii telefuvnna. +Buot dieđut mat bohtet gildii a) čuoggá vuolde, sáddejuvvojit Stáhta kártadoaimmahahkii, mii árvvoštallá dieđuid ja veadjá álggahit nammaášši dan eaŋkil nammii. +Muhto mun manan vel de nai go ii leat gárddis. +Vaikke vel sámi buhcciin lea ge vuoigatvuohta beassat geavahit sámegiela go lea oktavuohta dearvvašvuođabargiiguin, de leat uhccán dearvvašvuođaásahusat main leat dulkkat fidnemis. +Biibbal dáhttu du ráhkistit lagamuččat seamma go iežat. +Oahpaheaddjit: Duodjebagadalliguovttos Tove Kvernmo Gaup ja Berit Oskal Eira. +Dat máksá seamma go veadjit áddet čállingiela čálamearkkaid dahje bustávaid oktavuođa hállangiela jietnadagaiguin, nu ahte máhttá dulkot čállingiela bustávvaovttastumiid giela mearkkašumi guoddi oassin dahje sátnin. +Svensson, Tom G. 1992: Clothing in the Arctic: A Means of Protection, a Statement of Identity. +Turistagákti ja gávppálaš ávkkástallan sehkkejit dáid etnihkalaš mearkkaid. +Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Náittosbárra Janne ja Hanna Leena Kankaala čuojaheigga Gonagasbárrii. +Áidna mas almmolaččat boahtá ovdan autonomiijajurdda dutkama bokte, lea Norgga Sámedikki dutkančielggadeapmi (Sámediggi 1997). +Girji lea juhkkojuvvon fáttáid mielde. +Muhtin bargguid bargat beaivválaččat, eará bargguid bargat ges moddii vahkkus, vahkkosaččat dahje mánnosaččat. +Son dulko dan ahte go ná unnán beroštupmi lei čoahkkimii, ahte olbmot leat duhtavaččat FeFo bargguin. +Go galgá bargat duopmárin ferte leat "ávddalaš", mii mearkkaša ahte duopmára vealgi ii galgga leat eanet go opmodat. +Sii eai leat áidduálgit. +Maŋŋil seremoniija deaivvadeigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja Presideantta Thein Sein ságastallamiidda. +Livččii hui sávahahtti ahte Ságat lokte gelbbolašvuođastis gielddalaš hálddašeami ja jođiheami ektui, nu ahte artihkkalat boahtteáiggis doalašivčče buoret deaivása. +Márkomeannu-festiválas guossit besset dorvobáikái, friddjabáikái čuođi jagi geahčen. +Golggotmánus - Juovlamánus galgá meannuduvvot plána, ja suohkan lea jurddašan álbmoga oaččot mielde. +Maŋŋil 2. máilmmisoađi dáruiduhttinpolitihka mannagođii loahpa guvlui. +Ođđa miellahttovuohta sáhttá fidnet go váldat ođđasit oktavuođa ja go mássát dan jagáš miellahttodivaga. +Dat gii gálaša gielas ii dárbbaš ballat duššamis. +Tarkastelua kansainvälisessä alkuperäiskansojen kontekstissa. +Gáivuona suohkan lea 2001 rájes leamaš nu gohčoduvvon ROBEK-registtaris. +Borgemánu álggus juo álgá sevnnjodit ihkku, ja go borgemánnu nohká, de lea čakča. +6 Jurddašeami ja giela oktavuohta +Olaug Balto Larsson lea leamaš doaimmaheaddji 2003-2013, earret 2011. +Sámi oahpaheaddjit galggašedje máhttit ákkastallat sámi vuoigatvuođaid bealis ja sámi oahpaheaddjiohppui fertešedje gullat sámi riekteáššit, nugo riikkaidgaskasaš soahpamušat ja julggastušat, sisriikkalaš vuoigatvuođat ja njuolggadusat ja maiddái eará sámi guovlluid riekteeavttut. +Maiddái dán dutkamuša informánttain buohkat ásset iežaset ruovttuin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Bálká- ja bargiidossodaga lea gitta 30.9.9 ja 1.10.09 - olles beaivvi Gursa dihte leat bálká- ja bargiidossodaga gitta gaskavahkku ja duorastaga. +Nomadismma áigge gárggiidii maiddái ođđa ealáhussuorgi, duodjeealáhus. +Eará kulturmuittuid suodjalusstáhtus ii lea čielggaduvvon dahje dat leat ođđaset áiggis. +Dát lea politihka mii dahká Davvi-Norgga ain eanet ávnnaslágideaddjin go goassege ovdal. +Giellamáhttui gullá maid máhttit cealkkaprosodiija dahje cealkkanuohta nu, ahte omd. +3. Muital makkár biktasat olbmuin leat govain Ánin Dánin s. 10 ja 11. Adjektivet brukes vanligvis som predikativ eller attributt. +Rektorteam Gunvor Guttorm ja Line Kalak oaččuiga 68,97% jienain ja leaba válljejuvvon. +Kulturskuvllafálaldagat 2006/07 Boahtte skuvllajagi kuturskuvllas leat sihke oanehis kurssat ja jahkásaš kurssat. +Jagi maŋŋil, 1870:s, vázze mánát vuosttaš geardde togan Šlohttii, gos sii lávlo Gonagassálmma šloahttabalkoŋgga ovddabealde. +Dán prošeavtta materiála čoggojuvvui unnitloguservoša siskkáldas unnitlogujoavkkuin beallestrukturerejuvvon ovttaskas- ja joavkojearahallamiiguin. +Mánná buozai mánu: - Ledjen suorganan Váhnen Liv Karin Klemetsen lei suorganan go su mánná Ida (4) lei leamaš buohcci mánu ovdal Guovdageainnu doavttir sáddii su Hámmárfeasta buohccevissui. +Gosii visot, 95%, riššanuoskkideamis Norggas boahtá SO2‐luoitámušain eará riikkain ja 5% luoitámušain Norggas. +Nubbi evttohus lea dat ahte ságastallanguoibmi sihkkarastá nuppi oažžut hupmat nu mot ieš hupmá, vaikko giella livččii iežas mielas heittot. +Etnisitehta ja kultuvrra doabalaš gaskavuođat orrot leamen čielgasat, muhto dattetge dat leat dulkomis iešguđetláhkai. +Dasa lassin son maiddái čujuha dasa mo giellaoahpa abstrákta luondu gáibida logalaš jurddašannávccaid ja mo dan doahpagat govviduvvojit metagielain masa lea uhcán doarjja árgabeaigielas. +Oskal ii loga liikká geargan oahpuin, vaikko lea čađahan doavttirskuvlla, muhto baicce álgun go lea bargagoahtán buhcciiguin. +Dat almmuhuvvo preassakonferánssas mii lea Sámedikki auditorijas, Kárášjogas. +Mo galge čoavdit ášši ja buoridit dili? +Nuppi eallin speadjalastá badjesámiid ja nuppi dálonsámiid kulturnuppástusa čuohtejagi áigge. +Vikør namuha, ahte bilaterála lahkaneapmi gáibida guktuin gielain sullii seamma árvofámu ja positiivvalaš áibmogearddi vai lahkaneapmi lihkostuvvá. +Máilmmi álgoálbmogat ellet hui iežálágan, ja dávjá váttis eallineavttuid vuolde. +Hámmárfeastta buohcciviesus lea dulka 100 proseantta virggis beaivet, ja ovddasmanniprošeavttas lea dulka olámuttus dii. 16-24 buot árgabeivviid ja dii. 08-24 vahkkoloahpaid. +Maŋimus moaddelot jagi dutkanbohtosat leat čájehan ahte lea čielga okta vuohta das man olu sániid máhttá ja man bures lihkostu +Lea deaŧalaš earuhit guovttegielasteami diđolaš dahkun gulahallanoktavuođas ja guovttegielasteapmi ehpediđolaš, automáhtalaš giellageavaheapmin mii loahpas sáhttá doalvut giellamolsumii. +Slottets maleri lea govva mas Tidemand lea bidjan Gonagas Carl XV ja Dronnet Louise portreahtaid rabas bumbálohki siskkobeallái; čájehan dihtii vuostáiváldi bearraša ja makkár dilis skeaŋka galgá addot. +Mannan vahkkoloahpa báhččui Mátta-Várjjagis luovosbeana mii lea Ruošša bealde ráji boahtán Norgii. +Sátnečoavdi"heađuštussan" ahte sihke substantiivvat, vearbbat ja adjektiivvat leat dakkárat main leat unnimusat guokte stávvala. +Dutkanbeivviid ollislaš prográmma Vuolgge north2north lonohallamii giđđat 2016! +kultuvrralaš dieđu man njuolggovásáhus ii sáhte addit, ovdamearkka dihte árvvu ja mearkkašumi ferte gaskkustit sirdinproseassas. +Ibid., s. 5-6. +Mun geavahan metodan dáža gielladutki Lars S. Vikøra korpusplánema analyserenmodealla, mii sisttisdoallá 21 prinsihpa. +Ja ovdalis namuhuvvon internationála beroštupmi álgoálbmogiid ekologalaš luondduhálddašeapmái, buktá ođđa dimenšuvnnaid oahpaheddjiid bargui. +Dálá áigge gálssohiid eai geavat šat nu dávjá dego ovdal, eanaš dat adnojuvvojit čikŋagárvun. +- Dat olmmoš gal dušše boagustii, ja dajai ahte mun šattan bogostahkan jus advokáhtain vel válddán oktavuođa, ja de beškkii eret telefuvnna. +6.1 Jurddašeapmi ja namuheapmi +fáttás maid omd. +Spilddis bivlii lea sátnegirji mas leat sullii 150 sámegiela muohta- ja dálvesáni mat leat čilgejuvvon ja jorgaluvvon dárogillii ja suomagillii. +Son dadjá ahte dát lea deaŧalaš lávki dan guvlui ahte buoridit ealáhusa gánnáheami dakko bokte ahte duodjegálvvuid šaddá álkit fidnet ja ahte daid márkanárvu stuorru. +Go Pakistána kultuvra lei +Ođas lei dat, ahte rektorat álggahedje barggu ja válljejedje reaidun akšuvdnadutkama, mas dutkit ja oahpaheaddjit barge ovttas ja mas dutkit bagadalle ja veahkehedje čuovvut proseassa, reflekterejedje, árvvoštalle ođđa praksisiid ja dokumenterejedje barggu. +Eahpenjulges vealaheapmi lea fas dat ahte olmmoš ásahuvvo sierra sajádahkii su sohkabeali, sohkabealleidentitehta dahje sohkabeali ovdanbuktima dáfus muhtin formálalaččat neutrála njuolggadusa, vuođuštusa dahje geavadaga vuođul, jos dát meannudeapmi liikká doalvu dáid olbmuid duođalaš eahpevuoiggalaš sajádahkii sin sohkabeali dihte. +Hovedoppgave i "duodji". +Dákkár olmmošlaš nanosmahttin fertii maid leat oassin oahppoproseassa lágideamis. +Earret nuortalaččain "Beatnaga máinnas" lea báddejuvvon ja bajás čállojuvvon gieldda- ja darjjesápmelaččain, muhto dain veršuvnnain lea loahppa, mii spiehkkasa buot nuortalašveršuvnnain. +Sáme giellaháldadimguovlon li sáme- ja dárogiela avtaárvvusasj giela. +Dzongus orrot sullii 7000 olbmo. +Bálkkašumi sáhttá juohkehaš oaččut gii fal ánssáša rámi ja beroštumii. +Suoma bealde vuosttaš sámegiel áppes prentejuvvui anárašgillii 1859:s. 1860:s prentejuvvui Jaakko Fellman katekismusa lassin maiddái Ohcejoga báhpa, Andelin, jorgalan katekismus davvisámegillii. +HE 108/2014 vp. +Lei dábálaš, ahte sii duddjojedje ávdnasiin, maid ožžo bohccos ja dujiid maid dárbbašedje árgabeaivve. +Fitne eambbo olbmot go leimmet rehkenasten, lohká Olli Ávvirii. +Dákkár giellageavahanmálle ulbmil ii leat seailluhit ja ovddidit máná eatnigiela, muhto dahkat vejolažžan birget riikkagiela ovttagielagin skuvllas ja muđuige servodagas. +Dán vuođul lágiduvvui viiddes bagadallandoaibma, mii gáibidii, ahte dutki guovttos leigga olámuttos sihke gallestallamiid, telefovnna ja čoahkkinastimiid bokte. +Sus bohtet leat áibbas eará jurddašanvuogit, deattuha son. +s. 90). +Siiddus mii ráhpana čálát definišuvnna, válddahusa ja eará dieđuid maid háliidat. +Gažaldagaid vástidit buot bargobeivviid, tlf. 22 94 05 40, dahje e-poastta bokte ra-bibl@ra.no. Riŋges áinnas ovdalgihtii. +Dutkamušain sámit ovddastit earáid , muhto nissonolbmot leat dain guovttegeardde marginaliserejuvvon. +Girji lea vuovdimassii disdaga 2.11 rájis. +Ruoŧŧelaš Katy Meier lei birgetmeahttun ja vuittii iežas nuorra beatnagiiguin dán jagáš Finnmarksløpet 500 kilomehtera gilvvu. +Prográmma álggahuvvui jagi 2008 ja doaibmabijut árvaluvvojit jahkásaččat Sámedikki bušeahtas. +čilgen, mo son geavaha leavgageassima Skierri ovdaskuvlla ođasmahttin +Doaibmaoassi lea juhkkon golmma oassái. +Okta +Son lei Ruoŧa Prinssa Carl ja Prinseassa Ingeborg nieida, ja Gonaga Oscar II bártni nieida, gean Stuoradiggi bijai eret 1905:s. +Dađibahábut ii leat sámi oahpahuspolitihkka meinnestuvvan. +Two spirit eli suomeksi kaksi henkeä (viitaten hengellä henkisyyteen) on suora käännös sanoista neizh manitooq (Medicine (2002), s. 8). +oahpahanvuogi mii vuođđuduvvui dan ala ahte oahppi galggai oahppat muitit sátnegovaid, maiddái gohčoduvvon geahča-daja-vuohkin ("look-say" method). +Dát boarrásamos dáloninformánta muitala, ahte biigomiin son dinii bohccuid ja sávzzaid. +Muitaleahkki mo dudno mielas livččii jus buot máidnasiin ráhkaduvvošedje filmmat. +Son lea heivehan dološ borramušaid dán áigáhaš vieruide ja atná šattuid, urttaid ja eará sámi guovlluin. +Vieljaid ja oappáid čajáhus SDG; Roald Grimsø, Helene Marita Grimsø Cappelen, Hans Ragnar Mathisen og Gerd Grimsø 2015 ođđajagimánu 23. beaivvi rahppo Per Isak Juuso čájáhus Sámi dáiddaguovddážis. +Muhto oahpaheddjiin lea ain dilemma, mo galget sii bálvalit guokte hearrá oktanaga. +Giellajietnadagain guovddážis leat dušše dakkár jietnadagat mat duddjojit mearkkašumi erohusaid. +Maiddái deattuhuvvo bargun ahte leat veahkkin fállamis sámegiela oahpahusa daid mánáidgárddiin gos dat dárbbašuvvo. +Danne leat mii ovttas Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain almmuhan dutkanprošeavtta dán fáttás. +Nu arkeologiija geavaha ovdamearkka dihtii áigemearri dan vuohkin lieđđegavjačuoldima (pollenanaliissa), mearra debbuid ja eará šattuid dutkamuša ja C 14-vuogi, mii vuođđuduvvá radioaktiiva čina iešvuođaide." (S. Aikio 1992: 32-33.) +Rápmaoktasašsoahpamuš guoská sihke vealatkeahtesvuođa gielddu go maiddái unnitloguid vuoigatvuođa iežaset kultuvrii ja gillii. +Sámi allaskuvla sávvá bures boahtin ja olu lihkku ođđa rektoráhtii! +Boazodálloláhka doarjjui dušše ovtta ea +Sámediggi definere ealáhusa dán láhkai: Priváhta fitnodagat mat buvttadit ja vuvdet kulturbuktagiid gálvo- dahje bálvalushámis. +Easka dalle sáhttá analyseret dutkanbohtosiid, a +Modearna sámeservodagas duoji guorahallan lea váddásot go árbevirolaš servodagas. +Čoahkkin leai eahpitkeahttá okta dain deataleamos dáhpáhusain ođđaset sámi historjjás. +NOKUT lea dohkkehan oahpuid kvalitehtasihkkarastinvuogádaga - In vuordán ahte galggai ná somá. +Servodaga fenomenain leat olu dakkárat main ságastallojuvvojit ja dulkojuvvojit olbmuid geatnegasvuođat ja vuoruheamit, ja dáid doahpagiid sisdoallu ilbmá olbmuid ságastallamiin ja dulkojumiin. +Fága váldooasit leat njálmmálaš ja čálalaš gulahallama lassin sámi giella- ja teakstakultuvra. +15:16 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Ohcet nissonolbmo gii fárre Englándii ovtta vahkkui BBC kanála lea ohcame Skandinávalaš nissonolbmo gii háliida lonuhit eallima eŋgelas nissonolbmuin ja orrut Englánddas birrasii vahku. +Dát laktásit máŋggaid stáhtaid eanaraporttaide. +Erenoamážit hirpmástuhtte Olgoriikkadepartemeantta mu, gos muđui leat leamaš rahpasat ja čorgadat álgoálbmotgažaldagaid hárrái. +Dekoloniseren modealla - konkrehta geavaheapmái oahpaheddjiiguin. +Searvvit vurdet ahte eai heaittit, muhto baicca nannejit kantuvrra. +Dutkan ja alladásioahppu leat dehálaš ovttasbargosuorggit, ja eanet ja eanet norgalaš studeanttat leat muhtun áiggi Mátta-Afrihkkás. +Kultuvrralaš vázzinsoabbi lea doarjjaortnet kulturdoaimmaide boarrásiid várás. +De lea miella šaddan maiddái duddjot ja ... orru leamen nu ahte galgá vehá rávásmuvvat +Ruoná mearkkaša ahte mii áigut ásahit birasgáhttejeaddji servodaga. +Dronnega riikaeappel lea ráhkaduvvon gellehuvvon silbbas ja dan lea Erik Lundberg ráhkadan Stockholmas Dronnet Desideria plánejuvvon ruvdnemii 1830:s. +Makkonen čilge ahte dađi bahábut vealaheami vásiheapmi ii duddjo vealahuvvon joavkkuide gullevaš olbmuide hearkivuođa fuomášit, man vearrái lea vealaheapmi maiddái eará vuođuštusaid vuođul. +Unjárgga gielda lea uhca sámegielddaš gos ásset sullii 900 olbmo. +Namahuvvon áppesgirjjiin leat ovdamearkka dihte eanemusat 15 guovddáškonsonántatiippa main l okto (ll-ll-l) dahje ovttas eará konsonánttaiguin (lb, lbm, ld, lf, lg, llj, lk, lt, lv, lž, il, ihl, vl, vhl) duddjo konsonántaguovddáža. +Sámediggi ja Norgga biebmoruovttuidsearvi háliidit ahte ovttasbargu buktá eanet fokusa sámi gillii ja kultuvrii biebmoruovttufuolahusas. + - Elina Helander (doaimm. +Seammás dan ideologiija rievdadedeje. +Sámegiela ovttastávval sánit leat pronomenat, konjunkšuvnnat ja muhtun leat-vearbba ja biehttalanvearbba hámit. +Oahpaheaddjit loktejit sámi árbevieruid pedagogihkkan, systematiserejit, analyserejit, ođastit ja heivehit daid ođđa rámmaid sisa. +Dispalávdegottis lea čoahkkin vuossárgga 08.09.14, ja ohcanáigemearri lea duorastaga 04.09.14. +Dain lea lassin vuoigatvuohta hálddašit dáid prográmmaid iežaset ovddastanorgánaid bokte vejolašvuođaid mielde. +Ii sáhttán bálljo vearrát šaddat, olles rumaš várkkai. +Sámediggi vurddii unnimus 68 miljovnna kruvnno, muhto ráđđehus ii juollut eará go 12 miljovnna kruvnno eambbo go diibmá. +Leat olu minoritehtat Norggas mat leat stuorábut go sápmelaččat. +4. Vuoruhit doaimmaid mat lágiduvvojit basiid (vahkkoloahpaid). 5. Doarjja ii galgga adnot doaibmagollui nugo bálkái jna. 6. Doarjja ii galgga adnot divraset biergasiid/reidduid oastimii. +Sátni boahtá greikkagielas ja mearkkaša čatnat dahje giddet juoidá. +Dasto son jearrá mánáin, ahte geas galggašii jearrat lobi geđggiid váldit. +Luonndovalljudagá li alla árvo ja li vuodon ulmutjij iellemij, biebbmuj ja varresvuohtaj. +Sámi lágádusat duođaštit ahte sis eai leat baljo ilbman ođđa girjjit ollesolbmuide njealji maŋimuš jagis. +Home Neahttagávpi Sátnegirjjit Duiskka-sámi sátnegirji Vuosttaš duiskka-sámi sátnegirji mas leat eambbo go 30 000 ohcansáni. +Son lea maid hirpmástuvvan lanjain gos oruiga. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba ieža maid leamaš stáhtaguossástallamis Polenis guovtte geardde. +Lea fuopmášahtti, ahte sápmelaš birasáddejupmi ii leat oktilaš, go luonddudilit ja guovlluid historjá leat iešguđetláganat (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 85). +Goittotge mánnávuođa duodjeproseassaide oassálastin lea dievasmahttán duodjeskuvlla oahpahusa. +Danserne var Tina og Torun Mikkelsen og Phatchara Olsen. +Boktalit goit jurddašit. +Jallodat go earát galget rahčat Rolf Morten Anti Amundsen lohká stuorra hástalussan vuolgit doarjaga haga, muhto sis lea hui miella oasálastit gilvui. +Čujuhusas: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76543/omso_34_2014seksuaalivahemmistot.pdf?sequence=1.. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa (2014), 22-25 & 28-31. +čilgehusa sin skuvlla dili birra. +Oahpaheaddjit, Helena Niitovuohppi Orti, Tone Merete Orti Olsen, ja Anja Marita Niitovuopio, muitalit dát lea šaddan váddásat go maid lei dárbbašit leat. +Giella oahpalaš sániin ii leat dakkár mearkkašupmi ahte dat čujuhivčče mange konkrehta áhtii, dahkui dahje doibmii mii livčče áicamis. +Ovdamearkka dihte minstar +Njuolggadusain daddjo maid, ahte diibmoplána mielde galgá oahpahuvvot sáme- ja ruoŧagillii ja sámegiella galgá leat buot luohkáin fágan (kap. +Geahča, oppalaččat, Heinämäki, Leena, The Nordic Saami Convention: The Right of a +1. SAO fálaldat ii leat šat nuvttá ja váhnenmáksu gártá kr. 1500 mánnui 01.01.14 rájes ja 50% hálbbit oappá- vieljažiidda. +Balto lohká su ekonomalaš oahppu lea sutnje ovdamunnin ja oaivvilda leat hui dehálaš go sus maiddái lea revišuvdnaoahppu. +Dát guovttos leaba máŋgii geahččalan gohččut čoahkkimii, muhto olbmot eai boađe. +Sápmi lea sapmelaččaid iežaset eatnama namma ja iežaset našuvnna namma - našuvdna almma stahtarajaid ja stahta haga, muhto mas leat oktasaš giellaarbevierut, oktasaš historja ja oktasaš kultuvra. +Don sáhtát dán kártta (dahje eará google-kártta) vurket iežat google-guvlui, ja lasihit teavsttaid ja mearkkaid dasa. +Leavnnja skuvla sávvá buot ohppiideaset bures boahtima ođđa ja oahpalaš skuvlajahkái. +Olbmot geavahit tearpmaid álbmotskuvla ja kansanopisto sámiid kristtalaš nuoraidskuvllas. +Dan oidno ahte leat leamašan olgun guhkit áigge, čilge son. +Máŋggadáfot vealaheapmi máinnašuvvo +Vuosttaš čoahkkimii oassálastet koordinerenjoavkku bistevaš lahtut ja álgoálbmogiid mielde láhčči. +Kártemii gullet nappo maiddái eatnamat maid Finmárkkuopmodat dien beaivvi maŋŋil lea vuovdán ovttaskas dahje almmolaš riektesubjeavttaide. +Suodjalanláhkaásahusaid ráhkadeami oktavuođas konsultere Sámediggi ovddasvástideaddji eiseválddiiguin šiehtadusa mielde Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskka suodjalanplánabarggu njuolggadusaid hárrái luondduvalljodatlága mielde sámi guovlluin. +Johanna Johansen Ijäs Sámi allaskuvla +Seamma láhkai go čálamáhttu sáhttá leat válddigeavaheaddji gaskaoapmin doalahit fámu, de dat sáhttá maiddái leat vuoliduvvon álbmoga gaskaoapmin juksat buoret dili. +Sámi nissoniid riikajoavkku čiekčit ledje movttegat go nu bures manai vuosttáš čiekčan, muitala Mikkel Isak Eira, ja lohká sin ballat bearjadaga šaddat garraset, go nieiddat deaivvadit Piteå IF joavkkuin. +Dát vealaheapmi lea dakkár ahte ovdamearkka dihte suopmelaš lámisolmmoš ii vealahuvvole sullasaš dilálašvuođas dahje seamma ládje sápmelaš lámisolmmoš, geas ii leat váddu, ii +Sin bargun lei váldit fáŋgan Gonagasa ja Ráđđehusa, ja nu bágget Norgga johtilit kapituleret. +Beroštumiin muitala man buori barggu iešguđetlágan searvvit dahket ja makkár hástalusat sis leat. +Ohcamat dákkár prošeavttaide eai leat ovdal boahtán. +Vuosttamuš girji maid mii čalmmustahttit jagi 2009, lea antologiija man namma lea Jienahemiid jietna", maid Kjell Olaf Jensen lea redigeren ja mas Jonas Gahr Støre lea čállán ovdasáni. +sápmelašvuođa, seksuála identitehta, sohkabeali, sohkabealleidentitehta go maiddái sohkabeali ovdanbuktima dihte. +Ovdamearkka dihte mánná, gii ovdal lea oaidnán muoras lastta, sáhttá ođđa lastta áiccalmahttima maŋŋá čatnat dan ovddit vásáhussii ja imaštallat, man láhkai lasta lea nuppelágan go ovddit. +Dieđihanáigi searvamii lea geassemánu 20. beaivi. +Guorahallan lei oassin stuorát eurohpalaš dutkanprošeavttas našunála identitehta birra, muhto dušše Norggas guorahalle sápmelaččaid logu. +Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga almmolaš guossástallamis Ghanas cuoŋománus. + - Bo Lönnqvist - Elina Kiuru - Eeva Uusitalo (doaimm. +Dán artihkkalis mun govvidan mo davvisámegiela plánen lea dáhpáhuvvan 1970-logus ja mii giellalávdegottis lei čállinvuogi ođasmahttima ulbmilin. +Finnmarkokomišuvnnas lea váldoovddasvástádus áššái gulli dieđuid háhkamis. +Oassádallanprotokollat miehtá riikka, čuovggat ja dat ollu dearvuođat mat ledje Šloahttašiljus, liggejedje ja jeđđejedje min dieid váddáseamos beivviid. +Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čađaheigga stáhtaguossástallama Slovenias ja Kroatias miessemánus, ja golggotmánus lei Gonagasbárra guossin norgalaš Amerihkas ja New Yorkas. +Finnmárkku fylkkagielda doarju prošeavtta dan sivas go dat lea dehálaš addit dieđuid guovlulaš kulturmuittuid ja historjjá birra Finnmárkku álbmogii. +Dát geat rasttildedje Ruošša-Suoma riikarájá ledje afnanistanalaččat, nepalalaččat, irakalaččat ja iranalaččat. +Ođđa áitta lea globalisašuvdna kognitiivvalaš ja lingvisttalaš imperialismmainis, mii lea rivvemin eamiálbmogiid árbbi, dieđu ja kreativitehta. +Čálamáhtu oahpaheamis ollisvuođametodain, mas sátnegovaid muitimis ja dovdamis lea guovddáš sadji, lea nannoset sadji dakkár čállingielain main dávjá ii leat njuolggo oktavuohta čálagova ja jietnadeami oktavuođas. +Mo du mielas orru su redigerenvuohki? +Juo Keskitalo (1976: 20, 36 - 37) gieđahalai etnihkalaš joavkkuid dutkama 1970-logus. +Dáppe gávnnat dán jagi miessemánu 17. beaivvi doaluid Porsáŋggus. +Dekoloniseren lea iežas dieđu ja máhtu ruovttoluotta váldin, muhto ii nu ahte hilgu oarjemáilmmi teoriijaid ja oahpuid. +nuppástuhttimii. +Dát lea Davvi-Norgga stuorámus hávdesadji mii ii leat girkogárddis. +Dát "gákteshowat" leat oaivvilduvvon máiddái sámiide, go buohkat eai dovdda sierra guovlluid gávttiid dahje eai máhte čiŋadit. +Son ii loga goassege ovdal leamaš dakkár áššis, ja nu fertejit árvvoštallat juohke ášši sierra. +Eará rievdadusaid ii leat lohpi dahkat. +Skuvlla sámegiela ja dárogiela oahppoplánaid mielde ulbmiliid sáhttá dulkot nu ahte skuvla galgá duddjot nu nana sámegiel- ja riikkagielmáhtu ahte galgá leat vejolaš buot giellageavahandomenain sáhttit geavahit goappá giela ihki-nassii. +Iešráđálašvuohta, hástalusaid čoavdindáidu +Dasa lassin Anáris Sajosis lágiduvvui 14.12.2017 vel Saamelaisten vammaisten henkilöiden ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen 100- vuotiaassa Suomessa (sá. +Dán áigodagas ČSV, sámi alfabehta adnojuvvon golbma bustáva, oaččui viiddis sisdoalu ja čilgehusa, ja adnojuvvojit sámepolitihkalaš barggu govastahkan. +Vaikko vel soahteáigi lea guovddážis, de leat maid árgabeaivvi dáhpahusat 1950-1960 jagiin mielde. +Luohti ja juoigan lea dál šaddagoahtán dohkálažžan skuvlamáilmmis, ja muhtin báhpat dohkkehit juoigama girkus maid. +mánáinis jo giellaoččodanagi rájes, de dat ii govčča dan doabasisdoalu mii guoská guovtte- ja vel máŋggagielat máná giellaoahppamii. +Dát lea formála oahppu árbevirolaš máhtu dokumentašuvnnas ja gaskkusteamis. +Sii mearridedje ásahit bargojoavkku mii galggai čielggadit konvenšuvnna dárbbu ja vuođu. +Oahpistangiellan leat dárogiella, sámegiella ja eaŋgalsgiella. +Dálá dili hástalussan lea dat ahte dearvvašvuođafuolahusvuogádat ii dovdda dili, mas máná lea ožžon dievdu. +Sjiehtadusá ekonomalasj birástagá rádádaláduvvi ja mierreduvvi jahkásasj sjiehtadallamij baktu siebrij ja Sámedikke gaskan. +Gávppálaš ja ovttasbarganfierpmádaga duohkin lea EU ruhtadan Käsitys-prošeakta (Ohcejoga gielda ja Sámi Duodji ry. +Váldeguoddima ovddasvástádus sirdojuvvui dalle gielddain Fylkkamánnii. +Eará guovlluin, nugo Australias šaddá nu goikkadat ahte eai šattut šatta, ja de ii leat biebmu elliide. +Vástádussii ja digaštallancealkámuššii ii galgga doaimmahus lasihit polemalaš replihka. +Artihkkala 10 mielde soahpamuša oassebealit nannejit ahte juohke olbmos lea riegádeami rájes vuoigatvuohta eallimii. +Jávrrikássas Olmmáivákkis leat eanemus olbmot leamaš. 1176 nama leat čállojuvvon dán girjái. 1000 kruvnnu sturrosaš attáldatkortta oaččui dat gii lei leamaš eanemus kássaid luhte. +Jus dát golmmas váldet vuostá virggiid, de sii álget virggiide vuosttas njealjádasjagis 2014. +Čujuhusas: http://www.firstpeople.us/articles/the-two-spirit-people-of-indigenous-north-americans.html; Wallace, Lee, "Homoseksuaalisuuden löytäminen: kulttuurien välinen vertailu ja seksuaalisuuden historia", girjjis Aldrich Robert (doaim. +Ođđa šaldi galgá leat gárvvis 2019:s. +Mun ipmirdan ahte máilmmis olggobealde ii leat beroštupmi Sámediggái. +Gárasavvon lea maid boarrásat báiki go Heahttá, Heahttá han lea aiddo hutkojuvvon ja Gárasavvona birra namuhuvvo hui olu jo historjjálaš čállosiin maid, fuomášuhttá Pieski Buori lanjat vuoi čeahpes doaimmaheaddji? +Videogaskkusteapmi askedihtoris álkida maiddái dulkka geavaheami eará diliin go dušše doavtterháleštallamiin go lea sisalágiduvvon, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gielda áigu ohcat doarjaga govdabáddehuksemii Vaikko diibmá ohcama vuođul ii šaddan govdabáddi biddjojit, de háliida gielda fas dán jagi ođđasit ohcat doarjaga. +Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa doalai sáhkavuoru UNESCOS odne. 08.10.2015 Adam Saks oaččui Gudnistipeandda Odne eahkes addojuvvui Kjell Nupen Memorial Grant vuosttaš geardde. +Lakei lea allaárvosaš olbmo bálvá geas leat gonagaslaš bálvábiktasat badjelis. +14.45-15.15 Malin Brännström: Lea go ruoŧabeale čearuin oktasaš vuoigatvuohta eatnamiidda ja luondduriggodagaide? 15.15-15.45 Øyvind Ravna: Man muddui lea orohagain ja siiddain oktasaš vuoigatvuohta eatnamiidda norgga rievtti mielde? +15:06 Miessemánu 07. beaivi 2015 Mánáidgárdebargi háldogiddagassii: Njealjátlot jahkásaš dievdu Romssas, gii lea áššáiduhtton rohcošan mánáiguin mánáidgárddis, biddjo guovtti vahkku háldogiddagassii. +Kuokkanen čállá, ahte koloniseren lea bárisin vuoimmis. +Raporttas kritiserejit maiddái lámis mánáid guoski láhkaásaheami bieđggusvuođa ja lámisvuođalága ja lápmásiidbálvaluslága ovttastahttima. +Sámi oahppoplána orru heivemin dynámalaš modellii, go dat doaibmi guovttegielatvuođa lassin maiddái duddjogoahtá eaŋgalsgiela máhtu jo vuosttaš skuvlajagi rájes. +Govva: Nenad Djordjević Ruvdnaprinsa ja Ove Fredheim, Telenor Serbia. +Čále čuovvovaš dieđuid e-postii: Buktaga sádden árvvoštallamii eaktuda ahte sáddet midjiide árvvoštallama e-poastta bokte Dát e-poastačujuhus lea suddjejuvvon prográmmaid vuostá mat čogget e-poastačujuhusaid. +Skuvlla normatiiva giellaoahpas leat deattuhuvvon erenoamážit rivttes giellageavaheami formála bealit, nugo omd. +Lea dohkkehuvvon ahte ILO - 169 dál lea muhtun muddui váldojuvvon mielde finnmárkkulága § 3 bokte. +Eanas Majestehta Dronnega portreahtat leat dál priváhta opmodat, muhto guokte gova leat almmolaš vuorkkáin dáid ásahusain:Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design ja Astrup Fearnleys Samlinger. +Hopp til hovedinnholdet på siden 7. november 2012 av Frans Eriksen Dá lea bajilčála báikeovdáneami masterbargui maid Frans Eriksen lea čállán. +Helse- og sosialforum. +Sii dárbbašedje maid beassat juogadit pedagogalaš vásáhusaid, lihkostuvvamiid ja eahpelihkostuvvamiid. +Doaibmabidju lea veardiduvvon čuozahusčielggadeami láhkaásahusa ektui, ja fátmmastuvvo maiddái dán láhkaásahusas. +Duoji gáhtten +Amauti. +Dákkár giellaekologalaš oaidnu leage dál áigeguovdil eamiálbmogiid siste, go giela ráhkadusa nuppástus čuovvu birrasa nuppástuvvama ja váikkuha dasa makkár diehtu ja máilmmigovva sirdása sohkabuolvvas nubbái. +Møllebakken muitala ahte okta ágga manin jávkadit dáid beatnagiid lea go sii váruhit njoammut rabies dávdda Norgii. +NRK Sápmi buvttada sámi mánáid-tv, ja Ávvir leage bivdán NRK Sámi váldodoaimmaheaddji, Nils Johan Heatta, geahččat debáhta mii nissonfierpmádagas lea. +12:52 Suoidnemánu 07. beaivi 2015 - Eanemus lihkohisvuođat geasset Danin leat johtolatpolitiijat eanet oidnosis go muđui. +Dát lea áddjás bargu man ráđđehusa dáhttu dobbelii joavdamis lea stivrejeaddjin. +Loahppabargguid válmmaštedje oktiibuot 13 oahpaheaddji, geaid barggut leat dohkkehuvvon formála eksámena bokte iešguđege dásis pedagogihkas, nappo bachelor-, master- ja oahpaheddjiid joatkkaoahppodási bargun, Luleju Teknihkalaš Universitehtas (LTU). +Erenoamážit dan dihte go mánát nu illudit dan geahččat danne go das sii ipmirdit mii daddjo, lohká Bongo Ávvirii. +Vaikko ságastallan lea dálá áigge máŋgga dáfus ovdánan, ja maiddái +Tuisku, Tuula 1999: Nenetsien ankarat elämän ehdot tundralla ja kylässä. +Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea stáda skuvla. +Silbarávdi gos earret eará leat iešguđetlágan čiŋat main lea sámi árbevierru vuođđun. +Almmáiolbmot veahkehedje losses bargguin, ovdamearkan neaskit jiehkkasnáhkiid dahje gápmasiid. +Miellahtut leat geatnegasat čuovvut daid soahpamušaid maid SDS - ieš dahje searvvadettiinis hálddašanorganisašuvnnaide - dahká miellahtuid beales, daid rájiid siskkobealde mat vulget dáin njuolggadusain ja láhkaásahusas. +dutkan, nugo mii válljiimet, gáibidii ollu eanet geavatlaš bargosearaid go leimmet rehkenastán. +Heikkilä, Lydia, Laiti-Hedemäki & Pohjola, Anneli, Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut, Roavvenjárga: Lapin yliopistokustannus (2013), s. 49-58. +Dán semináras muitaluvvo dálá áiggi birra seammás go čuvge jurdagiid boahtteáiggi birra. +Párkkas lea rokokkostiila ja lea ráhkaduvvon J. D. Berlin tevnnegiid mielde. +CCPR/CO/70/DNK (2000); Sweden, UN Doc. +Son lea leamaš háldogiddagasas golggotmánu 9. beaivvi rájes. +Deinboll ovddastii Finnmárkku Stuoradikkis áigodagas 1821-26. +Vuolab lohka liikká ahte givssidaneastin ii leat dušše ovtta čállosa duohken, go gielda bargá dainna birra jagiid. +Mii sáhttit dadjat ahte gávdnojit juoigansuopmanat, mat sáhttet gullat hui iešguđetláganin, ovdamearkka dihte leat davvisámi ja lullisámi luođit hui guovtteláganat gullat. +Jus áiggut láigohit: Váldde oktavuođa Anne Strømmesen tlf. 77 17 65 30 dahje e-poasta: anne. +Divttat mánejit min ohcalit eará árvvuid, árvvuid mat sáhtašedje rievdadit min dilálašvuođa. +Sátnevájas sisttisdoallá dan, maid dutkamuš sámi +Heikiheimo, A. I.1974: Samii Kristalaš Nuoraiskuvla - Saamelaisten kristillinen kansanopisto. +- Mu ulbmil ii lean goassige bargat dušše boazodoallopolitihkain, muhto bargat viidáseappot verddevuođain, dadjá Gaup dál. +Sámegielat bálvalusaid ovddideami dáfus jearahallamiin badjánit ovttaskas ovdamearkan earret eará sámegielat musihkkaterapiija, sámegielat gullandutkamuša ja sámegielat mielladearvvašvuohtabálvalusaid ovddideapmi. +Kultuvrra máhcaheapmi skuvlii lea ođđa luottaid ráhkadeapmi, mii gáibida oahpaheddjiin duostilvuođa ja nanusvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Loabát suohkanis lea jietna ja govva studio maid sáhttá atnit doallat čoahkkinit oasseváldiiguin olles máilmmis geain lea sullasaš vástideaddji ávdnasat studios earasajes Norggas/máilmmis. +Ahte dál, dál de álgá dát doaibmá. +Go cuiggodin nuorra gándda, guhte lei coggan bigálussii gappaid, de su áhkku dajai: "Anne oidnet, ahte leat gieđahuvvan". +2.2. +Nubbi ovdamearka boahtá Norggas, gos sápmelaš nissoniid rolla árbevirolaš boazodoalus lea leamašan ovdal nanus, muhto lea hedjonan sakka riektevuogádaga ja stáhta politihka dihte, daningo dievdduid rolla badjeolmmožin deattuhuvvo erenomážit boazodollui laktáseaddji raporttain. +Vai ii muosehuhte oahpisteddjiid ja eará gussiid, de galgá mobiltelefuvnnaid jáddadit dan botta čuovvu oahpisteami. +Muhtimin dása gullá maid oahppat balu hálddašit. +Eamiálbmogat leat vásihan iežaset sivdnádusa (Creation), ekologiija, miela ja vuoiŋŋa kolonialiserema (Battiste - Henderson 2000:11). +Mearrádusat mat gusket Gonagas Ráđi, Ráđđehusa nammadeapmái, gávdnojit Vuođđolága § 12:s: "Kongen velger selv et råd av stemmeberettigede norske borgere. +Maiddá dán jagi leat mii geahččalan reidet prográmma mii addá mánáide festiváladovddu, rumašlaš hástalusaid, sámi kultuvrra ja vejolašvuođa leat hutkái. +En narrativ levekårsundersøkelse, Fafo-rapport (2009), s. 26. +Son riegádii 136 jagi dás ovdal ja lei mielde álggaheame vuosttaš sámesearvvi 1904:s. +Jus eat leat buot háviid lihkostuvvan dainna, de mii bivdit vuoigatvuohtaeaiggáda váldit oktavuođa. +Jagi 2012 rájes son lea bargan Lappi universitehta bajásgeassindiehtagiid dieđagottis sámegiela ja -kultuvra universitehta oahpaheaddjin. +Ajge bále le dát aj viehkken gå sáme álmmuk galggá gielas, kultuvras ja sebrudakiellemastis sihkarasstet. +Dáppe beasat oaidnit govaid ja filmmaža das makkár ođđa šaldi šaddá olggosoaidnit. +A/RES/61/106. +Gonagasbárra jotkkii stáhtaguossástallama Italias odne. +Hautala, Anne 1993: Luontaiselinkeino- ja kolttalain soveltaminen vuonna 1993. +Morten Sandnes, Bjørn Roald Gjetmundsen ja Remi B. Wara áigut maid lassin truckavuodjinduđasdussii váldit terminálabargiidfága oahpahusa. +Dávjá kommišuvdna addá rávvagiid ja mearkkašumiid dasa mo šiehtadus galgá áddejuvvot ja čađahuvvot. +Dákkár gulahallanvuohki lea vejolaš dušše dihto diliin. +Davviriikalaš girjjálašvuođabálkkašupmái eai leat nammaduvvon sámegiel girjjit rávisolbmuid kategoriijas. +Gáldu lea girji "Syv sorter - historier fra kjøkkenbenken", maid čálii Reni Jasinski Wright. +Mánáidgárdelágas paragrafa 16;a njuolggadusain čuočču ná: 1.Váhnenráđđi leat buot váhnemat mánáidgárddis. +Sámediggi lea dorjon ollislaččat SGS' áigumušaid. +Vástádus lei ahte eai leat makkárge gáibádusat leamaš, muhto lei buorre go besse dán gullat, ja sáhttet gáibádusaid bidjat. +Su geahčastat vuolgá psykodynamalaš teoriijas, mas bávččas mearkkaša ja sisttisdoallá maid váivvi mii šaddá go ihtet vuostálasvuođat olbmuid gaskkas geat ovttas servvoštallet. +Danne evttohuvvo Sámedikki 2013 bušeahtas vuođđuduvvo guovddáš sámi árbedieđu ja luonddugeavaheami várás. +Válljenvuoigatvuođa geavaheapmi eaktuda dan ahte dikšu dahje ássan árvvoštallo unnimustá jagi guhkkosažžan dahje dat lea juo bistán badjelaš jagi. +Girjji lea čállán Inga Karlsen ja Susanne Lyngman lea sárgon govaid dása. +Vuođđovuoigatvuohtagirjji mearrádusat gusket uniovnna doaibmaorgánaid ja lágádusaid dan sekundáraprinsihpa mielde ja lassin lahttoriikkaid dalle, go dat heivehit uniovnna vuoigatvuođa. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Mokšagillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +7 §. +Lean čohkken vulobeallái konkrehta rávvagiid dan birra, mot davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá doarjut čuozáhatjoavkku sámásteami. +Giellaplánen juhkko lingvistihkas árbevirolaččat golbma dássái: stáhtus-, korpus- ja Robert L. Coopera (1989) modeallas maiddái giellaoahpahusplánemii (acquisititon planning). +Dál sii dihtet balu vuolgit das go leat dohkkehan eallit +Miehtá máilmmi turisma ávkkástallá eamidujiin ja -dieđuin ekonomalaččat stuorra supmiin. +Gáivuona lagasbirasguovddáš lea dán jagi TV-akšuvnna váldoovddasvástideaddji Gáivuonas. +Don sáhtát maiddái ovttastit AvtaleGiro ja eFaktura. +Kapihttalis gieđahallojit eanaš prošeavtta jearahallamiin badjánan temáide ja dilálašvuođaide, mat orrot čujuheame njulges dahje struktuvrralaš vealaheapmái. +Ráđđealbmá 2011' bušeahttaevttohus ja 2011 - 2014 ekonomiijaplána Bušeahtta ja ekonomiijaplána mii dál lágiduvvo politihkalaš meannudeapmái lea čavgat. +Našunála geahččaleamit lohkamis sámegillii leat ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan. +Luohtebagadalli ovddida servodaga dárbbuid, álggaha prošeavttaid, gohccá ámmátáššiid ja suorggi. +Boazobargun lei meroštallojuvvon bohccuid guođoheapmi, čohkken, miessemearkun, bigálusat ja njuovvan. +Väänänen, Veikko 1999: Käsitys-projekti kokosi Utsjoen käsityöntaitajia yhteistyöhön. +Norgga fitnodagat leat leamaš stuorámus investerejeddjiid searvvis Serbias maŋemus logi jagiid, ja daid gaskkas lea Telenor stuorámus. +eanet dutkamuša jearahallanmateriálas badjánan vealahanvásáhusaid dán raportta kapihttalis 6.8.3.1. +Eamiálbmogiid eallinvuohki lea vuogáiduvvan vejolašvuođaide ja ráddjehusaide, maid luonddubiras dagaha. +Stuorraservodat ja sámelihkadus, aisttan Stordahla, dáhtu álgoálbmogiid duođaštit iežaset +Skiippa gullá Veritas' bearráigeahču vuollái. 1947 Gonagaslaš resolušuvdna dadjá ahte skiippa bargoveahka, jođiheapmi ja bearráigeahčču gullá Suodjalussii. +galggalii maid aktiivvalaččat jávkkadit. +Kapihttalis 6.5. gieđahallojit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid olmmošvuoigatvuođat. +Konkrehta áđaid čilgemis sáhttit máŋgii birget vaikko vel eat dovddage buot osiid namahusaid, erenoamážit jos dat lea juoga mii lea nu lahka ahte dasa sáhttá čujuhit ja guoskkahit. +dihte bealjehuvvá easkka rávesolmmožin, de son ii vealttakeahttá sáhte atnit láhtaid, maiguin govvidivččii iežas sápmelaš kultuvrii mihtilmas áššiid ja dáhpáhusaid. +Ollu váhnemat earránit dahje heaitalit, ja riiddut čuhcet dávjá mánáide, dadjá son. +Dát lea eambbo go diibmá. +Nuorra albmát eai beroštan sámegavtti boahttevuođas dego boarrásot albmát, muhto nissonolbmuid siste ii lean stuorra korrelašuvdna agi ja jurddaguottuid gaskkas. +máŋggadáfot vealaheapmi), daningo dát veršuvdna adno maiddái Suoma olgoriikahálddahusa dokumeanttain, ovdamearkan Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Kopijyvä Oy, (2013), s. 20. +Foto: Riikkaantikvára Geodehtalaš mihtidančuoggát Struvemeridiánas Struvemeridiána lei vuosttaš stuora dieđalaš mihtideapmi Eurohpás, ja čađahuvvui 1816 rájes gitta 1852 rádjái Friedrich Georg Wilhelm Struve jođiheami olis. +Giella lea olbmui vuosttažettiin gulahallangaskaoapmi. +Dat čájeha ahte nuoskkideapmi sáhttá fievrreduvvot guhkás eret dain báikkiin gos luitojuvvo. +Sámit leat heivehan váldoálbmogiid beassášárbevieruid alcceset, muhto seammás maiddái doalahan iežaset vieruid. +AA joavkku álggahančoahkkin (anonyma álkoholihkárat) Deanus dollo duorastaga njukčamánu 5. b. 2009 - dii. 18:00 Deaivvadanbáikkis, Skaidiveienis 9845 Deatnu. +Go mii gáibidit min árbevirolaš kultuvrraid, servodaga ja ealáhusaid suodjaluvvot, de dat suodjaleapmi maiddái ferte guoskat kulturmearkkaide ja -gaskkustemiide, servodathámiide ja ealáhusaide mat mis eai vuos leat gártan árbevierrun. +Sámegiela kursaplána mearrida Skolverket, daidda geain lea sámegiella vuosttaš ja nubbin giellan ja sidjiide geain lea eatnigiela oahpahus (gč. +Sámediggi sávašii govddit strategiijadigaštallama geahččalan dihtii dustet boraspirepolitihka hástalusaid ja dan hálddašeami vai sihke boazodoalus ja eanadoalus sámi guovlluin lea birgenvejolašvuohta. + (Bennett 1978: 246 - 251; Tuisku 1999: 10 - 11.) +Åvddånbuktet sáme árggabiejvev ja sámij åtsådallamijt vaj oassen sjaddi doajmme histåvrån ja sebrudakåvddånahttemin, juoga mij vuojnnu ja sajenissaj boahtá. + - Elina Helander (doaimm.). +Sámegiela seailun ja ovdáneapmi guovtte- ja máŋggagielat dilis eaktuda gielalaš diđolašvuođa, nu ahte olmmoš nákce diđolaččat válljet goas man giela geavahit. +Govttolaš vuogáiduhttin sáhttá almmatge leat dárbbašlaš sihke skuvlejupmái beassamii, dan čađaheapmái ja maiddái oahpuin ovdáneapmái. +____________ 1987: Kulttuurien ekologiaa. +Saamelaisten puheenvuoro s. 11 - 27. +Manin lehpet dii jorggihan eret mu bassi ja jápmemeahttun viinni gulul goiki čázis. +Dát lea Álttá suohkana ovddasvástádus ja mun sávan ahte dat gávdnet oahpaheaddji, lohká son. +Ruoná boahtteáigi mearkkaša ahte galgat ásahit servodaga gos lea buoret eallindilli. +Saamelaiskäräjät, Saamelaisten sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelmassa 2016-2019, (2016), s. 31-32. +Eanet dieđuid virggiin addá ossodatdirektevra Sunniva Skålnes dahje fágajođiheaddji Andreas Stångberg, tel. 78 47 40 00. Sámedikki hálddahus galgá nu bures go vejolaš speadjalastit álbmoga girjáivuođa. +Boarrásamos informánttaid jearahallamiin bohte ovdan dološ lonuhusgávpi ja iešguđetlágan duodjárat, dego duodjebálvvát, duodjebiiggát, gámačeahpit ja beaskačeahpit. +Láigidit maiddái seminára gos čiekŋudit dáidagiin,.. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša gohcci, Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid duopmostuollu (EOD) lea addán moanaid duomuid, mat laktásit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođalaš sajádahkii. +Stipeanda gokčá viesu ateljeain, borramušdoalu ja mátkkiid, ja vel buvttadandoarjaga. +Ráđis lea 15 lahttu main viđas gullet norggabeallái, njealjis ruoŧabeallái, njealjis suomabeallái ja guovttis ruoššabeallái. +Ortnegii lea dán jagi várrejuvvon 10 miljovnna kruvnnu. 2014 stáhtabušeahtas lea várrejuvvon 3,9 milj.kruvnnu Nuoraid kulturkoartaortnegii. +Viidáseappot deattuhuvvo ahte sis álo leat leamaš mielde nissonolbmot máŋgga riikkas sin stivrras, mii dagaha ahte sii leat oidnosis guhkás olggobealde Sámi ja ahte sis lea stuorra riikkaidgaskasaš fierpmádat. +Ođđa journalisttaid gaskkas lea okta geas lea guhkes hárjáneapmi journalistan, okta gii lea bargan journalistan, ja okta geas lea journalistaoahppu. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi 2011 čavčča lea Sámedikki hálddahus álggahan stuorát prošeavtta registreret sámi visttiid. +Áibmoambulánsabálvalusas ANS lea riikkaviidosaš čađahanovddasvástádus áibmoambulánsabálvalusa hárrái. +Oarjemáilmmi giehtaduodjeteoriijain giela sajádaga ii leat dárbu deattuhit. +Čielggadan kultuvra-doahpaga eanaš antropologiija vuođul ja fikkan buktit ovdan maiddái eamidutkiid kritihkalaš oainnuid. +Fuolla duoji boahtteáiggis bođii ovdan ságastallamiin ja mo ieš sáhtášin váikkuhit dasa. +Dát lea deaŧalaš oassi dain hástalusain mat leat leamaš rádjerasttideaddji boazodoalu mihtilmasvuohtan. + (Aguilar 1981: 15). +Sáhkavuorru Sámediggeráđi lahttu Vibeke Larsen bokte Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá lea máilmmiviidosaš váttisvuohta, mii gávdno buot riikkain ja servodatosiin. +Goas sáhtán guoddalit, ja olu dat máksá? +Leamaš lossa álgu dán mánus, ja sávan ahte ná ii joatkkašuva, lohká johtolatpolitiijaid jođiheaddji Runar Karlsen. +Ruoŧa stáhta nugo earáge stáhtat, gos sámit orrot, bidjet rámmaeavttuid sámi oahpahussii ja dan lágideapmái. +Plánaevttohus lea jo leamašan almmolaš dárkkisteapmái. +Dan maŋŋá lei dát geassebáiki ávdin, muhto 2007 geasi rájes válddiiga gonagas Harald ja dronnet Sonja dan fas atnui. +Dán guovtti gielddas leat oktiibuot 5 bistevaš doavttervirggi ja guokte turnus doavttervirggi. +Ođasmahtton dásseárvosaš náittosláhkii oassi informánttain leat duđavaččat, daningo dilli lea oppalohkái buorránan. +gullat htt (háhtta) ja ht (háhta) erohusa nu ahte dan vuođul ii fuobmá man láhkai galgá čállit, de sáhttá iskat dakkár sáni bidjat sadjái mas čielgasit gullá erohusa, nugo omd. +Dan geasi ii lean vel šaldi huksejuvvon rádjaeanu, Könkämä rastá, ja leige smávva fearggaš dahjege lahtta mii fievrridii olbmuid ja biillaid rastá eanu. +2.4 Doaimmahuslaš mielbargit eai galgga ávkkástallat iežaset virggiid danin ahte joksat priváhta ovdamuniid. 2.5 Doaimmahuslaš mielbargi ii sáhte bágget dahkat juoidá mii lea su jáhku vuostá. +Stivrra čoahkkin 19.7.1952. +Lappi universitehta dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá-Lemet. +Mátki Romsii bistá s. ovtta diimmu oktan feargamátkkiin Guohcamohki ja Bávttit gaskkas. +Máhttoloktema ja Máhttolokten - sámi áigumuš lea ahte buot oahpaheddjiin buot fágain lea oktasaš ovddasvástádus doarjut ohppiid vuođđogálggaid oahppama, ja vuhtiiváldit dán iežaset fágaid oahpahettiin. +Lea maiddái ehtalaš gažaldat, manin sámit galget dutkojuvvot olggobealde ja gean buorrin etnográfalaš govvádusat adnojuvvojit. +Sáhttá go leat nu ahte sámi giliin sis eai leat seammalágan vejolašvuođat go albmáin? +Stobut/ásodagat láigohuvvojit maiddái báhtareddjiid stohpun, fuolahanvistin, stohpun olbmuide gean lea váttis dilli, nuoraidstohpun ja virgeásodahkan Porsáŋggu gieldda bargiide. +Australia lea goalmmát stuorámus golgi luonddugássa vuovdi olgoriikkaide. +Jearahallan, Sámi Soster, Ristenrauna Magga 13.9.2017. +Šloahtas libarda čađat Gonagasleavga go Gonagas lea Norggas dahje juostá Norgga eanaviidodagain. +Dain buohkain leat oktasaš diehtaga sosiála konstrukšuvnna teoriijat. +Áillohaš čálii maiddái teahterbihtá man guovtti vuosttas čájálmasa ledje Japanis 1995s. +Dieđihanáigemearri lea cuoŋománu 16. b. 2012-03-16 Gerd Steinnes Nilsen Musihkka? +Raportahápmosis lea ovdamearkan sápmelaš árbedieđu ja immateriálavuoigatvuođaid rihkkun Suomas, gos sápmelaš duoji, sámi kultuvrra ja árbevirolaš biktasiid ávkkástallet turismmas almmá sápmelaččaid miehtama dahje oassálastima. +Stuora dihtoršearpmas son čájehii govvaráiddu mas govviduvvon gáissiid govat ledje, ja son muitalii mo bargu lei leamaš dáinna girjjiin, ee. +Dát eaktuda dan ahte bohccot bállejit ráfis guohtut. +Berg, Oxford - Washington D.C. +Seammás sii ledje maiddái áŋgirat oaidnit mo sin persovnnalaš eallinmuitalusat speadjalastojuvvojedje sin čállimis ja čállinproseassain guovtti gielas, sámegielas ja eanetlogugielas. +5. Maid eadni buvttii Ánnii go lei oađđán muhtin áiggi? +Seammás ledje Sámedikki jienastuslogus 7 236 olbmo. +Okta informánta muitalii vel ahte son ballá ahte eará olbmuid doaladumit su guovdu sáhtále nuppástuvvat sámeservošis, jos su seksuála orientašuvdna boađálii almmolašvuhtii. +Maiddái Mihesuah (1998: 13) buktá ovdan, mo indiánadutkit ieža vásihit: "writing about Indians is a personal, emotional, and political exercise". +Vuoras olbmot ja olbmot geain leat lihkadanváttut sáhttet geavahit heissa. +De heive dát oahppu dutnje! +Ovttastusas lei dehálaš rolla Suoma beal sámiid ovddasteaddjin eará davviriikkaid sámiid gaskkas ja politihkálaš mearrádusain. +kultuvrralaš erenomášsárgosiid ja dutkit fas ovdamearkka dihte dán dutkamuša áigge leat juohkán ja lasihan dieđu dutkamuša čuozáhaga ja unnitloguservoša ovddasteddjiide sin vuoigatvuođaid birra. +Sáme tjåhkanibme ANa væráltkonferánssa álggoálmmugij birra Duorastaga 19. b. deaivvadii Romssa suohkan, sátnejođiheaddji Jens Johan Hjort ja gávpotráđi Jonas Eilertsen bokte, ja Sámediggeráđđi Kárášjogas. +Sii muitalit ovtta nuppi fearana birra mainna leat lihkostuvvan: Ahte besset borrat gallás, doalahit mánáid skuvllas ja ahte leat háhkan alcceset ealáhusa. +Danne geavahan veaháš saji čájehit mo mun vuođuštan čuoččuhusa. +Sámedigge le guládallamorgádna ja moatten ássjijn konsultasjåvnnåbielle Fylkamánnáj, Luonndoháldadus direktoráhttaj ja Birássuodjalusdepartemænntaj dåjmajda ja mærrádusájda lága milta. +Ráđđi dovddasta maid ON ealáhuseallima ja olmmošvuoigatvuođaid njuolggadusaid relevánssa dán oktavuođas. +Son vuittii jagi 2000 ́ Hedda-bálkkašumi barggustis Beaivváš Sámi Našunálateáhtera Volundda muitalus čájálmassii (Vølunds kvad). +Bargat dan ovdii ahte šattašii juohke jagáš juoigi. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Gonagas Harald beasai oaidnit movt simulatuvra doaibmá, maid Kongsberg lea ráhkadan. +Komišuvnna konklušuvnnat vuoigatvuohtadiliid hárrái sáhttet goige váikkuhit almmolaš mearrideaddji eiseválddiid árvvoštallamiid. +Olles skuvlavázzima álggaheapmi, iige dušše lohkan- ja čállinmáhtu oahpaheapmi, lea árbevirolaččat vuođuštuvvon dan ala ahte mánná guđajahkásažžan lea juksan heivvolaš ahtanuššandási álgit skuvlii. +Máná gænna juo li saje suohkana mánájgárdijn e dárbaha ådåsis åhtsågoahtet, valla sijájn gænna li saje Árrana mánájgárden dán jage viertti vas ådåsis åhtsåt boahtte mánájgárddejahkáj. +Institušuvnnaid bokte olbmot leat hárjánan duddjot ovttas olggo +Dieđu oažžun erenomážit iešguđet sámegillii adno váilevažžan sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa doarjjadoaimmaid dáfus, ja dát seamma hástalus lea ain áigeguovdil lagabui 20 jagi raportta almmustahttima maŋŋel. +Juo kulturerohusaidge dihte Eanodaga guovllu sámit báhce eret Samii Litto doaimmain. +Dat lea duogážin dasa ahte Sámediggi dál bovde buot orohagaid gulahallančoahkkimiidda, dadjá sámediggeráđđi Thomas Åhrengeas lea ovddasvástádus boazodoalloáššiin sámediggeráđis. +Musea lea Norggas stuorámus Sámi Musea. +RÁDJÁI sivas go muohta nu maŋŋit suttai) Máđđi nr. 4 - Njiđggujávrmáđđi - Ollásit rabas. +Soai oahpaheaba muitalusa bokte mánáide +Boahtteáiggi stáhta doarjaga Unjárgga gildii beassat diehtit miessemánus. +Váddu dulkojuvvui buohcuvuohtan, man fertii buoridit. +De ihte amas namat ja nummárat telefunlistui ja boares SMS-dieđut. +Eará sámi servviiguin lihttodeami bokte ovddastuvvon Sámi Dáiddárráđis, galgá SDS bargat oktasaš fágapolitihkalaš ja ekonomalaš áššiiguin ja erenoamážit ovddidit ja čalmmusahttit miellahtuid ekonomalaš dárbbuid ja beroštumiid visuála suorggis. +Dál árvvoštallá ášši váidit geavaheaddjiáittardeaddjái ja vaikko politiijaide. +Sis ii leat mearridanváldi, sii leat Ruoŧa stáhta ja álbmoga mearrádusaid vuollásažžat áššiin, mat gusket oahppo- ja kultursirdimii boahttevaš sámi buolvvaide. +Boazodáluid leat vuođđudan 665 ja luonddudáluid 1984-1992 áigodagas 224. +Seamma deaŧalaš lea danne munnje ahte vuoigatvuohta bivdit stákkuin dál vuosttaš geardde lea evttohuvvon láhkamearriduvvot Finnmárkkulágas. +Sáhttá maid geavahit divttažiid ja sátnestoahkamiid darvvihit riektačállima. +Vásiheamis boarrásot informánttat deattuhit, ahte galgá leat ieš beassan duddjot dahje iskkadallat. +Doppe son álggahii barggu ásahit oahpaheaddjioahpu Davvi-Norgga várás. + - Mii ballat ahte lea guovža daid goddán, go guovžža lea stuorámus váttisvuohtan midjiide, dadjá Christiansen. +Son guhte lea doaimmashehttejuvvon vállje ieš mieđušteaddji. +Gájkka alep åhpadusá ja dutkama galggi sáme vuojnov bærrájgåhtset. +Dieđát go don eará sápmelaččaid geat leat jorgalan Biibbala samegillii? +Prošeakta lei hábmejuvvon čálamáhtolaš dutkanprošeaktan, ja oahppit geavahedje prográmma, mainna sáhtii čálidettiin čuovvut ja báddet buot lihkastagaid ja deaddilemiid boallobeavddis. +Dálá servodat dakkárin go mii diehtit dan, ii birgeše obage dan haga, ja olbmot eai sáhte eallit dan haga. +Diehtu gieldda plánenstrategiija álggaheami birra Porsáŋggu gieldda plánenlávdegoddi lea mearridan bargagoahtit gieldda plánenstrategiijain. +Skáhppo-Mihkku ja Tortte-Jovsset leigga bivnnuhis duodjárat. +Dan oaidná čielgasit Laila Spik, gii muitala áhčis baldán su mánnán go guđii su okto rasttildit dulvejoga. +Raporta sáhtat maid lohkat Sámi giella- ja kulturguovddažis. +Danin lea dehálaš ahte sámi mánát biddjojit biebmoruovttuide gos máná gielas ja kultuvrras lea lunddolaš sadji, lohká sámediggeráđđi Henrik Olsen. +Sus lei gonagasruvdno oaivvis ja gieđain son guttii gonagasspiiru ja riikkaeappela. +livččii leamašan juste seammalágan sámegielat tearpmaid dahje sámeservoša ovdamearkka dihte anangu-servoša ektui, muhto sullasašvuođaid terminologiija dáfus sáhttá čielgasit vuohttit. +Moadde dakkár ovdamearkka goit gávdnojit, mat leat jáhku mielde ráhkaduvvon produktiivvalaččat, justa dan hállanbottu várás. +Ja leage nugo Sara čállá, ahte mánát searvelanjas gullet bargoságaid ja vaikko eai aiddo dalle bargga, de sii ohppet oaidnit, áicat ja gullat ja besset hárjehallat. +1023/2001. +Ethnoscience-dutkamuš deattuha kultuvrra siskkáldas gielalaš doabaklassifikašuvnnaid. +Soai sugaiga dohko ja fuopmáiga ahte dat lei fális. +informánta buktá ovdan sahkkuivuođadivššuide laktáseaddji láhkaásaheami hástalusaid. +Ijäs (2011: 51) čujuha dasa mo giela ja olbmo olgguldas fáktorat sáhttet váikkuhit guovttegielat máná giellaoččodeapmái, nugo váhnemiid giellageavahanvuohki ja gielaid eahpedássidis geavaheapmi ja árvu. +Son liikká muitala ovdamearkka, mas soames olbmo eai gohčodan su bargoservošis su albma namain, muhto su gohčodedje namahusain lappilainen (sá. +Koivunena mielde Polanyi (1983) lea duddjon jávohis dieđu doahpaga tacit knowledge . +Eila, Soili ja Ari ožžot áhkus árbbi maid fertejit vuos ieža viežžat hui váttis báikkis ja dan fidnen lea garra barggu duohken. +Sus vuhtto seammá go eará oahpaheddjiin, ahte son lihkostuvvá gaskkustit sámi árvvuid ja lágidit oahppandiliid nu, ahte mánáid dáidduid ja mokta oahppat, bohtet atnui ja lassánit. +"A cumulative body of knowledge, practice, and belief, +17:40 Skábmamánu 26. beaivi 2015 Inuihtat vuite danmárkulaččaid vuostá Mannan vahkkoloahpa Ruonáeatnamis čikče futsal-čiekčamiid. +NKP čuovui mielde dušše ovtta jagi ovdal go sierranedje eret fas. 80-logus lei ráfi ja vearjjuid geahpedeapmi bellodaga mearkaáššit. +Vuosttaš árbbolaš norgga truvdnui. +Dat easttadivččii mu oainnu mielde givssideami ja dagašii sámegiela lunddolaš giellan, nu ahte olbmot heaittášedje bilideames sámi báikenammagalbbaid ja vuosttaldit sámegiela. +Kursa lágiduvvo lávvardaga skábmamánu 23. beaivve tii. 15:30 BlueX:s. +Goavdeásahus gohčoduvvo Karrieara Finnmárku ja ulbmil lea ásahit oktilaš karriearabagadallama eallinguhkkosaš perspektiivvas. +16:38 Golggotmánu 11. beaivi 2016 Skuvla- ja hárjehallanáiggit galggašedje heivehuvvot nuoraid oađđindábiid mielde, oaivvilda professor. +Siskkáldas joavkku vealaheapmi fas mearkkaša veardásašjoavkku vealaheami, mii dáhpáhuvvá dan dihte go olmmoš gullá seamma áigge ovdamearkka dihte nuppi unnitlohkui. +Dásseárvoáittardeaddji gohcá dásseárvolága čuovvuma. +Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) giddet erenomášfuomášumi lámisolbmuid vuoigatvuođaide ja sajádahkii. +Dievasčoahkkin mearrida bargoortnega oktan ja njuolggadusaid buot Sámedikki doaimmaide. +"Our Creative Diversity also acknowledge that, indigenous peoples throughout the world have acquired detailed knowledge of their environmental and its natural resources" (Unesco 1995: 211). +BankID áppan gávdno IOS ja Android fiehttotelefovnnaide ja neahttabreahtaide. +Lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomita bivdá ahte lámisolbmuid oassálastin sode- ja eanagoddeođasteamis váldo vuhtii, cealkámuš olmmošvuoigatvuođaguovddážii ja olmmošvuoigatvuođaváljagoddái, http://kynnys.fi/news/vammaisten-henkiloiden-ihmisoikeuskomitea-pyytaa-huomioimaan-vammaisten-osallistamisen-sote-ja-maakuntauudistuksessa Gč. +Go olbmuide lea mihtilmas gullat man nu sosiála duohtavuhtii, de fuolkevuohta duddjo sosiála identitehta. +silence in the margin). +Mu náhkkebivttas lea čuovgat. +Áigumušat geahpedit dálkkádatgássaid luoitimiid leat menddo láivvit, eai ge dat čađahuvvo doarvái johtilit. +Finnmárkokomišuvdna almmuhii njukčamánu 10. b. 2011 álggaheami Nuorta Várnjárggas (5. guovlu). +Sámediggi geatnegahttá iežas searvat doaimmaide daid vásáhusaiguin mat mis leat dán suorggis, ja mun sávan ahte dat bohtet ávkin min ovttasbargoguimmiide julggaštusbargguid oktavuođas, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +"Jus akta olmmái sáhttá nie hollu vaši vuosehit, jurddaš man hollu ráhkisvuođa mii ovttas sáhttit vuosehit." +NE Finnmárku lea mielde nanneme entreprenevrakultuvrra Finnmárkkus. +Finnmárkkus mii vásihat dál ođđa ruvkebáru ja máŋggas háliidit álggahit ruvkedoaimmaid. +Dás vuolgá skohtermáđii nr 8, ja dáppe lea stuorra dárbu viiddis bisánansadjái gosa olbmot sáhttet guođđit biillaid, biilajorriid ja viessojorriid. +Boahtteáigásaš viessoguovlu, hávdeeana ja friddjaguovlu suddjejuvvo dakko bokte ahte ráhkaduvvo 4 mehtera alu ruvža dakko gokko lunddolaččat ii leat ná alla ruvža. +Dulbe dávis ja herve holbbi ja hárdu. +Sámedikke diedádusájn åhpadusá ja åhpadime birra ájggu Sámedigge juojddá dájna dahkat. +Veardádalan adjektiivvaid semánttalaš ja morfologalaš geavaheami dáid materiálaid gaskkas ja geahčan, makkár earuhusat dain leat ja mo adjektiivvaid geavaheapmi lea rievdan. +Mii leat maid muitalan iežamet historjjá stuorra servodahkii, historjjá vealaheamis, man ovddas sii leat átnon ándagassii. +Sámi Oahpahusráđđi, Guovdageaidnu. + (1994). +NRK Sámi Radios leat maid jurdagat časkit Skániid kantuvrra oktii NRK Harstad kantuvrrain. + (Mustonen 2017). +Son dadjá ahte okta sivain lassáneapmái kulturealáhusain, lea Sámedikki doarjjaortnegat. +Dáidda unnitloguide gullet lámisolbmot ja seksuála- ja sohkabealleunnitlogut. +RDM:as leat earenomáš ilus go dál leat fas fidnen oastit Jáhkoš-Lásse duoji. +Ruvdnaprinsabárii čájehedje ja muitaledje maid Kreml birra. +Prográmma ásahuvvui 1990:s, ja Norga lea leamaš das mielde 1996 rájes. +Šiehtadallanvuoigatvuođa ja kollektiiva buhtadusortnegiid bokte lea SDS skáhppun sámi dáidd��riidda buoret bargodilálašvuođaid sámi servvodagas; bargostipeanddaid, ásahanstipeanddaid, prošeaktastipeanddaid ja matkkoštanstipeanddaid juohkimiid bokte. +Feminism and the Subversion of Identity, Tenth AnniversaryEdition, Ebook, Taylor and Francis Group, (1999). +Rusttetovddideapmi Finnmárkkus 2005 - 2014 (PDF, 2 MB) Fuomáš: Dárogiel teaksta ođasmahtto dávjjibut ja das leat áiggis áigái gustojeaddji doarjjanjuolggadusat. +HE 96/2015 vp. +8.4.2016/249. +Mátki manná Iidnái, ja guvluide bajábealde Dielddanuorrirovvi ja Leikvika. +Keesing oaidná maid giela leat dan, mii dahká kultuvrra vejolažžan ja mii lea kultuvrra geađgejuolgi (1998: 146). +Viidáseappot lea jurdda ásahit stáhtaid ja álgoálbmogiid gaskasaš fierpmádaga mas sáhttá digaštallat dákkár málliid vásáhusaid ja ovddideami. +Sihke sámi boazodoalloguovlluin ja daid olggobealde galgá láhka leat mielde sihkkarastime bohccuide bealuštahtti elliidsuodjalusa. +Jos ruvttofievrrut eai jođe, de sáhttá muhtumin oažžut dan geažil rekvisišuvnna eará fievrruin johtimii. +oahpahan- ja gaskkustanmálliid atnuiváldimis. +Oaivvildan ahte dát viessu lea beroštahtti dutkamuš munnje dan barggus maid lean čađaheamen. +Váhnemat viđa mánnái geain ii leat mánáidgárdesadji čoahkkanedje olggobeallái čoahkkinlanja. +Mánát 3 jagis bajas gitta 5-6 jahkái eai leat fysalaččat sirrejuvvon, muhto doppe leat 2 ossodaga. +Dákkár knowledge-doahpagis adnojuvvojit iešguđetlágan namahusat: folk ecology, ethnoecology, traditional environmental knowledge, indigenous knowledge, customary law and knowledge of land . +1. Unjárgga gielda mearrida ovdanbiddjon 2014 -2017 ekonomiijaplána evttohusa gos 2014 jahkebušeahtta lea vuosttas jahki ekonomiijaplána áigodagas. +Son maid muittuha ahte leat ollu áššit mat eai dál ge olle sin rádjái. +Rombouts, S. J., Having a Say - Indigenous Peoples, International Law and Free, Prior and Informed Consent, Oisterwijk: Wolf 2014, 14-15. +Dasto Gonagas váldá oktavuođa suinna gii lea evttohuvvon, ja bivdá su vuođđudit ráđđehusa. +Skuvlla norbmagiella lea vuođđuduvvon dákkár giela ala. Dat máksá ahte sámegiela ja dárogiela oahpahusa mihttomearri lea "buhtes" giella mas ii dohkke dakkár guovttegielagiid árgabeaigiella mas dávjá geavahuvvojit nuppi giela sánit ja dadjanvuogit. +Guhkes feaskárin čadnojuvvojit sierralágan doaimmat oktii, seammás go dat lea vistti deaŧa­leamos latnja. +Rio20+ ráhkkaneami oktavuođas leat šiehtadallojuvvon dakkár surggiin go: guoddilvuođa mihttomearit (SDG), ruoná ekonomiija, biebmosihkarvuohta, biologalaš šláddjivuohta, dásseárvu, dearvvašvuohta ja oahppu, mearra, kemikálat ja dálkkádat jna. +Su dutkamuš čájeha lágalaš ja gielalaš eavttuid ja erohusaid Norggas, Ruoŧas ja Suomas. +Maŋimužžan leige joavku man eatnásat ledje vuordán, Turdus Musicus. +Allaskuvlalektor Laila Aleksandersen Nutti Ovdánahttit ođđa oahpahusa muitalusaid. +Nuppi muttus lea máŋggalágan gielaid ráhkadusaid ovttastuvvan cealkagiid siste ja goalmmát muttus gielaid giellaoahpat leat ovttastuvvan ja variašuvdna lea jávkan. +13.3) Vaikko daddjoge ahte giella rievdá, de lea deaŧalaš atnit muittus ahte ii dat ihcalassii rievdda. +14:20 Juovlamánu 02. beaivi 2015 Searvá dálkkádat-čoahkkimii Parisas - Lohke mii leat ovddastan máilmmi álgoálbmogiid Odne loahpahit čieža sámi nuora iežaset oahpomátkki Ruonáeatnamis. +Kapihttalis 6.3. čuolddašuvvo seksuála- ja sohkabealleunnitloguid sajádat sámeservošis dárkileappot fáttás dahkkon ovddit dutkamuša dáfus. +Giellaplánemis leat máŋggat synonymat: standardiseren, normeren, giellagáhtten ja nu viidáseappot. +Doaimmat geavahit almmuhancovdosa vai sin poastajournálat leat olámuttus Interneahta bokte buot geavaheddjiide. +Muitte dan ahte sii guđet váččášit gaitdin girjjiide oassálastet skeaŋkakoartta vuorbádallamii. +Sii leat njulgemin ovddeš historjjá, huksemin, ealáskahttimin ja ođđasit formuleremin iežaset kultuvrra ja eallinmáilmmi. +Studeanttat válljejit studeantta áirasiid ovtta jáhkkái. +Lea Telemárkku allaskuvla mii fállá dán fálaldaga. +Elsa Laula Renberg lei ovddasmanni sámiid ja nissoniid politihkalaš vuoigatvuođaid rahčamušas. +Sáme kulturæládusáj åvddånahttemprosjækta Sámedikkeráde sihtá lasedit dåjmajt sáme kultur- ja kulturvuododum æládusájn ja biedjá uddni åvddån doajmmaplánav dán æládussaj. +Dat lea juoga man Sámediggi nákce olahit dál. +Beaivváža ultrafioleahtta suotnjarat (UV) mollejit muhtin oasi oksygenmolekylain (O2) áimmus nu ahte šaddet luovos oksygenatomat (O). +Åvddåguoradallam ålliduváj 2007 låhpan ja tjadáduvvá dálla suohkana prosjektajuohkusin. +Kultuvrralaš variašuvnnat, maiddái kultuvrra siskkobealde gáibidit, ahte olmmoš oahpahallá áicat sihke erohusaid, muhto maiddái ovttaláganvuođaid ja dohkkehit daid. +Skoađas dahje seaidni ráddje ja suodjala buot doaimmaid visttis, seainnit birastahttet ja čohkkejit olbmuid. +5. 5. Doaibma- ja jođihan váldolávdegoddi lea politihkalaš instánsa mii mearrida bálkkašumi vuoiti. +Ohcamuša olis mii bovdet ássiid buktit cealkámušaid ásahanplánaidasamet ektui. +Dás ii galgga leat nu ahte sámi dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid kvalitehtadárkkisteapmi galgá leat ovttaskasolbmuid duohken geain lea earenoamášgelbbolašvuohta, dahje earenoamáš beroštupmi sámi gillii ja kultuvrii. +Govva 3. +■9 proseantta vuosttildit Sámedikki leahkkima. +JS lea evalueren ortnega, ja dáhttu ahte ortnget galgá muhttašuvvat nu ahte dat doaibmá buorebut. +Vaikko Árktis lea ráinnas guovlu eará guovlluid ektui, de leat gávdnan birasmirkkuid birrasis ja ekovuogádagain doppe, sihke áimmus, eatnamis, muohttagis ja jieŋas, mearra- ja sáivačázis, lottiin, elliin ja maid olbmuin. +Sámedikki árvoháhkanprográmma váldomihttomearrin lea lasihit árvoháhkama ođasteaddji buohtalasealáhusaid ja sámi mátkeealáhusaid bakte. +Das rájes čuovut gielddalaš geainnu, mii gal dađi bahábut ii leat nu buorre, sullii 6,5 km gitta Gálbenjárgii ja Gávesluktii. +Anáraš- ja nuortalašgillii bálvalusa ii velge oaččo. +Sámediggi oaidná dávjá ahte dat geahččalit beasadit ruhtadeamis. +Dat lea dehálaš olbmuide, geat barget árbevirolaš ealáhusaiguin sin kultuvrra sihke sirdašuvvama ja ovdáneami geahččanguovllus. +Dábálaččat lea vuolit ahkemearri ohcat mieđušteaddjiduođaštusa 8 jagi. +Daid ságastallamiin, maid dát oahpaheaddjit lágidit, juogadit mánát vásáhusaid ja dat dolvot sin ođđa áddejumiide. +Sámi allaskuvlla girjerájus lea rabas buohkaide. +Sihke čuočča ja gođa lea oktageardánis láigi. +Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin. +Luonddubirrasat ja historjjálaš muttut molsašuddet miehtá Sámeeatnama. +Dát bođii ovdan Sámi njálmmálaš kulturárbevieruid konferánssas Anáris. +Min materiálas suokkardit ainjuo máŋgii dan, makkár gávtti sohkabealleunnitlohkui gullevaš, degomat eará sohkabeallái gullevaš olbmot, geat eai identifisere iežas dievdun dahje nissonin, sáhtále geavahit. +Olu vánddardeapmi bievlan ja goikkádahkan sáhttá hehttet jeagelšaddama. +Spábbačiekčanlihttu duođašta ahte Høgmo oažžu bálkká boahtte jagi vel, jus ii biddjo sullasaš valáštallanvirgái boahtte jagis. +Eadni Sissel Mathiesen coggá Unjárgga gávtti Hedda Margrete Fossumii (2 1/2 jahkásaš). +Loga eambbo Davviriikalaš mánáidteáhterfestivála birra pdf-fiillas vuollelis. +Sii, geain lea jienastanvuoigatvuohta stuorradiggeválgii, ožžot maiddái vilges válgakoartta. +Sámedikkepresidænnta Aili Keskitalo ja suohkan- ja ådåsmahttemminisstar Jan Tore Sanner sávvaba vuorbev guddnebálkájn. +Ságastallamat bistet sullii 15-30 minuhta, oktiibuot materiála lea sullii 230 minuhta. +Sihke giellamáhtu ja giellageavaheami árvvoštallama skuvlaoahpahusa oktavuođas sáhttá guorahallat guovtti perspektiivvas: dábálaš gulahal-langaskaoapmin ja skuvlagiellan. +Evttohas gahčai go oaččui 15 jiena 39 jienas. +Veaikeruvke álggahuvvui Rørosas 1644:s ja Løkkenis 1654:s, maŋŋel go gulustuvai gávdnon veaiki doppe moadde jagi das ovdal. +Hálbbimus fálaldat lea dál vel hálbbit go ovddit fálaldatgilvvus. +Sátnejođiheaddjin šaddá Ánddá Niillasa Svein dahje Svein Atle Somby (Bb) ja várresátnejođiheaddjin fas Waldemar Jovnna dahje John Nystad (SáB), dieđihit preassadieđáhusastis. +Ulbmiliid olaheami dovdomearkkat sámegiella 1:as, 10:30 Oassin revideremii mii lea dahkkon sámegiela vuosttašgiellan oahppoplánas galget ráhkaduvvot ulbmil. +Norgalaččat geat ásset Torontos ledje boahtán čuovvut dien seremoniija, ja Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit asttaiga dearvvahit ja ságastallat mánáiguin geat ledje boahtán leavggaiguin ja tennjegiiguin. +Ulbmil lea hábmet ollislaš politihkalaš reaiddu oktan buorredoaibmi gaskaomiiguin mii láidesta sámi girjjálašvuođa buoremus birgenláhkái dan boahttevaš 3-5 jagi. +• Fuobmát (discovering) iežamet árbbi riggodagaid (Smith +Fredman (2016). +Válgastivra mearridii čoahkkimis 09.09.2010 doalahit otnáš válgabiiriid kommuenstyre- og fylkestingsvalget 2011. +Kirjoituksia antropologisesta kenttätyöstä s. 7 - 18. +Vuolábeal fiillas leat cealkagat maidda lean merken čállinmeattáhusa. +Márkomeanu buvttadeaddji Susanne Amalie Langstrand-Andersen ávžžuha buktit niestti ja termosa. +Vuođđolága lassin njuolggadusat, mat njuolga gusket sápmelaččaid, leatmaiddái ovdamearkka dihte birasvuođđovuoigatvuohta. +Dat lea čiŋahuvvon báttiin mas leat 30 smávva bearrala, ja ruossa mii lea bajemusas lea hábmejuvvon gávcciin smávva bearraliin. +Pääkkönen, Erkki 1995: Saamelaisuus sirkumpolaarisena etnisyytenä. +2. Jorgal dán siiddu ovdamearkkaid iežat gillii. +Suv bárnne Nikolai Normann jårkij maŋenagi, ja Normannfamilja ájge lij Hierenjárgan stuorravuodaájgge oasessadjen. +Georg Buljo lea hui návccalaš musihkkár, komponista ja buvttadeaddji geas musihkkaduogáš lea mearkkašahtti. +Bealit áigot maiddái ovttasbargagoahtit ovddidit oktasaš suodjalus- ja hálddašanplána kulturmuittuide ja kulturbirrasii ja joatkit ovdánahttit areálahálddašan ovttasbarggu. +Gelbbolašvuođamihttomeriid gaskkas 7. jahkeceahki loahpa rádjái daddjo ahte oahppis vurdojuvvo máhttu dihtomielalaččat geavahit sámegiel sániid ja dajaldagaid. +Buoridan dihtii dili gielddas, áigut mii dál ohcat ruhtadeami ásahit johtilis govdafierpmádaga mas lea 30 mb/s vuloslástenleaktu. +mielde ohppiid, ruovttu- ja lagasbirrasa ja birasservodaga. +Deanu oahppoguovddáš fállá čuovvovaš oahpu, mas lea ohcanáigemearri ođđajagimánu 16. beaivi 2016, ja álgin guovvamánus: Dás gávnnat dieđuid Deanu oahppoguovddáža birra. +Bergman & Linquist (2014), s. 118-129, 168-173, 202-213 & 296-315. +Son lea +Jus áigu birget boahtteáiggi servodagas, de gáibiduvvo nana sámi iešdovdu ja luohttámuš. +Ságastallamat sániid mearkkašumiid birra, daid sojahuvvon ja suorggiduvvon hámiid birra ja makkár cealkkaoktavuođain daid sáhttá geavahit, duddjojit giellamáhtu mii lea ávkin maiddái čállingiela oahpahallamis. +"Sámiláhka" galggai leat loahppa dáruduhttin politihkas. +Neahtas gávnnat maiddái listtu mas oainnát jienastanbáikkiid oktan kártafunšuvnnain Deanu gielddas. +Oarjesámegiella ja nuortasámegiela váldojoavku vel dagahit njeallje vuollásaš giellajoavkkuid: lulli, davvi, nannán ja Guoládaga. +Suorbmasat leat giehtaduodji mat leat vilges gollis ráhkaduvvon ja hervejuvvon briljánttaiguin. +Stáhta geaidnodoaimmahat ja Manndalen maskin dieđihit E6 giddejuvvon: Olmmáivággi-Nuortanjárga/Olggut Njuoraš - ođđa meroštallan bie. 15.00. +Rauni Magga Lukkari lea jorgalan davvisámegillii. +Mii leat gieskat Ubmis ságastallan prinsihpaid birra mat čatnasit dása. +Jus it háliit ahte dieđut du birra galget vurkejuvvot guovddáš luoikkahanregistarii, de sáhtát oažžut báikkálaš koartta dan sadjái. +Divtte ohppiid beassat iskat čállit maiddái dakkár fáttáid birra main besset govahallat mielas: boares gáma muitala, maid niestelávka jurddašii, balvva beaivegirji, čále Ovllá birra gii olles vahkko-loahpa váivašuvai go diđii ahte fas galggai skuvlii vuolgit vuossárgga, soahki mii fáhkkestaga álggii hállat. +Višuvdnabuvtta lea dearvvašlaš, buorre ja eallinvuoimmálaš dilli boahttevaš álgoálbmot buolvvaide. +Bajábeale ovdamearkkat muitalit muhtun duođalaš ovdamearkkaid das, man jurddašmeahttumit muhtun davvisámegielagat sáhttet láhttet eará hubmiid vuostá. +guovža-, nođđu- ja ákšu-sániid. +Dat váldá vuhtii oba bearraša, nu ahte mánát ohppet boarrásot olbmuin. +Ođđajagimánus 2002 álggii Prinseassa bargat kulturgaskkustemiin ja rosenmetodain iešheanalaš vuođu alde. +Gal dat lei oba stuora ávži, muitala son. +Bihtámsáme giellaguovllo ráddjiduvvá vuona bielen Sáltovuonas nuorttan ja Ranvuonas oarjján, ja dasi gullu Bájddar, Sálát, Oarjjelij Bájddar, Meløy, Rødøy, oase Bådådjo ja Fuosko suohkanijs. +Ovddit háve seammá sváinnasreive garra duojis lei váldon jagis 2008. 14:26 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 Eai miehtan gáktegoarrun­virgelohpái Suohkanstivra ii dohkkehan evttohusa mii lei jurddašuvvon addit bálkáhuvvon virgelobi gáktegoarruide. +Mo lea vejolaš govvidit mielavuolortnegiid ja mo dieđu sáhttá sirdit dutki iežas (dutkan) kultuvrii? +Dál galgá Ovttas.no maiddái šaddat almmuhanreaidun ja juogadanarenan skuvlaluohkáid várás, mat dál galget sáhttit bidjat dohko ávdnasiid ja juogadit daid, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +CCPR/C/USA/CO/3 (2006); Concluding observations on the Sixth periodic report of Finland, CCPR/C/FIN/CO/6, 22 August 2013; Concluding Observations on the Seventh Periodic Report of Sweden, CCPR/C/SWE/CO/728 April 2016, paras 38-39. +Fas sosio-kultuvrralaččat dat duvddii árbevirolaš ealáhussuorggi, namalassii boazodoalu. +Doppe mannet dakkár speallamat čađat, ja mun serven dakkár liigespeallamii, mii ii guoskkan dan stuorra speallamii. + (Bergsland 1984.) +Gáibiduvvo, ahte studeanttat servet aktiivvalaččat logaldallamiidda ja semináraide. +Oktagas vállje láhttedettiin iešguđetlágan sosiála árvvuid gaskkas. +Oahpásmuvvan ja oktiičatnan dáhpáhuvva filbmaprošeavtta bokte gos oasseváldit čállet ovtta oktasaš muitalusa. +Vuovdinduoji lei duddjomin oba bearaš, nie munge lean oahppan duddjot vuosttas guolgaseahkaid. +Oahpaheaddjit áigot dán akšuvdnadutkama iskat, mo sámi árbevirolaš oahpaheapmi, ovttastallanvuogit ja eahpenjulges vuogit, mat stimulerejit máná iežas leat aktiiva, dahkat mearrádusaid ja leat mielde programmeremin iežaset oahppanproseassa, doibmet skuvlla árgabeaidoaimmas. +Dáinna musihkka-, dánsun- ja videodáiddaseagážiin besset geahččit čuovvolit mátkkái vásihit sihke buriid ja baháid riika davimus oasis: guovssahasa, gaskaijabeaivváža, čuoikamirkkuid, ullosuohkuid birra jagi, oahpes buriid ja amas baháid. +Ollu ásahusat leat regionála ásahusat, muhto leat liikk�� čeahpit ollu erenoamáš áššesurggiin. +Ruoŧa Prinseassa Märtha šattai de Norgga Ruvdnaprinseassan. +Dainna modeallain mun govvidan ja analyseren ortografiijabarggu proseassan, muhto in guorahala lingvisttalaš sárgguid dahje makkár nuppástusaid dálaš ja ovddeš ortografiijain gaskkohagaid ledje. +Viidáseappot ságaškuššojuvvo ON álgoálbmogiid máilmmikonferánsa 2014:s bealle beaivvi. +Oktasašsoahpamuša artihkkalis 24 mearriduvvo sierra vuoigatvuođas skuvlejupmái. +Nu johtilit gal ii bargu ovdánan, vaikko barggagohte ge hui johtilit. +Gii son "Dán jagáš Porsáŋgulaš 2012" gudnenamahusa berrešii oažžut? + (Valkeapää 1996: 72.) +Dan botta go ealgabivdit leat leamašan ruovttus, lea guovža fitnan sin gámmes Guiveváris Guovdageainnu suohkanis, ja moiven buot biergasiid. +Go lea divrras jođihit áššiid duopmostuoluin, de soaitá vel geavvat nu ahte dušše sii geain lea várri jođihit diggeáššiid, ožžot čielggaduvvot vuoigatvuođaideaset. +Fuollan lei sámeduoji bisánan ovdáneapmi. +Jagi 2000 addojedje guokte direktiivva, mat gildet vealaheami: direktiiva, mii guoská ovttaveardásaš meannudeami barggus ja gieldá vealaheami sohkabeali orientašuvnna, oskku, agi ja lámisvuođa dihte bargoeallimis ja direktiiva, mii fas guoská náliid gaskasaš dásseárvvu, ja dat gieldá nállái dahje etnalaš duogážii + (Rolf 1990: 6 - 7.) +Informánttat muitalit maid seksuála- ja sohkabealleunnitloguservoša siskkáldas joavkku vealaheamis. +Systeman gárvodeapmi veahkeha dahje eastá čuovvovaš verbála dahje eará gulahallama. +JS lea maid ášši ovddidan Sámedikki bokte, ja JS dáhttu leat mielde hálddašeamin ortnega, dannego árbevirolaš juoigit eai leat guđege láhkai mielde dán ásahusas. +Vuosttaš geardde muitaluvvo olles muitalus juoigangildosa birra. +Museas lea stuoribuš fanasčoakkáldat. +Boazodoalloláhka addá iešstivrejumi olis ealáhussii ovddasvástádusa čađahit deaŧálaš osiid lágas. +fierbmečalbmi, sáttočalbmi, suoidnečalbmi ja oalgečalbmi. +Jus dáid rávvagiid čuovvu, de lea olu dáhkon eastadanbarggus, rávve son. +Muđui virgáduvvojit bargit gustojeaddji lágaid, njuolggadusaid ja šiehtadusaid vuođul, dás maiddái bálká ja penšuvdna, ja 6 mánu geahččalanáigi. +Maŋimustá rievdaduvvon 08.01.2015 BERG - Báktedáidagiid seailluhanprográmma juohká doarjagiid báktedáidagiid dikšumii ja heiveheapmái. +Nu sáhttá dálkkodanrieggá geavahit maiddái analysareaidun dáhpáhusaid guorahallamis. +Stivra ovddasvástida dan, ahte jahkečoahkkima mearrádusat ja áigumušat čuovvojuvvojit. +Luonddumearkkat lea fáddágirji vuođđo- ja nuoraidskuvlaoahpahussii sámegiella vuosttaš- ja nubbingiellan. +Dán divttas govvida Fjellner sápmelaččaid beaivvi bárdnin ja mánu nieidan. +Gilážiid vuođul ráhkaduvvon duodjefierpmádagat eai leamaš dán dutkanguovllus mearkkašahtti, muhto baicce fuolkevuođa vuođul. +Gáivuona suohkan lea lagamus vássán jagiid čalmmustahttán mátkeealáhusa ja kulturealáhusaid ovddideami. +Dasto biddjo ovdagotti mearrádusevttohus 14 beaivvi almmolaš dárkkisteapmái. +Go sámi nuorat alit oahpuin vudjot dutkanmáilbmái, de sáhttá dutkan báidnit sin nu, ahte geahččagohtet iežaset servodaga aivve fal dutki +phonemicity, morphophonemicity, simplicity, invariance ja stability leamaš vuođđun. +Dát dahkko doaibma- ja bearráigeahčču šiehtadusa vuođul. +Dát gieđahallo juo ovdalis dán raportta kapihttalis 5.7.3. +Dan mihttomearrin lea earret eará nannet sápmelaččaid sajádaga eamiálbmogin golmma iešguđet soahpamušriikkas ja maid lasihit dakkár vuoigatvuođalaš jurddabohtosiid, mat čuvvot sápmelaččaid eamiálbmotsajádagas. +Finnmárkokomišuvnna bargu dán guovllus lea loahpahuvvon. +Dat mearkkaša ahte, mii geahpedat artistalogu 6 jovkui, eatge diŋgo 8-10 joavkku nu mo ovdal. +Báikenammalága mielde sáhttá dušše váidit geaidnonama čállinvuogi, ii ge iešalddis geaidnonama. +Dat fievrredit birasmirkkuid Davvi-Amerikas ja Eurohpás, earenoamážit Ruoššas, ja vel Asias nai, árktalaš guovlluide. +Oahpaheami ulbmilin lea nannet sámi gullevašvuođa ja ovdánahttit ohppiid návccaid váikkuhit iežaset birrasii: "oahppit šaddet iešdagolaš kultuvrraguoddin". +Guokte olbmo sáhttiba juoigat seamma luođi goabbatládje, vaikko juoigaba ge juste seamma luođi, danin go juohkehaš herve luođi iežas málle mielde. +Dáhpáhus ásaha vuoigatvuođalaš geatnegasvuođa maiddái Supmii nuppástuhttit transláhkaásaheami sahkankeahtesvuođa dáfus, vai dat čuovvu Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša olmmošvuoigatvuohtageatnegasvuođaid. +Sammallahti, Pekka, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, Girjegiisá Oy, Ohcejohka 1993. +Hopp til hovedinnholdet på siden Láhččo bieđggus viessohuksemii boaittobeale báikkiide 9. September 2011 av Jørn Aslaksen Gielddas lea vel okta 35.000 kruvdnosaš ásaiduvvandoarjja viessohuksemii boaittobeale báikkiide. +Láhkalávdegotti doaibman lei guorahallat 1978-lága ja evttohit movt lága berrešii rievdadit stivrejumi, hálddašeami ja sikkáldas dilálašvuođaid hárrái. +Stuorámus huksendoaimmat leat olggobealde oarjjabeali riddoguovlluid, gos ohcan ja huksendoaimmaid dilálašvuođat sulastahttet Norgga guovlluide. +Dalá áiggi čálliid dieđuid mielde ledje Oscar I bártnit geat dien viessosaji válljejedje 1847 geasi go ledje borjjastanmátkkis. +Jus dáid vahágahti dálkkádatrievdademiid eat nagot eastadit de dat dagahit duođalaš váikkuhusaid buot olbmuide. +Eai leat makkárge sisabeassangáibádusat. +Rávdnjepoastaságastallan Giellagáldu anárašgielat giellabargiin, 9.10.2017. +Dieđáhus galgá čalmmustahttit áŋgiruššansurggiid ja daid hástalusaid maid ferte dustet go oččoda nu buori mánáidgárddiid go vejolaš. +Sáme čállindárkkistanreaidduid almmuheapmi lea dehálaš lávki lážidiin saji sámi gielaide ođđa áiggi IKT-servodagas, ja šaddá veahkki ollu sámegielagiidda, mat eai leat ovdal máhttán dehe duostan čállit iežaset gillii. +Dál go šaddá vejolaš elektrovnnalaččat searvat de mii sávvat ahte eanebut sis geat gokčet searvangáibádusaid, válljejit dieđihit iežaset jienastuslohkui ja dan bokte árjjalaččat váldet oasi boahttevaš válggas, dadjá Sámediggepresideanta Egil Olli. +La Niña (nieidamánná) lea fas nuppeládje go El Niño go dalle lea earenoamáš galbma čáhci čáhcegierragis Jaskesábis ekvahtora bokte. +Lei dábálaš, ahte diŋgojeaddji ráhkadii náhkiid, dego Itkonenge čállá, ovdalgo beaskačeahppi bođii ja de goaruiga ovttas. +Saamenpuku kertoo tekijästään ja kantajastaan. +Son doaimmahii ollu veahkkebargguid jaskatvuođas, ja lei maid Dronnet Maud veahkkefoandda ásaheami duogábealde 1914:s. +Politiijat nammaduvvon balkašupmai Kalallit Nunaata dahje ruonáeatnama politiijat leat evttohuvvon oažžut bálkášumi dánmárkku buoremus prošeavttas man ulbmil lea eastadit rihkkosáššiid. +Skuvlla oahpuid sajádaga sámekultuvrra ovdáneamis lea uhcán guorahallojuvvon. +Sámi Parlamentáralaš Ráđi jođiheaddji, Tiina Sanila-Aikio, lea duhtavaš go S.. +Skuvla álggii 1978 Anáris ja oahpahusávnnasin lei osiid mielde sámeduodji, muhto sisdoalu deaddu lei suopmelaš duodjeskuvlema málle mielde (gč. +Mánáidgárddis leat 43 saji mánáide gaskkal 0-6 jagi, ja leat juhkkojuvvon golmma oassái: Alit ossodat - 18 saji 0-6 jagi, Sáhppes ossodat - 18 saji 0-6 jagi, ja Čuvges rukses ossodat - 18 saji 0-6 jagi. +Nu leage, ahte muitalusas áddjá +Porsáŋggu gielda sávvá guolásteddjiide ja eará geavaheddjiide ollu lihkku prošeavttain ja lohpida vel hirbmat rahpandoaluid go dat beaivi čuvggoda. +Informánttat ásset guovtti riikkas inge atnán dan dutkamuša álggus hehttehussan. +Bivdá maŋiduvvot skuvlaheaittihemiid Romssas Sámediggeráđđi Silje Karine Muotkaii ii leat duhtavaš Romssa fylkkasuohkana evttohussii ahte rievdadit skuvlajagi 2014-2015 oahpahusfálaldaga. +Jus vuorot dáttja mánájda aj sáme mánájgárddefálaldagáv dahkat de dat aj sáme mánáj iesjdåbdov nanni. +Lea maiddái vuorddehahtti, ahte dihtolágan ovttaskas dáidda dahje jurddaguoddu dáidagii eai leat buot servodagain. +Sameskolförordning, 1995: 205). +Čájálmas lea ovttasbargoprošeakta gaskal dansun- ja musihkkaohppiid. +Ovttastusas ii goittotge goassige šaddan sámiid guovddášsearvvi. +Rijkajgasskasasj álggoálmmukbarggo ja sámij oassálasstem dasi, le njuolgga sámij dilev vájkkudam. +Sámi servodagas leat hui dávjá smávva birrasat ja lávga bearašbáttit. +Seamma jagi ásahii maid Dronnet H.M. Dronnet Sonja dáiddastipeandda. +Informánttat mearridedje, maid deattuhit ságastallamiin. +Jođiheaddjit maid fuolahit čuoigiid go bohtet moalii. +Ja dákkár sisdoalloosiid oahppáseamos joavku leat sánit dahje leksemat. +Ibid., s. 34 +5.8.3. +Son lohká, ahte go juo oktage máŋisboahttiin ii áiggo gilvit gittiid, de galgá luondu fas beassat savvot ja jávistit olbmo luottaid. +Artihkkala mielde lámisolbmuide gullet dat, geain lea dakkár guhkesáigge gorutlaš, vuoiŋŋalaš, intellektuála dahje áiccuide laktáseaddji váddu, mii vuorrováikkuhusas iešguđegelágan eastagiiguin sáhttá hehttet sin dievaslaš ja beaktilis oassálastima servodahkii ovttaveardásaččat earáiguin. +Go mii leat media bokte gullan ahte sis ii leat eanetlohku, čilge son. +Dan lea vejolaš nákcet, ja go čállimiin vuos beassá johtui, de sáhttá nákcet guhkit bargguid maid. +Hálddahusas barget arkeologat ja bargit geain lea earenoamáš gelbbolašvuohta sámi kulturmuittuid ja sámi historjjá ja giela ektui. +Son maid lea leamaš searvegottebláđe rahkadeames mielde. +Boahtteáigge skuvlafálaldagat ja skuvlastruktuvra ferte maid fuolahit dan geatnegasvuođa mii fylkkasuohkanis lea das ahte addit buori joatkkaoahpahusfálaldaga sámi servodahkii, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. +The current use and future of United Nations human rights instruments in the context of disability. +Aitto go dálkki birra ledje humadeame de jávkkihedje buot čuovggat, šattai áibbas seavdnjat. +Hállama ja čállima erohusat leat iešguđetláganat dađe mielde makkár suopmana oahppi hállá. +Nisson- ja almmáiolbmuid sajádat +Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet finaiga eske dien hárjehallama geahččamin 17.09.2013 Vest-Agder fylkamátki Odne vuolgá Ruvdnaprinsabárra fylkamátkái Vest-Agderii. +Mii ohcat museahoavdda Davvi álbmogiid dálážiid museii. +Min konges gylne klær. +Muhtin šlájat ledje áibbas apmasat diehtagii. +Siida álgá duorastaga njukčamánu 3.b. ja bistá sotnabeaivái njukčamánu 6. b.. +Loga lávvordat Ávviris mot riektepsykiatriija lea árvvoštallan 49-jahkásačča, ja maiddái mot Guovdageainnu ovddeš leansmánni árvvoštallá sámi vieruid sáhttán váikkuhan dáhpáhusa. +Dasa lassin dát sajit duddjole olbmuide vejolašvuođa gulahallat ja lonohallat jurdagiid gaskaneaset, ja dáinna ládje vejolaččat maid doarjut sin, geat leat juo gillán vealaheamis. +Dat mii dahká "boahtteáiggehárjehallama" váttisin, lea ahte eat dieđe mii dáhpáhuvvá ja makkár ođđa hutkosat gávdnojit dán "boahtteáiggiriikkas". +Dán oanehis áiggi go ledje doppe, namalassii guovtti mánus, leat šaddan eatnamii čielga mearkkat. +Kája alde vurddii sihke lávlunjoavku ja korpsa, ja das besse maid gullat nuoraidmusikála "Mammo mi". +Juoiganárbevierru lea dološ árbevierru, ja árvvoštallojuvvo ahte juoigan lea okta dain boarráseamos nuhttenárbevieruin Eurohpás. +Dán rádjai orru leamen nu ahte dat guoská 4 guvlui, dadjá Schanche. +emotionála ja intellektuála áššiid gaskkusteapmái. +Dát lea duođalaš áittan teáhtera boahttevuhtii. +Battiste dálkkodanriekkis lea vuogas analysareaidu. + (Nergård 2006:25, gč. +Sámedigge vaddá javllamusájt ja buktá aj vuosteldimijt suohkanplánaj areállaåsijda ja regulerimplánajda. +Ná sáhttá olmmoš suopmaniin ja sosioleavttain markeret gullevašvuođa guvlui ja jovkui. +Vai dát bargu ovdánivččii, galggalii guorahallat viidáseappot iešguđegelágan doaibmanvugiid. +Geahča kárttaid jos dárbbašat dárkilis válddahallama. +• Oahpaheaddjit leat válljen ovddidit mánáid iešráđálaš +Julev ja márkosámegiela buohtastahteduvvin ja muodagasjvuoda lidjin ållu tjielggasa gå oassevállde mañenagi åvddånbuktin duodde diedojt gåktu muhtem bágov ja moallánagáv javlli ja adni. +Dát oahppanproseassa ii leat dušše oahpaheddjiide iige dán prošeaktaáigodahkii, muhto oahpásmuhtti jurddašeapmái, mas jámma dálkkoda iežas ja iežas álbmoga višunerema, buorideami, doahpagastima ja kártema bokte. +Son lohká boazodoalus leat nannosat geavahanriekti go dan oamasteaddjirievttit. +Olbmot leat suorganan ja ain balus. +Go dat leat gárvásat, de fievrriduvvojit Unjárgii. +Sámi beroštumit čujuhuvvojit lokaliserenmearrádusa ráđđádallamiidda go eanet biebmama konsešuvdna lea mearriduvvon. +Oarjemáilmmi dieđalaš diehtoortnet ja ng. +Ođasjournalistihka álggahankursa 1 oahppoplána Sámi allaskuvlla vuođđooahpuid oppalaš sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta ja sámegiella. +Duodji vuovdingálvun leamaš dehálaš oassi luonddudállodoalu birgenlágis. +Etnihkalaš bivttas čájeha oktasaš dahje juogaduvvon bivttasvugiid, mii identifisere olmmošjoavkku, mas lea oktasaš duogáš ja árbevierru. +Son lei buorrelunddot humohislágan olmmoš gii orui liikomen leat veaháš suoivvanbealde, soittii lea njáigu". +Sámediggepresidenta ådåjakhålla Sámedikki presideantta Aili Keskitalo ođđajágisárdni, 101.01.2014, NRK 1:s. +Stuorra hástalussan lei, mo oahpu koloniserema ja dekoloniserema birra galggai čuovvolit, nu ahte dát oahppu lokte oahpaheddjiid dihtomielalašvuođa ja iešluohttámuša sámeskuvllaid ođasmahttin- ja dekoloniserendoibmii. +), Uskonnollinen liike s. 123 - 147. +Šattuid ja elliid biras rievdá. +Stuorámus vuoitu dattetge dáidá leat ráhkesvuohta. 13:22 Geassemánu 07. beaivi 2016 Báhčá colaboksa 564 mehtera duohken - Sensašuvdna Ikte lei maŋemus čiekčan Sápmi joavkkus Western Armenia vuostá ja loahppaboađus šattai 3-0 FA Sápmái. +Sápmelaččat leat viežžan eallinláibbi ja dietnasiid meahccevalljodagaid ávkkástallamis, guolásteamis, eanandoalus ja boazodoalus, mas maiddái leat ožžon vuođđoávdnasiid duodjái ja iešguđetge muohkadanbuktagiid. +Tietolipas 96. +Go olmmoš gullá iežas luođi, de illosa. +Mánát dávjá ieža liikojit fuobmát ođđa riimmaid go vuos leat beassan álggu ala. Lea deaŧalaš ahte oahpaheaddji čállá dáid jogo távvalii dahje eará sadjái oidnosii ja lohká daid ovttas mánáiguin jitnosit seammás go čuovvu teavstta suorpmain dahje sákkiin, vai besset hárjánit oaidnit hállama ja čállima systemáhtalaš oktavuođa: sánit mat čudjet measta seamma láhkai čállojuvvojit maid measta seamma láhkai (omd. +Kulturidentitehta gieđahalan čuovvovaš vuollekapihtalis. +Son biehttalii vuostáiváldimis soabadanfálaldaga ahte diktit ruoŧa prinssa váldit badjelasas norgga truvnno. +Bargit galget dieid beivviid kursejuvvot oahppat geavahit dan ođđa systema. +Kursa galggi buktet máhttelisvuodajt sidjij gudi e sámásta oadtjot gielasa ruopptot, ja vaj sámegielaga galggi sábmáj låhkåt ja tjállet oahppat. +Elsa Laula Renberga eallimavásáhusat heivejit nu bures dasa manne mii 2013:s ávvudit nissonolbmuid čuođi jagi jienastanvuoigatvuođaid, ja giellajagi, ja dasa lassin vel Norgga vuođđolága guoktečuođi jagi ávvudemiid 2014:s. +Dábáleamos šibihat leat leamaš gusat, sávzzat ja gáiccat. +Dat sáhttá boahtit ovdan čielga gielalaš elemeanttain nugo sátneválljemis, omd. +Kuokkanen, Rauna, "Sámenissonat, "árbevierru" ja veahkaválddi hámit""árbevierru" ja veahkaválddi hámit", Sámi dieđalaš áigečála 1 (2008), s. 37. +Sámi allaskuvlla 25 jagi ávvudeami oktavuođas deaivvadii son oahpaheaddjeoahpuid studeanttaiguin, ja geigii juohke oktii skeaŋkan iežas čállán girjji "Olbmo ovdáneapmi". +Disdaga dán vahkku duođaštii Boazodoallohálddahus ahte oarjejohtolaga oktasaš orohat, 30A, lea ožžon dohkkehuvvot sin doaibmanjuolggadusaid oarjejohtolaga siiddaide. +IL STIL rusttegiid geavahit ollugat, ja dohko bohtet olbmot miehtá gieldda, lohká Moen. +Sávvat nuoraid bures boahtima rabas hálli lávvardaga golggotmánu 25.b. +Guldal Yle Areenas Sunna Kitti jearahallama, mii sáddejuvvui davviriikalaš Buorre iđit Sápmi -sáddagis. +Earenoamážiid dát guoská Arktalaš álgoálbmogiidda gos dálkkádatrievdadeamit jođánepmosit deaividit. +Sullii 5 proseantta máilmmi olbmuin gullet álgoálbmogiidda, muhto sii leat 33 proseantta dain 900 miljon olbmos mat leat buot geafimusat máilmmis. +Go eat leat Buolbmágis, de leat deaivamis iežamet ođđa kantuvrrain Ringveien 45:s Deanušalddis (ambulánssa guoras). +Dæddo le aj biejaduvvam máhttet sáme giellaåhpadusáv buktet dajda mánájgárdijda gånnå li dárbo. +Giela rájálaš jietnadat- ja bustávvameriin sáhttá ráhkadit hirbmat ollu sániid man vuođul fas sáhttá ráhkadit mearehis ollu cealkagiid. +Riikkačoahkkin nannii maid ahte Norga ain galgá leat monárkiija, ja miessemánu 17. beaivvi 1814 válljejuvvui Christian Frederik ovttajienalaččat Norgga Gonagassan. +Dála li diedo suohkana fálaldagáj birra. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Organisašuvdna"Doaimmahusat"Deanuskuvlas Sieiddá skuvla, Bokcá skuvla ja Deanu sámeskuvla álggahit skuvlajagi gaskavahko borgemánu 21. beaivve. +Mearriduvvon njuolggadusat stivrejit makkár leavgga goas ge galga geavahit. +Organisašuvnna heaittiheapmi lea vejolaš duššefal go nu mearridit guovtti maŋŋálas jahkečoahkkima 2/3 eanetlohku - dahje jahkečoahkkin ja erenoamáš jahkečoahkkin. +Sihke bálvalandárbbu árvvoštallan ja plána čállin galget ollašuvvat millosepmosit lagašbálvalussan nu +10:36 Njukčamánu 20. beaivi 2016 Mannan ija ledje njeallje olbmo darvánan heaisa sisa Álttás. 09:54 Njukčamánu 19. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Árgabeaigielas lea sáhka ságastallanmáhtus mainna sáhttá ságastallat beaivválaš áššiid birra. +Dákkár smávvasearvvuškultuvrrain árbevierru addo dahje dat sirdása sohkabuolvvas nubbái. +Virggi jearahallamiidda ledje bovden guoktása, Mboob ja Petterson. +Kursa álgá borgemánu 26. beaivve 2013 ja kursabáiki lea Vuonnabahta. 2013 čakčalohkanbajis lea vejolaš oažžut njálmmálaš eksamenis 20 oahppočuoggá. +Bovde fitnodatovddideapmái lullisámi guovllus Sámediggi álggaha fitnodatovddideami kulturealáhusa várás lullisámi guovllus.. +Guorahalan, mo buorre dilli čatnasa maiddái oahpaheddjiide, namalassii dan ahte sii dovdet iežaset leat rivttes geainnu alde, ahte sii ovddidit buorre olbmo ja olbmo gii birge ja lea iešráđálaš. +Sii leat válljejuvvon stivrii danne go Sámediggi oaivvilda ahte sii gozihit sámi beroštumiid buori ja ollislaš vuogi mielde stivrabarggus. +Mun dihten Svein Ole Sandvik lea duostil, muhto in jáhkkán ahte mun galggan maid leat liikká duostil jođihit njuolggosáddaga, muittaša Kristensen. +Almmá lassemeroštallamiid haga dat lea dulkomis iešguđetláhkai. +Olles dán gárdimii gullá okta váldoviessu mas leat guokte siidosoaji. +Første lesetekst: 1 Mos 32,24-30 24 Nu Jakob bázii okto. +Kultursensitivitehta ja kulturduogáža lassin ferte maid hukset kultuvrralaš dieđu ja máhtu. +Áiggun dán ášši váldit ovdan Ráđđehusain konsultašuvnnaid bokte, ja bivddán Davvi Dearvvašvuođa váikkuhit dakkár čovdosii, mas maiddái lullisámi buohccit ožžot diksofálaldaga SÁNAG:s, cealká Ellinor Marita Jåma. +Dát ulbmil leamaš oahppoplánain jagi 1987 minsttarplána rájes ja dan birra daddjo dávjá dušše hui oppalaččat, nugo omd. +čállá, ahte sápmelačča jurdda ii jođe moskkukámmáris, njealječiegat +Dássádus le jur dan vuoksjuj barggat, sebrudahka manna li sæmmi riektá, vælggogisvuoda ja vejulasjvuoda sihke nissujda ja ålmmåjda. +http://www.translaki.fi/2017/07/05/suomeen-voidaan-saada-pohjoismaiden-paras-translaki/. + - Go buot leat sajis, de lea vejolaš oaidnit čoahkkin­gohččumiid, áššebáhpáriid, čoahkkingirjjiid ja maiddái poastalisttuid neahttas, lohká Vuolab. +Almmáiolmmoš Álttás biddjui ikte eahkedis giddagassii, go albmá moarsi lei heađis ringen politiijaide. +Joavku 4: klusiila+nasála čoahkit Joavku 5: Viđát joavkkus leat ovddit joavkku 'klusiila+nasála'-čoahkit oktan r-bustávain. +Čielggadus deattuha ahte lámisolbmuid galgá atnit ovttaskas olmmožin ja sin dárbbuid váldit vuhtii, vai sii besset ain buorebut suopmelaš oktasašgotti oassin. +Lea dehálaš ahte dán barggus lea kvalifiserejuvvon oahpaheaddji ja ahte máhttá sámegiela. +Ipmirdatgomaid hupmá?De áddenmaid hállá. +Dego ráđđehusa evttohusas bukto ovdan, de nissonat ja nieiddat leat máinnašuvvon sierra, daningo lámis nissoniid sajádat ja sin váttisvuođat leat máŋggamohkkábut ja váddáseappot dievdduid váttisvuođaid ektui sihke almmolaš ja priváhttaeallimis. +Dábálaččat vuovdinduojis šaddá anonyma, muhto duodjemearkkas oaidná, gii duoji lea duddjon. +sojahanhámiid ja sátne-ortnega. +Gulahallanváhnen sámegielluohkás, Anne Britt Klemetsen Hætta, lohká dat lei hui suddu go eai lean ohcan oahpaheaddjit dán virgái. +Maiddái lea ollu bargu johtima oktavuođas ja dalle go divodit áiddiid. +Almmuheamis lea Sámediggepresideanta ja Sámediggeráđđi, Máhttodepartemeantta politihkalaš stivrra representánta, prošeaktajoavku ja prošeaktastivra. +Dan maŋŋá 2015 rádjái lohku geahpánii 41,6 proseantta, muhto geahpáneapmi ii dáidde leat váillevaš beroštumi dihte, muhto ođđa oahppoplánabuktosa boađus (Rasmussen 2015, 22; Todal 2011, 35-41). +Cristin neahttasiiddus sáhttá ohcat buot dutkamiid maid Sámi allaskuvla lea almmuhan maŋemus jagiid. +Son lea leamaš ambassádeura sámi dáidagis ja kultuvrras ja lea ain inspiratevra otnás dáiddáriidda. +Studeanttat geat háldejit rádio ja TV-mediašlájaid sáhttet ráhkadit ođđasiid daid mediaid várás. +Muđui lea oasálastán máŋga juoigan- ja máinnasprošeavttain, ovdamearkkadihte oahpponeavvoprošeavttas gos luohti lei guovddážis. +Dat sirdojuvvui Sámedikki vuollásažžan jagis 2000 ja oaččui ođđa nama Sámedikki girjerádju. +Dutkamuša jearahallamiid vuođul servoša siskkáldas jávohisvuhtii orrot váikkuheame earret eará ášši váttisvuohta ja lassin amasvuohta. +ja Trasek ry. +Jáhkoš-Lásse duojit gávdnojit maid dáid museain: Guovdageainnu-stuimmiin lea guovddáš sadji Guovdageainnu historjjás. +Ruhtadeaddjit háliidit diehtit prošeavtta dili ja man láhkái ruđat geavahuvvojit. + - Dat lanjat eai lean buorit Gárasavvonis. +Sámedikki plánaveahkki (2010) (4.673,50 kB) Sametingets planveileder (2010) (4.658,27 kB) Stuorradiggi mearridii 2009:s ođđa minerálalága Sámedikki mieđiheami haga, iige mieđiheami daid doaimmaide maid láhkaárvalus galgá muddet. +Oskal lea okta dain, gii lea čállán iežas filosofiija doavttergráda barggus boazolihku birra ja dan oktavuođas maid guorahallá mii "buorre olmmoš" lea, mo dat áddejuvvo sámiid gaskkas. +Joavkkus leat njealje musihkkara golmma našuvnnas, geain buohkain lea áibbas iešguđetlágán musihkkalaš duogáš. +Buot Sámedikki áirasat leat miellahttun ovtta dain golmma fágalávdegottiin mat meannudit áššiid ja ovddidit mearrádusárvalusaid Sámedikki dievasčoahkkimii. +Dego Kumpuvuori ja Högbacka fuomášahttiba, de vaikko listu ii leatge ollislaš ja lámisvuođa livččii sáhttán guođđit maid namutkeahttá (dalle dat livččii gullan "eará olbmui laktáseaddji sivvan"), de lámisvuođa čielga namuheapmi listtus lei stuorra lávki ovddosguvlui lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovdáneapmái Suomas. +Ii ge sus lean govttolaš gáibádus go gáibidii duhát ruvnno, muhto mun sáhtán goitge loktet skeaŋkagoartta 500 ruvdnui mii lea stáda kilomehtermávssu dásis, dadjá Holmen. +Ráŋggáštusáššiin lea dábálaš 14 beaivve guoddalanáigemearri duomu celkima rájes. +Dovddus Paiwana dáiddár Sakuliu Pavavalung lea okta Taiwana eamiálbmotlihkastaga ovdavázziin. +Jos evttohuvvojit adjektiivvat mat addet imašlaš ja soaitá vel hearvás mearkkašumi, de dat addá vejolašvuođa ságastallat mearkkašumiid birra, manin dat leat ártegat (nugo omd. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sáme giella- ja girjálasvuoda seminárra Biehtsemáno 10. ja 11. biejve ásat Árran julevsáme guovdásj ja Divtasvuona suohkan seminárav sáme giela ja girjálasjvuoda birra. +Dát ii leat nággovuloš ge go dát han dávista dáláš riektegeavahussii, gos riidduid geahččalit čoavdit soabahallamiin ja molssaektosaš ráŋggáštusvugiiguin mat juo leat ožžon lunddolaš saji. +Suotnjarat joavkkus leat 8 teáhteroahppi gaskkal 11- 13 jagi. +Dutkamuša čuozáhatjoavkku davvisápmelaččat leat juogo heaitán sámásteames guhkes áigái ja/dahje sámástišgoahtán eambbo easkká rávesolmmožin. +NSR áirras Nanna Thomassen muitala guovllus leat juo 2-3 olbmo iežaset sorbmen. +Davvisámegiella lea sámegielaid gaskkas stuorimus giellajoavku ja sullii 90% sápmelaččain hupmet eanetlohkogiela. +Eatnasat leat addán lobi almmuheapmái. +Sámediggi lea guhká bargan dainna ulbmiliin ahte álbmotriekti eanet galgá leat oassin Norgga lágain. +Stivra galgá iskat makkár vejolašvuođat leat miellahtuin beassat gullat luđiid arkiivvas. +Vaikko sáhtán navdit, ahte duodji lea dehálaš oassi árbevirolaš dieđus, maiddái birasdieđus, de das eai gávdno eamidieđu geahččanguovllus girjjálaš čujuhusat. +Lea deaŧalaš muitit ahte oahppi ferte beassat dan muddui ahte máhttá giela ovdal go sáhttá bidjagoahtit návccaid oahppat dan oasi giellavuogádagas mii lea ávkin lohkan- ja čállinoahpahallamis. +Hokkanen (2017), s. 52-54. +Mii viežžat ja doalvu fas siidii daid geas leat dárbu. +Ná sáhttá aktiviseret sihke ivdnenamahusaid ja eará adjektiivvaid. +Krigsman berošta gaskkustit mánáide sámi historjjá ja lea čállán, man láhkai Storyline metoda sáhttá geavahit veahkkeneavvun oahpahit sámi historjjá. +Dát skearru čájeha mo Valkeapää ain ovdánii juoigin. +Aristotelesa áiggi greikalaččat begge meissega dihte, mii lea veaikki seaguhus, ja keaisár Augusta áiggi Romas ges ráhkadišgohte meissega njuolga veaikkis ja málmmas mas lei siŋka. +Kontrávttas lea árvu 333 miljovnna kruvnnu. +Dego ovddit kapihttalis bukto ovdan, de SP-soahpamuša artihkal 26 sisttisdoallá ainjuo viiddes ja iehčanas vealahangielddu, ja danin dát soahpamuš lea lámisolbmuide hui dehálaš. +Gasku vuona bohte fatnasii Norgga mariidnabivdit ja Suodjalusa spesiálakommándo soalddáhat, ja dien láhkái čájehedje movt sii sáhttet njuiket fatnasii ja váldit dan iežaset stivrra vuollái. +Materiála arkiverejuvvo Lappi universitehta Árktalaš guovddáža arkiverennjuolggadusaid mielde elektrovnnalaš hámis. +Don sáhtát ráhkadit girjji ieš dahje ovttas bargat earáiguin. +Miellahtuid guđet fasttet vuostálastet organisašuvnna ja miellahtuid oktasaš beroštumiid, lea vejolaš čuoldit jos jahkečoahkkimis 2/3 nu gáibida. +Gárdin lea sihke ladni ja šloahtta dan vuogi mielde mii millii buktá guokte goabbatlágán guovllu huksenvugiid: Loiredála ollu 1500-logu šloahtaid ja skohttalaš adellatniid main lei doardna. +Sii ledje bagadallit máŋgga lágan doaimmahusain, nugo beanavuodjin, oaggun jieŋa alde ja spárkavuodjin, ja sii besse maiddái geavahit giela olggobeal luohkkálanja. +Sátnegirjjit mas maid jietna, e.e. ruoššagillii. +Buot din daguid lea mu peanna merken čielga bustávaiguin krysolihttadávvaliidda. +Kapihtalis 4. leat mu pro gradu -dutkamuša guovddáš doahpagat, muhto lean lahkonan daid juo dán dutkamuša geahččanguovllus. +Dán oasis +Muhtin báikkiin leat muorat adnon báberindustriijai, ja de leat badjelmearálaš olu muorat čullon. +Ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma dadjá ahte Sámediggi áigu geahčadit raportta vuđolaččat, danne go dat šaddá leat deaŧalaš Sámedikki doarjjaortnegiid buoridanbarggus sámegiela várás. +Kursadivat eará gielddaid ássiide: 4000. +Sámediggi ovttas eará eiseválddiiguin sáhttá váikkuhit positiivvalaš ovdáneami ássama, innovašuvnna ja kultuvrra oktavuođas sámi guovlluin. +Oahpaheaddjit eai astta orustit smiehttat ja čálligoahtit dakkaviđe go fuobmájit juoidá. +Eurohpá ráđis Ministerikomitean suositus CM/Rec (2010) 5 toimista seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän torjumiseksi ja YK-tasol. +Festivála plakáhta lei Nils-Aslak Valkeapää hábmen. +Juovlamánnu lea erenoamáš mánnu bearašolbmuide, dalle leat ollu doalut sihke ruovttus, skuvllas ja mánáidgárddis. +Oktiibuot gávdne 762 šlája. +Magga, Ristenrauna, "Vammaispalvelut", girjjis Välimaa, Aimo & Laiti-Hedemäki, Elsa (doaim. +Ođđa sániid oahppanproseas + (Liebkind 1988: 38.) +Dan mielde orru leamen nu ahte: + (Alasuutari 1994: 34 - 36). +Dat lea muhtinlágan jávohis vuođđu, maid mii geavahit dego bargobiergasa iežamet doaimmain. +Mun giittán daid olusiid geat barget sámi gielain ja kultuvrrain. +ON Nissonkommišuvdna lágiduvvo juohke jagi ja lea okta deaŧaleamos riikkaidgaskasaš deaivvadansajiin gos digaštallet nissoniin vuoigatvuođaid ovttadássásašvuođa. +Čájáhusa vuolggabáiki lea Knut Hamsun romána "Sult", mainna son šattai duođas dovddus. +Dus lea vuoigatvuohta oažžut vealtameahttun goluid buhtaduvvot, go mátkkoštat dálkkodeapmái ja ruovttoluotta. +Home Ođasarkiiva Gávdnui guhkkin váris vuossárgga 12. ođđajagemánu 2015 11:11 Kirste Paltto vuosttaš rihkusromána. +Gonagaslaš Kultur- ja girkodepartemeanta čálii ahte ođđa orgána gohčoduvvo " Buolbmát ja Deanu girkolaš ráđđin" ráđis galget leat njeallje válljeduvvon áirasa goabbat suohkanis, báhpa lassin. +Jietnadeapmi leage dat oassenákca giellaoččodanproseassas mii vuosttamužžan dađistaga geahnohuvvá. +Gielda áigu fuolahit ahte buot suovvakanálat (bohccit jna) liggenrusttegiin mat liggejit lanjaid ja visttiid ruhttejuvvojit dárbbu mielde ja unnimusat oktii juohke njealját jagis. +Fylkkamánni máksá maiddái doarjagiid politihkalaš bellodagaide. +Huksehus galgá plánejuvvot ja tevdnejuvvot. +"Black Frost", John Carew, Filbma Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohka��umi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Sámiid kulturiešráđđen. +- Mun gal balan ahte doppe leat maid asbeasta mirkkot go álge lihkahallat daid boares seinniid. +Dás sáhtát genereret lohkosániid nuortamearalalaš gielaide Čále logu 1 ja 999999999 gaskkas, omd. +Knudsen válljii fárret ruovttuguvlui, gos ledje álggahan sámegielat ovdaskuvlla, nu ahte mánná beasai oahppat giela. +Ájnas la hiebadahttet bihtámsámegiela ælládahttemav, ja nannit doajmmavuodov Bihtámsáme viessuj ja museaj. +Maŋŋel soađi oaččui Ruvdnaprinsa čađat eanet ovddastandoaimmaid. 1955:s buohccái Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa doaimmai Ruvdnaprinsaregeantan. +Go Larsen vulggii Brasilii, de son celkkii ahte son galgá earret eará čalmmustahttit dan ahte nissonperspektiiva galgá nannejuvvot buot dásiin barggus guoddilis ovddidemiin. +Olbmot ieža duddjojit ja sirdet dieđu. + (Hagtvedt 2002.) +Identitehta duodjeárbevierus +Kuhmunen ovddidanbargu lea ovdamearkan dasa, mo ođđa praksisiid sáhttá hutkat ovdalis árbevieruid vuođul ja man láhkai ávkkastallat teoriijaiguin praksisis. +Jus deaddilat dihto vahkkonummara, dalle ihttá listu mas leat buot čoahkkimat dan vahkku, ja go deaddilat dihto čoahkkima, dalle ihtet eambbo dieđut čoahkkima birra. +VOC lea oktasaš namahus máŋgga orgánalaš komponeanttain maidda gullet ee. +Ožžon doarjaga Sámedikkis njeallje jagi maŋŋil go ohce Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +maid oppalaččat Harpur, Paul, "Embracing the New Disability Paradigm: The Importance of the Convention on the Rights of Persons with Disabilities", Disability & Society, Vol 27, 2012, issue 1: 1-14. +Dalle go eamiálbmogiid vuoigatvuođaid leat viggan buoridit, de nissoniid vuoigatvuođaid deattuheapmi lea sáhttán orrut hástaleaddji maid servošiidda. +Dása bohtet dieđut ekonomijaossodaga birra. +Beassášsullo ássit muitet ain bures Thor Heyerdahl. +Dát iskosat čađahuvvojedje buot ohppiin 5. - 10. luohkás, ja čájehuvvui ahte oahppit loktet bures skuvllas. +Oahpaheaddji: oaivvilda buohkaid geat barget mánáiguin sámeskuvllain, sii oahpahit ja bajásgesset mánáid, ležžet dal oahpu dáfus mánnádivššárat, oahpaheaddjit, veahkeoahpaheaddjit , sadjášoahpaheaddjit dahje eará. +Fredriksen lohká festiválas beassat gullat iešguđetlágan musihka, árbevirolaš luođis gitta blues ja rock ́n roll musihkkii. +Maiddái lohkamušat gáibidedje ollu eanet go dušše lohkat daid ja áibba ođas lei maid, ahte sámi dili buohtastahttit eará álgoálbmogiid diliiguin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Hálddahus"Ráđđealbmá ođđasat Háliidat go vásihit Porsáŋggu earenoamášvuođaid Iskka vásihit čakčaluomu Porsáŋggus Boađe Porsáŋgui vásihit ivnniid, iešguđetlágán dálkkiid ja jaskatvuođa. +2 Akšuvdnadutkan +Golleboagán, -roahkit ja -soljjut ledje riggodaga symbolat. +Gákti lea luvvejuvvon sierra duodjemáhtus, go duddjondáiddut eai leat šat nu dehálaččat go dolin. +Sámedigge barggo avtaárvvusasj varresvuodadievnastusá åvdås sáme álmmugij mij sáme gielas ja kultuvras álggá. +Kritihkka lea šaddan earret eará danin, go málle ii váldde vuhtii ovttaskas olbmuid iežaset ja persovnnalaš vásáhusaid lámisvuođas. +Mii leat álmmuhan ođđasit virggi, muhto mis eai leat ággat leat nu optimisttalaččat dán háve ge. +Čállingiela ovddideamis guovddáš áššin lea ahte oahppit besset beaivválaš čállimiin darvvihit dán giellamáhtu alcceseaset aktiivvalaš giellageavahangálgan. +vahkus, iige dušše ii leat. +Ovtta beaivvi leat Sámi logaldallit ja nuppi beaivvi fas lea eará guovllu dutkiid vuorru, čilge Helander. +Feastta oasálasti ii loga feastta šat joatkán dán maŋŋá go buohkat ledje suorganan ja buohkat vulge ruovttuide. +Árbevirolaš dieđu olbmot ohppet áiccademiid ja gieđas čájeheami vásáhusaid bokte (Johnson 1992: 7). +Doppe ledje mállásat, guoimmuheapmi ja beaivvi sártni doalai Porsáŋggu sátnejođiheaddji. +- Boraspirelávdegoddi lea mearridan ahte Sis-Finnmárkkus, mii lea B-guovlun merkejuvvon albbasbivddus, eai galgga leat albbasčivgamat. +Muhto jus oktage Bargiidbellodaga ovdagoddeáirasiin leaš eret ja Guovddášbellodagas bođeš vuosttášvárreáirras čoahkkimii, de soaittášii veahá eahpidanveara. +Sápmelaš lámisolbmuid gielalaš vuoigatvuođaid galggalii sihkkarastit bálvalusaid oččodeamis. +Nubbi eará oahpaheaddji muitala, mo son lea nu váiban sámegielain bargat, go dovdá, ahte dasa ii leat doarvái doarjja skuvllas. +Maid nubbi informánta lohká ahte dovdá iežas hui oaidnemeahttumin sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteaddjin, ja gohčoda dán oktasašgotti struktuvrralaš vealaheapmin. +Dakkár visttit lea gáldun máhttui ja historjái sámi servodaga ja báikegottiid birra gos dat leat. +Sámegiela hálddašanguovllu fylkkasuohkaniidda lea guovtteoasat málle mas lea vuođđo- ja bálvalusoassi ja ovddidanoassi. +UIT The arctic university of Norway > Giellatekno Davvisámegillii Norsk Suomeksi English По-русски Nedtedigibaakoeh: Máhttet sojahuvvon sániid ja addet sojahanparadigmaid. +Annukka Hirvasvuopio-Laiti Sámi allaskuvla +Girji lea čállon golmma suopmanii. +Duodjeoahppoplánaid leat goittotge juo álggaheamin. +Porsáŋggu kulturskuvla ja Kainun institutti - Kveana instituhtta vulget Lulejui Ruŧŧii golggotmánu 17.b. +Duddjon lea oassi eallimis. +Váldde fárrui dánsunskuovaid ja boađe buriin mielain! +Sámi logut muitalitčalmmustahttet Aasen-ávvudeami dainna lágiin ahte njeallje artihkkala leat giela birra. +John Isak Sara lohká maŋemus áiggiid buollašat leat leamaš veahá hástalussan hárjehallama dáfus. +Dalle válljejuvvui ovdagoddi, sátnejoðiheaddji, dárkkistanlávdegoddi, doaimma- ja ovddideami váldolávdegoddi, bajásšaddama váldolávdegoddi jna. +Filbmenbarggut álget boahtte jagi, golggotmánu dahje skábmamánu 2017. +Wiig ABC-girjji kártta, govva 22). +Dat mield-disbuktá ahte vokálaloahppasaš ovttastávvalsátni juhkkojuvvo konsonántta ja vokála gaskkas almmá stávvalsázu haga, omd. +Du váibmu lea mu ruoktu, basut dan mu boahtima várás. +Oktasašsoahpamuša artihkkala 33 čuoggá 3 mielde lámisolbmot ja lámisolbmuidorganisašuvnnat oassálastet čuovvumii. +Giellafága lea duodjefága ja dán duodjefága ávnnas lea giella. +Suoma guoski cealkámuš: Concluding observations on the Sixth periodic report of Finland, CCPR/C/FIN/CO/6, 22 August 2013, para 16 ja máŋga iešguđet cealkámuša vuollenohtas 189. +Muitalusas lea sisdoallu mii lea dan sáttasátni, muhto das lea maid ii-oinnolaš bealli, mii lea huksejuvvon muitalusa birra ja man Nergård gohčoda muitalusa kosmologiijan. +Boahtte njeallje jagi árvvoštallanmiellahtuid válgaášši, ášši 62/16, mearriduvvui. +maiddái Nystad & Lund 2009.) +16:34 Golggotmánu 02. beaivi 2015 - Ferte boahtit ovdal go gerget vádjolit Árja dáhttu Sámedikki hábmet sierra doaibmaplána sámi vuoraolbmuide. +Maŋŋá oanehis seremoniija Reidar Tveit hávddi luhtte, bijai Ruvdnaprinsa kránssa dan ođđa muitomearkka lusa, mii lea ceggejuvvon muitun norgalaččaide geat gahčče Koreasoađis. +Sátnejođiheaddji Ragnar Olsen ja ollugat Fálesnuori 1000 ássiin ledje boahtán dearvvahit Gonagasbárrii buresboahtima. + (LeCron Foster 1994: 366.) +Buorre eavttuhus sutnje lea oastit girjjiid boares " stuora Ivgu" birra. +Cealkámušat/ mearkkašumit sáddejuvvojit čálalaččat Stáhta geaidnodoaimmahahkii, Region Nord, Postboks 1403, 8002 Bodø, dahje e-poastta bokte firmapost-nord@vegvesen.no ovdal20.12.2012. +Lea lávdi nášunála ja internášunála álbmotmusihkkii, luohtái ja álbmotdánsii, muhto ii geavahuvvo olus luođi namas vela. +Guovttis informánttain muitaleaba ahte oarjeriikkalaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui g +Ja dasto vel, ahte mo dát "buorre ja iešráđálaš olbmo" ideála boahtá ovdan sámi árbevieruin ja oahpaheddjiid beroštumiin. +Dan áiggi lei dát mohtoryachta máilmmi stuorámus. +Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski diehtu gielddain lea maid váilevaš, ja dábálaš rávvagiid ja strategiijaid galggalii ovddidit, vai dilli buorrána. +Bearráigeahččan ja ođasmahttimat Čállojuvvo jahkásaččat raporta das movt Stuoradikki juolludeamit Gonagaslaš hovvii (Civillisten) ja Gonagaslaš Allavuođaguovtto Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa bargovehkii geavahuvvojit. +čállit logga eaige dasa, ahte dutkit vel lohket sin čállosiid. +Cealkkaráhkadusain lea guovddáš mearkkašupmi aiddo dain osiin mat cealkagis almmuhit "gii dagai maid geasa", dahje nu gohčoduvvon semantihkalaš rollain, nugo omd. +Dáid vuoigatvuođaid áigut mii Sámedikkis vel ain eanet vuoruhit. +Dat máksá ahte oahppit fertejit beassat oahppat dáid áššiid guovtti vuosttaš skuvlajagi áigge. +Fáttá livččii almmatge dehálaš guorahallat maid +Ruvdnaprinseassa álggahii rahpansártni sámegillii, ja muitalii sápmelaččaid dili birra Norggas ovdal ja dál. +14:43 Ođđajagimánu 29. beaivi 2016 82 dorvoohcci giddagasas Oarjeleairras Girku ii hilggo dorvoohcciid Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Gonagasbára vuosttaš almmolaš guossástallan álggii Australia soahtemuitomearkka - Australian War Memorial guovddážis. +Dego ovdalis, sápmelaš siskkáldas unnitloguid gieđahalli kapihttalis, buktui ovdan de vuođđolága 6 §:a ovttaveardásašvuohtanjuolggadus guoská ovttaveardásaččat maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid, vaikko sii eai máinnašuvvoge sierra vealahangildui gullevaš joavkun, degomat lámisolbmot. +Ferte liikká muitit ahte maiddái vealaheami vuođuštusat ja hámit nuppástuvvet oktasašgotti nuppástusaid mielde. +Eará pre- ja postposišuvnnat main lea dušše áigemearkkašupmi leat bále ja gaskan. +Dan áiggis lea maid hálddašeapmi rievdan go guovllustivrrat lea heaittihuvvon. +H. M. Gonagas Harald V rabai ođđa sámediggevistti almmolaččat skábmamánu 2. b. 2000. +Maiddái iešguđegelágan doaluid, degomat Sápmi Priden ja nuorra LHBTIQ -olbmuide laktáseaddji prošeavttaid doarjun maiddái ekonomalaččat almmatge váikkuhivččii positiivvalaččat diđolašvuođa lasiheapmái ja vealaheami vuostásaš barggus dáid unnitloguid dáfus. +Iešráđálašvuohta bajida iešluohttámuša ja addá iešbirgemii mentála válmmašvuođa ja čoavdindáiddu. +Sis geain leat čealkámušat áššái dahje cuiggodeamit plánaevttohussii galget sáddet daid Rambøll Norge AS, Kongleveien 45, 9510 Alta, dahje e-poasttas alta@ramboll.no. Gulaskuddanáigemearri lea skábmamánu 1. b. 2013 Vejolaš gažaldagaid fástida karianne. +Anáris hupmet golbma sámegiela; davvisámegiela, anárašsámegiela ja nuortalašgiela. +Son beroštuvvá go lea dán fáttá birra sáhka ja čilge áinnas. +Hirvonen, Lauhamaa, Sara (Hirvonen 2003a, 2003b) gávnnahit, ahte sámeskuvllain nugo ollu earáge skuvllain oahppama dábálaččat stivre eanaš oahpaheaddji. +Son maid muitala ahte dán jagi lea sakka maŋŋonan jávrriid jiekŋun. +Ja sæmmi láhkáj gå mánná máhttá oahppat guokta giela, máhttá aj mánná oahppat låhkåt daj guokta gielajda. +Áibbas Rabas lea dássážii stuorámus sámi dálá áiggi dáidaga manifestašuvdna. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bálvalus fálaldagat"Kárttat ja máđit"Bievlamáđit Anárašmáđđe, historjjálaš johtolat- ja gávpegeinnodat Suomas Norgii lea ođđasit merkejuvvon. +Bargojoavku buvttii vel ovdan ahte čilgehusa oktavuođas sáhttá leat dárbu suokkardit dievas agi gáibádusa sohkabeali vuoigatvuođalaš nannema eaktun. +Lohkangálggaid ovdánahttimii sámegielfágas mielddisbuktá bar +Sihke vehádatálbmoga sturrodat ja vehádatgiela hálliid lohku leat dehálaš mihttárat dákkár barggus. +Dan dihte go eanet sámit fárrejit gávpogiidda lea Sámediggái deaŧalaš, ahte gávpotgielddat fálašedje buori mánáidgárde- ja skuvlafálaldaga ja gozihivčče daid geatnegasvuođaid mat gielddain leat sámi giela ja kultuvrra goziheamis maiddái gávpogiin. +Máŋggadáfot vealaheapmi juhkko dábálaččat máŋggageardásaš, kumulatiiva ja fátmmasteaddji (intersektionála) +Dábálaš áššejohtu lea ahte Sámediggi sádde gulaskuddancealkámuša dalle go plána lea gulaskuddamis. +Go Ávvir riŋge sutnje, de lei son áiddo ožžon dieđu ahte njeallje ođđa ráppi leat gávdnon. +Seammás minimála sátnebáraid geavaheapmi addá vejolašvuođa oahppat ođđa sániid ja maiddái fáhtet oasi sámegiela sátneráhkadanvejolašvuođain. + - Ilpo Halonen - Timo Airaksinen - Ilkka Niiniluoto (doaimm. +Dąbrowska 2004 ja Evans 2014.) +Ja go lei nu čáppa dálki, de sii sáhtte maid dearvvahit gárdima balkoŋggas daid ollu olbmuid geat ledje boahtán dohko geahččat. +Les mer → NSR ohcá joavkočálli ja nuoraidčálli Av Thomas Nygård, 17. januar 2014 NSR:s leat rabas sadjásaš joavkočállivirgi ja nuoraidčállivirgi. +Guovdageainnu čoahkkebáikki juhkančázis lea ivdnelohku (fargetall) ja šaddadeaddji mikroorganismmat (kimtall) badjel rávvejuvvon meriid mat leat juhkančáhceláhkaásahusas. +Ahte bealálaččat galget sihkkarastit ahte dákkár oassálastin adnojuvvo áibbas guovddážis dan barggus mii dáhpáhuvvá CBD oktavuođas art. 8 (j) ja 10 (c) geatnegasvuođaide galget bidjat konkrehta sisdoalu. +Kantola, Johanna, Lausunto koskien yhdenvertaisuustoimikunnan välimietintöä: Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarve ja -vaihtoehdot (2008). +Oahppan oažžu áigái oktasaš representašuvnnaid internalisašuvnna dahjege enkulturašuvnna. +Moadde dain áigumušain maid sii leat ožžon dohkkehuvvot leat vuorasolbmuide čállin ja lohkan veahkki, dat galgá leat dál jođus, ja mánáidgárddiide ođđa sámi oahpponeavvut. +Tittelluohti gohčoduvvo dávjá Sámi nubbin náššunalšuokŋan. +Luohtebagadalli virggi deháleamos bargun lea koordineren, nammalassii čatnat oktii dan mii dál lea gávdnomis luođi ektui buot dásiin servodagas, doalut, festiválat, oahpahusat, olles Sámi guovllus. +Das ovdanbuktet norgga arkitektuvrra ollislaččat, leat sihke čájáhusat, logaldallamat ja workshop. +Áiccademiid ja vásáhusaid ilbmaneapmin njálmmálaš árbevierru čájeha ja guoddá mentálalaš málliid. +Lohkat rituála teavsttaid, guhppen ja healing leat eará oahpis dálkunvuogit. +Eadni lei fitnan dálkkodeame su ja jugaheame sutnje veaháš máli. +- Jos mii atnit árvvus báhkkeguvssis dan oktavuođa lundui, de sáhtašeimmetgo mii eará materiálaidge oktavuođas atnit árvvus dan seamma ášši, jearrá Valkonen. +Mun jáhkán dát reaiddut leat stuorra veahkkin ollu sámegielagiidda geat ovdal eai leat máhttán dahje duostan čállit iežaset gillii, loahpa presideanta Egil Olli. +10:49 Suoidnemánu 12. beaivi 2016 Rievdadit Binges-gilvvu máđija - Guhki ja dálkesuojeheapme Ollejedje ovddemus Áltái Ođđa olahus sihkkelastingilvui Hammerfeastta buohcciviesu vuordinlanjat leat dávjá gurrosat. +_______________ 1998: Duodji saamelaiskulttuurin kuvastimena. +Dán vuođul sii sáhttet vealahuvvot máŋggageardásaččat. +Guollebiebman lea áiggi mielde šaddan dehálaš ealáhus maiddái Finnmárkkus. +Go boazopolitiijain lei bearráigeahčču Bissojogaduoddaris ja Rožis ikte, de váide vihtta skohtervuoddji mat vudje lobi haga olggobealde láhttuid. +Dat lei varra muhtun doppe gii áiggui dohko sisa go ii leat ovdal leamaš sisagaikun dáppe, lohká Myrli. +Geasi mielde galgá doaimmahus sirdojuvvot 64 km, Heahttái, heajos visttiid geažil. +Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid čoaggit ruskkaid lagaš birrasis. +Alimus gávpi eurohpálaččaiguin buvttii ođđa kultursárgosiid sámekultuvrii erenomážit 1300 - 1600 áigodagas, mii lea vuohttimis duojis. +15:19 Skábmamánu 16. beaivi 2016 Gumppet ja albasat laskan Skandinavias Biilageahččalanfitnodat Colmis lea oastán Kakel jávrri Árjjatluovi gielddas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Mánná ja oahpahus"Skuvllat ja SÁAF Porsáŋggu gielddas leat skuvllat Bissojogas, Siskit Billávuonas ja Leavnnjas. 415 máná ja nuora leat čoahkkanan njeallii skuvlii. +Georg Buljo lea badjel guoktelot jagi leamaš profešunealla musihkkár ja lea čuojahan iešguđetlágan musihkka málliid. 1991:as álggahii son dan eksperimentála rockejoavkku Locomotives geat gitta 2001 rádjai almmuhedje golbma skearru ja máŋga EP. +Badjel 100 jagi guhkes árbevierru Dán jagi áigu Gonagasbearaš vuot vuostáiváldit mánáidtoga Šloahttabalkoŋggas. +Makkonen, Timo, Syrjinnän vastainen käsikirja, International Oragnization vealahanvuođuštusaid listu ii leat ollislaš, muhto dat sisttisdoallá almmatge máŋga suopmelaš dálásoktasašgotti vealahanvuođuštusa. +Dát lea earenoamážit dehálaš go guoská psykalaš dearvvašvuođafálaldahkii. +SSO bargit nammadit SSO áirasa. +Somby čuoččuha ahte diekkár alla oahppan sámit, geain ii leat sámi kultuvrralaš diehtu ja máhttu ja geaidda lea stuorra luohttámuš sámi servodagas, sáhttet šaddat stuorámus dáruiduhttin. +• Oarjin bargun lea kártet koloniserema historjjá ja váikku +Son muitala sutnje lei hui duhtadeaddji go fuomášii ahte olbmot leat gullan sin ráppemin ovdal. +Gielddat/suohkanat gos don fertet jienastit ovddalgihtii Jus don ásat ovtta dáin gielddain/suohkaniin, de don fertet jienastit ovddalgihtii: Ovddalgihtii jienasteami sisriikkas Sáhtát jienastit ovddalgihtii buot Norgga gielddain/suohkaniin. +Jus galggá avtaárvvusasj varresvuoda- ja sosiáldievnastusáv oadtjot sáme álmmugij de hæhttu dievnastus diehtet ja buktet sámegielav ja kultuvrav juohkka dásen. +2013 sámediggeválgga dehálaš dáhtonat Sámediggeválgga válgabeaivvi lea čakčamánu 9. b. 2013. +Nugo dál orru leamen, de lea várra nu ahte ealáhus ja Sámediggi ovttas fertejit sihkkarastit dan ahte boazologu johtilis unnideapmi ii livčče áittan boazodoalu boahtteáiggi vuđđosii, nappo guohtonvuđđui. +Muhtimin jorgaleaddji lea bággehallan guovttestávval sániid dahkat ovttastávval hápmásažžan, omd. +- Báikkálaš olbmot geat bivdet suohttasa dihte goddet guliid ja oidnojit dan čállimin Facebook:i. +Oahpes bárahisstávval sátnemáddagiid jietnadatmolsašumiid +Girkonjárgga joatkkaskuvllas lea, dán šiehtadusa čađa, buoret vejolašvuođat realiseret osiid oahppoplánas, ja addá maiddái buoret vejolašvuođa hábmet stuorát čatnosa teoriija ja praksisa gaskal. +Nuppádassii oarjemáilmmi dutkanetihkka ii gutnejahte sin árvvuid ja dovdduid. +Sii guđet eai válljen eksámena, čájehedje njálmmálaččat maid ja mo sii leat ovddidan praksisaid. +Guorahallan vuođđuduvvá materiálii mii lea čoggojuvvon ovtta máná ja su áhči ságastallamiin dan rájes go mánná lei jagi ja gávcci mánu boaris. +23. +Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko (2014), s. 71. +badjesámiide. +Cealkkaoahpas oahppat cealkagiid ráhkadusaid ja doaimmaid birra, ja aiddo dan birra leage sáhka cealkkaanalysa hárjehallamiin. +Gielddas lea hui buorre mánáidgárdefálaldat, buorre dikšun ja fuolahusfálaldat ja dávjá leat oahppit geat loahpahit nuoraidskuvlla Finmárkku buoremusat. +Otná sámi mánáidgárdefálaldahkii dat lea leamaš áibbas dárbbašlaš. +Movttáskii tv-ráiddus iešge sárgut +Portreahtat sáhtte juogo leat diŋgojuvvon dahje son ieš válljii málet áigeguovdilis olbmuid earenoamáš dáhpáhusaid oktavuođas. +Sæmmi láhkáj vuoset pasienntariektálága § 3-5 ahte pasientajn le riektá diedojda ma li vuosstájvállde individuála ævtojda hiebadum, dagu álldar, ållessjattukvuohta, åtsådallam ja kultuvrra- ja gielladuogásj. +Dás rahpasa liehmos geassi ja álgá buori máilmmi višuneren ja govahallan. +Mats Henrik Antis lei easkkaálgi lihkku go beasai ovddemusaid searvái válljet luossajándora Álttáeanus. +Ovdal juovllaid lágidii kulturskuvla tevdnen- ja málekurssa mánáide ja nuoraide. +Arkiteakta Finn Nilsson lei váldoovddasvástideaddji siskkáldas dávviriid háhkamis. +Das leat guokte stuorra oasi -Boares testamenta (39 girjji) ja Ođđa testamenta (27 girjji). +Mun čálán eanet lea goalmmát bargogirji dán ráiddus. +10:28 Ođđajagimánu 23. beaivi 2016 Astoáiggis ráhkadit rádioprográmma Lujávrri nuorat leat álggahan ráhkadit nuoraid rádioprográmma man namma lea "Nurash Inn" dahje "Nuoraid jietna". +Namahuvvon ovcci bustávas geahččaladdanjoavkku oahppit máhtte guhtta bustáva ja dárkkistanjoavkku oahppit máhtte golbma bustáva. +Sihke sátne- ja cealkkadási semantihkalaš guorahallamat ja hárjehallamat sáhttet maid dahkkojuvvot vuolit dásiin ovdal go vástideaddji giellaoahpalaš kategoriijat leat ohppojuvvon. +ON:a eamiálbmotjulggaštusa artihkal 34 eaktuda ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođalaš vierut, árbevierut, vuogit ja praktihkat čuvvot riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon servošiid siskkáldas vealaheami. +Stáhta dearvvašvuođageahču Guorahallanovttadat lea ožžon ja gieđahallan 501 dieđiheami 2015:s. +CI leat ovttaskas konsonánttat. +Sámi giella- ja kulturguovddáš Porsáŋggus doallá RABAS GOAĐI maŋŋebárgga golggotmánu 14. b. 2008, tiibmu 14.00-19.00. +Vádtsemduobddága li moattebelaga ja le vuodo oanep ja guhkep vádtsemijda miehtsen jali váren. +Joatkkaoahpahussii sáhttá departemeanta mearridit láhkaásahusaid mas daddjo ahte dihto skuvllat galget oahpahusa sámegillii ja sámegielas dahje sierranas sámi fágain. +Lea sihke jienastanvuoigatvuođa 100-jagi ávvudeapmi ja vuođđolága 200-jagi ávvudeapmi. +Romssa Musea konserváhtor deattuha man dehálaš priváhta čoakkáldaga seailluhit, iige dodjit árbbolaččaide vurket go ii leat sihkar sii oidnet árvvu das ja sáhttet bálkestit dan. +Váttis lea einnostit mii šattaš vuoigatvuođakártema boađusin. +Oahpahallái dat mearkkaša ahte lea ávkkálaš diehtit makkár dáhpáhusain su giella lea earálágan go čállingiella, ja oahpaheaddjái lea stuora ovdamunnin máht-tit ráhkkanit dustet daid váttisvuođaid maiguin oahppi deaivida go álgá oahpahallat čállingiela mii máŋgii čállojuvvo eará láhkai go mo oahppi hállá. +Servosiš dáhpáhuvvan nuppástusat rievdadii maiddái nuorra nieiddaid sosiála dili. +Vuosttaš konferánsabeaivi, duorastaga golggotmánu 29. b., lágiduvvo Nikelas. +Olbmo sosiála identitehta ovddasta oktagasa čatnosiid kultuvrii ja sierra sosiála joavkkuide ja fas persovnnalaš identitehta ovddasta earuheaddji sárgosiid seamma joavkku lahtuin (Liebkind 1988: 66). +Dát mielddisbuktá ahte šaddá álkit gávdnat dieđuid almmolaš áššiid/dokumeanttaid birra. +NSR galgá dáhkidit ahte nu dahkko, lohpida Máhtte. +Olgeš ja Risttálaš Álbmotbellodat eai ožžon ovttage jiena. +Doarjja sturrodat lea gitta 15% ohcci duohta gieldda divathattis. +Fátmmasteaddji vealaheapmi sáhttá boahtit ovdan aivve erenomáš vugiiguin, dan dihte go +Ahte Amanda Kernell filbma válljejuvvui duháhiid filmmaid gaskkas, lea stuora ánsu su bargui. +Ibid., s. 7-8. +Jus leat doalut namuhuvvon áigodagas, de váldet oktavuođa gielddain láigoheami olis. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Nenetsagillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Gos boađát ? +Sii leat Marit Elin Kemi (35), Mattis Ailo Hætta (31), ja Alice Balto (32), ja sin gávdná Altapostena viesus. +- Veagalváldin galgá leat dáhpáhuvvan ovdal go son manai Ruŧŧii, ja váidda maid buktojuvvui politiijaide ovdal. +Dávvet lea ruovttus . +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuojadanálddis rahppo skuvlaluomu maŋŋá Leavnnja vuojadanálddis rahppo čakčamánu 3. beaivvi. +Vaikko artihkal 5 guoská namas mielde nissoniid ja dievdduid dásseárvvu, dat gáibida vuoigatvuođaid dorvvasteami ainjuo almmá +Čájáhusa govat guoskkahit su. + (Pääkkönen 1995: 14.) +Sámi allaskuvla. s. 97-125. +Graham Smith čállá, mo dát bargu álggii jaskes revolušuvnna bokte 1980-logus, go maorit álge ođđa láhkai jurddašit ja meannudit iežaset áššiid. +Son geavaha ovdamearkan, mo bás mánná árrat eallimis vásiha oažžut dárbbuidis duhtaduvvot, omd. +Luondu ja olmmoš Áillohačča divttain +2.) +Almmuheapmi lea 112-siidosaš ja sisttisdoallá máidnasiid ja muitalusaid. +Ruovttus mánát ledje hárjánan luonddudállodoalus iežaset gielaiguin ja vieruiguin, muhto stáhta skuvllain dain ii lean makkárge sadji. +Cealkámuša mielde ovddit mearrádusa ii leat dárbu nuppástuhttit. +Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, riegádan guovvamánu 12. beaivvi 1932. +ON:id eamiálbmotforuma ávžžuha dutkanraporttas ON:id eamiálbmotsierramekanismma (eŋg. +Čajahus govvida sami arbevirolaš ealahussurggiid nugo fuođđobivddu ja guollebivddu, ja erenoamažit boazodoalu ovdal mekaniserema. +Foto: Svein Lund Finnmárkkus lea ovdal leamaš uhcán geainnut, ja ain leat olu báikegottit mat dárbbašit ođđa geainnuid dahje ođasmahttit geainnuid. +Harcourt Brace College Publishers, Fort Worth. +Sámegiela gáibádus duodjeskuvlla duodjeoahpaheamis sáhttá atnit etnihkalaš gažaldahkan. +Hui unna guoláš lea dohkálaš gihppu, muhto unna hui +Giela heivvolaš geavaheapmái gullá diehtit makkár oktavuođain geavahit eufemismmaid dahje govváduslaš dadjanvugiid, nugo omd eret vádjolit dan sadjái go jápmit, ja sohkabeali govvideaddji sániid geavaheapmái gullá diehtit makkár sánit adnojuvvo jit vulgára sátnin. +Guovddážis lea fágabiras mii ovddida oahpahusa erenoamážit. +Oassi dán guorahallamis lea iskkadeapmi, maid OPINION-diđoštallanfitnodat čađahii. +Ráđđehus ja Stuorradiggi dat nannejit nationála ulbmiliid, muhto gielddain ja fylkkagielddain dat lea ovddasvástádus plánet gieldda- ja fylkkadásis. +Ibid., s.2. +Mu váibmoláđisvuođa ja mu čábbodaga bokte! +Deanu gielddastivra mearridii čoahkkimis 20.9.12 ahte válggat galget dollot maiddái sotnabeaivve (čakčamánu 8.b.) buot dan guđa jienastanbiiriin. +Gonagasbárra ollii ikte eahkes oaivegávpogii Canberrai, gos beasaiga muosáhit váimmolaš buresboahtima norgalaččain geat dien gávpogis ásset. +Máleriija addojuvvui skeaŋkan Dronnet Maudii su riegádanbeaivái skábmamánu 26. beaivvi 1905. +Cealkagiid sáhttá maiddái viiddidit ja dievasmahttit máŋggalágan advearbbaiguin vástidettiin dakkár gažaldagaide go +Sámegiel teavstta divvuma várás lea ráhkaduvvon sierra prográmma, Divvun, man vehkiin sáhttá dárkkistit ja divvut teavstta. +Geahča video áššis. 15:53 Suoidnemánu 02. beaivi 2015 Finnmárkku nuorat čuorbbimusat rehkenastit Norgga nuorat eai leamaš goassege nu čuobbi rehkenastit go dál, 10.luohkálaččaid gaskamearálaš árvosátni rehketeksámenis lei 2,9 mannan giđa. +Lea vejolaš jurddašit olbmo giellamáhtu máŋggadássásažžan. +Dárogiel girji Reinkalven Lille Bizi - Den flygende pilot ilmmai 2014:s. +Čáhcce ja duolvačáhcce divvagat - 2009 Dás gávnnat čáhcce ja duolvačáhcce divvagiid meriid. +Dán háve galgá kulturskuvlla boarraseamos sámegielat drámajoavku Soapmasat vuolgit mátkkoštit čájálmasain Eatnanspáppastallan maid Siri Broch Johansen lea čállán. +Danin +14:26 Guovvamánu 17. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +stáhta. +Muorra bardinspeallu gierdá máŋggaid jagiid unna gieđažiid bardima. +dovdda doahpaga máŋggadáfot vealaheapmi, ferte vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus váhtit vuhtii dan ahte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid dáfus +Muhto dan lea váttis dahkat jus eai beasa oahpahit olggobeale skuvlla, go eai gávdno galle oahppogirjji dán birra. +Viidáset daddjo ahte biologalaš šláddjivuođa vieruiduvvan geavaheapmi lea kultuvrralaš doaimma ektui mii galgá suodjaluvvon ja movttiidahttojuvvot. +Erenoamážit čállingiela oahppamii lea stuora ávkin máhttit giellaoahpa vuođđoáššiid. +5.8.2. +Go dat rahppo leat ain sullii logi máná geat leat mánáidgárdesaji haga. +Informánttaid muitalusain almmatge badjána sin vásáhus das ahte olbmot leat erenomážit ovdal dávjá badjelgeahččan ja atnán sin muhtinládje "doavkkibun" daid olbmui ektui, geat eai leat kategoriserejuvvon lámisolmmožin. +Váldit buot daid korpusfiillaid mat leat miellagiddevaččat ja bidjat sierra fiilii. +Studeanttat ohppet teorehtalaš ja geavatlaš barggu bokte journalisttalaš govaid geavaheami birra ja journalisttalaš sáhkkeheami birra ođasartihkkaliid várás. +Ossodaga bargiin leat dávjá dáhkamušat eará sajiin go ráđđeviesus ja sáhttet leat muhtomin váddásat deaivat jus beare boađát kantuvrii. +Mahlamäki, Pirkko, Vammaisfoorumi ry, johdanto, Suomen YK-liitto, YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, Sälekarin kirjapaino oy, Somero 2015, s. 8. +Biomedikála málle lámisvuođa čilgemis leatnai kritiseren das ahte dat ovddida jurddašanmálle biologalaš dearvvašvuođa norpmas ja maiddái dasa laktáseaddji buresbirgejumis, ja lámisvuohta fas spiehkkasa dán norpmas. +Olbmo persovnnalaš dáiddut ja dat diehtu mii sus lea, vuođđuduvvet aktivitehtaide, maidda son lea sosialiserejuvvon. +Viđátluohkkálačča geavatlaš cealkkaoahppamáhttu ja sátneluohkáid dovdan lea teorehtalaš cealkkaoahpa oahpahallama vuođđun. +Idjavuonduottar-geainnu almmolaš rahpan - Fylkkadikkis lei stuora politihkalaš dáhpáhus dalle go juolludii 415 miljovnna ruvnno Idjavuonduottar-geainnu divodemiide, celkkii Runar Sjåstad rabadettiin fg. 98 Idjavuonduottar-geainnu. +Girjji juotna geasuha lohkki álggus gitta lohppii. +Prošeavtta várás jearahallojedje golbma lámisolbmo ja okta áššedovdi, guhte bargá sápmelaš lámisolbmuiguin. +Dasto suohkanis lea garra sávaldat geasuhit iežáge buvttadanealáhusaid ja bálvalanealáhusaid, ja dat lea juoga mainna mii ain leat bargame árjjálaččat. +Son han lea autoritehta olmmoš, gii ii galgga goasse beali váldit. +Doppe logai inšenevran ja barggai čáhce- ja buhtistanrusttegiiguin. +Doahpagis lea sáhka das mo biras, ekonomiija ja sosiála ovdáneapmi čatnasit lávga oktii. +Anthropology s. 329 - 349. +Dalle duddjon ii leat šat okta vuosttas kultuvrra vuostáiváldindáhpáhusain (enkulturašuvdna), muhto baicce vásihuvvo servodaga lahttun (sosialisašuvdna). +skáhpp birra, mii bođii fápmui 1.1.2017. +Eamiálbmogiid siste fuolla árbevirolaš dieđu gáhttemis ja sirdimis lea áigeguovdil, go sosiálaráhkadusat ja -proseassat, dego ovdamearkan dieđu sirdinproseassat leat nuppástuvvamin. +Dásseárvosaš náittoslihtu mielde maiddái orrunguimmešlihtu meroštallan nuppástuvvá. +Sii áigot earret eará čájehit Diehtosiiddas iešguđet guovlluid eamiálbmotfilmmaid, muhto maiddái galget leat duodjemárkanat lávvordaga Báktehárjjis. +goed ('went') ja childs ('children') (O'Grady 2005: 22-27). +Duopmostuollu cealká ahte Frankriika lea rihkkon Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša artihkkala 8, priváhtta- ja bearašeallima gudnejahttima, dalle go dat leat gáibidan transolbmuid duođaštit ahte sii eai bastte lassánit, ovdalgo sin sohkabealli lea vuoigatvuođalaččat nannejuvvon. +Biras ii determinere olbmo kultuvrra, muhto ekologaš oaidnu sáhttá čájehit, makkár kultuvrralaš čovdosiid olmmoš ráhkada. +Árbevirolaš-doa +Sámedigge ja Oslo suohkan li moadda jage dagástallam gåktu nannit ja åvddånahtedit mánnágárdev, skåvlåv, varresvuohta- ja kultuvrrafálaldagájt sámijda oajvvestádan. +Aspa mielde dáid olbmuin leat nana čatnosat iežaset kultuvrii, namalassii dan vuoiŋŋalaš árvvuide ja dasa laktáseaddji ideologiijai, vaikko sii leat nannosit akkulturearašuvvan váldokultuvrii. +Čálamáhtu duddjon fokusere giela hámi beliide. +Fuomáš maiddái ahte buot Norgga girjegávppit sáhttet diŋgot min buktagiid dutnje kunddarin almmá lassigoluid haga. +Su čilgehus lei ahte go son njuike, de hirrájit sabehat vel eambbo jus livčče njuolga skruvvejuvvon. +Sámi oahpaheaddjioahput leat sámegillii ja gávdnojit dušše fal Sámi allaskuvllas. +Kröger, Teppo, "Tutkimuksen kolme näkökulmaa vammaisuuteen", Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausilehti, 10 (1), 27-38, (2002); Haarni, Ilka, Keskeneräistä yhdenvertaisuutta, Vammaisten henkilöiden hyvinvointi ja elinolot Suomessa tutkimustiedon valossa, Stakesin raportteja 6/2006, Helsset: Valopaino Oy (2006), s. 11-12; Ariotti, Louis, "Social construction of Anangu disability", Aust. +Muhtin kategoriseremiid nugo hámi ja stellelmasa govvideaddji sániid ferte čilgehusaid lassin beassat oahppat maiddái aktiivvalaš giel +Ájačáhcái lea geavatlaš dárbu ja čilgehusat dasa. +Sámi čuvgehussearvi 1932 - 1982 Lapin sivistysseura. +Oktasašsoahpamuš, vai olmmošvuoigatvuođat ja vuođđofriddjavuođat suodjaluvvojit dan hámis go dat lea nuppástuhtton beavdegirjjiin oktanuppelohkái (SopS 85-86/1998) oktasašsoahpamuša lassebeavdegirjjiin 12, mii dohkkehuvvui jagi 2000. +23.02.2015 Stáhtaguossástallan Australias Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet álggaheigga odne Norgga vuosttaš stáhtaguossástallama Australias. +Sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid ovddideapmi adno maid hui dehálažžan. +DIEĐU SISDOALLU +Lea várra, ahte báikkálaš árbevieru čohkkemiin das šaddá "albma" dahje "rivttes" árbevierru, man galgá sirdit sohkabuolvvas nubbái. +Vurdojuvvo ahteVárjjat Siidaboahtá mielde tentatiiva listui dán jagi, ja ahte nammadanproseassa máilmmiárbelistui álggahuvvo fargga. +čuovvumis. +Sápmelašvuohta lea ovddastan antropologalaš dutkamušas "eksohtalaš sullo" (vrd. +nuppástuhtton 30.12.2014/1329. +Sávan maid ahte áiggi mielde oažžut dakkár fierpmádaga mas lea ávki dutkama ja eamiálbmogiid báikenamaid bargguide. + (Lehtola 1999: 138.) +Son lea das rájes bargan suohkanbáhppan Kárášjogas ja dan maŋimuš 3 jagi lea leamaš mearrabáhppan Thailanddas. +Dain vuvde ruovttus duddjojuvvon árbevirolaš sámedujiid: siste- ja guolgaseahkaid, nuvttohiid, gávttiid, duljiid, čorvviid jna. +Jus ii leat basson duorastaga rádjai, de bidjo bassan diva kr 250. Leago mus dáhkadus go orun ásodagas? +15:31 Borgemánu 09. beaivi 2016 Maŋimuš beivviid leat smávva juolggážat viehkan Niitoguolban spábbačiekčanšillju ruossut doarrás. +Dál máŋga lámisolbmo báhcet juo nuorran ovdamearkka dihte bargonávccáhisvuođaealáhahkii, ja dát váikkuha hui olu sin eretduvdáseapmái servošis ja oktasašgottis. +Ráđđehusa evttohusa mielde artihkkala 1 čuoggás namuhuvvon easttahisvuohta ja bálvalusaid oččodeapmi gáibidit vel sihke iešguđegelágan ovddidandoaimmaid ja heivehangeavadagaid nuppástuhttima nu ahte dat čuvvot oktasašsoahpamuša mearrádusaid. +Goaskina fertejedje goddit ja gielda ozai oažžut dan. +Olahan dihte nationála ulbmiliid kulturmuitosuorggis lea ráđđehus ásahan logi seailluhanprográmma, earret eará Báktedáidagiid seailluhanprográmma (BERG). +Don it sáhte čálihit earáid, ja earát eai sáhte du čálihit. +Dego dán dutkanraporttas lea bukton ovdan, de vuođđolága 6 §:a ovttaveardásašvuođanjuolggadus guoská ovttaveardásaččat maid seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid, vaikko sii eai máinnašuvvoge sierra vealahangielddu guoski joavkun, nu mot lámisolbmot. +Son lohká sus ii leat dán áššis makkárge dahkamuš, earret dan ahte son lea álggahan dán barggu. +Gaskavahku skábmamánu 1. beaivvi - New Delhi Gaskavahku finaiga soai álggos Rajghat báikkis, gos Ruvdnaprinsabárra bijai kránssa India stuora jođiheaddji Mahatma Gandhi muitobáikái. +Vaikko vuođđolágas ii meroštalloge dakkár doaba go máŋggadáfot vealaheapmi, ferte vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvamis váldit almmatge vuhtii ahte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid dáfus ovttaveardásašvuođanjuolggadus ásaha positiiva sierrameannudangeatnegasvuođa sihke sápmelaš ja LHBTIQ-olbmuid vuoigatvuođaid ollašuhttima várás. +Dan čájehedje Norgga dutkit geat ledje iskan ekovuogádaga čázi vuolde olggobealde Svalbarda. +Lámisolbmuide alccesis ja maid sin lagašservošii galggalii fállat eambbo ja čielgaseappot dieđu buot doarjjabálvalusain ja -doaimmain. +Nuoramus sohkabuolvva nisu árvala, mo iežas láhtten ja jurddaguottut gávttiin leat rievdan: +Vaikko sii eai gávdnan +Álgoálbmogat ellet iešguđege dilis ja sin relašuvdnavuogádat stáhtii, gos sii orrot, báidná sin diehtovuorkká. +Máksu fanasolbmái lea 20 ruvnno olbmos. +Árvaluvvojit muđui moanat eará rievdadeamit evttohuvvon ođđa lágas. +Dan birra eanet maŋŋeleappos. +Lurøy guossástallan loahpahuvvui kulturdoaluiguin Lurøy girkus. +Várggáid joatkkaskuvla lea guovdu Várggáid guovddážis. +- Mu mielas orrot vuodján eambbo go dan maid leat ožžon lobi, lohká Lutnæs ges várrugasat. +Áigečála čalmmustahttá akademalaš ja eamiálbmot teoriijaid ja analysaid mat leat dahkkon dieđalaš eamiálbmot perspektiivvas. +1) Oktasaš sisaváldin / Samordna opptak Bachelorprográmmaide ja oahpaheaddjioahpuide galgá ohcat oktasaš sisaváldima bokte. +Sii čálle reivves ahte jus eai sádde sisa raporttaid, de gesset sii loahppadoarjaga ruovttoluotta ja gáibidit ruovttoluotta 134 000 ruvdnosaš doarjaga mii lea juo mákson. +Das vázze mátkkálaččat gávpoga dávvirvuorkái, mii lea oassi Slovakia ruvkemuseas. +- Dat bávččagahtii nu garrasit ahte meastá vuovssadin go taksis lávkejin olggos, muitala son. +Vesterinen, Ilmari 1999: Mitä kulttuuriantropologia on? +Muhto maiddái beaskagoarrun orru leamen iehčanas árvvus adnon duodjesuorgi. +Gulaskuddancealkámušas servviide ja lihtuide čájeha ahte lea stuorra báikkálaš vuosteháhku ásahit guollešaddadan rusttega guvlui, mii lea siskkobealde doaibmi riddoguovloplánas. +Sálas eai leat makkárge eará čiŋat go dat hervemat mat leat seinniin ja robis. +Go servošis dáhpáhuvvá teknologalaš ovdáneapmi dahje kultuvrra rievdan, de makkár mearkkašupmi lea gielalaš ja kultuvrralaš válljemiin? +dárkkuha ovdamearkka dihte gielalaš ja kultursensitiiva vuoigatvuođaid ollašuhttingeatnegasvuođa sápmelaš LHBTIQ-olbmuid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain. +Dan dihtii mii bivdit ahte rievdadusat nammageavaheapmái kárttain sáddejuvvojit Deanu gildii, Rådhusveien 24, 9845 TANA dahje postmottak@tana. +Supp. +Njealji máná váhnen, Kåre Olli, gii lei okta sis gii lei mielde oččodeame sierra sámegielluohkáid Levdnjii, lohká oahpaheaddjit vásihit eambbo nággema dán oktavuođas go maid váhnemat dahket. +Hástalussan lea dattetge ahte buot skuvllain eai leat teknihkalaš rusttegat čuovvolit IT-ovdáneami, dán oktavuođas fertejit suohkanat bidjat ruđaid skuvllaide, ávžžuha Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Dáid luonddudállodoalliid eallindiliid, ássandiliid ovdáneapmin ásahedje luonddudállolága 1984. +ulkoasiainvaliokunnalle antama selonteko Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 11.11.1998. +Sii ovddastit sámi álbmoga stivrras danne go Sámediggi lea sin nammadan, muhto sii eai doaimma Sámedikki ovddas stivrras, dat mearkkaša dan ahte Sámedikkis ii leat makkárge gohččunváldi sin guovdu. +Oktasaš muitalus doaimmai maiddái jeđđehussan áigodagain go oahppit fáhkka duođas fuomášedje ja ipmirdedje makkár surolaš ja váidalahtti váikkuhusat oahpuid koloniseremis leat leamašan sin eatnigiela ektui ja erenoamážit sin čállinmáhtu ektui. +Sátnehárjehallamiid sáhttá maid dahkat nu ahte čilge dasa gii ii oainne dahje geasa ii leat muitaluvvon mii makkár nu áhta lea (sturrodat, hápmi, ivdni, hádja, masa geavahuvvo jna. +García (2009: 70) čujuha dutkamii mii čájeha ahte šielbmáteoriijas lea relevánsa maiddái golmmagielatvuhtii. +Solista Tone lea sihkkaris lávlu, su jietna čuodjá bures oktii bándain. +Váhnemat sáhttet leat iežaset mánáin mánáidgárddis dahje skuvllas. +Sáhttá dadjat ahte davvisámegiela čállingiela málle lea hápmašuvvan dálá čállingiellan sámegielat girjjálašvuođa ovdáneami mielde ja giellaoahpaid mielde mat leat buori muddui sajáidahttán sihke čállinvuogi ja sojahanhámiid. +Čájehuvvo ahte luovvana ollu eanet gilvvavistegásat go maid ledje doivon. +Eamiálbmogiid siskkáldas unnitloguin lea dattetge vel rašit sajádat, man dihte sin sajádaga buorideapmái galggalii almmatge giddet erenomáš olu fuomášumi. +Ávžžuhat dákko bokte buot akteavrraid Deanus searvat dálkkádatálbmogassii! +Sáhttá maid mieđihuvvot suodjaleapmi sierranas lágideapmái nugo ovdamearkkadihte čájáhusaide, turneaide ja konferánssaide. +Söder, Mårten, "Tensions, perspectives and themes in disability studies", Scandinavian Journal of Disability Research, 11:2, 67-81 (2009), s. 71. +Ávjovári válgabires oaččui Bargiidbellodat 13,4% jienain ja dat leai unnimus. +Dán háve soaitiba sáhttit luoikkahit biilla, muhto ovddit háve eaba livčče sáhttán boahtit goitge, go sudno eadni lei buohcci. +Olggobealeruhtaduvvon doaimmat, rehketdoallu - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Eŋgelas diehttit fuomášedje juo gasku 1600 jagiin ahte áibmonuoskkideapmi industriijas sáhtii váikkuhit šattuide ja olbmuid dearvvašvuhtii. +Jahkásaš bálkáerohus sáhttá muhtumiidda leat gitta 30 000 kruvnnu rádjai. +Lea eronomážit heivehuvvon ahte báikkálaš máhttu báikkiiid ja sajiid birra ja nama birra sáhttá biddjot oktan namain kártii. +Mii atnit iežamet servodatovddasvástádusa duohtan, ja danne mii bivdit bargin báikkálaš olbmuid dábálaš ásahusain, vuoruhit guovllu olmmošlaš návccaid ja vuhtiiváldit guovllu luonddubirrasa. + (Berge 2014: 489−490.) +Dutkamušas gieđahalan etnográfalaš dutkanmateriála, man lean skáhppon gieddebarggus ja girjjálašvuođas. +Northern Soul lea joavkku namma mas Simone Grøtte ja Herman Rundberg čuojaheaba, lávlagiid duogáš lea gullevašvuohta ja ráhkesvuohta ruovttubáikái. +Dálkkodanriekkis, man ráhkadusas leat njeallje bieggaguovllu, oarji, davvi, nuorti ja máddi, lea dego spirála, mas ii leat álgu iige loahppa. +Muhto ovdal go dan muddui lea ollen, de sáhttá intuitiivvalaš hárjehallanvuohki leat roahkasmahttán oahppi buokčalit gillii, stoahkat sániiguin ja nu beassat johtui čállimiin. +Ášši 59/16 lei maiddái gulaskuddanášši: dorskefeastonuohttefatnasiid geatnegasvuođavuogádat. +Dasa vástidii sámediggepresideanta Egil Olli ahte jus ovttasge ii leat luohttámuš sutnje, de ožžot sii árvalit eahpeluohttámušgažaldaga. +Doppe beasaiga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja earet eará návddašit daid ollu boares tempelmaleriijaid mat leat ollásit ovddeštuvvon. +- Jus mii galgat máksit eambbo boazoeaiggádii go maid Nortura vuorkábiergguin šaddat máksit, na de mii goit oastit lihkká doppe, go de dat šaddá midjiide hálbbit. +Su ipmárdusa mielde dása váikkuha oassái stáhta politihka ovdáneapmi, mii de dávista maiddái sámeservošii. +Pasientta vuoigatvuođas ja vejolašvuođas oažžut sutnje dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja buohccedivššu, meroštallo máŋga iešguđet lágas. +Son lohká iežas jođánit fuobmán ahte sii váhnemat ellet seahka siste das mii guoská narkotihkkii sámi suohkaniin. + (SLČ; SLČ .) +sisttisdoallá negatiiva oainnu ahte lea sáhka váilevaš giellamáhtus. +Latvias ja Norggas lea lagas ovttasbargu eatnat surggiin, ja Presideantta guossástallan nanne ja ovddida dán buori oktavuođa. +Anttila 1993; Häti-Korkeila - Kähönen 1985; Suojanen 1993), vaikko mu dutkamuš ii leatge kultuvrraid gaskasaš dutkam +Lean jearahallan báddái 12 olbmo, geain logis leat nissonolbmot ja guovttis almmáiolbmot. +Gáivuona suohkan dieđiha ahte jagi 2013 kulturruđat galget juogaduvvot servviide, organisašuvnnaide ja servodatviesuide. +Okta oahpaheaddji bijai jearai: Miibat min sámi servodagas lea, mii inkludere buohkaid? +Eira lohká iežas jurddašan váldit oktavuođa gielddain ja muittuhit sin vuolláičállit. +Máŋga oahpaheaddji ledje vásihan, ahte sin skuvlaáigge skuvlii ii čáhkan eará go ruoŧa kultuvra. +Visti vuvdo oktain dan luovosgálvvuin mat leat opmodagas maŋŋá go skuvla lea sirdojuvvon. +Girji čállui "nuorravuođa suhtuin", ja son muitala ahte " i hjarte mitt kvitra blåstrupen, men til tider bles en kald vind der". +Čálligoddedoaibma lea dan Sámedikki hálddus geasa ráđi presideanta gullá. +Dánge jagi lea vuoruhuvvon ruhta skuvlanuoraid geassebargui, ja dál sii sáhttet ohcat barggu suohkanis. +Soai leaba leamaš doppe vihtta beaivvi, ja mátki loahpahuvvui boares Mandalay gonagasgárdimis. +Dat namuhuvvui duos ovdalis. +13:35 Čakčamánu 01. beaivi 2016 Ikte lei okta mohtorfanas cohkkon gáddái Bissojogas, ja eaiggát fuomášii go politiijat almmuhedje gova neahtas. +Borgemánu 12. beaivvi vulge sii viidáseappot Amerihká ovttastuvvon stáhtaide, gosa Franklin D. Roosevelt bovdii sin boahtit. +Dán jagi historjávádjolusas šaddá earenoamáš fiinnis Dielddanuorrioainnus. +Lea ge erenoamáš várrugas máinnašettiin áššiid maid aiddo leat dutkagoahtán, áššiin mat gustojit nuorra láhkarihkkuide, ja main dovddusindahkama máinnašeapmi sáhttá dagahit badjelmearálaš noađi goalmmátolbmui. +Fálesnuori suohkana guovlluin sáhttet olbmot vásihit luonddu čábbodaga ja hávski, sihke mearragáttis, jávrriin ja jogain, ávžžiin, váriin ja duoddaris. +Oahppolágádus ferte nannet ahte ohcci lea oahppin oahppolágádusas, ja ahte oahppis lea sámegiella fágasuorggistis. +Interetnihkalaš deaivvademiin gákti signalisere earaláganvuođa dahje etnisitehta. +Russaid presideanta Aigin Magnus Sarre lohká dán jagi ávvudemiid mannan bures, ja lohká iežaset leamašan šiegas russan. +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 641. +Dát guoská olles guvlui Báktehárjji davábealde, gaskal Rg 93 ja Guovdageain-eanu. +Ruoŧa beale Sámis leat skuvlalága mielde golbma vejolaš geainnu oahppat sámegiela, juogo válljet sámeskuvlla dan sadjái go kommunála skuvlla, integrerejuvvon fálaldaga kommunála skuvllain dahje gáibidit ruovttugiela +Gula dál odne min Gonagasa ja min rohkosa. +Vuođđudeaddjin lei Majestehta Dronnet ovttas govvadáiddariiguin Kjell Nupen, Ørnulf Opdahl ja Ole Larsen. +Ja leahan dat guhkes proseassa ovdalgo čállingiela geavaheapmi lohkkin ja erenoamážit čállin lea cieggan. +Muhto buorre olmmošlašvuhtii gullá eanet go dat. +Čállingiela oahppan fas lea earálágan. +Danin bargá SG dan badjelii ahte skuvla galgá leat nuvttá, mánáigárddit hálbbit, ahte galget leat albma dearvvašvuođa- ja fuolahanfálaldagat, unnán iežas máksinoassi buozanvuođa dilis ja ahte buohkaide galgá leat bargu. +4.8 Go mánáid máinnaša, de lea buorre preassavierru atnit fuola das makkár váikkuhusat mediamáinnašeamis leat mánnái. +Dán agis lea oalle dábálaš ahte mánát geavahit olu buohtalas cealkagiid maid čatnet oktii ja- ja de-konjunkšuvnnaiguin. +Gulaskutta máidnasiid/muitalusaid násttiid birra. +Sii barget menddo eahkedii ja fertejit leat fas sajis čuoiganbáikkis árrat iđit. +Muhto buorre lohkanmáhttu lea nu olu eará maid. +Ja nuppi čuohte jagi vel áiggun várjalit.- ¡ndagassii, hearrá Ledjon, dadjá Mina ja gaikkeha ledjona seaibbi várrugasat.- Lea viehka buorre ahte leat ráhkaduvvon granihtas! +Ásan dál Veahčakis Ohcejoga gielddas Suoma bealde. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Dearvvašvuođa ja fuolahusa ovttadagas leat máŋga rabas virggi. +Committee on the Rights of the Child, Concluding observations on Chile (CRC/C/CHL/CO/3), Para. +Ohcciin lea dábálaččat máŋga jagi bargohárjáneapmi dan guoskevaš fágasuorggis ja sii ohcet reálagelbbolašvuođaárvvoštallama ja joatkkaoahpahusa vai besset váldit fága-/sváinnasreivve. +Iešguđegelágan váttut duddjojit iešguđegelágan hástalusaid ovttaskas olbmuide, iige dát raporta gieđahala go unna oasáža iešguđet váttus čuvvon sierradárbbuid. +Sosiodrámaiguin servodahkii dehálaš áššit giddejuvvojit kultuvrralaččat bissovaš mearkkaide, symbolaidde. +Høier lea dutkan sámegiela geavaheami oahpahusgiellan dakkár giellabirrasis gos dárogiella lea gievrramus giella ja gos sihke váhnemiid ja ohppiid nannoseamos giella eará oktavuođain go árgabeaigulahallamis lea dárogiella. +Son oaivvildii ahte nuorra olbmot oaidnigohtet iežaset servodagaid juristačalbmeglásaiguin ja juristakategoriaiguin almmá kritihka haga. +Pedar Jalvi - árbevieručoaggi ja girječálli Konferansebidrag og faglig presentasjon - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Sihke Lihkahusak ja váldočájáhusa almmolaš rahpan lea festivála-rahpamis duorastaga suoidnemánu 29. beaivvi dii 17.00 Gállogiettis. +Okta evttohus lei, ahte dat merkejuvvošedje bárain bb-bp/dd-dt/gg-gk, muhto okta áirras kommenterii, ahte dát vuohki ii heive danin go dárogielas guhkes konsonánta merkejuvvo seamma láhkai. +Dutkamuša vuođđun leat queer-teoriijat, sosialiserenteoriijat ja sohkabealsosialiserenteoriijat, ja dutkanmetoda lea kritihkalaš diskursaanalysa. +15:52 Suoidnemánu 27. beaivi 2016 Skihpa luossa gávdnon Murmánskka jogain Guoládagas gávdne skihpa luosaid lahka Murmánskka jogain, dieđihit guovllu eiseválddit. +Dronnet Sonja lei váli dahkama dilálašvuođas mielde. +Árbevieruid ođasmahttin +Dát lokte olbmuid eallindási, lohká son. +Jáhkkimis lea ahte maiddái sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmuid lohku lea oalle unni, daningo Suomas 5 -15% olles álbmogis gullet árvvoštallamiid mielde seksuálaunnitloguide. +Jođiheaddji oktan su persovnnalaš várrelahtuin galgaba deavdit duopmárgáibádusa, ja soai eaba galgga bargat ásahusas. +Loahppadokumeanta deattuha ahte veahkaválddis nissoniid ja nieiddaid vuostá lea sáhka fámu boasttoanus. +Ođđa sátnegirjjis leat eanet sánit go risten. +Dán dutkamušas dutki lea iešge oassálasti iige dušše áici nugo dábálaččat. +Sámediggeráđđi lea dieđihan go lea váldán oktavuođa Ráđđehusain ahte dát suorgi lea min mielas hui deaŧalaš sámi álbmogii, ja mii háliidit searvat guovddáš proseassaide dán fáttá oktavuođas. +Dronnega mieldečuovvut leigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja (Govva: Marit Hommedal / Scanpix). +Sápmelaš kultuvrra erenomášsárgosiid vuhtiiváldin lea nappo +Dá leat muhtun diekkár mátkkit ja guossástallamat mat leamaš maŋemus áiggiid. +Sáhttá go leat nu ahte sámi gilit njulgestaga leat nu boaresáigásaččat, oahppan ja ođđaáigásaš nissonolbmuide? +Sáhttá maid addit buot sápmelaččaide vuoigatvuođa geavahit sámegiela eiseváldiid guovdu beroškeahttá das gos riikkas orrot. +Goitge dat adno ain ávnnasin alladásseteknologiijas, dan oaidná omd. go ovdánahttet veaikeprosessoriid go dahket muddojohtasiid. +Bálkkašupmi geigejuvvo dán jagi loahpa. +Sámedigge la aj tjuottjodam prinsihpav dán láhkáj, mij la lahka luonndovaddásij adná tjuohppamriektáv histårjålasj ja dáhpeperspektijvan. +Dan ohppui lea vejolaš ohcat doarjaga Sámedikkis. +Sus lea earenoamáš latnjadovdu, ja son lea maiddái hárjánan lávdehámádagaid čájehit jieŋas ja muohttagis. 1980-logu rájes lea Gaup bargan ollu lávdehábmemiin filmma ja teáhtera várás. +Lágideimme vihtta čoagganeami oktan loahppaárvvoštallankonferánssain. +Balto lea duhtavaš go viimmat šattai ovttaoaivilvuohta. +Norgga kulturráđi sisaoastinortnega lyrihkkalávdegoddi lea oastán diktačoakkáldaga Biekkain leat bálgát / Vindene har veier girjji maid Anbjørg Pauline Oldervik lea čállán. + (Niiniluoto 1992: 53 -54.) +Daid atnet dábálaččat dievdduid bargun. +Jus galga "noajdev" ballemijn ja goabddájn gæhttjat, de viertti sáme åsko birra diehtet. +Gonagasa riikaeappel lea ráhkaduvvon gellehuvvon silbbas. +Definiteness, definite article and demonstrative pronouns in North Saami Konferansebidrag og faglig presentasjon - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Áltá-ášši šattai áigeearrun Norgga sámepolitihkas. +Oanehis filbma bádji, jođiheaddjin Åsa Simma. +Nu lea maiddái go oasit dahje iešguđetlágán ávdnasat laktojuvvojit oktii su dáidagis, nu ahte bargu čuolahusain čielgaseappot boahtá ovdan. +Lea lunddolaš go olmmoš lea bargan guhkit áigge politihkain ahte váldá veahá bottu, nu go Marit Kirsten Gaup dál dahká, mudde Sæther bellodaga siskkáldas ráfehisvuođa, mii vuhtto bures. +cealkagis Piera lohká ja Máret čállá. +Gloppen kulturskuvlla oahppit ja Firda joatkkaskuvlla oahppit guoimmuhedje. +Báhčči lea bilidan stohpoeaiggáda biilla ja bálkon merrii biergasiid mat ledje stobu olggobealde ovdal go vulggii. +Son guhte háliida geahččalit ođđa hárjehallanguovddážis hárjehallat rahpánbeaivvi, lávvardaga 19.01.2013 gaskal tii 12 - 18, sáhttá dán dahkat nuvttá. +Porsáŋggus lea sihke gielddalaš, priváhta ja bearaš mánáidgárdefálaldat. +Sápmái gullá maid Guoládatnjárga Ruoššas. +Oassi evttohusain laktása čielgasit sámegielat bálvalusaid ovddideapmái ja oassi fas oppalalohkái lámisolbmuid sajádaga buorideapmái oktasašgottis. +Lávdegoddi bivddii giliservviid buktit ođđa evttohusaid 7 dan 42 geidnui iešguđet ge guovlluin. +Sámedutkamušas leat olu ságastallan das, gii sáhttá dutkat sámiid, mii dutkojuvvo ja gos dutkojuvvo. +Dán jagáš Kulturbeaivvedoalut lágiduvvojit "Bánnogáhkkonjárggas"! +Máŋggadáfot vealaheapmi/intersektionála lahkonanvuohki lea almmatge temá, mii lea badjánišgoahtán EU:as sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. +laajempi analyysi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, Edel, Frédéric, +Govven: norran.no Gávppašeapmi šattai goddi­náššin Goalmmátlot-jáhkkásaš Guovdageainnu dievdu lea giddagasas go várohuvvo goddán nuppi dievddu Skiellet báikkis, Ruoŧas. +Stáhta erenoamášpedagogalaš doarjja Veahkeha skuvlaeaiggádiid láhčit diliid, vai sáhttet fállát buori kvaliteahta oahpahusa mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, geain leat erenoamáš oahppodárbbut. +Duojis sáhttá guorahallat maiddái dan dieđafilosofalaš luonddu, mo duodji čatnasa duodjediehtagii ja eará lagaš diehtagiidda. + (Hoëm 1978: 26, 27.) +ILO Sopimus 169, Artihkal 2. +Niehkomáilbmi lea imašlaš muitalus mii addá vejolašvuođa lahkonit sahkaneami gelddolaččat ja filosofalaččat ja áhpehis dili vásiheapmái. +Lohkamis ii leat nu olu ávki jos ii ádde dan maid lohká. +Historjá muitaluvvui ja duođaštuvvui arkeologalaš dieđuiguin iskosiid ja dávvirgávdnamiid bokte, duktasjiid, vuorkámateriálaid, govaid ja jietnabáttiid bokte. +Ná logai olmmái gii bođii Norgga beallái rájá oassálastit heastagilvovuodjimiidda. +Nissoniin buotlágan vealaheami jávkkadeami oktasašsoahpamuš 18.12.1979, Sops 68/86. +Hopp til hovedinnholdet på siden Báike- ja gilinamat lassin geaidnočujuhusaide Deanus 16. September 2016 av Lars Smeland Deanu gielda hálida ahte báike- ja gilinamat mat leat geavahusas gielddas galget sáhttit geavahuvvot geaidnočujuhusain nu mo ovdal. + (Lehtola 2000: 163). +Kitti oassálastii nuorran maid sárgungilvui, mas son bođii goalmmádin. +De dolle ovtta čiega iežas guvlui ja nuppi Hamptona guvlui ja lohká: "Mun ja don oidne dál ovttas guhtta beali dán bovssas". +Poronhoidon sopeutumisstrategiat ja delokalisoitumisprosessi Nenetsiassa. +Ovdamearkan Lukkari (1999: 143) dulko nissoniid geavahit válddi biktasiid ja daid duddjoma bokte iežaset árvvu bajásdoallamii. +Dán dutkamušas válddahalan ja guorahalan, mo sámi árbevirolaš oahppanvuogit ovddiduvvojit skuvlapraktihkas ja árvvoštalan, mo dát proseassa ja čađaheapmi lihkostuvvá. +Dán áššis komitea maid cealká ahte artihkkala 17 vuostá lea rihkkojuvvon. +Go ovttastahttá hearkivuođa mii lea symbolalaš dahje metaforalaš hámádagain de lea bargguin sihke doabalaš ja dáiddalaš čábbodat. + (Sarmela 1988: 33.) +Plána bidjá láidestusaid geainnuid huksemii, doaimmaheapmái ja bajásdoallamii ja oktasašjohtalussii. +Fágakonsuleanttaid deaŧaleamos bargu galgá leat ovddidit sámi čáppagirjjálašvuođa, musihka ja juoigama. + (ESCA 1996: s.v. +- Leago dat dat, maid mii bálvalit vai leago dat dasto eará? +Hirsjärvi - Hurme 2000: 135). +čállosii. +Olmmáivákki Duodjesearvi ásahuvvui miessemánu 24. b. 1966. +Seahkaid oaččut ráđđeviesus ja Esso-stašuvnnas Leavnnjas. +Oscar I ja Dronnet Joséphine eaba ruvdnejuvvon goassege Norggas. +Oahppit besset grammatihkkii lásas mii lea bajit olgeš čiegas OAHPA-prográmmain. +Rabas skohterláhtut Unjárgga gielddas Dál leat vuosttas skohterláhtut rahppon dán dálvvi, eanet láhtut rahppojuvvojit dađistaga go eambbo muohta boahtá ja láhtut dihkkájuvvojit. +Skrevet 13. juni 2013 av samiskekirkedager Sámi girkobeivviid prográmma lea gárvvis! +Dáiddáršiehtadus, maid sámi dáiddársearvvit leat ožžon áigái Sámedikkiin Norggas, sáhttá leat dasa mállin. +Ođasmuvvi riggodagaid hálddašeamis galgá earenoamážit deattuhit vuoigatvuođaid mat gullet fylkka ja suohkaniid ássiide. +Dán barggu galggalii dás duohko ovddidit ja sihkkarastit barggu várás maid doarvái olu resurssaid. +Gielladiđolašvuođa sáhttá atnit oassin oppalaš metakognitiiva gálggain, mii mearkkaša ahte olmmoš máhttá diđolaččat geavahit sihke muittu ja áddejumi oahppanproseassas. +Skuvlaláhka (Skollagen 1985: 1100) cealká, ahte sámeskuvla galgá fállat sámi mánáide guđát luohká rádjai vuođđoskuvlaoahpu, mas lea sámi perspektiiva. +Dás mii sáhttit oastit gáfe, deaja, bruvssa dahje eará juhkosiid. +Duhkoraddit galget váruhit ja luoitilit báttis amaset časkkahallat, ja de fas dohppet báddái. +6.8.1.1. +Jus dus leat biktasat, lássaliinnit, lihttit, smávva tiŋggat, girjjit, dvd:at, duhkorasat, valáštallan reaiddut dahje eará atnobiergasat maid hálidat addit eret de Ilar áinnas vuostáiváldá daid (earet elektrovnnalaš tiŋggaid ja stuorra vistegálvvuid). +- Vaikko ledjen gal vuordán ollu eambbo olbmuid boahtit, go álbmotčoahkkimis han livčče sii beassan muitalit midjiide maid sii oaivvildit, go leimme juste dan dihte boahtán Guovdageidnui, lohká Jan Henrik. +Gámabára hatti mearridii vuovdi, maŋážassii jođihedje dušše bures gorron dujiid, vaikko gávpesávdnji ii dárbbašan leat nu čábba. +Ođđa guolástanmuddemiid áigumuš lea geahpedit ávkkástallama, seammás go bisuhuvvon dakkár guolásteapmi mii lea ávkin sihke vuoigatvuođaoamasteddjiide ja báikegottiide, ja maiddái vuođđun sámi kultuvrii. +Vuođđolága 22 §:a mielde almmolaš váldi ferte dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama. +Dát leat stuorra doalut mat gesuhit ollu olbmuid gildii. +Ruovttugieldaláhka ja sosiálafuolahusláhka nuppástuvve jagi 2011 álggus. +Schiek & Lawson (2011), s. 2. +Čájáhusa namma GUMPPEBIEDJU lea ožžon namas Oscar Braatena girjjis mas lea seammá namma. +Sámediggeráđđi galgá ráhkadit doaibmaplánaid daid iešguđet surggiide dieđáhusas, ja nu čalmmustahttit vuoruhemiid. +Mii áigut ain bargat Vuotnaguolástuslávdegotti nammademiin ja ráhkadit mandáhta dasa, mii áigut suodjalit vuotnalinnjáid nu ahte stuorra áhpefatnasat eai bilit daid guolásteddjiid resursavuođu, geat ealihit iežaset báikkálaš guolástemiiguin. +Ánne Biret, Márgget Jon Biret Ámmun 1999: Reakšuvnnat, vásáhusat ja oláhusat. +Leat olugat geat leat positiivvat oljobohkamii go de šaddet bargosajit ja guvlui boahtá dienas. +Son duođašta divttaidisguin ahte maiddái sámi diktačálliin, seamma go earáin ge, lea váimmus juoga dehálaš muitalit eallima birra. +Boađusin šattai ahte nuorra olmmoš válljejuvvui Finnmárkku Valáštallanstivrra stivralahttun. +Danne lea Sámediggeráđđái deaŧalaš ahte veahkkeapparáhtas lea máhttu sámi giela ja kultuvrra birra, dadjá Larsen. +Giellafáddái lassin čállá Magritt Brustad dán jagi biebmosihkkarvuođa birra davvin. +19:00 Njukčamánu 11. beaivi 2016 Suoma Alimus hálddahusriekti dohkkehii manan gaskavahku 93 ođđa olbmo sápmelažžan Suoma beal Sámedikki dáhtu vuostá. +Son maid almmuhii sálbmagirjji "Turtelduvvá", masa ieš lei čállán máŋga sálmma. 11 sálmma maid H.O. Heike lea jorgalan, leat sálbmagirji II mii almmuhuvvui jagis 2005. +Raporta galgá leat mielde loktemin máhtu vai ráđđehus ja Sámediggi sáhttet geavahit dan sámepolitihkalaš barggus, sihke konsultašuvnnain, bušeahttaráhkkanemiin ja doaibmabidjoovddideamis. +Jus lea dárbu, de sáhttá bivdit cealkámuša doaimmashehttejuvvoma dárbbuide mieđušteaddjái primeradoaktáris, erenomášdoaktáris, almmolaččat dohkkehuvvon dearvvasvuođaásahusas dahje gieldda dearvvasvuođa- ja sosiálaossodagas. +Fuomášuhttit ahte komišuvdna ii leat árvvoštallan dáid dieđáhusad. +1. SAO fálaldat lea nuvttá 2014. +Manne máŋga jagi, ovdalgo fulkkiin dusten hupmat sámegiela. +Leahan gal máŋgii geavvan nuge, ahte in leat muitánge ahte mun dal lean gorron inge dieđe dieđusge dan gal... Muhto gal lean fuomášan go girkus lean čohkkán, de lea hui váttis čohkkát ja guldalit báhpa, ferte čalmmiid čárvet, jus ovddabeallai deivet dakkár olbmot geain leat sámebiktasat. +Håkon Isak Vars, gii lea Sámi Filbmafestivála buvttadeaddji ja gii lea hui aitto válljejuvvon stivralahttun dohko Guovdageainnu suohkana bealis, lea lohkan ovdal iežas jáhkkit lágiduvvot Filbmafestivála dán jagi maid. +Sámeservodagas duodji lea čalbmáičuohcci kultuvrralaš iđa. +Sámi giellagáldu - Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošeavtta váldoruhtadeaddjin lea EU-Interreg Rájáhis ovdáneami Sápmi Davvi IV A-oasseprográmma. +Vearrovuolláibáza vuollái kr. 1000,- mávssát ovtta termiinnas. +VIOK). + (Billington - Strawbridge - Greensides - Fitzsimons 1991: 3.) +Jus earát áigot čađahit dikšun- ja gaskkustandoaimmaid, de dat ferte čađahuvvot ovttasráđiid kulturmuitohálddahusain. +Mállásat ledje Stuorasálas, gos ovdal earet eará lávejedje lágidit konsearttain. +GEAHČA FILMMA. 17:46 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 - In dárbbašan guktii jurdilit AWG-gilvvohallit leat válljejuvvon Son beassá nu movt iežas boarráset oappát leat su ovdal dahkan, namalassii ovddastit Sámi spábbačiekčanjoavkku Árktalaš dálvegilvvuin. +Atmosfeara lea áibmogeardi mii lea eatnama birra. +Dán ráddjema dihte eat gieđahala našuvnnalaš láhkaásaheami oppalaččat, muhto ulbmilin lea baicce čuolddašit olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ja ollašuvvamii laktáseaddji hástalusaid ovdamearkkaid bokte. +Okta informánta oaivvilda ahte jos doaladumit ja doaibmanvuogit nuppástuvale skuvllain, de dat dávistivččii sihkkarit maid ruovttuide ja servodahkii. +Artihkkalis dovddastuvvo lámisolbmuid vuoigatvuohta oassálastit kultureallimii, ovddidit iežaset kreatiiva, dáiddalaš ja intellektuála máhtuid ja ipmárdusa. +Dainna sáhttá čájehit validitehta kriteraid, mat gokčet dieđu man beare árbevierus (validity). +Mis leat olu ámmátjorgaleaddjit geat barget min ovddas. +Su geahččaleapmi Johkamohki márkaniin čájehii, ahte teoriija doalai deaivása. +Sus lea njealji jagi šiehtadus man dagai 2013 čavčča NFF:in. +Mii lonuhit biergguiguin. +Maŋŋel rahpama sus ledje jurdagat movt olihit stuorit oasi Guovdageainnu álbmogis ja sin oainnuid ja jurdagiid. +Beaska lea báhcán eret mohtorgielkkáid atnui váldima maŋŋá, maiddái eanaš čikŋabivttasin juo 1960-logu loahpas, man ovdal vel basiid áigge "nuppe vuoro nahkehit muzetbeaskka nuppe vuoro gabbabeaskka" (N1b). +Ovdamunnin gehččo dat jos ohcci ovddasta unnit joavkku. +Sámi ja álgoálbmotkultuvra galgá oidnot ja gullot Álttas máilmmi álgoálbmotk.. +Porsáŋggu gielddastivra lea ásahan doarjjaortnega ovttaskas boarrásiidda ja bargonávccahis unnimuspenšunisttaide geat eaiggáduššet viesuid ja ásset dain ja mákset gieldda divadiid. +Danne lea ortnet deaŧalaš sámegiela ovddideapmái ja dihtomielalažžan dahkamii. +Ovttas doaimmahus lea galledišgoahtán skuvllaid, mánáidgárddiid ja giellaguovddážiid. +Vuos galggai oahppat bustávaid, dasto čuvvo stáventabeal lat, nugo omd. +Plánas daddjo ahte go sámi mánát ja nuorat muosáhit fuola ja oahppama nana buori pedagogalaš doaimmas, de sámegiela ja kulturárbi +14:08 Borgemánu 18. beaivi 2015 Fálás leat maŋemus beivviid boahtán erenoamáš olu váidagat bohccuid birra. +Sovietskaja Etnografija N 33 s. 3 - 13. +Fylkkaid diehtobálvalus joatkkaoahpahusa ohcciide Registrere ohcamuša ja vástádusa: vigo.no Longyearbyen skuvla Svalbárddas lea máilmmi davimus skuvla ja Norgga áidna vuođđoskuvla, mas lea joatkkaoahpahusa ossodat. +Hopp til hovedinnholdet på siden · máhtát oalle ollu sámegiela, muhto it hála · áddet sámegiela oalle bures · háliidat hállagoahtit sámegiela Kursa álgá vuossárgga ođđajagimánu 23. beaivve 2017 Isak Saba guovddážis, Vuonnabađas. +Eanemus fuomášupmi lea leamaš áhperesurssaide, ja merrii gullevaš vejolašvuođat ja hástalusat leat norgalaš davviguovlluid dovdomearka. +Orgel čuodjagođii ja bárra ja dan mieldevázzit guđđe kapealla Mendelssohns headjanuohtaide. +Gallis eai diehtán, ahte Sámi allaskuvllas lea nana sámi dutkanbiras ja alla máhtolašvuohta skuvlasuorggis. +Gámabáraid oastigohte Kárášjoga buvddain, main lonuhedje borramušain, dego jáffuin, sohkariin ja márgáriin. +Jahkásaččat sáhttet čieža-ovcci oahpaheaddji beassat lohkat sámegiela. +Hirvonen 1999: 32 - 37.) +Dat galget leat arenan ođđaháhkamii, gaskkusteapmái ja ovddideapmái, gos sámi giella ja kultuvra leat guovddážis, ja stivrejuvvo buriin fágamáhtuin ja nannejuvvojit gievrras organisašuvdnan. +Sámenissoniid duodji ráhkada oassái sápmelaš kultursárgosiid ja árbevieruid. +Gonagaslaš girko-, oahpahus- ja dutkandepartementa. +Máŋga dáiddára ja giehtaduodječeahpi Norggas ožžo bargun čiŋahit Oscarshall ja dan viessodávviriid - dáiddárat nugo Joachim Frich, Adolph Tidemand ja Hans Gude ledje mielde dain bargguin. +Danne váldit mii maiddái dásseárvoáššiid duođas. +- Dieđusge leat áššit maid mii digaštallat, muhto gávdnat hui jođánit čovdosiid maidda buohkat leat mielas, muitala son. +Dáidá leat dat maid Øzerk (2008) oaivvilda, go čállá ahte "Det er viktig å ha en begge deler og litt til -tilnærming når det dreier seg om barnas totale språklige utvikling og faglige utvikling i vid forstand" [Lea deaŧalaš ahte lea goappašagaid ja veaháš vel -lahkoneapmi dasa mii guoská mánáid ollislaš gielalaš ja fágalaš ovdáneapmái oppalaččat]. +; J. Länsman et al v. Finland, Communication No. +Trasek ry., Seta ry., http://trasek.fi/2017/06/30/euroopan-komission-kannanotto-lisaantymiskyvyttomyysvaatimuksesta-luovuttava-sukupuolen-juridisen-vahvistamisen-ehtona/ http://seta.fi/seta/wp-content/uploads/2015/06/Kannanotto-24.6.2015-Transihmisten-ihmisoikeudet-toteutettava-translaki-uudistettava.pdf; http://www.equaldex.com/region/denmark; Tanskassa hyväksyttiin translaki 11.6.2014, jossa sukupuolen vahvistaminen perustuu henkilön omaan ilmoitukseen. +Muhtin šlájat orrot fas lassánan seamma muddui go ovdal, no go luosat, muhtin skálžžut, vilgesoaivvat goaskin ja hálkalottit. +Ođđa Davviriikkaid ovttasbarggu mihttomearrin lea nannet ja ovdánahttit sámi álbmoga giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. +Go iežas giela hállá, de lea álkit geavahit rivttes ja dárkilis sániid. +Flere artikler fra mii - utstillingen Kulturmuittut ja kristtalašvuođa ovdalaš oskkoldat Lestadianisma oskkus ja servodagas Et produkt fra Senter for nordlige folk. +Árrajienasteapmi Deanu gielddas lea áigodagas suoidnemánu 1. beaivve - borgemánu 9. beaivve. +Jagi 2017 sahkkuivuođadivššuin addojuvon láhka (2006/1237) dárkkálnuhttui nu ahte +Mudui iskkaimet ovttasbargogulahallama eará ásahusaiguin, geavaheddjiid mieldeváikkuheami, bargiid gelbbolašvuoda ja dokumentašuvnnaid oktagaslaš meannudeami (journálacállima). +Danne lea davviguovllu eanadoallu dábálaččat šibitdoallu. +Rievttes jorgaleapmi dárogillii lea "samisk/samenes nasjonaldag". +Gieskat vuolláičálle Bb, SáB, Johttisámiid Listu (JL) ja Olgeš (O) ovttasbargošiehtadusa ođđa gielddastivraáigodaga várás. + (Lehtola 1997: 114.) +Interaktiv samiskopplæring på internett Bárdni gii ii áigon skuvlii vuolgit Posted on September 21, 2011 by bab001 Bárdni gii ii áigon skuvlii vuolgit Oktii lei bárdni gii ii áigon skuvlii vuolgit. +Lámisolbmot leat badjánan Suoma stáhta olmmošvuoigatvuohtapolitihka guovddážii sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis maŋimuš jagiid. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid lágidan dáhpáhusain sáhtálii maid deattuhit eanet unnitlogus siskkáldas unnitloguid, ovdamearkka dihte sápmelaš LHBTIQ -servošii iežaset identifiserejeaddji olbmuid ja gieđahallat sidjiide laktáseaddji áššiid. +Kansall +Komitea cealkánai ahte Suopma galggalii beavttálmahttit doaimmaid seksuála orientašuvnna ja sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi vealaheami doarjuma ja eastadeami earret eará nu ahte Suopma ođasmahttá láhkaásaheami viidát. +Sojakeahtes nomeniin dahkki ja dan geasa dahku čuohcá (čuozáhat) lea vejolaš earuhit dušše sátneortnega vuođul: +Sáme histåvrrå, ja dan åvddåhiståvrrå, le vuododam duobddágijda gånnå viessop ja majt adnep. +Maiddái cealkkaráhkadusmáhttu nanosmuvvá dađistaga. +Viehkki (= dahkki) juvssai čuoigi (= čuozáhat) +Sámedigge galggá nannit sámij politihkalasj vidjurijt ja åvdedit sámij ássjijt Vuonan ja hiebadahttet vaj sáme máhtti ietjasa gielav, kultuvrav ja sebrudakiellemav tjårgådahttet ja åvddånahttet. +Giellatekno lea intesiivalaččat bargan dihtorjorgalemiin 2014 rájes, davvisámegielas eará sámegielaide, muhto maiddái davvisámegielas dárogillii. +Riikkabeaivvit ásahii lága 1980, ja 1992 rájes lea Sámediggi nammadan stivrra ja stivrrajođiheaddji. +Dat guokte ovcce-gieđat silbaginttaljuolggi, mat leat goasii mehtar allosaččat, leat ráhkaduvvon juo 1881:s Londonis Stephen Smith & Co fitnodagas. +Essayčoakkáldat 2 s. 128 - 136. +bargo- dahje oahppoduogáža ja maiddái sohkabeali ja agi. +Ovdal min dálá oktasaš čállinvuogi lei Suoma bealde iežas čállinvuohki, vuos Ravila čállinvuohki man sadjái 1951:s bođii Sámi Čuvgehussearvi čállinvuohki, ja Norgga ja Ruoŧa bealde fas oktasaš čállinvuohki, nu gohčoduvvon Bergsland-Ruong -čállinvuohki. +Muorra bardinspeallu gierdá máŋggaid jagiid unna gieđažiid bardima. bearjadaga 16. čakčamánu 2016 14:43 Oktii lei girjerájus mii lei dušše ihkku rabas ... Go mii earát leat losimus nahkáriid siste, de rahpá Gaskaijagirjerájus uvssaid buot idjaelliide. +Ethnoscience-dutkamuššii laktása maiddái áiggi čuolbma. +Dat lea mielde nannemin lullisámi oahpahusa ja oahpponeavvoráhkadeami. +Sámit ja inuihtat sohpe oktasaš mihttomeriid Nuuk:s Sámit ja inuihtat sohpe oktasaš mihttomeriid ON álgoálbmogiid 2014 máilmmiko.. +Loga eambbo Sámediggi álggaha ođđa giellakampánja Sámás Mánáin, 09:00 Sámediggi bovde giellakampánja almmuheapmái "Sámás mánáin" skábmamánu 10.beaivve Scandic Alta hotea. +Sudnos leat somás ja vilda fuomášumit, mat muhtumin dagahit sudno issoras ja imašlaš dáhpáhusid sisa. +Girjji berrešii maiddái leat miellagiddevaš sutje, gii sáhkkehuvvo,sáhkkehassii, ja earáide geat beroštit mediaid metodain ja etihkas. +Ii leat dihtosis leat go goappašagain bállut. +Maiddái Sámediggi deattuha iežas prográmmas, man dehálaš sámegielaid ja kultuvrra dáfus vuogálaš bálvalusaid dorvvasteapmi sápmelaš lámisolbmuide lea sin ássanbáikkis fuolakeahttá olles eallinagi. +mánná dadjá (Bals 2002: 53, 56). +Viidáseappot galgá Internašunála Sámi Filbmainstituhtta (ISFI) galgá álo árvvoštallat sámi filmma buvttadaneavttuid ja buoridit dáid eavttuid. +Konteaksta lea sihke semantihkalaš (makkár mearkkašupmi heive dan oktavuhtii mas sátni geavahuvvo), syntávssalaš (makkár cealkkaoassin sátni doaibmá) ja pragmatihkalaš (mii lea teavstta doaibma ja ulbmil). +Hopp til hovedinnholdet på siden Politihkalaš organiseren Porsáŋggu gielddas Porsáŋggu gieldda politihkalaš organiseren lea guovttedásatvuogádat. +Mearrasámiin leat leamaš viehka fásta ássánbáikkit máŋga čuođi jagi. +Britt-Inger Baer ja Margareta Åstot háliideigga min filbmet, go soai viežžaba ájačázi mánáiguin (Baer & Åstot 2007, filbma gč. +Juohke suohkanis válljejuvvojedje 4 bissovaš lahtu ja 5 várrelahtu. +lassekomponeantta. +Lága funkšuvdnan lea ovddidit nuortalaččaid ja nuortalašguovllu eallindili ja áigáiboađu vejolašvuođaid ja maid doalahit ja ovddidit nuortalaškultuvrra. +Dál lávket ođđa ja gelddolaš jahkái mas leat sihke gieldda- ja fylkkadiggeválggat ja ollu eará mii dáhpáhuvvá. +Boarrásot buolvvat leat šaddan bajás árbevirolaš duodjebirrasis, nappo sii leat enkulturearašuvvan duodjekultuvrii. +Juohke jagi lágida Gonagasbárra fylkamátkkiid - diekkár mátkkiin soai fitnaba máŋgga suohkanis fylkkas moatti beaivvis. +11.1 Sámegiela oahppoplána giellaoahpahusa vuođđun +Sámediggeráde åvddån biedjá sámegiela tjielggidusáv ållestjåhkanimen gasskavahko vuoratjismáno 18. biejve ja tjielggidus dagástaláduvvá maŋŋel lunsja duorastagá vuoratjismáno 19. biejve. +Saamelaisten koulutuksen kehittämistoimikunnan mietintö 1971. +Rievdadeapmi dađistaga garraset dáruiduhttima guvlui lei garraseamos Stuorradikki ođđa eananvuovdilága oktavuođas jagi 1902:s. +Dat sáhttet leat ekonomalaččat, ealáhusaid guoski, vuoiŋŋalaččat jna. +Dan rájes lea 42-jahkásaš gáivuotnalaš leamaš dehálaš jietna ja guovddáš ordnejeaddji ovdánahttit sámi kultureallima. +Berre namalassii atnit muittus ahte dákkár stávvaljuohku lea dušše gaskaboddasaš hárjehallanvuohki. +Viiddis áŋgiruššamat sámegiela ektui Sámediggeráđđi lea dál meannudan buot dán jagi giellaprošeaktaohcamiid. +Riikkaidgaskasaš sámi filbmainstituhtta šaddá deaŧalaš reaidun dán bargui, dadjá Olsen. +Northern Soul álggahuvvui ja lei diŋgojuvvon buvttan Várjjat festiválii jagi 2014. +Muhtimin fas seammalágan sánit (homonymat) govvidit sierralágan doahpagiid, ovdamearkka dihte sáhttá oahpaheadgiella. +Guovdageaidnu: Sámi allaskuvla. +Giela bokte ii šat sirdás diehtu, mii lea dahkan dihto kultuvrra erenomážin. +Shwe San Taw lea earalágan go duot guokte eará tempela, danin go das lea áibbas eará arkitektuvra, kruvdnejuvvon gollehuvvon stupain mii lea 88 mehtera alu. +Josmat mii smiehttat dálá máilmmi, mas mii leat šiittekeahttá mielde golaheami, diŋggaid ja eará váikkuhusaid bokte, de livččiigo sámi árbevierus ávdnasat 2010-logu ođđalágan gaskavuođa gávdnamii eatnamiin. +Muhto jus áššebealálaččat guoddalit duomu, de bajjitdási duopmostuollu sáhttá mearridit ahte vuolitdási duopmostuollu galgá ođđasit gieđahallat ášši. +Ovdasiidui máhcat njuolain, mii lea vuollin olgeš bealde. +Lean govvidan čuozáhatjoavkku gielalaš duogážiid gielalaš eallingeardi -doahpagiin. +Jagi 2012 Eurobarometras "Syrjintä EU:ssa vuonna 2012", mii gieđahalai vealaheami EU:as jagi 1012, bealli suopmelaš vástideddjiin anii vealaheami seksuála orientašuvnna vuođul dábálažžan. +Fuolkevuođa sánit, boazodoallosánit, guollebivdosánit ja eatnamiid nama-husat leat dušše muhtin ovdamearkkat kulturihtagiin maid sániid semantihkka čájeha mii adnojuvvo nu deaŧalažžan ahte lea ožžon namahusa. +Dán dutkamušas anán kvalitatiiva dutkanmetoda, mas deaddu lea materiála čoagginmuttus: dutki gieddebarggus, áicalastimis, oassálastimis ja dutki vásáhusaid čállimis gieddebeaivegirjái (gč. +Anára duodjeskuvllas váldogiela válljen oahpahusgiellan dahká vejolažžan váldoservodaga lahtuid oassálastima (gč. +De ale don imaš, son lea guhká juo eallán. +), International Law and Indigenous Peoples (Leiden: Martinus Nijhoff Publishers 2005) 17, 33 . +Fylkka ja riikkadásis leat ain vejolaš gávdnat dieđuid rabas gáldus, ja dutkama várás sáhttá ohcama vuođul fidnet dárkilut dieđuid oahpahusdirektoráhtas (Rasmussen 2015a) Riikadási dieđut almmuhuvvojit dattetge bajábeale namuhuvvon Sámi logut muitalit raportaráiddus juohke jagi. +Mattis Ailo Hætta ja Marit Elin Dán mánu lea Ávvira doaimmahus sakka sturron, go aviisii leat álgán njeallje ođđa journalistta. +Dát muitalus de čállo giehtačállosiin dáid viđa iešguđetge guovlluin mat de ráhkadit iežaset geahčastága filbmamuitalusas. +Ollugat leat massán sihke ruovttu ja eallinvuođu, cealká presideanta Aili Keskitalo. +Eanaš gielain leamaš guhkitáiggi digitála čállindárkkistanreaidu mii veahkeha riekta čállit sániid. +15:04 Njukčamánu 04. beaivi 2015 Suohkanis roavva rehketmeattáhus: Mánáidgárddit ledje manaheame miljovnnaid Guovdageainnu suohkan lei máksán 2,2 miljovnna beare unnán priváhta mánáidgárddiide. +Mii evttoheimmet ahte buot departemeanttaid sierra juolludusat sirdojuvvošedje oktasaš bušeahttapostii gielda- ja ođasmahttindepartemeanttas, sihkkarastin dihte árjjalašvuođa ja čielggasmahttin dihte ovddasvástádusa. +6.8.3.2. +Dát navddus ii heive njulgestaga sámebiktasii, go seamma lávva lea vuogáiduvvan doložis árga- ja čikŋabivttasin. +Saatavissa: http://www.maailma.net/nakokulmat/kansainvalinen-paine-suomea-kohtaan-kasvaa-translaki-uudistettava. +13:20 Cuoŋománu 29. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Riina Katajavuori divttat leat jorgaluvvon 10 gillii, earet eará ruošša-, ruoŧa-, estte-, eaŋgalas-, duiskka-, fránskka-, čekki- ja polskagillii. +Dan áiggis go mun bessen bargat ovttas Olaviin, de oidnen man issoras viššalit son barggai áššiiguin maid birra mii galgat hállat dáppe odne. +Ráfibálkkašumi juohkin dáhkáhuvai allaáiggálaš seremoniijai Oslo ráđđeviesus odne. +Dá lea eaŋkilmearrádus man lea vejolaš váidit golmma vahku sisa maŋŋá go lea ožžon dán breava. +■27 proseanttas lea eará sivva +Kaavena lohke stuorra albmáin ja iige lean nu menddo fávrun. +Daate nænnoestimmie akte fulkesimmie Mearoegaedtiemoenehtsen raeriestimmeste finnmaarhkegöölemelaaken 13. §, jïh 2. Saemiereaktamoenehtsen raeriestimmie. +Davviriikkaid Ráđi mánáid- ja nuoraid girjjálašvuođabálkkašupmi SGS nominerii 2014 Máret Ánne Sara čállán girjji Ilmmiid gaskkas,almmuhuvvon DAT lágádusas. +Oahpa movt hábmet dieđalaš čállaga. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix Buresboahtin- seremoniija Almmolaš buresboahtinseremoniija lei olggobealde Government House Canberras. +Mánná leai gullan ahte ii galggaše váldit nu olu háválassii go lei boradeamen. +Eadni lei šaddan liegga liinniin deattašit vai ii nu sakka bávččat. +Mii addit haddevuoládusa stuorát bargguin ja fállat maiddái guhkit áigge šiehtadusaid. +Vuosádus la aj rabás lávvodagá snjilltjamáno 30. biejve ja sådnåbiejve bårggemáno 1. biejve kl 14.00 ja kl 17.00 gaskan. +Diimmut leat servviide, ásahusaide, bargobáikkiide ja organisašuvnnaide. +Otnášii leat dán sekšuvnnas báikenamat eanemusat Porsáŋggus ja Ofuohttás. +Fellman, Jacob 1906: Anteckningar under min vistelse i Lappmarken II. +Váldoruhtadeaddjit leat Gielda-ja ođastuhttindepartemeanta, Sámediggi ja Sámi allaskuvla. +Son olle Norgii juovlamánu 16.beaivvi. +Suoidnemánu 2. beaivvi 1903 riegádii bára bárdni Alexander Edward Christian Frederik, gii maŋŋil šattai Ruvdnaprinsa Olav, son riegádii Appleton House gárdimis. +Go oahpaheaddjit oahpistit mánáid meahccái ja mánát ohppet dovdat meahci riggodagaid, de báikki árvu loktana mánáid +Soahpamuša mielde stáhtat galget ollašuhttit doaimmaid, mat sihkkarastet dáid álbmogiid lahtuid ovttaveardásaš vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid, maid našuvnnalaš njuolggadusat ja mearrádusat geigejit eará álbmogii. + (Dunfjeld Aagård 1996: 55.) +Son lea jurista ja ja bargá olles virggis komišuvdnalahttun. +Sámi gullevašvuohta ja dan dovdomearkkat šadde hui guovdilis áššin oahppočoagganemiin. + (2017), s. 17. +Dološ sámi abessiivva kásusgeažus lea luovvanan iehčanas sátnin, postposišuvdnan ja nuoramus buolvva gielas muhtumin maid preposišuvdnan (báiddihaga > +Infinihttahámit gusket ges stuorra PRO:ii ja ovdanbuvttán analysa, mo stuorra PRO doaibmá dakkár cealkagis, mas lea infinihttahápmi. +Dalá áiggi dilalašvuodas lei norgga Vuođđoláhka demokráhtalaš ja vuđolaš, ja lei huksejuvvon Álbmotsorjjakeahtesvuoda vuođđojurdaga nala - ahte fápmu vuolggahuvvo álbmogis. +Mattanen (2016), s. 37-38. +Su divttat leat jorgaluvvon moanat gielaide, ja navdojuvvojit sihke liekkusin ja vuogas luonddugovvádussan. +Dutkamuša váldodoaibma lea sámi árbevirolašdieđu ja praksisiid ealáskahttin. +Dan 10 jagi maid guovddáš leamaš doaimmas lea máhttogaskkusteapmi leamaš hástalus. +Museasiidda stivrra jođiheaddji Steinar Pedersen, jáhkká musea rahppot dán jagi. +Dat eaktudit ahte lámisolbmuin lea ovttaveardásaš vejolašvuohta oažžut veahki ja doarjaga, man sii dárbbašit fuolakeahttá sin lámisvuođa lágis dahje bearašduogážis. +Gurutbellodaga Trine Noodt oaččui fylkkalávdegotti fárrui cealkámušas girdiruvttuid birra. +"Gal dat oahppá go stuorrula" +Sápmelaččaide, geain leat gullanhehttehusat dahje leat bealjeheamit, lea dasa lassin erenomáš hástaleaddji láhtaid váilun sámegilli mihtilmas terminologiija ja árbevirolaš ealáhusaid dáfus. +Go finadat doppe fuomašat muhtin rievdadusaid, omd leat rievdadan e-poastta čujuhusaid, muhto min historjá ii leat rievdan. +Sáhttá leat friija fantasiija dahje duohtavuohta ja sáhttá leat hábmejuvvon áibbas friija - diktan, máinnas, mátkemuitalus, esseai, jna...- muhto ferte leat váldojuvvon dán jagáš gilvvohallan temás. +Muhtumat gullojit ja oidnojit eambbo ja mun lean okta sis gii in gullo ja oidno nu olu, muitala Maurstad. +Ulbmilin lea ovdanbuktit ja suokkardallat dutkama dálá dili ja boahttevuođa dutkandárbbuid. +Photo: Sven-Donald Hedman Vikingáiggis ja árra gaskaáiggis ledje radikála rievdadusat das mo sámit ásse davvi Fennoskandia siseatnamiin. +NBI čuoččuha ahte sii beroštit birrasis. +Kupiainen 1993). +Nieidda-guovttos mannaba njuolga njálggeshilduide ja árvvoštallaba maid son heivešii oastit. +Sámediggi ráđđelahttu, Vibeke Larsen, lohká dát gokčá dušše hadde- ja bálkágoargŋuma sámi ásahusain. +Hopp til hovedinnholdet på siden Maŋimuš vejolašvuohta jienastit ovdagihtii Ihttin, bearjadat čakčamánu 11.b., lea dus vejolašvuohta jienastit ovdagihtii Unjárgga ráđđevisttis, gaskal tii. 0900 - 1500. +čálalaččat ja oažžut hálddašaneiseválddiin vástádusa njálmmálaččat sáme +Loabát mánát lávlo golbma sámi lávlaga, ja Johnny Nutti muitalii movt sápmelaččat leat birgen johttidilis márkasámi eallinvuohkái. +Dasa lassin čielggadusaiguin, árvvoštallamiiguin ja čuovvuma vuođul dat sáhtále čállit eanagoddiide evttohusaid, vai bálvalusat ovddiduvvojit. +Riikkaidgaskasaš dálkkádatšiehtadallamiin Durbanis 2011:s sohpe stáhta dakkár vuođu, mii mearkkaša ahte riikkat galget šiehtadallat ođđa rievttálaččat geatnegahtti dálkkádatšiehtadusa maŋimusat 2015:s, mii galgá boahtit fápmui 2020 rájes. +Maiddái Ruvdnaprinssas lei ruvdno ja gonagasbivttas. +5. Oza buot substantiivvaid ja čilge daid kasushámi. +Neruda jámii Santiagos oanehis áiggi maŋŋá stáhtaválddi gomiheami 1973:s. +eanet HE 65/2015. +- Dán mii gal jo diđiimet go jagi 2010 bušeahtta bođii ahte mii šaddat dohko, lohká son. +Lund máhtii sihke suoma, dáro ja sámegiela. +Les mer → Beaska Niillas: Eai dušše sánit Otná válgajearahallamis oahpásnuvat Beaska Niillasiin, son háliida leat okta dain ođđa jienain Sámedikkis. +Fylkkaid dearvvašvuodageahcut cuovvolit gávnnahemiid dárbbašlaš doaimmaid bokte, muhto eaktuduvvo dasa lassin ahte bálvalusat ieža maid njulgegohtet dilálašvuoda, ja ahte buot dási bealálaccat cuvvolit bohtosiid iežaset ovddasvástádussuorggi siskkobealde. +Sámedikki gielladoaimmahagas ja sámeservoša sámegielat olbmuin. +beana sáhttá geavahuvvot maiddái bussá mearkkašumis. +Geavaheaddjit sáhttet ohcat buot sámegielaide ja dárogillii. +Skuvla- ja saáf-ruvtto 2012 - 2013 Skuvla- ja saáf-ruvtto 2012 - 2013 lea dál mearriduvvon. +Moadde ovdamearkka mo Guovdageainnu suopmana iešvuođaid sáhttá váldit vuhtii čállingiela oahpahusas: Guovdageainnu suopmanis láve stuorimus váttisvuohta diehtit goas čállit a ja goas á. +Davvi-Ruoŧas lea maiddái cielaheapmi issorasat lassánan. +Sápmelaš lámisolbmuid gieđahalli dutkamuš lea vánis erenomážit Suomas. +Su fárus lei su áidna bárdni, Ruvdnaprinsa Oscar. +Fylkkaid diehtobálvalus joatkkaoahpahusa ohcciide Registrere ohcamuša ja vástádusa: vigo.no Fidnut, oahppogeainnut ja jearahallamat Dán siiddus sáhtát ohcat fidnuid ja gelbbolašvuođaid ja lohkat daid birra. +Dálkestašuvnnaid logut čájehit ahte áigodat go lea muohta, lea otnon guvttiin mánuin maŋemus 30 jagis. +Dan siiddu teavsttat leat stuorrát, ja dan dihte vurkejuvvon txt-fiillain, iige html:ain. +Nuoskkideapmi lea leamašan ja lea ain dehálaš fáddán Arktalaš ráđi barggus. +Sámikulturvradoaibmagotti smiehttamuš 1987. +Vállje ovtta divtta dán áigodagas. +Työn tekijä käyttää aiemmin hankkimaansa taitotietoa syntyvien ideoitten toteuttamiseen. +Lahelma, Elina 1992: Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. +Guokte doarjjaohcamuša leat boahtán, ja juolluduvvon. +Maŋŋil dien oasi guossástallamis, leigga Gonagas ja Dronnet almmolaš lunššas, gos soai leigga oassestáhtaguvernøra Kerry Sanderson guossit. +Lassin gokčat vuodjingoluid háliidat ahte ruđat geavahuvvojit Leavnnja boares girkogárddi čorgenbargguide. +Dasa lassin leat skuvllain julev- ja davvisámegielat mánát. +Sámegielat leat almmolaš unnitlogugielat Norggas, Ruoŧas ja Suomas. +Valkeapää ii goassege heaitán geahččaladdamis ođđa áššiid. 1994:s bođii "Goase Dušše" (Loddesinfoniija). +Quuer studies lesbotutkimuksen haasteena", Tiede & Edistys, (1993): 4, s. 283. +Fušuvdna lea maid go sojahuvvon hámi informašuvdna boahtá ovdan sániid siskkáldas sojaheamis nugo omd. +Materiála dán oassedutkamuššii lean čohkken nuoraid rádioprográmmain Sohkaršohkka (Yle Sápmi) ja Dáppe ruovttus (NRK Sápmi). +Das go olmmošlohku njiedjá lea oktavuohta bargosajiid geahppáneapmái. +Muhto prográmma dohkkeha buot riektačállima hámiid maid oahppi čállá, vaikko gulašii nuppi suopmanii. +Nergård čujuha iešráđálašvuođas sosiála dimenšuvdnii nugo Edmund Edvardsen gieđahallá dan, namalassii ahte ii galgga ieš okto birget, muhto nagodit bargat iežas oasi ovttasráđiid earáiguin (2004: 83-84). +Sivvan dán erenomáš hástaleaddji dillái adno erenomážit dálá áiggi sápmelaš kultuvrra patriarkálavuohta ja maskuliidnavuohta. +Joatkkaskuvllaide sáhttá ohcat riikkaviidosaččat ja oahpahusgiellan lea sámegiella. +Dát sáhttá ain váikkuhit positiivvalaččat oadjebasvuođa +báiddi haga > haga báiddi). +1967:s šattai fas vejolaš geavahit sámegiela veahkkegiellan sámi guovlluid skuvllain ja easkka jagi 1974 minsttarplánas rahppojuvvui vejolašvuohta lágidit lohkanoahpahusa sámegillii. +Dissanayke (1988: 4 - 7, 35) kritisere girjjisttis What Is Art For? +Dássehisvuohta lea šaddame servodatváttisvuohtan. 15:54 Miessemánu 27. beaivi 2015 Loga movt Kalaallit Nunaatas dollet konfirmašuvnnaid: - Eará biktasat eai dohkke dán beaivvi 18 čábbát čiŋahuvvon konfirmántta bálddabálddalaga girkus. +Seksuála- ja/dahje sohkabealleidentitehtii laktáseaddji gažaldagain leat jearahallamiid vuođul máŋga iešguđet vealaheami hámi. +Dutkamušas bođii ovdan sohkabeliid árvvuid juohkáseapmi agi mielde. +Presideanta Evo Morales rabai čoahkkima, muhto Colombia ja Ecuador oassálastit eai liikon dasa. +govvosiin dahje govain). +Unto Ruigi, geainna son náitalii go Guivi lei 5 - jahkásaš, lea Árona áhčči. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Suodjaluvvon guovlluid stivrrat Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta lea soahpan ásahit suodjaluvvon guovlluid stivrraid, maidda dáhkiduvvo sámiid oassálastin. +Vuosttas sámegielat populára- dahjege modearna musihkka LP almmustuvai jagis 1968. +Jos dili geahčada intersektionála lahkonanvuohkái mihtilmas vugiin, dán oktasašgotti váldegaskavuođaid bokte, sáhtálii oktageardánit dadjat ahte dihto dilálašvuođain sápmelaš olmmoš lea heajut sajádagas dán +Gielddasámegiella ja darjjesámegiella čállojuvvo váidudeaddji kyrillalaš alfabehta mielde. +Váldonjuolggadussan lea ahte goabbáge beallelaš vuos sáhttiba geassit omiid mainna máksá dan vealggi mii goappásge lea, ja dasto galgaba goabbáge beallelaš oažžut beali goappáge opmodagas. +Vuoigŋa lea bassi dannego boahtá Ipmilis. +Fálaldat lea doaimmas 2012 geasi. +Ovddabealde oaidnit ráđđehusa ja Stuoradikki ovddasteddjiid, sin searvvis oidno stáhtaministtar Einar Gerhardsen. +Sámeráđđi lea hui dehálaš ja dohkkehuvvon álgoálbmotaktevra riikkaidgaskasaččat. +Álggoálmmukjuohkusij viessom ja årrom le vuododuvvam åvddånahttema nanna ja gåktu åvddånahttem bájkálasj, rijka ja rijkajgasskasasj dásen sajájdahteduvvá. +Oahpahuslága láhkaásahusa § 7-1 vuođul, de lea ohppiin vuoigatvuohta oažžut oahpahusa molssaevttolaš vuogi mielde jus skuvlla iežas oahpaheaddjit eai sáhte doaimmahit dán oahpahusa. +Beaivválaš giela vuođđun lea hállangiella ja skuvlagiela vuođđun lea dasa lassin čállingiella. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kvenagiella - eambbo oidnosis Gáivuonas? +Lea čielggas, ahte ná stuorra erohusat eai speadjalaste lingvisttalaš erohusaid gielaid gaskkas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Gáivuona bellodagaid válgaprográmmat Dás gávnnat bellodagaid ja gililisttu válgaprográmmaid Gáivuona suohkanstivraválgii. +Dárogiel interjekšuvnnat leat omd. +Geat sirdet dán heajos iešluohttámuša ođđa sámi buolvvaide? +), Re-envisioning Sovereignty - The End of Wesphalia?, Farnham: Ashgate (2008). +2014-07-14 Gielddaságat gárvvis 2014-07-14 Rabas bievlamáđit Unjárgga gielddas 2014-07-08 FeFo juohkán 2014 doarjagiid 2014-07-02 Sierralobilávdegoddi doallá čoahkkin vuossárgga suoidnemánu 7.b. +Sámegielat oahpahus - vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat Gáiddusoahpahus ja guosseoahppa lea molssaevttolaš oahpahusvuohki man galgá atnit dušše dalle go dábálaš oahpahus ii sáhtte adnot. +Mii fuobmát iežamet čuovggahis dielkkuid, namalassii dan, ahte ii leat álki oaidnit dan masa leat nu hárjánan . +Mii du telefunnummir lea ? +Loatnasániid dahje njuolggojorgalusaid lassin Suomas hubmojuvvon golmma sámegielas eai dássážii oro gávdnome boarrásut sámegielsánit, mat govvidit eará seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid. +Namalassii sápmelaš lámisolbmuid dáfus galggalii lasihit sámegielat bálvalusaid ja daid bagadeami, vai sii livčče ovttaveardásaš sajádagas sihke suopmelaš lámisolbmuid ja oppalohkái oktasašgotti eará olbmuid ektui. +Lea vejolaš ohcat maŋidit mearrádusa čađaheami váidináigemeari rádjai, dahje dassážii go váidalus lea čovdon. +Gonagaslaš Civilliste lea dat doarjja maid Stuoradiggi juolluda Gonagaslaš hoava jođiheapmái ja investeremiidda. +Guossástallamii gulle ollu čoahkkimat, konferánssat ja kulturprográmmat, sihke Rajasthanas, New Dehlis, Agras ja Mumbaias. +Dan dulkojumi mielde SP-soahpamuša artihkal 26 geatnegahttá stáhta positiiva sierrameannudeapmái vai duođalaš ovttaveardásašvuohta ollašuvvá. +Našunála Barentsovttasbargu, Barents Euro- Árktalaš Ráđđi, lea gaskastáhtalaš ovttasbargoforuma ja das leat mielde Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa. +Mus lea miella lohkat daid didjiide. 1. Dan muddui go riikkaid láhkaortnet ja riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon olmmošvuoigatvuođat diktet, galgá dáid álbmogiid lahtuid láhkarihkkumušaid gieđahallamis gudnejahttit dáid álbmogiid iežaset meannudanvugiid. +Nákca máhttit oaidnit giela hápmevuogádahkan lea vuođđun čálamáhtu duddjomii ja nu adnojuvvoge ovdamunnin lohkan- ja čállinoahpahallamii, jos mánná lea beassan jo ovdal skuvlaagi fuobmát giela ráhkaduslaš iešvuođaid, nugo ovdamearkka dihte ahte dállu ja nállu sániid erohus lea sániid vuosttaš jietnadagas. +Oahppoplánaid láhkaásahus §2-3 ja §3-4 mearrida oahpahusa sámiide, sin giela ja servodateallima birra iešguđetge fágasurggiid oktavuođas. +Ovttaveardásašvuođalágas vealaheami vuođuštussan meroštallojit ahki, bearašduogáš, riikkavulošvuohta, giella, osku, nana jáhkku, oaivil, politihkalaš doaibma, ámmátsearvedoaibma, bearašgaskavuođat, dearvvašvuođadilli, lámisvuohta, seksuála orientašuvdna ja eará olbmui laktáseaddji sivva. +Earaláganvuohta galgá dábálaččat vuolgit dan dilis, mii lei ovdal go +Prošeavtta báikkálaš jođiheaddji Carina Sarri bijai juo álggus ovdan, man láhkai dat mo mii áddet kultuvrra ja árbevieruid, bidjá meriid virggálaš bargui. +Informánttat evttohit ahte ovdamearkka dihte vuođđooahpahusas seksuáladearvvašvuhtii laktáseaddji áššiid gieđahaladettiin ja maiddái eará oktavuođain oahpahus sisttisdoalalii eambbo arvedávgeáššiid, degomat seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteddjiide laktáseaddji ovdamearkkaid. +Sámediggi ja Finnmárkku fylkkagielda leat gelddolašvuođain čuvvon barggu dáinna stuorra plánain ja nationála fievrridanplánain 2014-2023 (NTP) mii ovddiduvvui guovvamánu 29. b. dii. 12. NTP galgá leat stuorra johtalusáŋgiruššan olles Norgga várás. +Viser fra 1 til 5 av totalt 14 artikler Naturvernforbundet i Finnmark / Finnmárkku luonddugáhttenlihttu. +Dutkamušastan bohtet ovdan dikotomiijat, maid atnet earuhit minoritehta-majoritehta ja eamiálbmot-oarjemáilbmi -gaskavuođaid. +• Mierredit njuolgadusájt dasi gåktu galggá árvustallat dajt vájkkudusájt majt rievdaduvvam adno dahká sáme kultuvrraj, boatsojæládussaj, miehttseadnuj, æládusbargguj ja sebrudakiellemij. +geavaha sániid muhto ii gidde fuomášumi daidda. +Dasa lassin dat lea nuppástuvvan nu ahte iešmearridanvuoigatvuođa nannen ja ráddjendoaimmaid eavttut lasihuvvojit ođđa láhkii. +Lea luoikkahankoarta maid sáhtát geavahit eanaš Norgga almmolaš girjerájuin, sihke álbmotgirjerájus ja fágagirjerájus. +Šiehtadallamat gaskal Norgga ja Suoma guolásteami birra Deanu čázádagas álget juovlamánu 11. ja 12 beaivvi Avvilis Suomas. +Kulturárvvut sirdásit maŋit sohkabulvii giela ja njálmmálaš árbevieru bokte, man gohčodit giellasosialisašuvdnan. +Dattetge lea gažaldat goas ja mo lea jierpmálaš gulahallat luossabrevaeaiggádiiguin go sii leat čázádaga vuoigatvuođaeaiggádat. +Sámiin eai leat eanet vuoigatvuođat go dážain ávkkástallat luondduriggodagaiguin, spiehkastahkan lea boazodoallu, mii árbevirolaččat lea doalahuvvon sámiide Norggas. +Ovttastahtton cealkka mas leat goallostuvvon eanet váldocealkagat gohčoduvvo goallo s cealkkan ja dáid oassecealkagiid gaskavuohta gohčoduvvo bálddalastimin dahje paratáksan, nugo omd. +Vižžon čállindárkkistanlasáhusas lea dákkár govva: Weblogan ja operatiivavuogádat mearrida jus OpenOffice.org automáhtalaččat rahpá dán fiilla dahje jus vurkejuvvo garraskerrui. +Dáhton ja báiki šiehtadusa vuolláičállimii lea Sámediggevistti geassemánu 19. beaivvi 2012 dii. 14.00. +Namahusat jietnadat, stávval, morfema ja cealkka leat sámegielas oalle ođđa sánit, maidda šattai dárbu go álggiimet sámegillii čilget giela ráhkadusa. +Plána- ja huksenlága mielde leat suohkanat geatnegahttojuvvon álggahit aktiivvalaš doaibmabijuid mat sihkkarastet duohta oassálastima mas ulbmilin lea olahit dieđihuvvon mieđiheami guoskevaš sámi beroštumiin ja báikegottiin. +Finnmárkokomišuvdna almmuha čuovvovaš háhkama: Jurdihkalaš veahki siskkáldas boazodoalu vuoigatvuođaid guorahallat. +Sii mearridit iskat luottaid ja guorrat gos luottat bohtet ja gosa dat mannet. +Váttisvuođaid birra eai álo raportere earáide. +Vuođđolága 20 § geatnegahttá almmolaš válddi sihkkarastit juohkehažžii vuoigatvuođa dearvvaš birrasii. +Kapihttalis čujuhuvvo maiddái Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkkii, mii guoská lámisolbmuid. +Skuvllas leat 2014/2015 skuvlajahkái rabas oahpahusvirggit čuovvovaš fágain: Sáhttá maid šaddat vejolaš oahpahit eará fágain, jus šaddet rievdadeamit ohcciid fágačoahkkádusa geažil dahje permišuvnnaid oktavuođas. +Lea máilmmi viidosaš prošeakta mas oahppit ovdanbuktet iežaset guovllu duhkorasaid ja stohkosiid ovdalaš- ja dálááiggis. +Noereh dán jagásj Sápmi Pride:av ásat. +Neahttasadji fállá máŋgga gillii dieđuid dárogielkurssaid, oahppovuogádaga, barggu ja Norgga dearvvašvuođabálvalusa birra. +Eanebut álge beroštit geologalaš riggodagain dađi mielde go gávdnoje metállat ja minerálat. +Dákkár evalueren dahkko sullii juohke njealját jagi. +Dievdoklássa falimusaid gaskkas eai lean go moadde sekundda mat earuhedje. +Dat lea vuođđun sámi ealáhusdoaimmas, ássamis, kultureallimis ja servodatovdánahttimis. +S. 4. +Mearrideaddjin dasa ahte dohkkehuvvojitgo vuoigatvuođat, lea nuppiin sániiguin daddjon ovddeš geavahus - iige geavaheaddjiid čearddalaš duogáš dahje gullevašvuohta. +Daid dorjot maiddái olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid mearrádusat ja evttohusat. +Čuolbman lea áigi, go ovttain duddjomiin ii háhppet oahppat. +Ja mearkkašumi guoddi ávdnasat leat vuosttažettiin sánit. +Dál lohká Gaup sus lea hui buorre dovdu maŋŋá go mearridii geassádit, muhto seammá buori dovddu ii loga leamaš dan áiggis lei nammaduvvon bajimužžii Kárášjoga Bargiidbellodaga listui. +Prošeavtta áigge leat almmustahtton golbma dutkanraportta, mat gieđahallet sápmelaš lámisolbmuid servodatlaš oassálastinvejolašvuođaid. +Nappo eai jávkka vuoigatvuođat ja mearrádusat heivehuvvojit ođđaáigái ja sirdojuvvojit dušše nuppi lágas nuppi láhkii, seammás go vuoigatvuohta beassat oaggut stákkuin mearriduvvo lágas. +Mánájgárdde galggá sihkarasstet jut máná guovtegielak åvddånahttemav oadtju, váj sijá sámegiella ja sáme kultuvralasj sisadno nanniduvvá. +12:19 Borgemánu 10. beaivi 2015 Čakčamánu 1. beaivvi rájes it dárbbaš šat ohcat gielddaid doavttervávttaide telefonnummira, dalle ásahuvvo oktasaš nummir buot doavttervávttaide miehtá Norgga. +Lávlut sihke boares ja ođđa sálmmaid, ja sálmmaid maid olbmot sávvet lávlut. +Dát gohčoduvvojit servodaga vuoigatvuođ +Giellamáhttu ja gielladiđolašvuohta gáibiduvvo maiddái guovtte- ja máŋgga-gielat oahpahusas. +Dáppe leat maid Várjjaga sápmelaččaid čakčabivdima duktásajit, áigemeroštallojuvvon gaskal 12- ja 1400 m.Kr. Noiddiidčearus leat máŋggaid kilomehteriid vuopmanat mat dolvot gierdogárddiide. +Mihttomearrin leai vuosttažettiin duddjot nanu lohkanmáhtu vai oahppit nákcejedje lohkat teavsttaid mat skuvlaoahpahusas adnojuvvojedje deaŧalažžan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu oahppoguovddáš fállá Prošeaktajođiheamioahpu - ohcanáigemearri ođđajagimánu 16. beaivi 2016 7. January 2016 av Vigdis Blien Buresboahtin gazzat oahpu Deanu oahppoguovddážis. +Haakon VII vuortnui váli riikka ráđđenhápmái Stuoradikkis skábmamánu 27. beaivvi 1905 ja geassemánu 22. beaivvi maŋit jagi ruvdnejuvvuiga ja vuoidamiin basuhuvvuiga Gonagas ja Dronnet Nidarosdomenis. +Váljjejuvvon lahttun Sámedikkiid tearbmajoavkkuid davvisámegiela juhkosii. +Presideanta lea nammadan sámediggeráđi lahtuid ja jođiha ráđi. +Son ráddje kultuvrra árvvuide ja ideaide, mat leat min daguid duogábealde ja mat addet daidda meinnega. +Dasa gullet guhkit áigge eanageavaheapmi, birashástalusat ja gieldda surggiid doaimmat. +Dasa lassin go Sámediggi eanet áŋgiruššá sámi applikašuvnnaiguin, de áigut maiddái nannet giela guovlluin gos sámegiella dál lea eanetlogu giella ja lea beaivválaččat anus. +Dáidá dát sivvan dasa ahte moadde duhát olbmo gallededje diimmá Vuonnamárkaniid? +Seamma jagi heittii son riidengilvvohallamiin. +Sámediggi ja Oslogielda áigot nannet sámi fálaldaga oaivegávpogis sierra ovt.. +Sámeskuvllain lea sierra oahppoplána, mii sihkkarastá sámi profilerema bajimus ulbmiliid ja dan ráđđehus dohkkeha (kap. +Dát oahpaheaddjijoavku lea áidna joavku min prošeavttas, mii erenomážit geahččá ovddideami sohkabeale perspektiivvas. +Gunvor Guttorm lea áigodagas Sámi allaskuvlla 2015- 2019 rektor. +Sátnejođiheaddji sávvá buot gieldda ássiide ráfálaš ja buori juovlaávvudeami. +Battiste dálkkodanrieggáin bargan lea leamašan ávkkálaš proseassa. +12:23 Ođđajagimánu 06. beaivi 2016 Isac Elliot iđistii vuordde­keahttá NRK Sámi mánáid-TV ođđa ráiddus "IeŽár" prográmmas oahpásmuvvat mánáiguin geat duostilit ja rahpasit muitalit iežaset birra. +12:42 Golggotmánu 10. beaivi 2016 Gielddaide váikkuha go sámi áššit eai vuoruhuvvo Sámi gielddaid sátnejođiheaddjit leat duhtavačča go gielddaide juolluduvvo lassi ruhta, muhto gielddaid sámi álbmogiid čuohcá go ráđđehus unnida juolludemiid Sámediggái. +Gažaldahkan sáhtášii leat: Mo dat manai dohko? +Háliidatgo oažžut dieđu go rahpasa virgi čielggadanovttadagas? +Mo sirdit skuvlabirrasis árbevirolaš dieđu, mii lea oassái čálekeahttái ja jávoheapmi? +Vuosttašveahkki iešsoardinvára oktavuođas Deanu gielda bovde kursii "Vuosttašveahkki iešsoardinvára oktavuođas" cuoŋománu 27.-28. beaivve. +Odne soai mánáin hállaba sámegiela. +Searvvit mat leat ožžon ruđaid leat: Maŋŋil dán ruhtajuolludeami bázii 10 000 kr velá prošeavttaide. +Dáid koarttaid lea vejolaš viežžat neahtas: Ealli - koarttat maidda leat sárgojuvvon eallit. +Duojis skuvllaávnnasin sámi vuođđoskuvllain lea anus riikkaviidosaš oahppoplána, mas dáidda- ja dáidoávdnasiidda gullá Duodji, teknihkalaš duodji ja tekstiiladuodji -nammasaš oahppoávnnasollisvuohta (Vuođđoskuvlla oahppoplána vuođustusat 1994: 72 - 74; Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 2000: 104 - 106). +Eanaš oahpaheaddjit leat davvisámegielagat ja muhtumat hálddašit sihke julev- ja davvisámegiela. +Gielalaš hámit leat mearkkašumiid ovddasteaddjit ja giellamáhttui gullá diehtit mo mearkkašumi ovttadagaid ovttastahttit nu ahte lea áddehahtti. +Musihkalaš giela ovdanbuktinvuohki sulastahttá čállingiela lineára ortnega, muhto das lea okta lassi dimenšuvdna, namalassii vertikála dimenšuvdna mii nuohttalinjjáid vehkiin čájeha man alla dahje vuollegis nuohtain lea sáhka. +Ordonnánsa lea militeara olmmoš gean bargun lea doalvut gohččumiid ja bargat dihto bálvalusdoaimmaid. +Dan relatiivvalaččat unna teakstamearis mii dás lea guora-hallojuvvon boahtá ovdan ahte guovtte stuorámus áppesgirjji nomeniid guhtta eanemusat geavahuvvon álgokonsonántta leat g, b, m, l, s, d. Dáid álgokonsonánttaid dávjodatortnet vástida buore muddui vuođđosátneráju álgokonsonánttaid dávjodaga (gč. +Go Gonagasbárra ávvudii iežaska 60-jagi beivviid 1997 geasi, serve ávvudeapmái gonagaslaš guossit miehtá Eurohpa. +Maŋŋá 1888 besse dušše norgalaččat ja ruoŧŧilaččat oastit eatnama Norggas ja norgga stáhtalahttun sáhtte beassat dušše dat olbmot geat máhtte dárogiela. 1902:s mearridii Stuorradiggi ođđa eanavuovdinlága. +Easka Anáris 1950-logus Ohcejoga nuorat cogge gávtti (konfirmašuvdnii). +Per Isak Juuso (r. 1953) lea riegádan, orru ja bargá Nearvvas (Märtajärvvis). +Hamsun-jahki 2009 lágiduvvo čalmmustahttin dihtii dan ahte lea 150 jagi dan rájes Knut Hamsun riegádii. +Dutkanguovllusge nubbi máilmmisoahti duiskkalaččaiguin ja ruoššaiguin vuhttui juohke beaivvi. +Dán maŋŋel buktojit ovdan +Go nuorat álge dálostallat, de dat láidejedje eallima dábálaš jođu. +11:30 Suoidnemánu 23. beaivi 2015 Dán jagaš márkomeannu festivála álgá odne ja festiválajođiheaddji lohká ahte son illuda ráhppat dán jagaš festivála. +Sámi oahpaheddjiid máhtolašvuođahuksen ii oro leamen geange ovddasvástádus, ja skuvllat váillahit bajit dási eiseválddiid gozihit ja láhčit oahpuid ja ortnegiid nu, ahte heivejit eaŋkil sámi oahpaheaddjái ja sámi oahpaheaddjijoavkkuide. +Jus Ruvdnaprinsa lea fatnasis, de libarda Ruvdnaprinssa leavga - jus Gonagas maid ii leat skiippas. +Unjárgga gielda juohká geografalaččat rájáid Deanu-, Mátta-Várjjat- ja Čáhcesuollu gielddaiguin. +Ovttaveardásašvuohta ja suodji vealaheami vuostá hábmejit olles olmmošvuoigatvuohtajurddašeami vuođu. +Erenoamážit duođaštusat dán Várnjárgga goddebivddu ollu ja osohahkii áidnalunddot kulturmuittut. +Dasto son sáhtii ohcat stálu silbbaid ja váldit daid mielde. +Sivva dasa sáhttá leat, ahte ságastallanmateriálas hállit leat eanemusat hárjánan geavahit maid normeren sámegiela, eanemusat sii leat allaskuvladási studeanttat dahje oahpaheaddjit. +Anne Kirste Aikio barga Sámi kultuvrra leanadáiddárin ja lea maid Skábmagovat-filbmafestivála festiválajođiheaddji. +Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon ásahus Norggas.7 válgabirrasis válljejuvvojit diggái 39 áirasa juohke njealját jagi. +Born Free and Equal. +Lassila 2001), muhto dan mearkkašupmi duodjeoahpahusa hárrái bođii ovdan jearahallamiin. +Suojanen (1993: 26) árvala, ahte skuvllas giehtadujiid fállan sierra váljakursan lea buktán ráhkaduslaš eahpedásseárvvu, vaikko beroštupmi dihto teknihkaide ii leat ollenge gitta sohkabealis. +sámeservošii gullevaš olbmuiguin ja maŋŋeleappos sápmelaš lámisolbmuiguin ja sin áššiide vuojulduvvan áššedovdiiguin dego maiddái sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuiguin. +Sámesoahpamuša vuosttaš artihkkala mielde soahpamuša funkšuvdnan lea sihkkarastit ja nannet sápmelaččaid vuoigatvuođaid nu ahte sápmelaččat sáhttet seailluhit, hárjehit ja ovddidit iežaset kultuvrra, gielaid ja servodateallima riikkarájáid rastá nu álkit go vejolaš. +Lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid birra humadettiin lea dehálaš vel máinnašit Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga ámmátlaš veajuiduhttima ja barggu addima oktasašsoahpamuš nr 159, mii dohkkehuvvui 1983. +Guovddážis dás lea ahte vásihuvvo liige noađđin iežas bealuštit go ii beasa geavahit iežas eatnigiela, váimmu giela. +14:35 Skábmamánu 22. beaivi 2016 Háliida diehtit man olu sáhttet bilidit Kárášjoga gieldda eanandoaluossodat lea ožžon gažaldaga ahte man ollu bohccuid guohtun sáhttá dagahit vahágiid ođđa gilvojuvvon gittiide. +Hedeguohpi gilisearvvi jođiheaddji, Alfred Myrli jáhkká dán sisagaikuma leat čanastuvvon Skiipagurrafestiválii. +Nu ba sáhttet ge álgit bargat geainnuin jo 2014:s, jus juolluduvvo ruhta Našunála Fievrridanplánas 2014-2023. +Muitte almmuhit nama, čujuhusa, telefonnummara ja e-poastačujuhusa. +Ovddit vahkkus oaččui Sámediggi dieđu ahte guolástusministtar lea rahpan gaskaboddosaš vuotnalinnjáid sallitbivdui lulábealde ja oarjjabealde Sállana. +Máinnasbottu maŋŋá sii mannet klássalatnjii, gos čohkkájit smávit joavkun ja muitalit iežaset sániiguin maid sii leat gullan. +čábbudit váriid, vákkiid ja orohaga dego boares olbmá". +Dán prošeavtta várás dahkkon Suomas ássi seksuála- ja sohkabealleidentitehtaide gullevaš sápmelaččaid jearahallamiin dahje bargobájiin eai boahtán ovdan fysalaš guoskameahttunvuođa rihkkun veahkaválderihkkosiid oktavuođas. +Dáid birra eanet čuovvovaš kapihttalis, mii gieđahallá govttolaš vuogáiduhttima. +Guossástallan álggahuvvui Utsira suohkanis, mii lea min riikka unnimus suohkan, ja loahpahuvvui Lund suohkanis. +Go diehtá, gos ájačáhci gávdno, de ii dárbbaš guottašit +Logaldalli: NAV Kent Ailo Hætta bokte Veahkke- ja dikšofálaldagat suohkanis. +Okta dain gii lea bargan prošeavttaiguin ovdal, lea mánádikšu Maria Kristoffersen, guhte árvvoštallá prošeavtta váikkuhusa ná: +Odne lea sámegielas ja sápmelašvuođas eanet árvu. +Dássemolsašupmi ja maŋemus távtta stávvallohku mearridit guđe jovkui sánit gullet. +Dieđu álgogáldu lea vásáhusain, muhto das šaddá anolaš sosiála oktavuođain. +Maiddái giellaovdáneami dutkamis lea dábálaš geahččat giela osiid vuogá +Ođđa organiseren mii álggahuvvo ii šatta čuohcat klieanttaid ja ovttasbargoguimmiid beasatlašvuhtii. +Tiemá: Varresvuohta, Luonndo ja diehto, Filmma, Kultuvrra, Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak 7 prográmma mánáj riektáj birra. +Kommunion as lea daid ráhkadan. +Gievlle slávgán la biejvve- ja mánnosynbåvllå, Biejvvegievvle le ruoppsat ja mánnogievlle le alek. +Praktihkalaš ávdnasiid oahpahit dábálaččat áššedovdit, geain váilu formálalaš oahpaheaddji gelbbolašvuohta. +Váilevaš astoáiggefálaldagat lea maid okta olu eará sivaid gaskkas mánne olbmot fárrejit, jáhkká Gaino. +Konferánsa lea kulturealáhusdolliid dihte ja eará berošteddjiide. +Váttisvuohta lea duššo ahte eai leat go 20.000 olbmo geat ipmirdit giela maid ráppe. +Válljejuvvon presideanta ja ásaheaddji ii lean vuordán ahte searvi galggai gokčat ná stuora guovlluid ovdal go bidje johtui searvvi. +Gorremaččain ja manin dat manai Amerihkkái. +Váldde áinnas mielde liige láiggiid, sákkiid ja heahkkalastin náluid. +Veaiki lea okta dain metállain mii adno eanemusat fas ođđasit. +Ovttaskas olmmoš, joavkkut, searvvit, ásáhusat ja eiseválddit Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas sáhttet evttohit kandidáhtaid jagi 2014 giellabálkkašupmái. +Son niegada maid báiste birra - gos biergu šnjirrá. +- Dát gokčá dušše ruhtaárvvu njiedjama golmma jagis, ja máksá ahte ráđđehus ii leat juolludan eambbo go dan maid juolludii golbma jagi áigi Sámediggái, lohká Vibeke Larsen, ja čilge duohta árvvu sámi ulbmiliidda njiedjá dáinna stáhtabušeahtain. +Gonagasskiippa geavahuvvui maid Gonagas Olav V sivdnádallanmátkkiin 1958:s ja 1959:s. +Veardiduvvon áppesgirjjit leat +Dán maŋŋel dát unnitlogut leat +Jearahallamat leat bistán sullii diibmobeali, mii orui leamen informánttaid mielas govttolaš áigi. +Vuogáidumi luondu lea ruossalas: dat mii nuppi ovddida, sáhtte fas goaridit nuppi. +BARK mihttomearrin lea ahte dihto válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittut ja kulturbiras galget sihkkarastojuvvot guhkesáiggi seailluheami bokte ja dieinna lágiin buktojuvvot olbmuid olámuddui ovdal jagi 2020. +11:32 Juovlamánu 17. beaivi 2015 Stáhtaráđđi Elisabeth Aspaker lea ožžon ovddasvástádusa doaimmahit EEO-áššiid ja EU-riikkaide oktavuođa Olgoriikadepartemeanttas. +• bálkáhit dutkiid (50%), sadjásaččaid oahpaheddjiide, +Konvenšuvnnat, lágat ja láhkaásahusat Sámediggi bargá dan ala ahte árbevirolaš sámi geavahus bisuhuvvo ja ovddiduvvo maiddái suodjalanguovlluin dainna lágiin ahte luonddugirjáivuohta suodjaluvvo. +Opetusministeriön työryhmien muistioita 1992:15. +13:55 Borgemánu 13. beaivi 2015 Studeanttaid orrundilli buorráneamen Diimmá ektui leat badjel 6000 unnit studeantta vuordinlisttus beassat láigohit studeanttaásodaga. +Son čilge viidáseappot ahte dakkár fálaldat sáhttá nannet sámegiela ja sámi kultuvrra erenoamážit doppe gos sámegiella ii leat beaivválaš giellan. +Dalloj la vuojn ienebu gudi plániji ja bargov åhtsi, ja åhtsåmusá giehtadalladuvvi. +Ovdamearkan našunalisma- dahje minoritismaprinsihpas lea nugo Samuli Aikio govvádus jearahallamis gemináhtaid bb/dd/gg konsonántamolsašumi birra. +Mánná lei álgán geavahit dákkár sojahuvvon hámiid maŋŋá go lei stoahkan olu beatnagiin ja nu dávjá gullan sáni beatnaga, man de geavahišgođii minsttarin maiddái áhčči ja eadni -sániid sojaheamis. +Čoahkkin lágiduvvo dan dihtii go lea leamaš mediaáššit skuvlla birra dáid maŋimuččaid. +Sámediggi lea lihkolaš go lea beassan čájehit osiid su čájáhusas dáppe Sámedikkis. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Dat lea nu olu "Dat lea nu olu" lea diktagirji. +Dát Luria metafora +Kurssat máid doallat sáhttet leat čuojahit gitára, rumbbuid, dráma-kurssat, iešguhtet dánsunsurggiid oahppat ja duodji. +Gonagas vuolláičállá resolušuvnna mii vuođđuda ráđđehusa, ja de leat ráđđehuslahtuid nammadeamit lágalaččat. +máidnasat, čilgen, einnošteapmi, +Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat. +Eamiálbmotásodagat johkagáttis divvet eallimiin festivála áigge, ja sihke uhcimusat ja rávvásat besset oassálastit siidda sierra doaimmaide. +Dalle gáibiduvvo sihkkarastinreaidu rohpiide, suovvanjurggon ja jáddadanapparáhtta. +Skottlándalaččat ledje hui árvasat. +- Beaska lea okta dain dujiin, maid máhttu lea sirdásan uhcán sohkabuolvvas nubbái, go olbmot eai dárbbaš dan. +Sámi mánát ja nuorat galget ieža leat oasseváldin oskooahpahusas. +Dávvirat galget buoremus vuoimmis go Álbmotmusea daid loahpalaččat máhcaha ruovttoluotta daid sámi museaide. +Sámediggái bohtet gaskamearálaččat 150 ohcamučča juohke lohkanbaji, ja eanaš oassi ohcamiin devdet Sámedikki eavttuid oažžut stipeandda. +Duodjára giehta vuhtto duojis, nappo dat lea individuála. +Sii lea geahččan gielddaid dili dán njealji váldosuorggis, namalassii bargomárkan, demografiija, gelbbolašvuohta ja suohkanekonomiija. +Sámediggi ásahuvvui 1993 ulbmiliin ahte buoridit ruoŧa sámiid vejolašvuođaid seailluhit ja ovddidit iežaset kultuvrra. +beassan veaháš hárjehallat, de veadjá lihkadit bures ja beassá gosa háliida, iige jurddaš leago hárjehallan analyhtalaččat vai intuitiivvalaččat. +Son riŋgesta danin Siviilaáittardeaddji kantuvrii ja jearrala leago dat dakkár ášši, maid áittardeaddji sáhttá meannudit. + (Helander 1992: 53; Rochon 1993: 56; Sara 1977: 72.) +Leat navdán, ahte servoša ráhkadusnuppástusaid mielde sogaid gaskasaš veahkeheamis šaddá gránnjáid ja ustibiid vurrolas ovttasbargu. +Finnmárku lea mielde A prográmmas, mii lea rádjeregionála ovttasbargu, dás oaivvilduvvo ovttasbargu mii lea gaskkal regiovnnaid mat leat rádjeguovlluin dahje našunála ráji goabbat bealde. +Teasttat leat maid čájehan mo njealjejahkásaččain bealli máhtte juohkit sániid stávvaliidda muhto oktage ii máhttán juohkit sániid jietnadagaid mielde. +Go ohcanáigemearri dievai, de čájehuvvui ahte ledje ollugat geat eai lean fuomášan dán almmuhusa. +Girjji loahpas gávdnat vel sojahanminstariid sámi olbmo-, bearaš- ja báikenamain. + - Acta Borealia 2 s. 41 - 60. +Vuoigatvuođat riddo- ja vuotnaguolásteapmái eai leat "geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođat daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat váldá háldosis". +JS cealkámuševttohus Sámedikke Kulturdieđáhussii Sámedigge lea dál bargagoahtán dieđáhusain mii galgá čielggadit boahtteáiggi kulturpolitihka. +Stáhtaráđis lea dál čielga áigumuš konstruktiivvalaččat ovttasbargat go guoská boahtteáigái, maiddái go guoská sámi guovlluide ja sámi beroštumiide, loahpaha Larsen. +Muhto eatnamis vuožui čáhci ja láktadii oppa eatnanbajildasa. +Komišuvdna ii galgga juohkit ođđa vuoigatvuođaid, muhto kártet vuoigatvuođaid mat juo leat. +Jođihanjoavku válljii čoavdit hástalusa oahpu bokte. +Studia Ethnographica Upsaliensia XXXIX. +Maja Dunfjeld Aagård (2001) lea čállán Tjaalehtjimmie: form og innhold i s ø rsamisk orn a mentikk ja Gunvor Guttorm (2001) Duoji bálgát - en studie i duodji: kunsthåndverk som visuell erfaring hos et urfolk (prentekeahtes dutkamušat). +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=118431&GUID={E972A78A-2D14-488A-8386-E1CA28240440}; Sario (2014). +Sáhttá árvalit, ahte go ovdamearkan boazodoalus biologalaš diversihta lea allat, dalle maiddái gielalaš ja kultuvrralaš diversitehtat leat allagat ja nuppe gežiid. +Dán barggus oktan deháleamos vuohkin badjána +Deanu gielda hálida doallat rabas dialoga daiguin geaidda ášši guoská dán proseassas. +Olli rehkenastá ahte lagabui 14000 olbmo lea fitnan dán golmma beaivvis. +Dát lea sullii 7 mill kr lassáneapmi 2004 ektui (3,1 pst). +Olu olbmot gilvet sáhpánmirkko loktii dahje kievkkanskáhpii goddin dihtii daid elliid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Mánáidgárddit Soggovuona Luonddumánáidgárdi OS Soggovuona Luonddumánáidgárdi os álggahuvvui 2005:s, ja lea Soggovuonas Leavnnja olggobealde. +Go sámi olmmoš dohkkeha ja váldá dáid láhjiid vuostá, de son giitala daid ovddas seremoniijaid ja rituálaid bokte. +RABAS - Láhttu nr. 3 - Čuovvu gieldda geainnu Kristine Johnsena dálu buohta, Fuoiknjárggas Galbajohkii, ja RG 98:is gielddageainnu mielde bajás Galbajok gátte. +Lea dehálaš sidjiide ge addit sámi eallinvuođu, sihke kultuvrralaččat, sosiálalaččat ja dienasláhkái. +Dán áigái nuorat vázzet unnimustá 9 jagi vuođđoskuvllas ja dasa lassin vejolaččat joatkkaoahpuid bajit dásiin, go fas 1950-logu informánttat soite leamašan muhtimin katekehta dahje álbmotskuvlla oahpus. +Guhkesáiggi geavaheami ektui baicce eai leat nu garra gáibádusat geavahusa viidodaga hárrái, ja earánoamážit eai geavahusa spáitilvuođa hárrái. +Girjjis "Sámi mánáid bajásgeassin" lea ovdamearkan mu iežan mánnávuođa muitalus dákkár dilálašvuođas, mas "buori oktavuođa" sirdin ja heiveheapmi ođđa kontekstii dáhpáhuvai. +Dasa lassin šaddá maid álkit gávdnat čoahkkingohččumiid ja beavdegirjjiid. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28054&GUID=%7BC2053F55-97A5-45D6-9EAB-20DDB4179151%7D; Universal periodic review of the United Nations Huoman Rights Council, Second national report by the government of Finland, 2/2012. +Sámi mediafálaldat ja sámi publikašuvnnat leat deaŧalaččat sámi gielaid oainnusmahttimii, oassin giellaovddideamis ja giellaoahpahusas olles sámi álbmoga várás, ja erenoamážit mánáid ja nuoraid gaskkas. +Su dutkamuša mielde jávohisvuođa duogážis sáhttá leat ovdamearkka dihte hálo leat cuvkkekeahttá servoša siskkáldas norpmaid ja ballu das ahte olbmot muhtinládje ráŋggáštuvvojit jaskatvuođain. +Dasto lea Sápmi dat doaba mii maiddái muitala min kultuvrralaš ja historjjálaš oktavuođa birra oktan álbmogin. +Gudnijahtte soađis gahččan polskalaččaid Gonagas Harald muittašii polskalaš soalddáhiid doarjaga sártnistis mánnodat eahket: - Nuppi máilmmisoađi vuolde bohte duostilis polskalaččat midjiide doarjjan ja veahkkin. +Min máttut, sii geat adde iežaset dan njuoska agálašvuhtii. +Le aj subtsas åsko ja kosmologija birra, rievddamij birra ájgij tjadá ja dan birra mij tjadná dålusjájgev ja dálásjájgev. +Dat oassái dievasmahttá vuođđolága ovttaveardásašvuođa ja vealatkeahtesvuođa suoji. +Searvva donge válggaide - ja dáhto fulkkiidat maid searvat. +Dasa lassin leat álgoálbmotnissonat badjelmearálaččat ovddastuvvon sin gaskkas geat vásihit veahkaválddi, veahkaválddi lagas gaskavuođain ja veagalváldima sođiid oktavuođas álgoálbmotguovlluin. +Dát golbma filmma leat oassin ISFI'a Sámi Film Lab prosšeavttas. +Birrasiid vuođul leat hábmen duoji dimenšuvnnaid govusin, man siste duodji lea guovddášiđan (Govus 4.). +Ruoŧas leat dušše áibbas moattis geat ain hupmet upmisámegiela ja lea meastá oalát jávkan. +Dat rahpá bálgá, man mielde sáhttá vázzit ovttas. +Ávnnas há +Jus guorahallat lagabuidda iešráđálašvuođa, de sáhttá maid jearrat, leago sáhka oktonbirgemis vai sáhttágo iešbirgema oaidnit earáiguin ovttastallamis. +Oahpahusgiellan lei dalle suomagiella. +Jagi 2009 rájes registrerejuvvon guimmešlihtu oassebealit leat sáhttán adopteret bearraša siste. +"2012 mánájgárddebiejvve" aktijvuodan guossit Sámedikke sadjásasj presidænnta Laila Susanne Vars Ájastealli mánájgárdev Guovddagæjnon. +Nissoniid duoji árbevirolaš diehtu lea nuppe dan mađe dulbmojuvvon, go maiddái eamidutkit leat eanaš almmáiolbmot ja ná nissoniid perspektiiva váilu. +Dát oahpahus lasiha sátnerádjui olu giellaoahpa tearpmaid nugo omd. +Fysalaš plánemis lea báikkálaš máhttu ja ipmárdus dehálaš go Sámedikki galgá ášši árvvoštallat ja buktit cealkámušaid. +Šattuin eastada ozon fotosyntesa ja biepmusjođu, ja nu čuohcá šattuid šaddui. +Leigo Sirma čuvgehuvvon diktačálli, gii geavahii diktadujiinis eurohpálaš váldokultuvrrain lonejuvvon elemeanttaid vai njálmmálaš girjjálašvuođa gaskkusteaddji, gii buvttii ovdan nuortasápmelaš árbevieru? +Uhkiduvvon giellan meroštit dan giella mas mánáidlohku geat giela hupmet njiedjá, duođaid uhkiduvvon giella go leat measta aivve rávisolbmot geat hupmet giela, ja measta jávkan giellan ges dat giella man dušše áibbas soames vuorasolbmot hupmet. +Les mer → Válgajearahallan: Sierra sámi tv-kanála NSR 2. evttohasas Davviguovllu válgabiires, Inger Elin Utsis leat ollu jurdagat sámi servodaga ektui ja háliida Sámediggái ollašuhttin dihte jurdagiiddis. +Beaivvadat ja +17 C ceahki dán čakčamánu beaivve muitala ahe leamašan oalle earenoamáš čakča dán rádjai. +Sámedikkis deaivvadeigga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa Sámedikki presideanttain, dievasčoahkkima jođiheddjiin ja Sámedikki direktevrrain. +DUO Duddjon ja sámegiella (Giron) DUO Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon OKT Dieđalaš čállin ja guorahallan Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Badjel bealis diimmá mánáidsuodjalusáššiin lei sáhka roavva veahkaválddálašvuođas. 28 áššis bođii ovdan ahte mánát leat doaruhuvvon dahje ahte sii gillájit veahkaválddálaš ruovttuin. +Stohpoeaiggát lea dieđuid maŋŋá ožžon go báhčči olgobeallái stobu bođii maŋŋá go lei biddjon olggos, de lei son suhttan ja nihttán bissu viežžat ja sáddet beatnagiid feastaoasálastiid ala. +Bu"A Fine Balance: Reconsidering the Patient Autonomy in Light of the UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities", artihkkalii 19, mii fas dorvvasta iehčanas eallinlági ja oasálašvuođa servošis. +3rd Circumpolar Universities Cooperation Conference s. 21 - 28. +Sámediggi lea bajimus válgaeiseváldi Sámediggeválggain. +Suojanen, Ulla 1993: Käsityökasvatuksen perusteet. +Nu gávdnojitge guovttelágan luođit, muhtimat dajahusaiguin, muhtimat daid haga. +Váldo oahppanproseassat leat áddestallan, identifikašuvdna ja ovttasbargan (Gearing 1973: 1231). +Eira muitala ahte son oaččui importerenlobi maŋážassii ja manai dainna lobiin viežžat fuođđariid maid lei šaddan guođđit duollostašuvdnii. +mearrida nationála oahppoplána sisdoalu, nationála eksámeniid ja sámeskuvllat maid galget daid mielde oahpahit. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Juoŋasteapmi Árbevirolaš barggut mánáidgárddis Vuolgge Beazedievá mánáidgárddi mielde juoŋastit ja oahpásnuva juoŋasteapmái čáppa skábmagovaid ja dieđuid bokte. +Deaivan lea guovttegielat, sámegielat ja dárogielat. +Mu oainnu mielde lea deaŧalaš nannet rahčama nissonolbmuid vuoigatvuođaid ovddas. +Nubbi ceahkki lea dalle geahnohis dássi, nugo máhttu - máhtut. + (Mustonen 2017: 38, 58-61.) +Amnesty lea jo badjel 50 jagi duođaštan veahkaváldimiid ja surgadisvuođaid, orustahttán biinnidemiid ja doarrádallamiid, ja suddjen duostilis olbmuid geat rahčet ovddideames vuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid. +Partisihpparáhkadus lea okta dákkár oanidanvuohki mii sáhttá geavahuvvot oalgecealkagiid sajis, nugo ovdamearkka dihte eske +Vádjolus hiehpá eanemusaide, mii vázzit gulul ja bálggis ii leat nu gáibidahtti. +Critique on Anthropology. +Láidestuvvon ságastallamat ja divaštallamat čállinbargguid oktavuođas nannejit teakstabuvttadanmáhtu ja addet maid-dái buorre vejolašvuođa hárjehallat giellageavaheami beliid mat gullet normerejuvvon giellageavaheapmái. +Suomen romanien kulttuuri-identiteetistä 1980-luvun alussa. +Son lei okta Sámi Dáiddárjoavkku álggaheaddjjiin Mázes. +Dat dáhpáhuvvá ovdamearkkadihte go lea almmolaš leavgabeaivi ja Gonagas lea Stiftsgårdenis dahje Gonagasskiippas (norgga mearraguovllus). +Tietolipas 130 SKS, Helsinki. +Tøssebro (2004), s. 3. +13.1 Margarehte Wiig áppesgirji +Gielddaplánat ja fáddáplánat árvvoštallojit ođđasit nu mo boahtá ovdan plánastrategiija 7. ja 8. kapihttalis. +Ealáhusossodagas lea ovddasvástádus arvvosmahttit regionála ovdánahttima ja ovdáneami mariidna suorggis. +Diehtosiidda gievrudanlatnja lea rabas buot Sámi allaskuvlla studeanttaide ja Diehtosiidda bargiide. +Guovdageainnus láve álot veahá dramatihkka go galget vuođđudit stivrejumi suohkanis. +Evttohus lea dál sáddejuvvon gulaskuddamii. +Kárášjohkalaččat sáhttet čuovvut iežaset gánddaid busse mielde. 13:58 Miessemánu 13. beaivi 2016 Guovdageaidnu duoddara buoremusat Nordlys gánddat vuite Altaturneringa loahppagilvvuid álkit, ja dat lei ge sin áidna ulbmil čiekčamiin. +Vaikko olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat eai dábálaččat máinnaš seksuála orientašuvnna dahje sohkabealleunnitlogu vealaheami gieldima vuođuštussan, de jagi 2011 Eurohpá ráđi oktasašsoahpamuš nissoniid veahkaválddi ja bearašveahkaválddi eastadeamis (Istanbula soahpamuš) čielgasit geatnegahttá oassebeliid sihkkarastit ahte dat ollašuhttet oktasašsoahpamuša mearrádusaid almmá ovdalis namuhuvvon vealahanvuođuštusaid. +Sápmelaččat galget dieđusge ráŋggáštuvvot seamma eavttuid mielde go earát. +Ođđa oahppoplánain deattuhuvvo servodatlaš ulbmilin dásseárvvu, ovttaveardásašvuođa ja vuoiggalašvuođa ovddideapmi. +Eanaš olbmuide easkka skuvlaoahpahus fuomášuhttá sisdoalu ja hámi oktavuođa nu ahte ádde mo daid vuogádatlaš oktavuođat leat. +18.8.2003. +Mina mielas ii sulastahte dat ártna.- Mii bat vearrokoarta lea? +Olbmot leat diimmáš márkaniid rájes duddjon, gođđán, murjjen ja eará láhkái ráhkkanan dán stuorra márkanbeaivái. +Deanu nieiddat buoremusat riikkas Sátnejođiheaddji sávvá lihku Tana IF heaibuide geat barge nana buori barggu Norggameašttirgilvvuin heaibumis mannan vahkkuloahpa. +Sámediggi ja SDR ledje mearridan ahte Oastinortnet galgá evaluerejuvvot. +Sámi girjjálašvuođa ruohttasat leat sámiid eamioskkus. +Skuvla heaihttihuvvui sierra ásahusain 1993, go dan ja Saamelaisalueen ammattillinen koulutuskeskus doaimmaid ovttastahtte ođđa lágádussii, Sámi oahpahusguovddážii. +3. Ođđa ráđi miellahtulohku: 3 bistevaš miellahtu ja 4 várremiellahtu goabbat ge suohkanis. +Gierrinsoabbi lea gaskkas. +Justisdepartementa boahtá 2004 ' čavčča mielde čielggadit Sámi vieruiduvvamat ja riekteoainnut- dutkanprošeavtta loahpaheami formálalaš, fágalaš ja ekonomalaš eavttuid. +Sámediggi ávžžuha organisašuvnnaid, ásahusaid ja ovttaskas olbmuid buktit árvalusaid dieđáhussii dán giđa mielde, sávvamis ovdal 18. vahkku dievvá. +Okta oassi lea servodatlaš ideologiijaid ja pedagogiijaid rievdanproseassa vuorrováikkuhus. +Uusi-Rauva, Kati 1996: "Mä laitan lapintakin päälle ja ajelen ratikassa". +Guovlluin leat maid iešguđetlágan gávttit, luođit ja duodjeárbevierut. +Muhtimiidda sáhttá leat álkit čálligoahtit almmá jurddašalakeahttá maid, mo ja manin. +dahje stobus nohke muorat. +Nuppiin sániin leat 2 +Artihkal 1. +Duođaštusaid sisabuktin báikkalaš sisaváldima oktavuođas. +buvddas, go ustibiiguin ságastallá dahje go čilge skuvlaáššiid. +Eará gálduid vuođul gávnnahuvvui, ahte muđui Norggas ásset 5.000 sámegiellaga ja oktiibuot leat 4.000 sámegiela máná ja nuora, geat leat vuollel 18 jagi. +1000 kulturmuittu gaskal Báhccavuona ja Hámmárfeastta Sámediggi lea gávdnan orrunsajiid, bálvvosbáikkiid, hávddiid, bivdorokkiid, boazoáiddiid geađggis ja máŋga eará sámi kulturmuittu Báhccavuona-Hámmárfeastta linnjá guoras. +Riikkabeaivvit lea dohkkehan oktasašsoahpamuša 25 beaivve guovvamánus 2015 ja dásseváldid presideanta 10 beaivve njukčamánus 2015. +Son lea earret eará ožžon Kárášjoga kulturbálkkašumi ja lea nammaduvvon Sámi allaskuvlla gudneduojárin. +Eará postposišuvnnain lea dušše okta hápmi, mas sáhttet leat máŋga mearkkašumi. +Elle Marja Eira, Marja Bål Nango ja Elle Sofe Henriksen Stuorimus filbma dáhpáhus Sámis, dan rájes go "Ofelaš" oláhii Oscar-bálkkašupmái Amanda Kernella oanehis filbma "Stoerre Vaerie" lea válljejuvvon Sundance Filbma Festivalii. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Gággi 2 Gággi lea sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2 ja sámegiella 3, oahpponeavvoráidu mánáidskuvlii. +Buot dát lea vealtameahttun eallinbirgejumis. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid olmmošvuoigatvuođat badjánedje 1998 Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođapolitihkas oktan guovddáš áššin Suoma vuosttaš olmmošvuoigatvuođačielggadusas. +Dát lea njunušgelbbolašvuohta maid mii dál fállat maiddái min kundariidda - sihke fitnodagaide ja priváhtaolbmuide. +18:20 Cuoŋománu 27. beaivi 2016 Boazodoalli mielas lea biraskriminalitehta ja luonddunuoskkideapmi guođđit suoidnespáppaid lundui, ja oaivvilda dákkár jurdilmeahttunvuohta áitá boazoguohtoneatnamiid boahtteáiggi. +Oahppái sáhttá maid leat hui oahpes ášši ahte lohkat sáhttá leat dadjat- ja muitalit-vearbbaid +Sámedikki gielladoaimmahaga bokte ii oaččo dulkkaid iige dat ovddit dulkabálvalusaid. +De mii manaimet Biertavári mánáidgárddi guossis, ja juovlagállá finastiige COOP gávppis mas gávppašii ovdalgo vulggiimet Olmmáivággái. +Sudno mielas kulturduogáš ii leat doarvái ođđa, fidnomáhtolaš ásahusaid álggaheamis Sápmái. +Eliel Lagercrantz dagai gieddebargguid Njeavdamis geassit 1920. +Lámisolbmuid vealaheaddji mearrádusaid, vieruid, ja geavadagaid galgá nuppástuhttit dahje jávkkadit ja lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid suodjaleapmi ja ovddideapmi gálgá váldot vuhtii politihkas ja iešguđet prográmmas. +Fysihkalaš luondu šaddá olbmo doaimma bokte "báikin". +Cealkaga vuođul árvida ahte goadjin ferte leat man nu lágan ealli go dan lea mannan bivdit. +ON Mánáidkonvenšuvdna nanne sámi mánáid vuoigatvuođa adnit giela, kultuvrra ja oskku. +Johdatusta etnologiatieteisiin s. 177 - 187. +Ávvirii ii lihkostuvvan oažžut oktavuođa "Veidekke" fitnodagain, mii beaivválaččat áimmahuššá riikaluotta 93 gaskal Máze ja Álttá. +Dás gávnnat deháleamos válljejuvvon lávdegottiid ja ovdaolbmuid. +Sápmelaččat adnot oktan álbmogin njealji stáhta guovllus, muhto nu mot ovtta jearahallamis ja bargobájis boahtá ovdan, de Suomas ássi sápmelaš homodievddut leat hui várrugasat muitalit almmolašvuhtii iežaset seksuálaidentitehta. +Háliidat go eanet diehtit min historjjá birra? +Dat leat seammás dehálaš sosiála dáhpáhusat servošis. +Bagadus ráfáidahttojuvvon visttiid eaiggádiidda Rievdadusat mat sáhttet vahágahttit automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon visttiid kulturmuitoárvvuid, eai leat váldonjuolggadusa vuođul lobálaččat. +Dán tabealla mielde logi dábáleamos bustáva leat a, i, e, t, o, d, l, s, u, á. Soai čujuheaba Lerkkanen (2003) dutkamuššii mas boahtá ovdan ahte oahppit ohppet gaskamearálaččat lohkat go hálddašit logi bustáva. +Harald Hårfagre áhčči, Halvdan Svarte, lei Vestfold ja Oppland smávvagonagas. +08:32 Čakčamánu 16. beaivi 2016 Solveig Joks, gii otne gaskavahku bealušta iežas nákkosgirjji, lea iežas dutkamis gávnnahan ahte Deanoluosa iešvuohta lea earret eará ahte luossa dárbbaša ráfi. +10.4; X v. Colombia, Communication no. +Informánttat, geat leat vásihan duddjoma mánná- ja nuorravuođas ja de leat duddjogoaht��n iehčanassii maid nu dujiid, dadjet: "ledjenhan mun oaidnán dan" (N1b). +Oahppu lea prográmmaoahpuin oassin, muhto lea maid rabas ohcciide geat eai čuovo prográmmaoahpu (omd. +Dutkamuš almmuhuvvui maŋŋá heivehuvvon hámis: Om kjæresten min vil jeg joike. +Nieiddat váldet eanet ovddasvástádusa skuvlalanjas ja bártnit fas leat doaimmalaččabut olgoarenas. +Dasa lassin son buktá ovdan dearvvašvuođafuolahusa ámmátbargiid skuvlejumi ja dieđu lasiheami, vai ipmárdus dáid unnitloguid dárbbuin lassána. +Buolaš ja jiekŋa sáhttá dahkat ahte manná guhkes áigi ovdal go oljonuoskkidemiin birgejit. +Go oahppat giela, de mii oahppat hábmet jurdagiiddámet ohppo-juvvon giela eavttuid mielde, ja ođđa gielaid oahppan mielddisbuktá ahte sáhttit oahppat ođđa jurddašanvugiid mo gielalaččat hábmet dan maid áigut dadjat (Strömqvist 2010: 68). +Ohcanáigemearri lea cuoŋománu 1. beaivi. +Dainna ruvnnain leat njeallje gonagasa ruvdnejuvvon. +Sikku-Valio@samiskhs.no Mun lean Sámi allaskuvlla diehtojuohkinkonsuleanta. +Moai leimme čuoigame ja guođoheame ealu beaivet. +Dulkkas lea dákkár dilis dattetge hui stuorra ovddasvástádus. + (Hætta Kalstad - Viken 1996: 34.) +Árbevirolaš álgooahpahusa čállinoahpahallama ektui lea erenoamáš, ahte giehtačállin álggahuvvo easkka goalmmát skuvlajagi. +Ohcejogas lea vejolaš oažžut sámegielat doaibmaterapiija, muhto muđui eará veajuiduhttinbálvalusat leat plánejuvvon suopmelaš kultuvrra vuođul ja bálvalusat leat maid suomagillii. +Dán girjái leat čohkkejuvvon dieđut sámi nammavahkkuid, luonddumearkkaid ja mearkabeivviid birra, maid einnosteamit muitalit dálkedieđuid guhkit áigái. +Maŋit beivviid fárre maid Digforska ja LOSA Diehtovistái. +Beavdegirjji vuođul lea huksejuvvon vuogádat, man rámmaid siste sorjjasmeahttun riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš gohcinorgánat (Suomas riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš) dárkkistit jeavddálaččat báikkiid, gos iežaset friddjavuođa manahan olbmot leat. +Internt Via Google Gárggiidahtton Fylkkamánni galgá čaðahit našunála birasgáhttenpolitihka, ja Birasgáhttendepartementa, Stáhta nuoskkidanbearráigeahčči ja Luondduhálddašeami direktoráhta delegere doaimmaid dasa. +Nu šaddáge ovttaskas olmmoš ja ovttaskas oahpaheaddji guoddit ovddasvástádusa. +Konvenšuvdna cealká, ahte Davviriikkain lea riikkalaš ja riikkaidgaskasaš ovddasvástádus addit sámiid kultuvrii ja servodateallimii dohkálaš eavttuid. +Sámelága giellanjuolgadusá javlli sáme- ja dárogiela li avtaárvvusasj giela. +Guossástallan Hedalenis lei ge Gonagasbára Opplándda ja Valdres fylkamátkki loahppa. +Girji "Aku-Aku: Beassášsullo čiegusvuohta" lea Thor Heyerdahl iskanmátkki birra Beassášsullos, ja girji almmuhuvvui 1957:s. +RDM stivrralahtu ja riikkadovddus historihkkár Arvid Petterson logaldalai verddevuođa birra. +Earret earán dan geažil go lea leamaš eahpečielggas movt sin sáhttá vuoruhit virgáibidjanproseassain, čilge Sámedikki presideanta Egil Olli. +Orru maid, ahte Friisa čoaggán materiálas adjektiivvaid attribuhtta- ja predikatiivahámit varieret eambbo go ságastallanmateriálas, vaikke álgoárvalusa mielde varieren livččii dábálaš maid dálá áigge materiálas. +Bergsland-Ruong-ortografiija. +Dassážii dorvoohcciin lei vejolaš rasttildit rájá syhkkeliin. +Dat 7,6 mehtera guhka hárjjesváles Leiknássjen vuojneduvvá dajs stuorámus ja ihkap ienemus miela giddis báktegåvåjs gierggeájges. +Stuorát fuomášupmi sámi mánáid vuoigatvuođaide Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta mearridii njukčamánu 15. b. 2012 rievdadit láhkaásahusaid bearráigeahččama ja biebmoruovttu birra. +Gávdnosat Ceavccegeađgis sihke ássanbáikkiin ja hávddiin čájehit dán čielgasit. +Martin Johnsrud Sundby dinii eanemus go oaččui skeaŋkan oktiibuot 1.339.000 ruvnnu, nuppi sajis lea Finn Hågen Krogh gii oaččui 727.000 ruvnnu skeaŋkan. +Dás čuovvu iežas áiggi servodatráhkadusa dovdan, máhtu dovdan, mii dalle lea ollislaš ja doallevaš. +Dán jagi lei ge oljo-ja energiministtar Ola Borten Mo gii doalai dien sártni. +Rektor Komsa skuvllas, Mari-Ann Pettersen, lohpida buot bargat vuoi oažžu oahpaheaddji dán luohkái ovdal skuvlaálgima mii lea borgemánu 23. beaivve. +UiT Norgga árktalaš universitehta Giellateknojoavku buvttadan. +Komitea atná positiiva áššin jagi 2009 fápmuduvvon lámisvuođabálvalusaid nuppástusaid, mat deattuhit lámisolbmuid persovnnalaš dárbbuid veahki ja maid lámisvuođapolitihkalaš prográmma 2010-2015. +Su mielas lea váttis gávdnat dakkár čovdosa mii duste sihke Gáivuona ja Guovdageainnu dárbbu. +Vuolábealde ihtá tabealla mas leat liŋkkat gurutbealde ja teaksta olgešbealde. +Keskitalo, Alf Isak 1976: Samfunnsforskning og minoritetsamfunn. +Loggačállin lea reaidun áicat árgabeaivválaš dáhpáhusaid, darvvihit iežas jurdagiid, imaštallamiid ja jearaldagaid daid birra báhpára ala ja reflekteret daid birra. +Son lei maid hui čielggas oaiviliin, go jerrui lágiduvvo go Sámi Filbmafestivála Guovdageainnus dán jagi, son logai ahte eahpitkeahttá lágiduvvo filbmafestivála 2011:s maid. +Dat 169 politihkkára dáppe Stuorradikkis leat boahtán iešguđet guovlluin miehtá riikka. +Na vuos ferte čállit gávppašanlistu, dahje diđoštit mii váilu ovdalgo rámbuvrii vuolgá. +The Norwegian Directorate for Children, Youth and Family Affairs) dagai álgaga davviriikkalaš prošeavttas, mii čielggada systemáhtalaččat sápmelaš lámisolbmuide laktáseaddji dieđu. +Viessu rahppo dál almmolaččat dáiddár- ja dutkidállun dan oktavuođas go Kruvdnaprinsapárra galleda Davvi-Tromssa 28. beaivvi borgemánus 2007. +Gáibádussan lea ahte oahppi duoji oahppoplánaid mielde oahpahus fitnodagas, čiekŋuda gelbbolašvuođa mihtus Duodji galgá leat váldooassi programmáfágaiguin ja unnimusat 225 jahkediimmut. +Mii guossohit maid gáfe ja gáhkuid. +Galledan- ja duddenruoktu buhtaduvvo Gielddaid guovddášlihtu (KS) rávvejeaddji buhtadusaid mielde. +Riššadioksiida šaddá suvrra arvin ja sapmun Áimmus reagere riššadioksiidagása kemiijalaš ovttastusaiguin ja šaddá riššasuvrin (H2SO4). +Kunnskapsforlaget nammasaš alit digitála sátnegirjjit. +dár. +Skuvllas leat baicce hui buorit rutiinnat čoavdin dihtii smávit ja stuorát áššiid. +Ovdalaš seamma beaivvi vuostáiválddii Majestehta Gonagas ráfibálkkašumi vuostáváldit audiensii Šloahtas. +Multikustannus Oy, (2006); Kuokkanen, Rauna, "Sámenissonat, árbevierru ja veahkaválddi hámit", Sámi dieđalaš áigečála 1 (2008). +Sáhttá maid leat álkit ásahit fitnodaga smávit servodagain gos gilvu ii leat nu stuoris go eará stuorit čoahkkebáikkiin. +Goalmmádin bođii Karin Holm Olaussen ja son ádjánii 1:42:43. +Álggos gieđahallojit sápmelaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan ja sin vásihan máŋggadáfot vealaheapmi Suomas. +Čuovvovaš logijagis vuođđudedje duodjeorganisašuvnnaid ja -institušuvnnaid ja ordnešgohte duodjesemináraid. +Danin dát girji lea jurddašuvvon sihke oahpaheaddji giella oahppamáhtu ja dakko bokte gielladiđolašvuođa nannema várás ja maid dái láidehussan muhtin didaktihkalaš bargovugiide. +Guovdageainnu mohtorsearvi lágidii mannan dálvvi NM-gilvvuid, ja jáhkkimis dat livččii galgan mielddisbuktit ahte skohtervuodjinbiras lea hui ealas. +Kokemuksia omasta ja vieraasta. +Skuvlalágádusas ja skuvlejumis oppalohkái lea vástádusaid mielde stuorra rolla ja mearkkašupmi vealaheami vuostásaš barggu ovddideamis suopmelaš oktasašgottis. +SOn lea vuosttaš nissonolmmoš gii lea leamaš Nuorttanaste doaimmaheaddjin. +'gođđit' sáhttá jorgaluvvot sihke 'å strikke' og 'å veve'. +Girječállit dáhtošedje juoga dahkat dálá almmuhanortnegiin. +Rieban (= dahkki) juvssai njoammila (= čuozáhat) Njoammila (= čuozáhat) juvssai rieban (= dahkki) +Informánttaid váttut leat +Easka dán prošeavtta áigge Labba lohká oahppan, mo vuođuštit dákkár bargovuogi. +Dákkár aktiivvalaš máhttui gullet fonologiija, morfologiija ja syntáksa giellaráhkadusa oassemáhttun. +Deanu gielda váldá vuhtii mearrádusa ja lea bissehan fálaldatgilvvu. +Don gávnnat maid liŋkkaid oahpahusa govvádussii ja eará jearahallamiidda. +Soaitá leat buorre juovlaskeaŋka mii heive buohkaide. +Tráktora sáhttá fitnat geahččamin buollinstašuvnnas Deanušalddis. +Bokcá skuvllas álggahuvvo skuvla vuossárgga borgemánu 22. beaivve tii. 08.30, ja oahppit loahpahit tii. 11.15. +Njealjádasoassi suohkaniin eai lean fuolahan ahte buot easkkaboahtán olbmot ožžot diedud dearvvašvuodageahcu birra. +Svein Ole Sandvik fas muittaša go sii ledje ožžon heajos telefuvdnalinjjá Televerkkas, Mortena Máreha campinga ja hotealla gaskka. +Dákkár konferánse áiggi lávejit dollot nugohčoduvvon "side- events", dahje doalut maid earát go konferánssa lágideaddjit dollet. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bargu Finnmárkku čáhceguovllu hálddašanplánain lea álggahuvvon 18. September 2009 av Juhán Niillas Wigelius Deanu čázádagas váldojuvvojit čáhceiskosat oalgejogain. +Dán rámma siskkobealde ferte oččodit einnostanvejolašvuođa ja guhkilmasvuođa muddemiin. +C-13/05 Chacón Navas v Eurest Colectividades SA [2006] 3 C.M.L.R. +Kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910-1980. + (N3d.) +13:03 Geassemánu 23. beaivi 2016 Dievdu jámii fanaslihkohisvuođa maŋŋel 15:27 Geassemánu 16. beaivi 2016 Geassemánu 15. beaivi lea riikkaidgaskasaš beaivi goas čalmmustahtto veahkaválddálašvuohta vuoras olbmuid vuostá. +Ođđa sosiála mediat leat addán váhnemiidda ođđa hástalusaid mat gáibidit liigečuovvoleami. +Lassin leat vel eará siskkáldas lávdegottit. +Prošeavtta jurdda lea ahte sámi nuorat galget gaskkustit máhtu iežaset árgabeaivvi birra njuolga eará nuoraide. +Barth navdá, ahte dát golbma sárgosa bohtet ovdan juste ovttas dihto doaimma dieđuin, dieđu juohke heivehandáhpáhusas ja juohke performánssas (performa n ce). +Berit Marit Hætta lea sárgon govaid girjái. +"Language"-eaktofálus válljet "smj" ja "Word class"-eaktofálus válljet N (N máksá noun (substantiiva)), de coahkkalat "Vurke siiddu". +Autoritehta prinsihppan mearkkaša, ahte giellaplánen vuoruha čavga lingvisttalaš norpmaid ja dat čađahuvvo autoritehtalaččat. +UiT Norgga árktalaš universitehta Giellatekno buvttadan. +Jagis 1991s ásahuvvui Jáhkovuona mearrsámi musea vuođđudus, mas leaba álggaheaddjit Jáhkovuona museasearvi ja Fálesnuori suohkan. +Nord-Trøndelag Dálkkádat ja biras Fuođđut Guovža, gumpe, albbas, geatki ja goaskin leat fuođđut. +Oliver (1992), s. 101. +Ovddeš áiggi sámi ássama ja geavahanguovllu rádji lea leamašan guhkit lulás ja oarjjás go odne. +Sus lea luođđajeahkki veasta, čáhppes skuovat ja son guoddá sihke bissu ja pistovlla. +Seamma ládje, jos gámisvarat nisson loavkiduvvo, daningo son lea " geaidnoruossas". +Áibmu ja báidnin sáhttá šaddat barggu maŋŋel. + (Sámegiela synonymat, gč. + (Pike 1967: 38.) +Justiisadepartemeanta ja Sámediggi leat álgán ráđđádallat meahcceduopmostuolu nammadeami birra. +Čáhcebuhtistanvugiid birra oahppat ahte biologalaš buhtistemiin baktearat nuppástuhttet ruba orgánalaš ávdnasiid čáhcin, metánagássan ja karbondioksiidan (Grimeland ja earát 2000a: 98). +- Duollár jearai mii mus lea mielde ja man olu. +Sarvvis lea dálvet sámiid oaivvi bajábealde árrat eahkedis, muhto lea ollen davvelii ja vuollelii almmi ravdii maŋeš ijas. +Mađi árat vejolaš beroštumivuostálasvuođat ja plánačuolmmat čielggaduvvojit, dađi johtilit ovdána plánaproseassa. +15:03 Miessemánu 09. beaivi 2016 Belohahkii duđavaš sátnejođiheaddji vástádusain Kárášjohkalaš Egil Utsi geavahii otne álbmoga vejolašvuođa jearrat gažaldagaid Kárášjoga gieldastivrras. +Olggobeali ruhtadeapmi lea leamašan eaktun čađahit prošeavtta: +Árran dan diehti gatjádij jus Mathisen lulu bidumsáme dájddakártav dahkat, ja mij lip sierraláhkáj ávon gå Mathisen miededij dán bargguj sæbrrat. +Bargiidbellodaga sámediggejoavkku oaivvilda lea dárbu leat premissa lágideaddji dohppe gos mearrádusat dahkkojuvvojit, dainna ulbmilin vai oaččut stuorámus váikkuhanvejolašvuođa, deattuha Magga. +spihkára liánttain. +Dán oktavuođas sáhttá muittuhit, ahte stáhtaid girkut lea atnon ándagassii go leat futnon sámi árbevirolaš kultuvrralaš praksisiid ja gieldán sámiid doaimmaheames dákkáriid. +Vuosttaš oassin barggus, de galgá hábmejuvvot artihkalčoakkáldat áigeguovdilis fáttáid birra areála- ja biraspolitihkas. +Nie dat duddjo dieđekeahttá olbmo oba persovnnalašvuođa etnihkalaš kultuvrra mielde. +Anderson ja Nagy (1984) leaba dutkan 3.-9. +Geassemánu 23. beaivvi 1991 čuovvoleigga Gonagas Harald V ja Dronnet Sonja dien árbevieru. +Nu massá Yle Sámi radio ovtta sin beakkáneamos bargiin, gii lea neaktán Ruošša filmmas ‹‹Giehka›› ja son nevttii ‹‹Elle›› rolla Guovdageainnu stuimmit filmmas. +Guđesge lea gievkkan, beaivelatnja, okta oađđinlatnja, hivsset, guokte feaskára ja guokte gálvolanja. +Dihtoris galget sámebustávat anus. 1. Nuoraidromána maid Kirsti Paltto lea čállán "Ur.. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mánáidgárdi, Skuvlaasttoáiggeornet ja Kulturskuvla - 2009 12. januar 2009 av Hartvik Hansen Dás gávnnat divvagiid meriid mat gusket mánáidgárddiide, Skuvlaasttoáiggeornegii ja Kulturskuvlii. +Troldhaugen guossástallan lei maŋŋemus oassi Dronnet Dronning Beatrix guossástallamis. +Čále sullasaš šáŋras teavstta mas govvidat turistta loahpageahčen 1980-logu guhte boahtá Sápmái vuosttas geardde ja gos vásiha áibbas earalágan giela, oskku ja kultuvrra. +Das vástidit vuosttaš sajis gielddat ja gieldaovttastumit. +Dát giellamáhttodásit gohčoduvvojit máiddái passiiva ja aktiiva giellamáhttun. +Etnihkalaš joavkkuin lea maiddái kulturguoddi rolla, mii lea čadnon etnihkalaš kontekstii. +Committee on the Elimination of Discrimination against Women, Concluding observations on the seventh periodic report of Finland, 28.2.2014, CEDAW/C/FIN/CO/7, Para 28-29. +Sámi nissonduoji erenomášvuohta lea, ahte dainna ráhkadit sápmelašvuođa kultursárgosiid ja árbevieruid. +Ráđđádallamat ja čilgemat gevvet giela vehkiin. +Sámiide etnisitehta mearkkašupmi lea lassánan eváhku rájes, gos sii morihedje oaidnit, ahte leat sierra etnihkalaš álbmot čalbmáičuohcci biktasiiddisguin eará báđariid siste. +Dákkár imaštallan- ja ságastallanbottut addet vejolašvuođa oahppat ođđa sániid ja makkár oktavuođain daid sáhttá +Riikkastivra jodiha Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) doaimma riikkačoahkkimiid gaskkas, riikkačoahkkima mearridan doaibmaplána, riikkačoahkkima eará mearrádusaid ja bušeahta vuodul. +Sii orrot šaddan sivalažžan dasa, ahte eará sámit leat massán sámegiela eaige leat nákcen váldit dan ruoktot. +6) Láhčit dili huksemii mii váldá vuhtii luonddu. 7) Sihkkarastit ahte buohkain lea vejolašvuohta beassat deatnogáddái gaskkal Deanušalddi ja Skiippagura. +Helander, Elina 1992: Samiska traditioner, traditionell kunskap och bärkraftig utveckling. +Bovdehus buktit gulaskuddancealkámuša - Davvisámi čállinrávagirji Ođasmahttojuvvon davvisámegiela čállinrávagirjjáš, man Sámedikki bargojoavku.. +Iešalddis normatiivva ii dárbbaš leat boastut, juohkebeaivválaš dilis lea lunddolaš, ahte olmmoš árvvoštallá áššiid. +Käsityön valmistus etenee yleensä vain tuote kerrallaan tai pienissä sarjoissa. +Krause, Catarina & Scheinin, Martin: The Right Not to Be Discriminated against: The Case of Social Security. +Našunálleavga lea Norgga leavga. +Sártnis váldojuvvojit ovdan ráđđehusa politihka váldolinnját boahtte jahkái. +Dasa lassin vuhtto maid dat, ahte mánáid iešráđálašvuođa bargui gullá ovddidit duostilvuođa ja jálluvuođa. +Dat leat seamma olu go maŋimuš guokte jagi. +Go fállá viidáset oahpu sámi skuvllaid oahpaheddjiide, de lea das danne ávki sámi ohppiide njuolga. +Leat ođđaklassihkalaš bronsaravddat, medaljoŋggat, duolbabáddehervemat ja earenoamáš hárvves muorrasorttaiguin hervemat mat dađistaga šadde Haupt bargguid dovdomearkan. +Dás oaidnit ge ahte lea olu máid ferte eará ládje bargat jus beroštupmi galgá stuorrut. +8 Beargalat válddii su fas mielddis muhtun hui alla várrái ja čájehii sutnje buot máilmmi riikkaid ja daid hearvásvuođa 9 ja dajai: "Buot dáid mun attán dutnje, jos don fal luoitádat ja gudnejahtát mu." 10 De Jesus celkkii sutnje: "Sáhtán, gáidda eret! +Nuppis leaba muitaleaddjin Fedosia Semenoff ja Vassi Semenoja, ja dat lea almmustahtton Kielipankkis Matti Miestamo jođihan nuortalašgiela dokumenterenprošeavtta oassin. +Komitea lea fuolas maid das ahte lámis mánáid lihkadeami hehttejit fysalaš birrasa ja almmolaš johtolaga hehttehusat, ja dát olggušta lámis mánáid eará servodagas. +Dieđit Olmmáivákki Duodjesearvái, tlf. 77 71 62 73, guokte vahku ovdalgo gursa álgá. +Maiddái Davviriikkalaš Sámesoahpamuša galgá dulkot ovttas vuođđolágain, ovttaveardásaš- ja dásseárvonjuolggadusaiguin ja maid riikkaidgaskasaš vuoigatvuođain, dego ON:id duopmostuolu mearrádusaiguin. +Dáin čállinvugiin vuhttojit riikkagielaid čállinvuogit, nugo omd. +Goarta, 15 geardde máksá 250,- ru. +Stávvaljuogu sáhttá earuhit jietnademiin ja dan sáhttá maiddái čájehit musihkalaččat ja maiddái lihkastemiiguin. +Mun ferten dovddastit ahte mu oaivái bohte muhtun somás govat, dalle go mun vuosttaš gearddi geahččalin govahallat gednema juolgeleaŋkkain. +Plánaprográmma gulaskuddanáigi lea golggotmánu 31. beaivi, ja plánadokumeantta sáhttá viežžat Guovdageainnu suohkana ruovttusiiddus. +Govus 1. +Oahpahallit galget čilget dahje geardut sániid, dahkat nugo koarttas gohčohallá, dahje dáhttut nuppiid dahkat juoidá. +Sámediggi bargá danin dan badjelii ahte čađahuvvojit duohta ráđđádallamat singuin, ja ahte sii bovdejuvvojit vejolaš šiehtadallamiidda huksenfitnodagaiguin. +Muhto speadjárbivdu lea mielddis buktán ahte riggodagat vuonain leat goariduvvon ja máŋgii measta billistan dehálaš guollehivvodagaid. +Nazi - Duiska lei váldán Polena vuollásis čakčamánu 1938, ja 5 000 polskalaš eksiilabrigade soalddáha sohte stuora duostilvuođain ovttas brihttalaš, fránskkalaš ja norgalaš soalddáhiiguin Narviikka guovlluin. +Duoji vuođđun lea sámi árbevirolaš máhttu ja oahppiin galget šaddat kultuvrraguoddit. +Ovttas Scene Finnmark musihkkáriiguin mii lágidat dakkár kulturvásáhusa maid dábálaččat fertet mannat Eurohpái vásihit. +threshold theory) man álggos hábmii Cummins (1976) ja dasto Toukomaa ja Skutnabb-Kangas (1977) (Baker 2011 mielde). +Čoahkkin galgá mearridit mo organisašuvnna arkiiva ja dakkáraččat galget rájaduvvot ja geavahuvvot boahtteáiggis. +Doaba govvida namalassii dihto joavkku ásaheami fuonit sajádahkii, ja dát vealahanhápmi lea oktasašgotti struktuvrrain, earret eará láhkaásaheamis, bálvalusain ja iešguđegelágan soahpamušain. +Ohcciid sámegielmáhttu lea mearrideaddjin go minddar lea dohkálaš gelbbolašvuohta. +Mánáidsuodjalus áššit álget dávjá das go boahtá diehtu mánáidsuodjalussii, sii fertejit dasto vahku siste mearridit guorahallagohtet go ášši dahje hilgut dieđu. +Sii muitalit iežaset eallingearddi bokte movt sii leat oassálastán ealáhusaineaset ja makkár barggut sidjiide leat leamaš boazodoalus guovddážis. +Romssa fylkkagirjerájus lea ovddasvástádus neahttabáikkis, ja Samernas bibliotek ja Sámedikki girjerádju addet sisdoalu neahttabáikái ja leat mielde viidásetovddideamen neahttabáikki. +Transsohkabeallái gullevaš olbmuid lohku lea árvalusaid mielde 1:500 - 1: 50 000 álbmogis, transvestihtaid lohku s. 1-2% álbmogis ja intersohkabeallái gullevaš mánáid lohku Suomas fas rievddada iešguđet gáldu mielde. +Buoremus guollebáikkit leat dán guovllus. +Sáhttu ruoktot dii. 11.20. 1. luohká mánát deaivvadit ođđaskuvlla olgouvssa olggobealde. +Geertz, Clifford 1973: The Interpretation of Cultures. +Gávdnosat ovtta čilas čájehit ahte goddebivddu sáhttá áigemeroštallát maŋás girtta boarrásit geađgeáigái, áigi go siseanan lullelis Norggas ain lei siseatnanjieŋa vuolde. +Girjebusses leat sáme-, dáro-, ja suomagielat luoikkahanávdnasat, nu go girjjit, áigečállagat, áviissat, CD:at, DVD:at, videobáttit, jietnagirjjit ja gielddaid áššebáhppárat. +Muhto leago dat-pronomena adnominála geavaheapmi seammalágan sihke Norgga ja Suoma beale sámegielas? +Čujuhusas: http://www.firstpeople.us/articles/the-two-spirit-people-of-indigenous-north-americans.html. +Eamiservošiin, maid son namuha ng. +Sus lea beroštupmi gaskkustit dan ođasmahtti ja rádjerasttideaddji Valkeapää musihkas. +Olmmoš gii lea áŋgir murjet, sáhttá murjet suoidnemánu loahpas gitta čakčamánu beallemuddui. + - David Levinson - Melvin Ember (doaimm. +Oktiibuot leat dat "máilmmi stuorámus girji". +Sin áigumuš lei Lars Hætta jorgalan Biibbala čállit ođđa čállinvuohkái. +■24% máhttet sámegiela buorebut go eará giela +- Poastalistu ii leat jávkaduvvon, muhto vejolašvuohta oažžut daid áššebáhpáriid njuolga, lea jávkaduvvon. +Centre for Sámi Language in Education Giellaiskosat ja kártenreaiddut Sámegillii leat ráhkaduvvon ja heivehuvvon muhtun giellaiskosat. +Dát báikkálaš prošeakta lea okta 22 vuoruhuvvon kultureanadagain Norggas ja mii lea vuoruhuvvon eronomáš eanadat eanadoalus masa biddjo eronomáš nákca dikšut. +suomagiela tieto -doaba. +Sámi árbevieru earaláganvuohta buktá hástalusaid go dáid galgá transformeret skuvlii. +Dronnet, Kjell Nupen ja Ørnulf Opdahl ráhkadedje gráfalaš máhpaid vuovdima várás. +Sápmelaš lámisolbmot dahje olbmot geain lea sápmelaš duogáš, oassálaste dutkamuša mielde aktiivvalaččat demokratiija iešguđet prosessii ja oaivvildit ahte sii galget máŋgii bealuštit oppalaččaid maid sámeservodaga beroštumiid. +Nuoramus sohkabuolvvas eai leat sohkabealrollavuordámušat. +Iešmearridanvuoigatvuođa sáhttá jurddašit min vuođđovuoigatvuođalaš vuogádaga oassin, masa gullá dábálaš vuođđovuoigatvuohtan dorvvastuvvon vuoigatvuohta persovnnalaš friddjavuhtii ja guoskameahttunvuhtii. +Sátnerádju lassána johtilit máná iežas doaimmalašvuođain go ain jearrala mii duot ja duot lea. +Ráhkadusa čilgehussii gullet d cealkaga bajimus dási ovtta-dahkan. +Duodji informánttaid áigge álbmotskuvllas +Kirste muitá ahte olbmot manne girkui ja rohkadalle Ipmilii, lávlo ja čirro. +Náhkkedujiid bargovugiid leat figgamin nuppástuhttit eambo teknologiija guvlui (gč. +Bargit bohtet gitta Nederlandas ja sii leat guhkká doaimmahan dákkáraš bargguid. +Doaibmadoarjjaortnet lea hui ollu čalmmustahttojuvvon ja danne lea ráđđelahttu Marianne Balto ilus go áššebealit sohpe árvvoštallat ortnega. +Dađi bahábut vásihuvvo váttisin beassat vuolgit dáidda guovlluide, ja čađahit oahpahusa olggobeale skuvlla. +Finnmárkku fylkkagielda gokčá rávisolbmuid oahpahus- ja oahppogirjeolggosgoluid geain lea vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii. +15:31 Geassemánu 12. beaivi 2015 Hárve ožžot vejolašvuođa sámástit Vaikke láhka cealká ahte sápmelaš galgá beassat gulahallat sámegillii dearvvašvuođabargiiguin, de ožžot sámit dán fálaldaga hárve, oaivvilda dutki. +Son galgá doaibmat sadjásažžan jagi, Sara Beate Eira ovddas, ja mihtut aviisii gal leat Hermansenis čielgasat. +2, of the International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights), 2 July 2009, E/C.12/GC/20., Para 32. + (Pääkkönen 1995: 35.) +Muhto dán eavttu siskkobealde galgá doaimmaheaddjis leat friddja ja sorjakeahtes doaimmahusjođiheapmi ja dievas friddjavuohta hábmet media oaiviliid, vaikko dat vel ovttaskas áššiin spiehkastit ge almmuheaddji dahje stivrra oaiviliin. +Fylkkamánni galgá leat mielde čađaheamen nationála eanandoallopolitihka diehtojuohkima, gaskaomiid hálddašeami ja báikkálaččat heivehuvvon doaimmaid bokte. +Sihke suhkki ja hálli beassaba ovddos guvlui vaikko eaba máhtege čilget fatnasa ja giela ráhkaduslaš beliid. +Ohppiide geat dovdet dieđa-sáni dákkár goallossánit leat vuogas láidehussan oahppat áddet ja geavahit fágagiela olu loatnasániid. +Don massát 5 čuoggá dalle go barggat boastut (go manahat ovtta heakka). +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Maiddái stáhtaguossástallama goalmmát beaivi lei Sydneyas. +Son lea váldán gielastis ruovttuluotta ja son lea rahčan oažžut johtui sámegielaluohká Áltái. +- Buohkat ledje hui positiivalaččat mu vuostá, muhto dieđusge veahá gal lávejedje leaikkastallat nu go buohkat earátge, čaimmiha Oskal. +Juo, maiddái USA:s leat boahtán diŋgojumit. +Suohkan lea mánáidgárddiid, maiddái priváhta mánáidgárddiid gozihaneiseváldi. +Rømskog ja Marker skábmamánu 11. beaivvi Ruvdnaprinsabárra bođii Rømskogai, gos leigga ipmilbálvalusas Rømskog girkus. +Sihke lassioahppu ja ovddidanbargui hárjáneapmi lea leamašan ovdamunnin ákšuvdnadutkamii. +uo, ie, dj, nj, llj, hrr. +5. Eksterna - olggosguvlui doaibma: 5.1 Gelbbolašvuođaguovddáš -­LUOHTEDÁLLU - Sápmi Luohti Boahtá ovdán ahte daid olu luohtedoaimmaid ovddideapmái lea dárbu sierra LUOHTEDÁLLUI. +Livččii ávkkálaš, ahte sámi oahpaheaddjit dovdet buot lágaid ja njuolggadusaid, mat regulerejit sámiid rivttiid, sihke nationála ja internationála dásis. +Dás maiddái mearradollui ja biebmanáššiide. +Olggobeal dutkit leat dulkon dutkamušaideaset oarjemáilmmi ja patriarkálalaš jurddašanvuogi ja jurddaguottuid geažil, vaikko sámeservošiin dilli lea nuppelágan. +Nissonluohká vuoiti šattai Marit Klevstad Jakobsen, ja son ollii molii 1:36:52 áiggiin. +60 kilomehter luohkás lei vuolgga Sihčajávrri luoddaearus, ja sii čuige Heahttái. +Máhcaheapmi lea dáhpi, man ii sáhte beare botkestit, dalle botke maid iežas birgejumi, mii vuolgá luonddus. +m u (mu), ovttastávval konsonántaloahppasaš sátni vokála ja loahppakonsonántta gaskkas mu s (mus) ja guovttestávvalsátni juhkkojuvvo stávvaliid mielde, omd. +Menddo ollu olbmot navdet ahte rahčamuš nissonolbmuid vuoigatvuođaid ovddas lea vuitojuvvon, ja ahte nissonolbmuin dál lea váldit ja vejolašvuohta mearridit iežaset vuoigatvuođalaš saji servodagas. +Vuođustus geiget sutnje 10 000 kr ja plakeahta, lei su bargu máŋggaid jagiid eallilan olbmuid ja eará joavkkuid ovddas gielddas. +Dasa lassin dutkanraporttas bukto ovdan ahte suomagiela geavaheapmi bargoeallimis adno juo nu čielggašin buot eará ámmáhiin, earret muhtin ládje sápmelašvuhtii laktáseaddji ámmáhiin. +Dát lea dávjá spesialiserejuvvon máhttu, daid seamma dovdomearkkaiguin go urbána máilmmi fágamáhtus leat" (Hoëm 1996: 1). +- Elle-Máret Näkkäläjärvi, čájáhusguossi" +Giitu das go doarjjut min barggu! +Čáskadandoaimmahat muittuha ahte meahcis ii leat lohpi boaldit maidege gaskal 15.04. ja 15.09. +It berre buktit čoavdaga ovdal go SSO lea iskkan ja dohkkehan ásodaga. +Jus nu fal livččii leamaš gáibádus, de goit juobe livčče ferten fállat nuvttá dárogieloahpahusa. +12:56 Geassemánu 02. beaivi 2016 Mátta-Várjjagis lea ealáskan duodjemokta gos olbmot čoahkkanit oahppat ja juohkit iežaset gealbbu Mátta-Várjjaga duojis. +ASS ásahuvvui 1972s golggotmánus, ja lea ge nu áiddubeliid deavdán 40 jagi. +Stálu-vahku Porsáŋggu girjerájus lea ovttasbargoprošeakta gaskal Porsáŋggu girjeráju ja Porsáŋggu kulturskuvlla. +Oktasaš ráŋggáštus ii lea dohkálaš Oktasaš ráŋggáštus ii lea dohkálaš Boazodoallostivra mearridii geahpidit gorálaš boazologu guovvamánu 26. b. čoahkkimis Romssas. +Vaikko gullat servodatdigaštallamin muhtimiid (sihke sámiid ja ii-sámiid) eahpideamen, ahte sámit eai leat luondduolbmot. +Ovdalgaskabeaivvi lei olles Gonagasbearaš čoahkkanan duopmogirkui ávvudanipmilbálvalussii. +Muhtumat hui ollu lihkahallet ja fáipot gieđaiguin go hupmet. +Dán áddejumis mihtiduvvo gullevašvuohta, mii sáhttá dagahit olggušteami dahje oidima. +Min boahtteáiggejurdda lea girjás ja eallinfámolaš sámi servodagat. +Kultuvrra sáhttá atnit dalle elemeantan, man buot lahtut juogadit dahje dat lea ovttaskas olbmuid kompetenssaid teorehtalaš deaivvadančuokkis. +Ovttasduddjon aktualiserejuvvo dalle, go olbmot báhcet guossástallat guhkit áigái. +Bargit bohtet bargui vuossárgga borgemánu 19. Beaivve tii. 09:00. +Nanda, Meera 1998: The Epistemic Charity of the Social Constructivist Critics of Science and Why the Third World Should Refuse the Offer. +Dánmárkku Gonagas Frederik VI miehtá luvvet Norgga Ruŧŧii Kiel ráfisoahpadallamiin ođđajagimánu 14. beaivvi 1814. +Son jearrá leago vejolaš meroštallat davvisámegiela dat-pronomena maiddái definihtta artihkalin nugo dárogielas den/det ja eaŋgalasgielas the. +Čálamáhtu geavaheapmi, nugo dat min áigge boahtá ovdan sihke lohkamis ja čállimis, lea sakka rievdan ovddit buolvva lohkan- ja čállinvieruid ektui. +Ođđa fitnodagat mat ásahuvvijit min gildii, ožžot doaibmaguovllu bokte, ávkkástallat buriin mat leat ásahuvvon Finnmárkku ja Davvi-Tromsii. +- Midjiide giehmánniide gal lea hui somá go gálvu johtá. +Sii muitaledje Gonagassii ja Dronnegii fitnodaga birra ja čájehedje sudnuide fabrihkkahálla ovdal go mátkkálaččat vulge viidáseappot Sapai. +Vaikko leage čájehuvvon ahte oahppit sáhttet oahppat 3000 sáni ja vel eambboge jahkásaččat, de leat maid oahppit geaid sátnemáhttu ovdána mealgat njoazibut. +Stáhta galggalii maid doarjut lámis mánáid bearrašiid oahpaheami bagademiin, ja maid viggat jođálmahttit lámisolbmuid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserenproseassa. +Ođđa prošeaktaneahttasiidduin lea almmolaš rahpan gaskavahku 22.06.05 d. 12.00 Árrama julevsámi guovddážis Ájluovttas. +- Eai leat eará smávva erohusat. +Dá lea maŋimuš čájálmas ovdal geasi. +Antropologat meroštallet kultuvrra olbmuid eallinvuohkin dihto servodagas dahje joavkkus vuostegeahčin eará servodagaide ja joavkkuide (phenomenal order) ja ovttaskas olbmuid oahppama boađusin servodaga dahje joavkku lahttun (ideational order) (ECA 1 1996: 293; Keesing - Strathern 1998: 16). +Pedar Jalvi - árbevieručoaggi ja girječálli Konferansebidrag og faglig presentasjon - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +12:55 Borgemánu 24. beaivi 2016 Gula­skuddančoahkkin Iešjothtleagi birra Finnmárkokommišuvdna joatká odne ja ihttin gulaskuddančoahkkimiiguin guovlu 4:s, Kárášjogas. +Jiellevári skuvllas ledje 2005 sullii 70 máná . +Skuvla- ja SAÁF ruvtto 2009/2010 Skuvla- ja SAÁF ruvtto 2010/2011 Váhnenmáksnmearit leat čuovvovaččat: 1 beaivvi vahkui kr. +• persovnnalaš áŋkor masa dorvvastit ja iešdovdoáitta +Oahpaheaddjit leat diđolaččat sámeoahpahusa sisdoaluid ovdánahttima dehálašvuođas ja figget dahkat dan, muhto deaividit struktuvrraide ja guottuide, mat eai doarjjo sámeoahpahusa ovdánahttima, dadjá Rahko-Ravantti. +Muhto mu mielas lea lossat go mánná lea buohccán dan geažil, ii ge sáhte čuovvut oahpahusa, go son liikošii hirbmadit skuvllas leat, muitala váhnen. +Minimála bárat addet vejolašvuođa fuomášuhttit ja hárjehallat mearkkašumi erohusaid. +Háliidat go árvvoštallat buktagiid maid mii leat buvttadan? +Hopp til hovedinnholdet på siden Lávvardat ođđajagimánu 5.b. lea spábbačiekčangilvvut gánddaide ja nieiddaide 6 jahkásaččaide ja das boarraseappot. +Son lea guhká doaibman luohte- ja máinnas resursaolmmožin sámis, ja lokten iešdovddu mearrasámiid gaskkas iežas čehppodagain. +Veahkkin geavaheaddjái mii addit maid verbbaid, substantiivvaid, lohkosániid ja adjektiivvaid čoavddahámiid. +Latvia presideanta guossástallá Norgga njukčamánu 18. ja 19. beaivvi. +Son bálkesta birccu ja fállá borramuša speallái gii čohkká su gurutbealde. +Soahpamuša oassebealit galget dorvvastit ahte lámisolbmot eai gártta vásihit lágahis dahje mielaevttolaš friddjavuođa rivvema. +Mearkkaša ahte lea maŋimuš sierralobilávdegottečoahkkin ovdal rievssat- ja ealgabivddu. +Lea dieđihan 11 nissona ja 30 albmái gilvvuide mat lágiduvvojit "Storgáhtas. +Skuvlavázzimis lea iešalddes árvu oahppi kognitiiva ja sosiála ahtanuššamii, ja čállingiela oahpahallamis lea dán proseassas guovddáš sadji. +Lea čielggas, ahte jearahallama konteavsttas leamaš váttis meroštallat, masa guhtege bargodoaibma heive. +Tulkkat galget leat olámuttus videokonferánsii 30 minuhtas dan rájes go dearvvašvuođabargit váldet oktavuođa. +Jus vuoiŋŋalaš dábit definerejuvvojit oskui gulli áššin, de daid sáhttá leat váttis bargat daiguin skuvllas, muhto jus gohčoduvvojit árbevirolaš praksisiin, de lea vehá eará vejolašvuođat ealáskahttit dáid. +čuvvosa 3). +Miššonearat ledje dážat, sii eai dovdan eará go dáža ja oarjemáilmmi kultuvrra. +Dát lea oppalaš konsultašuvdnašiehtadusa heiveheapmi guovllusuodjaleami ektui. +Sámi dáidda. +Barggut álggahuvvojit dakkaviđe ja bárrobuođđu vurdo leat gárvvis 10.12.2012. +Lea vuosttaš maid 11-jahkásaš Silje Máret dadjala go gullá ahte beassá deaivvadit Isac Elliotain. +Lea leamaš badjel 35 lieggagráda guovllus. +Muhto fertet leat deavdán 18 jagi ovdal go beasat leat mielde válljemin. +Áhčit dahje eatnit sáhttet oahpahit dál nieiddaidasaset osttuid čuohppama, vaikko dálus leat gánddat. +Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti. +NOKUT meannuda maid ovttaskas ohcamušaid, mat gusket olgoriikka oahpu dohkkeheapmái. +Nils Henrik "Nicko" Buljo, ges ii dinen gal seamma bures. +Geahča ovdamearkka dihte Concluding Observations of the Human Rights Committee on Canada UN Doc. +Ásadibme industrias doalvoj stuorra rievddadimijda guovtekultuvralasj Divtasvuona sebrudagán, mij ietján lij bájnedum vuodoæládus. +Ávvir jearrá maid son oaivvilda billistemiid birra. +Suohkanis orrot 3000 olbmo, sullii bealli sis leat vuollel 30 jagi. +Dego lámisolbmuid gieđahalli +Etnihkalaš identitehta meroštallamiin dárkkuhit dan, mo olmmoš identifisere iežas etnihkalaš kultuvrii dahje etnihkalaš jovkui. +Dan botta ožžo olbmot olu atomsuotnjariid iežaset ala. +Go geahčada Davvi-Norgga politiijaguovlluid politiijalogga, de dieđihuvvojit máŋgga báikkis leamaš bearráigeahčut maŋimuš jándora. +GLR:s eai leat ovttaoaivilis geat jođihedje dan vuosttaš sáddaga borgemánu 22. beaivvi. +3 Giellamáhttu + (Linnilä 2011: 127-129.) +Seailluheames ja ovdánahttimis sámi ealáhusvugiid mearkkaša ahte sihkkarastá sámiid ealáhusvuođu, ja dáhkida sámi kultuvrra ovdáneami ja ealli sámegiela. +Vaikko leat ge čađahuvvon divodeamit, de aŋkke oaidná vistti olgguldas hámis árra 1700-logu baroakkarkitektuvrra. +Biibbala leat čállán vaikko guđelágan olbmot iešguđetge áiggis- profehtat, evaŋgelisttat ja apoastalat. +Dieppe ledje stáhtaráđđečoahkkimat miessemánu 8.beaivvi ja miessemánu 18.beaivvi, ja dasa lassin ledje vel ollu eará čoahkkimat ja guhkes digaštallamat. +go gánddain dávjá váilot sánit válddahallat dovdduideaset. +Maiddái Sámi oahpahusguovddáža oahppoplánat leat riikkaviidosaččat ja nie speadjalastet suopmelaš árvvuid eaige vuođulduva moge sámekultuvrii. +Ruhtten ja bearráigeahččat liggenrusttegiid astoáiggeviesuin ja barttain Ođđa lahkaásahus § 17 gohčču ruhttet ja bearráigeahččat buot liggenrusttegiid astoáiggeviesuin, barttain ja ealáhusvisttiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Buorit juovllat ja buorre ođđa jahki! 24. December 2013 av Frank-Martin Ingilæ Sátnejođiheaddji sávvá buohkaide Deanu gielddas buriid juovllaid ja buorre ođđa jagi! +Seksualitehta, rumaš, sohkabealit ja identitehta leat guovddáš fáttát su dáiddabargguin. +Nu maŋŋit go 2014:s SDG fárrii erenoamáš fiinna čájáhuslanjaide Kárášjoga guovddážii, gos dál lea sihke buvda, kantuvrrat, girjerádju, lounge, čoahkkinlanjat ja guokte fiinna čájáhuslanja, gos čájáhusaid lágidit. +Eadni lei duojár, dat duddjui olbmuide sihke alcces, midjiide. +Buot barggut dahkkojuvvojit ieš márkanbeaivvi lávvardaga borgemánu 29. beaivve. +Okta čálamáhtolašvuođa mearkkain lei álgoálggus dat, go iežas nama máhtii čállit. +Mun in ádde . +Oza Sámi allaskuvlla dutkanohppui Sámi allaskuvllas álget golbma doavttirgrádakurssa čakčat 2016 ja ohcanáigemearri lea gitta 1.6.2016 rádjái. +Jones lea suokkardan hábmema mearkkašumi. +Ilutsik lea seammá dilis go ollugat sámi oahpaheddjiin leat vázzán "vilges" skuvllaid, mat amasmuhtte sin iežaset duogážii ja sin álbmot duogážii. +Goas nu jerret buot mánát stuorra gažaldaga. +Juohke jagi doalvu biegga ja čáhci máŋga milliardda tonna eatnama. + (Hætta Kalstad 1996: 22; Hætta Kalstad - Viken 1996: 33, 38.) +Bargui gullá maiddái jearahallan, danne lea máhtolašvuohta sámegielas deaŧalaš gelbbolašvuohta oppalaččat. +Gielda lea juhkkojuvvon golmma suorgái: bajásšaddan- ja kultuvra, teknálaš ja dearvvašvuohta- ja fuolla. +Sámit ruoššabealde eai leat vuos ožžon sierra álbmotválljen orgána. +Son liikui vánddardit olggu ovddas. +Sámediggi lea barggus guolástusáššiiguin ja Riddoguolástuslávdegotti meannudeamis ožžon čađahuvvot dakkár rievdadusaid ja lasáhusaid Mearraresursaláhkii, Oassálastinláhkii ja Finnmárkkuláhkii mat nannejit báikkálaš eaiggáduššama ja hálddašeami. +Merrasáme kultuvrra la vuododum vuodna- ja merragáddeguollimijn, juogu dal degu aktu æládus, jali aj aktisattjat ietja æládusáj. +Árvalus almmuhuvvo dávjá ráiddus Norgga almmolaš čielggadusat (NAČ). +Dan oasis beasai Gonagasbárra, Prinsa ja Hertuginne humadit nuoraiguin geat besse heakkas suoidnemánu 22.beaivvi issoras báhčaleamis Utøyas. +Sámedikki kulturealáhuskonferánsa Sámedikki kulturealáhuskonferánsa Sámediggi sávvá buohkaide geain lea beroštupmi sámi kulturealáhusain bures boahtima konferánsii Áltái cuoŋománu 28. - 29. beivviid. +Smávvagánddat galget leat riegádan 2001 ja 2002 (mii háliidit diktit maid muhtun sis geat leat riegádan 2003 dahje 2000 leat mielde dás). +Govva 2. +Ja ahte bargojoavkku guhkesáiggi oktasaš áŋgiruššan (AWG-LCA) dálkkádatkonvenšuvnna vuolde, galgá loahpahuvvot. +Skjelbred 2002). +Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji sáhttá jearrat veahki dahje rávvagiid jos lea vásihan dahje oaidnán vealaheami agi, bearašduogáža, riikkavulošvuođa, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, politihkalaš doaimma, ámmátsearvedoaimma, bearašgaskavuođaid, dearvvašvuođadili, lámisvuođa, seksuála orientašuvnna dahje eará olbmui laktáseaddji siva dihte. +Konsonántačoahkit leat guokte dahje eambbo iešguđetlágan konsonántta. +Sáhttá šaddat somás vásáhussan geahččalit gávdnat heivvolaš nuohta eará sojahanhámiide. +Nuorat (15 jagis gitta 26 jahkái): Geahča www.frifond.no Ráhkkanusaide gávdno ohcanskovvi kultur-kántuvrras. +4. Bajásšaddan ja kultursuorggi stivra evttoha gielddastivrii. +Váldonjuolggadusa mielde dutnje buhtadit hálbbimus johtinvuogi ruvttofievrruin lagamus dálkkodansadjái ja ruovttoluotta. +Ihttin almmuhuvvo vuosttaš oassi Ávvira 2016 juovlaráiddus. 15:40 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Lea illudahtti ahte nie ollugat hálidit leat mielde dán čuoigan- ja njoarostallanhárjehallamis. +Nuortta guovllu válgabires ledje eanemus bargiidbellodaga jienasteaddjit, 30% jienasteaddjin geavahedje Bargiidbellodaga listtu. +Árbevirolaš dieđu sirdáseamis ii leatge jearaldagas dieđu seailun dan iežas várás, juohke sohkabuolva duddjo iežas dieđu. +), XXVII Kielitieteenpäivät Oulussa 19.-20.5.2000 s. 278 - 284. +Kuhmunen ja Sarri čilgiiga semináras ahte go Baer rekonstruere ovddeža ja čatná dan fas oktii ođđa dilálašvuođain, de son lokte iežas kulturárbbi árvvu, son teoretisere ja dekolonisere. +Divvun- reaidu mii dássážii lea leamaš čállinveahkkin davvi- ja julevsámegillii, almmuhuvvo dál maiddái veahkkin lullisámegillii. +Mánnodaga lei guovddážiid rahpandilálašvuohta. 13:47 Golggotmánu 11. beaivi 2016 "Boazovázzit" TV-ráidu čájehuvvo maŋŋebárgga Disdaga golggotmánu 11.beaivvi čájehuvvo vuosttaš oassi TV-ráiddus "Boazovázzit - Renskötarna". +Nordlánda, Nordlándda fylkkamánni, Hill-Marta Solberg, Suohkanreforbma Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Muhtin dáhpáhusain dákkár doaimmat sáhttet gáibidit sierrabarggu ja doarjjabálvalusaid lágideami; 3. ovddidit sin dievaslaš vuogáiduvvama oktasašgoddái ja servodatlaš eallimii oassálastima erenomážit nu ahte ordnet teknihkalaš veahkkeneavvuid, mai funkšuvdnan lea jávkkadit gulahallanváttisvuođaid ja lihkadaneastagiid ja maid lágidit sidjiide fievrredeami ja ássama ja vejolašvuođa oassálastit kultur- ja astoáiggedoaimmaide. +Suomas dásseárvoáittardeaddji ja ovttaveardásašvuođaáittardeaddji 11.10.2016 oktasaš cealkámuša mielde dálá transláhka rihkku transolbmuid vuoigatvuođa sihke dásseárvui, persovnnalaš guoskameahttunvuhtii ja priváhtta- ja bearašeallimii ja lassin sin iešmearridanvuoigatvuođa. +Prográmmas leat fokusis earret eará Etihkka, Business ja ođđa kulturealáhusmárkanat. +Ii leat dušše jurddamáilbmi, mii dárbbaša dikšojuvvot, go ollisvuhtii gullá maid luondu, mii eallá. +DDT lea unnán mollehahtti, čoggo buoidái ja váikkuha sahkkehusa. +Njuolggadus ja dasa laktáseaddji riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuoigatvuođat dorvvastit sápmelaččaid sajádaga eamiálbmogin. +Ealáhus sáhttá addit dehálaš bargosajiid boaittobeale guovlluin, muhto sáhttá uhkidit eamiluosa ja guollešlájaid vuonain, ja vuotnabivddu. +Gámmárbálvá goziha ahte Gonagasbearrašis leat buot gárvvut ja biktasat maid dárbbašit stuora lágidemiid ja almmolaš mátkkiid oktavuođas sihke Norggas ja olgoriikkain. +Vallak dat la dagádum, de lav oalle ávon ja degu gæhppum. +Olmmoš gii máhttá nuppi giela ja lea oahppan matematihka dan gillii, sáhttá viggat caggat oahpahusa ja oahppogirjjiid geavaheami sámegillii, go atná dan sihke amasin ja váttisin. +Mii eat sáhte čiegadit ahte gárgidan biebmoluossa lea áittan luondduluossamáddodahkii go seahkána oktii luondduluosaiguin jogain, ja earenoamážit go biebmoluossa leavaha luossadihkiid viidáset luonddulussii. +Mun lean maiddái oaidnán ahte sávzaboanddat leat heaitán doaluin juste boraspiriid geažil, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma viidáseappot. +Giellaguddnebálkká ulmme l, gielav åvddånahttet ja várjjalit Vuonan, Svierigin, Suoman ja Gárjjelin. +Boađe oahpponeavvoráiddus leat 2 oahppigirjji bargogirjjiiguin lassin neahttaresursii mii lea 1.- 2.dássái heivehuvvon. +Álggu rájes skuvla sihke girku ja stáhta eiseválddiid ovddasteaddjin anii čálamáhtu deaŧalažžan ideologiija dahje čuvgehusa ovddideames. +Konferánsa dollojuvvo Thon hoteallas Álttás. +- Diibmá vuvddiimet oaggunkoarttaid 700.000 ruvnnu ovddas, ja dán jagi leat vuovdán veahá unnit go dan, dadjá son. +Rievdamat adnojuvvojit positiiva áššin go dat leat háliiduvvon rievdamat nugo omd. +Hokkanen (2017), s. 44-49. +Geavatlaš hárjehallamiiguin sáhttá ná nannet giellamáhtu. +Munnje lea stuorra gudnin beassat orrut Lásságámmis. +HE 309/1993 vp, s. 74-75. +Sullii 1975 lonuhuvvui fas mohtor, ja de biddjui dasa 8 heasttat Faryman dieselmohtor. +NGU boahtá Gáivutnii čakčamánu beallemuttus bargat 14 beaivvi váttisvuođaiguin mat eahpestáđis várrevielttit dahket Gáivuonas. +Dain logahallojit muhtin dakkár olbmuid olgguštanvuogit, mat leat vealahangielddu guovddáš vuogit servodagas. +Oaččut dieđáhusa e-poastta bokte dan seammás go efaktura lea boahtán du neahttabáŋkui. +Čuokkis namuha dárkilit olles čiežanuppelohkái vealahanvuođuštusa. +Giitu dan buori veahki ovddas ja buot daid miellagiddevaš giellaságastallamiin mat álohii leat dolvon dán barggu ovddos guvlui. +Heinämäki, L., "Saamelaisten oikeudet Suomessa", girjjis L. Heinämäki ja earát, Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus, Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2017/4, s. 22. +Dat lea Loabága suohkana sámi giellaguovddáš, muhto nu mo namma muitala, de giellagoahtie galgá maid fállat sámi giellabálvalusaid sihke Ástávuonlaččaide ja Ástávuon'ásahusaide dárbbu mielde. +Liikká eai leat vuos duđavaččat. 21:52 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Bargobájiin muitaledje ahte maiddái sámeservoša olggobealolbmot bohtet muhtumin govvet ja guoskkahallat olbmuid, jos sii leat gárvodan gávttiin almmolaš báikkiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bálvalusat"Báikkálaš skovit"Eará bálvalusat Fievrredanbálvalus doaibmahehttejuvvomiidda Lassin gávdno maiddái bagadus sihke ohcanskovvái ja gullevaš dearvvasvuođaduođaštussii. +bagademiid. +Mun in muitte ahte mis lea mannan oktage dokumeanta internehttii maŋimuš jagi, mii ii livčče galgan mannat dohko, lohká vuolitdirektevra Sámedikki hálddahusas, Hans Arild Holmestrand. +13:43 Suoidnemánu 22. beaivi 2015 Jagi 2015 juhkkojuvvui Sámiid Duodji bálkkašupmi vuosttaš geardde ovtta áŋgiris mearrasámi duojárii. +Konsearta lea oassi unna johtingierddus maid čuojahanjoavku čađaha Davvi-Romssas mánnomolsumis. +Dát prográmma lea ráhkaduvvon buot daid sámegielaid várás main lea iežaset, dohkkehuvvon čállinvuohki, ja prográmma sáhttá leat stuora ávkin vaikko vel dainna ii veaje buot čállinmeattáhusaid fuobmát. +Jus lea erohusat dárogiel ja sámegiel teavstta sisdoalus, de galgá čujuhit dárogiel tekstii, mii lea áiggis áigái gustojeaddji teaksta. +Dat lea stuorámus čoakkáldat mii goassege lea lágiduvvon gos čájehit Asbjørnsena skulptuvrraid, ja dán beaivvi nammaduvvui ge visti gos čájáhus lágiduvvui, Asbjørnsen viessun. +Guorahallan čájeha, ahte bajimuš dásis ii gávdno oktage stivrendokumeanta, mii bijašii sámi kultuvrra vuođđun sámi skuvlii. +Vuosttaš čoahkkimis New Yorkas addet oassálastit dieđuid Københavna resolušuvnna ektui ja dieđuid iežaset regiovnnain. +Dat dagaha buori resursabearráigeahčču ja buoremus ávkkástallama, dadjá Josefsen. +Mii mannat Iinnasullui, ja galledat guovllu bajábealde Dielddanuori ja Leikvika. +Muittus lea erenomáš mearkkašupmi, go ieš leamaš oassin enkulturašuvnnas (gč. +Marianne Ulrichsen ja Kåre Conradi leigga forlovárat. +Sámi searvegottiid lávlunvuohki spiehkasta hui čielgasit dáža searvegottiid lávlunvuogis. +Čoahkkáigeassu +Ledjen lihkkoš, go dál logi jagi maŋŋá lei praksissuorgi ieš mii bivddii mu fárrui diekkár geahččaladdamii. +FeFo lea dál mearridan ahte rievssatbivddus galgá leat beaiveearri. +Norgga luonddu lea báidnan Norgga olbmuid, ja hábmen sin iešvuođa. +Son árvala sivvan erenomážit olbmuid diehtemeahttunvuođa, mii laktása váddui. +Girjerájus lea sádden dehálaš dieđáhusa epoasta bokte buot ohppiide Girkonjárgga joatkkaskuvllas. +Saamelaiset ja suomalaiset Utsjoella. +Jos áiggut jienastit de fertet leat čállon Unjárgga gieldda jienastuslogulistui. +Dát mearkkaša ee. ahte allaskuvllaid ja universitehtaid fágabargit sáhttet Davvi Girjji bokte almmuhit duktanvuđot almmuheamiid ja sihkkarastit almmuhančuoggáid mat lohkkojuvvojit Diehtodepartemeantta dutkanvuđot juolludemiin. +Dene Cultural Institute atná iežas meroštallamis eamidieđu sisttisdoallat klassifikašuvnna systema, empiralaš áicamiid ortnega (Burgess 1999: 11). +náittoslihtus registrerejuvvon guimmešlihttun dahje registrerejuvvon guimmešlihtus náittoslihttun. +Intrakultuvrralaš geahččanguovlluin etnodiehtaga sáhttá atnit gáržžit mearkkašumis kulturantropologiijan, dihto guovllu "iežas kultuvrra" dutkamuššan (Lönnquist 1999: 14). +Duogážiin galggai leat ahte guovllus ledje eallán dušše johtti sápmelaččat, ja johttisámi dilli ii dagahan oamastanrievtti. +Porsáŋggu politiija akšunerii mannan gaskavahkku, ovttas Narko-Nordain, ja eará guovllu politiijain, gávcci viesus Porsáŋggus. +eaŋgalsgiella. +Dat šattai dihto áigge dušše šifára ja go áhčči dajai dan seamma láhkai, de mánná lávii dadjat "ii nie". +Erenomáš olu fuomášumi giddii muitalusa loahpa lasáhus, mas son muitala ahte lei áigon álgoálggus leat girjjis iežas namain ja govaiguin. +Sámi Biibbal lea searvi maid muhtin biibbalberošteaddjit leat ásahan. +Ávvir jearrá Skirbekkas lea go jurddašuvvon sápmelaččaid birra geat maid soitet ohcat dohkkehuvvot Norgga stáhtaborgárin, vaikko eai oza barggu geažil. +Álgokonsonánttat +Mannanjagi juo bivddii Sámediggi oažžut árrat dieđuid ja beassat searvat árjjalaččat jus skuvlafálaldat Romssa fylkkas vuoliduvvo dahje ođđasis organiserejuvvo. +Sámediggeráđđi juolluda 350 duhát ruvnno nuorra entreprenevrraide, Ungt Entr.. +- Fertet vuos geahččat makkár vejolašvuođat leat, lohká son. +Trasek ry., Seta ry., +Go birgemis lea sáhka, de dat lea eanet go oahppat praktihkalaš bargguid, nugo ceggestit lávu, dádjadit meahcis, váibadit luosa dahje duogŋat gápmaga. +Ráđđehusa almmolašvuođalága čilgehusas čuožžu ahte elek­trovnna­laš poastalisttu galgá leat bidjon internehttii. +Nils Mathis Sara lea stivrras 1. sadjásažžan. +Norgga ráđđehus lea 2015 stádabušeahtas cealkán ahte lea našunála mihttu ahte ráhkaduvvojit eambbo sámi filmmat, guhkesfilmmat ja TV ráiddut. +Dasa lassin maid láhkaásaheami bokte galggalii sihkkarastit ahte buresbirgejupmestáhta bastá fállat individuála bálvalusaid sápmelaš lámisolbmuide ovttaveardásaččat. +Son deattuha ahte son ii áiggo álgit virgái dáinna jurddašanvugiin, ja son illuda álgit ođđa bargui ja deaivvadit boazodolliiguin. +Duodjái lea mihtilmas doaibma ja doaibmama čuozáhat, maid láidejit kultuvrra árvvut. +Sierra beavdegirji galgá čállojuvvot čoahkkimiin. +Gielalaš vuoigatvuođaid galggalii nannet nu +Ovddit jagiid vuoitit: Komitea dáhttu kandidáhta evttohusaid ovdal guovvamánu 28. beaivvi. +Omasvuona suohkan lea Romssa fylkkas ja lea Davvi-Romssa guđa suohkanis lulimus suohkan. +Dát buktá hástalusaid vuosttaš sajis seamma sohkabeallái gullevaš orrunguimmežiid sosiálaovdduide ja áššehasmávssuide. +Oscar II lei Norgga ja Ruoŧa Gonagas 1872 rájes. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gieldda doaibmaossodat lea dihkkádišgoahtán skohtermáđiid. +Sudno mielas mánát galget loaktit ja liikot oahppanvuohkái. +Arktisen Keskuksen Julkaisuja 6. +Njukčamánu 11. beaivvi 1905 vuođđudii Christian Michelsen ráđđehusa. +Intrakultuvrralaš etnodieđa lea addán kulturdutkamuššii ođđa geahččanguovllu dutkat kulturvásiheaddji iežas kulturbirrasis ja oaidnit kultuvrra siskkáldas enkulturašuvnna, kontrolla, válljema ja sosiála kommunikašuvnna ortnegin. +Tiŋgo dan buktaga maid háliidat árvvoštallat e-poastta bokte Dát e-poastačujuhus lea suddjejuvvon prográmmaid vuostá mat čogget e-poastačujuhusaid. +Go Gonagas Haakon jámii 1957:s, de ii gávdnon ge mearriduvvon seremoniija dasa movt vihahit ođđa gonagasa, earret go ahte váli dahkat Stuoradiggái. +Maiddái árbevirolaš dahje "gievra sosiála málle" (eŋg. +Vuolábealde leat leaŋkkat duogáš- ja eará ávkkálaš dieđuide álgoálbmotkonferánssa Áltá 2013 birra ja ON álgoálbmotmáilmmikonferánssa 2014 birra. +International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, G.A. +Duolji geavahit máŋgga ládje, dan sáhttá goikadit ja geavahit suodjin. +Iešgudet poastajournálat cohkkejuvvojit dasto oktasaš diehtovuddui mas geavaheaddjit besset ohcat. +Maŋŋil lei konsearta Rakkestad girkus, ovdal go eahket loahpahuvvui mállásiiguin ráđđeviesus. +Mo duodji lea váldon vuhtii boazodállolága ásaheamis 1960-logus ja dan maŋŋá luonddudállolágas? +Gielda árvvoštallá ahte doaibma ii gáibit ahte váikkuhusčielggadeami galgá ráhkaduvvot. +Dát mearkkaša ahte boahtteáiggis lea vejolaš geavhait bivdoraporttaid vuođđun meroštallat maŋit čavčča rievssathivvodaga. +Okta konkrehta ovdamearka eahpenjulges ja maiddái resurssaide laktáseaddji vealaheamis sápmelaččaid guovdu leat veahkkeruhtaohcamušat. +Muhto dás ovdalis čállui ahte giellariggodaga vuođđun lea sátnerádju ja giellavuogádat dahje giella oahppa, ja nu oaidnitge ahte giellaoahppa geavahuvvo maiddái seamma mearkkašumis go giellavuogádat. +jearrá dat ja geahččá miellagiddevaččat Minai.Mina nivkala, muhto ii nagot civkkádit ge.- Diekkár čáppa čearguma in dáidde leat gullan dan rájes go ráhkaduvvojin geađggis.Ledjon geahččá birra ja fanahallá julggiid.De njiedjá hiljit geađgejuolggis.Minas čáhcot gieđat, ja illá nagoda jaska čuožžut. +Odne veaigin loahpahuvvo fylkkamátki vuostáiváldimiin Gonagasskiippas. 17.06.2015 Gonagasbárra Davvesiiddas ja Gáŋgaviikkas Iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet gáddái Hurtigrutakájás Gilivuonas. +Mii leat maiddái hui positiivva dasa ahte oahppit váldet hástalusa ja leat sihkar ahte sii leat buorit áirasat regiovnnas. +Dás sáhtát genereret lohkosániid eará urálalaš gielaide Čále logu 1 ja 999999999 gaskkas, omd. +OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu SÁM Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Lean ilus go Sámi allaskuvla dál oidno buorebut lullisámi giellaguovllus, ja oainnán ahte lea dárbu ja vejolašvuođat maiddái sullasaš ovttasbargui julevsámi guovllus, dadjá várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Lágádusas lea vuoigatvuohta almmuhit árvvoštallama márkanastima oktavuođas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu kulturskuvla sámediggái - ohpihii 23. September 2009 av Juhán Niillas Wigelius Deanu kulturskuvla lea ožžon stuorra gutni guoimmuhit politihkkáriid ođđa sámedikki rahpama oktavuođas. +Lávu cakkit sáhttet ovddastit Áhči, Bártni ja Bassi vuoiŋŋa. +Fylkamánni gidde láhttu 10 Diergeláhttu gaskal Stuorravuonaguolban ja Áidneluoppal. +Hopp til hovedinnholdet på siden Válgadikki/válgabeivviid alde jienastat dan gielddas gos ásat ja leat čallon álbmotregistaris válgajagi geassemánu 30.b. +Sámedikki njuolggodoarjja 6 sierra mediai 2014:s: Sámi publikašuvnnat (5) ja Julev Film AS. +Danne mii geahččalit oažžut ávkki dálá visttiin ja luottain nu ollu go vejolaš. +Ingold 2000). +- Mun oainnán ahte eai leat boahtán Guovdageainnus nu ollu geain lea alit oahppu, sin mun goit váillahan dáppe. +Ruvkedoaibma lea addán olu bargosajiid, muhto lea maid billistan ja nuoskidan luonddu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dán jagi deháleamos sotnabeaivvi vázzinmátki - searvva ruhtačoaggin TV ákšuvdnii sotnabeaivvi golggotmánu 24. beaivvi Dán jagáš TV-ákšuvdna Báhtareddjiidveahkki lea golggotmánu 24. beaivi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuoššandieđáhus Sirddagohpe čáhcedoaimmahagas Sivas go čáhceiskosiin ain oidnojit baktearat, de ávžžuhit čáhcedoaimmahahkii gullevaš dáluid olbmuid ain vuoššat čázi dassážii go boahtá eará diehtu. +Máilmmimeasttir Finn-Hågen Krogh ÁVŽŽUHA: - Ohcet Sámedikki valáštallanstipeandda Sámediggi lea 2007 rájes juohkán gaskal 16-25 jahkásaš nuoraide valáštallanstipeandda, muhto dál čájehuvvo ahte leat dušše guhtta ohcci stipendii. +Mii beroštat birrasis ja etihkas, go mii oaidnit mo minerálafitnodagat geahččalit oastit suohkaniid ja ovttaskasolbmuid. +Filbmafoandda mihttu lea ovdánahttit ja ruhtadit sámi filbmaprošeavttaid, ja ovddidit filmma kulturealáhussan ja lasihit árvoháhkama. +Stuora beroštupmi Sámi dutkamušaide - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +"Mieđušteaddji lea dat guhte oppa áigge veahkeha dan guhte lea doaimmashehttejuvvon, nu ahte son juksá ortnega ulbmiliid." +Ahkejoavkkus 19-79 ledje 3 116 689, mii lea 71,7 proseantta. +Kultureahket Boiniin ja Madosiniin Eahkes leaba Gonagas Harald ja Dronnet Sonja mielde kulturdoaluin, gos Mari Boine band čuojaha ovttas Lulli-Afrihkká artisttaiguin Madosini ja Abaqondisi Brothers. +Suhppot ja bidjet ovtta ránu nala hávil. +Dathan lea okta giella earáid joavkkus. +Kivinen lea ge njealját dain dáiddáriin geain dán geasi lea čájáhus dien galleriijas. +Lea buorre go sirdo Romssa Universitehtii go daid veahki haga eat livčče nagodan čađahit dán barggu, lohká Moshagen. +Guovttegielatvuođa duohken nugo dat čađahuvvo skuvllain máŋgga sajis máilmmis, sáhttet leat iešguđetlágan ulbmilat. +Dasto čuovvu láhttu geassemáđiid Eliasjohkii, máddabealde Bálddasvaðoaivvi láhttu nr. 3 davábealde Gárddanjunláddu. +Kulturdutkamušas lea guovddážin servodateallima mearkkašumiid sirdáseapmi. +Duorastat 12:00 Girjealmmuheapmi Gollegiella- lágádus almmuha Rauni Magga Lukkari girjji Siri, mii muitala Siiri Magga-Miettunen birra. +Sus leat ruđat, Ja jus áigu fáhtet gittá čáhkalaggá, de ferte vuoddaga lutket vai dasa sorro. +Kabineahttačálli jođiha kabineahttačállingotti man ovddasvástádus lea gozihit Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega prográmma, protokolla, heraldihka ja čállingoddedoaimmaid Gonagaslaš hoavas. +Máŋggadáfot vealaheami oktavuođas lea dárbu geahčadit maiddái fátmmasteaddji dahjege intersektionála vealaheami ja čilget dárkileappot vel intersektionálavuohta -doahpaga ja dan teorehtalaš vuolggasaji. +Suhtuin vieččai son bissu ja báhčališgođii viesu olggobealde ja áittii sáddet guokte schäfer beatnaga feastaoasálastiid ala. +Guovllulihtut leat maiddái Ruoŧas ja Suomas. +Åarjelhsaemien Teatere ja Davvi-Trøndelaga Teáhter leaba ovttas buvttadan teáhterčájálmasa dán sámi nissonolbmo birra gii rasttildii máŋgga lágan rájiid. +Lea hirbmat dehálaš dáid sámi ásahusaid doalahit, go dát ásahusat dárbbašit alla oahppan olbmuid, ja lea mielde geasuheamen sámi nuoraid ruovttoluotta, deattuha Vibeke Larsen. +Dat lea njeallje-oasat sinfonia mas leat eanaš su iežas guovllu luonddujienat, biddjojuvvon oktii dego mátkkošteapmi giđas čakčii, duoddaris mearragáddái. +jahkecehkiid áigge giellagáhtten maid deattuhuvvo. +Dálvet lea jeagil deaŧaleamos biebmu bohccui, muhto borret maid dakŋasiid, rissiid ja rássešattuid. +Oidnosis leat dušše diehtošlájat mat leat válljejuvvon ealli birra, nu ahte it oaččo olles menya juohke eallái. +Daid vuođul leat veardidan gielddaid ja čájehuvvo ahte Davvi-Norgga gielddat bohtet vuolimusaid fárrui dán listtus. +Málenvuoiddastagat leat pastose ja dat dahket ovttastumi liidnái man ala mále. +boazodoallodutkamušain daninge, go dutkanbohtosat čuhcet sámiid eallimii: dat rievdadit min árgabeaivvi ja ođđa dieđut váikkuhit min duohtavuođagovvii. +Giellageavahemiinis oahpaheaddji lea ovdamearkan ja mállen ohppiid njálmmálaš ja čálalaš giellaovdáneapmái. +Sámediggi galgá láhčit, muhto ii stivret, mii lea nuppeláhkai go dan maid otná sámediggeráđđi oaivvilda, deattuha Aili. +Sámi álbmotbeaivi ja našuvnnalaš dovdomearkkat Guovvamánu 6.b.lea virggálaš leavgabeaivi Norggas ja čalmmustahttojuvvo miehtá riikka sámi álbmotbeaivin. +vealaheapmái. +Tearbma "árbevirolaš" - diehtu, eallinvuohki dahje kultuvra - lea čuolbmái, go dat sáhttá duvdit dahje nannet boasttodulkomiid, ahte kultuvra, autenttalašvuohta ja "árbevirolaš geavadat" leat bisánan dihto áigodahkii. +informánttaide máŋgii traumáhtalaš ásodatvásáhusat sin mánnávuođas ja nuorravuođas. +Marius Borg Høiby lea riegádan ođđajagimánu 13. beaivvi 1997 ja lea boarraseamos mánná Ruvdnaprinsabearrašis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Searvvit ja ovttastusat Deanu gielddas - oktavuođadieđut Searvvit ja ovttastusat Deanu gielddas - oktavuođadieđut Deanu gielda lea ráhkadan ollislaš listtu mas leat oktavuođadieđut joavkkuide ja servviide Deanus. +Go hállat doahpagis, de lea sáhka sisdoalus ja áddejumis ja sániin fas oaivvilduvvo doahpaga namahus, dan gielalaš manifestašuvdna dahje mearka. +Dutkama konklušuvdna čájeha ahte eanadoallu Davvi-Norggas muhtun muddui lea hearki dálkkádaga rievdadusaid dáfus. +dárogiela álgooahppogirjjiin. +Sihke Ruošša ja Norgga birasgáhtteneiseválddit leat árvvoštallan nuoskkidanáitaga maŋŋil lihkohisvuođa ja leat gávnnahan ahte lea unnán radioaktiiva nuoskkideapmi. +Ášševálddálaš èilge ášši, duoðašta duoðaštusaid maid áigu ovddidit, ja dábálaèèat vel guoskkaha ášši juridihkalaš gažaldagaid. +Duddjondáiddut ledje juogaduvvon servosiš, dat laktásedje iešguđege kulturbirrasii. +Virgáinammadeapmi dahkko gustojeaddji lágaid ja šiehtadusaid vuođul. +Ruvdnenbeaivi badjánii, mánnodaga čakčamánu 7. beaivvi. +Klassifiserema kritiserejedje garrasit, daningo praktihkas dan dulkojedje vuođđuduvvat ovttaskas olbmo ja su lámisvuođa geahčadeapmái. +lunddolaččat. +Jus dát geasuha du, sáddes oanehis ohcama CV:n gos muitalat iežat birra ja du jurdagiid álgoálbmot muitalussii. +Man muddui dat váikkuhivčče, vuolgá olu das mot bázahusaid gurrema lobi ohcamiin manná. +Buot dát gielladagut ovddidit ja nannejit geavatlaš giellamáhtu. +Dát lea hástalus dutkirollii, son oktanaga lea dutki ja seammás bargá praksissuorggis. +Suoma Vuođđoláhka 731/1999, 6 §. +Gánddat válljejit árbevirolaš gánddaid dujiid, muhto nieiddat válljejit omd. +Dát ii liikká ráddje dán soahpamuša eará mearrádusaid heiveheami. +Pizza, pasta + ja maiddái eará. +Bistevaš rektorvirgi ja bistevaš oahpahusdárkkisteaddjevirgi. +Dása gullet dokumentašuvnnat ja analysat eamiálbmogiid resurssahálddašeamit ja daid vuogádagat, maid sámit leat fievrredan buolvvas bulvii, njálmmálaččat ja bargguid ja praksisaid čađa. +Muhto doppe gos ruoktu lea, doppe lea maid váhneneana. +Don sáddet mátkerehkega dušše mátkki oasis, masa dus ii leat rekvisišuvdna. +Jus siđat girjji masa čálli lea čállán iežas nama, de galggat boahtit girjerádjui disdaga bie. 18. Girječálli áigu muitalit girjjistis ja vuosihit govaid stuorašearpmas/liinnis. +Siskkabealde rahpasa sisgovva, ja latnja orru seamma čielggas ja ovttačilggolaš go lávus. +Ođđajagemánus leat sii Porsáŋggus ođđajagemánu 5. beaivvis 8. beaivái ja ođđajagemánu 26. beaivvis 29. beaivái. +Sámi allaskuvllas leat čuovvovaš fágasearvvit: - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Fuobmá ahte go láddi máhttá, de mun maid máhtán". +Lea goittotge buoret earuhit dáid doahpagiid, vaikko guktot vuojulduvvet seammasullasaš ihtagiidda ja analyserejit daid. +Ođđa sátnejođiheaddji giittii Guovddášbellodaga (Gb) Anne Toril Eriksen Balto, dan barggu ovddas maid son dagai mannan njeallje jagi go lei Kárášjoga sátnejođiheaddji. +Dat lei ge dáppe Porsáŋggus son álggii iežas karriera. +Gonagasbearaš, Ráđđehus ja Stuoradiggi báhtaredje Oslos togain, vai duiska okkupašuvdnafápmu ii beassan sin váldit gitta. +Álttá girjerájus lei omd. +Lea stuorra vejolašvuohta deaivvadit Čuoppomáttuin dán beaivvi. +Duodječájáhusa lágideaddjiin gáibidedje garrasit, +Máhttodepartemeantta ja Sámediggi leat nammadan 4 ođđa stivralahtu oktan sadjásaččaiguin Sámi allaskuvlla stivrii. +Vuosttas muttus ovttagielat gulahallamii váldojuvvojit ovttaskas sánit nuppi gielas. +Eanet Finnmárkku Pasieantamátkkoštemiid birra Sihkkarvuohta ja personsuodjalus Organisašuvdnanummir 983 974 880 postmottak@finnmarkssykehuset. +Márkomeannu 2010 hálida leat mielde sámi kultuvrra ja sámi dáidaga ovdan-buktima ovdánahttimis. +Oahppoplánaid leat maiddái ođasmahttimin ja árvvoštallamin. +Go bearrašat leat bargan ná, de dat leat fuomáškeahttá maid sáhttán ovddidit dan ahte olmmoš dovdá iežas olggobealolmmožin iežas servošis. +Danin ii mihkkige galggašii leat dušše ovtta geardde geavaheami várás. +Danin leat iskanrusttegat biddjon muhtun jogaide mat golget ovddeš ruskabáikkiid vuolábeale, iskan dihtii leat go čázis lossametállat ja orgánalaš birasmirkkot dego PAH. +Mun sávan ahte Sápmi ja Áltá váldet bures vuostá min oappáid ja vieljaid, go lea vuosttaš geardde go máilmmi álgoálbmogat ovttasbarget dán láhkái. +Jearahallamat +Jus li gatjálvisá seminára birra de válde aktijvuodav Elin Anita Sivertsen, e poassta: elin. +Jus don leat fárren muhtun eará gildii ja álbmotregisttar ii leat ožžon dieđu dan birra ovdal suoidnemánu 30 beaivvi 2013, de čuožžu du namma ain dan gieldda jienastuslogus gos don fárrejit eret. +Girji sisttisdoallá maiddái sámegiela cealkkaoahpa bibliografiija, viiddis terminologiija ja vuđolaš ozu. +Hallituksen esitys 104/2017 vp (lausuntokierroksella) ehdottaa, että rekkisteröidystä parisuhteesta annetusta laista poistettaisiin rajoitus, jonka perusteella rekisteröidyn parisuhteen osapuoliin ei sovelleta puolison sukunimeä koskevia säännöksiä. +- Mun ferten lohkat ahte gal dat lea oba suohtas leamašan, ja in báljo jáhke ahte guoktelogi jagi lea golihan, lohká son. + (Stordahl 1993: 10 - 11.) +Dat lea diđolaš ja systemáhtalaš oassálastin daid olbmuid doaimmaide, geaid lea dutkamin. +Jus jođiheaddji ii leat čoahkkimis, de lea nubbinjođiheaddjis duppaljienastat. +SlowFoodSápmi ja Árran julevsáme guovdásj gåhttju sáme biebbmoåvddånahttemseminárraj - Tromsø, Clarion Hotel The Edge 16.09.2015. +Ovttas vázziba ustiba guovttos tráhpá vulos.- Giitu mieđušteamis, dadjá ledjon. +Ovdalaš áiggi ja girtta 1600 lohkui lei goddebivdu dego geađgejuolgin ássanguvlui. +Preposišuvdnan sániin lea dábálaš mearkkašupmi, muhto go geavahuvvojit postposišuvdnan, dalle lea mearkkašupmi "dakka maŋŋel" dahje "juste ovdal". +Vyen-garjját govviduvvojit dakkárin mat leat vealahuvvon ja hearkkit. +Gielda ávžžuha geavahit Nordatlasa kártačovdosa mas sihke skohterluottat ja bievlavuodjinluottat leat merkejuvvon. +Čoahkkin dollojuvvo Rica Hotel Victoria nammasaš hoteallas Oslos. +Aitto leage politiija Porsáŋggus maid čađahan akšunerema, gos earret eará gávdne geavahanrusttegiid ja narkotihka. +Nuorttanaste lea boarráseamos sámi bláđe. +-- when the men come in from the woods they frequently kick off their leggings and furshoes in the middle of the floor, scattering shoehay around the house. +Nuorttanaste ođđa doaimmaheaddji Nuorttanaste stivra lea borgemánu 18.beaivvi virgádan ođđa doaimmaheaddji. +Ollugat oahpaheaddjin rahče fáhtet ođđa jurddašanvuogi, mas fokus lea válddahalli, guorahalli ja dynámalaš kulturdoaba. +Dutkamuša etnográfalaš materiála livččii gáibidan vel dárkilot juogu, ovdamearkan 1970-logus riegádan informánttaid skuvlaortnega dihte, muhto lean ráddjen dan golmma áhkeluohká juogu mielde. +Ávvir ii ožžon duorastaga iige bearjadaga ságaide Guovdageainnu sátnejođiheaddji, Klemet Erland Hætta. +Ruoná, ruoksat, alit ja fiskat galget govvet riikkaid, nugo Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša, justa fal dat riikkaid gos sápmelaččat ásset. +Kulturárbbi ealáskahttimii gullá maid dan seailluheapmi ja sirdin nuppi bulvii. +Searvvi ulbmil lea álgguráje leamašan čatnat boazodolliid lagabui ja danin lea searvi deattuhan ahte álbmogat galget oahpásnuvvat. +maid artihkkalis 6, mii gieđahallá nissoniid ja nieiddaid. +Sámedikki bealis šállošit go áššemeannudeapmi lea ádjánan ja lohket buorideamen dábiideaset. +Seammás dát fámuiduhtálii lámisolbmuid. +Goittotge skuvllain oahpahuvvo sámeduodji, muhto dat leat gitta ovttaskas oahpaheaddjiid duodjeskuvlemis. +), Saamelaiskysymys. +Siján galggá rievtes bálkká, barggosjiehtadus ja sosiála årniga ja dáj åvdås hæhttup rahtjat. +Gaskan beaskka vajadettiin son garvodastá ja manná biebmat bohccuid gárddis. +Porsáŋggu gielda lea mearridan oastit heahteguovddášfálaldagaid Kárášjoga gielddas. +Dan seammás maid skuvlet mediaásahusaid luođis ja bargat dan ovdii ahte čuojahuvvo eanet luođit sámeradioin ja eará rádioin. +Dainna ruđain oasttán juo, mainna mun dan barggan ja vel ahte šaddágo das nu čábba, go mun hálidan dan. (N2e.) +Áššit mat guoskkahuvvo ledje girječálli bargoeavttut, girjjálašvuođa kvalitehta ja gealbu. +JS ovdaolmmoš lea čoahkkinastán luohtearkiivvain 20.10. 14 ovttasbarggu hárrái luohtevuorkká birra davviriikkain. +Danin lea dehálaš ahte festivála lágiduvvo. +- Diibmá ja mannan jagi lei erenomáš buorre biergofievrrideapmi, nu ahte dát jahki lea dat ii lea dábálaš dásis. +Áigemuddu goas aktiiva ja passiiva meroštallo, lohkko dan nu gohčoduvvon doadjináigemuttus, mii dábálaččat lea dalle go beallelaččat fárriiga guovtti sadjái. +Boasttogeavaheapmái leat sápmelaččat čujuhan juo ovdal. +Plánalávdegoddi áigu earret eará gieđahallat Porsáŋggu gieldda ođđa plánaprográmma go čoahkkana suoidnemánu 11. beaivve. +Etnolingvistihkas sánit adnojuvvojit dakkárin mat klassifiserejit sosiála vásáhusaid ja mat čájehit kultuvrra erenoamášvuođaid. +Skuvla lea lohpidan ahte 5B luohkká beassá fárret Báktehárjái, dan boddii go divodit skuvlalanjaid. + - Lea váttis gávdnat kvalifiserejuvvon oahpaheddjiid ja doaivumis de šaddá dát váttisvuohta dušše stuorát áiggi mielde. +intersectional discrimination) oktavuođas bukto ovdan historjjálaš ja buolvvaid duohkásaš traumaid váikkuhusaid vuhtton sápmelaš lámisolbmuid eallimis. +Diđolašvuođa indi Praktihkalaš ovdamearkan máinnašuvvo earret eará dearvvašvuođadieđu diimmuid oahppamateriála, mii gieđahallá seksuálabajásgeassima. +Oluas sis máhcce ruovttoluotta máttuidruovttubáikkiide. +Dan oktavuođas boahtá maid divadat buohkaide geain lea astoáiggeviessu, barta ja/dahje ealáhusvistti. +Lea álkit dadjat m mu-sáni oassin go viggat dadjat m ja u sierranassii. +Informánttaid eallingearddit molsašuddet ja sin bokte boahtá maiddái kulturhistorjjálaš diehtu, go sii muittašit mánná- ja nuorravuođaset. +Ráđđehus attii 28 beaivve borgemánu 2014 ráđđehusbajis 2011-2015 láhkaevttohusa riikkabeivviide sosiálafuolahusa ja pasientta iešmearridanvuoigatvuođa nannemis ja ráddjendoaimmaid eavttuin ja muhtun +Dehelaš fáttát plánenbarggus leat ássanguovllut, industriijaguovllut, gávpe- ja kontorareálat, mássavieččahagat, astoáigeviesut, vázzin- ja sihkkelastingeainnut, valáštallanareálat ja ruonasstruktuvra. +Ibid., Artihkkalat 4,2 ja 6,2. +Otná eahkeda gállakonsearttas čuojahedje sihke Alexander Rybak, Arve Tellefsen ja Oslo-Filharmonia, ja diehttelas maiddái dán jagi vuoitiguovttos. +Dilálašvuođas lea ulbmilin ságastallat ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ollašuhttimis Suomas ja maid +Dađi bahábut ii leamaš gielddas vejolašvuohta vástidit juohke áidna cealkámuša. +HE 248/2014 vp, s. 64. +Maiddái Sara searvelatnja-oahppanmodealla lea veara čuovvolit dárkut ja áicat daid oasseproseassaid, gos mánát ohppet oaidnit ja áicat bargguid, gullat bargoságaid, veahkehit ja ieža hárjehallat ja iskat maid, makkár kosmologiija (sáttasánit), nugo Nergård čállá, leat dáid bargoságaid ja -muitalusaid duohkin. +Sohkabeali ovdanbuktin mearkkaša seamma paragráfa mielde fas iežas sohkabeali ovdanbuktima gárvodemiin, láhttemiin dahje eará sullasaš vugiin. +Vurdojuvvo ahte gávdnat vel eanet málmma guovddášbohkamiin málbmahivvodaga gaskarájis ja čiekŋalasas. +ILO-konvenšuvdna nr. +De fáhtehaddá gita, go julggiidis lea ovtta sadjái garcon. +Golmma jagis golahedje badjel guokte miljárdda dollára čorgenbargui. +Hálddahusmeannudanlága § 29 vuođul lea váidináigi 3 vahkku dan rájes go ohcci lea ožžon fástádusa ohcamii. +- ságastallat guovtte- ja máŋggagielalašvuođa birra iežas birrasa gielladiliid vuođul- válddahit giellaoahpa ja teakstamáhtu doahpagiid bokte mo teavsttat leat huksejuvvon, ja ságastallat dárogiela ja sámegiela erohusaid birra (Oahppoplána - dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttaš-giellan s.9.) +Suopmelaš oktasašgottis vásihuvvon vealaheapmi lámisvuođa dihte +Govus 14. +Mii oaidnit dál jagi maŋŋel ahte guovllus, gos leat vuodján, lea álgán suoidni fas šaddat. +Stuoridit bisánansaji dan dihte go skohtervuoddjit dáppe mátkkoštit gullá gildii, go lea sin láhttuid birra sáhka, lohká Aspenes. +Komišuvdna galgá maid vuhtii váldit makkár dárbu lea čielggadit vuoigatvuođadiliid guđege guovllus. +Oktageardánit sáhttá čoahkkáigeassit árbevirolaš oahppanfilosofiija ná, ahte fokus lea oahppamis, lágidit oahppama iešvásáhusaid bokte. +Skuvllaid ja ovdaskuvllaid pedagogalaš hástalussan lea lágidit oahppama nu, ahte lea buorre dilli ja mánáin mokta ja hállu oahppat. +Muitalusaid dikšot bearraša gaskasaš ja báikkálaš dulkonsearvevuođaid ja hábmejit dan. +Skuvla dušše ájihii beassamis álgit "albma" bargui árabut. +Duodji-doahpaga meroštallamis leat dihto váttisvuođat, go dat lea konnotatiivvalaš dahege dat oažžu máŋga mearkkašumi geavanhanoktavuođa mielde. +Lean dahkan buot jearahallamiid sámegillii. +Finnmárkku fylkkas, gos leat guhkes gaskkat, lea geainnuid divvun eaktun ássamii ja beasatlašvuhtii. +Olbmo sátnemeari árvvoštallan ii leat nu álkes ášši, ja danin leatge oalle stuora erohusat árvaluvvon meriin. +Ledjen gamus dovdan guhkit áigge ahte in leat rievttes evttohas, dadjá son. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mii fállat videofilmma mii bistá su 1 min čáppa Gáivuonas. +iešguđegelágan resurssaid čujuheami namalassii dán ulbmila várás vuođđuduvvon prošektii ja dan ollašuhttimii. +Marcus George E. 1998: Ethnography through Thick and Thin. +23: The Right of Minorities (Art. +Ruong, Israel 1980: Samerna. +Son maiddái čohkkii sámi máidnasiid, muitalusaid ja luđiid ja jorgalii daid suomagillii. +El Niño lea garra dálkefenomena mii deaivida čáhcegierragis mearas ja atmosfearas, gaskal 2-7 jagi ain gaska. +Dát mearkkaša maiddái bearráigeahččat Sámedikki jahkerehketdoalu ja riikkarevišuvnna vejolaš mearkkašumiid. +Finnmárkokomišuvdna galgá gustojeaddji rievtti vuođul kártet makkár sisdoallu ja viidodat joavkkuid ja ovttaskas olbmuid dálá vuoigatvuođain leat eatnamiidda ja luondduriggodagaide Finnmárkkus. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=109225&GUID=%7BDF3A3E60-DE16-45B6-A7A6-4FDDC23C5C01%7D. +5.2.2. +Go ii leat šat vuovdi ja eana mii dolle čázi, de jogat ja eanut dulvet badjelmeari ja daguhit stuora vahágiid. +Okta 20 nissonolbmos badjel 15 jagi vásihit veagalváldima. +Ráđđehus ii sihkas skohter- ja bensiidnadivadiid boazodoalus nugo Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi, NBR, gáibida. +Galgá, muhto dušše jus dan gáibida dakkár geas lea govttolaš ágga čielggadahttit dákkár dilálašvuođaid ("rievttálaš beroštupmi"). +Porsáŋggu gielda lea ožžon 180 000 kr juogadeapmái 2008' SMIL-gaskaomiin. +Gielddas lea ad-hoc lávdegoddi bargan ja geahčadan gieldda skohtermáđijaid. +Dasa gullet Norgga vihtta davimus fylkka; Finnmárku, Romsa, Nordlánda, Davvi-Trøndelaga ja Lulli-Trøndelaga. +Buot divššohasmátkkiin don galggat máksit iežasoasi, maid Stuorradiggi lea mearridan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Suohkanstivrra beavdegirji 29.09.03 "Boares" suohkanstivra doalai maŋimus čoahkkima 29.09.03. +Barggut čađahuvvojit gaskal dii. 10.00 ja 12.00. +Samisk område" lea dan ealáhusanalysa joatkka maid Telemarkforskning lea ovdal dahkan Sámedikki ovddas. +Hálddahusa jođiha skuvlahoavda, gean Sámediggi bidjá virgái. +2. Ráhkat seammasullasaš kártta iežat ruovttubáikkis dahje čále teavsttaid báikkiide mat leat merkejuvvon Romssa kártii. +Free, Prior and Informed Consent - A New Paradigm in International Law Related to Indigenous Peoples in Herrmann and Thibault (eds. +Dát mearkkaša ahte gonagasa váldi mearriduvvui Vuođđolágas, mii ovttajienalaččat dohkehuvvui riikačoakkálmas Eidsvollas miessemánu 17.beaivve 1814. +Sivvan leat dábálaš doaladumit. +leat eanaš dakkárat mat govvidit konkrehta diŋggaid, maid sisdoallu máŋgii čilgejuvvo maiddái govaiguin, de lea deaŧalaš ahte oahpaheaddji láidesta ságastallamii mas oa"duohtavuođa". +- Mun jáhkán ahte lea dehálaš olles ealáhussii, ahte biergohaddi dál bisána ja gávdná dan haddedási mii lea riekta márkana ektui. +Bajjelttjála: Gietjav tjáppa 1 Lávla, báhkovadjása, rijma ja gáritjiskårtå Tiemá: Arbbedábálasjmáhtto, Njálmálasj árvvo, Giella Sámi muitalusat mearkagilli ja davvisámegillii videoopptak Sáme subttsasa nuorttasámegiellaj ja sevvamgiellaj. +Oahpahanmálle man vuolggasadjin lea jietnadagaid ja bustávaid gaskavuohta ferte váldit vuhtii sihke čállinvuogi siskkáldas vuogádaga (omd. +Skuvllat sáhttet dáid rámmaid siskkobealde iskat, mo sámi árbevieruid sáhttet váldit atnui muhtin osiin skuvlla doaimmas. +Dát čoahkit sáhttet maid molsašuddat ovttaskas nasálaiguin. +Dutkanmálles lea maid váldojuvvon vuhtii sámi servodaga dilli, mii spiehkasta birastahtti ruoŧa servodagas dainna lágiin, ahte sámit leat easkka huksemin iežaset vuogádaga. +Dokumeanttat ja artihkkalat čájehit norgga stáhta skuvlapolitihka váikkuhusaid, ja makkár rahčamuš lea leamaš ovddidit skuvlla mas lea sámi giella ja kultuvra vuođđun. +Muhto dat mearkkaša dan ahte riidočoavdinvugiid maid álgoálbmogat geavahit, galgá árvvus atnit. +Johtilis sátneoahppan ja máná beroštupmi namuhišgoahtit jo jahkásažžan geavvá oktanaga kategoriserennávccaid ahtanuššamiin. +Astoáiggevisti lea čába sajis, lahka meara. +Veahkaváldi lea ráŋggáštahtti dahku, iige sáhte dadjat ahte dat gullá olbmo priváhta eallimii. +Sámediggi lea geassit 2012 fitnan geahččamin 330 vistti "sámi visttiid identifiseren ja registreren" prošeavtta oktavuođas. 2011 čavčča lea Sámedikki hálddahus álggahan stuorát prošeavtta registreret sámi visttiid. +SEG ja Deanu giellagáddi almmuhit jahkásaččat seaidnekaleandara. +3. Vejolaš iežaskapitálamáksu ja eará golut penšuvdnadáhkáduslágideaddji molsuma oktavuođas ovddiduvvo sierra áššin bušeahttareguleremis gielddastivrras. +Nuorat duddjojit juohke sohkabuolvva áigge iežaset čábbodaga norpmaid. +Soahpamuš lea okta dain viidásepmosit dohkkehuvvon ON:id olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain. +Das lea juoga čiekŋalut dan duššástuvvamis dahje heahpadis, dahje mii dat lea, go ii bastte hupmat sámegiela. +Dat ráhkadii Samii kalvu -duodjemearkka, mii ii goittotge boahtán atnui (gč. +Diehtovistái lea fárremis golggotmánu gaskamuttus. +Girdimátkkiid ferte diŋgot johtileamos lági mielde, go leat ožžon gohččuma dálkkodeapmái. +Várrepresideanta Henrik Olsen ipmirda ahte suohkan ii sáhte čađahit prošeavtta okto, ja sávvá ahte buot guoskevaš suohkanat sáhtášedje geatnegahttojuvvot dakkár čovdosii. +Birrasii 700 norgalaččat serve eaktodáhtolaččat Suoma beallái soahtat Dálvesoađis, ja guovttes sis leat deike hávdáduvvon. +Dákkár geavatlaš giellahárjehusat duddjojit sihke sátne- ja sátnegeavahanmáhtu mii lea ávkin beassat oahppat mii lea substantiiva, adjektiiva ja komparašuvdna. +fállamis sutnje govttolaš vuogáiduhttima, masa sus livččii leamašan vuoigatvuohta lámisvuođa dihte, vai son livččii sáhttán čađahit skuvlejumi ovttaveardásaččat earáiguin. +Sohkabeallái laktásit sámeservošis dihto vuordámušat. +Rustetmášin ossodat lea dán jagi šiehtadan fattarlihttu Schenker AS:ain, Norlines:ain, og Kirkenesterminal:ain go golmmas min ohppiin áigut gárvvistit praktihkalaš oasi oahpahusas oasi 3.2 ja 4.2 truck. +Dán maŋŋel kapihttalis gieđahallo oppalaš dásis seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ja maiddái sin sajádaga sámeservošis. +Dásseárvolága oasálaš ođasteapmi bođii fápmui 1.1.2015. +Áibbas unnán Norgga ruvdnemiin gaskaáiggis dáhpáhuvve Nidarosdomenis. +Vaikko máidnasat buorre muddui leat oassin oktasaš kulturárbbis, gávdnojit dieđusge čielga sámi máidnasat. +Jus lahpat/vajálduhttet čoavdagiid de fertet váldit oktavuođa hálddahusain kántoráiggis (78448430) dahje viessobearráigehččiin maŋŋel kántoráiggi (90839939). +Gonagas ja Dronnet fitnaba stáhtaguossástallamiin olgoriikkain ja soai vuostáiváldiba olgoriikkaid stáhtaoaivámuččaid go sii bohtet min riikii guossin. +Dat mearkkaša ahte čállingiela ja jietnadeami gaskavuohta molsašuddá suopmanis suopmanii. +Olggobealde sámediggevistti galgá leavga libardit 15. b. borgemánu, mii lea dehálaš symbola homofiillaid vuoigatvuođa- ja identitehtarahčamis. +Govviditgo heivehuvvon loatnasánit, maidda ohppiin eai leat makkárge assosiašuvnnat, doabasisdoalu buorebut go sámegiel sánit maid álkibut sáhttá ovttastahttit oahpes mearkkašumiin, nugo ovdamearkka dihte juohkin ja geardun? +Čuovvovaš kapihttalis 5.2. muitaluvvo eanet lámisvuođa albmoneami historjá ja dasa laktáseaddji dutkamuša birra. +Norgga álbmoga ovddasteaddjin lei stuoradiggeáirrasjoavku. +Bálkkašupmi manai ollásit Helsetunii ođđa káfeserviisii 70 olbmuide, nugo mii juo dovdat Shirley! +7.6 Teaksta vuođđun čállinhárjehallamii +muitalusat, maid sáhttá muitalit nu ahte min boahtte buolvvat dovdet, geat mii leat. +YLE Sápmi, Historioitsija: Entisajan saamelaiset sietivät hyvin homoseksuaalisuutta, 27.1.2016, beaiváduvvon 21.8.2017. +Teknologalaš dego maiddái ekonomalaš ja skuvllaid bokte boahtán innovašuvnnat eai leat kultuvrralaččat ja sosiálalaččat neutrálat (Darnell - Hoëm 1996: 2). +Gieđahalan čuovvovaš logus čuozáhatjoavkku sámástanvásáhusaid. +Leat várra olu korállat maid bodnetrålat juo leat billistan. +Olmmošservošiid dahje kultuvrraid dutkan integrerejuvvon systeman mearkkaša, ahte kulturekologiijas sáhttá váldit vuhtii ekosystemaid buot kultuvrralaš dahkkiid, mat váikkuhit servoša ja dan birrasa gaskavuhtii. +Dát maiddái rihkku +Goalmmát gearddis lei revre billašuvvan ja čáhci golgan čađa gerddiid ja seinniid sisa. +488/1992, U.N. Doc CCPR/C/50/D/488/1992 +Ná lea vejolaš darvvihit millii goas geavahit dakkár sániid go omd. +Juohke goalmmát nissonolmmoš EUs lea vásihan fysihkalaš dahje seksuálalaš veahkaválddi. +Gielddaide ja servviide addo vejolašvuohta buktit oaiviliid áššái. +Dutkanjoavkkus bođii ovdan, ahte duodjebiigoma fálle erenomážit badjebearrašat, muhto maiddái okta eallilan nissonolmmoš muitala iežas leamaš gávpejasas biigán. +Oassi min resurssain leat beta-veršuvnnat, ja dat máksá ahte sáhttet leat meattáhusat, ja maid ahte leat buoridanvejolašvuođat. +Dihto kultuvrra dievaslaš ethnoscience-govvádusa lea geavatlaččat veadjemeahttun dahkat. +Jovnn'Ovllá riegádii Horpmás, Deanus, muhto ássá dal ja bargá Kárášjogas. +Ovddit ovttaveardásašvuođalága heivehangeatnegasvuohta guoskkai dušše bargoaddi ja skuvlejumi lágideaddji nu ahte dát geatnegasvuohta lea ođđa lágas olu viiddit. +Eaiggátvuođadiehtu lea stivrejeaddjin buohkaide geain lea eaiggátvuohta Unjárgga gieldda olis. +Riddu Riđđu váldá Marja Helena Fjellheim Mortenssona riikkaidgaskasaš.. +Fylkkamánni dat meannuda gieldda- ja fylkkabellodagaid ohcamušaid, ja maiddái fylkkadási nuoraidbellodagaid ohcamušaid. +Hotælla máhttá fállat idjadimev, kursajt ja konferánsaj, bårådimev ja luonndomuossádusájt. +Sii vásihit seammá go maid Nystad (2003: 145) dutkamuš čájeha, ahte bártniin vurdojuvvo, ahte sii eai galgga hállat nugo nieiddat ja galget leat várrugasat, áinnas jus sáhka jorrá unohis ja váivves dáhpáhusain. +Stiftsgården lea rabas olbmuide geasset. +Go seaguhus lea čallon, de álgá rakŋuheaddji šliipenbargu govdugeđggiin, ja ferte áinnas šliipet 6-8 geardde ovdal go šaddagoahtá gellohuvvon šealgadin. +Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovttasbargoorgána. +NBR ii botke šiehtadallamiid Stáhtain Norgga Boazosápmelaččaid Riikasearvi, NBR, ii botke šiehtadallamiid Stáhtain, vaikko eiseválddit eai mieđit sihkastit divadiid boazodoalus. +Maiddái oahpahanjoavkku gáibádusat leat čuolbman, man dihte sierra sámegielat joavkkuid eai leat sáhttán vuođđudit. +Sara lei áidna gii bođii dán čoahkkimii sin orohagas, ja doaivu sivvan dasa lea go orohagas ii doaimma stivra. +Áigumuššan lea čalmmustahttit sámi kultuvrra ja dahkan dan olahahttin ja oččodit arena sámi servodateallimii ja doaimmaide. +Analysajoavkku jođiheaddji Jon Todal čállá Sámi logut muitalit 6 álgosánis: "Dan jagi lea vássán 200 jagi dan rájes go Ivar Aasen riegádii, ja dan oktavuođas lea 2013 nammaduvvon "giellajahkin" Norggas. +1980- ja 1990-logus Kárášjogas ja Ohcejogas leat lágidan gárvodangurssaid dahje -čájáhusaid, maidda leat oassálastán eanaš nuorat. +CCPR/CO/69/Aus (2000); Denmark, UN Doc. +Dain leat gieđahallan earret eará sosiáladorvvu, náittoslihtu ja registrerejuvvon guimmešlihtu, vuoigatvuođa ja homoseksuálavuođa gieldima dahje LHBTIQ-olbmuid eará ládje vealaheaddji láhkaásaheami. +ja konsonánttaid dássemolsašumiid, omd. +Prošeakta Made in Varanger háliida bajidit ássanmiela Unjárgga gielddas, ja ovddidit duoji ja biepmu smávvilbuvttadeami. +Claus Pettersen lea fas virgáduvvon prošeaktamielbargin, ja galgá bargat registreremiin ja čoakkáldagain. +Dutkanmetodan mun geavahan dáža gielladutki Lars Sigurdsson Vikøra (2007; 2011) korpusplánema analyserenmodealla. +hl, hm, hn ja hr. +Eanaš sámit dovdet sámelihkadusa ja dihtet, ahte mađi eanet olbmot servet, dađi gievrrabut sáhttet ovddidit iežaset beroštumiid. +Filbma golmma oasis sámi historjjá birra, gaskaáiggis gitta dán áigái. +Stáhta eiseválddiin lea dattetge bajimuš ovddasvástádus diliid láhčimis nu ahte sámi servodagas alddis lea vejolašvuohta hukset viidáseappot servodagas. +Dát guoská vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja dan sáhttá heivehit maiddái almmusvuoigatvuođalaš vuoigatvuođaid hámis dorvvastuvvon sosiála vuoigatvuođaide ja ovdduide. +Prošeakta lea ovttasbargu gaskkal Internašunála Sámi filbma Instituhta ja Nunavut Film Development Corporation. +Geafivuođaváttisvuođaid ja birasváttisvuođaid ferte geahččat ovttas, ja birrasa guhkesáiggi vuhtiiváldima ferte árvvoštallat oanehisáiggi ekonomalaš vuhtiiváldima ektui. +Gohččuma sáhttá +Birasgeahččanguvlui laktásit sosio-kultuvrralaš sisdoallosuor +Dušš dan láhkai sáhttit oažžut konvenšuvnna mii fuolaha buohkaid vuoigatvuođaid ja beroštusaid, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Dát prošeakta lea ovttasbargu Finnmárkku Dološáiggemuitosearvvi ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskka. +Dán prošektii jearahallon áššedovdi dieđu mielde Álbmotealáhuslága mearrádusproseassat eai leat dattetge olusge nuppástuvvan. +Syntesavugiin álgá osiiguin main ii leat mearkkašupmi ja du"Vuordit dassái go lea gárvvis" -jurdda láve máŋgii bealuštuvvot Piaget teoriijain, man mielde máná kognitiiva ahtanuššan dađistaga juksá dihto muttuid main lea relevánsa oahppanvejolašvuođaide ja oahpahusa lágideapmái. +Degener, Theresia, "Disabled Persons and Human Rights: The Legal Framework". +Gieddebarggus diehtu čoaggana iešguđet muttuin ja vugiin ja dalle analysa gártá dahkat oba áigge. +Sihke teavsttaid, govaid ja jienaid geavaheapmi ja dulkon geavvá digitála hámis. +Dát leat gaskavuođat maiguin gielda sáhttá ávkkástallat dan ektui ahte ovdánahttit gielddaguovddáža viidáseabbo. +Iežas servoša dutkama gieđahalan dárkilabbot etnodiehtaga oktavuođas. +Son lohká stuorra gutni go sus leat jearran sátnejođiheaddji evttohassan. +Suopmelaččat ledje eanaš almmáiolbmot geat náitaladde sámenissoniiguin. 1900-logu álggus hedjonii birgejupmi dalle go dáruiduhttin bures lei doaibmagoahtan. +Divat ferte leat mákson ovdal mearriduvvon áigemeari. +Vuosttažettiin dat lea davvisámegiella. +Vuosttaš bargobádji lágiduvvui Anáris Sajosis 3.5.2017, ja buot oassálastit oassálaste bargobádjái gáiddusoktavuođa bokte. +Dat ahte váhnemat leat čađat diehtán barggu birra, lea maid movttiidahttán sin čuovvut skuvlla bargguid. +Suorpmas - Girkonjárggas Girkonjárgii Su gullevašvuohta ja dat ahte lea guorahallan sámi kultuvrra ja davviguovlluid eanadagaid lea guovddáš fáddá Bente Geving dáidagis. +Vuoigatvuođaid luossabivdui Finnmárkku eará luossajogain, lea datte ulbmilin kártet dábálaš vuogi mielde. +Tove-Lill Labahå Magga Oskkuoahpahusráđđeaddi Kontaktinformasjon for Sámi girkoráđđi - Sáme girkoráde - Saemien gærhkoeraerie - Samisk kirkeråd E-post: post. +Konfirmántasiida lágiduvvo nappo sihke bihton- ja julevsámi guovlluin. +Fylkkamánni galgá bearráigeahččat gielddalaš ja fylkkagielddalaš mánáidsuodjalusa, sosiála divššohat- ja fuolahusásahusaid, mánáidsuodjalusásahusaid, mánáidgárddiid ja bearašsuodjalusa hálddašemiid. +Jugat go ieš gáfe? +eanu, eahki ja čeahci. +Guovllus lea lunddolaš čorru mii suddje guovllu boahtteáigásaš viessoguovllu, hávdeeatnama ja friddjaguovlluid ektui. +Ráđđehusa duŧkandieđáhus almmuhuvvui njukčamánu 8.beaivve, das namuhuvvojit maid bajit dási politihkalaš mihtut sámi duŧkama hárrái. +17:00 Njukčamánu 31. beaivi 2015 Sámi falimus vuoddji roasmmohuvvan Sámi falimus heargevuoddji manaha gonagasgilvvuid go roasmmohuvai go lei hearggi dápmamin. +Kártet makkár doaimmat leat luođi ektui jođus iešguđetge stáhtain, erenoamážit maid Sámedikkit ruhtadit. +Mii háliideimmet eanet dieduid pasieantTtaid birra geaid vuostá cadahuvvojit bággendoaimmat, ja dan dihte leat erenoamážit deattuhan dihto válljejuvvon pasieanttaid. +Etnográfalaš etnodiehtagis, dego maiddái leksikografiijas váldo vuhtii komplementára geahččanguovlu. +Válgadohkálašvuođa eavttut leat seamma sihke dábálaš ja fágaduopmariidda, earret fagaduopmáriidda geain galgá leat earenomáš máhttu dihto suorggis. +De lei son juo lávken davviuksii, gos oaidnigoahtá man eahpevuoiggalaš vuogádagat bisuhuvvojit ja mo dáid meattá galgá beassat. +The Sami language transmits knowledge from one generation to another. +Nuortta- ja julevsámegiela máhtudahka binnoj gasskabuolvan, madi dille le vehi buorep siján gudi li nuorap gå 30 jage, vuoset guoradallam. +Geassemánu 7. beaivvi mearrádus Gonagasa protokollalasáhus dagahii ahte Stuoradiggi dagai mearrádusa geassemánu 7. beaivvi mas celkojuvvui ahte uniuvdna Ruoŧain lea loahpahuvvon. +Fuomáš áiggi duorastaga borgemánu 21. beaivve. +Jurdda lei ráhkadit sámegiel girjji, muhto dasa eai miehtan eiseválddit ja gáibidedje ahte das galggai maid leat teaksta dárogillii. +Dihto diehtu lea gustojeaddji dušše dihto báikkis ja dat sáhttá leat beanta dovdameahttun eará báikkiin. +Lean guorahallan su maŋisboahttiid, golmma sohkabuolvva nissoniid duoji mearkkašumi ja sirdáseami sohkabuolvvas nubbái Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllus. +Dutkamat, mat leat dahkkojuvvon eará giellaservodagain, čájehit ahte giellaoččodanproseassas leat olu oktasaš bealit, beroškeahttá makkár giela mánná oahppá. +Ilolaččat leat daid čalmmit guđet lávkejit dohko ja ásset doppe! +S. 6. +Ráđđeviesus sávai Oslo sátnejođiheaddji Fabian Stang buresboahtima ja oahpistii gussiid stuora feastasálii gos besse návddašit kulturovdanbuktimiid. +Oahpahus: oahpahan giellafáttáin Dutkanfáttát ja publikašuvnnat: Mearrasámegiella, sámegiella dieđalaš giellan, muhtun artihkkalat báikenamaid birra historjjálaš gálduin. +Jus eat sáhte jáhkkit alcceseamet, mo mii dan árvvoštallat ja mo reflekteret dan birra? +Rivttiin lea unnán jeđđehus go gielddat gáržžes ruhtadili geažil dahje politihkalaš vuosteháguin heaittihit bálvalusaid mat livččii buorrin sámi mánáide, nuoraide ja vuorasolbmuide. +Stuorra hástalussan árbevirolaš jurddašanvuogis lea dat ahte lámisolbmot adnojit medisiinnalaš divššu ja dutkamuša čuozáhahkan eaige subjeaktan, geat dahket ieža mearrádusaid. +Dasa lassin oktasašsoahpamuš meroštallá ahte lámisolbmuide gullet dakkár olbmot, geain lea: +Mánájgárde sáme guovlo ålggolin gånnå li sáme máná, galggi æjgáda ja máná bessat vuorddet mánájgárde bargge sáme kultuvrav dåbddi ja dættodi oassen sisanos. +Plána lea ráhkaduvvon olles skuvlamannolaga (13 jagi) várás ja fága ulbmilin lea dahkat vejolažžan seailluhit ja ovddidit sámegiela boahtte buolvvaide. +Vuošša borramuša vuoššanrokkis ja ráhkat njuola ja geahččal báhčit dan dávggiin. +Ovdamearkka dihte restoráŋŋas govttolaš vuogáiduhttin oaidnimii laktáseaddji váttu várás sáhttá leat borramušlisttu fállan čuokkisčállagiin dahje borramušlisttu sisdoalu lohkan áššehassii njálmmálaččat. +Norggas ja Ruoŧas ássi dievddut leat girjjis iežaset namain, muhto Suomas ássi olmmoš lea girjjis anonymiserejuvvon. +Dutkamuš buktá ovdan ahte informánttat vásihit iešguđegelágan hástalusaid iežaset árgaeallimis earret eará skuvlabirrasis ja bargoeallimis. +Informánttaid jearahallanmateriála. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja loahpaheaba ovddolaš stáhtaguossástallama Perth gávpogis Australias oarjerittus. +Triumf@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Suoma beal fidnoskuvlla oahppiid dili čájeha 1980-logus dahkkon statistihkka (Čuovus 2. +Son doalai seahkkanjálmmi rabas ja duosttui buot mánáid sehkkii. +Das maŋŋáj vuojnnu dat Saltstraumen hotellan gassko 13.04 - 30.04. +Unnán beroštupmi lea sivvan dán mearrádussii. + - Harald Gaski - John Trygve Solbakk (doaimm. +Go Norga gáibida dan guovllu iežas vuollásis, de geavahuvvui bossubivdu ja dutkan ággan. +Dáppe leat máŋga duhát bivdorokki, oallut čillat ja biergoluovttit, stuora hivvodatbivdorusttegat, oaffarsajit mat leat čadnon bivdui ja bivdoássansajiide. +Nubbi oassi čoahkkimis lei Alta museumas, gos mii maiddái beasaimet veháš geahčastit. +Muhtun areálain fas molsojuvvojit eaiggádat, ráját rivdet, ođđa viesut huksejuvvojit ja muhtun viesut fas gaikojuvvojit. +Skuvlabiras speadjalastá dan, mii servodagas dáhpáhuvvá. +Movt dalle Árktalaš guovlluin gos lea galmmas ja gos diekkár divrrit leat áibbas dárbbašlaččat guliide? +Girji lea gieldda- ja davvisámegillii. +Dálki váikkuha ozonbillisteapmái, mađi galbmaseabbo lea stratosfearas, dađi eanet ozon billistuvvo. +Son lea dutkan máttasulluid eamiálbmogiid gávpeduoji. +Ođasmahttojuvvon miessemánu 25. beaivvi dii. 0920 Go bargoheaitta viidána de čuohcá dat maid skuvllaide, mánáidgárddiide ja skuvlla astoáiggefálaldahkii. +miehtá áigge go ovdanbuktit gaskkustanáigumušaideamet máŋggalágan oktavuođain. +Diimmá illudeimmet go beasaimet čuovvut Agnete gitta finálii NRK "Stjernekamp" nammasaš programmas gos šattai nubbin. +Doaba kultuvra lea álgoálggus láhtengiela sátni, cu l tura Giellatekno Ersagillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Seammás dat maid sáhttá boktit beroštumi oppalohkái guorahallat giellaáššiid. +- Nu mo mun lean ádden de leat eará njuovahagat bissehan njuovvama, muhto mii eat leat dárbbašan bissánit, muitala son. +09:29 Miessemánu 05. beaivi 2016 Dovdet bággejuvvon vuodjit jođánit Nuorra vuoddjit dovdet sosiála bággejumi vuodjit beare jođánit go leat olbmot mielde biillas ja earát luottaid alde, čájeha iskkus. +Lassin dáiddabargui ja dan olis čájáhusat sihke sisriikkalaččat ja olgoriikkain, de lea son maiddái bargan duodjeoahpaheaddjin Sámiid Álbmotallaskuvllas Johkamohkis ja Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus. +Mii sullii áddet, mii dárkkuhuvvo sámekultuvrrain. +Ja go dasa lassin lea nu go Hirvonen čujuha, ahte sámeskuvllain ii leat nana fágalaš jođiheapmi, ahte rektorat prioriterejit hálddašeami eanet go fága, de lea váttis oahpaheddjiide okto nákcet čađahit ođasmahttimiid ja ovddidanbargguid. +Dát guoská erenomážit viesuide main lea stuorra geavahanareála čáhcegeavaheami ektui. +Vuosttažettiin čállin dahká vejolažžan vurket čálli iežas ja earáid máhttu, áddejumi ja vásáhusaid. +Soaittat dušše vuoiŋŋastit háliidit ja kafeás čohkohallat gos beasat olbmuiguin háleštit? +Kárášjohka: Davvi Girji. +Nu viiddidii mánná "buorre dili" dovddu dađistaga go stuorrulii ja nu ledje eará lagas olbmot ja eará doaimmat maid mielde duhtadeamen daid dárbbuid, maidda mánná čatná árvokvalitehta. +Nisu ii loga riekta váhnenolbmos dárbbašit suodjalit iežas mánáid kultuvrra ja duogáža dihte, muhto nu orru dál šaddamin. +dji ja rievssatbivdi jurddašit sierra ášši go gullaba sáni +- Ahte dušše muhtun eallit leat dáppe šat čuođi jagi geahčen. +Álkivuođa ovddasta maid Magga muitalii skuvlamánáide oahppamis ortografiija ektui ja stabilitehta mearkkaša, ahte ortografiija ii ođasmahttošii dan maŋŋil go dat lea dohkkehuvvon. +New York and Geneva 2002, s. 37-51. +Dieppe lea Håkonshallen, maid Gonagas Håkon Håkonsson huksehii 750 jagi dás ovdal. +Finnm��rkku fierbmebivddu siseatnamis j.ea. láhkaásahusa sisdoalu gávnnat go geahčat (mildosa). +Govva heaŋgá Stiftsgårdenis Troandimis (Govva: Jette C. Petersen / Stiftsgården) Gonagas Carl Johan ruvdnen 07.09.1818 (oassi). +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on September 21, 2011 by bab001 Bárdni ja stállu Bárdni lea vuovddis. +Sámi konfirmántasiida lea ovttasbargu mas leat mielde Sámi girkoráđđi, searvegottit main leat sámi lahtut, ja golbma davimus bismagotti. +Ealli giella rievdá geažos áigge. +Leat eambbo gáibádusat šattuide ja eanakultuvrii, ja dán oktavuođas lea ee. eatnamis mearkkašupmi, ahte makkár dat lea. +Eske veaigin finaiga Dronnet Sonja ja roavvá Jenni Haukio Galleri Kunstverket báikkis, gos odne rahppojuvvui čájáhus man namma lea Fire Grafiske Fortellinger. +Táksejohtolaga ja iešguđegelágan fievrruid mearrádusat bohtet našuvnnalaš láhkaásaheamis. +Dasto beasai stáhtaministtar Erna Solberg sávvat buresboahtima ráđđehusa lunšii gudnin stáhtaguossástallamii. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnu suohkan sisačáliha ohppiid geat galget álgit skuvlii vuosttaš geardde 2015 čavčča. +Dán dáfus stáhtat sáhttet almmatge vealahit sin almmá čuovvumušaid. +Lea hirpmástuhttit man galles geassádišgohtet go šaddá sáhka sámevuođas. +Unjárgga mánáidgárddis leat 4 mánáidgárdesaji ovtta bargi ektui. +Nuppiiguin sániiguin Oliver (1992) ipmárdusa mielde lámisvuohta buvttaduvvo sosiálalaččat. +Mii leat sullii 900 ássi dáppe, ja mii juogadat áinnas buot buriid duinna. +1970-logu rájes lea doaibman duodjekonsuleanta. +Gáivuona suohkana nissonat ja dievddut geat leat boarráseappot go 40 jagi ja nuorat go 79 jagi ja geain ii lean dilli searvat iskkadeapmái go dat lágiduvvui Biertaváris ja Olmmáivákkis, besset ain searvat. +Ovdal lávejedje duddjot gievkkanis uvdnaguoras, muhto ođđa dáluin dat ii lean vejolaš, "galggai gávdnat lanja, mii lei doares bealde" dego okta informánttain dadjá (N2c). +Hirsjärvi & Hurme (2008), s. 61-63. +Bistevaš nammaduvvon duopmár iige sáhte oažžut skihkalašráŋggášteami stáhtabargiidlága vuođul. +- Mun dovden das go lea hui jorba oaivi albasis, ja čáhppes bealjegeažit, ja lea arvat stuorit go rieban. +Unjárgga gielda giitá Lillian Teigstad, Ann Jorid Henriksen ja Liv Randi Aune buot bargojagiid ovddas. +Dát bajida sámi oahpaheddjiid fidnomáhtu iežaset kultuvrra vuođul ja sii ohppet transformašuvnna. +Nu go diehtit, de leat buot dan golbma metálla geavahan ruđain. +Gáivuona sátnejoÄ'iheaddji Bjørn Inge Mo, festivalhoavda Kirsti Lervoll ja guovddášhoavda Mona Solbakk váldet sin vuostá. +geatnegahtti ja diekko bokte vuođđovuoigatvuohtagirji geatnegahttá maid EU:a doaibmaorgánaid čuovvut dan. +Njealját ja maŋimuš kategoriijas leat prinsihpat mat almmustahttet makkár servodatlaš ideologiijat leat leamaš mielde giellaplánemis. +Go eatnu coahku, áigut čađahit doaibmabijuid čáhcerusttega čáhcesisaváldima hárrái. +8 - Industriija ja energigáldot Foto: Greenpeace/Christian Kaiser, Kilde: Greenpeace.org. Metállat leat vuođđoávdnasat ja leat lunddolaččat birrasis; bávttiin, eatnamis, šattuin ja elliin. +Nuortin lea álgoálbmogiidda dábálaš álggahit seremoniijaid, buoridit iežaset ja iežaset identitehta ja servodaga. +Sámegiela nannen lea hui deaŧalaš dán Sámediggeráđđái. +Doaimma albmosit diliid ektui mat sáhttet váikkuhit doaimmahuslaš mielbargiid habilitehttii. +Son čállá maiddái ahte Biibalis ii čuoččo mihkkege luođi birra. + - Doaimmat mat olahit eambbo go eaŋkalolbmo leat vuoruhuvvon, nu ahte searvvit ja orohagat veardiduvvojit vuosttažin, dadjá Wigelius. +Dán raportta vuoddun leat vuosttažettiin dáid geavaheaddjejoavkkuid vásáhusat. +Vealaheapmi lea gildojuvvon fuolakeahttá das, vuođđuduvvágo dat olbmo iežas dahje su lagašolbmui gullevaš duohta áššái dahje navdámuššii. +Balan mii viidáseappot dál geavvá ja ferten go orrut lohkkadan uvssa duohken, imašta stohpoeaiggát. +Dálosvákki duodjesearvvis (Olderdalen Husflidslag) lávvordaga golggotmánu 13. beaivvi. +Dásseárvvu ovddidangeatnegasvuođa sáhte garvit ovdamearkka dihte nu ahte čilge dan iežas bargiid dahje áššehasaid negatiiva doaladumiiguin. +Sánit molsašuddet guovtti dási gaskkas go sojahuvvojit, namalassii geahnohis ja gievrras dásiid gaskkas. +Ovdaskuvlaahkásaččaid beroštupmi riimmaide, hoahkamiidda ja sátnestul-lamiidda addá buori vejolašvuođa duddjot gielalaš hápmediđolašvuođa mii lea ávkin čállingiela oahpahallamii. +________________ 1997: Saamelaiset - historia, yhteiskunta, taide. +Dán joavkkus leat hui iešguđetlágan olbmot, gos áidna seammaláganvuohta lea ahte sii leat dáiddárat geat gohčodit iežaset sápmelažžan. +Vaikko guldaleapmi, hállan, lohkan ja čállin ovdánitge sierra gálgan, de dáid gaskkas leat maiddái vuorrováikkuhusat. +Čujuhusas: https://www.coronaria.fi/asiantuntijat/sunnamaarit-sara-tornensis/. +Doppe dat dohkkehuvvui oktan boazodoalu vuosteháguin, ja danne biddjui dat soabadallamii man Finnmárkku fylkkamánne lágida. +Álmmukbiejvve ja nasjåvnålasj gåvåstagá Guovvamánu 6.b.lea virggálaš leavgabeaivi Norggas ja čalmmustahttojuvvo miehtá riikka sámi álbmotbeaivin. +Čállinmáhtu sáhttit lohkat dakkárin ahte olmmoš máhttá ráhkadit čállosa nu ahte nubbi seammagielat olmmoš ádde dan nugo čálli dan lea jurddašan, juoba dan muddui go čállingiella dahká vejolažžan. +Riikajoavkku jođiheaddji Kristian Hammer lohká ahte Magnus Moanii lea buoret hárjehallat go gilvalit boahtte vahkkoloahpa. +Loahpas leat Stáhta dearvvašvuođageahču árvvoštallamat ja ávžžuhusat. +Korkeamäki (2001) oainnu mielde čállingiela oahpahallan lea eanaš dutkojuvvon dušše skuvlaoahpahusa ektui, vaikko mánás leat jo olu vásáhusat čálakultuvrras, maid iežas vuogi mielde váldá atnui sihke mahkášlohkamin ja -čállimin. +Dát várra lea sámeduojisge, go dat lea juo instituerejuvvon. +Searvvi ulbmilin lei duodjáriid ovdduid gohccin ja sámeduoji gáhtten. +Ráđđehusa bušeahttaproposišuvnnas čuožžu maiddái ahte "Máhttu sámi kultuvrra birra lea deaŧalaš dain guovlluin gos dat lea relevánta". +Alla dási gielladiđolašvuohta lea olbmos gii dovdá bures giela ráhkaduslaš beliid ja máhttá daid bures čilget. +Čállingiella fas lea hutkkus maid olbmot leat ráhkadan ja soahpan oktasaš kodan. +Maŋimuš áiggi son lea jođašan Sámis ja dutkan dárkilit sámi arkitektuvrra dan hámis mas dat odne lea. +Olmmáivákkiránus leat dasa lassin diehpit dušše vuolit geažis. +Ulbmiljoavku leat earenoamážit mánáidgárddit, vuođđo- ja joatkkaskuvllat, kulturskuvllat ja PP-bálvalusat. +Sii leat ráhkaduvvon bronssas, goasii guokte mehter alu, ja ceggejuvvon granihta vuođu ala. +Eará miellahtut mihte árvalussii, ja gieldda Kultur- ja bajásšaddanossodat sáddii ohcama departementii. +Oahpaheaddjit álge muitaladdat ja guorahallat sullasaš dáhpáhusaid, degomat mo sii lávejit jearrat lobi, mo sivdnidit, mo giitit. +Gávttis lea šaddan turistaseakti dahje abibeivvi "pelehtemisasu" (Torvinen 2000: 14). +Jorggugákti lea vearrámus vuohki, mainna sáhttá čájehit, ahte badjelgeahččá boahttevaš fuolkki ja su soga. +Vejolaš váidágiid sáddejuvvojit dán čujuhussii: Porsáŋggu gielda, Kultur- ja bajásšaddanossodat, Ráđđeviessu, 9712 Lakselv. +- Buotlágan áššit birrasis váikkuhit, ahte makkár dat vuolggasadji lea nuoraide. +Etikehttii gullá maid dat árvoortnet ja njuolggadusat movt olbmuid láhčit beavddi birra čohkkát. +Prošeaktaáigi lea guokte jagi main leat čoagganeamit, čállinbájit ja bagadallan ámmát girječálliin. + - Suomen antropologi 18 N 1 s. 3 - 9. +), Lappi 4. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi Porsáŋggu gielddas Guovvamánu 6. beaivvi ávvudeapmi miehtá gieldda. +Dát lea dahkkon dakko bokte ahte lean jearahallan 14 ássi Deanušalddis, ja lean jearran sis báikki geavaheami birra, báikegovaid birra, báikeberoštumiid birra, ja ovttasdoaibmama ja deaivvadanbáikkiid gullevašvuođa ja arenaid birra. +Matematihka oahpahusa divaštallamiid oktavuođas lea relevánta divvut gažaldaga fágatearpmaid geavaheamis. +10.2 Eará sivat giellarievdamii +Sii háliidit maid oahpahit mánáid birget, addit sidjiide vejolašvuođa ovddidit iešráđálašvuođa ja iešbirgejumi gos ihkinassii ležžet máilmmis. +Dán oktavuođas seahtá geahčadit maiddái positiiva ja negatiiva vuoigatvuohta -doahpagiid, mat Södera (2009) guorahallama mielde sáhttet muhtin dilálašvuođain mannat maid ruossalassii gaskaneaset. +Hopp til hovedinnholdet på siden Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi beavdegirji 291112m.pdf 461 KB Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi beavdegirji 29.11.12 Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi beavdegirjji 29.11.12 čoahkkimis gávnnat das. +Ruvdnaprinsii muitaledje maid maŋŋil Dombås HV-skuvlla birra. +Dáppe soai finadeigga gili mánáidgárddis, gos čájehedje mánáidgárddi Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii, ja soai beasaiga maid dearvvahit mánáid, geat čájáhalle sihke dárogillii ja sámegillii. +Komitea ávžžuha, sihke soahpamuša artihkkala 23 ja oppalaškommeantta nr 9 (2006) vuođul ahte Suoma stáhta ráhkada viiddes vuoigatvuođalaš ja politihkalaš rámma. +C ulbmil lea ahte regiovnnat galget lonohallat vásáhusaid ja sirdit "buori praksisa". +Dasa lassin leat bázahusain unnán eará sulfidat (omd. +Sámi lohkanguovddáš ásahuvvui bistevaš ovttadahkan 2007:s Sámi allaskuvlla vuollásažžan ja das leat dál 12 bargi. +Dieđu ilbmaneapmi sisttisdoallá daid dahkkiid ja dan proseassa, mat leat dagahan dan, ahte olmmoš dál diehtá dahje máhttá juste dán. +Oarjeuvssa leahkodettiin oahpaheaddjit válddahedje ja kártejedje iežaset vásáhusaid. +Dán giellamáhttodásis olmmoš máhttá geavahit dábáleamos sániid ja dadjanvugiid ja dovdá árgabeaivvi giellageavahanvugiid, nugo omd. +Muhto nu ii leat ja dat dagaha oahppanváttisvuođaid jos dušše dovdá sáni muhto ii ádde dan doabasisdoalu, geavahuvvošii dal makkár tearbma ihkinassii. +Go leat geargan boahkuheamis risikojoavkkuid, de joatkit buohkaiguin earáiguin. +Informánta anii dán vealaheapmin. +Ođđa koanstarássešillju Porsangerhállii Illun sidjiide geat Porsangerhálla geavahit, ovdal juovllaid biddjo ođđa koanstarássešillju. +- Jus buohtastahttá ovdamearkka dihte gávpogiin Álttáin ja Hámmárfeasttain, de lea narkobiras Porsáŋggus sullii seamma stuoris. +Go namahusaid dovdá, de lea vejolaš ságastallama vuođul duddjot buoret áddejumi ja maiddái sáhttit čilget makkár sátneluohkát ja makkár sojahuvvon hámit geavahuvvojit mange cealkkaoasi doaimmas. +Dat, go ieš máhttá geavahit giela, gohčoduvvoproduktiiva giellamáhttun. +1973: Anthropology and Education. +Hopp til hovedinnholdet på siden 6. september 2013 av Turid Lindi Deanu musea fokusere nissoniid ja nissoniid eallima árbevirolaš servodagas jienastanvuoigatvuođaávvudeami olis dán jagi. +Vuođđuduvvo oktasaš searvegoddekássa vai oktasaš searvegodderáđđi sáhttá doaibmat ruđalaččat suohkanrájáid rastá. +fáttás eanet omd. + (Freire 1980.) +Stáhtaráđi jagi olmmošvuoigatvuohtačielggadusas gieđahallo lámisolbmuid vuoigatvuođaid dorvvasteapmi sierra kapihttalis, ja das deattuhuvvo erenomážit ON:id oktasašsoahpamuša soahpamušgeatnegasvuođaid ollašuhttin ja gohcin, ja maiddái lámisolbmuid vuoigatvuođaide laktáseaddji dieđu lasiheapmi oktasašgotti buot sektoriin ja iešguđet dásis. +Muhto dat lea maiddái váivvi, hárdima, balu ja morraša birra. +Dieđusge galget sii, geaiguin lea filbma gelbbolašvuohta, čohkkát stivrras, dadjá Hætta. +Dasa lassin gullá maiddái veaháš raportačállin maŋŋá gieddebargguid ja bargamušat main lea álkes áššemeannudeapmi guoskevaš kántorbáikkis. +Maŋibu son gohčoda jietna čatnamin. +Soahpamuša leat vuolláičállán juo badjelaš 160 oassebeali, earret eará Eurohpá uniovdna areála ovttastuvvama organisašuvdnan. +Dasa lassin galgá giddet fuomášumi sihke gillii, kultuvrii ja dasa gullevaš ealáhusaide ja maiddái earálágan meannudeapmái, man duogážis lea seksuála- ja sohkabealleunnitlogu sajádat. +Máŋgasat sis ásset sámeguovllu olggobealde, muhto háliidivčče boahtit ruovttoluotta Sápmái ja oahppat árbevieruid. +Unnimusat geavahuvvon +Fatnasat ja girdit main lea atomjođiheaddji-mohtorat mat sáhttet nuoskkidit jus lihkohisvuohta deaivida. +Porsáŋgu gielda lea golmmagielalaš ja skuvllat govvidit dan. +Govat čájehit jahkeáigodagaid ja muhtun doaimmaid mat čađahuvvojedje 2010:s. +Čále logu (omd. 123), ja de oaččut lohkosáni. +Sámit válde atnui sámesymbolaid 1970-logus ng. +Álggos mánná sáhttá áddet sáni sisdoalu hui oppalaččat, nu ahte omd. +Dat ráhkaduvvo persovnnalaš unna lanjažin mas lean skoađastan iežan jurdagiid ja válddahallamiid barggu olis. +duostta jáhkkit, ahte sápmelašvuohta heive, dohkke, lea ávkkálaš, gánniha ja dan lea lohpi sirdit maiddái skuvlii. +Finnmárkku Meahcceduopmostuollu Vuoigatvuođanákkut mat čuožžilit maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea čielggadan guovllu galget ovddiduvvot sierra duopmostuolu ovdii, gohčoduvvon meahcceduopmostuollun. +Dat guoskkašedje maiddái sámiid boahttevuođas." +Anton Hoëm (1996) bargui, guhte sirre árbevirolaš dieđu eará dieđus nu ahte das leat guokte hámi. +Dasa gullet maid Ruoŧa guokte davimus leana, Norrland ja Västerbotten, ja Suoma bealde ges Lappi leana. +Dasa lassin máŋggadáfot vealaheapmái gullevaš dábálaš veala Čuovvovaš kapihttaliin vuojulduvvat vásihuvvon vealaheami analyseremii namalassii dán prošeavtta áigge čoggojuvvon jearahallamiid ja bargobádji-materiála dáfus. +Go ovtta mađe ollu leat jienastagat, de stivrrajođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat. +Dat likšá seibbiin nu ahte Mina masá gahččá. +Fertešii sáhttit spiehkastit standárdamállet našunála gáibádusain. +Kaaven lei jábálaš almmmái - su dienas ledje skeaŋkkat maid olbmuin oaččui, geaid lei dálkkodan, ja muđui son lei barggánis almmái, sihke guollebivdin ja eanadoallin. +Registrerenprošeavttaide galgá Askeladdena, SEFRAKa, Sámedikki dahje registrerenskovvi maid Sámediggi lea dohkkehan, geavahuvvot. +Mu vuoiŋŋa ja mu oiddu bokte! + (Svensson 1992: 62.) +ROBEK - Registtar mas galgá leahtit evttolaš dohkkeheapmi ja dárkkistus. +Ovdal kristtalašvuođa leavvama sámeservošii, +Dan vuolláičálle maid Danmárku, Islánda ja EO. +ivdneerohusat, genuserohusat ja spatiála relašuvnnaid ovdanbuktinvuogit leat čájehan. +Ávviris leat guhkit áiggi leamašan unnán journalisttat, ja Hermansen lohká ahte dan várra leat aviissa lohkkit maid vuohttán. +Transseksuála sohkabeali nannenláhka, mii dál lea fámus, ii sisttisdoala šat eavttu, man mielde sohkabeali nannema gáibideaddji ii oaččo leat náittoslihtus dahje registrerejuvvon guimmešlihtus. +Dasto fertet mii duostat jearrat mainna lágiin eana-, čáhce- ja resursavuoigatvuo��at leat mielde giktaleamen nissonolbmuid ruovttoluotta sámi guovlluide? +Čorgestallat mii maid várra veahážiid juohke beaivvi, čorget aviissaid/vahkkobláđiid, doalvut ruskkaid olggos, čorget sadjái biktasiid, skuovaid, duhkorasaid ja eará diŋggaid. +Mearrideimmet ahte oahpaheaddjit +Ráđđehus árvala juolludit 270,5 miljovnna kruvnno Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahtas. +Oktasaš sajiid lágideapmi LHBTIQ -sápmelaččaide ovddidivččii vealaheami vuostásaš barggu ja doarjjolii sin, geat leat gillán vealaheami dihte. +Romssa suohkanstivraáirras Gurutbellodaga ovddas, Marie Fangel, lohká iTromsø aviisii ahte digaštallan ja nággu šilttaid birra sámi báikenamaiguin maŋemus áiggiid, lea šaddan váivves áššin mii lea dagahan vuostálasvuođaid sápmelaččaid ja dážaid gaskka. +Duojis sáhttá earuhit njeallje geahččanguovllu: olmmoš, biras, dállodoallu ja teknihkka (Govus 5.). +ságastallojuvvo dan birra maid doaibmi guovttegielatvuohta máksá hupmangiellan +Gåvå ja subttsasa åvddåjbuktij sámij æládusáj, bargojt ja dábijt. +Dál son lea dearvvas ja áŋgirat ovddidit sámi beroštumiid sámepolitihka bokte. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Australia soađis gahččan soalddáhiid namat leat čállojuvvon bronssain the Roll of Honour seaidnái. +Ávžžuhat priváhtaolbmuid ja fitnodagaid maid oassálastit Lávvardaga njukčamánu 29. beaivve tii. 20:30 čáskadit gávpogat, gielddat, fitnodagat. +Vaikko sii eai juohke beaivvi coggan gávtti, de sis ledje mearkkat, mat čájehedje, ahte sii leat sámit: bievssut, fáhcat, gahpirat, dadneárppuin hervejuvvon diibmobáttit ja ullobáiddit, main ledje sámi ivnnit ja hearvvat. +Leago oktage gii sáhttá veahkehit sátnejođiheaddji smávva divttažiiguin mat válddahit gieldda. +multiple discrimination) atnima geahčadeami oktavuođas namuhuvvo máŋgii ON:id nissoniid sajádaga gieđahalli máilmmikonferánssas 15.9.1995 dohkkehuvvon Pekinga julggaštus ja doaibmaprográmma. +Okta Suoma beal badjedáluinformánttain dadjá, mo lonuhusgávppi nohkan čuzii dállodollui, álggii heajos áigi. +Ságastallamis ledje mielde báŋku ja ruhtadanásahusaid ovddasteaddjit, huksen ja huksendoaimmaid ovddasteaddjit ja maiddái diehtojuohkinteknologiija suorgi lei mielde. +Maiddái sápmelaš lámisolbmuid +Almmá kultuvrra dovdama haga mearkka symbola mearkkašupmi ii rahpas. +Lei earenoamáš ollu bargu mii čađahuvvui skiippa siskkobealde. +Guovddáš oaidnu lea, mo dihto servošis olbmot hábmejit duohtavuođa ekonomalaš-teknologalaččat ja mo dákkár intrakultuvrralaš birasoaidnu váikkuha vuogáiduvvamii, omd. +Ságastallamiin ja jearahallamiin oaivvildit ahte dát albmoneamit laktásit namalassii olbmuid sápmelašvuhtii, eaige ovdamearkka dihte suopmelaččat vásit várra seammalágán láhttema. +Čállingielas dattetge ii leat vejolaš oaidnit erohusa nuppi ja goalmmát ceahki duppalkonsonánttain, go dat čállojuvvojit guvttiin bustávain: CIII: guossi, CII: guossit. +Riikkavulošálgagis muittuhit ahte máŋggas ON:id riikkas lámisvuođabálvalusat leat ráddjejuvvon gilvalahttima olggobeallái. +He 19/2014, 36. + (Johnson 1992: 3.) +Henning Johansson sirre akšuvdnadutkama oassebargguide. +Danin jerrojuvvui, manin dát vuovaideapmi ja čierrun? +Gonagas Harald rámidii maid Italia mearkkašanveara bargguid Gaskamearas: - Dat ahte Italia fatnasat leat jámma meara alde, lea gádjon ollu olbmuid. +Taking place -Moving borders - riikkaidgaskasaš girjjálašvuođakonferánsa Taking place -Moving borders - riikkaidgaskasaš girjjálašvuođakonferánsa čohkke Guovdageidnui 11.-13.9.2014 girjjálašvuođadutkiid birra máilmmi. +Valla muhtema gatjádi man guhkev galggap tjalmostahttet dárojduhttempolitihkkaj ja niejddemijda? +Ođđa opmodatvearromearit gustojit 01.01.2016 rájes. +bábba sáhttá omd. +Dat sáhttá leat boazosámi goahti- dahje lávvosadji ja gárdesaddji, bivdorusttegat oktan bivdorokkiiguin, čilat ja luovit, mearrasámi dállodoalut gos lea orrunviessu, návstu ja mearrabuvri, dahje jávri mas leat hávdesullot ja oaffarbáikkit. +Goalmmát áššis mas NSR čielgasit lea earálágan lea giellapolitihkas. +Oahppoplána doaibmi guovttegielatvuođa ulbmila juksamii komparatiiva giellamáhttu lea ávkin, go dakkár máhtuin sáhttá álkibut oaidnit gielaid oktašaš beliid ja daid erohusaid nugo dat bohtet ovdan normerejuvvon skuvlagielas. +Eamidieđu atnet gal vuođđun etnodiehtaga ja humánalaš ekologiija dutkamušain. +Scheinin, Martin, Sosiaaliset perusoikeudet ja lainsäätäjä I. Helsset (1995), s. 345. +EU-steampil addá vejolašvuođaid: BOHCCOBIERGU KINAI Kåringen boazonjuovahat Lodegis lea gieskat dohkkehuvvon EU-njuolggadusaid mielde. +Dat P4-šiehtadus buvttii dietnasa dássedit, ja mielddisbuvttii ahte GLR fas beasai doaibmagoahtit dábálaččat fas, muitala Gaup. +Jus dattetge leaš juoga ja háliidat cuoigut sivaid, de fertet midjiide dieđihit dán birra vajot go leat ožžon gálvvu. + - Fredrik Barth (doaimm. +Ovdal go álggii doaimmaheaddjin barggai son Nuorttanastes typográfan 1928 rájes. +Dálá gielas gullá dávjá veardidit geavahuvvomin dárogiela vurdere-vearbba mearkkašumis, ja suomagiela tarkoittaa-vearba orru viiddidan sámegiela oaivvildit-vearbba mearkkašumi, nu ahte subjeaktan ii +Mii guoská servodagaid ja ealáhusaid plánastrategiijaid ovddideapmái, de fertet mii jearrat duháhiid mielde gažaldagaid. +Dutkanraporta sisttisdoallá maiddái moanaid ávžžuhusaid ON:ide, stáhtaide ja eamiálbmogiidda, vai eamiálbmogii gullevaš lámisolbmuid vuoigatvuođat ja sajádat buorránit. +Muhto son barggai bláđis ovdalis. +Eduskunnan oikeusasiamies (2016), s. 113-120. +dakkár gielladagut go lohpideamit ja geatnegahttimat. +People to Control Issues of Importance to Them, in Nigel Bankes and Timo Koivurova (eds), The Proposed Nordic Saami Convention, National and International Dimensions of Indigenous Property Rights, Hart Publishing, Oxford and Portland, Oregon, 2013: 125-147; +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋgu lea guovdu Finnmárkku ja lea Norgga goalmmát stuorámus gielda viidodagas. +Mii áigut searváseamet dakkár bargobirrasa man vuođđun lea sihkarvuohta, ovttasbargu, joavkobargu ja guhtet guimmiideamet doarjun. +10:01 Cuoŋománu 11. beaivi 2015 Esko Aikio jáhkká ahte stuorámus sivva diamántaruvkefitnodaga geassádeapmái lei ohcejohkalaččaid reivestallan njuolga fitnodahkii. +Go sosiálafuolahusbálvalusaid lágideaddjit skáhppojit iešguđegelágan veahkkeneavvuid ja doarjjadoaimmaid, de sápmelaš kultuvrra ja ealáhusaid erenomášsárgosat sáhttet báhcit virgeoapmahaččain fuomáškeahttá. +Sii huksehedje viesuid, ja divrrašedje ránuid. +Goittotge mu duodjevásáhusas lea guhkes áigeperspektiiva, lean oahpahan sámeduoji 1980-logu álggus duodjeskuvllas ja dan maŋŋá látteduoji. +Son gávnnaha ahte sámit ráhkkanahttet mánáid birget garra diliin, erenomážit gándamánáid, ja dát nanosmahttá siskkáldas gievravuođa birget ieš. +Guovdageainnu mánáidskuvlla rektor Bodil Utsi Vars lohká sin ožžon váilevašvuođadieđu muhtin bargis, ja dan dihte leat sirdime 5B luohká Báktehárjái. +Ealáhuslávdegoddi gieđahallá gieldda foanddahálddašeami áššiid. +Vaikko nu ii daddjo njuolgga, de áddejuvvo ahte sii leat heajut, árggit ja ahte sis lea heajut sámi iešluohttámuš. +Lean jearahallan ja oassálastán dutkanguovllus 1998 rájes guovtti jagi áigge. +Ibid., Paras 24.-25. +Makkonen (2002), 1-4. +Saamelaisasiain komitean mietintö 1952. +Sturrodahkii čujuhan adjektiivvat Friisa materiálas leat unni, uhcci, smávis ja stuoris. +Juohke olbmos lea iežas juoiganmálle, ja guokte olbmo eaba juoigga seamma luođi juste seammaládje. +Virgáibidjamis galgá buktit dohkálaš politiijaduođaštusa, vrd. +11:59 Suoidnemánu 20. beaivi 2015 Politiijat mearridedje lávvordaga loahpahit ohcamis dievddu gii láhppui Suolovuomis mannan vahkku. 11:12 Suoidnemánu 20. beaivi 2015 Dán áššis beasat oaidnit geassegovaid maid Ávvira lohkit leat sádden maila bokte. +Patentaoajválattjaj gáktuj le ájnas ahte sij dán suorgen várrogisvuodav ja dádjadusáv vuosedi. +Ovddit presideanta Milan Kučan inai Norggas 1997: s, ja dalle vuostáiválddii Gonagas Harald su audienssas. +Ođđa áiggis rátnu lea adnojuvvon seaŋggas, divánas ja guolbbis. +Váhnenguoktá mielas lei veahá váivi go eaba lean Lillehammeris go bárdni vuittii. +Dahje manin mánás vigge rivvet su ruohttasiid. +huvvon loatnasánit leat anus dálá Norgga beale oahppoplána eksámen njuolggadusaid mielde (gč. +Nuppe dáfus kritihkka soaitá oažžut olbmo sitnáduvvat: garradit iežas, heaitit berošteames cuiggodeddjiin ja mearrediđolaččat joatkit sámásteami. +ISKET dárkileabbot mánáidgárddi Vuot lea muhtin váhnenolmmoš moaitán Kárášjoga gildii mánáidgárddi man birra lea leamaš ollu sáhka maŋimuš mánuid. + (Sarmela 1984: 41). +Dasa lassin prošeavtta ruhtadit sámedikkit, Lapin liitto, Norgga stáhta sihke Romssa- ja Nordlándda fylkkasuohkan. +Deavdán muhtin oasi gáibádusain Bargobearráigeahču lea rissen Kárášjoga gieldda nannosit maŋimuš mánuid, muhto dál lea teknihkalašossodat sádden duođaštusaid gáibiduvvon dearvvašvuođa-, biras- ja sihkkarvuođa čađahuvvon doaimmain. +Divvuna prošeaktajođiheaddji Sjur Nørstebø Moshagen dadjá ahte sii háliidit oažžut dieđuid ruovttoluotta olbmuin, vai sii sáhttet buoridit ja ovddidit sátnegirjji. +Jus ságas livčče dáža kultuvrra ja dárogiela áitatvulošvuohta, de livčče buohkat morihan. +Johdatusta etnologiatieteisiin s. 13 - 33. +Artihkal 26 ovttas SP-soahpamuša artihkkaliin 27 (vuoigatvuohta kultuvrii) ja 1 (álbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta) hábmejit positiiva sierrameannudeami dáfus nannosit geatnegahtti ollisvuođa. +Doaivva lei ahte son galggai beassat joatkit jus Anna Jenny Fransson livččii vuoitán heaibuma japánalaš Sara Dosho vuostá semifinálas. +Allaskuvlalektor / Høgskolelektor - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Muhtin doaimmahagain ledje spiehkasteamit máŋgga láhkaásahusa gáibádusain. +Dál ii leat go giitit áŋgiruššama ovddas ja čohkkedit vuorddašit válgabohtosa. + (Čujuhuvvon 20.10.2017). +Sámediggi lea dan oaivilis ahte sierra láhka árbedieđuid birra farggamusat ferte mearriduvvot jus Norggas áigot čađahit ja implementeret dáid geatnegasvuođaid. +Son čálii earret eará giellaoahppogirjji, sátnegirjji, Gjet-Kirjatzh ja D. Marten Luther Utzeb Catechismus. +Jus ozat "Biedjovággi" sáni NSR neahttasiiddus, de dat ii oppanassiige gávdno. +Atomvearjjut cuovkanedje ja plutonium hágganii jieŋa ala. +Ovttas Marry A. Somby:in ja Nils-Aslak Valkeapää:in álggahedje sii Sámi Girjecálliid Searvi. +Váldde oktavuođa ruhttejeddjiiguin dahje Huksehus- ja rusttetossodagain jus leat gažaldagat ruhttenbálvalusa ektui. +sámegiela ja dárogiela veardideamis: "Dasa velá lea dárogiella sakka váttis ja lossat sápmelaččaide oahp-pat sárdnut ja lohkat, dainnago dárogiella lea hui garra, oanehis ja galkkadeaddji oanehis giella, muhto sámegiella lea fas dipma, guhkes ja fanahalli giella." (Hætta & Bær 1982: 37.) +Dáid dieđuide gullet maid vuoiŋŋalaš bealit, norpmat ja etihkka, mat regulerejit olbmo ja luonddu gaskavuođaid. +Maiddai sáhttet mearridit ahte leago hálddahusa dohkketmeahttun ja áibbas eahpegovttolaš. +Dát fas mearkkaša dan ahte etnalaš duogáš sáhttá muhtumin ráddjet doaimmaid. +"De-Chipping" by Sunna Kitti. +Ovdal soađi sámit gođđe ránuid árbevirolaš vuogi mielde stuorit guovllus go dál. +Ohcanáigemearri lea duorastagaid ovdal čoahkkinbeivviid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámealbmot beaivve, guovvamánu 6.b., prográmma Unjárggas. +Dán namuha okta informánta iežas jearahallamis. +Jos lohkan- ja čállinoahpahallamis lea váttis earuhit omd. +eanet dán raportta kapihttalis 5.1. +Soggovuona Luonddumánáidgárdi OS álggahuvvui 2005:s, ja lea Soggovuonas Leavnnja olggobealde. +Mo geavašii jos omd. +Álggos finai Gonagasbárra ráđđeviesus, gos beasaiga dearvvahit sátnejođiheaddji Zoran Janković ja Mija Janković. +Ordnejin mátkkiid dávjá davás, vai oaččun oppalaš gova dálá duodjedilis. +Maŋimus jagiid lea Sámediggi čađahan máŋggaid registrerenprošeavttaid Fylkkamánni ovddas. +13,5 miljovnna ruvnnu sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeohppui - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Soahpamuš sisttisdoallá nissoniid ja dievdduid dásseárvvu suoji. +Number 4 (supplement). +Ránu dáinnis ledje dolin njulges stábit, ja ovttageardánis dahje guovttegeardánis stáinnarbánit. +Teknihkka ovddiduvvo dábálaččat nuorra olbmuid várás, ii vuorrasiid dahje lámisolbmuid dárbbuid várás. +" Reggae/roots gieđahallá olu ráhkisvuođa ja gudnejahttima, ja dát vuhtto maiddái Katchafire senaovdanbuktimis. +Veadjá ahte ii muitte leat gullan dahje oaidnán sáni vaikko ovdalge lea ohcan dan sátnegirjjis. +Dan sii čalmmustahttet vel buoret biergokilohattiin boazoeaiggádii, ja maid vuorbádit skohtera sin gaskkas geat leat čorraga sidjiide vuovdán. +eanet go ovtta vuoigatvuođalaš kategoriija normatiiva vuođu heiveheapmi. +Kultuvra - árbevierru +Dasgo miella ii sáhte áddet mu iige váibmu čáhkadit mu. +Nils-Aslak Valkeapää lei ruoktut johtimin Jápanis gos lei leamaš mielde árbevirolaš jápanalaš rieggediktačállimis ovttas suoma ja jápana diktačálliguin, ja lei bisánastán moatti beaivái Helsegii arkiivvaid dutkat. +Dálá gonagassivdnádallamis leat guokte álgovuolgaga: Riikkagonagasaid máidnumat Øretingas 900-logus ja norgga gonagasruvdnemat mat álggahuvvojedje Bergenis 1163:s. +váldibeahtti dán!, Ehpetgo bora eambbo? +Dasa lassin lea dehálaš muitit ahte dát ráddjejuvvon bálvalusat ollašuvvet dušše Sápmelaččaid ruovttuguovllus. +Dasa eai beasa olu sámi oahppit searvat, go skuvllat eai oba leat ge ožžon dieđu kampánjja birra. +Frake mielde ethnocsience-analysas kultuvrra terminologalaš, doabalaš guorahallamis ii dieđusge iđe dan kultuvrra olbmuid kognitiivvalaš máilbmi, muhto goittotge kultuvrralaččat dehálaš kognitiivvalaš sárgosat bohtet ovdan (Frake 1962: 74 - 75). +HE 56/2001 vp, 13. +Aviissa čállá ahte "Dát vehá áigi sáhttá mearkkašit hui ollu du mánnái, ja jus oahpaheaddjit eai astta duinna háleštit, de váldde gáffegohpu mielde ja čohkkedastte minguin mánáid searvái". +Dát čájeha ahte dálá sámegiella ii leat buhtes agglutinašuvdnagiella, go dan sojahusas lea mealgat fušuvdna. +Galbbain leat Norgga, Ruoŧa, Danmárkku ja Eŋglándda riikkasymbolat. +Váikko Norgga stádabušeahtas ii juolluduvvo nu olu buot ulbmiliidda, de Larsena mielas bázahallet sámi ulbmilat go daidda ii lasihuvvo juolludeapmi earáid ektui. +Buohkat geat ledje mielde ožžo vuoittu. +Hástalussan lea maid, mo buriin oahppandiliin sáhttá ávkkástallat ja sirdit dan ođđa oktavuođaide. +Náitalii dalá Ruvdnaprinssain Olaviin Oslo duopmogirkus njukčamánu 21. beaivvi 1929. +dutkamuš ii leat ollenge, man dihte lea hástaleaddji árvvoštallat, makkár seksuála- ja oshkabealleunnitloguid sajádat sámeservošis lea leamašan ovdal. +Dá giela Guoládagán Ruossjan håladuvvi. +nu ahte das lea ulbmil ja plána. +Jos skuvlla ulbmilin lea dahkat ohppiid čeahpes lohkkin ja čállin, de skuvllas fertejit leat čeahpes hárjeheaddjit geat movttiidahttet ja láidestit ohppiid viššalit geavahit čállingiela sihke lohkkin ja čállin. +Gielda galgá leat rabas dárogielagiidda ja eará gielagiidda, ja maiddái atnit árvvus eará kultuvrraid. +Veaigin lágiduvvojedje čoahkkimat main ledje fárus iešguđet oasit Norgga ja Australia delegašuvnnain. +Kuhmunen ja Sarri leigga ságastallan dán prošeavtta birra dutki Henning Johanssoniin ja dutki Elisabeth Jernstrømiin. +Danin in ođasmahte dán siiddu. +Borgemánu 20 beaivvi de ákkastallet ja bealuštit studeantta njálmmálaččat iežaset masterbarggu. +Áššedovdi čielggadeamit, arkiivaohcamat, guovllu geahčadeamit, gulaskuddančoahkkimat ja eará duođaštusčoahkken lea oassin komišuvnna barggus čuvget ášši. +Emic ja etic -doahpagiid lea Pike hábmen girjjistis Lang u age in Relation to a Unified Theory of the Structure of Human Behavior . +Majority-Minority Relations. +Son muitalii sin bargodili birra dan vássán 25. jagis, ja rámiidii barggu maid leat bargan. +Dasa lassin dat galggale dovdát ahte máŋggadáfot vealaheami galgá caggat positiiva sierradoaimmaiguin, vai duođalaš duođalaš dásseárvu ollašuvvá. +SÁM401 Etihkka, eamiálbmotdiehtu ja -metodologiija (SÁM 401): 24.-27.10.16 Ođđa Sámi dieđalaš áigečála almmuhuvvon - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. + (Oahppoplána - sámegiella vuosttašgiellan s.6) Álgooahpahusas fága čálalaš gulahallama gelbbolašvuođamihtut konkretisere +Mun jáhkan dát čájeha man dehálaš dat lea gávdnat buriid tearpmaid, maid mii sáhttit geavahit rastá rájáid. +Gulahallan, giella ja teaksta leat fágasuorgi masa dát oahpponeavvu lea jurddašuvvon. +MacGaffey, Wyatt 1998: "Magic, or as We usually Say, Art." A Framework fo Comparing European and African Art. +Ii gánnet báhcit ima +Hans Aslak Guttorm (1968: 87. +Dearvvašvuođa- ja fuolahusossodat dieđiha Oaidno- ja gullugulahallanolmmoš Oaidno- ja gullugulahallanolbmo maŋimuš kánturbeaivi ovdal geasseluomu lea 07.06.2012 dii. 12.00-15.00. +Digge hiebat dåjmajdis daj mierij milta ma li vattedum lágan "Lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold (sameloven) (Láhka Sámedikke ja ietjá sáme riektávidjurij birra (sámeláhka)). +Earret Mikkel Ole J. Eira, de lea Malene Larsen Gaino maid gulahallanolmmoš dán preassadieđáhusas. +ØFAS:s lea jahkásaš čorgenakšuvdna vahkku 24, mii heive bures dán oktavuhtii dál. +Mii leat ožžon dieđuid olbmuin ahte leat oaidnán ain golbma beatnaga, ja doaivut doppe leat ain beatnagat, muitala Møllebakken. +Oahpahusas lei sahtedohko maiddái sámeduodji. +Govus 12. +Gielladieđagoahti lokte sámegiela bajimus akademalaš dássái ja čájeha máilbmái ahte álgoálbmotgiella sáhttá ja berre adnot alitoahpahusas. +Ollugat, sihke sápmelaččat ja earát, leat guhká jearahan dakkár deaivvadansaji gos sámi kultuvra lea olahahtti. +Lea deaddostávvaliid mearri mii čájeha man máŋga távtta sánis leat ("|" čájeha táktaráji): +Informánta ieš čujuhii dáidda olbmuide tearpmain natsi. +Áššit leat leamaš bálkášiehtadusat bargiide, bušeahtta, rehketdoallu ja strategiplána. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Sámi giella- ja kulturguovddáš"Sámi giella- ja kulturguovddáža birra Sámi giella- ja kulturguovddáža birra Sámi giella- ja kulturguovddáš lea Porsáŋggu gieldda vuođđudus. +Jus gielda ja Stáhta geaidnodoaimmahat eaba soabat dán áššis, de ferte čađahit soabadeami. +Exposing Postmodernist Myths about Science s. 286 - 311. +Filbmejeaddji Dimitra Zirou lea Athenas eret ja son oaidná dilálašvuođa ođđa čalmmiiguin. +Dál lea mis okta bargi mannan Sutnjui guorrat ja duođaštit albasa mii dál lea dieđihuvvon midjiide, loahpaha vel luonddubearráigeahčči Henrik I. Eira. +Konferánsa lea rabas akkrediterejuvvon preassaovddasteddjiide ja dan máilmmi 9 iešguđet álgoálbmotregiovnna áirasiidda, sin ráđđeaddiide ja dárkojeddjiide. +Dát lea Davvi-Dakota gaikojuvvon ja ođđasishuksejuvvon Brampton Lutheran Church. +Dát dárkkuha dan ahte dát buresbirgejumi iešguđegelágan bálvalusat eai leat ovttaveardásaččat buohkaid olámuttus. +Návuotnalaš Anders Larsen lei sis okta geat árrat serve dán politihkalaš návccaid čohkkemii. +Skrevet 21. mai 2013 av samiskekirkedager Adjágas almmuha ođđa lávlagiid Sámi girkobeivviin! +Sivvan rievadami lea eanas unnit ohccit. +Kommišuvdna čujuha maid bargoeallima dásseárvvu direktiivva artihkkaliidda 4 ja 6, main iešguđegelágan vealahanvuođuštusat, degomat osku, ahki ja sohkabealli leat vuorrováikkuhusas gaskaneaset. +Okta lávdegotti miellahtuin nammaduvvo jođiheaddjin. +Maŋŋá 18.06.2012 čoahkkima lea mearrádus muhtun muddui rievdaduvvon. +Barggogirjje 2:n li moattelágásj giellaoahppodahkamusá ja njálmálasj ja tjálálasj hárjjidallama, ma åvdedi giellamáhtudagáv ja báhkoboanndudagáv. +- Dákkár dáhpáhusat eai leat gal dávjá, leat hui hárve, dadjá Somby. +Dál lea plánejuvvon hukset stuorra elfápmolinnjá mii manná fylkka čađa. +Ohcanáigemearri lea cuoŋománu 1.b. ja golggotmánu 1. b. Ohcan galgá čállojuvvot ohcanskovvái mii lea vásedin ráhkaduvvon nissonolbmuid guoski doaimmaide. +Ilbmaneami áddejupmi vuolgá das, ahte jávohis diehtu lea dakkár, mii mearrediđolaččat sirdása meaštára, čeahpes duodjára oahpahusa dahje iežas vásáhusa bokte dahje ovdagovaid ja praktihka kombinašuvnna bokte. +Anitta Suikkari nammaduvvon Hedda-bálkkašupmái Disdaga miessemánu 21 beaivvi almmuhuvvui ahte Anitta Suikkari lea nammaduvvon 2013 Hedda-bálkkašupmái buoremus neaktinoasi ovddas Silbajávrri balddihahttis teáhterbihtás maid Rawdna Carita Eira lea čállán. +Doarjjaortnet Ruoŧa ja Suoma studeanttaide Ruoŧa ja Suoma studeanttat galget ohcat oahppodoarjaga ruovtturiikkas. +Helikopteriin leat buorit medisiinnalaš rusttegat ja sáhttet fievrredit guokte pasieantta veallut. +Dát suorggahahtte earret eará Isak Mathis Triumfa, geas leat bohccot giđđat ja čakčat Biedjovákkis. +Lea Finnmárkku Fylkkamánni gii lea ruhtadan iskkadeami ruđaiguin mat leat juolluduvvon Finnmárkku čáhceguovllu hálddašeami plána čuovvuleapmái. +Dát golbma skearru leat su "Sgt. +Duogáš bearjadaga čoahkkimii lea Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna maid Norgga ja Ruoŧa bealde vuolláičálle 2005:s, muhto sápmelaččaid garra eahpeduhtavašvuođa geažil ii leat konvenšuvdna nannejuvvon. +dáhpáhuvvá. +Sin garra ja sevdnjes musihkka orui álggos baldimiin daid nuoramus gehččiid. +Dávveda maŋŋil šattai Salomo gonagassan. +Dán oainnu mielde buot gielat duddjojit seamma vuođđoprinsihpaid ala ja seamma vuođđodoahpagiid ala. Maŋit oainnu mielde giellaoahppannákca lea dat oassi olbmo oppalaš kognitiiva návccain masa váikkuhit giellabirrasa kultuvrralaš bealit. +Ohkediagnostihkka ja ohkedutkamušat boktet ságastallama ogi vuoigatvuođain. +Jus ájgo joarkket Státtátjåhkkå dárbaha gibttsemvædtsagijt ja hárjjánimev. +Oassálasti akšuvdnadutkanmetoda ovdamunni lea dán oktavuođas dat, ahte dutkit ja oahpaheaddjit ovttas juogadit doahpagiid, mat veahkehit válddahallat, čilget ja áddet dan, mii dáhpáhuvvá barggu čađaheamis. +Miellaguottut ja gáttut váikkuhit matematihka oahppamii maiddái dan láhkai ahte olmmoš gii jurddaša matematihka dušše geavatlaš heivehusaid várás, oahppá matematihka eará láhkai go olmmoš geasa matematihka árvu lea dan geasuhead-dji logalaš vuogádat. +Sáme li Vuona álggoálmmuk, ja bårggemáno 9. biejve le sáme slávggimbiejvve. +Govus 13. +Vaikke muhtin jietnadagaid geavaheapmi ii soaitte leat vel stáđásmuvvan iige máhte vel omd. +Norgesglasset ådå versjåvnån ja kártta skåvlån li betaversjåvnå, dat merkaj dájt li ájn åvddånahttemin, ja hábbmim ja funksjonálitehtta soajttá hæhkkat rievddat. +Gárvodeami variašuvnnat (modifications) ja lasáhusat čájehit joavkku lahtuid mannanáiggi, árbevieru diŋggaid. +Doarjjaohcamušas berre gaskaboddosaš prográmma boahtit ovdan ja dieđut gos doalut lágiduvvojit. +Häikiö & Hvinden (2012), s. 74. +Ruošša bealde sápmelaččaid, nenetsaid ja vepselaččaid ovddasteaddjit válljejuvvojit golmma jahkái sin iežaset organisašuvnnaid evttohusa vuođul. +Dasto vulggii Ruvdnaprinsabárra Båtsportsenterii, gos ledje čoahkkanan álbmotfestii, ja doppe ledje sártnit ja musihkka. +Girjerájus sis lei cuvccastanboddu ja juhke báhkka juovlasáhpi ja sávtta. +Meroštallan man nu kultuvran dahje árbevierrun, árbevirolažžan, orru bisseheamen iešguđetlágan sosio-kultuvrralaš ihtagiid dakkár diliide, main dat bohtet ovdan luonddu objeaktan. +Danin sii milloseappot geavahivčče sániid sierradárbu dahje váddu. +Hopp til hovedinnholdet på siden FBIR dieđiha ahte šaddet rievdadusat dállodoallo doappargurremis 27.04.2012 rájes gitta 01.06.2012 rádjai. +Maid oidnet, gullet, hakset, dovdet, jurddašit? +Guolásteapmi lea buorre ja friija, ja dat lea mielddisbuktá váddáset vuostáiváldima. +Javohis diehtu boahtá ovdan ovdamearkan doaimmain ja dat leat vuođđun buot eará diehtimii. +Vaikko álgoálggus dáinna doahpagiin viggojuvvui ainjuo ovddidit politihka ja láhkaásaheami, de dálá áigge dat lea adnošgoahtán maid ovdamearkka dihte identitehta máŋggahámatvuođa teoretiseremis. +Nu sáhttáge dadjat ahte sámegiela vuođđoelemeanttat, fonemat, dahket sáme-giela guovddáš iešvuođaid vuođu. +Arkiivabarggut ja hálddašeapmi, ođđa arkiivavuogádaga sisafievrredeapmi. +Seammás lea deaŧalaš oainnusmahttit buot daid máhtto- ja kulturbargosajiid mat sámi ásahusain leat. +maid Miettinen (2015), s. 276. +huvvojit dasa lassin olu veahkkemearkkat, omd. +Presses Universitáires de France, Paris. +Muhtin aigodagaid mii radjat eret duhkorasaid, hastalandihte manaid iezaset fuobmat stoahkat. +Dat sisttisdoallá dáhtu vuostásaš sierrafuolahusa. +3. Dávvervuorkájn li smáv ja várnnahis barggebirrasa ja lokalitehta ælla heva. +Yhdenvertaisuusvaltuutettu, "Vammaisena olen toisen luokan kansalainen", Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa, Oikeusministeriö ja syrjinnän seurantajärjestelmä, Helsset: Lönnberg painot Oy (2016), s. 100. +Báktehárji lei áidna vejolašvuohta, ja dohko ii čága eambbo go okta luohkká. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Vulgot meahccái Vulgot meahccái ulbmiliin lea bagadit meahcis dádjadit luonddunamahusaid bokte, oahpásnuvvat divrriiguin ja gáhttet luonddu rávvagiid mielde. +Jus kárten duddjo vuođu dohkkehit ahte earát leat olahan geavahan- dahje eaiggátvuoigatvuođaid dáid eatnamiin, de eai leat vuoigatvuođat dalle šat Finnmárkkuopmodaga hálddus. +gál bi (gálbi). +Dat geat leat ožžon doarjjalohpádusa, fertejit sáddet raportta ja máksinávžžuhusa. +Girji addá sámi perspektiivva mekánalaš fágaide ja metállabargofáttáide luonddudoallo-, boazodoallo-, hábmenfága- ja duodjesurggiin. +Gáivuona suohkan lea leamaš registtaris go lea leamaš vuollábáhcagat mat eai leat gokčojuvvon áigil. +Daid áššiin maid Bearráigeahččanlávdegoddi meannuda, sii ovddidit mearrádusárvalusaset njuolga Sámedikki Dievasčoahkkimii, juogo sierra áššin dahje lávdegotti jahkedieđáhusa bakte. +Ja das lea maiddái ávki go láidesta guovttegielat oahppi čállingiela máilbmái gos hui árrat deaivida maiddái riikkagiela teavsttaiguin. +Ohcanáigemearri: 02.11.07 Dálošvákki skuvllas lea rabas oahpaheaddjevirgi - sadjásažžan Dálošvákki mánáid- ja nuoraid skuvllas lea rabas sadjásaš virgi oahpaheaddjin. +15:27 Njukčamánu 18. beaivi 2016 - Berret čájehit solidaritehta eará álgoálbmotnissoniidda Mariann Wollmann Magga lohká odne lea beaivi goas berre čájehit solidaritehta eará álgoálbmotnissoniidda geat eai leat olahan seamma guhkás go sámi nissonat. +Plánedettiin dievasmahttinskuvlejumi sámi dillái ferte váldit vuhtii earret eará gielalaš, pedagogalaš ja servodatlaš beliid. +Sámit besse máhccat ruktoseaset giđđat 1945. +Sámediggeráđđi háliida guorahallat ahte livččii go vejolaš ovttasbargat dan ektui ahte oažžut sámi kulturgaskkusteddjiid geat johtet Oslos. +Dat vaddá midjij sjiehtes båttåv snivva ájádalátjit álmmukstivrav ja mijá demokráhtalasj ideálajt. +Røst, Værøy ja Bådådjo maid galggašedje šaddat ođđa stuora gieldan. +Maŋŋá vuostáiváldima Kragerø hámmanis, čájehedje Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii Kittelsenmusea. +Prográmma bistá 2007:s 2009'. 140 gieldda leat mielde prográmmas. +Soahpamušstáhtat gudnejahttet ja dáhkidit dán oktasašsoahpamušas dovddastuvvon vuoigatvuođaid buot mánáide, geat leat daid láhkageavahanválddi vuolde almmá mangelágan máná, su vánhemiid dahje eará lágalaš fuolaheaddji náli, liikki ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje oaiviliidda, našuvnnalaš, etnalaš dahje sosiála duogážii, opmodahkii, lámisvuhtii, bearašduogážii dahje eará áššái vuođđuduvvi olggušteami. +Informántan leat guktot sohkabealit: njeallje dievdo- ja njeallje nissonolbmo. +Mii lohpidit njálgga borramušaid oalle hálbái. +Muhto mun lean ádden dan láhkai ahte diggegoddi geavaha dan sáni. +Ii dušše ođđa sániid oahppan, muhto oahppan oppalohkái, duddjo dan ala maid olmmoš dovdá ja máhttá. + (Kvernmo & Stordahl 1990.) +Liikká oktage ii searvan. +Nissonolbmuin galget leat miellagiddevaš bargovejolašvuođat giliin. +Mii háliidat millosepmosit diehtit leat go sádden mánusa máŋgga lágádussii oktanaga. +Guossástallan mii odne álggahuvvui, lea mielde vel eanet nannemin dan buori ovttasbarggu mii juo lea dan guovtti riikka gaskkas. +Gaskkohagaid girjjis leat diiddat, árvalusat ja sátnevadjasat. +Elfápmodoaimmahat háliida ruđaid geavahuvvot valáštallamii ja kulturdoaimmaide Porsáŋggus. +Seammás dat lea maid muitohárjehallan, go gártá vuojulduvvat dárkilit čuovvut mii lohkkojuvvo ja bisuhit dan muittus dan botta go čállá. +Duopmostuollu sáhttá dutkat eará friddjavuođa manaheami lágalašvuođa. +Jarno Valkonen hálida muittuhit, ahte maiddái lássa-, plastit- ja bábergohpaid materiála boahtá luonddus. +Finnmárkkus leat stuorra geaidnofierpmit ja šalddit maid standárda lea ollu uhcit go dat mii vurdojuvvo. +Dát váldá vuhtii lámisolbmuid easttahisvuođa ja bálvalusaid oččodeami geahččanguovlluid ja láhkaásaheami. +Romssá Universitehta lea hui dehalaš ovttasbargoguoibmi dán oktavuođas vai mii nagodivččiimet servvodaga dárbbuide vástidit, dadjá Laila Susanne Vars. +Sánit leat čilgejuvvon sámegillii, muhto lea maid sátnelistu mas leat jorgaluvvon dárogillii. +Vest, Jovnna-Ánde 1988: Čáhcegáddái nohká boazobálggis. +Čoahkkáigeassu dahje teavstta deaŧaleamos áššiid ovdanbuktin čálalaččat iežas sániiguin bidjá oahppi guorahallat teavstta áibbas eará láhkai go dušše lohkan. +Kulturdoahpaga čilgehusat, mat eai árvvoštala muhto válddahallet, leat nugo Arne Martin Klausena (1992: 27) čilgehus, ahte kultuvra lea árbevieruid ja árvvuid sirdin rievdaduvvon hámis buolvvas nubbái. +Dásseárvolága 3 §:a meroštallama mielde sohkabealleidentitehta mearkkaša olbmo persovnnalaš vásáhusa iežas sohkabealis. +Čielggadusa bohtosiid suokkardallanoasis muitaluvvo ahte vaikko lámisolbmuid vuoigatvuođat Suomas leat formálalaččat buorit, de vuoigatvuođaid ollašuvvan árggas lea ain hástalus. +Nu mii registrerešeimmet geavaheddjiid, juoga mii livččii buorre min statistihkkii ja mii sáhttit logget geavaheddjiid Oahpa-prográmmaid geavahusa. +Maiddai gaskarievttis leat lávdeduopmárat mielde ráŋggáštusáššit gieđahallamis. +positiivvalaš čujuhanrápma). +13.5 Bustávaid oahpahanortnet +Luonddu molsašumiid ferte dovdat bures, vai olbmo doaimmat lihkostuvvet. +Diet stuolu govviduvvo dávjá Pariissa káfestuollun, ja dan gal lea oalle álki fuobmát go geahččá Pariissa maleriijaid maid August Renoir ja Tolouse-Lautrec máliiga loahpageahčen 1800-logu. +Lágas mearriduvvui ahte dušše Norgga stáhtaboargárat sáhtte leat oastit, ja galge dušše vuovdit sidjiide geat sáhtte leat ávkin eanandoallin ja olmmožin "...geat máhtte hupmat, lohkat ja čállit dárogiela ja beaivválaš dilis máhtte ja hupme dárogiela". +Bálkkaeupmi lea kr. 50.000,- ja dáiddadiploma. +Okte ledje bargoveagabráhkat dan báikkis gokko párka dál lea. +Dat gokčá ovttas Gággi 4:žin 2m dási gelbbolašvuođamihttomeriid Sámegiella 2:is ja ovttas Gággi 6-7:žiiguin 2m dási gelbbolašvuođamihttomeriid Sámegiella 3:as. +• Vuosstevállde namma ja adrässa • Badjelttjála. +Knowledge šaddamis erenomážit eamiálbmogiid siste Abele (1997: iii) fuopmášahttá, ahte buot olmmošservodagain lea árbevirolaš diehtu dahje dieđu árbevierru. +Lihkostuvvama eavttut +Guokte jearahallama ollašuhttoje gáiddusoktavuođaid bokte ja golbma jearahallama fas njunnálagaid. +Uhcimusat ovtta čoahkkima galggašii dákkár doaimmaheaddjiiguin doallat juohke stivraáigodagas, ja listu guđe doaimmaheaddjiin galggašii váldit oktavuođa galgá let doaibmaplánas oassin. +Ain vejolaš beassat oahppin kulturskuvlii Porsáŋggu kulturskuvla lea aiddobáliid fárren Leavnnja Nuoraidskuvlla vistái. +Son lei aktiivvalaččat mielde Álaheaju-Eanu stuimmiin ja guovddážis dalle go Mázii ásahuvvui dáiddakollektiiva 80-logus. +Valkeapää (1984: 52). +Johdanto s. 119 - 142. +Sån la akta ájnegattjajs guhti várajda válldá gåvvåtjuolldemteknihkav ja dán dábijt ja dan diehti lip ávon. +Jos mánáidgárdeahkásaš máhttá unnán sániid, de dan vuođul sáhttá vuohttit lohkanáddejumi váttisvuođaid ain máŋga jagi maŋŋá go skuvlii lea álgán. +Ohcan sáddejuvvo oktain cv:in ja duođaštusaiguin dán čujuhussii: Porsáŋggu gielda, Ráđđeviessu, 9712 Lakselv. +Jietna lea dán guovtti mánus buorránan ja galggašii dađistaga buorránit, čilge Keskitalo ja lohká doaktárat lohket sus lea buorre doaivva dearvvasmuvvat galbarávssá borasdávddas. +2014:s mii áigut váldit vuostá báhtareddjiid geat leat ožžon bistevaš orrunlobi norgii. +Barggu loahpamuttus lean maid ožžon buriid kom-meanttaid Jussi Ylikoskis ja Vesa Guttormas gii lea dárkilis giellačeahppi čalmmiiguin lohkan ja kommenteren mu barggu. +Suopmelaš-norgalaš-ruoŧŧelaš-sápmelaš áššedovdijoavkku 27 golggotmánus 2005 luobahan hámus, s. 153-154. https://www.regjeringen.no/globalassets/upload/aid/temadokumenter/sami/sami_samskonvensjonen_finsk_h-2183-f.pdf. +Erenoamáš váttis lea oahppat čállimis dakkár erohusaid mat eai gullo oahppi hállangielas. +Etnisitehta kultuvrralaš iđan lea mihtilmas mu dutkamuša olis. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Joatkke ain JOATKKE AIN! lea sámegiella nubbingiellan girji. +Mánnodaga 15.12, rahppoi dát čájáhus Sámi allaskuvllas. +Konteaksta ii álohii veahket min fáhtet sáni sisdoalu ollislaččat, muhto goitge dan mađe ahte veadjit áddet maid gullat dahje lohkat. +Mearra, luossajogat ja jávrrit leat dás lahkosis. +Danne fertešii dutkat ja dieinna lágiin oažžut eanet máhtu veahkaválddi birra lagaš oktavuođain sámi servodagas. +Čále áinnas oainnut maiddái dugáštallanforumii. +Loahpas ferte biktasiid máhccut ja rievttes olbmo skábii bidjat. +Sis eai ge leat makkárge máksomearit man vuođul sáhkkohit boazodolliid. +Hálidan giitit buohkaid geat leat bargan ássiideamet ovddas, leš dal barggu olis, politihka olis, eaktodáhtolaš barggu olis dahje eará láhkai. +CDB dåhkkit lahka aktijvuodav álggoálmmugij ja biologalasj valljudagá gaskan (artiihkkal 12 åvddåbágo). +Robertsenis lea nana ja persovnnalaš osku Ipmilii, ja dat vuhtto miehtá girjji. +Boon metoda birra Hatle čállá ahte "Lásse ja Máhtte ruovttus" girjjis geavaha Inez Boon juoidá maid son gohčoda "sirren ja oktiigeassin vuohki". +Sosiolingvisttalaš analysa 1978- čállinvuogi ja giellalávdegotti barggu birraMari KeränenUiT - Norgga árktalaš universitehta, Giela ja kultuvrra instituhtta +Dássážii dán jagi leat politiijat ja Duollodoaimmahat čađahan vihtta narkoakšuvnna Kárášjogas. +Rijkajgasskasasj álggoálmmukaktisasjbarggo Rijkajgasskasasj álggoálmmukaktisasjbarggo Sámedigge aktan barggá ja avtastallá ietjá sáme- ja álggoálmmukorganisasjåvnåj, ásadusáj ja værmástagáj ma rijkkarájáj rastá barggi. +lea ovdamearka das mo árbevirolaš sániid mearkkašumiid diđolaš (ja maiddái politihkalaš) rievdadeapmi sáhttá dagahit gulahallanváttisvuođaid go lasiha sániide mearkkašumiid mat gustojit earálágan diliide eará sajiin máilmmis. +Dutkamuša ulbmilat ja duogáš +Dávjá iešguđegelágan unnitloguid siste nissonat vásihit vealaheami maiddái iežaset sohkabeali dihte. +Fáddá lea kulturmuittut ja. +Dánsullasaš giella čujuha dasa ahte olbmot, geain leat dihto sierradárbbut ja/dahje váttut dohkkehuvvojedje servoša ja maiddái servodaga máŋggahámatvuođa lunddolaš oassin. +Biddjojit maid geaidnogalbbat main čuožžu "sykkelritt pågår" (sihkkelgilvvut čađahuvvojit) olles gilvobáikái. +Duođaštusat ja atteastat báberhámis eai sáddejuvvo ruovttoluotta, daid mii jávkadit. +Professora ja filosofa Arne Næss gijnaj várráj ja dåppe moaddi manádij. +Jus háliidat dieđuid sisdoalu ja proseassa birra ovdal konferánssa ja konferánssa áiggi, de váldde oktavuođa riikkaidgaskasaš koordinerenjoavkkuin (Indigenous Global Coordinating Group). +Hálidan giitit gieldda bargiid, eaktodáhtolaš bargiid ja áŋggirdeddjiid, geat leat viššalit bálvalan ássiideamet jagis mii lea vássán. +Dainna son oaivvildii giellaovdáneami bisáneami váilevaš giellametodihka geažil dakkár dássái ahte ii leat vejolaš geavahit giela omd. +Ollu čuovvovaš doaimmain, maid Smith logahallá, leat leamašan jođus Sámis juo guhkit áiggi, muhto dat eai leat biddjon dekoloniserema nama vuolli: +Dát váikkuha juohke máná loaktimii mánáidgárddis. +Ruđalaččat ii lean gánnáhahtti álgit daid divvut, nu ahte de mearrideimmet sirdit doaimmahusa, lohká son. +Prošeakta lea čohkken ovcci filbmadahkki viđa iešguđetge arktálaš álgoálbmot guovlluin, namalassii Nunavut ja Northwest territories Canadas, Alaska, Ruonáeatnan ja Sápmi. +Suoma mielas dat ii leat doarvái dieđihan vealaheami +Siljá Somby lohká ahte ISF stivrra jođiheaddji Klemet Erland Hætta ja Guovdageainnu suohkan leat geahččaleamen duvdit eret gelbbolaš filbmabargiid ISF stivrras, dainna lágiin ahte rievdadit ISF njuolggadusaid. +Gonagas Harald V, riegádan guovvamánu 21. beaivvi 1937. +Čuohpadeami vuolde viiddiduvvo goaŧŧočottakanála cinná čađa, ja eatniheagga sisdoallo njammo olggos. +Andreas Lødemel sámi nissoniid birra Hamsuna girjjiin. +Olu bargu lea báhcán barggakeahttá vai dát šattašedje duohtan. +Giellaoahpaheaddji dárbbaša maid máhttit giela guorahallat kultuvrra ja servodaga dakkár perspektiivvas, ahte sáhttá áššálaš ákkastallamiin ja divaštallamiid láidesteaddjin veahkehit ohppiid duddjot +Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. +Juohke gielas leat iežas erenoamáš giellastoahkanvejolašvuođat maid ii leat vejolaš jorgalit nuppi gillii, vaikko olmmoš livččii man doaibmi guovttegielat. +Beaivváš Sámi Našunálateáhter lea rámis bovdet dasa mii árvideames lea vuosttaš sámi teáhterfestivála obanassiige, mii lágiduvvo beassážiid Guovdageainnus. +Ingelas lea nubbi bárdni, Áron. +Gáibádussan evttohuvvo leat 600 diimmu bákkolaš dárogielkursa ja giellageahččaleapmi mii galgá cevzojuvvot. +8 - Industriija ja energigáldot Ozon (O3) -namma boahtá greikkalaš gielas, ozo, mii mearkkaša haksot. +Dat lea dehálaš oassi Finnmárkku kultur- ja huksenhistorjjás. +Porsáŋggu gielda muittuha ahte konteinerat leat biddjon Bissojoga, Billávuona ja Ruoššanjárgga skuvllaid olggobeallai. +Fysalaš guoskameahttunvuhtii laktása maiddái dat ahte Suomas álbmotsearvvit leat buktán ovdan ahte láhkaásaheami dahje virgeoapmahaččaid doaimmat eai eastat lagašgaskavuođaveahkaválddi doarvái olu. +Dát kritihkka guoská mu dutkamuša lahkonanvuogi, go giella lea oktan aspeaktan duodjekultuvrras. +Oassi informánttain atná iežaset geatnegasvuohtan reageret iežas álbmogii čujuhuvvon vealaheapmái ja sii muitalit ahte dát váikkuhus vuhtto sin eallimis earánai áššiin. +Viđa áigge ii leat šat nu liekkas, muhto čoaska biegga. +Soai álggaheaba goađis skuvlla šiljus go doppe lea luđoleabbo biras. +Viidneráhkandanrusttet lea várrevielttis ja 60% rusttegis lea eatnama vuolde. +Terje Pedersen / NTB scanpix Gilvalit Suomas boahtte vahkkoloahpa Golgodávddat leat bissehan lotnolasvaláštalliid maŋemus áiggi, muhto čiežas leat gergosat gilvalit máilmmicupa rahpamis boahtte vahkkoloahpa. +Searvva don nai hutkat ovttas eará mánáiguin ja nuoraiguin miehtá máilmmi Mánát ja nuorat dain čieža álgoálbmotguovlluin bovdejuvvojit sáddet gova iežaset niehkobarttas. +- Doppe leat njuolggadusat mot galgá hálddašit áššiid, ja jus čájehuvvo ahte leat čanastagat, de ii sáhte hálddašit ášši. +Boađe lea Máhttolokten 06s oahpponeavvu sámegiellan nubbin giellan fágas 3.dássái, nuoraid-/joatkkaskuvlii. +multiple discrimination) vaikko čujuhit fátmmasteaddji vealaheapmái gullevaš čuolmmaide. +Eamiálbmogiid earenoamáš vásáhusat ja máhtut addet lassi dimenšuvnna dasa. +Kapihttalis lahkonaddat fáttá nu ahte álggos vealahanvásáhusat juhkkojit vealahanvuođuštusaid mielde. +Ulbmilin lea leat dán suorggi doaimmaheaddjiid ja olbmuid gaskasaš nationála deaivvadanbáikin. +Maiddái Helander deattuha giela sajádaga: +Historjjálaš dáhpáhus 2011:s gártá leat dat ahte Deanučázádat hálddašuvvogoahtá báikkálaččat. +• Oahpaheaddjit dekoloniseret vuosttažettiin iežaset ja dađi +Lean "stuorrulan". +Váidin sáddejuvvo čujuhussii: Deanu gielda, Ovdánahttinossodat, 9845 DEATNU, dahje e-poastta bokte čujuhussii postmottak@tana. +Medállja mii juogaduvvo lea silbbas ja gollis. +Go dovdá sátneluohkáid, de lea maid álki áddet ahte omd. +Hopp til hovedinnholdet på siden Čoahkkin Sieiddá skuvlla váhnemiid bargolávdegottis 25. November 2010 av Juhán Niillas Wigelius Sieiddá skuvlla váhnemiidráđi bargolávdegoddi čoahkkinastá duorastaga skábmamánu 25. beaivve tii. 18.00. +Viessu lea geaidnoguoras, gaskal Deanu šaldi ja Hedegobi, lahka festiválabáiki. +Dihten juo ovddežis, goas olbmot astet duddjot dahje goas duodji aktualisearašuvvá ja figgen ordnet deaivvademiid dahje oassálastimiid daid mielde. +Porsáŋgulaččat eai áiggo gal dán dohkkehit ja danne lágidit ge miellačájeheami ihttin. +Áigu guorahallat mearrádusa ahte sihkkut boazodoalu gielddaplánas Sámediggeráđđi Thomas Åhrén reagere garrasit go Midtre Gauldal suohkan áigu sihkkut máinnašumi boazodoalu ja sámi beroštumiid birra ođđa plánaprográmmas. +Rádjádoalvvom gehtjadum histåvrå tjalmij ja doalvvoma sierralágásjvuoda genga guovlojn nuortta Nordlándan ja Oarjje-Råmsån tjalmostuvvi. +Dá lij prosessa gånnå giella vájkkut, ja julevsámegiela ja dárogiela gaskan lij gielalasj sieradusá. +• Bargat čađat giela ja kultuvrra ealáskahttimiin (revita +Sáme sebrudagán le dát vuoras æládus juo, ja danna le buorre potensiálla. +Gitta jagi 2007 rájes lea Sámediggeráđđi árjjalaččat bargan dan ala ahte sámi mánát geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas, galget oažžut vuoigatvuođaid sin kultuvrii, ja galget beassat hállat sin giela. +funkšuvnnaid, "go cealkkaráhkadusa ráddjejit giela morfemaid mearkkašumit ja funkšuvnnat eaige strukturála prinsihpat". +Máŋggas vealaheami gieldima norpmas listu lea rabas. +Prinseassa Ragnhild riegádii 1930:s, Prinseassa Astrid 1932:s ja Gonagas Harald 1937:s. +Son lei ordnemin viesu siskkoža ruoktun buot iežas ustibiidda; Beaivi Áhčážan, Eanni Eannážan, Áddjá, Áhkku ja Eaidanas Ealli. +Seammahahkan áiggiid čađa bargamušain lea bisson dat ahte ii oktage váldde álggu das makkár boazodoallu lea sápmelažžii sin iežaset máilmmis - leat dáčča jurddavuogit, morála ja beroštumit mat leat mearridan movt boazodoallu galgá ipmirduvvot. +Stuorimus čuolmmat leat earuhit čállingiela a ja á, ja čállit konsonántaguovddáža riekta, ja erenoamážit sániin main lea i-mátta bohciidit váttisvuođat sojahangehčosiin. +Rievideaddji dievdu jámii de loahpas dan geažil, muitala áktor áššis, Andreas Nyberg, Ávvirii. +Giellalávdigoddi oaččui veháš máŋga reivve davvisámejoavkkus Suomas mii vuostálasttii diakrihtalaš mearkkaid sihkkuma. +Mo dát čuohcá gieldda fálaldagaide lea vuos menddo árrat gávnnahit, muhto Fylkkamánni seaguha iežas bargui. +Mii čiŋadit dahje gárvodit sápmelažžan dahje gávttehassan. +Sámedikki bealis leat mii hui duhtavaččat go Álttá suohkan háliida lagabut ovttasbarggu minguin, dadjá várrepresideanta Vars. +14:35 Njukčamánu 16. beaivi 2016 "Steinfjell ja Steinfjell" gullogoahtá Dát lea namma vuosttaš lullisámegiel rádioprográmmas mii gullogoahtá boahtte bearjadaga rájes P2 rádiokanálas. +Dán joavkkus leat dušše guokte konsonántaceahki, nu ahte goalmmát ceahkki lea gievrras dássi ja nubbi ceahkki fas geahnohis. +Su nieida Ingeborg lei náitalan ruoŧa truvdnoárbbolaččain, gean namma lei Erik. +Árvomearkalágádus gal gávdno eanas máimmi našuvnnain, ja stáhtaoaivámuš atná árvomearkkaid juohkima gaskaoapmin bálkkašit riikaássiid ja olgoriikkalaččaid doaimmaid ovddas maid leat bargan servodahkii buorrin. +Dehálamos mearkašupmejoavkkut leat golbma. +Dákkár diehtu jávká, jus ii sirdás sohkabuovvas nubbái. +Náittusbáras leat golbma máná, Haakon Lorentzen, riegádan borgemánu 23. beaivvi 1954, Ingeborg Ribeiro, riegádan guovvamánu 27. beaivvi 1957 ja Ragnhild Lorentzen, riegádan miessemánu 8. beaivvi 1968. +Olmmošvuoigatvuođalaš geahččanguovllus lámisvuođa ii sáhte meroštallat olbmo dihto iešvuođaid dáfus, muhto dáid iešvuođaid galgá baicce sajáidahttit álo dan servodatlaš kontekstii, mas lámisvuohta boahtá ovdan. +Sámeduodjárat ohcagohte maiddái duodjedoarjjaruđaid, maid mieđihedje almmáiduodjáriidda, muhto eai nissonduodjáriidda. +Dat adnojuvvo máhtolašvuohtan, čálliba Vigdis Stordahl ja Siv Kvernmo artihkkalis "Fra Same til akademiker, fra deltaker til observatør" (1990). +Iskka mat min ođđaseamos jietnagijjid mat mannan vahku leat boahtán girjerádjui. +Duorastaga juovlamánu 10. beaivvi lágiduvvui juovlabeavdi Helsetuna ássiide. +Barona haga "mu eallin livččii lean eará lágán, ja sámi musihkkakultuvra ge," čálii son. +), Kulttuurin muuttuvat kasvot. +Ii leat imaš, ahte oahpaheddjiin vuhtto várrugasvuohta ja eahpesihkkarvuohta duostat ealáskahttit árbevieruid, maidda sáhttá leat vuosteháhku mánáid ruktobirrasiin. +55.) +Finnmárku-duoddaris čađahuvvojit viiddis golle- ja eará árvosaš minerálaroggamat. +ja vierisgiela oahppofálaldagaid lassin oaidná dárbbu maiddái sáhttit fállat giellaoahpahusa man ulbmil livččii ealáskahttit sámegiela dakkár giella-birrasiin, gos váhnenbuolva lea massán sámegielmáhtu ovddeš giella- ja skuvlapolitihka geažil. +Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Dálki ii lean áibbas stáhtaguossástallama bealde. +"Oahppi persovnnalašvuođa šaddan dorjojuvvo duddjoma, diđolaš áiccadeami, plánennávcca ja hutkáivuođa hárjeheaddji prošeavttaiguin. +Iige leat vejolašvuohta 15 jahkásaččas beassat ollesolbmuin sisa, vaikko čállá soahpamuša suinna. +Dat manná nu guhkás, ahte atná dušše kultuvrra lahtuid ráhkadan duohtavuođaid klassifiseremiid, omd. +Giessetemperatuvra li birrusin 8 gráda C ja 28 gráda C. Dálve li guhke ja le muohta javllamános vuoratjismánnuj. +Dáid gávdne čoru alde mii vuolgá Vuolit-Molležis gos dološ orrun- dahje gohttensajit leat. 1-2-3-4. nr 2 vilges kvárca, ja lea boarráseamos. +Ovdamearkka dihte dutkamuša materiálas lea dán áššis čuovvovašlágan ovdamearka: sápmelaš lámisolmmoš, guhte vealahuvvo iežas etnalaš duogáža dihte ovtta dilálašvuođas, sáhttá vealahuvvot nuppi dilálašvuođas fas iežas váttu dihte. +Dán ahtanuššandási dovdomearkan lea máná sátnediehtoáŋgirvuohta. +Čoahkkinoassálastit oaivvildit ahte goappašiid beliin lea ovddasvástádus deaivvadeamis ja oččodeamis buriid čovdosiid. +Ávvudaláv javlajda ja gå lav friddja. +Rievdadusaid ovttahápmásašvuohta lea dutkanprošeavtta duogáš. +Daid aššebeliin, geaid áššiid komišuvdna meannuda, lea vuoigatvuohta čilget duohta ja historjjálaš dilálašvuođaid main lea váikkuhus sin gáibádusa árvvoštallamii, ja sis lea vuoigatvuohta beassat duohtan čájehit dakkár áššediliid. +Sii geavahedje Inputlog-nammasaš prográmma go báddejedje iežaset čállima eatnigielas ja eanetlogugielas, mii lei stuorra muddui leamašan sin skuvlabálgá váldogiellan. +Bargiidpolitihkalaš ulbmilin lea juksat dássedis čoahkkádusa agi ja sohkabeliid dáfus, ja rekrutteret olbmuid geain lea unnitlogu- ja álgoálbmotduogáš. +Olgguldas mearkan gárvodeapmi symbolisere kulturidentitehta, ovdamearkan iešguđelágan interetnihkalaš deaivvademiin. +DUO Duddjon ja sámegiella (Giron) DUO Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon OAP Elevforutsetninger og tilpasset opplæring OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu bargosajis OAP Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. +- Mu mielas galgá Sámi Grand Prix lágideaddjit ieža nagodit vuoruhit ruđaid riekta, maiddái vuoitái gii galgá ovddastit Liet-Lávlut gilvvus, deattuha son. +Nu maid Guovdageainnus gos leat unnán bargosajit, bargguhisvuohta ja olu olbmát fárrejit. +Hirvonen lea guorahallan artihkkalistis Research ethics and Sami people - from the woman's point of view , mo sámiid ja sámenissoniid leat gieđahallan sin guoski dutkamušain ja lappologalaš girjjálašvuođas. +Deaddostávvala jietnadagain +2 Giella oahpahangaskaoapmin ja oahppoávnnasin +Seppo "Baron" Paakkunainen lea skeŋken Romssa Museai iežas priváhta Áillohaš rohkki čoakkáldaga. +Duodji ja ovdánahttin - 15. oahppočuoggát Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis Ođđa direktevra Sámi allaskuvlii - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Gaska-áiggis ovdánedje bronsa- ja veaikeruvkket hirbmadit Kiinás, Indias ja Japánas. +Juos áiggožat divustit nuppi, daga dan fuomášmeahttumit. +12:25 Juovlamánu 06. beaivi 2016 2009 rájes lea gonorédávda lassánan 216 proseanttain Norggas. +Kupiainena mielde MacGaffey (1998) árvala, ahte artefávttaid sosiála mearkkašumit šaddet olbmuid mielas eaige artefávttain alddis. +Čájáhus galga čájehuvvot Oslos geassemánus skábmamánnui 2010 ja Londonis 2011 giđa. +Boares duktasajiid lea vejolaš oaidnit čopman eanadagas mii muđuid lea duolbbas. +14.5‒14.7). +barggus lea stuoris. +Jahkebušeahtta 2014 liigojuvvo kr. 40 000,- ođđa muohtaskohterláhtuide nu go mearriduvvui gielddastivrras 2013. +Sisaváldinlávdegottis galgá fágavirggehas gii ovddasta masteroahpu. +Muhtun orgánalaš eallin lea vuolgán dakkár birrasis mas lea veaiki. +Olgoriikkaministeriija, OHCHR; ON:a lámisolbmuid vuoigatvuođaid erenomášraporterejeaddji doarjun; 1. lasssemiehtan (11.5.2017). +Ájnnasamos gáldo dán girjen la, tjuohkumbarggo plántaj ja nuppe árvojt sámegiella almumedisijna. +Borten Moe dajai sártnistis Sámedikki álbmotválljejuvvon orgánii ahte eanas ohcamat mat gusket bieggafápmohuksemiidda ja stuorat energiijaguoskevaš areálasisabahkkemiidda davvin sámi guovlluin eai goasse realiserejuvvo. +Dán agis ii vel geavat nu olu abstrákta doahpagiid govvideaddji sániid, ja oassi cealkkaráhkadanvejolašvuođain vedjet ain leat apmasat, nugo omd. +Eambbo dieđuid oaččut jus válddát oktavuođa gieldda ovddasteaddjiin, Prošeaktajođiheddjiin Odd Reidar Bitiin, tlf. 464 00 240, dahje e-poastta bokte orb@tana. +Eurohpá +Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi go lea sáhka mearrideames konsešuvnnaid energiijahuksemiidda ja mineráladoaimmaide. +Dán áigodaga čáhcedivvagat vuoliduvvojit. +Aino Hivand lea ieš ráhkadan govaid girjái. +Saamelaisten"láttemáilbmihan figgá ráhkadit iežas málliid mielde daid skuvllaid" (Inf. +Falástallamis lea guovddáš sajádat sámi servodagas. +Jargon. +Sámediggeráđis galgá leat politihkalaš čoahkkin Oslo gielddain Torger Ødegaard bokte, guhte lea máhtto- ja oahppoossodaga gávpotráđđi. +Dat dáhpáhuvai go Majestehta Dronnet attii dien guokte modealla ja arkiteaktatevnnegiid skeaŋkan museai. +Dál sámegielat medisiinnalaš dutkamuš lea hui vánis. +Vázzet Ustiba miellabuori bálgáid alde ja diehttet ahte su miellabuorri lea daid miellabuoris, geaid son lea sivdnidan. +Moddii vahkkus dahje vahkkosaččat ferte maid gávppašit. +Muhtin jagiid, go ain El Niño deaivida, šaddá dát dálki garraseabbo go dábálaččat. +Maŋidan áigemeari 22.11.13 - 6. guovlui evttohit beroštus-ovddasteaddjiid Mii leat maŋidan organisašuvnnaid ja serviid áigemeari skábmamánu 22. beaivái 2013 evttohit 6. guvlui beroštusovddasteaddjiid. +Mus lea dan mađe lihkku leamaš ahte mus lea konto gosa lea čoagganan ruhta speallanfitnodagas neahtas. +Dasa lassin dat doarjala dasa ahte náittoslága 16 §:a +Dan oktavuođas nammadii váldočoahkkima presideanta stáhtalaš ja álgoálbmotovddasteaddji mielde láhččin čađahanresolušuvnnaid šiehtadallamiid várás. +Čuovga lea báitán dutnje bassi Vári almmiravdda duohken ja čuvgehusa vuoigŋa lea vuoigŋan du váimmu Sinais. +Ollu dáhpáhusat ja govastagat čatnasit dán beaivái. +Ellinor Marita Jåma muitala iežas leat gearggus ja mielas jođihit NBR. +Mu rolla dutkin lea seammalágan go Ruotsala vásáhusat boazodoallodutkamušastas: dutkkan "ruovttus" ja moai etniinan letne oassin dutkančuozáhagain. +Muora birra leat biddjojuvvon goalšomáttát, maid birra fas lea stukkagovččas. +Dievasčoahkkinjođihangotti bargun lea earret eará mearridit permišuvdnaohcamušaid, ovddidit mearrádusárvalusaid dievasčoahkkimii áššiin mat gusket Sámedikki bargoortnegii ja dahkat dárbbašlaš mearrádusaid ášševálbmemiid ektui dievasčoahkkimiidda. +Dat galgá mannat Ringveien geaidnoearus gitta mánáidgárddi rádjai. +Sámi dieđalaš áigečála lea dál ilbman ođđa nummariin, nr 1, 2011 Sámi dieđalaš áigečála lea dál ilbman ođđa nummariin, nr 1, 2011. +Dáidda vuoigatvuođaide gullá earret eará vuoigatvuohta eallimii, oadjebasvuhtii ja priváhttavuhtii, vuoigatvuohta leat friddja biinnideamis, dahkkon giddemis dahje friddjavuođa ráddjemis, vuoigatvuođas leat friddja vealaheamis ja vuoigatvuođas ovdanbuktin-, čoahkkanan-, ja searvanfriddjavuhtii. +Dán jahkásasj niellja Gållegiella-guddnebálká vuojtte åvdåsti ådå ájádallamvuogijt mij guosská sáme giela gaskostibmáj. +Ná sáhttá oahpahallat sihke ođđa sániid ja dadjanvugiid. +lea dihto ládje rahpan ságastallama dán fáttás. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Čuovvovaš rievdadusat leat čoahkkinplánas: Bajásšaddama ja fuola váldolávdegottis lea bušeahttačoahkkin 28.11., doaimma váldolávdegottis lea bušeahttačoahkkin 29.11. +ovdamearkkat das guđeládje sápmelaččat vealahuvvojit juogo eahpenjuolgadit dahje struktuvrralaččat suopmelaš oktasašgottis. +Gonagas Harald lea NRK sáddagis cealkán ahte lea váidalahtti go nu lea dáhpáhuvvan. +Go riektačállimiin álgá bargat, de sáhttá muittuhit oppalaš rávvagiiguin, maid sáhttá čállit muittuhanrámaid sisa. +Dasa guhte duođaid ráhkista, ovttastuvvan lea eallin ja earráneapmi jápmin. +Suoma beale fuolkái dajašit ahte don boađát "besøket onsdaga" (= gallestal-lat gaskavahku)? +Leat dieđus maid eará sivaid dasa, ahte oahpaheaddjit illá staige bargagoahtit ovddidanbargguiguin. +vealaheami, ja dan dutkamuša jearahallamiin badjánit almmatge máŋggat ovdamearkkat iešguđegelágan vealahandilálašvuođain. +Karhu, Juha: Perusoikeudet ja oikeuslähdeoppi. +Buohkain geain lea beroštupmi sáhttet buktit cealkámuša gulaskuddamii, maiddái báikkálaš rievssatbivdit. +Dan lohká leamašan guhkes oahppan áigi, muhto ollu lea maid oahppan. +Giella lea dego uvssot, man leahkastemiin sáhttá čákŋat duoji "goahtái". +Enkulturašuvdnamuttus servodahkii šaddi olmmoš oahppá iežas kultuvrra kulturopmodaga, teknologalaš dieđuid ja bargodáidduid dego maiddái áddejumi das, mii lea boastut ja riekta ja oahppá diliide heivvolaš meannudanvugiid. +Davvi uvssas leat dieđut, teoriijat ja doahpagat doarjjan, nu ahte sáhttá oaidnit ja áddet dáhpáhusaid ođđa láhkai, áicat vealahanstruktuvrraid, oahppat analyseret, reflekteret ja sáhttit buohtastahttit dili eará álgoálbmogiid ja váldoálbmogiid diliiguin. +Maŋit jagi juovlamánus vuođđuduvvui Sápmelaš duodjárat ja 1975 ođđajágimánus biddjui registarii. +Stuorradiggi lea addán Našunála gulahallaneisseváldái (Nkom) bargun hálddašit doarjjaortnega ja ohcanáigemearri lea miessemánu 10. beaivi. +Gielalaš duddjomis čilgema ja oahpaheami lea váttis jurddašit jos eai livčče giellaoahpalaš namahusat dan várás. +14:55 Golggotmánu 06. beaivi 2015 Jienastanbeaivi odne Sámediggi váidá mearrádusa ON:i Suoma bealde Sámis lea jienastanbeaivi odne. +Gáivuonas leat nana duodjeárbevierut, ja dujiid buvttadeapmi ja vuovdin lea mearkkašan olu ekonomalaččat otná rádjái. +ja dan várás dárbbašat giellaoahpa terminologiija. +Váikko lea álki gávdnat feaillaid dárogiela cealkagis, de ii leat nu čielggas makkár feaillat eanemusat hehttejit lohkki ipmárdusa. +Lásságámmi-vuođđudus ásahuvvui 2004, ja dan váldoulbmilin lea gáhttet ja ovddidit Áillohačča kultuvrralaš ja vuoiŋŋalaš árbbi. +Čuoikkat ja čurohat leat bures heivehuvvon galbma guovlluide. +Mii leat ráhkadan govvaráiddu mii čájeha ruvkedoaimmaid Finnmárkkus áiggiid čađa ja muhtun bohtosiid. +Ohcamušat sáddejuvvojit gildii dievaslaččat oktan mildosiiguin. +Vealaheapmi lámisvuođa dihte dihtto materiálas čielgasepmosit. +Ulbmiljoavku leat oahppit, váhnemat, oahpaheaddjit, rektorat, skuvlaeaiggádat, dutkanásahusat ja skuvlaeiseválddit. +Doppe ledje stohkosat mánáide ja ollesolbmot besse guldalit sártniid. +Maiddái Mattanen (2016) ja Løvold (2014) guovttos čálliba sápmelaš maskuliidnavuođa ideálas ja boazodollui laktáseaddji macho-kultuvrras. +Dutkanraporta muitala guđelágan hástalusaid gártá vásihit, jos gullá máŋggageardásaš unnitlohkui ja lassin seksuálaunnitlohkui gullevaš sápmelaččaid vásáhusaid sin árgaeallimis. +Organisašuvnnaid oainnu mielde sohkabeali juridihkalaš nannen galgá luovvanit buohcuvuohtan meroštalli ja buohcuvuohtan meroštalli medisiinnalaš proseassas. +Lehtonen, Jukka, Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa, Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi, Työministeriö, Euroopan sosiaalirahasto 2000-2006, Tutkimuksen ja selvitykset 8/06, Helsset: Oy Edita Ab (2006), s. 14. +Dán ovddidanbarggus oaidnit, man láhkai skuvla atná lagasbirrasa, luonddu ja resursaolbmuid ávkin iežas vuogádagas. +máŋggamohkkábun. +Dát mielddisbuktá stuorra luonddubillistemiid, juogo Riehppovutnii luoitit stuorra minerálabázahusaid dahje hukset mearehis stuorra gáddedeponiija. +Dán čájeha ođđa dutkan boazodolliid árgabeaivvi birra. 13:43 Čakčamánu 26. beaivi 2016 Finnmárkkus leat dán rádjai báhčán 179 ealga ealgabivddus, mii lea álgán Guovdageainnus ja Kárášjogas čakčamánu 1. beaivvi. +Riddoservodagat, mat maiddái leat dehálaš vuođđogeađgin mearrasámi kultuvrii, bisuhuvvojit riddo- ja vuotnaguolásteami bokte. +Sáhkavuorus mun čuoččuhan, ahte dálá semánttalaš vuohki meroštallat ii leat ávkkálaš, jos háliida ipmirdit sámegielaid syntávssa. +Ovttaveardásašvuohtanjuolggadusaid ja vealahangielddu ovdáneapmái leat váikkuhan Eurohpás sihke Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid vealahannjuolggadusat, EU:a láhkaásaheapmi ja erenomážit vealahandirektiivvat. +Oasseváldit sáhttet searvat sihke Unjárgga ja Deanu stašuvnnain. +Dákkár oktasaš ráŋggáštus ii leat dohkálaš, cealká ráđđeláhttu Ellinor Marita Jåma. +Christian Frederik oaččui gohččuma addit háldosis eret norgga latniid ja máhccat Dánmárkui. +10.1 Ealáhusrievdamat ja váikkuhusat gielladillái +Álbmotjienasteapmi mas 368.208 jienasteaddji dorjo uniuvnna loahpaheami ja 184 jienastedje uniuvnna loahpaheami vuostá, nannii Stuoradikki mearrádusa. +Prestige dahje árvofápmoprinsihpa mielde geavahuvvojit dakkár hámit main lea alimus árvofápmu servodagas, ja counter-prestige dahje vuosteárvofápmu lea dieđusge dan vuostegeahči. +Dávveda áhčči, Isai, lei Betlehemas eret ja sus ledje 8 bártni. +Eará ollesolbmot leat maid bures boahtin tii. 17.45 rájes. + (Halvorsen 2004: 20.) +Etnoekologiija lea sáhttán buktit ovdan emic-oainnu bokte omd. +Lohkanoahpahusa ulbmilin lea juksat buriid lohkangálggaid, ja vuosttaš ceahkkin dán mihttomearis adnojuvvo njuovžilis lohkanmáhttu mii don doložis jo lea iskojuvvon jitnosit lohkamiin. +• čiekŋalit sávvojuvvon gáibádus ja unohis geatnegasvuohta +Muhto seammás gáibiduvvo, ahte sápmelaš máhttá hálddašit ja lihkostuvvá boargárin dahje máilmmeboargárin dálááigásaš sámi servvodagas. +Ná sáhttá duddjot fonologalaš diđolašvuođa mii šaddá ávkin, go lohkan- ja čállinoahpahusas oahpahallagoahtá jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa. +Suoma beal sámiid etnopolitihkalaš morráneapmi álggii Gaskabađaeatnamis, gosa sámit gárte eváhkkui 1944. +Dutkosiin main leat guorahallan guovttegielagiid sátneoahppama árvaluvvojit čuovvovaš sátnemáhttokriterat: 1) máhttu jietnadit ja čállit sátnehámiid, 2) dovdat sáni mearkkašumi (id), 3) dovdat sáni sátneluohká ja syntávssalaš ráddjehusaid, 4) dovdat makkár oktavuođain ja maiguin eará sániiguin sátni geavahuvvo, 5) dovdat sáni leksikála ja doabalaš assosiašuvnnaid, mat eai gula sáni denotašuvdnii, 6) diehtit man dábálaš sátni lea geavahusas, man formála dat lea ja makkár oktavuođas dan sáhttá geavahit. +Sápmelaččaid, geain leat gullan- dahje hupmanváttut, vuoigatvuođaid ollašuvvamis galgá oppalohkái fuolahit. +Maŋemusa dien čájáhusráiddus, Luminous Modernism, rabai Dronnet Sonja ikte. +Dat mearkkaša, ahte mánát besset oahpahallat iešbirgejumi mii fas bajida iešluohttámuša. +Soaitá hirpmáhuhttit guolástusministara, muhto ráđđádallanšiehtadusa áigumuš lea sihkkarastit ovttadássásašvuođa gaskal Sámedikki ja stáhtalaš orgánaid, dat siskkilda maiddái departemeanttaid ja sin ministariid. +Muitaluvvo ahte stuora guovdi orui Jávrris, muhto 1920-logus dat guđii Jávrri, njukčamánu 25. b, ja maŋŋil olbmot eai leat gullan dan muollame. +Dutkamii gullá oahpahus duodjeteknihkain, mašiinnaid geavaheapmi, teknologiija čájeheapmi ja oahpahus teknologiijas ja vuovdin ja vuovdaleapmi. +Leavnnjajogas fidnejedje áŋgiris luossabivdit eanet go 10 luosa. +Viiddes ovttasbarggu ja bargojuogadeami hábmen (gč. +Dain geain lea avtalegiro (rehketšiehtadus) fertejit dán háve máksit rehkega dábálaš vugiin. +Giela ráhkaduslaš beliid ja daid oktavuođaid sisdollui sáhttá vuosttašluohkkálažžii leat oalle váttis fáhtet. +Kultuvra manifesterejuvvo dáidaga bokte ja das ollašuvvet maiddái árvvut, mat leat šaddan dan birrasis, gos dáidda lea gárggiidan. +Go duopmu lea gárvvis, de dat dieðihuvvo beliide. +Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö. +Ailu Valle joavkkus čájáhusa jietnamáilmmi leaba leamašan dahkamin maid Aqqalu Berthelsen ja Raquel Rawn. +Ienep ja ienep guollára ja æládusdåjmadiddje válldi aktijvuodav Sámedikkijn álgadimstipendaj ja investerimdoarjjaga vuoksjuj. +Go iešráđašlašvuođa ovddida, de buorrána maid máná iešluohttámuš ja son gievru olmmožin. +Forumis leat guhtta váldesuorggi; kultuvra, oahppu, olmmošvuoigatvuođat, ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi, biras ja dearvvašvuohta. +Iigo das leat galle ahte dii eahpidehpet olbmuid fámu? +Universitetet i Tromsø, Tromsø. +UNESCO máilmmiárbelistu buot luonddu- ja kulturbáikkiid main lea áidnalunddot oppamáilmmálaš árvu. +Dát leat ovdamearkan ovdamearkka dihte vuođđoskuvllat, main ain seksuálabajásgeassimis eai dávjá gieđahala ollenge seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid geahččanguovllu. +- Ávvir lea ođasaviisa, ja ođđasat galget leat vuoruhuvvon suorgin. +Vuođđolága vealahannjuolggadus čuovvu riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid. +Loatna lea ánnuitehtaloatna ja galgá máksot 30 jagis. +lávvaihtagiid dahje innovašuvnnaid leavvan +Árbevieru guoddiin, albmáin ja nissoniin, lea sohkabealli. +Sii čiegadedje gávdnosiid dassážii go ledje ožžon bálkká geologain. +Sii muitalit fal árgga vealahandilálašvuođaid birra. +Lohkan- ja čállinoahpahusa oktasaš mihttomearrin lea ahte oahppi máhttá geavahit čállingiela gulahallangaskaoapmin. +Son gii galgá doaimmahit áššiid lea mannan guovtti vahkku lupmui, šuohkká Mia. +Dohkohan dat eváhkkoreisui bázii dat árgagákti iihan dat šat dan maŋŋá ollu geavahuvvon árgagáktin, ahte dat lei dušše čikŋagákti. +Mii bovdet dákko bokte din nuoraid rabas hállii stuorrahállii lávvardaga golggotmánu 25.b. +Fuomáš ahte hll, llj, lj, nnj ja hrr leat duppalkonsonánttat, eaige konsonántačoahkit. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Nedtedigibaakoeh: Máhttet sojahuvvon sániid ja addet sojahanparadigmaid. +Árktalaš dálvegilvvuide (AWG) Alaskai vulget Sámis 24 čuoigi, 12 gándda ja 11 nieidda, earret unjárgalaš Linn Birgitte Njuolla gii lea buozas. +Láhka nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus, 8.8.1986/609, 7 §. +Dutkan lágiduvvo nu ahte dat addá 15 oahppočuoggá 3 mánu áigodagas. +Dálá mearrádusat čázádaga guollemáddodagaid suodjaleami birra nuoskkideami vuostá, vieris šlájaid ja máddodagaid leavvama vuostá, guolledávddaid vuostá, dikšuma birra ja guollebiebmama birra galget árvvoštallojuvvot ja ođasmahttojuvvot. +Čuoggarat sáhttet leat dušše mikromehtera stuoru. +Ulbmilat gielddagaskasaš mánáidsuodjalanbálvalusas leat: Nesseby og Tana barneverntjeneste- Unjárgga ja Deanu mánáidsuodjalanbálvalus: Poastačujuhus: Unjárgga ja Deanu mánáidsuodjalanbálvalus, Ráđđevisti, 9840 Vuonnabahta. +Stávvaljuohku čalmmustahttá aiddo dán erohusa: dol-gi (nom.) +Dan diehti le stuorra dárbbo ållessjattukåhpadimes sámegielan vuodo- ja joarkkaskåvlå dásen. +Buorre giellamáhttu dahká fas álkibun sihke áddet ja ságastallat giellafenomenaid birra nugo dat kategoriserejuvvojit giellaoahpalaš terminologiija vehkiin. +3.2 Vállje gálduid kritihkalaččat ja dárkkis ahte dieđut leat riekta. +Boazu galggalii leat šaddan ja guhton Suoma, Norgga dehe Ruoŧa sámeguovllus. +Sáhttá leat okta sivva go Kárášjoga lea guovdu ja gasku dáid eará gielddaid ja seammás diehtit duollut giddejit árrá eahkeda. +Ruhtajuollodibme njuolgga mediajda galggá oassálasstet arenajda gånnå sámegiella, kultuvrra ja sebrudakiellem le sierra jiedna, ja le identitehtahábbmididdje. +maid HE 284/2014 vp. +fáttás oppalaččat maid Atrey, S., Realising Intersectionality in Discrimination Law, D Phil thesis, Oxford University (2016). +skuvllain. +Aspenes muitala maid vásihan juoidá mii lea boktán sus jurdagiid. +Hermansen Hætta meroštallá duoji leat funktionála atnobierggas ja geavatlaš veahkkeneavvu, mat dárbbašuvvojit beaivválaš bargguin. +Veahkehago giellamáhttu kategoriserenvejolašvuođaide vai dahkágo kategoriserennávccaid ahtanuššan namahuvvon agi sátnedulvvi vejolažžan? +Gárvodeapmi ja duodji speadjalastet ruovttuguovllu (habitat) ja kultuvrralaš identitehta. +Dat gieđahallet sápmelaš lámisolbmuid vealaheami. +Maid dadjet? +partisihp-paráhkadusat (omd. +Pasieanttain geaid vuostá bággendoaimmat cadahuvvojit, lea gaskamearálaccat heajut ruhtadilli, unnit oahppu ja heajut sosiála canastagat go dain pasieanttain geat eaktudáhtolaccat leat divššu vuolde. +Ruoŧa gonagasain ledje ollu ustibat Norggas geat áinnas dáhtto buoridit norgga-ruoŧa Gonagasviesu ja Norgga gaskavuođa. +Áhkuid, etniid ja nieiddaid sohkabuolvva duodjárat dadje: "Ledjenhan mun oaidnán dan". +Porsáŋggu gielda ávžžuha olbmuid várrugasat láhttet dolastallamiin go vánddardit luonddus. +Mii bivdit bargoaddiid ja earáid geat áigut máksit vearu, mearkkašit nummara. + - Mu mielas lea hui ávkin ja movttiidahtti go olbmo barget eastadit boraspirevahágiid, dadjá Sara. +Badjeoolbmot lonuhedje dálonduodjáriiguin biergguin dujiid, dego riegaid ja gierresiid. +Skiippas muitaledje Norgga maritiibma doaimmaid birra Australias ja presenterejedje maid Norgga - Australia ovttasbarggu maritiibma suorggis ja offshore doaimmain. +Mina muitá dalle go áddjá lei buohcciviesus. +Dán dutkamuša okta informántta suokkardallá jearahallamis, ahte vaikko lága mielde adopteren lea vejolaš, de gártetgo seamma sohkabeallái gullevaš párat praktihkas liikká "agálaš" ráidui vuorddašit adopterenmáná. +12:14 Geassemánu 01. beaivi 2016 Per Anton Utsi fuobmái ikte eahket ahte su skohter lea suoláduvvon. +Museas lea davvimátkkošteddjiid fanas Fram ja doppe lea muitalus Norgga davvimátkkošteddjiid birra. +Das bođii vuoigatvuođalaččat +Go lámisvuohta geahčaduvvo olmmošvuoigatvuohtamálle bokte, de fuomášupmi giddejuvvo lunddolaččat dávjá lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaide ja maiddái dáid vuoigatvuođaid ollašuvvamii ja ollašuhttimii. +Nugo namuhuvvon, de lea bargoviidodat sturron mealgat go geavaheaddji lea buktán ođđa sávaldagaid dađistaga. +2. Váhnenmáksu borramuša ovddas mánáidgárddis lea kr. 350 mánnui ja seamma haddi lea maid 2014. +Dasa lassin doaimmain šaddá diehtu nuppiide dušše duođalaš ášši (fact) maŋŋá. +Sámi vuođđojurddašeami čilge vuohkkasit sámi multidáiddár Áillohaš, gean dáidda bajida olbmo ja luonddu oktavuođa vuoiŋŋalaš dássái. +Olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánat leat nappo dan oaivilis ahte eamiálbmogiid lagaš oktavu +Jens Andreas Friis (1821-1896) Sogndalas eret lei professor sámegielas ja suomagielas Kristiania universitehtas. +Kröger (2002). +Dát ii lean plánejuvvon dáruiduhttima boađus, muhto ahte skuvladoaimmahus galggai šaddat buohkaide seammalágan, "Norsk Standardin". +Home Dieđut Čállit Berit Marit Hætta gaskavahku 20. golggotmánu 2010 13:46 Biret Máret Hætta lea Mázes eret ja lea leamaš mielde dáiddajoavkkus Mázejoavku 1970-logus. +Danne lei ge áibbas lunddolaš ahte Mikal Urheim lei mielde vuosttaš Sámi vuoigatvuođalávdegottis mii evttohii Vuođđolága § 110A, Sámelága ja Sámedikki. +Čoahkkádus lei álggos Kárášjoga álbmotbibliotehka ossodahkan. 1983 rájes lea ossodat leamaš sierra stáhtaruhtaduvvon bibliotehka - Sámi sierrabibliotehka. +Tearpmat leat vižžon ráŋggáštusproseassalágas, ráŋggáštuslágas ja veardnelágas. +Lulli-Várjjagis Njeavdán siidda nuortalaččat ledje nuortalašgiella-davvisámegiella guovttegielagat maŋimustá 1700-logu rájes. +Dákkár máhttu lea oassi giellageavahangelbbolašvuođas man mielde olmmoš diehtá man oktavuođas (ovdamearkka dihte osku- ja sohkabealeáššit) geavahuv-vojit sierralágan sánit ja dadjanvuogit. +Ealáhusdolliide Báhccavuonas, Gálssain, Ráissas, Skiervvás ja Siellatgielddas mearkkaša dát dan ahte sáhttet ohcat doarjaga ealáhusovddidanulbmiliidda Sámedikkis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Čáhci giddejuvvo gaskkohagaid Dálošvákkis Čáhci Dálošvákki čáhcerusttegis giddejuvvo odne mánnodaga moadde diimmu bie. 10 rájes. +Etnihkalaš bivttas ja etnisitehta čatnasit čavga oktii, go bivttas lea dávjá mearkkašahtti etnisitehta mearka, mii oidno ja mii geavahuvvo almmuhit joavkku dahje ovttaskas olbmo identitehta olmmošjoavkkuid vuorrováikkuhusas. +Viidon sieiddit -čájáhusguossi Elle-Máret Näkkäläjärvi lohká čájáhusa boktalit jurddašit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Teknihkalaš"Buollin- ja ruhttenbálvalus Rabas beaivi Leavnnja buollinstašuvnnas 24 b. čakčamánus 2016 Doppe beasat vuodjit čáskadanbiillain, geahččat biilalihkuhisvuođa hárjehállama ja vázzit oahppoláhttu. +sihke gihppun ja cealkkan eaktuda ahte sánit bohtet maŋŋálagaid sámegiela syntávssalaš njuolggadusaid mielde. +Dat biddjojuvvui UNESCO máilmmikárbelistui jagis 2000, ja vahágat maid bomben daguhii, leat divoduvvon. +Kulturekologiija jurddan lea, ahte luonddubiras hábme kultuvrra fysalaš eksisteansavejolašvuođaid (omd. +Saamelaisten puheenvuoro s. 138 - 151. +Gielas lea duppaldoaibma. +Iežas ollisvuohtan govvidit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid sajádaga Suoma olmmošvuoigatvuođapolitihkas ja lassin sin olmmošvuoigatvuođain ja daid ollašuvvama hástalusain našuvnnalaš láhkaásaheamis. +Ráđđehus ii dahkan oainnu sámiid ektui čearddalaš minoritehtan, muhto baicce gohčodii sápmelaččat "sámegielat dážan". +Okta informánta fuomášahttá ahte transsohkabeallái gullevaš olbmot eai báljo vuhtto suopmelaš oktasašgottisge. +Dát mearkkaša ahte galgá maiddái diehtit maid mánát barget go eai leat váhnemiiguin ovttas. +Son buktá ovdan ahte lámisolbmot vealahuvvojit bargoeallimis sihke Suomas ja maiddái eará riikkain, ja dán dáfus problema lea riikkaidgaskasaš. +Sánit main leat dákkár minimála jietnadat- ja bustávvaerohusat sáhttet leat vuogas vuolggasadjin fonologalaš máhtu duddjomii. +Vaikko seamma sohkabeallái gullevaš, bearraša +Rabas virggit dikšun- ja fuolahanbálvalusas 3 bistevaš 100% buohccedivššárvirggi Mis leat rabas golbma 100% bistevaš almmolaš dohkkehuvvon buohccedivššár virggi. +Govain boahtá ovdan vealaheapmi ja daid ivdnemáilbmi lea seavdnjat. +Mii leat merken plánenbeivviid mat lea ovttastahttojuvvon priváhta mánáidgárddiiguin. +Porsanger kulturskuvla lea kultuvrralaš hutkái- ja gelbbolašvuođaguovddáš. +Gáibádus láhkaásahusa mielde leat 6 mánáidgárdesaji ovtta bargi ektui. +Dalle dat manai dohko. + (Tarasti 1990: 8 - 9. +Dát loahpparaporta addá bajilgovva buot doaimmain mat leat čađahuvvon dán vuoruheami oktavuođas. +Sámegávttis lea šaddan dehálaš identitehta ja etnisitehta symbola (gč. + (Heikkinen - Kupiainen 1994: 258.) +Son ja Majestehta Dronnet vásiheigga hearvás ovdalgaskabeaivvi Osenis. 04.06.2013 Fylkkamátki Mátta-Trøndelágas Odne iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet Hitra gáddái. +Dáiddár Svein-Arild Berntsen lea ieš mielde olles vahku. +Juoga dáhpáhuvai mii dagai ahte okta dain elfápmodoaimmahaga reáktoriin, reáktor 4, báhkkanii nu ahte gása bávkkehii ja billistii lohki das. +Saemiedigkiepresidenten orrejaepienhåaleme Sámedikki presideantta Aili Keskitalo ođđajágisárdni, 101.01.2014, NRK 1:s. +ImagineNATIVE lea máilmmi stuorimus álgoálbmot filbma festivála. +Dinestussan Veahket Mánáid TV-áŋgiruššamii Gáffe ja gáhkut, váffelat, njálgosat jna. +Knowledge/kunnskap - doahpaga mearkkašupmi lea viidásot go omd. +1837:s prente-juvvon "Abes ja Låkkam-girje" álgá vuosttaš siiddus bustávva-logahallamiin. +Luohti lea maid gullevašvuođa mearka ja identitehtamearka sámiide, nuba lea dehálaš otná beaivvi olbmuide. +Sámediggi vuostálastá bivdoeriid vuovdima ja oastima buot fanasjoavkkuid ektui. +Lea dárbbašlaš dárkileabbo geahčastit áddejumiid iešráđálašvuođas. +Deanu buollinsuodjalus sávvá buot ássiide hávskkes juovllaid buollimiid haga. +Soahpamuša ulbmila dáfus dan guovddáš njuolggadus lea maiddái Sámesoahpamuša vealatkeahtesvuođa suodji. +Ráđđi doaibmá Sámedikki ráđđehussan, ja ovddasvástida beaivválaš politihkalaš doaimma. +Sammallahti 2005: 26‒28.) +Sii eai leat dušše dakkárat, geat doaimmahit (implemen +Jearranskovi ulbmilin lei čielggadit ja govvidit oasálastiid dábálaš čállindiskurssaid ja čállindáhpáhusaid árgabeaieallimis. +Kulturskuvlla ohcanáigemearri lea borgemánu 15. beaivve, muhto sáhttit váldit vuostá ohppiid olles jagi, jos lea sadji skuvllas. +Matematihkalaš ja teknihkalaš teavsttat fas ovddastit oalle neutrála teakstašlája. +Mihttomearit leat maiddái servodatlaš áššit. +Gonagasbárra álggahii stáhtaguossástallama Australiai guovvamánu 23. beaivvi 2015. +Hállanrávnnjis mánná dattege darvviha sániid. +HE 248/1994; PeVM 12/1990 vp. +Almmatge ii leat čájálmas historjjálaš čájálmas mii čájeha earenoamáš áigodaga muhtin mearriduvvon riikas. +Dán ii goittotge ii sáhte Auer terminologiija vuođul atnit seahkálas giellan, daningo registaris lea olu giellaoahpalaš variašuvdna. +Ođđajagimánu 2012 čoahkkimis mearridii boarrásiidráđđi ahte buot ruđat galget mannat gokčat boarrásiid mátkkoštangoluid. +SFS lea leamašan mielde nammadeamen olbmuid otná stivrii, muhto ođđa njuolggadusaid mielde ii beasa SFS nammadit olbmuid stivrii. +Heaittihan eará institušuvnnaid Skániin leat eará sámi institušuvnnaid heaittihan, nu go ovdamearkka dihte joatkkaskuvlla. +Dat váikkuha sihke šattuide ja elliide mat leat heivehuvvon dakkár birrasii. +Makkonen (2003), s. 13-14; Fredman (2016), s. 27-28; Aaltonen, Milla, Joronen, Mikko & Villa, Susan, Syrjintä Suomessa 2008, Ihmisoikeusliitto ry, Helsset: Art-Print Oy (2009), s. 19; Makkonen (2002), s. 9-10. +Dehálaš fáktorat leat riikkaid gulalahallamat ja ovttasdoaibman, dieđihanrutiinnat ja resurssaid geavahahttivuohta. +Dehálaš livččii ahte sámeoahpahusa ovddideapmi dáhpáhuvvá báikkálaš dásis ja váldá vuhtii báikkálaš kultuvra ja dárbbuid, dadjá Rahko-Ravantti. +Lujávrris lágiduvvojit ollu sámi festiválat, omd. +Dát rapportta gåvvit sáme guovlo åvddånimev viesádij, åhpadusdáse, æládusåvddånime, innovasjåvnå ja bivno gáktuj. +Sámi Duodji -searvi johtá miehtá sámeguovllu, maiddái dan olggobealde čuvgemin olbmuid. +Dát mielddisbuktá ahte lea stuorra vejolašvuohta ahte muhtun doaimmaide gártet hástalusat maid eai nagot čoavdit mearriduvvon ekonomalaš rámmaid siskkobealde. +Vuordámušat leat sakka čadnon iešluohttámuša ja iešráđálašvuođa ovddideapmái, masa oahpaheaddjit leat bidjan ollu fuola. +Eaktun dattetge lea ahte rávvejeaddjis dahje gohččus lea doaibmaváldi dahje posišuvdna mearridit rávvaga dahje gohččuma ja diekko bokte geatnegahttit soapmása. +So álggii čierrut ja logai ahte son várra lea olles leavttuin buohcamin. +Marry Ailonieida Somby lea ieš jorgalan girjji dárogillii. +erohusat sáhttet váikkuhit kognitiiva proseassaide nugo omd. +Sámeduodji ii leamaš árbevirolaččat design-duodji, das lea váilon mearka, ja danin olbmot eai muitte, gii lea duoji duddjon. +Stáhta siviilariektehálddahus šaddá váldoeiseváldin váldeguoddima oktavuođas. +Dasa lassin bohtet guokte guovllu várrejuvvon oahpahanbivdui. +Unnitlogugiella sáhttá geavahuvvot álggos dušše veahkkegiellan dassái go birge skuvlla váldogielain, mii dávjá lea riikkagiella. +Čuoččuhusat ahte dá leat vuogit maid skuvla geavaha dahje lea geavahan, leat dieđusge boastut. +Nuppástusain lága sihke 1 §:a momeantta 1, 108 §:a momeanttat 1 ja 2 ja maiddái 115 §:a momeantta 1 nuppástuhttojedje sohkabealleneutrála hápmái. +Mánáiguin galgá meannudit dásseárvosaččat ovttaskas olmmožin, ja sii galget maid beassat váikkuhit čálganmuttu mielde áššiide, mat gusket sin. +Son deattuha liikká ahte unnitlohkui gullevaš olbmo dilli lea earálágan dan dáfus ahte dat olmmošvuoigatvuođat, maid ollašuvvan lea diehttelas váldoálbmogii gullevaš cis-hetero-olbmui, ii vealttakeahttá leat diehttelas sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmui. +Eatnašat sis leat lohkan sámegiela Upmi universitehtas, muhto sámegiel fálaldat ii lean heivehuvvon oahpaheddjiide, go das váillui didaktihkkaoassi. +- Mun in sáhte lohkat dasa maidege, go mun in leat vuos ožžon ollislaččat čielgasa visot duođaštusaide. +Lea veaháš váttis analyseret dáid bohtosiid, muhto dán guovllus ásset sihke nuorttalašgiela, anárašgiela ja gielddasámegiela hállit. +báljo oktavuođat dakkár riikkaide ja organisašuvnnaide, mat sajuštivčče mánáid nisson- dahje dievdopáraid bearrašiidda. +Gonagas Harald bijai liđiid muitomearkka lusa go Gonagasbárra joavddai Hedalenii. +Johnsena láidestemiin lestadialaš lihkadus šattai lagat gaskavuhtii Norgga girkuin. +Máŋga sápmelačča leat váldán ruoktot giela, gávtti, duoji, fuolkevuođa, vieruid ja dábiid. +Doppe gávnnat fitnodagaid mat fállet dákkár čovdosa dahje de sáhtát dohkkehit eFakturajearaldaga gielddas boahtte háve go mávssat rehkegiid. +Dát sisttisdoallá ahte sihke klieanttat ja ovttasbargoguoimmit galget ođđa olbmuiguin doallat oktavuođa. +Geasseáigodat bistá dábálaččat miessemánu gaskkamuttus gitta loahpageahčái čakčamánu. +Yurtakonsearttat leat hui bivnnut doalut Riddu Riđđu festiválas. +Divttaid sisdoallu lea moraš lagaš nuorra olbmo iešsoardima dihte. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuodjindieđáhus bievlageaidnu 1 Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid geat vudjet bievlageainnu 1 mielde vuoddjit dáláš luottaid mielde luonddu várás. +Gieskat lea almmustuvvan Aikio-Puoskari (2001) dutkamuš, mas son čielggada sámegiela ja sámegielat oahpahusa davviriikkain. +- Mii árvvoštallat dál "bealljemerket" dihto supmi doarjagis maid juolludit Sámi Musihkkafestiválii, doarjun dihte artistta gii galgá ovddastit Liet-Lávlut gilvvuin boahtteáiggis, lohká son. +Maiddái Suomas ássi sápmelaš lámisolbmot ja vuorrasat oaivvildedje ahte gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat ollašuvvet funet sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas. +Daiguin duddjojit maiddái identitehta sierra dásiid, persovnnalaš identitehta, sosiála identitehta ja etnihkalaš identitehta dahjege kulturidentitehta. +Rihkkuma geažil sáhttá šaddat giddagassii gitta viða jahkái. +Dan sáhttá atnit luonddudihtui vuojulduvvamin, mas oahppá oaidnit, smáhket ja haksit, nappo áicat ja návddašit. +Akšuvdna +Ohcanskovi gávnnat Universitehta siidduin: Áigemearri ohcat kursii (SAM- 1030) lea juovlamánu 1.beaivve. +Ođđaseamos girji masa lea sárgon sárgosiid lea Čerbmen Bizi - Girdipilohtta mánáidgirji maid Marry Áilunieida Somby lea čállán, ja man Davvi Girji almmustahtii sihke davvi-, julev- ja lullisámegillii jagis 2013. +Čoahkkin lágiduvvo njukčamánu 16. B. Dán čoahkkimii servet oahpahusministarat eará árktalaš guovlluin, ja Sámedikki presideanta. +Nuppástusat láhkaásaheamis ja erenomážit lágas transseksuála sohkabeali nannemis loktejuvvo maid hui dehálaš vealaheami vuostásaš bargun. +Dáid oahppoproseassain leat oahpaheaddjit beassan reflekteret máŋgga dásis, vuosttažettiin praktihkalaš ja sosiála oktavuođaid dáfus, dasto reflekšuvdnii lea gullan kollegaiguin digaštallan. +Ráde åvddånammadus sirddá daj gávtse ájraslándaj gaskan ja åvddånammadusájggudahka le dábálattjat guokta jage. +Stáhtaráđi ásahus fápmudeamis 53/2015. +Lávlagat heivejit buot mánáide, ii leat garra rock iige heavy. +Das ledje sápmelaččat guovddážis, muhto Eanni, eannážan doalvu lohkki eará álgoálbmogiid guossin, sihke arvevuovdái ja sáttomeahccái. +Kultuvrra sáhttá atnit oktasaš elemeantan, man buot lahtut juogadit (Govus 1.) +Eurodesk vástida jearaldagaid nuoraid riikkaidgaskasaš vejolašvuođaid birra, earret eará stipeanddaid ja doarjjaortnegiid birra, ja olgoriikka oahpu ja barggu birra. +Gonagas Harald lea máŋgga dilálašvuođas čájehan ahte son lea giitevaš álbmoga doarjaga ovddas: Dat ahte nu eatnagat serve ja čájehedje midjiide stuora jeđđehusa, attii dakkár dovddu ahte Norgga álbmot lei min fárus oktasaš morrašis. +Son lohká lea dehálaš ahte kvenat dovddastit ahte sii leat kvenat, eai ge čiehkat servodagas vai kvenaid sajádat servodagas bissu. + (Steward 1972: 32.) +Jus nuppis ii leat koarta, de son vástida "Mus ii leat", ja de vuorru manná dasa gii čohkká jearri bálddas. +2. deaivvadeapmi lávdan buohccedivššároahpu oahpiide Leavnnjas Vuossárgga golggotmánu 20.b čoahkkanit fas oahppit ođđa vahkkui PIAS:i Levdnjii gelddolaš oahpahussii. +Fágalaš ovdáneapmi váikkuha gielalaš ovdáneapmái ja gielalaš ovdáneapmi váikkuha fágalaš ovdáneapmái. +Mannan čuohtelogu álggus doahpaga válde atnui dárkkuhit maiddái earáid go oarjemáilmmi servodagaid. +Prosjækta le ruhtaduvvam dájs: FRITT ORD, Kulturkontakt Nord, Norsk Kulturråd, DKS Nordland, DKS Finnmark, Samisk Kulturfond og ABM-utvikling. +Danin ESČ-vuoigatvuođat gohčoduvvojit nuppi buolvva +Sámi ja eamiálbmot fáttat leat dehálaš oasit Sámi allaskuvlla duodjeoahpuin ja oahpaheaddjioahpuin. +Stáhtaid geatnegasvuohta lea 1) suodjalit olbmuid homo ja transfobalaš veahkaválddis; 2) eastadit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid biinnideami dahje eará goaves, olmmošmeahttun dahje fuonášeaddji meannudeami; 3) gomihit lágaid, mat kriminaliserejit homoseksuálavuođa; 4) gieldit seksuála orientašuvdnii ja sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi vealaheami ja 5) dorvvastit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid searvama ja čoahkkaneami friddjavuođa. +Siste hendelse: 17.ođđajagim 2012 Sámedikki plánaveahkki Sámedikki njuolggadusat man mielde árvvoštallat sámi beroštumiid meahci rievdaduvvon anu ektui. +Nu lea ge nissonolbmot ja álgoálbmogat badjelmearálaččat ovddastuvvon máilmmi geafimusaid gaskkas. + (Jargon 1994: s.v . +Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa čuovui Presideantta ja su nieidda Šloahttašiljui, gos Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet vuostáiválddiiga su ovttas Gonagaslaš Allavuođain Ruvdnaprinseassa Mette-Marit. +Dan galgá nuppástuhttit nu ahte sohkabeali nannen ii eaktut steriliserema dahje sahkankeahtesvuođa eará sivaid dihte. +Dat lea álkes bargu. +Dábálaččamus lea ahte čoahki maŋemus konsonánta šaddá duppalkonsonántan geahnohis dásis. +Plána sáddejuvvo dál gulaskuddamii servviide ja ovttastusaide Deanu gielddas. +Doppe lea maiddái bornihtta-veaikešealgadasa lágan málbma. +Dearvvašvuođa ossodagas lea buhcciidruoktu, gievkkan, doaktárat, dearvvašvuođastášuvdna, jortamovra, fysioterapiija ja psykiatriijabálvalusa. +Oahpaheaddjit dovddahit, man sakka árbevirolaš dieđu vuoiŋŋalaš bealli lea áitojuvvon ja dulbmojuvvon. +invariance ja stability) iešvuođaid. +Dán artihkkalis mun lean analyseren davvisámegiela ortografiijabarggu 1970-logus. +08:08 Njukčamánu 25. beaivi 2015 Finnmárku berre ovttastahttot oktan politiijaguovlun, ja Guovdageidnui berrejit virgádit eambbo politiijaid. +Gulaskuddanáigemearri lea mánu dan rájes go sáddejuvvo gulaskuddamii. +Skuvllagirjerádjosa bargit Leavnnjas ja Deanus eai lean mielde dán háve. +Artihkkala 44 mielde buot ON:id julggaštusa vuoigatvuođat ja friddjavuođat dáhkiduvvojit ovtt +dán dutkanraportta kapihttala 3.1. +PRM: Háliida čielggadit mánáidgárdepolitihka Sámediggi lea čállimin dieđáhusa mánáidgárddiid birra main leat sámi mánát. +ON biologalaš girjáivuođa konvenšuvdna (miessemánu 22. b. 1992) lea ratifiserejuvvon ja dat gustogođii Norggas juovlamánu 29. b. 1993. +Sámegiela dáfus okta beaktileamos váikkuhanarenain lea aiddo skuvla, gos giellaoahppanvejolašvuođat ja jođihangotti ja oahpaheddjiid giellaguottut, giellamáhttu ja gielladagut váikkuhit olu dasa makkárin sámegiella gilvojuvvo boahtte buolvvaide. +5.7.4. +Bargojoavku galgá maiddái árvvoštallat lea go vejolaš listet daid sámi humána biologalaš ávdnasiid mat leat vurkejuvvon iešguđet sadjiide. +Fárru loahpahi vázzima báktegovain mat leat ivdnejuvvon 4000 jagi dás ovdal. +Mun doaivvun danne ahte skuvllat, asttuáiggesearvvit, valáštallansearvvit ja doaimmat čalmmustit ustitvuođabeaivvi mii lea čakčamánu 5. beaivvi. +Seamma sohkii gullevaš gielaid gaskavuođaid govvideapmi variere áig-giid čađa dađe mielde go dutkandieđut lassánit ja maiddđái dađe mielde makkár meroštallanákkat deattuhuvvojit. +18:47 Borgemánu 19. beaivi 2015 Lohpida galgá spiidet ja almmuha boazologuid jus eai unnit Duhtavaš, muhto ceakkuha ain rissi 15 siidaoasi eai leat unnidan boazologu mearriduvvon lohkui, ja ovtta orohagas eai dohkket boazologu ovdal lohket ealu. +Lean čohkken čoahkkáigessui konkrehta rávalisttu, man vuođul juohke davvisámegielat sáhttá ealáskahttit davvisámegiela ja nuppe dáfus fuomášit, mii sáhttá caggat earáid sámásteamis. +Oaččut eanet dieđuid ijastaddama ja boradeami birra go dieđihit oasseváldin kursii. +Son lohká sii dál Sámedikkis gehččet dárkilabbot, olu lađđasiid bokte, juohke dokumeantta ovdalgo almmuhuvvojit interneahttas amas eai bártit. +njuovččageaži sirdá maŋŋelii guomi guvlui, de gullá maiddái ahte jietnadat rievdá. +Friddja ságastallan orui leamen informánttaide ja alccenge lunddolot vuohki gulahallat. +Skiptvedt ja Spydeberg skábmamánu 14. beaivvi Skiptvedtas álggii beaivvi prográmma musihkka rohkosbottuin Skiptvedt girkus, ja dan maŋŋá soai manaiga Sollia boarrásiid ja buhcciid ruktui. +Dat mearkkaša ahte álgoálbmogiid árbevirolaš diehtu ferte leat ealli diehtu servodagas, masa leat árvvut ja norbmat čadnon, muhto dan seammás ferte leat maid dutkan, mii formalisere, systematisere ja differensiere árbevirolaš dieđu fágaide skuvlavuogádagas. +Sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođalaš sajádat eamiálbmogin +Oktiibuot 135 000 olbmo evakuerejuvvoje báikkiin Tsjernobyla birra, 30 km viidosaš guovlu gurrejuvvui ja mearriduvvui "lobihis guovlun". +Ja Kitti govahalai. +Su joavkkus ledje su nieiddat, verdde, siessalat ja ipmit, geainna čievččai fárrolaga. +Ágga dasa lea go dat sáhttá dagahit váttisvuođaid dahkat mearrádusaid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Biras- ja kulturkomitea čoahkkin maŋiduvvo juovlamánu 9. beaivái 25. november 2008 av Unn Laila Pettersen Biras- ja kulturkomitea čoahkkin mii čoahkkinplána mielde lei biddjon juovlamánu 2.b. lea maŋiduvvon juovlamánu 9.b. +Áddjái lei deháleabbo oahpahit maŋisboahttiide árbevirolaš sámi jurddašeami ja áddejumi luonddu +Vaikke algebra rehkenastinvuohkin leige dovddus juo badjel 2000 jagi ovdal min áigerehkenastima álggu, de vuođđosymbolat nugo + (plussa) ja - (minus) leat dušše 500 jagi boarrásat. +Dáid muitalusaid lea čálli gullan iežas mánnávuođas ja muitala Jåvvå-viellja birra dálá áiggis. +Aikio 1992: 97 - 101; Fjellström 1962: 228 - 292; Schefferus 1979: 152 - 159.) +Dasa lassin dat lasihivčče olbmuide vejolašvuođa ássat iežas ruovttus bálvalusdálu sajis. +Lohku lea sturron vel eambbo dán jagi, go čakčamánu lohppii dán jagis ledje juo gártan fas 45 ođđa ášši. +Lehtola 2000: 163). +Geahččit hávskkohalle, muhto juryai lei váttis bargu. +Gaup čuoččuha gielddas ii leat hálddašeapmi ortnegis dán áššis, go fágaolbmot teknihkalaš ossodagas eai leamaš mielde addimis sierravuodjinlobi bohkanmášiidnii. +Sámi allaskuvla álggaha sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahpuid - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Sámedikki girjerájus galgá leat dievasleamos čoahkkádus sámi girjjálašvuođas ja eará ávdnasiin sámegilli ja sámi diliid birra guđe gillii ihkinassii. +Sii leat maid ovttas ásahan Stiftelsen H.M. Dronning Sonjas kunstnerstipend (Vuođđudus Dronnet Sonja dáiddárstipeanda) man ulbmil lea movttáskahttit bargat bábervuđot dáidagiin. +Nubbi sivva mii sáhttá buktit várrugasvuođa, lea dat, ahte sámi árbevirolaš vuoiŋŋalaš rituálat leat jaskes praksisat, maid čuovvu várrugasvuohta ja vuollegašvuohta. +Solhaug lea ovtta jagi sadjásažžan Rita Miennai, geas lea virgelohpi skábmamánu 1. beaivve rájes. +- Álggos mii áigguimet sáddet dán jearahallama dušše orohagaid ovdaolbmuide, muhto fuomášeimmet ahte eai šaddan nu máŋggas. +Boarráseamos dieđut leat su. 10 000 jagi dassái. +Sierravuodjenlobiid ohcamiid oktavuođas geatnegahtto gielda liikká árvvoštallat leat go vuodjimis vahágat lundui, ja dan mielde mearrádusa dahkat. +Eará mii gullá šiehtadussii leat dakkár doaibmabijut go diehtojuohkin, oahpahus, kultuvra, mánát ja nuorat, dearvvašvuohta ja sosiálabálvalusat. +Maŋimus jagiid lea oanehis áššemeannudanáigi leamašan guovddážis norgga duopmostuoluin. +Son orru Romssas muhto dajai ahte lea suohtas boahtit "siidii" čuojahit. +• Ođđa bargovuogit loktejit mánáid oidnosii. +Gilakjani ja Ahmadi (2011) čujuheaba sihke dutkamušaide, mat čájehit ahte ođđa giela jietnadeami oahppan maŋŋá go mánná lea deavdán čieža jagi ii šat geava nu njuovžilit, ja nuppi bealis ođđaset áigge dutkamušaide, mat fas čájehit ahte giellaoahppanbiras ja motivašuvdna sáhttá váikkuhit eambbo go ahki. +Lea šaddan árbevierrun juo oažžut dovddus artisttaid ja politihkkariid guoimmuhit Oslo sámiid. +Válga vuosttaš Sámediggái čađahuvvui čakčamánus 1989, ja Gonagaslaš majestehta Gonagas Olav V rabai vuosttáš Sámedikki golggotmánu 9. b. 1989 Kárášjogas. +Dieđihanáigemearri lea cuoŋománu 26. b. 2011 Sámediggi berošta sámegielaid nannemis ja ealáskahttimis, ja Sámediggi bargá sámegielaid hástalusaiguin máŋgga suorggis. +Vealaheapmi lea vásihuvvon sihke njulges, eahpenjulges ja struktuvrralaš hámis ja lassin heađušteapmin. +Háliidin guorahallat man muttus prográmma lea čállái veahkkin, ja dan dihte lean annoteren maiddái duohta-sátni-meattáhusaid. +Sierralobit mat leat addon skohtervuodjimii rávttebealde váldojit ruovttoluotta". +Gova Finnmark i gull metállaivnniiguin (1965) lea ráhkadan dáiddár Anna-Eva Bergman. +Politiija ii loga jearahallan vuos feastta oasálastiid ja ii loga diehtit das vuos maidege, muhto áigu váldit oktavuođa singuin. +Salzmann, Zdenek 1993: Language, Culture & Society. +Čujuhusas: http://scholarworks.gvsu.edu/orpc/vol3/iss1/2/. +- Olbmot sáhttet juogo čálistit midjiide dahje riŋget jus leat oaivilat meahcásteami birra, lohká son. +Duodji dahje giella sáhttet leat luvvejuvvon ollisvuođas eret, reifiserejuvvon dahje biđgejuvvon oasážiidda, fragmenterejuvvon. +Dáid dieđuid lassin leat mus čohkkejuvvon notáhtat deaivvademiin ja referáhtat báikkálaš jođiheddjiid ja min jođihangotti čoahkkimiin. +Identitehta sáhttá meroštallat muhtinlágan oppalaš oaidnun, mii olbmui šaddá alddis doaibmi indiviidan, iežas ja nuppiid áicamiid čuozáhahkan. +Dalle son bijai hui olu áiggi ja searaid ásahan dihtii buoret almmuhanvejolašvuođaid sámi girjjálašvuhtii ja musihkkii. +Gávnna vuordináiggiid siiddus Vállje dikšobáikki (dárugillii) helsenorge.no Teaksta sámegillii boahtá fargga. +Dat sisttisdoallá maid mihttomeriid ja strategiijaid sámi girjjálašvuođa ovddideami várás. +12:28 Ođđajagimánu 26. beaivi 2016 Áigot hehttet bohccuid rasttildeames ráji Norgga ráđđehus lea sádden evttohusa Stuoradiggái šiehttat áidekonvenšuvnna Suomain. +Dábálaččat várra jurddašit skuvlla giellaoahppagirjjiid go geavahit sáni giellaoahppa. +Vealaheami vuostásaš giehtagirji (2003), s. 59. +Hábmera suohkan le vuostatjin vuodosuohkan dán aktisasjbarggosjiehtadusán. +Ovtta beaivvi ovddas dikkis fertet máksit viða geardde riektedivada. +Luonddugáhttenlihttu oaivvilda ahte bieggamillut leat dohkálaš energiijavuohki, muhto háliida ahte vahágat galget vuđolaččat árvvoštallojuvvot ovdal go vejolaš ođđa lobit hukset bieggamilluid juolluduvvojit. +Son váccii álbmotskuvlla Gáregasnjárggas ja gaskaskuvlla Avvilis. +Balto lohká sin maiddái ráhkadan politihkalaš vuođu ja rábmo čoahkkimiid ovdáneami. +Dát mearkkaša ahte komišuvdna galgá atnit vuođđun dábálaš diggerievttálaš prinsihpaid árvvoštaladettiin vuoigatuođaid guhkesáiggi geavaheami vuođul nugo Alimusriekti lea daid prinsihpaid hábmen. +Hállangielas sáhttá dorvvastit kontekstii. +Sátnejođiheaddji ii imaštallan go olbmot háliidit dáppe orrut. +Das muitaluvvo lassin ahte bargoeallima ja dásseárvvu direktiiva (2000/78/EY) láidehusa čuoggát 2,3 ja 10 čujuhit ahte dan galgá lohkat ovttas eará EU:a direktiivvaid, dego náliid gaskasaš dásseárvvu direktiivvain +Dán beaivvi váldofáttát leat rádjeovttasbargu, humanitára ovttasbargu, ealáhus ja vuođđostruktuvra. +Stortingsmelding 55 (2000-2001) Sámedikki doaibma guoskkaha juohkelágan riekteáššiid buot servodatsurggiid siskkobealde. +Ortnegiin addojuvvo sámi beroštumiide ja báikkálaš beroštumiide mieldeváikkuheami hálddašeamis. +Mii sávvat Girjebussii ja galledeaddjjide bures boahtima! +Suopmelaš Jakob Fellmann (1795-1875) lei báhppan ee. +gávttiid maid ledje heaitán geavaheamis, luđiid maid ledje heaitán juoigamis ja namaid maid ledje gielddán geavaheames. +Almmuhuvvon odne, dii. 08:31 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Rahpan guokte máđiija muhtin muddui Kárášjoga gielda lea ráhppan guokte skohtermáđiija, muhto dušše muhtin oasi dain. +Máŋga čilgehusa leat biertnabivddu meanuid birra, ja álo dain muitaluvvo ahte go bierdna lei borrojuvvon, de galge dan dávttit čohkkejuvvot ja hávdáduvvot. +Mii háliidit seailluhit ja ovdánahttit daid kultuvrralaš báhkkodanhámiid ja árvoipmárdusaid maid min servodateallin ovddasta. +Sivvan dasa lea earret eará dat ahte šiehttadallandilis váilu ekonomalaš doaibmanvejolašvuohta go Sámediggi buori muddui ovdal šiehtadallamiid lea mearridan šiehtadallamiid ekonomalaš rámmaid. +De sii vulge viidáseappot USA:ii, go presideanta Franklin D. Roosevelt lei bovden sin dohko. +Sii eai máhte gođđit eai ge heahkkalastit, muhto háliidat oahppat. +Nieiddat vázziba fas ruoktot goabbat gálvobussiin, šukuláda ja čottanjálgát iežaska seahkas. +Bálkkašupmi ja plakeahtta geigejuvvo gielddastivračoahkkima oktavuođas dahje nu mo gielddastivra gávdná ávkkálažžan. +Dát boahtá earret eará Sámedikki almmuhanpolitihkas. +Doaibmajođiheaddji Berit Ranveig Nilssen mob.40440509 Ráđđealmmái Stian Lindgård Mob.40440505 Gáibádus láhkaásahusa mielde leat 6 mánáidgárddesaji ovtta bargi ektui. +Adjektiivakoarttaid lea vejolaš geavahit sihke ságastallamiin, árvidanstohkosiin ja spealuin. +Suoma bealde fuolla duodjedáidduid jávkamis bohciidii, go kurssaid heaittihedje. +Jus leat čađahan bajábealde namuhuvvon oahpahusa, muhto ii leat ceavzán ovtta fága dahje eanet fágaid, de dus ii leat vuoigatvuohta joatkkaoahpahussii. +Ruoŧa beallái gorgŋii ohcciidlohku olles 24 proseanttain, mii dagaha Ruoŧa viđát sadjái daid indtustrialiserejuvvon riikkaid gaskkas mat dustejedje asylohcciid diibmá. +Boahtte áiggi gielladilli lea vejolašvuođaid ja beroštumi veagas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sieiddá skuvla, Bokcá skuvla ja Deanu sámeskuvla álggahit skuvlajagi gaskavahko borgemánu 21. beaivve. +Stuoradikkeválggas jienastedje 74,1% ohppiin geain lei jienastanriekti. +Lanja dievva leat sin ivdnás ja hearvás duojit. +Leansmánni dan báikkis gosa namuhuvvon dievdoolmmoš gullá, maid duođašta dien ovtta ášši, muhto muitala Ávvirii ahte dievdoolmmoš gean birra dás lea sáhka, lea politiijaide váidojuvvon vel ovtta veagalváldima dihte. +Moaddása dájs nissunijs ietjasa ja fámilja hekkajn pánntan álggoálmmuk- ja nissunriektájt åvdedi. +Julevsámegiela ja lullisámegiela hubmet Norggas ja Ruoŧas, bihtánsámegiela ja upmisámegiela hupmet dušše Ruoŧas ja lea áibbas jávkan Norggas. +Ruvdnaprinsa Olav lei Prinseassa Märtha vilbealli, ja soai leigga goabbatguoimmiskka dovdan juo mánnávuođa rájes. +Geahčadeapmi FeFo áŋgiruššan ja ovddasvástádus Finnmárkkukommišuvnna dokumeanta- ja diehtočoaggima hárrái Diehtojuohkin gaskaboddosaš jahkebohtosa birra 2010. +Hopp til hovedinnholdet på siden Geahččalanortnet áigevárremiin teknalaš ossodagas Teknalaš ossodat álggaha áigevárrema skábmamánu 1.b. 2008 rájes buoridit bálvaleami. +Transláhka nuppástuhttui náittoslága oktavuođas. +Helse, omsorg og sosialtjenester Finnmárkku Dearvvašvuohta ja fuolaheapmi Váldeguoddi Váldeguoddi fuolaha dakkár olbmo beroštumiin, mii lea jogo agivuloš, dahje geasa lea nammaduvvon váldeguoddi, ja gean beales son doaibmá. +Sii ráhkadit jienaid ja geavahit musihka. +Lihkká proseassa +Luoikkahanáigi lea 6 váhku, DVD:aid luoikkahanáigi lea 3 váhku. +Nu dát oahppu šaddáge konkrehtan go beassá čállit sániid maid dadjá ja maiddái ráhkadit daiguin gihpuid ja cealkagiid. +Sámediggi ja Unjárgga gielda háliidit dál čájehit prošeavtta dien golmma gieldda ássiide, ja oažžut mearkkašumiid ja árvalusaid báikegottiin. +čovdosa, mo skuvllas sáhtášii dákkár árbevieruid oahpahit, de sis lei eanet +3.6 Oasálastit gulaskuddamiin, ráđđádallamiin ja eará proseassain. 3.7 Gulahallan eará guovddáš doaimmaheaddjiiguin. 3.8 Seminárain ja konferánssain oasálastit 3.10 Kártemiidda ja iskkademiide háhkat olgguldas veahki. +Boazodoalu areálaid sihkkarastima ovddasvástádus lea sihke boazodoallovuoigatvuođalaččain, eará vuoigatvuođalaččain ja eiseválddiin. +Su raddi lea gierdameahttun ja su váibmu ii dovdda ráfi. +Skuvla galgá leat buorrin fálaldahkan buotlágan sámi mánáide, ja hástalussan leage gávdnat iešguđetlágan "eallinbeaivvi" oahpposajiid, lohkaba oahpaheaddji guovttos. +Máŋgga sámi gielddas lea unnán ealáhuseallin olmmošlogu ektui, ja leat unnán ođđaásaheamit ja gánnáhahttivuohta lea heittot. +Sosiálalaččat dynámalaš boldojuvvon čuohpahaga (kaskiviljely) ja meahccebivdodállodoalu áigge bargoorganisašuvdna lea vuođđuduvvan eanaš soga veahii, stuorra bearraša ja dállodoaluid ovttasbargui soga siste. +Dábálaš ovddalgihtiijienastanáigodat Deanu gielddas lea gaskkal borgemánu 12. b. ja čakčamánu 6. beaivve. +Suopma galggalii ovddidit ILO nummir 169 ja Davviriikkalaš sámesoahpamuša ratifiserema, jos Sámediggi doarju dáid instrumeanttaid +Bargobájiin ságastalle sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vásihan vealaheami birra sihke suopmelaš oktasašgottis ja maid sámeservošis. +Boarrásamos buolvva nissonolmmoš dadjá, ahte ii lean vuogas, jus olmmoš lei coggan oapmegávtti basiid. +Bearjadaga čakčamánu 2. b. máŋga riikka geologat bisánedje Biertaváris geahččat Gáivuona várrevilttiid. +Giellaoahpaheamis deattuhuvvo vuosttaš jagiid čálamáhtu duddjon nu ahte oahppit ohppet lohkat ja čállit. +Ovdalgaskabeaivvi lei Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Redd Barna ráfibálkkašumifeasttas olggobealde Nobelguovddáža Oslos. +Iešbirgejeaddji dállodoalus leat sirdašuvvan márkandállodollui ja bearaš- ja sohkaortnegis oktagaslašvuhtii ja institušuvnnaid ordnen bálvalusaide (Hirvonen 1999: 200). +Sápmelaččat eai dohkkehuvvon dušše minoritehtan, muhto maiddái álgoálbmogin. +Máŋggageardásaš vealahemiin dárkkuhit vealahantiippa, mas olmmoš vealahuvvo máŋga iešguđet vuođuštusa vuođul ja iešguđet dilálašvuođas, muhto vealaheapmi boahtá ovdan dušše ovtta vuođuštusa vuođul ain hávil. +Isac Elliot oassálastá Sámás muinna loahpaheamis Sámedikki giellakampánja "Sámás muinna" manná loahpaguvlui ja giellaambassad.. +Olmmoš sáhttá máhttit giela nu ahte gulahallá bures dahje funet ja dan gaskiige čáhket vel eanet dássemeroštallamat nugo omd. +Min boarrásiin lea maid buorre dilli. +Sámeservošiid dahje eamiservošiid dábálaččat hálidit oaidnit "árbevirolažžan", dakkárin go dan leat olggobeal dutkit govvidan dolin. +SÁM40 Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Muhto olbmot ellet eallimiiddiset gáttis. +Dát prográmma čađahuvvui semináran gos boađusin lei ahte guokte oasseváldi válljejuvvuiga joaŧkit ovdánahttit iežaska prošeavttaid, Siljá Somby ja Ann Holmgren. +Nuorra násti Sámis guoimmuha Sámi allaskuvlla 25 jagi ávvudeamis. +Industriija ja duodji leat juhkkojuvvon oassesurggiide, main nissoniin duodjái sáhttá árvalit, ahte gullet shoe, clothing and sewing industry (2 olbmo) ja textile industry (1 olmmoš). +Go čállindárkkistanreaiddut leat sajáiduhtton, de ihtá láse mii lea sullii dego dat mii oidno dás vuolábealde. +Dalle mearriduvvui dálkkádatkonvenšuvdna, biologalaš šláddjivuođakonvenšuvdna ja Agenda 21. 2002:s dohkkehuvvui Johannesburg-julggaštus. +Searvadahttin- ja girjáivuođadirektoráhtta (SGDi) Searvadahttin- ja girjáivuođadirektoráhtta (SGDi) logahallá skuvllaid, main lea unnitlohkoneavvu. +praksisiid hárrái. +Son oaččui bálkkašumi máiddái 2013. +Repmie, svihtjedimmieh jïh ååredæjjah soptsestieh man vihkeles miehtsie lea dejtie guaktajde. +adaptation .) +Luoikat lávu, fatnasa ja eará meahcástandávviriid Sámi allaskuvlla bargit ja studeanttat sáhttet luoikat meahcástandávviriid nugo lávu, dulljiid, fatnasa oktan motovrrain, gálvojorri biilii ja kánuid. +Dát sirdinbargu ii lean mieleavttus dahku, muhto stuorra hállu bajidit skeaŋkka dán áiggi mánáide, skeaŋkka maid ieš ledjen hervošan ja atnán árvvus ja muittus. +Dát guoská erenoamážit sániide mat govvidit abstrákta ja teorehtalaš áššiid. +Go artefávttaid vásihit olbmot, de dat ožžot emotionálalaš árvvuid. +Son gulai muhtin lei čoaggigoahtán juovlaskeaŋkkaid mánáide ja nuoraide geain ii leat nu buorre beaivválaš dilli. +12:31 Geassemánu 08. beaivi 2016 - Dát lea jallodat ja heaggaváralaš Nu lohká leansmánne Klemet Klemetsen Facebook-čállosiid birra gos gánddat rábmojit man jođánit nagodit vuodjit Guovdageainnus Mázii. +Bealit leat ovttamielalaččat das ahte láhčit bistevaš sámi deaivvadansaji Romsii, já áigot gulahallama bokte ráhkadit eaiggát- ja stivrenvuogi dakkár deaivvadansaji várás. +Sohkabealrollaerohusaid lea váttis áicat, go sosialiseret dagalduhttá daidda, nu ahte eat leat diđolaččat dáid erohusain, baicce atnit daid lunddolažžan. +1985 sámiid kristtalaš nuoraidskuvla rievdaduvvui Inarin opiston ja 1993 dan doaibma heaittihuvvui sierra ásahusain 1993, go dan ja Saamelaisalueen ammattillinen koulutuskeskus doaimmaid ovttastahtte ođđa lágádussii, Sámi oahpahusguovddážii . +Girjerádju láve oastit máŋgga gáhppálaga girjjiin vai eará bibliotehkat sáhttet luoikkahit girječoahkkádusa geavaheddjiidasaset luoikama várás. +Lávdeduopmárat gohčoduvvojit juogo mielduopmáriin dehe jurylahttun, man su doaibma rievttis mearrida. +Dakkár šiehtadus mielddisbuktá diehtolonohallama, hálddašanplánaid dáfus ovttasbarggu ja koordineren doaimmain mat leat rádjerasttildeaddji čáhcegávdnosiin. +Urnes lea okta min boarráseamos ja buoremusat seilon stav-girkuin. +Girjji ovdasániid lea servodatmedisiinna professor Per Fugelli čállán. +Dat gii boahtá tráhpa mielde bajás, su čalbmi beassá oaidnit Karl Johan gáhta gitta Stuoradikki rádjái. +Buot dát leat sámi mánát, muhtumiin nubbi vánhen lea ruoŧŧelaš. +Jietna daga fonehtalaš variánttaide váikkuha dat jietnadatbiras mas guđege jietnadat lea oassin. +Dát eaktuda dearvvašvuođafuolahusa bargiid oahpásmuvvama eamiálbmogiid kultuvrii ja gillii. +Goittotge mun lean várjalan du suollemasvuođa inge leat háliidan du heahpada. +07:42 Borgemánu 13. beaivi 2015 Áššáiduhtton illástan 18 mánáidgárdemáná Muhtin Romssa mánáidgárdebargi lea áššáiduhtton vel ovtta máná illástan seksualálaččat. +Konflikta gaskkal eallima ja oahpu sáhttá boahtit čielgasit oidnosii dasa guhte ovddasta muhtun ášši, ja moaitámušat leat garras jus dahká boastut. +Mis leat bargit leamaš geahččame doppe dan báikkis gos lohket oaidnán, muhto dađi bahábut de ii nagodan son, gii lei doppe, dáhkidit lea go albbas leamašan das. +Sámi dáiddáršiehtadus lea árvvoštallojuvvon Norut Alta - Áltá lea árvvoštallan sámi dáiddáršiehtadusa. +Geahččalan- ja dutkanbarggut mat leat dahkkojuvvon maiddái Davviriikkain maŋimus guoktelot jagi čájehit oalle čielgasit ahte gielladiđolašvuođa hárjehallamiin lea ávki čállingiela oahpahallamis (Gč. +NRK Sápmi saddi njuolgga rahpamis TV:an ja radion. +Nu, ahte mii dat lea maid mii bálvalit? +Hopp til hovedinnholdet på siden Home - Taiteilija ja tiedemies kotiin - Asukkaat Vuosttamuš dáiddár guhte fárre Lásságámmái, lea Joar Nango, guhte riegádii Áltái 1979. +Bargu bidjat fibera álggahuvvo cuoŋománus ja lohapahuvvo juovlamánus dán jagi. +Ođđa ovttaveardásašvuođalágas máinnašuvvo seksuála orientašuvdna sierra oktan vealahanvuođuštussan, ovddit lága ektui. +Sámediggi ja Meksiko sihkkarastet ovttajienalašvuođa ON váldočoahkkimis ON Váldočoahkkima presideanta, ambassadevra Nassir Abdulaziz Al-Nasser, namm.. +Almmolaš sajit leat dábálaččat juhkkon dihto sohkabeliid mielde, degomat hivssegat ja lihkadansáliid gárvodanlanjat. +eanet dán meroštallamis dán raportta kapihttalis 3.2. ja omd. +Dáppe son maid deaivvadii Girkonjárgga joatkka skuvlla ohppiiguin. +Duodjeskuvlema čuolbman lea sámi árvvuid ja árbevirolaš máhtu sirdin, maidda lea mihtilmas sohkabuolvvas nubbái sirdáseapmi enkultureren- ja sosialiserenproseassain. +Erenoamážit mánáide geain ii leat vejolaš ruovttubirrasis beassat gullat dákkár sániid geavaheami, lea deaŧalaš mánáidgárddis ja skuvllas +Vuosttaš jagi leat hástalusat ja ođđa vejolašvuođat vázzán giehtalagaid. 09:48 Njukčamánu 05. beaivi 2016 - Du haga in livčče soaitán dás! +Suohkanijn le åvdåsvásstádus jut mánájgárde vaddi buorre fálaldagájt sámegielan ja kulturåhpadusán. +Fierpmádahkii gullet Kemi Art Musea, Lappi Universitehta The Art Promotion guovddáš Suomas, Konsthallen Lulejus Ruoŧas, Sámi Dáiddaguovddáš Kárášjogas, Norggas ja Regional Museum of Art Murmánskkas Ruoššas. +Ovttastus válddii oasi Lillehammeris 1950 Norgga, Ruoŧa ja Suoma oktasaš sámedujiid čájáhussii, man duohkin ledje riikkaid guovddášduodjesearvvit. +Dåjmadahka galggá jage 2013 rájes doajmmagoahtet. +Ođđa testamenta duođašta maid Ipmil lea dahkan ja maid son ain doaimmaha maŋŋá go Jesus eatnamii bođii. +Man boaris don leat ? +Mus lei earret eará sierra čoahkkin Kárášjogas go dát proseassa álggahuvvui 2010:s luossabrevaeaiggádiid organisašuvnnain (LBD), Deanu gielddain, Kárášjoga gielddain ja Deanu stággobivdiidorganisašuvnnain. +Foto: Håkon Christie Norgga 28 seilon stav-girkuid gaskkas lea Urnes erenoamáš iežas arkitektuvrra ja stiilahistorjjá bokte. +Elle lea ja geatson dat dáppe (Ohcejoga guovllus) leat, eai leat nuorat, eai leat álgán. +Dan maŋŋá oahpásmuvvat olmmošgoddái Anders Behring Breivik (32), gii boahtá okto suga vilges fatnasiin. +Kurssas oahpahuvvo bargobiraslága birra, unnimusat 40 tiimmu, ja ollašuhttá gáibádusaid mat gusket jođiheaddjiide, suodjalanáittardeaddjiide ja bargobiraslávdegotti (BBL) miellahtuide. +Jagis 1995 almmuhii Davvi Girji Veikko Holmberg mánáidgirjji Duvro-guovža ja šibitdoaktára rehket davvisámegillii. +Laiti; Inf. +Dát lea duogáš manne Radius Kirkenes lea álggahan ovttasbarggu Girkonjárgga joatkkaskuvllain. +Čálli lea dan čállán davvisámegillii. +Dan maŋŋá eai leat jolggadan suomastit ja leat ožžon sihkkarvuođa hupmamii. +Mánnodaga ja disdaga leat lávdegoddečoahkkimat, ja dievasčoahkkin gaskavahku bearjadahkii. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide vuođđolágaid vuođđovuoigatvuohtanjuolggadusaid nuppásuhttimis HE 309/1993 vp. +Dasa lassin oasálastet direktevrrat Ruonáeatnamis, Fearasulluin ja Ålandas dán guovtti beaivvi čoahkkimis Rica Hoteallas otne ja ihttin, oktiibuot 35 olbmo joavku. +Pekinga julggaštusa artihkal 32:" tehostaa ponnisteluja kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien turvaamiseksi kaikille naisille ja tytöille, joiden vaikutusvallan ja aseman edistämisen tiellä on monenlaisia heidän rodustaan, iästään, etnisestä taustastaan, kulttuuristaan, uskonnostaan tai vammaisuudestaan taikka alkuperäisväestöön kuulumisesta johtuvia esteitä;" (Pekinga julggaštus ja doaibmaprográmma, United Nations (1995). +Fálaldat gálgá buktot čálalaččat ja dan galgá sáddet čuovvovaš čujuhussii: Deanu gielda, Rådhusveien 24, 9845 Deatnu dahje sáhttá geiget dan telefonguovddážii ráđđevisttis. +Sápmelaččaid árbevirolaš gávttiid geavaheami stivrejit sámeservošis dihto norpmat, mat čuvvot čielgasit sohkabeliid guovttejuogu. +Vuođđolága §110 a geatnegahttá stáhtalaš eiseválddiid láhččet dili nu ahte sámi olmmoščearda sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. +Ijäsa (2011) dutkamuš čájeha mo máná vearbasojahanmáhttu ovdána. +Home Ođasarkiiva Ođđa jietnagirji mánáide bearjadaga 13. juovlamánu 2013 14:40 Mánáid máinnasmáilbmi jietnagirjjis mánát besset oahpásnuvvat dovddus ja oahpes sámi mánáidgirjjiide mat leat lohkkon buolvvas bulvii. +Otne son čállá man dehálaš lea ahte dearvvašvuođasuorggis leat sámegielat bargit. +Antropologiija lea dutkan álggu rájes -- "simple, primitive, or preliterate societes and cultures." +Dálkkádakrievddamij gáktuj álggoálmmuga mårråhi rijkajgasskasasj aktijvuodajn, duola dagu Arktalasj Ráden ja AN:a dálkkádakkonvensjåvnån. +Oahpa mánát eai oaččo dušše muitalusaid sisdoalus ja dáhpáhusain, muhto muitalusaid fáro ohppet maid sámi máilmmi árvvuid ja rávvemiid, mat leat sidjiide dehálaččat. +Johkamohki ja Jiellevári skuvllas lei muhtumiidda oahpis čilget kultuvrra golmma sierra dimenšuvnnain, nugo Jernström ja Johansson dahkaba (1997: 43). +Mohtorgielká ja njealjejuvllat eai ÁEL:a mearrádusa mielde leat buohcuvuođa dihte bákkolaš veahkkeneavvut barggus. +Badjeolmmoš váiddii dán mearrádusas álggos 2.12.2010 sosiáladorvvu nuppástusohcanlávdegoddái. +Dáid duogážis lea muhtun dáhpáhusain maiddái resurssaid juohkáseapmái laktáseaddji vealaheapmi, ovdamearkka dihte sámegielat bálvalusaid fállama dáfus. +Maŋimus jagiin leat leamaš ollu stuorra ja hástaleaddji áššit boazodollui Norggas. +Guovdageaidnulaš Håvard Klemetsen lea okta dain čieža lotnolasvaláštalliin gii vuolgá Rukai, mii lea Suomas. +Su sierradárbbuid vigge váldit vuhtii ovdamearkka dihte skuvlla oahpahusas, muhto dan sadjái su individuálavuođa ja individuála dárbbuid fas eai. +Vuođđoskuvlla váhnenlávdegoddi lea nationála lávdegoddi váhnemiidda, geain leat mánát skuvllas. +Buohkat - sihke priváhta olbmot ja almmolaš dahje priváhta ásahusaid prošeavttat, sáhttet geavahit dán tearbmawiki. +Oasseváldit ožžot dieđuid buot dáid birra dađistaga. +Maiddái sátnige sáhttá leat eará go dušše dat, mii daddjo dahje čállojuvvo girjái. +Son liikká ii mieđit sivvan boazodoalu vuostehágu dihte geassádan, go dan baicce lohká dahkan miellan šaddat sátnejođiheaddjin. +Davvi-Romssa guovllus lea gelddolaš historjá ja geografiija. +Mun lean maiddái gávdnan ođđa prinsihpa mii heivešii Vikøra modellii ja lean namahan dan minoritisman. +Dáidda čoahkkimiidda servet maiddái miellahtut sámi disambiguerenprošeavttas, goittot Trond Trosterud gii lea prošeaktajođiheaddji, álkidan dihte gulahallama ja prošeavttaid ovttasbarggu. +Iežan pro gradu -dutkamušas lean gártan rahčat heivvolaš teoriija gávdnamiin juo daninge, go mu antropologalaš oahput eai leat sisttisdoallan teoriijaid. +Oassálasti áiccadeapmái gullá juohkelágan empiralaš dutkamuš. +Ovddeš vásihusaid vuođul - eará fanasjoavkkuid struktureremiin - lea Sámediggeráđi mielas eanemus vejolaš ahte dát bidjá vel ain stuorát deattu min mearrasámi riddo- ja vuotnakultuvrii. +Oktasašsoahpamuš lámisolbmuid vuoigatvuođain 27/2016. +Jurya válljii dáid oassevaldiid vuolgit Finnsnesii - Lávdebinnát: Kevin Eriksen, Maika B. Myrseth ja Nina-Agnete Myrvoll ja Ei saa peittää. +Das duođaštedje dohkketmeahttun ollu birasmirkkuid ja lossametállaid Arktalaš guovlluin vaikko leage guhkkin eret industrialiserejuvvon guovlluin. +Medálja ovddabealde lea ráđđejeaddji monárkka govva ja namma ja válgasánit. +seammalágan derivašuvnnat ja goallossánit) dahje mearkkašumi dáfus seamma sullasaš sánit (synonymat). +Ráđđealmmái lohká ahte Kárášjoga skuvllain lea šaddan buoret bargodilli ja orru dan láhkai ahte givssidaneastadeapmi lea álgán čájehit bohtosii. +Dan oktavuođas lágidit mii gilvvu mas lea mihttun doalahit unnimusat 15 minuvtta gaskamearálaš aktivitetehta juohke beaivvi. +Dat lea 1270 mehtera ábi bajábealde ja 235 kilomehtera rittus eret, ja dat huksejuvvui álggos jagis 1989/90. 2005:s ráhkaduvvui stašuvdna birrajagi doaibman. +Rievdadeamit dahkkojuvvojit mearreduvvon bušeahta rámma siskkobealde sihke hálddahusas ja politihkalaš doaibmas. +Suopmana ja giela erohusa meroštallama hástalusaide gullet maid dakkár dáhpáhusat, main geográfalaččat lagaš suopmana hállit álo gulahallet bures, muhto guhkkelii gáidan joavkkuid gulahallan lea veadjemeahttun. +Dát dáhpáduvvá sierra láhkáj mærrádusájn ma guosski mærrádusájda luosa suodjalimen ja háldadimev. +Sápmelaččaide searvvušla��vuođas lea fas hui guovddáš mearkkašupmi. +Dan ossodagas lea ovddasvástádus plánet ja čađahit norgalaš militearadoaimmaid riikka siskkobealde ja olgoriikkain. +Doammaheaddji áigodagas riegádahtii son máŋga máná ja sadjásaš doaimmaheaddjin lei Astrid Johnskareng (Ann Solveig eadni) gii muđui lea leamaš bargin. +Duodji adno (čuvgehus) árbevierrun. +Samisk reindrift - Norske myter Loga girjji dás - Les boken her - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Buorit ovdánanvejolašvuođat sámi guovlluin Maŋimus viđa jagis lea olmmošlohku sámi guovlluin dásáiduvvan, dasa lassin v.. +Vuosádusáv máhtá guossidit turisstaguovdátja rahpamájgijn snjilltjamáno 11. biejve rájes ja giese loahppamudduj. +Galben sámegillii, guovttegielatvuohta gielddain ja gielalaš rievdamat leat muhtun fáttát boahtte raporttas. +Porsáŋggu gielda lea ain bargamin álggahit lávdan oahpaheaddjioahpu 2011 čavčča. +Mun vuorddán ollislaš čilgehusa barggu stáhtusa birra departemeanttas, ja mot áigot ovddasguvlui bargat. +Ja 14 jagi lei son čadnojuvvon dien galleriijai ollu čájáhusaiguin. 1) Jakob Weidemann ságastallamen E. Egelanddain; Jakob Weidemann: Penselstrøk i en generasjons bilde, J.M. Stenersens forlag AS, 1978, Oslo, s.124. +Originálat leat dál Vanse ja Hole girkuin. +Soggevokálan lea i-vokála nomeniin eanemusat geavahuvvon vokála ja áppesgirjjiid vearbbain fas lea a dábáleamos soggevokála (govus 13 ja 14). +Maiddái dán dutkamuša okta informánta buktá jearahallamis ovdan nissoniid ja dievdduid rollaid erenomážit sápmelaš boazodoallokultuvrras, ja suokkardallá leatgo dálá áigge sohkabealleerohusat boahtán boazodoallokultuvrii oarjemáilmmi kultuvrra váikkuhusas. +Hálddašeames areálaid, luonddu ja kulturárbbi lea danin dehálaš vai sihkkarastá vejolašvuođa seailluhit ja ovdánahttit sámi kultuvrra. +Oahpaheaddjit fertejit diehtit, man dehálaš lea oahpahit dahje bargat nu, ahte oahppit dovdet makkár vuordámušat sidjiide leat. +Unjárga bovde buohkat searvat doaluide mat leat museas Vuonnabađas. +Okta eaktu dán geatnegasvuođa ollašuhttimis lea ahte lea diehtu dán máhtolašvuođas. +Biologalasj valjesvuoda konvensjåvnnå dåhkkit lahka aktijvuodav álggoálmmugij ja luondo gaskan. +Vuosttamuš dáiddár guhte fárre Lásságámmái, lea Joar Nango, guhte riegádii Áltái 1979. +Girjji ovddit oassi muitala su bajásšaddamis Gáivuonas ja bahás bággofárreheami birra soađi áiggi. +Muhtun boarrásot informánttaid mielas orru goittotge álás boahkána haga. +Mis leat maiddái doarjjaortnegat dákkár prošeavttaide, mas ee. +Nugo earáge stáhtabargit, sáhttet duopmárat ráŋggášutuvvot láhkarihkkumis ámmáhis dehe astoáiggis, muhto lea Gonagas stáhtaráđis gii mearrida galgá go čuožžaldahttit ášši. +Sárgumiiguin mat girku robis leat, mat earát eará čájehit Kalvskinnet 1179 soađi, oaidná ahte girku lea vuođđuduvvon birrasiid 1180. +12.2 Čállingiela oahpahallama vuođđu +Jagi 2016 Olmmošvuoigatvuođaguovddáš almmustahtii čielggadusa lámisvuođaorganisašuvnnaid rávvenbálvalusain Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut (2016). +CRC:"The Rights of Indigenous Children - Recommendations", 34th session, 3 October 2003, Para 4. +Muhto golmmajahkásačča giellamáhtu ii leat dievaslaš, go ii vel dovdda buot semantihkalaš beliid gielas: Áhčči, leatgo dus divrras ruđat? +Ná orruge dán oktavuođas eatnigiella-tearbma heivemin ovdamearkan Bruner (2006) jurddašeapmái mo doahpagiid servodatlaš "duohtavuođat" meroštallojuvvojit dáid áššiid digaštallamiid vuođul (gč. +Spealus mii hárjehallat jearrat siđatgo, ja vástidit siđan/ in siđa Spealli bálkesta birccu dassážiigo deaivá borramušslája mii nuppi speallis juo lea. +Dálá áigge maiddái skuvllain ovddidit ain heteronormatiiva +Ođas dán jagi Friddjavuođabeaivvi čalmmustahttima olis lea ahte Suodjalus čalmmustahttá veteránabeaivvi seammá beaivvi. +Mu háleštemiin Nils-Aslak Valkeapääin son deattuhii man deaŧalaš lei vuostálastit árbevirolaš oainnuid ja dahkat juoigama dálááiggi dáiddan. +Guokte stuorimus guoli ledje badjel 8 kg. +Moai ean lean ná... aiddo dal de skuvlii álgán, de eadni lei hui nuppe goahtái manni, jávká hui guhká. +ceahkis (Trageton 2003). +Áhčči gal dajai ahte son ferte ieš dien mearrádusa váldit, muhto eadni ii gal lean nu ovttaoaivilis. +Jus mátkegaska lea badjel 800 km ruvttosáhtuin dahje 125 km earáláhkai, de sáhttá diggi luvvet du boahtingeatnegasvuoðas. +Sámit leat oidnogoahtán internationála dásis, sii leat viššalit searvan álgoálbmot lihkadussii ON-vuogádagas. +Loguid oahpahallamis ja áddemis lea ovdamunnin jos lohkovuogádat lea čađačuovgi dahje iešalddis čielggas. +Bruner (2006) mielde eanaš min oahpásmuvvamis máilbmái ii geava njuolggo deaivvadeapmin. +Gielladutkama primára gáldun lea hállangiella man unnimus oassin adno +Eai leat galle gonagasaide gullevačča geat leat čohkkán modeallan dán máilmmibeakkán dáiddárii, muhto berre gal namuhit ahte Monaco Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa Caroline ja Majestehta Dronnet Sonja leaba dan dahkan. +Kárášjoga ja Ohcejoga guovllus golleboagán leamaš ovdal dušše almmáiolbmuid anus, muhto nissonolbmot leat máiddái álgán atnit dan. +Industriija ja eará doaimmat luitet ávdnasiid mat daguhit ahte ozon mollana jođáneappot, ja de ii leat šat lunddolaš balansa ozonráhkadeamis ja ozonmollemis. +Son álggahii oahpustis Kabelvåga Dáiddaskuvllas ja maŋŋá jotkkii Vestlandske kunstakademias Bergenis. +Veaikki leat atnán badjel 10 000 jagi. +Bargiidbellodaga sámediggeáirras Johan Vasara lea Stuoradikkis dáid beivviid, ja lea ilus doarjaga ovddas man Bargiidbellodat dál bidjá beavdái. +SG oaivvilda ahte Norga ferte garraseappot bargat oččodit áigái geatnegahtti birassoahpamušaid ja ovttasbarggu eará riikkaiguin ja organisašuvnnaiguin geahpedan dihtii birasváttisvuođaid. +Oahpahan eamiálbmotoahpuid masterprográmmas ja sámi kulturmáhtus, oahpaheddjiid ja earáid joatkkaoahpus. +Dán árbevieru álggahii Gonagas Haakon 1906:s. +Sullii seamma áiggi doaimmai Porsáŋggu guovllus dovddus miššonbargi, báhppa ja gielladutki, Knud Leem. +Son lei badjeolmmoš ja dovddus gumpebivdi. 1910:s ilmmai su girji Muitalus sámiid birra mii lei vuosttas girji sámi kultuvrra birra, maid sápmelaš lea čállán. +Iešráđálašvuođa ovddideami ulbmil, lea vuolggahan doaimma. +Antro kirjat, Jyväskylä. +Thames and Hudson, London. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bearjadaga 04.03.16 tii. 11:00-13:0 Káfea jođihit Unjárgga gieldda oahpistanoasseváldit ja oaivil dasa lea ahte káfea galgá leat deaivvadanbáiki buohkaide gielddas. +Máilmmi eamiálbmogiin lea oktasaš duogáš, go buohkain lea kolonialisttalaš historjá. +1950 - 60-loguin sámegákti árgabivttasin báhcigođii eret ja das šattai čikŋabivttas, muhto eanaš boares olbmot geavahedje árgagávtti juohke beaivvi. +Girkonjárgga joatkkaskuvlla Ass Rektor Trond Hansen cealká ahte ovttasbargu ealáhusain lea vuoruhansuorgi skuvllas. +Mearrasámi diehtoguovddáš ovttas Sámi giella- ja kulturguovddážiin lea almmuhan 2009' Porsáŋggu kaleandara. +Medisiinnalaš fálaldat lea seamma go unnit ambulánsahelikopteriin. +Čájálmasas ledje 3 ofelačča geat kveanagillii, sámegillii ja dárogillii ofelaste gehččiid. +Nuoramus informánttat deattuhit soga duoji sárgosiid oahppama ja giela mearkkašumi. +Reidar lea dattetge váiban go lea nu ollu šaddan nágget Bierain, iige danin váidal. +Olav plass rádjái, ja gehččiide guossohuvvui nuvttá málli. +Dát čuohcá daid dieđihuvvon joavkkuide, gehččiide ja lágideddjiide, muhto buot eanemus sámi spábbačiekčamii. +Kultuvrra lahtus lea maiddái vejolašvuohta áddet, ahte mii beare dieđuid ii heive olggobeal olbmuide (Mihesuah 1998: 12). +rinnakkaiskoulujärjestelmä). +Ipmila Vuoigŋa namuhuvvo juo Biibbala vuosttaš siiddus. +Kultuvrralaš ja sosiála iđan duodji lea vuohttimis olbmuid doaimmaid gaskaoapmin. +Álbmotrievtti ja sámi vuoigatvuođaid oktavuođas lea deaŧalaš čujuhit ahte: Álgoálbmotdoaba ja álgoálbmogiid vuoigatvuođat eai čatnas arkeologalaš duođaštusaide dan ektui geat bohte ovddimužžan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Boahkuheapmi golgodávdda vuostá Deanu dearvvasvuođastašuvnnas 4. oktober 2010 av Juhán Niillas Wigelius Duorastaga golggotmánu 7. beaivve ja bearjadaga golggotmánu 8. beaivve tii. 09.00 rájes gitta 14.00 rádjai. +Kárášjoga gielda ii nagot čuovvut ođđa almmolašvuođalága elektrovnnalaččat, nu mo eará almmolaš ásahusat. +Opmodatmeroštallan lea dál loahpahuvvon, ja vearrogeatnegahtton opmodagaid vearroalmmuhus lea sáddejuvvon. +Biktasis šaddá etnihkalaš bivttas, go dihto joavkku olbmot earuhit iežaset eará joavkku lahtuin earaláganvuođa čájehemiin. +Son gal lihkká ii jáhke ahte boahtá boatkanit dat ovttasbargu eanetlogus dál, dat eai leat dieđus eará strategiijat bellodagain. +Mii doaivut ollu olbmuid boahtit buriin mielain návddašit somás eahkeda. +JOU Ođasjournalistihka álggahankursa 1 SER Samisk kultur- og samfunnskunnskap 2 SÁM Davvisámegiela lohkanbadjeoahppu SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 2 SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 3 Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Dainna ovddidit, suodjalit ja čuovvut oktasašsoahpamuša našuvnnalaš ollašuhttima. +Nuppe dáfus ovdalis govviduvvon informánttaid heajos vásáhusat leat muhtumin váikkuhan dasa ahte olbmot háliidit garvit áššiid gálgama virgeoapmahaččaid luhtte ja birgehallat almmá veahki. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Morfologalaš ja syntávssalaš analysa, ja sátnebotken. +Sii doibmet sihke diggerivttiin, lágamánnerievttis ja Alimusrievttis. +Gieskat ođasmahtton ovttaveardásašvuođaláhka dávista vuođđolága ovttaveardásašvuođanjuolggadusa. +Dás leat bealit mat guske eará fáttáide nugomat dahkkivuoigatvuohta árbevirolaš luđiide ja sámi árbedieđuide. +- Jus lea čállon sápmelaččaid vuoigatvuođaid dahje sámekonvenšuvnna birra, de gal doppe lávejit roavva kommentárat, muhto eai leat vel nu vearrás cuiggodeamit ilbman, lohká Pieski. +Dan listtus leat 95 sáni ja dajaldaga, maid son čohkkii Guoládaga sápmelaččain. +Sosiála institušuvnnaid enkulturašuvnna ja kultuvrralaš mearkkašumiid guorahallan vuđolabbot ii čága dán barggu ollái ja anánge dan stuorát dutkangažaldahkan. +Doppe leat lihkostuvvan ealáskahttit giela guovlluin gos giella oalát lea leamaš jávkosis. +Soai mannaba kássii gálvvuiguin ja bordiba daid rámburbargi ovdii. +Hállit leat albmát ja nissonat, stuorit oasi leat oahppan sámegiela vuosttaš gielan, muhto mielde leat maid L2 hállit, geat goit geavahit sámegiela beaivválaččat. +-Ferte dárkileappot bearráigeahččat -Sáhttá lohkat nu, ahte go lea ránnjá de ferte dárkileabbot geahččat bearrái viesuid dien vahkkoloahpa. +Árbediehtoguovddáš-prošeavtta vuolggajuvvui Sámedikkis Sámedikki čuovvolahttima Sámi allaskuvlla Árbediehto-prošeavtta ja daid bohtosiid vuođul mat das bohtet. +Ibid., 6.2.1. +Searvelatnjii gullet maid árgabeaivválaš dábit nugo lohkat Skierri aviissas (čakčamánus 05) dieđu váhnemiidda, ahte oahpaheddjiid mielas lea hávski jus váhnemat, áhkut ja ádját ja eará fuolkkit asttašedje gáfestallat go finadit buktimin dahje viežžamin mánáid dahje muđui finadivčče sin luhtte. +Lága 117 §:a mielde ráhkkanus galgá leat dan geavahanfunkšuvnna mielde heivvolaš maiddái dakkár olbmuide, geain leat lihkadanváttut dahje doaibmahehttehusat. +Almmuhuvvon odne, dii. 11:05 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Eai heaittit sámeskuvlla, baicce buoridit Norgga ráđđehus dieđiha sii dál leat čoavdán Gaske-Nøørjen Samienskovle dahje Gaska-Norgga sámeskuvlla ášši Aarbortes. +Sámegielat, kultursensitiiva ja seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuhtiiváldin sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid ovddideapmi lea duođaid dehálaš. +buvttadeapmi, earret eará veajuiduhttin, lea lága mielde almmolaš válddi geatnegasvuohta. +Go doavttir attii sutnje máŋggalágán ástmádálkasiid, de šattai sutnje ovttatmano geahppasit vuoigŋat. +Vuolggasaji válljema ákkastalan dainna, go kulturekologalaš geahččanguovlu ja etnodieđa leat veahkehan áddet, ahte luonddukultuvrrain olbmo doaimmat vuođđuduvvet áiggiid čađa gárggiidan dihtui birrasis ja luonddus. +Vaikko politiijat akšunereje stuorrát, ja ii lean stuorra narkorádju maid politiijat gávdne, de sii leat goitge olahan ulbmila akšuvnnain. +Čále váldočuoggáid teavsttas Suoivvan, čuovga ja diehtu - giela ádden ja geavaheapmi (Harald Gaski). +Fuopmášahtti lea, ahte oassálastit ledje ráves olbmot eaige nuorat, ja čoarve- ja báhkkedujiid ledje oahppamin maiddái nissonolbmot, geat ledje agi beaivve duddjon dušše ng. +Detáljamudden ođđa industriijaguvlui Deanušalddi davábealde lea sáddejuvvon gulaskuddamii Namat namahis geainnuide Deanu gielddas - áigemearri lahkona! +Buot gonagasat su maŋŋil leat ruvdnejuvvon dahje sivdnádallojuvvon uniforpmain. +Dalá čállinvuogit geahččaledje maiddái váldit vuhtii riikkagielaid: "min riikast kalga samikiela čallimvuokki leät nu ollu ko veäjulaš seämmalakkai ko suomakielastgi" (Itkonen 1934: VI). +Raportt +Finnqueer, http://www.finnqueer.net/juttu.cgi?s=310_5_1. +Tabealla 2 govvida teakstaovdamearkkaid vehkiin erohusaid njeallje maŋimuš ortografiijaid gaskkas, ja galle diakrihtalaš mearkka dain leat. +Muitostipendii gullá dat ahte beassá vuolgit muhtun áigái bargat Universal Limited Art Editions (ULAE) dáiddárbáikái ja oažžu 50 000 norgga ruvnno stipeandan. +Son lea bargan meastta visot bargguid GLR:s, earret redaktevran. 5 km kábel Hætta boagusta ja muittaša Svein Ole Sandvikain daid suohtas vásáhusaid mat sudnos leat leamašan daid vássán jagiid GLR:s. +Dán girjjis guorahallamiid vuolggasadjin lea gielladiđolašvuohta, čálamáhttu ja guovttegielatvuohta. +4 Hállangiela oahppan +Dat guovddáš lea sihke Australia soađisgahččan soalddáhiid muitomearka, ja maiddái musea ja vuorká gosa Australia soahtehistorjá lea čohkkejuvvon. +gii lea? +Geađgeáiggebeaivi olles bearrašii Stoaga ahte don leat geađgeáiggis moadde tiimmu. +Dasa lassin mii áigut fuolahit ahte 3 000 tonnasaš riddoguolleearri lea olahahttin sidjiide, geaidda dat lei jurddašuvvon, - namalassii vuotnaguolásteddjiide ja ii ge lasseearrin ja juovlaskeaŋkan troláriidda ovdal juovllaid. +- Mii lea rehkenastán ahte álggahit fas doaimma Biedjovággái gáibidit investeremiid 350-400 miljovnna ruvnno ovddas. +Deaŧaleamos eaktun lea ahte visttit gullet sámi kultuvrralaš ja historjjálaš oktavuhtii. +Son ođastii esttegiela morfologalaččat ja ráhkadii ođđa sániid juoba boares sániid sadjái, erenoamážit estehtalaš sivain (Tauli 1965, 108). +In ge leat ožžon makkárge ođđa dieđuid huksenčoahkkimiin mat leat leamaš huksejeddjiiguin, lohká Vars. +Ovdal lea dát prinsihppa dulbmojuvvon dáruiduhttinpolitihka bakte. +Dál leat diein stuora monumeanttain báhcán duš��e bázahusat. +Ságastallamiin hálidit, ahte váldoálbmot morihivččii fuomášit iežas gárvodanárbevieruid vejolašvuođaid. +Suomas dán barggu mearrida Suoma našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođaid institušuvdna, masa gullet olmmošvuoigatvuođaguovddáš, dan olmmošvuoigatvuođaid sáttagoddi ja lassin riikkabeivviid olmmošvuoigatvuođaáššeolmmoš. +Riektestáhta gáibida sorjjasmeahttun ja bealátkeahtes duopmáriid sihke bealálaččaid ja beroštumiid ektui. +Čájáhusaid rájes álge vuovdindujiid duddjot eambo. +Stállu ii leat dat jierbmámus heagga, muhto son lea hui rikkis ja issoras váralaš. +Dán cealkaga vuođul sáhttá hásttuhit geavahit eará sániid, omd. +Birrasa dovdan leamaš lundui vuogáiduvvan servošiin eallima eaktu. +Miellaguoddoadvearbbaiguin sáhttá maiddái čájehit leago konstateren, jearaldat, gohččun dahje ávžžuhus. +Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu Sámediggi ovttasdoaibma ja ovttasbargá eará sámi ja álgoálbmot organisašuvnnain, ásahusain ja fierpmádagain mat barget rájáid rastá. +gáibádus, go daddjo ahte "oahppit galget máhttit sátnádit čuolmmaid, jorgalit teavsttas matematihkkii ja dulkot vástádusaid álgočuolmmaid vuođul" (Árvvoštallanbagadus 2011). +Váikkuhusat eai bisán goassige daguin mat leat bargosajis, muhto čuvvot gillájeaddji. +Iskanrusttegat galget leat jogas unnimusat mánu, nu ahte čájehit gaskamearálaš mihtidanbohtosiid. +Adjektiivvaid geavaheapmi davvisámegielas: Jens Friisa ja ođđa ságastallanmateriála veardádallan +Lága funkšuvdnan ii dattetge livčče dorvvastit iešmearridanvuoigatvuođa nu ahte sohkabeali nannen sáhtálii dáhpáhuvvat olbmo iežas almmuhusain, ii medisiinnalaš psykiátralaš diagnosain. +Oktan sullasaš "duođaštusaiguin" hávdevieruid ja rituálaid oktavuođas, de dien áiggi sámi kultuvrra ávnnaslaš geavaheapmi lei čalmmuslaš ja homogena. +Diehtu Rolfa (1990: 3) mielde. +Ja aiddo dákkár oainnu ovdan-buvttii maiddái ovddeš sámegielprofessor, Nils Erik Hansegård 1968:s, ja son maid čujuha dutkamušaide mat čájehit ahte ovttagielagiin ii leat seamma vejolašvuohta go guovttegielagiin dulkot albmailmmi fenomenaid (Hansegård 1974: 80-81). +Dán oktavuođas dáhttu gielda ahte olbmot geat ásset guovlluin gos ii leat biddjojuvvon govdabáddefálaldat sáddejit ohcama. +Helsingin Sanomat 15.10.2000 s. B 12. +Rievtti áššemeannudanáiggis ja goluin lea váikkuhus olbmuid vejolašvuhtii ovddidit áššiset riektái. +Veaigin manai Gonagas Harald Pacific Fishermen Shipyard báikái Ballard gávpotoasis, maid 400 norgalaččaide gullevaš guolásteaddjit ja sin bearrašat vuođđudedje 1946:s. +Gonagasbárra ja Presideantabárra besse geahččat čájáhusa mii muitala fáŋggaid historjjá. +Dovdomearkan lei su gahpir, dan ivdni ja eará biktasat. +2. Jearahala eará studeanttaid viessobarggu birra. +Muhtin risttalaš girjjit ledje sámegillii. +Dunfjeld Aagård čállá, ahte duodjebirrasis šattadettiin oahppá geavahit áiccuid: oaidnit, dovdat ja ovddidit kreatiivvalaš attáldagaid. +Das oaidnit ođđaaigasaš algoalbmotlihkadusa ovdaneami ja dat leage arvalus otna samepolitihkalaš digaštallamii. +Sápmelašvuhtii laktáseaddji vealaheapmi bohciida muhtin dilálašvuođain suopmelaš oktasašgotti struktuvrraid problemain, ja dalle vealaheapmi lea eahpenjuolgat. +Ruvdnaprinsabárra čuovui máŋga miellagiddevaš seminára odne. 09.11.2016 Kulturgaskkusteapmi Torontos Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leaba guođđán Ottawa ja mátkkoštan Torontoi. +Dutkamis áigot dutkat lahkonanvugiid sámi ovdáneapmái ja ohppui ja oahpahussii otná báikkálaš- ja globálaservodagaid čuvgehusaid vuođul. +Mii maid hálešteimmet veaháš mo lea leat sápmelaš odne ja mo lei dilli go sin vánhemat šadde bajás. +Deaddil ja loga eambbo Porsáŋggu luonddu birra. +Čállingiela oahpahallama ráva lea ná seam-malágan go oppalaš pedagogalaš ráva, ahte oahppan lihkostuvvá buoremusat go ođđa áššiid beassá oahppat oahpes áššiid vehkiin. + (Mundy - Compton 1995: 112 - +Dát stuorra silldálåhko le navti sieldes stuorra bårråmus sválláj. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ávžžuhus dieđihit iežas ruhtačoaggin TV-akšuvdnii Care 2009 Dán jagáš akšuvdna lea sotnabeaivve golggotmánu 18. beaivve. +Gehtja aj Siebre jus sidá ienep diedojt majt Divtasvuodna máhttá mánájda ja nuorajda fállat. +Samii kristalaš nuoraiskuvla lei vuosttas skuvlalágádus, mii lei vuođđuduvvon sámiid várás ja danin das lea dehálaš rolla sámekultuvrii šaddadeamis. +Mii lea ollen guhkás, muhto mis lea ain guhkes mátki ovdalgo sihkkarastojuvvo ahte buot sámi mánáin lea mánáidgárdefálaldat sin giela ja kultuvrra vuođul nu mo earret eará mánáidkonvenšuvdna eaktuda. +Guovdageainnu Diehtosiiddas, gaskavahku geassemánu 10. beaivvi diimmu 14:00. +Ovdanbuktimiin lei stuorra variašuvdna. +doahpaga máŋggadáfot vealaheapmi (eŋg. +Levende utstillinger av samer i Europa og Amerika" nammasa�� nákkosgirji (Baglo, UiT, 2011). +Sis geain lea sadji SÁO:s sáhttet boahtit. +Rabas čálli virgi almmolaš bálvaluskantuvrras Rabas beaivi Leavnnja mánáidskuvllas Bearjadaga golggotmánu 22. beaivvi lea rabas beaivi Leavnnja mánáidskuvllas tii. 09.00 rájes. +Bargguidis ovddas lea ožžon máŋggaid fuomášumiid ja gudnebálkkašumiid. +Dál ledje maiddái geahččit liegganan ja sii lávlo ja spežžo gieđaid. +15:51 Čakčamánu 29. beaivi 2016 Fylkkamánni áiggošii bákkus ovttastahttit gielddaid Nordlándda fylkkas vuosttildit eanaš gielddat suohkan-ovttastahttimiid, danin árvala fylkkamánni bákkus ráhkadit ođđa ja stuorát gielddaid. +Johkamohki sámeskuvlla +Čuovgaruvnnuid tevdnii Jonas Hidle ja dat ráhkaduvvojedje Hadeland glassverkas. +Artihkkala mielde eamiálbmogiin lea iešmearridanvuoigatvuohta, man vuođul dat mearridit friddja sihke iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš dili. +Lea Norgga Minerálahálddašandirektoráhtta mii addá ohcan- ja doaibmanlobiid báktebohkamiidda. +Dutkanvuogi heiveheapmi +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddaplána servodatoassi 2012-2023 31. August 2012 av Frans Eriksen Gielddastivra mearridii geassemánus joatkit gielddaplána servodatoasi, nu ahte dat gusto áigodahkii 2012 - 2023. +Jus livččen válljen dutkanguovlun dušše Gáregasnjárgga, de duoji duohtavuohta livččii lean nuppelágan. +Čállit maiddái dáhpáhusaid birra 100 dassái: Kárášjot-sámit geat ledje "utstillegin" (čájáhussan) Eurohpás ja Amerihkkás, ja Kárášjot-sámit geat ledje Spitsbergen-gádjunekspedišuvnnas 1913:s. +Fálaldaga fertet čallit nu mot gáibiduvvo almmuhusas. +Nu lea vuoššangohččus heaittihuvvon ja olbmot guhte ožžot čázi dán rusttegis eai dárbbaš šat vuoššat čázi. +Guollevuostáiváldima sihkkarastimis riddo- ja vuotnaguovlluin ii leat dušše ealáhusas ovddasvástádus muhto alimusat dat lea maiddái servodatovddasvástádus. +Nuppe háve fas sáhttá leat váttis muitit dahje gávdnat sáni, vaikko diehtá maid áiggošii dadjat: olmmoš diehtá maid jurddaša muhto ii nákce dan hohppui gárvvohit iežas jurdagiid sátnin dahje giellan. +Golggotmánus lea golgodávdaboahkudeapmi čuovvovaš sajiin: Leavnnja dearvvašvuođastašuvnnas: golggotmánu 10.-15. +PCB ieš alddis lea oljolágan ávnnas mii isolere bures, riibá guhká, ii buollá álkit ja galmmiha bures. +Ohcanáigemearri lea gaolggotmánu 16. beaivve. +Dán guovtti sánis ii leat báikemearkkašupmi. +Dego vuoigatvuođaministeriija čielggadusas bukto ovdan, de sohkabeali juridihkalaš nannema lága (láhka transseksuála sohkabeali nannemis) gáibádusat eastadit transsohkabeallái gullevaš olbmuid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvamii. +Son gohčodii Elina iežas "biigán" ja láve diktit Elina suhttat, muhto dalle láve gohčodit su eará namain, "Eilaš". +Muhtumin lei váttis dadjat vissásit mii bođii vuosttasin; lei go luohti mii riegádii divttas man son čálii, vai šattai go govva dan musihkas mii gullo sániin dahje lottiid lávlumis. +Ovddalgihtii jienasteapmi loahpahuvvo maŋimus bearjadaga ovdal válgga Svalbardas ja Jan Mayenis. +Jos kártadieđut eai oro riekta du oaivila mielde, divdit du gulahallat báikkálaš registareisseváldiin/gielddain. +Deanu gieldda hálddahus evttoha čuovvovaš nama ođđa skuvlii: "Tanabru skole" dárogillii ja "Deanušalddi skuvla" sámegillii. +Almmolaš elektrovnnalaš poastajournála lea stáhta doaimmaid poastajournálaid oktasaš almmuhanbálvalus. +Muđuid lea pop, rock, lávllut j.e. Dán jagi leat 3 dáidaga mielde. +doahput ja dohppet) vástida suomagiela käsite ja dárogiela begrep (ruoŧagillii begrepp) sániide, main lea seamma mearkkašupmi (doabasisdoallu). +Bivdit berošteaddjiid váldit oktavuođa. +Badjel 5800 veahkkálasbargotiimma leat mannan prošeaktaáigodagas ja prošeaktaárvu lea oktiibuot 3 mill. +Duogážin lea ahte luođuluossa ovdáneapmi Deanus lea heajut go dain čázádagain muđui Norggas maiguin lea lunddolaš buohtastahttit. +Ja go servodagage ii sáhte jurddašit olbmuid haga, de lea čielggas ahte guovttegielatvuođa guorahal-lamis šaddá olmmoš giellageavaheaddjin leat guovddážis. +Muhtin jurdagat Nils-Aslak Valkeapää govvadáidaga birra Sámi dáiddahistorjá lea dušše badjelaš čuohtejagi, ja vuosttas sámi govvadáiddárat ledje Johan Turi, Nils Nilsson Skum ja John Andreas Savio. +• Oahpaheaddjit váilot, ja das Skolverket cuiggoda Ruoŧa +Eará dákkár sáme-giela ovttasánat ovdamearkkat leat čázi, láibbi ja vuoja mat leat dulkomis atte munnje -cealkagiid objeaktan (Bals 2002: 52). +Divvun-joavkku ja Giellatekno sámi analysáhtorprográmmat leat klassifiseren advearbbaid ja partihkkaliid grammatihkaid ja sátnegirjjiid mielde. +Mánát ohppet muitalusaid bokte goađi ortnega birra ja ožžot duogášdieđu, manin goađi "njuolggadusaid" galgá čuovvut. +Dasa lassin muhtin dáhpáhusain oarjeriikkain, ja máŋgii jur Eurohpás vuolggahuvvon mállet ja daid mearkkašumiid ipmirdanvuogit, spiehkkasit sakka muhtin eamiálbmotservošiid jurddamálliid ektui. +Dat geat háliidit čuovvut seminára ja/dahje dáiddagirjji almmuheami leat bures boahtin. +Govva: Sven Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Dronnet doallamin sártni Fálesnuoris. +Go čiŋadan de dovddan iežan olu eambo sápmelažžan ja earátge oidnet ahte mun lean sápmelaš, nanne mu dovdduid (N3a). +Sii geain lea multivisum dahje rádjeássiduođaštus eai dárbbaš dieđihit čuoigamiidda ovdal go njukčamánu 1. beaivvi. +Norga lea vuođđuduvvon guovtti álbmoga eatnamiidda; norgalaččaid ja sápmelaččaid. +Fitnodagat, ásahusat ja organisašuvnnat mat ožžot doarjaga fertejit leat registrerejuvvon Ovttadatregistaris Norggas. +Mun lea válljen doallat dán sáhkavuoru sámegillii. +Lihccun sáhttá dušše čađahuvvot riektemeannudeami dehe duomu bakte. +Suohkana namma vástida Deanu gieldda nama. +Dán láhkáj le guovvamáno 6. biejvve ájnas symbåvllå politihkalasj miellaj álmmukgasskasasj rievtesferdukvuohtaj ja ådåájggásasj sebrudak- ja demokratijaåvddånahttemij. +Giellaplánen lea synonyma korpusplánemis (gč. +BLØGG oažžu bálkkášumi go máŋggaid jagiid lea bargan revyain ja lágidan fylkkarevyfestivála. +Dát lea árbevirolaš seailluhanvuohki mii guhká lea geavahuvvon ráhkadit guoli ovdalgo dat heŋgejuvvo. +Hopp til hovedinnholdet på siden Päivi Laakso girji "Sanatorium" Päivi Laakso boahtá Baaski-festiválii mii lea Ráissas suoidnemánu álggus, ja son lea duođašteddjiid mielde logaldallin dego "dollarišša". +Spábbačiekčanlihttu vuođđudanbeaivi lea 20.12.1987, ja dát dáhton lea deaddiluvvon gollemedáljjaide maid buohkat ožžo. +Ášši politihkalaš organiseremis galgá loktejuvvot, ja dát ášši galgá viidáseappot suohkanstivrii. +dutkanbohtosat eai fála dilis doarvái máŋggabealat govvádusa. +Dát dáhpáhuvvet oktanaga daid dihto bottuin, go deaŧálaš dieđu diehtobihttá (item) govviduvvo dihto gaskaoamis ja go dihto sosiála organisašuvnna doaibmi ollašuhttá dan dihto doaimmas. +čađahuvvo bargosajis, de sáhttá lohkat ahte lea bargosadjái heivehuvvon +Sámediggeráđi miellahtuid nammada presideanta, guhte lea ráđi jođiheaddji. +Maŋŋemus beaivvi guossástallamis čađahuvvui Veracruzas, ja doppe lei petroleumdoaibma váldosáhkan. +Dáid áiggiid siskkobealde sáhttá fitnat čielggadeamen áššiid oanehaččat. +Álggus searvi ordnii juo ovdal álgán duodjevuovdinčájáhusaid ja oassálasttii bargo- ja dáidomeassuide Helssegis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Suohkankássa lea gitta bearjadaga 25.7 Bargiid geasseluomu dihte suohkankássa lea dađibáhabut gitta bearjadaga 25.7. +Guttorm +Ovddasteaddjit buot Sis-Finnmárkku searvegottiin, Guovdageainnu ja Porsáŋggu ráje gitta Deanu ja Unjárgga rádjai, čuvvot virgenammadeami. +Govva: Ole Bjørn Tellefsen, RDM Sa 751 Leŋkket (náhkkis ráhkaduvvon) masa bákki/lávžži gidde. +3447 (XXX) of 9 December 1975. +3. Journalisttalaš láhtten/meannu ja gaskavuohta gálduide. 3.1 Dieđu gáldu galgá dábálaččat almmuhit, jos dainna ii rihko gáldogáhttema dahje doahttaleami goalmmátolbmo ektui. +Jo 1821:s lei Fellman čállán sámegiel áppesa mii ii gártan prentejuvvot, go dalá eiseválddit ledje dan oaivilis ahte buot oahpahus sámiid gaskkas galggai geavvat suomagillii. +Ievttá vuođđudeamis ii lean makkárge dramatihkka. +Anders Bongo lea dahkan festiválii luođi, "Heia-joik" maid juoigá dalle. +Sii hutket, mo sáhttet buoridit Elsa. +Dákko bokte ulbmilin lea ovddidit sihke lámisolbmuid ovttaveardásaš vejolašvuođaid ja maiddái doarjut sin iehčanas ja dievaslaš oassálastima. +2000/78/EY, artihkal 3 heivehansuorgi. +Go buohkat mákset vearu, de šaddá das hirbmat stuorra ruhtaseahkka.- Doppe go lea mahkáš dat árdnagiisá? +Suomen antropologi 2 s. 71 - 77. +8 - Industriija ja energigáldot 1.1 - Árktalaš ja antárktalaš guovlu Govva: Philippe Rekacewicz and Emmanuelle Bournay, Kilde: Amap.no. Árktalaš guovlu leat eatnamat ja mearra Davvipola birra. +Muhtemijda lij dát alvadussan ja hávssken gå æjvvalin oahppásij ja berrahij. +Erohusat leat vuhtton barggu áigge, go nuppit leat šaddan ražastit eanet go nuppit earát. +Dat almmatge gusket maid sápmelaččaid. +Dutki guovttos hábmiiga ja ovddasvástideigga máhtolašvuođa huksenprográmma golmma oasis; 1) kulturáddejumis, 2) dekoloniseren dieđus ja 3) akšuvdnadutkamis ja -oahppamis. +Gárduma bivdoraporttat sáhttet dáinna lágiin leat veahkkin hálddašeamin rievssathivvodaga. +Fágaid tearpmat leat dat gielalaš gaskaoamit maiguin oahppá ođđa áššiid. +Finnmárkokomišuvnna čilgendoaibma ii leat dan duohken ahte muhtun áššebealli dárbbaša čuoččaldahttit ášši ovdal go komišuvnda sáhttá čielggadišgoahtit vuoigatvuohtadiliid. +Dán logaldallamis ovdanbuvttán muhtin syntávssalaš erohusaid ovtta davvisámi suopmana siste. +__________________ 1984: Saamelaistaiteesta. +Sihke bokmålas ahte nynorskas lea leamaš árbevirolaččat nu gohčoduvvon sidestilte former dahje báldalashámit, ovdamearkka dihte nynorska adjektiivva "vejolaš" sáhttá čállit jogo mogleg dahje mogeleg, ja bokmåla substantiivva "geaidnu" lea jogo vei dahje veg. +Dan áigge sámenuorat leat integrearašuvvan suopmelašvuhtii. +Dat attii lassebirgenlági dihto áiggi jagis, muhto maiddái ávkkástalai báikkáláš duodjeávdnasiiguin. +Dát joatkašuvai gitta 1970-logu rádjai, goas sámenuorat morránedje. +Dag Nedrejord muitala Norgga buoremus hárjeheddjiid imaštan mo sii Kárášjogas hárjehallet, go ii leat albma njuikenluohkká. +Pienyhteisötutkimus. +Sámediggeráđđi lea mearridan ahte Sámediggi oassálastá Finnmárkku Pride:s. +Solveig Joks "Women's position in the Sámi reindeer husbandry" In Anderson and Dana (Eds.) +Rávisolbmo láidestemiin sáhttá maid láhčit dili nu ahte mánát besset hárjehallat kategoriseret máŋggalágan iešvuođaid mielde (omd. +Dovddus leai ahte máŋggas geahččaledje heivehit oahpu jietnadatvuogi guvlui, vaikko girjji teavstta dáfus leai váttis" (1981: I). +Vuosttaldeamit vearránedje dalle go Attawapiskat-našuvnna Chief Theresa Spencejuovlamánu 11. b. nealgudišgođii vuosttaldeapmin gáržžes sosiála ja ekonomalaš dillái mii Kanada álgoálbmogis lea. +Functional ultrasound of the anal canal - The effect of pregnancy and childbirth Olsens dutkkus čilge mo nissoniid spiraldeahkit (dárugillii: bekkenbunn) anatomiija rievdá áhpehisdilis ja riegádahttima oktavuođas. +Sámeduodji lea virggálaččat adnojuvvon pedagogihka +Dán givrodaga galggašii sirdit maid sámi skuvlamáilbmái. +Daningo vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat hábmejit ollisvuođa, ferte ovdalis namuhuvvon joavkkuid olmmošvuoigatvuođaid birra humadettiin váldit vuhtii maiddái sin +Luohti lei lunddolaš oassi kultuvrras ja gullui dávjá. +Kandelaberiin leat oasit maidda leat hervejuvvon pastorála, allegorihtalaš scenat, ja ovdal go dat addojuvvo skeaŋkan, de daidda hervejuvvo vel norgga ja skottlándda vearjogalbbat. +Hopp til hovedinnholdet på siden 10. November 2009 av Jørn Aslaksen Gielddastivračoahkkimis golggotmánu 1. beaivve ii lean dulka, ja min ruovttusiidduin čuoččui ahte dulka ii boahtán sohppojuvvon áigái. +Sámediggi bargá dan badjelii ahte mánáidgárddit galget leat gergosat sámi mánáide láhččet fálaldaga mii doahttala ja vuhtii váldá mánáid giela ja kultuvrra. +Govva: Lise Åserud / NTB scanpix Nuppi beaivvi stáhtaguossástallamis álggahedje sii Australia National Maritime Museas, doppe rabai Gonagas Harald seminára Antárktisa birra. +Mun jorgalan maiddái guovddášhálddahusa reivviid, áššebáhpiriid, diehtočállosiid j.d. go lea dárbu. +Prošeaktajođiheaddji ráhkada mánnosaččat raportta gos muitaluvvo mii lea dáhkkon ja guođđá dan sámedikki giellaossodaga hovdii. +- Boahtte vahkku čavget Ceefeldai, Østeriikii, muitala áhčči Lasse Klemetsen, go doppe galgá bárdni Håvard Klemetsen searvat, leat golmma beaivvi badjel gilvvut. +Finnmárkku fylkkagielddain lea šiehtadallon sáhttoortnet "Šielmmá badjel" kursabáikái, ovdan ruoktot. +De son gierrá, maŋit čuožžamiid sierra ja ovddit čuožžamiid sierra. +Dál lea juo mannan 21 beaivvi dan rájes go čilge válgabohtosat Guovdageainnu suohkanválggas, muhto ii oktage mieđit ahte sis leat leamašan almmolaš ságastallamat ovttainge eará bellodagain. +Muhtun spealuin leat merkejuvvon sátneluohkát mat eai gávdno sámegielas, nugo "infm" (infinitiivamearka) ja "art" (artihkal). +- Lei oalle stuorra rievdadus 19 jahkásažžii fárret unna báikkis stuorra gávpogii ja álgit lohkat doaktáriin, muitala son. +Jos skuvlla ulbmilin lea dahkat ohppiid lohkkin ja čállin, de oahppit fertejit beassat beaivválaččat lohkat ja čállit. +Stáhta deattuha vealaheami jávkadeami dehálašvuođa earret eará láhkaásaheami ja virgeoapmahaččaid dáfus, ja maiddái viidáseappot oktasašgottis. +Álttá ossodat bargá boazodoalloáššiiguin. +Virgenammadeami doaimmaha bisma Per Oskar Kjølaas Kárášjoga girkus. +Kultuvrramujto vuosedi duov ja dáv bielev åvdep ájgij sáme æládusájn, viessomin ja åskon. +Go ozat orrunsaji de fertet deavdit ohcan skovi maid gávnnat vuollelis. +Vaikko mearrádusa dahje rávvaga vuostáiváldi ii čuovolege dán, de doaibmaválddi dahje posišuvnna vuođul addon gohččun dahje ráva vealahit sáhttá liikká dulkojuvvot vealaheapmin. +Eastagat leat máŋggaláganat. +Go son jámii almmá dievdoárbbolačča haga 1319:s, jođii Norga náitaleami bokte uniuvdnii Ruoŧain ja Dánmárkkuin. +Sámi allaskuvla álggahii árbevirolaš máhtu pilohtaprošeavtta, maid FAD ja Sámediggi ruhtadedje 2008is 2011 rádjái. +Dál ii leat eará vejolašvuohta mátkkoštit Njereveadjái go fatnasiin. +Juvvá-Lemet oaivvilda, ahte lea maiddái Sámedikkiid ovddasvástádus sihkkarastit kulturárbbi sirdašuvvama nuorat sohkabuolvvaide. +Son oinnii oktavuođa dán golmma áššis: iežas mátkkit birra máilmme, bárbmolottiid jahkásaš vádjoleamit, ja bohccuid johtolagat geasse- ja dálveorohagaid gaskkas. +Olbmuid dállodoallu, mearra ja meahcci leat buktán máŋga erenoamáš borramuša maid ovddeš áiggi olbmot leat borran. +Ođđa sániid oahppamii laktásit namahusat mat govvidit sihke konkrehta ja abstrákta fenomenaid. +Kitti muitala, ahte lea geavahan dujiide dáiddalaš friddjavuođa. +Olbmot leat muitalan ovdamearkka dihte dan ahte sii báhcet muhtumin smiehttat, maid juoga teasttas daddjon sátni mearkkaša. +Dát sáhttá guoskat earret eará skuvlejumi, barggolašvuođa, ámmátlaš skuvlejumi ja ođđasitskuvlejumi, ássama, čorgema, dearvvašvuođa ja sosiáladorvvu surggiin. +Dál eai almmuhuvvo gárvves reaiddut, muhto nu gohčoduvvon beta- veršuvdna, mii lea veršuvdna mas eai galgga leat stuorra teknihkalaš vigit dahje eará vigit, muhto ráhkadeapmi ja testen ii leat loahpalaččat gárvvistuvvon. +Vuođ +Searvvi sáhttá heaittihit jus uhcemustá 3⁄4 lahtuin mearridit nu čálalaš jienasteami bokte. +geavahuvvon sihke cealkagiid guhkkodat ja cealkkaosiid kompleksitehta. +20 jagi lea Ronny Wingren niegadan olahit iežas mihtu: vuoitit Finnmarksløpet-beanagilvvuid. +Duvvá, biegga ja dolla govvidit Bassi Vuoiŋŋa Duvvá, biegga ja dolla govvidit Bassi Vuoiŋŋa. +CCPR/C/21/Rev.1/Add. +Muhto dutkanproseassa áigge lean gávnnahan, ahte dákkár musealiseren lea boares etnográfalaš vierru seailluhit kultuvrra ja vurket "etnográfalaš materiála". +Dát oahpaheaddji lei vásihan, ahte sámit olgguštit iežaset olbmuid. +Romssa fylkajođiheaddji, Irene Dahl, lea ilus dan ovttajienalaš mearrádusa dihte mii dahkkui jahkečoahkkimis. +Valljodagain lea gaskeamearálaččat 1.13% veaiki, ja gánnáhahtti mađe golli ja silba. +Son lea maid leamaš bivttashábmejeaddji Hålogalándda teáhteris ja Riikateáhteris. +Ráhkadit dárkkistuvvon plánaevttohusa gos leat mielde mearkkašumit mat leat sisa boahtán. +Guovdageainnu dievdu lea háldogiddagasas dál gitta skábmamánu 23. beaivvi rádjái. +Kulturskuvllat lea nubbi ášši kulturpolitihkas man Henrik Olsen oaidná lea vajálduvvon. +Dáidet dálá láhkaaddit smiehtastit dan ahte 1888:s juo dohkkehuvvui luossabivdiid historjjálaš vuoigatvuohta bivdui dan muddui ahte álbmot oaččui sierra lága. +Sihkkaris lohkama dahje dekodenmáhtu duođaštussan lea go oahppi máhttá lohkat jitnosit sániid maid ii leat ovdal gullan, nugo omd. +Su mielas lei hui suohtas go besse rájá rastá vázzit, go son ii leat goasege ovdal dan dahkan. +Skuvlaáigge olmmoš oahpásmuvvá ja hárjána čállingiela ovdanbuktinvuohkái. +Sátnegirjji lassin sáhttá maid guldalit mo daddjojuvvot ieš guđet sánit sámegillii ja sáhttá lohkat jorgalusa dárogillii. +Árbevirolaš diehtu lea dábálaččat čálekeahttái ja dat lea lunddolaččat olbmuid mielas, suorpmain, gieđain dahje gorudis dahege oba olbmos, man Connerton (1989: 72 - 73) gohčoda doaban incorporated practice , gorudii vurkejuvvon diehtun. + (Sarmela: 1984, 67 - 68.) +Sin ruovttugiellan lea sámegiella ja guovttis dáin ledje vuosttas sápmelaš duodjeoahppit 1980-logus, geat gáibidišgohte sámegiela duodjeoahpahusa gaskaoapmin. +čuovvu maid Sámeskuvlastivrra plána, vurdo ahte sámi perspektiiva +Bearjadaga ii leat telefuvdnaáigi. +Jođihanjoavku ráhkadii roava plána, man filbmejeaddji ja mun galggaime čađahit. +Váldde kántorfága fágareivve Unjárgga Lohkanguovddážis Lohkangelbbolašvuohta Unjárgga lohkanguovddáža bokte. +Og ingen våga å spørja han meir. 23 Muhto mun bisun álo du luhtte, don leat dohppen mu olgeš gieđa. +Dan maŋŋá leat mii diktán guokte ruvnnu juohke báras maid ráhkadat, muitala váldohábmejeaddji. +- Gulan go son mun álbmogii, hearrá Ledjon? +Konsultašuvdnašiehtadus ii atte Sámediggái biehttalanvuoigatvuođa áššiin mat váikkuhit sámi beroštumiid. +Sáhttá maid cegget tealttá ja lávu. +Muhto dál lea dilli áibbas earalágan go dalle lei go Norga lei Dánmárkku vuolde. +Son ávžžuha kránnjá gieldda olbmuid cuvket sohkarpáhkaid, čuohppat buoiddi eret bierggus, gazzat guolevuoja ja lihkadišgoahtit. +maid Barnes, Colin, Mercer, Geof & Shakespeare, Exploring disability, A sociological introduction, Cambridge: Polity Press (1999), s. 19-20. +Dát hehtte badjedoalu olggobeal duodjáriid ávdnasiid skáhppoma, muhto maiddái ođđa njuovvanráhkadus eaidada sámiid iežaset vieruin (ng. +ovttadássásašvuohta? +Dalá servodagas fápmu lei Gonagasas, báhpain, eananeaiggádiin ja muđui riggáin. +2012 opmodatvearrolistu almmolaš dárkkisteapmái 2012 opmodatvearrolistu lea bidjon almmolaš dárkkisteapmái Porsáŋggu gieldda bálvaluskantuvrii 23.3.2012 rádjai. +Riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid dáfus eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat nannoseappot go unnitloguid vuoigatvuođat - erenomážit eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa ja diekko bokte oassálastinvuoigatvuođa dáfus. +Danin leage nu erenomaš, go moai guovttá Johanas Nystadain bohte guvttiin gánddain geat leaba áibbas njunnošis gilvvuin, čilge son. +Gč.Olmmošvuoigatvuođaorganisašvunnaid oktasaš cealkámuš, http://seta.fi/ihmisoikeusjarjestot-vaativat-itsemaaraamisoikeus-sukupuoleen-lakiuudistuksen-lahtokohdaksi/; Seta ry:a ja Trasek ry:a čealkámuš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ehtalaš ráđđádallangoddái. +Gulaskutta makkár máidnasat siseatnamis leat Guovssonástti birra. +Diehtosiida Latnjakárta / Floor Map 2016-09-21 SÁM-ENG - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Keskitalo lohká su mielas leat guokte dehálaš ášši Sámedikki lávdegotti čoahkkimiin. +Go Árbediehtu-prošeakta loahpahuvvo 2015:s, de lea áigumuš ásahit guovddáža mii joatká barggu sámi árbedieđuin bistevaš vuođul. +Das leat deattuhan dan go lea ovttavásttolašvuohta doaibmaguovllus, de lea maiddái áššálaš ovttavásttolašvuohta sisdoalus dán plánaveahki ja meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusa gaskkas. +Declaration on the Rights of Mentally Retarded Persons, A/RES/26/2856, 20 December 1971. +Dán konvenšuvnna nala dat lea 1997 Kyoto-protokolla huksejuvvon, ja geatnegahttá rikkis riikkaid geahpidit dálkkádatgássaluoitimiid mearriduvvon meari mielde. +Mánáidgárddi čállingiela ráhkkaneapmái gullá maid addit vejolašvuođa beassat geahčadit sámegiel girjjiid, aviissaid ja bláđiid. +Báikkis fálle sámegiela rávisolbmuide maid, ja ieš álggii sámegiela oahpahallat. +Sámediggi berre vuoruhit kulturruhtadeami njuolga árbevirolaš luohtái, iige numo odne ahte dasa gáibiduvvo musihkka ovttasbargu ovdalgo oažžu CD almmuhan ruhtadoarjaga. +Okta ruvkkiin lea Biedjovákki veaike- ja golleruvke ja dan historjá muitaluvvo dan rájes go boazosámit gávdne veaikegeđggiid, gitta oanehis áiggi doibmii ja dassái go suohkanstivra 2013 bissehii ođđasit álggahanplánaid. +Stuorábuš sisafárren lea váidudan olmmošlogu njiedjama sámi guovlluin maŋimuš jagiin, muhto dat ii leat doarvái olmmošlogu ja eretfárrema dássidahttimii. +Loga olles ášši ja geahča govaid Ávvira báberáviissas ja iPad-aviissas distaga. +Rektor Åke Somby muitala ahte sin skuvllas lea eanet heitin dál go ovdal. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bissojoga girkogárddi regulerenplána Áigemearri buktit mearkkašumiid dahje jurdagiid plánaevttohussii lea 20.04.2012. +Mii oaidnit maiddái ahte dađistaga eanet nuorra sápmelaččat váldet láhkaoahpu ja go muhtumat ohcet politiijaskuvlii ja fáŋgaskuvlii. +Skuvlaahkásaččaid sániid oahppamis, seamma go giellaoččodeaddji ahkásaččaid oahppamisge, sáhttet leat oalle stuora erohusat. +Áltái lea ásahuvvon doaimmahus, ja doppe galget ge golbma dáin ođđa bargiin bargat, ja Guovdageainnus ges okta. +Girji álmmuhuvvo vuos ruota gillii, dásto dárogillii. +Vehádatgielagiid ahkejuohkáseapmi lea maid okta dutkanfáttáin. +Ovdáneapmi manná vuosttaš lohkanoahpahusas ja álkis teavsttaid ipmirdeamis dasa ahte máhttit ipmirdit, dulkot, guorahallat ja árvvoštallat dađistaga váddáset teavsttaid iešguđet šáŋŋeriin. +Smith atná kultuvrralaš dieđu dehálažžan, go dat ovddasta dieđu, maid Oarji ii sáhte dulkot áddehahtti láhkai iige sáhte kontrolleret dan (1999: 72-74). +Dáiddársearvvit hábmejedje SDR dan láhkai go dat dál lea. +Čoahkkebáiki Skáidi doaibmá gávnnadanbáikin luossabivdiide, meahcceáŋgiriidda ja olbmuide geain leat meahcceviesut doppe. +Go stuorimus bráhkkii eai lean šat báhcán nu ollu olbmot, dahkkui bráhkka skuvlavistin mas ledje snihkken- ja metállabargguid bájit ja ruovttuoahpu latnja. +Finnmarksløpet beanavuodjingilvvuin lea vuolgga njukčamánu 12. beaivve Álttás. +Min mielas lea buorre gulahallan buohkaiguin áššis deaŧalaš vai ášši čuvgejuvvo bures ja buot áššebeliid vuoigatvuođat fuolahuvvojit konvenšuvnnas, dadjá Jåma. +Dálá kásushámiid geavaheami rievdama ovdamearkan muhtin guovlluin lea máŋggaidlogu komitatiivahámi geava-heapmi máŋggaidlogu lokatiivva sajis: minguin ii leat ihttin skuvla dan sadjái go mis ii leat ihttin skuvla, ja máŋggaidlogu hámit lohkosániid oktavuođas: vihtta mánát ja vihtta mánáide dan sadjái go árbevirolaš geavaheami vihtta máná ja viđa mánnái. +EM lágiduvvo 2011:s njeljiin vuoruin guovtti sierra riikkas. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Gávdnui guhkkin váris Silbaoaivvi rikkis, Áron Ruigi, gávdno jápmán duoddaris. +Kurssat heivejit oasseáigestudeanttaide ja erenoamážit journalisttaide geat juo leat barggus Sámi mediain. +Automáhtalaš ortográfalaš lohkanmáhttu dahká vejolažžan jođánit dovdat maiddái oalle guhkes sátnehámiid, nugo ovdamearkka dihte biilavu (o) ddjiiguingoson, go laktapartihkkaliid čálalaš hámit maiddái leat cieggan lohkki guhkesáiggemuitui. + (Almmustahtton 22.1.2016) Gč. +Search for "" returned 1301 matches - Buorit geainnut ja beasatlašvuohta lea eaktun ealáhusaid ja servodaga ovdáneapmái Finnmárkkus ja sámi guovlluin. +Norggas gávdnui opposišuvdna mii ovddidii dan maid ieža gohčodedje "goalmmát oalášoaivil", mii lei sávaldat ahte beassat leahkit nu unnán fápmoriikkaid duohken go vejolaš. +Dutkamuš čohkiida sihke vuoigatvuohtadieđalaš analysas ja servodatdieđalaš dutkamušas. +Dán raporttas bidjá Telemarksforsking ovdan bohtosiid ja dárkilis dieđuid sámi gielddain. +08:13 Borgemánu 17. beaivi 2016 Politiijat jávkadan 23000 narkotihka geavahandosa Finnmárkkus leat politiijat vuosttaš jahkebealis almmustahttán 138 narkotihkkaášši ja duoguštan oktiibuot njeallje kilo cannabisa ja 1,9 kilo amfetamiinna/meta-amfetamiinna. +Ohcejogas lea Suoma áidna Sámi joatkkaskuvla, Ohcejoga Sámelogahat. +Dás ii leat sáhka religiovnnas, kultuvrras ii ge biologiijas. +Kulturskuvla oassálastá eanaš kulturdoaluin mat nannejit kultureallima gielddas. +Lea Kjell Erland Pedersen guhte jođiha historjávádjolusa. 2004:s almmuhii son ovttas Tore Einar Johanseniin girjji Et samisk samfunn på Hinnøya. +Bárentsráđđi mearridii almmuhusa mii máinnaša Norgga bárentsovdagotti bohtosiid. +Decolonizing Indigenous teaching: Renewing actions through a critical utopian action research framework Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Pittsa ja Poggats geahččaladdaba ođđa vuogi dábálaš skuvlaoahpahussii lassin. +Earth Hour lea álkis jurdda mii johtilit ovdánii ja leavai miehtá máilmmi. +Duoji hábmen- ja duddjonproseassas sáhttá earuhit iešguđelágan geahččanguovlluid. +Dasa lassin okta informánta muitala ahte oarjemáilmmi LHBTIQ -servošiin sáhte álo vealttakeahttá buktit ovdan buot áššiid ovdamearkka dihte sámeservoša ja váldoálbmoga kultuvrralaš erohusain, daningo váldoálbmogii gullevaš olbmot sáhttet kommenteret ášši negatiivvalaččat. +Asp (1965: 67) earuha gámagoarruma eará duddjomis. +Luondduvalljodagat ovddastit alla árvvuid ja leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun. +Almmuhuvvon ikte, dii. 13:50 Juovlamánu 06. beaivi 2016 Erna Solberg rahpá ođđa luotta Álttás boahtte vahkku Disdaga juovlamánu 13. beaivvi rahppo ođđa oassi E6-luottas mainna leat golbma jagi bargan. +Oassi informánttain muitala mo olbmot návdet dávjá ahte sii máhttet vástidit buot gažaldagaide sápmelaččaid historjjás ain dálá sámeservodaga dillái. +Eambbo dieđuid oaččut jus geahčat FeFo ruovttusiidduin www.fefo.no gos maiddái gávnnat ohcanskovi, listtu rabas luossabivdosajiin ja njuolggadusaid luossabivdosajiid juolludeapmái. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogut +Ná ođđa sániid oahppan geavvá oahpes sániid vehkiin, jogo čilgehusain dahje čuvgejeaddji giellageavahemiin. +Sdg-info: Dieđut e-poastta bokte Sámi dutkamiid guovddážis Don sáhtát dieđihit iežat Sámi dutkamiid guovddáža e-poastalistui ja oažžut dieđuid mat leat relevánttat sámi ja eamiálbmotdutkamii. +Duopmárin lea ámmátsuodjalus galga sihkkarastit ahte eai lihccojuvvo bivnnuhis mearrádusaid dihte masa eiseváldit dehe earát leat moaitevaččat. +Sápmelaš identitehta lea govviduvvon árbevirolaš sámeservoša árvvuid, duoji ja giela, vuođul nuppástuvvi dilis, mas ođđa identitehta gullá vel marginála etnihkalaš kategoriijai. +Váhnemat geain ii leat mánáidgárdesadji, gaskkalduhtte Guovdageainnu ovdagotti čoahkkima ja geigejedje iežaset reivve mas gáibidit eambbo mánáidgárdesajiid. +Dán áiggi lea ollu norgga guollebiebman Kanadas, mii dahká erenoamáš miellagiddevažžan lonohallat vásáhusaid, dadjá sámediggeráđđi Marianne Balto. +Ihmisoikeuskeskus, Vammaisten henkilöiden pääsy oikeuksiin: vammaisjärjestöjen neuvontapalvelut (2016). +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Resursaguovllut, luonddušláddjivuohta, kulturmuittut ja kulturduovdagat leat dehálaš oasit das man gohčodit sámi kultuvrra ávnnaslaš kulturvuođu. +stáhtat, álbmogat), mat váikkuhit báikkálaš joavkkuid lundui seammaláhkai go báikkálaš vuogáidupmi. + (Saamen käsityön artesaani 1998: 1 - 2, 7.) +Dán girjji bokte oahpásmuvat fas daidda. +11.5 Lohkanmáhttu guovtteoasat doaibman +Jienastuslogus leat buot gieldda ássit geain lea jienastanlohpi čállon. +Olbmuide lea maid vejolaš láigohit vuojadanáldá. +Sámis leat dál sámi báhpat, mat buktet ođđa geahčastanvugiid girkuide, ja gieskat lea lágiduvvon dekoloniserema birra seminára Sámi girkoráđi oahpaheddjiide. +Buoremus lea oahpahit máná hástalusain, dalle čuožžila dárbu čatnat oktii vásáhusaid ollisin. +Prošeakta gohčoduvvo; Dálkkádatrievdadeamit, hearkivuohta ja heivehannákca davvinorgalaš eanadoalus, ja prošeakta lea ovttasbargu gaskkal Cicero, Nordlandsforskning ja Bioforsk. +Duopmostuolut ja duopmárat eai galgga váikkuhuvvot guđege guvlui duomu cealkimis. +Dat lea dohkálaš, go giliin han eai dávjá gávdno oahppofálaldagat. +Foto: Arve Kjersheim / Riikkaantikvára Loahpas gaskaáiggi lei Bryggen riikkaidgaskasaš stuora gávppašandoaimma guovddáš. +Porsáŋggu lávlagat. +Guovlu mii lea várrejuvvon leat sullii 40 daa. + - Dat lea suohkana riekti ja ovddasvástádus dan dahkat, dadjá Hætta. +- Dán oktavuođas ii sáhte gohčodit skohtervuodjima valáštallamin, go dat lea njulgestaga astoáigedoaibma, lohká Østgård. +14.7 Guovttegielatvuohta hávskin +Maiddái eará ollesolbmot fertejit láhttet seamma láhkai go son. +Dat gárta sin priváhta beroštupmin. +Doabaipmárdusa nannemiin oaivvilduvvo ovdáneapmi mas mánná oažžu čielgaset gova das maid sátni máksá ja masa dat čujuha. +Lágas daddjojuvvo maiddái ahte báikkálaš guolásteddjiide gullá vuotnabivdu. +Ovttastupmái gullet +Ii leat dárbu geahččat sámi mánáid-tv dan diibmobeale go dat bistá, dadjá Bongo. +Mun deattuhan dan, go dat lea mu vásihus, ahte álo ii leat álki fuomášit makkár sánit ja dagut buktet badjelmearálaš spekulašuvnnaid. +Easttahisvuohta ja bálvalusaid oččodeapmi laktásit lávga maiddái fievrredeapmái beassama dorvvasteapmái. +Olu mánát ohppet jo giellaoččodanagis guokte giela, jogo nu ahte ruovttus geavahuvvojit guokte giela beaivválaččat dahje nu ahte mánná oahppá nuppi giela mánáidgárddis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Organisasjon"Virksomheter"Helseavdelingen Mammografiija nissoniidda Deanu gielddas 13. januar 2010 av Lillian Saua Bovdejuvvojit oktiibuot 333 nissonolbmo. +Muitaluvvo báhtaremiin meahcái, birgenlágiin ja heargeráidduin mat bukte heahtedárbašiid álbmogii geat dálvvi badjel ledje orrun gođiin. +Ibid., s. 22. +Go 1970-logu álggus "stobuin" fárrejedje vuosttas boazodáluide, daidda eai sirdásan šat namatge. +Jovnn'Ovllá lea hui čalmmus sámi duodje- ja dáiddármáilmmis. +Suomas leat ovdal almmostuvvan moadde publikašuvnna, mat gieđahallet namalassii sápmelaš lámisolbmuid dili. +Ođđa Sámi spábbačiekčanlihttu lea jo čohkkegoahtán joavkku dán jagáš Conifa World Cupii mii lágiduvvo Staares Ruoŧas. +Mánát ohppet oaidnimiin ja áicamiin bargguid, gullamiin bargoságaid, veahkehemiin ja ieža hárjehallamiin dakko gokko ain nákcejedje. +Eahpesihkkarvuođas sáhttá beassat, nugo lean čájehan dekoloniseren proseassaid čađaheami bokte. +Eamiálbmogiin lea maiddái dakkár diehtu ja vásahusat, mat eai vuođđuduva árbevirolaš eallinvuohkái, vuoiŋŋalašvuhtii, filosofiijai, sosiála gaskavuođaide ja kultuvrralaš árvvuide (Stevenson 1996: 280). +suorggádusain borahit, jugahit ja barggahit. +Erenoamáš gáibádusat prošeavttaide mat leat Riikaantikvára árvoháhkanprográmma siskkobealde Eaktun doarjaga oažžumii lea ahte prošeakta šaddá oassin Riikaantikvára árvoháhkanprográmmas. +Dát ovttasbargu ii hehtte SDS:a eaŋkiláššiin doalahit sierra oainnu mii lea vuostá namuhuvvon servviid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sieiddá skuvla lea vuovdimassii 27. April 2016 av Bill Sørensen Dan olis go Deanu gielda hukse ođđa skuvlla Deanušaldái, de lea dál jurdda vuovdit Sieiddá skuvlla dasa guhte fállá eanemus. +Dánge barggu ulbmilin ii leat sivahallat geange muhto baicce lasihit ipmárdusa sámástišgoahtima sensitiivvalašvuođas. +Finnmárkokomišuvnna galgá kártet dálá geavahan- ja eaiggáiduššanvuoigatvuođaid maid finnmárkolaččat leat háhkan guhkes áiggi geavahusa vuođul. +Birasgáhttendepartemeanta lea dál gieđahallame eatnamiid heivehanplána (oktan váikkuhusguorahallamiin), ja politihkalaš mearrádus vurdojuvvo 2013 vuosttaš jahkebealis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jienastanbáikkit ja rahpanáiggit - Stuorradiggeválga ja sámediggeválga 2013 5. september 2013 av Frode Gundersen Stuorradiggeválga- ja sámediggeválgabeaivi lea vuossárgga čakčamánu 9. beaivve. +Dan mii bargat go sii leat maŋidan áigemeari sáddet rehketdoaluid ja raporttaid golmma jagi badjel, ja danne mii eat šat mávsse loahppadoarjaga. +3.2. +Guovdageainnu suohkan lea árvvoštallan Johan Heaika Hætta dálu Mázes beannot miljovdnii, ja dan mielde mearridan opmodatvearu. +Sámemánáid bajásgeassimii lea leamaš mihtilmas, ahte mánát oassálastet duodjeprosessii, muhto dálá kurssain mánát eai oaččo leat fárus bargosuodjalanlágaid dihte. +Rehketdoalu fuolaha Consis Regnskap Karasjok, ja dárkkisteaddjin lea BDO, Harstad. +Sápmelaš duodjárat lea rievdadan namaset Sámi Duodjin ja dan váldodoaibman lea ain duoji gáhtten ja ovddideapmi. +Go omd. +Greikkagiela akademeia máksá seamma go oahppoásahus ja dan sámegiela suorggádus akademalaš geavahuvvo maid seamma mearkkašumis go teorehtalaš. +Mohtorjohtalusláhka mudde mohtorvuodjima mehciin, ja boazodoalus lea lohpi geavahit mohtorvuojániid, ja earát ožžot vuodjit rabas máđiid mielde dahje fertejit ohcat sierra lobiid. +- Máilmmimeašttirgilvvuide bohtet miehtá máilmmi olbmot, ja dan dihte livččii mu mielas erenoamáš dehálaš čájehit ahte sápmelaččat maid gávdnojit, go eai leat obanassiige buohkat geat dan dihtet, lohká Klemetsen. +Sáme guovllo le 24 suohkana Nuortta-Trøndelága, Nordlánda, Råmså ja Finnmárko fylkajn. +1.1. +Maŋŋá nuppi máilmmisoađi rievddai oaidnu čearddalaš minoritehtaide. +Iŋggás lea ođđaseamos biila. +Buoremus Dálveskippis mii goassige lea leamaš, lávluiguin ja juigiiguin mat leamaš njulgestaga hirpmástuhtti buorit. +Melbøe ja earát (2016b) fuomášuhttet artihkkalis ahte muhtimat jurddašit ain ná. +Jus leat olgoriika studeantta, de fertet buori áiggis ohcat Norgga báŋku kontu ja D-nummara. +Ođasmahtti ja eahpe-ođasmahtti resurssat luonddus Sámis dagahit ávnnaslaš vuođu sámi kultuvrii. +Umeå University, Umeå. +Ná giela ráhkaduslaš máhtuin sáhttá heivehit ovdanbuktima nu ahte dat heive gulahallandilálašvuhtii. +Juridica Lapponica No. +Rahpandoaluin Niko Valkeapää minikonearta, sárdnit ja guossoheapme. +Dán girjji giella lei lagamustá ubmisámegiela, ja nubbi girji, Swenske och Lappeske ABC Book, mii maid ilmmai Ruoŧa bealde 1638:s fas čájeha ahte gielalaš hápmi lea eambbo julevsámegiela sullasaš. +Almmolaš gažadanboddu gielddastivračoahkkima olis čakčamánu 20. beaivve Sátnejođiheaddji sávvá buot Deanu gieldda ássiide buriid juovllaid ja buorre ođđa jagi! +Raportta rávvagiin daddjojuvvo earret eará ahte dat ortnet ahte sámi joatkkaskuvllain lea sierra stáhtalaš stivrejupmi, galgá loahpahuvvot. +Petter Kaald, gii bargá Stáhta Luonddubearráigeahčus, oaivvilda ahte Mikkel Isaksen Bongo lea bargan áibbas riekta go guovža fallehii su. +Dat mearkkaša ahte máksu šaddá dušše 500,- skuvlanuoraide geat leat Unjárggas eret. +Mánáide vuollil 10 jagi ja olbmuide geain lea heajos suodjalus dávddaid vuostá ávžžuhuvvojit guokte dálkkasmeari. +11:09 Skábmamánu 15. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dákkár meroštallamis leat rádjedáhpáhusat, go leahan vejolaš gulahallat dušše muhtin muddui. +vojit oalle automáhtalaččat go oaidná čálagova, nugo omd. +Dát diehto máhttá buktet åvddån guovdásj árvojt sáme sebrudagán ja aj viessomvuogijt. +Mikalsen & Wirkola (2007) čilgeba iežaska prošeaktaraporttas mo guovtte skuvlaluohkás bargojuvvui bustávvaoahpahusain guokte vuosttaš skuvlajagi. +Prinsihpat leat juhkkojuvvon njealji kategoriijai: siskkáldas lingvisttalaš prinsihpat, prinsihpat mat govvidit gaskavuođaid eará gielaide, prinsihpat mat govvidit gaskavuođaid giela ja dan geavaheddjiid gaskkas ja prinsihpat mat bohtet servodatlaš ideologiijain. +Sii liikojit dasa, maid sii barget. +_________________ 1999: Mihin katosi tämä nauru? +Mánná de orru jurddašan ahte gal áhčis vedjet leat divrras ruđat maiguin oastit divrras duhkorasa. +Sámi servodagas lea oppalaččat olu jávohisvuohta homofiillaid ja LHBT-áššiid birra, ja fáddá lea maiddái unnán dutkojuvvon. +Manádibme Várdobáiken lij hávsskes ja buorre loahppa dán jabe æjvvalimijda. +Govva: Nenad Djordjević Ruvdnaprinsa ja 1.várrestáhtaministariin ja olgoriikkaministariin Ivica Dačić. +Ohcamat mat leat sáddejuvvon dán beaivvi maŋŋá, eai meannuduvvo. +Norstedt, Stockholm. +Sámediggeráđi bealis leat mii oaidnán ahte guollevuostáiváldimiid lohku lea sakka njiedjan. +Dattege lea erohus dak-kár gulahallanoktavuođas gos hálli ja guldaleaddji leaba seamma visuála birrasis ja dakkár dilis gos dat leaba goappašat birrasis. +Das leat maiddái ollu govat. +gaskal 30 ja 40 giela (Janhunen 2009). +Diehtu lea álbmogis, go fas kultuvra lea dihtoláhkai lávga juogadeapmi. +Aberle, David 1968: The Influence of Linguistics on Early Culture and Personality Theory. +Lohkanmáhttu sáhttá mihtiduvvot lohkanleavttu, njuovžilvuođa ja lohkanáddejumi ektui. +Dat dáhpáhuvvá go juoga earenoamážit lea dáhpáhuvvan, ovdamearkkadihte jus fáhkka šaddá molsut muhtun stáhtaráđi, jus Gonagasvissui lea ođđa olmmoš riegádan, dahje diekkár sullasaš diliin. +Ráđđehusa evttohusa mielde heivehusaid galgá ordnet guđege dilálašvuhtii dárbbu mielde. +Fylkkamánni mearrida vuosttažettiin ovttaskasáššiid mánnálága, náittosdillelága, nammalága ja álbmotlahttolága bokte. +Prográmmas lea maiddái fáddán mo implementeret ON julggaštusa álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja gulahallan ON Álgoálbmotvuoigatvuođaid Erenoamáš Dieđiheddjiin ja ON Álgoálbmotvuoigatvuođaid mekanismma jođiheddjiin. +Marit Kirsten A. Gaup lei evttohuvvon Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji evttohassan Kárášjohkii maŋŋel go dálá Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji Kjell Sæther lea mearridan ahte son luohpá politihkas. +Gurut ravddas Veahkkeneavvuid vuolde, leat sojahanparadigmaid genereren, sátnegirji ja sátne- ja teakstaanalyseren, ja dieđut sátneluohkáid ja cealkkalahtuid birra. + (Guovttegielasteami ja guovtti giela lotnolas geavaheami birra gč. +Buorre sátnegirji adnojuvvo autoritehtan mii muitala sáni rivttes mearkkašumi. +1995 ja nubbi diehtu lea galle proseantta álbmogis ledje 0-18 jagi ja badjel 79 jagi. +Máhtuin ja ávviriin mii galgat hábmet iežamet oktasaš boahtteáiggi. +Vuogáiduvvanproseassa dáhpáhuvvá máŋgga sohkabuolvva áigge. +Oula Guttorm, Anders Rimpi, Sara Margrethe Oskal ja Siri Broch Johansen barget guhkes beivviid dál, muhto bargat iluin, go oaidnit ahte dát šaddá erenoamáš ja buorre bihttá. +3. Loga čilgehusa nuppi studentii, gii sárgu kártta dan mielde. +Máilmmimeašttirgilvvuid kulturhoavda, Tove Indgjerd, maid muitala ahte kulturoasi bealis iige boađe sámivuohta ovdan moktege. +Dasa gullá maid soabadeapmi ja gulahallan eará olbmuiguin, eará boazosápmelaččaiguin iige dušše olbmuiguin, muhto guohtoneatnamiiguin, johtolagaiguin, guottetbáikkiiguin, orohagaiguin, vákkiiguin ja obanassiige duovdagiiguin ja birrasiiguin. +Vaikko dát dutkamuš ii njuolga vuođđuduvage ovdanbukton sohkabealleteoriijaide, dat almmatge veahkehit hámuhit sihke seksuálavuhtii ja sohkabeallái laktáseaddji servodatlaš ságastallama vuolggasajiid. +12:03 Čakčamánu 09. beaivi 2015 Johttisápmelaččaid listu Sámeálbmot Listu Bargiidbellodat vuittii skuvlaválggaid Guovdageainnus Bargiidbellodat (BB) oaččui liige eanemus jienaid Guovdageainnu skuvlaválggain. +Su dutkamuš sáme- ja suomagiela oččodeaddji máná sámegiela vearbasojaheami oahppanproseassas čájeha ahte guovttegielat mánná goit +Makkár čovdojumiid ja mearrádusaid giellalávdegoddi dagai ja manin? +Seammá čoahkkimis mearriduvvui sirdit válgabiirerájá gaskkal 02. biire - Buolbmát/ Fanasgieddi ja 03. biire - Deanušaldi. +Čuovgarevrriin maid lei dábálaš geavahit PCB. +Maiddái huksenvierut ja báikkálaš áddejumit ja historjját vistti birra lea deaŧalaš oassi árvvoštallamis lea go visti sámi visti vai ii. +Lapin esineiden valmistuksessa on esiintynyt paljon mielikuvituksellisesti valmistettuja esineitä, joilla ei ole mitään kulttuuriarvoa. +Lea váttis jurddašit mo juovlabasit ledje 1944:s, dalle go min ássit ledje massán viesuideaset, ruovttuideaset ja buot iežaset dávviriid. +Hermansen Hætta 1993). +Sámi allaskuvlla oasseáiggi journalistaoahput 2016/17 Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +- Muhto mun seammás jođánit fuobmájin ahte Kárášjogas leat liiggás olu namat narkolisttus. +Suopmelaš, norgalaš, ruoŧŧelaš, sápmelaš áššedovdijoavkku 27.10. +Dát mearkkaša ahte sámegielat leat sihke eurohpalaš ja Oarje asiáhtalaš gielaid maŋisboahttit ja lea máŋgga duhát jagiin gullevašvuohta goappaš kontineanttaide. +Pigga Keskitalo doseantan Helssega universitehttii Pedagogihka doavttir Pigga Keskitalo lea mieđihuvvon pedagogihka doseantan Helssega universitehta kansleriijas 30.5.2014. +Studieretningsfagene i videregående kurs i duodji 1994. +vuoigatvuođaid eamiálbmogin. +Vealaheami vuostásaš giehtagirji, 2003, s. 68. + (Aikio-Puoskari 2005: 14.) +Daid bokte olbmuide sáhttá duddjot positiiva gova sihke sápmelaččain ja maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteddjiin. +Lea nationála eiseválddiid ovddasvástádus fuolahit ahte sámegielat mánát galget beassat áimmahuššat gielaset ja kultuvrraset go leat mánáidsuodjalusa fuolahusas. +Muhtimin sáhttá ovttas guorahallat ja ságastallat loatnasániid birra ja čájehit makkár heivehuvvon loatnasániid lea dábálaš geavahit sámegielas (omd. +Odne leat almmuhuvvo ođđa almmolaš govat Gonagasviesu lahtuin, Gonagasbára 25-jagi ávvudeami oktavuođas. 11.01.2016 Lihkkosávvanprotokolla Hálidat go sávvat lihku Gonagasbárrii? +Guoddalanásahus lea gielddaid váidinlávdegoddi. +Ságaškuša áinnas ášši earáiguin, ja almmut sin informántan. +Dain lea dušše báikkis-mearkkašupmi. +Sámediggi fállá oppalaš dieđuid konferánssa birra ja addá konkrehtat dieđuid konferánssa geavatlaš čađaheami birra. +A/RES/61/106 Láidehusoassi kapihttal e, artihkal 1. +Mii guorahallat mo rájáid jávkadeapmi sáhttá veahkehit olbmuid, ja mo máilbmi šaddá buoret báikin go dutkan sirdá rájáid. +RDM-Porsáŋggu musea oktan miellágideaddjiin Porsáŋggu historjá- ja msueaservviin ja Skuvvanvári giliservviin giitet buohkaid geat ledje boahtán dán gáfestallamii. +Okta informánta dadjá, ahte dálonat eai atnán jeaggegállibiktasiid, go eai dárbbašan daid. +Dasa lassin báikkálaš rávdeduojáriin ja golleroggis, ja ođđasat áiggis oavánis nissonolbmos guhte stivrrana váldá iežas háldui. +Čálamáhttu deattuhuvvui oahpahusas álggu rájes vuosttažettiin lohkanmáhttun, go adnojuvvui deaŧalažžan máhttit lohkat katekismusa. +Dávda lea hui várálaš, danin fertet leat hui sreaŋgát dainna, lohká son. +Buot geafimus nissonolbmot rahčet beassat eret botnihis geafivuođas. +Oahpahus dáhpáhuvvá vuosttaš čoahkkimiin. +Kouluhallitus, Helsinki. +Dát máksá ahte leat sihke dakkár doahpagat mat leat čadnon njuolga gillii jogo lekseman dahje giellaoahpalaš morfeman ja maiddái dakkár doahpagat mat eai leat čadnon mange erenoamáš gielalaš elementii. +Dát lei ođas Marit Susannii, go su nieida ii lean dán oba namuhan ge. +Sii eai váidalan ovddeš politihka, muhto álge ieža leat aktiivvat politihkas. +Ollu gielddain leat dattetge fitnodagat mat leat ahtanuššan 2010:s. +Biehtes lea silbaboallu, Nilssas fas ii leat. +Rádjebálges Jiellevárráj ásaduváj jagen 2007 ja dat le viehka buorre álggo jus sidá mijá oavdos luondov vásedit. +Heivehan su doahpagiid dán davvisámegielat giellaservošii guoski dutkamuššii ja geavahan su meroštallan doahpagiid: 1. giela aktiverejeaddji, 2. +Čájáhusas maid Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rabai guossátallanmátkki goalmmát beaivvi, lei luonddu ja arkitektuvrra gaskavuohta dego ruskes láigin. +Son lea guhká Mari Boine:in ovttasbargan - Idjagieðas (2006) ja Sterna Paradisea (2009), ja buot Niko Valkeapää skearruin lea leamaš sihke buvttadeaddji, komponista ja musihkkár. +Muhtun guovlluide Deanus lea ásahuvvon fiberneahtta. +Tropalaš arvevuovdi lea boarráseamos ekosystema máilmmis. +Veaigin searvvaiga maiddái Gonagas Harald ja Presideanta Josipović ealáhusseminárii gos sudnos goappásge lei sáhkavuorru oasseváldiide. +Muhtun olbmot, geat ledje boahtán čoahkkimii, válde sátnevuoruid ja sii oaivvildedje ahte árbevirolaš meahcásteapmi lea ain dehálaš Guovdageainnus. +Dalle go Norgga eiseválddit 1970-logus mearridedje dulvadit Álttá-Guovdageain-eanu, álge olbmot stuorrát muhto ráfálaš vugiiguin čájehit ahte leat duhtameahttumat eiseválddiid váilevaš álgoálbmotpolitihka geažil. + (N2b.) +Viesu sáhttá láigohit ovtta mánus gitta golmma mánu rádjái. +Sáhtát ieš rievdadit máksinmeriid ja supmiid ovdal go dohkkehat rehkega. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on December 30, 2013 by Lene Biret ja Máret leigga ruovttus juovlabasiid, go basiid gaskkas issorasat dálkkáskii. +Nieiddaide ja gánddaide leat iešguđetlágan vuordámušat, nugo leat vásihan dán leat skuvllas ja boahtá ovdan maid artihkkalis "Ruhtagiehta ja Bállobiigá", mas guorahalan sohkabeal erohusaid sámi servodagas (Balto 1991). +Fátmmasteaddji vealaheami vásáhusain vuhtto čielgasit sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dihtolágan jávohisvuohta oktasašgottis. +Sámi skuvladutkamat +Maiddái ođđa boazodállu lasihii barggu: "muhto baicce manai eambo áigi čorget stuorra dálu" (N2c). +Juigiide, geat eai leat hárjánan lávddi alde juoigat, sáhttit oahpahit jietnageavaheami. +Lapin yliopisto, Rovaniemi. +Hárve gielat leat dušše analyhtalaččat dahje dušše syntehtalaččat, baicce lea nu ahte gielain leat eanet dahje unnit analyhtalaš dahje syntehtalaš ráhkadusat. +Riikkaidgaskasaččat negatiiva vuoigatvuođaid, ovdamearkka dihte vealaheami vuostásaš láhkaásaheami, atnit erenomážit oarjeriikkain positiivvalaččat, ja dan atnet vuohkin suodjalit lámisolbmuid. +Ođasmuvvan čoahkkinplána - Miessemánnu 2014 Dás gávnnat ođasmuvvan miessemánu 2014 čoahkkinplána. +Nie oktavuohta álbmotatnodáidagii ii leat boatkanan. +Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, Helsset: Edita Prima Oy, (2004), s. 116-121. +Sámediggi ja Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeanta leat addán ekonomalaš doarjaga Árbediehtu-prošektii. +Sii leat kommenteren ja árvvoštallan mu dutkamuša. +Leavnnja Nordconsult Os fitnodat ges prošektere ja jođiha huksenbargguid. +Fuomáš ahte ddj ja dj leat duppalkonsonánttat, eaige konsonántačoahkit. +Muhto dát lei dušše álgu. +Su dáiddabarggut - klassihkalaš portreahtat, dovddavásihus ja miellalági portreahtat main leat dađi lasi kontrástat. +Kárášjoga várreráđđealmmái, Lisbeth Faltin, gii maid lei mielde geahččamin Ráiteváris ja Suolomarrasis, lohpida vuossárgii ohcat dán sierravuodjinohcamuša oktan gieldda lohpeaddimiin. +Go guhkidit ohcanáigemeari, de oažžut mii dan vejolašvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Politisk virksomhet"Valg 2015 Jienastanvuoigatvuohta gielddastivra- ja fylkkadiggeválggaide Dus galgá leat jienastanvuoigatvuohta jos galggat beassat jienastit dán čávčča válggain. +Badjel 100 jagi lean várjalan Stuorradikki ja Vuođđolága. +Doaimmaheaddji ii galgga goassege diktit iežas báidnojuvvot čuoččuhit oaiviliid maid ieš ii doarjjo. +Dat gokčá golmma-beaivvásaš kurssa, ávnnasiid, beaiveborrama ja gáfe. +Olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid gohcinvuogádagas čielgá ahte lámisolbmuid ovttaveardásaš vejolašvuođat +Modeallas lea buorre dat go dainna sáhttá analyseret sierralágán materiálaid, nu jearahallamiid go čálalaš materiála. +Áillohaš válddii duođas iežas láidesteaddjidoaimma, ja son movttiidahtii ođđa juoigiid ja diktačálliid sihke praktihkalaš neavvumiin ja almmuhemiid bokte. +Dát njuolggadusat leat čilgejuvvon dárkileapput mearrádusain Finnmárkokomišuvnna ja Finnmárkku meahcceduopmostuolu láhkaásahusas, addon gonagaslaš resolušuvnnas njukčamánu 16.b. 2007. +Hoëm mielas sámeskuvlla ovddidanhástalussan lea, ahte formála skuvlavuogádat speadjalastá gávpotservodaga ja lea vuosttažettiin ásahuvvon gávpotservodaga dárbbuid gokčat. +Nuortalašgielat teavsttain lea vehá eanet kodamolsun, go davvisámegielat teavsttain. +Porsáŋggu ealáhus lea bidjan dán jagáš Gaskaijarockii 1.5 miljovnna ja háliidit bidjat eambbo ruđa dán váhkoloahpa maŋŋil. +Etniid sohkabuolvvas okta lea vázzán suopmelaš duodjeskuvlla ja nieiddain leat njealjis vázzán sámeduodjeskuvlla, guokte 1980-logu beallemuttus ja guokte 1990-logus. +Diet áigemearri lea joavdanáigi. +Gielda čuovvu ášši, ja álmmuha nu johtilit go vejolaš gieldda ruovttusiidduin go láhttu ráhppu fas. +Earret eará lea dárbu ođastit magasiinnaid ja čájáhusbáikkiid sámi museain. +Sii leat dego "beahttán" iežaset duogáža. +Gielda sadde reivve buohkaide main lea astoáiggeviessu ja/dahje bartta. +Oahpahii sámi kultuvrra, historjjá, njálmmálaš árbevieruid, árbevirolaš dieđuid ja máhtuid, álgoálbmotmetodologiijaid ee. +Elektrovnnalaš ohcan galgá leat siste ovdal dii. 12:00 njukčamánu 1. beaivvi 2012. +Suopma čujuhii ávžžuhusaide ja almmuhii ahte dat dohkkeha ainjuo seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami jávkkadeami ja eastadeami guoski ávžž. +Gávpot huksejuvvui duođai, ja maŋŋil ceggejedje dohko Buddha geađggis, son čujuha gávpoga ja gonagasgárdima guvlui. +Boahttevaš allaáiggalaš audieanssat dieđihuvvojit álo almmolaš prográmmas - maid oaidná go čuovvu čujuheaddji dás olgešbealde. +Searvvis lea áigumuš čielggadit luođi vuoigatvuođaid lagabuidda, ja lea dárbu bargat áššiin ja geahččalit ohcat doarjaga bargui. +In ávžžut olbmuid gal ruđa speallat neahtas, go dat sáhttá šaddat dávdan ja spealat alddát ollu ruđa duššás, lohká vel John Anders D. Sara loahpas. +Skáhttagáibádusa ferte bivdi ieš buktit Deanu gildii ovdal juovlamánu 1. beaivve jahkásaččat. +Dat lea stuora váttisvuohta máilmmis. +Jus galgat oažžut buriid riemuid, de lea dárbu ahte ollugat servet doaluide. +Detáljamudden addá vejolašvuođa hukset lagabui 120 daa industriijadoaimmaid várás. +Aaltonen ja earát (2009), 20; Fredman (2016), 27-28; Makkonen (2002), 11; Burri & Schiek (2009), 4. +Artihkkalis mearriduvvo maiddái máná ovddu vuhtiiváldimis dakkár doaimmain, mat gusket lámis mánáid. +Lea viiddis prográmma sihke ovdal ja maŋŋá rahpama. +Vaikko erohus ovdamearkka dihte lulli- ja davviguovlluid ássiid oainnuin adno čielggasin, de liikká maiddái eará guovlluid sámeservošat láhččet dihto vuordámušaid nissoniidda ja dievdduide. +Skuvlaásahusaide lea hástalus ávkkástallat dainna árbevirolaš čehppodagain, mii lea sámi olbmuin, ruovttuin, báikkálaš birrasiin ja Sámis oppalohkái. +Ii boađe geasage buorrin jus váhnemat soađáskit media bokte. +Ferte sihke teorehtalaččat ja miellaguottuiguin hárjánit geahččat ja guorahallat diekkár dáhpáhusaid. +Hansen Juvik lea sihke dáiddár ja girječálli. +Ole Henrik Magga (1985a; 1985b) ja Samuli Aikio (1987) leaba govvidan ortografiijabarggu lingvisttalaš sárgguid vuođul ja dat artihkkalat leat leamašan maiddái vuođđun go plánejin jearahallamiid. + (Hirvonen 2003.) +Oktan guovddáš áššin čielggadusas badjánii dat ahte sohkabealleunnitlogut eai bálgo vuhtto almmolaš ságastallamis, láhkaásaheamis dahje áššegirjjiin. +Duorastaga meannuda Guovdageainnu suohkanstivra movt ođđasit organiseret kultur- ja mánáidgárdeovttadaga ja skuvllaid suohkanis. +Daid bávttiid nala bohtet njuorjjut beaivvi návddašit - go gallas leat boradan sallitspierruin mii lea vuojehuvvon seakka vutnii. +Dál gávdnojit máŋga čuođi ossodaga mat barget Norgga kulturárbbi bisuhemiin Amerihká ja Canada álbmogiid gaskkas geat leat norgalaččaid maŋisboahttit. +Eatnit, áhkut ja eará soga nissonat doibmet diđolaččat duodjemáhtu sirdima ovdii. +Oahpahus organiserejuvvo iešguđet ládje dan vuođul makkár fágaid don leat válljen. +Faravid 24 s. 155 - 174. +Dát vuoigatvuohta vuolgá Oahpahuslága vuođul ja almmá sierra láhkateavstta vealahuvvošedje sámi mánát. +Ovdamearkka dihte lea čielggas ahte historjjálaččat sáhttá geahččat dárogiela, dánskkagiela ja ruoŧagiella oktan giella. +Lea maid vuogas ahte beassá oaidnit mo rivttes vástádusa vearba čállojuvvo, go olmmoš oahppá buoremusat go beassá sihke gullat, oaidnit ja vásihit. +Bearjadaga juovlamánu 14. b. lea Biertavári mánáidgárdi gitta guohcadeami sivas. +Go skuvllas lágiduvvojit iskosat maid vuođul árvvoštallet ohppiid lohkan +anán +Dáidagat gullet Sámedikki dáiddačoakkáldahkii maid RDM hálddaša. +Lágádusat duvde ná almmáiolmuid duddjoma ja duoji ovdáneami. +Áigodagas 2011-2017 hoahpuha Sámediggi visttiid registrerema mat leat huksejuvvon ovdal jagi 1025. +Čuovvovažžan ovdanbuktojit jearahallamiin ja bargobájiin čohkkejuvvon evttohusat. +Dasa lassin Suopma lea dál okta ON:id lápmásiidguimmešprográmma UNPRPD:a (eŋg. +Buoret čohkkándilálašvuođat sápmelaččaide geat leat giddagasas SámediggeráđđiSilje Karine Muotkajáhkká ahte sii geat čohkkájit giddagasain.. +Menyas sáhtát oažžut dieđuid ealli birra. +Sosialisašuvdna deattuha servodaga. +Álgoálbmogiid diehtu ja máhttu lea dávjá boarráset olbmuid duohkin, danne min boarrásat gohčoduvvojot muhtumin min girjerádju. +Dat eaktuda maid ahte dat dorjot oassálastima ja oasálašvuođa servošii ja buot oktasašgotti doaimmaide, ja ahte dat leat eaktodáhtolaččat ja lámisolbmuid olámuttus nu lahka sin servošiid go vejolaš, maiddái eanandoalloguovlluin. +Mátkki vuolde bisánedje sii moatte geardde. +Itkonena ortografiija áigge geavahuvvui Norggas ja Ruoŧas Bergsland-Ruong ortografiija, ja 1940-logu loahpas Itkonen, Bergsland ja Ruong geahččaledje ovttastahttit dáid guokte ortografiijaid muhto duššás. +Lågå ienep Nuorttarijkaj sámekonvensjåvnå oajvvadusá birra dáppe. 2001 snjuktjamáno álgaduvvin sjiehtadallama nuorttarijkaj sámekonvensjåvnå birra Suoma, Svieriga ja Vuona stáhtaj gaskan. +Dat leat iešguđet láhkai gáibideamen resurssaid ja čilgemin Várjjaga rikkes ovdahistorjjá. +- Mun lean várra hui duostil, muhtimin orun dego beare duostil, muhto dat láve mannat bures ja jáhkán dál maid dahká dan, lohká Lango. +Bearrašiidda duodji ii leat dušše teknihkka, muhto baicce oassi sin eallinbarggus, man eatnit ja soga nissonat hálidit sirdit maŋit buolvvaide. +Soai leigga olu olggobealde Østersunda mánnávuođas, gos áhčči bajás šattai, muhto ii lean ovdal go golbma jagi dassái go fas oaččuiga oktavuođa nubbinvilbeliin ja eará fulkkiiguin. +Bisánansadji fylkkageainnu 98 máttabealde Stuorrajoga oarjjabealde viiddiduvvo, vai dohko čáhket eambbo biillat dálvit. +Son lohká dán áššis lea váttis čájehit fysalaš váikkuhusaid dahje mearkkaid, muhto deattuha ahte ii dovdda ášši eará go media bokte. +Searvvis lea áigumuš čielggadit luođi vuoigatvuođaid. +Dat ahte lea eambbo sáttu eatnamis, ja ahte dálvedálkkádat lea stáđđásat, orru leamen sivvan dasa ahte Finnmárkkus eai leat nu ollu dálvevahágat go Romssas. +Ruvdnaprinsa Haakon rabai iđđesbeaivvi seminára mas lei sáhka ealáhusovttasbargguid birra. +Eiseválddiid sámepolitihka ulbmilin fertii leat sámiid nannen joavkun. +Seamma sohkabeallái gullevaš olbmuid náittoslihtus riegádan mánnái guktot vánhemat eaba dattetge leat njuolga lága mielde máná vánhemat. +Beaiváduvvon náittoslága 1 a §:a mielde Suomas registrerejuvvon guimmešlihtu oassebealit sáhttet nuppástuhttit iežaska guimmešlihtu náittoslihttun nu ahte almmuheaba das ovttas maistráhtii. +Danin leamaš váttis áddet eamidieđu ja -árbbi. +Dáin dutkamušain lea váilon nissoniid perspektiiva dahje almmáidutkit eai leat nagodan gulahallat sin dieđuin. +Gažaldat lea ahte beassaba go viimmat diehtit makkár ealli lea čeahpimus buoskut. +Fylkkamánni lea guovlluguovdasaš, stáhta hálddašanorgána. +Čálamáhtu oahpaheamis mas váldo veahkkeneavvun bustávaid buvttadeapmái lea boallobeavdi iige liánta, ii dárbbaš smiehttat leago bustávva álki vai váttis čállit. +Nasjonal transportplan (NTP) lea plána mii 10 jahkái galgá gustot fievrrideapmái Norggas, ja ođasmahttojuvvot juohke njealját jagi ovdal stuorradiggeválgga. +Sii gávnnahit ahte searvi lea beaktilis, váikkuhanfámolaš ja hávskás báiki gos sii sáhttet áŋgiruššat. +Seta meroštallá cis-sáni ná (davvisámegielat jorgalus Arla Magga): "Sátni cis adno govvidit dan ahte olbmo sohkabealleidentitehtta ja sohkabeali orientašuvdna čuvvot sihke su riegádeami rájes meroštallon sohkabeali ja su birastahtti kultuv (Seta, Sateenkaarisanasto. +14:52 Skábmamánu 01. beaivi 2016 Dáhtošedje čuovggaid Niitoguolbanii Kárášjoga Valáštallanráđis leat cealkán ahte dáhtošedje buriid čuovggaid koanstasuoidnešilljui Niitoguolbanii, mii attašii vejolašvuođa guhkidit spábbačiekčanáigodagaid čakčat. +Raporterenáigemearri skábmamánu 15. b. Fuomáš: Dárogiel dokumeanta ođasmahtto dávjjibut ja das leat áiggis áigái gustojeaddji doarjjanjuolggadusat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jahkásaš giđđačorgenakšuvdna 18. vahku rájes Porsáŋggu gielda organisere giđđačorgema Leavnnja guovllus vahkuid 18 ja 19, maŋŋebárgga miessemánu 4. beaivvi rájes gaskaváhku miessemánu 12. beaivvi rádjái. +Kulturdoahpaga geavaheame ferte geahčadit kritihkalaččat, namalassii leago kultuvra ráddjejuvvon dávviriid, doaimmaid dahje symbolaid duohkái, dahje čáhketgo"álgovuolggalašvuođa", doloža, eaktivuođa) vuordin. +Ja deattuhedje maid ahte báras lei bárdni gii sáhtii sihkkarastit árbenráiddu. +Investeremiin (siidu 42/43) namahat loana Leavnnja vuojadanhálla divvumii mii šaddá stuorra investeren 2011:s, 16,1 mill.kruvnna. Váldo maid 10 mill. +Das muitaluvvojit maid buot ánsomearkkat ja medáljat maid leat addán. +Sátnegirjji mielde diehtu (kunnskap) juhkkojuvvo dieđuide (innsikt) ja máhtuide (ferdigheter) (Borgos 1993: 8). +Go sápmelaččat leat dieđusge álo dovdan buotlágan erenomášdáhpáhusaid maiddái, nugo earáge álgoálbmogat, mat ellet luonddus, Ja luonduhan oahpaha". +Mii dáhttut ahte merkebehtet páhkaid jagi ja geasa páhkka galga: niidii, gándii dahje nissonolbmui, nu ahte rivttes olmmoš oažžu rivttes skeaŋkka. +Dán báikki geavaheigga gonagas Haakon VII ja dronnet Maud geasseorrunbáikin 1906 rájes ja gonagas Olav V geavahii dan 1991 rádjái. +Veaikečoahki oastit leat suddadanbájit ja raffineriijat. +Dát gusto earret eará mánnajuohkoáššiide, áhèèivuoðaáššiide, dihto áššiide viessoláigolága mielde ja virgesuodjalanáššiide maid bálkabargi lea èuoèèaldahttán. +Norsk utdanningsreformer og samisk opplæring "Sámi skuvla vai Norsk Standard?" girji jearrá man muddui Norgga skuvladoaimmahat lea vuhtii váldán sámi oahppiid. +Suomas dát našuvnnalaš oktavuođaváldindoaibmi hápmašuvvá sihke sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijas, olgoriikkaministeriijas ja maiddái lámisolbmuid +Dát jietnadagat gohčoduvvojit foneman ja gielladiehtaga merkenvuogi mielde fonema čállojuvvo guovtti vinjusázu gaskii, omd. +Mii juogadit bálkkašumit go leat vázzán oahppoláhttu. +Geavaheaddjit deivet sihke respeavtta ja dohkkeheami profešunealla dearvvašvuođa bargiiguin. +Barggut galget čielggadit man dárbbašlaš dat lea álggahit dákkár bargguid. +Olggobeale lahtut leat válljejuvvon dan evttohaslisttus, man Sámi allaskuvla ieš hábmii ja ovddidii. +Rávásmuvadettiin doaŋgu ođđa giela oahppan muhto nuppe beales olmmoš šaddá čeahpit geavahit dan giela maid lea oahppan. +Nenola (1994: 209 - 210) árvala, ahte go kultuvrra ja árbevieru dahkkiin, ođasmahttiin ja geavaheaddjiin lea sohkabealli, de ii leat sohkabealekeahtes kultuvra dahje árbevierru. +Luonddubirrasis lea dehálaš sajádat duojis. +Gáivuona ovdagoddi lea ášši gieđahallan 3.7.2014. +Sápmelaččaid vuođđolágalaš vuoigatvuohta gillii ja kultuvrii galgá ollašuvvat áššálaččat vuolit láhkaásaheamis. +Grø +Árra iđit bohte duiska soalddáhat jearrat ahte leat go oaidnán ovtta fáŋgga mii lei báhtaran. +Suokkardehket elliid (beatnat-, bohcco-, gusa-, heastta-) namaid. +Álgoálbmotriekti geatnegahttá stáhtaid kártet ja identifiseret álgoálbmogiid oktagaslaš ja oktasaš oamastan- hálddašan- ja geavahanvuoigatvuođaid. +Barggut čatnasedje akšuvdnadutkama ulbmilii nannet ja ovddidit sámi jurddašeami ja praksisaid ja dasto nannet ja nanosmahttit mánáid sámi gullevašvuođa. +Liikká ii lean dušše symbolihkka akšuneremiin. +Bálkkašupmi geigejuvvo SNF:ii sin barggu ovddas sohkabealedásseárvvuin ja nissonolbmuid vuoigatvuođaiguin sámi servodagas lagabui 20 jagi. +Dieđu skáhppon- ja buvttadandáiddut ja gaskaoamit galget leat buot lámisolbmuid olámuttos sin agis ja ássanbáikkis fuolakeahttá. +Ii ge dás lea šat sáhka hášša birra, muhto amfetamiinna ja earálágan narkotihkaid birra mat eai hakso. +Jagi 1976 giellalávdegottis digaštalle ahte galgego ođđa ortografiijas leat ollánge diakrihtalaš mearkkat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vearrosisamáksin 2010' skábmamánu lea 7,4 mill kr eambbo go diibmá seammá áiggi Vearrorehketdoallu 2010 ođđajagemánu - skábmamánu áigodagas čájeha ahte gielda lea ožžon 76,5 mill. kr gieldda vearrooassin. +- Dies ii lean eará go guođđit fuođđariid dullui ja ohcagoahtit importerenlobi Biebmobearráigeahčus ja seammás gulahallat Norgga Duollodoaimmahusain Romssas. +Dasa lassin institušuvdna galgá suodjalit lámisolbmuid soahpamušas máinnašuvvon vuoigatvuođaid loavkašuhttimis. +Gárral oaidná go njuorju vuodjá bávttiid guvlui ja ohcá luođa - otne sáhttá vaikko rávggaid njeaidit. +Gonagasa bearraša lahtut vuostáiváldit juohke jagi eatnat olbmuid geat bohtet giitit dahje čilget muhtun ášši dahje organisašuvnna birra. +Norgga biebmoruovttuidsearvi lea riikkaviidosaš ja iešheanalaš beroštusorganisašuvdna man ulbmil lea loktet kvalitehta buot dásiin biebmoruovttufuolahusas. +Dronnet Sonja čuovui Kornhauser-Duda roavvá Našunálagalleriijai ja dasto viidáseappot Oscarshall hervvoštallanšlohttii Bygdøyas. +Bargobihtát leat iešguđetláganat: Jurdda lea ahte oahppit galget hástaluvvot smiehttat ja aktiivvalaččat čađahit iskamiid ja bargguid. +Man boaris son lea ? +Sáhtát maid váldit oktavuoda buot NSR áirasiiguin dán čujuhusa bokte: samediggi (a) nsr.no. Dás leat 2009 válgga listtut. +Doaivumis mis lea čorges márkan Storhallmessai ja našunálabeaivái. +oahpaheddjiide lei stuorra váttisvuohtan dat, ahte ii leat oktage eiseváldi, geas lea čielga geatnegasvuohta sihkkarastit, ahte oahpaheddjiin ja sadjásaš oahpaheddjiin lea dat máhtolašvuohta mii sámeskuvllas dárbbašuvvo. +Loga eambbo Sámedikki čoahkkimat 2014 njukčamánus, 09:00 Sámediggi doallá lávdegoddečoahkkimiid ja dievasčoahkkima njukčamánu 3. - 7. b. 2014. +Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid geat vudjet bievlageainnu 1 mielde gaskal Šuvvanvári ja Rávttošvuomi - Álttá gielddarádji, vuoddjit dáláš luottaid mielde luonddu várás. +Olgguldas mearkkat ledje oassin ráhkadeamen kognitiivvalaččat ođđa oktasaš sámi iešgova. + - Compton, J. Lin 1995: Indigenous Communication and Indigenous Knowledge. +Eanet dieđuid virggi birra addá ossodatdirektevra Jan Roger Østby, tel. 481 44 696 dahje 78 47 40 00. Sámedikki hálddahus galgá nu bures go vejolaš speadjalastit álbmoga girjáivuođa. +Oahppo plána Vuođđogálggat-kapihttalis daddjo ahte "rehkenastin ovdá-neapmi matematihkas vuolgá dieđuid gávdnamis ja geavaheamis teavsttain main lea álkes symbolagiella, ja ovdána oaivila gávdnamii kompleaksa fágateavsttain main lea váttes symbolagiella ja doabageavaheapmi ja daid reflekteremii" (Matematihkka 2013). +Antall i manntallet kommunevis 2013.pdf 78,28 kB 2011;s ledje 14 162 olbmo čálihan iežaset Sámedikki jienastuslohkui. +Mearrasámi diehtoguovddáš lea dál álgimin báikenammabargguid Fálenuori gielddas ja Lágesvuonas. +hilbes gánda jávkkihii boares stohpui. +Sápmelaš lámisolbmuid vuoiŋŋalaš buresbirgejumi ja sin negatiiva noađi gieđahallama veahkehivččii dat ahte stáhta doarjjolii daid gieđahallamii gullevaš doaimmaid plánema, ovddideapmi ja ollašuhttima. +Goalmmát ja maid fuomášeami dáfus váddáseamos máŋggadáfot vealaheami vuođđotiipa lea intersektionála dahjege fátmmasteaddji vealaheapmi. +Vuođđolága 19 §:a momeanttas 1 lea dorvvastuvvon vuoigatvuohta vealtameahttun dietnasii ja fuolaheapmái. +5 Mo govvidit sániid ráhkadusa? +Dutkamuša oktavuođas erenomáš fuomášumi giddii Suoma bealde seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš dievdduid jávohisvuohta. +Järvelä, Saara, Perus- ja ihmisoikeuksien tulkinta, kehitys ja vaikutus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudelliseen asemaan, OTM-tutkielma, Helsingin yliopisto, 2014, s. 11. +Guokte nuoramus čálli, geat gulaiga nieiddaid bulvii, vásihedje stuorit hástalusaid sihke teknihkalaš ja lingvisttalaš áššiid ektui go maid etniid bulvii gullevaš guokte nissona dagaiga. +Dát dahkko proseassa bokte Finnmárkkuopmodaga (FeFo) Deanu - Várjjatmáddodaga máddodatplánajoavkkus, gos gieldda áirasat ja báikkálaš bivdiidsearvvit deaivvadit. +Goappábe báikki skuvllain leatge stuorra erohusat mánáid giellamáhtus, muhtimat leat oahpahallamin giela ja muhtimiin fas lea nana sámegiel vuođđu ruovttu birrasis. +Guvttiin herggiin loahppavuorus Beallefinálii besse goappaš su hearggit, namalassii beakkán Dolgi ja su ođđa heargi Aris. +Muđui galget lágiduvvot máŋga stuorát valáštallan- ja kulturdoaimma 2011:s, nu ahte mis lea ollu masa illudit. +Suorgása -õõvvâd ovddabealde lea dávjá muhtun konsonánta, ovdamearkka dihte -lõõvvâd, -stõõvvâd dahje -šõõvvâd; oassái dáin konsonanttain gávdnui čilgehus, muhto oasi motivašuvdna dahje mearkkašupmi bázii eahpečielggasin. +Fylkkamánne ferte fuomášuhttit ahte Porsáŋggu gielda sáhttá giddet luottaid ovdal dán beaivvi jus árvvoštallet ahte luottat eai leat šat vuojehahtti dahje ahte sáhttá geavvat bievlavuodjin. +Čállosat sáhttet maid leat buorrin álgun árbediehtu-fágasuorggi nanusmahttimii. +dovddu lasiheaddjin. +Dan son báimmai ja olbmot báhtaredje sutnos, Muhtin beaivvi de deaivvadeigga nissonolbmuin gii gal válddii Jåvvåviellja duođas. +Dáid vuostálasvuođain eallit ja daid hálddašit ii máhte leat álki. +Dán jagi leat lasihan mánu rievdamiid ja eambbo mearkkabeivviid. +Sii leat Suomas ássi sápmelaš eamiálbmotservoša ovddasteaddjit ja seammás sin eallimii gullá muhtinlágan váddu. +Davvi Girji lea ovttas čálliin válljen 100 divtta 12 girjjis ja ođđasit dikten daid sámegillii. +Hokkasa (2017) raporttas intersektionála dahjege fátmmasteaddji vealaheami (eŋg. +Duorastaga skábmamánu 2. beaivvi- New Delhi Ruvdnaprinsabárra čuovui máŋga seminára mat čalmmustahtte Norgga-India ovttasbarggu: "Panchayati Raj" lea ráđđi mas leat vihtta miellahtu giliiddásis, ja leat dat vuolemus dássi india demokratiijas. +Gielda lea kursen bargiid movttidahttimis ja bargomovttas, ja lea maiddái doallan IA-bargo-, oassálastingeatnegasvuođa-ja áššeoassálšovttasbargokurssa jođiheaddjiide, luohttámušolbmuide ja suodjalanáittardeaddjiide. +Lohkan- ja čállinoahpahusas +Boon girjji teavsttaid cealkagat leat measta dušše leat-cealkagat maid gažaldahkan heivejit leago? +Bohte Ohcamat badjel 16 miljon ru ovddas, ja bušeahttarámma lei sullii 9 miljon ru. +Skuvlla doaimmat ordnejuvvojedje sierra ásahusain 1993, go dan doaimmat ovttastahttojuvvo Inarin opisto doaimmain. +14 Guovttegielatvuohta +Dasa lassin čohkkii Fellmann máidnasiid, muitalusaid ja luđiid Ohcejogas, Vuohčus ja Soađegilis. +- Válgagiččus mii logaimet háliidit leat molssaeaktu Bargiidbellodahkii ja vuosttaš šiehtadallamiin sii sihte sátnejođiheaddji stuolu, muhto dasa eat mii miehtan, deattuha son. +Bingham Canyon:s Utah:s, USA:s ja Chuquicamatas, Chiles, ovdánahtte ruvkeinšenevrrat ođđa vuogi mot gieđahallet veaikemálmma mas lea unnán veaiki, ja dat lei oassin din plánas mat galget álggahit stuora beaiveruvkke dain hirbmat stuora hivvodagain. +Bajit Báhčaveadji Álbmotmeahci galledanguovddáš, NIBIO Svanhovd ja SNO (Stáhta Luonddubearráigeahčču) bovde rabas logaladallamii vuossárgga geassemánu 6.b. +Dan mielde kultuvrra bastet áddet ja hálddašit dušše dasa rohtašuvvan (enkulturerejuvvon) olbmot. +Vuodoláhka ja Sámedigge li sihkarvuohtan demokráhtalasj oassálasstemij ja mijá friddjavuodaj ja rievtesvuodaj mærrásasj åvddånibmáj nåv gå álmmuk. +Informánttat +Pro gradu -barggustan (Mustonen 2017: 52) čielgá ahte oktage informánta ii sivat earáid cuiggodeamis. +Seammaláhkai geavvá gaskkamus nieiddain. +Biergu maid ruoktot áigo buktit. +Álgoálbmotbeaivi mearriduvvui ON váldočoahkkimis juovlamánu 23. b. 1994, ja dat lea sámi leavgabeaivi. +- Mii vajot bargagoahtit jus dákkár ášši deaivida, geahččalit čoavdit ášši nu jođánit go vejolaš ja lea mannan hui bures daiguin áššiiguin mat leat leamašan, dadjá Somby. + - Anna Maria Viljanen - Minna Lahti (doaimm. +Ákšuvdnadutkama álggus skuvllaid rektorat bovdejuvvojedje buktit sierra +Dát oaseslissam le galla binnum, ja moadda sáme suohkanijn guosseæládusá sjaddi, dagu Røyrvik, Loppa, Unjárgga, Hábmer, Snåasa aktan ietjá. +Dan gudni ožžot dat skuvllat geain lea jorbajagi ávvudeapmi, ja dán jagi ávvuda Linderud skuvla 50jagi. +Medisiinnalaš málle iske buhttet sosio-politihkalaš málliin, mas dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid dárbu fuomášuvvo, muhto seammás ulbmilin lea luovvanit dakkár jurddašanmálles ahte lámisolbmuid galggalii viggat "normaliseret". +Dát lea dagahan mealgadis ođđa registreremiid ja eanet dieđuid das movt sámiid leat dákkár guovlluid geavahan. +Pedersen lea ovdal leamašan guolástanministtar ja lea ain stuorradiggeáirras. +Saamelaisalueen nuorisoasteen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen rationalisointityöryhmän muistio 1992. +Deanu dálveriemut álggahuvvojit gaskavahko njukčamánu 3. beaivve almmolaš rahpamiin, ja loahpahuvvojit sáttagilvvuiguin čuoigamis Davvi-norggameašttirgilvvuin sotnabeaivve njukčamánu 21. beaivve. +Dát lokte sámi ruovttuid ja váhnemiid árvvu skuvlamáilmmis. +Jos leat merkestagat plánaprográmmii, de sáddes daid čálalaš hámis dása: Høgtuns Plankontor AS, Sommersetlia 39, 9143 Skibotn, ovdal golggotmánu 19. b. 2015. +Bearjadaga ođđajagemánu 18.b. lea mánáidčájálmas Riikateáhtera Pulverheksa čájálmasain mánáide 3 jagis bajás tii. 18.00. +Ulla Aikio-Puoskari lea geahčadan olles Sámi perspektiivvas sámi skuvladiliid. +Duoji teorehtalaš geahččanguovllut +Luohtái lea seaguhan osiid elektro-, jazz- ja álbmotmusihkas, ja daiguin njuhtte čábbámus árktalaš jietnaduovdagiid. +Tabealla čájeha dušše muhtun muddui mo sáhttá šaddat, muhto das sáhttet leat meattáhusat. +Dego maŋŋeleappot boahtá ovdan, láhttagiella ii gávdno sámegielaide. +Frode Guldbjørnsen lea ge dál ráhkkaneame doallat álbmotčoahkkima mas lea fáddán ‹‹nuorat ja gárrenvuohta››. +Aiddo čállingiela geavaheapmi viiddidage olbmo giellarepertoára erenoamáš vuogi mielde. +Láhkaráhkadeaddjit ja lágaid heiveheaddji virgeoapmahaččat galggale dovdát máŋggadáfot vealaheami albmoneami. +14:53 Borgemánu 11. beaivi 2015 Nordlys gánddat vuite Altaturneringa loahppagilvvuid álkit, ja dat lei ge sin áidna ulbmil čiekčamiin. +Prográmma bokte ruhtaduvvojit prošeavttat mat buktet ovttasbarggu ja ovdáneami gaskkal Norgga, Suoma, Ruoŧa ja Ruošša. +Guolásteaddji Bernt Wilhelmsen lea movtta go dál orro lassáneamen guolli fas vuonas. +Doabavuogádaga ordnašuvvan badje- ja vuolledoaban lea guhkesáigge proseassa, mii álgá 3-4 jahkásažžan ja ovdána dađistaga skuvlamannolaga áigge. +gaskkas heivvolaš šuoŋa ja láhttenvuogi. +Gielddas lea alcces máhttu ja háldu ja sáhttá buoremusat koordineret ovdánahttinprošeavttaid ja doaimmaid. +Gielddaplána areálaoasis lea muhtun oassi guovllus biddjon ásodatguovlun, muhtun oassi Eanadoalu- luonddu- ja olgunastinguovlun bieđggos ásodathuksen mearrádusa haga. +Maŋŋil bohte kihtegat, mat leat bohciidan stáinnarbániin. +Ráŋggáštusvugiid nugo soabaheami ja riidočoavdima lea buorre eanet geavahit go geahččá sámi vuolggasajis. +Párka lea ásahuvvon muitun dan báikái gos lei norgalaš soahtegirdivuddjiid hárjehallanbáiki 2. máilmmisoađis. +Etnodiehtaga jurdda lea, ahte giella ja kultuvrra ráhkadit doahpagiid, symbolaid ja árvvuid kognitiivvalaš ortnegiid, mat sirdásit kultuvrra enkultureren- ja sosialiserenproseassain sohkabuolvvas nubbái. +Luohtearkiivva sáhttá geavahit oahpahussii, dutkamiidda ja olbmot sáhttet maid oahppat iežaset soga luđiid. +Ohcci doaibma galgá dávistit gustovaš lágaide ja njuolggadusaide, dát guoská maiddái vearro-, divat- ja rehketdoalloláhkaaddimii. +Trond oaivvilda ahte dan jagi ledje eambbo olbmot go diibmá. + (Helariutta 1996: 3; Laukka 1991: 12; Torvinen 1999: 6.) +Sámegielat ámmátoahpaheaddjit ja sámegielat oahppamateriála leat uhcán. +Dán buojkuldahkaj tjárggi smáv ájnegis ulmutja viddnudagájs gitta stuorra viddnudagájda. +Studeanttat, geat leat geargan oahpuin Dát čeahpes olbmot leat odne ožžon duođastusa ahte leat geargan oahpuin Sámi Allaskuvllas! +Nubbi váibmoáššiin Oskal ávžžuha sámi olbmuid borrat eambbo dearvvašlaččat, eaige nu ollu buoiddi ja sohkkara, eastadan dihte váibmo- ja varrasuotnadávddaid. +10:41 Borgemánu 31. beaivi 2016 Reviderejuvvon našunálabušeahtta 2016: 4 miljovnna Tråante 2017 sámi ávvudeapmái Eske almmuhuvvui 2016 reviderejuvvon stádabušeahtta, mas boahtá ovdan ahte Tråante 2017 ávvudeapmái juolluduvvo 4 miljovnna ruvdnosa�� doarjja. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/3-8626978. +Riddárčuoigamat leat lágiduvvon vihttalot jagi, ja dan áiggis leat čuoigamat ovddiduvvon ja leat dál máilmmi stuorámus dálvefalástallamat doaimmashehttejuvvon olbmuide. +Áirrasgoddi sáddejuvvui Norgii garadit Christian Frederika vuollánit, muhto soabadallan ii menestuvvan. +Mii vázzilat Nordhøgåsen:s, ja bisánat gáfestallat dan gaskkas. +Presideanta Egil Olli, tlf. 900 26 880 Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji John B. Henriksen, tlf. +Miellahttu guhte ii sáhte boahtit jahkečoahkkimii, sáhttá addit čálalaš fápmudusa eará miellahttui. +Spoahkkanjárga - soahtemuittuid ja dakkáraččaid galben, ja Gáivuona eváhkkoprošeakta Gáivuona suohkan lea ceggeme galbbaid dahje diehtojuohindieđuid Spoahkkanjárgii prošeavtta oktavuođas masa mii leat ožžon olgguldas ruđaid. +Fušuvdna fas máksá ahte ráddjehahtti morfema ovddasta moadde dahje máŋga mearkkašumi sárgosa, omd. +Diehtu addá olbmuide dárbašiid, maiguin speadjalastit doaimmaid ja mat leat eaktun dain. +Ja nåv guhkev gå dat sjaddá dåssju sáme ássjen, de dat gássjeduhttá åvddånahttemav, goappátjagá sámijda ja láttijda. +Vuogáiduhttima dárbbaša ovdamearkka dihte dalle go lámisolmmoš ii oaččo juoga bálvalusa seamma ládje go earát almmá vuogáiduhttima. +Sámediggi bivdá árvalusaid Sámi dutkama ja alit oahpu hárrái Sámediggeráđđi lea dál hábmemen sámediggedieđáhusa alit oahpu ja dutkama birra. +Muhto de čielggai, ahte dat leatge jorggobeliid. +Loga mo son lea redigeren dán materiála Samiske beretninger-girjjis (1997). +Divtasvuona suohkanin le sierralágásjvuohta guhka, tjiegŋalis vuonaj ja daj alla rádes várij. +Barentsovttasbargu ásahuvvui 1993:s, go Suoma, Norgga, Ruošša ja Ruoŧa Barentsguovllu olgoriikaministarat vuolláičálle Girkonjárggajulggaštusa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bargga leat várrugas, go Gáivuonas lea stuorra rihtovárra! +Vuovdenboađut juhkkojuvvojit njelljii jagis. +Dál lea ledjon eatnamis. +Council of Indigenous Peoples) vuođđudeaddji logai, ahte formála oahpu +Son sivdnádallojuvvui bargosis Nidarosdomenis geassemánu 22. beaivvi 1958. +Galget oažžut sámegiel fálaldaga Buot sámi mánáin lea vuoigatvuohta oažžut sámegiel oahpahusa, dadjá sámediggeráđđelahttu Silje Muotka, vaikko vel dihtetge ahte ollu sajiin eai nákce addit dán fálaldaga. +Seaŋgageažis lei Eaidanas Ealli skulptuvra ceggejuvvon vai goappašagain lea ustit gean buorástahttit iđđedis ja geasa rávkat buorre ija go nohkkat manai. +Mo du mielas orru dát novealla? +Norgga ja Litauen gaskasaš gávppašeapmi lea lassánan maŋemus jagiid, ja leat ollu norgga fitnodagat dien riikkas. +Moanat gerddiid lea olahan Grammy nominašuvnnaid, ja sus lea earet eará lávlla beakkán "Breaking Bad"-nam- masaš TV-ráiddus. +Gieddebarggu loahpas álgen vuohttit eanet aht' eanet institušuvnnaid dahkan erohusaid Norgga ja Suoma beal sámiid duoji gaskkas. +Dat vurkkoduvvo Regáliadávvirvuorkkás Troandimis. +Čálamáhtus leat maid eará ávkkálaš bealit go dušše gulahallan. +Lea ollu mii galgá dahkkot ja danin bistet barggut sullii 8 mánu. +Golmmajahkásažžan cealkka-ráhkadusa vuođđoáššit dábálaččat orrot leamen mánnái oahppásat (gč. +Sámi báikegottiin mii maiddái buoremusat oaidnit min barggu bohtosiid. +guovttegielatvuhtii, de olu dutkanbohtosat čájehit ahte additiiva guovttegielatvuođas leat positiiva váikkuhusat sihke intellektuálalaččat ja metalingvisttalaččat (Gč. +Guovttegielat olbmui das lea goalmmát dimenšuvdna dat ahte daid sáhttá geavahit oktanaga. +Son lei Gonagas Haakon VII (1872-1957) ja Dronnet Maud (1869-1938) bárdni. +Dakkár oahppobirrasis lea váttis buohkaide duddjot matematihkalaš áddejumi go nu álkit vuollánahttá daid ohppiid geat vásihit gielalaš váttisvuođaid. +Áššegirji sisttisdoallá 29 deháleamos olmmošvuoigatvuohtaprinsihpa ja daid heiveheami ovttaveardásaččat ja dievaslaččat LHBTIQ-olbmuide. +Dan mielde eará sierravuoigatvuođat - ovdamearkka dihte lámisolbmuid dahje HLBTIQ-vuoigatvuođaid - fertelii bastit dulkot ja heivehit praktihkas. +Mearkkašahtti lea, ahte Sámi oahpahusguovddáža ordnen kurssaid oahpahusgiellan lea dál sámegiella. +Dál luondduealáhussan adno boazodoallu dahje máŋggabealat ealáhus. +Lang, Sabine, Men as Women, Women as Men. +Dán barggu olis sáhttá ohcat ovttasbarggu eará riikkaid musihkkadáluiguin, álbmotmusihkkadáluiguin. +Oxford University Press, Toronto - New York - Oxford. +Ole Mathis ii loga gal duostat jurddašit nu ollu dan birra, ahte mo livččii beassat njuiket riikajoavkkus. +Hokkanen (2017), s. 59-60. +Svalbárdda jiekŋaguovžžain lea guđa geardde nu alla PCB-hivvodat go jiekŋaguovžžain Alaskas ja Kanadas. +Praktihkalaš doaibma lea guovddážis ja praktihkar mearrida, mii galgá iskojuvvot ja makkár gažaldagaide galgá čiekŋut. +Guokta bágo ma lij ájnnasa dán aktijvuodan li dekåvddim ja dádjadibme. +Lea dárbu guorahallat miehtá-sámi oaidninvuogis skuvlahistorjjálaš proseassaid ja olbmuid vásáhusaid. +kap.3.3.3). +Jens-Ivar Nergård gieđahallá sámi diehtohámiid ja čállá, ahte sámi diehtoárbevierru lea laktásan lundui nu ahte olmmoš ii sáhte sirrejuvvot luonddus eret ja ahte luondu lea eaktun eallinlágiide (2006: 97). +Lukkari, Rauni Magga - Aikio, Marjut 1993: Saamelaisvaatteella on sanomansa. +Go dadjá goallossáni mánáidgirji ja sátnegihpu mánáid girji, de fuobmá jietnadeami erohusaid. +Dál rahpá Lásságámmi-vuođđudus Áillohačča viesu Ivgubađas dáiddáriid ja dutkiid várás. +Čuočča bodnojuvvo čavgat, gođa fas bodnojuvvo nuppe guvlui loažža. +inalienable possession) 2. +- Oalle láhkai máilbmi hálida min dasa mielde, ahte álo oastit ođđa diŋggaid, ođđa telefovnnaid ja mat dal de leatge, smiehttá Näkkäläjärvi. +Nu mo ášši dál lea, de orru heivvolaš dan meannudit áššáigullevaš hálddašanorgánas." +Ohppiin lea olles skuvlabeaivi vuosttaš skuvlabeaivve. +Manin son nu lea? +Go ledjen geargan Trollstat báikkis, de vulge Troll stašuvnna bargit Gonagas Haraldiin olggos vánddardit. +Earit eai leat dušše daguhan ahte lea olu luossa jogas, muhto lea maiddái diktán luosaid stuorrut. +Norgga Sámediggi lea viidáset fievrredan iežas oasi Sámi Giellagáldus 2016:s, dát vaikko vel 2 miljovdna dál leage gesson eret Sámedikki bušeahttarámmain. +Kvena ja sámi dokumeanttat Čuđegietti gieldda vuorkkás 1845-1914 leat oassin Unesco dokumeantta árbbis. +NSR riikkacoahkkin 2008 válljii su NSR-jodiheaddjin ja presideantaevttohassan. +16.11.2015 Almmolaš guossástallan Brasilas Odne álggahii Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon njealjebeaivásaš almmolaš guossástallama Brasilas - mii lea min deháleamos gávppašanriika Lulli - Amerihkás. +Son cegge cakkiid seainni vuostá ja lokte bumma cehkiide. +Hopp til hovedinnholdet på siden Áigemearri dieđihit DBS- kursii lea golggotmánu 25. beaivve 15. October 2010 av Juhán Niillas Wigelius Deanu oahppoguovddáža bokte fállojuvvo 40 tiibmosaš DBS- kursa njealját geardde. +Samii Litto aktivisttat, almmáiolbmot, deattuhedje sápmelašvuođa kultursárggusin duoji ja giela. +Áibbas Rabas lea čájáhusa namma, mii dál rahppo SDG:s. +Juoigiid Searvvi digitála luohtevuorká Juoigiid Searvvi digitála luohtevuorká Juoiggas lea vuođđuduvvon Sámi Arkiivas. +Dán čoahkkimii ii lean Olgešbellodaga várrelahttu ožžon gohččuma ovdalgihtii. +Lullisámegiella, julevsámegiella ja davvisámegiellat leat dal gielat mat odne eanemusat geavahuvvojit Norggas. +Okta informánta muitala ahte su sápmelašvuohta ja seksuálaunnitlohkui gullan heahkastuhttá eará olbmuid. +14:27 Skábmamánu 21. beaivi 2016 Dubmehalai giddagassii: Dieđihii unnit boazologu Guovdageainnu boazodoalli lea Sis-Finnmárkku diggegottis dubmehallan go lea dieđihan alddis unnit bohccuid vai oažžu máksot doarjaga. +Háliida lága bokte mearriduvvot vuoigatvuohta sámegieloahpahussii mánáidgárddis Sámediggedieđáhus sámi mánáidgárdefálaldaga birra lea válmmas. +Ruovttu váttisvuođaid dihte Hokkasa dutkamuša informánttain muhtimat ledje dolin biddjon sadjásašbearrašii, mat eai lean motge oktavuođas sápmelaš kultuvrrain. +Stuorimus stuorrun lea vuordimis čakčat ja dálvit. +Oahpaheaddji lei iežas čiekŋalis vásáhusa +SGS stivra mearridii ahte jođiheaddji Karen Anne Buljo joatká fágalaš bagadallin girjjálašvuođas. +Muhto go dat ollašuvai, de gal dat mu mielas šattai hui buorre, lohká son. +Oassi informánttain jurddaša ahte sápmelažžan sii gártet olles áigge reageret servodatlaš ságastallamii ja čuoččuhit juoidá. +Dasa lassin hálddahusa ođastusaid oktavuođas unnitloguide galggalii sihkkarastit sin gielalaš vuoigatvuođaid ja maiddái ávžžuhit stáhta láhčit sámegielat skuvlejupmái saji ja dasa searvama sápmelaččaid ruovttuguovllus. +Jearahallan 24.6.1999 Anáris. +1970- ja 1980-loguin lámisolbmot ja sin organisašuvnnat kritiseregohte garrasit lámisvuođa individuála ja medisiinnalaš málle. +Porsáŋggu gielda ávžžuha buktit fálaldaga bajásdoallat gieldda geainnuid dálvet 2016-2020 áigodahkii. +Maŋimustá rievdaduvvon 20.10.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Almmá hálddaškeahttá giellaoahpa vuođđoterminologiija lea váttis jurddašit mo galggašii sáhttit čilget sátnehámiid ja cealkkaráhkadusaid. +Earret eará ON:ide gullevaš doaibmit leat fuomášahttán iežaset virggálaš cealkámušain ahte eamiálbmogat leat joavku, man lahtut vásihit máŋggadáfot vealaheami oktasašgottiin. +Uddni duodjára ja dájddára lándav miehtáj gæhttjali allasisá bargov dahkat ietjasa dájdda- ja kulturjavllamusás. +Ovdamearkkat: ovttaskas konsonánta ja duppalkonsonánta: lávu lávvu, konsonántačoahkit: lávdi lavdnji. +The United Nations and Indigenous Peoples with Disabilities, https://www.un.org/development/desa/disabilities/issues/the-united-nations-and-indigenous-persons-with-disabilities.html. +Ollu norgga musihkára leat dieppe čuojahan maŋemus jagiid. +Sámedikkis leat maiddái stipeandaortnegat, earret eará rekrutteremis sámegielat bargiid mánáidgárddiide. +Eanaš erenomáš doarjjadoaimmaid ja daidda laktáseaddji bálvalusaid ii oaččo +Gaskavahku 20. beaivvi lea buvtta- ja eanadoalu luomuid ja astoáiggiid návehastinveahkkedoarjaga ohcanáigemearri. +Lillian Stokvold lea hárjehallanstudeanta Girkonjárgga joatkkaskuvllas, dearvašvuođa- ja soiálafágas. +Olahan dihte nationála ulbmiliid lea ráđđehus ásahan logi seailluhanprográmma, earret eará Válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittuid ja kulturbirrasiid seailluhanprográmma (BARK). +"Lea ortnegis gáibidit, muhto ferte maid rámidit go olbmot leat bargan bures", dadjá ráđđealmmái Ibrahima Mboob Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Su mielas ii leat doarvái, ahte mis leat symbolat dahje mearkkat, mat čájehit sápmelašvuođa ja árbevieruid, daid duohkin ferte leat čiekŋaleabbo jurddavuođđu. +Láhkaásahusa deháleamos rievdadusat leat: Geavahanareála (GEA) geavaheami meroštallama olis mearriduvvo dál divatregulatiivvas. + (Oahppoplána - sámegiella vuosttašgiellan s.2.) +kommeanttaid ja garra oaiviliid dihte son lea šaddan várrugassan go muitala earáide iežas seksuála orientašuvnnas. +Ovttastus maiddái mearridii, ahte sámi duoji galgá ealáskahttit ja ovddidit kurssaid lágidemiin. +Gávtti sáhttá lohkat kultuvrralaš mearkan, mas lea iežas giella ja dieđáhus. +Min nieiddat galget oahppat ahte sii eai galgga dohkkehit irggi gii doaruha sin. +Leat go eahpádusas das ahte deavddát go eavttuid? +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa skeaŋka Porsáŋggu gildii ruhtačoaggindronnegis Shirleys Vuot lea Shirley Bottolfsen čoaggán ruđaid buriid áigumušaide Porsáŋggus. +Lea báhcán bistevaš muitun dat ávvudovdu man skiipa doppe dagai, ledje čiŋahan miehtá, musihkkárat čuojahe kájá alde, ja gonagaslaš vázzinráidu manai gávpoga gáhtaid mielde, dalle ledje doppe ain divodeame ja hukseme ođđasit. +Dihtorjorgaleami rolla sámi servodagas +Dan oasis Davvi-Norggas mii ii lohkkojuvvo sámi guovlun lea olmmošlohku lassánan. +Dákkár dilis olmmoš vealahuvvolii sihke sohkabeali ja seksuála orientašuvnna dihte, ja guktot vealahanhámit dáhpáhuvale ovtta ja seamma dilálašvuođas ja daid sáhtálii maid duođaštit sierra. +Lihtu jođiheaddji Lars Haltbrekken ballá ahte ruvkedoaimmat billistit buot guollešlájaid, mat leat Riehpovuonas. +Solbjørg Ravna (Sab/Sfp-Nsr) šaddá jođiheaddjin Bajásšaddan- ja kulturlávdegottis. +Son jorggáhallá láhttis nu ahte healbmi leabbana dego paraplya. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid olmmošvuoigatvuođaid birra +Kránnjásiida čállá váidagis ahte oktasaš siida sirddii eret ealu maŋŋel go sii fitne jearrame manne leat johttán sin ovdii ja sin dálveorohahkii, ja dan čuoččuhit duođaštussan ahte sii leat mieđihan lobiheamet guođoheame. +Loahpaheapmi Sons of Norway searvvis Sons of Norway lea máilmmi stuorámus norgalaš - amerihkkálaš searvi. +nállu, jállu, dállu ja stállu). +Inarin Opisto oamastii sápmelaš guottihanovttastus ja oahpahusgiellan meroštallui suoma- ja sámegiela. +Giellaoahpa ovttastahttimis čállimii deattuhuvvojit dál dákkár áššit: - Giellaoahpalaš metagiella čilgejuvvo álohii ovdamearkkaid ja minstariid vuođul. +Ovdalis namuhuvvon ovdamearkkat dárogiela sániid geavaheamis lea nu ođđa iđa ahte daid ii sáhte lohkat loatnasátnin. +Cealkámuš guoskkai ovttaveardásašvuođadoaibmagotti gaskasmiehttamuša, ja sisttisdoalai dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođaláhkaásaheami ođasmahttindárbbuid ja molssaeavttuid. +Dat meark kaša ahte oahppit besset dassážii dađe eambbo jurddašalakeahtes gielalaš fenomenaid guorahallagoahtit, nugo omd. +Ovttas Sámedikkiiguin Suomas ja Ruoŧas lea danin dehálaš ahte Sámediggi Norggas lea dihtomielalaš bargamis ja vuhtiiváldimis oktasaš sámi álgoálbmotbeliid. +Čállingielas bustávat (grafemat) ovddastit hállangiela jietnadagaid (fone +Dálkkasin lei fuobmát vealahanstruktuvrraid vuoimmi, beassat eret iežas dubmemis dakkár áššiin, mat leat earáid válddi duohkin. +Sámediggi lea ovttasbargame sihke Áltta suohkaniin ja eará ásáhusaiguin Álttas ja mii ohcat ain eambbo ovttasbargoguimmiid. +Sámedikkis leat geažos áiggi máŋga áigeguovdilis ášši mat ođasmuvvet. +Lassin njuolggadusaide maid bokte Finnmárkkuopmodat lea ásahuvvon, lea finnmárkkulágas dán dihtii maiddái mearrádusat dálá vuoigatvuođaid kártema ja dohkkeheami birra. +Čielga erohus lea dattege das ahte namahuvvon girjjis bustávvaovttastumit čalm musÁppes, min meahci máidnasat (Guttorm 2010), Ánin dánin, mu lohkangirji (Eira ja earát 2008) ja AÁBC (Lindbach & Eriksen 1997). +Deanu kino lea dieđusge digitála kino, ođđa jietnarusttegiin ja liinniin. +ON dálkkádatnjunuščoahkkin, gosa bohtet sullii 17 000 akkrediterejuvvon sáttaolbmo, loahpahuvvo juovlamánu 7. b. Norgga šiehtadallanjođiheaddji lea Henrik Harboe, alladásseoasi sáttagotti jođiheaddji lea Vegar Solhjell. +eatnigiella ii leatge dat giella maid olmmoš geavaha eanemusat dahje dat giella maid máhttá buoremusat. +Sámediggi maiddái mánáidgárdesuorgái buktá neavvagiid sámegiela oahpahusa birra. +Boazodoalu rámmaeavttut ja vuoigatvuođat min guovlluid resurssaide, leš dal sáhka guolástanvuoigatvuođa birra mearas dahje minerálaid birra nannámis, lea dakkár ášši mii gáibida fuomášumi áiggis mii boahtá. +Julevsámegiella ja lullisámegiella oahppoplána - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +oahpaheddjiid barggu dokumenteriimet filbmemiin, go ii lean vejolaš čuovvut bargoproseassaid jeavddalaččat. +Vuosttaš beivviid miessemánus 2006:as lei alimus ozonhivvodat Davvi-Norggas mii lea mihtiduvvon dan rájes go álge mihtidit 1988:is. +Ii leat doarvái čujuhit ahte mis lea jeavddalaš ovddastus goappašiid sohkabeliin stivrrain ja ráđiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem › Suohkana birra › Ráddnasuohkana › Jiellevárre Vuostasj sjiehtadus ráddnáaktisasjbargguj Jielleváre suohkana ja Divtasvuona gaskan, vuolláj tjáleduváj 15.04.03. +Duodjáriin leat maiddái sin iežaset duojit, maid máhttet ja dohkkehit dahje mii gullá sin ealáhussii. +Cuoŋománu 10. beaivvi deaivvadii Gonagas Haakon duiska sáttaolbmáin, Curt Bräuer. +UN Partnership on the Right of Persons with Disabilities) stuorámus ruhtadeddjiin. +Girjji govaid lea sárgon John M. Eira. +Finnmárkku fylkkagielda hálddaša organisašuvnnaid jođihandoarjaga Davvi-Norgga golmma fylkkagieldda ovddas. +Unjárggas lei Finnmárkku bajimus jienastanproseanta, 63,5 proseantta. +Dán giesse sån oassálasstá viehka stuorra ja buoragijt dagádum gåvåjn mij luondov nav buoragijt gåvvi, ja aj soames silkkiteknihkka gåvåjn majna sån la mælggadav barggam. +Moadde jagi áigi spiehkastii Olgešbellodat maŋemus minuhtas, ja sihkkarastti SáB:i stivrejumi, ja nu lei maid mannán vuođđudeamis Bargiidbellodagas. +Beroškeahttá das, ležžetgo dát sohkabealrollat sámi vai stuorraservodagas vuolgán, de aŋkke ođasmahttet praksisiid, mat eai doaimma dálá servodagas, man figgamuššan lea fidnet dásseárvu sohkabeliid gaskii. +Dat bođii čielgasit ovdan dan bargus man olis jagi 2005:s finnmárkoláhka mearriduvvui. +Ohcciin geain lea duddjonhárjáneapmi, galget hárjáneami duođaštussan buktit sisa 4-5 iešguđetlágan duoji. +Sámi oahpahusguovddážis duodji gullá oktasaš kurssaide, maid maŋŋá sáhttá válljet čiekŋudansuorggi. +Oskal, Berit Margrethe, Garra boját ja fiinna nieiddat. +Mii leat maid cealkán ahte leat mielas veahkkin rievdadit mearrádusa, jus dan dáhttu. +Rijkajgasskasasj álggoálmmukaktisasjbarggo Sámedigge aktan barggá ja avtastallá ietjá sáme- ja álggoálmmukorganisasjåvnåj, ásadusáj ja værmástagáj ma rijkkarájáj rastá barggi. +Dá go lea vuohki mo ovttasráđiid gávdnat čovdosiid čuolmmaide, jearrá ráđđeláhttu Marianne Balto. +Mangrovevuovddit šaddet mearragáttiin tropalaš guovlluin. +Girjji leat doaimmahan Vuokko Hirvonen, Johanna Johansen Ijäs, Marjatta Jomppanen ja Kaarina Vuolab-Lohi. +Muhto de šattai revolušuvdna Ruoššas ja dat mielddisbuvttii kollektiivadoaluid ásaheami. +Vaikko analyhtalaš ja syntehtalaš oahpahanvugiid divaštallamat leamašge min áigge hui guovddážis eaŋgalsgielat máilmmis, de dáid oahpahanvugiid vihkkedallamat bohtet maid čielgasit ovdan dološ áigge áppesgirjjiin (gč. +Áššiid čilgemii dárbbašit sániid. +Dákkár čađačuovgivuohta ii leat lohkosániin logi rádjai, daid ferte bajil oahppat. +jorgalanveahki dárbbašeddjiid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit lágain. +- vammaisuus-käsitteen moraalifilosofista tarkastelua", girjjis Karjalainen, Vappu, Vilkkumaa, Ilpo (doaim. +Sullii golbma jagi ja golbma mánu boares sámegielat mánás, gullojedje dakkár ovttaidlogu genetiivahámit go áhčiga ja eatniga. +Go veardida ovdalis namuhuvvon bustávvadávjodaga ortnega muhtin dálá áppesgirjjiid bustávvageavahemiin nugo dat boahtá ovdan dáid girjjiid substantiivvaid, vearbbaid, adjektiivvaid, advearbbaid ja jietnadaddansániid (onomatopoetica) sátnelisttuin (substantiivvat ja vearbbat leat vuođđohámis), de oaidná makkár erohusat leat namahuvvon tabealla ektui (tabealla 2). +Soai navdiba, ahte dihtolágan árgabiktasa atnin sáhttá leat eaktodáhtolaš, muhto jus seamma biktasis šaddá čikŋabivttas, de das šaddá bákkolaš joavkku buot lahtuide. +Bileahtat ledje nohkan juo árra eahkeda ja ledje ollugat geat eai beassan sisa. +Nuorra sámi jođiheaddjit leat guovddážis konfirmántasiidda čađaheamis. +lea váttis mánáide čilget dan, mas mánáide sáhttá doaibmat jogo vásiheaddjin dahje čilget-vearbba dahkkin (N. Helander 2001: 119-121). +Dán raportta čállinproseassa áigge Supmii leat plánegoahtán duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna, mas lea Sámedikki oainnu mielde hui dehálaš rolla historjjalaš vealaheami gieđahallanproseassa dáfus. +Nuba dákká gelbbolašvuođa lokten suodjalivčče luohteoahpahusa seammás. 4.3 Luohte-oahpponeavvobuvttadeapmi Oahpahusa nannema olis lea maid dárbu oahppomateriála dili nannet luohte ja juoigan oahpponeavvuid buvttadeami ja ruhtadeami. +Álgá vahku 43. Dipma dohkkáid/juovlagálláid goarrut, 30 dii. +Ruošša bealde leat dábálaččat dákkár luovosbeatnagat main eai leat eaiggádat. +Sammallahti 1994). +De áice geologat čiekŋalet báikkiid, dađistaga go eanet máhtolašvuohta, teknologiija ja iige unnimusat buoret veaikehattit dahke ođđa vejolašvuođaid. +Áillohaš lei álo sámi dáiddalašvuođa ozus, ja árvvosmahtii máŋgasa duostat juoigat almmolaččat. +Nord Nytt s. 49 - 58. +Govus 8. +Rávvejeaddji dahká maid ieš nu mo rávve nuppi ja nu beassaba loahpas buohtastahttit ja oaidnit lihkostuvaigo gielalaš gulahallan. +Iver Jåks (1932- 2007, r. Kárášjogas) sus lei oahppu Kunst-og håndverkskolen, Oslos, Statens sløyd og tegneskole, Notodden:is, Kunstakademiet i Københámmanis. +Poma Poma v. Peru, Human Rights Committee, Communication No. +Shakespeare (2004), s. 12-14. +Sápmelaččaid ruovttuguovllus ásset sullii 18 700 olbmo, ja sápmelaččat leat guovllus unnitlohkun. +Norgga beale álgooahpahusa girjjit leamaš ovdal ovtta metodalaš vuogi ektui čielgasit earáláganat go oahppogirjjit mat geavahuvvojit Suoma bealde: Norgga bealde ii geavahuvvon stávvaljuohku. +Ii leatgo molsut boallobeavddi/sisagiela! +Vuogádat lea dorskefeastonuohttefatnasiid leverengeatnegasvuođa birra, ja lea dehálaš ášši riddoguovlluide. +.). +Soai leigga maid vuostáiváldimis maid stáhtaministtar Thaksini ja su roavvá Khunying Potjaman Shinawatra lágideigga ráđđehusa ovddastanviesus Bangkokas. +Løvold (2014), s. 2. +Várrepresideanta Vars deattuha viidáseappot erenoamáš deaŧalažžan buorebut čalmmustahttit mearrasámi kulturgelbbolašvuođa, go dat han lea oassi dan sámi kultuvrras mii historjjálaččat lea garrasepmosit deddojuvvon stuorraservodaga bealis. +danprosessii. +Ráđđealmmái oaivvilda ahte lea váddásat olahit dán (unnit geavaheami) jus ii čađat viidát hámádatrievdadeami. +Gonagasbárra vuostáiválddii earet eará vihtta máleriija maid máŋga dánska dáiddára leat málen. +Henning Johansson ja Elisabeth Jernström leaba dán prošeavtta oahpaheddjiide oahpes ja lagašolbmot. +10:37 Skábmamánu 07. beaivi 2016 Gáibmi vuittii gáimmi kohkket iežas kievkkanii Kárášjohkalaš John Mikkel Somby vuittii Jon Mikkel Eira kohkket iežas geahčai ovtta eahkedii, ja sus leage okta erenomáš eahket njukčamánus masa vuoittu háliidivčče geavahit. +Smiehttamuša mielde erenomážit badjedáluid nissonolbmuide báhcá eambo astoáigi (Poromiestilatoimikunnan mietintö I 1967: 35), muhto das ii čielgga, mo dan leat meroštallan. +Komitea lea ávžžuhan Suoma eastadit garraseappot ovdamearkka dihte etnalaš unnitloguid dahje lámisolbmuid vealaheami. +Sii leat boahkuhuvvon ja besset ruoktot vuolgit go ii leat šat heakkavárra. +Guovdageaidnu: Guovdageaidnu lea Norgga stuorámus suohkan viidodaga dáfus. +Vuojet danin eret vierrása vai Ustit sáhttá máhccat ruktosis. +Gonagas ja Ruvdnaprinsa guđiiga Troandima lávvordaga čakčamánus 12. beaivvi. +Sii leat álggaheaddjit (inititators) oahpuid ja oahppamiid ođasmahttimis eaige dušše čađaimplementators), geat ollašuhttet earáid ideaid. + - Kjell Johannesen - Bertil Rolf (doaimm. +Ohcamuš lea ovttas Ruoŧa ja Norgga boazosápmelaččaiguin, dieđiha Suoma Eanandoallodoaimmahat (Mavi). +Sii berrejit čuovvut, mii servodagas ja birrasis dáhpáhuvvá, maiddái politihkalaš dásis iige dušše lagas servodagas muhto máilmmiviidosaččat. +Son lohká ahte juste fal dákkár doaibmá, nu go Sámi campa, livččii juste muttát daidda meašttirgilvvuide maid. +Røst sullo lahka fuobmáje jagis 2002 máilmmi stuorimus galbmačáhcekorállačoahki. +Konsonántaguovddáža bustávat +Sámi gielas leat ollu sánit mat čilgejit eanadagaid ja eatnamiid, muhto báikenamat maid čájehit ja duođaštit ávkkastallama sihke eatnamiin ja mearas. +In dieđe mo dan dahká. +Son lea čálligoahtán (debuteren) 1990:s (1995:s Davvi Girjjis). +Muhtin govas go son lei golmma-njeallje jahkásaš orru hui hudju. +FeFo lei gaskavahkku bovden guovdageaidnulaččaid álbmotčoahkkimii, gullan dihte mot sii háliidit ahte FeFo galgá doaibmat boahtte njeallje jagi. +Danin leat listtus, mii lea mielddusin, dušše dat báikkit ja gilit mat otne eai leat jo geaidnočujuhussan. +Son maiddái muitala ahte buot gielddaide mat eai leat vuolláičállán, leat sáddejuvvon muittuhusat. +Mii bivdit guoskevaš orohagaid váldit oktavuođa minguin jus háliidit gulahallama Sámedikkiin dán áššis. +Dát lea mu mearrádus dutnje, danin čuovo dan. +Baer mielas dát su ádjá vuohki lei buoret go cuiggodeapmi, láitin ja ráŋgut. +Álttá suohkan ii rihko danne makkárge njuolggadusaid go nu válljejit lágidit oahpahusa. +Mihttu lea olahit 1000 mehtera ruohttat vuollel 1,14 minuhtas dán jagi, lassin dasa ja oažžut hearggi šaddat vel buorebun, dadjá Sara ja čilge ahte heargegilvvohallamis lea dego eará faláštallamis nai, ahte ferte čájehit vuollegašvuođa. +Maiddái Løvold (2014) dárkkálnuhttá iežas pro gradu -dutkamušas oktan jávohisvuođa hápmin sámeservošiid marginála joavkkuid jávohisvuođa (eŋg. +Leago duoji anonymitehta dušše myhta? +Bargun dalle lea eanas fákten ja bearráigeahččan. +Sáhttá earret eará lohkat Abrahama birra gii ásai tealttás Issáhiin ja Jáhkobiin (Hebr. 11,9) ja Moses birra, gii ceggii goađi siidda olggobeallái (2. Mos 33,7). +Dat dorvvastuvvo maiddái lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamušas. +Maiddái identifieren sáhttá leat vuođđun eatnigiela defineremis, nu ahte eatnigiellan adnojuvvo dat +Boasttodulkomiid dihte leat atnigoahtán tearpma e a midiehtu (indigenous knowle d ge) tearpma árbevirolaš diehtu (traditional knowledge) sajis, vaikko dat ii govčča oppalaš dieđu sisdoalu dahje konteavstta, mii eamiálbmogiin lea (Stevenson 1996: 280). +7). +Kahnawake Mohawk Potitics and the Rise of Native Nationalism. +Kapihttalis čilgejuvvo lagabuidda, maid dekoloniseren mearkkaša ja makkár teorehtalaš ja geavatlaš vuogit dasa gávdnojit. +1962: Individualism in Skolt Lapp Society. +Ovttasbargu lea eahpeformála hámis, muhto lea lahkalaga čadnon Davviriikkaid Ministtarráđđái. +Čálli lea divttaid čállán vuostálastin dihtii vuogi man ládje eiseválddit áimmahuššet eatnama. +Das ledje golbma nuorra nieidda geat boagustedje munno go oidne moai válddime sálbmagirjji ja áppesa ohci. +atná eahperealisttalažžan Sámeskuvlastivrra skuvlaplána, man mielde buot oahput ja astoáiggi fálaldagat galget leat sámegillii vuosttaš golbma jagi ja viđa jagi sisa galget buot mánát máhttit čállit ja lohkat sámegiela. +1-2 (2010), s. 69-92; Løvold (2014), s. 29; Wallace (2006), s. 249-250. +Son čilge ahte akšuneren maid lei dehálaš politiijaide, kárten dihte narkodili gielddas. +Dán áššis čájehii iežas passiivvalaš láhttemiin, ahte son doarjjui su gii fallehii mu siidaguoimmi. +Suopma vuolláičálii oktasašsoahpamuša lámisolbmuid vuoigatvuođain ja maiddái dan váljabeavdegirjji hui árrat, juo njukčamánus 2007. +Gorrelohkoválga mearkkaša ahte áirasat juhkkojuvvojit gorálaččat jienastanlogu mielde maid guhtege válgalistu oažžu. +Lea issoras stuorra sátto- ja jiekŋačoaltu, komehta. +Dat lea maiddái čielgasit oidnosis su maŋimus čájáhusprošeavttas, Suorpmas - Girkonjárggas Girkonjárgii. +Järvelä, Marja 1994: Elämäntavan näkökulma kulttuurin muutoksen tulkinnassa. +Dát šattašii einnostuvvi vuogádahkan sihke lágádussii ja girječállái, hehtten dihtii dárbbašmeahttun riidduid ja guhkit áigái sámegiel girjjálašvuhtii lasihit almmuhemiid. +go bohtet fas klássalatnjii. +Bádji lágiduvvo imagineNATIVE film + media arts festivála oktavuođas Torontos Kanadas, golggotmánu 12-14 b. 2015:s. +- Mis leat leamašan ovddeš sáttajođiheaddjit mielde jođiheame iešguđetge beaivvi ávvudanvahkkus, ja lea mannan hui bures. +diŋggat, legendat, musihkka komposišuvnnat dahje govahallon oruhat) sáhttet juogadit servodaga lahtut diđolaččat áicojuvvon objeaktan nu, ahte ideationála kultuvra, mii buvttada daid, ii sáhte leat ollásit oktasaš. +Mearrádus ahte suodjalit fysihkalaš duohtadeami vuostá čázádagas ja čázádaga lahka, galgá maid árvvoštallojuvvot. +Historjjálaš čilgehus sámi valáštallama birra Sámediggi lea čállán čilgehusa sámi valáštallama birra, mas guovdilis hástal.. +Dálá bivnnuhis doahpaga árbevirolaš máhtu lean čielggadan eamidieđu oktavuođas. +Ohcanáigemearri dán jagi jođihandoarjagii lea ođđajagimánu 15. b. Doarjjaohcanáigodat rahpasa fas skábmamánu 15. b. 2016. +Leat olu vejolašvuođat mo geahččalit darvvihit sániid báhpárii intuitiivvalaš bargo-vugiin. +Bures jagi maŋŋá buollima beasai Gonagas Olav fas váldit háldosis "Norge". +Lei dušše lihkku go Nils Mathis Sara beasai gullat ruvkefitnodaga Nussira čoahkkima birra gos bođii ovdan ahte helikopteriin áigut mihtidišgoahtit minerálaid Fiettar-ráššas, Fálesnuori suohkanis. +Olbmo erenomáš iešvuođa, degomat lámisvuođa dihte, su gielalaš vuoigatvuođaid lassin maiddái su ealáhusaide laktáseaddji vuoigatvuođat eai vealttakeahttá ollašuva seamma bures go eará sápmelaččain. +Sámeskuvllaid jođiheaddjit ja oahpaheaddjit atnet ávkkálažžan Skolverket cealkámušaid dan dáfus, go dat gáibidit ja dahket lobálažžan sápmelašvuođa nanosmahttima skuvllain. +Dát ođastus boktá doaivaga dásseárvosaš skuvllas, masa mánát leat buresboahtin. +Dego Rautio cealká, sahkankeahtesvuođa gáibádus sisttisdoallá dakkár oainnu ahte ii leat sávahahtti ahte transolmmoš oažžu mánáid dahje bearraša. +Go vuos lea veadján duddjot buori doabaipmár+, -, x ja:. +Nagoya protokolla deattuha ahte lea lagas oktavuohta gaskal genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid danin go álgoálbmogat daid oamastit. +Vuoruhuvvon oahpes/almmuhuvvon doalut galget maid boahtit ovdan doaibmaplánas. +Mii leat dál njealját prográmmaáigodagas, prográmmanamahus lea dan dihte "IV", mii bistá 2013 lohppii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Álgovuolggalašfoanda- eanadoallu - ohcanáigemearri bearjadaga golggotmánu 29. beaivve 12. oktober 2010 av Juhán Niillas Wigelius Lea biddjon sierra 300 000 kr álgovuolggalašfondii doaibmabijuide eanadoalus. +Jearahallamiidda lei álki oažžut olbmuid fárrui, buohkat álge mielas dán dutkamuššii. +Čielgasit eanemusat olbmot vealahuvvojit lámisvuođa dihte. +Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset, Työryhmän loppuraportti, Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija raporttat ja muittuhančállagat 23/2015, s. 20. +Áššis Sámediggi ovddida rávvaga Riikkaantikvárii, guhte lea dispaeiseváldi, jus doaibma dattege sáhttá čađahuvvot dihto eavttuid vuođul. +maiddái Pinker 2007: 130). + (N. Helander 2003; Solstad 2012: 122). +Danin sámit fertejit eanet aht'eanet dorvvastit iežaset dutkandáidui ja máhttui. +Hokkasa dutkamušas dehálaš sierra temán badjána maid lámisolbmuid vealaheapmi bargoeallimis. +Dán lassin sosiálafuolahusa áššehasa ja pasientta iešmearridanvuoigatvuođa nannema ja ráddjendoaimmaid eavttuid guoski oppalaš ođasteami válmmaštallanbarggu leat pláneme nu ahte dat joatkašuvalii iehčanas prošeaktan. +Riikkas galgá leat oskunfriddjavuohta ja prentenfriddjavuohta. +Lullipola lea eanaguovllus mii lea jieŋa vuolde ja man birra lea áhpi. +Sis lea viiddes máhtolašvuohta ja ollislaš diehtu go oamastit maiddái dieđu árbevieruid sosiála doaimmas. +Nielsen (1979: s.v. +as a first language) (García 2009: 64). +Suohkana plánididdje le dal regulerimplánav ållim ja A/S Salten Kartdata le digitaliserim ja kártajt dahkam pládnamanusa milta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Administrasjon"Nyheter Rådmann Njukčamánu mielde oažžu Porsáŋggu gielda 2 ođđa báhpa. +Dag Nedrejord lohká leat váidalahtti go Kárášjogas leamaš ovdal eambbo njuikejeaddjit, muhto leat maŋimuš jagiin nohkan. +Eambbo dieđuid virggiid birra addá rektor Ellen Inga O. Hætta tlf. 78484500, mobiila 90 10 20 55 ja e-boastta bokte: postmottak@samisk. +Dasa lassin leat 3 studeantta geat leat lohkamin dáid fágaid nuppi jagis, ja moadde studeantta geat leat váldimin lassioahpu fitnodatekonomiijafágas. +Nuppe beales gielaid gaskasaš typologalaš erohusat váikkuhit giellaoččodeami proseassaide, omd. +Dat lei fárus Suoma ja davviriikkalaš duodječájáhusaid ordnemis, gos vuvde sámiid dujiid. +Dát gokčá barggu ja goluid páhkkema, árvogahčama, faktuerema ja vieččakeahtes páhkaid ruovttoluottasáddema olis. +Rieban njoammila borai). +Biktasat dego maiddái eará kultursárgosat nuppástuvvet oba áigge. +Anárašgiela hállet dattetge duššefal Anára gielddas Suomas. +With the loss of elders and their knowledge this is in many cases a wise move. +- Nu ahte buot ruđalaš ohcamat mannet de Fylkamánni bokte ja sii fertejit vuos dohkkehit daid, čilge son. +Norga lea juhkkojuvvon 11 čáhceregiovdnii. +Olbmuide, geain lea oaidnin-, gullan- dahje hupmanváddu, galgá sihkkarastit ovttaveardásaš vuoigatvuođa dieđu oažžumii ja áššiid gálgamii ja maiddái sosiála vuorrováikkuhussii. +Dá lága li ájnnasa danen gå dåjmajt reguleriji ma vuorddedahtte bukti stuorra vájkkudusájt sáme kultuvra luonndovuoduj. +Danne sávvá sámi áittardeaddji guhte sáhttá leat veahkkin. +Dasa lea maid dárbu bajit dásiid oahpahusas, main sierra oahppofáttáid oahppogirjjiid ja oahppoávdnasiid normerejuvvon giella oažžu stuorit saji. +Luođis lea dál dohkkeheapmi ja stáhtus mii lea ereliiggán historjjás. +Porsáŋggu buollinsuodjalus hálida geardduhit muhton várrogasnjuolggadusaid. +Duopmostuoluid sorjjasmeahttunvuođa vuođustus lea ahte Norga lea vuođđolágalaš demokratiija. +Maud Angelica Behn riegádii Rikshospitálas Oslos cuoŋománu 29. beaivvi 2003, Leah Isadora Behn riegádii Bloksbjergas Hankøas cuoŋománu 8. beaivvi 2005 ja Emma Tallulah Behn riegádii Lommedalenis čakčamánu 29. beaivvi 2008. +Amerikas ja Canadas fievrreduvvo olju maid revrriid mielde. +Erenoamážit lea deaŧalaš veahkehit ohppiid geat ellet birrasis gos dákkár árgabeaigiella lea dábálaš dahje geat muđui váilevaš giellamáhtu geažil geavahit dárogiel sániid. +Lea vejolaš dan dahkat gitta dassážii go komišuvdna gárvvista barggu guovllus. +Sii ledje šiehtadan deaivvadit dan báikkis, ja Guovdageainnu dievddus ja su olbmás galgá leat leamaš olu ruhta mielde. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša ratifiserema oktavuođas nuppástuhttui maiddái ovttaveardásašvuođaláhka. +Mii bovdet serviid ohcat lágidit dán kafèa. +Norgga gonagasruvnna lea ráhkadan ruoŧa gollečeahppi Olof Wihlborg. +RABAS - Láhttu nr. 5 - Vuonnabađas fiervagátte, birra Skikkanjárgga Njiđggujohnjálbmái ja johkaráigge bajás Vuolle Njiđggu bruggii. +Dan son ii fidnen, go dárobáikkis, gos son ásai, eai nákcen čoavdit dan. +Maŋit áigge dutkanbohtosat čujuhit maiddái dán ahkásaččaid váttisvuođaide veadjit ovttastahttit guovtteolat gova golmmaolat duohtadiliin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mo láhttet jos čáhci dahje kloáhkka galbmo beassážiid áigge Beassážiid oktavuođas leat Porsáŋggu gielddas gearggusvuođadoaimmat čáhce- ja kloáhkkarusttegiid hárrái. +Báŋkokonto ja KID-nummir gal lea dán báhpáris. +Tor Gunnar Henriksen oaivvildii Linn Muotka bealálažžan ja dáhtui gielddastivra jienastit su bealálažžan. +Gieldda mánáidgárddiid mánáidgárderuvtto 2011 - 2012 lea dál mearriduvvon. +Metagillii dahje giela gillii dákkár dáhpáhusa lohkat analogiijan, mii mearkkaša ahte ráhkaduvvo ođđa hápmi nuppi eará hámi minstara mielde. +Eurohpá ekonomiijaservoša vuođđudansoahpamuš, áššegirji 11957e/TXT. +Medias lea olu beaggán Fálesnuori suohkanis leat iešguđetlágan sisabahkkemat, earret eará lea dat stuora bartaguovlu, doppe leat čáhcebuođut, ja dál leat pláneme ruvkedoaimma ja bieggamilluid dohko. +Lea oalle viiddis fáddá, Čáhcesullo nuoraidkorpsas, mii gal maiddái lea seamma ollu ollesolbmuid koarpsa, leamaš konsearta Deanu šalddis ovdal. +Hálddahusa galgá ovddidit nu ahte dásseárvvu várás huksejuvvojit ja váldojit jeavddálaš atnui buot dárbbašlaš doaimmat ja geavadagat ja erenomážit geatnegahttojit nuppástuhttit daid birrasiid ja diliid, mat eastadit dásseárvvu ollašuvvama. +Seammás lea maid vejolaš fuomášuhttit +Kuokkanen, Rauna 2000: Eamiálbmogiid máidnasat. +Go Ráđđehus lea čoahkis dahkamin mearrádusaid, de dat dáhpáhuvvá Stáhtaráđis. +Lihtolaččaid soahteveagaid eretgeassin dieđihuvvui geassemánu 2.beaivvi Gonagas Haakonii. +Gieldda bajimuš orgána lea Gielddastivra gos leat 19 áirasa. +Idja ii leat goassige nu guhkki ahte beaivi ii fas iđe. +Barguisajáiduvvangažaldagas vuosttas vuordámuššan lei árbevirolaš sámeduodji ja nubbin turisma. +Kulturdieđáhusa mielde galget kulturskuvllat loktejuvvo ja dalle fertet mii váruhit ahte daidda addo sámi sisdoallu, loahpaha son ja lasihastá vel ahte illuda bargagoahtit sámi kulturáŋgiruššin politihkkema bokte. +Nubbi eará mii lea guovddážis dán semináras lea álgoálbmotriekti ja movt dát riekti doaibmá boraspirepolitihka ektui. +Dáruiduhttinpolitihkka lei juo hálddašan máŋga logijagi, ja eai gávdnon šat báhpat geat máhtte sámegiela. +Vuođđogirji sisttisdoallá sierra lámisolbmuid suoji. +Ávžžuhit ráhkadit vuorroviehkan-joavkkuid dán jagáš miessemánu 17. b. duhkoraddamiidda. +Oahpaheaddjit geat servet akšuvdnadutkamii, fuobmájit ahte das čuovvu nuppástuhttin mii njuolgga čuohcá ja buorida sin eavttuid. +Doppe leat buot eanemus eahpesihkkaris várremássat olles Norggas, ja jus doppe vuolgá riđđu, de dat dagahivččii issoras billistemiid miehtá Ivguvuona. +Intrakultuvrralaš geahččanguovlu +Cealkámušas buktet ovdan maiddái dan ahte sámegiela árvu ja mearkkašupmi leat ain deháleappot gávpogiin ja guovlluin, gos ii leat sápmelaš sohkasearvvuš dahje oktavuohta árbeeatnamiidda ja luonddu geavaheapmái. +WINHEC (World Indigenous Nations Higher Education Concortium) miellahttoásahussan Sámi allaskuvla čuovvu dutkandoaimmainneaset WINHEC Dutkanehtalaš neavvagiid (WINHEC Research Standards). +Go Wiig girji prentejuvvui ođđasit 1970:s, de dan namma lei rievdan. +Mu váldogáldu sámegielagiid lohkui Norggas lea iskkadeapmi maid Sámi giellaráđi čađahii jagi 2000 (Ravna 2000a; Ravna 2000b). +Tuvrra manná Tjeldhávnnaj (1,2 km) ja sij gudi sihti guhkebuv vádtset bessi fáron Seljenessaj ja vas Gálbbeluoktaj. +Ibid., s. 228. +Vestibylen stukkmarmorstoalppuin lea guoddinfunkšuvdna; juohke stoalppu siskkoš lea muorrastoalpu. +Dáid girjjiid sáhttet olbmot oastit 10,- ruvdnui stuhkka. +Kulturollisvuohta lea kommunikašuvdnaortnet, man servodaga lahtut hálddašit. +Seammás dattetge muittuhuvvo ahte lea hui váttis duođaštit praktihkas ahte dát mearrádusat vealahit, daningo adopterenproseassas mearrádusaid dahkamii oassálastet máŋga iešguđet doaibmi, mat leat maid okta oassi dán heteronormatiiva oktasašgottis. +Boares váikkuhusaid ii leat álo nu álki fuobmát go ođđa váikkuhusaid. +Don leat mu čuovga iige mu čuovga játta goassige; manin balat don jáddamis? +Mánáidgirjjit mat leat báddejuvvon addet buori vejolašvuođa oahppat ođđa sániid ja dadjanvugiid ja seammás maid vásihit ja nu oahppat čállon ja hállon giela oktavuođa. +Saaristo (2016). +Maiddái dutkamuša bargobájiin bođii ovdan transsohkabeallái gullevaš olbmuid váttes sajádat sihke sámeservošiin ja viidáset oktasašgottis. +Váldobálká ja ekonomiija. +Mannan gaskavahku celkkii Nuorta-Finnmárkku Diggegoddi ahte Njereveaji geaidnohuksen ii galgga bissehuvvot nu go orohat 13, Lágesduottar, lei gáibidan. +Buohkat čálle guokte teavstta, muitaleaddji ja ákkastalli teavstta, guovtti gillii. +Nonverbála vugiid lassin earát leat sáhttán bilkidit njálmmálaččat: vástidit nubbái seamma boasttosániin man nubbi lea geavahan. +Guolásteamis lea erenomáš árvu sihke dannego dan sáhttá atnit ealáhussan báikkálaš olbmuide ja dalle erenoamážit lotnolasealáhussan eará ealáhusaiguin dahje meahccegeavahemiin, vuođđun ássamii ja vuođđun sámi kultuvrii. +Jearahallamiin badjánit ovdamearkka dihte fátmmasteaddji vealaheami vásáhusat, main olbmo gullan guovtti iešguđet unnitlohkui čuohcá sidjiide erenomáš vealahanvásáhussan. +Oassi gárdimis lea rabas álbmogii geassemánuid. +Pariserdávvirat ledje dan áiggis árvvusadnojuvvon dávvirat mat ledje sihke nannosat ja čábbát. +Pontes Ferraria & Gendron (2011), s. 157; Olsén ja earát (2017), s. 13. +Son lea maid ovttaoaivilis Juuson ahte lea badjel geahččan go sirdet doaimmahusa Heahttái. +Soga nissoniid mearkkašupmi boahtá ovdan kultuvrralaš ja sosiála mearkkašumi olis, go nuorat hálidit oahppat soga sámeduoji. +Bálojoga báikegottesearvvis ollu doaimmat Maŋŋil 7 jagi árjjalaš bargguin lea BLAD prošeakta dál geigejuvvon Bálojoga báikegottesearvái. +Fáddán lei maid stipeandadárbu master- ja doavttergrádaohppui sámegiela. +Sara@samiskhs.no - In vuordán ahte galggai ná somá. +Studios lea sadji 8 - 10 olbmuide. +Dákkár čállinbargguin oahppis lea alddis vejolašvuohta dárkkistit iežas teavstta go beassá oaidnit lohkkojuvvon teavstta. +Mus lea maid jáhkku ahte dát rievdadusat váldojit bures vuostá ohppiin geat háliidit ohcat stipeandda Sámedikkis, čilge ráđđelahttu Muotka. +Riekti maid oainne Njereveaji geaidnosearvvis ii lean makkárge vejolašvuohta diehtit, iige oktage ávžžuhan sin čađahit viidát iskkademiid boazodoalu guoskevaš beroštumiid. + (Oskal 1995: 94-95.) +18, Non-discrimination, § 10 ("...the principle of equality sometimes requires States parties to take affirmative action in order to diminish or eliminate conditions which cause or help to perpetuate discrimination prohibited by the Covenant"). +Olgguldas hápmi lohpida áibbas eará go dat maid šloahta siskkáldas hápmi addá. +Jåma deattuha ahte Sámediggeráđđi guhká lea oaidnan čielga dárbbu kultuvrii heivehuvvon dikšunvugiide. +Jagi boarráset mánáin ain bealli vejii stávvaljuogu ja 17% jietnadatjuogu. +Ovddalgihtii jienasteami Svalbárddas, på Svalbard, Jan Mayenis ja olgoriikkas Ovddalgihtii jienasteapmi álgá suoidnemánu 1. b. olgoriikkas, Svalbardas ja Jan Mayenis. +Vai dan juvssaaii, de sáhttá fylkkamánni leat kursalágideaddjin, áinnas ovttas eará gealbobirrasiiguin. +Sámediggeráđit Ann-Mari Thomassen ja Thomas Åhren dadjaba ahte sámi deaivvadansajit leat deaŧalaččat dasa ahte nannet ja oainnusindahkat sámi giela ja kultuvrra, ja danne juolluda sámediggeráđđi ruđaid čielggadit vejolašvuođa ásahit sámi viesu Plassjii. +Duddjoma aktualisearašuvvan maiddái orru leamen kurssaid veagas. +- Mii leat čiežas posišuvnnas ovdagottis viđá vuostá, dadjá Olsen ja čujuha Bargiidbellodaga viđa áirasii ja Sosialisttalaš Gurutbellodaga ja Ruksesbellodaga ovtta áirasii goappás ge. +Son háliidii ahte olbmot váldit ovddasvástádusa sihke iežaset ja birrasa ovddas. +Lávdegoddi galgá maid ovddidit oainnuid materiála birra maid Sámediggi hábme meahci birra dieđáhusbarggu oktavuođas. +Čujuhusas: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&lang=en&id=1296. +Bustávaid ja jietnadagaid geardduheapmi lea guovddážis lassin čállinovddideapmái. +Oskal Eira ii gal leat dás ovttaoaivilis. +Rektorat ledje dan ovdal lágidan buohkaide girjji sámi bajásgeassima birra (Balto 1997), maid buohkat galge lohkat. +Gielain ii leat čielga bargojuohku, baicce registaris leat goappáge gielas vearba- ja nomenhámit. +Son máhttá hálddašit, ja lea leamaš eanandoalu veahkkedirektevra Lulli-Trøndelaga fylkkamánnis. +Čális veahá nama duogáža ja man guhká dat lea du dieđu mielde geavahuvvon. +Leat ođđaáigásaš, čuvges ja hávskkes lanjat mat dál váldojit atnui. +Eurosentralaš oainnu mielde eamidiehtu ii goittotge heive eurosentralaš "kultuvrra" doahpaga sisa. +Divtasvuona suohkana rolla prosjevtan boahtá åvddån suohkanstivra mærrádusán 2004 gånnå suohkan gájbbet juollodibme gåbttjå gájka gålojt gå oasstet galggá åbmudagáv. +Áktor Andreas Nyberg muitala ahte Guovdageainnu dievdu lea čilgen ahte go su biilauksa rahpasii ja muhtun álggii su čuoggut niibbiin, de vikkai son vuoddját eret das. +Dát leat nappo vuovdinbáikkit gos min buktagat leat ildus beaivválaččat. +Soga almmáiolbmot leat maiddái gieđalaččat, gohpet bolluid, duddjojit ja divodit fatnasiid ja reagaid. +Gaino čilge dat lea okta čoavddus, go mađi eanet olbmot ovttas jurddašit dađi buoret šaddá plána. +Sámedikken le æjgon duot dát dájddadahko, sámij dájddárijs ja láttij dájddáris. +Barggat vaj sámij ednam ja resurssa árbbedábálasj adno vaddá avtaárvvusasj åmastam- ja adnorievtesvuodajt, nav gåktu iehtjádij adno le dahkam, lej guovdátjin ådå sáme kultuvrrarahtjamusán 1960-lågo låhpa rájes gitta 1970-lågo álgo rádjaj. +Jagi 2014 Sámedikki bušeahtas signalisere Sámediggeráđđi ahte álggahuvvo sámi ásahusaid ovddidanprográmma, man oktavuođas ásahusat ožžot fálaldaga nannet iežaset gelbbolašvuođa jođiheamis, ekonomiijas, kvalitehtavuogádagain ja prošeaktastivrenvugiin. +Searvvi ulbmil lea ovddidit, nanusmahttit ja gáhttet sámi giela ja kultuvrra, Álttá suohkanis. +Skuvlema vuordámuš duoji ealáskahttin boahtá ovdan juo Samii Litto doaimmain 1950-logu rájes ovttas etnihkalaš diđolašvuođain. +Buvtte termosa ja niestti ja oahpásmuva Iinná sámi historjjáin! +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Sámi giella- ja kulturguovddáš"Kurssat/doaimmat Gáktegoarrunkurssa bistá 60 diimmu. +Innovašuvdna ja dálkkádagat leat guovddáš áššit. 10.10.2016 Singapore stáhtaguossit Eske ovdalgaskabeaivvi beasaiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet sávvat Singapore Presidentii ja vuosttašroavvái buresboahtima Norgii. +Iešguđet doaibmi lea giddegoahtán ain eanet fuomášumi lámisolbmuid vuoigatvuođalaš +Nordlánda skihppijvieson le guokta kapella, akta Rønvijkan ja nubbe stáda guovdátjin. +Dat boahtá ovdan giela, álbmoga/joavkku sosiála organisašuvnnaid, árvvuid, institušuvnnaid ja lágaid bokte. +olmmošvuoigatvuođadutkamuššii laktáseaddji čielggadusa riikkabeivviid Olmmošvuoigatvuođaguovddážii (2017). +Oahpaheddjiin lei stuorra beroštupmi guorahallat, mo oppalohkái árbevirolaš praksisiid sáhtášii váldit ovdan skuvllas ja mo daiguin vieruiguin, maid čuvvot maiddái vuoiŋŋalaš rituálat. +Ovddasvástádus dán barggus lea Suoma Sámedikkis, mii maiddái eaiggáduššá ja jođiha prošeavtta. +Gitta 33% olbmuin ohcet ain diekkár veahki lassin ođđaáigásaš dálkumii. +Muorra mii geavahuvvui lei dábálaččat beaika, mii báhkaduvvuil 100°C rádjái lievllas. +Guorahallan lea dahkkon Finnmárkku Fylkkamánne ovddas. + (Hirvonen 1999: 158.) +Stuora muitobázzi lea ceggejuvvon muitun sidjiide geat dien báikkis gahčče go sohte duiska soahteveaga vuostá cuoŋománu 24. beaivvi 1940. +Bargovuohki hárjeha ohppiid geavahit PowerPoint-prográmma reaidun ja sii oahpahallet bargat govaiguin. +Sii geahččalit čoahkkinastit sámi lágádusainge digaštallan dihtii mo ortnegiid sáhttá buoridit. +Sámediggeráđđi áigu ovddidit sámediggedieđáhusa boazodoalu birra, mas Sámedikki politihkalaš rolla boazodoalloáššiin guorahallojuvvo dievaslaččat ja čielggasmahttojuvvo. +Son maid čilge ahte buohkat su bearrašis eai háliit hupmat áššis rahpasit muhto leat milloseappot jaska. +Bryggenis ledje gávpotgárdimat oktan dahje guokten guhkes viessoráidun main lei oktasaš verrát ja šillju. +Dán jagáš jahkegirji lea dat viđát jahkegirji maid SVD-Sámiid Vuorká-Dávviriid Musea- ja historjjásearvi almmuha, nu ahte mis lea uhca ávvudeameš! +Lei jappeáigi ja SG mielas lei dehálaš hehttet bargguhisvuođa ja ekonomalaš erohusaid. +transseksuála sohkabeali nannemis addon láhka sisttisdoallá njuolggadusaid, maid vealahit. +Ohcansánit leat čállon alfabehtalaččat ja buoiddes bustávaiguin. +Dát guoská maiddái dán dutkanprošeavtta oahpaheddjiide, sii oassin fertejit dáistalit iežaset kultuvrra ovddideapmin guovlluin, gos sámit l +Dáin teaksta meriin čilgejuvvojit, guorahallojuvvojit ja evttohuvvojit áššit. +Stuora beroštupmi Sámi dutkamušaide - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Mánnávuođa ja ollesolmmošvuođa kultuvrralaš referensarámain sáhttá vuohttit individuálapsykologalaš oktavuođaid lassin maiddái institušuvnnalaš oktavuođaid. +Ij gávnnu turisstakontåvrra suohkanin, valla dánna sijddabielen lip tjoahkkim diedojt dan birra majt Divtasvuodna máhttá fállat Luondos ja doajmmafálaldagájs. +Dan ii leat álki juksat jos sániid sojahanhámiid namahusaid bajil oahppan lea váldomihttomearrin. +Sivvan dasa lei báhkka geassi. +Dan fuobmá go galgá jorgalit dakkár sániid go omd. +Leago son jurdda vahágahttit olbmuid Ii fal ja vel eanet ii fal guollešaddadan rusttegiidda Villa Arctic unnida bargoveaga 13 bargin? +Dan guovttilogi jagis leat leamašan ollu vásáhusat, sihke heajut ja buorit. +Clausen bargá dábálaččat oahpaheaddjin geađgeduddjomis Kristallen fitnodagas Látteváris, ruoŧas. +Dáppe son beassá geavahit gelbbolašvuođas dakkár gávpevuođđudusas mii lea huksejuvvon searvan ja árvoháhkama áigumušaid ala. +Duodjebiigán lávejedje bivdit mu. +Maiddái dán dutkamuša jearahallamiin badjánit máŋga sullasaš temá go ovddit publikašuvnnain, degomat suopmelaš buresbirgejupmevuogádaga struktuvrrain badjáneaddji hástalusat sápmelaš lámisolbmuide. +Golbma doavttergrádastipendiáhta virggi rabas Oza min doavttergrádastipendiáhttavirggiide, mat gullet Rievdan -prošektii. +Johan Mathis Gaup lea leamašan váldoredaktevra go Kristensen lei eará barggus. +Dasto joatká skuvllain soađiáigge ja ođđasithuksemis. +Dáv gå ij luonndoresursajt oaggi, ja oassálasstemav mierredimprosessaj ja dåjma ávkástagáj oassáj miededa. +Kurssaid fáddán lea earret eará fitnodagaid registreren, buvttaregistreren, girjefievrrideapmi, rehketdoallu ja doaibmadoarjjaortnega ohcaskoviid guorahallan. +Giellakonsulenta barggo- ja dåjmadimsuorge: Giellakonsulænnta - samisk språkkonsulent Divtasvuona suohkan - Tysfjord kommune Skuolkan - Tlf. +Dasto čázi birra leat maid čiekŋalet dieđut, mat eai leat čállojuvvon gosage ja maid oahpaheaddji guovttos leaba ruovttubirrasis oahppan, ahte čáhci lea bassi ja das lea buoridanfápmu. +Vistesadji lea olggobeale Tana kontor og leker, dakko gokko dál lea veahá eanabihttá. +Ward, T., 'The Right to Free, Prior and Informed Consent: Indigenous Peoples' Participation +Buerie båeteme saemiej åålmegebeajjan Kronikk av sametingspresident Aili Keskitalo. +Dehálaš fáttát leat skuvlla ja ruovttu ovttasbargu ja maiddái skuvlla njuolggadusat ja rutiinnat. +Aiddo eatnigiela geavaheamis lea guovddáš rolla oahppi iežas máhttoduddjomis ja kognitiiva ovdáneamis. +Nystad čilge seammaláhkai, muhto sus leat nugo Jávosge, sohkabeale erohusat. +Dáppe sáhtat vuovdit ja oastit, geavahuvvon dahje oÄ'Ä'a atnobiergasiid, dujii, biktasiid jna. r Mii fállat nuvttá vuovdinsaji dutnje. +Dát vaddá sáme mánájda ja nuorajda nanos iesjdåbdov ja tjadnusit sáme giellaj ja kultuvrraj. +Gulaskuddan oaiviliid sáddet e-poastta bokte: samediggi@samediggi.no. Sámediggeráđđi dáhttu guorahallat sámi girjjálašvuođa árvoráiddu. +Gonagas oažžu dasto dieđuid dan birra makkár mearrádusat dahkkojuvvojedje nuppes go Stáhtaráđđi čoahkkana Šlohttii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámi giella- ja kulturguovddáš Porsáŋggus doallá RABAS GOAĐI maŋŋebárgga golggotmánu 14. b. 2008, tiibmu 14.00-19.00. +Vuos galgá mearriduvvot galle áirrassaji juohke bellodagas dahje juohke listtas galgá leat Sámedikkis. +Dutkanbarggut Divttasvuona suohkana ovddas 1995-2001 ja Fuoskku suohkana ovddas 2001-2004. +Dasa lassin leat lágideaddjit geavahan bensiidnaaggregáhtaid lahka dološ visttiid, dát lea maiddái njuolggadusaid vuostá go rusttegat ledje sáhttit bullehit visttiid. +Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta som tradisjonsformidler, Oslo Universitehta 1985. +Nieiddat leat rasttildemiin njuovžileappot. +Sávaldat lea ahte áŋggirdeapmi doarju ja nanne barggu givssideame, vealaheame ja gutnehuttimiid vuostá ja ávžžuha buohkaid searvat nu bures go juohkehaš sáhttá. +Kultuvrraid meroštallamiid čuolbman lea, go daid soitet doallat áidna duohtan. +Mis leat sierra stipeandaortnegat mat galggaše movttidahttin nuoraid háhkat oahpeheaddji dahje sámegieloahpu alit dásis. +Oastte girjji Finnmark kontorservices Guovdageainnus borgemánu rájes. +Guđajahkásaččain 90% máhtte stávvaljuogu ja 70% jietnadatjuogu. +Fávllis-seminára: Vuotnaekologiija ja báikkálaš máhttu Dutkanprošeavtta "Vuotnaekologiija ja mearrasámi báikegottit; báikkálaš máhttu ja rievdadanproseassat" loahpahanseminára. +EIT) lea gávnnahan ahte dat gullá artihkkala "eará vealahanvuođuštusaide". +Ná mun mannen, fertejin mannat, mii dal lei dalá mánáiguin, dalle guođohedje. +Son muitala mo son ieš lea massán iežas eatnigiela ja váldán dan fas ruovttoluotta. +Gávttis šattai čikŋabivttas nuorat buolvva siste. +Cealkámušaid sáhttá maid sáddet epoasttas cujuhussii: postmottak@nesseby. +Olu biillat, ja olu dáin maiddái goallosvovnnain, dagahit ahte rusttegiid geavaheddjiid biillaide sáhttá šaddat vahát, ja geavaheaddjit šaddet guođđit biilla gieldda geainnu ala, mii fas sáhttá dagahit johtalushástalusaid". +1300-logus gaskaáiggi duollogirjjiid mielde duodji leamaš maiddái gávpegálvun. +Váikkuhusat eai leat guorahallojuvvon, iige daid birra leat čohkkejuvvon systemáhtalaš diehtu. +Kontrollamekanismmat leat dovdomis; muitui leat báhcán bahča dovddut. +Vaikko son lohpida ge eambbo akšuvnnaid, de son ii sáhte muitalit dađi eanet dan birra. +Dien dáfus ii oro Boazodoalohálddahus bargan bargguset, dadjá Sara. +Sámegiela ovddidit iluin +Seamma dilálašvuođas ja seamma addit adde maiddái ovtta máleriija maid Hans F. Gude lea málen: Norsk fjord med skip. +10:28 Ođđajagimánu 23. beaivi 2016 Sáhttá vuoitit stuora filbmabálkkašumi odne Filmma váldoolmmoš ii astta ieš vuolgit filbmagállái gos sáhttá vuoitit Ruoŧa stuorimus filbmabálkkašumi odne eahket. +Dát konferánssa l tjuovvolibme vuostasj julevsáme giellakonferánssaj, mij lij Jåhkåmåhken guovvamáno 16.-17.biejvij 2012 gånnå lidjin ienep gå 80 oassálasste, sihke Vuona ja Svieriga bieles. +Skuvlajoπiheaddjiid, oahpaheaddjiid ja oahpposuorggi eará doarjjaolbmuid gealbogárgedeapmi lea dehálaa váikkuhanoapmin suorggi gárgedeamis. +Sullasaš bohtosat japánagielat (japánagiela nomeniid giellaoahpalaš iešvuođat muittuhit olu yucatecgiela) ja eaŋgalsgielat mánáid ja rávisolbmuid iskkademiin nannejit oainnu ahte giella váikkuha jurddašeapmái. +Ieš ii orron fuobmámin ahte šuddama, go leat unnán spiehkastagat juvssushámiid dahje rávis olbmo giela ektui. +Sámediggedieđáhusain háliidit hábmet ollislaš ja boahtteáigásaš politihka mas leat čielga mihttomearit mat váikkuhit: Dieđáhusas galgá maiddái ceavzilvuohta boazodoalus leat guovddáš fáddá. +Vuoruheamit leat dan rájes stivren sierra strategalaš oahpponeavvoplánaid mat leat ovddiduvvon árvalusaid vuođul maid mánáidgárddit ja skuvllat guoskevaš guovlluin leat buktán. +Giela manifestašuvdna hállangiellan, giellajietnadagaid ovttastupmin man mearkkašumi guldaleaddji ádde nugo hálli dan lea oaivvildan, lea gielalaš ovdanbuktima vuođđohápmi. +Ovdamearkka dihte Norggas badjel 16-jahkásaččat sáhttet divuhit iežaset sohkabeali juridihkalaččat iežaset almmuhusain. +Diekko bokte maiddái daid olgguštanvuođuštusaid, mat eai namuhuvvo listtus, sáhttá dárbbu mielde dulkot gildojuvvon vealahanvuođuštussan. +Dan oktavuođas doaibmá "vuosttažin millui"-prinsihppa juolludeami hárrái. +Dál sii mieđihit ahte livččii vejolaš oažžut buori ovttasbarggu SáB:in. +Etnográfalaš dutkamušain estehtalaš ihtagiid guorahallan lea maiddái veahkkin. +Vel sii nai geat eai nu bearehaga beroš dáidagis leat várra oaidnán ja gullan Campbell's Soup Cans, Disasters ja Marilyns (Marilyn Monroe portreahtat) dáiddačoakkáldagaid birra. +_________ 1966: The Finnicization of the Lapps. +maid Heinämäki, Leena, "Saamelaisten oikeudet Suomessa", girjjis Heinämäki, Leena, Allard, Christina, Kirchner, Stefan, Xanthaki, Alexandra, Valkonen, Sanna, Mörkenstam, Ulf, Bankes, Nigel, Ruru, Jacinta, Cilbert Jéremie, Selle, Per, Simpson, Audra & Olsén, Laura, Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus, Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja (2017/4), s. 22. +Fuomášuhttit vejolašvuođaid SGS' mielahtuide omd čuovvut Sámedikki Dáhttu-prográmma. +Jo álgooahpahusa rájes lea deaŧalaš ráhkkaniš-goahtit viiddidit giellarepertoára nu ahte oahppi árgabeaigiela lassin beassá oahppat skuvlagiela. +Crenshaw 1989, 151; Fredman 2016, 28. +Oassi informánttain dovddaha maid ahte sii leat árggit buktit ášši ovdan sámeservošis, daningo sii ballet negatiiva reakšuvnnain. +Dát váttisvuohta deaivida erenoamážit hpp, htt, hkk, hcc ja hčč ovddabealde Dán sullasaš muitorámmaid sáhttá de oahpaheaddji ráhkadit normerejuvvon čállingiela oahpaheami várás, go gávdná čállinmeattáhusaid maid sáhttá čilget oahppi hupmangiela ektui. +Oahpaheaddjit leat várrugasat gáibidit mánáin eanebuš. +Kuokkanen, Rauna, "Self-Determination and Indigenous Women's Rights at the Intersection of International Human Rights", Human Rights Quarterly 34 (2012) 225-250, 226. +Váttisvuohtan lea dat, maid statistihkka nu čalbmáičuohcci čájeha, ahte nu ii leat. +Sáhtát geahččalit vástidit govvii guoski gažaldagaid, nugo omd. +Veaigin lei áigi molsut fáttá. +Dien láhkai sii sáhttet iežaset dutkamiid +Battiste, Maria - Henderson, James Youngblood 2000: Protecting Indigenous Knowledge and Heritage. +Jus duoji oahpahusgiellan lea váldogiella, de duoji oahppan doarju váldoálbmoga máŋggakultuvrrat áddejumi, muhto duvdá sámiid eret duodjevábmosis, gielas. +Dákkárat sáhttet leat lámisvuhtii, seksuálavuhtii dahje sohkabeallái laktáseaddji dárbbut. +olmmošvuoigatvuohtapolitihka guovddáš áššin ja joatkit sin sajádaga ja vuoigatvuođaid aktiiva ovddideami maid Suoma ovddidanovttasbarggu dáfus. +Ja son, gii čállái lei addán olu dieđuid ja materiála ja guhte dovdá Áillohačča bures, gal maid gávnnai dáiddárgovvideami lávddis, hui vuohkkasiin. +Dákkár meari mielde olmmoš oahppá gávcci sáni juohke beaivvi. +Ilmonen, Kaisa, "Intersektionaalisen queer-tutkimuksen kytkentöjä: Pohdintoja postkoloniaalisen ja intersektionaalisen seksuaalisuudentutkimuksen lähtökohdista ja keskeisistä kysymyksistä", SQS, Pervoskooppi Artikkelit, (2011):2, s. 1-6. +Danin geavahuvvoge Hansegård (1974:61) mielde eatnigiella ("modersmål") maiddái olles álbmoga dahje riikka giela mearkkašumis, ja dan son lohká sáhttit áddejuvvot dájuheapmin mii sáhttá váikkuhit dasa ahte minoritehtagielagat molsot giela. +Gonagas Harald beasai dearvvahit Nordnorsk Fartøyvernsenter ovddasteddjiid, ja Dronnet Sonja beasai fitnat gávppis man namma lea Gammelbutikken. +Nissonklássa 90 km gilvvu vuittii Emilie Kristoffersen, ja son čuoiggai 4 diimmus ja 18 minuhtas. +Mis lea maid čájáhus Áillohačča buvttadeamis. +Son lea áitto loahpahan doavttirgráda stipendiáhta prográmmas dáiddalaš ovdánahttinbarggut Dáiddaallaskuvllas Oslos. +Jietnadagaid sirremis lea álkimus fuobmát mii lea sáni álgojietnadat. +Sámi allaskuvla lea vuoruhan návccaid hábmet vuosttaš doavttergráda dási prográmma sámegielas ja girjjálašvuođas ja ohcá akkrediterema/dohkkeheami NOKUT:as (Norges organ for kvalitet i utdanningen). +Myanmar eiseválddiide lea dehálaš áššin oažžut Bagan tempeliid UNESCO máilmmiárbelistui. +Buoremusat goappáge puljas, Team Haldi Guovdageainnus ja Mordi Romssas, deaivvadeigga finálas, man Team Haldi dasto vuittii. +Building Alliance between Native and Queer Studies", GLQ: A Journal of Lesbian and Gay Studies, Vol. +Ná aktiverejuvvo fágatearpmaid geavaheapmi, ii dušše lohkkin muhto maiddái čállin. +Daid lassin lágiduvvoje guokte bargobáji, maid sáhttá dulkot joavkojearahallandilálašvuohtan. +Mii ávžžuhit 3 jagi bargohárjáneami ovdalgo ohcá reálagelbbolašvuođaárvvoštallama ja joatkkaoahpahusa. +Juohke goalmmát kulturmuitu lea definerejuvvon automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon lága vuođul. +Ođđa čáhceiskkus váldojuvvo vahku 44. Olmmáivákki čáhcerusttega čáhci lea dál ráinnas, ja juhkančázi olmmoš ii dárbbaš šat duolddahit. +dávistit lunddolaččat maid daid nissoniid eallimii, geain lea juoga váddu. +Dat dagahii vierisálbmogiid fárrema dáid guovlluide - sihke dážaid ja olgoriikkalaččaid - mii lassánii 1500-logu loahpa rádjai. +Dán mearrádusa ja njuolggadusaid vuođul maid suohkanstivra mearridii diibmá lea ge suohkana hálddahus evttohan loktet suohkandivadiid mávssuid. +Sámedikkit leat buktán sámepolitihkka oidnosii riikkaid dássái áibba earaláhkai go ovdal. +Divna bussajt suohkanij, suohkanis, ja suohkanin dánna gávna. +Gaskenasjovnaale filmeinstituhtem buerie båeteme vaajtele Mieđihuvvui dan Sámedikki gáibádussii ahte sii geat bivdet dorski riidoguolástusearis davábealde 62. govdodatgráda, galget oažžut stuorát eriid. +Dat lea olbmuin ja dan ii sáhte kommunikeret, muhto dat lea šaddan ovttaskas olbmuid mielas boađusin juohkehačča birrasa áddejumis dahje eará olbmuiguin kommunikerema bokte. +Porsáŋggu gielda ealáhusossodaga bokte lea mieđihan váldit vuostá ja "fáktet" ruđaid mat čoggojuvvojit oažžut áibmadastruolla Bonjováris (Bjørnfjell) Levdnjii. +8 - Industriija ja energigáldot Suvrra arvi ii leat easkkáš fearán Govva: Nino Barbieri, Kilde: Wikimedia Commons. +dán raportta siidduid 166-169. +Gonagas Olav V riegádii suoidnemánu 2. beaivvi 1903 Appleton House báikkis Norfolkas Englánddas. +Mánáidgarddebargiid lohku čájeha ahte mánáidgárddis leat 90 mánáidgárddesaji 16 bargi ektui. +Álggugeahčen 1960-logu lei Norgga politihkalaš dilli dakkár ahte ledje garra vuostehágut nuorta ja oarje fápmoriikkaid gaskka. +Listaevttohus lohkkojuvvo leat buktojuvvon dalle go dat lea joavdan Sámediggái. +Mis eai leat millijuvnnat addit kultuvrii ja ealáhusfondii, muhto mii leat veháš roggan ášši ja gávdnan muhtin vástádusaid ja vástitkeahtes gažaldagaid maid mii áinnas juogadit singuin geat galget mearridit. + (Werner - Fenton 1973: 540.) +Skuvlaáiggi giellaoahppagirjjiin leat oahpásmuvvan giellaoahpa vuođđo-terminologiijain nugo omd. +Diehtu čoggo máŋggaid sohkabuolvvaid áigge, ovdamearkan birasdiehtu čuđiid jagiid áigge (Skutnabb-Kangas 2000: 94). + (Bennett 1978: 58, 252.) +Čuovvol čuovvovaš liŋkka dohko: - In vuordán ahte galggai ná somá. +Foto: Trond Taugbøl / Riikkaantikvára Gávpotstruktuvra ja huksemat speadjalastet Røros-servodaga eallinvuođu, mii lei gávpoteanandoallu ja ruvkedoaibma. +Nuppi konkrehta doaibmabidju mii gieđahallojuvvui, lei vejolašvuohta ásahit sámi deaivvadanbáikki Romsii. +Etnisitehta konteavsttaide lea mihtilmas, ahte daidda gullá ain muhtun veardde konflikta (Valtonen 1991: 204). +Nu go árbevierru lea de dáhttut maiddái dán jagi addit bálkkašumi muhtton čeahpes nissonolbmuid gielddas. +Girji lea mánáid fágagirji teavsttaiguin, govaiguin, muitalusaiguin ja bargobihtáiguin. +Ođđa lágas lea siida hui deaŧalaš. +Sohkabeliid dujiin ii leat maiddái seammaárvosaš stáhtus. +Komitea lea maid fuolas das ahte sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva nu bures ja ávžžuha stáhta dorvvastit sámegielaid oahpahusa sihke sápmelaččaid ruovttuguovllus ja maiddái dan olggobealde. +5.1 Riektačállin +Mánáidgárddi jođiheaddji lea Liv Paulsen Fossgaard. +Bartasajit leat su. 5km eret Leaibevuona luoddaearus Skáiddi guvlui. +Dat ahte kulturmuittut leat maŋŋálagaid linnjáspáittu guoras, čujuha ahte dáin guovlluin leat ollu eanet mearkkat mat duođaštit ovddeš doaimmaid ja ássama, ja dat leat leamaš deaŧalaš sámi geavahanguovllut guhkás maŋás áiggis, dadjá Schanche. +Boares sámedálus olbmot dálostalle seammá sajis: +Nu leage sámiid ja eará álgoálbmogiid luondduhálddašeapmi ja -áddejupmi šaddan áigeguovdilin otná máilmmis. +Eanemus viidánan čilgehus lea ahte báccit ceggejuvvojedje gudnin suolohasaid máttuide dahje árvvus adnojuvvon olbmuide gudnin. + (Söderholm 1994: 123.) +Ruoŧŧa lea guhká beassan hábmet iežas servodaga, giela, kultuvrra ja olles skuvlavuogádaga. +Viidásat máddaovstta beale gielddageainnu, ovsttabeale Guovžabávtte, Čorrui, dákko gokko rasttilda E6 ja viidásat Stuorravuonguolbanii/čievraválddahakii. +Vuojadanáldát (basseaŋŋat) giddejuvvojit Vuojadanáldát Leavnnjas leat gitta juovllaid ja ođđajageáiggi. +Gáktelávas juo oaidnit, man guovllus boahtit, juoba dan man sohkii gullat dahje gii lea gávtti gorron, duodjára giehta vuhtto duojis. +Danin leaba sihke Prinseassa ja Ruvdnaprinsa leamaš suohkanmánáidgárddis ja vázzán dábálaš skuvllas. +Norgga beale oahppogirjjis olles čakčalohkanbajis bargojuvvo dušše unnabustávaiguin ja vel namaid čállingovvange cieggá namma unna álgobustávain. +Eanadoallokáffadat juovlamánu 18.b Porsáŋggu gielda ja Gaska-Finnmárkku geahččalanriekkis bovde Eanadoallokáffadahkii Leavnnjas. +Suohkanis lea čáppa ja goavddustuhtti luondu, namalassii vuotna, vákkit ja duoddarat. +Kárášjoga politiijat ja eará veahkkebalvvat čovde váttisvuođa. +Dákko bokte ovddidan mun Sámediggeráđi dieđáhusa doaimmas birra áigodagas 05.12.13 - 14.02.14. +Olbmot miehtá riikka válde hui bures vuostá ođđa Gonagasbára. +Mun háliidan giitit din guđet lehpet oktiiordnenjoavkkus go lehpet gudnejahttán dán stuorra hástalusa, ja háliidan giitit din dan buori barggu ovddas maid lehpet dahkan. +Johannes Olaf Aslaksen, Geavgŋavuolle, 9845 DEATNU Margrethe Tvedt, Meieriveien 7, 9845 DEATNU Mii leat váldán oktavuođa vuoiti guoktáin ja soai sáhttiba viežžat alcceseaskka iPada ráđđevisttis. +), Laadullisen tutkimuksen risteysasemalla s. 3 - 10. +Eaŋgalsgiela oahppoplánas daddjo ahte eat birge guhká eaŋgalsgiela haga ja ahte lea dárbbašlaš hálddašit eaŋgalsgiela. +Guhkiduvvon ohcanáigemearri mánáid- ja nuoraidbargifágas. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Árbbolaččat 3 Árbbolaččat 3 lea goalmmát oassi trilogiijas mii guorrá muhtin soga lahtuid eallima Deanuleagis 1950-logu loahpageahčen gitta otnábeivviid rádjai. +Slincraze lea mielde, searvva don ge! +Govven: Inga Renate Buljo Mokta ja gilvovuoigŋa ii váilon Mázes mannan lávvordaga, go Finnmárkkumeašttirgilvu spárkemis lágiduvvui. +Bálvalusaid galggalii ollašuhttit nu ahte dat dorjot máná sihke buresveadjima, ovdáneami ja vejolašvuođa doaibmat ovttaveardásaččat eará mánáiguin ja nuoraiguin. +Råde suohkanis finai Ruvdnaprinsabárra Spetalen skuvllas gos čáliiga namaideaska plakehttii. +Dál sávvá vuot koarpsa buresboahtima deatnulaččaide ja earáide konsertii: dán háve čuodjás Musikálamátkái minguin ja min čeahpes solisttaiguin! +Dál adno lunddolažžan mealgat árabut jo nannegoahtit čálakultuvrra ovdáneami sihke ruovttuin ja mánáidgárddiin. +Johan Andreasa haga ii livčče Várjjat-luohti nu ealás go odne lea, go son lea čohkken ja čállán Várjjat-luđiid mat gávdnojedje dušše njálmmálaččat. +Olbmot nu liikojedje dan bihttái, ja dat čájehuvvui fas ođđasit jo golbma beaivve maŋŋá ja veahá maŋŋelaš vel Parisas, Wienis ja Royal Albert Hallas Londonis. +14:22 Čakčamánu 12. beaivi 2016 Duottar Hearggit ožžon ruđa valáštallanšilju ásaheapmái Logut dáhkádusfitnodagain čájehit ahte leat balddihahtti ollu buollimat čuožžilan gievkkanis. +Go badjelolbmot eai šat dárbbašan ránuid nu ollu go ovdal, de lei váddáseabbo vuovdit daid. +Ja gieđaidan čehppodagas čalmmiidan vuoiŋŋastahttit. +Vammaisten henkilöiden tuen ja välttämättömän avun kilpailuttamisen lopettaminen, https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2538. +Njuolggadoarjagat valáštallamii galget váikkuhit dan ahte sámi valáštallanorganisašuvnnat sáhttet ovddidit valáštallanfálaldaga viidodat- ja njunušdásis. +Baron lei Valkeapää joavkku musihkalaš jođiheaddji, ja Valkeapää álo deattuhii ahte soai leigga ovttas ráhkadan ođđaáigásaš juoigama. +Barggai Sámi allaskuvlla dutkandirektevran, Sámi Instituhta (Nordic Sami Institute) direktevran ja seniordutkin, amanuensan Tromssa universitehta Humanisttalaš fakultehta Sámi ossodagas 1998-2000. +Jearahallamis čielgá ahte sámegielat láhtat eai gávdno. +Vuovdi goargŋu badjelii ja "hávkada" šattuid mat doppe šaddet. +Vokálaguovddážis eanemusat geavahuvvon eaŋkilvokálat leat á ja i ja eanemusat geavahuvvon diftoŋggat leat ea ja uo. +Sammallahti (1993) sátnegirjji Saamelais- suomalais -saamelainen sanakirja mielde sátni bonju lea suomagillii sullii kiero dahje kierteinen, eaige buohkat seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš sápmelaččat ane tearpma nu vuogasin. +Athanasopoulos 2011.) +Okta etniid sohkabuolvva informánttain leamaš doppe duodjeoahpaheaddjin 1960 - 70-logus - skuvlamánát gohčodit ain sistedujiid oahpaheaddji siste-álgonamain. +Dat lei skeaŋkan álbmogis Gonagas Haakonii su 75-jagi beaivái. +Sisdoalu teknihkalaš ovdánahttin ja gráfalaš bargu: ABC-Company E-skuvla.no. Ovdasiidu: Bendik Kråvik Schøien tyde.no Dát bálvalus lea Sámi girkoráđi. +Dáčča beal duoji institueremii čujuhan skuvlla oktavuođas oanehaččat, go dan vuđolot čielggadeapmi livččii gáibidan lassejearahallamiid. +Divvun- reaidu lullisámegillii lea čoahkki mas leat áibbas ođđa veahkkeneavvut lullisápmelaččaide, ja lea oassin áŋgiruššamis ovdánahttit lullisámegiela. +Dáin dutkamušain lea fuomášuvvon ahte lámisvuohta-doaba lea amas muhtin eamiálbmotservošiin. +Seammás guoskkaha dat maiddái dálááiggi oktavuođaid ja boahttevaš buolvvaid stuorit ávdagasa ovttadahkii. +Sátnejođiheaddji Ann Jorid Henriksen Politihkkálaš gullavašvuohta: Bargiidbellodat Politihkálaš duogáš: Ovdal go sátnejođiheaddjin válljejuvvui, čohkkái ovtta áigodaga ovdagottis ja gielddastivrras Unjárgga gielddas. +Sámi Teáhter Searvi lea miellahttu Sámi Dáiddárráđis, mii lea sámi dáiddárservviid oktasaš hálddahuslaš čállingoddi. +vuoški ja luorbu, +Dat geat devde eavttuid galge vástidit 40. gažadaga maid. +Dekoloniserenproseassa roggá oidnosii dan massiiva ja suollemas váikkuhusa, maid koloniseren lea dagahan ja dagaha ain servodaga ja ovttat olbmo jurddašeapmái. +Dat ovttastahttin addá doavttirgrádahasaide čiekŋalis máhtu sámegiela ja sámi girjjálašvuođa surggiin, nanne ja ovddida sámegiela dieđagiellan. +11:47 Juovlamánu 03. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. + (N2h.) +ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa galgá dulkot instrumeantan, mii čohkke eamiálbmogiid suodjaleami oktasaččat dohkkehuvvon +Dego ovttaveardásašvuođaáittardeaddji ja vuoigatvuođaministeriija jagi 2016 čielggadus lámisolbmuid árgga vealahanvásáhusaid birra cuige, de lámisolbmuid ovttaveardásaš oassálastimii ja sajádahkii oktasašgottis lea velá guhkes mátki. +CV:a le sierra páhper tjoahkkájgessusijn åvdep åhpadusá ja barggomáhttudagáj birra. +Godfrey Walalaze, Kirkens Nødhjelpa prográmmaráđđeaddi Tanzanias muitala: 2006 rájes leat mii ásahan 1000 dákkár seastin- ja loanahanjoavkkuid Tanzanias. +Jos ležžet gažaldagat de sáhttát váldit oktavuođa gieldda plánen- ja ekonomiija ossodagain. +Dát dahkko komišuvdna go loahpaha barggu guovllus ja almmha raporta. +Sámediggi lea vuoruhan giellalávgumiid ja giellabeasiid doarjuma, ja go dađistaga eambbogat ohcet doarjaga dán lágan leairraide illudahttá. +09:44 Geassemánu 07. beaivi 2016 Oahpásmuvvat amas oahppásii - Somát go TV:s Suttuid basse eret 32 buolašgrádas Min oarjemáilmmi čalmmiid mielde orrot sii ollásit eiseválddiid čorpma siste. +Go Eurohpá servodagaid duopmostuollu (ESD) oažžugođii gieđahallamii áššiid, main čuoččuhedje ahte servodaga láhkaásaheami čuovvuma dihte olmmošvuoigatvuođat ledje loavkiduvvon, ESD huksii riektegeavadatollisvuođa. +Luossa, dápmot ja rávdu eai gierdda olu ovdal go jápmet. +Čuovvolankursa lea boađe boađi. +Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on Canada, 8 May 2017, CRPD/C/CAN/CO/1, Para 13-14. +8 - Industriija ja energigáldot 1.1 - Árktalaš ja antárktalaš guovlu Foto: Philippe Rekacewicz and Emmanuelle Bournay, Kilde: Amap.no. Árktalaš guovlu leat eatnamat ja mearra Davvipola birra. +Ájačázis lea maid áibba erenoamán attáldat, dainna sáhtte buhtistit ja buoridit buozalmasvuođaid. +Dat lea nuoraid várás gaskal 13 ja 18 jagi. +15:26 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 Geavahit Instagrama máidnut boazodoalu: Ohcalit govaid ja videoid álbmogis Norgga bohccobiergu lea nu hárvenaš gálvu ahte ii juolo go 300 grámma juohke norgalažžii jagis. +Porsáŋggu gielda dohkkeha joatkit šibitdoaktáriid fáktaovttasbargguin fáktaguovllu gielddain. +Kultur- ja ealáhusossodat heaittihuvvon čakčamánu 1.beaivvi 2004 rájes 01.09.04 rájes heaittihuvvui Porsáŋggu gieldda kultur- ja ealáhusossodat. +Pyörälä, Eeva 1995: Kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. +Leavga lonuhuvvo de go Gonagas guođđá riikka. +Heikkinena ja Kupiainena mielde semiohtalaččat mearka dahje dan mearkkašupmi čatnasit kultuvrii. +Son deattuha ahte lea čájehuvvon ahte ortnet lea bures lihkostuvvan daid jagiid go lea doaibman. +Dálvet son liikui čuoigat, ja nuorran lei son mielde Holmenkollen njuikemiin. +Dás oaivvilduvvo ahte eai dárbbaš leat ránnáregiovnnat dahje leat lahkosis. +Labba muitala, ahte sii ledje meahcis mánáiguin murjemin, ja son bijai oahppi guoddit lossa muorjegievnni. +Sávvat sutnje ollu lihkku! +Olbmot gárvodit doppe gávttehassan dušše basiid girkui dahje sosiála čoahkkanemiin. +Buot hállit leat goit guovttegielagat, sáme-suoma dahje sáme-dáža. +maŋŋelis kap. +Dábálaččat oahpaheaddjit eai báljo beasa deaivvadit ja gulahallat eará oahpaheddjiiguin ja erenoamážit vel eará sámi oahpaheddjiiguin. +Lávlagat leat luonddu ja luonddugáhpálagaid birra nugo; eallit, šattut, lottit, divrrit, gomuvuohta ja eará. +Alimusrievtti duopmáriidda leat maid eará sierralágat. +Geahča GIRJEALMMUHEAPMI - ođđa Dieđut-čála 2/2015 lea almmustuvvan Boađe gullat eambbo girjji birra! +13:00 Cuoŋománu 20. beaivi 2016 Liet gilvu Sápmái ja Guovdageidnui Ožžot lobi čájehit "Gába" bihtá nuvttá dievdduide Vaikko Beaivváš Sámi Našunálateáhter rihkku dásseárvolága, de besset čájehit "Gába" bihtá nuvttá dievdoolbmuide. +Čujuhusas: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/vammaisten-oikeuksien-yleissopimuksen-ratifiointi.aspx. +Guossástallan álggahuvvui veaháš várrogasat duorastaga, Gonagas lei almmolaš lunššas maid Washington guvernevra, Jay Inslee, guossohii. +18: Disabled Women, Adopted at the Tenth Session of the Committee on the Elimination of Discrimination against Women, in 1991 (Contained in Document A/46/38). +Dásseárvoáittardeaddji doaimmahat almmustahtii lassin 2012 čielggadusa sohkabealleunnitloguid sajádagas. +2.8 Lea buorre preassavieru vuostá dat ahte sponsen beassá váikkuhit doaimmahuslaš doibmii, sisdollui ja ovdanbuktimii. 2.9 Doaimmahuslaš mieldbargiid eai galgga earát bidjat bargui go doaimmahuslaš jođiheaddjit. +Struve meridiánageavli lea erenoamáš sihke guhkkodaga ja kvalitehta dáfus, ja lea deaŧalaš elemeanta geodiehtaga historjjás. +Son ii leat áššáskuhtton mainna ge, son lea dál dušše vihtan áššis. +ovdal Eurohpá olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji buktá iežas čielggadusas ovdan maid seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođa dearvvašvuhtii ja iešmearridanvuoigatvuhtii. +Dieđiheapmi kursii dahkko Greta Kristoffersenii SMS:a bokte nummirii 464 00 272 dahje e-poast ta bokte čujuhussii greta. +Bargobáiki lea buhcciidruoktu ja ohcanáigemearri lea miessemánu 13. beaivi 2016. +Petter Mikkelsen, Biertaváris eret, vuittii čielgasit. +Eŋgelasgiella geavahuvvo eanemusat almmolaš oktavuođain, muhto dábáleamos beaivválaš gielat leat zulu, xhosa, afrikaans, sesothoja setswana. +Dán girjjis Flesh fallehii +Dasa lassin sáhttá dovdat ja máhttit geavahit sáni dušše dihto muddui. +Girji lea seamma go Mattasa (2016) analyseren Queering Sápmi -saamelaisia kertomuksia normien ulkopuolelta, muhto dán dutkamušas leat válljen atnit girjji eaŋgalsgielat veršuvnna. +Ráđđehusa politihkka mearkkaša viiddis riikkalaš rahčamušaid ássamiid, bargguid, árvobuvttadeami, oahpahusa, rájáidrasttideaddji kultuvrra ja oktavuođaid dáfus davvin. +Dat lea dakkár málasorta mii lea ráhkaduvvon nu ahte galgá reflekteret lieggasa. +Lágesduoddara badjeolmmoš, John Idar Anti, leage okta dain gii lea šaddan dorvvastit dákkár heahtečovdosiidda, go ii leat šat ealát bohccuide. +Álgoálbmogiin lea oktasaš ja oktagaslaš riekti oažžut iežaset ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kultuvrra suddjejuvvot. +Fálaldat heivehuvvo daid áiggis áigái návccaide mat leat hálddahusas ja politihkalaš doaimmas visttis. +Musea vuovdá maid girjjiid maid ieš olggosaddá. +Sii gaskkustit árbevirolaš ovdanbuktimiid, nugo luođi, muitalusaid ja duoji ođđa áigái. +Vuosttaščájálmas lea Skiipagura gilivisttis 22.11, muhto lea maid rabas váldogeahččaleapmi 21.11. +Etnologalaš dutkamuš lea kulturdutkamuš, mas kultuvrraguoddiid dulkomat leat geahččanguovlun. +Mun lean duhtavaš go stáhtaráđi guovttos, Jensen ja Sanner oruiga áddemin min evttohusa ahte rievdadit dan jahkásaš bušeahttaproseassa mii lea Sámedikki ja ráđđehusa gaskka. +Validitehta molsašuddá guovlluid mielde ja diehtu molsašuddá báikkis nubbái. +Ovdal jearahallamiid dutkit plánejedje dutkangažaldagaid ovttas sámeservoša +Dál lohká dáiddapedagogihka Upmi universitehtas. +Bivdá momsageahpádusa duojáriidda Sámediggeráđđi Silje Karine Muotkaáigu bivdit Ruhtadandepartemeantta geahped.. +Giellagiissá vuođđoprinsihppa lea sámi eallinoaidnu, man vuođul dikšut, seailluhit ja ovddidit davvisámegiela, kultuvrra bokte, oahpahusa bokte ja vuođđoealáhusaid bokte. +Akšuvdna sátni mearkkaša doaimma, mii čujuha ahte juoga galgá álggahuvvot ja geahččaluvvot. +Etnoekologiijas earuhit doahpagiid áicon biras ja váikk u headdji biras . +Mari Boine searvá girječállioahpu rahpamii Sámedikki, Sámi Girječálliid Searvvi ja Sámi Dáiddárráđi oktasaš prošeavttas.. +Lea dehálaš, ahte oahppit hárjánit hálddašit iešguđetlágan vugiid, maiddái dan vuogi, man stivre oahpaheaddji ja mii gáibida mánáin disipliinna, čohkkát jaska ja guldalit oahpaheaddji. +In áiggo guorahallat estetihka dahje dáidaga sierra iđan, go dat ii leat relevánta dán dutkamuša dáfus. +Ođđa Gonagas lei leaskaolmmái ja fertii bargguidis bargat almmá dronnega haga. + - Devon A. Mihesuah (doaimm. +Johansen čilge ahte sihke sus ja eará ássiin guovllus lea leamašan oktavuohta Telenorain, mii lea sin fierpmádatbuvttadeaddji, muhto ahte das ii leat leamašan ávki. +Dálá oahppoplánas eatnigielagiid oahppoplána gohčoduvvo "sámegiella vuosttašgiellan oahppoplána". +Son lea aitto gárvvistan soločájáhusa Internasjonales Künstlerhause Villa Concordia Duiskkas. +Válddán dás álgui oahpaheaddji Grete Knudsena muitalusa iežas proseassa birra ovdamearkan čájehit, mo sáhttá konkretiseret Battiste dálkkodanrieggá bieggaguovlluid ja dan oasseproseassaid. +10 Giella gullo ja giella oidno +Gonagas Carl ja Dronnet Louise ruvdnejuvvuiga Nidarosdomenis Dronnega riegádanbeaivvi, borgemánu 5. beaivvi 1860. +Sihke Sámedikkis, sámi ásahusain, organisašuvnnain ja ovttaskas sápmelaččas lea dát geatnegasvuohta. +Burri, Susanne, Schiek, Dagmar, Multiple Discrimination in EU Law, Opportunities for legal responses to intersectional gender discrimination?, European network for legal experts in the field of gender equality, European Commission, 2009, s. 2. +Tromsø Museum - Universitetsmuseet Romssa museas leat guokte sami čajahusa. +Dasa miehtá Vuolab ja čilge ahte gieldda ođđa websiidu ii doaimma vuos nu mo galgá ja dainna bargguin jotket maŋŋil luomu ja gerget doaivumis ovdal jagi loahpa. +Bargobádji Anáris Hotelli Kultahovis 17.8.2017. +Garra dálvvi 2009/2010 maŋŋil lea mearriduvvon ahte buot bearatgottit liggenrusttegiin oažžut ruhttenfálaldaga, sorjavaš ovddeš dárbbuid. +Giellaoahpa terminologiija lea dat sátnerádju man vuođul čilgejuvvojit giela vuogádatlaš bealit. +Vuosádusá baktu vijdeduvvi diedo ja bukti stuoráp dádjadusáv bidumsámegielas ja kultuvras. +Dábálaččat soga nissonolbmuin, siesáin/muoŧáin/goskkiin ja vuonesásain lea miellačájeheaddji rolla. +Sáhttet láhčit biepmu sullii 30 olbmuid dán sálas. +Gintal tjielggi oajvveulmijt ådå luonndováljesvuodalágan, ja aj gåktu láhka sáme berustimijt gåbttjå. +čuvvosa 5), maid sii ožžo ovddalgihtii ja mat ledje láidesteaddjin. +Munnje lea maid hui deaŧalaš go báikkálaš álbmoga vuoiatvuohta oaggut stákkuin mearriduvvo lágas. +Čálli lea lihkostuvvon ráhkadit ráddjejuvvon fáttás, minimála áššis, stuorra ja nana muitalusa, mii čuohcá lohkkii. +19.06.2012 Láhkaásahus Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta mearridan geassemánu 19. b 2012 Stuoradikki mearrádusa mielde 2012/2013 boazodoallobohtosa birra. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Oppvekst og Kultur"Skuvlaastoáigefálaldat Vindvotten SÁAF:s lea fálaldat 1. - 4. luohká mánáide. +Hállangielas sojahuvvon sátnehámiid ja sátneortnega lassin maiddái sániid deattuheapmi ja cealkkanuohtta veahkehit guldaleaddji álkibut earuhit dahkki ja čuozáhaga. +Mánáidgárddis leat 4 ossodaga, gos 2 ossodaga leat 1 - 2 jáhkásaččaid várás ja 2 ossodaga 3 - 5 jahkásaččaid várás, mánáidgárddis leat 68 saji. +Sápmelaččaid dáfus ovttaveardásašvuođanjuolggadusa galgá dulkot ovttas vuođđolága 17.3§:n. Dát +Deanu gielda doaivu oažžut ollu evttohusaid ja ahte šattašii buorre divaštallan evttohusaid hárrái. +Okta etniid sohkabuolvva badjenisu dadjá, ahte go son goarui vuosttas gávtti (1940-logu loahpas), de son rađai oapmegávtti, go su eatnis ii lean áigi čájehit giehtamihtu. +Leat nammaduvvon golbma gieldda juohke bálkkašupmái. +Dat geat ožžot stipeandda geatnegahttet iežaset álggahit oahpaheaddjibargguset dahje fidnogeainnuset ovdaskuvlaoahpaheaddjin Deanus. +Dáid vuođul leat eurosentralaš antropologat ordnen eamikultuvrraid iežaset etnografiijain. +15:10 Miessemánu 13. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dasa lassin maiddái ipmárdus buresbirgejumis sáhttá rievddadit olbmuid duogáža mielde. +Ja Elle-Maaret Näkkäläjärvi mastergrádadutkos dohkkehuvvuige. +Skuvlaoahpahusas kritihkalaš čálamáhtu ovddideapmi máksá ahte ii leat doarvái dušše geardduhit dahje čoahkkái geassit maid lea lohkan. +Sámi leavga gullá buohkaide ja leavgageassimii sáhttet buohkat searvat beroškeahttá gos sii ásset, maid sii barget, makkár sámegiela hállet ja hálletgo oppanassiige, ležžet dal mánát dahje boarrásat. +geavahuvvot atte munnje spáppa mearkkašumis. +Nils Thomas Utsi, Gilli AS:s, hirpmahuvvá go gullá Ávviris ahte Sámediggi ii áiggo máksit sidjiide loahppadoarjaga mii lei lohpiduvvon sidjiide. +Dearvvašvuođafuolahusláhka1326/2010 álbmotealáhuslágádusa veajuiduhttinovdduin ja veajuiduhttinruhtaovdduin addon lágas. +Norga ferte goittotge ásahit buoret fálaldaga sámi mánáidgárdemánáide, sihke danin go fálaldat dárbbašuvvo ja vai Stáhta ollašuhttá geatnegasvuođaidis, Jensen dadjá. +Vi Menn čállá ahte máŋga sámenieidda leat geahččalan su ovdal, muhto Siw Carina lea vuosttaš sámenieida gii lea beassan vuosttaš siidui. +Sihke eadni ja bártnáš vuordiba dieđu goas sirdet luohká eret skuvllas. +HE 309/1993 vp, s. 43-44. +Dáid eavttuid vuođul sáhttá ohcat: 1. Váldoohcci galgá leahtit eaktodáhtolaš searvi. +headdjit ( +Oahpahusdirektoráhta vuollásaš Rávvenjovkkoš fállá rávvagiid das mo skuvllat sáhttet čađahit ovddidan-, nuppástuhttin- ja buoridanbargguid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden 2005/06 FYSAK-kássaid bálkkašumit ja guosselohku FYSAK-vázzinbálgáid 1. jagi čohkkáigeassu: 3591 nama leat aktiigait čállojuvvon 10 FYSAK-girjái. +Čujuhusas: https://rainbow-europe.org/#8632/0/0. +Norgga bealde ássá stuorát sámeálbmot ja danin Kárášjoga duodjeaktivitehta doarju Suoma beal duoji. +lea dahkat vejolažžan ovdanbuktit áššálaš ákkastallama. +Dien láhkai servodagas duodjemáhttu lea seilon ja joatkašuvvan enkulturašuvdnaproseassain. +), Tourism and Indigenous Peoples s. 396 - 434. +Máret maid ii dovdan iežas áibbas oadjebassan dákkár dilis, gal dat duođaid lei ipmilmeahttun dálki, nu mo áhkku láve lohkat. +maid URP, Universal Periodic Review by the United Nations Human Rights Council, Report by Finland, 2/2008. +Buresboahtinseremoniija lei olggobealde Presideantagárdima Ankaras. +Nu ii leatge šat jearaldat leago vejolaš mánáidgárddiin váldit atnui čállingillii bajásgeassima bargovugiid, jearaldat lea baicce mo dan sáhttá dahkat. +Máŋggat dáiddárat leat šaddan bajás sámeguovllu olggobealde ja ná sis leat dávjá loaččes oktavuođat árbevirolaš sámekultuvrii. +19 Bivastatgállui don borat láibbát, dassážii go máhcat fas eatnamii; dasgo das don leat váldon. +Davvimáilmmes šaddet boahtteáiggis eambbo arvves dálkkit ja dulvvit, dadjet dutkit. +Sánit čájehit makkár klassifiseremiin ja kategoriseremiin lea nu guovddáš sadji ahte daid várás leat iežaset sánit. +Vuorkagovva Ođđa iskkadeapmi čájeha ahte sámegielddain leat stuora boahtteáigge hástalusat. +Seammá jus oainnát ealli mii eará láhkai lea lápmašuvvon dahje lea buozus. +Dasa lassin dat ii váldde vuhtii iešguđegelágan váttuid, sosiála gaskavuođaid ja olbmuid identitehtaid gaskasaš máŋggalágan gaskavuođa. +Dan maŋŋá finaiga soai boarrásiidsiiddas. +Jođihandoarjagiid ollislaš rámma juhkkojuvvo ná fylkkagielddaid gaskkas: Jođihandoarjja addo miellahttologu, maŋemus dohkkehuvvon jahkedieđáhusa ja rehketdoalu, doaibmaplána ja bušeahta vuođul. +"BankID mátketelefovnnas" baicca gal ii sáhte geavahit dasa ahte logget sisa ID-portena bokte. +Dát jurddašanvuohki oktiivástida nanaguoddevaš ovdáneami doahpaga mii čilgejuvvo leat servodatovdáneapmin mii duste dálá dárbbuid almmá hilgumis boahttevaš buolvvaide vejolašvuođaid ollašuhttimis dárbbuideaset. +Lámisolbmuid ovttaveardásaš oassálastinvuoigatvuođat ja bálvalusaid oažžun eai velge ollašuva dievaslaččat min oktasašgottis. +Helander@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Vuođđun dasa lea historjjálaš ja struktuvrralaš erohus fámus gaskal nissoniid ja albmáid. +Enkulturašuvdna lea dehálaš kultuvrra seailuma ja sirdáseami dihte. +Norgga beale sámegiela áppeshistorjjás lea Margarethe Wiig ABC-girji mearkkašahtti álgooahpahusa girji. +Dieđut maid sáhttá dutnje persovnnalaččat čatnat, eai almmuhuvvo goassige eará doaimmaide eaige čadno makkárge olgguldas registariidda. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja bijaiga kránssa Sáŋgárruossa lusa ja marskalk Mannerheim hávddi ala. +Giellamáhtu sáhttá oaidnit máŋggadássásažžan. +23-25 beivviin dán mánu ii oktage dorvoohcci rasttildan Ruošša-Suoma riikarájá Raja-Jooseppi ja Salla rádjástašuvnnaid bokte, čállá YLE. +Sátnejođiheaddji lea ovddeš NSR-jođiheaddji ja NSR sámedigegáirras. +Váldodokumeanta lea biddjon almmolaš dárkkisteapmái Porsáŋggu girjerádjui, Porsáŋggu ráđđeviesus gitta gielddastivrra loahppameannudeapmái 15.12.2010. +Ruvdnaprinsan ja regeantan lei Gonagas Kong Carl addán norgalaččaide lohpádusa ahte son áigu stáhtaámmáha heaittihit. + (Aikio-Puoskari 2001: 250.) +Barggolašvuohta lea lagabui duppalastojuvvon ja lea stuorát lassáneapmi go riikkaoasis ja Norggas muđui, čájeha Telemarksforsking raporta. +Rauni Magga Lukkari (1991, 1995) divttat láidejit mu dutkamuša sisdoalu ovddosguvlui. +Doahpaga searvelatnja lea vižžojuvvon Sara dutkamušas (gč. +Váikkuhus dáinna molssaeavttuin livččii ahte dat lea konstruktiivalaš áigumuš láhčimis vejolašvuođa ođđa mineráladoaimmaide, vaikko minerálaláhka ii mudde dáid doaimmaid álbmotrievttálaš dohkálaš vuogi mielde. +Ja ovdalgo háhppehat čalmmiidat ravkalit mu biktasiin gerget oppa ealliman lohkalit. +Arvevuvddiin šaddet muorat báldda‐bálddalagaid ja hui máŋga šlája ovtta sajes, ja muorat ja eará šattut leat dávjá oktii šaddan dahje giessasan. +N 1 s. 1 - 18. +Son čájeha, mo proseassa lea dego spirála, masa gullá plánet, doaimmahit, geahččaladdat, čállit, reflekteret ja ođasmahttit praksisiid ja ohpit fas doaimmahit, geahččaladdat, čállit, reflekteret ja ođasmahttit. +Giellaiskosat ja kártenreaiddut Sámegillii leat ráhkaduvvon ja heivehuvvon muhtun giellaiskosat. +Badjel 60 miljovnna álgoálbmogiidda lea vuovdi dehálaš sin birgema vuođđun. + (Klein 1989.) +Ferte maid leat gárvvis rávvet, neavvut ja movttiidahttit čállinproseassa áigge. +Dal leat maid nuvttá sajit mánáidgárddis ja Skuvlaasttuáigge doaimmas. +ovddastit ovttaveardásašvuođa. +Vuovdečuohppamatge ja čáhcefápmorusttegiid huksen leat dagahan bissovaš historjjálaš meassamiid lundui ja čuohcán guovlluid ássiid eallimii. +oaččo ovttaveardásaččat kultursensitiiva bálvalusa, mii váldá vuhtii sápmelaš árvomáilmmi. +Sij fálli safáriv sihke gummivantsajn ja stuoráp vantsajn dajda gudi dav sihti. +Okta informánta muitala ahte son vuohttá nuorat buolvva jurddašanvuogis oassái suopmelaš kultuvrras bohciideaddji nammadanvuogi, mas olmmoš kategoriserejuvvo lámisolbmo rámmaid sisa. +Suomas hupmet golmma iešguđet sámegiela, mat leat davvisámegiella (s. 70-80% sámegielhubmiin), nuortalašgiella (vuollel 15%) ja anárašgiella (vuollel 15%). +Leamaš hirbmat buorre beroštupmi ja fargga leat fitnodagat neahtas dan ođđa uskkádagas Karport.no. +Dás muitalit maiddái olbmot geat leat bargan iešguđetge dásis sámi oahpahusa hálddašeamis. +Sii celket ahte dán jagi sii deattuhit luossabivddu, ja doalut leat jurddašuvvon erenomážit mánáide ja nuoraide. +Ieš dáiddár ii máššan ja dollestii ge oanehis giitosártni. +Sámi NissonForum ii lea vajálduhttán ahte sápmelaččat orrot njealji riikkas ja ahte rájáidrasttideaddji perspektiiva lea vuođđun buot sin bargui. +Ja deaivvadeamit galget leat iešguđet báikkis ja festiválain. 14:03 Cuoŋománu 01. beaivi 2015 Sii eai leat goassege čuojahan almmolaččat ovdal. +Maŋemus jagiid leat maiddái ođđa dihtorteknologiijafitnodagat ásahuvvon suohkanii. +váldima ja giellatrauma. +ON:id eamiálbmotjulggaštus dohkkehuvvui jagi 2007. +De fertiimet buohtastahttit greikka- ja hebreagielaid vuođđoteavsttaiguin ja maiddái dárogielat teavsttaiguin. +Nuppe dáfus dain dilálašvuođain, maidda eai juoga nu siva dihte ordne dulkka, olmmoš ii vealttakeahttá bastte ovdanbuktit buot dárbbašlaš áššiid suomagillii. +Visot áššáigullevaš áššebáhpárát leat biddjon álmmolaš dárkkisteapmái ráđđeviesu bálvaluskontuvrii, ja maiddá gieldda ruovttusiidui www.nesseby.kommune.no. Áššái guoskeváččaide boahtá breava. +Min mielas lea leamaš hui fiinna beaivi. +Nuortalašgiella adnojuvvo jávkan giellan Ruoššas ja leat dušše áibbas moattis geat Norggas hupmet nuortalašgiela. +Dávggát leat čakčaeahkedis davábealde Nuortanástti. +Dasa gullet maid árbevierut, jierpmi geavaheapmi ja dat ahte árvvus atnit olbmo agi ja saji servodagas. +08:18 Cuoŋománu 30. beaivi 2015 Gáivuona sámepolitihkalaš lávdegoddi moaitá go 420 kV fápmolinnjá huksema čielggadeamis eai leat vuhtii váldán mearrasámi kultuvrra ja ealáhusaid. +Áddjá diđii ja máhtii hui ollu ja sus sáhtii jearrat ráđi. +Vuostasj dásen konvensjåvnnåoajvvadusáv gehtjadi, ja åvdåstiddje ietjasa vuojnojt åvdedi juohkka kapihttalij ja artihkkalij. +Válgga ja jienastuslåhkuj Stipeanda ja doarjja Web-tv Sámediggepresideanta Aili Keskitalo oasálasttá riikkaidgáskasaš filbmafestiválas The imagineNATIVE Film + Media Arts Festival Toronttos Canadas dán mánu 14. - 18.beaivái. +Ealáhusaid čielggadeami vuođđun leat atnán earret eará Aspa suopmelaš kultuvrii assimilerendutkamuša The Finnicization of the Lapps (1966). +Translatiivvas vearbba subjeakta šaddá dan láganin maid vearbba vuođđosátni almmuha. +Korrektuvrareaiddu vuođđu sáhttá ja boahtá geavahuvvot ođđasit eará oktavuođain ovdánahttit veahkkeneavvuid. +Mij lip mihá ietjama histåvrås, kultuvrraárbes ja dájdas ja kultuvras. +Hoëm čilge ahte sámi birrasiin ii lean njamaheapmi dušše máná ja eatni boddu, das sáhtte lean eará bearašlahtut ja maiddái eará doaimmat. +Vaikko vuođđoláhka ii +Ovdánahttimis birasstandárddaid mat sihkkarastet sámi ja eará álgoálbmogiid kultuvrraid ávnnaslaš vuođu lea dehálaš vai sihkkarastá nanaguoddevaš ovdáneami. +Ruvdnaprinsabárra finai vuostáiváldinviesus ja deaivvadii muhtun viesu ássiiguin doppe. +Mis leat šuhkoládagáhkku ja lákcagáhkku. +Duogáš: Buolbmát searvegodderáđđi ja Deanu searvegodderáđđi ozaiga 29.04.2005 Gonagaslaš Kultur- ja girkodepartemeanttas dohkkeheami beassat geahččalit álkiduhtton ráđđestruktuvrra girkolága 5 § vuođul Deanu gieldda suohkaniidda. +Ovttastusa siskkáldas riiddut 1952 dolvo dasa, ahte ovddeš lahtut lihcohalle, go riiddut nuoraidskuvlla vuođđudeamis bohciidedje. +Prinseassa ja su bearaš orrot Lommedalenis Bærum suohkanis. +Muhtun dahje muhtumat (joavku) leat meroštallan, mii lea buorre dahje fuotni, mii lea eakti (albma) dahje buhtis ja mii fas ii leat. +Fuolahan dihtii áššebeliid beroštumiid nammada komišuvdna iešguđet berošteaddjejoavkkuid ovddasteddjiid, geat galget čuovvut komišuvnna barggu guovllus. +Akšuvdnadutkama idea válde ovdan dán guovtti sámeskuvlla jođiheaddjit 2003. +Dat leage dán prošeavtta okta dehálaš figgamuš, namalassii ahte oahpaheddjiin lea iešluohttámuš duostat leat dutkit ja ahte sii iešheanális leat sirdimin sápmelašvuođa. +Vejolaš boasttuvuohta/sivva mii lea čuožžilan fievrrideaddji páhka gieđahallama geažil, fertet dieđihit fievrrideaddjái. +Čájáhus "Gulahallan Savioin" lea Várjjat Sámi Musea 2015 geassečájáhus, mii čájehuvvo borgemánu 29.b rádjái. +Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, (2009), s. 28-29. +Danne illuda go guovddáš eiseválddit dál dadjet ahte sii áigot buorebut láhčit dili sámegielagiidda rihkusfuolahusas. +Son lei nu ollu mielde bargguin ahte muhtumat leat lohkan ahte šloahtta livččii baicca galgan su nama oažžut. +Vaikko EU:a dásseárvui ja ovttaveardásašvuhtii laktáseaddji direktiivvat eai sisttisdoala máŋggadáfot vealaheami gielddu, de guokte ovdalis namuhuvvon jagi 2000 čállon direktiivvat almmatge čujuhit máŋggadáfot vealaheami albmoneapmái erenomážit nissoniid dáfus. +Ođđa prentehusas lea guđđojuvvon eret bustávaid oahpaheami oassi (sullii 40 siiddu). +Movt bat guoppar guoská dán áššái? +Áhkuid, ja vel edniige oassái, sohkabuolvva bajásgeassima láidii iešbirgenjurdda. +Son sihke bagadii ja muitalii gos ohcat. +Divvun-prográmma ii máhte daid gávdnat danne go prográmma ii váldde konteavstta vuhtii. +Skuvla oahpaha dáid oahppoprográmmaid vuođul: luonddudoallu, design ja giehtaduodji, restauráŋŋa- ja biebmofágat, teknihkka ja industriija buvttadeapmi ja oahppospesialiseren. +Bárdni dáhttu eatni viežžat sutnje eamida golmma nieidda goađis, ja áhkku bargá gohččuma mielde. +Mii fuomášuhttit ahte lea maŋimuš sierralobi-/dispalávdegottečoahkkin ovdal rievssat- ja ealgabivddu. +Maŋŋebárgga doalai Deanu ja Várjjat Museasiida stivračoahkkima mas dát ášši gieđahallui. +Oasseváldit bovdejuvvojit digaštallat das mo sámi servodagat ja ovttaskasolbmot áŋgiruššet sámegiela geavaheami ja oainnusmahttima ektui, ja mo ásahusat ja eiseválddit gieđahallet sámegielaid ovddidanovddasvástádusa. +Riegádan juovlamánu 3. beaivvi 2005. +Vuosttažettiin addá vejolašvuođa bargat ulbmilaččat virgebagadallamiin, ja ahte Eni sáhttá fállat buori gealbbu surggiide mat eai leat doarvái bures gokčon regiovnnas. +Eambbo dieđuid oažžu searvegoddečoahkkimiin, mat addet cealkámuša searvegodderáđi 08.2014. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Čuovggat ja lieđit divve dađistaga Šloahta olggobeallái. +Sin mielas ii leat sámiid ja riddoálbmoga árbevirolaš luossabivdokultuvrra man ge veara. + - Ii leat sáhka leamaš ahte politihkkárat galget čohkkát stivrras. +Dán artihkkalis mun analyseren davvisámi giellalávdegotti barggu sosiolingvisttalaš metodain. +- Dat čájeha ahte mii leat buori barggu dahkan mannán áigodagas, go ain beassat joatkit sátnejođiheaddjin, lohká Sámeálbmot Bellodaga (SáB) jođiheaddji ja dál fas ođđa sátnejođiheaddji, Klemet Erland Hætta. +Vaikko doaibmi guovttegielatvuohta ii leatge doaban dađe dárkileappot meroštallojuvvon oahppoplánas, de das sáhttá oažžut eambbo čielgasa go dárkileappot guorahallá sámegiela ja dárogiela oahppoplánaid. +Buorideapmái guoská maid ođđasit laktit olbmo oktavuođa lundui. +2003: 42). +Aikio, Marjut - Aikio, Pekka 1993: Saamelaiskulttuuri ja matkailu. +Eanaš oassi maiddái lámisolbmuid dáfus dehálaš oktasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat leat juo čilgejuvvon sápmelaš vuoigatvuođaid gieđahalli kapihttalis. +Mii ávžžuhit olbmuid geavahit goađi. +Dasto dákkár dutkamii gullá dekoloniseren, mii buorida (healing) bákčasiid, gillámušaid ja vealaheami bázahusaid. +ON:id eamiálbmotjulggaštus lea váikkuhan maiddái olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid dulkojupmái erenomážit eamiálbmogiid nannosut oassálastinvuoigatvuođas sidjiide ja eanangeavaheapmái laktáseaddji diggeáššiin. +Son muitala baicce ahte sápmelaččat álo leat geasuhan su, ja guhkit áiggi lea háliidan oahppat eambbo sin birra. +Dá lea bohkanrusttet maid geavahit bohkat čáhcebohci deanu vuolde Sieiddás. +Romssa universitehtas lea nationála ovddasvástádus sámi alitoahpus ja dutkamis. +Dan ovdal lea son bargan advokáhttan advokáhtafitnodagas Hegg & Co Čáhcesullos, duopmárfámohas Sis-Finnmárkku diggegottis (2004-2006) ja lea maid bargan Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddážis (SEG) Deanus ja Finnmárkku fylkkagieldda ovddas. +Lassin bargosajiide de lea maiddái dehálaš bisuhit geasuheaddji báikegottiid gos nuorat háliidit orrut. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Lei maid vejolaš beassat oaidnit musea dávviriid, gos earet eará borjjasfanas Kathleen Gillett lea čájáhusas, mii lei Norgga skeaŋka Australia 200-jagi ávvudeapmái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Fas meašttirvuođagilvvut Leavnnja mohtorklubbii Eurohpá-meašttirvuođagilvvut Porsáŋgui Leavnnja mohtorklubba lea fas ožžon meašttirvuođagilvvu lágideami. +Duddjon aktualisearašuvvá servodatlaš aktivitehtaid áigge ja dat leat duodjáriidda alimus áigi. +Lars Jakobsen Hætta dárogiela ja sámegiela erohusa čilgehusa duohken leat dán guovtti giela fonotávssalaš erohusat. +Guldal dán: Ii goassige boađe jámolačča čalbmi áicat agálaččat bisti čábbodaga iige jápma váibmu illudit eará go goldnan rásis. +Álttá-Guovdageainnu eanu báddadeapmi jagi 1979 rájis jagi 1981 rádjai, lea dovddus dannego dat álggahii almmolaččat ođđa sámepolitihkalaš divaštallama. +1953 rájes ođđasat áigái beassat gullat mo okta dain dovdoseamos sámi kulturovdanbuktimat gillái garrasat ahte garrasat praksisa ja maiddái gildosa. +"Gos son lea ožžon oahpas, go ii leat oahpahuvvon?" 16 Jesus vástidii sidjiide: "Mu oahppu ii leat mu, muhto su guhte vuolggahii mu. 17 Dat guhte dáhttu dahkat su dáhtu, oažžu dovdat lea go oahppu Ipmilis vai mus alddán. +Dološ juovlakoarttat čájáhusas Porsáŋggu girjerájus dál. 2009' bušeahtta ja 2009 - 2012 ekonomiplána Ovdagoddi lea evttohan 2009' bušeahtta ja 2009 - 2012 ekonomiplána. +Oahpus leat čieža váldooasi: giellaoahppa, suopmanat, gielladikšun, čáppagirjjálašvuohta, teakstaoahppa, gielladieđut ja historjá- ja servodatdieđut. +Doppe muitaledje fitnodaga birra ja čájehedje Ruvdnaprinsabárrii fitnodaga. +Melbøe ja earát (2016a), s. 13-14. +Dasa lassin buvttadit gielddas bierggu mas lea buorre kvalitehta. +Ohcciid, geain leat ovttaskas fágat, sáhttá leat áigeguovdil virgádit oasseáiggevirggiide. +Dán jagige lea Riddu Riđđu dan lihkolaš dilis ahte Romssa Goahkkameašt.. +Ruvdnaprinsa Haakon ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit leaba maid doppe. +Ávdnasiid dikšun, vurken dahje duddjon eai leat váldon vuhtii boazo- dahje luonddudáluid devdnemis. +ONa váldočoahkkin mearridii 1994:s miálmmi álgoálbmotbeaivvi. +Ollugat leat eaidaduvvon maŋimus logi jagi ođđa teknologalaš servodagas. +Norgga beal Sámis sullasaš oahppu gohčoduvvo"várreskuvlan". +Skuvllas leat sullii 230 oahppi 1. - 7. cehkiin. +Gulahallanolmmoš Marit Fagerli - bie. 17.00...quot;18.30: 6...quot;8 jagi 18.30...quot;20.00: 9 ...quot;12 jagi. +"Vuođđoskuvlafálaldat galgá ráhkkanahttit ohppiid nu ahte sii sáhttet doaibmat sihke sámi servodagas ja riikaservodagas. +Buozalmasvuođa jávkan njiedjan vaikko lea lossa ekonomalaš áigi Buozalmasvuođa jávkan ain njiedjá Porsáŋggu gieldda dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggis. +Romssa universiteahtta, Sámi allaskuvla, Norgga Olmmošvuoigatvuođaid guovddáš ja Sámiráđđi árvalit evttohasaid stivrii. +Son sáhttá maiddái duođaštit ahte oaggunkoarttat eaige leat vuvdojuvvon seamma olu. +Guovdageainnu suohkana ráđđeolmmái Mikkel Ailo Gaup čilge ahte dát nuppástuhttin lea máŋga jagi juo leamaš jođus, ja dát lea maŋemuš lávki dán barggus. +Stuorimus hástalussan sáhttá dulkot translága nuppástusdárbbu. +Divššohasmátkedoaimmahat árvvoštallá guđe fievrruin johtin lea ulbmillaš dutnje ja veahkeha du plánet mátkki. +Gásat billistit muoraid ja leat daguhan ahte vuovddit leat jápmán oba viidát Gaska-Eurohpás. +Erenomáš vejolašvuohta buot ahkásaš musihkkáriidda Musihkkárat, sihke boares ja nuorra - proffat ja easkkaálgit, bovdejuvvojit musihkkabádjái čakčamánus dán jagi! +Dáppe gávnnat bajilgova mas oainnát fylkka almmolaš bátneklinihkaid. +SÁNAG lea golmma jagi prošeavttastis bagadan fágabargiid ja fállan divššu buhcciide sihke davvi-, julev- ja lullisámi guovlluin. +Dát gusto dalle maiddái jus goalmmát oasálaš (poasta) lea sivalaš dasa. +Olbmot diŋgojedje beaskačeahpi ruoktot dahje manne su geahčai. +Ovttas dát dáiddárat dolvot min Grand River eanu gáddái. +Máŋga iehčanas ealáhusdoalli geavahit ollu áiggi ja ruđa, ja rahčet deavdimiin ollu skoviid. +Vaikko luohti lea vásihan dáruiduhttinpolitihka ja leamaš eiseválddii beales galgan hávkaduvvot, de lea goit oassi das doloža rájes ceavzán otnážii buolvvas bulvii. +Giela struktuvrralaš rievdamat fas leat diakronalaš fenomenat maid rievdan ja ollašuvvan sáhttá geavvat guhkit áigge čađa, nugo omd. +Mii ávžžuhat geavaheddjiid njuolggonummiriin telefovnna bokte váldit oktavuođa áššemeannudeddjiiguin. +Jearahallan 27.8.1999 Gáregasnjárggas. +Deike bohtet dat váhnemat geainna leat oahppit mánáidskuvllas. +Maiddái dát skulptuvra lei oassi Gonagas Oscar II ja Dronnet Sophie 1882 silbaheadjaskeaŋkkain. +Iešguđetlágan báikkálaš systemain biras adnojuvvo iešguđetláhkai. +Daningo čállingielas eai boađe ovdan jietnadeami suprasegmentála bealit nugo šuokŋa, deattuheapmi ja nuohtta, de sáhttet muhtimin cealkagat dan geažil šaddat eahpečielgasat dulkoma ektui. +Kulturruđat lávlun- ja musihkkadoaluide lea juhkkojuvvon Porsáŋggu gieldda kulturruđaid njuolggadusaid mielde. +Lea go unnimusaid mielas leamaš unnán leaktu ja čearggusvuohta geasseluomus? +Vuoitoprošeakta, maid Lund Hagem Arkitekter A/S lei čállán, válljejuvvui, earet eará danin go dat soabai buoremusat oktii luondduin. +Vuosttaš skuvlabeaivi čakčat lea borgemánu 17. beaivi. +Sudnos lea oktii vahkus olgobeaivi mánáiguin ja filmmas oaidnit, go mánát leat oahppamin dolastit. +Guovdi ássá guovdu eatnama. +Dát ášši galgá stuoradiggái dán jagi, ja Gurut bellodagas leat eanaš vuosttá ahte guolleearri bistá agibeaivái. +Giela deaŧaleamos genera +Hopp til hovedinnholdet på siden Luostejoga elfápmodoaimmahat juohká ruđaid Porsáŋggu gildii Árbevirolaččat juohká Luostejoga elfápmodoaimmahat ruđaid iežas badjebáhcagis Kárášjoga ja Porsáŋggu gielddaide. +Govva 2: Originála giehtačállosat leat čállojuvvon ovcci girjjážii čakčat 1908. +Sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma čujuha maiddái ahte dán beali ge ii heive vajálduhttit boraspirehálddašeamis. +Kulturskuvla lea skuvla mii viežžá, gáhtte, gaskkusta ja ovdánahttá min oktasaš kulturárbbi. + - Ilmo Massa (doaimm. +Olbmui iežas hálddašeapmi lea dehálaš go dáhttu bisuhit válljoeallima. +Eat leat olus ságastallan dan birra, mo oahpaheaddjit sáhttet vuordámušaid bokte vanahit mánáid oahppannávccaid. +Eaktodáhtolaš searvvit sáhttet dál ohcat ruđalaš doarjaga dán jagi miessemánu 17. beaivvi doaluide. +Ovdalis namuhuvvon 34-35. +oahppamateriálaid galgá ovddidit nu ahte dat eai duddjo ovdagáttuid dahje stereotyhpalaš sohkabeallerollaid. +Sámediggepresideanta áigu muitalit sámi vásáhusaid dán fáttás. 15:20 Cuoŋománu 14. beaivi 2015 Norgga kvenaid lihtu jođiheaddji mielas livččii dehálaš ahte buot kvenaide livččii seamma leavga. +Ruvdnaprinseassa Mette-Marit rahpá ođđa Redesign rámbuvrra gáhttagalbba Notoddenis (Govva: Knut Falch, Scanpix). +Sii gesset leavgga veahkkálagaid stággui ja gehččet go dat loktana ja libarda biekka mielde. +Soai leaba válljen bargat ovddimustá gielain ja leaba nugo earátge ráhkadan giela oahppamii movttegis konteavstta. +Buorre doaibmabidjun nannet ja gáhttet giela livččii suovvat Raavrevijhke fárrui hálddašanguvlui. +Ráŋggáštit go leat doallan njuolggadusaid lea eahpegovttolaš, loahpaha Ellinor Marita Jåma. +NRK sáddii olles dán seremoniija njuolggosáttan Stuoradiggesálas. +Joavkkut doibmet go leat fáddábarggut, dihto doaimmat, dihto stohkosat, go gárvodit ja muđui go lea dárbu. +Go stáhta geahpedišgođii veahki, de searvi šattai vuođđudit gávppi, gos vuovdigohte iešguđetlágan dujiid dego árbevirolaš dujiid, girjjiid ja luohteskearruid - duodjebáji leat fállan olbmuide álggu rájes. +Duojis ja sámegielas lea guovddáš árvu dán dutkaservošis. +Otná rájes sáhtát geahčadit jienastuslogu Guovdageainnu suohkanviesus, bálvaluskantuvrras. +Miellaválddi olbmot givssidit ráhkisvuođa gonagasaid oaivámučča ja bassivuođa duvvá lea báhcán idjalotti gaccaid gaskii. +Mánájgárde li ájnnasa mánáj åvddånahttema gáktuj gå usjudallá giella- ja kultuvrraoahppamav ja identitehttaåvddånahttemav. +Maŋimustá rievdaduvvon 28.11.2016 Teknihkalaš váttuid geažil ii streamejuvvon čoahkkin. +Ássje le dal Riektá- ja gárvvásindepartmenta åvdås låggŋidum. +Dát ovttasbargu sáhttá hábmejuvvot máŋggaláhkai, muhto lea dábálaš ahte dutki bagadallá, veahkeha čilget problema, +Vijddábut vuoseduvvá ILO-konvensjåvnnåj nr 169 álggoálmmugij ja máddoálmmuga iesjrádálasj stáhtajn, AN:a mánáj riektáj konvensjåvnnåj ja AN:a álggoálmmugij tjuottjodussaj. +Soai buktiba ovdan, ahte etnodiehtaga govvideamit ná livčče issoras losses bargu, go olbmuid diehtu iežaset kultuvrras lea iešguđetlágan. +It go dieđe ahte dá lea mu vuovdi?, dadjá stállu. +Sámi artista lávke "The Voice" lávlungilvvu lávdái bearjadaga. 18:18 Njukčamánu 10. beaivi 2015 Guđii Norwegiana, válljii Finnaira Norwegian girdipilohtat leat ain bargoheaitagis, ja dat čuohcá 20.000 mátkkošteaddjái odne. +N 1, s. 41 - 58. +Dát govvida mealgadii riikkagiela váikkuhusa stávvaljuogu geavaheapmái: dárogiela oahppogirjjiin ii leat leamaš nu dábálaš geavahit stávvaljuogu, suomagiela oahppogirjjiin dat lea dábálaš. +Dás oaidná mo sáhttá čuojahit Sámi soga lávlaga musihkkagiela nuohttamearkkaid mielde: Dat gii iská oahpes nuhttii ráhkadit ođđa teavstta, gávnnaha fargga ahte sáhttá leat oalle hástalus gávdnat sániid mat dasa heivejit. +Raporta lea čalmmustuvvon sierra mediain, ja Jåma illá jáhkká maid oaidná, go leat ollu generaliseren ja liiggástallan, sihke Tveraa ja ráđđehusa ovddasteddjiid beales. +FeFo lea várren oasi ruoná doarjja ruđas dán prošektii. +Dárbbut sáhttet leat máŋggaláganat fitnodagas fitnodahkii ja sáhttá earret eará guoskat čuovvovaš surggiide: Prográmma lea organiserejuvvon čuovvovaš ortnegiidda: Ohcamušat galget sáddejuvvot du báikkálaš guovllukantuvrii. +sosiálafuolahusa áššehasaid ja dearvvašvuođafuolahusa pasienttaid iešmearridanvuoigatvuođa nannema láhkaásahanođastusa galgá gerget. +Prošeavtta ollašuvvama dáfus guovddážis leat prošeavtta 8 informántta ja SámiSoster rs:a doaimmajođiheaddji Ristenrauna Magga. +Ahte dan čuovga bistá agálaččat, lea munnje duođaid ráhkkáseabbo go buot eará. +nr. +Viidasat oaidná leago plánas dan mađi buori kvalitehta ahte duhtada ruhtadeaddjiid ja earáid ovdalgo álggaha fitnodaga. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Hárjehusat III "Eatnigiella - Hárjehusat III" lea oaivvilduvvon geavahuvvot oktan "Eatnigiella - giellaoahpu váldogirjjiin", mas dárbbašettiin gávdnojit čilgehusat hárjehusaid buncaraggáide. + (Stevenson 1996: 280.) +Fáttáid válljemis oahpaheaddjit eai čuoldde eret vuoiŋŋalaš beali árbevirolaš dieđus, nugo mii leat hárjánan oaidnit dahkkojuvvomin skuvlavuogádagas. +Suohkan maiddai háliida evttohusaid masa galgat ohcat ruđa Norsk Tipping doarjjaortnegis "spillemidler". +informánttaid lohku stuorru dađi mielde go ođđa informánta gávdno. +Kultuvrra artefávttat addet ráhkadusa iđalaš máilbmái, mas olbmot ellet. +Diehtun biddjo 2010 regulatiivva - "Plána- ja huksenlága, eanajuohkinlága (dál matrihkalláhka) ja eaiggátsekšonerenlága divatregulatiiva Porsáŋggu gielddas" liŋka mielddusin Dát regulatiiva lea hálddahus muddemin gielddastivrra mearrádusa mielde. +Álggahit sámi mánáidgiela dutkiid fierpmádaga Rektorteam Gunvor Guttorm ja Line Kalak leaba válljejuvvon Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Son lei Šloahttabalkoŋggas ja dearvvahii 202 000 skuvlamáná geat ávvudedje vuosttaš miessemánu 17. beaivvi maŋŋel vihtta jagi okkupašuvnna. +Fálaldaga namma lea "Suohtas - Gøy" ja dat galgá veahkehit sámi skuvllaid atnigoahtit ođđa teknologiija ohppiidasaset. +Olahusjoavkun leat joatkkaskuvlla oahppit: - Jo1 Design ja giehtaduodji. +Vuođđoskuvlamannolaga loahpageahčen guovtte- ja máŋggagielatvuohta 10. jahkeceahki loahpas namuhuvvo gelbbolašvuođamihttomearrin máhttit ságastalla oahppoplánas: Dárogielfága galgá ovttas sámegielfágain reidet vuođu ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa ovdánahttimii ja addit ohppiide máhtu ja ipmárdusa dain servodagain maidda ieža gullet. +Maŋŋela li álggoálmmuga barggam ILO-konvensjåvnåjn nr. 169, álggoálmmuktjuottjodusájn ja dynámalasj åvddånahttemijn FN-konvensjåvnåjn sivijla ja politihkalasj riektáj gáktuj 1966 jages. +Lámisolbmuid dáfus dehálaš soahpamuš lea kapihttalis 4.2.1. máinnašuvvon ekonomalaš, sosiála, ja maid čuvgehuslaš vuoigatvuođaid ESČ-soahpamuš, mii maid suddje sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin. +Autenttalašvuohta lea ruossalas doaba. +Sámediggepresideanta Egil Olli doalai sáhkavuoru das manne Sámediggi doarjjui prošeavtta ja makkár vuordámušat sis leat ovddos guvlui. +Son ii leat vásihan vealaheami sámeservošis iežas seksuála orientašuvnna dihte muhto son muitala ahte gártá liikká veháš smiehttat, mo muitala áššis ovdamearkka dihte iežas fulkkiide. +Olles visti galgá addit signálaid sisgovas mii čielgasit lea ráddjejuvvon dan gievrras luonddus, buollašis, muohttagis. +Dát definišuvdna deattuha, ahte diehtu guoská luonddugáhppáliid gaskavuođaide, ja daidda gullá olbmo ja olbmo gaskavuođat eatnamiiguin ja eará elliiguin. +Oahppan adno proseassan, mas láhttema minstarat nuppástuvvet oba áigge. +NSR háliida ođasmahttit sámi hálddašanguovllu, muhto ii heaittihit dan nu go dálá sámediggeráđđi háliida. + (N1b.) +Vállje dáid gaskkas mat leat sámegiela giellajoavkkut. +Mánáid lohku sámi mánáidgárddiin lea lassánan ja maiddái daid mánáid lohku, geat lohket sámegiela nubbin giellan lassánii bures 2006 rádjái. +Olbmot geavahedje beaskka árga- ja meahccebivttasin, muhto go dat ii gollan nu jođánit go gáma, de beaskagoarruma eai atnán birgenláhkin, dan eai máhttán buohkat. +Dát leat earret eará sohkabealli, nálli, ahki, osku, lámisvuohta, dearvvašvuohta dahje ekonomalaš sajádat. +Duopmáriid válljejupmi lea oktasaš sihke siviila ja ráŋggáštusáššiide. +Šattai vel hearvábun go evttohuvvui vuohkkaset suorggádus, +NOVA 2007 raporta čájeha ge ahte Norggas lea juohke njealját mánná gillán fysalaš veahkaválddi dahje cápmahallan váhnemii. 15 proseantta nieiddažiin ja čieža proseantta bártnážiin leat ges gillán seksualálaš vearredaguid. +CDB ulbmilin lea seailluhit biologalaš šláddjivuođa, biologalaš šláddjivuođa nanaguoddevaš anu ja vuoiggalaččat juohkimis daid ovdamuniid maid biologalaš šláddjivuođa atnu mearkkaša (artihkal 1). +Dábálaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat +Čađaivdnejuvvon glásain fasádas bajimuččas oidnojit ivnnit sihke olggos- ja sisa­guvlui, ja dat nuppástuvvet čuovgga/seavdnjadasa mielde. +Lapin Kansa 14.12.1996 s. 3. +FA Sámi interimstivra leat nammadan Isak Ole Hætta ja Roger Boltås Sámi riikajoavkku hárjeheaddjin ja soai leaba olles leahtuin čohkkemin čikčiid Sámi riikajovkui, muhto ii leamaš nu álkes bargu. +Šaddadan- dahje bajásgeassinmetodaid duddjojeaddjiin Gearing čállá, ahte Montessoris lea vuohttimis antropologalaš oaidnu, go son buktá ovdan giela, gulu, vuoigŋašiid ja olles olbmuid lassin maiddái oppalaš fysalaš ja humánalaš birrasa vuorrováikkuhusa kultuvrra sirdinproseassas. +Dat dagalii vejolažžan dihto dilálašvuođain dan ahte eadnivuohta nannejuvvolii juo eadnivuođarávvehagas juo ovdal máná riegádeami. +Kultuvrraid galggašii áddet proseassan. +Sammallahti 2005: 39-51; Wiechtek 2009). +Finnmárku - Gos niegut ollašuvvet Finnmárkku fylka lea riikka davimus ja nuortaleamos. +Sáhttá go geavahit buot mállet BankID:id ID-portenis? +"Hirpmus lossat, muhto sávan ahte min válljen lea riekta", čálii Gonagas Haakon iežas rohkosgirjái. +Manno vihpá gaskal 1,5 ja guokta tijma ja máksá 250 kråvnå (ienemusát 12 ulmutja vantsan). +Dán dutkamušas ávžžuhit transláhkaásaheami ođasteami, vai transolbmuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat ollašuvvet dievaslaččat. +Krögera (2002) ipmárdusa mielde WHO:a jagi 1980 ICIDH- lámisvuođaklassifiresema (eŋg. +Leat politiijat ja boazodoallit geat galget báhčit dáid beatnagiid. +Vaikko giella jurddašuvvoge dávjjimusat informašuvnna gaskkusteaddjin mainna sáhttá ovdanbuktit ja lonohallat earet eará dieđuid, oaiviliid, jurdagiid ja sávaldagaid, de das leat maid eará doaimmat. +Ii luohti leat dušše musihkka, muhto dat lea maiddái gullevašvuođa mearka ja identitehtamearka sámiide. +5.7.3. +Sihke diggerivttiin ja lágamánnerievttis leat lávdeduopmárat mielde ráŋggáštusáššiid gieđahallamin. +1990-logijagi molsumis bođii sihke Sámediggi ja Sámi giellaláhka, mainna láhččui dilli viidát ealáskahttimii. +Jurdda lea álggahit filbmaprošeavtta man bokte filbmadahkkit oahpásmuvvet, háhket gelbbolašvuođa ja nu čatnet rájáidrasttildeaddji oktavuođaid mat loahpalaččat bohtet ávkin buohkaide. +Vejolašvuohta oažžut sámegielat mánáidgárdefálaldaga ja oahpahusfálaldaga sáhttet mearridit go nissonolbmot válljejit ássanbáikki. +Boares ránuin lea stuora variašuvdna hearvvaid dáfus. +Fáláldat 2016 - 2020 áigodahkii Porsáŋggu gieldda geainnuid bájasdoallat Porsáŋggu gielda almmuha ohcama bajásdoallat gieldda geainnuid dálvet 2016-2020 áigodahkii. +Luria (1988) veardidii giela lásiin man čađa mii oaidnit máilmmi. +Árvokvalitehta buktá gullevašvuođadovddu sihke máteriálalaš ja ii-materiáláš oktavuođaide, olbmuide ja lundui. +Sáhtát válljet lohkat fidnu dahje gelbbolašvuođa birra, dahje lohkat jearahallama. +Jus gáddegeatnegasvuođat eai čuvvojuvvo, de ferte eriid duoguštit ja addit riddofatnasiidda dainna geatnegasvuođain ahte dat galget gáddejuvvot báikkálaččat, deattuha Muotka. +skuhrrat. +Riikalávddi ferte JS beassat kvalitehtasihkarastit juoigiid dáfus. +Dát fitnodagat Deanus sáhttet oktiibuot seastit sullii 1 miljovnna kruvnnu jahkásaččat. +Dajan ná, muhto čálán nuo - čálán nuo, muhto dajan ná +Dát bođii almmolaččat ovdan Norgga bealis 1948:s go Samordningsnemnda for skoleverket (skuvladoaimmahaga heivehanlávdegoddi) ovddidii máŋga evttohusa dainna áigumušain ahte heivehit skuvlafálaldaga sámemánáide. +Marianne Balto cealká dasto ahte go leat juohkán 32 stipeandda de čájeha dat dan ahte nuoraid gaskkas ain lea stuorra beroštupmi duddjot. +Ja ii das doarvái, bálkkašumi vuoiti gal viežžalii vel ođđa beavdeliinniid Dearvvašvuođaásahussii. +Soađis gahččan polskalaš soalddáhiid monumeantta lusa biddjojuvvo lieđit odne eahkes. +Gávdnojit maid postposišuvnnat main lea dušše okta hápmi ja okta mearkkašupmi. +Das oaidnit oahpaheddjiid bidjamin bargguideaset ovdan ja politihkkára ja váhnenma, geat kommentereba dutkanprošeavtta mearkkašumi. +Maid riektesuoji vugiid atne váilevažžan. +Suvrrit fas čuvvot arvvi ja muohttaga mielde vulos. +Seahtá liikká fuomášit ahte ođđa Eurohpa parlaSuoma ovttastuvvan Eurohpá uniovnna soahpamuš (SopS 103/1994) sisttisdoallá lassebeavdegirjji nr 3., mii guoská sápmelaččaid. +Norga lei čađahan ollu polardutkamiid juo 1800-logu rájes, ja vaikko bossubivdu loahpahuvvui ge áiggi mielde, de leat joatkán dutkanbargguiguin Antárktisis. +Áillohačča "Joikuja""-skearrus ledje vuosttas geardde ovttastahttojuvvon árbevirolaš luđiid ja čuojanasaid. +Riikka stuorámus suohkanis leat buorit vejolašvuođat návddašit luonddu. +Dan fertet muitalit go leat geargan dutkamis, lohká son. +Siidaguoimmi guoktá ovdamearka movttiidahtii áhči. +Vel 1900-logu álggus gitta 1960-logu rádjai ealu fertejedje guođohit ijatbeaivái, eai luoitán veaittalassii. +Noveallat leat dánáigásaš noveallat ollesolbmuide, ja leat čállon gova vuođul, mii maiddái lea girjji olggožin. +Ruvdna lea máŋggaid duhát jagiid geavahuvvon fámu ja árvvu čájehan mearkan, ja dat bođii Eurohpái Orientenis. +Divššohasmátkedoaimmahat pláne divššohasmátkkiid nu, ahte máŋga divššohasa johtet ovttain droššiin/sáhttobussiin go nu lea geavatlaččat vejolaš ja dearvvašvuođa vuođul dohkálaš. +Lukkari ja Aikio leaba čállán sámiid gárvodeami kommunikašuvnnas. +Jus dus leat váttisvuođat pdf-fiillaiguin (ahte dat oidnojit guoros dokumeantan), de sáhtát viežžat Adobe Readera ođđaseamos veršuvnna dás. +Min áddejumi mielde lea dát dakkár mihttomearri mii lea mis eatnašiin dán lanjas. +Jearaldagas lea birgen dahje ceavzin. +Mii ávžžuhit vánhemiid/ovdasteaddjiid váldit oasi čoahkkimii ovttas ohppiiguin! +Ollisvuhtii gullet maiddái luonddu ekologalaš, biologalaš, kultuvrralaš, vuoiŋŋalaš ja ekonomalaš árvvut , maiguin dorvvastit olbmo ja kultureallima boahttevuođa. +Lea dieđusge olu bargu leamaš dán rádjái, muhto gráfa lea dušše mannan bajás guvlui dássážii. +Dásseárvoláhka gieldá sihke njulges ja eahpenjulges vealaheami. +Bargojoavku lea bidjan vuođđun ahte ovttasbargošiehtadusat berrejit leat váldonjuolggadussan gaskal orohagaid ja čearuid. +Dán girjji heive geavahit ee. +Dat boahtá buoremusat ovdan duodjeávdnasiin ja bohccuin ávkkástallamis. +Áhkku suhttá ja nuppástuhttá manji geađgin. +Skuvllas lea erenoamáš ovddasvástádus duddjot buori gielalaš vuođu dan giellageavaheapmái man vehkiin nu stuora oassi servodaga bálvalusdoaimmain geavvá. +Jearahallan Sámi Soster, Ristenrauna Magga 13.9.2017. +Gielddastivra lea mearridan addit golbma 35.000 kruvdnosaš ásaiduvvandoarjaga viessohuksemiidda boaittobeale báikkiide. +Dán artihkkala figgamuššan lea loktet bajás sihke buriid ja heajos vásáhusaid. + - Noretta Koertge (doaimm. +Láhččomis bálvalusa oktavuođas lea Sámedikkis oktiiheivehan ja váikkuheaddji sajádat guovddáš eiseválddiid ektui. +Dasa lassin kapihttalis vuojulduvvo maid Hokkasa (2017) dutkamuššii Experiences of inclusion and welfare services among Finnish Sámi with disabilities namuhuvvon vealahanovdamearkkaid. +Váttisvuođa stuorru boahtteáiggis Fredriksen oaivvilda ahte dát lea stuora váttisvuohta ja ahte dán ferte geahččat guhkitáigge olis. +Bongo lea olu vánddardan mehciin, muhto dá lea vuosttaš háve go oaidná guovžža. +Dutkanjoavkku siste lea vuohttimis, ahte eanaš dálonduojár- ja badjesogaid mánát ohppet duodjeárbevieruid ja duddjot ruovttus. +- Skuvllas lea gal hui buorre biras, ja nu lea dát dáhpáhus hui suorggahahtti, dadjá Somby. +Oanehaččat dadjat lea min váldopedagogihkka vuođđuduvvon das, ja dasá mii árbevirolaččat ja otne lea sámi bajásgeassinvuohki. +Ja de bovdet dutkiidjoavkkuid ovddidit iežaset bargguid, nu ahte diehtojuohkkin ja máhttu sáhttá juogaduvvot ja ovddidanvejolašvuođat, temáhtalaš dutkanovttasbargu, ja prošeaktaovddideapmi sáhttá ságastallojuvvot. +Áktor čilge viidásat ahte go Guovdageainnu dievdu ja su olmmái eaba jáhkkán ahte lea narkotihkka, ja leigga geassádeame gávppis, de skuvihii okta sis biilla lusa ja rabistii biilauvssa. +2200A (XXI), 21 UN GAOR Supp. +Dilli lea gul seamma máid eará Davviriikkain, gos seamma sohkabeallái gullevaš náittospáraid jáhku mielde vealahit adopterenmánáid sajuštanmearrádusain. +Giela bokte sirdása duodjeárbevierru, mainna duddjojit kulturidentitehta. +Su mielas orru gal suddu jus dološ, savvon luottaid mielde besset vuojašit ja daid fas moivet bajás. +Mánáidgárddi ahkásaš mánáide stoahkan lea nu guovddáš oassi eallimis ahte čállingillii oahpásmuvvange ferte heivehuvvot dan mielde. +oahpaheddjiid mielas lea dehálaš, ahte iešguđetláganvuohta adno árvvus ja dohkálažžan. +Vuonnamárkaniidda lea sisáboahtin ja parkeren nuvttá. +Dát merkaj almma mierredimoassálasstem hábbmimijn politihkas, lágajs ja industrijajs ja æládusiellemijs. +Johan Turi lea čállán luođi muitalit olbmo birra. +Boazodoallu maid ođasmahttojuvvo, ođđa eatnamat váldon atnui ja siiddat leat rievddadan dađistaga go ođđa olbmot leat álgán boazodollui. +Soahpamuša oassebealit maid váldet vuhtii ahte Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan seailluhit ja ovddidit sápmelaš ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi, ja fuomášit ahte sámekultuvra ja sápmelaš ealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, dego boazodoalus, sápmelaččaid árbevirolaš ássanguovlluin. +crippled), lápmašuvvan, roksašuvvan dahje čuhppon (eŋg. +Daid várás mus ledje guokte dutkanmateriála. +Berg mielas ii dárbbaš skeaŋka máksit nu olu, skeaŋkan heivešedje maid dávvirat mat eai leat geavahuvvon, dahje suohkut dahje fáhcat gođđon láigebázahusaiguin. +Mis eai leat vel nu olu dutkamii vuođuštuvvon dieđut das mo sámegielat mánáid giellaoččodanproseassa geavvá. +Árbevirolaš duoji doahpagat, árvvut ja norpmat sirdásit sohkabuolvvas nubbái enkultureren- ja sosialiserenproseassain. +Čorgenbargu álggahuvvui ovttatmanu, muhto garra biekkat ja rávnnjit dolvo oljju johtilit lulásoarjjás. +Gielas lea dehálaš sajádat kultuvrra sirdáseamis. +Mons Somby viellja, Ole Aslaksen Somby, jámii moadde beaivvi maŋŋel go lei Áltái ollen giddagassii. +Àjnas le snivva ja duolla åtsålvisáv ja CV:av vuosedit. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on October 12, 2012 by Lene Boazodoallu lea dehálaš ealáhus ja maiddái dehálaš kulturguoddi sápmelaččaide. +bargu fertii čađahuvvot oanehis áiggis. +Allaskuvlla oahpahus- ja hálddahusgiellan lea sámegiella. +Lohkamis dat máksá máhttit jietnadagaid ja bustávaid oktavuođaid dovdat nu ahte dan vuođul sáhttá hárjehallat njuovžilis lohkkin. +- Mii de oaččuimet dieđu maŋŋel go juo leimmet álgán kursii, ahte sápmelaččaide, geat fárrejit Sámi guovlluid siskkobealde olgoriikkas Norgii, ii leat dárogielkursa nuvttá. +Láhttovuoddjit, ektodáhtolaš bargit ja Deanu joatkkaskuvla leat bargan nana buori barggu nu ahte Finnmarksløpet-gilvvut galget mannat nu bures go vejolaš. +Lulit julevsámegiella (Duorbun guovllus Ruoŧas). +Teakstagirji Mun gulahalan 5. Lohkan- ja čállinproseassa. +Dákkár váikkuhusaid +Alit fálus lea "Studeanttaide" - ja dan vuolde leat ollu praktihkalaš dieđut studeanttaide Studeanttat sáhttet geavahit iežaset gmail-dovddaldaga ja čiegussáni loggen sisa. +Beaivválaš jođiheaddji, Jørn Erik Furuly, Statoil gávppis Guovdageainnus, muitala ahte Vi Menn gal láve hui bures johtit dábálaččat sis nu ahte son ii dieđe lea go dál johtán buorebut. +Láhka lámisolbmuid sierrafuolahusas addon lága nuppástuhttimis, mii bođii fápmui 2016, lea nuppástuvvan ainjuo 32 §:a dáfus. +golmma mánás ja viđa olbmui). +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa (2014), 25. +Dás ii leat maŋimuš sátni daddjon ja mii bidjat dál juristtaid guovlat ášši, nu ahte boahtteáiggis šaddá áibbas čielggas gildii, go addet dákkár geavahanrivttiid, ahte váldet maid oktavuođa orohagain, loahpaha Nils Johan J. Gaup. +Sis lea ieš Niko Valkeapää mielde lávddi alde, ja son lea čállán musihka dán bihttái. +Beanaláidejeaddji galgá leat oassálastán joatkkakurssas (2. muddu) mas fáttát leat dohkkehuvvon LD:s. +Dat lea áibbas dohkketmeahttun, oaivvilda Nils Mathis Sara. +Psykologalaččat symbolaid dárbbu sáhttá atnit olbmo iešvuohtan ohcat diŋgamáilmmis dorvvolašvuođa symbolaid, mun-vuođa ovdanbuktin gaskaomiid ja mearkkaid, mainna čájehit olbmo gaskavuođa nuppi olbmuide ja servošii (Korpela 1991: 62). +Beaivvi mielde čielgá geat guđe ge lávdegoddái válljejuvvojit. +Mis leat rabas 50% sadjásaš virgi dearvvašvuođačállin, 3 x 40% virggi dikšo-, veajuiduhttin ja fuollabálvalusas ja 30,7% virgi SAO veahkkebargin Ruollaluovtta skovllas. +OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu OAP Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu bargosajis OAP Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. +Go sosiála ja kultuvrralaš konteavstta ektui árvvoštallá teavsttaid, de oaidná maiddái mo skuvlaoahpahusas lohkanmeriid teakstaválljemat speadjalastet kulturárvvuid ja vuoruhemiid. +Biebmovánhemiid váktatelefovdna 46615900 Váktatelefovdna lea akuhtta telefovdna buot biebmovánhemiidda. +Maŋebárgga guovvamánu 21. b. oahpásmahttá eanan- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk Sámediggái ođđa stuorradiggedieđáhusa eanandoalu- ja biebmopolitihka birra, "Velkommen til bords". +Oktasašsoahpamuša artihkkala 4 mielde soahpamuša oassebealit galget čađahit dárbbašlaš láhkaásaheami, hálddahuslaš ja eará doaimmaid, vai oktasašsoahpamušas dovddastuvvon vuoigatvuođat ollašuvvet. +La være tomt - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +mearrasámeguovlluin leat 90 proseantta analfabehtat iežas gielas +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid birra lea veara namuhit vel Nissoniid buotlágan vealaheami jávkkadeami oktasašsoahpamuša, mii gieđahallui ovdalis sápmelaččaid vuoigatvuođaid kapihttalis. +SMS-čálus lea dutnje gii hálidat sáddet divttait mátketelefuvnna bokte! +Su ulbmil lei danne čilget sámi kultuvrra vuosttažettiin ruoŧŧelaččaide. +Vuossárgga gaskabeaivvi áiggi ledje logi Finnmarksløpet (FL) beanavuoddji joavdan Njávdán 1 bisánanbáikái mii lea Njávdán Duottarstobus. +Albma máilbmi laktojvvon silolaš máilbmái lunddolaččat, ja Imre mátki iežas ođđa bearraša lusa lea fuopmášuhtti ja liegga vásáhus. +Sámeservodagas dáidda-doaba leamaš anus 1960-logu ng. +Eahkes de fas šaddá bearaškonseartta gos eamiálbmotartisttat galget guoimmuhit. +Divvun - sámi čállindárkkistanreaiddut Geassemánu 13. b. 2013: Divvun 3.0.0 mii doarju Windows 8 ja Microsoft Office 2013 lea olámuttus. +Dát golbma oahpaheaddji leat duostan árvvoštallagoahtit ja nuppástuhttigoahtit nu ahte heivejit dálá servodahkii. +Makkár váikkuhus poesiijas lea dálá sámi servodahkii ja dan oktavuhtii luondduin lea ovdamearka fáttáin maid guoskkahit ságastallamis maid Máret Ánne Sara jođiha. +Dán oasis eai guorahallojuvvo dušše váivvit, muhto maiddái álbmoga ja kultuvrra ceavzima ja nana beliid. +Krause, Catarina - Rosas Allan (doaim. +Das presenterejuvvo norgga arkitektuvra viidát, leat sihke čájáhusat, logaldallamat ja workshops. +Dát sihtá javllat sámijn li almma rievtesvuoda åhpadussaj sámegiellaj ja sámegielan. +Buohkat geat hálidit leat bures boahtin. +Dát mearkkaša ahte doarjagis muohkadanfitnodagaide galgá leat ekonomalaš vaikkuhus boazodollui juogo haddelassáneami dahje eanet vuovdima. +Sara Margrethe Oskal lea neavttár ja bargá dál stipendiahttán Oslo Dáiddaallskuvllas. +Redaktevrrat leat: Sven-Roald Nystø, Máret Guhttor ja Steinar Pedersen. +Divtasvuona suohkan le ráddnasuohkan Jiellevárijn Svierigin ja Kirisjijn Leningráda oblastan Ruossjan. +Dasa lassin ráđđehusa evttohusas muitaluvvo ahte láhkaođasteami oktavuođas ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddi ovttastuvve, man dihte dán vuoigatvuođadorvoorgánas lea buoret vejolašvuohta caggat máŋggadáfot vealaheami. +Bártnis lei niibi boahkánis, mainna son čuohpai ráiggii sehkkii ja luittii eará mánáid olggos. +Suohkana ođđa bargi lea Irene C. Jensen. +Dáinna logaldallamiin háliidan vuosehit man dehálaš lea váldit vuhtii syntávssalaš variašuvnna ja giellakontávttaid váikkuhusaid giellagovvideamis. +Girjijs oahpásduvvap Lassijn ja Ellijn, gudi libá gudájahkásattja, ja tjuovvop juohkkalágásj dåjmajn. +Dán várra seađášii geahččalit sámi guovlluin, mat dábálaččat leat guhkkin eret lagamus giddagasain. +Son lohká maiddái boares olbmot rahčet go ballet šaddat dikšui gos ii oktage sin ádde. +Bjerknes-guovddáš mii dutká dálkkádaga, lea meroštallan ahte liegganeapmi Árktisas jagi 2050 rádjai šaddá 4-6 gráda. + (Guttorm 1996.) +Sámedikki cealkámus sierrahápmosis láhkan sierrabálvalusain lámisvuođa vuođul ja sosiálafuolahuslága nuppástuhttimis.17.7.2017, SDM:a cealkámušbivdda 17.5.2017, Dnro: 348/D.a 2/2017. +Dallenai, go lámisvuohta ii sierra máinnašuvvo vealaheami vuođuštussan, buot ovddit kapihttalis gieđahallon olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid vealatkeahtesvuođa gieldu guoská maid erenomážit lámisolbmuid. +Luossabivdinvuoigatvuohta lea hui deaŧalaš báikkálaš álbmogii. +Sámedikki jahkedieđáhusas, ášši 008/11, lea son fuomášan Norgga ráđđehus ii hálit ráđđádallat Sámedikkiin bušeahta oktavuođas. +Deaŧalaš ággan lea dat mainna olles sámegiela oahppoplána ulbmilkapihtal álggahuvvo: Sámit leat okta álbmot mii orru Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, ja sámegielat čatnet sámiid oktii riikkarájiid rastá. +Mannan čavčča dušše njealjis dege viđas váccášedje gaitdin lášmmohallankássaide, nuvt ahte vuoitinvejolašvuođat leat erenoamaš buorit. +ICF-klassifiseren vuođđuduvvá ainjuo biopsykososiála mállii. +Sámeráđđi lea sámiid oktasaš kulturpolitihkalaš ja politihkalaš institušuvdna danin go dat lea Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Rušša Federašuvnna sámiid organisašuvnnaid ovttasbargoásahus. +Dán jagáš juovlaskeaŋka fálaštalliide Ođđa koanstarássešillju Porsangerhállii Illun sidjiide geat Porsangerhálla geavahit, ovdal juovllaid biddjo ođđa koanstarássešillju. +Váldogielain leat jorgalan garra- ja dipmaduodji -doahpagiid. +Dán jagi lágidit Unjárgga Sámiid Searvvi ja Unjárgga Oahppogálddu 9. c.oahppit ja sin vánhemat Sámealbmot beaivve doaluid. +Gonagas Harald ja Generálaguvernøra Peter John Cosgrove guldaleaba našunálalávlagiid. +Magga, Ristenrauna, Geas dieđu, gos doarjaga, Saamelaisten vammaisten, vanhusten ja pitkäaikaissairaiden tiedotus- ja tukiprojektin loppuraportti, Anár: Sámediggi, Kynny ry (1999). +Dutkanfáttá smiehtadettiin beroštuvven das, mo hábmet daid mearkkašumiid, maid searvvuš ja duodjárat ieža addet iežaset doaimmaide ja mainna sii hábmejit iežaset eallima ja birrasa. +Dasa lassin oassálastá vel suohkanbáhppa. +Ovdamearkka dihte sápmelaš lámisolbmuid dahje seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmuid vuoigatvuođaid galgá ollašuhttit sihke +Politiijain livččii leamaš vejolaš váldit dievdoolbmo gitta háldogiddagassii, muhto válljejedje ahte ii lean dárbu dan dahkat. +Muhto sii dárbbašit maid oahpahallat dutkirollii, hárjehallat sirddašit perspektiivvaiparticipators) praksissuorggis, muhto sii fertejit maid leat dárkojeaddjit (observator). +PCB adnui oljjuin maid geavahedje guđjen- ja liekkasfievrredanoljjuide el-neavvuin, huksenávdnasiin ja málain. +Ollugat mis eahpidit iežamet oahpuid, dasgo gullosta ahte sámeskuvllain ii leat kvalitehta ja ahte gánniha bidjat mánáid dáža skuvlii. +Son lea iežas dáidagis deattuhan dan movt gielalaš duolbman ja dáruiduhttin dagahii buolvvaidgaskasaš earu su iežas bearrašis. +"Ollusiida leat dát áššit ođđa dieđut", čállá gielda ovdasánis mii loahpahuvvo ná: "Dál mii eallit áiggis mas lea eambbo sadji sápmelašvuhtii. +Master riektediehtagis Line Kalak Sámi allaskuvlla prorektor Line Kalak gárvvistii iežas masteroahppu riektediehtagis juridihkkalaš fakultehtas Tromssa Universitehtas 2013. +Norgga kolonia Malaysias lei maid bovdejuvvon čájáhusa rahpamii, ja Ruvdnaprinsabáras lei vuogasvuohta deaivvadit ollugiin dain 150 olbmuin geat ledje dohko boahtán. +Beaivvi mielde leat guhtta beanavuoddji vuoiŋŋasteamen Njávdámis, ovdal go čavget Kirkonjárgii. +Opetusministeriö, Helsinki. +Nu oahppit čohkket iežas ivdnásaš biktasiid. +Ossodagas leat plána- ja huksenláhkajuogus, Gávpot- ja báikegoddejuogus ja Sektoralaš barggu juogus Galledančujuhus: Dronningens gate 13, Poastačujuhus: Postboks 8196 Dep. +Size vuolde beasat válljet šearbmagova sturrodaga: Small, Medium, Large dahje Fit Screen. +Prošeavtta leat jurddašuvvon ohppiide 5. -7. +Lean ožžon erenoamáš vásáhusaid maid sáhtán geavahit go galggan bargat olbmuiguin ja olbmuid ovddas, dadjá Guovdageaidnulaš presideantaevttohas. +http://seta.fi/norjaan-itsemaaraamisoikeuteen-perustuva-translainsaadanto/ Ibid. +Dát mearit eat leat ovttaláganat buot suddadanbájiin. +Dieđut 5. +Gironvárri, gos mii orrut, lea oainnat veaháš badjeleappos go Guovdageainnu guovddáš, ja dáppe lea veahá bivvaleabbo - dan meare ahte mun mannan gaskavahkku bessen hárjehallat "Dolggiin" gasku beaivvi. +Filmmas ii leat ruhtadeapmi vuos sajis, muhto buvttadeaddjit leat bargame áššiin. +Lohkat máŋgga mearkkašumis. +Čále festivála nama, ja goas dat lágiduvvo. +Nubbi informánta dadjá ahte erenomážit dát olbmot dárbbašivčče dál olu doarjaga. +Bisma Wexelsen vuoiddadii Gonagasa gállu ja giehtalađđasiid. +Mun lean ilus odne +Nu guhká go olbmot mákset golli ovddas, de lea dárbu. +Etnodieđadutkamušain eai leat nagodan buktit ovdan kultuvrraide guoski oppalaš taksonomiijaid, muhto goittotge metodologiija dáfus suorgi lea spiehkkasan oarjemáilmmi diehtoortnegiin. +Musta.) +Earenoamážit lea sámi árbevirolaš máhtu máhttovuođu geavahemiin sáhttán heivehit iežast iešguđet lágán luonddu- ja dálkkádatdiliide. +Deaŧalaš diehtu Doaibma ja ovddidanetahtas Dan dihte go čázis leat ilá olu koliforma bakteriat, de dáhttut gait Dálošvákki čáhcerusttega diŋgojeddjiid (Čoru rájes gitta Juntanjárgii) vuoššat juhkančázi. +- Dat addet eanet bargosajiid, nuorra olbmot bisánit gildii, gávppašeapmi lassána ja nu ain. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii 4. Rabas virgi - buohccedivššár Guovdageainnu suohkanis lea rabas virgi buohccedivššárii. +Jurddašeapmi sáhttá geav-vat siskkáldas monologahámis mas geavahuvvo artikulerekeahtes giella. +Lei diehttelas ahte oahpaheddjiin gáibiduvvui diehtu ja dáhttu go galge dihtomielalaččabut hálddašit kulturáddejumiid, iežaset kultuvrralaš dovnnjiid ja koloniserema váikkuhusaid. +Jos dán giela ii beasa oahppat, de matematihkkaoahpahus álkit gártá dušše muhtinlágan olgguldas máhttun mas oahpaheaddji doaibmá matematihka jorgaleaddjin ja oahppái ii čielgga mo rehkenastima jurddaráiddu proseassa geavvá. +Käsityötä arvioidaan ympäristön, taloudellisten ja sosiokulttuuri s ten tekijöiden mukaan . +Jearahallamis badjána maid ovdamearka mánás, gean eatnigiella lea sámegiella, ja gean hupmama ovdáneamis eahpidedje maŋŋoneami. +- Jagi 1991:s ilmmai jurdda álggahit dán searvvi, muhto dalle jearaimet alddiineamet duostat go mii álggahit dakkár máilmmiviidosaš searvvi. + (Instruction 1739.) +Jos lea dárbu muddet bivddu, de berrejit báikkálaš olbmuid luonddu ávkkástallan vuoruhuvvot ovdal go olggobeale bivdit ja guolásteaddjit. +Gonagas Harald válddii badjelasas Norgga maŋŋel Gonagas Olav jápmima 1991:s. +Mii evttoheimmet ahte Sámediggi šiehtadallá Davvi-Norga EU - kantuvrrain, nannenditte internašunála ovttasbarggu ja oasálastima internašunála ásahusain, mii nannešii sámiid álgoálbmogin. +Muhto FHT ii galgan dušše geassedoaibman. +Laitila čilgehusat álge gos Solbakken:a nohke, 1500-logu rájes. +Juohke jagi ohcet sámi nuorat beassat ofelažžan. +Bernadotte oaččui maŋŋil háldosis unna Ponte-Corvo fyrstariikka Itálias, su buori barggu ovddas dien soađis. +Muhto boazodollui lea sáhka mihá stuorát guovlu. +buresbirgejupmevuogádat, eaige sápmelaš lámisolbmot danin dovdda ahte sii leat ovttaveardásaš sajádagas váldoálbmoga ovddasteddjiid ektui. +1987 minsttarplána mielde sámegiela sáhtii geavahišgoahtit skuvllas sihke vuosttaš- ja nubbingiellan ja logi jagi dan maŋŋá bohte oahppoplánat sámegillii buot vuođđoskuvlla fágaid várás. +Duopmostuolloláhka mearrida ahte duopmár ii sáhte leat soabahusráđi láhttun dahje go barga advokáhtan. +In áiggo dán čállosis gieđahallat dán oasi dađi eanet, muhto deattuhit, ahte das lea stuorra váikkuhus maiddái diehto- ja oahppodiliide, mii dás lea guovddáš ášši. +Álgoálbmogiin vurdojuvvo, ahte sii bisuhit iežaset dovdomearkkaid rievdatkeahttá vai sáhttet doalahit olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmotvuoigatvuođaid. +Lea fuopmášahtti, ahte dát leat oktasaččat buot davviguovllu eamiálbmogiidda. +_______________ 2001: Duoji bálgát - en studie i duodji: kunst håndverk som visuell erfaring hos et urfolk. +21; and Committee on the Elimination of Discrimination against Women, General comment No. +Dát fatnasat dat bisuhit servodaga juolggi alde vuonain ja rittus, mearrasámi guovlluin. +Gii dat vuoitá gilvvu, lea oalle ávaškeahttá ... Hearvás ja earálágan girji mii heive bures jitnosit lohkamii. +Suohkan lea nuortta lulábealde Hámmárfeastta, ja lea suohkan gos leat vuonat ja nuorit - ja maiddái šattolaš vuovddit ja buorit luossajogat. +Ollu mátkkiin ledje eará máilmmiosiide. +Badjeolbmuide bázášii ná eambo áigi lasseealáhusaide. +pit fertejit beassat oahppat jos galget sáhttit joatkit dakkár oahppobálgáid mielde, mat huksejit olles oahpu dan ala ahte oahppi hálddaša válljejuvvon fágasuorggi giela, ja máhttá sihke njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktimis čájehit áššedovdamuša fágasuorggi dohkkehuvvon gielalaš hámis. +Ohcamuš oktan prográmmain sáddejuvvo ovdánahttinossodahkii Deanu gielddas, 9845 Deatnu, ovdal skábmamánu 30. beaivve 2010. +Ruvdnaprinsabárra boahtá Mombaii golggotmánu 30. beaivvi. +Doppe leat 30 dáiddára mii mearkkaša 10,2 juohke duhát ássis, nappo okta proseanta ássiin, ja sii leat lahttun ovtta dahje máŋgga dáiddárorganisašuvnnas. +6.10.2. +dat bohtet ovdan eamiálbmotvuoigatvuođaid mearrideaddji instrumeanttain. +Raportti Pohjois-Thaimaan riisikylistä. +Gč omd. +Dat mearkkaša omd. + (Lehtola 1994: 209 - 210.) +2. +Oktiibuot leat 13 olbmo váldon narkotihkkageavaheamis. +Dalle go Smith ságastallá ovdamearkka dihte sohkabeallerollaid birra, son fuomášahttá ahte doaba sohkabealli lea ohppojuvvon álgoálggus oarjeriikkain. +Sámi allaskuvllas lea riikkaidgaskasaš perspektiiva, ja skuvllas leat studeanttat ja bargit buot riikkain Sámis, Norggas, Suomas, Ruoŧas ja Ruoššas. +Oktiibuot ráđđehus árvala juolludit sullii 418 miljovnna kruvnno 2014. +Dađe várás lea dohkkehuvvon duodjeoahppoplána (gč. +Dat sisttisdollet dábálaččat maiddái geavadagaid, mat ovdanbuktet eará vejolašvuođaid heajubun, eanet gildojuvvon dahje eahpesávahahttin. +Dákkár guorahallamisge lea sátni dávjá unnimus giellaovttadat. +Duojár ferte dovdat luonddu, go doppe son skáhppo ávdnasiid. +Dieđut vuoigatvuođaid, vejolašvuođaid ja geatnegasvuođaid birra 14-20 jahkásaš nuoraide. +Dat namuhuvvojit máŋgga sajes, earet eará Ruoŧa ságámuitalusain, muhto luottat nohket 1537:s. +Kurssas lea rabas eahketčoahkkin ja beallebeaivásaš praktihkalaš hárjehallan ja bagadallan. +Okta fáttáin lea buoridit vejolašvuođa ieža buvttadit goikeguoli nu gohčoduvvon rošerejuvvon guolis. +Dáid konteavsstaid sáhttá juohkit interetnihkalaš deaivvademiide (politihkalaš arenat, virggálaš deaivvadeamit vuoigatvuođa oktavuođas, sosiála ja ekonomalaš dilálašvuođat) ja jeavddalaš sosiála čoahkkanemiide (márkanat, girkobasit, falástallandáhpáhusat, kultuvrralaš festiválat, performánssat skuvllain ja universitehtain). +sáhttá dákkár máhtu buohtastahttit vierisgielaga máhtuin, go dovdá bustávaid ja jietnadagaid korrelašuvnna ja nu máhttá riekta lohkat, muhto go ii dovdda sániid, de ii vel dieđe maid lohká. +Dasto guorahalan mo dekoloniseren čilgejuvvo ja mo dát gáibida ođđasit-oahppama. +Akšuvdnaduktanmálle prinsihpat addet ráma skuvlla ovddidanbarggu hábmemii. +5.1.1. +Publikašuvnnas badjána earret eará ÁEL:a sámegielat bálvalusaid ovddidandárbu, ovttaveardásašvuođaplána ođasteapmi nu ahte dat gokčá maiddái ovdamearkka dihte sámegielat lápmásiidbálvalusaid, positiiva sierrameannudeami prinsihpa ollašuhttin ÁEL:a bálvalusain ja lassin bargiid +Dáid nuoraid sáhttá máŋgga ládje lohkat leat boahtteáiggi jođiheaddjit. +Sámi aktivisma ja sierra sámi burlesque šovva lea oassi das maid beasat muosáhit dáinna joavkkuin! +Háliidat go háhkat ja orrut buori viesus? +Sámegielagiid guovtte-, moatte- ja vel máŋggagielatvuohtage mielddisbuktá ahte ovttagielat sámegielnorbma lea áddemis dušše makkár nu ideála norbman. +Várnjárggas ja muotkkis gaskal Várnjárgga ja Deanu leat erenoamáš ollu bázahasat mat duođaštit goddebivddu, sihke bivdorokkit ja vuopmanat. +Dat čájáhus čájehuvvo dál Joséphine Galleriijas. +Fertet vuodjit Márnuori tunnealla čađa ja dan maŋŋá jorggihit olgešguvlui ja vuodjit s. 3 kilomehtera. +Maiddái riikkaidgaskasaš doaibmit dego EU atná dávjá tearpma máŋggadáfot vealaheapmi (eŋg. +Birás, areálla ja kultursuodjalus Sámediggediedádus areálla- ja biráspolitihkas - Bivddim árvvalusájda Sámediggediedádus areálla- ja biráspolitihkas - Bivddim árvvalusájda Sámediggeráde sihtá árvvalusájt sámediggediedádussaj areálajs ja birrasijs. +Maŋimuš vahkkuid lea entreprenevrafitnodat buktán rusttegiid Skáiddi guvlui ja ráhkkanan bargui, muhto dás rájes de divvugohtet olles leavttuin. +Dutkanmateriálas 4% sániin eai leat čállojuvvon norpma mielde, ja analysa čájeha ahte ii leat doarvái dušše máhttit iežas dadjama ja čállingiela njuolgga oktavuođa, muhto eksplisihtta grammatihkkamáhttu lea maiddái dárbbašlaš. +Skuvlejumi lasiheapmi sápmelaš kultuvrra ja sápmelaš vuoigatvuođaid birra iešguđet virgeoapmahažžii ja erenomážit olbmuide, geat barget sápmelaš lámisolbmuiguin, lea hui dehálaš. +Dat lea oksygen sierra hámis. +2011 gieldda vearut ja divadat Hattit - 2011' merkantiilabálvalusat 2010' divathattit - Plána- ja huksenlága mielde jna. +Lámisolbmuid dearvvašvuođafuolahussii ja medisiinnalaš veajuiduhttimii heivehallolii de dearvvašvuođafuolahusláhka. +Home Neahttagávpi Lávlagat ja musihkka Šuoŋaid šaldi Girji lea vuosttažettiin jurddašuvvon 1.-4. +Sámi Grand Prixii lágideaddjit ledje jearran JS miellahtuin leat jurys, muhto ii ožžon ovttage. +Ohcamat galget leat boahtán sisa logi beaivvi ovdal čoahkkima (borgemánu 19. b.) Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Intrakultuvrralaš oainnu mielde olbmo persovnnalašvuođa sáhttá atnit dušše kulturláhttemin dahje vuosteláhttemin dahege servoša málliid oahppamin dahje kultuvrra duddjon vuordámušaid olggobeallai geassáseapmin. +De eaba leat šat guovttis, muhto okta. 9 Maid Ipmil nappo lea ovttastahttán, dan ii olmmoš galgga earuhit." +Servise leat maŋŋil ollistuvvon nu ahte sáhttá geavahuvvot stuorát lágidemiin. +Mii háliidat fállat oahpahusa daid fágaid siskkabealde mas boahtteáigge ealáhusain lea dárbu. +Suvrra arvi ii leat ođđa nuoskkideapmi. +Dás sáhtálii atnit ovdamearkan sápmelaš lámisolbmo, guhte sáhttá vásihit dihtolágan vealaheami, man son ii vásihivčče suopmelaš lámisolmmožin dahje sápmelažžan, guhte ii identifisere iežas lámisolmmožin. +Hopp til hovedinnholdet på siden 4. December 2008 av Anne Fløgstad Smeland Lassin iežas gildii, de gokčá Eanandoallohálddašeapmi Deanus maiddái Unjárgga ja Bearalvági gielddaid, ja lea oassi Deanu gieldda ovdánahttinossodagas. +Artihkal 14 ii leat dábálaš vealahangieldu, muhto dat laktása EOS:s dovddastuvvon vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide, mat leat maid soahpamuša lassebeavdegirjjiin dovddastuvvon vuoigatvuođat ja friddjavuođat. +Dasa lassin dat addá vel goalmmát vejolašvuođa mii lea maid ovdamearkan das ahte guovttegielaga giellagelbbolašvuohta lea eambbo go guovtti giela hálddašeapmi ja geavaheapmi iehčanas giellan. +Dál lea máilmmi váralaš, eaige jávrrit leat albma láhkái jikŋon, ja eandalii eai vuopmejávrrit, lohká Anti. +Našunála Sámi Mánáidgárde- ja Skuvlakonferánsa 2010 Deattuhit kvalitehta Stáhtačálli Raimo Valle ovddidii gažaldaga mii lea sivvan go lohku geat váldet sámegiela vuođđoskuvllain ja sámi mánáidgárdelogut njidjet. + (Sarmela 1984: 79.) +Ibid., čuokkis 93.137, 14. +Komišuvnna bargun lea kártet dálá geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaid maid sámi álbmot ja earát ležžet olahan guhkesáiggi geavaheami vuođul. +La være tomt Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Eahkeda fáddá lei ođđasishuksen maŋŋil nuppimáilmmesoađi. +Mihtidanstašuvnnat mihtidit eatnanlagas ozona Norggas leat mihtidanstašuvnnat gos čađat mihtidit eatnanlagas ozona hivvodaga, earret eará Svalbárddas ja Kárášjogas. +Bálkkašupmi lea jurddašuvvon sidjiide geat leat dahkan juoga eareliiggán Porsáŋggu ovddas, ja geat ánssášit govttolaš ávvira dan ovddas. +Jos mánnái seammás čájehuvvo makkárat riibmasánit leat čállojuvvon hámis, de beassá maid oahppat oaidnit sullasašvuođaid ja erohusaid. +Davvi Girji lea Álttá Sámi vahkkus 13.-14.2.2014 15.00-17.00 Girječájáhus ja vuovdin. +Arctic film studios, Guovdageainnus tii. 21 sotnabeaivve skábmamánu 24. b. Nordlyskatedralenis, Álttás tii. 19 billehttahaddi kr. 250.-/200. +Sarmela buktá ovdan, ahte álbmotkultuvra lea veadjemeahttun, go dieđalaš-teknihkalaš servodagain kultuvra lea organisašuvnnaid oassi. +Dat mii lea iešvuosttaldeaddjin dahje eahpegovttolažžan lea ahte sii geat unnimusat lea váikkuhan dálkkádatrievdademiide leat sii geat álggos ja garrasepmosit šaddet gillát. +Ođđajagimánu 1.b. 2008 rájes leat ođđa VOC-rájit iešguđet málain, lákkiin ja biilalákkiin, ja doavdnjái galgá merkejuvvot dieđut VOC sisdoalu birra. +Diehtobasas lea ollu dieđut gos báikkit lea. +Juohke jahkečoahkkin vállje guokte ođđa stivrralahtu ja 1 várrelahtu. +Sojut bohtet oktii čohkas, alit emálja riikaeappela vuolde, mii lea hervejuvvon bearralbáttiin ja bearralruossain. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sátnejođiheaddji sávvá ássiide, bargiide ja politihkkáriidda gielddasteamet buriid juovllaid ja buorre ođđa jagi! +Vuosttaš raporterejeaddji nammaduvvui 1994. +Buollinbiškkonat ja jáddadanávdnasat galget leat barttain maid, nugo ruovttus. +Elektrovnnalaš ID lea dehálaš dasa ahte duođaštit ahte don leat dat rievttes olmmoš geanin logat iežat leat. +Boraspirevahágat mielddisbuktet suhttadeami ja eahpesihkarvuođa boahtteáiggis sámi guohtunealáhusaide, ja danne lea dehálaš lohket dáid hástalusaid eanet oidnosii, lohká ráđđelahttu Thomas Åhren. +Eváhkus nuorat álge rivgostallat, masa gulai rivgobivttas ja suomagiella (ng. +Norgga bealde lea bihtánsámi giellaguovlu lea davvin Sáltovuona rájes luksa gitta Ruovatvuona rádjai, ja fátmmasta Báidár, Sálat, Oarjelij-Bájdár, Meløy, Rávda, oasi Bådåddjo ja Fuosku suohkaniin. +Metamuitun lohkkojuvvo dat go olmmoš diđolaččat máhttá geavahit muitinstrategiijaid ja diehtá makkár strategiijaid geavahit man várás. +Fuolat ahte leat fáhtemis telefovnnain nu guhká go sajit gaskkustuvvojit - sullii čakčamánu 1. beaivvi rádjai! +Biologalaš ja sosiála sohkabeali juogu leat kritiseren maiddái eará feministadutkit, geat leat lahkonan ášši earret eará konstruktivisttalaš geahččanguovllus. +Proseaktastivrras lea čoahkkin juohke jahkebealli, ja prošeaktajođiheaddji galgá ráhkadit raportta prošeavtta dili birra dáid čoahkkimiidda. +Go dat ii leat vejolaš ovdamearkka dihtii guhkes gaskka geažil, de lea videogaskkusteapmi hui buorre čoavddus. +Dasto Klein mielas dieđu ferte bidjat ollisvuhtii, iige cuvket bihtážiidda. +Eaktun lea ahte álgoálbmogiid vuoigatvuođat eatnamiidda ja resurssaide árvvusadnojuvvojit, ja ahte álgoálbmogiid vuoigatvuohta mearridit iežaset ovdáneami čađahuvvo. + (Kupiainen 2000: 15.) +Dat lokte báikki olbmuid árvvu ja stáhtusa skuvlamáilmmis ja skuvla fidne dieđu, maid ii leat makkárge girjerájus. +vealaheami. +Proffesora guhte lea leamaš mielde ráhkadeamen appa, oaivvilda dákkár reaidduid šaddat dehálažžan boahtteáiggis. +Dat sáhttá leat dakkár ášši mii bohciidahttá máŋggalágan jurdagiid. +Ihttin eahkes Gonagas maiddái searvá nobelkonsertii Oslo Spektrumas. +Gávpotolbmot "A Tribe Called Red" eai dáhto leat duš.. +Maŋemus rievdaduvvon 01.07.2013 Reálagelbbolašvuođa árvvoštallan Reálagelbbolašvuođa árvvoštallan lea fálaldat dutnje nu ahte oaččut dohkkehuvvot iežat gelbbolašvuođa gullevaš oahppoplána mihttomeriid ektui dan fidnooahpus maid áiggut váldit. +Eanaš sámeguovllu nuorat leat vázzán "kansanopisto", mii doaimmai vuođđoskuvlan joatkkooahpuide oahpaheaddjiseminárii dahje álbmotallaskuvlii. +Eamidieđus dahjege árbevirolaš dieđus leat beroštuvvan iešguđet akademálaš dutkit, institušuvnnalaš mearrádusaid dahkkit, birasresurssaid dikšut ja politihka dahkkit (Burgess 1999: 8). +Dašdamirov, A. F. 1971: Social-psychological Aspects of teh Ethnic-national Specificity of Individuals. +Norga lea álo oaivvildan veaikki ja eará metállaid leat stáhta opmodahkan. +Sámegielat ámmátoahpaheaddjit ja sámegielat oahppamateriála leat uhcán ja seamma kurssain leat sáme- ja váldogielat oahppit. +Mina jurddaša ledjona birra, mii goarjada arvin olgun njuoskan ja galbmon. +Dál eai oro leat doarvái mánát ásahit sihke "lillegutter"-joavkku ja minijoavkku. +Maiddái nubbi +Dá leat Muitalus sámiid birra iešguđet analysat. +Borgemánu 29. beaivvi 1968 vihahuvvuiga soai Oslo Duopmogirkus. +Dat leat earáláganat, go maid son lei vuordán. +Eahkes lea sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra árbevirolaš Ráfibálkkašumi bankeahtas Grand Hoteallas. +ovdalis namahuvvon goadjin-sáni). +Dieđuid mielde galggai čađahuvvot narkotihkkagávppašeapmi dan eahkeda, ja dan vuođul šattai stuibmi gos okta dain dievdduin čukkohalai niibbiin, čállá Sveriges Radio. +Eatnigiela ja vuosttašgiela guorahallamat hárve badjánit ovttagielagiid gaskkas, go sii eai dárbbaš smiehttat mii lea sin eatnigiella. +Jurdda vulggii soljjuin +Sus lea álo leamaš nana jietna, muhto vásihii buozalmasvuođa oktavuođas ahte lei ge justa jietna maid massii. +Almmái gávdnui duššan eahkes. 12:20 Skábmamánu 02. beaivi 2016 Sámi girječállit eai olahan bálkkašumi Disdaga ledje Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi riemut Københámmanis, Danmárkkus. +Dieđu validitehta oktavuođas sáhttá earuhit nom o tehtalaš (luonddulágaid čilgedeaddji) dieđu ja idiográfalaš (doahpagiid čilgedeaddji) dieđu. +Sámedikki cealkámuš vuoigatvuođaministeriijai 30.3.2017 Dnr. +Fina olgun vázzimin moadde minuhta. +Gullevašvuođadilli ii gula dušše eatnamiid ja valljodagaid háldemii dahje man ollu leat ávkkástallan, muhto seamma dásis maiddái eallima eará bealit, nugomat fuolkevuohta, árbedieđuid seailluheapmi buolvadagaid gaskkas ja gullevašvuohta guovlluide. +- 8. luohkáid oahpahus ordnejuvvui ođđasit nu, ahte Ohcejoga ja Anára gielddaid nuoraid čohkkejedje Anárii (Asp 1965: 45). +Hopp til hovedinnholdet på siden Gii son "Dán jagáš Porsáŋgulaš 2012" gudnenamahusa berrešii oažžut? +Hauptdávvirat vuvdojuvvo hárve olgoriikkaide. +Lea maid hui dehálaš dáhpáhus go GLR oaččui ovttasbarggu NRK P4:in, ja ovtta ládje buvttii buoret ekonomiija midjiide, muitala Kristensen. +Sámi mánáidgárddeseminára, 11:30 Sámediggi bovde sámi mánáidgárddesminárii Álttái skábmamánu 11. ja 12.beaivvi. +Rabas virggit vuođđoskuvllas ja mánáidgárddis Skuvllas: 1/8-14 rájes lea rabas sadjásaš oahpaheaddjivirgi, gitta 270%. +Sámi ja automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon visti lea sámi visti mii lea boarráset go 100 jagi. +Ruoŧa bealde lea bihtánsámi guovlu davit Árvvesjávrri ja davit Árjjátluovi rájes gitta Biŧoneanu rádjai Norrbottens leanas. +Plánenstrategiija deattuha ahte leat dárbbut mat galget stivret plánenbargguid ja dát barggut eai galgga dárbbašmeahttumit stuorrut. +HE 284/2014 vp, 89; Olmmošvuoigatvuođaguovddáš (2016), 65-66. +Danin gielalaš vuoigatvuođat sáhttet báhc +Dás čuovvu oaniduvvon jahkedieđáhus. +Go vázzit davábealde Biedjovákki, gos leat vuos bohkan iskosiid dihte, de čilge Isak Mathis Triumf ahte leat ihttán ođđa luottat maŋŋel go leat geasehan buot rusttegiid dohko. + (Ravna 2000a, 14): +Dán kategoriijas lean geavahan eanetlogu ja rašuvnnalašvuođa prinsihpaid. +oahpaheaddjit, muhto sin iežaset kultuvrra oahpaheames sin pedagogihkas vuhtto ráhkesvuohta. +Politimeašttir duođašta ovtta ášši Mánnodaga gulustuvai SVT Ođđasiid bokte ahte 27 jahkásaš dievdoolmmoš Finnmárkkus eret lea váidojuvvon Norggas maid veagalváldán ovtta nissonolbmo. +Konferánsa cealká, ahte álgoálbmogat leat moanaid buolvvaid čađa ovddidan holisttalaš árbevirolaš dieđu iežaset guovlluid, luondduriggodagaid ja birrasa hárrái ja das leat oktii giessasan eana, guovlu ja diehtu (Burgess 1999: 9). +Nuortaluládat ja arvi dagai ahte dat gahčče Gaska-Ruoŧa, Lulli-Suoma ja gaska-Norgga badjel maid. +De dolle bovssa ratti vuostá, nu ahte čiehka ihtá oidnosii ja jearrá galle beali dál oaidná. +Ráđđeaddikonferánsa Álttás, ođđajagimánu 13. b. 2015 Ovdanbuktin: Obbalaš dieđut ohcanproseassa ja unnitlogugielagiid birra (PDF, 249 kB). +Vahku 6 - Álggahit flisaid ja eará gaikunbarggu Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid vuhtii váldit ođđa vuodjin- ja parkerendilálašvuođaid. +Konservatismma dahje gávtti deattuheami sáhttá árvalit lean lávki kultuvrralaš proseassas, mii lei vuohttimis sámiid morráneapmin dahjege etnihkalaš aktivitehtan. +Aage Gaup, riegádan 1943, ja dáiddalaččat bargan árra 1970-logu rájes. +Divusteami gánneha dahkat jođánit ságastallamis iige giddet dasa dađe eanet fuomášumi. +Munge lohken das vuosttas geardde girjjis inge lean gullan das ovdal. +Searvevuođa mearkkašumi gieđahallá maid Sara (2003) artihkkalisttis, mas +Ovdaprošeaktadeaivvadeamis bukte oahpaheaddjit ovdan, maid sii háliidivčče bargat ja mo sii háliidivčče ođasmahttit praksisiid skuvllain. +Fáddá gullá mu doavttirgrádaprošektii, mas guorahalan definihttavuođa, artihkkaliid ja demonstratiivapronomeniid davvisámegielas. +Sammallahti, Pekka 1982: Lappish (Saami) Hunting Terminology in an Historical Perspective. +oažžut barggu rabas bargomárkaniin. +Applikašuvdna iOS:i gos leat sánit ja dajaldagat dan viiddis árbevirolaš luossabivddus Deanus. +Buot bealit ja rusttegat leat divvojuvvon, ođasmahttojuvvon dahje molsojuvvon. +Guktuin fágain lea ohcanáigemearri bearjadaga juovlamánu 18. beaivve. +Lonuhusgávppi nohkan čuzii dállodollui, go buvddat heite oastimis gápmagiid, álggii heajos áigi. +Kultuvrra dahje árbevieru sirdáseamis lea sáhka dieđu ja máhtu sirdáseamis maŋit sohkabuolvvaide. +Olmmoš sáhttá áddet nuppi giela muhto ii máhte ieš hállat dan. +Gonagas sáhttá addit láhkaásahusaid dan hárrái, geas lea fágalaš vástu vuosttaš lađđasa vuođul, ja mo su válddi sáhttá sirdit earáide. +Kulturbire, man govvida ideála "buot diehtti" eamihálli ja -gulli (ovttaskas kompetenssaid ovttastupmi) Werner ja Fenton mielde (1973: 540). +Foto: Sámi allaskuvla Lihkusávaldagat UiT Norgga árktalaš universitehta rektorii, Anne Husebekkii. +Polku s. 51 - 62. +Beasat maid gullat gelddolaš, easkkaráhkaduvvon musihka maid Astrid Kjølås, Sigmund Sætre ja Kjelfrid Kjølås/Per Gunnar Andersen čuojahit. +Ii lea ahkerádji oktasaš luoikkahankoartta oažžumii. +Krigsman lea ovddalgihtii hutkan oasi dáhpáhusain, mat galget leat muitalusas. +Mun lean maid sutnje lohpidan njulget vuogádaga gielddas ahte sidjiide, geaidda sierravuodjinlobit gustojit, ožžot dieđu sierravuodjinlobi addima birra, lohká Faltin. +Dutkanáigodagas Suomas lea dáhpáhuvvan nuppástus skuvlejumi lágideamis, go ođđa vuođđoskuvlaortnet váldui atnui. +Skuvla lei ordnejuvvon sierra bajiide nu, ahte čakčat ja giđđat skuvlla vázze boarrásot oahppit ja guovdalasdálvve nu"kansanopistos oahpaimet čuoldit ja gođđit ránuid" (N2e). +Danen le ájnas ráden le buorre aktisasjbarggoævto ja åvddånahttemvejulasjvuoda. +Lámisvuhtii laktáseaddji dutkamuša čađahedje ovdal dávjá nu ahte lámisolbmot eai ieža eaige sin ovddasteaddji organisašuvnnat váldon mielde dutkanprosessii. +Lámisvuođabargojoavkku barggut leat iešguđegeláganat ja dat sisttisdollet earret eará oktasašsoahpamuša geatnegasvuođaid plánema ja válmmaštallama, ovttasbarggu ja olbmuid oassálastima suokkardeapmi ovttas váljagotti bissovaš lápmásiidjuhkosiin, ja lassin lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuhttindoaimmaid čuovvun ja doarjun vejolašvuođaid mielde vuoigatvuođaáššeolbmo ja olmmošvuoigatvuođaguovddáža doaimmas ja áššehasbálvalusas. +Searvvit, organisašuvnnat ja etáhtat mat bohtet Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, servet. +Bergh ásai ieš skuvllavistis gos sus maid vurkkoduvvui Kaavena bumbá. +Dán jagi lea Munkerud skuvla mii lea ovddemusas togas Oslos. +Almmolašvuođalága § 25 vuođul sáhttet ohccidieđut almmuhuvvot vaikko ohcci lea bivdán ahte son ii galgga čállojuvvot ohcciidlistui. +Báhcet stuora ráiggit oahpus go massiba diimmuid, geahččalemiin de oččošeigga heajos bohtosiid ja nu maid dieđusge oččošeigga heajos árvosániid dárogielas, čilge váhnenolmmoš. +Dábálaččat duodjeproseassa sisttisdoallá dáid guktuid. +Sámeduojis atnet maiddái doahpaga álbmotdáidda: +Oahpaheapmi čájeha čuovvovaš sohkabuolvvaide dieđu bálgá, mii muitala sin árbbis. +Liikká dat mo sápmelaš vásiha sohkabeali ja leago sápmelaččaid vásáhus sohkabealis earálágan suopmelaččaid vásáhusaid ektui livččii dehálaš fáddá sohkabealledutkamuša giettis. +Nielsen, Konrad 1979: Lappisk (samisk) ordbok. +Leat maiddá sámi stohkosat, duddjonbádji mánáide ja sirkus-doaimmat. +Leat registrerejuvvon 274 norgalačča geat ásset Chiles- eatnasat orrot Santiagos ja Puerto Montt-guovllus. +Nuppe dáfus giella gis maiddái speadjalastá kultuvrralaš kognišuvnna, ja nu lea giela guorahallan lea guovddážis kultuvrralaš kognišuvnna ipmirdeamis. +Gielda háliida seammás giitit álbmoga go leat addán sihke møbeliid ja biktasiid báhtareddjiide. +Boares sápmelaš (vanhalappalaiset) ii gidde fuopmášumi árbevieruid seailluheapmái, dat lea sus alddis. +Go olmmoš vulggii doahput jeahkáliid, de bijai láigeboahkána birra. +Muhto de, go mun gehččen dáid govaid, ahte mii lea dálá olbmo ipmárdus. +Egil Pedersen, Marja Bål Nango ja Elle Sofe Henriksen Gehččiid bálkášupmi Gøteborga filbma festiválas Stoerre Vaerie filbmii Sámi filbmadahkki Amanda Kernell oaččui gehččiidbálkášumi Gøteborg Internašunála Filbma festiválas. +Gielddastivra geavaha plánalávdegotti meannudeame vuođđun plánaprográmma loahpalaš mearrádusa oktavuođas. +Boahtte skuvlajagi galgá fas dábálaš vihtta beaivvi skuvla vahkkus. 12:53 Čakčamánu 23. beaivi 2016 Fuođđokamera lea govven gumppe go borrá sávzaráppi, Lierne suohkanis Davvi-Trøndelágas. +nana eamiálbmogiid mandáhtta, daningo eamiálbmotorganisašuvnnat oassálaste aktiivvalaččat olles ráđđádallanprosessiil, badjelaš guoktelogi jagi. +Dehálamos erohus gaskal dán guovtti háhkanvuođu lea ahte dološ áiggi rájes geavaheapmi gáibida sakka guhkit geavahusa go oamastus. +Váldoášši lea ahte oahppit besset oahppat mo sáhttá geahččalit gávdnat +Dat oassi mii čilge giela unnimus osiid, jietnadagaid dahje fonemaid, gohčoduvvo fonologiijan dahje jietnadatoahppan. +Mo manná ? +Divttaid ovdanbuktimis ovttas luđiin ja musihkain lea erenoamáš alvvalaš ja čuohcci fápmu. +Riikkaidgaskasaš evalueremat ja bohtosiid buohtastahttimat (PISA ja PIRLS) leat boktán oahpahuspolitihkalaš beroštumi mii váikkuha njuolga dálá čálamáhtu oahpahussii. +Su aitto čađahuvvon mátkkis Sámis de lea dáiddár maiddái čohkken dulljiid elliin main lea leamašan earenoamáš mearkkašupmi (dulljiid) eaiggádiidda, elliid maid ieža leat njuovvan. +Málle sáhtášii geavahit ávkin oahpaheddjiid vuođđo-, joatkka- ja lasseoahppofálaldagain. +Oaivve siste lea dáiggas ja čoavjji dievva silbaruđat. +Dán rádjai leat 278 gieldda vuolláičállán julggaštusa, muhto Kárášjohka ii leat okta dain. +Gámagoarrun lei dan áigge servošis dehálaš, go ledje badjereaŋggat ja mánát. +Dán mánu goalmmát beaivvi lei ohcanáigemearri Luostejoga ruđaide, ja leat ollugat geat háliidit oasi das. +Okta vuohki lea geavahit láidesteaddjin dálkkodanrieggá, ja čájehange, mo mii čađaheimmet proseassa oahpaheddjiiguin ovttas. +SG, Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat vuođđudedje eanetloguráđđehusa ja Kristin Halvorsen šattai riikka vuosttaš finansministtar gii lea nissonolmmoš. +Lassila, Juhani 2001: Lapin koulutushistoria: kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut. +Jagi 2004 addojuvvui direktiiva, mii gieldá vealaheami dievdduid +Mus lea dát sáttasátni; eaige sápmelaččat galgga oažžut garraset ráŋggáštusa. +Mearrádus mielddisbuktá ahte eai šatta stuorát rievdadusat klinihkalaš šibitdoaktáriid fáktaortnega hálddašeamis 01.07.2012 rájes. +Suodjaluvvon guovlluid stivrrat Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta lea soahpan ásahit suodjaluvvon guovlluid stivrraid, maidda dáhkiduvvo sámiid oassálastin. +Nissoniin sajádat sámeservošis lea oppalohkái čuoččáldahttán maid dieđalaš ságastallama, ja váikkuhusat +Ráđđehusa evttohusa mielde njuolggadus geatnegahttá stáhta dorvvastit vuođđovuoigatvuođaid duođalaš ollašuvvama maiddái aktiiva doaimmaiguin, ovdamearkka dihte láhkaásaheami nuppástusain. +Gonagasa ja Dronnega láidesteaddjin mátkkis lea olgoriikkaministtar Børge Brende ja olju- ja energiijaministtar Tord Lien. +Jođiheaddji sáhttá doaibmat 3 maŋŋálas áigodaga. +Dán tearbmawikis lea vejolaš registreret tearpmaid juohke suorggis. +- Mun oainnán ahte sámi mánáid-tv:i lea stuorra dárbu, go oainnán man olu movtta ja beroštumi dat boktá mánáin. +Ovdalis namuhuvvon čálli guovttos joatkiba ahte oktasašsoahpamuša deattuhan olmmošvuoigatvuođalaš geahččanguovlu lea almmatge ain ovdáneaddji, ii hegemonalaš dulkojumi vuolggasadji lámisolbmuid sajádahkii váikkuheaddji láhkaásaheam +Maiddái dán jagi lea oaggungilvu Deanušalddis ja seammá beaivve luitet koanstavuojažiid šalddis detnui. +Dasa lassin lea das dehálaš diehtojuohkinrolla Barents Observer neahttasiiddu bokte. +Son ovddastii Norgga ollu olgoritmátkkiin, ja doalai sártni ON generálčoahkkimis máŋgga oktavuođas. +Aiddo dákkár meattáhusaid divvumii lea Divvunprográmma vuogas. +Ovttaveardásašvuođa- ja dásseárvolávdegoddi: nissonpáraid ii oaččo vealahit almmolaš +Dálá servodagas lea mealgat váddáset birget lohkan- ja čállinmáhtu haga go ovdalis áigge. +Son fallehii váttisvuođaid áibbas eará bealde go earát barge, earet eará dan dáfus ahte logai gálduid bustávas bustávvii. +Standard Rules for the Equalisation of Opportunities for Persons with Disabilities), maid ulbmilin lei ovddidit lámisolbmuid ovttaveardásaš vejolašvuođaid. +Diedádus vuoset lassánibme le læhkám stuorámus dáhpádus- ja doajmmavidnudagájn ja berustimorganisasjåvnåjn. +Guovdageainnus lea allaskuvla. +Jagi 1970 rájes govvadáida sihke tevnnegat ja grafihkka, ja barggai bázziiguin. +Juogadeapmi lea buorre ášši. +Dasa lassin čuolddašit lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ja daid hástalusaid našuvnnalaš láhkaásaheamis ja seammás giddet fuomášumi sápmelaš lámisolbmuid sajádahkii muhtin ovdamearkkaiguin. +Dan son dagai ekspressiiva, abstrákta hámiiguin. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu Prográmma addá gelbbolašvuođa sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dieđalaš dutkamii ja bargguide mat gáibidit alimus dási áššedovdamuša dáin surggiin. +Kjerstin Klæboe ja Stig Eriksen gudi goappátja libá Divtasvuona suohkanin virggáduvvam, tjálleba dan dålusj jåhtulakbálggá birra mij Vuona ja Svieriga (Divtasvuona ja Jielleváre suohkanij) gaskav manná, dålusj sáme kulturduobbágav. +Battiste hutkkai geavahit mállen dálkkodanrieggá, man Davvi preria indiánat geavahit, láidestit dekoloniserenproseassa čađaheami. +Ráđđehus ii čuovvolan Sámekomitea evttohusaid dieđáhusastis Stuorradiggái 1963:s. +eanet seksuála- ja sohkabealleunnitlolguid sajádagas Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas dán raportta kapihttalis 6.4. +Sii áigut iskat gokko čáhcebohcciin leat ráigi. +Su gásttanamma lei Christian Frederik Carl Georg Valdemar Axel ja son lei Dánmárkku Prinsa. +Dán siiddu áigeguovdilastit go ođđa láhtut leat merkejuvvon ja rahppon. +1. Mii iskat nannet sámegiela geavaheami ja maiddái beroštumi sámegielas. +Son lasiha vel ahte orohat lea leamaš dikkis earret eará eanangeavahemiid dihte. +ráhkkananságastallamiin sámeservoša ovddasteddjiiguin. +Oktan boahttevaš dutkamušaid fáddán evttohuvvojit veajuiduhttinterapiijahámiid lágidanvejolašvuođat sámegillii, maid ÁEL:a goastida. +Ovddibut gohčoduvvojit syntehtalaš giellan, maŋibut fas analyhtalaš giellan. +Sosiálafuolahusláhka 1378/2010. +Čohkkirassámegiela sáhttá viidáseappot juohkit guovtti suorgái ele suopmanii: Norggabeal suopman ja Ruoŧabeal suopman. +Stáhta dearvvašvuođageahčču ávžžuha ahte riikka buot suohkanat guorahallet iežaset vuogádaga doarjjaohcamiid gieđahallamis ja árvvoštallet ahte sáhttet go sin bálvalusas leat váilevuođat. +Addit bearaš- ja olluvuohtavuoládusa. + (Lukkari - Aikio 1993: 78 - 79.) +Dán joavkkus lea okta 1952 riegádan informánta, guhte lea ravdadáhpáhus. +Odne borgemánu 9. b. ávvudit mii ON riikkaidgaskasaš álgoálbmotbeaivvi. +Máhtuin mii sáhttit eastadit rasismma ja váikkuhit dasa ahte kultuvrralaš erohusat áddejuvvojit buorebut, dadjá várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Norgga bealde Sámediggi lea ožžon ovddasvástádusa das ahte jođihit proseassa ja háliida danne gulahallat guoskevaš orohagaiguin sihkkarastin dihtii buoremus proseassa barggus. +Dasa lassin sápmelaš seksuála- ja +Dat sáhttá vuosehit eallinbirrajođu ja ávdagasa - oppalašvuođa eallimis. +Mánájgárddeåhpadiddje oahppe oadtju aj máhtudagáv ja bessi oahpásmuvvat sáme kultuvrajn, histåvråjn ja sebrudakiellemijn. +Mii áigut láhčit ealli ja máŋggabealat dáidda- ja kultureallima mas lea buorre dássi, mii buvttaduvvo, dahkkojuvvo, gaskkustuvvo ja muosáhuvvo ja lea buohkaid olámuttus. +Lulli-Eurohpás lea olu kálka báktevuođus mii mollana ja čuovvu jávrriide ja eastada suvruma. +Oahpaheaddji Elsy Labba vásihii sohkabeliid gaskasaš erohusa, go geahččalii sámevuogi mielde oahpahit iešbirgejumi. +Geahččaleahkki gávdnat čáppagirjjálašvuođa teavstta man vuođđun lea sátnevájas. +Semánttalaš kognitiivvalaš antropologiija mielde juohke kultuvrras lea dan iežas integrerejuvvon doahpagiid, árvvuid ja symbolaid ortnet, mii sirdása kultuvrra enkultureren- ja sosialiserenproseassain boahtti sohkabuolvvaide. +Dát ållagasj guosská moatte merrasáme dáfojda Råmsån ja Finnmárkon ja markasáme guovlojda Oarjjelij-Råmsån ja Nuorttalij-Nordlándan. +Son lea gieskat almmuhan albuma "Riv i hjertet" mii lea ožžon buriid árvvoštallamiid. +Lihkká lohká šiehtadallanlávdegotti jođiheaddji Inge Even Danielsen sin diehtán ahte eai sáhttán vuordit nu stuorra lasáhusaid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Isak Saba guoddážis gaskavahkku golggotmánu 28.b. tii. 19:00 7 Sámi Stories leat oanehis filmmat gos čieža sámi filbmadahkki-taleantta čájehit máidnasiiddiset. +Dál duostá Solbakk niegadišgoahtit prográmma mii jorgala eará gielain sámegillii maid, dego "Google translate". +Son lea čuojahan gitára váikko makkár musihkkáriin, earret eará Odd Nordstoga ja Jan Eggum. +Dál lea ge dat guokte jahki dievvan, ja sii leat Girkonjárggas, Nuorta-Finnmárkkus, gos galget maid šiehtadit ja boahtit ovttaide nu ahte sáhttet vuolláičállit ođđa ovttasbargošiehtadusa. +Fedje Fylkkamátkki nubbi beaivi álggahuvvui Fedjes, gos Gonagasbára vuostáiválde kájas ovdalgo vulge Fedje buhcciidsiidii. +Jagi 2012 dohkkehuvvui dan áigge ovddidanministtara, Heidi Hautala, álgagis nu gohčoduvvon lámisvuoigatvuohtabargu (Vammaisoikeustyön vahvistaminen Suomen kehitysyhteistyössä), man vuođul Suoma lámisvuođabargu lea nannejuvvon. +buot dološ ealáhusvugiid sániid. +Deadlines leat: Raporttat mat ráhkaduvvojedje prošeavtta plánedettiin ihtet dán fierpmádatbáikkis. +Háliidago du searvi lágidit miessemánu 17.bv doaluid Unjárgga gielddas? +Guovdageainnu suohkanstivrra leat Sámiálbmot bellodagas (SÁB) 5 áirasa, geain eatnasiin leat dahje leat leamaš luohttevašdoaimmat NSR:as. +Maffi, Luisa 1994: A Linguistic Analysis of Tzeltal Maya Ethnosymtomatology. +Helsset: Lakimiesliiton kustannus 1996, s. 435. +Kártemii gullet vuoigátvuođat maid leat sáhttet leat olahan čearddalaš dážat, kveanat ja eará joavkkut, seammaláhkái go vuoigatvuođaid maid sápmelaččat leažžet olahan. +Nagirváre lunttat viimmat rávásmuvvan 2003:s sii čohkkejedje joavkku vuosttaš geardde ovdal-juovllaid čiekčamiidda Kárášjohkii, go eai beassan boarráseappuid mielde. +De sáhtášeimmet figgat eallit vehá eanet seastevaččat, evttoha Valle. +Oktan árvvoštallančuozáhahkan lea duodji (Guttorm 2002). +BOA101 Boazu ja bohcco ávki/birgejupmi Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +eanet dán meroštallama birra dán raportta kapihttalis 3.2. +Eahpesymmetralaš unnitlogu-eanetlogu -váldegaskavuođaid guorahallet Amerihká indiána- dutkamušain Natives and Academics (1998) girjjis. +Jagi 2015 lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvan loktejuvvui vuohon kansliija erenomáštemán. +Jus lea dárbu erenoamážit, ja jos ipmilbálvalusplána rievdaduvvo, de sáhttá dat almmuhuvvot "Finnmarken"-áviissas. +9.1 Čállinvuogit +Øzerk (2008) čállá doaibmi guovttegielatvuođa birra oppalaččat pedagogalaš perspektiivvas, mas deattuha doaibmi guovttegielatvuođa identitehta, kultuvrra, doabaáddejumi ja máhttoduddjoma perspektiivvas. +Materiála čájeha ahte earutkeahtes oamasteapmi boahtá vel čielgaseappot ovdan aviisateavsttaid SOG-geavahusas go čáppagirjjálašvuođas. +Árbevirolaš máhttu leat eamiálbmogiid ja báikegottiid kumulatiiva vásáhusat, ovdánahtton čuđiid jagiid čađa, árbevirolaš eallinvuogis ja resurssageavahemiiguin ja -suodjalemiiguin dain guovlluin gos eamiálbmogat ellet ja hálddašit. +Dieđu sisdoallu addá vástádusa gažaldahkii, maid ovttaskas olmmoš diehtá dahje máhttá. +Dákkár doaluin beassat čalmmustahttit min báikkálaš sámi kultuvrra, historjjá ja gullevašvuođa. +pp. +Go boahtit sisa vistái, de oaidnit dán hirbmat stuorra lanja, girjjit dievva, ja dievasčoahkkinlatnja oidno fas stuorra glássaráiggiid čađa. +Son bijai čielga eavttu: " juohke nissonolmmoš gielddas galgá sáhttit oažžut bálkkašumi". +Gaskaijarocka stivrrajođiheaddji Jan Olli lea maid duhtavaš dán jagi Gaskaijarockain. +Vuosttaš girjjiin vedje lean dušše govat maid vuolde lei sátni, ja nu soittii dalle jo báhcán millii dakkár sániid čálagovva go omd. +Jacoba katedrála lahka, ja doppe sin vuostáiválddii bisma Ante Ivas. +Sullásaš lágideamit ledje iežáge Davvi-Romssa girjerájuin, ja Svalbarddas. +Dákkár perspektiivvas de suorpmas mii johtá eatnis niidii govvida gullevašvuođa vássánáigái ja máttaretniide - sidjiide geat vánddardedje eallima čađa ovdal min. +Čuovvovaš lávki sáhttá leat hárjehallat muitit olles teavstta sisdoalu. +1972 Lappi leanas mánát álggahedje ođđa vuođđoskuvlla, man mielde ásodagaid heaittihedje ja oahppiid álge jođihit skuvlii beaivemáziid skuvlabiillain. +Richard Bergh lei oahpaheaddjin Leavnnjas 1960-logus, ja maŋŋil virgáduvvui son Skuvvanvári skuvlii, gos musea dál lea, skuvllahoavdan. +Dákkár giellastoahkamat main buhtte prosániid nugo pronomeniid, pro-advearbbaid ja provearbbaid (omd, mannat ja dahkat) sáhttá oahppat ollu ođđa sániid. +Historjjá dutkamuš čájeha ahte seamma sohkabeallái gullevaš olbmuid sihke fysalaš ja emotionála gaskavuođat lea +guol-li ja guo-li, dol-gi ja dolg-gi. +Dát miehterávdnji, maid ON Álgoálbmot deklarašuvdna (2007) nanne, doarju máilmmi álgoálbmogiid árbevirolaš dieđuid seailluheami, sirdima buolvvas bulvii ja ođasmahttima. +Juo boares giellaoahpain namuhuvvo, ahte davvisámegiela muhtin pronomenat geavahuvvojit skandinávalaš gielaid artihkkaliid láhkai, omd. +Vuosttaš joavku, siskkáldas lingvisttalaš prinsihpat, govvida lingvisttalaš (phonemicity ja morphophonemicity) ja giela siskkáldas (simplicity, etymology, +Sámi oahppit leat behtohallan go eai oahpa eanet ja váhnemat leat behtohallan go mánát eai šatta guovttegielagin. +Diedádus galggá aj vuorodimijt tjalmostit ja vuojnnusij buktet makkir hásstalusá miján li gå galggap mánájgárdijt dahkat nav buoragin gå vejulasj. +Oktasašgottis sáhttá leat láhkaásaheamis dahje árbevieruin badjáneaddji vealahandahkkit, mat eastadit olbmuid formálalaččat ovttaveardásaš sajádagas fuolakeahttá sin vejolašvuođaid duođalaš ovttaveardásašvuhtii. +albma fáktadieđuide vuođđuduvvi dieđu lasiheapmi buot seksuála- ja sohkabealleunnitloguid birra nu maiddái sin vealahanvásáhusain. +Okta informánta buktá ovdan maid oktonasvuođa erenomážit gávpogis ássi sápmelažžan, guhte gullá seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui, daningo seamma kultuvrralaš duogážii gullevaš olbmot eai LHBTIQ -servošiin jur leat. +maid Rivas Veralde (2015), s. 7. +maid dán raportta s. 110. +Seamma fámut barget dan ala ahte lustabivdit ja kapitála beroštumit galget beassat bivdit luosa. +Go guokte vahku lei leamaš skuvllas de logai ahte ii báljo nagot šat vuoigŋat, ja ahte sus buollá raddi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gos ja goas sáhtát jienastit ovddalgihtii? 22. April 2013 av Frode Gundersen Dáppe gávnnat dieđuid dasa ahte gos ja goas sáhtát jienastit ovddalgihtii sihke Stuorradiggeválggaide ja Sámediggeválggaide 2013. +Barth, Fredrik 1969: Introduction. +Mu dulkojumi mielde son čilge, mo koloniseren sáhttá bissehit jurdagiid, ja bagada min vuolgit eret diekkár kámmáriin iežamet oahpes lanjaide duoddariidda, gos jurdagat fas besset luovusin. +Bibliotehkas lea oktavuohta olgolatnjii stuorra glássaráiggiid čađa máttás guvlui, bajábealde galleriijas leat dievva girjehildut main leat ollu girjjit. +Don it sáhte oasálastit gilvvohallamis skuvlla čađa, muhto sáddet iežat barggu ieš! +Alit moskéa huksejuvvui Sultán Ahmet áiggi, álggugeahčen1600- logu, ja lea okta stuorámus moskéain Istanbulas. +• Eanaš bargguid fáddán lea dat ahte luondu eallá ja +Ovttastávval konsonántaloahppasaš sátni čuodjá sihke +Guovddážis lea sierra stivrenjoavku maid gielddastivra vállje. +Gáldu álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža jođiheaddji Laila Susanne Vars mielas Norgga beal sámiin leat unnán dieđut dán áššis. +Árbevirolaš dieđu luondduhálddašandiehtu ja luondduáddejupmediehtu gohčoduvvo máŋggain namain, nugo álbmotekologiija, etnoekologija, +Kulturdepartemeantta njuolggádusat leat vuođđun ISFI'a doibmii ja ISFI lea ožžon našunála ja internašunála statusa. +5: Persons with Disabilities, 9 December 1994, E/1995/22. +Dan dihte fertejit buot geavaheaddjit vuhtii váldit nuppiid, ja geavahit rustegiid nu go čujuhuvvon. +Dasto eará studeanta dadjá: "NN ii bora guoli. +Vuvdo Davvi Girjjis ja muđui iešguđet gávppiin Kárášjoga márkanis, ja maiddái sáhttá oastit Finnmark Kontorservice:s Leavnnjas, Guovdageainnus ja Álttás. +Muitaleahkki sin girjjálašvuođa birra ja čájeheahkki man láhkai dát áigodat boahtá ovdan sin teavsttain. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša mielde buohkaid vuoigatvuođaid dorvvasteami galgá sihkkarastit maid praktihkas, maiddái sápmelaš lámisolbmuid dáfus. +Dán prošeavtta informánttaid mielas maid ođđa oktasašdavviriikkalaš searvvi vuođđudeapmi livččii dehálaš ja dan bargui galggalii oažžut doarvái resurssaid, vai searvvi bargiid bargu ii manale hohkkái ruhtadeami jámma +Maŋemus 2-3 jagi lea multidáiddár bargan dainna dáidagiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hálidat go čađahit teoriijaoasi Mánáid- ja nuoraidbargifágas? 13. October 2010 av Juhán Niillas Wigelius Dán sáhtát dahkat Deanu oahppoguovddážis. +Dál son lea ožžon ođđa spábbačiekčanlihtu interimstivrras luohttámuša ja lohká gearggusin jođihit ođđa lihtu. +Twentieth-Century Ethnography, Literature, and Art. +Don oaččut praksisateastta mii čájeha ahte du praksisa lea dohkkehuvvon. +Guovtte- ja máŋggagielat biras maid váikkuha sániid mearkkašumiid rievdamii. +Skuvlla dásis oainn +Go dat lea daddjojuvvon, de mu mielas lea imaš go stáhtaráđđi Jan Tore Sanner dán láhkai duvdá eret álbmotrievttálaš ovddasvástádusa ruvkefitnodahkii das ahte sihkkarastit sin eallinvuođu geat ellet boazodoalus. +Son oasálasttá doaluin mat leat Poršáŋggu giella ja kulturguovddážis. +čeahpes gáma). +Stáhtaguossástallan joatká ihttin ealáhusseminárain, gos Presideanta doallá logaldallama ja Áibmosuodjalus lágida čájehallama Akershus ladnis. +Saamelaisten oikeudet ja asema alkuperäiskansana Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa (Faurie, 2011). +čállet jođiheaddjit ja sii lasihit, ahte ruoŧa oahpaheddjiid oahpuid pedago +Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet leigga Suomas stáhtaguossástallamis 2007:s. 2010:s lei Suopma Norgga 11.deháleamos gálvooastiriika, ja 13.deháleamos gálvovuovdinriika, ja dien guovtti riikka gaskanisgávppašeapmi lea lassáneamen. + - Mun boađan jorgalit juohke geađggi gávdnat oahpaheaddji go boađan fas bargui boahtte vahku. +Árat dán geasi lea ráđđealmmái, vuđolaš proseassa vuođul, gos sihke otná jođiheaddjit ja luohttámušolbmot oassálaste, mearridan organisašuvdnahámádaga dan ođđa dikšo- ja fuolahussuorgái Deanus. +Dálkkádatrievdademiid ektui álgoálbmogat fuolastuvvet ja dan čilgejit riikkaidgaskasaš sajádagain nugomat Arktalaš ráđis ja ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas. +Ailu Valle hálida čalmmustahttit, ahte sámiin lea ain iežaset doaladumit ja eallinvuohki. +Seminára maŋŋá jearahalle guovllu duodjáriin (sullii 700) oaiviliid searvvi vuođđudeamis. +Jos don medisiinnalaš dahje dálkkodeapmái guoskevaš ákkaid geažil dárbbašat mieđušteaddji, de lea mieđušteaddjis vuoigatvuohta oažžut buhtaduvvot dárbbašlaš goluid du mieđušteami oktavuođas. +Johnsen@samiskhs.no - In vuordán ahte galggai ná somá. +Go almmolaš ásahus sádde dehálaš poastta dutnje, de oaččut dieđu SMS dahje e-poastta bokte dan birra gosa galggat logget sisa vai beasat lohkat reivve. +Cuoŋománu 10. beaivvi 1814 bođii Riikkačoahkkin čoahkkái Eidsvollii. +Dasa gullet maiddái ee. +Dát vuogit sáhttet leat lihkostuvvan, ráddjejuvvon dahje veadjemeahttumat daidda jurdagiidda duon dihto gaskaoamis. +"Norge" skiippa bearráigeahččan lea stuora bargu, sihke deahkka ja mašiidna galget gozihuvvot, dan bargá skiippa bargoveahka dálvvi áigge. +váldit vuhtii sierra maid dakkár joavkkuid, geain lea erenomáš riska vealahuvvot, dego lámis nissoniid ja mánáid. +Teaksta lea jorgaluvvon davvisámegielas daid eará sámegielaide. +Giellageavaheddjiin, maiddái nuorra buolvvas, dávjá lea dakkár oaidnu ahte ovddit buolvvat dat hálle albma dahje rivttes sámegiela ja máhtte mealgat eambbo sániid. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Resursaguovllut, luonddušláddjivuohta, kulturmuittut ja kulturduovdagat leat dehálaš oasit das man gohčodit sámi kultuvrra ávnnaslaš kulturvuođu. +Sápmelaččaid ruovttuguovllus ássi sápmelaš lámisolbmuide sáhttá leat hui váttis oažžut barggu, daningo barggut eai gávdno seamma bures go gávpogiin. +Sáni rivttes mearkkašumi árvádallama veahkeha dat man dávjá gullá sáni, man konkrehta mearkkašumis lea sáhka, man olu veahki oažžu konteavsttas ja man deaŧalaš sáni mearkkašupmi lea olles teakstaoasi sisdoalu áddemii. +Danne illudahttá ge sakka oaidnit go min nuorra giellaambassadevrrat konkrehta váikkuhit sámegiela geavaheami joavkkuid gaskkas maid Sámediggi ja hálddašeapmi muđui eai olat doarvái bures: nuoraid gaskkas. +Dán jagi ferteje lágideaddjit FC Hulløy ja Hardhaus spábbačiekčanjoavkkut dieđihit ahte ii šatta Sáme Cup dán jagi ge. +Viessu lea eanet uhcit aiddo nu mo Áillohaš guđii dan. +Jos dán it sáhte dahkat, de čále dasto dainna varrarukses bleahkain mii lea golggahuvvon mu bálgá ala. +Dát lea ávvuduvvon miehtá riikka odne ja Kárášjogas ávvuduvvui beaivi boares girku luhtte. +Valle smiehtada, ahte sámiid oktavuohta luondduin lea áiggiid mielde rievdan. +Girjjis leat suohtas tevnnegat ja sámi hoahkamat. +- Strategalaš plána lea dehálaš, go das beassá álbmot oahpásnuvvat FeFo bargguide ja maid mii hálddašit, lohká son, maŋŋel go álbmotčoahkkimis vuhttui ahte olbmot eai áibbas diehtán mii FeFo bargu lea. + (Somby 1998.) +Searvvi gudnemiellahttun besset badjel 65 jahkásaččat guđet leat leamaš 10 jagi miellahttun. +lohkan- ja čállinmáhttu. +"Stoerre Vaerie" lea álgu ja loahppa Amandda guhkes filbmii, man namma lea "Sámi Varra", ja muitala guovtti oappážaga birra, geat eliiga 30 logus. +Leat olu ohcamat main leat čielga valáštallan- dahje kultuvrralaš ulbmilat, ja de ii galgga mu mielas skohtervuodjin ja biilabisánansadji caggat dáid, lohká Aspenes, ja namuha earret eará ahte doalvegeainnu huksen lea buorre ovdamearka čielga ulbmiliidda. +Ii leat dahpedorpmis ahte Romssa museas leat otne guokte sami čajahusa. +Dieđut 4 s. 21 - 30. + (Joks 2001: 46.) +Ruvdnaprinsa galgá earet eará ovddidit Norgga ealáhusdoaimmaid nannenbargguid St. +Guolásteapmi ja guollebiebman Finnmárkkus Guolásteapmi lea álo leamaš deháleamos ealáhus Finnmárkku riddoguovlluin. +Dál leat oahppame Sámi ofelaččain movt sii barget. 12:46 Borgemánu 19. beaivi 2015 Dolle Finnmarken aviissa suittiide NRK-journalista Eilif Aslaksen álgá Dagbladet Finnmarken AS váldodoaimmaheaddjin. +eamiálbmogiid mánáid vuoigatvuođa sihke sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide ja skuvlejupmái. +Barnes ja earát (1999), s. 20. +Okta sis lea ávžžuhan politiijaid boahtit Guovdageidnui. 13:08 Borgemánu 17. beaivi 2016 Narko-gárrenvuođas vujii šiltta veallut Nisu vujii biillain šiltta njeaiga narkotihkkagárrenvuođas ja vikkai maŋŋel dájuhit politiijat ahte su biila lei suoláduvvon. +Diet suorpmas lea menddo divrras. +- Eai jeakkis lean luopmánat, nu ahte ii lean luomeguovža gal. +19:19 Njukčamánu 23. beaivi 2016 - Lean háliidan nuppes fas boahtit Guovdageidnui go liikon hui bures dán báikki. +Su giella ja muitalanvuohki spiehkastage sakka Qvigstad girjji gielas ja muitalanvuogis. +Kjell H. Sæther vástida Boazodoalloorohat 16 ovdaolbmo Nils Johan J. Gaup čuoččuhussii ahte gielda ii beroš boazodoalus, muhto stuorra ruvkefitnodagain. +Gálddu stivra (Govven: Sergey Gavrilov) Stivra lea Gáldus alimus dássi man Ođasmahttin- ja hálddáhusdepartemeanta ja Sámediggi nammadeaba ovttas. +dakkár cealkagiin go Gumpe borai riebana ja vástideaddji dárogiela cealkagis Ulven spiste reven. +Muital su ja su čállima birra. +čájeha Jiellevári ja Johkamohki sámeskuvlla ovdaskuvla- ja mánáid + (Høgmo 1994: 25.) +Eamiálbmogiid servodatlaš-ekonomalaš doaibma vuođđuduvvá etnoekologalaš vuogádahkii. +Áŋggirdeapmi álggahuvvo odne Kampen skuvllas Oslos, ja Odd Iver Sara oassálastá Sámedikki bealis searvevuođas Julggaštusain givssideami vuostá. +SD dadjá maid ahte lea dehálaš ahte sámi musihkkabiras (mii guoská maid luohtái), galgá nannejuvvot ásahusaiguin main lea nana sámi vuođđu. +gea duon spiinni ja das bohte njoam +Lars Theodor Kintel lea jorgalan girjji julevsámegillii ja Ellen Bull Jonassen fas lea jorgalan dan máttasámegillii. +Ja mu sávaldat lea ahte mii dáppe sáhttit, ovttas lihtolaččaid vehkiin, organiseret iežamet suodjalusa ođđasis ja dakko bokte vuoitit fas friddjavuođa olles Norgga álbmogii. +Ohcamat galget leat Porsáŋggu gielddas maŋimustá 26.11.08 Gielddastivra dahká loahpalaš juohkima čoahkkimisttis 17.12.08. +Vuolggasadji lea dat ahte positiiva sierrameannudeapmi lea lobálaš. +Diehtu sisabeassamis sáddejuvvo e-poasttain 1-2 vahku ohcanáigemeari maŋŋá. +Nu in mun doaivvo giela leat stuorámus hástalussan, jus buohtastahttá eará váttisvuođaiguin, čilge Kiel. +Ferten ráddjet mearkkašumiid nu, ahte gieđahalan dás duodjemáhtu, kulturidentitehta ja gárvodeami kommunikašuvdnan, mat mannet oassái latnjalassii. +Giellaoahpahusvuohki mas ságastallojuvvo sániid mearkkašumiid birra, duddjo sihke doabaáddejumi, gielladiđolašvuođa ja buori geavatlaš giellamáhtu. +Foto: Sven Gjeruldsen, Det kongelige hoff Kong Harald og Alaskas guvernør Bill Walker. +Informántan leat nissonolbmot, guđet duddjojit iežaset várás dahje olbmuide. +Positiiva sierradoaimmat, mat sihkkarastet duođalaš dásseárvosaš vejolašvuođaid ja meannudeami lámisolbmuide, ii oaččo atnit vealaheapmin eará bargiid vuostá. +Profešunealla viisodat lea dihto kontekstii čadnon, dihto dáhpáhusaide, olbmuide ja eavttuide. +Avainsanat. +"Dáin govain dáhpáhuvvet sámiide 100 jagi geažes dákkár áššit, mat dáhpáhuvvat dánge áigge olu. +Go bargu lea dahkkon de almmuhuvvojit 10 ođđa bartahukksensaji čakčat. +Miessemánu 17. beaivvi gerge sii dainna bargguin ja Riikkačoahkkin válljii Christian Frederik Gonagassan. +Jahkásaččat lea beassášfestivála mas lea heargegilvu, Sámi Grand Prix ja Sámi filbmafestivála. +Yale University Press, New Haven. +Ohcanáigemearri lea guovvamánu 21. beaivi 2016. +Teaksta ii leat jorgaluvvon. +Máŋggabealát prográmma kulturvásáhusaiguin ja girkolaš servvolašvuođain hásttuha jurdagiid ja bovde vuoiŋŋalaš čiekŋudahttimii. +Fálesnuorri lea gelddolaš mearrasámi eanadat gos vuonat, jogat, sullot ja várit deaivvadit. +Dát guoská diehttelaččat maid lámis mánáid. +Áŋgiruššama joatkin sámi mátkeealáhusain Sámediggeráđđi evttoha ođđa áŋgiruššama sámi mátkeealáhusprošeavtta bokte ma.. +Mearrádusat maid jahkečoahkkin dahká geatnegahttet SDS hálddašeaddji orgánaid ja ovttaskas miellahtuid. +Transseksuála sohkabeali nannema lága 1 §:a mielde olmmoš nannejuvvo nuppi sohkabeali ovddasteaddjin dan ektui goabbá sohkabeali ovddasteaddjin son lea álbmotregisttarvuogádagas ja álbmotguovddáža sihkkarastinbálvalusas addon lága (661/2009) mielde merkejuvvon álbmotregisttarvuogádahkii, jos son čájeha medisiinnalaš čilgehusa das ahte son dovdá gullevavašvuođa nuppi sohkabeallái. +Bargit ožžo vuossárgga gáhku ja 30.000,- čálgodoaimmaide giitosiin das go leat nu bures bargan dan ovdii ahte geahpedit liigegolaheami. +Boazodolliin lea boazodoalu doaimmahettiin gielddas seamma vuoigatvuohta go gielddas ássi olbmuin. +Dien sullasaš konkrehta máhtuid birra lea ollu sáhka, vaikko dat eai leat dánáigge seammaláganat go ovdal eaige sámi birrasiin leat seamma vuordámušat dasa, maid mánná berre máhttit ja makkár agis sus vurdojit iešguđetlágan máhtut. +árbevirolaš bajásgeassimis čájehii, ahte sáhka lea sámi epistemologiijas, go das lea viiddes diehtu ja áddejupmi das mo diehtu, máhtu, dáidu ja dovdu sirdašuvvá buolvvas bulvii. +Marja Helander mielas luondu ja buot dat, mii dálá eanaspáppa alde dáhpáhuvvá lea hui miellagiddevaš fáddá. +Vuoiddadanruvdno lea ráhkaduvvon gellehuvvon silbbas. +Fylkkagielda lea maiddái mearridaneiseváldi Guolásteddjiid váste rekruterenfoanda Finnmárkku fylkkagieldda rekruterenfoanda guolásteddjiide lea loatnafoanda mii galgá leat mielde álkidahttit ođđaásaheddjiid ásahanhehttehusaid. +Dákkár ohcamat gusket doaibmabijuide nu go: - Smávit huksehusaide opmodagaide gos lea ovdal jo huksejuvvon (dábálaččat unnit go 50 m⊃2;). +Ástávuona giellagoahtie galgá ovddidit sámi giela ja kultuvrra min guovllus. +Doarju dearvvašvuođaseminára julevsámi guovllus Árran julevsámi guovdásj lea daid searvvis geat ožžot doarjaga Sámedikki dea.. +Ánde borjjastii meattá, muhto go dálki lei nu garas, de fertii son orustit Ceavccageađgegohppái. +Balto ii loga iežas heađástuvvan muhto deattuha ahte lea jahki 2011 ja gielda galgá čuovvut ođđa áiggi. + - Poromies 4-5 s. 19 - 20. +Geavatlač��at dákkár oahpahusvuohki mearkkaša ahte oahpahus fállojuvvo juogo gáiddusoahpahusa, árjjalašoahpahusa dahje gohttehatskuvlla bakte. +Duojáriid ealáhussearvi ja Sámiid duodji dat háliidit nannet ealáhusa ekonomiija- ja rehketdoallogelbbolašvuođa. +Dálá oahppoplána deattuha giela gulahallangaskaoapmin ja nu leage čielggas ahte giellaoahpas ferte leat stuorát deaddu funktionála giellaoahpas go formála giellaoahpas. +Mánáidgárdi lea sámi mánáidgárdi mii erenoamážit deattuha nannet ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra. +Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä s. 70 - 79. +Dál lea eanaš ránuin seammá govdodat. +Gonagasreabbá ráhkadii guolásteaddjiide stuorra váttisvuođaid 1990-logus, muhto dál lea dat boahtoresursan. +Vealahanvásáhusat sámeservošis +Rivas Velarde, Minerva Concepción, The Convention on the Rights of Persons with Disabilities and its implications for the health and wellbeing of indigenous peoples with disabilities, a thesis submitted in fulfilment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy, Sydney Medical School, University of Sydney (2014), s. 36-37. +- Jurddan lea, ahte kulturortnegiin livčče historjjálaččat nuppástuvvi diffušuvdnafenomenat dahege leavvanihtagat dahje lávvarávnnjádagat, mat bohtet ja mannet rievdatkeahttá olusge ekosystemaid váimmuselemeanttaid. +Dušše njeallje ođđa máná besset álgit Álttá Siidii. 11:06 Njukčamánu 11. beaivi 2016 "Reaktor" loahpahuvvo čálli ruovttubáikkis Multidáiddára Kenneth Hætta čállon teáhterčájálmas boahtá viimmat su ruovttubáikái Guovdageidnui. +Leat álo ákkat dasa ahte olbmot servet muhtin proseassaide main ovddidit iežaset man nu guvlui. +Dájddagin ja kultuvran le vejulasj buorre barggosajijt dahkat ja sjaddat ájnas oassen sáme æládusájs. +deattuhuvvo +Rolf (1990: 3 - 5) juohká dieđu viidásot mearkkašumis dan doaimmaid geažil. +Dát bealušteapmi lea stuorra bargu, mii gáibida dáin oahpaheddjiin eanet máhtolašvuođa ja oahpu go dain, geat barget váldoservodaga skuvllain. +Kulturskuvllas lea musihkaoahpahus Leavnnjas, Bissojogas ja Billávuonas, ja bagadeapmi- ja láidesteaddjibálvalus. +Áigemearri lea jagi loahpas. +Kursa lea gielddastivrralanjas ráđđeviesus, ja báhčin lea Nyborgmoenis. +Árktalaš guovlu definerejuvvo iešguđetládje Árktalaš guovllu lulit ráji lea váttis diehtit gokko lea danne go definerejuvvo iešguđetládje. +2015-05-20 Várjjat Sámi Musea web-siiddut doibmet fas 2015-05-20 Finnmárkkueanadagat nuppástuvvamin 2015-05-13 Nuorat geat eai geavat gárrenmirkkuid 2015-05-13 Miessemánu 17.b. +Lea Kristine Buljo ja Håkon Hansen priváhta mánáidgárdi mii ásaha ođđa ossodaga. +Doaibmi gielladási lea váttis jurddašit makkárge absoluhtta dahje dárkilit meroštallojuvvon dássin. +Márkanbáikkis muitalii Rivttát riddosearvvi ovddasteaddji Yngve Torbergsen Gonagasbárrii Foldvikmárkaniid birra, mat lágiduvvojit juohke jagi borgemánus. +Muhto heajain moarsi dahje irggi vánhemat hui hárve gárvodemiin čájehit vuostemielavuođa. +Sámedikki vuorrasiidráđđi ásahuvvui 2012:s ja das leat iešguđet sámi giellaguovlluid ovddasteaddjit. +Son leamaš konfirmánttaid oahpaheaddji ja maid skuvllačálli. +Mannji ii jeagat muhto geahččá ja oaidná áhku vuoššamin biepmu náhkkeseahkas. +Smávit jávrriid ala sáhttá mannat, muhto oaidnit Finnmárkkus ahte maiddái dat leat dušše belohahkii jikŋon, lohká seniorinšenevra, Åmund Kvambekk. +Máŋggadáfot vealaheami gieđahallama maŋŋel suokkardallo sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođalaš sajádat eamiálbmogin. +En narrativ levekårsundersøkelse (Grønningsæter & Nuland 2009.) +Koivurova, T. "Alkuperäiskansojen ihmisoikeudet", girjjis Ihmisoikeuksien käsikirja (T. Koivurova ja E, Pirjatanniemi, doaim. +YLE, Saamelaisten ja valtion välistä historiaa selittelevän totuuskomission perustaminen etenee (7.8.2017). +Govvenkursa dollojuvvoi lávardaga 23.08.08 Časkilis, ii (sajis) Čuoluvuonas nugo plána leai. +- Buot šaddá nu mo ovddit jagiid, earret artistalohku ja bajiduvvon ahkerádjá, lohká Bjørn Erik Fredriksen. +Mun lean fuolas dan geažil go maŋimuš vahkus lea fas ilbman okta iskkadeapmi mii čájeha ahte sámi guovllut áddjáluvvet. +Sis buohkain leat buorit vásáhusat sihke stivrabarggus ja universitehta- ja allaskuvlasektoris, - lohká rektor Jelena Porsanger. +2005:s sohpe Sámediggi ja stáhta eiseválddit konsultašuvdnašiehtadusa mii - oanehaččat čilgejuvvon - formaliserii beliid ovttasdoaibmama. +Lea 50 jagi áigi go Buolbmát ja Deanu gielda časkui oktii ja Deanu girku Ruostafielmmás lea 50 jagi. +Olbmuide lea mihtilmas figgat gullat servošii dahje earuhuvvat das indiviidan. +Violet Road, mii dáidá leat okta Norgga olmmošeaddjámus musihkkajoavkk.. +Dasa lassin sápmelaččaid sajádaga guoski láhkaásaheapmái gáibidit buorádusaid ovdamearkka dihte árbevirolaš ealáhusaid ja gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus. +Maŋŋeleappos lámisvuođa leat ipmirdišgoahtán dálkkasdiehtaga dáfus. +Olbmot Unjárggas ja Deanus leat čájehan issoras beroštumi akšuvdnii. +Dát čájeha, man dárbbašlaš oahpu ja bagadeapmi lea sámi fidnomáhtu/profešunalitehta ovddideamis. +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Ávjovári - Kárášjoga Historjá Ávjovári-Kárášjoga historjá I - 1533-1900 ii leat dušše dábálaš historjágirji. +Sihke Sámediggi ja Álttá suohkan oaivvildit ahte lunddolaš ovttasbargosuorggit leat sámi mánáidgárddit, sámi oahpahus, sámi giellaguovddáš ja sámi kulturarenat. +Bufetat dat lea álggahan sierra prošeavtta Finnmárkkus "vold i nære relasjoner", mainna čalmmustahttet veahkaválddálašvuođa bearrašiin dahje lagas olbmuid gaskkas. +Sadjásaš bargiidhoavda / Konstituert personalsjef - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Dát vuođđogálggat leat hállangielmáhttu hállin ja guldaleaddjin, čálamáhttu lohkkin ja čállin, rehkenastinmáhttu mii oktan giellagelbbolašvuođain duddjo vuođu doaba-ovdánahttimii, logihkalaš jurddašeapmái ja čuolbmačoavdimii ja dasto lea vel digitála reaidduid geavahanmáhttu ođđaáigásaš gulahallangaska-oapmin. +Álgá álkkes ja ávkkálaš dujiiguin ja joatká váddáseabbuiguin dađistaga go ohppiid máhttu ovdána. +Annica Waara lea ráhkadan čáppa ja ivdnás govaid girjái. +Davvisámegiela finihtta vearbahámiid sojahanvuogádaga oččodeapmi vuollel golmmajahkásaš máná gielas. +Geahča dárkilut analysa, Heinämäki, L., Global Context - Arctic Importance: + (Vaarama 1973: 1, 19 - 20.) +Dasto dárkkistit lea go jorgaluvvon riekta sisdoalu dáfus. +Čoahkkinoasseváldiid gaskkas ledje olbmot hui ovttaoaivilis ahte doaibmabijut guovllus leat váikkuhan, sis gaskkas lei maiddái Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad. +Oppalaččabut sáhttá dadjat ahte gielladiđolašvuohta lea áddet ja máhttit guorahallat mo giella doaibmá gulahallangaskaoapmin, ii dušše ráhkaduslaš giellavuogádahkan muhto maiddái mo giella geavahuvvo iešguđege oktavuođas ja makkár sadji das lea eará gielaid ektui. +Eaŋkilvokálaid e, i, o ja u geavaheapmi stuorru go váldá +Muhto jo ovdal go oahppit ollejit dan muddui ahte besset oahppat giellagielladiđolašvuohta lea golmmaoasat goallossátni: giella-diđolaš-vuohta. +daidda laktáseaddji doarjagiid mieđihettiin sápmelaš kultuvrra ja dan ealáhusaid várás sáhttet almmatge báhcit virgeoapmahaččain fuomáškeahttá. +HELFO čállá dearvvašvuođabálvalusaid friijakoarttaid ja dat sádde koartta automáhtalaččat poastta mielde go leat máksán eanet go kr 1 880 iežasoassin (jagi 2011 lohku). +Matematihka symbolagiella. +Dat čujuha teknihkalaš ovdáneapmái, goarrun-, vadjan- ja láventeknihkaide ja dasa makkár avdnásiid geavahit. +Buohkat sáhttet boahtit vásihit mo dábálaš mánáidgárdde- ja skuvlabeaivi lea oahppogáldus. +Oktasasoahpamuš geatnegahttá našuvnnalaš čuovvunvuogádaga, mii lea gieđahallon ovddit kapihttalis 5.4. lámisolbmuid ja olmmošvuoigatvuohtapolitihka birra. +Dušše okta informánta muitala njulges aggrešuvnna, mii laktása su sápmelašvuhtii. +1 Gearpmaš lei gávvileamos buot meahcielliin maid Hearrá Ipmil lei sivdnidan. +13:33 Ođđajagimánu 28. beaivi 2016 12:31 Ođđajagimánu 28. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. + (HE 19/2014, 66). +Áillohaš ođasmahtii vuosttažettiin sámi musihka, ja son ealásmahtii juoiganberoštumi go luohti lei jo jávkagoahtimin. +Lea vejolaš addit stipeandda sihke joatkkaskuvlla ohppiide, ja allaskuvlla ja universiteahta studeanttaide. +Åbbålasj værmádahka I sávadahtte, ja suohkana sihti tjuovvot dajt ævtojt ma tjuovvu jus stáhtta galggá doarjjagav vaddet. +Deanu gielda šálloša ahte dulka guhte galggai dulkot čoahkkimis ii boahtán nu go lei šiehtadallon. +Dan oasis geahčadit maid Ráđđehus lea nagodan ollašuhttit maŋemus jagi, ja árbevierrun lea ahte lea Ráđđehusa nuoramus lahttu guhte dan sártni galgá lohkat. +HE 248/2014 vp., s. 70. +Čáhci giddejuvvo maid moadde diimmu eará beivviid dán vahkus, muhto ii dáidde dáhpáhuvvat juohke beaivvi. +Suomas dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid +Vigdis Stordahl (1993, 1994a, 1994b) ja Erkki Pääkkönen (1995). +Artihkkala čuoggá 1 mielde oktasašsoahpamuša funkšuvdnan lea ovddidit, suodjalit ja dáhkidit lámisolbmuide sihke dievaslaš ja ovttaveardásaš olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid ja maiddái ovddidit lámisolbmuid gudnejahttima sin riegádeami rájes. + (N2c.) +Seastinbáŋku 1 Davvi-Norgga Kulturfoanda 2008 Seastinbáŋku 1 Davvi-Norgga Kulturfoanda almmuha dál 75.000 kr sturrosaš stipeandda taleantii gii ássá dahje lea eret Davvi-Norggas. +Dáin siidduin mii muitalit oanehaččat, muhto goitge measta áibbas ollislaččat, veaikki eallima ja dan anolašvuođa ja ollu geavahanvejolašvuođaid. +Kronikk: Nissoniid rahčamuš veahkaválddi ja geafivuođa vuostá Silje Karine Muotka, sámediggeráđđi Eanet go juohke goalmmát nissonolmmoš vásiha groava veahkaválddi, ja okta 20 nissonolmmoš vásiha veagalváldima. +Čállingiela oahpahallamis ja dan ovdamuttuin deattuhuvvo gielladiđolašvuođa nannen. +Deaŧalaš bealli prošeavttas leat ovdaiskkadeamit vai diehtit gos sámi visttit leat. +Dasto nogai Norgga ja Ruoŧa uniuvdna almma soahtama haga. +Girjái áigut ráhkadit CD:a gos beassat gullat muitalusaid Unjárgga suopmanii. +Árbediehtu lea ovttasbargoprošeakta mas galget duođaštit ja suddjet sámi árbedieđuid mas njealji Norgga bealde sámi ásahusat ovttasbarget: Saemien Sijte, Árran, RiddoDuottarMuseat ja Mearrasámi gealboguovddáš. +17:17 Geassemánu 02. beaivi 2015 Sámediggeráđđi dáhtu Cizáš mánáidgárddi pedagogalaš jođiheaddji virgádeami birra ságastallat Oslo gielddain. +Teakstaseminára lea Sámi allaskuvlla kollegaárvvoštallanvuogádat, siskkáldas semináraráidu, mas dutkit bidjet ovdan čállosiiddiset, maid nuppit árvvoštallet kritihkalaččat. +Ii buohkain leat vejolašvuohta váldit viesso loana priváta báŋkkuin. +Unjárgga pop-prinseassa fas čájehii máhtuidis. +Luondduvalljodagaid joatki ávkkástallan ja ođđakolonialisttalaš politihkka Sámis ja davvi Fennoskándias lea guovddážis Siri Hermansena čájáhusas True North (Duohta Davvin). +Dåhkkidimes ednam- ja resursarievtesvuodajda gullu dasi majt vuostatjin máhttá gåhttjot priváhta rievtesvuodadille. +- Ja maiddái dakkár eallinfilosofiija. +Ruvdnaprinsabárra loahpahii iežas almmolaš guossástallama St. +Pohjoismainen taidekeskus, Helsinki. +Dat leat ivdnás ovttageardegirjjit mas leat vuođđodoahpagat juohke fáddái maid hárjehallat tevdnen-, lohkan-, čállin- ja njálmmálašhárjehusaid bokte. +11:36 Miessemánu 15. beaivi 2016 Nordlys beasai máistit Báktevári dálkasa Odne lei gilvu duoddara badjel, gos Guovdageainnu ja Nordlys dievddut deaivvadedje Bákteváris. +Ja nu leage Porsáŋgu ožžon 2 báhpa ja čoavdán báhpadili. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Helse og omsorg"Dearvvašvuohta ja fuolla Ođđasat Dearvvašvuohta ja fuolla Ođđasat Dál lea fas vejolaš golgodávdda vuostá boahkuhit Eanet dieđuid oaččut Porsáŋggu dearvvašvuođastašuvnnas. +Dan seammá dárbbašit maid sámi oahpaheaddjit, namalassii gievrudit iežaset álgoálbmot iešdovddu ja sirdit dan sámi mánáide. +Sin gaskkas ledje ahkeerohusat, okta gearggai mannat ealáhahkii prošeaktaáigodagas ja okta lei aiddo geargan oahpaheaddjioahpuin Luleju universitehtas. +Muhto eahpitkeahttá, muhtumat aŋkke ohppe ieža lohkat ja čállit. +Suohkanstivra mærrádusán boahtá åvddån suohkan regulerimbargov tjadát DN:a gájbbádusáj milta. +Skuvllas lea hávskás kantiidna mas leat buorit fálaldagat sihke ohppiide ja earáide geat gullet skuvlii. +Váldonjuolggadusain čuožžu ahte doaimmashehttejupmi galgá bistit unnimusat 2-3 jagi. +Nubbinjođiheaddji mánáid ja nuoraidsuorggis Álttá gielddas, Tor Fredriksen, lohká ahte sii leat dál hui váttes dilis. +Mánná ii dárbbaš bargat, jus ii leat miella. +Dat váldojuvvoje atnui 20-jagiin. +Kárášjogas vel geavahit (beaskkaid). +Ovttasduddjomis lea leamaš ekonomalaš mearkkašupmi gámagávpeáiggi 1960 - 70-logus ja dat aktualisearašuvai guossástallama oktavuođas. +13:04 Skábmamánu 26. beaivi 2015 Šadde vuojahit ealu Buorre vearju dustet dálkkádatrievdama duottarguovllus Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Ovddibuin oaivvilduvvo nuppi giela, dávjá minoritehta giela, jávkadeapmi skuvlagiellan jogo álggu rájes dahje dađistaga +Jođiheaddji ja 1 stivrralahttu leaba bargolávde­goddi. +Odne, duorastaga geassemánu 7. beaivvi, čájehuvvo filbma vuosttaš geardde skuvllas. +Man láhkai sáhttá fuobmát, ahte oahpaheaddjit leat čađahan dekoloniserenproseassa? +Muhto vuoi go ii leat oktage beallji mii gullá, iige oktage váibmu mii ádde. +Diamántaborenguovddážiin sáhtii oažžut ávkkálaš dieđuid dan báikki veaikehivvodaga, litologiija birra, ja man nanu geađggit dakko ledje eatnama vuolde. +Vuođđodoahpagat nugo omd. +Mattila@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Lága mielde (kap. +Artihkalčoakkáldaga vuođđun leat sáhkavuorut mat dollojuvvojedje symposias. +Sámediggi ieš ii doaimmat dutkama, muhto oaidná man dehálaš dutkama máhtolašvuohta sihke olggobealde ja siskkobealde lea sámi servodahkii. +Dáin lea 70 proseantta nissonolbmot, ja 33 proseantta álgoálbmogat. +measures to combat discrimination on grounds of sexual orientation or gender identity., https://search.coe.int/cm/Pages/result_details.aspx?ObjectID=09000016805cf40a. +Video Addet Ándagassii / lea dáruiduhttinpolitihkka maid čuozai sápmelaččaide, eatnamiid ja ábiid ávkkástallan, ja váilevaš eamiálbmotvuoigatvuođat davviriikkaid. +Lea eambo gažaldat estetihkas go dáidagis, jus dadjat, ahte dáidda lea maiddái dat, makkár lea ávdnasa hápmi dahje mo duojár duddjo, makkár lea su goarrun sávdnji dahje mo duoji hápmi doaibmá geavatlaččat. +Dálá čállinvuogis eanaš dáhpáhusain hállangiela jietnadahkii vástida okta bustávva ja aiddo dat ahte juohke fonema várás lea okta bustávva, adnojuvvoge alfabehtalaš čállinvuogi ideálan (Bergsland 1952: 29). +Maiddái giella čájeha ahte máidnasat ja muitalusat ledje vuosttažettiin jurddašuvvon dutkiide. +Ovdamearkkat, gievrras dássi gurut bealde ja geahnohis dássi olgeš bealde: Go čoahkis lea klusiila ja nasála (njunnejietnadat), dalle molsašuddá klusiila. +Dán bajilgovas oainnát gos sáhtát idjadit Deanus. +Maŋŋebárgga guorrasii stuorát eanetlohku kultur- ja ealáhuslávdogotti oktasaš evttohussii ja rievdadedje sámediggeráđi evttohusa. +Dan oaidná čielgasit sihke drágaornamentihkas mii lea seinniid birra rámman ja stáhpegirkoportálas mii lea málejuvvon konsolspeadjala birra lásiid gaskkas. +Eret fárrema sáhttá bissehit dušše dan bokte ahte eiseválddit álggahit doaibmabijuid mat buktet doaivaga ja jáhku boahtteáigái. +Vuodon muv dutkamin li kognitijvalasj teorija, ja ahte låhkåm le prosæssa gånnå lij moadda oase. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Administrasjon"Hálddahus Ođđasat Boarrásiidráđđi vuostáiváldá ja gieđahallá servviid ohcamušaid oažžut gokčojuvvot goluid eaktodáhtolaš bargguid oktavuođas. +Guovdageainnu álbmogis leat oallugat ruvkeplánaid vuostá, ja dál orro mannamin dan guvlui ahte leat NSR-miellahtut geat sihkkarastet ruvkedoaimmaide doarjaga suohkanstivrras. +SP-soahpamuša artihkal 27 hukse vuođu unnitloguid kultuvrralaš sudjii. +Nie oahpásmuvvá Astrid maid Antoniin. +Nie sahtat juoida oahppat, ii dušše sami kultuvrra ja servodaga birra, muhto maiddai das mo museat ovdanbuktet eara kultuvrraid ja mo čajahusat ovdanit. +1741:s šattai gielddaid ovddasvástá dussan lágidit álbmotskuvlla. +Ohcamis leat dávjá áigodagat mat čuvvot diđolaš eahpesihkarvuođa ja ruhtadeami. +Ollislaš parlamentarisma mielddisbuktá ahte Sámediggeráđi miellahtut čáhkkejit saji dievasčoahkkimis ja vihtta sadjásaš áirasat váldet saji Sámedikkis. +Oktan vejolašvuohtan evttohedje Lapin Maatalousseura johtti almmái- ja nissonduodjeskuvlla (kiertävä mies- ja naiskotiteollisuuskoulu), main nissondujiin ledje sáhttit oahpahit gođđima, go dasa livččii lean oahpaheaddji. +Plána mearriduvvui dán jahkái, ja seammás mearriduvvui sáddet plána gulaskuddamii jus lea dárbu rievdadit plána 2017 rájes. +- Jurdda vulggii das, go Marja Helander hálai ruvkkiid váikkuhusain ja das, ahte sápmelaččat leat fuolas ruvkkiin iežaset orrunguovlluin, muhto liikká geavahit ovdamearkka dihtii silbasoljjuid, Jarno Valkonen muitala. +3.2 Giela ráhkadus +Sáhttá maid árvádallat stávvaliid. +Girji Queering Sápmi - Indigenous stories beyond the norm (2014) sisttisdoallá muitalusaid sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš dievdduid birra. +14:35 Njukčamánu 05. beaivi 2015 Árja jienastii vuostá eahpeluohttámuš evttohusa, vaikko oaivvildit sámedikkeráđđi lea garrasit meaddán iežaset vástádusa ovddádusbellodaga bealálašvuođa gažaldahkii. +Siidda siskkobealde gal dábálaččat leat ovtta soga olbmot. +Lea maid politihkalaččat nammadan miellahtuid Ealáhuslávdegoddái, Luonddu- ja resursahálddašanlávdegoddái (NRFU), Hálddahuslávdegoddái, Bargobiraslávdegoddái, Boarrásiidráđđái ja Doaibmanávccaheamiid gieldda ráđđái. +Porsáŋggus lea sihke duottar ja mearra ja lea ge "Finnmárkkuš" Porsáŋgu lea guovdu Finnmárkku ja lea Norgga goalmmát stuorámus gielda viidodagas. +Sii váldet atnui ustit-ságastallamiid (kompis +Dego lea bukton ovdan, de dán dutkamušas servoša oassálastin lea dutkamuša vuolggasadji. +Árbevieruid ealáskahttin gáibida ahte olbmos lea máhttu das maid min sámi máttarvánhemat ráhkadedje ja atne árvvus, ja ahte dan gudnejahttit. +Boađus lea olles 3 bartta, 2 stuorra goađi, 27 dollasaji ja 9 goavddi ja vel 50 kilomehtera dihkkáduvvon vánddardanbálgá. +Čielggadusas boahtá ovdan +Sæmmi båttå båhti dálkádakrievddamij binnedime dåjma dagu ållo tsieggim ådåsmahtte fámos dagu tjáhtjefábmo ja bieggafábmo álggoálmmukguovlojn ma árbbedábálasj álggoálmmukæládusájt hieredi dagu guolástusáv, bivdov ja boatsojsujtov. +Kárta 1. +Áššáigullevaš bellodagat/listtut galget gieđahallat evttohusa. +Lea dorvun buohkaide ahte mis lea rabasvuohta daid áššiid ektui maidda láhka ii bija rájáid. +Dat lei anus maŋemus geardde Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvdnemis 1906. +Romssa suohkan áigu šiehtadusa vuođul ráhkadit sierra doaibmaplána sámi giela ja kultuvrra várás. +Jones, J. Christopher 1980: Design Methods - Seeds of Human Futures. +Ná lean sáhttán maiddái gulaskuddat, maid duodjárat atnet dehálažžan ja iežan rolla dutkin leamaš duogážis. +Rievdadusat galget čađahuvvot várrugasvuođain ja vistti árvvusatnimiin. +Lea fuopmášahtti, ahte k o lonialisma máhccá oktasaš vuođđosátnái. +Sivvan leat ainjuo doaladumiide ja struktuvrraide laktáseaddji dahkkit ja maiddái rivttes dieđu váilun. +Ferte váldit oktavuođa Deanu ráđđevisttiin, Rådhusveien 24. Tlf. 46400200. +Dasi lassen galggi guovdásj oase sáme bajásgiessemis várajda váldeduvvat sihke barggovuogen ja árkkabiejven. +Bija čalmmi gitta ja geahča nuppiin čalmmiin. +Bedin (almmolaš našunala bálvalus) Neahttabáiki easkkaálggaheaddjiide ja fitnodagaide álkidahttit fitnodaga ásaheami ja jođiheami. +Edda Media eaiggáduššá Kvinneguiden, ja doaimmaheaddji Edda Mediaid našunála neahttabáikkiin, Lars Lager Espevale, ii šálloš gal dán digaštallama sisdoalu. + (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 220 - 221.) +Daid háviid go eai dearvvahan mánáidtoga, lei 1910:s, dalle go Dronnet Mauda áhčči, eŋgelas Gonagas Edward hávdáduvvui, ja soahtejagiid 1940-1944. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša vealahansuodji gokčá nappo vealaheami, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii ja lámisvuhtii. +Eanet dieđuid oaččut NAV Porsáŋggus tlf 78 38 92 80 dahje min bálvaluskantuvrras 78 46 00 00. Ohcanáigemearri jagi 2010 ovddas lea golggotmánu 15. beaivvi 2010. +Dieđu oažžun ja vátna gielalaš bálvalusat leat guovddáš čuolmmat sápmelaš lámisolbmuid dáfus. +Gielda lea ráhkadeamen ođđa web-siiddu ja gielddas lea maid ođasmahttimin dihtor­vuogá­daga. +Dasa lassin eará nuppástuhttinevttohusat eai ollašuvvan, earret nieidavuođa dahjege náittoskeahtesvuođa gáibádus. +Doahpagii kultuvra leat iešguđetlágan meroštallamat. +Gonagasbearrašii gullet Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega maŋisboahttit geat eai rehkenastojuvvo mielde Gonagasvissui. +Evaluerema ulbmilin lea oažžut gova sihke das movt doarjjaoažžut geavahit Sámedikkis ožžon doarjaga ja movt Sámediggi ieš hálddaša doarjjaortnegiid. +sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaide laktáseaddji dutkojuvvon diehtu ii Suomas leat dattetge buvttaduvvon, vaikko sii unnitlogu siskkáldas unnitlohkun leat duođaid rašesdilis, ja sis lea riska maid vásihit máŋggadáfot vealaheami. +Solbakk lohká boahtte hástalusa leat ráhkadit prográmma mii fuomáša go boastut sojaha sáni. +Kontrakšuvdnanomeniin lea dattetge dássemolsašupmi eará láhkái. +Dan guossástallama oktavuođas beasai Gonagas dearvvahit ollugiid geat gullet dan guovllu ealli norgalaš - amerihkkálaš birrasii. +Dás lea leamašan lunddolaš ovdáneapmi mas vieruiduvvan luondduatnu vuolgá oamastan- ja geavahanvuoigatvuođain. +Mii dáhpáhuvvá go musihkka šaddá deháleabbon go ieš alddis eallin? +Soađi maŋŋá nuoraid rivgostallan lassánii ja gávttis šat +Go Dannebrog borjjastii Københámmanis skábmamánu 23. beaivvi 1905, de lei Vilhelm Arnesen okta mátkkálaččain. +Maŋŋágo Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkit ásahuvvojedje, rievdaduvvui dat maid sámediggin 1996:s. +Näkkäläjärvi doalaige sáhkavuoru Anáris gaskavahku kulturárbbi suodjaleamis. +Sihke boares govat ja dálá mánáidgovat čájehuvvojit Diehtosiiddas. +Buorit juovllat ja buorre ođđa jahki! 23. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Sátnejođiheaddji doaivu ahte gieldda ássit ožžot ráfálaš ja buori juovlaávvudeami. +Min jurdagat leat Prinseassa Astrid luhtte, guhte lea massán iežas beallelačča, ja su lagamuččaid luhtte, guđet lea massán áhči, vuohpa ja áddjá". +Doaba ii leat dušše sátni nugo divaštallamiin muhtimin čuoččuhuvvo, muhto sániiguin sáhttá gielain čilget doabasisdoalu. + (Sámi Duodji.) +Váidagiin badjeolbmot leat čállán ahte vuovdečuohppan, meahccegeainnu huksen ja/dahje geđggiid roggan eastadit sin boazodoalu. +Stuorit rievdamiid oaidná go guorahallá ja veardida giela máŋggaid buolvvaid áigeperspektiivvas. +Johdanto s. 32 - 50. +Das sáhtášii leat hui olu ávki go smiehttá dálá birasfuola áigodaga; dálkkádatrievdan ja buot diekkár lea nu garas. +Suomas han leat suohkaniin áibbas eará doarjjanjuolggadusat. +Dasa lassin máná ferte láidestit dustet hástalusaid konstruktiiva vuogi mielde. +Lávdegotti oainnu mielde prototiippalaš semantihkalaš rollaid ohcan dábáleamos cealkkamálliin mánáidskuvlla áigge veahkeha bajit dásiin +Šloahta olggobeallái divve lieđit ja čuovggat. +Nie oba kultuvra šaddá iešguđetlágan mearkaortnegiin ja lea daid vuođul meroštallamis. +Dakko bokte servodat beassá ovdánit ja oktasašjurdda ovdána. +Ođđa boazodoalloláhka 2007-01-30 Ráđđehus lea odne ovddidan proposišuvnna mas evttoha ođđa boazodoallolága. +Govven: Ann Helen Guttorm Johanse Leavdnjajogas lea dán geasi goddon badjel 6 tonna luossa, ja dál čájehit logut ahte dát jahki šaddá buoremus luossabivdinjahkin guhkes áigái. +Hui deaŧalaš universiealla árvu Buot dát njeallje guovllu leat Várjjat-sámiid boares geavahus- ja ássanguovllus, das boahtá namma Várjjat Siida máilmmiárbebáiki. +áican aiddo fal dan, ahte iešvásáhusoahppamii lea menddo unnán sadji. +Čális kommentáraruktui iežat vásáhusaid dege rávve mo resursa heive geavahuvvot oahpahusas. +hallan buktá ođđa dimenšuvnnaid doahpagii iešráđálašvuohta, dego earáiguin ovttasbirgema, ja deattuhan maid jurddašandáiddu ja hutkáivuođa iešráđálašvuođa ovddideamis. +Ja soaitá leat nu, ahte go šaddet bealuštit ja dáistalit sámi beroštumiid ovddas, de huksejit nannoseabbo dihtomielalašvuođa das, ahte sii ieža fertejit váldit vára ja doalahit sámi kultuv +Searvelatnja lea erenoamáš pedagogalaš ásahus, go doppe eai buohkat bargan dan seammá, muhto olbmuid gaskkas lei bargojuohku. +Ovdamearkka dihte Mattanen buktá ovdan iežas Queering Sápmi -prošeavtta girjji jearahallamiid analysas, ahte sápmelaš dievdu ovdanbukto dain dábálaččat namalassii boažodoallin. +Ođđa gulahallanteknologiija man mielde sámegielagat leat beassan váldit atnui sihke dihtoriid ja mátketelefovnnaid, lea dahkan čállima dábáleabbo beaivválaš doaibman go ovdal. +Son lei guovddážis ealáskahttimin juoigama go dat lei áitojuvvon. +Dasa lassin registrerejuvvon guimmešlihttui eai heivehuvvo nammalága +Muhtun dáhpáhusain sáhttá maiddái gullat plána- ja areálaáššiid áššemeannudeapmi guoskevaš kántorbáikkis ja bidjat registrerejuvvon kulturmuittuid Askeladdenii. +Dávviriid lei musea luoikan Sámiid Vuorká-Dávvirii (dál RiddoDuottarMuseat-Sámiid Vuorká-Dávvirat) 1984s. +Stáhtusplánen sikte giela stáhtusa buorideapmái ovdamearkka dihte láhkaásaheamis. +Dieđut leat ođasmahtton jagi 2017 loahpas, muhto ovtta čuoččuhus bissu ain. +Nils Aslak Valkeapää oaččui Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašumi girjjiinis Beaivi Áhčážan. +Oktasaš vásáhusat duddjojit maiddái oktasaš vuordámušaid das, mii lea olbmo ideála, rivttes nisson- dahje almmáitiipa ja mo olmmoš galgá sirdásit ahkeluohkás nubbái. +Huss, Leena 2001: Kielen elvyttäminen eli revitalisaatio. +"Oalle láhkai máilbmi hálida min dasa mielde, ahte álo oastit ođđa diŋggaid, ođđa telefovnnaid ja mat dal de leatge. +Kultuvra lea dieđu ja jáhku organiserejuvvon systema, mainna olbmot strukturerejit iežaset vásáhusaid, áddejumiid ja daguid ja válljejit molssaeavttuid gaskkas. +Dáid vuođđogálggaid hálddašeami lassin gulahallama lihkostuvvama eaktun lea maid pragmatihkalaš máhttu, mii mearkkaša ahte olmmoš ferte diehtit goas mo geavahit giela. +Sámeluohkái bohtet dušše eanet ja eanet oahppit ja de lea čielggas ahte dárbu eanet oahpaheddjiide maid stuorru. +Dalle dieđu govvideapmi livččii "that of a potentially omniscient native speaker-hearer, who knows all of his culture". +Lohkki dovdomearka lei dakkár olmmoš gii logai olu girjjiid ja áinnas čáppagirjjálašvuođa. +Bivdosajis - son válda bissu falahagas ja deavdá ruvttaid dasa - son gaikkiha bohcci ja deaddela šelges luođa dohko. +Sii dárbbašit dekoloniseret iežaset doaibmanvuođu. +Sámedikkis lávejit leat dievasčoahkkimat njeljii jagis, dalle čoahkkanit buot guovlluid áirasat ja sis leat sierramállet ivdnás gávttit. +Mii leat NSR:s vuohttán ráđđehus ii beroš gullat Sámedikki ruhtadárbbu birra. +Rievdadusat láhkaásahusain mielddisbuktet ahte sáhttá gánnihit bijahit čáhcemihttára vissui, jus ii geavahuvvo nu ollu čáhci go mii lea rehkenaston vuođustussan viesuide. + (Itkonen 1984b: 402.) +Dan mielde buotlágan vealaheapmi, mii vuođđuduvvá +Čálalaš ovdanbuktimis, nugo dat geavahuvvo maiddai skuvlla oahppogirjjiin, geavahuvvo dávjá oaneheabbo ovdanbuktinvuohki go hállangielas. +Sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideapmi Suomas +Balto (1997: 134 - 135) čállá, ahte Kárášjogas 1980-logus bivttasárbevieruid jávkama vára dihte olbmot lágidedje ealjárit duodjekurssaid, maidda válde maiddái mánáid fárrui. +Ii oaččo muosehuhttit olbmo gii oađđá. +Lea vejolaš ohcat oahpuide reálagelbbolašvuođa vuođul. +Methods and issues in the study of one's own society s. 15 - 26. + (Heikkinen - Kupiainen 1994: 249, 251 - 252, 258.) +Olavmedállja sáhttá addojuvvot sihke norgalaččaide ja olgoriikkalaččaide. +Njealjádin árbenráiddus norgga truvdnui. +Ovdamearkka dihte seksuálaunnitloguide gullevaš olbmot sáhttet vásihit eanet veahkaválddi go earát. +Gonagas jođiha Stáhtaráđi juohke bearjadaga, ja juohke čavčča rahpá son Stuoradikki allaáiggalaš dilálašvuođas. +Sámi lágádus ČálliidLágádus lea vuolggahan jurdaga almmuhit ávvugirjji. +Ealáhusat sámi guovlluin fertejit leat ceavzilat. +Čoakkáldat lea várra dán čálli dovdoseamos čálus. +Johan Turi lei vásihan mo sápmelaččat ja ruoŧŧelaččat dávjá boastut áddejedje guđet guimmiideaset. +Evttohusa mielde lágas oaivvilduvvon sámekultuvra sisttisdoalalii almmatge maiddái eará sárgosiid go dušše fal njuolggadusas namuhuvvon sápmelaččaid eamiálbmotkultuvrra earálágan vieruid ja hámiid. +Urnat ledje ovdal gullan jápmán Cambridge hertugii, Gonagas Edward VII vilbeallái, dalle go ostojuvvo Dronnet Maudii ruvdnenjagi. +National Centre for Indigenous Excellence (NCIE) Skuvlavázzin ja bargomárkan lea oassi hástalusain mat álgoálbmogiin leat dál. +Dákkár áššiin sáhttá duopmostuollu mearridit ahte leago hálddahus čuvvon láhkaeavttuid. +Eahpitkeahttá buoremus riektačállinhárjehallanvuohki lea lohkat ja čállit juohke beaivve. +Sámedikki čoahkkinortnet stivre Sámedikki politihkalaš doaimma, maiddái buot válggaid ja vuođđudanprosedyraid, ja ráđi ja lávdegottiid válljema. +Filmmas oainnát muhtun inuihttagilvvuid mat leat Árktalaš dálvegilvvuid oassin. +Dego dáin áššiin čielgá, de Suopma lea erenomážit maŋimuš jagiid aktiivvalaččat ovddidan lámisolbmuid vuoigatvuođaid sihke ruovttueatnamis ja riikkaidgaskasaččat. +Dakkár digaštallamii berrejit Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš dássi ja sámi dáiddárorganisašuvnnat searvat. +Vuogáiduhttima dárbbašeapmi vuhtto dábálaččat nu ahte lámisolmmoš dahje ovdamearkka dihte su veahkki bivdá vuogáiduhttima, jos dasa orru su mielas dárbu. +Mu isit, Johan, lea 42 jagi boaris ja son bargá kantuvrras. +Davviguovlluid koordináhtora Luonddugáhttenlihttu lea Norgga stuorimus ja boarráseamos luonddu-ja birasgáhttenorganisašuvdna, mas leat báikkálaš-ja fylkkasearvvit miehtá riikka. +Meronblogga gaskkusta historjjálaš áššiid ja áigeguovdilis fáttáid mat gusket báikkálaš ekologálaš máhttui, báikenamaide ja sámi luonddugeavaheapmai. +Okta dutkamuša informánttain lea oassálastan dáid vuosttas kurssaide. +Loahppakonsonánta ja ravdakonsonánta +Cealkámuša mielde sápmelaš lámisolbmuid bálvalandárbbu árvvoštallama, bálvalusaid plánema ja bálvalusaid ollašuhttima vuolggasadjin galgá leat áššehasa ja su bearraša gielalaš ja kultuvrralaš erenomášsárgosiid dorvvasteapmi ja maiddái áššehasa oasálašvuođa nannen lagašservošis nu bures go vejolaš. +Dán jagáš ekologalaš dállodoalu kursa Finnmárkkus Kursa lágiduvvo Leavnnjas skábmamánu 3. - 4.b. ja dasa leat fidnen alla fágaáššedovdiid fáttáide eanadoallofágalaš ja ekonomalaš vejolašvuođat ekologalaš dollui fylkkas. +Finnmárkkuláhka lea fámus, ja mii leat boahtteáiggis dál eallimin. +17.00-20.00. +Son jorgalii girkolaš teavsttaid suomagielas sámegillii ja sárdnidii sámegillii. +Dat leat ráhkaduvvon áikamuoras, ja viessodávvirat mat das leat, leat konsollbeavdi ja speajal, guokte suffá ja 12 stuolu main lea ođđarenessansestiila. +Sámediggeráđi bealis lean ilus go Áillohaš ja ald dáiddalaš doaimmat dál dahkkojit oahpisin buohkaide sierra čalmmustemiin, dadjá ráđđeláhttu Vibeke Larsen. +6.10.3. +Girji lea pensum dievva universitehtain birra máilmmi ja jorgaluvvon máŋgga gillii. +Nuortasámi ássan Suomas lea Čeavetjávrris ja Njellimis Anárjávrri lahka. +Anti Amundsen oaivvilda leat jallodat ahte earát fertejit rahčat vuoi Sámi Musihkkafestivála nagoda lágidit doaluid, eaige jurddaš guhkkelii go beassášlávvordahkii. +Rivas Velarde (2015), s. 6. +Áigemearri buktit cealkámuša lea cuoŋománu 22. beaivi ja cealkámušaid galgá sáddet e-poastta bokte čujuhussii postmottak@tana. +Vállje eará giela. +Artihkkala fáddán lea mot davvisámegielat giellasearvvuš sáhttá doarjut daid davvisápmelaččaid, geat leat oahpahallan sámegiela rávesolmmožin ja/dahje geaid sámásteapmi lea boatkanan. +Soai dutkkaiga máŋggakultuvrralašvuođa skuvllain Davvi Ruoŧas ja vuhtiiga ahte oahpaheaddjit eai lean duostilat luohttit iežaset máhtolašvuhtii. +MU GORUT lea diehtogirji goruda birra. +Tackling Multiple Discrimination: Practices, Policies and Laws, European Commission, , s. 20. +Gáivuona girjerádju ja Davvi-Romssa Gáivuon-museaossodat bovdejedje Olmmáivákki ja Dálošvákki ohppiid cuvccastanboddui girjerájuide gos guossohedje gløgga ja bihpporgáhkkuid. +daid, erenoamážit go lea sáhka abstrákta áššiin. +ILO soahpamuša 169 ratifiserema guoski ráđđehusa evttohus (HE 264/2014) máinnaša ovttaveardásašvuođa ja vealaheami gielddu, mat fas laktásit dásseárvolága nuppástusa sohkabealleidentitehtii ja sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami. +Mii oaidnit gal várra, muhto lihkká mii eat oainne. +Dát lea earret eará boazu ja muhtin ráje mearralottit Várjjagis, nugo skierru, čearrit ja skárfačielkkis. +Dás rastá Suovvejoga Boaltun ja Leavdnjevári buohta Suovvejávrái. +Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvdna Norgga ja Ruoŧa gaskasaš konvenšuvnnas rádjerasttideaddji boazodoalu birra leat mearrádusat das mot boazoguohtun badjel riikkaráji galgá dáhpáhuvvat. +Dálá áiggi vuođđojurddašeami friddja plána mielde leabbanit visttit dan rámšo eatnama mielde. +bastán leat dat gii son lea dievaslaččat easkka go fárrii eret iežas ruovttuguovllus. +Mađe eambbo sámegiel teavsttat leat oidnosis, dađe buorebut oahppat lohkat, ja mađe eambbo čállit dađe buorebut máhttit dan dahkat. +Das ovddosguvlui nuorttabeale čuovgaláhtu gitta Vuonnabahtii. +Ja mii gullat maiddái sápmelaččain geat oaivvildit ahte lea váttis bisuhit sámi identitehta go leat gillámin ráŋggáštusa. +Lågå ienep Luondovaljesvuodalága birra dáppe Álggoálmmukoassálasstem Vuonan mierreduvvá rádádallamsjiehtadusá baktu stáhta oajválattjaj ja Sámedikke gaskan gånnå tjuodtju galggi rádádallat g�� li lága ja dåjma ma sámij berustimijda njuolgga guosski. +Son lohká maid ahte son ii cokka ollu ruđa speallamii. +Dieðut dán birra Dearvvašvuohta ja sosiála Leat suohkanat ja stáhta geat ovddasvástidit láhččomis dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi álbmogii. +Oscarshall huksejuvvui Gonagas Oscar I gohččuma mielde, ja lei gárvvis jagis 1852. +Research and Indigenous Peoples. +Reivve ii ollen rivttes áigái dohko gosa galggai, nu ahte ii leat vuhtii váldon 2013 doaluide. +Ii dat hirpmástuhte ahte váldá áiggi ovdalgo buot lea sajis. +Gairasguolbba: giddejuvvon cuoŋománu 30. beaivvi ja miessemánu 1., 10. og 28. beivviid. +Lindbach (1997:3) čállá gal álggahus-oasis: "Guhká jurddašin juohkit sániid stávvaliidda vai dat álkidivččii lohkama. +X-Varnish: 1257146500 Age: 0 Via: 1.1 varnish Connection: close Ossodagas leat golbma juhkosa: vistesuodjaleami ja regiovnnalaš hálddašeami juogus, kulturbirrasiid ja teknihkalaš kulturmuittuid juogus ja arkeologalaš kulturmuittuid juogus. +Son maiddái bovdii nuorra dáiddáriid fárrui go mátkkoštii dáidagiinnis. +Oahpahuslága § 6-2 mielde lea vuođđoskuvlla ohppiin geat orrot sámi guovllus vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii ja sámegielas. +Jåhtotjála Sámediggeválga njuolgadusáj rievddama birra Jåhtotjála Sámediggeválga njuolgadusáj rievddama birra Jåhtotjála Sámediggeválga njuolgadusáj rievddama birra - Diedo jienastiddjijda gudi dåssju bessi åvddågiehtaj sámediggeválgajda jienastit. +Duopmostuolut dahket mearrádusaid dan vuoðul mii dikkis boahtá ovdan. +Aiddo dát stávvaliešvuođat dahketge stávvala vuogas hárjehallangaskaoapmin. +grammatikalisašuvdna) sániiguin dat mearkkaša proseassaid, main "morfema mearkkašupmi šaddá abstrávttabun ovdamearkka dihte nu ahte substantiivva sojahanhámis šaddá postposišuvdna (ovdamearkka dihte rádjái ol.ill. +Dás čájehat earret eará árbevirolaš geavaheami ja kultureanadagaid maid dát ávkkástallan lea dahkan. +Rádeájras guossidaláj aj duov ja dáv sáme fáhkabirrusav degu Sáme allaskåvlåv ja Gáldov. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide lámisolbmuid vuoigatvuođaid birra dahkkon oktasašsoahpamuša ja dan váljabeavdegirjji dohkkeheamis sihke láhkan oktasašsoahpamuša ja maiddái dan váljabeavdegirjji láhkaásaheapmái gullevaš mearrádusaid fápmudeamis ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmos addon lága nuppásuhttimis, HE 284/2014 vp., s. 9. +Čuovvol čuovvovaš liŋkka dohko: - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Soađi áigi goaridii gárvodanvieruid, ovdamearkan basiid áigge leamaš vierrun čiŋadit juohke beaivvi eará biktasiiguin. +Jagi 1814 rádjái Norga ja Danmárku leigga oktasaš uniovnnas man oktasaš čállingiellan lei dánskkagiella. +álgoanaliisa vuođul orru, ahte sihke Friisa ja ságastallanmateriálas leat geavahuvvon ollu suorggádusaid. +Sámegielas eai leat nu olu preposišuvnnat, baicce postposišuvnnat mat maid geavahuvvojit substan-tiivvaid oktavuođas. +Seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevašvuhtii laktáseaddji vealahanvásáhusat dávistit dávjá láhkaásaheami čuolmmaid. +Dieđus lea jávohis doaibma, masa mii luohttit vai sáhttit bargat maid nu eará. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Hálddahus"Plána ja ekonomiija 01.01.2016 bođii ođđa láhkaásahus buollineastadeami birra. +Kulturmuitolága § 4.2, seammás go prošeakta maiddái registrere sámi visttiid mat lagas boahtteáiggis devdet 100 jagi. +Dat ii mearkkaš, ahte dávvirat ja doaimmat eai leat dehálaččat. +Grethe Dunfjeld lea máttasápmelaš, ja lea dan golbma maŋemuš jagi leamaš oahppovirggis Mánáid- ja nuoraid psykiatriija Poliklinihkas (MNP), Kárášjogas. +16:07 Cuoŋománu 06. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Samisk kunnskap grunnlaget for samisk videregående opplæring. +Sus lei dronnetruvdna oaivvis mii lei ráhkaduvvon Dronnet Desirée plánejuvvon ruvdnemii golbmalot jagi ovdal. +Juohke suohkanis lea sierra kulturhistorjjálaš rusttet, mat ovttas addet rastáčuohpastaga guovllu kulturhistorjjás. +Elfábmolinnja guoskat tjoahkkáj 30 tjæro ja duodden allo sáme kulturmujto. +Dábálaččat lea nuohtta guoddi oassi luođis, oktan ritmmain ja távttain, ja lea luođi deháleamos dovdomearka. +Skáhtta sáhttá máksot daidda geat leat ožžon njurjobivdinlobi dán jagi, ja leat rapporteren bivdobohtosiid Guolástusdirektoráhtii, ja dolvon olloliskosiid Mearradutkaninstituhttii. +Kvåvttåsirddema bájkálasj guollárijda ja buorep resurssaávkkidime diehti sihti dal ienebuv ja ienebuv guolástusáv vuorodit ja ietjasa bájkálasj sebrudagájn. +Mearrádus: Mearriduvvui vuovdit opmodaga Grete Liv Olaussenii ja Jan Hålandii Mearrádus: Evttohus dohkkehuvvui. +Maŋŋebárgga juovlamánu 1. beaivvi lea Suovvanjurggoniid beaivi. +Skiipagurrafestivála ránnját lohket dábálažžan ahte sii váruhit ásodagaid erenoamáš bures festivála vahkkoloahpa. +15:09 Golggotmánu 05. beaivi 2016 Oažžu áŋgir­deaddje­bálkkašumi Stock­holmmas odne Isak Utsi oažžu dán jagáš áŋggirdeaddjebálkkašumi Stockholmmas odne su áŋgiruššamis globála mihtuid ektui. +Swisha valfritt belopp till 070-344 20 23 och märk betalningen "Arjeplognytt". +Alimusrievttis eai leat lávdeduopmárat. +Mii beroštit maid biologalaš eatnanvuođas ja ahte buohkain galgá leat vejolašvuohta beassat lundui. +Ovdamearkka dihte dán dutkamuša unnitlogu siskkáldas unnitlogujoavkku dáfus sápmelaš lámis dievddus sáhttá leat buoret sajádat oktasašgottis sápmelaš lámis nissona ektui, muhto heajut sajádat suopmelaš lámis dievddu ektui. +vuođđoprinsihpat. + (Kupiainen 2000: 30 - 31, 123.) +6.8.2. +Sámi jurddašeami birra ii leat buotfátmmasteaddji teoriija iige ollislaš čilgehus, muhto muhtun "válddahatmuorat" leat ceggejuvvon "goahtái", man ala dutkan- ja ovddidanbarggu sáhttá čuoččahit ja man praksissurggiin ovttas ferte čiekŋudit, ollistit ja justeret. +) Hirvonen, Vuokko, "Máŋggajienat Sápmi: Seksuála ja sohkabeallenorpmaid čalmmustahtti muitalusaid girjáivuohta", Sámi dieđalaš áigečála 2 (2014): 72. + (Jernsletten 1997: 86 - 87, 90.) +Unjárgga oahppogáldus leat 125 máná, 50 mánáidgárddis ja 75 skuvllas, 1.-10. +sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii laktáseaddji siva vuođul. +Árja lea ožžon mieđihuvvot muhtin sin áigumušain sámediggeráđis, muhto leat vuos issoras guhkkin eret das mii livččii áigumuš. +Hatle oahpahanvuogi rávvagiin boahtá čielgasit ovdan ahte lohkangirji ii galgga geavahuvvot dušše lohkan-oahpa hallamii muhto maiddái oppalaččat giellaovdáneami reaidun ja eará fágaid oahppogáldun. +Tlf.nr 789 29910 - Deanu searvegottekantuvra (gullá maiddái Unjárggii). +Home WebShop Special Books Sámi skuvlahistorjá 6 Dát lea Sámi skuvlahistorjá-ráiddu guđát ja maŋimus girji. +Go dál analysere dáhpáhusa Battiste modealla ektui, de oaidná ahte sidjiide rahppui oarjeuksa ja govkiimet nuortabealuvssa, muhto eat joatkán dievaslaččat. +Dat girji šaddá lohkkojuvvot oba máilmmi mielde! +PeVL 38/2004 vp. +Vaikko Davviriikkain vigget dáhkidit buohkaide ovttaveardásaš vejolašvuođa buresbirgejupmái ja bálvalusaide, dat ii Maiddái dán dutkamuša jearahallamiin badjána ovdamearkka dihte dat ahte sápmelaččat, geaid eatnigiella lea sámegiella, eai oaččo buot dearvvašvuođa- ja sosiálafuolahusa bálvalusaid iežaset eatnigillii. +Spábbačiekčangilvvut lágiduvvojedje gánddaide ja nieiddaide, 6 jahkásaččaide ja boarráseabboide. +Dán ferte Sámediggeráđđi váldit duođas, ja áigu bargat dainna. +Loggas galggat čállit fágakommentáraid sámegiela dilis nu mo Jernsletten čilgii 1991:s ja buohtastahttit sámegiela diliin dálá áiggis. +Rieban borai njoam-mila) iige dan ovddabealde (omd. +Sámediggi ii leat hálddašaneiseváldi luonddušláddjivuođa seailluheames ja geavaheames. +United World Colleges lea máilmmiviidosaš lihkadus mas leat 12 skuvlla sierra riikkain. +Iđđes ledjen Eamidiinnán humadeame Gievkkanis, de fáhkka boahtiba Madam Ruth ja Biigá Anna viega čuorvvudettiin ahte dál gul goddet Ruth. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Makkár eavttuiguin lihkostuvvá du fitnodat Kárášjogas ja Guovdageainnus? +- Mun in leat oaidnán filbmastuhkaža mii lea YouTube neahttasiiddus, go in leat gillen geahččat dan, muhto lean lohkan muhtin muddui dan birra eará mediain, lohká son. +AFC lea earenoamaš vejolašvuohta álgoáalbmogiidda gávnnadit sullasaš vásáhusaidis bokte oktasaš filbmaprošeavttain. +Sajáiduhte sátnegirjji iežat dihtorii: Sátnegirji lea ráhkaduvvon Nils Jernslettena Álgosátnegirjji vuođul. +Árktalaš universitehta rektorforumis Islánddas ságastalle e.e sierra "davvevuogi" birra oahpahusa čađaheamis. +Álgooahpahusa áigge skuvlagiella ii dáidde leat nu olu earálágan go árgabeaigiella eará mearkkašumis go ahte dan oahppagoahtá geavahit čállojuvvon hámis. +19:27 Njukčamánu 25. beaivi 2016 Suopmelaš Aki Pahlaja vuittii odne Guovdageainnu beassášcrossa gollefinála. 18:17 Cuoŋománu 03. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dasto ovdanbukte modealla mainna oppalaččat oahpaheddjiid dievasmahttinskuvlejupmi sáhttá vástidit dáidda hástalusaide ja servodatlaš ja gielalaš diliide. +Ovttasbargu ja gulahallan earáiguin roahkasmahttá, gievruda ja seammás geahpeda balu, ja dieinnalágiin mii leat mobiliseremin oahpaheddjiid sámi searaid. +Su vuostá, gii lea rádjan hášša ruovttus, šaddá maid diggeášši. +Nils Johan Vars Beaskáđđasa boazoeaiggát, Johan P. Eira, lea balus goas sin bohccot daguhit heaggávárálaš dili biilavuddjiide, go Stáhta luoddabearráigeahčču geavaha luoddabotkkuheapmái sáddo mas lea sálti. +- Mis leat unnán čoahkkimat, muhto mii eat dušše čoahkkinastte. +Eadneolbmui lea lossat go mánát leaba gáidan gielas, ja go eaba gulahala vuorraset fulkkiiguin geat eai leat nu njuovžilat dárogielas. +Ii leat doarvái dušše duollet dálle čilget giellaoahpalaš tearpmaid muhto daid ferte beassat hárjánit geavahit go hállá ja čállá giela birra. +Son lei aiddo Gurraluovttas, de oaidná son olbmá fievrrás boahtimin bajás su vuostá. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix The Pool of Reflection luhtte, mii lea okta Australia soahtemuitomearkkain. +Dálkkádatrievdama váikkuhusat dovdojit árktalašguovllu luonddus jođáneappot go eará guovlluin. +Teasttat leat čájehan ahte jietnadagaid dovdan ja daid earuheapmi lea mánnái čielggas jo ovdal go máhttá sániid dadjat. +Teknihkka ja industriijabuvttadeapmi Buot biilafágaid oahpahuskantuvrraid neahttasadji. +Prinseassa lea Ruvdnaprinseassa Märtha Muitofoandda stivrajođiheaddji ja sus leat maid ollu suodjalandoaimmat maid čuovvu. +Skuvlagiella gohčoduvvo maiddái akademalaš giellan. +Artihkal 1. +ON váldočoahkkin ávžžuhii váldočoahkkima presideantta čađahit konsultašuvnnaid lahttostáhtaiguin ja álgoálbmogiiguin konferánssa čađaheami birra, maiddái álgoálbmotsearvama birra proseassas. +olmmošvuoigatvuohtastrategiijas vealaheami jávkkadeapmi deattuhuvvo oktan mihttomearrin, man vuođul válljejuvvojit maid boahtteáigge deháleamos prošeavttat. +Finnmark Dálkkádat ja biras Fuođđut Guovža, gumpe, albbas, geatki ja goaskin leat fuođđut. +Eavttuid maid bijai dasa ledje: " Áibbas dábálaš nisu gielddas sáhttá oažžut dán bálkkašumi". +Mearridanváldi lea juhkkon riikkabeivviid, stáhtaráđi (ráđđehusa) ja dásseválddi presideantta gaskkas. +Ovddibu ovdamearkan sáhttá geavahit Vuolle-Deanu uo-diftoŋgga jietnadeami ja čállima. +CCPR/C/70/D/547/1993 (2000). +Skuvlajođiheaddjit ledje mearridan, ahte sii háliidit buoridit skuvllaid praksisa akšuvdnadutkamiin. +- Smávit báikkiin gos lea dat ealli sámi kultuvra ja danin ii galggašii duvdit daid smávva báikkiid, lohká Aslak Pieski, gean mielas ii leat vuogas go buot čoahkkanit Anárii. +Sámedikkis leat stuorra vuordámušat daidda positiiva váikkuhusaide mat bohte go Ceavccageađgi beassá mielde UNESCO máilmmiárbelistui. +Ii ge galgga dan gaskkas vajálduhttit vejolašvuođa geavahit váimmu giela. +Ulbmilin lea dahkat álkibun geavahit oktasaš čállinrávvagiid normerejuvvon teavsttain, nugo ovdamearkka dihte oahpponeavvuin. +Suohkan lea ovdánan oahpahus- ja dutkanguovddážin, ja dáppe lea Sámi allaskuvla, Davviriikkalaš sámi instituhtta ja Sámedikki oahpahusossodat. +Eanandoallodirektoráhtta Landbruksdirektoratet Boazodoalu ovdánahttinfoanda (BOF) galgá ekonomalaš gaskaomiid geavahemiin ovddidit boazoealáhusa boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid mielde. +Julevsámegiella ja lullisámegiella oahppoplána - In vuordán ahte galggai ná somá. +Gonagas Harald beasai ieš oaidnit movt diet simulatuvrrat doibmet - ja guovddáža olbmot ledje prográmmii bidjan Gonagasskiippa Sydney hámmanii dán oktavuođas. +Ane fuola olbmuin geat leat morrašis dahje eai leat olles vuimmiin. 4.7 Lea ge várrugas geavahettiin nama ja gova ja eará dovddusindahkama gaskaomiid olbmuin geat máinnašuvvojit láitinlágan dahje ráŋggáštusvuloš áššiin. +Giela váldodoaibmahan lea gulahallama dahkat vejolažžan ja dalle lea semantihkka (boahtá greikkagielas mearkkašupmeoahppa) dahje mearkka-šupmi guovddážis. +Son lohká iežas govaid leat máilmmiloahppagovvádusat. +Álgoálgosaš Eurohpá ekonomiijaservodaga vuođđudansoahpamuš (1957) sisttisdoalai mearrádusa, vai lahttoriikkaid gaskasaš dásseveardásaš doaibmageatnegasvuođat +Dasa lassin leat lasihan dábáleamos sániid lullisámi teavsttain, erenoamážit leat geahččan oahppogirjjiin, ja sullii 1000 lullisámi báikenama maid leat viežžan Statens Kartverkas ja ruoŧa Sámedikki neahttasiiddus. +Son muitalii mo oljosáttoávkkástallan váikkuha sin guvlui ja álbmogii. +Gielddastivrra mearrádusa oktavuođas lea Telemarksforskning gárven raportta Porsáŋggu skuvlastruktuvrra ja bajásšaddansuorggi birra. +Ariotti (1999), s. 219. +Dan áigut dahkat dál, go guorahallagoahtit lohkkiid iskkademiid mat leat čađahuvvon mannan geasi, čilge Hermansen. +Dán dutkamušas deattuhin álggus kultuvrra siskkáldas gulahallama ieđguđege dilálašvuođas. +Beavddis leat guokte gohpu ja dallearkka, gáhkku ja gáffe. + (Söder (2009), s. +Sámi oahpaheaddjioahpu regiovdna (SAK 7) lea rahčan dainna ahte oažžut sámi kulturmáhtu mielde joatkkaoahppofálaldahkan dán oahppojahkái, muhto dasa ii mieđihan direktoráhta. +Sámi árbevieruid ealáskahttin ii leat šat dušše joavdelas romantihkalaš sáhka, muhto dain lea duohta ja duođalaš doaibma (autonomiija guvlui), návccaiduhttit sámi servodagaid (mobiliseret), heivehit kultuvramet ođđa ja dálá hástalusaide (transformašuvdna) ja dearvvasmuhttit sihke ovttat olbmo ja birrasa dekoloniserema ja buorideami bokte. +Nieida dasa vástida ahte ii go leat buoret su fillet Ubmái boahtit, ja de galgá dievdu skuvihit dasa fáhkka sin lusa. +3, §1). +Go Knudsen lei guorahallan dili ja ožžon veahki gávnnahit, maid sáhttá dahkat ja makkár rievttit sus leat, de son álggii gáibidit sámegiela mánnái. +Veaiki lea miehtá; luondduriikkas, teknologiijas ja vel min siskkildus lahtuin nai. +Eanaš sápmelaččat eai ása sápmelaččaid ruovttuguovllus, ja dát dahká sámegielat dahje dulkonbálvalusaid ordnema ain váddáseabbon. +Sámediggái mearkkaša ahte lihkostuvvan sámegielaovddidanprošeakta šaddá bistevaš doaibman ja dat lea Olli mielas hirbmat buorre. +Sarri, gii lea máŋgalogi jagi bargan sámi ovdaskuvlla ovddidemiin, cuiggoda olgguldas áddejumiid sámi gullevašvuođa hárrái. +Jus it dieðit diggái vihpama birra nu joðánit go vejolaš, de sáhtát vel oažžut sáhku ja buhtadanovddasvástádusa. +Bealit sáhttet dasa lassin gáibidit guokte fágamáhtolaš mielduopmára. +Dárogiel namma lea Polarstjernen. +Dađi bahábut logga ii šaddan dakkár reaidun go leimmet +Artista Mari Boine lea eanemusat dinen, ja golmmas ges eai leat fievrredan makkárge dietnasa. +Söder (2009), s. 74-76. +Dás oainnát guđe ráđđelahtus lea ovddasvástádus guđe politihkalaš suorggis. +Sámi allaskuvlla, Guovdageaidnu. +Go okta mánáin láhppui Johkamohki márkaniin, de dát mánná ja dat eará mánát heađástuvvet, ja dákkár kaos luvve ja hástala váttisvuođa čoavdindáiddu. +Ávžžuhat daid geat eai leat molson báhttera suovvaalárpmas 1.12, molsut dan dál! +Eira, Inga Ravna 1989: Sáme nissonolbmot. +Ovddasguvlui lea dehálaš nannet sin váikkuhusa dán forumas. +Čuolbman +Maŋŋelis leat álgoálbmogat bargan ILO-konvenšuvnnain nr. 169 álgoálbmogiid ja olmmoščearddaid birra iešheanalaš stáhtain, ON julggaštusaid álgoálbmotvuoigatvuođaid birra ja 1966 ON julggaštusain siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid dynámalaš ovdánemiin. +Dasa lassin ráhkaduvvo 4 mehtera alu čorru, mii maid suddje dán guovllu. +• Mii lea sámi kultuvrralaš ja árbevirolaš diehtu. +Son lovsi juovkku, sulli 20 olbmo, eatnamiida gos leat bázáhusat geađgeáigge rájes ja gitta otnášii. +1. Sajáiduhte prográmma Astro File Manager (dahje eará unzip-prográmma) 2. Viečča sátnegirjji dahje sátnegirjjiid maid háliidat. +Proadvearbbaid: Mana dohko! +Oarjemáilbmi lea dál ohcamin man láhkai álgoálbmogiid árbevirolaš diehtu ja luondduhálddašeapmi sáhtášii leat ávkin máilmmeservodaga dálá hástalussii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Iešsoardineastadan MÁILMMIBEAIVI Deanu/Unjárgga LEVE searvi bovde ovttas Deanu gielddain čalmmustahttit riikaidgaskasaš Iešsoardineastadan MÁILMMIBEAIVVI. +Gielalaš erohusaid meroštallamis guorahallojuvvojit sihke giellaoahpalaš ja leksikálalaš erohusat. +Sámedikki Nuoraidpolitihkalaš Lávdegoddi (SNPL) lea konferánssa lágideaddjin, ja háliida čalmmustahttit hástalusaid juohkebeairasismma oktavuođas, mo sáhttá dustet rasismma ja dan váikkuhusaid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Oppvekst og Kultur"Mánáidgárddit Leavnnja mánáidgárdi lea gieldda mánáidgárdi. +Keesing, Roger M. - Strathern, Andrew J. +Dutkan lea čájehan ahte jo eatnis heakkas mánná oahppá dovdat eatnigiela jietnadanvuogádaga ja šuoŋa (Locke 2004: 285). +Sámeduoji institueren +Giellaoahppa dahká vejolažžan guorahallat ja ovdanbuktit dieđuid giela birra. +Duogážin čoahkkimii lei gulahallan gaskkal Sámedikki ja Ráđđehusa el-fápmo guoski áššiin, mo joksat buori gulahallama ja sihkkarastit ahte boahttevaš huksendoaimmat vuhtiiváldet sámi beroštumiid. +Sámiid dutkamušas lea sáhka almmolaččat eamiálbmotdutkamušas ja vehádatdutkamušas. +dán raportta kapihttala 6.7.1. +Leage maid suohtas go lea earalágan ávvudeapmi go miessemánu 17. beaivvi. +Soai gárttaiga fállá čoavjái ja go doppe beasaiga eret, de leigga Austeralias. +Artihkal geatnegahttá maid soahpamuša oassebeliid biehttalit oktasašsoahpamuša vuostásaš daguin ja geavadagain ja lassin sihkkarastit ahte virgeoapmahaččat ja lágádusat meannudit nu mot oktasašsoahpamuš geatnegahttá. +Muhtin oahpaheaddjái lei hui rašis ášši bargagoahtit kulturdoahpagiin ja kulturáddejumiiguin. +Ibid., čuokkis 93.136, 14. +Dušše čiežas lohkásis leat ordnen biilii DAB-radio. 14:14 Golggotmánu 04. beaivi 2016 Beakkán sápmelaš juoigi Jon Henrik Fjällgren ja davvi-norgalaš lávlladáiddár Tonje Unstad leaba dán jagi Skápmajienat artisttat. +Dulkon dan nu ahte sámegiella lea buot sápmelaččaide juogo eatnigiella - dahje juos dan lea váttis dohkkehit - unnimustáge massojuvvon eatnigiella. +Fierbmádat lea jurddašuvvon buohkáide geainna leat mánát sámegielat ossodagas dahje sámegielat luohkkás. +Muhto nu ii leat. +Eanandoalus lea dehálaš sajádat go lea sáhka ovddideames ealli báikegottiid ja sámi kultuvrra. +dahkki, čuozáhat, ávkašuvvi, boađus ja gaskaoapmi (gč. +Čakčamánus 1944 Ohcejoga olbmot gárte vuolgit eváhkkui soađi báhtui Gaskabađaeatnamii Alavieskai. +Dan dihtii leamaš váttis doaimmahit politihkalaš barggu. +Sátni "adjutant" boahtá latiinnagielas ja mearkkaša "veahkehit". +5.2 Mo dárkkistit riektač��llima go čálát dihtoriin? +Dán ortnega hálddašit stáhta oahpahusdirektorat Finnmárkkus, Tromssas, Nordlánddas ja Davvi- ja Mátta Trøndelagas. +Norga dárbbaša govda dálkkádatsoahpamuša nana vuolggasadjin bevttolaš dálkkádatdoaibmabijuide ja mii sihkkarastá ovttamielalašvuođa dáid doaibmabijuid boahttevaš ruhtadeami hárrái. +8.3 Čálamáhttui ráhkkaneapmi ovdal skuvlaagi +Sii álge konferánssain maid INTSOK - Norwegian Oil and Gas Partners lágidii. +Doppe soai guossástalaiga guđa suohkanis Valdresis. +Madosini lea dovddus stuora musihkar, muitaleaddji ja dánsár, ja su doaibmabáiki lea Townshipas olggobealde Cape Town. +- Olbmot sáhttet anonyma addit juovlaskeaŋkkaid ja sii geat ožžot daid lea maid anonyma. +Lei maid vejolašvuohta dearvvahit muhtumiid gili boarrásepmosiin - Fálesnuori buhcciidsiiddas, gos Gonagas ja Dronnet finaiga maŋŋil lágideami Ráđđeviesu luhtte. +Badjedáluid informánttaid mielde bargu ii geahppánan, vaikko mohtoriid válde atnui. +Gulaskuddama oaivilat lasihuvvojit girjjálašvuođa čilgehussii čavčča mielde ja meannuduvvo Sámediggeráđi čilgehussan dievasčoahkkimis juovlamánu 2016. +Erenoamáš positiivva leat Nuoraidráđđi, geat ledje doallan lihkahahtti sártni man buorre lea ássat Unjárggas. +Aktiiva giellamáhtuin olmmoš máhttá oassálastit ságastallamii sihke guldaleaddjin ja hállin. +Gonagas Haakon čálii maŋemus sániid iežas beaivegirjái ná: Dii. 20. Vulggiimet ja oidnen Norgga maŋemus gearddi. +Dárogillii leat dušše ovttaidlogu ja máŋggaidlogu pronomenat, ja finihttahápmi lea seammalágan buot persovnnain ja loguin. +Lea máŋgii váttis earuhit sámi muitalusaid ja máidnasiid. +Leat go jearaldagat, váldde oktavuođa iežat báŋkkuin dahje plána- ja ekonomiijaossodagain Porsáŋggu gielddas. +1970 - 1980-LOGUID KURSSAT JA SKUVLLAT: OĐĐA JURDDAŠANVUOHKI +Ieš konferánsa dollojuvvo Finnmárkkuhállas ja dohko besset dušše sii geat leat dieđihuvvon konferánsii, muhto eanás kulturdoalut galget dollot earásajiin go doppe. +Ruvkkit, giella ja kulturpolitihkka Son oaivvilda ahte leat golbma dehálaš áššeguovllu mat earuhit NSR:a eará listtuin ja bellodagain Sámedikkis. +Nils Aslak O. Eira, Sámi Biibbalis, muitala ahte eai sii árvidan man stuora bargu dát lei. +Dien láhkai oaidnit, mo sámi oahpaheaddjit professionaliserejuvvojit iežaset kultuvrra vuođul ja mo sii ohppet transformeret kultuvraset skuvlii. +Letne maiddái guorahallan SOG grammatihkalaš hámiid. +Oulu universitehta, Oulu. +Dasa maid gullá prošeaktačilgehus barggus maid čađahan dolain ja muohttagiin, go dat lea bargobádji (workshop) maid galggan jođihit Girkonjárggas sámi nuoraid várás. +Sápmelaš kultuvra lea vuođđolága njuolggadusas viiddis doaba. +Dákkár árvvoštallamat gusket produktiiva bustávvamáhttui dahje čállimii eaige nu olu lohkanmáhttui. +Eará áiggis sáhttá váldit oktavuođa girkoverddiin tlf. 97970619. +Vásihusat dakkár guovlluin gos leat geahččalan giellalávgunmánáidgárddiid, leat hui buorit go guoská guovttegielalašvuhtii ja minoritehtagiellaoahpahussii. +- Dien oassái mii guoská nihttimiidda sáhttán leat ovttaoaivilis. +Son lea hui rikkis ja hirbmat gievra, muhto ii leat nu jierbmái, danne lea vejolaš fillet su. +Doaibma álggahuvvui charteriin 1995:s, ja dál doaimmaha konserna maid skiiparáhkadeami ja marina, ja das lassin dat lágida fanasmeassu Adriatic Boat Show. +Norgga beale Sámediggi bovdii SGS 2014 álgojagis čoahkkimii gos almmuhii ahte sii sáhtášedje máksit sámegiel girječállioahpu maid sáhttet lágidit ovttas SGS:in. +Dat lea illudahtti, danin go mu mielas studeanttat leat Sámi allaskuvlla geađgejuolgi. +Skuvllas duoji oahpaheami sáhttá atnit kultuvrralaš hástalussan. + (Vuođđoskuvlla oahppoplána vuođustusat 1994: 72 - 74.) +Ii ge dárbbaš leat nu ahte eambbo mánát gillájit dál go ovdal, muhto ahte eambbo áššit dieđihuvvojit ja bohtet oidnosii. +Go geahččá servodatperspektiivvas, de doibmet dát lávga ovttasbargguin sihke eará gielladoaibmabijuiguin ja sámi giellapolitihkain maid Sámediggi fievrrida. +Dekoloniseremii gullá bisuhit višuvnna ja ohcat vejolašvuođaid ollašuhttit. +Deatalaš dásiin leat jodiheaddjit láivvit stivret ja cuovvolit bealuštahtti cuovvoleami ja dikšuma. +Ovdanbuktima dárkkuhussan lea čielggadit oahpahusdili sámi konteavsttas. +Dás leat seakka metállastreaŋggat boahtán ruoiváid sadjái giellaávnnasin. +Sámi ásahusat leat min deaŧaleamos sámi dáidda- ja kultur- gaskkustanarenat. +Fáddá gieđahallo maiddái iežas logus Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo muitalusas jagi 2014. +Juoigi ja lávlu ovdanbuktimis ovttastuvvo sihke giella ja musihkka. +Sáni doaimmashehttejuvvon sáhttá maid atnit, go lea sáhka oppalaččat lámisolbmo birra. +Eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuoigatvuođalaš instrumeanttat +Molsašuddi lágidanvejolašmetodat Norggas: Dát dábálaččat ádjána 3 bargobeaivvi. +Mis lea ođđa dutkan sihke Norgga ja Ruoŧa bealde, ja leat logut Boazodoallohálddahusas ja earáin mat addet siva bidjat gažaldatmearkka dán raportta eavttuide ja konklušuvnnaide, deattuha Jåma. +RABAS - Láhttu nr. 4 - Suovkkas geainnu mielde Nieidavárčohkkii. +Dasa lassin okta informánta oaivvilda ahte girku doaladumit leat dakkárat main vuhtto vealaheapmi, muhto son ii čilge dárkileappot masa čujuha. +Fylkkamánnit gávdne láhkarihkkumiid 36 bearráigeahčus, ja 23 bearráigeahčus čujuhuvvojedje čielga buoridangáibádusat. +Jos leat áššit mat gusket eanebuidda, de sáhttá čohkket daid ja de čilget mo daid osiid buoridit. +Eanaš pronomeniid sojahit ovttaidlogus ja máŋggaidlogus, ja buot kásusiid mielde. +Eanaš bargit doalahit iežaset dálá telefonnummariid, muhto soames ossodagat ožžot ođđa nummariid. +Vissásit leaba čeavláivuohta ja stuibmás miella sihkastan lihtu eret váimmuin, nu ahte mearkage ii leat das báhcán oidnosii. +Suohkanplána maid Gaino namuha ii leat ođasmahttojuvvon 1991-92 rájes. +Njukčamánu 1. beaivvi álgá ge son ođđa virgái, ja dása son illuda. +Son muitalii ahte interneahtas vašši ja ovdagáttut lassánit sápmelaččaid vuostá, ja logai maiddái gákteolbmuid huškkohallan rasismma geažil. +Goalmmát jagi maŋŋá galget oahppit hállat, lohkat ja čállit árgabeai sámegiela. +Vuorkágovva: Inga Marie Guttorm Sámi gielddaid doaktárat dinejit bures Kárášjoga gielddadoavttir Georges Joseph Nasr dinii eanemus Kárášjoga doaktáriin diibmá. +Eanaš gielat orrot jogo SOV-gielat dahje SVO-gielat, muhto leat gal maiddái VSO-, VOS-, OVS- ja OSV-gielat. +Cealkkaráhkadusain erenoamážit vearbba válljen mearrida makkár sánit sáhttet leat mielde ja makkárat daid sojahuvvon hámit fertejit leat. +Pedersen mielas lea dehálaš hukset dán fierpmádaga vai ovdamearkka dihte prošeavttat nugo "Ealát", eai mana duššai, muhto seailluhuvvojit ja dolvojuvvojit dobbelii. +13:36 Njukčamánu 07. beaivi 2016 Skáiddi guovllus Fálesnuoris lea leamaš trailerlihkohisvuohta. 13:45 Ođđajagimánu 11. beaivi 2016 Njealjis roasmmehuvvan busselihkohisvuođas Eanodagas Eanodagas Songemuotkkis lei duorastatiđit johtolatlihkohisvuohta. +Dát dan diehti váj galggi álggoálmmugin dåhkkiduvvat ja aj váj stáhta ietjasa politihka hábbmidahttijn álggoálmmugij sierralágásj sajev ja berustimijt álmmugin vieledi. +Seammás sáhttá ákkastallat dan ovddas ahte eanet barggolašvuohta smávva riddoservodagain, eanet guollebiebmama oktavuođas, sáhttá nannet dáid rašes servodagaid, ja dasto nai vuođu ealli mearrasámi kultuvrii. +Guorahallet gohčodehpet go daid seamma namahusain, vai leat go dain iešguđetlágan namat iešguđet guovllus. +Kasesniemi 1996: 40 - 41). +Åhpaduslága § 7-1 láhkatjállusa milta le oahppijn rievtesvuohta sierra åhpadimvuogijda nav guhkás jus skåvlå ietjas åhpadiddje e máhte dáv vaddet. +Scene Finnmark čuovvu beanaráidduid nuvttá konsearttaiguin juohke beaivve. +maid Rivas Velarde (2015), s. 7. WHO, World Report on Disability, World Health Organization & World Bank, Malta (2011), s. 4. WHO (2004), s. 3. +Sámediggi lágida fierpmádatčoahkkimiid sámi mánáidgárdebargiid várás, vai ovdánahttit kvaliteahta ja loktet gelbbolašvuođa. +Jahkečoahkkinreferáhta galgá leat joavdan miellahtuide maŋimustá 1 mánu maŋŋil jahkečoahkkima. a. Stivrra jahkedieđáhusa, dáiddalaš ráđi ja eará lávdegottiid jahkedieđáhusa. +Foto: Svein Lund Biologalaš máŋgabealátvuohta Finnmárkkus Miehtá máilmmi nohket elliid- ja šattuidšlájat, ja maiddái Finnmárkkus leat olu šlájat nohkagoahtán, ja diđolašvuohta dán ektui lea unnán. +• Geavahit muitalusat (story telling). +Máŋggadáfot vealaheami sáhttá vuohtit buot dan iešguđet vealahantiippas. +sápmelaččaid vuoigatvuohtan ja ovdalis namuhuvvon joavkkuide gullevaš vuoigatvuohtan. +Ná oaidnit mo giellaoahpa terminologiitahtton cealkagis dahje jain čilgejuvvojit cealkkaoahpa vuođđodoahpagat. +Dasto lea Norga geatnegahttojuvvon sámiid ektui earret eará čuovvovačča bokte Sámeláhka, Finnmárkkuláhka, Plána- ja huksenláhka, Kulturmuitoláhka, Boazodoalloláhka, Oahpahusláhka ja Báikenammaláhka. +Dábálaččat mii oaidnit duojis dušše buktaga, gárvves duoji, muhto duodjái artefáktan laktásit maiddái mearkkašumit. +2. Mii doarjut váidudeaddji doaibmabiju vugiid molssaevttolaš energiijabuvttadeapmái, jus dat leat vuoiggalačča álgoálbmogiidda. +3. Sisaloggen dušše UiT-, OY- ja HY-studeanttaide 1. Sisaloggen seammá siiddus buot ovttasbargo-ásahusaid studeanttaide. +Guorahalan gárvodeamis dušše oassái mearkkaid ja ságaid inge leat váldán fárrui 1970-logu rájes duddjojuvvon mearkkaid. +Akuhttaveahkki - maŋŋel kantuvraáiggi Finnmárkkus ii leat makkárge váktaortnet maŋŋel kantuvraáiggi. +Nubbi beaivi ja lea ain mokta. +Ja okta váilui govvemis, oppalaččat guđas čađahedje boazodoallobachelorgráda. +Dikšunparadigmma háliidedje nuppástuhttit nu ahte lámisolbmot sáhtále oassálastit ovttaveardásaččat dikšunmearrádusaid dahkamii, mat gusket sin. +Mun in bora bierggu . +Gonagas Oscar II ja Dronnet Sophia ruvdnen lei Nidarosdomenis suoidnemánu 18. beaivvi 1873. +Doarjjaolmmoš sáhttá fitnat ruovttus, vuolgit fárrui gáfedahkii, kinoi, valáštallandoaluide dahje eará sosiála doaimmaide. +Juohke nuppi lávvordaga bie 20...quot;24. 9.kl...quot;25 jagi. +Visot lea mannan funet. +Eduskunnan oikeusasiamies (2017), s. 66-79 & 120-121. +Vuona ja Svieriga Sámedigge aktan Svieriga Sámij Rijkasiebrre ja Vuona Ællosámij Rijkasiebrre, li gåhtjoduvvam Vuona ja Svieriga rádediddjes joarkket bargujn Svieriga ja Vuona boatsojguohtomsåbadimijn. +Go ealleplanktonat borret šaddoplanktoniid, ožžot dat veahá birasmirkkuid juohke šaddoplanktonas maid borret. +Geassi lea áigi bivttashábmejeddjiide čájehit iežaset giđđa- ja geassebiktasiid boahtte jahkái, nu gohčoduvvon "fashion weeks". +Dat lea muitaluvvon ihkku sáhtii gullot olmmoš vážžimin bumbbá lusa, muhto son gii váccii - lei oaidnemeahttun. +Girječálli čilge iešguđetlágan ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš faktoriid mat leat guoddevaš boazodoalu vuođđun. +Dáinna sihkkarasto ahte sii dovdet doarvái bures sápmelaš +Dán cealkkahábmenmuttu sáhttá gohčodit guovttesánat muddun. +Dan olis leat Guovdageainnus ásahan sierra joavkku mii bargá juste dákkár váttisvuođaiguin. +Doppe leat maid eará doaimmat mat ovdánahttet gieldda. +- Guktot joavkkut dahket buori bargu, muhto boahtte CD-skierrus lea ođđa lávlla mas John Olav Nilsen maid lea mielde. +Dán eahpelihkostuvvama duođašta skuvladutkamuš, mii dahkkui Norgga bealde 2003. +Áhkuid ja etniid buolvva informánttat leat čuvvon duoji mánnávuođa rájes ja eatnašat leat duddjon juo logijahkásažžan. +10 sámi buvttadeaddji leat váldán eksámena Oasseváldit leat 7 mánu oahppan filbma buvttadeami, oahpu ISF lea ovttas lágidan Göta Filmmain ja Sámi Allaskuvllain. +Ođasmahttojuvvon veršuvnnat bohtet dađistaga. +Sus eai bálljo boahtán nahkárat go viessu nu ruošká fámolaš riđu doarrideamis. +Das leat 1150 sáni dárogielas sámegillii ja dasa lassin leat 100 dábálaš medisiinnalaš dadjanvuogi jorgaluvvon sámegillii. +Mielddusin čuovvu gulaskuddanevttohus - Gáivuona dearvvašvuođa ja fuolaplána 2023 guvlui. +09:57 Golggotmánu 10. beaivi 2016 Dievdu sáddejuvvui buohccivissui - jáhkket ahte lei šaddan biilla vuollai Lávvordat eahkeda diibmu 22:s, Deanus, dolvojuvvui muhtin dievdu girkonjárgga buohccivissui go ledje buollánhávit mat bohte biilla eksosarusttegis. +Valáštallanskuvla álgá fas doaibmat geasseluomu maŋŋil. +Go mis eai leat geavahusas dárkilut dieđut dáid teavsttaid álgoboahtimušas, de áidna vuohki čoavdit ášši orru leamen buohtastahttit su sátnedujiid, maiddái daid muitui merkenvuogi, eará duon áiggi sátnedujiiguin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Shortcuts"Politihkka"Dieđáhusat Suohkanstivrra vuođđudančoahkkin golggotmánu 9. beaivvi Ráđđeviesu gáfedagas lea golggotmánu 9. b. ođđa suohkanstivrra vuođđudančoahkkin. +RDM stivrralahtu ja riikkadovddus historihkkár Arvid Petterson logaldalai dán fáttás. +Buot dieidda gažaldagaide leat čilgehusat, main leat meinnegat. +Meinejin geahččat luopmániid, muhto de oidnen ovtta balssa mii lei čuorgadeabbo go dat eará balssat, muitala Bongo. +Dát guoská adniide geat orrot Doaresjoga rájis gitta Lávkgieddái, Samuelsbearggas ja Badjejeaggis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielda ođasmahttá almmolaš poastalistočovdosa - eInnsyn 26. September 2014 av Bill Sørensen Ášše- ja arkiivavuogádaga ođasmahttima olis mii maiddái ođasmahttit almmolaš poastalistočovdosa - eInnsyn. +lageavaheamis. +Beassášsuolu lea 1995 rájes leamaš UNESCO máilmmi kultur-ja luondduárvolisttus. +Hálidan giitit: gieldda bargiid, Deanu hotealla, Skiippagurfestivála, kulturskuvlla, joavkkuid ja servviid. +Oppalaškommeanta fuomášahttá ahte lámis mánáide čujuhuvvon negatiiva doaladumit ja ovdagáttut ja nuppe dáfus maiddái liiggálaš suodjaleapmi leat hui dábálaš albmoneamit iešguđet servošis. +Odne eahkes lea Gonagasbárra fas guossin Quirinalepalássas, gos Presideanta Mattarella guossoha mállásiid gudnin gussiide ja guossástallamii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddastivračoahkkin mii galggai čoahkkinplána mielde dollojuvvot njukčamánu 12.b. leat maŋidan sivas go gielddastivralanja leat divodeamen. +Govus 7. +Rekvisišuvnna ii sáhte čállit mátkki maŋŋá. +Kvalitatiiva dutkamuš lea lávga anus kultur- ja servodatdutkamušain, mat dutket olbmo ja joavkkuid máilmmigovaid ja eallinvugiid. +lossat +Miljonbealle Sää'msijdd/nuortalaš gillái Sámediggi lea várren 500 000 ru jagi 2015 bušeahtas Njávdáma nuortalaš gili barggu oktavuođas, Mátta-Várjjaga gielddas. +Daid gaskkas sáhttá leat gilvu dahje ovttasbargu, muhto dat leat álo kultuvrralaččat meroštallojuvvon. +Ođđaáiggi sámegielain lea mealgat moalkasut historjá go maid eanas olbmot doivot, ja eai gula dušše suoma-ugralaš giellajoavkkuide. +Doaimmat váikkuhivčče Riehpovutnii, mii lea málbmaproseassabáikki lahka. +Son orru dás . +Diehtu ja čehppodat dáid riikkaidgaskasaš instrumeanttaid geavahit galggašii leat buot sápmelaččain. + (Baumann & Kameenui 1991; Beck & McKeown 1991.) +Dutkanguovllus gámagoarrungurssaide lea oassálastán okta almmáiolmmoš. +Ávžžuhusain badjánedje earret eará jo ovddit UPR-raporttaid ládje seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođat. +Jus dus ležžet eanet gažaldagat, de sáhtát gulaskuddat ášši dan bealis gii lea du dáhtton vihtanin, dahje su advokáhtain. +Porsáŋggu gielda lea 2008:s ožžon kr. 609 000,- sturrosaš doarjaga Luostejoga fápmorusttegis álbmotávkkálaš áigumušaide. +Ruvdnaprinsabárra oaččui maid vejolašvuođa fitnat semináras man fáddán lei tuneallateknologiija, ovdal go manaiga lunšša boradit Norgga ja Canada ealáhusaid ovddasteddjiiguin. +Muhtimin sáhttit dovdat dihto sáni muhto eat dovdda dahje muitte doahpaga maid dat govvida (oalle dábálaš go lea oahpahallamin vieris giela) dahje ahte eat dovdda sáni dievaslaš doabasisdoalu (vrd. +■0 proseanta ii gávnna bellodaga mii sáhttá ovddastit su. + - Dál leat boanddat dat geat šaddet gillát, dadjá son. +Dákkár lahkonanvuohki lea dovddus smávvaservošiid kultuvrasirdinproseassain. +Čállinvuohki lea soahpamuš mo sániid galgá čállit. +Eiseválddit leat ráŋggáštan dán garra bivddu dainna lágiin ahte leat váldán eret guolástanvuoigatvuođaid vuotnabivdiin, ja eaige baicce váldán eriid sis geat leat čađahan speadjárbivddu. +Sámeráden le alla máhtudahka ja vijdes rijkajgasskasasj værmástahka. +Láhkaevttohusa maŋŋá lea stáhtas ovddasvástádus kártet oktasaš ja individuála historjjálaš bivdovuoigatvuođaid. + (Battiste 2000.) +Suopmelaš duodjedutkit leat hábmen duodjeproseassa, mas dat čatnasa kultuvrra árvvuide, árbevirrui ja hábmengillii. +Tromssa, Helssega ja Ubmi universitehtain. + (Smith 1999: 72-74.) +Sámediggi lea maid vuoruhan doarjut nuorra sámi dáiddáriid álggahanstipeanddaiguin. +Leonardo da Vinci-prográmma bargá fága- ja fidnooahpahusa ovdii ja lassi- ja joatkkaoahpahusa ovdii bargoeallimis. +HE 19/2014, 76. +A/RES/44/25, Mánáid vuoigatvuođaid soahpamuš, 2 § ja 12 §; A/RES/61/106, Johdanto, momentti r), 7 §. +Dat lea bidjan jearaldaga vuložin eurosentralaš klassifikašuvnnaid ja kulturteoriijaid ja lea hábmen oarjemáolmmis spiehkkaseaddji geahččanguovllu. +Eanas ruoššasámit orrot Lujávrris. +vuođđuduvvi vealaheami bargoeallimis ja lassin buresbirgejupmevuogádahkii gullevašvuođa ja sosiáladorvvu, dávviriid ja bálvalusaid oččodeami oktavuođas. +Kulturbeivviid doalut leat ovttasbargu gaskal Guovdageainnu suohkana, RiddoDuottarMuseat-Guovdageainnu gilišillju, Sámi Allaskuvla, Árbediehto-prošeakta ja Guovdageainnu Historjásearvi. +Diggi lea Ubmis, gos golmmas leat vel áššáskuhtton geahččalan rievidit ruđa Guovdageainnu dievddus ja su olbmás. +14:10 Cuoŋománu 19. beaivi 2016 - Suorggahahtti go biilavuoddjit eai doahttal boazošilttaid Randi Irene Losoa gávnnai čoavjjeha vuddjon jámas, mas sis-miessi lei girdán olggos. +Boazodoallu lea boares ealáhus maid sáhttit guorrat gitta Ottara (800.j m.k) áigái. +Veahkaváldi lea fámu boasttoatnu Veahkaváldi lea fámu boasttoatnu ON nissonkommišuvnna 57. sešuvnna fáddán lei veahkaváldi nissoniid vuostá. +Doppe lea gievkkan, stohpu (orrunlatnja), hivsset, feaskkir, lávgunlatnja ja guokte oađđenlanja. +Sis galgá leat diehtu das, ahte sin priváhta sápmelašvuohta ii leat buot sámiin seammá iige danin norbman sápmelašvuhtii ja dan dulkomiidda. +Girjerájus lea dál guovddáš sadji sámediggevisttis Kárášjogas. +Dán ossodaga bárgit sirdejuvvojit eará ossodagaide. +Stáhta boazodoallohálddahus ja Stáhta eanandoallohálddahus loahpahuvvui suoidnemánu 1 b. 2014. +Čále oanehis teavstta mii heive sátnevádjasii. +Vuođđolága mielde šattai son Norgga Gonagas go Gonagas Olav oađđái agálašvuhtii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991. +Dát lea Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttergrádaprográmma (PhD), mii lea máilmmi vuosttaš dutkioahpu prográmma mii čađahuvvo sámegillii. +Hinta 100.- Nuorra davvi olbmot iežaset kaleandaris Davviguovllu olbmot ja sin eallin lea guovddážis govvakaleandaris 'Pohjaisen ihmissii - Olbmot davvin - Mennesker i nord', mii almmuhuvvo dál nuppi geardde. +Vehá oktageardánut musihkka čuojahii fas nieidabánda Gestapo Bitches. +Lámis nieiddat leat vel rašit dilis bártniid ektui ja sii vásihit vealaheami maiddái sohkabeali dihte. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ohcanáigemearri guovvamánu 1.b. 2015 Doarjja fuođđu- ja olgonastindoaimmaide - Rievdadus Gielddaide ja fylkkaservviide lea sáddejuvvon breavva olgodoaibmajagi 2015 birra. +Nina gal ii divtte iežas badjelgehččojuvvot. +VANE) nammadan, koordinerenmekanisman doaibmi ovddasteaddjis, vai oktasašsoahpamuša ollašuhttin šaddá álkibun ja ovttasbargu lassána. +Direktoratet for naturforvaltning várre oljju roggamis nie rašes guovllus go Lofoten lea. +Fylkkamánnit gávnnahedje ahte máŋggat suohkanat eai fuolat iežaset stivrendoaimma dakkár vuogi mielde ahte sihkkarastet bálvalusaid lága gáibádusaid mielde. +_____________ 1995: Manne lea nu jaskat - sámi váilevaš servodatságastallama birra. +Álggos eai árvvoštallan gásaroggama gánnáhahttin, muhto: Luonddugáhttejeaddjit ja guolásteaddjit leat geahččalan vuosttildit dakkár doaimmaid nie guhkkin davvin. +Dan áiggi goas čáhci giddejuvvo ávžžuhit olbmuid váldit čázi spánjaide ovdal giddejumi. +Gonagasbárra beasai gullat sihke mánáid ja rávisolbmuid, koaralávluma ja náittosbárra Janne ja Hanna Leena Kankaala čuojaheigga jazzmusihka. +dat olmmoš, dat buorre báimman (gč. +Su čállosis bohtet ovdan earret eará čuovvovaš doahpagat: "savage" dahje "barbarous" tribes, tribal population (dál indigenous /aboriginal/native people), nuppi máilmmi soađi maŋŋá "primitive" community (dál disadvantaged). +Oasseáiggestudeanttat sáhttet ohcat oanehisáigge saji mánáidgárddis go leat deaivvadeamit. +Korpusplánen lea dihtomielalaš giela siskkáldas doaibmabidju ovdamearkka dihte grammatihka j +Rovvi rahppojuvvui almmolaččat diibmá borgemánu 20. beaivvi. +Dán ovttasdadjosis oalgecealkka doaibmá adverbiálan (jogo áige- dahje sivvaadverbiálan). +Sus leat dákkár attáldagat ahte sus ferte váldit fuola, deattuha Rebne ja lohká ahte gánddaid riikajoavkku jođiheaddji Jermund Lunder galgá dál váldit su mielde prošektii mii lea oaivvilduvvon nuoraide gaskal 13-16 jagi. +Mii leat odne dohkkehan ođđa ossodaga ja nu šaddet čieža ođđa mánáidgárdesaji. +Gitta 1960-logu loahpa rádjai dutkanguovllu olbmot elle eanaš lonuhusgávppiin. +Go bárbmolottit fas máhccet davás boahtte giđđageasi, de sii ohcalit iežaset miel-vizardeaddji vel eanet go mii olbmot dan dahkat, ja goassige šaddat áddet man sakka Áilu lei čadnon lundui ja dan ealliide. +Okta informánta čujuha adopterenláhkii ja oaivvilda ahte vaikko seamma sohkabeallái gullevaš náittospárat sáhttet dálá áigge ohcat adopterenlobi ja árvvoštallot adopterenvánheman, son ii liikká jáhke ahte seamma sohkabeallái gullevaš olbmuid adopteren ollašuvalii praktihkas. +Muhto Norsk Bergindustri vástida ahte nu guhká go olbmot ostet golli, de lea dárbu roggat. +Ollu olbmot servet daidda čuoigamiidda. +Dán háve oaččuimet mielde fágaseminára maid Bibliotekenes Hus lágidii. +Jo vuosttaš eallinjagis mánná sáhttá hállagoahtit nu ahte veadjá buvttadit jietnadatovttastumiid mat belohahkii dahje ollásit vástidit sátnejietnadeami. +Nuppádassii dat lea figgan empiralaš luonddudieđalaš metodologiijai (emisisma) ja dan olis leat hutkan olbmo verbála láhttema ja kommunikašuvnna iešguđetlágan lunddolaš mihttoovttadagaid ja klassifiseren ortnegiid. +Buorre dilli šaddada mánáid gaskii ja mánáid ja ollesolbmuid gaskii lagasvuođa. +Oalgemáđit vuolábealde Geatkegorssa mannet Suoidnečuoppanjohkii ja Suovvejohkii. +Ednam- ja resurssarievtesvuodaj Sáme árbbedábálasj adno degu bivddo, miehttseávkástallam, ællosujtto ja guolástime ij le stáhta bieles dåhkkiduvvam vuodon gå sáme li háhkuham rievtesvuodajt. +Eamiálbmogat leat váldon vuhtii EU:a politihkas, muhto daid sajádat vuhtto čielgasit dušše uniovnna gávpe- ja ovddidanovttasbarggus goalmmát riikkaid dáfus. +Gáivuona suohkan sáhttá fállat golmmavahkkosaš geasebarggu Nuoraide, geat leat joatkkaoahpahusas. +Sámi vuoi "duomus" leamašan nu čiekŋalis váikkuhus, ahte muhtun kristtalaš sámit ain dálge dubmejit árbevirolaš vuoiŋŋalašvuhtii gulli áššiid báhkinvuohtan ja suddun. +Direktiivvaiguin olmmoš gohčču, +Historjjálaččat sámeoahpahusa ulbmilin lea leamašan oahpahit suomagiela sápmelaččaide. +Biejjie Röörosen tjaebpies gærhkosne eelki. 14.03.2014 Gonagasa lusa sierra lágain Odne ledje Kapellveien mánáidgárddi mánát audienssas Majestehta Gonagasa luhtte. +Ceavzilis bargosajiid, ásahusaid ja servodagaid ovdánahttit. +Stáhtas lea geatnegasvuohta guorahallat, mo sámegielagiidda sáhttá fállát heivvolaš oahpaheaddji oahpu. + (2000/43/EY). +Gárvodeami giella muitala nappo kultuvrralaš stand +Movt galggat birget jus buohccát dahje vaháguvvot. +Dálá áigge kultuvrralaš nuppástus ja ođđa elemeanttaid váldin leat vuođđojurddan báikkálaš kultuvrraide ja árbevieruide, mat oba áigge ovdánit (processual), duddjojuvvojit ja ođđasitduddjojuvvojit kultuvrralaš geavadiin (Kupiainen 2000: 11). +Olgoriikkaministeriija čielggadii jagi 2012 ministeriija doaimmaid, vai seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid olmmošvuoigatvuođat ovddiduvvojit. +Eanaš informánttat leat goittotge Gáregasnjárgga guovllus. +Muhto álggos bijai Gonagas Harald liđiid 2.máilmmisoađis gahččan soalddáhiid muitobáikái. +Nidarosdomen lei čiŋahuvvon Märtha-liljáiguin ja fiskes ja lákcafiskes liljáiguin, čuvges ruvssuiguin, margerihtaiguin ja lilljákonvállaiguin. +2. Várresátnejođiheaddji bálká biddjo 10% sátnejođiheaddji bálkkás. +Lean gieđahallan oassái gárvodeami mearkkaid ja ságaid inge leat guorahallan 1970-logu rájes duddjojuvvon mearkkaid. +Alfred, Gerald R. 1995: Heeding the Voices of our Ancestors. +Mii leat juolludan doarjaga oktiibuot 42 giellaprošektii miehtá riikka. +Áššit leat leamaš ee. +Govva 10. +Oahpaheaddjit deattuhit maid iežaset buori dili, maid juogadit mánáiguin. +Smolicz, J. J. +Muhtin skeaŋkkat berrešedje, oaivvilda son, heivet buot ahkásaččaide, nugo sáibu ja shampoo. +dat ii dohkkehuvvo. +Searvegodderáđi diehtočállagis 2005 govviduvvui geahččaleami ulbmil ná: vuosttažettiin geahpedit girkolaš byråkratiija guovtti searvegodderáđis ja ovtta oktasašráđis ovtta gieldda siskkobealde. +Oba dutkamuša olis dát oassi lea viehka viiddis, muhto bealuštan dan dainna, ahte teoriijaid guorahallama anán dehálaš oassin iežan dutkanproseassas. +Álttá-konferánssa lágideaddjin lea Sámediggi Norggas, ja lea lágideami geavatlaš čađaheaddjin. +Mis leat rájit ja njuolggadusat mat galget veahkkin doalahit mánáidgárddi oadjebas báikin buohkaide. +Gonagasbearraša lahtut ledje mielde máŋggain lágidemiin. 04.05.2015 WWF mielde Lofuohtas Dán vahku lágida Máilmmi Luonddufoanda WWF jahkekonferánssa Spoalavuolis. +valtiollisten lainsäädännön eroista omd. +Nuppe dáfus lea boahtán ovdan, ahte dat sáhttá revitaliseret árbevirolaš dáidduid ja daidda laktáseaddji kultuvrra. +Minimála sátnebárat leat sátnebárat main erohus lea dušše okta jietnadat. +Mo mii galgat atnit árvvus sámi máŋggabealatvuođa? +Earret eará Seta ry. +Samiske tall forteller 9 - Kommentert samisk statistikk 2016 Sámi allaskuvla - Sámi University College - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Johtolat, johtolatpolitiija, Runar Karlsen Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Muhtumat leat heaitán sámásteames máŋgga dahje máŋggalot jahkái. +Dasa lassin das deattuhuvvo ahte dát olbmot galget maid návddašit iešmearridanvuoigatvuođas ja oassálastinvuoigatvuođas dievaslaččat. +kultuvrra ja dan erenomášsárgosiid. +Mun in leat duhtavaš dákkár bargovugiin ministaris, ja áiggun dán váldit bajás guolástusministariin. +Dovddusindahkama galgá ákkastit vuoigaduvvon diehtodárbbuin. +Bargu álggahuvvo dalán go fitnet materiálaid. +JS stivra ferte leat mearrideamen geat galget JS ovddasteaddjin das. +Bargu álmmuhuvvu neahttasiidus www.meron.no. Sámediggi lea ruhtadan dán barggu. +Vuoigatvuohta meannuduvvot ovttaveardásaččat dulkojuvvo dábálaččat olmmošvuoigatvuođaid dáfus friddjavuođavuoigatvuohtan. +Dálvet geavhuvvo skohter váldo biilabissánansajis dahje son sáhtát vuodjit skohterláhttu mielde Guovdageainnu guovddážis (su. 10 km). +'vuoi' sáhttá geavahit máŋgga ládje, ee. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu Ođđa rámmaplánat Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Sápmelaš duodjárat livččii hálidan eambo deattuhit sámekultuvrra, muhto skuvllas šattai oassi suopmelaš duodjeskuvlaráhkadusa. +- Eadni? +Norgga bealde gal upmisámegiella lea oalát jávkan. +Teknologiija- ja doaibmaossodat Teknologiijaossodat bargá dihtor- ja AV-vuogádagain ja lea maid mii neavvu ja veahkkeha geavahit teknihkkalaš reaidduid, nu go dihtor, telefuvnnat, sisabeassan ja eará. +Sámiin lei luohti hui guovddážis juohkebeaivválaš ja máilmmálaš eallimis, muhto maid vuoiŋŋalaš dilis adnui luohti viššalit. +Stivra sáhttá urdnajienasteapmái sáddet áššiid mat leat ovttaskas miellahtuide erenoamán deaŧalaččat. +Ministarat ja sámediggepresideanttat jeavddalaččat deaivvadit dieđiheames, ságaškuššamis ja meannudeames oktasaš sámi gažaldagaid. +Muddenplána dohkkeheamis bidjá gieldaministtar vuođđun ahte ii mihkkege ruvkedoaimmaid galgga álggahuvvot ovdalgo lea juksojuvvon ovttamielalašvuohta boazodoaluin váidudeaddji doaibmabijuid oktavuođas. +Vaikko sámegiella ilmmai prentejuvvon giellan Ruoŧas jo 1619:s, de dat ii mearkkaš ahte dat lea doaibman čállingiellan dan rájes seamma mearkkašumis go mo mii dálá áigge jurddašat čállingiela geavaheami, mainna ilbmet girjjit, aviissat, buotlágan bláđit, áigečállagat, skovit ja digitála teavsttat. +Luohti lea ceavzán otnážii don doloža rájes buolvvas bulvii. +Amenesty International, Tanskan translaki merkittävä askel, https://www.amnesty.fi/ihmisoikeusjarjestot-suomen-uudistettava-translaki-kiireellisesti/ nannema iežaset vánhemiid miehtamiin. +Goalmmát ceahkki lea álo gievrras dássi, ja dat maid molsašuddá nuppiin cehkiin. +Rávvagat leat: +Dál álggos leat Našunála geahččaleamit ráhkaduvvon davvisámegillii mat váldojit atnui čakčat 2012:s. +Dávjjes oanehis hárjehallamat leat buorebut go okta guhkes hárve háve. +Biobáŋkku Norga ásaheami bokte sáhtášii genaávdnasiid juogadit stuorát guovllus ja eanet ulbmiliidda. +Gursaávdnasat bohtet lassin ja daid sáhtát oastit Duodjesearvvis. +Maiddái dáid dutkanbohtosiid gaskkas sáhttet leat oalle stuora erohusat, 1000 sánis gitta 7300 sátnái jagis. +Lávččogávttiin almmáiolmmoš čájeha fuollameahttunvuođa. +Mátkái gulle ollu guossástallamat ja oahpásnuvvanmátkkit. +Filmmas deaivvadit vuorrasit náittosbárain, Niillasiin ja Risten Ánniin, geat juohke geasi mannaba Lákkonjárgii vuovdit mátkemuittuid E6-luotta guoras. +Fátmmasteaddji vealaheamis iešguđegelágan vealahanvuođuštusat leat vuorrováikkuhusas dihto dilálašvuođas nu ahte dat sáhttet buvttadit maid ođđa vealahanhámiid. +Home WebShop Children & Youths Dat Stuorra Buoskungilvu Goas nu jerret buot mánát stuorra gažaldaga. + (Mustonen 2017: 42.) +Mu váldobargun lea guorahallat, mo kultuvrralaš dieđu sirdin skuvlii dáhpáhuvvá. +Gákti sámiid guovddáš olgguldas identitehtamearkan doaibmá symbolan, mainna olbmot čájehit dihto etnihkalaš jovkui gullama. +Son sáhttá vel muitalit son ovdagihtii lei jo ráhkkanan ahte soaitá šaddat čuohpahit vuovttaid ja rievdadit iežas hámi. +Okta mánná ii muitán váruhit, ja son lei láhppon veháš áigái. +Pro gradu -dutkamušain Maarit Magga (2002) ja Maiju Saijets (2000) leaba guorahallan badjenissoniid identitehta, main boahtá ovdan duoji dehálaš sajádat. +Veaháš erenoamáš lea maid dat, ahte eanaš olbmot geat áddejit eará sámegiela go davvi-, julev- ja máttasámegiela, ásset Mátta-Várjjagis, Deanus ja Finnmárkku riddogielddain (Ravna 2000b, 4-5). +Go kolonialisttat eai leat dohkkehan eamidieđu skuvladiehtun, de leat sohkabuolvvat, geat leat čuvgejuvvon oarjemáilmmi dieđuin. +Nu leat maid dalle go olgun stohket. +Dát čállosat leat odne stuorra ávkin dovddidit Kárášjoga historjái. +Luođi dajahusat ja epihkálaš muitalusat leat dehálaš sámehistorjjá muitaleamis, olbmuid ja báikenamaid ja luonddu dáfus. +Norga galgá doarjut ahte vuoigatvuođalaččat dákkár árbedieđuid suodjalanprográmmas galget leat álgoálbmotservodagat dahje báikegottit mat leat ovdánahttán (ja ovdánahttet) árbedieđuid. +Gielddas lea vuogas ja čaba luondu ja lea Nuorta Finnmárkku guovddážis. +Laury 1997; Juvonen 2000). +Skuvlla oktavuođas dákkár vuoruheapmi álkit cieggada unnitlogu giela oahppi millii ahte sihke su hállangiella ja su giela čállosat eai leat ovttadássásaččat majoritehta gielain. +Eurohpá servodaga vuođđudansoahpamuša artihkkalis 13, nu mot dat nuppástuhttui Amsterdama soahpamušain 1997, čilgejuvvo ahte Ráđđi sáhttá sihke dán soahpamuša servodahkii mieđihuvvon doaibmaválddi rámmaid siste ja ovttamielalaš kommišuvnna evttohusas ja maid Eurohpá parlameantta gullama maŋŋel ollašuhttit dárbbašlaš doaimmaid, vai sohkabeallái, nállái, etnalaš duogážii, oskkui dahje nana jáhkkui, lámisvuhtii, ahkái dahje sohkabeali orientašuvdnii vuođđuduvvi vealaheapmi eastaduvvo. +Muhto dat gii bálkesta suohpana ii šat sáhte njoarostit. +Morsianjoiusta saamelaiseen nykykirjallisuuteen Einari Vuorelan seura, Keuruun kulttuuritoimi ja kirjasto Konferansebidrag og faglig presentasjon - In vuordán ahte galggai ná somá. +Muhtin amerihkkálaš filbmafitnodat lea almmuhan YouTube neahttabáikkis ovddalgihtii filbmastuhka terrorfallehanfilmmas maid leat ráhkadan. +Psykalaš dearvvasvuođabargu álggahuvvo guovvamánu 3. beaivve, ja Borasdávdafuolla ja geahppudandikšun álggahuvvo guovvamánu 1. beaivve. +Maŋimuš ovdagoddečoahkkimis, duorastaga 23/8, mearridii ovdagoddi dieđihit ahte bargu álggahuvvo ođđa Detáljamuddemin Deanušalddi guovddážis. +Ohcamušas ferte leat vuđolaš prošeaktačilgehus, duođaštus (sárggastus, jietna-cd, teaksta, govva, DVD dahje eará) doaibmaplána ja bušeahtta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Doappargurrenruvtto rievdadusat Finnmark miljøtjeneste lea dieđihan ahte muhton doappargurrenruvttut rivdet miessemánus ja geassemánus. +Maid lahttu mii manná Goddejávrris Uhcavággečahcii lea merkejuvvon ja rabas. +Hui dábálaš váttisvuođat leat go kemikálalaš partihkkalat nuoskkidit áimmu, ja go ruvkedoaimma, luottaid ja proseassaráhkkanusaid partihkkalat loktanit ja bieđganit miehtá. +Gonagas Harald lea beassan oažžut dieđuid norgalaččaid dutkamiid birra Antárktisis, makkár rámmaid siskkobealde diet máilmmi viiddis guovlu hálddašuvvo ja son lea maid beassan vásihit dan guovllu ovddolaš luonddu. +jearrá Mina.- Dieđusge! +Vuogáidupmi lea nuppádassii dat, mo olmmošjoavkkut (dahje ovttaskas olbmot) vástidit kultuvrralaččat iežaset birrasa hástalusaide, mo sii duddjojit iežaset teknologalaš, organisatoralaš dahje servodatlaš čovdosiid. +Regulerenplana addá huksenvejolašvuođa measta 120 mihtu industriaulbmiliid várás mii lea sulliid 800 m davábealde Grenveien Deanušaldis. +Mii oaivvildat mii oaidnit dan vuogi boahtte jagáš stáhtabušeahtas. +Suomas dát lea +Javier 2010: 23.) +Dat lea mearkan, ahte hálddaša gárvodanvieruid. +10:56 Golggotmánu 19. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +EU-duopmostuolu mielde dát dábálaš prinsihpat čuvvot sisdoaluideaset dáfus našuvnnalaš vuođđolágaid ja olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid, erenomážit EOS:ai, mat vuođđuduvvet olmmošvuoigatvuođaid suodjaleapmái. +Čuolbmái lea maiddái bálvalusvovnnaid gárživuohta ja oađđinvovnnaid ja togabileahttaautomáhtaid easttahisvuohta. +Sátnelisttain leat sánit ja daid mearkkašumit. +Dronnet Sonja ja Hertuginne Camilla beasaiga gullat sihke mánáin ja rávisolbmuin ollu luonddumánáidgárddi bargguid birra, movt sin mielas mánáidgárdi lea. +Finnmárkku Fylkkamánnis ii lean eará 4.578 000 ruvdna maid juolluda dán jagi. +______________ 1996: Kulttuurien tutkijan arki. +15 Mun bijan vaši du ja nissona gaskii, du náli ja su náli gaskii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lávvardaga miessemánu 30. bv IL Ilar lágida oapmegálvomárkana tii. 11.00-14.00 Vuovdimassii vuorbbit ja gottágáfe. +Seamma jagi loahpas Samii Litto lei fuolastuvvan sámeduoji geahnohis dilis ja evttohii duodjerávvejeaddjiid skuvlema. +Sámediggi bovdejuvvo maiddái riikkaidgaskasaš proseassaide árbedieđuid birra ja lea oassin Norgga sáttagottis sihke čoahkkinráhkkanemiin ja čoahkkimiin. +Temánummira artihkkaliid ovttasta válddi doaba, mii lea ožžon máŋggaid ilbmanemiid skuvlalágádusas. +Fertet aktiveret JavaScript jus háliidat oaidnit dan. ja Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +Fangel logai Romssa suohkanstivračoahkkimis juo ovdal juovllaid ahte son eahpida gánnáha go Romsii ohcat sámi giellahálddašanguvlui. +Sihke doaibmi guovttegielatvuođa ja gielladikšuma perspektiivvas dárbbašuvvo komparatiiva giellamáhttu veahkkin normatiiva giela oahppa mis. +4. Dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan 5. Sámegiella vuostasjgiellan 6. Sámegiella nubbengiellan, 2 ja 3 Divna riekta dajna gájbbádusájn "Nieidagorži Pikefossen" is in your loan basket. +Vuosttaš ceahkis lea ovttaskaskonsonánta. +Reflekteren lea guovddáš doaibma dán dutkanvuogis. +Sara@samiskhs.no - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. + (Lönnqvist 1999: 30.) +Dat lei dalle lonuhusgávpi eanaš. +Dálá sámeservodagas mánáid bajásgeassin ja bearrašiid eallindilli leat nuppástuvvan. +Tii. 2015 Juohkit gahpiriid Tii. 2030 Spáiddarráidu vázzin Ohppit leat geatnagahtton boahtit STUORRAčoahkkimii. +Guovdageidnui lassánii diibmá olmmošlohku 22 olbmuin, ja Guovdageainnus lea nuorra álbmot. +Áŋgiris Yle Sámi Radio guldaleaddji, Aslak Pieski, mielas lea maiddái hui vahát go sirdet doaimmahusa Gárasavvonis Heahttái. +Keskitalo ii leat ovttaoaivilis dainna ahte sii leat badjelgeahččan smávit guovllu olbmuid ja deattuha ahte Suomas lea 7000 sápmelačča ja ahte sidjiide sii fállet sihke sámiradio ja interneahtta ođđasiid. +Álgoálbmogiid ráfálaš miellačájáhus, namain "Idle No More", lea dakkár lihkadus maid dorjot maiddái hui ollu earát kanadalaš servodagas. +Direktiiva heivehuvvo bargui laktáseaddji áššiide ja earret eará sosiáladorvui ja ámmátlaš skuvlejupmái. +Oahppamrájdon 1.álggijda li guokta barggogirje lassen låhkåm- ja åhpadiddjegirjje, bokstávvagirjje ja barggogirjje. +Line Kalak lea riegádan 1980s ja bajásšaddan Lágesvuonas mearrasámi guovllus. +Dat maid eaktuda doaimmaid ollašuhttima gohcima. +Dasa lassin formála ovttaveardásašvuođa ektui das deattuha daid +Sámeáššit šadde dađistaga maiddái álgoálbmotáššin. +Anárašgielat tearbma vádulâš lea easkka normerejuvvon nu ahte dat vástida sosiála- ja dearvvašvuođa surggiid suomagielat sátneráju. +Oahpahus galgá láidestit ohppiid dulkot ja árvvoštallat teavsttaid. +11.7) seammás maiddái čállinvuogi oahpahallan, go čállinvuohki duddjo jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa ala. Oahppogirjeteavsttaid logadettiin oahppá maiddái normerejuvvon sátne-hámiid, ja čállingiela álgooahpahusas mas sihke lohkan ja čállin deattuhuvvo, cieggada sihke čalbmái ja muitui čállingiela sátnehámiid. +Valle, Sini 1998: Hän ja asuntola: viiden saamelaisen kokemuksia asuntolasta. +Vearrovuolláibáza badjel kr. 1000,- juhkko guovtte sadjái ja mávssát badjel guokte termiinna. +ILGA- Europe on Euroopan tasolla toimiva kansainvälinen kansalaisjärjestö, joka toimii kattojärjestönä 490 järjestölle 45 Euroopan maasta (ILGA Europe, What is ILGA-Europe. +Duojis artefáktan lea dehálaš mearkkašupmi enkultureren- ja sosialiserenproseassain ja identitehta duddjomis. +Fredman (2016), 27. +Stáhtaráđi ásahus máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša váiddavuogádaga guoski váljabeavdegirjji fápmudeamis ja beavdegirjji láhkaásaheami suorgái gullevaš mearrádusaid fápmudeamis addon lága fápmudeamis, 5/2016, Suomen säädöskokoelman nro 46/2016. +Beanabárdni vuolgá eret, "jeaggeázan" (jeakkis orru njuikkodeaddji divrin). +Sámi allaskuvllas leat fágagoađi juhkkojuvvon fágasurggiid vuođul. +Mii oahpásnuvvat iešguđet guovlluide mii lea searvvi ulbmil leamaš álggu rájes, muitalii presideanta. +Kristofferson ja Kuhmunen atniba lávu dehálažžan, dasgo doppe mánát lávejit leat máššilat eaige olus rieja. +Mun lean ilus go departemeantta čájehii áddejumi min fuolastuvvamii, ja go mii dál galgat ráđđádallat ja gávdnat čovdosiid mat livčče buoremussan buohkaide, dadjá sámedikki ráđđelahttu Vibeke Larsen. +Buot riikka regionála dearvvašvuođadoaimmahagat galget dál dahkat ovttasbargošiehtadusa Davvi Dearvvašvuođain RHF ja SÁNAG:in dikšunfálaldagas iežaset sámi buhcciid várás. +Bealit duodješiehtadallamiin leat soahpan, ja jagi 2015 šiehtadusa rámma lea.. +Hálddahus lei dalle cealkán ahte sii fertejit ovdal dikki čoavdit dieid áššiid. +Sin dovddus lávdeshowas lea fápmu, energiija ja fárta. +Beanabárdni váruha eamidis diktimis máná gožžat duolji ala. Oktii goittotge geavvá nu. +Váhnen Aili Skumas ii leat eará ráđđi go doalahit mánás Tor Helge eret skuvllas dassážii go su luohkká 5B beassá fárret eret skuvlavisttis. +Eatnigielagii dát lea automáhtalaš proseassa dan dáfus ahte ii dárbbaš smiehttat ovdamearkka dihte mo ráhkadit muitalancealkaga, gohččuncealkaga dahje gažaldatcealkaga, go eanaš lea ollásit automatiserejuvvon jo ovdal skuvlaagi. +Girjjis son buktá ovdan ahte jávohuvvan sáhttá leat maiddái mearka das ahte searvvuš, dán dáfus sápmelaččat, lea vásihan ja vásiha ain ahte dat duolmmahallá. +Jos olmmoš lea duostil ja lea ieš dohkkehan iežas váttu, suinna meannuduvvo buorebut maiddái sámeservošis. +Additiiva guovttegielatvuođain fas oaivvilduvvo ođđa giela oahppan eatni giela lassin ja goappašiid gielaid geavaheapmi skuvlamannolaga áigge, nu ahte ohppiid eatnigiella seailu ja ovdána seammás go besset oahppat riikka váldogiela bures. +Go veaiki lei hui jođánis gálvu, de ollu stuora porfyrat dahke vuođu álggahit beaiveruvkkiid 1900-logu álggus ja maŋŋel máilmmisoađi, eanas dain ledje Lulli-Amerihkás ja USA:s, muhto maiddái Perus ja Indonesias. +Dát gáibida fágaidrasttildeaddji perspektiivva go li +Dán geažil livččii leamaš vejolaš čoavdit váttis oahpponeavvodili sámi ohppiid ektui govttolaš áiggis. +Jus dus lea dárbu akuhtta bátnedikšumii maŋŋel kantuvraáiggi, de fertet váldit oktavuođa priváhta bátnedoaktáriin. +Ruoŧŧa gal ii lean jur dakkaviđe gearggus dien mearrádusa dohkkehit. +Ášši gieđahallo ovdagottis juovlamánu 1. beaivve ja gielddastivrras juovlamánu 15. beaivve. +Suohkan fállá bálvalusaid čuovvuvaš lágaid vuođul Anita Lervoll, Bajásšaddama etáhta jođidheaddji E-poasta: anita. +Helander maid muitala ahte sii leat hui várrogasat atnit sáltti sáddos maid botkkuhit luotta ala. +Vuosttaš dutkanraporta Situasjonen til samer med funksjonsnedsttelse (Melbøe ja earát 2016) almmustuvai cuoŋománus 2016, ja dat vuođđuduvvá Norgga davvisámegielat, julevsámegielat ja lullisámegielat guovlluin ássi sápmelaš lámisolbmuid ja/dahje sin lagašolbmuid dahje fuolaheddjiid jearahallamii, mat ledje oktiibuot 31. +Máhttoministtar Kristin Halvorsen lea váldán luomu iige leat gávdnamis ságaide, muhto seniorráđđeaddi diehtojuohkinossodagas, Siri Baastad duođašta ahte Kárášjoga gielda ii leat vuolláičállán julggaštusa givssideami vuostá. +Deanučázádaga guolástanhálddahusa stivra lea ovttas bovdejuvvon gussiiguin čoahkkimis borgemánu 14. b. 2012 Leavvajogas digaštallan dan dili mii lea čuožžilan Deanučázádaga stivračoahkádusa ja hálddašeami oktavuođas. +Foto: Sven Gjeruldsen, Det kongelige hoff Kong Harald i Homer, Alaska. +Evttohus hilgojuvvui danne go borgáriid bellodagat dáhtot "álbmot" doahpaga geavahit. +Olle Kejonen Uppsala Universitehta +Dieđut reálafága birra, oahpposajiid birra ja das makkár fágaovttastumit gáibiduvvojit sierra reálafágaoahpuide. +Tuure, Tuomas, Vammaisten ihmisoikeudet Suomen ulkopolitiikassa (2013). +Duolljegávpejas ja -oasti hálidit, ahte duoljis leat gápmasat fárus, ná gápmasiid leat váddásot oažžut. +Dat lea juo mearriduvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnain ja lágain. +Báikkálašjođiheaddji ja oahpaheaddji ja Gudrun Kuhmunen atná bargologgas ođđa praksisiid ovddideames ovdamearkan sámi leavgga geassima ovdaskuvllas, man son dihtomielalaččat ráhkada positiiva dáhpáhussan mánáide. +Duodjárii duodjemáhttu lea álo persovnnalaččat dehálaš. +Sámedikki álggahan álgolohkanprošeavtta olis, mii bisttii vihtta jagi (2000-2005), bođii ovdan ahte dat sámegiela bustávat (á,c,č,đ,ŋ,š,ŧ,z,ž) mat leat earáláganat go dat mat geavahuvvojit dárogielas, ledje váddásepmosat oahppat. +Festivála prográmmas besset festiválaguossit vásihit kulturmeahci, deaivvadit poehtaiguin ja searvat vázzingilvvuide. +Dáiddaossodaga čoakkáldat fárrehuvvo dán jagi mielde sierra vistái Kárášjogas, dan ovddeš Dáiddaguovddáža lanjaide Láttošluohkás. +Vaikko Bæhr čilge ahte Gilli sáhttá sáddet ođđa ohcama sidjiide, de ii áiggo Utsi dán dahkat ovdal go oažžu čálalaš čilgehusa manne gesset doarjaga ruovttoluotta. +Gunnar Guttulsrød Norsk Sertifisering A/S:as, sáhtii muitalit mo oahpaheaddjiid diehtu lága, láhkaássahusaid ja standárddaid birra lei buoremus maid son lei oaidnán daid 100 fitnodagain maid son lei iskan. +Šiehtadusa mielde galget sullii 2000 dávvira máhccat ruovttoluotta guđa sámi museii, Sámedikki hálddašeami vuolde. +Áššáskuhttineiseváldiide ii leat lunddolaš árvvoštallat Sámedikki dahje Deanu gieldda áššemeannudeami dáin áššiin. +Deanu gielddas lea dál dušše okta huksenáššemeannudeaddji. +Ealgabivdiidsearvi ja báhččiidsearvi eaba leat velá sealvan olu dát gártá. +• ovddeš árbi ja ođđasit hutkojuvvon vuosteágga +Dás oaidná makkár lágideamit leat ávvudanvahkkoloahpa. +Guldaleaddjit ledje duhtavaččat guldalit čálli ovdanbuktima, ja sii oste viehka ollu girjjiid. +EU- láhkaásaheamis seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođat leat uniovnna vuoigatvuođa čállon oassi. +Ja dat lea namalassii, maid mun hálidan buktit ovdan. +Skuvlla giellafágaid plánaid vuođđun lea čielgasit normatiiva giella mii maiddái geavahuvvo oahppogirjjiin. +Eanas divrrit árktalaš guovlluin leat eatnamis dahje čázis. +Sáme Duodji -searvvi Anára gávpái sáhttet duojárlahtut buktit dujiid vuovdemassii, main sii mákset ng. +Sámedujiin ja duodjemáhttimiin čájehit earaláganvuođa indiviidan, sogalažžan ja čeardan. +Doahpaga kunskap sáhttá earuhit čuovvovaččat (Govus 3. +17:48 Miessemánu 27. beaivi 2015 Servvodatváttisvuohta Kalallit Nunaatas: Dušše njealjis dan 22 studeanttas Kalaallit Nunaata universitehta journalistaoahpus, leat bártnit. + (Sarmela 1984: 145.) +Dat dáhpáhuvvá dušše poláragierdduid siskkobealde ja lea juste nuppe láhkai go idjabeaivváš. +Dán ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssa áigumuššan lea váikkuhit dan ahte máilmmi álgoálbmogat ožžot vejolašvuođa buoremus lági mielde ráhkkanit dán deaŧalaš máilmmikonferánsii ja álgoálbmotrivttiid ollašuhttimii. +Ruhta maid lea mannan duššái, muhto lihkus ii leat sáhka nu olu ruđaid birra, muitala Fjelldal. +Dán neahttabáikki lea Romssa fylkkagirjerádju ásahan diehtojuohkinbálvalussan mii galgá veahkehit girjeráju Romssas diehtit mii ain almmuhuvvo sápmelaččaid ja sámi diliid birra, ja sámi girjjálašvuođas, musihkas ja filmmas. +Su rádikála oainnu mielde "todellinen kansankulttuuri on kuollut". +Sii galget ovttas bargat ovddidan dihtii vejolašvuođaid mat leat riikaoasis ja nannet riikaoasi nama. +Dieđut universitehtaid, allaskuvllaid ja fágaskuvllaid oahpuid birra, gáiddusoahpahusa/neahttaoahpuid ja olgoriikka oahpuid birra. +Prošeavtta ulbmil lea unnidit veahkaválddálašvuođa ruovttuin dainna lágiin ahte politiijat oahppaladdet ruovttuid main lea leamašan riidu, ja geahččalit neavvut nu bures go sáhttet. +Dieđalaš ja teorehtalaš ságastallan seksuála- ja sohkabealleunnitloguid birra lea áiggi mielde sihke lassánan, hápmašuvvan ja ovdánan álo guđege áigodaga mielde. +álgoálggus easkka oarjemáilmmi dálkkasdiehtaga leavvama mielde. +Mun lean jearahallan guokte ovddeš giellalávdegotti áirasa ja geavahan kvalitatiivvalaš bealstrukturerejuvvon áššedovdijearahallama (qualitative semi-structured expert +Dán ovddidanbarggus lea oahpaheddjiin váldorolla. +Muhto áhčči čilgii, ahte dat lea mieleavttus dahku, go nuppi háve nieiddaš ferte birget ieš, áhči haga. +Vuoruhemiin biddjojuvvo stuorát deaddu dakkár hutkkálaš doaimmaide, mat sáhttet leat mielde ovddideamen sámi ásahusaid ja lunddolaš arenaid. +Barker, Clare & Murray, Stuart, "Disabling Postcolonialism, Global Disability Cultures and Democratic Criticism", Journal of Literary & Cultural Disability Studies, 4.3: 219-236 (2010), s. 228. +The Return of Sami Knowledge s. 7 - 12. +Almmuhuvvon odne, dii. 14:29 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Poastavuoddji dubmehallan vuodján gárrenoaivvis Muhtin sámi gieldda poastavuoddji váldui vuodjimin poastta gárrenoaivvis mannan dálvvi, sus ­mihtiduvvui 2,19 promilla. +Dát ruđat galget geavahuvvot ovdánahttit sámegiela geavaheami suohkaniin ja fylkkasuohkaniin. +Gonagas Olavii ii lean diet dušše bearrašii gullevaš ášši, muhto stáhtaášši mas sáhtte šaddet váikkuhusat olles Gonagasválddi boahtteáigái. +Ollugat dihtet, ahte lávus leat viissis ortnegat, njuolggadusat dahje "protokollat", maid ferte čuovvut, muhto sidjiide ii leat várra čilgejuvvon daid duogáš, vai áddegohtet doahttalit daid. +3. Muital makkár viessobargguid don leat juo bargan dán vahkus. +Nissonolbmuid duojit leamaš árbevirolaččat dakkárat, mat gullet ruovttubirrasii (domestic arena), gos sin bargun leamaš goarrut biktasiid bearraša várás. +Ođđa ráđđehus lea maiddái easka boahtán johtui iežaset bargguin boahtte njealji jahkái. +Labba lea nugo earáge oahpaheaddjit vázzán ruoŧŧelaš oahpaheaddji skuvlla, gos ii lean goassege sáhka sámi mánáid ja árbevieruid birra ja guhkkin eret vel dan birra, ahte dáid galggai sáhttit oahpahit skuvllas. +Dát lea munnje deaŧalaš politihkalaš prinsihppa. +Semánttalaš taksonomiija doaibmá buorebut hihtásit ovdáneaddji doabamáilmmis. +Láhkaevttohusa mielde vuogáiduhttimiid galggalii ordnet álo guđege dilálašvuođa dárbbuid mielde, ja nu vuogáiduhttimat ollašuhttojit ovttaskas dilálašvuođaid mielde. +Dasto leage girji šaddan sámi klassihkkárin. +Løvold (2014), s. 53-56. +Dál son lea árvvoštallamin deavdá go Sámediggeráđi árvalus daid gáibádusaid mat leat biddjon. +Man muddui nákce oahppi gávdnat teavstta dieđuid?2. +Vearrovuolláibáza lea differánsa gaskal ovdageasu/ovdavearu ja loahpalaš vearrolivnnega. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Riddobellodat lea nubbi stuorimus Válgabohtosat vuosihit ahte Bargiidbellodat, Riddobellodat ja Ovddastusbellodat leat golbma stuorimusa Gáivuonas. +Ođđajagimánu 21. beaivvi 2004 riegádii Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa nieida, Prinseassa Ingrid Alexandra. +Fikret Berkes čállá ahte ekologiijadiehtaga vuođđun lea dábálaččat kvantitatiiva analysaid bokte čilget organismmaid ja birrasa gaskasaš oktavuođa, muhto dáid jagiid leat beroštišgoahtán ollislaččabut geahččat eatnama (earth), nu ahte buot leat giessasan oktii. +Ja juohke prošeakta ferte oažžut iežas hámi, ovttas ráđđádallamiid bokte heivehuvvot ja muddejuvvot dárbbuid ja návccaid mielde. +Lágideaddjit (Murmánskka falástallanlávdegoddi) ávžžuha olbmuid bivvubiktasiid coggat vai eai galbmo olgodoaluin. +Bearjadaga geassemánu 22. beaivvi ledje mihcamárat ja gaskaijabeaivvadat, ja festivála álggahuvvui sámi musihkkáriid, juigiid ja eará artisttaid ovdanbuktimiin. +Heahtečoahkkin gaskal boazodoalu ja stáhta Stáhta ja boazodoallu ráđđádallet biergojođu- ja njuovvanváttisvuođain Finnmárkkus. +Bergslandas (1982) lea sierra sátneklássa "partikler" (partihkkalat), man son ii meroštala njuolgga, dadjá dušše "disse småordene" (smávvasánit). +Danne lea deaŧalaš viidáseappot ovddidit ja nannet dan sámi infrastruktuvrra mii lea ásahuvvon dakko bokte ahte čohkket gelbbolašvuođa seamma robi vuollái, ja háhkat stuorát saji doaimmaid ja doaibmabijuid čađaheapmái, dadjá sámediggeráđđi Thomas Åhren. +Bosihanbottuin leat beassan dánsut, juoigat ja boagustit. +Guovttegielatvuođa čilgemis skuvlaoahpahusas geavahuvvo dávjá guovttejuohku subtraktiiva ja additiiva guovttegielatvuohta. +Maŋŋel vihtanuššama lohká ahte sutnje lei lossat dikkis čilget, go son dovdá áššáskuhtton dievddu. +Dárbbašit go mii ođđa linjáid vai oažžut doarvái el-fámu? +Dego dán kapihttalis lea ovdalis máinnašuvvon, de gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvan lea guovddáš ášši sihke sápmelaš lámisolbmuide ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide. +Jurdda lea ahte Sámi lohkanguovddáš galgá doaimmahit Ovttas boahtteáiggis. +Doaibmaplána 2012 - 2015, mii lea mielddusin, sáddejuvvui gulaskuddamii suoidnemánus 2011, ja áigemearri buktit cealkámuša lei golggotmánu 1. beaivi 2011. +Ok +Govvosis 2 čájehuvvojit molssaeavttut maid vehkiin olbmot sáhtte čilge dan. + (Gullestad 2002: 64.) +Rabas áhpi ii suddjen sullo garra biekkaid vuostá. +Árbevirolaš diehtu vuolgá das, ahte doaimmain váldojit vuhtii máŋga dahkki, dego ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš dahkkit. +Lea Ministtarčoahkkin mii mearrida prográmmaid ja prošeavttaid mat galget čađahuvvot Arktalaš ráđi bakte. +Dasto fylkkamánni lea váidalanásahus gieldda mearrádusain eará sierralágaid bokte, omd. +Dat lea sáni sisdoallu, dat manin dahje makkárin sáni mearkkašumi ádde. +Son hutká oktasaš vuolggasaji, masa buot mánát sáhttet ja máhttet searvat. +Raportahámus ávžžuha stáhtaid rahčat erenomážit eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid, nissoniid ja nuoraid vealaheami jávkkadeami ovdii ja maid sin vejolašvuođaid buorideami ekonomalaš bálvalusaid ja iežas ealáhus- ja fitnodatdoaimma ovdii. +Dasa váikkuha giellamáhttu, sohkaoktavuohta ja dat, ahte gos lea vázzán skuvlla. +maid vuoigatvuođa iehčanas eallimii ja oasálašvuođa servošis. +Lámisvuođa historjjá ja dutkamuša birra +Suovasbiergu, Suovas, Bohccobiergu, Suopma, Ruoŧŧa, Norga Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Don leat bures boahtin geahččat ja návddašit čájáhusa. +Nuppi vuorus muitala Eira sin lonohallan muhtin čikčiid ja sajiid, de álge maiddái sin buoremus čiekčit boahtit eambbo oidnosii. +gohčoduvvojit funktionála giellaoahppan. +Dáiddárat dieđihedje ieža dohko, gos ledje logaldallamat ja joavkobarggut (workshops). +Boska gávdno miehtá fylkka, muhto gástinrássi lea dušše Nuorta-Finnmárkkus. +Sámediggeráđi bealis mii háliidit ahte skuvllat galget nannejuvvot ja ahte daidda sihkkarastojuvvojit ovdánanvejolašvuođat. +Jagi maŋŋá čađahin sierra ráhkkanahtton ságastallamiid eanaš oahpaheddjiiguin. +Gaskaboddosaš vurkkodeapmi, ferdnen ja páhkken dáhpáhuvvá neahta olggobealde Gassanjárggas. +BOA102 Guohtumuš ja guođoheapmi: guohtunšattuid ja guohtuma máhttu Oahpu áigumuš lea guorahallat bohcco guohtumuša, guohtuma ja guođoheami sihke boazosámi máhttovuođu ja iešguđet fágasurggiid lahkonanvuogi bokte. +Ságastallamiid vuođul gárggiidii akšuvdnadutkama oktasaš áigumuš dán muddui: +Mii muđui guoská omd. +skála, molla, dura, allegro, largo. +Go áppesgirjjiid nomenat +Filmmas oaidnit vuot ilolaš mánáid ja dan buori mášu, mii buohkain lea meahcis vánddardettiin. +-14.8.2017. +Go besset oahpásmuvvat ja hárjánit gielaid buohtastahttimii ja guovttegielasteami sihke poehtalaš ja humoristtalaš beliide, de dat maid veahkeha duddjot metalingvisttalaš ja kontrastiiva áddejumi mii lea eaktun sáhttit jorgalit teavsttaid nuppi gielas nubbái. +Carl Johan lei duogábeal olmmái dan proseassas mii doalvvui 1814 Kielráfái, gos Dánmárku bággehalai luvvet Norgga Ruŧŧii. +Ii gávdno bellodat mii sáhttá ovddastit mu. +Sámi guovlluin lea giella ain nanus, ja doppe orru maiddái sohka. +čuozáhatservoša ovddasteddjiiguin, ja sii oassálastet dutkamuša ollašuhttimii dan juohke muttus. +- Ledjen áibbas váiban go ledjen doppe, inge lean sin searvvis geat válde ollu saji, dadjá Maurstad. +Mu áššehas lea čilgen munnje ášši, ja mun in doaivvo ahte dutkanjođiheaddjis leat doarvái duođaštusat áššis ja nu eai sáhte duođaštit ahte soai leaba sivalaččat, čilge Gustafsson. +Go jurddaša giela gulahallangaskaoapmin, dehan sisdoalus lea guovddáš sadji. +Dákkár leaikkastallamat sáhttet leat árvádusaid hámis: +Studeanttat, geat leat geargan oahpuin Boazodoallobachelorgráda studeanttat Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Sámi kulturdoaimmat dagahit gullevašvuođa, čálggu ja eallindási, ja maiddái kulturvuođustuvvon bargosajiid. +Mii bargat maid surggiide gullevaš dutkan- ja ovdánahttinbargguid. +Muhtimat sis čuoččuhit, ahte earret eará nationála geahččaleamit, main váhnemat maid beroštit, čatnet ja "suoládit" ollu áiggi skuvllas. +Gaskadási čállingilvui lea Sámi lohkanguovddáš lágidan movttiidandihte mánáid ja nuoraid čállit sámegillii. +Gáivuotna ja Ivgo - borgemánu 27. beaivvi Ruvdnaprinsabárra bođii Leaibevuovddi kájai Gáivuona suohkanis mánnodatiđit. +Prinsihpa 2 mielde "juohkehaččas lea vuoigatvuohta buot olmmošvuoigatvuođaide almmá seksuála orientašuvnna dahje sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi vealaheami. +Ođđa ohcanáigemearri ingenøra oahpahusas Allaskuvla Gjøvikas lea guhkidan buot ingenøra-fálaldagaid ohcanáigemeriid. +Sæmmi iehkeda de girjálasvuoda æjvvalibmáj gåhttjop, gånnå duot dát girjjetjálle ietjasa girjijs låhki. +Doaimmahusas lea ovddasvástádus farggamusat sihkkut bihtáid mat rihkkot buorre preassavieru. +* mo gielalaš meattáhusat váikkuhit informánttaid ipmárdussii (Evalueren galgá dahkkot golggotmánus 2018.) +Jus leat buori vásáhusat de lea vejolaš ahte mii joatkit fálaldagain. +- Unna nieiddaš logai áhččái, ahte geahča, die han leat dat ‹‹lappjævelat››. +Don leat mu ladni; lávke dohko vai sáhtát leat dorvvus. +Dutkiidsearvvi báikkálašsearvvis Sámi allaskuvllas leat 30 mielláhttu. +Mánát vuođđoskuvllain ja kulturskuvllas leat hárjehallan sihke iđđes ja eahkedis. +Áltá lea ain stuorámus ja Mátta Várjjat ja Deatnu fas nubbi stuorámus dán dáfus. +2. bearraša bargojahkodat, bargojuohku +Áhčči lei juo ruovttus dáguhan mu gállui man ollu galgen rávkat iešguđege gámabáras. +oahpaheddjiid gaskkas leat stuorra erohusat duogážiid, oahpuid, giellamáhtuid ja sápmelašvuođa seailluhaneavttuid dáfus. +Čállingiella fas lea dán ektui dekontekstualiserejuvvon giella, ja dan ferte čálli máhttit váldit vuhtii. +Opmodat lea áidojuvvon fylkkageainnu bealde, ja oassi tomttas lea ruonasguovlu. +Earutkeahtes oamasteapmi, nugo boahtá ovdan davvisámi aviisateavsttain +Dearvvašvuođabargiin ferte leat doarvái sámi kultur- ja giellamáhttu. +246-256. +BOA102 Guohtumuš ja guođoheapmi: guohtunšattuid ja guohtuma máhttu OAP Elevforutsetninger og tilpasset opplæring OKT Dieđalaš čállin ja guorahallan SÁM401 Etihkka, eamiálbmotdiehtu ja -metodologiija Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Álgun sáhttet leat hoahka mat ja stoahkamat dahje cealkagat maid oahppit leat ieža hutkan. +Mii dáhttut joavkkuid váldit fárrui "vuorroviehkan-sákki" mii muitala veahá joavkku birra. +Grönfors suokkardallá vehádagaid dutkama váttisvuođaid, mo beassat sisa olbmuid jurddamáilbmái (1985: 63). +Ásahusaid ovddideami oktavuođas lea deaŧalaš fuomášit ásahusaid aktivitehtaid ja fágalaš sisdoalu. +Oaččui eanemus doarjaga 2008-10-03 Beakkán politihkar ja ovddeš NBR jođiheaddji John Henrik Eira oaččui eanemus doarjaga diibmá olles Norggas go njuovai olles ealu ja heittii boazodoalloealáhusas. +Penšuvdnaođastusa oktavuođas ásaheimmet prošeavtta Perform - okta dain stuorimus DT- ja rievdadanprošeavttain almmolaš suorggis. +Diggeriekti celkkii ođđajagimánus ahte boazoeaiggádat eai galgga nie stuorra buhtadusa máksit jus soames boazu manná priváhtta eatnamiidda. +Lågå ienep Árbediehtu prosjevta birra dáppe Álggoálmmugijn le aktisasj ja ájnegis riektá oadtjot ietjasa ábnnaslasj ja vuojŋŋalasj kultuvrav suoddjidum. +Dasa lassin lea vejolaš čađahit saamen käsityökisälli -ámmátdutkosa iskosiin, mainna sáhttá čájehit ámmátdáiddu, mii lea skáhppojuvvon skuvlema ja/dahje bargovásáhusa bokte (Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto 1996: 6). +Sámediggi lea hui fuolas láhkaásaheami ođasteamis, ja dat ovdanbuktá cealkámušas ahte sápmelaččaid eamiálbmotsajádat ja vuoigatvuođat eai leat váldon vuhtii láhkaevttohusas. +Máŋggat siiddat leat juo johttán eret dálveeatnamiin gos dáid muttuid dábálaččat siiddastallet, ja ollugat leat maid biebmagoahtán ealuid. +00:50 Čakčamánu 15. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dieđu lasiheapmi buot oktasašgotti sektoriin ja iešguđet doaibmi dáfus lea guovddážis, vai doaladumit ja doaladuvvan lámisolbmuid guovdu buorrána. +10. doarjut sámi mánáid teáhtera ásaheami Detnui, ja dahkat dan bistevaš Sámi ásahussan. 11. áŋgiruššat našunála museadálo ceggema John Andreas Savio dáidaga várás. +Dán vealaheami váikkuhusaid fuomášeapmi lea viehka dábálaš dán dutkamuša unnitlogu siskkáldas unnitloguservošiin. +Konkrehta lohkomeriid veardádallamiid ja abstrákta, mentála ("oaivvi sis"") lohkoortnega áddejumi oktiiheiveheapmi adnojuvvo deaŧalaš muddun matematihkalaš áddejumi ovdáneamis. +Sámi Filbmafestivála lea garra hástalusaid siste leamaš juo dadjat dan rájes go diibmá nogai filbmafestivála. +Barentsprográmma 2014-2018, maid BRC dohkkehii geassemánu 2. b. 2013, bidjá láidestusaid BRC bargui. +Dutkanguovllus Gáregasnjárgga geaidnoguoras ledje alimus áigge guhtta vuovdinbáikki, "koju". +STS' oaivil lea ahte Sámedikki ovddasvástádus dat lea veahkehit Beaivváš Sámi Našunálateáhtera ovddidit huksenášši eiseválddiide, nu ahte sii buorebut ipmirdit dán duođalaš dili. +Svensson lea guorahallan sámiid gárvodeami ja buktá ovdan guokte kontevstta, maid hárrái gárvodeamis lea gulahallanrolla. +Sámedikki dáiddárkonferánsa 2016 Sávvat bures boahtima Sámedikke goalmmát Dáiddárkonferánsii mii dollo Romssa.. +Áigemearri buktit cealkámuša plánabargui lea njukčamánu 30. beaivi 2016. +Dán teakstaovdamearkkas oaidná mo dábálaš sániid (omd. +Doppe sii ohppe duddjot maiddái suopmelaš dujiid, ohppe gođđit ránuid. +Mánájgárddeláhka javllá mánájgárdde aktisasjbarggon ja dádjadusájn sijdajn várajda válldá mánáj dárbov huvsos ja ståhkusis, ja åvdet oahppamav ja ulmutjahttemav gájkbelak åvddånahttema vuodon. +dutkit leat mearridan čuovvut ovdalis govviduvvon geavadaga miehtá dutkanraportta. +Stiftsgården lea huksejuvvon 1770-jagiin ja lea okta stuorámus muorragárdimiin Davviirikkain. +Ii leat čiegus ášši ahte Deanu sátnejođiheaddji liiko geavahit govvenapparáhta. +Dákkár hárjehallamat duddjojit buori vuođu formála cealkkaoahpa áddemii, go lea beassan hárjehallat manipuleret juvvon substantiivvaid iešguđetlágan merrosiiguin, nugo adjektiivvaiguin ja relatiivacealkagiiguin. +Fertet ovdagihtii máksit 1. mannoláiggu go fárret sisa. +Son gáibida dál Sámedikkis čálalaš reivve, ja son áigu váidit dan go leat geassán ruovttoluotta doarjaga. +PCB lea váráleamos birasmirko-čoahkku maid mii diehtit. +ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša ratifiserema maŋŋel jagi 2016, sin vuoigatvuođaid ollašuvvamii leat giddegoahtán ain eanet ah ́ eanet fuomášumi Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas. +Áigemearri váidit lea 3 vahku, ja álgá das rájes go leat ožžon dieđu ođđa namas. + (Battiste - Henderson 2000: 9; Johnson 1992: 7.) +Dat lea min álbmotválljenorgánaid bargu geahččalit gávdnat čovdosiid, ahte mo nuorat maid besset oasálažžan kulturárbbis, váikko vel orrotge Sámi guovllu olggobealde, dadjá Klemetti Näkkäläjärvi. +Dat dieđusge mearkkaša dan ahte mun ferten hárjehallat hui garrasit olahit nu guhkás, lohká movttegis gánda. +Lawrence Erlbaum Associates, Mahwah - New Jersey. +Dáiddalaš Ráđi jođiheaddjige lea SDG stivrra lahttu. +Skuvlaoahpahusa giellaoahpa ulbmil lea loktet intuitiivvalaš giellaoahppamáhtu diđolaš máhttun man birra sáhttá ságastallat giellaoahpa terminologiija vehkiin. +Reaiddut leat gávdnamis www.divvun.no, ja buot berošteaddjit ožžot daid viežžat. +Review 297 (2016): 297-317. +Son čájeha iešguđetlágan biktasiid kollekšuvnnas ja čilge vuđolaččat manne juohke bivttas lea šaddan nu mo lea šaddan. +Dáid dokumeanttaid bijaimet dutkan +Nuppe vuoro hástuhit. +Bargoeallimis vuogáiduhttin sáhttá guoskat ovdamearkka dihte bargodiliide ja barggu organiseremii, bargovugiide, bargoneavvuide ja maiddái skuvlejumi ja bargui gullevaš válddahallama lágideapmái nu ahte lámisolbmo individuála dárbbut váldojit vuhtii. +Vuordámušat ja gáibádusat leat maid ollesolbmuide. +ealli, beana, horti ja Ránne. +Muhto sámedujiid, dego goikkehiid, sii ledje oahppan goarrut juo ruovttus. +Sofia Jannok ja Sondre Justad boahtiba Riddu Riđđui Riddu Riđđu festivála deavdá 25 jagi dán gease. +Dego ovddit kapihttalis máinnašuvvui, sahkankeahtesvuođa gáibádusa dáfus translágas lea ainjuo dahkkon láhkaálgga. +and C.A. +Liidnegáktihan ii geavahuvvon dathan lei dušše láđđegákti mii geavahuvvui ja de easka dál maŋŋá lea álgán dieid liidnegávttiid fas geavahit ja sátingávttiid ja luffelgávttiid ja vaikko mas dal dán áigge gorrojuvvo gákti. +Dutkan lea maiddái čájehan ahte guovttegielaga metalingvisttalaš diđolašvuohta nanne vejolašvuođaid oaidnit giela hámi ja mearkkašumi oktavuođaid ja erohusaid. +Govvaráiddus leat eanaš čáhppesvilges ráiddut, muhto maiddái muhtun ivdneráiddut. +http://trasek.fi/. +Našuvnnalaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ehtalaš ráđđádallangoddi (ETENE) celkkii 2013 sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bivdagis translága nuppástuhttindárbbuin. +Dat maid vel buoremus sátnegirji ii veaje speadjalastit, lea sániid dynámalaš aspeakta, namalassii ahte daid mearkkašupmi sáhttá sihke gáržut ja viidánit. +14:51 Čakčamánu 26. beaivi 2016 Goikebiergguin oaččuiga bálkkašumi Goikebiergguin oaččuiga bálkkašumi Per Anders Bongo ja Anna Kristine Sokki Bongo vuittiiga árvoháhkan bálkkašumi iežaska goikebiergguin, maid leaba gohčodan " "tørket fjellgull". +Gáldut: Hansen, Lars Ivar ja Olsen, Bjørnar: Sámiid historjá gitta 1750 rádjai. +Sámegiela iešvuhtii gullá ahte omd. +Sámi visti gullá sámi historjái ja kultuvrralaš oktavuhtii. +Lámisvuohtapolitihkalaš prográmma namuha oktan bargun čielggadit dan ahte abortta vuođuštusat čuvvot oktasašsoahpamuša artihkkaliid. +Govvosiin 9 ja 10 oaidná maid ovtta siva manin oppalaš bustávvatabeallain a-bustávva lea eanemusat geavahuvvon bustávva. +Maŋenagi nanos rádnastallam badjánij ja dát le vilá guovdátjin. +Go bálddastahttá eará gonagasviesuiguin, de lei Norgga gonagasviesus hálbbit doaibmanláhki. +Sámegielaide leat mihttilmas áššit čuohtejagi assimilašuvdnaviggamušat. +Soai leigga oahpásnuvvan juo ovcci jagi ovdal go mearriduvvui ahte oažžuba lobi náitalit. +Álbmotjienasteapmi čađahuvvui borgemánus 1905. 368.392 jienasteaddji dorjo uniuvnna loahpaheami. 184 jienastedje vuostá. +Maid eatni-guovttos leaba bargan gáffádagas? +Ledje guhkes ráđđádallamat, muhto sii ledje juo dahkan dan lossa mearrádusa. +iežas ja eará mánáid namaid čállojuvvon gokko biktasat vurkejuvvojit ja govvateavstta seainnis mas oaidná omd. +Sápmelaččain leat čielga vuoigatvuođat ja dárbbut bisuhit gielaset ja kultuvrraset go leat čohkkámin. +12.1 Hállangiela nanusmahttin +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Hálddahus"Hálddahusossodat Alla gearggusvuohta Porsáŋggu gielddas Luostejok ja Repvåg kraftlaga streaika geažil Ráđđeolmmái lea gearggusvuođa álihan Porsáŋggu gielddas. +Buohkat fertejit njuovvat ja áinnas dakkaviđe.. +Guovdageainnu Johttisámesearvvi jođiheaddji, Nils Mathis Sara, ii loga boazodolliid luohttit njuovahagaide vaikko Nortura iskamiid mielde eai leat njuovahagat verrošan biergokvalitehta sirremis. +Áigi rievdá +Oahppit geain lea sámegiella vuosttaš giellan, galget oahpahallat geavahit giela njálmmálaččat ja čálalaččat. +Boaittobeal gilážiid mánát gárte ásodahkii juo vuosttas luohká rájes. +Ruđat mat čohkkejuvvojit mannet Kirkens Nødhjelpa bargguide miehtá máilmmi. +Dán jagáš Girkonjárggakonferánssas leat vihtta váldofáttá; politihkalaš ovdáneapmi davviguovlluin, industriijaovdáneapmi, logistihkkaovdáneapmi, davviguovllut 2030 guvlui ja servodathuksen davvin. +muora, guoli, bierggu ja mielkki. +Dás leat dieđut dáid elliid birra. +Earret eará vel lea albbas mas lei čivga oidnon ja vuhtton Gievdneguoikkas. +Jus eará ii boađe ovdan §§ 20-3 og 20-4, de ii galgga doaibmabidju eatnamii, čázádahkii dahje mearraguovlluide biddjot johtui ovdal go ohcamuš, dahje sierralobiohcamuš lea ovddalgihtii sáddejuvvon gildii ja lohpi lea addon. +Barentsaktisasjbarggo le návti organiseridum: 1. Barentsráde (ministerdásen), 2. Guovlloráde ja guovllokomitéa (13 guovlo ja aktisasj álggoálmmukåvdåstiddje), ja 3. Álggoálmmugij barggojuogos mij le rádevadde orgádna guovllorádáj ja Barentsrádáj. +Dat lei vuohttimis negatiivvalaš jurddaguoddun duoji vuostá. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Hálddahus"Plána ja ekonomiija Plána- ja ekonomiossodat lea ráđđealbmá vuollásaš bargoveahka, ja váldobargu lea hálddašit gieldda ekonomiija. +Dábáleamos unnodahkii čujuhan sátni lea uhcci, muhto ságastallanmateriálas dábáleamos lea unni. +Sámediggi bargá dan badjelii ahte: Sámediggi fuolaha ahte bargu kártenlágain joatkašuvvá ja ovdána árbevirolaš sámi guovlluin olggobealde Finnmárkku. +In áiggo dás guorahallat buot dáid doahpagiid iešvuođaid, dušše dan maid "árbevirolaš ekologalaš diehtu" sisttisdoallá. +Nuppiiguin sániiguin sápmelaš jávohuvvama kultuvrra geahčadettiin lea dehálaš muitit maiddái stáhtaid sihke kolonialisttalaš doaimmaid ja assimilerenpolitihka váikkuhusaid sámeservoša dálá dillái ja maiddái dáid doaimmaid vejolaš váikkuhusaid +Hopp til hovedinnholdet på siden 130118 Skolerute 13-14.pdf 16 KB Handlingsplan mot mobbing - Målselv kommune.pdf 245 KB Vedtatt ordensreglement.PDF 214 KB Tromssa sámeskuvla/Sameskolen i Troms Lea Tromssa ja davvi Nordlándda guovllu skuvla. +Museas Kárášjogas, RDM - Sámiid Vuorká-Dávviris, lea dáiddačoakkáldat gos leat badjel 1000 dáidaga mat ovddastit oasi sámi dáidagis. +Doarjjaoažžu galgá muitalit ahte lea ožžon Sámedikkis doarjaga doaibmabidjui/prošektii. +Čálalaš dárogiella, rehkenastin, rehketdoallu, njálmmálaš ja čálalaš sámegiella, sámi historjá. +Danin lea deaŧalaš nu árrat go vejolaš juksat nu buori riektačállindási ahte oahppi ii dárbbaš álo báhcit smiehttat mo sániid galgá čállit. +Lea go dus miella searvat iežat dujiiguin? +Sápmelaččaid dáfus dehálaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš lea ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš (ESČ-soahpamuš, suom. +1980-logu álggus ledje buohkanassii golbma doaimma, go searvi oažžugođii stáhtaveahki. +Mázii ledje boahtán gaskavahku eanet olbmot go Guovdageidnui maŋŋit eahkeda, sullii 20-30 olbmo, ja sii oassálaste maid hui bures čoahkkimis. +dáhpáhuvai seamma gažaldagaid vuođul, mat adnojit maid ovttaskas jearahallamiin. +Riikkagielat olmmoš maid ferte diehtit ja áddet manin lea deaŧalaš ahte nu olusat go fal vejolaš geavahit sámegiela. +Boarrásat geain ii leat formála oahppu, loktejuvvojedje oahpaheaddjin árbevieruid sirdinproseassas. +čájeheigga man láhkai oahpaheaddjit geavahit teoriija ja ođđa doahpagiid +Kontainerat stuorát-, roavva bázahusaide Geassemánu 12. beaivvi oččot boaittobeale guovllut kontaineriid stuorát-, roavva bázahusaide. +Son čujuha dutkamušaide mat čájehit ahte stávval lea hállama bistin- ja ritmaovttadat maid mánná dovdá iežas eatnigielas jo 6-10 mánnosažžan. +Hampton vástida: "Dál oainnán golbma". +Son muitala maid ahte láhka lea veahá rievdan, ja mánáidsuodjalusbargiin lea, rihkukeahttá jávohisvuođageatnegasvuođa, vejolašvuohta muitalit dáidda geat leat dieđihan áššiid ahte mo dat áššit ovdánit. +Niittyvuopio). +Filbma "Kurt blir grusom" čájehuvvo Stuorra kinobeaivvi lávvardaga skábmamánu 1.b, ja dan oktavuođas lea girjerádju čohkken girjjiid Kurt birra - Erlend Loe girjegovus. +Davvisámegielat jorgalus Arla Magga. +Danne áigu Sámediggi juohkit dieđuid sierra stipeandaortnegiid birra maid bokte dán sáhttá buoridit. +Bearjadaga diibmu 11:00 doallá Majestehta Gonagas Stáhtaráđi. +Maiddái suopmelaš oahpaheaddjit leat oahpahan sámeduoji osiid mielde. +Min ii sáhte bidjat ovtta hiŋgalii norgga politihka ektui. +Suomas sámeduodji oahpahuvvo gaskadásilágádusas Sámi oahpahusguovddážis. +Geahččal mat ráppet vearbbaid konditionála hámiid! +Rišša oktan áimmu oksygenain šaddá riššadioksiidan. +Vaikko bohtosat leat ođđa áddejumit, ođđa metodalaš hutkosat, de eanemusat čalbmái čuhcet dat konkrehta bohtosat, mat skuvlaárgabeaivvis ihtet oidnosii. +Gonagas Harald lea vuosttaš norggasriegádan prinsa 567 jahkái. +Dat sáhttá váikkuhit dan áibmojorramii mii lunddolaččat lea, biekkaide ja arvehivvodahkii báikkiin guhkkin eret ekváhtoris. +Sis leat dievdduid ektui maid uhcit vejolašvuođat skuvlejupmái ja ámmátlaš skuvlejupmái. +Kultuvra lea váldegeavaheami doaba. +Son lohká ikte boahtán dieđu sidjiide ahte muhtun gánda lea čuohpastan sullii vihtta centimehtera vuoktabihtá eret nuppi gánddas, ja lea dáhpáhus lea geavvan Sámi joatkkaskuvllas Kárášjogas. +• Báikegottiid álbmoga iežaset resursaguovlluid geavaheapmi jotkojuvvo • Dáláš geavahemiin jotkojuvvo - oktilaš geavaheapmi • Boazodoalu geavaheami ja doaibmavuogi gudnejahttin ja áddejupmi • Suodjaleapmi lea maiddái árvvuid suodjaleapmi. +Leairras oahpásmuvvat guovllu lundui, sámekultuvrii, fuođđodikšunbargui ja dahkat oanehisfilmmat fuođđofáttáid birra. +Suomas ássi sápmelaš lámisolbmuid dahje sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ovddasteddjiidlogu birra eai gávdno dárkilis dieđut. +Sámedigge aj planeri moadda ságastallamtjåhkanimijt sáme bájkálasj sebrudagáj ja organisasjåvnåj jage 2016 álgon. +Sániid jietnadeami vehkiin sáhttá maid hárjehallat gullat goas lea sáhka goallossánis ja goas sátnegihpus. +3.3. +Lávdegoddi lea hui dehálaš midjiide, danin sávvat ge mii maiddái ahte oažžut buriid oaiviliid Sámedikki 2013-jagi bušehtti, man bargu juo lea álggahuvvon, dadjá Laila Susanne Vars. +Liv Tone Boine lea čállán ođđa sámegiel teavsttaid dovddus mánáidlávlagiidda. +Bajjelttjála: Gielas Gillii Mielas Millii 6 Mediagirjje Gávnjaj 10 båhtusa. +Buorre dilálašvuohta oahpa sirdimis +Dán pedagogihka vuođuštit virggálaččat ja +Máŋggadáfot vealaheami sáhttá geahčadit vel dárkileappot, ja dan sáhttá juohkit siskkáldas ja olgguldas joavkku vealaheapmin. +Lea Sámedikki dievasčoahkkin jođihangoddi mii dan lea árvalan. +Go čilgehus lea lohkkojuvvon, de addá stáhtaministtar dan Gonagassii, guhte de addá sihke Truvdnosártni ja Čilgehusa riikka dilálašvuođa birra Stuoradiggepresidentii. +Norggas leat oktiibuot 70 diggerievtti. +Oahpisteaddjit čájehedje Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai dán párkka, ja soai beasaiga maid deaivvadit the Field Band Foundation. +Sámediggi bargá dan ala ahte buohkain livččii vejolašvuohta muosáhit sámi dáidaga ja kultuvrra. +Oktasaš sámi kultuvra dahje čearddalašvuohta, lea vásihuvvon joavkogullevašvuođa ja sierraláganvuođa boađusin. +Barentsráđi 15. sešuvdna dollojuvvui Oulus golggotmánu 15. b. 2015. +Maŋŋá go parlamentarisma ásahuvvui 1884:s, leat Gonagasa geatnegasvuođat eanas ovddastanbarggut ja seremoniála doaimmat. + (Koivunen 1977: 77, 79.) +Akershusas vulge guossit ja sin mieldečuovvut viidáseappot Oslo Duopmogirkui. +Vai leago eambo jearaldat das, ahte dutkis leat váttisvuođat hábmet daid ihtagiid, mat leat sus alddis ja menddo lahka su iežas áiggi? +Fina galledeamen, oahpásmuva gođiin ja máistte buori borramuša. +Árbevieruin árvvut leat guovddáš elemeantan ja dain lea dehálaš sajádat kultuvrra oahpaheamis ja bajásgeassimis. +Čuoigamis leat guokte luohká: Suoma-, Norgga-, ja Ruoššarádjeduollárat ovtta luohkás, ja nubbi luohkká lea rabas luohkká. +Go ii leat šat báikkálaš kantuvra Skániin, de eai soaitte guldaleaddjit beassat gullat iežaset guovllu ođđasiid, muitala son. +- Dát luottat maid otne oinniimet, ihte easkka diimmá geasi, joatká son ja duođašta ovdal bohkan govaiguin. +Nie loahpahii Majestehta Gonagas Harald sártnistis go rabai veteránamonumeantta Touchpoint Áisejogas odne. +Vuođđolága lassin ferte váldit vuhtii maid riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid, ja dan ahte dat maid ovdánit duojážassii. +massojuvvon eatnigiella (Mustonen 2017), mii gieđahallá sámegiela ruovttoluotta +Rokka busses ovtta diŋgga. +Dušše su. 10% bivdiin leat nissonat. +Vaikke ohppiid mielas máŋgii lea váttis iežas matematihkalaš jurddašeami ovdanbuktit earáide gielalaš hámis, de dan maid goitge sáhttá oahppat go beassá hárjehallat. +Bargobihtát - Dálá girjjálašvuohta Válljejeahkki ovtta dáin mánáidgirjjiin (dahje muhtun eará): Guorahalli leat go girjji sisdoalus ja ráhkadusas oasit mat muittuhit sámi máidnasiid ja muitalusaid. +Jus lea beroštupmi, de sáhttá váldit oktavuođa ja dalle oažžu dieđuid ee. +Sudno oktavuohta rievdá go nieiddaš gohčču veahki su skihpá beatnagii. +Jos dus leat oaivilat dasa, de boađát álbmotčoahkkimii ihttin, njukčamánu 30.b. tii. 18.00 ráđđevisttis. +Kártengeahččaleamit lohkamis 1., 2. ja 3. luohkkái Nationála geahččaleamit sámegiela lohkamis 5., 8. ja 9. luohkkái. +Dasa lassin informánttain jerrui leatgo sii diđolaččat sin olmmošvuoigatvuođain seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitloguide gullevaš sápmelažžan. +Duoji oahpahusa ovdáneapmi čuovvu vehádat- dahje eamiálbmot sajádaga stáhta virggálaš politihkas. +Luohtevuorkkás leat searvvi miellahtuid ođđa luohtebáddemat mat báddejuvvoje jagi 2015 Arkiivabeaivi oktavuođas. +Antall i manntallet kommunevis 2011.pdf 123,74 kB 13890 olbmo ledje registrerejuvvon Sámedikki jienastuslohkui 2009 sámediggeválggain. +Muhto buoret beasatlašvuohta lea dagahan ahte garrasit bivdu lea loaktigoahtán sáivaguliid ja elliid ja olu máddodagat leat juo nohkagoahtán. +Positiivvalaš sierrameannudeapmi ovdamearkka dihte lámisvuođa vuođul gieđahallui sápmelaš vuoigatvuođaid kapihttalis 4.1. +Okta váldosivain mearrádussii lei vearrivuohta mii lei sápmelaččaid vuosttá dahkon. +Mun vázzen iežan eatni allaskuvlla ja jo golmma jahkásažžan álggahin duoji. +Åse váttsij sæmmi dájdaskåvlån Oslon degu iednes ja maŋŋela lij oahppe Statens Kunstakademijan. +Metodihka rávva gat ja čilgehusat čájehit ahte lohkankoda čoavdimii sáhttet geavahuvvot sihke analyhtalaš ja syntehtalaš hárjehallanvuogit. +Girjjis lea maid Sámi Álbmotbeaivve lávlla. +Guovtte- ja máŋggagielatvuohta adnojuvvo dynámalaš dillin, man dutkamis ferte váldit vuhtii dakkár beliid mat váikkuhit gielalaš ja kognitiiva ovdáneap-mái. +Dákkár gielalaš váikkuhus dattege ii eastat olbmo jurddašeames eará láhkai ja nu dálá oaidnu lea áibbas earálágan go Sapir-Whorf hypotesa, man mielde giella mearrida maid olmmoš sáhttá áddet. +Dat lei maiddái aktiivvalaččat fárus duodjeskuvlema ortnemis. +Okta informánta lokte dán gažaldaga suokkardaladettiin sápmelaš ja suopmelaš nissona erohusaid. +Prošeakta lei politihkalaš meannudeamis geassemánu 22. beaivve 2011 ja áššeevttohusas lei rehkenaston ahte Husbanken oasseruhtada vástideaddji supmiin. + - Arctic. +Medias berre SDS dáiddapolitihkka boahtit ovdan. 3.10 Konkrehta bargguide atnit olgguldas veahki SDS:a dokumeantaarkiivva systemalaččat ordnet ja lágididt Sámi arkiivii. +Guovtte- ja máŋggagielatvuohta maid duddjo šaldi dákkár doabarievdamii. +Nu mot ovdalis lea bukton ovdan, sápmelaš lámis mánáid bálvalusain galggalii váldit vuhtii sihke eatnigiela ja kultuvrra erenomášsárgosiid. +BB njunuš lea movttet, iige loga alddis báljo sániid čilget bohtosa. 16:59 Čakčamánu 08. beaivi 2015 Guovdageainnu suohkana ovdagoddi dohkkehii haddefálaldaga ja dál lea Láhpoluobbala skuvllas ođđa eaiggát. +Dán metoda sáhttá kritiseret ainjuo das ahte juohke informánta sáhttá oahpistit dutki dušše daid olbmuid lusa, geaid son ieš dovdá. +Sámiid eallinvuohki, dološ siidaortnet sihke vuoiŋŋalaš ja materiálalaš árbevierru speadjalastet vuogáiduvvama luondduealáhusaide. +Muhtumin lea buorre dovdu, eará háviid máhttá leahket lossat. +2. Muital eará studeanttaide maid don it bargga, omd. +Dat rihkolii dalle olmmošvuoigatvuođaid vuođđoprinsihpaid. +Oktasašgotti struktuvrralaš eastagat, doaladumit ja dieđu váilun ráddjejit lámisolbmuid vejolašvuođaid sihke iehčanas eallimii ja sin iešmearridanvuoigatvuođa ja oassálastima servodahkii. +Ávvir lea hállan stobu eaiggádiin gos feasta dollui ja son muitala almmái, gii báhčalii, bođii festii su oahppása fárus. +Ohcamat mat bohtet sisa maŋŋá ohcanáigemeari eai meannuduvvo ovdal boahtte čoahkkimis. +Finnmárkkuopmodat ásahuvvui dalle justa fal sihkkarastin dihte báikki olbmuide eaiggátvuođa luondduriggodagaide ja areálageavaheapmái. +seremii ja danin daid lea vuogas beassat oahppat nu árrat go vejolaš. +- Čoahkkima ulbmil lea juogadit dieđuid, mii dáhpáhuvvá iešguđet riikkas ja makkár dearvvašvuođa doaimmat sis leat jođus, muitala son. +Čoahkkáigeassu: NAV sosiála doarjagiid riikkaviidosaš bearráigeahčču 2010 Dearvvašvuođageahču raportta 4/2011 čoahkkáigeassu Ekonomalaš doarjja NAV sosialbálvalusa olis lei vuosttaš geardde riikkaviidosaš bearráigeahču vuolde 2010:s. +Giella lea diehttelasat guovddážis! +Dan maŋŋá sii analyserejedje erenoamážit iežaset čállima teknihkalaš beliid sin guovtti gielas, dego ovdamearkka dihte čállinleavttu, teakstameari ja man njuovžilit sii čálle. +Stáhta mearrida oahpaheaddjioahppu ja meroštallá sámeskuvllaid resursadárbbu ja ruhtajuolludemiid. +Doaibmabijuin plánas lea ollislaš gollorámma 2,9 miljovnna kruvnnu, mas 2,4 miljovnna ohccojit ruhtaduvvot olggobeal. +In leat dan velá ožžon, dadjá eddon Nils Johan J. Gaup. +Prinsihpaid funkšuvdnan lea dáhkidit LHBTIQ-olbmuid olmmošárvvu almmá politihkalaš dulkonvejolašvuođaid. +Dađistaga go dárbbut leat nuppástuvvan de ollu aktivitehtain lea hápmi ja sisdoallu rievdan, ja dagahit odne falástallama ja aktivitehtaid vuođđun alla falástallandásis ja lášmmohallandásis. +It leat ovdal loggen sisa? +- Erenoamážit jus láhtten rievdá nuorain, go lea nu ollu narkotihkka mii ii hakso. +Go boahtit sisa vistái, de oaidnit dán hirbmat stuorra lanja, girjjit dievva, ja dievasčoahkkinlatnja oidno fas stuorra glássa­ráiggiid čađa. +Ohccit geat eai deavdde eavttuid ja geain dasto ii leat vuoigatvuohta, fertejit ieža máksit reálagelbbolašvuođaárvvoštallama, jus sii háliidit árvvoštallama. +Doallobargiid juovla- ja ođđajagebasiid friddjabeivviid čađaheami olis lea Leavnnja álbmotvuojadan- ja terapiijavuojadanálddis gitta juovlamánu 19. beaivvi rájes ođđajagemánu 4. beaivvi rádjái. +Jagi 2004 vealahandirektiiva dávviriid ja bálvalusaid oččodeapmi ja fállu ii guoskka bargo- ja ámmátáššiid, iige dat heivehuvvo gulahallangaskaomiid ja reklamerema sisdollui iige skuvlejupmái. +Prošeavtta ulbmiljoavku lea dat snihkkárat, duojárat ja biebmobuvttadeaddjit mat leat juo Várjjat guovllus. +Dábálaš ohcanskovvi mii lea mildosin dán artihkkalis galgá geavahuvvot. +Go informánttat muitalit vealaheamis, mii vuođđuduvvá sin váttuide, sii eai álo čilge dárkilit vealahitgo sin váldoálbmoga ovddasteaddjit vai sámeservošii gullevaš olbmot. +Vátna ávdnasiid eai skievttidan ja atnobiktasiid ja gollan boahkániid ođasmahtte. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=13656&GUID={2DA22713-FA7A-432A-B5D3-3994EEB18944}). +Eará informánttaid sajádahkii váikkuheaddji áššit leat earret eará dat, guđelágan váddu olbmuin lea ja man olu ja aktiivvalaččat olbmot leat mielde servošis ja dan iešguđegelágan doaimmain. +Dolin nissonolbmo duodjedáidduid atne vealtameahttumin, go eamitávdnasa geahčadedje. +Gávdnojit máŋga iešguđetlágan juoiganmálle, ja leat iešguđetlágan vuogit movt olmmoš geavaha jiena go juoigá. +kap 3.6). +Porsáŋggu gielda čujuha KS' A-johttičállosii 2/2012. +Foto: Svein Lund Fápmohuksen ja el-fápmolinját Finnmárkkus Finnmárkui leat huksejuvvon moanat stuorit ja unnit čáhcefápmorusttegat. +Buot dáid gálggaid hálddašeapmi lea dálá oahppoplána doaibmi guovttegielatvuođa vuođđun. +Álgin geassemánus/suoidnemánus, ja bistu sullii 3 mánu. +Kultuvra lea (ideationála lágiin) oahppama boađus ja sisttisdoallá dan, maid olmmošjoavkku lahtut galget diehtit, vai sáhttet doaibmat heivvolaččat dán joavkku lahttun aktivitehtain, maidda sii álget. +Dán čuolmma leat figgan čuoldit nu, ahte evttohit vuojulduvvat buorebutge leksikála-semánttalaš gietti iešvuođaide go leksikála domenaide. +Dán raportta čállinproseassa áigge leat ođđasiin muitalan viidásit ođđa almmolaš skáhppomiid lága, ng. +6 - 16 jahkásaččaid giella - Skrinenteasta - Ernst Ottem ja Jørgen Frost. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Dearvvašvuohta"Dearvvašvuohta ja fuolahus Dearvvašvuođa- ja fuollaossodagas lea ovddasvástádus fuolahit gieldda dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusaid álbmogii. + - Dál lea illu nohkan, go Hætta háliida bálkestit eret filbmabargiid ja fágalašmáhtu ISF stivrras. + (Gearing 1973: 1229 - 1231.) +Maŋimuš logijagiid áigge maiddái intersektionálavuohta lea váldon mielde queer -dutkamuššii. +Dutkanraporta deattuha ahte máŋggadáfot vealaheami eastadeapmi lea dehálaš. +Det hjelper deg alltid og overalt. +Juohke oassádalli bálkesta birccu go su vuorru lea. +Dárogielat girji Reinkalven Lille Bizi - Den flygende pilot ilmmai ges 2014:s. +Oahpaheddjiid siidduin leat dieđut kurssaid ja eksámena birra. +10:10 Cuoŋománu 07. beaivi 2016 Suoma politiijat leat váldán gitta ovtta olbmo, maŋŋil go muhtin boazodoalli čukkohalai Eanodagas bearjadaga. +Son čállá maid árbedieđuid birra, mat gusket muhtun osiide sámi eallimis; máhttu ja diehtu mii lea vurkkoduvvon ja litnásit dolvojuvvon buolvvas bulvii. +Loahppaárvalusas olmmošvuoigatvuođaráđđi dovddasta buot olbmuid ovttaveardásašvuođa ja bivdá ON:id olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahaga čielggadit sihke vuoigatvuođanjuolggadusaid ja vuogádagaid, mat vealahit ja lassin veahkaválddálaš doaimmaid, maid seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmot vásihit iežaset identitehta dihte miehtá máilmmi. +Sámediggeválgii searvamii gáibiduvvo ahte lea juogo registrerejuvvon sámepolitihkalaš organisašuvdnan, dahje sáhttá bidjat listta válgabiirres maid leat vuolláičállán olbmot geat leat Sámedikki jienastuslogus. +Maiddái Norgga čáhcádat- ja energiijadirektoráhtta dieđiha ahte jávrriin vánddardit ii leat dál oadjebas. +Eai váldán vuhtii birasgáhttenráđi Lunddugáhttenlihttu atná váidalahttin go suohkanministtar ii leat váldán vuhtii birasgáhttenráđiid go dohkkehii Nussira regulerenplána ásahit ruvkedoaimmaid Fálesnuorrái. +Aitosaš jorgalusa mielde sátni queer mearkkaša amasa, ártega, spiehkkadeaddji dahje [seksuálalaččat] spiehkkaseaddji. +Oahpaheaddji/meašttir ii atte ovddalgihtii teorehtalaš rávvagiid, muhto mánná oahppá áiccademiin, vásihemiin, iskkademiin, dáidduid oahppamiin, guldalemiin, máidnasiid guldalemiin, gažaldagaid jearahallamiin, kommeanttaid laktimiin iežas vásáhusaide ja systematiseremiin dan gielalaš celkosiin, tearmain ja ámmátgielas. +Nuppe dáfus dat sáhttá čuovvut maid kollektiiva doaimmaid ja stáhtaid buresbirgejupmevuogádagaid hedjoneamis, ja ovttaskas olbmo vuoigatvuođaid čujuheapmái ovdamearkka dihte dalle go leat suodjaleame unnitlogujoavkkuid. +Biillas galgá leamaš automáhtagiirakássa, ja go son lei dan bidjan bisánanceahkkái, de ii šat dárránan oažžut giiraceahki ala go muhtun su fallehii niibbiin. +Č. 11 Ovttajienalaččat mearriduvvon Č. 12 Ovttajienalaččat mearriduvvon Č. 13 Ovttajienalaččat mearriduvvon Č. 14 Jienasteapmi Jørn Oppdal evttohussii. +Čálamáhtu duddjomii dárbbašuvvo gielladiđolašvuohta. +Son deattuha maid ahte dákkár ovddidanbarggu lihkostuvvan eaktuda lasseskuvlejumi. +ILGA-Europe (eŋg. +Interaktiivvalaš prográmmat maiguin sáhttá hárjehallat sániid ja loguid. +Artihkal sisttisdoallá máŋga iešguđet elemeantta, degomat viiddes ja dárkilit meroštallon vealahanvuođuštusaid logahallama. +maid Lawson & Schiek 2011, 1-2; Burri & Schiek 2009, 4; Makkonen (2002), 9. +Vuotna lea suohkana earáliiggášvuohta, gos ceakko várreravddat mannet njuolga merrii davveravddas. +Okta informánta muitala, mo son lea ainjuo álggus vásihan hui váttisin hupmat iežas seksuála orientašuvnna birra sámeservošis. +Liebkind 1988: 50). +Marte Hoffmann čálii 1964 rátnogođđima birra nákkusgirjjistis, mii dagai ahte rátnogođđin beaggigođii maid dáid guovlluid olggobealde nai. +Dáiddamáhpaid vuovdima dienas manai ollislaččat Majestehta Dronnet Sonja dáiddarstipeandda vuođđudussii, ja dat dienas lea vuođđudusa kapitála, oktan eará skeaŋkkaiguin ja attáldagaiguin. +Vearromeroštanlávdegoddi livčče ferten leat geahčadan ja dárkkistan sullii 1500 opmodaga ovdal njukčamánu 1.b. +Dát čájeha ahte giellamáhttu ii leat dušše giellaoahpalaš máhttu, muhto maiddái kultuvrralaš ja kommunikatiivvalaš máhttu, ja M. Bals (2015: 33-36) čájeha iežas masterbarggustis man deaŧalaš dákkár máhttu lea dearvvašvuođadikšumis. +Áiggi mielde dat čuzii árbevirolaš duodjái, mii álggii báhcit eret vuovdengálvun geaidnoguoras. +Ná bođii mánná jearrat áhčistis, go eadni lei buvddas biehttalan oastimis duhkorasa, go dat lei nu divrras. +36. +Darfegoađit leat ráhkadusat main lea muorrariggi man birra leat biddjojuvvon beassit ja darffit fas lovdojuvvon daid vuostá. +In goassege vajáldahte dan go vulggiimet Troandima gáttis fávlái. +Guovdageainnu suohkan lea guovttegielat suohkan, ja dáppe lea girjás kultur- ja organisašuvdnaeallin, earret eará teáhter-, filbma-, musihkka- ja faláštallanbiras. +Hástalussan lea ain dievasmahttit sámi diehto- ja árvovuođu, hukset sámi filosofalaš vuođu sámi skuvlavuogádahkii. +Dás gávnnat ovtta albuma juohke fylkkamátkkis maŋemus jagiin. +Luonddu nuoskkideapmi ja earenomážit ruvkefitnodagaid doaimmat árktalaš guovllus leat dagahan dan, ahte dála Sámi dáiddárat ja girječállit leat eanet ja eanet diđolaččat ekologalaš problemain. +Jiekŋa vel hirbmadit ruožai go das leimmet, lohká Anti ja jurddaša oanehaš, ovdal go fas joatká: - Muhto mun dahken maid buohkat earát maid livčče dahkan go olbmot leat duššame, lohká Anti, gii ii ane iežas makkárge sáŋgárin. +Kursa lea nuvttá ja čađahuvvu sámegillii. +1. Sátnejođiheaddji bálká galgá čuovvut álelassii 77% gustojeaddji stuorradihkkeáirasa bálkká. +Muhtimat barget dálááiggedáidagiin ja geahčastagat leat máilmmiviidosaš váttisvuođat, ja earát fas ovddidit iežaset dáidaga ávdnasiid, teknihkaid, tematihkaid ja symbolihkaid bokte man vuolggasadji lea sin sámi duogáš. +Son hálai vuosttaš geardde sámegiela almmolaččat go son šattai NSR-jođiheaddjin 2006s. +Ráđđealmmái maid searvá čoahkkimii oktan hoavddain, ja soai váldiba dili guldalit váhnemiid. +Skuvla álggahuvvo buot ohppiide maŋŋebárgga borgemánu 23. beaivve tii. 08.30 - ja dalle lea olles skuvlabeaivi. +- Ii leat oktage eará dán dihtui guoskan iige leat oktage eará fállan dan dieđu dutnje stuorra servodaga vieruid bokte. +Govaid soai bidjaba flanellográfii ja čálliba daidda teavsttaid, vai mánát ohppet dovdagoahtit sátnegovaid. +Vahkku mielde galgá lávdegoddi ee. +16:14 Borgemánu 18. beaivi 2015 Bivdet fanaseaiggádiid iskat fatnasiid Ohcet 66-jahkásaš Eilif Salangi Politiijat eai jáhke 66- jahkásaš dievddu, gii lea leamaš jávkosis mánnodat iđida rájes Buođggáin, mannan guhkás eret ruovttus. +Hánssas lea ođđaset biila. +Hopp til hovedinnholdet på siden Biras- ja kulturkomitea čoahkkin maŋiduvvo juovlamánu 9. beaivái 25. November 2008 av Unn Laila Pettersen Biras- ja kulturkomitea čoahkkin mii čoahkkinplána mielde lei biddjon juovlamánu 2.b. lea maŋiduvvon juovlamánu 9.b. +Geir Tore Holm. +Danin dát dilálašvuođat meroštallojit dán dutkamušas fátmmasteaddji vealaheapmin. +Merke teavstta maid áiggut dárkkistit ja deaddil "språk" ja vállje rivttes giela. +11 skábmam 11:30 - 12 skábmam 13:00 Sámediggi bovde sámi mánáidgárddesminárii Álttái skábmamánu 11. ja 12.beaivvi. +Dutkan boahtá gokčat Sámi, ja siskkildit oasseváldiid davvisámis viidásit dohko lullisámi guvlui. +Dát boahtá ovdan dološ luođis: +Rávttošnjárgga luondduviesu ja musea bargi, Gry Ingebregtsen, dieđiha Ávvirii ahte Rávttošjogas ii leat leamašan seamma buorre jahki go diibmá lei. +Miellahtuid ja SDS/SDS stivrra gaskasaš riiddus, de galgá miellahttu sáhttit ovddidit áššis dakkár soabadalli ovdii maid SDS lea nammadan. +Dat ii doala deaivása obba dallege, jos eanaš mánát, geat leat sámi mánáidgárddiin ja geat ohppet sámegielat skuvllas, loahpa loahpas šaddet sámegielagin. +Ja de ferte vel nákcet dán oktasaš sárgosiid máhtu heivehit ođđa dáhpáhusaide. +Go iChat:ii bohtet vejolašvuođat njealjis leahkit mielde videokonferánssas ja logis audiokonferánssas, mii álgit dan atnit. +Bargiidbellodat lea lihkká dat nubbin stuorámus bellodat Sámedikkis. +Son lea čiekčan 91 riikačiekčama Norgga ovddas gaskal 1998 ja 2011. +Doppe mearriduvvui ahte Sámediggi Norgga bealde galgá oktiiordnet sámedikkiid barggu álgoálbmogiid árbedieđuid kártemis ja heivehanstrategiijain. +15, 1 (a), +Deanu čázádaga luossabivdu lea 1873 rájes muddejuvvon guovttebeallásaš šiehtadussan gaskal Norgga ja Suoma. +Sámi máná áigumušat - Sámi mánáidgárddi, skuvlla ja lagasbirrasa máhttofievrrideapmi Sámi allaskuvla lea doallan nuppi bargobáji prošeavttas Sámi máná áigumušat - Sámi mánáidgárddi, skuvlla ja lagasbirrasa máhttofievrrideapmi. +Luonddugáhttenlihttu lea álo vuostálastán oljo- ja gássabohkamiid Finnmárkku rittu olggobealde. +• Merrasámij árbbedábálasj bivddemvuodo viertti sihkarasteduvvat, miehttseæládusá ja sáme addnedábe galggi bisoduvvat, ja suohkana guollebiebmadimæládusá konsesjåvnåjt åmasti. +Bargu ferte čađahuvvot oktasaš ovttasbargun gaskal sámi ja dáža servodaga. +Stáhta bivdidivat ferte leat mákson ovdal oasttát bivdokoartta. +Pittsa ja Poggats vuo��ušteaba iežaska barggu nu, ahte soai leaba luvven iežaska eret dábálaš oapaheaddjirollas ja válljen bagadeaddjirolla. +13:15 Geassemánu 08. beaivi 2016 Duhtavaš ođđa kultur-bargosajiiguin Finnmárkkus leat logi jagis lassánan 286 ođđa bargosaji kulturealáhusas. +00:24 Čakčamánu 15. beaivi 2015 Einnosta jienastanolahusa Álttás Álttá suohkana válgahovdejeaddji Bjørn Conrad Berg jáhkká dán jagi ođđa jienastanolahusa suohkanis. +Aspenes muitala ahte su eamit lea sápmelaš, ja ahte eamida máttut ledje badjeolbmot. +Dan sadjái doarvái lea dat ahte buresbirgenstáhta doarjjafierpmádat fuolaha sis. +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea davvisámegiella šláddjejuvvon uhkiduvvon giellan. +Dán dihte fas olmmoš ii álo háliit muitalit iežas etnalaš duogáža. +Maŋŋelaš šaddá vejolaš máksit kredihttakoarttain maiddai. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Helse og omsorg"Dearvvašvuohta ja fuolla Dearvvašvuođa- ja fuollaossodagas lea ovddasvástádus fuolahit gieldda dearvvašvuođa- ja fuollabálvalusaid álbmogii. +Eará dutkamušain in dán rádjái leat oaidnán ahte earát livčče dáhtul áigon bolget nuppi, vaikko olggušteamis gal gávdnojit ovdamearkkat (gč. +Vaikko sus eai leat vásáhusat, diehtu ja máhttu nugo ollesolbmos, de sus lea maid dárbu doalahit iešárvvu. +Billávuona bajásšaddanguovddáš áigu čalmmustahttit mearrasámi báikegotti oahppanarenan, deattuhettiin dakkár fáttáid go báikenamaid, njuovvama, duoji, bivddu ja guolásteami. +Sáhtát maid geavahit Hrvatski -boallobeavddi, mii juo lea telefovnnas. +Les mer → Heahtenummaris galgá sáhttit sámástit - Jo, de lea dehálaš ahte Sámediggi bargá dearvvašvuođaáššiiguin, dadjá Aili Keskitalo guhte lea Norgga Sámiid Riikasearvvi (NSR) presideantaevttohas Sámediggeválgii. +Beavdegirji lea boahtán fápmui Suomas jagi 2014. +Dát fállo ássiide, ealáhusaide ja almmolaš ásahusaide guovlluin gos otne ii leat dákkár fálaldat. +Daningo tearpma leat válljen eamiálbmogiid ovddasteaddjit ovttas ja dan árvvoštallet buorebut maiddái govvidit sin iežaset ipmárdusa seksuálavuođas ja sohkabeallevuođas, de seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš eamiálbmotolbmot Davvi-Amerihkás ja maiddái olbmot geat sin birra hupmet leat váldán tearpma viidát atnui. +Bahá vuoigŋa givssida mu nieidda garrasit." 23 Muhto ii son vástidan nissonii sáni ge. +Nu sáhttá maid olmmoš leat čeahpes giellageavaheaddji vaikko ii dieđege mii lea omd. +Finnmárkkus dát guoská dušše sullii beali gielddain. +ČUVVOSAT +Sámedikki girjerájus lea sihke rabas ja gitta čoahkkádusat. +Buohtastahttimiin, de norgga giellabargu, otná Giellaráđi bokte, lea doaibman čađat gaskka 63 jagi maŋŋel go Norgga Giellalávdegoddi ásahuvvui 1952:s. +Vuos čájehan, mo sámeskuvllat Johkamohkis ja Jielleváris ieža čilgejit iežaset dili ja maid sii áiggošedje ovddidit. +Dievaslaš guovttegielat lea de mihtiduvvon ovttagielaga norpma mielde. +Cealkámušas muittuhit ahte sápmelaččain lea vuođđolága mielde vuoigatvuohta gillii ja kultuvrii ja maiddái sámegielat bálvalusaide buot oktasašgotti sektoriin. +Goitge lea máŋggaid servodagain nállevealaheapmi, badjelgeahččanvuohta, giddagassii biddjojupmi ja illásteapmi aitto fal náli, čeardda dahje politihkalaš bargguid geažil, ja vel eiseválddiid buressivdnádusaiguin (Govva: Plákahtta Giddagasas). +dán raportta kapihttala 4.1. +Psykiatribálvalus Porsáŋggus, Mental Helse Finnmark, Mental Helse Porsanger ja Suodjalus bovdejit nuvttá seminárii GP:s Velferden visttis skábmamánu 3.b. 2007. +Okta fylkkagielda guhtege regiovnnas lea nammaduvvon čáhceregiovdnaeiseváldin. 2015 galgá regionála čáhcehálddašanplána oktan konkrehta doaimmaiguin mearriduvvot. +Ohppiid juohkit eatnigiela mielde, sámegiellagiid ja dárogiellagiid gaskkas. +Transmánáid ja -nuoraid bearrašat ry buktá ovdan ahte dál transpoliklinihkat addet blokkeridivššu, mii sirdá rávásmanagi, easkka 16-jahkásaččaide, go duohta dilis rávásmanahki álgá máŋgii juo olu árabut. +Váldoinformánttat ja ulbmiljoavku leat oahpaheaddjit. +Sámediggi lea dattetge árvvoštallan ášši iehčanasat ja dahkan dakkár loahppajurdaga mii čuovo LBD ja DG sávaldaga ahte doalahit Deanulága. +Dát njeallje eallilan lávlus albmá leat luoikkahan boahkkeguolis nama - erenoamaš njálgga guolli mii ii leat čáhcevaras iige áibbas goikkis. +SÁGAHA govva Nuorta-Finnmárkku diggegoddi ii mieđihan bissehit Njereveaji geaidnobargguid nu go Nuorta-Finnmárkku boazodoalloorohat 13, Lágesduottar, lei gáibidan. +Dáhpáhus lei mearkkašahtti, dasgo Synnøve lea vuosttaš, guhte lea čađahan sámi girjjálašvuođa mastergráda Sámi allaskuvlla iežas masterprográmma bokte. +), gieđahallá queer-sápmelaččaid sajádaga sámeservošiin dálá áigge ja geahčada seksuála- ja sohkabealleunnitloguide laktáseaddji jaskatvuođa sámeservošis. +Ollu sámi gielddain fárrejit ollu olbmot eret, ja lea stuorát eretfárren go mii bargosajiid ahtanuš��ama dáfus lea. +Oaidnaleapmai . +Sten Olav lohká ahte sin bartta lahka lea gieddi gos lávejit čuotnjágat, ja jus dat soames de lea loddebivddus leamašan ja dáhpedorpmis ribahan sin bartta njeaiga báhčit. +Mielddusin leat čuovvovaš dokumeanttat maid galgá geavahit. +Go rávis agis oahpahallagoahtá ođđa giela, de lea váttis jietnadit sániid riekta, go eat gula jietnadagaid erohusaid. +Dát gusto maiddái dalle go vánhen lea addán lobi eksponeremii. +Ahte mis lea dát máhttu ja bargohárjáneapmi addá dorvvu, dadjá son. +Maŋŋá eretluovvaneami Ruoŧas, de ii lean báiki šat anus, muhto go Ruvdnaprinsa Olav šattai válddálaš suoidnemánu 2. beaivvi 1924, de son oaččui dán báikki skeaŋkan ruoŧa Ruvdnaprinssas, Gustaf Adolfas. +Doaimmat leat giddejuvvon lágaide ja njuolggadusaide. +Hopp til hovedinnholdet på siden Iešdáhkádus skovvi dál sámegillii Statens landbruksforvaltning (SLF) /Stáhta eanandoalluhálddahus álmmuha dál sin vuosttaš skovi sámegillii. +Nákkáhallá siiddastallanárbevieruid birra Golbma doavttergrádastipendiáhta virggi rabas - In vuordán ahte galggai ná somá. +Finnmárkolága mielde lea ásahuvvon kommišuvdna, gohčoduvvon Finnmárkokommišuvdna, mii galgá čielggadit oamastan- ja geavahanvuoigatvuođaid daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat hálddaša. +Doppe tráktorgeainnu mielde meattá politiijahyhtá, mii lea Johkageaži bálddas, badjel Eliasjoga, máttabealde Báldásvađoaivvi ja de laktasa láhttu nr. 3:ii davábealde Gárddanjunláddo. +Dat giella maid oahppi máhttá buoremusat, doaibmá maid buoremusat gielalaččat ovdanbuktit matematihkalaš guorahallamiid abstráktalunddot sisdoalu. +Dát duodjárat ovddastit konkrehtalaš dáhpáhusaid, maid ideála govvida servodaga olis. +Olu dutkanbarggut čájehit ahte aiddo buorre sátnemáhttu ja gielladiđolašvuohta lea stuora ávkin čállingiela oahpahallamis. +Dát deaivvadeapmi lei maid dekoloniserenoassi, fuobmát dan čehppodaga ja lihkostuvvama, mii Sámis lea. +Juohke goalmmát mánus geassit mii dan buoremus SMS-čállosa. +Logut leat stuorábut EU:a gaskaárvvu ektui. +Dál soai +Presideanta Olli dadjá dasto ahte ON váldočoahkkima presideanta, Ambassadevra Nassir Abdulaziz Al-Nassar, mearrádusas bokte čájeha ahte son ja lahttoriikkat árjjalaččat geahččalit sihkkarastit dan ahte álgoálbmotrievtti čađahuvvošedje. +Sápmelaš kultuvrras ja jurddašanvuogis birgen laktása buresbirgejupmái. +Sámediggeráde ájggu seminárav ásadit sámegiela gáktuj moarmesmánon gånnå aj bæssá ájádusájt ja vuojnojt buktet boahtteájgij giellapolitihka gáktuj. +Ortografiijabarggus lei dehálaš ahte davvisápmi lea iežas giella sierra suoma-, ruoŧa ja dárogielain. +maid Fredman 2016, 27. +Mo sáhttá leat ahte mánát leat nu olu čeahpibut go rávisolbmot oahppat giela? +Sámi dáiddárorganisašuvnnain ja Sámedikkis lea 8 jagi leamaš ovttasbargošiehtadus. +Spealu lea maid vejolaš geavahit ođđa sániid oahpahallamii, omd. unna mánážat; oahpaheaddji dadjá sáni maid mánát gerdot. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Gonagasbárra beasai maid návddašit árbevirolaš dánssa go leigga NCIE guossis. +Dán áigodagas lea kantuvra rabas gaskal tii. 0800 - 1200. +Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto 1996. +1970-logu sámerenessanssa (etnopolitihkalaš lihkadusa) guovddáš temán lei sámekultuvrra ovdanbuktin buot surggiin: duojis, girjjálašvuođas ja musihkas (Lehtola 1997: 70). +40; and Costa Rica (CEDAW/C/CRI/CO/5-6), Para. +Servodaga "duohtavuohta" lea eanaš háviid giela geavaheami boađus, nugo omd. +Ilolaš diehtu Billávuona ja Smiervuona doalliide Čáhceiskkusbohtosat ledje negatiiva Billávuona ja Smiervuona čáhcedoaimmahagas Maŋimuš iskosis eai leat gávdnon koliform bakteriijat Billávuona ja Smiervuona čáhcedoaimmahaga juhkančázis. +Ijäs (2004: 119) guorahallá guovttegielat máná sátneoččodanovdáneami dan rájes go mánná lei 13 mánu boaris ja dassái go lei jagi ja gávccimánnosaš. +Sápmelaš lámisolbmuid dáfus lea dattetge dehálaš váldit vuhtii ahte sin noađđi čatnasa vearrámus dilis sihke sápmelaččaid historjjálaš boastut meannudeapmái ja maiddái váttui laktáseaddji negatiiva noađđái. +Máŋgii mii čohkkáimet idjabottaid ja barggaimet, nu ahte mun gal lean vuovdnái dainna go mii leat nagodan válbmet dan stuora barggu, dadjá Logje. +Olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji ávžžuha vel ahte miellahttostáhtat ovddidit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš ovttaveardásašvuođa skuvlejumis ja bargosajiin, gudnejahttet transolbmuid vuoigatvuođa priváhtavuhtii barggu ozadettiin ja maid eastadit transolbmuid eretduvdáseami ja vealaheami bargosajiin. +Sara ii loga iežas astat speallat nu ollu, ii ge loga gal iežas nu beare čeahpes speallin ge. +Vuos galgá liinna seaktit, de suohpput ja nuppi iđida fas geassit dan. +Jos don háliidat mu, de ale oza eará go mu; ja jos don geahčat mu čáppisvuhtii, de govčča čalmmiidat máilbmái ja buot dasa mii das lea, dasgo mu dáhttu ja eara go mu dáhttu sáhttiba seamma vehá go dolla ja čáhci ássat seamma váimmus. +Dat lea mearkkašan álgoálggus lápmasa, skierpmá (eŋg. +makkár jietnadagat sáhttet dahkat sáni. +Huksenbargu álggahuvvo dán mánu loahpas, ja galgá leat geargan ovdal guovvamánu 6. beaivve 2014. +12:58 Miessemánu 30. beaivi 2016 Norgga heaibunlihttu generálačálli muitala iežaset maŋimuš jahkebeale vuoruhan nissonheaibuid. +Jus du namma ii gávdno stuorradiggeválgga jienastuslogus, dahje don oaivvildat ahte listtain leat eará boasttu dieđut, de sáhtát váidalit ášši. +Ohcanáigemearri lea bearjádagaid ovdal čoahkkinbeivviid. +Čállingoddi galgá leat doaimmas jagi 2013 rájes. +Asta Balto juoiggai 11.9.2003 Guovdageainnus. +Govven Nils Johan Vars Guovdageainnu Lagasradio ávvuda go lea leamašan doaimmas 20 jagi. +In mun lean doivon Aris nagoda vuoitit Dolggi vuostá, dajai Kuhmunen maŋŋel gilvvuid. +Presideanta Zuma inspiserii gudnigardena ovdalgo bijai lieđđekranssa dan báikái gos lea 2.máilmmisoađis gahččan norgalaččaid muitomearka. +Ja muhtumin lea buorre, ahte bohtet amasčalmmagat veahkkin +Allaskuvladirektevra lea válgastivrra jođiheaddji. +Ođđa dutkamuš čájeha ahte sámegiela giellajoavku lea measta seamma boaris go germánalaš giellajoavku ja measta duppalit boarrásut go romána giellajoavku. +Leat vásihan man sakka ollesolbmo vuordámušat váikkuhit mána ovdáneapmái. +Dákkár čállinhárjehusain ii dárbbaš ieš smiehttat fáttá man birra čállit ja lea friddjasat heivehit čállosa iežas dadjanvuogi mielde. +Dan rájes go bođii dat diehtu ahte sus lea borasdávda, elii son dušše njeallje mánu, muitala Máhte Máret. +Prošeavttat galget boahtit ohppiide njuolgga buorrin. +Dálá sámeservodaga siskkáldas identitehtaságastallan guoská maiddái duoji ja duodjedáidduid. +Rikkes Ingela Ruigi ja su adoptiivabárdni, Guivi, fárreba Silbaoaivvi gildii, maŋŋil go gielda lea bovden riggáid fárret dohko. +Okta joavku lea ollásit sámegielat, sis lea sámegiella vuosttaš giellan. +Etnoekologiija, man jurdda lea kulturekologalaš birasvuogádagas, ja giellaekologiija addet buori bargoneavvuid dán duodjedutkamuššii. +lahkonanvuogi mearkkašumi. +- Haksui hui bures stuora vuosteháhku, olbmot leat measta fallehan mu go ledjen sátnejođiheaddji evttohas, ahte in leat dohkálaš go boađán boazodoalus, dadjá Gaup. +gaskamearalaččat viehka heteronormatiiva árvomáilmmis. +Dákkár váikkuhusat dagahit, ahte sii ieža, ja earát maid oaidnigohtet oahpaheaddjirolla ođđa +Söder (2009), s. 78. +ON:id julggaštusas FPIC sáhttá adnot iešmearridanvuoigatvuođa guovddáš oassin, muhto ovdamearkka dihte ON:id komitea fas oaivvilda ahte dat lea ovttaskas olbmo vuoigatvuohta iežas kultuvrii SP-soahpamuša artihkkala 27 mielde. +Supmii. 1930-logus olmmoš oaččui 16-18 ru. +Deanu gielddas galget dát areálalogut váldogoahtit atnui ohcanjagi 2012 rájes. +Diehttelasat dása lassin leat arvevuovddit ja eará vuovdeguovllut mat leat dehálaš ássanguovllut ollu máilmmi badjel 300 miljovnna álgoálbmogiidda geat ásset birrasiid 70 riikkain. +Jagi 2015 áigge leat plánejuvvon čađahuvvot máŋga barggu nuortalaš gilis. +Dán dálkkasproseassa čađaheapmi ovddida, dearvvasmahttá ja nanne álgoálbmogiid birgema boahttevuhtii. +Buohkat eai lean buresboahtin skuvlii - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Ávvira dieđuid mielde leat visot Vi Menn bláđit vuvdon Kárášjogas. +Ovddit cealkaga sátneortnet ii leat nu dábálaš, muhto lea vejolaš dihto oktavuođain nugo omd. +Sámi árbevierrun lea vehá vanahit máná dáidduid nu ahte dat gievru. +Aiddo fokusa sirdin sisdoalus hápmái leage guovddážis go skuvlaoahpahusa vuođul láidestuvvo čállingiela ja giellaoahpa máilbmái. +), Anthropologists at home in North America. +Go stáhtaoaivámuččat bohtet Norgii stáhtaguossástallamii, de dat dilálašvuohta lea eanet seremoniála go de jus bohtet almmolaš guossástallamii, earet eará vuostáiváldá de Gonagasbárra stáhtaguossástalli riikka oaivámučča Šloahttašiljus. +Dát mearkkaša fuonit geasuheami ássama dáfus. +Dat giella mainna giela čilge gohčoduvvo metagiellan (gč. +Dán sáhkavuoru fáddán leat dakkár sámi báikenamat, maidda eai leat njálmmálaš gielas buohtalasnamat mange eará gillii ja mat leat váldojuvvon maiddái čálalaš, virggálaš atnui nugo omd. +Go Ruvdnaprinsa Olav válddii dan háldosis, de huksejuvvojedje eanet viesut ja dálá Gongasbára ráđđenáiggis leat vel eanet visttit huksejuvvon. +Našunála Fievrridanplána galgá meannuduvvot ovdal geasi 2013:s. +Ođđa giellapolitihka ferte hábmet, mas leat čielga ulbmilat vai duođas lasihivččiimet sámegielhálliid logu, sihke sin geat sámástit ja čállet sámegillii. +Girji galggašii leat anolaš sihke vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas, alit oahpus ja universitehtain, ja earáide geat barggusteaset geavahit sámegiela. +Rabas fuolahus (ruovttubálvalusat) doaimmaha dikšo- ja fuolahusbálvalusaid buot pasieanttaide geat orrot iežaset ruovttuin, ja orrunfálaldagaid nu movt fuolahusásodagat vuorrasiidda sihke dakkár gos leat sierra bargit ja dakkár gos eai leat. +Mii sámiid dálá eallinvuogis lea čalmmustahttinveara +Dáid 28 buvrris leat gávcci huksejuvvon juo 1800-logus. +Matematihkalaš giellagálggaide gullá máhttit lohkat dáid symbolaid ja áddet doahpagiid mat daiguin ovdanbuktojuvvojit, ovdanbuktit matematihkalaš jurdagiid čielgasit, guorahallat logalaččat ja geavahit oktasaš matematihkalaš jurddašanvugiid. +Oahpahusdárkkisteaddji lea sadjásaš rektorii go dat lea eret. +Sydvaranger gruve lea fas ođđasit álggahan ruvkedoaimmaid, mii mielddisbuktá ahte olu minerálabázahusat ja váralaš kemikálat luitojuvvojit lundui. +šat oidno? +Lámisvuođa ii danin sáhte meroštallat olmmošvuoigatvuođaid geahččanguovllus olbmo iešvuođaid, degomat medisiinnalaš diagnosaid bokte almmá ahte dáid iešvuođaid heiveha dan servodatlaš kontekstii, man váikkuhusa mielde dat meroštallojit lámisvuohtan. +Dán maŋŋel kapihttalis 6.2. gieđahallojit sihke sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá dutkamuš ja sámegielat terminologiija, maid leat dábálaččat atnán dáid unnitloguid birra. +gieđahallá gohcinvirgeoapmahaččaid ja organisašuvnnaid. +Lea dehálaš suddjet sávatmeahttumis anu vuostá ja ahte dat eai kommersialiserejuvvo eaige šatta ávkin sámi servodagaide. +Ruvdnaprinsa vulggii Chiles ođđajagimánu 26. beaivvi. +Passiiva hubmi ipmirda giela, muhto ii ieš bastte s +SG bargá oažžut nanu ON, mii sáhttá váikkuhit oažžut ráfálaš čovdosiid riidduide ja garraseappot doarjut birrasa ja olmmošvuoigatvuođaid miehtá máilmmi. +Bealli sáhttá leat juogo priváhtaperšuvdna, fitnodat, organisašuvdna, almmolaš etáhta dahje almmolaš doaibma. +Leavnnja fitnodat North Cape Wines rámiduvvon Nordkapp 2000 aperitiffas ovddas Interneahttaáigečála Apčritif lea iskan máŋggalágan viinnaid ja aperitiffaid. +Áigemearri opmodatvearu rievdadit dahje muddet lea njukčamánu 1.b. juohke kaleanddarjagis. +Norgga johtolatpolitiijaid jođiheaddji Runar Karlsen. +Danne heivege viiddidit luođi golmmaoasagin, dadjat luođis leat golbma beali; šuokŋa, dajahusat ja olmmoš dahje dat gii/mii juigo. +Govaid lea sárgon Siv Marit Turi Ekaas. +Dat maid geatnegahttá eastadit ovddalgihtii sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami +Oahppodiimmuid áigge gažaldagat, čilgehusat ja ságastallamat nannejit sihke doabaáddejumi ja fágamáhtu. +Vealaheami meroštallan +Bergman & Lindquist (2014), s. 173. +Dákkár rievdamat leat lunddolaččat go giela sátnevuorká lea giellavuogádaga rabas oassi (earret giellaoahpalaš sánit) aiddo dan mearkkašumis ahte dasa bohtet ođđa sánit ja ovddeš sánit sáhttet jávkat dahje daid sisdoallu sáhttá rievdat. +Harvard University Press, Cambridge - Massachusetts - London. +Nu AFC oasálastit leat fárrolagaid čállán oktasaš álgoálbmot muitalusa, maid de iešguđetge guovllut fas leat ovdánahttán iežaset muitalussan. +The Stitch Project álggahuvvui Riddu Riđđus jagis 2012 go čieža Brasiilla, Islándda, Palestiinna, Ruoŧa ja Norggá dáiddára deaivvadedje. +Rekursiiva modealla govvida masson giela ruovttoluotta váldima ja dán modealla mielde ohppiin sáhttá leat +Turdus Musicusas čuojaha okta gáivuotnalaš, Halvard Rundberg. +Dat huksejuvvon Harald Hårfagre bártni, Håkon Adelstensfostre (sullii 920-960) ráđđenáiggis. +Autenttalašvuođa vuordámušat +Dán dutkamušas lean čuovvolan gaskosteaddjirolla ja oaidnimis lea, ahte kultursirdimis dárbbašuvvo láidesteapmi doalahit guovddážis dan, mii lea dehálaš. +Seminárra giehttu bihtesámekultuvra birra histåvrralattjat ja dálásj perspektijvan. +Fievrredanbálvalusaid dáfus ovdamearkka dihte dat ahte fievrredeapmi lea +Nuppe dáfus servošiin sáhttá leat vuoigatvuođalaš vuođuštus muhtumin ráddjet ovttaskas olbmot vuoigatvuođaid, muhto ráddjema galgá álohii vuđoštallat ja dat ferte leat govttolaš ja dáhpáhuvvat servoša suodjaleami várás. +Ehtalaš njuolggadusaid ja jávohisvuođageatnegasvuođa geažil sis ii leat vejolaš bealuštit áššiideaset almmolaččat. +Bagádusá gåktu sajájduhttet ja vuogádagáv adnet gávna dánna (svierigadárogiellaj) ja dánna (ieŋŋilsgiellaj). +Olav Ortnega 1. klássa Riddárin, su pionearabarggu dihte álgoálbmogiid rivttiid ja dearvvašvuođa ovddas. +Jagi 2017 ministeriijakomitea ávžžuha ahte Suoma stáhta sihkkarastá beaktileappot dan ahte juohkehaš oažžu sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid iežas vuosttaš gillii. +Mánáidsuodjalanbálvalus galgá earret eará neavvut ja bagadit bearrašiid, čađahit guorahallamiid go ožžot dieđuid mánáid dilálašvuođa birra, mearridit mánáidsuodjalanlága vuođul ja gárvvistit áššiid fylkalávdegotti meannudeapmái. +Njealját losimus guolli lei 3.715 kg. +Čuovo merkejuvvon bálgá mii vuolgá riikkageainnu 895:s 6 km Skiippagura mátta bealde, suomarájá guvlui. +Dalle go buvttadeimme dán maid Várjjat festivála lei diŋgon, de lei niehku dán fas oktii álggahit. +Ovttasbargomálle dovddasta goappáge birrasa čehppodaga. +RDM-Porsáŋggu musea konserváhtor Riinakaisa Laitila čájehii govaid, jietnabátti čuojahii mas Peder Andreas Persen muitalii mo álbmot ovdánii, ja eará arkiivamateriálaid bokte duođaštuvvui ođđasat historjjá. +Ohppojuvvon ja sohppojuvvon giella hápmašuvvagođii teakstan dan áigge go bargen Sámi allaskuvllas ja oahpahišgohten sámegiela +Hábbmimdábe li rievddam moatten tuvsán jagij alluj sierra girjjamij ja hámij baktu. +Deadjaservisii gullá deadjagievdni, čáhcegievdni, lákcamugge, stender, sprihtalámpa ja breahtta. +Sámediggi čujuhii erenoamážit dan man dárbu lea heivehit álgoálbmotperspektiivva njuolga NASCO njuolggadusaide. +Soahpamuš, mas maid lámis mánáid vuoigatvuođat dorvvastuvvojit, gieđahallo čuovvovaš kapihttalis. +Studeanttat besset lohkat kursasiiddu dalle go leat sisaloggejuvvon, ja sii sáhttet maiddái čállit kommentáraid. +- Dat mielddisbuktá ahte buot visttit mat eai leat priváhta mákset namuhuvvon supmi, aneš dal eambbo dahje unnit čázi, čilgesta son. +Maŋŋá vuostáváldima finai generálguvernøra Stuoradikkis, gos son čoahkkimasttii Stuoradikki várrepresideanttain. +Mađe stuorit lohku, dađe badjeleappos listtus lea evttohus. +Henry Holt and Company, New York. +Ája lea skuvllas sullii 20 minuhta vázzinmátkki duohken. +Dán málle guovddáš +Dattege lea Northug gii dine eanemusat ruhtadeddjiin. +Sámedigge sihtá ienebut hieredit ja guottojt rievddat dán ássjen. +Muhtumin dieđu vuostáiváldin lea heahkastuhttán olbmo ainjuo positiivvalaččat. +Ii leat dohkálaš ahte dábálaš olbmot galget fitnodagaid ovddas máksit. +Dáin albumiin gávnnat govaid stáhtaguossástallamiin maid Gonagasbárra lea čađahan olgoriikkain maŋemus jagiid. +Áidna midjas lea sihkkar lea ahte bálgá nalde ihtet sihke suohtas, imaš ja hearvás dáhpáhusat. +Matematihka oahppamii nugo earáge oahppan proseassaide váikkuhit máŋgga-lágan áššit. +Olbmot goittotge ráhkadit illušuvnna, ahte sis lea oktasaš áddejupmi ja oktasaš kultuvra. +Dakkár vuovddis leat olu jeagel- ja sámmálšlájat, ja ii gávdno šat galle sajis máilmmis. +Mánát eai dárbbaš gallii lávlut go muitet lávlaga. +Oppland Mánáidgárdi ja oahpahus Oahpahus kriminálafuolahusa olis Oahpahus kriminálafuolahusa olis Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid vuođul ii galgga geasge biehttalit vuoigatvuođa ohppui. +Stuorámus dáhpáhus falástallamis lei Amsterdam geasse-OL 1928 gos son vuittii golli 6-mettarluohkás fatnasiin "Norna". +- Ii sáhte leat nu ahte ruvkedoaimmaide lea bures boahtin, beare sin guvlui ii boađe, dadjá sátnejođiheaddji. +Hopp til hovedinnholdet på siden Nuoraid doarjjabáiki Porsáŋggus Nuoraid doarjjabáiki lea ođđaálggahuvvon prošeakta psykiátralaš fágaovttadaga vuollásaš. +Guttorma mielde Sámi Dáiddačehpiid Searvi lea suokkardan duodjedoahpaga Sámi duodje- ja dáiddaoahppoplánas. +- Lea maid hui imaš go politiijat eai leat mu vel jearahallan. +Elin Kåven på Riddu Riđđu. +Dan jagi ávvudat go lea logát háve go heargevuodjingilvu lágiduvvo. +Ulbmilin lea ahte olbmot galget beassat árvvoštallat dáid luđiid. +Álgoálbmotovddastus molsašuddá dan golmma álgoálbmoga gaskkas seamma prinsihpa mielde go molsašupmi Guovlluráđis. +Danne báikkálaš eiseválddit ja olbmot sávvet Nussir-prošektii buresboahtima. +Ollu ođđa sámi kulturmuittut gaskal Báhccavuona ja Hámmárfeastta Statnett plánaid oktavuođas bidjat ođđa elrávdnjejođđasa gaskal Báhccavuona.. +Soahpamuša gohcci, ESČ-komitea, dulkojumi mielde soahpamuš suddje maid eamiálbmogiid vuoigatvuođa kultuvrii ja árbevirolaš kollektiiva eanangeavaheapmái ja hálddašeapmái ja lassin dat sisttisdoallá vealatkeahtesvuođa prinsihpa. +Čujuheapmi: Vammaisten ihmisoikeuskomitean (VIOK) esitys Ihmisoikeuskeskukselle ja +Seminára galgá buktit áddejumi Sámedikki boraspirepolitihka birra oassálastiide. +Annales universitatis turkuensis. +Norgga dutkanráđi sámeprográmma stivrras lea son čohkkán 2012 rájes. +Vehážiid mielde goruda atnigohte objeaktan, man sáhtii iskat ovdamearkka dihte "divvut" dahje "buoridit". +Manne eai biddjo sámegiela oahpaheami buorideapmái eanet resurssat, go Skolverket maid lea dan cuiggodan? +Anne Toril Balto lea illá geargan čohkkedit sátnejođiheaddjistullui, de ferte jo čoavdigoahttet juoidá maid ieš oaidná eallima stuorámus hástalussan. +Nuba Juoigiid searvi oaidná ahte odne lea dárbu čielggada luođi vuoiŋŋalaš beali, mii lea leamaš dehálaš oassin dološ sámi oskkus. +Oktasaččat galgá ráhkaduvvot sámi máhttopáhkka Romssa skuvllaid várás, ja celkojuvvon mihttomearrin lea eanedit daid ohppiid oasi, geain lea sámegiella oahpahusas. +Billávuona mearrasámi šaddanguovddáš dieđiha Billávuona mearrasámi šaddanguovddáža rektor sávvá oahppiideaset bures boahtima ođđa skuvlajahkái. +Ii ovttage miellahtus sáhte leat eambbo go 3 fápmudusa. +Komitea lea fuolas das ahte mearreruđaid lasiheamis fuolakeahttá gelbbolašvuođa deavdi sámegieloahpaheaddjit leat menddo vánis. +Dasa lassin lean jearahallan čieža olbmo, maid ságastallamiid in leat bádden, muhto lean čállán beaivegirjái. +12060/12); O.M. +ruošša gielas ja kiinnágielas. +- Mun lean lasiheamen ahte Sámedikkis galgá leat vejolašvuohta gáibidit ruovttoluotta dan politihkalaš doarjaga jus lea boastut geavahuvvon, vai ruhta manná politihkalaš doaimmaide iige eará sadjái, lohká son. +Dat boahtá ovdan eatnat ságastallamiin, muhto maiddái artefávttaid ja olbmuid dikotomalaš gaskavuođas. +Dán lohkanmuttu dási duođaštussan sáhttá geavahit jitnosit lohkama teastan. +Maiddái leksemaid gaskkas leat erohusat das maid nubbi giella gaskkusta ja nubbi ii. +RiddoDuottarMuseat - Porsanger museum, Porsanger historielag ja Mearrasámi diehtoguovddáš dolle oktasaš doalu Billávuonas skábmamánu 12. Doppe čájehedje govaid musea vuorkkás, Else Samuelsen govaid ja govaid maid Eli Birkely lei luoikan. +Sámedikki plánaveahkki (2010) Sametingets planveileder (2010) Sámedikki njuolggadusat man mielde árvvoštallat sámi beroštumiid meahci rievdaduvvon anu ektui. +Ollugat eai lean hárjánan +Yucatecgielagat fas dávjjibut buohtastahtte ávdnasa vuođul, omd spihkára ruovdebihtáin. +Jos dieđihat maŋŋá dán áiggi de lea dieđihandivat 700 ru. +Stivrras leat oktiibuot 11 áirasa; njealje olggobeale áirasa, vihtta siskkáldas áirasa ja vel rektor ja prorektor. +Sámiid eallinvuohki lea vuogáiduvvan davviguovllu birrasii, man duodji atná ávkin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem - Nils-Aslak Valkeapää - Muusikko ja joikusäveltäjä Mađe boarrasebbo šattai, dađe eanet Áillohaš liikui árbevirolaš juoigamii. +Prošeakta lea almmuhuvvon Doffin:ii, mii lea Norgga almmolaš háhkamiid nationála uskkádat. +Dat ráhkaduvvui gonagas Haraldii ja dronnet Sonjai geassebáikin. +Ubmi julggaštusa olis mii lea ain bures muittus, lea mis ovddasvástádus geahččalit gávdnat oktasaš mearrádusa. +Pragmatihkalaš máhtuin maid ádde giellageavaheami mii man nu láhkai spiehkkasa sátnegirječilgehusain, nugo metaforalaš geavaheami omd. +Luođi fágabagadalli deháleamos virgi lea rávven- ja ráđđeaddin doaibma, mii vejolaš uksa olggos ja sisa luohtemáilbmái. +Su mielde lea čalbmáičuohcci, mo etnihkalaš joavkkuid dutkit leat atnán dikotomalaš ja patriarkálalaš jurddašanvugiid. +Burri & Schiek (2009), s. 3; Fredman (2016), s. 27; Makkonen (2002), s. 10; FRA, Data in Focus Report, Multiple Discrimination, European Union Agency for fundamental Rights, EU-MIDIS (2010), s. 6; Anttila (2010), s. 20). +Orro dego maid beare Agnete barggaš de vuoitu das boahtá. +Fránskkalaččat sohte gudetguimmideaset vuostá, seammásgo sohte eará riikkaid vuostá. +Norgga duopmostuolut> Goas lea diggeášši? +Jämsä (2000) deattuha iežas analyhtalaš ja syntehtalaš metodaid guorahal +Bargu lea jođus mas mii viggat ortnegii oažžut telefonvuogádaga. +Vearrámus boahttevuohta, maid dat sisttisdoallá? +Vuođđoláhka 731/1999. +Eai gávdno makkárge plánat eaige doaibmabijut dubmehallan sápmelaččaid várás, dalle go sierralágan ráŋggáštusat čađahuvvojit. +Almodibme rádevieson Gásluovtan bierjjedagá snjilltjamáno 30. biejve kl. 10. Terje Skogekker ja Åse Haraldsen libá oajvven ja vissjalis ulmutja dájddavuosádusá duogen, mij la Tysfjord turistsenterin, Stuorragietten. +Sámegielagiid guovttegielatvuohta addá vejolašvuođaid maiddá sullasaš giel-lastoahkamiidda riikkagillii. +Dasto sojahuvvui muorra ja hábmejuvvui dan láhkái ahte dedde muora stállefoarpmaide. +Carl Johan bođii soahteveagain Norgii suoidnemánus 1814 ja bissehii oalle johtilit norgga vuostálastinfámu. +Erenomážit sihke vuoigatvuođalaš gažaldagaid ja máŋggadáfot vealaheami dáfus lea almmatge dárbu geahčadit ášši maid iešguđet stáhta geahččanguovllus, daningo guđege stáhta láhkaásaheamis lea stuorra váikkuhus earret eará sápmelaččaid sajádahkii oktasašgottis ja maiddái sin vealaheapmái. +Ruotsala 2002). +Govven: Evelyn Johnsen Finnmárkku fylkkagielddas ja Sámedikkis lea váldi čađahit automáhtalaš ráfáidahttojuvvon kulturmuittuid seailluhandoaimmaid. +Manin dii guoddibehtet báimmaniid biktasiid, vaikko siskkimuččas dii lehpet nealge gumppet, mat vigget fallehit mu čorraga? +gjører) ja guossoheaddjin (vert), nugo Eidheim čálii 1985. +asema alkuperäiskansana Kelan toimeenpanemassa sosiaaliturvassa. +Svonni čujuha maiddái dasa man ollu buoret daid mánáid sámegielmáhttu lea, geain sámegiella lea leamaš oahpahusgiellan, ja ávžžuha dan vuođul skuvlaoahpahusas geavahit sámegiela maiddái eará oktavuođain go dušše giellaoahpahusas. +Mii fállat oahpahallama dain fágain: dárogiella, matematihkka, eaŋgalas, luondufága, historjá ja servodatfága. +Marit Kirsten Gaup lohká iežas hui duhtavažžan ođđa evttohasain ja doaivu ahte Solveig Boine Nikkinen šaddá Kárášjoga ođđa sátnejođiheaddjin. +Danin leat kulturdoaimmat dehálaččat sámi servodagas, ja maiddái ássamii. +Dáinna resolušuvnnain lea earret eará mearriduvvon ahte máilmmikonferánsa galgá čađahuvvot New Yorkas čakčamánus 2014. +Dán máhtu vuođul oahpaheaddji galgá sáhttit heivehit oahpahusa sihke álgooahpahusa ja bajit dási oahpahusa dárbbuid várás. +assái, gassat, buoidi; veallut, gilgut, láskut; botnjut, vitnjut, doarrás. +Govva: Nenad Djordjević Maŋŋel rahpama oaččui Ruvdnaprinsa vejolašvuođa dearvvahit serbár nuoraid geat leat čadnon Telenora Youth Forumii ja maiddái norgalaš studeanttaid geat lohket Scandinavia Instituhtas. +"Váttisvuođaid vuolggasadji lea dálkkádatnuppástusas. +Luondduvalljodatlága mielde galgá Gonagas stáhtaráđis mearridit suodjalanláhkaásahusaid. +Lea guhkes gaska Hámmárfeasttas Ávanuorrái ja dat lea okta sivva manin nu guhkes áigi manai. +Mun ádden ahte luossabrevaeaiggádat leat balus go láhkagažaldat váldojuvvo ovdan. +Ođđa veahkkeneavvuid mielde bohtet ođđa sánit, ja muhtin ođđa buktagat ja daid geavaheapmi buktet maiddái ođđa eallinmálle ja dasa gulli giellageavaheami. +Servodaga lahttu šaddaduvvo kultuvrii, enkulturerejuvvo. +Duohtavuohta le dárojduhttem ja niejddem le mijá aktisasj histåvrrå, sáme ja látte. +Dasto seaguha sániid stávvaliid maid oahppit de galget fas bidjat rivttes ortnegii. +Burri & Schiek (2009), s. 3; Fredman (2016), s. 27. +Juohke nuppi jagi sáddejit dat riikkat, mat leat vuolláičállán šiehtadusa, raportta ON nállevealahanlávdegoddái. +Ásahit resursajoavkku meahccegeavaheami várás Sámediggeráđđi ásaha resursajoavkku mii galgá čuvget sámi meahccegeavaheami ja movt dálá hálddašeapmi lea heivehuvvon meahcásteddjiid dárbbuide. +Lea vuorddehahtti, ahte dušše gustojeaddji diehtu báhcá árbevierrun. +Jagi 2001 Ráđđehusa evttohus Riikkabeivviide láhkaevttohussan sihke lámisolbmuid ja olbmuid, geain leat doaibmahehttehusat, barggu oažžuma buorráneami várás nuppástuhtii eará lágaid. +Plakáhtat leat davvisámegillii. +Porsáŋggu gielda lea ođasmahttimin Leavnnja nuoraidskuvlla Porsáŋggu gielda lea álgán ođasmahttit Leavnnja nuoraidskuvlla olggobeali. +Ja go luoitiba mánáid bargat dan, maid sis lea "miella", de +Sámediggeráđđi ráhkada dán jagi čilgehusa sámi girjjálašvuođa boahttevaš politihkkii mii biddjo ovdan Sámedikke dievasčoahkkimii ja bovde dákko bokte girjjálašvuođa fidnu boktit cealkámušaid gulaskuddančállosii. +Eamiálbmogiid dekolonialisttalaš metodologiija geavahan buorebutge retorihka dásis. +Kulturduogáš lea buorre ja ávkkálaš, dat ráhkkanahttá olbmo birget viissis lagasbirrasiin ja das lea normatiiva vuođđu. +Gielda veahkeha gávdnat ássandálu Eanet dieđuid virggi birra diehtá muitalit gieldda váldodoavttir Anders Hoel Gabrielsen, e-poasta: legestasjonen@tana. +Ii buohkaid mielas lean dát nu buorre mearrádus. +Čájáhusain ja olles dieđalaš ja dáiddalaš prošeavttain dahkkit hálidit boktalit olbmuid smiehttat makkár lea min oktavuohta luondduin dálá áigge ja makkár dat lei sápmelaččain ovdal. +Oahpponeavvus lea maid veahá eará guovlluid birra dan dihte go buot gullá oktii. +Stuorra uđasvárra ja rašes jieŋat Ollu muohta mielddisbuktá uđasvára ja jávrriin ja jogain leat rašes jieŋat Girjerájus giddejuvvo 10. - 13. beivviid juovlamánus 2013 Porsáŋggu girjerájus giddejuvvo ođđa girjerájussystema dihti. +Sáhttá hárjehallat čállit diktáhta dahje sánuheami mielde. +Das son hutká ođđa ja hoksájahkes čiŋaid maid vuođus lea su iežas sámi duogáš. +Müchler čilge ahte su áššehas ii loga iežas sivalažžan čuoččuhusaiguin, ja ahte son lea vigiheapme áššis. +Duodji 1: 1998; Duodji 2: 1996; Duodji 3: 1996/2001.) +Brage fállojuvvo universitehtaide ja allaskuvllaide, dutkaninstitu-šuvnnaide ja eará institušuvnnaide maid stáhta ruhtada. +Dieđalaš dieđu ja árbevirolaš dieđu erohus boahtá ovdan erenomážit dehálaš proseassaid oktavuođas, dego nuppástus- ja sirdinproseassain (Borgos 1993: 8). +Vaikko dáid áššiid birra leamaš ovdalge dávjá sáhka, de dat leat fas boktán erenoamáš beroštumi maŋŋá go čálamáhtu iskkadeamit lágiduvvogohte sihke riikadásis ja erenoamážit +Otná servodagas gáibidit eanáš bálvalusfálaldagat ahte olbmuin/ geavaheddjiin lea interneahttaoktavuohta. +Pauøette háliida čalmmustahttit dáid vahágiid maid doaibma dagaha guovllu álgoálbmogiidda ja sávvá ahte norgga oljosearvi Statoil geassáda eret guovllus. +Sárdni čájeha ráđđehusa politihka váldolinnjáid boahtte jahkái. +elleve, tolv, tretten, fjorten main ii leat seamma čađačuovgi lohkanvuohki go sámegielas). +Riikajoavkku hárjeheaddji bálká lassánii ollu maŋŋel go Høgmo šattai hárjeheaddjin. +Ossodagas leat Arkiivajuogus, Foto- ja girjerájusjuogus ja Diehtojuohkinjuogus Ossodagas leat Bargiid juogus, IKT ja ekonomiija juogus ja Juridihkkalaš juogus. + (Nygren 1995:21.) +Dálut lea olles gielddas; Ruoššanjárggas, Billávuonas, Bissojogas ja Leavnnjas gos eanaš stobut leat. +Oppalohkái ovdamearkka dihte sápmelaččaid vuoigatvuođaide ja sápmelaččaid siskkáldas oaivilerohusaide laktáseaddji almmolaš ságastallan lea jearahallamiid mielde váikkuhan negatiivvalaččat dábálaš doaladumiide sápmelaččaid guovdu. +Dán dieđu galggalii fállat buot golmmain sámegielain, daningo fáddái laktáseaddji terminologiija sáhttá leat váttis ipmirdit, man dihte dan livččii erenomáš dehálaš oažžut iežas eatnigillii. +Gulaskuddancealkámuša sáhtát sáddet e-poastta bokte dán čujuhussii Dahje dábálaš poastta bokte dán poastačujuhussii: Almmuhan Evelyn Johnsen. +Jearahallamiin badjána maiddái informánttaid iežaset jávohuvvan sin seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevašvuođa birra. +Ravdaváccáhahkii bahkkejit olbmot juohke guovllus.Buohkat háliidit ovddemusas čuožžut vai oidnet.Muhtumat čurvot hurra ja sevvet Minai ja eadnái.Mina lokte iežas leavgga ja seavvá ruovttoluotta.Boahtte jagi áigu son maid vázzit toga! +Gielddat leat eanaš doarjjaortnegiid vuosttaš instánsan. +Ja danne mii hástalit Áltta olbmuid ja ásahusaid ieža nai lágidit doaluid. +Dat doammai aktiivvalaččat báikkálaš duodjáriid ovdii, ovdamearkan hágai dujiid Helssegii boazočájáhussii 1951, maid dat lei ieš ordnemin (SLČ). + (Hagtvet 2002; Lundberg ja earát 1998.) +Juohke searvvuš lea ráhkadan iežas vugiid, mo diehtu sirdása olbmos nubbái. +LHBTIQ -sápmelaččaid historjjá dutkan ja čielggadeapmi livččii maid dehálaš ja unnitlogu siskkáldas unnitlogu fámuiduhtti. +* jorgalusa gielalaš feailaanalysa (man ollu ferte divvut dihtorprográmma jorgalusa vai lea dohkálaš dárogiella? +Eurohpá vealaheami vuostásaš vuoigatvuođa giehtagirji (2010), s. 16 Ráđi direktiiva 2000/78/EY, addon 27 beaivve skábmamánus 2000, ovttaveardásaš meannudeami barggus ja ámmáha dáfus oppalohkái, Art. +Sámedikki presideanta Egil Olli, gii dál lea maid Sámi parlamentáralaš ráđi presideanta, dadjá ahte lea hui duhtavaš dán nammadeami geažil. +Duođalaš diehtu lea gustojeaddji danin, go árbevirolaš dieđu atnet duohtavuohtan. +Juo 1800-logu rájes leat gielladutkit bures dovdan fenomena man leat maŋimuš moattilogi jagi áigge dávjjit ah' dávjjit gohčodan namahusain grammatikalisašuvdna. +Sálti daguha ahte bohccot orrot juo biilaluotta alde ja njollot dan sáltti. +Välj en sida +Mánát ohppet duoji eanaš bearrašiin, geaid eallinvuohki laktása árbevirolaš luondduealáhusaide. +Sámediggepresideanta, Egil Olli, gean maid Aspenes buohtastahtii Hitleriin, lohká buorren jus Thorvald Aspenesas dál lea eará oaidnu sápmelaččaide. +HE 264/2014. +Mii oaččuimet veahki allaskuvllas gávdnat e-boasttaid olbmuide geat leat ealáhusas ja sáddiimet sidjiide iskkadeami. +Jos lea hui valjit málbma eatnama vuolde, de sáhttet eatnama starggasvuođa dihte deavdit ruvkeráiggiid fas vai sáhttet roggat ja geavahit maŋŋil maiddái málbmapállaid mat dohko báhcet. +Dasa gii lea beassan oahppat rehkenastit sámegillii, nummiriid ja loguid geavaheapmi lea oassi aktiivvalaš giellamáhtus ja dahká vejolažžan álkibut geavahit sámegiela riikkarájiid rasttildeaddji doaibmi giellan. +Deaddil vuos dán ja de divtta liŋkka: Muohtačalmmit. +Bargiidbellodat váldá boazodoalu hástalusaid duođas go mii dál leat vuđolaččat gieđahallan sámedikke cealkámuša 2014/2015 boazodoallošiehtadussii, cea.. +Olgomuséa rahppojuvvui 1962. +Ovttas dáid lihtiiguin adde maid guokte kandelabera, borranneavvuid, dállearkkaid, sáltelihtiid ja breahta. +Dát seamma guoskka sámi oahpponeavvuide. +Álgoálbmotnissonolbmot gillájit erenoamážit veahkaválddi stivrejeddjiid beales, muhto maiddái álgoálbmotalbmát leat veahkaválddálaččat nissonolbmuid vuostá. +Ja go sámi oahpaheaddjit dárbbašit dekoloniserema, de dan dárbbašit maid ollu earát, nugo sámi politihkkárat, sámi skuvlaeiseválddit ja manneba eai ruoŧŧelaš skuvlaeiseválddit maid. + (Eira & Gaup 2009: 9-10.) +Muhto organiserenmálles leat ollu buorit bealit maid maiddái leat vuhtii váldán. +Eurohpá kommišuvnna vuoigatvuođaid komissára Věra Jourová vástidii, ahte buotlágan sohkabealidentitehtii dahje sohkabeali iešvuođaide vuođđuduvvi vealaheapmi, dohkkemeahttunvuohta dahje veahkaváldi ii gula EU:a vuođđoárvvuide. +Julggaštus givssideami vuostá lea ovttasbargoprošeakta beliid gaskka servodagas, bargoeallimis ja skuvlasuorggis man ulbmilin livččii bissehit givssideami. +Stáda boazodoalloskuvla lei 1968 rájes leamaš Borkenesas, Nordlánddas, muhto sirdui Guovdageaidnui 1981. +Bargojoavkkus lea Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkiid, Ruoŧa sámiid riikkasearvvi ja Norgga boazosápmelaččaid riikkasearvvi ovddasteaddjit. +Pasieanta doallá ieš dálkasiid. +Kupiainen ja Sevänen árvaleaba, ahte kultuvra-doahpagis lea vuohttimis historjjálaččat gievrras árvvuid ja luohkáid dagaheaddji váikkuhus. +Eira muitala ahte sámi riikajoavkkus leat nieiddat mat čikčet maiddái Norgga riikajoavkkus, juoidá mii jo muitala makkár dássi Sámi riikajoavkkus lea. +Álggos lei kulturmuitovázzin Njárggas ja Hartvik Birkely lovsi olbmuid ja jugi iehčas máhtu dán rikkis historjjálaš eatnamiid birra guovllus. +Ii leat lohpi govvet Oscarshall siskkobealde maidege. +Dát lea stuorra vátnivuohta sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus. +- Go márkanastin boahtá albmaláhkái johtui de láve johtu maid buorránit, muitala son. +Ođđa nummira artihkkaliid fáddán leat, nu mo dávjá ovdalge, davvisámegiela giellaoahpa gažaldagat, muhto maiddái áigeguovdilis bustávat ČSV - ja servodatdiehtaga vástádus dovddus jearaldahkii "Maid ČSV mearkkaša?" +Dan mii atnit erenoamáš buorrin Romssa sámi álbmogii, dadjá sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma. +Dat ferte leat nu dulkomis ahte galgá sáhttit gieđahallat sániid sátneluohkkán ja sojahit daid normerejuvvon hámiid mielde. +Dasto coahkkala "Save and open next" dassái go lea geargan jorgaleames. +Miessemánu 17. beaivvi 1948 beasai skiipahoavda, kommanderkapteaidna Christian Monsen, geassit bajás kommandovimpela vuosttaš geardde, ja geassemánu 9. beaivvi besse ge addit álbmotskeaŋkka Gonagas Haakonii. +Ruoŧas leat guhtta sámeskuvlla, mat leat Gárasavvonis, Látteváris, Gironis, Jielleváris, Johkamohkis ja Deartnás. +kumulatiiva vealaheamis. +Dat lea vuolgán dan ovdáneamis mii álggii 1900-logu álgogeahčen. +Miessemánu 11. b. 2005 vuolláičáliiga sámi áššiid dalá stáhtaráđđi Erna Solberg ja sámedikki dalá presideanta Sven-Roald Nystø šiehtadusa movt konsultašuvnnat galget doaimmahuvvot stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. +Ávvir jearrá Claessonis gánnáhivččii go álggahit doaimma jus eai gávnna eanet go dan maid dán rádjái leat gávdnan, go váldá vuhtii investeremiid. +Dasa sáhttá leat sivvan, go etnihkalaš identitehta sirdása olbmui juo bearrašis mánnávuođas. +Nuoraidskuvlla dási rájes cealkkaosiid semantihkalaš rollaiguin sáhttá čuvget mearkkašumiid erohusaid vel dárkileappot ja nu beassat oahppat mo giellaoahpalaččat sáhttá maid čilget dulkonvejolašvuođaid erohusaid, nugo omd. +man láhkai nieiddaid ja gánddaid iešráđálašvuohta lea iešguđetlágan, mo erohusat leat oaidnimis ja mo sii geahččaladdet vugiid, mat rievdadit stirdon sohkabealrollaid. +Girji lea jorgaluvvon ovcci eará gillii: dánskka-, duiskka-, ruoŧa-, eŋgelas-, suoma-, uŋgára-, itália-, fránskka- ja japánagillii. +Láhka transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lága nuppástuhttimis 252/2016. +hárvenaš dáhpáhussan earáin go ámmátdulkkain. +Rajakoski ássit ráhkadit álbmotdoaluid čuoigamiid oktavuođas gos beassá oastit Ruošša biepmu, mátkemuittuid ja eará. +Hirvonen 1999: 161.) +Gulahallandilálašvuođas mas hálli ja guldaleaddji leaba njunnálagaid, birge maid dábálaččat buorebut prosániid geavahemiin, nugo pronomeniiguin ja dakkár proadjektiivvaiguin ja -advearbbaiguin go dákkár, diekkár, duokkár, dokkár ja ná, nie ja nuo. +Sápmelaččaid sierravuoigatvuođaid funkšuvdnan lea duddjot duođalaš dásseárvvu ja seammás vejolašvuođaid eamiálbmotkultuvrra ja dan erenomášsárgosiid seailumii sihke dálááigge ja maid boahtteáiggis. +Momeantta 3 mielde lámisolmmoš, gii lea iežas mielas vealahuvvon barggu dahje virggi ohcamis dahje bargo- ja virgegaskavuođas nu ahte sutnje eai leat mieđihan govttolaš vuogáiduhttima, galgá oažžut bargoaddis seammás čálalaš čielggadusa, mas bargoaddi vuđoštallá iežas meannudanvuogi. +Máhtte vuolgá fárrui? +Vuosttažin dán kapihttalis ovdanbukto áššái laktáseaddji dieđalaš ságastallan. +Hállangiela ja čállingiela erohusat leat unnimusat siseatnama oarjeguovllu suopmaniin. +Gállábártniin lea maiddá sáiti, niibi ja gievdni, sarvá goddinreaiddut. +Jus eahpidat dahje it muitte mii dáhpáhuvai, de muital dan birra. +Njuolggadusaid auto-matiserenhárjehusaid ferte systemáhtalaččat heivehit daid čállinváttisvuođaid ektui maid čovdosiid oahppi ii leat vel fáhten. +Dasto manne viidáseappot sisafárrejeddjiidmonumeantta lusa, gos muitaluvvui Čáhcesullo sisafárrejeddjiid historjá. +Somby maiddái lohká sii Sámi Filbmabargiid Searvvis (SFS) ballet dát ii buvtte buori sámi filbmabargguide boahtteáiggis. +Dát mearkkaša evttohusa mielde +Saamelainen kansantaide tulee selvimmin ilmi käsityötaidoissa sekä käyttöesineiden ja puvuston koristelussa ja muotoilussa (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 84). +Ekovuogádaga oasit gullet oktii. +dujiid, main leat teknihkalaš čovdosat (Anttila 1983b: 6). +Dat ahte lámisvuođa sajis olbmot geavahivčče sáni váddu, veahkehivččii ipmirdit ahte váddu lea olbmo identitehta okta oassi. +Stuora oassi min fálaldagain lágiduvvo doppe, muhto mis leat fálal-dagat iežá báikkiinge. +Vaikko dás maŋit cealkagis lea rievdan sátneortnet, de lea ain čielggas ahte rieban dat juvssai ja njoammil fas juvssahalai. +Dat vuođđuduvvet suopmelaš kultuvrii ja lundui, teknologalaš doaibmamii ja vástui sosiálalaš ja fysihkalaš birrasis." +Dát le nuppát bále bálkká vatteduvvá. +Eai oaččo doarjaga eahpeluohttámuššii NSR parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo mieđihii ikte iežaset vuohttán bures ahte sis ii leat doarjja dievasčoahkkimis eahpeluohttámuššii, nu ahte danne eai arvan ovddidit dan. +Leago riekta buohtastahttit ja čilget guovttegielagiid giellamáhtu ovttagiela +Verdis Messa da Requiem gohčoduvvo muhtumin "Verdis buoremus operain". +Dán áššái bohte máŋga evttohusat bellodagain: Maiddái Gurutbellodagas, Olgešbellodagas, Risttálaš álbmotbellodagas ja Ovddádusbellodagas ledje evttohusat. +9 Bohtosat ja loahppasánit +Son lohká dán njealji suohkanis leat oktiibuot sullii 250 nama dan listtus. +Maiddái birasgáhttenministtar, ovddidanministtar, máŋga stáhtačálli ja politihkalaš ráđđeaddi iešguđet departemeanttain, Stuorradikki áirasat, ámmátolbmot ja eaktodáhtolaš organisašuvnnaid ja Norgga siviilaservodaga ovddasteaddjit oassálastet. +Rauna Rahko-Ravantti lea čađahan dábálašoahpaheaddji oahpu Sámi allaskuvllas 2005. +Čálli-'mun' lea vealahuvvon olbmuid beale, ja muittaša measta bilkidanláhkai mo oahppan ja "fiinna" olbmot lávejedje badjelgeahččat davviguovllu álgoálbmoga, muhto geat dattege eai birgen aiddo sin veahki haga geaid gohčodedje primitiivan. +Katalogas gávdnojit buot dat birrasii 1000 iešguđetge priváhtaarkiivat maid Finnmárkkuarkiivat oktasaččat eaiggáduššet ja maid leat deponeren fylkkas Finnmarkun arkku oon fylkin privaattiarkiivitten yhtheinen arkiivikataloogi. +Konklušuvnnat ja ávžžuhusat, mat gieđahallet sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ollašuvvama ja sin vásihan máŋggadáfot vealaheami eastadeapmi ovddalgihtii +maid Study by the Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, Promotion and protection of the rights of indigenous peoples with respect to their cultural heritage, 19 August 2015, A/HRC/30/53. +22:46 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Sámeálbmot Bellodaga (SáB) eallilan nissonat lohkaba buori dovddu ovdal go jienastanbohtosiid almmuhišgohtet. +Oahppit ožžot oahpu dieđiheames iežaset teoriijaeksamenii, maid fertejit ceavzit ovdal go besset váldit fágageahččaleami. +Ollu dás ollašuvai olbmos- olbmui ovttasbargu geažil, mii bođii johtui daningo fylkkain gávdnojedje áŋggirdeaddjit, ja dat viidánii ollu Barentsovttasbarggu ásaheami geažil. +Dárogiela buvttadusas leat olu hástalusat, sihke sátneortnega, indefinihtta/definihtta válljema, ja sátneválljema dáfus. +Dat daguha fas ahte vuddjojit liige ollu bohccot dan geažil, ja sii ballet ahte galgá jápminbiilalihkohisvuohta šaddat dan geažil go sálti geasuha bohccuid luotta ala. +Lea váidalahtti ahte Suoma ii dohkkehan ávžžuhusaid, mat guske translága steriliserennuppásteami. +Dát šadde su dovdomearkan. +Maŋemus dain njealji našuvnnalaš Hamsun- čalmmustahttimiin lea biddjojuvvon Grimstadii čakčamánu 18. beaivvi, ja dan vuolggabáiki lea "På gjengrodde stier". +Lámisolbmuid oktasašsoahpamuš ja dan oktavuohta našuvnnalaš láhkaásaheapmái +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Doarjja gárreneastadeaddji doaimmaide 12 - 19 jahkásaš mánáide ja nuoraide Gáivuona ovdagoddi lea juolludan 50.000 kruvnnu gárreneastadeaddji doaimmaide 2007s. +Sámi parlamentáralaš ráđi jođiheaddji Egil Olli lea ilus go golmma riikka sámiid giellaovttasbargu nanosmuvva ja dán láhkai lea vejolaš juksat buoret bohtosiid. +Muhto váldolanja deháleamos siskkáldas dávviriid gal lea báidnán 1750 gitta sullii 1810 áigodat. +Máŋga vahku ovdal deaivvadeami soahpan lei váttis, go olbmot dábálaččat eai "pláne" eallima. +Norut Alta - Áltá oajvvat moadda dåjma váj giellaguovdátjij bárggodilev buoret. +Danne lea dárbu bajidit diđolašvuođa, vai virgeolbmot leat profešuneallat. +Buorit váikkuhusat leat dán doaimma ásaheamis ahte buktá mealgat lasi kultur ja dáiddabargosajiid iešguđetguovlluide Sápmái. +Dalle go mánná gártá biebmoruktui, dahje mánáidsuodjalanásahussii, ferte dohkálaččat vuhtii váldit máná kulturduogáža, ja diliid ferte láhčit nu ahte mánná sáhttá ovddidit sihke gielas ja kultuvrras. +Bearjadaga, geassemánu 8. beaivvi, oassálastet oahppit máilmmiviidosaš konferánssas, jietna- ja govvasáddaga bokte, gos maid vuoiti nammaduvvo. +Sihke čáppagirjjálašvuođa ja fágagirjjálašvuođa lohkan nanne giellamáhtu, go beassá oahppat ođđa sániid ja dadjanvugiid. +Juohkehažžii galgá ordnet nuvttá vuođđooahpahusa. + (Helander - Kailo 1999: 13 - 14.) +De son válddii šaddosa ja borai, ja attii maiddái boadnjásis gii lei suinna, ja sonnai borai. 7 Dalle sudno čalmmit rahpasedje, ja soai fuobmáiga ahte leigga álás. +Sáhttá dadjat ahte fuolkevuođaid čilgemis lea diakronalaš dahje historjjálaš aspeakta, dat čilge giela man nu vuođđogiela ektui mii gullá vássán áigái. +Interjekšuvnnat leat sánit main ii leat doaibma cealkagis, muhto lea rievtti mielde olles cealkaga sajis. +Deinboll ákkastalai ahte sápmelaččat galge oažžut oahpu ja girkobálvalusa sámegillii, ja álggahii barggu ođđasit almmuhit girjjiid sámegillii. +Unjárgga gielda bidjá dál plánaprográmma evttohusa, gielddaplána árealaoasi ja ridduguovlluplána rullerema ja konsekvensačielggadeami almmolaš geahčadeapmái. +Njuikejeaddjit geat vulget Norgga ovddastit Supmii leat: Daniel-André Tande, Andreas Stjernen, Joachim Hauer, Johann André Forfang, Anders Fannemel, Joacim Ødegård Bjøreng ja Halvor Egner Granerud. +Porsáŋggu gielda lea hálddahuslaččat gieđahallan ášši čuovvovaš mearrádusain: Porsáŋggu gielda searvá gielddaid ođđa klinihkalaš šibitdoaktáriid fáktaortnegii 01.07.2012 rájes nugo KS' A-johttičálus 2/2012 mildosiiguin muitala. +Dasa lassin lea Sámediggi geatnegahttojuvvon ruhtadit lullisámi oahpponeavvoohcamiid ovttasbargošiehtadusa ulbmila olis. +Čajahus čajeha sami kulturarbevieruid maŋgga suorggis, nugo duodji, biktasat, oskkoldat, assanvuogit ja dallodoallu, ja dappe leat maiddai arbevirolaš luođit. +Okta dain lea katolihkalaš kapealla St. +Vuođđoskuvlaoahpaheaddjestudeanttat guorahalle ja buohtastahtte guovttegielatvuođaáššiid Sámis ja Yakutias. +Nákkáhallá dearvvašvuođa dutkama birra Cand. +Lága ovdabargguin ii leat mihkkege eahpádusaid; láhka lea oaivvilduvvon suodjalit daid vuoigatvuođaid mat leat gártaduvvon dološ áiggi rájes geavaheami ja boares vieru bokte. +Vuoigatvuohta eallimii lea dorvvastuvvon maiddái Suoma vuođđolága 7 §:s, man +Ulbmil čoahkkimiin lea ovdánahttit dálveriemuid. +Váhnemat lávejit bivdit lobi mánáide searvat omd. +Doahpagat nugo "fiinna kultuvra" lea vuolgán boargár +Čieža hágas sámi filbmadahkki, govvedit dal guđetge oanehis filmma. +Dalle dárbbašuvvui liánta ja bábir masa čállit. +Amber Fort lea dat ladni Indias mii lea buoremusat doalahuvvon ortnegis, dat lea huksejuvvon vilges marmoras ja rukses sáttogeđggiiguin. +Bargosajit mat luondduviđá ávdnasiin ráhkadit industriijabuktagiid gohčoduvvojit sekundára ealáhussan. +Dutnje guhte galggat dikkis ráŋggáštusáššis vihtanuššat Dutnje guhte galggat dikkis ráŋggáštusáššis vihtanuššat. +7. Čále gávppašanlisttu (nominatiivvas), ja muital nuppi oahppái: "Mun áiggun oastit ...... ja ...... ja... " (akkusatiivvas). +Soađi maŋŋá searvi doammai ealjárit sámeduoji ja giela ovdii. +Dasa lassin šaddá maid guossoheapmi. +Lea go riekta ráhkadit filmmaid dološ máidnasiin? +Temánummiris jerro maiddái dat, makkár vejolašvuođaid eallimii oaččui olmmoš mii jurddašuvvui juo vuolggasajis leat bahádábát. +Deháleamos dain lea pasientaláhka. +s. 10. +Eanet ahte eanet ásaiduvvet dahje bajásšaddet gávpogiin ja čoahkkebáikkiin. +Fortes govvida mánáid ja olles olbmuid (bearraša ja soga) jurddaguottuid oahppanproseassas ja mo mánná oahppá sosiála láhttema kategoriijaid oppalaš málliid, skemáid bokte: +Son maid lohká erenoamáš balddihahttin dán digaštallama go ii ovttasge leat bággu geahččat sámegiel sáddagiid. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheapmi sámeservošis lea máŋgga ládje čatnasan dálá sámeservoša patriarkálavuhtii ja nissoniid ja dievdduid sajádahkii servošis. +Okta sis lei čállán oasáža áššis, man birra ii láve hállat. +Ii galgga deattuhit persovnnalaš ja priváhta diliid jos dat eai gula áššái. 4.4 Várut ahte bajilčállagat, čujuhusat, ingressat ja sisa- ja olggosannonseren eai mana viidásabbot go maid materiála sistisdoallá. +Dihtor ja dan geavaheapmi lea okta ovdamearka das mo ođđa buktagat váikkuhit gielladillái. +- Mun dieđán ahte min politihkalaš gilvaleaddjit leat hui ollu geavahan válgagiččus balddáhallat dáluolbmuid min politihkain, erenoamážit bievlavuodjimiin. +eduskunnan oikeusasiamies (2016), s. 66; Ihmisoikeuskeskus (2016), s. 65-66. +Konsultašuvdnaproseassas lei Sámedikki loahppajurdda dat ahte livččii hui moivvas mearridit bivdinvuoigatvuođaid Deanučázádagas guovtti iešguđet lágas. +Jietna man vuođđun leat sámi árvvut, vuoigatvuođat ja árbevierut. +Son ii hálit olus kommenteret berrejit go Luostejoga ruđat juolluduvvot IL STIL biilabisánansadjái. +Lea fuopmášahtti skuvla plánedettiin, ahte seamma áigge sámeservodagas lea mannamin etnihkalaš aktivitehta eará surggiinge. +10:07 Skábmamánu 16. beaivi 2016 Nihkkel- ja veaike­hattit lokta­nedje Ruoššas go Trump vuittii válgga Veaike- ja nihkkelhattit lassánedje badjel logiin proseanttain dan rájes go Donald Trump vuittii presideantaválgga. +Sámedikki doarjja lei vuođđun dán mearrádussii. +13.7.2002. +Hän saa, paitsi ylläpitoa, tietyn rahasumman teelmistään, takavuosina esim. +Ii leat New Yorkka dahje Parisa, ja eat ge hálit šaddat danin ge. +Dás oaidná maid, mo sámi árbevirolaš oahppanmálle (kap. +Lea sávahahtti ahte ohcci dovdá PDA ja ahte sus lea biilavuodjinkoarta. +Feaskára seinniide lea dáiddár Kristin Ytreberg bidjan vuogas sámegiel sátnevádjasiid datneárppuin ja spihkkáriiguin. +Maŋŋelgo von Westen jámii jotkkii su oahppi Knud Leem giellabarggu giellabarggu ja ovdánahtii čállinvuogi, čálii davvisámegiel grammatihka ja sátnegirjji ja jorgalii eambbo kristtalaš teavsttaid. +Sámediggi ja Biebmobearráigeahčču galget boahtte vahkus deaivvadit ja ságastallat daid vejolašvuođaid birra mat ođđa njuolggadusain buhtisvuođa birra leat 2013 rájes. +Fredriksen lohká politiija gáibidan bajidit sisabeassanagi 15 jagis 18 jahkái, go Heia festiválas vuvdet alkohola. + (Lehtola 1997: 26 - 27.) +Gullevašvuođa šiehtadallamat +Ruvdnačiŋaid háhke dalle go Gonagas Carl Johan galggai ruvnniduvvot 1818:s, danin go dalle go Norga lei uniovnnas Danmárkkuin, de lei oktasaš ruvnnideapmi Danmárkkus goappešat riikkaide - dánskalaš ruvdnačiŋaiguin. +- Garra digaštallan mediain maŋemus áiggiid čájeha ahte lea šaddan árvvohis nággu. +Bargoheaitta ii hehtte sámediggeáirasa Mariann Wollmann Magga, soai isidin máksiba lasi ja mátkkošteaba Suoma bokte vai beassaba lupmui. +Áigemearri geassemánu 6. beaivvi. +Dat lei vuohttimis +gillán vealaheamis. +Máŋgga guovllus eatnanjorbadasa lulitbealis leat dutkamat čájehan ahte eana ii leat nu nanus go ledje doivon. +Čájehan dihte ahte boazodoalli sátnejođiheaddji ii leat váralaš. +Oahppoovttadagat "Árbevirolaš máhttu; teoriija, metoda" ja "Árbevirolaš máhttu vuođđun hálddašit resurssaid" addá vuođu árbevirolaš máhttui oppalaččat ja sámi árbevirolaš máhttui earenoamážit. +Ola Graffas lea magistargráda musihkkadiehtagis man válddii 1985:s. +Lohkkiid miessemánu 17. beaivvi govat miessemánu 17. beaivi, Guovdageaidnu Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Sámedikki ulbmilin lea ovddidit duoji ealáhussan nu ahte das livčče buoret gánnáhahttivuohta ja duojárat buorebut jođihivččii dujiid vuovdimassii. +Lassin bargosajiide lea deaŧalaš bisuhit geasuheaddji báikegottiid gos nuorat háliidit orrut. +Suoma Eanandoallodoaimmahat lea cealkán ahte Suovas-namahusa oččolii geavahit dakkár bohccobiergobuktagiin, mat suovastuhttojuvvojit ja sáltejuvvojit árbevirolaš sámi vugiiguin lávus dehe goađis. +Keskitalo čalmmustahttá mo ásahusat, go álget doaibmat sámi namas, hálddašišgohtet oktasaš álgoálbmot áššiid ja ovddidit rivttiid. +Lossametállan rehkenastit metállaid main iešmássa lea eanet go 5 g/cm3, dat mearkkaša viđa geardde eanet iešmássa go čázis. +ÄŒuovgga, ivnniid ja hámiid bokte gaskkustii dáidagis. +Son lea bávččagahttán juolggi ja dárbbaša dálkasa ja buorideami. +Maiddái láhkaásaheami dáfus publikašuvnnas namuhit ovddidandárbbuid ja deattuhit Sámedikki oainnu vuhtiiváldima láhkaásaheamis ja bálvalusaid ovddideamis. +Jus don leat ovdal vehaš studeren, de beasat dán kurssas ođasmahttit čállindáidduidat. +nyn +Dohkkehuvvon § 20-1 ohcamuš, mii duohtan dáhkko, sáhttá son gii lea máksán divvaga nuppi ceahkki ovddas, oaččut ruovttoluotta. +Dán ovdáneami mii háliidit, ja min mielas lea dat oassi ođđaáigásaš máhttoservodagas. +Bargobájiin ja jearahallamiin badjánii oktasašgotti heteronormatiivavuohta maid eará ládje, ja informánttat vásihit ahte heteronormatiivavuohta mielddisbuktá vealahanvásáhusaid árggas. +luondduin lea lagasvuohta. +Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte sihkkarastit eavttuid mearraluossabivdiide, ja midjiide lea dasto maiddái rekrutteren guollebivdui dás deaŧalaš. +Lohkan- ja čállinoahpahusas šaddá váldit vuhtii mo jietnadagat ja bustávat duddjojit sáni álgooahpahusa teavsttain, iige dušše jurddašit oahpaheami oppalaš bustávvadávjodaga vuođul. +Komitea loahppafuomášumit Supmii sisttisdollet maid kapihttala lámis mánáid vuoigatvuođain, mat laktásit vuođđodearvvašvuođafuolahussii ja sosiáladorvui (máná vuoigatvuođaid soahpamuša artihkal 6, artihkal 18 čuokkis 3, artihkkalat 23, 24 ja 26 ja maid artihkal 27 čuoggát 1-3). +31.5.2001. +Maŋimustá rievdaduvvon 01.10.2015 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Eanaš mánát leat ruovttubirrasis juo hárjánan lávostallat. +Doppe eai soabadan, ja eatnamiid heivehallanplána sáddejuvvui Birasgáhttendepartemeantta loahpalaš mearrideapmái. +Geahččalanortnet áigevárremiin teknalaš ossodagas Teknalaš ossodat álggaha áigevárrema skábmamánu 1.b. 2008 rájes buoridit bálvaleami. +Jus leat gažaldagat dahje dárbbašat eambbo dieđuid, de sáhtát váldit oktavuođa báikkálaš bagadalliin Kristin Rajalain, mob. 45517757 dahje e-poastta bokte kristin. +Kjell Johansenis lea govvačájáhus girjerájus Ođđa jođiheaddji dikšo- ja fuolahussuorgái Anders Ahlquist lea lohkan álgit hálddahuslaš dikso- ja fuolahusjođiheaddji virgái. +Fertet addit dáhkádusa ovdal go èilget iežat ovddas. +Dilálašvuođat fertejit leat láhččojuvvon nu ahte sámi vuođđoealáhusat sihkkarastojuvvojit ja ovdánahttojuvvojit. +Čujuhusas: https://www.bufdir.no/en/English_start_page/About_us/.. Pohjoismainen hyvinvointikeskus (2014), s. 4-5. +Komišuvdna ferte maiddái cealkit oaivilis dakkarge áigeguovdilis vuoigatvuohtaáššiin, maid hárrái ii leat oktage áššebealli čuoččaldahttán gáibádusaid. +Buohkat geat leat čálihuvvon jienastuslohkui ožžot sierra sámediggeválgga válgakoartta. +Dat lea muitalan mearkan, ahte lea dihto bargguin dahkamušas. +Jagi 2012 čoahkkinplána lea ođasmahttojuvvon Dán jagi čoahkkinplána lea ođasmahttojuvvon skábmamánus 2012. +Diehtu ja máhttu ii leat dássidit juohkásan olbmuid gaskka, muhtimat máhttet ollu muhtun surggiin, muhtimat fas unnit, ja nie máhtut ja dieđut leat juohkásan surggiid mielde. +Árbevirolaš kulturilbmaneapmi: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás. +Dánsullasaš láhkaásaheami ođasteami leat ávžžuhan maid lámisolbmuid vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša gohcinkomitea máŋgii iežas konklušuvnnain. +Ø Jus viessogálvvut/rustegat billahuvvet, de sáhttá dat mielddisbuktit buhtadusgeatnegasvuođa. +Bartha (2002: 3) ulbmilin lea lahkonit dieđu árbevieruid (traditions of knowledge) siskkáldas proseassaid analyseremiin. +Máŋgga guovlluin olggobealde sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu lea davvisámegiella ain vártnuhis dilis. +Hállangiela ja čállingiela erohus boahtá čielgasit ovdan go transkribere dahje čálalaččat ovdanbuktá sánis sátnái dan mii hállojuvvo. +Govva: Lise Åserud, NTB scanpix Dronnet Sonja boahtá Royal Sydney Yacht Squadron, gos lea "Norga Australias" vuostáiváldin. +Nammaevttohusat fertejit čuovvut dáid eavttuid: a) Mearriduvvo dušše okta namma buot geainnuide gielddas. +Válljemat leat dahkkon lávdegoddečoahkkimis Deanus guovvamánu 07.01.2008 ja vuođđun dása lea 2007 cupa loahppa bohtosat. +Ovttas Tromssa universitehta Sámi dutkamiid guovddážiin Sámi allaskuvla lea badjel 20 jagi almmuhan Sámi dieđalaš áigečállaga. +Okta goalmmát oassi boahtá das go Kongsseteren árvosuodjalandoaimmat ruhtaduvvo earenoamáš juolludemiin 2011:s, ja dat galget čađahuvvot máŋga jagi badjel. +Allard, Christina, "Some Characteristic Features of Scandinavian Laws and their Influence on Sami Matters", girjjis Indigenous Rights in Scandinavia. +13:16 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Lillina bargá beaivválaččat birasviesus, ja studere lassin vel. +Beakkán joavku Violet Road čuojaha dán jagi Riddu Riđus. +Son ovttastahttá sámi álbmotmusihka ollu eará musihkkavugiiguin, ja maŋemus skearrus lea ge son ovttasbargan Madosiniin. + (Qvigstad 1933). +Miljonbealle Sää'msijdd/nuortalaš gillái Sámediggi lea várren 500 000 ru jagi 2015 bušeahtas Njávdáma nuortalaš gili.. +Riikkabeaivvit eaktudii láhkanuppástusa dohkkehettiin, ahte ráđđehus addá evttohusa riikkabeivviid gieđahallamii maŋimustá 31 beaivve juovlamánu 2015 eará láhkanuppástusain, maid dásseárvosaš náittosláhka eaktuda. +Orui dalle jáhkkehahtti ahte permagalbmona suddan lea dagahan riđuid ja geđggiid luovvaneami. +Baicce čájehuvvo ahte matematihkalaš ja gielalaš ovdáneapmi geavvá olbmo matematihkalaš ja gielalaš návccaid vuorrováikkuhusain. +Mii fertet ovttas bargat dan ala ahte bissehit oalát veahkaváldi nissonolbmuid vuostá. +Gonagas Olav V ásahii alcces sierra sivdnádallanseremoniija 1958:s ruvdnema sadjái. +Álggahanloatna galgá veahkehit nuoraid ja olbmuid geain lea váttisis dilli, háhkat viesu viessomárkanis. +Oscar I badjelasas válddii truvnno maŋŋá Carl Johana 1848:s. +Muhtun jagiid ovdal go so riegádii, de válde ruošša eiseválddit su bearraša ealu. +oahppoplána Dárkkuhusa ozadeaddji olmmoš -kapihttala.) +Sápmelaččaid dáfus okta deháleamos olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain lea ON:id siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš (SP-soahpamuš, suom. +Dasgo dat báiki mas don čuoččut lea bassi eanan." +Dalle lea gievrras dásis čujolaš konsonánta, ja geahnohis dásis čuojohis konsonánta. +Prošeakta duođašta dan, maid diehtit ovdalisge, ahte sámi álbmot ii ieš beasa hálddašit ja meroštallat iežas álbmoga oahpposuorggi. +___________ 1983b: Prosessi vai produkti? +Ruošša bealde sámi organisašuvnnat leat bistevaš oassálastin ráđis, ja daid vállje Sámiráđđi juohke njealját jagi. +Min bovdii son dáidaga bokte eallimii. +Dáin ovdamearkan leat Gunvor Guttorma (1993) Čoarvi muitala ja Iŋgá Hermansen Hætta (1993a) Sisti . +Gievkkanis lea sus borranbeavdi ja njeallje stuolu. +Planaid gullá planakárta, -mearrádusat ja -čilgemat. +Earret eará lea Ságat aviisa lebben dán njealji siiddu badjel. +Nygren, Anja 1995: Etnisyyden määrittely ja käytäntö. +Guovdageainnu suohkan sádde dál ovdagihtiidieđu álggahit ođđasit meroštallama ja ođđameroštallama buot opmodagain suohkanis. +Riikajoavkku mielde hárjehallat Nedrejord muitala Norgga Čuoiganlihttu valáštallanhoavdda njuikumis Clas Brede Bråten njuikendeaivvadeamis lohkan Ole Mathisa hárjeheaddjái ahte son galgá beassat riikkajoavkku mielde hárjehallat. +2. buoridit oahppofálaldaga sámegielas nu ahte dat doaibmá ohppiide ja sámi mánáidgárddiin buot gielddain válgabires. 3. sihkkarastit dearvvasvuođa- ja fuolahusfálaldaga man vuođđu lea sámi giella ja kultuvra, ja fátmmasta máŋga geavaheaddjijoavkku. +Juohke suohkanis lea erenoamáš kulturhistorjjálaš rusttet, mat ovttas addet rastáčuohpastaga guovllu kulturhistorjjás. +Dutki guovttos ovddasvástideigga oahppu plánemis ja čađaheamis, ja báikkálaš jođiheaddjit dohkkehedje plánaid, rámmaid ja oahpu čađaheapmái. +Vejolaš lea maid ohcat ođđa ealáhusbáikkiid mat leat regulerejuvvon báikkiid olggobealde. +Dat dieđus eaktuda ahte oahpaheaddji dovdá giela vuogádatlaš ráhkadusaid ja sisdoalu oktavuođaid ja máhttá iežas giellaoahpalaš ja giellapedagogalaš máhtuin lágidit giellaovdánahtti hárjehusbargguid ja ságastallanfáttáid ohppiid návccaid dahje kognitiiva dási ektui. +Sotnabeivviid ja eará almmolaš leavgabeivviid gesset Našunálleavgga. +Dát čorru lea ii leat nu allat go dat lunddolaš čorru. +Govva lea dušše redakšuvnnaid geavaheapmái. +Dán čuoččuhusas leat máŋga beali, mat eai boađe ovdan. +Suoma queer-dutkamuša searvvi njuolggadusaid mielde queer-dutkamušain oaivvildit "[...] kritihkalaš sohkabeali ja seksuálavuođa dutkamuša, ovdamearkka dihte lesbo-, homo-, trans- ja bi-dutkamuša ja lassin heteronormatiivavuođa ja heteroseksuálavuođa dutkamuša [...]". + (vrd. +Sierra dásiid guorahallamis lea maid deaŧalaš oaidnit mo dát gullet oktii ja duddjojit giela ollislaš vuogádaga. +7.3.3. +Álggu rájes lei skuvlla váldoulbmil ráhkkanahttit konfirmašuvdnii ja eaktun beassat konfirmerejuvvot lei ahte lei vázzán skuvlla ja máhtii lohkat. +Dain lea geahnohis dássi ovttaidlogu nominatiivvas ja essiivvas ja gievrras dahje liigegievrras dássi eará kásusiin, omd. boazu - bohccot, bálggis - bálgát. +Čovdosat fertejit leat heivehuvvon maiddái sámi servodahkii ja ovttaskas olbmuid duogážii ja eallindillái. +Meara temperatuvra lea lassánan jámma 30 jagi badjel. +Media ja namalassii sosiála media rolla lea jearahallamiid ja bargobájiid dieđu mielde dehálaš. +Aikio +Losimus guolli (dorski) lei 8,505 kg. +UN Economic and Social Council, UN Permanent Forum on Indigenous Issues, Study on the situation of indigenous persons with disabilities with a particular focus on challenges faced with regard to the full enjoyment of human rights and inclusion in development, E/C.19/2013/6, s. 2. +Dát lea eaktun jus galgá sáhttit buoridit doaimma. +Norga ávvuda dán jagi ahte 1814 mannosaš Vuođđoláhka lea 200 jagi. +Dárogiela oahppoplánas namuhuvvo Giella, girjjálašvuohta ja kultuvra -oasis ahte dárogiela oahpahus galgá dahkat ohppiid diđolažžan iežaset máŋggagielalašvuođa birra (Oahppoplána - dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan s. 3). +Ii dat láivon ii ge illástuvvon. +Maorit leat okta dain álgoálbmogiin, geat čađahit dekoloniserema. +Son cuiggoda, ahte árbevirolaš diehtu ja máhtu ii leat gárvvisin láhččojuvvon skuvlla atnui. +Nubbi mánná lohká, ahte go leat geavahan daid, de ferte buktit daid fas deike ja muitit, gos leat váldán. +Árvvoštallet filmma daid čuoggáid vuođul maid čáliidet smávit joavkkuin. +Dán dili sáhttá nappo geahčadit oktasašgotti váldestruktuvrraid bokte, ja diekko bokte fuomášit ja loktet daid joavkkuid, geat leat heajumus sajádagas dán oktasašgottis. +• Davviuvssas lea koloniserema buozalmasvuođaid kárten +Áigemearri ohcat lea gaskavahku 5.9. bie. 15.00. +Ekologiija oaidnu lea goittotge relatiivvalaš, dat čuoččuha kultuvrraid gaskasaš earaláganvuođaid, ahte leat iešguđetlágan vuogáiduvvan- ja dustenmállet. +"Ođđa gákti dat galggai leat basiid áigge" (N1b). +Elsa Laula Renberg (1877 - 1931) lei njunnošis čoahkkima lágideamis. +Mis lea stuorra dárbu vehkiide boahtteáiggis. +Árbevirolaččat lea sápmelaš sihke sálten, goikadan ja suovastuhtten biergguid. +dássemolsumis, girjji (ovttaidlogu genitiiva dahje akkusatiiva). +Váttisvuođa čuožžilahttá dat, ahte árbevirolaš diehtu čadno muhtin áigodahkii. +b-, d- ja g-loahppasaččat nugo dáin sániin main dát konsonánttat bohtet oidnosii sojahuvvon hámiin: áddjuba, eamida, álbmoga dahje maiddái k- ja p-loahppasaččat main sojahuvvon hámiin lea g ja b: dápmoga (dahje dápmoha), gaccepa. +Namahuvvon ovdamearkkat čájehit mo sihke sojahanhámit ja suorggá-dusat sáhttet leat dakkárat mat seammalágan hámiin ovddastit sierra mearkkašumiid. +Ođđa rehkenastinnjuolggadusat addet čielgasit gova das man ollu stipeandda guhtege oahppi sáhttá oažžut, ja dása lei Sámedikki dievasčoahkkimis stuora ovttaoaivilvuohta. +Sáhttágo árbevirolaš oahpaheami heivehit dála urbána mállesaš skuvllaide? +Dán girjjis leat álggus ollu artihkalat sámi mánáidgárddiid birra, Unjárggas gitta Oslo rádjái, main lea davvi-, julev-, lullisámegiella dahje dárogiella váldogiellan. +Ovdalis govviduvvon áššit badjánit maiddái Anáris dollojuvvon bargobájiin. +Dat mii dáhpáhuvai skábmamánu 8.b. 1852:s, gohčoduvvo Guovdageainnu stuibmin, ja dás bajábeal lea vuosttaš oassi suohkanbáhpa Hvoslefa reivves Váldái Álttás dan beaivvi dáhpáhusaid birra. +Liŋka NSD almmuhankanálaid várdosii: Jus dus lea manus mii gokčá dieđalaš almmuhemiid gáibádusaid, addá Davvi Girjji bokte almmuheapmi almmuhančuoggáid 1-dási mielde Diehtodepartemeantta ruhtadanvuogádagas. +Dan mielde son heađuštuvvui iežas sápmelašvuođa dihte nuppi ceahki skuvlejumis. +Dološ ja árbevirolaš máhtu vuođđun filmmaide. + (Fellman 1906: 281; gč. +Mis leat iešguđetlágan luođit, ja dán áiggi mii earuhit gaskkal olbmo-, ealli- ja luondduluđiid. +Gielddas leat 6 jienastanbiire ja buot biiriin lea válgadiggi sihke sotnabeaivve čakčamánu 11. beaivve ja vuossárgga čakčamánu 12. beaivve. 03- biires - Deanušalddis, lea guhkit rahpanáigi sotnabeaivve. +Jos sámegielat mánná oaidná girdigova ja oaidná dan vuolde dárogiela sáni "fly" dahje suomagiela sáni "lentokone", de dat ii oaččo rivttes gova hállon ja čállon sáni oktavuođas. +Son dovdá ahte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmuid jietna ii velge olus vuhtto suopmelaš oktasašgottis. +Dát bealli ii goittotge njuolga badjánan dán dutkamuša jearahallamiin. +Giđa mielde dollojuvvo ráppiidohcan kursa beatnagiin Mátta-Várjjagis (21. vahkus) ja Porsáŋggus (22. vahkus). +Sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid dáfus ovdamearkka dihte mielladearvvašvuođabálvalusain lea vásihuvvon ahte sápmelaš seksuála- ja/sohkabealleunnitlohkui gullevaš olmmoš sáhte oažžut bálvalusaid maid son dárbbaša. +Daningo dán raportta vuolggasadjin lea olmmošvuoigatvuođalaš lahkonanvuohki lámisvuhtii, de raporta lokte ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša dulkonvuogi oktan vejolaš vuohkin geahčadit lámisvuođa albmoneami. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Shortcuts"Politihkka"Čoahkkinplána Suohkanstivrra vuođđudančoahkkin golggotmánu 9. beaivvi Ráđđeviesu gáfedagas lea golggotmánu 9. b. ođđa suohkanstivrra vuođđudančoahkkin. +Dáid sániiguin sávan mun buohkaide buori ja buressivdniduvvon ođđa jagi. +Dánna li vas muhtem sáme suohkana ma ælla dagu iehtjáda ja majna le alla årromsadjebivnos, dagu Lebesby, Sørreisa ja Unjárgga. +Aerpievuekien jeanoevïnhtsebigkemem vuesiehtidh Sámediggi bargá beaivválaččat sámegiela nannet ja ovddidit. +maŋŋá iežas dutkanbarggus maiddái guorahallan giellaoččodeaddjiahkásaš máná goallossubstantiivvaid geavaheami (Ijäs 2014). +Soaitá leat ránnjá gii viššalit bargá lagasbirrasa ovddidit, bargoskibir geas lea buori jurdagat, nissonolmmoš gii du mielas lea buorre ovdagovva j.n.a. Buvtte árvalusa ja čilge vel manin dát nissonolmmoš ánssáša ánsu. +Ollu buollimiid sáhttá hávkadit álggus, jáddadansorppiin, gievdnelohkiin dahje buollinhárjehallamiin. +Dán jagi dieđiheapmi leat ođasmahtán, ja lea dál vejolaš elektrovnnalaččat čálihit sisa Sámedikki neahttasiidduin. +Sámegiella ámasgiellan: Álgokursa 1 Isak Saba guovddáš lágida sámegiel álgokurssa mii lea ovttasbargu Tromssa Universitehtain (UiT). +Davviriikkain unnimusat arvá Davvi-Norgga ja Davvi-Suoma sihke Gaska-Norgga siseatnamiin, Davvi-Islánddas ja Ruonáeatnamis. + - Taito 2 s. 40 - 41. +Dát lea čilgejuvvon oanehaččat áššis, muhto ii leat evttohuvvon hálddahusas. +2011:s biddjojuvvui bargojoavku mas ledje mielde sorjjasmeahttun áššedovdit, Finnmárkku fylkkagielda, Unjárgga gielda ja Sámediggi. +Ohppiid guovttegielasteami duohken ii dárbbaš leat dušše váilevaš giellamáhttu muhto sáhttá maid leat cieggan giella geavahanvuohki masa leat hárjánan jogo ruovttus dahje lagašbirrasis. +Dutkamuša lahkonan gieddebargguid lassin teorehtalaččat ekologalaš ja intrakultuvrralaš dutkamuštradišuvnnaid bokte. +Jearahallamiin ja girjjálašvuođas lea vuohttimis, ahte gámagoarrun lei dehálaš duodjesuorgi gitta maŋŋel soađi rádjai. +- Mun balan das, ahte demokratiija jávká. +Danne sii háliidit vuovdit "luossabivdovásihusaid" sidjiide geain lea ruhta ja sáhttet máksit vásihusa ovddas. +HE 284/2014 vp., s. 28. +Allin dat heaŋgá ja čalmmis atná Porsáŋggu ássiid. +Ášši álggii 2009:s go son oaččui borasdávdda ovdarávssás. +Okta lea dat, ahte akšuvdnadutkan ovddida čiekŋalet viisodaga oahpuid praktihkalaš doaimmas go dan maid dutkamat dábálaččat dahket. +Bargiidbellodaga, Risttálaš álbmotbellodaga, Olgešbellodaga ja Gurutbellodaga oktasaš evttohus mearriduvvui. +Dát bargu dahkku vealtat ahte boasttuvuođat ja váillit eai galgga dagahit buollimiid ja vahágiid. +Ledje muhtimat geat oidne Facebookas dán iskkadeami birra, ja háliidedje vástidit, nu ahte mii sáddiimet sidjiide maid. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide ovda- ja sohkanammaláhkan ja registrerejuvvon guimmešlihtus addon lága 8 ja 9 §:a nuppástuhttimis, HE 104/2017 vp. +Dan sáhttá gullat čájáhusas ja dat almmustuvvá maiddái skearrun. +Dat sáhttá šaddat hui duođalaš ášši, dadjá sámediggeráđđi Ellinor Jåma. +Dán čájáhusa vuođđun lea "På ville veger? +Eatnanlagas ozon lea hárve davimus guovlluin Davviriikkain, muhto beassážiid áigge 2003as mihtiduvvui eahpedábálaš alla ozonhivvodat Kárášjogas. +Dalle Hearrá Ipmil hábmii olbmo eatnama muolddas ja bosadii eallima vuoiŋŋasa su njunnái, ja nu olmmoš šattai ealli siellun. +Sámegiela ja journalistihka 1. amanueansa Lean riegádan ja bajásšaddan Kirkonjárggas. +Oasseváldit čoahkkimis ledje 7 álgoálbmotguovllus, ja dasto ledje álgoálbmogiid ja álgoálbmotnuoraid ovddasteaddjit. +Dasto jotkkii mátkki Biergái, gos Ruvdnaprinsa bijai liđiid partisanermonumeantta lusa. +Beassášsullos leat sullii 900 moaia. +ja Ale vuos vuolgge!. +Ministtarčoahkkimis Nuukas Ruonáeatnamis jagi 2011:s mearriduvvui Romsii ásahit bistevaš čállingotti Arktalaš ráđđái. +Eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid birra Eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaide leat gidden ON:in erenomáš fuomášumi easkka gieskat. +Vuolimus dásit leat álkimus ja bajimus dásit ges váddáseapmosat. +Search for "" returned 1304 matches - Buorit geainnut ja beasatlašvuohta lea eaktun ealáhusaid ja servodaga ovdáneapmái Finnmárkkus ja sámi guovlluin. +Fálaldat addojuvvo bearrašiidda geain leat mánát agis 3 jagis gitta 12 jahkái, go mánás leat láhttenváttisvuođat. +dutkamušas Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen vertaileva +Seaking, Rukses Ruossa, siviilasuodjalus ja norgga gádjunbeatnagat ožžo dieđu, ja ohcanakšuvdna álggahuvvui. +Dihto eavttut sáhttet leat ahte roggan, dahje ráfáiduhtton viesu divodeapmi galgá čađahuvvot antikváralaš prinsihpaid mielde. +Smith guorahallamiid mielde álgoálbmogiin lea dárbu bissut autenttalažžan. +Bartaluottas leat luoddaearut nuorttas ja oarjjás, biilabissánansadjái davágeahčen Vuorašjávrri. +Davvi Girji OS, Kárášjohka. +Dan guovtti máilmmisoađi gaskkas ohcagohte málmmaid geofysalaččat dađistaga garraseappot miehtá máilmmi. +Sii leat guovddážis das, mii dáhpáhuvvá oahpahanoktavuođain, leš dal skuvlalanjain dahje eará arenain. + - Doaimmahan Ellen Marie Vars, Kaia Nilsen ja Inga Ravna Eira. +Guokte suohkana ja okta fylkkasuohkan leat ain bargame šiehtadusaiguin, ja dat vuolláičállojuvvot dađimielde go válbmanit. +Ruoŧa sámeskuvllaide leat rápmaeavttut biddjon máŋgga dásis, vuosttažettiin lea Skuvlaláhka, dasto Skuvlanjuolggadusat (eatnigiela oahpahussii), Sámeskuvlanjuolggadusat ja dasto vel eiseválddit nugo Skolverket ja Sámeskuvlastivra. +Duoji ulbmiliid ja dan sisdoalu vuolggasajiid sáhttá guorahallat kulturbirrasa, sosiálabirrasa, luonddubirrasa, ekonomalaš birrasa ja buvttadanbirrasa geažil. +Gonagas sáhttá maid jearrat ráđi Stuoradiggepresideanttas dahje parlamentáralaš jođiheddjiin. +Go leat ožžon buot sátnelisttuid, de sáhttit ráhkadit kursaválljema Book-menyai. +Dievasmahtton +Vuoigatvuohta SDS miellahttovuhtii lea sámi govvadáiddáriin, dáiddaduojáriin ja dáiddalaš govvideddjiin guđet devdet miellahttovuođa beassaneavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan. +Eamiálbmogiid diehtu, filosofiijat ja dutkan. +rasis lea oalle dábálaš sámegiela háladettiin geavahit dárogiel loatnasániid. +Awakened Voice - the Return of Sami Knowledge. +oskku rituálalaš teakstan, informatiiva teakstan ja manipulerejeaddji teakstan. +Dán oktavuođas lea sáhka das, mo sáhttá duddjot diđolašvuođa dan birra makkár oktavuohta lea gielalaš sisdoalu ja hámi gaskkas. +Fredman (2016), s. 27; Makkonen (2002), s. 10. +17:25 Suoidnemánu 22. beaivi 2016 Čáhcecrossa Heahtás Guovdageainnu mohtorsearvvis ballet ahte eai beasa šat lágidit čáhcecrossa Guovdageainnu suohkana valáštallanstipeandda odne oaččui Niillas Jovnna Länsman Nilut Cup spábbačiekčamiid oktavuođas. +Son lea čađahan Boazodoalu lágat, riektevuođđu ja riekteipmárdusoahpu Sámi allaskuvllas. +Geaidda: Buot mánáide 6 jagis 12 jahkái geat hálidit searvvat sámi arenas. +"Ođđa luohti" jagi 1968 rájes - Mii rievddai ja makkár váikkuhusat das ledje sámemusihkkii +Son buohtastahttala ja gávnnaha, ahte dát ii leat vuoiggalaš. +15:37 Skábmamánu 21. beaivi 2016 Bovdejit giella­movttiidahttin­seminárii Kárášjoga gielda bovde álbmoga giellamovttiidahttinseminárii, mii lágiduvvo Kárášjoga servvodatviesus boahtte vahkkus. +Ovtta seainnis leat sus govat bearrašis, nuppi seainnis ges heaŋgá dáidda. +Dasa lassin dutkanmateriálas badjánit maid eará ovdamearkkat struktuvrralaš vealaheamis, maid duogážin sáhttá dulkot suopmelaš oktasašgotti +Jus galggai sáhttit vuostáiváldit Norgga Ledjon árvomearkka, de fertii leat juo vuostáiváldán St. +Connection: close X-Powered-By: PHP/5.5.36 Vary: Accept-Encoding En samisk båtbygger syr bordene sammen Várjjatvuona siskkit oasis lei vuotnabáska dat dábálamos fanas gitta nuppi máilbmesoađi rádjai. +Dat lea dehálaš ahte dás duohko oidnogohtet buohkat, go dat lea maid olbmuid muittus maid leat olahan maŋemus válga áigodagas, lohka son. +Miella dahje ii miella muitala persovnna subjektiivvalaš prioriterema birra, "ii miella" muitala, ahte bargu dahje dahku ii adno nu dehálažžan. +mii lea? +Dát mearkkaša ee. ahte gávpešillju váldoguovlu, mii lea sotnabeaivve njukčamánu 13. beaivve, lea hotealla šilljus. +Dutkanguovllus goittotge etnihkalaš giela doarjun lea dehálaš duodjekultuvrra gaskaoapmin ja kulturguoddin. +Oahpaheaddji sáhttá kommenteret čállosa, studeanta fas divvut, ja go lea geargan, de oahpaheaddji sáhttá liŋket čállosa kursasiidui ja eará studeanttat besset lohkat dan. +Olbmuin, geain lea emotionála ja/dahje erohtalaš geasuhus iežas sohkabeali ovddasteaddjái, sáhttá atnit tearpma lesbo tai homo. +Oassi servošii gullevaš lámisolbmuin dattetge loavkašuvvá nyumpu-sáni geavaheamis sin birra, daningo dan atnin sin oainnu mielde stigmatisere olbmo ja klassifisere su dihto sosiála "jovkui". +Doaibmabijut mat ođasmahttet, loktejit rekruterema ja árvoháhkama galget ovttas álgovuolggalašealáhusaid barggolašvuođain vuoruhuvvot. +Gižžu lei alimusas dalle go 600 politiija bohte čorget sámeleairra ja váldit eret olbmuid geat ledje čanadan iežaset gittalagaid Savvonis Álttás ođđajagimánu 15. b. 1981. +Álggos geasehuvvojedje Girkonjárgii gálvoskiippaiguin, ja sáddejuvvojedje miehtá fylkka dađi mielde go lei dárbu. +Sámediggeráđđi áigu bargat sámegiela loktema váras, vai sámegielfálaldagat leat sajis ja sámegielagiin vejolašvuohta geavahit gielaset. +Sápmelaš lámisolbmot sáhttet dárbbašit sierradoaimmaid kulturealáhusaideaset doalaheapmái. +Dearvvašvuođa- ja bajásšaddanfága Neahttasadji, mas leat dieđut dearvvašvuođa- ja bajásšaddanfága oahpu ja barggu birra. +Even Nordahl Biergodiehtokantuvrras lohká ahte bohccobiergu ii leat vuos joavdan buvddaide, ja dat sáhttá dagahit ahte johtu ii leat vuos nu buorre, muhto son ii sáhte duođaštit ahte lea heajos biergojohtu. +Goikkehat manne Norgga soalddáhiid várás. +Dasa leat ollu sivat, earret eará dat, ahte sámit eai ieža mearrit iežaset skuvllaid guđege riikkas. + - Richard Butler - Thomas Hinc (doaimm. +Šattai áhčis maŋis Norgga Gonagas ođđajagimánu 17. beaivvi 1991. +Sámegiela čállima gálggaid ovdánahttin mearkkaša ahte systemáhtalaččat bargá formála čállingálggaiguin, teakstamáhtuin ja iešguđetlágan čállinstrategiijaiguin. +Mirkoávdnasat sáhttet luovvanit jus buoidi dárbbašuvvo go lea unnán biebmu dahje ragatáigge go eallit dárbbašit eanet energiija. +Biologalaš sohkabeliin čujuhuvvo ovdalis namuhuvvon dievdu-nisson-dikotomiijai, man "lunddolašvuođa" vuođđu lea kritihkalaš oainnu mielde loahpa loahpas ovtta biologalaš bealis - lassáneamis. +PeVM +Galggat dattetge deavdit máhcahanskovi mii galgá máhcahuvvot oktan gálvvuin. +Sátnevájas dávista maid, ahte ollesolbmos lea gierdavašvuohta, luoitá geahččalit vai mánná čoaggá iešvásáhusaid. +Sihke njálmmálaš ja čálalaš giela árvvoštallama vuođđun lea man bures olmmoš máhttá hábmet teavstta ja ovdanbuktit áššiid. +DUODJI ENKULTURAŠUVNNA JA IDENTITEHTA RÁHKADEADDJIN +Gaskkavahkku lea mis aiti gitta gos leat duhkorasat. +Eatni mielas lei Mina jávkan guhká.- Don it sáhte okto vázzit dán visttis, dadjá eadni.- In mun lean gal áibbas okto, vástida Mina juonalaš geahčastagain.Eadni joatká bargguin dihtora ovddabealde. +Jos boađát min guossái, de sáhtát oahppásmuvvat guovllu ássiide, lupmet, bivdit luosa ja sávjaguliid, čakčat loddet, bivdit meara dahje váccašit meahcis ja návddašit dan čáppa luonddu. +Soaitá baicce leat nu ahte ieža ballet kritihkas, dovdet fuonitv +Eadnán lea maiddái oahpahan mu skáhppot ávdnasiid ieš, vaikko son ii duddjogoahtán gápmagiid ovdalgo almmáiolbmot ledje viežžan sutnje osttuid ja neaskán veahkkin. +vealaheami sivvan ieš soahpamušteavsttas. +Čállingiela váilevaš geavaheapmi ja giela oppalaš olggušteapmi ja heađušteapmi lea čuohcán maiddái sámegiela čállingiela geavaheapmái máŋgga buolvva áigge. +Ijäsa informántan lea nieidamánná gii lea oahppan suomagiela ja sámegiela oktanaga. +Lund lei oahppan sámegiela ja jođii Finnmárkkus sárdnideaddjin Evaŋgelialaš. lutherlas Friddjagirku bealis. +Guovttis geat čohkkába selggolassii (dahje seainni goabbat bealde) sáhttiba vurrolagaid rávvet nuppi mo omd. +Sátnevuorkká duddjon lea čielgasit muitinášši. +Dákkár giellageavahanstoahkamat addet vejolašvuođa ságastallat gulahallama birra ja nu duddjojuvvo máhttu ja diđolašvuohta guorahallat giellageavaheami. +Dohko ledje guolásteaddjit ja guollefitnodagat láhčán veaháš das mas maid sii mearas ožžot. +maid Rivas Velarde (2014), s. 41. +Seattle ja Bergen leat ustitvuođagávpogat, ja Ballardas lea unna párkkaš maid leat navdán Bergen Place. +Dán áigge mánát álkit sosialiserejuvvojit čálakultuvrii jo riegádeami rájes, ja čálakultuvrralaš birrasis mánná ieš fuobmá ahte gielas lea maid oinnolaš ovdanbuktinvuohki. +Sámeskuvla lea Skuvlalágas definerejuvvon oktan almmolaš skuvlavuogádahkan Ruoŧas, man stáhta ovddasvástida. +Sámediggi čalmmustahttá mánáidgárdebeaivvi dakko bokte ahte galleda earret eará Áltta siidda mánáidgárddi, mii lea sámi mánáidgárdi Álttás. +Pládna- ja tsiekkaduslága milta li aj suohkana vælggogisá sihkarasstet dåjmajt nannitjit almma oassálasstemav gånnå ulmmen la oadtjot diedulasj guorrasimev njuolgga vájkkuduvvam sáme berustimij ja bájkálasj sebrudagáj. +Geassemánu 1955 geavahii Gonagas "Norge", go guossástalai Moldes. +Loga eambbo álbmotromantihka birra dás Anders Fjellner (1795-1876) lei máttasápmelaš. +Mánáin ferte leat ovddasteaddji mielde. +Diet lea leamaš vuolggasadjin buot njealji riikkaidgaskasaš polárjagiin. +Dat lea maid muitalus oskku ja kosmologiija birra, rievdadusaid birra áiggi mielde ja dan birra mii čatná vássánáiggi dálááigái. +Čállingiella ii leat dušše hállangiela oinnolaš bealli. +Ruvdnaprinsa Haakon, Ruvdnaprinseassa Mette-Marit ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, galget maid leat doppe. +Dánska skuvlaolmmái gii ii ádde sámegiela, sáhtášii gal mánáide oahpahit dánskkagielat girjjis lohkat, muhto ii sáhte čilget sidjiide maid sánit mákset sámegillii, ja dalle ii leat su oahpahus eambbo go čuoddji biellu dahje skilaideaddji divga. +Son ii loga iežaset duššiid dihte gaskkalduhttime čoahkkima. +Sii háliidedje nannet sámi perspektiivva skuvladoaimmas. +Ráhkadusa bealis sámegiella muittuha eambbo suomagiela go dárogiela. +Lunddolaš divusteapmi ii vásihuvvo unohassan. +Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luondduriggodagaide? +Dainna lea sátnejođiheaddjeevttohas duhtavaš, muhto ii leat šat stuorámus bellodat. +1998: Cultural Anthropolgy. +Loahpas doalai Stuoradiggepresideanta Dag Terje Andersen sártni. +Dán čállosis vuojulduvan giellatrauma sivain cuiggodeapmái, dannego dat lea ášši masa giellasearvvuš sáhttá otná beaivve váikkuhit. +Golmma vahkkui leat mii guođđán Guovdageainnu vilges duoddariid, ja mátkkoštan Hawaii vilges sáttogáttiide. +Oassálasste le sjiehtadusán gávnnam vaj"dat la dárbbo åvddånahttet buorev ja ålolágásj sáme kultuvrra iellemav ja at vidjura gárveduvvi dahkuj ja åvddånbuktem sáme girjálasjvuohta, musijka, dánssa ja teáhter, filmma ja gåvådusdájdda ja dájddaduodje. +Nationála oahppokvaliteahta orgána (NOKUT) lea stáhta orgána, mii goziha ja ovddida norgga universitehtaid, allaskuvllaid ja fágaskuvllaid oahpu kvaliteahta. +Son galgá ieš gilvalit máilmmimeašttirgilvvuin, ja oaivvilda dehálažžan čuvgehit maiddái sámivuođa. +Johtti Sápmelaččat (vuođđ. +Jođihitgo almmáiolbmuid dujiid buorebut, go daid duddjomis leat váldán atnui modearna teknologiija vai vuogáiduvvetgo dat dállodoalu atnobierggasin buoretbut čikŋa- ja čoagginbuvttan? +Jus galggat sáhttit geavahit dán, de fertet háhkat alccesat geavaheaddjinama ja čoavddasáni BE.no bokte (huksenteknalaš etáhta). +Jos válgabiirres leat vihtta dahje eanet mandáhtat, de sáhttá evttohasaid lohku ollásit leat guovttegeardán. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bures boahtin"Dieđut gieldda birra Unjárgga gielda birastahttá siskkit Várjavuona Nuorta -Finnmárkkus. +Organisašuvnnaid ovddastit guokte almmáiolbmo ja guokte +Das ovdamearkan lea inuhkkanissoniid figgamuš suodjalit amauti (inuhkaid anoráhkka) kopieremis ja oarjemáilmmi massaprodukšuvnnas (Amauti. +Abstrákta +Porsáŋgu gielda lea sámegiel hálddašanguovllus ja lea kvena giela ja kultuvrra váldoguovllus. +Varraseamos raporta deattuha maid intersektionála lahkonanvuogi: lámisolbmot lea hui heterogena joavkku, mas leat máŋggalágan identitehtat, mat ain laktásit čerdii, ivdnái, sohkabeallái, seksuála orientašuvdnii, oskkui dahje etnalašvuhtii. +Sániid dáfus semantihkain oaivvilduvvo sániid mearkkašupmi nugo dat lávejit čilgejuvvot sátnegirjjiin. +pan? +Sihke ollesolbmot ja nuorat leat veahkehan. +Semiosa (proseassa, dat ahte mii nu doaibmá mearkan) čájeha "sátnegirjji" ja vuogi jurddašit máŋggalágan dásiin, main kultuvra doaibmá. +Ii oktage riegát ákšu gieđas... Sátnevadjasat leat oanehis deaivilis árbevirolaš dajaldagat mat sisttisdollet juogalágan álbmotlaš viisodaga. +Riikkaidgaskasaččat gohčoduvvo Sámeráđđi NGO organisašuvdnan, non-governmental organization. +Dál lea son ráhkkaneamen Sámedikki lávdegottečoahkkimiidda boahtte vahkkus. +Viser fra 5 til 8 av totalt 19 artikler Háliidat go aktiivvalaččat bargat Luonddugáhttenlihtus? +dan makkár rámma sisa galgá bidjat dáhpáhusaid. +Davvi-Norgga fylkkat leat leamašan mielde EO ja Ruošša rádjeguovlluid prográmmain jagi 1996 rájes. +Oahppama stáhtusa fas lokte vuogádat, mas mánát dokumenterejit ja oahppet dokumenterenvugiid. +Eará studeanttat čovdet geatnegahtton bargguid dainna lágiin ahte buktet čálalaš árvvoštallamiid oktan govaiguin. +Čoahkkima olis Romssas guovvamánu 26.b. gomihuvvui 3 jiena 4 jiena vuostá Sámedikki nammaduvvon stivraáirasat. +Deanu gieldda meahcástanplána doaibmabijuid realiserema olis hálida gielda oastit bálvalusaid 5. ja 9. doaibmabidjui meahcástanplánas: "Kártet meahcásteddjiid ja ásahit fierpmádaga meahcásteddjiide Deanus". +Hopp til hovedinnholdet på siden Ráđđealbmá 2011' bušeahttaevttohus ja 2011 - 2014 ekonomiijaplána 26. November 2010 av Juhán Niillas Wigelius Bušeahtta ja ekonomiijaplána mii dál lágiduvvo politihkalaš meannudeapmái lea čavgat. +Sámi allaskuvla almmuhii odne girjji Dieđut 3/2014: Duodji 2012 Riikkaidgaskasaš sámiid ja eará eamiálbmogiid duodje-, daidda- ja hábmenkonferánsa. +Sii boradedje ja stellejedje iežaset nohkkan ládje ja manne velledit. +Ohcamat galget leat vuođđun doarjjaohcamii mat sáddejuvvojit Nasjonal Kommunikasjonsmyndihet:ii iešguhtege guovllu ovddas. +Go prošeakta lea ožžon dákkár ovddalgihtii dohkkeheami, de sáhttá ohcat spealloruđaid prošektii ja ohcanáigemearri lea ođđajagimánu 15. b. Spealloruđaid ohca elektrovnnalaččat Kulturdepartemeantta ohcanportála bokte mii lea neahttasiiddus "Idrettsanlegg. +Das vázziledje viidáseappot Kárášjoga valáštallanvissui gos ledje ávvudoalut. +Nils Paulsena teaksta Dološ fárremiid birra Unjárgga gielddas. +The Stool poesiijafestivála bovdii Inga Ravna Eira ja Karen Anne Buljo boahtit lohkat ja ovdanbuktit divttaideaskka ja ovddastit sámi poesiija čálliid, ja seammás bovdejuvvuiga searvat ealli sámi poesiija nammasaš prošektii. +Bargojoavku lassin evttohii ahte lága namman livččii nuppástuhtton "láhka sohkabeali nannemis". +Maŋimus kapihtalis lean gieđahallan kulturárbevieru mearkkašumi duojis. +Álbmotkultuvra ii šatta šat spontánalaččat. +Manne lea dárbu Árbediehto-prošektii? +Soahpamuša mearrádusat heivehuvvojit almmá vealaheami dáid álbmogiid dievdo- ja nissonlahtuide. +Olaus Sirma, Čirma Mohcee Vuolli (Olaus Matthiae Sirma, Olof Mattsson Sirma, Hearrá Vuolev, s. 1655-1719) lea vuosttas sápmelaš, gean diktema leat dokumenteren ja gean nama dovdet. +Enkulturašuvdna - sosialisašuvdna -kapihtalis lean čilgen dáid doahpagiid. +Ii sáhte jávkadit álgoálbmogiid beroštumiid dušše sárgestemiin ja beaŋkaevttohusain historjjálaš ovdagáttuid vuođul, deattuha sámediggeráđđi Thomas Åhrén. +Sus lei oahppu kvekerskuvllas Yorkas Eŋglánddas ja son searvvai veahkkesearvái. +Viidáset rastá Eaggejávrri (jávri 196) 198 alážii máttabeal Thráná-hyhttá, nuortabeale Nostá-hyhttá ja láhttu nr. 2 Máddavárjohjealggoš buohta. +Berkes fuopmášahttá, ahte árbevirolašdieđu vuogádagain lea stuorra morála ja etihkalaš konteaksta +Eanet go 75% suohkanis leat eanet go 600 mehtera ábi badjel. +Dáinna vuoruhemiin mii geahččalit ovddidit hutkáivuođa ja oažžut ovdan ođđa doaibmafálaldagaid, čilge ráđđelahttu Larsen. +Siskkáldas giddejuvvon metállasuorggit masa geavahit ávdnasiid ođđasit buoridit obbalaš buvttadusa ja leat dehálaččat go min servodat galgá ásahit govttolet buvttadan- ja geavahusvieruid. +guin juksat seamma dási go earát dasa mii guoská čálakoda čoavdimii ja lohkannjuovžilvuhtii, muhto ii leat nu álki juksat seamma lohkanáddejumi dási. +Gatjálvis le gåktu låhkåmåvddånibme le gå mánná galggá guokta gielajda oahppat låhkåt, ja man láhkáj julevsáme fonema ja morfema vájkkudi dekåvddimav ja dádjadimev. +Lihkus son ii stirdon go fuobmái guovžža, muhto vázzái siivvožit eret. +Varas nákkosdutkamuš čalmmustahttá oahpaheddjiid vásáhusaid vuođul sámeoahpahusa dili Suomas. +Njuolggo sitáhtaid galgá ovdanbuktit dárkilit. 3.8 Cealkámušaid rievdadeami galgá ráddjet dasa ahte njulget boasttuvuođaid. +Fylkkagieldda barggut leat earret eará ohcamat mat gullet ásahit dikšunrusttegiid ja eará dikšundoaimmat sáivaguliid dáfus. +Seamma váttis go +Bálvalandárbbu árvvoštalliin ja bálvaleami plánejeddjiin galgá leat doarvái buorre sihke gielalaš ja kultuvrralaš erenomášmáhttu. +Dát fas sáhttá čuoččáldahttit dásseárvolágas gildojuvvon sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii laktáseaddji vealaheami. +Dát maid čájeha ahte ii leat dearvvašlaš servvodahkii go okta olmmoš čohkká menddo guhká sátnejođiheaddjin go loahpas dego čalmmehuvvá. +Mun ávžžuha ásahusaid nannet ovttasbargguset, vai mii ieža nagodit gelbbolašvuođa nannet ja ovddidit iežamet eavttuid vuođul. +__________________ 1999: Ei alkua ei loppua. +Čále oanehis prosateavstta dáid sániid birra. +Čájehuvvo ahte lea stuorra dárbu ásahit luohtefágabagadalli virggi, go sihke juoigiide ja earáide, geat barget luđiin, lea dárbu oažžut fágalaš bagadallama juoigamis ja luođis. +Maŋemus dakkár vahkku lea leamaš Københavnas Danmárkkus, gos beakkán mearkkat leat sajis, muhto maiddái smávva mearkkat besset oidnosii. +Gonagas Harald ja Thor Heyerdahl deaivvadeigga ollu dilálašvuođain ja Gonagas muittaša su ealas olmmožin gii nagodii jáhkihit olbmuide dan maid muitalii. +Alimus áigge turismaduodjegávpi lei ekonomalaččat gánnehahtti, gámagávpihan lei juo nohkan. +Giron: Gironis lea Ruoŧa Sámedikki guovddášhálddahus. +Gulaskuddanáigemearri lea golggotmánu 25. beaivve 2012. +Dát lea ovttasbargu gaskal Leavnnja mánáidskuvlla ja Leavnnja mánáidgárddiid. +Savdnjiluvvon nagir s. 112 - 113. +Loahpalaš mearrádus dahkko gulaskuddama maŋŋá. +Seminára álggahuvvui 1826:s, muhto ii fal Nuorta-Finnmárkkus, nu mo Deinboll lei sávvan, muhto Runášis Mátta-Romssas. +Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE/Kynnys ry) ovddasteaddjit. +Dáin nomeniin lea gievrras dássi ovttaidlogu nominatiivvas, ovttaidlogu illatiivvas ja essiivvas, ja geahnohis dássi máŋggaidlogus, omd. gussa - gusat, vilbealli - vilbealit. +Jienastuslogulisttut leat biddjon almmuhussii čuovvovaš sajiide: Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Mii galgat "diehtit ahte", muhto maiddái "máhttit mo" áššiid bargat, iskat, iskkadallat áiccuiguin, oba gorudiin ja iežas persovnnain. +Giellaoahpalaš namahusaid oahpaheames ferte boahtit ovdan mo dát namahusat leat ávkkálaččat go áigut čilget giellavuogádaga, ja nu geavahit giellaoahpa terminologiija loktet giellageavahanmáhtu maiddái giellaguorahallan- ja giellačilgenmáhttun. +Dát guoská maiddái min váikkuhangaskaomiid geavaheapmái erenoamážit giela ja kultuvrra oktavuođas, dadjá Marianne Balto loahpas. +Badjel 90% suvrra arvvis mii gahččá Norggas boahtá Englánddas ja eará riikkain Eurohpás. +Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku sidjiide! +Emáljejorbba alde lea ruossa mas leat guhtta ametystta. +Girjegiella geavaha ovdanbuktinvugiid mat leat earáláganat go hállangielas. +Dat mearkkaša ahte gulahallangaskaoami guorahallamis ferte váldit vuhtii sihke reseptiiva ja produktiiva beliid. +Dan atnet dehálažžan olbmuid identitehta dihte. +Nu lohká sámediggepresideanta Aili Keskitalo gii mieđiha ahte lea leamaš unnán sáhka sámi mánáid vuoigatvuođaid birra go váhnemat earránit. +563/2002, paragráfa 1, čuokkis 1. +Go ovdalis govviduvvon ovdamearkkas olbmo buresbirgejupmi biddjui gažaldatvuložin ja bilkku čuozáhahkan válljejuvvui dasa lassin olbmo sápmelaš duogáš, de heađušteamis lea šaddan olbmui g +Jápmán olmmoš lea Áron, okta Silbaoaivvi báikái vižžojuvvon riggáin. +HE 309/1993 vp. +Danne mii fertet dohkkehit ahte dat áitagat ja ballu mii čuohcá nissonolbmuide, lea seamma duođalaš go ieš dat veahkaváldi mii dál čuohcá juohke goalmmát nissonolbmui. +biila, sihkkel, evre, televišuvdna, telefovdna, jna.). +Kapihttalis 5.5. ságastallo +Francois Paulette lea guossis Norggas ja son háliidii deaivat Sámedikki ohcan dihtii doarjaga bissehit Statoila doaimma oljosáttoávkkástallama oktavuođas Kanadas. +Álgá vahku 40. Gávtti vadjat ja goarrut, 80 dii. +Hállangiella ja čállingiella leat viiddis doahpagat go goappašagaide čáhket ollu variánttat. +Gielddastivra celkkii su bealálažžan ja son válddi oasi jienasteamis. +Son čujuha áššiide main son oaidná Árjja mearkka. +Dás fuolakeahttá dilli ii leat buorránan doarvái olu. +Dát galggá oassálasstet vaddet oakkev ja åvddånahttemav, javllá Larsen. +Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Jacob Zuma Norgga ja Mátta-Afrihkká gaskka leat nanu čanastagat, ii unnimustá danin go Norga doarjjui ANC sin soađis vuostálastit apartheid. +Olmmošlaš dáhpái gullá juohkit ja kategoriseret olbmuid, ráhkadit alcces vuogádagaid ja ortnegiid. +Mánát galget leat dego vávvát nu čiŋadan. +Duodji 3: 1996/2001. +Ventiilalohkki gávdnui maŋŋel su bivttaslummas. +Dán barggus su oahpahan ii leat muhtin pedagoga, baicce áddjárohki lea su ovdagovva. +Sámegiela ovttastávval sánit leat dušše pronomenat, muhtin leat- ja biehttalanvearbba hámit ja konjunkšuvnnat. +Sámi parlamentáralaš ráđđi lea nammadan Christina Henriksen dárkojeaddjin Barents Guovlluráđđái. +Dál lea mannan 22 jagi dan rájis ja dien láddos leat hirbmat ollu lossametallat. +Dán dutkamušas suokkardit vugiid, mo sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami sáhtálii eastadit ovddalgihtii ja veahkehit sin, geat leat juo gillán vealaheamis. +Okta gáibádus dákkár ohcamii, lea ahte viiddideami plána galgá leat gulaskuddamis mánu. +Ondrei ja Oskar davvisámegielat teavsttain leat ovttaskas cealkaga siskkáldas kodamolsumat nuortalašgillii. +Manin ii de sáddet sámi ovddasteaddji Liet gilvui, imašta son. +Dat čuvge oppalaččat daid vuoigatvuođaid ja prinsihpaid, maid olmmošvuoigatvuođaid juo guhkes áigge gohccán ja dulkon orgánat - degomat ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea - leat cealkán iežaset mearrádusain ja cealkámušain. +Dieđut Porsáŋggu kulturskuvlla birra Dás gávnnat Porsáŋggu kulturskuvlla ulbmiliid ja višuvnna. +9 (2006), The rights of +Knudsen historjá čájeha, ahte buot uvssaid ferte leahkkut, jus áigu ovdánit. +Politiijat eai kommentere dieid beliid Ávvirii, muhto lohket ahte ahte okta dain dievdduin lea mieđihan ahte áigo rievidit ruđa Guovdageainnu dievddus ja su olbmás. +Buohkat geat dovde Olava politihkkárin ja servodatáŋggirdeaddjin dihtet ahte son ii ballan stuorra jurdagiin, višuvnnain ja ideain. +Finnmárkku politihkkáriidda ja ealáhuseallimii leat daid maŋimuš logi jagi leamaš oljo- ja gássadoaimmat deháleamos áŋgiruššansuorgi. +Doppe beasai Gonagasbárra ovddolaš geahččanguovllus oaidnit gávpoga ja jalges eatnamiid vári vuolde. +Birgen lea psykalaš dásis oahppan, válmmaštuvvot dasa ahte mánná jáhkká nagodit, máhttit ja gávdnat +Govven: norran.no Maŋidedje áššáskuhttinčoahkkima goddináššis Áššáskuhttinčoahkkimis ikte mearriduvvui guhkidit áigemeari vahkkuin go áššáskuhtti advokáhtta dárbbaša eanet dieđuid oažžut áššis. +Danne lea ge su divttain dakkár lagašvuohta, dat sárdnot njuolga millii, ja dan láhkai govvidit vuđolaš dili mii sisttisdoallá nu ollu eanet go dušše ovtta divtta sániid meari. +Son maid fievrridii min sihke fatnasiin ja eará vuojániin, muitala Ingrid Sommerseth. +Sáhtášii jurddašit ovdamearkka dihte ahte dat-pronomena artihkallágan geavaheapmi lea dábálut Norgga bealde dárogiela váikkuhusa geažil. +Joavku 8: Dán joavkkus leat maid s- ja š-čoahkit, ja daid ovddabealde lea eará konsonánta. +Lagamus girdihápman lea Reaššis Ráissa suohkanis, su. 4 miilla davábeal Dálošvákki. +Riebana borai gumpe, iige guovža. +Doloža rájes leat johtán ealuiguin dálveorohagain siseatnamis riddui dađi mielde go šaddá johtináigi. +ii šat sojat ieš-pronomena loguid ja persovnnaid mielde ja go eai šat dovdda omd. +■9 proseantta eai dieđe maid Sámediggi bargá. +Mii háliidit maiddái diehtit dan politihkalaš vuođu mii dál lea báhcán, čilge son. +Erenoamáš dárkil lea Gaza-eallima govvdideapmi, mii bures veahkeha olbmuid oaidnit mii dan guovllus dáhpáhuvvá. +Orui leamen nu ahte TV3 lei čoaggán iešguđetláganis olbmuid mielde vai šaddá eanet riidu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Hjem"Siida"Mánát ja bearaš"Mánáidgárdi Suohkana mánáidgárddiid mánáidgárdesajit Ohcamat, nuppástusat, mánáidgárdesajiid ja dakkáraččaid eretcealkimat galget leat čálalaččat. +Don leat dás:: Gieldda jus- /ekonomiija Internt Via Google Gárggiidahtton Fylkkagielda galgá bearráigeahččat ja bagadit gielddaid riektenjuolggadusaid ektui mat gusket gielddalaš orgánaide. +Dutkit deattuhit dan, ahte kultuvrii gullis lea dihto kulturkompetensa ja maiddái kultuvrra siskkáldas diehtu iežas kulturbirrasa fáttás, maid áigu dutkat (Aguilar 1981: 18; Berg 1993: 4 - 5; Bergland 1998: 37; Stordahl 1994a: 25 - 27). +Ledje oallugat geat čikčet alladat dásis nuppi joavkkus, ja sii ledje veahá hirpmástuvvan go Sápmi lei nu buorre. +Son smiehttá maid dálá golahankultuvra ja čujuha Ozas-jovkui, mii maid lea hálidan boktalit olbmuid jurddašit liigegolaheami. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Mánáidgárddit Leavnnja mánáidgárdi lea gieldda mánáidgárdi. +Dat lea earálágan eará mátkkoštangirjjiid, go girječálli ieš lea sápmelaš. +bil, hatt, deig, mur). +Oahpaheaddjit geavahedje eanet áiggi láddadit iežaset oahppočájánasbargui go mii leimmet vuordán. +Oaidno- ja gullugulahallanolmmoš Porsáŋggu gielddas lea ođđa oaidno- ja gullugulahallanolmmoš 20% virggis. +Dát namuhaston nuppástusat leat dušše muhtumat dain, mat diehttelassii váikkuhit sámi skuvlii. +Dainna sii oaivvildit jávohis máhtu, gieđaid ja goruda dieđu, man duojár ferte hálddašit ja mii lea eaktun dasa, ahte duodji lihkostuvvá, muhto mii ii vuhtto gárvves duojis. +1) váldo atnui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Dál olbmot ja fitnodagat Olmmáivákkis, Biertaváris ja Dálošvákkis sáhttet diŋgot govdabátti. +Dutkamuš juohkásii guovtti oassái: sátnegirjeoassái ja hállojuvvon giela oassái. +Dat nubbi bargojoavku guhkesáiggi oktasaš doaimma várás (AWG-LCA) galgá šiehtadit das movt miehtá máilmmi sáhttet eanet áŋgiruššat ja bargat dálkkádatrievdademiiguin. +Eske bijaiga Gonagas ja Dronnet goabbatge valmue George Gregory Allman nama lusa. +Golggiidusa ja čáhcebirrasa váldoplánaevttohus lea dál sáddejuvvon gulaskuddamii Fylkkamánnii, Finnmárkku fylkkagildii, NVE:i, Borramušbearráigehččui, Varanger kraftnettii ja giliservviide gielddas. +Go Baer dasa lassin geavaha buori áiggi háleštit mánáiguin ja hástala sin čilget iežaset vásáhusaid ja dovdduid, de čoavdásit váttes áššit. +Birgema eaktun lei, ahte barggut ledje juhkkojuvvon fámuid mielde. +Ci- ja záš-stávvalat duddjojit sáni cizáš mii sojahuvvon hámis lea golmmastávval tákta: ci-zá-ža. +ahte ferte veadjit áddet dan oktavuođa mii lea konkrehta lohkomeriid (omd. +Guovdageaidnu, Unjárga ja Deatnu leat almmuhan kurssaid, muhto eai leat oasseváldit dieđihan. +Alit oahpus oahppat ollu ođđa giellaoahpalaš tearpmaid maid vehkiin giela vuogádatlaš bealit čilgejuvvojit. +Jos dušše 2 olbmo ohcet barggu de beassaba mánu bargat. +Åbmudakværrolissta priváhta æjgojs, æládusåbmudagájs ja vidnudakdåjmaj rustigijs le almulasj dárkastusán 3 vahko guovvamáno 28. biejves 2014. +Soahpamuš dorvvasta maid vuoigatvuođa kultuvrii, ja dát almmatge laktása hui olu searvvušlašvuhtii. +Dán eai beasa vihtanat gullat go sii galget èilget iežaset ovddas almmá váikkutkeahttá das mii ovdal lea daddjon. +Duiska soalddátveagat fallehedje Norgga cuoŋománu 9. beaivvi 1940 árrat iđit. +Dutkit eai meroštala dárkileappot dange, guđe guovlluin informánttat ásset dahje guđemuš sámegiela sii hubmet. +Ođđa láhka ii leat doarvái. +Ráđai ovdagoddi sirdašuvvo daid gávcci miellahttoriikkaid gaskkas ja ovdagoddeáigodat lea dábálaččat guokte jagis. +Seammás dat váikkuha dasa ahte šadda nanu oktavuohta juolludeaddji riikkaid gaskii ja maiddái dan 15 riikka gaskii guovddáš- ja Mátta-Eurohpás mat vuostáiváldet doarjagiid. +Son lea ráhkadan árbevirolaš dujiid ja leamaš mielde ovddideamen duoji ođđa surggiide. +Oassi informánttain buktá ovdan ahte nissoniiguin ja dievdduiguin meannuduvvo eará ládje sámeservošis, ovdamearkka dihte árbevirolaš ealáhusain. +December 2014, E/C.12/FIN/CO/6. +Vaikko sámit leatge unnitlogus, de vuhtto ollugiin nana sámi iešdovdu ja čeavláivuohta iežaset sámi duogáža dihte. +Jos lohkki lea suorpmain čuvvon teavstta logadettiin, de lea mánná oaidnán sániid ja diehtá maiddái man guvlui teavstta galgá čuovvut go lohká: álgit badjin gurut ravddas olgeš guvlui ja nu linjá linjjá mielde vulos guvlui. +Go mánná lea hállama giellarávnnjis veadján sirret sáni, de ferte oahppat maid sátni máksá, mo dat jietnaduvvo ja mo dat sojahuvvo. +Juohke toasas leat 2 dási, oktiibuot 10 girjjáža. +Son álggii Sámi allaskuvlii dutkin ja allaskuvlalektorin 2014. +Jonathan Cape, London. +12:43 Cuoŋománu 16. beaivi 2015 - Sámevuohta ii namuhuvvo sániinge álbmotmehciid mearkagálvohuksemis Sámedikki bokte nammaduvvon álbmotmeahccestivrraid áirasat moitet go Innovašuvdna Norga ii namut sámevuođa álbmotmehciid mearkagálvohuksemis. +Ovdanbuktin mearkkaša ahte alladási olmmoš vuostáiváldá soapmása, nugo gonagas dahje fyrsta. +Su gállu, raddi ja giehtalađđasat galge vuoiddaduvvot. +Henry Holt Company, New York. +Makkonen (2002), 10. +JS fállá dákko bokte ovttasbarggu, mii guoská SGP juoiganoassái. +Lámisolbmuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaorganisašuvdna Kynnys ry lea bivdán ovttaveardásašvuođaáittardeaddji giddet fuomášumi VR:a (Valtion Rautatiet, davvisámegillii Stáhta Ruovdegeainnut) geavadagaide. +Dát ođđa galleriija šaddá ge dasto lunddolaš joatkan guhkes árbevirrui Oscarshallas. +Porsáŋggu gieldda plánaprográmma almmolaš geahčadeapmái Ráđđeolbmá plánaprográmma evttohus gieđahallo ovdagoddečoahkkimis suoidnemánu 11. beaivvi. +Dán metodii gullet vihtta oasi: hálešteapmi ja movttiidahttin, čállinoassi, bargooassi, muittuhanoassi ja dikšunoassi. +13:16 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Ožžon 700.000 kruvnnu demeansaprošektii Dearvvašvuođadirektoráhtta lea juolludan 700 000 kruvnnu 2016 stáhtabušeahta bokte Kárášjoga gildii, sámegielat demeansabuhcciid ja sin oapmahaččaid čuovvoleapmái. +1999: 142-162). +Muitu sisttisdoallá dáidduid lassin hájaid, smáhkaid ja buriid dovdduid dahjege emošuvnnaid. +Go juo NBR lea sin gaskkas geat leat háliidan ásahit Protect, de lea dát digaštallan guovddážis gulahallamis singuin geat leat Protect Sápmi duogábealde. +luohká skuvla-mánáid sátnesojahanmáhttu giellamolsašumi guovlluin Davvi-Ruoŧas 1990logu álggus. +Vuosttaš mánáidtogas ledje dušše bártnážat, oktiibuot birrasii 1200, eatnasat ledje Qvama skuvlla oahppit Christiánias. +Dušše nu daddjon sámi bustávaid oahpahallansiiddut leat vel váldon mielde. +Tabealla 3 čájeha oppa eaŋgalasgielat modealla. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámi giella- ja kulturguovddáš lea ráhkadan 2011 Porsáŋgu-kaleandara. +Geasi áiggi barget skiippas 54 olbmo, 18 befála ja offisera 36 menig soalddáha. +Home Neahttagávpi Feara mii Kárášjoga jahkegirji / Karasjok årbok 2015 Kárášjoga jahkegirji / Karasjok årbok 2015 Leat jearahan nisson- ja almmáiolbmuid nuppi máilmmesoađis, eváhkos ja váráiduhttin- ja ođđasis huksenveahki áiggis. +Mii diehtit ahte gávdnojit vihtta gova maid Tidemand lea málen dáinna motiivvain. +Dan ovdal ledje komišuvnnaid šmiehttamušain juo 1930-logu rájes evttohan, ahte sámekultuvra galggašii leat skuvllaid oahppoplánain. +Sullii njealjejahkásažžan mánná máhttá buohtastahttit guokte lohkomeari eanet- ja unnit-doahpagiid vuođul ja logahallan lohkosániid vehkiin lea olu mánáide oahpes ášši jo ovdal go álget skuvlii. +Dutkam ja alep åhpadusá vuorodibme le ájnnasin bisodittjat, nannitjit ja åvddånahtátjit sáme sebrudagáv. +Cealkámušat addojuvvojedje Sámedikki dievasčoahkkima mearrádusa vuođul, ja das deattuhuvvo čielgasit eastadeapmi, dikšu ja suodjaleapmi maŋŋágo lea boahtán ásahusas. +olmmošvuoigatvuohtan. +Muhtin mánát sáhttet ieža oahppat sihke lohkat ja čállit ovdal go skuvlii álget. +Ohcanáigemearri lea 1. b. geassemánus. +Protokolla hábmemis galgá čuovvut áššegirjji "Mii ferte leat mielde protokollas/prošeaktačilgehusas go ozat doarjaga SÁNAG DjO-foanddas" ja "Mii berre leat mielde prošeaktačilgehusas go ozat prošeaktaovddidanruđaid SÁNAG DjO-foanddas?" +Dego europarlamentarihkkár Sirpa Pietikäinen muitala, de dán ektui lea oalle imaš ahte EU:as váilu čielga politihkka, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat +Béteille, André 1998: The Idea of Indigenous People. +Go jearaldagas lea eamikultuvra, de lasihivččen birasollisvuhtii giela, go dan sáhttá atnit eamikultuvrra váimmusin. +Máŋgga miellahtus leat ruovttusiidduin iežaset birra dieđut. +Beaskanáhkiid skáhppon lea geavadis veadjemeahttun, go bohccos lea šaddan ekonomalaš buvtta. +Iešbirgejeaddjidállodoalus nisson- ja almmáiolbmuid rollat ledje komplementárat. +Nuppe dáfus fas lea čielgasit vuohttimis, ahte guossástallan ja fulkkiid galledeapmi duoji geažil lea dál hárvenaš. +Ohcanáigemearri lea golggotmánu 21. beaivve. +GEAHČA FILMMA 15:33 Ođđajagimánu 07. beaivi 2016 Ruosti buollašat sáhttet gártat divrrasin Vuosttaš buollašiin gevvet eanas buolašvahágat, ja dávjá barttain dahje astoáigeviesuin, danne maid eai fuomášuvvo vahágat ovttatmanos. +Norgga alimisriekti attii máleriija man namma lea Markblomster skeaŋkan Gonagas Olavii su 70 jagi beaivái. + (Balto 1997: 48.) +Skandfer, Marianne: Bálseduodji ja politihkka. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša gohcinorgána lea ovdamearkka dihte iežas Guatemala gieđahalli cealkámušain 2016 muitalan ahte dat lea fuolas erenomážit dihto joavkkuid, dego eamiálbmogiid, máŋggadáfot vealaheamis. +"Joikuja"-skearru álggahii sámemusihkas áibbas ođđa áigodaga ja lei vuođđun olles sámemusihka rievdamii - ii dušše Suomas baicce olles Sámis. +Dáčča bealde okta informánttain lea ollesolmmožin ožžon duodjeskuvlejumi, masa gulai duodjáriid luhtte duddjon. +Duoji konseptualiseremii geavahan maiddái gálduid, maid suopmelaš duodjedutkit leat čállán duodješaddadeami (käsityökasvatus) suorggis (gč. +Lovelace v. Canada, 30 July 1981, HRC, no. +Dásseárvoáirasa mielde dásseárvolága galgá heivehit, ainjuo dassážii go ášši lea lágas meroštallon, maid sohkabealleunnitloguolbmuide, iige ráddjet suodjaleami +lámisolbmuid guoski diehtu gielddain lea hui vánis. +Ferte deattuhit ahte dáid loguid vuođđun leat árvvoštallamat. +Oinnolašvuohta, ovddasvástádus ja nanusvuohta Nussir lea dakkár bargoisit mii ii geahča čearddalašvuhtii, sohkabeallái, guottuide, politihkkii, oskui dehe olbmo agidássái go virgáda bargiidis. +Loahpadettiin muitala vel Hermansen ahte son illuda ođđa bargovuimmiin Ávviris. +Buot dát meanut muitalit mánáide, man allaárvosaš dát boddu ja man divrras sámi leavga lea sápmelaččaide. +Sámi oahpaheaddjit dárbbašivčče iežaset deaivvadanforuma, gos fidne inspirašuvnna, doarjaga, dieđuid ja movtta ovddidit buori sámi skuvlla boahttevaš buolvvaide. +Duodden ietjá giellabargojt tjadát, duola dagu giellalávggomijt ja viddnodagá sissŋálasj giellakursajt. +Olmmoš sáhttá iežas miellaguottu dahje mielladili sihke diđolaččat ja dađe eambbo jurddaškeahttá dovddahit gielalaš ovdanbuktimis. +Torvinen, Outi 1999: Lapinpuvun matkailukäyttöön haetaan pelisääntöjä. +Dan joavkkus leat politiijat, bearašsuodjalankantuvra, suohkanpsykologat, dearvvašvuođadivššárat ja mánáidsuodjalus. +Das lei rássás báiki, ja sii čohkánadde. +Unnitlogugielaid eurohpalaš vuođđogirji 5.11.1992, Sops 23/1998. +Stáhtaguossástallamiin lea okta dahje eanet norgalaččat geain lea gullevašvuohta gussiide ja sin riikkaide, olgoriikka gussiid attaché. +Dasa lassin aktiivvalaš barggu, vai sin sin vuoigatvuođaid ollašuvvan ovdána, lea dehálaš joatkit. +Ovdal son lea bargan juristan Davvi-Norgga Seastinbáŋkkus finánsaossodagas ja Biebmobearráigeahčus konsuleantan. +Dan oktavuođas go Guovdageainnu suohkan lea ráhkadeame ođđa suohkanplána (areálaoasi ođasmahttin ja vuosttaš geardde ráhkadeame servodatoasi) 2012-2025 ovddas, lea plánaprográmma biddjon almmolaš geahčadeapmái. +Divvun dihtii meattáhusaid kárttain, sáhtát dahkat ná: 1. Čále breava gildii mas muitalat guhte namas dahje namain lea sáhka. +Porsáŋggu gielda lea váldán badjelasas Radio Nordkapp eahketsáddaga juovlamánu 4. beaivvi 2009. +Ovttastávval dárogiel heivehuvvojit sámegillii guovttestávval sátnin: bil šaddá biila ja hatt šaddá háhtta. +Gulaskuddama áigemearri lea biddjon skábmamánu 1. beaivái. +Ávvudanvahkku mii loahpahit feastaborramušain hoteallas odne eahkes, ja doppe soitet muhttinat oažžut de juogalágan skeaŋkkaža, muitala son vel. +Govvidemiin geahččalit čájehit buot ovttaskas kompetenssaid teorehtalaš ovttastumi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bearjadaga skábmamánu 9.b. lea maŋimuš vejolašvuohta influeansabohkuheapmái Porsáŋggus. +Ulbmil lea gávnnahit makkár kultuvrra sámi čáppagirjjálašvuohta ovddida normálan, lunddolažžan ja árvvus adnojuvvon kultuvran ráhkisvuođa ja seksualitehta dáfus, ja mii lea dasto dat mii olgguštuvvo dahje hilgojuvvo. +Lulli Amerihkká álbmogat mat elle ovdal colombialaš Maya, Azteca ja Inca servodagaid, atne veaikki dasalassin go golli ja silbba. +Árbevirolaš sámeservodagas goittotge nissonolbmos leamaš álo dehálaš rolla dállodoalus. +oaidnit praksisdoaimma ođđa geahčastagas. +Juoigiid Searvi - Ivvar Ivvárgeavli 1, N-9730 Kárášjohka - Tlf. 78 46 70 06 Dáiddafoanda lea ásahuvvon sámi dáiddáriid ja Sámedikki gaskasaš dáiddašiehtadusa bokte. +Bautahaugenis Hedalenis lea ceggejuvvon muitomearka guovllu olbmuide geat ledje mielde Slesvig-Holstein soađis gaskal 1808 ja 1814. +Prográmma šaddá nu go dás oainnát: Doaluid oktavuođas lea Senterkafèa rabas. +), Ethnicity, Theory and Experience. +Muhto son sárggui ja čálii. +Suddadandoaimmahagat Guoládagas atnet málmma mii boahtá Norilskas nuortaleappos Ruoššas. +Ovdalis namuhuvvon oahppolágádusaid dásseárvoplánaid válmmaštallamis galgá váldit vuhtii sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami caggama. +Høier (2007) mielde buot oahpaheddjiide ii oro iešalddes čielga ášši árga beaigiela ja skuvlagiela erohus. +Sierge Rasmus Oulu universitehta +gaikon buot áiddiid eret. +Okta informánta muitala iežas jearahallamis ahte maiddái su sápmelašvuođa leat suopmelaččat eahpidan dalle go sus ii leat leamašan gákti badjelis. +Seamma ládje go filmma oktiibidjamis de dát dássádaddamat ásahit ođđa čáppa ja poehtalaš gaskavuođaid. +Go álgoálbmogiid árbevirolaš eallima ja birgejumi dovdomearkan lea lagas oktavuohta lundui ja sin diehtu ja máhttu speadjalastá dán gaskavuođa, de fertejit álgoálbmogat oččodit dán árbevirolaš dieđu dálá urbána ja formála skuvlavuogádahkii. +Veaiki mii adno fas ođđasit (gohčoduvvo maiddái nuppádasveaikin) ii sáhte sirrejuvvot eret álgoveaikkis (mii boahtá málmmas) maŋŋel go dat lea reprosseserejuvvon. +Dásseárvoláhka geatnegahttá virgeoapmahaččaid caggat sohkabealleidentitehtii ja sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami nu ahte dasa ásahuvvojit mihttomearit ja dat plánejuvvo. +Artihkkala 7 mielde soahpamuša oassebealit galget ollašuhttit buot doaimmaid, vai lámis mánát besset návddašit buot olmmošvuoigatvuođain ja vuođđofriddjavuođain ovttaveardásaččat ovttas eará mánáiguin. +Dán prográmma lea dál laktojuvvon sihke Sámi allaskuvlla ja Guovdageainnu suohkana ruovttusiidduide veahkkin daidda geat eai ipmir sámegiela teavstta. +Luohtái lea seaguhan osiid.. +Máilmmiviidosaš oktiiordnenjoavku lea mearriduvvon ásahuvvot dan rabas ja bealátkeahtes jurddabargočoahkkimis ON álgoálbmogiid 2014 máilmmikonferánssa ektui, mii dollojuvvui Københámmanis ođđajagimánus 2012. +Hopp til hovedinnholdet på siden Finnmárkku beanavuoddjingilvvut Vuonnabađas njukčamánu 11. Ja 12. beaivvi. +17:19 Geassemánu 12. beaivi 2015 Eadneolbmui Aili Kalvemoi lea nu dehálaš ahte gánddaguovtto giella seailluhuvvo ahte váidá Cizáš sámi mánáidgárddi fylkkamánnái. +Ovdal go SO2 ja NOx ollejit áibmui ja seahkanit čáziin, de leat gásahámis ja billistit vuovddi bahábut go suvrra arvi, earenoamážit jus vel lea eatnanlagas ozon. +09:55 Borgemánu 18. beaivi 2016 Fidje Store heaibbui gávccádasfinálas ruoŧŧelaš nieidda Anna Jenny Franssona vuostá. +Dán oktavuođas lágiida Várjjat Sámi Musea bearašbeaivvi kulturguovllus. 12.00: Museavisttis - Ceavccageađggi digitálaofelaš álmmuhuvvo Ole Mattis Siri bokte Digitálaofelaš čájeha kulturmuitoguovllu ođđaáigásaš ja miellagieddevaš vuogi mielde. +Soai galgaba fitnat guđa suohkanis Tromssa fylkkas, ja Gonagasbárra geavaha Kongeskipet Norge dán mátkkis. +Positiiva vuoigatvuođat čujuhit vuoigatvuođaide, mat ásahit stáhtaide ovdamearkka dihte dihto doaibmangeatnegasvuođaid, go fas negatiiva vuoigatvuođat čujuhit doaimmas, dego lámisolbmuid vealaheami biehttaleami geatnegahtti vuoigatvuođaide. +Hui dávjá nákceba ovddeš beallelaččat soahpat ovttamielalašvuhtii nággočuoggáin, dahje jo nákce čielggadit juoga, ja ainjo čielggadit mas ain lea sierramielalašvuohta. +Arvviid einnostit lassánit maiddái Svalbárddas, vaikkege dán guovllu guoskevaš einnostusat leat eahpesihkkarat. +Dolin dát lei áidna vejolašvuohta, muhto maŋŋá go telefovdna bođii, de njálmmálaš gulahallama olámuddu šattai vejolažžan áibbas eará láhkai go ovdal. +Oppalaškommeanttas ávžžuhit soahpamuša oassebeliid giddet erenomáš fuomášumi nieiddaid sajádahkii ja suodjalit sin buot vugiiguin ja sihkkarastit sin beassama buot bálvalusaide. +Seamma linnjá lea orru leame maiddái viiddit riikkaidgaskasaš dásis ovdamearkka dihte ON:id ja EU:a lágan doibmiid sihke politihkas ja doaimmas. +Gonagasbárra ja Presideantabárra ledje DogA báikkis go doppe rahpe čájáhusa Design Preis Schweiz. +Fálaldagas maid Prinsa Carl oaččui Norgga ráđđehusas 1905:s, dalle go jerrojuvvui álgit gonagassan, čállojuvvui maid ahte son galggai oažžut "yachta, ráhkkanahttojuvvon váldit atnui vaikko goas, stáhta rehket ala". +Dalle lea maid áigi gielddaide ja earáide dahkat formálalaš mearrádusaid das ahte sii dorjot prošeavtta. +Oahppofálaldat ja bagadeapmi lea leamašan eaktun prošeavtta lihkostuvvamii. +Hirvonen, Vuokko 1996: Research ethics and Sami people - from the woman's point of view. +galgá lasihit, vai oktasašsoahpamuša vuolggasadji, lámisolbmuid dohkkeheapmi oassin olbmuid máŋggaláganvuođa, ollašuvvá sihke doaladumiid ja lámisolbmuiguin meannudeami dáfus. +oppalaččat joavkojearahallama birra omd. +Áillohaš ii leat šat, muhto dáidagis bokte son álo bissu min luhtte, álgo-álbmogiid ruovttuin, sápmelaččaid váimmuin - Ruoktu váimmus. +Dieđáhusas celkojuvvo viidáseappot ná: Kvarteahtta čoahkkanii oktiiráđálaččat 2013 geasi, dalle go demokratiija huksenbargu orui juo áibbas billašuvvamin, danin go dáhpáhuvve politihkalaš gottašeamit ja lei muđuige ráfehis dilli servodagas. +Dutkanjoavkkus leat guokte badjebearraša nissona, geat leaba oahppan duddjot gápmagiid vuon'áhkuin. +Soai sávvaba kárášjohkalaččat, sihke eaŋkilolbmot, mánát, nuorat ja fitnodagat, háliidivčče doarjut juovlaskeaŋkkaiguin mánáid ja nuoraid geain ii leat nu buorre dilli. +Dábálaš gielas lea čállingiella ráhkaduvvon hállangiela vuođul maid olmmoš oahppá oahpahusa haga. +Dutkanmetoda gieđahallama maŋŋel suokkardallo oppalaččat dat, mo vealaheapmi meroštallo dán dutkanraporttas. +Ráđi ovdagoddi lei Norggas 2007 - 2009 rádjai, Danmárkkus 2009-2011 rádjai, ja Ruoŧŧa doaimmaha ovdagotti 2011-2013 áigodaga. +Son válddii ránuid mielde oarjjás rátnogođđiid ovddas, ja márkanasttii ja vuvddii daid Norggas Álbmotmusea bokte. +Suopma lea liikká vuolláičállán ILO soahpamuša nr 169 juo 1989. +Ohcamat mat gusket julev- ja máttasámiid dilálašvuođaide leat erenoamáš bures boahtin. +Prográmma fuomášuhttá vuosttažettiin muhtun dábálaš giellameattáhusaid, muhto ii juohke meattáhusa. +Muhto easka 1970-logu loahpas álggii sámegiela ja sámegielat oahpahus geavatlaččat (Aikio-Puoskari 2001: 148). +Dát beatnagat leat maid goddán bohcco dán guovllus, muitala Møllebakken. +sápmelaččaid kulturiešmearrideami mihttomeriid nu ahte dat doarju sámegiela ja kultuvrra, nanne giela virggálaš sajádaga ja viggá vuolidit giellageavaheami šielmmá virggálaš oktavuođain. +IPY-čállingotti leat maid ásahan. +Prentekeahtes gáldut +' Dievasčoahkkinlatnja lea váldovisttis gitta šaldin mii lea siste. +Soahpamušteaksta lea ain cealkámušjorrosis dán raportta čálliproseassa áigge. +Nuora aj oadtju buorre dádjadusáv ietjas sámevuoda birra ja oadtju rádnastallat ja oahpásmuvvat ietjá iemeálmmugij kultuvrajn. +dan go mánná veadjá áddet ahte ráidu lea oanehis sátni ja juolgesuorbma lea guhkes sátni, vaikko dat sisdoalu ektui lea nuppe gežiid. +Sus lea maiddái televišuvdna ja stereo. +Hampton lea oahpaheaddji ja gullá Chickasaw álbmogii. +Áššedovdijearahallamis boahtá ovdan ahte sápmelaš lámisolmmoš vásiha iežas árggas hástalusaid, maid suopmelaš lámisolmmoš dahje sápmelaš, gii ii kategoriserejuvvo lámisolmmožin, eai vásit. +Goappaš čállingotti leaba seamma visttis, ja dat soaitá sáhttit veaháš jorbbodahttit vuosttaš čalbmerávkaleames, muhto dán guovtti čállingottis leat áibbas iešguđet lágan doaimmat. +Sámediggi háliida ahte mánáidgárdi sámi mánáid várás galgá leat ovttaiduvvan, geasuheaddji ja hutkkálaš ásahus alla kvalitehtain buot mánáide buoremussan, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Danin ferte muitit ahte iešguđegelágan +- Imaštalan maid manin fylka ii leat ášši sádden orohahkii gulaskuddamii nu mo boazodoallolága 63. paragráfas boahtá ovdan. +OVK lea čuvvon seammasullasaš cealkámušaid maŋŋeleappos iešguđet diggeáššis ja maiddái eanaraporttaide laktáseaddji loahppaoaiviliin. +Čázi kloreremis eai leat váikkuhusat dearvvašvuhtii. +Dál váilot dušše 22 oasseváldi ovdalgo Unjárgga gieldda šaddá dat buoremus giela gos ledje eanemus oasálastit. +Ovdamearkka dihtii sáhttá Skutnabb-Kangas & Dunbar (2010: 35) mielde eatnigiellan lohkat giela maid olmmoš ii máhte. +Muitalusbottu iešguđetlágan hárjehusat hástalit mánáid gielalaččaid ja sin gielladáidu ahtanuššá dađistaga. +Sámi girječállit vásihit ahte sii leat "guhkes ráiddus" máŋga jági ovdal sin girji almmuhuvvo. +oalgecealkka ja cealk ka vástta. +Lea nu guhkes áigi go sáddejin evttohusa. +Telefonfálaldatvurrui besset dušše sii mielde, geat leat buktán fálaldaga gildii, badjel vuolimus hatti (45.000,-). +Hopp til hovedinnholdet på siden Gáivuona jieŋaid smoarrama hárrái Gáivuona ovdagoddi lea mearridan ná: Geahččalanortnegin gitta jagi 2015 lohppii smoarrama rádji lea sirdojuvvon Sågesnesii/párkehahkii Båen. +Jus leat evttohusat maid sihtá meannuduvvot jahkečoahkkimis, de daid galgá sáddet stivrii unnimus 3 (golbma) vahku ovdal čoahkkima. +Mot de nie jietnadit? +Sanna Valkonenja Jarno Valkonenleaba prošeavttas mielde dutkin ja Jarno Valkonen lea dahkan maid čájáhussii muhtin govaid ja videoid. +Káfebottu maŋŋil lei áigi loahpahit govvačájehemiin. +Dáid beivviid leat earo eará Sámi allaskuvla ja Árbediehto-prošeakta lágideamen kulturmeassuid Guovdageainnu gilišiljjus. +Giellagiissás galgat vuogáidahttit, jođihit ja ovddidit suohkana gielladoaimmaid, davvisámegiela ektui. +Dákkár luondduáddejupmi, mas olmmoš ja luondu leat sorjavaččat nubbi nuppis váikkuha dasa, mo olbmot hálddašit luonddu ja mo sii gulahallet luondduin. +Muhto sis ii leat vuoigatvuohta čállit ovdalgo administratora lea addán dakkár vuoigatvuođa sutnje. +Dá lea Bjørn-Roald barggamin Norlines gos Riddoruktu gurre gálvvu. +Almmolaš oaidnu lea ahte duopmára láhtten sihke rievttis ja olggobealde rievtti, lea nu ahte ii geanohuhte olbmuid luohttámuša duopmárii ja duopmostullui. +Kultuvrra sáhttá atnit juogaduvvon, oktasaš symbolan. +Válgabiirriid vuosttaš áirras geige áirasiid fápmudusa čoahkkinjođihangoddái, guhte lea ovddit sámedikki čoahkkinjođiheaddji. +Eanet guollebiebmama váikkuhusat leat beare stuorrát dasa ahte ášši loahpahuvvo Ealáhus- ja guolástusdepartemeantta hilgunreivviin. +Boaresnieida Kirste, eatnibárdni Morten (45), Firkkal-reaŋga ja ránnjááhkožat leat gergosat máinnastit ja guoimmuhit. +Nissonolbmuid duojit eai váldo vuhtii, go ruđaid juolludit visttiid várás. +Nu sáhttáge dalle ovdánahttit máná čállingiela máhtu go addá mánnái vejolašvuođa šaddat bajás čállingiela movttiidahtti ja hásttuheaddji birrasis. +Máŋgasat oahpaheddjiin muosáhedje vuosttaš geardde dakkár oahpu ja profešunealla bagadeami, mas vuolgga lea sámi servodat. +Dát vuolláibáhcagat leat dál gokčojuvvon ollásit ja duođaštuvvo dál ahte suohkan lea váldojuvvon eret ROBEKas. +Ovttasbargu galgá váikkuhit dasa ahte dat ođđa máhttu integrerejuvvo skuvlla oahppoplánaide, ja erenoamážit oaidná skuvla stuorra vejolašvuođaid virgebagadallamis. +ahte vuođđolága ja maiddái giellalága funkšuvnna mielde sápmelaččaid vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virggálaš oktavuođain ollašuvalii maid praktihkas. +1970-logus duoji árvu badjánii servodagas ja das lei guovddáš sadji kultuvrralaš, sosiála ja ekonomalaš doaimmain. +Demokratiija ja mánáid mielváikkuheapmi lea maid deaŧalaš oassi sámi mánáidgárdefálaldagas. +Sii geat ožžot stipeandda, galget leat ollesáiggeoahppit almmolaččat dohkkehuvvon oahppobáikkis Norggas, dohkkehuvvon oažžut oahpahusdoarjaga Statens Lånekasse for utdanning:s. +Gáregasnjárgga guovllus geassemearkun lea báhcán eret 1980-logus ja bigálusat leat čakčadálvve, goas sáhttá skáhppot dušše gápmasiid. +Sivvan dasa lea ahte diekkár oktavuođain libarda Gonagasleavga juogo Stiftsgårdenis dahje Gonagasskiippas, ja Gonagasleavga ii galgga goassege libardit guovtti sajes oktanaga. +Ja ahte álggoálmmukperspektijvva åvdeduvvá gånnå hiehpá. +Sámegiela musihkalaš beliid birra sihke sániid ja cealkagiid jietnadeami ektui gávnnat maiddái Nickel ja Sammallahti (2011: 17-20) davvisámegiela giellaoahpas. +Ienemus håladum sámegiela Vuonan uddni li oarjjelsámegiella, julevsámegiella og nuorttasámegiella. +Ovttaveardásašvuođalága 10 §:s njulges vealaheapmi čujuha dilálašvuhtii, mas olbmuin lea meannuduvvon, suinna meannuduvvo dahje meannuduvvolii veardádallandilálašvuođas sutnje laktáseaddji siva dihte eahpeoiddolaččabut nuppi olbmo ektui. +Čájáhus ii galgga leat vuođđoláhkii heivehuvvon, mun bisun abstrákta poehtalaš dilis, mii lea juohkehačča dulkoma duohken, lohká Persen. +Áillohačča Ruoktu Váimmus ja nostalgiija - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Search for "" returned 3253 matches Sïerredimmie jïh vædtsoesvoete aalkoealmetjenyjseni vööste tjuara nåhkedh Ráđđelahttu Silje Karine Muotka oassálastá áigodagas njukčamánu 10.-14. b. ON nissonkommišuvdnii (CSW) New Yorkas. +Manná bierjjedagá snjilltjamáno 30. biejve kl. 10 ja kl 16. Sæmmi aj lávvodagá snjilltjamáno 31. biejve kl. 10 ja kl. 16 Luovtas Rábekjuvsos. +de berre oahppi beassat gullat vástádusa normerejuvvon hámi, mis ii leat skuvla boahtte +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem › Turisstadiedo › Sáme kultuvrra Divtasvuodna le guovtekultuvralasj suohkan ja guovddaguovllo julevsáme álmmugij Vuonan. +Saemiedigkiepresideente Aili Keskitalo jïh tjïelte- jïh orrestimmieministere Jan Tore Sanner vitnijidie prijsine læhkoestieh. +Dasa lassin vuođđolága 17.3 § mearrida ahte sidjiide, geat dárbbašit láhttengiela dahje lámisvuođa dihte dulkon- dahje jorgalanveahki, dát vuoigatvuođat dorvvastuvvojit lágain. +ovddiduvvo sámeskuvllain. +Oskal muitala dan rájes go son álggii bargat doavttirsadjásažžan Guovdageainnus, de lea measta juohke buohcci atnán stuorra arvvus su sámegielat máhttu. +Grönfors 1985: 92, 105.) +Go son vuittii silbba mannan váhkoloahpa Bihttánis, dál sus lea mihttu beassat golmma buoremusaid searvái olles Ruoŧa cupas. +Lei visot gollin ja marmorageađgin, ja nu gal lei olles dat hotealla maid, muitala son. +Sámedikki čoahkkimat 2014 njukčamánus 3 njukčam 09:00 - 7 njukčam 12:00 Sámediggi doallá lávdegoddečoahkkimiid ja dievasčoahkkima njukčamánu 3. - 7. b. 2014. +Dát akšuvdnadutkan lea dárkilit heivehuvvon dahkkiid, skuvlla, oahpaheddjiid ja váhnemiid dárbbuide. +Skuvlaoahpahusa stuora hástalussan lea veadjit oahpahit matematihka giela nu ahte oahppit áddejit dan eaige dušše gearddut das daid osiid maid leat bajil oahppan. +Mo hurgá ? +Menddo viiddes gievra sosiála málle heiveheamis lea ainjuo dat riska ahte eará persovnnalaš identitehta ja vásáhusaide váikkuheaddjit bealit, degomat servodatlaš sajádat, nálli, sohkabealli dahje seksuálavuohta báhcet gieđahalakeahttá. +Ekonomiijaplánaáigodagas lea rehkenaston ahte galgá geavahuvvot 1,5 miljovnna unnit ruhta. +Ovtta jearahallamis boahtá ovdan ahte maiddái stáhta maŋimuš áiggiid doaimmat, degomat Deanu soahpamuša ratifiseren, sihke duolbmá sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja maid ásaha eandalii sápmelaččaid siskkáldas unnitloguid vel heajut sajádahkii. +Dán dutkamuša funkšuvdnan lea goittotge vuojulduvvat máŋggadáfot vealaheapmái oppalaččat, ii +Man láhkai lea girječálli geavahan sátnevádjasa vuođđun go hábmii teavstta? +Loga giehtagirjjis makkár dearvvašvuođa- ja sosialbálvalusaid suohkan lea geatnegahtton fállat suohkana ássiide. +Bearjadaga geassemánu 1. beaivvi rahppui luossabivdinlohpi Rávttošjogas ja Leavnnjajogas. +Lea náitalan ja lea golmma máná eadni. +Amnesty International ja Hei Verden (lea organisašuvdna mii veahkeha mánáid Peruas, Laosis ja Zambias buoret eallimii) ožžot ruđaid maid oahppit čogget rabas beaivvi oktavuođas. +Sámediggi háliida bargat dan ala ahte sihkkarastit mearraluossabivdiid bivdoáiggiid ja bivdosajiid nu ahte daid eai váldde eará beroštumit. +Klassifiseren čájeha, ahte oassi partihkkaliin lea maid klassifiserejuvvon advearban. + (N2a.) +10:16 Guovvamánu 26. beaivi 2016 Áigu ovttat­manos vuoruhit buollin­gearggus­vuođa ášši Kárášjoga sátnejođiheaddji áigu deaivvadit buollindoaimmahagain nu jođánit go vejolaš, ja gávdnát čovdosiid vai eai manat buollingearggusvuođa gielddas. +Doibmiibidjan ja bivddu raporteren lea geatnegahtton. +Hui gelddolaš finála, muhto Agnete goittot vuittii! +Sápmelaččaid earenoamáš oktasaš atnu iige leat dohkkehuvvon dákkár atnun mii sápmelaččaide vuođđudivččii vuoigatvuođaid. +Šiehtadus rihkku báikki olbmuid guhkesáiggi ja árbevirolaš guolástanvuoigatvuođaid. +Dáhton ii leat vel biddjon. +Vierrun lei, ahte biiggáid ja reaŋggaid bivttastedje. +Sápmelaš Duodjárat oaččui ođđa nama: Sámi duodji ry. +Ođasteaddji DT- ja rievdadanprošeakta Jagi 1957 leimmet vuosttažiin Norggas geat válddiimet adnui ráigegoartaguovddáža. +Mánáidskuvlii rávvagat čállima váras dárogillii Skrivesenteret siiddus. +Kurssaid oahppit leat eanaš bajásšaddan árbevirolaš duodjebirrasis, gos leat hárjánan ovttas bargat. +Sátnegirjjis leat 11.000 vuođđosáni, muhto dasa lassin leat eanaš sátnehámit mielde. +Čájálmasa fáddá lea oppamáilmmálaš ja gullevažžan buot servodagaide danne go buohkat leat ovttadássásaččat, beroškeahttá náli, čearddalašvuođa dahje politihkalaččat. +Vehmas, Simo, "Yksilön vai yhteisön vika? +dáruiduhttimiin, mii sutnje lei geavvan. +Figgamuš meroštallat doahpagiin dan dieđu, indigenous knowledge , mii eamiálbmogiin lea, boahtá ovdan tearpmaid geavaheami eatnatvuođas: indigenous science, traditional knowledge, local knowledge, traditional ecological knowledge, traditional environmental knowledge (Burgess 1999: 8). +Goas don fas boađát ? +Anne Toril Balto muitalii ikte Ávvirii ahte ledje čoahkkinastán gitta maŋŋit idjii Bargiidbellodagain ja Johttisámiidlisttuin. +Jus geahčestat konferánssa prográmma de orru dego ahte álgoálbmogat eai oba leatge gullevaččat davviguovlluide, ja ahte eat eisege galgga leat mielde dan ovdáneamis mii dál dáhpáhuvvá min guovlluin. +Govva: Lise Åserud, NTB Scanpix Ruvdnaprinsabárra čuovuiga maid buresboahtinseremoniija mii lágiduvvui Polena presideantabárrii. +Antropologiijas kultuvrra sirdáseapmi gohčoduvvo enkulturašuvdnan, muhto maiddái sosialisa +Dát mearrádus ii guoskka dápmojuvvon beatnagiidda mat čuvvot šibihiid guohtumis, beatnagiidda mat leat guorramin lápmašuvvan fuođđuid dahje hárjehallamis, dahje politiija- ja gádjunbeatnagiidda mat leat bálvalusas dahje hárjehallamis. +Duodječehppodaga ja sámegávtti sáhttá guorahallat semiotihkalaš teakstan, muhtinlágan mearkaortnegin, mii lea lohkamis (Hirvonen 1999: 156). +Gulaskudden Kárášjogas girkus olbmuin, dovdetgo sii dán njunnesuorrángávtti. +Nu ahte mii áigut joatkit dainna, ja mun ávžžuhan erenoamážit davvisámi nuoraid váldit alit oahpu julev- ja máttasámegielain, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Áigi várrejuvvon lea diibmu 18 - 20. Logaldallan bistá 45-50 min, de šaddá boddu mas guossohit ja lea vel áigi ságastallat dan maŋŋil. +Nammadus le sáme dutkama ja alep åhpadusá åvddånimev, dárbojt ja ulmijt tjielggam ja moadda konkrehta dåjma åvdedam. +Sámediggeráđi mielas lea leamaš deaŧalaš vuoruhit dakkár doaibmabijuid mat nannejit sámegielaid geavaheami, ja doaibmabijuid mat erenoamážit leat ávkin mánáide ja nuoraide, deattasta Sámediggeráđi lahttu Jåma viidáseappot. +Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Finnmárkku fylkkagielda dorjot dán álgaga, ja Deanu ja Báhcavuona politihkalaš njunnošat leat maid addán positiiva mearkkašumiid. +Dákkáraš sánit leat fárus goarideame sámegiela, go olbmot seaguhit dárogiel- ja eŋgelasgielsániid dáidda doaimmaide. +Bivttasheŋgehaga lahkosis leat maid gussiide hivssegat. +Eváhkus sámit morihedje oaidnit, ahte sii leat sierra etnihkalaš álbmot. +Govva 20. +Dat geat leat bisuhan sápmelašvuođaset, sáhttet adnojuvvot gievran, duostilin ja nannoseabbon. +Ná šaddá festiválvásáhus vuohkkasat ja geahppasat! +Dan jagi ledje earenomáš ollu ohccit, dušše 18% dain filmmain besse nállošalmmi čađa, ja čájehuvvojit geassemánus Grimstadas. +Govva 13. +Sámiid gođđinvuohki dat lei. +Viđas sis ledje oahppan mánnádivššára, 13:s ledje oahppan oahpaheaddjit ja njealljásis váillui formála vuođđooahppu. +Máná dárofuolkkit eai ádden manne nie ollu galggai rahčat sámegiela dihtii. +Danin ii sáhte NSR dál doarjut mineráladoaimmaid sámi guovlluin." +Dát guoská Geatnjaleagi bartaguvlui, ja ovtta sadjái FG 890 guoras Hakŋalančearu mátta bealde. +Dasa veahkehit giela musihkalaš bealit dahje šuokŋa nugo távttat, maid oasit leat stávvalat, dead-dostávval man čuvvot deattohisstávvalat. +Dalle lei vel lonuhusgávppi áigi, mas ii dihtton ruhta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Jahkebušeahtta 2017 ja Ekonomiplána 2018 - 2020 Várjjat Sámi Musea rahpá čájáhusa Oktanuppelogi Sámi Áigegova juovlamánu 13. b. tii. 18.00. +Lea menddo unnán sadji iige leat mange ládje heivehuvvon dálá gáibádusaide ođđaáigásaš teáhterbuvttadeapmái. +Ii leat álo nu čielggas guđe sátneluohkkái sátni gullá. +Dat ahte olbmot bivdet vuoššanguoli lea hirbmat buorre. +- Mearragátti gielddat leat mihá čeahpibut sáddet áššiid boazodollui gulaskuddamii, go min iežamet gielddat, vaikko boazodoallu lea okta dain stuorámus ealáhusain. +Okta guovddáš ovdamearka lea Davvi-Amerihká eamiálbmogiin dahkkon dutkamuš. +Divaštallamiin mat lávejit gullot matematihka fágagiela geavaheami birra boahtá dávjá ovdan ahte sátnemáhttu ja doabaipmárdus áddejuvvo seamma áššin ̶ jos máhttá omd. +Viđa doaimmahagas ledje váilevaččat merken humána ávdnasiid ja guđa doaimmahagas váillui embryo loahpalaš dárkkisteapmi ovdal go biddjojuvvui ruovttoluotta. +Čájáhus lea ovttasbargu gaskal galleriija ja suoma-norgga kulturinstituhta. +Dát galget čájehuvvot Tråantes guovvamánus. 12:40 Skábmamánu 28. beaivi 2016 Sámi girječálliid searvái "Friddja Sáni"-doarjja Fritt Ord vuođđudus lea juolludan doarjaga Sámi girječálliid searvái. +Njuovahateaiggát Kárášjogas ja Vuonnabađas, Tor Åge Pedersen, duođašta ahte johtu ii leat seamma buorre go diibmá. +Danne eat sáhte mainna ge lágiin eahpidit ahte dán sálas - ja dušše dáppe - biddjojuvvojit politihkalaš ja ekonomalaš rámmat sámi museapolitihkkii, gulahallama bokte Norgga museaeiseválddiiguin ja sámi servodagain. +Lea deaŧalaš fuomášit ahte notáhta lea dušše vuolggasadji viidáset bargui ii ge dan galgga áddet dan láhkai ahte dat čatná áššis. +Man bures vuovdin manná ii sáhte diehtit ovdal juovllaide. +BUVTTA-joavku ii leat mielde Dixon (2009) earutkeahtes oamasteami klassifiseremis. +Liikká girji duođašta ahte Johan Turi lei máinnasteami meašttir. +Su mielas sámeservodagas galggašii dáhpáhuvvat rievdadus dan guvlui, ahte dat válddášii bures vuostá daid sámenuoraid, geat fárrejit ruovttoluotta ruoktot. +Lakimies, 5/2003, s. 794-798. +8. ovttas regionálalaš ásahusaiguin ovdánahttit sámi kultuvrii vuođuštuvvon ealáhusaid. 9. vuoruhit eanet giellaguovddážiid min válgabirii. +Ortnet ii mielddisbuvtte buvttadusa mieđušteaddjái, jus mieđušteaddji ii leat álgoálggus jo ožžon barggu/ bálkáhuvvon gieldda bealis. +Sámeduoji oahpaheapmi adno pedagogihkalaš ja politihkalaš gaskaoapmin, mii veahkeha modearna sámekultuvrra gárggiideami ja meroštallama (Stevenson 2001: 20). +ON mánáidgárdekonvenšuvdna lea maid leamaš deaŧalaš mánáidgárddiid bargui. +Sámediggeráđđi lea álggahan jo iežas Manifest-bargguid. +Somby ii loga háliidit kommenteret ášši dađi eambbo go politiija lea iskamin ášši dál. +Dat addet midjiide ávkkálaš dieđuid (dáhtaid) bivdoguovlodásis vai sáhttit vuođđudit smávvafuođđohálddašeami máhttui. +Čakčat 2003 rahppui Barentsáhpi oljoroggamii njealji oasis. +Lea boahtán ovdan, ahte olbmot, geat doibmet vuođđoealáhusain, atnet váddáseabbon bargat márkandállodoalus go luondduresurssaiguin. +Buot šaddá nu olu álkkit dalle. +), Kaukaa haettua. +Skuvlajagis 2011/2012 leat bajásšaddanguovddážis oktiibuot 27 oahppi. +2008 ' Stáhtabušeahtas lei oktiibuot 15 mill. kruvnna juolluduvvon Den kulturelle Spaserstokkenii, 10 millijuvnna Kultur- ja girkodepartemeantta ja 5 millijuvnna Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeantta bušeahtas. +Ministtarčoahkkin dollo juohke nuppi jagi. +Norgga eiseválddit regulerejedje maiddái čavga vejolašvuođa bargat eanadoaluin. +Bajit dási duopmostuolu iige sáhte iežas vuolggahemiin bagadallat vuolit dási duopmostuolu áššemeannudeami ovttaskas áššin. +Lea vejolašvuohta guođđit biilla Innárovvi lahka nannámis. +Skuvlasáhttu ii leat oassin evttohusas mii sáddejuvvo gulaskuddamii. +Oktiibuot 25 gieldda ja 132 priváhta fitnodaga ledje mielde. + (Hansegård: 118.) +Bovdejupmi oahpponeavvoseminárii Bovdejupmi oahpponeavvoseminárii Fáddá: Sámedikki plánat, vuoruheamit, doarjjanjuolggadusat ja fágalaš gáibádusat. +Ostad (2012) čujuha dutkamušaimáná-š ja oahppagoahtit, de orru maiddái veadjimin vurket muitui aritmetihkalaš minstariid, +- Mii eat várra jurdilan máid dat mielddisbuktá go diibmá mearrideimm Diibmá mearridii Guovdageainnu suohkanstivra ahte fitnodagat eai dárbbat máksit ollislaččat suohkandivadiid. +Baer iešráđálašvuođa áddejupmi fátmmasta sihke geavatlaš, kognitiiva, ieš iežainis ja earáiguin birgema. +Ovtta ja seamma olbmos sáhtte maid leat máŋga luođi. +Lámisvuođa ipmirdeapmi laktása earret eará iešguđet kultuvrii ja maid dasa, man konteavsttas áššiin hubmojuvvo. +Loatnakássa addá stipeandda ja loana norgga ja olgoriikka studeanttaide. +Son maid muitala alddis leamašan ollu buriid vásáhusaid sáddaga oktavuođas, ovdamearkka dihte go galggai vuosttaš geardde leat mielde njuolggosáddagis. +Áigemearri buktit cealkámuša gulaskuddannotáhtii lea čakčamánu 1. beaivve 2010. +Dákkár oahppanproseassa čájeha man dárbbašlaš lea beassat dávjá gullat, oaidnit ja geavahit sániid. +Sámi oahpuid galggašii hábmet ollásit sámi eavttuid vuođul, jus áigut ollašuhttit sámi álbmoga áigumuša ja viggamuša. +Ii galgga čilget vuogiid dahje eará diliid mat sáhttet dagahit eambbo iešsorbmemiid. +dahje ovttaskas olbmuid kompetenssaid teorehtalaš deaivvadančuokkisin (Govus 2.). +Doaibmi hállangiella eaktuda ahte olmmoš hálddaša giela sihke guldaleaddjin ja hállin. +Bargu bistá gaskal diibmu 12.00 ja sullii diibmu 16.00 rádjái. +Čoahkkin lea Unnalávus Márkomeanu festiválabáikkis bearjadaga suoidnemánu 26. b. dii. 19.30. +Mii iskat norgga beale nuortalaččaid skuvlahistorjjá ja de leat muitalusat vuođđoskuvllas, dán háve Unjárggas, Bearalvágis, Deanus, Kárášjogas, Álttás, Romssas, Málátvuomis, Divttasvuonas ja Oslos. +Das čuovvu mielde ásodatviessu. + (Goallossániid birra, gč. +Dát lea gutnálaš diekkár čáppa báikkiide nugo Bissojohka ja Činavuohppi. +Plána lea maid gohčoduvvon "Guovttegielalašplánan". +"Sámi skuvla šaddamin" s. 85 - 104. +Erenoamáš deaŧalaš lea álggu rájes beassat oahppat nu olu sániid ja dadjanvugiid go fal vejolaš, go sánit leat doahpagiid gielalaš hámit ja cealkkaráhkadusaid muvrageađggit (gč. +gorutlaš ja vuoiŋŋalaš dearvvašvuhtii. +: Gosa lea nieida viehkamin? +Meny: Gazette+Capri.pdf Varanger bilberging lea lassin gádjunbargguide maiddái mielde Rent a wreck gávpeovttastusas. +Sátnevádjasa jáhkku buot olbmuid ovdánanvejolašvuođaide ráhkada vuođu pedagogalaš doaibmamii. +Sámedikkepresidænnta Aili Kesktalo ja sámedikkeráde Henrik Olsen oassálassteba Sápmi Pride:aj Guovdagæjnon. +Dákkár ovttasánat dajaldagat guđđet máŋgii guldaleaddjái máŋga dulkonvejolašvuođa, maid gaskkas de ferte geahččalit válljet konteavstta vuođul heivvolepmosa. +Dan leat earret eará čađahan ja dokumenteren EU-prošeaktan jagi 2000 (Samisk utbildning mot ett helhetsperspektiv). +Jus ij diede majt galga aktan åtsålvisájn rádjat de skuolka barggovaddáj ja gatjáda. +Doppe besset njunoševttohasat buot bellodagain geat servet válggaide čállit iežaset váibmoáššiid birra. +Okta informánta muitala ahte lámisolbmo sajádat sámeservošis čatnasa olu su persovdnii. +Láhkaásaheapmi, mii laktása +Tjoahkkájgæsos ja åvddålijguovlluj bálges. 16.00 Låhpadibme ja vuolggem. +Eanet govat Svalbárddas biddjojuvvojit maŋŋá. +čájeha, man ollu beroštupmi álgoálbmot perspektiivvain lea dál máilmmis. +Giellageavahanmáhttu lea maiddái dat go diehtá man oktavuođas lea heivvolaš dušše geažidit iige njuolga dadjat dahje namuhit. +Leat válljen ođđaáigasaš málle dološ norgga huksenárbevieru vuođđohámiide. +Koloniseren áddejuvvo dávjá álgoálbmotguovlluid ja eatnamiid rivvemin, militeara rusttegiid ja ásahusaid huksemin ja sin guovlluid luonddu riggodagaid eksploateremin. +Seahtá liikká muitit ahte dáid historjjáid leat čállán servošiid olggobealolbmot. +Ii leat vel sihkar doallágo ovdagoddi čoahkkima 9.12. +Duorastaga borgemánu 21.beaivve álgá skuvla tii.10:45 ja bistá 14:00 rádjai, ja bearjadaga borgemánu 22. beaivve lea skuvla 08:30 - 14:00. +Dan sáhttá dahkat go manná prográmma interneahttačujuhussii: http://divvun.no/. +Direktiiva dovddasta maid vealaheami, mii vuođđuduvvá olbmo sohkabeali +Hoavvan gohčoduvvo gonagasa dahje fyrstta ássanbáiki, dállodoallu ja lagas ráđđeaddit. +December 1982 A/RES/37/52. +Bálvalusat leat dábálaččat huksejuvvon váldoálbmoga dárbbuid mielde, ja dán dihte fas sápmelaš lámisolbmot sáhttet vásihit doarjjavuogádagas sihke kultuvrralaš ja gielalaš hástalusaid. +Oktasašgottis galggalii lasihit skuvlejumi, mii gieđahallá sápmelaš kultuvrra ja sápmelaš vuoigatvuođaid. +Dán oktavuođas Bruner (2006) čujuha giellaetnográfa Dell Hymesii gean mielde lea vejolaš diehtit mo galgá hábmet dohkálaš cealkagiid ja geavahit sátnegirjji riekta, muhto dattege ain leat nu daddjon diehtti lingvisttalaš duihmi (idiot savant), gii ii dovdda giela geavahanvejolašvuođaid ja -ráddjehusaid. +Go ámadadju galgá čábbán oaččut, leat máŋga sáni mat leat eŋgelas dahje dárogiel sánit. 2006-02-21 Ovdamearkkat: guolbmeguolggaid "nappet", lebestiftta vuoidat, mascara vuoidat. +Árbevirolaš ealáhusaid suoji galggalii nannet nu mot máŋggat olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánat ávžžuhit. +Nordlándda Fylkkamannis lea lulli- ja julevsámegiela gáiddusoahpahusa koordinerenovddasvástádus. +Joint statement on sexual orientation, gender identity and human rights at United Nations, 2008. http://arc-international.net/global-advocacy/sogi-statements/2008-joint-statement/ čielggadit lassin dan, mo olmmošvuoigatvuođaiguin sáhttá eastadit dáid unnitloguid veahkaválddi ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkuma. +Dat figgá čájehit nuppástuddiid, mat čilgejit dihto kultuvrralaš sárgosiid ja ráhkadusaid álgovuolgaga seammasullasaš birasdiliin. +Kursa lea nuvttá, muhto sáhttu máksá 15 kr. goappat guvlui. +Ášši áktor lea Andreas Nyberg, ja son duođašta ahte lea Guovdegeainnu dievdu mii lea áššáskuhtton goddán dievddu Skiellet báikkis Ruoŧas. +Vaikko lávkkiid buoret guvlui lea juo váldán, de lámisvuođa geahčadit ain máŋgii medisiinnalaš čuolbman, sosiálapolitihkalaš gažaldahkan dahje buorredagolašvuođa čuozáhahkan, ja dalle lámisolmmoš lea báhcán geahčadeami čuozáhahkan iige subjeaktan, guhte dahká ieš mearrádusaid. +Ballard - ja Bergen Place - galgá leat dat báiki mii čohkke eanemus olbmuid miessemánu 17.beaivvi ávvudeapmái olggobealde Norgga. +Golmma sohkabuolvva jearahallamiin duoji oahppama ja sirdáseami atnet dehálažžan - bearraša duodji sáhttá maiddái nohkat, jus maŋisboahttit eai šat dárbbaš dan ođđa eallindilis. +Daid mielde duohtavuohta, rationálavuohta, lihkostuvvan (success) ja ovdáneapmi - dieđalaš gáibádusaid dábálaš kriterat - leat relativisttalaččat kultuvrra navdámušaide. +Fierpmádat galgá leat ávkin buot oasálastiide ja maiddái sin verddiide. +Jus galggat beassat jienastit sámediggeválggas čakčat, de fertet dieđihit iežat jienastuslohkui maŋimusat suoidnemánnu 1. b. Čálit iežat čalbmeravkalanbottas Viežžal vuolábeale pdf-skovi, deavddes dan, čális vuollái ja sáddes Sámediggái. +Oahppofálaldagat čakčat 2016 ja giđđat 2017 - álgge studeantan allaskuvlii Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Riekti sáhttá mearridit ahte don galggat dutkot telefovnnas dan sadjái go duopmostuolus. +Areálpládna guosská ålles suohkana ednam- ja nuorreluonnduj. +Dáppe maid gávnnat telefonnummariid ja doavttirstášuvnna rabasáiggiid. +Hápmin máilmmis dain lea dehálaš sajádat sosialisašuvnnaproseassain. +Ollugat eai lean bargan diekkáriiguin ja dat, ahte sii galge leat maid dutkit, dagahii eahpesihkkarvuođa. +Dievasčoahkkinjođiheaddji - ja vel loahpas, ja erenoamážit: Mii áigut maŋŋá ságastallat mineráladoaimma birra sámi guovlluin. +Ođđa ja oahpes doahpagiid ođđa sisdoalut moivestit jurdagiid ja dovdduid ja soaitá muhtimin leat váttis diehtit, mo ođđa dieđu galgá heivehit ovddeš, cieggan áddejumiid sadjái. +Muhtin dilálašvuođain dáid fulkkiid oaiviliin sáhttáleat stuorranai mearkkašupmi informánttaide. +Bearjadaga, njukčamánu 28. beaivve čoahkkanit Davvi-Norgga fylkkagielddaid politihkalaš njunnošat Romsii digaštallat maid mii ja našuvdna Norga sáhttit dahkat divadiid ektui, cealká fylkkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad. +Muhtun váhnemat gal dađi bahábut eai leat hálidan deaivvadit skuvllain dákkár bargovugiid bokte, ja dan skuvla šálloša. +Mus kollega, Jan Henry Keskitalo lea vuohkkasit sirren dán guokte vuogi ná +Soađi maŋŋá servodagas dáhpáhuvvan nuppástusat váikkuhedje maiddái sámenuoraid gárvodeapmái ja identitehta suokkardallamii. +Váldde oktavuođa Torill Varan jus dus lea beroštupmii ja dáhtut eanet dieđuid, telefuvdna: 404 40 662, e-poasta: toril. +Ráđđi lea sorjavaš oažžut luohttámuša Sámedikki dievasčoahkkimis ja dievasčoahkkin galgá válljet ođđa ráđi maŋŋá juohke sámediggeválgga. +Dát váikkuha Bangladesha dillái. +Dán dutkamuša áigge ovttage dálus ii lean sierra náhkkedujiide duodjebádji, gos njuovvat julggiid dahje neaskit, muhto dat ledje ordnejuvvon biillastállas dahje man nu kámmáris. +Dat vuosiha maiddái Bente Geving áitta čađahuvvon mátkkošteami Sámis ovttas nebiinis, Jonásiin. +Son lea dáiddár Áillohačča, Nils Aslak Valkeapää, ristbárdni. +Dát mearkkaša dan ahte dat virgeoapmahaččat, mat mearridit lágaid, ollašuhttet, heivehit ja gohccet daid, fertejit seammás áiccadit máŋggadáfot vealaheami struktuvrraid. +AA joavkku álggaheapmi Deanus 05.03.09 - dii 18:00. +Árgadieđu dásis mii hállat "etnihkalaš kultuvrrain", go leat jearaldagas váldoálbmogis spiehkkaseaddji eallindábit ja daid olgguldas dovdomearkkat. +Rievdadus almmuhuvvui ja fápmuduvvui juovlamánu 19.b. 2012. +Ovttaidlogu nominatiiva- ja akkusatiivahámiid erohusa sáhttá čájehit ja hárjehit go oahppi beassá oaidnit mo guovddáškonsonánttat juohkásit stávvaliid mielde, nugo omd. +Duogážin lea go Álbmotregisttar ii almmut registtardieđuid guhkkelebbui maŋás guvlui go logi jagi, ja go Sámedikkis ii leat vejolašvuohta rádjat ovddeš jienastuslohkodieđuid. +Ruoŧa Gonagas dohkkeha dán vuođđolága. +Vuođđudus bovde olbmuid sáddet ohcamuša beassat orrut Áillohačča viesus ja bargat iežaset dáidagiin ja dutkamušaiguin. +Seamma ládje ovdalis govviduvvon dilli bohciidahttá gažaldaga das, muitalago dát dilli juoidá maiddái suopmelaš oktasašgottis ja dan váikkuhusaid dávisteamis Suomas ássi sápmelaččaid ipmárdussii ovdamearkka dihte sohkabealis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Deanus"Deanu gieldda birra Nuorta-Finnmárkku alimus várri (1067 m). +Plána mielde galget Masdar gávpogis ássat 40.000 olbmo ja doppe galget vel ásahuvvot bargosajit 50.000 olbmui. +bussá, beana ja biila. +sánis mánáiguin leat golbma elemeantta máná-i-guin (leksema, máŋggaidlogudovddaldat ja kásusgeažus). +Sus lea oahpaheaddji oahppu, kántur oahppu ja sus lea sámegiel'oahppu gaskafága dásis. +ÄŒájáhusa lea vejolaš oaidnit geassemánu 27. beaivái. +Sámeskuvlastivrra hálddahus ii leat beare stuoris; ekonomiija- ja personálakonsuleanta lassin leat guokte fágakonsuleantta, namalassii oahppo- ja oahpponeavvokonsuleanta ja oarjelsámegiela ovddidankonsuleanta. +Dat lea okta dain eavttuin mii galgá ollašuvvat ovdalgo ruhtadeaddjit mieđihit álggahit ruvkedoaimma. +Mannanáigi ja dálááigi johtiba giehtalagaid. +Dán máilmmiárbbis leat 40 triangulerensaji Davvi Jiekŋameara ja Donau njálmmi gaskka. +Home WebShop Children & Youths Savkkas Savkkas lea noveallagirjjáš mas leat oanehis noveallat ja divttažat maid lea álki lohkat. +Son válljii áinnas geavahit dakkár olbmuid modeallan geain ledje mihtilmas ámadeajut ja čálii dávjá modeallaid nama ja muhtun háviid maid dáhtona ja jahkelogu goas lei sárgon tevnnega báhpirii. +Seminára ovddasteddjiide suodjalanguovlostivrrain 10 skábmam 08:30 - 10 skábmam 14:00 Sámediggi bovde Sámedikki ovddasteddjiide suodjalanguovlostivrraide seminárii 10.11.16 dii. 08.30. +Báikkálaš árbevierut leat girjji vuođđun. +Taking place konfereansa Sámi allaskuvllas Taking place - Moving borders in Nordic literature -konferánsa Sámi allaskuvllas 11.-13.9.2014 NASA ja Sámi allaskuvla ovttasbarge NASA (USA gomuvuođaeiseváldi) oaidná Sámi allaskuvlla čehpodaga ávkin. +Metakognitiiva gálggat duddjojit automáhtalaš diđolašvuođa iežas máhtus ja dákkár diđolašvuohta veahkeha áddet ja heivehit oahppanproseassa. +Albma olmmáivákkirátnu buvttaduvvo dáin sturrodaigain: 200x140 cm, 100x140 cm ja 60x100 cm. +Maŋimustá rievdaduvvon 06.12.2016 Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +Girjji vuođđun lea skuvlaovddidanbargu, mii čađahuvvui akšuvdnadutkama bokte Ruoŧa beale Sámis, 2005−2007. +Pontes Ferraria, Maria & Gendron, Fidji, "Community-based participatory research with traditional and indigenous communities of the Americas: Historical context and future directions", International Journal of Critical Pedagogy. + - Doaimmahan Kustaa Vilkuna. +U.N. Doc/CCPR/C/83/D/1023/2001 (2005). +Giellaoahpaheaddji hástalussan lea geavatlaš ja teorehtalaš giellamáhtuinis duddjot sihke beroštumi ja máhtu guorahallat giela giellan. +Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš árvalus dat lei vuođđun go sámeláhka miessemánu 12. beaivvi 1987 nr. 56 ja vuođđolága § 110a, mearriduvvojedje miessemánu 27. beaivvi 1988. +"Kansakoulun aika jää historiaan saamelaisten opetuksen mustana aikana, jota voi pitää kielenvaihdosten valtakautena" (Aiko-Puoskari 2001: 142). +Dál leat ráhkadeamen dárkilis prinsihpaid ja njuolggadusaid guolástanmuddemiidda. +Son lea gullan ahte almmái lea báhčalan su bargobáikki, Nor Lines, vuostá go son bargá doppe, muhto ii loga diehtit leat go duohta ságat. +Mánáide lea dehálaš oaidnit, ahte ruovttus maid beroštit sámegielas. +Duogáš dasa lea go sápmelaččaid árbevirolaš guovllut leat juhkkojuvvon nu ahte mii dál ássat njealji riikkain. +Deanočázádagas leat čavga njuolggadusat, ja eat dohkket nuoskkideami. +Dearvvašvuođa ossodagas lea rabas ossodatjođiheaddji virgi, ja álgin lea farggamusat. +Svonni (1993) dutkamušas boahtá ovdan makkár lei 4.-6. +Informánttat atnet dehálažžan earuhit iešguđege soga dahje bearraša duoji, masa mihtilmas sárgosat leat sirdásan sohkabuolvvas nubbái. +Bisánansajit- ja áiggit leat seammá go 2008:s dassážii go ođđa ruvttoplána sáddejuvvo bearatgottiide. +Sámediggi ja ráđđehus leat konsultašuvdnaproseassain Riddoguolástuslávdegotti čuovvoleamis gávnnahan ahte lea sierramielalašvuohta dulkomis riektevuođu das lea go riddo- ja vuotnaálbmogis guolástanvuoigatvuohta sámi guovlluin. + (Vest 1988: 74.) +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga smávvafatnasiid searvi doallá jahkečoahkkima Guovvamánu 11.b. 2016 tii. 19:00 på Unjárga Penšunisttaiddálus - Jus leat eará áššit, de ovddidat daid stivra ovdii ovdal guovvamánu 6.b. 2016. +Dálkkodanrieggá čilgehus ja mo dan geavahit +Guldal jietnafiilla ja oza akkusatiivvaid. 5 cealkagis lea objeakta mii lea akkusatiivvas. +Riikkaviidosaš válljenmunis ledje 1.449 informántta dán agis ja Tromssa/Finnmárkku válljenmunis ledje 442 informántta geat ledje agis 19-79 jagi. +Sápmelaččaide dehálaš vuoigatvuohta lea maiddái vuoigatvuohta kultureallimii ja searvvušlaš doibmii. +Boarráseamos áššeprosat sámegillii ledje vuoiŋŋalaš čállosat maid miššonearat ja gielladutkit čálle. +Čoarvvi hápmi ja ivnnit niibeduddjomis. +- Sámegillii sámi áššiid sámiide, Valkeapää bárgida jurdagiiddis oktii. +Sámit dovdet guhtet guoimmiset bures ja lea váttis čiehkat olbmuid anonyman dutkamuša sisa. +), Changes in Contemporary Northern Societes s. 3 - 13. +Nu mii gáhttet sámi giela ja kultuvrra, dadjá Helga Pedersen Ávvirii. +Geahča govaid Kárášjoga miessemánnu 17. beaivvi doaluin. +Båhtusa galggi hábbmit ja jåhtuj biedjat dåjmajt ma galggi sámegielajt bisodit ja åvddånahttet. +Dát Elin Baer muitalus čájeha, mo ollesolmmoš solle máná, ii fal gieldimiin, muhto mieđušteami bokte. +Sámit deattuhit, ahte kultuvrralaš, gielalaš ja biologalaš máŋggabealatvuohta johtet fárrolagaid. +Váldodutkanprošeakta áigodagas 2015-2017 lea Norgga dutkanráđi prošeakta, Joik i bevegelse mellom tradisjon og modernitet. +Gova lea málen Harald Dal ja dat diŋgojuvvui Gonagas Haakon VII 50-jagi regeanta ávvudeapmái 1955:s. +Balam Ajpu seaguha luonddu jienaid, nugo.. +Mongolalaš supernásttit Riddu Riđđui Nu go vierru jo leage de galgá fas čottalávlla skádjat Gáivuona.. +Mun lean Melanie . +1985 sámiid kristtalaš nuoraidskuvla oaččui ođđa nama Inarin Opisto. +Oahppit álget gaskavahko borgemánu 21. beaivve tii. 08:30 ja gerget 11:15. +Son lasiha ahte olu boarrásat olbmot ballet go Hedegobis lea nu riedja festivála vahkkoloahpa ja ahte son ieš láve buot dávviriid lohkkadit sisa dan botta go festivála lágiduvvo. +Sámediggi sáddii juovlamánu 14. beaivvi reivve Gilli AS:i, mas sii bidje áigemeari ođđajagemánu 31. beaivái sáddet sisa raporttaid ja rehketdoaluid. +De geahččagohten dan Skype listtu, ja ihte vaikko man ollu namat maid mun in dovdda. +maiddái Næss 2011: 17-19.) +Informánttaid rašimus vásáhusat leat leamaš mánná- ja nuorravuođas; dušše guovtti informánttas lea šaddan lagas oktavuohta sámegillii easkka ráveso"ožžon" jietnadit muhtun sániid nu mot jietnadii. +- Mun jáhkán ahte mii nagodit juolludit muhtin supmi, vaikko ohcan bođii maŋŋit de fertet beare váldit dan nugo lea ja sávvat ahte mii nagodit ovttas Liet lágideddjiin oažžut sin gilvui, loahpaha son. +Sámediggái promilla stádabušeahtas Su mielas lea dás sáhka nu unna ruhtasupmis sámi ulbmiliidda, birrasii ovtta promilla olles stádabušeahtas mii lea moaddeduháha millijárdda kruvnno. +Soai leigga doppe Ruvdnaprinsabárran 1972:s. +Suotnjarat teáhterjoavkkus leat neavttároahppit gaskkal 11-13 jagi. +Skuvlaahkásaš mánná, gean giellamáhttu lea eatnigiela dásis, lea oahppan ruovttugiela dábáleamos sátnemeari ja dadjanvugiid. +Doaibmabeaivvis ii leat makkárge ahkemearri. +Sámedikkiid ovddasvástádus sihkkarastit kulturárbbi sirdašuvvama nuoraide +Dutki dulkojumi mielde jearahallamiin badjána hui olu dat mo informánttat vásihit iežas álbmoga vealaheami maiddái namalassii sidjiide persovnnalaččat čujuhuvvon vealaheapmin. +Dutkamušastan báikkálaš etnohistorjjá geahččanguovllu duddjojit boarrásot informánttat, geaid jearahallamiid, muhto maiddái girjjálašvuođa ja arkiivagálduid vuođul fikkan hábmet etnográfalaš duohtavuođa. +Láhka deattuha pasientta aktiiva oassálastima, pasientta iešmearridanvuoigatvuođa ja lassin su vuoigatvuođa dikšui ja dieđu oažžumii. +Mii ohcat ohppiid geat vázzet Jo2 dahje JK II. +Hivssegat álbmoga várás leat bivttaslanja lahka, doppe leat maiddái handicaphivssegat. +go válddiimet atnui peanna ja elefirona ja gohčodišgođiimet daid aiddo elefiro-nin ja peannan. +Ieš rahpama maŋŋá čađahuvvo ođđa Sámedikki vuođđudeapmi, ja buot áirasiid namat čurvojuvvojit. +Sáhttá baicce leat nu ahte muhtin olbmuid guovdu dát seammá mearkkat duođaštit giellamolsuma jorgalahttima ja dan ahte olbmot leat oahppamin sámegiela. +Su dutkanbarggu informánta geavahii eanaš transitiivacealkkatiippa ja veardidanmateriála mánáid gielas fas lei intransitiivacealkkatiipa dábáleamos. +Subtsastiddje le 15 jahkásattjajs gitta 80 jahkásattjajda. +Eamiálbmotservoša ovddasteaddjit oahpahit dutkiide iežaset +Oktasaš biergasiid ja bálvalusaid fidnen ovttaveardásaččat ovttas earáiguin dárkkuha dan ahte lámisolbmuin galgá leat duođalaš vejolašvuohta oažžut biergasa dahje bálvalusa ovttaveardásaš eavttuid mielde earáid ektui. +Easkka skuvlaagis, lohkan- ja čállinoahpahallama oktavuođas, mánná dábálaččat oahppá earuhit giela sisdoalu ja hámi erohusaid ja nu áddet ahte ráidu lea oanehis sátni ja juolgesuorbma guhkes sátni bustávvameari ja čállingova ektui. +Nugo ráinnas áibmu oidno dás ja vuovdi, luondu, mii ii leat nuoskkiduvvon. +Panel: Britt Kramvig, Sigbjørn Skåden, Mimie Märak, Marion Ravna m. fl. +- In ipmir ahte rávis olbmot gillejit čállit dákkáriid gos ollu nissonat servet digaštallamiidda. +Otná dulkoma vuođul diet mearkkaša ahte olmmoš lea hattálaš. +Festiválalágideapmi mii álggos lei báikkálaš mearrasámi dáhpáhus, lea sturron ja šaddan oppa máilmmi álgoálbmogiid dehálaš deaivvadanbáikin. +Gå dá stuorra juhtusa li nuorrebajutjin vuojŋŋamin tjátjetsirgga fontena lágátjin ilmmáj manná. +Eanet guollebiebmamis davvin bohtet leat sihke negatiivvalaš ja positiivvalaš váikkuhusat sámi servodahkii. +Duodji lei beaivválaš bargun ja birgenláhkin. +heajut sajádagas. +Seminára ulbmilin lea movttiidahttit váhnemiid válljet sámi- dahje kvena/suomagiela mánáidasaset. +Gonagasgárdimis libarda Stáhtaleavga go Gonagas lea doppe. +Dás lea sáhka fámus, ja vuostehágus luohtta juohkimis fámu. +Dr. grada ohcanskovvi - ovttaskas kurssat 9.12.2015 Doavttirgrádaprográmma ohcanskovvi - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Dohko leat buohkaide bures boahtin, muitala Helander. +Álttás deaivvadedje ikte direktevrrat, gos busse doalvvui sin Stillai. +Ja dat maiddái hehtte ohppiid skuvlafágalaš ovdáneami, go skuvlagiella ferte doarjut dakkár giellageavahusa mainna skuvlafágat čilgejuvvojit ja oahpahuvvojit čálalaš oahppomateriálain. +Bargobájit Anáris 3.5.2017 ja 17.8.2017. +Hállangiella lea čálamáhtu oahpahallama vuođđu ja danin hállanmáhtu ovddideamis berre váldit vuhtii buot beliid: jietnadeami, sojaheami, sátne-máhtu, cealkkamáhtu ja teakstamáhtu. +Sámi giellaráđđi lei Sámedikki vuollásaš orgána, ja Sámediggi lei ruhtadan daid dieđuid háhkama. +16:48 Cuoŋománu 25. beaivi 2016 Maria Arredondo ii beasa Guovdageainnu girkus lávlut Norgga artista Maria Arredondo galgá dán čavčča Davvi-Norggas gierdomátkái, gos lávlu girkuin. +Vuolggasajis lea nu ahte ovttaskas pasieanttas gii addá genaávdnasiid sáhttá ollislaččat stivret iežas genaávdnasiid. +vp. +NHO Ung movttiidahttá áddet eanet ja beroštit ealáhuseallimis ja servodatgažaldagain. +Dát leat vuoigatvuođat mat juo leat geahččaluvvon duohtandahkkot dálá riikkaidgaskasaš rievttálaš standárddain mat gusket minoritehtaide ja maid buot Davviriikkat juo dovddastit. +- 7. luohkáin sierrana teknihkalaš ja tekstiiladuodjin, maid oahppi vállje beroštumis mielde. +Noiddiidčearu ja Gollevári bivdorusttegat leat válljejuvvon eanemus mihtilmas ja árvvoleamos bivdorusttegin. +Sisdoalu ektui oahppit hárjánit sihke abstraheret ja generaliseret ja árgabeaigiela ektui váldojuvvojit atnui olu ođđa skuvlafágalaš sánit mat govvidit fágadoahpagiid. +Sámi skuvlahistorjádutkan gáibida rievdama: vuosttažin dutkan lea leamašan našunála stáhtaid guovdu, stáhtaráját leat doaibman dutkama vuolggasadjin. + (Jones 1980: 16.) +Sámi historjá, álgoálbmot- ja unnitloguálbmothistorjá, polárahistorjá, industriija-, bargiid- ja nissonhistorjá. +Daid doaibmabijuid gaskkas, mat čađahuvvojedje dahje álggahuvvojedje heivehanlávdegotti rávvaga vuođul, lei risttalašvuođagirjjit guovtti gillii ja sámegieloahpahus Romssa oahpaheaddjiskuvllas 1953 rájes. +Dat lea oppalaš diehtu, mas leat fárus gieđaid diehtu, liikki diehtu ja vuoigŋašiid čiekŋalis gerddiid diehtu. +Mii fertet hábmet báikkiid gos sámi artisttat sáhttet ovdanbuktit iežaset dáidaga ja oažžut sisaboađu, dadjá Olsen, guhte oaivvilda sámi kultureallimis leat stuorra hástalusat. +2, para. +Mánáidgárdi rahppui borgemánu 19. beaivve 1997, ja lea Deanu gielda guhte eaiggáda ja jođiha mánáidgárddi. +Juridiseren sáhttá leat čuovvumuš globalisašuvnnas, go stáhtaid váldi lea geahppánan ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid leat fas atnigoahtán iešguđegelágan mihttomeriid ollašuhttimii. +Boazodoallo- ja biebmošibitealáhus galget oažžut ollislaš vahátmávssu elliid ovddas maid lea massán boraspiriide ja liige goluid ovddas go omd. boraspiriid geažil šaddet guođohit. +Deaddil + oktanaga stuorrudahttit teavstta. +Sámi giella- ja kulturguovddáš lea ráhkadan 2011 Porsáŋgu-kaleandara. +Jearahallamiin ja bargobájiin badjánan vuogit sihke eastadit vealaheami suopmelaš oktasašgottis ja doarjut olbmuid, geat leat juo gillán vealaheami dihte +Riikkabeaivvit +Iige ábut birget dušše okto, muhto ferte máhttit bargat earáiguin ovttas ja seammás leat iešbirgejeaddji. +Vuosttaš jeans-bárra oaččui nama áhku ja ádjá maŋis, "aahka" ja "aajja". +Guovdageainnu girkui gal ii leat buresboahtin lávlut, go ii lávllo aivve sálmmaid. +Dáid gaskkas ii leat dásseárvu, ja dat čuohcá oahpaheddjiid beaivválaš bargui. +Julggaštusas váldojuvvojit fáttát nugo álgoálbmogiid iešmearridanriekti; eatnamiidda, čáziide, resurssaide ja árbevirolaš eallinvugiide. +Hirvonen dokumentere dárbbu dutkat ja háhkat systemáhtalaš dieđu sámi skuvlla diliid birra (2003a: 145−157). +Dát lea duogáš dasa go miellahtut leat dovddastan sin dávjá oarbbisin lávddi alde hárjeahaladettiin". +Sámediggi ja Oljo- ja energiijadepartemeantta jovssaiga ovttaoaivilvuođa dasa ahte ráđđádallat ášši badjel, ja ahte departemeantta vuordá dahkamis mearrádusa dassažii go Sámediggi lea beassan meannudit ášši dievasčoahkkimis. +3.1.2. +Bargovuohki mas mánná beassá leat bárisin, addá mánnái dan iešárvvu, mii sámi árbevieru mielde gullá sutnje. +In áiggu dás čielggadit gávtti historjjá vuđolabbot inge problematiseret, leago jearaldagas revitalisašuvdna vai vuostereakšuvdna maŋŋekolonialisttalaš dilis. +Don oaččut láigolanja muhtun bearraša luhtte, muhto eanas muddui fertet ieš birget. +- Dál leat goddán guoli vel siskkimužžas Billávuonas, ja dat lea guhkes áigi go dat dáhpáhuvai maŋimuš. +lization). +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on January 23, 2013 by Lene Mus lea vilges t-báidi, alit buvssat ja ruškes skuovat. +Neahttabáikkis olbmot gávdnet dieđuid fálaldagain ja doaimmain Olmmáivákkis. +Olbmot, geat leat dárkkistan teavsttaid leat maid sáhttán addit dutkiide divvunevttohusaid teavsttaide. +Livččiige beroštahtti guorahallat, makkár dutkanmetodalaš ođastusaid ja hástalusaid dát akšuvdnadutkan málle buktá ja mo dáid galggašii gieđahallat dutkansearvevuođain. +Dát kognitiiva erohus čilgejuvvo dán guovtti giela giellaoahpalaš erohusaid vuođul. +"bábba" sáhttá mearkkašit do lea spábba dahje atte munnje spáppa. +Gáldu: Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995: Mielddus 1 s. 13 +• Ásahanbagadeami ja veahki hábmet ohcamušaid fuolaha Gáisá næringshage. +17:58 Golggotmánu 06. beaivi 2016 Nils Utsi oažžu fylkkakulturbálkkašumi Teáhter- ja kulturveterána Nils Utsi oažžu fylkkakulturbálkkašumi máŋgalogi jagi aktiivvalaš doaimmaid ovddas. +Sátni hálddahus lea ovdamearka ođđa sánis. +Poronhoidon adaptiot jälkiteolliseen ympäristöön Suomen läntisellä poronhoidon alueella 1980-2000. +čájehit positiiva vuordámuša mánnái, dasgo dan mielde son arvvosmahttá, +Guovllu báikkálaš searvvit oaivvildit ahte dát guovlu berre oažžut positiivvalaš beaggima mediain, maiddái NRK Sámi Radios. +Hálddahuslávdegotti beavdegirjjiid čoahkkimiin mat leat lágiduvvon maŋŋil ođđajagimánu 1. b. 2013 gávnnat min elektrovnnalaš vuorkkás. +Mu stuorámus sávaldat 2014:i, lea ahte báhtareaddjit geat bohtet detnui, váldojit vuostá nu bures go vejolaš. +Duodjegávppis vuovdinduodjin leat eanaš árbevirolaš duojit, maidda Sámi Duoji lahtut sáhttet bidjat duodjemearkka. +Nuba sápmelaš lámisolbmuid, geain lea gullan- dahje hupmanváddu, vuoigatvuohta eatnigillii ii sáhte ollašuvvat, jos son bastá geavahit dušše láhttagiela. +18:00 Borgemánu 25. beaivi 2015 Buozalmasvuođajávkan niedjan Guovdageainnu suohkanis: Čieža bargi eambbo leat barggus juohke beaivvi Guovdageainnu suohkanis dál go ovdal, ja lea ge buozalmasvuođajávkan niedjan birrasii golmmain proseanttain. +Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2011:10, Erityistä tukea tarvitseva lapsi on ensisijaisesti lapsi, Lapsen oikeudet osaksi vammaispolitiikkaa, s. 3. +Ovdamearkka dihte oahppanbiras-oasis sáhtát geahccat Ohppiidguorahallama dieduid diagrámman, mii lea ceaggut dahje veallut, dahje tabeallan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Áššelistu sámepolitihkalaš lávdegotti čoahkkimii suoidnemánu 8. b. Sámepolitihkalaš lávdegotti jođiheaddji lea mearridan doallat čoahkkima suoidnemánu 8. beaivvi. +Dál son lea beaivválaš jođiheaddji ovtta dain moatti sámi kulturviesuin, Davviálbmogiid guovddážis. +oppalaččat beallestrukturerejuvvon ja temájearahallamiid birra omd. +Eanet dieđuid Dutkiidsearvvi birra gávnnat Dutkiidsearvvi ruovttusiiddus www.forskerforbundet.no. Doppe gávnnat maid dieđuid miellahttuvuođa, Dutkiidsearvvi miellahttoovdamuniid ja dáhkádusaid birra. +Dás muitaluvvo, mo oahpaheaddjit oidnet koloniserema váikkuhusaid ja maid ahte sis leat čielga vuordámušat dasa maid sii dárbbašit oahppat. +Dalle lei dábálaš ahte bivnnuhis nieiddat dávjá ožžo luođi skeaŋkan bártniin geat ledje liikostan sidjiide, ja ahte máŋga bártni ohppe su luođi ja juige dan márkaniin ja eará meassuin. +Gállá lei Gállábártniid áhčči. +Prográmmaalmmuhandoaluin guossohit maiddái dán jagáš festiválamenya herskkuid, maid Kokkens Mesterlaug Troms lea ráhkadan. +Julevsámegiella le guovdásj árvvon Árranij ja museadåjman galggá giella guovdátjin liehket. +Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa leigga maid doppe, ja nu maiddái Prinseassa Astrid, Ferner roavvá. +dán raportta kapihttala 3.2.2. +Soai galgaba fitnat min guđa davimus suohkaniin. +Gielladieđalaš girjjálašvuođas geavahuvvo tearbma fonotáksa čilget mo fonemat duddjojit stávvaliid, távttaid ja sániid. +Domstoladministrasjonen svarer ja. 19. mai skjer den den formelle åpningen av Gjøvik tinghus. +Åhtsi æjgádijt ja diehtovaddijt Sámedigge ájggu gehtjadit Råmså ja oarjjelsáme guovlon boahtte jage. +Ovdal juovllaid guhkes buollašat sáhttet dagahan ahte čáhcebohccit ja kloáhkkarusttegat leat galbmon. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddalaš skáhtta njurjobivddus 23. november 2009 av Anne Fløgstad Smeland Áigemearri gáibidit skáhta njurjobivddus 2009:s lea juovlamánu 1. beaivve. +Lohkan ja čállin ii leat šat vealttakeahttá vuosttažettiin báberdoaibma. +Muhto dan vejolašvuođa ii addán Bargiidbellodat sutnje. +Čájáhusas muitaluvvo Koladážaid, Kveanaid ja Suopmelaččaid birra geat ásaiduvve Murmánskariddui jagiin 1860s gitta 1940 rádjai, ja áiggi daid rievdamiid birra dien guovllus. +Mis ii leat koartačoavddus, ahte muitte fal: Cash is king! +maid Sámelihkadusa birra earret eará Henry Minde 2003, Regnor Jernsletten 1998.) +Duojis earuhuvvojit atnoduodji, dáiddaduodji ja dáidda. +Dat lei oppa lohkái 48% eambbo go 2010:s. +Govven buot govaid: Máret Eli Buljo Son lea guhká niegadan ahte galggai oažžut guokte hearggi loahppavurrui, ja mannan vahkkoloahpa ollašuvai ge su niehku. +Jus son nagoda leat mielde oažžumis buori hálddašeami, mii lea oadjebas ja einnostuvvi, de lea dat buorre. +Dáppe beassat deaivat riebana, guhte lea gávvil ja vuovdái. +raddamiin, mas ii gáibiduvvo ahte galgá oahppat lohkat, besset mánát hárjehallat vuođđogálggaid mat leat ávkin lohkan- ja čállinoahpahallamii. +Makkár olbmuid sámi servodat háliida? +Ii leat goit jahkehahtti ahte sápmelaččaid lohku lea geahpánan 2017 rádjái. +Ođas bovttii ságastallama translága steriliserenbákku birra. +Nu son čohkkegođii sámi máidnasiid ja muitalusaid. +Prográmmafágaid sáhttá válljet jos dat heivejit diibmoplánii ja jos fágaid ovttasteapmi deavdá duođaštusa gáibádusaid. +Goittotge juo maŋit jagi 1953 vuođđudedje Anárii sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla. +Son lea maiddá mielde dagaheamen ealli sámi birrasa iežas doaimmain Álttá sámesearvvi jođiheaddjin. +Dasa lassin leat earát geat gullet Gonagasbearrašii Prinsa Sverre Magnus, Marius Borg Høiby, Prinseassa Märtha Louise, Ari Mikael Behn, Maud Angelica Behn, Leah Isadora Behn, Emma Tallulah Behn, Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, ja Erling Sven Lorentzen. +14:02 Skábmamánu 11. beaivi 2016 Sørøyrockenis lei álggu rájes juo ulbmil ovddidit davvi-Norgga artisttaid, ja nu leat ge dahkan. +10:58 Juovlamánu 13. beaivi 2015 - Dát ii leat heivvolaš iige dohkálaš Suoma Sámediggi lea bivdán ahte Carola Miller ii geavahivčče gáktelágan biktasa Miss World-gilvvuin. +Suoidnemánu 1.b. 2013 biddjuimet oktii okta stuorra, ollislaš fágaetáhtan, Birasdirektoráhttan, mii lea Birasdepartemeantta vuollásaš. +Su bargu lea ávkkálaš, go guorahallat árbevirolaš praksisaid váldima skuvlamáilbmái mielde. +Árktalaš ráđis leat vihtta bargojoavkku. +Son gii "Top Model" vuoitá, oažžu vejolašvuođa searvat máilbmái gos lea olu "fashion", olu bargu ja ođđa vásáhusat, dieđiha TV3. +Odne juo beasaimet oaidnit ahte ii leat nu álki dákkár doaimmas ge. +22.07.2011 muitobácci almmustahttin doalut Vuossárgga borgemánu 20. beaivvi almmustahtii Porsáŋggu gieldda sátnejođiheaddji Knut Roger Hanssen 22.07.2011 muitobácci. +Rátnu ii leat biddjon áibbas seainne vuostá, vai láhtti soahpá oidnot. +lamis stávvala mearkkašumi suomagiela lohkanoahpahusas. +Árbefyrstaruvdna (truvdnaárbbolačča ruvdna) lea ráhkaduvvon Christianias (Oslo) 1846:s, ja lea dat áidna regália mii lea ráhkaduvvon Norggas. +Lei maiddái vuohttimis, ahte árbevirolaš ealáhusat dorjo duodjeárbevieru ja, ahte duodji fas doarjjui sámekultuvrra. +Fievrredanbálvalusaid dáfus ovdamearkka dihte dat ahte dat doaimmale dušše beaivit sáhttá almmatge eastadit fievrredeami dárbbašeaddji olbmuid searvama astoáiggedoibmii ja servoša eará dehálaš doaimmaide eahkedis. +Seminárra le museadoajmmaálgadibme bihtesáme guovlon ja Duoddárá Ráffe ja Árran aktisattjat bivddiji dán seminárraj mij tjielggi dán guovlo sámehiståvråv gitta uttnátji. +Lávvordaga skábmamánu 2. b. (2.11) iskkadeapmi lea rabas biellu 10-14 ja dalle lea maid buorre vejolašvuohta dutnje fitnat vaikko it leat ovddalgihttii soahpan áiggi. +Kitti lea álgán sárgut 14-jahkásažžan. +13:56 Guovvamánu 25. beaivi 2016 - Beanadoallu ii leat beatnatlága mielde Dan lohká Guovdageainnu sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta, ja muittuha ahte olbmot sáhttet lágalaččat váldit gitta luovosbeatnagiid. +Hokkanen (2017), s. 54. +A. Aikio 2000: 180-191.) +Buot álggii Genesaretjávre gáttis ja viidánii miehtá máilmmi. +Oažžut máhttovuođu mat gokčet nášunála lágaid dárbbuid ja beroštumiid, lea ádjás bargu. +Hálddašanplána galgá leat geavatlaš veahkkereaidun seailluheames ja ovddideames suodjalanulbmila ja galgá maiddái mearridit čielga njuolggadusaid movt vihkkedallen guovllu suodjaleami geavaheami ektui. +Mánát sáhttet vehážiid mielde dadjat oanehis cealkagiid sámegillii. +Nu son manai čoahkkimii mii lei Skáiddis mannan duorastaga. +Dat ii sáhte vuollánit daidda geat geahččalit hehttet rabas digaštallama, friddja diehtogaskkusteami ja rabasvuođa gálduide. +Ráđđehus evttoha ahte ásahuvvo vuotnabivdolávdegoddi Finnmárkku, Romssa ja Norlándda várás. +Maiddái eará heakkalaččain leat gulahallanvuogádagat, muhto dat eai mainnage lágiin ole olbmogiela geavahanvejolašvuođaid dássái. +Sámediggi ja Sámi Allaskuvla lágideaba AIEC2016 njukčamánu 14.-17 b. Mannan eamiálbmogiid internašunála árktalaš oahpahuskonferánsa lágiduvvui Iqaluitas, Canadas 2012 is, ja dál lea Sámediggi váldán badjelasas dan barggu. +Iskkadeamit leat čájehan ahte dálá girku galgá leat huksejuvvon birrasiid 1130. +Ii leat mihkkege boasttuvuođaid +Gonagas Haralda mátki Dronnet Maud Eatnamii lea vuosttaš mátki maid Norgga gonagas čađaha Anárktalaš guovllu Norgga eanaoassái. +muitala ahte in kláren šat eambbo, de oahpaheaddji berre geavahit liibba oassálastit ságastallamii maiddái gielalaš ulbmiliin: já, it šat nákcen (dahje veadján) eambbo dahje heivvolaš gažaldagain: gáttátgo ahte livččet veadján, jos ...? +Seammá láhkai go sierra oasit ovttastuvvet ja dahket ollisvuođa, nu lei dávjá maiddái Áillohačča dáidaga riegádanproseassa. +Go dáža miššonearat ja báhpat bohte Sápmái, de sii eai gierdan gullat luođi. +Láhka fátmmasta 19 gieldda, mat gullet viđa fylkii Oslo, Akershus, Oppland, Buskerud ja Østfold. +Oahppamii ja oahpahus-sii váralaš oaidnu ahte olmmoš lea jogo "giellaolmmoš" dahje "mate matihkkaolmmoš" maid dáidá váikkuhit matematihka oahppan vejolašvuođaide. +Dás čuovvu ahte heive jearrat, maid mii "guoddit" go coggat gávtti? +Jan Øystein Dervo ja leif Herleiksplass vuoddjiiba maid 1000km luohkká ja soai birgeba bures gilvvuin. +Olmmošvuoigatvuođaráđđi lea gidden fuomášumi maiddái intersohkabeallái gullevaš mánáid sajádahkii ja vuoigatvuođaide, ja cuigen ahte mánáid kosmehtalaš čuohpadeamit rihkkot sin vuoigatvuođaid. +Bánda lea dovddus das, ahte sin čuojahanillu álkket njoammu maiddái álbmogii. +Giela jietnadagaid ja čállingiela bustávaid gaskkas lea systemáhtalaš gaskavuohta. +Dát guovlu gohčoduvvo Sápmin. + (Johnson 1992: 4; Kuokkanen 2002: 250.) +Muhtun riikkat atnet nu olu veaikki ieža ahte eai birgeše ođđasit dahkkon veaikki haga. +Skuvlaoahpahus dudd +Dat mii almmuhuvvo, galgá leat doaimmahuslaš árvvoštallama boađusin. +Oaidnu das ahte lámisvuohta lea ovttaskas olbmo iešvuohta lea duddjon vuođu maiddái máŋga iešguđet akademalaš oahppoávdnasii ja maid servodatlaš institušuvdnii. +Pirak lohká dehálažžan, ahte mánát loktet ja liikojit oahppat sámegiela. +Mis leat máŋga rabas virggi maid almmuhit virgáibidjama várašumiin suohkana ekonomalaš dili dihte. +Álbmotmáidnasat leat vuolggahan jurdagiid musihkkabihtážiidda maid ovdanbuktet girjerájus dán vahku ja leat vel duodjedoaimmat mánáide. +Mánát ja nuorat bovdejuvvojit hutkat govaid dain fáttain. +10. Galle áigge mii ráhkkanit vuolgit ruoktot? +Seksuála- ja sohkabealleunnitlogut eai leat mihkkege ođđa áššiid eamiálbmotservošiin, muhto nu mot dánnai dutkamušas bukto ovdan, de doaladupmi sin guovdu lea rievddadan áiggi mielde. +Čállin dahká vejolažžan vihkkedallat sániid ja sátnehámiid ja guorahallat cealkkaráhka-dusaid teavstta ulbmila ektui. +Dán mállet elektrolyseteknologiija rehkenasto leat hui beaktil ja lea buoret birrasii go ommanat maid ovdal leat geavahan. +Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea soahpamuš Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain das ahte gádjunhelikopteriid sáhttá geavahit áibmoambulánsadoaimmaide jus ii ferte ohcan- ja gádjunbargguid vuoruhit ovdalii. +Jienastanvuoigatvuohta lea diplomatiija dahje konsuláhta bargiin ja sin joavkkus vaikko sii eai deavdde ássankriteria. +Muhtin oahpaheaddji lohká, ahte oahppanproseassa čuzii sutnje nu čiekŋalit, ahte dat šattai persovnnalaš láddanáššin ja danin livččii galgan bállet buriin áiggiin láddadit iežas ođđa áddejumiide. +), Anthropology and Human Behavior s. 72 - 85. +Árktalaš guovllu jiekŋa suddá dál jođáneappot go goassege ovdal. +Olbmot galget doaibmat iežaset sámi báikkálaš birrasis maŋŋá go leat geargan čohkkámis. +Sámit adnojuvvojedje danin amas ja uhkideaddji álbmogiin dalle go Norgga nationálastáhta galggai huksejuvvot. +Iskkadeaddji ja dieđaolmmái, norgalaš Thor Heyerdahl lei mielde dahkamin dien ávdinvuođa sullo dovddusin olles máilbmái. +Stávvalhárjehusaid lea dehálaš dahkat dakkár sániid vuođul mat leat oahp pásat ohppiide. +Veahkaváldi nissonolbmuid vuostá - máilmmiviidosaš ja bákkálaš čuolbma Kronikk av rådsmedlem Henrik Olsen i anledning FNs internasjonale dag for avskaffelse av vold mot kvinner. +Lága 2 §:a mielde sohkabeali sáhtii nannet guoibmi iežas miehtamiin, muhto dalle guimmešlihttu nuppástuvai jogo +Álggoshan gal mun lávejin lohkat, ahte dat lea aistton... oažžu juohke eahket loktet háhta, go olbmot leat gillen daiguin... duodjebiergasatge ledje dakkárat, ahte dán áigge ii višašii oktage daiguin oba álgitge duddjot. +Válgga ja jienastuslåhkuj Stipeanda ja doarjja Web-tv Jus galga bessat tjavtja Sámediggeválggaj jienastittjat, de hæhttu ietjat jienastimlåhkuj diededit. +Ovdamearkan Ohcejoja gielddas Gáregasnjárggas, girkosiiddas ja Njuorggámis Lappi leana Kotiteollisuusyhdistys ordnii njeallje mánotbaji bisti náhkke-, čuoldin- ja gáktegoarrun kurssaid 1973-1978 juohke jagi (8 kurssa) ja 1980-1981 guktii (SOGA). +Dáha ja ietjá guovdásj ássje ságastaláduvvi semináran Árranin, Ájluovtan Divtasvuonan, Vuona nuorttaguovlo bargoj ja árvvodahkama birra gasskavahko dán jage moarmesmáno 10.b. +Servodahkii enkulturašuvdna lea erenomáš dehálaš proseassa kultuvrra seailluheami ja joatkašuvvama dáfus. +Stáhta penšuvdnakássa lea Norgga almmolaš bargopenšuvnna stuorimus lágideaddji. +Dán diehtoáddejupmái dahje kosmologiijai gullá maid dat, ahte luondu ii lea olbmui objeaktan ja olmmoš ii sáhte eksisteret luonddu haga. +Dálá čállinvuohkái heivehuvvon.) +Son ii mieđa ahte almmolašvuohta ii beasa oaidnit dáid báhpáriid, go gielddas lea šiehtadus mediaásahusain sáddet dáidda poastalisttuid, vai besset diŋgot áššebáhpáriid. +4.10 Lea ge várrugas geavahettiin govaid eará oktavuođain go masa dat gullet. 4.11 Gáhtte journalisttalaš gova jáhkehahttivuođa. +Evttohus lea addon gieskat ja lea maid dán raportta čállinproseassa áigge vel cealkámušjorrosis. +Mii áigut doallat álbmotčoahkkimiid ja digitálalaččat oažžut álbmoga buktit iežas oainnuid ja evttohusaid. +ná (heivehuvvon dálá čállinvuohkái): Go dákkár analogalaš minstarat cieggadit millii sátnegovaid ja sátneosiid govaid, de dat álkidahttet maiddái dakkár amas sániid lohkama main leat seammalágan oasit. +Seamma jagi ilmmai Buljo vuosttašskearru Saxapahaw mii rámpojuvvui ja ostojuvvui Kulturáđi oastinortnegii. +Su iežas čilgehusa mielde dat ledje giemasápmelaš sogŋostallanluođit, maid máŋgasat leuddestedje. +Anne Toril Balto oaivvilda Kárášjoga gielddas šaddat rievdadusat go son čohkká sátnejođiheaddji stuolus ja ovttasbargu Bargiidbellodagain orui jierpmáleamos. +Cealkkaoahppa čájeha mo buot dákkár +Dat maiddái čilgejuvvo soames ovttaskas vuođđolágamearrádusain, omd. +Olggobealde ledje 5 mearrafatnasa, muhtumat fievrreduvvon Leavnjjas Billávutnii čájáhussii dán beaivái. +NSRs riikkastivra lea NSR guovddáš válgastivra ja organisere válgabargguid sámediggeválggain, ovttas válgabiriid válgastivrraiguin. +Jos rittus eai leat guolleresurssat fidnemis, de ii leat doppe šat ássan- ja kulturvuođđu. +Aldrich, Robert, "Homojen ja lesbojen historia", girjjis Aldrich Robert (doaim. +Olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánat deattuhit iežaset cealkámušaid ahte eamiálbmogiid vuoigatvuođa kultuvrii ferte dulkot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođa geahččanguovllus. +Murud@samiskhs.no - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Sámediggevisti ollašuhttá buot govttolaš gáibádusaid ođđaáigásaš parlameantavistái. +Ulun Dulun oahppobuktagis lea lohkangirjji ja giellagirji oktan bargogirjjiiguin ja oktasaš ressursagirji eGirjin 3.-4. +Das lea sáme mearkabeaivvit ja dálkemearkkat dan lassin go leat sáme, Norgga, Suoma ja Ruoŧa levgenbeaivvit. +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Selvityksiä ja ohjeita 34/2014, Oikeusministeriö, s. 19. +Dát lea oktiibuot badjel bealli riikka álbmogis. +Odne fállojuvvo sámegielat gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllain ja joatkkaskuvllain. +1856: Lappiske sprogprøver: en samling af lappiske eventyr, ordsprog og graader. +Ođđa šalddis leat vázzinravddat guktuid bealde. +Ruvdnaprinsa deaivvadii maid soahteveteránaiguin Girkonjárgga friddjanbeassama muitin oktavuođas. +dahkan mas leat jietnadagat, stávvalat, sánit, gihput ja cealkagat. +Stories are an important element in this trade didactics, or manner of learning. +Visot dát dieđut leat jahkásaččat almmuhuvvon Sámi logut muitalit raportaráiddus 2007 rájes. +Sámedikkis leat njeallje bistevaš bargočoahkkima Máhttodepartemeanttain jagis main fáttát lea mánáidgárdi, vuođđooahpahus ja alit oahpahus. +Balto lohká sin ovddit áigodagas go ledje unnitlogus, bušeahtta oktavuođas, ahte ovddit jođiheamis ii lean respeakta ekonomiijahovdii ja maid son logai. +Mii eat dieđe mo loahpalaš boađus šaddá, muhto mii sáhttit gal dadjat ahte čájáhus lea ovtta láhkái dál jo álgán, dadjá Myrnes Balto. +CV, ja duođaštuvvon skuvla- ja bargoduođaštusa kopiijaid sádde čujuhussii: Tana kommune, Rådhusveien 24, 9845 TANA dahje e-poasttas:postmottak@tana. +Olu govaide maidda museas eai lean makkárge dieđut sáhtte báikkiolbmot muitalit detaljjaid nu ahte olbmot oasálaste. +Go jiekŋasmoarrama áigodat nohká, de geahččalanortnet galgá árvvoštallojuvvot ođđasis. +Sámegiela geavaheapmi čállingiellan lei jo 1600-logus álgán Ruoŧas ja dalá sámegiel girjjit orrot maiddái váikkuhan vuosttaš girjjiide mat prentejuvvojedje Norgga bealde. +Viiddis ja árvvas sierračájáhus True North Sámi Dáiddaguovddážis guoskkaha ja gieđahallá áigeguovdilis ja dálááiggi gažaldagaid Sápmái ja sámi kultuvrra hárrái. +Sohkabeali divvumii laktáseaddji dearvvašvuođabálvalusat gullet Suoma almmolaš dearvvašvuolafuolahussii. +Dán raportta čállinproseassa áigge ođđasat čálle dievdopára áhpehisvuođas. + (Sarmela 1988: 14.) +Dáid veardádallamiid vuođul lea vejolaš oaidnit rievdama adjektiivvaid geavaheamis. +Ovdal historjjás lámisvuođa leat sáhttán atnit juobe čuovvumuššan olbmo dahje su vánhemiid morála rihkkosiin, ja diekko bokte lámisvuohta jurddašuvvui ipmillaš ráŋggáštussan suddudeamis. +Metaáddejumiin fas oaivvilduvvo olbmo nákca guorahallat man muddui ja man láhkai ádde dan mii gaskkustuvvo ja fuobmát maid sáhttá dahkat jos ii leat ádden. +12:59 Njukčamánu 11. beaivi 2016 Bargiidbellodat vuittii skuvlaválggaid Guovdageainnus Bargiidbellodat (BB) oaččui liige eanemus jienaid Guovdageainnu skuvlaválggain. +Son válddii nama Haakon VII ja attii bárdnásis Alexanderii Olav nama. +Dán oktavuođas sáhtálii suokkardit lámis nissoniid sajádaga, masa sápmelašvuohta sáhttá etnalaš unnitlohkun buktit lasseelemeantta máŋggadáfot vealaheapmái. +Giellabearrašiid govvideapmi sohkamuorran (maiddái muhtimin heivehuv-von čoarvvušin) addá dakkár gova dego gielat livčče suorgásan iehčanassii almmá eará gielaid váikkuhusa haga njuolga vuođđogiela rájes. + (Almmustahtton 23.9.2013). +Ovdal láviiga váldit + (Messerschmidt 1981: 8.) +Ášši mearriduvvo vuosttaš gielddastivrračoahkkimis ođđajagis. 5. Buot Porsáŋggu ássiin lea evttohanvuoigatvuohta. +Dá oainnat beaivvi prográmma. +Hætta boagusta ja muittaša Svein Ole Sandvikain daid suohtas vásáhusaid mat sudnos leat leamašan daid vássán jagiid GLR:s. +Oahpuid ulbmilin lea saamenkäsityön artesaani -ámmátdutkkus, mii addá gelbbolašvuođa doaibmat "tuotantoryhmän jäsenenä tai omassa yrityksessä". +Mártá, jábmi oabbá, dadjá sutnje: "Hearrá, son bahčiida juo; son han lea leamaš hávddis juo njeallje beaivvi." 40 Jesus cealká: "In go mun cealkán dutnje ahte jos oskkut, de beasat oaidnit Ipmila hearvásvuođa?" 41 De sii fierahedje eret geađggi. +Buressivdniduvvon leat dat guđet jorggihit dohko. +ja bagadeami. +Vaikko orrot čavga nationála rámmat muhtimiid mielas, de ferte deattuhit, ahte skuvlaláhka ja sámi skuvlanjuolggadusat rahpet vejolašvuođa nannet sámi perspektiivva. +Huss (2001: 286 - 287) árvala, ahte okta sivva davviguovllu vehádatgielaid geahppáneapmái lei assimilašuvdnapolitihkain oktanaga dáhpáhuvvan modernisašuvdna. +Parlameantta evttohusa mielde sáhttá hupmat máŋggadáfot vealaheamis, jos vealaheapmi vuođđuduvvá +ovttastumit +Kristiansen lohká iežas hui duhtavažžan go beassá ruovttobáikkis gullat Lars Vaular. +Ávkkástallan lea oassin ruovttudoalu luonddubuktagiin sámi giliin. +Álggos leat oanehis guovttesánat cealkagat, dađistaga veaháš guhkit telegrámmahámat cealka-gat main sáhttá váilut verbála. +gielatvuhtii, lea deaŧalaš ahte bajit cehkiid oahpahusas ságastallojuvvo maiddái dakkár giellageavaheami birra mii ii vástit ovttagielat skuvlaoahpahusa norbmii. +Čilgen maiddái vuđolaččat dan, mo mii geavatlaččat čađaheimmet prošeavtta dainna ulbmiliin, ahte dán akšuvdnadutkanvuogi vuođul maid eará skuvllat ja oahpaheaddjit sáhtášedje álggahit sullasaš skuvlaovddidemiid. +Bagadalli ja čálli: Silja Somby Buvttadeaddji: Odd Levi Paulsen, Julev Film Jearaldagat čajaheami ja kopiijaid birra, váldde oktavuođa: Buvttadeaddji: Odd Levi Paulsen, odd. +Spáppastallan Dálošvákki giliviesus s. 3 geard-de vahkus, 10...quot;20 jagi. +Ich Bin Ein Berliner čájeha ođđa gielaid oahpahallama rahčamušaid. +Buot visttit ja luottat maid dahkat šaddet dakkaviđe oainnusin Nussira ruvkeguovllus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem - Nils-Aslak Valkeapää - Alkuperäiskansafilosofi Divttaid lassin, Áillohaš čálii maiddá esseijaid. +Beaivváš Sámi Teáhter lea maiddái dáppe. +- Lávvordaga áigot mii lágidit duodjemárkana gos min guossit sáhttet earret eará deaivvadit báikkálaš olbmuiguin ja oaidnit sámi duddjonmálle. +Iđut, Billefjord. +3 Dekoloniseren lea ođđasit oahppan +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Bihtánsámegillii mis leat prográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit moadde sáni. +Dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid mii áigut vuoruhit áigodagas: Sámediggeráđđi oaivvilda oahpahusvuogádat galgá leat sámi oahppi ja sámi servodaga dárbbuid mielde. +Ohcanáigemearri lea 7. b. cuoŋománus 2015. +Plána deattuha positiiva sierrameannudeami. +13:16 Njukčamánu 03. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Soapmásiin ledje geahččosávzzat mearrasámiid luhtte ja gođđe ieža ránuid. +Máhtolašvuohta muorrakonstrukšuvnnaid ja goallostemiid birra mat leat sámi árbevierut, geavahuvvojit dán dáiddabarggus, muhto ieš dáidda fuomášuhttá duohtavuođa mii lea mealgadis eret Sámis. +Čoakkáldaga ovdasánis čálli muitala, ahte son lea čállán máidnasiid bajás Báhčaveaji nuortalaččain dulkka vehkiin, guhte jorgalii daid ruoššagillii. +Moanaid olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnnaid ja politihkalaš doibmiid oktasaš cealkámuša mielde seahtá suokkardit, leago sierra transláhkii oppalohkái dárbu evttohuvvon nuppástusaid maŋŋel, vai heivejitgo juridihkalaš sohkabeali nannemii laktáseaddji njuolggadusat Dánmárkku málle mielde buorebut álbmotdiehtoláhkii. +Akšuvdna bistá gitta njukčamánu rádjái, ja politiijat háliidit ahte buohkat Deanus geavahit šelggona. +Norga lei okta dain máŋga stáhtain mat vuolláičálle dan reive mii sáddejuvvui, ja Álttá-julggaštus lea dál almmuhuvvon virggálaš dokumeantan ON váldočoahkkimii. +Čuolbman leamaš maiddái oahpahanjoavkku gáibádusat, man dihte sierra sámegielat joavkkuid eai leat sáhttán vuođđudit (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 227). +Maiddái sohkabeliide juhkkon skuvlalihkadeapmi doalaha vástádusaid mielde heteronormatiiva jurddašanvugiid ja das luohpan váikkuhivččii LHBTIQ -olbmuid dillái positiivvalaččat. +Dát gieđahallojit sierra kapihttalis. +Georg Haupt bajásšattai duddjon ja snihkken árbevieruin, sihke su áhčči ja áddjá leigga hoava stohppgálvosnihkkárat. + (Nergård 2004: 83-84.) +Studeanttat ohppet geađggi hábmet čikŋan. +Sápmelaš jávohisvuođa kultuvrra birra eanet kapihttalis 6.3.1. +Dáid ráđđádallamiid vuođul lihtodedje bealálaččat láhkateavstta man sihke Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi sáhtte doarjut. +Olbmo ássanbirrasa sierradárbbuid galggalii almmatge váldit vuhtii, vai maiddái lossadit lámisolbmot duođalaččat sáhtále eallit oassin sámeservoša ja oassálastit ovdamearkka dihte árbevirolaš sámi ealáhusaide. +Danne ávžžuha gielda buot gieldda ássiid, servviid, organisašuvnnaid, skuvllaid ja fitnodagaid, dahje mánáid fárrolágaid ollesolbmuiguin dieđihit iežaset ruhtačoaggin. +Ministtarčoahkkimiid gaskkas dollojit stáhtačálličoahkkimat ja čoahkkimat jođiheaddji ámmátolbmuid gaskkas (Senior Arctic officials, SAO). +Leimmet hutkan njuolggadusaid ja rávvagiid loggagirjjiid geavaheapmái ja čállimii (gč. +Keesing, Robert 1994: Colonial and Counter-Colonial Discourse in Melanesia (In Memoriam). +Neahttasiiddut vástidit vuođđogažaldagaid prošeavtta birra, nugo áigeplána, ovddideami ja geahččalanveršuvnnaid birra, ja boahtá leahkit ávkkálaš informášuvdnagáldu gait berošteddjiide. +Sámi girkoeallima strategiijaplánas čuožžu čállon: "Áimmahuššat sámegiela lea vuođđun sámi girkoeallimis ja norgga girku vuoruha barggu hui duođalaččat ". +Eira lea hirpmástuvvan váttis njuolggadusaid ja alla duollogoluid geažil maŋŋel go vieččai bohccofuođđariid Suomas Norgii. +Son movttáskii go geahčai Suoma televišuvnnas anime-ráiddu. +Beavdegirji lea oassi EU:a vuođđosoahpamuša nappo nu gohčoduvvon Lissabona soahpamuša. +Gonagas Haakon VII attii Podhale-brigadii "Den norske snoren", mii lea oalgebáddi mas leat Norgga našuvnnaivnnit, giitun sin soahtedoarjaga ovddas. +Čájáhusas lea fáddá guorahallan, vástádusa haga, lohká Synnøve Persen. +Girjegiela sojahuvvon sátneh "Diibmu lea jo vihtta" -nuhttii: Boađán, boađát, boahtá,bohte, boahtibeahtti, boahtiba, mii boahtit,boahtibehtet, bohtet. +Doppe lei lávlun ja sárdnun, muhto Gonagasbárra beasai maid gullat eanet Fruholmen birra - mii lea davimus čuovgistašuvdna fatnasiidda ja muitalusa mielde maiddái dat báiki gos leat buot garraseamos dálkkit olles Norggas. +Oahpahusa vuođđun galget leat sámi vásihusat ja báikkálaš sámi girkoeallin. +Dat daguhit maid guhkitáiggiváikkuhusaid nugo borasdávddaid, čivganvahágiid ja genehtalaš vahágiid. +Sii han leat min boahtteáigi ja geat fertejit leat guovddážis go mii odne čađahit politihkalaš barggu rievdadan dihti servodaga dakkárin go mii háliidit ahte galgá leat. +Lean čuvvon oahpaheddjiid maid go +Suoma bealde ortografiijabarggut álge easkka 1800-logus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ibrahima Mboob lea cealkán eret virggistis ráđđeealbmán Unjárggas Ibrahima háliida vuoruhit mánáidis ja danin lea veardidan, ahte ráđđealbmá virgi váldá menddo stuorra saji su eallimis. +Dát galget ollašuvvat juohke dearvvašvuolafuolahusa doaibmannávccaid mielde. +Lea son guhte lea várrugeamos dálus. +Erenomážit fátmmasteaddji vealaheami birra ságastaladettiin problemáhtalažžan šaddá dat ahte dál láhkaásaheamis +Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +Jávohisvuođa diskursa boahtá čielgasit ovdan LHBTIQ-sápmelaččaid birra ságastaladettiin sihke sámeservošis ja maiddái suopmelaš oktasašgottis. +Leat maiddái jearran, makkár lea gielalaš ja kultuvrralaš ortnegiid sorjavašvuohta. +Ovtta gaskka son lei Álgoálbmogiid máilbmeráđi kulturkoordináhtor, ja dan olis áŋgirušai lágidit álgoálbmotkulturfestivála, Davvi Šuvva 1979:s. +Árbevirolaš dieđu ekologalaš dimenšuvnna čilge Fikret Berkes nu, ahte dađistaga lea čohkkejuvvon diehtu, praksisat ja jáhkut, mat ovdánit heivehemiid vuođul ja sirdásit boahtte buolvvaide kultuvrralaš sirdimiid bokte ja dát diehtu lea oktavuođa birra buot daid gaskka mat ellet, daidda gullá maid olmmoš. +Muhtun áiggi maŋŋá fárrii son Arena UK riidenguovddážii oahppat profešunealla heastariidema, sprangrytter riidema. +Ludwig Laher (čálli) guoskkaha Unesco konvenšuvnnaid girjáivuođa, oktan dan man earáláhkai háhká ja čiekŋuda internationála korporašuvnnaide ja ahte lea váttis máŋgga riikka dáiddáriidda fidnet visa EU:i. +Son logai báhppan Uppsalas gos deaivvai C. A. Gottlunda. +Munnje lea illu bargagoahtit ovttas suinna ja buot eará bargiiguin, dadjá festiválahoavda Karoline Tveitnes Trollvik. +Oassálastán logaldallamiiguin máŋggaid seminárain ja kongreassain, sihke báikkálaš historjjálaš seminárain ja Máilmmihistorihkkáriid kongreassas Montrealas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Servodatvisttis Vuonnabađas bearjadaga borgemánu 29. beaivve Duolva Duottar čuojaha Vuonnabađas Duolva Duottar lea dáru-Sámi rapjoavku, gos nuorra Máze, Guovdageainnu ja Kárásjoga musihkkárat čuojahit. +Biddjo dušše okta busse goappátge kinos. +Dát ii guoskka čoahkkimiidda gos gielddastivra gieđahallá bušeahta/ ekonomiijaplána, dahje erenomáščoahkkimiidda. +Áirasat leat válljejuvvon njealji jahkái borgemánu vuosttaš beaivvi rájis dán jagi. +Dát mearrádus sáhttá váidot gielddalaš váidinorgánii hálddašanlága 28,2 § mielde. +Ságastallamat ja oassálastimat maiddái bukte ođđa geahččanguovlluid juo daninge, go boarrásot olbmot gehčče vássán áigái maŋit áiggi čalmmiiguin. +Dán dutkamušas lea maiddái okta badjesápmelaččain náitalan látterivgu, guhte duddjo bearrašii. +Bargu mii min mielas lea hui deaŧalaš, cealká stáhtaráđđi Rigmor Aasrud. +Suomas vuođđovuoigatvuođaođastusa okta guovddáš bealli lei ESČ-soahpamuša lasiheapmi vuođđoláhkii, vai vuođđoláganjuolggadusat čuvvot Suoma olmmošvuoigatvuhtii laktáseaddji geatnegasvuođaid. +Gielaid sáhttá morfologiija vuođul juohkit dakkárin main lea sátnesojahus ja dakkárin main ii leat sátnesojahus. +guol-li, dahje nu ahte eaŋkil konsonánta álggaha nuppi stávvala (geahnohis dássi), omd. +Dieđu (knowledge) rolla olbmo humána eallimis sáhttá atnit antropologiija geažil maiddái "kultuvran". +Melbøe ja earát (2016a). +Dákkár giellaoččodanagis oktanaga oamastuvvon guovttegielatvuohta gohčoduvvo simultána guovttegielat-vuohtan earuhan dihte suksessiiva guovttegielatvuođas, mas nubbi giella ohppojuvvo vuosttaš giela maŋŋá. +Sámeášši šaddá maiddái eanet álgoálbmotáššin. +Lámisolbmuid áššedovdamuš lea váldon vuhtii maiddái lámisolbmuid vuoigatvuođaid komitea nammadettiin. +Ibid., s. 2. +Lea dehálaš, ahte gustojeaddji diehtu seailu, go muđuid livččii váttis hukset eallima ja gávdnat eallinvejolašvuođaid eahpegustojeaddji dieđu veagas. +Stáhta oamasta dan huksega. +Gielladieđalaš tearpmain interfereansa oaivvilduvvo nuppi giela váikkuhus nubbái. +Dutkiid ipmárdusa mielde vuođđoskuvlaáiggit leat báhcán informánttaid millii dávjá bahča muitun, daningo diagnosa oažžuma maŋŋel olbmot leat meroštallagoahtán sin hui olu sin váttu dáfus servošis. +Ruvdnaprinsabárra fitnamin máilmmi davimus bieggamillopárkkas, Havøygavlen bieggapárkkas Muosát suohkanis. +NSR sámediggeáirras Ávjovári válgabiires Mathis Nilsen Eira, gii dál gieskat maid lea válljejuvvon FeFo stivrii, dajai čakčat ná NSR neahttasiidui: "Otná mineralláhka ii vuhtiiváldde doarvái bures sámiid beroštumiid. +Miellahttovuođainis guhtege miellahttu addá SDS fápmudusa šiehtadallat ja dahkat soahpamušaid Sámedikkiiguin, stáhtain, fylkkaiguin, suohkaniiguin ja eará ásahusaiguin. +2007-02-05 Loga eambbo Sami Radio Boazodoallošiehtadusa njuolggadusat 2006/07 Boazodoallonjuolggadusat prentejuvvojit juohke jagi oktan girjin sáme- ja dárogillii. +Mánná +Dákkár doaimmaid sáhttá vásihit go Várjjat Sámi Musea lágida sin jahkásaš geađgeáiggebeaivvi. +Ja vel eanebut sáhttet ná čoavdit čállingiela koda jos dasa lassin rávisolbmot veahkehit ja movttiidahttet sin dán proseassas (vrd. +Eanet dieđut: Kåre Balto, Sámedikki girjerájus 784 74 000, epost: kare. +tiiva aspeakta ii leat gávdnamis giellaoahpas (nugo dat lea oahpis generatiiva giellaoahpas), baicce giela geavahanvejolašvuođain dahje pragmatihkas. +Loahppa 0,3 milj. ruvnnuin evttohit nannet Sámedikki gozihanlávdegotti áššemeannudannávccaid dán jagi. +Buot dát geavvá dábálaččat ihcalassii ja oalle jođánit. +Doppe lea oainnat spábbačiekčanskuvla. +Eará guovlluin fas sáhttá šaddat buoret vejolašvuohta gilvit eatnamiid. +Sihke lohkan- ja čállinoahpahusa várás ráhkaduvvon oahppogirjjit ja oahpaheaddjirávvagat, ja maiddái oahpaheddjiid bargovuohki luohkkálanjas, čájehit ahte geavatlaš oahpahanvuogit dábálaččat eai čuovo dušše analyhtalaš dahje syntehtalaš bargovugiid málle (vrd. +Eanetlohkoráđđehusa politihkalaš vuođus de adnojuvvo vuođđun ahte galget joatkit Norgga dálkkádat- ja vuovdevuolgaga, ja lasihit jahkásaš juolludeami sullii 3 miljárdda ruvnno rádjai. +Dat mii lei buorre dáin visttiin lei ahte dat eai deaddán nu ollu, ledje nannosat ja álki hukset. +Ahkemearri ohcat mieđušteaddjiduođaštusa lea 8 jagi. +15:40 Golggotmánu 31. beaivi 2016 Kárášjoga ráđđealmmái Elfrid Boine lea sádden Bargobearráigehččui duođaštusa iežas čađahuvvon kurssas, mii lei gáibádussan. +Vuoigatvuođat mat galget leat dáhkádussan vai eai eret duvdde ja dagat sápmelaččaid vierisin guovlluide ja sámi kultuvrra ja eallinvuogi ávnnaslaš eavttuide. +Mii boahtit dahkat maid sáhttit oažžun dihte oahpaheaddji sámeluohkái, ja mii fertet maid veardidit eará vugiid go dušše álmmuhit virggi, lohká Fredriksen. +gillii. +Olgoministeriija lea doaibman aktiivvalaččat LHBTIQ -olmmošvuoigatvuođaid ovddideami várás maiddái Eurohpá ráđis. +Dat gáibida aisttan Keskitalo (gč. +Eatnigiela lávejit dálá guovtte- ja máŋggagielatvuođa girjjálašvuođas defineret máŋgga láhkai. +Stargatvuohta (invariance) dárkkuha, ahte ii lea vejolaš čállit ovtta sáni máŋga lágiin nugo dárogielas. +Dieđihanáigemearri lea golggotmánu 25. beaivve, ja álggaheapmi lea skábmamánu 4. beaivve. +Suv artihkkalin åvddånboahtá tjielggasit gåktu sáme máná, valla ietjá sáme aj, vuona stáhtas giehtadaláduvvin, daj ájgij gå nasjåvnå politihkka lij jut nasjåvnån galgaj liehket dåssju akta álmmuk aktisasj histåvråjn. +dát raporta s. 60 Melbøe ja earát 2016a), s. 13; Uttjek (2016), s. 47-48. +Vuosttaš mandáhta manná dan listii, mas lea stuorámus kvotieanta, mandáhta nr. guokte dasa mas lea nubbi stuorámus kvotieanta jna. +Valkeapää gárttai ieš gohčodit musihkas "ođđaáigge juoigamin", vaikko ieš ii nu liikon dan doahpagii. +Skuvlla čuovvu dakkár rutiinnaid ahte jus oahppit dahje váhnemat váldet oktavuođa, de galget oažžut vástádusa nu johtilit go vejolaš. +Dan lassin leat ollu lágat ja láhkaásahusat mat muddejit geahccanvuoigatvuoda ja geahccangáibádusa áššemeannudeami. +sojaheapmi, stávval, substantiiva, adjektiiva ja vearba. +1970-logus sámenuoraid siste beaggigođii ČSV, mii doarjjui sámelihkadusa. +ISSP mielde 1.000 vástideaddji leat unnimus mearrin, ja 1.400 vástideaddji leat válljenmunnesturrodaga norbman. +Goalmmádin nissonluohkás bođii Tiina Idström, ja son ádjánii 4 diimmu ja 42 minuhta. +Norggas ja Litauenis lea viiddis ovttasbargu, sihke politihkalaš dásis ja maiddái lea ovttasbargu ja lonohallan surggiin nugo dearvvašvuohta, johtalus, oahppu ja kultuvra. +Konsultašuvnnat galge dahkkojuvvot buori jáhkus ja dainna áigumušain ahte juksat ovttamielalašvuođa. +Ii leat sahtedohko, ahte 1970-logus sámiid morráneami maŋŋá kultuvrra gáhtten álggahuvvui juste dujiin. +Dáid goallosániid ja sátnegihpuid +Komišuvnna kárten galgá datte leat čearddalaččat bealákeahtes. +Oahppu ja karriera energiija- ja dálkkádatsuorggis. +Sverre Nordmo lei oahpisteaddjin ja muitaleaddji. +Buot dain metállain maid olbmot atnet lea veaikkis leamaš okta dain stuorámus váikkuhusain min servodaga ovdáneapmái. +Oahpaheaddji berošta diehtit, maid sii máhttet ovddežis, maid háliidit oahppat ja masa +Olmmoš gii dalle barggai doppe lea dál Arctic Golda stivrras. +Gohčoduvvo maid Dávggát-nástegovvan dahje Juoksan. +Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto reive Samii Littoi 28.5.1950. +Fredmana (2016) publikašuvnnas adno tearbma sequential multiple discrimination ja suomagielat publikašuvnnain das adno aitosaš jorgalusa mielde moninkertainen syrjintä (sá. +- Mus lea dakkár dovdu ahte mii eat šat leat hearrát iežamet viesus, go FeFo vuoruha boastut, lohká son. +Váldosivvan dasa leago šiehtadus, man vuođul Ukraina fidnii hálbbes gássa dan ovddas go Ruošša beasai marinabása bisuhit Krimas, ii leat šat fámus go Krima han gullá dál Ruššii. +Sámediggi háliida leat eaktudeaddjin boazodoallopolitihkkii, muhto eaktun dasa lea ahte boazodoallu ieš lea mielde ovddideamen Sámedikki politihka. +Dat máksá ahte giellarievdamat sáhttet geavvat sihke siskkáldas proseassan, masa eai váikkut eará gielat, ja dakkár rievdanproseassan man duohken lea nuppi giela váikkuhus (gč. +Rabas gáldokoda vuođđojurdagiid mielde prošeakta bidjá varga visot dokumentášuvnna mii gullo bargui neahttasiidduide. +Bylund (2011) čájeha mo maiddái aspeakta giellaoahpalaš kategoriijan váikkuha dasa mo olmmoš ádde dáhpáhusaid dahje geavvamiid. +Muhto sii eai ovddas Sámedikki stivrras, mearkkaša ahte Sámedikkis ii leat váldi sin bagadit. +sámegillii, ja nuba ovdamearkka dihte sámegielat erenomášmánná gártá dákkár dilis bajásšaddat praktihkas suomagielagin. +Muhtin dilálašvuođain, erenomážit eaŋgalsgielat teavsttain, tearpmain multiple discrimination sáhttá čujuhit maid ovtta máŋggadáfot vealaheami hápmái, ja dalle dat dulkojuvvo oktan vealaheami vuođđotiipan. +Áppesgirjjiid kontrakšuvdnavearbbain leat eanemustá et-loahppasaš vearbbat +Gielddas lea borramušbuvda, bensiidnastášuvdna oktan poasttain, kafea, italienska restauranta ja silbarávdi. +Matematihkalaš jurddašeapmi ovdána oktanaga oppalaš matematihkalaš návccaid (omd. +Sii geat dál jo várrejit saji ja mákset oasálastindivvaga, leat leat sihkkarastán saji. +- Dál ferte gal váldit ovtta beaivvi háválassii, muhto ii hal duoddaris ge várra vaikko man guhká bistte ealát, nu ahte mii hal gulul šaddat siiggahišgoahtit ealuin davás ja geasseorohaga guvlui, árvvoštallá son. +Almmuhuvvon ikte, dii. 12:25 Juovlamánu 06. beaivi 2016 2009 rájes lea gonorédávda lassánan 216 proseanttain Norggas. +18:17 Cuoŋománu 06. beaivi 2016 Nu lohká Johan Ivvar Gaup, ovdalaš heargegilvvuid World Cup loahpaheami dán sotnabeaivvi, gos su heargi lea njunnošis vuoitit olles gilvvuid. +Nubbi informánta ii leat vel muitalan iežas buot fulkkiide ahte gullá seksuála- ja sohkabealleunnitlohku. +3.5 Gielladiđolašvuohta čállingiela oahpahallamii ávkin +Árbevirolaš ealáhusaiguin bargan vejolašvuođaid mielde lea dehálaš, daningo dat sihke eastada ovddalgihtii olbmuid eretduvdáseami iežas servošis ja doalaha maid olbmuid vuoiŋŋalaš buresbirgejumi. +Jus čuožžila eahpádus lága dulkomis, de gusto láhka dárogillii, nu mo Stuorradiggi dan lea mearridan. +Govva: Plan Arkitekter/ Stáhta geaidnodoaimmahat - Ođđa Deanu šaldi šaddá eananmearka Čakčat álget huksen ođđa šaldi Deanus, šaldi galgá leat gárvvis 2019:s. +Hopp til hovedinnholdet på siden Muittuhat gulaskuddanáigemeari - gulaskuddan/ Deanu gieldda meahcástanplána Biras-, eanadoallo- ja meahcástanlávdegotti jođiheaddji, Ulf Ballo, muittuha áigemeari buktit cealkámuša meahcástanplánii. +Gáffe ja juoiddáid borrat. +Nuppelohkái máná leat váldon eret ruovttuin, ja leat dál almmolaš fuolahusa geahčus Guovdageainnus. +Sii háliidit guđe guvlui sámi dáidda lea ovdáneamen ja goas dát ulbmilat galget ollašuhttojuvvot. +Raporttas boahtá ovdan maid jienastangelbbolaččat - nappo informánttat agis 19-79 jagi - leat vástidan gažaldagaide Sámedikki birra. +Dán jagáš Márkomeannu váldočájáhus lea ovttasbargu sámi arkiteavtta Joar Nango, dáiddára Sille Storihle ja viessogálvohábmejeaddji Silje Figenschou Thoresen gaskkas. +Dat sáhttet molsašuddat ovttaskas konsonánttain dahje seammalágan duppalkonsonánttain. +Skuvla lea doaibman 1983 rájes. +Listtus oainnát man máŋggas leat dieđihuvvon eksámeniidda čakčat 2009. +_________________ 1995: Čalbmemihttu. +Juste postmodernismma ja dekonialismma kritesejerit relativismma geažil, go eandalit dat ávkkástallet etnodiehtagiin. +Namma galgá čállot ovtta dain gielan mii geavahuvvo dan guovllus. +Nænnoes jïh ahkedh gïelebarkoe maanide Sámediggeráđđi háliida bidjat johtui duohtavuođa- ja soabadanproseassaid dáruiduhttinpolitihkas. +Geahččalanáigodagas fuomášuvvui ahte Buolbmágis leat musihkkarohkosat lassánan ja Deanu ipmilbálvalusain lea sámegiela geavaheapmi lassánan. +08:29 Guovvamánu 26. beaivi 2016 Boazu vuojáhallan, biilabuollin ja lobihis skohtervuodjin leat oasit áššiin maid politiijat leat ikte eahkedis gieđahallan. +Láhttagielat olbmuide galgá lágidit dulkonbálvalusaid dulkonbálvaluslága mielde. +Beare maŋimuš vihtta jagi lea su bargobáiki sirdašuvvan Girkonjárggas, Ruošša duoddarii, internašunála eamiálbmotarenaide sihke New Yorkii, Moskvai ja Kanadai. +Min dállodoallit dihtet ahte beaivvit dállodoalus dahket buori, ja rahpet šilju nu ahte earát ge besset oassálastit dállodoalloeallimii. +Gielladiđolašvuođa nannemii, erenoamážit dasa mii guoská guovtte +Vuođđovuoigatvuođaođastusa ovdabargguid mielde persovnnalaš friddjavuohta lea dábálaš vuođđovuoigatvuohta, mii suodjala olbmo sihke fysalaš ja dáhtu friddjavuođa ja iešmearridanvuoigatvuođa. +Guovttegielatvuohta mielddisbuktá kognitiiva ja metakognitiiva ovdamuniid. +Ođđa sániid sáhttit čilget definišuvnnaiguin dahje eahpenjuolgga vugiin go geavahit daid dakkár oktavuođain main oahpes sániid vuođul čielgá ođđa sáni mearkkašupmi. +Earret eará hábmet sisdoalu, sihkkarastit čállosa siskkáldas konsisteanssa, dárkkistit čujuhusaid ja gálduid gaskavuođa, ja lágidit čállosa nu ahte lea vejolaš earáide iskat čállosa luohtehahttivuođa ja doallevašvuođa. +Son lea nuorra, ja ii leat bargan fitnodagain go golbma jagi. +Danen la dat stuor hásstalus Sámediggáj gullen ietjas dahkat vuona fábmodusáj gå li gatjálvisá ma guosski åvddånahttemav ednambargos sáme guovlojs. +Boazodoallu buvttada vuosttažettiin bierggu, muhto maiddái duoljis ja čoarvvis atnet ávkki. +Čujuhusas: https://www.ilga-europe.org/who-we-are/what-ilga-europe. +Sauli Guttorm lea váldán govaid. +Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi čoahkkinbovdehus 111212.pdf E-post: post@kafjord. +Rovvi lea aliminiumas dahkkon ja fagverk-lágan rovvi. +Fitnodagas leat 24 bargi 18,95 jahkedoaimmas. +Committee on Economic, Social and Cultural Rights, Concluding Observations on the sixth periodic report of Finland, 17. +Das leat dieđut galli mánás lea sámegiella 1. giellan, 2. giellan dahje eará sámegielat fálaldat vuođđoskuvllas. +Dán jagi lea 23. geardi go Nilut Cup lágiduvvo, ja oktiibuot 21 joavkku leat dieđihuvvon čiekčamiidda - 14 dievdojoavkku ja guhtta nissonjoavkku. +Sámediggi bargá ovttas DG:iin earret eará dan Norgga šiehtadallansáttagottis, mii galgá šiehtadallat ođđa soahpamuša guolásteamis riikkarájás. +Maŋŋil lea son leamaš sadjásašinšenevra ja jođihan olu oljo- ja gássafitnodagaid Eurohpás, earret eará Ormen Lange olggobealde Mørerittu dan gelddolaš áiggis go gávdnosat galge ráddjejuvvot ja huksenčovdosat válljejuvvot. +Árbevirolaš servošiin diehtu sirdása earret eará njálmmálaččat, muhto njálmmálaš árbevierru ii oro leamen leat fámolaš vuohki seailluhit omd. +_______________ 1999: Sisti. +Hálbbit kursadivva skuvlamánáide geat ásset Unjárgga gielddas (maiddái joatkaskuvla nuoraide). +Sámedikki dáiddaoastinlávdegottis leat sámi govvadáiddárat ja duojárat. +Rivas Velarde (2014) dutkamuša mielde dát seamma, máŋga iešguđet kristtalaš árbevieruin bohciideaddji oaidnu lea historjjálaččat sirdašuvvan Eurohpás kolonialismma áigge iešguđet riikii ja daid eamiálbmotservošiidda. +Olmmoš gean lusa lei vuolgán, ii ožžon šat ráfi ja fertii vuolgit olggos fággádallat suinna. +Gielain +Nuppe beaivvi fáttát leat earret eará mátkeealáhus ja akvakultuvra. +Sámegiella 2 ja sámegiella fágii leat buvttadeamen Gággi 4-7 Máhttolokten 13s mielde. +skuvlla árvvoštallanduođaštusain boahtá ovdan. +Čielggadan (1) makkár elemeanttaiguin mánná ovdanbuktá direktiivvaid, (2) mot direktiivvaid oččodeapmi ovdána guorahallanáigodagas ja (3) makkár ovttalágánvuođat ja erohusat máná ja rávisolbmo direktiivvain leat. +SDS galgá láhčit dili miellahtuidasas dákkár fágaidrasttildeaddji ovttasbargui informašuvnna ja fágapolitihkalaš dialogain daid eará dáiddárservviiguin. +Ruoššabeale sámiide lea láhččojuvvo sadji Sámi parlamentáralaš ráđđái. +Manne nu lea váttis diehtit, muhto dat goit ráfehuhttá. + - Jacquetta Megarry - Stanley Nisbet - Eric Hoyle (doaimm. +Stordahl +transnieiddaid jiena nuppástuvvama ja dušši kirurgalaš doaimmaid dego maiddái sosiála ja psyhkalaš čuolmmaid. +Deanu dálveriemuid oktavuođas lágiduvvui vuosttaš háve sihke skohtercrossa ja drag Deanu alde, Ruostafielmmás. +Dárogiel girjjálašvuođas lea guhká leamaš vierrun ahte geavahuvvojit standárdašiehtadusat, maid leat šiehtadan girječálliidsearvvit ja Norgga lágádusaidsearvi. +Bartasajit leat Vuorašjávrri lahka Guovdagainnu suohkanis. +Rovvi lea čáppa luonddus ja rasttida gorssa mii lea 150 mehtera čieŋu. +Go leat seamma mađe jienastagat, de lea jođiheaddjis duppaljienastat. +Sámi Giellagáldu stáhtabušeahtas Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta lea juolludan 2 mill davviriikkalaš giel.. +Länsman & Tervaniemi 2012: 34). +Jus ođasmahttin galgá lihkostuvvat, de fertejit buohkat skuvllas geatnegahttot searvat bargui. +Ibid., 6.2.2. +Lappalainen, Seija 2001: Rimpparemmin parhaita paloja. +Šiehtadallansáttagottiin leat stáhta eiseválddiid, guolásteami vuoigatvuođaoamasteddjiid ja sámedikkiid ovddasteaddjit. +Čielggadus ávžžuha ráhkadit maid našuvnnalaš strategiija dahje doaibmaprográmma, mat doarjjole seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dievaslaš ollašuvvama. +Cree-álbmot Saskatchewanis adde stuora illuvásáhusa iežaset powwow-dánsunjoavkkuineaset, ja erenoamážit dagai Bill Britton hoop-dánssainis váikkuhusa. +Vuođđovuoigatvuođa 7 §:a momeantta 1 dáhkida juohkehažžii vuoigatvuođa persovnnalaš friddjavuhtii ja oadjebasvuhtii. +Gait divnnat geain lea gullevašvuohta suohkanii sáhttet oassálastit. +Dušše fal formála ovttaveardásašvuohta ii leat álohii doarvái, muhto mihttomearrin lea sihkkarastit duođalaš ovttaveardásašvuođa. +Vásáhusoahppananalysa sulastahttá dekoloniseren málle, muhto fátmmasta viidábut, ja fáttát leat eatnagat. +Boahttevaš sátnejođiheaddji muitala ahte sii válljejedje ovttasbargagoahtit Bargiidbellodagain, go háliidedje duođalaš ovttasbargoguimmiid. +Dán áššis sáhtát guldalit ođđa ráppa. 15:58 Geassemánu 03. beaivi 2015 Oslo gávpotráđđi ságastallá áinnas Sámedikkiin sámi guoskevaš virggiid almmuheami ja virgádeami birra. +Ovttagielat bearrašis ja birrasis vuosttašgiella vástidage dan gillii maid njuorat mánná oahppagoahtá jo ovdal riegádeami. +gat systemáhtalaččat lohkanstrategiijaiguin mat leat heivehuvvon lohkama ulbmilii ja iešguđetlágan teavsttaide fágas. +Research and indigenous peoples, Lontoo & New York: Zed Books Ltd. (1999). +Ja árbevieru mielde čoahkkanedje sii Šloahta Loddesálii almmolaš govvedeapmái. + - Lapin Kansa 22.6.1999 s. 8. +Son lea háldogiddagasas gitta skábmamánu 25. beaivái, ja dakka maŋŋel galgá diggi. +Oahpaheaddjit leat čájehan, ahte sámi pedagogihka lea vejolaš ovddidit praksisis. +Báikkálaš jođiheaddjit (rektorat) jođihedje proseassa iežaset skuvllas, dolle jámma čoahkkimiid oahpaheddjiiguin, fuolahedje ahte oahpaheaddjit dokumenterejit proseassa logga ja govaid bokte, dolle oktavuođa váhnemiiguin ja lagasservodagain, ovdanbukte akšuvdnadutkan barggu ja bohtosiid almmolaččat, ja dolle oktavuođa dutkiiguin. +Govvaeahket láidesteaddji ja historkihkkár Arvid Petterson čájehii govaid RDM-PM govvavuorkkás ja Else Samuelsena priváhta čgovvačoakkáldagas. +Soai leigga doaktára luhtte beaivet leamaš ja ožžon dálkasa bealljenávhllaga vuostá, ja dál in lean ge šat nu bávččas. +Biegga šuvai ja njurggui viessonurkkiide ja čuorbmasat spohkke garrasit lásiid vuostá. +Searvegodderáđđái válljejuvvo 4 áirras Buolbmágis ja 4 Deanus, dasa lassin suohkanbáhppa. +Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis Boazodoalu árbevirolaš ekologalaš máhttu ja hálddašanvuogit unnán váldojuvvojit mielde iešguđetge stivrenproseassaide mat váikkuhit boazoealáhussii. +Jagi 2010 bušeahtta, gullevaš ekonomiijaplánain mearriduvvui gielddastivrras juovlamánu 16.beaivvi. +Vuosttaš geardde mielde eanetlogus Johttisámiidlisttu lea leamaš guktii ovdal mielde Kárášjoga gieldda válggain ja vuosttaš geardde lea mielde eanetlogus. +Ja muhtimat basset nai láhttiid ja basadanlanja juohke vahkku. +Raporta mielde muhtumat oaivvildit, ahte go "samisk utbildningsfilosofi" ja dutkanvuođđu váilu, de lea váttis hukset skuvlla mas sámi árvvut ja giella dahket vuođu. +Plánaguovlu sisdoallá otnáš vieččahaga ja viiddideami davás-oarjjás guvlui. +Norggas eai dáidde leamaš nu ollu sápmelaččat ja sámegiel hállit go dál. +Arkiivagáldut +_______________ 2000: Gákti. +- Go Norga oaččui sierra vuođđolága, de álggii demokratiija.- Mii lea demokratiija? +Dan oahpahusas lei maid servodatfága, rehketdoallu, ja motatevdnen. +Dan čájeha raporta maid Telemarkforsking lea čállán Sámedikki ovddas. +Juoigangielddus lea dál hávdáduvvon oalát. +Sulastahttet máidnasa, novealla ja teáhterbihtá. +Girko- ja oahpahisdepartemeanta mearrádusa vuođul lea Sámedikkis váldi mearridit láhkaásahusa dákkár oahpahusa sisdoalu birra. +Girji lea rievdaduvvon ja ođđasit deaddiluvvon nuohtaiguin ja teavsttaiguin. +TV-ášši lea sámegillii muhto čálálaš ášši lea Ruoŧagillii: Disputere sámi dearvvašvuođadutkama birra Ovttastahtti journalistihkka čohkke journalisttaid - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Danin adnojuvvo dehálažžan ahte dát joatkašuvvá ja ovdánahttojuvvo. +Min čeahpes fysioterapevta heaitá Son háliida giitit iežas golmma bargojagi ovddas Unjárgga gielddas. +Dáidá dát sivvan dasa ahte moadde duhát olbmo gallededje diimmá Vuonnamárkanii? +Gielalaš repertoára viiddideapmi čuovvu rattát fágalaš ovdánemiin. +Mearrasámi siida lea dološ mearrasámi orrunbáikkiid mielde ráhkaduvvon ja doppe lea sihke jorbagoahti, oktasaš goahti, áiti mas lea fanas ja guollejielli. +Áiggi mielde šaddá son ge bargagoahtit boazodoalu árbevirolaš bargguid, muhto go son galgá goddit vuotnjala, de biehttala dahkamis dan. +Ovdagotti mearrádusevttohus gielddastivrii čuodjá ná: Ráđđealmmái gohčuhallá bidjat johtui dárbbašlaš doaibmabijuid dássidit doaimma juolluduvvon rámmaid siskkobealde. +Hoavvahoavda lea Gonagaslaš hoava bajemus jođiheaddji ja lea jurista. +Maŋŋá go sámediggeválga lea dohkkehuvvon, de vállje Sámedikki ođđa dievasčoahkkin lahtuid Sámedikki čoahkkinjođihangoddái. +Maŋit láhka fas mearkkaša dan ahte registrerejuvvon guimmešlihtu oassebealit eaba sáhte adopteret ovttas. +Dát bargovuohki lihkostuvvá buoremusat go oahpaheaddjis lea buorre giellaoahppamáhttu mainna sáhttá ovttastahttit giellaoahpa čállinbargguide. +SDS dáiddapolitihka lea golmma oasi vuođul: allianssat (lihtut), dialoga ja fakta. +Raporta čalmmustahttá earret eará lámisvuođabálvalusaid meari ja + - Raili Huopainen (doaimm. +Vealaheapmi sápmelašvuođa dihte laktása dávjá sámegielat bálvalusaid oččodeapmái. +Guokte váldo ávdnasa mat daguhit suvrra arvvi leat rišša- ja nitrogenaovttastusat; riššadioksiida ja nitrigenoksiidat. +Viššalis čállingiela geavaheapmi nanne riektačállindiđolašvuođa muhto dasa lassin ferte maiddái oahpaheaddji rávvet ja neavvut ohppiid čállinbargguin, vai diđolašvuohta ciekkašii aktiivvalaš máhttun teakstabuvttadeamis. +Okta informánta muitala maid ahte son lea heađuštuvvon iežas sápmelašvuohta dihte dalle go lei nuppi ceahki skuvlejumis. +Lohkanmearri válljejuvvo dán listtus, muhto studeanta sáhttá maiddái evttohit eará girjjálašvuođa: Björk, Lennart & Räisänen, Christine 1997: Research Papers in the Humanities: Linguistics. +Sámiid lihkadus - Samii Litto +Su oainnu mielde čállojuvvon sátni áddejuvvo oktan govvan ja oktan jietnadahkan ja dán vuođul fertege oahppi vuos beassat visuálalaččat ja auditiivvalaččat oahppat sátnegovaid (omd. +Dán jagi, nie movt ovddit jagiin ge, leat mii ožžon ollu buriid ohcamiid, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Earret Prinssaid geain lea árberiekti, olgorit fyrsttaid ja stáhtaoaivámuččaid, de galggai Norgga Ledjon riddáriid lohku álo leat ráddjejuvvon 12 olbmui. +Maiddái pasienttalága 3 § sisttisdoallá vealahangielddu. +gos lea? +Olgoriikkaministeriija eahpevirggálaš suomagielat jorgalus 10.4.2017, s. 3. +Politibálvá Frank Nilsen ii loga háliidit nu ollu eanet muitalit go ahte sii leat dál dutkamin ášši. +Bealuštii iežas nákkošdutkamuša odne bearjadaga 14.10. +Lunššas mii lei maŋŋá konferánssa, beasai Gonagas Harald čuovvut máŋga sáhkavuoru arktalaš guovllu iskkademiid ja dálkkádatdutkamiid birra. +Blant annet FYSAKs trimbøker, aktivitetskalender og tilskudd til lag og foreninger. +Saksa 2000: B 12.) +Sámi Dáiddačehpiid Searvi - Ivvar Ivvárgeavli 3, N-9730 Kárášjohka SDS, vuođđuduvvon 1979, ulbmil lea doaibmat buot sámi govvadáiddáriid, dáiddaduojáriid ja dáiddalaš govvideddjiid fágalaš searvin. +- Dán álbmotčoahkkima panelii eat leat fuollan ovtta ge politihkkara, go das galget čohkkát aivve fágaolbmot, nu go earret eará politiija, psykologa ja doavttir. +13:34 Njukčamánu 11. beaivi 2016 20 máná ain vuordinlisttus čakčii Álttá Siidda mánáidgárddi vuordinlistu ii leat otnon maŋŋel go dál leat juohkán boahtte čavčča mánáidgárdesajiid. + (Sarmela 1988: 19 - 20, 32.) +Beaiveguovdil leigga dát guokte guolásteaddji lobiheamet bivdime Deanus. 14:47 Borgemánu 17. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Lea oalle guhkes áigi go Ávvir vuosttaš geardde čálii ahte Sámi Filbmafestivála lea reastaluvvame. +Ohcanskovi mielddusin čuovvu maid bagadallan. +1990-logus mearriduvvui ahte stáhtaráđđesála fertejedje stuoridit go dan lanjas ii lean doarvái sadji. +Dasa lassin čilgehus galgá čájehit ahte son eallá dán sohkabealrolla mielde ja ahte son lea steriliserejuvvon dahje son eará siva dihte ii bastte lassánit. +Plána- ja huksenlága § 12-8 vuođul várrejuvvo dál ahte plánabarggut álggahuvvojit guovllus. +Human eŋgelasgiela . +Bajjelttjála: Gal dat oahppá go stuorrola Tiemá: Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak Dát girjje l bagádallam mánájgárde barggijda, valla máhttá aj aneduvvat skåvlån. +Stockholm. +BEAR (WGIP) álgoálbmogiid bargojoavkku lea Guovlluráđđi nammadan ja dat ásahuvvui bistevažžan 1995:s. +Geahča videoid áššis. 17:49 Borgemánu 10. beaivi 2015 Rámis go Bådådjos lea dáhtu ovttasbargat Mannan lávvardaga vuolláičállojuvvui Bådådjo suohkana ja Sámedikki ovttasbargošiehtadus. +Elsa Laula Renberg lei maiddái son gii vuođđudii "Brurskanken Samiske Kvindeforening", mii álggahuvvui Helgelánddas Nordlánddas juovlamánu 5. beaivvi 1910. +Sávvamis Deanu gielda bidjá johtui dán ortnega, erenomážit dan dihtii go mii leat ožžon ruovttoluotta stuorra oasi geavaheddjiin ovddeš fuollainstitušuvnnain. +Larsen lei mielde Norgga sáttagottis, maid mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttinministtar Inga Marte Thorkildsen jođihii. +Lága máná fuolaheami ja deaivvadanvuoigatvuođa (361/1983) 11 §:s mearriduvvo máná sávaldagaid ja oaiviliid čielggadeamis. +Dáid nu gohčoduvvon rissebáktevisttiin ledje guokte árrana vistti guhkkodatávssá mielde ja vel moadde uskkádaga. +Juohkehaččas geas leat bohccot, ferte leat iežas mearka, bealljemearka. +Niiniluoto, Ilkka 1992: Taitotieto. +Sáhttá olahit máilmminjunnošiid Go dat lea daddjon, ahte sáhttá olahit máilmminjunnošiid-, de lohká Rune Rebne ahte dalle ii leat doarvái ahte dušše leat attáldagat. +Dán maŋŋel čuolddašuvvojit jearahallamiin badjánan vuogit eastadit sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami ovddalgihtii boahtteáiggis ja mo vealaheamis juo gillán olbmuid sáhtálii doarjut. +Dieppe lea maid Gonagasgeađgi ja Dronnetbeavdi 1905 rájes. +Gåvvimáhpparahtájn váren ja fierván váttsatjit lij sunji terapijan. + (Skolverket 2003: 12.) +Sámediggi lea gávdnan orrunsajiid, bálvvosbáikkiid, hávddiid, bivdorokkiid, boazoáiddiid geađggis ja máŋga eará sámi kulturmuittu Báhccavuona-Hámmárfeastta linnjá guoras. +Dát guoská sidjiide geat hálidivčče válbmet muoraid vuovdináhkái dahje iežaset atnui. +Mun lean dovdan ahte boazosámi nissonolbmuin lei ja lea alla árvu. +Boarrásamos gálduin Hirvonena mielde Rheen (1671) dárkkuha almmáiolbmo doahplapp ja nissonolbmo doahpagiin lappernes kvinnefolk . +Sivvan dasa lea ahte Magga lea sihke čállán ahte muitalan jearahallamis ahte dat lei ortografiijabarggu deháleamos prinsihppa. +Sámeskuvlla stáhtus ja sámi mánáid eavttut ja lágalaš rievttit bisuhit ja oahppat iežaset giela skuvllas eai leat seammá nannosit dáhkiduvvon buot riikkain. +fuolastuvvan dain váttes diliin, maid vásihit lámisolbmot, geat vealahuvvojit máŋggageardásaččat dahje roavvásit. +Galbma guovlluin kondenserejuvvojit ovttadagat ja darvánit birrasii. +Ale ása eará sajis go vuoiŋŋa ruvsogárddis. +Skuvllas leat sierra sámegielluohkát (S-luohkát), oahpahus lea sámegillii. +leat (deaddostávval) lea-ba (deaddostávval + deattohisstávval) leah-ki-me (deaddostávval + deattohisstávval + deattohisstávval) beat-na-gii-guin (deaddostávval + deattohisstávval + deattohis-stávval + deattohisstávval) +Máŋgasat Melbøe ja earáid (2016) dutkamušas jearahallon olbmot almmatge háliidit bargat namalassii árbevirolaš sámi ealáhusaiguin. +Maiddái čuojakeahtes jietnadagat [, [, [, [ja [čállojuvvojit guvttiin bustávain: hj, hl, hm, hn ja hr nugo sániin dahje, gihli, liehmu, čáihni ja guoikgáhrit. +Ambulánsahelikopteriin leat girdi, gádjunolmmái ja anestesidoavttir. +Lohkan lea teavstta dekoden, dábálaččat teavstta mii lea čállojuvvon riektačállinvuogádaga mielde. +Oza alccesat das suotnjarastima alege oza eará go mu. +Dat ahte mu dutkamuša, mainna lean teorehtalaččat bargan máŋgalogi jagi, implementerejuvvo praksisii, čájeha dan geavatlaš ávkki ja doallevašvuođa ja bidjá ođđa vuođu viidáset bargui sámi árbevieruin ja gaskostanvugiin hukset sámi pedagogihka. +Ná láhttet mii Se! +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielda ohcá dan jagi maid Nkom-ruđaid fibera ásaheapmái 22. March 2016 av Bill Sørensen Dađi bahábut ii ožžon Deanu gielda ruđaid fibera ásaheapmái diimmáš ohcamušas Nkom:i. +Sin ruovttusiiddus leat dieđut ja ohcanrávvagat dárogillii ja sámegilli. +Tyst kunskap, silent knowledge, tacit knowledge, vaitotieto, hiljainen tieto. +Dutkkus lea oassin IPY EALÁT dutkanprošeavttas. +184 /D.a.2/2017. +Doalut leat Gáivuona girjeráju ja Davvi-Romssa Gáivuon-museaossodaga ovttasbargoprošeakta. +Fatnasis leat dutkit guđet geahččalit gávnnahit manne nu dáhpáhuvvá, ja movt. 19.03.2015 Norgga - Látvia suodjalusovttasbargu Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet čuovuiga eske ovdalgaskabeaivvi H.E. Presideantta Andris Bērziņš MS Baronen fatnasii. +3.7 Preassa lea geatnegahtton ovdanbuktit oaivilsisdoalu das mii geavahuvvo gažaduvvon olbmo cealkámušain. +Ii mannan ge guhká ovdal go balsa eallái, ja su guvlui lei guovža ruohtastan. +Italia lea okta máilmmi stuorámus ekonomiijain ja lea dehálaš riika gávppašeami dáfus Norgii. +Suokkardallamis galggalii giddet fuomášumi vuollel 18-jahkásačča ovdui ja vuoigatvuhtii mearridit áššiid, mat gusket su, su agi ja čálganmuttu mielde. +1. Nubbi molssaeaktu lea dieđihit ealáhusaktevrraide ahte ii leat vuođđu ohcat- ja roggat minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti ja ahte Sámediggi danin garrasit vuostálastá dákkár doaimma. +Dasa lea dárbu álgooahpahusas mas galgá sáhttit oahppi hállangiela suopmana iešvuođaid váldit vuhtii čállinoahpahusas, man vuolggasadjin lea jietnadaga ja bustáva oktavuohta. +Ja dalle jurddašan erenoamážit ahte politihkas ferte čielgaseappot čalmmustahttit gávpotássama. +Norggas ja Ruoŧas leat dutkan olbmuid, geain lea sámi duogáš, dearvvašvuođadili. +Jus lea dušše 10 proseantta unnit dahje eanet guollemáddodat, de eat nagot mii dan oaidnit, čilge Erik Berg Mearradutkaninstituhtas Romssas, ja lasiha ahte ferte leat stuorát lassáneapmi ovdal go sii oidnet dan. +Čuovvuleapmi luonddujienaid geahččaleapmái mat álggus gullojedje skearrus "Sápmi vuoi Sápmi" (1982). +Servise lea ráhkadan dovddus fránska gollečeahppi gean namma lea Odiot, ja das leat golbmanuppelohkái oasi. +Dasa lassin lea Gustafssona áššehas váruhuvvon nuppi veahkaváldimis maid, muhto sus lea doaivva ahte dievddut áššehuvvaba. +Das lea vássánáigi doaimma vuođđun ja galgá min ráhkkanahttit dustet boahtteáiggi. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Bárbmoáirras jietnagirji Máinnasromána "Bárbmoáirras" lea fikšuvdna mii gaskkusta doložiid ja dálážiid vai boahtte buolvvat maid beasašedje muosáhit máttuideamet rikkis máinnastanárbbi. +Girjjis: Quinn, Gerard & Degener et al (2002), s. 181-184. +Jos fuomášat meattáhusaid dahje boasttu-analiissaid, de sáhtát čállit reivve Sámi giellateknologiijaprošektii. +Fonemaid ovttastupmi dohkálaš sámegiela stávvalin ja stávvaliid ovttastupmi dohkálaš sámegiela táktan duddjojit dohkálaš sámegiel sániid. +Dás sáhtát viežžat mildosiid main leat detáljat bušeahtas ja divatregulatiivvas. +Dát lea oahppu mii lea rabas maiddái ohcciide geat eai leat siste bachelorprográmmas. +Juohke joavku beassá bargat 14 beaivve. +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija, Dásseárvoláhka 2015, Dieđihančálus, s. 10. +Dattetge teorehtalaččat in das ollásit ávkašuvvan, muhto das lea goittotge báikkálaš lahkonanvuohki. +Dál go intenšuvdna soahpamuš lea vuolláičállon, de lea dán golmma intenšuvdnabeliin áigumuš searvat stuorebuš fierpmádahkii, nammalassi Uarctic fierpmádahkii. +Mearrasámi kultuvra, vuonnabivdu, rievssatbivdu, krabbabivdu, gaskaijabeaivváš, luossabivdu, árktálaš šattut, erenoamáš ja čába luondu maid dušše Finnmarkkus gávnnat. +Ránne cielai miehtá +Gielda rámida Agnete go lea šaddan beakkánin oppa Norggas lávlunattáldagainis ja artisttalaš čehppodagainis. +7.2 Skuvlagiella teakstan +Áigemearri ohcat: Mánnodat 18.05 diibmu 15.30 Loddenálgin mearriduvvo maŋŋelaš, ja almmuhuvvo mediija bokte ja suohkana neahttasiiddus. +Dálvvi áiggi geahpeduvvo bargoveahka gitta sullii 20 olbmui. +Ovdamearkka dihte lámisolbmuid vuoigatvuođat ollašuvvet buot heajumusat skuvlema, studerema ja bargui laktáseaddji gažaldagain. +Gaskosteaddji oahppan ii leat nu dovddus +Iešguđetlágan diehtoortnegiid klassifiseremis leat ovdamearkan dieđalaš diehtu ja árbevirolaš/álbmotdiehtu (tradisjonell/folkelig kunnskap). +Dalle lágidedje vuosttas čoarve- ja báhkkekursa (njeallje mánotbaji vuođđokursa ja dan maŋŋá guovtti mánotbaji joatkkakursa) "sápmelaččaid kristtalaš kansanopistos" Anáris. +Olu tearpmain mat govvidit musihkalaš doahpagiid lea latiinnagiel duogáš (omd. +Juo álggu rájes lei čielggas ahte museas galggai leat iežaslágan hápmi. +Dát idiomat ledje giella, nášuvnnalaš bivttas, álbmotmusihkka ja árbevirolaš industriija dego boazu, smávva šibitdoallu ja guollebivdu. +Lean ilus go lean beassan singuin bargat ovttas, muosáhit sin stuorra beroštumi ja movtta ovddidit sámeskuvllaid sámi sisdoalu. +Maŋemus jagiid lea gávpot vásihan buori ekonomalaš ovdáneami, vuosttažettiin bákteroggandoaimmain, ja olju- ja gássadoaimmain. +Antonis lea iežas bivdo- ja guolástanskuvla ja lohká iežas dávjá vásihit ahte nuorat jerret lea go dien ja duot lobálaš. +Bálvalus lea sihke sámegilli ja dárogillii. +Dasto jotken siesáid, muoŧáid ja goskkiid jearahallama dárbbu mielde. +Vuosttaš válljenmunis ledje 2.300 olbmot miehta riikka. +Go gehčče dan 100 substantiivva maidda aviisateavsttain dávjjimusat lasihuvvo oamastangeažus, de njealjádas substantiivvain muitalit FUOLKEVUOĐAS, muhto vel stuorit oassi substantiivvain leat olbmuid BUKTAGAT. +Luoitilit mánáid meahccái +Jus addet, eaktudit ahte buoridit rekrutterema. 09:10 Skábmamánu 24. beaivi 2015 NSR ja Bb soahpan sámedikkebušeahta dáfus: Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) ja Bargiidbellodat (Bb) leat soahpan boahtte jagi Sámediggebušeahta. +Norga ja Mexico ovttasbargaba juo ollu surggiin, eandalii petroleumindustriijas. +Dieinna lágiin kulturdiehtu šaddá dehálaš oassin álgoálbmogiid iešstivrejumi ovddideames. +Kari Wattne lea jorgalan divttaid eŋgelasgillii. +Norgga vuoiddadančoarvvi lea ráhkadan Adolf Zethelius Stockholmas 1818:s. +Eallingearddedutkamuš Nuorta-Eanodaga servodatlaš nuppástusain 1940-2000. +Bargolávdegoddi, mas leat mielde johka- ja mearraluossabivdit, Sámediggi, FEFO, Luondduhálddašandirektoráhta ja Romssa ja Finnmárkku fylkkamánnit, leat evttohan ođđa bivdináiggiid Davvi-Romsii ja Finnmárkui. +Áigemearri lea golggotmánu 1. beaivve. +· Mánáidkoara joatká doppe gos lea doarvái beroštupmi. +Mánát šaddet sánálaččat válddahallat praktihkalaš doaimma. +International Lesbian, Gay, Bisexual, Trans and Intersex Association) seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama árvvoštallama veardádallamis Suopma lei čihččet oktiibuot 49 Eurohpá stáhta joavkkus. +Tana videregående skole / Deanu joatkkaskuvla Deanu joatkkaskuvla vuođđuduvvui 1918:s. +Løvold (2014), s. 18; Mattanen, Leena, "Täytyy puhua enemmän. +Ja oahpaheaddji beassá gullat guđe muddui oahppi lea ádden fáttá ja dan vuođul sihke rávvet ja plánet mo ain bargat ovddos guvlui. +Fonologalaš diđolašvuođa ovdamearka lea go máhttá čilget ahte sátni hálgu lea seammalágan go sátni álgu, mas dušše váilu álggus h-jietnadat. +Dieđiheapmi searvamii sáddejuvvo e-poastan čujuhussii: bea@markomeannu.no. Dieđiheami maŋimus beaivi lea gaskavahku suoidnemánu 24. b. Mánáidteáhter: Juvva ja Biret. +Son goittot ii leat gearggus kommenteret dearvvašvuođasuorggi dili birra. 11:09 Skábmamánu 03. beaivi 2016 Lávvar­daga vuorbádit gii su vuoitá ovtta eahkedii Dán lávvardaga vuorbáda Kárášjoga Johttisámiid Searvi vuoiti iežaset erenomáš gilvvus. +Guoktenuppelogis ožžot gealboduođaštusa, juhkkojuvvon 7 fágii, oktanuppelohkái fágabreva ja okta sváinnasbreva. +Mánáidgárddis ii leat guhki meará ala, meahccái ja iige várrái. +šattai vuođđun 1970-logu gielladiđolašvuođa ohppii Amerihkás ja Kanadas. +Geahččaledje máŋggaládje oččodit oljju bajás mearas; boaldimiin, mekánalaččat, bassamiin ja kemiijalaččat. +Čállingottis leat maiddái ossodatkantuvrrat Ruoššas, dat gávdnojit Murmánskkas, Arkhangelskis ja Nenetsas. +Girji lea vuosttažettiin ráhkaduvvon oahppiid várás geain lea sámegiella nubbingiellan dahje amasgiellan. +Máhttovuođu leat viežžat čálalaš gálduin ja oaivilbuktimis mii lei Sámedikki Dáiddárkonferánssas 2016. +m.) Institutio Oratoria čállosii, mas son earret eará digaštallá lohkanoahpahanvugiid. +Buot skuvlamánát Deanus leat bovdejuvvon oassálastit mánáidkoaras ja lávlut guokte juovlalávlaga ovttas Jenny Jenseniin. +Sáhttá maid addot doarjja ovddidit prošeavttaid ja dutkanvuođustus árvvoštallan fágaovdánahttinprošeavttain. +Gáhttabealláide ledje čoagganan duháhiid mielde olbmot. +Go barggut leat čađahuvvon, čáhcejođđasis sáhttá leat ruškes čáhci, áibmu ja deaddomoivi. +Gieskat gávdnui velá viđat nuortalašgiella Ruoššas namalassii áhkkilsámegiella. +Golmmajahkásažžan mánná buorre muddui hálddaša sániid dássemolsaale ja ii. +Čálamáhtu álgooahpahu +- Dat lea hástalus dieinna lágiin go nuorathan orrot dál veháš eará sajiin go vuorrasit geardi. +Dál sáhttá vaikko gii vuolgit máilbmái "luđiiguin" ja "juoigat" sámi virolašvuođa namas. +Näyttely pohjoisen ihmisen sitkeydestä s. 80 - 103. +Báikkálaš árbevieruid lassin oahppit galget oahpásmuvvat eará sámi ássanguovlluid árbevieruide, bargovugiide ja lávaide. +Geahnohis dásis lea ges nasála duppalkonsonánta ja klusiila jávká. +A Textbook, nd edition Hollanti 2001, s. 3-7. +Rahpanprográmma sisttisdoalai earet eará oasi čájáhusas "Sult og Suppe" mas ledje mielde neavttárat Per Christian Ellefsen, Herborg Kråkevik ja Håkon Ramstad, Cathrine Telle lei bagadeaddji. +Dalle dat geahčadit dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođaprinsihpaid. +Mii eat áiggo addit vearrogeahpádusa riggáide danin go mii áigut báicca geavahit ruđaid sidjiide geat eanemusat daid dárbbašit. +Mii beare olbmuid dáfus dehálaš juogadeapmi boahtá ovdan dábálaččat olbmuid olgguldas hámis, mii doaibmá mearkan das, ahte olmmoš gullá man nu jovkui. +Oahppogirjeteavsttaid geavaheapmi čállinbargguin ii nanne dušše čállinmáhtu, muhto addá maid vejolašvuođa duddjot nannoset fágamáhtu. +Dát guovlu gohčoduvvo Sápmin. 1800-logus šaddá dađistaga eanet lassáneaddji dihtomielalašvuohta norgga našuvnna hárrái. +2). +Anár lea anárašgiela guovddáš guovlu. +Dat veahkeha olbmuid vuorrováikkuhusa báikkis ja áiggis. +Dat mearkkaša máhttit plánet, hábmet ja gieđahallat teavsttaid main lea iešguđetlágan kompleksitehta ja giella mii lea heivehuvvon ulbmilii ja vuostáiváldái. +Sparrooabbán čájeha movt lea leat unnitlohku unnitlogus. +Dát leat min ođđa Sámi ofelaččat Lisa Kaisa Vesterheim Skoglund (19 jagi, Kárásjogas), Maien Gaup Sandberg (18 jagi, Romssas), Elle Mari Dunfjell Oskal (19 jagi, Guovdageainnus/Namskoganis) ja Elle Káre Somby (21 jagi, Sirpmás). +Jon Ole Andersen lea maiddái dovddusin šaddan go ođđasit ávnnastii áigadas sámi sistefatnasa. +Fridtjof Nansen bokte oahpásnuvaiga Gonagas ja Dronnet norgga álbmotfálastallamii: Čuoigamii. +Biegga hággii joda ja cesiuma viidát. +Muhto midjas Kulturmeahcis vuordá ii beasa diehtit ovdal vuolgá mielde mátkái. +Gielda lea čađahan bargoanaliissaid olgguldas konsuleanttaid bokte ja lea álggahan HMS-joavkkuid. +Miettinen (2015), s. 276. +Golggotmánu 26. beaivvi dohkkehii Oscar II Norgga formálalaččat sierra stáhtan, olggobealde uniuvnna. +Dan sadjái geavahišgohte oastobiktasiid, dego obba biktasa, "haalari", goikkehiid atnet vel odná beaivvege. +Maiddái passiivacealkagat leat leamaš dehálaččat dieđuid ovdanbuktimis. +NSR/SáB Christina Henriksen lohká minerálaášši ain leat NSR váibmoáššin, iige leat ovttaoaivilis das ahte Bb čájehii fámu, ja ahte sin minerálapolitihka čalmmustahttojuvvo buorebut go NSR. +Fálesnuoris leat plánat ođđasit álggahit ja stuorrát viiddidit veaikeruvkedoaimma Riehppovuotna-guovllus. +Nuppástus guoskkai náittoslága njuolggadusaid, main geavahuvvojedje tearpmat nisson ja dievdu. +Vanntrykk på kommunal vannledning skal normalt være mellom 2,5 og 8 kp/cm2. +Dat ii mearkkaš dan, ahte juohke olbmos ii leat alddis ovddasvástádus, muhto go čilgehusaid galgá ohcat, de ferte fihttet dan konteavstta ja variašuvnnaid, mas dáhpáhusat vulget. +Dat lea badjel bávtti ortnet, oaivvilda son. +Dát oahppu ja ovddidanbargu lea skuvlla ja báikkálaš dási dáhpáhus. +Riikkadásis ii leat dáiddárdávjodat lassánan. +Vrd. +Son dieđiha seammás ahte miessemánus sis leat maŋimuš leamašan olbmot guovllus, muhto ahte dalle eai beassan divvut siva. +Sámedutkamuš lea dávjá olggobeal láidejuvvon. +Son orui leamen oalle buoremielalaš olmmái, stuoris šaddui ja čáppat olggosoidnit". +Jagi 1997 almmostuvai sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija sápmelaččaid sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid loahpparaportta Birge ja eale dearvan. +Dronnet Maud Eana lea antárktalaš kontineanttas, 20° oarjin ja 45° nuorta guhkkodagas ja gullá Norgii. +Dánsakurssat gártet leat juohke nuppi vuossárgga, ja kursa álggahuvvo vuossárgga čakčamánu 23. beaivve. +Ja de mu fuolki dajai ahte gal don muđuid bures lávlot, muhto dajai dasto muhtun sániid birra ahte ii daid nie oaččo jietnadit! +Dárogielat mánná fas sáhttá geava hit dakkár hámiid go gådde ('gikk') ja gåser ('gjess') (Uri 2005: 64-67). +Álbmotealáhuslágádusa cealkámus dán áššis 18.1.2011. +Okta dain deháleamos bargguin lea oažžut nuorra olbmuid válljet Finnmárkku bargobáikin ja váikkuhit dasa ahte oažžut gelddolaš ovdáneami fylkka resursavalljodagain. +Hirvonen nanne, ahte skuvlla doaibmakultuvrra nuppástuhttimis leat jođiheaddjit guovddážis ja buohkat skuvllas, olles skuvla bargiidisguin, ferte searvat dasa. +Dás sáhtát genereret lohkosániid eará gielaide Čále logu 1 ja 999999999 gaskkas, omd. +Go beassá iežas sániiguin čilget maid govvosat ja symbolat muitalit, de šaddá maid guorahallat maid lea oahppan ja nu soitet eará oahppitge fuobmát áššiid maid ieža eai lean jurddašan, dahje maid ledje jurddašan eará láhkai. +Plánenbarggut leat juo álggahuvvon. +Váldde mielde bivvu bivuid ja gállolámppa. +Sámi allaskuvla duodjeoahpahus lea luohkáoahpaheaddjeoahpuid oassin. +Dál lea dálvan ja dan olis mii hálidat váruhit ahte min stašuvdnarusttegiin sáhttet jieŋat gahččat. +Dasa lassin geahčadeamis galggalii váldit vuhtii vuollel 18-jahkásačča vuoigatvuođa erenomáš fuolaheapmái ja dearvvašvuođa ja ovdáneami suodjaleapmái dalle go čálgan lea ain gaskan. +Sii gieđahallet rahpasit ja dávjá maid hui persovnnalaččat daid áššiid, maid kultuvrra čiehká ja gieldá, ja laktet daid oassin dábálaš máilmmálaš gažaldagaid. +Jos áiggut várret dahje luoikkahit Sámedikki girjerájus, de fertet leat registrerejuvvon luoikkaheaddjin girjerádjosis. +Ovddit dutkamušat sápmelaš lámisolbmuid birra +Son maiddái lasiha ahte dát jahki ii leat erenomáš heittot. +07:36 Guovvamánu 03. beaivi 2016 Politiijat dutket doarrundáhpáhusa Álttás. 07:30 Guovvamánu 02. beaivi 2016 Politiijat leat doallan johtolatdárkkisteami Ávanuoris. +Sámedigge ja Sámeráde aktan barggi muhtem rijkajgasskasasj suorgijn, ja iesjgeŋgalágásj rollaj ma buorre mudduj nuppe nubbáj hiehpi. +Ieš latnja lea vuolil jorbbas ja bajil čohkat, ja lea čiekŋalit nájastuvvon. +Maiddái dependeanttaid seman-tihkalaš funkšuvnnaid čilgehusat, mat addet lassidieđuid oaivesániset hárrái, sáhttet geavahuvvot veahkkin dievasmahttit skuvlagiellaoahpa čilgenvugiid. +Øyvind Dahl (2001: 58-59) deattuha nugo Keesing (1998), ahte lea dajakeahtes koda, mii guoddá symbola ja lasiha, ahte kultuvrralaš ovdanbuktinhámiid sáhttá sirret ja daid meinnega, mii guoddá daid hámiid. +Lohkan- ja čállinoahpahusa lágideapmi vásihuvvo stuora hástalussan dakkár luohkáin main leat sihke eatnigielagat ja earágielagat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Mánáidskuvla 1. luohkás 5.luohká rádjái. +Seamma jurddašanvuogi mielde maid earenoamážit ivdneadjektiivvaid attr. +- Jus duođaštuvvo ahte beatnagat leat lobiheamet Norggas, de galget dat heakkahuhttot. +56; C-303/06, Coleman v Attridge Law [2008] ECR 1-5603, [2008] IRLR 722 (ECJ) para. +Digitála dulkabálvalus ii duste buot hástalusaid, muhto lea rivttes lávki dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusa juksamis, deattuha Jåma. +Huksejuvvon 1850-53, mas earret eará lea áltártávval 1626:s. +Hokkanen muitala ahte nuppe dáfus searvvuš sáhttá fállat doarjaga ovttaskas, olbmui muhto nuppe dáfus dat ii leat gearggus gieđahallat iešguđegelágan váttuid. +Muhtun muddui lea jurddašuvvon ahte SGS čanašii oktavuođaid organisašuvnnain main lea várri fátmmastit min fárrui: Okta dain lea Icorn stuollu, mas lea váldostivra Brusselis, Norgga bealde fas Stavanger gávpogis. +Dát váikkuhii maiddái norgga eiseválddiid guottuide minoritehtaid ektui, ja erenoamážit sápmelaččaide. +Go buohtastahttá stuora teakstameari vuođul dahkkon bustávvaortnega válljejuvvon áppesgirjeteavsttaid bustávvaortnegiin, de oaidná ahte logi eanemusat geavahuvvon bustávvamearis eai leat stuora erohusat. +Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: - In vuordán ahte galggai ná somá. +Miehtá máilmmi eamiálbmogat vuostálastet álbmotárbevieruid gávppálaš ávkkástallama. +Guoddalanásahus lea gieldda váidinlávdegoddi. +Geahnohis oahpahusmodeallain ii juksojuvvo ollislaš guovttegielatvuohta ja gievrras modeallat leat dakkárat maid ulbmil lea juksat alla dási guovttegielatvuođa sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. +Ossodagas lea maid ovddasvástádus buot doaibmafunkšuvnnaid hárrái. +Álgoálbmogiid skuvlejupmi lei sierra fáddán man Graham Smith ja Ray Barnhardt jođiheigga. +Lea juoga das ahte oažžut dán vásáhusa ja oahppat atnit ávkki vásáhusas. +Kundeservice ovddasvástideaddji Per Holmen Clas Ohlson gávppi Norgga ossodagas dat lea gulahallan Varsain telefuvnna bokte. +Ieš lean gielladutki ja mu mielas leat sámegielat hui gelddolaš gielat. +Jearahallamiid vuođul Vikøra siskkáldas lingvisttalaš prinsihpain leat +Pisa- ja Pirls-iskosat). +Oppalohkái suopmelaš skuvllain oahpahussii galggalii laktit eanet oahpahusa sápmelaččaid, sin kultuvrra ja historjjá ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra. +Musea ii vel leat rahppon iešguđet váttisvuođaid geažil. +Das leat lassi bargobihtát mat ovddidit čállin- ja lohkandáiddu. +Ráde le aj tjadádam vijdes diedalasj ja biráslasj dutkamijt merrajåhtulagá, ulljo- ja gássaråggåma ja áhpeháldadime gáktuj Arktalasj áhpeguovlojn. +Fuobmá ahte máŋggaidlogu stávvallohku dat mearrida máttatiippa. +Sámit besset muhtin muddui hálddašit skuvlenáššiid Sámeskuvlastivrra bokte. +Karen Marit V. Siri oaččui 4 jiena. +Ráđđehusa evttohusa mielde olmmošvuoigatvuođaid dáhkideapmi dárkkuha dan ahte stáhtat galget ollašuhttit albma doaimmaid ja sihkkarastit buot olbmuid vejolašvuođaid návddašit olmmošvuoigatvuođain dievaslaččat ja ja ovttaveardásaččat. +Dán áigái skuvla ja árrabajásgeassin fas leat dehálaš rollas giela ealáskahttimis, nu ahte ovtta institušuvnna mearkkašupmi lea rievdan oalát nuppeláganin. +- Drámá boahtá várra das go leimmet nu iešguđetláganat. +Dalle ii lean šat giella, sosiála árvu iige sohkabealli mii mearridii. +Sin mielas lea erenomáš miellagiddevaš go sis lea profešunealla musihkkár sin searvvis ja mielde lávddi alde. +Dáiddalaš Ráđis lea mearridanváldi go 3 miellahtu dahje sadjásačča leat čoahkis. +5) ja maid Bergstrøm dutkamuš maid čájehii, ahte olbmot "sivdnidit" juogo dalle go leat borran čielgemállása ja dolvot daid bázahusaid meahccái, dahje go jovdet ođđa báikái ja jerret lobi orustit. +): +Čujuhusas: https://www.tasa-arvo.fi/documents/10181/34936/Selvitys+sukupuolivahemmistojen+asemasta.pdf/4c84618f-8c6c-484f-a7e5-bfda8d06e9a6. +Cealkámuša mielde dálá lámisvuođaláhkaásaheami geavadagat leat molsašuddan ja ekonomalaš resurssat lea stivren menddo olu dulkojumi. +Čilgenguovlluid (fealttaid) ráddjemis, galgá komišuvdna deattuhit dan mii lea lunddolaš ja ávkkálaš guovlluid duhkodaga ektui, ja guovlluid rievttálaš ja historjjálaš oktavuođain. +Boazodoallohálddahusa nuppástuhttin, boraspiredilli, boazoguohtunkonvenšuvdnašiehtadallamat, bohccuid vuddjomat togaide ja digaštallamat areálahálddašeami birra leat muhtun dain áššiin mat hástalit sihke Sámedikki ja ealáhusa. +Vuolitdási duopmostuollu šaddá dalle čuovvut árvvoštallamiid maid bajitdási duopmostuolu lea adnán vuođđun iežas mearrádusas. +Dat lea dehálaš kultuvrra geažil, go dainna kultuvra seailu, sirdása, vástida ođđa diliide ja vuogáiduvvá. +Son lohká eastadanbargu lea dehálaš nuoraide ja maiddái earáide. +Dáinna lágiin háliida movttidahttit ássiid joatkit fágalaš ja dáiddalaš ovdáneami. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnu suohkan geige áŋggirdeaddjirámi guovdageainolbmui gii bargá earenoamáš eaktodáhtolašbarggu servodagas. +Gonagas ja Presideanta inspisereba Majestehta Gonagasa Garde gudnikompaniija. +Friddjaskuvllain šaddet sámi oahppit earenoamážit ohcat sámegieloahpahusa. +Okta informánta lea heaitán sámásteames oalát. +Dievasčoahkkimat dollojit dábálaččat njelljii jagis, seamma vahkuid go leat lávdegoddečoahkkimat. +EU-Interreg prográmma dihte sáhtte buot oahpaheddjiid luovvanit oahpahusbargguin +Dakkár mearrádusain sáhttá boazodoallostivra rihkkut stáhta mearriduvvon konsultašuvdnabargovugiid ja álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid konsultašuvnnaid birra. +Beal guovttis mii čoahkkinastit ja de riŋget váhnemiidda geat leat ožžon mánáidgárdesaji, muitala Klemet Erland Hætta. +Dáppe beasat maid oahpásmuvvat Porsáŋggu guovllu soahtehistorjjái. +Viidon sieiddit -prošeavtta leaba bidjan álgui dutkiguovttos Jarno Valkonen ja Sanna Valkonen. +Fredman (2016), s. 33-34. +Ovdal go guト訴i Gáivuona dajai kulturministar: - Dii galgábehtet diehtit dan ahte mun áiggun bargat dan ala dis šaddet buorit bargoeavttut, ja mun sáhtan dáhkidit ahte máhcan fas deike. +Eváhkus álggii váldokultuvrii akkulturašuvdnaproseassa, mii joatkašuvai 1960 - 70-loguin geavatlaččat assimilašuvdnaproseassan gitta 1970-logui rádjai, goas sámenuorat morránedje. +Dát galggai dáhpáhuvvat lagas ovttasbargguin singuin ja dan dihte válljejuvvui akšuvdnadutkanvuohki, mii eaktuda, ahte dutkit ja bargit ovttas ođasmahttet ja nuppástuhttet praksisa. +Sániid oahppamii leat árvaluvvon guokte váldooahppanvuogi: jogo čilgejumi vehkiin, mas rávisolmmoš čájeha dahje čujuha refereantta ja sáni oktavuhtii, dahje eahpenjuolgga vugiin, mas mánná gullá sáni dakkár oktavuođas ahte lea vejolaš árvidit mearkkašumi. +Julggaštus geatnegahttá ovttasbargoguimmiid ovttas sihkkarastit buori ja fátmmasteaddji bajásšaddan- ja oahppanbirrasa mánáide ja nuoraide Norggas. +18:16 Geassemánu 01. beaivi 2015 Muhtin biilavuoddji vujii beare leahttus gaskal Guovdageainnu ja Álttá. 15:31 Geassemánu 01. beaivi 2015 Smávva campingvovnnain mátkkošta mánáidáittardeaddji, Anne Lindboe, Finnmárkkus dán vahkkus. +Etnodieđa doalvvui intrakultuvrralaš paradigma meariheapmin: "Kulttuuria - todellisuutta - onkin vain se, mitä ihminen yhteisönsä jäsenenä kulttuuriksi kokee." +Nu son dagai Johkamohki márkaniin ovddit jagi go geahččalattai mo dat lihkostuvvá. +Gitta jagi 1908 rájes lea Advokáhtaidsearvi bargan ahte nannet doahttaleami ja luohttevašvuođa maid buot advokáhtat dárbbašit, ja mii dagaha ahte sii leat rámis go besset bargat advokáhttan. +jávohuvvat iežaset seksuála- ja /dahje sohkabealleidentitehtas, daningo sii ballet ovdamearkka dihte olggobealolbmuid reakšuvnnaid. +Jus mii beasašeimmet válljet, de gánniha midjiide geasset boahtit. +- Dat čuzii gal duodjái ja gárvodeapmái. +Sátnejuohkin ja stávenkontrolla InDesignii ja reaiddut OpenOffice.orgii bohtet maŋŋil. +Lávlagiid ii sáhte lástet vulos. +riikkagiela sánit seaguhuvvojit heivehalakeahttá sámegillii, muhto boares heivehuvvon loatnasániid ii leat álo nu álki fuobmát (omd. +Branson,, Jan, Miller, Don, "Normalisation, community care and the politics of difference", Australian Disablity Review, 4:17-28 (1992), s. 18. +Dan rájes geavahuvvui báiki militearajunta vuostálastiid illásteapmái ja vuortnuheapmái. +Nautical Centre Prgin (NCP) lea konserna mas leat 10 fitnodaga, mat buohkat gullet maritimsuorgái. +- Giellaoahpalaš fenomena laktojuvvo álohii dasa mo dat sáhttá buoridit teavstta. +Eanaš murjjiin leat ollu vitamiinnat mat leat dahkan olbmuide vejolažžan birget dáppe davvin. +Suomagielat teavsttain atnet sihke tearpmaid moniperustainen syrjintä (sá. +Lieđđegavjačuoldin ja C 14-vuohki tearpmat govvidit fágadoahpagiid maid oahppogirjji teaksta, govat ja govvosat geahččalit čilget nu ahte lohkki veadjá fáhtet ja áddet sisdoalu. +Siiddus mii de ihtá eai leat deaivamat doahpagiin. +Unjárgga gielda lea virgádan Unni Haug Dikšun ja fuolahus doaibmajođiheaddjin Unni lea 45 jagi boaris ja lea bajásšaddan Hedmark fylkkas. +Cuvccasteaddji Åse Grønnbakk sávvá beassat eanet háviid cuvccastit girjerájuin. +Jos ii leat dohkálaš, got čáláleiddet? +saidge oaidná máŋgga dásis. +Norggas bohtet almmolaš doaladumit ovdan omd. +Su stášuvdna lea Álttás ja son lea oasálastán vaikko makkár čájáhusaide miehtá Norgga ja olgoriikkain, earret eará "Nordnorsk Kunstnersenter", Svolværas, "Kunstens Hus" Luleås ja "National Gallery of Canada" Ottawas. +Lea go dat guolástussiidda ásaheapmi? +9 golggotm 10:00 - 9 golggotm 23:00 Sámediggi ávvuda 25-jagi golggotmánu 9. b. 2014. +Lea maid vejolaš oastit girjji "Stállu ja guovssahasa bárdni" Vuovdit bileahtaid uvssas. +Čujuhusas: https://www.autismiliitto.fi/liitto/ajankohtaista/yk_n_vammaisten_henkiloiden_oikeuksia_koskeva_yleissopimus_astuu_voimaan_10.6.2016.2617.news HE 284/2014, s. 91; Olmmošvuoigatvuođaguovddáš, Ihmisoikeuskeskuksen toimintakertomus 2016, Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print (2017), s. 65-66; Olmmošvuoigatvuođa http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=4353331; Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2015, K 11/2016 vp, Tampere: Suomen yliopistopaino- Juvenes Print Oy (2016), s. 66. +Maŋŋá bártti eartamáliin, de viehkaleaba oappážagat Ida ja Kjell elliidgárdái gos soai gártaba duopmárin improviserejuvvon buoskungilvvus elliid gaskkas. +Sotnabeivviid lea dáppe ipmilbálvalus maid Oslo studeantasearvegoddi lágida. 2002 rájes lea kapealla maid geavahuvvon konsearttaide, áinnas ovttas Oslo kammermusihkkafestiválain. +Duorastaga golggotmánu 20. b. ja duoarasat skábmamánu 10.b. tii. 0900-1430. +Dán gažaldahkii leat geahččalan gávdnat vástádusa kultuvrraid rasttildeaddji gielladutkamušain (Choi & Gopnik 1995; Gopnik ja earát 1996), main leat dutkojuvvon ja buohtastahttojuvvon gielalaš ja kognitiiva ovdánanmuttut koreagielagiid ja eaŋgalsgielagiid gaskkas. +Dál lea áigi boahtán dasa ahte dát ruđat geavahuvvojit, cealká sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma. +Dáinna oassálasimiin háliida Sámediggi leat mielde čalmmustahttimin álgoálbmotnissoniid vealaheapmi ja veahkaváldi sin vuostá miehtá máilmmi. +Dálá sámeservodagas mánáid bajásgeassin ja bearrašiid eallindilli leat nuppástuvvan boarr +Anderson, James N. 1973: Ecological Anthropology and Anthropological Ecology. +Ohcamuššii gullet dihto eavttut maid gávnnat dás HER dahje sáhttát oažžut daid gieldda bálvaluskantuvrras tlf. 78 46 00 00. Ohcamušat galget leat Porsáŋggu gieldda hálddus maŋimustá 10.09.12. +Min olbmot leat doaimmalaš kultur- ja giellabargit sámeservviin ja iešguđetge ásahusain. +Kulturjournalistihka oahppoplána Sámi allaskuvlla vuođđooahpuid oppalaš sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta ja sámegiella. +Kártadoaimmahat ii leat vel mearridan čállinvugiid luonddunamahusaide mat leat vuođđun báike- ja gilinamaide Deanu gielddas, muhto vuordimis dát dahkko čakčamánus. +Konferánsa nanu guolásteami birra K/V Bergen fatnasis besse Dronnet Beatrix, Gonagas ja Dronnet leat mielde birrabeavddikonferánssas nanu guolástanfitnodagaid birra. +- Dat gal dieđusge lea somá ja addá munnje friddjavuođa vuodjudit iežan čállin- ja šukŋenbargui, illuda Niillas Holmberg ja lohká eanaš oasi bargostipeandaáigodagas áigut golahit Ohcejogas. +Dál lea vuosttas geardde go mii čađahat čájálmasa ná ollu vokalisttaiguin ja artisttaiguin, ja dát dahká dán erenoamážin, dadjaba soai. +Gávtti in muitte leamaš goassige geasge badjelis. +Lunddolaččat maiddái vuođđolága dábálaš vealahangieldu gieldá vealaheami lámisvuođa dihte maiddái dearvvašvuođafuolahusa bálvalusain. +Čállinseminárat ordnejuvvojit progrešuvnnalaččat nákkosgirjji čállima sierra muttuin. +Sámi Instituhtta, Guovdageaidnu. +Dát sisadná gájka mánájgárdijt Vuonan majn le sáme mánájda fálaldahka, tjielggi sadjásasj presidænnta Laila Susanne Vars. +Ruovttubirrasis dát lea sávahahtti dilli muhto mánáidgárddis ja skuvllas mii eat sáhte duhtat dušše sával-dahkii. +Breava lea sáddejuvvon e-poasttas juovlamánu 18.b. 2014. +SÁM Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadat Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +čađahettiin 2005 lei vejolaš geavahit olles dálkkodanrieggá. +Man galle áirasa válljejuvvojit juohke válgabiires sorjá das man ollu leat dieđihuvvon Sámedikki jienastuslohkui geassemánu 30. b. nammii dan jagi goas maŋimuš gielddastivra- ja fylkkadiggeválga lea dollojuvvon. +Doppe son oahpai sihke davvisámegiela ja suomagiela ja čohkkii máidnasiid ja luđiid. +Málbmageavahus ovdalaš áigge ja dál Dološáigásaš veaikeruvkegávdnosat duođaštit ahte ovdal historjjá áigodagas olbmot juo geavahedje oinnolaš veaikehivvodagaid álkes giehtaneavvuiguin. +Dát prosjækta buvtadij duola dagu ásadusáv sáme girjjebussas ja oasstemij sámegielak girjálasjvuodas /medianævos. +Son bealušta dan, manin unnitlogut ieža galget dutkat kultuvrraset ja ráddjet olggobeal boahtti dutkiid. +Áŋgiruššamis leat deaŧalaš váikkuhusat boahttevaš dearvvašvuođabálvalussii, muhto mearrideaddjin lea ahte dat čađahuvvo juridihkalaččat ja etihkalaččat dohkálaš vugiin, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen. +Politiijat vásihit ahte olbmot leat obbalaččat positiivat go politiijat čađahit johtolatdárkkistemiid guovllus. +Sámástanvásáhusaid váikkuhus sámásteapmái +Jus dus ii leat vejolašvuohta jienastit dábálaš ovddalgihtii jienasteami áigodagas, dahje iešalddis válgabeaivve, de sáhtát suoidnemánu 1. beaivve rájes gitta borgemánu 9. beaivve rádjai váldit oktavuođa gielddain ja soahpat áiggi jienastit. +Duođaid beaivvi suonjar gávdná seamma bures muoldda go speadjalage, muhto daid speadjalastin lea eáralágan dego leaba earáláganat násti ja eana Duođaid, issoras stuoris lea daid erohus! +Dán barggu áigut mii čađahit vuollegašvuođain ja atnit dan hui stuorra gudnin. +Eatnasat ledje Rukses armé soalddáhat, muhto ledje maid 9000 siviila olbmo, sin searvvis 1400 nissonolbmo ja 400 máná. +Dat gáibidit erenomáš doaimmaid nappo positiiva sierrameannudeami. +Movt gálga eret cealkkit ásodaga ja man guhka lea eretcealkin áigi? +Válljejedje ođđa ovdagotti, sátnejođiheaddji ja várresátnejođiheaddji. +Boazodálloláhka +Juos informánttaid sámegiella ii oro dohkkeme ságastallanguimmiide, giellabolesiid kritihkka láve jaskkodahttit sin. +Seammás go dáiddárat bealuštit Sámiid vuoigatvuođaid, sii figget váikkuhit maid ekologalaš áššiide. +dieđalaš debáhtta lámisvuođa dutkamušain lea máŋggabealat, de ain árgabeaivve dilálašvuođain lámisvuođa muhtinlágan vuolggasadjin jurddašuvvo biomedikála málle. +Ulkoasiainhallinnan ihmisoikeusstrategia (2013), s.http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=133861&GUID={56BC1A92-EE98-425A-B4AB-39D5BFE8A567}. +Dat ii govčča iešokto eará go muhtin gelbbolašvuođamihttomeriid oahppoplánas. +3.11 Preassa ii galgga dábálaččat máksit dieđuid ovddas maid ožžot gálduin ja jearahallon olbmuin. +Das leat buohtalagaid sihke gohtalaš bustávat ja Stockfletha ja Rasmus Raska bustávvavuogádat. +Mánát bohtet muitit dáhpáhusa, ja dat váttisvuohta maid vásihedje šaddada birgendáiddu. +Mu gonagassan biktasat gollin čuvget. +intersectional) vealaheapmi dahje kumulatiiva vealaheapmi adnojit daid fiinna mearkkašupmeerohusain fuolakeahttá dávjá synonymalaččat gaskaneaset. +Kursa lea sihke vahkkobeivviid ja vahkkoloahpaid. +Kognitiivvalaš taksonomiija kritihkka guoská giela ja kultuvrra gaskavuođaid. +Lihparmánnán juo dovdá máŋga duhát sáni, diehtá mo daid jietnadit ja mo dain ráhkadit cealkagiid. +Bearraša viesus leat: Mánáidsuodjalus, Psykiatriija, Dearvvašvuođastašuvdna ja PPD. +Otná juovlaávvudeapmi gal dáidá leat oalle eará lágan go daláš ávvudeapmi. +Dutkamuša áigge dahkkon čielggadeami vuođul dutkiide lea boahtán dakkár ipmárdus ahte ovdal sápmelaččat livčče ainjuo čujuhan ovttaskas váttuide go kategoriseren +Dan sáhttá vásihit mánná dahje servodaga ođđa lahttu, guhte oahppá doaibmat servodagas dan láhttennjuolggadusaid sihke olgguldas ja siskkáldas norpmaid mielde (ESCA 1996: s.v. +Hálla sáhttá juohkit golmma osiide, A, B ja C. gos A lea eanaš molssodanlatnja/váldouksa. +- Mii fertet ráhkadit buoret vuogádagaid, čilge son. +Miessemánu 17. beaivi lea earálágan go buot eará beaivvit.Stuorra riegádanbeaidoalut masa buohkat leat bovdejuvvon, jurddaša Mina cokkadettiin suohkkobuvssaid.Biktasiid leigga ikte jo ohcan. +Vehádatkultuvrraid ovdáneami čuolman lea, go dat leat čadnon politihkalaččat ja ekonomalaččat váldoservodaga beroštumiide. +Son lei doarjjan ja ráđđeaddin ođđa doaimmaheaddjái gii su maŋŋil álggii dán bargui. +Son lea maid boazodoalus. +Sámegiela dili čilgen dáinna modeallain govvida giellaealáskahttinproseassaid. +Stuorra doalut mannan vahkkoloahpa. +> rádjai postposišuvdna) dahje go sátni guoibmi lea dolin šaddan máŋggaidlogu komitatiivva kásusgeažusin". +Eará mii lea gávdnon metállaáiggis leat asbeasta-bálselihttebihtát. +Árvvoštala man dehálaččat dákkár sohkagirjjit lea dutnje ja maid dát girji mearkkašii Guovdageainnu servodahkii go girji ilmmai. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu gieđahalli oassái jearahallon informánttat buohkat ásset dál Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde. +Ohcanskovi ja njuolggadusaid oaččut go válddat oktavuođa gieldda bálvaluskantuvrrain ráđđeviesus, NAV:in Porsáŋggus dahje vieččat min ruovttusiidduin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Diehtu ássiide veasttabealde Porsáŋgguvuona Porsáŋggu gielda ja Finnmárkku birasbálvalus lea ráhkadan diehtogihppaga groavadoapparbuktima birra veasttabealde Porsáŋgguvuona. +Du dálkkodeaddji dat galgá árvvoštallat du dárbbu rekvirerejuvvon johtimii ja vejolaččat čállit rekvisišuvnna. +Dasa lassin lágida IL Forsøk Davvi-norggameašttirgilvvuid čuoigamis 2010, bearjadagas sotnabeaivái njukčamánu 19.- 21. beaivái. +Dainna son čujuha eahpesymmetralaš váldegaskavuođaide. +Min ulbmil lei go ođđasit merkiimet máđii ahte arvvus atnit dehálaš kulturmuittu Davvikalohttas. +Ulbmilin lea čalmmustahttit rávesolbmuid ovddasvástádusa láhčimis dasa ahte mánáide šaddá čáhkkilis bajásšaddanbiras mas givssideapmi ii dohkkehuvvo. +Sámi vuođđooaidnu lea ahte sii leat ožžon luonddu dušše luoikkasin ja ahte dan galgá hálddašit nu ahte dat seailluhuvvo boahttevaš bulvii seamma čavddisin go lei go sii dan ožžo. +Dálá áigge turismaduodji lea sirdásan čoahkkebáikkiide, gos vuvdet máddin dahje olgoriikkain duddjojuvvon fabrihmátkemuittuid, ethnokitch . +Deanus mis leat birrasii 50 oasussearvvi masa dát guoská. +Gonagas lohká Truvdnosártni, muhto dan leat čállán Ráđđehusa áirasat. +Geahččalehket čilget iežadet sániiguin maid dat mearkkašit. +Dál sáhttet eanet guovllut gielddas fárus ohcamis. +Máhttodepartemeanttas illusáhka Sámi allaskuvlii Sámi allaskuvla lea dal ovtta lávkki lagabui álggahit doavttergráda prográmma. +Oktasašsoahpamuš lámisolbmuid vuoigatvuođain ja dan váljabeavdegirji dohkkehuvvui ON:id oktasaščoahkkimis 13.12.2006. +Válgga Stipeanda ja doarjja Sámásta mujna NyhetTjoahkki kultuvrraæládusáv konferánssaj Sámediggeráde bivddi konferánssaj vuoratjismáno 8. ja 9. biejvijt sáme kultuvrraæládusáj birra. +Dát lea hui buorre vejolašvuohta oahpakeahtes olbmuide háhkat alddiset fágabreava ja čađahit lassioahpu fágabargin fágaskuvlla bokte. +Anttila (1983a) lea hábmen duoji luonddu dutkamušas, mas son guorahallá skuvlla bargui šaddadeami ráhkadusa ja dasa váikkuheaddji dahkkiid. +Váttisin atnen báikki alde jearahallamiid loahpalaš soahpama, muhtimin orui unohas váivvidit olbmuid. +maid Tøssebro (2004), s. 3. +Válgagiččus lea dát árvalus váttisindahkkon eará joavkkuin dán sálas. +Oahppit Deanu Montessori skuvllas álget maiddái borgemánu 22. beaivve. +Dain leat čállán ee. +Penšuvdnamáksámušat 2014:s oktiibuot Mii mávssiimet penšuvnnaid oktiibuot 24 miljárdda ruvnno ovddas - maŋŋil ovttastahttima álbmotoajuin. +Dasto máhcai Gonagas ruvdnenstullui mii lei baldakinnaid vuolde, sus lei ruvdnenbivttas alde ja ruvdnenregáliat mielde. +Vuorbbi geassime Árrangáddi kantiinna bargit Risten Gáren Hætta Skum, Risten Ánne Hætta, Jan Magne Hestvik ja Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm. +Sámi allaskuvlla duodjemasterat eksámenčájáhus Duodjemasterstudeanttaid eksámenčájáhus Ođđa Sámi ofelaččat 2015/2016 almmuhuvvoje Márkomeannus. +Son válddi eamida mielde ja vulggii máilmmi speallanguovddážii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ealáhus bargoveagas lea rabas 100 bistevaš ealáhushoavdavirgi Porsáŋggu gielda lea guovdu Finnmárkku fylkka, ja lea johtolatdeaivvadansadji girdišilljuin ja buriin geaidnooktavuođain. +Go daid lea oahppan, de dárbbaša návccaid oahppat olu eará deaŧalaš áššiid eallimis, earret eará ahte man oktavuođas sáhttá hállat divrras ruđaid birra ja ahte ii leat dábálaš lohkat "olu lea nohkan". +Nuppe dáfus son eahpida, leago dánsullasaš jávohuvvan dušše fal sámeservošis dáhpáhuvvi albmoneapmi, vai dáhpáhuvvágo dát maiddái eará, ovdamearkka dihte suopmelaš servošiin. +Ovdamearkka dihte geavahuvvo t-bustávva oktiibuot guđa háve bárrastávvalvearbbaid preseanssa finihtta-hámiin. +Oahpaheaddji Erna Flatli lea bagadalli, nu ahte son lea buriid gieđaid gaskkas. +Go jerrui manne Høgmo oažžu bálkká 2017 ovddas, de heaittihii NFF preassakonferánssa. +Kuhmunen rávve, ahte leavga ii galggašii guoskat eatnamii. +Skuvllat geavahit iežaset guovllu boarrásiid, geat dovdet ja dollet árbevieruid "šaldin" go gaskostit ja čatnet árbevirolaš máhtu ja dieđu skuvlafágaide oassin. +Fidnosiiddus fidnu dahje gelbbolašvuohta lea govviduvvon oanehaččat. +Muital maid don barget ja mo dat manai. +Vuollái guhttanuppelot jahkásaš mánná, vealtameahttun mieđušteaddji ja olmmoš, geas lea friijakoarta, ii galgga máksit iežasoasi. +Váiddalávdegottis leat vihtta (5) miellahtu, geain buohkain leat persovnnalaš várreláhtut. +Dát bargobádji čohkkii čieža oasseváldi golmma riikas ovdánahttit sin giehtačállosiid ja ideaid. +Don gávnnat beavdegirjjiid čoahkkimiin mat leat lágiduvvon maŋŋil ođđajagimánu 1. b. 2013 min elektrovnnalaš čoahkkinbáhpiriid vuorkkás. +Stivrra čujuha SVL-N njuolggadusaide §2 ulbmil og 2.1. +Levgen balkoŋggas dáhpáhuvvá Majestehta Gonagas gohččuma mielde. +Sámedikki vuosttaš olles doaibmajahki lei 1990, ja dalle lei Sámedikki bušeahtta 31,7 mill kr. +Dat geat dárbbašat giro máksin dihtii rehkega, fertejit váldit oktavuođa Wenche Johanseniin, tlf. 46400226 dahje e-poastta bokte wenche. +Dát hástalii gávdnat dakkár vuogi, mii bidjá johtui ja ovddida oahpaheddjiid intellektuála ja dovddolaš návccaid oahppanproseassas. +Mun válddán lullisámegiela (SIKOR) dutkanmateriálan ja dan vuođul mun earuhan partihkkaliid advearbbain syntávssalaš kriteriaid mielde: Advearbbain lea viehka friddja distribušuvdna, partihkkalat fas sáhttet leat dušše moatti sajis cealkagis, ja dan sajiin dain lea dihtolágan funkšuvdna kránnjásáni ektui. +Sis ii dieđe oktage leat daid searvvis geat leat ožžon mánáidgárdesaji, muhto maid dihtet ahte logi saji eai leat doarvái. +Filmma bagádallan, jođiheaddjin Nils Gaup. +Kurssa dujiid bidje maiddái čájáhussii. +geahččalit oaidnit áššiid su dásis vai ádde máná buorebut. +Buot ovddidan- ja geahččaladdanbargguin, maid oahpaheaddjit leat čađahan, lea ođasmahttindimenšuvdna, nugo Krigsman barggusge, masa son viežžá inspirašuvnna Storylinemetodas ja dovddus Harry Potter girjjiin. +Dát daningo ollu sámemánát eai máhte sámegiela ja oahpahus berre heivehuvvot juohke máná giellamáhtolašvuođaid mielde. +Čállingielas dán vuogádaga vuođul sáhttá čilget omd. +Čuojohis jietnadat dj sáhttá leat gievrras dássin dalle go molsašuddá ovttaskasbustávain j. Konsonántačohkiid molsašuddamat Joavku 3: Nuppi ceahki h-čoahkit molsašuddet ovttaskas konsonánttaiguin dahje goalmmát ceahki h-čohkiiguin. +Bargojoavku evttohii maiddái ahte láhkaásaheami nuppástuhttinvejolašvuođa nu ahte olmmoš sáhtálii nannet iežas sohkabeali almmá transsohkabeali medisiinnalaš čilgehusa gáibádusa. +Dat lahtut maid Sámediggi nammada álbmotmeahccestivrraide ovddastit sámi beroštumiid iežaset persovnna bokte stivrras. +Dáid artefávttaid vásihit olbmot ja dat ožžot emotionálalaš árvvuid. +Dárbbu mielde sáhttá doallat eambbo čoahkkimiid. +Normatiiva oaidnu kulturáddejumis lea lunddolaš, čilgeba Stordahl ja Kvernmo (1990), muhto dakkár ii leat heivvolaš go boađusin sáhttá leat, ahte skuvla sirre mánáid juogo unnit dahje eanet albma sápmelažžan. +5: Iss. +Álggu rájes juovlamánus, go Ávvir vuosttaš geardde čálii ahte Sámi Filbmafestivála lea ruhtaváttisvuođaid siste, de lea dat leamaš dego fanas jávrris áirruid haga. +Giitosat mannet maid Sámi allaskuvlla dutkanbirrasii, kollegaide, geat leat leamašan mu ságastallanguoimmit. +Ovddit láhka doalvu dasa ahte registrerejuvvon guimmešlihtu oassebealit eai sáhte almmuhit virgeoapmahažžii ahte váldiba oktasaš goarggu dahje nubbi sudnos duppalnama, mas nubbi oassi goarggus lea sudno oktasaš goargu. +Frantzen muitala ahte lávvardaga, ovdal go jándorbileahtaid vuvde, ledje 13300 olbmo oastán bileahtaid. +Bireolmmošlogahallama ja sámi jienastuslogu gávnnat dáin báikkiin: Joker Manndalen, Joker Skattvoll, Coop Birtavarre, Servicesenteret Olderdalen, Service-Mat Nordmannvik ja S-laget, Čieđalluovttas. +Vuosttas oassi +Skuvla lea ain stáda skuvla. +Girls, too, are generally treated permissevely in their training, but in their early teens they find they have not the excitements and climaxes of enjoyment in store that the boys have. +Ja de joavddaiga Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa ártnihasaid siidii, goas soai beasaiga ealu oadnit ja fitnat lávus. +See, also, Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on the initial report of Colombia, 30 September 2016, CRPD/C/COL/CO/1, Para 14-15; Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on the initial report of Chile, 13 April 2016, CRPD/C/CHL/CO/1Para 11-12; Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on the initial report of Brazil, 29 September 2015, CRPD/C/BRA/CO/1, Para, 12-13. +Govva: Plan Arkitekter/ Stáhta geaidnodoaimmahat Dálá šaldi Deanu rastá, huksejuvvui 1948:s iige guotte šat daid losimus fievrruid. +Dalle studeanta sáhttá ieš ráhkadit čállosa ("post") studeantabargguide. +Lei duođai njuorran bálkkašumi vuoiti gii válddii vuostá bálkkašumi, ja attii stuorra oasi gudnis Porsáŋggu iežas álbmogii ja isidis Per Bottolfsenii. +Ollu iešguđetlágan cealkkatiippain, ja maiddái eará cealkkaráhkadusain, sáhttá leat direktiiva doaibma. +Govva: Anne Rasmus Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR) lei gearggus ikte ovddidit eahpeluohttámuša Egil Olli stivrejupmái, muhto eai arvan go dievasčoahkkima eanetlohku ii livčče dan dorjon. +Dat oassálastá duodjekurssaid ordnemii ja sisdoaluid hábmemii. +Gielladiđolašvuođa ja giellariggodahttima oainnus lea deaŧalaš beassat oahppat objektiivvalaš giellageavaheami vuostebeali, namalassii subjektiivvalaš giellageavaheami stiilavariánttaid, ja oahppat makkárat daid dovdomearkkat leat ja mo dakkár teavsttaid sáhttá hábmet. +Sáhtát jienastit goappašiin válggain. +Oahpaheaddji Katarina Spiik Skum muitala vásihan ahte maiddái sii geat leat bisuhan giela ja geain lea nana sámi iešdovdu cuiggoduvvojit. +Dás vuot ihttá ovdan ahte lea sáhka álgoálbmot ja sámi árbevirolašdieđus, mas lea iežas ollisvuohta. +Boahkkuhanprográmma ođđa golgodávdda A - H1N1 - (Spiidnegolgodávdda) vuostá Porsáŋggu gielda lea dál geargan ođđa golgodávdda A - H1N1 boahkuhanprográmma vuosttaš cehkiin. +Sullii 30 veterána ledje searvan gullat Finnmárkku HV-hoavdda Even Sandland ja sátnejođiheaddji Kåre Olli beaivvi sártni. +Muđui lea dearvvašvuođaguovddáža bargit geat galget suinna bargat. +Njealji doaimmahagas čujuhuvvojedje váilevuođat kritihkalaš rusttegiid geavaheamis ja dárkkisteamis, ja ovtta doaimmahagas čujuhuvvui ahte lanjat eai lean dohkálaččat njuolggadusaid mielde. +Majestehta Dronnet lei Davvinorgga Dáiddamuseas Romssas go Kulturministtar Hadia Tajik rabai Silbaheadjaskeaŋka čájáhusa eske veaigin. +Iežat biilla anu ovddas buhtadus dohkke dušše dan muddui go dat lea govttolamos almmolašvuhtii, earret go jus erenoamáš ákkat cealkkihit ahte fertet iežat biilla atnit. +Danne sáhttá su roahkka gohčodit multidáiddárin. +Dat jávkkai dohko dan suhkkes vuovdái. +Dat lea maŋemus ruvdnen mii lea čađahuvvon Norggas. +Maiddái sámegiella nubbingiellan oahppoplána ulbmil lea ahte sámegiella ovttas dárogielain galgá "bidjat vuođu ohppiid doaibmi guovttegielalašvuođa ovdánahttimii" (Oahppoplána - sámegiella nubbingiellan s. 2). +Ohcanáigemearri lea juovlamánu 05. beaivi 2016 Ergoterapevta sadjásašvirgi rabas Dearvvašvuođa ja fuolahusa ovttadagas lea rabas 100% sadjásašvirgi ergoterapevtii. +Sátta álgá tii. 22.00 ja bistá sullii tii. 00.30. +Dás han lea ge deattastuvvon geain lea bivdinlohpi. +https://www.aspa.fi/fi/print/808. +Genehtalaš valljodagat: Norga galgá vuoruhit barggu oažžumis sadjái vuogádaga mii mearkkaša ahte pateantasuodjalan ohcamušaid ja šaddošlájaid suodjaleami oktavuođas geatnegahttojuvvojit almmuheames genehtalaš valljodagaid ja árbedieđuid álgovuođu. +maŋŋá berrejit álgoálbmot nuorat ođđasit oahpahuvvot sin iežaset kultuvrii. +- Dat gal lea buorre áigi. +Gielan ja aktisasjvuodan la gåktu mij definerip ietjama ja væráldav mijá birra: gudi lijma, gudi lip ja gudi sjaddap. +Sámi allaskuvla áigu ásahit doavttergrádaprográmma (PhD) Sámi allaskuvla lea hábmen ođđa oahppopográmma. +Dat lea gitta das, mo diehtobihtát leat ordnejuvvon korpusis, mo dát áššit leat ordnejuvvon sosiála organisašuvnnas ja man dárkilit ja fámolaččat sáddagat leat govviduvvon gaskaoamis ja mo dat leat adnon representašuvnnain. +Nuorat eai mielas čiŋadan gávttiin, muhto baicce rivgostalle. +Ovdalis namuhin, oahpaheaddji gii muitala iežas roahkasmuvvan mo sus lea badjánan duostilvuohta ja iešluohttámuš akšuvdnadutkama bokte. +Dan seammás ii leat mihkkege lassáneapmi ii kultuvrii iige oahpahussii, vaikko Sámediggi lea cuiggodan dárbu juste daid suorgin. +Easkka maŋŋá veadjá duddjot doaba-ipmárdusa eambbo abstrákta vuogi mielde, nugo čilgehusaid, válddahallamiid, govvidemiid ja definišuvnnaid vuođul. +Nu ahte ii leat daddjon ahte mánáidsuodjalus lea agibeaivái váldán máná eret ruovttus, muitala mánáidsuodjalusa jođiheaddji, Berit Anette Hætta. +Islándda ovddasteaddji leigga Presideanta Ólafur Ragnar Grímsson ja Dorrit Moussaieff ja Suoma ovddasteigga Presideanta Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. +Dat mearkkaša dakkár sierradoaimmaid, maid funkšuvdnan lea ovddidit duođalaš ovttaveardásašvuođa dahje eastadit dahje jávkadit vealaheamis šaddan hehttehusaid. +Sáhtán gal lohkat ahte rehketdoalut fertejit čielgat álggos, ja vealggit máksot, ovdal go mii sáhttit ođđa goluid váldit ja olbmuid barggahit, lohká son hui čielgasit. +Min áhčči lei dakkár ahte dat veahkehii duoid gámasdujiid. +Oktasašsoahpamuššii dahkkon váljabeavdegirji nanne iežaset friddjavuođa manahan olbmuid suodjaleami biinnideamis ja eará goaves, olmmošmeahttun láhttemis ja fuonášeamis dahje ráŋggáštusas. +Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsas Haakon čuovui Presideantta Bērziņš Šloahttašilljui, gos Gonagasbárra ja Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinseassa sávve sutnje buresboahtima. +Čujuhusas: https://sqshome.wordpress.com/2007/04/06/saannot/. +Home WebShop Teaching materials Ánin Dánin LK06s mielde oahppobuvttus álgolohkan- ja čállin oahpahussii, 1. ceahkkái, sámegiela álgooahpahus 5-jagi prošeavtta vuođul. +Evttohusa sáhttá lohkat dahje vieččahit. +Vuođđovuoigatvuohtaáššegirjji artihkal 21 (1) sisttisdoallá viiddes vealahangielddu. +Kárášjogas lea Norgga buolašolahus: 51.2 buolašceahki ođđajagimánu 28. beaivvi 1999:s. +Eanas oassi nuoskkidemiin davvin bohtet eará guovlluin, muhto davviguovlluin leat maid báikkálaš nuoskkideaddjidoaimmahagat. +SOn barggai Nuorttanastes 11 jagi ovdalgo álggii bláđi doaimmaheaddjin. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša mearkkašupmi sosiála vuoigatvuođaid dáfus badjána erenomážit dan artihkkalis 6 (1). +Ja vuohki seammás duhtada oahppoplána vuordámušaid geavahit iešguđetlágan bargovugiid ja dakkáriid áinnas, main oahppi lea bárisin +Jan Erik Reinås lea jođiheaddji gándda joavkkus ja bargá ovttas vuoidanjoavkkus. +Riššadioksiida šaddá go boaldá fossiilaboaldámušaid main lea olu rišša ja go suddada málmma mas lea olu rišša. +Ná olu maŋosmannan lea Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš birrasii báldahatti, ja ferte ráhččat oaččut ruovttoluotta jienasteaddji boahtte válggas. +Eará girjjiid maid sáhttit árvalit, main lea sullasaš fáttát, leat "Álbmotsoardima čáhppes girji", mii lea artihkkalčoakkáldat politihkalaš joavkoveahkaválddi ja systemáhtalaš olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid birra, mat leat leamaš maŋimuš čuđiid jagiid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Olmmáivákki Duodjesearvi álggaha máŋga gurssa lagamus áiggi, ee. goarrut ja lohttat biktasiid gáktái, goarrut náhkkeseahka ja dohkkáid/juovlagálláid. +Son lei filologa ja oahpahalai maid sámegiela. +Áltá ii bargga ge dán lobiheamet. +Reáktor buollái ja hui olu radioaktiiva ávdnasat manne áibmui. + (Krcmar ja earát 2007.) +Finnmárkokomišuvdna galgá kártet dálá geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid daid eatnamamiidda maid Finnmárkkuopmodat (FeFo) váldii háldosis suoidnemánu 1. b. 2008. +Fredman, Sandra (2016), s. 62. +Kaleandar almmuhuvvo dán jagi 15. gearddi! +Ná leage gielas hui guovddáš sadji doabaáddejumi duddjomis. +Johdanto s. 7 - 8. +Ulbmil jguorahallamiin lei iskat ássiid guottuid ja oaiviliid muhttun áššiid hárrái ođastusa olis. +Duogážin mearrádussii lea ahte misiid, varihiid ja vuotnjaliid njuovvandeaddu lea vuollegaš, ja lea njiedjan daid maŋimuš 10 jagi. +Loga eanet das maid mii fállas dás. +Advokáhta guovttos lohkaba ahte lea duođalaš ášši mas dievddut leaba áššáskuhtton, go jus dubmehallaba roavva veahkaváldima geažil, de šaddaba unnimusat čohkkát njeallje jagi giddagasas. +Dán sáhttá čilget oassái dat ahte Løvold (2014, s. 65) čállá iežas dutkamušas ahte dušše okta su informánttain anii sáni bonju. +Sámediggi váldá maiddái ovddasvástádusa bargat ovttas eará álgoálbmogiiguin. +Maŋŋil 10 jagi geahččalanáigodaga ovttastahtton suohkanin, lea Buolbmát ja Deanu searvegodderáđđi mearrádusastis 19.8.2014 ávžžuhan ovttastahttit girkosuohkaniid. +Veahkeráđđealmmái / ekonoiijahoavda lea sadjásaš ráđđealmmái ja lea ráđđealbmá jođihanjoavkkus. +Son orrugođii Londonis álgogeahčen 1880-logu, go lei vuos orron máŋgga gávpogis feara gos Eurohpas; 1875:s lei son earet eará Christianias ja Stockholmas. +Das galgá leat buollán garra doarrun, ja okta rievideddjiin čukkohalai nu bahuid ahte jámii maŋŋel dan geažil. +Vuorrováikkuhus daid dilálašvuođaid gaskkas lea maiddái dehálaš. +Muhto soames olmmošjoavkkut eai sáhte válljejuvvot; earret eará duopmárat, bultibálvvát ja áššečuoččaldahti eiseválddi ovddasteaddjit, ja doaibmi advokáhtat. +Eicher meroštallá artihkkalistis Introduction: Dress as Expression of Ethnic Identity bivttas-doahpaga: +Skuvllas geahččalit muhttit diliid nu, ahte nieiddain ja gánddain lea lunddolaš dássedeaddu sohkabealrollaid gaskka. +Lea vejolaš ahte dát márkanat, boares protokollain gohčoduvvon "Várjjat márkanat", leamašan jo guhkit áigge ovdal go oaččui eisseválddi buressivdnádusa. +- Mii váldit dáhpáhusa hui duođalažžan ja leat dál iskamin ášši. +Muhto háliidan maid dovddastit, man árvvus anán dan oktavuođa, maid lean ožžon dán guovtti skuvlla oahpaheddjiiguin prošeavtta čađahettiinan. +Maiddái pasieantavuoigatvuođalága § 3-5 daddjo ahte pasieanttain lea riekti oažžut dieđuid, mat leat heivehuvvon vuostáiváldi oktagaslaš eavttuide, nugomat ahkái, rávisvuhtii, vásáhusaide ja kultuvrra- ja gielladuogážii. +Lohkamis dát sáhttá leat passiivalágan máhttu, čállimis fas aktiiva máhttu, maid čálli ferte hálddašit vai lohkki álkit sáhttá áddet teavstta. +Sámedikki kultur-ja valáštallanstipeanddat Sámedikki nuoraid kultur-ja valáštallanstipeandda ožžot Ole Mathis Sara Nedr.. +nissonolbmuid duodjin. +Dán láhkái ožžot nuorat geat muđui eai livčče oahppan juoigat ja gullan luohteárbevieru birra, vejolašvuođa oahppat. +Danin nissoniid ja eamiolbmuid jietna lea dávjá jávohuhtton ja sin diehtoortnegat leat ovddal gihtii dahkkon duššin dieđalaš dieđuin. +Kveanat ja daččat bukte iežaset gođđinárbevieruid, ja álge unnán muddui gođđit ránuid sámiid vuogi mielde. +Okta vuohki čoavdit dutkančuozáhatčuolmma lea, ahte álggaha iežas kultuvrras dahje servošis, man dovdá bures. +Dronnet presentere "Inspirational encounters" - čájehus mas leat su iežas govat - Museum of Contemporary Art i Sydney. +Sámeráđis lea alla gelbbolašvuohta ja viiddis riikkaidgaskasaš fierpmádat. +Vaikko vel sihke sámegiela ja dárogiela lotnolas geavaheapmi seamma gulahallanoktavuođas, nugo ovdamearkka dihte rádiosáddagis, ja vel guovttegielasteapmige, ii dagat áddenváttisvuođaid guovttegielat sámidáru oktavuođas, de goitge dakkár giellageavaheami vealtamii leat ákkat. +Informánttat suokkardit maid +Sámiid nugo earáge koloniserejuvvon álgoálbmogiid jurddašemiid ja áddejumiid sáhttá luvvet ja hukset sadjái ođđa dearvvašmahtti gova alddis, earáin ja sámi álbmogis oppalohkái. +10:21 Skábmamánu 30. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Govva: Terje Bendiksby / NTB Scanpix Gonagas ja Dronnet mátkkošteaba Gonagasskiippain Finnmárkkurittus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Mánná ja oahpahus"Mánáidgárddit"Leavnnja mánáidgárdi Leavnnja mánáidgárdi lea gieldda mánáidgárdi. +"Áigumuš ahte sámi oahppit galget šaddat doaibmi guovtte-gielagin lea dákkár oassi mas dáru ja sámi servodaga dárbbut bohtet ovttaide" "Áigumuššan sámi ohppiid oahpahusain ferte leat ahte ollásii galget máhttit sámegiela ja dovdat sámi kultuvrra. +Doppe lea arvvi ph-árvu leamaš 4,4 guhká, muhto maŋemus jagiid lea dilli buorránan. +Dat mearkkaša ahte álbmotrievttis lea ovdu ja dat nanne vuoigatvuođaid mat leat vuođđuduvvon sámi boares vieruide, oamasteapmái ja dološ áiggi rájes geavaheapmái. +Anders Larsen čálii vuosttaš sámegiel romána. +Oahppi gii dan lea beassan oahppat diehtá ahte objektiivvalaš tekstii eai gula dakkár dadjanvuogit go omd. +Olbmo sápmelašvuohta duddjui dillái goittotge aivve ođđa nyanssa, daningo earáid oainnu mielde olbmo hástalusat laktásedje maiddái su sápmelaš duogážii, eai dušše fal su váddui. +giella mainna olmmoš identifiere iežas dahje maiddái dat giella mainna earát definerejit olbmo gii máhttá eanet gielaid. +), Ei alkua ei loppua. +Ollesolbmos ferte leat áigi ja gierdavašvuohta máná oahppanprosessii. +Máná vuoigatvuođaid komitea jagi 2011 Suoma guoski loahppafuomášumiin badjána fuolla das ahte suojehis dili mánáid, dego lámis mánáid, eallindili birra ii gávdno doarvái olu diehtu. +Nubbi molssaeaktu lea loktet opmodatvearu buhtadan dihtii doaibmagoluid mat leat lassánan. +Fárus lei maiddái Lappi leana Kotiteollisuusyhdistys ovddasteaddjin Ilmari Laiti. +Sámeduodji speadjalastá sápmelaš eallinvuogi ja árbevieru, muhto maiddái vuogáiduvvama davviguovllu luonddubirrasii ja ealáhusaide. +Lágideaddjit háliidit maid diŋgot báikkálaš joavkkuid, nugo Báhccavuonas ja Málatvuomis. +Sámedikkis lea eanetlohku bargame bušeahttaevttohusain, muhto dasa lassin galget sii dahkat ođđa šiehtadusa ovttasbargui. +Crick, Malcolm R. 1982: Anthropology of Knowledge. +Gonagas ovdošii maid Látvia olbmuid stuora ráfibisuhan dáhtu: - Dán jagi muitojuvvo dat ahte leat 70 jagi vássán dan rájes nubbe máilmmisoahti nogai. +Luondu lea dehálaš oassi oahpahusas, ja skovllas lea aktiiva olgoáibmoskovla sullii mánu. +Sámegielain lea giellamolsun joavdan guhkás, muhto sápmelaččat leat maid álgán jorgalahttit giellamolsuma ja danne sáhttá gohčodit dálá áiggi ealáskahttináigodahkan. +Dávvir máhcaheapmi mearkkaša Bååstede prošeaktabárgu lea álggahuvvon Norgga Álbmotmusea bealis. +Sin gálggat iskojuvvojit dárkilit, ja maiddái sin ovttasdoaibmange surggiin ja riikkarájáin beroškeahttá. +Fylkkagielddas lea maiddái hálddašanovddasvástádus fylkka sáivaguolleresurssaide, mas deaddu biddjo gáhttet buriid guolástanvejolašvuođaid astoáiggeguolásteddjiide ja eanet árvoháhkama. +Rievdadusat čuhcet fievrridansuorgái, energiijasuorgái, stáli ja syntehtalaš fiberiid buvttádeapmái, ruhtadeapmái ja dáhkádusaide. +Dán jagáš kulturmuitobeaivvi fáddá lea "máŋggabealat astoáigi Deanus". +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Dálošvákki girjerájus leat ođđa rabasáiggit Vahku 45 rájis lea girjerájus maid rabas gaskavahkuid bie. 11-18. +Vealaheapmi geahčaduvvo vuosttaš sajis riikkaidgaskasaš vuoiga Dego ON:id oppamáilmmálaš olmmošvuoigatvuođaid julggaštus cealká: +Govva: Vidar Ruud, NTB scanpix Gonagas Harald ja Presideanta Andris Bērziņš Loddesálas. +Čáhci, ruferusttet, doapparčorgen, geainnut, gieldda visttit, buollin, ruhtten- ja gielddalaš huksenhommát gullet teknihkálaš ossodahkii. +Nugo lea boahtán ovdan, de luohttámuša ja ovddasvástádusa addin mánnái ovddida su iešráđálašvuođa, searalašvuođa. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Politihkka"Sátnejođiheaddji Jagi 2010 bušeahtta, gullevaš ekonomiijaplánain mearriduvvui gielddastivrras juovlamánu 16.beaivvi. +Norgga johtolatpolitiijaid jođiheaddji, Runar Karlsen lohká alcceseaset rávvagiid biilavuddjiide vai eastadivčče lihkohisvuođaid johtolagas. +Dál dat maiddái fátmmasta doaibmabijuid soahkešattu buorideami daid vuvddiin mat leat goariduvvon - ja guovlluin main visot vuovddi leat njáskan. +Son guđii riikka golggotmánu 28. beaivvi. +"Solbakken gård" lea ekologalaš sávzadoallu mii buvttada maiddái ruotnasiid. +Luonddus lea heagga ja vuoigŋa, vel geađgige eallá, nugo son čállá diktagirjis Jus gazzebiehtár bohkosivččii: "váldit geađggi gihtii ja doallat dan čorpma siste dassážii, go dat álgá coahkkit, eallit, hupmat ja lihkadit". + (Jargon 1994: s.v. +Gádjunhelikopterbálvalusa stivrejit dat guokte váldogádjunguovddáža (Bådåddjo ja Sola). +Daid lonuhedje ruđain. +Dán lassin sii sáhttet ovddastit +Stáhta ja ássangielda galget dorvvastit olmmošárvosaš eallima vuođustusaid dalle, go iežas návccat eai dasa reahke. +Váli dahkan dáhpáhuvai allaáiggálaš seremoniijain Stuoradikkis. +Son lea govven dáidagisttis, makkár Sápmi lea jagis 2118 - ja makkár áššiid dihte? +Bargovuorroplánain bálvalusa geavaheaddjit sáhttet oaidnit guhte áigodagaid eanadoallosadjásaš sáhttá váldit barggu. +1:27) fuolakeahttá agis, gielas, riikavulošvuođas, bearašduogážis, oskkus, seksuála orientašuvnnas dahje bearašhámis. +Luohtebálkkašumi ásahit jahkásaš doaibman JS:i vai loktet ja čalmmustahttit iežamet searvvis luohte- ja juoiganáŋgiruššiid maŋimuš jagis. +Sivvan dasa lea go Sámediggi háliida hábmet bajimus politihka mánáidgárdesuorgái mii galgá leat láidesteaddjin ja čielggadit prinsihpalaš gažaldagaid sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga ektui. +Evttohus lea gulaskuddamis ja almmolaš geahčadeamis áigodagas 01.11 - 20.12.2012. lea jurdda loahpalaččat meannudit muddenplána Deanu gielddastivrras vuosttas kvartálas 2013. +Ovdánahttinbarggu galggašii oaidnit oba skuvlla oktasaš áššin. +Mánáid láiden duoji oahppamii dáin informántabearrašiin ii leat sahtedohko, muhto lea mearrediđolaččat ordnejuvvon doaibma. +Sosiála vuoigatvuođat leat sihke našuvnnalaš vuođđovuoigatvuođanjuolggadusain ja maid riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain čuvvon friddjavuođavuoigatvuođaid. +Ledje unnán eará sámegielat áššegirjjit ovdal 1965, muhto ledje sámi aviissat mat čálle sámegillii ja maid olbmot lohke vai hárjánedje sámegillii. +Prinseassa čuoiggai vihtta kilomettara fárrolaga Kjetil Nilseniin, ja Ruvdnaprinseassa Mette-Marit lei Cathrine Nøttingnes láidesteaddji ja Ruvdnaprinsa Haakon ges čuovui Helge Flo vihtta ja 20-kilomettar láhtus. +Boarrásat ledje "šaldin" dahje láidesteaddjin árbevieruid sirdinproseassas ođđa dilis. +Govas oainnát báikki gos goddin lea dáhpáhuvvan golggotmánu 9. beaivvi, njuolga maŋŋel gaskaija. +mo fáhtet duhkorasa eastagiid duohken). +Vuovde- julevsámegiella (Váhčiris, Sieres ja Užžás Ruoŧa bealde). +Suohkadeabbon huksema evttohus galgá leat vuođđun go vistesajit galget juhkkot ja galget leat vuođđun boahtte áiggi huksemiidda. +Rukses-ruoná bellodagat vuite čielgasit, go ožžo 71,4% jienain. +Dán dutkamuš lea joatkka mu ovdalis dutkamuššii sámi árbevirolaš bajásgeassin- ja oahppanvugiid birra. +- Lean árben eatnistan bumbbá, man muhtun ruošša lea duddjon. +Mun lean guolásteaddji ja ferten eallit dan jáhkus ahte dál bohtet buoret jagit, lohká son ja bohkosa. +Ii leat vel čielgan mo ruđat galget geavahuvvot. +Njukčamánu 5. beaivvi 1896 galgá son leat čállán beaivegirjásis ná: " Maud lohpádaddan isit, Dánmárkku Prinsa Carl, bođii lunsja guossái. +Vigge hábmet makkár gielalaš duogáža oahpaheaddjit, oahppit ja bearrašat leat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Selfservice"Planer"Plannyheter Geassemánu 21.beaivve gielddastivra mearridii Deanu gieldda meahcástanplána. +maid Fredman (2016), 27. +Dát ealáhusat eai leat leamaš mielde álggu rájes, muhto daidda lea vejolašvuohta searvat. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá dutkamuša vuođul sáhtálii almmatge gávdnat vástádusaid maiddái terminologiija historjjálaš gažaldagaide. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa klinihkalaš šibitdoavttir fáktaortnet 01.07.2012 rájes doaibmagođii ođđa klinihkalaš šibitdoavttir fáktaortnet gielddain. +09:27 Cuoŋománu 23. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Boazosámit ovddastit ovtta kulturbirrasa, mas mánáid duodjái bajásšaddan ovddasta ideála dili, go servošis muđui duoji oahppan lea sahtedohko dahje dat iktá dušše sámegáktin. +Ruhtadeapmi attii vejolašvuođa bálkáhit guokte dutki doallat buot oahpaheddjiide golbma kurssa ja semináraid, mátkkoštit ja gaskkustit prošeavtta birra dieđuid, dokumenteret filmma ja govvidemiid bokte, almmuhit artihkkaliid ja čohkket prošeaktajođiheddjiid gitta 500 km duohkin oktasaš čoahkkimiidda. +Dat lea joatkkakursa easkaálgikurssas mii lei 2013:is. +John Gustavsen lea bargan olu Valkeapää divttain ja lea beroštupmi gaskkustit diktačálli politihkalaš doaimmaid ja su árjjat eamiálbmogiid máilbmeviidosaš perspektiivvas. +Dološ duodjeárbevierru +Oahpaheaddji guovttos movttiidahttiba mánáid váldit ájačázi ruoktot ja juhkat borramušain goansta- ja sohkarjuhkamušaid sajes. +Arctic Race of Norway sihkkelgilvu galgá čalmmustahttit biebmoruovttuid dárbbu ja dehálašvuođa. +Jus lea beroštupmi, de lágiduvvo ruoššagiela álgokursa easkkaálgi dásis Deanu oahppoguovddážis. +Ráđđeláhttu Ellinor Marita Jåma, tlf. 916 13 460 - Ođđa biekkat sámi guovllus go guoská energiijapolitihkkii Ráđđelahttu Vibeke Larsen lea hui duhtavaš go oljo- ja energiijaministtar Ola Borten Moe galledii Sámedikki odne. +Dutkanmateriálas čielgá ahte lámisvuohta abstrákta badjedoaban ja kategoriijan lea stáđásman sámeservoša atnui viehka maŋŋit. +511/1992, UN Doc. +Dan sivas mii almmuhit vuoigatvuođa atnit rovi njulčunstealli báddenjulčumii ja sullásaš doaimmaide. +Geassemánu 7. beaivvi - mearrádus Geassemánu 7. beaivvi 1905 mearridii Stuoradiggi ahte uniuvdna Ruoŧain ovtta gonagasa vuolde lea loahpahuvvon. +Duogážin nammii lei sávaldat nammii mii čatná geainnu nama Dárrosullui. +IKT162:s fas leat deaivvadeamit golggotmánu 21. beaivve, skábmamánu 18. beaivve, ođđajagimánu 20. beaivve ja cuoŋománu 21. beaivve. +Dál leat sullii 220 norgalaš fitnodaga ásahuvvon Supmii. +Politiijat eai loga sáhttit sisagaikuma čatnat festiválii. +Seammá dahkkui bartaguvlui Deanuvuonas, mii juhkkui dušše guovtti čujuhusoassái. +Easkka dalle sáhttá skuvla šaddat kultuvrralaš ja servodatlaš doabaevttoheaddjin, doaibmat dahkkin sámi servodaga huksemis ja ovddideames maid birasservodagaide sámi ja álgoálbmogiid kollektiiva riekteáddejumi. +Borgemánu 17. beaivvi dii 1800 rahppo masterčájáhus Sámi allaskuvllas. +Vuođđorehkenastinvugiid buorimuddui ieš čilgejeaddji fágatearpmat nugo lasihahtti, geahpedahtti, geahpedeaddji ja buvt ta dahkki (Ilmavirta ja earát 1995) leat maid ovda-mearkkat das mo skuvlaoahpahus lea lasihan sámegiela sátneráju. +Sátnegirji lea ávkin maiddái dearvvašvuođa-, sosiál- ja psykiatribálvalusas. +Politihkka vuhttogođii dieđu iešguđet oasis ja oktasašgottiid hálddašeapmi viidánii gokčat árbevirolaš guovlluid hálddašeami lassin maiddái muhtin ládje ovttaskas olbmuid gorudiid. +Máŋggas leat bargan Finnmárkkus go áiddo leat geargan oahpu gazzamis. +Opmodatvearru ii ásahuvvo miehtá gieldda dán jagi illun muhtomiidda ja surgatlažžan earáide. +Daningo ovdalis máinnašuvvon dutkanraporta almmustuvvá easkka dán raportta gárvema maŋŋel, dat ii leat oppalaččat váld +Váldočoahkkima presideanta lea 05.04.12 beaiváduvvon reivve bokte, lahttoriikkaid ambassadevrraide New York:s, dieđihan lahttoriikkaide ahte son lea bivdán Ambassadevrra Luis Alfonso de Alba, ja John B. Henriksena čađahit dáid konsultašuvnnaid su ovddas. +Daiguin jurdagiiguin aŋkke nahkárat jokse su nai ja fargga son lei gorgŋen nagirvárrái. +Loahppasártnistis Gildesk��las logai Gonagas Harald earet eará: - Moai Dronnegiin hálidetne giitit beivviid ovddas maid ean vajáldahte! +Giittos eatnat ! +Giellaoahppamáhttu dahká maid vejolažžan buorebut sáhttit heivehit ulbmillaš oahpahusa ja neavvut ja čilget go oahppi dárbbaša veahki. +Jus leat viežžan Divvun-reaidduid neahtas, de fertet rahpat "Nedlastinger"-máhpa, ja duppalcoahkkalit Divvun-fiilla (sami-proofing-tools. +Sámegiela dilli guovtte- ja máŋggagielat birrasis gáibida rávisolbmos gielladiđolašvuođa dan mearkkašumis ahte rávisolmmoš lea buorre gielalaš ovdamearkan, nu ahte mánná beassá oahppat sámegiela vuođđosátneráju ja dadjanvugiid nu bures go fal vejolaš. +Eurosentrisma deattuha oktilaš ollisvuođaid nuppástusa áidnageardásaš proseassaid ja siskkáldas inkonsekveantta konflivttaid ja vuostegežiid goasttádusain. +Oahppu fátmmasta gielladutkama, sosiolingvistihka, báikenammadutkama ja eamiálbmotgirjjálašvuođa dutkama. +Subjeavtta ja vearbba gaskasaš soabadeapmi lea dehálaš unna pro oktavuođas ja lean dás čájehan, mo unna pro doibmá. +1991: Report of the Traditional Knowledge Working Group. +Sámediggi juolluda ruđaid njuorjjo-prošektii Bivdigoahtán luosaid Porsáŋggo-jogain Diehtu Finnmárkku birasbálvalusas Sámediggi rámida Porsáŋggu gieldda go nu áŋgirit leat bargan alit oahpus heivehit sámi giela ja kultuvrra. +čađahedje dán prošeavtta áigge. +Girjerádjosis cd-skearrut, bláđit ja girjjit hálbái vuovdimassi Deavdde girjjiid, cd-skearruid ja bláđiid bussii man ovddas mávssat 20 ruvnno. +Deaddil Legg til 9. Norsk med samisk olgešbealde: Deaddil Fjern 10. De dus lea davvisámegiella (Norga) čállingiellan ja Samisk, utvidet Norge čállinvuohkin. +Birás, areálla ja kultursuodjalus Sámedikken ij la háldadimfábmudahka konsesjåvnnåmærrádusájs energijatsiekkadusájs ja minerálladåjmajs. +Dasa vuođđuduvvi joatkkadutkamušain árvvoštallet dálkkádatnuppástusa váikkuhusaid kulturárbái ja -birrasii, govvidit daid čuovvumušaid kulturbirrasiid hálddašeami dáfus ja evttohit ođđa doaibmabijuid. +Sáhttá nappo dadjat ahte dálá áigge buot olbmuid ovttaveardásašvuohta leat diehttelasat vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid meroštallamiin. +Duodje- ja oahpaheaddjeoahpuid dieđagoahtái gullet čuovvovaš oahput: Manin lea dehálaš váldit dáid oahpuid? +Sámi allaskuvlla eksámen- ja loahpalaš árvvoštallama láhkaásahus - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Eambbo dieđuid gávnnat go logat viidáseabbot Duorastaga golggotmánu 29. beaivve tii.1400 - 1800 Ferte váldit vuhtii ahte sáhttet boahtit rievdadusat. +Aro, Laura 1999: Identiteetti ja perinne. +Smith 2002: 35 - 36.) +Lean gávnnahan golbma siva giellatraumai: 1. informánta ii leat hupman sámegiela vuosttas giellan, 2. informánta ii leat ožžon sámástit ja/dahje 3. informánta lea cuiggoduvvon go lea sámástan. +Akšuvdnadutkanprošeakta lea sihke dárbbašlaš ja heivvolaš reaidu ovddidit sámi perspektiivvaid vuođđoskuvllas ja ovdaskuvllas. +Symbolaid duohkin ferte gávdnot "meinnet", mas lea čiekŋaleabbo mearkkašupmi olbmui. +Máhca danin dasa mii lea buoret dutnje allagasa váldegottis. +Dađe várás ovttastus lei čohkkegoahtán gáktevuorkká juo jagiid ovdal. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix Gonagasbárra ja stáhtaráđit Tord Lien ja Børge Brende čoahkkimis Generálaguvernørain Peter Cosgrove ja Lady, Cosgrove Government House. +Search for "" returned 3253 matches Sámedikki presideantta ja Sámediggeráđi eará lahtuid sártnit, sáhkavuorut ja artihkkalat. +Mii lea ovdamearkka dihtii čuoigat- ja čuoigát-vearbbaid erohus? +Guđajahkásaččas lea dábálaččat beanta dievaslaš giellamáhttu, son máhttá eanaš jietnadagaid, hálddaša bures sátnesojaheami ja máhttá hábmet cealkagiid sihke muitaleami, jearrama ja gohččuma várás. +Go olmmoš lea juksan dán hálddašanmuttu, de giellamáhttu lea eatnigiela dásis. +Ođđa tearpmat leat sámegiela geavaheami eaktun beaivválaš hállangielas, čálalaš gielas, mediain, sosiálamediain ja visot eará giellageavahanarenain. +Galgá ásahuvvot bargojoavku mas galgá leat váldoovddasvástádus sáddaga rádjái, ja bargojovkui galget válljejuvvot olbmot daid searvvis geat dieđihit iežaset dán bargui. +Vuojadanáldát rahppojuvvojit fas ođđajagemánu 4. beaivvi. +Son muittuha ahte mađi eambbo olbmot fárrejit dađi unnit ruhta boahtá suohkanii, lea dego spirála mii jorrá. +Sámi servodagas leat čielga rájit go lea sáhka ráhkisvuođas ja sohkabeliin. +Stávvalii sáhttet maid gullat eanet nuohttamearkkat mat čájehit ahte dan vanaha dahje herve. +Skuvlafágaiguin barggadettiin olmmoš oahppá ja hárjána maiddái geavahit giela abstrákta áššiid čilgemii ja guorahallamii. +Sii leat iešguđet guovllus Sámis eret, muhto oktasašvuohta lea mo árbevirolašmáhtut leat addán sidjiide birgejumi. +Gielddastivra mearridii čoahkkimisttis juovlamánu 19.b. 2007 viiddidit opmodatvearu gustot miehtá gieldda. +Govva: Ritva Torikka / Yle +Dasa lassin ON:id mánáid vuoigatvuođaid gohcinkomitea, ON:id biinnideami vuostálastinsoahpamuša gohcinkomitea ja maiddái ON:id nissoniid buotlágan vealaheami jávkkadeapmái laktáseaddji oktasašsoahpamuša doaimmaid +Dutkan ja oahppoplánaid árvvoštallamat leat jo guhká čájehan ahte sámegiella čállingiellan lea rašis juolggi alde. +Ođđajagemánus dieđihii ge Marit Kirsten A. Gaup ahte son geassáda Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji evttohassan. +Čuolbman lea dat, ahte sii eai ieža leat hárjánan dasa skuvlla váccedettiin, muhto maiddái ballu das, maid váhnemat, áhkut ja ádját lohket, geat leat hárjánan árbevirolaš vuoiŋŋalaš vieruid atnit báhkinmeannun. +Jus dákkár báikenamat adnojuvvojit deivvolaččat maiddái earágielat oktavuođain, de nammafágalaš girjjálašvuođas dat gohčoduvvojit nammasitáhtan dahje +Muhto stuorát loguin lea sámegielas (ja suomagielas maiddái) dat ovdamunni ahte sáhttá atnit ávkki logi rádjai ohppojuvvon lohkosániin: oktanuppelohkái, guoktenuppelohkái, golbmanuppelohkái, njealljenuppelohkái jna. +L2-hubmi/ođđa hubmi ja 3. passiiva hubmi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Mánná ja oahpahus"Mánáidgárddit"Ájanas mánáidgárdi Ájanas mánáidgárdi lea ovtta- 1-ossodat mánáidgárdi gos sámegiella lea doaibmagiellan. +dovddahedje, ahte lei unnán áigi čállimii. +Luohtebagadalli doaibma lea gozihit ja ovttasbargat dáid ásahusaiguin, ahte árbevirolaš luohti ge oažžu eanet saji sin doaimmaid siste. +Informánttat bukte dávjá ovdan, ahte márkana badjebearrašiin lea alla duodjekompetensa. +Anne Toril Balto lohká Kárášjoga gielddas ollu mii galggašii ođasmahttot, earát eará dábiin main leat váilevašvuođat. +Ulbmil lea ahte sámegiella galgá bisuhuvvot, nannejuvvot ja ain ovdánahttot dievaslaš gulahallangaskaoapmin beroškeahttá riikkarájiin. +Dán dutkamuša informánttat deattuhit ahte oahpahusas galggalii buktit ovdan eanet arvedávgivuhtii laktáseaddji beliid juo vuođđoskuvllas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Iešbálvaleapmi"Rehketdieđut"e-Faktura 11. November 2011 av Sissel Saua Dagahan dihtii máksimiid álkibun ja dorvvoleabbon buohkaide, ásahat mii vejolašvuođa geavahit e-faktura. +Ja de ledje ruđat juo buot golahuvvon, ja 1827 rájes gitta 1833 rádjái bisánedje buot huksendoaimmat danin go Stuoradiggi ii áigon juolludit lasi ruđa. +Bargobiras ja organisašuvdnapsykologiija gullá IKT- dorjojuvvon gaskajođiheaddjiohppui mas leat 6 modula mat oktiibuot dahket 60 oahppočuoggá. +snowball sampling). +Lagábuj 30 ságájdahttema li tjadáduvvam sábmáj ja dárruj. +Dán oasis válddahalan, guorahalan ja árvvoštalan dáid ovddidanbargguid ja seammás muitalan, mo sámáidahttin dáhpáhuvvá skuvlapraksisis ja man láhkai oahpaheaddjit ieža oidnet dan. +Nijbe li dagáduvvam nijbbedahkkijs Vuonas, Svierigis ja Suomas. +Bikenbach (2011), s. 8. +Johtolat- ja gulahallanministeriija almmustahtii jagi 2011 doaibmaprográmma "Kohti esteetöntä tietoyhteiskuntaa vuosille 2011-2015". +Kitti lohká, ahte su stiillas ovttastuvvet jáhpanlaš ja oarjemáilmmi ráidogovvadáidda. +Etnihkalaš biktasa synonyman geavahit dávjá maiddái tearpma árbevirolaš bivttas . +Inarilainen 23.3.2000: Käsityöpaja toimii Utsjoella. +Oahppit oččot dieđu iežaset oahpaheddjiin galli áigge galget geahččat. +Uniovnna duopmostuollu čuovvu Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša dalle go dat meroštallá uniovnna vuoigatvuođa heivehansuorggi olmmošvuoigatvuođaid suoji dáfus. +Innovašuvdna Norga lágida kurssa/oahpu nuorra kulturfitnodateaiggáriidda ja jođiheaddjiide Finnmárkkus váldoulbmilin nannet gánnáheami. +Giella ii geavahuvvo dušše muitalit somás fearániid, máidnasiid ja cukcasiid. +Jahkásaččat lea Dáiddáršiehtadusa bokte juolluduvvon gaskal 4 ja 6 miljon ruvnnu. +6.7. +Nomadismma čuovvumuššan šattai ođđa ealáhussuorgi, go diŋgojedje ovdamearkan gierresiid duojársámiin dahje suopmelaččain. +Dása gullá gieldda diihtorfierpmádat pc:guin ja serváriiguin, ja buot rusttegat mat dása gullet. +Oahppoplánaj njuolgadustjállaga §2-3 ja §3-4 baktu biejaduvvá sámij birra, ja sijá giela ja sebrudakiellema birra åhpaduvvat duon dán fágaj baktu. +Dasa lassin son diehtá bures sámi áššiid birra", dadjá sátnejođiheaddji Knut Store. +Ruvkkiid lei lossat roggat dušše gieđaiguin ja boaldimiin, danne dat ledje unnit. +Min čoahkkimis eanadoallo- ja biebmoministariin Sylvi Listhaug:in dán mánus čielggasmii ahte ráđđehus háliida stáhtalaš láidestusaid plánanjuolggadusaide mat leat sámi guođohanguovlluid meannudeami várás. +Čieža Čáppa-ráiddus leat maiddái "Čieža Čáppa 2" mii sisttisdoallá alfabehta ja matematihkkadoahpagiid ja "Čieža Čáppa 3" mii sisttisdoallá kaleandardoahpagiid (beaivvit, mánut, dálkkit jna.). +praksisaid dahjege geavadiid ođasmahtti doaimmat, maiguin dutkanprošeavtta álggus bargagohte vuos jurddadásis. +Melbøe ja earát (2016b), Bongo, Berit Andersdatter, "Samer snakker ikke om helse og sykdom". +Nuortalaččaid "Pieʹnne maainâs" ja dan vástagat eará Ruošša sápmelaččain +Miellaguottu dovddaheamis sáhttet leat sihke individuála ja kultuvrralaš erohusat. +Boahtte jagi mielde galget filmmat ollašuvvat go fal beare ruhtadeapmi boahta sadjái, ja nu šaddet oktan filbmaprográmman. +Lávdegoddi lea maid gieldda ekonomi- ja plánalávdegoddi. +Ovttasbargošiehtadus sámi dáidaga birra vuolláičállojuvvo Oslos Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi vuolláičállet ođđa ovttasbargošiehtadusa duor.. +Nils Jernsletten, aj gåhtjodum Juho-Niillas, lij guovdásj ulmusj sámegiela, kultuvra ja sebrudakiellema åvddånahttemin, moadda jage politihkkij Sámedikken ja sáme organisasjåvnåjt åvdedij ja gåjt dal akademian. +Mot mii, sámi girječállit, galgat ealáhallat čálliimiin? +Suoma láhkaásaheami mielde lámisvuohta ii leat mihkkege vuođuštusaid earálágan meannudeapmái dearvvašvuođafuolahusas. +Ulbmil lei earret eará ahte álbmot galggai bálvaleami oažž.. +Iežas vásáhusa sáhttá atnit ávkin materiála čoaggimis ja maiddái analysas (Ruotsala 1998: 89; gč. +Go lahkona beaivváža, de báhkkana čoaltu ja lievlaluvva. +Dien oainnu eai doarjjo šat dál, danin go giella- ja DNA-analysat čájehit oktiigullevašvuođa Polynesiija álbmogiidda. +Bálvalusat eai gávdno sámegillii dávjá oba dulkkage bokte. +Suvrra arvi lea ožžon siva dasa, muhto lea baicca gása riššadioksiida mii lea billistan. +Máđii merkejuvvui dán geasi, muhto Stáhta luonddubearráigeahčču lea fitnan geahččamin máđii ja leat čuovvovaš mearkkašumit: Dát lea vuhtii váldojuvvon ja Fylkkamánne lea gáibidan ahte dát ferte buoriduvvot. +Bearráigeahčus iskojuvvui ožžot go dakkár pasieanttat doarvái ja bealuštahtti dearvvašvuođaveahki, geain eai leat návccat dan ieža mearridit, muhto eai hálit vuostáváldit veahki. +Muhto Jakob vástidii: "In mun luoitte, muđui go buressivdnidat mu." 27 Olmmái jearai sus: "Mii lea du namma?" +Dát lea máŋgga dáfus iešvuosttaldeaddji ja čájeha man deaŧalaš dat lea ahte mii bargat dálkkádatáššiin riikkaidgaskasaččat. +Gonagas Harald bidjá valmue Warrant Officer George Gregory Allman nama báldii. +4. Sajáiduhttin dihte prográmma, coahkkal Installer-boalu. +Ortnet addá baicce Sámediggái váikkuhanfámu ja vejolašvuođa guldaluvvot, mii lea ge maiddái šiehtadusa ulbmilin. + - Anna-Maria Åström (doaimm. +Saijets, Maiju 2000: Eadni, badjeolmmoš dahje duojár? +Luottat galget merkejuvvot mearkkain nugo govas oidno. +Ovdamearkan leat báktesárgumat Álttás, mat ožžo máilmmiárbestáhtusa 1985:s. +Servoša oassálastin -metoda lea lunddolaš válljejupmi dán dutkamuša metodan, daningo dat heive bures dutkamuššii, man dutkančuozáhahkan leat eamiálbmotservošat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Mánná ja oahpahus"Mánáidgárddit Porsáŋggus lea sihke gielddalaš, priváhta ja bearaš mánáidgárdefálaldat. +Dát paragráfa ii gusto fuođđo- ja smávvafuđđobivdui, stággo- ja duorgobivdui čázádagain ja sáivačázis gođđi luossaguliid bivdimii gittaneavvuiguin. +Ii leat šat ballu ja jáhkku, ahte sámi árbevierru ii leat seammá buorre go eará. +Giellarievdan geavvá sohkabuolvvaid mielde nugo sohkamuorra govvida, muhto rievdamii váikkuhit maiddái eará gielat. + (Lauhamaa 2003: 36−53.) +Minerállaássjijn li Sámedikken sierra prosessa minerálaktørajn njuolgga ja vuordeduvvá jut sjiehtadallama tjadáduvvi åvddåla máhttá doajmmakonsesjåvnåv åhståt. +Go doppe gearggaiga, de soai vulggiiga Jagellonska universitehtii, gos ollu norgga studeanttat lohket medisiinna. +Suođđu lea gávdnon ja divvojuvvon! +Son ii beroštan nihttámušaiguin ja dain mat gilve bahás ságaid su birra, muhto baicca barggai vel garraseappot sámeáššiid ovddideamis, dadjá Åarjelhsaemien Teatere teáhterhoavda Ada E Jürgensen. +Dát lea oaivvilduvvon vuođđoskuvlla gaskadási sámegiela vuosttas- ja nubbingielagiidda. +lámisolbmuiguin dahje sin ovddasteddjiiguin. +Jos sihke gáldo- ja ulbmilgiella leat sámegielat, de syntávssalaš erohus gielaid gaskkas ii leat nu stuoris, go fas jorgaleapmi sámegiela ja eanetlogugiela gaskka lea stuorát hástalus. +Čájáhus lea installašuvdna mas leat govat, jietnaoasit ja objeavttat. +Dábálaččat mii eat oainne láse muđui go jos das leat duolvvat dahje dielkkut mat hehttejit min čielgasit oaidnimis. +Dát sáhttá leat gulahallanváttisvuođaid sivva. +Saemiedigkien laejhtememoenehtse Sámediggi lea 2011-s ásahan Sámedikki váiddalávdegotti doarjjaáššiid várás. +Sotnabeaivveskuvla Norggas lea dagahan hoidu maid mii áigut čađahit, ja mánát galget earet eara leahkit mielde lágidit ipmilbálvalusa sotnabeaivve. +Anne Risten Sara lei goitge movttet, vaikko ii vuoitán loahppavuorus iežas hearggi vuostá. +Sii rabbet dieđu dan birra, mii sidjiide lea dáhpáhuvvan go sin kultuvrra leat vealahuvvon, ja go sii leat dohkkehišgoahtán váldoálbmoga čalmmiiguin geahččat iežaset. +Dát plána máinnaša Sámi Dáiddačehpiid Searvvi -SDS barggu nationála ja regionála dásat dáiddapolitihka Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. +Ahte gieldda ruovttusiiddut leamaš dehálaš diehtojuohkingáldu Porsáŋgui diđiimet mii, muhto lei vuorddekeahttá ahte leamaš 1,3 millijovnna čájeheami das rájes go siiddut rahpasedje 2004:s. +URP, Report of the Working Group on the Universal Periodic Review, Finland, Addendum, Views on conclusions and/or recommendations, voluntary commitments and replies presented by the State under review, 25.8.2017. +Du báikkálaš dearvvašvuođafitnodagas dat lea ovddasvástádus divššohasmátkkiin, ja dat maid gokčá du mátkki. +Dáin skuvllain leat Sámeskuvllat dahkan šiehtadusa máná ruoktugielddain, nu ahte sáhttet fállat ovdaskuvllaid ja astoáiggefálaldagaid (earret Látteváris, gos ii leat ovdaskuvla). +Dákkár teavstta váldodovdomearka lea ahte dat bissu goalmmát persovnna ovdanbuktinhámis. +Son ráhkadii maid boradanbeavddi ovtta eŋgelas beavddi mielde mii lea ráhkaduvvon sullii 1780-90 jagiin. +Dál oaidnit ges ahte eatnasiin lea rievdan dat oaidnu, ja báikki olbmot maid oidnet ávkki hálddašeamis, čilge Pettersen. +Dirigeanta lea Anastasia, gii maid bargá organistan. +Govva: David Gray, Reuters / NTB scanpix Buresboahtin- seremoniija Gonagas Harald inspisere gudnisoalddáhiid, dat lei oassin buresboahtinseremoniijas. +See also Committee on the Elimination of Discrimination against Women, Concluding observations on South Africa (CEDAW/C/ZAF/CO/4), Para. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámegiela álgokursa eahkedis (Nuvttá) 28. september 2015 av Bill Sørensen Deanu giellagáddi lágida nuvttá sámegiela álgokurssa eahkedis. +Lean guorahallan, mo dat válddii vuhtii nissoniid sajádaga dállodoalus. + (Suojanen 1984: 22.) +Doppe čujuhuvvui maid oahppofálaldatdárbui sámi kulturmáhtus, ja čujuhuvvui dasa ahte leat juo máŋga allaskuvlla mat leat ovddideamen dakkár fálaldagaid. +Dieđu galggalii lasihit buot oktasašgotti ja mearrádusaid dahkama sektoriin ovdamearkka dihte +Columbia University Press, New York - London. +Konttinen, Juha-Pekka (2011). +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Friddjabargu buohcciidsiidda birra Dušše viđas bohte bargat friddjabarggu buohcciidsiidda olgobirrasis. +Váldoprinsihppa lea ahte sátni juhkkojuvvo dušše guovtti oassái. +Našuvnnalaččat oktasašsoahpamuša ollašuhttima várás oktasašsoahpamuša artihkkala 33 čuoggá 2 mielde ásahuvvui iehčanas ja sorjjasmeahttun struktuvra. +Seammás ferte váldit vuhtii maid erenomáš suodjalandárbbuid, mat badjánit ovttaskas olbmui laktáseaddji sierradárbbus. +Bikenbach, Jerome E. "Monitoring the United Nation's Convention on the rights of Persons with Disabilities: data and International Classification of Functioninf, Disability and Health", BMC Public Health, 11 (Suppl 4), (2011), s. 8. +Dat lea measta 30 proseantta eanet go diibmá. +Studeanttaide dán oahpus lágiduvvo sierra álggahankursa, ja sidjiide sáddejuvvo bovdehus njuolgga. +Čáhce- ja mohtegurrengoallosdivat lasihuvvo 5%:in. +Dego earánai lámisolbmuide, maiddái sápmelaš +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Mánáid suohkanstivrra áššelisttu 2.12 čoahkkimii gávnnat dás Čoahkkin lea juovlamánu 2. beaivvi biellu 10.00 ráđđeviesu gáfedagas. +Gonagasbivttas biddjojuvvui su olggiid ala ja árbefyrstaruvdna biddjojuvvui su oaivái. +Dihtomielalašvuohta das, mii dáhpáhuvvá metadásis, namalassii dat, maid mii dahkat ja mo mii dahkat, lea máŋgii deháleabbo go min sánit. +Ođđa Gonagasásodat ráhkaduvvui, ja ráhkadedje maid sihke lávggodan- ja hivssetlanjaid. +Home Dieđut Čállit Marry Ailonieida Somby gaskavahku 20. golggotmánu 2010 10:44 Marry Ailonieida Somby lea riegádan Deanus suoidnemánu 31. b. 1953:s ja bajásšaddan Sirpmás Deanus. +Duojis ságastallan lea čalbmáičuohcci iđa sámemedias. +Jurdda lea seamma go našunalismmas muhto davvisámegiela oktavuođas ii leat jearaldat našuvnna-stáhtas (nation-states) nugo Vikør oaivvilda. +Diekko bokte dain livččii duođalaš doaibmaváldi ovddidit lámisolbmuid ovttaveardásašvuođa ja maid ráhkadit evttohusaid, vai bálvalusat ovdánit. + (Lehtola 1994: 124 - 125.) +Jus leat deaivvadan suinna, de dieđát ahte sápmelašvuohta lea su eallin. +Bilehtat leat 200,- vuosttaščájálmasas ja beallaháddái váldogeahččaleamis. +Jos skuvllas ii +Hámádat su bargguin nannejuvvo várrogas čađaheamis, ja máŋggabealatvuohta mii lea su dáiddabargguin duođaštuvvo ávdnasiin ja sisdoalus. +Go ráhkadišgođii govaid Márkomeannu-čájáhussii, lei proseassa Kittii viehka oahpes. +Hiljaisuus ei ratkaise ongelmia." Queer-saamelaisten hyvinvoinnin ja pärjäämisen edellytykset, Pro gradu -bargu, Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta, (2016), s. 9-11. +Dan dovdet maid dán guovtti skuvllas, ja oahpaheaddjit muitalit ahte ii leat álki leat sápmelaš, jus áigu ovddidit sámi beroštumiid iige sis ii leat nu ollu dahkamuš ruoŧŧelaš kollegaiguin. +Dáid substantiivvaid gaskkas leat maiddái lingvisttalaš buktagat mat leat čadnon ođđaáigásaš servodatdoaimmaide, ja mat čáppagirjjálašvuođas leat unnán geavahuvvon SOG:in, nugo 'preassadieđáhus' ja 'sáhkavuorru'. +Dat leat oassi biepmusráidduin. +• beassat čohkket iešguđet guovllu oassálastiid oahppo +- Don got čergot? +Dieđut 5 s. 7 - 21. +Fálaldaga ulbmilin lea addit oahpaheddjiide ja ohppiide vejolašvuođa oahppat Máhttoloktema - sámi prinsihppaoasi birra, oahpahusa bokte ođđa teknologiija vuođul. +Saamelaiskäräjät, The Sámi Parliament has presented a complaint to the Chancellor of Justice about the conduct of the Ministry of Agriculture and Forestry. +Opmodaga historjjá sáhttá guorrat gitta gaskaáigái, dalle go Bygdøy gulai Hovedøya klosterii siskkit Oslovuonas. +Nana eanetlohku plána- ja finánsalávdegoddis hilgu viidáset guorohallami ovdal go Sámediggi dahká iežas mearrádusa. +Kártemis ja dohkkeheames gávdni vuoigatvuođaid Finnmárkkus. +sitáhtanamman. +Son jurddašii, ahte dálkkádatnuppástus dagaha ekonomalaš váttisvuođaid. +Máŋgii... dat gal lei girku (gosa čiŋadeimmet). +137 +Mii sávvat hui olu lihku! +čiekŋalit olbmo dovdduide. +Fabrihkka buvtat gitta 20.000 toanna forspente ja slakkarmeridum betoaŋŋaelementajt juohkka jage. +Etihkka, mávsánibme ja máhttolåpptim galggi guovdásj ássje dán prosjevtan. +Njálmmálaš árbevierut mearkkašit Petra Laiti mielas nuoraide buot ja visot: go njálmmálaš árbevieruid oahppá, nu prinsihpas don oaččot juoidá mii gullá dušše dutnje ja du álbmogii. +Čoahkkimii eai lean boahtán eará go moaddenuppelohkái olbmo, ja boazodoalus ii lean oktage boahtán. +indikatiiva preterihta guvttiidlogu 1. persovdna: mana-i-me (ruohtas+ preterihtta+guvttiidlogu 1. persovdna). +Rules, Maps and Plans s. 129 - 167. +Jos galgá ipmirdit veaikečoahki vuovdima, de ferte ipmirdit makkár doaibma iešguđetge oastis lea. +Deaivva eamiálbmotartisttaid ja eamiálbmotgussiid geat leat guhkkin ja lahka eret, ja oaččo ollu vásáhusaid ja inspirašuvnna! +Triumf ballá ahte ruvkefitnodat ii ipmir makkár dillái boazodoallu šaddá, jus galget bargagoahtit guovllus Claesson fas nuppi bealis oaivvilda ahte sii geahččalit váldit vuhtii nu bures go sáhttet. +Váiddalávdegotti doaibmaáigodat lea golbma jagi. +Sámi vintage ii leat goassege leahkán nu duohta. +- Jalgesváris leat kárten 50 bivdorokki, orrunsajiid ja árraniid, mat sáhttet leat gitta sullii 9000 jagi boares gávdnoštumit. +Lea maiddái dehálaš láhččet ja movttiidahttit eanet sápmelaččaid válljet dutkanámmáha ja dutkat iežas servodagas. +Acrobat PDF-fiila hámis 29. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Gáibiduvvo ahte Acrobat Reader lea installerejuvvon dihtorii. +Dan gullá go boarráset mánát ja rávisolbmot oahpahallet ođđa giela, de dávjá jietnadeapmi ja šuokŋa iktá vuosttaš giela jietnadanvuogádaga. +Fylkkamánni doarju doaimmaid, mat laktásit guovlluid biebmokultuvrraid ovddideapmái ja seailluheapmái, main čohkkejit dieđuid biepmu birra ja biepmu ja dearvvašvuođa birra, ja mat lágiduvvojit erenoamážit mánáide ja nuoraide. +Govva galgá leat 15 cm x 15 cm Áigemearri sáddet lea 26.4. 2013 Sádde govaid deike: ÁLTÁ 2013 ved Mari Bottolfsen, Alta videregående skole, Skoleveien 15, 9510 Alta, Norge. +sáhttá earuhit muitaleaddji cealkaga gažadeaddji cealkagis ja gohččuncealkagis. +Davvisámegiela ovdde +DDT adno ain muhtin guovlluin malaria ja divrriid vuostá. +Mađe čeahpit don leat, dađe váddáseabbo lea speallu. +Juos skuvllas ii lean beassan báljo lohkat ja čállit eatnigillii, de dat vuhttui čielgasit eanetlogugiela ja eatnigiela čállimis, nu ahte eatnigiella vuoittáhalai teknihkalaččat. +Servodaga ságastallan guoskkai maiddái sámenuoraid skuvlenčuolmmaid. +Jeavddalaš mammografiija lea dat buoremus vuohki fuomášit šattalmasaid árrat, ja mihttomearri lea unnidit jápmimiid, main lea vuolgga čižžeborasdávddas 30%:in dan joavkkus mat bovdejuvvojit mammografiijaiskkadeapmái. +Čájeha ahte dán lágan doaibmabijuin lea buorre beaktu ja danne lea Sámediggeráđđi hui movtta go ohcamat leat lassánan, cealká Sámediggeráđi lahttu Ellinor Marita Jåma loahpas. +Nu guhká go dákkár árvoortnet lea bissovaš, de ii leat váttis diehtit movt olbmuid galgá láhčit čohkkát beavdde birra Gonagasa mállásiin. +Rivttes lohku dáidá leat badjel 100 000 sápmelačča Norgga bealde. +Ii leat nu guhkes áigi go oaččuimet bargojoavkku raportta. +Sámi allaskuvllas ollu gelddolaš oahppofálaladagat, maidda sáhtát ohcat. +Dát fas ásaha sápmelaš lámisolbmuid fuonit sajádahkii váldoálbmoga ektui. +Čállingiella dahká vejolažžan oaidnit ja guorahallat giela ávnnasin eará láhkai go hállangiella. +Nuoramus sohkabuolvva informánta, duojársoga nisu muittaša, mo eadni bijai sin, golbma nieidda raddálagaid juo mánnán čuoldit. +Ondrei nuortalašgiella-davvisámegiella registtar spiehkkasa ovddibuin. +Industriija Guoládagas luoitá 700 000 tonna rišša jahkásaččat ja 1⁄3 oassi das boahtá nikkeldoaimmahagas Petsjengas mii lea lahka Norgga ja Suoma ráji. +Muhto sii oidnet maiddái, ahte dán jávohisvuođa geažil dákkár dieđut ja máhtut eai sirdás ođđa buolvvaide. +Ovdal go dálvi boahtá galget miesit leat merkejuvvon eaiggáda merkii. +Nákkosgirjebarggustan dutkkan Jår ́galæd'dji-lágádusa almmustahttin LP-skearruid lávlagiid teavsttaid. +Láhka bođi fápmui 2009:s. +Mii dadjat ahte son juoigá olbmo, ealli dahje báikki, ii ge ahte son juoigá muhtima dahje juoga man birra. +Dat leat Stuoradikki skeaŋkkat. +Boađus lea máleriija mii lea biddjojuvvon oktii dan láhkái ahte lea measta juo oktageardánvuođa ráji alde. +Das maŋás manai hui njuovžilit visot jienasteapmi, ja de heite maid gáibideame čálalaš jienastemiid, muhto dohkkehedje giehta ceggema. +Vaikke leage vejolaš jurddašit giela haga, de aŋkke doaibmá giella maiddái jurddašangaskaoapmin. +Riekti maid čujuha dasa ahte ii leat dárbu bissehit geaidnobargguid sihkkarastin dihte buhtadusgáibádusa maŋŋelis, nu ii leat ge dárbu gaskkaboddosaš mearrádussii dán áššis. +Porsáŋggu gielda ehtalaš Nirvana Dát šaddá leat namma ehtalaš prošeavttas, maid Porsáŋggu gielda álggaha. +Komitea sáhttá giddet fuomášumi iežas boahtteáigge Suoma gieđahalli cealkámušain maid sápmelaš lámisolbmuid erenomášsajádahkii ja vejolaš máŋggadáfot vealaheapmái, ja gáibidit ovdamearkka dihte sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid buoret ollašuhttima. +Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 299. +Fonologalaš diđolašvuohta lea dego muhtinlágan šaldi mii dahká vejolažžan fáhtet mo čállingiella ja hállangiella gullaba oktii. +Historjjálaš čielggadeami maŋŋá lean guorran sámeduoji instituerema bálgá Suoma bealde 1970- ja 80-loguid kurssat ja skuvllat -kapihtalis. +Válljenge iežan dutkamušas guorahallat earenomážit oahpaheddjiid oahppanproseassaid ja doaimma ja áiggun: +Pike, Kenneth L. 1967: Language in Relation to a Unified Theory of the Structure of Human Behavior. +Ovdalaččas odne vuostáiválddii Ruvdnaprinsabearaš Askera mánáidtoga Skaugum olggobealde. +Dienasnjunnošis lea Maritex Gávppi eaiggát, Inger Marit Bongo, gii diibmá dinii 1.6 miljovnna ruvnno. +-- Ii veahkehan goittot eará go čákŋat beaiveboastabiilii gámaseahkain. +Čilgehusas geahčadit dáhpáhusa kritihkalaččat, ja das muitaluvvo ahte boahtteáiggis dánsullasaš mearrádusain galggalii váldit buorebut vuhtii boazodoalu mearkkašupmi sápmelaš kultuvrra oassin. +10:28 Golggotmánu 01. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Plána mielde galgá dieđáhus buktojuvvot ovdan Sámedikki dievasčoahkkima meannudeapmái geassemánu 2016. +Jagi 2013 loahppaoaiviliin, mat gusket Suoma, OVK lei fas fuolas das ahte seksuála orientašuvdnii ja sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi vealaheami láhkaásaheapmi ii leat doarvái viiddis. +Min áhku gázzi dállu lea okta dain standárdadáluin. +1- Oanehaš, obbalaš diehtjuohkin fálaldaga birra. +Riddu Riđđu almmuaha festiválaprográmma Ártnas geassemánu 5. b. Riddu Riđđu bovde dán jagáš festiválaprográmma almmuheapmái Ártnas, Ui.. +Ávžžuhusat guske lámisolbmuide čujuhuvvon vaššiságaid ja heađušteami vuostásaš doaimmaid nannema, lámis nissonolbmuid politihkalaš ja almmolaš eallima ovddideaddji doaimmaid joatkima ja ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša doarjumii oaivvilduvvon lámisvuođapolitihkalaš prográmma čállima. +Jahkásaš Stuoradiggi ásahuvvui easka 1871:s - ja danin lea dán jagi Stuoradikki rahpan 159. rahpan, ii ge nummar 200. Majestehta Gonagas bođii Stuoradiggái ovdalaš diibmu 13.00, oktan Majestehta Dronnegiin ja Gonagaslaš Allavuođain Ruvdnaprinssain. + (Hermansen Hætta 1993a: 11.) +Estehtalašvuođain Vikør oaivvilda, ahte giellaplánema ulbmilin lea estehtalaččat "čáppa" giella. +Suohkana bieles vierttip de doajmmaplánav dahkat juohkka jage. +Gievrras dásis lea čujolaš klusiila ja geahnohis dásis fas čuojohis klusiila. +Club de Industriales lea Mexicos deháleamos forum ealáhusolbmuide. +Sahkankeahtesvuođa gáibádusas luohpan ii leat organisašuvnnaid mielde doarvái, muhto daid oainnu mielde Suopma galgá jávkadit maiddái eará, olmmošvuoigatvuođaid dáfus problemáhtalaš eavttuid transláhkaásaheamis. +Dat lea fuolas maiddái sápmelaš mánáid vátna dearvvašvuođabálvalusain, terapiijas ja psykiátralaš bálvalusain. +Skuvlla višuvdna lea ahte dat galgá leat davviguovlluskuvla mii ovdánahttá gelbbolašvuođa, rámisvuođa ja identitehta mas Finnmárku ja davviguovllut leat vuođđun. +Häti-Korkeila, Marjatta - Kähönen, Hannu 1985: Tuotesuunnittelun perusteita. +NWT, Yellowknife. +Go Gonagas Haakon VII jámii čakčamánu 21. beaivvi 1957, šattai Prinsa Harald Ruvdnaprinsan, ja lei vuosttaš geardde mielde Stáhtaráđis. +Loahpalaš logu válgabiirriin 2005 válggas gávnnat vuolábealde. 10 Davvi Nordlánda/Nordre Nordland 11 Gaska Nordlánda/Midtre Nordland 12 Lullisámeguovlu/Sørsameområdet Sametingets valgmanntall pr. 30.06.15. +Dronnet Désirée orui dien áiggi Frankriikkas, ja ii lean mielde Stockholm iige Troandin ruvdnemiin. +2005:s ásahuvvui Nussir ASA, ovdánahtti ruvkesearvi mas lea mihttomearrin váldit badjelasaset daid doaimmaid mat gáibiduvvojit go riikkaidgaskasaš gávpemárkanat dađistaga jearahit eanet veaikki ja eará metállaid. +Ovdal gullui luohti beaivválaččat sámi servodagas. +Bargobájit lágiduvvoje Anáris Sajosis 3.5.2017 ja hotealla Kultahovis 17.8.2017 oassin Sápmi Pride virggálaš prográmma. +Jus lea okto minstara hálddus mearridit oažžu go Sámediggi ovdanbuktit iežas politihkalaš ákkastallamiid vai ii, de álgoálggus son ii leat ádden mii ráđđádallanšiehtadusa áigumuš lea. +Ruvdnaprinsabárra álggahii mánnodaga iežas Canada guossástallama Ottawas. +Ii datge leat dađe dárkileappot čilgejuvvon go ahte oahppit galget máhttit sámegiela ja dovdat sámi kultuvrra ja seammás hálddašit dárogiela ja dáru kultuvrra nu ahte sáhttet eallit oadjebassan guovtti kultuvrras. +Bargojoavku ges čoahkkinasttii maŋimuš háve golggotmánu 17. beaivvi 2015. +Dáid nuoraid eallima árvvuid láidejedje skuvla ja ásodat, gosa sáhtte šaddat juo čieža jahkásažžan. +Sáhttá leat nu ahte dátge hállit leat vástidan guorahallamis. +Båhtusij milta galggá hábbmit ja jåhtuj biedjat dåjmajt ma sámegielajt bisodi ja åvddånahtti. +Mu mielas lea lunddolaš ahte dát lea okta dain fáttáin maid mun áiggun váldit ovdan dalle go deaivvadan Kanada dearvvašvuođaministariin Árktalaš ráđis ođđajagimánu 20. b., dadjá Sámedikki presideanta Egil Olli. +Dasto lea son čállán teáhterbihtáid/dramaturgiijaid mat leat čájehuvvon ee. +Dát addá signálaid das ahte maiddái nissonolbmuid meahccegeavaheapmi lea deaŧalaš. +Imaštallama bijai johtui go oahppi logai ahte son oinnii muohtačalmmi ja nubbi fas jearai sáhttágo muohtačalbmi oaidnit. +Norga vulggii láidesteaddjin oažžumis ođastuvvot ILO-konvenšuvnna nr. 107 mas lei áigumuš ovttaidahttit álgoálbmogiid. +Athanasopoulos (2011: 35-36) oaivvilda ahte dušše ovttagielagiid dutkan ja buohtastahttin addá menddo oktageardánis ja váilevaš gova das makkár giela ja jurddašeami oktavuohta lea. +Dát sihkkarastet lámis mánáid ovttaveardásaš vuoigatvuođaid kvalitehtalaš dearvvašvuođabálvalusaid, almmolaš ráhkkanusaide ja joavkojohtolatgaskaomiide beassama ja maiddái sin oassálastit dábálaš oahpahussii. +Láhkabarggu oktavuođas leat leamaš moanat ráđđádallamat Norgga Sápmelaččaid Riikkaservviin ja Sámedikkiin daid vugiid mielde mat leat sohppojuvvon dan hárrái. +2 (CAT/C/GC/2), Para. +Flesh ákkastalai bustávva-jietnadat-vuogi (phonics) buoremus vuohkin ja logai skuvlla vajálduhttán ahte sánit čállojuvvojit bustávaiguin ja nu oahpahit lohkat eaŋgalsgiela dego livččii kiinnágiella, sáni sáni mielde (Flesh 1955: 5). +Dat lea oppa riikka ja davimus Eurohpá prošeakta - mas lea mearkkašupmi olles nannámii. +Vuos ruovttuide, leš dal rávisolmmoš, eadni dahje áhčči guhte givssiduvvo bargosajistis, dahje oahppi dahje studeanta guhte dan vásiha. +Inger Anne čievččai sihke moalas ja mollii. +Liikká sáhttet maiddái dieppe dovdot nuoskkideamit maid leat lundui luoitán eará guovlluin máilmmis. +Dađistaga šaddá maid sáhka giela vuogádatlaš beliid oahppamis ja nu maiddái beassat oahppat dan metagiela mainna giella čilgejuvvo. +Árbevirolaš dieđu ja máhtu ii sáhte geatnegahttit dahje bágget ođđa bulvii, ferte baicce láhčit pedagogalaš "buorre dili" ja "buorre dovddu" dan oktavuhtii, mas dat galgá dáhpáhuvvat. +galggalii váldit vuhtii ahte dárbbašlaš veahkkeneavvut sáhttet leat earáláganat go maid vuogádat dábálaččat fállá, dalle go lea sáhka árbevirolaš ealáhusaid dáfus dárbbašlaš veahkkeneavvuin. +Buohkat besset ná čállit seammalágan bustávaid eaige dárbbaš álggu rájes vuos heaibut bustávaid hábmemiin. +Dasa lassin lea deaŧalaš ahte beassá iežas čállosiin geavahit sihke áššemáhtu ja giellamáhtu maid lohkamis lea oahppan. +Danin šaddetge bustávaid oahpahusa vuolggasadjin dat sánit mat geavahuvvojit áppesgirjjiin. +Boađe lea Máhttolokten 06s oahpponeavvu sámegiellan nubbin giellan fágas 1-2. +Geavahan oahpaheddjiid rivttes namaid sin bargguid ja proseassaid válddahallamis. +Duoji (käsityö) lea vejolaš oahpahallagoahtit systemáhtalaččat golmma jahkásažžan dáiddavuođđooahpahusas, mii bistá 14 jagi rádjai (Laki taiteen perusopetuksesta 2002. www.oph.fi). +Dáid áššiid oahppan ja dakkár oahpu aktiviseren, nu ahte dan birra sáhttá ságastallat ja vel árvvoštallat +Girjji lea álki lohkat ja heive 8-jahkásaš ja boarrásat mánáide. +Čalli: Susanna Guttorm, Anni-Saara Paltto, Linnea Rasmus, Yle +Goalmmádin árbenráiddus norgga truvdnui, iežas oappá Prinseassa Ingrid Alexandra maŋis. +Vuonarijkan le rasissma buorggo lága baktu Stráffalága § 135a milta ja Badjelgæhttjamlága § 4 milta. +Vuorkágovva Vuordá Abordi beassat sámegiela hálddašan­guvlui Sámedikki bargiidbellodat čállá preassadieđáhusastis ahte son lea duhtavaš go ráđđehus lea sádden gulaskuddamii viiddidit hálddašanguovllu. +Dasto bijan ovdan mu dutkamuša čuolmma, mas oahpaheddjiid doaibma ja oahppanproseassa lea váldoáššin. +Vearrámus vásáhusa goittot nisu muitala go oktii lei drošiin jođus, go vuoddji gulai ahte son lei sápmelaš de cielahii ja belkkii olles mátkki. +Hopp til hovedinnholdet på siden Golmmas Unjárgga Dearvvašvuođaguovddáža bálvaleaddjiin gudnejahttojuvvojedje guhkes ja oskkáldasvuođa bálvalusa ovddas. +14 Mun cealkkán didjiide: Tuollár manai ruoktot vanhurskkisin, muhto nubbi ii. +Oahppu deattuha geavatlaš duddjoma ja studeantta aktiivvalaš sámegiela geavaheami. +Maiddái Clifford (1988: 1 - 13) gieđahallá autenttalaš árbevieruid čuolmmaid láidehusartihkkalistis The Pure Products Go Grazy . + (Eambbo gielalaš áddejumi ovdáneami birra gč. +Antropoligiijas lea váttis earuhit kultuvrrasirdáseami ja persovnnalašvuođa. +7) ođđa doahpagiid oahpaheamis berre oahpaheaddji erenoamážit álgoskuvlajagiid bargat systemáhtalaččat nu ahte ovddalgihtii čilge oahppogirjeteavstta ođđa sániid. +Dan sadjái su vealaheapmi boahtá ovdan nu ahte olbmot eai ovdamearkka dihte fuomáš olbmo sierradárbbuid eaige váldde su vuhtii. +Sámi vuoruhansuorggi gulahallanolbmot leaba: Eambbo dieđuid Interreg prográmmaid birra ja mot doppe sáhtát ohcat ruđaid gávnnat dáppe: Kolarctic lea maiddái EO prográmma, váldoerohus das ja Interregas lea ahte dás lea Ruošša mielde. +lagašvealaheami. +Muitalankontekstii gullet maid buotlágan ávdnasat, sárgumat ja tevnnegat, govat iežaska rumašgiela ja jiena lassin. +gielatvuohta, de lea čielggas ahte eaŋgalsgiela oahppoplána ulbmiliid mielde sámegielat oahppit duddjogohtet golmmagielat máhtu vuosttaš skuvlajagi rájes. +Dat ii dáhpáhuvvan. +Geassemánu 21.beaivve gielddastivra mearridii Deanu gieldda meahcástanplána. +-- Amma várra vuvddii maid, eai ieža gal buot geavahan. +Direktiiva leat funktionála kategoriija mii sisttisdoallá máŋggalágan cealkkatiippaid, muhto maiddái oanehis dajaldagaid ja ovttaskas sániid main ii leat iežaset syntáksa. +Danin leaba ge Gonagas Haakon VII ja Dronnet Maud maŋemus norgga gonagasbárra mat leaba ruvdnejuvvon (1906), muhto sihke gonagasa ja dronnega ruvdna ledje biddjojuvvon allaáltárii dalle go Gonagas Harald ja Dronnet Sonja sivdnáduvvuiga 1991:s. +Go jurddaša ovdáneami dakkárin mii álgá ovttaskas sániin ja ovdána dađistaga sániid ovttastahttimiin cealkkan, de lea deaŧalaš atnit muittus ahte mii dainna oaivvildit cealkaga ráhkadussan. +Vygotskij teoriijai vuođuštuvvon oahpahus deattuha eambbo oahppi ja oahpaheaddji oktasaš barggu mas oahpaheaddji lea movttiidahtti ja láidesteaddji veahkkin ođđa áššiid oahppamis, maid oahppi okto ii livčče veadján, muhto maid veadjá oahppat ja áddet rávisolbmo vehkiin. +Portreahtas oaidnit Gonagas Carl Johan olles hámi, sus lea badjelis marskálkauniforbma mas leat ruoŧa árvomearkkat (Sverdordenen, Serafimerordenen ja Carl XIII orden). +Dál, njeallje jagi maŋŋá, diehtá ahte rahčamuš ii lean duššás. +Galggai ieš atnit iežas "Deavddán", 2. +Son čilge ahte leat stivračoahkkimis miessemánus digaštallan ahte berrešedje go earát nammadit olbmuid ISF stivrii, nugo Finnmárkku Fylkkagielda, Sámediggi ja Guovdageainnu suohkan. +Ovddasbargu galgá váikkuhit ahte oahppit Finnmárkkus diehtigohtet eambbo oljju- ja gássaealáhusa birra. +Son lei miellahttun beakkán Máze-joavkkus, mii lei Sámi Dáiddačehpiid Searvvi vuolggaheaddji jagi 1979, ja mii fas viidáset vuođđudii SDS 1986. +Vuorrasiidráđđi deaivvai earret eará sámi vuorrasiid, Stáhta seniorráđi ja Oslo gieldda gávpotráđi vuorrasiid várás. +Badjel 30 sámi ásahusa ja organisašuvnna beaivválaš jođiheaddji, stivralahtu dahje eará bargit serve seminárii. +Giella- ja diehtojuohkinkonsuleanta Marianne Johnsen ja prošeaktajođiheaddji Jane Juuso lágideaigga čoahkkima. +Guovlluráđi jođiheapmi molsašuddá juohke nuppi jagi dan 13 guovllu gaskka. +Ulf Ballo (Bb) galgá jođihit Biras-, eanadoallo- ja meahcástanlávdegotti. +Juohkehaš sáhttá evttohit, gii berrešii vuoitit giellamovttiidahttinbálkkašumi. +Vearrosisamáksin 2010' skábmamánu lea 7,4 mill kr eambbo go diibmá seammá áiggi Vearrorehketdoallu 2010 ođđajagemánu - skábmamánu áigodagas čájeha ahte gielda lea ožžon 76,5 mill. kr gieldda vearrooassin. +Asp 1966; Stordahl 1993). +Muhto go ruoktot bohten eahkedis, jaskkodin ja smiehttagohten, de ožžon reakšuvnna ja smiehttagohten ahte lean leamaš jierpmeheapme go mun maid lean vuodján gitta dohko gosa ieš ledjen sáhttit duššat, lohká Anti. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Ulun Dulun lohkangirjji bargogirji Ulun Dulun lohkangirjji bargogirji Máhttoloktema mielde oahppogirjeráidu álgolohkan- ja čállin oahpahussii Sámedikki álgolohkan- ja čállinprošeavtta vuođul, 2000-2005. +Duoji vuosttas +Ester Magdalena Sonderegger Lønmo álgá ođđa suohkanbáhppan Porsáŋgu. +Dása gullá maid ráhkadit gažaldagaid fápmustruktuvrraide, mat kontrollerejit álgoálbmogiid ja hehttejit sin mearrideames iežaset áššiid. +5.10.2. +Ealáhusministtar ii vástit Finnmárkku luonddugáhttenlihttu lea áigá sádden rabas reive ealáhusministtar Trond Giskii, ruvkedoaimmaid ja boazodoalu birra. +Ruvdnaprinssas Olavis lei hui lagas oktavuohta áhččásis Gonagas Haakonii, ja son lei su lagamus doarjja ja ráđđeaddi. +Daningo sápmelašvuohta lea dán dutkamušas guovddáš doaba, ja man siste geahčadit guovtti iešguđet unnitlogu, maidda maid gullet sápmelaš vuoigatvuođat, ferte vuos geahčadit sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid. +Ođđa namain dárugillii háliidedje deattuhit ahte guovddáš bargá dálá dáidagiin ja bargá nana Sámi kulturguovddážin. +Muitalusain leat olbmot guđet ohcet veahki iežaset beaivválaš eallimii, rohkadaladettiineaset luonddu dahje oaffarušadettiineaset lundui. +Divššohas- ja geavaheddjiidáittardeaddji: Inger-Marie Sommerset Poastačujuhus: Statens hus, 8002 Bådåddjo Galledančujuhus: Moloveien 12, 8003 Bådåddjo Mis lea telefuvdnaáigi vuossárgga, maŋŋebárgga, gaskavahku ja duorastaga gaskal dii 09-12.30. +Sus lea alddis mánná sámi mánáidgárddis ja ođđa mánáidgárdemánná vuordimis. +Nuorta-Finnmárkku riidočoavdinráđi jođiheaddji, Arnfinn Moen, muitalii prošeavtta duogáža birra man boađus dát girji lei. +Okta informánta muitala mo olbmot háliidit muhtumin váldit govaid suinna, jos son luoitila ahte lea sápmelaš. +Kalstad 1995; Sámi joatkkaskuvllaid stivra 1998). +ON biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna (miessemánu 22. beaivvi 1992) lea ratifiserejuvvon ja fápmuibiddjui Norggas juovlamánu 29. beaivvi 1993. +Čájáhusg Norgga Searvádahttinlávdegoddi áigu gáibidit dárogielgeahččaleami buohkain geat ohcet stáhtaborgárin Norgii. +Nugo boahtá ovdan, de akšuvdnadutkanvuohki gáibida, ahte dat heivehuvvo dan kontekstii gos galgá čađahuvvot. +Davvipola lea jiekŋabaldu nalde. +Olmmáivákkiránu gođđojuvvo boarrášeamos gođđinvugiin maid mii dovdat - ja dološlágan ceakkostuliiguin. +Beassat árvvoštallat plánaid min iežamet váikkuhangaskaomiid ektui, muhto maiddái ahte mis galgá leat buoremus vejolaš vuođđu ákkastallat Norgga eiseválddiide ahtanuššama birra sámi kultursuorggi siskkobealde. +Ale bala, dát dušše geavvá filmmas. +Politihkalasj doajmmaoassálasstem: ájras Sáme Giellaráden ja Sámedikke giellalihton, 10 jage goappátjij dåjmajn. +Dasa lassin sus maid leat vuordámušat skuvlii. +Doahpaga "nasjonaldag" geavaheapmi Go guovvamánu 6. b. mearriduvvui sámi álbmotbeaivin sámekonferánssas 1992:s, de lei mearrádus sámegillii ja doaba "sámi álbmotbeaivi" geavahuvvui. +Son šattai dr.philos 2002:s mearrasámi luođi dutkamušain: Joik på nordkysten av Finnmark. +Lávvordaga iđđes ledje dát báikkit elrávnnji haga: Biergi, Smelror, Oarddovuotna ja oasit Bearalvákkis, nu go girdišillju ja rádioliŋka. +Boahtteájgev goassa sámegiella ja mijá kultuvrra aneduvvá boanndudahkan ja mahttudahkan, ja ij noaden. +sániin vuodja, bealjáš ja njunni. +hástalusain. +Nannoseamos sámegielat guovlluin geavahuvvojedje guovttegielat girjjit dassái go mánát ohppe nu bures dárogiela ahte áddejedje lohkat dárogiel teavstta. +Dárkilut guorahallama vuođul eará Oskar teavsttat leat nuortalašgielat. +Eará fáddá čájálmasas lei dat makkár mearkkašupmi ja váikkuheapmi Haupt bargguin lei sihke dan áiggi ja maŋitáiggi stohpogálvosnihkkáriidda Ruoŧas. + (Bergstrøm 2001: 18-20.) +Muhtun guovlluin gielddas fas ii oba leat ge interneahttaoktavuohta ollenge. +Dasa lassin Trageton ákkastallá ahte ohppiid iežaset ráhkadan teavsttat, maidda maid sáhttet ieža ráhk +Olbmot Valkeapää birrasis leat dieid jagiid mielde stuorra, ođasmahtti dáiddalaš bájis. +15:21 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Politihkkár bidjá eahpideddjiid sadjái: Kárášjot'Lista njunuš ii oainne dárbu sámi vuoigatvuođaid šat guorahallot, go dat lea juo dahkkon su oainnu mielde 35 jagi. +Dasa lassin lei dat ahte badjosiin hárjehallat, nu go ovdamearkka dihte čuoigit lávejit dahkat, maid veahkkin, dadjá Sara ja mojohallá skealmmat. +Maŋit buolvvat sáhttet girjji bokte earret eará áddegoahtit earáláhkai maid váhnemat ja máttarváhnemat leat vásihan soađis. +Keskitalo maid lohká ahte son ii áiggo árvvoštallat duođi eambbo maid Árja lea olahan Sámedikkis. +Lea vuohkkaset ságastit servodagaid rievdama ja nuppástuvvama birra, dalle ii árvvoštala, leago rievdan buorre vai heittot servodahkii (omd. +Plána ulbmil lea dásset dálkkádatgássaluitimii Kyoto geatnegasvuođaid dássái ovdal 2020. +Boazodoallit leat guhká várohan ahte njuovahagat verrošit biergokvalitehta sirremis. +Sámediggi lea ráhkadan plána, mii álggahii 2000-logu álggus kultursiida nammasaš EU-prošeaktan. +Mas dás lea sáhka: guđas bohte viđas ja viđas bohte guđas? +Ovddeš bargguid ođđa bargovuogit ja erenoamážit ođđa bálvalusbarggut mielddisbuktet kultuvrra ođastemiid main leat stuora kultuvrralaš ja gielalaš váikkuhusat. +09:12 Golggotmánu 07. beaivi 2015 Badjel bealli lonuhuvvo Sámediggi váidá mearrádusa ON:i Sámediggi váidá mearrádusa ON:i Suoma Sámedikki váidá Suoma Alimus hálddahusrievtti mearrádusas Ovttastuvvan Našuvnnaid olmmošvuoigatvuođalávdegoddái. +Muhto jus doaibmalatnja galgá stuorrut, olggobeallái klássa ja skuvlla, de ferte fápmostruktuvrraid nuppástuhttit. +Internašunála Sámi Filbmainstituhtta (ISFI) mihttu lea ja bargá dan ovdii ahte ásahus galgá ovddidit sámi filmmaid Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. +- Mu áššehas lea munnje čilgen ahte son ii leat sivalaš áššis, go nieida lea eaktodáhtolaččat anášan suinna, čilge Gustafsson. +8 - Industriija ja energigáldot 7.4 - Bistilis orgánalaš birasmirkkot Bistilis orgánalaš birasmirkkot (POP) leat iešguđetlágan kemiijalaš birasmirkkot, earret eará industriijalaš kemiijaávdnasat, divreávdnasat ja liigebuktagat boaldinproseassain. +Sátnejođiheaddji dieđiha ahte lea ráhkaduvvon evttohus oktasaš politihkalaš vuđđui boahtte njealji jahkái. +Čállinvuogi mearrádusa sáhttá Báikenammalága § 10 vuođul váidalit sidjiide geat bustávaid a -c mielde lea vuoigadin meannudit báikenamaid čállinvuogi áššiid. +Čájáhusa dáiddárat čájehedje báikki Gonagas Haraldii ja Dronnet Sonjai. +Gonagasbárra galgá leat vihtta beaivvi Myanmaras. +Ja go Magga muitalii, ahte ulbmilin lei ahte skuvlamánát sáhttet oahppat ođđa ortografiija, lei dat maiddái rašuvnnalaš vuođuštus. +Baeris leat maid sohkabeal erohusat dihtosis go bargá mánáiguin ja son deattuha oahpahit mánáide hálddašit iežaset dovdduid. +Oahpu loahpas studeanttat galget njálmmálaččat ovdanbuktit prošeaktabarggu. +­- Dán áigge orru gilvu geas lea fiidnámus konfirmánta. +Bálvalusa váldokantuvrra lea Unjárgga gielddas, Ráđđevisttis, ja kantuvralanjat Deanus fas Veahkkebálvalusas. +Várddus duopmostuoluid rabas virggiid, ja duopmárdoaimmaid ja dieđuid virgáibidjanráđi birra. +Muhtumin lea nu ahte daidda geaidda ášši guoská dáhttot čovdosiid maid ii leat vejolaš čađahit. +Nubbi bargobádji lágiduvvui Anáris Hotealla Kultahovis 17.8.2017 Sápmi Pride -doaluid oktavuođas ja oassálastit serve bádjái hoteallas Anáris. +Go ambassadevra lea ovdanbuktán iežas dovddusindahkanreivve (su akkreditiiivaid) Gonagassii, de sáhttá son doaibmagoahtit ambassadevran Norggas. +Festivála sisdoallu lea oktageardán: spábbačiekčan ja rock. +Soffá guoras lea unna beavddáš masa leat biddjon čiŋat. +maid Schiek & Lawson (2011), s. 2. +Les mer → Válgajearahallan: Ii fal ruvkedoaimma Áilen Nigá Máhtte, NSR nubbinevttohas Ávjovári válgabiires, vásiha ahte fitnodagain ja eiseválddiin lea hoahppu viežžat luondduriggodagaid Sámis, dán son ii áiggu dohkkehit. +Dás ovdamearka mii darvviha millii guovddáškonsonánttaid erohusaid: +Dáinna oaivvilduvvo ahte ohppiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii maiddái eará fágain, mii mearkkaša ahte oahpahus lágiduvvo sámegilli. +Porsáŋggu gielda giitá doarjaga ovddas, doarjja dagaha vejolažžan sihke loktet ja doalahit buori kvalitehta bálvalusaide mat fállojuvvojit min ássiide. +Dát ii almmatge mearkkaš dan, ahte sámi máhtolašvuohta, maid leat oahppan bajášattadettiin, ii leat ávkkálaš. +Lágideapmi masa duođaid liikojit. +Dat ovdaprošeakta maid Sámi allaskuvla áigu čađahit, loahpahuvvo 2014:s, ja gollorámma buohkanassii lea 1.5 miljon ruvnnu. +Dál lea luođi dilli hui sahtedohko, ja dat ánssásivččii buoret saji servodagas. +Earret eará leamaš son spesiálráddejeaddji UNN:a ođđa teoriijavistti sámi kulturoasis Tromssas ja Diehtosiiddas Guovdageainnus. +Maiddái dáža servodat áššáskuhttá sin heahpanaddat iežaset kulturduogáža. +Čázádagas galgá dán rájes leat báikkálaš hálddašeapmi. +Háliidit guovddáža sámi árbedieđu ja luonddugeavaheami várás Sámediggeráđđi háliida doalvut deaŧalaš sámi árbediehtobarggu ovtta lávkki viidáseappot dainna lágiin ahte láhčit buoret vuođu sámi árbediehtoguovddáža ásaheapmái. +Nu jotkojuvvo dassážiigo buot áirasat leat válljejuvvon. +Dál son lea heaitán virggistis, ja fárren kráŋŋágildii ja álgán dohko bargui. +13:16 Borgemánu 24. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Ingrid Sommerseth, lea LARM-prošeaktabarggus kártemin dološ bivdinrokkiid ja orrunsajiid. +Barggadettiin Finnmárkkulágain NSR deattuhii dehálažžan oažžut buori njuolggadusaid mat mearridit movt Finnmárkku eatnamiid ja ođasmahtti resurssaid galgá ávkkástallat. +Dat sáhttá leat maiddái olgguldas doaibma, man lea guorahallamis. +Sii galggašedje diehtit, mii álgoálbmotmáilmmis dáhpáhuvvá, go doppe leat sámi njunušpolitihkkárat váikkuheamen. +Kultuvra ja árbevirolaš diehtu leat doahpagat, maid oahpaheaddjit dávjá geavahit ja hástalussan lea suokkardit daid teorehtalaš vuođu čiekŋaleabbot. +Smávva servošiid dutkamušaid váttisvuohtan lea, go informánttaid lea dain álki dovdát. +Sii eai šat vuordán earáid ovddidit ja čoavdit sin áššiid, muhto válde ieža dain ovddasvástádusa. +Hilgunn Pedersen iesj la tjállám nuppe ulmutja birra gen birra li moadda subttsasa; "Buks-Beret". +Dán dálvve lea muohttán mealgadit ja danin ferte olmmoš muitit várrugasat jođašit luonddus. +Eamidiehtu adno ávkin báikkálaš olbmuid ja dutkiid gaskkas hutkat kultuvrralaččat dohkálaš ja birrasa ektui ceavzi adaptašuvnnaid báikkálaš geahččanguovllu vuođul (Sillitoe 1998: 224). +Guovža dovdá ahte olmmoš lea sutnje áittan, ja danne balddáhallagoahtá olbmo. +■Bealli sámegielagiin geavahit sámegiela beaivválaččat earret máttásámiin geain +- Mii oaidnit ahte jiekŋun lea birrasiid golbma vahkku maŋŋeleappos dán jagi, diimmá ektui. +Vuohču, Eanodaga ja Anára guovlluin fállet ruoktobálvalusa davvisámegillii ja Čeavetjávrri guovllus nuortalašgillii. +Maid máksá dovdat sániid? +Joavkkuid láidesteaddjit leat oappážagat Iŋgir Nango Bål ja Márjá Bål Nango. +"In dieđe". +Stivrras lea mearridanváldi go jođiheaddji dahje nubbi jođiheaddji ja 2 dábálaš stivrralahtu dahje várrelahtu leat čoahkis. +- Mii áigut čoahkkimis geahččat mo dilli lea njuovahagain ja boazodolliin. +Dasa lassin lávii Heyerdahl hupmat ollu Beassášsullu birra go ledjen sáhkalaga suinna. +Oarjemáilbmi lea gohčodan álgoálbmogiid kultuvrraid "primitiiva dahje bázahallan kultuvran", árvvoštallanmihttun lea adnon "ovdáneapmi". +Gaskabottosašláhttu go váldoláhtu mielde, Ođđajogas Rássejávrái, ii sáhte johtit. +Su oaivila mielde dát lea oppalaš váttisvuohta oahpahusa ektui, go váilevaš giellamáhttu váikkuha buot oahpposurggiid doabaáddejumi ovdáneapmái. + (Burgess 1999: 18.) +Nammaevttohusaid galgá sáddet čálalaččat Deanu gildii, ovdánahttinossodahkii, 9845 DEATNU, dahje e-poastta bokte čujuhussii postmottak@tana. +Luondduluođit sáhttet govvidit vári, orohaga, dahje jahkemolsuma nu go ovdamearkka dihte galbma giđđadálvvi. +Go logadettiin deaivá amas sáni, de dan mearkkašumi sáhttá ohcat sátne-girjjis. +Duiskalaččat vástidedje garra bombemiin Nybergsundda vuostá. +Ednam- ja resurssarievtesvuodaj Álggálmmukriektá milta galggi stáhta kárttit ja identifiserit álggoálmmugij ájnegasj ja aktisasj åmastim- háldadim- ja addnoriektájt. +Oahpaheaddji +Dát guoská maiddái olu eará gielaide dasgo leat olu gielat máilmmis main iiba leatge čállingiella. +Ruvvenstuollu lea seamma lanjas go solarium. +Ja jus siđat iežat biillain gevret sáhtát festiválain šiehtadit parkerema. +Láhka máná váldimis 153/1985, gomihuvvon adopterenlágain 22/2012. +Sámekulturfága ledje logis eaktodáhtolaččat lohkan universitehtas oahpaheaddjioahpu maŋŋá. +Vuođđolága paragráfas § 110A čuožžu ahte: "Stáhta eiseválddit leat geatnegahttojuvvon lágidit dilálašvuođaid nu ahte sámi álbmot Norggas sáhttá sihkkarastit ja ovddidit iežas giela, kultuvrra ja servodateallima." +oassálastin -dutkanmetoda atnimis sihke dutki ja dutkamuša čuozáhat, servoša ovddasteddjiid, rolla lea dutkanproseassas viehka seađas, go fas árbevirolaš ja erenomážit oarjemáilmmi dieđaservošis dat leat dábálaččat čielgasat. +Čoahkkingirjjit leat čállon Wiki formáhtas maid Forrest doarju. +Duodjesearvi gohcá mearkka geavaheami. +Lea hui deaŧalaš ahte girjjálašvuođa fiidnu čujuha hástalusaid, rievdadandárbbuid ja evttoha čovdosiid mat bohtet sámi girjjálašvuhtii buorrin. +Dáid áššiid oahppamis lea álggos geavatlaš mihttomearri: vuos beassat +Das lean meroštallan sámeduoji ja guorahallan duoji teorehtalaš geahččanguovllus. +Magga (1999), s.16. +Jagi 2000 EU ja dan lahttoriikkat nannejedje Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtaáššegirjji. +Registrerejuvvon guimmešlihtus addui lága mielde registrerejuvvon guimmešlihttui eai heivehuvvo áhččivuođalága njuolggadusat áhččivuođa gávnnaheamis náittoslihtu vuođul. +Sámi Grand Prix/ Beassášfestivála miellágideaddjit: SGP produseanta: Audioland: Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +Sámi joatkkaskuvllain Kárášjogas ja Guovdageainnus lea vejolaš válljet sámegielat ávdnasiin duoji, mii gullá fidnooahpahusa vuollai. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ovdagoddi čoahkkinastá borgemánu 8.beaivvi Ovdagoddi Porsáŋggu gielddas gieđahallá ee. +Hástalussan lea maiddái bajidit sámi oahpaheddjiid máhtolašvuođa, hábmet oktasaš sámi oahpaheaddji oahpu ja oahpaheddjiide heivehuvvon kurssaid. +Ivgomuotkái lea 30 km. +Hopp til hovedinnholdet på siden 17. December 2013 av Øystein Somby-Solaas Huksehus- ja rusttetossodat lea geahčadišgoahtán ja merkegoahtán skohtermáđiid. +Leago dus buorre eavttuhus man váldoášši lea čatnon nuoraide ja basiide? +Gos don ásset ja movt don ellet ja birgehit váikkuhii dasa gii don ledjet. +Sámi filbmamáilbmi dárbbaša iežas sámi filbmafoandda, dán sáhtašii ruhtadit ovttas eará davviguovllu riikkain. +· Kulturskuvllas lea viiddes heivehuvvon oahpahusfálaldat. +Eambbo dieđuid oaččut jus válddát oktavuođa Øysten Dervolain, tlf. 46400231. +Sivva dán váttisvuhtii sáhttá orrut paradoksalaš. +Smávva guolit borret ealleplanktoniid, stuorit guolit fas borret smávva guolážiid, eallit borret guliid ja stuorit eallit borret unnit elliid. +Ovdaprošeaktaáigodagas 2004 juo álggiimet kártenbargguin, vaikko dalle eat vel dovdan Battiste dekoloniserenrávvagiid. +Balto buktá ovdan, ahte gávttiin eai goittotge seastte. +Almmuhuvvon ikte, dii. 14:16 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Vaikko Signe Marie Fidje Store ovddastii Norgga Olympiagilvvuin Rio de Janeiros, de ii leat son riikajoavkkus boahtte jagi. +Veahkki addo dušše dalle go leat ruovttus. +Dáppe doalai Ruvdnaprinsa Haakon logaldallama dan birra makkár vásáhusat sus leat nugo UNDP-ambassadøra ON duhátjagiulbmiliid ektui. +Erenomážit dat guokte maŋimuš čuoggá leat hui áigeguovdilat otná dan beaivve. +Trauma sáhttá almmatge vuhttot maid čuovvovaš bulvii nu ahte vánhemiidda lea hui váttis fuolahit iežaset mánáin. +Sáhttá árvalit, ahte systemáhtalaš doarjun bajidii almmáiolbmuid duoji árvvu ja nissonolbmuid duodji bázahalai dan ektui. +06.04.2016 Stáhtaguossástallan Italias Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja álggaheigga odne golmmabeaivásaš stáhtaguossástallama Italias. +3) Nammadit áššedovdi čielggadeaddjiid, almmolaš oastinproseassa vuođul, geat čielggadit báikkálaš geavaheami ja riekteáddejumiid. +Dás fas čuovui dat ahte homoseksuálavuođa sirregohte nu gohčoduvvon "lunddolaš" seksuálavuođas nappo heteroseksuálavuođas. +Dás čuvvot almmolaš gažadanbottu váldonjuolggadusat gielddastivrra dábálaš čoahkkimiid olis Deanu gielddas: a) Ovdalaš go gielddastivračoahkkin álggahuvvo, čađahuvvo 30 minuhta almmolaš gažadanboddu čoahkkinlanjas. +Eanabihttá rádjá guoská dálá girkogárdái ja lea dán ja fylkkageainnu gaskkas. +Nu maiddái čájeha ahte eiseválddit eai geavat ollu ruđa eastadanbargguide, dadjá Christiansen. +Mannan mánu ovddastii 19-jahkásaš Norgga máilmmimeašttirgilvvuin Falunis. 15:15 Njukčamánu 03. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Muitte mildosiid sáddet fárrui mat gullet ohcamii. +cealkagiid ja daid osiid. +Mun jáhkán maid ahte lea ovdamunnin festiválaide ja ovttaskasolbmuide ahte gávdnojit politihkkárat geat bures dovdet diliid ja geain leat buorit fierpmádagat, dadjá son. +Lávdegoddi sáddii maid báike- ja gilinamaid evttohusaid, mat sáhttet geavahuvvot lassin čujuhusaide, gulaskuddamii giliservviide ja eará servviide ja ovttastusaide gielddas geain veadjá leat beroštupmi dáidda áššiide. +Lea maid vejolašvuohta buktit fáddáevttohusaid ja ávdnasiid sáddagii. +Giitosat maiddái mu allaskuvlaáigge bargoskihpárii, Johanna Johansen Ijäsii, gean olu buriid fuomášuhttimiid ja rávvagiid lean geahččalan váldit vuhtii. +Čujuhusas: http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/esr_julkaisut_2000_2006/tutkimukset_ja_selvitykset/09_08-06_seksuaali-ja_sukupuolivahemmistot_suomen_kunnissa_keinoja_ja_ideoita_yhdenvertaisuuden_tueksi.pdf; Tasa-arvovaltuutetun toimisto, Selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta, Tasa-arvojulkaisu (2012:1), s. 8-9. +Girjjis leat maid čáppa fotogovat mat govvidit luonddu čáppisvuođa jahkodagaid mielde. +Mielladearvvašvuođabálvalusaid galggalii ovddidit ja bálvalusaid fálli fuolahit bargiid áššálaš skuvlejumis. +Muhtumat leat seakkit ja ceggosat, muhtumat assát ja duolbadat, muhtumiin lea olu veaiki, ja muhtumiin hui unnán. +Čalmmustahttit Ufuohta- ja Lulli-Romssa guovlluid suopmana lea dehálaš oassi prošeavttas, ja buot installašuvnnat ja galbbat leat ge dán suopmanii čállon. +John Gustavsen lea oahpaheaddji, girječálli ja friddjaáiggejournalista. +Ruhtadeapmi juolluduvvui guovtti jahkái, 2005−2007 Norgga ja Ruoŧa Sámedikkis ja EU Interreg Sápmi-prográmmas. +Mii áigut jorgalit dan dárogillii vai studeanttaide maiddái lea vejolaš čállit siidduid (almmuhit iežaset studeantačállosiid) Studeanttat sáhttet geavahit iežaset gmail-dovddaldaga ja čiegussáni loggen sisa. +probleman nanosmuvai. +Muhtun dutkit oaivvildit ahte dát máidnasat leat boahtán oalle maŋŋit sámi kultuvrii ja danne eatnasiid lea oalle álki dovdat. +Ieš govven oassi válddii guokte vahku ja skuvllat heivehedje doaimmaid maid sáhtiime čuovvut. + (Alanko 2000: 19; Hautala 1993: 58; Poromies 2/1995 s. 34 - 35.) +Gielaid fuolkevuođa govvideami vuođđun lea jurdda ahte seamma giellasoga gielat leat áiggiid čađa gárggiidan oktasaš vuođđogielas. +máŋgga sálbmateavst +Olles dutkanprošeakta čájeha ahte skuvllat eai bastte okto dákkár ovddideami čađahit ja skuvlaeiseválddit, geat leat doaba- ja rápmaevttoheaddjit, fertejit aktiivvalaččat doarjut ovddidanbarggu. +Duojit ja eará dállodoalu- ja juohkebeaivválašdávvirat: suidnejuvvon gámapárra, vuottačuldos oktan njuikunin ja čuoldinmuorrain. +Eino Koponen Oulu universitehta +Luoitingeahpedeamit, dálkkádatheiveheamit, teknologiijasirdin, vuovdečuohppamiid uhcideapmi (REDD+), ruhtadeapmi, ja dálkkádatgássaluoitimiid mihtideapmi, raporteren ja hálddašeapmi leat dás guovddážis. +- Mii leat hui duhtavaččat dainna čovdosiin ja mis leat leamaš hui ollu buorit čoahkkimat ja ságastallamat Bargiidbellodagain. +Gielain mii sátnádit máilmmi ja dan vehkiin duddjot ja hábmet doahpa-giid. +Paulette bivddii veahki Sámedikkis váikkuhit dasa ahte Statoil loahpaha oljosáttodoaimmas Albertas, Kanadas. +Nissoniid duojit leat čadnon árbevirolaččat sohkabeali mielde. +Aborigiidna Linda Hogan lea vuohkkasit rávven olmmošnáli guldalit eatnanvuloš giela. +Máhttágo oahppi guorahallat ja árvvoštallat teavstta hámi ja sisdoalu? +Sápmelaččat Riikkaidgaskasaš guorahallamis 1995 +Reseptiiva giellamáhttun gohčodit dan, go olmmoš ádde muhto ii máhte vel ieš buvttadit seammalágan giela go maid gullá earáin. +Passatbiegga lea dássedeamos bieggasystema eatnamis ja johtá dan beallái eanaspáppas gos ain lea geassi. +Davvenjárgga maritiibma fágaskuvla ja joatkkaskuvla Davvenjárgga maritiibma fágaskuvla ja joatkkaskuvla lea viidáset fievrrideapmi Honnesvági Stáhta Guolástanfágaskuvllas. + (Rávdnjepoastaságastallamat Giellagáldu giellabargiiguin 11.9.2017 ja 9.10.2017.) +Dronnet čujuhii dasa man árvvus Italia olbmot atnet historjjá. +Govva lea ollislaččat govvagirjin oktan teavsttain man lea álki lohkat, ja das lea čoahkkáigessojuvvon faktateaksta. +-- that knowledge which is acquired and preserved through generations in an original or local society. +- Duollár logai ahte mu gálvu gal orru leamen beare olu ja siđai vuojistit duollostašuvnna duohkai vai beassá geahččat. +Suohkana orruin galgá leat dorvu go dan dárbbašit eallima ja dearvvasvuođa hárrái. +Iđalaš ortnet lea dat, maid áici oaidná minsttarin dáhpáhusain, mat leat mannamin servodagas dahje joavkkus. +Sihke tákta ja nuohtta veahkeha earuhit stávvaliid, ja musihka vehkiin lea maid dasa lassin vejolaš ovttastahttit lihkadeami. +Intrakultuvrralaš válljen-, kontrolla-, enkulturašuvdna- ja kommunikašuvdna- ortnegiid dutkan ja dasa laktáseadddji teoriijat dahje čilgehusmállet leat addán ođđa vejolašvuođaid govvidit sosiokultuvrralaš dáhpáhusaid. +Árbevirolašvuođain háliiduvvo suodjalit lingvisttalaš, čálalaš dahje kultuvrralaš árbevierru buot váikkuhusain. +Maŋŋil lea almmustahttán guokte CD gos Várjjaga luohteriggodat lea guovddážis. +Diŋgojuvvon portreahtaid ráhkadeamis lea son ieš, dahje su veahkkebargi govvejeaddjin. +Gánda doapmalii stohpui. +Dego čuovvovaš kapihttalis boahtá ovdan, de olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánat leat cealkán seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođain ja deattuhan ahte soahpamušat suodjalit seamma ládje ovdalis namuhuvvon joavkkuide gullevaš olbmuid vuoigatvuođaid. +Veaikeolbmá bázahusat gávnnahuvvoje leat ruvkebargin mii lei jávvásan ruvkke sisa. +Sámi báikenamat lea okta dehálaš oassi min báikkálaš kulturárbbis, ja Álttá suohkanis leat juo ollu namat registrerejuvvon. +Luohti lea sámiid árbevirolaš álbmotmusihkka, ja sápmelaččat leat juoigan vuogiset mielde. +Sátkkut mat leat nuortta bealde deanu bisuhuvvojit dakko gokko leat, ja dohko lea beassamis dan ođđa šalddi vuolde. +Dien áigodaga rájes otnáš rádjai leat oahpponeavvuid ráhkadeapmi mannan njozet, ollu čavga ekonomalaš rámmaid dihte Sámedikkis ja kapasitehta váttisvuođaid geažil lágádusain. +Skuvla lea guovddážis, sullii 10 minuhta eret guovddážis go váccát. +Soames guovddáš bealit plána- ja huksenlágas mat leat dehálačča Sámediggái leat: Phone: +47 908 39 663 thomas. +Jus dun dieđát meattáhusaid kárttain, dahje namaid mat eai leat gártan kártii, de lea dál vejolašvuohta beassat divvut daid. +Dát lea buohtastahttimis skuvlaoahpahusa giela stáhtusiin, mas akademalaš giellamáhttu adnojuvvo eaktun buriid oahppobohtosiid juksamii, muhto hálddaškeahttá árgabeaigiela olmmoš sáhttá dovdat iežas oalle láhppon árgabeai +Prentejuvvon- ja elektruvnalaš girjjit, áigečállagat ja eará resurssat. +Aidna maid dárbbašat lea oađđenseahkka. +Doppe gávnnat reivviid ja dokumeanttaid maid háliidat geahččat. +Ođđa njuovadanvuohki lea šaddan buhtes teknihkkan, mas eai dihtton sámi árbevierut ja vuoiŋŋalaš rituálat. +Dát sisdoallo ii gávdno sámegillii. +Sudnuide riegáda bárdni, guhte lea nugo su áhčči. +Skuvla-doahpaga geavahan dán dutkamušas nu, ahte dasa gullet sihke vuođđoskuvla, ovdaskuvla ja astoáiggefálaldat. +Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte Boazodoallostivra mearrida boazologu unnideami ovdal go mii leat ožžon namuhuvvon čilgehusa ja ovdal go sáhttit leat sihkkarat ahte mearrádus ii hilggo lágaid ja vuoigatvuođaid, loahpaha Ellinor Jåma. +Duopmostuollu mearrida ráŋggáštusa lágis, mii sisttisdoallá friddjavuođa manaheami. +Sápmela�� LHBTIQ -olbmuide laktáseaddji jávohuvvama duogážis sáhttá oaidnit máŋga iešguđet motiivva. +Ibid., s. 14.; kts. +Mii leat hui ilus go eanet skuvllat dál čalmmustuhttet sámi árbedieđu oahpahusas. +Leat máŋga sámegiela ja iešguđetlágan suopmanat, ja sámi gielladilli ja sámegiela eavttut leat iešguđetládje iešguđet guovlluin Sámis. +Nu fertege jearrat fievrreduvvo go min gieldda čađa narkotihkka ja maid álkibut bisána deike, árvala Frode Guldbjørnsen. +Dat le åvddålij ájgijda tjanádum ja galggá mijáv boahtte ájgijda gárvedit. +Vaikko beavdegirji addá ge stuora vejolašvuođa stáhtalaš heiveheapmái de dat nanne maiddái álgoálbmogiid vuoigatvuođaid máŋgga suorggis. +Lohkangirjjis lea sátneriggodat, guldalanmáhtu, muitaleami, čállin ja lohkanovddideapmi guovddážis. +Go son jođašii ja gallestalai nissoniid geat galge riegádahttit ja buhcciid, de sus lei mielde giissáš dahje dálkkastoassa man siste ledje boahtalat ja dálkkasglásat, vuoiddaslihtit, ávdnasat mainna sáhtii vara luoitit jna. +12, No. +Dát dutkamuš gullá dutkansuorgái language policy and planning, giellapolitihkka ja -plánen, mas leat iešguđetláganat lahkananvugiid. +Dákkár dilálašvuođain livččii hui dehálaš oahpistit olbmuid ja muitalit, man bokte ja mo sii sáhtále joatkit iežaset áššiin. +Iežas mediuma bokte galgá doaimmaheaddji ovddidit áššálaš ja friddja diehtojuohkima ja servodatoaiviliid gaskkusteami. +Diftoŋganjuolgan ii leat vuollel golmmajahkásaš máná gielas ollásit sajáiduvvan morfologalaš proseassa, ja maiddái soggevokála geavaheamis sáhttet leat spiehkastagat ovttaskas dáhpáhusain. +Duohtavuođa ráhkadit mearkašupmedulkomat ja dulkonnjuolggadusat, mainna olmmoš váldá čielgasa máilmmis. +Mánáidgárdi galgá sihkkarastit ahte mánát besset ovdánit guovttegielalaččat ja máŋggakultuvrralaččat. +________________ 2000: Saamelaispolitiikan alkuvaiheet Suomessa. +Hætta lohká váidalahtti ahte SFS buktá moaitámušaid boasttu dieđuid vuođul. +Mánáidgardebargiid lohku čájeha ahte mánáidgárddis leat 96 mánáidgárdesaji 16 bargi ektui. +Årråsa li gasskamærrásattjat 6,7 mehtera guhkaga, valla máhtti sjaddat gitta lågev mehtera. +21) ja lassin oassálastin politihkalaš eallimii (art. +Ofelastá oahpu, fidnoválljema, barggu ja bargoovdáneami hárrái. +Kultuvra lea konstruerejuvvon dili mielde. +oahpaheddjiid mielas dás lei sáhka olbmo ja luonddu gaskavuođas. +09:47 Golggotmánu 29. beaivi 2015 Odne vuođđuduvvui Kárášjoga gielddastivra, dál lea Svein Atle Somby sátnejođiheaddji. +Muhtumiidda guoimmi sohkabealis ii leat mearkkašupmi. +Dán maŋŋel kapihttalis 5.3. muitaluvvo dárkileappot ovddit dutkamuša birra, mii gieđahallá namalassii sápmelaš lámisolbmuid. +Earret eará geahččala son oažžut johtui kurssa Leavnnjas, mas eahkediin lea vejolaš oahppat sámegiela. +Vuođđolága paragráfaid 6 ja 22 sáhttá ovttas dulkot nu ahte dat ásahit almmolaš váldái geatnegasvuođa ovddidit aktiivvalaččat ovttaveardásašvuođa oktasašgottis. +15:31 Borgemánu 09. beaivi 2016 Son lea gávcci jagi gilvalan biilacrossas, ja dál viimmat beasai gilvvus ovddemus vuodjit moallasárgá badjel. +- Lea hui dábálaš buohkat vigget bargat ahte bohtet buorebut oidnosii politihkas, go dál han ii lea go moadde jagi de lea fas Sámedikki válga. +Dormer árvala, ahte duodjára gieđa barggus lea psykologalaččat mii nu dehálaččaid. +Akšuvdnadutkama dovdomearka lea, ahte oahpaheaddjit ieža álggahit nuppástuhttimiid, sin iežaset ideaid vuođul. +Duodjeinstituhtaid, skuvllaid ja duodjeservviid ovddasteaddjiid luhtte finadin gulaskuddamin álo, go ledjen guovllus jođus. +Gáibádussan galgá leat baicce kulturáddejupmi, mii lea teorehtalaš, analyhtalaš ja iešreflekterejeaddji máhttu ja oahppu. +Hans A. Opstad-rohkki ii bálle ráfis leat 30 jagi maŋŋá go son jámii, go dál lea muhtun bilidan ivdnepeannain muitogeađggi mii lea ceggejuvvon sutnje Levdnjii. +Maiddái earát, sihke sápmelaččat ja olggobeali olbmot, čohkkejedje sámi njálmmálaš árbevieru. +Geassemánu 30. beaivvi 1944 nammadii Ráđđehus Londonis Ruvdnaprinssa suodjalushoavdan. +Seamma ládje komitea deattuhii iežas Kanáda gieđahalli cealkámušain jagi 2017 ahte intersektionála lahkonanvuohki lea dehálaš ovdamearkka dihte eamiálbmogiid dáfus. +Dákkár ságastallamiin beassá hárjánit verbaliseret matematihkalaš jurddašeami. +Guovssonástti gohčodedje dološ olbmot maiddá iđitnástin dahje eahketnástin. +Dán oassái lea maid namahus man buohkat dovdet, namalassii sátni. +Jearahallamiid vuođul Vikøra siskkáldas lingvisttalaš prinsihpain leat +1969) addá julggaštusa, mas dat unohastá sámegávtti boasttogeavaheami, muhto Samii Litto bealušta dan ja sivaha, ahte ovttastus lea doaibman jurddaškeahttá ja vahágahtti. +Varanger Kraft bargit ohcet dál siva, muhto lea váttis bargu heajos dálki dihte. +Álggus searvvi jođihedje ságajođiheaddji ja stivra. +Áigemearri ohcat kulturruđaid lea miessemánu 15.b. juohke jagi ja kulturskuvlii borgemánu 1. B. Guktui fálaldagaid ohcanskoviid gávnnat gieldda ruovttusiidduin dahje fitnet daid gieldda bálvaluskántuvrras. +Dasgo mun lean sivdnidan du rikkisin ja lean valljogasat oidán du. +Mánát beroštit loguin ja loguid sáhtta atnit juohke oktavuođas. +Elsa Laula lea ovdagovvan, ii fal dušše sápmelaččaide, muhto maiddái earáide, dievdduide ja nissoniidda. +Easka maŋŋá 2. máilmmisoađi badjánii fas sierra Gonagasskiippa gažaldat. +Prinseassa Märtha Louise attii medálja Kåre Dahlii, ja Ruvdnaprinseassa attii medálja Gunleik Bergerudii. +Buot viđa informántta jearahallamis vuhttojit maid dilálašvuođat, mat dán raporttas dulkojuvvojit siskkáldas joavkku vealaheapmin. +Dat ceggejuvvui 1844:s ja lea dál suodjaluvvon kulturmuitu. +Giela hápmebeliid hálddašeapmi máksá ahte olmmoš máhttá ovdanbuktit giela mii jietnadeami, sátnesojaheami ja cealkkaráhkadusaid ektui čuovvu makkár nu dohkkehuvvon norpma, ovdamearkka dihte suopman- dahje girjegiellanorpma. +primáradási servošiin dahege luonddukultuvrrain, main olbmo persovnnalašvuođa stivrejit árbevierut. +maid eanet dán raportta s. 201. +Oahpes gili olbmot ja ustibat leat figgan dájuhit ovtta informántta sámástit, vai beasale divodit su giela (Mustonen 2017: 37). +Miellahttostáhtat, mat leat ratifiseren dán soahpamuša, leat geatnegahtton ráhkadit doaibmapolitihka lámisolbmuid ámmátlaš veajuiduhttima ja barggu oažžuma várás. +Fágalaš bagadalli lea olihan lohkat ja rávvet sámegiel giehtačállosiid. +Sisdoalu ovdanbuktima lassin doaibmi guovttegielat olmmoš ferte maid máhttit gaskkustit miellaguottu sihke sámegillii ja dárogillii. +Magga válljejuvvui ságajođiheaddjin ortografiijabarggu álggus ja Aikio lei Suoma áirras giellalávdegottis. +Maiddái dán dutkamuša jearahallamiin badjánii jaskatvuođa temá. +maid Melbøe ja earát (2016a), s. 24. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Táhppán Siun Máhttoloktema mielde oahppogirjeráidu álgolohkan- ja čállin oahpahussii Sámedikki álgolohkan- ja čállinprošeavtta vuođul, 2000-2005. +10.45-12.00 Paneldebáhtta: Man muddui gávdno sámi oktasaš vuoigatvuohta eatnamiidda ja luondduriggodagaide, ja geas livččii dasto dát vuoigatvuohta? +Dákkár giellaoahpahusa mihttomeari mielde duddjojuvvo skuvlaman-nolaga áigge nu nana eaŋgalsgiela máhttu ahte sámegielat ohppiid, geat vedjet dáid gáibádusaid deavdit, sáhttá lohkat doaibmi golmmagielagin. +Dasa lassiin leat ráhkaduvvon 8 fáddágihppaga mat galget leat doarjjan rámmaplánai. +Arvevuovddit leat earenoamážat máŋgga dáfus. +Eatnašat soitet jurddašit ahte giela vuogádatlaš beliid oahpahallan lea seamma go dat mii dáhpáhuvvá skuvlla giellaoahppadiimmuin. +Ietjá gåvå li iesjgåvå ma vuosedi báktjasav ja iesjálbedimev dan unna råhtsatjam mánátjin mij sån akti lij. +Dálhan duohtadilli lea aiddo nuppe gežiid: buot bargguin gáibiduvvo aiddo dakkár máhttu mii ovdalis áiggiid vurdojuvvui kánttorčállis. +Dás vuolábealde leat muhtun dehálaš bealit luonddubirrasis, veaikkis ja veaikebuvttadeamis. +Dološ Ruoŧa vearrobáhpáriid mielde ledje álgo ássit Sápmelaččat Porsáŋggus. +Áššiid ráhkkaneami ja čuovvoleami doaimmaha sámi gažaldagaid Davviriikkaid ámmátolbmuidorgána. +Lean rámis go mii dál leat joavdan dasa ahte mii dál lágidit dákkár seminára. +Maiddái earát dáin oahpaheddjiin lohket dan seammá, ahte prošeakta lea nannen sin luohttámuša iežaset sápmelašvuhtii ja duostat ođasmahttit iežaset pedagogalaš máhtolašvuođa. +Duodjemearkka mieđihit, jus duojár deavdá dihto kriteraid, dego sápmelašvuođa kritera. +Juohke geađgi galgá deaddit goit gilobeali stuora rátnui. +Dađistaga go eanet riikkaid leat oaidnán ávkki ovddideames daid earenoamáš hástalusaid mat sis leat vuvddii hálddašeami oktavuođas, leat šiehtadallamat guhkkon. +Dat váikkuhit jurdagiidda, maid sáhttá sirdit representašuvdnavugiid bokte. +Dan oaidná omd. +Iigo leat hirpmástuhtti, ahte dákkár jeagohisvuohta sámi oahppoplána ulbmiliid ollašuhttima dáfus, mii boahtá almmolašvuhtii dutkama bokte, ii ráhkat stuorra bajilčállagiid ii sámi iige norgalaš mediain? +Dáid guovttelágan kulturbiriid sáhttá govvidit čuovvovaččat: 1, 2,...i, ... n leat kompetenssat, maid kultuvrra ovttaskas lahtut buktet ovdan. +Sámediggeráđđi lea nammadan ođđa vuorrasiidráđi. +Muorra mas lea máhtolašvuohta sihke buori ja bahá birra. +Olbmo kultuvrralaš identifiseremii gullet dalle ovttaskas olbmo etnomáilmmi dahje lagašbirrasa ávdnasat, mat olbmuid mielas addet eksistensii dan dárkkuhusa ja váimmus sisdoalu. +Rehket ja diehtočálus sáddejuvvo ohccái nu jođánit go áššemeannudeaddji lea registreren ášši. +Hállama ja čállima oktavuohta ii leat álohii njuolggo oktavuohta. +Muhto jo sullii jagi čiežamánnosažžan sáhttá gullat dievaslaš cealkagiid main lea sihke subjeakta ja verbála: girdi manná ja isi ('áhčči') boahtá (Ijäs 2007: 108). +maid Rivas Velarde (2014), s. 39. +Dušše golbma oahppi ledje vástidan ahte eai loavtte skuvllas. +Mina mielas lea ártet ávvudit girjji, muhto de muitá eatni dadjan ahte Vuođđoláhka lea Norgga váldoláhka.Dego buot lágaid bajimuš láhka.Ii leat ártet ahte ledjon lea nu čeavlái! +Dat lea olgguldas mearka sámiid iežaset gaskkas ja maiddái olggobeal olbmuide. +Dasa lassin leat mii meahcástanorganisašuvnnaide sádden bovdehusaid ja mediijain maid lea leamaš stuora beroštupmi čoahkkimii ja leat ovdagihtii čállán ollu dan birra, lohká Hætta. +Eurohpá Uniovnna, EU:a vuoigatvuohta, https://europa.eu/european-union/eu-law/legal-acts_fi. +Árbevieruid ealáskahttin lea lobálaš +Lága mielde galgá boazodoallu ieš siskkáldas iešstivrejumiin váldit aktiivvalaš rolla ja ovddasvástádusa vai boazodoallu lea ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat ceavzil. +Mu namma lea Tom . +Sosialisašuvdna deattuha servodaga, man láhttennjuolggadusaid mielde mánná dahje servodaga ođđa lahttu oahppá doaibmat. +Girjjis leat guldalanteavsttat mat ovddidit oahppiid njálmmálaš gálggaid. +Báhčči ii lean suhttan go vulggii ja stobu eaiggát muitala soai gihtii vel válddiiga nubbi nuppi ráfi dihte. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deatnu oaččui 5 nástti 6 vejolaš násttis DIFI almmolaš neahttabáikkiid kvalitehtaárvvoštallamis 23. October 2013 av Bill Sørensen Deatnu lei ovttas Álttáin ja Ákŋoluovttain áidna gielda Finnmárkkus mii fidnii 5 nástti. +Guovlu lea guhkki ja doppe leat ollu sámit. +Dás sáhtát genereret diibmomeriid eará gieláide Čále áiggi, omd. 13:15, ja dihtor vástida: "kvárta badjel okta" (jnv.) Prográmma ii leat vel gárvvis. +Sávan buot mánáidgárddiide ja buohkaide buori mánáidgárdebeaivvi. +Dáin hállangiela ja čállingiela oasážiin ii leat alddiineaset miige sisdoaluid muhto daid vuođul giella duddjo stuorát osiid mat guddet sisdoalu. +Dalle sáhttet šattut ja eana váldit riššadioksiida njuolga gásahámis áimmus, dahje riššasuvri sáhttá árktalašguovllu galbma áimmus juohkásit hydrogenionaide (H+) ja sulfáhtaionaide (SO2/4). +1950-logus sámiid siste goittotge sámegiella ja duodjeárbevierut seilo, erenomážit boaittobeal gilážiin. +Muhto son lea mátkkoštan ollu, váldán valáštallama hui duođalaččat ja hárjehallan áŋgirit, čilge Rebne. +Buljo lohká iežas válljet politihka ovdalii posišuvnna, jus galgá eanetlogu beallái ovdagottis. +Duodji ja duodjemáhttin čájehit oktagasa sohkabealidentitehta ja kulturidentitehta (Hirvonen 1999: 186). +Ii leat jorgaluvvon. +Mot son vásihii gudnemeahttunvuođa, bággehalai psykalaččat ja givssiduvvui sihke fysalaččat ja seksuálalaččat. +Heahtta@samiskhs.no Ovttas-aktan-aktesne, Sámi lohkanguovddáš Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Vuosttažettiin almmatge ferte iskat, mo koloniseren váikkuha ja báidná olbmo jurddašeami ja makkár hástalusaid dát mielddisbuktá sámi- ja eará álgoálbmogiidda. +Son čájehii dakkár njuikunvuogi mii mu mielas lei hui gelddolaš ja jáhkán ahte mii oažžut ollu suohttasa čuovvovaš jagiid suinna, loahpaha Bråthen. +Dán čoahkkimis gieđahallojuvvo earret eará 2007' bušeahtta. +Mo geavvá go omd. +Festivála hoavda Kirsti Lervoll lea čeavlái go festiválas lea vuosttaščájálmas das maid čuvgii čalmmiiguin gohčoda " áidna Synnøve Persen" čájáhussan. +Lohkan lea dán láhkai teavstta geavaheapmi, dan ávkin atnin. +Geahča video áššis. 15:58 Suoidnemánu 14. beaivi 2016 Riddu Riđđu feastiválas Olmmáivákkis Gáivuona suohkanis lea máŋggalágan bargobájit. +Áššis 63/16, fylkkaráđđeolbmá 2017 bušeahttaevttohus ja ekonomiijaplána boahtte njeallje jahkái. +Gotihka ruovttoluottafievrredeapmi ihtigođii maid diibmodáidagii ja dáiddaduodjái muđui. +Dasa lassin artihkkala čuokkis 1 eaktuda ahte ovdalis namuhuvvon bálvalusat ja prográmmat álggahuvvojit nu árramuttus go vejolaš, ja ahte dat vuođđuduvvet olbmo individuála dárbbuid ja nana beliid čiekŋalis árvvoštallamii. +Guhtta minuhta maŋŋil bođii Daniel Strand molii, ja beasai nubbin dievdoklássas. +Miehtá jagi sáhttá evttohit kandidáhtaid dán jagáš Porsáŋgulaš bálkkašupmái. +Sámegielas sátneortnega rievdan ii váikkut subjektii ja objektii daningo cealkagiin Riebana borai gumpe ja Gumpe borai riebana lea sátni gumpe subjeavtta kásusis, nominatiivvas ja riebana objeavtta kásusis, akkusatiivvas. +Skuvla- ja saáf-ruvtto 2011 - 2012 Skuvla- ja saáf-ruvtto 2011 - 2012 lea dál mearriduvvon. +Bajásšaddanguovddáža bargit geavahit lagasbirrasa mátkkiide ja eará gelddolaš doaimmaide mat leat vuođđun oahpahusas. +Olbmo eallinfierpmádat ollá fysalaš birrasa olggobeallai stuorát birrasiidda (omd. +Gonagas Harald ja Presideanta Andris Bērziņš buresboahtinseremoniijas Šloahttašiljus. +Telefonlisttu gávnnat dás,dahje sáhtát váldit oktavuođa telefonguovddážiin gullan dihtii gos áššemeannudeddjiin lea kantuvra. +Muhto buori dálkkasin lea diehtu, ahte dáhpáhusaide leat buot biekkat beassan bosádit iežaset vuoimmi. +Doppe čájehedje skuvlamánát boares giehtaduodjeárbevieruid, nugo botnima, čuoldima ja márfuma. +Majority mearkkaša, juos lea omd. +Pro gradu -dutkamušastan guorahalan árbevirolaš nissoniid duoji sirdáseami sohkabuolvvas nubbái ja dan, makkár kultuvrralaš mearkkašumiid duodji oažžu. +University of Oulu, Oulu. +Eará válgabiirriid mandáhtat eai rievdda. 15:09 Skábmamánu 16. beaivi 2015 2,1 miljovnna musihkka­almmuhemiide Dán jagi juolludusas Sámedikkis lea addojuvvon doarjja sihke ođđaáigásaš ja árbevirolaš almmuhemiide, ja dasto gielddasámi musihka almmuheapmái. +Dán mu guorahallamis boahtá ovdan, man gáibidahkes bargu lei oahpaheddjiide gávdnat alcceseaset sámi doaibmalanja; sii dárbbašedje dasa sihke oahpu, bagadeami ja lassi áigeresurssa. +Árvalus aiddostahttá ahte dákkár šiehtadallamat eai mearkkaš minerálalága olggušteami. +Ovdagotti áššelisttut mat siskkildit ealáhusáššiid 14.02.14 čoahkkimii leat almmuhuvvon Ovdagotti almmolaš áššelisttuid mat siskkildit ealáhusáššiid, 14.02.14 čoahkkimii gávnnat dás. +Lahkaneapmi, mii lea jogo bilaterála dahje ovttabeallásaš, ja reakšuvdna (dahje purisma) mii sáhttá leat ollislaš dahje oassálas. +Vuolimus siiddus mii de ihtá, muitaluvvo "Álggat siiddu *Ásttoáigi ja faláštallan:tjiektjamgiedde*". +Dán oktavuođas Pittsa ja Poggats hukseba "buori dilálašvuođa", ja nu soai nanneba mánáid oahppannávccaid ja -movtta. +Tjanos gednaressursajt bessat ávkkit ja álggoálmmugij árbbediedo daj birra le guovdásj oasse protokollas. +Ovttasbargu bálká- ja rehkedoalubálvalusaid hárrái lea Loabágis. +Nuppiiguin sániiguin, máŋggadáfot vealaheapmi čujuha vealaheapmái, mii guoskkaha ovttaskas olbmo iešguđetládje. +Maid sáhttá juogadit juogadanarenas? +Vaikko lei issoras, geahččaledje olbmot veahkehit serbialaš - ja ruoššafáŋggaid. +Gulaskuddancealkámušat lágiduvvojit Ovdagoddái 02.06.16 áššemeannudeami olis. +Ovdánin bearrašiid ja sohkabuolvvaid mielde, vuos jearahallen áhkuid, ja de etniid ja sin (nieida) mánáid jna. +Mánná álgá liikot váhnemiiguin ja lagasolbmuiguin ovttastallamii ja viiddida "buorre dili" ásahemiid ain ođđa oktavuođaide ja diliide. +Oahpaheaddjit fertejit hárjánit beroštit eará sámiid kultuvrralaš duogážiin ja gullevašvuođaiguin. +Go vuos lei ráđđádallan sihke Stuoradiggepresideanttain, parlamentáralaš jođiheddjiiguin ja Ráđđehusain, de attii Gonagas lobi Ruvdnaprinsii náitalit dakkárin gii ii lea gonagassogalaš. +Muhto jo gaskadási rájes, ja erenoamážit nuoraidskuvla dásis, ođđa fágaid ja fáttáid oahpahaladettiin giella geavahuvvo maiddái akademalaš giellan dan mearkkašumis ahte leat olu áššit mat čilgejuvvojit ja ovdanbuktojuvvojit teorehtalaččat. +Sáhttá ovdamearkka dihte dutkat almmolaš doaladumiid ja eandalit makkár lágat ja prográmmat leat ásahuvvon suodjalit vehádatgiela. +Valkeapää niehku livččii oahpahit sámegillii sámesisdoaluid, nu ahte dat nanne su sápmelažžan sámeservodagas, muhto nanne maiddái oahppiid. +Finnmárkui ásahit iežas fitnodaga soaitá leat buorre molssaeaktu dutnje gii háliidat fárret davás ja ollašuhttit nieguidat ahte jođihit iežat fitnodaga. +Dát gustojit dassážiigo Stuorradiggi rievdada dáid ortnegiid. +Stuorra beroštupmi gielddareforbma-čoahkkimii Lagabui 70 Unjárlaččat ledje boahtán guldalit gielddareforbma birra gieldda diehtojuohkin čoahkkimis. +Niilas lea šaddan nanu DJ, mii lea dagahan ahte su bivdalit klubba- lávddiide duohkot deike. +Márkomeannu lea nai symbola daid árvvuide mat fállojuvvoje bearja- daga. +Geavatlaš giellamáhtu ovddideapmi lea buot skuvlafágaid ovddasvástádus ja giellafága oahpahus lea erenoamážit giellaoahpaheaddji ovddasvástádus. +Duodjeoahpahusa árvovuođđun lea barggu ja bargama gudnejahttin. +Deanulága deaŧaleamos mearrádus mii guoská fierbmebivdovuoigatvuhtii, mearkkaša dieđusge hui ollu daidda báikkálaš olbmuide, geat bivdet firpmiiguin ja das lea dego vuođđoláhkastáhtus. +Dákkár tearpmat leat sihke dakkárat mat leat ráhkaduvvon sámegiela vuođul ja sáme-gillii heivehuvvon loatnasánit. +In spare moments the salmon-fisher tells of his succesfull catches and uses the fisherman's professional terminology in the telling. +Praksisgáibádus lea 60 mánu (5 jagi) praksiskandidáhtaide. +Guovttegielat olmmoš lea iešheanalis hálli, guldaleaddji ja jurddašeaddji iige makkárge váilevaš giellageavaheaddji, gean sáhttá buohtastahttit ovttagielat eatnigiel hálli giellaideálain. +Duvro-guovža ja šibitdoaktára rehket Duvro-guovža ja su čivga Dárvu ássaba Ánddegoahtesaijávrri lahka. +Mearkkašahtti lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideami dáfus lea leamašan maid ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaide vuojulduvvan erenomášraporterejeaddji doaibma. +Reerenasse tjuara barkoem prioriteradidh, saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo jeahta. +Šaddá ollislaš fálaldat mánáidskuvladásis, namalassii 1.- 7. luohkkái. +Dáhpáhusat leat laktásan earret eará Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid duopmostuolu artihkkaliidda 3 (biinnidangieldu), 5 (vuoigatvuohta friddjavuhtii ja oadjebasvuhtii), 8 (vuoigatvuohta návddašit priváhta- ja bearašeallima gudnejahttimis), 11 (čoahkkanan-, ja searvanfriddjavuohta), 12 (vuoigatvuohta náittoslihttui) ja 14 (vealahangieldu). +Dát livčče relevánta dieđut bustávaid oahpahusortnegii jos oahpahusa vuolggasadjin livččii sáni vuosttaš stávval, masa álgokonsonántta lassin gulašii vokálaguovddáža vokála ja konsonántaguovddážis dat oassi mii lea vuosttaš stávvala loahpas. +Dákkár sátneoahppan lea duođaštuvvon amerihká laš ja ruoŧŧelaš mánáid sátneoahppamis ja lea jáhke hahtti ahte dat guoská maiddái eará gielaide. +Muhto dat leat goittotge loavkašuhttán, (--) dat leat oalle ollu dagahan dan ahte lean heaitán sámásteames. +Hokkanen jearahalai iežas dutkamuša várás oktiibuot 9 lámisolbmo. +Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš doaibmaprográmmas 2013-2015 lámisolbmot loktejuvvojit vel nissoniid ja mánáid olmmošvuoigatvuođaid ovddideami, ekonomalaš, sosiála ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid vuoigatvuođalaš čatnašuvvama ja doaibmama ovddideami ja lassin oasálašvuođa lasiheami deháleamos prošeavttaid oktavuođas. +Minimála sátnebáraid geavaheapmi sániid ráhkaduslaš beliid diđolašvuođa duddjomis vuođđuduvvo dan ala ahte miehtá áigge geavahuvvojit čuvgehusain ja čilgehusain mearkkašumi guoddi ovttadagat čalmmustuhttit sániid ráhkaduslaš beliid main lea guovddáš mearkkašupmi čálamáhtu vuođđoáššiid oahppamii. +Komitea ávžžuha ahte máŋggadáfot ja intersektionála vealaheapmi lasihuvvole láhkaásaheapmái ja almmolaš politihkalaš prográmmaide. +Norgga kulturindeaksa addá jahkásaš visogova kulturfálaldagain ja kulturdoaimmain Norgga gielddain, regiovnnain ja fylkkain. +Nu sáhttá leat ovdamearkka dihte dalle, go jođát osiid mátkkis sierra fievrruiguin. +Rørosas bođii ruvkedoaibma johtui 1644:s ja lei oktilas doaibma gitta 1977 rádjái. +____________ 1985: Saamelaisen kansantaiteen yleispiirteet. +Gonagas Harald láidii Dronnet Beatrix monumeantta lusa mii lea Akershus festning báikkis, ja dasa son luittii kránssa muitun norgalaččaide geat gahčče 2.máilmmisoađis. +iešguđege guovlluid hállangiela ja čállingiela gaskavuođaid. +Soađi maŋŋá Samii Litto doaibmagođii aktiivvalaččat dujiin (kotiteollisuus) Suoma riikkaviidosaš ovttastusain ja figgamuššan lei ovddidit dan márkanastima sámiid iežaset veagas. +Sii ásse Skaugum gárdimis Askeris, mii lei addojuvvon headjaskeaŋkan heajaide 1929:s. +Buot dát lihkadit, ii daid dieđe gos dat bohtet ja gosa dat mannet. +Ovdal dán agi galggai beanta suddjet mánáid bustávain ja loguin. +Ná jápmin ii sáhte gávdnat du, iige maiddái vuoimmehisvuohta ja áŧestus. +HE 19/2014. +Oallugat sis leat mielde iešguđetge lávdegottiin, gos sii leat fágalaš resursan ja ámmátlaš referánsan muđui advokáhttasuorgái. +Oahppu lea guovtti oasis ja čađahuvvo ná: 1. oassi: Teorehtalaš lahkoneamit árbevirolaš máhttui ja metodaide movt dokumenteret ja gaskkustit árbevirolaš máhtu, 15 oahppočuoggá. +Máilmmiservodat lea ON bakte deattuhan ahte nanaguoddevaš ovdáneami hástalussan lea geafivuohta,biologalaš šláddjivuođa manaheapmi, birasmirkkuid leavvan ja olbmoráhkaduvvon dálkkádatrievdadeamit. +Manin ii oaččo čállit h vaikko dat gulloge, ja goas dan ferte čállit? +Eahkes leat gállamállásat Gonagaslaš šloahtas. +Nubbi eará sivva dán erohusmeannudeapmái Finnmárkkus lei ahte 1800-logu gaská rádjai ledje eanas ássit sámit. +Giela stáhtusa almmolaš giellan ii leatba vejola"čállin lea joavde lasaid bargu". +Máŋga juolludanortnegiin leat ulbmiljoavkkut eaktodáhtolaš organisašuvnnat, lihtut ja searvvit. +Lea dáiddár Håkon Fagerås gii dien viđa olbmás lea ráhkadan monumeantta. +Geahča video, mii šállošit heajos jietnadási ovddas. +Veaikái šattai ođđa áigodat dan rájes go eurohpalaččat deive eará kontineanttaide, ja go elektrisitehta ja magnetisma fuomášuvvui 18.čuohtejagi loahpageahčen ja 19.čuohtejagi álggus. +Sofield, Trevor H.B. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii 4. Báktehárji gidde njukčamánu 17. beaivvi diibmu 0800. +Lea lagas ovttasbargu gádjunbálvalusain, ja váldogádjunguovddážat geavahit dávjá ambulánsahelikopteriid álkit ohcan- ja gádjunbargguide. +Nuppi eará dutkamušas (Lucy 1992) mas lea buohtastahttán yucatecgiela ja eaŋgalsgiela, leat geahččan mo giellaoahpalaš lohkokategoriija váikkuha mánáid ja ollesolbmuid gielas diŋggaid ja ávdnasiid meroštallamii. +Mii addit vástádusa nu johtilit go vejolaš ja maŋimustá jahkebeali sisa. +Sáddes áinnas e-poastta deike: Dát e-poastačujuhus lea suddjejuvvon prográmmaid vuostá mat čogget e-poastačujuhusaid. +Suoma beal sámiid etnopolitihkalaš lihkadus álggii geavatlaččat juo eváhku áigge, go Gaskabađaeatnamis sámit vuođđudedje Samii Litto -ovttastusa 1945. +Soai dáidiba leat diehtán ahte mii dárbbašeimmet veahki, go eaba oba boahtán ge. +Justiisadepartemeanta ja Rihkusfuolahusa Guovddáš Hálddašeapmi ásahii muhtun áiggi dás ovdal bargojoavkku mii galggai geahčadit sápmelaččaid dili go dat leat gillámin duomu. +Dan maŋŋá sii bisánedje ASVOs, mii lea HVPU fitnodat. +Sámi allaskuvla lea iešguđetge guovlluin bovden boahtit dutkiid geat leat bargame eamiálbmotservodagaid báikenamaiguin Čakčamanu 3. beaivvi gitta 8. beaivái lágiduvvo Eamibáikenamaid riikkaidgaskasaš konferánssa (ICIPN) Diehtosiiddas Guovdageainnus. +Prinseassa lohpádattai vilbeliinnes, dalá Ruvdnaprinssain Olaviin, OL lágidemiid oktavuođas Amsterdamas 1928:s. +Boarrásamos informántta guoktá leaba riegádan mannan čuohtejagi álggus ja dán dutkamuša loahpahettiinan juo jápmán. +Govva: Nadja Mikkonen / Yle +Rievdadusat olggobealde dábálaš bajásdoallama gáibidit lobi Sámedikkis. +Analyjssa vuoset muhtem suohkana buoragit rijbbi, dagu Dætno ja Evenássje. +Giddejuvvon - Láhttu nr. 10 - Láhttu nr. 7:s, Stuorravuonguolbanis, rastá Gervinjávrri Diergejávrri máttábeallái, vuodjingeainnu mielde maid boazodoallit geavahit. +skuvlagiellan. +Boares plána doaibmabijut leat dál sihkastuvvon danin go dát bohtet ovdan gielddaplána doaibmaoasis. +Duodjesearvvi doaibman lei lágidit kurssaid ja gohcit duoji ovdáneami. +Seammá láhkái leat hl, nj ja hr ovttaskaskonsonánttat. +1970-logus Anáris sámedujiid vuovdigohte turisttaide duodjevuovdinčájáhusain, gosa guovllu duodjárat sáddejedje dujiid. +Nammaláhka 694/1985. +Siste hendelse: 31.golggotm 2011 Finnmarkseiendommen Finnmárkoláhka mearriduvvui Stuorradikki geassemánu 8. beaivvi 2005. +Muhto Bargiidbellodaga politihkalaš ráđđeaddi, Tarjei Skirbekk, ii áiggo vástidit maidige dan birra ahte boahtá go dát guoskkat sápmelaččat geat fárrejit riikarájiid rasttá Sámis. +Etnográfalaš dutkamuš lea dál vuogáiduvvan nu, ahte dat sisttisdoallá deskriptiivvalaš empiriija ja teorehtalaš orientašuvnna (Söderholm 1994: 124.) +Máŋga báhpa ja báhpaeamida, geat ovdalis áigge johte ja ásse min guovlluin, leat čállán mátkkiideaset birra ja mo elle davvin. +Anbjørg Pauline Oldervik lea leamaš dovddus diktačálli norggas 1968 rájes. +Filbma šaddá divraseamos filbman mii Norggas lea buvttaduvvon, ja galget buvttaduvvot golbma filmma das. +Dasa lea maid vejolaš lasihit iežas soahpamušaid ja abonneret eará kaleandarii. +Kultuvrralaš beliid vuhtiiváldin lea nappo guovddážis, vai lámisvuođa sáhttá ipmirdit maid lámisvuohta mearkkaša eamiálbmogiid eallimis. +Garjjáid gižžu lea guovttegielat govvagirji mánáide. +Váidámuša sáddet Unjárgga gildii. +Dialoga eiseválddiiguin ja eará guovddáš doaimmaheaddjiiguin lea mearrideaddjin ovdánahttit dáiddapolitihkalaš áššiid ávkkálaš guvlui. +Vaikko oppalašrávvagat eai leatge vuoigatvuođalaččat geatnegahttit, dat leat liikká njuolga váikkuhan lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvamii. +Suu Kyi oaččui Nobela ráfibálkkašumi 1991:s dan ovddas go lea bargan veahkaválddálašvuođa haga demokratiija ja olmmošvuoigatvuođaid ovddidemiin. +Reinkalven Lille Bizi (Čerbmen Bizi) vánddarda okto birra go eadni lea su gavdnjen eret. +Dasgo Ipmil lea čájehan dutnje árpmu. 31 Geahča, don šattat máná vuostái ja riegádahtát bártni ja bijat sutnje nama Jesus. 32 Son šaddá leat stuoris ja gohčoduvvo Alimusa Bárdnin. +Fálaldat lea nuoraide geat leat doppe beaiveáiggi dahje vahkkoloahpaid. +dutkiin lea dasa geavahanvuoigatvuohta vejolaš boahttevaš prošeavttain, mat gieđahallet dáid fáttáid. +vuos, vuosttažettiin, álggos, dasto, dan maŋŋá, loahpas. +Ja vaikko sii eai máhtege nu njuožilit muitalit eatnigielagat, de buohkain lea gierdavašvuođa guldalit. +Lámisolbmuide čujuhuvvo maŋŋelis kapihttalis, mii gieđahallá dárkileappot ovttaveardásašvuođalága eaktudan govttolaš vuogáiduhttima. +Jus in livčče nu sihkar daidda dieđuide, de in goasse dajaše dan almmolaččat. +Maŋŋil 1888 sáhtte dušše dážat ja ruoŧŧelaččat háhkat eatnama Norggas ja Norgga stáhtaborgárvuođa ožžo dušše sii geat máhtte dárogiela. +Gárvodemiin olbmot čájehit omd. +Ná sáhttá maiddái fuomášuhttit soggevokálaid molsašumiid +Son vázzá nuoraidskuvlla . +Čalmmustahttit ja čohkket vejolaš luohtái ovttasbargoguoimmit ja fierpmádagat Sámis ja olgomáilmmis. +Dábálaččat sáddet mii gálvvuid 3 bargobeaivvi siste maŋŋá go diŋgojumi leat ožžon. +Sámi oahpaheaddjit dárbbašivčče maid beassat oahppaladdat eará álgoálbmot guovlluid, oahpásmuvvat sin diliide, beroštumiide ja čatnat singuin oktavuođaid. +Ođđa láhka sisttisdoallá sosiálafuolahusa sierrabálvalusaid lágideami lámisvuođa vuođul, ja dan funkšuvdnan lea buhttet dálá lápmásiidbálvaluslága ja lámisvuođalága. +Eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođain lea dat prinsihppa ahte eamiálbmogat ieža meroštallet iežaset kultuvrra ja dasa gullevaš vuogádagaid. +Oliver, Mike, "Changing the Social Relations of Research Production?", Disability, Handicap & Society, 7:2, 101-114, (1992), s. 101. +Dáid árbevirolaš márkaniin beasat vuovdit dujiid ja eará gálvvuid, murjjiid ja eará luondduláhjiid. +1800-logu álggus Čáhcesuolu báhppan bođii Nils Vibe Stockfleth gii stuđerii ja dutkkai sámegiela su barggu vuođul. +Dál lea Háldi joavkkus fáhkkestaga juo áibbas ođđa EP skearru, mii almmuhuvvo beaivvi maŋŋel Sámi Grand Prix. +Sii leat "luoitán" iežaset vealahit ja dáruiduvvat. +čuvvosiid 2 ja 3). +Stuoraviellja lávii kommenteret unnavieljaža dadjanvuogi go son álohii dajai [l] sihke [đ] ja [r] sajis. +Menddo olu geatkkit Tromssas ja Finnmárkkus Luondduhálddašandirektoráhtta lea addán erenoamáš lobi bivdit 8 geatkki Tromssas ja Finnmárkkus Lobi duogáš lea hehttet oamiid ja bohccovahágiid. +Maŋideami duogáš lea buoret áiggi oažžut ođđa 2008' bušeahta, gullevaš ekonomiplánain meannudit. +Ovdal leat lágideamit leamašan Johkamohkis Ruoŧas (2004) ja Anáris Suomas (2009). +Dalle go sátnái queer čujuhuvvo ovdalis namuhuvvon mearkkašumis, de sátni jorgaluvvo dábálaččat suomagillii earret eará sániin pervo (davvisámegielat aitosaš jorgalusa mielde eahpelunddolaš, spiehkkaseaddji, bonju-), muhto dán dutkamušas adno almmatge eaŋgalsgielat tearbma queer. +Čájehiii dasto ahte geavaheaddjis ledje sávaldagat ja lassibarggut mat eai gullan progámmii, ja masa geavaheaddji bijai sierra ruđa. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođat eai leat ovdal dutkojuvvon Suomas, iige sin vuoigatvuođaide dahje sajádahkii leat čujuhuvvon seksuála- ja sohkabealleunnitloguide laktáseaddji politihkalaš áššegirjjiin. +Jorggihanreahtta lea ihttán, vuolggasajit leat muddejuvvon ja čohkkánsajit monterejuvvon. +6. Láseš Teksttjenester og inndataspråk dál čájeha Nordsamisk (Norge) lassin daid eará eavttuide. +Sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid suodjala lassin guovllu gielaid dahje unnitlogugielaid eurohpálaš vuođđogirji. +Ráđđehus ii čuovvolan Sámelávdegotti mearrádusárvalusaid go sii ovddidedje dieđáhusa Stuorradiggái 1963:s. +Dan olis bivdit mii ahte ráhpekummat leat olámuttus, ja ahte kummalohkiid birra leat čorgen suinniid, rissiid jna. ovdal gurrema. +_____________ 1994a: Same i den moderne verden. +Sámedikkis lea sierra stipeanddat alit oahpahussii. +Sivdnádallamiin dáhtui Gonagas Olav vuostáiváldit Ipmila buressivdnádusa gonagasbarggus badjelii. +El Niño čuohcá earenoamážit Lulli-Amerikii ja Afrikii. +Gielda lea okta 27 eará gielddain mat galget oassálastit prošeavttas nannet ehtalaš gelbbolašvuođa dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas. +Jagi 2015 raporttas ILO muittuha, ja čujuha seammás ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša gohcinorgána cealkámušaide, ahte eamiálbmogii gullevaš lámisolbmuid hástalusat beassat bargoeallimii, skuvlejupmi ja lámisvuhtii laktáseaddji sierradoarjaga váilun dolvot geafivuhtii, erenomážit eamiálbmotservošiin. +Gilvu lea čađahuvvon njuolggadusaid vuođul mat leat Almmolaš háhkamiid láhkaásahusas. +Similarly, if a Black woman is harmed because she is in the intersection, her injury could result from sex discrimination or race discrimination." (Crenshaw 1989, 149.) +8 - Industriija ja energigáldot Barentsáhpi lea okta máilmmi šattoleamos ábiin. +• Sámegiella ii doaimma oahpahusgiellan, ja Skolverket +Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007. +Guollevuostáiváldi Gazzanjárggas huksejuvvui 80-logu álggus ja lea boaris ja gártá divrras bajásdoallat ja galmmihanrusttet lea maid fuotni. +Go riektegohèèun boahtá diggái, de iská duopmár ahte deavdá go dat lága gáibádusaid. +Buvttadeaddji lohpida erenomáš konseartavásáhusa. 14:10 Golggotmánu 03. beaivi 2016 Ođđa festivála geasuhii olbmuid Mannan vahkkoloahpa lágiduvvui Viddafestivalen Guovdageainnus, gos olu beakkán artisttat ledje čuojaheame. +Lorentzen (2003) deattuha man boastut lea jurddašit ahte čállingillii láidesteami vuođđu ja álgu galgá leat máná iežas beroštumi duohken. +09:34 Juovlamánu 28. beaivi 2015 09:16 Juovlamánu 28. beaivi 2015 Dieđihit golmmas gárrenoaivvis vuodján 15:28 Juovlamánu 27. beaivi 2015 14:57 Juovlamánu 25. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +s. +Deavdde ruossut-rássut boallobevddiin, ja jođe njuollaboaluiguin dahje čujuheaddjiin. +Lea čađahuvvon rutiinnat gieđahallamis jávkama buot guovlluin. +Skuvla: oaivvilda vuođđoskuvlla, ovdaskuvlla ja astoáiggefálaldaga. +Dát lea sierra Gonagaslaš Viessogudnimearka nissonolbmuide. +Ylimartimo, guhte lea jearahallan Rauni Magga Lukkari, čállá dávjá ovdanbukton jurdagis, ahte sámegákti lea váldán sárgosiid renessanssas. +Nanna lohpida Sámedikkis bargat oaččuhan dihte eanet ja buoret sámi mánáidgárddiid. +Beaivvi váldofáddán lei maritiibma ovttasbargu ja petroleumdoaibma. +Olmmoš lea hatteheapme go lassin negatiivva opmodahkii, iige nagot bálvalit iežas máksámušaid. +Váldeguoddi sáhttá nammaduvvot olbmui, gii dárbbaša veahki fuolahit iežas beroštumiin, jogo ruđalaččat dahje eará láhkai. +Dainna vuođđuduvvo ovttaskas olbmo ja stáhta váiddavuogádat, mii gieđahallá oktasašsoahpamuša ja dan váljabeavdegirjji návdojuvvon rihkkumiid. +Dát sisttisdoallá lámisolbmuide oaivvilduvvon fásta meriid sihke almmolaš ja priváhtta sektoris. +Min Áigi 1.10.1999 s. 6 - 7. +Čieža čáppa 1 lávlagat, hoahkamat ja sátnevádjasat jietnabáttis. +Dain lea maiddái iežas vuoigatvuođaid geavahettiin vuoigatvuohta leat friddja buotlágan vealaheamis, erenomážit dakkáris mii vuođđuduvvá eamiálbmotduogážii dahje identitehtii. +nu ahte agglutinerejeaddji gielaid morfologiija mánná oahppá jođáneappot go fusionála giela morfologiija. +Geasset eret gieđaideattet soardimis, dasgo mun lean vurdnon ahte mun in atte ándagassii geange vearrivuođa. +Bálkkašupmigeigejuvvo juohke nuppi jagija dat juhkkojuvvui vuosttaš geardde jagi 2004. +Helander, Kaisa Rautio 2008: Namat dan nammii. +Dáid jagiid leat álgoálbmot dutkamušat kritiseren oarjemáilmmi teoriijaid hegemonálaš saji (gč. +Intrakultuvrralaš etnodiehtaga ruohttasat leat gielladiehtagis. +In jáhke ahte lean manname dohko šat okto vázzit. +Magga muitalii jearahallamis, ahte giellalávdegoddi ii háliidan dárogiela bustávaid æ ja ø ortografiijai danin go háliidii earuhit davvisámi dárogielas. +Ulkoasiainministeriö, Suomen kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka (čujuhuvvon 21.11.2017). +Molssodanlatnja ja hivssegat leat Oahppogálddus. +Dat mii lea báhcán buorrin, biddjojuvvo boahttevaš háhkamiidda. +Čájáhus lea ovttasbargu Scott Polar Research Institutain, ja dat galgá čájehuvvot sihke Frammuseas ja Stuorabritannias. +Dasa lassin dakkár njuolggadusat, mat gusket náittosguoimmi dušše fal su sohkabeali dáfus (9 §:a 1 mom. +Oahpaheaddjit fertešedje dovdat ja diehtit juohke máná potensiála. +Departemeanta gohčui máksit 2,5 MILJOVNNA RUVNNO Biebmo- ja eanandoallodepartemeanta gohčui Boazodoallohálddahusa, máid jođiha boazodoallohoavda Ellen Inga O. Hætta, máksit Luondduhálddašandirektoráhttii 2,5 miljovnna ruvnno vaikko ii lean rehket. +11:28 Skábmamánu 04. beaivi 2016 Gieldda- ja ođasmahttindepartemeanta lea sádden gulaskuddamii evttohusa čáhkkehit Árborddi, sámegiela hálddašanguvlui. +Badjin olgeš bealde deaddilat Studier 09/10 ja válljet helsefag. +Dál sápmelaččat, erenomážit lámisolmmoš, guhte hubmá sámegiela eatnigiellan, gártet iežaset árggas "doarrut" vai oaččolii juobe muhtun moložiid juo muđuidnai vátna bálvalusain iežas eatnigillii. +Innovasjon Norge lei čohkken mátkelágideddjiid ja mátkekantuvrraid workshopii, dan birra makkár vejolašvuođat mátkeealáhusain leat Norggas ja dán USA oasis - ja dan fátta birra jotke ságastallat birra beavddi ealáhuslunššas mii lei dan maŋŋá. +Almmá jávohis dieđu haga eksplisihtalaš diehtu jávkkašii. +Sámegiela hállama gieldin ja sápmelaš duogáža badjelgeahččan čuzii mánáide, sii heahpanedje iežaset duogáža. +Sarmela mielde semánttalaš kognitiivvalaš vuođđoargumeanttaid lea Aberle (1968) juohkán čuovvovaččat: "1) Jokainen kulttuuri on valikoiva --, 2) Kieli ja kulttuuri muodostavat kumpikin uniikin kognitiivisen mallin tai järjestelmän -- ja 3) Kielellisen järjestelmän kategoriat samoin kuin kulttuurikäyttäytymisen viitekehykset ovat usein tiedostamattomia --". +Gohèèun gusto gitta dassá go de soaittát oažžut dieðu rievttis ahte leat luvvejuvvon boahtit. +Oassi informánttain ii leat goittotge miehtan iežas vánhemiid gáibádusaide, ja informánttat čilgejit ahte nissonat galget rahčat dán ovdii mealgat olu eanet go dievddut. +Ođđa áššáskuhttinčoahkkin dollojuvvo boahtte gaskavahkku, skábmamánu 30. beaivvi, muitala Sverige Radio. +Jernstrøm (2004) lea okta dain dutkiin, gean mielas kaos ja heahtestuddan lea ávkkálaš oahppanproseassas ja ahte oahpahettiin berre lágidit kaosa dahje vuordemeahttunvuođa. +Rivttes namat addet lohkkiide vejolašvuođa guorrat mu dutkanluottaid ja dieinna lágiin iskat áššiid duohtavuođa ja doallevašvuođa. +Naittusbára vihasuorbmasiid lei ráhkadan gollečeahppemeasttir Ulf Larsen. +Divvunjoavku lea heivehan daid dán wikii. +uvssa bajábeale teaksta olggos ja sisa ja ásahusaid galbbat dustehat dahje dustehus. +Njálmmálaš árbevierus lea dehálaš rolla kultuvrra sirdin- ja oahppanproseassas: +Sidjiide ii fállojuvvo giellaoahppu eaige leat makkárge doarjagat ja ortnegat, mat sihkkarastet ahte sii besset oahppat. +Muv dutkam galggá låhkåmtestaj tjadá guoradallat mánáj låhkåmtjehpudagáv gå galggi fonologalasj låhkåmdáses ortografalasj låhkåmdássáj jåksåt. +Statistihkka čájeha maiddái ahte Ovttas. +Troll stašuvdna lea Jutulsessen - "jiehtanasa stuollu" vári alde. +Dát le vuodon sáme æládusájda, årrumijda, kulturiellemij ja sebrudakåvddånahttemij. +Dás son lei biehttalan. +Ođđa koanstarássi lea XM fiber šlájas ja Fieldturf Tarkett lea skáhppon dan. +Maid artihkal 23 mearrida ahte eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oassálastit aktiivvalaččat daidda laktáseaddji dearvvašvuođa- ja visteprográmmaid ja eará ekonomalaš ja sosiála prográmmaid ovddideapmái ja maiddái daid birra mearrideapmái. +Skuvla ja oahpaheaddji daguhit máhto, kultuvrra ja árvvuid nuppi sohkabuolvvas nubbái. +Gulaskuddan gonagasreappáid guolástusa birra, ášši 58/16, mas oassálastin ja beassan ledje váldofáttát. +Mii sávvat lihkku Leavnnja mohtorkluppa vuot ovtta meašttirvuođagilvvu juolludeamiin. +Norgga ja Australia gaskavuohta lea hui buorre, dan guovtti riikkas lea lagas ovttasbargu earet eará Ovttastahttojuvvon Našuvnnain (ON) ja Antárktis-traktáhtahoiddus. +bivttas ovddasta lieggasa, muhto dat seammás dárkkuha lassemearkkašumi, dego mat sosiála stáhtusa, joavkku lahttuvuođa dahje jurddaguottuid. +Jus fuolaheaddji ieš berošta das, maid son gaskkusta, de mánnái lea geahppaseabbo oahppat. +Sámenuorat leat rámiin iežaset kultuvrras. +Nu lea muitalusain viidát mearkkašupmi go dušše máinnastit ja geardduhit d +Go beavdi lea láhččojuvvon, de leat stuorámus beavdečiŋat alla, gellehuvvon silbakandelaberat main guđes ge leat njeallje čuovgga. +Dát galgá leat vuođđun Rio+20 loahppadokumeantta/julggaštusa mearrádussii. +Dan galggalii váldit buorebut vuhtii iešguđegelágan veajuiduhttinmálliid plánemis ja ollašuhttimis. +Dás oaidná man láhkai goappašat bealit iešráđálašvuođas, sihke okto birgen ja eanet gierdan, muhto maiddái ovttas birgen earáiguin leat árvvus adnon dáiddut sámi árbevierus. +Oslo lei čiŋahuvvon heajaide, ollu visttit ja gáhtat ledje čiŋahuvvon leavggaiguin. +Ii soaba buriid preassadábiide addit dakkár mávssuid mat sáhttet giktalit olbmuid lobi haga seaguhit iežaset earáid priváhta diliide dahje addit hearkkes persovnnalaš dieđuid. +Hætta lohká dálá servvodagas beare olu gáibádusaid váhnemiidda ja bearrašiidda, ii ge buohkain leat šat dilli áimmahuššat bearraša. +Direktiivvat sáhttet leat sihke mieđihan- ja biehttalancealkagat, muhto daid sáhttá ovdanbuktit maiddái verbála haga. +Dutkit geat guorahallet vehádatgielaid dili, dadjet dávjá, ahte sii dutket vehádatgiela ceavzinnávccaid (Gč. +maid Fredman 2016, 28. +Plánaevttohus čájehuvvui čoahkkimis skábmamánu 19. beaivve. +olgguldas hápmi, maŋŋejuvllaid sturrodat ja geavaheapmi. +Gávdni eanet sámegiel mánáidgirjjiid. + (J. Edwards 2009; Jessner 2006.) +Løvold meroštallá jávohisvuođa oktan servoša siskkáldas bagadanhápmin. +Change Across Space and Time s. 295 - 306. +Lean figgan čájehit, ahte árbevierru šaddá ja dat duddjojuvvo oba áiggi. +Majestehta Gonagas čuovvu sudno maiddái Nordlánddas, ja son lea presideantabára guossin almmolaš mállásiin Budejjus odne eahkes. +• Eamiálbmot pedagogat oahpahit mánáid nugo earáge +Olggobeal dutkit eai leat maiddái nákcen áddet eamidieđu, dat leamaš menddo kaohtalaš studeret (Battiste - Henderson 2000: 31.) +Dáid oahppočájanasbargguin oaidnit árbevirolaš muitalusaid ollisvuohta, nugo kapihttalis 5 lea čilgejuvvon ahte árbevirolaš diehtu fátmmasta ollisvuođa. +olmmošvuoigatvuođaváljagotti vuollái bissovaš lápmásiidjuogus, mii gohčoduvvo lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomitea (LOVK). +Stáhtaguossástallamat Gonagas Harald ráđđenáiggis Dás oaidná stáhtaguossástallamiid Norggas ja olgoriikkain Gonagas Harald ráđđenáiggis. +Diggi maid celkkii ahte dievdu ii beasa vuodjit biillain guovtti jahkái. +Dát sátnetypologalaš erohusat dahket ahte sámegiella čuodjá "dipma, guhkes ja fanahalli" giellan, nugo omd. +Dálá čállinvuogis vástida bustávva buorre muddui hállangiela jietnadahkii. +Ovddit dássi (Basic Inter-personal Communicative Skills) vástida dábálaš árgabeaigiela geavaheami gelbbolašvuhtii ja maŋit dássi (C +Loga maid gieldda rámi čájálmasa ja ovttasbarggu birra! + (Linkola 1981: 31 - 32.) +Go dán prošeavttas leat válljen dekoloniseremiin bargat, de dat leat áigeguovdilis ášši maid ollu eará guovlluin máilmmis ja dan mađi relevánta, ahte ON:a dássi lea aiddo mearridan doarjut dákkár doaimmaid álgoálbmogiid kultuvrraid nanosmahttima dihte. +Min doaimmaid guovddáš árvvut leat oinnolašvuohta, ovddasvástádus ja nanusvuohta. +Dakkárat leat ovdamearkka dihte vearbaabessiiva geažus -keahttá ja gerundda geažus - (d) ettiin, mat oidnojit muhtumin sátnepárain dego mat bora- ja jugakeahttá ja hála- ja čáledettiin. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Suohkan álggaha fas fálaldaga ahte doavttir boahtá Mázii, juohke nuppi vahku. +Geahččanguovlu lea gitta iešguđege kultuvrras sohkabealis, luohkás, nális ja čearddas. +Abele mielde GNWT (1993) meroštallá čuovvovaččat traditional knowledge: " knowledge and values which have been acquired through experience, observation, from the land or from spritual teachings, and handed down from one generation to another" (Abele 1997: iii). +Skuvlaahkásaččat (ja máŋgii maiddái rávisolbmotge) ohppet sihke nuppi ja goalmmát giela bures, go fal lea vejolašvuohta ja mokta dasa. +Sámi pedagoga, Lásse Idivuoma -rohkki, geavahii dákkár pedagogalaš lahkonanvuogi ovdamearkan dáhpáhusa mas smávvaskuvladási (1.-3. +Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiálafuolahusa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 108/2014. +Ja aiddo dan mearkkašumis leage skuvlagiella akademalaš giella go dainna gaskkustuvvo skuvlla teorehtalaš oahppu. +2. Unjárgga gielda mearrida ovdanbiddjon 2014 -2017 ekonomiijaplána evttohusa gos 2014 jahkebušeahtta lea vuosttas jahki ekonomiijaplána áigodagas 1. Unjárgga gielddastivra mearrida lasihit nuoraidráđi bušeahta 30 00 kr. +Ovdamearka čájeha goittotge bures guđelágan sierragaskaomiid sápmelaš sáhttá dárbbašit, jos son bargá árbevirolaš ealáhusaiguin. +Oassi sin barggus lei plánet ja heivehit doaimmaid. +Luondu ja máhtolašvuohta maid dat ovddasta nana árvvuid. +Heteronormativitehta sámi čáppagirjjálašvuođas, Sámi girjjálašvuođa masterdutkamuš, The Arctic University of Norway, (2015). +Trygg Trafikk ávžžuha olbmuid váldit gulul go leat luottaid alde, dál go čakčaluomut lahkonit. +Illudan vásihit go olbmot beroštit áššiin mat gusket min báikegottiide. +Dákkár ovttasbargu sáhttá lasihit áššiid kvalitehta, buoridit čuovvoleami ja álkidahttit olahit čovdosa. +Sihke 1977:s ja 1981:s son lei mielde giđđajohtimiin. +Čuovggat ja lieđit divve dađistaga Šloahta olggobeallái. +Ruvke- ja mineráladoaimmat, kulturpolitihkka ja erenoamážit giellapolitihkka. +Romsa lea Davvi-Norgga stuorimus ja Norgga ovccát stuorimus gávpot. + (Gč. +Mun lean hui ilus go Ástávuona giellagoahti oaidná dán ovddasvástádusa, ja go dustet geahččalit ođđa vugiid movt mánáide ja rávisolbmuide oahpahit sámegiela, dadjá sámedikki várrepresideantta Laila Susanne Vars. +Boahkuhanprográmma jotko ođđajagemánu álggus. +Jus galggá sámegielav bisodit ja åvddånahttet, de ij giellaåhpadibme mánájgárdijn máhte liehket soajttemláhkáj. +Hopp til hovedinnholdet på siden Geassemánu 21.beaivve gielddastivra mearridii Deanu gieldda meahcástanplána. +Dávda lea gávdnon juo ealggas ja gottis sin guovlluin. 13:48 Geassemánu 17. beaivi 2016 Politiijat čohkkejit návccaid illásteami vuostá Politiijat áigot dál viidát ovttasbargat eará ásahusaiguin dutkat ja hehttet eambbo seksuála illástemiid Divttasvuonas. +Soaitá ahte livčče leamaš eará boađus jus eiseválddit livčče eambbo vuhtiiváldán eamiálbmogiid jurddašanvuogi. +Sæmmi jage rájes lij aj Sámedikke duogen stáhta doarjjagav dájda dávvervuorkájda juogadit. +10.12.2014 Nobel Ráfibálkkašupmi 2014 Odne oaččuiga Kailash Satyarthi ja Malala Yousafzai Nobel Ráfibálkkašumi. +Dain ovdamearkan leat duojit, kulturbuktagat, mat leat beaivválaš anus, muhto main lea šaddan maiddái čoaggin- ja seailluhanbuktagat, go árbevirolaš eallinvuohki ja ealáhusat leat rievdan. +19.06.2016 Feastabeaivi Budejjus Odne jotkkii ávvudanmátki ja lei eará ávvudeaddji mii vuostáiválddii ávvudeddjiid: Budejju ávvuda dán jagi 200-jagi, ja Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega guossástallan heivii hui bures dan ávvudeapmái. +Sámediggi áššemeannudii hui hejot dan earenoamáš doaimma, ja danin ii šaddan dán jagáš leairras mihkkege, dat behtii hui ládje mánáid ja nuoraid geain ledje stuora vuordámušat dasa. +11:54 Njukčamánu 16. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +skuvlajođiheddjiid haga ii lean bargu lihkostuvvat. +Departemeantta Johtočálus F-14-06 mielde galgá stivra nammadit áirasiid dohkálašvuođalávdegoddái earret eará oahpaheaddjeoahpuide. +Käsityön suunnittelu- ja valmistusprosessi on sellaisen yksittäisvalmisteen eli produktin aikaansaamista, jossa virittyvät työn tekijän erilaiset persoonallisuuden osa-alueet, sen kognitiiviset, sensomotoriset, emotionaaliset ja sosiaaliset tekijät. +Oahppogirje-gielas dan oaidná olu ođđa abstrákta doahpagiid terminologiija geavaheamis ja maiddái lassánit komprimerejuvvon giellageavaheami ovdamearkkat, nugo nominaliseremat ja partisihppa attribuhttaráhkadusat. +Golmmas oktiibuot viđa informánttas árvaledje ahte sápmelaš homot leat dákkár joavku. +Home News archive Dovddat go lávu dahje visttiid ja dávviriid doahpagiid sámi šiljus? +Vástádusa sáhttá vuordit ovdal coŋománu loahpa. +Dán jagi lea 100 jagi Gallipoli báikki soađi rájes, gos Australia massii 8 700 soalddáha. +Njeallje dain sojahuvvon gollestoalppuin lea duolbasat ja leat hábmejuvvon golle áikalasttaiguin. +Riikajovkui ii goittot nuorra gánda dieđe beassat, go leat nu gárra gilvaleaddjit geaid galgá časkit, muhto maŋŋel Lillehammera njuikendeaivvadeami de árvvoštallet su bohtosiid mielde man guhkás olaha. +Njuovžilis čállis ortografiija- dahje riektačállinhálddašeapmi lea automáhtalaš dásis, iige dárbbaš bidjat nu olu návccaid smiehttat mo sániid galgá čállit, muhto baicce sáhttá vuodjut dasa maid áigu čállit ja mo teavstta hábmet. +Skuvlaáigge šaddá hárjehallat struktuvrraid ja vuogádagaid guorahallat ja ovdanbuktit teorehtalaččat. +Dán oktavuođas nuppástuhttin mearkkaša vuođđoealáhusas sirdima ođđa ealáhus-vugiide. +12:24 Borgemánu 21. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Sámedikke ráđđeláhttu sávvá boahtte jagi SGP lágideami čađahuvvot buorebut ja ahte leat čeahpibut plánet. +Ii leat lohpi hállat telefovnnas go lea vuodjimin +Kultuvrralaš ovdanbuktimiid sáhttá guorahallat guovtti váldoperspektiiva mielde, juogo árvvoštallat kultuvrra dovdomearkkaid dahje válddahallat ja guorahallat daid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjágga sátnejođiheaddji sávvá lihkku Agnetei go lea lihkostuvvan nu bures Stjernekamppas! +Areálageavaheapmi gártá Plána- ja huksehuslága mielde, § 12-5 guoskevaččat areálaulbmilii, leat: 1. Huksehusat ja rusttegat, main leat merkejuvvon lobálaš huksehusat ja rusttegat, leairasadji ja návstu. +Jus kulturdoahpaga geavaheapmi čatnasa dušše diŋggaide ja symbolaide, de Marianne Gullestad mielas mii essensialiseret kultuvrra. +Sámediggi heiveha doaimmas daid rámmaide mat leat mearriduvvon lágas Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra (sámelágas). +Dain lea vuogas johtit, nu ahte dutnje sihkkarastet buori ja vuogas mátkki, ja daid geavahit dego droššiid. +Su šillju lea gárži ja son háliida stuorra garáša, danin lea áidna molssaeaktu mehtera geahčen rájás, man nuppi bealde orru Reidar. +De son rahpá giissá, ja leavga ihtá oidnosii ja mánát besset veahkkin lebbet dan. +Nugo ollu dain marinegovain maid Arnesen lea ovdal málen, de lea motiiva ja duohta dáhpáhusat govahallojuvvon lunddolaččat ja ealliládje. +Mánná- ja nuorravuođa vásáhusaid lassin negatiiva vásáhusat leat leamaš maiddái rávesolmmožin. +Norggas fuobmáje maid áigá juo ahte eŋgelas industriija nuoskkidii Norgga luonddu. 1881'as čálii muhtun geologa áigečállagis Naturen ahte lei Englándda industriija mii daguhii dan ránes muohttaga maid ledje fuobmán máŋgga guovllus riikkas. +Oađđenlanjas sus lea seaŋga, seaŋgabeavddáš, guokte skábe ja stuollu. +Sámediggeráđđi háliida hukset eanet sámi ásahusaid nu ahte dain ii leat nu guhkes gaska, sihke geográfalaččat ja fágalaččat. +Dán jagi lea biddjon sierra oktiibuot 60 000 kruvnnu bušeahtas dán doibmii, ja mákso eanemusat 15 000 kruvnnu juohke ohccái jahkásaččat. +Suohkanat ožžot gaskal 3 milj. ruvnno ja 7,5 milj. ruvnno doarjaga 2011:s, ja fylkkasuohkanat ožžot gitta 1,4 milj. ruvnno rádjai. +Mii gáibidat mávssu gálvvu ovddas das rájes go mii sáddet dan kundarii. +Das mearriduvvo artihkkalis 25. +Ságastallanmateriálas lea dávjá geavahuvvon maid fiinnis, muhto Friisa materiálas dat lea hui hárvenaš. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Áššelistu suohkantivrra 05.11.07 čoahkkimii Suohkanstivra galgá skábmamánu 5. b. earret iežá gieđahallat ođđa politihkalaš organiserema. +Hood lea olu bargan sihke sámi kulturmuittuin ja maid árktalaš guovlluid arkeologiijan Ruonáeatnamis, Newfoundlandas ja eará sajiin. +3. duoji mearkkašumit +čállán raportta (2007 gč. + (Miller ja earát 2005.) +Aiddo danin leage deaŧalaš nu árrat go fal vejolaš fuomášuhttit mánnái mo jietnadagat leat giela ráhkaduslaš oasit. +Sámedikke, Ådåstuhttem- háldadus- ja girkkodepartementa ja Máhttodepartementa åvdås tjadádi dutkamásadusá Nordlandsforskning ja Norut Alta dálla nasjonála sáme giellaguoradallamav. +Danin son áigu čohkket opposišuvnna ja evttohit ovdagoddečoahkkimis mánnodaga ahte bissehit ohcanproseassa searvat sámi giellahálddašanguvlui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielda áigu gielddareforbma oktavuođas doallat álbmotjienasteami miessemánu 30.b. 2016. +Oskara nuortalašgielat teavsttain leat cealkaga siskkáldas kodamolsumat davvisámegillii. +Su bálddas Mathias Paltto (15), Anders Boine Verstad (17), Ovllá Per Skoglund Sara (14) ja Aslak Ole Eira (17). +Guktot dain sáhttet almmatge váikkuhit ovdamearkka dihte olbmo eretduvdáseapmái servodagas. +- Dál lea nu olu muohta ahte bohccot eai beasa šat guohtut vumiin, ja bákkus leange dan dihte šaddan johttát duoddarii, lohká Anti Ávvirii. +Jagi 2013 čoahkkinplána lea ođasmahttojuvvon cuoŋománus Jagi 2013 čoahkkinplána mii lea ođasmahttojuvvon cuoŋománus gávnnat dás. +Præssaladnja le rabás sådnåbiejve biehtsemáno 9. biejve rájes ja dan maŋŋela juohkka biejve konferánsav miehtáj gasskal 08.00 ja 07.00. +Seaidnemaleriijaid ledje váldán eret ođasmahttima dihte, muhto ikte beasai Gonagas Harald rahpat ovtta maleriija mii lei ođasmahttojuvvon, mii čájeha nanu čanastagaid gaskal Seattle ja Skandinávia. +Seamma deaŧalaš lea deavdit sániid ja julggaštusaid geavatlaš politihkain ja positiivvalaš sisdoaluin. +Mu oainnu mielde livččii son galgan boahtit gaskii ja dasa lassin váidit falleheaddji iežas bargoustibiidda, muhto son dušše čohkkái skohtera alde, iige dahkan maide. +Easttalaš bálvalus iešalddes eastada dakkár áššehasa, geas lea lihkadanhehttehus, geavahit bálvalusa. +Su ipmárdusa mielde váldoálbmoga ovddasteaddjit jurddašit sápmelašvuođa dávjá muhtinlágan genehtalaš áššin ja vajálduhttet seammás ahte das lea sáhka eali kultuvrras ja dan hárjeheamis. +Árvaledje, ahte duoji ealáskahttimiin báikkálaš olbmot sáhtášedje buoridit birgenlágiset ja duodjeskuvlen buoridivččii maiddái duoji kvalitehta ja dan jođiheami. +Geahča ollislaš dieđuid dás. +Dat lei Gonagasbára dán jagi fylkkamátkki álgu. +Dásseárvoláhka geatnegahttá virgeoapmahaččaid ovddidit nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvu. +Sámediggi lea gulaskuddanásahussan ja máŋgga áššis ráđđádallanbeallin go ráđđádallá Fylkkamánniin,Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttaid lága mielde doaimmaid ja mearrádusaid oktavuođas. +KULTURÁRBEVIERU MEARKKAŠUPMI DUOJIS +lea dábálaš vuođđovuoigatvuohta, mii suodjala olbmo sihke fysalaš ja dáhtu friddjavuođa ja iešmearridanvuoigatvuođa. +Ii sáhte leat eará go Norsk Bergindustri miellahtofitnodagaid oasuseaigadiid dárbu dinet ruđaid. +Mihttun dieđáhusain lea nannet Sámedikki politihka areála- ja birashástalusaid gažaldagas mat bohtet čuožžilit sámi servodagas boahtteáiggis. +Guossidahttijn ságastuvvá boahtte aktisasjbarggovuogijs ja máhttelis prosjevtaj birra. +Brita Pollen lea rievdadaddan ja ođđasit redigeren oasi máidnasiin ja muitalusain maid Qvigstad lei čohkken. +Oanehis čoahkkáigeassun lea, ahte oahpaheaddjit háliidit bajásgeassit buriid olbmuid, olbmuid geat gulahallet earáiguin ja luondduin. +Odne lean gudnejahttinvuođain ja rámiin coggan dan gávtti maid Romssa sámi álbmot áiggistis skeŋkii iežas sátnejođiheaddjái. +Luohti dahje juoiggus lea guovtteoasat; šuokŋa ja dajahusat. +Erenoamážit mátkeealáhusain ja kulturealáhusain mii jáhkkit leat buorit vejolašvuođat boahtteáiggi. +Lámisvuohta-albmoneapmi +Mo de sáhttit rávvet? +Dál rahppo goalmmát kántuvra Snåasas, mii lea máttasámis guovddáš báiki. +Dasto lea maid dakkár definišuvdna mii definere eatnigiellan dan giela maid olmmoš máhttá buoremusat. +Kiel mielas lea stuorámus hástalus geahččalit oažžut buori hálddašeami boazodoalus. +Revolušuvnna boađus lei ahte gonagas bálkestuvvui ja Fránkriika šattai republihkkan. +Carew lea dovddus spábbačiekči ja lea čiekčan sihke Valencias, Romas, Lyonis ja Aston Villas. +Bálvalusaid reahkkáma vuolggasadjin galgá leat dat ahte dat huksejit juohkehažžii vejolašvuođaid doaibmat oktasašgottis dievasválddálaš lahttun. +Analyhtalaš metodat - sátnegovvametoda, man vuođul sánit oahpahuvvojit sihke govaid ja sátnekoarttaid vehkiin.- cealkkametoda, mas lohkan álgá cealkkadásis. +Krigsman lea ieš heivehan dán vuogi sámi diliid várás ja geavaha vuolggan sámi ja báikkálaš historjjá (Krigsman 2007, filbma ja čálus gč. +Guládalla mijáv jus dån miejnni dát vierrti gávnat Julevsámegiella. +In oba geahččalange šat. +Sámi váhnemat leat unnán beassan váikkuhit skuvlla sisdollui ja organiseremii, ja dán prošeavttas lea leamašan dehálaš sihkkarastit, ahte váhnemat ja lagasbirrasat dovdet ja servet skuvlla ovddideapmái. +Fávrruiguin ja livssiiguin, main lea bahča hádja. +Meannudettiin áššiid mat gullet girkolaš oktasašráđi mearridanváldái, galgá gieldda áirras leat mielde. +Bárgiid beales, geigii Emmy Store sutnje ruhtaskeaŋkka. +Danne lea eandalit mátta- ja julevsámegielagiid lohku stuorát go duohta lohku. +Dálá nuoraide eai leat olu bargosajit vuordimin go leat beassan skuvllas. +Biibbalis leat sihke historját, divttat, sálmmat, čállosat dáhpáhusaid birra ja einnostusat. +Maiddái son fertii loahpahit gilvvu buozalmasvuođa geažil beatnagiid gaskkas. +Gonagas beasai čuovvut gili buoremus bivdiid mielde arvevuovdái bivdui. +Festivála lea dáhpáhus gonnes olbmot deaivvadit ja leat ovttas; oaidnalit. +2. Mo eadni dagai go Ánnes lei nu bávččas beallji? +Son bivdá buohkaide cealkit dearvvuođaid ja giitá beroštumi ja doarjaga ovddas. +- Háliidin doaivvuhisdovddu govaide, muhto in háliidan goittotge leat nu pessimista daiguin govaiguin, ahte miige ii livčče buorre. +5.6. +Skuvlla hoaiddárat ledje issoras veahkkái ja bohte biillaigun vuojihit jietna-ja čuovgareaidduid mii dagahii ahte šattai buorre čájehus! +Sáme Duodji. +Dan oktavuođas ráhkadii ja čájehii RiddoDuottarMuseaid Dáidda ossodat, litografiijaid ja muorračullosiid, dáiddačoakkáldagas, jagi 2015. +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Selvityksiä ja ohjeita 34/2014, Oikeusministeriö, s. 15. +olbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan ja ollašuvvama hástalusat Suoma našuvnnalaš láhkaásaheami dáfus. +observatør i: Same Medica (s. 4−10). +Eanageavaheapmi- ja huksenláhka 132/1999. +Ohcamuš sáddejuvvo: Deanu gielda, Rådhusveien 3, 9845 Deatnu, dahje postmottak@tana. +Vealaheapmi lámisvuođa vuođul +Váldoulbmil lea ahte multilaterála prošeaktaovttasbarggu bokte buoridit guvllolaš ovdáneami. +Porsáŋggu gielda šálloša dili mii lea čuožžilan ja lohpida juohkit dieđuid nu jođánit go vejolaš bohtosiid birra. +Ja dasto lea vel Uksáhkká, gii orru uksaguoras ja suddje goađi ássiid. +Routledge (2013); Helfer, Laurence, R. & Voeten, Erik., "International Courts as Agents of Legal Change: Evidence from LGBT Rights in Europe", International Organization, Volume 68, Issue, 1., January 2014: 77-110. +Ođđa ohcanáigemearri lea geassemánu 15.b. +Doppe lean munge šaddan vázzit "kansaskuvlla", gos beasaimet finadit ruovttus doallet dálle sotnabeaivve ja luomuid áigge. +Dákkár semantihkalaš lahkonanvuohki duddjo vuođu čuovvovaš dásis oahppat mo cealkkaosiid meroštallamis sáhttá geavahit maiddái formála ákkaid nugo omd. +sámeservoša ovddasteaddjit ja maiddái iešguđet virgeoapmahačča ovddasteaddjit ja dutkit. +Go oahppá ođđa sániid ja dadjanvugiid, de dat sáhttá bidjat guorahallat sihke mearkkašumi ja hámi beliid (govva 3). +Muhto lei dikki áirasiid duohken válljet su dahje hilgut su gáibádusa. +Seammas sáhttá soahpat ahte juohkehaš oažžu hupmat nu mot ieš hupmá iige das cuiggoduvvo. +Julevsáme máná Vuonarijkan oahppi skåvlån låhkåt sihke dárogiellaj ja sámegiellaj. +Albmeravdii ja geahččat go beaivi luoitáda. +Čoakkáldagat Sámi allaskuvllas ja eará akademihkalaš girjerádjosiin. +Lea oalle dábálaš jurddašit ahte go giella rievdá, de dat man nu láhkai hedjona dahje billašuvvá. +Politiijat ožžo dieđu easka diimmuid maŋŋel. 08:20 Borgemánu 18. beaivi 2016 Narko-gárrenvuođas vujii šiltta veallut Nisu vujii biillain šiltta njeaiga narkotihkkagárrenvuođas ja vikkai maŋŋel dájuhit politiijat ahte su biila lei suoláduvvon. +Su mielas lea suorggahahtti go biilavuoddjit eai doahttal boazošilttaid ja leahttomeari geainnu alde. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=116041&GUID={D0D4D53A-778C-4BBF-A808-D57DB8F206E4}. +Lévi-Strauss, Claude 1981: The Naked Man. +Dán neahttasiiddus čájehuvvo son girječállin, govvadáiddárin ja musihkarin. +Saemiedigkie jïh duedtiesiebrieh Sámiid Duodji jïh Duojáriid Eláhussearvi mah duedtien jielemelatjkoen bïjre rååresjieh. +Fáddásánit: giellaealáskahttin, massojuvvon eatnigiella, giellatrauma, davvisámegiella +Vurrolas veahkeheapmi boahtá ovdan erenomážit bohccostallama siidaortnegis. +Dál sáhttá ain luovvanit PCB buktagiin ja huksenávdnasiin main lea PCB, sihke dalle go leat anus ja maid jus leat bálkestuvvon duvdnái dahje lundui. +Kungl. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem - Nils-Aslak Valkeapää - Álgoálbmotfilosofa Divttaid lassin, Áillohaš čálii maiddá esseijaid. +Intrakultuvrralaš epistemologalaš geahččanguovlu lea kulturrela- tivisttalaš: juohke kultuvrras livčče dušše dan siskkáldas, ehtalaš ja morálalaš duohtavuođat ja dasto maiddái dušše kultuvrra siskkáldas dieđalaš čilgenvuogit. +Dál lea dilli nu ahte árbevirolaš luohti lea bázahallan, iige bálle ovdánit musihkkašuorggis. +Dát dahkkojuvvo ovtta Divvumiin ja Giellateknoin Romssa universitehtas. +20:44 Cuoŋománu 10. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Duodječehppodat ja gákti leat lohkamis mearkan, maid sátta ii rahpas almmá kultuvrra dovdama haga. +Ekonomalaš rámmat ja eavttut mearriduvvojit muđui Stuoradikki boazodoallošiehtadusa proposišuvnnaid ja jahkásaš stáhtabušeahta meannudeamis. +Jearranskovi vástádusaid vuođul oahppit čálle oktasaš, kollektiiva čállinmuitalusa man buohkat lohke ja dohkkehedje ovdal máhcahusa. +Dutkamuša váldodeaddu lea hállangiela nuppástusain, muhto das ii sáhte leat válddekeahttá fuomášupmái man láhkai giellabiras lea gárggiidan dutkanáigodagas. +Riddokultuvra lei maiddái fáddán Rivttátbađas, gos Gonagasbárra finai fanasmuseas. +Dasto mii buohkat borrat šuhkoládageavssaid mat mus leat lávkkas. +Dán ovttasbarggus leat guđa álgoálbmotorganisašuvnnain sadji bistevaš ovddasteaddjin. +Ráhkaduvvon marmoris, Stephan Sinding lea dan ávnnastan ja gárvvistan Romas 1882:s. +18.06.2016 Álggaheigga ávvudanmátkki Romssas Odne álggaheigga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet iežaska logi beaivásaš ávvudanmátkki Norgga riddoguovlluin. +Lohkanguovddáža bargamuššan lea ovddidit sámegiela čálalaš ja njálmmálaš giellan oahpahusas ja servodagas muđui ge. +Jus ozat doarjaga servodatvissui, de galggat atnit investeremiid ja doaimmaid skovi. +Vuoigatvuođaid sáhttá massit jos sámit eai geavat vuoigatvuođaid árgabeaivvis. +Lullisámis leat guokte váldosuopmana. +Girdimátkkiid galgá álo diŋgot Divššohasmátkkiin Riikka muhtun osiin dearvvaš-vuođafitnodagat geavahit Helse- ekspressa ja eará dearvvašvuođa-bussiid. + (Mustonen 2017: 45.) +Dál lea son válljejuvvon ođđa njealji jahkái sátnejođiheaddjin, ja son oažžu mielde ovdagoddái hui nuorra nieidda vel. +www.oph.fi. +Juo ovdalis lea bukton ovdan ahte davviriikkalaš lámisvuođa gaskavuohta-málle boahtá dakkár jurddašanvuogis ahte lámisvuohta dávista ovttaskas olbmo ja su birrasa gaskavuođa. +Rihpaide beassama kultuvrralaš mearkkašupmi duodjemáhtu hárrái boahtá ovdan golmma sohkabuolvva jearahallamiin iešguđetláhkásis. +Intersektionála lahkonanvuohki lea vuoigatvuohtadieđalaš ságastallama lassin leavvan maid ovdamearkka dihte sosiologiija, politihka-, kultuvrra- ja nissondutkamuša surggiide, ja nu mot dán raporttas čielgá maŋŋeleappos, maiddái queer-dutkamuša ja lámisvuođadutkamuša surggiide. +Oađđi olbmo ii oaččo muosehuhttit +Sámi dáiddačehpiid searvi (SDG) válddii álgaga Sámi dáiddaguovddážii (SDG), mii ásahuvvui 1986, Álggus dan namma lei dárogillii Samisk kunstnersenter. +Buohtalagaid prošeavttain All the Ones that Speak the Language Minus 30 čájehuvvojit Andreas Gedina barggut, main olmmošlaš giella iskkaduvvo máŋgga sierranas vuogi mielde. +URP, Report of the Working Group on the Universal Periodic Review, Finland, Addendum, Views on conclusions and/or recommendations, voluntary commitments and replies presented by the State under review, 25.8.2017, čuokkis 93.64, 7.Čujuhusas: http://formin.fi/public/download.aspx?ID=170493&GUID={B14A0CE7-D760-4EC2-A68E-369230C5AF71}. +Eai makkárge dieđalaš dutkosat duođaš dákkár guovttejuogu. +13:51 Čakčamánu 02. beaivi 2016 Háliidit guhkit sáhkavuoru sámegielagiidda Geassemánu 8. beaivvi mearridii Sámediggi ahte sámediggeáirasat, geat sámástit, galget oažžut lasi sárdnunáiggi dievasčoahkkimiin. +Buot govven: Jostein Jakobsen, Sør-Varanger avis Deaddil gova vai oaččut stuorát gova. +guovttegielatvuođa birra dakkár bajilčállagiin go omd. +Ovddabealde (avers) lea dábálaččat relieffa govva ja duogábealde (revers) lea čálus mii čilge medálja ulbmila ja dakko lea maid vuostáiváldi namma. +Vaikko duopmostuoluid sorjjasmeahttunvuohta ovttaskas áššin váfistuvvo Vuođđolágain, de eai leat sorjjasmeahttumat servodaga demokráhtalaš ovdáneamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home - Nils-Aslak Valkeapää - The organizer, publisher and inspiration Organisašuvdnaolmmoš, goasttideaddji ja movttiidahtti Áillohaš lei guovddážis fuolaheamen ahte sámi dáiddárat galge organiseret iežaset. +Ságat riŋgii hovdii ovdalaš tiibmu 8 iđđes, muhto hoavddas ii lean vejolašvuohta vástidit ovdal tiibmu 11.30 čoahkkima geažil. +Nu lea gielddastivra mearridan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Bajásšaddan ja kultuvra"Sámi giella- ja kulturguovddáš"Sámi giella- ja kulturguovddáža birra Sámi giella- ja kulturguovddáža birra Boađe borrat lunša giellaguovddážii oktii mánus, bearjadatbeaivve. +fágalaččat nannoseabbon ja veaddjájit leat veahkkedutkin sámi skuvlla nannemis ja ovddideamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem - Nils-Aslak Valkeapää - Muusikko ja joikusäveltäjä Nils-Aslak Valkeapää - Musihkka Per Kristian Olsen (2013) bokte Lea hárve ahte okta áidna musihkkadahkki lea mielde hábmemin musihkkahistorjjá. + (s-bustáva geavaheapmái álgokonsonántan lea dás maid mielde konsonántask-, st-, sm-, sp- maid ovdamearkkat oppalaččat leat unnán.) +Dat lea beare unnán. +Dasto čuožžilii vel prentenmuttus váttisvuohtan ahte Norggas eai "galbma soahti" maiddái sámegiela áppesgirjái. +Árbevirolaš oahpaheapmi lea viiddes fádda ja nugo Joks čilge iežas girjjis boazodoalu máhttu sirdimis, de árbevirolaš oahpahanvuohki ii juhkkojuvvo fágaide, diehtodárbu vuolgá baicce eallinvuogis dahje praktihkas (Joks 2007: 73). +Davvi-Amerihká eamiálbmotguovlu gáibida cealkámuša bokte ahte ON ii lágit plánejuvvon eamiálbmotkonferánssa boahtte čavčča, ja ávžžuhit eará eamiálbmogiid maiddái árvvoštallat geassádit. +Ortnet gohčoduvvo praksiskandidáhttaortnegin ja dasa lea vuođđun ohcci bargohárjáneapmi muhtun bargosuorggis. +Deattuhuvvo earret eará ahte álgoálbmogiin sáhttet leat eaiggáduššanvuoigatvuođat genaresurssaide sin guovllus ja ahte earát eai sáhte oažžut árbedieđuid jus dat álgoálbmot geasa dieđut gullet, ii leat ovdalgihtii miehtan dasa. +Like, Helsinki. +Randi Lille (Bb) beassá ovdagoddái. +Don fertet ieš čállit iežat jienastuslohkui. +Dál sáhttit dušše sávvat ahte sánit biddjojuvvojit doaibmat ja ahte ruđat juolluduvvojit Raavrevijhkii 2013 stáhtabušeahtas, cealká ráđđelahttu Jåma loahpas. +Giela ovdanbuktinvugiide hállangiellan ja čállingiellan vástida musihk-kagielas vokálagiella dahje lávlun ja notašuvdna. +Vuođđoláhka mearrida Stuoradiggi ja ráđđehus sáhttet mearridit, vaikkovel mearrádusat leat eanetlogu dáhttu. +Dalle sáhttiba nuppi hávvái nuppástuhttut bargovuogi. +Mo oahpaheaddjit sáhtášedje hástalit mánáid nu, ahte sin oahppan livččii maksimála. +Suohkanin dat lea ovddasvástádus fállat sosiála bálvalusaid. +Originálamaleriija mihtut leat 37.5 x 30.5 cm ja dan oamasta Olgoritdepartemeanta. +dolgin, de lea seamma sáni ovttaidlogu genetiivva ja akkusatiivva dovdomearka konsonántaguovddáža geahnohis dássi dolggi. +Lonuhusgálvu +Nubbi eará struktuvrralaš ovdamearka lea lohko +Evttohusas lean evttohan ahte dát šaddet oktan ovttadahkan, namalassii bajásšaddanovttadahkan. +Sii álggahedje buorideami vásáhusaid juogadeami bokte, nugo Daes rávve álgoálbmogiid dahkat (kap. +Giela oahppan ja gielladiđolašvuohta váikkuhit nubbi nubbái. +Adolph Tidemand (1814 - 1876) rehkenasto leat okta njunuš ovddasteddjiin dán málendáiddasuorggis. +Jearahallan 2.9.2003 telefovnnas. +Dáin +Cultural Anthropology and Human Adaptation. +Hirvonen 1999, Kuokkanen 2000 ja Porsanger 2006). +Turisma ja čuvgehusdoaibma leat fállan eanebuidda beaivválaš láibbi ja vehážiid boares gielladomenaid mearkkašupmi lea geahppánan ja daid sadjái leat ihtán oalát ođđa giela geavaheami arenat. +Muitaluš čalmmustahttá oktasaš álgoálbmot vásáhusaid ja lea vuođđuduvvon ođđaáigásaš cuvccas, muhto das lea seammás oppamáilmmálaš vásáhusa maid buohkat áddejit. +Goitge sáhttá veaikebuvttadeami ja luonddubirrasa gaskavuohta leat oalle váttis čilget. +Det hjelper deg for alltid og overalt. +Ovdamearkka dihte dakkár oahppi, geas lea lihkadanváddu, ii sáhte studeret jos oahppolágádus lea dakkár ahte oa +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Kultuvra ja falástallan"Mearrasámi siida Mearrasámi siida lea Smiervuonas, mearresámi gielddaš gos ásset sullii 100 olbmo Porsáŋgguvuona oarjjebealde. +Álgoálbmogiid vuoiŋŋalaš jáhkut ovddastit máŋgga dáfus čielgaseamos erohusa álgoálbmogiid ja oarjemáilmmi gaskkas, ja dát lea maid dat oassi, m +Bidjet searaid duodjebagadalliide -Sámediggeráđđi lea mearridan juolludit viidáset doarjaga Duodjeinstituhttii.. +Son lea maid neaktán guovtti filmmas maŋemus jagiid; "Dead of Winter" ja "Høvdinger". +Girjjistis čállá ahte su girji sáhttá dušše šovkes gova addit máinnasteami dáiddus. +Dasa lassin lulli-Sahara čearddaid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjá leat dutkan muhtin veardde, vaikko čálalaš gáldut almmatge leat ain viehka vánis. +Loaktá buoremusat go bargá penseliin ja liánttain, ja lea mánnávuođa rájis beroštan dološ muitalusain ja cuvccain, maid oaidnitge su dáidagiin. +Min čállin vuogi vuođ-đun leat latiinna giela alfa behta bustávat, muhto máilm mis leat olu gielat main leat eará lágan bustávat dahje čál lin meark kat, nugo omd. +Láttu stuoriduvvui nu stuorisin go dat dál lea. +Bargu lea jo álggahuvvon, ja ravdii bidjo asfálta čakčamánus. +Dávjá vealaheami lea hástaleaddji fuomášit ja dávjá dat lea maid oktasašgotti +Giela ja matematihka oktavuohta lea dutkojuvvon máŋgga vuolggasajis. +Jurdda lea čađahit juovlamánu eksámeniid Diehtovisttis. +Hui áinnas hattit leat biddjon tabellii dás vuolábealde: Lassimetállaide nu go gollis ja silbbas leat sierra raffinerengolut. +Mii leat Birasdirektoráhtas ožžon dieđu ahte buot riika fylkkain galget leat seammá ohcanáigemearri, ja de šaddá ohcanáigemearri guovvamánu 1. b. 2015. +Soai veahkeheaba mánáid gávdnat eanet dieđuid ja diehtogálduid +Diehtojuohkin ruhttema birra Porsáŋggus Liige resursat leat biddjon áimmahuššat ruhttema gielddas. +Gohččun bajásšaddama ja fuolahusa váldolávdegotti čoahkkimii 13.11.13 Dál lea dieđáhus biddjojuvvon ovdan, ahte gohččun lea bajásšaddama ja fuolahusa váldolávdegotti čoahkkimii skábmamánu 13. b.. +Stuorrajoga badjel huksejuvvo ođđa muvrašaldi sullii 30-40 mehtera vuolábeallái otná šalddi. +Čálli dárbbaša maiddái diehtit mo heivehit loatnasániid ja lasihit kásusgehčosiid initiálaoanádusaide ja loguide. +Son lei hui beakkán su áiggis ja duddjui oalle máŋggalágán diŋggaid, deadjabasttiid rájes gitta statueahtaide ja girkosilbbaide. +Pilohtaprošeakta lei definerejuvvon kapasitehtaovdánahttinprošeaktan sámiid eamiálbmogin. +Sámiid siste čábbát gorron sámegákti lei eanet árvvus adnon go girjji almmustahttin. +Norgga ja Ruoŧa uniuvdna loahpahuvvui ráfálaččat. +SGPii bivdit goappás juryide leat JS beales 2 fásta lahtu, ovda- ja váldojuryui, go mii leat juigiid fágasearvi, mii lea beare unnán mielde dáin doaluin gos árbevirolaš luohti deattuhuvvo. +Loahpas mii mohkastit Gurigoahtái, ássanbáiki gonnes leat golbma goahtesaji. +Rabas beaivvi ulbmil lei čoaggit ruđa dán jagáš TV-akšuvdnii ja skuvlaakšuvdnii Hei. +15:50 Golggotmánu 11. beaivi 2016 Sámi lávlunjoavku ja Kåfjordkoara gallededje Amerihkká gieskat. +Olgguldasa ja siskkáldasa vuostálasvuođat leat fievrreduvvon viidáseappot maiddái eará stohpoortnegiidda. +Ikte lei goalmmát beaivi go gárte skohtervuoddji doarredit ja bissehit, dán vuoru lei 15-jahkásaš gii ii bisánan politiijaid dárkkisteapmái, dieđihit Oarje-Finnmárkku politiijat Twitteris. +Vuollái golmmajahkásaš sámegielat mánáid giellaoahppama cealkkaovdánan-proseassa ii leat dutkojuvvon ja danin mis ain váilot giellaspesifihkka dieđut dán fáttás. +Sátnegirjji sánit čilgejit vuođđomearkkašumi (id) ja stuorát sátnegirjjit addet maid muhtin ovdamearkkaid geavaheamis, dávjá maid jorgalusain eará gillii. +Mii lea teavstta ulbmil? + - Lapin Kansa 8.12.1999 s. 6. +vuohki man vuođul lohkamis láidestit ohppiid sániid dekodemii (ja čállimis fas enkodemii), de sáhttá dasa máhccat jos maŋŋelis šaddá dárbu čilget guovddáškonsonánttaid riektačállima. +Láhka lápmásiid sierrabálvalusas addon lága nuppástuhttimis 381/2016. +Na ii dáppe goit duostá álggahit iežaset bargosaji go ii leat gosa máná guođđá beaivái, dadjá Jon Petter Bugge. +Larsena bargu šattai dehálaš searvvaldahkan mii fuopmášuhtii dáruiduhttima váikkuhusaid, ee. dan ahte sámit vásihedje iežaset árvodási heajubun go olbmuin muđuid stuorraservodagas. +Dovddiideapmi lassána ahte davviguovlluin lea mearkkašupmil riikii oppalohkái. +Vánhemat eai bastán šat sirdit ja oahpahit sápmelaš eallinárvvuid. +Dán akšuvdnadutkamis sámi oahpaheaddjit čájehit, mo sii geavahit daid vejolaš eavttuid, mat sin duohkin leat ovddidit sámi sisdoalu doibmii. +Heikkilä ja earát (2013). +Geavaheddjiidberoštusaid ja geavahanmáhtu vuhtiiváldin ja buorre ovttasbargu gielddaiguin, ealáhusberoštusaiguin, geavaheaddjiorganisašuvnnaiguin ja eará kultureiseválddiiguin lea hui deaŧalaš. +Bargiidbellodat bidjá beavdái oktiibuot 55 millijuvnna sámi ulbmiliidda go ráđđehusa stáhtabušeahtta meannuduvvo Stuorradikkis. +Soahpamuš suodjala sápmelaš lámis mánáid maiddái kultuvrii laktáseaddji njuolggadusain nu mot ovddit kapihttalis ovdanbuktojuvvui. +Vuossárgga golggotmánu 29. b tii. 1700 - 1830 lea Rahpankonsearta kulturskuvlla oahpaheaddjiid bokte ja duodjedoaimmat mánáide. +Muhtun guovllut eanaluvvet, eará guovllut fas gilvojit ođđasit. +Virggi sturrodat lea 50% ja bistá ovtta jagi. +Jagis 2004 ásahedje diet oktasaš vuollásaš doaimmahaga, Dearvvašvuođadoaimmahagaid náššuvnnalaš áibmoambulánsabálvalusa ANS, man oanehit namma lea Luftambulansetjenestes ANS (Áibmoambulánsabálvalus ANS). + (Lukkari 1991: 28; gč. +Dalle skuvla áigge mu maid fáluhit dohko ealu lusa. +Intentionála +Vuorkágovva Vaikko njuovahagat leat dievvamin bohccogorudiiguin, de ii bala Biergodiehtokantuvra ahte eai fidne vuovdit bohccobierggu. +Guorahalan sáhkavuorustan kontáktaonomastihka metodihka vuođul dákkár nammabáraid. +Home WebShop Special Books Joikeforbudet i Kautokeino 1953:s ásahii Guovdageainnu skuvlastivra juoigangildosa skuvlii. 1976:s, dan áigge go sámevuohta beaggigođii, čavgii skuvlastivra gildosa. +Dat addojuvvo ánsun olbmuide geat leat čájehan earenoamáš ánssolaš doaimma Majestehta Gonagasa bálvalusas. +Go gulahallat, sániid ja dadjanvugiid bokte, de mii se +Artista: Unjárgga sátnejođiheaddji lea dovdddus lávlun, juoigi ja neavttár, sihke teáhteris ja filmmain. +Plánenstrategiija ulbmilin lea gieđahallat gieldda ulbmilaš válljejumiid mat gusket servvodaga ovdánahttimii. +fátmmasteaddji vealaheapmin. +Giellalávgun-modealla leat sii viežžan Wales guovllus gos buriid bohtosiiguin leat nagodan geavahit mánáidgárddiid giellaarenan, ii dušše mánáide, muhto maiddái bargiide. +Áššesurggiin ja áššiid vuoruheamis ferte maiddái leat čielga dásseárvoprofiila. +Evttohusa mielde njuolggadus ii livčče oaivvilduvvon ollislažžan. +Denim Demon lea dal čájeheamen guđat kollekšuvnna, ja vieljaguovttos leaba ožžon olu veahki áhči bearrašis - geainna ii lean olu oktavuohta ovdal go álggaheigga prošeavtta. +Vaikko mii leat joksan stuorra ovdáneami, de leat buot dát unnán jeđđehussan dan sámi mánnái gii šaddá vásihit givssideami iežas sámi duogáža dihte. +Ovdaskuvllas, "Giellas" ledje 5 virggi ja skuvllabealde maid ledje 5 ollesvirggi. +Ulverud muitala maid ahte narkobirrasis gielddas leat eanaš olbmot gaskal 25 ja 35 jagi. +Ráđđelahttu Jåma deattuha man deaŧalaš lea bisuhit sámegiela ealli giellan, mii geavahuvvo beaivválaš arenain gos olbmot leat. +Su mielas čájáhus buktá máŋggalágan jurdagiid ja gierdá maid áiggi: dan sáhttá fitnat máŋgii geahččamen ja juohke háve dat bohciidahttá earálágan jurdagiid. +Vuonnabađas Čáhcesullui - lagamus gávpogii - lea sullii 5 miilla. +Olmmáivákkis lágiduvvo Riddu Riđđu festivála juohke geasi. +HE 19/2014: Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide ovttaveardásašvuođaláhkan ja muhtin dasa gullevaš láhkan. +Iskanrusttegat leat biddjon Bonjákasjohkii, Sirpmájohkii, Ruossajohkii, Vuopmánjohkii Hilláguras, Juovlavutnii, Buolbmátjohkii ja maiddái uhca jogažii mii golggiida Skiippagurrajeakkis. +Kangasniemi, Heikki 1997: Sana, merkitys, maailma. +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita, Helsset: Oikeusministeriö 34/2014. +Sáhttá dadjat ahte dat lea ožžon váikkuhusaid sihke medisiinnalaš ja sosiála málles. +N 1 s. 62 - 73. +Ovddit Presideanta Stjepan Mesić guossástalai Norggas 2005:s. +Dan galggašii oaidnit buorebutge individuála dási identitehtastrategiijan iige kultuvrra goarideapmin. +Guovddáš ILO soahpamuša 169 vuoigatvuođat ja vuođđoprinsihpat leat maŋŋel dovddastuvvon sihke stáhtaortnegis, dábálaš olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid dulkojumiin ja maid ON:id eamiálbmotvuoigatvuođaid julggaštusas. +Skuvlii ásahuvvui oktasaš stivra. +Dán pro gradu -dutkamuša čáledettiinan gávdnen árbevirolaš máidnasa, mii muitala sápmelaš čeahpes duodjáris, Beaivenieiddas. +Lapsley oaivvilda ahte buot soabahusbargu ferte álgit dainna ahte vássán áiggi birra celkojuvvo duohtavuohta. +Dálá sámeduoji sáhttá atnit čanasin vássán áigái, iežamet máttarmáttuid eallinvuohkái. +Fierpmádahkii lea leamaš stuora beroštupmi, go dasa leat juo searvan badjel 80 oahpaheaddji ja oahpahussii gullevaš olbmo. +Juolludeamit leat aivve unnibuš juolludeamit, muhto Thon Hotealla gal lea ožžon measta 700 000 ruvnno dan áigodagas, unnit ja stuorit prošeavttaide. +Vars maid buvttii dieđuid Aarbakkii Sámedikki alit oahpahusa ja duŧkama áŋgiruššáma birra. +Bargojoavku evttohii maid ahte čielggadusa oktavuođas sáhttá leat dárbu geahčadit maid dievas agi gáibádusa sohkabeali juridihkalaš nannema eaktun. +08:49 Golggotmánu 20. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sierralobit ealga- ja rievssatbivdui Áigemearri buktit sierralobiohcama ealgabivdui ja rievssatbivdui lea bearjadat borgemánu 19.b. +Sihke Friisa ja ságastallanmateriálas dábáleamos buorrevuhtii čájehan sátni lea buorre. +- Beassat oasálastit internašunála gilvvus lea stuorra oassi SGP vuoittus, ja de bohtet lohkat ahte ii šatta tuvra. +I. Universitetsforlaget, Larvik. +Servodaga iežas, siskkobeal dutki bealušteaddjit čujuhit, ahte go olggobeal dutkis váilu lahttodiehtu servodaga čiegus kultuvrras, de ná su dutkanbohtosat leat gieradásis. +Sihkarastet nieiddaide ja bárdniide seammá vejolašvuođa oidnot ja gullot ja lihka olu oassalastit prošeavttas. +Duodjesearvi lea rabas mánnodagaid, gaskavahkuid, bearjadagaid ja lávvordagaid bie. 10-15. +Uttjek (2016), s. 8-9. +Son ii hálit gal spekuleret dan lea go meahcásteapmi unnon Guovdageainnus. +ortográfalaš loatnanamma. +Otne leat ain 5 rabas saji govdokáijas. +Son lea 2013 rájis leamaš Sámi allaskuvlla stivrra fágabargiid áirrasin. +Ávvir jearrá politimeaštáris ahte árvvoštallet go bidjat dievdoolbmo háldogiddagassii Norggas maid, go fas olle Norgii. +Cavgil ustibat dテ。n siiddu birra! +Dan mii leat dahkan ja oaidnit buoret ja buoret bohtosiid, loahpaha son. +Oahppi vásiha ahte daddjojuvvon sániid sáhttá hábmet čállojuvvon sátnin ja ahte dat mii lea čállojuvvon sáhttá daddjojuvvot. +Sámedikkit Suomas, Ruoŧas ja Norggas leat ásahan oktasaš ovttasbargoásahusa, Sámi parlamentáralaš ráđi. +Hálddahuslága § 29 vuođul lea váidináigemearri 3 vahkku dan rájes go ohcci lea ožžon fástádusa ohcamii. +Skeaŋkkaid sáhttá buktit Eaktodáhtolašguovddážii gaskal ovccis ja njealjis árgabeivviid ja viđát beaivvi rájes gitta 20. beaivái, joatká Inga Berg. +Dan hástalusa čovde dan láhkái ahte njeide seainni mii lei ovdasála vuostá das bálddas. +Dasa lassin Giellagáldu juohká dieđuid sámegielaid birra ja sámegiela fágalaš áššiin. +Daid lea vejolaš geavahit árvidanstohkosis, mas oahpahallit galget jogo gávdnat dahje muitit adjektiivva vuostálas adjektiivvaid. +Šattut-gihppaga sáhttá diŋgot Sámi giella- ja kulturguovddážis Leavnnjas. +Maiddái mearriduvvui áššis (VII/28) dievaslaš ja beaktilis álgoálbmotoassálastima go álggahit ja hálddašat dálá ja ođđa suodjaluvvon guovlluid ovdal jagi 2008. +Jus soajttá plánidum doajmma kulturmujtov bahtá vájkkudit, de háldadus vargga agev buktá vuosteldimev. +Olbmos lea váddu, ja danin son ii sáhttán čađahit buot militeara bargguid ovttaveardásaččat earáiguin. +Mii lea min sieidi ja mii ja makkár lea min gaskavuohta lundui otnábeaivve, go mii eat šat eale luonddus. +Hállas lea oÄ'Ä'a seaidni sajis ja heaisa vuojadanáldásis vurdo leat doaimmas ovdal borgemánu 20. beaivvi. +ON:a lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša artihkkala 33 čuokkis 3: "Riikkavulošoktasašgotti, erenomážit lámisolbmuid ja sin ovddasteaddjiorganisašuvnnaid gálgá váldit mielde ja sii galget maid oassálastit čuovvungeavadagaide dievaslaččat. +Dat mearkkaša maiddái máhttit albmanahttit dađistaga stuorit gielalaš sihkarvuođain. +Artihkkala čuoggás 1 dáhkiduvvo easttahisvuođa ja bálvalusaid oččodeami prinsihpaid mielde lámisolbmuid ovttaveardásaš vuoigatvuohta eallit iehčanas eallima dan iešguđet muttus. +Nubbi ceahkki lea dalle gievrras dássi, nugo máhtu - máđut. +Dát sjattaj maŋenagi tjielggidus- ja guoradallaminstituhttan. 1960 ja 70 jagijn sjattaj nuorap buolvva sámijs ienep diedulattjan ja rievdadiddjen. +Palássas lea maid dáiddagalleriija, ja Dronnet beasai maiddái dan oaidnit ja gullat dan birra. +Mus lea leamaš vejolašvuohta ovddidit gelbbolašvuođa mii mus lea dán suorggis. +www.north.cbc.ca/cgi-bin/templates/view.cgi?/news/2001/05/28/28amauti. +Bistevaš virgádeapmái gáibiduvvo fágalaš ja pedagogálaš gelbbolašvuohta joatkkaoahpahusa várás, ja máhttu dahje dáhttu oahppat sámi kultuvrra ja servodaga birra ja sámegiela. +Dasa lassin son lea huksen gođiid ja árbevirolaš sámi visttiid stuorra osiin riikkas. +Sámi allaskuvlla dutkan- ja oahppostivra dahje sullasaš orgána nammada sisaváldinlávdegotti. +giela gaskavuohta lea eará gielaide, davvisámegiela dáhpáhusas dáro-, ruoŧa- ja -suomagielaide. +Stuorabrittánia Gonagas Edward ja Dronnet Alexandra nieida. +Son lea bargan váldodoavttirin anestesiijas Hámmarfeastta buohcciviesus 1990 rájes. 1996 rájes lea Wisborg leamaš jeavddalaččat Davvi-Iráhkas ja iešguđetge norgga buohcciviesuin hárjehallan dihte dearvvašvuođabargiid. +Buot diŋggat leat silbbas, muhtumat leat gellehuvvon, ja buot diŋggat leat merkejuvvon Dronnet Maud stargadis, njuolggo ruvdnomonográmmain. +Iskkadeami mihttomearrin lea oažžut dan mađe dieđuid ahte sáhttit geahččalit das ruvkedoaimma. +Luohkát (klássat) leat juhkkojuvvon agiid mielde sihke bártniid ja nieiddaid várás. +A. Aikio 2000: 178). +Uniuvdnagonagas Carl II (XIII) jámii guovvamánu 5. beaivvi 1818. +Dán dutkamuša materiálas čielgá ahte sii vealahuvvojit máŋga iešguđet vuođuštusa vuođul ja iešguđegelágan hámiin sihke +Gaitdivnnat leat bures boahtin! +Dat fidnejit oastit ja fidnejit aiddo dakkáriid go áigot, muhto leat dán áigái vel olu olbmot, mat hálidit dan... mii dal juo lea dat albma sámebivttas, nugo gápmagiid, gálssohiid, maid hálidivččet, go livčče vel gii gorošii ja fidnešedje. +Maid jearahallan: SámiSoster rs, Ristenrauna Magga, 13.9.2017; Saamelaiskäräjät, Posken saamelaisyksikkö, Lehtola, Riitta, Ruotsala Pia, Saamenkielisten palveluiden nykytilan kartoitus, saamelaislasten, nuorten ja perheiden palvelut (1/2017); Hokkanen (2017). +- Mus sihke čuhppe vuovttaid ja báidne čalbmeguolggaid. +Máđiid leat bivdit ja badjeolbmot čuvvon/geavahan gitta 1950- lohkui ja maiddái fuolkegallestallamii goabbat beald rájá. +Pohjoismainen hyvinvointikeskus, Kunskapsläge: Personer med funktionsnedsättning och samisk bakgrund, Nordens Välfärdscenter (2014). +Ráhkat festiválakaleandara masa merket festiválaid/márkaniid gos háliidat fitnat. +Go lei geargan Qatalumis, de finai Ruvdnaprinsa Haakon Qatar norgga skuvllas. +Mu dutkamuša sáhttá atnit kulturantropologalaš dutkamuššan. +Sii eai dohkket ahte ON generálačoahkkima presideantta (PGA), John Ashe, lea váldán olles ráđđádallanproseassa alccas. +Aili Keskitalo lohká NSR háliidit diehtit makkár váikkuhusat leat Sámedikki bargodillái, go ii leat šat eanetlogu stivrejupmi Sámedikkis. +Doaba diehtu laktá iežas diehtobihtáid čielgasit dáhpáhusaid, doaimmaid ja sosiála oktavuođaide. + - Lea muđui hui váttis gávdnat sámegielat oahpaheddjiid dáppe ja mii dovdat iežamet hui fámoheami. +Su oaivila mielde sáhttá leat nu ahte oahpaheaddjit oahpahit ohppiide fágagiela almmá dađe eambbo guora-halakeahttá ahte sii dán dahket. +De oaidniba oahpaheaddji guovttos, ahte mánát leat fuobmán árransaji ja go okta gánda áigu váldit das ovtta geađggi, de gieldá nubbi su; "Ále, dieid geđggiid ii oaččo doahtadit!" Báiki oažžu nama ja mearkkašumi daid olbmuide geat doppe johtet ja barget. +Magnus Müchler, gii lea fas nuppi dievddu advokáhtta, ii áiggo muitalit mii lea dáhpáhuvvan, muhto čilge ahte su áššehas lea áššáiduhtton dahje siktejuvvon roavva veahkaváldimis mii galgá dáhpáhuvvan guovvamánu 5. beaivvi. +Tore Johnsen čállá girjjistis Eatnama mánát, Beaivváža mánát, Biekka mánát ahte luohti lea gehččon eanet suddun davvi- ja julevsámi guovlluin go omd. +Eváhku maŋŋá vátna ávdnasiiguin galggai birget: +Komitea sáhttá maiddái dutkat dieđuid, maid mielde soahpamušbealli l +Lei bivdi gii bivdá sarvá dávgebissuin, Fávnnadávggiin dahje Dávggáin. +Guorranjoavku lea olámuttus birra jándora ja sin sáhttá fáhtet go váldá oktavuođa politiijain. +Arktalasj ráde álgaduváj jagen 1996 ja lij vijddedibme dallusj arktalasj birássuodjalimaktisasjbargos (Arctic Environmental Protection Strategy, AEPS) mij lij 1991:n ásaduvvam. +14:30 Golggotmánu 10. beaivi 2016 Gielddaide váikkuha go sámi áššit eai vuoruhuvvo Sámi gielddaid sátnejođiheaddjit leat duhtavačča go gielddaide juolluduvvo lassi ruhta, muhto gielddaid sámi álbmogiid čuohcá go ráđđehus unnida juolludemiid Sámediggái. +Hálddahusmeannudanlága § 28. Hálddahusmeannudanlága § 29 vuođul lea váidináigi 3 vahkku dan rájes go ohcci lea ožžon f��stádusa ohcamii. +Konferánsa čuovvola diimmá Johan Turi konferánssa, mii lágiduvvui dan geažil go leai čuohte-jahki dan rájes go Johan Turi vuosttas girji Muitalus sámiid birra addojuvvui olggos. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bures boahtin flerbrukshálla rahpamii 4. September 2008 av Bill Sørensen Dákko bokte hálida sátnejođiheaddji bovdet buot ássiid gielddas Deanu ođđa "stuorrastobu" almmolaš rahpamii. +Kursaálgin eaktuda ahte leat doarvái oasseváldit. +Maiddái +Dákko bokte registrerejuvvon guimmešlihtus nuppi oassebeali máná adopteren lea vejolaš. +Oahppoplánaid hábmema vuođđun leat maiddái oahppoplánat, mat leat anus Norgga ja Ruoŧa bealde. +Artihkkala 24 mielde eamiálbmogii gullevaš ovttaskas olbmuin lea vealatkeahtes vuoigatvuohta oažžut buot sihke sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid ja vuoigatvuohta alimus vejolaš +vealaheami iešguđegelágan meroštallanvugiin dán raportta kapihttala 3.1. +Fárus lea sus isit Eugene Zolotarev, guhte čuojaha árbevirolaš Chanza-nammáasaš streaŋgačuo- janasa. +Sohkabealli dásseárvvu hehttehussan Mii áigut ságastallat, dalle go sámediggeráđđi ovddida čilgehusa sohkabealdá.. +Jos oahppit besset jo álgooahpahusa rájes minimála sátnebáraiguin hárjánit manipuleret sániid, de sis lea maid dalle buorre vuođđu čálamáhtu duddjomii ja bajit cehkiid riektačállima ja giellaoahpalaš áššiid oahppamii. +Dat lea stuorra ráhččamuš oaččut boaittobealbáikkiid bivnnuhin. +http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/hankintalaki-vei-vammaisilta-paatantavallan-omasta-elamastaan-horjutettu-luottamusta-arkeen-ja-koko-yhteiskuntaan/772663/. +Dákkár doaimmat addet ođđa vásáhusaid ja nannejit jurddašan- ja govahallannávccaid. +ON bargá geatnegahtti soahpamušaid ovddas mat galget sihkkarastit ahte buorit maid luondduatnu buktá vuoiggalaččat juhkkojuvvojit. +sohkabealleidentitehta ja sohkabeali ovdanbuktima dáfus 30.12.2014/1329. +bajásgeassinmálle ovdamearkka dihte oahpahusas. +Penguin Books, Middlesex. +Ájgij tjadá li ájádallam sámegielav oassen suoma-ugralasj giellajuohkusis urála giellafámiljan, ja læhkám sirádum ietjasa lagámus fuolkijs (balto-suoma) badjel 3.000 jage. +Home WebShop Teaching materials Áddjá ja mánat Girjjis oahpásmuvvat vihtta oappážii ja vielljažii ja sin áddjái. +Lea deaŧalaš ahte giellaplána sáhttá váikkuhit dasa ahte eanebut válljejit sámegiela ja olahit giellagelbbolašvuođa mainna šaddet doaibmi guovttegielagat. +Vaikko lohkama ja čállima sáhttá guorahallat sierra doaibman, de dat nu čielgasit laktásit oktii ja duddjojit dan ollisvuođa mii gohčoduvvo čálamáhttun. +Makkár dieđut galget boahtit ovdan ohcamis? +Govas gurut ravddas: June Brita Eira, Karen Proksi, Ailu Valle, Inga Márja Sarre ja Ella Eira Pedersen, govvejuvvon Riddu Riđus. +Go giela oahpan de jáhkán maid álkibut beassat oahpásnuvvat eambbo sápmelaččaid kultuvrrain, lohká Aspenes. +Čále dan birra.4. +Dat geasuhii danne go dat attii jierpmi. +Molsut nama Solengveien go lea measta seammá go Soltunveien. +Son lei mielde Royal Air Force, RAF, 196. skvadrovnnas ja nu son lei ge soahtamin sihke Normandies ja Arnhemis. +Vaikko leat erohusat kultuvrras nubbái das mo oamit juohkásit dán guovtti jovkui, de earutkeahtes oamasteapmi namuhuvvo dávjjimusat fuolkevuođa ja rumašosiid oktavuođas. + (Smith 1999: 72.) +Sån boahtá Valdresis, valla ådnå nuorttas jådij. +Dattetge oainnán ahte váilu gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras sihke politiijain, duopmostuoluin, rihkusfuolahusas ja friija fuolahusas. +- Dasa lassin mis leat leamašan eanemus máŋgalogi eaktodáhtolaš bargit, nu ahte mun ferten lohkat ahte lea leamašan dego niehku bargat dás, muitala ge dálá váldoredaktevra, Nils Martin Kristensen. +Dát áššái gulli dieđuid hahkan lea vuođđun komišuvnna konklušuvnnaide guovllu riektedili birra. +- Mii leat diimmá bušeahtas jo viggan lohkat ahte eai sáhtte šat eambbo loanaid váldit, muhto liikká dahke dan, imašta son. + (Sturtevant 1972: 129.) +Son vástidii: "Jakob." 28 Dalle olmmái dajai: "Dás maŋás don it galgga šat gohčoduvvot Jakobin, muhto Israelin, dasgo don leat fággádallan Ipmiliin ja olbmuiguin ja leat bihtán." 29 Jakob dajai: "Muital munnje namat!" +Evalueren čájeha ahte doarjjaoažžuid mielas ortnet doaibmá bures. +Láhkatearpmat ja muđui tearpmat Tearbmawikis ja Sámedikki tearbmačoakkáldagas. +Orohat 7, Frode Utsi bokte lea otne dieđihan Fylkkamánnii ahte skohtermáđii 14, Álletnjárggas Skálvejávrái sáhttá rahppot gitta máđii geahčái (Skálvejávrái) cuoŋománu 16. beaivve rájes. +Lámisolbmuid ja sin ovddasteddjiid váldin mielde ovdána dattetge rievssatlávkkiiguin, daningo soahpamuš lea leamašan fámus nu oanehis áigge. +Jođiheaddjit, luohttámušolbmot ja bargit leat ovttasbargan ollu ja dál leage liigegolaheapmi seammá áigodagas njiedjan 3,9 milliuvdnii. +Abele, Frances 1997: Traditional Knowledge in Practice. +Kansatieteellinen arkisto 16. +Majoritehtaservodat ferte dohkkehit ahte mii gávdnot ja ahte mii dárbbašat eará čovdosiid, dadjá son. +Kurssain oahpahedje gođđit ránuid, gággásiid ja gieđaiguin gođđon dujiid sámedujiid lassin. +ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea lea doarjalan SP-soahpamuša álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid artihkkalii 1 eamiálbmogiid dáfus ain eanet ah ́ eanet juo jagi 1999 rájes. +Duodjeoahpus lea sihke árbevirolaš duddjon ja ođđaáigásaš hábmen (design). +SG lea Norgga EU miellahttovuođa vuostá, danin go EU-systema ii leat demokráhtalaš ja dat hukse márkanstivrejeaddji čovdosiidda. +Lea fuopmášahtti, ahte ovddit dálutge ledje suopmelaš standárdadálut, maid soađi maŋŋá ledje huksen stáhta vehkiin. +Mun orun Romssas, muhto lean Guovdageainnus eret. +čađahit dán ortnet mielde: +Čujuhusas: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=69310&GUID={0AFC392E-12BD-41C4-927C-257A392DB382}. +Sweco lea ráhkadan heivehanplána ja koordineren váikkuhusguorahallamiid Nussir ASA ovddas. +Dát geatnegahtalii almmatge sierra resurssaid čujuheami vuos plánen- ja ovddidanbargui ja maŋŋeleappos plánaid ollašuhttinbargui. +Máiddái dán suorggis lea son leamaš máilmmiborgár ja váikkuhan fámolaččat ásahit ja bidjat sámi govvadáidaga kártii 1970-logus. +Maŋŋelgaskabeaivvi lei generálguvernøras čoahkkin stáhtaministtar Jens Stoltenberggain. +Go dutki lea čoaggán empiralaš dieđu dihto servodagas, de lea álki speadjalastit dán dieđu nuppi servodahkii. +Gielain olmmoš hábme ja vásiha iežas máilmmi. +Lohkis lea nađđa mii lea hábmejuvvon dego áikaniehtti, ja čoarvenjunis lea gonagasruvdna hearvan. +Sámiid kristtalaš nuoraidskuvla (Saamelaisten kristillinen kansanopisto) lei vuosttas skuvlalágádus, mii lei dárkkuhuvv +Magga ja Magga bidjaba dušše advearbasátneklássa, muhto vuollekategoriija "holdningsadverb" (miellaguoddoadvearba), mii sisdoalu dáfus lea seammá klássa go Bergsland (1982) cealkkapartihkkalat. +Hirvonen fuopmášuhttá, ahte skuvlla doaibmakultuvrra nuppástahttimis galget jođiheaddjit leat guovddážis olles skuvlla ferte searvat dasa. +čáhceboahtaliid skuvllas fárrui go vuolgiba meahccái mánáiguin. +Ohcamuš oktan namuhuvvon dokumeantašuvnnaiguin ja dohkkehemiiguin sáddejuvvo Deanu gildii, Ovdánahttinossodahkii, Rådhusveien 3, 9845 Tana. +Sáhttá lea vuogas geavahit čoahkkimiid oktavuođas, studeanttaid bagadallamii ja studeanttat sáhttet maid ovttasbargat dan bokte. +4.2.1. +Dasa lea dát dutkanprošeakta buorrin ovdamearkan, muhto sámit leat máŋggaid logiid jagiid sámáiduhttán ollu eallinsurgiid, nugo musihka, dáidaga, teáhtera, girjjálašvuođa, bálvalusaid, bivttastemiid. +Leatgo čájeheamen iežamet ruohttasiid, leatgo dušše čiŋadan, leatgo čáppášeamen sámi duoji, leatgo bággejuvvon gávtti coggat vai leago dušše lunddolaš gávttiin gárvodit? +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bálvalusguovddáš"Gieldda plánat Gielddaplána arealaoasit 2011-2021 Viiddis proseassa maŋŋá, gos gieldda ássit ja eará berošteaddjit leat mieldedoaibman, lea gielddastivra mearridan ođđa arealaoasi gielddaplánas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddalaš skáhtta njurjobivddus 23. November 2009 av Anne Fløgstad Smeland Áigemearri gáibidit skáhta njurjobivddus 2009:s lea juovlamánu 1. beaivve. +Go Prinsa Harald riegádii, de lei truvdnui sihkkarastojuvvon árbbolaš. +Iežan doavttirgráda dutkamušas guorahalan boazosámiid giela eatnamiid birra. +Ja nugo ovdalis lean čilgen, de lágideimmet sierra "ođđasit oahppan" oahppofálaldaga, mas ledje golbma fáttá, ja okta dain fáttáin lei dekoloniseren. +"Dievaslaš" meroštallama galggašii čohkket máŋgga informántta govvideamis. +Sosiaali- ja terveysministeriö, Tasa-arvolaki 2015, Esite, s. 15. +Oahppi ii lihkahala šat dieid árrangeđggiid (Pittsa ja Poggats 2007, filbma gč. +Buolaš lea sivvan dasa. +Jus sámi oahpaheddjiin livččii dát máhtolašvuohta, de jáhkán, ahte dat loktešii ákkastallan- ja bealuštandáiddu ja sin stáhtusa servodagas. +Danne leage dárbu geardduhit, ahte iešvásáhusa ja iešoahppama sáhttá nannet láidesteami bokte, ja dán vuođušta gaskkustanoahppanteoriija. +oassálastima ollašuvvama galggalii guorahallat ja nannet nu ahte dat čuovvu oktasašsoahpamuša. +Guorahallamis ledje maid gažaldagat čatnon Juovlavutnii, ja 64% fástidedje ahte sii hálidit ahte dát guovlu ain galgá gullat Deanu gildii. +Barggadettiin mánát galget dokumenteret, govvet ja +Oppa áigge deaivvan olbmuid geat hirpmástuhttet mu, go leat nákcen nu ollu čađahit dáid joavkkuid bokte. +Buot luđiin galgá objeavtta namma leat mielde luohtedajahussan- objeakta lea dat dahje son gii juigojuvvo ja galgá namuhuvvot luođis. +Dán raporttas adno guovttejuohku, siskkáldas- ja olgguldas joavkku vealaheapmi, daningo jearahallanmateriálas vuhttojit informánttaid muitalusain čielgasit sihke sin dábálaččat oktasašgottis vásihuvvon vealaheapmi, degomat struktuvrralaš vealaheapmi ja maiddái sámeservošis vásihuvvon vealaheapmi. +Oahpaheaddji guovttos muitaleaba, man láhkai sámit lávejit ávkkástallat ájačáziin. +Lámisvuođa leat dutkan maid iešguđet dieđasuorggis ja iešguđegelágan vuolggasajiin, ja teorehtalaš ságastallan dán fáttá dáfus lea čuvvon oassái maid dihto áigodaga dábálaš dieđafilosofalaš diskurssaid. +Našunála geahččaleami bohtosat leat hirbmat buorit. +Bázzedáidagiin Gaup bargá muorra, betoŋga ja metálla ávdnasiiguin. +Dál leat bargamin hukset ođđa fabrihka Nilai, ja Ruvdnaprinsabárra beasai guossástallama oktavuođas oaidnit fabrihka modealla. +manipuleren +Plánenlávdegoddi mearridii čoahkkimis 13.12.2011 bargagoahtit gieldda plánenstrategiijain, gč. +Konferánssas sámegiela boahtteáigge birra mii dollui Romssas, maid NRK Sápmi lágidii, bođi ovdan NRK áigumuša buvttadit TV prográmmaid, mat galget buktit eanet gelbbolašvuođa ja áddejumi sámi dilálašvuođa hárrái. +1992 čavčča álggii Prinseassa Märtha Louise Bjørknes Priváhtaskuvlii Oslos. +John'ii, gos maŋemus oassi guossástallanmátkkis čađahuvvo. +Danin čuovvovažžan gieđahallat oanehaččat dan, mo ságastallan, jurdagat ja doaladupmi lámisvuođa dáfus leat áiggi mielde nuppástuvvan. +Odne dat giella lea eanemusat áitojuvvon sámegielain, ee. dannego anárašsámi bearrašat hállagohte suomagiela árabut go eará sámi joavkkut. +Ja nieiddaide guoská seammá, sii galget hárjánit šaddat iešráđálaččabun olgoarenas. +Mohtora bajábealde fatnasis leat Norgga leavga mii libarda biekkas. +Daid huksen juo lei álggahan nuppástusproseassa suopmelaš eallinvuogi guvlui, masa váikkuhedje maiddái eváhkkovásáhusat (Lehtola 1994: 200). +Arvi A. Karisto osakeyhtiö, Hämeenlinna. +Máná gænna juo li saje suohkana mánájgárdijn e dárbaha ådåsis åhtsågoahtet. +Sihke dan barggu ektui mii doaimmahuvvo árbedieđuid ektui Máilmmi dahkkivuoigatvuođa organisašuvnnas (WIPO) ja barggu čuovvoleami oktavuođas stáhtaidgaskasaš lávdegottis Nagoya-protokolla várás mii gullá CBD:i. +Peskinahat ovat tavallisesti ennakolta muokattu, mutta koivet ja kallot neuloja näskää itse. +Inger Johanne Revheim, gii lea váldooahpaheaddji, lohká dát prošeakta lei eastadanbargu ja lei maiddái ulbmil fuomášuhttit mii veahkaváldin lea. +Gonagasa spiiru lea ráhkaduvvon gellehuvvon silbbas ja lea hervejuvvon smávva ruvssuiguin, seammaládje go riikaeappel. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Hálddahus"Ráđđealbmá ođđasat Alla gearggusvuohta Porsáŋggu gielddas Luostejok ja Repvåg kraftlaga streaika geažil Ráđđeolmmái lea gearggusvuođa álihan Porsáŋggu gielddas. +Kárta ja eará áššem. +Musta, Aune. +23: Indigenous Peoples, 18. of August, 1997. +Njeallje davimus fylkkasuohkanat, Finnmárku, Romsa, Nordlánda ja Davvi-Trøndelaga, gullet maiddai hálddašanguvlui. +Giellatypologiijas ii leat giellahistorjá guovddážis, dat baicce čilge gielaid giellaoahpalaš aspeavttas. +Cealkámušas ETENE evttohii ahte intersohkabeallái gullevaš mánáid dikšuma dáfus sin olgguldas sohkabealleiešvuođaid nuppástuhttin dáhpáhuvalii easkka dalle go mánná bastá ieš meroštallat sihke iežas sohkabeali ja seksuálavuođa. +Finnmárkokomišuvdna almmuhii miessemánu 10. b. 2013 álggaheami Oarje Várnjárggas (6. guovlu). +Máŋgasat leat fuobmán, ahte sámi ja eará álgoálbmot dutkiin leat ávkkálaš doahpagat ja analysat, mat veahkehit áddet dáhpáhusaid sámi geahčastagas. +Čakčat 2017 vuolggahedje vihtta sámegieloahppi unna dutkanprošeavtta mii lei oassi sin oahppoprográmmas Ubmi universitehtas. +Mánát vánddardit meattá jávrri ja vuovddi čađa. +Dan rájes go registrerejedje boreála arvevuovddi Norggas 1930-jagiin, de lea jávkan gaskkal 60 ja 90% arvevuovddis 1997 rádjái. +Dieđáhusas galgat digaštallat movt sáhttá váldit vára árbevirolaš meahcásteamis ruovttudoalu geavaheapmái ja árbevieruid seailluheami areálaid hálddašeamis, almmá gohčodeames dan ealáhusdoaimmaheapmin mii geahčaduvvo ekonomalaš árvvuid mielde. +"In. +Første lesetekst: Jes 59,1-4.8-9 2 Ii nu, din vearredaguthan earuhit din Ipmilisttádet. +Ovdamearkka dihte Linda Tuhiwai Smith (1999) deattuha ahte eamiálbmogiid iežaset oainnuid lea dehálaš buktit ságastallamii mielde. +Rovaniemellä ja osaksi täälläkin valmistetaan esineitä, joilla ei ole mitään tekemistä varsinaisen Lapin kotiteollisuuden kanssa. +Davviriikkalaš sámi etnopolitihkalaš lihkadusa bargun lei suokkardallat daid idiomaid, mat oktanaga govvidit sámekultuvrra, buktet ovdan siskkáldas kultuvrralaš ja sosiála erohusaid ja doibmet dásseárvvu mearkan váldo- ja sámi kultuvrraid gaskkas. +Arvemeriide váikkuhit topografiija ja biekka bossunguovlu. +Dát lea oalle abstráktadásat diđolašvuohta man gaskadássin sáhttá atnit stávvaldiđolašvuođa. +Fiervánávsttit leat ráhkaduvvon cehkkojuvvon leibbiin, ja dain lea darfedáhkit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ráđđealmmái ii leat evttohan heaittihit skuvllaid, nu mo Ságat čállá 2. desember 2010 av Jørn Aslaksen Ságat čállá ahte Ráđ��ealmmái lea evttohan heittihit skuvllaid. +Min šiehtadus lea áidnalunddot, vuosttaš dákkáraš, ja mun illudan go Romsa lea vuosttaš gávpotsuohkan sierra ovttasbargošiehtadusain Sámedikkiin, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Loahpas beaivvi leat dávjá buot mánát mánáidgárddis ovtta ossodagas. +Govas oaidnit narkoakšuvnnas mii dáhpáhuvai guovvamánu 5. beaivvi. +Dan dihte soaitá ádjánit ovdal go gávdnet siva. +Bargun lei hábmet ođđa láhkavuođu riikii. +Dákkár giellageavaheapmi lea sierra stiilavariánta maid guovttegielagat sáhttet geavahit diđolaččat, iige dat leat dalle váilevaš giellamáhtu mearkan, baicce gielalaš ovdanbuktima riggodahkan ja molssa-eaktun mii doaibmá bures alladásat guovttegielat birrasis. +Ibid., Paras 62-63. +Sihtap hiebadahttet viesso ja valjes dájdda- ja kulturiellemij buorre kvalitehtajn mij hábbmiduvvá, dagáduvá, åvddånbuvteduvvá ja muossáduvvá ja mij le sadjihin juohkkahattjajda. +Skuvlagiela repertoára viiddideapmái váikkuhit erenoamážit skuvlafágaid tearpmat ja ovdanbuktinvuogit. +Dákkár matematihkokta ja guokte) gaskkas. + (Jernsletten 1997: 86.) +Geainnu namma galgá leat Duovvegeaidnu. +Kárášjohkii bohte mearrasápmelaččat, geat lonuhedje gálvvuidis biergguin. +Báikkálaš jođiheaddjit leat bagadallan kollegaid. +Dán juohkemárenán máhtá dahkat quizajt ja juohket ietjat gåvajt, dokumentajt ja linkajt. +Oahppan oažžu áigái oktasaš representašuvnnaid internalisašuvnna, nappo enkulturašuvnna. +Duodji ii leat šat birgema eaktu, go iešbirgejeaddjidállodoalus leat sirdašuvvan márkandállodollui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Leat go molson báhttera suovvaalárpmastat? 2. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Juovlamánu 1. beaivi lea dat beaivi goas galgá molsut báhttera suovvaalárpmas. +1. Mánáidgárdesajiid váhnenmáksu lea ain nuvttá 2014. +Eatnamiid gáhtten mielddisbuktá, ahte mii ain geavahit buoremus eatnamiid biepmu gilvimiid, eatge mudde eatnamiid eará ulbmiliidda. +Gáregasnjárgga guovllus johgáttesámiide leamaš mihtilmas, ahte duodji lei ealáhussan. +Oasálasttit fertejit váldit mielde goarrunmášiinna ja muđui goarrunreaidduid. +Ruoŧa beale sámegielagiid čállinmáhttu lea maid duođaštuvvon leat rašis juolggi alde jo 1970-logus go 80% badjesámiin ja 90% eará sámiin eai máhttán čállit sámegiela (Svonni 1996: 165). +Eahkes galget Gonagasbárra, Ruvdnaprinsabárra, Prinseassa Märtha Lousie ja Ari Behn, ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá leat Dronnet Beatrix guossit kulturlágideamis Operaviesus. +Ásahuvvon bivdovuoigatvuođa vuođđun leat sámi dološ vierut, ealáhusdoaimmat, ássan ja geavat čázádagas. +Narviihkatelefuvnnat (800 33 840) Narviikatelefuvnnat lea nuvttá našunála telefunbálvalus mas easkkaálggaheaddjit ja fitnodagat gávdnet dieđuid ealáhusdoaimmaid álggaheame ja jođiheame birra. +Davvi Girji lea almmuhan girjjiid buot sámegiela suopmaniin ja dárogillii, suomagillii, eaŋgalasgillii ja duiskagillii. +Okta almmái jámii dán geažil. 2016 logut dássážii čájehit ahte viđas leat duššan johtolagas dán rádjai. +Nuorat geađgeáiggi ássansajiin leat velá gávdnon olu dáktereaiddut. +), The Changing Circumpolar North: Opportunities for Academic Development. +Giellaoahpalaš doaibma-sániid oahppan eaktuda ahte mánná vuos dovdá substantiivvaid ja vearbbaid. +Mis NSR:as lea dat oaidnu ahte sápmelaččat leat okta álbmot ja ahte mii ieža mearridat iežamet eallinvuorbbi ja boahtteáiggi. +Sullasaš guorahallamii lea dárbu maiddái sámegielat skuvllain gos luohkkálanjain leat sihke sámegielagat ja earágielagat. +Sámi allaskuvlla rektor ja stivrajođiheaddji Steinar Pedersen lea oadjebas dasa ahte Uarctic dohkkeha sin miellahttuvuođa. +Writing down árbevieruid, dego dán oktavuođas duoji, buktin ovdan čálalaš hámis dahje daid iktin speadjalastá Keesing mielde eurohpálaš iige eamiálbmogiid representašuvnna vuogi. +Sávašin gal dieđusge ahte eiseválddit eai leat jur dihtomielalaččat bidjan njuolggadusaid nu, dadjá Hætta. +6.7.1. +Du siidu lea de jorgalahtti, ja go fas manat dasa de lea liŋká "Translate this page" ihttán. +- Mis eai leat leamašan almmolaš ságastallamat, dat lea maid sáhtán muitalit dál. +Ássansaji válljen lea dehálaš, ja dat bidjá eavttuid eallimiiddámet. +Sierralobelávdegottečoahkkin leat sirdán bearjadahkii, geassemánu 19.b. +Oza Sámi allaskuvlla dutkanohppui - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Sohkamuorra čájeha Norgga gonagasaid gitta Gonagas Carl Johan rádjái, gii lei Norgga ja Ruoŧa gonagas 1818 rájes. +Čuovus šiehtadusas lea ahte dat galgá láhčit ovttasbarggu nu ahte oahppit ja oahpaheaddjit ožžot vuđolaš máhttu bargovejolašvuođaid birra, produkšuvnna ja ohcanproseassa birra dáčča kontineantajuolggis. +Stuoluid hápmi lea árra ođđabarohkka stiila ja nu dat leat ge eanet ođđaáigasaččat go muđui sála arkitektuvra, maid hui garrasit báidná maŋŋiklassisisma. +Johkamohkis lea Ájtte museas interneahttaarkiiva, Siida museas lea Suomabeal arkiiva. +Lean čielggadan Dáčča ja Suoma beal sámeduoji sajádaga vuođđo-, joatkka- ja allaskuvllain. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Táhppán Siun Máhttoloktema mielde, maŋŋá 2. jahkeceahki, oahppobuvtta álgolohkan- ja čállin oahpahussii Sámedikki álgolohkan- ja čállinprošeavtta vuođul, 2000-2005. +Dárkuma ja vásáhusaid vehkiin osiin čohkiida cealkka.) +Sámediggi osttii dáid Troanddima Dáiddamuseas 80-jagi ávvudeami oktavuođas guovvamánu 6. b. 1997. +Iehčan ovdaságas mun guorahalan sivaid máidnasa varieremii ja ozadan iešguđetlágán veršuvnnaid gárggiidanbálgáid. +Dan sadjái evttohii gielddastivra unnidit leaktomeari dán guovllus 60 km/t:i. dat ođđa industriijaguovlu lea Sieiddáguolbaniin birrasii 800 mehtera Grenveiena luoddaearu. +Dákkár rievdadusaid lea dehálaš registreret go dállodoaluid eanadoalloareálat galget kártejuvvot. +Dasa lassin son oaivvilda ahte livččii dehálaš ahte LHBTIQ -sápmelaččat ieža čielggadišgoađále dán historjjá. +Pohjois-Amerikan intiaanien kirja +Linda Tuhiwai Smith boahtá Guovdageidnui AIEC2016 oktavuođas, Arctic Indigenous Education Conference 2016. +Substantiivvaid ja adjektiivvaid gaskkas ii leat nu čielga rádji. +Jåvvåviellja logai iežas máhttit giela muhto áidna maid son máhtii dien gillii lei "AJ LÅV JU". +Dáid gaskkas válljejuvvojit ofelaččat ja de sii johtet miehtá Norgga ja galledit skuvllaid, organisašuvnnaid ja servviid. +Tiemá: Filmma, Kultuvrra, Media, Sebrudak, Politihkka Dát prográmma la sámedigge 5. rabádus. +Sátnejođiheaddji lea mearridan šluhttet boahtte gielddastivračoahkkima sivas unnán áššit gieđahallamii. +Áigumuššan lea ásahit arena gos sáhttá digaštallat oppalaš dáidda- ja kulturpolitihkalaš doaibmabijuid ja hástalusaid. +Son lohká iežas geahččalan maŋimuš áiggiin guođđit saji, ahte olbmot sáhttet ieža smiehttat. +Mii fertet gal iskat makkár minerálat gieldda rájáid siskkabealde leat. +Dát báiki lea dán guovllu skandinávalaččaid deaivvadanbáiki. +Aisttan skolverket árvvoštallama, ahte sámeskuvllaide leat biddjon eahperealisttalaš vuordámušaid, vuos dat galget deavdit ruoŧa skuvllaid nationála gáibádusaid ja nubbin easkka sámi gáibádusaid. +Gárten smiehttat, mo dákkár rolla dutki vásiha, jus dutkanfáttá atná alcces dehálažžan. +Jus mii dál jurddašit ahte guolástussoahpamuš lei álgu heivvolaš ovddideamis mearrasámi servodagain, de šaddá aŋkke gažaldat makkár strategiijat galget leat vuođđun Sámedikki viidáset barggus dán áššis. +Gonagas Haraldis ja Dronnet Sonjas leat guokte máná. +Jus áiggut váldit eksámena, de fertet dieđihit iežat universiteahta studeantan ja bargat geatnegáhttun bargobihtáid. +láivudit gažaldahkan oktan sihke modusválljemin ja negašuvnnain ja maiddái suorggádusaid válljemiin, doalvvos mu Njuorggámii, doalvul mu Njuorggámii dahje itgo doalvulivčče mu Njuorggámii. +Vuođđoskuvla ja joatkkaskuvllat miehta Norgga leat oahpahuslága § 6-4 geatnegahttojuvvon fállat oahpahusa vai oahppit ohppet sápmelaččaid ja sámi giela, kultuvrra ja servodateallima birra. +Dat ollu čáppa rohpehervemat leat Peder Wergmann dáidda maid son barggai 1843 geasi. +Nubbi tearbma lea bonju, ja dat lea boahtán davvisámegillii oalle gieskat. +Pääkkönen árvala, ahte dihto kultuvrralaš ortnet ferte leat guovddážis, dalle dát álbmogat seilot sierra etnihkalaš joavkun. +-laš lea dábáleamos suorggis goappásge materiálas, muhto earáge suorgásat leat geavahuvvon. +Láseliinniid ivdni lea seavdnjat ja dat leat čuovgageassit, nugo dalle dán áiggi galggai ge leat. +Skuvla oaivvilda ahte lea buoremus ohppiide ahte skuvla ja váhnemat čuvvot daid rutiinnaid mat leat cieggan skuvlii máŋgga jagi badjel, ja ovttasbarggu bokte eará almmolaš orgánaiguin. +Jagi 2012:s osttii RDM - Guovdageainnu gilišillju čoakkáldahkii "Heargi ja geres". +Dákkár dilis informánttat dovdet ahte sii báhcet veahki haga, ja okta informánta oaivvilda ahte dilli sáhttá vearrámus dilis vel vearránit. +Olgoriikaministtar Børge Brende, ealáhusministtar Monica Mæland ja guolástusministtar Elisabeth Aspaker lea mielde dan stuora Norgga sáttagottis mii ovddasta Norgga servodateallima ja ealáhusaid, mat čuvvot Gonagasbára dán mátkkis. +Dalle soga erenomáš sárgosat eai leat dehálaččat, gákti doaibmá mearkan mu ja min gaskkas, mainna čájehat, ahte gullat sámiid siste dihto guvlui, oktiigullevašvuohta lea mearkkašahtti. +14:24 Njukčamánu 25. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Suoma Eanandoallodoaimmahaga oainnu mielde EU nammasuddjenortnet addá buktagiidda lasseárvvu ja suddje biepmuid ja eanandoallobuktagiid nama boasttugeavaheamis. +eanet, Ibid., s. 67. +Maiddái sátnemeari lassáneami árvvoštallamiin leat sullasaš váttisvuođat, mat bohtet ovdan dutkamušain, mat guorahallet man olu ođđa sániid skuvlavázzi oahppá jagis. +Seamma láhkai go jahki álggahuvvo ođđa návccaiguin, de maiddái mii ođđa návccaiguin joatkit bargat sámi servodaga ovddas. +Mielde prográmmas lea maid ovddeš Idol-oasseváldi Tara Flåten Nicolaisen, gii lea Leavnnjas eret. +Bisma Wexelsen rohkadalai dasto gonagasa bargguid ovddas ja buressivdnidii su. +- Lei dan dihte go álbmotbeaivi lei sotnabeaivvi nalde ja de ii heiven suohkanii, čilge Sámi Viesu stivrajođiheaddji Birger Nymo Ávvirii. +Dán jagi vearrosisamáksin sáhttá šaddat sullii 7,5 mill. kruvnna eambbo go bušehterejuvvon 2010's. +Sten Olav dohppii giikara ja giikanastigođii oaidná go son ovttage gii bážii su bartta njeaiga, muhto olgun ii oidnon oktage. +Maiddái Juuso (2009: 37) ipmárdusa mielde máŋggat vuoras sámegiela hubmit eai leat hárjánan iešguđetlágan suopmaniidda ja vuostálastet daid dan dihte. +Bargobádjái oassálastán olmmoš muitalii maid ođđanatsismma lassáneamis, ja dán joavkku olbmot leat maid illastan su +Árvaluvvo ahte bargomuitu ii leat vuollái bealgoalmmátjahkásaččas vel doarvái buorre nákcet dulkot sihke giela, govaid ja musihka mat dávjá buot bohtet oktan rávdnjin. +Jagi 2017 ávžžuhusain komitea fuomášahttá ahte Suomas 75% vuollel 11-jahkásaš sámemánáin ássá sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde. +Sunna Kitti lea Márkomeannu jagi 2018 dáiddár. +Hopp til hovedinnholdet på siden Nordkrings stašuvdnarusttegiin sáhttet jieŋat gahččat Norkring lea Norgga stuorámus áibmomedia ja medianeahtta čovdosiid lágideaddji ja eaiggáda eanáš sáddenrusttegiid Norggas. +Hampton vástida: "Dál oainnán ovtta". +Skuvlen gullá riikkaviidosaš käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto -oahpuide. +Kulturmuitopolitihka mihttomearit: Sámi kulturmuittut mat leat badjel 100 jagi leat automáhtalaččat ráfáiduhtton. +Lea eahpečielggas goas dat leat ceggejuvvon. +gullanteastta ii oaččo mange sámegillii, man dihte sámegielat dutkamuša váilun sáhttá almmatge váikkuhit duođaid olu dahje maid botnjat teastta bohtosiid. +Ceggejuvvon neahtta gokčá dušše ruskaráju. +Dasgo bohtosat leat gaskaomiid duohken, ja Ipmila árbmu galgá leat didjiide ollásit doarvái. +Beassážiid leat dábálaččat heargevuodjingilvvut, sihke Kárášjogas ja Guovdageainnus. +Lean máŋgii leamaš duođašteamen dáhpáhusaid, main davvisámegielagat leat kritiseren earáid hupmama: sii leat sáhttán leaikkastallat dahje njulgestaga njuolga bilkidit. +Mearrádusa ii leat vejolaš váidit, ráŋggáštusproseassalága § 59 maŋimuš oasi bokte. +Son lei oainnat plánen irggis lusa vuolgit ovdal ođđabeairuohta, muhto dálki ii orron gal dasa riekta miehtame. +Lean doallan dan maŋŋá ovtta jagi bottu. +Tutkimus koulun työkasvatuksen rakenteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. +Lea dehálaš leat earáid lágan, muhto maid diehtit, ahte olbmot leat dásseárvosaččat earaláganvuođaineaset. +Mánát guldaledje, mo son ieš láve jurdagiiguin jearrat, oažžugo váldit ávdnasiid dán meahcis, ja jurddašit maiddái ahte meahci lávejit várrugasat geavahit iige galgan váldit eará go dan maid dárbbaša. +oalgeDoppe lea alla skuvla, muhto deaddu goalmmát stávvalis (-gir-). +Hálddahuslága § 28.Hálddahuslága § 29 vuođul lea váidináigemearri 3 vahkku dan rájes go ohcci lea ožžon fástádusa ohcamii. +Mii leat ožžon nu unnán nammaevttohusaid, nu ahte guhkidit nammagilvvu bearjadahkii 11.09.2015! +Davvisámegillii sánit leat juogo lámis, lámisolmmoš dahje doaimmashehttejuvvon, nuortalašgillii lääʹmes, ja anárašgillii vádulâš. +Mot manná ? +Lea skuvlii alcces mearridit fállet go sámegielat oahpahusa vai eai iežaset ohppiide. +Ávvira vuorkágovva Jahkásaččat dollet Davviriikkalaš dearvvašvuođadirektevrrat čoahkkimiid, ja dán jagi leat válljen Kárášjogas čoahkkinastit, ja besset maid oahppat sámiid birra eanet. +Unjárlaččat ožžot duođai čevllohallat joavkkuin geat maiddái leat mielde ovddideamen máŋggakultuvrralašvuođa ja erenoamážit sámivuođa. +Moai bagadalaime sihke ovttaskas oahpaheddjiid, oahpaheaddji bargojoavkkuid ja skuvladoaimma. +Norga oaččui vuođđolága 1814:s ja dan mielde maid viiddis iehčanasvuođa. +Andy Warhol (1928-1987) lei okta njunuš popdáidaga ovddasteddjiin Ameriikkas, ja son lea ráhkadan govaid mat rehkenastojuvvojit ikonan 20. čuohtejagi dáidagis. +Dát rehkegat orrut du neahttabáŋkkus 16 mánu, ja danin dieđát don álo makkár rehkegiid leat máksán ja maid it leat máksán Porsáŋggu gildii. +09:38 Miessemánu 19. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Eará sámi artisttat geaid leat jurddašan diŋgot leat nugo Ádjagas joavku. +Eahpesihkar boktá go bahča muittuid Eira lohká menddo árrat dadjat boktá go filbma bahča muittuid sullo birra, iige loga sáhttit dubmet filmma ovdal go geahččá dan. +Divvun - sáme riektatjállemnævo Biehtsemáno 13. b. 2013: Divvun 3.0.0 mij doarjju Windows 8 ja Microsoft Office 2013 la sadjihin. +Dasa lassin goivojuvvojit geaidnoravddat dan láhkai ahte gártá njoaiddu vielti ja govda gujit guktuid bealde geainnu. +Anáris duodjesearvvis lea gávppi oktavuođas bádji, gos sáhttá fitnat gođđimin ránuid. +Gaskavahku golggotmánu 8. b. bijai ráđđehus ovdan stáhtabušeahttaevttohusa jagi 2015 várás. +Ealgabivddu báhčinearit boahtte 4-jagiáigodagas galget mearriduvvot fuođđolávdegotti mihttomeriid vuođul mat dál leat mearriduvvon. +Pronomeniidda čájehit buot hámiid. +Dutkančuolbma +Ulverud muitala ahte lea guhkes áigi go Porsáŋggus leat akšuneren ná stuorrát. +Váimmolaččat bures boahtin buot oapmahaččaide ja eará lagasolbmuide. +husaid. +vealahandirektiiva 2000/43/EY. +Baer iešráđálašvuođa áddejupmái ii gula dušše iešokto birget, muhto maiddái birgen earáiguin ovttas ja iežas dovddolaš beali hálddašeapmi (Baer 2007, filbma gč. +DASAGO (davvisámegiel mánáid giellaovdáneapmi) lea Romssa universi +Sámediggi sávvá ahte SÁNAG dikšofálaldat daidda geat leat cieggan gárrenmirkkuide, ja eará sorjjasvuođadikšu ovddiduvvo. +Informánttat eai vealttakeahttá huma buot dilálašvuođaid birra nu ahte sii atnet tearpma vealaheapmi. +Rauni Magga Lukkari ja Marjut Aikio (1993) čájáhusartihkal Saamelaisvaatteella on sanomansa lea buorrin gáldun hábmet duoji dán dutkamuša konteavsttas. +Arktalaš boazodoalo instituhtta Intenšuvdnasoahpamuša vuođđojurdda lea cegget fierpmádatinstituhtta maid namahit "Arktalaš boazodoalloinstituhta". +beasa oahpásmuvvat ja hárjánit dákkár giela lohkat ja čállit, de gártá maid váttis geavahit čállojuvvon oahppomateriála. +informánta muitala mo sápmelaččaid veahkkeruhtaohcamušat kategoriserejit dávjá sápmelašvuođa temá vuollái. +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus julevsámegiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon giellan. +Čoahkkimii lea várrejuvvon guokte diimmu, ja čoahkkima jođiha Astrid Berg. +Söder (2009), s. 70. +Hás ozat dalán Sámi allaskuvlii! +Artefávttaid iešguđetlágan sosiála mearkkašumit šaddet eatnat ságastallamiin daid birra. +Govus 6. +Ovttasbargošiehtadusat gaskal Sámedikki ja suohkaniid ja fylkkasuohkaniid guovttegielalašvuođadoarjaga geavaheamis galgá evaluerejuvvot 2015. +Stáhta ii galgga šat doaibmat hovdejeaddjin báikkálaš álbmoga bealis. +Earágielagii šaddá váttis oahppat fonema (jietnadaga) ja grafema (bustáva) oktavuođa go ii dovdda sániid, ja oahpahallama ulbmilage sáhttá leat váttis áddet go ii ádde maid lohká. +Ruoŧa liđiid bijaiga Majestehtaguovttos Gonagas Carl Gustaf ja Dronnet Silvia. +Fáddá guoská buohkaide, ollesolbmuide ja nuoraide. +Cealkámušat sáddejuvvojit Porsáŋggu gildii, 9712 Leavdnja dahje čujuhussii postmottak@porsanger. +Stáhtaministtar Peder Anker logai gonagasváli, maid Gonagas Carl Johan geardduhii su maŋis. +Skuvlagiellan lei suomagiella ja duodji lei látteduodji, vaikko Aikio-Puoskari (2001: 143) mielde 1952 ledje evttohan smiehttamušas (Saamelaisasiain komitean mietintö 1952), ahte álbmotskuvlla oahpahus galgá váldit vuhtii sámiid iežaset kultuvrra nu, ahte ovdamearkan duodjeávdnasis galgá oahpahit sámedujiid. +Sámediggeráđđi oassálastá Rio+20:i Sámedikki ráđđelahttu Vibeke Larsen, tlf. 941 30 116 Sáme tjåhkanibme ANa væráltkonferánssa álggoálmmugij birra Sámediggeráđđi lea gieskat meannudan buot oahpponeavvoohcamiid mat leat boahtán jahkái 2012. +man-nat, mui-ta-lit ja dud-djot (mas omd. +Riikkaidgaskasaš Mearradutkanráđđi (ICES) lea dovddahan ahte luossanáli dihte ii dárbbaš ballat, muhto ollu fámut Norggas barget dan ala ahte gieldit buot luossabivddu. +lohkosániid geavaheami) ovdánemiin. +Álgoálbmotnissonat vásihit maiddái vealaheami sihke čearddalašvuođaset ja sohkabealiset ektui. +Sámi servodaga doaibmi guovttegielatvuohta. +Stuorimus erohus ságastallangiela ektui lea ahte skuvlagiella nu čavga laktása čállingillii. +dáid erohusaid, go diftoŋga lohkkojuvvo guoktin vokálan. +Danne lean hui ilus go Ruovdavuona bajásšaddanguovddáš lea álggahan dán prošeavtta. +Govva: Berit Marie Lise Eira Mánáidsuodjalus áššit leat lassánan, ođđa logut čájehit ahte Finnmárkkus leat eanemus áššit. +Dasa lassin buotlágan oktasašgottis +Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra. +Muhtin amerihkálaš dutkamušas, mas kártejedje 1800 máná giellaoččodanproseassa, čájehuvvui ahte mánáid gaskasaš giellaovdánanmuttuid erohusat sturro agi mielde. +Dát lea johttičájáhus ja lea girjerádjosis juovlamánu lohppii. +Oljosáttoresursa gokčá guovllu man viidodat lea 1/3 oassi Norgga eanaviidodagas ja vaikke vel vahágat leat juo stuorrát, de lea ávkkástallojuvvon dušše 2 proseanttain resurssas dán rádjai. +Allaskuvlastivra nammada dan guokte áirasa, maid bargiid fágasearvvit ja studeantastivra leat árvalan. +Oktagasa sosiála identitehta -doahpagiin dárkkuhit dan, makkárin son iktá earáide ja persovnnalaš identitehta -doahpagiin dan, makkárin oktagas iktá alcces. +Finnmárkku fylkkagielda dat álggaha prošeavtta. +Gonagas ja Dronnet čáliiga namaideaskka báhpirii, vai maŋŋil daid besset dearpat veaikepláhttii ja darvvihit dan dien geađgái ja beavdái. +Teakstabuvttadeami lassin oahppit vástidedje jearranskovvái mas ledje sihke persovnnalaš duogášgažaldagat ja čállingeavadiidda guoskevaš gažaldagat. +Festiválalágiduvvo skábmamánu gaskkamuttos juohke jagi ja lea Thailándda čakčagiitusfeasta. +Mun doaivvun ahte dát seminára čađahuvvošii Olav Dikkanen vuoiŋŋa mielde. +19:21 Cuoŋománu 16. beaivi 2015 Bargiidbellodaga stuorradikkejoavkku ođđa Boazodoalolávdegotti jođiheaddjis leat čielga jurdagat boazodoalu boahtteáiggi hárrái. +Jurddaš dál lea logi dutki virgáiduvvon sámegiela ovdánahttit. +Luodda nr. 12: Luodda Rávttošnjárgga campingas luddii nr. 11 Ikkaldasas (ođđa luodda) lea dihkkáduvvon ja almmuhuvvon gieldda ruovttusiiddus. +56 millijovnh saemien råajvarimmide suehpeden raejeste Sámediggeráđđi lea oktiibuot juolludan 55 992 900 ru doarjjan dearvvašvuhtii, ealáhusaide, gillii, kulturmuitosuodjaleapmái, kultuvrii ja máhttui 13.05 rájes 19.09 rádjai dán jagi. +Somby oaivvilda dehálažžan ahte ISF:s leat stivraláhtut Suomas ja Ruoŧas, go dat lea veahkkin nannemin ja čalmmustahttimin ISF internašunála sámi institušuvdnan. +Njuolggadus bálvalusain ja doarjjadoaimmain lámisvuođa vuođul 759/1987. +Ođđa ortnet doarju maiddái dakkár arenaid, fierpmádagaid ja ovttasbargoprošeavttaid mat váikkuhit dasa ahte sámi dáidda ja sámi dáiddárat promoterejuvvo eanet riikkaidgaskasaččat ja vuvdojuvvo riikkaidgaskasaš márkanii. +Mii oaidnit dušše násttiid mat leat davvi almmis. +Maiddái šearbmagovaid jođánis čájeheapmi dahká vuollil guovttejahkásažžii váttisin áddet dan maid oaidná. +SDS berre oasálastit nu guhkás go nákce digaštallamiin preassain, fágabláđiin ja interneahtas. +jagi huksejuvvui dušše okta viessu. +Son lea bajásšaddan Anárjogas ja dál lea seniorráđđeaddi Sámedikkis. +Sihke bártniide ja dievdduide láhččojit sápmelaš kultuvrras stuorra vuordámušat ovdamearkka dihte ealáhusaid joatkima dáfus, ja seammás maid stuorra kultuvrralaš noađđi. +Dattege geavvá máŋgii nu ahte oahppi ferte čuovvut oahpahusa amas gillii ja vel geavahit oahppogirjji eará gillii. +Doaibmaprográmmas čujuhit maiddái Suoma našuvnnalaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi ehtalaš ráđđádallangotti (ETENE) cealkámuššii 2016. +Juohke metállagávpebörša gullá iešguđetge gálvorádjui, LME copper inventory, Shanghai copper inventory ja COMEX copper inventory, mat dađistaga addet ođđaseamos dieđuid. +Maid dat bálvala. +Huksenášši: Guhkkodat ránnjá rádjái Čoavddasánit: Guhkkodat ránnjá rádjái, váidalus fylkkamánnii, áittardeaddji váidalanáigemearri Biera áigu hukset garáša iežas šilljui. +Go jápmán dievdu gahčai, de viehkaleigga nubbi dievdorievvár ja okta nissoniin eret báikkis. +Son bargá Norsk Lovkommentara ovddas gos sus lea ovddasvástádus earret eará lappekodisilla, finnmárkkulága, ja boazodoallolága čilgemiin. +4) Nammadit beroštusovddasteaddjiid - dábálaččat dálon meahcásteaddji, olgonastineallima, eanandoalu, boazodoalu ja mearreluossabivddu ovddasteaddji. +It is for the women to clean up this equipment and debris - - and again when the men are leaving on a trip the woman pack the equipment and food for them. +Sámi allaskuvlla kvalitehtasihkkarastinvuogádat čilge Sámi allaskuvlla strategalaš ja systemáhtalaš barggu kvalitehtain. +Nástegovaid ja násttiid namahusat Vuolábealde oainnát sápmelaččaid iežaset namaid násttiin ja nástegovain oktan čilgehusaiguin. +Sámediggi sáddii lassin dasa iežas árvvoštallama áššis DG:ii 12.12.2011. +Dihto artefávttat, dego gárvvut, doibmet sirdinsymbolan mearkkašumiide. +Atte positiiva máhcahaga. +Gulahallangaskaoapmin nuoraid gaskkas dákkár giella orru doaibmamingolmma mánáin ja illatiiva *viđa olbmuide, pro. +Buvtte konkrehta ovdamearkka mas čilget erohusa konnotašuvdna- ja denotašuvdnadási sisdoalus. +Sii bivde nu garrasit ahte vuotna measta guorranii. +Sáhtát atnit èálalaš mearkumiid loguid dahje eará birra vai muittát buorebut, muhto ieš èilgehus galgá leat njálmmálaèèat. +Registreret tearpma doabasiiddus Go manná Ásttoáigi ja faláštallan:álggaheapmi-siidui de oaidná ahte doaba gokčá tearpma maid háliidat lasihit. +50. +Stáhta geatnegasvuođat doahttalit, suodjalit ja doalahit eamiálbmogiid ja báikegottiid máhtuid, innovašuvnnaid ja praksisaid, mat ovddastit árbevirolaš eallinvugiid main lea meakkašupmi biologalaš máŋggabealávuođa suodjaleapmái ja geavaheapmái. +Olmmáivákki Duodjesearvvi ulbmil lea ee. seailluhit ja doalvut viddáseappot dán dehálaš kulturárbbi. +Dánsullasaš vealaheapmi sáhttá boahtit ovdan buot servošiin. +Riektačállima sáhttá hárjehallat máŋgga láhkai. +Dán dutkamuša materiála mielde eváhku ja 1960 - 70-loguid nuorat vásihedje sámegávtti etnihkalaš earuheaddji mearkan, go ledje dahkamušas váldoservodagain. +Doarjja sturrodat lea gitta 15% ohcci duohta gieldda divathattis. 2010' opmodatvearru lea čálihuvvon Gielddastivra lea mearridan čađahit opmodatvearu miehtá Porsáŋggu 2010 rájes. +Giella lea kultuvrra ja identitehta vuođđu. +ođđa buolvva giellaoahpaheddjiin ollásit váilu giellaoahpa vuođđomáhttu. +Dás geahččalan buktit ovdan oppalaš geahčastaga bohtosiin. +Daid oanádusat leat CI, CII ja CIII. +54). +Vuovdindujiin mearkkas oaidná, guhtemuš lea duoji duddjon, muhto dat dáhkkida maiddái duoji kvalitehta. +Hállabálvaleaddji Thore Haagensen tlf. 77 17 65 09 dahje mobiltelefuvdna 950 63 211. +Vuoiŋŋalaš bealit árbevirolaš dieđus eai leat nu almmolaččat ja jus árbevirolaš diehto- ja árvosirdin gártá almmolaš ásahusaid háldui, nugo skuvllaide, de lea várra ahte diehtu boatkana, nugo muhtin oahpaheaddjit balle. +01.06.2010 Stáhtaguossit Nederlánddas Majestehta Gonagas sávai eske ovdalgaskabeaivvi buresboahtima Nederlándda Majestehtii Dronnet Beatrixii Norgii. +Vuosttaš oasis leat duppalkonsonánttaid molsašuddamat ja nuppi oasis fas konsonántačohkiid molsašuddamat. +Álmmukdábe: Vuodna máhttá doarjjot ahte álgaduvvá systebma árbbedábálasj álmmukdábij suodjalime vuoksjuj. +Kategoriseren dagahii dan ahte nuppi kategoriijai sáhtii addit stuorit árvvu go nubbái. +Son gehččojuvvui hui jierbmás, doaimmalaš ja čeahpes nissonin ja son lei maiddái duođalaš ja válddálaš. +Gait ássiin lea eavttuhanriekti. +Gielddat muitalit ortnegiid birra geavaheddjiide, meannudit ohcamušaid ja bearráigehččet dáluid čuggestatiskamiin. +Nana searvvušlašvuohta vuhtto su ipmárdusa mielde das ahte maiddái eai nu lagaš fulkkiin sáhttá leat dehálaš rolla informánttaid eallimis. +Lean ráddjen dutkamuša guoskat Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllu (Kárta 1.). +Duoji árbevirolaš diehtu, eamidiehtu, sirdása boarrásot sohkabuolvvas maŋit bulvii dábálaččat duddjoma ja doaimmaid bokte. +Lea go dat ávkkálaš dan dilis mas mii leat dál? +Lang (1998), s. 26. +Sus guhte válljejuvvo lávdeduopmáriin, lea sihke vuoigatvuohta ja geatnegasvuohta váldit badjelasas doaimma. +sáhttet dohkkehuvvot ođđa sámi eallinvuohkin, muhto dat sáhttet maid dubmejuvvot stuorraservodaga ja sámi lihkadusa beales kopiijan, seaguhusbuvttan dahje dáruiduhttimin. +Palmstrøms vei 15Google maps 9915 Girkonjárga / Kirkenes Fáhkkabuhcciid vuostáiváldin lea rabas birra jándora Busseáiggit Girkonjárgga buohcciviessu Bussevuordinsadji lea njuolga váldouvssa olggobealde. +Jávohuvvan sáhttá mearkkašit dan ahte ášši ii dohkkehuvvo sámeservošis dahje dat dohkkehuvvo, muhto dan birra ii leat dárbu hupmat dađe eanet. + (Clark 1993; Pinker 2000). +Son čađahii PhD dáiddasuorggis Tromssa universitehtas. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/3-8626978;YLE, "Pussaavat saamelaismiehet liikaa joillekin", 22.7.2016, päivitetty 21.8.2017. +Dat maiddái hukse oktasaš riikkaidgaskasaš giela, mainna doaimmalaš dearvvašvuođadili ja dearvvašvuhtii laktáseaddji doaimmalaš dili sáhttá govvidit. +Son dohppii de mátketelefovnna ja dieđihii politiijai mii dál lei geavvan, ja sullii diimmu maŋŋel olleje politiijat sin lusa. +Dan mielde lámisvuohta boahtá ovdan dilálašvuođain, main ovttaskas olbmo doaimmat ja birrasa dahje oktasašgotti gáibádusat eai gulahala. +Golmma sohkabuolvva áigge lea vuohttimis duoji oahppama nuppástuvvan proseassan ja dan sáhttá buohtastahttit vuođđoskuvlema ovdáneapmái (gč. +Son muitala loahpas ahte dán ášši boahtá son čuovvolit, ja vuordá čilgehusa Sámedikkis. +Jeđđehussan ferte leat ahte boahtte jagi leat ođđa vejolašvuođat ohcat dan buori oahpaheaddjiohppui mii fállojuvvo. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Hjem"Siida"Sámegiella"Sámi giellaguovddáš Lávlungihpa mas leat teavsttat ja sárgumat. +Árbevirolaš sámeduodji lea álbmotduodji, mii lea gárggiidan duoji evolušuvnna bokte iešguđege duodjára kreatiivvalaš iskkademiid boađusin. +Moallarasttildeamis lea gámageahčči mii mearrida vuoiti. +Gonagas Olav V jámii ođđajagimánu 17.beaivvi 1991 Kongsseterenis Oslos. +Dovddus filosofa Wittgenstein lea govvidan dán duohtavuođa ná: mu giela rájit lea mu máilmmi rájit (Pinker 2007: 134). +Dás ovddasguvlui lea lunddolaš juohkit váikkuhusaid čuovvovaš málliide. +Oahpus ávkkástallat čuolmmaidčoavdinmetodaiguin, mat fállet studentii reaidduid plánemii, hábmemii ja bargamii. +Dákkár giellamáhtu dási eatnigielat olmmoš lea jo dábálaččat juksan guđajahkásažžan ovdal go boahtá skuvlii. +Vaikko vel min áigge audiovisuála mediamáilmmis olu dieđut bohtet govvan ja jietnan, de báhcá dattege álkit olggobeallái dat olmmoš gii ii máhte lohkat, ja dat gii ii máhte čállit báhcá čálalaš gulahallandilis ollásit olggobeallái. +Oahppit lávejit álggos imaštallat čállimis dakkár áššiid go omd. +Lea dárbu ságastit das, ahte maid mii heivehat muitalit ja čájehit iežamet olbmuide, nuoraide ja mánáide, dahje olgomáilbmiá, ja man muddui dás galgá oahpahuvvot viidásat ja čájehuvvot. +Fylkkaválgastivra galgá dohkkehit listoevttohasaid miessemánu 5. b. 2015. +Ietjá ájrrasa ja sadjásattja lidjin gájka álmmukriektá ja rijkajgasskasasj álggoálmmukriektá åvdemus ássjediehtte. +Artihkal 4. International Law Association, Interim Report: The Right of indigenous peoples at the Hague Conference (London: ILA 2010) 9-12. +Heajat biste golbma beaivvi ja ledje ollu headjaguossit. +Lapin maakuntamuseo, Rovaniemi. +Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi, sámi filbmačájeheamit ja sámi girjealmmuheamit Leat ollu doalut sámi vahkus, sihke campus Romssas ja campus Álttás. +Nu go Ávvir leage čállán juo ovdal, de lea Lango áiggiid čađa nuoramus Guovdageainnu suohkanstivrras, ja son lea maid historjjálaš ahte lea nuoramus gii goassege lea bissovaččat válljejuvvon ovdagoddái Guovdageainnus. +Muhto go soahti buollái 1864:s, de almmatge biehttalii ruoŧa ráđđehus doahttalit Gonagas lohpádusa. +Maŋŋil seamma eahkeda ledje mállásat Bårdshaug Hearráid gárdimis. +Dát latiin nagiellavuđot heive +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bargojoavku attii 6.5.2015 ráđđehusa evttohussii čállon evttohusa sahkankeahtesvuođa gáibádusa jávkadeamis. +Arctic Winter Games (AWG) ásaduvvá sjnjuktjamáno 4. gitta 10. Biejvijt Canada stádan, Whitehorse. +Battiste ja Henderson kritisereba eamiálbmogiid geahččanguovllus kultuvrra meroštallama juhkkon mearkkašumiid systeman, go dainna lea váttis studeret earaláganvuođa gittiid kultuvrraid siste ja daid gaskkas. +Nubbi fas spiehkastahkan dán sohkabuolvvas ii beassan duddjot áhku geahčen, gos duddjojedje olbmuide. +Dán jagi bođii ovdán Juoigiid Searvvi 2012 jahkečoahkkimis Ášši 11/12 Sámi Grand Prix - juoiganoasi gieđahallamis, ahte go gearddi uhcán luođit bohtet Sámi Grand Prix gilvvuide, sáhttá go JS dahkat maidege vai servet eanet juoigit mielde. +Ráva dahje -gohččun vealahit mearkkaša ovttaveardásašvuođalágas ovdamearkka dihte vealaheami dahje vealaheami ollašuhttimii addon oahpisteami, rávvaga dahje geatnegasvuođa. +Gielddastivra lea PIU bajimus ovddasvástideaddji, ja mearridit jahkásaččat ruhtajuolludemiid ođđafuomášumi ja nuppástuhttinbargui. +dárbbaš leat šat dušše olmmoš. +Dán kapihttalis gieđahallon láhkaásaheapmi ja vuoigatvuođat gusket sihke sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ovddasteddjiid, man dihte dat gieđahallojit dutkanraporttas ovdal guktuid unnitloguid dili suokkardalli kapihttalollisvuođaid. +14:55 Golggotmánu 17. beaivi 2016 Gánnáhahtti čiŋahit sápme­laččaid Čigŋás sápmelaččaid lea gánnáhahtti čiŋahit. +Mánáidsuodjalusjođiheaddji muhtin gielddas Finnmárkkus ja su isit, guhte lea doavttir, leaba áššáskuhtton go navdoba veahkaválddálaččat meannudan iežaska mánáid ja biebmománáid. +Sivvan leat árvalan riikkaviidosaš oahppolinnjáid guhkodaga ja guovllu unna populašuvnna (Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietintö 1987: 228). +Ássama vuođđun lea boazodoallu, guolásteapmi ja eanadoallu. +Ilona Rauhala Helssega universitehta +Dat mássjkedis ja oajvvás vuojnno rievddamusájda ja ådåájádallamijda la ájnas árvvo sámeæládusåvddånahttemin uddniga. +ON:id olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji lea meroštallan stáhtaide vihtta iešguđet geatnegasvuođa, mat dorvvastit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaid. +Tiemá: IT/teknologija, Luonndo ja diehto, Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak Juohket le buorre dáhpe. +Vaikko vuittii goalmmát háve, de ii loga leamaš álkes gilvun. 11:55 Borgemánu 02. beaivi 2016 SM loahpaheapmi Likšus Mihttu lea golmma buoremusaid searvái beassat Čáhcecrossa Heahtás Odne loahpahuvvo Ruoŧa measttirgilvvut (SM) čáhcecrossas. +Láhka transseksuála sohkabeali nannemis +Macmillan, London. +Ibid., Para 9. +• Dahkat stáda- ja bájkkeåvddånahttemplánav Sámen. +Ortnet mearriduvvo ja hálddašuvvo ássangielddas, muhto doaibmá olles riikkas daid báikkiin gos ortnet lea dohkkehuvvon. +- Vuosttamužžan áiggun giitit luohttámuša ovddas, logai Smuk sárdnestuolus maŋŋel go lei válljejuvvon. +Su oahpahanmálle lea hui erenoamáš ja dan ovddideapmái son lea geavahan jagiid. +Finnmarksløpet live-lávddi válddahalli, dolvvohalli ja movttáskahtti nuvttákonsearttaid beasat gullat Deanu Šalddis, Girkonjárggas, Vuonnabađas, Kárášjogas ja Álttás go beanaráiddut bohtet molii. +Duopmostuoluin lea danin dárkkistandoaibma ođđa lágaide dehe láhkarievdadusaide maid Stuoradiggi mearrida. +Maiddái 6-16 ahkásaččat besset sohkabeali divvundivššuide ja oažžut juridihkalaš sohkabeali +Lea ásahuvvon dakkár vierru ahte Sámediggepresideanta oasi Norgga sáhkavuorus Arktalaš ráđi ministtarčoahkkimis. +Okta informánta evttoha ahte LHBTIQ -servošiin sáhtálii loktet ovdamearkka dihte unnitlohkui gullevaš (dán dáhpáhusas sápmelaš) ovddasteddjiid, geat leat rahčan dáid fáttáid ovdii. +Snåasa: Snåasa lea lullisámegiela guovddáš guovlu. +Jus leat barggus, de fertet seammás muitalit bargoaddistat gohèèuma birra, nu ahte son buori áiggis beassá diehtit du jávkama birra. +1. Sátnejođiheaddji bálká galgá čuovvut álelassii 85% gustojeaddji stuorradihkkeáirasa bálkká. +6.3.1. +Musihkka ja lihkadeapmi, guldalit musihka ja luođi Drama. +Dáid aviissaid sáhtát lohkat báberhámis girjerádjosis: - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Content-Length: 11858 Last-Modified: Sun, 06 Apr 2014 17:33:26 GMT Connection: close Accept-Ranges: bytes 1. čállit cealkkakoda - dahje De rahpasa ođđa lássa gos lea fiskes sáhpán. +Dáid meroštallamiin eai leat váldojuvvon mielde visttit mat jávket. +geavaheami. +Navarsete lei vuossárgga čakčamánu 17. b. Girkonjárggas Davvi-Romssa ja Finnmárkku doaibmabidjoguovlu geahčadeami oktavuođas. +Sahtedohko bođii ovdan su bábirbumbbá skurppadettiin, ahte son lea ohcan maiddái duodjeveahkkeruđa. +Son sáddestii ohcama, ja golbma beaivvi maŋŋil de riŋgeje Vi Menn bláđis ja dieđihedje ahte son lea beassan mielde sin bláđđái. +Olusiid árgabeaigiella lea earálágan go normerejuvvon giella ja das sáhttet vel dábálaš sámegielsánit buhttejuvvot nugo ovdamearkka dihte hoppet, stupet, svømmet ja svettet dan sadjái go njuiket, buokčalit, vuodjat ja bivastuvvat. +Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša ja dan váljabeavdegirjji dohkkeheamis ja láhkan oktasašsoahpamuša ja dan váljabeavdegirjji láhkaásaheapmái gullevaš mearrádusaid fápmudeamis ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmos addon lága nuppástuhttimis, HE 284/2014 vp. +Dál lea 193 miellahtoriikka leat dohkkehan biokonvenšuvnna ja leat dakko bakte geatnegahttojuvvon čuovvut biologalaš šláddjivuođa seailluheami ja nanaguoddevaš anu mihttomeriid ja ulbmiliid. +Duodjeávdnasa (fága) vuođđun lea sámi árbevirolaš máhttu. +Matematihkkaáddejupmi duddjojuvvo sihke njálmmálaš ja čálalaš giela geavahemiin. +Seammás deaddilat + stuoridan dihtii teavstta dahje - unnidan dihtii teavstta. +Dain sáhtálii de válljet rivttes dahje heivvoleamos vástádusa. +Eanaš válgaáigodagain lea Sámedikki jođihan sámediggeráđđi man vuolggasadjin lea leamaš fásta parlamentáralaš eanetlohku dievasčoahkkimis. +Asp1965: 104). +Láhka ásahivččii eanagoddái geatnegasvuođa sihkkarastit dan ahte bálvalusat lágiduvvole sihke sisdoalu ja viidodaga dáfus lámisolbmo individuála dárbbu ja +Dat leat eanadagas jávrriid lahka, sulluin, njárggain ja váriin, dahje dehálaš fuođđobivdin- ja guollebivdinguovlluin. +Dát plánaevttohus ovttas evttohusaiguin mat bohte ovddalgihtiigulaskuddamis, leat vuođđun viidásat bargui ođđa plánaevttohusain mii biddjo almmolaš dárkkisteapmái. +Dalle ferte atnit nu gohčoduvvon positiiva sierrameannudeami. +Biigon eanaš ja mun johten ja áhkut, go mánáid vurde, mun šadden jorddamuret. +Norggas orrot sullii 16 500 Tyrkia stáhtaboargára ja norgalaččat geain leat ruohttasat Tyrkias. +Manne Ruoŧa bealde sámi oahpaheaddjit eai beasa lohkat sámegiela bálkkáin, nugo Norggas leat dahkan máŋgalogi jagi? +Lean gullan ákkastallama ahte dáid mihttomeriid ii leat vejolaš joksat, go váilot olmmošlaš ja ekonomalaš resursat. + (Universála giellaoahpa vuosteákkastallan, gč. +Mii leat veaháš hirpmástuvvan go oažžut jearaldagaid USA:s, muhto eat leat gal mainna ge lágiin fuolastuvvan. +Njulges dahje eahpenjulges vealaheami lassin vealaheapmi mearkkaša dán lágas maiddái heađušteami, lámisolbmuide oaivvilduvvon govttolaš vuogáiduhttimis biehttaleami dahje rávvaga dahje gohččuma vealahit. +Sámit ja inuihtat dovddahit julggaštusas makkár vuordámušat sis leat doaibmabijuid ja vuoruhemiid ektui maid máilmmikonferánsa galggašii mearridit vai álgoálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid nannen sihkkarastojuvvošii. +Gulahallangaskaoapmin giella doaibmá normála dilis álggu rájes vuos hállangiellan. +Ruvdnaprinsabára prográmma sisdoallu lei earet eará: Ruvdnaprinsabárra bođii Bulandet báikái diibmu 11.00 ja lei mielde doaluin Bulandet kapeallas. +Sus lea suopmelaš antropologain spiehkaseaddji oaidnu luonddu- ja eamiálbmogiin. +Dulkonbálvaluslága funkšuvdnan lea ovddidit dulkoma dárbbašeaddji vejolašvuođaid doaibmat ovttaveardásaččat servodaga lahttun. +Dákkár geavatlaš bargovuogit nannejit sátnemáhtu ja čalmmustahttet sániid dássemolsašumiid ja kásuserohusaid ovdal go daid gieđahallagoahtá giellaoahpa metagiela vehkiin semantihkkan ja morfologiijan. + (Lehtola 1994: 151, 153.) +Bargu doaimmahuvvo guđa bistevaš bargojoavkkuin maidda gullet čuovvovaš prográmmasuorggit: Sámediggi lea mielde Arktalaš ráđi Norgga sáttagottis ja searvá SAO-čoahkkimiidda ja ministtarčoahkkimiidda. +Butler oaivvilda ahte sohkabealli lea buvttaduvvon diskurssaid bokte doarjut dábálaš politihkalaš vuogádagaid ja lea diekko bokte muhtinlágan +Vuođđolága ovttaveardásašvuođa paragráfa ja ovttaveardásašvuođal��ga ferte heivehit ovttas sápmelaš kultuvrra suodjaleaddji njuolggadusaiguin. +Dat ortnet mo sániid ráhkadus čohkiida fonemain, gohčoduvvo fonotáksan (vrd. +Danin bivdit mii giellaberošteddjiid buktit cealkámušaid ovdal čakčamánu 30.b.2015. +Čakčamánu 1807 fallehii Englánda Københámmana ja doalvvui fanasveaga. +Geassemánu 19. beaivvi 2012s Sámedikkis Kárášjogas dahkkui šiehtadus gaskal Norgga Álbmotmusea, Kulturhistorjjálaš musea ja Sámedikki, máhcahit sámi kulturárbbi sámi museaide. +2. Diehtosiidda studeanttaid gaskkas. +Ruoŧademokráhtat, mat áigot ovddidit assimilerenpolitihka Ruŧŧii. + (Sturtevant 1972: 137 - 139.) +Guovllu hálddaša Sámediggi ovttas Várjjaga Sámi Museain, ja dat lea láhččojuvvon álbmogii. +Eira jurddaša ieš ahte iigo rektor leat doarvái roahkkat, muhto lohká seammás behtohallan go lea nu passiiva. +Áibbas ođđa oktavuohta ásahuvvui mii ii lean ovdal leamaš. +Biibbalis leat máŋgga ášši čilgejuvvon govaiguin. +Oránššain govastahtit iežasskáidnema ja dan mii lea bissehan huksenbarggu. +Čielggadeami mielde dát dárkkuha praktihkas dan ahte ovdamearkka dihte veajuiduhttinbálvalusaide gullevaš mánná gártá bajásšaddat dálá dilis suomagielagin. +Min guovllus leat eará muorjjit maid, nugo sarridat ja čáhppesmuorjjit. +Okta váldokonklušuvnnain raporttas lea ahte gielladoarjagat doibmet vuođđun giellabarggu lassáneapmái. +Ovdalis čilgejuvvon mállet leat oassái hástán medisiinnalaš mállii vuođđuduvvi medikála málle, mas lámisvuohta jurddašuv +Dát dáhpáhusat, dahje goit seammalágan dáhpáhus, lea boahtán ovdan Álbmotealáhuslágádusa dutkanossodaga Sosiála- ja dearvvašvuođadorvvu čilgehusas 75/2011 Saamelainen Kelan asiakkaana, Saamelaisten oikeudet ja +Sudno fárus leat máŋga stáhtaráđi ja stuora delegašuvdna mas leat norgga ealáhusaid ovddasteaddjit.y. Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega vuostáiváldin lei presideantagárdima luhtte eske iđđes. +Oahpaheaddjit ráhkadit vejolašvuođaid gánddaide šaddat smádáhkásin dahjege litnábun ja nieiddaide fas munnájin dahjege "tøffabun". +Dá lea nubbi beaivi Gonagasbára stáhtaguossástallamis Australias, ja soai leaba dál Australia stuorámus gávpogis, Sydneyas. +Dán oktavuođas lea sáhka eanet das, ahte skuvllat buktet ovdan jearaldagaid ja ožžot dutkis láidesteami, nu ahte sáhttet gávdnat buoret vástádusaid go okto. +Árktalaš sapmu čuohcá oainnádahkii Davimus osiin árktalaš guovllus lea muhtomin, vel jealahassan nai, sapmu badjin áimmus mii daguha ahte oainnádat lea heittot áimmus, ja go eatnamis geahččá, de albmi ii alihastte ii jealahas dálkin ge. +Dát ii luvve komišuvnna diehto-ohcamiid ovddasvástádusas ášši hárrái, muhto áššebeliid aktiivvalaš doaibman sáhttá dagahit ahte komišuvnna mearrádusat dahkkojit govddimus ja buoremus vuođu alde mii juo leaš vejolaš. +Faktavuđot ákkastallamis šaddá áššálašvuohta ja profešunalitehta, ja nu maid váddásat hilgut. +Dego ovddit logus bođii ovdan, gielalaš bálvalusaid oažžun lea leamašan hástalus sihke sápmelaš lámisolbmuid dearvvašvuođabálvalusain go maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitloguid mielladearvvašvuođabálvalusain. +), Culture and Cognition. +Goalmmádin dat juhkkojuvvo, dieđihuvvo, geavahuvvo ja sirdojuvvo ráidun, mii lágiduvvo sosiála gaskavuođain (social organization). +Finnmárkkuopmodat lea geatnegas cealkit oaivilis komišuvnna raportii ja konklušuvnnaide. +Ovddit oasis čilgejin, mo ovttasráđiid oahpaheddjiiguin hábmiimet ulbmiliid dán barggu láidehussan. +Šállošahttin lea go sámi girječállit eai beassan lávdái nu go lei ráhkkanuvvon ovttas sámi lágideaddjiin Ubmis. +Ráfájduhtedum huodnahij æjgádijn la riektá rádijda dåjmajs ja hoajddos ja gåktu åtsålvisáv hábbmit ja ássjegiehtadallamrutijnajda. +Gilvvut leat oasit gulolašvuođa Finnmárkku cupas, vuoitit leat dál válljejuvvon. +Maŋŋá go Bippala ledje jorgalan davvisámegillii 1895:s, de ledje eanaš sámegiela fágagirjjit. +Ollu sámi ruovttuin barget ain árbevirolaš doaimmaiguin. +Sámediggi ja earát (2017), s. 32-36. +Danne mii leat oaidnán dárbun ahte ođđa ortnegii galgá maiddái gullat álggahanstipeanda nuorra sámi dáiddáriidda, cealká ráđđelahttu Larsen. +Nubbi oassi lea SINTEF Dearvvašvuoda raporta Analyseren - bággen psyhkalaš dearvvašvuodasuodjalusas (gávdno dušše dárogillii: "Analyser av tvang i psykisk helsevern"), ja mielddusin leat diedut iešgudet bággenvugiid birra. +Oasseváldit: Bajimus lohkurádja lea logis 18.1 (tii. 9.00 - 20) ja 19.1 (tii. 9.00 - 16) Kursajođiheaddji: Charlotte Nilsen sinikka. +- Oahpahus hásttuha ságastallamii dan birra makkár molssaeavttuid geavahit ja makkár váikkuhus dain lea. +Dábálaččat lea dát dilálašvuohta áidna geardi olles jagis go Gonagas lea Stuoradikkis, ja lea áidna dilálašvuohta goas sihke Gonagas ja Ráđđehus, Stuoradiggi ja Alimusriekti leat čoahkis ovtta báikkis. +Ráfáidahttojuvvon visttiid eaiggádiin lea vuoigatvuohta oažžut bagadusa ja rávvagiid rievdadusdoaibmabijuid ja bajásdoallama oktavuođas. +Muital manne justa dasa liikot. +Beaivvi ovdal Barentsráđi čoahkkima, golggotmánu 14. b., doalai Barents Regiovdnaráđđi (BRC) iežas čoahkkima. +Gápmagiid ja náhkkegárvvuid goarrun lei dehálaš, go "ledje badjereaŋggat ja mánát, gáma dat gal maid adnui" (N1a). +Neahttabáikkis leat maid ságastallanbargobihtát. +Eaiggát ii dieđe sihkkarit goas skohter lea suoláduvvon. 12:31 Njukčamánu 18. beaivi 2016 Mázelaš Nils Klemet Egil Hætta vásihii ovddit beaivvi juoga maid ii leat goassige ovdal vásihan, Mázejogas jiekŋa luittii dego giđđat láve. +Dát máhttu lea álggos oppalaš jietnadatearuhanmáhttu, mii dasto gáržugoahtá giellaspesifihkka máhttun sullii logimánnosažžan. +Njuolggadusat, mat leat sámelágas §§ 3-2, 3-3 nuppi lađđasis, 3-7 ja 3-11, gustojit maidddái Romssa universitehtii. +Dat lea maiddái okta oassi duodjeproseassas. +Dat čielggada pasientta heivvolašvuođa ja válmmašvuođaeavttuid hormonalaš ja kirurgalaš dikšui. +Ohcciid gaskkas lei maid Charles Petterson, muhto son geassádii ohcamušas maŋŋá go lei eallán jearahallamis. +Moaitaga galgá vuođuštit ja sáddet Deanu gildii, Rådhusveien 24, 9845 Deatnu, dahje e-poastta bokte postmottak@tana. +Eanas áššit mat ollejit Guovdageainnu mánáidsuodjalussii bohtet politiijain, mánáin ja nuorain alddiineaset ja skuvllain. +Iešguhtege ášši analyserejuvvo journalisttalaš teavsttain ja studeanttaid iežaset čállosiin čoggojuvvon ovdamearkkaid vuođul. +Danin ledje olbmuin unnán vásáhusat ja ii gávdnon mearriduvvon seremoniija maid livččii sáhttán čuovvut. +- Muhto mii nu boahtá álo dan máilmmiloahpa maŋŋá. +Ethnoscience-ekologalaš geahččanguovlu lea adnon kultuvradeskripšuvnna, dihto kultuvrra govvideami refereansarápman. +EY) artihkkalii 12). +Muhto servodagas almmolaččat duojis ollašuvvet dálá nuoraide mihtilmas kultuvrra buvttadeaddji ja kultuvrra geavaheaddji rollat, go gákti, giella ja duddjondáiddut leat sirrejuvvon nuppit nuppiin. +Lea go son goddon vai lea go ieš soardán iežas? +Duodji ja ovdánahttin - 15. oahppočuoggát Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis Ođđa direktevra Sámi allaskuvlii - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +doaimmai Árktalaš guovddáža, Davvi unnitlogu- ja birasvuoigatvuođa instituhta dutki servodatdiehtagiid magisttar Laura Olsén, guhte lea bargan ovdal dutkin ja váldočállin Saamelaisten perinnetiedon huomioiminen ympäristöpäätöksenteossa (raporta lea jorgaluvvon maid davvisámegillii Sámiid +Dát dáhpáhuvai dan dihtii go eat lean áddehallan dulkkain. +Son vuittii diibmá maid, ja lea 2011:s maid vuoitán. +Lapsen oikeuksien komitea, Suomea koskevat päätelmät, 7.9.2011, CRC/C/FIN/CO/44-5. +Maŋŋil seremoniija ledje Gonagasbárra, Generálaguvernøra ja Lady Gosgrove čoahkkimis, ja dan maŋŋil lei almmolaš lunša gudnin Gonagassii ja Dronnegii. +Saba válljejuvvui vuosttaš sápmelažžan Stuorradiggái 1906:s ja son leai Bargiidbellodaga Finnmárkku áirras ja guolásteddjiid ovddasteaddji. +ja nu viidáseappot), de válljejuvvo dat alternatiiva maid eanetlohku servodagas +Mis leat maid stuolut maid sáhttit buktit sidjiide geat fertejit čohkkát. +Hallgeir Larsen, Girkonjárgga joatkkaskuvllas, lea ráhkadan oahppogirjjiid 2011:s, ja girjjit sisttisdollet maid dárkkistanlisttu ja oahppoplánaulbmiliid Jo3-ceahkkái. +Suomen queer-tutkimuksen seura, Säännöt, 2§ TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU. +Lágideaddjit hálidit heivehit doaimmaid ja bottuid nu ahte buohkat dovdet ahte sii leat ollislaš oasit joavkkus. +The Yogyakarta Principles, Principles of the Application of International Human Rights Law in Relation to Sexual Orientation and Gender Identity, March 2007, http://www. +Dainna hálidedje, ahte mánát oidnet oba duddjonproseassa ja besset leat olles olbmuid fárus bargguin. +Seammás heaittihuvvo nuoraid kulturkoarta ja dulkonbálvalusat dárogielas suomagillii. +Ja odne vuolláičállojuvvui maid ovttasbargosoahpamuš mii doarju Norgga Myanmara ambassáda ja UNESCO dehálaš ovttasbarggu. +Kárášjoga gieldda várreráđđealmmái Lisbeth Faltin lea Ávvirii geigen sierravuodjenlobiid maid Store Norske Gull AS lea ožžon diimmá geasi Ráitevárrái ja Suolomarrasii. +Dat dáhpáhuvvá 15 mánu maŋŋá go divodanbarggut álggahuvvojedje 15 mánu maŋŋá go Leavnnja vuodjanáldása divodanbarggut álggahuvvojedje de lahkona beaivi goas vuodjanálddis almmolaččat rahppo. +Loahpas leat golbma artihkkala sámegiela dili birra skuvlavuogádagas. +Dus ferte leat geavaheaddjikontu, vai sáhtát registreret tearpmaid. +Merustallamin ja árvvalusán Rijkkaantikvárraj dahká Sámedigge árvvaladdamijt ådåájggásasj sebrudagá gájbbádusáj ja kultuvrramujttoárvo gaskan. +Dasa lassin komitea lea fuolas oahpaheddjiid vátna skuvlejumis bargat lámis mánáiguin. +Sáhttá árvalit, ahte eváhkus gávttis bođii sápmelašvuođa signála, earaláganvuođa mearka, masa laktásedje goittotge badjelgeahččama ja olggušteami dovddut (ng. +Suoma, Svieriga ja Vuona Sámedikke li aktisasj orgánav ásadam, Sáme parlamentáralasj rádev. +Dronnet čuovui dien dilálašvuođa maid, gos lei earet eará fágaseminára ja panelaságastallan ruoná energiija birra. +Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš čielggadeapmi sierra vuođđolágamearrádusa birra, sámiid riektidili ja ovddasteaddji orgánaid birra geigejuvvui Justiisadepartementii geassemánu 15. beaivvi 1984 (NAČ 1984:18 Sámiid riektedili birra). +Dat ii datte galgga oktiige juohkit ođđa vuoigatvuođaid. +Dárkilis meroštallama lea váttis dahkat danin, go ii leat álo álki dadjat leago sáhka sierra gielas vai dušše suopmanis (gč. +Unjárgga gielddas leat máŋga jagi leamašan doarvái bargit go dan maid mánáidgárdeláhkaásahus gáibida. +Danin lea deaŧalaš álggu rájes jo oahpahallat bures metagiela dahje giela giela, ja dan oahppá buoremusat go dan beassá geavahit. +17:59 Ođđajagimánu 08. beaivi 2016 Stuora bálkkašupmái nammaduvvon Duiskkas Dan botta go artisttat Norggas gilvalit Spellemann-bálkkašumiid vuoitit, de lea sámi artista Elin Kåven áidna norgalaš gii lea nammaduvvon stuora bálkkašupmái Duiskkas. +Unjárgga gielda lea oadjebas ja buorre bajásšaddanbáiki. +Vega-sullot lea Helgelándda rittus Nordlánddas. 1037 km2 viiddu kulturduovdagii gullet sihke sullot, lassát ja mearra. +Dalle berre maiddá leat nu ahte leat báikki olbmot geain lea vuosttašvuoigatvuohta guollái. +Sámediggi lea evttohan ahte sámi giellalága ođastanbarggus váldojit vuhtii maiddái sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde ássi sápmelaččat ja sin gielalaš vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvan. +Otná beaivvi mielde galgá Presideanta maid deaivvadit Stáhtaministariin Jens Stoltenberg. +Áillohaš dovddai čatnasa guktuid guovlluide, ja Ivgubahta šattai ge su ođđa ruoktun go fárrii dohko bistevaččat 1996s. +Goluid seastima dihte ráhkaduvvui juohke speajal njealji bihtás oktan speajalin. +Ulbmilin lei sápmelaččaide Sápmi almmá riikkaid rájáid haga: giella, kultuvra, eana ja árvvusatnin máhcahuvvojedje. +Per Ivar beaggá maid go lea bálkkašuvvon filbmadahkki ja "Diddy Wah Diddy" nammasaš čuojahanjoavkku skandálarockejeaddji. +Buorre beaivi ! +Fuolla duodjedáidduid jávkamis bohciidii, go kurssaid ledje heaittihan. +Álgoálbmotnissoniid áidnalunddot ja negatiiva dili ferte árvvusatnit ja dohkkehit vai ovttadássásašvuohta sihkkarastojuvvo álgoálbmotservodagain. +Dubaias ásset birrasii 1000 norgalačča, oallugat sis barget shipping ja petroleumdoaimmain. +Dán láhkačuoggá dárkileappot čilgejeaddji ráđđehusa evttohusas muitaluvvo ahte olbmo transseksuálavuođa árvvoštallá máŋggasuorggat bargojoavku. +Dán sáhkavuorus háliidan ságastallat das mo sáhttá dulkot eanantearpmaid kultuvrralaš lingvistihkka čilgevugiiguin ja čatnat dan boazosámiid eanananu čilgemii mottiin ovdamearkkain iežan dutkamušas. +Duppalkonsonánttat sáhttet maid molsašuddat earalágán duppalkonsonánttaiguin. +Jus nu ii dahkko, lea máđii maid gitta suoidnemánu 1. beaivvi rájes 2010. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Dutkanbeaivvit čakčamánu 18.-24. b. Goalmmát jagi maŋŋálagaid lágiduvvojit dál Dutkanbeaivvit Davvi-Romssas. +Generáhtor lea dás min testema várás. +Eai leat dušše maŋimuš jagi doaimmat mat sáhttet leat vuođđun. +Digaštallet manne son lyrihkka lea dat šaŋŋar maid eanemus sámi čállit leat čállán. +Dutkamušastan leat informántan Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllu olbmot, guđet duddjojit, nappo duodjárat, geaid beaivválaš bargui duodji laktása. +Giellaoahpa oahpaheamis berre mihttomearrin leat duddjot giellaoahpalaš áddejumi. +Dan geažil sáhttet viessoeaiggádat šaddat máksit 25 proseanta eanet suohkandivadiid boahtte jagi. +Anna Tapio Gaup barggai 50 jagi guovllujorddamovran Deanus, ja 1960:s son oaččui Gonagasa ánsomedáljja silbbas barggu ovddas. +Stáhta loatnakássa ohcanáigemearit leat 15.11 (skábmamánu) čakčalohkanbadjái ja 15.03 (njukčamánu) giđđalohkanbadjái. +Vuođđolága 7 §:a momeanta 3 suddje olbmuid mielaevttolaš friddjavuođa rivvemis. +dat, mo Elin Baer bargá. +Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Ájastealli 5, 9520 Guovdageaidnu/Kautokeino Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea stáhta joatkkaskuvla. +Ovdánahttinbargguid sáhttá čohkket muhtun surggiide. +Unjárgga gielda lea Finnmárkku fylkkas ja gullá Várjjat regiovdnii ja sáhttá ge gohčodit guovllu uhca Davvikalohtažin. +Dát dagahii dan ahte ráđđehus ja sámi organisašuvnnat sohpe ahte dát galget čielggaduvvot lagabuidda. +Máŋggadáfot vealaheami buoret vuhtiiváldimis ja dan dehálašvuođas lea cealkán earret eará dutki Johanna Kantola iežas cealkámušas juo 2008. +Ruđat geavahuvvojit doppe gos lea eanemus dárbu. +Mundy ja Compton adniba dieđu diehtima, individuála kognišuvnna proseassan. +Dálkkasdiehtaga diskurssat váldoje jođánit atnui viidát earánai oktasašgotti osiin. +Brekkes leat goitge buorit vuordámušat Biedjovággái. +ŋaid, mat leat veahkehan sin álbmogiid ceavzima. +Mii leat dál divvume ja buorideamen detaljjaid. +Sammallahti (2005: IX) váldá girjjistis +maiddái evttohan ahte EU:a dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa guoski +Dákkár ovttagielaga dovdomearka lea ahte gillii eai seaguhuvvo ovdamearkka dihte eambbo go dakkár nuppi giela sánit mat leat cieggan ovttagielat giellabirrasa giellageavaheapmái ja leat sajáiduvvan loatnasátnin. +Muitte áimmakuššat koartta ja váldde dan fárrosat go vuolggát jienastit. +Lásságámmi rahppojuvvui almmolaččat go Ruvdnaprinsabárra leigga doppe guossin, ja lea dál rabas dáiddáriidda ja dutkiide geaid bargguin lea sámi sisdoallu. +), Sami Culture in a New Era s. 86 - 108. +Dán jagáš nuorra dáiddár lea 25 jahkásaš dáiddár Inga-Wiktoria Påve. +Lean oaidnán albasa ovdal, áibbas lahka, nu ahte mun dieđán makkár dat lea oaidnit, muitala son. +Okta informánta muitala ahte nuorabun son dovddai ahte olbmot dušše bálko su ovtta virgeoapmahaččas nuppi lusa. +- Gažaldat lea masa bidjá deattu, leago daid vistiide, dan doaimmahussii vuoi dan báikái. +Fáddá lea válljejuvvon Norgga vuođđoláhkaávvudeami 2014 duogážiin. +Orru čájeheamen ahte easkka go lea juksan dihto giellaáddenmuttu, de televišuvdnage sáhttá leat giellaoahppama gaskaoapmin. +- Go namma lea "Viidon sieiddit", de vurden, ahte lea siiddiid birra sáhka. +Lapin yliopisto, Rovaniemi: Lapin yliopistopaino, väitöskirja (2014), s. 88-97. +Hopp til hovedinnholdet på siden 25. June 2015 av Trond Are Anti Deanu gielda bivdá nammaevttohusa ođđa Deanušalddi vuođđoskuvlii. +Guldaleaddjin ledje Majestehta Gonagas ja 200 Norgga ja olgoriikkaid ealáhusbargosurggiid ovdadsteaddjit. +Smith (1999: 117) gohčoda árbevieruid heiveheami ođđa dilálašvuođaide transformašuvdnan ja atná dán dehálaš oassin dekoloniserenproseassas. +Čállinvugiin main lea systemáhtalaš oktavuohta grafema (bustáva) ja fonema (jietnadaga) gaskkas, syntehtalaš oahpahanvuohki (oasis ollisvuhtii) lea álkit čađahit go dakkár čállinvugiin main leat olu spiehkastagat maid ferte bajil oahppat. +Muhtun doaibmabijuide sáhttá gáibiduvvot plánen ja sierralohpi njuolggadusain. +Čujuhusas: https://rainbow-europe.org/country-ranking. +Čuojahanjoavkku vuođđudedje Tromssas mannan jahkečuođis, ja dat lea ilbmadan guokte skearru, ja dasto vel čađahan loguhis ollu konsearttaid. +Čuoigi (= dahkki) juvssai viehkki (= čuozáhat) +Fuomáš ahte visot máttatiippain lea ovttaidlogu illatiivvas gievrras dássi. +Sámediggeráđđi lea maŋimuš áiggis bidjan fokusa sámi mánáid vuoigatvuođaide stuorra gávpogiin, dan ektui ahte sis livčče oadjebas ja buorit bajásšaddan eavttut. +oahpaheddjiide, geat ieža bajásšattadettiin leat vásihan jávohisvuođa dáid rituálaid hárrái, lea lunddolaš leat várrugas. +Son ovddidii ja jođihii bearašfitnodaga Ferner Jacobsen ovttas vieljainis. +muitui ja jurddašeapmái eambbo go dássážii lea leamaš dábálaš jurddašit. +Finnmárkku fylkkagielda vállje IKAF Finnmárkku fylkkagielda lea mearridan geavahit IKAF:a (Gielddaid gaskasaš arkiiva Finnmárkkus) arkiivabálvalusaid. +Suomagielat sáni jorgalus MOT-Sátnegirji. +Leago vejolaš mihttidit ovtta giela dili +Hástet stuorráid ja smávváid searvat Boazoálbmogiid 4. máilmmikongreassa oktavuođas háliidit čájehit sámi ja davviguovlluid čehppodaga. +Dan sáhttá várra juohke okta smiehttat, mun iešge, ahte mo sáhtašii buorebut doaibmat, lohká son. +Čujuhusas: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=69310&GUID={0AFC392E-12BD-41C4-927C-257A392DB382}; Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Grano Oy, (2014), s. 68-69. +Gávccát kapihttalis leage oahpaheddjiid ovddidanbargguid birra sáhka. +Muhtun álgoálbmotjoavkkuide lea ođđaáigásaš searvevuođaid ovdáneapmi leamašan diehttelassan, ja earáide lea servodatrievdan dagahan čoavddekeahtes váttisvuođaid ja leat vásihan ahte eai hálddaš ođđa áiggi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sámi Giellaguovddáš lea Gáivuona suohkana ossodat, ja lea sámegiela oahpahus- ja máhttoguovddáš. +Friis 1856; Nielsen 1979). +Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus, Anár. +Sátnedárkkistanprográmma fuomášuhttá 78% čállinmeattáhusain, ja 82%:s dain dáhpáhusain, de prográmma fállá čállái rivttes hámi. +Dán evttoha maid Traseka ságajođiheaddji Panda Eriksson. +Ferte leat ollisvuohta, nugo Shirley čuoččuhii. +Dutkamuš lea oassi nákkosgirjjistan, man fáddán leat nuortalašgiela giellakontávttat. +Ávvir jearrá leansmánnis goas nubbi veagalváldin galgá leat dáhpáhuvvan, ja gos. +Stáhtaguossástallamat Gonagas Olav ráđđenáiggis Gonagas Olav vuostáiválddii eatnat stáhtaoaivámuččaid ja finai ollu stáhtaoaivámuččaid guossis dan áiggis go son lei Norgga Gonagas. +sáhte leat sáni álggus, muhto nj gal sáhttá, omd. +Antropologalaš semiotihkka oaidná kultuvrra kommunikatiivvalaš iđan. +Muhto ekologiijas lea maiddái jurdda, ahte vuogáidupmi lea dárbbašan ee. +Skuvlamatematihkka man vuođđun leat praktihkalaš ovdamearkkat oahpes birrasis, duddjo oahppi giellamáhtu ala. Vuođđorehkenastinvugiid hárjehusain leat olu bargobihtát maid loguid ja matematihkkasymbolaid lassin leat sihke sánit ja teaksta. +Friis lei sáme- ja suomagiela professor Oslo universitehtas jagi 1866 rájes. +-graden. +Muhto dákkár bargovuohki ii soaitte álohii heivet buohkaide. +Sihke sápmelaš lámisolbmuid ja sápmelaš seksuála- ja +Dat lea eaktun ahte suodjaleapmi čielgasit lea ráddjejuvvon ja dássejuvvon. +Dalle soai finaiga Østfold fylkkas. +Mii váldit maiddái oktavuođa sámi visttiid eaiggádiiguin ja juohkit dieđuid prošeavtta ja kulturmuitolága birra. +2003:a cuoŋománu ovddidii Bondevik II ráđđehus finnmárkolága láhkaárvalusa. +Herggiid ii galgga barggahit badjelmeari, baldalit dahje bágget, muhto meannudit daiguin váibmoláđđásit. +- Dá lea áigumušsoahpamuš maid mii leat guhkit áigge háliidan. +Rektorteam Gunvor Guttorm ja Line Kalak leaba válljejuvvon Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa symposia 2.-3.2.2016 Romssas - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Nu ahte mii fertet dál duođas váldigoahtit narkoleavvama, lohká Guldbjørnsen. +), Taito s. 51 - 58. +Norgga rievtti vuođul lea maiddái lohpi váldit vuhtii individuála beliid go ráŋggáštus mearriduvvo. +Ii leat áibbas čielggas man gallis dán joavkkus čuojahit go lávddi alde molsašudde gudas gitta logi olbmui. +Prošeakta lea ovddidan fierpmádatovttasbarggu máŋgga sámi ásahusain miehtá sámi guovllu ja ovddidan iežaset vugiid mo duođaštit, seailluhit ja ovddidit sámi árbedieđu. +Oahpponeavvu lea luonddufágii, muhto dan sáhttá geavahit maid eará fágaide, ovdamearkka dihte sámegieloahpahusas. +Árgivuohta bo +Suoma-ugralaš gielat ja sámojedagielat leat seamma sohkii gullevaččat ja dat árvaluvvojit leat sierranan jo badjel 6000 jagi dassái. +Almmáiolmmoš oažžu dalán gullat, jus lea veháge almmá boahkána haga. +Ethnoscience oarjemáilmmi dutkit leat "gávnnahan", ahte iežaset dieđuin (knowledge) ávkkástallamiin eamiálbmogat leat ceavzán don doložis báikkálaš birrasiinnis ja leat duddjon kultuvrralaš identitehtaset. +Dás oainnát filmmaža das makkár ođđa šaldi šaddá olggosoaidnit: - Šaldetoardna mii šaddá 95 mehter alu ja mas galgá leat miellagiddevaš čuovgadesigna, dagaha ođđa šaldi eananmearkan. +Sáhttá maid vejolaš ahte lea albbas mii Čábárdusjogas lea oidnon. +Son fitná NAV kantuvrras ja bivdá veahki gávnnahit makkár bargu heivešii sutnje. +Servodatdieđagoahtái gullet čuovvovaš oahput; Manin lea dehálaš váldit dáid oahpuid? +Nilsen ii leat nu sihkar ahte duostá go movttáskit go lohká fertet oaidnit lassána go šat eanet. +Semiohtalaš mearkan dat čájeha kultuvrii gullama, etnihkalaš duogáža ja identitehta. +Diggegotti duomus daddjo ahte geaidnobarggut leat bissehuvvon dálvvi vuostá, nu ii leat dárbu gaskaboddosaš ortnegii nággovuloš riektedillái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gálddu stivra (Govven: Sergey Gavrilov) Stivra lea Gáldus alimus dássi man Ođasmahttin- ja hálddáhusdepartemeanta ja Sámediggi nammadeaba ovttas. +Soađi maŋŋil rievddai badjeolbmuid árbevirolaš orrunvuohki. +The terms one learns are a rich of experiences and associations. +Vuosttáš geardde ođđa áiggis lea olles Porsáŋgu čohkkejuvvon ovtta "kulturriikii". +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá dutkamuša lassin sámegielaid boarrásut seksuála- ja sohkabealleunnitloguide čujuheaddji terminologiija dutkamušat eai gávdno. +Sápmelaš lámisolbmuid dáfus soahpamuš dáhkida +Dán oahpu maŋŋá mánát movttáskit roggat lasi dieđuid iešguđetlágan gálduin nugo musea diehtovuorkkás. +IT-ráđđeaddi lea maid mielde gieldda webdoaimmahusas. +Manaime doaktára luhtte vahku áigi, dalle duođaštuvvui ahte sutnje lea šaddan allergiijaástmá, muitala Skum. +Čállit sáhttá maid mearkkašit luddet dahje sárggastit. +Muhto go Marta Hoffmann 1955 bođii Norgga Álbmotmuseas, de easkka álggii rátnogođđin fas addit dietnasa. +Prošeakta lea akšuvdnadutkanprošeakta ulbmiliin ovdánahttin sámi kulturvuođđuduvvon oahppanarena ja oahppandoaimmaid. +Muhto Gonagasas Oscar I lei luohttámus arkitektii ja divttii Nebelong joatkit barggu. +Son lea maid vurken buot prográmmaid sierrá máhppii, nu ahte lea álkit installeret maid eará geavaheddjiide, dego Miljai ja Petrai, jos lea dárbu. +Seammás go SESAM lea HSL fakultehta oassin, de galgá guovddáš maid ain leat mielde fuolahit universitehta sámi ja eamiálbmotfáttáid ollislaš dutkan- ja oahppodoaimma, fakultehtarájáid rasttildeaddji fágalaš ovttasbarggu álggaheami ja koordinerema bokte. +Ulbmilin lea deattuhit ahte lámisvuođain eai dárkkut dan ahte olmmoš ii livčče lámisvuođas fuolakeahttá sihke dievasválddálaš ja doaibmaválddálaš olmmoš. +Dát analysat dahje govvádusat eai veardiduvvo mange eará almmolaš klassifiseremii, mii lea hutkojuvvon ovddalgihtii duon kultuvrra dutkamis. +Dáin viggamušain fuolakeahttá lámisolbmot máŋgii olgguštuvvojit servodagas, daningo sin atnet ávkkeheapmin. +Buotlágan eastagiid jávkkadeapmái oktasašgottis galggalii giddet eanet fuomášumi ja maid bargat dili buorideami ovdii. +Čállingiela oahpaheami juohku analyhtalaš ja syntehtalaš metodan heive buoremusat teorehtalaš lahkonanvuohkin lohkan- ja čállinoahpahusa guorahallamis. +Gii galgá ovddasvástádusa guoddit? +Hopp til hovedinnholdet på siden Luossabivdu Porsáŋggu jogain lea álgán. +Committee on the Rights of Persons with Disabilities, Concluding observations on the initial report of Guatemala, 30 September 2016, CRPD/C/GTM/CO/1, Para 15-16. +Go geahččá dárkileappot mo bustávvageavaheapmi lea sániid dásis, de boahtá ovdan eará ortnet. +Virgái gullá maid almmolaš dearvvašvuođabargu ja gozihanbarggut. +Indias sii leat fitnan earret eará Jodphuras Rajastanas ja Dzongus Sikkimas. +Direktiivvat sáhttet leat ovdamearkka dihte dakkár cealkagat go Boađe fal!, Doai +Doarjja lea oaivvilduvvon riikkaoasi organisašuvnnaide mat organiserejit hutkkálaš ja/dahje bargi dáiddáriid. +Kulturmujttolága baktu galggi kulturmujto ja kulturbirrusa bisoduvvat gálldon diedojda, vásádusájda ja iesjdåbdduj, ja adnoresurssan boahtteájggáj. +Løvold (2014), s. 64 -67. +Foucault (2010), s. 34-40. +Sámediggi lea bivdán kommišuvnna leat dihtomielalaš nissonperspektiivva ektui dán barggus. +Geahča buot juogaduvvon resurssaid. +Sámi allaskuvlla studeanttat Ijahis idja riemuide - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Suomas lihkadanfriddjavuohta lea dorvvastuvvon vuođđolága 9 §:s. Vuođđolága 9 §:a momeantta 1 mielde Suoma riikkavuložis ja olgoriikka olbmos, guhte orostallá Suomas lágalaččat, lea vuoigatvuohta johtit riikkas ja válljet ássanbáikki. +Nuoramus sohkabulvii gákti ja giella leat dehálaš gaskaoamit, mainna duddjojit kulturidentitehtaset. +Bergman & Lindquist (2014), s. 85-97. +Geometriijalaš gáiddusvuohta ja abstrákta dáiddahápmi lea guovddážis su čuolahusain. +Mánáidgárddi ohcanskovi deavdinbagadusat Buot Sámi allaskuvlla registrerejuvvon studeanttat, sii geat leat ohcan oahpposaji Sámi allaskuvllas ja earát sáhttet ohcat saji mánáidgárddis. +Mudden čalmmustahttá erenomážit čuovvovaš fáttáid ja areálaid: a) Areála muddejuvvon almmolaš ulbmiliid várás: mánáidgárdi ja bargogirku Ringveienis. +Ságastallan dán dáhpáhusa birra sirdásii oarjeuvssas davviuksii. +Áilu dattege ii lean dušše min sápmelaččaid Áilu, son berostii buot álgo-álbmogiin, ja su dovde miehtá mailmmi. +Olbmot ledje coggan beaskkaid ja gávttiid, vulgehan sii dálvvi vuostá máttás. +Árkkabiejve dåjma li danen ájnnasa, gå hábbmiji mánáj ietjasa dádjadusáv aktijvuoda birra, ja gåktu buoremus láhkáj iehtjádij vuosstij liehket. +Doaivvu sáhttá gávdnat seavdnjadamos sajisge." +Sámediggi ja Sámeráđđi ovttasbarget soames riikkaidgaskasaš áššesurggiin, ja leat goabbatlágan rollat nu ahte nubbi dievasmahttá nuppi. +Dán ortnega ruhtada Finnmárkku filkkagielda ja Sámediggi. +Goappešat riikkaid našunálalávlagat lávlojuvvo, ja dasto inspiserii Gonagas Harald gudnigardena, man dilálašvuođa láidesteaddjin lei Presideanta Niinistö. +4-jagáš dábálašoahpaheaddjeoahppu. +Buoridan dihtii vejolašvuođa geavahit bálvalusa eanadoallusadjásašbargguide, de mii almmuhat eanadoallosadjásačča ođasmahttojuvvon bargovuorroplána. +Dan sadjái lea son govvidan čalbmeravkanlanbottu go Gonagas čohkká ja vuordá ruvdnenstuolus, das leat maid mielde su golbma máná, Prinseassaguovttos Astrid ja Ragnhild ja dalá Ruvdnaprinsa Harald. +Cealkámuš gulaskuddamii galgá čállot skovvái mii lea mielddusin. +Sij li guhtik artihkkalav tjállám konfirmásjåvnåj, sáme mánnávuoda, ja jábmemja hávddádimdábij birra. +Buot oahppit álget vuossárgga borgemánu 22. b. tii. 08.30. +Jovnn'Ovllá lea áŋgiruššan sámi servodagain ja dujiin. +Mii guoská sátnemáhtu mearkkašupmái lohkanáddejumi ektui, de leat dutkanbohtosat oalle ovttaláganat: buorre lohkanáddejupmi eaktuda buorre sátnemáhtu dan mearkkašumis ahte dovdá olu sániid ja máhttá geavahit daid. +Allardt ja Starck (1981) árvaleaba Liebkind (1988: 43) mielde, ahte árbevirolaš servodagain, main olbmot gullet jovkkožiidda, eai olbmot leamaš nu diđolaččat etnihkalaš solidaritehta dovdduineaset. +Maŋŋel 1906 lea Stiftsgården birastahttán Gonagas Haakon VII, Gonagas Olav V ja Gonagas Harald V ruvdnen- ja sivdnádallanfeastadoaluid. +Guokte 500 kruvnnu sturrosaš attádatkortta ja logi FYSAK-báiddi, akta báidi juohke girjjis, leat vuorbáduvvon. +muhto Ruoŧa bealde ferte geaktit gahčanpartihkkala (omd. +Dál lámisolmmoš ii +Áššit mat leat meannuduvvon leat ee. +Davvinjárgga maritiibma fágaskuvla ja joatkkaskuvla Davvinjárgga maritiibma fágaskuvla ja joatkkaskuvla lea viidáset fievrrideapmi Stáhta Guolástanfágaskuvllas Honnesvágis. +Gova leat addán skeaŋkan Davvi-Trøndelága, Norlándda, Romssa ja Finnmárkku fylkkagielddat Sámediggeviesu rahpama oktavuođas skábmamánu 2. b. 2001. +1. Čoahkkinbuhtadusat šaddet ná: a) Ovdagottemiellahttu kr. 700 juohke čoahkkimis b) Gielddastivramiellahtu kr. 800 juohke čoahkkimis c) Eará lávdegottemiellahtut kr. 600 juohke čoahkkimis 1. Rusttegiid ja doaluid opmodatvearru biddjo alimus máksindássái. +Jåma čujuha loahpas dasa ahte nationála johtolatplána áigumuš lea ođasmahttit linnjafierpmádaga vai gálvo- ja olmmošjohtolat buorrána Nordlandsbanenis. +Áigemearri buktit evttohusa lea ođđajagimánu 31. beaivi 2014. +Gaup@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. + (Maid olmmoš diehtá) +Duodjemearkkain suodjalit "duodjekultuvrra", nu ahte dan sáhttá buvttadit dušše dakkár, geas lea dohkkehuvvon kompetensa. +Norggas leat čállán fáttá birra muhtin artihkkaliid., Jagi 2009 norgalaš Fafo- dutkanlágádusa almmustahttán dutkamuš Lesbiske og homofile i Sápmi. +Muitalusas lea guovddáš sadji árbevieru sirdimis ja ođđa dieđu háhkamis ja ráhkadeamis - ja mánát maid hárjánit guldalit dárkilit ja ieža muitalit. +Daláš Bajásšaddan- ja kulturlávdegoddi (OKU) mearridii čoahkkimis 21.03.2013 juohkit váldogeainnuid Deanu gielddas dušše guđa oassái. +Raavrevijhke tjielte lea máŋga jagi lasihan bálvalusfálaldaga sámi gielas ja kultuvrras. +Kongsseterenis čuvvot dábálaš leavganjuolggadusaid ja levgejit Našunálleavggain sotnabeivviid ja almmolaš leavgabeivviid. +Vaikko lea váttis einnostit boahtteáiggi, de lea dat maid hui gelddolaš. +Davvi guovlluin šaddá buoret dilli eanadollui. +Measta 7 tiimma iskojuvvui skuvla mo skuvlla kvalitehtasystemaid diehtu mášiinnaid ja rusttegiid siskkabeal lea. +Gonagas nammaduvvui gidnidoavttirin dien universitehtas, mas leat lagas čanastagat Norgii. +Ungdomsinformasjonen - Infonuorra UngInfo lea diehtofálaldat nuoraide, ja dat muitala earret eará dearvvašvuođa, oahpu, barggu, juridihka ja ekonomiija birra. +Sii ohppet, ahte das ájačázis lea erohus dan čáhcái, mii kemikálalažžat lea buhtistuvvon (klorejuvvon). +Panelas čohkkájit earret eará Ođasmahttin- ja hálddahusdepartemeantta stáhtačálli Ragnhild Vassvik ja Sámedikki presideantaevttohasat Vibeke Larsen ja Aili Keskitalo. +Sii maid ollašuhttet doaimmaid, vai lámisolbmot besset návddašit dán vuoigatvuođas beaktilit ja ovttaveardásaččat ovttas earáiguin. +dat manai +Dát oahpaheaddji dovdá, ahte sutnje lea stuorra noađđin oahpahit ja nannet mánáid sámegiela ja de vel galgá leat iežas kollegaide gielladoarjjan, birrasis gos sámegiella lea nu rašis dilis. +Vuosttaš ovttaskasváidda, mii bođii lámisolbmuid vuoigatvuođaid komitea gieđahallmii, guoskkai lávvaráhkadeami ja govttolaš vuogáiduhttima gaskavuođa. +Pasientalága 3 § eaktuda ahte pasientta eatnigiella ja kultuvrralaš duogáš váldojit vuhtii divššus vejolašvuođaid mielde. +Vuođ đo rehkenastinvugiid tearpmaid geavaheami girjáivuođa oaidná maid dohkkehuvvon sátnelisttus mas maid leat synonymat: addišuvdna/lasiheapmi, eretváldin/subtrakšuvdna, juohkin/divideren, geardun/multi +Barggojuogos gávnaj vuodo ja dárbbo le nuorttarijkaj sámekonvensjåvnnåj ja dát barggo luluj joarkket ássjediehttenammadusáv nammadijn manna lij mandáhtta sjiehtadallamoajvvadusáv buktet. +Sámiráđđi lea sápmelaccaid oktasaš sorjjasmeahttun kulturpolitihkalaš ja politihkalaš ásahus, mii doaibmá Norgga, Ruota, Ruošša ja Suoma sámiid organisašuvnnaid oktasašbargoorgánan. +Dáid áigodagaid gaskkas lea vuođđudusa áigumuš doallat viesu rabasin vissis áiggiid nu ahte olbmot besset fitnat doppe. +Fylkkadiggi juolludii 489 miljovnna ruvnno divodit geainnu mii manná Idjavuonduoddara badjel. +Julggaštusa sáhttá atnit oktan deháleamos riikkaidgaskasaš julggaštusain, main lea leamašan positiiva ja ovddideaddji váikkuhus nu ahte máŋggadáfot vealaheapmái leat giddegoahtán eanet fuomášumi. +Čohkket dieđu guđelágan doaibmaortnegat ja stipeanddat leat gávdnomis árbevirolaš luohtefáddái ja juigiide. +'Šiljus lea biila.' +Gaskamearálaččat lea maŋimuš viđa jagis 10 olbmo duššan johtolatlihkohisvuođain jagi vuosttaš vihtta mánus. +Visti lea hábmejuvvon vuollegis beallegierdun guovtti gearddis gos lea Sámi sierrabibliotehka, resepšuvdna, čoahkkinlanjat ja sullii njealjelogi kantuvrra. +Dasa lassin geahpedišgohte 1990-logus psykalaš doaimmashehttejuvvomiid ja psykiatriijalaš buhcciid institušuvnnaid, ja fuollaovddasvástádus bázii gielddaid háldui. +Kursa loahpahuvvui eahketkonsearttain hoteallas, gosa bohte 70-80 olbmo ja gáibidit filbmejeaddjis dan filmma/CD mii lohpiduvvui Juoigiid Searvái. +Son lea giddagasas olbmuid dásseárvvu miellačájeheami dihte, jáhkku maid lea árben iežas váhnemiin, geat maid oaguhuvvuiga ja giddagassii lássejuvvuiga iežaska opposišuvnna geažil. +Informánttaid ássanguovlu (Autoilijan tiekartta 2003). +Sámediggi lea bargamin Ráđđehusa duŧkandieđáhusa čuovvolemiin, ja dasa lassiin vel Butenschønlávdegotti árvalusaid čuovvolemiin. +Norstrand, Tonsenhagen ja Nøklevann skuvllat vácce ovddemusas dán jagi toga. +2. Árbediehto-guovddáža ráhkadeapmi, maid Sámediggi ruhtada. +Etnográfalaš dutkamušain dat lea sirdojuvvon báikkálašvuhtii (locality) meroštallat vuođđorefereansaráma. +Nuorra doavttir muitala suohkana leamaš árrat gozui alde ahte son lea lohkamin doavttirin. +álggahuvvon, vaikko dat lea ain gaskan. +Sámi allaskuvlla direktevra lea Maaren Palismaa. +), Anthropologists at Home in North America. +Searvi lágidii lunsjakonseartta, juoigankonseartta, workshopa ja ságastallama luođi birra, njukčamánus 2014. +Hopp til hovedinnholdet på siden Molsumin čáhce- ja rufebohcciid Meierigeainnus Porsáŋggu gielda lea molsumin čáhce- ja rufebohcciid Meierigeainnus. +Jus cealkámušat gálget ollet leat mielde ohcamušas, de lea áigemearri cuoŋománu 1.b. 2015. +Logaldalli Skaidra Trilupatyte (Art historian &Art Critic) dadjá juoga dáiddahistorjjá ja dáiddakritihka birra ja gidde fuomášumi kultuvrralaš doaimmaide mat ledje guovddáš ja nuorta Eurohpás "galbma soađi áigge". +Gárvodeamis sáhttit lohkat olbmo duodjekompetenssa, dan mo olmmoš hálddaša čiŋadeami, iežas soga dahje servoša árbevieruid. +Gonagasbárra geavaha dávjá Gonagasskiippa "Norge" go mátkkošteaba norgga riddoguovlluin. +Sámediggi mearrida sámegiela oahppoplána, vuođđoskuvlii ja joatkkaskuvlii, ja oahppoplána duodjái, boazodoallofágii ja eará earenoamáš fágaide rávisolbmuid várás, Girko- ja oahpahusdepartemeanta mearriduvvon rámmaid vuođul. +Sániin queer sáhttá čujuhit iešguđegelágan áššiide iešguđet konteavsttas. +Sutnje lea addojuvvon Gonagaslaš Norgga St. +Ii stáda ge sáhte mannat orohaga sadjái, orohat ferte váldit vára iežas beroštumiin, dadjá Gaup. +Interetnihkalaš náittosdiliin dat ii sirdás, jus eadni ii leat oahpahallan duddjot. +Gielladikšuma oainnus sáhttá váldit Vygotskij perspektiivva mas oahpa +Nubbi Ruoŧa nieida lea báhcán čukkohallan dievddu lusa torgii. +Dál leat mii buohkat hárjehallamin Skiipagura gilivisttis Deanus. +Galgá geahččalit ollašuhttit dássedettolaš ja vuoiggalaš noađđejuogadeapmi iešguđet guolástanjoavkkuid gaskkas. +Merja Heikkonen, pääsihteeri, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta, alustus Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnan vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevässä bargobájis 18.9.2017. http://www.ihmisoikeuskeskus.fi/?x177247=4353331 Jearahallan, Kalle Könkkölä, 18.9.2017. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Ruoššagillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Suohkana mielas le dákkir rádnastallam viehka ájnas. +Das go váilot báikkálaš guollevuostáiváldit leat maiddái fuones váikkuhusat guollebivdui ođđa rekrutteremii. +Eaktudit buori ovttasbargogalgga ja máhtu bargat iešheanalaččat. +Dieđut 5 s. 1 - 6. +Dán doarju maiddái dán kapihttalis juo ovdalis máinnašuvvon sihke oarjeriikkalaš dutkiid historjádutkamuša ja lassin ovddit sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid gieđahalli prošeavttaid kritihkka. +Miessemánu 2.beaivvi rájes 1940 gitta geassemánu 7.beaivái 1940 stivrejuvvui friddja Norga doavttir Dybwad Holmboes dimbbarbarttas Sis-Romssas. +Go šaddá lunddolažžan árvvoštallat sámi árbevieruid, de vel deháleabbo lea fuobmát dain ovdamuniid ja hehttehusaid, jierpmálašvuođaid ja jallodagaid. +Vuorrasiidráđđi sáhttá ieš maid loktet áššiid Sámediggeráđđái Jus vuorrasiidráđđi háliida buktit áššiid earáide go sámediggeráđđái, de dat galgá dáhpáhuvvat dainna leagiin ahte čielgasit boahtá ovdan ahte dát lea vuorrasiidráđi cealkámuš. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sierralobelávdegottečoahkkin leat sirdán bearjadahkii, geassemánu 19.b. +Mátki manná guokte joavkkus, nu ahte jus ii beasa vuosttaš joavkku mielde sáhttá nuppi jovkui searvat diibmobeale maŋŋá. +Maiddái Ohcejoga girkosiidda duodjesearvi rahpá duollet dálle duodjebáji, gosa olbmot sáhttet boahtit duddjot iežaset ávdnasiiguin ja seammás ožžot rávvagiid báikki alde duodjáris (Inarilainen 23.3.2000 s. 4). +Olbmoluohti lea persovnnalaš luohti, dávjá oktan dajahusain, mii lea dihto olbmui ráhkaduvvon. +Vuođđolága 17 §:a momeantta 3 mielde láhttagiela geavaheaddjit ja lámisvuođa dihte dulkon- ja +Danne lea Sámediggi čađahan báikediđoštallamiid ja registreremiid linnjáspáittu guoras 2010:s, 2011:s ja 2012:s. +DUODJI SÁMEKULTUVRRA JA VÁLDOKULTUVRRAID VUOGÁDAGAID GASKKAS +1. Leat go boazosápmelaččat guovllus gos don orut? +Dát mu guora +Dáin ovdamearkkain mánná lea geavahan dábáleamos gehčosiid maiddái dakkár sániin main dat rávisolbmuid gielas eai geavahuvvo. +Dat čuovvo Vuođđolága § 13 gos earet eará daddjojuvvo: "Om de saker som statsrådet således avgjør, har det å gi innberetning til kongen." +Mis lea vejolašvuohta ja friddjavuohta leat čielgasat go dasa lea dárbu. +Giellaoahppa dáidá leat máŋgasii báhcán muitui skuvlaoahpahusas sátne-hámiid ja cealkkaosiid erohusaid čilgema hárjehallandoaibman ja daid namahusaid bajil oahppanbargun. +Dát vuođđuda dan mii lea šaddan REDD/REDD+ (Reducing Emissions from Deforestation and forest Degradation) šiehtadallamat. +govva 8). +Erenoamáš deaŧalaš lea ahte mii oažžut eanet filmmaid mánáid ja nuoraid várás. +Son árvalii bearraša ráhkkanit idjii go jáhkii divvuma áiggi váldit, vaikko lei ain árra eahket. +Sáme giellajuohkusin le guhka jali oanes tjállemgielahiståvrrå gielas giellaj. +Leat go dus evttohusat faláštallan-, olgoeallin- ja rusttetplánii? +Dat ii lean dušše olbmuid buoridan gáldu, muhto maiddái šibihiid ja elliid sáhtte dolvvodit doppe. +Muhtun Nissen-bráhkat geavahuvvojedje dávvirvuorkán ja eará almmolaš ulbmiliidda, earret eará Girkonjárgga duollokantuvran. +15:37 Cuoŋománu 24. beaivi 2015 Gáktegovvaolahus ii dohkkehuvvon Guinness world records ii dohkkehan Per Heimly gova máilmmiolahussan gos lei čohkken 323 gávttehasa ovtta govvii. +Dasa lassin nubbi informánta suokkarda ahte ovdalis govviduvvon jávohuvvan sáhtálii čuovvut goit muhtin muddui lestádialašvuođas. +Dego ovdalis buktui ovdan, jávohuvvama duogážis sáhttá leat bearraša gudni seailluheapmi. +Dan geažil akšuvdnadutkama čoagganangiella lei eanaš ruoŧagiella. +Ealáhusdoaimmat leat muđui smávva buvttadan- ja bálvalusfitnodagat. +Norgga bealde lei Álttá-Guovdageainnu čázádaga birra dáistaleapmi jođus. +Son lea nubbin boarraseamos Gonagas Olav V (1903-1991) ja Ruvdnaprinseassa Märtha (1901-1954) mánáin. +10 proseantta nuorran, 15 proseantta ollesolmmožin ja 75 proseantta leat ges oahppan sámegiela mánnán. +Registtara suohkanat eai leat ekonomalaš dássedeattus. +Sámi árbevirolaš anu nugomat bivddu, meahcásteami, boazodoalu ja guolásteami ii leat stáhta dohkkehan vuođđun go sámit leat háhkan vuoigatvuođaid. +Antropologiijas materiálalaš kultuvra objeavttaid namuhit artefáktan (artefacts). +Njuolggadusat cagget dasto KS' mearrideamis maidege gielddaid ovddas. +Prošeaktá lea áigeguovdil ja miellagiddevaš goappaš sohkabeliide ja sihke nissonat ja dievddut láidestit. +Dássádus- ja badjelgæhttjamoahttse giehtadallá ássjijt ja bagádallá badjelgæhttjamássjijn navku. +Sámi dieđalaš áigečála Open Access -áigái Sámi dieđalaš áigečála lea almmustuvvan bábirhámis jagi 1994 rájes, ja jagi 2013 rájes dat almmustahtto maiddái elektrovnnalaš áigečálan, mii lea nuvttá ja rabas buohkaide. +wordfamily) oaivvilduvvo seamma sullasaš sánit jogo hámi dáfus (omd. +Son lei plánen eanet ođđa prošeavttaid, earret eará CD vuoiŋŋalaš lávlagiiguin mas galge leat mielde su iežas sánit boares sálbmašuoŋaide maid son oaččui Tromssa Musea musihkkačoakkáldagas. +Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena, Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö, Gaudeamus Helsinki University Press (2008), s. 47-48. +Nu mot earáide lámis nissoniidda, de maiddái lámis eamiálbmotnissoniin lea alla riska gártat bággosteriliseremii dahje riegádahttima muddema kontrollii. +Skuvlagiella lea máŋgga dáfus earálágan go dábálaš ságastallangiella. +Eamidieđu, árbevirolaš dieđu ja máhtu girjjálaš referánssaid čuolbman dán dutkamušas leat eatnat artihkalgáldut, muhto Philip Burgess (1999) lea čállán raportta Traditional Knowledge, masa son lea čohkken mávssolaš gálduid eamiálbmogiid hárrái. +Virgeoapmahaš, guhte diđii dán erenomáš dárbbus, lei dás fuolakeahttá rávven informántta doaibmat juste dainna ládje, mii lei veadjemeahttun informántii su váttu dihte. +Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa transihmisten oikeuksia, vuođđoláhkablogga 30.8.2017, https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/08/30/pauli-rautiainen-vaatimus-lisaantymiskyvyttomyydesta-loukkaa-transihmisten-oikeuksia/. +Informánttaid siste duodjemáhtu sirdáseapmi lea ain soga nissonolbmuid veagas, vaikko nieiddat sáhttet oahppat vuođđodáidduid maiddái skuvllas. +Juohke duojár addá iežas duodjái mearkkašumi dan mielde maid duddjo. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuš (EOS) gieldá maid vealaheami soahpamuša artihkkalis 14. +Bálkkašupmi lea 50.000 ruvnnu ja dáiddadiploma. +Musihka lea Patrick Shaw Iversen dahkan ja luohtedahkkit leat Sara Marielle Gaup Beaska, Inga Juuso, Ánte Mihkkal Gaup ja John Henrik Eira. +Árvaluvvo ahte stávvalat soitet leat dat giellaovttadagat man vuođul mánná oahppá giela fonologalaš ráhkadusa. +Maiddái dás lea duopmostuoluid dárrkisteapmi gáržžiduvvon dihto riidui, man bealálaččat leat ovddidan duopmostullui. +Nugo dál lea, de ii oktage masse barggustis, dadjá Gaup. +Buot dáidduid váldit atnui +ahte iežas čiekŋuda teavsttaide, ja oahpásmuvvá eará olbmuid +Tøssebro (2004) atná dán gaskavuođas ovdamearkan čalmmehis olbmo, guhte ii leat telefovnnas humadettiin lámisolmmoš, ja seavdnjadasas son fas sáhttá birget hui bures. +Gáivuonas lea son hápmen Riddu RiÄ'u festivála váldolávddi, mii gearggai 2002:s. +Muđui vel Eurohpás lea veahá dakkár arvevuovdi Skottlánddas ja Irlánddas. +Guovttegielatvuođa dutkamis geahččalit čilget dan makkár lea guovttegielaga giellamáhttu ja man láhkai dat lea earálágan go ovtta-gielaga giellamáhttu. +Veahket Riddu Riđđu šaddat vel buorebun! +Dát livččii sámegillii Sámi fitno- ja duodjeskuvla, Guovdageaidnu. +Dát lea dehálaš ii dušše danin go sáhttá lohkat ahte álgoálbmotkultuvrras lea lagas oktavuohta lundui, muhto maiddái danin go riikkaidgaskasaš biraskonvenšuvnnaid ferte geahčat oktii álgoálbmotvuoigatvuođaiguin. +Dát eaktuda earret eará ahte huksejeaddji ferte dieđihit viidáseappot kulturmuittuid birra buohkaide geat leat bargamin olgun ja bidjat čielga njuolggadusaid dasa mo daid galgá áimmahuššat. +Go dutnje boahtá válgakoarta, de mearkkaša dat ahte du namma gávdno jienastuslogus. + (Somby.) +Vuordámuššan lea, ahte seammalágan diliin šaddan smávvaservošiid olbmot jurddašit ja vásihit muhtin muddui seammaláhkai. +Dan maŋŋil manaiga soai smávvafatnasiid hámmánii gos fanas man namma lea Kongesjaluppen doalvvui sudno fas Gonagasskiipii. +Bures boahtin Finnmárkkuarkiivvat fágaseminárii "Mii leat maid dáppe!" +Akšuvnnadutkama bokte soai leaba ožžon ođđa áddejumi dasa, mo muitalusaid sáhttá atnit ávkin nu ahte mánát ohppet buorebut. +Čálalaš gulahallan-vuogádagaid álgun adnojuvvojit govat ja báktesárgumat. +CII ja CIII leat duppalkonsonánttat ja konsonántačoahkit. +12:18 Geassemánu 01. beaivi 2015 Stádaministtar galleda Sámedikki Boahtte vahkkus boahtá stádaministtar Erna Solberg Kárášjohkii, sutnje šaddá erenomáš čalmmustahttit konsultašuvdnašiehtadusa man ieš ovddidii logi jagi áigi "sámeministtarin". +Dan atná hui unohassan Nils Daniel Eikjok, go sutnje eai addán sierravuodjinlobi eará go dán jagi miessemánu njealját beaivvi rádjái, vaikke lei ohcan seamma sadjái vuodjinlobi go sátnejođiheaddji. +11:27 Čakčamánu 25. beaivi 2016 Álggaha MMA heaibunsearvvi Kárášjohkii: Jus háliidat šaddat seamma čaffadis valáštallin go Ole Johnny Eriksen, de lea dus dál vejolašvuohta. +Su fierpmádat ruovttubáikkis lei sutnje ávkin, doahpagastit dan +Ja dat logai dan [čállosa] čađa ja dajai ahte livččiigo buoret ahte don humat suomagiela? +Mediat leat čuvvon gilvvuid hui dárkilit, ja dáppe leamaš TV-stašuvnnat de go NRK, TVNord ja maiddái duiska TV. +Mii eat gidde fuomášumi ieš lásii, dan ráhkadussii ja iešvuođaide. +Sámi kulturealáhusain lea dárbu ovdánahttit buktagiid ja fierpmádathuksema Sámediggi áigu ásahit máŋggabealálaš ealáhusdoaimma dakko bakte go mii: Dát vástida dan maid Sámedikki sámeguovlluid ealáhusovdáneami dieđáhusas daddjo. +Juohke mastergrádaohppui galgá nammaduvvot sierra sisaváldinlávdegoddi, golmmain miellahtuin. +Komitea lea deattuhan ahte eamiálbmogat leat vealaheami dihte manahan eatnamiid ja luondduriggodagaid "kolonialisttaide, gávppálaš fitnodatservviide ja stáhtaid fitnodagaide", ja ahte eatnamiid massin uhkida eamiálbmogiid kultuvrra ja historjjálaš identitehta. +Enkultureren- ja sosialiserenmuttuin ja identitehta duddjomis materiálalaš kultuvrra artefávttat leat guovddáš sajis. +Loga eambbo dan birra dán čujuhusa bokte: Doppe beasat maid njuolgga dohko. +Mis lea mánáidluohkká gos gáktenieida ja gáktegánda leaba mielde vuorbádeamis, lassin nisson- ja almmáiolbmoluohkkái. +Okta doarjja lea vel báhcán, ja dan sáhttit juolludit ovdal ođđajagi. +Ingri le iesski álggám ietjas dájddaåvddånimev ja le maŋemus jage gærggam Bachelor- grádajn dájdajn ja designajn Høgskolenin Oslon Bilbao universitehta, Spanian, baktu. +Rabas sadjásašvirgi - Ergoterapevta - Nuppes almmuhuvvon Guovdageainnu suohkanis lea rabas sadjásašvirgi ergoterapevtii golggotmánu 1. beaivái 2017. +Guovttegielaga giellamáhttu buohtastahttojuvvo dávjá ovttagielaga giellamáhtuin ja láve adnojuvvot norbman man ektui guovttegielaga giellamáhttu veardiduvvo ja árvvoštallojuvvo. +Šattai maid veahá moivi go gálge válljet plánalávdegotti jođiheaddji, ja dan maŋŋel sátnejođiheaddji máŋgestii evttohusaid, ja bivddi suohkanstivrra áirasiid máhccut dan báhpira maid áigu jienastit ja bidjat jienastan lihttái. +Dálá viesut leat ráhkaduvvon máŋgga huksenmuttus: 1957, 1982 ja 1996. +Dán rádjái lea suvrra arvi ja eará áibmonuoskkideamit rehkenaston eurohpalaš ja davviamerihkálaš biras- ja dearvvašvuođa váddun. +Hopp til hovedinnholdet på siden Njukčamánu mielde oažžu Porsáŋggu gielda 2 ođđa báhpa. +Sivvan gieldimii lei go luohti geavahuvvui dološ sámi oskkus, muhto maid danin go stuoraservodat vealahii ja duolmmai sámi kultuvrra ja galggai dáruiduhttit sápmelaččaid. +Finnmárkkus lea vearrogeahpádus ja oahppoloana vulosčáliheapmi. +JS bagadallá ná mo lávddi alde oadjebas, ja hárjehaladettiin ja mo juoiganjiena geavahit. +Ida ja Kjell galgaba leat duopmárin go elliidgárddi eallit lágidit buoskungilvvu. +Dolgi ja Anne Risten Sara fertiiga dán háve duhtat nuppiin sajiin. +Dát áššái gulli dieđuid háhkan lea vuođđun komišuvnna loahppabohtosii guovllu riektedili birra. +guokte távtta: muita|laddat golbma távtta: muita|ladda|goahtit njeallje távtta: muita|ladda|goađá|šeimmet +Nu ahte Sápmi lea juhkkojuvvon njealji riikii. +Lea Queen Sonja Art Foundation stivra mii vállje vuoiti, ja dat galgá almmuhuvvot Kjell Nupena riegádanbeaivvi čakčamánu 5. beaivvi. +SKS, Helsinki. +Unjárgga gielda giitá Tuija buori barggu ovddas ja sávvá sutnje lihkku ođđa bargguin. +leat eanemus integrearašuvvan suopmelašvuhtii (1996: 102). +Sitáhtta suomagillii " Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja se osallistuu seurantamenettelyyn täysimääräisesti (A/RES/61/106. +Jos das lea olu golli ja silba, de ožžot vel buoret hatti. +sápmelaččat leat bázáhallan queer-áššiin Norgga ja erenomážit Ruoŧa dili ektui. + (Béteille 1998: 187 - 190.) +fortelle mange ganger ja suomagiela cealkagii he alkoivat kertoilla. +• Oktasaš kulturbargu ja speallanruhtahálddašeapmi: Áššeovddasvástideaddji lea ráđđeaddi Britt Hjørdis Somby-Solaas ja konsuleanta Marie Jelti. +1.4 Lea preassa vuoigatvuohta juohkit dieđu das mii dáhpáhuvvá servodagas ja fuobmášahttit moaittehahtti diliid. +I. Länsman, ibid. +Ibid., s. 29. +Sámis odne ii daddjo mihkige dán fáttá birra, vaikko leamaš dehálaš oassi dološ sámiid eallinvuogis, árgabeaivvis ja oskkus. +Snjilltjamano 20. biejve rájes gitta bårggemáno 20. bæjvváj ij mákso rávgaduvá. +Hádja sáhttá sulastahttit nelet-, klora- dahje nitrogenoksidhája. +Ovdamearkan dasa lea dalle go Gonagas Haakon nammadii stáhtaministar Hornsrud 1928:s - ja nu vuođđudii riikka vuosttaš Bargiidbellodatráđđehusa. +Diimmá njuovvanáigodat lei hui heittot, go boazoeaiggádat eai beassan vuovdit gávpečorragiid, nu go livčče háliidan. +Dat lea Australia mariinna deháleamos oahppoguovddáš, mii fállá sihke oahpu ja hárjehallama skiipahálddašeamis, navigeremis, vearjosystemain ja taktihkas, ja dasa lassin maiddái jođiheamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Diehtojuohkinčoahkkin dállodoalukártaproseassaid birra maŋŋebárgga čakčamánu 28. beaivve tii. 12.00 16. september 2010 av Juhán Niillas Wigelius Deanu gielda lea dál álggahan dállodoalukártaproseassa. +Olles gielddastivrra mearrádus boahtá ovdan siidu 2 ja 3 Deanu gieldda 2012 - 2015 plánastrategiijas. +Válgakoarttas leat dieđut dan birra guđe válgalanja don galggat geavahit válgabeaivvi dahje galggat go jienastit ovddalgihtii dán jagi, ja gosa jienastat galgá sáddejuvvot. +- Jus leat juovlaskeaŋkkat báhcán juogekeahttá, de árvala Inga Berg guovttos Karen Maret Hætta ahte veahkkeguovddáš oččošii daid, go veahkkeguovddážis sáhttet boahtit olbmot geain ii leat mihkkege fárus. + (Barth 2002: 2.) +Dás rastá Suovvejoga boaltun ja Leavdnjevári buohta Suovvejávrái. +Ávvir ii leat olahan Romssa sátnejođiheaddji ságaide ovdal deaddileami, muhto orru goitge leamen eanetlohku ovdagottis caggat Fangela evttohusa bissehit čielggadanproseassa ohcat sámi giellahálddašanguvlui. +Dálá áigge mii tevdnet jurddakárttaid, čohkket dieđuid, ohcat duogášdieđuid, guorahallat mo hábmet čállosa, ráhkadit bajilčállagiid ja álggahusaid, sirddašit osiid ja cealkagiid, ohcat ovdamearkkaid ja govaid, lohkat ja divodit, logahit ja divuhit, redigeret ja ođđasit heivehit. +Liikká dán dutkamuša guovddáš ášši, sápmelaš lámisolbmot, leat govssáhallan dán ságastallamis. +Sámedikki ja Innovasjon Norge šiehtadusa ferte čuovvulit ja váldit nuoraid mielde. +LOVK:a evttohusa dihte olmmošvuoigatvuođaguovddáš lea evttohan lámisolbmuid oassálastima lasiheapmái doaimmaid, mat eaktudivčče ee. +Mu čuoččuhus lea goittotge, ahte dát lohku lea menddo uhcci. +Dát lea vuosttaš máŋgga muitalusas dáhpáhusaid birra. +Mánáidgárddiin lea gal álggu rájes jo geavahuvvon girjegiella seamma láhkai go olu ruovttuinge, namalassii lohkkojuvvon teakstan, go"albma" skuvla álgá go mánná čiežajahkásažžan beassá álgit oahppat lohkat, čállit ja rehkenastit. +Sámegielagiid gáldut Norggas +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Samisk gjøgler ut i verden Neavttár Sara Margrethe Oskal háliidii ohcat leaikkastallama sámi muitalusain ja luđiin, ja dutkat leago vejolaš dan čájehit ođđaágásaš lávddis. +Dát dárkkuha dan ahte sii vásihit iežaset árggas máŋggadáfot vealaheami, ja buot máŋggadáfot vealaheami tiippat +Nástealbmi dahje násttit orrot johtimin almmi gomuvuođas. +Perspektiivva viiddideapmi mielddisbuktá ahte oahppi ii oainne giela dušše mearkkašumi guoddin, muhto maiddái ávnnasin maid sáhttá guorahallat mearkkašumiid lassin maiddái hápmevuogádahkan. +Nisu čilgii vuđolaččat dikkis mii dáhpáhuvai das rájes go 49-jáhkásaš áššáskuhtton dievdu bođii bartii gitta dassážii go politiijat bohte báikái. +Háliidivččet go muitalit máidnasiid álgoálbmot muitalanvugiin? +Sámi báikegottit ovttas Sámedikkiin sáhttet láhčit ovdánahttimii báikkálašservodagaid eavttuiguin. +Mihttomearis daddjojuvvo earret eará ahte galgá duddjojuvvot oktasaš áddejupmi sámi servodagaid dili ja ovdánandárbbuid ektui. +_______________ 2000: Tradition, Trade, and Woodcarwing in Solomon Islands. +Dáid doahpagiid vuollái leat lasihuvvon badjel 12 000 tearpma davvisámegillii ja girjedárogillii, 8000 tearpma suomagillii ja 7000 ruoŧagillii. +Mielddusin lea Sámediggeráđi lea čilgehus boazodoallopolitihka birra. +Human sáme-, dáro- ja eŋgelasgiela ja veahá suomagiela nai. +Lean dutkamin maiddái etnihkalaš kultuvrra, vehádatkultuvrra. +Mánát: Prinseassa Märtha Louise ja Ruvdnaprinsa Haakon. +Ovdáneaddjiriikat, álgoálbmogat ja smávit sullostáhtat leat earenoamáš vártnuhis dilis ja adnojuvvojit eanemus áitojuvvon dilis dálkkádatrievdademiid oktavuođas. +Skuvladoaimmain das lea guovddáš sadji jurdagiid gielalaš hábmemis ja nu maiddái máhtu duddjomis. +Tiemá: Filmma, Kultuvrra, Media, Sebrudak, Politihkka Dát prográmma la sámedigge 2. rabádus. +dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid váilun. +Vurdojuvvo ahte studeanttat lea váldán Dieđalaš čállin ja guorahallan, 10 oahppočuoggá dahje vástideaddji. +Sámegiella vuosttašgiellan -oahppoplánas 4. jahkeceahki loahpa rádjái gullá máhttit "ságastallat giela, giellaseaguheami ja máŋggagielatvuođa birra". +Gonagas searvá ain áŋgirit gilvoborjjastemiide ja lea juohke jagi mielde našuvnnalaš ja internašuvnnalaš regattain. +Osku galggai veahkehit olbmuid birget birrasis gos ledje luondduriggodagat, muhto maiddái uhkádusat. +Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger doallá sáhkavuoru Dii. 13:45 Mánát lávlot Sámiálbmotbeaivvi lávlaga Dii. 14:00 Sátnejođiheaddji Klemet Erland Hætta doallá sártni, ja juohká kulturbálkkašumi 2014. +Oahppu lea geatnegahtton oassi buot Sámi allaskuvlla bacheloroahpuin, muhto heive maid buohkaide geat háliidit oahppat čađahit dutkanbargguid. +08:15 Cuoŋománu 16. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Čilgehussan dasa lea ovddit ráđđehusa ja Sámedikki dáhttu joksat ovttaoaivilvuođa. +4 Sámeskuvlla sajádat +Jearahallamiid dahkan dutki lea maid littereren +Doppe šiehtaduvvui earret eará ahte Sámedikkis ja Oslo gielddas galget leat guokte politihkalaš čoahkkima jahkásaččat, okta čoahkkin Oslos ja nubbi sámi guovllus davveleappos riikkas. +Guollás ja šattolaš mearra dahká ahte leat olu eallit ja lottit. +Nuorta +Dasto oaidnit mii ahte mis váilu duođaštuvvon máhttu fáttá birra. +Sámi giella- ja kulturguovddáš ásahuvvui 1994:s, ja lea dat vuosttaš sámegiel giellaguovddáš Norggas. +Dasa lassin go dievasmahttit ja eanet čiekŋudit ássan- ja oskkoldathistorjái nugo lea čállojuvvon Ceavccageađggis, leat dat golmma eará guovllus iešalddis hui deaŧalaš kulturhistorjjálaš árvvut. +Dáhtonat deaivvademiide sidjiide geat leat válljen IKT161 leat golggotmánu 28. beaivve, ođđajagimánu 13. beaivve, njukčamánu 3. beaivve ja cuoŋománu 28. beaivve. +13:36 Geassemánu 11. beaivi 2015 Sihkkelgilvu háhká veahkkin ođđa biebmoruovttuid Davvi-Norggas lea stuora hástalus háhkat ođđa biebmoruovttuid, danin geahččala Bufetata ođđa vugiid vai lihkostuvaše háhkat 270 ođđa biebmoruovttu dán jagi. +Guovttegielagiid diđolašvuohta geainna goappá giela geavahit lea duođaštuvvon maiddái vuollái golmmajahkásaččain, ja lea čájehuvvon ahte ovdal go mánná lea deavdán guokte jagi, de veadjá jo earuhit makkár oktavuođain geavahit goappá giela (Baker 2011: 96). +Sihke ovdal ja maŋŋil leat máŋga čázádaga áitojuvvon dulvaduvvot. +Dalle šiehtadedje Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ja eanandoalloministtar ahte stáda oastá bohccobierggu ja bidjá vuorkái daid gorudiid, vai boazoeaiggádat besset vuovdit čorragiid, ja dan gohčodit "Nortura-šiehtadussan". +Dát sáhttá leat gielladiđolašvuođa álgu mas mánná fuobmágoahtá giela giellan. +Dat leat erenoamážat kulturmuittuid divdnavuođa ektui, dili, variašuvnna ja kronologalaš čieŋalvuođa ektui, dan seammás go dat ovddastit guovllu ovdahistorjjá ja sámi historjjá ollislaččat. +5.4. +Muhto muitalusat guddet vuođđomateriála, mii lea eaktun doalahit oktasaš áddejumi ja dulkojumi dáhpáhusain ja dáhpáhusmeanuin. +Buohkat eai lean buresboahtin skuvlii - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Guhkes feaskárin čadnojuvvojit sierralágan doaimmat oktii, seammás go dat lea vistti deataleamos latnja. +Sánit main álggos leamaš eará mearkkašupmi, čilgejuvvojit etymologalaččat sániid vuođđo- dahje álgomearkkašumi ektui. +Nummiriid ja loguid geavaheapmi lea maid oassi čálamáhtus mas árbevirolaččat leamaš guovddáš sadji skuvlla oahpahusas. +Nu šattai ge sáhka beassaba go goappaš hearggit loahppavurrui, ja ii mannan ge guhká ovdal go čielggai ahte sihke Dolgi ja Aris leigga časkán vuostálastiid. +Lodderáidalasas leat maid dát namat: Muohtabálggis, Almmibálggis, Jahkemearka ja Beaivvi geaidnu (dárogillii: Melkeveien) Son gilvala Fávnnain deaivat Sarvá dávgebissuin. +Mii eat sáhte smiehttat ahte válddi go vuhtii ohppiid árvvoštallamiid go mearredii loktet reantto ovttain njealjádas proseanttain. +Nils Thomas Utsi ii loga gal iežas dan birra diehtit maide. +3.7 Norgga beale sámegiela oahppoplána giellaoahpa gelbbolašvuođamihttomearit +www.itv.se/boreale/duodjie.htm). +sanakirja) buot jed- dahje õõvvâd-suorgásiiguin ráhkaduvvon vearbbaid ja juhken daid +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Organization"Virksomheter"Helseavdelingen Boahkuheapmi buohkaide ođđa influeanssa vuostá A (H1N1) (spiidneinflueansa) 8. December 2009 av Lillian Saua Dát fállojuvvo buohkaide boahkuheapmi spiidneinflueanssa vuostá. +Hirvonen (1999) girjjistis analysere maiddái dáid Lukkari divttaid. +Buot informánttat leat goittotge dievas agis. +_____________ 1994b: Identity and Saminess expressing World View and Nation. +Dieđáhus lea almmuhuvvon báikkálaš áviissain Finnmarkenis ja Ságahis, gaskavahko 22.12.2010. +Lága funkšuvdnan livččii ollašuhttit lámisolbmo ovttaveardásašvuođa ja oasálašvuođa oktasašgottis ja lassin eastadit ja jávkkadit dakkár hehttehusaid, mat ráddjejit olbmo ovttaveardásašvuođa joksama. +Vealatkeahtesvuođa suodji lea ain nannejuvvon +Norgga ambassadevra vuostáiválddii sudno, ja dan maŋŋil deaivvadii Ruvdnaprinsabárra presideanttain Aleksander Kwasniewski ja su eamidiin Jolanta Kwasniewskia presideantapalássas. +Sojahanhámiid namahusaid oahpahallamis ferte beassat vásihit mo dat laktásit ráhkadussii, mearkkašupmái ja geavaheapmái. +Buohkat geat ostet jahkekoartta ožžot 15% hálbbádusa go gávppašit G Sportas Deanus. +17:30 Miessemánu 15. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Unnimus olgešravddas (nr.4) lea 9000 ja Dán njuollageaži jáhkket Romssa Universitehta dutkit leat sullii 9-10 000 jagi boarisin. +Nuppe dáfus badjána gažaldat maiddái das ahte leago Suomas ássi seksuála ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš sápmelaš dievddu dilli erenomáš hástaleaddji Norgga ja Ruoŧa ektui. +Olmmoš gii ovdamearkka dihte ii dovdda goadjin-sáni veadjá gullan dan dákkár oktavuođas: dat manai bivdit dan goadjima. +12060/12); Gč. +Sámediggi doarju Anders Larsena 100-jagi ávvudeami 2012:s lea čuohte jagi vássán dan rájes go vuosttaš sámi romána ilmmai, namalassii "Bæivve-Alggo" maid Anders Larsen čálii, son lei eret Návuonas Romssas. +Mánát geat galget álgit 1. luohkkái galget sisačálihuvvot iežaset skuvlii miessemánu 04. - 08. beivviid (vahkku 19). +___________ 1993: Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. +Dát ságastallan fas laktása jearahallamis nannosit maid nissona sajádahkii sámeservošis. +Lean ovdanbuktán ahte aktiiva leat unnit aktiiva giellageavaheaddjit go sámegielagat. +Ráđđealmmái veardida dili dan láhkai ahte lea dehálaš ahte gielddastivra dahká mearrádusa, jo bušeahttameannudeamis juovlamánus 2010, mii duohtadilis njeaidá doaibmadási dohkálaš ekonomalaš dássái. +Oahpahus lágiduvvo logaldallamiin (neahta badjel), bargobájiin ja seminárain. +Áigemearri sáddet nammaevttohusa Deanu gildii lea 05.08.2015. +Dás čuovvu dat +Dat fertejit ieža čuollat ja fievrredit juovlamuora vuovddis. +Láhka pasientta sajádagas ja vuoigatvuođain 17.8.1992/785, 7 § vuollel 18-jahkásaš pasientta sajádagas. +Mana dasto fálloholgii ja deaddil "SE GJENNOM" (fálloholgga teaksta lea riikkagillii), go áiggut dárkkistit teavstta. +Jos sámegiella galgá sáhttit čatnat sámiid oktii riikkarájiid rastá, de dan ferte máhttit geavahit dakkárin ahte gulahallan lea vejolaš. +Fuomášupmi lea maiddái giddejuvvon dasa movt suohkanat leat cadahan bággema ja fápmogeavaheami psyhkalaš doaimmashehttejuvvomiid guovdu. +Loabát girkus lea árbevirolaš stohpoortnet. +Danne lea Sámedikki presideanta fitnan galledeamen measta buot suohkaniid maiguin mis lea ovttasbargošiehtadus sámegiela hálddašanguovllus. +Álgá vahku 45. Eaŋgeliid duddjot, soames vahkkoloahpa juovlamánus. +5-6 jahkásačča giellamáhttu nanusmuvvá jođánit go beassá vásihit rikkis giellabirrasa mas beassá beaivválaččat gullat ja geavahit ođđa sániid ja dadjanvugiid. +Muhto dál sus lea illusáhka maid lohkkiide, go Ávvira doaimmahus lea sturron ja sakka nannejuvvon. +Rávvagiid váldonjuolggadus lea ahte syntesahárjehallamat gusket dušše konsonántta ja vokála čoahkkáigeassima, ja konsonánttaid ii oaččo hárjehallat oktonas jietnadahkan, daningo dat šaddá menddo váttis. +International Labor Organization, Indigenous Persons with Disabilities, Access to Training and Employment, ILO 2015, s. 2. +Indiánat liikojedje hui bures oaidnit ja gullat maid Gonagas muitalii, ja son attii sidjiide govvaalbuma skeaŋkan. +Eambbo dieđuid gávnnat dáppe. +Ođđa diehtu adno mávssolažžan demokráhtalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat ovddidit ja dohkkehit servoša. +Home Neahttagávpi Mánát ja nuorat Háldi lonuhus Girji lea guovtti gándda, Biehte ja Nilssa, birra. +Dáinna prošeavttain háliida Sámediggi kártet daid beliid sámi servodagain, mat váikkuhit veahkaváldái lagaš gaskavuođain. +Gávpotmišuvdna čállá iežas Nordlys-aviissa almmuhusas: "Buolvakoarra/Buolvvat, mii lea Gáivuonas eret, bovde jahkeráiddu 6. jagi sisdoalu dáfus rikkis ja liegga konseartamuosáhussii". +Dábálaččat duodji laktojuvvo gieđaiguin duddjomii, muhto maiddái jurdagiiguin duddjomii. +: Vuođđolágas § 108, Sámediggelágas, Giellalágas (mii rivttiid mielde lea Sámelága oassin), Oahpahuslágas ja Báikenammalágas. +Sáme låhkåmguovdásj le ressurssaguovdásj mij barggá åhpadusvuogádagájn mánájgárdes ja gitta bajep åhpadussaj. + (Lehtola 2000: 159.) +Okta informánta muitala ahte rasisttalaš +- Olbmot ožžot ieža válljet gosa sii čuojahit. +Ja sátni sáhttá gullat moatti sátneluohkkái, dan mielde mo dat geavahuvvo cealkagis. ollu sáhttá leat sihke pronomen, adjektiiva ja advearba. go sáhttá leat subjunkta ja partihkal. +Seminára dollojuvvui juovlamánu 3. b. Sámedikki dievasčoahkkimis ja dan oktavuođas. +váttu dohkkeheapmi leat hui dehálaččat. +Čállimis daid earuhit čuoggáin, gažaldatmearkkain ja čuorvvasmearkkain: valiid riekta, omd. +Eaŋgalsgiela čállingiella leage okta dákkár ovdamearka, go árvaluvvo ahte sullii bealli sátnerájus lea dakkár mas ii leat systemáhtalaš oktavuohta čállima ja jietnadeami gaskkas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gávnnat olles suohkana bálvalanfálaldagaid olgešbealde. +Vuođđu lea purpurivnnát fløyel masa lea hervejuvvon gellehuvvon silbaárppuin. +Eidheim, Harald 1971: Aspects of the Lappish Minority Situation. +Nils Gaup lea leamaš bagadallin ja Dan Jåma govvejeaddjin. +Diehtu oažžu mearkkašumis ja árvvus konteavsttas, mii ođasmuvvá ja rievdá oba áigge. +Vaikko sus eai soaitte šat ovddos guvlui nu valjit bohccot iežas mearkkas, de dáidá goit bohcconáhkiid ain gieđahallame nu guhká go lea dearvvašvuohta. +čuvvosa nr. +Čilgehusat, vuođušteamit ja árvvoštallamat leat gielladagut maid duddjon ja ovdáneapmi geavvá aktiivvalaš giellageavaheami vuođul, ja nu leage dalle skuvla kulturforum gos mearkkašumiid birra ráđđádallojuvvo ja gos doaimmat čilgejuvvojit. +Vuosttaš deaivvadeamis oahpaheigga Annukka Hirvasvuopio Laiti ja Sara Marit Gaup lávlunteknihkaid ja sálbmalávluma. +Autoriserejuvvon almmuhankanála dieđalaš almmuhemiide Davvi Girji lea autoriserejuvvon almmuhankanála dieđalaš almmuhemiide mat čállái addet gealbbu. +Čoakkáldagain leat govat, čuolahusat, silbadávvirat jna, mat jagiid mielde leat čohkkon. +Lága ođasteami funkšuvdnan lea maiddái eastadit sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami. +Dan rájes leat sii čuvvon dien árbevieru čađat, earret 1910:s dalle go Dronnet Mauda áhčči, eŋgelas Gonagas Edward hávdáduvvui, ja soahtejagiid 1940-1944. +Oahppu fállá praktihkalaš ja teorehtalaš dieđu, mainna studeanta čiekŋuda ja viiddida iežas duodječehppodaga ja áddejumi. +Lea dárbu lasihit oahppoávndasiid iešguđetge luohtesuopmaniin vai oahppaásahusaiguin leat fágaoahppogirjjálašvuohta dahje eará oahppoávdnasat, maid geavahit vuođđun ja gáldun oahpahussii. +Mađi eanet ráppiid gávdnet, dađi buoret vejolašvuohta duođaštit vahágiid ja vejolaš vahátdahkki, masa guohtuneallieaiggádiin, guohtunealáhusas ja boraspirehálddašeamis lea stuorra beroštupmi. +Lámisolbmot vásihit vealaheami maiddái bargoeallimis sihke barggu +Doarjja lea maiddái addojuvvon sierra ohcamiidda maid ulbmilin lea ovdánahttit sámegielaid máŋgga arenas ja ođđa giellaarenain. +Dašdamirov (1977) árvala Liebkind mielde, ahte etnihkalaš identitehta lea oalle bissovaš iđa. +Loahpparapportta ådåjakmános 2007 Tjoahkkájgæsos loahpparapportas ådåjakmános 2008 Cavgil ustibat dán siiddu birra! +Válga ja jienastuslohku Stipeanda ja doarjja Web-tv Sámediggepresideanta Aili Keskitalo oasálasttá riikkaidgáskasaš filbmafestiválas The imagineNATIVE Film + Media Arts Festival Toronttos Canadas dán mánu 14. - 18.beaivái. +Sosiál +), Lore. +Olbmot eai ožžon dieđu movt sii galge feret. +Lea min ovddasvástádus čuollat din beali, ja áimmahušat ahte sámi beroštumit váldojit vuhtii. +Sátnejođiheaddji dáhtui Kari Moan, guhte lea goalmmát várrelahttu váldit saji. +- Vaikko ii leat gal goddon seamma olu luossa go diibmá, de árvvoštalan ahte dát lea nu gohčoduvvon gaskamearálaš jahki Rávttošjogas, loahpaha son. +Mii ohcat olbmo geas leat buori ovttasbargogalggat, gii lea máškit ja bargá čovdosiid guvlui, gii máhttá movttiidahttit ja sáhttá buori bargobirrasa duddjot. +Dán dihte leat atnigoahtán maiddái l Vai lámisolbmot eai livčče leamašan noađđin eará servodahkii, ripme hukset ođđa vugiid, vai sii livčče bastán birgehallat buorebut "normála" árggas. +Ovddetbeaivve, váile guokte mánu dassá go gilvu lágiduvvo, ožžo sii dieđu ahte SMF:s ii leat ráđđi doarjut sin tuvrra go sis lea vuolláibáza sihke dán jagi ja ovddit jagi gilvvuid maŋŋel. +Oahpahus- ja oahppovuoigatvuohta guoská seammá láhkai daidda, geat čohkkájit giddagasas, go Norgga earáge ássiide. +Guovddáš ášši lea sihkkarastit lámisolbmo dárbbuide ja eallindillái vuogálaš ássama, lihkadeami, gulahallama ja dieđu oažžuma. +Dálá áigge gorodan maiddái iežan bearraša. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Dál ja dalle Davvi Girjji 20-jagiávvudeami oktavuođas almmuhii lágádus "Dál ja dalle"-noveallačoakkáldaga. +Dát čájehii, ahte mánás lea seammá árvu go ollesolbmos. +- Jus filbma ráhkaduvvo gutniin ja albma láhkai de boađán sihkkarit muhtin čáppa beaivvi geahččat dan, go dovddan iežan gearggusin dasa, deattuha son. +Oassálastit deaivvadit guovtte golmma geardde jagis ja oassálastet ieš guđet lágan giellanannen doaimmain. +Sámedutkamuš +ja Maid dajai margariidna go vuodja gahčai johkii? +Seammá bođii ovdan badjeinformántta guoktá ságastallamis, guđet ássaba goabbat kulturbirrasis, nubbi márkanis ja nubbi boaittobeal gilážis: +Ovddit dutkamuš Suomas ássi sápmelaš lámisolbmuid birra +Čájáhusa lea vejolaš dál geahččat. +impairment) ja sirret dán guokte tearpma nubbi nuppis čielgasit. +Čujuhusas: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=91784&GUID={D14BB7E0-D02A-4A67-91C3-55C5A0126390}. +Soai čálliba ahte oahpaheaddjit fertejit oahppat hárjánit problematiseret iežaset kulturduogáža ja maid dat mearkkaša su bargui iešguđetlágan olbmuiguin. +Muhto mis fertejit plánat, go oahpahussii plánaid haga mun in liiko, lohká Røksland. +Hirsjärvi - Hurme 2000: 135.) +Holmensilddi buohta jorgalat olgešguvlui ja čuovut bálgá gitta jorgalanbáikái. +Gaskavahkku 15:30 Bearaščájálmas Dovddus sápmelaš mánáidgirječálli Marry A. Somby lohká ođđasamos girjjis "Čerbmen Bizi-girdipilohtt a" dahje "Reinkalven lille Bizi - den fl ygende pilot" nu mo girji gohčoduvvo dárogillii. +Seamma láhkai go máŋga sámi leat dovdan iežaset olgguštuvvon, de čállá Smith, mo maoriservodat cuiggoda daid maoriid, geat leat oarjemáilmmi universitehtain gazzan oahpu dahje ožžon buriid virggiid oarjemáilmmi fitnodagain, ahte sii eai leat šat mahkáš "albma" maorit go leat amasmuvvan iežaset árbevieruide ja dieđuide. +Maŋŋil pilohtaprošeavtta, de ráhkadii Sámi allaskuvla prošeaktaplána ja bargoprográmma árbediehtováldoprošektii. +Nu beasai ge Anne Risten Sara illudit, go dát mearkkašii ahte oažžu duppalvuoittu. +Stávvaljuoguin sáhttá ná čalmmustahttit ja darvvihit muitui dássemolsuma mii ohppiid čállimis láve olusiidda leat váttis. +Buorit suodjalanguovlostivrrat main lea sámi ovddastus, ráddjejit Sámedikki beales njuolga váikkuhandárbbu. +Buolbmátjávri lea stuorra jávri suomarájá alde. +5.8. +Duodje- ja oahpaheaddjeoahpuid dieđagoahti Sámi skuvllat, sámi mánáidgárddit ja duodji&design leat min ossodaga oahpuid guovddážis. +Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa, Selvityksiä ja ohjeita 34/2014, Oikeusministeriö, s. 25 +Koarttaide leat sárgojuvvon biergasat ja oassádallit sáhttet sániiguin čilget, áddestallat dahje čujuhit. +Loggagirjjistis, 2005−−11, oahpaheaddji Kuhmunen čállá, ahte Sara teoriijat luonddu ja olbmo gaskavuođas leat muhttán su jurddašeami ja praksisa. +Soaitá leat nu ahte mii ferte sierra čoahkkimiid doallat sihke nuoraidskuvllas ja joatkkaskuvllas, vai oažžut fárrui nuoraid oainnu maid dán dehálaš bargui, lohká Olsen. +Ođđa lágain eai goittotge leat lasiheame virgeoapmahaččaid geatnegasvuođaid, ja nuba sámegielat bálvalusat eai leat +Del av denne boken - Oassi dán girjjis Finn boken her - Gávnna girjji dás - In vuordán ahte galggai ná somá. +Bajit dásiin oahppogirjeteavsttaid lohkan berre geavahuvvot maid-dái čállinhárjehallama ulbmilin. +Finnmárkku Fylkkagielda dáhttu Finnmárkku gielddaid ovdanbuktit sisdoalu dán breavas báikkálaš organisašuvnnaide, lihtuide ja servviide. +Tema: President Aili Keskitalo m.. +Dat eai váldde vuhtii earret eará dan ahte boazodoalus lea stuorra ekonomalaš mearkkašupmi ovdamearkka dihte badjeolmmoš ja su bearraša biebmogoluide dahje duodje- ja bivttasmateriálaid buvt. +Dan várás sáhttá geavahit oahpes substantiivvaid maid herve adjektiivvaiguin. +Jus ájgo joarkket Státtatjåhkkå dárbaha gibttsemvædtsagijt ja hárjjánimev. +Máhttoministtar Kristin Halvorsen sáddii guovvamánus julggaštusa givssideami vuostá 430 sátnejođiheaddjái Norggas. +Sámebiktasiid boasttogeavaheami ja gávppálaš ávkkástallama leat sámenuorat figgan doarjut ja leat ságastallan gávtti suodjaleamis. +Mu ulbmil lea ipmirdit boazosámiid máhttosystema eatnamiin, mii guoská guođoheapmái ja eananatnui ja mo dat máhttu vurkejuvvo ja ovdanbuktojuvvo gielain. +"Boaimmášbártni" vuosttaš govvenbeaivi Buvttadeddjiid oahppit leat govven "Boaimmašbártni" pilota ovttas ámmát filbmabargiiguin. +Niillas A. Somby ii gullan Samernas Utbildingssentrumas maidege. +Oahpaheaddjit atnet iešráđálašvuođa ovddideami relevánta áigumuššan sámáidahttinbarggus. +ja ON:a feaskáriin álgoálbmot rivttiid nannema ovddas alcceseamet ja earáide. +Ná olmmoš livččii iežas kultuvrra buvtta. +Politiijastašuvdnahoavda Møllebakken muitala ahte jus oaidná beatnagiid de galgá dieđihit sidjiide. +ahte dávviriid ja bálvalusaid fállamis, sihke bargoeallimis ja elektrovnnalaš bálvalusain, eai ane dárbbašlažžan hukset lámisolbmuide oaivvilduvvon doaimmaid, vai sin ovttaveardásašvuohta ja oassálastin buorránit. +Sávvá Riikkaidgaskasaš Sámi Filbmainstituhttii bures boahtima Mieđihuvvui dan Sámedikki gáibádussii ahte sii geat bivdet dorski riidoguolástusearis davábealde 62. govdodatgráda, galget oažžut stuorát eriid. +Vaikko giella- oahppama ii leat álo vejolaš sirret dáid muttuid mielde, de lea goitge giellaoahppamáhttu ávkkálaš giellaovdáneami guorahallamis. +Ulbmil lei čajehit ahte sapmelaččat leat sierra albmot Davvikalohtas, ruohttasiiguin don doložii. 1970-logus sami historja ii baljo dihtton, ja sami kultuvra lei amas eanaš olbmuide. +Gonagas Carl Johan ja Ruvdnaprinsa Oscar joavddaiga Troandimii čakčamánu 1. beaivvi. +ESČ-komitea jagi 2014 loahppafuomášumit, mat gusket Suoma, ovdanbuktet fuola das ahte Suomas lámisolbmot vealahahuvvojit ain hui olu erenomážit bargoeallimis. +Bizi mearrida vuolgit eadnis lusa maŋŋil go lea deaivvadan turistabohccuin. +Gonagaslaš guossit bohte ráidun golmma oasis, ja Grenadergardena musihkkakorpsa čuojahii Wagners Festmarsj dan botta sii vázze. +Juoigi deháleamos čehppodagain dajahallama olis, oahpahuvvo ja dan ahte luođis lea máŋggasuorgásaš muitalus, čiegus dieđut, maid galgá máhttit sihke bidjat ja dulkot. +Stuorabrittánia Prinseassa ja Norgga Dronnet 1905 rájes. +Hermansen Hætta, Inga 1993b: Guovdageaingákti. +Fylkkamánne gidde bievlamáđii go ii leat merkejuvvon dohkálaččat. +Eat dieđe vuos áibbas sihkkarit go eat leat vel geargan. +Ragátmánon 2008 ásaduváj giellakonferánssa Árranin, ja dassta lip Høiera ja Johansena lågådallamijt tjáledahttám. +Dat sisttisdoallá 21 prinsihpa mat leat korpusplánema vuođđun. +TyVM 3/2005 vp; HE 19/2014 Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide ovttaveardásašvuođaláhkan ja muhtin dasa laktáseaddji láhkan. +Deanučázádaga guolástanhálddašeapmi galgá leat veahkkin guhkitáigge guolleresurssaid seailluheapmái ovttasbargun Suomain. +Dasa gullá maid máhttit válljet ovdanbuktinvejolašvuođaid +Sáhttá go sivvan leat dat go sin bargu ii árvvus adnojuvvo? +Dán muorradiagrámma vuosttaš váldooaksin lea suoma-ugralaš gielaid oaksi mas leat suorgásan nu gohčoduvvon suomapermalaš gielat (komi ja udmurt) ja dan maŋŋá fas mari ja mordvagielat (mokša ja erza) ovdal go sámi-suoma oktasaš giella suorgásii guoktin joavkun: vuođđosámegiellan ja vuođđosuomagiellan. +Bente Moen, gii ovddasta Sosialisttalaš Gurutbellodaga Porsáŋggu gielddastivrras, lohká valáštallansearvvi ohcan ruđa doibmii mii su mielas lea hui positiivvalaš. +Hástalussan livččii áicat ja čilget dárkilit, mo dákkár oahppanproseassa dáhpáhuvvá máná ja láidesteaddji gaskavuođa bokte. +Dat mearkkaša ahte 16- ja 17-jahkásaččat geat gullet Guovdageainnu suohkanii válgabeaivvi besset jienastit suohkanválggas. +14:37 Geassemánu 09. beaivi 2016 - Šaddat dávjá fitnat dákkár báikkiin Guovdageainnus leat luovosbeana gaikkodan vihtta bohcco odne, politiijat lohket olbmot galggašedje doahttalit veaddingeatnegasvuođa. +Áillohaš ieš gohčui dan ođđa vuogi dahkat sámemusihka namahusain "ođđa luohti""ođđa luohti". +Foanda doarju ođđaásahemiid ja addá maiddái doarjagiid fitnodatovdánemiide. +1 Mánážiiddán, dán mun čálán didjiide amadet suddudit. +Konferánssa lágida ECA's miellahttosearvi Lithuanian Assocition of Artists, masa lea ožžon ruhtadoarjaga Lithuania Ministry of Cultures. +Sámediggeráđđi bivdá Oahpahusdirektoráhta bovdet Sámedikki politihkalaš konsultašuvnnaide dán ášši birra, ja čujuha dasa ahte 2005 mannosaš konsultašuvdnašiehtadus maiddái guoská direktoráhtii seamma láhkai go departementii ge. +Oahppit sáhttet ieža maid hutkat fáttá man birra čállit. +Dat ovddasta kultuvrra buot stáđđáseamos ja nannoseamos váibmosa. +Rekruteren servodagas ođđa čálliid lea leamaš oassin barggus, movttiidahttit čállit sámegillii máŋggalágan fáttain. +Eatnigielain oaivvilduvvo dábálaččat dat giella maid olmmoš mánnán oahppá vuosttaš giellan. +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bargojoavkku evttohusas ja moanaid olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid cealkámušain fuolakeahttá sahkankeahtesvuođa gáibádus ii váldon eret translágas láhkanuppástusa oktavuođas. +Gihpa mas leat lávllateavsttat ja sárgumat lávlagiidda. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Suohkanstivračoahkkima áššelistu 17.09.04 Dán čoahkkimis galget ee. +Hayes ja Hannlod (2007) čujuheaba iežaska lámisvuođa medikaliserema historjjálaš perspektiivva guorahalli artihkkalis Foucault'a (1980) oainnuide earret eará das ahte medisiinnalaš institušuvnnaid ovdáneapmi Čuvgehusa áigge dagai dan ahte ovttaskas olbmuid goruda hálddašeaddji diskurssaid riegádeapmái. +• geahččalit soahpat stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka jos lea áigumuš váldit atnui lágaid dahje doaibmabijuid mat sáhttet váikkuhit sámi beroštumiide njuolga. +5.3 Doarjjaortnegiid buoredit Bargun lea maid fuolahit ahte árbevirolaš luođi olggosaddinvejolašvuođat buoriduvvojit. +NHO logut čájehit maid ahte Guovdageainnus leat ollosat geaiguin lea dušše vuođđooahppu. +Dat lea čáppa possementduodji, duddjojuvvon fiskes silkkis, maid duiska possementčeahppi Heinrich Sommer lea duddjon. +Ja ietjá mánájda le aj ájnas oahppat sáme dilij birra nav árrat gå máhttelis. +Lávdegoddi oinnii iežas bargun ahte gávdnat njuolggadusaid ja ulbmila eiseválddiid politihkkii sápmelaččaid ektui mat sáhtte nannet sámi minoritehta ekonomalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat (19. s). +Sáhka lea maiddái vuođđolágas dorvvastuvvon rievttis iežas gillii ja kultuvrii. +Gárvodemiin olbmot čájehit siviilaseađu, ámmátjoavkku dahje sohkabeali ja ahkeluohká. + (Pentikäinen 1971: 17 - 18.) +Ii sáhte vuordit ahte livččii realisttalaš soahpat máilmmiviidosaččat buot vuoruhemiid ja evttohusaid mat leat buktojuvvon. +Sámediggeráđđi lea guhkes áiggi bargan sámi mánáid vuoigatvuođaid ja dárbbuid ektui. +Čájáhus ráhppui Sámi álbmotbeaivve guovvamánu 6.b. ja lea vejolaš oaidnit gitta njukčamánu 28. beaivái. +Direktiivvaid iešguđegelágan heivehansurggiid dihte náli ja etnalaš duogáža vealahankritearain lea nannosut sajádat sohkabeali ektui, go fas sohkabealis lea nannosut sajádat agi, seksuála orientašuvnna dahje oskku ektui. +ja Trasek ry. +Gipsarelieffa maid Stephan Sinding lea ráhkadan 1879:s, Gonagas Oscar II diŋgojumi mielde. +Dasa lassin muhtun dálá oarjemáilmmi antropologat leat juo iežaset dutkamušain kritiseren eurosentralaš oainnu atnit eamikultuvrraid "autenttalaš" kultuvran. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša váljabeavdegirji addá ovttaskas olbmuide vejolašvuođa váidit lámisolbmuid vuoigatvuođaid komiteai dalle, jos son dahje joavku árvvoštallá ahte soahpamuša oassebealli lea rihkkon sin vuoigatvuođaid, mat oktasašsoahpamušain leat sidjiide dovddastuvvon. +Mun doaivvun, ja mun jáhkán, ahte mii nagodit gávdnat mearrádusa mii sádde čielga signála máilbmái ahte Sámediggi gáibida ahte minerálaláhka rievdaduvvo. +Giellamovttideapmi lea dehálaš oassi prošeavttas, go mis leat mánát geat eai leat nu duostilat sámástit. +Sisttis sáhttá duddjot iešguđetlágan dujiid, nugo boahkána ja veaskku. +Son muitala iežaset jođánit oažžut báhčinlobi go ohcet, muhto lea stuorra hástalus nagodit báhčit guovžža. +Skániin ja Evenáššis leat priváhtaolbmot, organisašuvnnat ja sámepolitihkkárat rahčan badjel 30 jagi dainna ahte sámegiella geavahuvvo ja lea oidnosis. +Studeantat ohppet dovdet iešguđetlágan servodatlaš proseassaid Sámis, sihke báikkálaš, riikkadását ja miehta Sámi proseassaid giellasosiologalaš diliide. +Nissonat maiddái eai leamaš bivnnuhat dutkanfáddán. +Dasto čohkkedii Gonagas ruvdnenstullui mii lei biddjojuvvon áltára ovddabeallái, ja stáhtaministtar Christian Michelsen ja bisma Wexelsen bijaiga ovttas ruvnna Gonagas Haakona oaivái. +- Mis galgá álot leat juogalágan dispensašuvdna ja báhpirat ozas dahje ruovttus jus galgat meahccái vuolgit ja de lea čielggas ahte olbmot, ja de erenoamážit nuorat geardi, ii gille vuolgit meahccái, lohká son ja atná dan hui unohassan ja váivin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Organization"Virksomheter"Helseavdelingen Boahkuheapmi ođđa influeanssa vuostá A (H1N1) - spiidneinflueansa Boahkuheapmi lea beaktileamos doaibmabidju suddjen dihtii pandemálaš influeanssa vuostá (spiidneinflueansa). +Anders S. Buljo Johttisápmelaččaid listtus lea okta sis gii ii mieđit sis leat leamašan makkárge almmolaš ságastallamat. + (Partapuoli & Ravna 2014.) +Mánás geas leat guokte eatnigiela galggašii dalle leat vejolaš válljet goappá gillii čállingiela oahpahallan álgá. +maid omd. +1361/2005 (CCPR/C/89/D/1361/2005), Para. +Dán lassin dehálaš rollas +Dáid siidduin bohtet dieđut go ođđa láhtut lea dihkkáduvvon (merkejuvvon) ja goas dat rahppojit. +Rauhan kansa sodan jaloissa. +Dás sáhtát lohkat olles "Manifest mot mobbing" julggaštusa, ja dás oainnát buot 347 suohkana mat leat vuolláičállán julggaštusa. +Náhkkeduodji ja sistti ráhkadeapmi. +Resursageavaheaddjit leat ieža hálddašeaddjit, sii atnet iežaset leat báikkálaš servodaga lahttun, eaige nugo dutkit, geat leat ovttaskas olbmot ja leat ovddasvástideaddjit muhtin dovdameahttun eiseváldeásahussii. +Doalat čielga erohusa gaskal journalisttalaš ja gávppálaš kommunikašuvnna, maiddái geavahettiin čujuhusaid ja eará oktiičatnamiid. +Girjjis: Quinn, Gerard & Degener, Theresia with Bruce, Anna; Burke, Christine; Dr. Castellino, Joshua; Kenna, Padraic; Dr. Kilkelly, Ursula and Quinlivan, Shivaun: Human Rights and Disability. +Mus lea dutnje valljogasat árbmu, dan ii sáhte čiehkat. +Dáppe ásset birrasii 3000 olbmo. +Vealtameahttun deaŧalaš lea maiddái ahte sii geat galget árvvoštallat, máhttet dulkot dan sámi sosiála leahkima olis. +Leat olu hástalusa oljo- ja gásabuvttademiin dáin guovlluin. +Álbmotduodji - sámeduodji +Tiemá: Arbbedábálasjmáhtto, Filmma, Kultuvrra, Luonddoaddnem, Luonndofáhka, Luonndo ja diehto Dá 2 prográmma le guohtom- problematihkka birra ja nuppástuhttem boatsojæládusán. +Mun ferten maid oažžut lobi namuhit, ahte ráđđehusat, sihke dat mii luobai ja dat ođđa ráđđehus mii bođii, dahket stuora eahpesihkarvuođa das movt guolástussoahpamuš doaimmahuvvo. +Earáin sániin sáhttá atnit juhkančázi dábálaš láhkai. +Duoji oahppamis lea šaddan etnihkalaš gažaldat sámiid siste, go sámenuorat hálidit oahppat sámeduoji nu, ahte sámegiella lea gaskaoapmin. +Ibid., s. 8. http://stm.fi/vammaislainsaadannon-uudistus Lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomita bivdá ahte lámisolbmuid oassálastin sode- ja eanagoddeođasteamis váldo vuhtii, cealkámuš olmmošvuoigatvuođaguovddážii ja olmmošvuoigatvuođaváljagoddái, http://kynnys.fi/news/vammaisten-henkiloiden-ihmisoikeuskomitea-pyytaa-huomioimaan-vammaisten-osallistamisen-sote-ja-maakuntauudistuksessa/ vejolaččat rihkkon lossadit dahje systemáhtalaččat oktasašsoahpamuša vuoigatvuođaid. +ON:id olmmošvuoigatvuođaráđđi dohkkehii jagi 2011 vuosttaš loahppaárvalusa seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođain. +Juohke kapihttala loahpas leat hárjehallanbihtát. +Govus 4. +Dasa lassin kultuvrra dihto oasit leat eambo sorjavaččat luonddudiliin go nuppit. +Dákkár beliid ovdanbuktin laktása dávjá maiddái ii-gielalaš ovdanbuktimii nugo geahčastagaide ja lihkastagaide. +14. +Vel čoakkalmasain ja girkuinge gávdnojit dákkár bázahusat. +Áhkuid sohkabuolvvas ii oro leamen kompetensa: "in dieđe gosa gulaš". +Petersburgas deaivvadii Ruvdnaprinssbárra Guvernørain Matvienkoi Guvernørpalássas, ja eahkes beasaiga soai vásihit dan dovddus balleahta Svanesjøen Mariinskij teáhteris. +Giellamáhtu sáhttá iskat máŋgga láhkai. +Visttit mat leat ráhkaduvvon heavvalkeahtes panelain ja roavva luonddugeđggiin. +Pentikäinen, Merja: "Ihmisoikeudet - kehityksestä, merkityksestä ja haasteista; ihmisoikeuskulttuurin ohuudesta Suomessa", girjjis Tatu Hyttinen ja Katja Weckström (doaim. +Son árvala, ahte nuorat leat modearna kultuvrra geavaheaddjit. +Dát čalmmustahttojuvvo dál goargugirjjiin "Om sjøsamene", mii adnojuvvo Larsena dahkosiid gaskkas leat okta dain deaŧaleamos dahkosiin. +Dákkár árgabeaivvi ihtagiid fáhtemii dárbbašuvvo erenomáš jurddaguoddu, man Clifford (1988: 121) namuha surrealisttalaš gáidamin. +Sámi ássan lea háddjejuvvon, ja leat sámi gilit rittus ja siseatnamis, mat árbevirolaččat dagahit sámi servodat-, kultuvra- ja ealáhuseallima sisguovddáža. +Das leat govvadáidda, báccit, govvejuvvon govat ja duodji. +Vánhemat/ovddasteaddjit ja 8.,9. ja 10. luohkká oahppit bovdejuvvojit diehto- ja digaštallančoahkkimii. +7 Jesus celkkii sutnje: "Lea maiddái čállojuvvon: It galgga geahččalit Hearrá Ipmilat." +Mii várašit vejolaš deaddilanmeattáhusaid gálvvuid/bálvalusaid hattiid ja dieđuid birra siidduin. +Háliidat go oahppat lullisámegiela áibbas álggus? +Riikkaidgaskasaččat lea ON 1992 biologalaš šláddjivuođa konvenšuvdna ja ON birasprográmma (UNEP) leamašan mearrideaddjin ja čujuheaddjin máilmmi luondduvalljodagaid anu ja suodjaleami oktavuođas. +Sii suokkardallet sámeidentitehtaset ja sajádagaset sápmelašvuođa ja váldikultuvrra gaskkas. +■46% sámegielagiin eai máhte čállit +Ovttaskas olbmot, Sámediggi ja eará eiseválddit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Midt Finnmar Helsehus (MFH) doallá čoahkkima Kárášjogas Maŋŋebárgga skábmamánu 16. ja gaskavahku skábmamánu 17. beaivvi doallá MFH stuorra gielddaidgaskasaš čoahkkima Kárášjogas. +Jos oahppi omd. +Máŋggat panseksuálat oaivvildit ahte tearbma lea friddja, iige meroštala seksuála geasuhusa čuozáhagaid sohkabeali dáfus." (http://seta.fi/seksuaalinen-suuntautuminen/) (Davvisámegielat jorgalus Arla Magga) +Gielaid morfologalaš vuogádagas lea oktavuohta sátneortnegii: analyhtalaš gielain mearrida sátneortnet mii lea subjeakta dahje objeakta, syntehtalaš gielain mearrida sojahuvvon hápmi (kásus) mii lea subjeakta dahje objeakta. +Nyt aloitettava järkevä keskustelu yrittäjien kanssa. +Mus eai leat vástádusat dáid gažaldagaide. +Dát mielddisbuktá ahte sii galget koordineret proseassaid ja ráhkadit hálddašanplána ja doaibmaprográmma. +Máret vulggii go Piera bo��ii. +Girjerájus lea maid Philip Steele čállán girji, mii meannuda Gaskanuorrtta riidduin jagi 2007 rájis, ja Nils A. Butenschøns ođđa girji "Gaskanuorta - imperiaduššan, stáhtaovdáneapmi, soađit" lea boađi boađi Biblioteksentralen'is. +Dán semantihkalaš čilgenmálles lea semantihkalaš rollain guovddáš sadji. +Mboob lea doaibman gieldda ekonomiijahoavdan giđa rájes. +Joutsenlahti čujuha dutkamuššii mii čájeha ahte Suoma vuođđoskuvllas jo oassi 2. ceahki ohppiin nákcejit čálalaččat gielladit iežaset jurddašeami. +čujuheami ja nivkkiheami). +Dát lea stuorát barggu registtaranalysa mii galgá čađahuvvot buot olbmuid ektui geat leat gaskal 36 ja 60 jagi ja geat leat bajásšaddan sámi doaresbealegielddas ja maŋŋá fárren ja ássan gávpogii. +Kulturidentitehta sáhttá meroštallat almmolaččat kultuvrra vásiheaddji dahje vásiheaddjiid duohtavuođaoaidnun, mo olmmoš hábme ja motivere iežas sosiokultuvrralaš eksisteanssa. +Vygotskij teoriijain, omd. +suopmelaš ja sápmelaš servošis ja maiddái vejolaš vásáhusaid máŋggadáfot vealaheamis. +Bargui gullet golbma oasi; installašuvdna, mátkeválddahallan ja beroštusgihpa (fanzina) mas geahčadan ovddas guvlui ja govahalan fáttá "sámi arkitektuvrra". +Laakso lea máŋggabealat dáiddár ja maŋimuš jagiid sus leat leamaš máŋga vuosehusa ja loaiddastusa. +Mun jáhkán dat lea danne go oaččuiga sámegiela lassin eará diimmuide. +Nomengihppu masa pre- ja postposišuvnnat gusket lea genitiiva hámis. +Dás fas čuovvu dat ahte dat dávista maid eará eallima beliide. +Diesa fertet plánet ja ráhkkanit. +Mii maid láhčá dili ovdánahttit olbmuid musiseren ja hutkás iešvuođa. +Áittardeaddji liikká ávžžuha Suoma viiddidit njuolggadusa nu ahte sohkabealleidentitehta máinnašuvvolii lágas vel sierra. +Iežas luođi oažžut lea stuora gudni olbmui, ja luođi sáhttá maid skeŋket muhtimii, nu go ovdamearkka dihte headjaskeaŋkan. +Dat lea 272 eanet go 2009;s. +Erenomážit sápmelaš lámisolbmuid ovddasteaddji informánttaid lei hui hástaleaddji gávdnat, daningo ovdamearkka dihte daid organisašuvdnaovddasteddjiid, geat barget singuin, +maid Magga (1999), Jearahallan SámiSoster rs, Ristenrauna Magga 13.9.2017. +Searvelanjas doaibma surggiidii čehppodagaid, sohkabeliid, gullevašvuođaid, ahkodagaid, ealáhuslágiid ja searaid mielde. +Dát prinsihpalaš ovttaárvosašvuohta lea nannejuvvon Vuođđolága §:s 110A." +"Dákko bokte dieđihuvvo dutnje ahte Stáhtaadvokáhta ii gávnna makkárge siva rievdadit politiija heaittihanmearrádusa. + (Crick 1982: 288 - 289.) +Dat čoahkkin mii galgá gieđahallat heaittihanárvalusa, ferte gohččojuvvot čoahkkái golbma mánu ovddalgihtii. +Mii leat nu čigŋás, eat šat goaro ođđasit. +No. +Dušše daid áššiid mat leat ná ovddiduvvon, lea vejolaš váldit ovdan ja ja gieđahallat jahkečoahkkimis. +Go 50-jahkásaš almmái oaččui dieđu politiijat leat jođus, de báhtarii son iežas fatnasiin eará sullui, muhto almmái liikká báhčalii gátteguvlui ja deaivvai earrát eará Nor Lines fitnodaga vistti. +Sharifian, Farzad 2011: Cultural conceptualisations and language: theoretical framework and +Jurdagiid koloniseren guođđá čiekŋalis ruohttasiid olbmuid millii ja danin lea dekoloniseren ádjás ja gáibidahkes proseassa. +Don leat 28 jahkásaš ... Loga eanet " Posted on September 6, 2011 by bab001 JA og NEI På samisk spør man ja/nei spørsmål ved å legge til partikkelen -go etter verbet: Siđat go deaja? +Gárrala gorudis lea jaskesvuohtá - eai njuorjjutge oainne earago daid čáhppes bávttiid, eaige ipmir makkar váralašvuohta sin vuordá. +Sámediggeráđđi oaidná duohtan ahte birasášši lea min stuorimus oktasaš hástalus. +Son mátkkoštii USA:ii The American-Scandinavian Foundation 50 jagi ávvudeapmái. +Oainnán ahte dás lea oktavuohta dainna bistevaš negatiiva deaddagiin man mii dovdat sámevuođa ektui, erenoamážit neahtas. +4.7 Cealkkamáhttu +Dáid jagiid statistihkka čájeha ahte olles 99.2% lea sisamáksojuvvon. 2011 jahkebušeahtta ja 2011 - 2014 ekonomiplána. +Boazodoallit vásihit odne ahte stuora areálasisabahkkemat plánejuvvojit sihke mearragáddái ja siseatnamii, ja mat čuhcet sihke dálve- ja geasseguohtumiidda, ja diet áššit eai guorahallojuvvo oktanaga. +Danne árvvoštalan ahte iskkadeami boađus mas daddjo ahte ledje 25000 sámegielaga Norggas jagi 2000, lea veahá menddo stuoris. +Løvold (2014), s. 61. +Jus Finnmárkkuopmodat dahje eará áššebealit leat sierramielalaččat vuoigatvuođaid hárrái dakkár guovlluin maid komišuvdna lea meannudan, de sáhttet sii bivdit komišuvnna soabahit sin gaskka. +Son lea bargan Nuorttanastes 9 jagi doaimmaheaddjin, muhto lea leamaš bargin mihá guhkit ja bargá ain (2015). +Breavas, beaiváduvvon 21.05.2012, oaččui gielda vástádusa ohcamuššasis, mas Stáhta geaidnodoaimmahat cealká ahte sii hálidit doarjut njáskama E6 geaidnoguorain gielddas 225.000,- kruvnnuin 2012:s mearriduvvon njáskanplána ektui. +Lajla-nammasaš romána mii lea máŋgii filbmejuvvon, lea eanemus dovddus. +Dasa lassin 3 §:s gávnnahuvvo ahte buot maid dásseárvoláhka mearrida sohkabealleidentitehtas dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheamis, heivehuvvo maiddái dakkár vealaheapmái, mii vuođđuduvvá dasa ahte olbmo fysalaš sohkabealleiešvuođat eai leat oktageardánit juogo nissona dahje dievddu sohkabealleiešvuođat. +CDB dohkkeha ahte lagasvuohta mii gaskal álgoálbmogiid ja biologalaš valljodagaid (artihkal 12 ovdasátni). + (Smolitcz1981: 25.) +1982 Sámiráđi bokte Sápmelaš Duodjárat -searvi válddii atnui davviriikkalaš sámeduodjemearkka, man geavahanvuoigatvuohta mieđihuvvo searvvi lahtuide. +Anti muitala iežas ovdal leamaš mielde gádjume olbmuid go lea bargan ambulánssas. +Gáibádus lea ahte vástádus lea heivvolaš sturrodagas, bissu áššis ja lea muđui dohkálaš. +Son lea ge okta njunošdutkiin geat leat dál dáppe barggus. +Girjerádju láve oažžut Nationála bibliotehkas girjjiid ja dokumeanttaid mat leat almmuhuvvon Norggas main olles teaksta dahje oasit das leat sámegillii, bággoaddima lága mielde gč. +Bearjadaga ráhkadat mii stašuvnnaid iešguhtetge doaimmaide museašilljus, sihke sutnje gii hálida leat hutkái ja sutnje guhte ii šat nagot čohkkát jaska. +Loga eanet Arctic Winter Games birra sin almmolaš ruovttusiiddus. +Sámegillii heivehuvvon Árra GiellaOvdáneami Registreren (ÁGOR) veahkkeneavvut dahket vejolažžan árvvoštallat máná giellaovdáneami dan ektui mii lea gaskamearálaččat vuorddehahtti máná agi ektui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gielda lea virgádan Unni Haug Dikšun ja fuolahus doaibmajođiheaddjin Unni lea 45 jagi boaris ja lea bajásšaddan Hedmark fylkkas. +Leago vejolaš čilget mo máná cealkkahábmenmáhttu ovdána? +Kontrakšuvdnanomeniid maŋimuš távttas leat guokte stávvala sihke ovttaidlogus ja máŋggaidlogus, nugo bárrastávvalnomeniinge. +Breahtas, kandelaberiin ja silbaplakeahtas ja jardinieraid muorraoassái lea čállojuvvon: "To Her Majesty Maud Charlotte Mary Victoria, Queen of Norway. +Helge Pedersen gažaldahkii vástida guolástusministtar Elisabeth Aspaker ahte son árvvoštalai ahte ášši lea doarvái čuvgejuvvon Sámedikki bealis ja su mielas sii dasto leat čuvvon ráđđádallangeatnegasvuođa. +Máđđi nr. 1 - Unjárggamáđđi: Gielddageaidnogeahcen oarjjabealdi Suovvejoga vuodjinluotta mielde badjel Suoidneguolbana Geatkegorsii. +Ođđajagimánus 2012 fárriimet ođđa bajásšaddanguovddážii, Unjárgga oahppogáldu, gos sihke mánáidgárdi, skuvlla ja SÁO ja rávesolbmuidoahpahus lea seamma visttis. +Ovcci áirasa bohtet Álttá gielddas. +Mu nákkosgirjedutkamuš guorahallá mo girjegiela dahje giellastandárda plánen váikkuha erenoamážit áitatvuloš gielaide, nugo davvisámegillii ja kvenagillii. +Ávvučájáhus " Jielemen Aavoe", Duoddarat mu siste, teáhterbihttá Elsa Laula Renberg birra ja golbma beaivásaš álbmotfeasta Torvet:is lea dušše oasáš sisdoalus. +Dákkár homogenalaš joavku ii speadjalastte oba servodaga duodjemáhtu, muhto govvida ideála tiippa. +Maŋimus guovtti ovdamearkkas sáhttá fas oaidnit sápmelašvuođa ja seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlohkui gullevašvuođa vásáhusaid, mat leat vuorrováikkuhusas gaskaneaset. +Duodji 2: 1996. +Dál vurdojuvvo ahte olmmoš maiddái bargoeallimis galgá leat gárvvis váldit lassioahpu. +Nu olu skuvlaoahpahusas gaskkustuvvo čálalaččat ja nu olu oahppanproseassain ja oahppi fágalaš ovdáneamis geavvá ja maiddái árvvoštallojuvvo oahppi iežas čállima vuođul. +Dása galggalii giddet fuomášumi maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ja sajádaga politihkas, man maiddái Suopma viggá ovddidit. +maid Burri & Schiek 2009, 4. +Norggas ásset sullii 50 000-70 000, Ruoŧas 15 000-20 000, Ruoššas 2000 ja Suomas jagi 2015 čoggojuvvon dieđuid mielde 10 463 sápmelačča, ja sis 3499 ásset Sápmelaččaid ruovttuguovllus. +Sámi doaibmalanja viiddideapmái addá Skolverket muhtun ákkaid. +Jos giella duššá, de jávká maiddái ovtta álbmoga kultuvra ja eallinvuohki. +Dálvit manná skohtermáđii dakko, ja dakko manná maiddái Finnmarksløpet beanavuodjinmáđii. +Dát dárkkuha dan ahte ovdamearkka dihte gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttingeatnegasvuođa sápmelaš LHBTIQ-olbmuid dearvvašvuođabálvalusain. +Okta su ovdamearkkain guoská sámi eallinvugiide. +Dán ovdaságas gieđahalan Njeavdán sápmelaččaid kodamolsuma teavsttain, maid Eliel Lagercrantz lea čoaggán. +- Mu mielas ii galgga deattuhit ákkastallama mii gullá skohtergeavaheapmái, go doppe leat olu eará buori ákkat maid, lohká Moen. +Giellagáhtten 1:ža figgamuššan lea buoridit studeanttaid gielalaš diđolašvuođa ja čalmmustahttit journalistta rolla gielalaš váikkuheaddjin sámi servodagas. +Dát láhkamearrádusaid vuođul lea dárbbašlaš ahte Sámediggi čielggada man vuođu mielde sii servet plánenbargui. +"Sápmi 100 jagi geažes lea dakkár báiki, gos sápmelaččat ja olbmot fertejit leat ovttasráđiid, danin go demokratiija ii leat šat, dat jávká, go fasisttain ja diktatuvrrain lea buot váldi." +Dát čielgá maiddái dán raporttas. +Sihke jiekŋaváriid suddan ja mearračázi terminaláš viidun lokte máilmmi mearračáziid allodaga. +Go bálvalusat ja iešguđegelágan bargguoažžunvejolašvuođat geahppánit meahcceguovlluin, de raportta mielde lámisolbmuid vejolašvuođat beassat mielde bargoeallimii ain hedjonit. +Käsityöprosessi on kaikilta osiltaan sidoksissa vallitsevan kulttuurin arvoihin, sen traditioon ja muotokieleen. +Oktii savkalii eadni, Behta Niillas Mággá, Kirstii ahte galgá leiket gazzaruittu olggos, danin go lei oainnestan ovtta ruoššafáŋgga olggobealde. +Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba gussiid vuostáiváldit. +Vistegálvvuid sáhtiimet bidjagoahtit hálddahussii ja bibliotehkii suoidnemánus, ja váldofárren dahkkui jagi 2000 borgemánus. +Dát guoská maiddái geahččalanroggamii ja sullasašregistrerenvugiide. +Porsáŋggu gielda bovde vuorroháleštanseminárii mas fáddán lea guovttegielatvuohta mánáidgárddiin ja skuvllain. +Sámegávttiin mearkan olmmoš muitala iežas oktavuođa lagašjovkui, bearrašii, sohkii ja etnihkalaš jovkui. +Suohkanis leat moanat luossajogat, ja okta Norgga buoremus luossajogain, Riehpovuonjohka, golgá dán suohkana čađa. +Ohccet divttaid ja lávlagiid main sisdoallu leat násttit, beaivváš ja mánnu. +Sii almmatge sáhtále arvvosmahttit maiddái earáid iežaset positiiva vuoiŋŋain. +Ollugat vástidedje dasa čálalaččat (gč. +Sámedikki plánaveahki veahkeha vuogáidahttimis ja čohkkemis dieđuid das makkár sámi kultuvrra beroštumit galget vuhtiiváldojuvvot, mat čuvvot gustovaš ja riikkaidgaskasaš rievtti ja mat leat áigeguovdilat plánemiidda plána- ja huksenlága mielde. +Čeavlát dušše hilgut Sámedikki ráđđádallanjearaldaga čájeha dađibahábut dološáigásaš miellaguottu Sámediggái. +Menddo ollu geatkkit dagahit stuorát vahágiid oamiide ja bohccuide go sávahahttii. +Elsa Laula Renberg - The first Nordic Sámi Meeting and its legacy Swedish Secretariat for Gender Research et. alii Konferansebidrag og faglig presentasjon - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Sámedikki minerálaplánaveahkki (2010) Sametingets mineralveileder (2010) Stuorradiggi mearridii 2009:s ođđa minerálalága Sámedikki mieđiheami haga, iige mieđiheami daid doaimmaide maid láhkaárvalus galgá muddet. +Dasa lassin dat gokčá rihkuslágas máinnašuvvon náli ja liikki ivnni. +Dálá áigge duddjon ii leat šat okta vuosttas kultuvrra vuostáiváldindáhpáhusain, muhto baicce vásihuvvo servodaga lahttun, goas oahppat duoji nuppit nuppiin oahppanproseassain. +Dáinna lágain seamma sohkabeallái gullevaš páraide addui vejolašvuohta dahkat sin guimmešlihtus virggálačča ja seammás sidjiide bođii vejolašvuohta beassat bearašláhkaásaheami ollái. +Saemien Sijte ja Beaivváš Sámi Našunálateáhter leat nana prošeavttat maid ráđđehus ii hálit ruhtadit. + (Rönnerman 2004: 13−17.) +Hávdesadji Ceavccageađggis lea dat stuorámus ja eanemus iskkaduvvon juovvahávdeguovlu maid diehtit. +Lága 10 §:s fas mearriduvvo máná fuolaheami ja deaivvadanvuoigatvuođa čoavdima nu máná ovddu mielde. +Kultuvrra artefávttaid (omd. +Goittotge das lea suorgásan ovdamearkan etnoekologiija ja dat lea maiddái nagodan čájehit, ahte kultuvrrat leat duddjon hui rationála ortnegiid iežaset duohtavuođaid klassifiseremii ja hábmemii. +Álbmotálgga riikkabeivviide náittoslága, registrerejuvvon guimmešlihtus addon lága ja transseksuála sohkabeali nannemis addon lága nuppástuhttimis, 2013, s. 1., https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Documents/m_10+2013.pdf Láhka áhččivvuođas 700/1975. +Reakšuvdna lea dieđusge vuostegeahči lahkaneapmái, jogo buot vieres váikkuhusa vuostá (ollislaš reakšuvdna/purisma) dahje dušše muhtumiid gielaid vuostá (oassálaš reakšuvdna/purisma). +Evertsena mielde lea dehálaš suokkardit dutkamuša ulbmiliid. +Álgoálbmogat atnet iešvuosttaldeaddjin go oljju, gása ja čađaid boaldin dagaha máilmmiviidosaš liegganeami, mii fas láhče lassáneaddji beasatlašvuođa oljo- ja ruvkedoaimmaide álgoálbmogiid eanan- ja áhpeguovlluin. +Fáddá lea "Revitaliseren - hástalusat ja ođđa perspektiivvat oahpahusas". +Reynell-giellaiskkadeapmi mánáide gaskal beannot ja guhtta jagi lea heivehuvvon sámegillii ja nu lea maiddái Norgga mánáidgárdemánáid várás ráhkaduvvon giellaovdáneami registrerenmateriála, Tidlig registrering av språkutvikling (TRAS). +Dat lea ge ovdamearkan dasa makkár ovttasbargu lea gaskal Buvai skiipahuksenbáikki ja norgga design ja industriija. +Nuppe dáfus sin vuoigatvuođaid maid vigget suodjalit máŋgga ládje: ovdamearkka dihte sápmelaš lámisolbmuid gusket lunddolaččat sihke sápmelaččaid ja maid lámisolbmuid vuoigatvuođat. +IOK lei maid fuolas seksuála orientašuvnna ja sohkabealleidentitehta (artihkkalat 2 ja 26) vealahanmeannudeami guoski dieđuid vátnivuođa. +Skuvlagiella mii dušše čuovvu ja bissu beaivválaš hállangiela dásis hehtte giellaovdáneami. +Dulkabálvalusaid ovddideapmi buot Suomas hubmojuvvon golmma sámegillii livččii erenomáš dehálaš, vai sápmelaš lámisolbmuid dilli ovdána. +Luhtták lea stálu eamit, ja sus lea bohcci mainna sáhttá dus heakka njamistit. +Lean jearahallan nissonolbmuid, geat ovddastit sierra sohkabuolvvaid. +Lilija S. Hansen, gii leat Nuorta-Finnmárkku bolesbiire bearašveagalváldinkoordináhtor, muitalii ohppiid teavsttaid ja girjji oahpaheaddjerávaoasi birra. +Doalut álget juste diibmu 11.00 ja bistet diibmu 12.00 rádjaiFestiválajođiheaddjit ja muhtun artisttat mat dán jagi galget čuojahit, leat báikkis ja singuin sáhttá humadit. +siviilaseađu. +Gažaldagaid ortnet sáhtii liikká rievddadit ja jearahalli sáhtii gaskkohagaid maid ovdamearkka dihte dárkkálnuhttit ja jearrat lassegažaldagaid +Kansanopistomatrikkeli - Folkhögskolmatrikel 1975. +jorgaluvvo 'På gårdsplassen er det en bil.' +Ollugat fuolastuvvet go ii leat diehtu makkár váikkuhusat leat dakkár doaimmain guliid ja lottiid dáfus ja ahte eai leat doarvái bures ráhkkanan dustet váttisvuođaid, muhto earát fas oidnet dan vejolašvuohtan ovdánahttit davviguovlluid. +Lihkkosávaldagat studeantastivrii Rektor ja prorektor sávvaba Sámi allaskuvlla studeantastivrii lihkku válggain. +Dán vuogi sáhttá maid válddahallat nu, ahte dat čatná oktii praktihkalaš doaimma ja jurddašeami dahje reflekšuvnna dán doaimma birra. +Eanetlohku (68%) fástidii ahte jus gielda galgá časkot oktii eará gielddain, de hálidit ahte dat ođđa gielda gulašii sámegiela hálddašanguvlui. +Dat ii leat min dieđuid mielde dáhpáhuvvan oljosáttoprošeavtta oktavuođas Albertas, Kanadas. +Ad Notam Gyldendal AS, Oslo. +Erenomážit servošat, main barget árbevirolaš ealáhusaiguin, +Maiddái Pelto dutkamušas lea vuohttimis iežaslágan dulkon, go son čilge nieidamánáid ja nissonolbmuid bargguid čuovvovaččat: +ja dárogiel máhtu dássái. +Muhto mainna lágiin mii oččodit sin ruovttuluotta? +Dan maŋŋá manai son Sveitsii ja čađahii doppe eksámena l'Ecole Professionelle de jeunes Filles Lausannes. +Artihkkala 2 momeantta mielde heivehusaid govttolašvuođa árvvoštallamis váldojit vuhtii lámisolbmo dárbbuid lassin momeanttas 1 oaivvilduvvon sihke doaibmi sturrodat, doaimma láhki ja viidodat ja heivehusaid árvvoštallon golut ja heivehusaide oaivvilduvvon vejolaš doarjja. +Vega-sulluid čállima World Heritage Listui ákkastallamis deattuhii UNESCO guovllu erenoamáš kulturduovdagiid árvvu, maid olmmoš ja luondu guhkes áiggi mielde leat ovttas hábmen. +Zed Books Ltd, London - New York. +Stuorát váikkuhusat leat dalle go ođastusat eai dušše buvtte ođđa áđaid muhto maiddái ođđa kultuvrra dan mearkkašumis ahte ođđa áđa mielde čuvvot ođđa bargovuogit mat mielddisbuktet ođđa dábiid ja vieruid. +Sisaváldinlávdegottit nammaduvvojit guovtti jahkái hávális, ja čuovvu oahppojagi. +Vuona sjiehtadallamdelegasjåvnnå jådeduvvá Ådåstuhttem-, háldadus- ja girkkodepartementas ja danna li ietján ájrrasa Ålggirijkkadepartementas ja Sámedikkes. +Loga eambbo Sámi mánáidgárddeseminára, 11:30 Sámediggi bovde sámi mánáidgárddesminárii Álttái skábmamánu 11. ja 12.beaivvi. +Gonagasbára ollii odne veaigin ávvudanmátkkistis Troandimii, maŋŋel go leat leamaš Romssas ja Budejjus. +Plánaevttohusa ovdanbuktin lea mielddusin artihkkala loahpas. +Pedersen, Steinar: Sámi oaidnu: Árbi dáža nationalismmas Finnmárkkus. +Rauna Kuokkanen čilge dekoloniserema dáinna lágiin: +Enkulturašuvdnaproseassas olbmo eallimis dáhpáhuvvá ovdáneapmi, man áigge son dađistaga beassá sisa iežas servodaga kultuvrii. +Olbmot eai dárbbaš ballát dát gullo gosage, sudnos lea guktuin jávohisgeatnegasvuohta, deattuha Karen Maret Hætta. +Mii váldit áinnas vuostá dieđuid dahje mii sáhttit ovttasbargat earáiguin buoridit sátnegirjji. +Akšuvdnadutkanprošeavtta leat ruhtadan Sámedikkit Norggas ja Ruoŧas, Interreg Sápmi (EU), Sámi allaskuvla, Luleju teknihkalaš universitehta ja Länstyrelsen Norrbotten. +SopS 24/1986. +Lea dehálaš čađat iskkadit ja mihtidit gavjjaid mearriduvvon báikkiin dán guovllus. +SLČ. +Pedagogalaččat láhččojuvvon birrasis lea deaŧalaš addit vejolašvuođa oahppat ođđa sániid ja beassat gullat ja hásttuhuvvot geavahit maiddái oalgecealkagiid. +Seamma ládje ad hoc-komiteai gulle sihke lámisolbmuid organisašuvnnaid ja riikkavulošoktasašgotti ovddasteaddjit. +Sámediggi oaidná ahte muhtun ásahusat sáhttet oažžut ođđa doaimmaid boahtteáiggis. + - Radio lea guhká doaimmahuvvon Gárasavvonis, ja dat lea doaibman hui bures ja dain lávejit buorit áššit, lohká Pieski. +Leat maid bovden muhtin guussiid geat galget guoimmuhit - heahkastupmi! +Vuollelis leat dieđut buot skuvllaid vuosttas skuvlabeaivvi birra. +Deavdde poastanummira, gielda, fylkka. +Balto, Asta 1997: Sámi mánáid bajásgeassin nuppástuvvá. +Muhto Gonagasleavga ii leat ��idna leavga mii geavahuvvo. +2.6 Vuostálastte buot mat geahččalit jávkadit čielga rájá gaskal máidnosa ja doaimmahuslaš sisdoalu. +Skuvlla oahppoplánain deattuhuvvo oktasaččat ahte rehkenastimáhttu oktan giellagelbbolašvuođain galgá duddjot buori doabaipmárdusa. +Go riegáda Prinseassa dahje Prinsa geas lea árbenriekti Norgga Ruvdnui, galgá su namma ja riegádanáigi almmuhuvvot ovddemustá Stuoradiggái ja čállojuvvot dan Protokollii. +Dá duođašteaba sátnejođiheaddji Roger Hansen ja Marina Solution Os beaivválaš jođiheaddji Torgeir Iversen šiehtadusa bárrobuođu ávdnasiid oastima oktavuođas. +Johtilepmosit nuppástuvašedje gieraráhkadusat, dakkár ávnnaslaš, sosiálalaš ja mentálalaš fenomenat, dego biktasat dahje njálmmálaš árbevierru dahege folklore . +Johansen riŋgiige mannan maŋŋebárgga Telenor:i, muhto eai dalle ge addán sutnje albma vástádusa. +Loga eambbo ráđđehusa siiddus. +Hokkanen, Liisa, Experiences of inclusion and welfare services among Finnish Sámi with disabilities, Nordic Welfare Centre (2017), s. 30. +Oahppu lea Árbediehtu prošeavtta boađus. +Dat lágiduvvui suoma- ja ruoŧabeale Gárasavvonis guktuid bealde Geaggánjoga. +Áhkkilsámegiella, gielldasámegiella ja dárjjesámegiella ságastuvvá dåssju Gárjjelin, ja gålldåsámegiella sihke Suoman ja Gárjjelin (ja åvddåla Vuonan aj). +Duopmostuolut, ja earenoamážiid Alimusriekti, lea stuora váikkuhus das movt láhkateaksta galgá atnot. +Hupmansyntesan dakkár sierralágan dihtorprográmma, mii áddestaddá olbmo hupmama. +Láhka dohkkeha ahte sápmelaččat, kollektiivvalaččat ja oktagaslaččat, eatnamiid ja čáziid vieruiduvvan atnu bakte leat háhkan vuoigatvuođaid eatnamiidda Finnmárkkus (§ 5). +Listtu vuolábeallái bođii bállu, ja de easkka vuosttaš dáidni. +Sámi giellahistorjjá rievdanproseassat leat dutkojuvvon vuosttažettiin fonologalaš ja morfologalaš perspektiivvas eaige nu olu rievdadeddjiid dahje giellageavaheddjiid perspektiivvas. +- Dát fierpmádatinstituhta lea buoremus vuohki guovdilastit ja bidjat deattu dakkár áššiide nugo ovdamearkka dihte "Ealát" prošeakta, lohká Pedersen. +Dát vurkkoduvvui dánska Nationalmuseas Københámmanis. +Hui ollu servodagat lea vuođđuduvvon guolásteapmái, ja guolásteami haga lea ballu ahte servodagat goarránit. +Helander@samiskhs.no - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +HE 46/2003 vp, s. 25. +Danin lea deaŧalaš muittuhit ahte dákkár oktavuođain rivttes čállinvuohki lea čállinvuohkegáibádus oktasaš normerejuvvon čállingiela ektui. +Dan sii fertejedje dahkat danin vai ii Gonagas iige Ruvdnaprinsa iige Norgga Ráđđehus šaddan duiskalaččaid gaccaid sisa. +Eanaš oassi dánsullasaš vealahanvásáhusain laktása olbmuid vuoigatvuhtii geavahit sámegiela virgeoapmahaččas, mii ii informánttaid dieđu mielde ollašuva nu dávjá. +- Nu ahte nie lei ruđalaš áddejupmi dáppe dalle, mojohallá son. +Bargojoavku evttohii maid vejolašvuođa čielggadit nuppástuhttit láhkaásaheami nu ahte olmmoš sáhtálii nannet iežas sohkabeali almmá ahte son dárbbašivččii addit medisiinnalaš čielggadusa iežas transsohkabealis. +BÁ: Mun gulan Mihkkalaččaide, jus daid leat gullan. +Álkes lohkangirjjážiid heive maiddái geavahit lohkanstrategiijáid hárjehallat. +Sámi almmolašvuođas lea boahtán sávaldat čađahit mearrasámi strategiijaseminára, ja ovddeš sámediggepresideanta Egil Olli vástidii positiivvalaččat dán ávžžuhussii mearrasámi siviilaservodagas. +Guovdageainnu revyjoavku ii leat dál oidnon guovtti jahkái, muhto dál sii fas ilbmet. +Árgabeaigiela sáni sátni sadjái oahppit fertejit giellaoahpahusas dávjá beassat gullat ja iežage hárjánit geavahit sihke sátneluohkkánamahusaid, sojahanhámiid namahusaid ja maiddái eará giellaoahpalaš terminologiija dađe mielde go giellavuogádaga oahpahus ovdána. +- Go mii bingo álggaheimmet, dat gal lea hui stuora dáhpáhus min historjjás. +Nannáma dáfus guoskkahuvvo dat eanan gosa dahkkojit visttit ja geainnut, oinnolaš ruvkket, tunneallat eananvuole rusttegiidda, ja geađgebázahusat. +Ruđa áigge golleboagán ii šat čájet goargatvuođa, muhto nissonolbmuin gieđaiguin čuldon boagánges, dološ jeageldoahppuboagán, lea mearkan duodjemáhtus. +oahppá eará sániid oktavuođas, nugo ovdamearkka dihte doallat-vearba: doallat máná gieđas, ristii doallat, doallat sártni, dálu doallat, doallat buhtisin, gal dat dál doallá, sisttis doallat, sánis doallat, gákti doallá, doalai mus bálkká, doallá nu almmájin iežas, miiba su diehtimis doallá, joga doallá, doallá heajos siivvuid. + (Keesing 1994: 45; gč. +goas ja mo dearvvahit, mo muitalit, gohččut, jearrat ja biehttalit. +Buvddaide ledje boahtán juo nu ollu gápmagat ahte dál dat sáhtte válljet buoremusaid. +Dutkit eai leat ožžon áššebáhpáriid, main čielggale Álbmotealáhuslágádusa čuovvovaš doaimmat dán áššis. +Dievasčoahkkinjođihangotti lahtuid sártnit, sáhkavuorut ja artihkkalat. +Vuosttažettiin danin go oahpahuspolitihkas lea stuorra mearkkašupmi sámi servodahkii ja servodat- ja gealbohuksemis dál ja ovddasguvlui. +Bargoeallimii beassama oktan hástalussan loktejuvvo ovdamearkka dihte dat ahte Norggas doarjjavuogádat gidde fuomášumi eanet olbmuid váttuide go sin sápmelašvuhtii dahje sámeduogážii. +Sámegillii sáhttá oaneheappot go eará gielain muitalit dan sápmelaš jurddašanvuogi, birgenlági ja buot dáhpáhusaid, mat gusket sápmelaččaide. +Suomas sámi skuvllain sámeduodjeoahpahus lea ordnejuvvon sahtedohko ja lea eanaš ovttaskas oahpaheaddjiid veagas. +Ođđa ihtagat nugo omd. +Agnete lea bajásšaddan Reahpinis ja ovddasta min gieldda hui bures. +Buktagiid ovddas mat eai leat merkejuvvon nuvttán, sáddejuvvo rehket dábálaš eavttuid vuođul oktan vejolaš ovdagihtii haddevuolidemiin. +Bušeahtta 2013/Ekonomiijaplána 2014-2016 lea almmuhuvvon suohkana neahttasiidui almmolaš geahčadeapmái. +Erenomážit gámagoarruma máhttin leamaš ohpihii dehálaš dáidu. +Máhtte lea Kárášjohkalaš ja Biret Ánne lea ges Guovdageainnus eret. +Diehtogihpa lea fitnemis museas dahje turistainfos. +Lea mihtilmas dárogielaid giellapolitihkkii nugo mun čilgejin ovdal. +Ruovttus juo etniinan háleštallan duoji birra gieddebarggu áigge lei dehálaš. +Dus ferte leat loatnakoarta jus áiggut láigohit maidege mielde ruoktot. +t-bustávva eanemusat geavahuvvon konsonántan lea maid oktasaš buot teakstačoakkáldagain. +Valtion painatuskeskus, Helsinki. +Doahpaga "kultuvrralaš diehtu" sáhttá guorahallat máŋgga geahččanvuogis. +Battiste háliida, ahte álgoálbmogat galget oaidnigoahtit iežaset áššiid máŋgga geahčastagas ja geavaha Eber Hampton muitalusa ovdamearkan. +Mun lean árvvoštallan sápmelaččaid logu Riikkaidgaskasaš guorahallama vuođul našunála identitehta birra, man - Norsk samfunnsvitenskapelig datatjeneste - NSD - (Norgga servodatdieđalaš diehtobálvalus) čađahii jagis 1995 (Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995). +Jus diein báikkiin ii leat oktage, de ii geavahuvvo leavga. +Doalut galget leat buohkaid várás. +8. Makkár lea buohcci mánná? +Girjjis ohppet dán birra ahte makkárlágan hámis čáhci albmana luonddus. +Lea ain áigi sáddet BKK-mearrádusa gielddastivrii mas lea čoahkkin juovlamánu 18.b. +Go olmmoš boahtá dán šlohttii mas leat fránskalaš ja skohttalaš assosiašuvnnat, de oaidná stuora vuostálasvuođaid olgguldas ja siskkáldas viessodiŋggaid gaskka. +Dán vuoro stohket, ahte sii leat siidalaččat ja sin guossái boahtá Elsa Laula. + - Donald A. Messerschmidt (doaimm. +Jos álggu rájes lea beassan duddjot buori giellamáhtu ja lea beassan oahppat oaidnit ja guora-hallat sániid ja sátnehámiid oahpaheaddji systemáhtalaš láidehusain, de lea maid álkit áddet mo sihke sátneluohkát ja sojahanhámit čilgejuvvojit giellaoahpalaččat. +Mii leat maid ráhkadan siskkildas jspwiki howto:a. +čállá. +Guovdageainnu dievdu ja su olmmái maid báhtareigga báikkis eret, muhto politiijat gávdne sudno das lahkosis oalle johtilit. +Dasa laktásit árbevirolaš teknihkat ja materiálat, muhto maiddái árbevirolaš bargobiergasat. +njuolggadusat guoimmi goarggus eaige mánáváldimis addon lága njuolggadusat, mat gusket guoimmi vuoigatvuođa váldit biebmománá (9 §:a 2 mom.). +Mánát sáhtte unnivuođa rájes hárjánit searvat. +Navti sjaddá mánájgárdde arenan gånnå dárogielak máná sámegielav oahppi ja sámegielak máná sámegielastis åvddånahtti. +Mail go ášši lea sáddejuvvon diggái, ferte dat ovdan biddjot riektegohèèuma addimis duopmostullui jagi siste. +Dáččarivgu čiŋadanbivttas. +Ráđđehusa evttohus 167/2014 sámediggelága nuppástuhttimis evttohii ahte láhkii lasihuvvolii njuolggadus sámekultuvrra guovddáš sárgosiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dikšun- ja fuolahusossodagas lea unnit ruđaid liigegolaheapmi Unjárgga gielda lea garrasit rahčan oažžun dihte Unjárgga gieldda dikšun- ja fuolahusossodaga geahpedit ruđaid liigegolaheami. +Álgo 80-logu politihkalaš árgabeaivvis ledje dievva riiddut mat guske birrasii ja elfápmohuksemiidda, ja SG šattai Norgga politihka birasbellodahkan. 1985:s geavahuvvui "Juogat buriid" vuosttaš geardde dovdosátnin válgabargguin. +Maiddái odne lei ságas Amazonasa suodjaleapmi. +Finnmárkku fylkka.. +Guovdageainnu sátnejođiheaddji lea Ávvir geahččalan olles duorastaga oažžut ságaide telefuvnnain, muhto son ii vástit go mii riŋget, iige vástit SMS boktege gažaldagaid. +Vuogáiduhttima vuolggasadjin lea dat ahte dainna lámisolmmoš oažžu ovdamearkka dihte bálvalusaid, muhto bálvalusat eai almmatge dárbbaš leat juste seammaláganat go eará olbmuin. +Ledje ollu eavttut vuođđun gilvui, mat sisttisdolle sihke ekonomalaš beliid ja estehtalaš váldonjuolggadusaid. +Ohccit geat eai hálddaš sámegiela go biddjojuvvojit virgái, sáhttet ovttasráđiid bargoaddiin geatnegahttojuvvot váldit oahpu sámegielas. +"Back to the Roadshow" skearru gárttai 2014:s oktan Sony Musica eanemus vuvdon skearruin. +Kopsa-Schön, Tuula 1996: Kulttuuri-identiteetin jäljillä. +Ruvdnaprinsa lea Norgga Gonagasviesu njealját buolva. + (Smith 1999: 73.) +Dán sáhttá lohkat giellaoahpa geavahanmáhttun. +Pro gradu -dutkamuš. +"Elders" doaimma ii berre vajáldahttit. +Komplementára gaskavuođain doaimmat juhkkojuvvojit sohkabeliid gaskka. +Eatnigiela doahpaga lea guorahallan viidásit earenoamážit eatnigielladutkamuša njunuš Tove SkutnabbKangas (gč. +Wiig oinnii sámegiel áppes +Doaimmahusgottis leat dán rádjái leamašan eamiálbmotdutkit ee. +Lean maid čállán ovtta oahppogirjji ja njeallje mánáidgirjji. +Komišuvnna kárten lea ráddjejuvvon daid eatnamiidda maid Finnmárkkuopmodat válddii háldosis suoidnemánu 1.b. 2006. +Árbevirolaš máhtu fágalaš lahkoneamit deattuhuvvojit, ja dása gullet dokumenterenvuogit ja movt árbevirolaš máhttu sáhttá leat mielde nanneme báikegottiid ja eamiálbmoealáhusaid. +Dasto lea vel goalmmát kategoriijan monolinguála oahpahus, man ulbmil lea dahkat guovttegielagiid ovttagielagin. +Áigumuššan lea oččodit eanet girjealmmuhemiid čáppagirjjálašvuođas nuoraide ja nuoraid várás. +Stipeanddat leat Sámedikki vuohki oččodit sámegielaide fágagelbbolašvuođa, ja movttidahttit eambbo olbmuin sámi duogážin gazzat oahpu gos lea erenoamaš dárbu sámi gelbbolašvuhtii. +Sámegielas leat guokte logu; ovttaidlohku ja máŋggaidlohku, ja čieža kásusa. +______________ 2002: Alkuperäiskansojen diskurssi ja dekolonisaatio. +Dát golbmasa leamaš barggus mánáid-institušuvnnas. +Doaladumit eai álo njulgestaga negatiivvalaččat muhto daid duohken sáhttá +Davvisámegiela hupmet Norggas, Ruoŧas ja Suomas. +Ovtta jearahallamis boahtá fas ovdan ahte okta informánta . +Oassálastiid gaskkas leat Norgga kulturráđi, Kreativ Industri ja Innovašuvdna Norgga ovddasteaddjit. +Gaup lea ge son gii lea leamaš buvttadeaddji olles dan ávvudanvahkku GLR:s. +Háleštehket manne diet almmigáhppálagat leat bivnnuhat diekkár teavsttain. +Dát čájeha ahte go mánná lea juksan skuvlaagi, de sátneoahppan sáhttá geavvat sihke njuolgga ja eahpenjuolgga vugiin. +Dáčča bealde dálá servodagas skuvla atná ávvira duodjemáhtus ovttas sámegielain. +Válga Stipeanda ja doarjja Sámás muinna NyhetSamler kulturnæringen til konferanse Sámediggeráđđi bovde konferánsii cuoŋománu 8. ja 9. b. sámi kulturealáhusaid birra. +10 askelta feministiseen tutkimukseen, Tamepere: Vastapaino (2004), s. 22; Gč. +Skuvlabusset vudjet nugo ovdal. +Dálá njuolggadusaidge mielde lahttun sáhttá searvat duojár, guhte gullá Sámedikki álbmotregistarii. +Dakkár celkojuvvon ovttamielalašvuohta Sámedikki bealis lea deaŧalaš dasa ahte oažžut Stuorradikki áddet man deaŧalaš dat lea ahte historjjálaš guolástanvuoigatvuohta dohkkehuvvo, loahpaha presideanta Egil Olli. +Dán teasttas leat čuovvovaš giellaoahpalaš áššit gieđahallojuvvon: Substantiivvat ovttaid- ja eanetlogus ja kásusat, pronomenat ovttaid-, guvttiid- ja eanetlogus, vearbbat dálá- ja vássánáiggis, biehttaleapmi ja postposišuvnnat. +Gámagávppi maŋŋá guovllus goittotge álge johtalit turisttat: "go turista bođii, de buorránii dilli" (N2c). +Ja vaikko girku lea átnon ándagassii, de muhtin sámiin eallá ain oahpahuvvon koloniserejuvvon oaidnu. +Son maid lohká vuohttit ahte suohkanstivrras lea hui beroštupmi nuoraide dál, ja son jáhkká nagodit iežas bures ovdanbuktit ja oažžut dohkkehuvvot buoridit suohkanis nuoraid dili. +Maiddái dat kulturmuittut main suodjalusstáhtus ii leat čielggaduvvon, sáhttet lagabui guorahallama vuođul čájehuvvot leat automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon. +Dát dagahii ahte son čálii dan vuosttas girjii, mii almmustuvai suomagillii 1971:s, Terveisiä Lapista (Dearvuođat Sámis ođđadárogillii Helsing frå Sameland, Pax lágádus 1979, Liv Hatle jorgalan). +Oahpahusas, iige dušše giellaoahpahusas, lea deaŧalaš bargat doabaádde-jumi nannemiin vai sihke oahppan ja gulahallan lihkostuvašii nu bures go fal vejolaš. +Dát lea agálaččat bisti eallima eatnu mii lea golgan váibmoláđđása peanna gáldus; duođaid bures lea dain guđet juhket das! +maid). +Dutkanmateriála ja girjjálašvuohta +Dutkamuš galggašii maid movttiidahttit sámi politihkkáriid, skuvlaeiseválddiid, skuvlarektoriid ja oahpaheaddjijoavkkuid álggahit sullasaš bargguid iežaset guovllu sámi skuvllain. +Dát lea dan sivas go leat boahtán unnán ohcamušat. +Iskkadeapmi lea dál Ivgubađa fuollaguovddážis gitta skábmamánu 7. beaivái (7.11). +Áillohaš ii čállán luonddu birra, son čálii luonddu. +Histåvrålattjat lij dat vuostasj bálle gå nuortta- ja oarjjelsáme moattet rijkas tjåhkanin tjåhkanibmáj rádedittjat ja tjuovggitjit aktisasj ássjijt ja gássjelisvuodajt. +Dákkár gielladili geažil lea maid váttis lohkat man olu gielat leat oktiibuot máilmmis. +Dasa lassin ledjen beassášdoaluin musihkkafestiválain ja fitnen juovlagirkus. +Sámediggepresideanta lohká ahte árvalusat addet buori vejolašvuođaid loktet sámegiela árvvu ja ahte ferte dakkaviđe bargagoahtit sámegielaid boahtte áiggiin. +Maŋŋil almmolaš lunšša New South Wales Government House nammasaš gárdimis, gos oassestáhtaguvernøra David Hurley ja Lady Hurley leigga guossoheaddjin, vulggii Gonagas Harald HMAS Watson oahppoguovddážii. +Gildeskål lei maŋŋemus bisánanbáiki Gonagasa ja Dronnega fylkamátkkis Nordlánddas. +Stuorra gielat, nugo eŋgelasgiella, geavahuvvojit máŋgga domeanain ja gielat oidnojit ja gullojit olles áiggi, iige gielas leat dalle várra jápmit. +Almqvist & Wiksell, Uppsala. +Máŋgga guovllus lea heajut šaddu daguhan vahágiid eanadolliide. +Sohkabealleunnitloguid dásseárvvus mearriduvvo maiddái dásseárvolágas. +Guokte guovžža sáhttet báhččot B guovllus, mii earret eará guoská Deanu gildii. +Son muitalage, ahte mánát muhtimin eai hálit oppa vuolgitge ruoktot, muhto háliidit ain stoahkat ja bargat muitalusaiguin. +Veahkeheapmi lei ekonomalaččat mearkkašahtti ja dat vuođđuduvai fuolkevuhtii. +Dán rádjai leat čohkken moadde duhát sáni mat áiggi mielde galget šaddat sátnegirjin. +Foto: Svein Lund Boazodoallu lea dehálaš ealáhus Finnmárkkus, dan sivas go dat addá buorre ja dearvvaš borramuša, duodjeávdnasiid ja lea dehálaš sámi kultuvrra ja giela guoddi. +Jus ehpet hálit ahte earát galget oaidnit, de čáles e-boastta. +Son lea maid buvttadan ja ráhkadan musihka árbevirolaš juoigiide, skearruid norgga álgoalbmotmusihkain, lávlagiin ja pop:ain. +ISFI ja ISFI ovttasbargoguimmiid guhkit áigge jurdda AFC ovttasbargguin, lea vuođđudit bistevaš doaimma ja ásahit Davvi álgoálbmogiid filbmafoandda mii ruhtada filbmaprošeavttaid davvin, polárabirastahtti guovlluin. +Almmuheapmi álggii duiska gávpogis Gotha ja gohčoduvvui "Gothaischer Hofkalender" - ja lea maŋŋil maid boahtán fránskkagillii namain "Almanach de Gotha". +1960-logu álggus álbmotskuvlla 7. +Biras, areála ja kultursuodjaleapmi Ohcamat mat leat sáddejuvvon dán beaivvi maŋŋá, eai meannuduvvo. +Muitte bidjat jahkedieđáhusa ja ođastuvvon rehketdoalu mielddusin, juoga mii lea eaktun oažžut doarjaga. +7.3.2. +Dán teavsttas son čájeha mo poesiijas maid sáhttá ulbmillaččat geavahit guokte giela oktanaga, ja teaksta lea maiddái buorre ovdamearka kreatiiva guovttegielatvuođa geavaheames. +Aiddo seamma láhkai go essiivva dovdomearka sáni vuođđohámi (omd. +1953:s ásahii Guovdageainnu skuvlastivra juoigangildosa skuvlii. 1976:s, dan áigge go sámevuohta beaggigođii, čavgii skuvlastivra gildosa. +Su eatni bearraša geasseeatnamat ledje Ulisullos Tromssas, ja su áhčči lei badjesápmelaš Gárasavvonguovllus. +- Go Dahl ja Eira eaba boahtán ovttaoaivilvuhtii goabbá sudnos galgá ovdagoddái, de soai mearrideigga ahte galgá leat nissonolmmoš, ja Hætta fas de evttohii mu, de mun bessen ovdagoddái, muitala Lango. +Trond Trosterud UiT Norgga árktalaš universitehta +7. Iver Jåks-viesus mas lea ásodat ja ateljea, doaibmá guossedáiddára orrusadjin ja bargosadjin. +Dat mielddisbuktá uhcit váikkuhanfámu dasa ahte sihkkarastit dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi álbmogii. +Han har det siste året laget to dokumentarfilmer med samisk tema, Vendepunktet og Tilbakeslaget. +Riektevuođđu vuolgá riikkaidgaskasaš álbmotrievttálaččat čadni konvenšuvnnain, siskkáldas norgalaš rievttis ja sámiid dološ vieruin ja riekteáddejumiin. +Dákkár dekontekstualiserejuvvon ságastallandilálašvuohta addá vejolašvuođa oahppái maiddái oahppat ođđa sániid ja dadjanvugiid ja ná duddjot nannoset gielalaš vuođu čállingiela oahpahallamii. +Juoigiid Searvi sáhttá leat doaluin mielde movttiideaddjin juigiide. +- Lea hui gelddolaš oaidnit mo leat mu buktán ovdan ja maid eará oassálastit oaivvildit mu birra, dadjá Maurstad. +Valla kulturmujto e agev æládusåvddånahttemav doarjoda, ja ij ga agev dav galga dahkat. +Searvvis lea miellahttojoavku facebookas, deaddil dákko vai oaččut eanet dieđuid dan birra mii báikkálaččat dáhpáhuvvá. +eŋgelas- dahje fránskkagiela) gos dat leat álgoálggus riegádan. +Sámi álbmotbeaivi han ii leat easkkaálgiid beaivi. +Dál čohkket báhpáriid P3 vuodjinruvtto mielde. +Duoji oahpahusas vuodjut sierralágan hábmema ja duddjoma vugiide, ja ávdnasiid, teknihkaid ja reaidduid geahččaleapmái. +Muhto eallingearddis ja eallinvuogis dihte lean bidjan su etniid sohkabulvii. +Sámi joatkka- ja boazodoalloskuvla, logaldalli Per Edvind Varsi. +Kárášjoga duodjeaktivitehta orru doarjumin Suoma beal duoji muđuige, gos duoji gárggiideapmi lea hihtásot ja nuorat buolvva duodjárat leat uhcán. +"Joikuja"-skearruin son lasihii čuojanasaid ja jietnastoahkamiid ja válddii luođi mielde konseartalágidemiide. +Suomi - Finland. +Son lea leamašan mielde álggu rájes, ja bargá ain doppe. +Sii leat válljen guhtege govvidit dan sierranas dáiddalaš vugiiguin filmmas, govain, fotográfalaš prentejuvvon govain mat leat áđain ja klássas. +Dán kapihttalis ovdanbukton dutkamušaid ja publikašuvnnaid lassin ovdamearkka dihte sápmelaš buresbirgejumi ja bálvalusaid viiddit perspektiivvas geahč +Dan s��httá maid heivehit eará sámi guovlluid dárbbuid ja eará eavttuid mielde go dán oktavuođas lea dahkkojuvvon. +Dåbdos sáme koahkka Laila Spik, subtsas gåktu rutta, muorje ja sjatto biebbmon ja dálkkasin sjaddi. +Ráđđi háliida váldit mielde iešguđet ealáhusaid ja fágabirrasiid dieđáhusbargui. +Dán sáhkavuorus veardidan guokte hui earálágan ja eará áigásaš materiála: Jens Friisa čoaggán sámi giellačájáhusaid Lappiske sprogprøver: en samling af lappiske eventyr, ordsprog og gaader (almmuhuvvon 1856) ja ieš čoaggán ságastallanmateriála jagis 2017. +Olbmo intellektualitehta vanahuvvo vel eanet go olmmoš geahččala čatnat iežas vásáhusaid oktii. +Sámediggi ja duodjeorganisašuvnnat leat dárkkistan duoji doaibmadoarjjaortnega. +Mesta Stein AS lea bivdán Rambøll Norge AS ráhkadit muddenplána. +Lánjat galget čorgejuvvon ja basson go farre olggos. +Vaššisáhka badjána maid dán dutkamuša jearahallamiin, ja danin dat máinnašuvvo dás sierra. +Deanu gielda sávvá Sirpmá valáštallansearvái lihku doaluiguin! +Muhto álgoálbmogat ellet dálá servodagas, eaige hálit šaddat museagálvun. +maid Rivas Velarde (2015), s. 7 & World Health Organization (2004). +Lea áigi ahte politihkkarat ja hálddahus bargagoahtá áššiin duođas. +Suohkana Jiellevárre ja Divtasvuodna juollodijga 50.000,- goabbák. +Olsen, Bjørnar: Ássan ja servodat Finnmárkku ovdahistorjjás. +Evertsen, Magnar 2001: Dutkan - Masa galgá leat ávkin? +Vejolašvuohta lea maid oažžut veahki Sámedikkis mii áŋgiruššá nana ja máŋggabealat ealáhuseallima ovdii mii vuhtiiváldá sámi kultuvrra, luonddu ja birrasa. +Dál besset +Ja son lei suhttan, suhttan go sámi mánát eai beassan oahppat eatnigiela ja go davvi riikkat oamastedje dan maid son ipmirdii sámi eanan. +Sámi dieđalaš áigečála lea dieđalaš áigečála, man Sámi allaskuvla ja Romssa universitehta Sámi dutkamiid guovddaš almmuhit ovttasbarggus. +Son oaivvilda, ahte ferte ásahit lágas nannejuvvon oktagaslaš vuoigatvuođa sámi mánáidgárdefálaldahkii, ja ahte dat berre gustot gos dal oroš riikkas. +Dán kategoriijas ortografiijabarggus lea geavahuvvon mu mielas oassálaš reakšuvnna prinsihppa. +Gažaldat man rievtti mielde buohkat imaštit, muhto man ii oktage duostta jitnosit jearrat: Makkár ealli lea čeahpimus busket? +Náitalii dalá Ruvdnaprinssain Haraldiin Oslo duopmogirkus borgemánu 29. beaivvi 1968. +Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lohká sátnegirjji dehálažžan bihtánsámegiela ealáskahttinbarggus. +teakstalohkama (govus 5). +Deaddil njuolaid siidologu goabbatbealde go áiggut ovddas dahje maŋás. +Okta dehálaš iešláhki Loabát suohkanis lea dat kultuvrralaš cuvkkohagat gaskal sámiin ja dáččain. +Vuođđoskuvlla lassin maiddái eará nuoraidbarggus ja astoáiggedoaimmain livččii stuorra mearkkašupmi vealaheami vuostásaš barggu ovddideamis ja dieđu lasiheamis dán oktasašgottis. +Čujuhusas: https://yle.fi/uutiset/3-9044139. +), Oikeutemme ympäristöön. +Sámi oahpaheaddjit váillahit sullasaš vuogádaga, dakkár ortnega skuvlii, mii formálaččat dohkkeha ja bálkáha vuorrasat sámi olbmuid skuvlabagadeaddjin. +Modernisašuvdna ii okto doalvvo assimilašuvdnii, muhto baicce assimilašuvdnapolitihka ja modernisašuvnna kombinašuvdna. +Mánát leat ráhkadan báhpáris ja eará ávdnasiin buotlágan hámaid, "figuraid" ja eará diŋggaid, mat leat mielde muitalusas. +Son oaivvilda ahte dalle dievdun riegádan olmmoš muhtinládje luobalii iežas stáhtusis servošis. +Gehppes ja čábbát sárgojuvvon govvosat lea Stuora boradansála hervemiid mihtilmasvuohta. +Árbevirolaš diehtu lea oppalaš dainna lágiin, ahte dat sisttisdoallá kosmologiija, "oskku" ja luonddubirrasa gaskavuođa ja luondduresurssaid ávkkástallanvugiid. +Dasa lassin gusto ortnet maiddái mátkkošteapmái dákkár doaluide NSB:a mielde. +Rektorat lea guoddán fágalaš ovddasvástádusa, mii lea buorrin ovdagovvan eará skuvlajođiheddjiide. +Sámiid siste leat máŋga báikkálaš joavkku, maid kultuvrrain leat iežaslágan, dušše dihto jovkui mihtilmas sárgosat. +Divrras lea eallit studeantan ja dárbbašan ruđaid. +www.samediggi.fi/psaame/suindex.htm. +Bovdehus konferánsii alit oahpu ja dutkama birra Sámediggeráđđi bovde álggahankonferánsii alit oahpu ja dutkama birra Guovdag.. +Luohti fáddán 2014 dáiddárkonferánssas Juoigiid Searvi árvalii Norgga beale Sámediggái luođi fáddán 2014 dáiddárkonferánssas gos ee. +Oahppoplána gelbbolašvuođamihttomearrin 4. jahkeceahki maŋŋel vurdojuvvo ahte oahppi galgá máhttit "sojahit muhtin vearbbaid ja substantiivvaid" (Oahppoplána +Hálddahusa bargit leat direktevrrat, vuolit-direktevrrat, ossodatjođiheaddjit, konsuleanttat, ráđđeaddit ja vikárat ja sin bargui gullet dakkár sánit go áššebábir, mielddus, fápmudus, juolludusreive, arkiiva ja restánsa. +Dáhttu-prográmma kulturealáhusa várás doaimmas Sámediggi lea giđa álggahan prográmma nannen dihtii sámi kulturealáhusa. +Čoahkádusa maid mii leat olahan ollu evttohusaid ja buori ráđđádallamiid bokte, dadjet Finnmárkku fylkkasátnejođiheaddji Runar Sjåstad, Romssa fylkkaráđđi Line Miriam Sandberg, Nordlándda fylkkaráđđi Arve Knutsen ja Sámedikki sámediggeráđđi Silje Muotka. +Sámedikki ealáhuspolitihka váldomihttomearrin lea háhkat nana ja juohkelágan ealáhuseallima man vuođđun leat eallinfámolaš báikegottit gos olbmot háliidit ássat. +Helikoptera vehkiin gávdne olbmá buori vuoimmis. 07:57 Miessemánu 06. beaivi 2015 Gielda giddii dán lahtu seamma beaivvi Ii gánnát vuodjit skuterlahtuid mielde mat leat giddejuvvon. +Ráđđehussii lea deaŧalaš bargat árjjalaččat riikkaidgaskasaččat, ja gulahallat stáhtaid ja sin guoskevaš álgoálbmotjoavkkuid gaskka, dadjá stáhtaráđđi Rigmor Aasrud. +juohke goalmmát sáni vai boađus lea dohkálaš, de manná johtilabbot ieš jorgalit manuálalaččat dihtora haga. +Almmuhuvvon: Maŋŋebárga, Golggotmánnu 28 2014 10:57 Sámi Teáhter Searvvis (STS) lea ulbmilin čohkket sámi doaimmaheaddjiid guđet barget teáhteriin ja lávdedáidagiin. +Loahpalaččat háliidan ávžžuhit sámiid geat eai vel leat dieđihan iežaset sámedikki válgajienastuslohkui, dahkat dan buori áiggis ovdal válggaid mat leat boahtte čavčča. +Danne go lea mannan nu bures ovddit jagiid, de sii bidjet vuot návccaid dasa dán jagi. +Sámediggeráđđi ja Oslo gielda leat soahpan ahte eai hálit ásahit ollislaš ovttasbargošiehtadusa oasálaččaid gaskka, ja danne lea ásahuvvon bissovaš ovttasbargu máhttosuorggis, masa gullá maiddái mánáidgárde- ja skuvlapolitihkka. +Mis lea beroštupmi oažžut oktavuođa olbmuide geaid sáhttit jearahallat dan galbema várás. +Kupiainen, Jari 1993: Uudet etniset taiteet ja antropologinen taiteen tutkimus. +máŋggadáfot vealaheami. +Friddjavuođa ii oaččo rivvet almmá lágas mearriduvvon vuođuštusa. +Doloža rájes atne bohccuid bierggu ja duolji/gápmasiid váste, muhto maiddái čorvviid ja mielkki dihte. +Muđui lea váldovearbba biehttalanhámis geahnohis dássi, omd. +Dušše Guovdageainnus leat 17 musihkkára ja komponistta, čieža neavttára ja guhtta visuála dáiddára. +Tietolipas 155. +Muhtun suohkanat dollet maid válgabeaivvi sotnabeaivvi 08.09.13 2013 Sámediggeválgga oktavuođaolmmoš: Ráđđeaddi Roald Andreas Sandvik tlf: 78474183 Sámedikki válgaortnet lea vuođđuduvvon gorrelohkoválgga prinsihpaide máŋggaáirrasbiirriin. +Okta mas bures boahtá ovdan ahte mii bargat álgoálbmotdieđuin, lea go luonddu ja olbmo gaskavuođas lea sáhka. +Birrasii 850 guossi ledje bovdejuvvon, ja diibmu 15:00 rájes dievvagohte olbmot Duopmogirkui. +Guovttelágan oaidnu duodjedáidduid hálddašeamis sáhttá čilget dainna, ahte olbmot ellet iešguđetlágan kulturbirrasiin. +Oktiibuot lei várrejuvvon 14,7 miljon ru dábálaš ja erenoamáš oahpponeavvuide, ja mánáidgárddiid oahpponeavvuide, ja Sámediggi oaččui oahpponeavvoohcamiid hui ollu eanet go lei bušeahttarámma 2012:s. +Bárrastávval sániid sokkis dahjege nuppi stávvalis geavahuvvojit seamma monoftoŋggat go sáni vokálaguovddážis. +Sivvan lea dat ahte bálvalusa fállis ii dávjá dovdda sápmelaš kultuvrra doarvái bures iige das leat áššedovdamuš seksuála- ja sohkabealleunnitloguin. + (Barth 2002: 1.) +Vuosttaš oassi gieldda namas boahtá rásis Guossarássi dahje sámegiel namas, borsi, mii mearkkaša rávdnji. +suprasegmentála iešvuođain nugo nuohtain, šuoŋain ja deattuhemiin. +Aaltonen ja earát (2009), 19. +Dan sáhttá gávdnat sulfiida ihtosiin ja fierahagain (veaikekisan, bornihttan, veaikešealgadin, covellinan), kálkaihtosiin (azurihttan ja malakihttan), silikihttaosiin (chrysocollan ja dioptasan) ja čielga veaikin. +SGS čállingoddi lea Sámi Dáiddárráđđi, SDR, Kárášjogas. +Fylkkagielddat galget plánaideaset bokte heivehit oktii stáhta, fylkkagieldda ja gielddaid doaimmaid fylkkas. +Dákkár vuoigatvuođaid leat olbmot eará báikkiin Norggas áigá juo ožžon dohkkehuvvot. +Dál leat beanavuoddjit ja beatnagat vuoiŋŋasteamen. +Seamma sohkabeallái gullevaš náittospáraide ii nappo heivehuvvo nu gohčoduvvon áhččivuođanávdojupmi. +13:32 Ođđajagimánu 08. beaivi 2016 - Ságastallamat seamma divrasat go bálkkašumit Vaikke son ii leat eará go 30 jagi boaris, de lea ráhkadan filmmaid jo logi jagi, ja dál lea evttohuvvon Ruoŧa stuorámus filbmabálkkašumi oažžut. +Ruotsala (2012) lea masterbarggustis dutkan badjelaš golmmajahkásaš sámi-suoma guovtte-gielat máná muitalancealkagiid. +Leat maiddái boahtán luossasadjeohcamat eará gielddain. +sojahanhápmi, sátne-luohkká, dássemolsun ja olu latiinnagielas heivehuvvon tearpmaid, omd. +Sámediggi lea dan oahpahusdieđáhusas mii dohkkuvvui 2012 giđa, mearridan ahte Sámediggi ii oainne vejolašvuođa oamastit sámi joatkkaskuvllaid nu guhká go Sámedikki konsultašuvdnavuoigatvuohta bušeahttaáššiid ektui lea nu gárži. +Bivdoservvodat nuppástuvvamiin: Árranorrunsajit, boazoealáhusat ja sámi servvodagat 800-1300 m. Kr. +Sámediggeráđđi áigu nannosit bargat vai eiseválddit ja eará orgánat duohtan dahket daid mearrádusaid mat leat dahkkon. +Luonddugáhttenlihttu ja Natur og Ungdom, dahje Nuorat ja Luondu, nammasaš searvi eai leat vel vuollánan Nussir áššis. +Láhka almmolaš skáhppomiin ja geavahansoahpamušvuoigatvuođain 1397/2016. +Ohppiid teavsttat speadjalastet oahpaheaddji addin bargobihtáid mat máŋgii leat dakkárat go omd. +Čuovvunjoavkkus leat mielde easttahisvuođa ja gulahallanbálvalusaid guovddáš doaibmit ja ovddideaddjit, earret eará lámisolbmuidorganisašuvnnain. +Dat lea stuorra servodatváttisvuohta mii guoská juste dásseárvui. +Sánit fonemáhtalaš ráhkadussan leat guovddážis čálamáhtu álgooahpahusas ja aiddo danin fertege váldit vuhtii bustávvageavaheami sátneperspektiivvas iige olles teakstameari perspektiivvas. +Boađe oahpponeavvoráiddus leat 2 oahppigirjji bargogirjjiiguin lassin neahttaresursii. +Stuoradikki ja ráđđehus skeaŋkkaid hábmii okta Norgga stuorámus gollečeahppi, Jakob T. Prytz (1886-1962) J. Tostrup fitnodaga ovddas. +sadjái geaktá infinitiivva (omd. +Dalle dovde iežaset bággehallan sirdit ealu eret iežaset dálveorohagas, go kránnjásiidda olbmot geavahedje boazopolitiija ámmáha veahkkin vuortnuheapmái. +Teaksta ja musihkka mii ovdanbukto lea čállon ja ráhkaduvvon musihkka multidáiddáris Nils-Aslak Valkeapää. +Porsáŋggu gielddas lea oktasaš sisaváldin gieldda ja priváhta mánáidgárddiide, ohcanáigemearri njukčamánu 1.b juohke jagi. +Juohke semantihkalaš joavkkus lea sierra grammatihkalaš profiila, ja muhtun substantiivvaiguin SOG geavahuvvo dušše idiomáhtalaččat. +Dán rehketdoalut galgen sáddet Sámediggái, vai sii fas gokčet dáid goluid, čilge Utsi. +Beaivválaš giela ja skuvlagiela erohussii čujuhuvvo dávjá go lea sáhka vierisgielagiid váttisvuođain veadjit čuovvut majoritehtagielat oahpahusa, muhto dáid giellavariánttaid erohus lea relevánta maiddái eatnigielat oahpa-husas. +Ja vuolit gažaldagat, mat čuožžilit dán oktavuođas leat: +Thomas Ricento ([2006] 2009, 129) mielde LPP gullá heaveheaddji lingvistihkkii ja lea máŋggadieđalaš dutkansuorgi mii gáibida dieđu ja ipmárdusa máŋggain metodain ja perspektiivvain. +13:20 Čakčamánu 22. beaivi 2016 Gergosat čohkket olbmuid Mátta-Sápmái Raasten rastah lágiduvvui vuosttaš háve 2002:s, ja lea viimmat fas gearggus ođđa sámi festiválii Plassjes čakčamánu 29. beaivvis gitta golggotmánu 2. beaivái. +Dán báikái lea huksejuvvon terrorfalleheami muitopárka. +Dál beassá Nordlys ain čiekčat njealját divišuvnnas boahtte jagi rájes, ja Billávuotna bissu viđát divišuvnnas. +Sámi allaskuvlla gielladieđagoahti fálláge Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahpu. +Home Neahttagávpi Sátnegirjjit Sámi-dáru-sámi sátnelistu ámi- dáru-sámi sátnelisttas leat oktiibuot sullii 14 500 ohcansáni (su. 7500 sámegiel ja 7000 dárogiel). +76% dain geat fástidedje jearahallamis, almmuhedje ahte sis lea hui garra dahje oalle garra beroštupmi ođastussii. +Ovdamearkka dihte jus mánát vásihit vealaheami sámiid vuostá dahje sámiid gaskasaš vealaheami, de oahpaheaddji sáhttá loktet dáid vásáhusaid bajit dásiide nu ahte mánát oidnet dáid eará go dušše persovnnalaš vealaheapmin. +Dás oaidnit Emilie Demanta jorgaleami dánskkagillii. +Dát attášii midjiide deaŧalaš signálaid min válljejumiide. +Muhto mii geat orrut suohkanis ja sii geat galget mearridit, diehtit go mii maid ruvkedoaibma dagaha? +Eará almmuheamit ja dutkansuorggit: Dát leat váldobarggut. +Lea Gonagas gii doallá Ruvdnasártni, muhto dan leat čállán Ráđđehusa áirasat. +E-poasstaadressa li giele@samediggi.no ja giella@samediggi.no. Ájggemierre vuojnojt buktet le biehtsemáno 1. biejve. +Árrat 1900-logus álge návccaid čohkket čearddalaš gullevašvuođa vuođul ja beroškeahttá olbmuid gullevašvuođas politihkkii ja oskui. +Muhtun riikkain lea lága bokte lobálaš veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid vuostá, ja ollu nissonolbmot vásihit ahte Suodjalus ja stivrejeaddjit leat dan veahkaválddi duogábealde. +Dakkár giellamáhttu dahká vejolažžan dustet daid hástalusaid maid guovttegielatvuohta (ja erenoamážit eahpedássidis guovttegielatvuohta) mielddisbuktá. +Keskitalo lohká Olli šaddan čilget, ja mieđihii ahte sis ii leat eanetlohku iige ođđa šiehtadus. +duhttit. +London. +Son lohká hui surgadin go ná lea šaddan, go sidjiide lei lohpiduvvon doarjja tuvrii. +Eananeaiggádat gáibidit 100 000 ruvnnu juohke beaivvi ovddas go Ruvhten Sijte bohccot guhtot sin eatnamiid. +erenomášdárbbuid dihte. +Mun áiggun geavahit vejolašvuođa gudnejahttit ja giitit Mexico ON-ambassadevra, de Alba, ja Sámedikki riikkaidgaskasaš ovddasteaddji, John Henriksena, go leaba váikkuhan oažžut ovttajienalaš čađahanresolušuvnna váldočoahkkimis. +Herggiid nealgudeapmi lea seammá go sin bilkidit iige galgga ealu geahččat dušše gaskaoapmin, muhto atnit dan árvvus iešalddis. +Dát eaktuda ahte oahpaheaddji dovdá bures čállingiela fonotávssalaš njuolggadusaid ja máhttá buohtastahttit daid oahppi hállangiela fonotávssalaš njuolggadusaiguin. +Mii vuordit ahte sámediggeráđđi addá čielga ruovttoluotta dieđu das ahte lea dohkkemeahttun mot departemeanta hálddaša ráđđádallanšiehtadusa gaskal Sámedikki ja ráđđehusa, ja dat duođašta ahte lea riehkideapmi áimmahuššat sámi beroštumiid. +Leat maiddá doaimmat mat eai sáhte lágiduvvot go váilot ruđat lágideapmái, šálloša Roska loahpas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Hjem"Siida"Bajásšaddan ja oahpahus"Artihkkalat - skovla ja oahpahus Ivdnes čájáhus "Paleahttablues" Gáivuona dáiddavahkku álggahuvvui odne, mánnodaga 15.03.04 Dálošvákki Kulturguovddážis. +Muotka lohká suohkana ovddasvástádussan láhčit dili mánnái vai son oahppá giela. +Berkes lasiha seammaláhkai go moanát earát, ahte árbevirolaš dieđu vuogádagain lea stuorra morála ja etihkalaš konteaksta, iige luondu sirrejuvvo eret kultuvrras, muhto lea oassin das. +Dieđu lasiheapmi badjána dutkamuša jearahallamiin máŋgii. +Bajásšaddan- ja kulturváldolávdegotti jođiheaddji Trine Noodt čilge viidásit ahte Álttá suohkan háliida geahčadit ahte maid sii sáhttet olahit suohkanis go guoská sámi doaimmaide. +Álgoálbmotgeatnegasvuođaid vuođul lea buot sápmelaččain Norggas vuoigatvuohta oažžut heivehuvvon dearvvašvuođafálaldaga mas lea giella- ja kulturgelbbolašvuohta. +Mii boahtá millii? +- Dolgi lea lihkka falli go "Ena" lei, oaivvilda hárjeheaddji John Isak Sara, gii ribaha suođihit ahte dat mii veahkehii dáin gilvvuin, lei vuoiddas man Italias oaččui ja hárjehallan badjosiin. +s. 23), man servošat ovttas ráhkadit. +ON:id erenomášraporterejeaddji 2017 raporta deattuha erenomážit sierrabálvalusaid oažžuma hástalusaid. +ovttaveardásašvuohtanjuolggadus ásaha positiiva doaibmangeatnegasvuođa, vai sápmelaš ja LHBTIQ-vuoigatvuođat ollašuvvet. +Stuorra tsieggima ásadusáv tjuovvun, fabrihkkatsiekkadusáj, divudaktsiekkadusáj, kájaj, vuorkáj, siloj, årudagáj ja moadda ietjá tsiekkadusáj duon dán dåjmajn. +Ovdamearkka dihte sápmelaččaid fysalaš váttuid, dego lihkadanváttuid dahje áiccuide laktáseaddji váttuid eai leat báljo dutkan. +Luondduhivvodatlága § 18, vrd Gonagaslaš Resolušuvdna skábmamánu 27. Beaivvi 1992:s, vrd. +Aiddo dalle čuodjá tiibma, ja olu Go jienastit, de deaddilit jienastanboalu iežaset sajis.Ruoná boallu mearkkaša jo. +Seamma áiggis logai son Rosenmetoda oahpu. 2000:is oaččui son Rosenmetoda dikšunduođaštusa. +Sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde ásset sullii 65% buot sápmelaččain ja olles 3/4 leat vuollel 10-jahkásaš mánát. +Lávdegoddi mii guorahalai Suoma skuvlagiellaoahpa ovdanbuktinvugiid moaddelot jagi dassái, deattuhii man deaŧalaš lea giellaoahpa semantihkalaš beliid váldit ovdan oahpahusas. +Dáid válddahallamiiguin ja èielggademiiguin soaitá ádjánit muhtin áiggi, maid ii leat álki ovddalgihtii meroštallat. +Gonagas ja Dronnet beasaiga maid buorástahttit skuvlla Norgga ohppiid, ja beasaiga oaidnit oanehis teáhterčájáhusa Luther ásaheami birra. +Bábir ja ivdnebliánttat fertejit sadjogasas, amas eai gaskalduva. +Govaid lea Bente Somby Reyes sárgon. +Čállingiella ii earut dákkár fonehtalaš nyánssaid, dat lea baicce fonemáhtalaš, mii máksá ahte das earuhuvvojit dušše dakkár jietnadagat mat duddjojit sániid mearkkašumi erohusaid. +Stuorát oasit fas leat gihput, omd. +Goas bohtet buot dat geaidnočuovggat mat leat lohpiduvvo, ja goas ráhkaduvvo vázzin ja sihkkelastin luodda mii lea sirrejuvvon riikageainnus? +Oahpahusdirektoráhtas lea ovddasvástádus vuođđo- ja joatkkaoahpahusa ovddideames. +Teorehtalaččat lahkanan fáttá kritihkalaš dulkonrámmas, mii ovttastahttá postkolonialisttalaš teoriija, ekokritihka ja eamiálbmogiid dutkama. +Dákkár dilálašvuohta +Dábálaččat galgá dan birra addon diehtu ovdagihtii. + (Kuokkanen 2005a: 24.) +Finnmárkku fylkkagielda ja NAV Finnmárku sohpe 2004:s karriearabagadallamii geatnegahtti ovttasbargošiehtadusa. +Min sáhttá maid olahit telefovnna bokte. +Priváhta govva Meahcceráđđehusa sámegielat dieđiheaddji, Pentti Pieski, ballá sámevaši dál leavvat maiddái Supmii seamma láhkai go Norggas ja Ruoŧas. +Finnmárkkuarkiivvat lea arkiivafágalaš fierpmádat ásahusaide ja organisašuvnnaide mat seailluhit arkiivamateriála Finnmárkkus. +Gonagas Olav V jámii ođđajagimánu 17. beaivvi 1991 Kongsseterenis Oslos. +Teavsttat kaleandaris leat sihke sáme- ja dárogillii 2009' kaleandaris lea ovddeš áiggi borramušat fáddáin. +Kárašjohka lea suohkan mainna sii dávjá buohtastahttet loguid. +Loahpaloahpas +Dál ii lean go seaŋgga buorrin. +Friis lea čoaggán dan sierra suopmaniin ja lea čállán dan muitui dainna lágiin go son lea gullan. +Oahpaheaddjit, geat háliidit sániid juohkit stávva liidda, sáhttet dieđusge dan dahkat. +Mii galggašeimmet ávvudit álo go mainna nu rahčamiin, go sámi studeanttat gerget, go giela váldet ruovttoluotta jna. +Máhttá javllat sámij ednam- ja resurssarievtesvuoda le ájnas ja mierrediddje berustibmen Sámediggáj. +Sáhttet dalle boahtit cealkámušat maid BKK ferte váldit mielde iežas meannudeamis ja evttohusas gielddastivrii. +Nuppádassii sámit dárbbašedje ádjaga geasiáigge. +Guorahalan njeallje sámi romána mat leat čállojuvvon ođđasit áiggis, maŋŋel jagi 2000, ja mat govvidit dálá sámi servodaga. +Muhtin latiinnavuđot loatnasániide leat geavahuvvon vástideaddji sámegiel +6.1. +Doavtterstašuvnnas ja dearvvašvuođastašuvnnas leat dál telefonáiggit. +Ávvudeamiid mii filmet ja sáddet neahta bokte njuolga. +Hopp til hovedinnholdet på siden RABAS - Láhttu nr. 1 - Kluppus, oarjjabeale 198 aláža ja badjel Čoskajávrri. +Seammás son bidjá ovtta dahje eanet čiegusvuođaid oahpahalliid koarttaid searvái, omd. +Ruovttubargoveahkki matematihkas Jo1 ja Ju2 ohppiide Biddjo johtui fálaldat gos oahppit fállet ruovttubargoveahki matematihkas Jo1 ja Jo2 ohppiide. +Sáhtátgo veahkehit ? +Hállan dahje hupman lea abstrákta fenomena dan mearkkašumis ahte dat hállanbottus gullosta ja de ii leat šat go hálli ja guldaleaddji muittus (jos ii báddejuvvo). +Dát lea danin go báikkálaš bagadalli áigu mieđuštit mánáidis skuvlii vuosttas skuvlabeaivve. + (Eambbo bárahisstávval sátnemáddagiin gč. +Guttorm@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Nu sáhttet maid sátnehámis vuoja leat moadde mearkkašumi. +Lávdegoddi válljii geavahit čielga sámi nama. +Sierramielalašvuođa berre vuos geahččalit čoavdit šiehtadallamiid bokte ja dasto vejolaš soabadallamiid bokte Boazoguohtunlávdegotti vehkkiin. +Lei nubbejođiheaddjin 2003:s gitta 2010:i. 2010:s evttohuvvui son presideantan, muhto ii ožžon luohttámuša. +Oahppu lágiduvvo Journalistihka bachelorprográmma oassin, muhto lea maid rabas earáide jus lea sadji. +Dá rádjáj ælla ruossja biele sámijn sierra álmmukválljidum orgána. +Dasa lassin livččii dehálaš suokkardit, mat livčče dakkár positiiva sierradoaimmat, mat veahkehivčče lámisolbmuid duođalaš ovttaveardásaš sajádahkii váldoálbmoga ovddasteddjiid ektui. +Máŋga čuođi miljon olbmo jáddadit viesus čuovgga diibmui juohke eahkeda, mii dovddaha oinnolaččat ja miehtá máilmmi ahte olbmuin lea dáhttu ja sáhttet ovttas vuostálastit dálkkádatnuppástusaid. +Láhtte sensitiivvalaččat. +Dollojit jámmát čoahkkimat ja ságstallamat smávit ja stuorát áššiid birra, lassin daid dábálaš váhnenčoahkkimiidda ja čoahkkimiidda váhnemiid bargolávdegottis (VBL). +Skutnabb-Kangas (1981: 258-277) guorahallá dan divaštallama maid beallegielatvuohta-tearbma mielddisbuvttii ja meroštallá dán tearpma vuosttažettiin govvidit politihkalaš doahpaga, mii dađe bahábut dulkojuvvui dakkárin mii bidjá ohppiid iige skuvlaeiseválddiid váilevaš giellamáhtu sivalažžan. +Dieđuid skohtermáđiid birra gávnnat gurut bealde "Scooterløyper" vuolde gieldda ruovttosiiddus. +Nuortán ja oarjin sii bohtet, fatnasiiguin maid ieža leat ráhkadan - sii leat njuorjju hámis vai ii oktage dovdda sin. +Guovtte- ja máŋggagielat oahppái ferte addot vejolašvuohta skuvllas beassat oahppat dáid giellavariánttaid nu bures sámegillii ahte beassá dákkár máhtus atnit ávkki maiddái go hábme teavsttaid eará gillii. +Gonagas Harald láidestii Presideanta Medvedev go son bijai kránssa monumeantta lusa muitun norgalaččaide geat masse heakkaset 2. máilmmisoađis. +Odne beasai Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa čuovvut guollebivddu Senjaland guollebivdinfatnasis. +Mii páhkket musihkalaš mátkekoaffara ja váldit guldaleddjiid mielde Musikálamátkái "Birra máilmmi 80 lávlagiin, dahje veahá unnit". +Norgga bealde hubmet davvisámegiela vuosttažettiin Finnmárkku ja Romssa fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenáši suohkaniin Nordlánddas. +Davvi Girji sádde 250-kruvdnasaš rehkega diŋgojumiid ovddas mat eai vižžojuvo poastakantuvrras. +Váhnen Gunhild Merethe Hætta imaštallá movt Sámediggi mii lea stáda ráđđeaddi orgána, lea dohkkehan dien čovdosa. +Go duon muttos šaddá gákti, dat heive siidagáktin, heive liikke vuostá, uhcci. + (Beck & McKeown 1991). +Acrobat PDF-fiila hámis 29. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Gáibiduvvo ahte Acrobat Reader lea installerejuvvon dihtorii. +17:07 Cuoŋománu 15. beaivi 2016 Boazodoallu fokusis galledeamis Go eanandoallo- ja biebmoministtar Jon Georg Dale galleda Finnmárkku boahtte vahkku, de galgá boazodoallu leahkit ollu fokusis. +Moai gal duste sihkkarit lohkat ahte moai áinnas fas bohte deike guossin fas. +Dát olbmot vásihit iežaset eallimis muđuidnai hástalusaid. +Mun in dieđe gosa šattašedje (oapmegávttit), muhtinhan gal dán áiggege, mun lean iešge vel dan bargan ahte lean váldán ja rađadan ja ordnen buot ja pussen ja jorgalan duoid beliid ja gorron mánnái gávtti, iežan mánáid mánáide. +Sámeskuvllain ja oahpaheddjiin leat stuorra hástalusat hukset sámi vuođu skuvlii. +Oasseulmme le gåbdå ja buorre kulturfálaldahka sáme álmmugij. +Oktasašsoahpamuša guovddáš prinsihpat leat ovttaskas olbmo iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttin, vealatkeahtesvuohta ja ovttaveardásašvuohta, lámisolbmuid oassálastin ja oasálašvuohta servodahkii ja lassin easttahisvuohta ja bálvalusaid oččodeapmi. +Áittardeaddji guhte lea váhnemiid duohken ja sáhttá leat veahkkin eaŋkiláššiin. +Dáidda ii gávdnon vástádus, +Ahonen ja earát (2015), s. 274-279. +Sámi mediat galget muitalit sápmelaččaide ja gaskkustit máhtu, faktadieđuid ja ipmárdusa viiddis servodagas. +Garra biegga lea dagahan ahte ássit leat elrávnnji haga. +Buolli sáttočalbmi girdimin eatnama guvlui, ja buolesta gutnan ja jáddá. +Oahppoplána lea nationála "instrumenta" maid sáhttá geavahit, muhto gánniha maid mannat riikkaidgaskasaš dássái. +Muittuhus: Dál lea fas áigi ohcat doarjaga gárrenmirkkuid áiddasteaddji doaibmabijuide Dieđátgo don ovttage gii dan ánssášivččii? +Lea erenoamáš deaŧalaš ahte oahppi oažžu konkrehta rávvagiid mo teaksta sáhtášii šaddat vel buoret. +16:27 Borgemánu 17. beaivi 2015 Oaggume -gasku ráfáidahttináiggi Eai buohkat beroš ráfáidahttináiggis. +RSU čoahkádussii gullet govvadáiddár, dáiddaduojár ja arkiteakta, geaid guđege leat nammadan sin iežaset organisašuvnnat Davvi-Norggas. +Sus ii leat miella muitalit menddo ollu prográmma birra go lávdegoddelahtut eai leat gárvásit smiehttan mo doalut galget leat. +Go Ester M. S. Lønmo lea nammaduvvon ođđa suohkanbáhppan Porsáŋgui leat dat maid historjjálaš virgáibidjan. +Oahppogirjjiid fágamáhtu gaskkusteapmi duddjo ná sihke ovddeš oahpes sániid ja ođđa sániid ala. Mađe eambbo sániid oahppit máhttet ovddežis, dađe álkit lea oahppat ođđa áššiid. +5. Sámegiella vuostasjgiellan 6. Sámegiella nubbengiellan, 2 ja 3 Divna riekta dajna gájbbádusájn "Da Ella satt fast i leiren" is in your loan basket. +Deanu gielda giitá buohkaid geat leat buktán cealkámušaid geaidnonamaide. +Dán maŋimus joavkkus lea Nils-Aslak Valkeapää, gean vuolggasadji lei iežas kultuvrras go ráhkadii iežas dáidaga. +Son hupmá veahá eŋgelasgiela . +Oktasaš prográmmafágat leat bákkolaččat dan oahppoprográmmas, masa dat gullet. +[...]" +Doaimmahat galgá +Skuvlajođiheaddjit leat hárjánan ovddidit skuvlla ja sin nana fágalaš duogáš lea leamašan stuorra doarjjan prošeavtta áigumuša ollašuhttimis. +Dutki guovttos leigga olles dutkanprošeavtta fágalaš ovddasvástideaddjit ja bagadeaddjit (fascilitators) ja ovddasvástideigga oahpuin ja eksámeniin, raporteriiga Interregii, fuolaheigga ahte čálalaš barggut +Áhčči riŋgii ja gulai ahte ledje ohcame siva. +Odne eahkes leat Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra Presideantta Sauli Niinistö ja su roavvá Jenni Haukio guossit vuostáiváldimins Operas. +Sihke čállosat, ságastallamat ja filbma čájehit maiddái, makkár áššit ožžot ovdavuoigatvuođa. +Seksuálaunnitloguid birra adno dábálaččat maiddái oanádus HLB, mii čujuha sániide homot, lesbot ja biseksuálat. +Dutkamušas ledje fárus 164 sámeoahppi, main ledje 69 gándda ja 95 nieidda. +Dá bábba ja munnje bába (Bals 2002: 56) lágan guovttesánat verbálahis cealkagat leat hui ovttaláganat olu gielain. +Produkta dahege buvtta dárkkuha doaimma loahppabohtosa, konkrehtalaš diŋgga dahje sárgojuvvon hápmosa (sketch, luonnos), mii šaddá plánema ja duddjoma boađusin. +Hevrro mii loktana luottain ja ruvkedoaimmain sáhttá obbalaččat eastadit čáziin ja sáltemiin, dat vuolgá das man stuora hehttehusaid dat daguha. +Maiddái lea dehálaš ahte ii eastat sámi symbolaid ávkkálaš anu. +Jovnn'Ovllá lea leamaš ráđđeaddin Árranis Divttasvuonas, Romssa universitehta teoriijavisttis ja Diehtosiiddas - sámi dieđavisttis Guovdageainnus. +Boazopolitiijat, Skohter, bearráigeahčču Juovlamánu 2. beaivi: Firkkal Reaŋga neavvu Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +Hætta mielas lea buorre go SFS lea álgán doaibmat, muhto lohká leat šállošahtti ja váidalahtti go buktet boasttu cealkámušaid. +Oahppoplána ja dan gáibádusat váikkuhit dasa, man olu sámesisdoaluid sáhttá čatnat oahpahussii. +Dát gieđahallojit sierra maŋŋeleappos. +Vars galgá seammás čoahkkinastit universitehta rektoriin Jarle Aarbakke.in oažžun dihtii dieđuid Finnmárkku allaskuvlla ja Romssa universitehta ovttastahttima birra. +Čájáhussii leat bovdejuvvon badjel 20 dáiddára Norggas, Ruoŧas ja Suomas. +Almmolaš buresboahtinseremoniija lei Government House olggobealde Canberras. +Eamiálbmogiidda gullevaš siskkáldas unnitloguid oainnut eai boađe oktasašgottis olus oidnosii, ja danin sin oassálastinvuoigatvuođaide seađálii giddet erenomáš olu fuomášumi. +Nubbi oassi lea filbmejuvvon dutkanprošeavtta loahppakonferánssas. +• ovddidit oktasaš áddejumi dillái ja ovddidandárbui sámi servodagas. +Čáppa Porsgunn porseliinna serviisa, árbevirolaš minstariin mii sihkkarit boktá muittuid eallilan olbmuin. +Vuosttaš oassi vástida lohkanmáhtu dekodemii: čálli máhttá čállingiela njuolggadusaid mielde čállit sániid. +Etniid sohkabuolvva nissonolmmoš fas imaštallá ná: +Raavrevijhke tjielte fas vuoittahallá Go 2012 stáhtabušeahtta biddjojuvvui ovdan golggotmánus 2011, de čielggai ahte Raavrevijhke tjielte Davvi-Trøndelagas ii ožžon ruđaid beassat mielde sámegiela hálddašanguvlui. +Hermansen lohká ahte lohkkiid iskkadeapmi galgá leat vuođđun ovddasguvlui go vállje geainnu, muhto háliida maid deattuhit mii galgá vuoruhuvvot boahtteáiggis. +Foucault'a oainnu mielde homoseksuálavuođa sáhttá geahčadit muhtinlágan válddi diskursan. +Dat sáhttet leat sámi servodagaid olggobealde dahje siskkáldas bealit. +muhto baicce massojuvvon eatnigiella." Sámegiela ruovttoluotta váldin ja giellatrauma +Sáme-giela sadji skuvlagiellan hedjonii sakka dáruiduhttima áigge go eiseválddit gilde oahpaheddjiid geavaheames sámegiela eará go heahteveahkkin. +Duodji meroštallo diŋgan. +Dát lea oassi váldesirdimis politimeaštáris DG:ii. +Eahketguovssonásti muitalii áiggi ija guvlui mannamin. +Metaforan sáhttá geavahit turisttaid váras ráhkaduvvon govaid, main romantiserejit ja eksotifiserejit sámiid ja čájehit sin oktageardánis dilis. +Keskitalo maid lohká dat šaddá suohtas oaidnit movt manná, ja movt bušeahtain maid manná. +Dasa lassin dán dutkamušas badjánit dilálašvuođat, mat dán dutkamušas meroštallojit fátmmasteaddji (intersektionála) vealaheapmin. +Ávvudeaddjit ieža leigga maid fárus aktivitehtain mat lágiduvvon olggobealde Šloahta. +Dát meroštallanvuogit sáhttet muhtimin mannat ruossalassii dan mearkkašumis ahte omd. +Mánát maid oidne mo fáŋggat gillájedje. +Okta informánta buktá ovdan ahte dábálaš, muhtumin ovdamearkka dihte sosiála mediain badjáneaddji negatiiva vuoigŋa sápmelaččaid guovdu čuohcá maiddái nu ahte son ii sáhte muitalit rahpasit iežas queer-identitehtii laktáseaddji vásáhusain. +Doarju sámi giellaarenaid Romssas Gáisi, Gáivuona ja Omasvuona giellaguovddážat áigot čađahit oktasaš prošeavt.. +Kapihttalis 5.1. suokkardallojit eamiálbmogiid oainnut, mat gusket lámisvuođa, ja čuolddašuvvo ovdamearkka dihte dat, guđelágan terminologiija sápmelaččat atnet lámisolbmuid birra. +Mun lean doavttir ja barggan universitehtabuohcciviesus (UNN:s). +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddageainnuid asfalterenbarggut Porsáŋggu gieldda asfalterenbarggut álget vahkku 29/30 Porsáŋggu gielddas galget geainnut ja sajádagat asfalterejuvvot. +Norggas ollašuhtton prošeavtta várás čoggojuvvon dieđu vuođul leat almmustahtton dutkanraporttaid lassin ainjuo guokte artihkkala Ethical and methodological issues in research with Sami experiencing diability ja Demokratisk deltakelse blant mennesker i en dobbel minoritetssituasjon som same og funksjonshemmet. +Nissoniid erenomáš hástalusat laktásit earret eará ássamii, dearvvašvuhtii, bearašeallimii, nissoniid vásihan veahkaváldái, skuvlejupmái, ámmátlaš skuvlejupmái ja bargui. +Sarmela dutkamušas teknologalaš buvttadanmállii sirdásettiin bargu ii šat ovttastahte agrára giláža searvvušin, muhto baicce ámmátluohkkán. +Asta Balto ja Liv Østmo, heivehan dálkkodanriekkis (Battiste 2000). +Dutkamuš čájehii ahte čállindábit ja skuvlejupmi ledje váikkuhan erenoamážit negatiivvalaččat teknihkalaš beliide ohppiid eatnigiela čállimis, dego omd. +Sámegiella lea SVO-giella aiddo daningo dát ortnet lea neutrála sátneortnet ja OVS- ja OSV-ortnet geavahuvvo dušše erenoamáš deattuhanoktavuođain. +Raporta máinnaša sierra eamiálbmogiid. +hárjehallan, vásáhus, ordnen, juohkin, +Prošeavttat leat oassin ISFIa Sámi Film Lab doaimmas, mii galgá nannet ja loktet nuorra sámi filbmadahkkiid ja sin muitalanvuogi. +Dál galgá ge boazodoalloorganisašuvdna oalát nuppástuvvat. 13:34 Cuoŋománu 17. beaivi 2015 Dán vahkkoloahpa lágida Oarje-Finnmárkku loddebeanaservviin (OFLS) Álttá ossodat allaárvogeahččaleamit Arctic Cup 2015 ja Altaprøven Suoidneleavššis. +5.8.5. +Heajain vuostemiela sáhttá siessá/muoŧŧá/goaski buktit ovdan oapmegávttiin, jus irgi dahje moarsi ii leat soga miela mielde. +Deanu eanadoallit leat searvan prošektii, ja leat okta dan guovtti gielddas Finnmárkkus mat leat searvan prošektii. +Dat ferte hábmejuvvot ovttas daid álgoálbmogiiguin geaidda dat guoská - ja dan áigái ja duohtavuhtii goas galget váikkuhit. +Oktasašsoahpamuša funkšuvdna +- Mus lea figgamuš dasa, ahte beasalin sámegillii oahpahit, muhto go váldooassi luohkás lea suomagielat, nu dat ii leat álki ollašuhttit dakkára. +lámisolbmuide oktasašsoahpamuš dorvvasta ovdamearkka dihte easttahisvuođa ja bálvalusaid oččodeami lassin guovddáš vuoigatvuođa, lihkadanfriddjavuođa ja fievrredeapmái beassama. +Geográfalaččat sierra guovlluide leat boahtán iešguđetlágan kulturváikkuhusat. +Ii leat dasto máksin dahe iežá bálvalusat dán bearjadaga. +Liv Tone Boine lea čállán ođđa sámegiel teavsttaid oahpes mánáidlávlagiidda. +Hird, Myra J. +Iešráđálašvuođa ovddideapmi +Čoavddus doaibmagoahtá gaskavahko golggotmánu 1. beaivve 2014. +Son jearai: +UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea bihtánsámegiella šláddjejuvvon duođaid uhkiduvvon dahje measta oalát jávkan giellan. +Golmmas Unjárgga Dearvvašvuođaguovddáža bálvaleaddjiin gudnejahttojuvvojedje guhkes ja oskkáldasvuođa bálvalusa ovddas. +Jus kultuvra adno kommunikašuvdnaortnegin, man hálddašit dušše servošii gulli lahtut, de ethnoscience-metodologiija sáhttá doalvut dakkár oidnui, ahte máilmmis leat lohkameahttun mearri iešguđetlágan servošat, kultuvrrat ja vuollekultuvrrat. +Dasa lea juolluduvvon kr. 92.000. ja lea "vuosttas millui" prinsihpa mielde. +Dákkár morfemat leat davvisámegielas logiid mielde, ja muhtun veardde maiddái eará sámegielain dego mat anárašgiela gihpuin pärni- já nuorâvuotâ ja julevsámegiela bielje- ja gieladibme. +Sulamani-tempel - "kruvnno helbmo" - jagis 1181, lea okta dain Myanmar tempeliin gos fitnet eanemus olbmot. +Son maid deattuha ahte oahpahus olggobeale skuvlla lea dehálaš, ja ahte sámegielluohkát leat ožžon lobi čađahit dan. +Ja go álgoálbmogat ráŋggáštuvvojit, de galgá vuhtii váldit sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš beliid. +Sii hálddašisgohtet iežaset dovdomáilmmi, eaige dárbbaš šat čorbmadit, hoigadit ja nordadit nuppiid. +Sámiid gárvodeami mearkkašumi jeavddalaš sosiála čoahkkanemiin, dego márkaniin, girkobasiin ja interetnihkalaš deaivvademiin, dego festiválain ja organisašuvnnaid performánssain, lea guorahallan Tom G. Svensson artihkkalisttis Clothing in the Arctic: A Means of Protection, a Statement of Identity (1992). +Symbolat leat iešalddis dehálaččat, dego Sarri namuha giela, gávtti ja boazodoalu. +Kari Moan, várrelahttu Linn Muotka sajis, sáhttá leat bealálaš Linn Muotka bealálašvuođa jienasteami ektui. +halvspråkighet). +Sii galget hárjánit oaidnit, man láhkai dákkár kulturáddejupmi sáhttá olgguštit nuppiid sámiid, dalle máhttet bargat diekkár áddejumiiguin vai dásseárvvu, oktiigullevašvuohta ja searvevuohta ovdána sámiid gaskkas. +Buohkat galget dalle olgun ja areálat galget basson, čorgejuvvon ja ráidnejuvvon. 3.9 Maŋŋil doaluid gálga SSO (Per Nils Saari tlf. 908 39939) dohkkehit areálaid ja váldit vuostá Diehtosiidda čoavdaga. +Buot buohkanassii oadjebas biras ja luohttehahtti olbmot veahkehit informánttaid nagodit sámástit, juos dat orru váttis. +Prográmma sátnelisttus leat 39.000 sátnepára, ja dasa lassin 41.000 nammapára. +Dasa lassin sosiála málle ii gidde fuomášumi kultuvrralaš erohusaid, ja nu maiddái dát málle lea riegádan dihto konteavsttas, iige oalleládje leat neutrála dahje heive universála heiveheapmái. +Mii fertet de vuos diehtit makkár oktavuođain dát váttisvuođat čuožžilit ja de geahččalit gávdnat systemáhtalaš vuogi mo dan čilget. +Lohkki muitala girjji birra. +Munnje dat sátni lea amas, nu ahte mun geavahan baicce "gillát". +Govva: Anne Rasmus Kristin Halvorsen dovddus julggaštus givssideami vuostá sáddejuvvui guovvamánu 430 gildii. 278 gieldda leat vuolláičállán, muhto Kárášjohka ii leat okta dain. +Tekstii ihtet rukses sázut, jos leat dakkár čállin meattáhusat maid divvunprográmma gávdná. +Lágideaddjisearvvi iežaset vuoddjit eai lihkostuvvon gilvvuin, ja suoma bealde vuoddjit vuite measta buot luohkáid. +Sin punk-rock stiila lea eankil ja solisttas maid alla ja bastilis jietna. +Sámeservodat lea maŋimuš logiid jagiid vásihan johtilis nuppástusaid ja lea báikkuid rievdan semi-industriijalažžan. +Son ferte hálddašit sámegiela, dárogiela ja eaŋgalsgiela njálmmálaččat, seammás go lea sávahahtti ahte máhttá eará gielaid ge. +SER Samisk kultur- og samfunnskunnskap 1 Beroštatgo sámi kultuvrras, servodagas, historjjás ja daid gaskkusteamis? +5.10.3. +Eará láhkaásahannuppástusat ollašuhttojedje 2016 nu ahte dat vástidit nuppástuhtton náittoslága. +Patriarkálalašvuohta vuhtto das, ahte majoritehta leat almmáiolbmot ja minoritehta leat nissonolbmot dahje others . +6.6. +Dien láhkái sáhttet eará álbmogat maiddái birget ekonomalaččat boahtteáiggis. +Doaibmi guovttegielatvuohta ja ollásit guovttegielat leat dán vuođul dulkomis oppalaččat nu ahte leat stuora vuordámušat sámegielat ohppiid sámegiela +Ruđat bealle virgái mánáidsuodjalussii ja gealboloktemii Fylkkamánne lea juohkán ruđaid Ráđđehusa áŋgiruššama oktavuođas gieldda mánáidsuodjalusaide 2011:s. +Erohus artefávttaid ja dieđu, maid dárbbašit artefávttaid buvttadeapmái ja geavaheapmái, gaskkas goittotge seailu. +Go olmmoš gullá iežas luođi, de lea dego muhtin livččii rábmome dahje čáppášeame su, ja son šaddá buoremillii. +Sámedikkis lea dan rájes go Sámi oahpahusráđđi biddjojuvvui Sámedikki vuollásažžan 2000:s leamaš ovddasvástádus sierra doarjjaortnegiin sámi oahpponeavvuid ovddideapmái. + - Ludger Müller-Wille - Linna Weber Müller-Wille (doaimm. +16), at 49, UN Doc. +unnitlogujoavkkuid duođalaš dili ja sin vásáhusaid ovdamearkka dihte vealaheamis. +Oahppu guorahallá kritihkalaččat dieđu ja diehtaga iešguđet beliid eamiálbmotperspektiivvain. +Sámi myhtat ja álbmotjáhkku leat guovddáš bealit su mánáidgirjjiin. +Náitaleapmi lea vejolaš jogo girkolaš vihaheapmin dahje siviilavihaheapmin. +Muhto vašálaš fuomášii sin girdi - fallehii dan - ja bávkalii vulos. +Sajáiduhttit ja geavahit Divvun-reaidduid MacOS X:s Jus dál geavahat veršuvnna 1, válddes eret boares veršuvnna ovdalgo sajáiduhtát veršuvnna 2. 1. Go viežžan lea geargan, de rahpasa láse du čállinbeavddis. +Šaddet veaháš erohusat ovddit festiválaid ektui, muitala Heia festivála lávdegottelahttu, Bjørn Erik Fredriksen, iige bala ahte eai oaččo doarvái artisttaid čuojahit dalle. +Stuoradiggepresideantaámmát lea alimus almmolaš ámmát Norggas Gonagasa vuolábealde. +Danna máhttá liehket sierra doajmma jali aktijvuohta birrasij hárráj. +Otná vázzin- ja syhkkelastingeainnut, mat leat oarjjabealde deanu ovttastahttojit šalddi vázzinravddaide. +Bárrastávvalvearbbain leat guokte stávvala maŋemus távttas. +Maiddái almmolaš ságastallamis leat maŋimuš jagiid ságastallan olu sápmelaččaid buolvvaid duohkásaš traumas, dan noađis ja dán noađi burgimis. +Geigenseremoniija ja čájáhus. +Dáid jagiid čađa bargu lea čoavddusin šaddan neahttasiidu meron.no gos báikkálaš máhttu sáhttá álmmuhuvvot. +Dat ahte sámi kulturmáhttu dát šaddá áŋgiruššansuorgin, lea maid mielde ollašuhttimin dan ulbmila ahte ođđa vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu studeanttain galgá leat máhtu sápmelaččaid ja sámi servodaga birra. +Olbmot gulahallet symbolaid bokte, danin daid mearkkašumi galget oahppat buot servodaga lahtut. +Sámediggi lea čavgen dábiid, Guovdageainnu suohkanis almmuhit dušše poastalisttuid ja Kárášjoga gielddas leat váldán eret ruovttusiiddus dán bálvalusa. +Leavdnjajogas lea maiddái goddon dán jagáš stuorámus luossa Norggas, mii dettii 23, 5 kg. +Maŋŋeleappos earret eará Michael Oliver (1990), guhte adno oktan lámisvuođa sosiála málle guovddáš olmmožin, meroštalai lámisvuođa sosiála málle namalassii dán lápmásiidlihkadusa ideologiija vuođul. +Das čájehedje dáiddabargguid maid searvi dáiddárat leat čađaheamen dahje leat jo čađahan, mat gullet fáddái Eatnamiid geavaheapmi. +Váldoservodagasge, gos giehtaduodji lea ámmát, vuhttojit rievdan árvvut. +Dás lea čállon vuosttas sámi skuvlaoahpu birra Thomas von Westen áiggis, dáruiduhttima birra ja "Finnefonda" birra, mo sámegiella geavahuvvui oahppogiellan 1960-logu rájes ja gitta vuođđoskuvlla, joatkkaskuvlla ja allaskuvlla ođastusaide 90-logus. +Ovdalis govviduvvon dilálašvuođas virgeoapmahaš lea biehttalan olbmo geavaheames govttolaš vuogáiduhttima, vai olmmoš livččii sáhttá ovttaveardásaččat joatkit iežas áššiid gálgama virgeoapmahaččas. +Dát gielat gohčoduvvojit danin SVO-giellan. +Lévi-Strauss 1981). +Erenoamážit metaforalaš geavaheapmi viiddida sániid mearkkašumi, nugo dajaldagas ii +Boallobeavddi geavaheapmi lea álkidahttán čállima nu ahte oahppit besset dakkaviđe vuos álgit čállit ja nu oahppat bustávaid, sihke stuora- ja unnabustávaid. +09:18 Njukčamánu 31. beaivi 2015 Boazopolitiijat vásihit ahte muhtin skohtervuoddjit eai bisán bearráigeahččamiid oktavuođas. +Dasa lassin Kati Uusi-Rauva (1996) lea dutkan gávpotsámiid etnisitehta ja sámeárbevieruid bajásdoallama. +Áigemearri buktit gažaldaga lea cuoŋománu 8. beaivve tii. 12:00. +Ijäs (2011) guorahallá dáid beliid giellaoččodanproseassas, erenoamážit sámegiela fuolkegielaid, suoma- ja esttegielaid ektui, ja čájeha mo sámegiela oččodeaddji máná morfologalaš proseassat gevvet dassái go mánná lea deavdán golbma jagi. +Spábbačiekčanšiljus vulge sii viidáseappot oljosuodjalanvuorkái, gos Hilmar Gerhardsen, gii lea Norsk Oljevernforening for Operatørselskap jođiheaddji, muitalii oanehaččat Gonagassii ja Dronnegii dan guovllu dehálaš oljosuodjalangearggusvuođa birra. +Ođđa boazodoallolága evttohus addá buori ovdánanvuođu boazodollui miehtá Norgga, lohká eanandoallo- ja borramušministtar Terje Riis-Johansen. +Orru ahte dán rievdamii leat váikkuhan ođđa jurdagat mo álgooahpahusa lágidit. +Nie sii analyserejit seammás iežaset vássán áiggi. +Gilvu lágiduvvo Boazoálbmogiid 4.Máilbmekongreassa oktavuođas Guovdageainnus Norggas, njukčamánu 30.b. +Dakkár mánná diehtá guđe guvlui teaksta lohkkojuvvo, lea fuobmán mo teavsttas oaidná mii lea sátni ja lea oahppan gullat čállingiela cealkagiid ja ovdanbuktinvugiid. +Duššefal sápmelašvuhtii laktáseaddji olgguldas joavkku vealaheapmi ii boađe jearahallanmateriálas ovdan seamma dávjá go ovdamearkka dihte lámisvuhtii laktáseaddji vealahanvásáhusat. +Ledjen okta dain vuosttaš bácciin Oslo gávpogis. +Modulat leat čilgejuvvon: Modul 1, modul 2, modul 3, modul 4, modul 5, modul 6, modul 7 ja modul 8. Jus dárbbašat eambbo dieđuid, de sáhtát váldit oktavuođa Deanu oahppoguovddážiin e-poastta bokte: tana. +Njealji bieggaguovll +Senjahopen ovddasta "Fávllabeali" dán jagáš Riddu Riđđu-festiválas. +Logahagas ii leat duodji, muhto Suomas dihto guovlluin lea vejolaš váldit oktanaga kurssaid logahagas ja dáidoávdnasiid ovdamearkan duodje- ja dáiddaskuvllas. +Almmuhuvvon ikte, dii. 10:36 Juovlamánu 06. beaivi 2016 - Duostil­vuođain oažžu Tsumbaráigi-bálkkašumi Tsumbaráigi-bálkkašupmi lea 2012 rájes geigejuvvon olbmuide geat iešguđet ládje barget buorrin servvodahkii. +AN:a Mánájkonvensjåvnnå duodas sáme mánáj riektáv giela, kultuvra ja åsko adnuj. +• Gáibidit (claiming) ja muittuhit alcceseamet ahte go sámit +Badjelmearálaš čiŋadeapmi lea šaddan unohas vierrun mas orru váttis beassat eret, oaivvilda Guovdageainnu searvegodderáđi jođiheaddji, Lars Johani Vasara. +Iige galgga leat nu ahte lea juohke áidna ovttaskas bálvalusoažžu duohken čilget makkár heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid son dárbbaša. +Finnmárkku fylkkagielda ohcá Guolástusdirektoráhtas lobi čađahit luossabiebmanoahpahusa. +Reaiddut InDesigna ja OpenOffice.orga várás almmuhuvvojit maŋŋil. +Dása ferte leat sámediggi liikon bures. +Dego ovdalis, Sápmelaš vuoigatvuođaid gieđahalli kapihttalis bođii ovdan, de vuođđolága 6 §:a njuolggadus ovttaveardásašvuođa birra sisttisdoallá sihke ovttaveardásašvuođa lága ovddas ja lassin gielddu olgguštit geange almmá dohkálaš ákka sohkabeali, agi, bearašduogáža, giela, oskku, nana jáhku, oaivila, dearvvašvuođadili, lámisvuođa dahje eará olbmui laktáseaddji siva vuođul. +Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanta lea dál ráhkadan čilgehusa mas dadjet ahte vejolaš lea sihke deattuhit, ja maiddái gáibidit gelbbolašvuođa sámi gielas ja kultuvrras sámi guovlluin dárboiskkadeami mielde. +Ođđa áddejumit leat seammá go ođđasit oahppan, mii lea dehálaš bargu dekoloniserenproseassas. +Ibid., s. 68. +Majestehta Gonagas rabai dien seminára, man váldofáddán lea ođasmahtti energiija ja čáhcefápmu. +Ovdalis lobi oažžun lei seammá go friddja oažžun skuvllas. +Viimmat lohká dál dan sáhttit almmuhit, go panela lea garvvis ja kulturviesu leat ožžon luoikkasin njukčamánu 21. beaivái. +Dat nuoskkideapmi čuohcá earenoamáš garrasit Norgga lulimus guovlluide. +Vuođđun das lea leamašan dutkamuš "sámi árbevirolaš bajásgeassin" (Balto 1986, 1997, 2003). +Olgguldas mearkan gávttehassan gárvodeapmi symbolisere sápmelaš kulturidentitehta, dego nuoramus buolvva nisu dadjá: +Jearahallan: SámiSoster, Ristenrauna Magga 13.9.2017. +Mánáidmedisiinnalaš professor lohká dákkáriid sáhttit dáhpáhuvvat buot servodatdásiin. +Allaskuvllas lea oktasašhálddahus ja golbma fágagoađi. +Sámedigge oajvvat sierra láhka árbbediedoj birra ruvámus láhkáj viertti mierreduvvat jus Vuodna ájggu dájt vælggogisvuodajt tjadádit ja implementerit. +Young v. Australia, Communication No. +Logai ahte logai vuos ruđaid ovdal go logai girjji. +26) man gieđahalle ON konferanssas 1995 ja mas guorahalle luonddubirrasa ja dan ovddideami. +Háliidat go čuovvut sihke stuorradigge- ja sámediggeválggaid ovttas earáiguin? +Skolverket lea buot skuvllaid stáhtalaš bearráigeahčči Ruoŧas, nu maiddái sámeskuvllat gullet dan vuollái. +Dat vástida guovtti dáidárii juohke duhát ássis, dávjodat mii lea sullii bealli riikkagaskamearis. +Ovdalis namuhuvvon ovdamearkkat leat konkrehta +Eará gieldda vearut ja divadat lasihuvvojit 3%:in. +Girji lea Trille ja Lena birra, geat orruba Knert-Mathilde nammasaš gilážis. +Luohti addá olbmui sierranasvuođa, ja dat čavge oktavuođa servodaga álbmogiin. +Dat gullá sihke luondduvalljodagaid sihkkarastimii, searvan mearridanproseassaide ja oasi doaimma ávkeárvvus. +Mu mielas lea imaš go Gurutbellodat, mii muđui láve leat oalle liberála, dál lea nu ceaggái. +Oahpa sámegiela álgokurssa rájis gitta mastergráda ráddjái. +Prográmmii gullá maid šiehtahahtti buvttadandoarjja. +Evttohusat resursajoavkkus galget leat oassin máhttovuođus Sámedikki areála- ja birasdieđáhusas. +Dál go ollu oahpahusas sirdojuvvo nehttii, de bidjá dat alla gáibádusaid dasa ahte sámi perspektiiva maid čuvošii teknologalaš ovdáneami. +Plána mielde galgá bargu leat loahpahuvvon juovlamánu 14.b. ja hálla sáhttá geavahišgoahtit juovlamánu 17.b. +Dál lea geasseluopmu ja Risten Iŋggás lea váivi go buot mánát leat mannan geasselupmui. +Seamma fuomášupmi badjána maid Hokkasa (2017) dutkanmateriálas. +Láhttu lea ain gitta, láhttu nr. 2 Iŋggájeaggái. +Sin duoji sáhttá atnit dálá modearna áiggi sámeduodjin, go das leat sámemearkkat, muhto ii álbmotduodjin. +Čoakkáldagas leat vihtta artihkkala, mat guorahallet sámi girjjálašvuođa ja sámegiela ja kultuvrra fenomenaid. +-- the terms are appropriated through an intensive and detailed education where the activity and the learning of terminology through language are closely connected. +Sámi dieđalaš áigečállaga artihkaláigemearri 28.2 Artihkkalat galget čállot man nu sámegillii ja hábmejuvvot dárkilit Sámi dieđalaš áigečállaga čállinrávvagiid mielde. +2.3. +Guldal Petra Laiti jearahallama Yle Areenas. +Mii bovdiimet erenoamážit suohkanstivrra, mii guovtti vahku geahčen galgá mearridit ášši. +Ohcejohkalaš nuorra nisu sáhttá válljet gávtti duodjebuvddas Kárášjogas, go "das lei nu vuogas gáidá ovddabealde" (N3g). +Dasto ferte diehtit man ortnega mielde sániid galgá dadjat (syntávssalaš máhttu) ja man hámis sánit leat go dat leat cealkaga oassin (morfologalaš máhttu). +2.3 Doaimmahuslaš mielbargiin eai galgga leat barggut, doaimmat, ekonomalaš dahje eará čanastusat mat sáhttet dahkat vuostálas beroštumiid sin doaimmahuslaš bargguid ektui. +Dán jagi fáddán lei ustitvuohta davviriikkain. +Diehtu galggašii biddjot ollisvuhtii iige iđihuvvo bihtážiid mielde ja čatnat dilálašvuhtii. +Suohkanis dahkko virgáibidjan bálká- ja bargoeavttuid vuođul mat leat dálá lágain, njuolggadusain ja tariffašiehtadusain. +Filosofiija árbevieruin jávohis dieđu meroštallan vuolgá das, ahte dieđu sisdoallu lea jávoheapmi. +vealaheapmi sin lámisvuođa dihte badjána ovtta dilálašvuođas go fas vealaheapmi sápmelašvuođa dihte badjána fas nuppi dil +Dán vejolašvuođa lea Alimusriekti dušše moatte geardde geavahan. +Porsáŋggu gieldda etáhtain, skuvllain, mánáidgárddiin, lea vejolašvuohta luoikkahit goađi nuvtta beaivválaš doaimmaideaset. +Son lei vuosttaš nuoskkideami bearráigeahčči Englánddas ja okta dain vuosttažiin gii čujuhii váttisvuođaid suvrraarvviin. +Intrakultuvrralaš ethnoscience lea veahkehan Sarmela mielde (1984: 69) kritihkalaččat oaidnit primitiivvalaš-psykologalaš čilgehusaid, maiguin oarjemáilmmi olggobeal olbmuid láhttema leat figgan dulkot. +Nubbi vuohki lea dat mainna botkkuha sáddo, dasa sáhttit lasihit lieggačázi, muhto dat ii doaimma eambbo jus lea bivvaleabbo go moadde galbmaceahki, muitala son. +Dábálaččat duodjárat duddjojit dalle go eará bargguin gerget, danin leige buoremus vuos gulaskuddat. +Eastadeaddji ovttadat ja PIAS álggahit eaktodáhtolaš eastadeaddji barggu mánáide ja nuoraide ja singuin ovttas. +Okta informánta jáhkká ahte sápmelaččaid queer -historjjá dutkan almmatge sáhtálii veahkehit maiddái hetero-cis -sápmelaččaid nu ahte sii geahčadit kritihkalaččat oarjemáilmmi kultuvrras vejolaččat ohppojuvvon geavadagaid ja kultuvrralaš vieruid. +Dás oaidnit ahte -me ovddasta sihke guvttiidlogu ja 1. persovnna. +Guorbmebiillat maid atnit ruvkedoaimmas, galget ođđamállet fievrrut maidda gollá unnit boaldámuš ja main ii leat nu garra mohtorjurra. +Prosjekta le ruhtaduvvam Interreg, Vattenfall AB, Innovasjon Norge ja Divtasvuona suohkana baktu. +Olggobealde hálddašanguovllu lea sápmelaččain vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegillii jus unnimusat 10 oahppi dan gáibidit, ja nu guhka go sii leat joavkun mas leat 6 oahppi. +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Sámi skuvlahistorjá 3 Sámi skuvlahistorjá/Samisk skolehistorie Dát lea Sámi skuvlahistorjá-ráiddu goalmmát girji. +Dasto galget bealit, dahje áššáskuhttomat, èilget iežaset ovddas. +Dál eai oaččo fatnasat mat leat stuorát go 15 mehtera oaggut dán ráji siskkobealde. +máŋggadáfot vealaheapmi -doaba. +Buolbmát ja Deanu searvegotteráđis leat mielde suohkanbáhppa, 4 bissovaš lahtu Buolbmága suohkanis ja 4 bissovaš lahtu Deanu suohkanis ja dasa lassin 10 várrelahtu. +Skuvlamánáin lea dán skuvlajagi boazodoallu fáddán miehtá skuvlajagi. +Gåro bieles: Árrana direktørra Filip Mikkelsen, sámediggepresidænnta Aili Keskitalo, fylkkarádejådediddje Odd Eriksen ja Árrana stivrrajådediddje Tone Finnesen. +Kultuvra lea searvevuohta mas leat servodaga jurdagat, árvvut ja norpmat ja maid háliida seailluhit boahtte bulvii. +Sámediggi galgá leat kanála stuorradiggái ja ráđđehussii, muhto maiddá aktevra fylkkasuohkaniid ja suohkaniid ektui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Lahttu rusttetbálggis Guolážii, gitta Rukses ruossa bartii lea rabas! +"Bárbmoáirras" lea gomuvuođa, eatnama ja čázi duohtavuohta, sámi dološ mytologiija, sápmelaččaid máinnastanárbi, ja máidnasat maid čálli lea mánnán gullan. +Hatle oaidná čielgasit man váttis sáhttá leat oktanaga hárjehallat giehtačállima ja lohkama ja rávvege danin álggos geavahit sihke bustávvagáhppálagaid ja eará gárvves bustávaid nu ahte oahppit besset ollásit geavahit návccaideaset jietnadagaid čatnat oktii. + (Bergland 1998: 88 - 89.) + - Elina Helander - Kaarina Kailo (doaimm. +Fáktadieđut Porsáŋggu gieldda birra Porsáŋggu gielda lea guovdu Finnmárkku ja lea johtolatdeaivvadansadji. +Analyhtalaš oahpahanvuogis álggahuvvo lohkan- ja čállinoahpahus cealkka- dahje sátnedásis, syntehtalaš vuogis fas bustáva ja jietnadaga dásis. +Dehálaš lea aŋk +Ollu pre-/postposišuvnnat main lea báikemearkkašupmi, sáhttet maid geavahuvvot áigemearkkašumiin. +Oahppit geain lea eará giella go sámegiella, galget oažžut doarjaga iežaset gillii. +Ibid., Tiivistelmä, s. 3. +Čálalaš giela geavaheapmi sihke lohkkin ja čállin fas nanne gálggaid máhttit geavahit matematihkalaš formála giela symbolaid, tevnnegiid, govaid, gráfaid, tabeallaid ja diagrámmaid. +Davvisámegiella juhkkojuvvo njealji váldonsuopmanjoavkkuide. +Dakkár hárjehallamat leat ávkin jos galgat sáhttit oppalaččabut áddet ja ságastallat giellavuogádaga birra. +Report of the Special Rapporteur on torture, or other cruel, inhuman or degrading treatment or punishment, Juan E. Méndez, 1. +Go joavkku lahtuin eai leat identtalaš attribušuvnnat (iešvuođat), de joavkku kultuvra lea šaddan dan lahtuid attribušuvnnaid oktii laktáseamis. + (N1a.) +Nystad (2003: 145) dutkamuš čájeha, ahte bártniin vurdo máhttu searvat meahcceságaide, ja ahte dáin ságain gullá, máhttetgo bártnit hálddašit luonddu ja máhttetgo gulahallat luondduin. +Deháleamos boađus su gielladutkanbarggus lei sátnegirji ja nu gohčoduvvon Friis-čállinvuohki mii geavahuvvui ee. +Anár: Anáris lea Suoma Sámedikki guovddášhálddahus. +Haddi lea 18.000 kruvnno, ja dalle lea vejolašvuohta geavahit Oahppoguovddáža dalle maid go eai leat logaladallamat, ja ovttas eará studeanttaiguin. +Dát guoská erenomážit minerálaid, čázádagaid dahje eará luondduriggodagaid ráhkadeami, geavaheami dahje ávkkástallama. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii 4. Dearvvašvuohta ja fuolahus Dearvvašvuohta ja fuolahusovttadagas leat golbma ossodaga. +Lean merkon jearahallamiid nu, ahte N vástida nissonolbmo. +Sara, Aslak-Nils 1977: Alkuperäiskansojen kulttuuripolitiikan pääperiaatteista. +Norgga beale oahppogirjjiin, ja dáidá maid oahpahusasge, stávval ii leat álo geavahuvvon ávkin lohkanoahpahusas. +Dulkon, gulahallama veahkkeneavvut, iežasgielat vuorrováikkuhus ja dieđu oažžun leat lámisolbmui vealtameahttumat ovttaveardásašvuođa ja oasálašvuođa ollašuvvama dáfus. +Daid definišuvnnaid mielde eatnigiellan sáhttá lohkkojuvvot dat giella maid geavaha eanemusat. +olmmošvuoigatvuođat ollašuvvet dievaslaččat. +Rádeájras Ellinor Marita Jåma, tlf. 916 13 460 Sámediggeráđđi háliida oažžut ságastallama sámi vuoigatvuođaid birra bioteknologalaš ovddideami oktavuođas Dat issoras stuorra ovdáneapmi bioteknologiija oktavuođas hástala ja lea gelddolaš. +Sii buohkat barget dujiin. +Oasseulmme le vijdes ja buorre valástallamfálaldagá sáme álmmugij. +Almmuhuvvon ikte, dii. 15:05 Juovlamánu 01. beaivi 2016 Juovlamánu 1. beaivi: Ii leat nu mo olmmoš háliida Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49583&culture=fi-FI&contentlan=1. +Árvaluvvo ahte sivva manin giellaoahppan njoahcu rávis agis, lea ahte olbmo vuoigŋašat eai šat bija nu olu návccaid giellaoahppamii go vuos lea boahtán dan muddui ahte lea oahppan giela vuođđoáššiid. +Son oaččui gonagasa ánssášbálkašumi 1978. +Eamiálbmogiid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid historjjá ja ovdamearkka dihte sin birra adnon terminologiija leat dutkan muhtin veardde. +Nils-Aslak Valkepää jámii 2001:s ja lea hávdáduvvon Biertavárrái. +Son lea čađahan dábálašoahpaheaddji oahpu Sámi allaskuvllas Guovdageainnus jagis 2005 ja bajásgeassindiehtagiid magisttarin Lappi universitehtas jagis 2012. +Čielga giellaoahpalaš áššiid lassin lea maid dárbu dovdat giela sihke individuála ja sosiála fenomenan, giellavariašuvnna, guovtte- ja máŋggagielatvuođa, giellapolitihka, giellahistorjjá ja giellarievdama vai lea buorre vuođđu lágidit miellagiddevaš oahpahusa. +Guovddáš fáddá olu jearahallamin guolásteaddjiid ja eará olbmuid geat ávkkástallet vuona lea ekologálaš rievdamat, mii maid boahtá ovdan min ovdanbuktimin báikkálaš ekologálaš máhtu guollešlájaid ja eará šlájaid birra vuonain. +Sátnelisttat galget ráhkaduvvot mobiilatelefovdnii ja neahttabreahttai, ja dat leat heivehuvvon máŋggalágan joavkkuide. +Riddu Riđđu-festivála, mii álggii várrugasat jagi 1991, bođii vuosteháhkun dáruiduhttimii mii čuzii mearragátti sámi guovlluide. +Gč eanet dán raportta kapihttala 6.1.1. +) " Riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2014, K3/2015 vp, Helsset: Suomen yliopistopaino- Juvenes Print Oy (2015), s. 89-94. +Sániid oahppan sáhttá bidjat guorahallat sihke mearkkašumi ja hámi. +Bargojahkodaga áigge ráhkaduvvon gávpesisttiid lei álki fievrridit geasset herggiiguin duoddariid badjel vuotnabađaide, gos ledje támppat vuordimin Eurohpas bukton lonuhusgálvvuiguin. +Skuvla speadjalastá servodaga ja skuvlii váikkuha sámi servodaga dilli. +Dávjá čujuhit dasa, ahte dákkár almmolašvuođaid ja dikotomiijaid dahkamis leat iežas čuolmmat (Aikio - Aikio 1993: 83; Kuokkanen 2000: 56). +Sámi allaskuvlla Lohkanguovddáš háliida fállat oahpaheddjiide viidáset- ja joatkkaoahpu IT-vuđot oahppanreaiddu bokte. +Sirma divttaid buohtastahttet 1600-logu ruoŧŧelaš, suopmelaš, gárjillaš ja čuvgehuvvon máilmmi láhtengielat sátnedujiiguin, muhto maiddái eará sámekultuvrraid teavsttaiguin. +Eváhkus báđariid bivttasteapmi leige čuolbman oba áiggi. +Dutkanmateriálan leat teavsttat maid lean čoaggán interneahtas jagiid 2010-2012. +Duoji kultuvrralaš mearkkašumit leat šiitemeahttumat. +Pedar Jalvvi bálggis vuosttas sámegielat girječállin Suomas UiT Norgga árktalaš universitehta, Sámi allaskuvla ja Oulu Konferansebidrag og faglig presentasjon - In vuordán ahte galggai ná somá. +Akšuvdnadutkan álggahuvvui dan dihte go sámi skuvllaid eai leat lihkostuvvan sámáiduhttit, vaikko dat lea leamašan sámi politihka áigumuššan máŋgalogi jagi. +Doppe leat čađat arkeologalaš roggamat ja rekonstrukšuvnnat, čájehan dihtii movt dat báiki lei olggosoaidnit ovdalaš áiggiid. +Gonagas Haraldis lea stuora beroštupmi dasa movt dálkkádagaid nuppástuvvamat čuhcet lundui - ja olbmuid eallimii - iešguđet guovlluin máilmmis. +Dain lea earenoamáš ruohtassystema ja sáhttet filtarastit eret sáltti go njammet čázi ja bibmosiid. +Jens Friisa čoaggán materiála lea hállanmateriála. +Dáppe gávnnat buot ráđđeáššiid maidda lea dahkkon mearrádus. +Dat dáhpáhuvvá easkka dalle go álgá dáid vásáhusaid ordnet, systematiseret ja buohtastahttalit. +Gonagas ja Dronnet vuolgiba dál fatnasiin mátkkoštit Irrawaddy eanu mielde Mandalay guvlui, gos soai loahpaheaba guossástallama go fitnaba Mandalay hills báikkis ja dan boares gonagasgárdimis. +Finnmárkkukommišuvnna raporta ja konklušuvnnat leat okta oassi riekteproseassas, maid guoskevaš bealit juogo dohkkehit dahje hilgot. +nubbigiella ja vuosttašgiella. +Etnihkalaš biktasiid dihto joavkku olbmot geavahit earuhit iežaset eará joavkkuid lahtuin ja čujuhit dainna earaláganvuođa. +Čujuhusas: http://ec.europa.eu/justice/gender-equality/files/multiplediscriminationfinal7september2009_en.pdf ah ́ eanet intersektionálavuođa mearkkašumi, ja dása čujuha jagi 2016 almmostuvvan Eurohpá kommišuvnna publikašuvdna Intersectional discrimination in EU gender equality and non-discrimination law (Fredman 2016). +Mii fállat bálkka šiehtadusa mielde, gilvalanbeaktilis eavttuid vuođul ja buriid ortnegiiguin. +Sii ledje mearridan bidjat dan vuođđun skuvllaid geahččaladdamiidda ja viidáset dutkamuššii. +Girkonjárggas gávdno sihke norgga ja riikkaidgaskasaš Barentsčállingoddi. +Gilvalahttin lea sáhttán dagahit dan ahte lámisolbmuin dahje sin lagašolbmuin eai vealttakeahttá leat jearran maidege, muhto skáhpponlága heiveheapmi lea baicce nuppástuhttán doibmiid. +Go geavaha veaikki fas ođđasit, de oažžu das eanet ávkki, seastá energiija ja buvttiha dan ahte boahtte buolvvaide lea buorre metállahivvodat. +Stiftsgården levge Gonagasleavggain dan áiggi go Gonagas lea doppe. +Sámi allaskuvlla studeanttat ja bargit sáhttet dal vuoidat sabehiid Diehtosiiddas. +Nieiddat ságastit sosiála relašuvnnaid birra ja gánddat fas teknihkalaš konstrukšuvnnaid ja mohtor-relaterejuvvon áššiid birra (Balto 1990a, 1990b). + (N3c.) +Láhkanuppástusa maŋŋel seamma sohkabeallái gullevaš náittospárat sáhttet váldit oktasaš adopterenmáná. +Fylkkadiggi dat loahpa loahpas mearrida 2017 bušeahta ja 2017-2020 ekonomiijaplána - dát dáhpáhuvvo juovlamánu 8. b. Sadjásaš johtalushoavda Jørgen Blix muitalii oanehaččat barggu Årøya-ruvttu birra. +Čearddalaš dovddut gohccáhit konservatismma. +Dat lei okta oasáš movttiidahttit Ánte Niillas Bergstrøm Oskala šaddat doaktáriin. +Vuođđolága 6 § máinnaša lámisolbmuid sierra joavkun, man guoská vealahangieldu. +Olbmo lihkostuvvamii gáibiduvvo ahte veadjá deavdit bargoeallima lohkanmáhttogáibádusaid, ja almmá lohkanmáhtu haga šaddá maid váttis veadjit doaibmat sosiálalaččat ja kultuvrralaččat dálá čálamáhtu gáibideaddji servodagas. +Sámediggi sávvá ahte oallugat servet konferánsii ja ávžžuha ásahusaid fievrridit dán dieđu viidáseappot sihke bargiide ja maid vuollásaš ásahusaide. +Áidna mat váilot, leat dat messetčuovgaruvnnot mat heaŋgájedje kapeallas gitta 1903 rádjái. +Gielladili guorahallamis lea vejolaš sirret dán guokte beali, muhto lea maid čielggas ahte dát guokte beali dahkaba ollisvuođa mii duddjo dan vuođu man duohken sámegiela boahtteáigi lea. +- Bohccot fertejit beassat lunddolaččat maid guohtut, iige mis leat obanassiige dábálaš dat ahte biebmat bohccuid, ja go vuomis lei nu olu muohta ja bohccot eai šat beassan guohtut, de in diehtán eará ráđi go johttát, muitala Anti. +Láhka maid bidjá vuolimus ahkemeari: 30 jagi alimusrievtti duopmáriidda, vuosttašlávdeolbmáide ja lávdeolbmáide, 25 jagi láhkaduopmáriidda ja diggeriekte duopmáriidda ja 21 jagi duopmárválddálaččaide. +2. Integritehtta ja ovddasvástádus 2.1 Ovddasvástideaddji doaimmaheaddjis lea persovnnalaš ja ollislaš ovddasvástádus iežas media sisdoalus. +Nu go ovdamearkka dihte lean eanet guođđán čuoigama ja njuikema go lean ruovttus máná ja moarsán luhtte, dál lea mánná gii gáibida ja oažžu maid mus hui ollu beroštumi. +Koara, korpsa, banda ja eaŋkilčuojanasat · Gáivuona Musihkkakorpsa joatká doaimmaidis, muhte hálida eanet lahtuid ja aspiranttaid. +Dálkkodeapmi ferte álggahuvvot ovdal go dovdá dávdamearkkaid, muitala son. +Oahppamnævo li nuortta-, oarjjel- ja julevsámegiellaj. +Dat sáhttá leat ovdamearkka dihte njulges, eahpenjulges dahje struktuvrralaš vealaheapmi, govttolaš vuogáiduhttimis biehttaleapmi, ráva dahje gohččun vealahit ja maiddái heađušteapmi. +Doaivvun sáhttit vissui skeŋket ovtta gihppaga go dat gárvána. +Listtus mii lea mielddusin vuolábealde, bohtet ovdan buot geainnut Deanus main ii leat vel mearriduvvon namma. +Dát nannejuvvui 1260:s go Norga oaččui ođđa truvdnoárbenlága. +Dat gárvvistuvvui priváhta ássandállun jahkečuođimolsašumis. +Ceggejuvvon Gonagas Oscaris fáruinnis suoidnemánu 7. beaivve 1873:s dološ máđi ala Sáttováris. +Láigeboagán lei jeageldoahppuboagán. +ee. +Konferánsa álgá dii 12.00 disdaga 8. beaivvi cuoŋománus, ja loahpahuvvo gaskavahkku 9. beaivvi cuoŋománus dii 12.15. +Gákti duddjo báikkálaš ja etnihkalaš identitehta. +Nuppe dáfus giella maid sáhttá váikkuhit jurddašeapmái, go giela geavahettiin sáhttet ođđa jurdagat boahtit millii. +Čájálmasa čájehedje guktii, guktui háve lei dievva sála. +Go lanjaid bidje oktii, de válljejedje ahte eai viiddit ruvttuiguin ráhkaduvvon robi nu ahte gokčá olles dan stuoriduvvon lanja. +Girjji oktan váldotemán lea sudno veadjetmeahttun ráhkisvuohta, mii boatkana veahkaválddálaččat. +www.itv.se/boreale/duodjie.htm. +Lönnqvist, Bo 1999: Mitä etnologia on? +Ohcamuš sáddejuvvo Deanu gildii, oahpahusossodahkii, 9845 Deatnu. +Dán +Juohke bivdi stuorimus niehku. +1600-logu rájes leat almmustahtton kristtalaš teavsttat, go miššonearat háliided +Su bargun lea veahkehit Majestehta Dronnega almmolaš lágidemiid oktavuođas, ja nu geahpedit Dronnega bargonoađi. +Áššečuvgema várás sáhttá komišuvdna čohkket njálmmálaš čilgehusaid ja čálalaš dieđuid nugo dokumeanttaid ja dakkáriid. +Son lei duođai čeahpes historjámuitaleaddji. +Knudsen diđii maid, ahte son ii leat okto dien dilis, mii attii sutnje fámu ohcat vejolaš +Lea stuora ávkin alfabehtalaš čállinvuogi fáhtemii jos máhttá čuoldit sáni jietnadagaid, áddet ahte sáni sáhttá juohkit fonemaide. +Sáhkavuorus guorahalan direktiivvaid oččodeami vuollel golmmajahkásaš máná gielas. +7. Oza vearbbaid Buohcame - teavsttas ja bija daid infinitiivva hápmái. +Nu fertejin ge ieš geahččalit iežan návccaiguin caggat mihtideami go ii dat leat leaika jus stuora čájánasbohcci boahtá guštet orohaga, dadjá Sara. +a) oskkoldaga dahje oskku, lámisvuođa, agi dahje seksuála orientašuvnna vuođuštusaid vuorrováikkuhussii b) go okta dahje eanet ovdalis namuhuvvon vuođuštusat ovttastuvvet (i) sohkabeallái (nu ahte dat rádjašuvvá +Buot golbma Sámedikki galget maid dohkkehit soahpamuša, ovdalgo dan sáhttá ratifiseret. +Dát gal guhka ájgev válldá dajt stuorra rubmahijt dievddet dan láhkáj dahkat. +Sivas go dát rasttilda muohtaskohterláhttu nummir 4, de lea álki boasttu láhtu ráigge vuodjit. +Ii sáhte álohii vuordit ahte konteaksta veahkeha áddet mas lea sáhka, ja jos oahppi vásiha teavstta váttisin, de sáhttá lohkanmotivašuvdna nohkat dasa. +Jearahallamat leat dahkkon sihke Norggas, Ruoŧas ja Suomas ássi queer-sápmelaččain. +Álbmotduoji sárgosat leat šaddan luonddudállodoalu eallinvuogi áigge. +21 Right of everyone to take part in cultural life (Art. +6, s 24 - 26. +Máhttu servodagaid birra gos politiijat barget lea hui deaŧalaš diliid dulkomis, báikegottiide sajáiduvvamis ja vai oažžu rivttes dieđuid. +Dien guovllus lea vel dál ge guohtumin min eallu, nu ahte eat leat mieđihan alddámet eret vuoigatvuođaid doppe, deattuha Sara. +Máŋgasat háliidivčče sihkkarit diehtit mo sápmelaččat čilgejedje dan ahte eai leat čálihan iežaset Sámedikki jienastuslohkui. +Dieđát go ahte buot girkobielluide min riikkas lea juoga čállojuvvon? +- Mun válden suohkaniin oktavuođa jearrat geassebarggu viđát jagi maŋŋel, ja ledjege hui movttegat váldit mu vuostá go eai lean ožžon doaktára vuoruide, lohká son. +Ságastij ådåstime ja sjuggelisvuoda birra iemeálmmukperspektijvan. +Girječálli Fønhus lea ge dán báikkis eret, ja Gonagas Harald máinnui su luonddugovahallamiid go doalai sártni Bagnsmoenis. +Nissonolbmot, eatnamat ja čázit Okta ášši mii oažžu stuorra beroštumi servodatdigaštallamis leat eana- ja resursavuoigatvuođat. +Sivvan dasa lea ahte vástádusaid mielde muhtin olbmot áddejit eanet go ovtta sámegiela. +Norgga eiseválddiide dagahii Áltá-ášši vásáhusat ahte sii oidne dárbbu sierra gulahallat sámiid organisašuvnnaiguin. +Mun lean áibbas unnivuođa rájes vuovdán (Sáme) duodjáriiguin muhtin mađe dujiid. +Internašunála Sámi Filbmaguovddáš ávvuda Márja Bål Nango, gii vuitii Ellen Monague bálkkašumi, ImagineNative Filbma Festiválas, Torontos, Canadas. +Guktuid suorgásiiguin sáhttá ráhkadit ođđa vearbbaid muhtun muddui, muhto dát produktivitehta ii oro leamen stuoris. +Porsáŋggu gielda Kultur- ja bajásšaddanossodaga ja Boarrásiid ráđi bokte lei dán jagi ohcan ruđaid. +Eará sivva____________. +Demokratiija mearkkaša ahte giellaplánen gálgá ovddidit sosiálalaš dássearvvu buohkaide. +Fástádusbreavas beaiváduvvon 17.12.2015 cealká sámediggi ná: "Skiippagurra lea dohkkehuvvon namma. +Soahpamuš addá teknihkalaš doarjaga hálddašit čieža válljejuvvon báikki. +Go dat leat válbmasat, de álggahuvvojit konkrehta muddemat. +Ná beassá oahppat sániiguin geahččalit čilget mearkkašumiid erohusaid. +Hatle (1981) čállá dán lohkangirjji oahpaheaddjigirjjis ahte dál geavahuvvo áibbas earálágan oahpahanvuohki go ovddit girjjis. +Helena guvernøra Napoleon fáŋgavuođa áiggi, lei deaivvadan Jean Baptiste Bernadohtain Madame de Staël saloŋgas Pariissas. +Lassiviesus, mii ii galgga leat gitta dálá viesus, galget leat politihkalaš doaimmaid ja hálddahusa kantuvrrat, ja lanjat ásahusa doaimmaheapmái ja bajásdollui. +VI BEHÖVER DITT STÖD! +Stáhtačálli Lars Andreas Lunde Dálkkádat - ja birasdepartemeanttas doalai sáhkavuoru Norgga bealis. +Doaibmaprográmmas bukto ovdan ahte ovdamearkka dihte máŋggat neahttasiiddut leat sisdoaluideaset dáfus dakkárat ahte olbmot, geain lea hupmanváddu, dahje čielgagiela geavaheaddjit eai baste geavahit daid oba veahkkeneavvuiguinge. +Dát lea hástalus Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša, ja erenomážit artihkkala 4 (3) dáfus. +- Mun ferten gal mieđihit ahte čielgi báhkkanii oalle ládje go jorgalin ja vázzájin eret guovžžas. +Joks lea guorahallan sohkabeliid bargojuogu badje- ja šibitdoaluin Dáčča bealde. +Eai leat goassege gávdnan báikki gosa diet girdi gahčai. +Almmuhuvvon ikte, dii. 09:20 Juovlamánu 07. beaivi 2016 - In riekta ipmir mii dáhpáhuvvá Sámedikki presideanta Aili Keskitalo lohká iežas vehá hirpmahuvván, ii ge lean vuordán ahte Bargiidbellodat áigu cegget eahpeluohttámuša sámediggeráđđái. +Bearjadaga skábmamánu 3. beaivvi - Rajasthan Iđđesbeaivvi finai Ruvdnaprinsabárra Community Health Centeris Chomus. +ON:id julggaštusa artihkkala 32 mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit ja ovddidit alcceseaset dehálaš mihttomeriid ja strategiijaid, mat gusket sin eatnamiid ja eará luondduriggodagaid ovddideami dahje geavaheami. +Oahppu ii álgge 2016 čavčča. +Vuolábealde leat liŋkkat iešguđetge divadiidda ja gieldda vearuide. +Johdanto s. 9 - 31. +Lea deaŧalaš ahte DG barggus lea buorre báikkálaš vuođđu. +), World Yearbook of Education. +Vuođđovuoigatvuođaođastusa ovdabargguid mielde persovnnalaš friddjavuohta +Soaitá leat nu ahte virggistat, fuolkevuoðastat dahje sullasaèèa geažil, it galgga èilget iežat ovddas, dahje dus lea vuoigatvuohta dan diktit. +Hámmárfeastta joatkkaskuvla lea ođđaáigásaš joatkkaskuvla ja das leat veahá vuollel 500 oahppi. + (Kupiainen - Sevänen 1994: 7.) +SDS miellahtuide galget dieđut boahtit stivrra bargguid birra unnimusat 4 geardde jagis. +Dán kapihttalollisvuođas muitalit vuos oppalaččat lámisvuođadutkamuša suorggi teorehtalaš ságastallamis ja geahčadit dasa laktáseaddji ságastallama, mii sisttisdoallá eamiálbmogiid geahččanguovllu. +Jagi 2006 addon direktiivva, mii sisttisdoalai dievdduid ja nissoniid seamma buriid +Suomen Antropologisen Seuran toimituksia 15. +Maiddái oahpaheaddjit Johkamohki ja Jiellevári skuvllas dovdet, ahte skuvlla oahppanlágideapmi ii ovddit mánáid iešráđálašvuođa. +Mii ovttasbargat guovddáš eiseválddiiguin ja juohkit dieđuid ja rávvagiid sámegielat oahpahusa birra. +Norgga beale Sámedikki ovddasta sámediggepresideanta Aili Keskitalo. +Giđđadálvvi dat lea jo johtán máttabeallai. +13:57 Čakčamánu 11. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Mate-matihka oahppan vuođđuduvvo dan ala ahte ádde doabavuogádaga main lohkomearit ovdanbuktojuvvojit matematihka symbolaiguin, nugo omd. +Norggas lea NASCO rávvagiin stuorra váikkuhus stáhta luossabivdoreguleremiidda sihke mearas ja jogas. +Gáttán iežan dovdat bures duodjeárbevieru, go lean juo mánnávuođa rájes šaddan duodjebirrasis, oassálastán ja oaidnán duddjoma. +Olbmot dovdet iežaset iehčanassii rahčamušaid siste. +Giellagáldu bargá maiddái giellagáhttemiin, báikenamaiguin, giela ovddidemiin ja nammabálvalusain. +Dat leamaš álgoálggus dieđafilosofalaš figgamuš buktit kulturantropologiijai luonddudiehtaga empiralaš dutkanmálliid (álgoálgosaš emisisma), muhto historjjálaččat dat laktása gielladiehtagii. +Ruvkedoaibma han attášii olu bargosajiid ja maid buoret fálaldagaid ássiide. +Dasa lassin sápmelaš lámisolbmuid dáfus ovdamearkka dihte veahki mearridettiin ja iešguđegelágan doarjjadoaimmaid plánedettiin galggalii váldit vuhtii sápmelaš kultuvrra erenomášsárgosiid. +Ceavccageađggis lea sámi vássánáigi ja luonddu ja kultuvrra gaskasaš nana ovttasdoaibman čohkkejuvvon oktilis muitalussan. +Dalán go iskkosbohtosat čájehit ahte čáhci fas lea hygienalaččat dohkálaš, de boahtá diehtu ahte ii dárbbaš šat vuoššat čázi. +Dáláš ráđđehus lea dieđihan ahte fatnasat mat leat vuollel 11 mehtera galget strukturerejuvvot. +Dáppe sáhtát oažžut barggu mii álgodásis lea eanet ovdánahtti go eará sajis riikkas. +Muitalettiin mánát ožžot ieža ivdnet muitalusa nugo háliidit. +Ráde doajmmá dagu Sámedikke ráddidus, ja tjadát bæjválasj dåjmadimev. +Guldal Samuel Valkeapää jearahallama Yle Areenas. +Sámegielain eai leat iežaset láhtat. +Sámediggepresideanta nanne riiddu Sámediggepresideanta orru Njeareveaji geaidnoáššis bidjamin boazodoalu ja mearrasámiid vuostálagaid, ja dan bokte nannemin riiddu, lohká boazodolliid advokáhtta Trond P. Biti.. +Diimmá čavčča álmmuhuvvui "Northern soul, the album", mas dát lávlagat "Hjemmeseier" ja "Filli filli" čuojahuvvojedje eanemusat NRK rádios Simone ja Herman leaba riegádan ja bajásšaddan Leavnnjas ja Gáivuonas. +Teavsttat leat sihke sáme- ja dárogillii. 2011 kaleandara fáddá lea šattut ja mo daid sáhttá ávkkástallat. +Doaibmi normatiiva giellamáhtu duddjomii dárbbašuvvo danin ovttasbargu skuvlla ja ruovttu gaskkas, vai skuvla buorebut nákce nannet ja ovddidit dakkár giellamáhtu mii lea skuvlaoahpahusa vuođđun. +Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, Helsset: Edita Prima Oy, (2004), s. 103. +Muitoveahkkin sáhttet leat maid oktasaš fonemalaš sárgosat nugo omd. +Jávohuvvan vuhtto maid das ahte seamma sohkabeliin servvoštalli olbmuin eai vealttakeahttá jearat seamma ládje sin priváhtta eallimis go vaikkeba heteroseksuála cis-olbmuin. +Oahput leat heivehuvvon vuođđoskuvlla duodjeoahpahusa dárbbuid mielde, vai oahpaheaddjit nákcejit oahpahit duodjeoahppoplána (O97S) mielde. +Jus čáhcekvalitehtta fas rievdá, sáhttá fas boahtit diehtu vuoššat čázi. +Son sivahallojuvvui, go lei bargan juoidá maid ii heive bargat skuvllas. +Čálliidlágádus rahpá Ođđa vistti Deanus Deanu ossodaga Fanasgiettis lea lágádus stuoridan ja doallá ge almmolaš rahpama golggotmánus. +Girji máksá 30 ru, ja das leat 18 siidu. +Dát riemut leat olles bearrašii ja dáppe ii leat vejolaš návddašit alkohola/gárrenmirkkuid. +Makkonen (2003), s. 13-14; Fredman (2016), s. 27-28; Aaltonen ja earát (2009), s. 19; Makkonen (2002), s. 9-10. +Ja muitalusain lea iežas pedagogihkka. +Dasa lassin čielggadan árbevirolaš diehtu (traditional knowledge) ja kultuvra -doahpagiid. +Ovttas Seastinbáŋku 1 Davvi-Norgga Kulturealáhusvuođđusain juolludit Dán jagáš nuorra dáiddárii 25 000 ruvdnosaš stipeandda. +Sarridiin olbmot ráhkadit sávtta ja vuššet measttu. +Ođđa variánttat sáhttet bohciidit ja maiddái sáhttet oavssit šaddat oktii ođđa giellan. +Odne, ođđajagimánu 21. beaivvi, deavdá Prinseassa Ingrid Alexandra guhtta jagi. +Buoret vejolašvuohta seailluhit (goikadit) guoli addá vejolašvuođa buoridit dietnasa go leat vuovdinváttisvuođat varasguollemárkanis. +Juohke sárggis lea stuora norgga bearal olggumusas. +Dat mii várra sáhttá áddejuvvot sierraláhkai meannudeapmin, ii leat eará go doaibmabidju mii lea dárbbašlaš go ovttaárvosašvuođa, dássásašvuođa ja seammaláganvuođa galggaš sihkkarastit. +Gonagas Haakon ja Ruvdnaprinsa Olav ohcet dorvvu bombafalleheami vuostá soahkemuoraid vuolde olggebealde Molde. +Sámediggevisti speadjalastá sámi árbevieruid ja kultuvrra. +Ja vaikke jurddašivččiimetge geavatkeahttá giela, de mii goitge dábálaš gulahallanoktavuođas giela vehkiin ovdanbuktit jurdagiiddámet. +Málles lea vuođđooassi, bálvalusoassi ja ovddidanoassi hálddašanguovllu suohkaniid várás. +go joraha aktiivacealkaga, dan jagi snihkkárat huksejedje dušše ovtta viesu, passiivacealkkan: dan +Ávvir gulaskuddá boazodoaloagronomain Mikkel Ailo Gaupain ášši birra, ja son čilge vuosttažettiin ii lean Boazodoalohálddahus gullan maidege dien helikopterášši birra. +Oktasaščoahkkin arvvosmahtii miellahttoriikkaid maiddái sihkkut eret juridihkalaš sohkabeali nannemis medisiinnalaš eavttuid, degomat sahkankeahtesvuođa eavttu ja mielladearvvašvuođa diagnosa ja maiddái nieidavuođa ja bárdnivuođa eavttu. +Basttiigo ovdamearkan Samii Litto nannet sámiid árbevieruid árvvusatnima árgabeaivve dásis? +Maiddái Norgga Sámiid Riikasearvvi Nuoraidlávdegoddi oasálastá miellačájeheapmái, mii lea Stuoradikki olggobealde Oslos. +Eaŋkilolbmuid ja servviid cealkámušat leat vuođđun ovdagotti evttohusas mii galgá sáddejuvvot gulaskuddamii. +Ođđa fierpmádaga doaibma ollašuvvo buoremusat oktasaš prošeavttain, oktasaš álgoálbmot muitalusain. +Seamma artihkal deattuha, ahte galgá leat riekti oahppat ja oahpahit álgoálbmogiid iežaset gillii ja sin iežaset oahppan- ja oahpahanvugiid mielde. +duddjot olggobealolbmuide ipmárdusa dain áššiin, maid dáidda unnitloguide gullevaš olbmot vásihit. +Stávvalat dahket oalle lunddolaš jietnadatčohkiid maid osiid lea álkit fáhtet go olles sáni jietnadatráhkadusa. +Buollán eatnamii ruovttoluotta máhccan álggahii geavatlaččat ja vuoiŋŋalaččat suopmelažžan ođđasithuksema (Lehtola 1997: 55). +Ariotti (1999), s. 218. +Eanas olbmot mieđihit dál ahte nuppádasgeavahus ii leat molssaeaktun ođđa metállaid ráhkadeapmái, muhto dárbbašlaš lasáhussan dasa. +Sáhtát oažžut buhtadanovddasvástádusa liigegoluid ovddas jus it boaðe. +Ná váikkuhit ealáhusrievdamat maiddái gielladillái. +Dainna sáhttet čájehit prošeavtta bohtosiid dušše dat oahpaheaddjit, geat serve prošektii. +Dutkandárbu lea badjánan erenomážit sámeservoša siskkáldas diehtodárbbus. +Loahpas čájálmasas lea sus ain doaivva olbmuid vuđolaš friddjavuhtii, go lohka "muhto mu jierbmi doaibmá, dat mátkkošta, girdá. +Sátnegirji maid sáhttá viežžat dihtorii. +Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi áirras KRO:s, Per Mathis Oskal, lohká ahte son ii dieđe vuos doarvái lea go dát mihkkege kriisačoahkkimiid. +Dát veahkkeneavvut eai sáhte buhttet giellaoahpahusa, muhto dat sáhttet leat veahkkin ja lasáhussan árbevirolaš giellaoahpahussii. +• váikkuhit stáhta álbmotrievttálaš geatnegasvuođa geavatlaš čađaheami konsulteret álgoálbmogiin. +Duodječájáhusain oassálaste maiddái jahkásaččat Hellsegis bargo- ja dáidomeassuin. + (Steward 1972: 40 - 44.) +Olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji atná ainjuo positiivva áššin dan ahte seksuála orientašuvdna rihkkosa motiivan lea máinnašuvvon rihkuslágas garrasut ráŋggáštusa vuođuštussan. +Dan maŋŋel vuojulduvvo analysii dárkileappot ja geahčaduvvo, guđeládje sápmelaš lámisolmmoš vejolaččat vealahuvvo siskkáldas ja olgguldas joavkku dáfus. +Vuođđolága § 35 mielde galgá Truvdnoárbbolaš maid čuovvut Stáhtaráđi: "Så snart tronarvingen har fylt 18 år, er han eller hun berettiget til å ta sete i statsrådet, dog uten stemme eller ansvar." +Giela aktiverejeaddji lea oahppan sámegiela mánnán ruovttus, muhto lea heaitán sámásteames ja sámástišgoahtán ođđasit rávesolmmožin. +5. Dávvervuorkájn li dárbo ietjas fágalasj vuodov nannit ietjá dávvervuorkáj gávnij repatrieriga (máhttsama) baktu, ådå gávnij ja immatriála kulturárbe tjoahkkima baktu, ja ietjasa fágalasj barggovegaj nannima baktu sihke DJÅ (FOU) ja gaskostimen. +Sii dihte ahte dát dutkanvuohki eaktuda lagasvuođa praksissurggiin. +Fonemavuohta mearkkaša, ahte juohke grafema čállojuvvo okta fonemain ja morfofonemavuohta ahte juohke morfema čállojuvvo ovttalašlágan vuohkái njuolgguslaččat, vaikko morfemat sáhttit jietnadit eará láhkai, omd. +dárkilut meroštallan dán raportta kapihttalis 3.1. +Jos virgái eai leat ohccit geain lea dohkkehuvvon oahppu, de sáhttet iezá ohccit geain lea nuppelágan heivvolaš oahppu/hárjáneapmi, oažžut virggi guhkimusat jagi. +Bissojohka ja Činavuohppi evttohuvvon "Min geologalaš našunálaárbin" Norsk Geologisk Forening lea álggahan "Min geologalaš našunálaárbbi" ja evttohan Bissojoga ja Činavuohppi dasa. +Dát bargu gártá bistit sullii vahkku. +Vuollegašvuohta ja giitevašvuohta galggai sihkkarastit, ahte luondu ain addá láhjiid. +Movttidáhttit mánáid muitalit ja geaváhit giela Guldalit giela jietnadagaid ja ritma. +Juoigan lei girku álbmoga čalmmiid ovddas suddu ja báhkinvuohta, ja go kristtalašvuohta bođii Sápmái gohčoduvvui juoigan suddun, iige lean šat lohpi juoigat. +Education in the Far North. +Nu fátmmastedje duodjeságat áššiid, mat guske eallimii ja eallinvugiide ja dieinna lágiin ožžo studeanttat stuorát áddejumi duoji kontekstii, dan birrasii mas duodji doaibmá. +Maŋŋil ášši guoddaleami lea dušše bajit dási duopmustuollu mii sáhttá rievdadit duomu. +Báktehárji lea fas rabas dábálaš atnui disdaga maŋŋil beassážiid diibmu 12.00. +Eanaš eamidieđu girjjálašvuođas čujuhit árbevirolaš birasdihtui, man ii dalán fuobmá leat relevántta duodjedutkamuša dáfus. +Dáid áššiid politihkalaš divaštallamis lea dássážii erenoamážit deattuhuvvon oasis- ollisvuhtii-metoda (synthetic phonics), vaikko oassi eiseválddiid ruhtadan dutkamis čájehii ahte ii lean vejolaš gávdnat duođaštusaid maid vuođul sáhtášii jogo bealuštit dahje vuosttildit syntehtalaš lohkanoahpahallanvuogi. +Majestehtaguovttos Gonagas Harald ja Dronnet Sonja leaba gussiid láidesteaddjit guossástallanáiggi, mii lea golbma beaivvi. +Bággu. +Ovttasbargolávdegotti mandáhtta ja doaibma galgá doalahit oktavuođa bargiid ja váhnemiid gaskas. +Háliidan dadjat nu ahte boađán hui dárkilit čuovvut mielde dán ášši boahtteáiggis. +maid Mattanen (2016), s. 2-7. +Taarna Valtonen - Kati Kallio -Marko Jouste Suoma Akademiija / Oulu universitehta ja Helssega universitehta / Suopmelaš Girjjálašvuođa Searvi (SKS) +- Sus šattai álggos garra nuorvvu mii ii oba nohkange. +Máhttu maid dás gaskkustat sáhttá leat atnui báikkálaččat, surggiin nugo oahppu, ealáhusovdáneapmi, álmmolaš hálddáhus ja dutkan. +Sámegiela hálddášanguovllu bargosajiin gáibiduvvo sámegiela máhttu. +1960- Nuorttanaste máhcai fas Friis čállinvuohkái. 1992- 2003 Nuorttanaste čálii beali čállosiin Friisa čállinvuogi mielde ja nuppi beali ges 1978 čállinvuogi mielde (dalá čállinvuogi. +Geassebáhkat dahket ahte meahcci ja giettit goiket. +Vaikko dát ii leatge dieđalaš bargu, dat almmatge lihkostuvvá jearahallamiid ja govaid bokte Dán dutkanprošeavtta dutkiid dieđus ii leat ahte gávdnole dutkamušat, mat gieđahalale namalassii Suomas ássi sápmelaččaid seksuála- ja sohkabealleunnitloguide iežaset identifiserejeaddji olbmuid sihke vuoigatvuođaid ja máŋggadáfot vealaheami. +hattiid ja telefonnummiriid suomagillii ja Norgga bealde dat fas gullojit hui dávjá dárogillii. +Lea ságastallan fágaolbmuin mas doai kártebeahtti maid don máhtát ja mas don dárbbašat oahpahusa. +15:20 Guovvamánu 26. beaivi 2016 Árktalaš dálvegilvvuid lágideddjiin maŋŋá borgá lea buorre doaivva lihkostuvvat lágideamis čuoigangilvvuid maid. +Giellaoahpalaš modusa válljemiin sáhttá dovddahit ovdamearkka dihte eahpesihkkarvuođa dan sisdoalu ektui maid ovdanbuktá. +Nubbi oassi dán doaimmas lea sirret suhppejuvvon málmma bázahusain, ja dasa atnet minerálasirrenbiergasiid. +Dasa lassin mii maiddái fállat viessoloanaid ja dáhkádusortnegiid. +Syntáksa fas čilge mo sánit ovttastuvvojit gihppun ja cealkkan. + - Bernard J. Siegel - Alan R. Beals - Stephen A. Tyler (doaimm. +EMRIP:a jagi 2017 gárvánan raportahámus deattuha eamiálbmogiid sihke +Finnmárkokomišuvdna galgá systemáhtalaččat ja guovlluid mielde kártet dálá vuoigatvuođaid eatnamiidda ja čáziide Finnmárkkus. +Maiddái gánddaid giehtamotorihka hálddašeami váttisvuođat geavahuvvojit ággan geavahit dihtora álgooahpahusas ja álgit giehtačállinhárjehusaiguin easkka 3. ceahkis, go leat jo oahppan lohkat ja čállit. +Danin šaddet portreahtaide monokrome ivdnedulbodagat; biras ja ravdasázut šaddet dehálaš oasit govas. +Áigumuššan lea oččodit dakkár konvenšuvnna mii fuolaha buot áššebeliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buriin vugiin. +Gártet sullii 2 tiimmu eahkedis vuossárggaid ja duorastagaid. +Almmuhuvvon odne, dii. 09:20 Juovlamánu 08. beaivi 2016 - Mii váillahit Luohtebottu sierra prográmman radios NRK Sápmi heittii gieskat sáddemis Luohtebottu. +Mii háliidit oažžut mánusa báberhámis ja CD:s. +Olbmot geat beaivválaččat jođašit luonddus sáhttet dieđihit ahte gielddas lea stuorra muohtauđasvárra ja erenoamážit várrevilttiin ja ceakkus sajiin muđuid. +Bustávaid oahpa-heami vuoruhanortnega soai ákkastallaba maid dainna ahte čállojuvvon sámegiella lea unnán oidnosis servodagas ja danin dáid bustávaid oahppamii ii gávnna olu doarjaga skuvlla olggobealde. +Dat lea vuohttimis prošeaktaohcamušas, mas Skierri ovdaskuvla čilge aiddo fal dán beali: +Lahka meahccái ja eará fálaldagaide gielddas. +Dasa lassin lea Anne Risten čeahppi gulahallat "Dolggiin", ja lea fuobmán movt luvvet "Dolggi" vai ii fiellat eará bohccuid searvái. +Ovddasvástideaddji doaimmaheaddjis lea persovnnalaš ja ollislaš ovddasvástádus media sisdoalu dáfus. +Anna Grostøl Norsk Husflidslagas fuobmái rátnogođđima go jođii Gáivuonas soađi maŋŋil jearahallame olbmuid duoji birra. +Heargi mii lea vuoitán eanemus gilvvuid diibmá, Visa, ii birgehallan Dolggi ja Ánne Risten Sara vuostá finálas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dieđut Stuorradiggeválgga 2013 birra 16. August 2013 av Frode Gundersen Gielda- ja guovlodepartemeantta siidduin gávnnat dieđuid Stuorradiggeválgga 2013 birra. +Prošeakta galgá bidjat vuođu Ráđđehusa davviguovllustrategiija doaimmaid čuovvoleapmái das ahte hukset ásahusaid. +Lassin dasa dasa ahte biebman ii leat leamašan dábálaš Anti siiddas, de muitala Anti ahte biebmat maid ii leat háliiduvvon. +Bušeahttameannudeapmi lea dán čoahkkima váldoášši. +5.3.1. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sis-Finnmárkui virgenammaduvvo ođđa proavás 21. August 2009 av Frode Gundersen Sotnabeaivve borgemánu 23. beaivve tii. 11.00 virgenammaduvvo Lars Haugan (63 jagi) ođđa proavásin Sis-Finnmárkku proavásgoddái. +Guovlluin gos biologalaš diversitehta lea allat, leat maiddái gielalaš ja kultuvrralaš diversitehtat allagat ja nuppe gežiid. +Nu movt Porsáŋggus, Mátta-Várjjagis ja Muofis gos šadde čađahit stuorra nuppástusproseassaid maŋŋil bargiidlogu unnideami dihte. +Stuorra bustava N maŋŋá nummar dárkkuha sohkabuolvva ja unna bustávva ahkeortnega, N1a lea boarrásamos, N2a nuppi sohkabuolvvas boarrásamos ja N3a guolmmát sohkabuolvvas boarrásamos. +Dat lea bajásguvlui hámát ja olggobealde lea dego portála. +Árbediehtu: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás mii sulastahttá vuoiŋŋalaš vuoigatvuođa, jus dat mii galgá suodjaluvvot čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon, ja ahte leat govttolaš spiehkastagat. +Ethnoscience-kritihkka vuollekapihtalis buvttán ovdan, makkár čuolmmat leat bohciidan etnodiehtagis giela ja kultuvrra gaskavuođain. +Earenoamážit dalle, go lea sáhka massojuvvon eatnigiela birra, olbmot sáhttet váldit kritihka lossadit. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid dáládillái laktáseaddji dutkamušat eai báljo gávdno, goit Suomas. +Ollugat dárbbašedje jagi áiggi gárvvistit barggu, nuppit fas beannot jagi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gieldda bievlamáđit rahpasit otne suoidnemánu 1.b. +Dát lea oassái ovddidan dan ahte olbmuid oktavuohta sápmelaš kultuvrii lea boatkanan. +Oahppit leat válljen dán dahkat filmma bokte maid ieža leat ráhkadan. +Ođđajagis ásahuvvo lávdegoddi mii galgá buktit rávvagiid guolástanhálddašeapmái, rávvagat mat sihkkarastet sámiid ja earáid beroštumiid vuotna- ja riddoguovlluin. +Buot dát leat gáibidahkes oassebarggut, maid ii lean vejolaš +Stevenson, Blair 2001: Sami College Wood Handicraft Programs as Modern Indigenous Curriculum. +oppalaččat kolonialismma váikkuhusaid birra omd. +Dego ovddit kapihttalis buktui ovdan, de 22 § ásaha almmolaš váldái geatnegasvuođa dorvvastit sihke ovttaveardásašvuođa ja maiddái buot eará vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama. +Deaddu reageret jámma ja cealkit áššiin vásihuvvo hui lossadin, ja okta informánta čilge mo dat čuohcá sutnje negatiivvalaččat ovdamearkka dihte su persovnnalaš ovdáneapmái. +Mun oaivvildan ahte dat lea vejolaš dáláš ráŋggáštanvuogádagas. +Vinjo sámijda merkaj dat ij la máhttelis viessot dievalasj ja buorre iellemav sijddaguovlojn. +Oaččut buori várdosa dan bokte go dutnje dieđihuvvo ahte rehket mákso unnimusat 7 beaivve ovdal máksinbeaivve, ja oaččut guitte čilgehusain kontočállosis. +Geahččal čállit teavstta masa bijat čállinmeattáhusaid oaidnin dihte mo divvunprográmma doaibmá. +Maŋŋá geigema ledje káffe ja gáhkut. +Dál lea fas doalut beassážiid oktavuođas ja Báktehárji gidde dábálaš hárjehallamiidda hállás ja gievrudanlanjas. +oahpaheddjiid oahpuide eai leat gullan riekte- ja juridihkalaš fáttát, muhto go oaidná man ollu sámi oahpaheaddjit fertejit ákkastallat ja máhttit vuođuštit bargguset ja makkár legitimitehta sin bargui lea, de galggašii sis leat riektediehtu sámiide guoski áššiid birra ja internationála álgoálbmot rivttiid birra. +Marius Aaen Svendsen ja Martin Håskjold Larsen oažžuba maid goabbátge humor -girjji maid Arve Torkelsen lea čállán. +Nubbi Norggas almmostuvvan pro gradu -dutkamuš máinnaša maiddái seksuála- ja sohkabealleunnitloguid. +Sámegiela hálddašanguovllus leaba sámegiella ja dárogiella ovttaárvosaš gielat. +Deaivvademiin deaivvadit eará ohppiiguin ja oahpaheaddjiin. +Borgos, Johan 1993: Tradisjonell samisk kunnskap og forskning. +Árbevirolaš dieđu etnohistorjá, báikkálaš diehtu, njálmmálaš historjá ja njálmmálaš árbevierru sáhttet maid speadjalastit luondduhálddašeami ja áddejumi (Burgess 1999: 9). +Gielat eai juohkás fáhkka ja loahpalaččat nugo sohkamuorragova sáhttá dulkot ja dat rivdet ain maŋŋá go leat suorgásan. +Aremark ja Rakkestad skábmamánu 12. beaivvi Aremarkas álggii beaivvi prográmma nu ahte beasaiga gullat ja oaidnit BMX sykkelastiid birra. +NSR parlamentáralaš jođiheaddji moaitá Egil Olli go juste dál, go Sámedikki stivrejumis juo lea eahpesihkkaris dilli, dieđiha ahte áigu heaitit politihkas maŋŋel dán áigodaga. +Sámedikkis dál dieđihit ahte leat ožžon duođaštusa Gilli AS:s masa dat lea geavahan dan 134 000 ruvnno, muhto sii eai áiggo šat máksit 266 000 ruvdnosaš loahppadoarjaga. +Govat čájehit oasi Johan Turi 1910-govvamáhpas. +Giella lea nu máŋggabealat ráhkadus ahte dan birra livččii váttis ságastallat, jos mis ii livčče dan várás giellaoahpa terminologiija. +Bargiidbellodaga stuorradiggejoavkku leai ovttasráđi Bargiidbellodaga sámediggejoavkkuin árvalan gohčodit sápmelaččaid álgoálbmogiin Norgga vuođđolagas. +Govva: Sven Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Gonagas Harald ja Muosát sátnejođiheaddji Gudleif Kristiansen. +Doaimmashehttejuvvon lea dalle go olbmo eavttut eai leat seammá dásis go birrasa ja servodaga gáibádusat funkšuvnnaide osiin mat leat guovddážis ásahit ja bisuhit iešheanálašvuođa ja sosiála birgejumi." +Buot vihtta informántta muitaledje jearahallamiin ahte sii vásihit vealaheami, mii dán dutkamušas gohčoduvvo olgguldas joavkku vealaheapmin. +Riikkaviidosaš (suomagielas sámegillii jorgaluvvon) duodjeplána addá friddjavuođa sisdoalu hábmemii, muhto dattetge dan sisdoallu speadjalastá suopmelaš árvvuid. +Skuvlaoahpahusa doaibmi guovttegielatvuođa mihttomearri máksá ahte oahppit galget maiddái beassat juksat sihke doaibmi njálmmálaš ja čálalaš riikkagiel máhtu. +Dasa lassin informánttat buktet ovdan iežaset váttu dahje sierradárbbu sajis sin vugiid birget árggas ja gullát sámeservošii. +Oassecealka-gat sáhtte maiddái leat vuollálagaid nu ahte vuolit cealkka doaibmá bajit +Jus ovttas ge leš beroštupmi lágidit doaluid, de galgá váldit oktavuođa farggamusat kulturkontuvrrain ja ovdal miessemánu 2. beaivvi. +Sámi parlamentáralaš ráđđi lea ođđa ja dehálaš ásahusain ovddasguvlui Davviriikkalaš ovttasbarggus, mas maiddái lea guovddáš sajádat riikkaidgaskasaš oktavuođain. +Diekko bokte ovdamearkka dihte sihke SP-soahpamuš go maiddái CERD-soahpamuš suodjalit sihke sápmelaččaid ja lámisolbmuid. +Sámi contemporary čájáhusas leat mielde 2010-logu miellagiddevaččamus sámi dáidaga albmaneamit ja dáiddaduojit. +Oy Finn Lectura Ab, Helsinki. + (Mustonen 2017: 52.) +Sámit mákse vearu daiguin, ja vuvde daid maiddái muhtun muddui dáččaide. 1600-logu árbejuohkingirjjit Bergenis namahit ránuid. +Mánát ja nuorat ohppe dalle sohkabeal rolla, muhto das maŋŋelis nuorat buolvva oassálastin duodjebargguide vuogáiduvvá eallindili mielde. +Dasa lassin eahpenjulges vealaheapmi gokčá maiddái olbmot ásaheami eará sajádahkii vánhenvuođa dahje bearraša fuolahangeatnegasvuođa dihte. +Mánáidgárddit gal eai leat nu olu áššiid sidjiide ovddidan. +Dán eastadeamis galgá leat mihttomearri ja dan galgá maid plánet, ja dán seahtá váldit vuhtii dalle go leat válmmastallame iešguđegelágan dásseárvoplánaid ja mearrideame iešguđegelágan dásseárvvu ovddidandoaimmaid. +Sámediggi lea miehtan dán ohcamii ja ahte ruhta adno 2013. +Stivraseminára lea okta dáin doaibmabijuin gievrras sámi ásahusaid nannemis, gelbbolašvuođa bajideami bokte stivrabarggus. + (Geertz 1973: 10, 12.) +Mindtwist ii guođe geange galmmasin iežas dárkilis ritmain ja headbangingiin. +Jus dilli ii rievdda, de mii leat cealkán ahte mii ge geassádit konferánssas, muitala John B. Henriksen. +ON miellahttoriikkat fertejit dohkkehit ahte eai makkárge deaŧalaš mearrádusat álgoálbmogiid birra dahkkojuvvo almmá ahte ieža eai beasaše searvat dássálaga dahje ieža miehtat: mihkkege ii min birra - min haga. +Son ii dovdda ahte seksuálaunnitlohkui gullan váikkuhivččii su sajádahkii sámeservošis, muhto muitala ahte fáddá lea boktán ságastallama. +Iešráđálaš, iešdahkkon kollektiivvalaš dahje báikkálaš searvvuškultuvra lea duolmmahallan dieđalaš-teknihkalaš servodagain. +Doppe son lea gearggaheamen iežas diplomabarggu arkitektuvrras. +Porsáŋggu gielda ávžžuha buohkaid várrugasat jođašit gos ihkinassii luonddus. +Luohti lea sámiid árbevirolaš álbmotlávlunvuohki, man sápmelaččat leat juoigan vuogiset mielde áiggiid čađa. +CCPR/C/58/D/671/1995; A. Äärelä and J. Näkkäläjärvi v. Finland, Communication No. + (Lehtola 1994: 142 - 143.) +Lea iešalddes čielggas ahte jos oahppi ii ádde dákkár rehkenastinbihtáid sániid ja teavstta, de dat dahká oahppama váttisin. +Lea duođaid suorggahahtti máid servodagas dál berre váldit duođalaččat, lohká Guldbjørnsen. +Finnmárkku guolástus- ja mearradoallokonveránssa 2014 prográmma sáhtát lohkat ollislaččat dás (pdf) (PDF, 467 kB). +Dát dagahii mánáide kulturšohka, muhto sis ii lean eará vejolašvuohta go vuogáiduvvat dillái. +Áillohaš lea ieš hábmen viesu siskkoža ruoktun buot iežas ustibiidda, geaid namat leat su girjenamahusaid mielde; Beaivi Áhčážan, Eanni Eannážan, Áddjá, Áhkku ja Eaidanas Ealli. +Dán dihte álgoálbmogiid árbevirolaš ekologalaš diehtu šaddá hui beroštahttin dutkanmáilbmái. +Sámeoahpahusa ovddideami vuolggasajiid galggašii su mielde smiehttat eanet. +VÁLGABOHTOSAT 2011 - DEANU SUOHKAN. 3. Ingeborg Målfrid Skogseth Hardy Buolbmát suohkan ja Deanu suohkan leat mielde geahččalanortnegis ásahit oktasaš searvegotteráđi. +Sártni čállojuvvui ja ovddiduvvui 2009 čakčamánu 23.beaivvi, dikkis mas son guokte beaivvi maŋŋil dupmejuvvui 11 jahkái giddagasas čohkkat. +Várresátnejođiheaddji Kjetil Hanssen geigii dán jagáš bálkkašumi maŋŋil go gielddastivra ovttajienalaččat lei válljen BLØGG:a dán jágáš kandidahtan 2004 kulturbálkkašupmái. +Giella ja árbevierut johtet giehtalagaid +13:30 Borgemánu 10. beaivi 2015 Otná rájes beasat jienastit ovdagihtii Válggat leat čievččastuvvon johtui, ja otná rájes lea olbmuin vejolašvuohta jienastit ovdagihtii. +Artihkal dorvvasta lámisolbmuid vuoigatvuođa buoremus vejolaš dearvvašvuođa dássái almmá vealaheami ja lassin sihkkarastá dearvvašvuođafuolahusbálvalusaid lámisolbmuide. +Dalle sáhttá geavvat nu ahte +Áltártávval 1903 rájes čájeha "Jesusa gásttašeami", mii lea kopiija A. Tidemanna govas. +Vaikko olbmot gullet iešguđet lágan kultuvrii, de dat ovttastahttojit go oskot Jesusii ja gásttašuvvojit su nammii. +Álbmotálgaga vuođul riikkabeaivvit dohkkehii juovlamánus 2014 náittoslága nuppástusa, man mielde maiddái seamma sohkabeallái gullevaš olbmot sáhttet náitalit. +Ovdamearkka dihte leat Englándda eiseválddit iežaset diŋgon guorahallamiid vuođul mearridan njuolggadusaid ja plánaid mo oahpahus galgá čađahuvvot nu ahte lohkan- ja čállinoahpahus lihkostuvašii bures. +Riikaantikvára lea searvan áicin. +Sii váldet dili muitalit dálá ja dološ bivdomuitalusaid dan botta go mánát das boradit, joreštit ja guldalit sin ságaid. +Japána soalddáhat geavahedje pagodaid čiehkádanbáikin. +Sámi e-oskooahpahusa ráhkadeami lea ruhtadan Norgga girku oskooahpahus Buot stuorámus. +Go son álggii skuvlii, de jo nuppi geasi lei son barggus buohccebiillaid mielde Deanus, gos barggai guokte geasi. +Sámediggeráđđi háliida ságastallama sámi servodaga gaskkas dáid áššiid birra. +Oppalaš gažaldagaid sáhttá sáddet Sámedikki gulahallanossodahkii (GUL). +Govva: Morten Hvaal, NTB scanpix Gonagas Olav gistu dolvojuvvo eret Šloahtas. +-käsikirja, Invalidiliitto, s. 8. https://www.autismiliitto.fi/files/2018/yk_toolkit_pieni.pdf jearahallamis mo lei gártan loahpa loahpas ieš ráhkadit alcces heivvolaš studerenvugiid ja veahkkeneavvuid, daningo dakkárat eai su dieđu mielde gávdnon dan oahppolágádusas. +Muhto mii dáhpáhuvai ovdalgo giellalávdegoddi čájehii gárvves ortografiija sámekonferánsii Árjeluovis. +Kulturruđaid ohcan ja dáid njuolggadusaid Kulturruđaid ohcanáigemearri lea miessemánu 15 beaivve. +Nationálastáhtii gullevašvuođa deattuheapmi boahtá maiddái oidnosii Tuomo Itkonen (1934) Samikiel ABIS -girjjis (govva 23). +Sáni sáhttá maid geavahit čilget dan dovddu mii máŋgasiin lea sámi festiválas. +Eanet ođđa šaldi birra sáhtát lohkat dáppe. +Čuoigan ja valáštallan lea ain bivnnuheabbon šaddan, ja bearrašat geavahit rusttegiid vahkkoloahpaid. +Áilu šattai dušše 58 jagi boaris, jámii dasto seammaahkásažžan go su ustit Paulus Utsi ge dagai. +muitalit sihke mo olmmoš sáhttá lihkadit dahje mo sáhttá johtit: čiŋkut, +Riddu Siiddas ovdandivvut eamiálbmokultuvrraid iešguđet guovlluin máilmmis, ja mis leat earet eará máŋga árbevirolaš eamiálbmotásodaga guovllus. +Seminára raporta 2.-3.12.1998. +Jurdagat doaktáriin šaddat álge joatkkaskuvllas, go son geahčai ovtta filmma mii lei dahkon Amerihkás muhtin nuorra doaktára birra. +Dát doalut leat daid várás geain lea garra gilvalanmokta ja geat hálidit leat olgoáimmu ovddas. +Negatiiva rievdamiin lea sáhka go leat dakkár rievdamat mat heađuštit gulahallama, ja dakkár rievdamiid ovdamearkan leat giellaoahpalaš rievdamat nugo ovdalis namahuvvon kásushámiid ođđa geavaheapmi mii rihkku árbevirolaš giellavuogádaga njuolggadusaid. +Goalmmát joavkku prinsihpat govvidit giela ja dan geavaheddjiid gaskavuođaid. +and Multiple Discrimination of Minorities within Minorities: Sámi persons with disabilities and sexual and gender minorities (Olsén, Heinämäki & Harkoma 2017). +4.4 Mo oahppat sániid? +Hopp til hovedinnholdet på siden Iskosat, mat leat váldon čázis vuossárgga 24.9., leat sáddejuvvon iskkadeapmái. +) " Davvisámegielat jorgalus Arla Magga. +Dego juo ovdalis bođii ovdan, de dán dutkamušas badjánit máŋga ovdamearkka mo sápmelaš lámisolbmot vealahuvvojit sihke sápmelašvuođa ja lámisvuođa dihte. +6. sihkkarastit guovllu olbmuid árbevirolaš rievtti guolásteapmái, boazodollui ja meahcásteapmái. 7. leat mielde nannemin ja ovdánahttimin báikkálaš borramuša mearkagálvon, man vuođđu leat báikkálaš borramušávdnasat. +Ferte maid máhttit oktasaš sárgosiid namahusaid. +maid Fredman (2016), s. 34. +Dasa sivvan ledje ordnejeaddjiid doaibmanprinsihpain dáhpáhuvvan nuppástusat. +Maiddái sosiála mediain sii fertejit leat várrugasat kommenteremis áššiid, ja dan atnet eará geavaheaddjit ipmašin. +Mo ethnoscience-dutkamuš vuhtto sámedutkamušas? +Váldde oktavuoða gielddain tlf. 78925300 jos leat váttisvuoðat gurrenstášuvnnain. +Njulges vealaheapmi mearkkaša 7 §:s ee. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Gággi 5 - Bargogirji Gággi lea sámegiella nubbingiellan, sámegiella 2 ja sámegiella 3, oahpponeavvoráidu mánáidskuvlii. +Positiiva ovddut adnojuvvojedje dárbbašlažžan dasa ahte juksat ovttalágan vuoigatvuođaid sápmelaččaid ja dážaid gaskkas. +Oahppu geatnegahttii oahpaheddjiid juogo okto dahje ovttas nuppiiguin hutkat prošeaktadoaimma, man ulbmilin lei ovddidit sámi perspektiivva skuvladoaimmas. +Jáhkovuon-gákti gorrojuvvon mearrasámi gávtti mielde mii adnojuvvui Jáhkovuonas 1800-logus. +Danin ii leat dábálaš dadjat ahte don juoiggat muhtima birra. +Gilvvu bohtosat mielddisbukte ahte okta barggaheddjiin sáddii váidaga Kofai (almmolaš háhkamiid dárkkistanorgána). +Mo mu iežan sajádat vuhtto, basttángo dulkot riekta? +Telefuvnna ságastallanlisttus oaidná ahte soames lea hupman Varsa telefuvnnain vahkku ovdal juo, skábmamánu 23. beaivvi rájes. +David lea ruovttus . +"Gender's nature. +Okta nieiddaid bulvii gullevaš nuorat čálli dovddai goittotge oadjebasvuođa čálidettiin sámegillii, dasgo son barggai ámmáhisttis maiddái beaivválaččat sámegielat čállinbargguiguin. +Baer geavaha iežas mánnávuo��a vásáhusa, dan maid iežas ádjás lea oahppan, ja transformere dan ovdaskuvlii. +Badjel 70 áirasa geat ovddastit norgga ealáhusaid leat Gonagasbára mielde dán stáhtaguossástallamis. +Dattetge lea jienasteaddji ovddasvástádus jienastit nu árrat ahte ovddalgihtii jienastat olle lohkanbáikái maŋimusat vuosárgga 09.09.2013 dii. 21. Válgakoarttas boahtá ovdan gosa jienastat galgá sáddejuvvot. +Dien gávpogis lea hui stuora alumiidnaindustriija man oamasteaddji lea sihke Norsk Hydro ja Orkla, mat maiddái leat háhkan dohko teknologiija. +Máksá dušše 150 nkr, ja lea olles 60 siiddu! +Dán dutkamuša informánttain oassi vállje dihto dilálašvuođain +Doarju duodjegávppiid Inka AS ja Manndalen Husflidlag Sámediggeráđđi lea juolludan doarjaga Inka AS:ii Kárášjogas ja Manndalen Hus.. +Geahnohis dásis lea vuolit konsonántaceahkki go gievrras dásis. +Gielddalaš telefonlistu 01.04.2014 rájes Dan olis go leat sirdán Deanu fuolahusguovddážii ja álggahan ođđa fuolahusdoaimmaid, nu go Deanu ruovttubálvalusat ja Deanu fuolahusviesut, de rievdá Deanu gieldda telefovdnalistu. +Nákkut ja šiehtadallamat, mat leat lagasservodagas, sirdašuvvet skuvlii. +Maid logut muitalit? +Dat dábálaččat roahkasmahttá olbmuid sámástit lasi, ja giella ealáska. +JS lei bovdejuvvon searvat Ubmi 2014 doaluide. +Dušše várfeláigin adnojuvvo geardojuvvon láigi. +Rights within International Law', 10 Northwestern Journal of International Human Rights (2011), s. 58. +Odne leat mis Norggas measta 2 300 olgoáibmoguovllu, maid suohkanat ja stáhta ovttas leat sihkkarastán álbmoga olgoáibmodoaimmaide. +Duoji sáhttá guorahallat kubihkkan, mii sisttisdoallá duoji iešguđetlágan funkšuvnnaid dahege doaimmaid (atnu, dárbu, teknihkka, estetihkka, assosiašuvnnat ja telesis), mat korrelerejit nuppit nuppiiguin. +Njuolggadus ii gieldde olbmuid buotlágan sirrehallama, muhto namalassii dakkár sirrehallama, mii dulkojuvvo vealaheapmin. +Beassášluopmu láhkana ja Porsáŋggu buollindoaimmahat hálida ge muittuhit man dehálaš lea eastadit buollima gos jođát ja orut. +Guttorm@samiskhs.no - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Dat ledje guorahallamis 2011 geassemánu rájes gitta čakčamánnui, ja sáddejuvvoje dasto Fálesnuori suohkana gieđahallamii. +Oassi dákkár vuođđokategoriseremiid sániin leat dakkárat, maid oahppamii sáhttá geavahit antonymaid dahje vuostálasvuođaid govvideaddji sániid nugo omd. +Hálidat go don leat dás mielde? +Dáid ealáhusaid vuođul lea gárggiidan goalmmát váldoealáhusvuohki, nu gohčoduvvon tertiára ealáhusat, mat maid gohčoduvvojit bálvalusealáhussan. +gárddástallamii, guollebivdui, sarvvabivdui. +Fápmudusat vuosttaš lađđasa 2., 3., 4. ja 5. čuoggá mielde leat eksklusiivvaheamit. +Son sihtá máistit suvlli maid lea ráhkadan. +Skiejájn li læhkám duot dát adnoulmme ja moattelágásj konstruksjåvnå. +Son vuohttá ahte Álttás lea erenoamáš váttis bisuhit sámegiela. +Asia: Tarve 'transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta' annetun lain saattamiseen ajan tasalle 14.4.2013., http://seta.fi/setan-ja-trasekin-l +Semiotihkalaččat gávtti ja sámesymbolaid sáhttá oaidnit mearkan. +Bálkkašumi sáhttá oažžut ovttaskas olmmoš dahje dakkár ásahus, prošeakta dahje organisašuvdna, mii/gii lea bidjan ollu návccaid nannet, ovddidit ja seailluhit sámegiela. +Son gii boahtá árgabeaigávttiin sáhttá seamma bures vuoitit go son gii čikŋagávttiin boahtá. +Guorahalan materiála Peter Auer (1998) golmmadását kodamolsunmálle vuođul. +Dát lei alimus áigi su eallimis ja dán maŋŋá ledje stuorra čájálmasbarggut. +Tjáleda jienastimlåhkuj dálla ja mujte Sámediggeválgan jienastit tjavtjan! +Kvammes vei 21Google maps Busseáiggit Álttá dearvvašvuođaguovddáš Bussevuordinsadji lea 50 mehtera váldouvssas eret. +Coronaria, Asiantuntijat (čujuhuvvon 11.11.2017). +eatni goarrun gápmagat ja gápmagat maid eadni lea gorron ja cealkagat, nugo omd. +Hirbmat ilolaš ja fiinna juovlaskeaŋka gieldda ássiide. +orientation * European Parliament legislative resolution of 2 April 2009 on the proposal for a Council directive on implementing the principle of equal treatment between persons +Sátnemáhttu ja doabaipmárdus leat buori giellamáhtu guovddáš elemeanttat ja seammás dat leat maid buori oahppanvejolašvuođa eaktun. +Jagose (1996), s. 1,74 & 93 - 94. +Muđui lámisvuođaláhkaásaheami áigot ođasmahttit seamma áigge ovdalis namuhuvvon lámisolbmuid sosiálafuolahusa sierraláhkaásaheami ođastanbargguin. +Maŋŋá oahpahusa gustot maid sin mášinkoarttat klássa T1 - T5 mii mearkkaša buot lágan truckat vuollel 10 tonna (duvddajuolggetrucka, hoiganstivletrucka, rundintrucka, vuosttedeattatrucka ja siidulásten. +Goittotge kultuvrra gáhttendoaimmain atne dehálažžan árbevirolaš sámeduoji ovddideami, man álggahedje duoji ámmát- ja barggolašvuođakurssain (Lehtola 1997: 70) ja de viimmat vuođđudedje iehčanas duodjeskuvlla. +ja seksuála- ja/dahje sohkabealleunnitlogu ovddasteaddjit. +Sámediggi fuomášahttá dan maid ráđđehus lea dadjan sámi beroštusaid birra gulaskuddannotáhtas daid hálddašanođastusaid birra, mat dagahedje ahte fylkkagielda oaččui bargun juohkit lobiid akvakulturlága vuođul biebmamii ja mearraguohtumii. +Njuolga vuođđolága vuođul ii dattetge sáhte čoavdit ovdamearkka dihte dan, maidda bálvalusaide dakkár sápmelaš mánás, geas lea gullanváddu, lea vuoigatvuohta. +Gonagasbárra beassá vuosttaš stáhtaguossástallanbeaivvi mielde deaivvadit Myanmar golbma alimus dási guovddáš politihkkára: Presideanta Thein Sein, parlameantta presideantta Shwe Mann ja opposišuvnna jođiheaddji Aung San Suu Kyi. +Jus dát duođai lea marskálkka miehkki, de lea son ferten divuhit sihke miehkkebláđi, nađa ja skuohpu dan láhkái ahte dat galggai heivet riikavearjun. +Gulahallan ja gaskkusteapmi geavvá hui olu oktavuođain čálalaččat ja dat gii ii máhte lohkat ja čállit bázahallá álkit ‒ ii dušše gask-kustuvvon dieđuid ektui, muhto maiddái nu ahte ii beasa dan bargomáilbmái mii gáibida čállingiela máhtu. +SGSs lea fas nomineren jahkái 2015, mii lea čiegus áššin cuoŋománu 1. b. 2015 rádjai maid leat buot davviriikkain soahpan. +Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuš (Oktasašsoahpamuš, vai olmmošvuoigatvuođat ja vuođđofriddjavuođat ollašuvvet) dakkárin go dat lea nuppástuhtton beavdegirjjiin oktanuppelohkái (SopS 85-86/1998), 63/1999. +plikašuvdna (Matematihkkasánit 2002). +Sámegielas mii fertet váldit vuhtii leago sáhka ovttaidlogus, guvttiidlogus vai máŋggaidlogus, go válljet persovdnapronomena ja finihtta vearbahámi. +Dasa lassin gávnnat arthikkaliid sámi áššiid birra ja pedagogalaš rávvagiid. +Dán guovtti oahpahanvuogi birra lei 1980-90-jagiid áigge olu divaštallan, erenoamážit eaŋgalsgielat skuvllain ja dát divaštallan lea badjánan dávjá jo1950-jagiid rájes. +Rahčamuš veahkaválddi ja geafivuođa vuostá lea eahpitkeahttá deaŧaleamos váikkuhangaskaoapmin dasa ahte oažžut ovttadássásašvuođa gaskal sohkabeliid máilmmiviidosaččat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Duorastaga juovlamánu 13.b. tii. 12.00 dollu gieldda juovlaipmilbálvalus. +Dán raporttas válddahuvvo ahtanuššan sámi guovlluin ássama, bargosajiid, oahppodási, ealáhusovddideami, innovašuvnna ja geasuheami ektui. +Oahppoplánaid gulaskuddan vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla eará fágain čađa Oahpahusdirektoráhtta. +Sámediggi deattuha báikkálaš máhtu ja ipmárdusa go galget mearridit luonddušláddjivuođa geavaheami ja suodjaleami. +Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáš Deanus čađahii ges geavatlaš bargguid. +Vaikku vel dan institušunealla sámi dáiddahistorjjá ii sáhte lohkat guhkki, de sáhttá sámi govvagiela lohkat ahte dat leamaš čuđiid, ja soaitá duháhiid jagiid bistán, ja go dát govvagiella bukto govvadáidagii de dovdat mii dan dakkaviđe. +Sara lea girječálli ja dáiddár. +Ruotsala 2012). +Barta lea timbaris huksejuvvon dan áigge go beazit šadde báikkis. +Dološ guossevisti ja ássangoađit main lea sámi hápmi. +Girku lea lága mielde vuollásaš Riikkaantikvára ja áinnašuvvo dego gáhttejuvvon visti. +Mo fidnet oahpaheddjiid guorahallagoahtit ja vihkkedallat kritihkalaččat iežaset praksisa? +Sámegiel sátnegirjjiin leat vástideaddji sánit riikkagillii ja maiddái muhtin muddui geavahanovdamearkkat. +Dan eanašat mis ohppet oahpaheami vuođul ja dan oahppanvuohkái gielalaš diđolašvuohta lea stuora ávkin. +Triumf lohká ahte son álggii dárogielkursii vihttanuppelohkái jagi áigi dan doaivagis ahte galggai leat nuvttá ja dalle go lei jurdda ohcat Norgga stáhtaborgárin. +Olu lea dáhpáhuvvan daid jagiid rájes go gielddus ásahuvvui 1953:s. + (Kuokkanen 2002: 250.) +Mun rámidan min bargiid nana beroštumi ovddas iežaset allaskuvlii, - lohká rektor Jelena Porsanger. +Brevik lea erenoamáš buori láhkai bargan dainna ulbmiliin ahte čalmmustahttit sámi oskkolaš ja girkolaš áššiid, sihke sisriikkalaččat ja álgoálbmotoktavuođain miehtá máilmmi, dadjá Sámedikki presideanta Egil Olli. +kultuvrra dahje +Skum@samiskhs.no - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. + (Itkonen 1984a: 330.) +olbmuid lámisolmmožin. +Vammaisena olen toisen luokan kansalainen, selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista arjessa, Ovttaveardásašvuođaáittardeaddji, oikeusministeriö ja syrjinnän seurantajärjestelmä (2016), s. 7. +Garra gaskariikkalaš njuolggadusčálus eastada aktivitehtaid mat sáhttet billistit guovllu (Antarktisšiehtadus). +Duodjárat atnet duoji gieđaiguin bargamin, vaikko deattuhit maiddái daid osiid, mat leat ieš bargama olggobealde. +Antropologat leat govvidan eamiálbmogiid eallima leat dahkamušas seammaláhkai estehtalaš go geavatlaš ulbmiliiguinge. +Deanu sámeskuvla háliida čalmmustahttit sámi goađi geavaheami, ja mo ávkkástallat rittuin árbevirolaš sámi vuogi mielde. + (Lukkari 1991: 28.) +Kárášjohka lea buoremus birgejeaddji sámi-gielddain ja nr 338 riikkadásis. +Nuortalaš- ja anárašgiela eatnigielat lámisolbmuin ii vel 1990-logus lean vejolašvuohta oažžut ollenge sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid iežaset eatnigillii. +Hánnoluohkkas ja Gáhkkorčorus boahtá vel el-rávdnji lassin rehkegii. +Geassemánu 7.beaivvi 1940 iđđes árrat guđiiga Gonagas ja Ruvdnaprinsa Trangenbartta Báhccavuonas, gos soai leigga leamaš miessemánu 2.beaivvi rájes. +Bázahusat maid doppe eai sáhte moktege hálddašit, páhkkejuvvojit ja fievrreduvvojit eret Antárktisis. +Goikemoppa galgá geavahuvvot, jus dárbu de geavaha vel njuoskamoppa ja spraya-bassanávndnasa jus lahtis lea duolva. +Dáiddárguovttus 2eina leaba ráhkadan čájáhusa vuolggasajiin su eallimis ja dáidagis. +Korhonen, Nita, Jauhola, Laura, Oosi, Olli & Huttunen, Hannu-Pekka, "Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä", Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita (7/2016), s. 22-24. +Vástideddjiin 32% árvvoštalai ahte seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullan hehttelii barggu oažžuma dakkár dilálašvuođas, mas leat guokte seamma buori ohcci. +oahpaheddjiide geat barget skuvllas, lea bargonoađđin ja heahtin dat, go sámeskuvla sisdoallu stivrejuvvo nationála kursaplánain ja go soames váhnen maid atná kommunála skuvlla mihttomeriid deháleabbon go sámeskuvlla áigumušaid. +máhtu, de das váldojuvvojit vuhtii erenoamážit dát golbma beali: 1. +Ibid., s. 252-253. +Áltái vurdojuvvojit sullii 800 olbmo ja dá lea máilmmi buorre vejolašvuohta Álttá ásáhusaide ja earáide lágidit doaluid ja čájehit iežaset. +Ráđi direktiiva 2004/113/EY, addon 13 juovlamánu 2004, dievdduid ja nissoniid ovttaveardásaš meannudeami prinsihpa ollašuhttimis, dávviriid ja bálvalusaid oččodeami ja fálu dáfus. +John's gávpogis álggahii son sáhkavuoru norgga ja kanadalaš girjjálašvuođa birra. +Stevenson, Marc G. 1996: Indigenous Knowledge in Environmental Assessment. +Dát leage dutkiid ja dutkamiid hástalus. +Dattege sáhttá fágaidrasttildeaddji lahko-nanvugiin nugo arkeologalaš ja historjjálaš dutkanbohtosiid veardádallamiin oažžut gova das mo omd. +Geasuhusa čuozáhaga sohkabealis ii leat sidjiide +Guovdageaidnu lea sámi kultuvraguovddáš Davvikalohtas. +Sámegielain gávdnojit maiddái oasit mat gullet Urala, paleo-skandinávialaš, boares indo-eurohpalaš, báltalaš, slávalaš ja germánalaš gielaide. +Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra ledje Oslo Ráđđeviesus, gos ráfibálkkašumi vuostáiváldiguovttos oaččuiga liekkus buresboahtima, olbmot čuoččahedje ja doško gieđaid sudnuide. +Partihkkalat +John', ja dasa lassin vel oaibegávpogis. +Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti. +Árbevirolaš luohti daddjo leat Eurohpa boarraseamos lávlunvuohkin, mii lea sierra musihkkasuorgi. +Tarasti, Eero 1990: Johdatusta semiotiikkaan. + (Kuokkanen 2000: 412.) +Huksensajit leat merkejuvvon nummáraston čuolddaiguin. 50% buot 3 huksenguovlluid huksensajiin galget várrejuvvot gilisiskkobealde ássiide Bearalvági gielddas. +Diadem geavaheami gávdná juo gaskkamuttos 1700-logu, ja dat lei álgoálggos fyrstinnaid dan áiggi motačikŋa. +Mánát ohppet fáktadieđuid, muhto soai oahpaheaba eahpenjulges vuogi mielde maid dan, mii lea riekta ja boastut, sámi árvvuid ja olmmošvieruid. +Hálddahus lea vuolláičállán šiehtadusa Boreal fievrredanfitnodagain mii mielddisbuktá ahte skuvlaoahppit Leavnnja guovllus oččot nuvttá skuvlasáhttu 23.01. +Son lei náitalan Désirée Clary:ain (1777-1860). +Artihkal lea almmuhuvvon dás: Sámi dieđalaš áigečállagis 2013/2. +Sánit násti, stjerne, star ja tähti govvidit seamma doahpaga davvisámegillii, dárogillii, eaŋgalsgillii ja suomagillii. +Dáid bokte sáhttá hábmet eallinbirrasa váikkuhusa kultuvrii ja dan, mo olmmoš vuogáiduvvá kultuvrralaččat. +Dat lea oppalaš dan geažil, go áiccadettiin ja čuolmmaid čoavddedettiin iešguđege dilis váldojit vuhtii olmmoš, luondu, spiret ja buot eará dahkkit oppalaččat. +Doppe leat ovdal leamaš guovžžat, nu ahte galggašeimmet diehtit lea go dat seamma guovža mii lea leamaš doppe vai ii, dieđiha Sara. +Bajit lohkurádjá leat 7 kursaoasseválddi. +Dán dutkamuša servodatdieđalaš metodologalaš vuolggasajit čuvvot servošis badjánan ja servoša oassálastima metoda ideologiijas. + (Gullestad 2002: 58.) +Lávvardaga čakčamánu 20. beaivve tii. 10-13 Rabas beaivi buollinčáskadanstašuvnnas Okta golmma norgalaččas eai dieđe maid galgat bargat jus buolligoahtá. +A/RES/61/106, artihkal 1. +Bustávvaoahpahusa mielde lágiduvvon áppesgirji álkit láidesta syntesa dahje oasis ollisvuhtii oahpahanvuohkái. +dán raportta kapihttalis 5.5. +Mii diehtit ahte dál dat lea dat buoremus bivdu stuorra osiin Finnmárkkus, danne livččii lean boastut bissehit bivddu dál, dadjá Muotka. +Helseekspressas lea loktenrusttet ja lápmásiid hivsset, ja dasa lassin sierra sajit guoddinmuoraide ja juvlastullui. +Doaivvun dán šaddat miellagiddevaš bargun, ja illudan ođđa hástalusaide mat čuvvot dán doaimma. +Jávohisvuohta sáhttá vuhttot ovdamearkka dihte nu ahte hetero-cis-olbmuin gulaskuddet sin priváhttaeallima dahje guimmiid birra, muhto dan sadjái LHBTIQ -olbmuin eai jearat dákkár áššiid. +Biedjovákkis Guovdageainnu suohkanis leat dál nággemin álggahit veaike- ja golleroggamiid. +Ávžžuha nationála dálkkádatsoahpamuša Sámediggeráđđi dovddasta ahte dálkkádatáitta lea duohta ja ahte olbmováikkuhan dálkkádatrievdamat leat okta min áiggi stuorámusa hástalusain. +Kirurgalaš aborta mielddisbuktá ovtta beaivvi buohcciviesus. +Lea gal dieđihuvvon biegga, muhto mii sávvát ahte ii šatta menddo biegga, dadjá Utsi. +Bagadallan gulai praksisdoibmii, oahpaheddjiid prošeavttaid čađaheapmái, geahččaladdamii ja maiddái sin čállinbargui. +Evttohusa mielde boahtá siidaoassi ovdalaš doalloovttadaga sadjái. +Ii ge oktage lean doivon Náššá nu guhkás ollet čiekčamin, olbmuin ledje olu vuordámušat favorihtaide Ártnit Siidii ja Fávrrosordii. + (Sarmela 1984: 83.) +Dasa lassin váido muhtin skohtervuoddji gii vujii vuodjinkoarta haga, čállet politiijat. +Jagi 2008 ON:id oktasaščoahkkima oktavuođas dohkkehuvvui cealkámuš, mas gávnnahuvvo ahte olmmošvuoigatvuođaid galgá dorvvastit buohkaide fuolakeahttá sin seksuála orientašuvnnas dahje sohkabealleidentitehtas. +Mearkkašahtti lea, ahte almmáiolbmuid duojit eai leat šat buot beaivválaš anus, muhto dain lea šaddan eanet aht'eanet čikŋa- dahje dáiddaduojit (gč. +Skuvlaoahpahusas deattuhuvvo doabaipmárdus. +Fylkkamánne rávvii birasgáhttendepartemeantta addit dakkár doaimmaide mat bohte ovdan eatnamiid heivehanplánas. +Muhto mun lean riegádan Gárasavvonis ja lean vázzán skuvlla doppe. +01.01.2016 bođii ođđa láhkaásahus buollineastadeami birra. +Kultuvra dáinna lágiin lea servodaga dahje joavkku opmodat. +Nuppi sohkabuolvva Suoma beal informánttaid mánná- ja nuorravuhtii gullá soađi ja eváhku áigi. +Mun háliidan áinnas ahte mii muitit Olava dainna lágiin ahte duostat buktit ođđa jurdagiid mat čujuhit boahtteáigái. +Dat dáhpáhuvvá bearjadaga geassemánu 14. beaivve. +Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla Ájastealli 5, 9520 Guovdageaidnu/Kautokeino Maŋŋel nuppi máilmmesoađi gáibidišgohte sierra fitnooahpu sámiide, ja 1952:s juolludii Eanandoallodepartemeanta ruđa dákkár oahpahussii. +Mikal Urheim lea leamaš guovddážis julevsámegiela ovddidanbarggus, son lei earret eará mielde giellalávdegottis mii ráhkadii gustojeaddji julevsámegiela riektačállima, ja julevsámi áirrasin Sámi oahpahusráđis. +Jođiheddjiid ja bargiid diđolašvuohta kvalitehta ja sihkarvuođa hárrái dagahii ahte Stáhta dearvvašvuođageahčču atná ahte lea unnán jáhkehahtti ahte boasttuvuođat dáhpáhuvvet. +Čállingiella visuálalaš manifestašuvdnan lea ráhkaduvvon čállinmearkkain mat sáhttet leat máŋggaláganat. +Headjateltta seinniin ledje stuora láset maid čađa áibmu bures jođii, litna ránut, pálmmat ja dievva lieđit. +Girji válddahallá bures sámi nammavahkkuid, dološ ja dálá mánnonamaid ja dološ sámiid mearkabeivviid. +Christiania: J.W. +Ságastallamis bođii ovdan, man láhkai árbevirolaš meanuin lea meinnet, dain lea čiekŋaleabbo jurddavuođđu go dat maid dušše daguin oaidná. +Manat manaidgarddi agis stohket ollu gielain, sii geahccaladdet odda saniid maid gullet servodagas, riimaiguin stohket, ja eara gielaiguin stohket. +Åjjaž Fofonoffa veršuvdna sulastahttá juona bealis Njuohttejávrri ja Suonjila veršuvnna, muhto nuppis lea loahppa áibbas earálágán. +Ruoŧa, Suoma ja Norgga Sámedikkit bidje borgemánu álggus 2015:s johtui golmma jahkásaš rájáid rasttildeaddji ovttasbargoprošeavtta. +Ruoŧa politihkalaš áigumuššan ii leat áimmahuššat sámi álbmoga beroštumiid, ja sámi ja ruoŧa olbmuid deaivvadeamit eai leat dásseárvosaččat. +Sámediggeráđđi háliida stipeandaortnegiin giktalit joatkit ja ovdánahttit dán máhtu, cealká Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto. +Nubbin dievdoluohkás bođii Vesa-Pekka Jurvelin, ja su áigi lei 1:21:25. +ja geas lea? +Giella geavahuvvo dušše Suomas, ja sii guđet dan giela hálddašit, máhttet maiddái suomagielage. +Don leat geatnegahtton boahtit vaikke leat ge dilálašvuoðat mat dahket ahte luvvejuvvot vihtangeatnegasvuoðas. +Son ii hálit einnostit manne olbmot eai lean boahtán čoahkkimii, go dat ii leat su mielas rievttes vuohki, ii ge vuoiggalašge. +Huksehussaji rogganbarggut álget boahtte vahkkus, ja huksehusa ii ádján cegget. +Buljo loahpaha vel ahte sii gal sáhttet buohkaiguin bargat fárrolaga, ja deattuha ahte eai leat leamašan almmolaš ságastallamat Johttisápmelaččaid listtu ja ovttage eará bellodaga gaskka. +Ođđa oahpaheaddjioahppu lea mielde loktemin sámegiela Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars rámida Romssa universitehta áŋgiruššama sámegielain ja sámi oahpaheaddjioahpuin. +CO-2 gássaluoitin suvrroda máilmmeábiid, mii dán čuohtejagis sáhttá dagahit erenoamaš stuorra guollejámu ja nu maid nealggi. +Sin +Dasa lassin golggiidit dát jogat Árktisis, gos lea bures duođaštuvvon ahte birasmirkkot čoagganit biepmusráidui, dajai várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Jođihangoddi galgá maiddái válljet ovddasteddjiid ja áirasiid čoahkkimiidda ja konferánssaide maidda Sámediggi searvá, ja fuolahit áššebáhpiriid sáddema Sámedikkis mearriduvvon bargoortnega mielde. +Našunála doarjjaortnet mánáidgeafivuođa vuostá. +Antona máttut leat máttasápmelaččat, ja dat oidno biktasiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Rabasáiggit rievdan Porsáŋggu gieldda Almmolaš bálvaluskantuvrras Unniduvvon bargoveaga geažil lea dađi bahábut ain dárbu rievdadit almmolaš bálvaluskantuvrra rabasáiggiid, álgobáliid vuos golggotmánu 12. beaivái. +Nállevealaheami jávkkadeami gieđahalli komitea, Loahppaárvalus Suoma 23. mearreáiggi raporttas, CERD/C/FIN/CO/23, Olgoriikkaministeriija 19.7.2017. eahpevirggálaš suomagielat jorgalus, Paras 18-19. +Iežan anus leat olbmuid reagádanáiggit ja -báikkit. +Prográmmain leat ollu válljenvejolašvuođat ja sáhtát dien ládje heivehit daid ohppiide. +Eiseválddit vásihedje ahte sin coakci sápmelaččaid stivret sakka njiejai, seammás go dat movt Norga meannudii iežas álgoálbmogiid beaggigođii riikkaidgaskasaččat. +Son jáhkká ahte sámeservošis lea váikkuhan ovdal eanet go dálá áigge siidaortnet, ja dát lea dárkkuhan dan ahte juohke olbmo oassálastin lea leamašan seamma dehálaš servošii. +Danne lea dásseárvu deaŧalaš. +Næhttabájken li sálma majt máhtá lávllot ja báddit, ja ietjat gulldalit. +Unjárgga gielda lea duhtavaš ođđa juollodan- ja raporterema eavttuiguin. +Jagi 2010' lea gieldda bušeahtta olles 265 milliuvnna kruvnna. +Dan lei ordnen Roavenjárgga kursaguovddáš ja oahpaheaddjin lei sápmelaš almmáiduojár Mihku Ilmar, Ilmari Laiti. +Gonagas rabai nuppi konferánssa dien beaivvi go doalai sártni davviguovlluid konferánssas "Looking North Together: The US and Norway in a Quest for Arctic Knowledge. +Čállingiela oahpahallan geavvá geahppasepmosit eatnigiela vuođul. +Dán gæhttjalimen li tjuovvovasj giellaåhpalasj ássje giehtadaládum: substantijva avta- ja moattelågon ja kasusa, pronomena avta-, guovte- ja moattelågon, verba dálásj- ja vássámájgen, vuornnom ja postposisjåvnå. +Das leat sierra mearrádusat man mielde galgá meannudit áššiid mat gusket meahci rievdaduvvon atnui, movt hálddašit badjebáhcaga ja movt ođasmuvvi riggodagat galget hálddašuvvot. +Várjjat-suopmana dadjat-vearbba sojaheamis fas lea dušše guovddáškonsonánttaid kvantitehtaerohus čállingiela kvalitehtaerohusa ektui, omd, dajjat: dajan. +Deanu gielda sáhttá juolludit doarjaga joavkkuide/ servviide geat láhčet dili ávvudit sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. beaivve 2013. +čoagganemiide, oahppaladdamiidda ja čoahkkimiidda +Kárášjoga ođđa sátnejođiheaddji Anne Toril Balto váruha dál Kárášjoga gieldda šaddat nu gohččoduvvon ROBEK-listui lagamus áiggi, mii mielddisbuktá ahte gielda ii beasa šat friijavuođain váldit loanaid masa háliida. +ja máŋga eará olmmošvuoigatvuohtaorganisašuvnna čálle iežaset translága nuppástuhttinevttohusa guoski cealkámušas ahte transsohkabeallái gullevaš olbmo iešmearridanvuoigatvuohta eaktuda ahte sohkabeali vuoigatvuođalaš nannen sirrejuvvo sohkabeali divvuma medisiinnalaš doaimmain. +Dutkanetihkalaš guorahallan +Oahppu lea geatnegahtton oassi Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahpus, muhto heive maid earáide geat beroštit sámegielas ja ohcciide geat eai čuovo prográmmaoahpu (omd. +Ellen Inga O. Hætta leat ollu vásáhusat ollu guovddáš virggiin ja servodatdoaimmain ja su gelbbolašvuohta ja áŋgiruššan sáhttá leat mielde gáhttemin sámi beroštusaid nana vugiin, dadjá Muotka. +Sámedikki váikkuhanfápmu regionála ja vuollásaš dearvvašvuođadoaimmahagaid nammademiide lea uhccon. +Kirkens Nødhjelpa fástoákšuvdna 25.-27.b. 2012 - Deattuha dán jagi ekonomalaš vuoiggalašvuođa: Mii sáhttit ovttas áŋgiruššat boahtteáiggi ovdii gos ii leat geafivuohta - Leat searvegottit miehtá riikka mat čađahit akšuvnna. +Sámediggeráđđi áigu bargat dan ala ahte meahcásteddjiid resursavuođđu ja vuoigatvuođat nannejuvvojit heivvolaš meahcástanlágain/láhkaásahusain. +Aspenes lohká maid háliidit čilget álbmogii ahte son ii leat sámevašálaš, nu go ollugat jáhkket. +Vuosttenákkáhallin lei doseanta Tere Vadén Tampere universitehtas ja kustosin professor Kaarina Määttä Lappi universitehtas. +Sierra lávdegoddi man vuođđudusa stivra nammada, vállje geat besset orrut viesus oanehat dahje guhkebuš áiggi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gárral lea vuolgimen bivdui- dán háve njuorjjobivdui. +Ij råkkådahka Nussirin juska regulerimpládna le dåhkkiduvvam Sámediggeráde ájras Silje Karine Muotka ballá birrasijn ja ælloæládusá boaht.. +Departemeanta geas lea fágaovddasvástádus láhkabarggus, geatnegahttojuvvo vuđolaččat čielggadit ášši ovdal go Stuoradiggái ovddiduvvo. +Pohjoismainen hyvinvointikeskus (2014), s. 27-28; Melbøe ja earát (2016a); Uttjek (2016), Edin-Liljgren & Flykt (2017); Hokkanen (2017); Melbøe ja earát (2016b); Fedreheim ja earát (2017). +1837-jagi áppesgirji lea buorre ovdamearkka das mo dát oahpahanvuohki boahtá oidnosii maiddái dan áiggi sámegiela álgooahpahusa girjjis. +Lea dehálaš ahte buohccit besset váttuid muitalit iežaset eatnigillii, lohká son. +Musea lei bidjan olu barggu čájehit dan máŋggabealat báikkálaš duoji maid olbmot otne duddjojit, muhto olbmot ledje maid buktán boarrasat juohkebeaivválašdávvira, ja man birra si dáhtto juohkit dieđu. +Doaba lea abstrakšuvdna mii govviduvvo sániin dahje sániiguin. +Vuosttas oasis ohcen sátnegirjjis (T. I. Itkonen: Koltan- ja kuolanlapin +Sudnos lei bárdni Oscar, maŋŋil Gonagas Oscar I. Su namma lei álggos Jean Baptiste Bernadotte. +Jienastanvuoigatvuohta ja jienastuslohku Ná jienastat válgabeaivve Ná jienastat ovddalgihtii Ná sáhtát rievdadit jienastanlihpu Válgabohtosat - gii válljejuvvo? +Dievaslaš fonemáhtalaš čállinvuohki lea dakkár mas juohke fonemii lea iežas bustávva. +Dákkár čállingiela golmma lágan gárg giidan-pro seas sa lea geavvan máŋg ga sajis máilm mis ja gohčo duvvojit alfabehta laš, stáv vallaš ja sáná laš čál lin vuohkin. +Čoagganeapmi maid lágideimmet Guovdageainnus Sámi allaskuvllas, attii oahpaheddjiide vejolašvuođa deaivvadit sámi akademalaš birrasiin. +Jarl Magnus Riiber ja Magnus Krog leaba dearvvašmuvvan ja beassaba vuolgit Rukai gos gilvvut leat. +Almmolaš hálddahusásahusaid rolla dálá servodagas lea ovdamearka das mo bálvalusealáhusat váikkuhit gielladillái. +Nro. +Sámi dáiddár Hans Ragnar Mathisen lea herven girjerádjosa. +Makkár árvvu ja stáhtusa mii bidjat dáid bargosajiide? +Doarjagat maid Stuoradiggi juolluda jahkásaččat Majestehta Gonagasa ja Majestehta Dronnega ja Gonagaslaš Allavuođa Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa eanet priváhta goluide, gohčoduvvojit apanasje. +Mu mielas ii leat eisege nu. +Dat fálaldat mii lea eanáš guovlluin Deanu gielddas otne, ii leat dohkálaš fálaldat, mas lea heittot kapasitehta ja mii ii leat olámuttus. +sohkabeallái, nállái, liikki ivdnái dahje etnalaš dahje servodatlaš duogážii, genehtalaš iešvuođaide, gillii, oskkui dahje nana jáhkkui, politihkalaš dahje eará oaiviliidda, našuvnnalaš unnitlohkui gullevašvuhtii, opmodahkii, bearašduogážii, lámisvuhtii dahje sohkabeali orientašuvdnii dahje eará dakkár áššái, gildojuvvo. +Maiddái skuvlla jođiheaddjit sáhttet eastadit sámegiela geavaheami matematihkkaoahpahusas (Lauhamaa +Inga Mariel Maurstad muitala govvejeaddji Marcel Leliënhof lea hui čeahppi sihke čájehit ja muitalit mo galgá láhttet vuoi šaddet buorit govat, ja lea hui dehálaš ahte ii beare čuoččo, vuoi govva ealáska. +Ulbmil seminárain lea loktet máhtu boraspirehálddašeami birra ja boraspirepolitihka birra sámi guovlluin. +Son guhte lea buktán gažaldaga galgá ieš ovdanbuktit gažaldaga gažadanbottus. + (Mustonen 2017: 36, 44.) +22:04 Ođđajagimánu 09. beaivi 2016 Poastakássa moivi Alimus agis - Mii leat duo cizáš beasi siste "The Red Light District" loddeviessu Odne mii moraštit ovttas Lea go dus juoga muitalit? +Dát sihtá javllat sáme máhtti gájbbedit fysihkalasj ja økonomalasj ævtojt ietjas kultuvrraiellemij. +Deanu gielda sáhttá juolludit lágidandoarjaga servviide/joakkuide mat hálidit lágidit doaluid Sámi álbmotbeaivve guovvamánu 6. beaivve. +The Sudy of the Changing American Character. +Árbefyrstaruvdna (truvdnoárbbolačča ruvdna) lea áidna Riikaregáliain mii lea ráhkaduvvon Norggas. +Sálbmalávluma ulbmil lea nannet sámegielsálbmalávluma ja maiddá lávlut eanet sálmmaid girkolaš oktavuođain. +Geassemánu 30. beaivvi 1944 nammadii Ráđđehus Londonis Ruvdnaprinssa Olav suodjalushoavdan. +Dan mun vuohtán das go áššit lávejit hui bures johtit suohkanstivrras, álggus dassážii go mearrádus dahkko, lohká son. +Sidjiide geat ledje boahtán GP:a Velferden-vistái lei fiinna vásáhusa. +Geassemánu 7. beaivvi guđđe sii Norgga eŋgelas ruossárfatnasiin Devonshire. +25. +Rávdnjepoastaságastallan Giellagáldu davvisámegielat giellabargiin, 11.10.2017. +Ruskkat ja nuoskideapmi Finnmárkkus Luonddu ja orrunbirrasa nuoskideapmi lea stuora čuolbma Finnmárkkus. +Dasto ii leat eará go vel dohkkehit máksámuša ovdalgo gesso kontos. +Bálkkašupmin lea diploma ja 25.000 kr. maid Guovdageainnu Sámiid searvi ja Guovdageainnu suohkan leat addán. +Easka oahpu +Yogyakarta prinsihpaid dárkilut analysa, gč. +Doppe geigejuvvo gehččiide dievva kultuvrralaš herskkuid, ja lea jo šaddan earenoamáš bivnnuhis fálaldat beaiveprográmmas. +Midtre Gauldal suohkana suohkanstivra mearridii ovttajienalaččat sihkkut suohkanplánaevttohusas dan oasi mii dadjá ahte boazodoallu galgá árvvoštallojuvvot sámi kultuvrra vuođđun. +Go logat sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bacheloroahpu de soaittát vel fuobmát mii sápmelaš lea. +ICF-klassifiseren meroštallá dearvvašvuođa iešguđet oassedahki ja lassin muhtin dasa gullevaš buresbirgejumi oassedahkkiid. +Láhkavuođđu lea addon plana- ja huksenlága § 12-12. +"Tromssaluohti" muitala gos mii leat (sadji). +Norgga bealde ášši sápmelaččaid birra dahkkon dutkamušain lea maŋimuš jagiid badjánan dat ahte maiddái sápmelaččat jáhkke ovdal nu ahte erenomážit buohcuvuođat leat ráŋggáštus das ahte olmmoš lea dahkan juoidá boastut. +Julggaštusa nuppi artihkkala mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta buot julggaštusas namuhuvvon vuoigatvuođaide ja friddjavuhtii almmá ahte son olgguštuvvo iežas náli, ivnni, sohkabeali, giela, oskku, politihkalaš dahje eará oaivila, našuvnnalaš dahje servodatlaš duogáža, opmodaga, sohkaduogáža dahje eará siva dihte. +Dát leat rahpasat geasseáigge ja vuosihit báikkálaš ja guovlolaš historjjá sierra beliid. +ZERO ges illuda go šaddá bieggamillohuksen. 13:32 Guovvamánu 23. beaivi 2016 - Stáhta doarju luonddu­kriminalitehta Riehpovuonas Luonddugáhttenlihttu váidá Nussira luoitinlobi mearrádusa ESA:i, orgána mii goziha EEO-riikkaid čáhcehálddašeami.Zemun gávpotoasis leat ollu girkut mat gullet iešguđetlágan oskkolaččaid searvegottiide. +bázahus', mii lea suorggidansuffiksa mii lea šaddan dahje šaddamin iehčanas substantiivan (varranaga → varranagat 'varradielkkut' → naga 'dielku'). +Davvi Girji 2004. + (Sarmela 1984: 69; Suojanen 1984: 25.) +Marit Kirsten Gaup mieđiha dovdan stuorra vuostehágu leat Kárášjoga Bargiidbellodaga sátnejođiheaddji evttohassan go sus lea gullevašvuohta boazodollui. +Das Mihesuah (1998: 10 - 13) bidjá jearaldaga vulošažžan dutkiid motiivvaid ja oainnuid, go olggobeal dutkit dušše ávkkástallet iežaset buorrin ja bohtosat leat dávjá dulkojuvvon ruossalassii eamiálbmogiid ektui. +Sámi Arkiiva lea bidjan Jáhkovuona ja Billevuona guolástangottiid dokumeanttaid Arkivportalen.no ohcanbálvalussii. +Mii sáhttit dutnje fállat ustitlaš gieldda mas leat ollu vejolašvuođat. +Dasto sáhttet evttohit, doallat ja searvat kurssaide ja bargobájiide. +Intersektionála lahkonanvuogis sáhttá ovttaskas vealahanvuođuštusaid ja dihto joavkkuid geahčadeami lassin vuojulduvvat oktasašgotti ja dan iešguđet struktuvrra váldegaskavuođaide. +Don gohèèot vihtanin juogo go áššis goappánu beali ovddas, dahje go diggi ieš lea gávnnahan dan dárbbašlažžan. +Dalle geavvá nu ahte dat álbmot, gii vealahuvvo, álgá ieš iežas duolbmat, čilge Smith. +Kirsten Appfjell-Eira lohká šaddat ođđa vásáhussan go beassá eanetlohkui ja háliida váikkuhit positiivvalaččat barggustis. +Konferánsa lea oassi Barents Spektakel ja Barentsbeivviid doaluin, ja dat čalmmustahttá politihka, ekonomiija, industriija ja logistihka davviguovlluin. +Go mii oahppat mo eanadaga galgá lohkat, de leahkkasa midjiide buohkaide historjágirji. +Doahpagiid erohusaide ja eará vuohkái jurddašit lámisvuođa lea boahtán ovdan maiddái sápmelaš lámisolbmuid gieđahalli dutkamušas. +Ášši mearriduvvo vuosttáš gielddastivrračoahkkimis ođđajagis. 5. Buot Porsáŋggu ássiin lea evttohanvuoigatvuohta. +Čájáhusa vuolggasadji lea čájehit áidna ovtta čájáhusoasálasti eallima, lullisápmelačča Margrete Olsdatter Bull Kreutz (1863-1922), eret rádjaváriin gaskal Gåeblienvuemie (Meråker) /Verdal báikkiid ja Åre báikki. +Sosiálabirrasis dáhpáhuvvan nuppástusat čuhcet duodjeárbevieru bajásdoallamii ja seailumii. +Nubbi sivva SP-soahpamuša heajos heiveheapmái sáhttá leat dat ahte lámisolbmuidorganisašuvnnat eai eat čállán aktiivvalaččat suoivvaraporttaid, eaige ovttaskas olbmo váiddavuoigatvuođat leat báljo adnon ávkin. +Earret eará Lámisvuođasuorggi ássama ráđđádallangoddi ja Vammaisfoorumi leat buktán ovdan ahte vásáhusaid mielde gilvalahttinvuogádat eastada lámisolbmuid oassálastima ja +Luohttámuša huksen lea buohkaid ovddasvástádus ii ge dat mearkkaš dan ahte lea ovttamielalašvuohta buot mearrádusain, oaivvilda Egil Olli. +Smuk lea leamaš mielde ásaheame searvvi jagi 1997:s, ja son álggahii ge sártni muittašit movt searvi álggahuvvui. +Suomas riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid geatnegasvuođaid dievasmahttet ja stivrejit lágaid dulkoma ja heiveheam Dasa lassin Suomas vuoigatvuođalaččat ii-geatnegahtti olmmošvuoigatvuođaid gohcinorgánaid oainnuid atnet láhkaásaheami ovddideaddjin. +Ovdalis namuhuvvon ovdamearkkaid vuođul oktasašgotti iešguđet struktuvrra nana lámisvuohta- kategoriija sáhttá nappo ásahit lámisolbmuid juo iešalddes dihto ládje eará árvosaš sajádahkii oktasašgottis muhtin dilálašvuođain. +Álgoálbmogat šaddet álggos gillát máilmmiviidosaš liegganeami (jiekŋa jávká, ođđa šlájat ihtet, stáđismeahttun dálki, mearragiera lassána; ássanbáikkit jávket,jna). +Ođđa giela oahpahallamis sátnemáhttu mearkkaša ahte dovdá ja veadjá muittus viežžat sániid. +Sotnabeaivvi iđida ledje sii njálgát oađđime go fáhkkestaga gulláje go juoga beaškkehii sin barttas. +Pro gradu -barggustan (Mustonen 2017: 54) čuoččuhan ahte massojuvvon eatnigiella soaitá leat dagahan muhtun čuozáhatjoavkku olbmuide giellatrauma. +TV lea nana medium, mii sáhttá buktit eambbo gelbbolašvuođa sámi servodatdili hárrái, ja earenoamážit sámegiela birra. +Dákkár nomotehtalaš diehtu lea gustojeaddji gos ja goas beare. +Bivdit fertejit dovdat bivdineavttuid ovdal go bivdigohtet. +Dássemolsašupmi máttatiippaid mielde Vearbbaid ja nomeniid juhket golmma máttatiipii, namalassii bárrastávval, bárahisstávval ja kontrakšuvdna máttatiippaide. +Gielddastivra ii váldán vuhtii cuiggodeami, ja reivvestis 22.10.2014 gesii geaidnodoaimmahat cuiggodeamis. +Son háliida ahte mánáide sámi leavgageassin lea allaárvosaš boddu, danne lea dehálaš, ahte son gieđahallá leavgga nu fiidnát go vejolaš. +27.10.2010 - Buorit dagut gádjot máilmmi Majestehta Gonagas siterii Bjørnson go rabai norgga-sloavakia seminára man fáddán lei fitnodagaid servodatovddas-vástádus. +Jus leat gažaldagat dán olis, de sáhttá riŋget 46400259. +Ádjá váimmu áššiin lei čájehit, ahte olmmoš ferte árvvus atnit luonddu ja dan maid luondu addá, ja diehtit muittuhit ahte olbmos lea geatnegasvuohta dikšut luonddu nu ahte sáhttá ain návddašit dan attáldagaid. +VVL rávve ja bagada váhnemiid, geain leat mánát skuvllas ja rávve oahppoeiseválddiid áššiin, mat gusket ruovttu ja skuvlla ovttasbarggu. +Gieddái mii lea dan olgešbealde gis čálát tearpma, "álgadibme". +09:01 Skábmamánu 16. beaivi 2016 Ballet eambbo dávddaid ealáskit Dutkit eai jáhke dušše dáđvesonahaga ealáskit go permajieŋat suddet vel eambbo árktalaš guovlluin. +Son álgá Unjárgii doaibmajođiheaddji bargui geassemánu 6.b. +Čuoigamat leat skuvlaohppiide 2. luohká rájes 10. luohká rádjái, ja dán jagi lágidii Gárasavvona gielddaskuvla gilvvuid. +17:43 Suoidnemánu 06. beaivi 2015 Gealdagasas ovdal CD almmuheami Soai leaba goappašagat hárjánan artisttat, muhto ovttas eaba leat čuojahan beare guhká. +Liikká oaččui filbma buriid árvosániid ja dasa lassin vel 1000 euro sturrosaš ruhtavuoittu. +Ovdáneapmi čuovvu eiseváldiid ulbmiliid addit Sámediggái stuorát váikkuhanfámu ja válddi sámiid guoskevaš áššiin. +Finnmárkkukommišuvdna mearrida ieš makkár guovlluid čielggada ja guđe vuoru mielde. +- Stáhta luonddubearráigeahččit ožžo sotnabeaivvi dieđu ahte doppe lea oidnon albbas Čábárdusjogas, luoddaguoras. +Ná kultuvra čujuha dakkár ihtagiid máilbmái, mat leat áicamis, diŋggaid ja dáhpáhusaid máilbmái. +Doajvvop 2011-jage Bårjås buktá buorre låhkåmav låhkkåj ja vaj oadtju juo∫ga birra ájádallat. +- Dán dihte oainnán mun ahte nissonfierpmádat ii lean galgat diktit dán digaštallama ná leavvat, ja njuolggadusaid mielde galggašii sihkkut digaštallama, lohká Bongo. +Muhto de čájehuvvui ahte ovccijahkásaččaid meroštallanvuohki fas lei seammalágan go rávisolbmuid. +Jus soabahusráðði ieš ii sáhte cealkit duomu, de soabahusráðði sádde ášši diggái. +Finnmárkku fylkkagieldda gullá váldoovttasbargoguimmiide mat Finnmárkku Nuorra Entreprenevravuođas leat, ja sii leat dorjon NE Finnmárkku 2003 rájes. +8) Láhčit dili nu ahte sáhttá čatnat oktii ássanguovllu ja čuovgaláhtu, mas lea láhttu/bálggis deatnogáddái, mii lea rabas birra jagi. +Muhtin áššiin eai leat divat. +International Labour Organization (ILO) Convention (No. +Dát gusto gitta guovvamánu 1. beaivvi rádjai. +álo dulkojuvvon nu ahte dát deavdá translága mearridan sahkankeahtesvuođa gáibádusa, ja dát dulkonvuohki lea dábálaš fuolakeahttá das ahte hormonalaš divššu váikkuhusat leat dávjá gaskaboddosaččat. +Gonagasbárra čuovui maid Presideanta Grybauskaitė Stuoradiggái, gos son beasai deaivvadit doaibmi Stuoradiggepresideanttain Per Kristian Foss. +Dát boahtá ovdan ovddidanbargguin, maid oahpaheaddjit +Ampere, Faraday ja Ohm ledje veahkkin álggaheame industriijalaš revolušuvnna, ja buktagat mat ráhkaduvvojit veaikkis ledje hui áhpasat sidjiide. +Lundberg ja earát 1988; Hagtvet 1988; Aukrust 2005). +Dán rádjai sámenuorat ledje mannan Johkamohki duodjeskuvlii joatkkaoahpuide, gosa válde sisa dušše sámiid. +Artihkal 2. +Sin doaibman­áigi lea Jođihanforumas seammá go dat áigodat masa SDS jahkečoahkkin válljii sudno. +Dáidda váikkuhit earret eará olbmo sihke eallindilli ja eallinbiras. +Son váccii gávpeoahpposkuvlla Romssas, ja oaččui gávpebreava seammá beaivve go rabai buvdda. +Cristin (Current Research Information System In Norway) lea vuogádat man Sámi allaskuvla geavaha dutkanbohtosiidregistreremii. +Sus lea erenoamáš mearkkašahtti jietna, ja ovdanbuktimistis nanusvuohta ja maiddái dihtomielalašvuohta sámi árbbis ja gullevašvuođas, maid roahkkadit čájeha. +Artihkkala 15 mielde: vai soahpamušoassebealit sihkkarastet lámisolbmuid vuoigatvuođa iehčanasvuhtii, oktasašgoddái vuogáiduvvamii ja servodatlaš eallimii oassálastimii beaktilis vugiin sin agis, váttus dahje dan álgovuođus fuolakeahttá, dat čatnasit erenomážit: 1. lágidit lámisolbmuide bagadeami, skuvlejumi ja ámmátlaš skuvlejumi almmolaš vuogádagaid bokte nu go dat lea vejolaš, dahje jos dat ii leat vejolaš, de, áššái spesialiseren almmolaš dahje priváhttaorganisašuvnnaid bokte; 2. ovddidit sin barggu oažžuma dakkár vugiiguin, mat arvvosmahttet bargoaddiid váldit lámisolbmuid bargui ja maid doalahit lámisolbmuid dábálaš bargobirrasis ja heivehit bargodiliid lámisolbmuid dárbbuid mielde dahje, jos dat ii leat vejolaš lámisvuođa dihte, lágidit dahje ordnet suodjebargobáikki lámisvuođa dáfus vuogálaš vugiin. +Karriere Finnmárku lágida danin seminára oahppoválljema birra. +Searvvis leat sullii 80 miellahtu. +), virkning". +20:39 Čakčamánu 14. beaivi 2015 Olggobealde válgaviesu Kárášjogas ii oidnon oktage fylkadiggeevttohas geaid jienasteaddjit, nu go Sverre Somby, livčče sáhttán jearralit ovdal go manne jienastit. +Juoigiid Searvvi mielas ii leat dát ásahus doarvái bures čalmmustahttán árbevirolaš luođi. +Lea šaddan árbevierrun ahte sátnejođiheaddji bovde Oslo sámiid iđitborramuššii ráđđeviesu bankeahttalatnjii, muhto dán jagi lei álbmotbeaivi sirdon guovvamánu 5. beaivái. +Ráđđehusa evttohusas celket ahte vuođđolága vuođđovuoigatvuođanjuolggadusaid mielde almmolaš váldi galgá ovddidit barggu oažžuma ja viggat dorvvastit juohkehačča vuoigatvuođa bargui. +Dan gullá ovdamearkka dihte giellageavaheamis. +Pinker 2000: 299-301.) +Dás gávnnat Sámi allaskuvlla dehálaš dokumeanttaid. +Bisanaddat ja hástalit mánáid searvat. +Kuluttajatutkimuskeskus, Helsinki. +Syntehtalaš gielaid sáhttá govvidit agglutinašuvnna ja fušuvnna ektui. +Lawson ja Schiek (2011) guorahallama mielde ON:id ja EU:a institušuvnnat leat dovddastišgoahtán eanet +1 Álggahus +Earát leat Magnus Krog, Jørgen Graabak, Mikko Kokslien, Jarl Riiber, Espen Andersen ja Espen Dalhaug Bjørnstad, čállá NTB. +Dat lea dihto jovkui mihtilmas eallinvuohki ekosystemas. +Mihtideamit leat čájehan ahte maŋŋelaš lihkohisvuođa lei eanet plutoniumhivvodat mearačázis Bylotnuoris go eará guovlluin Ruonáeatnamis. +De sávan ahte sámi hástalusat šaddet stuorát oassin NRK strategalaš árvvoštallamiin, ja ahte dat váikkuha daid deaŧalaš doaimmaid maid NRK vállje čađahit boahtteáiggis. +Doppe dat galggalii ollašuvvat nu ahte eamiálbmogii +40 (CJEU (Grand Chamber)) para. +Das han lea ge sáhka ahte sámi mánáin galgá leat vuoigatvuohta mielváikkuheapmái ja iešmearrideapmái. +Dákkár giellariggodahttin +Ozon ii leat nu bissovaš go oksygena, ja danne bieđgana álkit dábálaš oksygenamolekylan. +Skuvlamáksu lea 800 ru skuvlajahkái. 8-vahkkosaš gursa máksá 200 ru. +Dutkkan kultuvrra, mii adno vehádat- ja eamikultuvran. +- Mus ii lean eará jurdagiin go doapmat dohko ja veahkehit guoktása, ja nu vudjen sudderavdii, lohká Anti, gean maŋŋá dán dáhpáhusa roahkka oažžu gohčodit sáŋgárin. +Kirku lea huksejuvvon 1180:s. +- Mun lean humadan singuin geat dal botkkuhit luotta, ja sii gal lohket ahte lea vejolaš ligget sáddo, go de ii dárbbaš sáltti atnit, lohká son. +Son lea garrasit beahtahallan maŋŋel go mánáidgárdi virgádii dárogielat pedagogalaš jođiheaddji. +Olbmot diŋgojedje maiddái gámačeahpi dahje beaskačeahpi goarrut ruktoset, go eandalit beaskagoarrun lei losses ja áddjás bargu. +Lea dehálaš fuomášit ahte sápmelašvuohta ja lámisvuohta leat vuorrováikuhusas buot vealahanvásáhusain, daningo olbmuid kultuvrralaš duogážat dávistit dasa, mo sii oidnet ja dulkojit áššiid. +Lámisolbmuid ja sin ovddasteddjiid oassálastima várás olmmošvuoigatvuođaid sáttagotti vuollái leat vuođđudan bissovaš juhkosa, lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođakomitea (LOVK). +Skuvlaeaiggádis lea bajitdási ovddasvástádus fuolahit ahte ohppiid vuoigatvuohta oažžut sámegilát oahpahusa ollašuhttojuvvo. +Olmmáivággi: Olmmáivággi lea Gáivuona suohkanis. +Hopp til hovedinnholdet på siden 01.01.2016 bođii ođđa láhkaásahus buollineastadeami birra. +Dasa lassin dáidduid oahppamis, dego duojis leat dehálaččat gieđat ja oba gorut. +Jienasteapmi attii Prinsa Carlii čielga fápmudusa norgga álbmogis. +Diadem lea gállobáddi dahje čikŋa mii čájeha árvu dahje mii adno hearváivuođa čikŋan. +Muddemat hábmejuvvojit nu ahte guolleresurssat juogaduvvojit rehálaččat čázádaga luossabuvttadeami veadju iešguđet riikkain ja čázádaga iešguđet osiin. +Veaigin lea Presideanta Bērziņš čoahkkimis Stuoradiggepresideanttain ja stáhtaministariin Erna Solberg. +Rávttošnjárgga luondduviesu ruovttusiidu Porsáŋggu gielda lea biddjan Rávttošnjárgga Luondduviesu ruovttusiiddu iežamet siidui gos liŋkkat earáide leat. +Omasvuona movttiidahtti áššit leat stáhta ruđalaš doaibmabijut, nugo omd. oahppoloanaid vuolidanvejolašvuođaid ja erenoamáš vearrogeahpedeapmi. +Dát prošeakta lea lihkostuvvan, muhto ii leat mearriduvvon movt dan joatkit. +Fjellstöm 1962). +Bures ! +Verddevuohta lei gálvo- ja bálvalus lonohallan gaskal duottar- ja siseatnansápmelaččaid ja mearragátte sápmelaččaid, dážaid dahje kveanaid. +Sara válddahallá váldomomeanttaid dán oahpposirdinproseassas. +Clifford, James 1988: The Predicament of Culture. +SDS háliida nannet ovttasbarggu earret eará: 3.5 Oasálastin politihkálaš eaiseváldiiguin, nu go sámedikkiiguin Ruoŧas, Suomas ja Norggas, fylkkagielddaiguin Nordlánddas, Romssas ja Finnmárkkus. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Eadni ganjaldii mu fuolppuid Inga Ravna Eira muitala čábbát ja poehtalaččat mo lea eallit guovtti servodagas, sámi servodagas mii rievdá ja dáža servodagas. +Skype gulahallanprográmmas álge olgoriikkalaččat čuojahit su telefuvdnii, go dasa lei soames juo registreren iežas Skype konto. +K/S Norge lea nubbi máilmmi guovtti maŋŋemus Gonagasskiippain. +Sin ávžžuhus lei maid ahte gieldda olbmot buktet sin jurdagiid gieldda ovttastahttima birra. +Sámit ráhkkanedje Álaheaju plánaid vuostá, mas ledje maiddái Suoma beal sámit fárus. +Jus giinuge diŋgui, de gorro, goarui eadn +Danin vuođđuduvvui Sámi vuoigatvuođalávdegoddi ja biddjui bargat čielggadeames dákkár vuoigatvuođaid. +Boazodálloláhka doarjjui dušše ovtta ealáhussuorggi ja ođđa lágain hálidedje viiddidit doarjaga maiddái daidda, geat háhpohallet ealáhusa máŋgga suorggis. +Juovllaid ja ođđajagi gaskka lea girjerájus rabas maŋŋebárgga 28.12. +Mađi unnit váhnemat dihtet maid mánná dahká ja geaiguin son leat ovttas, dađi stuorát vejolašvuohta lea ahte mánná dahká sávakeahtes daguid. +Melbøe ja earát (2016a), Uttjek (2016), Edin-Liljgren, Anette & Flykt, Kia, GlesbygdsmedicinskNorsk statsvitenskapelig tidsskrift, Vol. +Sámediggi dohkkehii dan miessemánu 27. b. 2004:s. +Bell, Mark, Anti-Discrimination Law and the European Union. +Gámasbázahusaid ávkkástallama leat iskkadallan kurssain, maid lea lágidan duodjesearvi ovttas gielddain ja ulbmilin lea ekonomalaš buvttadeapmi (Inf. +Unnaoappáš ii liikon dasa. +Jearahallen su jagiid dassái, go dahken kulturantropologiija seminárabarggu guovtti bearraša duddjomis. +Isak Mathis Buljo (Govat: Helge Guttormsen) Internašunála Sámi Filbmainstituhta AS eaiggáda Guovdageainnu suohkan ja Norgga Sámediggi. +Nubbi bieggasystema mii váikkuha biekkaide eatnamis lea poláraáibmu. +Čállinrávagirjji ođasmahttin lea leamaš dehálaš Sámedikki mielas. +Soai bidjaba fokusa dasa, ahte skuvlla praksis rievdá jus luonddufága rievdada nu, ahte luondu šaddá sámi +Mieđušteaddji lea dat guhte oppa áigge veahkeha dan guhte lea doaimmashehttejuvvon, nu ahte son juksá ortnega ulbmiliid. +Norilska málmmas lea olu rišša mii dahká ahte šaddá earenoamáš olu SO2. +Norgga filmmas ledje ollu ovddasteaddjit mielde Norgga sáttagottis, earet earáid filbmadahkkit Nils Gaup, Bent Hamer, Bård Breien ja Eva Sørhaug. +Sadji galgá addit álbmogiid áibbas erenoamáš vásáhusa ja oaivadit ovtta sávaldahkii diehtit eanet dán olbmo birra ja dáiddára birra mii agibeaivve lea leamaš gáldu oaivadeapmai sámi dáiddačájáhussii. +Prošeavtta váldodutkin +Musihka ja giela oktasaš bealit bohtet maid ovdan dán guovtti čállingiela buohtastahttimis. +Dákkár oahpahus hásttuha maiddái oahppodilis digaštallat sihke jurd +Báikkálaš servodatovdáneapmi suohkaniin (BOS) BOS lea našunála áŋgiruššan mainna suohkanat galget eanet bargat dainna ahte hukset bivnnuhis ja nanu báikkálašservodagaid. +Goabbá lea gávvileabbo; sápmelaš vai stállu.. +Raportta várás leat gárvvistan gaskaliekkasvuođaid ja árvemeriid áigeráidduid moatti báikkis Davviriikkaid eará guovlluin. +Dat lei hui hávski. +Son lohká maid ahte skuvllas gal leat hui unnán kommentárat leamaš, muhto dat gal soaitá danne go son lea juohke beaivvi doppe ja de eai duostta nu ollu kommenteret. +Dutkamuša dagadettiinan vel Suoma bealde skuvlla mearkkašupmi duodjeárbevieruid oahppamis ja sirdimis lea marginála. +Ná gárvodedje 1960-logu rádjai, go gummegáma bođii atnui. +makkár bustávva ii goassege beasa sáni álgui ja mo konsonántaguovddáža bustávvaovttastumit čállojuvvojit. +Boahtá maid čielgasit ovdan ahte buot sámegielat olbmot eai geavat sámegiela beaivválaččat. +- Oidnen maŋŋá ahte olmmái, geainna ledjen fárrolagaid jođus ja gii gáddái lei báhcán, juo lei ohcan suohpana ja ráhkkanan min buohkaid gádjut. +Engaging the voices of Sámi children Konferansebidrag og faglig presentasjon - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Siri@samiskhs.no - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Seremoniija lágideapmi lea leamaš Vuođđolága § 74:s juo 1814 rájes ja lea 201 jagi gollan dan rájes Stuoradiggi čoahkkanii vuosttaš geardde. +Šloahttahálddašeaddji Hjalmar Welhaven - diktačálli bárdni - tevdnii Prinsehytta, ja bargu álggahuvvui 1900:s. +Presideanta Bērziņš loahpaha stáhtaguossástallama Norggas odne veaigin, go lea vuos leamaš čoahkkimis látvialaččaid birrasa ovddasteddjiiguin, dilálašvuođas mii lea Látvia ambassádas Oslos. +Dasa maid gullá gažaldat boazodoalu bohciideamis. +Ođđa jođas čuovvu buorre muddui otná johtasa. +Dán olámuttu juksan lea máŋgga jagi proseassa man lihkostuvvan lea dan duohken mo skuvladilis veadjá ovttastahttit čálamáhtu formála beliid gaskkusteami ja gulahallama váldoáššin: mo fáhtet teavstta sisdoalu ja mo ieš hábmet teavstta ulbmila ektui. +FeFo čađaha dál gulaskuddama makkár muddemat galget gustot sáivaguollebivddus Finnmárkkuopmodagas. +5. +Maiddái olbmo láhttema leat atnán symbolalaš doaibman, muhto lea dehálot deattuhit dan mearkkašumi. +Dan oanehis divttas Ruoktu váimmus-girjjis mii dávjá sihterejuvvo, dáidá čielgaseamosit boahtit ovdan álgoálbmogiid oaidnu das mo min boahtteáigi lea dan duohken ahte mii gudnejahttit eatnama heakkalaččaid, ja atnit árvvus ieš Eatnama. +Gaskkusteaddji addá mánnái dieđu ee. +Dat, Guovdageaidnu. +Dan maid bálkkašumi vuoitit dahket gáhtten ja ovddidan dihtii sámegiela, lea ge hui deaŧalaš bargu cealká Sámedikki presideanta Egil Olli. +Golggotmánu 10.b. 1980 nammadii Ráđđehus Sámi vuoigatvuođalávdegotti ja Sámi kulturlávdegotti dustet sámiid gáibádusaid. +nanosmahttet ja addet árvvu ruovttoluotta vealahuvvon álgoálbmogiidda. +dakkárat mat leat geavvan dihtomielalaččat sátneráhkademiid vuođul, ja dakkárat mat leat man nu sivas cieggagoahtán guovttegielagiid sámegillii. + (Vaarama 1973: 1). + - Irene Piippola (doaimm. +Andrea Gonzáles Rodriguez gii válddii vuostá Ruvdnaprinseassa, ja Ruvdnaprinseassa beasai maid deaivvadit olbmuiguin geat leat ohcan klinihkas veahki. +Ođđa giellageavahanmálliid birra mat eai gula árbevirolaš gillii ferte maid ságastallojuvvot ja nu fuomášahttit mo lea +Julevsámi giellaguovlu lea davvin Bálága rájes luksa Sáltoduoddara rádjái, ja fátmmasta earret eará Divttasvuona, Hápmira, Stáiggu, Oarjelii-Foalda suohkaniid ja oasi Fuosku suohkanis i Nuorta-sáltus. +Loabát girjerádju lea okta Girji buohkaide - girjerádju; dat mearkkaša ahte mis gálga leat girjjálašvuohta mii heive iešguđetlágan lohkiide. +941/2000 (CCPR/C/78/D/941/2000), Para. +- Vaikke son lei siviila, de lea sus geatnegasvuohta eastadit doarrumiid. +Guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiin lea maiddái ovddasvástádus váikkuhit dan ahte sámi dáidda, kultureallin ja sámi ásahusat ovddiduvvojit ovttas. +Terma li biejaduvvam sierra sjiemájda gånnå li tjáleduvvam julevsámegiellaj, dárogiellaj ja latijnagiellaj. +Áhkuid ja etniid jearahallamiin bođii ovdan lonuhusgávpi, iešge muittán daid áiggiid, go áhkuin dahje etniin doalvvuimet gámagurppiid buvddaide. +Dalle easkka jáhkán, ahte oahpaheaddjit bastet bealuštit, eai dušše fágalaččat, muhto maiddái riektevuogádaga bokte sámáidahttinbarggu skuvllas. +Muhto juo vikiŋgaáigge jiekŋameara gáttiin gávpi lei dehálaš sámi bivdoolbmuide (Aikio 1992: 97). +Son lei Dánmárkku Gonagas Frederik VIII ja Dronnet Louise nubbin boarraseamos bárdni. +In oba háliidan. +Positiiva ja negatiiva sámástanvásáhusat +Dat mearkkaša +Mii leat oaidnán movt Suomas ja Ruoššas lea geavvan go mii eat čuovo mielde, logai Smuk. +Maiddái Fafo raporttas boazodoallu máinnašuvvo oktan sohkabeliid doalaheaddji dahkkin sápmelaš kultuvrras. +Tragetona nubbi váldoágga čállimis-lohkamii-metodain lea ahte dainna vugiin lohkan ja čállin šaddá álggu rájes oktan doaibman, mii maiddái álgooahpahusa rájes duddjo čállinberoštumi ja -movtta áibbas eará láhkai go gárvves teavsttaid ja liántta ja báhpára geavaheapmi. +Valle 1999). +Dálveeatnamat leat jođiheaddji mielas hui soabalaččat juogaduvvon siiddaid gaskkas. +Ohcciin berre leat alit fágamáhttu JK2 ja JK3 oahpahusa oktavuođas ja návccat ráhkadit buori oahppobirrasa. +Kultuvrralaš deaivvadeamis gárvodeapmi lea sánehis gulahallanvuohki, kodeifiserejuvvon áiccuid giella. +Giellaovdáneapmi dáhpáhuvvá vuosttažettiin gulahallanoktavuođaid vuođul. +guoská jávohisvuođageatnegasvuohta. +Hábmen-, ivdnen- ja čiŋahanárbevierru lea adnon dáiddan. +Guovdageainnu joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahppit čájehedje movt suohpaniin galgá njoarostit ja movt vuodjit gilvvu herggiiguin. +Buot sámiin Norggas geat leat badjel 18 jagi dahje devdet 18 jagi válgajagi, lea vuoigatvuohta čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui. +Jagi Suopma ratifiserii ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša. +Dasa lassin gieđahallat ođđa gulaskuddanevttohusa mohtorjohtolaga meahcis njuolggadusain. +American Sociological Review. +Das lea rukses vuođđoivdni, mas leat vilges čuoggát. +Kuokkanen buktá molssaevttolaš áddejumi, namalassii ahte láhji baicce speadjalastá sámi jurddašeami dain valljodagain maid luondu ja meahcci addá olbmui. +Kirkenenskonferansen lea dákkár konferánsa, muhto sámi jienat gal eai leat váldon fárrui. +- Mu mielas dat lea sápmelaččaid iežas duohken ja dás dieđusge leat sámedikkit hui guovddážis. +15:26 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 Sáddejit ruovttoluotta Ruššii bussiid mielde Dorvoohccit eai dárbbat šat máhccat Ruššii fas sihkkeliiguin. +Solistan lei Rolf Erling Mienna, geas lea buorre ja guoddilis jietna. +Sámekonfereansa Helssegis 1992:s dohkkehii Arne Sørlie melodiija lávlaga virggálaš melodiijan. +Luonndo vaddá máhttelisvuodajt várre- ja nuorredåjmajda dagu tjuojggam, gibttsomij, buoktjamij, nuorre- ja varástjáhtjeguollimij. +Sámediggi ja duodjeorganisašuvnnat Sámiid Duodji ja Duojáriid ealáhussearvi leat odne dohkkehan duodjeealáhusšiehtadusa jagi 2013 várás. +Jáhkkimis goittotge lea ahte guktot unnitlogut leat viehka unnit. +Dán barggus iskkan, mo dán sáhttá čilget generatiivva syntávssa vuođul. +Sámedikki presideanta nammada ieš alccesis várrepresideantta ja unnimusat golbma lahtu Sámediggeráđđái Sámedikki áirasiid gaskkas. +Dominántakultuvrra vealahanváikkuhus lea bistán nu guhká, ahte dat ain vuhtto sámeskuvlla oahpaheddjiid mentalitehtas, čállá Hirvonen. +solidaritehtan ja buorrevuohtan nubbái, morraša juogadeapmin, moktan ja nana beroštupmin diliid buorideapmái. +Vuosttaš maid nieiddaid riikajoavkojođiheaddji Rune Rebne lohká go lea sáhka Ole Mathis Nedrejorda birra. +Dan maŋŋil loahpahii Ruvdnaprinsa Haakon 1. oasi Mearrasoahteskuvllas Bergenis. +Ivnnit: vilges čáhppes rukses ruoná alit fiskes ruškes Biktasat: báidi gahpir suohkut readdju suohkkobuvssat vuolpu čeabetliidni t báidi čuvla buvssat skuovat fáhcat Speallu: Speallu doaibmá buoremusat go leat 4- 6 oahppi mielde. +Muhtin gielddain sáhttá dattetge čoavdit ollu go beare lágida áššiid ulbmillaččabut. +Stiftsstadenis ávvudedje ruvdnema olles vahku. +Siđatgo gáfe ? +Prošeaktajođiheaddji deattuhii dan erenomáš árjja maid ollu eaktodáhtolaččat leat čájehan ja sii geat ruhtaveahkki leat addán, earret eará Kulturdepartemeanta ja Porsáŋggu gielda. +Son muitala sii leat hui balus leamaš, muhto lea hui suohtas leamaš. +Vuossárgga borgemánu 20. beaivvi rahppui Leavnnja joatkkaskuvlla ođđa boradanlatnja. +Dalle lea dáppe galmmas, ja manná olu ruhta jus galgat olbmuide láhčit sajiid deike, buktit boaldámušaid ja luodda maid lea dalle heitot. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vásihan máŋggadáfot vealaheapmi +Ferte maid muitit ahte gielda ádjána meannudit huksenáššiid. +Ii got ain leat nu ahte geavatlaš máhtus lea alit stáhtus? +Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas. +13:s sis válljejedje eksamena čađahit ja sii ožžo ECTS (European Credit Transfer System) oahppočuoggáid. +Dalle go orui leamen lunddolaš dušše háleštit friddja, in leat heađuštan háleštallama báddenrusttegiin. +Eatnašat dis dárbbašehpet dulkka vai áddebehtet maid mun dajan. +1. Váhnenmáksu borramuša ovddas mánáidgárddis lea kr. 350 mánnui ja seamma haddi lea maid 2014. +Jagi 2015 oktasaš cealkámuša maŋŋel earret eará Norga lea ođasmahttán iežas láhkaásaheami nu ahte buot badjel 16-jahkásaččat ožžot divuhit iežaset sohkabeali juridihkalaččat iežaset almmuhusain. +Dieđu juohkin ja sirdin, oahpaheapmi dáhpáhuvvá njálmmálaš árbevieru, dábálaččat máidnasiid bokte symbolalaš oahppamiin iešguđege sohkabulvii. +Kursabagadalli lea Kjell Smestad Opplandas eret. +Njuolggadusat mearridit sámi skuvladoaimma ja Sámeskuvlastivrra mandáhta nu, ahte Sámeskuvlastivra dat almmolaččat buktá ovdan ja evttoha, mo sáhttá buoridit ja ovddidit sámi oahpahusšlájaid (kap. +Dat čuvvot seamma minstara go s- ja š-čoahkit muđui, ahte gievrras dási loahppakonsonánta šaddá duppalkonsonántan geahnohis dásis. +Dat ii ovdanbuktojuvvo raporttas, dušše mildosis, govvosis maid ferte ieš dulkot (Kalgraff Skjåk ja Bøyum 1995, 53). +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on February 3, 2012 by markusJu 1.2: Son lea dievdu Mun lean nisu ja don leat dievdu Lean nisu Lean 34 jahkásaš jurista. +Lean ráddjen dutkanjoavkku olggobeallái daid davvisápmelaččaid, geat leat navdimis mánnávuođa rájes gitta otná beaivvi rádjái hupman davvisámegiela iežaset vuosttas nana giellan. +Čállingiela vehkiin leat vássánáigge dieđut ja máhttu olámuttus ja dan vehkiin sáhttá maid seailluhit ja ođasmahttit kultuvrra boahtteáigái. +Vuoððoskuvladási oahpahus lea gal gieldda ovddasvástádus, ja fylkkagielda ovddasvástida joatkkaskuvladási oahpahusa. +Ealga johtá dál geainnuid lahka ja vuolleguovlluin go ollu muohta lea boahtán maŋimuš áiggiid. +árbevirolaš biras- ja ekologalaš diehtu, álgoálbmotdiehtu, vieruiduvvan riekti (customary law) ja eanandiehtu. +Dát dutkamuša ulbmilin ii dattetge leat vuojulduvvat sápmelaččaid siskkáldas unnitlogugielaide, muhto +Gonagas Harald oaččui maid vejolašvuođa vásihit guovllu ovddolaš luonddu. +Sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid galgá ollašuhttit maiddái našuvnnalaččat. +Maŋimuš logijagiid sámit leat diđolaččat suokkardallan iežaset saji sápmelažžan, eamiálbmogin ja sierra álbmogin váldokultuvrraid siste. +Justiisadepartemeanta ja Sámediggi leat vuolggahan dán dutkama. +Rámmaeavttut ealáhusa jođihit ja ovdánahttit, Davvi-Norgga iežas premissaid olis, geahpeduvvo ja dat globála kapitála šaddá stivrrejeaddji reaiddu. +Mii fertet maŋŋel geahčadit man stuorra vahát leat šaddan. +Dutkanmetodan lean atnán kvalitatiiva metoda, mas materiála lea čoagganan gieddebarggus. +Sihke ruossja ja vuona bielen prosjækta le politihkalasj ja háldadus jådedibmáj lahka tjanádum. +Akšuvdnadutkanprošeavtta fokus lea árbevirolaš dieđu viidáset sirdin skuvlla vuogádagas. +Govva: Lise Åserud / NTB scanpix Gonagas ja Dronnet beasaiga gullat veaháš Norgga-Australia dutkanovttasbarggu birra Wilhelmsens guorbmefievrredanskiippas MV Tugela. +Dáiddár lea ássan Argentinas 1997 rájes, muhto lea riegádan ja bajásšaddan Sildpollenis Lofotenis. +Son ii ságaškuša +Sámegielat deaivvadeamit Mearrasámi diehtoguovddážis Čavčča mielde ja dálvvi bidjat sámi fáddábeivviid gos vuotna lea giellafáddá. +Giittán erenoamážit Romssa sápmelaččaid ja Sámedikki go leat dusten vuostegieđageavvamiid rabas ja konstruktiiva dáhtuin ahte váikkuhit soabaheapmái ja ovdáneapmái. +Oainnát olbmot čaibme, go duodjekursii leat vuolgán, itbat don máhte duddjot ja nie dal de. +Olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji ávžžuha vel sihkkarastit intersohkabeallái gullevaš olbmuid riektesajádaga ollašuvvama. +Ja dalle mun vuorddán ahte ráđđehus dál árjjalaččat váikkuha ahte dulkaprošeakta Finnmárkkus viiddiduvvo nationála bálvalussan buot sápmelaččaide, dadjá Jåma. +Čájálmas govvidii Haupt bargguid ja čájehii maid movt son guhkes oahppomátkkis Eurohpás 1762 - 69 jagiin čohkkii vásáhusaid láidesteaddji atelierain Amsterdamas, Pariissas ja Londonis. +Hopp til hovedinnholdet på siden 2. September 2009 av Anne Fløgstad Smeland Luondduhálddašandirektoráhta (LD) rahpá dál guovžaliseansabivddu muhtun guovlluin Finnmárkkus čakčamánu 1. beaivve rájes gitta golggotmánu 15. beaivve rádjai. +Doppe son galgá manu vel leat, ovdal go loahpaha hárjehallandeaivvadeame mii bistá golbma mánu. +Jus dát åvddånahttem galggá buorep guovlluj joarkket de dat gájbbet mij ulmmelattjat barggap. +Stordahl ja Kvernmo gohččodeaba dan orienterendiehtun dahje kulturdiehtun. +Ođđa koanstarássešillju Porsangerhállii Dán jagáš juovlaskeaŋka fálaštalliide Illun sidjiide geat Porsangerhálla geavahit, ovdal juovllaid biddjo ođđa koanstarássešillju. +Ođđa hálddašanortnet lea ILO-álgoálbmotkonvenšuvnna nr 169, artihkkala 15 nr. 1 mielde mii geatnegahttá stáhta sihkkarastit sámi oassálastima sámi guovlluid luondduvalljodagaid geavaheami, hálddašeami ja seailluheami oktavuođas. +Sámediggeráđi konsultašuvnnaid bokte Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanttain leat láhkaásahusat mat gusket mánáid bearráigeahččamii biebmoruovttuin ja mánáidsuodjalanásahusain rievdaduvvon ja dat bohtet fápmui miessemánu 1. b. 2012. +10. Ii leat lohpi mohtorliekkaniid j.ea. bidjat el-čuggestagáide jus láigoheaddji ii leat addán sierra lobi dasa. +Makkár šáŋrii gullet dát teavsttat dudno mielas? +Mis lea maid ovddasvástádus ahte buot návccaiguin veahkehit min oappáid ja vieljaid Filippiinnain, geat dál gillájit, loahpaha presideanta Aili Keskitalo. +Jagen 2012 li ådå njuolgadusá dagádum Merraæládusá kultuvrra- ja æládusfoanndaj tjielgga ulmij ja strategiaj. +Sáhttá go dadjat ahte demokratiija lea árdna? +Doaibmaprográmmas deattuhit ahte teknologiija ja biergasat ovddiduvvojit ja ođđa bálvalusat fállojit, muhto buot ráhkadeaddjit dahje huksejeaddjit eai máhte váldit doarvái bures vuhtii iešguđegelágán olbmuid dárbbuid. +Dat mo kultuvra áddejuvvo, váikkuha olbmo identitehta huksemii, ja danin dáidda ságastallamiidda čatnasit identitehta ja iešdovdu, áššit, mat dávjá čuhcet +- Ođđa dutkamat han čájehit ahte váhnemiidda leat olu gáibádusat ja galggašedje lihkostuvvat juohke dásis. +Sarmela (1988: 18) kritisere dán oainnu, go álbmotkultuvrra ii goittotge sáhte guorahallat luovus servoša ekonomalaš ja sosiála gaskavuođain. +Ulmmejuogos li boahttsunjuovadagá ja boahttsubierggobuvtadiddje ja tjielde Nordlándan ja Tråmsån Vuona bielen ja aj gájkka sáme æládusdoajmme gænna l hukso ja berustibme sáme biebbmodábijs (sáme "biebbmoálgadiddje"). +Ođđa skeaŋka Porsáŋggu gildii ruhtačoaggindronnegis Shirleys Vuot lea Shirley Bottolfsen čoaggán ruđaid buriid áigumušaide Porsáŋggus. +Mun ain jo geahččalan leat fálakeahttá hirbmat čielga cealkámušaid, amas šaddat dakkár "statementtat" dat barggut. +Almmáiolbmo guovttos ja okta nissonolmmoš ovddastit institušuvnnaid ja danin almmuhan sudno namaid. +Doahpaga ii sáhte gullat iige oaidnit. +Dát lea mu mearrádus dutnje, eale dan mielde. +Oddmund Andersen subtsas lagábut sáme båndorsijda birra julevsáme guovlon gitta 1950-låhkuj. +Beaivváža hoavda Rolf Degerlund lea dieđusge dohko. +Sámediggeválgga válgakoarta lea alit. +Dán prográmmaáigodagas leat 51 prošeavtta ožžon ruhtadoarjaga, sullii 92 miljovnna Euro. +Lågå ienep Værálda dahkkeriektáj organisasjåvnå/WIPO birra dáppe UNESCO lea AN:a åhpadusá, diedalasjvuoda, kultuvra ja guládallama organisasjåvnnå. +diehtit mas lea sáhka. +Dát artista lea dađistaga duostan váldit ovdan stereotypiijaid ja ovdagáttuid mat leat sámevuođa vuostá. +Lea dehálaš váikkuhit ja nannet Ruošša sámiid vejolašvuođaid seailluheames ja ovdánahttimis iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. +Sii leat vásihan duddjoma mánnávuođas dahjege rohtašuvvan duodjeárbevieruide. +Boazodoallu ferte máksit áššegoluid Diggegotti duomu bohtosa geažil ferte ášševuloš, Njereveaji geaidnosearvi, oažžut iežaset áššegoluid máksojuvvot. +Dainna lágiin lea Davvi-Romssa museas stuorra gálvo- ja govvačoakkáldagat mat dokumenterejit áiggi ovdal ja maŋŋá nuppi máilmmesoađi. +Buot mánát geat liikojit lávlut bovdejuvvojit searvat. +Raportta almmostuvvama maŋŋel leat háliidan giddet fuomášumi ja loktet sin eanet sihke dieđalaš ja earánai ságastallamis. +Ovttas konkluderejit leago vejolašvuohta joksat ovttaoaivilvuođa vai ii, muhto okto ii konkludere goappaš áššeoasálaččaid ovddas. +Anársámegiela hubmet dušše Suomas, gielddasámegiela ja darjjesámegiela hubmet dušše Ruoššas, ja nuortalašgiela ges hupmet sihke Suomas ja Ruoššas (ja ovdan nai Norggas). +Sámi rammeplana joavkku čállingoddi Sámi rámmaplana lávdegoddi ja čállingoddi. +Mii deattuhat dološ sámi dukkoraddanvugiid temain. +Dat leat gieđaiguin duddjojuvvon "natural things", muhto maiddái "artificial things" (Ingold 1994: 334). +Vuokko Hirvonen (1999) guorahallá nissoniid identitehta girjjálašvuođa bokte. +Kultuvra adno diđolaš ja doabalaš ortnegin, mii lea siskkáldasat oktilaš ja iešráđálaš. +Mo skuvlabirrasis čoavdit dán čuolmma? +Dan ostet dađi mielde man olu veaiki das lea. +Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis PhD kandidáhtta Ellen Inga Turi bealuštii odne iežas doavttirgráda "Stáhta stivren ja árbevirolaš ekologalaš máhttu boazodoallohálddašeamis" Ubmi universitehtas. +Áhpálaš govahallan galgá buktit dásseárvvu álbmogiid gaskii. +Bissojohka lea buori searvvis eará beakkán jogain, nugo Áltá, Deatnu, Nååmesje ja skohttalaš jogat. +Dálá oahpahanvugiid digaštallamis dát guovttejuohku gohčoduvvo maiddái top-down (badjin vulos) ja bottom-up (vuollin bajás) vuohkin, mii vástida lohkanteoriija analyhtalaš ja syntehtalaš doahpagiid geavaheapmái. +Go bohtet fas skuvlii, +Govva: Google Maps 30 olbmo geaidda lei njommon dáđvesonahat-dávda Jamal-guovllus Ruoššas, leat dearvvašmuvvame ja besse duorastaga ruoktot buohcciviesus. +Measta buot informánttat deattuhit ahte sii eai leat vásihan njulges vealaheami sámeservoša siste, muhto iešguđet vealahanhámi govvádusat almmatge vuhttojit materiálas. +Duoji oahpahusa ortnen čuovvu vehádat- dahje eamiálbmot sajádaga stáhta virggálaš politihkas (gč. +Muhtin oahpaheaddjin ii lean formála oahppu ja lihkká serve čállit ja ovdanbuktit iežaset oahppočájánasbarggu. +Lahttun ledje álggu rájes sápmelaš duodjárat. +Su mielas galggašiige oktanaga hállat giela seailluheami ja giela ealáskahttima birra, go lea sáhka árbevieruid ealáskahttima birra. +Eai buot mánát diehtán nu bures mii mánáidáittardeaddji lea, muhto Reidar Hjermann beasai muitalit iežas barggu: - Mun barggan dan váste vai buot mánáin galgá buorre dilli ja sámi mánát galget beassat leat nu sápmelažžan go háliidit. +Sámediggi juohká dieđuid ja rávvagiid sámegielat oahpahusa birra vuođđoskuvllas. +Ollugat dien opposišuvnnas ledje Bargiidbellodaga miellahtut, muhto sii biddjojuvvojedje bellodagas eret 1961:s. +Odda Skoleporten lea www.utdanningsdirektoratet.no-neahttasaji ovttaiduvvon oassi. +Unisport Scandinavia A/S fitnodat lea molsumin koanstaráššešillju. +Danin lea dehálaš sihkkarastit álgoálbmogiidda duohta mielmearrideami ja govttolaš oasi dain ovdamuniin maid buoret beasatlašvuohta valljodagaid mielddisbuktá. +Son de muitalii ahte rádji bohccofuođđariid dáfus lea 10 gilo. +Govaid lea oastán Utsmykkingsfondet for offentlige bygg nammasaš ásahus Sámediggeviesu čiŋaheami oktavuođas 2000:s. +Saamelaisten lasten-, nuorten ja perheiden palvelut čielgá ahte dilli sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid dilli lea ain heittot. +Sámediggi leat 2010:s árvvoštallan guovttegielatvuođadoarjaga mii juhkkojuvvo suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllus. +Løvold (2014), s. 24-31. +Ovddidanbargui galggalii váldit mielde maid sin, geat dihtet dárkilit dihto váttu hástalusaid birra olbmuid árggas. +- Mun oaivvildan dan ahte mii leat doarvái anonymiseren vástideddjiid, muhto mii leat lohkan ahte mii sáhttit veahkehit media oažžut oktavuođa muhtin vástideddjiiguin, geaid vástádusat orrot miellagiddevaččat. +Beaivválaččat geavahii son Carl nama. +Lámisolbmuid vuoigatvuođat buktojit ovdan maiddái jagiid , ja Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadusain ja jagi olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadusas. +Olgguldasat leat cealkámušat boahtán Buolbmát ja Deanu girkolaš oktasašráđis, Sandlia ja lagašbirrasa gilisearvvis, Finnmárkku fylkkamánnis, Deanu ealáhussearvvis, Deanu sávzadoallosearvvis, Deanu penšunistasearvvis ja nuoraidráđis. +Muhto son ii galgan atnit stálu niibbi, go dalle son čuggešii iežas. +Geassemánu 7. beaivvi 1905 mearridii Stuoradiggi loahpahit uniuvnna Ruoŧain, ja Gonagas Oscar II fertii luohpat norgga gonagassan. +Musihka čállingielas leat iežas symbolat ja das adnojuvvojit maid muhtin muddui sihke čállingiela ja matematihkalaš giela symbolat. +Skábmamánus ja juovlamánus leat eksámenat. +vuoigatvuođaid ja prinsihpaid, ja man našuvnnalaš ollašuhttimii Suopma lea čatnasan. +Son čilge, ahte persovnna "rivttes" álgoálbmotgullevašvuohta lea dan duohkin, makkár oktavuohta sus lea álgoálbmogiid vuoiŋŋalašvuhtii ja mainna lágiin su ruohttasat leat čatnasan eananváhnemii, man gohčodat Eatni Eanan. +Lea vuođđudeaddji olmmošvuoigatvuohta ahte beassá iežas giela hupmat, ja álgoálbmogiin lea sápmelaččain dasa lassin vel riekti suddjet gielaset. +Nuortasámi Musea Njávdámis galggai almmolaččat rahppot jo 2009:s, muhto nu ii geavvan. +Sálas leat eanas vilges ja golle ivnnit, čuvgesrukses seaidneoasit ja gollehuvvon listtut. +Jagi 2001 almmostuvvan ICF-klassifiseren (eŋg. +Giella lea dehálamos gaskaoapmi, mainna oahppat kultuvrra, mainna dat sirdása ja mainna hábmet birrasa. +Stáhta lea Norgga lágaid, nationála mihttomeriid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde geatnegáhttojuvvon sihkkarastit sámit besset hálddašit iežaset kulturárbbi. +Linkola, Martti 1981: Saamelaisen kansantaiteen yleispiirteet - Tuula Puisto (doaimm. +Juste makkár šáŋŋerat vuoruhuvvojit, galget ovttas árvvoštallat Ávviris, čilge son. +Geahča oppalaččat, Ortoleva, Stephanie, Lewis, Hope, Forgotten sisters - A report on violence against women with disabilities: an overview of its nature, scope, causes and consequences, Northeastern University School of Law, Northeastern Public Law and Theory Faculty Research Paper Series no 104-212., 2012. +Dát seminára galgá leat strategiijaid birra. +Dát vuohki lea sihkkareabbo go dušše čađahit dábálaš čáhceiskosiid mearriduvvon áigge. +Eahpeoiddolaš meannudeapmi fas čujuha dakkár meannudeapmái, dahkkui dahje hilggodeapmái, mas meannudeami čuozáhat ásahuvvo heajut sajádahkii earáid ektui. +Temperatuvra ii rievdda seamma olu miehtá máilmmi. +Sáhkavuorus ovdanbuvttán iežan doavttirgrádaprošeavtta, mii gieđahallá luonddu ja olbmo gaskavuođaid Áillohačča divttain postkolonialisttalaš-ekokritihkalaš perspektiivvas. +Sámi guovllus eai lean nu ollu bargosajit 2010:s go ledje 2000:s, man áigodagas bargosajit riikadásis lassánedje eanet go 11 proseanttain. +Dain guovlluin leat ovttaláganvuođat, muhto maid nuppe dáfus stuora erohusat, nugo erohusat politihkalaš organiseremis ja stivrenvuogádagain. +SDS áigu čuvget ja ráđđádallat sámedikkiiguin Suomas ja Ruoŧas vai fidnešii sierra stipeandaortnegiid sámi govva- ja duodjedáiddáriidda, čiŋahandortnegiid ja dálááiggedáidaga ja govva- ja duodjedáidaga sisaoastinortnegiid dien guovtti riikkas. +Eatnigielat oahppái sáhttá leat váttis fáhtet čilgehusaid mat addojuvvojit eará gillii (gč. +Livččii go miella čakčii searvat dakkár stuora lágideapmái? +Go Troll ráhkaduvvui birrajagi doaibman, de dat nannii vejolašvuođaid čađahit dutkamiid ja bearráigeahču, ja maiddái Norgga sajusteami Antárktisis. +Munnje lea stuorra illun oaidnit dan mii dahkkojuvvo sámi oahpaheaddjioahpu regiovnnas ja erenoamážit dat ahte das lea ávki, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Dalle anus leat doahpagat kultur-, báikkálaš, guovllu-, nášuvnnalaš- ja etnihkalaš identitehta . +Etnisitehta luonddu leat čujuhan rievdan symbolalažžan. +Ii adnon olus jáhkehahttin ahte gávdnošii vuođđu dohkkehit oktagaslaš oamastanvuoigatvuođaid namuhanveara viidodagas. +Muhtin háve gáibidit rusttegat dávjjit ruhttema ja geahčču. +Geahča videoid áššis. 17:49 Borgemánu 10. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Ollu oahpaheddjiin geat geavahedje girjji, lohke ahte leai váttis geavahit dán vuogi lohkanhárjehallamis. +ja dárogiella fas čuodjá "hui garra, oanehis ja galkkadeaddji oanehis" giellan: Hvor gikk +Sámekultuvra lea iešguđetlágan iešguđege guovllus. +Consis Karasjok AS nammasaš fitnodat lea čađahan dárkkisteami Sámedikki ovddas. +Leago dus álo leamaš miella čállit girjji? +Daiddahan galgá ja dat dán áigge geavahit juohke dilalašvuođain, go lea veháge gos geavaha. +Olbmot lea álelassii oahpistuvvon sániiguin, muhto dál sii oahpistuvvojit daguid bokte. +Jus atnit vuođđun Giruna ruvkeservodaga, gos ruvkeekonomiija lea nu gievra ahte olleš gávpot ferte sirdojuvvot, nu movt Terra Nullius dan geažuha. +Loga Harald Gaski Amerihkás-teavstta ja čilge šáŋra dovdomearkkaid čálalaččat. +Dasto mii leat guorahallan vihtta gili dahje suohkana: Máze, Davvesiida, Fálesnuorri, Ákŋoluokta ja Loabat. +Buohkaide oaivvilduvvon bálvalusaid ja buori oktasašgotti plánen ja lassin sierrabálvalusat, doarjjadoaimmat ja vuogáiduhttindoaimmat dorjot iehčanas eallima. +13.45-14.30 Jon Gauslaa: Man muddui addá Finnmárkkulága § 29 ja evttohuvvon Kárten- ja dohkkehanlága § 4 vejolašvuođa identifiseret sámi oktasaš vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduriggodagaide? +Dál sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteddjiide eai leat oktasaš oadjebas sajit, gos sii sáhtále ságastallat, maid áššiid sii ieža anále dehálažžan vealaheami vuostásaš barggus. +7.1 Skuvlagiellamáhttu +- Na die ledje gal munnje ođđa ságat, in leat diehtán in ge gullán ahte sis lea šiehtadus mii galgá ođđasit soabaduvvot, lohká son. +Jahkečoahkkimis lea mearridanváldi go miellahtuin (oktan jienastanfápmudusaiguin) leat čoahkis unnimusat 1/3. +Sámi dutkamiid guovddáža stivračoahkkinreferáhtat Sámi dutkamiid guovddáža stivra čoahkkinastá sullii oktii mánus, ja dán siiddus gávnnat stivračoahkkinreferáhtaid. +Dát ovttasbargoorgána lea leamašan dáid golmma riikkaid ráđđehusa ámmátolbmuid diehtojuohkin ja digaštallanorgána. +Sámi allaskuvlla rektor lea válljejuvvon eamiálbmotdutkama internašunála áigečállaga doaimmahusgoddái Sámi allaskuvlla rektor Jelena Porsanger lea bovdejuvvon ja dohkkehuvvon AlterNative-áigečállaga doaimmahusgoddái golmma jahkái 2015 rájes. +11:26 Miessemánu 01. beaivi 2016 21 biilavuoddji sáhkkohalle alla leahtu dihte 10:33 Cuoŋománu 30. beaivi 2016 Politiijat leat mannan ija váidán 12 olbmo narkotihkaid dihte sihke Álttás, Čáhcesullos ja Girkonjárggas. +NOU = Norgga almmolaš čilgehusat (NAČ) /Norges offentlige utredninger (NOU) 1984: Samisk kultur og utdanning/Sámi kultuvra ja oahpahus 1984: 14. +sátneortnega rievdademiin: dan lea váttis čilget mánáide ja mánáide lea váttis čilget dan. +pan. +Jus lea ollu johtolat guovllus mat ráfehuhttejit guohtuma, de bohccot geassádit eret guovllus ja goahtuneatnamat eai ávkkástallajuvvo doarvái. +mahkáš, mu mielas orru, lea hirbmat somá, orru beanta, ja issoras unohas. +Mii orrut ráhkadeame váttisvuođa go lohkat ahte sámegiella galgá nannejuvvot eanet go eará sisafárrejeddjiid gielat, dajai Fangel suohkanstivrra sáhkavuorus dalle. +Dakkár sátnebárat main lea dušše okta jietnadaterohus, gohčoduvvojit minimála bárran ja dakkáriiguin lea vejolaš hárjehit ohppiid fuobmát earuheaddji jietnadagaid main čállingielas leat sierra bustávat. +Dan oasis beavddis leat lođát main stáhtaráđit álggos lávejedje vurkkodit báhpiriid ja čállinbiergasiid. +Jođihanjoavkkus lea leamašan guovddáš doaibma fuolahit das, ahte dutkanprošeakta čatnasa nannosit praksisii. +Dasa lassin čuovvu stuora delegašuvdna guossástallama, mas leat fárus Norgga hálddahusa ja ealáhusaid ovddasteaddjit. +Mánát barget aktiivvalaččat ja orrot loaktimin bures. +Vaikko lámisolbmuid vuoigatvuođaid leat dorjon Suomas iešguđegelágan positiiva doaimmaiguin, oažžu Suopma dattetge ávžžuhusaid ON:id oppamáilmmálaš mearreáiggegeahčadeami (UPR) goalmmát jorrosis maiddái lámisolbmuid dili buorideapmái. +Dát vuotnarádji lea okta daid mearrádusain maid ráđđehus mearridii 2004:s gáhtten dihte vuotnadorski. +Sámedikken le åvsdåsvásstadus jut sáme ájnegis ulmutjin ja sáme álmmugin histåvrålasj adno ednamijs ja resursajs dåhkkiduvvá sæmmi láhkáj gå iehtjádij adno. +Goađis mánát besset gullat sámiid diiddaid ja oaidnit, gos ipmilat orrot − boaššus ja danin ii galgga duolmmastit dohko. +Earret eará lei son mielčállin Davvin- ja Sámás-oahpponeavvoráidduin. +Formálaš dieđu, dieđalaš dieđu, ovddastit skuvllaid ja bajásgeassininstitušuvnnaid diehtu ja maiddái dieđalaš dutkamušaid diehtu. +Váilevaš sátne- ja giellamáhtuin oahppis eai leat doarvái buorit reaiddut veadjit áddet ođđa doahpagiid. +Deháleamos fáttáid gaskkas lei mearrádus ráhkadit ođđa ulbmilaš plána 20 oassemihttomeriin 4 ulbmilaš váldomihttomeari vuollái mat galget ollašuhttojuvvot ovdal jagi 2020. +gender identity, Suomen vastaukset, file:///C:/Users/lheinama/Downloads/CoE%20CM_Rec (2010) 5%20implementation%20Finland%20final%2030.1.2013.pdf Ibid., Gč. +Máŋggadáfot vealaheapmi juhkko dábálaččat máŋggageardásaš, +Mátta-Várjjagis lea rikkis sámi kulturhistorjá, man buot oahppit berrejit muosáhit, dadjá Sámedikki várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Láhkanjuolggadusat Finnmárkokomišuvnna lahtuid, mandáhta ja bargovuogi birra jna. leat eanas addon Finnmárkkulága 5 kapihttalis (earenomažit §§ 29 gitta 35 rádjai ja §§ 44 gitta 47 rádjai, vrd. vel § 5). + (Aguilar 1981: 15.) +Mánáin, geain leat láhttenváttisvuođat, lea stuorát dárbu bearráigehččui ja čuovvoleapmái go eará mánáin. +Ovttasbargošiehtadusa áigumuššan lea ovddidit sámi giela ja kultuvrra gáhttema Romssa sámi álbmoga várás. +Verbála láhttema taksonomalaš analysa lea maiddái erenomáš áddjái dutkanmetodan. +Foto: Eva McMaster Finnmárkkus leat dál 5 álbmotmeahci (Bajit Báhčaveadji, Rávttošvuopmi, Bajit Anárjohka, Sievju, Várjjat) ja muhtun smávit luonddumeahcit. +Ášši opmodathálddahusa jahkejuvlla birra mearriduvvui áššis 57/16. +Dát lea praktihkas dahkan dulkkaid oažžuma hui váttisin ja muhtun muddui veadjemeahttumin. +Eahkes bovdejedje buot guhtta Valdres-sátnejođiheaddji Gonagasa ja Dronnega mállásiidda Valdres álbmotmuseas. +Ja dat rievddá maŋenagi gå sebrudahka rievddat ideálajt ja árvojt. +Foto: Svein Lund Sámi vuoigatvuođat, sámi luonddudoallu ja kultuvra Luondduhálddašeapmi Finnmárkkus ferte váldit vuhtii ahte sámit leat eamiálbmot fylkkas ja ahte luonddu riggodagat ain galget leat vuođđun sámi kultuvrii. +Skuvlavistái gullá maid ásodatviessu mas leat guokte ásodaga (ovddeš Sieiddá mánáidgárdi). +Giellaspesifihkka jietnadatvuogádaga cieggan orru álgimin jo čieža-mánnosažžan, ja leat dutkit geat oaivvildit ahte sullii jahkásažžan mánnái sáhttá leat váttis earuhit muhtin jietnadagaid mat eai geavahuvvo dan gielas maid lea oahppamin (Kent & Miolo 2004: 305, 334). +- Lea hui váttis dadjat dubmehallaba go, muhto mun jáhkán ahte soai áššehuvvaba. +Go oahpaheaddji veahkehišgoahtá riektačállimiin, de sáhttá dahkat dan posišuvdnaortnega mielde. +Go ođđajagimánu 29. beaivvi 1906 geahčadedje Hoavvaárvodási njuolggadusčállosiid, de biddjojuvvo Norgga Ledjon riddárat seamma árvodássái go St. +Sámi allaskuvla lágida "Lávvordat-kafea" 1.10.2016, ovttasbargoguimmiiguin Mii doallat "Lávvordat-kafea" K & K giliviesus (ovddeš Korsfjord skole). +čađahit ja árvvoštallet dutkamiid. +Sohkabealleunnitloguid ovddasteaddjiorganisašuvnnat leat fuolastuvvan ráđđehusa nammaláhkaevttohusa (HE 104/2017 vp) váikkuhusain sohkabealleunnitloguide. +Sara muitala rahpasit dan birra go ii leat soabalašvuohta orohagas, ja mii lea sivva manne ii oktage jođit dan. +Das lea ráđđejeaddji gonagasa portreahtta ja namma ja su válgasánit ovddabealde, ja duogábealde lea Olavruossa. +Genetz 1890. +Jovnn'Ovllá lea gaskkustan duoji ja kulturárbbi nuorat buolvvaide dakko bokte ahte son lea leamaš sensorin fágabreva oahpus duojis ja duoji váldofágas. +Áigumuššan lea maid, ahte sámegiella ja +Maiddái jagi 2016 muitalusas gieđahallojit lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvan, ja daid ollašuvvama váilevašvuođat gieđahallojit viidát. +Sii lágidit vázzinbeaivvi Ráttovuonas Čuollovutnii/ Deanodahkii. +Sohkabeliid dujiin lea goabbat lágan stáhtus servodagas, go almmáiolbmuid duojit leat adnojuvvon eambo árvvus. +Sus ledje sámegielat informánttat ja máinnasčohkkejeaddjit. +Čállin lea maid vuohki ovdánahttit ja hábmet fuomášumiid ja jurda +Kárášjohka: Davvi Girji. 45-70. +konjunkšuvnnat, partihkkalat, suorgásat ja sojahangehčosat) báhcet millii ja mobiliserejuvvojit álo go deaivá daid teavsttas ođđa oktavuođain. +Fierpmádat lea riikkaviidosaš fierpmádat mii galgá boahtit ávkin oahpaheddjiide geat oahpahit sámegiela. +Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki. +09:30 Cuoŋománu 05. beaivi 2016 Ohcalit muitobácci boazodolliid ja herggiid muitun Nenetsat válljejedje ođđa njunnoša Yasavey nenetsa álbmoga searvi válljii ikte ođđa jođiheaddji. +HY ja OY sáhttet friddja geavahit ja heivehit oahppanbálgáid. +Centre for Sámi Language in Education Sáme låhkåmguovdásj le ressurssaguovdásj mij barggá åhpadusvuogádagájn mánájgárdes ja gitta bajep åhpadussaj. +Ovttas miellahtuiguin ja luohttevašolbmuiguin bargá Advokáhtaidsearvi advokáhtaseahtu ovddas mas lea alla fágalaš standárda, buorre fidnoetihkka ja buori rámmaeavttut. +Stuorámus hástalussan lea leamaš gávdnat čovdosiid dasa, mo sierra giellaorgánaid rollaid sáhtášii dahkat čielgaseabbon ja mo daid gaskasaš ovttasbarggu sáhtášii lasihit. +Sámediggi háliida dušše nannet dáid vuoigatvuođaid. +Ibid. +Date: Thu, 08 Dec 2016 04:40:28 GMT Accept-Ranges: bytes Server: LiteSpeed Connection: close Sámi girkobeivviid prográmma lea gárvvis! +Jagi maŋŋá ilmmai girji dárogillii namain Ammul og den blå kusinen. + (Kupiainen 2000: 10, 12; gč. +Sullii 5 000 tonna laju, láirri, sádduid ja eará lossa ávdnasiid luite reáktora ala. +Melbøe, Line, Johnsen, Bjørn-Eirik, Fredreheim, Gunn Elin, Hansen, Ketil Lenert, Situasjonen til samer med funksjonsnedsettelse, Nordens Välfärdscenter (2016a), s. 13, Melbøe, Line, Hansen, Ketil Lenert, Johnsen, Bjørn-Eirik, Fredreheim, Gunn Elin, "Ethical and methodological issues in research with Sami experiencing disability", International Journal of Circumpolar Health, 75:1 (2016b). +− Jurdda lei ahte galggaimet geavahit buvssaid ovdamearkan ja nuppástahttit daid justa nu mo mii oaččuimet daid. +Sámedikki kulturealáhuskonferánsa Sámediggi sávvá buohkaide geain lea beroštupmi sámi kulturealáhusain bures boahtima konferánsii Áltái cuoŋománu 28. - 29. beivviid. +3-jagi prošeavtta "sámi visttiid registreren ja identifiseren" bokte háliidit registreret nu ollo sámi visttiid go vejolaš mat leat automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon olles Norggas, dm. visttit mat leat boarráset go 100 jagi gč. +Govus 3. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddastivračoahkkin maŋiduvvon Erenoamáš ovdagoddečoahkkimis vuossárgga miessemánu 26.b. mearriduvvui maŋidit gielddastivračoahkkima mii livčče galgan leat miessemánu 28.b. + (Balto 1997: 65 - 66.) +- Na mun gulan eará bellodahkii ja in leat rievttes olmmoš árvvoštallat Árja maid lea olahan, dan gal jáhkán baicca jienasteaddjit árvvoštallet ja muitet go fas lea válga, loahpaha son velá. +Die lea maiddái áibbas boastut dan váidagis. +Mii bargat divvun dihtii meattáhusaid, nu ahte dat eai dáhpáhuva šat. +Danne sáhttáge lohkat ahte luohti riegáda ráhkisvuođain ja dan vuolggasadji lea lagašvuohta. +Ovdamearkan geavahan iežan dutkamuša dutkanmateriála. +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014, 8 §. +Valkeapää (1985) namuha goappašiid metodaid heajos beliid sihke lohkama ja čállima oahpaheamis: Syntehtalaš ja analyhtalaš oahpahanvugiid ovdamearkkat: Syntehtalaš metodat - stávenmetoda, mas vuos oahpahallá buot bustávaid, duddjo dain stávva liid maid de geassá čoahkkái sátnin. +Jos informánttat dovdet ahte sii eai sáhte šat luohttit iežaset fulkkiide, geahpeda dat seammás maid sin oadjebasvuođa dovddu. +Sámediggi bihtalii ohcamuša sivas go sajádat gosa bázzi galggai ceggejuvvot, lea guovllus mii lea olggobeale daid guovlluid gos eanaš sámit ásset, ja danne unno bázii ávkkálašvuohta. +Miellahttočoahkkimat sáhttet cealkit oaiviliiddis dain áššiin maid stivra dahje miellahttočoahkkimat ieža váldet ovdan. +organisašuvnnain lei dehálaš ja dovddastuvvon sajádat. +Áiggiid čađa leat leamaš máŋggalágan čilgehusat sihke giela rievdamii ja maiddái dasa manin muhtin guovllu giellavariánta lea aiddo dakkár go dat lea. +Maiddái maid sámi pasieanttat ja bálvalusdárbbašeaddjit deaivvadit go lea oktavuohta dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaiguin. +spatiála gaskavuođaid. +Čállosis ferte ovdamearkka dihte čilget dakkár osiid mat hállandilálašvuođas sáhttet leat nu čielgasat guldaleaddjái ahte sáhttá geavahit olu prosániid (sadjásaš sániid), omd. +3. Geavaheahkki ieža partihkkaliid ja advearbbaid maid leahppi gávdnan. +Mii álgit čakčamánu loahpas. +Látvia dárbbašii arvat guhkit áiggi oažžut iešstivrejumi. +Olbmot leat čoagganan Kárášjoga márkanii, go márkanis leat beassášdoalut. +- Mii vávjjiimet jo beassážiid áigge ahte guolli lea lassánan. +Jus lea dárbu, de sáhttá bivdit cealkámuša doaimmashehttejuvvoma dárbbuide mieđušteaddjái fástadoaktáris, erenomášdoaktáris, almmolaččat dohkkehuvvon dearvvasvuođaásahusas dahje gieldda dearvvasvuođa- ja sosiálaossodagas. +Govvosa vuođu ráhkada birasollisvuohta, mas doaibma dáhpáhuvvá ja mas dat váikkuha. +Mii bivdit álbmoga veahkehit oaččun dihtii dieđuid gos Nissen-bráhkat gávdnojit, daid historjjá ja govaid. +Aiddo dakkár áššiid čilgemis leage gielaid fuolkevuohta guovddážis. +Maid Mattanen (2016) buktá iežas pro gradu -dutkamušas ovdan kristtalašvuođa ja erenomážit lestádialašvuođa váikkuhusa sápmelaččaid doaladupmái seksuála- ja sohkabealleunnitloguid guovdu. +Sápmelaččaid oassálastinvuoigatvuođaid áššiide, mat gusket sin ja váikkuhit sidjiide, galgá lasihit. +Skuvllas sá +Mánnávuođa vásáhus čuovvu guhkás ja dan sáhttá aktualiseret ollesolmmožin. +Seksuála orientašuvdnii dahje sohkabealleidentitehtii vuođđuduvvi vealaheapmi sáhttá lassánit, ja dávjá dat maid lassána, eará vealahanvuođuštusaid bokte. +Skuvllas lea AÁF ja internáhtta. +dego máttaeamiálbmotnissonat (gč. +Sihke Norggas ja Malaysias leat viiddis vuovdeeatnamat. +Olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahat čujuha máŋggaide ON:id olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaide ja áššegirjjiide ja deattuha ahte buot olbmuin, lesbo-, homo-, bi- ja transolbmuin lea vuoigatvuohta návddašit olmmošvuoigatvuođain. +Suopma nappo deattuha seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ja maiddái dáidda olmmošjoavkkuide laktáseaddji vealaheami jávkkadeami sihke iežas našuvnnalaš ja riikkkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođapolitihkas. +6.1.1. +Dan seammá oaivvilda maiddái Ester Ilutsik, Alaskas yup'ik oahpaheaddji. +"primitiivvalaš" eamikultuvrraid árbevirolaš diehtoortnet leat adnojuvvon maiddái vuostegeahčin nubbi nubbái (Sarmela 1984: 144). +Ná jahkečoahkkin dahje erenoamáš jahkečoahkkin sáhttá mearridit ahte dakkár ášši galgá lágiduvvot urdnajienasteapmái. +Beaivi loahpahuvvui Stephan Barratt-Due (fidjol) ja CHUNG Soon-Mi (bratsj) konsearttain mas maid ledje mielde 14 Euro-Asian Philharmonic Orchestra musihkára. +Son maid govvidii olbmuid ja visttiid. +Son deattuha viidáseappot man deaŧalaš dat lea ahte beassat geavahit iežas eatnigiela go deaivvada dearvvašvuođabálvalusain. +Dát bargu dárkkuha ovdamearkka dihte soahpamuššii laktáseaddji bagadallama, rávvema, skuvlejumi ja dieđiheami ja maiddái Suoma soahpamušgeatnegasvuođaid ollašuvvama čuovvuma. +Neahtebeatnagiid - eat hálit Norgga faunai Fertet dieđihit Stáhta luonddubearráigeahččái dahje Fylkkamánnii jus oainnát neahtebeatnagiid. +mielde juohkehaččas lea vuoigatvuohta sihke eallimii, persovnnalaš friddjavuhtii, guoskameahttunvuhtii ja oadjebasvuhtii. +Akšuvdnadutkan čađahuvvo máŋgga dieđaoasis ja lea dábálaš bargodiehtaga suorggis, čállá Karin Rönnerman (2004). +Ruvdnaprinsa jotkkii lohkat stáhtadieđa, historjjá ja ekonomiija Balliol Colleges Oxfordas. +Ruonáeatnama nannánjieŋas leat áican mearkkašahtti suddama, ja mearrajieŋa leat gávnnahan gáidan davvi náhpeguovlluin sihke Ruonáeatnama ja Svalbárdda rittuin. +Komišuvnnas lea seammalágán geatnegasvuohta dieđihit Sámediggái, Finnmárkku fylkkadiggái, Finnmárkkuopmodahkii ja gielddaide maidda čilgendoaibma boahtá guoskat. +Buojkulvisáj vuoset sáme poesijav oarjját ja nuorttat, ja adjáj nuoraj guhkes ájádusájt... Doajvvop Bårjås 2006 buoragit vuosstájváldeduvvá ja adjáj buktá ienep ájádusájt sámevuoda birra åvddåla ja dálla. +Sii leat geahččalan loktet ášši hálddahussii ja áidna vástádus maid leat ožžon lea ahte váttisvuođat čoavdásit go doaibmanjuolggadusat bohtet sadjái. +Dat sáhttet leat dákkárat: - Makkár sihkkarvuohta lea min vuoigatvuođaiguin? +Doai šaddabeahtti Ipmila láhkásažžan ja diehtibeahtti sihke buori ja bahá." 6 Dál nisu oinnii ahte muoras ledje njálgga šaddosat, ja dat lei hávski geahčadit. +Baer lea mánnádikšu ja bargá smávimusaiguin ovdaskuvllas. +A report prepared for the Arctic Council Indigenous Peoples' Secretariat. +Nr. +Alanko, Keijo 2000: Asuttamisen tukemisesta elinkeinon tukemiseen. +Otne lea váttis, iige oba leatge riekta, ohcat oktasašvuođa sámi dáiddáriid bargguin. +Son jámii 1912, 50 jagi boarisin. +Prinseassas lea okta viellja, Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon. +Davvi Girji lea maiddái buvttadeamen álkes lohkangirjjážiid dássi 10-11:žii mat ilbmet 2017:s ja dássi 4-5:žii mat ilbmet 2018:s. +Kártenbargguiguin mii álggiimet oarjeuvssas. +Mii bivdit daid geain lea jurdda lágidit doaluid dán áigodagas dieđihit doaluideaset midjiide nu fargga go vejolaš. +Ain báhcá oaidnit nagodit go oastit doarvái boazodoalliid ja politihkkariid nu ahte besset ollášit iežaset niegu; bilidit Biedjovággeguvllu vel eambbo ja nie rahpat luotta burget olles Finnmárkku duoddara metállaid várás maid mii eat dárbbaš. +Álkes lohkangirjjážat leat iešguđet dásiin ja leat jurddašuvvon lohkanhárjehallamiidda. +Válgastivrra doaibmanáigodat álgá ođđajagimánu 1. beaivvi dan boahttevaš jagi. +Čálamáhtu oahpaheami historjá čájeha mo lohkan- ja čállinoahpahus lea geavahuvvon nannet ja cieggadit servodaga dohkkehuvvon oainnuid ja árvvuid, ja dakkár duogáža ektui lea vejolaš guorahallat čálamáhtu oahpahusa politihkalaš ja ideologalaš beliid (vrd. +seren álgu. +Maŋŋil go Vi Menn riŋgii muitalit ahte Siw Carina lei beassan Vi Menn govvedeapmái, muitalii son iežas váhnemiidda. +Artihkkala 14 sáhttá heivehit maid dalle go dáhpáhusa duođalaš áššit gullet ovtta dahje máŋga substantiiva soahpamušartihkkala heivehanviidodahkii. +Jagi 2012 namma rievdaduvvui Samisk senter for samtidskunst. +Elle lea hui váibmil šuhkoládii ja gávdná fargga man háliida. +13:45 Skábmamánu 29. beaivi 2016 Nu lohká boazodoalli Alf Johansen, maŋŋil go duopmu lea celkon Njeaiddán ja Rávdol siiddaid guohtunriidodikkis. +Ovdamearkkain oaidnit ahte č-bustáva sajis lea ovdal geavahuvvon máŋggalágan bustávvaovttastumit, sihke ki, zi, gi, zhi ja zhj. +2.4. +Skuvlaasttoáiggeortnet lea fálaldat 1. gitta 4. luohká mánáide. +Go mánná lea biebmoruovttus de oažžu son bearráigeahčči gii fuolaha ahte mánás lea buorre dilli, ja ahte máná fuolahusdilli lea buorre. +Olgguldas hámis lea álkis ja stargadis ođđaklassihkalaš stiila, ja rokokko oaidná fas detáljain. +Vaular ráppii diimmu Skiippaguras ja olbmot čuvvo su gitta lohppii. +Duodjekultuvrra dahje -árbevieru eai juogat vealttakeahttá buohkat, muhto oahppama proseassas olbmot ohppet nuppit nuppiin. +adnojedje ovddalgihtii meroštallon gažaldagat, ja dat jerrojedje buot informánttain. +Ávdnasiid eai njuovvit seastte, muhto baicce botkejit gápmasiid čeavžžaid ja čippiid bajábealde (Somby 1999: 28). +Sámediggi attii 2013 geasi ekonomalaš doarjaga dakkár guovddáža čielggadeapmái. +Maŋŋil son fárre Ráisii, ja lohkkit besset diehtit rávesolbmo dakkár eallimis mas ledje ollu rahčamušat ja hástalusat. +Haetta@samiskhs.no - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Guldalehket Ustiba sániid ja jorgalehket su paradiissa guvlui. +Áirrasjuohku válgabiiriin 2013 sámediggeválgga oktavuođas: Eanet dieđuid válgaortnega birra gávnnat dákko. +Dološ áiggi geavahuvvui luohti dološ sámi oskkus, mii lei sápmelaččaid luondduosku ovdal go risttalašvuohta bođii. +Dán dokumentáras deaivat mii ee. +Sosiála media ja erenomážit Facebook badjána seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami ja heađušteami ja vaššiságaid arenan maiddái ovdalis máinnašuvvon vuoigatvuođaministeriija čielggadusas. +Čilgen mo máná oažžuma birra lávejit dahkat gelddolaš muitalusaid, maidda mánát ja beallešattot mánát eai álo diehtán galgego jáhkkit. +Martti Linkola (1981, 1985) lea almmustahttán duojis artihkkaliid, main son gieđahallá sámiid materiálalaš kultuvrra buktagiid álbmotdáiddan. +goaruhii +Dál lea mearriduvvon goas 2010' kulturbálkkašumi geigen lea. +Ledje sullii 70 guossi, ja sidjiide čájehuvvui maid oanehaš filbma Norgga birra nugo turistabáiki. +Vehádatgielatjoavkku sturrodat iežas etnalaš joavkkus ja guovllu álbmogis adnojuvvo maid dehálaš faktorin vehádatgiela ceavzinnávccaid mihttideamis, ja dasa lassin sáhttá dutkat makkár almmolaš fálaldagat gávdnojit vehádatgillii ja leago sierra bargomárkan vehádatgiellagiidda. +Áigemearri buktit gažaldaga lea miessemánnu 16. beaivve tii. 12:00. +Oktasaš ášši sis lea go háliidit lohkat iežaset historjjá ja kultuvrra birra, ja leat mielde ovdánahttiime inuihttaservodaga. +Eanet leat dutkan mielladearvvašvuođahehttehusaide laktáseaddji váttuid, ja dán fáttá leat dutkan 2000-logus ainjuo máŋggas iešguđet dutkanprošeavttas ja nákkosgirjjis. +Oktasaš ráŋggáštus ii lea dohkálaš Boazodoallostivra mearridii geahpidit gorálaš boazologu guovvamánu 26. b. čoahkkimis Romssas. +Dál máksá juohke bearatgoddi/dállodoalli 538,65 kr jahkásaš divada sorjjasmeahttun galle bohcci juohke bearatgottis leat. +Wilhelmsen skiippa MV Tugela oaččui guossin sihke Majestehtaguovtto Gonagasa ja Dronnega ja olju-ja energiijaministara Tord Lien odne. +Sáme kulturgoade, teáhtera, festivála ja musea li ájnas arena tjalmostahtátjit, bisodittjat ja åvddånahtátjit sáme dájdav, kultuvrav ja kultuvrraárbev. +Áiggi mielde son maiddái ráhkadii ođđa juoiganvuogi, mii čielgasit sulastahttá klasihkalaš musihkkamálle. +Váldooassi sátnevádjasiin lea vižžon Just Qvigstad (1922), J.A. Friis (1856), Fokstad ja Otterbech (1920) ja Konrad Nielsen (1926-29, 1979) girjjiin, ja daid duiskkagiela ja dárogiela čilgehusaid lea girjji doaimmaheaddji jorgalan sámegillii. +Áimmakuša koartta ja váldde dan áinnas fárrui go áiggot jienastit válgabeaivvi. +Guovddážis báike- ja siidadoalus muhto vajálduvvon almmolaččat. +Suoma Sámi Nuorat 23.9.2013; Mattanen (2014), s. 19-21; Løvold (2014), s. 64-67. +Dalle oahpaheaddji dahje muhtin oahppi lohká oanehis teavstta, cealkaga háválassii, maid de juohkehaš čállá iežas čállingirjái. +"Ivdni" maid ollesolmmoš ohcá ozás beassá álggahit/ válljet luođi. +Jáhkan mátkki šaddat hui gelddolažžan. +Čájáhus bistá juovlamánu 18. beaivvi rádjái diimmu 17:00 Doppe beassá oaidnit studeanttaid bargobohtosiid. +Dasa lassin doaivu Eni ahte šiehtadus sáhttá mielddisbuktit buoret rekruterema suorgái, ja ahte buorre relašuvdna oahpaheddjiide ja ohppiide Girkonjárggas addá fitnodahkii máhttu mo sii galget gieđahallat boahtteáiggi rekruterendoaimmaide. +Unnimusat seamma somá go rávisolbmuin lea, dadjá mánáidmeannohoavda Beatrice Fløystad. +Plánaveahkki sisdoallu lea nu ahte das leat veahkkečuoggát dahje njuolggadusat oktan dievaslaš mearkkašumiiguin. +Ovdal go vulge márkanii, de ráhkkanahttii mánáid diehtit, mo su áicá olbmuid siste. +Vaikko sámásteami boatkaneapmi orru leamen viehka dábálaš albmoneabmi sámegielagiid gaskkas (gč. +Eatnašat jearahallon olbmuin leat girjjis iežaset namain. +Ođđa namma lea Skiippagurgeaidnu. +Šiehtadusa ulbmil lea sihkkarastit ja ovddidit lullisámi oahpponeavvo- ja terminologiijabarggu, mii fas buoridivččii lullisámi mánáid ja nuoraid oahpahusa kvalitehta. +Divvun-prošekta vuođđu lea ollu rapas gáldokoda, ja boahtá ieš diktit reaidduid leahkit gávdnamis rabas gáldokodan nu guhkás go máŧolaš. +Olmmoš ferte leat veahá gáigá go lágida konseartta olgun dálvit. +Ásodagain maid lea leamaš olggušteapmi suopmanerohusaid dihte (Rasmus 2008: 77-79; Aikio 1999: 112; Orispää 2016). +Puheenvuoroja eri tieteenaloilta s. 140 - 168. +Sitáhta: 1. Ođđa girkosuohkana namma lea Deanu suohkan. +Álgoálbmogiid vuoigatvuođaide gullet dat vuoigatvuođat mat dain olbmuin geat ovtta guovllus ledje álgoálggus ovdal go stáhtat vuođđuduvvojedje, muhto mat eai dohkkehuvvon ovttaárvosažžan. +Positiiva vuordámušat, maid mánát deaividit ollesolbmos, leat nana váikkuheaddjit mánáid lihkostuvvamii oahppamis. +Okta informánttain muittaša, ahte vuos badjenieiddat geavahišgohte golleboahkániid dan maŋŋá, go Bi +Daningo suomagielas sánit sex ja gender jorgaluvvojit guktot sániin sukupuoli (sá. +Mas manná fuobmá mii lea hállanrávnnjis sátni? +Høgmo, Asle 1994: Social and Cultural Change in the Sámi World - Building the Sámi Nation. +Dán duođašta maid Ijäs (2011: 45-46) go su simultánalaččat sámi-suoma guovttegielat informánta jo beannotjahkásažžan earuhišgođii goas geavahit sámegiela ja suomagiela sániid. +Muhtin oahpaheaddji mielas lei lunddolaš váldit ovdan árbevirolaš rituálaid go mánát ieža árvalit daid. +Viiddiduvvon vuoigatvuohta atnit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis Láhka suohkanlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid birra. +Lieggaset dálkkádagat dahket stuora váikkuhusaid boazodollui. +Sii leat earret eará dárkkistan čállon analysa +Danne ferte navdit ahte fylkka ássit soitet leat oamastan vuoigatvuođaid guhkesáiggi geavaheami bokte, muhto nu ahte vuoigatvuođat eai leat juksan formála dohkkeheami, ovdamearkka dihtii láhkavuđut duomuid bokte. +- Mis leat ođđa web-siiddut dál ja mii leat ođasmahttimin min áššemeannudanvuogádaga, mas mii earret eará registreret buot poastta mii boahtá gildii ja mii sáddejuvvo gielddas. +Annika Pasanen (2015á) lea dutkan anárašgiela revitalisašuvnna ja meroštallan anárašgielat giellaservoša giellahubmiid kategoriijaid. +Gonagas Olav čohkkedii nuppi 1818 ruvdnenstullui. +Dan bessetge olbmot dál oaidnit, go dát jahki čájeha man bures mis lea mannan, dadjá Pettersen Ávvirii. +Nu áigut maid eastadit dan ahte oahppit eai darvet vuođđoáššiid nugo lohkama, čállima ja rehkenastima. +Sørsiden bygdelag /Ráftebele gilisearvi doallá rabas čoahkkin ášši birra vai ráftebeale olbmot ja earát ožžot diehtojuohkima áššis. +Mánáidgárddit miehtá riikka čalmmustahttet beaivvi, mii lea šaddan árbevierrun ollugiidda. +h-bustávva jietnaduvvo h:n oarjjabeale suopmaniin dakkár sániin go borahit, Buolbmát ja Várjjat guovllus dat jietnaduvvo t:n, boratit. +Vealaheapmi, mii laktása seksuála- ja/dahje sohkabealleidentitehtii Suomas +Kulturárbbi sirdin ii sáhte lihkostuvvat jus oahpaheddjiin ii leat mokta, duostilvuohta ja máhtolašvuohta fievrridit kulturárbbi oahpahusa bokte. +14 De Hearrá Ipmil celkkii gearbmašii: "Danne go dahket dán, buot šibihiid ja fuođđuid gaskkas. +Dát vuohki árvaluvvo boarrá-seamos lohkanoahpahusa metodan. +Stuorra ovdáneapmi lea dat, go beassat eret iežamet ja nuppiid dubmemis áššiin, mat eai leat min eaige sin duohkin, nugomat dákkár sivahallamis ahte "don leat luoitán iežat dáruiduvvat ja mun gal lean bisuhan sápmelašvuođa" dahje nuppi láhkai, ahte "mun in veaje maidege dasa, ahte mus leat rivven giela ja gávtti". +Sámediggi ferte leat vel čielgasat stáhta ja eisseválddiid ektui, suohkaniid ja fylkkaid ektui. +Sámi servodagas, ja eará álgoálbmotservodagain, leat stuora hástalusat mat gáibidit dynámalaš ja suorgerasttideaddji politihka ja hálddašeami mas álgoálbmotvuoigatvuođat, kultursuodjaleapmi ja luondduhálddašeapmi gehččojit oktan. +IT-olmmoš lea maid (?) installeren GoogleTalk. +Nuoramus nieida jeagada ja nu sus šaddá beanabártni eamit. +Sii deattuhit, ahte oahppama vuolgga lea sámi pedagogihkkii čadnon. +Loahpas mii guorahallat makkár doaibma oahpaheddjiidservviin lea leamaš stáhta molsašuddi skuvla- ja giellapolitihka ektui. +Heinämäki mearridii dán dutkamušas erenomážit vuoigatvuođalaš osiid čállima. +Messerschmidt, Donald A. +Sámediggi doalaha oktavuođa ovttaskas mánáidgárddiiguin, ja eará mánáidgárdeeaiggádiiguin go suohkanin. +Dat ii leat deanuláhkaásaheami ráhkadeami rádjai leamaš láhkamearriduvvon ja lea čuvvon boares vieru vuođul. +Deatte Ctrl-boalu (Cmd jus lea Mac). +Álggahanmuttus lea stivra oanehis áiggis čađahan sihke hálddašandoaibmabijuid ja eará gáibideaddji doaibmabijuid. +Dás gávnnat bagadusa juohke prográmmii: Min ulbmil lea ahte oahppit galget hárjehallat sániid mat leat dábálaččat álgooahpus, ja muhtun prográmmain sáhttá oahppi ráddjet sátnevuorkká dihto oahppogirjái. +Dán akšuvdnadutkamušas ollislaš doaimmas letne moai Gunilla Johanssoniin +TOSP iskosiid sáhttá diŋgot Sámi lohkanguovddážis. +Dát buktá oahpaheddjiide eahpesihkkarvuođa earenomážit skuvllas, go eai leat almmolaš čilgehusat das, mii sámi árbevierru ja sámi sisdoallu lea. +meidnet=go goarrut?). +6.1.2. +Háliida lága bokte mearriduvvot vuoigatvuohta sámegieloahpahussii mánáidgárddis Háliida lága bokte mearriduvvot vuoigatvuohta sámegieloahpahussii mánáidgárddis Sámediggedieđáhus sámi mánáidgárdefálaldaga birra lea válmmas. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid jávohisvuođa gieđahallan dáhpáhuvvá dávjá namalassii sámeservoša siskkáldas konteavsttas, gos jávohuvvan adno ainjuo muhtinlágan norbman. +Son dušše veallái soffás, ii ge áigon gárvodit. +Hálddašanplána galgá gozihit gáhttenárvvuid, sihke dan bokte ahte suodjalit daid sávakeahtes lihkahallamiid vuostá, ja dakkár doaimma láhčima bokte mii ovddida suodjalanárvvuid. +Gonagasbárra beasai oaidnit dárkileappot golbma bassivuođa: Ananda-tempela, Shwe San Taw ja Sulamani tempela. +Nuppi beaivvi soai máhcaiga ruoktot. +Dat lea danin go muđui galbmošii sáttu nu ahte ii dan sáhte goaivut ii ge botkkuhit, go dat lea de dušše stuora galbma sáttoguhpa mas ii oaččo bihtáge eret, muitala son. +Dát dahká earret eará vejolažžan geavahit prosániid: Pronomeniid: Diet orru váttis. +Dutkanmetoda ja -materiála +Dát doalvoj garra vuosstálasstemijda, aksjåvnåjda ja demonstrasjåvnåjda sámijs ja biráspolitihkalasj guovlos. +Dasa lassin vel bohtet iešguđetlágan dálkkádatheiveheamit main sáhttá leat negatiivva beaktu guoskevaš álgoálbmogiidda. +Dat skuvllat, gos dákkár bargovuohki lea iskojuvvon, leat juksan buriid lohkan- ja čállinmáhtu bohtosiid. +Finnmárkku fylkkamánne gidde bievlamáđi nr. 9 Porsáŋggus Bievlamáđi nr. 9 Časkilis Suoidnejávrái lea giddejuvvon čakčamánu 22. beaivvi rájes. +Áššit mat gusket mohtorjohtolahkii mehciin, eai guoskka "geavahan- ja eaiggátvuoigatvuođaide" Finnmárkkuopmodaga eatnamiin, ja leat dan dihtii komišuvnna mándáhta olggobealde. +- Muhtun beaivvi go ledjen gizzunseainnis de bođii mánná mu lusa ja jearai manne mun nu vašuhan sápmelaččaid. +Dan jagi ledje gielddat Áltá, Davvinjárga, Unjárga ja Čáhcesuolu mat galge ođastuvvot. +OY/HY sáhttet maid geavahit bálgáid iežaset neahttabáikkiin. +Mis lea vejolašvuohta váikkuhit rievdadusaid riikkaidgaskasaš álgoálbmotvuoigatvuođain máilmmikonferánssas New York:as čakčamánus 2014. +Ja nu geahččalii iešge geavahit dáid sániid, muhto ii diehtán ahte go heivehii daid vel buorebut sámegillii, de Norgga beale sámi-dáru guovttegielat olmmoš áinnas áddii dan dárogiela rane- ja røve-vearban (mii sámegillii mávssášii rivvet ja rievidit).Dajahus "noen enkle ord om duohtavuođa birra" lea Nils Viktor Holmbergga dovddus "Dearvvuođat Deatnogáttis fra en med dårlig dárogiella" -lávlla-teavstta ovdamearka. +Finnmárkkus leat ráját Romssa fylkii, Davvijiekŋaáhpái, Barentsáhpái, Supmii ja Ruššii. +Saamelaisten ammatillisen koulutuksen järjestämistä selvittelevän työryhmän mietintö 1976. +Virggis lea maddai skuvlaasttoáiggefálaldaga pedagogalaš ja hálddatlaš ovddasvástádus. +Komišuvdna lea ásahuvvon kártet dálá vuoigatvuođaid viidodaga ja sisdoalu. +garrejedje gáibidit eanet váikkuhanválddi, de bohte Sámedikkit. +Jus dát galgá fátmmastit olles sámi servodaga, de fertešii rievdadit muhtin vuođđolága ja mearridaneavttuid, mat gusket sámi skuvlejupmái. +Sámediggepresideanta Egil Olli sávai nuoraide bures boahtin Sámediggái ja lihku sin dehálaš bargguin bargamis áššiiguin sámi nuoraid ovddas. +Danne leat mii ilus go sihke nissonolbmuid ja almmáiolbmuid meahccegeavaheapmi čuvgejuvvo gulaskuddančoahkkimiin meahccegeavaheami kártema oktavuođas. +Giela iešvuođat ja dan sadji eará gielaid ektui govviduvvo sihke fuolkevuođa ja giellatypologiija vuođul. +Unnit oasit leat dakkárat go omd. +Mánáidgárdái lea vuollel 1 km. +Gonagaslaš Allavuohta Prinseassa doaimmahii ieš rahpama, ja duháha smávva ja stuorit guossit ledje boahtán Šloahttapárkii. +Hoëm lasiha vel ovtta aspeavtta, hálu, namalassii ahte ollesolbmot doahttalit máná hálu. +Borgemánu 25. beaivvi 2001 náitalii Ruvdnaprinsa Haakon Mette-Marit Tjessem Høibyain Oslo Duopmogirkus. +Sámediggeválga 2013 - listoevttohusat mat leat boahtán midjiide Sámediggi leat ožžon 49 listoevttohusa sámediggeválgii 2013. +1960 - 70 -logu nuorat eai átnán duodjedáidduid alla árvvus eaige álo hálidan oahpahallatge duddjot (Müller-Wille 1995: 91). +Verddevuohta lei ovddeš áigge nanus ja masá dego vuoiŋŋalaš searvevuohtan sáhtii dan gohčodit. +Ii heive dovddastit, ahte mii leat boazodoalus, go buohkain eai leat bohccot." +Árbevirolaš sámeservošis nissonolbmos leamaš álo dehálaš rolla dállodoalus. +Čále mii boahtá millii go oainnát man nu gova. +Dat lea konstitušonála monarkiija mas lea parlamentáralaš stivrenvuohki, mii vuođđuduvvui 1901:s. +Muhto go nissonolmmoš čiŋada lávččogávttiin, de dainna son čájeha, ahte lea máná vuostá, áhpeheapmi. +Hálddahus lei diibmá evttohan čuovvut Norgga divatnjuolggadusaid ja lei maid daid bidjan vuođđun hálddahusa evttohussii. +10:12 Skábmamánu 03. beaivi 2016 Sátne­jođiheaddji sádde­juvvui Tromsii váibmo­sivain Kárášjoga gieldda sátnejođiheaddji Svein Atle Somby oččohalai váibmui mannan lávvardaga ja sáddejuvvui Tromssa Universitehta buohccivissui. +Viessu ii galgga nuoskkidit luonddu, ii fysihkalaččat iige oinnolaččat, muhto dat galgá vuoigŋat ovttas eatnamiin ja suddat oktan luonddubirrasiin. +Govva: Torbjørn Kjosvold, Suodjalus Gonagas Harald ja Presideanta Duda geahččamin NASAMS rakeahttasystema presenterema Akershus ladnis. +Muhto dan ovdal dearvvahedje sii Šloahta olggobealde Latvia olbmuid ovddasteddjiid Norggas ja skuvlamánáid geat ledje boahtán geahččat seremoniija ja sávvat Presidentii buresboahtima. +Eará vázzinbeaivvit das maŋŋá leat Oscar-vázzin, Gollevárvázzin, Stáŋgganasvázzin ja vázzinbeaivi Rástegáisái, mii lágiduvvo borgemánu loahpas. +Dárkkisteapmi čájeha ahte máŋgasiin ii leat doarvái buorre máhttu rehketdoalus, ja danne lea buorre ahte ealáhus háliida nannet duojáriid ekonomiijagelbbolašvuođa, dadjá ráđđelahttu Marianne Balto. +Dat leat leavvan njálmmálaččat olbmos olbmui ja dán láhkái seilon álbmoga muittus. +Normerejuvvon ja diđolaš giellageavaheamis loatnasánit leat heivehuvvon sámegillii. +Deaddil dasto "Stavekontroll og grammatikk". +Norga sáhttá doarjut ahte dákkár suodjaleapmi galgá leat rievttálaš geatnegahttin: eaktun lea ahte čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon friddja oktasaš kulturárbbi ektui (public domain). +Suomas ássi sápmelaš lámisolbmuid oassálastinvejolašvuođaid ja buresbirgejupmebálvalusaid gieđahalli dutkamuš Experiences of inclusion and welfare services among Finnish Sámi with disabilities (Hokkanen 2017) gullá maid Davviriikkalaš buresbirgejupmeguovddáža ruhtadan prošektii. +Sojahuvvon sátnehámiid čilgemii geavahuvvojit metagiela tearpmat mat govvidit sátnesojaheami guovddáš doahpagiid. +maniin dábálaččat lea seamma čállingiella, de sáhttá čállingiela erohusaid maid atnit giellaerohusaid mearkan. +Bargu lea almmuhuvvon Doffinis, mii lea almmolaš oastimii diehtovuođđu. +Dattetge orru Dáiddáršiehtadus leamen dakkár "seailudanreaidu" mii addá uhccán ovddidanvejolašvuođa sámi dáidagii, čállá Norut árvvoštallanraporttastis. +Stoahkama ja gulahallama kárten vuosttaš ovdánanjagiid. +Lea balansa gaskal ozonráhkadeami ja ozonmollema stratosfearas. +Ulbmil lea hárjehallat mánáid, earenoamažiid bártnažiid, muitalit dovdduid maid luohti buktá (gaskkusta). +Giellagáldu -joatkkaprošeavtta ruhtadit Interreg V Davvi Sápmi -oasseguovlu, Lapin liitto, Romssa fylkkasuohkan sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkit. +Njukčamánu 8. beaivvi lea riikkaidgaskasaš nissoniidbeaivi. +Kulturidentitehtain dárkkuhit dan, mo olmmoš hábme iežas kulturdiđolašvuođa ja ieš-identifisere iežas kultuvrii. +Johkamohkis lea maiddái Sámij Åhpadusguovdásj / Samernas Utbildningscentrum. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Liivigillii mis leat testenprográmmat maiguin sáhttá analyseret ja sojahit sániid. +Prošeaktavahku ja čájálmasa namma lea leamaš "Mii Porsáŋggus" ja čalmmusta mo olbmot ovdal elle ovttas Porsáŋgguvuona birra ja áddehalle. +Guovvamáno 6. biejvve le sámij álmmukbiejvve ja ávvudaláduvvá Vuonan, Ruossjan, Svierigin ja Suoman. +15:06 Borgemánu 25. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Dás guorahallojuvvojit sámegiella čállingiellan ja giellaoahpalaš áššit main lea relevánsa čállingiela oahpahallamii, ja mo giellaoahpa systemáhtalaš máhttu lea ávkin čállingiela oahpahallamis. +Dán lassin sápmelaččaide dorvvastuvvo kultuvrralaš iešstivrejupmi vuođđolága 121 §:a momeantta 4 +Gunhild Merethe ii imaštala dan go nu ollugat hilgot dál sámegielfága. +boares bivdintearpmaid (Sammallahti 1982: 103). +Lars Vaular ii loga goassege jurdda leamašan sus ovttastit dan guovtti joavkku. +Ođđa áiggi politihkka ii leat dattetge dálkkodan buot háviid mat báhce assimilašuvdnapolitihkas. +Ellos Sápmi govvida stuora sámepolitihkalaš dáhpáhusa, ja muitalusa. +heddjiid čállosat. +Gielladiđolašvuohta, Linguistic awareness, mearkkaša ahte mánná fuobmá ja áddegoahtá giela guokte vuođđooasi: hámi ja sisdoalu dahje mearkka ja mearkkašumi. +Ruvdnaprinseassa rahpá ođđa Redesign rámbuvrra Notoddenis (Govva: Marius Gulliksrud, Stella Pictures). +Akademalaš skuvlen lea dálá áigge eambo árvvus adnon, go giehtaduodjeskuvlen (Ilkka 5.5.2002 s. 2). +Reidar smiehttá sáhttágo son - dan sadjái go váidalit fylkkamánni mearrádusa - váidalit Biera láhttema. +FeFo lihttoláigu strategiija hárdá johkaláigoheaddji Lea oalle imašlaš go strategiija evttohus lea juste seammá láhkkái go dat mii dagahii stuibmi árabut dán jagi, iigo FeFo leat vuhtiiváldán cuiggodusai.. +Čállosisttán (Mustonen 2017) lean meroštallan massojuvvon eatnigiela giellatrauman. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid gieđahalli ja dáidda unnitloguide gullevaš olbmuid dáidaga doarjun livččii ovtta informántta oainnu mielde dehálaš, daningo dáidda lea beaktilis vuohki ságastallat ja maid +Detnui lasihuvvo liige vásáhusárvu, seammás go čoahkkebáiki šaddá eanet geasuheaddjin, čálle Stáhta geaidnodoaimmahat. +Go ii oktage eará lean boahtán Fiettar orohagas, de fertii son ieš geahččalit caggat ja vuosttildit Norges geologiske undersøkelse (NGU) dahje Norgga geologalaš iskamiid plánaid. +Maiddái siviila áššiin leat dávjá lávdeduopmárat mielde. +Fylkkadiggečoahkkin lágiduvvo gaskavahku ja duorastaga, juovlamánu 7. ja 8. b. Gávdnet go maid ledjet ohcamin? +16. +- Dat addá buoret vejolašvuođaid čuovvut ođasgova, čiekŋudit áššiide ja buoridit kvalitehta, dadjá son. +Asp, Erkki 1965: Lappalaiset ja lappalaisuus. +Persovdnadieđut eai ráddjojuvvo eaige vurkejuvvo. +Su oahpaheaddjin lei leamaš pedagogaide dovddus Lev Vygotskij. +Easttahisvuođa njuolggadusa lassin oktasašsoahpamuša sátne- ja oaivilfriddjavuohta (art. +Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Kopijyvä Oy, (2013), Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=115729&GUID={DD6BF865-D308-4C5B-B7F7-959D0AD65DD0} Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma 2013 - 2015, Ulkoasiainministeriö, Joensuu: Kopijyvä Oy, (2013). +Danin čearddat leat dahkan dutkannjuolggadusaid, mainna sáhttet stivret dutkamušaid. +Dronnet Maud jámii skábmamánu 20. beaivvi 1938 go lei fitnamin Londonis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Láhttu nr. 9 Leinonláhttu lea merkejuvvon ja rabas Suolojávrris Elášjávrái. +Loahpas goitge sáhtte almmuhit sudno lohpádallama: Lohpádallan almmuhuvvui njukčamánu 19. beaivvi 1968. +Johan Turi riegádii 1854:s Guovdageainnus ja jámii Čohkkirasas 82-jahkásažžan. +Geahččal ođđasit maŋŋelaš Diehtobearráigeahčču ásahuvvui 1980:s ja lea sorjjasmeahttun hálddašanorgána mii lea Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta vuollásaš. +Ođđa eallima álgu lea dás earenoamáš čábbát ja poehtalaččat govvejuvvon ja olles čoakkáldat lea sámi jurddamáilmmi ja árbevieruid ala huksejuvvon. +Suoma bealde mearka adno dehálažžan, go dainna earuhuvvá ng. +Dasa lassin leat dilálašvuođat, main maiddái láhkaásaheamis galggalii giddet fuomášumi namalassii sápmelaš +Ájanas mánáidgárddis leat 16 máná gaskal 1 - 6 jagi. +Son lea duojár ja oassálastán duodjesearvvi doaimmaide álggu rájes ja leamaš maiddái kurssain ja skuvllas oahpaheaddjin 1970 - 80-loguin. +Čujuhusas: http://formin.fi/public/download.aspx?ID=170493&GUID={B14A0CE7-D760-4EC2-A68E-369230C5AF71}. +Dáppe lea sápmelaččat, dážat ja kvenat eallán bálddalaga jahkečuđiid. +Dutkan čájeha ahte sámegielagat leat duhtameahttumat dearvvašvuođabálvalusain. +Bajásšaddan- ja kulturhoavda deattuha Sivas go skuvlajahkeplána sáhttá boastut ipmirdit de deattuha bajásšaddan- ja kulturhoavda ahte skuvla- ja sfo mánáid juovlaluopmu álgá duorastaga 22.12.2011 ja bistá gitta vuossárgii 02.01.2012. +Billington, Rosamund - Strawbridge, Sheelagh - Greensides, Lenor - Fitzsimons, Annette 1991: Culture and Society. +16:01 Njukčamánu 23. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Annuales universitatis turkuensis B 100. +Kinas atnet drága bassin ja buorideaddjin, dat buktá buressivdnádusa, ilu ja lihku. +Dán ii galgga áddet nu, ahte dábálaš skuvlaoahpahus ii galggašii leat. +Árbevirolaš duojis leat gárggiidan duoji evolušuvnna áigge buorrin adnon duddjonvuogit, vuođđoteknihkat. +Sátnejođiheaddji muitala ROBEK-listtu mearkkaša gieldda politihkkáriidda unnit vejolašvuođa gávppašit boahtteáiggis ja loanaid váldit. +Sámediggeráđđi galgá ođasmahttit sámedikki areála- ja birasdieđáhusa. +Dat uniforbma mii lakeiain ja láigogonagasbálvváin lea badjelis, gohčoduvvo livré. +Sámi lohkanguovddáš lea dán jagi ráhkadan juolakalendara mas árvalit iešguđetlágan doaimmaid skábmii. +Vealahangielddu lassin +Jearahallamat mun lean báddán ja transkriberen ja de analyseren Vikøra modealla mielde. +Dasa lassin +ONa álgoálbmotbeaivi borgemánu 9.b. +Maiddái eará sullasaš dilálašvuođat, main sápmelaš lámisolbmot vealahuvvojit, bohtet materiálas ovdan. +Dađe mielde lea geahppasat ovddidit viggamuša, mii lea oktasaš nationála ja báikkálaš dásis. +Olles dutkanprosessii lei várrejuvvon guokte jagi čađahanáigi. +Áidna eallit mat dien guovllus gávdnojit čađat, leat smávva njoammu eallážat mat ellet geđggiid vuolde. +Dagsentertilbud tildeles etter kommunehelsetjenesteloven § 2-1 første ledd, jf § 1-3 annet ledd, og kvalitetsforskriften § 3 annet ledd. +Jos okta láhka lea Vuođđolága vuostá, omd ahte rihkku ovtta dehe eanet ássiid vuođđolágalaš vuoigatvuođaid, de duopmostuollu sáhttá hilgut lága dihto áššis maid bealálaččat leat ovddidan riektái. +Mohtorjohtalus Finnmárkku mehciin Ii ovttage eará fylkkas Norggas leat nu stuora mohtorjohtalus mehciin go Finnmárkkus, sihke geassit ja dálvit. +2005 Hámus Davviriikkalaš sámesoahpamušsan, Áššedovdismiehttámuš, s. 127. +Mii diehtit makkár dilis gielda lea leamaš givssideami ektui, lohká son. + - Lapin Kansa 21.12.1996 s. 11. +Jagi 2005:s searvvai Divttasvuotna Nordlánddas hálddašanguvlui, 2008:s Snoasa suohkan Davvi-Trøndelagas, ja 2009:s Loabát suohkan Romssas. +"Mu namma lea Lill Westerfjell Kalstad. +Filbmastuhkka "YouTube" siiddus Filmmas (filbmagielas trailer) maid sáhttá geahččat "YouTube" nammasaš neahttasiiddus, mii bistá minuhta ja logi sekundda, oaidná vuosttažin joavkku nuoraid geat leat jođus rabas fatnasiin nu gohčoduvvon "ráfálaš sullui". +Muotka deattuha ahte dál son vuordá ahte Romssa fylkkasuohkan čuovvola ovdalis lohpádusaid áŋgiruššat sámi joatkkaskuvla- ja fágafálaldagain. +Jáhkkitgo ahte mii sámit eat máhte fuolahit iežamet áššiid, hukset iežamet ásahusaid, lágidit iežamet oahpuid eatge dieđe maid min mánát galget oahppat? +Sámediggi lea vuosttažettiin politihkalaš ásahus ja ferte danin aktiivvalaččat bargat ja bidjat eavttuid vai gávdnat politihkalaš čovdosiid daid rievdadusaide mat dál deaividit. +Dutkamuša várás lean jearahallan gávcci Suoma beal davvisápmelačča beallestruktuerejuvvon temájearahallamiid vuođul. +Dego ovddit kapihttalis lea máinnašuvvon, ON:id julggaštusa artihkal 22 namuha ainjuo lámisolbmuid sierrajoavkun, geaid vuoigatvuođaide ferte giddet erenomáš fuomášumi dalle go julggaštusa leat ollašuhttime. +Mii ávžžuhit gieldda olbmuid skeŋket juovlaskeankkaid báhtareddjiide vai sii besset vásihit buriid juovllaid dáppe min gielddas. +Dihtorjorgaleami lea vejolaš geavahit ipmárdusa várás ("maid teavsttas lohká?") +Sápmelaččaid, geain lea gullan- dahje hupmanváddu, dáfus erenomáš hástalus lea muhtin láhtaid váilun govvideaddji sámegielsániid ja árbevirolaš ealáhusaide laktáseaddji +Livččii go eallin leamaš earálágan Chet bakera haga? +Mai"áibmui čállin" mas buohkat stuora lihkastagain gieđain hábmejit bustávaid. +Lávdegoddi galgá maŋŋelaš dán jagi mearridit loahpalaš opmodatvearromeari vuođđuduvvon geahčadanraporttaid vuođul ja almmolaš registrerejuvvon dieđuid vuođul ovttaskas opmodaga ektui. +bahákasa horti holvvui miehtá ija dahje giellaoahpalaš ráhkaduslaš +Ovttaveardásašvuođaláhka 1325/2014, 13 §. +Mun sáhtán sidjiide muitalit manne mii leat geavahan golbma jagi vástidit sidjiide, go dat lea danne go mii geavaheimmet golbma jagi oažžut buot formála báhpiriid sadjái, namalassii daid priváhtta regulerenplánaid. +Dása vástidage Heatta ná: - Mun lean dál geahččan dien debáhta ja gávnnahan ahte mun in oba gillege kommenteret digaštallama mas olbmot eai duostta eai namaideaset ge almmuhit. +Sámi oahpaheaddjit sirdet árbevirolaš kultuvrra boahttevaš buolvvaide Balto, Asta Mitkijá (Research report, 2012-07-09) Girjji vuođđun lea skuvlaovddidanbargu, mii čađahuvvui Ruoŧa bealeSámis, 2005−2007. +Jos stivrrajođiheaddji ii leat das, de nuppi jođiheaddjis lea guovttegeardásaš jienastat. +Intrakultuvrralaš oainnu mielde olbmo láhttema ja jurddašeami ii sáhte áddet, jus ii dieđe, mo olmmos hábme iežas etnomáilmmi, intrakultuvrralaš duohtavuođa, ja mo son vásiha iežas oktavuođa iežas birrasii. +Lean ovdalis válddahallan daid bargovugiid ja reaidduid, maid leat hutkan akšuvdnadutkamii ja -oahppamii. +12:28 Ođđajagimánu 18. beaivi 2016 Ođđa klassifiseren eahpidahtti - Dá leat dán jagi biergohattit Lohpida buriid biergohattiid Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +• Sáhttetgo oahpaheaddjit leat "dutkit", nu ahte dustet +Dain čoahkkimiin lea Kanadas, Frankriikkas, Duiskkas, Itálias, Japánas, Nederlánddas, Polenis, Stuora Británnias ja USA:s observatevrastáhtus. +11 De mun vurdnon moaristan: Sii eai goassege beasa mu vuoiŋŋadussii. +De orru šaddamin nu, ahte ii dien fáttás, iige dien olbmos leat nu alla árvu skuvlamáilmmis. +Finnmárkokomišuvnna bargovuohki lea mearriduvvon finnmárkkulága §§ 30.- 35. Komišuvdna galgá juohkit Finnmárkku dárkilat ráddjejuvvon čielggadanguovlun (fealtan). +Neavttár Ketil Høegh lea okto lávddi alde, ja vihtta eará neavttára leat filmmas, geain lea dehálaš sadji lanjas. +Dat dáhpáhuvai Örebroas borgemánu 21.beaivvi 1810. +Dálá stáhtaráđđesála lea ge dasto ráhkaduvvon nu ahte guokte lanja leat biddjojuvvon oktii. +Oalgemáđit vuolábealdi Geatkegorssa mannet Suoidnečuoppanjohkii ja viidásat Bearalveaijohkanjálbmái. +Declaration on the Rights of Disabled Persons, Proclaimed by General Assembly resolution +Dalle šaddá olu arvi oarjjabeale rittuin Lulli‐Ameriikkas ja goikkadat Australias ja Indonesias. +Seminára lea Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) doaibmaplána čuovvoleapmi mii mearriduvvui golggotmánu 29. b. 2008 Roavvenjárggas. +Oasseváldit galget ieža váldit fárrui gápmasiid ja osttuid. +Nuppi máilmm"Alavieskas mus ledje bábirgápmagat" (N2c), dadjá nissonolmmoš, guhte lei eváhku áigge nuppelotjahkásaš. +Ledje duođai buori lávlagat buot melodi grand prix nordic oasseváldiin ja dat buot buoremus lávlla vuittii. +Dán prošeavtta jearahallamiin bivddiimet informánttaid smiehttat vugiid eastadit sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vealaheami boahtteáiggis ja veahkehit olbmuid, geat leat juo gillán vealaheamis. +Ferte leat loggejuvvon googlesii. google maps Video das mo geavahit google-map Google Hangout - nuvttá video/jietna-konferánsa - gitta 10 oasseváldi Registrere iežat Google +: i, ja vállje Hangout. +Sáhttá dulkot nu ahte go mánát leat iešguđetláganat agi, návccaid, searalašvuođa, háhppilvuođa, sturrodaga, luonddu, gieđalašvuođa, jierpmi ja čehppodaga dáfus, de ferte čálgan ja oahppan láhččojuvvot iešguđege máná mielde. +Inga Marie Guttorm Lávddi lusa čoahkkanedje sihke ráves olbmot ja nuorat go Bergen ráppár Lars Vaular lávkii lávdái. +Manná Nyborglias gielddageainnu davábeale geaidnogeahčái jadas fas čuovvu čuovgaláhttu Vuonnabahtii. +Olgoáimmus reagerejit VOC-ávdnasat eará gásaiguin áimmus, ja de šaddá eatnanlagas ozon mii váikkuha šattuide ja olbmuid dearvvašvuhtii. +Sudno ovttastallan váldojuvvui hui bures vuostá, maiddái Ruoŧas, gos atne dán govvan dasa ahte de dál leat buot váivves dovddut maŋŋá 1905 uniuvnna loahpaheami eretsihkastuvvon. +Eamiálbmogii gullevaš lámisolbmuid sajádat ja vuoigatvuođat badjánedje oktan guovddáš temán maiddái ON:id eamiálbmogiid máilmmikonferánssas 2014. +Gielladiđolašvuođa nannen sávvamis váikkuha positiivvalaččat dasa makkár miellaguottuin giellaoahpahus lágiduvvo. +Mihttomearrin lea ahte olles diet bargu galgá čađahuvvot ja gárvvistuvvon viđa jagis sisa. +Dán čállá Lapin Kansa. +Dasto gávdná dasa čilgehusaid ja oaidná ja gullá earáin leat sullasaš vásáhusaid. +Ruđat galget vuosttažettiin geavahuvvot profešunála dáidda- ja kulturgaskkusteapmái mas lea alla kvalitehta. +Son muitalage ahte galgá gávdnot badjel 15 grámma narkotihkka ovdal go balahuvvo ahte lea narkorádju, ja buot mii dan vuolil lea, dulkojuvvo leat geavaheaddji iežas atnui. +Johdanto s. 205 - 225. +Suopma lei maiddái mielde čállime EU:a seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vuoigatvuođaid vuolggasajiid olgoriikkahálddahussii. +Oaneheamos gaskka luohkás, namalassii 30 kilomehter, lei vuolgga Näkkäläs, ja moalla lei Heahtás nu go buot eará luohkáin. +Guovlodásis Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuš ja Eurohpá uniovnna ráđđi direktiiva 2000/43/EY sisttisdollet maid vealatkeahtesvuođagielddu. +Crenshaw 1989, 151. +Lea dehálaš ahte midjiide dieđihuvvo vahku ovdal go kursa lágiduvvo, nu ahte mii sáhttit juohkit joavkkuid dássidit kursabeivviide. +Govvejuvvon Leavdnjavári guovllus mii lea Hálkavári báhčinguovllu siskkabealde. +Vuođđolága 17 §:a momeanttas 3 sápmelaččaide dorvvastuvvo vuoigatvuohta eamiálbmogin doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. +Eŋgelasgiela kurssa easkkaálgiid ja joatkkaohppiid várás leat mii diggon girjerádjui, ja mis lea maid suomagiela kursa dihtor-CD skearrus. +Faurie (2011) muitala iežas konklušuvnnain seamma áššiid, mat leat gieđahallon juo ovdalis máinnašuvvon dutkamušaid oktavuođas. +Jus leat bivdán guliid eará gielddas go maid leat doibmiibidjan, sáhttá dan rievdadit rievttes gildii go raporteret bivddu. +Dat lea mielde sihkkarastimin eanadoalu bisuheami sámi guovlluin. +27), UN Doc. +Intersohkabeallái +Soahpamuša gohcci ministeriijakomitea lea addán máŋga ávžžuhusa Supmii sápmelaččaid dili dáfus. +Reinoksens og kastratens rolle i reinflokken - In vuordán ahte galggai ná somá. +Gållegiella-guddnebálkká juogeduvvá ådåájádallijda Gållegiella-guddnebálkká juogeduvvá ådåájádallijda Dán jahkásasj Gållegiella-guddnebálkáv oadtju Máret ja Inga Márja Steinfjell ja Kirsi ja Jan Skoglund Paltto. +"Lappi guovllus ássi olmmoš"). +Sámi dáiddárat ja earát eai galgga eastaduvvot atnimis sámiid oktasašárbbi ja muittu. +International Polar Year (IPY) lea dutkanprográmma Máilmmi dieđalaš ovttastaga (ICSU) ja Máilmmi meteorologalaš organisašuvnna (WMO) olis. +Válgastivrra doaibmanáigodat lea njeallje jagi. + (Mo olmmoš lea ožžon diehtit) (Masa diehtu adnojuvvo) +Máhtu molsu náhki guđa geardde ja ádjána olles čieža jagi ovdal šaddá beaiveloddin. +Dat beaiveloddi galgá leat divri mii gierdá galbmasa buoremusat. +Dasto lea eahpečielggas movt ráđđehus áigu bargat Volstad duomu ja gáibádusaid ektui go guoská agibeaivvi bisti bivdoeriide. +Moattestávval sániin gaskamuddun sáhttá geavahit stávvaljuogu jietnadagaid čoahkkáigeassimis. +Geavahuvvogo dat seammá olu ja seamma láhkai goappáge riikkas? +Sáhpánbánit leat dego stáinnarbánit, muhto unnibut. +Duoji searvvušfierpmádaga vuođđun lea fuolkevuohta, man mielde ovttasbargoguoibmi válljejuvvo. +Muhtimat dain suopmanerohusain, muhto eai fal visot, vulget das ahte Norggabeal suopman maŋemus jahkečuđiid lea báinnáhallan dárogillii, seammás go Ruoŧabeal suopman lea báinnáhallan suomagillii (ele meängillii), mii 1900-logu gaskamutto rádjái lei váldegiella davvisámi guovllus Ruoŧa bealde. +Dán ášši birra ságastallui maiddái dán dutkamuša bargobájiin. +Ole Mathis Hetta, gii lea ovddastan sámi dearvvašvuođaáššiid juo 6-7 jagi dáin čoahkkimiin, muitala dát lea jahkásaš čoahkkin mii dollo iešguđet riikkas. +Dákkár kulturekologalaš jurdaga lea hábmen Julian Steward juo 1930-logus (gč. +Dáiddár atnuiváldá govaid maid son lea geavahan eará ráidduin fas "ealáskahttojuvvot" ođđa oktavuođain, ovttas ođđa govaiguin. +Johanis ges lea alit VW busse. +Konferánssa loahppaáššegirji máinnaša sierra čuokkisin lámisolbmuid ja dárbbu ovddidit strategiijaid, doaimmaid ja láhkaásaheami ja institutionála struktuvrraid. +Boazobargiid giella lea ovdánan buolvvaid ovttasbargamis ja ságastallamis bohccuid, guođoheami ja luonddubirrasa birra. + (Sara 1977: 72 - 73.) +Áigemearri sáddet árvalusaid lea vuosárgga cuoŋománu 15. b. 2013. +Porsáŋggu gielda hukse 31 láigolanja ohppiide Porsáŋggu gielda bargá olles leavttuin prošeavttain. +Čuolbma lea áigeguovdil danne go luonddugovat ja -veardádusat, mat leat mihtilmasat Áillohažžii, geardduhuvvojit maid dála sámi girjjálašvuođas ja eará dáiddalaš olggosbuktimis. +Dáid njuolggadusaid mielde livčče divadat galgat mearriduvvot earret eará dan mielde man gassa čáhcerevre lea fitnodagas. +Fanas lea guollebivddus geavahuvvon. +Gonagasbárra beasai geahččat ja gullat dien guovllu birra, mii máŋga čuohtejagi lei Romariikka čielga guovddáš. +Formálalaš mearrádusaid dahket ain stáhta eiseválddit ja Stuorradiggi. +Ruonáeatnamis dollui njeallje jagi dassái čoahkkin mas Ole Henrik Magga oasálasttii, ja dát šaddet ge eamiálbmotčoahkkimat oktan dáinna čoahkkimiin. + (Rávna 2000a, 15.) +Mánát ohppet sámegiel namahusaid gorutosiin ja goruda funksuvnnain. +Boazu galggalii leat maid njuvvon ja gorut ruvjejuvvon sámeguovllus. +- Boazodoallu lea maid mielde leamaš areálaplána barggu oktavuođas gos lea beassan cealkámušaid buktit. +Steward, Julian H. 1972: Theory of Cultural Change. +Leatgo oaidnán man fiinna duodječájáhus mis lea Sámi allaskuvllas? +Máŋgii fuobmá man eahpelunddolaš dahje njulgestaga boastut šattašii dás-dál-ságastallamis geavahit čállingillii heivehuvvon cealkaga. +Sámedikkis ii leat dárbu njuolga konsulteret suodjalanguovlostivrraiguin hálddašanplánaid birra. +Duoji bokte oahppat sámekultuvrra sihke árbevirolaš dieđu ja máhtu, mii lea maiddái čálekeahtes ja lunddolaččat gorudii vurkejuvvon diehtu, jávohis diehtu. +Porsáŋgu máŋggagielat ja máŋggakultuvrralaš gielda gos sámevuohta lea lunddolaš oassi Dus lea vejolašvuohta fitnat guossis min luhtte árgabeivviid dii 9.00-15.00. +Buot bargiin lea vihtta vahku luopmu suoidnemánus/borgemánus. +Datte hárve rahppo almmolaš árbejuohku, ovdal go lea dollon nu gohčoduvvon ráhkkaneaddji riektečoahkkin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Organization"Virksomheter"Helseavdelingen Mammografiija nissoniidda Deanu gielddas 13. January 2010 av Lillian Saua Bovdejuvvojit oktiibuot 333 nissonolbmo. +Čujuhusas: http://site.uit.no/aigecala/files/2015/04/SDA-2-2014-arvvostallan-hirvonen.pdf. +Lea dovddus čuoččuhus, ahte sámiin ja eará álgoálbmogiin lea lagas oktavuohta lundui. +Home WebShop Children & Youths Soahti Billávuonas Girji lea Selmer Salamonsena birra ja buot dan ilgatvuođa maid vásihii 1943 geassit, dalle go lei soahti measta oppa máilmmis. +Liberality lea vuostegeahči ovddit invariance- dahje stargatvuođaprinsihppii. +"Juohkehaččas lea vuoigatvuohta buot dán julggaštusas ovdanbukton vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide almmá mangelágan nállái, sohkabeallái, gillii, oskkui, politihkalaš dahje eará oaivilii, našuvnnalaš dahje servodatlaš duogážii, opmodahkii, sohkaduogážii dahje eará áššái vuođđuduvvi olggušteami." +Dađi mielde geavahišgohte maiddái helikopteriid. +Loahpas dadjá Egil Ollu ahte Sámi parlamentáralaš ráđđi lea hui duhtavaš dainna árktalaš guovllu loahppadokumeanttain, mas leat guovllu vuoruheamit máilmmikonferánsii. +Sii dáhttot álbmoga vehkiin gávdnat bráhkaid, daid historjjá ja govaid dain. +Dujiid ja náhkiid lonuhedje earret eará liinniin (e n gels kläde , foderduk), bájain, silbbain jna. +Árjja sámediggeáirras Inger Eline Eriksen lohká leat čielggasin ahte minerálapolitihka, maid sámediggeráđđi almmolaččat ovddida, ii doarjjo dievasčoahkkin. +Heikkinena ja Kupiainena mielde iešguđetlágan kultusárgosiid siste biktasatge rivdet oba áigge, goas daid fukšuvnnat ja mearkkašumit molsašuddet duddjonvuogi, materiálaid ja lávaid mielde báikkálaččat ja sosiálalaččat. +Viehka ođđa lahkonanvuohki maiddái lámisvuođadutkamuša suorggis lea intersektionálavuohta, man lea dán raportta dutkančuolmma dáfus dehálaš váldit vuhtii. +Oassi su dutkamuša informánttain muitala iežaset rašes mánnávuođa muittuid birra, mat ain čuhcet sin eallimii. +Váhnemat ožžot eanet dieđuid. +Árvideames guoská dát maid bajildusgolggiidusaide ja bodnečáhcái guovlluin ovddeš ruskabáikkiid lahka, muhto dát ii leat ovdal duođaštuvvon. +Sámi allaskuvlla rektor lea válljejuvvon eamiálbmotdutkama internašunála áigečállaga doaimmahusgoddái Sámi allaskuvlla duodjemasterat eksámenčájáhus - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Iige son leat ožžon duođaštuvvot Finnmárkku Fylkkamánni bealis addon lohpi vuodjit dien guovllus diibmá ja oaivvilda muhtin lea čurbošan. +Tsiekkadusá li oajvvetsiekkadus jages 1926, láhtjodåhpe 1800-jagijs, ájtte 1700-jagijs, fiekse, ja stuorra kádja maŋemus åsijs 1800-jagijs. +Ibid., s. 8. +Mánnávuođa rájes lea sárgun leamaš sierra máilbmin Hansen Juvikii, nammalassii bákteráigi dahje čiehkádansadji gos lea oadjebasvuohta. +Son baicce lohká ahte visttit mat ledje Gárasavvonis, livčče sáhtit dagahit dearvvašvuođa váttisvuođaid. +Deattuhus lea ollu ságastallat mánáiguin, veahkkin ovdanahttet mánáid giela ja sátneriggodaga. +Livččii hui heittot jus stággooaggunvuoigatvuohta biddjošii finnmárkkuláhkii ja suodjaluvvon álbmotrievttálaččat, muhto luossavuoigatvuohta ain galggašii leahkit sierra lágas almmá dan haga. +Dánsullasaš siskkáldas unnitloguolbmuid vuoigatvuođaid suodjalit nappo eanet go ovtta kategoriija unnitlogu- ja eamiálbmotvuoigatvuođaiguin. +Lámisvuohta fas čujuha vejolašvuođa massimii dahje eastadeapmái oassálastit servoša normála eallimii ovttaveardásaččat ovttas earáiguin fysalaš dahje sosiála eastagiid dihte. +Ásaheames máŋggalágan ealáhusdoaimmaid ja bargosajiid nuoraide lea dehálaš jus dainna galgat lihkostuvvat. +Ohcanáigemearri goappašat kurssaide lea ođđajagimánu 5. beaivve. +Dat lea suorggahahtti ovdáneapmi mii ferte jorgalahttojuvvot, dadjá sámediggeráđi lahttu Marianne Balto. +Várrepresideanta Henrik Olsen lea duhtavaš šiehtadusain, muhto hástala gielddaid ja fylkkagielddaid váldit badjelasaset stuorát ovddasvástádusa. +Giellaoahpahusa sáhttá ovttastahttit sihke musihkain ja dasa lassin maid lihkademiin. +Orohat 6 lea ávžžuhan gaskaboddosaččat giddet Ođđajotláhtu (láhttu 11) Sundejávrris Suolojávrái ja maiddái geassit dispensašuvnnaid mat leat addojuvvon Diergiláhtu (láhttu 10) guvlui. +Mánát ieža leat guovddážis iežaset oahppanproseassas, iige nu ahte oahpaheaddji ráhkada prográmma ovddalgihtii. +Iige leat doarvái dušše lohkama oktavuođas beassat oahppat maid ođđa sánit mákset, muhto ferte beassat ieš hárjehallat geavahit daid skuvlabargguid oktavuođas. +Dat leat čájehan, ahte kultuvrrat leat duddjon hui rationála ortnegiid iežaset duohtavuođaid klassifiseremii ja hábmemii. +Orgel lea galleriijas das bajábealde. + (Sarmela 1984: 43.) +Čajahusas leat maid interaktiivvalaš videojearahallamat, tekstejuvvon golmma gillii, ja dasa lassin vel govvaspeallu Altta-Guovdageainnu riiddu birra. +Dán jagi deháleamos sotnabeaivvi vázzinmátki - searvva ruhtačoaggin TV ákšuvdnii sotnabeaivvi golggotmánu 24. beaivvi Dán jagáš TV-ákšuvdna Báhtareddjiidveahkki lea golggotmánu 24. beaivi. +Dán jagi lávlu Ann Jorid Henriksena skádjilis ja čába jienaines ja dovddus Jonas Fjeld ovttas min musihkkáriiguin ja stuorra čuovgabuvttademiin. +Mánnávuođa vásáhus čuohcá guhkás ja muittus lea erenomáš mearkkašupmi kultuvrii bajásšaddamis. +Vearrámus dilis ovdamearkka olbmo roasmmohuvvan nu ahte gártá lágádusdikšui, sáhttá mearkkašit dan ahte dát olmmoš gártá luohpat iežas eatnigielas ja kultuvrras. +Letne erenoamážit geahččan substantiivvaid maidda aviisateavsttain dávjjimusat lasihuvvo oamastangeažus (omd. +1.2 Preassa áimmahuššá dehálaš doaimmaid, nu go diehtojuohkima, digaštallama ja servodatkritihka. +Teaksta álgá jietnadat-bustávvagaskavuođa čalmmustahttimiin. +Váidda galgá sáddejuvvot gieldda válgastivrii. +Dán áiggi ledje garra áiggit go lei nealgeheahti, ja bálvvosbáiki adnojuvvui dávjá. +Akuhttaveahkis, mii addo ollesolbmuide geat ieža mákset, das boahtá maŋŋel kantuvraáiggi dábálaš hattiid ektui 75% haddelasáhus. +Ee. +RiddoDuottarMuseat ja Guovdageainnu suohkan leat áŋgirit bargan oažžut ruovttoluotta Guovdageidnui Jáhkoš-Lásse/Lars Jacobsen Hætta čáppa ja divrras dujiid. +____________ 2000: Lyseonpuiston abit puhuvat taas penkkariasusta. +Bargobádji Anáris Sajosis 3.5.2017. +Dál aigot sii oahpahit sámegiela oahpahit ii duššofal mánáide, muhto maid nuoraide ja ravisolbmuide sierra gielaoahpahallii-doaimma bokte. + (Borgos 1993: 8.) +Ovtta jearahallamis homodievddut eai namuhuvvon erenomáš stigmatiserejuvvon joavkun, muhto informántta oainnu mielde sii hupmet ášši birra almmolaččat várrugasat. +Dát lea sudno vuosttaš deaivvadeapmi maŋŋágo Sanner válddii badjelasas ovddasvástádusa sámepolitihkas maŋŋá ráđđehusmolsuma ja maŋŋá Keskitalo válljejuvvui Sámedikki ođđa presideantan. +Stenseth, doallá rahpansártni ja Abellávdegotti jođiheaddji, Kristian Seip, čilge čiekŋaleappot lávdegotti ákkástallama. +Duodden Åse vuoset relieffav 7 bargos muoras, gåvåjt ja tjuorggasav ja aj guokta bargo gånnå Státtátjåhkkå le motijvan. +Sektora gait bálvalusfálaldagat leat vuođđuduvvon bajimuš ulbmilii, mas ná celkojuvvo: Gáivuona orruin galgá leat vejolašvuohta oahppat nu bures go sáhtežit iežas hálddašeami, mii buktá olbmui oadjebasvuođa ja válljoeallima. +Stáhtaoaivámuččat geavahit árvomearkkaid ja medáljaid juohkima bálkášupmin riikka olbmuide dahje olgoriikka boargáriidda geat leat earenoamáš ánssolaš lági mielde bargan servodahkii buorrin. +Baker 2011: 316-319.) +Searvvušfierpmádat - fuolkevuohta +Cealkkahábmen ovdána oktanaga johtilis sátneoahppamiin. +Ohcanáigi lea borgemánu 26. beaivvi. +Min mielas lea hui deaŧalaš ahte buot riikka vuorrasiin, maiddái sámi vuorrasiin, galgá leat gelbbolaš vuorasvuohta, cealká várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Ávnnasteapmi, geađggit, veaddit ja šaddut leat muhtun fáddát mainna studeanttat barget oahpus. +Galgá go Unjárgga gielda bissut iehčanas gieldan vai ovttastuvvot muhtun siiddaguoimmegielddain? +Čállingiela oahpahallamis lea ávkkálaš dovdat sáni struktuvrra nugo posišuvdnavuogádagas boahtá ovdan. +Suoma beal duodjegávppis lea dujiin duodjemearka, mas lea oaidnimis duodjára namma. +Galbma ja garra diliid dihte Arktisas eai leat dutkit sáhttán váldit eanaiskosiid. +Lávvardat suoidnemánu 20.b. tii. 12.00-16.00 Ceavccageađggi kulturmuitoguovllu 20-jagi ávvudeapmi Dán jagi lea 20 jagi dassái go Ceavccageađggi kulturmuitoguovlu almmolaččat ráhpojuvvui. +In rural communities in developing countries, locally occurring species are relied on for many - sometimes all - foods, medicines, fuel, building materials, and other products. +Dál lea máhccan fas ruoktot dán mátkkis. +Sámi pedagogaid hástalussan lea fuobmát muitalusaid sáttasániid, ii-oinnolaš beliid ja sámi kosmologiija daid duohkin vai sáhttet oahpahettiinea +Silkki in viša (riessat), máhtášinhan gal, muhto dat lea nu váigat. +Olgomáilmmis lea olu dánáigge sáhka vuoiŋŋalašvuođas nuba lea erenoamážit dán fátta dárbu gieđahallat. +Sohkafierpmádat lea ain dehálaš, masa čujuha maiddái Balto (1997: 75 - 76) sámemánáid bajásgeassima oktavuođas. +Go atná fuola das, ahte buot bieggaguovlluid uvssaid siskkobealde lea čáŋadan, de sihkkarastá ahte muitalusat, vásáhusat ja dáhpáhusat guorahallojuvvojit máŋgga geahčastagas. +Meroštallam čálii UPIAS (Union of Physically Impaired Against Segregation) in 1976 in the document Fundamental Principlpes of Disability (Shakespeare (2004), s. +Bergland, Einar 1998: Kunnskap og kompetanse i Indre Finnmark. +Sámedigge gåhtjoduvvá aj rijkajgasskasasj prosessajda árbbediedoj birra ja le oassen Vuona delegasjåvnås ja gárvedimijs dákkir tjåhkanimijda. +NBR ja Eanandoallodepartemeantta jotket šiehtadallat, ođđa boazodoallošiehtadus galgá sohppon guovvamánu loahpas. +Sátnejođiheaddji muitala sin doallat ovdagotti čoahkkima maŋit vahkus ja seammás čoahkkinastit Fylkamánniin. +Seta ry (Našuvnnalaš olmmošvuoigatvuođaid organisašuvdna) ja Trasek ry (Našuvnnalaš sohkabealleunnitloguid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid ovddideaddji organisašuvdna) vástádusas bukto ovdan ahte lea dárbu viiddit ja oppalaččasut LHBTIQ -politihkkii ja konkrehta ođđa doaimmaide, vai vealaheapmi eastaduvvo. +Dat lea ovtta áiggi loahppa ja ođđa áiggi álgu, Kitti rahpá jurdagiiddis. +Sápmelaš lámisolbmuin lea alla riska vásihit máŋggadáfot +Dát ii mávsse maidige. +Tor Inge Helander lea Stáhta luoddabearráigeahču doaibma- ja divodanossodaga ovttadathoavda. +Gielddas leat čeahpes politihkkárat ja válggaid maŋŋá sii ovddastit ieš guhtet ge dásis riikkasteamet. +Dálkkádatrievdamis leat guokte dáhpáhusa mat váikkuhit nubbi nubbái. +Ná logahallá Hovland (1996: 38) muhtin gullevašvuođa dilemmaid: +Son lea earret eará ožžon Kárášjoga gieldda kulturbálkkašumi 1994:s ja nammaduvvon Sámi allaskuvlla gudneduojárin seammá jagi. +INEOS rusttegis Rafnesas oahpistedje Ruvdnaprinssa ja Ruvdnaprinseassa fabrihkas ovdalgo sii fitne etylenfabrihka bearráigeahččanlanjas. +), Ethnic Groups and Boundaries. +E-poasta: Dát e-poastačujuhus lea suddjejuvvon prográmmaid vuostá mat čogget e-poastačujuhusaid. +Deaddil teavstta jus áiggut rahpat dokumeanttaid. +UN Committee on Economic, Social and Cultural Rights (CESCR), General comment No. + - Mun háliidin ahte min doaimmahus galggai sirdot Heahttái, go Heahttá lea stuorát báiki go Garasavvon, ja dat lea maid eanet guovddážis. +Juohke sátni dábálaččat geavahuvvo osátni-sáni mearkkašumiid erohusat bohtet ovdan sierra vearbbaid oktavuođas: oahppat sániid, sánis doallat, sáni vuollái šaddat, munnje bođii sátni boahtit +Hopp til hovedinnholdet på siden 23. desember 2015 av Frode Gundersen Gielddastivrra ja ovdagotti čoahkkinplána 2016 lea gárvvis. +Gonagas Haakona maŋemus mearramátki Gonagaskiippain lei 1955 geasi, go son finadii Nordmøres ja Romsdalas. +Õõvvâd-vearbbat fas leat sihke deverbálat ja denominálat, ja daid +Stuorámus sivvan válljet eret sámegiela lea go váilot sánit ja go eai oro iežaset mielas hállamin sámegiela doarvái bures. + (Heikkinen - Kupiainen 1994: 257.) +Ná dain šaddet symbolat, maidda laktásit dovdamušat. +Gilvočuoigit bohtet eanáš olles Finnmárkkus, ja tuvračuoigit bohtet fas Unjárggas, Čáhcesullos, Deanus ja eará ránnjá gielddain. +Skutnabb-Kangas, Tove 2000: Linguistic Genocide in Education - or Worldwide Diversity and Human Rights? + (Sofield - Birtles 1996: 412.) +Jus olmmoš vuittii, de son fertii goddit stálu. +Dasto biddjojuvvui Gonagas Olav Gonagaslaš Mausoleumii vuoiŋŋadit, iežas eamida báldii. + (Oahppoplána - dárogiella ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan s. +), Girjin. +Dás boahtá de lunddolaš jearaldat ahte šaddet go sápmelaččat, ovdamearkka dihte geat Suomas fárrejit Norgii, maid čađahit dárogielkurssa ja ceavzit geahččaleami. +Majestehta Gonagasa adjutántabargoveahka gullá Suodjalushoavdda vuollái, muhto doaibmá beaivválaš bargguin sierra ossodahkan Hoavas. +Daid sáhttá viežžat prošeavtta fierpmádatsiidduin nu ahte lea vejolaš geahččalit daid. +Buriid beliid sáhttá ovdamearkan namuhit ahte mánáin lea buoret stoahkan ja bargoráfi go eai leat nu ollus ovtta joavkkus. +Dan áigge gulai Norga Danmárkku vuollái ja buot miššun- ja skuvlabarggut mearriduvvojedje Københámmanis. +Vuosttaš dásis geahčadit konvenšuvdnaárvalusa, ja bealit ovddidit oaiviliiddiset juohke kapihttaliidda ja artihkkaliidda. +Dan sadjái don besset almmá makkárge váttisvuođaid dohko gosa háliidit ja ozakeahttá leat don gávdnan dan maid ohcet. +Iskanrusttegat galget leat jogain olles golggotmánu. +Dat mearkkaša ahte giellaoahpalaš kategoriijaid gieđahallama oktavuođas deattuhuvvojit maiddái mearkkašumi bealit. +- Munnje lea dat deháleamos dáhpáhus, earret go ásahuvai GLR, go mun ledjen ieš dalle redaktevra ja nagodin ráhkadit NRK P4:in šiehtadusa ahte GLR sádde sin ovddas sámegielođđasiid. +Sámediggeráđđi Henrik Olsen giitá bargojoavkku barggu ovddas. +Nissoniid vuoigatvuođaid lassin lámisolbmuid guoski oktasašsoahpamušas mearriduvvo sierra maiddái máná vuoigatvuođain. +vealahuvvole sullasaš dilálašvuođas. +Loahpas dieđihuvvo Gonagassii geat Ráđđehussii leat válljejuvvon. +Virgádeapmi dahkko stáhta virggiid mearriduvvon lágaid, njuolggadusaid, táriffa- ja sierrašiehtadusaid vuođul. +Go buohtastahttá dábálaš duopmostuoluiguin, de ii leat Finnmárkokomišuvdna dan duohken ahte muhtun áššebealli ferte čuoččaldahttit ášši dainna ulbmiliin ahte vuoigatvuođadilit čielggaduvvošedje dihto guovllus. +Maŋimuš digaštallan bargoaddidivvaga hárrái čájeha man dárbu lea leat lahka fámu guovddážii gos mearrádusat dahkkojuvvot. +Dát diehtu ii juohkás dássidit olbmuid gaskka, ja dekoloniserema dáfus leat ollugat, geat dárbbašit váldit ruoktot iežaset kulturdieđu. +Skábmanieida, Falli, Sáhpán Bánni, Gávvilis rieban, Noaide-Liissá mánáidgirjjiid beasat gullat goalmmát mánáid máinnasmáilmmi jietnagirjjis. +Gáhkkorčoru mánáidgárddi váldosisdoalu vuođđu lea sámi kultuvra, nu mot buot sámi mánáidgárddit leat geatnegahtton mánáidgárdelága ja rámmaplána bokte. +Samiske tall forteller 9 - Kommentert samisk statistikk 2016 Sámi allaskuvla - Sámi University College - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +In áiggo vuojulduvvat čilget doahpagiid etnisitehta ja identitehta vuđolaččat, muhto baicce lahkonan daid duoji ja gárvodeami bokte (gč. +24.04.2010 Menuhin-gálla i Operaviesus Gonagas Majestehta lei odne eahket gállakonsearttas Operaviesus. +Muorat galget vissui guddojuvvot, ja gunat ges ommanis gurrejuvvot. +1837:s osttii gonagas Carl Johan Bygdø Gonagasgárdina stáhtas. +"Stuorisin mun dagan du givssi nu dávjá go leat máná vuostái; bákčasiiguin don gárttat Dus lea hállu boadnjásat, "Danne go guldalit áhkát mas mun gilden du borramis, garruduvvon du dihtii. +Suomas vuosttas plánat bohte atnui čakčat 2002, muhto dat eai guoskka vel duoji. +Dan lohkui ferte vel lasihit 0-18-jahkásaš ja badjel 79-jahkásaš sápmelaččaid logu. +Muhtinlágan siskkáldas joavkku vealaheapmin dán dutkamušas dulkojuvvo maid lámisolbmuidorganisašuvnnaid struktuvrralaš vealaheapmi. +Dát iskosat, mat eai guoskka dušše čállingiellamáhtu iskamii, leat oassi máhttoloktemis mii lea vuođđo- ja joatkkaskuvlla reforbma mii álggahuvvui 2006:s. Dát reforbma fas duddjo viidáset mihttomeari ala mii lea dahkat buohkaide vejolažžan oahpu ja máhtu háhkat miehtá eallinagi, nu ahte sáhttá birget servodagas ja bargoeallimis mii oppa áigge nuppástuvvá. +Skuvlaluohkáin leat maid olgobeaivvit dáppe. +Dákkár láidesteapmi lasiha máná intelligeanssa, Klein čállá. +Suohkana li aj mánájgárdij bærrájgæhttje, priváhta mánájgárdij gáktuj aj. +Nubbi čajahus deattuha dávviriid ja ovddešaiggiid, ja nubbi fas kultuvrralaš rievdadeami ja politihkalaš proseassaid. +Suohkaniid dábit geavaheddjiid ektui geaid dáfus leat dohkkehuvvon mearrádus geavahit bákku ja fámu leat dábálaccat lága gáibádusaid siskkobealde. +oahpahit sin iežaset vuoiŋŋalaš dábiid ja seremoniijaid. +- Leat ollugat geat guđđet biilla valáštallanšilljui, go mii sihke skohter- ja čuoiganláhtuid divodat, ja danne dárbbašat stuorát bisánansaji, lohká IL STIL jođiheaddji, Terje Persen Ávvirii. +Guovttegielatvuođa dutkamis molssaevttolaš oaidnu lea ahte olmmoš gii hállá eambbo go ovtta giela, ii leat seamma go guokte buohtalas ovttagielaga oktan olmmožin. +Muhto prográmma fuobmá dakkaviđe jos leat čállán ahkku dahje čuorvi, daningo dát sánit eai čuovo davvisámegiela riektačállinnjuolggadusaid. +Go stivra lea meannudan áššiid ja geargan de mii almmuhit beavdegirjjiid nu jođánit go vejolaš. +Golbma minuhta dahje vihtta minuhta! +jurdagiidda, muosáhusaide ja hutkkálašvuhtii. +Go Áillohačča musihka ráhkadeapmi ná lea vurkejuvvon maŋit áigái, de lea maid vejolašvuohta dan dutkat ja fuomášit eará čehppodagaid sus. +Center for Arctic Research. +Áiccangárdi lea fálaldat boarrásiidda masa sii duođaige liikojit. +Son lea dutkan viidát eamiálbmotvuoigatvuođaid juo moanaid jagiid. +Ibid., s. 11. +Sáhtat buktit oapmegálvvuid Unjárgga gilivistái bearjadaga miessemánu 29.bv gaskal tii. 18.00 - 20.00 Del på Facebook Cavgil ustibii Čálit Unjárgga gielda / Nesseby kommune Telefon sentralbord: 40 44 05 00 Konktakt kommunen: postmottak@nesseby. +Stivra árvvoštallá galget go sii nannet FSG fálaldaga Finnmárkkus, sirdit fálaldaga SÁNAG:ii dahje sirdit Finnmárkkuklinihka jándorfálaldag ja gárrenmirkopolitihka Áltái. +Leamaš olu bargu čohkket teavsttaid maid sáhttit geavahit. +Okta dakkár lihkohisvuohta dáhpáhuvai ođđajagimánus 1968:is go Amerika B 52-girdi gahčai jieŋa ala Bylotnuoris Ruonáeatnamis. +Muhto leat maiddái servodagat, maid oktavuođas čujuhuvvo kultuvrralaš árbevieru (cultural trad i ton) proseassaide. +Beasat oaidnit Untakrevya virkos revyabihtáid ja gullat muhtun sin lávlagiin Untak-kabaretas "Tilstede", mii lihkostuvai bures mannan giđa. +Lund guossástallan álggahuvvui báikki vuođđogeađgefitnodagas NorDan. +Giđđalohkanbajis 2017 joatká Sámi kultur- ja servodatdiehtu 2, mii lea joatkkaoahppu dan vuosttaš ohppui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Sámi Giellaguovddáš doallá sámegiel gurssa Hattenga skuvllas disdagaid bie. 18.00-20.30. +Láhtis lea eaikaparkeahtta, ja seinniin fas beahcepanelat. +Seamma áigge álbmotskuvlaortnet álggii guoskat buot sámemánáid. +Vuosttas davvisámegiela čállit leigga Jakob Fellman ja Anders Andelin. +Jus boazodoallu massá eatnamiid, de galget dieđusge buhtadusaid oažžut dan ovddas, ja mii áigut dieđusge várjalit boazodoalu go dat lea dehálaš ja stuorámus ealáhus olles gielddas. +Muohta-ádjáin, mii galgá buktit muohttaga rivttes áigái. +Sjåstad cealká ahte son lea ožžon ollu signálaid movt rievdadusat bohtet čuohcat ekonomalaččat Finnmárkku fitnodagaide. +Legat, Alice (doaimm.) +Dronnet Maud riegádii Londonis skábmamánu 26. beaivvi 1869. +Kulturministar Thorhild Widvey ja stáhtačálli Knut Olav Åmås boahtiba Davvi álbmogiid guovddáža ja Riddu Riđđu festivála guossái guovvamánu 2. beaivve. +Sámi giellaguovddáš lea guovddážis ealáskahttit ja ovddidit sámegiela ja kultuvrra min suohkanis. +Okta dán dutkamuša informánttain lokte sápmelaččaid jávohisvuođa kultuvrra. +Elektrovnnalaš bálvalusaid lassin galggalii doalahit molssaevttolaš vugiid áššiid gálgamii ja ovdamearkka dihte vejolašvuođa persovnnalaš oktavuhtii virgeoapmahašbálvalusain. +Eduskunnan oikeusasiamies (2017), s. 68. +Maiddái Eurohpá uniovnna +15:34 Borgemánu 15. beaivi 2016 - Luossaguovddáža ásaheami ferte hoahpuhit Mánnodaga boahtte vahkku almmuha musihkar Bernt Mikkel Haglund iežas nuppi skearru, man lea gohčodan "De logai". +Hálddahusa bealis livččii álki válljet, go dat buoremus livččii geahpedit doaimmaid dikšo- ja fuollasuorggis dahje skuvllain. +Duorastaga suoidnemánu 25. b. álggahuvvo visot teáhterbargobájiin Loabagáiddi gilihuotnahis mánáide gaskal 6 ja 13 jagi. +diehtit ja sáhttit maiddái muitalit mii earuha biilla tráktoris, omd. +Trygg Trafikk váruha lihkohisvuođaid lassánit giđđat ja geasset. 10:56 Miessemánu 02. beaivi 2016 Njukčamánnu lei lihkohisvuohta­mánnu Golmmas dušše johtolatlihkohisvuođain Davvi-Norgga geainnuin njukčamánus. +Dasa gullet teknihkkii ja máhttui laktáseaddji systemat, maidda olmmoš ja su bargu čatnasit, dego maiddái dat máilbmi dahje biras, mas dát doaibma dáhpáhuvvá. +Jagose (1996), s. 80. +Muhto 1906 rájes ságastallagohte dien ruvdnenparagráfa birra. +-- Mu oassin bođii gápmagiid vuovdin Kárášjohkii. +Dalle čoahkkanii jođihanjoavku (rektorat ja dutki guovttos) vuosttaš gearddi čielggadit skuvllaid dárbbu ja áigumuša. +Deanu gielda lágida válggaid maiddái sotnabeaivve čakčamánu 8. beaivve buot guđa válgabires. +Lámisolbmot Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas +Son válddii badjelasas norgga soahteveagaid jođiheami ja ovttasbarggu alliánsariikkaiguin. +Raporta deattasta earret eará ahte: Sámediggeráđi lahttu Marianne Balto mielas lea buorre go Sis-Finnmárku ii leat mielde dan riikaviidosaš rávnnjáldagas. +Son čállá ahte ovdamearkka dihte sohkabeallái vuođđuduvvi vealahanparadigma vuođđuduvvá dábálaččat vilges nissona vásáhusaide. +HE 248/2014 vp., s. 55. +Dutkamuš mas dákkár bealit leat váldojuvvon vuhtii čájeha ahte ohppiid matematihkkamáhtu erohusaid duohken sáhttet leat váhnemiid vuordámušat ja vuoruheamit jo ovdal go mánát álget skuv-lii: vuoruhuvvogo lohkanmáhttu lohko- ja rehkenastinmáhtu ovddabeallái vai leago dássálas vuoruheapmi. +MR-ráđđi rávve maiddái ahte Álttá-julggaštus biddjojuvvo vuođđun váldočoahkkima birrabeavdekonferánsii 2014 čavčča. +Son árvalii maid čoahkkima Sámedikki iežas nuoraidorganisašuvnnain SáNuL:in. +Sisaváldinlávdegottis galget čohkkát golbma áirasa persovnnalaš várreláhtuiguin, okta fágaáirras, okta studeantaáirras ja okta hálddahusa áirras. +Dát fálaldagat bohet Rogaland Kursa ja Gealboguovddážis/ Rogaland Kurs og Kompetansesenter (RKK) ja lágiduvvojit Studiesenteret.no bokte. +Dán lohká son leat máilmmi dehálaš ovttasbargun, ja mánát sihke mánáid- ja nuoraidskuvllas besset galledit mearrasámi guovllu, gos lea sihke ealli kultuvra ja giella. +Doaibmaplána galgá ođđasit árvvoštallot maiddái boahtte jagi. +Dan erenomášvuohta lea, ahte dat jávká, jus ii leat sirdásan sohkabuovvas nubbái. +Sii álge ge de geahččat gos ja mii dat beaškkehii ja fuobmáje ahte basadanlanja láse lei ráigánan ja luođđa lei seaidnái mannan. +Komitea lea deattuhan eamiálbmogiid lagaš oktavuođa eatnamii ja cealkán ahte sis lea oassálastinvuoigatvuohta luondduriggodagaid geavahanplánaide. +Dát čilge dan, manin dát joavkkut eai máinnašuvvo aitosaččat dáin soahpamušain. +Skuvlaáigge giella ovdáneapmi dáhpáhuv-vá oktanaga skuvlafágalaš ovdánemiin. +3. 3. Bálkkašupmi sáhttá geigejuvvot servviide dehe olbmuide geat leat boarráseappot go 16 jagi ja mat/geat barget viiddiduvvon kulturdoahpaga siskkobealde Gáivuonas. +sáhtte doalvut borramuša čoaskut. +Sus vurdojuvvo válmmasvuohta birgehallat ođđa hástalusaiguin. +E-poastalistu lea rabas buot berošteddjiide, ja lea erenoamáš relevánta Romssa universitehta studeanttaide ja bargiide. +Maŋŋebárgga eahkedis lea nuvttá konsearta gos Unjárgga nieida Agnete Johnsen, geas lea mielde dáru-sámi ráppen joavku Duolva Duottar. +1950 - 60-logu rádjai lei dábálaš, ahte nuorat manne biigot dahje reŋgot eanaš badjebearrašiidda. +Lohpi bargat eanandoaluin Norgga eiseválddit maiddái garrasit muddejedje. +Lámisolbmo vejolaš vuogáiduhttindárbbut eai oaččo váikkuhit bargoaddi mearrádussii das, váldágo son olbmo bargui. +Hálddahuslaš ja fágapolitihkalaš hárjáneapmi: Leamaš mielde eksámenbargguin vuođđo-, gaska- ja váldofágadásis Bådåddjo allaskåvllås ja Romssa universitehtas. +Battiste (2000, xvi: xxx) lea ráhkadan praktihkalaš rávavuogádaga dekoloniserenbargui. +Fjellheim (2005) musihkkaoahppogirjjis sáhtát juoigama vuođul oahppat musihkkagiela ja mo pulsa lea vuođđun tákta- ja šuokŋa-doahpagiid áddemii. +Home WebShop Special Books Oahpásmuva njálain Dihtet go ahte gávdno rieban mii dušše eallá duoddaris? +Vaikke skuvlagiellaoahpat leatge deattuhan giela formála beliid nugo omd. +Mii guoská válgaortnegii, de lea fylkkamánnis ovddasvástádus bagadit ja bearráigeahččat gielddastivraválggaid. +Ovdagoddi lea mearridan juolludit kr. 25.000,- lágideaddjái. +Duortnus-leagi ráđi lea juolludan ruđaid Olmmáivákki skuvlamánáide Duortnus-leagi ráđi lea dorjon Olmmáivákki skuvlamánáid mátkki Duortnus-leahkái. +Prošeavtta olis leat ráhkaduvvon juridihkalaš tearpmat davvisámegillii. +Dál leat eanaš doaimmat mat ovdamearkka dihte valáštallanservviin leat, eaktodáhtolaš bargiid duohken. +Čuovvovaš láhtut leat rabas johtulahkii: RABAS - Láhttu nr. 3 - Čuovvu gieldda geainnu Kristine Johnsena dálu buohta, Fuoiknjárggas Galbajohkii, ja RG 98:is gielddageainnu mielde bajás Galbajok gátte. +Para 8.7. +Baer jáhkká, ahte mánát ohppet iešráđálažžan ja birgejit go sidjiide addá ovddasvástádusa, luohttámuša ja hárjáneami. +Mii várra eat máhteba jurddašitge eará vuogi oahppat čállingiela go skuvlavázzima čađa. +Reviderejuvvon/dárkkistuvvon bušeahta olis leat ruđat ain ohcanláhkái. +Iskkadeapmi čájeha ahte goalmmát oassi váhnemiin dadjet ahte mánát eai oaččo dan sámegieloahpahusa maid sis lea vuoigatvuohta oažžut. +Ella Nellimas máhcai boazodollui rávisolmmožin ja muitaladdá mo dat lei ávkin sutnje duojárin. +Okta sivvva dasa lei dat, go lestadianismma vuođđudeaddji, ruoŧŧilaš-sámi báhppa Lars Levi Læstadius, dulkogođii biibbala sániid njuolga sámiid ipmárdussii luonddus ja eallimis. +Ollugat lohket ge maid The Norwegian American Weekly aviissa, mii lea almmuhuvvon 1889 rájes. +Ruvdnaprinseassa bođii fas Norgii ovttas mánáidisguin ja Gonagas Haakoniin, suoidnemánu 7. beaivvi 1945. +Áigut maid ráhkadit neahttabáikki min siidduide gos bidjat bargobihtáid muitalusaide. 2006-02-20 Girjjis muittašit Várjjat olbmot lagaš historjjá. +Guorahallamis leat mielde 23 sámi doaresbealegieldda čieža guovllus Finnmárkkus, Romssa fylkkas, Nordlánddas ja ovtta guovllus Nordlándda ja Davvi-Trøndelága rájá alde. +Unnitloguid siskkáldas unnitloguid dávjá +Vuosttaš referáhtaášši lei GOP-doarjaga bajilgova, ašši 9/16, mii váldojuvvui diehtun. +Arne Håkon Thomassen buktá gatjálvisáv jus sáme kulturmujtojs le árvvo suodjalit. +Ohcejoga gielda. +Árbevirolaš praksisiid vuoiŋŋalaš osiid, jávohis rituálaid ja seremoniijaid lea buot váddáseamos sirdit viidáseabbo skuvlavuogádagas. +Dasa lassin livččii dehálaš maid lasihit oppalohkái iešguđet virgeoapmahačča diđolašvuođa dán oassálastingeatnegasvuođa dáfus. +Pompeianska hervenvuogis lei Linstow mielas riggodat maid sáhtii geavahit almmá beare ollu áittardanrusttegiiguin. +Áilu ávvudii dán jagi ahte son lei beassan Sámi reŋgot vihttalot jagi, go gávcci-jahkásažžan lei sus jo vuosttas almmolaš dahku sápmelaččaid oainnusindahkamis, datge Helsegis boazovahkus maid suoma eiseváldit lágidedje 1951. +Oaidno- ja gullugulahallanolbmo kánturbeaivvit 2012 Dás oainnat goas oaidno- ja gullugulahallanolbmuin sáhttá deaivvadit 2012 giđa. +Dieiguin árbevirolaš sániiguin álggahii Majestehat Gonagas odne Truvdnosártni ja Norgga 160. Stuoradikki allaáiggalaš rahpama. +Mii bearráigeahcaimet njeallje bálvalusdási gárihuhttiid divššus: go pasieanta cujuhuvvo ásahussii ja árvvoštallojuvvo, cielggadeami, divššu ja divššu loahpaheami. +Gávnnuji guokta sáme giela, nissungiella ("Elle") ja ålmåjgiella ("Biera"). +Mii vuorjašuvvat go fálaldat maid SÁNAG lea huksen, ii doalahuvvo ja ovddiduvvo, dadjá Ellinor Marita Jåma. +Guorahallanguvlui gulai: Olles Finnmárku, Davvi-Romsa, vihtta gieldda márkosámeguovllus, guokte gieldda julevsámeguovllus ja čieža gieldda máttasámeguovllus. +Lei fylkkaráđi oahpahussuorggi Lisbeth Isaksen gii dan dagai. +Riebangolli herven lea leamaš dovddus sápmelaččaid gaskkas áiggiid čađa. 1700-logu rájes lea muitaluvvon govt riebangolli lea herven sámi gávttiid, gáktečeabehiid, dorkabuddestagat ja aviid. +Dronnetruvnna leaba ráhkadan Erik Lundberg ja Marc Giron Stockholmas Dronnet Desirée plánejuvvon ruvdnemii 1830:s. +Filbma dramaturgiija ja guhkes filmma sinopsisaid ovdánahttin. +Rievtti mielde sáhttá maiddái čállinmáhtu jurddašit guovtteoasagin. +Dekoloniserenproseassaid jođiheaddji ferte ráhkkanit dasa, ahte muhtimin lea lossat oaidnit ja hálddašit olbmuid bákčasiid. +Balto guláj giehtojt álggoálmmugijs gejn lij buorre aktisasjbarggo oajválattjaj dásen ja iehtjádijs vas siján ij lim åvvånis aktisasjbarggo. +Dálmmát lei boares ja dehálaš nuortasámi luossabivdosadji, ja Dálmmáhis ledje arkeologalaš gávdnoštumit ruovdeanu birra, ja mat duođaštit ahte sámit leat atnán ja ávkkástallan ruovddi sullii seamma guhká go Lulli-Norgga eanandoalloálbmot lea dahkan. +Rivas Velarde (2014), s. 41. +Stefan Ek oasálasttii Filmpool Jämtland beales ja Sagka Stånberg Saemest Dle. +7.3.1. +Dasa lassin Suopma lea almmuhan ahte dat dohkkeha oassái ávžžuhusa, mii guoská intersohkabeallái gullevaš mánáid ovddu vuhtiiváldima. +Mii dárbbašat evttohusaid/árvalusaid guhte nisu ánssáša rámiduvvot ja gudnejahttojuvvot dán jagi. +Ráđđehus bovdejuvvo juohke jagi juovlaboradeapmái dán sálii, ja go ráđđehus luohpá, de lágiduvvojit luohpanmállásat dáppe. +Gurut bellodat ii hálit guolleeari mii bistá agibeaivái, muhto ahte earis lea 25 jahkkái áigegáržžádus. +Sáhttá maid iskat mat sániid heivešedje subjeaktan ja adverbiálan. +Dan sivas go OKU:s ii leat čoahkkin ovdal miessemánu 27. beaivve, de viiddiduvvo ohcanáigemearri cuoŋománu 25. beaivvi rádjái. +Erenomážit sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddidandárbu badjána materiálas máŋgii. +Giittán buot dáid ruhtadeddjiid doarjaga ja luohttámuša ovddas. + (Anttila 1993: 36 - 38.) +Mánáid giella ja kultuvraeai deattuhuvvo doarvái go fuolahusmálle válljejuvvo ja dat addá váikkuhusaid máná eallimii. +Ruvdna lea rabas ja das leat gávcci sárggi mat leat čiŋahuvvon edelgeđggiiguin ja bearraliiguin. +Kulturealáhusoassálastiid eallingeaidnun lea vuovdit iežaset buktagiid márkaniidda ja sii háliidit doaimmahit - dahje doaimmahit dál gánnáhahtti ealáhusa. + (Dormer 1990: 166 - 167.) +Čállinvuohki nammii Skipagurraveien fertii danin rievdaduvvot vai heive báikenammii. +Árvvuid sáhttá atnit diehtun das, mo áššit leamaš dahje mo dat leat dahkkon ovdal. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vuoras olbmuid ja doaibmavádjigiid suohkanlaš ráđi čoahkkinbeavdegirji 13.05.15 Dál lea Vuoras olbmuid ja doaibmavádjigiid suohkanlaš ráđi miessemánu 13. beaivvi čoahkkinbeavdegirji biddjojuvvon ovdan. +Hállan geavvá dás ja dál -konteavsttas hálli ja guldaleaddji gaskkas. +Sámegielas leat golbma konsonántaceahki: vuosttaš, nubbi ja goalmmát ceahkit. +• Go máttauksii joavdá, de galgá geahčastit guhkkeliidda. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid várás eai leat sierra olmmošvuoigatvuođainstrumeanttat. +Duođaš dan go válljet "OK" ja mana neahttasiidui gos vieččat BankID-áppa. +Dasto 700 sáni rádjái mánná dábálaččat oahppá maiddái giellaoahpalaš doaibmasániid nugo preposišuvnnaid, konjunkšuvnnaid ja veahkkevearbbaid. +Hárve hálli báhcá hállanbottus smiehttat makkár sániid áigu geavahit ja mo son dan dajašii. +Son lea maiddái bagadalli golmma dr. +Ášši lea maid lohkamis Porsáŋggu gieldda ruovttosiiddus. +Stáhtaleavga lea seammalágan go Našunálleavga, muhto das leat luddestagat. +Dál lea vuos dát nu ođas munnje, ja mun ferten oaidnit mot ođđa virgi doaibmá. +Eretcealkin gálga leat čálalaččat ja eretcealkin áigi lea 1. manu ja doaibagoahtá Gálga go SSO iskkat ásodaga ovdal go fárren olggos? +Maiddái dáin galggalii luohpat ainjuo dassážii, go mánná bastá ieš meroštallat iežas sohkabeali ja ovdanbuktit iežas dáhtu sohkabeali divvunčuohpadusa dáfus. +Vuonnamárkanat leat Isak Saba guovddáža ja Várjjat Sámi Musea oktasaš doalut. +Kárášjoga ja Porsáŋggu fitnodagat neahtas Maŋŋebárgga eahkeda rahppui ealáhususkkádat Kárášjoga ja Porsáŋggu gielddaide. +SP-soahpamuša gohcci, olmmošvuoigatvuođakomitea (OVK, suom. +Dát akšuvdnadutkan- ja oahppanmálle lea sisttisdoallan dutkiid ja praksissuorggi ovttasráđiid hábmen vuogádaga, oahppofálaldaga, dokumenterenvugiid, eksámeniid čađaheami ja ovttaskas-, joavko- ja ásahusbagademiid, deaivvademiid ja gaskkustemiid. +Maiddái atne dan hui árvvus ja háliidedje ahte galggan máhcat ruoktot bargui. +Cassandra - lea ábinisu gean ipmilat leat dubmen duhahiid jagiid oaidnit dan mii boahtá dáhpahuvvat, muhto masá ii oktage boađe jáhkkit. +Soabahan dihtii suttu son vuolggahii Bártnis suttolaš olbmo hámis ja dubmii suttu mii lea oaččis, 4 vai lága gáibádus ollašuvašii min siste, guđet eat vádjol oačči mielde, muhto Vuoiŋŋa mielde. +Seamma dilli guoská maiddái nálli-doahpaga, ja dát guokte doahpaga mannet máŋgii maid latnjalassii. +- Na gal dat lei stuoris dat latnja dahje suite, dego dábálaš viessu. +Davviriikkalaš sámegiela fága- ja resursaguovddáža vuođđudanprošeavtta váldoruhtadeaddjin lea EU-Interreg Rájáhis ovdáneami Sápmi Davvi IV A-oasseprográmma. +4.6 Ane fuola das mo lihkuhisvuođaid ja krimináláššiid máinnašeapmi sáhttá čuohcat sidjiide geat leat deaividuvvon, ja sin lagamuččaide. +Dutkanprošeavttas kártejuvvojit mánát geat leat gaskal 8 mánu ja 3 jagi boarrásat. +Muhto dábálaš olbmot leat maid mielde lávdeduopmárin. +maid Uttjek, Margaretha, Levnadsförhållanden bland samer med funktionsnedsättning i Sverige, Nordens Välfärdscenter (2016), s. 47-48. +6.7.2. +Doaibmi čálamáhtu eaktun lea nanu formála máhttu. +Lámisvuođa medikaliseren álggahii lámisvuođa individuála málle, mii hápmašuvai 1900- logus máŋgga ládje lámisvuođa servodatlaš oainnu vuođđun. +Semiohtalaš mearkan gákti čájeha kultuvrii gullama, etnihkalaš duogáža ja identitehta. +Obbalaččat lea dilli dál nu ahte buoremus hivvodagat leat juo váldon, ja dálá málmmas lea unnit go 0.6% veaiki. +Álgoálbmotnissonat vásihit vealaheami sihke sin čearddalašvuođa ja sin sohkabeali ektui. +Gielddat mat galget ođasmahttot 2011 - 2013 áigodagas leat Hámmárfeasta, Muosát, Porsáŋgu, Bearalváhki, Deatnu ja Mátta- Várjjat. +Guovddážis gávdná dieđuid luohteovttasbargoguimmiide ja gávndná luohte-fierpmádagaid numo Sápmi Music, Scene Finnmark, Riikalávdi, Sámedikkit, rájárastá doaimmat, sámi giellaguovddážat ja museat. +Logje@samiskhs.no Ovddasvástádusat ja doaimmat mat gullet oassin virgái leat e.e.: Studeantaáššiid meannudeapmi, eksámeniide guoskevaš áššit, studeantavuogádaga hálddašeapmi, árvosátnečállosat ja oahpposajiduođaštusat. +Doapparseahkaid čuolbmadat ja bijat almmolaš geainnu gurrii. +Deskriptiiva dahje govvideaddji giellaoahppa fas ii leat čadnon dasa mo lea riekta dahje boastut dadjat dahje čállit, go das ii leat mearrideaddji, muhto baicce govvideaddji doaibma. +Dan čájeha dát akšuvdnadutkan, maid čađaheimmet Sámi allaskuvlla ja Johkamohki ja Jiellevári sámeskuvllaid ovttasbargun. +Home Neahttagávpi Mánát ja nuorat Ale fal muital Dán girjjis leat 11 gelddolaš máidnasa dahje máinnasnovealla. +Christian Frederikas lei dánska ruvdnui árbenriekti, ja dat sáhtii doalvut Norgga ođđa duppalmonárkiai guhkit áiggi vuollái. +Dasa lassin muitalusas čilgejuvvo ahte vuoigatvuođaáššeolmmoš ásahii ovttas Olmmošvuoigatvuođaguovddáža hoavddain juovlamánus lámisvuođabargojoavkku. +Ruoŧas dutkamuša guovddáš áššin badjána informánttaid hálo seailluhit árggas oktavuođa iežaset sápmelašvuhtii ja loktet sámeservoša váldoálbmoga ektui. +Deaŧalaš lea bisuhit oktavuođa ustibiiguin, bearrašiin ja báikkálaš servodagain. +Dat lea vuorddálmas ođastus. +Našunalismmain Vikør oaivvilda dan ahte giellaplánemis nannejuvvo giela našuvnnalaš luondu. +Elverumas earránii Ruvdnaprinsa Olav eret iežas bearrašis. +Ja mun lean leamaš jávoheapmin guhká jo, ii ge mihkkige dáhpáhuva sámeáššiiguin!" +Artihkkala 15 mielde lámisolbmuin lea vuoigatvuohta iehčanasvuhtii, servodahkii +Čálakoda hálddašeapmi lohkama ja čállima oktavuođas lea goabbatlágan. +Govven: Christina Henriksen - Mii geavahit dál áiggi ja resurssaid gávnnahan dihtii movt bargoaddidivatášši duođai lea. +Dát ja eará muitalusat, maid "Gal dat oahppá go stuorrula" -prošeavtta oahpaheaddjit maid muitalit, speadjalastet dan, man láhkai árbevirolaččat leat oahpahan bajásšaddi buolvva hálddašit luondduvalljodagaid jierpmálaččat. +Dalle boahtá oidnosii labyrinta mas leat sátneluohkát. +sihke ealáhusrievdamat, girku, gávpeoktavuođat ja fárremat sáhttet váikkuhan giellageavaheddjiid eallimii. +Dasa lassin olles dutkanproseassa áigge leat dahkan prošeavtta dáfus dehálaš ovttasbarggu Lappi universitehta dutkiin ja servodatdiehtaga doavttiriin Liisa Hokkasiin. +Okta boađus lei ahte guorahallanguovllus ásse 16.000 sámegiellaga, geat ledje badjel 18 jagi. +Kárášjoga sátnejođiheaddji, Anne Toril Eriksen Balto, mielas lea illudahtti go olbmuin lea beroštupmi eaktodáhtolaš bargui ja lohká min servodagas lea dárbu dákkáraš olbmuide. +Sámit geat eai leat eret davviriikkain, sáhttet čálihit iežaset Sámedikki jieanstuslohkui jos sii leat leamaš álbmotregisttaris Norgga riikaássin maŋimuš golbma jagi ovdal válgabeaivvi. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Davvisámegillii Norsk Suomeksi English По-русски Nedtedigibaakoeh: Máhttet sojahuvvon sániid ja addet sojahanparadigmaid. +Home WebShop Teaching materials Áššis áššái Dát oahppogirji lea sin váras geat lohket sámegiela vuosttašgiellan joatkkaskuvllas. +Meastta olles fylka lea čohkkejuvvon oktasaš arkiivaorganisašuvdnii. +Uddni dát vuojnnet guosská gåjt 4 guovlojt, javllá Schanche. +Easkka min áigge lea dohkkehuvvogoahtán dakkár oaidnu ahte lea vejolaš systemáhtalaččat maiddái ruovttuin ja mánáidgárddiinge ráhkkanit čállingiela oahppamii. +Táksejohtolaga mearridit earret eará táksejohtolatlágas (217/2007) ja lágas táksevuoddji ámmátgelbbolašvuođas (695/2009) ja táksejohtolaga geavaheaddjihattiid stáhtaráđi ásahusas (460/2013), mas lámis áššehasa veahkeheapmái lea addon erenomášsajádat, vai buorre bálvalus dorvvastuvvo. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Hjem"Bálvalusat"Kultuvra ja falástallan"Girjerájus čakčamánu 1. b - miessemánu 31. b geassemánu 1. b - borgemánu 31. b Porsáŋggu girjerádjosis leat sihke galbbat ja hildut sámegilli, kvenagilli ja dárogilli. +Lotte Henriksen oassásav ja atélierav jådet, gånnå sáme duojev ja Stáddábuvtajt vuobddá. +Maiddái boarrásamos sohkabuolvva badjenisu goarui vuosttas beaskka easka iežas isidii, dalle go dárbbašii: "Dalle maŋŋá go náitalin, nuppegoalmmat jagi... beaskka goarrugohten" (Nb1). +Mat leat dábáleamos meattáhusat? +Dát illudahttá Álttá Sámi Giellaguovddáža, mii šaddá kurssa várás ohcat stuorát lanjaid. +Jos mánná lea bajásšaddan birrasis mas lea beassan gullat lohkkojuvvon teavsttaid, de dat lea dalle maiddái beassan oahpásmuvvat čállingiela ovdanbuktinvugiide. +Ovtta beatnaga sii leat váldán albmás eret ja sirdán dan eará ruktui. +Njálmmálaš árbevieruid konferánssas bohciidii fuolla kulturárbbi sirdašuvvamis nuorat buolvvaide. +Suohkana addá 5000 ru doarjjan fitnodagaide geat addet skuvlanuoraide unnimusat 3-vahkkosaš geasebarggu, ja sii fertejit váldit oktavuohta bálvaluskantuvrrain jus leat beroštupmi. +Ovtta informántta dieđu mielde dat sáhttá vearrámus dilis mearkkašit dan ahte olbmo "stáhtus" ollásit cuovkana servošis. +Jagi 2007 čállon Yogyakarta prinsihpat almmatge nannejit olmmošvuoigatvuohtasoahpamušaid dáfus dan ahte universála olmmošvuoigatvuođat leat oktas +Buot jearahallon informánttat máinnašedje transsohkabeallái gullevaš olbmuid erenomáš stigmatiserejuvvon unnitlohkun. +Leago nu ahte vuođđorehkenastin-vugiid oahpaheamis lea buoret geavahit loatnasániid go sámegiela vuođul ráhkaduvvon sániid? +- Dieđusge šaddet billisteamit eatnamii go galgá jekkiin bargat. +Gielddastivra lea mearridan virgádit Ibrahima Mboob ráđđealmmájin Ovttajienalaš gielddastivra válljii čoahkkimisttis duorastaga 18/9 čuovvulit ovdagotti mearrádusevttohusa. +Okta informánta atná ainjuo ovdun dan ahte son ássá gávpogis, gos son lea gáidan sámeservošis. +CCPR/CO/82/FIN (2004); Canada , UN Doc. +Sámi guovlluid gielddain lea Guovdageaidnu dat stuorra dáiddárgielda. +Mii leat dán oktavuođas málestan sámi árbevirolaš borramuša nu go; goastemáli, varrabánnogáhkuid, káfe ja váffeliid. +Son árvala ahte dákkár gielladilis veadjá oktan sivvan árgabeaigiela geavaheapmái maiddái oahpahusas leat ahte ohppiid giellamáhttu dahká dan dárbbašlažžan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dán jagáš juovlaskeaŋka fálaštalliide Ođđa koanstarássešillju Porsangerhállii Illun sidjiide geat Porsangerhálla geavahit, ovdal juovllaid biddjo ođđa koanstarássešillju. +SDS ulbmilin lea gozihit miellahtuid fágalaš, sosiála, ekonomalaš ja ideála beroštumiid. +Dan maŋŋil dattetge dilli rievddai jođánit. 1848:s čuoččuhii ráđđehus ja stuorradiggi ahte stáhta doloža rájes juo lei oamastan eatnama Finnmárkkus. +Láhttu lea dat seammá maid badjeolbmot geavahit. +Dasa lassin kapihttalis 5.9. čuolddašuvvojit prošeavtta jearahallamat, main leat bohciidan jurdagat iešguđegelágan vugiin eastadit sápmelaš lámisolbmuid vealaheami boahtteáiggis ja mo vealaheamis juo gillán olbmuid sáhtálii veahkehit boahtteáiggis. +Maŋŋá sivdnádallama mátkkoštii Gonagasbárra logi beaivvi miehtá Lulli-Norgga. +Dasa lassin lea struktureren rekrutterenhástalus. +Dan ii nagodan, nu ahte son de gálggai ventiilalohki ja suođahii ovtta juvlla biillas. +Uniuvdnabellodat geahččalii hehttet ahte vejolaččat fas sáhttá ásahuvvot Dánmárku-Norga. +Ledje ollugat boahtán Diehtovistái go Deanu gielda lágidii dialogakonferánssa "ássanmiela" birra Deanus njukčamánu 17. beaivve. +Dan orrunsajit leat duoddarat, stuorra viiddes vuovddit ja eatnamat. +Kristin Halvorsen lea leamaš bellodatjođiheaddji 1997 rájes. +Maŋimuš guovtti jagis lea bargosajiid lohku dáin ealáhusain njiedjan eanet go 400:in. +Fuonit sajádahkii ásaheapmi čujuha fas dakkár meannudeapmái, man dihte olbmui laktáseaddji sivaid dihte son gullá dihto jovkui ja gártá vásihit erenomáš ráddjehusa, gáibádusa, hehttehusa, geatnegasvuođa dahje ear Nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus addon lága 7 §:s eahpenjulges vealaheapmi mearkkaša fas olbmuid ásaheami eará sajádahkii sohkabeali, sohkabealleidentitehta dahje sohkabeali ovdanbuktima dáfus dakkár formálalaččat neutrála njuolggadusa, vuođuštusa dahje praktihka mielde, jos meannudeapmi sáhttá ásahit olbmuid duođalaččat heajos sajádahkii sohkabeali dáfus. +Giliid fertejedje ođđasis hukset, ja ollu olbmot guđđe iežaset guovlluid. +Otnáš bisánanbáiki "Oaggunstákku" buohta lea justa dakko gokko ođđa šaldi huksejuvvo, ja jurdda lea ásahit ođđa bisánanbáikki veahá máddelii. +Doaibmaviidodat lea Sámis davviriikalaččat vai lea buot njealji riikka sámiide ávkin ja veahkkin. +International Thomson Business Press, London. +Olmmošlogut rievddadeje maid vearroeiseválddiin báhtareami geažil. +Vaikko Aspenes ii dovdda iežas sámevašálažžan, de son lohká áddehahttin ahte muhtumat navdet su sámevašálažžan, go ovddasta bellodaga mii oaivvilda ahte Norggas galget seamma rievttit buohkain. +Áigemearri doalvvuheames ášši meahcceduopmostuolu ovdii lea 18 mánu maŋŋil go Finnmárkokommišuvdna lea ovddidan raporttastis ja dat lea almmuhuvvon. +Sámedikki bušeahtta 2015 dohkkehuvvui dievasčoahkkimis juovlamánu 15. b. Ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen lea duhtavaš go Sámediggi lea dohkkehan dakkár bušeahta mii boahtá sámi servodahkii buorrin boahtteáigái. +Dát lea okta konkrehta evttohusain mat bohtet ovdan siskkáldas dokumeanttas maid VG Nett lea ožžon. +Gonagas Harald bijai maid ođđa Gjøabygget vuođđogeađggi ja rabai Lullipolačájáhusa, mii galgá leat Frammuseas miehtá dán jagi. +Seminára čuvvo báikkálaš ja regiovnnalaš eiseválddiid ovddasteaddjit, lassin UNESCO ja Norgga ovddasteddjiide. +Beaska ja goiggehat ledje dárbbašlaččat árga- ja meahccebivttasin. +Dutkamuša čađaheami áigge eatnašat (91%) informánttain ásse ruovttus iežaset bearraša dahje lagašolbmuid luhtte. +Dan berrelii lasihit seksuála orientašuvnna lassin. +Dakkár dilli mas olbmot molsot giela dađe mielde makkár oktavuođas dat geavahuvvo, gohčoduvvo +Ovttagielatvuođa ideála lea historjjálaččat oalle ođđa fenomena mii oaččui coavcci erenoamážit eurohpálaš nationálastáhtaid vuođđudanproseassain 1700- ja 1800-logus. +Moai sáhtte fargga deaivvadit siste Stuorradikkis, ja de sáhtte váccašit doppe. +Mearridanáigi sáddet dieđu ahte du báiki/guovlu háliida govdabáddefáláldaga lea cuoŋománu 1. b. 2016. +Dán dási doaibmi guovttegielatvuohta máksá ahte olbmos lea oalle dássálas sátnemáhttu guktuin gielain ja kontrastiiva máhttu mii dahká vejolažžan dulkot ja jorgalit. +Áigečála lea almmuhuvvon 2004 rájes. +Duoji luondu Anttila (1993: 37) mielde. +Ovdagoddi lea vuoruhan 4,0 mill. kruvnna iešguđetge ođđa doallodoaibmabijuide, dás maid muhtun doallogeahpedeamit. +Diibmá, go lei buozas dat oahpaheaddji lei dán luohkás, de sirde 2. ja 3. luohká mánáid dárogielat luohkáide, muitala son. +Hopp til hovedinnholdet på siden 2014 rájes la ådå stáhta ruhtadoarjjavuogádus boahtám man ulmme I gåbddåbättev smávep sajijda åttjudit. +Leat vierut miehtá Sámi maid bokte beassat oahpásmuvvat mo beassážiid basuhedje ovdal ja mii beassážiid mearkkašupmi lea. +Eallit mat borret elliid main leat birasmirkkot ožžot ain eanet mirkkuid mat vurkejuvvojit buoidái gorudis, ja nu akkumulerejuvvo (lassána) hivvodat juohke "lađđasis" biepmusráiddus. +Dekoden mearkkaša ahte oahppi máhttá čállingielas oaidnit vástideaddji hállangiela, lea fáhten bustávaid ja jietnadagaid oktavuođa. +Doahpagiid, dego ovdamearkka dihte máŋggadáfot vealaheapmi, vealaheapmi máŋga iešguđet siva vuođul dahje fátmmasteaddji (eŋg. +Oppalohkái Suoma beale oahppoplánas buhtes giela oahppan ja geavaheapmi adnojuvvo deaŧalažžan, ja danin 3.-5. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Ássiid várás"Deanu máŋggageavahusvisti Máŋggageavahusvisti rahpá 2014/2015 áigodaga Máŋggageavahusvisti rahppo hárjehallamiidda vuossárgga borgemánu 25. beaivve 2014. +iežaset jurdagiid ja dovdduid. +Squires, Judith,"Intersecting Inequalities: Reflecting on the Subjects and Objects of Equality", The Political Quarterly, Vol. +Keskitalo imašta go várrepresideanta Laila Susanne Vars (Árja) lea cealkán mediai ahte sis ii leat šat ovttasbargu, go okta áirras lea geassádan, muhto Egil Olli lohká ahte sis lea ovttasbargu. +Ovttastusa boahttedoaimmain lei mearkkašahtti Anára sámemuséa vuođđudeapmi 1959. +Oarje-Norgga vuotnaguovllut lea ođđaseamos Norgga báikin dán listtus, ja dat biddjui listui suoidnemánu 14. beaivvi 2005. +Áillohaš doalai dán konseartta giittusin eallimii, muhto sutnje lei seamma deaŧalaš dáinna konsearttain čájehit dan giitevašvuođa maid dovddai sámi álbmogii go dan jagi beasai ávvudit ahte lei sápmelaččaid reŋgon 40 jagi, nugo ieš dajai. +Doppe sáhttá ohcat gitta 20% loana go vuosttaš geardde investere guollefatnasa, eanemus maid sáhttá oažžut lea 800.000,- ruvnno. +Sámi dieđalaš áigečála ođđa nummiriin SDÁ 1/2013 Sámi dieđalaš áigečála lea dál ilbman ođđa nummiriin SDÁ 1/2013. +Ášši álggahuvvo go guokte dahje eanet bealit leat sierramielalaèèat gaskaneaset juoga riektedilálašvuoðas. +Bargobájit Anáris 3.5.2017 ja 17.8.2017. +Dán mátkki deháleamos ulbmil lea mearkkašahttit Norgga doarjaga dan nuppástuhttinprosessii mii doppe dál lea jođus. +Maiddái doppe leat ollu dávvirat mat leat divoduvvon norgga EØS-doarjagiiguin. + - D. Michael Warren - L. Jan Slikkerveer - David Brokensha (doaimm. +Warhol šattai ieš internašunála celebritet, ja son lea maid dat dáiddár gii dáid áiggiid lea ráhkadan eanemus portreahtaid. +Jus dutki diehtá ovddalgihtii informánttaid vásáhusain, de dalle galgá figgat analyseret ihtaga dáid vuođul. +Müller-Willer dutkamušas boahtá ovdan, ahte Avvilis ja Anáris skuvllaid vázzán nuorat (15-30 j.) +Dievasčoahkkima jođihangoddi ráhkada áššelisttu, gohčču čoahkkimiidda ja jođiha Sámedikki dievasčoahkkimiid Sámedikki bargoortnegis mearriduvvon njuolggadusaid mielde. +- Šattai veadjemeahttun čoavddusin, go mii leat mearridan 2009:s ahte eat geavat eambo ruđa ráđđái, deattuha son. +Lanjat galget leat sisafárrenláhkái čakčat 2013. +Geahča oppalaččat, Randolph, Diane Smith, "The meaning of workplace discrimination for women with disabilities", Work, Vol. +76.) +Dain mátkkiin lei dat boađus ahte son ráhkadii badjelaš 150 govvasárggastusa. +Sámi Dáiddačehpiid Searvi - Ivvar Ivvárgeavli 3, N-9730 Kárášjohka Dáiddafoanda lea ásahuvvon sámi dáiddáriid ja Sámedikki gaskasaš dáiddašiehtadusa bokte. +Birás, areálla ja kultursuodjalus Ohcamat mat leat sáddejuvvon dán beaivvi maŋŋá, eai meannuduvvo. +Dán prošeavttas leat konkrehta rádjerasttildeaddji gažaldagat ja gieddebarggut. +Go bellodaga stuorradiggejoavkku dal searvá dan digaštallamii, de čájeha dat bellodaga beroštumi bidjat guovddáš áššin sámegiela ja kultuvrra. +), Kulttuurintutkimus. +Pierren ajatuksia laadullisesta tutkimuksesta - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Čájáhus lea rabas musea rahpanáiggid: Vuossárggas-bearjadahkii tii. 10-15. +maid Ijäs 2004, 2007.) +Min systemalágideaddji Mikromarc, attii midjiide tipsaid & triksaid min dálá systema birra ja muitalii maiddái dan ođđaseamos veršuvnna maid mii oažžut čakčii. +Vuoje várrogasat erenoamážit Njiđggus, Sirdagohpes ja Báršnjárgga-guovlluin. +Oppalaškommeanttas deattuhit lámis mánáid dievaslaš oassálastima servodahkii maiddái nu ahte vánhemiidda fállo veahkki. +Diet issoras dáhpáhus bisánii Kirstte muitui. +Buljo soaitá leat eanmus dovddus duogášalbmáin ja lea oasálastán máŋgga skearruin mat leat vuoitán Spellemannsbálkášumiid ja nominašuvnnaid. +Boasttugulahallan medisiinnalaš oktavuođas sáhttá leat heaggaváralaš ja mus lea buorre jáhkku dasa ahte Finnmárkku Dearvvašvuođa ovddasmanniprošeakta sáhttá buoridit buohcci ja divššára gaskasaš gulahallama, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Hopp til hovedinnholdet på siden Deanu gielda dárbbaša galledan- ja duddenruovttuid mánáide ja nuoraide Deanus 14. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Deanu gieldda veahkkebálvalus dárbbaša galledan- ja duddenruovttuid mánáide ja nuoraide Deanus. +Doppe ii leat nu hirbmat válljit, ii leat álki duohkin viežžat. +Dakkár vuovdi lea ekváhtora bokte. +Soai bovdiiga mielde dáiddáriid ja nu sii huksegohte dán prošeavtta. +Informánta ii meroštallan dárkileappot, gii. +Háleštettiin čujuha maid Sámedikki ođđa virrui, eambbo semináraid doallat go mearridit Sámedikki dievasčoahkkimiin. +Kurssat galge leat ekonomalaččat gánnehahtti ja oassi lei dárkkuhuvvon bargguhis olbmuide. +Gáivuona suohkan mii lea rovi eaiggát sávvá dan ahte galget leat doaimmat rovi nalde ja rovi birrasis. +Seminárii serve sihke almmolaš eiseválddit, ealáhus, fágaolbmot ja earát. +Sihke sámeáviisat Ávvir ja Ságat, oktan NRK Sápmi, ledje maid boahtán oaidnit ja guldalit doložii. +Dasa lassin leat šiehtadusas čuoggát mat galget fuolahit Romssa sámi álbmoga relevánta diehtojuohkindárbbuid ja čuoggát sámegielat fálaldagaid, stipeanddaid ja doarjjaortnegiid birra. +Ruoŧas seamma jagi almmostuvvan dutkanraportta Levnadsförhållanden bland samer med funktionsnedsätting i Sverige (Uttjek, 2016) várás jearahalloje čieža sápmelaš rávisolbmo Ruoŧas, geain lea diehtu ja vásáhus sihke lámisvuođas ja maid lámis mánáin. +Dan maŋŋil rabai Ruvdnaprinseassa Mette-Marit Redesign ođđa rámbuvrra Notoddenis. +Maid dárbbašlaš sierradoaimmaid galggalii suokkardit viidáseappot ovttas sápmelaš +Dás gávnnat áššebeavdegirjji ja mearrádusa (sáhttet leat meattáhusat dan sivas go čállingoddi ii leat geargan lohkat korektuvrra). +- Lean beroštuvvan scifis, science fictionis. +Muhtin syntávssalaš suopmanerohusat čohkkirassámegielas +Dat vuoitá gii oažžu gait iežas biktasiid. +Suohkan dáhtu kártet man láhkai giella lea ovdánan 24 jagis. 13:22 Čakčamánu 22. beaivi 2016 Árvalit bajidit ahkemeari 20 jahkái Guovddášbellodat árvala loktet ahkemeari oastit snuvssaid ja duhpáha 18 jagis 20 jahkái. +Matematihka gielladeapmi veahkeha oahppi analyseret iežas jurddašeami, ja nu son maid sáhttá buorebut gaskkustit jurdagiiddis earáide. +Beannot jagi dás ovdalis, ođđajagemánu 2009, bođii ođđa almmolašvuođaláhka fápmui, mii galgá sihkkarastit álbmoga vuoigatvuođa oaidnit mo almmolaš hálddahusat doibmejit áššiid. +Dáid meroštallamat orrot leamen sullalagaid. +Ja jus šaddá mu"gal dat oahppá go stuorrula" lea aiddo seammá oaidnu. +Mearrida beassá go studeantta ohppui masa lea ohcan. +Maiddái Sámi konvenšuvdnabargu (2005), mii galgá politihkalaččat meannuduvvot Ruoŧas, Suomas ja Norggas mieđiha, ahte sámit eai leat álo adnojuvvon seammaárvosaš álbmogin ja danne sii leat gillán eahpevuoiggalašvuođa. +Dien dáfus buktá dat muhtun lágan oadjebasvuođa go diehtit ahte ovddasmanni albmát ja nissonat láidejit min juohke sajis: sámediggevistti dievasčoahkkima feaskáris leat 9 gova sis geat serve vuosttas riikkačoahkkimii 1917:s. +Davvi Šuvva festivála ii dušše nannen ja nanusmahttán sámi identitehta ja sámi iežas kultuvrra árvvu; Davvi Šuvva maid attii viiddiduvvon identitehtavásáhusa ja oktiigullevašvuođa eará álgoálbmogiin mat ásse nuppe bealde máilmmi. +Dalle eadni basai sin biktasiid. +Doppe leat earet eará Mexico stuorámus čájáhusat maya ja azteket álbmogiid birra. +Geahča tapauksen ihmisoikeusanalyysi, Rautio, Pauli, Tasa-arvoinen avioliittolaki ei ratkaissut kaikkia seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeusongelmia, perustuslakiblogi, 16.12.2014, https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2014/12/16/pauli-rautiainen-tasa-arvoinen-avioliittolaki-ei-ratkaissut-kaikkia-seksuaalivahemmistojen-ihmisoikeusongelmia/. +CD. +Allardt, Erick - Starck, Christian 1981: Vähemmistö, kieli ja yhteiskunta. +Dásseárvvobálkká le muhtem dájdda ja ruhtabálkká man árvvo le € 10 000. Bálkká vatteduvvá konferánsan "Ålmmåj iellem sáme birrusin" basádismáno 1. biejve Råmsån. +Nu sáhttáge távtta osiid govvidit stávvaliiguin ja fonemaiguin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Vánhemat fertejit ohcat skuvlasáhttu iežaset mánáide. +Olmmoš, guhte ii vásit iežas árggas dihto hástalusaid ii vealttakeahttá oba fuomášge, guđelágan sierradárbbuid sáhttet dárbbašit dakkár olbmot, geaid eallimii gullet iešguđegelágan hástalusat. +Hoavvamarskálka lea Gonagaslaš hoava ekonomi- ja hálddahushoavda. +Ii oktage ávžžuhan sin orrut siste ja doalahit lásiid ja uvssaid gitta. +Mii leat dávjá Romssas . +Frode Guldbjørnsen lohká ulbmil álbmotčoahkkimiin lea maiddái váhnemiidda oahpahit mot galget vihkut jus nuorat leat sorrome narkotihkkii. +Dán vuođul sáddii Sámediggi 2009 geassemánus gulaskuddamii árvalusa mii gohčoduvvui "Njuolggadusat minerálaid geavaheami birra maidda stáhta čuoččuha oamastanrievtti árbevirolaš sámi guovlluin". +Veahkaváldi ja duppal vealaheapmi mii čuohcá álgoálbmotnissoniidda, dagaha ahte dili lea issoras váttis nuppástuhttit buoret guvlui. +Dan sáhttá gullat ovdamearkka dihte dihto jietnadagaid buvttadeamis, sátneosiid amas deattuheamis ja maiddái cealkkanuohtas. +Valástallanráđi jahkečoahkkin lea duorastaga 4.4 ráđđeviesu gáfedagas Valástallanráđi jahkečoahkkin dollojuvvo duorastaga cuoŋománu 4. b., bie 18, ráđđeviesu gáfedagas. +Gávttehas ovddasta dihto etnihkalaš joavkku olggobeal olbmuide ja dasa laktáseaddji vuordámušaid. +Norggas ja Canadas lea lagas ovttasbargu gearggusvuođasuorggis ja offshoredoaimmain. +Kalgraff Skjåk ja Bøyum (1995, 17) ákkastallaba maid ahte lea jahkehahtti ahte sápmelaččaid duohta lohku lea lagat 56.000 go goappáge intervállarájá. +Duodji galgá leat váldooassi programmáfágaiguin ja unnimusat 140 jahkediimmut. +Dan vuođul sáhttá hábmegoahtit sihke seksuálavuođa ja sohkabeali servodatlaš beali. +Gárasavvon doaimmahusa áidna bargi, Ánne-Ristin Juuso, iige joatkke barggustis, go dovdá oaguhuvvon eret. +Oppland Eanandoallu ja biebmu Eatnamiid gáhtten Mii dárbbašit gilvojuvvon eatnamiid ja eatnamiid maid sáhttá gilvit, vai sáhttit sihkkarastit biepmu háhkama guhkes áigodagas. +Ja duhtavašvuođa ja giitevašvuođa gielalaš ovdanbukti-mis sáhttet iešguđet gillii leat erohusat mat sáhttet dagahit unohis dili ja vel váttisvuođaidge, jos ii dovdda ovdanbuktinvuogi gielalaš koda. +Deanulága § 1 muitala njuolga guđe geográfalaš viidodahkii luossavuoigatvuohta gusto, guđe eavttut mat fertejit leat ollašuhttojuvvon ovdalgo lea luossavuoigatvuohta ja geas dat vuoigatvuohta sáhttá leat. +Guođđit biilla biilaguođáhahkii máksá ru. 12 juohke diibmui gaskal 10:00 ja 17:00, muđui lea nuvttá. +Skuvlaálgis lea dábálaččat bures doaibmi giella mainna gulahallá bures vaikko ii hálddašge vel buot giellageavahanvugiid ja kodaid. +Veardidan maid daid davvisámegiela vástideaddji vearbbaide. +Akšuvdnadutkan iešvuohta vuolgá universitehta dahjege allaskuvlla dutki ja skuvlla oahpaheaddji ovttasbarggus (partnership) ja eaktuda, ahte ovttasbarggu geatnegasvuođat ja vuoigatvuođat leat čielggaduvvon. +Váhnemat fuobmájedje ahte son ii leat dego eará mánát; son ii liikon njuovadeami. +Sivvan dasa lea go galgá leat álbmotčoahkkin bievlaluottaid birra juovlamánu 1.b. eahkedis. +midjiide áicat. +Sáttomielli lea Risten Iŋggá ruovttubáiki gos soai áhčiin orruba. +Ovttaskas boarrásiidda ja bargonávccaheamiide doarjja geahpedit 2010' gieldda divadiid. +Kolarctic lei ovdal oassin Interegas, muhto lea maŋŋel váldon eret sierra prográmman ja dat lea oassin Eurohpálaš Ránnávuođa- ja Searvevuođareaiddus (ENPI), mii mearkkaša rádjeregionála ovttasbargui (CrossBorderCooperation). +Dán gárdina oamasta stáhta ja dat lea álo rabas Gonagassii. +Golbma Álttá suohkanbargi leat lihcohallon gaskaboddosaččat go galget veahkaválddálašvuođa atnán psykálaš doaimmashehttejuvvon mánáid vuostá. +Muhto mii, geain dat giella galggalii leat juo mánnávuođa rájes, min gáibádusat leat mannan juo aivve endorii. +Go geahččá mo sámegiella lea áiggiid čađa čállojuvvon, de oaidná makkár čállinvuogit leat leamaš anus. +Go soahti mannagođii loahpa guvlui, de barggai son váibbakeahttá nannet alliánsariikkain johtilis ja nanu doarjaga Norgii, jus Norga geavai leat maŋemus soahtanbáikin go alliánsariikkat ledje vuoitán nannánriikkain. +Dán jagi boađát fuomášit ahte lea našuvnnalaš giellajahki, ja Riddu Ri.. +"Kinttaat" neuloo päivässä, kengät 1 p:ssa, säpäkkeet 2:ssa, peskin 4:ssä päivässä. +Oahppogirjeteavstta čoahkkáigeassu eaktuda ahte lohká teavstta dárkilit ja ulbmillaččat vai máhttá iežas sániiguin muitalit man birra lea sáhka. +"Mineralláhka ii sihkkarastte sámiid rivttiid luondduduohtademiid oktavuođas, ii ge dat sihkkarastte dan ahte mii beassat leat fárus mearrádusaid hábmenbargguin ja oažžut ávkki diekkár doaimmain. +Mu ulbmilin lea čájehit deháleamos áššiid ja dutkanbohtosiid earenoamážit dan geahččanguovllus, mot giellasearvvuš sáhttá váikkuhit čuozáhatjoavkku sámásteapmái. +Ruoŧa oahppoplánas, man +Dát 56 gieldda/suohkana lágidit válgadikki jagi 2013 sámediggeválggas: Jus du gielda/suohkan ii leat dán listtas, de fertet jienastit ovddalgihtii. +Sámi dearvvašvuođadutkanguovddáža dearvvašvuođa- ja birgenlágiguorahallan duođašta ahte eai leat earenoamáš erohusat somáhtalaš dearvvašvuođas sámi álbmoga ja eará álbmoga gaskkas. +Norgga ráŋggaštanrievtti vuođđoprinsihppa lea ahte áššáskuhtton galgá dupmejuvvot dássásaš olbmuin. +Vástideaddji duvdosiin Sámedikkis dahje Sámi Dáiddárráđis, de leat dat mat juolludit dahje juohket dása ruđa, sihkarat ahte ruhta juogaduvvo riekta gaskal lágádusa ja girječálli. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋgu gielda lea guovdu Finnmárkku. +10:21 Guovvamánu 05. beaivi 2016 "Dánsestetne, dánsestetne" Maid dihtet olbmot Oslos sámi biepmu birra? +Ulbmil: Dát jearahallan galgá midjiide geažuhit movt don oassevál.. +Stordahl, Vigdis 1993: Ethnic Integration and Identity Management: Discourses of Sámi Self-Awareness. +Naba jos baicce bidjá álgui l-jietnadaga, mii de šaddá? +Upmisámegiela hupme árbevirolaččat Ruovat, Hemnes ja Korgen guovlluin Norgga bealde, ja Ubmieanu rájes Maskaure, Stohkke, Oarje Kikkejaure, Nuorta Kikkejaure rádjai Árjjátluovis ja Árvvesjávrris, Málák, Gran, ja Upmeje guovlluin Deartnás Ruoŧas. +Dat go lea álgoálbmot ii mearkkaš dan ahte sis livčče stuorát vuoigatvuohta go earáin eatnamiidda ja čáziide. +Árvaluvvo ahte minstariid ja konteavstta vuođul árvádallan láidesta oahppi čoavdit čálakoda. +Sii dat ánssášit gutni, dadjá movttegis ja duđavaš Ekran. +Barggu muitaleaddji namahus, jeaggegállibivttas, leamaš maiddái sisttehiin. +Sámediggi galgá nannet sámiid politihkalaš sajádaga ja ovddidit sámiid beroštumiid Norggas ja bargat dan badjelii ahte sámit sáhttet seailluhit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodagaset. +Sámi ásahusat leat deaŧalaš aktevrrat ja ovttasbargooasálaččat sámi dáidda- ja kultureallima ovddideamis, ja maiddái deaŧalaš infrastruktuvra sámi kulturbargiide. +- Sáhtašeimmetgo mii fuobmát dan, ahte dathan leat áibbas seamma láhkai luonddu ávdnasat. +Son èuojaha maid Vivaldi njeallje jahkeáigodaga ja ollu eará. +Boazodáluid ássan- ja olgovisttiid várás lei stáhta fitnodatsearvi, Kemijoki Oy vuođđudan dállofabrihka, gos álggus galggai visttiid oastit. +Sullii bealgoalmmátjahkásažžan mánná ádde doahpagiid bálddalas doaban, omd. +Giellagáldu vihtta giellajuhkosa: Lulli-, julev-, ja davvisámegiela sihke anáraš- ja nuortalašgiela giellajuhkosat, dohkkehit ođđa tearpmaid, mearridit normeremis ja addet giellageavaheapmái guoski ávžžuhusaid. +Duodjeoahpahusas sámegiela ja eahpeformála gelbbolašvuođa atnin nanne fága ja terminologiija. +2. Vállje sajáiduhttingiela, dat máksá giella mii geavahuvvo sajáiduhtedettiin Divvun-reaidduid: 3. Coahkkal Godta License agreement-lásežis. +Vearbbaid mearkkašumiid maid +Našuvnnaidlávlagat čuojahuvvojedje ja Norgga leavga gessojuvvui Qurinalepalássii, ja dan maŋŋá inspiseriiga Gonagas ja Presideanta dan golmma vearjosuorggi gudnikompaniija ja Presideantta heaggavávttaid. +Sámediggi eaiggáda máŋggalágan dáidagiid, maid sihke sápmelaš ja norgalaš dáiddárat leat dahkan. +Máŋggadáfot vealaheami meroštallan +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Shortcuts"Bajásšaddan ja oahpahus Gáivuona suohkanis leat 3 suohkanskovlla, ja vel sámegiella fálaldahkan rávesolbmuide ja gáirddos oahpahussan. +29; See Committee on the Rights of the Child, General comment No. +Oahpa-prográmmat - mii lea ođas Oahppat geavahit ođđa reaidduid oahppanbálgáid oktavuođas Oahpaheaddji gulahallá studeanttaiguin kursasiiddu bokte. +Sámiin leat sierra vuoigatvuođat; indiviida dásis, sierra álbmogin ja álgoálbmogin. +Muhtun áirasiid mielas giellalávdegoddái ii galgan gullat universitehta áššedovdi. +Sámediggeráđi mihttomearrin lea ahte sámi ásahusat galget leat deaŧalaš arenat olbmuide, mas guovddážis leat vásihusat, searvan ja dieđuid gaskkusteapmi. +Hirvonen buktá ovdan, ahte semiohtalaččat sámegávtti sáhttá lohkat kultuvrralaš mearkan, mas lea iežas kultuvrralaš dieđáhus ja mearkagiella. +Áššis leat vehá goabbatlágan oainnut, ja oassi báhpain lea vihahan ja gearggus maid vihahit seamma sohkabeallái gullevaš páraid girku virggálaš oainnus fuolakeahttá. +5. Lágidit semináraid ja oanehis gurssaid suohkanbargiide ja iežáide dárbbu mielde. +Biologalaš ja sosiála sohkabeallái vuođđuduvvi jurddašeapmi lea kritiserejuvvon das ahte biologalaš sohkabealli adno diehttelassan ja lunddolažžan almmá ahte dan bidjá motge gažaldatvuložin. +Deaŧaleamos lávki čállingiela oahppamis leage oahppat jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa nu ahte mánná oahppá mo hállangiela sánit čállojuvvojit. +Olsen lea geavahan golbmaollilultrajiena iežas dutkosis. +Stiftsgården oamasta stáhta, Statsbygg Midt Norge hálddaša dan ja Majestehta Gonagasas lea háldovuoigatvuohta. +Dán sáhttá atnit iežas servoša dutkama váttisvuohtan. +Divtasvuona suohkan ja Jielleváre suohkan li aktan barggagoahtám sámegielak prosjevtaj gáktuj varresvuoda- ja huksosuorgen. +Gáibádus beassat sisa lea bachelorgráda dahje dien lágan oahppu. +Muhto musihka gal galgá leat buorre. +Positiiva sierrameannudeapmi lea diekko bokte hui dehálaš ja dohkkehuvvon vuohki dorvvastit daid olbmuid ovddu, geaid sajádat lea rašši earáid ektui. +Sátnegirjji sáhttá viežžat iežas dihtorii. + (Sarmela 1984: 68 - 69, 94.) +Guovtti iešguđet unnitlohkui gullan čuoččáldahttá olbmuide maid dilálašvuođaid, main sii vásihit intersektionála dahjege fátmmasteaddji vealaheami seamma áigge guktuid unnitloguid ovddasteaddjin. +Norgga Sámiid Riikkasearvvi (NSR) jođiheaddji ja parlamentáralaš jođiheaddji, Aili Keskitalo, lea dál ruovttoluotta politihkas maŋŋel go lea jávkán buozalmasvuođa geažil. +Olggobealde mánáidgárddi lea maid ceggejuvvon lávvu ja sierra áhkku lea virgáduvvon sadjásažžan mánáide geain áhkut ja ádját orrot eará sajis riikkas. +Álggu rájis jo leamaš skuvlla bargun oahpahit čállingiela, sihke lohkama ja čállima. +Mánát gaskal 9 mánu ja 5 jágii sáhttet ohcat mánáidgárdái. +Pressan ja median le sierra lanjá, ja hiebadahtedum la radio- ja televisjåvnnåsáddimijda Sámedikke tjåhkanimijs. + (Pinker 2000: 268-269; O'Grady 2005: 144-145.) +5.5. +Oktasaš narratiiva čanai joavkku oktii, vaikko ovttaskas čálliid gaskkas ledjege erohusat sihke čállinproseassa ja čállinmáhtu ektui. +Suopmelašvuođa árvvusatnimii gulai sápmelašvuođa heahpaneapmi ja badjelgeahččan, ja maiddái nuppe gežiid sápmelašvuođain árvvohuššan. +"Juo, lean registreren iežan maŋŋá" dahje 3. +Daid ásahusaid ektui, nu go dálkkádatdoaibmabijuid ruoná foanda ruhtadeapmi goariduvvonriikkaid várás, bistevaš ruhtadanlávdegoddi, heivehanlávdegoddi ja teknologiijamekanisma. +Soai leigga Suoma dovdoseamus jazz- ja rockamusihkkáriid gaskkas. +Kursajođiheaddjis leat guokte goarrunmášiidna maid oasseváldit sáhttet geavahit, muhto váldde fárrui iežat mášiidna jos dus lea. +Su girjjis eai leat dutkanmetodat bargoneavvun, muhto baicce dat addá ođđa geahččanguovllu eamiálbmogiid dutkamušaid geažil. +Sohkabeliid árbevirolaš bargojuohku rievdá hihtásit. +Sámediggi ávžžuhuvvo čájehit eanet beroštumi, ásahan dihte sámi EU kantuvrra, dan sáhttá dahkat ovttas dálá regiovnna kantuvrrain. +Lassin Herman Rundbergii ja Simone Grøttei leat maiddái SlinCraze, Petter Carlsen, Kjetil Holmstad-Solberg, Ole Jørn Myklebust,Davvinorgga Opera- ja Symfoniorkesteris streaŋgačuojanaskvarteahtta, Halvard Rundberg ja Hogne Rundberg oassin čájáhusas. +Das bukto ovdan ahte sihke seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid vealaheapmi ja veahkaváldi ja olmmošvuoigatvuođaid rihkkun lea hui dábálaš. +Dieinnalágiin Kuhmunen čájeha, mo lea láhčit "buorre dili", go áigu lihkostuvvat árbevieruid sirdimis dahje rievtti mielde dás šaddaduvvo ođđa sámi seremoniija, mas lea árvu ja meinnet, dáhpáhus maid mánát bohtet muitit. +1962: The ethnographis Studies in perception and cognition. +Dat leat diŋggat, muhto go dat laktojuvvojit olbmuid gaskavuođafierpmádahkii, dain šaddet persovnnalaččat. +Sámediggi stivrejuvvo parlamentáralaš prinsihpa mielde, ja dieinna lágiin lea válggas njuolga váikkuhus dasa movt Sámediggeráđđi čohkkejuvvo. +Girjebusses logai girjebussebargi Irene "Nissefella" nammasaš girjji maid Endre Lund Eriksen lea čállán, ja fáhkkestaga iđii juovlagállá geas ledje skeaŋkkat gait divnnaide. +Dávjá ráigánit revrret ja olju nuoskkida luonddu. +Almmuhuvvon odne, dii. 10:12 Juovlamánu 02. beaivi 2016 Juovlamánu 2. beaivi: Firkkal Reaŋga neavvu Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +Moai Dronnegiin letne guhká juo illudan vuolgit dán jagi fylkamátkái deike Valdresii. +Sámi kulturmuittut fysalaččat duođaštit ahte sámit leat leamašan ja ássan dan guovllus seammás go leat dehálačča identitehta- ja vuoigatvuođaperspektiivvas. +Seammá gođđinvuogi atne maid dološ greaikálaččat. +Muhto riššadioksiida sáhttá maid nuoskkidit goikkisnaga. +LONUHEIGGA SAJIID: Bargiidbellodat oaččui fas ruovttoluotta fámu maŋŋil go Guovddášbellodat ovtta áigodaga ráđđii Kárášjogas. +Ruovdavuona bajásšaddanguovddáš lea Mátta-Várjjaga gielddas, sullii 25 km olggobealde gielddaguovddáža Girkonjárgga. +Jearaldagaid vástidit Doaimma teknihkkalaš bargit. +Dasto oaččui Gonagas daid eará ruvdnenčiŋaid, maid adde dat stáhtáráđit geat ledje daid guoddán girkui. +77-78.) +Oahppu deattuha duoji, designema ja ođđa teknologalaš reaidduid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋggu kulturskuvla lea 30 jagi Maŋŋebárgga juovlamánu 16.b ávvuda kulturskuvla odne konsearttain kultursálas tii. 17.00. +Lene Antonsen ja Trond Trosterud UiT Norgga árktalaš universitehta +Bálkkašupmi geigejuvvui buoremus bivttashámi ovddas. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on January 15, 2013 by mariannejohnsen Odne lea sotnabeaivi ja mii buohkat háliidit vuolgit mearragáddái dolastallat. +Sámi dieđalaš áigečállaga nummaris leat golbma dieđalaš artihkkala. +Dát fenomena gohčoduvvo prosodiijan (dahje suprasegmentála fonologiijan). +Sii Skierri ovdaskuvllas čorgejedje ovddeš árrana skuvlašiljus vehá earaláhkai go lávejedje. +Davvisámegielas gávdno juo dárkilis automáhtalaš analyseren teavsttas, giellaoahppoprográmma ja elektrovnnalaš sátnegirjjit mat atnet dan seamma giellateknologiija, ja veahkkeneavvu jorgaleddjiide. +Nuppe geahčen beallegierddu lea lávvohápmásaš dievasčoahkkinlatnja sámi álbmotválljen orgána čoahkkimiid várás. +Rabas beaivi Bissojoga šaddanguovddážis Maŋŋebárgga golggotmánu 28.b lei rabas beaivi Bissojoga šaddanguovddážis. +Leamaš ollu fearanat ja doaimmat Deanus dán jagi, ja ollu mainna sáhttit čevllohallat. +08:49 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 - Ii Norgga boazo­doallu gal leat buorre dilis Norga lea njunnošis sihkkarastit boazoguohtuneatnamiid, dat boahtá ovdan vuosttaš dutkamis mas buohtastahttet boazodoalu vuoigatvuođaid Davviriikkain. +Dohkkeheames eatnan- ja resursavuoigatvuođaid gullá dasa man vuosttažettiin sáhttá máinnašit priváhta vuoigatvuođadilliin. +1961:s náitalii Prinseassa Astrid Asker girkus disponeanttain Johan Martin Ferneriin, riegádan suoidnemánu 22. beaivvi 1927. +Mii áigut dutkat masa leat biergasat geavahuvvon ja man láhkai, čilge Bryan Hood, gii lea dovddus kanadalaš professor. +ID- uskkádahkii beasat oadjebasat logget sisa juogo MinId, Bank-ID, Buypass dahje Commfides bokte. +Dákkár ideaid máilmmi, ideationála systema áddejumi mielde kultuvra sisttisdoallá oktasaš jurdagiid, áddejumiid, njuolggadusaid ja mearkkašumiid systemaid, mat leat ja mat bohtet ovdan dainna vugiin, mo olbmot ellet. +Nieida/nissonolmmoš fas stelle silkki nu, ahte ii leat "guovtti dálu eamit". +1. Mana Start:ii, válljes Kontrollpanel 2. Válljes Endre tastatur- eller andre inndatametoder. +Dát golbma guovllu leat ovttas Ceavccageđggiin Várjjatvuona sápmelaččaid boares geavahan- ja ássanguovllus, mas lea vuolgán oktasašnamma Várjjat Siidda máilmmiárbebáiki. +Muhtin áššiin biddjo vel dasto gáibádus ahte galget leat guokte fágamáhtolaš mielduopmára. +Ii leat sahtedohko ahte NSR-jođiheaddji dovdá iežas gievran. 2005s lei sus vuoiŋŋašvardin ja 2010s fuomášedje doaktárat ahte sus lei borasdávda. +Dávjá sáhttet dákkár komprimerejuvvon ráhkadusat leat máŋga seamma cealkagis:Namahuvvon oađđi olmmoš ...Vuojidettiin (eamet) namahuvvon oađđi olmmoš morihii. +Vaikko veaikebuvttadeaddjit čađat geahččalit ge vuovdalit bázahusminerálaid, dávjá silikahtaid ja oksiiddaid, de lea dain nu unnán árvu ahte sii eai jođit daid. +HE 248/2014 vp, s. 34. +Eambbo dieđuid Divvun-prográmma ja eará digitála veahkkeneavvuid birra gávnnat dás: http://giellatekno.uit.no/ +Álggu rájes mielde Isak Nils Hætta, dahje Poasta-Issát, lea son gii lea guhkimus bargan GLR:s. +Dat ahte álbmogis galgá vejolašvuohta mearridit iežas ovdáneami badjel lea iešalddis lunddolaš jurdda, muhto maŋŋá garra dáruiduhttima lei dát jurdda sihke amas ja hástaleaddji midjiide. +Dákkár bázáhusaid maid čájehat dán sekšuvnnas, lea geađgeáigge rájes gitta otnášiii. +Kultuvrii heivehuvvon dikšu deaŧalaš Kultuvrii heivehuvvon dikšu deaŧalaš Sámediggi lea media bokte oaidnán ahte Davvi Dearvvašvuođa stivra lea guorahallamin fágaidrasttideaddji spesialiserejuvvon gárrenmirkofálaldaga (FSG) Finnmárkkus. +Biktasat eai leat nu erenomážat go vuos dušše geahčasta daidda, muhto go diehtá duogáža ja ulbmila biktasiin, de rievdá oaidnu, justa nu mo bivttashábmejeaddji ieš lohká. +Muhto de sus bođii baikahoahppu, ja son luoitilii seahka eatnamii ja vulggii baikit. +Dávjá lea sáhka eahpideamis mearriduvvon duohtavuođain. +Dásseárvu sohkabeliid gaskka lea dakkár mas beroštit dušše bahás áhkut geat vašuhit máilmmi, čuoččuhit muhtumat. 2012:s eat dárbbaš šat dásseárvvu ja dat lea mannan menddo guhkás ge, jotket sii. +Go de galge gávppašit, de ii lean ruoŧŧelaččain dat gálvu mielde maid galge vuovdit, go sii galget leat šiehttan gaskaneaset ahte sii rihpet ja rievidit ruđa Guovdageainnu dievddus ja su olbmás. +Bohccot guhtot veaiddalassan duoddariin ja leat belohahkii lojit. +Muhto sáhtán lohkat ahte mii aŋkke háliidat ahte dát ruhta galgá geavahuvvot fysalaš doaimmaide, lohká Østgård. +Festii gárvvistuvvon Romsa lei vuosttaš bisánanbáiki. 25.05.2016 Loahpaheapmi Narviikkas Polena gussiid stáhtaguossástallan loahpahuvvui Håkvik hávdeeatnamis odne. +Google sámegilli soaitá leat okta vejolašvuohta dahkanditte sámegiela eambbo oidnosiin ja dábálažžan máilbmi dihtorfierpmádagain. +Dalle lámisolmmoš beassá ovttaveardásaččat ovttas earáiguin gálgat áššiidis virgeoapmahačča luhtte ja maid oažžut skuvlejumi, barggu ja oppalohkái biergasiid ja bálvalusaid, lihkostuvvat iešguđegelágan bargguin ja ovdánit bargoeallimis. +Dát galggai eastadit ahte doaimmashehttejuvvomat sirrejuvvojedje ja dakko bokte buoridit sin eallinkvalitehta. +Čujuhusas: http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1333&Itemid=149. +Seammalágan sosialiserenge ii vealttakeahttá daga seammalágan persovnnalašvuođaid. +BIPO sirdojuvvui 2007:s Murmánskka gávpogis Lujávrái. 2012:s sirdojuvvui kantuvra Murmánskii. +Stáhta, departemeanttat ja direktoráhtat Máhttodepartemeanttas (MD) lea ovddasvástádus earret eará vuođđoskuvlaoahpahusas, joatkkaoahpahusas, alit oahpus ja rávesolbmuidoahpahusas. +■10% sámegielagiin áddejit sámegiela, muhto eai máhte hállat giela +Sáhttá maid lohkat ahte lea sáhka sierra suopmaniin go daid hállit gulahallet vaikke leatge gielalaš erohusat (govva 2). +Čáppagirjjálašvuohta 1965 - 1995 Jo3 1965 - 1995 áigodat gohčoduvvo dávjá sámiid morráneapmin. +Sámegielat ávdnasiid oahppoplánaid ulbmilin lea ovddidit sámekultuvrra. +Finn Hågen Krogh, Petter Northug, Čuoigan, Fállejohka Rađđehus mielas rievdadit boraspire­hálddašan­guovlluid Sámediggeráđi lahttu Silje Karine Muotka lea duhtavaš go ráđđehus lea mielas geahčadit guovlluid gos galget ja eai galgga boraspiret. +Deháleamos eavttut dasa leat biddjon politihkalaš vuoruhemiid, regionála ovdánahttinruđaid (RUP- ruđat) ja fylkkagieldda hálddašanbargguid bokte. +Dát vuosádus, duodden artihkkalijda dán jahkásasj Bårjjåsin, vuosedi valjesvuodav sáme sebrudagás. +Sturtevant, William C. 1972: Studies in Ethnoscience. +International Classification of Impairments, Disabilities and Handicaps) čuoččuhedje vuođđuduvvat mállii das ahte lámisvuohta lea olbmo ja su birrasa gaskasaš gaskavuohta. +Mun attán buoremus rámi Italia mearraolbmáide, geat ovttas eará riikkaid mearraolbmáiguin, maiddái norgalaččaiguin, beaivválaččat čađahit gáibideaddji gádjunbargguid. +Láidehus máinnaša maiddái eamiálbmogiid oktan dákkár joavkun. +Lávdegoddi evttoha maid bákkolaš 600 diibmosaš dárogielkurssa - duppal eanet go dál. +Mánáidbottut dollojuvvojit juogo olles joavkkus dahje unnit joavkkuin. +Prinseassa Märtha bođii Osloi togain moadde beaivvi ovdal vihaheami. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Árbbolaččat 2 Davvi Girji almmuha dál nuppi oasi Árbbolaččat triologiijas, mii guorrá muhtin soga lahtuid eallima Deanuleagis 1950-logu loahpageahčen gitta otnábeaivvi rádjai. + (Mustonen 2017: 46.) +Jos vel Davvenjárga dábálaččat rehkenastojuvvo davimus guovlun Eurohpás, de lea Gidnegeahčči Čorgašnjárggas davimus guovlu nannámis. +Seniordutki Eva Josefsen lea leamaš prošeaktajođiheaddji dán barggus mii lea čađahuvvo ovttas Norut Alta - Áltá dutkiin Áila Márge Varsi Baltoin ja Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam dutkiin Marit Solstad:in. +Jurdda dahkat vihtta iešguđetge filmma seamma muitalusas šaddá earenoamaš olahus filbmamáilmmis. +Leat go gaskal 18 ja 35 jagi ja jođihat kulturdoaimmaid? +Julevsámegiel girjji namma lea Tjermmim Bidtsi, máttasámegiel girjji namma fas Tjorme Bietse. +Muitaluvvo maiddái oanehaččat stipeanddaid birra. +Sámekonferánsa bijai dattetge vuođđun ahte sámit lea okta álbmot (našuvdna) ja ahte našuvdnadoahpaga geavaheapmi danne ii eaktut sierra stáhta. +Prinseassa Ragnhild ii lean truvdnoárbbolaš. +Dán giđa lea guoimmuheame dovddus Anna Perho humor-prográmmas Yles. 14:50 Njukčamánu 27. beaivi 2015 Moatti beaivvi geahčen almmuha Slincraze iežas ođđa EP skearru, Mirku ep. +Eanet dieđuid gávnnat skuvlla neahttasajis, www.lybskole.no. Jos skuvllas leat eará fálaldagat, go namuhuvvon fálaldat, de gávnnat dieđuid dan birra neahttasiiddus. +Olbmo lundui leamaš álo mihtilmas čábbodaga dárbu ja dan ovddideapmi, ja nu son lea čiŋahan atnodujiid. +Fágagirjjálašvuođas lea dábálaš juohkit oamasteami guovtti jovkui: +- Jus mii gávdnat guovžža bázahusaid, dalle beassat oaidnit makkár guovža dat lea. +Bargat dan ovdii ahte dahkkojit eanet luohteprográmmat luođi, juoigama ja juoigiid birra. +Váikkuheaddji biras fas lea historjjálaš, geográfalaš ja fysalaš duohtavuohta dakkárin, go dat birasta servošiid ja ráddje kultuvrraid válljenvejolašvuođaid. + (1981: I-VIII.) +Guktot informánttat muitalit lassin ahte jávohuvvamii leat váikkuhan muhtumin maid sudno iežaska ovdagáttut das, maid earát oaivvildit sudno seksuála orientašuvnnaš. +Hárjehallanáiggit máŋggageavahusvisttis 2012/2013 Ođđa váldonjuoggadusat Máŋggageavahusvistti geavaheamis Bajásšaddan- ja kulturlávdegoddi lea mearridan ođđa váldonjuolggadusaid Máŋggageavahusvistti geavaheamis. +dajai [r] gokko earát dadje [đ]. +Muđui ledje eanáš olbmuin stuorra beroštupmi dasa ahte gieldda sámi identitehta ja - giella galgá seailluhuvvot jus gielda ovttastahttojuvvo nubbi gielddain. +Ášši livččii dárbu guorahallat ja namalassii nu ahte queer -sápmelaččat ieža +Duorastaga skábmamánu 13.b boahtá Hålogaland teáhter Leavnnja kultursálii mánáidčájálmasain Jul på Månetoppen. +Cambridge University Press, Cambridge. +Girjjálašvuođa beaivvit Sámedikkis 13 golggotm 12:00 - 14 golggotm 14:00 Sámedikki girjerájus bovde sámi girjjálašvuođa beivviide Sámedikkis golggotmánu 13. ja 14.b. +- Geavahit bargovugiid mat movttiidahttet válljet vejolaš ovdanbuktinvugiid ja nu beassat hábmet iežaset čállosiid. +Árvvoštallojuvvo ahte sullii 1 miljárdda olbmo lea máilmmi geafimusat. +Oahpaheaddjit ráhkadeaba oahpponeavvuid, leaba jorgalan lávlagiid ja váldán heivvolaš govaid. +Dát lea hui buorre vuohki "boktit" min giláža, ja olbmot orrot liikome gilvvuide. +Dál lea duođaštuvvon ahte bohccobiergohaddi boahtá garrasit gahččat diimmá ektui. +oppalaš gova ja maiddáí ipmirdit buorebut dutkamuša servoša, dan kultuvrra ja kultuvrralaš erenomášsárgosiid. +14:30 Cuoŋománu 06. beaivi 2016 - Dát sáhttá šaddat ođđa dehálaš lávkin Guorahallet leago girku fátmmasteaddjit Ollusat leat gullan Máhtte Sikku Valio Reggaejoik, man Rolffa maid lea almmuhan skerrui. +Čielggadusas boahtá ovdan ahte dál lámisvuođaorganisašuvnnaid rávven lea gokčevaš ja sis lea áššedovdamuš. +Sámeduoji eai goittotge oahpahan ovdamearkan 1956-57 lohkanbajis. +Das čielggadin dálonbearraša ja badjebearraša duodjebajásgeassima. +Šloahtas leat lakeiat geat guossohit borramuša gonagaslaš taffeliin ja eará doaluin maid Gonagasbearaš lágida. +Biibbalis sáhttit mii guorrat Jesusa soga gitta Abrahama rájes. +Olgoriikii sáddejumiin ii leat lassiárvodivat. +Sápmelaš diehtosystema lea álo adnon geavatlaš diliin iige dieđu iežas várás. +Ohcciid dilálašvuođa kárten lea dávjá dievasmeahttun, eai ge čađahuvvo álo oktagaslaš árvvoštallamat doarjaga dárbbu hárrái. +Dát lei menddo unnán buot daid doaimmaide, maid leimmet plánen. +Okta ovdamearka dás lea sámegielat ja kultursensitiiva sosiála- ja +Mánát ohppet dádjadit ájačázi gávdnat. +Peršunálaossodagas lea váldoovddasvástádus hálddašit áššiid mat gullet peršunála beliide bargooktavuođas, earret eará bálkkát, šiehtadusat, virgáibidjamat, mátkkit jna. +Intrakultuvrralaš ethnoscience-dutkamuša veagas lea šaddan maiddái ođđa geahččanguovlu: dutki, subjeavtta geahččanguovllus (thesis) leat sirdásan dutkančuozáhaga, objeavtta geahččanguvlui. +Laiti mielas nuorat eai leat gaskaneaset dásseárvosaš dilis árbevieruid oahpahallamis. +Searvvi prokura lea guoktásis, ovdaolbmos ja nubbinovdaolbmos/váldočállis. +Kultuvrra artefávttain duodji addá ráhkadusa iđalaš máibmái ja daid bokte olbmot gulahallat sosiála vuorrováikkuhusain. +Ráhkkan oanehis sáhkavurrui mii galgá digaštallama vuođđun ášši birra luohkás. +dorvvastuvvojit. +169. www.samediggi.no; Sámiid kulturiešráđđen. +oahppanváttisvuođaid ja kognitiiva hehttehusaid leat dutkan hui unnán ja duoppil dáppil. +Dát birrasat váikkuhit čavga nuppit nuppiin ja maiddái duodjeproseassain. +Muhto dábálaččat leat dat ráhkaduvvon almmolaš fotogovaid vuođul. +Riikkabeaivvit, Lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša ratifiseren (20.5.2016). +Danin fertet beassat olu hárjehallat. +heive geavahuvvot oktasaš hápmin buot loguid ja persovnnaid oktavuođas. +Dalle go dutkit lea duohtadan pasieantta genaiskosa, de dan maŋŋá ii oamas pasieanta šat iežas genaávdnasiid. +Maid nubbi informánta buktá ovdan ahte erenomážit vuorrasit olbmuide son lea muitalan hui várrugasat dahje guođđán ollásit muitalkeahttá iežas seksuála orientašuvnna. +7.2. +Fágaplána 10 č. +Kulturealáhus deaivvadeapmi Riddu Riđđus Sáhttá go sámi kultuvrra geavahit boastut go vuovdá iežas buktagiid, j.. +Kultuvrralaš diehtu čoaggana máŋgga ovttaskas olbmo kompetenssas. +Soaitá leat leat nu ahte maiddái mii ieža leat muhtun gaskka čiehkan sámegiela sámegiela dáiddumet ja nu sámásteapmi lea boatkanan. +), Allard, Christina & Skogvang, Susann Funderud, Surrey, UK: Ashgate Publishing limited, (2015). +Dákkár bargguin beassá hárjehallat sihke riektačállima ja normerejuvvon čállingiela. +El-biilaláddenstašuvnnat Finnmárkui Jođánisláddenstašuvnnat galget 2017 rádjái huksejuvvot guovddáš sámi báikkiide, earret eará Guovdageidnui, Kárášjohkii ja Detnui ja E6 geaidnogurrii juohke 100 kilomehterii. +Beavdegirji dovddasta ahte sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa dihte Suomas, Norggas ja Ruoŧas leat geatnegasvuođat ja čatnaseamit, mat laktásit sápmelaččaide. +Dán skulptuvrra lea maid ávnnastan Jerichau 1868:s, ja dan osttii Prinseassa Alexandra seamma jagi. +Luonddugáhttenlihttu ádde dán, muhto áigu čujuhit ahte geainnuid ferte hukset nu ahte luonddu billisteamit šaddet nu unnit go vejolaš. +Lámisolbmuid oktasašsoahpamuš lea vuosttaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid áššegirji, mii lea geatnegahtti riikkaidgaskasaš dásis. +Maŋŋit eahkedis dat lea jo davvi almmi ravddas vuollin. +Dán viesus lei jurdda ahte son ieš ge, "Eaidanas ealli," galggai dálostallat, oktan su dáidagiin. +Logo sii áigot deaddilit t-báidái, báhporii ja nu ain. +Historjjá áigodagain lea metállaid ivdni leamaš hui dehálaš ja erenoamáš "joavku 11" elemeanttaide. +Dasto válddii stáhta badjelasas dan opmodaga. +Buddes ja muitte. +Acta Borealia. +Dan čájeha raporta maid Telemarksforskning lea dahkan Sámedikki ovddas. +Dákkár aktiivvalaš vuogáidupmi čuovvu kultuvrralaš nuppástumi proseassaid. +Prinseassa Märtha Louise riegádii čakčamánu 22. beaivvi 1971, ja Ruvdnaprinsa Haakon riegádii suoidnemánu 20. beaivvi 1973. +Teáhteroahpaheaddji ja reššisevra Ebba Joks Deanu kulturskuvllas lea bargan hui buori barggu teáhterčájálmasain maid Inger Margrethe Olsen rohkki lea čállán. +Dákkár rievdamat biđgejit giela oktasaš vuođu ja sáhttet dahkat váttisin gulahallat riikkarájiid rastá. +Gonagas finada dávjá priváhta ja almmolaš institušuvnnain go lea mátkkošteamen iešguđet guovlluin riikkas. +Gaskavahku skábmamánu 20. b. tii. 18 00 -20 00 Rabas álbmotčoahkkin gárrenmirkkuid birra Mii leat guhkit áigge vásihan nuoraid gaskkas gárrenmirkkuid geavaheame ja váttisvuođaid maid dat mielddisbuktet. +Sápmelaččat leat máŋggaid jagiid bargan sámi kulturárbbi ruoktot oččodemiin, nu go ollu eará álgoálbmogat miehtá máilmmi. +Interkommunalt Arkiv Finnmark/IKA Finnmárku IKS ovttas Sámi Arkiivvain bovdeba Arkiivabeaivái 2016! +Hjem Nettbutikk Skjønnlitteratur Árbbolaččat 1 Girji lea vuostas oassi trilogiijas, mii guorrá muhtin soga lahtuid eallima Deanuleagis 1950-logu loahpageahčen gitta otnábeaivvi rádjai. +Boaluid atne siidaboahkánis, gollenásttiid fas čikŋaboahkánis. +Dutkanraportta mielde lámis eamiálbmotnissonat vásihit seamma hástalusaid go earánai eamiálbmotnissonat dego stáhtaid ja eamiálbmogiid iežaset institušuvnnaid heajos oassálastindoaimmaid, ja lassin heajos vejolašvuođaid skuvlejupmái dahje dearvvašvuođabálvalusaide. +Ovddasvástádus gohččut ja jođihit čoahkkimiid vuoruid mielde sirdása dáid golmma riikkaid gaskkas. +Duvro-guovža ja šibitdoaktára rehket Ammal don liikot čállit? +Dáid oahppá go giella gieđahallojuvvo skuvllas fágan dahje oahppoávnnasin, iige dušše oahpahangaskaoapmin. +Maiddái ovttaskas doaibmi, degomat ealáhusa hárjeheaddji dahje eará searvvuš, rihkku vealahangielddu jos dat eastada lámisolbmo bálvaleami dahje beassama buohkaide rabas dilálašvuhtii almmá buori ákka. +Muhtin metállat leat dárbbašlaččat olbmuide, elliide ja šattuide veahážiid mielde, muhto leat várálaččat jus šaddet beare olu. +Bargojoavkku evttohusa mielde sohkabeali divvumis adnon hormonalaš divššu siidováikkuhussan lea dat ahte olmmoš ii sáhte oažžut mánáid. +Fiinna ja gelbbolaš čalmmusteapmi ráđđeviesu olggobealde gos 22.07.2011 muitobázzi almmustahttui. +Opetushallitus, Helsinki. +Arne Sørli bija nuohta diktii, ja šuokŋa dohkkehuvvui 15. Sámekonferánssas Helssegis 1992:s. +Londonis vuođđuduvvui eksilráđđehus mii galggai jođihit soahtevuostálastima viidáseappot. +Vuođđoealáhusain čalbmáičuohcci nuppástusat vuhttojit omd. +Son lea čilgen Ávvirii mo goddin galgá leat dáhpáhuvvan: Guovdageainnu dievddus galgá leamaš 38 500 ruvnno mielde, sihke Ruoŧa ja Norgga ruvnnot, mainna galggai narkotihka oastit dain nuppiin. +Sámit leat álgoálbmogat njealji riikkas. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid soahpamuša ulbmilin lea nannet paradigmanuppástusa, mii lea muhtin muddui juo jođus. +Olmmošvuoigatvuođakomitea sávvá, ahte lápmásiidráđiide addolii duođalaš doaibmaváldi ovddidit lámisolbmuid oassálastinvejolašvuođaid ja ovttaveardásašvuođa ja servodatlaš eallindiliid sihke viiddit guovlluid go báikkálaš dási vealaheami vuostá. +Temá rievddada hávis hávvái, nu maiddái maid doppe guossohit. +Vuoti sáhttá: Juohke goalmmát mánus geassit mii ovtta vuoiti gii lea sádden SMS-čállosiid. +Davvi- ja julevsámegielas lea gaskagearddi giellamáhtu njiedjan, muhto maiddái dás lea dilli veaháš buoret sin gaskkas geat leat vuolle 30 jagi, čájeha iskkadeapmi. +Dál son máhccá ruovttoluotta, ja dál son lea ovddasvástideaddjin jagi 2015 buvttadeamis. +Márkomeannu-festivála jagi 2018 dáiddár lea anárlaš Sunna Kitti, 27. +Áigo pántegoahtit Sara opmodaga Boastamoivi lea dagahan guovdageaidnulažžii Anne Sara Sarai stuora lassi olggosgoluid ja son lea maid manahan doavttirdiimmuid dan geažil. +Stáhta geaidnodoaimmahat dat čađaha plánabarggu. +Itkonen 1984b: 400.) +Sudno isidiin eallin rievdagoahtá go nuoramus mánáidmánná Anton riegáda. +Juoigiid Searvi galgá beassat válljet olbmuid sihke dan ovdajuryi ja váldojuryi. +Mii leat almmuhan girjji "Tyskálaččat eai máhte sámegiela goittot". +Gumppeguovlu ii galgga viiddiduvvot Sámediggeráđđi lea vuostá gumppeguovllu viiddideami davás guvlui lagabui sám.. +Gonagas Haakon loaiddastii ovdan ja čippustii áltára ovdii, alit ruvdnenbivttas vel badjelis. +Hopp til hovedinnholdet på siden Politihkalaš stivrejupmi Deanus boahtte njealji jagi lea dál čielgan 29. september 2011 av Frank-Martin Ingilæ Frank Ingilæ válljejuvvo fas sátnejođiheaddjin ja Hartvik Hansen fas várresátnejođiheaddjin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Lagašdemokratiija"Čoahkkinplána 23. desember 2015 av Frode Gundersen Gielddastivrra ja ovdagotti čoahkkinplána 2016 lea gárvvis. +eŋgelasgillii: "The Sámi Way" and "The School Way". +Bergsland 1946: 10; Sammallahti 1999 (davvisámegillii heivehuvvon).) +Jus leat erenoamáš dilálašvuoðat maid geažil leat váttis vuordit, de fertet gulaskuddat rivttiin dahje advokáhtaiguin dan birra, áinnas jo ovddalgihtii. +Heike lei sárdnideaddji ja čálii sálmmaid ja jorgalii sálmmaid. +Lea gal geavahuvvon cealkka, muhto lávejit dadjat ahte mas ii jáme dainna gievru. +3000 resurssa maid sáhttá ohcat Dát leat bálvalusas registrerejuvvon badjel 400 geavaheaddji ja doppe leat badjel 3000 ohcanvuđot resurssa. +Nubbi sátni lea dutkan, man dovdomearka lea systemáhtalaš guorahallan ja teoriijaid geavaheapmi, ja mii buvttada ođđa dieđu. +Badján dasa man várás don ledjet sivdniduvvon. +13.1.2017, http://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pohjoismainen-saamelaissopimus-parafoitu Artihkal 1. +Sápmelaččat Ruoššas eai lean dánge prošeavttas mielde. +Eadni buktá vuosttažettiin boarrásamos nieidda, muhto beanabárdni goddá su, go moarsi ii mieđit "beatnaga stoahkamiidda" ihkku áittis. +Barggu geažil gártá veahá váttis johtalit dákko, ja mii bivdit ahte dat guhtet johtalit dákko, váldet vuhtii barggu ja daid geat vázzet dákko. +Maŋemus Guovdageainnu sohkagirji ii leat šat oažžumis oastit. +Kapealla lea áidna latnja mas lea Gonagas Carl III Johan monográmma ja jahkelohku 1843, mii lei jahki ovdal Gonagasa 25-jagi ávvudeami truvnno alde. +Láhka galgá suodjalit buot dánsullasaš vealaheamis ja dáhkidit buohkaide ovttaveardásaš ja beaktilis suoji dánsullasaš vealaheami vuostá. +Gieddebargguid álggahettiinan guorahallen golmma sohkabuolvva duoji ja duddjoma oahppama. +Norgga sáttagotti sáttasátni lei čielggas ja oaččui fuomášumi dán jagi CSW:s. +Dan maŋŋá bidjá "tjiektjamgiedde", "fotballbane" ja "fotbollsplan" "Related expressions of the concept"-ruktui nu go muitaluvvo dás bajábealde. +Dat bođii fápmui 1.12.2009. +Danne áiggun mun geavahit vejolašvuođa addit rámi dan hui deaŧalaš bargui maid buot dan čieža regiovnna ovddasteaddjit leat dahkan, ja nissonolbmuid ja nuoraid ovddasteddjiide, geat leat leamaš mielde dan máilmmiviidosaš oktiiordnenjoavkkus. +Storslett-Dálošvággi su. 5 miilla. +Iežan rolla dutkin lea máŋggalágan: lean leamašan duodjeoahpaheaddjin, lean nissonolmmoš ja lean oahppan duddjot juo mánnávuođa rájes. +Son čilge dál vuos lea skuvla váidán dáhpáhusa, ja nu leat geahččamin ášši dál. +Suohkaniin lea ain buoridanmunni bálvalusaid stivrejumi dáfus, ja fertejit cadat bargat buoridemiid guvlui. +Mo dás ovddasguvlui, makkár ovdánanvejolašvuohta lea dán sámi pedagogihkas? +Department of Culture and Communications. +Dekoloniserenbargui gullá, nugo ovdalis lean čilgen, koloniserema váikkuhusaid dovdan, ja dáid váikkuhusaid hálddašeapmi ja váidudeapmi. +Uarctic fierpmádat galgá álkidit studeantalonuhemiid skuvllaid gaska, ovttasbargat ja čohkket čehppodaga ja máhtu. +Kursa álgá bearjadat maŋŋágaskkabeaivvi/árra eahkeda, gos čájehit vejolašvuođaid mo atnun biktasiid ođasmahttit. +Kangasniemi 1997: 13 - 14.) +Áššit mat gullet ealgabivdui meannuduvvojit sierra čoahkkimis čakčat. +Oktasaš giellavuođu bisuheapmi eaktuda danin giellaplánema mas oktasaš hástalu-saide sáhttá gávdnat oktasaš čovdosiid. +Mathlouthi lávlagat ledje hui dehálaš kultuvrralaš ovdanbuktimat Arabia giđa 2011:s. +Váldet áinnas fárrui njálgosiid ja návddašehpet dán stuorrafilmma! +Juohkin lei almmuhuvvon ovdalaš dán čavčča, Kjell Nupen riegádanbeaivvi čakčamánu 5. beaivvi. +Áibmoambulánsabálvalusas ANS lea ambulánsagirdima ja ambulánsahelikopteriid dáfus 2013:s soahpamuš guvttiin čađaheddjiin (Norsk luftambulanse AS ja Lufttransport AS). +- Juohke okta sáhttá dulkot nugo hálida. +Ortnetnjuolggadusat ja eará eavttut leat biddon vai juohke ássis galga leat buorre orrundilli. +Diktačálli Inger-Mari Aikio (Ima) ja jietnadáiddár-musihkkár Miro Mantere diktamusihkkaduodji "Beaivváš čuohká gaba" almmustuvai skábman 2014 girjin ja cd:n. +Dát bargu oktan vejolaš cealkámušaiguin gártet vuođđun go ášši politihkalaččat gieđahallo. +Dasa leat buorit ákkat. +Vai giellaguovddáš ovdánivčče leahtit oppa min guovllu guovddážin lea gitta das ahte Sámediggi fuolaha ekonomaš dili. +Ruollaluovttas čakčat, Olmmáivákkis dálvet, Dálošvákkis giđđat. +Mánáidgárdi fállá dál sajiid oasuseaiggádiidda, muhto guorus sajiid fállá eará mánáide Leavnnjas. +Sus lea guhkes hárjáneapmi oahpaheaddjin mánáidskuvllas. +a ja i leat eanemusat geavahuvvon bustávat buot čoakkáldagain ja duoid earáid gaskkas leat teakstačoakkáldagaid mielde ortneterohusat. +- Mu mielas ii oro skohtervuodjin ja láhttut gullame kultuvrra dahje valáštallama vuollái. +Dán ođđa struktuvrra mihtilmassan leat orrunsajit main leat árranat mat leat organiserejuvvon ráidun. +Dii lehpet bálkestan biekka fárrui Eahcálačča rávvagiid ja lehpet ollásit sihkkon daid váimmuideattet dávvalis; dego dán eatnama fuođđut dii johtalehpet birrat birra hálo ja himu guohtoneatnamiin. +‹‹Kiwi-gávttit›› lea ráhkadan rieja sámiid gaskkas. +Árvvuid sáhttá atnit vuođđun, man ala diehtu ráhkaduvvo ja man veagas dat lea. +Sámediggi áigu čuovvolit sešuvnna barggu earret eará prošeavtta bokte veahkaválddi birra lagaš gaskavuođain sámi servodagas, ja čoahkkimiid bokte Ráđđehusain ja earáiguin. +Oasástallam, turisstaæládus ja almulasj suorgge le sjaddam, vaj virggáj biedjá stuorra oasev álmmugis. +Sihke Montesquieu ja eará filosofat cuiggodedje gonagasa ja čuoččuhedje ahte olbmot sáhtte vuostálastit gonagasa. +Fonehtalaš čállinvuogis geavamun manan: [mum manan]. +Man ollu sámegielagat geavahit sámegiela, lea maid guorahallon (Ravna 2000a, 6, 22): +Lea Gonagaslaš hoavva mii bargá veahkkin Majestehta Gonagassii ja Dronnegii ja Gonagaslaš Allavuhtii Ruvdnaprinsii ja Ruvdnaprinsessii sin doaimmaid čađaheamis. +Jearahallan: Sámi Soster, Ristenrauna Magga, 13.9.2017. +Dát ruđat juhkkojuvvvojit sullii 35% dearvvašvuođa ja fuolahussii, sullii 30% bajásšaddan ja kultuvrii, sullii 20% teknalaš ossodahkii, sullii 10% hálddahussii/oktasašgoluide ja reasta ruhta eará surggiide gielddas. +Hopp til hovedinnholdet på siden 21. November 2013 av Turid Lindi Maŋŋebárga ja gaskavahkku leat fásta beaivvit goas mii leat deaivamis museas Buolbmágis. +Oahpaheaddji sáhttá ságastallanvugiin ná váldit ovdan ja nu oahpahit dakkár sániid go omd. +Jagi 1917 ásahuvvui Stáhta penšuvdnakássa, ja 2001 ođđajagimánu 1. beaivvi rájes de min organisašuvdnamálle rievddai hálddašanfitnodahkan. +Lassigáibádusat seailluhanprošeavttaide Seailluhanprošeavttain lea prošeaktaeaiggádis geatnegasvuohta váldit oktavuođa Sámedikkiin ovdal go prošeakta álggahuvvo. +persons with disabilities), de ON:id olmmošvuoigatvuođaid julggaštusa vuođđojurdaga mielde buot olbmot riegádit friddja ja dásseárvosaš olmmožin ja návddašit seamma vuoigatvuođain. +Ođđa oahppu duddjo dan ala maid olmmoš dovdá ja máhttá ovddežis. +Máilmmi stuorra prošeakta maid Per Markussen, dán jagáš kulturbálkkašumi vuoiti, lea jođihan, ja ereliiggán bargu Bálojoga báikegottesearvvi bealis. +Sámeskuvlastivra (www.sameskolstyrelsen.se) lea lagabut meroštallan sámi profilerema Sámeskuvlaplánas, mii lea lasáhussan nationála oahppoplánii Lpo 94. +Bargit leat maid ožžon rávvagiid leat várrugasat sosiála medijain easttadan dihtii ašši leavvama, muhto dattege ii galgga sátnefriddjavuohta ráddjejuvvot. +Sámi pedagogihka viidáset hástalusat +Olgoriikkaministeriija bargu seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ovddideami várás lea leamašan eanaš váikkuhanbargu iešguđet riikkaidgaskasaš forumis. +Pentti Pieski lea dál juo vuohttigoahtán go muhtin neahttasiiddus Suomas lea čállon sápmelaččaid eananvuoigatvuođaid birra, ahte roavva kommentárat leat boahtán. +Galgga maid atnit buorrin mearkan, ahte sámegiela sirdáseapmi má +Skuvlii ohcan dáhpáhuvvá riikkaviidosaš oktasaš ohcama bokte, man leat álggu rájes atnán hehttehussan ohppiid válljemis. +Ságastallamat sáhttet leat garrasat dan birra, mat galget leat ráđđejeaddji dovdomearkkat. +Iežas váidagis badjeolmmoš vuđoštallá dárkilit ahte mohtorgielká ja njealjejuvllat eai leat, nu mot ÁEL cealká, boazodoalus dušše lihkadeami veahkkeneavvut, muhto baicce beaivválaš ja vealtameahttun bargoneavvut. +Vehádatkultuvrraid čuolbman lea, go servodagaid ovdáneapmi lea ekonomalaččat ja politihkalaččat čadnon váldoservodaga beroštumiide. +Musihkkabirás Divtasvuonan le viehka buorre, ja ådå banda ja juohkusa ihti duolloj-dálloj. +Opmodatárvvuid áššiin main nággoáðu árvu ii leat eanet go 20 000 ruvnnu, sáhttá ášši šaddat álkiduvvon riektemeannudeami njuolggadusaid vuollásažžan. +čielggadan dan, mii guoská kultur- ja kulturáddejumi doahpagii ja doahpa +Áddjá vástida: "Mun lean dušše luoikkahan eatnamiid dan boddii go dárbbašin." Dajaldat boahtá guhkkin dego dieid sániid ii dajašii dušše áddjá, muhto dieid sániid dadjamin, orrot buot ádját, máttarádját ja máttarmáttarádját, muitala áddjut. +Ođđaset áigge dutkamiid vuođul muhtimat (Mandler 1997; Quinn 1994; Quinn ja earát1996; Athanasopoulos 2011) oaivvildit ahte duohtavuohta lea dien guovtti oainnu gaskkas, namalassii ahte giella ii mearrit jurddašeami muhto ahte dat dihto oktavuođain váikkuha jurddašeapmái. +Nygren atná etnisitehta guovddáš kriteran oktasaš máttuid (common origin), oktasaš kultuvrra, etnihkalaš joavkoidentitehta, etnihkalaš vuorrováikkuhusa ja sierra joavkku (1995: 24). +Oahpaheaddji gokčá sáni vuosttaš stávvala ja oahppit besset árvidit mii dat lea stávvaliid. +Su kommentára mu logaldallamii Alaskas IASSA konferánssas 2004. +Bargobáji álggahat dutkanprodekánain Marie-Theres Federhoferiin, ja joatkit fágalaččat professor Nils Oskaliin - son logaldallá fáttás eamiálbmotmáhtu dutkanmáilmmis mas gáibiduvvo dieđuid guorrat ja duođaštit. +Guolástus- ja riddodepartemeanta ja Sámediggi galget konsulteret vuotnabivdolávdegotti bargosuorggi ja válddi birra. +15:04 Cuoŋománu 22. beaivi 2016 Dán vahkkoloahpa bovdejit lujávrilaččat gussiid jahkásaš doaluide, dálveriemuide ja boazodolliid beaivái. +Daningo Hokkasa raporta ii leat vel almmostuvvan dán dutkamuša loahppamuttus, dat ii liikká analyserejuvvo viidáseappot dán dutkamušas, muhto adno baicce ovdamearkan muhtin vealahangažaldagaid suokkardallamis. +Máŋggadáfot vuoigatvuođalaš suodji geatnegahttá lágidit ovdamearkka dihte sámegielat ja kultursensitiiva bálvalusaid lámisolbmuide gullevaš sosiála- ja dearvvašvuođafuola Sámegiela vuođđovuoigatvuođalaš sajádaga leat viggan dorvvastit Sámi giellalágain. +Soađeáigge bolde duiskalaččat goasii olles Finnmárkku, Kárášjoga boares girku dattege gal árpmihedje ja dán ovddas lei sátnejođiheaddji Anne Torill Eriksen Balto giitevaš. +Parque por la Paz Villa Grimaldi Duorastaga maŋŋelgaskabeaivvi beasai Ruvdnaprinsa Haakon geahččat Villa Grimaldi Ráfipárkka. +Smith atná dutkama dekoloniserema guovddáš gaskaoapmin. +Doppe deaivvaimet maid Pavia, sutnje sápmelaččat eai lean apmasat. +Goappašiid guovlluin leat maid ollu čilat ja biergočiegát. +- Leavdnjajohka lea dat johka Norggas mas goddojit eanemus stuorra luosat, dainna mii gal vel beassat čevllohallat, mojohallá duhtavaš Pettersen, vaikko ieš dušše lea goddán ovtta ditti dán jagi. +Finnmárkku nissonat ja sin báikkálašservodagat/suohkanat. +Doaimmaheaddjin lea Mira Rauhala. +- Dál leat don áibbas boastut geahččame dien ášši, go dat lea oaivvilduvvon ahte galget guorahallojuvvot viidáseappot bohtosat, lohká son. +Oulu bismagoddi, Evangelaš-lutheránalaš girku Suomas Barentsguovllu risttalaš girkuid ovttasbargoráđđi Sámi girkoráđđi jođiha prošeavtta. +Golggotmánus/skábmamánus seamma jagi lei Ruvdnaprinsa okta áirasiin norgga sáttagottis ON Generálačoahkkimii New Yorkas. +Luohti lea báidnán olbmuid lávlunvugiid nu go omd. +Guovttegielat olbmo mentála geabbilvuohta árvaluvvo boahtit das go su guokte symbolavuogádaga addet eambbo go dušše ovtta vuogi ja vejolašvuođa čoavdit čuolmmaid ja hástalusaid, ja nu dahká guovttegielatvuohta maid álkibun váldit vuhtii giela sosiála ja kommunikatiiva beliid. +Poláraija guossástallan láidii Ruvdnaprinsabára seminárii gos áhpedutkan lei ságas. +Čále makkár diimmuid áiggut, gallis ja goas, ja mii geahččalit nu bures go lea vejolaš ollášuhttit sávaldagaid. +- Geasset leat eanemus lihkohisvuođat, danin lea dehálaš čađahit bearráigeahčuid. +Jämsä 2000; Bye 2003: 26.) +Eurohpás lea olu vuovdi billahuvvan. +Dárbbašuvvo oktasaš pedagogalaš vuođđu, ja deaŧalaš ja gelddolaš fágalaš ja politihkalaš digaštallan lea guđe sámi árvvuid vuođul mánáidgárddit galget hukset iežaset doaimma. +Muhto buohkanassii geavaheimme golbma mánu ráhkkanit, lobiid jearrat, plánet, čađahit ja redigeret filmma loahpalaš DVD-hápmái. +Yucatecgielat čiežajahkásaš mánáid meroštallanvuohki nappo lei earálágan go rávisolbmuid, geat meroštalle sullasašvuođa ávdnasa mielde. +3 (3) (2011): s. 153-168; Olsén, Laura, Harkoma, Assi, Heinämäki, Leena & Heiskanen, Heta, Saamelaisten perinnetiedon huomioiminen ympäristöpäätöksenteossa (sá. +Dál lea goit suohkan nammadan ovtta áirasa, Håkon Isak Vars, Sámi Filbmafestivála stivrii, ja muinna logai sátnejođiheaddji ahte son ieš áigu leat nubbi áirras suohkana bealis, muitala Dahl. +Govva Jarno Valkonen ja bargojoavkku videoinstallašuvnnas "Luonddukultuvrralaš leahkin - rásseráidu. +čikŋon teorehtalaš perspektiivvaide ja ságastallan daid birra deaivva +Riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi lea máŋgii deattuhan ovttamielalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtajurddašeami mearkkašumi ja atnán dehálažžan dan ahte Suoma sihke riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkka ja našuvnnalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuohtapolitihkka dorjot nubbi nuppi. +Wilhelmsen gal maid jáhkká ahte ođđa njuolggadusat váikkuhit vuona guollemáddodahkii. +Dán jagi deaivvadat suinna ođđa hámis, dál sus lea fárus akustálaš rocka-orkeastar, muhto Mackhé lea ain dat seamma: Njálbmái, duhtavaš ja movttet. +Čálli lea hui čábbát govven ráhkis-vuođa, ohcaleami, váillaheami ja morraša. +Gustavsen 1993). +Vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide leat unnán jeđđehussan sidjiide geat beaivválaččat vásihit áitagiid ja sisabahkkemiid guohtun-eatnamiidda, sidjiide geat oidnet mearrasámi gilážiid guorranit eretfárrema dihte. +Dáid sámegiel sániid maŋimuš tákta šaddá bárrastávval hápmásaš (-tealla, -šuvdna, -tehta,-nála) ja sodjá bárrastávval +Marakatt-Labba@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Nu ahte son ii gal mieđihan dahje biehttalan lea go son Sámi Filbmafestivála stivralahttu, nu ahte mun in dieđe, muitala fas Utsi. +Ovdal ovdamearkka dihte riektelágádus lei vuojulduvvan ovttaskas homoseksuála daguid árvvoštallamii, muhto homoseksuálavuođa meroštallama maŋŋel dan ipmirdišgohte olbmo siskkáldas iešvuohtan. +Buot kulturmuittut maid seailluhandoaibmabidju siskkilda, galget registrerejuvvot ja dilli divvojuvvo Askeladdenis. +Vedje sii váldán menddo stuora barggu badjelasaset. +Áltá lea Finnmárkku fylkka stuorámus gávpot, gos ásset measta 20.000 olbmo. +Lága funkšuvdnan lea lassin eastadit sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami. +Boarráseamosis lei nana árbevirolaš diehtu ja máhtu ja sus, gii lei nuoramusaid searvvis ja bajásšaddan sieiva ruoŧŧelaš guovllus, lei unnit diehtu sámi árbevieruid birra. +Maggas lei buorre ovdamearka; veháš dasto go ođđa ortografiija lei dohkkehuvvon bođii evttohus, ahte dat galgá ođasmáhttot. +Guokte sámeskuvlla Johkamohkis ja Jielleváris válde ieža initiatiivva dutkanbirrasiiguin bargat ovttas ja dalá rektorat, Gudrun Kuhmunen, Carina Sarri ja Kerstin Pittsa Omma bivde Gunilla Johanssona Luleju teknihkalaš universitehtas ja mu Sámi allaskuvllas jođihit dutkanprošeavtta. +Gielain son oaivvilda hállan- ja čállingiela eatnigiellan, sárguma, láhttadeami, geahčastaga dahje symbolagiela nugo matematihka giela. +"Buorre olmmoš" soabada ja gulahallá earáiguin ja luondduin +Mandáhtaid juogadeapmi iešguđet listtaid gaskkas dahkkojuvvo seamma matematihkalaš vuogi mielde go stuorradiggeválggas, fylkkadiggeválggas ja gielddastivraválggas. +Bajilčála čujuha dasa, ahte dáiddárat leat miehtan rabas bovdehussii searvat viiddis manifestašuvdnii. +Dálá ruoššaávvudeapmi álggahuvvi 1905:s, dalle serve ruksesruoššat vuosttaš geardde miessemánu 17. beaivvi togii. +Smiehttamuš gulaskuddancealkámušaiguin biddjojuvvo vuođđun sámediggeráđi mearrádusárvalussii Sámedikki dievasčoahkkimii čakčamánus 2015. +Doalus šaddá maid vejolašvuođa guldalit luđiid mat leat juo arkiverejuvvon Sámi Arkiivas. +Ságamuitalusain lohkat ahte lei Harald Hårfagre (sullii 865 - 933) gii čohkkii Norgga oktan riikan. +- Romssa Duollodoaimmahus čilgii munnje ahte vaikko Biebmobearráigeahčus leat iežaset njuolggadusat, de aŋkke leat Duollodoaimmahusas gis iežas njuolggadusat, muitala Per Henrik Eira. +Fanasmátkkis ledje mielde báikkálaš dutkiguovttos Heather Renner ja Angela Doroff, geat muitaleigga makkár dálkkádatnuppástusaid sii oidnet báikkálaččat. +Sámegiela čállit ohcaledjege alcceseaset dákkáraš veahkkereaiddu, ja nu álggahiige Sámediggi dan barggu 2004. +Fátmmasteaddji vealaheami vásáhusat sápmelaš lámisolbmuid eallimis +Dát mearkkaša dan ahte min etnihkalaš duogáš šaddá genadutkama oassin. +Meta-giella dahje dat giella mainna giela iešvuođaid čilge lea dábálaččat skuvlla áigge giellaoahppadiimmuin ohppojuvvon fágagiella. +Lámis mánáid gieđahalli raporttas deattuhit ahte máná oassálastima galgá nannet ja lámis mánáide galgá duddjot vejolašvuođaid addit máhcahaga bálvalusaid kvalitehtas. +Dát maid eastadivčče dan ahte ii leat boasttu oahpahus luođi birra jođus, ja ná oahpahusa kvalitehtasihkkarastit. +Muhtun sajis leat merkejuvvon sátneluohkát mat eai gávdno sámegielas, nugo "infm" (infinitiivamearka) ja "art" (artihkal). +ČSVáriid dovddai maiddái gárvvuin. +Heajain vuostemiela sáhtte buktit ovdan siessá, muoŧŧá dahje goaski, jus irgi dahje moarsi ii lean soga miela mielde. +Joks, Solveig 2001: Boazosámi nissonolbmot. +ja Warnke (2008) oainnuid ja teoriija sáhttá ainjuo heivehit eamiálbmotkontekstii. +Min ulbmil lea ahte mánáidgárdi galgá leat eaktodáhtolaš oassi olbmo ollislaš oahppobálgás. +Beavdegirjjit gullet "válgaávdnasiidda muđui" eai ge dat leat almmolaččat. +Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve Sámedikki presideant Aili Keskitalo, guovvamánu 6. b., Porsáŋggu. +Barggu čuovvoleamis vásiha Sámediggi ahte ovttamielalašvuohta ii dattetge čuovvoluvvo. +Dát leat gollosat muhtun rehkensatinbáhpárii mas čájehuvvo mo dat ođđa divvagat sáhttet šaddat. +Giellaoččodanagis mánná oahpahallá buot dáid oktanaga. +Orru čájeheame ahte mii fertet maid sierra čoahkkima doallat Diehtosiiddas, vai sin jurdagiid ja gelbbolašvuođa maid olihit, lohká son. +Kultuvra maiddái laktása dáid speadjalastimiiddda ja doaimmaide. +ON váldočoahkkin lea okta Ovttastahttojuvvon našuvnnaid váldoorgánain ja das leat buot ON lahttoriikkat mielde. +Son dattetge imašta go filmma leat ráhkadišgoahtán nu árrat, go eai leat guđege muttus dutkamiin geargan. +Go vel guovdu sevdnjes dálvvi ge báitet guovssahasat nu garrasit ahte mii sáhttit navigeret váraid haga. +Dát strategiijas ovdanbukto ahte internašunáliserema lassáneapmi addá vejolašvuođaid, muhto maiddái váikkuha eamiálbmogiid kultuvrraide ja eallinvuđđui. +Simon and Schuster, New York. +Sidjiide geat leat riegádan ovdal Jagi 1971, guoská dát Vuođđolága § 6 nugo dat mearriduvvui Skábmamánu 18. beaivvi 1905. +Eahpidehpetgo velá mu Ipmila fámuge? 14 Dan dihte Hearrá ieš addá didjiide mearkka: Nieida šaddá máná vuostái ja riegádahttá bártni, ja son bidjá sutnje nama Immanuel. +Ášši bealálaččat sáhttet gáibidit duopmára luohpat doaimmas. +ILGA -Europe, Rainbow Europe, Finland according to ILGA-Europe. +Joavku ákkastii iežas proteasta sámi čálalaš ja kultuvrralaš árbevieruin, daningo dat mearkkat leat leamašan gielas juo máŋga čuođi jagi. +Rural Health 7, 216-222 (1999); Meekosha, Helen, "Decolonising disability: thinking and acting globally", Disability & Society, 26:6, 667-682, (2011); Rivas Velarde, Minerva, Indigenous Persons with Disability, Access to Training and Employment, International Labour Organization, Switzerland (2015), s. 6-8. +Lanjas eai leat oppanassiige glásat mas sáhtášii geahččat luonddu, leat dušše alla glásat mat addet čuovgga latnjii, ja boktet dovdduid, leaš dal gaskaija beaivváš dahje bihkkaseavdnjat ja guovssahasat livardit. +Mis leat maid juvlastuolut ja rullatuvrrat maid sáhttit luoikat. +Siidamusea amanueansa lohká, ahte Viidon sieiddit -čájáhus buktá juohke háve ođđa jurdagiid, go čájáhusa manná geahččat. +Oahpahusláhka addá sámi mánáide vuoigatvuođa oahpahussii sámegielas ja sámegillii. +Fonologalaš diđolašvuohta mii dahká vejolažžan sirret sáni jietnadagaid adnojuvvo maiddái vealttakeahtes eaktun juksat mekánalaš lohkanmáhtu dási. +Vaikko čállingiela geava-heapmi álggos vuođđuduvvoge hállangillii, de dat dađistaga ovdána iežas gulahallangaskaoapmin ja jurddašanreaidun mii lea čielgasit earálágan go hállangiella. +Eváhkku +A lea ohcame ođđa barggu. +Jus du namma ii gávdno Sámedikki jienastuslogus ja don leat gáibidan dohko čálihit namat, dahje don oaivvildat ahte listtain leat eará boasttu dieđut, de sáhtát váidalit ášši. +Dikki duomus daddjo ahte Njereveaji geaidnosearvi lea čuvvon regulerenplánaid, rámmalobiid, bargoálggahanlobiid ja FeFo mearrádusa addit eatnama geaidnohuksemii. +Unjárgga gielddas lea guovttegielat álbmot ja sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaččat. +oahpaheddjiid prošeaktabarggut galge leat +Iežas váidagis son čilgii mo vearrodieđut eai muital oppalaččat boazodoalu boađuid birra. +Lisbeth Isaksen almmustahttá dáidaga "Potensial" rahpandoaluid oktavuođas. +Sámedikki ruđat ealáhusáigumušaide lassánedje 2 miljon ruvnnus 4 miljon ruvdnui 2013:s. +Ráđđeviessu lea guovdu boaresgávpoga, ja doppe lágiduvvojit maid konsearttat. +Muhtun evttohusat das maid juogadanarenas sáhttá juogadit. +Ášši lea gulaskuddan ee. +Eurohpá Uniovnna (EU) vuoigatvuohta ja Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuš laktásit lávga nubbi nubbái. +Birrasa dovdama leat hálidan áddet myhtalaš ja magiijalaš jurddašeapmin. +Quinn, Gerard & Degener, Theresia, Expanding the system: the debate about a disability-specific convention. +gokčevaččat sihke dábálaš ja erenomáš sápmelaš lámisolbmuid hástalusaid, main ovttaveardásašvuohta ii ollašuva nugo galggalii. +Sámegielat máná vejolašvuohta oažžut veahki čállingiellabirrasis lea áibbas earálágan go riikkagielat máná vejolašvuohta. +Dasa lea eaktun ahte arkiiva ja dakkáraččat, nu bures go vejolaš, galget ávkin geavahuvvot organisašuvnna ovddeš ulbmiliidda soahppevaš vuogi mielde. +Dárbbašit politiijaid geain lea gelbbolašvuohta sámi gielas ja kultuvrras Sámediggeráđđi lea guhkes áiggi leamaš fuolas dan geažil go politiijain váilu giella- ja kulturgelbbolašvuohta, mii sáhttá čuohcat sámiid riektesihkarvuhtii. +Pamfletti. +Foandda ruhta sáhttá geavahuvvot dáiddálaš diŋgojuvvomiida nugo prošeavttaide main moadde sámi dáiddára dahje dáiddajoavkku ohcet ruđa diŋgot dáiddalaš buktaga/ buktagiid dihto dáiddáris, dahje sámi dáiddáriid dihto doaluide dahje dáhpáhusaide. +Ovdamearkka dihte dán raportta unnitlogu siskkáldas unnitloguid dáfus Suomas ássi sápmelaš transnisson, geas lea juoga váddu, sáhttá vealahuvvot sihke iežas etnalaš duogáža, sohkabeali, sohkabealleidentitehta ja maid váttu dihte. +Eambbo dieđuid prográmma birra ja mot doppe ozat ruđaid gávnnat dáppe. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lea vejolaš geavat giddagassii politihkalaš oainnuid geažil. +Nuppe beales fas lea sáhka sierra gielain go daid hállit eai gulahala gielalaš erohusaid geažil. +Dát birradatjorri historjjámuitiálus lea áibbas dábálaš buot Bente Geving govvadáidaga dássádaddamis. +15:19 Geassemánu 06. beaivi 2016 Kárášjogas čađahedje odne promilladárkkisteami. 11:37 Geassemánu 06. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Sámeservošis olbmo identifiseren iežas transsohkabeallái orru bohciidahttime stuorra reakšuvnnaid. +Nuorra fitnodateaiggát ballá šaddat heaittihit fitnodaga maid aiddo báliid lea álggahan, jus ráđđehus mearrida váldit eret earuhuvvon bargoaddidivadiid. +čalmmiin ja mánát ohppet metadásis ollesolbmuid láhttemiin, mo sii galget +Nuppiiguin sániiguin dán oainnu vuođul lea vuoiggalaš lohkat ahte sámegiella sáhttá leat buot sápmelaččaid eatnigiella gielladáiddu dásis fuolakeahttá - maiddái dan dáhpáhusas, go gielladáidu ii leat ollenge. +Son lea kanadalaš indiánačeardda hoavda ja son dovddahii ilu go beasai deaivvadit Sámedikkiin. +Ovdalis dán fáttá gieđahalli dutkamuš čájeha ahte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid ovddasteaddjit dovdet goit muhtin muddui two spirit - +Sámit geat leat eará davviriikkaid stáhtaboargárat sáhttet čálihit iežaset Sámedikki jienastuslohkui jos sii geassemánu 30. b. válgajagi leat fievrriduvvon álbmotregisttarii Norgga ássin. +Goappašiid sohkabeliid dárbbaša movttiidahttit birget ieš, duostat iige ballat. +badjáneaddji rasismma galggalii beaktilit eastadit. +Kulturbiras sáhttá leat guovlu gos leat leamašan historjjálaš dáhpáhusat, oskui dahje árbevieruide gullevaš dáhpáhusat, iige danin dárbbaš leat olbmuid mii eanadaga lea váikkuhan. +Sámi girjelágádusat ledje vuođđuduvvon ja buvttadišgohte fágagirjjiid sámegillii. +Erkki Itkonen ovdánahtii dasto Ravila ortografiija ja su čállinvuohki lea gohčoduvvon maiddái "Sámi Čuvgehussearvvi"-ortografiijan. +Guovtti vuosttaš eallinjagi m��nná oahppá álkimusat, go beassá ovttastal-lat ja oassálastit earáid ságastallamii. +Sámi lohkanguovddáš lea čálliin jearran lobi almmuhit čállosiid. +Lea dehálaš fuomášit fysalaš eastagiid. +Vuosttas skearru, "Joikuja" 1968:s, lei revolušuvdna. +Geahccu cájehii maiddái ahte suohkaniin leat hui iešgudetlágánvuodat das movt psyhkalaš váttut fuomášuvvojit ja cuovvoluvvojit dohkálaš vugiid mielde. +Dat mákse 90 ruvnnu. +Dutkamis mii čađahuvvui 2000-2003 čájehuvvui ahte dušše goalmmát oassi oahpaheddjiin árvvoštalle alddiineaset leat buorre čálamáhttu, ja jagi 2012 dutkanraporta čájeha ahte dušše juohke viđát oahppi lohká čállit buorebut sámegillii go dárogillii, ja sullii 80% ohppiin atnet álkibun lohkat dárogiela go sámegiela. +Mannan vahkkoloahpa ledje 18 hearggi boahtán Álttá guovddášgáhttii gilvalit 201 mehtera sprinttas, 16 hearggi senioroasis, ja guokte hearggi junioroasis. +Loahppasánit +Diet gárdin lea Qurinal alážis - mii lea okta Roma čieža beakkán alážiin, ja doppe lea ge Italia presideantta almmolaš resideansa. +Fáddán lei Norgga- Myanmar ovttasbargu luonddu ja kulturmuittuid suodjaleami suorggis. +Váldde aktavuođa ovdal gaskavahku 29.08.2012 Kulturskuvla álgá - mii leat gullan máŋgasa ii leat ožžon dieđihanskovi boasttas Mii geahččalit ođđasis. +Mannan duorastaga, borgemqnu 30. beaivvi, attii Porsáŋggu gieldda áŋggirdearddji Aina Hanssen Porsáŋggu helsetuna áiccangárddi gildii. +Etnodieđadutkamušas leat suorgásan earret eará etnoekologiija, etnoekonomiija ja etnomedisiidna. +Jurdda bálkkašumiin lea gutnejahttit Vuokko Nilsen, gii ieš lea árvalan jahkásaččat juohkit bálkkašumi ovtta nissonolbmuid Unjárggas. +Dáinna ládje sáhtálii čohkket maid unnitlogu siskkáldas unnitlogu ovddasteddjiid, ja sii sáhtále gieđahallat iežaset áššiid ja vejolaččat doarjut guhtet guimmiideaset. +Lea ártegis dilli midjiide nai, dadjá Katja gii lea háhppehan nuppi mánnái ohcat mánáidgárdesaji ovdal go oaččui vuosttažii saji. +Etnoekologiija jurdda lea kulturekologiijas. +Muhto ruđalaš dilli Norggas dakka maŋŋá uniuvnna bieđganeami lei dakkár ahte Gonagas Haakon ii gáibidan sierra skiippa. +sahkkuivuođadivššu sáhttá oažžut maid párra dahje nisson, guhte ii leat náittoslihtus dahje náittoslihtulágan dilis dievdduin (2§, 2 čuokkis, 8.4.2016/254). +Dološ málliid son lei oahpahallan Itkonena girjjis. +Gieldda bálvalusaid divat- ja vearromáksomearit Deavdigoahttán čázi Leavnnja vuodjanáldásii Billávuona skuvlla vuodjanálddis maiddái álbmogii Doaibmabijut unnidit riidduid gaskal eanadoalu ja boazodoalu Finnmárkku birasbálvalus OS rievdada ruvttuidis. +Koordináhtor Britta Marakatt Labba Árbevierru, hutkáivuohta ja duddjon oahppoplána Sámi allaskuvlla vuođđooahpuid oppalaš sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta ja sámegiella. +Su čullosiin lea álot vejolašvuohta meroštit sin iežaset duohtavuođa. +Ulbmilin lei vel suokkardit, mo sápmelaš lámisolbmuid vealaheami sáhtálii eastadit ovddalgihtii maid boahtteáiggis ja veahkehit daid olbmuid, geat leat juo gillán vealaheamis. +Aili Keskitalo hålla guovvamáno 6. biejve Sametingspresident Aili Keskitalo, 6. februar, Porsanger. +Rotledge, London. +Sii geat čađahedje eksámena, bukte bargguideaset ovdan njálmmálaččat loahppakonferánssas. +Norggas mis leat odne 10 dakkár friddjabáikki, ee. +Stuorámus ja dåbddusamos tjuoladum báktesárggoma gávnnuji Altan ja Vingenin ja Ausevikan Sogn ja Fjordanin. +Presideantabárra bijai tráhpa ala liđiid muitun sidjiide geat sorbmejuvvojedje suoidnemánu 22.beaivvi ilgadis dáhpáhusas. +maid, oppalaččat, Koivurova, T., "Jurisprudence of the European Court of Human Rights Regarding Indigenous Peoples: Retrospect and Prospects," International Journal on Minority and Group Rights, Nijhoff, Brill, 18 (2011), 1-37. +Ruošša stáhta ođasdoaimmahaga TASS loguid mielde leat 2300 bohcco ja okta nuorra bárdni jápmán maŋŋel go dát epidemiija leavvagođii Jamal guovllus suoidnemánu loahpas vuosttaš geardde 70 jahkái. +Valdeltagande, skiljelinjer och legitimitet: en jämförelse med Norge - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Ahosa ja earáid (2015) dieđu mielde Butlera dego maiddái Foucault'an lahkonanvuogit leat kritiserejuvvon danin go dain gorut sohkabeali meroštallin sáhttá jávkat measta ollásit, jos buot adno kultuvran. +Dát lasiha mánáid diđolašvuođa iežaset biepmu hárrái. +Doppe leat čájáhusat, polarparade ja teáhter. +Materiála čujuha maid fátmmasteaddji dahjege intersektionála vealaheapmái, ja dat gieđahallojit iežas vuollekapihttalis. +1. Viečča prográmma ColorDict interneahtas, ja sajáiduhte dan Android-telefovdnii. +Gaskavahku ođđajagimánu 30. beaivvi čuovui stuora olmmošveahka Gonagas Olav su maŋemus vuoiŋŋadanbáikái. +Maŋemus namuhuvvon suorggis, go ráhkadii eanemus dovddus Marilyn Monroe, Jackie Kennedy dahje Elisabeth Taylor portreahtaid, de son geavahii fotogovaid mat juo ledje gávdnamis; almmolaš studio govaid, stillgovaid dahje govaid maid gávnnai aviissain. +Sárggastusat maid Østengen & Bergo leat ráhkadan, galget leat vuođđun viidásat bargui." +Unjárgga gielda lágiida easkaálgi bivdiide kurssa Bivdiidkurssa álgá vuossárgga geassemánu 29 b. - ja loahpahuvvo suoidnemánu 7.beaivve. +JS lea guhkit áigge dáhttun ovttasbarggu, muhto dat ii leat menestuvvan. +Saamelaisia koskevasta kalastuslainsäädännöstä oppalaččat omd. +Buot gili 120 ássi orrut dien viesus, ja sii ođđet heaŋgaoađđensajiin mat leat čadnojuvvon robevuollái. +Amma mánát eai fáhkka sáhte oažžut vuoigatvuođa giellaseaset, go sii devdet guhtta jagi? jearrala Álaheai MVL-lahttu Roger Skarvik. +Son lea dovddastan siva. 14:35 Miessemánu 07. beaivi 2015 GÁSihke beatnagat ja 16 Rukses ruossa skutera ledje manname ohcat dievddu gii ikte láhppui elrávdnjelinjá bargomátkkis Gáivuonas. +Čállingiela oahppan lea oassi oppalaš giellaoahppamis. +Ghana tallensamánáid sosialisaseren muittuha sámemánáid árbevirolaš šaddadanvieruid. +- In hálit dan birra gal dadjat maidege, go dat šaddet dušše spekulašuvnnat, lohká son. +Biografiija: Annestad Nilsen lea gazzan oahpu Troandima Dáiddaakademiijas ja bargá govvemiin, filbmemiin, jienain ja installašuvnnain. +Váilevaš dearvvašvuodafálaldat psyhkalaš buhcciide sáhttá dagahit sakka stuorát váikkuhusaid dáid olbmuid guovdu go buhcciid guovdu geain lea Norgga servodatduogáš. +Sániiguin govviduvvojit kultuvrra doahpagat. +Vuosttažettiin doahpagii kultuvra gullá materiálalaš bealli, mii ovdanboahtá teknologalaš buktagiin ja giehtadujiin. +Čájáhusártihkkaliid vuođđun leat jearahallamat, maid Lukkari lea bádden. +Maiddái Áillohačča ja Paakkunainesa priváhta ja beallepriváhta reivvet main soai digaštallama gos čuojahit, muitala Graff. +váldomearkašumit leat automatiiva ja translatiiva. +Dasa lea Himalaya ovdamearka. +Danin sámegielat mánnái dákkár teakstadeaivvadeamit eai atte vejolašvuođa ovttastahttit čállingiela hállangielain. +Gievrras dásis lea čujolaš klusiila ja geahnohis dásis fas čuojohis. +Ná son čájehii man guovddáš sadji gielas lea olbmo eallimis. +Jos mii galgat lihkostuvvat dainna, de ferte vuođđu biddjojuvvot dáppe Álttás. +Dien báikkis lei garra soahti 1940:s, ja 46 norgga soalddáha gahčče soađis. +Gánnehešgo cuiggodit - vaikko dárkkuhus livččii veahkehit nuppi - juos dat sáhttá váikkuhit nu ahte nubbi heaitá sámásteames? +Dat sirdása duddjomis gárvves bohtosii, sámegáktai. +Lean boazosámiiguin ságastallan sihke eanantearpmaid sisdoalu birra ja muđui eatnamiid ja daid anu birra. +Dán máhtu duddjo oahpaheaddji iežas skuvlejumi áigge, ii dušše giellaoahpahusa diimmuin muhto maiddái eará fágaid oahpahallama oktavuođas. +Meløy dattetge lohká ahte olbmuin sáhttet ákkat manne eai leat boahtán, nu go eai astta boahtit dahje juo eai oba láve ge searvat álbmotčoahkkimiidda. +Čálli ođđaáigásaš divtta dáid sániid vuođul. +Go lea +Sáddes árvalusaid dieđáhussii dán čujuhussii: manaidgd@samediggi.no Stuorimus gaskaoapmi nannemis sámi mánáidgárdemánáid giela ja kultuvrra lea doarjja mánáidgárddiide. +Loahpaheapmi +Mii bovdet ávvudeapmái duorasdaga čakčamánu 2. b. bie. 18-22 Goržžinjárggii mii lea Ája Sámi Guovddáža vuolábealde. +Bearráigeahččanlávdegoddi galgá doaimmahit parlamentáralaš bearráigeahču ja bearráigeahččat ásahusaid mat ruhtaduvvojit Sámedikki bušeahta bakte. +Mun sávan nu ollugat go vejolaš servet árvalusaiguin ja gažaldagaiguin, vai mii ovttas oččošeimmet dakkár seminára gos ollu oaivilat bohtet ovdan ja mas lea fágalaš čatnaseapmi. +1970-logus Keskitalo lea okta dain vuosttas sápmelaš dutkiin, geat cuiggodišgohte sámiid dutkama. +Dakkár sátni go dustehus mii sámegillii lea dustet-vearbba nomen-suorggádus, lea seamma hápmásaš goallossátnin dárogielas pejoratiiva dahje fuonášeaddji sátni (man sáhtášii dulkot jallaid dahje gáiggáid vistin). +maid Ahonen ja earát (2015), s. 277-279. +Ávvir ii lihkostuvvan oažžut boazoeaiggádiid ságaide. +Dat dahkkui dannego Gieldda ja bargodepartemeanta dáhtui guorahalliid jearrat Norgga ássiin sápmelaš identitehta birra ja Sámedikki jienastuslogu laktaseaddji áššiin (Ib 1995, 15). +Seremoniija Nidarosdomenis álggii ipmilbálvalusain ja ruvdnensártniin. +Mánáidgiela dutkamis namahuvvojit eará gielainge ovdamearkkat mat čájehit ahte mánná gullá ja diehtá mo galggašii jietnadit sáni, muhto ieš ii máhte vel dadjat dan seamma láhkai. +Ráđđeaddi Heatta lohká čoahkkimis eai dahkko makkár ge mearrádusat, muhto galgá Sápmi ja sápmelaččaid oaidnu maid oidnosis. +Foto: Svein Lund Finnmárkku fylkkas leat valjis minerálat ja áiggiid čađa lea dáppe roggojuvvon omd. +s o cialization; Gearing 1973: 1229 - 1230 .) +Kirke-, utdannings- og forskningsdepartementet, Oslo. +Guldal juovlalávlagiid Juovllaid ávvudit muitin dihte Jesusa riegádeami. +álo lea eará giella dárogiella. +Sihke guoskevaš gielddat ja Finnmárkku fylkkagielda leat buktán positiivvalaš cealkámušaid prošektii. +Dál eai oaččo friddja go dat leat "eallinbeaivvit", mat gullet lunddolaččat skuvladoibmii. +Čujuhusas: http://seta.fi/sateenkaarisanasto/. +Komitea ávžžuha ahte soahpamušstáhta fállá dearvvašvuođa- ja mielladearvvašvuođabálvalusaid ja maid sosiálabálvalusaid doarvái olu sámegillii. +Ragnhild Mellebye Aslaksen, Čáhcesullo (3. Evttohas Nuortaguovllu válgabiirres) Juohke sajis daddjojuvvo. +12:43 Borgemánu 11. beaivi 2016 Sápmi Pride lea almmuhan prográmma Guovtti vahkku geahčen lágiduvvo Sápmi Pride Guovdageainnus, ja lágideaddjit leat oanehis áiggis ceggen prográmma maŋŋel go mearriduvvui ahte doalut sirdojuvvojit Anáris Guovdageidnui. +Saamen käsityön artesaani 1998. +Makkonen (2002), s. 10; European Commission, Tackling Multiple Discrimination: Practices, policies and laws, Directorate-General for Employment, Social Affairs and Equal Opportunities, Unit G.4, Italy: European Communities (2007), s. 16. +), Companion Encyclopedia of Anthropology s. 396 - 419. +Davvi álbmogat / Dáidda, musihkka, girjálašvuohta Dáidda, musihkka, girjálašvuohta Soltegn mot høsten av Alf Magne Salo The spiritual kiss av Gjert Rognli. +Stávvaliid mielde: lávl-lu-hit +Jearahallamis biddjo lassin oppalohkái gažaldatvuložin dat, leago vejolaš dahkat dohkálaš diagnosa giellaovdáneamis namalassii dulkka bokte. +Dat lea maiddái okta deaŧaleamos sivain manne nuorra nissonolbmot válljejit fárret eret giliin. +Oassálastima bokte Norgga sáttagoddái mii áigut deattuhit máŋga beali mat fuolastuhttet min, cealká ráđđelahttu Muotka. +Sámische Kinderliteratur in Sápmi von 1970 bis 2015 - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Biedjovákki ruvkedoaimma álggaheami oktavuođas lea dán vahkku leamaš nubbi geahčadeapmi guovllus. +Informánta ii goittotge čilge ášši dárkileappot, iige sápmelaš lámis nissona sajádat muđuidge boahtán ovdan dán dutkamuša jearahallamiin. +Dát leat stuorámus boazodoalloguovllut máilmmis, sihke olbmuid ja ealuid dáfus. +" Porsáŋggu Boarrásiidráđđi lea gieđahallan eaktodáhtolaš bargguid ruhtageavaheami. +Go galgá ovdamearkka dihte jorgalit dárogiela halv dahje suomagiela puoli, de gártá konteavstta vehkiin sámegillii válljet jogo bealli- dahje lahkki-sáni. +Virggi bargosadji gártá leat Unjárgga gielda. +La være tomt - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Sii leat oahpásmuvvan sámi nuorain miehtá Ruoŧa Sámi ja ožžon ustibiid eallenahkái. 44 nuora leamaš Gautsas dahje Ammarnesat guokte ja bealle vahkku Sámi rihppaskuvllas. +ISF fállá filbma buvttadeddjiid kurssa ovttas Sámi Allaskuvllain, Göta Filmain ja Good Partners. +Registrerejuvvon guimmešlihttu nuppástuvvá ain náittoslihttun. +Dilli lea dieđusge erenomáš hástaleaddji dalle, jos olbmo eatnigiella nuortalaš- dahje anárašgiella, ja dalle bálvalusaid fálaldat lea vel unnit go davvisámegillii. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgráda oahppu fátmmasta gielladutkama, sosiolingvistihka, báikenammadutkama ja eamiálbmotgirjjálašvuođa dutkama. +Dat leat almmatge erenomáš suojehis dilis ja sáhttet vealahuvvot, man dihte positiiva sierradoaimmat leat dehálaččat. +In ge mun gal leat persovnnalaččat mielas ahte álbmot galgá gokčat fitnodatgoluid, deattuha Olsen. +"Sámi mánáid bajásgeassin" girjjis lea muitalus ádjá ja su áddjuba ságastallamis, mii oahpaheddjiid mielas lei váimmus ášši go sámi luondduhálddašeamis ja váraváldimis lea sáhka. +Várresátnejođiheaddji Kåre Olli rámiidii ja giitii Gerd barggu ovddas, ja buohkat geat ledje boahtán čalmmusteapmái sávve sutnje lihkku penšunistaeallimiin. +3. +Teoriija čuvgeha man láhkai gaskosteaddji bargu lea fuomášahttit mánnái, man láhkai su dovddiidusat (stimulit) leat čatnasan birrasii ja stuorát oktavuođaide. +Sámi giellaráđi guorahallan +Son lei ollásit oahppan buohccedivššárin 1995. +Dán oktavuođas lean buktán ovdan sámeservodaga ovdáneami problema. +Dasa lea Sámedikkis váldi ja resurssat, dadjá son. +Jos 3 vahkku giehtadallanáigi ii leat doarvái, sáddet gaskaáigásaš fástádusa Eaŋkalmearrádusa sáhtát váidit gc. +Lene ferte diehtit guđe studeanta gullá juohke kursii vai studeanttat ožžot rivttes vuoigatvuođaid. +Doarjja dutkamii ja ovdánahttinbargguide 2012 SÁNAG DjO-foanda juohká gitta 2 milj. ruvnnu rádjai jahkásaččat dutkamii ja ovdánahttinprošeavttaide. +Danin eanaš juohkehačča dieđus lea konventionála, mii lea šaddan dieđu árbevieruid (traditions of knowledge) siste, maidda mii buohkat oassálastit. +6 §:a ovttaveardásašvuođaprinsihpa ja vealahangielddu lassin guovddážis leat goit vuođđolága 7 §:s mearriduvvon vuoigatvuohta persovnnalaš friddjavuhtii, guoskameahttunvuhtii ja oadjebasvuhtii ja lassin §:a priváhttaeallima suodji. +Ellen Inga O. Hætta (61) Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla rektor Guovdageainnus. +Leat gávcci doabaplakáhta mat leat golmma gillii; davvisámegillii, dárogillii ja veahkkegillii. +Dasa lassin son leamaš siesás oahpus, go hálidii oahppat soga duoji. +Sáhtu muđui fertet ieš ordnet. +Giellagirjjis leat lohkan- ja čállingealbu guovddážis. +Dát sápmelaččat eai oaččo bálvalusaid iežaset gillii. +Riikkabeivviid láhkaváljagotti smiehttámuš 14/2014 vp. +Juohke dáiddár lea ieš válljen guđe dáidagiin son searvá. +Pragmatihkalaš máhttui sáhttet gullat rivttes sániid ja dadjanvugiid válljemat iešguđet oktavuođas. +Dan oaidná maiddái sámegiela álgooahpahusa dálá oahppogirjjiin (omd. +Duodjesearvvi doaibman lei lágidit duodjekurssaid ja gohcit duoji. +Dás gávnnat Sámi allaskuvlla dieđalaš almmuhemiid. +Ain lea vejolaš ohcat oahpuide báikkálaš ohcama bokte. +39.) +Dát login gielat dagahit guokte váldo giellajoavkku: oarjesámegiella ja nuortasámegiella. +Porsáŋggu gielddas lassánii olmmošlohku 20 olbmuin nuppi kvartálas goalmmát kvartálii (1.10.2010). +Dálveriemuin lea viiddis prográmma, ee. +Čoahkkinplána mielde lea lávdegotti maŋit čoahkkin borgemánu 15. beaivve. +ÁEL:a mearrádus veajuiduhttimis, 12.11.2010 (Olmmoš, geasa dát ášši guoská, lea addán lobi geavahit mearrádusa ja eará dutkiide doaimmahuvvon áššebáhpáriid dán dutkamušas anonyman ovdamearkadáhpáhussan) Váidda ovdalis namuhuvvon ÁEL:a mearrádussii, 2.12.2010. +00:41 Njukčamánu 05. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Almmá dákkár diđolašvuođa haga sáhttá ravddamus dáhpáhusain geavvat nu ahte sámegiella rievdá dárogiellan dahje suomagiellan mas geavahuvvojit sámegiel sánit, ovdamearkka dihte go gullo daddjomin njoarosteami oktavuođas "bálkestit suohpana", de dat lea seamma málle mielde go dárogillii kaste lasso ja suomagillii heittää suopunkia. +Home Neahttagávpi Mánát ja nuorat Dat Stuorra Buoskungilvu Goas nu jerret buot mánát stuorra gažaldaga. +Kirkens Nødhjelpa fástoákšuvnna bokte mii bivdit ruhtadanministara bearráigeahččat ahte ii okta norgga fitnodagain verroš vearuin geafes riikkain, čilge searvegottepedagoga Kristoffersen, ja ávžžuha buohkaid doarjut akšuvnna. +Dan ortografiija ulbmil leige veahkehit earágielagiid jietnadit davvisámegiela riekta iige leat skuvlagirjegiela nugo dán áigge ortografiijat máilmmi gielain eanaš ledje. +Orgánat, mat gohccet olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama, sáhttet cealkit ovttaskas olbmuid suodjaleamis joavkku siste. +Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja. +Fáŋgaleaira duššaduvvui 1960-logu beallemuttus, muittán iešge bures daid "korsuid", gos láviimet stoahkat. +Mis leat maid rávvagat mo sajáiduhttá sámi čállindárkkisteami OpenOffice.org 2.4. +Ávvira vuorkágovva Boraspiret lea laskagoahtán olles Finnmárkkus, ja dál lea maid dávjá vuhttogoahtán ja oidnogoahtán Sis-Finnmárkkus, earret eará albbas. +Stuorát ovddasvástádus ealáhussii - Lea vuosttažettiin boazodollui alcces ávkin ahte resurssat hálddašuvvojit bures. +Jagi 2017 ledje 16 958 olbmo Sámedikki jienastuslogus (Sámediggi 2017). +Go jienat leat dássálaga, de lea jođiheaddji jietna mii mearrida. +2013-2017 áigodahkii lea čuovvovaš bellodagat válljejuvvon Sámediggái: Sámedikki lávdegodde- ja dievasčoahkkimat nuppi jahkebealis 2015: Vahkku 39: čakčamánu 21. - 25. b, lávdegodde- ja dievasčoahkkimat. +Dat lea beare nu, ja jus mii eat lean boahtit, de livčče muhtun eará fitnodat boahtán ja bargan barggu, dadjá Holmen. +mális - mállása, vuoskku - +Buohkat lohke sin beare nuorran. +12:26 Njukčamánu 22. beaivi 2016 Vuoitte deaivvadeami Isac Elliotain! 14:52 Njukčamánu 16. beaivi 2016 Háliidat go bileahta Mari Boine ja Háldi konsertii? + (No. +Seamma áigge dat ahte suinna meannuduvvo ovtta dilálašvuođas +Dahl lohká maid ahte FeFo dušše hupmá ahte sii dušše hálddašit lágaid ja njuolggadusaid maid stáhta bidjá. +Govat leat vurkkoduvvon Pariissas 1950-logu rájes. +Stáhtat hálddašit álgoálbmogiid iešguđetláhkai, danne sámiin ii leat seamma dilli buot riikkain gos sii orrot. +Ráđđehus guorrasii Gonagasa oaivilii ja mearridii doalahit vuostálastima. +Dalle dutkančuozáhahkan boađášii maiddái njealját sohkabuolva. +Ođasmahttinprošeavttain galgá álo raporteret maiddái govaiguin mat čájehit objeavtta dili ovdal ja maŋŋá doaibmabiju, ja deaŧalaš čuoggát prošeavtta jođu birra. +Komitea lea liikká fuolas das ahte muhtin gielddain eai leat doarvái dearvvašvuođabálvalusat lámis mánáide ja ahte Suomas stáhta ii leat čatnašuvvan bidjat mearreruđaid dákkár bálvalusaide. +Teknologalaččat leamaš hástalus oažžut prográmma doaibmat. +Dát čalmmustahttojuvvo máŋgga láhkái Sámi girkobeivviin 2013. +Speallu nohká go okta spealli lea čoaggán gait borramušslájaid alccesis. +Ovdagotti bušeahttaevttohus lea biddjon almmolaš geahčadeapmái Bálvaluskontuvrii 17.12.07 rádjái. +DronnetSonja finai geahččame Plečnik House, mii lea sierra oassi Ljubljana arkitektuvramuseas. +Politihkkárat geavahit daid vuođđun ovdal go dahket mearrádusaid, ja dát teakstamearri geavahuvvo maid vuođđun oanehit diehtojuohkinčállosiidda ja rávvagiidda mat sihkkarastet ahte olbmot ožžot dárbbašlaš dieđuid ja nu maiddái dovdet iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid servodaga lahttun. +Home Dieđut Čállit Ellen Anne Sara Gaup gaskavahku 20. golggotmánu 2010 10:23 Ellen Anne Sara Gaup (r. 1964) lea eret Mázes. +Ulmutja vuojnunagá ja gulunagá lidjin buorre ja tjierggis mielan vuolgátjit, ja gå jåvsådijma de duostoduvájma sæmmi vuorddagij. +Dat oahppu, maid mii leat fállan oahpaheddjiide, lea ráhkadan vuođu sin ovddidanbargui. +Dán meroštallamis lea mearkkašahtti, ahte diehtu vuođđuduvvá olbmo iežas árvvoštallamii. +Sáhkavuorus guorahalan man láhkai ja mainna lágiin árbevirolaš luohti rievddai Áillohačča álggahan vuogi mielde ja makkár váikkuhusat dainna leat leamašan modearna sámemusihkkii. +3,1 ja 3,3. +Váilevaš sátnemáhttu heađušta sihke skuvlagiela ja čállingiela áddema. +Maŋimustá rievdaduvvon 01.04.2014 Orrunmiella lea našunála áŋgiruššan mii galgá láhčit dili nu ahte boaittobealbáikki suohkanat šaddet eambbo geasuheaddjit bistevaš ássanbáikin. 2013:s almmuha departemeanta dása gitta 35 miljovnna ruvnno. +Čalmmustahttá giella- ja gullevašvuođaproblematihka muitalusain garjjáin mat bohtet Skare- ja Vyen-nammáasaš báikkiin. +Artihkkalis lea praktihkas stuorra mearkkašupmi oktasašsoahpamuša eará ovttaskas mihttomeriid ja geatnegasvuođaid ollašuhttima dáfus. +Goappašat kurssat leat jurddašuvvon erenomážit olllesolbmuide, áinnas bargiide geain ii leat fágalaš oahppu, muhto lea miella váldit fágabreava. +Väisänen, Mikko, Mitä ovat Yogyakartan periaatteet? +Sullii 30 olbmo Deanus leat oassálastán dán rádjai. +08:09 Borgemánu 23. beaivi 2016 Mánná gahčai manni goallosjorris Ikte gaskavahkku sáddejuvvui okta bártnáš Hámmárfeastta buhcciidvissui maŋŋel go lei gahččan eret manni njealjejuvllaga goallosjorris, Guovdageainnus. +Dán dutkamušas informánttat eai motge sirrejuvvo iige sidjiide sierra čujuhuvvo teavsttas. +Maiddái válgakoarttas boahtá ovdan lea go dus vejolašvuohta jienastit válgabeaivvi, vai fertet go jienastit ovddalgihtii. +6.9. +Áddjá lea bajásgeassán su, oahpahan ja fuolahan. +13:45 Skábmamánu 29. beaivi 2016 Lávvardaga lágiduvvo eanaš báikkiin juovlagáhta ráhpan. +Dan sadjái Suomas galggalii váldit atnui vuogádaga, mas olbmo sohkabealli nannejuvvo su iežas almmuhusain. +Valáštallan nanne giela, buktá iešdovddu ja addá gullevašvuođa. +Dunfjeld Aagård, Maja 1996: Duodji og identitet. +Vealahuvvan álbmogat miehtá máilmmi juogadit intellektuála ja vuoiŋŋalaš oktonasvuođa, mas čuovvu váilevaš iešluohttámuš, árgivuohta bargat juoidá iežaset diliin ja jáhku dasa ahte gillámuš ja bávččas maid koloniseren buktá, lea muhtinláhkai ánssášuvvon. +Lea ge erenoamáš fuolalaš persovnnaid ektui geaid ii sáhte vuordit galget árvidit makkár váikkuhus lea sin cealkámušain. +Dát oassi čálamáhtus gohčoduvvo maiddái numerála- dahje lohkomáhttun. +Almmustahttin siskkilda dan dihte ahte unna giellaservodagažiin, main lea hállu álggahit sin iežaset giellateknoprošeavttaid, lea mihá buoret vuolggasadji dál go ovdal. +Stuorámus hástalussan lea navdimis stáđismeahttun dálvi mii sáhttá dagahit dálvevahágiid. +Mu ráhkisvuohta lea du sisa ruovttus ráhkadan, dan ii sáhte čiegadit. +Dát lea vuhtton earret eará skuvlaáigge olbmuid láhttenvuogis su guovdu. +Komitea ságajođiheaddji, Kalle Könkkölä, ipmárdusa mielde komitea dárbbašivččii almmatge lasseresurssaid, ovdamearkka dihte bissovaš čálli. +Dat han lei ođđaáigásaš. +Dát lea erenoamáš, go álgoálbmogiid rolla ii leat goassige ovdal dáinna lágiin dohkkehuvvon ON váldočoahkkimis. +Gođđe Gáivuona miehtá, Návuonas, Finnmárkku mearragáttiin ja nuortalaččatge gođđe. +Mearraareálageavaheapmi ja bázahusat guollebiebmamis buktet čuozahusaid riddo- ja vuotnaguolásteapmái. +HE 19/2014 Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide ovttaveardásašvuođaláhkan ja muhtin dasa laktáseaddji láhkan. +- Dalle go boazodoalus ledje heajos jagit, de masá orron jo Stuorradikkis oažžun dihte veahki boazodollui, ja in leat ovtta oaivilis Gaupain dies. +Das vuolgá ge dat cealkka Gonagas lea jápmán- Ellos Gonagas. +Buot dáhpáhusain informánttat eai namut dárkilit, vealahuvvojitgo sii váldoálbmoga vai sámeservoša dáfus. +Rávesolbmuidskuvlla (kansalaisopisto) ja fidnoskuvlla duodjekurssat ja ámmát- ja barggolašvuođakurssat 1970-logu rájes leat buktán báldii nuppi sosiála vuogi ovttasduddjomii. +1970-logu kulturdáistaleapmi, dáistalankultuvra lea ain vuođus dálááiggi jurddašeamis ja doaimmain. +Maiddái Queering Sápmi -girjjis muitaluvvon ovdamearkka vuođul orru leame nu ahte fáddá lea tabu Suomas ássi sápmelaččaid +homogenalaš luonddukultuvrrain leat mearihis olu iešguđetlágan persovnnalašvuođa variašuvnnat. +Sihke intersektionála analysa ja -doaba vuođđuduvvet sosio-vuoigatvuođalaš ságastallamis Kimberlé Crenshawa jagi 1989 artihkkalii Demarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Feminist Critique of Antidiscrimination Doctrine, Feminist Theory and Antiracist Politics. +Divvun-prográmma dohkkeha buot sátne-hámiid mat leat riekta čállojuvvon. +Boahtte háve mii rehkenastit ahte avtalegiro lea ortnegis. +Lei skiipagoasttideaddji ja gurutbellodatolmmái Christian Michelsen gii 1898:s osttii dán opmodaga, mii lea olggobealde Bergen gávpotguovddáža Troldhaugen lahkosis. +Interpellašuvdna buohcceviesuid birra Bengt Rune Strifeldt ovdánii interpellašuvnna buohcceviesuid struktuvrra birra. +Bissehago árbevieru iktin čálalaš hámis lunddolaš kultuvrralaš proseassa vai máhcahago dat árbevieru oassin lunddolaš kultuvrralaš proseassa? +Sii vuođuštit iešráđálašvuođa ovddideami sámi geahčastagain ja árbevieruin ja guorahallet dan nationála oahppoplána áigumuša hárrái. +Mis lea báhpa kopiijagirji ja kopiija reivviin maid son sáddii, ja maiddái originála mii lea vurkejuvvon seamma sadjái go eará dokumeanttat ja dutkanbeavdegirjjit dikki maŋŋel. +Sámediggeválggaide dát lea erenomáš dehálaš, go leat máŋga gieldda gos FERTE jienastit ovddalgihtii. +Reviderejuvvon oahppoplána bidjá deattu ohppiid giellamáhtu ovdáneapmái, nu ahte sii sáhttet geavahit sámegiela sihke njálmmálaččat ja čálalaččat iešguđet oktavuođain ja iešguđetlágan arenain. +Dán čiehčasis akta galgá leat hálddahusbargi, akta politihkar ja akta galgá gullat nuoraidráđđái. +Dan áigge prentejuvvon teavsttat ledje báhpaid jorgalan teavsttat ja čállingiela geavaheami vuordámušat ja gáibádusat ledje vuosttažettiin ahte olmmoš máhtii lohkat ja áinnas bajil oahppat kristtalaš teavsttaid. +Davvisámegiella gullá gielaide, main subjeaktasátni ii álo leat oidnosis. +Riddu Riđđu festivála lágiduvvo suoidnemánus 2015 24. geardde. +Jos mánná beassá bajásšaddat čállingiellabirrasis gos vásiha čállingiela lunddolaš gulahallanvuohkin, de máná čállingiela máhttu ovdána seamma lunddolaččat go njálmmálaš gulahallan. +Dát suohkanat eai leat doarvái bures ohcan eará covdosiid bággema ja fápmogeavaheami sadjái. +Hætta Kalstad, Johan Klemet - Viken, Arvid 1996: Sami tourism - Traditional Knowledge challenged by modernity. +Son lohká suohkanis ii leat dáhttu billistit ISF, muhto gávdnat buori čovdosiid ja ovdánahttitsámi filbmabargguid. +Ájanas mánáidgárdi lea ovtta- 1-ossodat mánáidgárdi gos sámegiella lea doaibmagiellan. +http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=362908&nodeid=48022&contentlan=1&culture=fi-FI. +Dán árbevieru hálideigga Gonagas Harald ja Dronnet Sonja fievrredit viidáseappot dalle go Nidaros bisma Finn Wagle sivdnádalai sudno. +Astrid gii lei ovddit Ája sámi guovddáža jođiheaddji álggii ođđa bargui sámi giellaguovddážii borgemánu 24. beaivvi. +Pasanen 2015á: 179; Aikio 1988: 136; Aikio-Puoskari 2016: 10; Orispää 2016; Rasmus 2014: 252; Ravna 2007: 261-263), de goit dutkamušain deaddočuokkis lea hárve leamaš das, mot lea davvisápmelažžan sámástišgoahtit. +Plána mielde leat jurddašan nu ahte son gii dárbbaša dan veahki, váldá oktavuođa veahkkeguovddáža ossodathoavddain Ann-Kristin Sombyin, tlf. 45260655, dahje Eaktodáhtolaš guovddáža beaivválaš jođiheddjiin Inga Berg, tlf. 78467145 dahje 91647226. +Dál dáhtu eambbo lávlut. +Das daddjo ahte oahppi galgá máhttit "ságastallat sámegiela ja dárogiela vuođđoerohusaid birra ja movt majoritehtagielat váikkuhit sámegiela ja reflekteret iežas giellageavaheami" ja ahte galgá máhttit "jorgalit álkis teavsttaid dárogielas sámegillii". +Sámedikke jienastuslogus ledje daid válggain 15005 olbmo, ledje 66,9% jienasteaddjin geat oasálaste dán jagáš válggas, ja dat lea unnit go ovddit válggas. +Vuosádus le dagáduvvam RDM (Riddo Duottar Museat) ja Árranin vuosáduvvá gitta javlajda. +Jagi 2000 nállevealahandirektiiva guoská ainjuo bargoeallima olggobealáššiid, degomat skuvlejumi, sosiáladorvvu ja +maid Hayes & Hannold (2007), s. 365. http://www.disabledpeoplesinternational.org/AboutUs. +Cohen & West LTD, London. +Maiddái dán dutkamuša ovtta jearahallamis boahtá ovdan ahte informánta sihke lámisolmmožin ja nissonin ii ane iežas seamma čeahppin go eará sámeservoša olbmot. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguid sajádaga birra Suoma olmmošvuoigatvuođapolitihkas +): Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 50 vuotta. +Ádjás ja Antonis šaddá hirbmat buorre oktavuohta. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masteroahppu Ođđa rámmaplánat Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui - In vuordán ahte galggai ná somá. +Dán bokte mii hárjánišgoahtit áicat, mo stuorra servodaga ortnegat ja ásahusat leat stivren sámi jurddašeami ja sámi eallima. +Girji heive mánáide 7 jagis ja boarraseabbuide. +Kuhmunen ja Sarri +Ovdamearkka dihte máŋggaidlogu nominatiivvas ja ovttaidlogu illatiivvas leat sihke nuortalašgielat ja davvisámegielat hámit. +Turun yliopisto, o Ovdamearkka dihte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš olbmuid dáfus galgá giddet juohke dáfus fuomášumi daidda beliide, mat čuoččáldahttet sierraárvvolašvuođa. +Aiddofal dán sektoris leat vuordagis eanemus geavaheaddjit boahttevaš jagiid. +Dat go Sis-Finnmárkku diggegottis lea vejolašvuohta čađahit riekteáššiid sámegillii, lea máilmmi buorre. +Gitta 1200 logu gaskka rádjai adnojuvvojedje guovllut davábealde Ivguvuona čielga sámi ássanguovlun. +Norgga sáttagottis leat sullii 80 olbmo. +Ja nubbi oahpaheaddji Britt-Inger Baer joatká: +Kari Moan dáhtui su bealátvuođa áššái árvvoštallot go son lea ekonomaossodaga bargi. +Dás čuovvu, ahte huksejuvvo ođđa praksisrelaterejuvvon diehtu dán ovttasbarggu vuođul, mii lea mielde ovddideamen skuvllaid kvalitehta. +Dát mállet leat iešguđetláganat servodagaid mielde. +Iskamiin sáhttá geahččalit gávnnahit man muddui oahppi máhttá normerejuvvon giela, ja skuvlla giellateasttat leat máŋgii aiddo dakkárat main iskojuvvo ovdamearkka dihte sátnemáhttu ja sátnesojahan máhttu, erenoamážit čállingiela oainnus. +Dáinna ládje dutkamušas leat viggan sihkkarastit bures maid unnitloguservoša siskkáldas +Muhtimin sáhttá buohtastahttima vehkiin fuomášuhttit rivttes hámi. +Nu lea dárbbašlaš ahte boazodoallohoavda máhttá sámegiela, muitala Oskal Eira. +Schiek, Dagmar, "Broadening the scope and the norms of EU gender equality law: towards a multidimensional conception of equality law", Maastricht Journal of European and Comparative Law, 2005, vol. +Skuvllas gielaid oahpahallamis giellamáhttu sáhttá čuldojuvvot giellaoahpalaš kategoriijaid mielde nugo man bures máhttá giela fonologii +• Galgágo komišuvdna kártet vuoigatvuođaid luossabivdui Deanu- ja Njávdánčázádagain? +Erohus almmáiolbmuid mašiidnadujiid ektui lea, ahte nissondujiin čuolddavuoddagat leat ain árgabeaivválaš anus. +Maid dán jagi juhkkojuvvo Gáivuona suohkana kulturbálkkašupmi. +Mun namuhan dattetge maiddái eará dehálaš beliid dákkár dutkanbarggus. +Oskkus ii lean iešalddis árvu danne go ii lean lunddolaš juohkit beaivválaš eallima osiide. +Vai beasat sisa Sámi allaskuvlla doavttirgrádaprográmmii, dus galgá leat relevánta golmma jagi bacheloroahppu ja guovtti jagi masteroahppu, man gaskamearálaš árvosátnin lea unnimustá B, dahje vástideaddji oahppu, man prográmmastivrra lea dohkkehan. +Jávohis diehtu lea lunddolaččat gorudis, muhto maiddái kultuvrras ja doaimmain. +94; (1985) 7 EHRR 471. +čatnaseame oarjemáilmmi jurddašanvuogi leavvamii, muhto maiddái kristtalašvuođa leavvan lea váikkuhan ovdamearkka dihte sámeservoša dálá nana sohkabeallerollaid riegádeapmái. +Skierris ledje 6 virggi ja sámeskuvllas 4 ollesvirggi ja diibmooahpaheaddji. +jearahallanmateriála ja sihkkon seammás eret dieđuid, main sáhtálii dovdat olbmuid. +maid Foucault, Michel, Seksuaalisuuden historia, (suom. +Mii borrat bohccobierggu ja váffeliid, ja deaivvadit oahppásiiguin, lohká Pedersen. +Dáid erohusaid gánniha guorahallat ohppiiguin ovttas, vai lea čielggas man mearkkašumis lohkat, čállit ja sátni geavahuvvo. +Werner ja Fenton atniba etnodiehtaga metodan, "as the ethnography and/or ethnology of knowledge, or as descriptive epistemology". +Boazoprográmma váldoulbmil lea olahit stuorit árvoháhkama buvttadeamis, kommersialiseremis ja bohccobierggu ja lassibuktagiid vuovdimis. +VOC sáhttá daguhit maid borasdávddaid. +Gustovaš guorransoahpamušat galget dál ođasmahttot, ja dan oktavuođas lea vejolaš lasihit olbmuid dáláš guorranjovkui. +2009' vearrorehketdoallu čájeha ahte 96% vearus lea sisamáksojuvvon. +Sadjásaš ekonomiijahoavda / Økonomisjef vikar - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Go buohtastahtte ohppiid geat álge giehtačállimiin easkka 3. ceahkis ohppiiguin geat oahpahallagohte giehtačállima jo vuosttaš skuvlajagi, de gávnnahuvvui ahte sii geat álge giehtačállimiin easkka 3. ceahkis čálle buorebut go dat geat ledje álgán 1. +Golggotmánus 1995 álggii son praksisjagi bálvalussii Mearrasuodjalusa motortorpedofatnasiidda. +Juste giela sirdáseapmi mánáide juogo ruovttus dahje oahppoásahusaid bokte adnojuvvo buot deháleamos áššin vehádatgiela seailluheamis. +Mii sávvat ahte raporta maiddái sáhttá leat mielde ovddideame čuvgehuvvon ja viiddis digaštallama geahču birra, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa buoridanbarggu doarjjan. +Lohku muitala galle čuoggá prográmma algoritma lea addán evttohussii. +guokte bártni) go Ruoŧa bealde gektet lokatiivakonstrukšuvnna (omd. +Dat mielddisbuktá ahte Beaskáđđasa bohccot, maid čakčaorohaga ludde riikageaidnu 93, álget čoran luotta alde orrugohtet ja njoallut sáltti. +Lean dutkamin iežan kultuvrra, servoša ja duodjesuorggi, man ieš hálddašan. +Kránnjásiidda isit ii loga kommenteret dušši ášši, go Ávvir riŋge sutnje. +Mobiliseren lea bargat ovttas iešguđet dásis álgoálbmot searvevuođa gievrudeapmin. +Privatarkiv nr. 13: Adolf Steen Universitetsbiblioteket i Tromsø Drowning "into" the river in North Sámi: uses of the Illative A Radial Category Profiling Analysis of North Sámi Ambipositions Tromsø som samisk by? +Maŋimuš logi jagis lea dát lohku lassánan 46 proseanttain. +10 Dan dihtii mun moaráhuvven dan sohkagoddái ja celken: Álelassii sii čádjádallet váimmusteaset, eai ge dovdda mu geainnuid. +Skuvlla ovddas attii Håvard Hartviksen rásiid sámegiel oahpaheaddjái Sverre Østerbølii, su máŋgga jagáš bargu sámegiela ja sámi kultuvrra ovddas Girkonjárgga joatkkaskuvllas. +Danin sámit ja sámi oahpaheaddjit máhttet govahallat dan morraša, maid giela massin dagaha, ja fas govahallat dan hástalusa ja dáistaleami, mii čuovvu giela ealáskahttimis. +Dákkár okta +Njuolggadusat leat mearriduvvon Diehtosiidda stivrenjoavkkus 01.10.2009 ja rievdaduvvon 28.01.2013 Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastus Hánnoluohkká 45, N-9520 Guovdageaidnu. +Buot ásodagain lea nuvttá interneahtta. +Ruhtaduvvon Sámedikki bokte Nissonolbmuid árbedieđuid čohkken Deanuleagis Nissonolbmuid árbedieđuid čohkken vuođđuda jearahallamiidda. +Govvedeapmi lei rukses saloŋggas, gos Majestehta Dronnet logai muitalusaid. 15.12.2011 Rabai Lullipolamonumeanta Odne lea mearkabeaivi goas čalmmustahttet dan ahte lea 100 jagi gollan dan rájes Roald Amundsen ja su veahka jovde Lullipolii. +Olbmuid gaskasaš vuorrováikkuhusas dát symbolat ožžot mearkkašumiid. +Leatgo eanet vejolašvuođat dulkot teavstta sisdoalu? +Seavdnjadasas oaidnit mii gáržžet ja vuoittahallat. +Dát lea dehálaš oassi sápmelaš identitehtii nuba dáid fáttáid birra lea dárbu vaikko seminára doallat vai juoigit ja biras beassá gieđahallat dán vuoiŋŋalaš árbbi, ja mo dan čalmmustahttá vuohkkasepmosit juoigama olis ge. +Sáhttágosongielain giellat? +Gieldu guoská ovdamearkka dihte olbmo heađušteapmi dan dihte ahte son lea transolbmo bearašlahttu. +Son meroštallá vuogáidumi iešguđetlágan válljemiid ja doaimmaid proseassan, maiguin ovttaskas olmmoš dahje joavku figgá duhtadit dálá dárbbuid. +Dát ulbmil dahká skuvlla guovttegielatvuođa erenoamážin dan ektui mo guovttediglossiijan. +Dat duođašta stuorra beroštumi ii dušše Gollegillii, muhto maiddá bargui sámegielain, lohká Aasrud. +Miellahtut galget SDS:i máksit jahkásaš miellahttomávssu, maid jahkečoahkkin mearrida. +Mánáidgárddi doaimmat galget huksejuvvot sámi giela ja kultuvrra ala. +Muhto nuoramus nieida láhtte beanabártniin nugo olbmuin ja sus šaddá beanabártni eamit. +Arktalaš ráđđi lea ovttamielalašvuođaorgána mas bistevaš ovddasteddjiin lea ságastan- ja evttohanriekti seamma go daid gávcci miellahttoriikkain lea, muhto sis ii leat jienastanriekti. +), Kolonialismin jäljet: keskustat, periferiat ja Suomi, Helsset: Gaudeamus, (2007), 148; Mattanen (2016), s. 28-34. +Autismi ja aspergerliitto, ON:a lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš boahtá fápmui 10.6.2016 (čujuhuvvon 21.11.2017). +Hopp til hovedinnholdet på siden Rudá Merraæládusá kultuvrra- ja æládusfåndas 2014 Divtasvuona suohkan dájna almot várridum rudájt Merraæládusá kultuvrra- ja- æládusfåndas nuppát juollodibmáj jagen 2014. + (Anttila 1993: 32 - 33.) +11:21 Suoidnemánu 21. beaivi 2016 Stáda guoddalii duomu Vuittii stáhta vuostá Álggahan ruhtačoaggima Jovsset Ántii Ikte galledeigga Guovdageainnu sátnejođiheaddji ja várresátnejođiheaddji Finnmark Rein njuovahaga Guovdageainnus. +Nuorta- Finnmárkkus lahka Ruošša ráji sáhttá čielgasit oaidnit guđe guovllus nuoskkideapmi lea boahtán. +Dáiddáriid lohku sámi guovlluin lea lassánan 6 proseanttain maŋimus jagi. +Girji lea lohkangirji vuođđoskuvlla sámegiella vuosttaš- ja nubbingiellan ohppiide, muhto heive bures buohkaide. +Jorggugákti lei vearrámus vuohki, muhto láivvit vuogit ledje jorgguvuoddagat, boares boagán, duggon ulloliidni, guvggodan čázehat, gomugápmagat dahje boares gahpir ođđa biktasiiguin. +Sámediggi doallá maid čoahkkimiid borgemánus sámi girje ja girjjálašvuođa fidnuin. +10:02 Miessemánu 09. beaivi 2016 Fállet bivuid ja čiŋaid festiválahasaide Guovdu Guovdageainnu márkanbáikki lea dáid beassážiid beassan gávppašit sihke bivuid ja čiŋaid - ja gávpeolbmát leat ieža duđavaččat márkaniiguin. +Skuvla lea čáppa guovllus Àisvàrguolbanis. +Doppe soai beasaiga geahčadit čoakkáldaga váldogovaid, earet eará ovtta Edvard Munch "Skrik" govain. +Ohcanáigemearri ođđajagimánu 10. b. Ohcan sáddejuvvo deike: postmottak@ffk.no dahje deike: Plána- ja kulturossodat, Fylkkaviessu, 9815 Čáhcesuolu Dat geat leat ožžon doarjjalohpádusa, fertejit sáddet raportta ja máksinávžžuhusa. +Dat ahte Áillohaš válljii šaddat Norgga stáhtaboargárin ja ásaiduvai Ivgubahtii, váldui hui bures vuostá guovlluolbmuid gaskkas. +Eahkes lei Gonagas Harald bankeahttaguossin Norgga ambassadevra, Kåre Aas luhtte, gii lei dohko bovden norgalaš - amerihkkálaš birrasa ovddasteddjiid dien stáhtas. +Eamidiehtu, -ortnet ja -gielat jávket, go eamiálbmogiin rivvejit eatnamiid, giela ja eallima. +Prográmma golbma vuoruhansuorggi: 1. Ekonomalaš ja sosiála ovdáneapmi 3. Olbmos- olbmui ovttasbargu ja identitehtahuksen Finnmárkku fylkkagielddas gávdno prográmmačállingotti norgga ossodat. + (Eko) politihkalaš ja servodatlaš oassálastin leage šaddan oassin dáiddalaš olggosbuktimis. +Videobargguin, govain, objeavttain ja installašuvnnain guorahallá Siri Hermansen riiddu gaskal boazoealáhusa ja ruvkeindustriija, gaskal sámi kultuvrra ja daid nationálastáhtaid mat leat kolonialiseren Sámi. +Mii lea sámegillii "å sone", "soning" ja "soningsforhold". +Fonotávssa čilgemis geavahuvvojit posišuvnnat main lea juohkehaččas iežas namahus. +Eira muitala ahte dat lea hui duođalaš ášši sidjiide, ja son diehtá doppe lea vejolaš eará vugiid atnit go sáltti, go botkkuhit luottaid. +Hætta ii leat gal ovdal 2007 leamašan olles barggus GLR:s, muhto son lea bargan eaktodáhtolaččat, seammás go son lea poasttas bargan. +Doppe ožžo sihke girdivuoddjit, navigatorat ja mekanihkkárat oahpu - oktiibuot ožžo badjel 3 000 olbmo oahpu dieppe soahtejagiid. +- Jus olbmot háliidit ahte juovlaskeaŋka galgá mannat njuolga Veahkeguovddážii, Eaktodáhtolaš guovddážii dahje Maŋŋebárggasearvái, de galget dan merket gilkorii, rávve Berg. +ámmáhii laktáseaddji áššiin, ja dan funkšuvdnan lei nannet sohkabeliid gaskasaš dásseárvvu suodjaleami vealahanláhkaásaheami oassin. +Jus cealká saji eret ovdal go mánáidgárdejahki lea nohkan, de ii leat riekti doalahit saji nuppi čavčča. +Eamiálbmotvuoigatvuođaid vuđoleamos mearkkašupmi lea kollektiiva dalle go +- Lea dieđusge váttis duođaštit iežan jurdagiid sápmelaččaid birra, ja muhtumat soitet oaivvildit ahte baicce sáhttet duođaštit ahte lean sámevašálaš. +Dat ii leat soaittáhagas ahte mii válljiimet bidjat máilmmiviidosaš ráhkkaneaddji álgoálbmotkonferánssa deike Áltái. +Kursadivat leat 900,- kruvnnu, ja das čuovvu vel oahppogirji. +Doavttergrádastipendiáhtta - dutkanprošeakta Rievdan - WP1 Doavttergrádastipeandiáhtta das mii lea vuođđoipmárdus ceavzilis sámi boazodoalu dáfus ja dan dáfus makkár dárbbut leat ain lasihit návccaid máhttit heivehit rievdamiidda. +14:13 Borgemánu 26. beaivi 2016 SR Sámerádio seaguhii gáimmežiid, ja jearahalai Anders Somby Jr. +" Juohkehaččas lea vuoigatvuohta buot dán julggaštusas ovdanbukton vuoigatvuođaide ja friddjavuođaide almmá mangelágan nállái, sohkabeallái, gillii, oskkui, politihkalaš dahje eará oaivilii, našuvnnalaš dahje servodatlaš duogážii, opmodahkii, sohkaduogážii dahje eará áššái vuođđuduvvi olggušteami. +Sápmelaš lámisolbmuid vásáhusat máŋggadáfot vealaheamis +Raportan Cobo dættot man ájnas le dádjadit ja dåbddåt makkár gullevasjvuohta álggoálmmugijn li ietjasa ednamijda ja guovlojda. +Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš, Máilmmi boazoálbmogiid searvi ja Sámi allaskuvla vuolláičálle intenšuvdnasoahpamuša mii galgá čohkket oahppo- ja dutkandieđuid mat gusket boazodollui. +Son lei okta dain vuosttamuččain gii ođasmahtii luođi dainna lágiin ahte bijai akkompagnemeantta dasa, ja son lei vuosttaš gii almmustahtii dan skearrus. +Dalle soai finaiga golmma fylkkas: Oppland, Lulli -Trøndelága ja Møre ja Romsdal. +Luonddu- ja birasfága fáttá gažaldagaide leat bargobihtát. +logut ja vuođđorehkenastinvugiid mearkkat kagiela oahppama vuođđun lea lohkodoahpaga ádden ja matematihkalaš jurddašannávccat. +Dáid sániid oahppan geavvá go mánná gullá daid geavahuvvon oahpes substantiivvaid ja vearb-baid oktavuođas. +Luohti sáhttá govvidit dovdduid, ja don sáhtát juoigat muittašan dihte soapmása, dahje juoidá. +Sara muitala ahte doppe ledje speallanbeavddit ja automáhtat nu guhkás go čalbmi oinnii. +Lea go ábegáhtu banánabuoska, kamela sáttomeahccestoarbma, eatnoheastta čáhcebuoska dahje jiekŋaguovžža muohtajiella mii hirpmástuhttá eanemusat? +Oarjemáilbmái ja oarjemáilmmi diehtovuogádahkii lea leamaš váttis hálddašit ja dohkkehit álgoálbmogiid vuoiŋŋalaš oktavuođa duovdagiidda, geđggiide, bávttiide, elliide jna. +Dirigeanta: Jukka-Pekka Saraste Eai leat dušše geahččit Konseartavisttis geat besset illudit konsearttain. +Oahppama sosiála bealli, dat ahte kollegajoavku oahppá buorebut ovttas, boahtá bures ovdan. +Čoahkkanit digaštallat divadiid - Mii geavahit dál áiggi ja resurssaid gávnnahan dihtii movt bargoaddidivatášši duođai lea. +Dát gájbbet duola dagu stuorediddje viertti diedojt juohket divna barggijda kulturmujtoj birra ja dahkat tjielgga njuolgadusájt gåktu dá galggi bisoduvvat. +- Mii fertet oažžut vuos rehketdoalu, ovdal justa sihkkarit diehtit maid mii galgat bargat ja gokko mii galgat čavget, čilge son. +Eamidieđu dieđalaš saji lea váttis meroštallat, vaikko dat lea seammasullasaš go ekologalaš etnografiija. +Giela ádden ja geavaheapmi leat ovdamearkan dakkárat, mat sirdásit kultuvrralaš árbevieruid proseassain. +Geahča omd. +Primitiivvalaš dáidága sajis adno doaba etnihkalaš dáidda . +Doabavuogádagaid oahppan ovdána kognitiiva d biila lea dakkár mas lea mohtor, njeallje juvlla jna. +Álggu rájes leamašan juo mihttomearri ahte dát veahkkeneavvu galgá leat nuvttá. +Guhkes áigge ulbmil lea ahte árbevirolaš máhttu lea dokumenterejuvvon nu ahte dan lea vejolaš geavahit vuođđun almmolaš mearridanproseassain. +Anders S. Buljo lohká iežas maiddái oaidnit ahte sis ja SáB:s lea hui ovttalágan vuođđopolitihkka. +Stuorra vuordámušat sámi giellalávdegoddái Sámedikki presideanta Aili Keskitalo deaivvada bearjadaga 17.10.14 ođđanamma.. +Validitehta kriteraide váikkuhit maiddái ráddjehusat, mat bohciidit daid gaskaomiid iešvuođain, maid bokte diehtu lea govviduvvon. +Porsáŋggu giligirjjit vuovdemassii Porsáŋggu gielda vuovdá Porsáŋggu giligirjjiid, ja lea dál vuolidan hattiid. +Lulli-Amerihká indiánat eai háliidan dovddastit "those rich white Europeans" (sápmelaččaid) álgoálbmogin, ja protesterejedje go sámit ledje mielde. +Nordlandsforskning ja Norut Alta leat das ovdanbuktimin raporttaid. +Vuosedibá gåvåjt collage, avtav relieffav ja soames muorrabargov. +Čielggadusa mielde ministeriija lea viggan loktet temá riikkaidgaskasaš organisašuvnnaid agendan earret eará nu ahte dat gieđahallá dan sáhkavuoruin, lágida LHBTIQ -temásaš oalgedáhpáhusaid ovttas eará riikkaiguin, váikkuha EU:a cealkámušaide ja maiddái viggá váldit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid loahppaárvalusaide ja mearrádusaide. +15:25 Cuoŋománu 15. beaivi 2016 Luohpan Mama Sara jođiheaddjin: Nu lohká Mama Sara organisašuvnna álggaheaddji Gutnel Biret Sara Buljo, maŋŋel go ikte luobai hálddašanjođiheaddjin Mama Sara organisašuvnnas. +Para 5, s. 4. +Sivvan lea sihkkarit dat ahte plána dahkkui ovdal dásseárvolága ođasteami. +Båddåsasj prográmma gárvediddje álggoálmmukkonferánssaj Áltán 2013 biehtsemáno 8. gitta 12. bæjvváj. +Dulkkaid ii álo oaččo, erenomážit anáraš- ja nuortalašgielat dulkkaid. +Doppe iskkadeami bohtosiin lea unnimus guovtti sajis namuhuvvon namma, dahje nu namuhuvvon kommentáras ahte buohkat dihtet gii son lea. +Dábálaččat jurddašuvvo, ahte servodat doaibmá nomotehtalaš lágaid mielde. +7 Muhto go Johanas oinnii ahte ollu farisealaččat ja saddukealaččat bohte su lusa gásttašuvvot, de son celkkii sidjiide: "Gearpmaščivggat! +yhdenvertaisuudelle, sosiaali- ja terveysministeriö, 2010, s. 57. +Lean vissis dáid ođđa luottaid váldet maid atnui earát maŋŋil go stuorra bohkanfitnodat lea geargan vuodjimis, lohká orohaga ovdaolmmoš, Nils Johan J. Gaup. +Ollesolmmožin lea stuorra ovddasvástádus ja unnán friddjavuohta (Nergård 2004:73.) +oahpaheddjiid barggu iešvuohta lea dakkár, mii geažosáiggi gáibida sin olles beroštumi. +Okta informánta čájeha guokte konkrehta evttohusa iežas sámásteami doarjjan: soahpamuš sámásteamis - vaikko son ribahivččii suomastit - ja oadjebas biras. +Sámediggi searvá "Manifest mot mobbing"- bargui Sámediggi searvá cuoŋománu 2013 rájes Ráđđehusa áŋgiruššamii, nu gohčoduvvon "Manifest mot mobbing" (julggaštus givssideami vuostá) doaimmaide. +Joavku 4: Čoahkit main lea klusiila ja nasála, sáhttet molsašuddat ovttaskas nasálaiguin dahje sullasaš čohkiin. +Rolf Morten Anti Amundsen ja olles rOlfFa joavkku leat behtohallan go eai beasa oasálastit, nugo dál dilli čájeha. +Girji váldá ovdan máŋga beali borramuš- ja biebmofáttás, omd. gos biebmu boahtá, ja mo báikkálaš luonddu láhjiid geavahit. +maid dán raportta čuoggá 6.7.2. +Dát mearkkaša ahte eai sáhte lihccojuvvot dehe sirddihuvvot dáhtuset vuostá. +Dakkár lei Áillohaš; ii son stuoridan iežas vaikko lei ge máilmmi namma, son dagai dušše dan maid eallin mearridii su dahkat, son čuojai go dat čuojahii su - son anii iežas eallima reaŋgan, ja dasto sápmelaččaid reaŋgan. +Vuonnabađas fiervagátte, birra Skikkanjárgga Njiđggujohnjálbmái ja johkaráigge bajás Vuolle Njiđggu bruggii. +Dasa lassin deattuhuvvo buorre máhtolašvuohta, ovttasbargan- ja gulahallannávccat, čálalaš ovdanbuktinnávccat, návccat bargat iehčanassii ja ulbmillaččat ja vuollisvuohta. +Dasa lassin čuohcá dát vel eambbo gieldda teknalaš ossodahkii. +Geavatlaš dásis diehtit omd. +Danin lea dehálaš ahte dálveguohtunsaji ávkkástallet nu bures go vejolaš. +Gávnnat du fylkka Divššohas- ja geavaheddjiidáittardeaddji dás bajábealde dahje kárttas. +Lean anonymiseren sin nu guhkás go vejolaš ja heivehan sin muitalusaid iežan suopmanii, vai sii eai leat dovdamis suopmana vuođul. +Dasa lassin sámegiela máhttu badjána positiivvalaš beallin. +Gažaldat manne olbmot eai leat registreren iežaset Sámedikki jienastuslohkui. +Geasset seamma jagis lei alimus ozonhivvodat stuora osiin Eurohpás mii lea leamaš logi jahkái. +Moai siđaime eahpáračča mannat iežas vuoiŋŋadanbáikái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielddastivra mearridii čoahkkimisttis juovlamánu 19.b. 2007 viiddidit opmodatvearu gustot miehtá gieldda. +Dat giktalii maiddái earáid, ja de ihte vuosttas badjeolbmuid lávut, maŋážassii "kojut". +Son deattuhii man dehálačča ja mávssolačča leat guovllu olbmuid dieđut, gos ásse olbmot ja mo luondu lea geavahuvvon áiggiid čađa. +Biibbalis lohkat johtti álbmogiid birra geat ásse tealttás. +Das gal ledje biiggát duojárin ovdalgo moai sáhttigođiime (goarrut). +Go su áhčči jámii, de son heittii láhkaoahpus ja mieđai vervejuvvot vuolitoffiseran. +Evttohusaid sáhttá miehtá jagi sáddet e-mailla bokte dahje Porsáŋggu gildii, Ráđđeviessu, 9712 Leavdnja. +01.08.08 šattai mánáidgárdi sierra ossodahkan Deanušalddi mánáidgárdde vuolde. +Acta universitatis ouluensis B Humaniora 41. +Álggos mánná sáhttá ovttain sániin ovdanbuktit cealkkaoaivila. +Ođđa našuvnnalaš vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođaid doaibmaprográmma 2017-2019 deattuha sohkabealleunnitloguid iešmearridanvuoigatvuođa nannema erenomážit sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusain ja maiddái vuoigatvuođa fysalaš guoskameahttunvuhtii ja persovnnalaš friddjavuhtii. +Garrasat dilli kránnjá riikkain Maŋemus áiggiid leat ge leamaš ollu debáhtat Suoma kránnjá riikkain Norggas ja Ruoŧas ja iešguđet mediaid neahttasiidduin leat namakeahtes olbmot beassan fallehit sámiid garrasit. +Dilli gártá álgobáliid čuohcat skuvllaide, mánáidgárddiide ja skuvlla astoáiggefálaldahkii. +Vaikko sápmelaččaid traumáhtalaš giellageavahanvásáhusat, daid sivat ja čuovvumušat leat gal dutkangirjjálašvuođas viidát máinnašuvvon (gč. +Nuppádassi lea soames olmmošjoavkkuin riekti gáibidit válgafriddjavuođa, e.e. doaktárat ja jorddamorat, soames bargit johtolatossodagas ja olbmot badjel 65 jagi. +Ođđa várrelahttu de nammaduvvo allaskuvlastivrras. +Analyhtalaš lohkanteoriija mielde lohkki geavaha tekstii vuođuštuvvon dieđu árvádallat teavstta sániid ja geavaha dan várás dušše dan mađe visuála informašuvnna ahte sáhttá testet iežas hypotesa. +maid Mattanen (2014), s. 21. +Ovddit háve go čuččodeigga Riddulávddis leigga nuorat ja aittoálgit, dál máhccaba hárjánan artistan. +Sámegielat olmmoš gii lea oahppan rehkenastit omd. +Goalmmát skuvlajagi rájes galggašii dalle leat sihke buorre geavatlaš giellamáhttu ja dárbbašlaš metalingvisttalaš sátnemáhttu dovdat váldosátneluohkáid ja ságastallat daid birra. +Áigeperspektiivva golmma sohkabuolvva lassin šattai maiddái museaid ja sámerádio arkiivvaid bokte. +Viidon sieiddit -čájáhus lea oassi dieđalaš- ja dáiddalaš prošeavttas, man boađusin leat dáiddadujiid lassin girji ja musihkkaskearru. +Inga Mariel Maurstad lohká iežas illudit go "Top Model" álgá TV:s. +Báikkálaš máhttu báikenamaid birra čilgejuvvo gielain ja muitalusain mo báikkit leat ožžon nama. +Dál ii leat šat nu ahte mánát ja nuorat besset guldalit ja oahppat juoigat ruovttuin, ja lea šaddan dábáleabbo oahpahit luđiid skuvllain, ja juoigankurssain ja workshopain. +Sihke Skierris ja skuvllas leat muhtun oahpaheaddjit hárjánan bargat ovddidanbargguid buoridan dihte sámi oahpahusa ollislaš perspektiivvas. +Senter for internasjonalisering av høgere utdanning (SIU) Gelbbolašvuođa- ja diehtojuohkinguovddáš, mii ovddida riikkaidgaskasaš ovttasbarggu oahppo- ja dutkansuorggis. +Luđiin lea stuorra erohusat báikkis báikái, seamma láhkai go gávttiin ja sámegiela suopmaniinge leat. +Maiddái Hokkasa dutkamuša informánttat muitalit iežaset vásáhusaid das, mo oahpaheaddjit eai leat álo máhttán váldit olbmuid sierradárbbuid vuhtii. +Sámi suopmandutkamis lea historjjálaččat bidjan olu deattu fonologalaš ja morfologalaš fenomenaide, muhto eai leat seamma olu deattuhan syntávssalaš erohusaid varietehtaid gaskkas. +maiddái Seine 2011:63), nubbái boares olbmot (gč. +Sámi instituhtta, Guovdageaidnu. +ahte iežas bálvalanjođiheaddji ja/dahje sosiálabargi bargá daid. +Eanandoallu nanne maid boaittobeale guovlluid ássama ja ealáhusaid miehtá riikka, ja birasvalljodagaid dan dáfus ahte eanandoalu bokte seailluhit biologalaš girjáivuođa, kultureanadaga ja vuovddi ja eatnamiid karbonavuorkán. +Nubbi čálli fas guorahallá dajaldagaid nugo boađi boađi ja bosu bosu, namalassii guokte ideanttalaš vearbagenetiivva mat leat cealkagis maŋŋálagaid. +Vuoiŋŋalaš praksisiid geavaheami dáfus oahpaheaddjit leat várrugasat ja ballet daid adnojuvvot báhkinvierrun dahje das, ahte sii ieža eai máhte daid válddahallat ollislaččat, áinnas jus dáid praksisiid bidjá sámi ovddeš osku oktavuhtii. +Mánggat earátge mearkašupmejoavkkut goit gávnojit guktuin suorgásiin. +Dás oažžut bagadussániid, mat leat deatalaččat sámi kultuvrras, ovdal go joavdat dievasčoahkkinlatnjii, ja main čielgasit boahtá ovdan oaivil. +2008:s go Riddoguolástuslávdegotti čielggadus geigejuvvui, de dajai dr.juris ja ovddeš alimusriektejustitiarius ahte sámi álbmogii dilli lei "vihtta váile guoktenuppelohkái". +Maŋemus oasi geatnegahttojuvvon militearabálvalusas bálvalii Ruvdnaprinsa nugo nubbinkommandevran mearrasuodjalusa fatnasiin. +1960-logu dutkamušastis Asp (1965:107) lea jearahallan olbmuid oainnuid "lapinpukua pitäisi käyttää nykyistä useammin" gažaldahkii. +Vearrámus dilis ná dat olbmot, geaid dulkojedje "nuppi" kategoriija ovddasteaddjin, ásahuvvojedje marginálii ja sin árvu vuoliduvvui. +Dát livččii erenomáš dehálaš servoša fámuiduhttima dáfus. +Fidnomáhtu bajideapmái gullá maid rabasvu +Eamiálbmoga siskkáldas unnitlohkun sápmelaš lámisolbmuid guoská maid oppalohkái sápmelaččaid sajádat ja sin vuoigatvuođaid ollašuvvan. +Carl Johan, gii lei Norgga ja Ruoŧa gonagas gaskal 1818 - 1844, anii miessemánu 17. beaivvi ávvudeami - ja nu maiddái Norgga iešráđálaš Vuođđolága - revolušoneara dahkun mii hárddii Ruoŧa. +Sámi parlamentáralaš ráđđi nammada sámi lahtuid Suomas, Norggas ja Ruoŧas WGIP:ii. +Dásseárvobargu lea juste dat, servodat mas sihke nissonolbmuin ja almmáiolbmuin leat seammalágan vuoigatvuođat, geatnegasvuođat ja vejolašvuođat. +Gå sáme nissuna ja sijá ålmmå mánájt oadtju de sámegiella ja fuolkke ájnnasabbo sjaddi. +Dákkár geabbilis ja hutkás miellaguottut rievdademiide ja ođđajurddašeapmái lea dehálaš sámi ealáhusovdáneamis velá odne ge. +Govas sáhttet leahtit báikenamat maid sáhtát spoahkkalit. +Ráđđehus álkida dál dili smávit fitnodagaide, go evttoha jávkadit dárkkástusgeatnegasvuođa dain smávimus fitnodagain. +Suoidnemánu 7. beaivvi 1905 eretcelkkii Stuoradiggi Norgga Ruoŧa uniuvnnas. +Bengt Gustafsson maid muitala ahte su áššehas maid ii loga iežas sivalažžan. +Manne sámi ulbmilat eai leat seamma árvosaččat go ruoŧa, nu ahte dat govččašedje buot maid sámi mánát dárbbašit oahppat? +Fonetihkka čilge mo olmmoš buvttada jietnadagaid ja makkárin mii daid gullat. +Statens Lærerhøgskole i forming, Oslo. +Mis leat dán vahkus deaŧalaš šiehtadallamat, ja ii leat eahpelunddolaš dat go mis leat vuordámušat áššái "Mineráladoaibma sámi guovlluin". +Čájálmas lea huksejuvvon dan guovllu historjjáide ja muitalusaide. +Rautiainen, Pauli, Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa transihmisten oikeuksia, perustuslakiblogi, 30.8.2017, https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/08/30/pauli-rautiainen-vaatimus-lisaantymiskyvyttomyydesta-loukkaa-transihmisten-oikeuksia/. +Eira & Østby 2013: 47-49). +Mikko Korhonen báddii 1970-logus Čeavetjávrris velá guokte veršuvnna "Beatnaga máidnasis". +Ráđđehus aiddostahtii dasto ahte sámi kultuvrra suodjaleami ulbmil Norggas lea individuála válljen. +Mii dovddastat ahte mis moatti jagi áigi lei okta ášši ruonásáibbuin, ja ahte dalle namuhuvvui ahte oahppit geat hálle fastit, sáhtte gártat bassat njálmmi ruonásáibbuin. +Muhtin mánáidsuodjalusjođiheaddji ja su doavtterisit leaba áššáskuhtton go navdoba mánáideaskka meannudan veahkaválddálaččat. +Manai guhká ovdal go gielladutkamis oaidnigohte kodaid molsumis maiddái positiiva beliid, ahte dat sáhttá leat systemáhtalaš ja čeahppivuođa mearkan mii sáhttá leat riggodahkan gulahallanoktavuođain. +Son lei njealjejahkásaš go soahti bođii Norgii. +Bargomálle váruha darváneames iežamet muitalusaide, muhto mii fertet geavahit teorehtalaš doahpagiid ávkin ja maiddái buohtastahttalit eará sulastahtti áššiiguin dáhpáhusaid. +for Migration, Regional Office for the Baltic and Nordic States, Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy (2003), s. 12. +Oahpus suokkardallojit maiddái akademalaš sámegiela iešvuođat kontrastiiva ja gielladikšunperspektiivvas. +Knuuttila, Seppo 1994: Kaiken kattava kulttuuri? +Sámediggi háliida bovdet orohagaid, siiddaid, organisašuvnnaid, ásahusaid ja ovttaskas olbmuid buktit buot berošteddjiid buktit evttohusaid Sámediggái dán dieđáhusbarggu oktavuođas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Sieiddá skuvla lea vuovdimassii 27. april 2016 av Bill Sørensen Dan olis go Deanu gielda hukse ođđa skuvlla Deanušaldái, de lea dál jurdda vuovdit Sieiddá skuvlla dasa guhte fállá eanemus. +Čáliheapmi registarii lea gáibádussan oassálastit Álbmotoassái. +Buot deháleamos riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamuš sihke vealaheami, ovttaveardásašvuođa ja maid sápmelaččaid dáfus lea ON:id oktasašsoahpamuš, mii gieđahallá buotlágan vealaheami ja olggušteami jávkadeami. +Sámedikki dieđáhus areála- ja biraspolitihka birra - Bovdehus sáddet árvalusaid -Sámi duodjemearka galgá ođasmahttojuvvot oktasaš sámi bargguin, ja mu mielas dat lea buorre dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka. +Mii oččuimet jearaldaga mánáidgárddiin guovvamánus ahte sáhttit go lágidit 20 minuvtta čájálmasa gieldda 4- ja 5 jahkáččaide. +Go 2014-2023 plána ovddiduvvui guovvamánu 29. b., de čielggai ahte bargu Deanu šalddiin sáhttá álggahuvvot áigodagas 2014-2017 jus rámmat lasihuvvojit 20 proseanttain. +Measta 1400 njuolggadusa válljejit rivttes jorgalusa, dalle go leat eanet vejolašvuođat, omd. +Lámisolbmuid vuoigatvuođaid buorideapmi lea lunddolaččaid maid okta Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka ja ovddidanpoliti +Dutkangirjjálašvuođas ii leat sajáiduvvan tearbma dánlágan loatnanamaide, main boares čállinvuohki doalahuvvo dálá čállinvuogi lassin, ja danin ságastalan ja evttohan tearpma +Hopp til hovedinnholdet på siden 2010' divathattit mearriduvvon juovlamánu 16. beaivvi, gielddastivrra divvumiin miessemánu 5. beaivvi 2010. +valiid čalmmustahttimiin oahppá sirdit fokusa mearkkašumi guoddi ovtta-dagas ovttadagaide main ii leat mearkkašupmi ja dakko bokte láidestuvvot oahpásmuvvat sániid hápme- ja ráhkaduslaš beliide. +Seammas fuomášahtán mot ovttaskas olbmot soitet caggat earáid sámásteamis, vaikko mu áigumuššan ii gal eisige leat ávžžuhit dasa. +• Cegget fas (restoring) dan, mii lea njeidojuvvon, nugo +Larsen lohká ruhtajuolludeapmi Sámediggái lea nu unni ahte dat ii váikkut ruhtamárkanii ii mange láhkai. +Bovdejit gehččiid oassálastit 10 mehtara guhkkosaš beavdeliinni hervet sávnnjiiguin, ja beassat maiddái oahppat movt ulluid báidná luondduivnniiguin ja movt botná. +• Sámi perspektiivva ii leat dohkálaččat vuođuštuvvon sámi +Deanu gielddastivra mearridii čoahkkimisttis 23.09.2010 ahte buot válgabiiriin gielddas galgá maid leat válga sotnabeaivve čakčamánu 11. beaivve 2011. +Ja oaidnu sidjiide dálá áigge geahčastagas" "En tidsreise tilbake til kvinnenes fortellinger i min bestemors generasjon. +Skuvlaverrát lea skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid reaidu, man olis árvvoštallet vuođđooahpahusa kvaliteahta. +Goarta, 15 geardde máksá 515,- ru. +Nu ii šaddan go Fransson vuoittáhalai, ja nu bisánii Fidje Store OG-niehku dán vuoru. +5.7 Sápmi Luohti-­‐ortnet Ásahit sierra Sápmi Luohti ortnega, dego dálá Sápmi Music ortnet, mii gal ii doarvái bures goze árbevirolaš luođi beali. +Doppe leat earret eará gilvvohallamat, vuorbádeamit, doaimmat ja káffadat. +- Mii njuovvat oalle olu dán jagi, gaskal 15 ja 16 000 bohcco dán rádjái, muhto johtu ii leat nu buorre mo diibmá, ja mii eat nagot njuovvat buot, lohká Pedersen. +"De tenke vel at gammelkaillen e ́ tuljjat": Noen utfordringer med overføring av tradisjonell helbrederkunnskap - In vuordán ahte galggai ná somá. +Ráđđeláhttu Henrik Olsen lohka ahte vuorrasiidráđđi galgá leat mielde hábmeme sámedikki vuorrasiidpolitihka. +Rabas beaivi Leavnnja mánáidskuvllas Bearjadaga golggotmánu 24.b. lei rabas beaivi Leavnnja mánáidskuvllas, dán jagi biddjui ođđa sisaboahtoolahus. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Gáivuonkultuvra lea dáid báliid miehta máilmmi! +Sexual Orientation and Gender Identity in International Human Rights Law. +Eahketmállásat Diehtosiiddas 20.08.14 Sávvat buohkaide lihku Sámi leavgga "riegádanbeivviin", mii lea odne borgemánu 15.beaivve! +Das boahtá čielgasit ovdan ahte olu Finnmárkku boazodolliin boahtá stuora oassi dietnasis boranávdebuhtadusain. +Kumpuvuori, Jukka, Högbacka, Marika (2003), s. 21. +Sámedikkeráde ij ane dáv dågålattjan ja sihtá rádádallamijt Oljo- ja energijadepartementajn dán ássjen, javllá sámedikkeráde Vibeke Larsen låhpalattjat. +- Mun in áiggo vástidit maidige evttohusa birra danne go dat ii almmuhuvvo ovdal go gaskkavahkku. +Giitit Aina Hanssena ja su bargiid dán ovddas. +ogohalli vuoiŋŋain. +Bisma Finn Wagle vihahii bára Nidaros Duopmogirkus, Troandimis miessemánu 24. beaivvi 2002. +govvideapmi, +Sámi mediaid bargun lea juohkit dieđuid sámi álbmogii ja gaskkustit dieđuid, fákta ja áddejumi servodaga nana govdodagas. +- Mis lei diibmá jurdda doalahan dihte fitnodagaid Guovdageainnus, de mii vuolidit suohkandivadiid daidda. +Maiddái Ruoššas ássi sápmelaččaid galggalii oažžut mielde searvái, muhto okta informánta eahpida ahte dát ii livčče vejolaš Ruoššas ássi seksuála- ja sohkabealleunnitloguide dálá áigge dili dihte. +Ádden olusat leat juo geavahišgoahtán dán, joatká Olli. +Nuppi eará oainnu mielde hállangiela ja čállingiela ovdáneamis lea čielga erohus. +Lilly mielas lea dehálaš seailluhit dáid arenaid. +Maiddái dat čatno sihkkarvuhtii. +Go čálamáhttu geavahuvvo diđolažžan dahkat sosiálalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš oktavuođaid, de lea olbmuin maiddái vejolašvuohta oaidnit maid sáhtášii dahkat buoridan dihte dili. +Vars ii jáhke gal lea asbeasta lanjain maid dál lihkahallet. +Skuvlla giellaoahppa fas lea normatiiva dahje preskriptiiva giellaoahppa, go dat addá njuolggadusaid ja rávve mo giela, erenoamážit čállingiela, galgá geavahit. +Dát lea iešalddis deaŧalaš lávki rivttes guvlui. +Muhtimin dát gohčoduvvo maiddái semantihkalaš ovdáneapmin. +2 Ii nu, din vearredaguthan earuhit din Ipmilisttádet. +Nissonolbmot eaiggáduššet dušše ovtta proseanta buot opmodagain máilmmis. +Don sáhtát válljet cealkkačoakkáldaga dahje dihto cealkaga, omd SMEA143. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=49583&contentlan=1#vammaiset; Sario (2014). +Geassemánu loahpageahčen čielggai ahte ráđđehus viiddida ortnega sámi ofelaččaiguin golmma ofelaččas njealji ofelažžii. +- Sámi oahppit šadde fárret eret Skániin go heaittihe skuvlla. +Vuosttaš elektrovnnalaš nummarat leat jagiin 2011 ja 2012, ja boahtteáiggis Sámi dieđalaš áigečállága siidduin almmustahttojit sihke ovddit artihkkalat ja buot boahttevaš nummarat. +Ritva Nystaad lea sárgon ráiddu ja čállán gullevaš teavsttaid. +Dájddársjiehtadus sisadná iesjguhtik doarjjaårniga dagu organisasjåvnåjda doajmmadoarjja, stipenda ja dájddaoasstem. +Dákko bokte bargo bargojoavku čujuha ETENE cealkámuššii, man dat attii sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijai jagi 2013. +maladaptation). +eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid birra ja suokkarduvvo dárkileappot maiddái ON:id lámisolbmuid vuoigatvuođaid gieđahalli oktasašsoahpamuš. +Norggas álggahuvvon konfirmašuvdnaortnet 1736:s duddjui vuođu dasa, mii moadde jagi maŋŋá šattai álbmotskuvlan. + - Gába 1 s. 32 - 35. +Dábálaš sirrenteknihkat leat: Guđemučča dáin vugiin geavahit vuolgá das makkár minerálat málmmas leat, ja soames eará rievddadeaddji eavttuin. +Dánna årrun vuorrulakkoj Roandem- ja Biergunviesáda, gitta Bendik Normann Davve Elgsnes Harstad guoran sajev åstij ja dasi jådij jagen 1837. +bargun (Kuhmunen 2007, filbma gč. +5. Prográmma lea dál sajáiduhtton. + (Lehtola 1994: 1.) +Vihasártni fáddá lei Dánmárkku ja Stuorabrittánia gaskavuohta, nugo dat lei ovdánan ja nanosnuvvan guovtti buolvva gonagaslaš heajaid bokte, namalassii Ruvdnaprinseassa Alexandra ja Ruvdnaprinsa Edward - ja dál Prinsa Carl ja Prinseassa Maud. +Dutkanprošeavtta vásttolaš jođiheaddjin doaimmai vuoigatvuohtadiehtagiid doavttir Leena Heinämäki, guhte bargá Lappi universitehta Árktalaš guovddáža, Davvi unnitlogu- ja birasvuoigatvuođa instituhta seniordutkin. +Boazodoallobachelorgráda studeanttat Árbediehtoprošeavtta ođđa neahttasiidu Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Biejvve mujttádahtteduvvá moatte láhkaj duonna danna suohkanin ja suohkana institusjåvnåjn. +Ii leat dohkálaš ahte olbmuin lea dušše justa dan meare ahte cevzet. +Oaidnit ahte olggušteamit leat goappatguvlui, nuppit sivahallojuvvojit "luoitán iežaset dáruiduvvat" ja nuppit fas leat "badjelmeari" sápmelaččat ja čevllohallet sápmelašvuođaineaset. +- Mu mielas lei hui erenomáš nohkkat go lea ijatbeaivvi čuovgat dáppe. +vandrehallen. +12:52 Suoidnemánu 03. beaivi 2015 82-jahkásaš ii leat dihton 05:30 rájes odne iđđes. 11:38 Suoidnemánu 03. beaivi 2015 Kárášjoga gielda dieđiha čázi jávkan 11.30 rádjai. +Parikka, Ulla-Riitta, Selvitys sukupuolivähemmistöjen asemasta, Tasa-arvovaltuutetun toimisto (2012). +Stuoradiggi mearridii stuora eanetloguin 1908:s sihkkut ruvdnenparagráfa. +Dat mearkkaša ahte mis eai leat fysioterapevtabálvalusat ovdalgo ođđa terapevta álgá bargui. +Olles dán báikái gosa Prinssabarttat leat huksejuvvon, leat huksejuvvon viesut main lea iešguđetlágan doaibma, ja dat leat čohkkejuvvon šiljuide. +Dálkkádat ja eallinvuohki leat váikkuhan duodjekultuvrra gárggiideapmái. +Dan sáhttá atnit kulturdutkamuššan, mas kultuvrraguoddiid dulkomat leat geahččanguovlun. +Stáhtat galget aktiivvalaččat oahppat iešguđegelágan doaibmanvugiid, maiguin ovddidit lámisolbmuid vuoigatvuođaid soahpamušas dáhkiduvvon vuoigatvuođaid ja lassin soahpamuša ulbmiliid ollašuvvama. +Sámediggi dohkkehii šiehtadusa geassemánu 1. b. 2005 mii nannejuvvui gonagaslaš resolušuvnna bokte suoidnemánu 1. b. 2006. +Dasto giittán "teakstaseminárii" oassálastiid, Aimo Aikio, Pigga Lauhamaa, Gunvor Guttorm, Jelena Porsanger, Jan Henry Keskitalo, Nils Øyvind Helander, Mikkel Nils Sara, Jon Todal, Mai Britt Utsi, Liv Østmo. +Lottiid moniin asehuvvá garra ja ii gierdda lállima, ja de eai šatta čivggat. +Informánttat muitalit oppalaččat iežaset vealahanvásáhusain beaivválaš eallimis suopmelaš oktasašgottis, mii guoskkaha sihke sin sápmelašvuođa ja/dahje seksuála- ja sohkabealleidentitehta. +Mortensson lea Engerdalas norgga bealde eret, ja sus lea oarjelsámegiella lávdegiellan. +Ruvdnaprinsabárra ja Prinseassa Astrid, Ferner roavvá, ledje maid doppe. + - Åke Hultkranz - ø rnulf Vorren (doaimm. +guokte molssaeavttu (sánis, hámis, čállinvuogis +Stevenson kritisere oahppoplánaid, go dat speadjalastet suopmelaš árvvuid eaige vuođulduva moge sámekultuvrii. +Sámi girkoráđi jođiheaddji Sara Ellen Anne Eira doarju dan. +Stuorradiggi lea juolludan 30 miljovnna dán jagi bušeahtas, maŋimuš oassi ruhtadeamis boahtá Našunála fievrredanplánii 2018-2029 áigodaga ovddas. +Stivrra beavdegirjjit 1947-1960. +Nuoramus informánttaid duodjeoahpahallama válljema kriteran lea beroštupmi gieđaiguin duddjomii. +Lea go dáin luovos beatnagiin rabies ii leat čielggas, danne leatge ráhkadan doaimmahanplána dáppe Nuorta-Finnmárkkus, muitala Haake. +Govven: Heiko Junge, NTB scanpix Fidje Store ii lihkostuvvan OG-gilvvuin Deanu nieida Signe Marie Fidje Store (20) heaibbui ikte Olympiagilvvuin Rio de Janeiros Brasilas, muhto ii lihkostuvvan beassat viiddáseappot gilvvuin. +Rektorat geatnegahtte buot iežase +17:27 Cuoŋománu 04. beaivi 2015 Geahča videoid Guovdageainnu beassášdoaluid boarráseamos konsearttas, árbevirolaš juoigankonsearttas. +Jagi 2011 dálvvi lei stuorimus ozonbillisteapmi Arktisas. +Wimme konsearta - Sámi álbmotbeaivi Gáivuonas 2013 Juoigi ja ovddasmanni musihkár Wimme, guhte lea Heahtás eret, lea guoktelot jagi leamaš ovddimus sámi musihkáriid logus. +Dieđu galggalii almmatge bastit lasihit maid +Mieđušteaddjiduođaštus lea dokumeanta koartahámis mii addo sutnje guhte lea doaimmashehttejuvvon. +Nu galhan duot várrage leat oalle lahka duohtavuođa. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa muhtin áigeguovdilis dutkanfáttát. +oppalaččat Mégrét, Frédérik, "The Disabilities Convention, Human Rights of Persons with Disabilities or Disability Rights?", Human Rights Quarterly, Volume 30, number 2, May 2008: 494-516. +Hermansen oahpu gazzan Parisas MFA:in L'école Nationale Supérieure des Beaux-arts de Parisas. +válddi buvtta. +Oahpahusas ledje sihke teori- ja praktihkalaš fágat. 1955 ledje omd. +09:43 Njukčamánu 04. beaivi 2016 - Ráđđehus duolbmu boazosámiid, lohká Bargiidbellodaga sámediggejoavku ja Ealáhus- ja kulturkomitea jođiheaddji ja suoivvaáššejođiheaddji Nussir ja Gumpenjuni ruvkeáššis Mariann W. Magga preassadieđáhusas. +Sámi jurddašeami mielde ii galgga láitit ja fuotnut, jus meaddá boastut bargat, dan galgá baicce dohkkehit oahppanprosessii gullevažžan. +Go nuoramus sohkabuolvva informánttat eai leat šaddan duddjot olu, de áhkuin dahje siesáin/muoŧáin, maiddái vuon'áhkuin, ovttas duddjoma atnet dehálažžan soga duoji oahppama dihte. +Vuosttaš skuvlabeaivi maŋŋá juovlaluomu lea maŋŋebárgga ođđajagimánu 3. beaivvi 2012. +Dáidaga sáhttá dieđusge oaidnit kultuvrralaš iđan, man olggosbuktinvuogit molsašuddet kultuvrraid mielde. +Odne fállojuvvo sámegielat gáiddusoahpahus sihke vuođđoskuvllas ja joatkkaskuvllas. +Gáhkkorčoru mánáidgárdi lea priváhta mánáidgárdi maid Sis- Finnmárku Studeanttaid ovddasdus (SSO) eaiggáda ja jođiha. +15:29 Guovvamánu 16. beaivi 2016 Sámedikkeráđi bušeahttaárvalusas evttohit lasihit doarjaga Noereh-searvai 75 duháhiin, nu oččosii searvi oktiibuot 200 duhát ruvnno njuolggodoarjjan. +Jietna mii geavahuvvo lea juogo goanstadahkkon dahje olbmo suopman. +Gaup@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Politiijat ohcalit eaiggáda. 11:32 Miessemánu 10. beaivi 2016 Doarrun, olmmoš nohkkan skálvái ja ovttas niibi 11:55 Njukčamánu 27. beaivi 2016 Skáiddi guovllus Fálesnuoris lea leamaš trailerlihkohisvuohta. +Ruvdnaprinsabárra beasai maid oahppat movt sápmelaččat oidnet muohttagis nuppástuvvamiid mat čuvvot dálkkádagaid rievdamiid. +VINN jođiha bálvalusa Ealáhus- ja gávpedepartemeantta ovddas. +Diskursaanalyhtalaš dutkamuš golmma badjenissona jearahallamiin. +Maiddái girjjálašvuođa guorahaladettiin lea vuohttimis duoji guhkes árbevierru lonuhusgálvun. +Evttohusa sisttisdoallá listu mii vuosiha nuppástusaid suohkana divadiin ja máksomeriin. +Loahpas analyseret dutkanprošeavtta várás čoggon vihtta iešguđet beallestrukturerejuvvon jearahallama. +čuvvosa 4). +Nationála eiseválddiin lea ovddasvástádus fállat dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaid maiddái sápmelaččaide. +Juos informánta lea dadjan man nu sáni boastut dahje váldogillii, ságastallanguoibmi sáhttá divustit dan nu ahte dadjala rivttes sáni gaskii, giddekeahttá dasa dađe eambbo fuomášumi. +Dás vel Jerri Thrasher (North West Territories). +Prošektii galgá ásahuvvot Stivrenjoavku mas leat mielde olbmot Plassje suohkanis, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku Saemiej Saervie ja Aajege. +SGS miellahtuin ledje dát lávddis: Inga Ravna Eira, Issát Sámmol Heatta, Synnøve Persen, Sigbjørn Skåden, Marion Palmer, Kathrine Nedrejord, Máret Ánne Sara ja Mari Boine. +Niejddem ja dårvodisvuohta" aktan Per Ellingsenijn ja Sverre Noråsajn 14.15 Kránssidibme mujttogierges Ájluovta/Ájlátte girkkon 18.00 "70 jage dat rájes gå doarro hiejtij" - Rabás tjåhkanibme Norcema siebrregoaden. +SDS dáiddapolitihkalaš doaibma meroštallo jahkečoahkkinmearrádusas, ja dán strategiija- ja doaibmaplána. +Sáhtát searvat Ustitvuođabeaivvi čakčamánu 5. b. dahje sosiála mediain. +Mii leat AUF:s máŋgii ságastallan skuvlla rektora birra go orro nu passiiva. +Guldal mánáidgirjjiid mat maiddái govviduvvojit jietnagovaid bokte. +Mun dagan sutnje guoimmi gii lea su láhkásaš." 19 Ja Hearrá Ipmil hábmii muolddas buot fuođđuid ja buot almmi lottiid ja buvttii daid olbmo lusa, oaidnit mo son daid gohčoda. +go heivehuv von loatna-sánit addi šuvdna, sub trakšuvdna, multi plika šuvdna ja divišuvdna. +Sámi váldologaldalliid sáhkavuorus lea Mihkkal Niillas Sara, ja eará guovlluin leat fas iežaset váldologaldallit. +Jos dárbbašat lasi dieđuid, de riŋges mobiilla 917 71786. +Iešguđet riikka LHBTIQ -olmmošvuoigatvuođaid dillái lea giddejuvvon fuomášupmi earret eará ON:id UPR-proseassas (eŋg. +Sápmelaš dállodoalus duodji leamaš bearraša birgenláhki. +Riikkabeivviin lea álbmotálgga, mii sisttisdoallá eadnivuođalága. +SDS lea viidásat čielggadan gažaldagaid mat gusket sámi dáiddamusea ásaheapmai ja sámi dáiddaallaskuvla ásaheapmai. +Dorvobáikki, rájiid ja riikkiifárrema giehtagirji, Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtadoaimmahat, 2014 Eurohpá ráđđi, 2014, s. 20. +Go leat coahkkalan boalu, de ihtá siidu mas oainnát buot jorgalahtti áđaid dán wikis. +Nuba dan heivehansuorgi lea viiddit go artihkkala 14, mii fas guoská dušše EOS:as dáhkiduvvon vuoigatvuođaid. +Sámegielarena sámegielat mánáidgárdemánáide Pluč lea Deanu giellagátti fálaldat sáme mánáidgárdemánáide ja sin váhnemiidda/fuolaheddjiide. +Golbma áigeguovdilis ja ođđa čájálmasat čájehuvvojit, okta dain maid čájehuvvo Kárášjogas beassášmárkaniiguin. +2. Sisaloggen, muhto rabas buohkaide registreret. +Eaktodáhtolašguovddážis lea jávohisvuođageatnegasvuohta ja Ingá lohká sii váldet vuostá daid skeaŋkkaid ja Veahkkeguovddáš juohká skeaŋkkaid, čilge Karen Maret Hætta. +Diet ledje morašteamit ja váidaleamit, muhto sin ságain bođii ovdan sámi kultuvrralaš riggodat, man sii árvvu +Dáid bohtosiid ovdanbukte loahppakonferánssas gos maiddái sii, geat eai lean čállán, besse njálmmálaččat ovdanbuktit bohtosiiddiset. +Dát Nordlánddafanas lea huksejuvvon Sálttus. +Sii dahket juoidá ovttas mánáiguin ja integrerejit dáid doaimmaid sisa árvvuid. +Girjji erenoamášvuohta lea ahte lea čállon árbevirolaš boazodoallomáhtu ja servodatfágalaš dieđamáhtu ovttastahttimiin. +Geahča video buollimis! 09:39 Geassemánu 09. beaivi 2016 Ožžon doarjaga Sámedikkis njeallje jagi maŋŋil go ohce Njeallje jagi áigi ozai Máze gilisearvi Sámedikkis doarjaga álggahit ođđa doaimmaid gilis, dál easka leat ožžon doarjaga. +Fredman fuomášahttá iežas čielggadusas vel ahte EU:a lahttoriikkain goit 13 leat váldán máŋggadáfot vealaheapmi -doahpaga iežaset láhkaásaheapmái. +Bargguid ja doaimmaid juogadeapmi ja dievasmahttin boahtá ovdan čielgasit golmma sohkabuolvva jearahallamiin. +Teakstahábmen lea guovddážis. +15:09 Skábmamánu 08. beaivi 2016 Guovdageainnu suohkan ja demeansasearvi dollet oapmahaččaidskuvlla demeansabuhcciid oapmahaččaide, fulkkiide ja oahppásiidda. +Ja ollu árbevirolaš +Mii lei girjji namma? +Sámesoahpamuša artihkal 21 mearrida gielalaš vuoigatvuođaid ja dat cealká ahte "stáhtat ovddidit" sápmelaččaid vejolašvuođaid geavahit sámegiela sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusas sámeguovlluin, ja maiddái "álkidahttet" sámegiela geavaheami sámeguovlluid olggobealde. +ISF lea oaidnán stuora dárbbu ovdánahttit árbevirolaš máhtu ealli govaide. +sohkabealledirektiivva 2004/113/EY ja dán direktiivva heivehansurggiide); (ii) nállái dahje etnalašvuhtii (nu ahte dat rádjašuvvá direktiivva 2000/43/EY ja dán +Positiiva vuođđovuoigatvuođalaš dulkojumiin virgeoapmahaš ollašuhttá vuođđovuoigatvuođaid dorvvastangeatnegasvuođaid, mat dasa gullet. +Sámedikki dievasčoahkkin lea bajimus orgána ja eiseváldi. +Odne lei juovlagovven áigi. +Ohcanáigemearri lea ođđajagimánu 10. b. +Muhto dušše dán háve. 14:40 Miessemánu 08. beaivi 2015 Skuterlahtuid sáhttet giddet cuoŋománu 25.beaivvi Stuoradiggi jienastii odne ahte doppe gos leat boazodoalu johtingeainnut ja guottetbáikkit, galget skuterlahtuid giddet juo cuoŋománu 25.beaivvi. +Su seaŋgageažis lei jo Eaidanas Ealli skulptuvra ceggejuvvon vai goappašagain lea ustit gean buorástahttit iđđedis ja geasa rávkat buorre ija go nohkkat manai. +Oassemihttomearrin lea viiddis ja buorre valáštallanfálaldat sámi álbmoga várás. +Dát Áillohaš-čoakkáldat lea áidna dákkár, mu dieđu mielde eai gávdno eará sajis vurkejuvvon. +Dat galggai šaddat su boarásman-báikin. +Oahpaheaddjit leat beassan lohkat giehtačállosa, buktit cuigehusaid, moaitagiid ja jearaldagaid, maid mielde lean divodan teavstta. +Listtus gávnnat sihke vuoigatvuođadieđáhusaid/gáibádusaid almmuhuvvon ja álggahuvvon guovlluin ja maiddái guovlluin gos komišvunna ii leat vel álgan. +Dat geavahuvvo dáhpáhusaide lahkosis dahje jus dálki hehtte helikoptera geavaheami. +Sániid guovddáškonsonánttat molsašuddet go sánit sojahuvvojit ja suorggiduvvojit: Konsonánttat mat leat deaddostávvala ja deattohis stávvala gaskkas gohčoduvvojit guovddáškonsonántan. +Oahpaheaddjit leat válljen bargovugiid, main čatnet fágaid ja fáttáid oktii nugo Klein maid deattuha dehálažžan. +Dronnet beasai maid vázzit skulptuvrapárkkas oahpisteddjiin ja beasai dan birra gullat. +Son lohká dán čájehit mo dát čuohcá dat oasálastiide ja gehččiide. +Ákšovuona nisu fárrii ruoktot Davvi-Norgii go oljofitnodat North Energy ásahuvvui. +Sápmelaš lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođat ja daid ollašuvvan 100-jahkásaš Suomas) -seminára, gosa bovdejuvvojit sápmelaš lámisolbmuid lassin eará +Dáhpáhus galgá leat geavvan dakka maŋŋel gaskaija, golggotmánu 9. beaivvi, Moro Bäcke Torgas, mii lea juste olggobealde Skiellet guovddáža. +Čoarve- ja báhkkeduojit eai leat šat buot árbevirolaš anus. +Iežas riektevuogádagas duopmostuollu lea nannen ahte buot vuođđovuoigatvuohtagáldut dorjot ovttaveardásašvuođa ja vealatkeahtesvuođa prinsihpa. +Soalddáhat ledje ráji alde ja olbmot balle sakka ahte soahti galggai buollát. +Árbevirolaš nissoniid duodji presenterejuvvo árbevirolaš bivttasin. +Teknologiija ja dearvvašvuohta lea otná áššin. 07.09.2016 Ovttasbargu ja vásáhusaid lonohallan Teknologiija, suodjalus ja dearvvašvuohta ledje golbma guovddáš fáttá Gonagasbára otná stáhtaguossástallamis Suomas. +Skuvlla oahpahusas buorre geavatlaš njálmmálaš ja čálalaš giellamáhttu lea deaŧalaš daningo eanaš gulahallan ja oahpahus geavvá giela vehkiin. +https://ihmisoikeusliitto.fi/vierailijablogi-saamelaisten-oikeudet-tarvitsevat-vahvempaa-turvaa/ Ibid. +Intrakultuvrralaš dieđafilosofiija mielde juohke kultuvra lea doabalaš ollisvuohta. +Soai njađiiga fiikonlasttaid oktii ja čanaiga daid alimiidda. +Olles álbmoga mihtilmasvuohta ja attáldat čujuhit dan guvlui). +Dán ovttasbarggu lágidit ovttas eará doaimmaiguin ja ásahusaiguin numo sámi giellaguovddážiiguin ja eará ovttasbargoguoimmit mat vástdit dán luohtedállui, numo musihkkadálut, álbmotmusihkkadálut, olles Sámis. +Sámedikkis lea bajitdási ovddasvástádus oppalaččat čuovvolit ja bagadallat vai buot plánat, čuozahusčielggadeamit ja mearrádusat mat čuvvot plána- ja huksenlága plánaoasi sihkkarastet sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima luondduvuođu. +Dat bealli giellaoahppamis, mii máŋgii iktá ahte lea oahppan giela vieris giellan, lea sániid jietnadeapmi ja cealkkanuohtta. +Dát lea soaiggus ja čearggus lohkan. +Gudnipaviljongas gulaiga min guovtti riikka stáhtaoaivámuččat dan guovtti riikka našunálalávlagiid. +3.5 Ii galgga almmuhit diehtogáldu nama, jos diehtu lea addojuvvon buorre oskálii, jos juo ii leat čielgasit soahpan gálduin. 3.6 Vuhtiiválddedettiin gálduid ja preassa sorjjasmeahttunvuođa, de ii galgga dábálaččat addit almmutkeahtes materiála earáide. +Dán válde nuppit eará oahpaheaddjit hui duođas. +Dat dávjá johtet beatnatvalvin ja ellet nu go ruskabáikkiin. +Ja de galggá gielalasj dåhkkidibmáj sáddiduvvat ja prienntiduvvat. +Turun yliopisto, Turku. +Mánáidgárdesajit main leat sámi sisdoallu Addet daid smávimus siidaosiide nannosat váldi Boazodoallu lea min oktasaš geađgejuolgi. +máŋggageardásaš vealaheapmi). +Girji lea čállon davvisámegillii, muhto muitalusat maid olbmot iešguđet guovlluin Sámis leat muitalan, leat maiddái čállon daid guovlluid suopmaniidda. +Áimmahuššamis iežat vuoigatvuođaid Finnmárkokommišuvnna barggus de lea dehálaš ovddidit duođaštusaid ja dieđuid guovllu anu birra kommišuvdnii. +- Albasa lea arvat álkit bivdit go geatkki, ja dat maid mielddisbuktit galgá buoret vejolašvuohta buoret bohtosiid olahit go geatkebivddus, loahpaha son. +Danin Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas deattuhit sierradoaimmaid, maiguin eastadit máŋggadáfot vealaheami. +14:35 Cuoŋománu 10. beaivi 2015 Beassan "Svensktoppen nästa" -gilvui Sámi artista Anja Storelv, gii aitto lávllui Sámi Grand Prixas, lea beassan "Svensktoppen nästa 2015"- oassefinálii Norrbottenis. +skuvlamánáiguin ja mo sii čilgejit ja vuođuštit bargguideaset. +Divtasvuona suohkan ávttji gájkajt gejn li hæjttobijla almulasj ráhtijn ja sajijn ruvvaláhkáj gádodit. +Doppe loahpahit skuvlaluomu jo borgemánu 15. beaivve, ja álget dalle skuvlii. +Sara oaivvilda sisabahkkejeddjiide šaddá álki beassat guovlluide go ii leat albma stivra mii sáhttá ovddidit oainnuid. +College of Sami Studies, Guovdageaidnu. +Eanaš nieiddaid sohkabulvii lea oktasaš ásodatáigi, mii eaidadii mánnávuođa duodjebirrasis eaige sii geargan dahje hálidan oahppat buot ruovttudujiid. +García 2009: 44-51; Baker 2011: 106-110.) +Opetussunnitelma. +Váldodokumeanttas siidu 53 lea mearriduvvon doaibmabijuid listu. +Dan diehti gæhttjalip dájda jåksåt suohkanij ja fylkasuohkanij baktu, ja dajnas ávttjit dán mejla baktu ulmutjijt juogadit dáv loujvoj siebrijda ja organisasjåvnåjda duv suohkanin/guovlon. +Ii dat oastán dan biilla, go divrrašii dan. +Lihkus eai buot muorjjit látta oktanaga. +Porsáŋggu gielddas lea oktasaš sisaváldin gieldda ja priváhta mánáidgárddiide, ohcanáigemearri cuonjumánu 1.b. +Game-menyas sáhtát bissehit spealu, ja dasa lassin oaidnit bohtosiid jus válljet Highscores. +Iešguđetlágan ođđa teknologiija váldo ain atnui. +Válddahallat, analyseret ja ovddidit dieđu dan birra, mainna lágiin kultuvrralaš diehtu, dekoloniseren- ja vitaliserenproseassat bohtet ovdan oahpaheddjiid jurddašeamis, máhtuin ja diskurssain, ja dutkat mo dat váikkuhit pedagogalaš doibmii sámáiduhttinproseassas sámi skuvllain. +Monisteita 59. +Lága mielde dattege ii leat dát kriminalitehta. 15:35 Cuoŋománu 27. beaivi 2016 Gumpe, man Stáhta Luonddubearráigeahčču leat gávdnan Gávvuonas Álttás, lei hávváduvvon dego livččii biilii vuojáhallan. +Sihke Gonagasleavga ja Ruvdnaprinssa leavga leat golmma storrodagas: Muhtomin levgejit Šloahttabalkoŋggas lassin - dahje dan sadjái - go dáhkis. +Sáddes nama, šaddanbeaivvi ja e-boasta: dás. +08:13 Borgemánu 17. beaivi 2016 Juolludit doarjaga ovdánahttit duodjeveaskku Sámediggeráđđi juolluda 150 000 ruvnno ovdánahttit veasku, mii galgá sisttisdoallat iešguđetlágan duodjebuktagiid lullisámi guovllus. +Etnihkalaš ja ehtalaš kriterat leat šaddan dehálaš gažaldahkan. +Nu go movt dat ealli lihkada, ja lea go stuoris vai unni, ja nu ain. +Olbmot, eallit ja šattut eai ealáše dan haga almma buohccákeahttá. +maiddái Outakoski 2015a: VII.) +Ferte áddet sin dili geaidda dat guoská. +Ovdamearkkat, gievrras dássi gurut bealde ja geahnohis dássi olgeš bealde: Duppalkonsonánttaid molsašuddamat Duppalkonsonánttat molsašuddet seammalágan ovttaskaskonsonánttain dahje seammalágan duppalkonsonánttaiguin. +Iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvan eaktuda sahkankeahtesvuođa gáibádusas luohpama lassin dan ahte olmmoš sáhttá rievdadit iežas sohkabeali almmuhusain almmá ahte dasa ferte laktit medisiinnalaš čilgehusa. +Soai +Dán raportta kapihttalis 5.3. lea eanet dáidda laktáseaddji dutkamuša birra. +Kvernmo, Siv og Stordahl, Vigdis (1990: 6) Fra Same til akademiker, fra deltaker til +Dat leat rabas Sámi allaskuvlla studeanttaide ja Diehtosiidda bargiide. +Duhtavaš áhčči mieđiha dieđus ahte veahá gutni gullá sudnuide Johanasain go leaba gillen vuodjit miehtá Norgga gánddaguoktáin hárjehallat. +Lávččogávttiin johtet dábálaččat áhkut dahje limškot bás nieiddažat, muhto nissonolmmoš čájeha dainna, ahte lea áhpeheapmi. +iežas nákkosgirjjiin ja dan fáddán lea olmmošlaš ja oadjebas dilli Sámis. +ESCA = Encyclopedia of Social and Cultural Anthropology 1996. +Mollen dáhpáhuvvá eanemusat go temperatuvra lea hui vuollin. +Norsk Hydro oamasta 55% alumiidnabuvttadanfitnodagas Slovalco, dat lea bargobáiki gos barget badjel 550 bargi. +Dasa lassin son lea bargan ovttas suorggi álbmotservviiguin. +Dat ođđa šaldi huksejuvvo 100 mehtera bajábeallái otná šalddi, mii gaikojuvvo. +Daid leat sáddemin iskamiidda oaidnit leago oktage dain, geat leat registrerejuvvon min registariin, lohká politiija vuosttášbálvá Britt Elin Hætta Isaksen Deanu politiijaguovddážis. +Oahpaheaddji guovttos muitaleaba, ahte muhtin mánná lei ožžon ođđa oktavuođa ednuinis, go gárttai suinna bargat ovttas eallinbeivviid. +Sámegiellaj le soajttá morfologalasj diedulasjvuohta, dádjadibme bágoj morfologalasj struktuvraj birra, sierraláhkáj ájnas. +Fálaldagá li rahpasa, ja máhtá dáj njuolgga guládallat: Divna dievnastusá lahka aktisattjat barggi SANKSajn ja suohkan la gárves giehtadalátjit ássjijt ma båhti. +1997 Kyoto-protokolla le dán konvensjåvnå nalá dagádum, ja dat tjadná boandás rijkajt dálkádakgássaluojttemijt giehpedit mierreduvvam miere milta. + - James P. Spradley (doaimm. +Ulbmilstivren lea ođas dán jagi bušeahtas. +- Mun sáhtán muitalit ahte ovtta dan njealji sámi suohkanis leat rekruteren narkobirrasii 13-14 jahkásaččaid, muhto dain eará gielddain lea dábálaš 16-17 jahkásaččaid oažžut mielde narkobirrasii. +Buot diet leat rivttes válddahallamat, +Diehtu maiddái testejuvvo geavatlaš bargodiliin ja analyserejuvvo dávjá dalán dan geavaheami maŋŋá. +www.samediggi.fi). +- Nilut lei ohcan smávva supmi Sámedikkis doarjut joavkku tuvrra Italiai, ja mii leat dieđusge hui positiivalaččat doarjut sin, vuoi besset oasálastit gilvui go dat lea hui dehálaš, čilge son. +Boahkku máksá 50,- kruvnnu, ja dan galgá máksit ruđain. +Máze, politiija, Skohter, Suoládeamit Juovlamánu 2. beaivi: Firkkal Reaŋga neavvu Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +Dát gilvvut eai heive buohkaid, danin leat sápmelaš nuorat áŋgiruššagoahtán lágidit áibbas sierra njoarostangilvvuid mat galggašedje geasuhit olu berošteddjiid. +Hága alccesat gelbbolašvuođa, ja illut daid kreatiiva vejolašvuođain maid oaččut gelbbolašvuođain. +Kandelaberiid eaŋkilis ja čavga málle čájeha hábmensuorggi ođđa ideaid. +Virgi sáhttá šaddat bistevažžan. +Das mii dáhpáhuvvá muhtin guovllus máilmmis sáhttet leat váikkuhusat olles máilbmái. +), Companion Encyclopedia of Anthropology s. 366 - 395. +Juoigiid searvi gáibida nannejuvvot árbevirolaš luohti, mii ii lea nu nanus. +Ságastallamis hoallaba fáttáid birra mat gusket luođi vássán��igái, dálááigái ja boahtteáigái. +Duiskalaččaid geassádeami geažil 1944 duššaduvvui stuorra oassi guovllu materiálalaš kulturárbbis, ja dat dagaha ahte Davvi-Romssa Museas leat erenoamáš geatnegasvuođat seailluhanbarggus. +Vealaheapmi boahtá ovdan sihke eahpenjulges ja njulges hámis. +Vuostáiváldinstašuvdna lea gitta vuossárgga 27.12 ja duorastaga 30.12. +Ovttas duddjon lei dábálaš vel 1960 - 70-loguin, go olbmot duddjojedje gávpegápmagiid Kárášjohkii. +KOFA mearrádusa geažil fertii fálaldatgilvu huksemis ođđa fuolahusguovddáža Deanušaldái bissehuvvot ja čađahuvvot ođđasit. +Jearahallanmateriálas badjánit moadde ovdamearkka mo sápmelaš lámisolbmot leat vealahuvvon siskkáldas joavkkus. +Suomas sápmelaš lámisolbmuid dilli ii leat maŋimuš jagiid báljo dutkojuvvon, muhto raporttas ovdanbuktojit muhtun dehálaš publikašuvnnat, mat laktásit fáddái. +Lávlut ja čuojaheaddjit geat dovdet dán čállingiela sáhttet lohkat musihkkateavsttaid mat leat čállojuvvon nuohttamearkkaiguin ja lávlut ja čuojahit dan mielde. +Go áigodaga lohppii olliimet, de vuittii son obbalaš sprinttacupa. +Máŋgi leat searvan doallat konsearttaid báikkálaš koarain, ja dáppe leat doaibman musihkkárin ja solistan. +Ibid., 2. +Maiddái skuvllas geargan namuhuvvo artesánan iige duodjárin, man son navdá muitalit oahppoplánaid garra ekonomalaš deattus. +Dat váldá vuolggasadjin cealkaga sániid semantihkalaš gaskavuođaid, ja meroštallá ja čilge dáid gaskavuođaid semantihkalaš funkšuvnnaid ja semantihkalaš rollaid vuođul. +Oktasašsoahpamuša artihkkala 22 mielde soahpamušstáhtat dovddastit ahte vuoiŋŋalaččat dahje gorutlaččat lámis mánná beassá návddašit dássedettolaš ja buori eallimis dakkár dilis, mat dáhkidit olmmošárvvu, ovddidit iešluohttámuša ja álkidahttet máná aktiivvalaš oassálastima iežas servoša doaimmaide. +Go leat geargan, de guddet mánát ovttas leavgga ja bidjet dan várrugasat fas giisái. +Intersektionála vealaheapmi dávista dávjá oktasašgotti struktuvrraid ja lea maiddái dávjá eahpenjuolgat. +Oahppogirji lea ivdnás ovttagearddegirji mas leat álkkes tevdnen-, lohkan-, čállin- ja njálmmálašhárjehusat iešguđet fáttáide. +Mii eat nagodan oažžut ođđa studeanttaid oahpaheaddjiohppui, muhto dušše ovtta ođđa studeantta, gii baicce válljii neahttaoahpahusvariántta dan sivas go lei áidna studeanta Deanu oahppoguovddážis. +Maŋŋel seminára beasai Gonagasbárra fitnat sihke Alit moskéas (dahje Sultán Ahmet-moskéas, mii lea moskéa namma) ja Aya Sofia gárdimis. +Dasa lassin Suoma riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka deattuhusaide laktáseaddji doaimmaid ollašuvvamis fertelii fuolahit maid ruovtturiikkas. +Markelin@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Ođđa áiggi mediaid mielde čuvvot maid kultuvrra ođasteamit main sáhttet leat stuora váikkuhusat, nugo omd. +Gávpotgárdin lea huksejuvvon gaskal rokokko ja ođđaklassisisma, ja goappešat stiilamálliid oaidná gárdimis. +Sosiaaliset sukupolvet eivät silti ole vain aikakautensa tai historiallisen ajanjakson edustajia: ne ovat ihmisjoukkkoja ja yksilöitä, jotka rakentavat omaa sosiaalista maailmaansa ja siis vaikuttavat historiallisen aikakauden muodostumiseen sekä tapaamme tunnistaa jokin sukupolvi. +Muđui leat erohusat das man máŋgii mat bustávaid leat geavahuvvon. +Dásseárvvu galgá dáiguin namuhuvvon vugiiguin váldit vuhtii bálvalusaid oččodeamis ja fállamis. + (Smith 1999: 117.) +Dáid mii leat dál lohkan ja dárkkistan, ja čájehuvvo ahte viehka unnán jienasteaddjit leat searvan válgii. +Oktageardá-nit sáhtášii dadjat ahte sátni lea gielalaš hápmi, dat maid gullá dahje oaidná. +Čoakkáldaga dávviriid maid oainnát vistti siste čájáhusas: Kaavena bumbbás maid girji "Bibelens kvinner". +New York, Geneve 2012, 9-13. +Olmmoš ferte vuogáiduvvat maiddái rollavuordámušaide. +Soai deaivvadeaba fas go leaba viežžan maid galggaiga. +Researching and Writing about American Indians s. 1 - 22. + (Seurujärvi-Kari 2011: 57-58.) +Soai lohpádalaiga suoli 1928:s, go Ruvdnaprinsa Olav lei OL borjjastangilvvus Amsterdamas. +Nisu lea dál sáddejuvvon Sea-King helikoptera mielde buohccivissui Romsii. +Ruovttu gielladuogáš sáhttá leat nu máŋggalágan. +Skåvlåv ja åhpadusáv åvdedimsuorggen dahkat le danen mierredimen vaj sáme sebrudahka åvddånahttá sáme álmmuga visjåvnåj, ietjama vuorodimij ja ævtoj gáktuj. +Beaivválaš jođiheaddji lea Anne Britt Føleide Hansen Galledančujuhus: Kirkeveien 24, Lakselv Poastačujuhus: Porsáŋggu gielda, Vindvotten SÁAF, Ráđđeviessu, 9712 Lakselv E-poasta: vindvotten. +Jus dát ij dagáduvá de suohkan hæhttu dájt viedtjat ja gádodit. +Girjjis leat 6 muitalusa čážádatfáddái. +Lars Børge H. Myklevold hæjttá dal dåjmadiddjen, ja sihtap suv gijttet buorre bargo åvdås. 2008 le valjesvuoda jahke. +Doaibmabijuin mat leat heivehuvvon nissonolbmuide lea danin dávjá positiiva váikkuhus álgoálbmotservvodagaide. +Muhto measta leaikkastallamiin, dego hárddesteamen vuostálastiidis, son gávnnahii ahte go gohčodii dan ođđaáigge luohtin, de sii eai sáhttán gohčodit su juoigama eai suttolažžan eai ge verrošeapmin. +Lámisvuohta ii máinnašuvvo aitosaččat Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamuša artihkkala vealahanvuođuštusain, muhto Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid duopmostuollu (EOD, suom. +Dávjá leat rabas jearaldagat. +Kulttuuriantropologian englanti-suomi oppisanasto1994. +Sáhka lea mu ovdalis dutkamiin, dain ovddidanbargguin maid oahpaheaddjit leat dokumenteren ja dán čállosa dieđalaš ávkkis. +Dan don sáddet mátkerehkega ja goluid dokumentašuvnna mielde. +Sámi ásahusat vuođđuduvvojedje dán áigodagas ja oktasaš davvisámegiela čállinvuohki lei dohkkehuvvon 1979:s. +Ingold mielde artefávttaid lundui gullá dikotomiija diŋggaid ja olbmuid gaskkas. +Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái. +Máilmmi luondduvalljodagat leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun. +Dát guoskkahuvvo maiddái álbmotčoahkkimis. +Ráđđeolmmái dadjá ahte leat dušše jođiheami nuppástuhttime. +Mu dutkamuš gođđá oktii dáid ovddeš dutkamušaid dan bokte ahte dat guorahallá sihke árbevirolaš sohkabealrollaid ja LHBT-olbmuid dili dálá servodagas, ja čatná daid oktii čáppagirjjálašvuođa bokte. +Prográmma ja dieđiheapmi. +Nu ahte lea dehálaš oahppat goas berre vihkugoahtit ahte buot ii leat riekta. +Hayes, Jeanne & Hannold, Elizabeth "Lisa" M, "The road to empowerment on medicalization of disability", JHHSA WINTER (2007), s. 354. +Boazodáluin eai njulgestaga duddjo dinema dihte, muhto okta informánttain, luonddudállodoalliin, duddjo olbmuide birgenlági oassin. +Raporttas leat bukton ovdan maid ávžžuhusat Supmii lámisolbmuid sajádaga ovddideapmái olgoriikkapolitihka iešguđet dásis, earret eará Suoma bilaterála ja multilaterála ovddidanovttasbarggu dáfus. +Son sáhttá johtilabbot mielastis abstraheret láhttenávdnasis servodaga mielavuloš kultuvrralaš njuolggadusaid ja maiddái registeret daid diđolaš sátneráju. +oppalaččat, Slobokin, Christopher, "Eliminating Mental Disability as a Legal Criterion in Deprivation of Liberty Cases: The Impact of the Convention on the Rights of Persons with Disabilities on the Insanity Defence, Civil Commitment and Competency Law", 40 Law & Pshychol. +Ruošša psykologa Aleksandr R. Luria bovttii 1940-logus gielladiđolašvuođa beroštumi. +Ja mo galgat baicce ávkkástallagoahtit sápmelašvuođa erohusain ja girjáivuođain? +Seamma láhkái go ija seavdnjadas ferte čáhkket saji beaivečuvgii - ferte vealaheapmi ja eahperiekti čáhkket saji rievttalašvuhtii. +Su olmmái, gii lea goalmmátlot-jahkásaš, maid váldui gitta, muhto beasai dakka maŋŋel luovos, go ii galgga leat moktege goddimis leamaš mielde. +Snåasas lea Saemien Sijte, lullisámi kultuvrra ja historjjá náššuvnnalaš musea Norggas. +Dasa lassin sis lea vuoigatvuohta oktasašsoahpamuša ulbmiliid ja prinsihpaid mielde oažžut earret eará govttolaš vuogáiduhttima. +Juohke jahkečoahkkin vállje 2 ođđa miellahtu ja 3 sadjásačča. +Ohcanskoviid sáhttá oažžut bajásšaddanguovddážis dahje viežžat gieldda ruovttusiddus Ohcanáigemearri lea cuoŋománu 1. beaivi. +máhttit fuobmát ahte sátni +Lávdegoddečoahkkimat álget vuossárgga njukčamánu 3. b. dii 09.00 ja loahpahuvvojit maŋŋebárgga njukčamánu 4. b. dii 17.00 rádjái. +- Lei hirbmat fáippas ja nubbi lei juo beassan jieŋa ala, ja lei geahččaleame gádjut nuppi gean lei nagodan fáhtet gitta. +struktuvrrain, ja danin dan caggan gáibidivččii viiddit servodatlaš ja láhkaásaheami nuppástusaid. +March 2017, Report of the Special Rapporteur on the rights of pers +Dasa lassin lámisolbmuid galgá váldit aktiivvalaččat mielde sihke áššiid válmmaštallamii, mearrádusaid dahkamii ja ollašuhttimii, čuovvumii ja árvvoštallamii, mat guoskkahit sin. +Vuosttaldeamit leat dál bistán váile guokte mánu, mat álge dan geažil go álgoálbmotrievttit láhkarievdadusaid bokte gáržžiduvvojedje, almmá makkárge konsultašuvnnaid dahje miehtama bokte álgoálbmoga bealis. +Son váccii oahpaheaddjioahpu Jyväskyläs ja fárrii ruovttoluotta davás. +Ja vuođđoláhka lea oalle radikála su áiggis. +Min mielas dat lei somás beaivi, ja mii oahpaimet ollu. +- láhka, čuoigat - čuoigát). +- Bohccobiergu lea áigodatgálvu, ja vuovdin boahtá oalle sihkkarit johtui farga, ii ábut jierásnuvvat ovdagihtii, lohká Nordahl. +10:48 Borgemánu 12. beaivi 2016 Birrasiid 1200 bohcco jápmán ja 13 olbmo sáddejuvvon buohccivissui dáđvesonahat-dávddain Jamalnjárggas Davvi-Ruoššas. +Lávdegoddi duođaštii, nugo leimmet vuordán, ahte Sámedikkis lea hálddašanovddasvástádus sámi museain. +Dán láhkai geavahan antropologalaš dutkantradišuvnna atnit ávkin máidnasiid oassin dutkamuša, mii lea váldon eamiálbmogiid árbevieruin (gč. +Dat mielddisbuktá, ahte sáhttit darvánit iežamet ja earáid sivahallamiidda nu ahte min jurddašeapmi stirdu iige ovdán gosage. +Go fuomášedje ahte veaikki ja dani seaguhusas šaddá bronsa, de álggii bronsa-áigodat su. 2500 jagi ovdal Kr. +• Åtsålvisa ulmme: Dánna tjála binnátjav man miela barggo le dunji, manen dån dán virggáj hiepá (persåvnålasj kvalifihkásjåvnå). +Ravdageađgi goappáge bealde lea losibuš go geađggit muđuid. + (Korkiakangas 1999: 156.) +Sámi allaskuvlla oasseáiggi journalistaoahput 2016/17 - In vuordán ahte galggai ná somá. +The Return of Sami Knowledge s. 1 - 6. + (Solbakk 1997; Jensen 2005.) +Juovlaruohta lei leamaš buolaš ja fiertu, šerres násttealmmiin. +Dieinna vugiin ii geavat dulka dušše celkojuvvon sáni, muhto maiddái rumašgiela, mimihka ja muohtogeahčastagaid. +Nuppi čoahkkima geahččalat bidjat eará fágalaš čoahkkimiidda/kurssaide mii lágiduvvo. +Ovdamearkka dihte gektet Norgga bealde vearbba atnit predikatiiva oamasteamis (omd. +HE 309/1993 vp, s. 65. +dahje hupmanváttut, vuoigatvuođat ollašuvvan lea hástaleaddji. +Suohkan vuođđuda iežas gulustuvvama kultuvrralaš, giellalaš ja oskkolaš sláddjiivuhtii, maid báikkálaš historjá lea hábmen máŋggaid jahkečuđiid. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Sáhtát go hábmet dovdomearkka Giellagiisái? +Jus háliidehpet leat ohppiide verddebearašin, de fertebehtet váldit oktavuođa lagamus joatkkaskuvllain. +Čohkkejuvvon dieđut bivdoraporttain leat sáddejuvvon Romssa Universitehtii, gos geavahit dáid fas dutkamis gávdnan dihtii vugiid mo meroštallat rievssathivvodaga j.n.a. Dutkandieđut mat leat mielddusin čájehit gaskaboddosaš bohtosiid. +Sámi giellaláhka 1086/2003, 4 §. +Dieđut 4. +Oscarsborg Festningas manaiga soai norgga mearrasuodjalusfatnasii "Heimdal" ja jotkkiiga mátkki oaivegávpogii. +- Ii, dát ii leat doarvái. +Sámediggi rámida Porsáŋggu gieldda go nu áŋgirit leat bargan alit oahpus heivehit sámi giela ja kultuvrra. +Álggos ovdanbuvtti Ingrid Golten prošeavtta "Vuoruhuvvon kultureanadaget eanadoalus Goarahat- Njárga" Dát lea našunala prošeakta mii galgá doarjut guovllu olbmuid dikšut báikkálaš kultureanadaga guovllus. +Oanehaččat teorehtalaš ságastallama birra, mii laktása seksuála- ja sohkabealleunnitloguide +Dáid hárjehusaid lea vejolaš dahkat ovdal go oahppit ieža leat oahppan lohkat, muhto dalle lea dehálaš ahte oahpaheaddji čállá sániid távvalii dahje stuora báhpárii, nu ahte buohkat oidnet mo stávvalat duddjojit sániid. +sámeskuvlavuogádaga. +'hei' ja 'geah' sáhttá čuorvut olbmuide dahje sáhttá čájehit imaštallama, muhto 'ce' ja 'hrus' sáhttá čuorvut beatnagii. +Dan maŋŋel ii leat Heatta vástidan go Ávvir lea riŋgen ja sádden teakstadieđu sutnje, vaikko lei lohpidan vástidit maŋŋel. +Vikør lea ieš geavahan modealla bokmåla, nynorska ja malaijigiela analyseremis (Torp & Vikør 2014; Vikør 2011). +Rievdadusat mielddisbuktet ee. ahte ealáhusdoaimmat eai šat gula gieldda bággodoapparčorgemii. +Veaikki ovddasteaddjin mytologiijas ja alkymiijas leigga Afrodite ja Venus, čáppisvuođaska dihte, ja danne go dološ áiggi atne veaikki speadjalis, ja veaikkis lei gullevašvuohta Kyprosii, mii lei bassi báiki nissonipmiliidda. +Materiálalaš kultuvrra buvttan duodji lea sámi árbevieruin guovddážis ja lea vuorddehahtti ahte dasa laktásit iešguđetlágan kultuvrralaš mearkkašumit olbmuid gaskkas. +Girji lea Trille ja Lena birra geat orruba Knert-Mathilde gilážis. +Biraspolitihkka lea juohkásan iešguđet boađussurggiide main leat konkrehta nationála ulbmilat. +Dákkár dilis lea sáhka máŋggageardásaš vealaheamis, go vealaheapmi dáhpáhuvvá iešguđet dilálašvuođas iešguđet vuođuštusa dihte. +Hálddahus oaivvilda ahte bálvalusaid kvalitehta bisuhuvvo buoremusat ja ovdána eanemus go eai leat nu máŋga smávva, muhto moadde stuorát ásahusa. +Dábálaččat ofelastit logi olbmo joavkkuid rájes gitta njealljelot olbmo joavkkuid rádjai seamma áigge. +Menešjávrre skuvllas ordnejuvvon seminárii ledje bovden guovllu duodjáriid ságastallat dalá duoji dilis ja duodjesearvvi vuođđudeamis. +Published: 23 November 2013 Dál leat mii buohkat hárjehallamin Skiipagura gilivisttis Deanus. +09:58 Cuoŋománu 30. beaivi 2016 14s sáhkkohalle alla leahtu dihte Geaidnopolitiijat leat iskan leahtu Riehpovuonávžžis bearjadaga beaivet. +Go Max Mackhé lávkii Márkomeanu lávddi ala 2009s, luite olbmot buot mii sis lei gieđain ja bohte viega lávddi lusa. +Eadnán lea maiddái vurken iežas duodjemuitui- merkemiiid ja -ohcamušaid, 1970 - 80-loguid aviissaid čállosiid boazodoalu ja duoji birra, mat veahkehedje mu orientearašuvvama. +1970-logu loahpageahčen guovttegielatvuođa dásiid meroštallamis geavahuvvui šielbmáteoriija (eŋg. +Sámiid ipmárdus lei ahte sis lei oktasaš oamastanriekti mii ii leat dábálaš dáža eanandoalloservodagain. +Dálkkádatnuppástus lea vuolggasadji dasa." +Sihke máná gejn le sámegiella ieddnegiellan, máná sámegielajn nubbengiellan ja dárogielak máná hæhttuji bessat sáme mánájgárddefálaldahkaj. +Bargovásáhusaid ja fierpmádaga háliida son juohkit earáiguin politihkalaš barggu bokte. +Studeanttat sáhttet ráhkadit iežaset interaktiivvalaš kárttaid ja maid diktit eará studeanttaid ovttasbargame seammá kárttas. +Giellaplánemiin mun dárkkuhan dihtomielalaš ja konkrehtalaš doaimmaid, mat váikkuhit giela struktuvrii grammatihkalaččat ja/dahje leksikálalaččat. +University of California, Berkeley. +Šiehtadus ásaha geatnegahtti ráhkadusa Arktalaš ráđi miellahttoriikkaid gaskasaš ovttasbargui ohcama ja neavvuma birra. +Uttjek (2016). +Buot olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat gusket lunddolaččat maid lámisolbmuid. +CERD: General Recommendation No. +Dqn maid namahi Marit Larsen Fylkkamánne eanadoaloossodagas ja maid son lasihi Ingrid Golten ovdanbuktimii. +Suohkanat eai álo fuolat ahte ohcamat váldojuvvojit vuostá rievttes vuogi mielde. +Diehtobearráigeahčus lea sihke bearráigeahččan- ja áittardanrolla. +Studeret veaháš ja oažžut stipeandda 180 000 ruvnnu rádjai dán jagis? +Dáiddárguovttus 2eina lea guokte dáiddára Ann Christin Nordberg ja Asbjørn Unor Forsøget. +Ráđđádallangoddi dieđu mielde steriliserengáibádus lea hui eahpidahtti sihke Eurohpá ráđi olmmošvuoigatvuohtasoahpamuša ja vuođđolága dorvvastan persovnnalaš guoskameahttunvuođa dáfus. +Čállingiela bokte olmmoš deaivá olu sániid maid hállangielas hárve gullá, ja beassá lohkat dakkár cealkagiid ja ráhkadusaid mat dábálaččat eai gula hállangillii. +Dekoloniseren lea cuvket ja bissehit koloniserema váikkuhusaid ja váldit ruoktot dan mii lea rieviduvvon, hukset jáhku dasa ahte dan lea vejolaš dahkat. +Sámi Dáiddárráđđi - SDRa hálddahusas lea stivrra čállindoaibma. +5 Dasto beargalat válddii su bassi gávpogii ja bijai su alimussii tempela geađgemuvrra ala 6 ja dajai: "Jos leaččat Ipmila Bárdni, de bálkestahte dás vuolás! +Bivdit maiddai eará gulaskuddanásahusaid, geain leat vuolitorgánat, juohkit gulaskuddandokumeanttaid sidjiide. +Ii leat lohppii borgguhit ásodagain. +Ortografiija lei juo geavahuvvot máŋgga girjjis ja eará publikašuvnnain nu ahte dat ođasmahttin ii šat lean vejolaš. +Guovllus lea maŋemus logi duhát jagi leamaš guolásteapmi ja bivdu ealáhussan. +Vuosttaš eahkeda lei Gonagasbárra ambassadevrra Unni Kløvstad málesguossis. +Sámediggi, Anár. +Mii šállošat vahágiid maid dát lea dagahan, muhto mii dáhkidat ássiide lagašguovlluin ahte ØFAS diehtá váttisvuođa birra ja ahte mii bargat aktiivvalaččat sihke oanehat áigge ja guhkit áigge čovdosiiguin. +Dehálaččat mobiliseremii, transformeremii ja buorideapmái leat maid ságastallamat eará sámi kollegaiguin. +Sámi eiseválddit galggašedje eanet mearridit sámi skuvla sisdoalu. +Liikká buot informánttain leat maid vealahanvásáhusat sin sápmelašvuođa dihte, ja ovdalis namuhuvvon olbmuid sáhkkiivuođa informánttat muhtumin maid unohastalit. +Gonagas deattuhii ođđajagisártnistis ahte mis lea buohkain ovddasvástádus geavahit resurssaideamet buoremus lági mielde ja doaibmat buoremus lági mielde buorrin oktavuhtii. +- Friija ruđat mannet gokčat visot iešguđet sámi ásahusaid bálká- ja haddegoargŋumiid váikko ii leat doarvái ruhta. +Boon lohká ahte dán vuogi mielde mánát áddešgohtet sátneráhkadusa nu ahte ieža vedjet unnit osiid vuođul oaidnit olles sáni. +Ii lean eahpečielggas liikojedje go geahččit Justad diibmá, ja dat dagaha ge ahte son áigu ruovttoluotta fas. +Dán kulturdoahpagii čujuha Sámeskuvlastivra iežas guhkesáigge skuvlaplánas (gč. +Sátnevájas nugo dulkon dan ovddit oasis, boahtá ovdan dutkamušas árbevirolaš bajásgeassima birra (Balto 1997). +Dat boahtá ovdan olbmuide mearkkašumiid bokte. +Dan loahppacealkámuš lea ahte Ceavccageađggi berre árvvoštallat ovttas golmmain eará kulturmuitoguovlluin Várjjagis. +Son lasiha velá sus ii leat makkárge earenoamáš doaibma orohagas ja danne illá doahttaledje su. +- 9. luohkáin duodji lea váljakursan. +Sámediggeválggas válljejuvvojit ođđa áirasat sámi álbmotválljen orgánii mii lea Sámediggi Norgga bealde. +mearkkašupmi. +12:02 Guovvamánu 26. beaivi 2016 Árktalaš dálvegilvvuid lágideaddjit leat balus ahte dassážii go álget gilvvut, de muohta suddá oalát. +00:07 Cuoŋománu 04. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Geahčadeamis galggalii váldit vuhtii vuollel 18-jahkásačča ovddu ja maid su vuoigatvuođa mearridit áššiid, mat gusket su, su agi ja čálganmuttu mielde. +Fágamáhttu duddjojuvvo ságastallamiin, divaštallamiin, guorahallamiin, čilgemiin, jearahallamiin, vástidemiin, ovdanbuktimiin - ja erenoamážit lohkamiin ja čállimiin. +- Uarctic fierpmádagas leat mielde badjelaš čuođi allaskuvlla ja sullii 700 000 studeantta oktiibuot, muitala Turi. +Govva: Lise Åserud, NTB Scanpix Presideantabárra ja Gonagasbearraša lahtut aste dearvvahit mánáid geat ledje boahtán geahččat buresboahtinseremoniija. +Čoavddus lei vuoiddas man in gávdnan eará báikkis go Italias, ja dat lei dakkár sabetvuoiddas mii doaimmai buollašis maid. +Dán dutkamuša gálduide gullá maid ovdalis namuhuvvon filbma (gč. +Láhka transseksuála sohkabeali nannemis (563/2002). +Temájearahallamis ja gieddebarggus čoaggana iešguđetlágan materiála iige ulbmilin leat analyseret buot materiála (gč. +Sámediggeráđđi háliida deattuhit dan buori barggu mii dál čađahuvvo miehtá riikka sihkkarastin dihtii sámi vuorrasiidda buoret eallindili, vejolašvuođa orrut ruovttus ja vejolašvuođa oažžut bálvalusaid sámegillii boarrásiidsiiddain ja buohcceviesuin. +Dat guovllut mat leat iskkaduvvon leat Dálošvággi, Holmen (Biertavárri), Stuoračohkka ja Fiervá (Olmmáivággi). +Dan vuođul son lea dutkan duoji jurddaguottuid ja árvvuid (Anttila 1983b). +Okta informánta muitala ahte atná iežas fuonibun sápmelaš váldoservoša ektui iežas váttu ja sohkabeali dihte. +Oahpit vuvde maid iešrahkaduvvon boahccočoarvečiŋaid, cahpanfielluid, čoavddarieggáid ja eará. + (Saamelaisten koulutuksen kehittämistoimikunnan mietintö 1971: 19 - 20.) +Liikka go lea leamaš olu bargu, de lohká Anton ahte lei veara álgit. + (Lönnqvist 1999: 32.) +Dákkár akšuvdnadutkamis sáhttá leat friddjavuođalihkadusa áigumuš, ovddidit dan maid pedagoga ja radikála friddjavuođa dáistaleaddji Paulo Freire (1980) čuoččuhii, ahte jus vealahuvvon álbmogat áigot váldit ruovttoluotta iešstivrejumi ja iešluohttámuša, de fertejit dieđu lasiheami bokte mobiliseret dan iežaset álbmogiid. +Dakkár áššit, mat gusket geafes olbmuide muhtun eará sajiin. +Sii dávjá dahket sávakeahtes daguid go dihtet ahte eai leat ollesolbmuid geahču vuolde. +Shakespeare (2004), s. 9. +Minimála sátnebáraid earuheapmi, omd. +dáhpáhusa H.M. v. Ruotsi, CRPD/C/7/D/3/2011. +Fagertun mánáidgárddis leat 2 ossodaga, Knøttestua ja Furutoppen, sii fállet sajiid 0 - 5 jahkásaččaide. +Praktihkalaš hárjehallan giehtačállimis, filmma báddemis ja čuohppamis. +Dánska Prinsa Carl mieđai vuostáiváldit norgga truvnno. +Geahča ja gula Elin Kristina Oskal "I See Fire" šuoŋa man lea heivehan sámegillii. +"Dekoloniseren oaivvilda guhkes áiggi proseassa mii sisttisdoallá institutionála, kultuvrralaš, gielalaš ja psykologalaš kolonialaš- válddi nuoladeami" (Kuokkanen 2005 b). +Dát ja eará akšuvdnadutkanprošeavtta áigge dahkkojuvvon ovddidanbarggut čájehit, mo skuvllat ieža váldet dutkama alcceseaset ávkin. +kategoriserema) ja spesifihkka návccaid (omd. +Oahpaheaddjit beroštit ealáskahttit sámi ekologalaš árbevieruid, go daid čuvvot morála ja etihkalaš njuolggadusat. +Eatnigielagiidda lea deaŧalaš beassat geavahit sámegiela nu olu oktavuođain go fal vejolaš jo ovdal go ollejit skuvlaahkái. +Eará guovlu Norggas gos lea olu nuoskkideapmi lea Nuorta-Finnmárku. +AÁR rahppo seammá beaivve. +Skuvla lea guhká dikšon analyhtalaš bargovuogi giellabargguin. +Synnøve Persen lea leamaš ja lea ain servodatberošteaddji dáiddár. +Dasa lassin vuođđuduvvui lámisolbmuid vuoigatvuođaid ráđđádallangoddi (LÁRÁ) ja maiddái +Guorahallamis ledje fárus guokte joavkku dahjege válljenmuni maid Statens Datasentral (Stáhta Diehtaguovddáš) válljii Norgga guovddáš álbmotregisttaris juovlamánus 1994. +Mii leat guhkesáiggi rámmaeavttuid dahkan skáhppojeddjiiguin mat galget veahkehit Sámedikki dáinna bargguin. +Dat lea maŋŋá ovddiduvvon čielggadan- ja dutkaninstituhttan. 1960 ja 1970 logus lassána dađistaga ođđa sámi sohkabuolvva gaskkas dihtomielalašvuohta ja radikaliseren. +Válgaboađus geažil ferte 5 áirasaš Sámediggeráđđi gos Bargiidbellodaga Egil Olli lea presideantta, addit fámu eará joavkkuide ja listtuide Sámedikkis. +Váiddalávdegotti doaibmaáigodat lea golbma (3) jagi, earret studeantalahtuin, geain doaibma áigodahkan lea okta oahppojahki. +Dáiddaávdnasiid oahppoplánaid sisdoalu ollašuvvan mearriduvvo báikkálaččat, muhtun skuvllain atnet ávkin Norgga beal duodjeplánaid. +Sámediggi háliida dan čalmmustahttit seminárain man fáddán lea sápmelaččaid dilli maŋŋágo riika oaččui siskkáldas iehčanasvuođa jagis 1814. +Ariotti (1999) artihkkala mielde dát muitala das ahte ovdamearkka dihte ananguin ii leat leamašan dárbu sirret lámisolbmuid eará servošis abstrákta tearpmain. +eaŋkilvokála lea e ja vearbbain unnimustá geavahuvvon diftoŋga lea ie ja nomeniin fas oa. +Preassadieđáhusas cealká Eni Norge ahte šiehtadus galgá váikkuhit ahte oahppit Finnmárkkus diehtigohtet eambbo oljju -ja gássaealáhusa birra, seammás go sii háliidit movttidahttit nuoraid Finnmárkkus dán suorgái. +Sus lea earenoamáš latnjadovdu, ja makkár rievdadusa bázzi sáhttá dahkat dan lanjas gosa dat biddjo. +Dánna li vas muhtem sáme suohkana ma ælla dagu iehtjáda ja majna le alla årromsadjebivnos, dagu Letto milta. +Okta joavku oažžu fair play pokála. +Dákkár sullasašvuođaid ja erohusaid ádden ja daid verbaliseren duddjo vuođu semantihkalaš kategoriseremiidda mat leat olu oahppofáttáid áddema vuođđun. +Sámegielat olmmožin lohkat dakkára gii hállá sámegiela; čállinmáhttu adnojuvvo lassigiellamáhttun. +Dađi mielde go vuosttaš sulluide ásuidišgohte olbmot de erenoamáš duovdagat hábmejuvvojedje garra, muhto árvasis luonddu ja bivdoboanddá oktasaš fámuid bokte. +Dát šiehtadus láhčá bures lagas ovttasbargui gaskal gávpotsuohkana ja Sámedikki, ja lea dakkár šiehtadus mainna goappašat bealit leat hui duhtavaččat. +Dábálaš lea, ahte árbevierrun áddejuvvojit dološ, máttarmáttuin árbejuvvon kultuvrralaš ihtagat ja suorggit. +Miessemánu 15. b. biddjojuvvui reviderejuvvon bušeahtta ovdan ja vuot ii vuoruhuvvon Raavrevijhke. +Internašunála Sámi Filbmaguovddáš Guovdageainnus ásahuvvui jagis 2009, ja galgá dál ođđasis organiserejuvvot filbmainstituhttan. +Muhtin meahccegoađi guossegirjjis gávdnui teaksta mii lea somá aiddo giellaseaguheami dihte ja man gánddat ledje čállán ná: Ertesuppa vi drakk til magen den nesten sprakk. +Dat vásiha ollu ipmašiid go deaivvada go racerbohccuin, gottiin, sarváin, filbmanástebohccuin, turistabohccuin ja golleáldduin. +Dállu lea erenoamáš čáppa sajis Moskavuona gáttis. +Son lea čállán máŋggaid girjjiid árbevierromusihka birra davvin, ja lea ee. + - Päivikki Suojanen - Lassi Saressalo (d +Sámi váhnemat láitet go skuvlla ii nagot oahpahit mánáid iešbirgejeaddjin ja váhnemat ohcalit vásáhusoahppamii stuorát saji dálá skuvlavuogádagas. +Go mánás lea muhtin dovddiidus go su diehtoáŋgirvuohta lea buot bajimusas, nugo filmmas oidno muhtun oahppi nu jierásmuvvan go gávdná máđu meahcis, de galggašii láidesteaddji bidjat dáhpáhusa su ovdalis vásáhusaide ja seammás stimuleret su ja eará mánáid geahččat máđu hui lahka ja dasto bidjat dan stuorát oktavuhtii. +Vealaheapmi sáhttá boahtit ovdan iešguđet vuođuštusa lassin maiddái iešguđegelágan hámiin. +Content-Length: 8530 Last-Modified: Mon, 05 Dec 2016 11:45:59 GMT Connection: close ETag: "58455377-2152" Accept-Ranges: bytes Pronomenat leat sánit mat čužžot substantiivvaid sajis nu ahte ii dárbbaš geardduhit substantiivva. +ja lassin máŋga eará olmmošvuoigatvuođaorganisašuvnna cealkámušat, mat gieđahalle translága nuppástuhttinevttohusaid, fuomášuhtte ahte transsohkabeallái gullevaš olbmo iešmearridanvuoigatvuohta eaktuda ahte sohkabeali vuoigatvuođalaš nannen sirrejuvvo sohkabeali medisiinnalaš divvumis. +Suodjalusindustriijas lea mis lagas ovttasbargu. +Dán dihtii Deanu gielda bivdá cealkámušaid dasa mii guoská báike- ja gilinammaevttohusaide maid sáhtášii geavahit lassin geaidnočujuhusaide (geahča viđjji vuollelis). +Geaidnu dohko manná ságastallamiid bokte duostilis norgga ja sámi dievdduid ja nissoniid gaskka geat dustet geahččat boahtteáigái - ii dego heahpatvuođa kámmár, muhto okta latnja mii doalvu friijavuhtii, addá vejolašvuođaid ja girjáivuođa. +Das šattai eanaš Anára ja Ohcejoga sámiid ovttastus. +Kontu lea 7594 05 00117 ja ferte merket mávssu "Trollfondet" Porsáŋggu gielda ealáhusossodaga bokte lea mieđihan váldit vuostá ja "fáktet" ruđaid mat čoggojuvvojit oažžut áibmadastruolla Bonjováris (Bjørnfjell) Levdnjii. +Dá lea bargu rievdadit dán hehttejeaddji dili luohtebarggus rastá rájáid, gos Sámit orrot. +Dan láhkai sus leat mielde maid ovddit sohkabuolvvat, muitala Helander. +Go lea sáhka kultuvrra sirdimis, de čielggadan viđát kapihttalis guovddáš doahpagiid, mat dása gusket. +5) čilge árbevirolaš ekologalaš dieđu, de dan áddejumi mielde olmmoš ja luondu leaba oktii giessasan ja olmmoš basuha luonddu. +Fylkkamánnii ovddasvástádus suoidnemánu 1. b. 2013 Ođđa váldeguoddinláhka bođii fápmui suoidnemánu 1. b. 2012 ja dan váldoulbmil lea buoridit daid olbmuid riektesihkarvuođa ja riekteovttadássásašvuođa, geat dárbbašit váldeguoddi. +On mummoja, "kenkäseppiä" (ka$maÀ-ts=ea ̈hp'pi eli - ko\ar'ru), joita kutsutaan perheeseen neulomaan jalkineita ja kaikkia muitakin nahkapukimia, vaikka miltei jokainen nainen osaa tehdä kenkiä ja "kinttaita". +Dasto čuovvu sáni reseptiiva dahje passiiva hálddašeapmi, mii mearkkaša ahte dovdá sáni dušše dalle go dan gullá dahje oaidná. +- Livččiimet dalle juo galget vázzit dáppe go ledje aitto bohkan, go dalle dovdojedje vahágiid hui bures. +Lihttebassanmašiinna olmmoš dieđus deavdá ja gurre. +Stivrra čoahkkin 25.10.1952, 5.1.1953 ja 27.4.1953. +Son bázii álggus, muhto go moalla lahkonišgođii, dalle bijai leahtu ja vuittii, illuda Sara, gii dál beassá čevllohallat vahkkoloahpa bohtosiiguin. +čájehit sin leat "albma" dahje "buhtes" álgoálbmogat. +Anárašgillii dát bálvalus ii oro gávdnome. +Dákkár akšuvdnadutkan gáibida skuvlajođiheddjiin buori jođihanmáhtu ja fágalaš givrodaga. +Olggobeallásaš árvvoštallama bohtosat leat biddjojuvvon mielddusin. +Doppe leat máŋga iešguđet oassálastit ja dárbbašuvvo oktiiordnen ja ovttasbargu, dadjá Vars. +Oassen prosjevtan le åvddånbuktet unnepálmmugij ja ájnegis ulmutjij duohtavuodav, ja vaj da galggi stuoráp sajev oadtjot vuosádusájn ja ietján gaskostimijn. +Gamslett guolásteaddjiboandadállu lea s. bealle kilomehtera davás Bávttit feargakaias fylkkabálgá 312 mielde. + (Smith 2003: 2.) +ON:id julggaštusas lea maiddái +Gållegiella-guddnebálkká juogeduvvá ådåájádallijda Dán jahkásasj Gållegiella-guddnebálkáv oadtju Máret ja Inga Márja Steinfjell ja Kirsi ja Jan Skoglund Paltto. +Divvun.no almmolaš siiddut galget leahkit máŋggagielagat, ja leat visot potensiálalaš geavaheddjiid várás miehtá Davviriikkaid. +Ássama bálvalusain galgá váldit vuhtii olbmo sierradárbbuid, mat vulget su lámisvuođas. +Linderud, Kastellet ja Akkarfjord skuvllat vácce ovddemusas dán jagi toga. +Sidjiide lea lunddolaš čalmmustahttit sámevuođa go Romsa lea Norgga stuorámus sámegávpot. +Turismaduodjegávpi lei sosio-ekonomalaččat mearkkašahtti dállodoalus, go dat attii barggu ja boađuid oba bearrašii. +Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat ainjuo buohkat mearridan ahte soahpamuš guoská maiddái sápmelaččaid. +Sámi parlamentáralaš ráđđi bovde oppasámi čoahkkimii ON álgoálbmogiid máilmmikonferánssa birra (2014). +Leat go sápmelaš ja šaddan 1995:s vai ovdal? +Govva 22. +Mai Britt Utsi, gielladieđagoađi jođiheaddji, Gunvor Guttorm, rektor ja masterstudeanta Elle-Maaret Näkkäläjärvi. +Buot golbmasis lea buolli beroštupmi sámi kultuvrii ja birasgáhttemii. +Badjeolmmoš bivdá Sámedikkis veahki vai boazodoallu ii šatta industriijaealáhussan. +Áddjá jámii ja fargga áhkui riegádii bárdni, guhte leai seammalágán go eadnis. +Gáregasnjárgga skuvllas sierra suopmelaš servošis eai lean vuohttimis sápmelaš árbevierut mange suorggis (gč. +Nissoniin lea ain prestiisa duoji árbevieruid sirdimis, vaikko vel nuoramus buolvva nuorat leat vázzán duodjeskuvlla. +Olavs Orden ja Árvomearkka juohkimiid, ja maiddái St. +giid giellamáhtuin ja giellageavahemiin? +Eat mii dieđe maid mii galgat bargat. +− Mii eat beroš nu hirbmosit mii lea rivttes bivttas justa dál, mii beroštat das ahte galgá sáhttit geavahit daid beaivválaš dásis. +Birasgáhttendepartemeanta ja Sámediggi ráđđádallet stivrra čoahkádusa (áirraslogu) ja sámi ovddastumi juohke álbmotmeahci stivrraide. +Muhto dát evttohus hilgojuvvui. +67. +Máhtti liehket gæhppada ja ilmmega jali låssåda ja divtuga. +Skoleporten almmustahttojuvvui vuosttas hleporten lea dál rievdaduvvon, ja almmustahttojuvvui oddasit juovlamánu 13. beaivve 2007. +Gos don orut ? +Lei leaskaáhkká, ámmátráđđeroavvá Cecilie Christine Schøller gii huksehii dán vistti gaskal 1774 ja 1778. +Muohtaspábba-metoda heive bures erenomážit dakkár dilálašvuođaide, main informánttaid ii vealttakeahttá leat nu álki gávdnat. +Duoji enkultureren- ja sosialiserenproseassain almmolaččat servodagas lea vuohttimis, ahte duodjái bajásgeassin ii leat álo bearraša dahje soga veagas. +Sámediggi, máttasámi kulturásahus Saemien Sijte ja sámi aviissat leat stuorámus vuoitit. +Finnmárkkus ássi olbmuid vuoigatvuođat, gč. +Dát lea duogáš dasa go mielahtut leat dovddastan sin dávjá oarbbisin lávddi alde hárjeahaladettiin. +maid Aaltonen ja earát. +Lea vejolaš oastit gáhkuid ja juoga maid juhkat. +Gárvodemiin sápmelaš sáhttá čájehit miela, badjelgeahččama dahje fuonášeami. +Soaba ahte sámegiella lea gulahallangiella - goabbáge ii dárbbat árvaladdat guhtemuš giela galggalii geavahit iige nuppi áigi mana árggastallamii seamma olu. +Dán oasis váldán ovdan muhtin skuvladutkamušaid, mat gieskat leat čađahuvvon ja mat čájehit, ahte sámi perspektiivva ovddideapmi ii leat nu bures ollašuvvan go livččii vuordimis. +Boađus sáhttá leat ahte Alimusriekti hilgu lága ja nu čoavdá ášši. +Matematihka oahpahallamis lea deaŧalaš beassat hárjehallat sátnádit (sihke verbaliseret ja tekstualiseret) symbolagiela ja govusgiela. +Liikká son gal ii oainne iežas sáŋgárin, muhto lohká baicce dahkan dan maid buohkat earát livčče dahkan diekkár dilis. +Son gaikkodii, ja son dálkkoda min, son časkkii, ja son čatná min háviid. +Oassi Ondrei teavsttain leat davvisámegillii ja eará teavsttat fas dakkár giellaregistaris, maid gohčodan nuortalašgiella-davvisámegiella. +Dát galge sihkkarastit, ahte loggaid birra lei oktasaš ádde +Sámediggi ii olat dáid áigumušaid okto mat leat min ovddabealde. +Pedagogalaš giellaoahpa jurdda lea ahte giellaoahpa oahpaheapmi heivehuvvo oahppi kognitiiva ja metalingvisttalaš dási mielde. +Loahpahan dihtii 2010, de lean ráhkadan govvačájálmasa govain juohke mánus 2010:s. +Sihke diđolašvuođa lassáneapmi vealaheami máŋggahámatvuođa birra ja ovdamearkka dihte iešguđet riikkavulošsearvvi dahje ovttaskas stáhta aktiiva rolla m��ŋggadáfot vealaheami raporteremis iešguđet olmmošvuoigatvuođagohcinorgánii váikkuhit ainjuo dasa ahte máŋggadáfot vealaheapmi sihke hámuhuvvo buorebut ja maid váldo vuhtii láhkaásaheamis ja duopmostuollogeavadagain. +Mun evttohan vuolit tearbman minoritisma, mii govvida buorebut dan ideologiija mii lea gávdnon ortografiijabarggus. +Tiemá: Arbbedábálasjmáhtto, Girjálasjvuohta, Kultuvrra, Njálmálasj árvvo Girjásj 5 sáme subtsasij Dænos ja Unjárgas. +Sii geat leat Norgga ássit, dahje lea riekti registreret iežaset Norgga ássin ja gullet almmolaččat dohkkehuvvon oahppobáikái Ruoŧas dahje Suomas, sáhttet ohcat stipeandda. +-- Elle-Ándde-guovttos Iiddáin goarrugođiiga ovttas. +Dássemolsuma minimála sátne-báraid (omd. +Suomagielat láhttagiela geavaheamis fas šaddá dakkár dilli ahte ovdamearkka dihte boazodoalu birra ii sáhte muitalit buot, daningo suomagillii eai leat buot boazodoallosánit. +Sániin lea eambbo go okta tákta, jos dain lea eambbo go okta deaddostávval. +Hætta ii jáhke ahte dán jagi leat unnánit roavva áššit go diibmá. +Danin lea deaŧalaš beassat oahppat matematihka symbolagiela nu bures ahte veadjá lohkat, čállit, oahppat ja jurddašit matematihkalaččat. +Son šálloša go Álttás vuvde telefuvnna mas eai lean vuos gurren buot dieđuid. +Siskkáldas ja olgguldas joavkku vealaheapmi +Mearkkaid galgá geahččat kommunikašuvdnan, vai daid sáhttá dutkat semiohtalaččat. +Háliidat go don leat mielde márkaniin? +2012-04-24 Gielddastivra 16.04.12 - Protokolla 2012-04-18 Oza geassebarggu Várjjat Sámi Museas 2012-04-19 Bovdet temáeahkedii "Valáštallama mearkkašupmi báikegottis" 2012-04-20 DUHKORATTA! +Dáidda, musihkka, girjálašvuohta Maŋásmannan, bákčasat, eretsirdimat, heahpat - ivnnit, čábbodat, doaivva, fápmui, čohkiideapmi.... +Evttohusa deaŧalaš árvalus lei sierra sámi guovllu nannema, gos earret eará galge gustot sierra njuolggadusat sámegiela stáhtusa dáfus, sihke skuvllas ja almmolaš hálddahusas. +Doaimmas dahje dáhpáhusas lea guovddáš rolla historjjálaš proseassain. +Dát mielddisbuktá fágagelbbolašvuođa nannema ealligovaid suorggis, sihke álbmoga ja filbmabargiid gaskkas, ja ovdánahttit diehtima filmma birra dego dáiddalaš govahallán ja dása guoskevaš doaimmaid. +Lansman@samiskhs.no - Dáppe lea buorre vuoigŋa. +Loga mo Paulus Utsi čilge luođi iežas divttas Juigosa birra. +), Traditionell samisk kunskap och forskning. +Várran lea, ahte olmmoš ii áicca ihtagiid, go dat leat šaddan oassin sus alddis dahje fuomáškeahttá diktá iežas árvvuid stivret dutkamuša. +Mii leat ožžon ollu geahččanmađiid maid koloniserema kártemii, namalassii dan áddejupmái, váikkuhusaide, buorideapmái ja ođđa servodaga višuneremii. +Duodji kultuvrralaš árbin +Dievdu lohká iežas ovdagihttii mearridan guoddalit duomu. +Lea dehálaš ahte soahpamuša oassebealit vigget jávkkadit vealaheami, man ovttaskas olmmoš, searvi dahje ovttaskas fitnodat hárjeha lámisvuođa dihte. +Sis lei mielde sierra láhkaevttohus Gonagas Haraldii. +Sádde ohcama mail bokte dahje sádde breava gildii. +gullevaš lámisolbmot oassálastet nannosit doaimmaid plánemii ja lágideapmái. +Stávval lea dan láhkai álkit ovttadat go jietnadat, go dan sáhttá álkibut čuoldit sánis go jietnadagaid. +Dáid konsearttain besset čeahpes davvi artistat čuojahit/lávlut juohke beaivve ja olbmot besset gullat sin čába šuoŋaid. +Ovdagoddi meannuda ášši čoahkkimisttis vuossárgga skábmamánu 29. beaivvi 2010. +Giellateoriijaid ravddamus dáhpáhusaid sáhttá čuoldit jogo dakkárin mat čilgejit buot gielaid jurddašuvvon universála giela ektui mas ii dárbbaš beroštit giellaspesifihkka beliin, dahje dakkárin mas juohke giela iešvuođat ja erenoamášvuođat váldojuvvojit vuhtii. +Ovdamearkka dihte sosiála vealaheapmi ja stigmatiseren doalvu marginálavuhtii ja olggušteapmái dahje fysalaš dahje vuoiŋŋalaš veahkaváldái. +Danne mii vuosttaldat luonddubillistemiid mat gáržžidit boazoguohtunguovlluid ja hehttejit johtingeainnuid. +Agglutinašuvdna máksá ahte gielas lea čielgasit ráddjehahtti morfologalaš ráhkadus, juohke morfema ovddasta ovtta sárgosa, nugo omd. +Parliamentary Assembly, Resolution 2048/2015, Discrimination against transgender people in Europe, http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-EN.asp?fileid=21736. + (Radclif +Buot siskkobeale muorraávdnasat leat čuvggodahtton, go leat faskon eret láhka ja oljju mainna ledje vuidojuvvon. +- Dálá oarjemáilmmi dutkiid diskurssain vuhtto, ahte lea várra deattuhit vássán áiggi áššiid "buhtisin", autenttalažžan. +Gustafsson, Henrik, YK:n vammaissopimus käyttöön! +maid Degener, Theresia, Disability and freedom: the International Covenant on Civil and Political Rights (ICCPR). +Dego 1950-logu álggus Samii Litto doaibmama čuovvumuššan lei Samii kristalaš nuoraiskuvla, de Sápmelaš Duodjárat lei viššalit fárus sámi fidnoskuvlla, SAKK (Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus) vuođđudandoaimmas 1970-logus. +Dát ovdamearka čájeha maid hui bures dan man dehálaš lámisolbmuid oassálastin lea ovdamearkka dihte veahkkeneavvuid dahje -metodaid ráhkadanproseassas. +Sámediggi oaidná iežas ovddasvástádussan atnit ávvira ja ovddidit dan doaimma maid sámi álbmot vuolggaha, ja leat dán proseassas deaŧaleamos eavttuid biddji. +Sámediggi juolluda 495 000 ru doarjjan Duojáriid ealáhussearvái ja Sámiid Duodjái álggahit dutkamii buvttadeamis, vuovdaleamis ja vuovdimis. +PMTO-fálaldat mielddisbuktá lagas ovttasbarggu gaskal terapevtta ja bearraša. +Dán girjji lávlagat leat luonddu ja luonddugáhpálagaid birra nugo; eallit, šattut, lottit, divrrit, gomuvuohta ja eará. +Danin mii sáhttit dadjat ahte luohti ii goassege noga! +Lea goalmmát geardi go polskalaš presideantabárra boahtá stáhtaguossástallamii Norgii. +Maŋŋá fálaldatáigemeari čađahuvvo njálmmálaš telefovdnafálaldatvuorru gos buohkat geat leat buktán čálalaš fálaldaga, oassálastet. +MAK, mii bargá Norgga gilvalannávccaid ovddidemiin dakko bokte ahte ovddidit kulturgaskasaš gelbbolašvuođa, lei maid fárus otná semináras. +Anttila, Veikko 1982: Jyväskylän Tourula. +maid Kröger (2002). +Ieš dovdá iežas gievrrat go goas ge ovdal, ja gearggus fievrridit Sámi viidásat. +Vijdedum rievtesvuohta sámegielav adnet varresvuoda- ja sosiállasuorgen Láhka suohkana varresvuoda- ja huksodievnastusán (varresvuoda- ja huksodievnastusán láhka). +Werner, Oswald - Fenton Joan 1973: Method and Theory in Ethnoscience or Ethnoepistemology. +Stuorra čoakkalmasat dollojuvvojedje Ivgobađamárkaniid oktavuođas ja unnibuš čoakkalmasat olbmuid siiddain. +Dat namuha vuođuštussan earret eará lámisvuođa, sohkabeali orientašuvnna, agi ja genehtalaš iešvuođaid, mat eai máinnašuvvo ovdamearkka dihte Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid soahpamušas. +Danin mii maid dávjá imaštallat, divaštallat ja guorahallat giela ja vel suohtastallatge dainna. +Sáhttá árvalit, ahte doppe álggii akkulturašuvdnaproseassa, go guokte kultuvrra deaivvadedje. +Hopp til hovedinnholdet på siden Namat namahis geainnuide Deanu gielddas - áigemearri lahkona! 5. desember 2013 av Lars Smeland Deanu gielda bivdá evttohusaid namaide daid smávit geainnuide, geaidnogaskkaide ja bartaguovlluide main ii leat vel namma. +Danne go luohti nannosit lei čadnon sápmelaččaid eamioskui ja go noaidi anii dan ipmiliiddis bálvalettiin, dubmejedje miššonearat luođi suddun ja danin girkuge ii dohkkehan luođi. +STS miellahtut sáhttet ohcat Dáiddafoanddas prošeaktaruđa ja searvvi iežas ad hoc- máktedoarjjaruđa. +Go vel oktageardáneamos fysihkalaš fenomenaid hárve oahppat okto ja njuolgga vásáhusain, muhto kategoriijaid ja oktavuođaid vuođul mat leat čielgasit kultuvrralaš buktagat. +Danne soaitá geavvat nu ahte vihtanat šaddet vuordit muhtin áigge, muhto geahèèaluvvo gohèèut vihtaniid nu ahte šaddá nu oanehis vuordináigi go vejolaš. +- Moai letne váldodoaimmaheddjiin, Sara Beate Eirain, vuoruhan bidjat návccaid doaimmahussii, ja moai letnege hui movttegat go dán mánu leat álgán njeallje ođđa journalistta, lohká Hermansen. +Guovttegielatvuođa sáhttá guorahallat sihke individuála ja servodatlaš fenomenan, ja dan sáhttá maid guorahallat gielaid deaivvademiid váikkuhusaid perspektiivvas. +Sátnevájas "gal dat oahppá go stuorrula" lea nannen luohttámuša sámi olmmoš- ja oahppanoidnui. +Opmodatvearu váiddameannudeapmi Porsáŋggu gielda meannudišgoahtá opmodatvearu váidagiid ja ferte danin dađi bahábut giddet muhtin kantuvrraid 43. ja 44. vahkus. +Doarjja Den kulturelle Spaserstokkenis Porsáŋggu gildii lea juolluduvvon 90.000 kr doarjja ohccojuvvon kulturdollui eallilan olbmuide. +Otne lea dušše smávit huksehusat maid ieš sáhtát hukset, muhto dalle maid fertet oažžut lobi gielddas ovdal go huksegoađát. +Viljanen, Anna Maria 1997: Kaukaa haettua - antropologisia maailmoja, suomalaisia keskusteluja. +Dikšun- ja fuolahusossodaga liigegolaheapmi ođđajagimánus 2014 gitta geassemánu 2014 rádjai lei 5,4 milliuvnna. +Go barggu čuozáhatjoavkun ledje skuvlamánát, lei dehálaš ahte ortografiija lea nu álki ja systemáhtalaš go vejolaš. +671/1995/, UN Doc. +Dáid birra mearriduvvo soahpamuša artihkkalis 9. +Pellonpää, Matti, Euroopan ihmisoikeussopimus. +Lea go feber gorgŋon, njiedjan vai bissu go ovttaláhkai? +Jus stáhta dahje suohkan galgá sáhttit doaimmahit dutnje bálvalusaid neahtas, de dus ferte leat elektrovnnalaš ID sisaloggema várás. +Ii leat guhkes mátki - ádjána dušše diibmobeali. +Joavkkuid válljema maŋŋel dutkamuša informánttaid ohcan ollašuhttui nu gohčoduvvon muohtaspábba-metodain (eŋg. +Studeanttat (Hilde, Beate ja Unn- Irén) 3-Deanu gieldda rolla. +Viidáset guoská dat maiddái vuoigatvuođaide mat sámiin juo leat Davviriikkain. +Mánát besset dáidduideaset bokte oaidnit go ádjagaš golgá meahcis, gullat mo dat šávvá, goldit, juhkat ja duostut dan boahtalii fárrui. +Doaibmi guovttegielatvuođa guorahallamii veadjá oažžut buoret coavcci jos váldá vuolggasadjin guorahallat maid dat oppalaččat máksá ahte giella doaibmá gulahallangaskaoapmin. +sii leat bargamin. +Skuvla astoáiggeortnet lea fálaldat 1-4 luohkká ohppiide, ferte ohcat saji juohke skuvlajahkái. +Dát mielddisbuktá ahte namuhuvvon surggiid ealáhusain Davvi-Norggas lassánit golut, mii fas dagaha negatiivvalaš váikkuhusaid ealáhusovdáneapmái davvin. +Sámediggeráđđi áigu vuođuhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas: Sámegiella galgá leat guovddáš áŋgiruššanfáddá dás ovddasguvlui. +Skjelbred (2002) čujuha iežas áppesgirjjiid guorahallamis mo sihke 1700- ja 1800-logu áppesgirjjiid metodalaš ovdanbuktinvuogit leat guorramis gitta Quintilian (r. sullii jagis 35 Kr. +Dát mielddisbuvttii, ahte filbma +Bággoveaddima geográfalaš rájáid čilgehus 1. Guovlu Deanušalddi oarjja bealde Rádjá čuovvu ordarájá gitta Jávreluoktajávrái, Uđasjoðahatjávrris gitta jávrrážii aláža 184 buohta, ruovttoluotta njuolgga máttás johkii, njuolgga oarjjás gitta Reakčavutnii. +Sámedikkis leat dál ođđa njuolggadusat stipeandajuolludeapmái ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. +Dan sáhttá buohtastahttit Suoma skuvllain dahkkon dutkamušaide. +Geahččal gávdnat festiválaid buot riikkain, ja buot áiggiide jagis. +Ahte dárbbašuvvo riikkaidoktasaš suodjaleapmi ja riikkaidoktasaš njuolggadusat mat vuhtiiváldet sámi álbmoga iežamet árbevirolaš guovlluin, lea álot leamašan fáddán sámi organisašuvnnaid čoahkkimiin. +Dán heaggavárálaš bakteriija navdet leat ealáskan dán guovllus danne go jieŋat leat suddan garra báhkaid geažil suoidnemánus. +Gulaskuddanreivve ja evttohusa lea vejolaš gávdnat čuovvovaš liŋkka bokte: Cavgil ustibat dán siiddu birra! +Jahkásasj girkkokonserta ja ietjá sierra konserta ásaduvvi aj kulturskåvlå baktu. +jearrá Mina.- Jo, ovtta láhkai sáhttit dadjat ahte buot vearroruđat leat dego árdnagiisá, moddje eadni. +Dát diftoŋga jietnaduvvo /ue/, jos maŋit stávvala vokála lea ovdavokála (á,e dahje i): ruená, vuehttit ja guelli. +Allaskuvlalektor / Assistant Professor Ráđđeaddi/Ofelašdoaimma jođiheaddji - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +Norgga bealde almmuhuvvui 2003 skuvladutkamuš, mas lea relevánsa dán dutkamuššii ja man bohtosat orrot oahppásat maiddái Ruoŧa beale skuvllaid oahpaheddjiide (Hirvonen 2003a, Hirvonen 2003b). +Guolga- ja náhkkeduojit leat šaddan dološ eallinvuogi áigge, muhto gákti ovdamearkan lea ožžon ođđa kultursárgosiid eurohpálaš gávppi bokte. +Stiftsgården rehkenasto leat okta norgga arkitektuvrra váldoduodjin. +Diet deaivvadeapmi oahpahii Eber Hamptonii, man dárbbašlaš ja ávkkálaš lea áicat máŋggabealálaččat áššiid. +Sii leat hui doaimmalaččat, vižžet muoraid, bardet dollii, viegadit, háleštit ja duos dás jearralit oahpaheaddji guoktás juoidá. +Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014, s. 71. +Boahtte plánaáigodagas (2011-2014) lea Deanu fuođđolávdegoddi mearridan geahpedit ealgamáddodaga dan ektui mii leamaš 2010:s. +Jos de dasto boahtá diehtit ahte lei sáhka luossabivddus, de árvida jo ahte goadjin lea muhtinlágan luossa. +Čájáhusas leat ea.ea. govvabáccit, tekstiilabarggut ja govvabuktadeamit maid dán skuvlajági leat ráhkadan. +Pláŋkkuid derpe gežiide ja de bidje vel glásaid ja uvssaid. +Go válljet geat besset mielde jovkui, de deattuhat bidjat oktii joavkku geat sáhttet ovtats bargat bajábealde namahuvvon bargguid. +Seksuála- ja sohkabealleunnitloguide leat giddegoahtán eanet fuomášumi maid Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkas maŋimuš guoktelotjagi áigge. +Várrehus - plánabargu Leirpollskogen šaldi guovllus álggahuvvo Stáhta geaidnodoaimmahat dieđiha ahte detáljamuddenplánabargu álggahuvvo Leirpollskogena šalddi ođasmahttimis. +Girji heive 10-jahkásaš mánáide ja sidjiide geat leat boarrasat. +Sæther lohká Nikkinen lea áŋgir bargat báikki olbmuid ovddas, sihke luonddugáhttemiin ja maiddái ahte olbmot besset luonddus fitnat maiddái mohtorfievrruiguin. +Davvisámegillii sániin lámis leat álgoálggus govvidan erenomážit dakkár olbmo, geas lea lihkadanváddu dahjege -hehttehus, muhto dál dan atnet govvidit maid oppalaččat lámisolbmo, seamma ládje go suomagiela sániid vammainen henkilö (sá. +Dán universitehtas leat badjel 300.000 studeantta ja dat doaimmaha stuora oasi Mexico dutkandoaimmain. +- Mun cevzen 10 diimmu máilmmi buoremus pokerspelliid beavddis, earret eará Danny De Vito, muitala Sara. +Áigumuš lea leamaš ilbmadit sátnelistta mas leat eanaš sánit maid vuođđoskuvlla oahppit dárbbašit. +Lassiviesu galgá ráhkadit hálddahusviessun. +Jeagil mollana ja de mannet máŋga jagi ovdal jeagil lea fas ollen dan seamma muddui. +Váldá ovdán veahkaválddálašvuođa nissoniid vuostá ON nissonkommišuvnnas Sámediggi lokte áššin veahkaválddi nissoniid vuostá lagas gaskavuođain ON ni.. +Oassi Gonagasa mátkkis čađahuvvui "Trollhaugen" nammasaš báikkis - mii lea Norgga áibmodutkanstašuvdna gos čađahit áibmomihtidemiid. +Dán áiggi nuorat eai šat ane duddjoma máhttima dehálažžan nissonidentitehtaset vuođđun. +Lea vuohttimis, ahte eamidáidaga ja -duoji šaddan gávpegálvun doalvu maŋás kultuvrralaš integrašuvnna. +Vuoiŋŋalaš, biologalaš, gielalaš ja kultuvrralaš birrasiid máŋggabealatvuohta lea dál ožžon ođđa geahččanguovllu, go globalisašuvdna adno dan áitan. +Gonagas Garde parádere ja Majestehta Gonagas vuostáiváldá su gállauniforpmain. +Dát golmmas leat ožžon 20 000 euro guhtege. +Mohtorfievrrut ja eará ođđa teknologiija lea váldon atnui maid boazodoalus. +Maiddái Aspenesa mánát leat sápmelaččat, ja danne oaidná son váttisin iežas gohčodit sámevašálažžan. +Tietolipas 130. +Go Gonagas lea olgoriikkas, de lea Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Regeanta. +Šiehtadus Birasgáhttendepartemeantta ja Sámedikki gaskka 2007:s movt suodjalanplánaproseassa čađaheapmi sámi guovlluin galggašii buvttihit stuorát mielde váikkuheami sámiid bealis ja báikkálaččat suodjalanguovlluid ásaheami oktavuođas. +Mii doaivut áidna vuohkin lihkostuvvat ja buktit duohta árvvuid báikegoddái lea oažžut sin mielde juohke lávkái ovddasguvlui. +Analysahan mearkkaša osiide juohkima ja syntesa fas mearkkaša osiid čohkkema. +Struktuvrrat ja guottut hehttejit ovdánahttima Sámeoahpaheddjiid vásáhusaid vuođul oahpahusa hástalussan leat heterogenalaš oahpahusjoavkkut, oahppomateriálaid ja resurssaid vátnivuohta ja menddo čavgadit čadnon diibmojuohku. +Okta informánta maiddái suokkardallá dan ahte geas lea dábálaččat ovddasvástádus lasihit riikkavuložiid ipmárdusa sin iežaset olmmošvuoigatvuođaid birra ja sáhtáliigo ovdamearkka dihte vuođđoskuvllain ja maŋimustá badjedásis lasihit oahpahussii kurssa, mas gieđahallole buot olbmuid olmmošvuoigatvuođat. +Ná sáhttá vurrolagaid gokčat maiddái eará stávvaliid. +Guoimmuheaddjin ledje ee. +Nissoniid bargguid, duddjoma ja gárvvoheami leat guorahallan maiddái válddi, dásseárvvu ja vuolušteami geažil. +Dás oažžu divvšu ja galgá hárjehallat nu ahte rumaš álgá doaibmat, ja olmmoš iešalddes fas birgešgoahtá. +Medállja mii addojuvvo lea silbbas mas lea ruvdna. +Muitalusboddu lea lávus, mii lea ovdaskuvlla viesu siste. +Skuvlaeaiggádis geas ii leat oahpaheaddji sámegieloahpahussii, galgá fállat ohppiide sámegielat oahpahusa molssaevttolaš oahpahusvugiid bakte. +I disse dagene skal elever og lærere ved skolen ha fokus på samisk kultur og språk. +Traseka ja Seta sihke oktasaš transláhkakampánnja "Gullá buohkaide" ja Amnesty kampánnja "Transláhka dál!" gáibidit translága oppalaš ođasmahttima. +Almmáiolbmuid duoji árvvus atnin bođii ovdan maiddái iežan dutkamušas: "almmáiolbmuid (muorra-, dákte- ja čoarveduojit) manašedje nu olu, go geargá duddjot" (Inf. +Vaikko mii vuoittahalaimet ge giččus elfápmostašuvnna ja dulvadeami vuostá, de vuittiimet mii ollu sihke politihkalaččat ja moralalaččat. +Sámi servodagas dain leat guhkes árbevierut, ja stuorra vejolašvuođat. +Maŋŋá nuppi máilmmisoađi nohkagoahtá dáruiduhttinpolitihkka. +Pianooahpit dolle juovlakonseartta girjerájus Duorastaga juovlamánu 14.b. dolle Porsáŋggu kulturskuvlla oahpit pianokonseartta girjerájus. +Ledje maiddái dakkár sámenuorat, geaid oktavuohta bearraša kultuvrralaš duogážii seaillui ja sii máhcce skuvll +Ruoŧa fitnodat Arctic Gold AB, mii lea árvvoštallame ruvkedoaimma álggahit Biedjovákkis Guovdageainnus, ii leat dán rádjái gávdnan minerálaid eanet go viđa jagi doibmii. +Dát ásaha hástalusaid dalle go leat heiveheame lága, daningo iešguđegelágan vuoigatvuođalaš kategoriijaid eai vealttakeahttá jurddaš ollisvuohtan, mii diehttelas duddjolii nannosit vuoigatvuođalaš geatnegasvuođa. +Vaikko dábálaš, buot olbmuid suodjaleaddji oktasaš olmmošvuoigatvuođat gusket lunddolaččat LHBTIQ-olbmuid, dat eai goittotge praktihkas ollašuva dievaslaččat. +Vuođđoskuvllas Dáčča bealde sámeduodji lea oahpahusávnnasin sámegiela hálddašanguovllus. +Sápmelaččaid dáfus ovttaveardásašvuođanjuolggadusa galgá dulkot ovttas maiddái vuođđolága 17.3§:in. +Su mielde sápmelaččat eai sáhte luohpadit dan stáhtaide dahje eará sadjái. +Dát dagaha fanasstruktuvrra vuođul maiddái dan ahte dat fertejit fuolahit báikkálaš guollevuostáiváldima, dát fatnasat leat áibbas sorjavaččat dás jos galget sáhttit bivdit. +Daid dieđuid gávdná Statistisk Sentralbyrå -SSB (Statistihkaid Guovddášdoaimmahaga) diehtobáŋkkus neahtas (SSB 2017). +Das geahčadit earret eará iešguđegelágan diehtovuogádagaid kolonialisttalaš fápmogaskavuođaid. +Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset, Työryhmän loppuraportti, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 23/2015. +Čujuhusas: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=69315&GUID={A4EDB3C3-1FF2-4C68-90D8-2B937828D80C; Valtioneuvoston selonteko Suomen ihmisoikeuspolitiikasta, (2009), s. 30-32. +Etnodiehtaga sáhttá atnit metodan, mas kultuvrralaš diehtu čoaggana máŋgga ovttaskas olbmo kompetenssas. +Barents guovlluráđđi meroštallá Barentsprográmma bokte guovllu ovttasbarggu bajimus mihttomerriid ja vuoruhemiid. +Guvsam@samiskhs.no - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Biebmobearráigeahčču, Politiijat ja rádjevákta barget ovttas dán barggus. +Sunna Kitti lea vázzán Anáris vuođđoskuvllas, Avvilis logahaga ja dál son stuđere geologiija Turku universitehtas. +Gulaskuddan: Duodjeealáhusa doaibmadoarjaga rievdadeami birra Sámediggi lea bidjan ovdan ruovttusiidui gulaskuddannotáhta mii válddaha doa.. +Vars muitala sin leamaš Johttisápmelaččaid listtuin hui ovttaoaivilis politihkas ja imaštage go eai boahtán ovttaoaivilii. +Juridisk ordbok på nordsamisk, finsk og norsk 2. Sámi Ealáhus- ja Guorahallanguovddáš Divna riekta dajna gájbbádusájn Tjálesta kommentárasaddjáj nav vaj juogá åtsådallamijt jali tsuojggi gåktu ressursa máhttá aneduvvat åhpadimen. +Doarjjaolmmoš galgá veahkehit nuppi olbmo, nu ahte son oažžu sosiálalaš eallima ja mávssolaš astoáiggi. +Giellaseminára oktavuođas čalmmustahtto sámedikkiid golmma jahkásaš rájáid rasttildeaddji giellaovttasbargoprošeavtta álggaheapmi. +Dego sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija bargojoavku ovdanbuktá iežas evttohusas, de vejolašvuođa nannet sohkabeali olbmo iežas almmuhusain galgá geahčadit vuođđolága geahččanguovllus. +Vásttosteaddji lei professor Dietrich Soyez geografi instituttas Kølna Universitehtas, Duiskas. +Das ii leat sáhka hukset visti, muhto hukset fierpmádaga ja ovttasbarggu. +Bargogirjjis leat bargobihtát mat leat heivehuvvon Á lohkangirjji lohkanteavsttaide mat ovddidit sátneriggodaga, guldalanmáhtu, muitaleami, čállima ja lohkama. +Makkonen (2003), 13-14; Fredman (2016), 27-28; Aaltonen ja earát (2009), 19; Makkonen (2002), 9-10. +Ii gávdnon norgga ruvdno dahje eará regáliat ja biergasat. +Áhkku máhccá soagŋus boarrásamos nieiddain. +Sajáiduhttit Divvun-reaidduid MacOS X 10.8:s Jus dál geavahat veršuvnna 1, válddes eret boares veršuvnna ovdalgo sajáiduhtát veršuvnna 2. 1. Jus dus lea CD, coggal dan dihtorii ja man boahtte lávkái. +Exxon Valdez-lihkohisvuođa oktavuođas bođii ovdan ahte ii leat álo dat man olu olju golgá merrii mii mearrida man stuora vahága dat dahká, earenoamážit lottiide. +Dola geahččaledje jáddadit ja unnidit atomváimmus-juohkáseami. +Rávisvuođa ja agi vuođul galget mánáid oaivilat vuhtiiváldojuvvot. +Dat lea čilgemis nu, ahte dát jávohis diehtu lea goruda muittus, go sii leat oassálastán mánnávuođas duodjeproseassaide. +Fuomáš ahte sii-hámis lea álo gievrras dássi. +Borgemánu 25. beaivvi vulggiiga Gonagas ja Ruvdnaprinsa ruvdnenmátkái Troandimii, sudno fárus ledje 37 olbmo ja 91 heastta. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"Organization"Virksomheter"Skoler i Tana Deanu skuvladoaimma dássečuojus Mielddusin lea Deanu vuođđoskuvllaid dássečuojus. +Eatnandoallu lea stuorra ja dehálaš ealáhus Gáivuona suohkanii. +Gonagas Haakon ii válljen joatkit dáinna árvomearkkain. +Ovdamearkka dihte boazodollui dárbbaša mohtorgielká iige elektrovnnalaš jorrestuolu. +____________ 1988: Paikalliskulttuurin rakennemuutos. +Gáivuona suohkana doaibmi sátnejođiheaddji, Svein Leiros bovde olbmuid searvat vázzinmátkái; Dálosvákki/Dálvvesvákki birra - kulturbálggis. +Bearráigeahčus fuomášuvvojedje gustovaš njuolggadusaid rihkkumat sihke suohkaniid ja dearvvašvuođadoaimmahagaid bealis, ja fylkkamánnit čujuhedje máŋgga suohkanis ja doaimmahagas váilevaš čuovvoleami ja bearráigeahču jođiheddjiid bealis. +Oassi su teavsttain ja govain almmuhuvvojedje ráiddus Lappishe Volksdichtung I-IV (1957-1966, Finsk-Ugrisk Selskap). +siidduin siidduin olmmožin, geas"[...] lea seksuála ja/dahje emotionála +Vuogádaga ráhkadeapmi álggahuvvo skábmamánus dán jagi ja gárvves buvtta almmuhuvvo jagi 2014 golggotmánus. +Svierigin li dåssju muhtem gallegasj hoalle vil, ja giella aneduvvá vargga gáhtum giellan. +maid Oliver, Mike, The Politics of Disablement, Basingstoke: Macmillan (1990). +Kárttat +Dákkár doaibma lea vealtameahttun ovdamearkka dihte dakkár dilálašvuođas, mas muhtin bálvalus ii livčče +Su eamit ja okta su bártniin leigga oađđime juste nuppe bealde dan seainni masa luođđa darvánii gitta, ja danne lohká ge sudno maid gullan buot buoremusat dan go luođđa beaškkehii seaidnái. +Maŋimuš golbma jagi lea leamaš koordináhtorin duodjemasteris. +Dat váldojuvvui atnui váldoámtmánne (stiftámtmánne) orrunbáikin, danin gárdimis lea ge dat namma mii das lea. +Peter Smith, Gloucester. +Bajjelttjála: Láttakjahke ja biernnajahke Tiemá: Arbbedábálasjmáhtto, Girjálasjvuohta, Kultuvrra, Njálmálasj árvvo Dålen, vákken årrun guok jiehtanisá, stuor dagu váre, lijga låddje ja viehkedahkká ja rádna. +Kurssa ordnii Roavenjárgga kursaguovddáš ja oahppin ledje maiddái ráves nissonolbmot, geat ledje agi beaivve duddjon nissondujiid. +Grøgaard deattuha ahte ii dovdda ášši eará go media bokte ja vástida oppalaččat. +Ferten geavahit iežan čiegus uvssa, dadjá ledjon ja jávkkiha nurkki birra.Mina viehkala eatni maŋŋái, ja ovttas mannaba sisa Stuorradiggái eatni kantuvrii. +Daid stuorát mearanjiččehasain áicojuvvojit nissu ja buovjja dávjjimusat Várjjatvuonas. +Servodaga jođánis ođasmahttimat ja rievdamat dahket dárbbašlažžan miehtá áiggi leat gárvvis lohkama bokte sihke dievasmahttit ovddeš oahpu ja vel ođđa oahpuge váldit bargoeallima oktavuođas. +Ja aiddo dákkár áššiid vihkkedallamat gevvet erenoamážit skuvlaoahpahusas, gos geavahuvvo normerejuvvon giella, ja man mihttomearrin maid lea geahččalit eastadit rievdamiid mat dahket váttisin gulahallama riikkarájiid rastá. +TDeanu gielda hálida ahte báike- ja gilinamat mat leat geavahusas gielddas galget sáhttit geavahuvvot geaidnočujuhusain nu mo ovdal (lassin geaidnočujuhusaide). +8 - Industriija ja energigáldot Smog nammasaš dálkkádat, ovtta gávpot bajábealde Mexicoas. +Ággan láve geavahuvvot earret eará dat, ahte buhtes gielain gulahallá buoremusat oktavuođain, main gáibiduvvo unnit eanet virggálaš giellageavahus. +Girjjis oahpásmuvvat guliiguin ja eará meara ja sáivačáziid ealliiguin, ja sin bokte oažžut buoret áddejumi luonddugáhttemis. +Cuiggodeaddjit eai várra leat oba fuomášange man heajos miela leat dagahan nubbái. +Olbmot maiddái atnet unohassan leat dutkančuozáhahkan. +Reindriftsnytt. +Agnete, Unjárgga gielda sávvá dutnje lihkku go faskkastit nuppi saji dán jagáš Stjernekamppas. +Låtte li vuostatjin nabdedum vitsárdallamij jali guvkkalimij milta, ja dan maŋŋel háme milta, ja aj gåktu viessu. +Bábir- ja plástaruskkaid galggat bidjat rukses doapparseahkaide. +čuoččuha, ahte kulturdoaba ii doaimma heivvolaš analyhtalaš reaidun go +Kapihttalis 6.8. gieđahallojit vealahandilálašvuođat, maid prošeavtta informánttat leat muitalan. +Syntehtalaš ja analyhtalaš ovdanmuitaladdagohte vástida dárogiela cealkagii de begynte å buktinvugiid erohusaid oaidná maiddái gielaid buohtastahttimis. +Skutnabb-Kangas 2008; 2000; 1988; 1981). +Makkár násttiid oainnát ihkku rievddada jagi miehtá. +Čájehuvvo leat váttisin čađahit áigemeriid siskkobealde. +1. Gean ovddas Sárá ja Elle gávppašeaba? +gieđahalai eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid, mat laktásit birrasii ja erenomážit árbevirolaš ealáhusaide ja oassálastimii. +Syntehtalaš ovdanbuktinvuohki lea omd. +- Dát rádju lei dien dáfus hui unni, muhto lei dattege dan mađe stuoris ahte šaddá diggeáššin, lohká Ulverud. +Čujuhusas: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=69315&GUID={A4EDB3C3-1FF2-4C68-90D8-2B937828D80C. +Boađe geahččat erenoamáš valjis kavalkáda, mas lea ođđa dáidda, maid sámi dáiddárat leat ráhkadan Sámi Dáiddaguovddáža 30 jagi ávvudeapmái. +Et symbol eller et personlig klesplagg? +Čoavddasánit: sámi pedagogihkka, sámegiella, oahpahus, oahpaheaddjit, +Son hálida dohkkehit Arctic Gold plánaprográmma, mii mearkkaša ahte ruvkefitnodat galgá beassat addit suohkanii daid dieđuid maid sii iežas hálidit addit, maid sii gohčodit "váikkuhusguorahallamin". +• Sámeskuvllat leat bieđgguid, smávva ovttadagat ja unnán +Dát rievdadusat bohtet fápmui miessemánu 1. b. 2012. +Home Neahttagávpi Fágagirjjit Sámi skuvlahistorjá 5 Sámi skuvlahistorjá/Samisk skolehistorie Dát lea Sámi skuvlahistorjá-ráiddu viđat girji. +Guddnebálkkávuojtte le buorre åvddågåvå gåktu máhttep adnuj válldet ådå gaskustamvuogijt sámegiela hárráj, javllá sámedikkepresidænnta Aili Keskitalo. +Stávvaljuohku +Báikkálaš (árbevirolaš) máhttu eanadagaid, meara ja resursaid birra lea sturra oassi dán kultuvrras. +Muitalancealkagat livččii somá Njuorggámis fitnat ja háliidivččen Njuorggámis fitnat maid +Sihke teknologalaš ja servodatlaš ođastusat buktet mielddiset nuppástusaid mat oidnojit ja gullojit giella-geavaheamis. +Son galgá min luhtte leat gitta vahku 11 radjái. +Dát tjadáduvvá gå mánáj njunjákvuodav, diehtemvájnov ja oahppamhálov arvvadahttá. +Buohkat čájehit čehppodaga eallinsuorggisteaset ja daid váttisvuođaid gaskkas, mat eallimis deaividit. +Dat ii vuorjan Valkeapää. +Sámi Dáiddačehpiid Searvi - Ivvar Ivvárgeavli 3, N-9730 Kárášjohka Sámi Dáiddačehpiid Searvvi stivra / ovdasteaddjit Dát e-boastačujuhus suddjejuvvon spambotaid vuostá. +Dronnet Sonja lea oahppan čuoiganinstruktevra, ja juohke jagi son vázzá dahje čuoigá guhkes tuvrraid Norgga váriin ja duoddariin. +A Global Challenge. +Duopma (Prunus padus) lea soddjilis ja nanu muorra. +Dát čájeha maiddái dan, man dehálaš sápmelaš kultuvrra dovdan lea dehálaš erenomážit dalle go čielggadit ovdalis govviduvvon dáhpáhusaid. +Fredriksen muitala bearjadat lea váddásamos beaivi go olbmot eai boađe ovdalgo logi áigge eahkedis. +- Egil Olli logai ahte sii jotket ovttasbarggu dainna joavkkuin mii lea báhcán, 19 áirasiin, muhto mii eat leat duhtavaččat dieinna vástádusain, deattuha son. +Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija dásseárvolága gieđahalli rávagirjji mielde ee. +Mu bargun lei čuovvut oahpaheddjiid oahppanproseassa. +Stiertná vuoigatvuođaid digaštallan: Boazodoallu ii beasa vástidit "Brennpunkt" dokumentára dan birra go Stiertná boazodoallit áigot gáibidit oamastanrivttiid Stiertná sullui lea boktán stuora beroštumi. +Dieđasurggiid dego ethnoscience dahje kognitiivvalaš antropologiija mielde kultuvrra lea šaddan psykologalaš ráhkadusain, mainna ovttaskas olbmot dahje olmmošjoavkkut stivrejit iežaset láhttema (Geertz 1973: 11). +Dárogillii čállojuvvon kronihkas sámi nuoraid organisašuvnnat, Noereh ja Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi, váldet earret eará ovdan čállingiela geavaheami hástalusaid, ja das čuoččuhuvvo ahte riektačállima eahpesihkarvuohta boahtá das go eai beasa doarvái hárjehallat geavahit sámegiela čállingiellan. +Dán oktavuođas lea vuogas fuopmášahttit, ahte sámi ja álgoálbmogiid árbevirolaš diehtu lea ožžon saji ja árvvu maiddái máilmmi dási luondduhálddašan- ja luonddugáhttenbarggus. +JPG TMH Stáhta lea badjel vihttalot jagi leamaš mielde sihkkarastime olbmuide beassama olgoáibmoguovlluide, eananoastimiid bokte dahje geavahan- ja láhčinšiehtadusaid bokte. +Okta sis lea dovddus musihkkár, SlinCraze dahje Nils Rune Utsi, ja su mielas lea hui miellagiddevaš GLR:s bargat. +Vai birgešeimmet máilmmis gos eaŋgalsgiella geavahuvvo riikkaidgaskasaš gulahallamis, de lea dárbbašlaš hálddašit geavahit eaŋgalsgiela ja diehtit mo giella geavahuvvo iešguđet oktavuođain. +Dutkamuša boađusin lea, ahte jed-vearbbaid dábáleamos mearkašupmi lea automatiiva ja dat leat geavatlaččat álo deverbálat. +Jus gássjelisvuodajt bukti máhtá dajt vasten gádodit, ja almulasj versjåvnåv ådåsit sajájduhttet. +Gonagasbearaš lea dán báikkis beassážiid ja bivdináiggi čakčat. +"Beaivi Áhcázan" lea musihkka dan girjái man ovddas son oaččui Davviriikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkašumi, ja "Eanan, eallima eadni" lea musihkka čuovvovaš girjái, mii lea dego vuoitugirjji jumešbealli. +Bisodit ja åvddånahttet sámeæládusvuogijt la duodastus æládusvuodon sámijda, ja la duohtavuohta åvddånahttemi sámekultuvrraj ja viesso sámegiellaj. +Giitu allaskuvlla studeanttaide dan ovddas! +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Ii leat šat dárbbu duolddahit čáhci Ruollaluovttas otná rájes 8.12., muhto Noammervákkis lea áin čáhceduolddihangohččus. +Guovtti vuosttamusas vuođđosátnin lea vearba ja maŋimusas nomen. +Maŋŋebárgga lágidit dát miellačájáhusa Diehtosiidda olggobealde, Guovdageainnus, go gieldda ja ođasmahttindepartementtaministtar Jan Tore Sanner boahtá galledit, nu dieđiha NRK Nordnytt. + (2009), 19-20. +ON:id lámisolbmuid oktasašsoahpamuša artihkkala 4 (3) mielde lámisolbmuid oassálastingeatnegasvuođa našuvnnalaš ollašuhttimis galggalii čállit čielggadusa. +Dákkár proseassaid ferte čuovvulit ja ealáhusaid ovdánahttit, innovašuvnnain bargat, ja gelbbolašvuođa loktet. +Dan rájes go ortnet bođii 2010:s leat dieđiheamit lassánan dássedit. +RABAS - Láhttu nr. 3 Skálvejávrláhttu, Fuoiknjárggas, Skálvejávrái ja Gáhkkorjávrái. +Vaikke vel listtoevttohusat ja bellodatmiellahtut dahke buori barggu válgagizus, de manai Bargiidbellodat Sámedikkis maŋos 6%, dat mielddisbuvtti 4 unnit áirasa, bellodat oaččui 20,8% jienain. +20: Non-discrimination in economic, social and cultural rights (art. +Sis lei maid vuorbádeapmi fiinna vuoittuguin. +Sámediggi deattuha mánáid vuoigatvuođaid ja ahte sámegiella ja kultuvra galgá vuhtiiváldot mánáin geat leat mánáidsuodjalusa fuolahusas. +Guokte nuoraidskuvlla oahppige searvvaiga go nuoraidgirjjit ovdanbuktojuvvojedje. +Luossabivdu lea sámi ealáhusaid deaŧalaš luondduvuođus ja kulturguoddi sámi guovlluin. +Manná Nyborglias gielddageainnu davábeale geaidnogeahčái ja das fas čuovvu čuovgaláhttu Vuonnabahtii. +Lahkonan fáttá giellaealáskahtima, sosiolingvistihka ja massojuvvon eatnigiela giellatrauma geahččanguovlluin. +2013 leamaš gelddolaš jahki go leamaš sihke stuorradiggeválggat ja sámediggeválggat. +Sámedikki oastinortnega miellahtut leat sámi govvadáiddárat ja duojárat. +Riikkalávddis lea ovddasvástádus sápmelaččaidege, ja Juoigiid Searvvis vuođđudeaddjin ferte leat juoga dadjamuš. +Muhtin guovlluin lea luohti oalát jávkan dáruiduhttinpolitihka geažil, nu go mearrasámi guovlluin Romssa fylkkas. +Lea vejolaš viežžat dien ođđa gova preassa govvaalbumis. +Sámiid siste bohciidii intrasápmelaš solidaritehta: "saamelaiset ymmärsivät oman, yhteisen kulttuurin arvon". + (Beaiváduvvon 12.12.2016.) +Dakkár "goike suvrra arvi" lea eanemus industriijabáikkiid lagasbirrasiin, earenoamážit Ruoššabealde. +Girjjálašvuođas dahje riektevuogádagain ii leat virggálaš stáđásman tearbma dán albmoneapmái, muhto ovdamearkka dihte Makkonen (2002) čállá ahte akademalaš servošiin fátmmasteaddji vealaheapmi (eŋg. +dat manai beatnaga viežžat). +43546/02); X and Others v. Austria (no. +Sátnevájas muitala earret eará máná ja ollesolbmo gaskavuođas, olmmošoainnus, oahppanoainnus ja servodatlaš dieđus. +Mearkkašumiin čujuhit dihto objeavttaide dahje doaimmaide, maid bokte joavkkut ovdanbuktet ja ollašuhttet eallinvuogiset. +Juste dál, go Norgga álbmot gillá ja lea deaddeluvvon duolmmasteaddji juolggi vuollái, livččen hálidan leat dan riikkas ja vásihit daid ruovdegarra áiggiid ovttas iežan álbmogiin. +Sámi álbmotbeaivi ja našuvnnalaš dovdomearkkat Sámi álbmotbeaivi ja našuvnnalaš dovdomearkkat Guovvamánu 6.b.lea virggálaš leavgabeaivi Norggas ja čalmmustahttojuvvo miehtá riikka sámi álbmotbeaivin. +kritihkalaččat, eaktuda buorre doabaáddejumi ja hárjáneami gielalaččat hábmet jurdagiid ja oaiviliid abstrákta áššiid birra. +Lea dárbbašlaš oažžut eambbo miellahtuid sámedikki jienastuslohkui min válgabiires, nu ahte mis leat vejolašvuođat váikkuhit eambbo daidda mearrádusaide mat dahkkojit Sámedikkis. +Dan mii diehtit, muhto mis leat uhccán dieđut dan birra mii dat lea mii vuolggaha veahkaválddi ja mo veahkkeapparáhta duste sin geas dás lea sáhka, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen. +Ulbmilin lei, ahte nuorat sáhttet bargat iežaset ruovttuguovllus. +Lea šaddan eambbo ahte eambbo čielggas man deaŧalaš mearkkašupmi polárguovlluin lea olles máilbmái. +- Mun geahččalin, ja ožžon maid olbmo dohko, muhto son geassádii muhtun áiggi maŋŋel. +Johkamohki ja Jiellevári skuvllas lea stuorraberoštupmi ságastallat kulturdoahpaga birra, go siihan galget konkretiseret dán doahpaga sisdoalu, nu ahte šaddá ja heive oassin skuvlla doibmii. +Mii fertet bidjat garrasat gáibidit ahte sii geavahit resurssaid sámi kultuvrii, son dadjá. +Joavkkuin galget leat njealjje olbmo. +Dattege čájehit muhtin mánát jo ovdal skuvlaagi beroštumi sátnestoahkamii mas sáhttet dajadit sátnehámiid main molsot dušše álgojietnadagaid nugo áhčči, báhčči, láhčči, gáhčči ... . +Fágagiela doahpagat aktiverejuvvojit, eai dušše iežas siskkáldas áddejupmin, muhto maiddái nu ahte daid máhttá gaskkustit aktiivvalaš giellageavaheaddjin. + (Hætta Kalstad 1996: 22; Hætta Kalstad - Viken 1996: 3, 38.) +Dat mearkkaša dan movt almmolaš doaibma dahje seremoniija virggálaččat galgá čađahuvvot. +Soahpamuša sisdoallu lea dattetge hui dárkil ja áigeguovdil dakkár olmmošvuoigatvuođaid dulkomii, mat juo gávdnojit, namalassii lámisolbmuid dáfus. +Sara muitala oktii leat geahččalan nu ahte dušše siida ohcá, muhto dalle hilgo ohcama. +Valdet oktavuođa museain Musea gitta bassebeivviid 2016s Juovlamánu 24, 25, 26 ja 31. b. Beivviid Sámiid Vuorká-Dávvirat - De Samiske Samlinger SVD/DSS - lea RiddoDuottarMuseaid váldohálddahus Musea ásahuvvui jagis 1972s vuosttaš sámi musean Norggas. +Seammás dain boahtá ovdan, mot lea vejolaš dahje mot soaitá leat vahágis caggan earáid sámásteamis. +Ja aiddo čállingiela oahpahallama fokus hámiide (sátnesojaheapmi, suorggideapmi, gihpuid ráhkadus ja cealkkahámit) duddjogoahtá giellaoahppamáhtu. +Gonagas Oscar I šattai ge vuosttaš gonagas gii dearvvahii álbmoga šloahttabalkoŋggas, vaikko álggos ii dahkan ge dan miessemánu 17. beaivvi, muhto suoidnemánu 26. beaivvi 1849, go Kristiánia ođđa šloahtta viimmat lei gárvvis. +Ruvdnaprinseassa Sonja portreahtta Majestehta Dronnega portreahta ráhkadii Andy Warhol 1982:s go Dronnet guossástalai dáiddára bargobáikkis New Yorkas. +Vuosttaš ceahkki lea lágidit filbmabáji álgoálbmot filbmadahkkiide geat galget čállit oktasaš filbmamánusa, oktasaš álgoálbmot muitalussan. +Vuosttáš kursa álggii guovvamánu 15.b 1952 15 ohppiin láigolanjain. 1953 čavčča rájes šattai Stáda Ruovttufitnoskuvla bistevaš, muhto golle vel máŋga jagi ovdal skuvlalanjat ledje gárvásat. 1960 čávčča gárváne viimmat oahpahuslanjat ja internáhtta. +s. 2. +vuosttaš tabealla vokála-álgosaš stávvalat: +Ulbmilin stuora beaiveruvkkiiguin lei lasihit buvttadeami nu olu go vejolaš. +Eanadoallu lea rievdan olu. +Filbma lea ráhkaduvvon RealPlayer-formáhtas ja heivehuvvon 512Kb, 128Kb ja 56/64Kb. +Dat regulere man olu lieggasa eanan doalaha ja man olu máhcaha ruovttoluotta fas máilmmiávvosii, ja dat suodjala várálaš beaivvášsuokŋariid vuostá. +Borgemánu 13. beaivvi 1905 manne olbmot jienastanbáikkiide. 368 208 jienastedje juo uniuvdnaloahpaheapmái, ja 184 jienastedje vuostá. +Matematihka symbolagiella lea dat giella mainna čálalaččat ovdanbuktojuv-vojit matematihkalaš jurdagat nugo algebra mas geavahuvvojit sihke logut, bustávat, ruođut ja eará matematihkalaš symbolat (omd. +Máŋggadáfot vealaheapmi +Gihppagis muitaluvvo mo iešguđetge šattu sáhttá geavahit borramuššan ja dálkasin. +Ortnet lea riikaviidosaš, ja doaibmá gieldda- ja fylkkarájáid gaskka. +Transláhka ii njuolga mearrit ahte sahkankeahtesvuohta galggalii leat bissovaš. +Nuba dát guoská dalle maid dán árvaluvvon luohtedállui. +- Dat mii lei positiiva dáinna akšuneremiin lei ahte buohkat ledje oahppásat politiijai, ja ahte eat gávdnan ovttage ođđa geavaheaddji, lohká Ulverud. +Siw Carina muitala ahte son fuobmái Vi Menn neahttasiiddus almmuhusa gos ohce gaskasiidonieiddaid. +Danne go sis lea hui buhtis veaikečoahkki, de Nussir ii vuordde ráŋggáštuvvot. +Doppe gávnnat ollu máidnasiid mat gieđahallet áššiid mat ledje áibbas apmasat dološ sámi servodahkii, omd. +Dán sullasaš Eurohpá uniovnna duopmostuolu ja Eurohpá olmmošvuoigatvuođaid duopmostuoluid njuolggadusaid funkšuvdnan lea deattuhit ahte vealaheapmin dulkojuvvojit maiddái dakkár dilálašvuođat, mas eahpevuoiggalaš meannudeapmi vuođđuduvvá boasttonavdámuššii. +Ovttas máŋggain eará, smávit fatnasiiguin, láidii Blücher duiska soahteveagaid oaivegávpoga guvlui. +Dáid maŋimuš jagiid son lea bargan eanáš stuorra tevnnegiiguin, main eaŋkilis, abstrákta, inteansa hámit leat guovddážis. +Suomenruotsalaiset vertailevasta näkökulmasta. +Dán jagi leat uhcimus seammá olus fárus. +Girji lea jurddašuvvon čájehit viidábut álgoálbmogiid saji ja deaŧalašvuođa máilmmis, ja lea dan láhkai sihke viiddideapmi ja joatkka bálkkašuvvon Beaivi, áhčážan-girjái. +Nubbin čuolbman lea, go eamidiehtu ii leat oktasaÁrbevirolaš diehtu -doahpaga čuolbman lea maiddái, go buot diehtu leat čadnon dálá dillái. +Árbevierrun sáhttá atnit iešguđetlágan kultuvrralaš ihtagiid dahje oassesurggiid. +Buorit juovllat ja buorre ođđa jahki! 23. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Sátnejođiheaddji doaivu ahte gieldda ássit ožžot ráfálaš ja buori juovlaávvudeami. +Biinnideami ja eará goaves, olmmošmeahttun ja fuonášeaddji dahje ráŋggašetami vuostásaš oktasašsoahpamuša váljabeavdegirji, 7.11.2014, SopS 92-93/2014. +Moai ean 'boađe'. +Vaikko skuvlla ulbmil leage dahkat ohppiid doaibmi guovttegielagin dan mearkkašumis ahte ohppet sámegiela ja dárogiela monolinguála norpma ja vuordámušaid ektui, de lea čielggas ahte guovttegielat oahppi giellamáhttu addá vejolašvuođaid sihke oktanaga geavahit goappašiid gielaid eará guovttegielagiiguin beaivválaš gulahallamis, ja maiddái dihtomielalaččat geavahit iežaset guovttegielatvuođa, ovdamearkka dihte kreatiiva, humoristtalaš giellageavahanvugiin. +Mannji muitala vuotnámii, ahte ihkku beanabárdni nuollá náhkis (dorkkas) ja nuppástuvvá fávrros almmájin. +Woolard (2004: 75) mielde guovttegielasteami negatiiva oainnu duohken lea ovttagielaga jurddašanvuohki, jáhkku ahte gulahallamis lea doarvái dušše ovtta giela geavahit. +Jahkegirji fállá maiddái eará muitalusaid, gumpeságaid ja divttaid. +Gitta - Láhttu nr. 6 - Luohkejeaggláhttu RABAS- Láhttu nr. 7 Suolojávrláhttu. +ja čallingiellan. +Eai galgga datte kártejuvvot dat eatnamat maid Finnmárkkuopmodat ii váldán háldosis suoidnemánu 1.b. 2006, omd. go dat dalle ledje priváhta dahje gieldda opmodahkan. +7. +Dájddára Divtasvuonas vuosedi gåvåjt, sihke mállagijt ja fotografiagåvåjt. +Mii bivdit dáid jávrriid čálalaš ja njálmmálaš namaid. +- Guovža lei sullii 80-100 mehtera mus eret go rohkkáhii mu. +Ánne riehpu lei nu šliettas ovdalaččas juo ja dál vel ná geavai. +Ovtta informántii fuolki lea láhttestan njuolga ahte livččiigo buoret geavahit váldogiela sámegiela sadjái: +Čállingiela normerejuvvon sojahanhámiid oahpahallamii sáhttá leat dárbu maiddái álgooahpahusa maŋŋá, ja nu sáhtášiige omd. +Dat ahte giella rievdá miehtá áigge ii mearkkaš ahte olmmoš iežas eallinagis fuobmá nu stuora erohusaid. +Mun oaivvildan ahte mii, dan olis go leat álgoálbmot, galgat oamastit ja leat mielde hálddašeamen min genaresurssaid. +Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ásaheigga 1906:s dan árbevieru ahte dearvvahit mánáidtoga Oslos Šloahttabálkoŋggas. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Alfabehta A2 sturrosaš (davvisámegiel alfabehta plakáhta govaiguin, mii berrešii heŋgejuvvot juohke skuvlii ja mánáidgárdái gos davvisámegiel oahpahus lea. +Gonagas ja Dronnet beasaiga maid finadit Høre stáhpegirkus go leigga Vangas. +Ø Čoavddakoarta lea persovnnalas koarta, ja dan ii sáhte addit earáide. +Sus lea báiki ja bearaš Johkamohkis. +Kupiainen fuopmášahttá, ahte intrakultuvrralaččat dákkár artefávttat, atnobiergasat, eai adno "dáiddaobjeaktan" (2000: 21). +Coahkkal válljemiid karttas ja de gávnnat juoga maid dáhtut lagabuid iskat. +Sámediggi leamaš hirbmat buorre bargoaddi dán prošeavtta áigodagas. +Sii oahpahit ohppiid ja oahpaheddjiid mo galgá geavahit portála ja juogadanarenaid. +Equal treatment of persons irrespective of religion or belief, disability, age or sexual +Son álggahii fievrridanfitnodaga EriksenTransport AS 2012 borgemánus ja iige loga iežas eará go fitnodateallima álgodásis. +Áigodagas 2009 - 2014 leat 32 prográmmasuorggi maidda sáhttá doarjaga ohcat. +Rádjerasttildeaddji ipmárdus ferte leat oassin sámi servodateallimis. +Konfer��nsa guovddáš sámi guovlluin, guovddáš sámi fáttáid birra ja dasa lassin sámi álbmotbeaivvi - guovvamánu 6. Beaivvi. +Dalle go stuibmi stáhtaeiseválddiid ja sámiid gaskka lei vearrámus 1980-81:s, de lei dárbu politihkalaččat miehtat sámi vuoigatvuođaid ektui. +Sámegielas semánttalaččat tearpmain duodji áddet vuosttasin sámiid duoji. +Njuolggodoarjagat mediaide galget váikkuhit arenaid gos sámi gielas, kultuvrras ja servodateallimis lea sorjjasmeahttun jietna, ja gos identitehta duddjojuvvo. +Dágástallama objektivitehta ja bieledisvuoda birra sjaddá moaddásijda guovdátjin, gå sån sábmen vállji sáme sebrudagá birra dutkat. +Giellabargit oidnet ávkki giellalávgun-metodihkas ja háliidit dán atnit doaimmastis vai eambbosat oahpašedje sámegiela. +Ruvdnaprinsabárra beasai maid oaidnit muhtun Kopernikus dutkandávviriid. +Maŋŋil luomu, de ođasmahttigoahtit mii áššemeannudanvuogádaga, lohká Hilda Vuolab ja lohká doaivumis dát váttisvuohta de čovdojuvvo ovdal ođđajagi. +Teknihkalaš ovdáneapmi áitá dan, mii lea báhcán dološ duodjeárbevierus, man mearkan adnojuvvo jávohis diehtu (ja máhttu). +Hopp til hovedinnholdet på siden Bures boahtin guovžaeahkedii Unjárggas Maid diehtit mii Unjárgga ja Deanu guovžžaid birra? +Duostilvuohta Son maid muitala alddis leamašan ollu buriid vásáhusaid sáddaga oktavuođas, ovdamearkka dihte go galggai vuosttaš geardde leat mielde njuolggosáddagis. +Beaivválaš eallimis ii gávdno mihkkege erenoamážiid, ja nu šattai ge miella oahpásnuvvat eambbo iežamet sámi beliin. +Dat dássi mii čilge mo sániin ja gihpuin ráhkada cealkaga gohčoduvvo syntáksan dahje cealkkaoahppan. +Aino Hivand lea dáiddár ja girječálli Mátta-Várjjagis eret. +Direktiivvaid lea vejolaš ovdanbuktit sihke njuolga ja eahpenjuolga, ja daid sáhttá modi +Dán iskkadeamis geavahuvvojit ođđaáigásaš iskanrusttegat: passiiva iskanrusttegat (geahča gova). +Vejolaš lea dál riŋget kulturskuvlii ja dieđihit iežas skuvlla doaimmaide. +Máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš sisttisdoallá maid vealahangielddu. +Leat gávdnan lagabui 1000 kulturmuittu maidda linnjáhuksen guoská man nu láhkai. +Das jerrojuvvui leatgo registrerejuvvon Sámedikki jienastuslogus? +Suoma bealde duodjeorganisašuvnnaid ovddasteaddjin dutkamušas leat fárus guokte almmáiolbmo ja okta nissonolmmoš. +Oslo lei čiŋahuvvon leavggaiguin ja liđiiguin, ollu rámbuvrriid lásiin ledje monográmmat ja govat. +Gávpot lea čáppa báikkis Kachemak Bay gáttis, ja gávpoga birastit várit, vuovddit ja jiehkit. +Prošeakta áigu ráhkadit prográmmaid mat konverterejit Romssa universitehta formáhta dakkár formáhttan maid vuogádagat gáibidit. +Sámediggeráđis lea dat čielga áddejupmi ahte dat rievdadusat mat galget dahkkojuvvot vuođđolágas berrejit maiddái speadjalastit riikkaidgaskasaš riekteovdáneami logi maŋimuš jagis. +Gonagasas lea mearrideaddji fápmu ja álbmotválljejuvvon čoahkkin lea láhkaaddi ja juolludeaddji eiseváldi. +Suddadeami/raffinereme hattit rievddadit gávpemárkana mielde, muhto dávjá lea dat čadnon jahkásaš šiehtadusa mielde. +1990-logus lea vuot bohciidan ságastallan sámegávtti boasttogeavaheamis, man navdet etnográfalaš rivvemin. +Máinnasteapmi gullá min njálmmálaš girjjálašvuhtii mas leat guhkes árbevierut ja mii lea vuođđun dálá čálalaš girjjálašvuhtii. +Miettunena teavsttat leat dán ektui áibbas eará láhkai geasuheaddji ja hásttuheaddji teavsttat main leat sihke muitalusat, máidnasat ja divttat. +Vaarama čielggadii dutkamušastis sámiid kristtalaš nuoraidskuvlla vázzán sámenuoraid ámmátvuordagiid, skuvlenplánaid, ámmátskuvlii beassama ja bargoeallimii sajáiduvvama. +Dál son lea jápmán ja son geahčada ruovttoluotta buot áššiid ala maid son lea biehttalan. +TV-akšuvnna čađaheami deháleamos oassi dáidet leat ruhtačoaggit. +Vuorkágovva: Inga Marie Guttorm Stáhta fállá 30 milliuvnna unnit go NBR lea gáibidan Odne buvttii Stáhta fálaldaga NBR:ii, mii lei ollu unnit go maid ledje vuordán. +NET Date: Tue, 06 Dec 2016 16:51:59 GMT Connection: close Content-Length: 13022 Mo navddát don dát olbmot livčče váldán dan, jus don jugašit alkohola? +Konfirmántabárdni máhttá juo cuiggodit čeabeha dahje fárdda, mo ráhkadit gákteláva. +čiekŋut. +Dáidda olbmuide galggalii lágidit ovdamearkka dihte sierra skuvlejumi sápmelaš kultuvrra ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra. +Dat (eadni) gal ii lean duojár, dat gal lei hui njávval goarrut, ii geargan bálljo maidege. +Suopma lea ratifiseren ON:id oktasašsoahpamuša lámisolbmuid vuoigatvuođain jagi 2016 ja lokten lámisolbmuid vuoigatvuođaid buorideami oktan iežas riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtapolitihka guovddáš áššin. +Foto: Maria Borch Mietinen Fylkkalávdegottis skábmamánu 22. b. meannuduvvojedje ollu áššit; gonagasreappáid guolástus, dorskeearit, bušeahtta ja cealkámušat visumfriijavuođa ja Widerøe ruvttuid birra. +Ulbmilin lei ođđasit sertifiseret skuvlla nu ahte sáhttá joatkit sihkkarvuođaoahppu - ja áššedovdi bajilgeahčču truckaiin ja ávnnassirdinmášiinnain. +Mun dajan didjiide, ii mihkkege leat veadjemeahttun. +Dan sadjái rápmi ja árvvosmahttin soitet buoremusat veahkehit informánttaid sirdašuvvat passiiva gielladáiddus aktiiva gielladáidui. +Bealit galget čuovvolit dáid čuoggáid. +Váldde oktavuođa dainna fágaovttadagain mii buoremusat sáhttá vástidit du gažaldagaide. +Knudsen álgá oarjeuvssas. +Kultuvrralaš láhttema mállet leat leamen skemán álggu rájes eaige bihttán vehážiid mielde máná eallima áigge. +Balam Ajpu lea hip-hop kollektiiva mii musihkainis háliida vuosihit ahte Mayaid giella, kultuvra ja máhttu ain eallá ja guoddá velá ođđaáiggi máilmmisge. +Ahte ohcci vuostá lea ovddiduvvon vealgebearran dehe ahte lea čálihuvvon velggolažžan vealgugasvuođaregistarii, ii leat doarvái hilgut su duopmárvirgái. +Ferte leat iešalddes čielga ášši ahte sámegielat mánnái oahpaheaddji geatnegasvuohta lea doaibmat gielalaš ovdagovvan nu ahte mánná beassá skuvlaáiggis oahppat gulla +Kupiainen bukta ovdan, ahte duoji guorahallan sohkabeali (handicraft as gendered artifacts) mielde gohccáha gažaldagaid, mat laktásit duoji sohkabeali mearkkašumiide ja mihtilmas doaimmaide. +Govva assosiere čielgasit sámi kultuvrii, ja vaikko dat lea ge stuoris, de dat ii leat menddo dramáhtalaš dan lanjas, muhto baicce čájeha geainnu lanjas ja buktá ain stuorát magihkalaš dimenšuvnna. +Fidje Store šattai árrat táhpa vuollái, ja bávččagahtii vel oalggi ja nu vuoittáhalai loahpas 9-0. +Ávvir riŋgii Anders Nils Eirai, geas lea ovttas vieljaiguin eallu das lahka, leat go sii vuohttán albasa. +Máŋga čuohtejagi maŋŋá ovtta guvlui gulahallama leai sámi álbmot mearridan dadjat maid oaivvilda, vai majoritehta álbmot gullagoahtá sin oaiviliid. +Bill , jus don boađát mu fárrui , don nai govddut . +Sara muitala fas oktii hui áŋgirit ahte "Dolgi" su mielas dál juo lea lihka buorre go beakkán "Ena". +Smávva vázzinmátkkis meahcis festiválasaji birra vurdet dievva vásáhusat sidjiide geat servet mátkái, ja lea mátki midjas lea hiebanas sihke mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide. +Kolonialismma bieđganeami, dekolonisašuvnna maŋŋá antropologalaš dutkantradišuvdna lea gártan speadjalastit iežas gaskavuođaid kolonialisttalaš diehtoráhkadeapmái (Söderholm 1994: 124). +Ale dohkket máidnosa mii geahččala sulastahttit dahje ávkkástallat doaimmahuslaš buktaga, ja mii dahká ahte luohttámuš doaimmahuslaš jáhkehahttivuhtii ja preassa sorjjasmeahttunvuhtii geanohuvvo. +Ollu sámeguovlluin váilot resurssat nugomat smávva eatnamat, smávva earit sihke guolástanealáhusas ja eanandoalus. +Veahkaváldi lea rihkolaš dahku, dadjá Larsen. +sajádahkii galggalii dás duohko giddet fuomášumi, vai ovttaveardásašvuohta ja vealatkeahtesvuohta ollašuvvet. +Amas dákkár giellamáhttu báhcit dušše passiiva giellamáhttun, de lea dárbu beassat aktiivvalaččat hárjánit geavahit skuvlagiela sihke njálmmálaš ovdanbuktimis ja čállimis erenoamážit. +Poromiestilatoimikunnan mietintö I. Ehdotus porotiloja koskevaksi lainsäädännöksi. +Munnos lea gáffegoiku, ja mun vieččan čázi jogas ja vuoššan gáfe. +Dalle juogo heivehuvvui dovdna rávisolbmo luohtin, dahje dat nuorra olmmoš oaččui áibbas ođđa rávisolbmoluođi. +Matematihka oahpahaladettiin oaidná čielgasit mo fágagiella lea earálágan go árgabeaigiella. +Dutkamuša vuolggasajit ja ulbmilat -kapihtalis lean čilgen dutkamuša ulbmiliid, dutkanmateriála ja guovddáš girjjálašvuođa sihke dutkanproseassa ja informánttaid. +ON váldočoahkkin mearridii juovlamánus 2010 doallat álgoálbmotmáilmmikonferánssa 2014:s, dainna áigumušain ahte ovdánahttit álgoálbmotrivttiid ollašuhttima, maiddái ON álgoálbmotjulggaštussii (álgoálbmotjulggaštus) dávistettiin. +Iversen ja earát 2014: 16.) +Foto: NTB scanpix Narviika cuoŋománu 13. beaivvi 1940: Lihtolaččat leat dollasuovvan bomben duiska skiippaid. +Prošeakta álggahuvvo borgemánus, ja vuosttaš skuvllat galget plána mielde čađahišgoahtit oahpahusfálaldaga boahtte giđa mielde. +Váhnemat fertejit čuovvut mielde maid mánát dahket. +Daid sáhttá čujuhit earret eará ráhkkanusaide, skuvllaide, visttiide ja bargosajiide +Mánus ferte leat čállon dihtoriin, ja millosepmosit beannot linnjágaskkain. +Ođđa kontonummar verrui ja bargoaddidivadii Porsáŋggu gielda lea ožžon ođđa kontonummara vearu ja bargoaddidivada máksimii. +"Deahkkabassiid" bargu lea ráhkkanahttit camp Davvi-Norga nuoraid várás gaskkal 13-21 jagi, mii galgá lágiduvvot 2013 geassit. +Ávžžuhusat lohkama váras dárogillii Lesesenteret siiddus. +Russell, Bertrand 1948: Human Knowledge: Its scope and limits. +Smávva teknihkalaš váttisvuođaid maŋŋá sii orro ieža maid luovvaneamen buorebut ja ožžo gehččiid mielde. +Daningo doaladumit ja ipmárdus olbmo seksuálavuođa ja sohkabeallevuođa iešvuođain čatnašuvvá máŋgga dáfus kultuvrii, ráhkaduvvon ja boastto konteavsttas adnon dadjanvuogit máŋgii loavkidit eamiálbmogiid Davvi-Amerihkás. +Bálvalusaid easttalašvuohta ja oččodeapmi galget maid ollašuvvat eanagottiid doaimmas. +Oahppi beassá maid oahppat mo cealkkaosiid mearkkašupmige sáhttá leat veahkkin meroštallamis, go dávjá subjeakta lea dat gii/mii dahká juoidá ja objeakta fas dat geasa/masa dahku váikkuha dahje čuohcá. +Davvi-Romssa musea Åse Grønnbakk cuvccastii soames "ruohtagállis" cukcasiid ja ovtta báikkálaš háldimuitalusa 1.-3. +Porsáŋggu gielddas lea oktasaš sisaváldin gieldda ja priváhta mánáidgárddiide, ohcanáigemearri cuonjumánu 1.b juohke jagi. +Prinseassa Märtha Louise lea guhká bargan áŋgirit kulturgaskkustemiin. +Girjjis čállojuvvo mearrasámiid eallima birra Finnmárkkus ja Romssas sámi historjjá nuppástuhttináiggis, ja das govviduvvo sihke teavsttaiguin ja govaiguin mearrasámiid eallin ja eallinvuohki nugo dat lei álgogeahčen ovddit čuohtejagi. +Grete Bergstrøm gieđahallá ávkkálaččat árbevieru ja sámi modernitehta dutkamušastis. +Dát guoská maiddái sámegielaid. +Loggačállima mávssolašvuođa ja vuogi čilgiimet oktasaš čoahkkimis. + (Imsen 2014: 93‒95.) +Jus háliidat searvat konferánsii, dieđit iežat dán liŋkka bokte: Dieđihanáigemearri lea cuoŋománu 26. beaivvi. 2011 Dáppe sáhtát maid diŋgot mátkki ja orruma. + (SLA .) +Muhto maiddái ovddeš ealáhusvugiide bohtet dađistaga lohkan- ja čállingáibádusat; dat maid nuppástuvvet. +Biret Máret Hætta lea Mázes eret ja lea leamaš mielde dáiddajoavkkus Mázejoavku 1970-logus. +Ii leat lohpi hállat telefovnnas vuojedettiin +Barentsovttasbarggus leat Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa ja dat lea juhkkojuvvon guovtti dássái, regionála ja našunála. +Dát addá vejolašvuođa reflekteret, geahččat metaperspektiivvas, bajit geahččanvuogis dan mii dáhpahuvvá. +Nu son motiivvalaččat goallosta oktii dakkár diŋggaid ja báikkiid mat álggoálggus eai oro gullamin oktii iige dain oro makkárge gaskavuohta. +Dan láhkai "goađi" uvssot báhcá leahkaskeahttá. + (Baker 2011: 167-169.) +Juohke filmmas lea bušeahtta 200 miljovnna ruvnno. +Dat galget leat leavgastoalppus birra jándora. +Oahppu lea juhkkon 8 modulii, mat guhte ge leat 7,5 oahppočuoggá, oktiibuot 60 oahppočuoggá. 1. modula álggahuvvo ođđajagimánu 18. beaivve 2011. +Stáhtadoarjaga galgá ohcat vuolábeale elektrovnnalaš ohcanskoviin. +Vuosttas áddejupmi čatná jávohis dieđu ilbmaneapmái, nubbi sisdollui ja goalmmát doibmii. +Son lohká iežaset buorideamen poastavuogádaga ja áiggi mielde galgá leat vejolašvuohta oaidnit Guovdageainnu suohkana áššebáhpáriid. +Symbolasystemain dehálamos lea giella. +Ovdamearkkain fuolakeahttá máŋga informántta deattuhit ahte eai leat ožžon nu ollu negatiiva máhcahaga. +Fáddán eai lean dušše teoriijat ja girjjálašvuohta, muhto oahpaheddjiid vásáhusat, guosselogaldalliid čiekŋudeamit, bagadeamit, joavkobarggut ja searveoahppan, proseassa jođiheamit ja oahpaheddjiid prošeaktabarggut. +Dat galggašii suokkardallat ja evttohit, mii lea dat dálá sieidi. +Ná celkkii EOS dáhpáhusas Abdulaziz, Cabalez and Balkandi v. United Kingdom, Judgement of 18 May 1985, Series A, No. +Doppe leat olu guolit, mearralottit ja mearranjiččehasat ja bodneeallit. +Don oahpat movt sániid sáhttá čállit jietnadagaid mielde dárkileappot go dábálaš čállingielas. +Viimmatge boahtá Yothu Yindi ruovttoluotta Riddu guolbanii! +Urnes girku lea automáhtalaččat ráfáidahtton kulturmuitolága olis. +Dat ahte oahpaheaddjit eai beasa čoagganaddat, goahcá sámi perspektiivva ovddideami. +Konferánssa l rabás gájkka berustiddjijda, julevsáme giellabarggijda duola dagu åhpadiddjijda, dålkåjda, jårggåliddjijda, fáhkagirjjetjállijda ja åtsådiddjijda, politihkkárijda ja barggijda almulasj háldadusán ja mahku, Vuona ja Svieriga bielen. +Porsáŋggu gielda ja buohcciidossodatdoaibma KOSTRA logut čilgehusa haga addet boasttu dieđuid Maŋimuš beivviid mediačállosat addet boasttu gova Porsáŋggu gieldda buohcciidossodatsajiid doaibmagoluid birra. +Lea mávssolaš buohkaide geat filmmain leat bargan, giela ektui ja eará gelbbolašvuođa hárrái. +Oahpaheaddji ferte dovdat suopmaniid fonologalaš iešvuođaid dahje suopmaniid jietnadatvuogádaga, vai máhttá čilget dakkár beliid mat ohppiide leat váddásat aiddo hállangiela ja čállingiela erohusaid geažil. +ustit - ustiba. +Line Sørum, Susanne Figenschau ja Jostein Løkås, giittár ja fidjol Vátna áiggi geaŋil 3 oasi sihkkojuvvojedje prográmmas eret. +Stuora boradansála láhtti lea diagonálaruvttot áikaparkeahtta, muhto dat ii leat originála. +Jearahallamat sápmelaš lámisolbmuiguin ollašuhttojedje suomagillii informánttaid ruovttuin 24.4.2017- 16.8.2017. +11 s. 287 - 314. +dáhpáhuvvá erenoamážit skuvladoaimmaid oktavuođas, muhto dat sáhttá maid áinnas geavvat sihke ruovttus ja mánáidgárddis. +Semiohtalaččat mearka dahje dan mearkkašupmi čatnasit kultuvrii. +Ulbmil lea addit oahpaheddjiide ja skuvlaeaiggádiidda máhtolašvuođa bargat rasisma ja vealaheami vuostá báikkálaš dásis. +Buohkat geat eai leat dohketmeahttumat leat válgadohkálaččat, jus leat deavdán 18 jagi, leat ávddalaččat ja válgadohkálaččat suohkanlaš válggain. +Leavggas lea virggálaš stáhtus, muhto dat ii leat dakkár nationálaleavga mii álbmotrievttálaččat ja stáhtarievttálaččat ovddasta gonagasriikka Norgga. +Dát ipmárdus lea guovddáš ášši mii veahkeha áddet loguid ja daid geavaheami dađistaga ođđa ja kognitiivvalaččat eambbo hásttuhead-dji oktavuođain. +Nuppi ceahki konsonántačohkiin ges sáhttet leat eambbo bustávat go goalmmát ceahki čohkiin, ja danne orrot guhkibut: CIII: juolgi, CII: juolggit. +Dasa lassin Suomas bearrašat, mat bidjet mánáideaset adopteremii, besset váikkuhit adopterenbearraša válljemii. +Visttit galget duhtadit eanas gáibádusaid ja vuordámušaid mat ohppiin ja oahpaheddjiin leat otná skuvlii ja standárdii. +___________ 2002: An Anthropology of Knowledge. +Son lei hui movtta mátkkiin ja iluin fas vuorddašeamen máhccat iežas Lásságámmii Ivgubađas, muitalii munnje telefuvnnas dušše moadde tiimmu ovdal go manai velledit dan vuoiŋŋasteapmái mas ii šat goassige gullán dán máilbmái. +Politihkalaš ja Oasseovttastuvvon lávdegottiid njuolggadusat, delegášuvdnanjuolggadusat ja buhtadasat albmotválljen áirrasiidda. +Girjjis leat teavsttat, dialogat, sánit, giellaoahppa ja kulturmáhttu. +Maŋimustá rievdaduvvon 25.03.2014 Fylkkasátnejođiheaddji lea fuolastuvvan maŋŋil go Ráđđehus árvalii ahte ollu ealáhusat galget máksit ollislaš bargoaddidivada. +Terminologiijamáhtuin sáhttá ságastallat cealkkaráhkadusaid birra oppalaččabut, go diehtá ahte muhtin oalgecealkagiid sajis sáhttá geavahit cealkkavástagiid nugo omd. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dearvvasvuođa- ja fuollalávdegotti almmolaš čoahkkingohččun 4. oktober 2010 av Juhán Niillas Wigelius Dearvvasvuođa- ja fuollalávdegoddi čoahkkinastá 11.10.2010. +meannudit mehciin ja meahci riggodagaiguin. +- Lea nuortan boahtán albbas, mii sáhttá leat dat albbas maid leat Gaskabeaiváris oaidnán. +Dat sáhttet vuođđuduvvat maiddái eaktodáhtolaš hárjehallamiidda dahje ovdaáddejupmái, mii lea olbmo vásáhusa bokte šaddan das, mo su fysalaš gorut doaibmá máilmmis. +Rektor Leavnnja skuvllas, Rune Røksland, ii loga iežas vásihit dáid váttisvuođaid dahje hástalusaid maid oahpaheaddjit ja váhnemat čilgejit. +Suopma ja oktiibuot 15 EU:a iešguđet miellahttostáhta ministara čálle 2013 ávžžuhusa. +Dasa lea čállojuvvon Sara Haupt, gii lei Georg Haupt leaska, ja danin mii oalle sihkkarit sáhttit dadjat ahte dat lea ráhkaduvvon 1784 - 1788 jagiin. 1788 lei dat jahki go Sara Haupt náitalii nuppes ja de loahpahuvvui Haupt fitnodat. +Boarrásiidráđđi ávžžuha servviid, mat doaimmahit eaktodáhtolaš bargguid ja lagabui čilgejuvvon prošeavttaid, sáddet ruhtaohcamuša oaččut ruđalaš veahkki gokčat goluid eaktodahtolaš bargguid oktavuođas." +DUO Duddjon ja sámegiella (Giron) OAP Elevforutsetninger og tilpasset opplæring Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Man ollo gielda oažžu dán liige vearrosisaboađus lohkkojuvvo go stáhta rámmadoarjja gildii boahtá 2011' guovvamánu. +Dat galggai vuoruhuvvot ovddabeallái buot eará máhtu. +Riddu Riđus Ijahis Idjii Oahpa sámemusihka ja juoigama dán geasi! +Divodeami geažil leat jáddadan áibmomolsunrusttega, ja danne girdet huksengavjjat čađat skuvlalanjain ja feaskáriin. +Lea go dus arkiiva dehe govat maid don háliidat seailluhit boahtteáigái? +Maiddái leat sii hutkan kulturprográmma dan vahkkui go konferánsa lea. +Gielddaplána servodatoassi 2012-2023 Gielddastivra mearridii geassemánus joatkit gielddaplána servodatoasi, nu ahte dat gusto áigodahkii 2012 - 2023. +Sii leat juolludan 10.000 Ruoŧa ruvnnu Olmmáivákki skuvlii. +Unjárgga ealgabivdinsearvi ja Unjárgga báhčinsearvi iluin sponsejit buot nuoraidskuvlla ja joatkaskuvlla ohppiid 2000,- ruvnnuin. +Gitta 1764 rájes lea almmuhuvvon genealogalaš kalenddar mas leat Eurohpá fyrstaviesut. +Son ii steampilasten namas, muhto čálii čáppa giehtačállosiin: Georg Haupt, ja nama maŋŋái čálii vel ébébeniste du Roi, dahje hovschatullmakare. +Lea dieđut mo earát sáhttet geavahit di dieđuid, ja mo don sáhtát váldit bajilgeahčču daid dieđuid birra. +Ledje 14 lávdebinná ja 9 gova mielde gilvvus. +ESČ-komitea lea maid ávžžuhan ahte Suomas sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja erenomážit árbevirolaš eanangeavaheami dáfus galggalii atnit nu gohčoduvvon friddja, ovddalgihtii ja informerejuvvon miehtama (eŋg. +Guovttegielat olmmoš lea unihka dahje erenoamáš giellageavaheaddji geas lea iežas dievaslaš giella vuogádat. +Prošeavttas čohkkejuvvo heargecrossaillju ja njoarostanillju seamma guvlui. +"Doaivvu sáhttá gávdnat seavdnjadamos sajisge" - Anárlaš dáiddár govve Sámi boahttevuođa +Vejolaččat lea sátnelistu (omd. +Lávdeduopmáriin válljejuvvojit dušše sii geat vuoiggalašvuođa, čehpodaga ja iešheanálisvuođa dihte leat "earenomáš heivvolaččat doibmii". +Báiki: Guhkesnjárggas- Signe Rødli buvddas Pionera Signe Rødli lea okta dain eanemus mearkkašahtti nissoniin Deanu historjjás. +oppalaččat maid Medicine (2002). +Porsáŋggu musihkkaráđđi lea juohkán kulturruđaid Porsáŋggu musihkkaráđđi lea juohkán kulturruđaid Porsáŋggu lávlun- ja musihkkadoaluide. +Ii dan dihte mearkkaš ávvubeaivvi unnánit: - Lea issoras olu mearkkašupmi midjiide beassat čájehit iežamet kultuvrra ja bovdet maiddái stuorát oasi álbmogis ávvudeapmái. +Evalueren lea čađahuvvon ovttasbargguin Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam nammasaš ásahusaiguin. +Dasa ii leat sierra ohcanskovvi. +Dat mearkkaša unnimus lági mielde ja dušše dat oassi mii lea vaháguvvon galgá sáhttit eret molsut, ja dan sadjái maid eret molsu, galgá seammalágan ávnnas adnot. +Seamma láhkai geavvá gaskkamus nieiddain. +Ohcamiid meannudeami oktavuođas sáhttá Sámediggi árvvoštallat nagoda go ohcci ekonomalaččat čađahit prošeavtta/ásaheami. +Innovasjon Norge ja Næringshagen sáhttet maid leat suohkanlaš bagadanbálvalusa sajis molssaeaktun. +Dalle lea maid vejolaš čállit analyhtalaš teavstta omd. +Oahpahus sámegielas nannejuvvui vuoigatvuohtan 1967:s ja seamma jagi ásahuvvui sámegielat gymnása Kárášjogas. 1973:s ásahuvvui kulturguovddáš Sámi Instituhtta Guovdageainnus. +Liikká sápmelaččaid siskkáldas unnitlogujoavkkuide ja daidda gullevaš ovttaskas olbmuide eai lunddolaččat gávdno sierra vuoigatvuođat, muhto sin vuoigatvuođaid ferte geahčadit máŋga kategoriija dáfus. +Areála mii dasa lea jurddašuvvon lea Návdesullo ja Ođđajoga gaskkas ja Návdesullo ja Háškašullo gaskkas (stággu), ja viidásit olles njuorra Viernjárgga guvlui (Áddjánjuorra, Fávlenjuorra, ja vel okta njuorra). +Norga lea ásahan olu lágaid ja ortnegiid maid ulbmil lea seailluhit ja ovddidit sámegiela, sámi kultuvrra ja ealáhusaid. +Signe Marie Fidje Store lea dál guođđán Amerihká ja lea jođus fas Calgary Canadai. +Čállingiela oahpahallan eaktuda ahte veadjá iežas luvvet jurddašeamis giela birra dušše sisdoalu ja mearkkašumi perspektiivvas. +Ođđa teknologiija geavaheapmi sámegiela ovdánahttimii ja nannemii Dán jagi lea addojuvvon doarjja ollu prošeavttaide mat áigot ovddidit applikašuvnnaid buot golmma sámegillii, ja maid sáhttá geavahit mobiltelefovnnain ja neahttabreahtain. +sohkabeallejoavkkuid unnitlogut leat unnit ja dasa lassin dat gullet viehka unna eamiálbmotjovkui Suomas. +Oahpadettiin mánná sáhttá eahpelihkostuvvat, muhto dan galgá jorahit ávkin oahppanprosessii, dasgo dat maid mánná das oahppá ii vajálduva álkit. +Kritihkalaš čálamáhtu oahpaheapmái gullá oahpahit ja nannet diđolašvuođa ja áddejumi das mo čállosiiguin sáhttá duddjot duohtavuođagovaid mat báidnet olbmo jurddašeami. +Dievnastusá åssudahka máhttá diedojt, bagádallamav ja viehket vaddet dáj: Dievnastusá åssudahka tjadát ássjegiehtadallam suohkanstivra, åvdånammadusá ja doajmmanammadusá åvdås. +Skohtervuoddjit vigget báhtarit Golbma beaivvi maŋŋálaga leat boazopolitiijat doarredan ja bissehan skohtervuddjiid, ikte vikkai 15-jahkásaš báhtarit politiijain. +Hokkanen (2017), s. 58. +Máddodatplána vuođul galget de gielddat addit FeFoi báhčinlobi boahttevaš 4 jahkái. +Min neahttagávppi bokte sáhtát diŋgot maid eará girjjiid mat gieđahallet guovllu kulturhistorjjá. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Administrasjon"Plána ja ekonomiija Plána- ja ekonomiossodat lea ráđđealbmá vuollásaš bargoveahka, ja váldobargu lea hálddašit gieldda ekonomiija. +Vuođđoresurssat mat gávdnojit Divvun- reaiddus, sáhttet maid adnot ráhkadit seamma lágan reaiddu lullisámegiela várás. +______________ 1982: Northern Scandinavian Hunting Culture as Reflected in Mediaeval Records. +Norgga designa ja giehtaduodji leat maid guovddážis ihttá prográmmas. +Harald O. Lindbach vuoset tjállusijnis bájkkenamá li aj kulturmujto ma duobddágij ano birra subtsasti ja das vissomtjerdas ja æládusájs ma lidjin ja le. +Dieđut ja dieđiheapmi gávdno dás. + (davvisámegillii girjjis lea adnon maid namma Sápmelašriidu. +Kupiainen 2000: 12). +Giitu . +Ostu mii lei vuššon sieđga ja soahkebárkkus atnui ovdalaš áigge báidnit ja dikšut firpmiid ja nuhtiid. +Erenomážit skuvllas, gos deaivvadit ollu mánát, lea dárbbašlaš, ahte oahpaheddjiin lea dásseárvosaš oaidnu ja dakkár miellaguottut, mat inkluderejit buohkaid oktasaš searvevuhtii. +Nergård čujuha maid antropologa Georg Henriksen dutkamuššii, dat guorahallá mii buorre bivdi "dulkot" duovdagiid, elliid lihkademiid ja láhttenminstariid, jus áigu bures lihkostuvvat bivdin. +Son duođašta ahte son ii šattaše boahtit ovdagottečoahkkimii buozanvuođa geažil, jus boađášii dakkár jearaldat. +ovdamearkka dihte lámisolbmuid dikšunlágádusaid. +Gonagas Harald attii vuoittuid vuoitiguoktái Kerson Leong ja Xiang Yu gállakonsearttas Operaviesus ikte. +Aures beasai Ruvdnaprinsabárra fitnat geahččamin Aure girku. +Vuođđoskuvllas duodji lea álgooahpahusa oassin ja dan maŋŋá 3. +Doaimmaheaddji ja mielbargi leat geatnegahtton dovdat preassa etihkalaš njuolggadusaid ja geatnegasvuođaid ja daid vuođul doaibmat. +Grammatihka čálli sáhttá maid klassifiseret seammá sáni sihke advearban ja partihkalin. +Ovdáneapmi rahpá vejolašvuođaid sihke buhcciid dikšumis, máhttoovddideamis ja dutkamis. +Oahpahusfálaldat galgá sisttisdoallat fáttáid nugo antisemittisma, rasisma ja ovdagáttuid olmmošjoavkkuid vuostá. +Čuoigan, Barentsčuoigan, Rajakoski, Norga, Ruošša, Suopma Redaktevrrat moitet ain ođđa aviisajuohkašumi Njeallje vahkku maŋŋel go Poastta heittii juohkimis lávvardataviissaid, lea ain dievas moivi, oaivvildit redaktevrrat. +Magga ákkastii stargatvuođa go son kommenterii, ahte unnitlohkogielat leat dávjá áitatvuložat gos korpusplánema dárbbašuvvo doarjut ealáskahttindoaimmaid, dalle stargatvuohta lea veahkkin go ođđa gielageavaheaddjit ohppet giela vierrogiellan. +CERD-komitea dieđu mielde dát oppalašávžžuhus sisttisdoallá maid eamiálbmogiid vealaheami. +Vaikko lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan lea jagiid mielde buorránan, raporterejeaddji jahkásaš raporttain vuhtto ahte stáhtat eai leat velge bastán hukset ovttaveardásaš eavttuid lámisolbmuide nu ahte sin +Gonagasleavga ja Ruvdnaprinssa leavga eai čuovu dábálaš leavganjuolggadusaid. +• Mainna lágiin oahpaheaddjit "váldet ruoktot" ja heivehit +Hungary (no. +Go Lissabona soahpamuš bođii fápmui jagi 2009, de Eurohpá uniovnna vuođđovuoigatvuohtagirjji sajádat nuppástuvai. +Sámi girkoeallima lutherána álbmotgirkuid ovddasteaddji orgánat Davviriikkain doaimmahit lágideami. +Sámediggi háliida ahte Norga dálkkádatšiehtadallamiin lea njunnošis čuollamin olmmošvuoigatvuođaid beali, ja ahte ILO konvenšuvdna nr. 169 álgoálbmogiid birra adno vuođđun Norgga posišuvnnain álgoálbmotvuoigatvuođaid ektui. +Mun goarjadan olgun buotlágan dálkkiin. +Musihkain, dánsumiin ja filmmain mátkkoštit sii ovttas álbmogiin davvin, nu mo: Guovssahasain, idjabeaivvážiin, čuoikamirkkuiguin, ullosuohkuiguin birra jagi, lagašvuođain ja ráhkesvuođain, ja maiddái garasvuođain ja galbmasiin. +Almmolaš johtolatbálvalusaide gullet sihke gielddalaš ja guhkes mátkki bussejohtolat, táksejohtolat ja maiddái girdi-, toga- ja mearra- ja sisčáhcejohtolat. +Oktasašsoahpamušas ovdanbukton lámisvuođa ipmirdanvuogi ulbmilin lea ovddidit maid stáhtaid našuvnnalaš láhkaásaheami ja lassin viiddidit politihkalaš meroštallanvuogi, mii laktása lámisvuhtii. +Tutkimuksia 100. +Vuođđoealáhusat leat dehálaččat ássamii ja ealáhusvuđđui sámi guovlluide. +Daddjo ahte girječálli kultuvraduogáš dávjá báidná čáppagirjjálašvuođa čállosiid. +Jus lea vuođđu álggahit oahpu ođđasit boahtte jagi, de šiehtadallo álggahit oahpu ođđasit 2011:s. +Giellariggodahttin ii leat dušše ođđa sániid oahppan muhto maiddái máhttu gaskkustit seamma dahje sullasaš cealkkasisdoalu nu máŋgga láhkai go vejolaš. +Ráđđehus lea maid mearridan diibmojuogu, mii galgá sihkkarastit unnimus diibmomearri 1. luohkás 6. luohkkái. +Sudnos lea gávppašanlihppu mielde. +Dat doibmet iešguđetge dihto geográfalaš riekteguovvllus, mat gohčoduvvojit láhkaguovlun. +Guossin dán háve lea Tina Losoa, guhte čájeha iežas barggu ja vásáhusaid govvadáidágiin. +Sámegielat máná vearbahámit. +Dát sámi skuvlla ovddidanprošeakta ii leat sihkkarastte ahte ovddidanbargu joatkašuvvá. +Son čuoiggai ovcci miilla golmma diimmus, 47 minuhtas, ja 40,9 sekunddas. +Sullii guovttejahkásažžan golmma- ja njealjesánat cealkagat gullošgohtet máná gielas ja O'Grady (2005: 86) čujuha dutkamii, mas dákkár cealkagiid lohku máná gielas lassánii 15%:s badjel 50%:i dušše moatti vahkus. +Sápmelaš árbevirrui laktása maiddái dat maid okta informánta suokkarda: livččiigo ovdamearkka dihte sápmelaš árbevirolaš heajaid vejolaš lágidit jos son háliidivččii náitalit seamma sohkabeallái gullevaš olbmuin. +Ovdal go oahppá mii lea adjektiiva ja kompareren, de lea deaŧalaš beassat oahppat olu adjektiivvaid. +Line Kalak lea dál stivraláhttu Dutkansearvvis allaskuvllas. +Seammás dieđán ahte leat ollu váhnemat geat ain rahčet oažžun dihte sámegielaoahpahusa mánáideaset. +Ledje ovdamearkka dihte stuora váilevašvuođat ohppiid duála ja plurála vearbahámiid ja konditionála hálddašeamis. +Dás lea čuovvumuššan relativisttalaš duohtavuođaoaidnu, mii leamaš antropologalaš dutkamušaide mihtilmas 1900-logu álggu rájes. +bargoohcci lea lámisolmmoš, de su hilgun govttolaš vuogáiduhttima dihte dárkkuha vealaheami evttohuvvon lága mielde. +Sámi allaskuvlla studeanttat Ijahis idja riemuide Lávvordaga loahpahuvvo Sami Allaskuvlla geassekuršša, " Sámi musihka ja juoigan" Ijahis idja festiválas. +Eurohpá Parlameantta ja Ráđi Direktiiva 2006/54/EY, addon 5 beaivve suoidnemánus 2006, dievdduid ja nissoniid seammalágan vejolašvuođaid ja ovttaveardásaš meannudeami prinsihpa ollašuhttimis barggus ja ámmáha dáfus (čállon ođđasit). +Fágat main leat nationála geahččaleamit, nugo matematihkka, mannet sámi kulturrelaterejuvvon fáttaid ovddabeallai. +Bennett lea maiddái gieđahallan ekologalaš vuogáidumi girjjistis The Ecological Transition . +Vejolašvuohta guorahallat oktasaš áššiid mat gusket earret eará gielddaguovddáža mii stuorru (Deanu šaldi - Sieiddá - Skiippagurra) Leat ollu hástalusat, maiddái girkolaš, ja gielddaguovddážis ásset olbmot gullevašvuođain goappašat suohkaniidda. +HE 284/2014 vp. +Lea oahpes ášši ahte maiddái guovtte- ja máŋggagielagiid gaskkasge eai oainne makkárge positiiva beliid gielaid seaguheamis. +Kurssaide oassálaste nissonolbmot ja maiddái mánát ledje fárus dan áiggi sámiid vieruid mielde. +Ámmátnissonduodjárat, guhte dálostallet okto, atnet náhkkedujiid menddo losses bargun, jus vel náhkiidge fertejit ieža skáhppot ja ráhkadit. +Dat dáhpáhuvvá dáppe maid, ja mii dohkkehit dan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gáivuona suohkan dieđiha ahte jagi 2012 kulturruđat galget juogaduvvot servviide, organisašuvnnaide ja servodatviesuide. +Sámedikki lávdegodde- ja dievasčoahkkinčoahkkimat vuosttaš jahkebealis 2016: Vahkku 9: guovvamánu 29. b. - njukčamánu 4. b. lávdegodde- ja dievasčoahkkinčoahkkimat. +DiGi lea okta dain stuora mobiloperatørain Malaysias, mas Telenor lea stuorámus oasseoamasteaddji. +Beannot jagi geahčen son fas veadjigoahtá smiehttat ášši ja mearrida ođđasit geahččalit bissehit garáša huksema. +Cealkámušat plánabargguide sáddejuvvojit Deanu gildii, Ovdánahttinossodahkii, 9845 Deatnu, dahje e-poastta bokte čujuhussii postmottak@tana. +Báhpárčoaggin Unjárgga gielddas lei ovdal ruvtto P3 ja P4 mielde. +Sii oidnet, ahte gánddain rievdá rumašguoddu go leat olgun, sii dego loktanastet ja jietnage šaddá gasibun dego almmáiolbmuin. +Sihke bargobájis ja ovtta informántta jearahallamis bođii ovdan ahte maiddái sámemedias leat leamašan muhtin kommeanttat, maid sáhttá atnit vealaheapmin, ja mat laktásit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide. +Sámediggi ja Romsa áigot dahkat ovttasbargošiehtadusa Sámediggi ja Romsa áigot dahkat ovttasbargošiehtadusa nannen dihtii sámegiela ja sámi kultuvrra Romssas, ja láhčet seammás vuođu buori ja guhkesáiggi ovttasbargui beliide. +Williams 18.10.2017; Driskill (2010),72. +Mun lean ilus go nuorat čájehit stuorra beroštumi ja duostilvuođain ovddidit iežaset sámi duogáža - nugo nuorra sámi nieida Eli Anne Nystad dagai maŋŋá unohas dáhpáhusa Troandimis mannán čavčča. +Boazodoallohoavda galgá dovdat sámi servodaga ja boazodoalu, ja giella lea ge čadnon ealáhussii. +Su mielas ii leat nu stuorra ášši, muhto Sámedikkis galgá leat vejolašvuohta gáibidit ruđaid ruovttoluotta máksot. +Jahkekoartta ii sáhte doibmiibidjat oasttedettiin, dan koartta fertet ieš doibmiibidjat ovdal go bivdigoađát. +Etihkalaš njuolggadusa sámi humána biologalaš ávdnasiid várás Sámediggi nammada bargojoavkku mii galgá ráhkadit etihkalaš njuolggadusaid s.. +Maiddái ovddit sápmelaččaid vuoigatvuođaid gieđahalli kapihttalis 4.2.1. máinnašuvvon Máná vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš lea dehálaš lámis mánáide. +Ásahus mii lokte sámi árbevirolaš juoigi birgejumi maiddái ekonomálaččat dan maŋŋá go lea leamaš Sápmi luođis mielde. +Gearinga mielde Fortes (1938) čilge systemáhtalaččat sosialisašuvnna, oahppama. +Eadni lea suovvan goappáge logi ruvnno ovddas juoidá oastit. +Eira muitala čiekčama álggus dovdon ahte nieiddat ledje veahá balus go lei sin vuosttáš čiekčan. +Láđđi biddjui dušše násttiid vuollai. +Guossit bovdejuvvo borjjasmátkkái Troandimis Lofotenii, ja sii orro Norge Gonagasskiippas, dánska gonagasskiippas Dannebrog ja KNM Horten mearrasuodjalusfatnasis. +Outi Hallia - Timo K. Hautala - Marjo Kumpulainen - Johanna Latvala - Minna Laukkanen - Minna Mäkinen - +Loga John Erling Utsi novealla Juoga, juoga... Čilge makkár máinnasosiid gávnnat dán noveallas. +Čoahkkimii serve maiddái Kárášjoga gielda, Deanu bivdiid- ja guolástussearvi ja Deanučázádaga luossabivdosearvi. +Erenomážit sahkankeahtesvuođa gáibádus rihkku transsohkabeallái gullevaš olbmuid olmmoš- ja vuođđovuoigatvuođaid ja dasa lassin dat rihkku dásseárvolága. +Maŋŋebárgga miessemánu 11. beaivvi tii. 1200 - 1500. +demiin, lea buktán bohtosiid. +Duoji artefávttaide laktásit mearkkašumit ja nie dain šaddet kultuvrralaš proseassain symbolat. +Boares biktasiin, maid ieš buvttát fárus, oahpat goarrut áibbas ođđa kreašuvnna! +Dat máksá dan ahte máná giella ovdána dađistaga rávisolbmo giela láhkásažžan almmá erenoamáš oahpahusa haga. +Livččii lean lunddolaš juohkit goalmmát buolvva eváhku maŋŋá riegádan bulvii, muhto das livčče lean menddo stuorra variašuvnnat. +Ná dat ledje leavdnjalaččat ja bissojohkalač��at, dat bohte Kárášjohkii... dat bohte januármánu, bohtet dalle guliiguin ja lonuhusgálvvuiguin ja gággásiiguin. +Son čujuha viidásiid ahte Sámediggi doarju iežaset stivraláhttuid mearrádusa vuosttaldit Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta mearrádusevttohusa. +Kultuvrralaš vázzinsoabbi nammasaš ortnega ulbmil lea: Finnmárkku kultuvrralaš vázzinsoappi doarjjanjuolggadusat Kultuvrralaš vázzinsoappi organiseren gielddain Elektrovnnalaš ohcan- ja raporterenskovvi galgá geavahuvvot (rahpasa juovlamánu 5. b. 2016). +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Ájidallam Ájidallam bæssásjbudáldimen li 30 bæssásjdåjma, lávllaga ja sálma. +ETENE, lausunto transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muutostarpeet, 17.4.2013, STE/5023/2012. +Ministtar ii vástit, muhto mii eat vuollán, ja 15.05.2013 mii leat sádden muittuhusa departementii ja mediaide. +Kárášjohkalaš Rávdna Anti lea eddon go ii bálle čuoigat čuovgalahtus gáhkiriid dihtii. +Olmmoš atná iežas oassin ekosystemas ja olbmo kultuvra lea vuogáiduvvan lundui. +Ii mihkkege báhkkomiid leat stuorit go dát guokte." 32 Čálaoahppavaš dajai sutnje: "Oahpaheaddji, dat lea riekta! +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Politisk virksomhet"Valg 2015 Válgadikki/válgabeivviid alde jienastat dan gielddas gos ásat ja leat čallon álbmotregistaris válgajagi geassemánu 30.b. +Filmmas lea musihkka veahkkin čájehit erohusaid ovdalaš- ja dálááiggis. +legobirccuiguin ráhkadit maid nu. +Dát lea Sámediggeráđi mielas hui buorre. +Paragráfa mielde virgeoapmahaš, skuvlejumi lágideaddji, bargoaddi ja maid biergasiid dahje bálvalusaid fálli galgá ordnet áššálaš ja guđege dilálašvuođa dárbbuid mielde govttolaš vuogáiduhttimiid, vai lámisolmmoš sáhttá ovttaveardásaččat ovttas earáiguin gálgat iežas áššiid virgeoapmahaččas ja maid oažžut skuvlejumi, barggu ja oppalohkái dávviriid ja bálvalusaid, ja maiddái bargat ja ovdánit iežas karriearas. +Ovtta láhkai sáhttá dadjat ahte gielladiđolašvuohta ná lea sihke boađus ja váikkuhus: dat váikkuha giela oahppamii ja giela oahppan váikkuha gielladiđolašvuhtii. +Sii deattuhišgohte eanet vealaheaddji oktasašgotti mearkkašumi lámisvuođa ipmirdeamis ja giddejedje maiddái fuomášumi lámisolbmuid unnitlogusajádahkii. +Dán rádjái leat mii mearridan ahte mii eat áiggo boahtit go sii leat dáppe, go de mii vuorjat ealuid. +Näkkäläjärvi (1994: 14) mielde Wrong (1961) navdá olbmui leat lunddolaš vuogáiduvvat norpmaide ja oahppat oktasaš oaiviliid, vai earát dohkkehit su. +Oahpaheddjiid mielas lei maid buorre beassat oahpásmuvvat eará álgoálbmogiid diliide. +Eambbo dieđut ja dieđiheapmi, váldde oktavuođa Sámi giella- ja kulturguovddážin, maŋimuštá čakčamánu 19. b dán jagi. +Stuorimus oljolihkohisvuohta Ovttastahtton stáhtain dáhpáhuvai njukčamánu 24. beaivvi 1989'is. +Searveopmodat olggobealde boazodoalloguovllu sáhttá geavahuvvot boazodollui eaiggátsearvvi eanetlogu mearrádusa mielde lága vuođul geassemánu 18. b. 1965 nr. 6 searveopmodagaid birra. +Nuppe dáfus fas lea nu aboallobeavdi, fálloholga, fonta ja fiila leat amas sánit. +Čálamáhtu reseptiiva oassi dahje lohkanmáhttu lea skuvlahistorjjá álggu rájes adnojuvvon buot deaŧaleamos gálgan. +Lea dehálaš muitit ahte sámi máidnasat ja muitalusat leat nu go earáge sámi kulturoasit báinnahallan eará kultuvrraide. +Vars ii leat gárron vuos máhcahit telefuvnna gávpái, go dat lea dál sus duođaštussan ahte leat vuovdán adnon telefuvnna. +Giellaovdáneami kártema várás lea ráhkaduvvon iskanmateriála guovttejahkásaččaid várás, mii sáhttá geavahuvvot go mánná boahtá dearvvašvuođa iskamii. +09:52 Golggotmánu 04. beaivi 2016 Beakkán sápmelaš juoigi Jon Henrik Fjällgren ja davvi-norgalaš lávlladáiddár Tonje Unstad leaba dán jagi Skápmajienat artisttat. +Čállin geavai vuosttažettiin liántta ja peanna vehkiin, go čállinmašiidna lei dábálaččat dušše ámmátčálliid bargoreaidu. +Sámi vuorrasat leat ge deaŧalaš resursaolbmot sámi servodahkii, sin áŋgiruššan sámi giela ja kultuvrra ovddidemiin lea hui mávssolaš, ja danne illudahttá ge go mii beassat deaivvadit Majestehtalaš Gonagasain, dadjá várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Doppe dutkojuvvojedje vihtánat ja áššáiduhttojuvvomat, ja vuosttaš duopmu celkui. +Dán sohkabuolvva boarrásamos informánttaid mielde 1970-logus skuvla huksii ođđa árvvuid ja dasa ii gullan duodji. +Go Dánmárku vuoittahalai Napoleonsođiin, de ferte miehtat addit Norgga Ruŧŧii. +Soai eaba dárbbaš cuiggodit mánáid, soai rávveba muitalusa bokte. +Dathan galge juohke beaivái sierra biktasat, ahte dallehan šadde hui ollu duddjot ovdal basiid. +Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle. +Gelbbolašvuođa váldolávdegoddi mearridii plána váldolávdegoddečoahkkimis njukčamánu 8. b. 2016. +Hárve mánná oahppá duoji šat mánnávuođa rájes iežas šaddanbirrasis. +Dat lea oalle stuorra narkobiras, dan ektui go man unnán ássit gielddas lea, lohká son. +Dál lea dušše Prinseassa Astrid Ferner roavvá geas lea hoavvaroavvá. +Álggos lei eahpečielggas leago kategoriserennávccaid ja giellamáhtu gaskkas kausála oktavuohta. +), Slöjdkompetens i Nordisk kultur del II. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Buohccit ja doaibmavádjigat geat eai sáhte válgabeaivvi jienastit dehe boahtit ovdagihtiijienasteami lanjaide sáhttet ohcat lobi jienastit siiddas dehe doppe gos leat. +Váimmuselemeanttat, dego ealáhusaktivitehtat ja ekonomalaš ortnegat livčče dakkárat, mat nuppástuvvet hihtásit. +Muhto lea ain amas váldit skuvllas ovdan daid praksisiid, mat gusket sámiid vieruide bálvalit luonddu iešguđetlágan rituálain. +Jus sáme kultuvra, giela ja varresvuoda- ja sosiálstáhtus birra vájlluji máhtudagá dievnastusájn de navti sáme pasientajda sjaddá gássjelabbo dievnastusfálaldagájt ávkkit. +Jávohisvuođaduođaštusa geažil eai namuhuvvo eaŋkildáhpáhusat dán kommentáras, nu ahte mii duhtat čujuheamis skuvlla rutiinnaide. +Dán barggu sáhttá atnit maiddái iežan ruovttoluotta máhcahanproseassan dahje maŋŋekolonialist- talaš burginproseassan, leanhan vásihan 1960-1970 -loguid skuvla- ja ásodatáiggi. +Son lea almmustahttán golbma skearru; vuosttaš ovttas Olav Dikkaneniin 1984:s. +Ná mii rávvet din dán bassi ja čuovgi dávvalis. +Gustav Lundas lei lihkku go fidnii deaddilanrusttegiid. +Gieldda ássiin leat vejolašvuođat buktit gažaldagaid almmolaš gažadanboddui gielddastivrračoahkkima olis čakčamánu 20. beaivve. +Biologalaš girjáivuođa konvenšuvnnas - artihkkaliin 8 (j) ja 10 (c) čuožžu "Biologalaš girjáivuođa boaresvirot geavaheapmi mii dávista kultuvrralaš bargui galgá suodjaluvvot ja movttiidahttojuvvot". +Dát hukselii duođalaš vejolašvuođaid ovddidit lámisolbmuid dáfus dehálaš áššiid, dego lámisolbmuid studeremii dahje barggu oažžumii laktáseaddji áššiid. + (Mustonen 2017: 46-47, 50-51, 55, 57-58.) +Hopp til hovedinnholdet på siden Bårjås 2010 - Árran - julevsáme guovdásj/lulesamisk senter Giella ja åhpadussa +47 75 77 51 00 poassta (alfa) arran.no Dán jagásj Bårjås le luonndo- ja kultuvrraárbe birra. +Čielggadeami vuolde sáddejuvvo ášši gulaskuddamii, oažžun dihtii árvalusaid guoskevaš beliin ja áššáiguoskevaš fágaásahusain. +Nu mii sáhttit meannudit ođđasit addit go eambbo doarjaga, muitala Bæhr. +Dán almmuhusas lea vuođđun dat maid Riddu Riđđu-festivála sus diŋgui 20 jagi ávvudeapmái 2011:is. +Sotnabeaivvi bođii diehtu ahte leaba goappašagat beassan mielde finálii. +láhttenklassifiseremiid áidna riektadin. +Koarttaide lea fáddán vejolaš geavahit vaikko maid, omd. +Lawson & Schiek (2011), 3. +EOS:a artihkal 14 cealká ahte dán oktasašsoahpamušas dovddastuvvon vuoigatvuođain ja friddjavuođain návddašeapmi dáhkiduvvo almmá mangelágan nállái, sohkabeallái, liikki ivdnái, gillii, oskkui, politihkalaš dahje eará oaiviliidda, našuvnnalaš dahje servodatlaš duogážii, našuvnnalaš unnitlohkui gullevašvuhtii, opmodahkii, bearašduogážii dahje olbmo eará sajádahkii vuođđuduvvi vealaheami. +dásseárvoláhka gomihuvvon 2004/21, 5 §. +Boradanlatnja lea gal leamašan geavahusas giđa rájes juo muhto vuossárgga dat almmolaččat rahppui. +Stáhtaoaivámuš 2015: Dronnet Elizabeth II, gean ovddasteaddji lea Generálaguvernøra Peter John Cosgrove. +Jus hálidat geahččat eaŋkil fylkkaid áittardeddjiid raporttaid, válljet álggus fylkka ja dasto JAHKEDIEĐÁHUSAT. +Sieiddá skuvla ii leat registreren meattáhusaid bearráigeahčadettiin máŋgga jahkái. +), Meikäläisiä muukalaisia. +seaŋga haŋká, reaŋga boŋká +Hálli ja guldaleaddji oktasaš visuála biras dahká lunddolažžan geavahit prosániid. +Dekoloniseren doaba lea apmaseabbo ja hárvvibut geavahuvvon doaba go koloniseren. +Ruvdnaprinsa Haakon finai nugohčoduvvon FPSO skiippas (Floating Production Storage and Offloading vessel) ovttas earet eará oljo- ja energiministariin Terje Riis-Johansen. +Rievdadus matrihkalláhkaásahusas, mii biddjui fápmui 01.01.2016, addá vejolašvuođa geavahit báike- ja gilinama lassin geaidnočujuhussii. +Bálggá milta gålggi jågå ja jågåtja, ja navti ij dárbaha juhkamtjátjev maŋen válldet. +fáttás eanet Saamelaiskäräjät 2017, 37-38. +Gielladiđolašvuođa nannen veahkeha maiddái hállangiela ovdáneami, mii lea vuođđun čállingiela oahppamii. +Ávžžuhus galgá almmuhuvvot báikkálaš mediijain ja eará heivvolaš vuogi mielde, ovdamearkka dihtii komišuvnna ruovttusiiddus, ja komišuvdna galgá čilget mo olbmot sáhttet dieđihit gáibádusa komišuvdnii. +Näkkäläjärvi smiehtada golaheami ja dan maid dat buktá mielddistis. +John O. Nilsen lei Nuorttanaste doaimmaheaddjin 1960-1992, 32 jagi. +Didriksen-tjállemdárkastusá doajmmi dåssju Windowsin (gåjt dal ájn), madin MozVoikko-tjállemdárkastusá sihke Windowsin ja OSX:n doajmmi. +Čállingiela oahpahallamis oahppit besset hárjánit oaidnit ja guorahallat giela sihke oasis ollisvuhtii perspektiivvas ja ollisvuođas oassái perspektiivvas. +Nu sáhttit fállat bálvalusaid buot Reaisavuona ja Njávdánássiide. +Go Ráđđehus dál dahká ná, de dat čájeha ahte lea leamaš hejos proseassa. +Alimus goziheapmi maid goziha veahkkeváldeguddiid ja váldeguddiid doaimmaid. +Danin lea árvaluvvon ahte giellasohkamuorra baicce eambbo sulastahttá miestaga mii govvidivččii gielaidgaskasaš váikkuhusaid, mo nuppit sáhttet nuppiid hehttet leavvamis ja mo lonemat gevvet gielas nubbái. +Sáme media dahkamus le diededit sáme álmmugav ja gaskostit diedojt, fáktájt ja dádjadusájt sebrudagá vijddudagás. +Dábálaš áššemeannudanáigi lea gaskkal 4 ja 12 vahku (1 -3 mánu). +Romssa Ruksesbellodaga suohkanstivraáirras, Jens-Ingvald Olsen, lohká Ávvirii ahte son gal lea hirpmástuvvan Gurutbellodaga badjelii. +Go Sámi +- Dan eat leat goasse mieđihan, go dás lea sáhka min dálveorohaga birra, ii ge ovtta ge eará. +Gonagas Haakona 75-jagi ovdal álggahuvvui stuora ruhtačoaggindoaibma. +Ohcangieddái čálát de *Ásttoáigi ja faláštallan:tjiektjamgiedde* ja coahkkalat "Oza" fas. +Olbmot ballet ahte dáid áššiid sáhttá geavahit servoša vuostá boahtteáiggis. +Giela čállingielas dát eai merkejuvvo nu dárkilit go musihka čállingielas mas earret eará leat mealgat dárkilat guhkkodat- dahje kvantitehtamerkemat, táktamerkemat, tempomerkemat ja vel máŋggalágan kvalitehtamerkemat (omd. +Etnihkalaš symbolismma gaskaoapmin šaddet almmolaš beroštupmi ruohttasiin, vehádatgiela geavaheapmi almmá čielga gulahallanfunkšuvnna haga, erenomáš dilálašvuođaide laktáseaddji folkloristtalaš geavahagat dego gárvodeapmi, čiŋat, dánsun dahje lávlun. +Mearriduvvui ahte dollojuvvo riikačoahkkin Troanddimis 1917:s, ja masa searvvit bovdejuvvojedje searvat. +Nuorat gaskkal 13 ja 19 jagi Deanus ja Unjárggas bovdejuvvojit Deanu hotellii bearjadaga juovlamánu 17. beaivve, tii. 18:00. +Go ledjen ráhkkaneamen dán konferánsii, de iđistit sátni man dáidá lea váttis gávdnat sámegillii. +Komišuvdna gárvvistii 3. guovllu raportta konklušuvnnaiguin guovllu geavahan- ja eaiggáduššanvuoigatvuođaid guovvamánu 13.b. 2013. +Diđolašvuohta rievdada jurddašeami, mii fas váikkuha dasa, mo mii skuvllain meannudit ovdamearkka dihte mánáiguin ja bargoskihpáriiguin. +Jagen 2006 ja muhtem mærráj 2007 lij prosjektaháldadusán aj oasseåvdåsvásstádus jåhtalusássjijs, sáme giellaháldadimguovlos, ja æládus- ja jåhtaluskomitea tjálledåjmas. +Dát moriidahttinlihkadus joavddai Norgii 1840-logus boazosápmelaččaid mielde, geain ledje geasseorohagat mearagáttis, ja go kvenat boahtigohte Norgii. +Dán unnitlogu siskkáldas unnitlohkui gullevaš olbmuid lohku lea viehka unni. +Luohti lea buorre mentála dearvvasvuhtii, go dat guoskkaha dovdduid ovdánbuktimis, nuba lea dehálaš oassi sámiid mielladilis maiddái. 4. Oahpahusvuogádaga dárbbut Oahpahusvuogádas leat dárbu nannet luođi sajádaga skuvllaplánain. +Graves (1986) mielde dutkamušain mat dahkkojuvvojedje ovdal 1960, sátnemearit maid vuosttašluohkkálaččat hálddašit árvaluvvojedje leat gaskal 2500 ja 26000 sáni, ja universitehta čađahan studeanttaid sátnemearrelogut árvaluvvojedje leat gaskal 19000 ja 200000 sáni. +Sámeduoji álge vuovdalit turisttaide 1960-logu loahpas, vaikko juo ovdal 1940-logus ledje vuovdalan čoahkkebáikkiin ja čájáhusain sámeguovllu olggobealdege. +Sámi govvadáidda lea ollu ovdánan dan rájes. 1979:s lei Nils-Aslak Valkeapää okta dain geat álggahedje Sámi Dáiddačehpiid Searvvi, gos son maid šattai gudnemiellahttu. +Organisašuvnnat mat ožžot doaibmadoarjaga eará poasttaid bokte Sámedikki bušeahtas, eai leat doarjjavuoigadahttojuvvon dán ortnegis. +Boarrásiid ja doaibmavádjigiid ráđi beavdegirji 091012m.pdf E-post: post@kafjord. +Matematihkkaoahpahus buktá ođđa beliid +Dieinna lágiin sii sáhttet rumašgiela bokte muitalit mánáide, ahte sámi leavga ja dan geassin stággui lea allaárvosaš ja gudnejahttojuvvon dáhpáhus sin skuvllas. +Dáid ON:a ja UNESCO cealkámušaid doarju Árktalaš Ráđđi, mii deattuha, ahte árktalaš álgoálbmogiid ja báikegottiid árbevirolaš diehtu lea seamma árvosaš go dieđalaš diehtu ja dutkan, go galgá kollektiivvalaččat áddet árktalaš guovllu birrasa. +Dat dáhpáhuvvá dán láhkai: Áirasiid válljedettiin lohkkojuvvojit vuos dušše dat namat mat leat vuosttažin jienastanlihpuin. +Mun ávžžuhan buot sámiid atnit ávkki Sámedikkis, váldde oktavuođa iežat guovllu sámediggeáirasiiguin, dahje njuolgut minguin. +Skuvla lea geainnu bajábealde, hávdeeatnama ja spábbačiekčanšilju gaskkas. +- Čájáhus lea boađus prošeavtta dáiddalaš oasis. +Vuogáidupmi ii adno dušše ekologalaš čuolbman, mas guorahallojuvvo servoša vuogáidupmi birrasii, muhto maiddái sosiála čuolbman. +Skuvlaoahpahusas syntehtalaš oahpahanmálles orru dálá skuvllain nannoset coakci go analyhtalaš lahkonanvuogis. +Bajimuš dásis mánná oahppá geavahit teoriijaid ja doahpagiid ávkin oaidnit iežas vásáhusaid ođ��a čuovggas. +Vaikko earáid ulbmilin ii leamaš givssidit dahje bieguhit, árvvoštallan duođaid lea sáhttán jaskkodahttit olbmuid. +Go lea oahppan ortnetloguid, de oaidná maiddái molssaevttolaš dusa áddehahtti tearpmaid vehkiin, de dat ii eastat bajit dásiin oahppamis matematihka symbolaid eará namahusaid. +Gávpevuođđudusa searvan olgguldas áššiide ja beroštupmi leat váikkuhan dasa ahte mii dávjá bovdejuvvot oassálastit ovddidanproseassaide mat gusket oljo- ja gássaealáhusaide dan guovllus gos mii orrut. +iešguđegelágan fysalaš ja kognitiiva váttut dahje áiccuide laktáseaddji váttut. +Árvvoštallan lea sihke interkultuvrralaš, kultuvrraid gaskasaš dahje intrakultuvrralaš, kultuvrraid siskkobealde. +Barggut čađahuvvojit vahkku 29 ja 30. Lea sáhka čuovvovaš geainnuid/sajádagaid birra: Porsáŋggu gielda ávžžuha olbmuid leat deasttalaš namahuvvon guovlluin. +Danin leat mii sámedikki mánáidgárdedieđáhusas geažuhan ahte sámi mánáidgárddiin lea erenoamáš ovddasvástádus bargat giellaovddidemiin. +Doavttigráda studeantan sámi girjjálašvuođas Tromssa univesitehtas 2008 rájes. +Suohkan lea guovttegielat suohkan. +Erenomáš fuomášumi ferte giddet maid eamiálbmogiid vuorrasiidda, nissoniidda, nuoraid ja lámisolbmuid vuoigatvuođaide ja sierradárbbuide. +Ietjas dåjmajn galggá ásadus måvtåstuhtte birrasav åvddånahttet ja árvusmáhttet, sáme árvoj ja árbbedábej milta ja mijá ristalasj kulturárbev vieledit". +Gaskamearálaččat vuvdojuvvo čoahkki mas lea birrasiid 27% veaiki. +Danne go veaiki lea buoret jođas go alumiidna, de sáhttet unnit metállakreatsat dain chipssain maidda adno dat teknologiija, ja danne adno unnit energiija jođihit elrávnnji daid mielde. +Lágiduvvojit goalmmát geardde historjjás ja vuosttaš geardde Norggas ja oarjelsámi guovllus. +Dábálaččat oahppá lávlut ja juoigat seamma vuogi mielde go hállangiela, dasa ii dárbbašuvvo sierra oahpahus. +Ovdalis namahuvvon áppesgirjjiide eai lean čállit dađe dárkileappot kommenteren mo girjji geavahit oahpahusas. +Nu ii leat Sámi joatkkaskuvllas, Kárášjogas. +Váiddalávdegotti nammadeamis ferte maiddái sihkkarastit, ahte sohkabeliid ovttadássásašvuohta váldojuvvo vuhtii nie, ahte goappašagat sohkabealit leaba ovddastuvvon dássálagaid, gč. +dán kapihttala siidu 160. +Gielaid servodatlaš nanusvuohta ja stáhtus váikkuha gievrrabut dárogielas sámegillii go nuppe gežiid. +Dán posišuvnna mii áigut erenoamážit geavahit dasa ahte nannet álgoálbmotnissoniid dili ja ovddastusa. +Lágaid maid livččii lean váttis muitit jos dat eai livčče vurkejuvvon teakstan. +Čuovo maiddái lávdegotti Facebook siiddu bokte, ja geahča sin blogga. +Danin mii bealuštit álbmoga rievtti ja bargat jávkadit visot mii heađušta olbmuid beassamis čáhcegáttiide, vuvddiide ja duoddariidda. +Son lei njunnožis ásaheamen Sámi girječálliid searvvi ja Sámi dáiddáriid searvvi. +Riikkabánner ii geavahuvvo beare dávjá, muhto dat lei gessojuvvon oidnosii 1958 ja 1991sivdnádallamiin. +Girjji ráhkadus +Dán maŋŋel suokkardallojit vel LHBTIQ +Eatnašat eai várra oppa dieđege ahte min beaivválaš eallimii ain gullet árbevierut ja gáttut mat leat vuolgán sámiid eamioskus. +Rabas skohterláhtut Unjárgga gielddas Dál leat vuosttas skohterláhtut rahppon dán dálvvi, eanet láhtut rahppojuvvojit dađistaga go eambbo muohta boahtá ja láhtut merkejuvvojit. +Go boarrásot sámenissoniidda duodji lea lunddolaš oassi eallimis ja sin identitehtas, de nuorat nissoniid gelbbolašvuohta duodjesuorggis variere. +Bargan Sámi allaskuvllas 2008 rájes, eanaš áiggi dutkanráđđeaddin. +eanet, Heiskanen, H.-E., Knuutila, R., Heinämäki, L., "Ympäristöllinen haavoittuvuus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tapausten valossa", Oikeus 2017 (46): 1: 35-55, s. 35-55, 44-46.; gč. +Gustavsen, John 1993: Snøscooteren, en dødmaskin mot den samiske kulturen. +Áktor Andreas Nyberg dieđuid mielde galget bealit áššis leat šiehttan gávppašit narkotihka. +NSR parlamentáralaš jođiheaddji Aili Keskitalo logai sin árvvoštallan ovddidit eahpeluohttámuša ievttá dievasčoahkkimis, muhto válljejedje čuovvut mo dilli ovdána. +Ođđaáigásaš eamiálbmotduoji oahppoplánat. +Dán jage hilgoduvvi åhtsåmusá bájkálasj siebrijs ma njuolgga Vuorbbádusáj ja vuododusáj oahttsáj båhti. +Goittotge iežas áigge olbmot dovdájit ovttaskas duodjára duoji. +- Movttiidahttit gielalaš stoahkamii ja iskkademiide. +Dološáiggis lei knekt dakkár bálvá gii fáktii allaárvosaš olbmo. +Sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja dain vuolggahuvvon geatnegasvuođaid vuolggasadjin lea sin vuođđovuoigatvuođalaš sajádat eamiálbmogin. +Das čilgen lagabuidda, maid sátnevájas "gal dat oahppá go stuorrula" mearkkaša ja mo dat lea leamašan árbevirolaš dieđu ja máhtu láidehussan dutkanprošeavtta oasseváldiide. +Jos lámisolmmoš atná juoga ášši positiiva sierrameannudeapmin, sáhttá nubbi fas atnit dan vealaheapmin. +Sámit, fápmu ja demokratiija. +Jearahallan: Sámi Soster, Ristenrauna Magga 13.9.2017. +Heajain náittosbáras ja konfirmašuvnnas konfirmánttas galget leat ođđa gávttit. +Min vuoiŋŋalaš jođiheaddji lea ieš johttán, sirdán nuppi beallái, máhccan Beaivi, Áhčážan ja Eanni, Eannážan lusa. +Sara 2003: 125). +Jahkečoahkkin dahje stivra sáhttá ásahit erenoamáš bargojoavkkuid, lávdegottiid ja ráðiid. +Analyhtalaččat gáibideaddji čállinbarggut lassánit dađistaga nuoraidskuvlla rájes dađe mielde go ohppiid kognitiiva dássi dahká dákkár teakstabuvttadeami vejolažžan. + (O97S: 284 - 301.) +Dasa lassin ledjen maid ožžon ipmárdusa ođđasiin ahte eiseválddit leat geahpidan njuolggadusaid guohtundili geažil, vai olbmot álkibut sáhttet viežžat fuođđariid nuppi riikkas Norgii, muitala Per Henrik Eira. +Váttisvuođat álge maŋŋel go skuvlla álge divodit dán čavčča. +Inger Anne ii galgan čiekčat, son lei dušše liigečiekči jos muhtin roasmmohuvai, ja nu geavai ge. +Akšuvnadutkama áigge oahpaheaddjit leat guorahallagoahtán áššiid, maid ovdal leat beare dohkkehan. +kultuvrra, leš dal dat sámi, kvena dahje eará unnitlohkui gulli kultuvra. +Ihmisoikeudet ja Suomen ulkopolitiikka, Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan riikkabeivviid ulkoasiainvaliokunnalle antama selvitys Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikasta 29.11.2000, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Helsset. +1. Mana Start:ii, čális kontrollpanel, raba Kontrollpanel 2. Mana Klokke, språk, område:ii. +Gussanávehis leat dán áigge sullii 20 mielkegusa, dasa lassin guiggut ja gálbbit. +disability) ja váttu (eŋg. +- Mis šaddá ruonárukses stivrejupmi ja šiehtadus lea nu sihkar go bábir čájeha, čaimmiha son. +Ekonomalaš mearkkašupmi leamaš dehálaš juo Samii Litto doaimmain 1940-logus, searvvi vuosttas ulbmilin lei duoji jođiheapmi, muhto maiddái fuolla duoji bilideamis. +Duojár John Ole Andersen devddii 75 jagi árat dán jagi. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Árbbolaččat 1 Girji lea vuostas oassi trilogiijas, mii guorrá muhtin soga lahtuid eallima Deanuleagis 1950-logu loahpageahčen gitta otnábeaivvi rádjai. +Olles 44,6 proseanta dáid boazodolliid gaskkas lea lassin vel vásihan nihttimiid dahje doaruheami boazobarggus. +Sámi allaskuvllas válmmaštuvvan Suoma beal luohkáoahpaheaddjit leat dábálaččat čađahan sámeduodjeoahpuid, man oahpahit álgooahpahusas ja vejolašvuođaid mielde guolmmát luohká rájes sámegielat ávnnasin. +Árvomearkka juolludit bálkkašupmin "ánssolaš barggus ruovttueatnama ja servodaga ovdii". +Danne dárbbašuvvo sámi kulturgelbbolašvuohta hálddašeamis ja gaskkusteamis. +Bedinas gávnnat buot dieđuid ođđa fitnodaga ásaheame birra, ja dás leat máŋga ávkkálaš rávvaga ja veahkkebáikki buoret ja álkkit fitnodatjođiheame birra. +Mun lean ilus go Romsa lea vuosttaš gávpotsuohkan mas lea ovttasbargošiehtadus Sámedikkiin, ja mii illudit lagaš ovttasbargui nannemiin ja oainnusin dahkamin sámi giela ja kultuvrra, cealká Sámedikki presideanta Egil Olli. +Jagi 2007 lei vel vejolaš gávdnat dieđu sihke ovttaskas skuvllain, gielddain, fylkkain ja riikkadásis. +Galgágo komišuvdna kártet duššefal vuoigatvuođaid maid soapmásat gáibidit alcceseaset? +Gielladieđagoahtái gullet čuovvovaš giella ja girjjálašvuođa oahput; Manin lea dehálaš váldit dáid oahpuid? +Joavku lea leamaš dáppe juohke jagi ja lea measta juo sajáiduvvan verddejoavkun. +Háliidat go don leat mielde márkaniin Áltá 2013 áiggi dahje lea go dus gálvvut maid áiggu fállát? +Gielladieđalaš meroštallanvuogi mielde lea dábálaš lohkat suopmanin geográfalaš variánttaid maid hállit gulahallet gaskaneaset almmá ahte dárbbašit oahpahallat guđetguimmiideaset suopmaniid. +Doaimmat galget lassin ovddidit dáid álbmogiid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dievaslaš ollašuvvama, gudnejahttit daid sosiála ja kulturidentitehta, vugiid, árbevieruid ja institušuvnnaid, ja vel veahkehit dáid álbmogiid lahtuid jávkkadit eamiálbmoga ja eará našuvnnal ILO soahpamuša 169 artihkkala 3 mielde eami- ja čeardaálbmogat galget beassat návddašit dievaslaš olmmošvuoigatvuođain ja vuođđofriddjavuođain almmá eastadeami ja vealaheami. + (Vikør 2011, 322.) +Hokkanen (2017), s. 54-57 ja Kivistö, Mari, Kolme ja yksi kuvaa osallisuuteen. +Guovdageainnu suohkan lei maid ohcan Sámediggeráđis ruđaid dakkár ovdaprošektii. +Intersektionálavuohta lea nannosit mielde maiddái dán dutkamuša vuolggasajiin. +Deanu gielda sáhttá ođđajagimánu rájes 2011 váldit vuostá elektrovnnalaš huksenohcamušaid. +Eváhkus álgán akkulturašuvdnaproseassa joatkašuvai 1960 - 70-loguin assimilerenproseassan geavatlaččat skuvllain (gč. +Arkiteakta Kielland ii kopieren, muhto geavahii prinsihpaid ja bijai daidda ođđaáigásaš detáljjaid dalááiggi jugendmálle mielde. +Saamelaisalueen nuorisoasteen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen rationalisointityöryhmän muistio 1992). +Davvi Girji lea buvttadan 2 ođđa plakáhta main leat lávvo- ja sámi šilljodoahpagat. +transnieiddaid +Dakkárat leat ovdamearkka dihte meattá ja buohta. +Oliver, Michael, "Theories in health care and research, Theories of disability in health practice and research", BMJ, 317:1446-1449 (1998), s. 1447. +Duollár maid čilgii ahte jus ná olu galggan oažžut váldit Norgii, de ferte mus lea sierra importerenlohpi maid šattan ohcat Norgga Biebmobearráigeahčus. +Prográmma álggaha maiddái čielggadusa intersohkabeallái gullevaš mánáid vuoigatvuođain ja vásáhusain. +Eanet dieđut ealáhusaid ovddideami, ealáhusfoandda ja eará doarjjaortnegiid birra don gávnnat min ovddáduspearpmas. +- Jus ii geahča dasa mii gullá skohteriidda ja dan geavaheapmái, de mu mielas livččii dát doarjja mannat buori doibmii. +Mearrádus gilddii sohkabeallái vuođđuduvvi vealaheami bargoeallimii laktáseaddji áššiin. +Jos dáin hálbbes iskkademiin oaidná ahte soaitet veaikeanomaliijaid, de dávjá leat mielasteappot ruhtadit bohkanprográmma, ja ohcamis lea de eanet sihkarvuohta gávdnat veaikki. +Language policy and planning (oanádus LPP) gullo sosiolingvistihkalaš dutkansuorgái. +Schiek & Lawson (2011), s. 3 Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Kopijyvä Oy, (2013), s. 20. +Son lea smiehttan ođđasiid ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdamis ja golaheamis. +Sápmelašvuhtii ja seksuála- ja/dahje sohkabealleidentitehtii laktáseaddji fátmmasteaddji vealahanvásáhusat +Transsohkabeallái laktásit almmatge ain nana ovdagáttut, iige sohkabeali divvuma leat vejolaš goit buot muttuin doalahit priváhtta áššin. +Bangladeshas lea dávjá dulvi, ja dulvi lea vearáskan dađi mielde go Himalayas leat njáskan arvevuvddiid. +Raportta vuosttaš oasis presenterejuvvojit válljejuvvon bohtosat, maid Dearvvašvuodageahccu lea geahccocalmmiiguin árvvoštallan. +Scene Finnmark ovddasta maid guoimmuhallama bankeahtas mii dollojuvvo maŋŋá Finnmárksløpet beanavuodjima. +Čálli lea olu mátkkiidis ja vásáhusaidis vuođul čállán girjji. +friddjavuohta dahje dásseárvu, de daid duohtavuohta ii leat mange áđas iige geange oaivvis, baicce dáid doahpagiid birra divaštallamis ja ákkastallamis. +Gohcinorgána ávžžuha ahte láhkaásaheapmi ja politihkkárat dovddastit máŋggadáfot ja intersektionála vealaheami. +eŋgelasgiela preterihta geažus čállojuvvo álo <-ed> vaikko dat sáhttit jietnadit juogo /d/, /t/ dahje / id/. +Son orru goađis ja doppe sus lea eamit. +subjeakta, adjektiiva, kásus, indikatiiva. +Maiddái mánáin geat ledje boahtán čuovvut dien allaáiggálaš seremoniija, ledje Norgga ja India leavggat, ja Presideantat Mukherjee asttai dearvvahit mánáid váccidettiin almmolaš govvemii Loddesálas. +Juohke háve go čoagganeimmet, de oahpaheaddjit besse buktit ovdan jurdagiiddiset ja ožžo bagadeami. +Dakkárat leat dat mat govvidit sániid ráhkadusaid +Dan háliida maid Kárášjogas dahkat, muhto lea buoretgo organisašuvdna váldá ovdasvástádusa čoaggit ja juohkit daid. +Dat fertejit maid sihkkarastit ahte sápmelaš unnitloguolbmuid vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat ollašuvvet oktan earáiguin sin suodjaleaddji vuoigatvuođaiguin. +Sullasaš gielaid gaskasaš váikkuhusat vuhttojit čielgasit maiddái Suoma ja Ruoŧa bealde, ja lea oppalohkái oahpes fenomena olu guovttegielat servodagain. +Saamelaisten ja suomalaisten maa s. 115 - 133. +Jagi 2016 almmustuvai maiddái ovttaveardásašvuođaáittardeaddji lámisolbmuid vealahanvásáhusaid gieđahalli čielggadus"Vammaisena olen toisen luokan kansalainen" Selvitys vammaisten syrjintäkokemuksista (2016), man vuoigatvuođaministeriija ja vealaheami čuovvunvuogádat ledje mearridan. + (Sara 2003: 125-127.) +Sánehis kommunikašuvdnan gárvodeapmi lea lagamusas verbála giela, mas lea dieđihanváldi. +Mii leat behtton dainna go Sámediggi ráđđádallamiin Guolástusdirektoráhtain gonagasreabbá bivddu birra árat dán giđa, ii leat čielgasit muitalan ahte Sámediggi ii sáhte dohkkehit ahte smávva fatnasat duvdiluvvojit eret gonagasreabbábivddus. +Mun dihten ahte in ábut ballát ja viehkalit eret, ja mun vázzen ge siivvožit eret dassážii go ollejin muoraid duohkai. +Ohcanáigemearri lea golggotmánu 14. beaivi 2016 Ergoterapevta sadjásašvirgi rabas Dearvvašvuođa ja fuolahusa ovttadagas lea rabas 100% sadjásašvirgi ergoterapevtii. +Dásseárvvus lea sáhka makkár árvvuid vuođul mii hukset servodaga. +Dát lávdegoddi evttohii ahte sámegiella galggai oažžut eanet saji oahpahussii, ovttas sámi kulturhistorjjáin ja sámi ruovttufidnuin. +Vai galgat olahit dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid de ferte bálvalusas leat sámegielat ja sámi kultuvrralaš máhttu ja gelbbolašvuohta buot dásiin. +Vuoigavuođalaččaid guovllus ávžžuhuvvojit ovddidit vejolaš vuoigatvuođaid. +doaibma ja dutkanmálle mii bargosajiin lokte máhtolašvuođa. +Miellahttovuohta nohká eretdieđihemiin, čuoldimiin dahje go miellahttovuođa ruhta ii máksojuvvo. +Daidda geaidda čállin leai ávkkálaš doaibma ja man máhtu vuođul rahpasedje ođđa vejo lašvuođat, vejii lean oahp pásat dadjanvuohki "čálli giehta ollá guhkás". +Fitnodagat eai mávsse bargoaddidivvaga ja eaige dárbbaš el-divvagiid máksit. +Doaimmaheaddji galgá bargat journalistihka ovdii, mii vuostáiváldiide čielgasit earuha reportáša ja dieđuid gaskkusteami media iežas oaiviliin ja árvvoštallamiin. +Ratifiserema oktavuođas dohkkehuvvui maiddái cealkámuš, man mielde stáhtat galget sihkkarastit ahte soahpamuša artihkkala 14 geatnegasvuođat ollašuvvet našuvnnalaš láhkaásaheamis ovdal ratifiserema gergema. +Nissoniid ja duoji jietna illá gullo vuđolaš antropologalaš dutkamušainge, mat leat čállon nuortalaččain (gč. +Müller-Wille 1996: 91.) +Muđui han maid diehtit ahte stuorát ja čiekŋalat jávrriin ádjána guhkit ovdal jávrrit jikŋot oalát, lohká Kvambekk. +Ávvir ii ožžon su gal ságaide, gii lei dieđihan luonddubearráigehččiide. +Lean čoaggán gieddebargomateriála duodjáriid ja duodjeinstituhtaid ovddasteaddjiid jearahallamiin ja iešguđetlágan eallima dilálašvuođaide oassálastimiin ja áicalastimiin. +In duosttan mannat oappá latnjii dalle go rohttii heakka. +Dieđ u ja máhtu oassin leat maiddái árvvut . +Eará Norgga beale Sámi herggiiguin ii mannan nu bures eliteluohkás. +17.12.2013 Konvenšuvnnat, lágat ja láhkaásahusat Sámediggi bargá dan ala ahte árbevirolaš sámi geavahus bi.. +Go guorahallá dán girjji máinnasin, de vásihat dán nuvván čáppagirjjálašvuohtan. +Báiki: Kulturguovddáš, nuorat biellu 10.00 ja politihkkarat biellu 11.30 Bussa nuoraid várás vuoddjá Olmmáivákkis biellu 09.00 ja Čietnjallluovttas biellu 09.15. +Keskitalo eahpida ethnoscience-dutkanbohtosiid. +Giela lingvisttalaš ráhkadusaid (lingvisttalaš ja ii-lingvisttalaš) dovdan lea mearkkašahtti dan hálddašeami lassin. +15:25 Borgemánu 19. beaivi 2016 Sámiráđis eai bearehaga čalmmustahttán iežaset 60 jagi beaivvi, liikká ollu olbmot čájehedje beroštumi sidjiide. +Bearjadat ođđajagimánu 25. beaivi Bearjadaga finai Ruvdnaprinsa Haakon Isla Negras. +Digaštallamis maid šattai sáhka goas heivešii buoremus boahtit bohkat, ja das ledje iešguđetlágan oaivilat. +Dálvit 1963 rievdaduvvui fanas, ja dasa biddjui sisa 4 heasttat Faryman dieselmohtor. +Earutkeahtes oamasteapmi (eŋg. +Rátnostuolet ledje maid govddibut go gákkesmuorat ja dan dihte dárbbašlaččat nu guhká go olbmot oste ránuid. +Vuoššandieđáhus doaibmá dassái ođđa diehtu boahtá. +Konferánssa loahppadokumeanta váldá ovdan mo galgá dustet máilmmi lassáneaddji birasváttisvuođaid, ja mo mii sáhttit uhcidit geafivuođa dakko bokte ahte eanet áŋgiruššat ruoná ovddidemiin. +SMS:a sáddet nummarii 1980 ja dat ihtá Skrivebuai dađistaga. +Dán kapihttalis gieđahallojit sápmelaš lámisolbmuid máŋggadáfot vealaheami vásáhusat. +Mus ledje muhtun fuolkkit, geat givssidedje mu dalle unnin, go geahččalin hupmat ja in máhttán albma ládje [sámástit]. +Almmuhuvvon ikte, dii. 14:56 Juovlamánu 06. beaivi 2016 Vibeke Larsen gearggus čohkkedit presideanta­stullui Eanetlohku ovttas Bargiidbellodagain soaitá dán vahkku gáibidit Sámediggeráđi luohpat, NRK Sámi dieđuid vuođul. +Ibid., čuokkis 93.85., 9. +Eira jurddaša dieđus ruoŧŧelaččaid jáhkkán ahte sámi riikajoavku ii leat nu buorre, ja ahte sii eai váldde hárjehallama nu duođalaččat. +Báikkálaš sisaváldima ohcanáigemearri guhkiduvvon Báikkálaš sisaváldin lea guhkiduvvon 30.6.2014 rádjai. +gielladieđa (lingvistihkka) ja olmmošdieđa (antropologiija), mat čilgejit loatnasániid sisdoalu. +Sátnevádjasa oahppa lea čiekŋalit váikkuhan ođastit praksisiid. +14:50 Skábmamánu 21. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Evttohusas ovddiduvvo dakkár vuođđooaidnu mii dojii dáruiduhttinpolitihka. +Ja leat ollu ustitlaš gilvvohallama falástallanšiljuin, eandalii čuoigamis, ja buoremus polskalaš njuikejeaddjit leat beakkán asseváldit Holmenkollen njuikemiin. +Institu-šuvnnat mat geavahit Brage leat organiserejuvvon sierra searvevuohtan, Bragesearvevuohta (Bragekonsortiet). +Váldoulbmiliin okta dalle lei sihkkarastit ahte guovllus lea ráfi ja dássedisvuohta ja unnidit gealdodilálašvuođaid. +Dál fállojuvvo buohkuheapmi olles álbmogii: gaskavahko juovlamánu 9. beaivve tii. 0900 - 1200. +passiiva mearkaša, ahte vearbba doaimma duohken lea diđolaš orut, váikko dat ii dábálaččat +Oahpus guorahallojuvvo maiddái mo eamiálbmogiid filosofiijat, máilmmigovat ja diehtoortnegat leat jaskkodahtton váldoservodaga oahppoásahusain. +Vuolimusas dán siiddus leat ávkkálaš leaŋkkat mat addet eanet dieđuid álbmotbeaivvi birra. +Ledje maiddái unnit gárddit ja sállašat jándoris go ovdal. +Ibid., čuokkis 93.135, 14. +Musihkka-teavsttat mat čilgejit eanet čuojanasaid oktanis geavaheami gohčoduvvojit partituran. +Living in and from the richness and variety of complex ecosystems, they have an understanding of the properties of plants and animals, the function of ecosystems and the techniques for using and managing them that is particular and often detailed. +Dasto manne fatnasiin Čávžžus Mázii gos oahpásmuvve sámi kultuvrii, maid Čávžu Safari lágidii. +Juohke oahpahalli vállje dan niestti maid sihtá, ja son muitala maid son bidjá lávkii. +Dat sániid leat váldojuvvon Frostatinglágas, mii čállojuvvui sullii 1260:s. +Per Bæhr, Sámedikkis, čilge ahte sii leat ožžon Nils Thomas Utsis rehketdoaluid ja raporttaid mat čilgejit masa dat 134 000 ruvnno leat geavahuvvon, ja dan sii leat dohkkehan. +Sámediggái lea deaŧalaš ahte šattašedje eanet sámegielat mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit. +Dán dihte +Girji almmuhuvvui maiddái anárašgillii (1995) ja nuortalašgillii (1995) ja dárogillii (1996). +Vuolgit duoddarii lea seammá go álggahit stuorát dekoloniserenbarggu, maid buot sámit dárbbašit čađahit vai mii searasmuvvat hukset buoret sámi servodaga. +Oahpaheaddjin lean atnán buohkaid, geaid bargun lea oahpahit, dikšut ja bajásgeassit mánáid, ležžet sii jođiheaddjit, oahpaheaddjit, veahkkeoahpaheaddjit, bissovaš dahje sadjásaš virgehasat. +Geavatlaččat lea dehálamos vuoigatvuohtaolaheapmi guhkesáiggi geavaheami bokte dološ áiggi rájes geavaheapmi ja oamastus. +Laki taiteen perusopetuksesta. +Dáppe lea lahka vuolgit meahccái, váriide, duoddariidda, buorre guollejávriide, luossajogaide ja bivdit dán guollás Várjavuona. +Lujávri: Lujávri gohčoduvvo sámiid oaivegávpogin Ruoššas. +15:25 Guovvamánu 06. beaivi 2016 Norggameašttir njoarostangilvvut álget odne Lákkonjárggaorohaga albmát, Mikkel Andreas Eira, Per Johan Eira ja John Inge Eira, vuite visot maid sáhtte vuoitit diibmá Norggameašttir njoarostangilvvuin. +Badjel 250.000 olbmo fitnet dien viesus juohke jagi. +Tiemá: Girjálasjvuohta, Kultuvrra Dålen, vákken årrun guok jiehtanisá, stuor dagu váre, lijga låddje ja viehkedahkká ja rádna. +Ealáhussáttagoddi mas ledje mielde 58 olbmo čuvvo dán guossástallama. +Oahpaheaddji niehku: "Sámegillii sámi áššiid sámiide" +Eurohpá karrieraneavvunfierpmádat Bargo- ja čálgoetáhta (NBČ) dieđut fidnuid ja bargoeallima birra. +Guovllut gos dál gilvet olu eanašattuid, sáhttet šaddat beare lieggasat ja goikásat, dahje beare njuoskasat ja unnán beaivi daidda šaddošlájaide máid dál gilvet. +Evttohus báike- dahje gilinammii mii galgá sáhttit geavahuvvot lassin geaidnočujuhussii sáddejuvvo gulaskuddamii. +Dat moadde dutkamuša mat gávdnojit konkluderejit ee. ahte sohkabealrollat, bearaščanastagat, osku, árbevierut, vealaheapmi ja ovdagáttut dahket váttisin dovddastit iežas lesban dahje homofiilan sámi birrasiin. +Lean giitevaš maiddái dan doarjaga ovddas maid Norgga álbmot lea čájehan Sámediggái ja sámi álbmoga ektui, váikko muhtimat háliidit loahpahit min oktasaš jiena - Sámedikki. +Eamidieđa tearbma lea váldon atnui, vai dialoga eamiálbmogiid ja dálá eurosentralaš diehtaga ja dutkamuša gaskkas lea vejolaš (Kuokkanen 2002: 250). +Sátnemáhtu ja lohkanáddejumi oktavuohta orru oalle čavga maiddái dan mearkkašumis ahte das lea guhkesáigge váikkuhus. +Räty, Tapio, Vammaispalvelut, vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö, Kynnys 2017, s. 21. +Deattuhat relevánta oahppu, bargoduogáža ja persovnnalaš heivveolašvuođa. +Human Rights Council, Discriminatory laws and practices and acts of violence against individuals based on their sexual orientation and gender identity, 17 November 2011, A/HRC/19/41 ja UN GA A/HRC/22/53. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gáivuona suohkan dáhttu leat ealáhusaid vulhtiiváldi suohkan, mas galgá leat miellagiddevaš ja čearggus álggahit ja jođihit fitnodaga. + (ECA 4 +Das dovddastuvvo maid lámisolbmuid vuoigatvuohta doarjut sin erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš identitehta ja maiddái vuoigatvuohta oassálastit arvvosmuhttin-, astoáiggi ja valáštallandoaimmaide ovttaveardásaččat earáiguin. +Vearuhusdieđuid vuođul badjeolmmoš ii livčče dinen boazodoaluin doarvái bures, ja diekko bokte su fitnodatdoallan ii livčče buktán sutnje mearkkašahtti lassedietnasa. +Lean ollu oahppan ja beassan juogadit vásáhusa ovttasbargoguimmiiguin ja háliidan giitit sin nu váimmolaččat: Gunilla Johansson, Gudrun Kuhmunen, Carina Sarri ja Kerstin Pittsa Omma. +Rehket lea maiddái boahtán boasttu báberhámis, mas váilu girooassi. +Giellagáldu čuohppan čielgasit boahtá ovdan NRK Sápmi jearahallamis, gos sámi áššiid stáhtačálli, Anne Karin Olli, dadjá ahte 2 miljovdna mii juolluduvvui Giellagáldui 2015:s lea sihkkojuvvon Sámedikki 2016 bušeahttarámmain. +Deatnulaš Bireger Dervo lea vuolgán čoahkkimii go su mielas lea dárbbašlaš nannet kvenaid kultuvrra ja identitehta. +Dát čuozai sihke lámisolbmuid ja dutkangietti sierraneapmái nubbi nuppis ja maiddái dutkamuša kvalitehtii ja vel dasa ahte ipmárdus lámisvuođas individuála +Sámedikki iešguđet joavkkuid politihkkárat háliidit eanet dieđuid dili birra - sihke dan mii dalle dáhpáhuvai - ja mo dilli lea dál, dadjá Muotka. +Vuopmanhápmi, mat sáhttet leat geavahuvvon guhkes áiggi ovdahistorjjá áigodagain, čujuha ovddasguvlui áiggis ja miellagiddevaš oktavuođaide gaskal goddebivddu ja boazodoalu. +Maiddái dán dutkamuša jearahallamiin ja bargobájiin buktui ovdan ovdamearkka dihte dárbu lasihit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide guoski dieđu skuvllaid oahpahusas. +jit mii ohppiin vurdojuvvo 2. jahkeceahki maŋŋil ja dasto fas 4. jahkeceahki maŋŋil. +Orgel lea huksejuvvon 1892 Aug. +Guokte jagi maŋŋá lei barta gárvvis ja addojuvvui skeaŋkan Prinssaide Gustaf Adolf, Wilhelm ja Erik. +Mun in dieđe . +hápmašuvve almmatge sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusat, main +14:52 Skábmamánu 01. beaivi 2016 Bovdejit ođđa skuvla­eaiggádiid niehko­beaivái Finnmárkku Fylkkamánni Oahpahusdirektevrra bovde Finnmárkku skuvlaeaiggádiid niehkobeaivái, gos čađahuvvo diehtojuohkin ja bagadeapmi oahpahussuorggis. +materiálaš mun maid ohcen buot jed- ja õõvvâd-vearbbaid ja gehččen, mo dat heivejit ovdal namuhuvvon joavkkuide. +Jagi 2017 almmustuvai vel nubbi Ruoŧas ášši sápmelaččaid diliid gieđahalli dutkanraporta Förutsättningar och villkor för samer med funktionsnedsättning i de samiska förvaltninskommunerna i Sverige (Edin-Liljegren & Flykt 2017). +■54% máhttet eará giela buorebut go sámegiela. +Luoikkahanáigi lea 6 vahku, DVD:aid luoikkahanáigi lea 3 vahku. +Dákkár erohusaid oaidná omd. +Dat galgá doaibmat sámi girjjálašvuođa ja sámi bibliotehkabálvalusa gelbbolašvuođaguovddážin, ja leat Sámedikki politihkkariid ja bargiid hálddašangirjerádjun. +Govaid lea sárgon Kari Ludvigsen. +Máŋga cukcasa hávskkuhit lohkki, ja mii beassat girjjis oahppašuvvat máŋggain gili daláš olbmuin sin stohkosiin, bargguin, buohcuvuođain ja geasseorohagain. +Fuomášahtti lea vel dat ahte máná vuoigatvuođaid soahpamuš lea vuosttaš olmmošvuoigatvuohtas +Muhto dán háve sus ii lean vejolašvuohta boahtit, ja mun fertejin mátkkoštit su sajis, son čilge. +Eatnašat sis leat hárjánan dasa, ahte stuorraservodat olggušta sámiid, ng. +10.12.2015 Nobel ráfibálkkašupmi 2015 Sihke Gonagasbárra ja Ruvdnaprinsabárra čuvvo Nobel ráfibálkkašumi 2015 juohkima Tunisia našuvnnalaš dialoga Kvartehttii. +Don it dárbbaš jienastankoartta, muhto váldde mielde duođaštusa (legetimašuvnna)! +Jurdda gohčču sihke luoitilit luovus mánáid, muhto maiddái láidestit sin. +Stuora oassi diŋggain maiguin sála lea čiŋahuvvon, leat diŋgojuvvon Berliinnas. +čuoggáid dahje ii. +Mieđušteaddjiduođaštusortnet gusto olbmuide geat dábálaččat leat doaimmashehttejuvvon unnimusat 2-3 jagi. +Giela geavaheapmi lea dego láse čađa geahččan. +Sámegiela kásusat dahket vejolažžan rievdadallat cealkkaortnega áibbas eará láhkai go omd. +Lions/Porsáŋgu Helsetun gievkkana ja bargiid doarjagiin, čađahedje fiinna árbevirolaš juovlabeavddi boarrásiidda Helsetunas. +Guttorm, Gunvor 1993: Čoarvi muitala. +Skeaŋka ii galgga merkejuvvot geasa galgá ja geas lea ožžon, buot lea čatnon jávohisvuhtii. +Guđet sánit leat substantiivvat ja guđet leat adjektiivvat? +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Mánát ja bearrašat"Mánáidgárdi Sámi mánáidgárdi oktan dárogielat ossodagan. +2. Dutnje boahtá guossi. +Sara searvelatnjateoriija mielde olmmoš lea doaibmá luondduin, ealli luondduin, mii ieš oahpaha dainna lágiin, ahte olmmoš lea luonddudili soaitimiid hálddus bargamušaidisguin ja oahppamušaidisguin. +Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu, ja sámiid searvan dan bargui, lea njuolgut váikkuhan sápmelaččaid dillái. +Dynámalaš modealla ii govvit dušše guovttegielatvuođa muhto vuođđuduvvo máŋggagielatvuhtii (nugo dat álggos lea geavahuvvon EU giellapolitihka hábmemis), mii dán jahkeduhát áigge adnojuvvo dárbbašlažžan sihke riikkaid rasttildeaddji ja multimodála oktavuođain. +Dáppe lea vejolaš guldalit oanehis luohtebihtáid. +Davvesiida ja Gáŋgaviika borgemánu 31. beaivvi Davversiiddas beasai Ruvdnaprinsabárra earet eará vázzit ja geahččat West Fish Aarsæther, ja oaččuiga dieđuid nu movt Dyfjord mearrasámiid daid muitaledje. +Vealaheapmi ja intersektionálavuohta +Hansegård (1968: 43, 110, 128) gii barggai dan ala ahte oažžut Ruoŧa skuvla-eiseválddiid áddet man deaŧalaš lei addit Ruoŧa beale sámegielagiidda ja suomagielagiidda vejolašvuođa oažžut oahpahusa iežaset eatnigillii, geavahii dakkár tearpma go beallegielatvuohta (ruo. +Sáni sis gemináhtaid (duppalkonsonánta maid gaskkas lea stávvalrádji) gievrras dásis (guhkes ceahkki) guomáiduvvan jietnadagain geardduhuvvo álgooassi, omd. +De vázzila olggos, njunni vel áimmus.Mina ferte viehkalit maŋŋái.- Geađgi! +Dan olis fertet rehkenastit ahte johtalus heađuštuvvo veahá muhttun geaidnogaskkain dán vahkkuloahpa. +Sámedikki álgga lea Sámedikki 2011 oahpahusdieđáhusa čuovvoleapmi, ja maid máŋga gieldda leat evttohan. +Duodden le tiebmá implementerima birra mij guosská AN:a duodastussaj álggoálmmugij rievtesvuoda birra. +Sihke gillii ja musihkkii gullet dakkár doahpagat go tákta, ritma, šuokŋa, deattuheapmi ja intonašuvdna. +Oktasašsoahpamuša artihkkala 17 čuokkis d geatnegahttá stáhta "arvvosmahttit" diehtojuohkingaskaomiid nu ahte dat giddele erenomáš fuomášumi unnitloguide dahje eamiálbmogiidda gullevaš mánáid gielalaš dárbbuide. +Ráđđádallamiid vuođđun lei soahpamušhápmosa válmmaštallan bargojoavku, mas lei mielde ON:id dáfus erenomáš stuorra lámisolbmuid organisašuvnnaid ovddasteaddjilohku. +Lean válljejuvvon Sámi allaskuvlla stivrii hálddahusbargiid áirrasin gitta borgemánu 2015 rádjai. +Mii bargat nannet álbmotjohtalusa sihke gávpogiin ja čoahkkebáikkiin, geainnuid ja meara alde, ja ahte eiseválddit haddepolitihka vuođul ráhkadit kollektiivajohtalusa eanet geasuheaddjin go priváhta biilajohtalusa. +Deháleamos gaskaoapmin leat čuvgehusat, bagadallan, oahpahus ja ovttasbargu gielddaiguin ja fylkkagielddain. +Materiála ja metoda +Gonagasevttohusa sáhtte ge dasto bidjat gonagassan vaikko gos riikkas. +Viiddes vealahangieldu sisttisdoallá sihke njulges ja eahpenjulges vealaheami gielddu. +Dat lea sámiid idjadiibmu. +4.1 Deattut áššálašvuođa ja fuolalašvuođa sisdoalus ja ovdanbuktimis. 4.2 Čilge mat leat fáktadieđut ja mat leat kommentárat. 4.3 Doahttal olbmuid iešlági, priváhttaeallima, čeardda, našunálitehta ja eallinoainnu. +Erenoamáš buohtalas viessoráiddut maid hárjjit leat meara guvlui čájehit huksenvuogi mii lea doalahuvvon badjel 900 jagi. +Geahččal čállit iešguđetlágán musihka vuođul. +Boazodoalus lea almmatge stuorra mearkkašupmi sápmelaš kultuvrras. +Dán lágan diliin sáhttá ráđđi leat oadjebas das ahte evttohusat ja áššit mat ovddiduvvojit dievasčoahkkimii ožžot eanetlogu jienasteamis. +4.3. +Bismmáidčoahkkima čilgehus náittoslága nuppástuhttimis 30.8.2016., http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/F359F1ED9F897DD0C225770E0034026E/%24FILE/PK-VALMIS-AVIOLIITTOSELONTEKO-2016.pdf Ibid. +Organisašuvnnat ožžot jahkásaš jođihandoarjaga fylkkagielddain. +Dát ođđa ásahus galggašii bargagoahtit giellagáhttemiin, giela ovddidemiin, terminologiijain, báikenamaiguin, giela normeremiin ja sámi giellaámmátlaš gažaldagaide guoski diehtojuohkimiin. +gas-: gas-ka, gas-sat, gas-tit, gas-ku Oahppit ožžot loahppastávvala ja galget gávdnat nu ollu sániid go vejolaš main lea seamma loahppastávval, omd. +14:26 Guovvamánu 17. beaivi 2016 Barentsčuoigandoalut leat lágiduvvon 1985 rájes, ja leat čuoigamat mat mannet golmma riikaráji rastá. +Biktasiid dahje gárvodeami bokte iešguđetlágan čearddat, ámmátjoavkkut dahje sohkabealle- ja ahkeluohkát buktet ovdan iežaset mearkkaid. +Oasis Hokkasa dutkamuša informánttain lei maid vásáhus sierraskuvllain ja -oahpahusas dahje eará sierraordnedallamiin. +Oahppit ja boahttevaš oljju - ja gassabargit sáhttet oažžut stuorát máhttu fitnodahkii ja buorebut rahkánit dasa maid boahtteáigi buktá ealáhussii. +Hállan lea jo nu automatiserejuvvon go mánná skuvllas álgá oahpahallat čállingiela, ahte ii olus dárbbaš guorahallat mo dadjat, váldoáššin lea smieht-tat maid dadjat. +- Maid biilavuoddjit dahke go bohte joga duohkái ja fuobmájedje ahte šaldi lei gahččan? +Muđui leat ollu čáppa luonddugovat doppe maid buohkat sáhttet návddašit. +Vai ii vahágahtte eatnama, vuodjin ii galgga dáhpáhuvvat go eanan lea menddo njuoskkas. +Analyhtalaš lahkonanvuogi vuolggasadji lea giella ollisvuohtan, man dasto sáhttá juohkit unnit osiide. +Go deaddelat muhtun albuma, de gávnnat govaid dan sisdoalu mielde mii dás vuolábealde lea. +Gielladutkamis dáid fenomenaid čilgemis ii leat sáhka das mii lea riekta dahje boastut, iige das mii lea fuotni dahje buorre, muhto baicce das mo gielalaš váikkuhusaid sáhttá guorahallat analyhtalaččat. +Finnmárkokomišuvnna láhkaásahusa § 6:s lea čállon ahte komišuvdna ii galgga kártet dákkár vuoigatvuođaid. +Jagi 1999 almmostuvai Sámedikki ja Kynnys ry:a oktasaš jagiid 1995-1997 ollašuhtton sápmelaš lámisolbmuid, vuorrasiid ja guhkesáiggebuohccán olbmuid dieđihan- ja doarjjaprošeavttaid loahpparaporta. +Oahpahusa plánemis ja lágideamis lea deaŧalaš atnit muittus ahte fágaplánain namuhuvvon gelbbolašvuođamihttomearit fertejit konkretiserejuv-vot skuvllaid iežaset plánain nu ahte lea čielggas mo lágidit oahpahusa olles áigodagas (guovtte ja golmma jagi áigodagat) ovdal go namuhuv-von gelbbolašvuođamihttomearit galget leat juksojuvvon 2., 4., 7. ja 10. jahke ceahki maŋŋel (Oahppoplána - sámegiella vuosttašgiellan). +Cealkámušat ja evttohusat doaibmaplánii leat mielde čuožžovaš dokumeanttas. +• lohpádus ja áitta +Dárbbašuvvo viiddis logistihkalaš apparáhtta vai sáhttá čoaggit dieđuid eatnamis vaikko leat garra dálkkit ja maid stuora ávdin guovlluin. +Dát leat iešguđegelágan gulahallanhástalusat, ovdamearkka dihte vátna dulkonbálvalusat dahje ipmirdeapmái laktáseaddji hástalusat, oktasašgotti ja bálvalusaid digitaliseren ja elektrovnnalaš vugiid atnin, lihkadeapmái ja fievrredanbálvalusaide laktáseaddji váilevašvuođat, ja vel priváhttabálvalusaid ja gilvalahttimis bohciideaddji hástalusat. +Sámegielat dulkonbálvalusaid galgá ovddidit ja daid galggalii maid čohkket nu ahte maid iešguđet virgeoapmahaš sáhtálii diŋgot ovtta báikkis dulkonbálvalusa. +Dán áigge ii dáidde leat šat nu dábálaš ahte olmmoš ieš bassá lihtiid, dál gal eanas olbmuin lea lihttebassanmašiidna mii lihtiid bassá. +Dattetge dán raporttas adnon vealaheami meroštallama mielde +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa boradanlatnja Leavnnja joatkkaskuvllas Stuorát ávvudoalut go ođđa boradanlatnja rahppui. +Danne lea dárbu evalueret ortnega vai sáhttá oaidnit maid ortnegis sáhtášii buoridit, dadjá ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma. +Duddjoma systemáhtalaš joatkin ii oro leamen iešalddes čielggas, min bearrašisge lean áidna njealji nieiddas, guhte lea duddjon maiddái nuorravuođa maŋŋá. +Dasa lassin leat soames ráŋggáštusdupmejuvvon olbmot geat eai sáhte válljejuvvot. +Museagáfestallamii Skuvvanvárrái, guovvamánu 25. beaivvi ledje boahtán lagabuid 40 gáfestallanguossi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga gieldda álbmotdearvvašvuođa profiila Makkár lea olbmuid dearvvašvuohta Unjárgga gielddas? +Anáris sámit leat iskan ráhkadit fabrihsámeduoji, muhto dan heaittihedje, go turista hálida oastit "hálbbes ruskkaid". +), Handbook of Social and Cultural Anthropology s. 1223 - 1249 . +Grönfors, Martti 1985: Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. +Jus oahpaheaddjis lea mokta ja beroštupmi das, maid son oahpaha, de lea geahppaseabbo oahppat. +Suoma sáttagottis lea maiddái turistaealáhus ovddastuvvon. +Tiemá: Varresvuohta, Luonndo ja diehto, Filmma, Kultuvrra, Skåvllå ja åhpadus, Sebrudak 5 prográmma mánáj riektáj birra. +Sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide laktáseaddji jávohisvuohta +Ale rasttit rájiidat alege gáibit dan mii ii heive dutnje. +Unjárgga gielda fállá nuvttá mánáidgárddi. +Duvvá seaivu min julggiid gurrii. +Čovdosat mat aktiivvalaččat láhččojit vejolašvuođa báikkálaččat searvat mearridanmannolagaide lea dađistaga šaddan dábálaš. +Gielalaš gulahallan, erenoamážit dat mii geavvá čálalaččat, gáibida maiddái viššalis hárjehallama. +Das oainnát muhtin govaid. +Ovttas eará akšuvnnaiguin dien áigge lei dat vuođđun dasa go dát ásahuvvojedje: Láhka geassemánu 12. beaivvi 1977 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra - Sámeláhka, Vuođđolágaparagráfa 110a 1988:s (dál § 108) ja Sámediggi 1989:s. +lávlluhit-vearbba ráhkaduslaš govvádus: +Sámi allaskuvlla studeantastivra 2014 Studeantastivrras leat vihtta lahttu ja golbma várrelahttu. +Mis leat maiddái stuora dárbbut oahpponeavvuid hárrái, de lea hui illudahtti oažžut dán lasáhusa. +Láhka kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta (176/2017). +Vuosttas modula, mii lea oktasaš modula buot dan viđa suorggis, álggahuvvo guovvamánu 10. beaivve. +Váldogažaldahkan šattai leago ivdnedoahpagiid duohken olbmo fysiologalaš iešvuođat, vai speadjalastetgo dat dušše kultuvrralaš dábiid ja vugiid. +Gilledutkamušain Sarmela (1988: 193 - 194) lea guorahallan, mo olbmuid gaskasaš dahje vurrolas veahkeheami fierpmádat lea šaddan ja mo dat doaibmá ja man olu váikkuha sohka dasa, mo ovttasbargoguoibmi válljejuvvo. +Dán jagáš Riddu Riđus sáhtat láigodit tealttá mátkeseaŋggaiguin. +Doaibmaprográmma gulahallanpolitihkalaš doaimmaid čuovvuma várás ásahuvvui easttahis gulahallanbálvalusaid čuovvunjoavku. +Artihkkala 26 mielde soahpamuša oassebealit galget lágidit, nannet ja lasihit viiddes veajuiduhttinbálvalusaid ja -prográmmaid erenomážit dearvvašvuođa, barggu oažžuma, skuvlejumi ja sosiálabálvalusaid surggiin. +Muhto ollugat vuosttaldit boazodoaloealáhusa ja stuorra fámut geahččalit heaittihit dahje gáržžidit boazodoalu dan sivas go háliidit eatnamiid geavahit eará doaimmaide, nugo ruvkedoaimmaide, el-fápmorusttegiidda ja bartahuksemiidda. +Bálvalusat juhkkojit individuálalaš ja dearvvasvuođafágalaš árvvoštallaiin IPLOS kártema bokte, mas doaibmadássi, sosiála dilálašvuođat, ássandilálašvuođat ja diagnosa leat vuođđun. +iige šat oainne molssaeavttuid. +Dađvesonahat, Sibirjá, Epidemiija Rađđehus mielas rievdadit boraspire­hálddašan­guovlluid Sámediggeráđi lahttu Silje Karine Muotka lea duhtavaš go ráđđehus lea mielas geahčadit guovlluid gos galget ja eai galgga boraspiret. +ávžžuhusat, vai lámisolbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvan ovdána. +Ruoŧa bealde hubmet julevsámegiela lulde Bihtáneanu rájes davás Gáidumeanu rádjai Johkamohki ja Váhčir suohkaniin Norrbotten leanas. +Anáris lágidedje 1970-logu álggu rájes geasset duodjevuovdinčájáhusaid, gosa guovllu duodjárat bukte dujiideaset vuovdima várás. +Govva 18. +Visogovas galget maid leat árvvoštallojuvvon guđe etihkalaš čuolbmačilgehusat galget leat mielde njuolggadusain. +Bovdejupmi manná Ruŧŧii, Dánmárkui, Ruonáeatnamii, Islándii, Ferasulluide, Latviai, Estlándii, Litaunii ja Davvioarje-Ruššii. +Čuojakeahtes j, l, m, n ja r merkejuvvojit h:in: hj, +Dát máhttá rahpat ådå oasástallamijda ja ådå buktagijda, javllá Balto. +HE 19/2014, 69-70. +Farga lea kinos maiddái sierra neahttasiidu gos beasat geahččat makkár fillmmat ain čájehuvvojit. +Nomeniid guhtta eanemusat geavahuv-von álgokonsonántta leat Áppes- ja Ánin dánin -girjjis konsonánttat g, b, m, l, s, d. Maiddái AÁBC-girjjis lea g ja b seamma ortnegis. +Skuvlabargiide lea hui lossat go dubmehallojit oppastahtton čuoččuhusain main ii leat duohtavuohta vuođđun. +Fievrredanbálvalusaid galggalii ovddidit nu ahte dat vástidit dievaslaččat daid geavaheddjiid duođalaš dárbbuid. +Mun lean mánná . +Lea maid vejolašvuohta galledit giella- ja kulturguovddáža, geahčadit min gákte- ja duodječájáhusaid, geahčadit sámi girjjiid dahje guldalit sámi CD'id. +Valdeltagande, skiljelinjer och legitimitet: en jämförelse med Norge - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Dát lea fáddá, mii ii leat ovdal ná rahpasit ja čiekŋalis dovdduiguin gieđahallon sámi girjjálašvuopđas. +Ovttaidlogu nominatiivvas ja essiivvas lea geahnohis dássi, eará hámiin lea fas gievrras dássi. +Dát villa lei álggos ruvdnenskeaŋka norgga álbmogis Gonagas Haakonii ja Dronnet Maudii 1906:s. +Ja navti kártta tjalmostahttá bidumsáme guovlov ja låggŋi bidumsáme bájkenamájt almulasj aktijvuohtaj. +Árjja sámediggejoavku oaivvilda ahte Sámediggái dál ferte čielgat makkár ovttasbargu Norgga Sámiid Riikkasearvvis ja Bargiidbellodagas lea. +Olav Árvomearka addojuvvo "bálkán earenoamáš ánssolaš barggu ovddas váhneneatnamii ja olmmošvuhtii buorrin". +Guovdageainnus leat ollu mánát geain sámegiella lea vuosttašgiellan, muhto dattetge lea dárbu nannet ja viidáseappot ovddidit sin giela, cealká ráđđelahttu Jåma. +Muhto lieggaseamos áiggi, go temperatuvra sáhttá lea 0 gráda, de bohtet dohko ollu lottit. +Dego ovddit sápmelaš ja erenomážit sápmelaš lámisolbmuid gieđahalli kapihttaliin lea bukton ovdan, de formála ovttaveardásašvuohta ii álo leat doarvái dorvvastit duođalaš ovttaveardásašvuođa. +Nussir, mii álggaha gánnáhahtti nanu ruvkedoaimmaid, ii geatnegahtte iežas dušše geavahit ruvkkiid riggodaga gánnáhahtti vugiin, muhto maiddái duohtadit guovllu nu várrogasat go sáhttá. +Bargiid galggalii oppalohkái skuvlet ja viggat lasihit sin kapasitehta ipmirdit unnitloguid siskkáldas unnitloguid. +Vuoigáidupmi ii lunddolaččat adno buorrin dahje heittogin. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Luondduipmašat Luondduipmašat bargogirji lea hábmejuvvon seamma nammasaš lohkangirjái 1.-4. +2. Ráđđealbmái biddjo váldi mearridit áiggi goas ođđa penšuvdnadáhkáduslágideaddji KLP galgá doaibmagohtet. +Friisa čoaggán materiálas lea guokte adjektiivva, mat čujuhit ahkái: boaris, mii lea geavahuvvon ealli objeavttain ja oamis, mii lea geavahuvvon ealehis objeavttain. +Lea almmolaččat dohkkehuvvon jurdda, ahte diehtu buoremusat bukto ovdan giela bokte. +Dás lea sáhka dohkkehuvvomis álgoálbmogiin ja ahte stáhtat politihka hábmemis dohkkehit álgoálbmogiid sierranas sajádaga ja beroštumiid olmmožin. +Dutkamuša bohtosiin čielgá ahte sápmelaš +Govva: Lise Åserud, NTB Scanpix Arvves dálki, muhto buorre oktavuohta. +Ovtta lea muitalan Åjjaž Fofonoff, ja dat lea almmustahtton nuortalašgiela čájánasaid čoakkáldagas "Sääʹmǩiõll, äʹrbbǩiõll" (2010). +Mii atnit nissonolbmo- ja almmáiolbmo sámegárvvuid sehkkema hui unohassan ja fastin. +Sámi iešdovdu ja kristtalaš osku leat guovddáš áššit. +Goas nu cealkkaovdánanproseassas čielgá ahte lea vejolaš bidjat objeavtta verbála ovdabeallái, go háliida deattuhit man rieban juvssai ja nu lea maiddái vejolaš dadjat njoammila rieban juvssai ja ain lea čielggas goabbá juvssai ja goabbá juvssahalai. +10:14 Skábmamánu 23. beaivi 2016 Lotnolasvaláštallit leat buohcan maŋemus áiggi. +OLF lea maiddái oasálaš Realfágasloktemii, ja dan dihtii sáhttá sihkkarit iežas resurssaiguin man nu láhkai veahkehit prográmma siskkabealde Girkonjárgga joatkkaskuvllas. +Árbevierrun leamaš, ahte sámit leat anonymat ja ovddastit others, earáid . +EOD varas mearrádus A.P. +- Sii galget čuovvut Norgga lága. +Nubbi nuorat informánta lea fas gártan rahtat oapmebeaskka (1990-logus). +Buresboahtin Riddu Riđu nuoraidprográmmii 2015 Riddu Riđđu -festiválas nuorat besset leat mielde fantástalaš pr.. +Ájalvis le åvddånahttemlánda ma binnedi nuoskodimev vuovddetjuollamis mávsov oadtju. 15 - 20 prosenta værálda dálkádakgássanuoskodibme boahtá vuovddetjuollamis ja trohpalasj vuovddenjárbbimis. +Suomen ulkoasiainhallinnon ihmisoikeusstrategia, Ulkoasiainministeriö, Jyväskylä: Kopijyvä Oy, (2013), 20. +Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta valmistelleen työryhmän mietintö, Ulkoasiainministeriö (2013), s.16. +Ii leat dušše maŋimuš jagi doaimmat mat sáhttet leat vuođđun. 4. Bajásšaddan ja kultursuorggi stivra evttoha gielddastivrii. +Sámit Lulli-Norgga šiehtadanjođiheaddji Johan Mikkel Sara lohká ožžon dušše njálmmálaš fálaldaga ođđa šiehtadussii, eaige dan sáhte dohkkehit ovdal go čálalaččat boahtá fálaldat. +Ovddasmanniprošeakta bistá golggotmánu 1. b. rájes juovlamánu 9. b. 2012 rádjai. +Govva: Lise Åserud / NTB scanpix Gonagas ja Dronnet deaivvadeigga preassain maŋŋá vuostáiváldima Yachtklubbas. +skuvla, buohcciviessu ja buot almmolaš hálddahuslaš ásahusat. +Sámegiella lea dehálaš oassi sámi kultuvrras ja sámi servvodagas. +Ii son ádjánan guhká vuoitit norgga vuostálastiid badjel. +Skierrái ja sámeskuvlii lea dehálaš bargun ovttas váhnemiiguin ja muđui sámi servodagain leat mielde addimin mánáide sin iežaset kulturárbái vuođu, mii nuppádassii lea mielde huksemin min boahtteáiggi. +Gonagas Haakon, Dronnet Maud ja Ruvdnaprinsa Olav vuostáiváldojuvvo Akershus Festning saluhtaiguin go bohte Osloi. +Harald O. Lindbach, Else Kleppe ja Lis-Mari Hjortfors li lagábuj 6 máno duodastimprosjevtajn barggam mij le bajásgiessem- ja jábmemdábij birra sáme sijdajn Divtasvuonan ja Hábmerin. +Lea álot leamaš hirbmat dáhttu ovddidit Sámi valáštallama, dadjá Kuorak. +Porsáŋggu gielda lea guovdu Finnmárkku ja lea johtolatdeaivvadansadji. +Etter 'leat-verbet': perfektum partisipp eller aktio essiv: lean boahtán, lean boahtime. +fuomášuhttimiin sáhttá duddjot nannoset vuođu sihke čálamáhtu duddjomii ja ođđa bárahisstávval sátnemáddagiid sojahanmáhttui, nugo omd. +Gait eavttuhusat galget leat vuođuštuvvon/ággaduvvon! +Vikøra mielde ovttabeallásaš lahkaneapmi lea dábálaččat go bilaterála lahkaneapmi, go giella mas lea unnit árvofápmu lahkona giela guhte lea eambbo árvofápmu, seamma láhkai go kreolagielat lahkonit stuorra gielaid (omd. +Ovdamearkka dihte eanagoddeođastusa oktavuođas evttohuvvon eanagoddelágas ii leat addon makkárge vuoigatvuođalaš doaibmaváldi guovlluid lápmásiidráđiide. +Ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma, tlf. 916 13 460. Sámediggi čoahkkinasti Oljo- ja energiijadepartemeanttain Oljo- ja energiijadepartemeantta áigu ráđđádallat Sámedikkiin gávdnan dihte čovdosiid Ufuohta-Hámmerfeasta 420 kv-linjá huksemis. +Njealljis sis leat eret Deanus. +Davvisámegiela adnominála dat - demonstratiivadeterminánttas maiddái definihtta artihkalin? +21 Jesus vulggii doppe Tyrosa ja Sidona guovlluide. 22 Muhtun kanaanlaš nisu gii lei dain guovlluin eret, bođii su ovddal ja čuorvvui: "Hearrá, Dávveda bárdni, árpmit mu! +Dieđiheapmi ovdal skábmamánu 18. beaivve Britt Somby-Solaasii, britt. +Buvttadeamis galget maid mielde eará sámi neavttárat unnit rollain, neaktit Carew bearraša. +olbmo psykofysalaš gárggiideami, iige humánalaš diehtu livčče dušše servošiid siskkáldas kulturgárggiideami dahje -válljemiid boađus. +Zero- prošeavtta olis lea skuvla ee. geavahan guokte jagi hábmet doaibmaplána givssideami vuostá. +Dán guovtti gilážis eai leat šat girjerádjofálaldagat maŋŋá go Njávdánossodat giddejuvvui moadde jagi dassái. +Bargiidbellodaga sámediggejoavkku ovdanbijai Sámedikkis juovlamánu dievasčoahkkimis ođđa áššin, dárbu lasihit internašunála ovttasbarggu Europa dásis. +Arctic Gold AB direktevra Lars Åke Claesson čilge ahte ulbmil manne son háliidii dán geahčadeami ovttas boazodolliiguin ja Finnmárkkuopmodagain, lea vai besset oktanaga oaidnit visot ja digaštallat sin plánaid. +Son galgá boahtit juohke stivračoahkkimii ja lea leamaš 2 čoahkkimis. +Buot gávppálaččat galget mákset vuovdinsaji ovddas (Loga ohcanskovi. +Don sáhtát ságastallat earáiguin, sihke rávisolbmuiguin ja mánáiguin. +Kapihttalollisvuođa loahpas leat vel konklušuvnnat ja ávžžuhusat sápmelaš lámisolbmuid máŋggadáfot vealaheami ja vuoigatvuođaid ollašuvvama dáfus. +Dán dutkamuša vuosttas seminára barggus lean čállán, ahte áiggun vel vurket videoi duddjoma. +kapihttala 3), korpusplánen lea dušše sosiolingvisttalaš dárkilut tearbma. +Lea vuos mánnu vel ovdal go konstitueren lea, nu ahte áigi gal lea vuos buorre, lohká Buljo. +Sámedikkis lea leamaš dehálaš rolla das ahte oažžut ásahuvvot bálkkálaš hálddašeami Deanučázádahkii mas hálddašanorgána oaččui dan válddi mii ovdal lei fylkkamánnis ja politimeaštáris. +NGO Statement on the Implementation of the Recommendation in Finland, Seta ry., Trasek ry., Questionnaire on the impl +Dát lea eaŋkilmearrádus man sáhttá váidit. +Suvrra luvvadusain lea ph-árvu unnit go 7. Eamálaš luvvadusain lea ph-árvu eambbo go 7. Suvrra arvi šaddá go bázahusat luitojuvvojit áibmui koalla- ja oljoboaldimis, elfápmodoaimmahagain, muhtin industriijaproseassain ja mutuvrrain. +Oapmahaččaidskuvla bistá 4 vahku, 2 logaldallama vahkus ja 1 logaldallan juohke eahkeda. +Battiste - Henderson mielde UNESCO lea goittotge figgan meroštallat indigenous knowledge čuovvovaččat: +Nubbi sudnos lea Berit Anne V. Logje Láhpoluobbalis eret. +Muhto ii lean dušše namma mii rievddai. +Muhtumin vaššisága lea sáhttán dulkot oktan heađušteami vuohkin, vaikko datge ii meroštallo dađi eanet láhkaásaheamis. + (ECA 1 1996: 293.) +Doppe son jámma lágidii dujiidis čájáhusaide badjel guoktelot jagi (1963-1988). +Tietolipas 109. +Jávohisvuohta sáhttá mearkkašit máŋga iešguđet ášši ja dainna sáhttá ovdanbuktit sihke ášši dohkkeheami dahje dan ahte +Dan stiilla, man son sárgungilvvus geavahii, leage son seailluhan gitta otnážii. +Máná kognitiivvalaš konstitušuvdna su eatnigiela kategoriijain boahtá ovdan sosiála gaskavuođaid mohkkás joavkku bokte. +garraseabbon ja oaneheabbon go guovttestávval vokálaloahppasaš sátni. +Porsáŋggu gieldda 2009' vearrorehketdoallu čájeha ahte 96,1% olggosčállojuvvon vearus lea sisamáksojuvvon pr. 31.12.2009. +Áššehasaid ja buohcciolbmuid oasálašvuođa nannema vugiid galggalii maid hukset lámis mánáid ja nuoraid várás, vai sin vásáhusa sáhttá atnit ávkin bálvalusaid ovddideamis. +6. Davvi- Hålogalándda bismágodderáđđi mearrida suohkanjuogu loahpalaččat. +Eastadandihte dan, lea suohkan mearridan plánastis deattuhit barggu ovdanahttiimiin, ealáhusovdanemiin, nuoraiguin ja birasgáhttemiin. +Dán jagi lea maiddái mánáidluohkká gos gáktenieida ja gáktegánda leaba mielde vuorbádeamis, lassin nisson- ja almmáiolbmoluohkkái. +Leat deaivvadan beavdde birra politihkalaš ákkastallamiiguin ja ovttas digaštallan ja soabadeami joksan politihkalaš ovttaoaivilvuođa čuoggáid hárrái. +Identitehta duodjeárbevierus -vuollekapihtalis lean gieđahallan etnihkalaš symbolismma gárvodeami gaskaoapmin. +Sámediggi Norggas cealká iešge ahte lea dárbu nannet dálá kulturásahusaid ja ásahit ođđa. +Ođđa čáhceiskosa váldui mánnodaga 11.10. ja suohkan addá dieđu go duolddihangohčus lea fámuhuvvon. +), Selviytyjät. +Girsejieŋas lea olu metan. +Olav Árvomearkka: Riddárruossa galgá sákkastuvvot olgeš beale raddái ja kommandørruossa mii lea báttis, galgá heaŋgát čeabehis, ja stuoraruossa galgá guoddit govda oalgebáttis mii manná fitnjut olgeš oalggi badjel. +Go álggii bargat ráđđeaddin iežas guovllus, de fertii ođđaláhkái oahppat jurddašit: +Vuođđolága 6 §:a listu lea rabaš ja gieldá vealaheami "eará olbmui laktáseaddji siva dihte". +Nuppe dáfus jávohuvvama duogážis sáhttá leat maid ovdamearkka dihte vuorrasut olbmuid eahpesihkarvuohta, daningo sii eai iežaset mielas ipmir ášši doarvái bures. +Sturtevant (1972: 130 - 131) meroštallá etnodiehtaga dihto kultuvrra dieđu (knowledge) ja kognišuvnna systeman. +Movt nissongávtti, dievddogávtti ja gahpiriid duddjot. +Geahča áinnas siiddu mii lea dárugillii dan botta. +Báidi lea alit. + (Sarmela 1984: 149.) +Doaivvun ahte dát áiggi miel buktá stuorát aktivitehta ja doaivaga min gieldda vuotnaguovlluide. +Golmma beaivvis áiguba soai fitnat guđa suohkana guossis dien fylkkas. +Fylkkagieldda bargu lea áimmahuššat dan ahte sihkkarastá máddodagaid dain bivdošlájain maid bivdet. +Go festivála rahpá verráha duorastaga suoidnemánu 29. beaivvi, de lea boares museašillju rievdan ođđaáiggi, sámi dáidaga ovdanbuktimii maid guovlu ii leat oaidnán guhkes áigái. +Giella adno nu mearkkašahtti olbmo dovdomearkan, go aiddo giellageavahanvejolašvuohta lea dat mii dahká olbmo nu čielgasit earáláganin buot eará heakkalaččaid ektui. +"Buohkat" leat oaidnán video mas Jon Henrik Fjällgren juoigá.. +Ovttas giela geavaheami geahppánemiin sáhttá čujuhit árbevieruide ja daid árvvus atnimii. +Seammás lea dáid beivviid ilbman filbma, mii butká Gearretnjárgga nuoraide vel eambbo ilu. +■45 proseantta eai háliit registreret iežaset dannego ii leat dehálaš sidjiide +Ođđa áigemearri sáddet evttohusa: 11.09.2015 Vuoiti almmuhuvvo čakčamánu 14. beaivvi 2015 Evttohusaid sádde: skl@kautokeino. +Bargo joavku maid evttohii ahte lága namman livččii nuppástuhtton "láhka sohkabeali nannemis". +Kránsabidjan sáŋgáriid hávddiid ala Sandudd girkohárdin ásahuvvui 1829:s, ja doppe leat suoma stáhtahávdádeamit. +Johan Andreas Andersen oaččui Áillohaš bálkkašumi Johan lea juoigan nuorravuođa rájes. +Nu dahká maid sørjo nammasaš loddi, mii rehkenastojuvvo leat máilmmi lulimus loddin. +3.1 Giela giella dahje giellaoahpa terminologiija +De sáhttibehtet stoahkat ja suohtastallat ja seammás hárjehallat giela. +Bearrašisge buohkat eai duddjogoahtán. +Maŋit beaivve BKK-čoahkkimii ii leat dalle ráhkkananáigi. +11:04 Geassemánu 04. beaivi 2016 4 miljovnna Tråante 2017 sámi ávvudeapmái Alla vuordámušat stáhtabušehttii Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Nuppádassii Sarmela mielde Lindzey (1961) kultuvrraid gaskasaš dutkamušain lea boahtán ovdan, ahte ng. +Davviriikkalaš giellaovttasbargu lea dehálaš sámegielaid oktasaš vuođu seailluheami dáfus. +13:50 Juovlamánu 06. beaivi 2016 Erna Solberg rahpá ođđa luotta Álttás boahtte vahkku Disdaga juovlamánu 13. beaivvi rahppo ođđa oassi E6-luottas mainna leat golbma jagi bargan. +Dát oahpaheaddjijoavku lea hutkan ođđa vuogi reaidun boktit dihtomielalašvuođa, lasihan gulahallamiidda ustitságastallama dimenšuvnna. +Sámi skuvlla oktavuođas lea sáhka gievrras oahpahusmodeallas man ulbmil lea duddjot oahppái sámegiela ja riikka váldogiela máhtu, nu ahte goappašiid gielain juksojuvvo doaibmi njálmmálaš ja čálalaš gelbbolašvuohta. +cealkaga cealkkaoassin ja dakkár oktavuohta gohčoduvvo vuollálastimin dahje hypotáksan, nugo omd. +giellastohkosiidda ja smiehttamušaide maiddái maŋŋá álgooahpahusa. +Ekonomálaš ovdamunit ássat Unjárgga gielddas Gieldda ássiin leat dát ovdamunit; vuoliduvvon lohkanloatna, uhcit vearru, eanet mánnádikšundoarjja, el. divvaga ii dárbbaš máksit ja buoret viessobáŋkoeavttut. +Hárve mánná enkulturerejuvvo duodjái árbevirolaččat ruovttus, muhto baicce skuvllaid rolla deattuhuvvo eanet aht'eanet. +Aikio, Marjut: 1988: Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä. +Norga galgá vuostálastit árvalusaid main daddjo ahte stáhta dahje eará váldeorgánat dat galget leat vuoigatvuođalaččat dahje ahte sii galget válljet geat vuoigatvuođalaččat leat. +6.2. +Dat doaibma galgggašii profileret árbevirolaš juoigiid maid, iige dušše sámemusihkkáriid. +Geahča produktabáhpára mii lea olgeš ravddas dearvvasvuođafága vuolde studiesenteret.no ruovttusiiddus. +Ovttaveardásašvuođalága 13 §:s eahpenjulges vealaheapmi meroštallo fas dakkár dilálašvuohtan, mas formálalaččat ovttaveardásaš njuolggadusa, vuođuštusa dahje geavadaga dihte olmmoš gártá fuonit sajádahkii earáid ektui sutnje laktáseaddji siva dihte earret dalle go njuolggadusas, vuođuštusas dahje geavadagas lea dohkkehahtti mihttomearri ja dan ollašuvvamii adnon vuogit leat áššálaččat ja dárbbašlaččat. +Dán sullasaš gažaldagaiguin hásttuhuvvojit oahppit analyseret ja guorahallat teavsttaid ja nu juksat vuđoleappo áddejumi. +Dás boahtá čielgasit ovdan ahte rievdadusat eai leat oaivvilduvvon rievdadit riektedili. +Go son de fas lei čohkkedan sadjásis, de bijaiga stáhtaministtar ja bisma ruvnno Gonagasa oaivái. +uvssa duohkin leat máilmmi álgoálbmogiid politihkalaš ja servodatlaš rahčamušat, maid sii kollektiivvalaččat ovddidit ja maid ain leat ovddideamen, nu ahte buoridit (healing) ja sihkkarastet buori ja olmmošárvosaš eallima ja boahtteáiggi álgoálbmot servodagaide. +14.2 Guovttegielatvuođa dásit +Swinga vuođđokursa ja joatkkakursa lágiduvvo bearjadaga golggotmánu 29. beaivve ja lávvardaga 30. beaivve 2010 Deanu hoteallas. +Lea mearriduvvon ahte girkoválggat galget čađahuvvot dábálaš válgabáikkiid lahkosis. +Olles Norga diehtá ahte Kárášjohka lea dovddus givssideame oktavuođas, loahpaha son. +Suoma gielladutki Eliel Lagercrantz (1894-1973) galledii siskkit Várjjaga 1920:s ja 1925:s. +s. 317. +Kildal lij Thomas von Westena buoremus misjonerra ja sjattaj misjavna njunnjusattja sadjasasj sierra avdasvasstadusajn oatsodit Nordlanda nuorttalij guovlov. +Buot guossit fertejit čuovvut oahpistemiid oahpisteaddji mielde. +4. Ášši meannuduvvo searvegoddečoahkkimiin, ipmilbálvalusa maŋŋil Buolbmát girkus 21.09.2014 ja Deanu girkus 05.10.2014. +Čáhci lea juohke sajis luonddus, máŋgga hámis. +Elektrolysii atnet juogo veaikepláhta dehe stállepláhta anodan, ja ráinnas asehis veaikepláhta katodan. +Almmolaččatge man beare ávnnasoahpahusas luhttet oahpaheaddji ámmátdáidui, dalle ovddasvástádus lea oahpaheaddjiskuvlemis. +Dát lea dahkkon dainna vuođuštusain ahte lea buorre ja earálágan vuohki doaimmaid profileret gielddas. +Dat govvida duoji ovdánemi dáiddan, man vuođđun lea goittotge árbevirolaš duodji. +Dát movttiidahttá lullisámi girjebusse hoavdda Sølvi Riise, gii liiko dasa go Ruvdnaprinseassa berošta sámi girjjálašvuođas ja dan bargui maid girjebusse dahká čalmmustahttin dihte sámi giela ja kultuvrra. +Ketola, Veli-Pekka). +Sii maid galget oažžut doarvái dieđu iežaset vuoigatvuođadorvvu birra. +Sámi fidnoskuvlla doaimmat ordnejuvvojedje ođđasit 1993, go dat ovttastahttojuvvui Inarin opistoin (ovddeš sámiid kristtalaš nuoraidskuvla) (gč. +Dasa lassin lága funkšuvdnan livččii ovddidit sihke iehčanas birgema ja iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja maid dorvvastit doarvái olu ja alla dási bálvalusaid individuála dárbbuid várás. +Danne dat čatnasa dovdduide ja negatiiva kommeanttat sámegielas loavkašuhttet. +Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta olaheigga ovttamielalašvuođa 2006-2007 ođđa plána- ja huksenlága ráđđádallamin. +Soahpamuša oassebealit galget maiddái ollašuhttit doaimmaid ja sihkkarastit govttolaš vuogáiduhttima. +Deutscher (2011) čájeha mo jurddašeami ja giela oktavuohta badjánii dutkanfáddán 150 jagi dassái, ja vuolggasadjin ledje ivdnenamahusat. +Analyjssa vuoset moadda fylkkasuohkana ja suohkana li ietjasa juollodimijt binnedam sáme dávvervuorkájda maŋŋel gå Sámedigge háldadattjáj. +njulges vealaheami. +Láigoheaddji dahje muhtin geas lea su váldi sáhtta gáibidit ahte guossit guđđet viesu ja opmodaga. +Dát muitalus maid oažžu ollu kommentáraid oahpaheddjiin. +Doavttir Jens Moe ásahii 1978:s doaimma mas doavttir galggai leat mielde ambulánsahelikopteris. +Osa 1. +Ođđa doarjjaortnet lea oassin dán loktemis. +Čoahkkin dollo gaskavahko miessemánu 15. beaivve. +Mátkkit apotehka bokte dahje eará priváhta áššiid doaimmahemiide eai gokčojuvvo. +Muhto vaikko eat dieđe buot mii boahtá boahtteáiggis ja mii doppe gávdno, de lea čurbodat jus eat daja maide boahtteáiggi birra. +Julggaštus nanne rievtti geavahit iežas kultuvrra vuođđun skuvlensuorggis, ja árbevirolaš dieđu sajádat lea sierra namuhuvvon. +Muhto stuollu lea ráhkaduvvon Wienis, dan lea viessodávvirsnihkkár-ja designer Michael Thonet (1796-1871) ráhkadan. +Sámedikki presideanta Aili Keskitalo oasálasttá Arctic Winter Games gilvvuid.. +Dat doaibmá lassi sihkkárvuohtadoaibman. +Reiestad vástida oppalaččat ahte sierravuodjenlobit leat eaŋkilmearrádusat. +Dán raporttas álbmoneapmái čujuhit sániiguin moniperustainen syrjintä (sá. + (Athanasopoulos 2011: 33.) +Unjárgga gielda sávvá sidjiide lihkku viidásat gilvvuin Áltá gos gilvvu moalla lea. +Ránus ii leat šat listu dán áiggi. +Dákkár guovttegielatvuođa váikkuhusat árvvoštallojuvvojit dávjjibut normatiiva go deskriptiiva oainnus. +Eanaš oassi Finnmárkku eatnamiin (95%) gulai ovdal stáhtii, muhto suoidnemánus 2006 fievrriduvvojedje Finnmárkkuopmodahkii. +Ja dan njealji eará stolpui leat čuhppojuvvon lasttat. +Čábbát muvrejuvvon muvra mii lea báhcán guanofabrihka maŋis Áitevákkis olggobeale Lávvonjárgga. +Anára Samii kristalaš nuoraiskuvla vuođđuduvvui 1953, muhto dan ovdal ovttastusa lahtut lihcohalle nuoraidskuvlla vuođđudeamis šaddan riidduid dihte. +Marit Kirsten Gaup muitala golleohcama oktavuođas lea vuodján eambbo go lea ožžon lobi sin guohtuneatnamis. +Mun áiggun oahppa . +čilgejeaddji teaksta), passiiva ageantaráhkadusat (omd. +Go son bođii iežas goađi lahka, de huiká eamidasas: "Bija buori dola! +Sámediggi lea ovttaoaivilis guovllu boazodoaluin ja Nordlándda fylkkamánniin, Hill Marta Solbergain, ahte ferte cegget áiddiid, juoga mii lea hui bures lihkostuvvan Ruoŧas. +Giela ceavzinnávccaid sáhttá gávnnahit máŋgga vuogi mielde, ja mun namuhan dás dušše muhtin faktoriid maid livččii dehálaš dutkat Sámis oažžut čielgasa makkár ceavzinnávccat sámegielain leat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Čáhceváttisvuođat Vuonnabađas - Dievasmahttin Sivas go čáhcejohtasis lea ráigi, de ii leat čáhci dáluin Gunn-Tove Balto dálu rájes ja dáluin Varanger Kraft rájes ja bajásguvlui. +Aŋkke lea verddebearaš eambbo go dušše okta latnja. +Duiska soalddátveagat fallehedje Norgga cuoŋománu 9. beaivvi 1940. +Dovddat go lávu dahje visttiid ja dávviriid doahpagiid sámi šiljus? +Cato Wadel čilge, ahte lea ávkkáleabbo guorrat relašuvdnačilgehusaid dan sadjái go olbmuid iešvuođaide darvánit (1990: 29). +Jus Harstadas lea kantuvra, de eai soaitte nagodit čuovvut mielde mii dáhpáhuvvá Skániid guovlluin, čilge son. +ráppemiin oahpahallat konditionála- ja potentiálahámiid. +Son lei maiddái njunušin vuosttaš sámi riikačoahkkimis Troandimis guovvamánu 6. beaivvi 1917:s. +Dát diehtoortnegat mannet latnjalassii máŋgga dásis, go dain lea olu oktasaš diehtu ja dáidu. +Jos lohkki máhttá jietnadit čállingiela unnimus ovttadagaid, sániid, riekta, de son máhttá lohkat, dahje rievttabut daddjon: oahppi máhttá dekodet dahje čállinkoda čoavdit. +Jus ovdal eai lean ollu olbmot festiválas, de áŋke ledje olusat boahtán Skiippagurrii go Lars Vaular lávki lávdái. +Filmmas oaidnit, mo Kuhmunen lea leavgageassindáhpáhusas dahkan allaárvosaš seremoniija. +Dat lea min iežamet sámi boahtteáigi man birra lea sáhka. +Dain eai goit vel su artihkkala čállinmuttus vuhtton gámisvarat nissona erenomáš vealahanvásáhusat. +Suopmanerohusat - gulahallan vejolaš vaikke leatge gielalaš erohusat. +Son sáhttá dovdat lassin ahte govssáhallá sápmelaš nissona ektui, guhte ii leat kategoriserejuvvon lámisolmmožin. +Hertzberg (2014), gii čállá dáid áššiid birra muhtin eŋgelas dutkanprošeavtta kommentáran, čujuha dasa mo dat ahte giellaoahppa buori muddui lei hilgojuvvon skuvlaoahpahusas, lea dagahan ahte omd. +Miehtá máilmmi čalmmustahttet nissonolbmuid njukčamánu 8. beaivvi. +Dan ii loga Vars sáhttán iežaset dohkkehit, go leat hui duhtavažžat Jåma bargguin maŋimuš guovtti jagis. +Dát earaláganvuohta lea maid šaddan álgoálbmogiid dovdomearkan, man vuođul sii gáibidit earalágan ja govttolaš meannudemiid daid stáhtain gos sii orrot. +Dát Gonagasgárdin lea Bygdøyas Oslos. +Namma mearkkaša njulgestaga "sávaldagaid ollašuvvan", ja daddjojuvvo ahte bassivuohta ollašuhttá sin sávaldagaid guđet vázzet (rabasjulggiid) dan 1729 tráhppaceahki várrečohkkii. +Eaktun lea ahte málbmabohkan addá sisaboađu mas lea badjelbáza. +Dasa lassin leat listtus earret eará njeallje Norgga báikki Struvemeridiána alde. +Mearkadáhpáhusa ja Johan Turi eallinbarggu gudnin Sámi allaskuvla lágidii ávvuvahku skábman 2010. +Gulaskuddančálus sisttisdoallá hástalusaid ja fáttáid maidda sávvat oaiviliid. +Telefuvdna lea Huawei mearkkas, ja mávssii duhát ruvnno. +Artihkalčállit leat Lene Antonsen&Laura Janda, Kaisa Rautio Helander, Piia Juuso, Hanna Mattila ja Jussi Ylikoski. +Mii dahká veaikki ja veaikkis dahkkon buktagiid nu mávssolažžan midjiide, ja manne servodat ii birge daid haga? +Diimmus lea okta stuora doardna ja ollu smávit doartnat hearvan. +Luonndo le álggoálmmugij årroma ja bierggima, væráltgåvå, árbbedábij ja åbbålattjat sijá kultuvra vuodo. +Dan sadjái olu uhcit ratifiseren- dahje vuolláičállinlohku lea váljabeavdegirjjis, mii dahká vejolažžan ovttaskas olbmo váiddavuogádaga. +Oasálaš čállin leat logis, guđet buohkat lea vásihan doarrádallojumi iežaset eatnamiin, ja geavahit friddjabáikefierpmádaga. +Ráđđelahttu lohká Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta ii leat juolludan ii evrrege sámi dearvvašvuođa bálvalussii. +Ii mannan ge guhká dassážii go Bongo fuobmái ahte balsa lei ealáskan, ja ruohtastan su guvlui. +Sáhtát oastit su girjjiid ja oažžut su nammačállosa girjái. +Joavkkut eai leat čadnon dainna lágiin ahte joavkkut álo doibmet nu mo leat juhkkon. +UIT, The arctic university of Norway > Giellatekno Neahttadigisánit: Máhttet sojahuvvon sániid ja addet sojahanparadigmaid. +Okta informánta fuomášahttá ahte queersápmelaččaid historjjá dutkamis livččii ainjuo stuorra mearkkašupmi sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnit +Guhkkodatmihtus váldojuvvo vuhtii man máŋga mearkkašumi guoddi elemeantta cealkagis leat, ja dákkár elemeanttat sáhttet leat sihke leksemat ja giellaoahpalaš morfemat. +Dát ja maid buori fágalaš dieđut ja bures doaibmi KS-systema lea skuvla sertifiserejuvvon njeallje ođđa jahkái. +Movttiidahttin dihte nuoraid bargagoahtit eanadoaluin ferte várret ekonomalaš doaibmabijuid eanadoallošiehtadusa bokte rekrutterema sihkkarastima várás. +Dego earánai olmmošvuoigatvuohtasoahpamušain, de ovttaveardásašvuođa ja vealatkeahtesvuođa suodji leat ILO soahpamuša 169 +Muhto ferte váruhit vajáldahttimis, ahte dát dimenšuvnnat leat buot oktii čadnon ja dáid dimenšuvnnaid duohkin lea daid meinnet, dárkkuhus ja dovdamuš, mii guoddá daid ja mii rievdan hámis doalvu daid ođđa buolvvaide. +Gárdinsiidu lea dan gietti guvlui mii áiggos lei ásahuvvon, Stiftsgårdsparken. +Šiehtadus mearkkaša ahte Sámi allaskuvla ásahuvvo lullisámi guvlui sierra ossodaga bokte Sámi lohkanguovddáža vuollásažžan, mii lea Guovdageainnus. +Dieđut 4 s. 31 - 43. +Duoji čábbodaga oahppat oaidnit mánnávuođa rájes: oahppat leat čalbmeš ja čigŋái. +Dás čuožžu ahte áigemearri ohcat doarjaga lea guovvamánu 15.b. 2015. +Juohke medálljavuostáiváldis sáhttá leat okta mieldečuovvu fárus vuostáiváldimis. +Muhtin eamiálbmotservošiin lea goit muhtin muddui hui biehtadahkes doaladupmi lámisolmmožin leahkimis dahje dan jurddašeamis. +Jus eavttut devdojuvvojit, de geavaheaddjái mieđihuvvo vuoigatvuohta mii vástida su geavahussii. +Gonagas ja su mátkkošteaddjit besse gullat mihtidanstašuvnna bargguid birra, gos earet eará čađahit dehálaš dálkkádatmihtidemiid. +Ovdalis lei dábálaš, ahte kulturdutkit čatne kultuvrra dávviriidda ja diŋggaide. +Máŋgga iđitgukso áiggi lea mu árbmugasvuođa liehmus biegga jieladan du badjel ja gávdnan du ávvirmeahttunvuođa seaŋggas lossa nahkáris. +Oppland Olbmot ja servodat Medáljat ja árvomearkkat Su Majestehta Gonagas Haakon VII ásahii Gonagasa ánsomedálja guovvamánu 1. b. 1908. +Sámi Arkiiva árkivára Grete Bergstrøm jođiha ságastallama gaskal arkeologa Cathrine Baglo ja professor museologias Brita Brenna. +Hætta lea ovdal leamaš Sámi Oahpahusráđi direktevra (1994-99), Sámedikki ossodatdirektevra (1999-2001) ja boazodoallohoavda (2001-201). +Almmuhuvvon odne, dii. 12:50 Juovlamánu 08. beaivi 2016 Duoguštan njeallje biilavuodjinkoarta Golmmas vudje menddo leahtus ja okta ges lea vuodján gárrenoaivvis. +PMTO oahpaha váhnemiid ráhkadit oadjebas rámmaid máná čuovvoleapmái, ja rasttildit daid hástalusaid mat hehttejit buori bearráigeahču. + (Feldman & Atkin 1995: 127−132.) +Somby, Seija Risten: Gieddebeaivegirji. +Otava, Helsinki. +Daid skuvllain, mat leat guovlluin gos sámit leat unnitlogus, leat eará eavttut ovddidit sápmelašvuođa go daid skuvllain Sámis gos sámit leat eanetlogus. +Son ii loga gal sámeluohká heaittihuvvot jus ii gávdno oahpaheaddji. +Dáid govvádusaid vuođul sáhttá dulkot nu ahte sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguide gullevaš dievdduid dáfus jaskatvuohta čákŋalan erenomáš čiekŋalii sámeservošiin. +Joavkkus leat njealje musihkkara golmma našuvnnas, geain buohkain lea áibbas.. +Oassálastit fertejit ieža diŋgot ja máksit mátkki ja orruma. +Suoma bealde gávtti vadjamis leat geavahan sárgojuvvon minstariid dan rájes, go kurssaid lágidišgohte - oahpaheaddji lei vázzán suopmelaš duodjeskuvlla. +Sirdindilálašvuohta lea geassemánu 30. b. Romssa universitehtas Preassa ja earát besset jearrat gažaldagaid. +Biologalaš birrasa nuppástusat čuhcet vuosttasin kultuvrraide, mat ávkkástallet luondduin. +Eurohpá servodagaid álgoálgosaš vuođđosoahpamušat eai čujuhan olmmošvuoigatvuođaide eaige daid suodjaleapmái, daningo ii adnon vejolažžan ahte friijagávpeguovllu vuođđudeapmi Eurohpái váikkuhivččii olmmošvuoigatvuođaide. +Jietnagirjjis leat guldalanteavsttat mat ovddidit oahppiid njálmmálaš gálggaid. +Go jorgala ovdamearkka dihte sáni, mii mearkkaša queer njuolga dárogielas davvisámegillii, de seammás lea vejolaš ahte dat dušše nanne oarjemáilmmi seksuála- ja sohkabealleipmárdusa guovttejuogu. +Hopp til hovedinnholdet på siden Unjárgga searvegotteráđđi diakonalávdegotti bokte álggaha sámegielsálbmalávlun eahkediid, vuossárgga čakčamánu 29. b. tii. 18.00 searvegotteviesus Vuonnabađas. +Dát váttásmahttá guolástusámmáha ja čuohcá eanemusat daid unnimus fatnasiidda danne go dát fatnasat eai sáhte vuodjit guhkás doalvut sállašiid. +Lihkus ii lean mihkkege eará sivaid. +Buorre mearka lea almmatge dat ahte oalle ollu mánát ja nuorat juogo máhttet sámegiela dahje ohppet dan skuvllas ja mánáidgárddiin. +Sámi organisašuvnnat barget aktiivvalaččat beassamis mielde riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará vuođđudusa Álgoálbmogiid máilmmiráđi (WCIP) bakte. +Ihttin vuolgiba Presideanta ja su roavvá Haukio Romsii gos maŋemus oassi stáhtaguossástallamis galgá leat. +Geassemánu 9. b. 1978-mannosaš lága nr. 50 vuođul kulturmuittuid birra ii galgga registreren ja duođašteapmi mange láhkai duohtadit kulturmuittuid. +De ges bidjá elrávnnji eatnamii, mihtida jođu ja induserejuvvon polarisašuvnna, vai oaidná erohusain lea go eatnamis olu veaiki. +Sisdoalu ovdanbuktima maid sáhttá meroštallat analyhtalaš ja syntehtalaš ovdanbuktinvugiid ektui. +Rasismma caggan badjánii erenomážit Anára bargobájis. +Rusttet lea vuosttaš dán lágánin. 09:11 Miessemánu 09. beaivi 2016 Dán vahkkoloahpa bovdejit lujávrilaččat gussiid jahkásaš doaluide, dálveriemuide ja boazodolliid beaivái. +Creative Commons Attribution Non-commercial Almmuhan: May Ragnhild Eira Guttorm Čális kommentáraruktui iežat vásáhusaid dege rávve mo resursa heive geavahuvvot oahpahusas. +Jagen 1848 tjuottjodij ráddidus ja stuorradigge Finnmárko ednama lidjin stáhta ednama juo dålutjis. +Álgoálbmot dokumentára, jođiheaddjin Mitch Torres ja Darlene Johnson, aborigiidna filbmadahkkit Australias. +1960-logus gámagoarrun lea sirrejuvvon iehčanas doaibman Aspa (1965: 75) dutkamušas, mas 81% Ohcejoga olbmuin lea vástidan, ahte ruovttus gorrot goikkehiid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ii oktage artihkal gávdnon. +Lonohallan lea čatnon Barents regiovdnii, dát mearkkaša ahte lonohallan lea Ruššii. +3.3.1 Sámegiella suoma-ugralaš giellan +Giertsen 2003. +Korkiakangas, Pirkko 1999: Muisti, muistelu, perinne. +Institušuvnnaid váikkuhusa sáhttá guorahallat maiddái intrakultuvrralaččat. +Jahkeplána ulbmil lea doaibmat diehtogirjiin bargiide, váhnemiidda, bargoaddái ja eará ovttasbargoásahusaide. +Prinseassa álggii vuosttaš luohkkái Smestad skuvlii Oslos 1978:s, ja eadni ja áhčči čuovuiga su vuosttaš skuvlabeaivái. 1990:s gearggai son joatkkaskuvllas Kristelig Gymnasiumas Oslos. +Liidnegákti bázii oalát eret. +Karbona reagere oksygenain čázia ja de šaddá karbondioksiida. +Láhka lámisolbmo sierrafuolahusas 519/1977. +Monimenetelmällinen tutkimus vaikeavammaisten ihmisten osallisuudesta toimintana, kokemuksena ja kielenkäyttönä, Acta Universitatis Lapponiensis 283. +Vuodna máhttá doarjjot ahte dakkár suodjalibme galggá liehket riektálasj tjadne: ækton le ahte tjielggasit le tjielggidum ja ráddjidum friddja aktisasj kulturárbe gáktuj (public domain). +Máŋggageavahusvisti rahpá 2012/2013 áigodaga Máŋggageavahusvisti rahppo hárjehallamiidda vuossárgga borgemánu 25. beaivve 2014. +Rolf, Bertil 1990: Wittgensteins osägbarhet och Polanyis personliga kunskap. +Mii lohkat ahte hállangiela jietnadagaid geavaheami mánná oahppá automáhtalaččat, ii dárbbaš smiehttat makkár jietnadaga gokko geavahit iige boađe millii manin duot ja duot jietnadat gohčoduvvo. +Buot ruđat maid konsearta dine, mannet Romssa gávpotmišuvdnii. +Go buvddat heite oastimis gápmagiid, de badjedáluin lonuhusgálvun lei biergu. +maid dán raportta s. 159. +Dát suorggaha bearraša ja erenoamážit Astrida. +Álgen dáid áššiin beroštit go guorahallagohten vugiid maiguin sáhttá mihttidit vehádatgiela dili. +Sániid sojahanminsttar - vállje dihto sáni. +Čáppui, nu ahte sii galle dihtet mo olmmoš galgá doaimmahit barggus. +Direktiivvat leat olggosbuktimat maid ulbmil lea váikkuhit nuppi olbmo daguide ja doaimmaide. +Dákkár jearaldagaid lea dárbu jearrat ja geahččalit vástidit daidda go áigu čađahit dekoloniserenproseassaid. +Buot áppesgirjjiin lea dasto ieš guđet ortnega mielde ovcci eane musat geavahuvvon bustáva gaskkas vel bustávat k, v, d, h, r, t, g, s. Guovddáškonsonánttaid ovttastumit leat sihke dakkárat main seammalágan konsonánttaid guhkkodagat molsašuddet ja dakkárat main konsonánta-ovttastumiid guhkkodagat ja šlájat molsašuddet. +Gohpi káija divodeapmi: Bargu lea dál álggahuvvo, ja vuosttas oassi divvumis galgá gárvvistuvvot skábmamánu mielde. +Maiddái ivdnekategoriijaid ja genusiid dutkamiin lea duođaštuvvon giela váikkuhus jurddašeapmái. +Saamelainen taide s. 30 - 41. +Dán dutkamuša informánttat muitalit ahte leat vealahuvvon sihke sin váttu ja maiddái sápmelašvuođa dihte. +Dat duodastij ilá alla dáse låssåmetállajs ja birásselgajs Arktisin vájku industriáliseridum guovlojs le guhkken ierit. +Maŋemus áiggiid go lea válbmegoahtán girjji, de ii leat nu ollu eará astan go dainna bargat. +Biekkat ja mearrarávnnjit johtet viidát ja čoahkkanit dávjá Davvipola guvlui. +Go leat válljen ovtta diehtošlája, de dat dábálaččat jávká menyas. +Ođasmahtton dásseárvolága mihttomearrin lea 1 §:a mielde eastadit sohkabeallái vuođđuduvvi vealaheami ja ovddidit nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvu ja dán ulbmila mielde maid buoridit nissoniid sajádaga bargoeallimis. +Giellaoččodanahkásačča oktanaga oamastuvvon guokte giela ovdánit seamma vuogi mielde go ovttagielat máná giela oahppanproseassa. +Das gávnnat dieđuid vázzinbálgáin, skohterlahtuin, oaggunlobi oastimis, oaggunfestiválas, čoahkkimiin, valáštallandoaluin ja eará maid searvvit lágidit. +-- the training of the young is seldom regularized or systematized, but occurs as a "by-product" -- of the cultural routine; that the kinsfolk, and particularly the family, are mainly responsible for it (Gearing 1973: 1229). +Ráđđehusa láhkaárvalusaid namahusat: Čájeha 1-20 oktiibuot 86 bohtosis. +Jos leat gažaldagat, de áinnas váldde oktavuođa minguin. + (Guovdageainnu, Johkamohki, Jiellevári ja Luleju), +Nuorra Entreprenevravuohta (NE) lea ideálalaš, riikkaviidosaš organisašuvdna mii ovttasdoaibmamis oahpahusvuogádagain, ealáhusdoaimmaiguin ja eará aktevrraiguin bargá ovdánahttime mánáid ja nuoraid hutkáivuođa, álggahanmovtta ja iešdovddu. +Sámi vuoigatvuođalávdegoddi, sámediggi ja finnmárkoláhka Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui vuosttaš geardde golggotmánu 10. beaivvi 1980 mas professor Carsten Smith válljejuvvui jođiheaddjin. +Åssudagán li guokta ásadusá, Sisŋep ja Davep Divtasvuona sijddamusea, Gásluovtan ja Hierenjárgan. +Akšuvdnadutkanmálle, skuvlapraksisiid ođasmahttin ja oahpaheddjiid ovdánanproseassa dekoloniserema bokte leat olahusat, main lea ávki boahttevaš skuvlaovddidanbargguin. +Girjjis lea maid okta muitalus Suomas ássi olbmo birra. +Ovdalis máinnašuvvon girjjálašvuohta ja dutkamušat, mat gieđahallet sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitloguid, leat maŋimuš jagiid vuojulduvvan dáid olmmošjoavkkuid jávohisvuođa ja dan cuvkema diskurssaide. +), A Handbook of Method in Cultural Anthropolgy s. 537 - 578. +Geahča oppalaččat CERD-soahpamuša eamiálbmogiid suodjaleamis, Thornberry, P., 'The Convention on the Elimination of Racial Discrimination, Indigenous Peoples and Caste/Decent-based Discrimination', Castellino, J. and Walsh, N., (eds. +Lea deaŧalaš ahte aiddo minoritehtagielat árrat juo geavahišgohtet ođđa gelddolaš vejolašvuođaid mat rahpasit ođđa mediaárgabeaivvis. +Sjoberg@samiskhs.no - Árbediehtooahppui álgen vuoi oahpan movt seailluhit árbevirolaš máhtu viidásit. +Paul Inge Severeide bidjá ovdan "gozihanartihkkala" mii galggašii šaddat jahkásažžan. +iežan dutkomušas, namalassii man láhkai sámi mánát ohppet gierdat eanet, gierdavašvuođa. +Máná sahkkeheapmi lea medisiinnalaš dikšu man ulbmil lea sahkkehit nissonolbmo monneceallaid dievddu sahkoceallaiguin, nissonolbmo rupmaša siste dahje olggobealde. +Dihto diehtu lea dakkár, ahte dan ii sáhte verbaliseret. +Lonuhusduodjin ledje fáhcat, boahkánat ja vuoddagat, daid lonuhedje ovdamearkan badjesámit, go ieža duddjojedje eanaš náhkkedujiid. +Dát giellaláhka lea čalmmustahttán ja nannen sámegiela stáhtusa Ruoŧas. +Go leat iskkadan málmma dárkileappot, de leat gávdnan mávssolaš hivvodagaid golli, silbba, platina ja palladiuma, dasalassin go hui ollu veaikki. +Ovdamearkka dihte +Dat gii dán bargovuogi máhttá ja hálddaša, lihkostuvvá dábálaččat bures daningo olles proseassa lea analyhtalaččat guorahallojuvvon ja dan vuođul ožžon loahpalaš hámi. +Kultuvra ii leat juoga mii lea olbmos, muhto lea baicce latnja doaibmi olbmuid gaskkas. +Ferten maid lohkat ahte mii leat nagodan hui vuđolaččat ja bures bargat áššiiguin ovdagihtii, ovdal go áššit bohtet suohkanstivrii. +"[...] guhkesáigge gorutlaš, vuoiŋŋalaš, intellektuála dahje áiccuide laktáseaddji váddu, mii vuorrováikkuhusas iešguđegelágan eastagiiguin sáhttá hehttet sin dievaslaš ja beaktilis oassálastima servodahkii ovttaveardásaččat earáiguin." +Láhka nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus addon lága nuppástuhttimis 1329/2014. +Girječálli Anders Larsen čállá mo Ábo beasai gullat skuvlavázzima joavdelasvuohtan, go sutnje daddjui: "it dal leat galgamin kánttorčállin" (Larsen 1982: 54). +Go njuovvan sirdašuvai njuovahahkii, de báidnigođii industriija jurddašanvuohki árbevirolaš njuovadeami. +Áppesgirjji rievdadeapmi teakstagirjin lea ovdamearka das mo iešguđet oahpahanvuogit áiggiid čađa leat váikkuhan álgooahpahusa teakstagirjjiide. +Dutkanguovlun lean válljen Gáregasnjárgga ja Kárášjoga guovllu daninge, go lean bajásšaddan doppe. +Vealaheami gieldu lea vuođđolága 6 §:a momeanttas 2. +Ledjen navdán dutkamuša álggahettiinan, ahte Einar Berglanda (1998) Kunnskap og kompetanse i Indre Finnmark livččii buorrin eamidieđu gáldun. +- Diekkár čielga signálat čuhcet issorasat Sámediggái ja sámi ásahusaid ruhtadillái, go ráđđehus ii ráđđádala Sámedikkiin bušeahta oktavuođas, čilge Aili Keskitalo ja lohká dán ášši áigut čuovvolit. +Bargojoavku lea gulahallama bokte orohagaiguin ja čearuiguin evttohan ođđa konvenšuvdnateavstta. +Dát lea hui deaŧalaš boahttevaš láhkaáddejupmái. +Ovdal go oktasaš ruskabáiki ásahuvvui Gassanjárgii, čohkkejuvvojedje ruovttudoalloruskkat báikkálaččat Deanu gielddas. +Stáhta dearvvašvuođageahču guorahallamiid stáhtus ja vásáhusat jagis 2015 Diehtu lei váilevaš ja bođii dávjá menddo maŋŋit. +Kaféa galgá leat rabas olles márkanbeaivvi tii. 10-16. +Dan maŋŋá loahpahuvvo sierra viesu ásaheapmi lullisámi kulturguovddážin Plassjes, ja dan sadjái boahtá doaibmabidjovuđot bargu. +Stáhtaidgaskasaš ovttasbargojoavku, gohčoduvvon "G77-joavku+Kiinná", mii čakčamánu 26. b. čoahkkimisttis buvttii ovdan positiiva oainnuid Álttá-julggaštussii. +Fertet sávvat ahte dii ehpet goassege dárbbaš váldit atnui dien oahpu! +Lea maid olu konsearttaid bádden sihke Norggas, Suomas ja Ruoŧas mat ii gávdno eará sajis. +šloahtat, lávkut, doapmat, loaggut, deamput, steamput, gállit, njáhkat, boaggut, šlimput, soabbut, suhkat, goargŋut, meallut, vuodjat, vuodjit ja vel olu eará vearbbaid maid. +Dan rájes mánná oahppá jáhkkemeahttun johtilit. +Dalle duodji lea guovddáš gaskaoapmi, mainna mii addit hámi ja mainna mii ádde +Yngve Ryda artihkal subtsas juojddá birra mij le guhkken ierit mijájs, náste ja planehtaj birra, ma li aj kulturmujtojda vuodon. +Namuhuvvon vuođđodoahpagat geavahuvvojit máŋggalágan kategori +Mii ohcat daid rievttes olbmuid geat sáhttet váldit badjelasaset dáid gáibádusaid. +Muhtin jietnadagat govviduvvojit mottiin bustávain. + (Anttila 1983b: 40.) +Finnmárkkuopmodaga eatnamiid hálddašeapmi galgá ain leat dan stivrra hálddus. +Geassemánu 22. beaivvi 1906 ruvdnejuvvuiga Gonagas Haakon ja Dronnet Maud Nidarosdomenis Troandimis. +Suopma vuolláičálii oktasašsoahpamuša juo 30.7.2007, muhto dán ratifiserema gergen eaktudii láhkaásaheami nuppástusaid. +Geafivuođa eastadeapmi mearkkaša ahte ferte ásahit buresbirjegeaddji servodahkii čovdosiid main buohkat galget oažžut oasi. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dálkkádaga ja energiija gielddaoasseplána lea mearriduvvon 15. desember 2010 av Juhán Niillas Wigelius Deanu gielddastivra mearridii 11.11.2010 ođđa dálkkádaga ja energiija gielddaoasseplána. +- Guđas leat jo jápmán johtolagas dán mánus. +09:02 Golggotmánu 05. beaivi 2016 Dušše juohke goalmmát biillas lea DAB-radio 100 beaivvi geahčen giddejit FM-fierpmádaga, muhto ain váilu olu biillain DAB-radio. +Gárvodeapmi lea gaskaoapmi, mainna čájehit identitehta. +orru dattege ain veadjit sajáiduhttit oktasaš matematihkkaterminologiija nu ahte eai geavahuvvoše seamma doahpagii sierralágan tearpmat iešguđet riik kas. +https://www.lapinkansa.fi/kotimaa/isa-on-ensi-kertaa-raskaana-suomessa-terveydenhuollon-tietojarjestelmat-eivat-tunnista-tilannetta-200443437/. +Dat leat viidát dieđalaččat čohkken juo dan máhtu mii gávdno dálkkádatrievdademiid birra arktalaš guovlluin ja geahčadan makkár váikkuhusat das leat guvlui ja muđui máilbmái. +Sii ságastit dálkki, eatnamiid, duovdagiid, johtolaga, siivvu ja njealljejuvllat vuojániid birra. +Sivvan čoahkkima maŋideapmái lea dat ahte bušeahttamearrádus galgá leat guokte vahku almmolaš geahčadeamis. +Sámis leat oallugat geat fárrejit riikarájiid rastá danne go náitalit nuppi riikii. +Hálddahusbargui gullá verbaliseret servodaga doaimmaid, hábmet daid gielalaččat iešguđet dárbbuid várás diehtojuohkimin, notáhttan, áššebábirin, čielggadussan, raportan dahje dieđáhussan. +Raporta duođaštii earret eará ahte soames birasmirkkot guhkit gaskkaid badjel rivdet Arktalaš guovlluide ja levvet elliide maid álgoálbmogat ávkkástallet árbevirolaš biebmodoalus. +WGIP:s lea ráđđeaddi stáhtus Guovlluráđis ja Barentsráđis (Barents Euro-Arctic Council - BEAC), ja nu das lea sierra politihkalaš stáhtus Bárentsovttasbarggu formálalaš struktuvrras. +mánáid birgemii boahtteáiggis. +), Askel kulttuurien tutkimukseen, Folkloristiikka, kansantiede ja uskontotiede, Turun yliopisto, Turku (2015), s. 276. + (Lukkari - Aikio 1993: 78.) +Bajit dási giellaoahpahusas lea maid Konrad Nielsena čállinvuohki oahpis, erenoamážit su sátnegirjjiid dihte. +Aslak Jacobsen Hætta ja Mons Aslaksen Somby steavliduvvuiga golggotmánu 14.b. 1854:s, ja eará rieibmudeaddjit ožžo moatti beaivásaš giddagasráŋggáštumiid rájes gitta eallinagiduomuide. +Danin mun dasto dahken dákkár čáppa gova. +Nubbi informánta muitala ahte lei dárbbašan iežas váttu dihte virgeoapmahačča luhtte veahki ja veahkeheaddji, vai livččii sáhttán gálgat iežas áššiid dán virgeoapmahačča maid eará virgeoapmahaččaid luhtte. +Dološ sámiid riibmakalendara dieđu ja riibmagovaid girji fievrrida bures dálá skuvlamánáid ja ollesolbmuid dihtui ja olámuddui. +lea olgun sáhttá doaibmat seamma mearkkašumis go gohččuncealkka luoitte bussá stohpui. +Biktasiid basset goit moatte geardde vahkkus, dat dieđus vuolgá das man gallis bearrašis leat. +Buresboahtin čoahkkimii cuoŋománu 5.-7. b. Norgga bealde Sámediggi bovde čoahkkimii Norgga ja Ruoŧa konvenšuvdnabarggu oktavuođas rádjerasttideaddji boazodoalu birra Stjørdalas cuoŋománu 5.-7. b. 2013. +Gonagas Haakon oaččui skeaŋkan modealla dán skiippas su 75-jagi beaivái, muhto ovdal go Gonagas sáhtii oažžut dán álbmotskeaŋkka, de lei dárbu hukset skiipa earaládje ja ođasmahttit dan. +Australias leat ássan olbmot badjel 50 000 jagi, ja aborigiinnat ja Torres Strait Islander-álbmot leat dat olmmoščearddat mat gullet kultuvrraide mat leat guhkimusat ceavzán máilmmis. +Sápmelaš lámisolbmot leat maid erenomáš rašes dilis ja sáhttet duvdásit eret servodagas ja vásihit vealaheami. +Luohttámušdoaimmat ja eará barggut: Eira lea Sámi allaskuvlla stivrra 2.jođiheaddji ja nu rektora sadjásaš. +Chandler Publishing Company, San Francisco - Scranton - London - Toronto. +Luođi fievrát maid eanet kulturskuvllaide mánáide ja nuoraide. +Govven: Politiija Johtolatpolitiijat bearráigehččet johtolaga birra jagi, muhto geasset leat eanet oidnosis go muđui. +Dát adnojuvvo duođaštussan dasa mo giella gaskal čieža ja ovcci jagi agis váikkuhišgoahtá nuorat mánáid mielriegádan hápmeprefereanssa. +Go álmmuhedje rabas virggi ovdal geasseluomu, de ožžo dušše moadde ohcama ja dáin ii lean oktage kvalifiserejuvvon virgái, dál lea fas virgi almmuhuvvon. +Sámiid árbevirolaš guovllut lea Guoládatnjárgga rájes davvenuortan gitta Engerdala rádjai Mátta-Norggas ja Idre rádjai Mátta-Ruoŧas. +Bakgrunn, behov og tiltak. +jurddašan go eanaš oahpaheaddjit eai čállán dan. +Njoarosteapmi finálas lea seammaláhkai go prologas. +Okta stuorámus erohusain lea dat vuordámušat mat leat sámegillii oahpahusgiellan: sámegiella galgá oktan dárogielain duddjot doaibmi guovttegielatvuođa. +Ossodat maid doaibma dego čallingoddin bajásšaddanlávdegoddai. +Beaivvi prográmma loahpahuvvui mállásiiguin Råde falástallanviesus, gos Ruvdnaprinsa goaivvastii goaivvuin mearkan dasa ahte dál de álggahuvvojit Rådehallen huksenbarggut. +Bearjadaga njukčamánu 28. beaivve áigu Sjåstad deaivat Romssa ja Nordlándda bellodatustibiid ja digaštallat ášši. +Kultuvra mihtiduvvo, das oažžu +Máilmmi ráidnaseamos áibmu lea Antárktisis. +Álbmotrievtti gálduin sáhttá leat mearkkašupmi nu guhkás go adnojit dan prinsihpa vuođul ahte norgalaš riekti navdojuvvo oktiivástidit albmotrivttiin, muhto váldonjuolggadussan adno ahte álbmotriekti ii duddjo iehčanas vuođu vuoigatvuođaid dohkkeheapmái. +loatnasániid geavaheapmi lea synkronalaš fenomena dan mearkkašumis ahte rievdan ollašuvvá oalle jođánit. +Dakkár gaskasaš doaimmat nanneše fitnodagaid ja servodaga oktavuođa, ja dat dagašii dakkár ekonomalaš ovdáneami mas birasgoddi bisošii nanusin. +Rašuvnnalašvuođa ulbmilin lea ahte giella lea "nu beaktil, Inez Boona modellii ja Sverre Hatlea metodii (Magga 1985a). +Dábáleamos vaššisáhkan dahje heađušteami iešguđet hápmin sápmelaččaid guovdu badjánedje earret eará negatiiva kommeanttat, sánálaš loavkideamit ja heađušteapmi. +Sáddes dieđu gildii min e-poastta adressii; postmottak@nesseby. +Petra Laiti lea vázzán skuvllaid sámeguovllu olggobealde. +Seremoniija čađahuvvo allaáiggálaččat, Vuođđolága § 74 mearrádusa mielde. +Nie juogadedje losses bargomuttuid. +Dáláš sámi giellalávdegoddi ovddasta ain buot sámegielaid muhto juohke gielain lea iežas bargojoavku mii bargá korpusplánenáššiiguin. +Son maid lohká ahte buot dákkár oahpahusat fertejit buori áiggis plánejuvvot, ja ahte juohke fágii ja luohkái leat vissis mearit galle beaivve dákkár oahpahus lea jagis. +Dán julggaštusa leat soahpan Norgga Aviissaid Riikkalihttu (dál Mediaásahusaid Riikkalihttu) ja Norgga Doaimmaheddjiid Lihttu, goappaš lihtuin dohkkehuvvon golggotmánu 22. beaivvi 1953, rievdaduvvon 1973 ja 2004. +Čielga čállingiela ovdamearkkat konteavstta mearkkašumis leat dakkár ovttasánat teavsttat go omd. +Dál lea mánáidtoga ja miessemánu 17. beaivi measta seamma ášši, muhto nu ii leat álo leamaš. +Majestehta Gonagasas leat golbma adjutántta ja golbma bajitadjutántta, ja Gonagaslaš Allavuođas Ruvdnaprinssas leat golbma adjutántta. +Dasto sáhttit analyseret dieđu nuppástuvvi korpusa jotkkolašvuođa (trajectory) nu, ahte identifiseret vejolašvuođaid ja ráddjehusaid, maid validitehta ja ollašuhttima kriterat addet dieđu buvttadeapmái ja sirdimii konkrehta árbevieruin. +Sámediggi bargá dainna ulbmiliin ahte sámi mánáin galgá leat oktagaslaš vuoigatvuohta sámi mánáidgárdefálaldahkii. +Bargohárjáneamis maid oaččut Finnmárkkus lea stuora árvu jos goassige guođát Finnmárkku, dan sivas go dáppe oažžu vuđoleappot geavahit iežas fágamáhtu ja gelbbolašvuođa go dan maid muđui lea dábálaš eará báikkiin. +Joavku mánát vuorbudit dingaid maid leat ráhkádan. +Loggat ledje ávkkálaččat munnje singuin ságastallamis ja diehttelasat maid dán dutkamuššii. +Maiddái SámiSoster rs ollašuhttá buresbirgejupmái ja oassálastimii movttiideaddji smávvajoavkodoaimma sámegillii sápmelaš badjeolbmuide, ja dasa lassin dat fállá sámegielat rávvema ja bagadeami eará dan doaibmansuorgái gullevaš sektoriin. +Oahppit geain lea AÁR- sadji, sáhttet leat skuvllas gitta 16.00 rádjai. +La være tomt - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Dasto ferte mearridit guđe áirasat bellodagas/listtas galget oažžut dáid sajiid (áirasiid válljen). +Oahpaheaddji bargun lea láidestit máná vásáhusaid bajit dásiide dađistaga. +Don fertet álo dieđihit divššohas-mátkedoaimmahahkii Vai dutnje buhtadivčče mátkegoluid, go leat johtán rekvisišuvnna haga, de lea dus ovddasvástádus sáddet mátkerehketskovi ja dárbbašlaš dokumentašuvnna 6 mánu siste dálkkodeami rájes. +ahte sámi mánná galgá máhttit niibbástallat ovdalgo álgá skuvlii. +Min miellahttosiiddus lea stivra almmuhan ođđajagimánu breava, miellahttočoahkkinlisttu ja lávvordatovddasvástideaddjilisttu. +Lohkamis lea váldoáššin teavstta ádden ja čállimis fas teavstta hábmen nu ahte lea álkit áddehahtti. +Lassin konsertii, de besset Ridduguossit vásihit SlinCraze Northern Soul čájáhusas, ja áibbas ođđa dokumentáras iežas birra; "Arctic Super- star" mii lea oassin dán jagáš Riddu filbmapromgrámmas. +- Mu mielas ii leat dohkálaš go Guovdageainnus, mii lea Norgga stuorimus meahcástansuohkan, ii leat FeFo:s olmmoš geas lea nanu gelbbolašvuohta sámi meahcásteamis, lohká son. +Olmmošvuoigatvuođakomitea lea 1990-logu rájes gieđahallan ovttaskas olbmuid váidagiid, mat gusket Suoma. +Oassálastingeatnegasvuođa ollašuhttimis galgá váldit vuhtii sápmelaš siskkáldas unnitloguid, dego lámisolbmuid. +Vuoigatvuohtadogmáhtalaš oassi sisttisdoallá norpmaid dulkoma, +Dievdu lea váidán guokte politiijabálvvá go dovdá ahte soai oaguheaba su. +Viessu lea Allaeanan Orohaga ja dearvvašvuođaguovddáža bálddas. +oahpaheddjiid oahpahit lámis mánáid ja mánáid, geain leat sierradárbbut. +Dasa lassin doalai Ruvdnaprinsa Haakon logaldallama duhátjagiulbmiliid birra UNAM - Universitehtas Nacional Autónoma de Mexico. +Earenoamáš miellagiddevaš lea mot sápmelaččaid gillii leat alla gáibádusat, muhto ii-sápmelaččaid gielladáiddu lávejit atnit sámegiellaservošis badjelmeare buorrin ja árvvus (Mustonen 2017: 40; Scheller 2011: 99-100). +Keskitalo lei Sámedikki vuosttaš nisson presideanta, ja jotkkii Ole Henrik Magga ja Sven-Roald Nystø barggu NSR ovddas Sámedikkis. +Son válddii badjelasas norgga soahteveagaid ja alliánsariikkaid ovttasbarggu jođiheami. +Mielddusin lea evttohus dan njealji muddenguovllu oktasaš plánaprográmmii ja maiddái girdigovva mii čájeha muddenbargguid rájáid. +Aldusserien 268. +Rehkegat sáddejuvvojit gárvásit devdojuvvon dohkkeheapmái neahttabáŋkui dan sadjái go poastakássii, ja don it dárbbaš geavahit áiggi čállit guhkes KID- ja kontonummariid. +Lea maiddái jearaldaga vuloš, bohtetgo sosiála institušuvnnain (dábit, rituálat, ealáhus- ja váldoráhkadusat) obanassiige ovdan vai eai árvoortnegat, mat laktásit gielalaš máilmmigovaide. +Fugleværelset stohpodávviriid lágideapmi Taffeldiibmu ostojuvvui vásetin dan várás ahte galggai biddjot Loddelatnjii gaskal 1846 ja 1848. +Nuorttit oassi Deanunjálmmi luonddumeahcis: Čuovo riikkageainnu 890 davás guvlui Báhcavuona guvlui sullii 40 km Deanušalddis. +Láhkateaskta lea sihke sámegillii ja dárogillii. +Lávdegoddi lea vuhtiiváldán dan máhtu mii gávdno, sihke biologalaš máhtu ja árbedieđu, luosa ja álbmoga mii lea das sorjavaš. +Maiddái sápmelaš lámisolbmuid vuohki deattuhit lámisvuođa dahje sin diagnosa mearkkašumi sajis sin máhtuid ja vugiid duddjot alcceseaset doaibmi árgga ja maiddái sin lagašolbmuid mearkkašupmi badjánit raporttas. +Dán gárvedimkonferánsa ulmme le viehkedit værálda álggoálmmugijt gárvedit dán ájnas væráltkonferánssaj ja álggoálmmugij riektáj tjadádibmáj. +Diekko bokte dát olmmoš galggalii +Fredman (2016) čilge ahte intersektionálavuođa galggalii almmatge geahčadit milloseappot váldegaskavuođaid go olbmuid identitehta dáfus. +Su ipmárdusa mielde vuođđudusat eai dábálaččat ruhtat máŋga prošeavtta, mat gullet seamma temái, man dihte sápmelaččat gártet dákkár dilis gilvalit praktihkas dušše ovtta veahkkeruđas. +Dutkamuša čoahkkáigeasus deattuhedje, ahte skuvlen galgá ordnejuvvot sámeguovllus ja skuvlema plánedettiin das galget leat fárus sápmelaččat. +Fatnasis golggai sullii 38 000 tonna olju merrii, unnán olju eará lihkohisvuođaid ektui. +Kiinná dohkkeha álgoálbmogiid loahppadokumeantta Kiinná dohkkeha álgoálbmogiid loahppadokumeantta Sámedikki presideanta Egil Olli lea hui duhtavaš go Kiinná ja máilmmi eanaš stáhtat dál dohkkehit Álttá 2013 loahppadokumeantta. +čievččahalai hestii), kausatiiva vearbbaid geavaheapmi (omd. +Rahpan ovttas dáiddáriin lea ráđđeviesus bie. 18.00. +Sáme tsaggeieddne ij das gávnnu ja riegádimbájkken le Narvijkka ja Bådåddjo. +- Mii eat nagot earuhit almmolaš visttiid ja fitnodatvisttiid gaskkas, go buot visttiid eaiggáduššet fitnodagat, čilge Guovdageainnu suohkana čáhce- ja kloáhkkainšenevra Kenneth Mortensen. +Otná goalmmát orienterenášši lei "Fylkkaráđđeolbmá diibmobealli", mas aiddo virgáduvvon ekonomiija- ja analysahoavda Ole Stian Søyseth muitalii boahtte áigodaga ekonomiijaplána sisdoalu birra (PDF, 573 kB). +Áigumuš ásahemiin lea sihkkarastit ahte Sámedikki doarjjahálddašeapmi ollašuhttá hálddašanlága gáibádusaid váiddagieđahallama birra. +Dáid alla váriid gaskkas, unna báikkis Olmmáivákkis Gáivuonas Romssa fylkkas, rátnogođđin lea seailon bisokeahtes árbevierrun otná rádjái, seammásgo dát árbevierru lea jávkan iežá báikkiin. +Bálváortnega ruohttasiid sáhttá guorahallat stuorrabadjedoalu historjjás, goas badjeolbmuid opmodat stuorui ja dárbbašisgohte vehkiid, boazoreaŋggaid. +15:26 Borgemánu 16. beaivi 2016 Stuoradiggi addá sierralobi báhčit goaskima Navdet goaskima goddán beatnaga Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Prošeakta lea dál loahpalaš dásis gos ee. +Valkeapää maŋimuš skearrun gárttai fámolaš "Dálveleaikkat - Winter Games", mas ledje mielde su dábálaš ovttasbargoguoimmit ja ođđa nuorra juoigi, Johan Anders Bær. +Oktiibuot 58 olbmo fidne museagáfestallamis ja RDM-Porsáŋggu musea fidnii olu dieđuid govaide mat čájehuvvojedje. +•Olbmot geat leat lahka spiinniid/spiidnedoaluid Boahkuheapmi čađahuvvo vuossárgga 30.11.09 tii 0900 rájes gitta tii. 1500 rádjai dearvvasvuođastášuvnnas Deanu dearvvasvuođaguovddážis. +16:17 Cuoŋománu 10. beaivi 2015 Cuoŋománu 1.beivvi lei 54 siidaoasis áigemearri unnidit boazologu. +Dát ovdánan-proseassa lea oalle olu dutkojuvvon eará gielain, maiddái sámegiela fuolkegielas, suomagielas (gč. +Dát lea maid mánáidgirji. +Antárktis lea galbmaseamos kontineanta eatnamis ja lea guovlu mii lea unnimusat váikkuhuvvon olbmo daguiguin. +Novealla maid Kirste Paltto lea čállán 3. Vuosttaš noveallačoakkáldat sámegillii 5. Sámi almmáigirječálli goargu "V.. +Nuppádassii jurddan lea, ahte olmmoš ieš vuogáiduvvá fysalaččat ja mentálalaččat birrasasas. +Norgga Guro Kleven Hagen oaččui EMCY rámádusa. +Dan sáhttá maid geavahit duddjomii, juogo beaskka goarrut das dahje navválahttit ja ráhkadit sisti. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kulturbeaivvit lágiduvvojit golggotmánu 9.b. +Go gielda fas oažžu loahpalaš neavvaga báikenammanevvohagain, de lávdegoddi oažžu namaid loahpalaš meannudeapmái. +Ja dan mii dahkatge sihke go dan oahpahallagoahtit ja maiddái vel dan maŋŋáge go áigut maid nu čállit. +Maiddái gielladikšunbargui lea guovttegielat birrasis buorre veahkkin dovdat goappašiid gielaid iešvuođaid bures. +Mikkel Nils Sara suokkardallá evaluerendutkamis, mainna lágiin skuvllat leat ádden, mii sámi árbevirolaš diehtu ja máhtu lea ja mainna lágiin oahpaheaddjit oidnet dan sáhttit váldit atnui skuvllas. +Almmolaš gudniceahkit mat leat čadnon dihto virggiide servodagas ja/dahje dihto servodatjoavkkuide, gohčoduvvojit árvoortnegin. + (von Tetzchner 2005: 171‒175, 233‒260.) +Vuorkágovva: Karen Marit Siri Juolludit doarjaga ovdánahttit duodjeveaskku Sámediggeráđđi juolluda 150 000 ruvnno ovdánahttit veasku, mii galgá sisttisdoallat iešguđetlágan duodjebuktagiid lullisámi guovllus. +duogáš), mainna oaivvildit etnalaš, našuvnnalaš ja servodatlaš duogáža. +Okta informánta muitala ahte nuppi ceahki oahpahusas son vealahuvvui earret eará nu ahte su govttolaš vuogáiduhttima lágideamis biehttaledje. +Son bidjá jearaldaga vuložin, leago obanassiige vejolaš "gávdnat" olbmuid kognitiivvalaš duohtavuođa. +Maŋit áigge dutkamiid sátnemáhtu lohkomeriin eai šat leat nu stuora erohusat, go árvvoštallamat leat dahkkojuvvon dárkilat eavttuid mielde. +Lohkama ja čállima álgooahpahusas mii vuođđuduvvo máná hállangillii ii deattuhuvvo girjegiela normerejuvvon sátnehámiid oahppan. +Seminára leat studeantan lágidan ieža. +SUPU-jådediddje árvvet sulle 50 oassálasste gasskal 16 ja 30 jage Vuonas, Svierigis, Suomas ja Ruossjas sjaddi konferánssaj sæbrrat. +1960-jagiid loahpa rájes Inez Boon (1968) lás'se ja mát'te ruovttus oahppo +Hopp til hovedinnholdet på siden Dálkkádaga ja energiija gielddaoasseplána lea mearriduvvon 15. December 2010 av Juhán Niillas Wigelius Deanu gielddastivra mearridii 11.11.2010 ođđa dálkkádaga ja energiija gielddaoasseplána. +Sámediggi ii livčče miehtan Deanulága rievdadeapmái, jus mii eat livčče oaivvildan ahte dát mearkkaša báikkálaš álbmoga vuoigatvuođaid nannen. +Erenomáš dilálašvuođain sáhttá ruovttubuohccedikšu juolluduvvot seammá dalánaga. +Son ávžžuha earáid maid geahččalit searvat dákkár TV-ráidui go lea somá ja rahpasit maiddái vejolašvuođat jus lea miella bargat modeallan. +Buohkat sáhttet čállit oktanaga, muhto juohke okta sáhttá maiddái goas beare rahpat dokumeantta ja čállit eanet dahje redigeret dan. +Dárkilis ohcan Muhtumin sáhttá geavvat nu ahte suotnjarat mannet sojil ja deivet de eatnama, ja dan gohčodit boasttu dávisteapmin. +Cealkámušas čujuhit maiddái ON:id eamiálbmotjulggaštussii ja muittuhit ahte ovttaveardásašvuohta lea ođđa lága váldoášši, ja dat galgá guoskat maiddái sápmelaš lámisolbmuid. +Dain lea čielgan ahte earret muhtin buohcuvuođaid ja osiid sámeservodaga ja ruoŧŧelaš dahje norgalaš servodaga gaskkas eai leat stuorra erohusat dearvvašvuođa dáfus. +Almmá diđolaš eamidieđu ja árbbi gáhttema haga eamikultuvrrat leat áitaga vuložat. +Bente Geving orru ja bargá Enebakk gilážis nuorta lulábealde Oslo. +Homer lea unna gávpogaš go ásset badjelaš 5 000 olbmo, ja dat lea Kenai - njárggas lulágeahčen Alaska. +Erenomážit Sápmelaččaid ruovttuguovllus ássi olbmuid buohta galggalii váldit vuhtii maid ássanbirrasa vejolaš erenomášhástalusat olbmuid árggas. +Løvold (2014). +Mouton & CO, Hague. +Skuvla lea huksejuvvon jeaggái, ja das lea váldovistti, girjerájus ja ođđavistti. +Unnitlogu unnitlohkui sajáiduvvan suopmelaš buresbirgejupmevuogádagas eará kultuvrra ovddasteaddjin ásaha sápmelaš lámisolbmuid almmatge hui rašes dillái ja sin galggalii váldit buorebut vuhtii lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddidanpolitihkas. +Árbevirolaš ekologalaš diehtu +Joutsenlahti mielde giela guovddáš rolla matematihkka-oahpahusas boahtá ovdan máŋgga oktavuođas. +Okta čoahkkima váldoáššiin lei 420 Kv el-fápmolinjá mii galgá ceggejuvvot Ufuohtas, Balsfjord bokte Hámmerfestii. +Marjo Galmaja gánddaš, Noah, buozai ollu go lei Guolbana mánáidgárddis, ja son moittii gildii, doaktáriidda ja mánáidgárddi hovdii. +Ovdamearkka dihte historjádutki Luobbal-Sámmol Sámmol, Samuli Aikio, muitala YLE jearahallamis 27.1.2016, ahte: "dathan gal ii leat sámiid gaskkas mihkkege ođđasiid iešalddes. +Dás lea maid ovttaveardásašvuođa ja dásseárvolávdegoddi cealkán 2016 ja nannen ahte nissonpárain lea ovttaveardásaš vuoigatvuohta geavahit +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Oppvekst og Kultur"Sámi giella- ja kulturguovddáš Sámi giella- ja kulturguovddáš lea Porsáŋggu gieldda vuođđudus. +Kultuvrralaš iđan ja olbmo eallingearddi muttuin servodatlaš riittain ja seremoniijain lea dehálaš oassi duodjekultuvrra sirdáseamis. +Bachrach Ehlers 1996: 249). +Translága nama galggalii nuppástuhttit evttohusa mielde namman "láhka sohkabeali nannemis." Maiddái dievas agi kriteara galggalii čielggadit ja dan eretsihkkuma suokkardit sohkabeali juridihkalaš nannema dáfus ja vel nu ahte dat váldá vuhtii máná agi ja čálganmuttu. +Advokáhtaidsearvi ovddida jahkásaččat maiddái gaskal 60 ja 80 gulaskuddancealkámušaid, ja leat nu mielde váikkuheamen boahttevaš láhkamearrádusaid. +Dán sáhttá dahkat nu ahte rávve omd. +- Gávdnojit gal moadde eará vuogi, vai ii dárbbaš sáltti atnit. +Gazzanjárga guollevuostáváldinrusttet lea farga gárvvis Sátnejođiheaddji Knut Store lea otne hállan Gazzanjárga-prošeavtta huksennjunnošiiguin, sii dáhkidit ahte guollevuostáiváldin huksehus lea gárvvis dáhtona mii lea šiehtaduvvon, juovlamánu 15.b. +analysa transláhkaásaheami ovdáneamis riikkaidgaskasaččat, Kyger, Madison H. (2016) "Emerging Issues: A Global Analysis: Legal Recognition and Equal Treatment of Transgender Citizens," University of Baltimore Journal of International Law: Vol. +Go fuomášii ahte telefuvdna lea adnon, de čuojaldahtii Clas Ohlsonii Áltái. +Dát fas sisttisdoallá ee. +Samisk forståelseshorisont og kummikasjon om helse og sykdom. +Ekosystemas sáhttá guorahallat resurssaid kontrolla ja juogadeami válderáhkadusaid (teknologalaš ja ekonomalaš čovdosat) ja ideologalaš ja oskkoldatlaš ortnegiid (ehtalaš ja ideologalaš árvvut ja kulturtradišuvnnat), mat váikkuhit luondduin ávkkástallamii ja ekonomalaš válljemiidda. +Oahpus oahpásmuvat eamiálbmogiid ja sámi filosofiijaide, dieđuide, máilmmigovaide ja jurddašeapmái. +Áššit maid miellahtut dáhttot váldit ovdan jahkečoahkkimis, sáddejuvvojit stivrii unnimusat 5 vahku ovdal jahkečoahkkima. +Go fuomášeigga albasa ráppi alde mii lea Čábárdusjohkagáttis, moadde mehtera luottas eret. +duoggje , duojar) meroštallá duoji leat "håndarbeite (også konkret), sløjd; ferdig arbeide, produkt, verk (også fig. +Jahkečoahkkin lea searvvi alimus orgána ja mearrida mo searvvi jođihit. +Stortingsmelding 55 (2000-2001) Miessemánu 11. b. 2005 vuolláičáliiga sámi áššiid dalá stáhtaráđđi Erna Solberg ja sámedikki dalá presideanta Sven-Roald Nystø šiehtadusa movt konsultašuvnnat galget doaimmahuvvot stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka. +Muhto dien bellodagas ja bellodaga suohkanstivrajoavkkus ii lea oppanassiige oktasaš politihkka Biedjovákki ektui. +Čállingiela oahpahallamis man vuođđun lea hállangiella, lea jurdda beassat oahppat bustávaid ja jietnadagaid gaskavuođa, vai dan vuođul nu fargga go vejolaš juvssašii ortográfalaš lohkandási. +Dalle sáhttá dutkat, galle máná ja nuora máhttet giela gaskaahkásaččaid ja boaresolbmuid ektui ja árvvoštallat, man bures giela sirdáseapmi dáhpáhuvvá ollesolbmuin mánáide. +Sámediggeráđđi Henrik Olsen lea mielas muhto lohká dán leat ruđa ja resurssaid duohken. +Maiddái prošeavtta áššedovdijearahallamis čielgá ahte sámeservošis lea leamašan dakkár eallinvierru ahte lámisolmmoš váldo mielde nu mot son iežas váttu dáfus sáhttá oassálastit. +__________ 1984b: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. +Maiddái Länsman ja Tervaniemi (2012: 34) dutkamušas sámegielagat leat deaivan garra riekta hupmama gáibádusa. +Vaikko stávvaliidda juohkin leage dušše álgooahpahusa oahpahanguolli - guoli dahje dolgi - dolggi) gánniha čilget cealkagiid oktavuođas main erohusat bohtet lunddolaččat ovdan: guol-li lei gát-tis ja guđ-đen guo-li gád-dái, dá lea dol-gi ja gáv-dnen dolg-gi. +Lágesduoddara badjeolmmoš, Leif Ole Anti, gii ieš lei čanadeame guovllus, deaivvai boahtit skohteriin vuoji ja nu oinniige juste go guovttes doddjuiga ovdalgaskabeaivvi. +Dása gullet earret eará vuoigatvuođat iešguđetlágan meahccegevaheapmai, nugo murremii, láidumiidda ja bivdui. +Son lei duddjon maiddái suopmelaš fitnodagas čoarve- ja muorradujiid, gos leai oahppan geavahit mašiinnaid. +Nákkáhallá siiddastallanárbevieruid birra Golbma doavttergrádastipendiáhta virggi rabas - Olmmoš fuobmá man nuorra čálalaš sámegiella lea. +Sámediggi lea 2008:s juo bivdán konsultašuvnnaid Máhttodepartemeanttain bargojoavkku raportta birra, almmá dan haga ahte ášši lea čuovvoluvvon departemeantta bealis. +Doppe lei kulturgaskkusteapmi ja innovašuvdna guovddážis Canadamátkki nuppi beaivvi. +Geavaheaddjit ožžot dieđuid eksamen- ja oahpahusvejolašvuođaid birra, ja ávžžuhuvvojit registreret maid studeantan. +gávttiid dahje lávvoloavdagiid goarrut, boahkaniid čuoldit jna. +Dasa lea geavahuvvon datneherven sámi ornamentihka vuođul ja dasto leat sátnevádjasat ja viissisvuođasánit mat leat vižžojuvvon J. Quigstad čoahkádusain. +- Mis ii leat stivra ollislaččat sajis, nu ahte eat mii sáhte konstitueret, ja eat de maid sáhte mearridit iežamet áigumušaid, in ge sáhte lohkat, ii leat stivrra áigumuš, lohká son. + (Eicher 1995: 1 - 2.) +Namahuvvon ovdamearkkat čájehit mo sihke sátneortnega ja sániid sojaheami máhtu vehkiin sáhttá čilget giela ráhkadusa ja doaimma oktavuođa, +Sámi ofelaččat leat dal doaibman 10 jagi. +Dálvet 1985:s lei "Norge" Horten Verftas divuhusas gos galggai maid ođasmahttojuvvot. +Duoji kultuvrralaš proseassaid láidejit sámekultuvrra siskkáldas proseassaid lassin váldokultuvrraid vuogádagat, maid váikkuhus lea vuohttimis eanet aht'eanet eváhku rájes. +Ingold buktá ovdan, ahte smávva servošiin olbmot addet vátna artefávttaide mearkkašumiid ja gieđahallet daid dego dat livčče oassin olbmos alddis dahje juoba nu, ahte dat leat dego olmmoš ieš. +Sáhtát maid čuovvut riikkageainnu 890 Deanušalddis Báhcavuona guvlui sullii 35 km ovdal go mohkastat Suoidnesullo guvlui. +Lean rámis go gielda lea vuoitán kulturmuitobeaivvi bálkkašumi 2008 "Máŋggabealat ástoáigi Deanus" prográmma ovddas. +Danne lea leamaš deaŧalaš munnje váldit oktavuođa guoskevaš beliiguin proseassas. +Son lea gávnnahan earret eará ahte dáin dajaldagain leat guokte iešguđetlágán mearkkašumi. +Dán kapihttalis čilgejuvvojit oppalaččat Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš doaimmat lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideapmái sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. +Dievdduid finála lei dáhpáhusvalljot go Náššá ja Arasborvárri vuosttáš háve ledje finálii beassan. +Riektestáhta dárbbašlaš eaktu lea ahte olbmot dohkkehit lágaid ja duopmostuoluid mearrádusaid. +Vuođđoskuvllas Lahelma (1992: 91) mielde dušše unna oasáš vállje eará go árbevirolaččat sohkabeallái čatnaseaddji giehtaduodjesuorggi. +6.4. +Dán prošeavtta váldodoaibma lea láhčit "buori dili" nu, ahte kultuvrralaš praksisiid sirdin ja ođđasit heiveheapmi buktá "buori dovddu", sihke mánáide, oahpaheddjiide, ruovttuide ja lagasbirrasii. +Eanet dieđuid addá prošeaktajođiheaddji Kjersti Schanche 784 74 011 Raporta lea biddjojuvvon mielddusin. +Stevenson (1996: 287) fuopmášahttá, ahte oarjemáilmmi dieđalaš dieđu leat duddjon eanaš almmáiolbmot ja maiddái sin iežaset várás dieđalaš tradišuvnnas. +Ja nugo dát vuoras olmmoš Hampton bagadii buot boksačiegaid oaidnit (Battiste 2000), de lea maid koloniserema kártemii, áddejupmái, buorideapmái ja ođđa servodaga višuneremii ollu geahččanvuogit, maidda buohkaide lea vejolaš searvat, beroškeahttá makkár eavttut sis leat leamašan iežaset kultuvrra seailluheapmái. +X-Varnish: 1257129489 Age: 0 Via: 1.1 varnish Connection: close UNESCO máilmmiárbbi listtus, World Heritage List, leat guovllut dahje áđat main lea máilmmiviidosaš oktavuođas cealkemeahttun stuora kultur- dahje luondduárvu. +Čoahkkimat leat olgoriikaministariid dásis, ja jođihangoddi lonuhuvvo dáid riikkaid gaskkas juohke nuppi jagi. +Maiddái vealatkeahtesvuođa prinsihppa lea dehálaš bealli ON:id julggaštusas. +Buot girjerádjosa ja girjerádjobusse fálaldagat leat nuvttá. +Go šaddá sáhka giela osiin, de olusat jurddašitge aiddo sániid: "In dieđe maid galggan dadjat, mus váilot sánit." Árgabeaigielas sátni govvida giela unnimus oasi. +Sámediggi nammadii bargojoavkku 2010:s mii galgá bargát máilmmiárbeproseassain. +Dáid lassin leat maiddái dáláš áiggi olbmuid muitalan sátnevádjasat. ++, -, ∙,:, <, >, ≤, ≥, =, ≠, ≈, ∞, √). +Gonagas lei guossin Demini gilis, mii lea yanomami-indiánaid ássanbáiki Amazonasis, lahka Venezuela riikkaráji. +v. France (no. +Garve stuora bargoheaitaga mii livččii čuohcat garrasit álbmogiid. 10:38 Čakčamánu 17. beaivi 2016 Doarrumat, buollin ja badjelmeare alkoholageavaheapmi Finnmárkku politiijaid mannan ija barggut leamaš iešguđetláganat. +Álttá Clas Ohlsonis eai daja áššái eará go ahte eai dieđe manne dát lea dáhpáhuvvan, eai ge mieđit sin vuovdit adnon telefuvnnaid ođđa telefuvnna namas. +Dego +Sámi ásahusat leat hirbmat čeahpi dan dahkat, erenoamážit sámi museat, rábmo Vibeke Larsen. +13:45 Skábmamánu 29. beaivi 2016 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Stuorámus bázzi, mii ii lean vuos gárvvis, ja maid eai lean vel geahččalan ge lihkahallat, deavdá máŋga logi tonna. +Son muitala ahte sis maid lei miella oažžut Mari Boine čuojahit gilvvuid oktavuođas, muhto ahte eai lihkostuvvan dainna. +Ovdagoddi dagai čuovvovaš mearrádusa čoahkkimisttis 07. 06.2012: "Gávpeguovddáža suohkadeabbon huksema plána galgá leat vuođđun boahtte áiggi huksemiidda márkanguovddážis, ja rievdadusaide Deanušalddi guovddáža muddenplánain. +17:01 Borgemánu 22. beaivi 2015 Dolvo gárren bárehuočča ruoktot Politiijat šadde vuolleahkásaš bártni doalvut ruoktot váhnemiid lusa go gávdne su gárremin gávpogis. +Son lea riikkaidgaskasaš musihkkalávddiin muosáhan viiddis dohkkehusa, maiddái iežas dahkan skearruid geažil. +Sávaldagaskka mielde sivdnádallui Gonagasbárra Nidarosdomenis Troandimis geassemánu 23. beaivvi 1991. +doarvái álkit iige čielgasit, man dihte olbmot eai vealttakeahttá oba dieđege, guđelágan bálvalusaide dahje doarjjadoaimmaide sis lea vuoigatvuohta. +Ásodaga sohkabuolva 1960 - 1970 -loguin gáiddai sámi árbevieruin juo daninge, go eai beassan ruoktot dávjá ja skuvla huksii ođđa, láddelaš árvomáilmmi. +Várrepresideanta Vars čilge ahte lea hástaleaddjin Sámedikki dálá doarjjavuogádaga ektui. +Oahppit leat bargan hui áŋgirit čájálmasain dán guokte maŋimuš mánu. +Bávkkuhit áigut eanas eatnama vuolde, ja danne dat ii gullo, dušše eana doarggista veaháš. +Ovdal nuppi máilmmisoađi lei dábálaš, ahte nuorat manne biigot dahje reŋgot, nieiddat duodjebiigán ja gánddat badjereaŋgan. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Bálvalus fálaldagat"Viesut ja opmodagat"Huksenáššit Unjárgga gielddas lea Teknihkkálaš ossodaga ovddasfástádus giehtadallat huksenohcamiid plána ja huksenlága láhkaásahusaid vuođul. +Jus spánskkagiella ii leat du miela mielde, de leat mis maid itália, sámi, duiskka, ránskka ja ruošša álgokurssat. +Girjjis lea geavahan sierra govvateknihka, leat measta golmmadimenšunála govat. +Konvenšuvnna ulbmil lea eastadit máilmmi iešguđet čearddalaš joavkkuid vealaheami. +Ovtta informántta muitalus lea govvádus kumulatiiva vealaheamis. +Dál son vuolgá olgoriikii oažžut divššu. 14:21 Suoidnemánu 24. beaivi 2015 Dán jagaš "sámi ofelaččat" almmuheapmi Odne almmuhuvvojit dán jagaš njeallje ofelačča Márkomeanu festiválas. +Aikio-Puoskari (2007: 83) evttoha giellarevitaliserema várás rekursiiva modealla, go eatnigiela +Dat lea gorgŋon lávddi ala ja ná gáktečájáhusain čájehan rivttes gárvodanvieruid ja gákteguovlluid. +Muhto Gonagas Oscar hilggui dan fálaldaga. +Go nu uhccán leat mis dutkamii vuođuštuvvon dieđut sámegielat mánáid cealkkaovdáneamis, de sáhttá geahččat mo eará gielaid dutkanbohtosiid oktasaš cealkkaoahpalaš fenomenat livčče buohtastahttimis sámegielain. +Sámi allaskuvla lea háhkan erenoamášgelbbolašvuođa árbedieđus, ja go lea leamaš váldoovddasvástádus Árbediehtu-prošeavttas, de lea lunddolaš ahte sii besset joatkit dán barggu, dadjá várrepresideanta Laila Susanne Vars. +Ja, dál go vuođđoláhka duođai lea čállojuvvon čuokkisčállagiin ge, de oaidnit mii ahte áigi lea láddan jorgalit vuođđolága sámegillii. +Unjárgga gielda lea gorgŋon gitta goalmmát stuorámus eanandoalogieldan Finnmárkkus, danne go nu máŋgasiin lea sávzzadoallu. +Ovdalis namuhuvvon Suomas almmostuvvan sápmelaš lámisolbmuid dili ainjuo muhtin muddui gieđahalli publikašuvnnaid lassin maiddái ÁEL:a dutkanjuogus lea almmustahttán 2011 čielggadusa sápmelaččaid vuoigatvuođain ja sajádagas eamiálbmogin ÁEL:a sosiáladorvvus Saamelainen Kelan asiakkaana. +Sullii 120 olbmo ledje almmuheamis. +Sámegiella ii oahpahuvvon skuvllain. +Ájluokta: Ájluokta lea Divttasvuona suohkanis, Nordlánddas. +Transformašuvdna ja ođasmahttin čuovvu lunddolaččat, go heivehit ja gaskkustit ođđa buolvvaide árbevieruid. +Son čuoččuha, ahte dat maid olmmoš diehtá, lea gitta olbmo iežas individuála vásáhusain: "He knows what he has seen and heard, what he has read what he has been told, and also what, from these data, he has been able to infer." +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Teknisk"Teknalaš bálvalus Ođđasat Diehtu gieldda plánenstrategiija álggaheami birra Porsáŋggu gieldda plánenlávdegoddi lea mearridan bargagoahtit gieldda plánenstrategiijain. +Proseassa govvida ovdáneami, mii sáhttá leat olbmo siskkáldas gárggiideapmi ja dáhpáhuvvá fuomáškeahtta. +08:09 Cuoŋománu 17. beaivi 2015 Norgga áidna suorbmagiela ámmátteáhter, mii čájeha gielahis bihtáid maid buohkat ipmirdit, lea fargga Guovdageainnus. +maid Suoma Sámi Nuorat, Queering Sápmi: jälkimietteitä. +Sápmelaččaid vuoigatvuođaid birra +Dasa lassin lean čilgen enkulturašuvdna- ja identitehta-doahpagiid duodjeárbevieru geažil. +Mii leat dárkkistan 21 duojára geat leat ožžon doaibmadoarjaga Sámedikkis. +Gosa fárret orui álggus váddáset ášši, muhto dasa maid gávdnen čovdosa. +Dát addá munnje vejolašvuođaid geavahit iežan máhtu ja čehppodaga mii livčče váddásat stuorit vuođđudusas Stavanger-guovllus, ja min oassálastin lea mielde ollašuhttimin oljo- ja gássaealáhusa áigumušaid davvin, cealká Tugwell. +Dat lea máŋgga-geavahan hálla mas lea vuojadanálddis. +Rámmas lea mearka masa lea čállojuvvon: Til Norges Dronning fra Damer i Elverum 26de November 1905. +Giellageavaheaddjit sáhttet jearrat rávvagiid ovdamearkan dasa, mo mii nu čállo sámegillii. +Danin máŋggadáfot vealaheami kritearaid ovddideamis sápmelaččaid galggalii váldit vuhtii sihke seamiálbmogin ja etnalaš unnitlohkun. +olmmošvuoigatvuohtanorpmaid. +Finnmárkku Fylkkamánni kantuvrras mieđihit ahte albbas lea maid laskan, ja lea boahtigoahtán guovlluide gos ii leat nu dábálaš. +Juo ovtta kultuvrra dievaslaš etnográfalas govvideapmi livččii mearihis bargu. +Dan mii leat oaidnán eamiálbmotguovlluin miehtá riikka: Árbesilba ostojuvvo plastihkkabearraliiguin. +Návuotnalaš ja NSR 3. evttohas Tor Johnny Josefsen lea vuollánan dili geažil. +Čoahkkáigeassu lea ráhkaduvvon raporttaid vuođul dain suohkaniin mat guorahallojuvvojedje. +Dát vealahangieldu ii heivehuvvo dihto etnalaš joavkkuide dahje dakkár olbmuid positiiva sierrameannudeapmái, geat dan dárbbašit, iige positiiva sierrameannudeapmái. +Dán jagi davviálbmot boahtá Kanadas, namalassii Six Nations, Ieža sii gohčodit iežaset namain "Hai de no sau nee", sámegillii "Álbmot mii hukse Long House". +Min doaimmas leat golbma iešguđetlágan ambulánsamálle. +Davvikalohtas leat sámit ássan ja leamaš sierra álbmogin iežaset gielain, árbevieruiguin ja ealáhusheivehemiiguin ollu ovdalgo nationála stáhtat ásahuvvojedje. +Hálddašanplána addá ovttagaslaš ja einnostan vejolaš rámmaid suodjalanguovllu hálddašeami várás čielga hálddašangeavahus- ja áššemeannudannjuolggadusaid bokte. +- Mun in láve gal speallat eambbo go beasan bidjat ovtta fásta supmi, ja dainna spealan gitta dassážii go muhtin vuoitá, nu gohčoduvvon Texas Hold'em. +Dissanayke, Ellen 1988: What Is Art For? +Tøssebro (2004), 4. +Sihkarvuohta ja gearggusvuohta Árktalaš guovllus Gonagaslaš Allavuođaguovttos Ruvdnaprinsa ja Ruvdnaprinseassa álggaheigga otná beaivvi norgalaš - kanadalaš seminárain sihkarvuođa ja gearggusvuođa birra Árktalaš guovllus. +Olmmoš ii vealttakeahttá ipmir dahje gártá jorgalit iežas mielas vuos sámegillii dan maid lea gullan. + (Bamse - máilmmi gievrramus guovža, 13/2014:11) +Sámediggi áigu dán áššesuorggi barggu čuovvut ovddasguvlui. +Buohkaide, geat mannet dievas­čoahkkin­­latnjii muittuhit diet govat dan mii dáhpáhuvai guovvamánu 6. b. Troanddimis 83 jagi dassái. +Mis leat hui buorit kultuvra-,valáštallan- ja astoáigedoaibmafálaldagat. +Gulaskuddamiin buohkat eai mieđihan, ahte árbevierrru livččii boatkanan dahje olbmot eai máhtášii gárvodit. +19.11.2015 Loahpahii Amazonasis Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa Haakon loahpahii iežas almmolaš guossástallama Brasilas eske veaigin. +Analysas dieđu árbevieruin galgá leat maiddái koherensa (coherence) dahege systemáhtalašvuohta, mii lea skáhppojuvvon dieđu iešguđetlágan árbevieruin. +Fágamáhtolaš duopmáris galgá leat "earenoamáš máhttu" ovtta dehe moatti fágasuorggis. +Artefákta symbolalaš elemeantan lea oassi kultuvrralaš proseassas. +Earát geat serve ledje Inga Ravna Eira, Sollaug Sárgon, Rawdna Carita Eira, Irene Larsen, June Sommer Strask ja Sigbjørn Skåden. +Sámegiela terminologiija leage erenomáš govvideaddji luondduihtagiid dáfus. +Dán dutkanprošeavtta ulbmil lea loktet gelbbolašvuođa ja máhtu sámi mánáidgárddiid, skuvllaid ja oahpaheaddjeoahpuid birra ja loktet sámi mánáidgárddiid, skuvllaid ja oahpaheaddjioahpuid gelbbolašvuođa. +Sámediggi lea strategalaš plánaárvalusa meannudan dievasčoahkkimis ja dan árvvoštallan. +Gielladiđolašvuhtii ii leat dárbu dušše dasa gii lea oahpahallamin čállingiela, muhto dat lea eaktun maiddái oahpaheaddji vejolašvuhtii sáhttit váldit vuhtii giela hámi ja sisdoalu beliid oahpahusa lágideamis. +Boares traumat dávistit olbmuid eallimii earret eará vánhenvuhtii laktáseaddji hástalussan. +Dieđut sáddejuvvojit Deanu gildii, Rådhusveien 24, 9845 DEATNU, dahje e-poastta bokte: postmottak@tana. +Lea čalbmáičuohcci ahte Skolverket cuiggoda stáhta, ja dan maid ahte stáhta berre váldet vuhtii sámeskuvlla iešvuođa. +Čállinvuogit ja namat leat maŋimusat ođasmahttojuvvon 2013. +Sámegielat mánná dábálaččat boahtá skuvlii agis ektui buriin njálmmálaš giellamáhtuin man vuođul skuvllas beassá dađistaga duddjot giellamáhtu ođđa dárbbuid várás. +Dalle dinii GLR ruđa, ja mii leimmet oalluhat barggus, nu ahte dat gal lea leamašan muitinveara. +Čoavjját alde don galggat njoammut, ja muoldda borrat buot beivviidat. +Nu sáhttitge meroštallat lohkanmáhtu dakkárin masa gullá sihke čállojuvvon teavstta dekodenmáhttu ja teavstta ádden. +Skolverket árvvoštalai 2003 sámeskuvllaid kvalitehta ja dan, čuvvotgo sámeskuvllat lágaid ja njuolggadusaid. +Interaktiivvalaš prográmmat maiguin sáhttá hárjehallat sániid, sojahemiid ja cealkagiid čállit. +Erenoamážit galget dárbbašeaddjit ja sin lagaš olbmot sáhttit leat oadjebasat das, ahte sii ožžot dan dearvvasvuođalaš veahki ja divššu maid dárbbašit go ieža eai veaje dahkat maidege. +Ođđa klinihkalaš šibitdoavttir fáktaortnet 01.07.2012 rájes doaibmagođii ođđa klinihkalaš šibitdoavttir fáktaortnet gielddain. +Riekkis lea ollis go joavdá boahtteáiggi beroštupmái. +Mii fertet maiddái ávžžuhit nissonolbmuid jurddašit eará láhkái go árbevirolaččat. +Changing Gender in Native American Cultures, Yhdysvallat: The University of Texas Press, (1998); Willimas, Walter L. The 'Two-Spirit' People of Indigenous North Americans, First People. +Rádjebálges le luonndo, kultuvrra ja histåvrrå vádtsem. +Dát leat doaimmat mat dađistaga boktet ja nannejit gielladiđolašvuođa mii lea lohkan- ja čállinmáhtu eaktun: áddet mo hállangiela jietnadagaid sáhttá čállingielas dahkat oinnolažžan bustávaiguin. +Nuorttanaste aviisa ja Sápmelaš áigečála ledje dadjat juo áidna fálaldagat sámegielat lohkkiide 1980-logu loahpageahčái. +Áigumuš lea oažžut oasseváldiid miehtá riikka. +Oahppoplánaid sámi-dáru guovttegielatvuođa mihttomearrin lea maiddái juksat nu alla metalingvisttalaš dási ahte duddjo jorgalangelbbolašvuođa vuođđomáhtu. +ija, vrd. +Davviguovllo regiuvdna dárbbaša allaoahppán olbmuid jus mii galgat birgehallat buot dásiguin davviguovllopolitihkas. +Válde aktijvuodav Acapelajn jus sidá ásadit sierra TTS-vuogádagáv. +Okta Haupt eanemus dovddus stohpogálvvuin lea Dronnet Lovisa Ulrika čállinbeavdi (1770, Drottningholm Slott), ja minerálskábe maid son ráhkadii Condé hertugii (1774, Château de Chantilly). +bálvalusaid sihke ássamis ja beaivválaš eallimis. +Dutkit meroštallet ahte lea eanet gása go olju árktalaš guovlluin. +- Áiggun doalahit Ávvira dan geainnu alde maid váldodoaimmaheaddji lean válljen Ávvirii, muhto seammás ferte maid čađa gaskka geahččalit sihke buoridit ja ođasmahttit. +Náittusbára vihasuorbmasat leat ráhkaduvvon ovttas čikŋadáiddáriin Ester Helén Slagsvold ja ledje skeaŋkan Norges Gullsmedforbunddas. +15:02 Skábmamánu 23. beaivi 2016 Muhtin almmái roasmmohuvai biilalihkuhisvuođas, muhto bolesat navde ahte ii lean áibbas čielggus vuojedettiin ja vižže su go gearggai buohcciviesus. +Sivva dása lea ahte sihke servodaga ja ovttaskas olbmo ovdáneap-mái lea deaŧalaš ahte juohkehaš máhttá lohkat bures. +- Mis eai leat dán rádjái makkár ge buoret čovdosat, jus earáin eai leat, lohká son. +Nuppit oassádallit sáhttet árvádallat mii koarttas lea, dahje dahkat nu go gohčohallet, ja guhte riekta árvida, beassá joatkit. +Njulges heađušteami ja vaššiságaid vásihit eanaš sosiála medias ja iešguđegelágan lohkkiidossodagaid kommeantaspálttain. +Dát lea bargofilbma man ii sáhte čájehit iehčanassii, eaige dan sáhte geavahit earát go sii geat dovdet ja leat oassálastán dán bargui. +Maiddái sápmelaš lámisolbmuid iešmearridanvuoigatvuođa ja gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat galget +boazodoalus, mas leat váldán atnui modearna teknologiija 1960-logus. +Dán konteavstta vuođul sáhtášii jo čilget mii goadjin lea vaikke čilgehus ii leatge dievaslaš, daningo ii muital makkár guolis lea sáhka. +Jos fertet dálkkodeapmái johtilit, ovdamearkka dihte doavtterfávtta lusa, de fertet čielggadit johtinrekvisišuvnna dárbbu dálkkodeddjiin ovdal johtima. +Dat ii dahkko. +Dat dagahii earret eará ahte hui ollu guolásteaddjit sámi guovlluin agibeaivái manahedje iežaset čielga ja historjjálaš vuoigatvuođa iežaset birgehit dainna guliin mii vuojai aiddo návsttu olggobealde. +Smolitcz árvala ahte, go vehádatkultuvrrat mollejuvvojit fragmeanttaide, de daid váikkuhus unnu ja seammás daid sirdašuvvan lea eanet aht' eanet veadjemeahttun. +Deaŧaleamos lea ahte boahttevaš guovddážii sihkkarastojuvvojit dárbbašlaš ruhtadeapmi, buorre organiseren ja lanjat mat heivejit kurssaide árbevirolaš luonddugeavaheamis, dadjá Vars loahpas. +Seija Logje lea maid sápmelaš Suomas eret ja lea náitalan Norgga beale sápmelaččain, ja orru dál bearrašiinnis Norggas. +Álggos lei sierra skuvla, muhto 1988 ovttastuvvui joatkkaskuvllain ja namma šattai Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla, Guovdageaidnu. +Earuhahtti oamasteapmi (eŋg. +Lanjaid hápmi lea dieđusge bidjan stuorra gáibádusaid viessogálvvuid válljemii. +synonyma. +Prinseasse Märtha Louise searvá miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmái Londonis odne. +Ođđa iskkus lea váldon ja boađus boahtá boahtte vahkus, ja jus dat maid lea negatiiva, de čáhci dieđihuvvo leat buhtis. +Dát dahkku dainna lágiin ahte supmi, mii sis lea buorrin, gesso geassemánu rehkegis. +Dát lei juste nuppe láhkai go maid ovddeš direktevra Hans Petter Fundingsrud lei evttohan. +n-jietnadat mii jietnaduvvo nu ahte njuovččageahči ii leat gitta bániid duohken čállojuvvo fonehtalaš merkenvugiin [ja čuojakeahtes jietnadahkan dat čállojuvvo [n]. +Seamma láhkai go ovdal skuvlaahkásačča sátnemáhttu váikkuha maŋit áigge lohkanipmárdusa ovdáneapmái, de čájehuvvo maiddái ahte lea oktavuohta das mo mánná hálddaša loguid geavaheami go álgá skuvlii ja das mo matematihkalaš jurddašeapmi ovdána. +Digitála veahkkeneavvut addet vejolašvuođa geavahit sámegiela audi-tiiva ja visuála giellan áibbas eará láhkai go ovdal. +Content-Length: 8530 Last-Modified: Tue, 06 Dec 2016 11:47:49 GMT Connection: close ETag: "5846a565-2152" Accept-Ranges: bytes Pronomenat leat sánit mat čužžot substantiivvaid sajis nu ahte ii dárbbaš geardduhit substantiivva. +Su ohppiide dás šaddá báiki, gos sii vižže árrangeđggiid, báhcá muitui, ja sin muitalusat dán barggu birra ivdnejit dán báikki mearkkašumi. +Desideria Pittsa ja Anna Poggats leaba geavaheaba meahci arenan, gos luoitileaba oahppama mánáid háldui. +Dán galggalii almmatge váldit vuhtii maid Suoma politihkas, mainna dat viggá ovddidit seksuála- ja sohkabealleunnitloguid vuoigatvuođaid ja sajádaga. +Finálas heaibbui máilmmimeaštára vuostá. 11:51 Skábmamánu 11. beaivi 2016 Signe Marie Fidje Store oasalastii internašunála heaibungilvvus New York gávpogis, USA:s odne. +Biebmomáksin boahta lassin. +Mii joatkit doallamis sotnabeaivvi kinobeaivin, ja dalle čájehuvvo okta mánáidfilbma ja okta filbma ollesolbmuid várás. +Stuorra beroštumi dihte dán guovtti jovkui, de jáhkan lea dárbu dán mađe sadjái. +Gávpi sáhtášii gal maid hálbbibui vuovdit adnon telefuvnnaid, muhto dat gal lea juohke gávppi iežas árvvoštallama duohken, dadjá Holmen. +Guovdu ruossa lei garrarukses globe mii lei čiŋahuvvon norgga riikkavearjjuin golle rieggá ja árvomearkka virjjiid siste. +Dát lea muitalus das mo guottut váiduduvvojit, ja mo ođđa guottut šaddet. +Gielddastivračoahkkin njuolggosáddaga bokte cuoŋománu 10. beaivve Gielddastivračoahkkin cuoŋománu 10. beaivve sáddejuvvo njuolggosáddaga bokte interneahtas. +40 (A/36/40) at 166 (1981), Kitok v. Sweden, 27 July 1988, HRC, no. +Easttahisvuođa ja bálvalusaid oččodeami dorvvasteapmái galgá dáhkidit áššáigullevaš doaimmaid. +Bargu lea bistán máŋggaid jagiid, ja dál lea viimmat geaidnu nu buori dásis ahte illudahttá ássiid Čorgašis, Deanus ja dieđusge maiddái fievroealáhusa. +Tertiára ealáhusaide gullet maiddái buot dat ásahusat mat bálvalit servodaga, nuogo omd. +Dasa lassin Suomas bearrašat, mat bidjet mánáideaset adopteremii, besset váikkuhit adopterenbearraša válljemii. +Smith muitala, mo maorit geahččaledje čoavdit olgguštemiid ja bivde boarrásiid, (elders), geain ii lean formála oahppu, bagadeaddjin, oahpaheddjiin ja rávvejeaddjin dákkár "láhppon" oahppanolbmuide. +Dát nummár lea dušše dárogillii. +Hætta muitala ahte sii leat juo boazodoalloealáhusain doallan sierra čoahkkima, ja sii áigot vel doallat čoahkkimiid sihke eanandoaluin ja eará berošteddjiiguin. +Nuoramus sohkabuolvva searvvušfierpmádagas sogas lea ain dehálaš rolla. +Doppe ii leat oktage, Cassandra, dadjet sii oktiinjálmmiid. +Zoome lagabuid nu ahte oainnát skohterláhtuid Deanus. +Dieđut ledje maid sirrejuvvon kategoriijaide nu ahte lei vejolaš oaidnit leago sáhka davvi-, julev- dahje máttasámegielas, mii geavahuvvui oahpahusgiellan dahje fállojuvvui nubbin giellan. +Joutsenlahti (2003) lea dutkan matematihkalaš jurddašeami ja giela oktavuođa. +Seammás leat maid olu vásáhusat čájehan ahte čállingiela oahppamii lea ávki systemáhtalaš pedagogalaš lahkonanvugiin main sáhttá atnit ávkki skuvlla lohkan- ja čállinoahpahusas. +HE 19/2014, 69. +Don gávnnat maid liŋkkaid sullasaš gelbbolašvuođaide ja liŋkkaid ohppiid, fidnoohppiid dahje fidnobargiid jearahallamiidda. +Dat máksá ahte oahpa-headdji veahkeha dárbbu mielde nu ahte oahppái lea álkit beassat johtui čállinbargguin. +En kvalitativ undersøkelse I samisk kulutr. +Geaidnosearvi lea ožžon 2 350 000 ruvnnu geaidnobargguide Finnmárkku fylkkagielddas, Sámedikkis, Finnmárkku Fylkamánni eanadoalloossodagas ja Gáŋgaviikka gielddas vuosttaš huksenoassái. +Váldo lea birasgáhtten, norgga politihkka ja olgoriikkapolitihkka. +Olbmo válljemii váikkuhit su ovddit vásáhusat ja birrasa fállan vejolašvuođat. +Nu lea meariduvvon gávnnahan dihte govt dat doaibmá ekonomiija ja ođđa siskkáldas struktuvrra ásaheami dáfus. +Mii leat oalle rámis go son nu čehpet ovddasta Unjárgga gieldda. +Beasat oahppat maid njálla bargá, ja gos dat eallá. +Viežžan min luhtte lea buot beivviid vuossárggas bearjadahkii. +Doaimmaheaddji galgá áimmahuššat cealkinfriddjavuođa ja buoremus lági mielde bargat dan ovdii mii su oaivila mielde lea gávdnin servodahkii. +Truvdnasárdni ja Riikka dilálašvuohta Seremoniijas leat guokte váldoelemeantta: Truvdnosárdni ja Čilgehus riikka dilálašvuođa birra. +Vásáhusa bokte mánná skáhppo njuolggadusaid ja skemáid, vai sáhttá konstrueret dain diehtojoavkku. +Man galle deaivvadeami/kursaeahkeda gártet ovdal kohkkengilvvu (finála), lea das gitta ahte man galle oasseváldi leat. +sánit nugo omd. +Oahpuid viidodat lea 180 oahppočuoggá. +Stáhta penšuvdnakássas lea sullii 380 mielbargi - ja velá 100 prošeaktamielbargi geat leat bálkáhuvvon bargat penšuvdnaođastusain. +Ihmisoikeudet ja Suomen ulkopolitiikka, Olgoriikkaministtara Erkki Tuomioja čielggadus riikkabeivviid olgoriikkaváljagoddái Suoma ráđđehusa olmmošvuoigatvuohtapolitihkas 29.11.2000, Ulkoasiainministeriön julkaisuja, Helsset, s. 121-123. +Daid sáhttá geavahit maiddái veahkkin riektačállimii buot golmma sámegillii. +Neahttasadji dutnje, gii áiggut ohcat joatkkaoahpahussii, mii lágiduvvo skuvllas dahje fitnodagas, fágaskuvlaoahpahussan dahje rávesolbmuidoahpahussan. +Riddu Riđđu lea kulturpolitihkalaš lihkadus mii lea leamaš mielde oidnosii buktimin ja ovddideamen sámiid ja iežá álgoálbmogiid dáiddalaš ja kultuvrralaš dovddahusaid. +11:44 Geassemánu 06. beaivi 2016 Davvi-Norgga feastariemut leat dál juolludan čuođi duhát ruvnno vai Ivvár joavku buorida iežaset ovdanbuktima lávddis. +Fredriksen muitala čáppa dálki ja buorit guldaleaddjit leat gádjun festivála, muhto nu olu liigeruhta ii leat báhcán. +Dát dutkanprošeakta lea almmolaš ja sii, geat leat searvan dása, leat álggu rájes diehtán ja miehtan dasa, ahte bohtosat almmuhuvvojit. +Njuorju lea čázis, iige lihkat. +Son lea bures rámiduvvon dáiddalaš barggus dihte, ja lea earret eará ožžon Hedda-bálkkašumi (2000) ja Kárášjoga gieldda kulturbálkkašumi (2012) - Lei dasto váile 20 jagi áigi go Kárášjoga gieldda kulturbálkkašupmi geigejuvvui dáiddasuorgái. +Eaiggáduššandili ođđasit lágideapmi ii dattege duddjo makkárge loahpalaš čielggadeami vuoigatvuođadiliid hárrái fylkkas. +Gielda doaivu ollu olbmuid boahtit riemuide ja guossoha nuvttá pizzaid ja bruvssaid buohkaide. +Sii maid geatnegahtte buot oahpaheddjiid čuovvut oahpu. +Lávdegoddi lea maid mearridan bivdit departemeantta veardidit ahte sáhttet go geavahuvvot bálddalas namat máŋgga gillii almmolaš geaidnonamman Deanus. +Áigut maid ráhkadit neahttabáikki min siidduide gos bidjat bargobihtáid muitalusaide. +Mánáidáittardeaddji doaimmahat leat 2009-2011 lea čielggadan sihke lámis ja sierradoarjaga dárbbašeaddji mánáid vuoigatvuođaid ja maid čuvvon lámisvuođapolitihka ovdáneami. +Loga teavstta Johan Arnt (Sagai Muittalægje) ja Gi fuomaši algost salledid saltet? +Váikkuhusat leat ahte mánát eai oahpa sámegiela. +Goittotge sámegárvvut šadde 1970-logus etnihkalaš aktivitehta gaskaoapmin. +Intersexuality, transsexualism and the 'sex'/'gender' binary", Feminist Theory, vol. +Diededimsjiebmá gávnnu rádevieson ja suohkana web-bielijn. +Ájanas mánáidgárddis, Leavnnja guovddážis, lea sámegiella beaivválaš giella ja sii čalmmustahttet sámi kultuvrra. +Eamiálbmotfilosofiija oahppoplána Dábálaš sisabeassangáibádusat alit oahpahussii, juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta. +Lávdegoddi galgá maiddái galledit muhtun sámi mánáidgárddiid, sámi luohkáid ja oassálastit fágaseminárii mas sámi skuvlahistorjjá maŋimus girji biddjojuvvo ovdan. +Guovtte- ja máŋggagielat olbmui lea oahpes ášši sáhttit sihke stoahkat ja oaidnit hearvva gielaid buohtastahttimiin ja maiddái daid seaguheamis. +Sus lei son eatnis viha čalbmeluvra ja oaivvis lei sus fiske lieđđekránsa. +Amund Johnskareng joavku: John Arvid Johnskareng, Bengt Roger Kåven ja ieš, Ámmun. +Golleváris leat čuđiid mielde bivdorokkit oktilis vuogádagas. +Bartha mielde Lakoff (1987) čállá, ahte min diehtu gárggiida dan bokte, maid mii leat oahppan earáin. +Vuohki lea erenoamážit deaŧalaš heaŋgunáigodaga loahpas ja bivvalet dálkkiin. +Bivdá merkejuvvon veahki Filippiinnaid álgoálbmogii Tyfona Yolanda bilideami geažil dárbbašit sullii 15 000 bearraša iešguđet ál.. +JS ferte joatkit dáinna prošeavttain ja čohkket luđiid ja ráhkadit systema vai olbmot sáhttet dan geavahit. +Sivas go Finnmárkku Birasbálvalus ieš váldá badjelasas doappargurrema Muosát gielddas miessemánu 2010' rájes heaittihuvvo oktasašvuodjin muhtin guovlluin Porsáŋggus. +oahppat jietnadagaid ja bustávaid oktavuođa nu ahte veadjá čoavdit čálakoda. +Ruovttus Guovdageainnus lea illu, go viimmat beasai njuikejeaddji ja čuoigi Håvard Klemetsen máilmmi buoremusaid buoremussan. +Häikiö, Liisa & Hvinden, Bjørn, "Finding the way between universalism and diversity: a challenge to the Nordic model", girjjis Anttonen, Anneli, Häikiö, Liisa & Stefánsson, Kolbeinn (doaim. +2003 rájes leat buot ođđa čállosat dálá čállinvuohkái. +Dáid lágaid mielde eai dattetge sáhte mearridit almmá ráđđádallamiid haga Sámedikkiin. +Symbolat ožžot mearkkašumiid olbmuid gaskasaš vuorrováikkuhusas, daid bokte olbmot gulahallet. +Sávvat ahte stáda ja gielddat, priváhta ásahusat, organisašuvnnat ja eaŋkilolbmot leat mielde dán barggus. +čázi meahcis. +Dál lea goalmmát háve go son oažžu dán bálkkašumi. +Muhto traditional ecological knowledge ja eará árbevirolaš dieđu lea váttis sirret nuppi nuppis, go birrasis ja servošis lea lagaš gaskavuohta eamiálbmogiid mielain: eallinvuohki ja identitehta ain šaddet oktavuođas lundui, eatnamii (Stevenson 1996: 281). +"Lea jahki 2118. +Olggobealde lea asfalterejuvvon ja sisaboahtinbealli lea ođasmahttojuvvon. +Lihkus son ii ballán bearehaga, go de gal oaivvilda Bongo ahte lei mannat mihá vearrábut suinna. +Sámit leat bargan garrasit sihke sisriikkalaččat ja olgoriikkalaččat ja fidnen bohtosiid ja buoret eavttuid sámi servodagaide. +Cealkámušas gávnnahit ahte "transseksuálavuođa" sajis livččii vuohkkasut atnit doahpaga "transsohkabeallevuohta." +ivnniid, bustávaid, jienaid, lávluma, loguid, dieđuid, elliid, lottiid, bohcco, olbmo. +07:50 Cuoŋománu 08. beaivi 2015 Gilvvut soitet lágiduvvot dušše Suoma bealde. +Mii hálaimet maid makkár joavkkuid mii dán jagi sáhttit bidjat. +Seamma vuogi mielde juolluduvvo maiddái sárdnunáigái dievasčoahkkimis. +Danin lei deaŧalaš geargat dan muddui ahte lei "beassan". +Kursa lea jurddahuvvon veahkkeneavvun dutnje gii leat eahpesihkkar álggahuvvon oahpu bargobihttáčállimis ja maid veahkkin hábmet buriid oahppodábiid álggobáliid juo. +Nubbi ášši mii maid sulastahtti dramatihkkii lei unnitlogu bealde. +Sihke sámekonferánsa (maŋŋá Samiráđđi) ja davviriikkaid sámedikkit geavahit virggálaččat doahpaga "nasjonaldag". +Margrethe Wiig jagi1951 áppes. +Birasin sáhttá leat olbmo ráhkadan buvttadanbiras dahje kulturbiras dego maiddái ekonomalaš ja luonddubiras. +Gažaldahkan šattai goabbá dahká dán johtilis sátneoahppama vejolažžan. +Ealáhuskonsuleanta galgá veahkkin hábmet ja álggahit suohkana ealáhuspolitihka, doarjut dáláš fitnodagaid, ođđa álggaheddjiid ja čađahit politihkalaš mearrádusaid mat gullet su áššesuorgái. +Eira 1994.) +Dat ávžžuha lassin ahte Kanáda dorvvasta ovdamearkka dihte dearvvašvuođabálvalusaid eamiálbmogiidda gullevaš lámisolbmuide. +Muhtun eahkeda galget leat girjjogárjjohallan-riemut. +socialization.) +badjánit maid dilálašvuođat, main vealaheapmi vuhtto ovtta ja seamma dilálašvuođas, muhto guovtti iešguđet vuođuštusa dihte, ja dalle lea sáhka +Dan bokte livččii vejolaš identifiseret almmolaš dáiddaláhttema (a general b e havior of art), dego mat mii lea mihtilmas bargobiergasiid ráhkadeapmái, symbolaid geavaheapmái, gillii ja kultuvrra ovdáneapmái. +Sámi oahpaheaddjioahput ja oahput duojis. +Son lei okta Silbaoaivvi báikái vižžojuvvon riggáin. +Láhka eaktuda vel ahte olmmoš lea deavdán 18 jagi. +Nussir áigu doalahit ruvkedoaimmaid eatnama vuolde vai eai gártta nu olu geađgebázahusat rádjat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Geavahuvvon goaivuntráktor vuovdimassii Deanu gielda vuovdá goaivuntráktora Volvo BM 646, 1984 málle. +Geavahanvuoigatvuođain mat dohkkehuvvojit, galget nu go eaiggátvuoigatvuođaid dohkkeheamisge, leat duohta geavaheapmi vuođđun. +Dákkár oaidnu doalvu sámi kultuvrra dávvirvuorkkáide. +Johan Turi oahpai lohkat ja čállit easkka rávesolmmožin. +Muhto manne ? +Guossi muitala ja buohkat čoahkkájit árrana birra ja guldalit. +Merke áinnas kumma vai lea álkit dan gávdnat. +Bløgg oaččui dán jagáš kulturbálkkašumi 415 geahččiid ávvu loktii kultursála dáhkki Leavnnjas go gulle ahte BLØGG oaččui Porsáŋgggu gieldda kulturbálkkašumi 2004 ovddas. +Oahpaheddjiid mielas lea prošeaktaáigodagas leamašan mávssolaš lágiduvvon oahppu ja deaivvadeamit eará kollegaiguin. +Plánejuvvon čoahkkin mii galggai vuossárgga geassemánu 22.b. leat sirdán bearjadahkii geassemánu 19.b. sivas go luopmoáigi lahkana. +ráđđehusa evttohusaid, váljagottiid, bargojoavkkuid ja komiteaid cealkámušaid, diggedáhpáhusaid analysaid, riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaorgánaid riektegeavadaga ja lassin ávžžuhusaid geahčadeami ja +"Semiotihkalaš mearkan sámegákti doaibmá golmma dásis: mu iežan saji, mu ja min sihke mu ja earáid gaskasaš oktavuođa almmuheaddjin" (Hirvonen 1999: 156 - 157). +2010 geassemánu mearridii Sámedikki minerálaveahki mii galgá sihkkarastit ahte sámi kultuvrra, ealáhusdoaimma ja servodateallima beroštumit vuhtiiváldojit iskkademiid, Iskkadanroggamiid ja mineráladoaimmaid oktavuođas árbevirolaš sámi guovlluin. +-- Ná, das ledje duodjebálvvát. +Árra gaskaáiggis ledje Norggas ollu smávva gonagasváldegottit. +Vuosttas skohterlahttu lea rabas Siskkil Gáivuonas! +Burru ii leat nu dábálaš ... Loga eanet " Posted on January 23, 2013 by Lene Posted on January 23, 2013 by Lene 11.5: Murjen Muorjjit leat leamaš hui dehálaččat sápmelaččaide, sihke gávpegálvun ja biebmun. +Nubbi dovdomearka lea ahte suohppun guođđá diehpi várffi goappáge beallái. +15:31 Borgemánu 23. beaivi 2016 Sis- Finnmárkku diggegoddi lea virgádan Karen Kristine Fredeng Bårje ja Maret Aile Sara ođđa duopmárfámohassan. +Várjjat Siidalea muitalus 12 000 jagi eallinfámolaš bivdima ja guolásteami birra Várjjagis, mo goddebivdu rievddai boazodoallun, ja dan birra go eanadoallu bođii lassiealáhussan, ja olbmui ja luonddu gaskavuođaid birra. +•Olbmot geat leat seammá viesus/ lagas oktavuođas: -Olbmuiguin risikojoavkkuin geaidda eai ávžžut boahkuheami -Njuoratmánáiguin geat leat vuollil 6 mánu -Áhpehemiiguin geat leat álgooasis vuordimin máná (vuosttas 12 vahkus). +Gilli AS:s lea dieđusge vejolašvuohta sáddet midjiide sisa ođđa ohcama, gos leat sihke doaibmaplánat, investeren- ja ruhtadanplánat. +Váldde dárbbu mielde oktavuođa gielddain jus dárbbašat eambbo dieđuid makkár eavttut fertejit leat ollášuvvon oažžon dihte Álggahanloana, ja masa sáhtát oažžut loana ja man ollu. +Kommittébetänkande 1987:66. +Maiddái mánát ledje fárus ja ohppe duddjot, veahkehit ja gávppašit. +Garra dálkkiid ja jieŋa geažil sáhttá leat váttis oččodit oljju ábis eret. +Marianne Balto leai mielde go valástallan stipeandda geigejuvvui Kroghii. +Rávdnjepoastaságastallan Giellagáldu giellabargiin 9.10.2017. +Oahpaheaddjit dárbbašit oktasaš sámi kulturoahpu, nugo lea čilgejuvvon. +Earát leat sáhttán ovdamearkka dihte bogostallat nuppi gillii, cuskkihit dahje moddját vearálaččat. +Vuosttaš ja nuppi persovnna hámiid geavaheapmi addá tekstii čielgasit subjektiivvalaš šuoŋa. +Ijastanbáikkis leat 8 lanja dušša ja hivsset. +Čielga gearddádat olgo- ja sisseinniid gaskka lea geahččaluvvon nanosmahttot dainna ahte vistái galgá mannat njuolga, ja olgo- ja sisgova gaskasaš erohus lea seamma ovttačilggolaš go lávus. +Friija buohcceviessoválljen oaivvilda, ahte válljet eará dearvvašvuođaguovllu buohcceviesu, go iežat ássanguovllu. +In cases where indigenous peoples and their organisations are directing the agenda of research and involved in the documenting their, issues such as ownership, suitability and access have likely been addressed in the correct context. +Sámediggi vuođđuduvvui jagi 1989 ja lei ođđa sámepolitihkalaš rahčamušaid boađus. +Bustávaid oahpaheami sáhttá maid geahččat giellaoahppama reseptiiva ja produktiiva aspeavttas. +Eahpitkeahttá lea otná ođđaáigásaš gulahallanservodagas vejolašvuohta doaimmahit bargguid vaikko vel ii leat doppe gos geavaheaddjit orrot. +Åsa Sandberg ja Elsy Labba leaba maid bargan skuvllas árbevirolaš muitalusaiguin (Labba ja Sandberg 2007, filbma ja čálus). +Go gásat doibmet ovttas, de billistit šattuid vuollegit hivvodagas go dalle go leat sierralaga. +Sámedikki plánaveahki vuođul sii ovddidit dieđuid mat leat dehálačča ja ávkkálačča plánaeiseválddi plánenbargui. +Dat ahte oahpaheaddjit ságas +Dađistaga eanet olbmot leat dovddahišgoahtán dan man dehálaččat máilmmi ábit leat go smiehttá biebmisihkarvuođa. +Gieldda plánenstrategiija lea sadji gos sáhttá gieđahallat ođđa gielddastivrra áigodaga plánendárbbuid. +Go kristtalašvuohta bođii Sápmái, eai ádden miššonearat luođi liekkusvuođa. +Dál bargit, geat dovddale sihke sápmelaš kultuvrra ja seksuála- ja sohkabealleunnitloguid áššiid, ii informánttaid iežaset vásáhusa mielde leat. +Dán láhkái leksikonat buoriduvvojit ja viiddiduvvojit dađistaga. +Mun geavahan bálddalagaid tearpmaid ortografiija ja čállinvuohki. +17:02 Golggotmánu 12. beaivi 2016 Luohti guoim­muhii gona­gasa ja Singa­pore presi­deanta Odne galledii gonagas Harald ja Singapore presideanta Tony Tan Keng Yam Romssa universitehta. +Boját lávlot, ja hálddašit máŋgga lágán čuojanasaid. +ovddit dutkanprošeavttaid vuođul ja maiddái daid áigge, go sii barge ovttas sámeservošiin. +Sámediggi lea konsulteren Birasgáhttendepartemeanttain, ja leat soahpan álbmotmehciid ja stuorát suodjalanguovlluid hálddašanortnegiid birra 2009:s. +Samii litto čuovvovaš doaimmain lei mearkkašahtti Anára sámemusea vuođđudeapmi 1959, man várás ledje čohkkegoahtán gáktevuorkká juo ovdal. +Doaibmabidju galgá hábmejuvvot dan láhkai ahte váldá vára luonddus. +Ivgubađa márkana boares sajis mii lea Nálluvuohppi, leat eanadagas ain oidnosis goahtesajit. +SUFUR:a dutkanráidu. +Šiella lea skeaŋka (suorpmas) maid sápmelaččat adde mánáideaset nu ahte dat várjalivččii sin olles eallima. +Sámediggeráđis lea leamaš oktasaščoahkkin Sámi allaskuvllain ja Guovdageainnu suohkaniin, ja áššebealit leat ovttamielalaččat das ahte lea lunddolaš ahte boahttevaš guovddáš fágalaččat čadnojuvvo Sámi allaskuvlii. +Home Neahttagávpi Čáppagirjjálašvuohta Duodjegáldu Girji lea oaivvilduvvon sihke oahpaheaddjái ja oahppái. +Barggu gielalaš vuođđun lea čohkkirassuopman, mii gullo duortnussámi suopmanjovkui. +Sámedikki girjerádju galgá nannet ja ovddidit bibliotehkafálaldaga sámi álbmoga várás. +Maria Montessori (1870-1952) čájehii ahte bealviđátjahkásaš jo sáhttá oahppat čállit, ja ná nuorra mánáid čállimis lea erenoamáš rikkis ja miellagovváduslaš giellageavaheapmi, mii ii šat oidno veaháš boarráset mánáid čállimis. +erohusain: govčča uvssa; uksa bázii rabas; dáiddii uksa báhcán rabas. +Mis, geat bajásgeassit mánáid sámi servodagas lea ovddasvástádus makkár árvvuid mii gaskkustit. + (Hætta Kalstad - Viken 1996: 33.) +Ollugat atnet daid dehálaš oassin sámi kultuvrras, muhto jus dát symbolat eai mearkkaš maidege olbmui, jus daidda eai leat čadnon dovddut, dahje jus ii máhte daid dulkot, de dat báhcet dušše olgguldas symbola dássái. +Mu čuovga suotnjarastá dutnje, dan ii sáhte sevnnjodahttit. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bottoža maŋŋil mii fas leat gergosat vahkkofálaldagain. +Dat árbevierru ahte gonagasaid galggai vuoiddadit, boahtá Gaskanuortariikkain ja lea vuolgán Boares testameanttas. +Gonagasa bálddas oidno sátnejođiheaddji Toralf Albrigtsen, gonagasa duohken lea politimeašttir Arvid Dahl, gii maŋŋil šattai Guovdageainnu lensmánni. +Cappelen +Lean juohkán informánttaid ahkeluohkáid mielde nu, ahte N1a-b (2) ovddastit boarrásamos buolvva (riegádan 1906-1908), N2a-k (11) čuovvovas buolvva (1928-1952) ja N3a-f (6) nuoramus buolvva (1958-1973). +Mis lea seamma oaidnu ja dáhttu bargguin mat leat vuordimis, lohká movttegis Balto. +Teavsttat leat sihke muitalusažat ja fáktat. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋggu gieldda plánaprográmma almmolaš geahčadeapmái Ráđđeolbmá plánaprográmma evttohus gieđahallo ovdagoddečoahkkimis suoidnemánu 11. beaivvi. +Jo veháš árabuš, jagi 2007 viiddes áššedovdijoavku čálii Yogyakarta prinsihpaid. +Dán bále lij ja ájádusáj sissta dågij goarññot, giergij låggñot, ja syhkaldit. +Dáin ortnegiin leat váldoáššis guovttelágan doarjagat ja loanat: álggaheddjiid vástesaš doarjagat ja ruhtadanloanat. +Áigumuš lea siiddas atnit golbma sámegiela, davvi-, julev- ja lullisámegiela, dárogiela lassin. + (Skutnabb-Kangas 2000: 65 - 67, 83.) +Don sáhtát maid várret, luoikkahit dahje guhkedit dan luoikkahanáiggi mii dus juo lea sisabálvalusa bokte neahtas, lassin go beasat luoikkahit, danne go mis lea ovttasbargu BIBSYS:in. +Francois Paulette lea dan guovllus eret gos Statoil lea ávkkástallamin oljosádduin. +Bárra fárrii Rio de Janeiroi Braziillas - gos soai leaba čađat orron. +Gonagas ja Dronnet beasaiga fitnat Kuthodawas- mii lea okta Mandalay hill pagodain. +Son lea generála Eanansuodjalusas ja Áibmosuodjalusas ja admirála Mearrasuodjalusas. +SAO:s leat iešguđetlágán doaimmat mánáide. +Stuimmit šadde erenomáš dovddusin maŋŋil go Nils Gaup ráhkadii filmma "Guovdageainnu-stuimmit" 2008s. +Etnisitehta dárkkuha dábálaččat dihto joavkku ja dat aktualisearašuvvá etnihkalaš joavkun. +Muitalehket hui dárkilit maid sii galget bargat. +https://www.tasa-arvo.fi/-/translaki-on-uudistettava-valittomast-1 Láhkaváljagotti smiehttámuš LaVM 7/2015 vp. +Rátnostuolet leat seilon mearrasámiid gaskkas danne go váldet unnán saji ja heivejit bures unnalanjat viesuide ja darfegođiide. +Lága 9 §:a mielde dakkár sierrameannudeapmi, man funkšuvdnan lea ovddidit duođalaš ovttaveardásašvuođa dahje eastadit dahje jávkadit vealaheamis šaddan hehttehusaid, ii leat vealaheapmi. +Kandelaberiid attii dalá stáhtaministtar J. L. Mowinkel náittusbárrii Norgga ráđđehusa ovddas. +dáidda - dáidaga, dieđa - diehtaga. +Ovddit kapihttalis buktui ovdan maiddái ovttaveardásašvuođalága nuppástus. +Eat mii sáhte vuollánit. +Regionála ovddideapmái geahpeduvvo 4,3 miljovnna ruvnnuin jagi 2015 go 2014. +Dás-dál-ságastallamis sáhttá leat doarvái dadjat: Dan gávnnat go manat dohko. +Ieneplågoráddidusá politihkalasj vuodon galggi joarkket vuona dálkádak- ja vuovddeálgadimev, ja lasedit jahkásasj juollodimev sulle 3 millijárda kråvnå rádjáj. +"Dat leat heaitán buohkat dan duddjomis... oahppan gal ledje" (N1b). +Geahcu olis lea cájehuvvon ahte sosiála bálvalusat unnán fállojuvvojit gárrenmirkogeavaheddjiide. +Go oahpaheaddji veadjá oažžut oahppi hállat, de dat maid oažžu oahppi jurddašit. +Jus eará Gonagasviesu bearašlahtut maid leat orrumin doppe, de galgá levget Stáhtaleavggain. +Kulturmáhttu lea deaŧalaš gárrendikšumis Ráđđehus ja doarjjabellodagat ledje bovden maŋŋebárgga miessemánu 26. b. gul.. +Erenoamáš sávaldat lea sus fitnat lullisámi girjebusses. +Kommoda lea Speajalsálas ovttas Dronnet Maud áiggi gollehuvvon stohpogálvvuiguin. +- Mun oaivvildan ahte bušeahttaáššis lea ráđđehusas geatnegasvuohta gulahallat ja ráđđádallat Sámedikkiin gávdnan dihtii buriid čovdosiid. +Oscarshálla Boradanlanja seainnit lea čábbudahttojuvvon Joachim Frich ja Adolph Tidemand máleriijaiguin. +80% Norgga bivdofatnasiin leat vuollel 11 mehtera ja bivdet vuonain ja riddolagaš guovlluin, danne go dábálaččat dát guovllut leat dán fanasjoavkku ruovttuguovlu. +11:43 Geassemánu 22. beaivi 2016 Politiijat čohkkejit návccaid illásteami vuostá Finnmárkku boazolohku orru bissume diimmá dásis, čájehit Fylkkamánni gaskaboddosaš logut. +Dat geat ovddeš njuolggadusaid vuođul leat nammaduvvon váldeguoddin ja veahkkeváldeguoddin, jotket doaimmasteaset ain ođasteami maŋŋáge. +Dat sisttisdoallá hállojuvvon giela ja dan annotašuvnna. +Ulmme fåndajn la vidjirijt láhtjet riekta sadjáj kultuvrra- ja æládusvuododuvvam dåjmaj åvddånahttemij. +Guhkit kurssat motiverejit eambo olbmuid, ja maiddái jus eai álo dárbbaš álggahit vuođđodáidduid rájes. +Abes ja Låkkam-girje (Stockfleth 1837). +Suomen kansanopistot ja niiden työntekijät. +2004/113/EY, artihkal 3 heivehansuorgi. +Eará informánttat ovddastit skuvllaid ja organisašuvnnaid. +guo-li. +Látvia ja Norgga Suodjalusovttasbargu lei guovddážis Presideantta Bērziņš' nuppi stáhtaguossástallanbeaivvi Norggas. +Goluid dasa gokčat netto doaibmabohtosiin mii binnuduvvo seammá ollu. +Easkka dál go lea lieggaset dálkkádat, de leat dutkit iskan eatnama ja mearabotni. +Dát dagašii ollu álkit (ja johtileabbon) gieđahallat ohcamiid. +Dasa lea várfi ja ravddat dehálaš dovdomearkkat. +4. Oza ja čilge muhtun boazonamahusaid, mat muitalit leago varis dahje njiŋŋálas boazu, ja bohcco agi ja hámi. +Guossástallan Ålesundda Allaskuvllas loahpahii presideantta guossástallama Ålesunddas ja Norggas. +Okta informánta oaivvilda ahte nissonolmmoš beassá bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dávjá namalassii iežas . +Dutkanetihka dáfus lean váruhan vaháguhttimis geange dain, geat leat mielde akšuvdnadutkamis. +Hopp til hovedinnholdet på siden BOKNAKARAN/boahkkeboját dollet káfeakonseartta Dáid maŋemuš logi jagiid leat Boahkkeboját/Boknakaran sáddan dovddusin miehtá Davvi Norgga. +Home Neahttagávpi Oahpponeavvut Ádji Ádji beassášbuđaldeapmi skáhpus leat 30 koarttaža buđaldemiiguin, lávlagiiguin ja sálmmaiguin. +Kultuvra adno ollisvuohtan, masa gullet iešguđetlágan sivilisašuvnna buktagat. +1163 rájes čađahuvvui sivdnádallan dan oktavuođas go ođđa monárka ruvdnejuvvui. +Daddjo ahte máidnasat leat riikkaidgaskasaš árbi. +Sámi servodat leat uhcci, ja soaitá leat vejolaš identifiseret sámi álbmoga genaávdnasiid. +Boahtte našuvnnalaš čalmmustahttin lea Lom báikkis Vågås borgemánu 1. beaivvi, ja dan lágideami vuolggabáiki galgá leat "Markens Grøde" romána. +Máhttoloktema oktavuođas bođii oahpahusdepartemeanttas čilgehus suohkaniidda ahte jus fertejit váldit ohppiid eret ovttage fágas sámegiela dihte, de galget diimmut váldot dárogielfágas. +Suoma bealde iežan sohkabulvii goittotge miellačájehanvierru lea amas. +Dása gullet ee. +Das sáhttá leat dušše symbolalaš mearkkašupmi dego sisafárrenvehádagaid siste, muhto davvi guovllu eamiálbmogiid dilli orru leamen nuppelágan. +Danin válddii Stuoradiggi oktavuođa dánska Prinsa Carlain. +Yucatecgielagat, geain gielas ii leat logahahtti ja ávnnasnomeniid erohus, deattuhit ávnnasbuohtastahttima. +Láhka transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta 565/2002. +fáttás oppalaččat Heikkilä ja earát (2013), s. 54-58. +Jahkečoahkkin gáibida ahte juoigan-CD buvttadeapmi ja vuovdin bajiduvvo dan dassái ahte lea gánnáhahtti lágádusaide ja ovttaskas olbmuide almmuhit CD:aid. +Oahpaheami dáfus leat valjit doaimmat, muhto diedihuvvon leat maiddái váilevaš systemáhtalaš doaimmat mat sihkkarasttáše ahte bargiin leat doarvái diedut ja máhtut guoskevaš fágasurggiin ja bálvalusain maid doaimmahit. +Hálddahuslaš barggut: Háhkat jorgaleddjiid ja korrektuvralohkkiid go diehtogihppagat j.d. galget jorgaluvvot sámegillii. +Sámediggeráđđi lea juolludan oktiibuot 2,3 miljon ruvnno musihkkaalmmuhemiid.. +Ruoŧa oahppoplána ja Skolverket gáibádusain eai leat vuostálasvuođat sámi perspektiivva ovddideames. +Sámediggeráđi mielaš livččii buorre jus ollugat háliidit čađahit dáid kurssaid iešguđet fáttáid birra, ja maid ovttasbargoorgána SAK 7 - sámi oahpaheaddjioahpporegiovdna lágida. +Magnus Vuolab lea komponeren ođđa šuoŋaid viđa lávlagii girjjis. +Leage buorre . +Son čohkkii sámi máidnasiid, muitalusaid ja luđiid. +I Driftsenhet og reinbeitedistrikt 2 prográmma nuoskodime birra ja gåktu dát vájkkut ulmutjijt ja luondov. +Guovdageainnu suohkana Gurutbellodaga ovdagoddeáirras, Anton Dahl, lea okta sis gii lea oaidnán váttisvuođa Sámi Filbmafestivála váilevaš stivranammadeamis suohkana bealis. +NOKUT stivra dagai cuoŋománu 23. beaivve 2015 čuovvovaš mearrádusa: Sámi allaskuvlla oahpuid kvalitehtasihkkarastinvuogádat dohkkehuvvo. +Ovdal golleboahkána leat atnán dušše almmáiolbmot, muhto 1960-logus dan geavahišgohte badjenieiddat. +Dát mearkkaša ahte buohkain lea riekti oažžut bálvalusaid sámegillii go váldet oktavuođa almmolaš ásahusaiguin mat leat sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde. +SÁM Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa bachelorprográmma SÁM40 Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu Her lurer vi de som vil sende inn tøv. +Mus ledje bohccofuođđarat 2 700 ruvnno ovddas ja dihten ahte gávppašanrádji lea 3 000 ruvnno. +Gå sisi boadá de interiørra vuojnnusij boahtá, ja ælvá vuobmanav sæmmi láhkáj ja sæmmi tjielggasit dagu ælvá vuobmanav låvdagoaden. +Suohkanijn ja stáhtan le åvdåsvásstádus varresvuoda- ja sosiáldievnastusájs sáme álmmugij. +Dat addá dohkálaš unna boastomargiinnaid, seammás go golut dákkár guorahallamiid čađaheamis eai šatta badjelmearálaččat (Ib 1995: 9). +Dábálaččat leat njeallje vahku várrejuvvon lávdegodde- ja dievasčoahkkimiidda. +_______________ 1999: Sámeeatnama jienat. +Sámedikki ráđđelahttu Alf Isaksen geigii maiddái Sámedikki bealis skeaŋkka, ja seamma dagai ráđđeolmmoš Hilda Vuolab Kárášjoga gieldda bealis. +... Loga eanet " Posted on September 21, 2011 by bab001 Bárdni ja stállu Bárdni lea vuovddis. +ohcandilálašvuođain ja bargoeallimis. +Sámediggi ja Dearvvašvuoođa- ja fuolahusdepartemeanta lea konsultašuvnnaid bokte soahpan nannet nationála fálaldaga sápmelaččaide spesialiserejuvvon gárrenfuolahusas ja psykiatriijas. +"Easka SAAKK:is vuosttas geardde ráhkadin máidege guolgadujiid" (N3d). +Juohke girjerádju gálga sin fállágin deattuhit kvalitehta, buotbeallásašvuođa ja leat áigeguovdil. +Dát oaidnu lea olu kritiserejuvvon, go dat máhcaha etnisitehta ruovttoluotta dilálašvuhtii. +Vuoigatvuođaid ollašuhttima heiveheapmi guoská earret eará lámisolbmuid +Gulaskuddancealkámušat leat oaniduvvon áššečielggadeamis oktan kommentáraiguin, ja cealkámušat meannudeapmi boahtá ovdan olgeš kolonnas. +Dalle beanabárdni vuolgá eret ruovttus ja váldá bártnis fárrui. +Leat báikki olbmot geat buoremusat dovdet iežaset guovlluid ja makkár luondduriggodagat doppe leat. +Oppalaččat máŋggadáfot vealaheapmi mearkkaša vealaheami, man sáhttá čujuhit ovttaskas olbmui iešguđet vuođuštusa vuođul. +Oahpahusgiellan lea oahppoplánas mearriduvvon sámegiella. +- Vaikke golai ná guhkes áigi de dat ii mearkkaš mis ii lean hoahppu. +Juohke servodaga eallinláhki ja birgenvuohki meroštallá daid máhtuid ja dáidduid, mat leat sávahahttit. +Dáid beivviid leat maid vearroalmmuhusat jođus. +Sámegiela čállingiela ovdáneami váldoeavttut leat oalle muddui seammaláganat go dat mat gustojit hállangiela ovdáneapmái: buoremusat dat ovdána go geavahuvvo. +Porsáŋggu gielda lea álgán ođasmahttit Leavnnja nuoraidskuvlla olggobeali. +Hopp til hovedinnholdet på siden Du er her: Hjem"Teknisk"Nyheter tekniske tjenester Fáláldat 2016 - 2020 áigodahkii Porsáŋggu gieldda geainnuid bájasdoallat Porsáŋggu gielda almmuha ohcama bajásdoallat gieldda geainnuid dálvet 2016-2020 áigodahkii. +Nuppe gežiid go pro gradu -barggustan (Mustonen 2017), ráddjen dán čállosa olggobeallái gielalaš identitehta-, guovttegielatvuohta-, passiiva gielladáidu- ja gielahuvvan -doahpagiid. +Áiggiid mielde mii áigut buktit eambbo duođaštusaid báikkálaš historjjá ja máhtu birra ja namaid iešguđet báikki birra gielddain. +Seminára dulkojuvvo sámegielain suoma- ja ruoŧagillii. +Fáddán prošeavttas lea "duhkorasat ovdal ja dál". +Dáid juogademiid bokte bohtet máŋga logu, nu gohčoduvvon kvotieanttat. +Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa njealját dutkan- ja bagadansymposia raporta. +Rievdadus mielddisbuktá ahte juohke oahppi gii ohcá, ja oažžu juolluduvvot stipeandda 2014:s, oažžu lasáhusa dan ektui mii juolluduvvui gaskamearalaččat ovddit jagi. +Syntehtalaš metoda fas álgá jietnadagaiguin ja bustávaiguin main čohkiidit stávvalat, dain fas sánit, mat fas čohkiidit gihppun ja cealkkan. +Dat ii galgga gártat báikkiolbmuid beroštumiid ovdii." +Dákkár dadjanvuohki muitala ahte čállinmáhttui ii leat leamaš nu stuora dárbu, ja danin čállin lea adnojuvvon joavdelas áiggeádjin. +Dán dutkamušas leat fárus bearrašat, geat gullet dákkár duojársohkii. +Artelogi 3 s. 52 - 76. +Dasa lassin buvttán sierra kapihttalis ovdan kritihka, mii lea bohciidan intrakultuvrralaš etnodiehtagis. +Lágideaddjit muitalit sihkkelgilvvu šaddat vel stuorábun dán jagi. 13:42 Geassemánu 02. beaivi 2016 Sámi riikajoavkkus ii mana nu bures Conifa čiekčamiin. +Daid áššiid son lea hárjánan gálgat suomagillii. +RABAS - Láhttu nr. 7 - vuolgá láhttu nr. 5:as Stuorravuonguolbana čievravieččahagas ja manná meattá Stráncce ja čuovvu geassemáđiid badjel Eaddjálasguolbana rastá Njiđggujávrri Suolojávrái. +Gáregasnjárgga guovllus informánttaid joavkkus leat bearrašat, geat ásset boazo- dahje luonddudáluin. +Juoigiid Searvvi jahkečoahkkán cealká cuoŋománu 26. ja 27. beaivvi Jergulis Sámi Grand Prix lágidanlávdegoddái. +Fierpmádathuksen meahcásteddjiid gaskka. 2. Árvvoštallat gieldda álgoealáhusfoandda ja gielddalaš ealáhusfoandda. 3. ovdánahttit meahcástanealáhusaid ja deattuhit viidásat náláštuhttima ja gealboovdánahttima. +Gurutbellodat ieš veahkeha riedjat Olsen lea beahtahallan go Gurutbellodat lea ná garrasit sámi giellahálddašanguvlui ohcanproseassa vuostá. +Nederlándda dieđuid ohcci ja admirála Jakob Roggeveen bođii sullui skiippain 1.beassášbeaivvi 1722, ja lei vuosttaš eurohpálaš gii dohko joavddai, ja danin oaččui ge suolu dan nama mii das lea. +Eallilan olmmožin oainnán mun dan ovdáneami mii lea dáhpáhuvvan dan rájes go Sámediggi ásahuvvui. +Buot ovddit kapihttalis 4.2. gieđahallon dábálaš olmmošvuoigatvuohtasoahpamušat ja eamiálbmogiid suddjejeaddji instrumeanttat gusket lunddolaččat maid sápmelaš lámisolbmuid. +Viidáset Galbajohráigge bajas tráktorgeainnu mielde, badjel Galbajohjeggiid, Snurrejávrái ja badjel Gárdanjuni Skálvejávrái. +Ruoŧa stáhta +9.). +Prinsihpat eai máinnaš etnalašvuođa sierra, muhto dan sáhttá dulkot dán kategoriija lunddolaš oassin. +Amsterdam: John Benjamins. +Čállit maid sáhttá mearkkašit eará go bustávaiguin sániid ja teavstta hábmet. +Máŋga oassálastit oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahti soahpamuš lassin Kyoto šiehtadussii, mii bidjá luoitingeatnegasvuođaid USA:i ja mii mudde nuoskkidangeahpidemiid ruhtadeami ja dálkkádatheiveheami geafes riikkain. +Dan oktavuođas ávžžuha Sámediggi buot berošteddjiid buktit árvalusaid dieđáhusa sisdollui. +Loahpas čilget vel sápmelaš lámisolbmuid vásihan máŋggadáfot vealaheamis ja das, mo vealaheami sáhtálii vejolaččat eastadit boahtteáiggis. +Dánsullasaš dilis olbmo vealaheapmi sáhttá duddjot kumulatiiva hehttehusaid olbmo eallimii. +Gjeruldsen, Gonagaslaš hoavva Gonagas doallá sártni. +Mii diehtit ahte don, ovttas minguin, háliidat návddašit máŋggabealát ja buhtes luonddu. +Suomen vammaispoliittinen ohjelma, VAMPO 2010-2015, Vahva pohja osallisuudelle ja +Dan son čállá dán kronihkas Sámi historjá, ja dan ovdahistorjá, lea hábmen dan eanadaga mas mii eallit ja man mii geavahit. +Johdatusta etnologiatieteisiin s. 155 - 176. +Dieid linssaid ii leat álki bidjat eret, ferte álgit oadjut iežas dovdduide ja hárjánišgoahtit geavahit iežas álbmoga dieđu, jurdagiid, máhtu ja vuoiŋŋalašvuođa ii dušše priváhta eallimis, muhto maiddái ámmátlaš dásis. +Son ieš čállá sámegillii Suoma Meahciráđđehusa neahttasiidui, muhto ii loga vávján doppe maidige. +13:43 Skábmamánu 01. beaivi 2016 Dáhtošedje čuovggaid Niitoguolbanii Kárášjoga Valáštallanráđis leat cealkán ahte dáhtošedje buriid čuovggaid koanstasuoidnešilljui Niitoguolbanii, mii attašii vejolašvuođa guhkidit spábbačiekčanáigodagaid čakčat. +Dutkamušas leat buohkanassii 19 nissonduodjára váldoinformántan, ja sii leat oahppan duoji mánnávuođa rájes oassin vuođđoealáhusa earret okta. +Galgá geavahit neahttavuđot ohcanskovi Fuomáš: Dárogiel teaksta ođasmahtto dávjjibut ja das leat áiggis áigái gustojeaddji doarjjanjuolggadusat. +Ráhkkanahttin dihtii kohkkengilvui, mii lágiduvvo njukčamánus 2014, mii lágidat kohkkenkurssaid ođđajagimánus buohkaide geat hálidit oassálastit gilvvus. +Maiddái transsohkabeallevuohta dahje eará váldoálbmogis spiehkkaseaddji sohkabealleidentitehta dahje sohkabeali ovdanbuktin sáhttet dahkat dáid olbmuid vealaheami vuložin, jos dat bohtet ovdan. +Dronnet Maud vuoiddaduvvui ja ruvdnejuvvui seammaládje go Gonagas Haakon, ja dan maŋŋá manai son maid čohkkedit ruvdnenstullui, gárvoduvvon ruvdnenbiktasiin ja ruvdnenregáliat mielde. +Foucault'a ipmárdusa mielde seksuálavuohta, dego maiddái sohkabealli-ipmárdus, laktásit nannosit váldái. +Hopp til hovedinnholdet på siden Kursa Finnmárkolága lágiduvvo Deanus golggotmánu 3. ja 4. beaivve. +Guovlu lea várrejuvvon industriija várás gielddaoasseplánas guovddášguovlluide Luovttejohka - Deanušaldi - Skiippagurra, mii aiddo lea sáddejuvvon gulaskuddamii. +Duoji váldofága. +Ovddit háve go skábmaeahketdoalut lágiduvvojedje, de doalut ožžo ollu rámi, ja geahččit adde čielga dieđu ahte "dán gal háliidat vásihit ođđasit". +Máŋga jagi dás ovdal, go guorahallagohten árbevirolaš dihtui laktáseaddji gálduid, lei váttis gávdnat mávssolaš čujuhusaid. +Åvdep ájgij lij sáme årrombájkke guhkebuj oarjás ja alás. +Divvun- reaiddut leat nuvttá ja daid gávdná divvun. +800 máná Finnmárkkus ja Frankriikkas leat juo searvan dáiddaprošektii mii lea čájehuvvon Frankriikkas. +Ohcanáigemearri lea golggotmánu 1. beaivve. +Sullii jahkásažžan mánná álgá geavahit sániid ja čuovvovaš jagi áigge mánná namuhišgoahtá olu dakkáriid maid vásiha iežas birrasis, ja nu sátnerádju lassána dađe mielde. +láhkaásaheami dáfus buorráneame. +Maiddái Aikio namaha álkivuođa vuolggasadjin barggus. +Android-telefovdnii gávdno davvisámegiel boallobeavdi, man Trygve Aaberge lea dáhkán. + - Alan Barnard - Jonathan Spencer (doaimm.). +Deaddil dása, de beasat ohcat ja tiŋgot e.e. girjjiid Unjárgga girjerádjusis. +Doppe doalai sátnejođiheaddji Rita Otervik sártni, Aydan ja Jassá čuojaheigga musihka, ja sii besse oaidnit mánáiddáidaga ja dasa lassin besse vel njálgga borramuša máistet earet eará Fiskehallenis. +Sáhtte miela mielde gođđit dáinni hearvvaid, muhto stáinnarbánit galget leahtit mielde. +Duodječehppodat lei mearkkašahtti dáidu, vai bearaš birgii árgabeaivve. +Sivdnádallama oktavuođas čađahii Gonasbárra logi beaivásaš birramátkkošteami Lulli-Norggas. +Seammás galgá váldit vuhtii dáid joavkkuid erenomáš sajádaga, man máŋga iešguđet olmmošvuoigatvuohtainstrumeantta, +Dakkár geavaheapmi lea dábálaš maiddái dálá gielas (Guttorm 2015). +Čohkket buot dieđuid buot vejolaš ruhtagálduin ja doarjagiid vejolašvuođaid mat gusket árbevirolaš luohtái ja juoigamii. +Jorbba birra lea ruvssuiguin hervejuvvon gollebáddi mii juohká jorbba bajit ja vuolit oassái. +- Dakkár konferánsa ii leat leamaš ovdal, ja danne leat bidjan johtui dain vai galggašii šaddat dakkár forum gos dutkit sáhttet deaivvadit ja ságastallat, muitala Helander. +Árvádus: Fearrá ija beaivvi, muhto ii oaččo goassege smáhku. + (Stoor 1996: 11.) +Kábel manai luoddaguora ja šalddi vuolil, ja nu ain. +Sápmelaš lámisolbmot leat oidnogoahtán dutkamušas eanet easkka maŋimus jagiid. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ráđđealmmái ii leat evttohan heaittihit skuvllaid, nu mo Ságat čállá 2. December 2010 av Jørn Aslaksen Ságat čállá ahte Ráđđealmmái lea evttohan heittihit skuvllaid. +Gaskkusteaddji oahppama (mediated learning) lea gárggiidahttán Pnina Klein, guhte deattuha, ahte máná oahpaha ja oahpásmahttá iežas birrasii ollesolbmo dahje fuolaheaddji gaskavuohta mánnái. +SÁM Sámegiella ja sámi girjjálašvuohta 3 Sám 201 Julevsámegiella ja lullisámegiella Sám 207 Sámi girjjálašvuohta: eamiálbmot ja maŋŋekoloniála perspektiiva Fuomáš ahte oahppoovttadagas lea eará huksehus go dat mii boahtá ovdán oahppoplánas. +Olsen, Ragnar - Boine Persen, Mari 1989: 7. +Skuvlagiellaoahpa njuolggadusat leamaš álggu rájes vuosttažettiin normatiiva njuolggadusat mat muitalit mo galgá čállit. +Dat lea dego verbála giella, mas lea dieđihanváldi. +Gáivuonas leat váttes muohtadilálašvuođat- Gait olbmot berrejit garvit vustolagaid ja vilttiid maidda lea ollu muohta jovgon dahje muohttán. +Logaldallit leat Maaike Halbertsma, Andreas Hoffmann ja Anders Sunna. +Mánná dahje nuorra skáhppo dieđu nu, ahte "one must partake in work together with someone older who posesses the knowledge and experience". +Minde, Henry: Álgoálbmotoffensiiva, álbmotriektečalmmusteapmi ja stivrenroassu: Ođđa sámepolitihka gižžu. +Šaldis eai ge galgga leat dábálaš čuovgastoalpput, muhto čuovggat galget baicce integrerejuvvot ravdarindii. +Oza VIGOs, dahje váldde oktavuođa skuvllain. +06.11.2014 Almmolaš guossástallan Serbias Odne lea Gonagaslaš Allavuohta Ruvdnaprinsa guossástallanmátkkis Serbias. +Kommunikašuvnna systemáin olbmo hállan giella adno ee. +Jearahalaimet informánttain maiddái dan, vásihedjego sii ahte muhtin seksuála- ja sohkabealleunnitlohkui gullevaš joavku lea erenomáš stigmatiserejuvvon, ja mo dát boahtá ovdan? +Dá lea son gearggus B - finálii. +Komitea ávžžuha stáhtaid árvvoštallat láhkaásaheami oppalaččat vai dat bastet sihkkarastit ahte máná soahpamuša buot vuoigatvuođat dáhkiduvvojit maiddái lámis mánáide, erenomážit artihkkala 23 dáfus. +Buot sámi mánáin lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa skuvllas. +Son jaskkoda ja geassáda Astrid eanet ahte eanet olbmuin. +Son ásaiduvvui dáiddáriin 1980-logu álggogeahčen, ii nu guhkes áiggi maŋŋil álgi kultuvrralaš ja politihkalaš ealáskahttima maŋŋil 1970-logu miellačájáhusaid Áltá-Guovdageainnu eanu buođđudeami vuostá. +Sirpmá VS rehkenastá ahte bohtet gaskkal 80 - 100 oassálasti Norggas, Suomas ja Ruoššas, geat leat gaskkal 10 - 60 jagi. +Dat orrot váriin dakkár eananráiggiid siste ja ájaráiggin, mat suddásat leat dálvvi maiddái. +In prinssaide čiŋaid ordnet. +Máná bessi oahppat ja åtsådallat gåktu le oassen aktijvuodas liehket, ja ielvvet aktijvuoda buorre ja nievres bielijt. +Mu eadni geahčai mus ollu, galgen rahtat ja fas ođđasit goarrut gitta dassážii go iežas čehppodaga mu duojis vuohtti[š]gođii. +Dáid dárbbuid galggalii duođalaččat váldit vu +Hállangiela ovdáneapmi geavvá lunddolaš proseassan máná giellabirra-sis. +Buot sánit šaddet maid olámuttus studeanttaide sámi-suoma-sámi neahttasátnegirjin. +Bargoaddis lea maiddái geatnegasvuohta caggat sohkabealleidentitehtii dahje sohkabeali ovdanbuktimii vuođđuduvvi vealaheami nu ahte das lea sihke čielga ulbmil ja plána. + (Sarmela 1988: 278.) +Iešráđálašvuođa sáhttá buoridit maid nu, ahte oahpaha sihke gánda- ja nieidamánáid čilget dovdduideaset, dađi mielde ohppet hálddašit ja kontrolleret daid. +Vuosttas geahčastemiin imaštallen, man guovllu gávttit leat. +Goitge lea nu ahte guovttegielatvuohta maid lea čielgasit servodatpolitihkalaš ášši. +Bosastagain, mii liiko njeaidit buot bosastagainis. +Ja vaikko muitaleaddji lea čeahppi, de lea váttis fidnet mánáid staigat guldalit. +Dás vuolábealde listu mas oaidnit daid dábálaš minerálaid main lea veaiki: Veaikemálmma hápmi sáhttá hui juohkelágan. +- Seamma láhkai go 11/9 terrorfálleheami birra leat ráhkaduvvon máŋggalágan filmmat, de in jáhke dánge dáhpáhusa leat earáláganin, čilge son. +6.8.3. +Evttohus maid sáddet galgá leat digitála hámis. +Dáppe vuhtto 12000 jagi ássan, dáppe lea eahpitkeahttá ovdal kristtalašvuođa stuorámus sámi hávdesadjeguovlu, dáppe leat bálvvosbáikkit ja bassi eanadathámit, ja dáppe lea vuolgán rikkes máinnastanárbevierru. +Ollu giitu ! +Ráŋggáštusa čađaheamis lea sámi jurddašanvuogi ádden ja sápmelaččaid leahkinvuohki guovddážis. +Nuorra njuikejeaddji ieš lohká hui gelddolažžan go dákkár vejolašvuođa lea ožžon, ja livččiige hui somá beassat oktii ovddastit Norgga, muitala Ole Mathis Nedrejord. +Dasa gullet: +Dát nástegovva lea oidnosis geažos ija, vaikko dat johtá gal vuollelii almmis. +Informánttaid doaladupmi ainjuo oarjemáilmmi dálkkasdiehtagii lea muhtun muddui kritihkalaš, daningo dat ásaha sin mielas olbmuid dihto lámisvuođa kategoriijai. +Kárášjohkalaš váhnen Frode Guldbjørnsen lea healkkehan go mannan geasi Kárášjoga nuoraiguin hállagođii narkotihkkageavaheami birra. +čohkken dieđuid, maid analyseren dađistaga ja loahpalaččat. +Sii dáhttut maid ahte lea ovttastus gieldda diehtobargguid ja doaimmaid gaskkas mat biddjojit johtui. +HE 248/2014 vp, s. 55, bálvalusaid sierraláhkaásaheami. +Mii fertet láhčit ja hutkat nissonolbmuide ealáhusaid ja gánnáhahtti kulturealáhusfitnodagaid. +-diđolašvuođa nannemis lea deaŧalaš ahte oahpaheaddji hásttuha sihke teavst-taid válljemiin ja iežas giellageavahemiin oahppat ođđa sániid ja dadjanvugiid. +Hárjehusaid ja bargobihtáid bokte nannejuvvo giella ja lohkkit besset ságástallat, geahččaladdat ja imaštaddat luonddus áššiid mat gusket čáhcái. +Lean oahppan olu buot daid olu girjjiin ja čállosiin maid lean beassan lohkat go dáinna girjjiin lean barggildan. +Okta Oskar teaksta lei su iežas mielde mearrasámegielat ja loahpat su teavsttat ledje nuortalaš- ja mearrasámegiela seahkalas hápmi. +Guovdageainnus leat sámegielagat eanetlogus ja sámegiella gullo juohke sajis. +Go geassemánnu boahtá, de lea geassi. +guomáiduvvan jietnadagat [, [ja [čállojuvvojit guvttiin bustávain: dj, lj ja nj, nugo omd. +Samii kristalaš nuoraiskuvla +Girjjis Sámediggi 25 jagi gávdnojit ollu artihkkalat Sámedikki 25 jagi historjjá birra. +Dasa lassin leat boazosápmelaččain orohagat daid gaskkas maid, mat geavahuvvojit johtima vuolde. +García (2009: 53-55) evttoha lassin vel rekursiiva ja dynámalaš modealla. +Heiten hupmamis. +Dan vuoigatvuođa mii lea mearriduvvon Deanulágas, dan mii galgat suodjalit. +Ovdalis áiggi hálle sámegiela juohke sajis, earret skuvllas. +Doarjja eaktuda ahte SÁNAG namuhuvvo ruhtadangáldun almmuhemiid ja gaskkustemiid oktavuođas. +Gielda lea dán rádjái ožžon nu unnán evttohusaid, ja dan dihtii viiddidat mii áigemeari buktit evttohusaid 31.01.2013 rádjai. +Jus gilvvohalli mieleavttos ii darvet čoarvvi, de sáhttá dagahit ahte biddjo eret gilvvuin. +Ferten mieđihit, ahte lean dieđusge veháš gáidan árgabeaivvi duodjebirrasis, go lean ássan sámeservodaga olggobealde juo guhká. +Dat mearkkaša ahte Krogh lea skeaŋkkaid vuođul dinen eanet go Petter Northug, gii oaččui goalmmát eanemus, nammalassii oktiibuot 705.000 ruvnnu. +Árbbedábálasj kulturilmodime: Vuodna máhttá doarjjot ahte dåbmaris systebma álgaduvvá riektálasj suodjalime vuoksjuj. +Kultuvra ja kulturáddejupmi +Daid goluid gokčat netto doaibmabohtosiin mii binnuduvvo seammá ollu. +Lonuheimmet mearraolbmuiguin, dat bohtet gággásiiguin ja fáhcaiguin. +Konferánsa álggahuvvo guovvamánu 5. beaivvi ja loahpahuvvu guovvamánu 6. beaivvi - sámi álbmotbeaivvi. +Ođđa ealáhusat árvvoštallojit maiddái dehálaš jođihanfápmun viidásat ovdáneapmái. +Duodji symbolalaš elemeantan, artefáktan, seailluha ja nanne sápmelaš kulturárbevieru. +Nugo mun oainnán Oskal válddahallama, de orru sámiid gaskkas oahpis, ahte olmmoš gii gulahallá sihke luondduin ja olbmuiguin, lea "buorre olmmoš". +Dál leat sii ohcan doarjaga Sámedikkis máksit rOlfFa tuvrra Liet-Lávlut gilvui. rOlfFa vokalista Rolf Morten Anti Amundsen mielas lea boastut ahte earát galget rahčat go lágideaddjit eai nagot čađahit doaluid nugo lea plánejuvvon. +Eanas oassi Haupt bargolanja dávviriin leat dál gávdnamis ruoŧa šloahtain dahje hearrágárdimiin. +Ruošša ortodoksa árbevieruid ja sámiid fátmmasteapmi deattuhuvvo. +Suomen käsiteollisuuden ammatti-, kulttuuri- ja tutkimusseura, Hämeenlinna. +Dasa lassin analyseret guovtti sápmelaš seksuála- ja sohkabealleunnitlogu ovddasteddjiide lágiduvvon bargobáji oktavuođas čoggon dieđu ja oainnuid earret eará sin sajádagas sihke +Dan lea vuogas dahkat álggos omd. +Joks (2001: 50) gieđahallá nissonolbmuid duodjevistečuolmmaid Dáčča bealde. +Lea Finnmárkku dearvvašvuohta ja Davvi Dearvvašvuohta mii lea ruhtadan dutkama. +Dákkár hárjehallamat duddjojit gielladiđolašvuođa mii boahtá ávkin sihke riektačállimii ja teorehtalaš áddejupmái, go dát molsašumit bajit cehkiin čilgejuvvojit dássemolsašupmin. +Stivra dat fuolaha ahte doaibma bures organiserejuvvo, dat mearrida ásahusa plánaid, bušeahtaid ja njuolggadusaid. +Govvakatalogain mat almmuhuvvo 1963:s, gohčoduvvojit diet stohpogálvvut Haupt N.M. Geavahuvvo riopalisander-, rosenmuorra- ja soahkeávdnasat, maid ledje herven dáid muorrasorttaiguin; kubamahogny, lind, limba, buksbom, váđir ja ameriikka valniehtti. +Dat lei oktasašnjuolggadus, mii guoskkai ráddjendoaimmaid geavaheami. +Don leat 28 jahkásaš ekonoma. +Jagi 2017 almmostuvvan sámegielat bálvalusaid čielggadusas Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus. +Dahkan dihtii luođi eambbo dovddusin, de berre ásahuvvot sierra almmolaš ortnet dasa. +Laura Olsén ja Leena Heinämäki & Assi Harkoma Jorgalus: Arla Magga +Dasto son álggahii ge vieru maid norgga monárkkat leat čuvvon maŋit áiggiid. +14.4 Giella miellaguottu dovddaheaddjin +Dat guosská dan diehti skåvllåpolitihkav mijá jahketjuoden gitta maŋep væráltdårruj." +Daningo registrerejuvvon guimmešlihtus guimmežat leat heajut sajádagas náittoslihtu ektui, jagi 2013 riikkabeivviide dahkkui láhkaálgga sihke náittoslihtu, registrerejuvvon guimmešlihtus addon lága ja lassin transseksuála sohkabeali nannemis addon lága nuppástuhttimis. +Duopmokapihttal doarjala dasa ahte girkolaš vihaheapmi gullá girku autonomiijai, man vuođđoláhka dáhkida. +Smith (1999), s. 45. +Ii daga ovtta das mii gaskkustuvvo ja movt gaskkustuvvo ja gii gaskkusta. +Jus dus lea Win XP service pack 2, de fertet giddet poput-blokkerema vai bohtosiid jnv. +Árbevirolaš ealáhusat, dego badjedoallu, dorjot duodjeárbevieruid oahppama, jus dat leat oassin beaivválaš doaimmain. +Davviriikkaid davvioasi arktalaš ja Mátta-Skandinávia liehmu avádaga gaskkas lea stuorra earut dálkkádagas. +11.2 Lohkan ja čállin +Oahpes áddejupmái gullá, ahte iešráđálašvuohta +Tøssebro, Jan, "Introduction to the special issue: Understanding disability", Scandinavian Journal of Disability Research, 6:1, 3-7, (2004); Shakespeare (2004), s. 8. +Máksináigemearri lea gaskavahkku geassemánu 8.b. +Mállásiid áiggi lei gussiin vejolašvuohta buktit dearvuođaid. +11:56 Geassemánu 03. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Golbma beaivvi maŋŋá sáddii Prinsa Christian Frederik sáni ahte galggai válljejuvvot searvegoddi mii galggai čoahkkanit Eidsvollii cuoŋománu 10.beaivvi, ja galggai doppe hábmet Norgii láhkadokumeantta. +5.10. +Nu guhká go veahkaváldi joatkašuvvá, de eat sáhte čuoččuhit ahte mii ovdánit das mii guoská dásseárvui, ahtanuššamii ja ráfái. +Dronnegis leat máŋggalágan doaimmat. +Jearahallamiin badjánit earret eará maŋimuš áiggiid ságastallan Suomas, Deanu guolástansoahpamušas ja dan ratifiserema ja dan ovdal ráđđádallanproseassas, mii lea bohciidahttán sámeservoša siste kritihkalaš ságastallama, daningo soahpamuš rihkku muhtimiid oainnu mielde sin olmmošvuoigatvuođaid. +Vaikko das dieđusge leat olu oktasaš bealit hállangielain, de dat nuppe beales sáhttá čuodjat oalle amasin dasa gii ii leat hárjánan čállingillii, vaikko das gullojitge seamma sánit go hállangielas ja maiddái oahpes cealkkaráhkadusat. +Tel. 900 26 880 - Sámedikki bealis sávan lihku SlinCraze-guoktái Nils Rune Utsi ja Ole Kristoffer Hætta go leaba ožžon dán jagi Ramp-stipeandda, cealká ráđđelahttu Vibeke Larsen. +18-mánnosaš sáhttá oahppat máŋga ođđa sáni beaivái, njealjejahkásaš nuppelot sáni ja čiežajahkásaš gitta guoktelot ođđa sáni juohke beaivve (govus 2). +2000/43/EY, artihkal 3 heivehansuorgi. +Hansegård lea guorahallan, mo Ruoŧa beal sámit leat laktán goađi doabalaš saji konkrehtalaš ráhkadussii. +Árvvoštallanáigodagas (2006-2011) leat šiehtadusas leamaš 6 sierranas ortnega: Árvvoštallan čájeha ahte dáiddáršiehtadusas lea leamaš hui stuorra mearkkašupmi dasa ahte leat biddjojuvvon muhtun bistevaš ekonomalaš rámmat ja ortnegat sámi dáidaga várás. +Logut čájehit ge maid ahte doppe lea ollu bargguhisvuohta. +6 §:a ovttaveardásašvuođaprinsihpa ja vealahangielddu lassin guovddáš áššit leat ainjuo vuođđolága 7 §:s mearriduvvon vuoigatvuohta persovnnalaš friddjavuhtii ja dorvvolašvuhtii ja maiddái 10 §:a priváhttaeallima suodji. +Ihkku arvigoahtá. +Sámedikki girjerádju lea Norgga stuorámus girječoakkáldat ja eará ávdnasat sámegillii ja sámiid diliid birra máŋgga gillii. +Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta konsulterejit sámi ovddastusa birra juohke áidna álbmotmeahccestivrras dahje suodjalanguovlostivrras. +13:06 Juovlamánu 06. beaivi 2016 Buoridan 20 km meahcce­biilaluottaid Badjel 20 kilomehtera vuovdebiilaluotta buoriduvvojedje Báhčaveaileagis 2016:s liigejuolludemiid geažil. +Mii váldit čáhceiskosiid ja mii ávžžuhit olbmuid duolddahit juhkančázi dassážiigo bohtosat leat válbmasat. +Ánsomedálja addet bálkkašupmin: Erenoamáš dáhpáhusain sáhttet juolludit Gonagasa ánsomedálja, mii lea ráhkaduvvon gollis. +Ii leš ovttage dán áigečállaga lohkkái ođas ahte davvisámegiella lea čielgasit áitatvuloš giella (Seurujärvi-Kari 2012: 20), vaikko dat leage stuorimus sámegiella (Aikio-Puoskari & Pentikäinen 2001: 8). +Dat gullá dan oktavuhtii go Kongsberg maiddái lea ráhkadan sullasaš systemaid Australia Hobart-destroyaide, maid dál leat huksemin. +Su mielas lea hirbmat dehálaš ášši mas leat máŋga beali, erenoamážit go iešguđet gielddain lea iešguđet gielladilli. + (Bruner 2006: 80-81.) +Ohcciid gaskkas leat dovddus namat nugo Felgen Orkester ja Elin Kåven. 10:01 Njukčamánu 03. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Geaidnu viidáseappot ii leat vel čielgan, muhto hábmejeaddji diehtá ahte háliida buoridit ja ođasmahttit mearkka eambbot eambbo. +Dat mii vuolggahii Áltá-čázádaga buođđudeami vuostálastimiid lei sápmelaččaid eanan- ja resursavuoigatvuođaid váilevaš dohkkeheapmi. +Čuovvovaš logus guokte meroštalan ja ráddjen dán artihkkala fátta, dutkangažaldagaid ja guovddáš doahpagiid. +Mearrádus sirdit Heahttái lea giehtagierraga sámiid badjelgeahččan ja namalassii Yle Anqra buorrin. +Čakčamánus evangelalaš-luteralaš girku bismmaidčoahkkimii addui čielggadus, mii gieđahalai girku vihahanvuoigatvuođas luohpama, náittoslihttui vihaheami mearkkašumi girku identitehtii ja dan, guđelágan vejolašvuođat girkus leat. +Jurdda, luođit ja musihkka leat Georg Buljo bokte. +Vikøra modealla heive bures maiddái davvisámi giellaplánema analyseremii. +Guollebiebbmamæládusá gáktuj galggá rávkkat dahpadum ásadusá ja jut suohkan konsesjåvnåjt åmas. +Ánne lei ain oađđime go eadni máŋga diimmu maŋŋá bođii latnjii sarretmáliin. +Čállingálggat leat buohtastahttimis eará gálggaiguin mat maid cigget ja nanusmuvvet dušše hárjehallamiin ja go daid beassá dávjá geavahit. +Mieđušteaddjiduođaštus lea nuvttá gielddaide, ja dat ii dagat ahte almmolaš kultur- ja astoáigedoalut masset sisaboađu. +Ovttaveardásašvuođaláhka, gomihuvvon , 20.1.2004/21. +1800 logus dáhpáhuvvá maiddái lassáneaddji dihtomiella Norgga našuvnna birra. +Sohkabealleunnitloguid dáfus fas árvvoštallon logut gokčet dábálaččat dušše transsohkabeallái, transvestihtaide ja intersohkabeallái gullevaš olbmuid logu. +Ii leat álki "guođohit" čieža ovdaskuvlamáná olmmošhivvodaga siste. +Čielggadeapmi lea okta vuolggasajiin sámediggedieđáhusa barggus. +16:25 Geassemánu 02. beaivi 2015 Cizáš ii vuoruhan sámegielat bargi Cizáš sámi mánáidgárdi Oslos virgádii dárogielat pedagogalaš jođiheaddji vaikke oahppan sámegielat maid lei ohcan virggi. +Interaktiv samiskopplæring på internett Posted on December 30, 2013 by Lene Ruovttus leat ollu barggut mat čađat galget doaimmahuvvot. +Trageton (2003) lea guhká jođihan prošeavttaid máŋgga riikkas, mas dihtorgeavaheapmi lea guovddážis čálamáhtu duddjomis. +Ari Mikael Behn, riegádan čakčamánu 30. beaivvi 1972, náitalan Prinseassa Märtha Louisiin. +Miellahttovuođa searvái joksá ohcama vuođul, beassat miellahttun ohcci galgá deavdit miellahttovuođaeavttuid maid SDS jahkečoahkkin lea mearridan. +Veaikeáiggi definerejit historihkkárat dan áigodahkan bronsaáiggis go bronsaseaguhusat eai lean vel fuomášuvvon. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnu suohkanis lea rabas bistevaš oahpaheaddjevirgi Máze skuvllas. +Vástádus dán jávohisvuhtii lea, ahte váldoservodaga kultuvra lea buori vuoimmis ja báidná sakka min buohkaid jurddašeami. +Cealkkaosiin dattege ii leat nu čavga ortnet go jietnadagain ja sojahanhámiin, daningo maiddái cealkkaosiid sojahanhámit muitalit makkár cealkkaoasis lea sáhka. +Pasientalága vuođul juohkehaččas, guhte ássá Suomas bissovaččat, lea vuoigatvuohta su dearvvašvuođadili dihte dearvvašvuođa- ja buohccedikšui almmá vealaheami. +Juolludanreive / Tildelingsbrev 2016 - Sámi allaskuvla Sámi máná áigumušat - Sámi mánáidgárddi, skuvlla ja lagasbirrasa máhttofievrrideapmi - Álgen Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa jahkeovttadahkii go áigon ovdánahttit iežan sámegielmáhtu. +5.10.1. +Eadni čuovui gintaliin ja čuovggai sidjiide dassái go ledje velledan. +Vars lohpida ahte ođđa skuvlalanjain, mat gárvánit skábmamánu gaskamuttus, lea buoret áibmu ođđa áibmomolsunrusttegiiguin. +Govva: Dá leat muhtun daid ohppiin geat leat oassálastán Dearvvasvuođabargifágas maid RKK lea lágidan. +Ravddamus oainnut jurddašeami ja giela gaskavuođas leat nappo ahte giella ii váikkut jurddašeapmái ja nuppe beales fas ahte giella mearrida jurddašeami. +Deanus gártet leat máŋga gelddolaš dáhpáhusa jagis mii boahtá ja leat máŋga ávvudeami. +Dát ii dárbbaš dahkkot cuiggodeaddji vugiin. + (Balto 1997.) +Ibid., 6.2.3. +beavttálmahtálii maid virgeoapmahaččaid barggu. +Dán jagi lea jođiheaddjiválga Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvis (NBR), ja sihke báikkálaččat ja válgalávdegoddi leat ohcagoahtán ođđa jođiheaddji. +Duohta máinnas Guovdageainnus 2012 Viser fra 13 til 16 av totalt 19 artikler Háliidat go aktiivvalaččat bargat Luonddugáhttenlihtus? +Máleriija lea oassi stuorát álbmotskeaŋkkas dánska álbmogis maid adde 1906 ruvdnen oktavuođas. +Várit duoddarat, jávrrit ja guollás vuotna, de dáppe eai váillo vejolašvuođat. +Olmmošlohku 2011: 4,4 miljovnna Almmolaš giella: Kroáhtalašgiella Stáhtaoaivámuš 2011: Presideanta Ivo Josipović Norga ja Kroatia ásaheigga diplomáhtalaš oktavuođaid 1992:s. +Sámi allaskuvla almmuha dieđalaš čálaráidduid nu go Dieđut ja Raporttat. +Ohcanáigemearri lea borgemánu 16.b., oahpahallamat álget borgemánu 30.b. +ÁEL geahčai ahte doarjja ii livčče dorvvastan badjeolbmui dakkár barggu dahje ámmáha, mas dinelii govttolaččat. +Kulturskuvlladivva jahkebeallái Oarbinaččaid mearálašvuođamáksu Ollesolbmuide Galle beaivve kurssa bistá,mearrida hatti Sihke kulturruđaid ohcanáigemearri ja kulturskuvlla álgin álmmuhat aviissaide. +Jagose, Annamarie, Queer Theory, An Introduction, New York, New York University Press (1996), s. 96-100. +Gávpotovddideapmi ja arkitektuvra lei muhtun eará fáddá semináras. +Dárkustallam-sjiemájn máhttá adnet vaj buorebut galggá nahkat tjuovvot ja árvustallat mánáj giellaåvddånimev. +Iige das leat sáhka dušše dábálaš teavsttaid lohkamis, muhto maiddái buotlágan symbolaid dovdamis. +Ohcamat mat bohtet sisa áigemeari maŋŋá eai gieđahallojuvvo. +Giellahámiid hálddašeapmi nanusmuvvá dađistaga máná giellaoččodanproseassa áigge dassái go dat cigget sámegielat ollesolbmogiela láhkásažžan. +Buolbmága suohkan ja Deanu suohkan leat mielde geahččaleamis mii mielddisbuktá oktasaš searvegotteráđi. +Sámi politihkalaš bargu lea maid váikkuhan sihkkarastit sámi sisdoalu mánáidgárdelágas ja mánáidgárddi rámmaplánas. +13 Sámegiel áppesat +Oasit muvrras mat ledje hejot divoduvvon dahje gokko ledje heajos originála oasit, leat čullojuvvon eret. +Hopp til hovedinnholdet på siden Lea go dus beroštupmi váldit ruoššagiela álgokurssa Deanus? 10. September 2012 av Gunnar Paulsen Kursa lágiduvvo Deanu oahppoguovddážis, ja álgá čakčamánu 24. beaivve. +HE 264/2014, I Yleiset periaatteet -oasis. +Duoji artefávttat doibmet sirdinsymbolan mearkka��umiide. +Dán jaskesavádagas vulget tropalaš stoarpmat dahje orkánat, ja dakko lea arveáigi, vissis áigi goas arvá olu. +Govus 2: Riikkaidgaskasaš guorahallan našunála identitehta birra. +Dutkanprošeavtta jođiheaddjit čuvvo seamma filosofiija, čájehit jáhku oahpaheddjiide, luohttámuša dasa ahte sii nagodit čađahit sin oasi prošeavttas. +Truckabargu ii leat dušše vuodjin muhtu maid bálvaleapmi. +Mánnájgárde oajvveulmme le vájkkudit buoremus láhkáj mánájda buorre mánnávuodav vaddet. +Dutkis ii leat guovddáš sadji dulkojeaddjin muhto baicce kultuvrra lahtuid, vásiheaddjiid iežas dulkomiid ovdanbuktin, čohkkejeaddjin ja ordnejeaddjin (Sarmela 1984: 42, 65; Suojanen 1984: 24 - 25.) +Rieibmudeaddjit ja Ávžilaččat dorro garrasit ja máŋggas roasmahuvve. + (Jernsletten 1997: 89.) +Maŋimustá rievdaduvvon 09.11.2016 Dán čoahkkaneami fáttát ledje oktasaš fágagiella ja bargosárgumat. +Dan oahppan orru geavvamin iešalddes go mánná beassá bajásšaddat giellabirrasis, ja dán ovdáneamis orru sániid ja dajal dagaid mearkkašupmi guovddážis. +Duoji skuvlen álggii 1972 barggolašvuođakursan Anáris "kansanopistos", gos oahpahedje čoarve- ja muorradujiid. +Konsearta oainnat sáddejuvvo seammás "live" badjel 40 kinoi miehtá Norgga. +Mearrádusat oktan áššeevttohusaiguin ja cealkámušaiguin, mat bohte ášši olis, leat sáddejuvvon sihke sámi- ja dáru báikenammanevvohahkii loahpalaš neavvumii. +Go son oaččui máná, de lei sutnje lossat dohkkehit, ahte ii bastán oahpahit mánnái sámegiela. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja oaččuiga sivdnádallama Nidarosdomenis geassemánu 23. beai vvi 1991. +Informánttaid jearahallamis vuhtto man dehálaš informánttaide almmatge lea leat mielde bargoeallimis. +dehálaš maid olbmuid vuoiŋŋalaš buresbirgejumi ovddideami dáfus. +Sámediggi 2016 Dáiddárkonferánsa dollojuvvo miessemánu 10. ja 11. Beaivvi mi.. +Das gávnnat kontáktadieđuid bargiide Loabát Searvegottis, ja geat leat válljejuvvon searvegotti ráđđái ja diakona-goddái. +Kursa lei barggolašvuođa kursa, mas mákse beaiveruđaid. +Govva: Anne Rasmus Ii leat gollan vuos guokte mánuge go Utøya sullos gottii Anders Behring Breivik Anders Behring 69 olbmo, de leat amerihkkálaččat jo ráhkadeamen filmma dan birra. +GLR lea mus hui guovddážis leamašan bajásšaddamis, go áhččerohkki ja eadni leigga hui áŋgirat gullat lagasradio ja speallat radio-bingo, muitala Utsi. +• Pedagogalaš ovddideapmi oidno oahpaheddjiid sámi +Son bargagoahtá ovttas eanet ođđa musihkkáriiguin ja juoigiiguin, earenoamažit nuorra juoigiin Ingor Ántte Áilu Gaup. +Dieđihuvvon bivdogielddus lea dál fámohuhttojuvvon go fatnasat leat ožžon duppalastojuvvot eriideaset. +Oassi sápmelaččain maid atná lámisvuođa dihto ládje oassin lunddolaš rievddadallama nu ahte maiddái lámisolbmuide lea leamašan maid dehálaš gávdnat doaimmalaš rolla servošis. +- Dát boahtá dagahit váttisvuođaid ja riidduid. +Eurosentralaš jurddašeaddjit leat atnán kultuvrra sin iežaset abstrákta opmodahkan ja eamidieđu buorebutge symbolalažžan ja ideationálan. +Dán prošeavtta oahpaheaddjit leat čiekŋudan iežaset sámi árbevirolaš oahpaheapmái nugo lean dan dás válddahallan. +Dat doarju váldoálbmoga máŋggakultuvrralaš áddejumi, muhto duvdá eret sámegielagiid kultuvrra váibmosis, gielas. +Barggus man namma lea Chinese Whispers vuođđuduvvo telefonláhkki mas oktat muitalus muitaluvvo miehtá máilmmi. +Stiftsgården šattai Gonagasa almmolaš resideansan Troandimis Gonagas Haakon ja Dronnet Maud ruvdnema oktavuođas 1906:s. +De váldet gožu eret ja bidjet máhtá guovttegeardásaš oksidašuvdnii, ruovdeoksidašuvdnii ja veaikeoksidašuvdnii. +Gielddalaš divvagiid rehket 1. mearreáigi 2014 1. mearreáiggi 2014 gielddalaš divvagiid rehkegat leat dál sáddejuvvon. +Oahpaheaddjis lea su bargodieđu gáldu ja viisodat ja dutkamis fas dat, ahte buktá sosiála, persovnnalaš ja virggálaš nuppástumiid ja nuppástumiid, mat sáhttet váikkuhit skuvlla stivremii. +Ulbmil kurssain lea oahppat beatnagiin ohcat guohtunealliráppiid. +Ii boahtán oktage ohcamuš 2. almmuheame maŋŋá. +Čuvgehit ja ovddidit dieđu dan birra mo sámeskuvla, mii +Dan min oaidnit nástti luhčan. +ásahusaid ja eará maid háliidat. +Dát 1770 - logu gávpotgárdin lea okta Davviriikkaid stuorámus muorragárdimiin, ja lea dál gávpoga almmolaš gonagasorrunbáiki. +- Dá lea vuosttaš stuorebuš akšuvdna guhkes áigái, muhto mun sáhtán maid dadjat dan ahte eambbo dákkár akšuvnnat dál šaddet, lohká Ulverud. +Hállan muđui sáhttá leat áibbas dievaslaš sihke sátneriggodaga, sojahan-hámiid ja cealkkaráhkadusaid dáfus, nu ahte ovdamearkka dihte čállimis ii fuomášivčče makkárge erohusa eatnigielaga ektui. +Anán dan sierra dutkanfáddán. +Dat mearkkaša ahte iešguđet listta jienastagat vuos juogaduvvojit loguin 1,4 ja dasto loguiguin 3-5-7-9 jna. +Korhonen 1981: 27; J. Häkkinen 2009; S. Aikio !992: 50; Solbakk 1993: 132, sámegillii heivehuvvon NOU 1984: 18 mielde.) +Sarvvis maiddái sáhttá dieđihit makkár áigi jagis lea, dasgo dat ruohttá čakčamánus/ golggotmánus guovdu Lodderáidalasa. +Beassášsullo mielahis stuora báccit Beassášsuolu lea eanemus dovddus danin gi doppe leat mielahis stuora geađgebáccit mat gohčoduvvojit moaian. +YLE 10.5.2016, Kiasmaa arvostellaan feikkisaamenpukuvideon ostamisesta. +- Midjiide lea boahtán vel okta váidda, nu ahte politiijat dutket dál guokte veagalváldima maid seamma dievdoolmmoš galgá leat dahkan, dadjá leansmánni gean namma iige almmuhuvvo dán áššis. +Dákkár rievdamat leat sihke +Fidnut ja gelbbolašvuođat maid gávnnat, leat ráddjejuvvon daidda, maid sáhtát olahit joatkkaoahpahusain. +Go de fas lágiduvvui ruvdnen Norggas, de dat dáhpáhuvai Troandimis dalle go Gonagas Carl Johan ruvdnejuvvui 1818:s. +Beaskačeahppi lei árvvus adnon duojár, muhto dál illá leat šat goarrut. +Sávvamis manná seamma bures dán geasi. +Lávlot ja juiget muđui maid. +Fylkamánne åvdåsvásstádussan le suohkanijt ja ietjá mánájgárddeæjgádijt bagádallat, ja oatsodit jus suohkana dahki gájbbeduvvam bargov. +Ii leat earágo gávcci jagi áigi go hállagođiimet ahte vare mis livčče diekkár divvunprográmma mii dárkkista min giela, illuda Solbakk gii geavaha dán prográmma. +UNAM universitehtas leat 300.000 studeantta ja doppe čađahit stuora oasi Mexico dutkandoaimmain. +ä-bustáva geavaheapmi Suoma bealde ja æ-bustáva geavaheapmi Norgga bealde ja Ruoŧa bealde maid, vaikko ruoŧagillii čállojuvvoge ä. Dálá davvisámegiela oktasaš čállinvuogis mii dohk-kehuvvui 1978:s namahuvvon bustávaid sajis geavahuvvo diftoŋgamearkan ea. +Mii leat oaidnán ahte erenoamážit daid nissonolbmuid, geat leat mielde digaštallamiin Norggas, geahččalit jávohuhttit áitagiiguin ja skudnemiin. +Álgogeahčastat sámegielat máná ovda- ja árramorfologiijai. +Go lei geargan geatnegahttojuvvon bálvalusain, vulggii Ruvdnaprinsa Harald Oxfordii. 1960 rájes 1962 rádjái logai son servodatdiehtaga, historjjá ja ekonomiija Balliol Colleges. +Vuotnamáhtu čájehat kategoria vuonaid vuolde (geahča gárddi bajábealde) ja máhtu nannámis eanadaga vuolde. +Dasto leat vuolggaheaddji guottut ja máhtolašvuohta dan dásis ahte ii leat áhpu ii coggat ge jierpmi dahje mielaid su oaivái, dadjá Heatta su birra gii lea vuolggahan digaštallama. +Friis čálii maiddái čáppagirjjálaš teavsttaid. +Go dán álge čielggadit, de fuomášedje ahte sámegielat hupmanterapevtta ii gávdnon ja danin dutkamuš ollašuhttui dulkka bokte. +Oaidno- ja gullugulahallanolmmoš Oaidno- ja gullugulahallanolbmo maŋimuš kánturbeaivi ovdal geasseluomu lea 07.06.2012 dii. 12.00-15.00. +Duorastaga borgemánu 23. beaivve tii. 12 leat 9 vuosttas jagi studeanttat geat áigot lohkat fitnodatekonomiija dahje organisašuvdna ja jođiheapmi bovdejuvvon álggahandeaivvadeapmái Deanu oahppoguovddážii. +Gaittiinnat geain lea festiválapássa besset nuvttá busse mielde. +Son leamaš sámediggeáirras 2001 rájes ja lea gearggus vel ovtta áigodahkii Sámedikkis. +Ođđaset giellaoahppamálle, man lávejit gohčodit pedagogalaš giellaoahppan, deattuha maiddái giela semantihkalaš ja pragmatihkalaš beliid. +Oppalaškommeanttas geavahit tearpma "persons with disabilities", eai tearpma "disabled persons". +Danin lea oahpahusa giella maiddái kultuvrra duddjojeaddji giella iige dušše gaskaoapmi mainna háhká ja geavaha máhtu. +Iežas jearahallamis son čilge ahte vaikko lámisolmmoš dovdá seammaládje go eará servodaga olbmot, +The Social Organization of Culture Difference s. 9 - 38. +Davvi-Norgga golbma fylkkagieldda áigot váikkuhit vai organisašuvnnain leat eallinnávccalaš bargoeavttut ja vai sáhttet leat mielde ovddideame Davvi-Norgga kultureallima. +Guovdageainnu suohkan lágidii ge álbmotčoahkkimiid sihke Mázes ja Guovdageainnus. +Dát namuhuvvon gildon vealahanvuođuštusat leat máŋga iešguđet direktiivvas uniovnna iešguđet suorggis. +Vaikko vel Korkeamäki (1997) čujuhage dasa ahte jietnadagaid ovttastahttin stávvaldásis lea váttis, de Jämsä dattege bealušta stávvala geavaheami. +Mun lean gullan dan, ahte go soađi áigge go ii lean... dalle ii sáhttán goarrut ođđa gahpiriid juohke beaivái, de dat joba juo ravddage molssastedje ja liidni galggai. +Hilgu luossašiehtadusa Norgga ja Suoma gaskka Saemieh edtjieh stoerre tsevtsemenuepieh utnedh nöörjen båatsoepolitihkesne, daate akte raeriestimmie dennie orre saemiedigkiebïevnesisnie båatsoen bïjre. +Hoggart, Richard 1958: The Uses of Literacy. +Ávvir lea riŋgen Romssa ovdagotti vuosttaš várreáirasii, gii lea Guovddášbellodaga áirras. +Dat lei duostilis geahččaleapmi mas son divttii olggobeale váikkuhusa deaividit luđiin. + (Mustonen 2017: 35.) +Departemeantta vuordá ahte rehketdoallu lágiduvvo nu ahte guktot ráđit beassaba mearridit dakkár osiid oktasaš rehketdoalus mat gusket sin ráđđái. +Kasesniemi, Eija-Liisa 1996: Arktiset artesaanit tekevät kestävän kehityksen käsitöitä. +Válgga ja jienastuslåhkuj Stipeanda ja doarjja Web-tv Sámedikki girjerádju lea Norgga stuorámus girječoakkáldat ja eará ávdnasat sámegillii ja sámiid d.. +Danin berrege oahpaheaddji dovdat nu bures go vejolaš giela ráhkaduslaš beliid, maiguin de sáhttá čuvget mánnái hállangiela (dan giela maid jo máhttá bures) ja čállingiela oktavuođaid. +Dan historjjálaš duogáš lea badjel 40 jagi guhkes politihkalaš dáistaleamis vuoigatvuođaid ja dásseárvvu ovddas mas sámi dálááiggedáidagis čađat lea leamašan guovddáš sajádat. +Müchler muitala ahte dutkan ferte leat čađahuvvon 14 beaivvis. +Dasto mearkkaša dát váldit vuhtii kultuvrralaš ovttastallanvieruid ja buorremenolašvuođa go geavaha giela. +Lea go boazodoallu uhkádus luonddu vuostá - vai min buoremus luonddugáhttejeaddji? +Don movttáskuvvot sihke ođđasit geavaheapmái ja hutkáivuhtii. +Čállingiella oahpásmahttá ohppiid olu ovdanbuktinvejolašvuođaide mat eai geavahuvvo hállangielas ja duddjo dan láhkai buori oppalaš giellamáhtu buotlágan giellageavahandárbbuide. +Ávanuoris, Muosát suohkanis, beasai Ruvdnaprinsabárra gullat Artic Wind bieggamillopárkka birra. +Jiehtanasain, mii ferte ohcat duhkorasaid jiehtanasniidii. +7) dáid fáttáid mielde maid buot oahpaheaddjit galge lohkat ja +Erenomážit sápmelaš lámis mánáid ja sin dili livččii dehálaš čielggadit. +Dán girjji álgooasi fáddán leat oahppoplánat mat leamaš vuođđun sámi ohppiid oahpahussii. +Vuođđolága mielde olbmo, guhte lea manahan iežas friddjavuođa, vuoigatvuođaid galgá dorvvastit. +Girjjálašvuođa beaivvit Sámedikkis Girjjálašvuođa beaivvit Sámedikkis 13 golggotm 12:00 - 14 golggotm 14:00 Sámedikki girjerájus bovde sámi girjjálašvuođa beivviide Sámedikkis golggotmánu 13. ja 14.b. +Mis leat maid prográmmat daidda geat juo máhttet sámegiela, muhto geat háliidit oahppat grámmatihka ja syntávssa - VISL-spealut - geahča gurut ravddas. +Čállingiela oahpahallamis lea stuora ávkin dovdat sámegiela sániid ráhkadus-vuogádaga, go dakkár máhtuin oahpaheaddji sáhttá systemáhtalaččat rávvet čállinvuogi. +Su johttičájáhus lea oaidnimis Porsáŋggu ráđđeviesus 02.10. +Basic Books, New York. +Son lea hui giitevaš gehččiide ja illuda álgit govvet guhkesfilmma, masa oanehisfilbma Stoerre Vaerie galgá čuldojuvvot sihke prologan ja epilogan. +Lea gáibidan sus ollu, muhto lea addán bohtosiid. +Jus háliidat geahččat dárkileabbot veardideami ja ulbmiliid listtu - geahča áššeevttohusa ja čoahkkinbeavdegirjji mat leat mielddusin. +Muhtimat, geat leat vástidan ahte máhttet eará sámegiela, soitet leat mearrasápmelaččat dahje márkosápmelaččat, geat eai ane iežaset suopmana gullevažžan davvesámegillii. +Čállingiella lea konkrehta dan mearkkašumis ahte dat lea oinnolaš ja bistevaš. +1. Sárggo kártta Máreha čilgehusaid mielde. +áššis eanet dán raportta kapihttalis 4.1. +Doppe gos ii leat vejolaš čađahit seastima almmátge rihkkut eaktuduvvon gáibádusaid bušeahttas, galgá ráđđealmmái ovddidit ášši boahtte gielddastivrii. +Son sáhtii duođaštit ahte šiehtadus lei čállon vuollái. +Sámeduodji leamaš oassi eurohpálaš lonuhusgávppi ja kruvdnuvearuhusa. +ON:id julggaštusa dohkkeheami maŋŋel lámis eamiálbmotolbmuid riektesajádat boahtigođii ovdan iešguđegelágan áššedovdipanelain ja seminárain. +Qvigstad ii čohkken máidnasiid ja muitalusaid sápmelaččaid várás, muhto dutkiid várás, vaikko materiála lei sihke sámegillii ja dárogillii čállojuvvon. +Elektrovnnalaš čovdosis lea alla sihkarvuođadássi ja lea vuođđuduvvon seamma ID- uskkádahkii mii geavahuvvo olu almmolaš ásahusain. +The youth deepen their knowledge through listening and asking questions, and connect the comments to their own experiences. +5.1.2. +Hopp til hovedinnholdet på siden 2013 miessemánu 17. b. doalut lágiduvvojit Unjárgga Oahppogáldus Vuonnabađas Ávvudeame prográmma boahtá maŋŋá. +3.3.3 Giella ja suopman +Su bearaš orui ovtta gaskka Ádjagorssas, moatte tiimmo vázzinmátki Beattehis mii lea Gárasavvona ja Gilbbesjávrri gaskka. +Sosiála- ja dearvvašvuođafuolahusa suorggis stáhtat "váldet vuhtii" sámekultuvrii laktáseaddji beliid. +Konferánssas galgat hárjehallat dasa geavatlaš hárjehallamiid ja workshops bokte, mii galgat oahppat iežamet vuoigatvuođaid birra suorggi áššedovdiin. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hjem"Organisašuvdna"Doaimmahusat"Deanuskuvlas Deanu skuvladoaimma dássečuojus Mielddusin lea Deanu vuođđoskuvllaid dássečuojus. +Maŋŋá dan de doaibmagohtet dat eará teknalaš rusttegat okta ja nubbi ain hávil. +Vaikke matematihkalaš gielas leat maid oktasaš sárgosat dábálaš gielain, de dat lea spesialiserejuvvon giella mas leat iežas doahpagat ja symbolat maid ferte oahppat. +children with disabilities, CRC/C/GC/9, 27 February 2007. +Soahpamuš bođii fápmui 20.6.1985. +Skolverket, skuvllaid bearráigeahčči +Nickel čállá ahte partihkkaliiguin olmmoš dovddaha dovdduid ja miellaguottu, nugo buorremenolašvuođa ja vuordemeahttunvuođa, ja dasa lassin sáhttá partihkkaliiguin deattuhit ášši, dahje jearrat (1994:200). +Giella ja kulturgelbbolašvuohta Jus sámi pasieanttat galget oažžut doarvái buori dearvvašvuođafálaldaga, de ferte dearvvašvuođabálvalusas leat sámegiel- ja kulturgelbbolašvuohta. +Dát lea rigearra ruvkerusttegiin, guorbmebiillain, earái fievrruin ja go bávkkuhit bávttiid. +Guovdu lea gollehuvvon ruossa, goabbatbealde dan leat Olav Glosimodt apostal Biehtár ja apostal Bávlos marmorgovvosat. +Dat lea stašuvdna mii čohkke dieđuid satelihtain mat jorret máilmmijorbadasa birra. +Nuortalašgiela vearbasuorgásat -jed ja -õõvvâd +13:53 Skábmamánu 04. beaivi 2016 Logi olbmo heavvanan golggotmánus Golggotmánu dán jagi heavvanedje Norggas oktiibuot logi olbmo. +1960 - 1970-loguid rádjai bearrašat ledje iešráđálaččat ja guktui sohkabeliid oassálastin bargguide lei dehálaš birgema dihte. +Dutkamuša funkšuvdnan lei buvttadit dieđu ja čalmmustahttit sápmelaš seksuálaunnitlohkui gullevaš olbmuid, geat eai dássážii leat muđui báljo vuhtton dutkamušas ja politihkas. +Skottlándda álbmoga ruvdnenskeaŋka Dronnet Maudii geassemánnus 22. beaivvi 1906 lei deadjaservise, guokte kandelabera ja "hui stuora silba jardinierat liđiide". +Ferte leat norgga stáhtaboargár dahje galgá leat lobálaš orrunlohpi go galgá váldojuvvot sisa. +Ferte maid láhččojuvvot dasa ahte sámi vuorrasat ožžot deaivvadanbáikki. +Das nuorat leat maiddái aktiivvalaš doaibmin ja gártet oahpásmuvvat duddjomii ja duodjefierpmádahkii, man dalle sáhttá atnit duodjái ja dan bokte kultuvrii rohtašuvvamin. +ja teakstabuvttadeami várás ("sáhttágo dihtor buvttadit munnje teavstta, maid sáhtán almmuhit?"). +Dat ahte čállingiela oahpahaladettiin šaddá geavahit eará áiccuid giellaávdnasiid hábmemis go hállamis váikkuha maiddái gielladiđolašvuođa nannemii. +makkár posišuvnnas ž -bustávva sáhttá leat ja gokko dat ii sáhte leat. +Buorre ovdamearka lea esttelaš ođasteaddji Johannes Aavik 1900-logus. +dearvvašvuođafuolahusa sahkkuivuođadivššuin, 20.12.2016, http://yvtltk.fi/fi/index/tiedotteet/2016/12/yhdenvertaisuus-jatasa +Nussir ASA eaiggáduššá 100% dán prošeavtta ohcan- ja geavahanrievttit. +Leavggat leat seamma sturrodagas, muhto Ruvdnaprinssa leavggas lea lákči. +Givseldime ja badjelgæhttjama gávnnuji, mijá skåvlåjn ja mijá bájkálasj sebrudagájn aj. +Lávdegottis lea laid čáhce-, duolvačáhce-, geaidno-, muohtačorgen- jna. +- Oahppit ožžot málliid ja minstariid maiguin sáhttet stoahkat ja dasto geavahit iežaset čállosiin. +Julevsáme giellaguovllo Vuonan le Bálágis nuorttat gitta Sáltoduoddarij oarjján, ja dasi gullu duola dagu Divtasvuodna, Hábmer ja Fuolldá ja oase Fuosko suohkanis Sálton. +ahte sis leat seamma olmmošvuoigatvuođat go oktasašgotti eará lahtuin. +- Lea nu unnán sálti maid mii bidjat sáddui, ii ge dat galggaše daguhit ahte bohccot bohtet luotta ala, muhto dađi bahábut dat orrot goitge dahkamin dan, lohká son. +) " vuoigatvuođaid ráđđádallangotti (LÁRÁ suom. +Son lohká gal áddet ahte olbmot navdet su sámevašálažžan iežas cealkámušaid geažil, muhto lohká illudit oaidnit mo dat maid Aspenes dál muitala, váikkuha ovddasguvlui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gelddolaš seminára vuotnaekologiija birra Seminára ovdanbuktá ovddit prošeavttaid bohtosiid ja bovde háleštišgoahtit vuotnaekologiija ja báikkálaš máhttu birra. +Svonni, Mikael 2003: Ruoŧa sámegielaid dilli ja hástalusat. +Buot dáid mánná sáhttá oahppat áicama vuođul vaikke sutnje dát áššit eai leatge dađe eambbo čilgejuvvon. +Danne mii doarjut akšuvnna dievaslaččat, loahpaha ráđđelahttu Muotka. +Dát guhkesáigásaš oktavuohta lea dagahan ahte don váldojuvvot vuostá hui bures - gii leaš. +Poromies 2/1995: Luontaiselinkeinolaki palvelemaan jo toimivia luontaiselinkeinotiloja. +Máidnasa sáhttá maiddái lohkat dušše govaid vuođul. +Áššis čuovvu maiddái iešguđetge lávdegottiid áššebeavdegirji. +Doahpagis knowledge lea šaddan erenomáš oarjemáilmmis spiehkkaseaddji kultuvrrain, maid olbmuin lea sin fámolaš "dieđa" ja doaimmat, maiguin ávkkástallet resurssaiguin (Sillitoe 1998: 223). +Dalle duodjeoahpuin bohciidii etnihkalaš mearkkašupmi. +Sámediggi čujuha dasa ahte eanadoallu, erenoamážit árktalaš eanageavaheapmi, sorjá nana rámmajuolludemiin ja politihkalaš dáhtus ahte buoridit gánnáheami ealáhusas ja rekrutterema ealáhussii. +12:49 Skábmamánu 17. beaivi 2016 Njoammel­rohtto­dávda lassána go dálkkit rivdet Davvi-Ruoŧas vuhttet dálkkádatrievdama, erenoamážiid dálvet. +Filbmema bijaimet loahppakonferánssa oktavuhtii, go dalle ledje oahpaheaddjit gárven bargguideaset. +Giellaválljemis ferte maid váldit vuhtii makkár váikkuhus lea rehkenastima verbaliseremis doaibmi guovttegielatvuođa juksamii. +Duorastaga maŋŋilgaskabeaivvi dolle Posáŋggu musihkkaskuvlla oahpit konseartta Porsáŋggu girjerájus. +Čáhceiskosat mat leat váldon maŋŋá go rusttet fas doaibmagođii leat dál buhttásat. +Gánda manai dohko, Gánda viehkalii dohko. +Sániid mearkkašumi dynámalaš iešvuođaid čájeha dat, go mearkkašumi nyánssat rivdet sániid geavaheami konteavstta vuođul. +Plánas mas bartahuksensajit leat plánejuvvon ja buot eará maid háliidat bargat gieldda rájáid siskkabealde, muittuha Sæther. +Čálli muitala iežas leat fuomášan muitalusa ja lea ráhkadan dan ovttas mánáiguin. +Son lei Sápmi Music artista 2012:s. +Ráhppo maid seammá beaivvi. +Dan birra ahte duostat čuovvut váimmu, ja mo lea váillahit ja massit iežas ráhkkása. +Čájehuvvui ahte Aris lei falit, vaikko dat láve leat hui árgi ja sáhttá goazastit. +Čájáhusas leat maiddái bázzedáidagat olgun. +Háliidit eanet konkrehta ulbmiliid Máŋga informántta jearahit višuvnna ja muhtumat eanet konkrehta ulbmiliid šiehtadussii. +Rød nammasaš bázzi, mii lea granihtas ráhkaduvvon (1999), lea dáiddár Harald Bodøgaard dahkan ja dan lea addán Bjørn Bygg AS, Romssas skeaŋkan Sámediggeviesu almmolaš rahpama oktavuođas skábmamánus 2001. +11.4 Hállangiella ohppojuvvon giella, čállingiella sohppojuvvon giella +Lissabona soahpamuš lea varraseamos Eurohpá uniovnna vuođđosoahpamuš. +Oppalaš bustávvadávjodatlisttut eai buvtte ovdan +Golbma maŋemus beaivvi lea majestehta Gonagas leamaš mátkkis Dronnet Maud Eatnamis - mii lea Norgga oassi Anárktalaš guovllus. +Joavku 7: Dán joavkkus leat golbma dahje njealje bustáva sihke nuppi ja goalmmát ceahkis. +Arctic Film Circle ulbmil lea ásahit árktalaš filbma fierpmádaga ja čohkket filbmadahkkiid árktalaš polárabirastahtton guovllus. +Dag Nedrejord sáhttá čevllohallat go su gánda birge nu bures njuikemis, go lea veahá rahčan maŋimuš áiggiid. +Vástideami sáhttá biehttalit jos son, geasa ášši guoská, áššálaš siva haga, lea biehttalan vástideames seamma gažaldahkii go seammás leamaš ožžon dakkár fálaldaga. +Ovdamearkkat, gievrras dássi gurut bealde ja geahnohis dássi olgeš bealde: Konsonántačohkiin leat eambbo molsašuddamat. +Sámediggi evttoha maiddái lága čállima dárkileappot nu ahte bálvalusaid ollašuhttimis galgá váldit vuhtii sápmelaš mánáid ja nuoraid vuoigatvuođa bajásšaddat iežaset kultuvrra ja servoša lahttun nu ahte lámisvuohta ii dan eastat. +Den kulturelle spaserstokken galgá láhčit dili ovttasbargui gaskkal fuolahus- ja kultursuorggi, ja adnot Den kulturelle skolesekken máli mielde. +Dál álgá dat duođalaš oahppu. +Nuppe dáfus lei nu, ahte soađi maŋŋá guovllu olbmuid eallindilli buorránišgođii. +Dáid lágaid hálddašaneiseválddit leat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtta ja Minerálahálddašandirektoráhtta. +Čalmmustahtte olmmošvuoigatvuođaid Ođđajagimánu 21. beaivvi álggaha Serbia EU - miellahttovuođa šiehtadallamiid. +Luonddudállodoalus, ovdamearkan boazodoalus sáhttá árvalit, ahte biologalaš diversihta lea allat, dalle maiddái gielalaš ja kultuvrralaš diversitehtat leat allagat ja nuppe gežiid. +Ohcanáigemearri ođđajagimánu 23. b. Ohcan sáddejuvvo deike: postmottak@ffk.no dahje deike: Plána- ja kulturossodat, Fylkkaviessu, 9815 Čáhcesuolu. +Su maŋit kommeantta dattetge lea ovdamearka das ahte muhtin olbmuid mielas sin gielalaš vuoigatvuođaid báhcin ollašuvakeahttá lea šaddan norbman, mii ii biddjo gažaldatvuložin. +Stuorradikke dárkkistan- ja konstitušuvnnalavdigoddi lea gieđahallan Vuođđolága rievdadeami, das sagastallui galgá go Vuođđolagas geavahuvvot sátni "álgoálbmot" vai dušše sátni "álbmot". +Dán vahkus galleda ráđđi Oslo gieldda gos earret eará galledit Kampen skuvlla 13.12:s gos sii dollet čoahkkina Oslo gávpoga ráđin. +Doabačilgehusat +Evttohuvvon rievdadus finnmárkkuláhkii ii lihkahala báikkálaš álbmoga dálá vuoigatvuođaide. +Dujiin olbmot identifiserejit iežaset jovkui dahje earuhuvvet das. +Birasgoziheapmi ja ovttasbargu adnojuvvojit dehálažžan go Deanu gielda oažžu 582 500 ruvdnosaš doarjaga golmma jagi Interreg-prošektii man namma lea "Joint environmental management of the Tana river". +• láhčit guoibmevuođaperspektiivva ovddideami stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka mat váikkuhit sámi kultuvrra ja servodaga nannema. +Dutkanprošeavttat ledje jođus seamma áigge, ja prošeavttaid dutkit leat gulahallan gaskaneaset aktiivvalaččat ainjuo olles dutkanproseassa áigge dáid fáttáid birra. +Barentsčuoigan golmma riikaráji rastá Bearjadaga lea áigemearri dieđihit iežas Barentsčuoigamii, vai olle visuma oažžut ovdal čuoigama mii lea njukčamánu 12. beaivvi. +Vuolláisárgun SRS. +Nu dahkkoge ollu, muhto dat eai hástal doarvái, eaige stimulere abstrákta jurddašeapmái. +Rabas virggit Leavnnja skuvllas Porsáŋggu 2008' TV-akšuvnna gielddakomitea hálida giitit buohkaid geat serve dán jagáš TV-akšuvnna čađaheapmái. +Dutkanproseassa guovddážis lea jurdda dutki ja dutkamuša čuozáhaga gaskasaš verddevuođas, ja proseassa áigge ulbmilin lea ainjuo juohkit dieđu goappat guvlui. +Dáid rollaid ovdanbuktinvuogit leat jogo morfologalaččat dahje syntávssalaččat. +Lappi universitehta dutkidoavttir Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá-Lemet oaivvilda ahte sápmelaččat galget ieža atnit fuola iežaset kulturárbbis ja dan sirdašuvvamis čuovvovaš sohkabuolvvaide. +Vuođđooahpuide gullet oktasaš duodjekurssat, maid maŋŋá galgá válljet čiekŋudansuorggi, mas duoji geahččanguovlun leat ovdamearkan ekonomiija, hábmen dahje kultuvra. +Positiiva áigumušcealkagiin sáhttá Norgga bealde geaktit supiidnahámi (omd. +Lassin luođi nuhttii, dajahus addá liige beaktilvuođa ja mearkkašumi luohtái ja lea mielde govvideame objeavtta dahje dan mii juigojuvvo. +Son muitalii maiddái manne politiijat atnet hirbmat positiivan searvat dákkár prošeavttaide. +Doppe oačču Gonagasbárra liekkus vuostáiváldima čoaska dálkin. 16.06.2015 Fylkkamátkkis Finnmárkkus Odne iđđes lávkiiga Majestehtaguovttos Gonagas ja Dronnet gáddái Fálesnuoris. +Lea riikaviidosaš mihttomearri ahte dát galgá leat doaimmas ovdal jagi 2015. +Eahketbottas besse olbmot oaidnit oktiibuot 67 gova, govviduvvon oarjjábeal Porsáŋgguvuonas: Billávuonas, Sarvvesvuotna, Goarahat, Njárga, Beavgohppi, Ráigeája. +Praktihkas sámegielat bálvalusat dahje dulkonbálvalusat eai dattetge ollašuva vuođđolága dahje giellalága mielde. +16:34 Golggotmánu 02. beaivi 2015 - DNA-iskosiiguin eat álgge gal goassege Sámediggepresidentii gal lea amas jurdda DNA-iskosiid geavahit sápmelašmeroštallamis, nu mo Amerihká sápmelaš evttoha. +Mun dieđán ahte mis lea čeahpes dulka dáppe odne, nu ahte dat gal manná bures. +Muhtun muitalusas čilge son iežas viidnemuorran, ja mii olbmot leat dan oavssit. +Eat mii diehtán ahte dát bargu ájihii golbma jagi, čilge Utsi. +Melbøe ja earát (2016b). +Marit Myrvoll, guhti iehtja le sábme ja antropologa le válljim tjállet ietjas åtsådallamij birra gå bådij ådå sáme guovlluj ietjas dutkambargov dagátjit åsko ja álmmukdijdastallamij birra. +Dat han gullá servodatšiehtadussii. +Oxford University Press, New York - Oxford. +Olbmuin ja báikkiin leat namat, ja dáhpáhusat gullet dihto áigái. +Orroset dal doppe, go juo eai áiggo boahtit. +Sámeskuvlastivra ja sámemánáid rievttit +Nissonat leat iešguđetláganat, sii leat sierraahkásaččat ja sii ovddastit máŋggalágan ámmáhiid ja bearašárbevieruid. +Advokáhtaidsearvvis bargá viidát ovddideames riektesihkarvuođa ja buori riektestáhtalaš prinsihpaid, ja lea miellahtuideamet njunuš sajádat riektepolitihkalaš beroštumi várás. +Dieinna lágiin lea gávpot maiddái okta dain stuorámusain Sámis. +Delegáhtain, mis geat leat dáppe, leat golbma čuovvovaš beaivvi geavahusas ja ovddabealde min vuordá deaŧalaš bargu. +Sámediggeráđđi evttoha várret 1 miljon ruvnno árbedihtui 2017:s. +Gáivuonas lei vejolaš čuovvut lágidemiid Dálosvákki, Ruollaluovtta ja Olmmáivákki skuvllaid jietna- ja govvalanjain. 28 serve doaluide/gursii, 34 ledje dása dieđihuvvon. +- Mun in jáhke oktage badjeolmmoš aiddonassii lea mielas dasa ahte biebmat bohccuid, go nu ii leat árbevieru mielde dahkkon. +Ođđa áiggit ilbmet borgemánus 2012. +), Welfare State, Universalism and Diversity, Cheltenham: Edward Elgar Publishing Limited (2012), s. 74. +Ruhtadeapmi dahkkojuvvo Riikkaantikvára bušeahtas Máhttoloktema bokte 3 jagi badjel. +Oahpaheaddjit fertejit áddet, makkár váikkuhusat leat go normatiiva jurddašeapmi beassá stivret olmmošlaš gaskavuođaid. +Konseartta dinestus manná vealgáduvvan Riddu Riđđu festivála goluid máksimii. +Eat mii duššiid dihte biego. +Eahpesihkar manne ii leat beroštupmi Maŋidit dieđihanáiggi ovtta mánuin ii ábuhan. +Lean vásihan, ahte studeanttat rahčet hárjánit oahppat ja geavahit dien analyhtalaš reaiddu. +Fuomáš ahte prográmma lea gaskaboddosaš, rievdadusat sáhttet boahtit. +Nu muitala go Ávvir deaivvada Inga Mariel Maurstadain Kárášjoga Narvesenis gos dál lea barggus. +Skábmamánu 16. b. 2012 dii 10-15 doallá Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnna bargojoavku čoahkkima. +Transohkabeallái gullevaš ja eará sohkabeallerájáid fátmmasteaddji olbmot liikká huksejit ođđa jurddašanmálliid mat eai čuovo dábálaš vuordámušaid sohkabeallevuođas. +Gii ? +Mij le iesjvuosteldiddje le ahte sij gudi li binnemusát dálkádakrievddamijda vájkkudam li sij gudi álgo rájes ja garrasamos sjaddi gierddat. +Go don gávppašat Davvi Girjjis, de mávssu gieđahallá DIBS dahje PayPal, mat leat Visa ja MasterCard/Eurocard sihkkaris elektrovnnalaš máksinčovdosat. +Lapin sivistysseura, Helsinki. +Válgakoartta ii sáhte geavahit legitimašuvdnan. +1.3 Preassa galgá gáhttet sárdnunluđolašvuođa, prentenluđolašvuođa ja almmolašvuođaprinsihpa. +GEAHČA VIDEO: 11:30 Geassemánu 25. beaivi 2016 Govvagalleriija duoddara El Clasicos Geahča govvagalleriija ievttá spábbačiekčamis Bákteváris! +Soaitá dus leat mealgat ollu ruhta buorrin gielddas? +Dađistaga dievasleabbo giellaoahpalaš čilgehusaid lea váttis fáhtet (ja maiddái čilget) jos sátneluohkká- ja sátnesojahanmáhtu namahusat váilot. +Sámegielak bargge ja ressurssaulmutja vádnuni ja navti giellaåhpadibme hedjun. +Dan sadjái Suomas ja Ruoššas dánsullasaš dutkamuš lea hui vánis. +Áššis A, B, C v Staatssecretaris van Veiligheid en Justitie EU:a duopmostuolu stuorra juogus rávvii ahte dorvobáikki ohcci seksuála orientašuvnna galgga árvvoštallat seksuálaunnitloguide laktáseaddji stereotiippaid bokte. +5.8.1. +Dáid olu meroštallanvugiid mielde sáhttá geavvat vel nuge ahte olmmoš identifierema vuođul sáhttá lohkat iežas eatnigiellan giela maid ii máhte. +Fápmu juogaduvvui gaskal láhkaaddi válddi (Stuoradikki), ásaheaddji válddi (Gonagasa), ja dupmejeaddji válddi (duopmostuoluid). +Saamelaisten puheenvuoro s. 119 - 137. +Suopma lea ratifiseren lámisolbmuid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuša dáid ávžžuhusaid maŋŋel 2016. +Hopp til hovedinnholdet på siden Hopp til hovedmenyen på siden Disdaga juovlamánu 11. lei cuvccastanboddu Dálošvákki ja Olmmáivákki girjerájuin. +makkár sojahuvvon hámiid ferte geavahit, makkár cealkkamállet leat dohkálaččat ja mo galgá čállinmearkkaid geavahit. +Raporta lea assái, válddán dás ovdan muhtun osiid, mat gusket sámeskuvlla sámi perspektiivva ovddideapmái: +Vaikko ON:id julggaštus ii atte eamiálbmogiidda vejolašvuođa cealkit beare ii (veto-vuoigatvuohta) stáhta doaimmaide, de ON:id eamiálbmotjulggaštusa (2007) dohkkeheami maŋŋel olmmošvuoigatvuođakomitea lea fuomášahttán ahte dušše fal konsultašuvdna ii leat doarvái, muhto viiddes eanangeavahanplánaid várás stáhtat galget baicce oažžut eamiálbmogiin ovddalgihtii miehtama. +Eriksen, Anne Ingebjørg Svineng Lean PPO oahpus erenoamážit oahppan dan mo sámi árbemáhtu laktit skuvlii ja oahpásmuvvan maiddái oahpahusmálliide eará álgoálbmogiin. +Min mielas dat leat dakkár čabu čielga vuoigatvuođat mat galget leat buot álbmogiin: dohkkehuvvot iešheanalis álbmogin ja meannuduvvot ovttaárvosaččat. +Siiddas galget maid leat ee. +Kulturbargi: Lean ovdal leamašan stivrrajođiheaddjin ja/dahje ...quot;miellahttun dáid kulturorganisašuvnnain: Sámi Musihkkáriid Searvvis, Sámi Teahter Searvvis, Sámi dáiddaráđis, Sámi kulturráđis ja Sámi giellaráđis. +Jus háliidat leat Sámedikki jienastuslogus, dalle fertet ieš čálihit iežat. +go ođđa giela, dábálaččat riikka váldogiela, lea oahppamin. +Dán bargui oassálaste sihke oahppit ja váhnemat. +Sámegiela čállinvuogis mis leat muhtin jietnadagat mat eai čuovo dán vuogi, muhto čállojuvvojit mottiin bustávain. +Dasa lassin Suoma olgoriikkahálddahusa ođđaseamos olmmošvuoigatvuođastrategiijas ja lassin Suoma olgoriikkahálddahusa olmmošvuoigatvuođapolitihkalaš doaibmaprográmmas 2013-2015 deattuhuvvo erenomážit seksuála- ja sohkabealleunnitloguide čujuhuvvon vealaheami jávkkadeami oktan guovddáš mihttomearrin. +Háliidat go oahppat eambbo sámi historjjá birra? +- Faláštallanbáikkis ii goit galgga mihkkege mii čájeha sámivuođa, eai tealttát eaige olbmot, lohká Ålberg. +LUOHKÁT: Mygg ja Mini (gánddat ja nieiddat) Viđeš spáppačiekčan tii. +Muhtin osiide lean fuobmán buoridanevttohusaid go lean oahpahan sámegiela. +Ná sáhttá fuomášuhttit mo čalbmi-sáni guokte hámi (čalbmi ja čalmmi) ovdanbuktet mearkkašupmeerohusaid, go sihke jietnaLáidehus sámegiela cealkka oahpa deami ja čállima erohusaid buohtastahttá. +Sámedikki cealkámušas deattuhuvvo ahte sihke bálvalusaid oažžun iežas gillii ja iežas giela máhttu nannejit sápmelaš mánáid ja nuoraid identitehta. +Nils Thomas Utsi, gii lea aitto válljejuvvon stivralahttun gaskaboddosaččat Sámi Filbmabargiid Searvvi bealis, ii loga diehtit lágiduvvo go festivála. +Dohko +Iežan ovdaságas buvttán ovdan ja guorahalan ain eanet davvisámegiela morfemaid, mat orrot muhtun muddui luovvanan iehčanas morfemaid guvlui. +Dasa lassiin ferte sámegiella duŧkangiellan nannejuvvot ja maiddái gaskkusteapmi ja sámi duŧkiidfierpmádat nannejuvvot. +Ja vearrokoarta muitala man olu mii galgat máksit vearu. +Urna lea ruvdnejuvvon unna pagode tempelaččain. +Deháleamos dáhpáhusat Váldoredaktevra, Nils Martin Kristensen, lea hui duođalaš go muittaša dehálaš dáhpáhusaid GLR historjjás. +Dat lea servodatášši ja dat galgá váldojuvvot ovdan almmolaččat. +Sámediggi oaivvilda ahte doaimmaid álggaheapmi nu go biebmanrusttegiid, hui ollu diliin váikkuhit sámi beroštusaid njuolgga dakko bokte ahte dat gáržžidit areálaid maid báikkálaš olbmot ovdal leat geavahan ealáhusdoaimmaide. +Suoma bealde eai leat vel anus sámegielat duodjeplánat, muhto baicce sámegillii jorgaluvvon suopmelaš oahppoplánat, maid ulbmilin lea šaddadit suopmelaš kultuvrii. +Seammás suokkardalan suorggádustiippaid produktivitehta. +Árbediehto-prošeavttas lea nai fágalaš ovddasvástádus ohppui. +Okta Samii Litto váldodoaimmain lei sámegielat skuvlema ovddideapmi. +Doppe ohppe earáin luđiid ja ieža oahpahedje luđiid earáide. +Álgoálbmotnissonolbmuide m��ilmmis lea veahkaváldi stuorra váttisvuohta. +Sámegiela sátni doaba (vrd. +1.3 rájes doaibmagohtet áššemeannudeami divatmáksomearit ođđa huksenáššiid ohcamušaid oktavuođas. +Dalle ii dáhpahuvvan mihkkege, dadjet váhnemat geat eai riekta luohte suohkanii. +Gonagasvearjju hábmii málár Eilif Peterssen ja das lea Gonagas Haakona signatuvra dohkkeheapmin. +Stivra lea bargan gávdnat ruhtadeami stipendii, ja leamaš oktavuođas sihke Tonoin, Gramoin ja Sámedikkiin, muhto dat eai lea lohpidan ruhtadeami. +Nu go dábálaččat háliidit dán jagi maid rámidit ovtta gieldda čeahpes/áŋgiris nissona dainna bálkkašumiin. +Sus lea raddi bávččas ja šieđđá. +Vaikko nuppi gielas eai leatge vástideaddji sánit seamma doahpagii, de lea aŋkke vejolaš ovdanbuktit vástideaddji sisdoalu čilgehusaid vehkiin. +Danin lea Boraspirelávdegoddi mearridan ahte albbas galgá regulerejuvvot earrebivdduin, muitala Fylkkamánni fuođđohálddašeaddji, Geir Østereng. +čuovvolahttit plánejuvvon doaimmaid. +Guovdageainnu skuvla lea heajos ortnegis. +Son lea bajásšaddan boazosámibearrašis Látteváris, Girona gielddas Ruoŧas ja lea gazzan oahpu dáiddaskuvllas Gotlánddas, Gotlands.. +Báiki: Sámedikki dievasčoahkkinlatnja, Kárášjohka. +"Den Gud vil bevare, er uten all fare" lea luoikamassii Dálošvákki girjerájus ja dan vuollásaš girjerájus Olmmáivákkis, muhto olbmot sáhttet dan luoikkahit girjebusses maid. +Son oaidná ahte valáštallan ja searvebargu lea vuogas arena sihke gullat ja geavahit sámegiela. +Jávkameahttun gutni lean mun válljen dutnje, liikkáge don leat válljen alccesat rájihis heahpada. +Prošeavtta nubbi ulbmil lea maid dahkat báikegottiid ja sámi visttiid eaiggádiid dihtomielalažžan, ja čalmmustahttit sámi kultuvrra ja identitehta báikkálaččat. +Dán eanadagas muitalit báikenamat historjjá, mearrasámi giela ja olu eará. +Ja Lars Vaular muitala sii leat bearaš mátkkis joavkkuin "J. +Sámi Giellagáldu ulbmil lea ovddidit terminologiija ja normeret lulli-, julev-, davvi-, anáraš-, ja nuortasámegiela, ja bearráigeahččat ja leat áššedovdi fágaorgánan sámegielaide. +Láhka dohkkeha ahte sápmelaččain ja earáin leat vuoigatvuođat Finnmárkku eatnamiidda ja luondduvalljodagaide. +Jávri ipmirduvvo ođđa perspektiivvas go beassá oahppat ahte gáddečáziin ellet máŋggalágan +Son jearrala mis, ahte oaidnitgo mii, man lihkolaččat sii leat. +41. +gárvodeapmái: gáktefárda adno čábbodaga mihttun. +Dál soai áiguba ovttas ođđa FA Sámi stivrrain hástalit čikčiid oččodit luvvenvejolašvuođa iežaset spábbačiekčanšiehtadussii maid leat čállán iežaset joavkkuin. +Ja de loahpas čuvgii bisma buressivdnádusa gonagasa bargguid badjel. +Dát mearkkaša ahte sámi álbmogis galgá leat duohta vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. +Váidda ovdalis ovdanbukton ÁEL:a cealkámuššii, 7.2.2011. +Deaŧalaš doaibmabidjun lea buorit álgoálbmotnissoniid oassálastima mearridanproseassaide, sihke iežaset báikegottiin ja riikkaidgaskasaš barggus. +Peltonen, Juhani 1988: Käsityökasvatuksen perusteet: koulukäsityön ja sen opetuksen teoria sekä teoreettinen ja empiirinen tutkimus peruskoulun yläasteen teknisen työn oppisisällöistä ja opetuksesta. +Álgge studeantan Sámi allaskuvllas Dás oainnát min oahppofálaldagaid Muitte ohcat ovdal juovlamánu 31. beaivvi. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja válljiiga maid diktit iežaideaskka sivdniduvvot Nidarosdomenis, seamma láhkái go Gonagas Olav. +Sadjásaččat galggašit ollistit Dáiddalaš Ráđi gokčan dihte fágasurggiid mat eai leat ovddastuvvon Dáiddalaš Ráđis. +Girkoválggaide ráhkkanettiin jagiin 2009 ja 2011 ozai Buolbmát ja Deanu girkolaš oktasašráđđi departemeantta ja Girkoráđi dohkkeheami guhkidit geahččaleami válgaáigodagain 2009-2011 ja 2011-2015. +Guovddáš mihttomearri lei dat ahte sápmelaččaide dáhkiduvvon vuoigatvuohta geavahit iežaset giela virggálaš oktavuođain ollašuvalii maid praktihkas. +- Na mii fertet gávdnat arenaid gos olihit nu go nuoraid, go eai leat galle oasseváldi dán čoahkkimis geat leat vuollel 40-jahkásaččat. +Geahča Vaikko čuođi stálu- teáhterbihtá video/DVD. +O97S=10-jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánat 1997. +Sohkabealleunnitlohkui gullevaš olbmot leat váldán oktavuođa vealahanáššiin maiddái dásseárvoáittardeaddjái, gii lea cealkán áššis. +Buot informánttain lea muhtinlágan oktavuohta árbevirolaš ealáhusaide. +6. Čális loahpa dán tekstii. +Loga maid: - Stuorra hástalusat jo juovlamánus Avvir.no sávva rabas ja áššálaš digaštallama. +Dáid dárbbuid ja váttuid +Dábálaš diggeáššis lea áššebeliid geatnegasvuohta fuolahit duopmostuoluide daid dieđuid mat dárbbašuvvojit ášši mearrideapmái. +Seammás dat addá vejolašvuođa stoahkat gielain ja riibmasániid geavahit. +Su vuohki vuolgá Storylinemetodas, mas leat sierralágan rávvagat, mo muitalusaiguin sáhttá bargat pedagogalaččat. +Filbma lea golmma ádjá birra, geat leat beaggán sámi girjjálašvuođa oktavuođas, namalassii Anders Fjellner,Gustav Kappfjell ja Nils Mattias Andersson. +Máná jietnadeamit šaddagohtet giela láhkásažžan go jietnadaddagoahtá stávvaliid, nugo ba-ba ja da-da. +Davvisámegiela ovddeš ortografiijat leat maiddái čuvvon dáid prinsihpaid. +Biddjojuvvo stuorra deaddu dasa ahte čuovvolit ja čađahit ovddeš mearrádusaid dálkkádatheivehan- ja luoitingeahpedandoaibmabijuid birra ovdal 2020. +Ávvir čálii ge duvle Bargiidbellodaga stuorradiggeáirasa birra, Arne L. Haugen, gii oaivvilda ahte boazodoallohoavddas eai galgga leat čanastagat boazodollui. +Daid geavaheami leat cuiggodan +Mii leat maiddái ságastallan RiddoDuottarMusea guhkes áiggi hástalusaid birra, Kárášjogas. +- Leat surgat go áššit ná lassánit, muhto seammás lea buorre go áššit bohtet ovdan. +Summer@Nord-Troms festivála Dálošvákkis lihkostuvai dán jagi maid hui bures. +Ja dat geain lea ollu ruhta ja váldi, dat váldet dan iežaset gihtii. +Fálaldagat mat bohtet menddo maŋŋit, hilgojuvvojit. +Jus vuodju oassálasti rollii menddo sakka, de lea bahá láhppot árgabeaivái nu sakka, ahte ii nagot oaidnit áššiid dutki +Girji gávdno davvi-, julev- ja máttasámegillii. +Dasa lassin dan galgá ollašuhttit almmá nu ahte dat ii eaktut olbmo miehtat sterilisere Seamma áššái lea gidden fuomášumi maiddái ON:id biinnideami ja eará goaves, olmmošmeahttun ja fuonášeaddji láhttema dahje ráŋggáštusa erenomášraporterejeaddji. +Ulbmil rievdademiin lea čilget ovdasvástádusaid ja buoridit bálvalusa, loahpaha Bargiidbellodaga Willy Ørnebakk. +kanssamme, Ihmisen toimijuuden tukeminen, Stakes, Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 41-52, (2012), s. 43, Tøssebro (2004), s. 3, Oliver (1992). +Parsonsa mielde etnihkalaš solidaritehta ja identitehta leat massán servodatlaš mearkkašumiset. + (Sarmela 1984: 82 - 83; 1988: 14.) +Dat stuorra duoddarat eatnamiid ráddjema haga ledje vuolggasadjin geavahit eatnama fáddán. +A. +Su govvadáidda šattai bivnnut, ja sárgumat 1910-govvamáhpas leat dán áigge ee. +- Erenomážit Suoma ja Ruoŧa eiseválddit besset oahppat sámiid birra, go Norgga bealde leat mihá guhkkeliidda joavdan mo sámiid vuoigatvuođat leat ja makkár váldi Sámedikkis lea, loahpaha Sámi servodatmedisiinna ráđđeaddi, Ole Mathis Hetta. +Dien viesus oaččui maiddái Gonagas Harald heaŋgaoađđensaji mas galggai oađđit dan áiggi go lei doppe guossin. +Prográmmastivra sáhttá ásahit erenoamáš eavttuid ovdamearkan nu, ahte ohcci čađaha sierra kurssa ja/dahje geahččaleami ovdal go beassá sisa prográmmii. +02.12.2014 Geaidnu demokratiijai Gonagas Majestehta doalai sáhkavuoru demokratiija ovddideami birra Yangon Universitehtas odne. +Allaskuvlalektor / Høgskolelektor - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Mun áiggun maid sihkkarastit ahte maiddái guolástusministtar dovdá konsulterenšiehtadusa ja movt mii gulahallama bokte guovddáš eiseválddiid ja Sámedikki gaskka dás ovddos guvlui galgat bargat. +Dutkanaigge goittotge suomaláttemátkemuittut leat leavvan maiddái dohko sámeduodjáriidda, geat vuvdet daid iežaset duodjin. +Dán áigge sámeservodagas eatnat konteavsttain árbevirolaš biktasat adnojit sámiid iežaset siste nannet oktiigullevašvuođa ja báikkálaš identitehta. +Anára duodjeskuvlemii gullá sámeduodji, silbaduodji, man duddjomis sámiid siste lea oanehis árbevierru (gč. +Hopp til hovedinnholdet på siden Gielda gudnijahttá ja geige ruhtaskeaŋkabreava nuoraide geat leat riegádan 1998. +Doaivva lea ahte Polárjahki galgá ásahit buoret vuođu riikkaidgaskasaš ovttasbargui go lea sáhka Árktisa hálddašit. +Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnu suohkanis lea rabas bistevaš oahpaheaddjevirgi Máze skuvllas. +biologalaš) dahje anatomis-fysiologinen (sá. +Diehtobase lea máŋggagielat gos sihke dáro- ja sámegiella lea ollásit sisdoallogiella. +Twitter: @JPorsanger - In vuordán ahte galggai ná somá. +Sosio-kultuvrralaččat dat duvddii boazodoalu. +Buorre mokta ollu buriin borramušain masa ássit duođaid liikojedje. +Fárus akšuneremis ledje maiddái viđa eará guovlluid politiijat. +Fylkkasuohkanat galget leat álbmotdearvvašvuođabarggu láidesteaddjin fylkkain ja sii galget veahkehit suohkaniid álbmotdearvvašvuođabargguin. + (Battiste - Henderson 2000: 11 - 12.) +Jus mii nagodit bissehit vearredahkkiid, de hehtet maiddái muhtin lihkohisvuođaid, čilge Karlsen. +Dalle divusteapmi šaddá lunddolaš ja ávkkálaš oasáš ságastallamis iige dat oro logaldallan dahje bilkideapmi. +73235/12); M.C. +Huksehusaid energiijageavaheapmi galgá dássejuvvot seamma dássái go lei 1990:s. +Stáhtat háliidit ahte álgoálbmogiid oktasaš julggaštus galgá biddjojuvvot vuođđun boahttejagi máilmmikonferánsii álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra. +Astrid Helander govven Kárášjogas leat čoaggigoahtán juovlaskeaŋkkaid mánáide geain ii leat nu buorre dilli. +Giela ja jurddašeami gaskkas lea maiddái resiprohka oktavuohta: mielas gillii ja gielas millii. +Fina maid galledeamen Helmer Losoa Mearrasámi musea Builuovttas Gánnáha maiddái galledit Ceavccageađggi Kulturmuitoguovllu. +Njealját artihkkala čuoggá 3 mielde buot mearrádusaid dahkamis, mat guoskkahit lámisolbmuid, galgá ráđđádallat lávga lámisolbmuiguin. +Jietnadaga ja bustáva oktavuođa ádden lea vuođđun čállinkoda čoavdimii, ja go dan koda lea veadján čoavdit, de lea beassan álggu ala. Ovttaskas sánit ja hállangiela oahpes áššit mat lea hábmejuvvon čállon teakstan, leat čállingiela álgohárjehallamii vuogas teavsttat dušše čálamáhtu vuođu cieggadeapmái. +Dáin oahpaheddjiin lei vel lassi hástalus; sii galget guorahallat, mo otná skuvlla lea koloniserema váikkuhusaid vuollásaš. +6.10. +Ollu nissonolbmuin lea duodji váldoealáhussan ja oalgeealáhussan eará doaimmaide. +Fylkkadásis lea Rogaland gielddain eanemus lassáneapmi 2,0 proseanttain (Oslos lea eambbo 2,2 proseanttain). +Lions/Porsáŋgu ovttas porsáŋggu gielddain lágidedje juovlabeavddi Helsetuna ássiide. +Sámesoahpamuš ii leat prinsihppasoahpamuš, muhto dan jurddan lea baicce dorvvastit buot Davviriikkaid sápmelaččaide uhcimus meari vuoigatvuođaid. +Jiellevári sámeskuvllas sáhttá gosa ihkinassii vuolgit oahpahallat, vaikko turistafitnodahkii, mii lea lagasbirrasis. +Bearjadaga geassemánu 18. beaivvi rahppojuvvui bearraša viessu almmolaččat. +Oahpponeavvus leat alfabehta ja matematihkkadoahpagat. +Jus dus leat eará gažaldagat válgakoartta birra, de váldde oktavuođa Sámedikkiin. 39 áirasa galget válljejuvvot Sámediggái. +2. Searvegodde- ja oktasašráđi ođđa namma galgá leat seammá go girkosuohkana namma. +morráneami rájes. +Dutkanjoavkku, man lean válljen, lea oalle homogenalaš. +Lindzey, Gardner 1961: Projective Techniques and Cross-Cultural Research. +Home Neahttagávpi Lávlagat ja musihkka Lávlagat. +Dasa veahkeha oahpaheaddji komparatiiva giellamáhtu nu ahte sáhttá buohtastahttit sámegiela ja riikkagiela, ja dan vuođul dárbbu mielde fuomášuhttit árbevirolaš ja ođđa dadjanvugiid erohusaid. +Evttohusat sáddejuvvojit gulaskuddamii maŋŋá go gielddastivra lea meannudan ášši 11.11.2010. +Iešmearridanvuoigatvuohta ollašuvvá hálddašan- ja oassálastinvuoigatvuohtan ovdamearkka dihte eanangeavaheami ja dasa gullevaš árbevirolaš ealáhusaid suoji dáfus. +Adressene til politimyndighetene i grenseområdet: - Nikel, 14. armé-gt. 17 (u l. 14 Armii, d. 17) - Zapoljarnyj, Jasnyj-stredet 2 (per. +Muhto Arctic Goldii ja Norsk Bergindustrii lea dušše vuoitu mii lea dehálaš, leš go eatnamis dahje børsas. +Ja sii gávnnahit gean luottat dát leat ja muitalit dan Kennetha áhččái. +3.8 Eatnigiella dahje vuosttašgiella +Dát lea maid ávkkástallan mii lea lassin obbalaš ruovttudoalloekonomiijii ja mii lea hui dehálaš, ja muhtin háve vealtameahttun olbmuid obbalaš dietnasii ja vejolašvuhtii ássat dákkár guovlluin. +Folklore-doahpagiin čujuhit kollektiivvalaččat ohppojuvvon ja sosiálalaččat kontrollerejuvvon geavadiidda, mainna olbmot čájehit gulahallandilálašvuođain, ahte gullet jovkui. +09:44 Geassemánu 05. beaivi 2016 Vuosttaš geardde mielde máilmmi čeahpimusaid heaibunlisttus Signe Marie Fidje Store lea vuosttaš geardde namuhuvvon listtus mas leat nammadan 20 buoremus nissonheaibuid 69-kg-luohkás. +Ášše čájeha man stuorra váttisvuođat ráđđehusas leat go ieža galget čađahit álbmotrievttálaš geatnegasvuođaid konkrehta áššiin, dadjá Muotka. +Fievrredanbálvalusaid ovddidandárbbu mearkkašupmi erenomážit meahcceguovlluin lea stuoris, daningo fievrredanbálvalusat lasihit lámisolbmuid vejolašvuođa iehčanasvuhtii. +Stáhtat ávžžuhuvvojit eastadit máŋggadáfot vealaheami ja dan váikkuhusaid. +Oahpaheaddji sáhttá maid čájehit biergasiid mat leat koarttain. +Dát oahpahus ferte lea lágiduvvon 2013 čakčii, vai ruhta ii máhcahuvvo. +Moai Gunilla Johanssoniin fuolaheimme dutkama, alitoahpu ja bagadeami oasi. +Čállingiela máhtu ja gelbbolašvuođa duddjomis dán guokte vuođđooainnu sáhttá oaidnit oktan ollisvuohtan. +Lea álo davvin, iige dat lihkat gosage. +čáhkat, čohkat, čiehkat, čuohkat, mas sániid vokálaguovddáža eaŋkilvokálat ja diftoŋggat duddjojit mearkkašumi erohusaid. +Ja dat lea duogážin dasa go mii leat čoahkkanan dás. +Aldončuoigan láhttu lea 25 km guhkku, ja lágiduvvo dán jagi njukčamánu 2. B. 2014. +11:59 Skábmamánu 02. beaivi 2015 Eanandoallodirektoráhtta lea nammadan bargojoavkku mii galgá bargat boazodoalu siskkáldas dárkkisteami ja iešstivrejumi ovdánahttimiin. +Norgga bealde Nuorta‐Finnmárkkus, lagamusas Ruošša ráji, lea maid šattodat billahuvvan dakkár suvrra gásain. +sániin. +- Dat gal dušše vudje rastá. +Dát reportáša almmuhuvvui álggus Yle Sámis ja almmuhuvvo fas dás dego oassi Eyes on Barentsas, ovttasbargu ođasorganisašuvnnaid ja bloggariid gaskkas Barentsguovllus +1980:s divvojuvvui ja viiddiduvvui Boon lohkangirji lás'se ja mát'te ruovttus +Ožžot lobi atnit elektronalaš bivdinrusttegiid, nuohti, fierbmebivdosiid, dáinniid, merddiid ja eará bivdosiid. +Materiálan mus leat guokte áššedovdijearahallama ovddeš áirasiiguin. +Dán prošeavtta áššedovdijearahallamis boahtá ovdan ahte lámisolbmuide livččii duođaid dehálaš beassat oassálastit ovdamearkka dihte boazodoalu iešguđet dáhpáhussii. +Hopp til hovedinnholdet på siden Ođđa geaidnonamma lea mearriduvvon: Duovvegeaidnu 8. November 2012 av Lars Smeland Bajásšaddan- ja kulturlávdegoddi mearridii čoahkkimis skábmamánu 1. beaivve nama dan ođđaseamos geidnui Sieiddajotguolbana ásodatguovllus. +Dábálaččat sápmelaččat áddejit iešráđálaš olbmo nu ahte son birge okto sihke geavatlaš bargguin ja jurdaga ja hutkáivuođa dáidduin. +Duoji vuođđun leat áiggiid mielde čoggon vásáhus ja diehtu das, mii lea oktageardán, geavatlaš ja hámis bealis vuogas. +Somás vuohki oahppat sámegiela - sámi sátnegirjjáš almmuhuvvon Háliidat go oahppat sámegielsániid? +15:26 Ođđajagimánu 15. beaivi 2016 Suoma Boazosámiid-searvi ohcá nammasuoji Suddjejuvvon álgonamahus (SAN) Suomas. +1700-logus vásihi Frankriika ollu issoras sođiid ja lei váttis ekonomalaš dilis. +Olbmuid mielas orro dát gumpepára áigumin ásaiduvvot guvlui ja dát muosehuhttá čearuid main leat dálveguohtumat das. +Organisašuvnnaid fullii orrot leame buorit sivat ja daid galggalii váldit vuhtii ovdal lága loahpalaš dohkkeheami. +Magga 2003: 69.) +-- Dat lea vehá dainna šlurvalan, muhto dat lea buorránan, go dán áigge daid dujiid ostet ieža sápmelaččatge... eaihan dat duddjo buohkat. +Šloahta siste lei almmolaš govven Loddesálas ja dan maŋŋá skeaŋkkaid addin. +Váhnen Laila Pittsa (2007, filbma) mielas dákkár bargovuohki hástala máná ođđa láhkai jurddašit doaimmaid, maid leat oaidnán ruovttubirrasis. +Árjja sámediggeáirras Inger Eline Eriksen lohká dievasčoahkkinmearrádus lea boađusin das go NSR stivre unnitlogus Sámedikkis, eaige dan sivas nagot čuovvut iežaset válgalohpádusaid ja politihka. +Duopmárat geat leat nammaduvvon Vuođđolága njuolggadusaid vuođul lea ámmátbargin earenoamáš virgesuodjalus Vuođđolága §22 vuođul. +Maiddái dat +Diehtit eará ge mánáidgárddiid mat bures lihkostuvvet dáinna jođihemiin. +Viidáseappot galget bohtosat geavahuvvot go Sámediggedieđáhus sámegielaid birra čállojuvvo. +Snåasa suohkan lei ovddemus lullisámi suohkan sámegielaid hálddašanguovllus. +Anára skuvllas oahpahedje badjedoalu, sámegiela ja osiid mielde sámedujiid, ovdamearkan gámagoarruma. +Ovttasbargošiehtadus mearkkaša ahte Sámediggi ja Innovašuvdna Norga ásahit oktasaš ráđđeaddiforuma sihkkarastin dihtii buoremus lági mielde oktiiordnema ja ovttasbarggu gaskal oassálastiid. +Áittardeaddjái váidaleami áigemearri lea dattetge jahki hálddahusa loahpalaš mearrádusas, danin Reidar oažžu Siviilaáittardeaddji kantuvrras reivve, mas muitaluvvo ahte ášši lea boarásmuvvan iige sáhte meannuduvvot doppe. +Eará rievdadus lea ahte šaddá eanet einnostahtti man stuoris stipeanda šaddá. +Cealkka fas lea huksejuvvon gihpuin (buorit vejolašvuođat) mat fas leat ráhkaduvvon sániin (buorit ja vejolašvuođat) maid osiid sáhttá čuoldit morfeman (buori-t vejo-laš-vuođa-t) mat fas leat huksejuvvon fonemain (b-uo-r-i-t v-e-j-o-l-a-š-v-uo-đ-a-t). +Das kultuvrralaš láhttema mállet leat skemán álggu rájes eaige bihttán vehážiid mielde. +giidda "árbevirolaš diehtu" ja "árbevirolaš ekologalaš diehtu". +Geavahit sáhtášii ollu stivrendokumeanttaid, maid in áiggo dás buot logahallat, válljen baicce čujuhit lagamus stivrengaskaoapmái, namalassii ruoŧa skuvlla oahppoplána. +John's gávpogis Canadas ja Norggas leat ollu oktasaš beroštumit ja ollu mii lea seammalágan, danin go goappešat riikkat leat guhkkin davvin. +Doaibma lea šaddan searvelatnjan ovdaskuvlii, ja Kuhmunen muitala loggagirjjis (10-11-2005), ahte go áhčit leat leamašan ealgabivddus ja deaivvadit oahpaheddjiiguin mánáideaset vieččadettiin, de ságastit meahcásteami, bivddu ja njuovadeami birra. +Láhka sosiála bálvalusaid birra kapihtal 4A addá vuodu bágget ja fámu geavahit erenoamáš dilálašvuodain. +1. Jahkebušeahtta mearriduvvo netto doaibmabođusin heivehuvvon dasa. +Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö, Ulkoasiainministeriö (2013). +tas mo jorgaleaddji lea bággehallan heivehallat sátnehámiid nu ahte heivejit nuhttii. +Dievdu guhte váldui gitta politiijaid bissoakšuvdnas Porsáŋggus, ii dollojuvvon giddagasas go ii sáhte ráŋggáštusrievttálaččat váldit ovddasvástádusa daguinis. +Skáhpemuorra adno maid duodjeávnnasin. +GITTA - Láhttu nr. 9 - vuolgá láhttu nr. 7:as Mággásuoidnejávrris meattá Rávdorogge, Savetluobbala ja manná Leidnunjohkaráigge bajás Alášjávrái. +Eanet liekkasvuohta eatnamis bissehuvvo ja de lass��na temperatuvra eatnan lahka. +Muhtin muddui sáhttá buohtastahttit dáid sániid fanasosiid sániiguin nugo omd. +Maŋŋil válddii Dronnet artiuma privatistan. +Jauhola, Laura; Korhonen, Nita; Oosi, Olli & Huttunen, Hannu-Pekka, "Usein joutuu miettimään, miten pitäisi olla ja minne olla menemättä" Selvitys vihapuheesta ja häirinnästä ja niiden vaikutuksista eri vähemmistöryhmiin, Helsset: Oikeusministeriö, Selvityksiä ja ohjeita (7/2016), s. 106-107. +Bárrastávvalnomeniid maŋimuš távttas leat guokte stávvala. +Das galgá leat ovttasvástádus mánáidgárddi jođiheapmái lagas ovttasbargguin mánáidgárddi jođiheddjin. +Heivehanplána oktan čuvvosiiguin leat virjjiin gitta duos gurutbealde, ja váikkuhusguorahallamat, leat dás vuolábealde, biddjon maŋŋálaga dađi mielde go leat gárvánan. +Dát mielddisbuktá ahte suohkana jahkebušeahta mearrádus ja loanaid galget dohkkehuvvot. +1952 Samii Litto ja Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitto ráđđádalaiga sámeduodjeskuvlla ja -kurssaid ortnemis. +Dát bealli badjána maiddái dán prošeavtta jearahallamiin. +Sámi allaskuvlla vuođđooahpuid oppalaš sisaváldingáibádusat leat oppalaš lohkangelbbolašvuohta dahje reálagelbbolašvuohta ja sámegiella. +Muhtimat dáin oahpaheddjiin leat guhká geahččaladdan ja lihkostuvvan heivehallat sámi kulturárbbi skuvlii ja dainna lágiin ovddidan sámi skuvlla. +Davviriikkalaš sámi ovttasbargu Ruoŧa, Suoma ja Norgga eiseválddit leat lahkalaga ovttasbargan sámi gažaldagaiguin 1964 rájes go Davviriikkaid sáme- ja boazodoallogažaldagaid ovttasbargoorgána gonagaslaš resolušuvnnain ásahuvvui. +Hopp til hovedinnholdet på siden Dearvvašvuođa ja ávvir ossodagas lea ovddasvástádus dearvvašvuođa ja sosiálabálválusaid badjel, ja maid dikšun, ávvir ja doavttir. +Vijddábujda le ulmmen álgget kursajt oarjjel- ja julevsáme guovlojn, ja stuorámus stádajn Vuonan. +Iešguđege áigodagas dahje sohkabuolvvas leat iežas sárgosat. +Tjåhkanimen Guovddagæjnon árvvalattaduvvin máhttelisvuoda dahkat æjvvalimsajijt sáme vuorrasappojda ja ásadit sierra skihppijsijddaåssudagáv stádan. +Easkka dalle go mánná ná máhttá giela bures, de sáhttá rávisolbmo vehkiin duddjogoahtit gielladiđolašvuođa omd. +čohkká njuolggočilggiid, vázzá ebmodit, su givrrodat ii leat dušše muita +Eurohpá ráđi našuvnnalaš unnitloguid suodjaleami rápmaoktasašsoahpamuša funkšuvdnan lea suodjalit ja ovddidit Eurohpá našuvnnalaš unnitloguid vuoigatvuođaid. +Ságaha váldodoaimmaheaddji dattege ii livččii ovdalgihtii jáhkkit ahte ráđđehus mas Ovddádusbellodat lea oassin, juolluda lasáhusa sidjiide. +Lea dušše biila sudnos báhcán dasa. +Seammás lea ulbmil doalahit aktiiva eanandoalu ja geavahit ávkin sávzzaid ja bohccuid guohtunvalljodagaid meahcis. +Mun dieđán . + - Johannes Helander - Matti Mykkänen - Erkki Nickul - Tarmo Salo - Lasse Sammallahti (doaimm. +Dearvvašvuođastašuvdna, PPD ja psykiatribálvalus ovttas mánáidsuodjalusain lea nana ovttadat gos vejolašvuođat leat buorit eastadeaddji ja guhkilmas bálvalusaide. +Dáidagat leat juohkeláganat, earret eará árbevirolaš sámi duodji, govvabáccit ja ođđaáigásaš govvadáidda. +Vuoittut vuorbáduvvojit, ja mii eat geahča makkár gákti lea, duššefal lea gákti. +Oahppit galget ieža hárjehallat teavsttažiid čállit. +Dat sáhttá leat miellagiddevaš teorehtalaččat ja ávkkálaš gielladikšumis, mas guovttegielagat dávjá gártet buohtastahttit gielaid. +Leatgo dus plánat álggahit dahje ovddidit iežat doaimma, de Gáivuona suohkan sáhttá ja dáhttu doarjut du rávvagiiguin ja bagadusaiguin. +Mánájgárde giellabarggo gájbbet ållo bargov sihke barggijs ja æjgádijs. +Sii doibmet Sámi Dáiddárráđis nu guhká go sii leat ovddasteaddjin searvvis. +Das rájes čuovut gielddalaš geainnu, mii gal dađi bahábut ii leat nu buorre, Gálbenjárgii. +Jos porfyra veaikehivvodagat leat čiekŋaleappos, de leat sii ásahan vugiid mot sáhttet geasehit luovvanan bázahusaid oadjebasat bajás eatnama ala. +Nuortalašgiela vearbasuorgásat -jed ja -õõvvâd gohčoduvvojit dávjá passiivasuorggisin. +Ulbmil lea hárjehallat vearbasojaheami, kasusgeavaheami ja nannet sátnevuorkká, ja dan dihte ferte vástidit olles cealkagiin, ja dábálaččat geavahit seammá vearbba go jearaldagas, omd. +2. Doaibma galgá vuosttažettiin leahtit 12-19 jahkásaš mánáid ja nuoraid várás. 3. Vuoruhit doaimmaid main leat ulbmiljoavkun mánát ja nuorat geaid organiserejuvvon doaimmat eai geasut. +Teakstaortnet maid rievdaduvvui nu ahte sámegiel teaksta biddjui dárogiel teavstta ovddabeallái. +Mánáid iežaset lunddolaš beroštupmi ja sáhkivuohta oahppat oažžu saji. +Vásáhusat riggudahttet mánáid stoahkama, mii fas lea veahkkin ovdanahttet mánáid juohke dáfus. +Klassihkalaš oainnu, ahte servoša lahtut juogadit árvvuid ja identitehtaid ja nu juogadit kultuvrra, leat gártan suokkardallat ođđasit modearna áigge. +Mohtorsahá bensiidnagolut gokčojuvvojit, seammá maid ovssiid ja miestagiid čorgengolut. +Ovdalaš stáhtaministara kántuvrras lea hárve čoakkáldat mas leat 1905 áiggi muittut. +Oassi dán prošeavtta várás jearahallon olbmuin oaivvilda ahte lámisolbmuide laktáseaddji dieđu lasiheapmi oppalohkái livččii okta deháleamos doaimmain vealaheami vuostásaš barggus. +Informánttat bukte ovdan, ahte gieđaiguin čuldon vuoddagiid geavahit dat, geat máhttet duddjot ja čiŋadit, dego ovdamearkan badjebearrašat. +Dat maid nanne máhtu válljet ovdanbuktinvejolašvuođaid ja fuobmát maid iešguđetlágan gulahallanoktavuođain ferte váldit vuhtii vai gulahallan lihkostuvvá. +2014 rájes ja guokte jagi ovddos jođiha Arkhangelsk Oblast (Ruošša) Barents Guovlluráđi. +Eanetlogu giela vuoruheapmi nanne dakkár "duohtavuođaoainnu" ahte unnitlogu giella ii leat seammaárvosaš. +Aaltonen ja earát (2009), s. 19. +· Goađis ja goađi olggobealde galgá vuovdit min guovllu lieggaborramušaid. +Ávvira vuorkágovva Nu go diibmá, de ii lágiduvvo Sáme Cup dán jagi ge. +Raportta mielde dán unnitlogu ovddasteddjiid vásihan vealaheapmi, negatiiva doaladumit ja oaidnemeahttunvuohta váikkuhit njuolga ja eahpenjuolga sihke olbmuid fysalaš ja psyhkalaš dearvvašvuođadillái. +Sámedigge le dálátjij låhkåm 130 skiejá, 70 goade, 24 fievse, 8 ednamtjællára ja 3 gámá. +Dasto lea maid nu, ahte sámi stuorrabearrašis leat mánáide eanet olbmot, geat sáhttet guoddit ovddasvástádusa bávččashálddašeamis, ii leat dušše eadni dahje áhčči. +LHBTIQ-olbmuid olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama ja hástalusaid birra Suoma láhkaásaheami dáfus +Duorastaga borgemánu 20b., bearjadaga borgemánu 21b., bearjadaga skábmamánu 27.b. +Ollislašvuođas Áillohačča dáidaga ádde buoremusat, muhto sáhttá maiddái návddašit su dáiddabargguid ovttaid mielde ja das ge oažžut olles vásáhusa. +Son muitala ahte ii leat mihkkige dramatihkaid dan oktavuođas, muhto sus lei dovdu ahte siskkáldasat bellodagas ii ožžon dan doarjaga maid dárbbašii. +Olbmuid lunddolaš várrugasvuohta ja nuppe dáfus dutki návccahisvuohta čilget dutkančuozáhagaide doarvái bures iežas motiivva +Loga eambu Mis leat muhtun videot iešguđet guovlluin ja birrasiin dáid siiduin. +sohkabeallemeroštallan dulkojuvvo vealaheapmin. +10:14 Juovlamánu 03. beaivi 2016 Fertejit elektrovnnalaččat registreret miellahtuid 2017 rájes dohkkehuvvojit valáštallanservviide dušše elektrovnnalaš miellahttoregistreremat. +Muhtun dávvirat čilgejuvvojit lagabui ja dieđut daid birra biddjojuvvojit dán neahttabáikái. +- Golggotmánus leat nannen doaimmahusa njealji ođđa bargiin, ja mii sávvat ahte min lohkkit maid bohtet bures vuohttit dan, lohká Hermansen movttegit. +Fylkkamánnis leat guokte váldodoaimma areálahálddašeamis: Oslo ja dan lagaš gielddaid luondduguovlluid láhka (márkaláhka) galgá ovddidit ja heivehit guovllu olggustallamii, luonddu vásiheapmái ja valáštallamii. +Eamiálbmogiid-, lámisolbmuid ja maid seksuála- ja sohkabealleunnitloguid olmmošvuoigatvuođat buot gullet Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihkkii. +Hildur lij oahppam tjuolldet (vevet) iednestis, Sofie Vigerustas, oattjoj fáhkagirjev gåvvåtjuolldemij, åhpadusáv Kunst og Håndverkskolen Oslon ja Åhpadiddjeskåvlåv Bådåddjon. +Iešguđege kultuvrra dutkkadettiin dan sáhttá hábmet siskkobealde (emic) dahje olggobealde (etic). +Dasa lassin togii beassan lea čuolbmái jorrestuoluin, daningo dasa dárbbaša njiejahaga, ja njiejahagat fas seailluhuvvojit lohkkaduvvon skábiin. +Sámediggeráđđi evttoha juolludit 1,2 miljon ruvnnu Beaivváš Sámi Našunálateá.. +Vaikko seksuála dahje sohkabeali orientašuvdna eai nappo namuhuvvo sierra SP-soahpamuša vealahanvuođuštussan, de OVK:a riektevuogádaga mielde dat leat liikká čielga vealahanvuođuštusat. +Ålos gæssuji piano- ja lávllomåhpadussaj ja fálaldahka bissu gájkaj bájkijn ålles tjavtjav. +Dat gávdnojit máŋga buori kandidáhta - soaitá siidaguoibmi lea buori eaktodáhtolaš barggu bargan báikkálaš servodagas, dahje ahte muhtun buorre bargoskihpár lea huŧkái, dahje nisu gii lea buorre ovdagovvan earáide jna. +Siste hendelse: 31.golggotm 2011 Finnmárkkuopmodat Finnmárkkuopmodat lea finnmárkolága mielde ásahuvvon sierra riektesubjeaktan mii galgá hálddašit eatnama ja luondduvalljodagaid maid son oamasta ovttavásttolaččat finnmárkolága ulbmiliid mielde. + (Leavitt 2011: 189-216; Pavlenko 2005.) +Searvvis lea sierra neahttasiidu, dan gávnnat dáppe. +Njukčamánus 1968 almmuhuvvui ahte Gonagas Olav lei addán Ruvdnaprinsii lobi náitalit nieiddain gii ii gullan gonagasaide. +Ohppiid giellamáhtu ja +Govvosa bajimus sadjái gullá olmmoš ieš dahege su psykologalaš ja sosiála habitus, nappo humánalaš ja sosiála biras. +Dan maŋŋá manai Presideanta Ealáhus-ja gávpedepartementii gos lei čoahkkin stáhtaráđiin Trond Giske. +Mii dáhttut leat mielde ovddideame dán ealáhusa boahtteáiggige. +Ja dat sátni boahtá duiskkagielas/spánskagielas. +Oahppoplána gohččuma mielde ii leat dušše lobálaš, muhto skuvllat leat geatnegahtton váldit sámi sisdoalu skuvlii. +juvvojit jietnadagat (vrd. +Seammá gođđinvuohki oidno ee. +Dat máksá ahte ferte dovdat áđaid ja fenomenaid namahusaid. +Dárogiel namma lea Karlsvogna. +Áhpeheamit ja riegádahtti nissonat gal ožžot dárbbašlaš dearvvašvuodaveahki. +Ieš Sámediggái gal lea juolluduvvon doarvái ruđaid dustet hadde- ja bálkágoargŋuma maŋimuš jagi. +Lei unnán mii earuhii nuorra Prinssa skuvlavázzima eará skuvlamánáin, earret dan ahte čađat lei heaggavákta feaskáris. +Tearpmat biseksuálavuohta ja panseksuálavuohta leat muhtin muddui badjálas +Filbma ii almmolaš. +"Dat lei nu dehálaš, maŋimuš ruđaiguin osten", dadjá eadnán. +Konsearta ja vuostáiváldin Håkonshallenis Haakonsvern gudnivákta lei mielde vuostáiváldimin Gonagasbára, Prinssa ja Hertuginne go sii bohte Bergenhus ladnái. +Håvard Klemetsen lea gávcci jahkásažžan álgán njuiket, ja son lea hui áŋgirit čuoigan maid dan rájes. +Álgooahpahusas gánniha álggu rájes bidjat deattu guovddáškonsonánttaid oahpaheapmái. +Dasalassin gáibidit suddadanbájit ja raffineriijat ahte metállačoahkis eai galgga eanet durddit go njuolggadusat mearridit (omd. +Stockfleth ja su sápmelaš giellabargi Hans Mortensen Kolpus válddiiga oktavuođa dánskalaš lingvistii Rasmus Raskii gii lei dutkan earret eará suomaugralaš gielaid. +9 Son lea beastán min ja rávkan min bassi rávkojumiin, ii min daguid mielde, muhto iežas dáhtu ja dan árpmu mielde man son attii ovdal buot áiggiid, midjiide Kristus Jesusis, 10 ja mii dál lea almmustuvvan go beastámet Kristus Jesus lea boahtán. +Lehtola 1997: 70, 2000: 155 - 174.) +Lapin Kansa 15.12.1996 s. 12. +Go lei váldán eksámeniid fránskkagielas, eŋgelasgielas ja dáiddahistorjjás Oslo Universitetehtas, de oaččui cand. mag. virgenamahusa. +Sámi giellajoavkkus lea guhkes dahje oanehis čálahistorjá mii vuolgá das guđe gielas lea sáhka. +Dán geažil diehtá girječálli eanet mo lea, buot girječálliide šaddet seammalágan eavttut, lea kvalitehtasihkaraston šiehtadusat sihke buhtadusa ja eará formála áššiide nugo sirdit máŋggalágan vuoigatvuođaid jna. +Samii kristalaš nuoraiskuvla álggii doaibmat 1953, man vuosttas jagiid Itkonen muittašallá girjjistis Pippinä ja pappina (1970: 438 - 449). +Trageton 2003.) +3.6 Gielladiđolašvuohta ja giellaoahppa +Gielddaplána doaibmaoassi 2013-2016 Gielddaplána doaibmaoassi 2013-2016 lea sáddejuvvon gulaskuddamii sektoreiseválddiide ja báikkálaš aktevrraide geasa ášši guoská, ja lea maiddái sáddejuvvon joavkkuide ja servviide Deanus. +GEAHČA VIDEO: 15:03 Golggotmánu 29. beaivi 2015 Odne lonohalaiga dát guovttos sajiid ja Guovdageainnus lea ođđa sátnejođiheaddji, maŋŋil go Klemet Erland Hætta lea ráđđen 12 jagi. +Boarrásiidráđđi dohkkeha ahte searvvit ohcet ruhtadoarjaga gokčat eaktodáhtolaš bargguid gullevaš goluid lagabuid čilgejuvvon prošeavttaide. +Ođđa politihkalaš bargovuogit ilbmet. +Oscar I ruvdnejuvvui Ruoŧas 1844:s, ja ruvdnen Norggas plánejuvvui 1847 geassái. +Buohkat geat háliidit searvat dahje logaldallat galget geavahit dán liŋkka: Sámi kulturealáhuskonferánsa programma.pdf 90,66 kB Powered by eZ PublishTM CMS Open Source Web Content Management. +Mun jurddašin, ahte dan namma livččii "Bassi ja čilgetmeahttun". +Nina jurddahallá iežas vásáhusaid giddagasas, sihke mánnán eatni mielde, ja rávis olmmožin. +Bártnis lea heasta . +Dakkára, mii bohciidahttá doaivvu. +ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea konklušuvnnat Supmii, CCPR/C/FIN/CO/6 24.7.2013 Álgoálgosaš giella: eaŋgalsgiella, OM:a eahpevirggálaš suomagielat jorgalus, Para 8. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii Guovdageainnu suohkanis leat ruovttubálvalusa ossodagas rabas virggit, okta sadjásašvirgi ja golbma fásta virggi. +Dan rájes sii leat čiekčan fárrolaga ja leat šaddan okta dain garraseamos joavkkuin. +Lea maid oalle vearrái go seaguhit mánáid digaštallamii, geat eai beasa iežaset bealuštit, dadjá vuollánan Bongo. +Dat addet 1960-logu báikkálašvuhtii referensaráma, muhto dat doibmet maiddái veardidančuozáhahkan dán dutkamuššii. +Báikeovddasvástideaddji (Gunnar) 2-Mo lea leat studeantan - vásáhusat dán rádjai. +Turismaduodji lei 1970- ja 1980-loguin sosio-ekonomalaččat mearkkašahtti dállodoalus, go dat attii barggu ja boađuid oba bearrašii. +Oahpaheaddji vehkiin das šattai miellagiddevaš ja giellaovdánahtti ságastallan sihke čalbmi- ja oaidnit-sániid mearkkašumis, mas bođii ovdan earret eará ahte ii vuoktačalbmi iige arvečalbmi sáhte oaidnit, muhto daid sáhttá oaidnit. +Ovdalis namuhuvvon Sámedikki čielggadeamis badjánan bálvalusaid lassin ainjuo Coronaria fállá sámegielat hupmanterapevtabálvalusaid Eanodaga ja Muoná gielddaid guovlluin. +Dát fas duddjojit sápmelaččaide duođalaš vejolašvuođa váldit ovddasvástádusa iežaset boahtteáiggi ja prioritehtaid meroštallamis, iešmearridanvuoigatvuođa mielde. +Dađimielde go stáhtaráđiid lohku lea lassánan, de lea beavdi maid guhkiduvvon. +- Mis leat olu ođđa gušttat Ávviris, ja illudan čohkkedit sihke ođđa ja muđui eará bargiiguin, ja plánet viidásit geainnu Ávvirii, lohká Hermansen. +Garda paradere ja Majestehta Gonagas vuostáiváldá gállauniforpmain. +Oahpaheaddjit muitaledje ollu iežaset vásáhusaid ja jurdagiid sámi oahpaheaddji doaimmas. +Stivrasemináras fokuserejuvvo vuođđogelbbolašvuohta maid lea deaŧalaš máhttit go nammaduvvo stivrraide, beroškeahttá fitnodathámis. +- Eadni gal máŋgii jearai ahte lea go diet nu heivvolaš, muhto mun han ieš háliidin searvat govvideapmái, nu ahte in mun dán háve gal sáhttán eatni jeagadit, dadjá Siw Carina. +Sámediggeráđđi ja SDR leat dál šiehtadan deaivvadit jahkásaš gulahallančoahkkimii. +6. ceahki oahppit máhtte jo máŋggabeallásaččat ja analyhtalaččat ovdanbuktit čálalaččat iežaset matematihkalaš čovdosiid maŋŋá go ledje geargan guđavahkkosaš gielladanprošeavttain. +Bajit lohkurádjá leat 7 kursaoasseváldi. +Dát ii doala deaivasa vaikko stáhta dárkkista registtara suohkaniid dárkileappot. +Rievdadusat bohtet fápmui dalán Sámedikki čoahkkingirjjit eai leat almmolaččat Máŋga gieldda jerret mo sii galget sihkkarastit čiegus válgga go vuostáiváldet uhccán jienastagaid. +Earret bálkkašuvvon Beaivi, áhčážan-nammasaš girjji, eará guovddáš diktagirjjit leat Ruoktu váimmus ja Eanni, eannážan. + (čállinvuohki heivehuvvon) (= dá lea spábba), man vuollái golmmajahkásaš +Suoma Sámi Nuorat -searvvi ságadoalli Petra Laiti čalmmustahtii konferánssas njálmmálaš árbevieruid sirdima hástalusaid sámenuoraid geahččanguovllus. +Dasa lassin lea su isit maid álgimin kapellána virgái. +Dán doaibmabidjoáigodagas lea nuoskkidandoaibmabidjodoarjja viiddiduvvon. +v. Romania (application no. +Eahpesymmetralašvuohta lea vuohttimis eanetlohku-unnitlohku -gaskavuođain, ovdamearkan majoritehtadutki figgá deattuhit eambo arkáijalaš ihtagiid go otná servodaga máŋggabealatvuođa. +Tutkimusselosteita no. +Sápmelaš lámisolbmuid vuoigatvuođaid ovddideami plánemis lea dehálaš geahčadit dili namalassii intersektionála lahkonanvuogi bokte. +Maiddái Gáregasnjárgga geaidnoguoras vuovdigođii badjedálu nisu dujiid, go turisttat bohte vuos stohpui jearrat daid. +Coronaria, Asiantuntijat (2017). +Ságastallamat addet vejolašvuođaid geavahit sihke sullasaš ja vuostálas sániid (synonymaid ja antonymaid) ja nu aktiviseret ja cieggadit muitui olu sániid mat gullet seamma áššeoktavuhtii. +Ávvir humai Nils johan Heattain ovdalgaskabeaivvi ikte, muhto dalle ii lean sus dilli hupmat. +Ulbmil lea ovddidit daid buriid oktavuođaid mat min riikkaid gaskkas leat, ja nannet ovttasbarggu ealáhusain ja kultureallimis, ja dutkan- ja oahpahussuorggis. +Tijoux čuoččuha hip-hopa addán sutnje kultuvr- ralaš gullevašvuođas, gullevašvuohta mii muđui livččii sus váilon go.. +Doarjja lea addojuvvon maiddái jietnasátnelista applikašuvnnaide, dat leat dárogillii ja máttasámegillii, dárogillii ja julevsámegillii ja dárogillii ja davvisámegillii. +Duopmostuollu dat mearrida leago dát buohcanvuohta lobálaš vihpan. +Sámegielddaid gaskkas lea ge Guovdageainnu suohkan vuolimusas ja Norgga 430 gieldda gaskkas lea Guovdageainnu ekonomalaš birgennákca 409 sajis. +Sii leat dego dat vuorrasat Cree-indiána nisu, geas jerre mii pedagogihkka lea ja son vástidii: "Isn't pedagogy love?" +Okta guovddáš gažaldagain lea, šaddetgo seamma kultuvrra olbmuin seammaláganat, vaikko sis leš seammasullasaš oahppan- ja vásihanduogáš. +Philip Burgess čujuha Rio Agenda 21 deklarašuvdnii (kap. +Mattanen (2016), s. 49. +Deanu oarjjabeallái ráhkaduvvo ođđa bálggis deatnogáddái dakko gokko otnáš šaldi lea. +Sáhtat ohcat min diehtobasas ja gávdnat báikkiid gielddain Porsáŋgu, Deatnu ja Davvesiida. +Strategiija lea daguid plána mas lea dihto ulbmil. +Makkár eavttut fertejit leat ollašuvvan jus olmmoš galgá nákcet buot dán? +Seahtá almmatge muitit ahte dán dutkamuša informánttat hubmet dušše sin lagašbirrasii gullevaš sámeservoša ovddasteddjiid birra, iige namuhuvvon ovdamearkkaid sáhte viiddit olles sámeservošii. +Jus leat menddo olu dutkamušat jođus, de čuovvumuššan lea, ahte olbmot olgguštišgohtet maiddái sámedutkiid. +Dálá ámmátduodjáriiddage iskkadallan ja duoji ovddideapmi leat dehálaččat, juohke duodji galgá leat ain vehá buoret ja čábbásot: "ođđa gáktihan galgá vehá čábbásut go boares gákti ja seammahan lea gahpirisge" (N2b). +Das lea šaddan 1990-logus ethnokitch , mas leat dušše ekonomalaš ulbmilat (gč. +Kárášjoga ja Gáregasnjárgga guovllus eai silba- ja golleboaluin dahje -násttiin čájet siviilaseađu, dego ovdamearkan Guovdageainnu ja Gárasavvon guovllus. +SG lea 70-logu rájes juo bargan oččodit hálbbes mánáidgárdesajiid buohkaide, main lea buorre dássi ja buorre pedagogalaš fálaldat. +Gonagas Harald ja Presideanta Josipović jođiheigga sáttagottiid ságastallamiid. +Váldde Boazodoalooahpu vuođđokurssa Gelddolaš hárjehallanseminára Sáhkaskaiddis - Hástaleaddji ja girjás oahppu dat Sámi mánáidgárdeoahpaheaddjioahppu. +Karen Marit V. Siri lea válljejuvvon nubbin várreláhttu. +• ruhtadit dokumentašuvdnavugiid, filmma ja prentemiid. +Miššunbarggu lassin barggai viššalit sámegiela čállingielaovdáneapmái, ja son čálii sámi giellaoahppagirjji ja sámi - dánska - latiidna sátnegirjji. +Vurke dalle garradiskii ja duppalcoahkkal fiilla katalogii masa don hálidat dan. +Sihke Tonsenhagen ja Nøklevann leat 50 jagi, ja danin dat skuvllat besse vázzit njuolga maŋábealde. +applications vol. +Galge go stáhtaráđit beassat čuovvut Storadikki meannudemiid? +Can't Read (Manin Johnny ii máhte lohkat). +Sámegiela oktasaš vuođu bisuheapmái guovttegielat birrasis váikkuhit maid eará áššit go dušše gielladiđolašvuohta. +Dan barggu vuođul maid mii leat ovddidan ráđđehusaide, sii válljejedje rahpat vejolašvuođa rievdadit konvenšuvnna. +Dasa lassin heađušteapmi lea dat jos ovdalis namuhuvvon sivaid dihte olmmoš fuonáša, vuolida dahje duddjo nubbái uhkideaddji, bahámielat dahje aggressiiva vuoiŋŋa. +Davies (1996: 27) fuomášahttá ahte vehádatgielain lea dávjá digaštallan "albma" gielas. +Sámi mánáidgárdefálaldaga huksedettiin leat sámi váhnemat ja báikkálaš sámi searvvit leat hui guovddážis álggaheaddjin ja áŋgiruššin. +Presideanta Keskitalo deattuha viidáseappot ahte lea iešvuosttaldeaddjin dat ahte sii geat uhcimusat váikkuhit dálkkádatrievdamiidda, šaddet dábálaččat gillát ovddimusat ja garrasepmosit. +Ruonáeatnamis ja árktalaš sulluin Kanadas gávdno beaiveloddi mii gullá børstespinner-jovkui, (Gynaephora groenlandica) ja lea máilmmi davimus ealli beaiveloddi. +Kolonialismma luonddu ferte dovdat, mii lea dakkár, mii hukse jurddaimperialismma. +Mij ruhtadoarjjagijt ja stipendajt juollodip, oahpponævvobuvtadimev háldadip, oahppoplánajt dahkap ja vuodoåhpadusá alep åhpadusá ja dutkama ålgoldisævtojt nannip. + (Sarmela 1984: 71.) +Könkämä ja 38 muuta saamelaiskylää v. Ruotsi, 25.11.1996; Johtti Sapmelaccat ry ja muut v. Suomi, 18.1.2005; Handölsdalenin saamelaiskylä ja muut v. Ruotsi, 30.3.2010. +Eará dilálašvuoðaidge, nugo oktasaš ekonomalaš beroštumiid birra, galggat muitalit. +Gonagas lea jápmán - Ellos Gonagas Go Gonagas jápmá, de váldá su maŋisboahtti gonagasdoaimma badjelasas seamma čalbmeravkaleamis. +Skallujlåhkke galggi oassálasstet jáhkkoåhpadusán mæssogárvedime baktu ja dåjmaj baktu ålggon ja sinna. +Ovdamearkka dihte ÁEL:a vuogádaga mielde dálkkodeami buhtadus lea sorjavaš fas sohkabeali juridihkalaš nannemis. +olbmo, geas lea oaidnimii laktáseaddji váddu, veahkeheapmi konkrehta dilálašvuođas. +áidi áitá, báidi báitá bealgi bealkábárku bárgu +Bossegohpe- ja Ivgobađamárkanat ledje hui deaŧalaččat. +Dat ortnet lea maid dábálaš sámegillii, muhto kásuserohusat dahket vejolažžan dárbbu mielde geavahit eará ortnega nugo njoammila rieban borai. +Dálá áigge okta čielgaseamos seksuála- ja unnitlohkoipmárdusaid geahčadeaddji teoriijain ja dutkamušain lea queer-dutkamuš, mii dahkko máŋga iešguđet dieđasuorggis. +Oahpaheaddjit leat válljen dokumenteret iešguhtege láhkásis prošeaktabargguideaset. +1837-jagi áppesiin, govva 21. +Miehtá máilmmi ohcet vuđolaš metállaid, maiddái veaikki, sihke ásahuvvon ruvkeguovlluin ja guovlluin main leat ain ohcan unnán. +Dát lea earret eará rievssatbivddu ja ealgabivddu dáfus. +Vástidanáigemearri lea ođđajagimánu 19. beaivve 2011, muhto sádde áinnas dieđiheami árat. +Mii bovdet Sámedikki jurddašit ođđasis movt mii buoremus vejolaš vuogi mielde suodjalivččiimet sámi beroštusaid minerálaroggama oktavuođas, danne go eiseválddiin ja industriijas dáidá leat sullasaš áigumuš: Roggat nu ollu go vejolaš sámi guovlluin. +Parisii ásaiduvvama maŋŋá lea bargan jorgaleaddjin ja girječállin. +Dohko son maid jámii Jonssoteahkeda 1918. +Home Neahttagávpi e-Books Jåvvå-viellja Dát girji lea Jåvvå-viellja ja Iŋggá birra geat mátkkošteaba Ukráinai. +Guovddážis lea oahppat giellaoahpa doahpagiid ja buot tearpmaid maiguin dat namahuvvojit. +Lea deaŧalaš ahte mis lea dakkár konvenšuvdna mii fuolaha buot beliid vuoigatvuođaid ja beroštusaid buori vugiin, dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen. +maid galggašii bagadit. +Fulkkiid láhttema duohken orru leamen puristtalaš giellaideologiija, man mielde lea buoret orrut jaska, juos ii máhte (Pasanen 2015a). +Son lea čállán oktii buot 16 diktačoakkáldaga. +Registrerejuvvon guimmešlihtus leat prinsihpalaččat seamma riektečuovvumušat go náittoslihtus. +Lea áigi bargat dan ovdii ahte luohteoahpahus ovdána ja šaddá bissovaš fálaldahkan alit dási oahpahusas maid, vai luođi sajádat ákademálaččat nannejuvvo. +Dađi davvelis, mađi čuorbbit leat nuorat rehkenastit. 08:15 Suoidnemánu 02. beaivi 2015 Nuorat eai leat goassege ovdal seastán nu olu go dál vissui, dássážii dán jagi leat nuorat seastán 600 miljovnna ruvnnu eanet BSU-kontoi go diibmá. +Dáid bargosajiid guovddáš bargoreaidu lea giella mii geavahuvvo sihke áššemeannudeapmái ja gaskkusteapmái. +Semantihkalaš guorahallamat laktet giellaoahpa lunddolaččat geavatlaš giellageavaheapmái ja nu dat laktásit maiddái lunddolaččat gielladikšundárbbuide. +Jos nu ii leat geavvan de sáhttá gielda gáibidit reanttuid ja liigemávssu gustojeaddji njuolggadusaid vuođul. +Das sii leat geahčadan biologalaš sohkabeali álo dihto áigodaga ja kultuvrra vuođul hápmašuvvan sohkabeallekonstrukšuvdnan, mii hápmašuvvá dihto áigodagas nu gohčoduvvon "lunddolaš" biologalaš vuođđun. +Soai bijaiga maid liđiid norgga eaktodáhtolaččaid muitomearkka lusa. +Sánit ja dajaldagat leat čilgejuvvon sihke sámegillii ja dárogillii. +New York: Oxford University Press 2002, s. 21. +Mii mearridit deavddát go eavttuid ja dasto lea dus vuoigatvuohta nuvttá reálagelbbolašvuođaárvvoštallamii ja joatkkaoahpahussii. +Tanzanias veahkeha Kirkens Nødhjelp olbmuid beassat johtui háhkat alcceset ealáhusa seastin- ja loanahanjoavkkuid bokte báikkálaš servodagas. +Autonomous Sami Law (doaim. +Gáivuona suohkanis lea ealáhusfoanda mii sáhttá suohkanis doarjut ealáhusaid ovddideami. +Moadde kilomehtera eret E6:žis. +Dađistaga go eatnanalde valjis hivvodagat geavahuvvoje, de šadde huksejeaddjit ohcagoahtit eará mearkkaid go daid oinnolaš málbmagávdnosiid. +Ovddeš giellasohkačilgehusa ektui lea maid ođas dat ahte dál árvaluvvo maiddái mordvagiella suorgásan giellasohkamuoras seamma muttus go sámegiella ja suomagiella. +Son čállá, ahte muitalusat leat šiehtadallanarena, gos sámi árbevierut seailluhuvvojit, nuppástuvvet ja ođastuvvojit, ja dain leat sihke oinnolaš ja čihkkojuvvon bealit, gaskkustit sihke konkrehta historjjá ja kosmologiija, mas historjá vuolgá. +Go oahpaheaddjit fuobmájit, ahte vealaheamis leat struktuvrrat ja systemat ja ahte dát leat guorramis, de luovvanit ođđa searat. +4. Mii Ánnii geavai go lei seaŋggas vealláme? +Muhtumin mánát gárte vuolgit skuvlii, mat ledje guhkkin eret sin bearrašiid luhtte, ja ruovttus sii besse finadit dušše luomuid áigge. +Dan maŋŋá dieđihat iežat fágageahččaleapmái ja čađahat dan gustovaš njuolggadusaid vuođul. +10:04 Skábmamánu 04. beaivi 2016 Lágidit miellačájeheami gos sihke dorjot ja vuosttildit Oslos galget dán sotnabeaivvi čájehit doarjaga "Standing Rock Sioux " čerdii, ja vuostehágu go Norga lea oasálaš ruhtademiid bokte oljobohcci huksemiidda, Amerihkas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Bissojoga šaddanguovddážis lea vuođđoskuvlla 1. - 10. luohkát, mánáidgárdi ja skuvlaástoáiggefálaldat. +Nuorra buolva sáhttá gullot dadjamin mus lea +Jagi 2014 CEDAW-komitea anii Suoma guoski raporttas fuolastuhttin transseksuála sohkabeali bággejuvvon steriliserema. +Sápmelaččaid vuoigatvuođaid eai leat vel mearridan EOD:as, eaige vealahannorpmat leat vel iskkaduvvon eamiálbmotkonteavsttas vaikko EOD leanai dutkan muhtun sápmelaš árbevirolaš ealáhusaid, boazodollui ja guolásteapmái laktáseaddji vuoigatvuođaid. +Vuođustussan dasa lea leamaš ahte guovllus leat ássan "johtti sápmelaččat", ja johtaleddjiin ii lean makkárge oamastanriekti. +Per Edgar Kokkvold lea nammaduvvon Kringkastingsrådet dahje NRK-ráđi ođđa jođiheaddjin. +Dehálaš lea muitit ahte doaimmaid ollašuhttima duogábealde lea prinsihppan mobiliseret, bargat ovttas iešguđege dásiin álgoálbmot searvevuođa gievrudeame dihte. +Ohcanáigemearri lea miessemánu 18. b. Sis lea ovdamunni geat eai leamaš ovdal suohkana geasebarggus. +http://seta.fi/miesparin-raskausuutinen-konkretisoi-translain-ongelmia/. +Reidar oaivvilda ahte dat rihkku sihke ránnjálága ja ránnjážiid gaskasaš buriid vieruid. +Bearaš ferte báhtarit eará báikái rievváriin. +Eará lávvomuorat leat olbmot guđet hukset eallimiideaset golbmaoktalašvuođa alde. +Beaska Niillas lea Nuortaguovllu válgabiire NSR ja SáB oktasaš listtu vuosttaševttohas. +Lea čájehuvvon ahte olmmoš gean gielas lea dihto aspeakta giellaoahpalaččat mar +Árbediehtu-doahpaga sáhttá dárogilli jorgalit tradisjonell kunnskap. +Lagamusas sudno duohken oaidnit hoava ja bargoveaga. +Sámi mánáidgárdi lea mánáidgárdi sámi mánáid várás ja gos leat sámi mánát. +): Economic, Social and Cultural Rights. +Dákkár diliin livččii duođaid dehálaš lasihit lámisolbmuide oaivvilduvvon dieđu maid iešguđet sámegillii ja ovdanbuktit dan čielgasit. +10:12 Suoidnemánu 19. beaivi 2016 Ravggon musihkkajoavkku ođđa skearru almmuhuvvui Táigafestiválas Dávgeváris ovddit vahkkoloahpa. +Ovdalgihtiijienasteapmi álgá borgemánu 10. b. ráđđeviesu bálvaluskantuvrras. +Goađis lea vejolašvuohta vuoššat gáfe jna. +Toonen v. Australia, Communication No. +Giellaoahppu lea eanet deattuhuvvon ja servodatfágalaš mihttomearit leat láivuduvvon. + (Kieli ja sen kieliopit 1994: 141-146, 155.) +Låhkkij ja diŋŋgujiddje lågo li maŋenagi lassánam, ja vuojnunagi låhkke berusti Bårjjåsav låhkåmis. +Govvagirji Mun gulahalan 5. Lohkan- ja čállinproseassa. +Dánska gonagas čálii reivve 1644:s mas ávžžuhii álbmoga ohcat metállaid ja minerálaid, muhto sii geat eai dieđihan gávdnosiid, galge ráŋggáštuvvot. +Lassin ledje diibmooahpaheaddjit. +Doavttergrádaprográmmas sámegiella lea sihke fágasuorgi ja dutkanoahpu giella. +Nuppi bargobáji giellan adnui +Márkanis lea dábálaš, ahte boarrásot olbmot čiŋadit gávttiin árgabeaivvege, go vulget buvdii, muhto Gáregasnjárgga guovllus árgageavahusas gákti lea báhcán eret. +Buohtalastin eará ealáhusaiguin dagaha vejolažžan ain orrut dakkár guovlluin gos eai livčče doarvái valljodagat áidnaealáhusas birget. +Ginttal buollá guovdu lávu dego árrandolla. +Dasa lassin sápmelaš kultuvrras ii oro muđuidge leame nu dábálaš hupmat buohcuvuođaid birra njuolga dahje atnit diagnostalaš tearpmaid. +Olbmot mieđihit ahte ii buot leat áibbas riekta maid son lea muitalan, muhto sii leat giitevaččat go son dagai sin sullo nu dovddosin, lohká Gonagas. +ILO konvenšuvnna artihkal 25 sihkkarastá sámiide rievtti leat mielde hábmemis guoskevaš dearvvašvuođafálaldagaid seammás go nanne sámi geavaheddjiid vuoigatvuođa oažžut dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaid. +Elisabeth Gerhardsen la psykologspesialissta mánáj- ja nuorajpsykologijan. +Keesing ja Strathern árvaleaba, ahte kultuvrra meroštallan lea gárggiidan vuos das, ahte kultuvra lea adnojuvvon eallinvuohkin servodaga siste. +Praktihkas dát galggalii mearkkašit ovdamearkka dihte sihke kultursensitiiva ja sámegielat lámisolbmuidbálvalusaid dahje skuvlejumi álo go vejolaš. +Go lea oahppan vokálaguovddáža vokálaid, de lea maid oahppan buot vokálaid mat geavahuvvojit sámegiela sániid čállimis. +Oahpaheaddjit leat šaddan duostileabbo váldit atnui sihke iežaset, ruovttubirrasa, lagasbirrasa ja sámi ja eará dutkiid máhtuid ja dieđuid. +Hirvonen čállá, ahte ásodatáigi eaidadii sámemánáid sámeduogážis ja eatnigielas. +Dan rájes leamaš 10 sátnejođiheaddji doaimmas. +Noveallat leat čállojuvvon fáttáid birra maid birra ii soaitte leat nu álki hállat, nugo; borgguheapmi, ráhkesvuohta, jugešvuohta, veahkavalddalašvuohta jna. +Dat gohcá duodjemearkka geavaheami, mas orru leamen mearkkašupmi Suoma bealde. +5.2.3. +Komitea ávžžuha stáhta ollašuhttit doaimmaid lámisolbmuid sajádaga buorideapmái bargoeallimis. +Ja dat ietjastis le viehka sierralágásj gå vuosádus aj la bidumsámegiellaj. +Vearrovuolláibáza vuollái kr. 100,- ii gáibiduvvo máksot. +Sápmelaš queer -historjjá dutkamuš sáhtálii muhtun oainnuid mielde nannet sápmelaš LHBTIQ -olbmuid identitehta hápmašuvvama ja seammás duddjot identitehtas dihto ládje "duođalaččabu", daningo dalle dat vuođđuduvalii sápmelaččaid iežas servoša muitalusaide ja historjái. +Sámediggi ja earát (2017), s. 43. +Gonagas Haakon lei dahkan dan lossa mearrádusa ahte guođit Norgga ovttas Ráđđehusain ja joatkit soahtama eksiiladilis Englánddas. +Dan ráđis son lea mielde veardideamen St. +Gárvodeami sáhttá atnit maiddái giellan, mainna mii gulahallat. +Artihkkala čuoggás 2 soahpamuša oassebealit čatnasit sihkkarastit ahte jos lámisolbmuin rivve sin friddjavuođa juoga nu ládje, de sis lea ovttaveardásaš vuoigatvuohta ovttas earáiguin riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid dáhkádusaide. +Oassemihttomearrin lea ovddidit sámi mediaid mat váikkuhit servodatáŋgiruššama. +Gonagas Harald ja Dronnet Sonja manaiga presideantabárain Akershus festningai. +Oahpus guorahallojit eamiálbmotdutkamiid guoski dutkanehtalaš ja -metodalaš gažaldagat govda, riikkaidgaskasaš perspektiivvas humanisttalaš ja servodatdiehtagiin. +Komišuvdna lea lágidan guovllu geahčadeami ja gulaskuddančoahkkima guovllus borgemánu 27.-29.b. 2013. +Dat ge ii leat nu čielga mearka. +Son rámida ráđđehusa dálkkádat- ja birasdepartemeantta bokte go bajidit dákkár dehálaš fáttá áigeguovdilis áššin. +Dutkamuš čájeha maid, ahte sámi oahpaheaddjit eai nákce iešheanalis rievdadit skuvlapraksisiid, dasa sii dárbbašit iežaset rektoriid fágalaš láidesteaddjin. +Dat dahká vejolažžan dárkilasti vugiin iskat gaskkustuvvon dieđuid doallevašvuođa alladássásaš matematihka rájes biepmoráhkadan- ja snihkkenrávvagiid rádjai. +Sofia Jannok lea badjánan oktan Sámi stuorámus artistan. +Romssa fylkkagielda lea čállingoddi davvisámi guvlui, ja Davvi- Trøndelága fylkkagielda ges lea čállingoddi oarjelsámi guvlui. +Njálmmálaš ja čálalaš giellamáhttu, rehkenastinmáhttu ja digitála veahk-keneavvuid geavahanmáhttu adnojuvvo oahppanvejolašvuođaid eaktun sihke skuvllas ja maiddái muđuige servodagas. +Vaikko iešmearrideami artihkal 3 ja iešstivrejumi artihkal 4 leat dárkkuhuvvon geavahuvvot ovttas máŋga riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaáššedovdi mielas, de iešmearrideami ii dattetge galgga ráddjet dušše eamiálbmogiid siskkáldas á��šiide. +Mii oaidnit boazodoalus dan seamma, go mii dáhpáhuvvá resursavuođu ektui mearas ahte nana politihkalaš ja industriála beroštumit leat hástalussan, ja áitet ieš ássama vuođu rittus. +Erohusa gullá (dahje oaleš mannan ruoktot dahje lea mannan ruoktot vástádussan ovdamearkka dihte gažaldahkii Gos Máret lea, go ii +Čoahkkima boađusin šattai MoU dokumeantta vuolláičállin - dat lea bajitdási soahpamuš dien guovtti riikka ovddidanovttasbarggus. +Dasa lassin lea golmma olggobealde ovttadagas nanu čanastat hoava doaimmaide. +Cuiggodeapmi sáhttá nappo dagahit giellatrauma ja doalvut hearkkit dasa ahte son ii nagot šat sámástit goit cuiggodeddjiin. +Dat lea maid namuhuvvon dego "Okta Norgga fávrrumus ja jaskesebmos vuonain". +Seammás daddjo duomus ahte orohat 13 Lágesduottar,lea leamaš mielde eanaš oasis regulerenplánemis ja orohat lea ožžon vejolašvuođa cealkámušaid ja moaitámušaid buktit plánabargguid geažil. +Oahppoplánaid vuolggasadjin lea giellageavaheapmi man norbman lea ovttagielat sámegielaga ja dárogielaga giella ja giellageavahanvuohki. +Nuppi Davviriikkas ássi olmmoš muitalii ahte son lea vásihan njulges veahkaválddi. +Bergman & Lindquist (2014). +Ariotti (1999), Rivas Velarde (2015), s. 6. +Dán proseassas fertejit rektorat oidnogoahtit ja doaibmagoahtit fágalaš jođiheaddjin. +Johkamohki ja Jiellevári sámeskuvllat +Sebrudagá åvdås doajmmá dát vuomásj lahka aktijvuodan ietjá gielladåjmaj ja sáme giellapolitihka siegen man åvdås Sámedigge vásstet. +Dalle ruvdnejuvvui Magnus Erlingsson Bergenis, ja lei earkabisma Eystein gii su ruvdnii, maŋŋá guhkes nákkuid truvnno alde. +Automáhtalaš ráfáiduhtton kulturmuittut lea automáhtalaččat ráfáiduhtton buotlágan doaimmaid vuostá mat vahágahttet dahje billistit, sirdet, rievdadit, jávkadit dahje daid eahpegudnijahttit, nugomat visuálalaččat. +Eira lohká maid das ballat ahte gii šaddá sivalaš jus muhtin lea nu lihkuheapme ahte massá heakka go lea lihkohisvuođas bohccuid geažil. +Dát mielddisbuktá ahte sátnevuorká, sojahanminstarat ja čilgehusat heivehuvvojit válljejuvvon suopmanii, omd. +Áltára gurutbealde lea sárdnestuollu mii maiddái lea vilges ja golle ivnnát. +Dát lea 2004 ovttasbargošiehtadusa árvvoštallan ja áigodaga 2006-2011 dáiddáršiehtadusaid árvvoštallan. +Ruhtaduvvon Sámedikki bokte. +maid Ahtela ja earát. +Iežas oasil son muitala, ahte hástalusat árbevieruid oahppamis leat gal váikkuhan su eallimii, muhto son jáhkká, ahte giellamáhttu ja duostilvuohta vuolgit olbmuid sisa lea veahkehan su ceavzit dain. +Dákkár intrakultuvrralaš ja emisisttalaš oaidnu, etnoekolog a laš geahččanguovlu guorahallá olbmo su birrasis, doaibmankonteavsttas. +Sámesoahpamuš ii sierra namut sápmelašvuhtii gullevaš joavkkuid, mat leat erenomáš bahá vealahuvvot, ja maid vealatkeahtesvuođa suodji guoská. +Majestehta Gonagas spovii Osen ássiide buori ja guhkes eallima odne. +Maiddái ESČ-soahpamuša gohcinkomitea (ESČ-komitea) lea nannen ahte soahpamuša artihkkalis 2 čuoggás 2 namuhuvvon vealaheami "eará vuođuštus" gokčá seksuála orientašuvnna ja sohkabealleidentitehta. +Dál duođaštit Norgga politiijat ahte son lea Norggas maid politiijaide váidojuvvon guovtti veagalváldima dihte. +Árbevirolaš servošiin olbmuin lea oppalaš áddejupmi ja daid lahtut leat sorjjasmeahttumat ja iešbirgejeaddjit buot eallima surggiin. +Norgga duopmostuolut> Náittosdilli ja árbi Dáid siidduin gávnnat dieđuid eret eará náitaleami ja árbejuohkima birra. +Sámediggeráđi bealis oaidnit dehálažžan earret eará: Sámi vuoigatvuođagáibádusat eatnamiidda, čáziide (oktan mearraguovlluide) ja luondduresurssaide ovdána, sihke lágaid dáfus ja čađaheami dáfus. +Čoahkkin álgá tii. 1000 nu go dábálaččat. +Saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittinen ohjelma, tasa-arvo ja yhdenvertaisuussunnitelma, 2013, s. 39. +Davviguovlluin ii leat nu olu arvi, ja de mannet nitrogenoksiidat ja riššaoksiidat gásahámis biekka mielde ja boldet muoraid ja šattuid. +Su. 120 km 2 lea meahcci, 30 km 2 lea sáivačáhci ja eatnandoallu atná su. 12 km 2. Mearragáddi lea sullii 8 miilla guhkku. +Iešalddis dát čilgenvuohki lea geavatlaš, go dat fátmmasta dievaslaččat buot beliid eallimis. +Ibid., s. 4. +Dalle su loavkideapmi sáhttá leat su sohkabeallái dahje nállái vuođđuduvvi vealaheamis." Crenshaw deattuha liikká ahte čuolbman leat láhkaásaheami struktuvrrat, ja dan lassin dat ahte kategoriijat, maidda vealahanvuođuštusat vuođđuduvvet, leat meroštallon dan mielde maid ovdavuoigatvuođalaš sajádahkii gullevaš olbmot vaikkeba dihto joavkku siste leat vásihan. +Geahča maid kansallinen perus- ja ihmisoikeus +Álggahus +Eanni, eannážan-girjjis mii oaidnit čielgasit man deaŧalažžan Áillohaš anii álgoálbmogiid árbevieruid. +Sámediggi čoaggá dieđu Sámi mánáidgárddiin mas bohtet ovdan sihke mánáidgárddiid ja mánáid logut ja das leat dieđut mánáidgárddiid giellageavaheamis. +doaba pedagogalaš teoriijaid gaskkas. +Ealliluđiin sáhttá maid movttiidahttit elliid, nu go guođohanbeatnaga mii lea leamaš čeahppi, dahje hearggi mii soaitá ruohttat jođáneappot go gullá iežas luođi. +Heađušteapmi čujuha ovttaveardásašvuođaláhkii, ja dat mearkkaša olbmo olmmošárvvu diđolaš ja duođalaš loavkideami dilálašvuođas, mas loavkideapmi laktása ovdalis namuhuvvon vealahanvuođuštusaide. +Suodjalusministtar Ine Marie Eriksen Søreide ja suodjalushoavda Haakon Bruun-Hanssen ledje njunnošis dien doaimmas, gos Gonagasbárra ja Presideantta besse gullat vel eanet min guovtti riikka sihkarvuođa- ja suodjalusovttasbarggu birra. +Artihkal 12 guoská sihke lámisolbmuid vuoigatvuođa dovddastuvvot olmmožin lága ovddas ja lámisolbmuid ovttaveardásaš vuoigatvuođalaš gelbbolašvuođa vuot eallima osiin almmá spiehkasteami dahje ráddjema. +Ovdamearkka dihte Rauna Kuokkanen čállá ahte patriarkála struktuvrrat sáhttet deattuhuvvot dalle go eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid leat ollašuhttime sihke mearrádusaid dahkama ja ealáhusaiguin bargama dáfus. +Nálleprošeavtta (Artsprosjektet) oktavuođas mii rahppui jagis 2009 leat dutkit bargan divrriid kártemiin, sihke oahpes ja amas divrriid. +Mii áigut vuoruhit dáid doaimmaid ja politihkalaš initiatiivvaid áigodagas: Sámediggeráđđi áigu ovddidit sámi ealáhusaid vai šattašedje bissovaš ja gánnáhahtti bargosajit mat addet dietnasa sihke báikkálaččat, guvllolaččat ja riikkadásis. +Muhto ain lea nu ahte hui olu sámegielagiidda lea álkit čállit dárogillii, ruoŧagillii dahje suomagillii. +maid Løvold (2014), s. 39-51. +Seammá jagi UNESCO nanne raportta Rio Agenda 21, mas celko ahte álgoálbmogiin birra máilmmi lea dárkilis diehtu iežaset birrasis ja dáid birrasiid luonddu riggodagain. +HE 248/2014 vp., s. 3. +Sámi filmmat čájehuvvojit riikkaidgáskasaš filbmafestiválas Gáisi, Gáivuona ja Omasvuona giellaguovddážat áigot čađahit oktasaš prošeavttaid ja fállat mánáide ja nuoraide ođđaáigásaš sámi giellaarenaid. +Easka šattai ge hui somá go nagodin časkit Anne Ristena ja Dolggi, vaikko vel ii lean ge mu iežan heargi. +Mun in dovdda iežan dan govas maid mediat maŋimus áiggi lea ráhkadan, namalassii ahte Sámediggi lea miehtan fámohuhttit Deanulága guoskevaš olbmuid sealggi duohken. +milat hiitamii. +Dán dihte sii gártet dillái, mii lea olu rašit ovdamearkka dihte váldoálbmoga dahje sápmelaččaid ektui, geat eai leat kategoriserejuvvon lámisolmmožin. +Jagi 2001 son ráhkadii vuosttamuš čiŋa Eallit nammasaš ráidui, mas leat bohcco, sarvva, albasa, guovžža, neađi ja geatkki luottat. +Dan maŋŋá go mii leat ožžon báikkálaš hálddašeami Deanučázádagas, de lea Birasgáhttendepartemeanta ođasmahttimin lága heivehan dihtii dálá lágaid otná dillái. +Dás fas sáhttá čuovvut dat ahte veajuiduhttima bohtosat eai vástit vuordámušaid. +Dikšunfálaldat sámi buhcciide nannejuvvo eanet dakko bokte ahte Davvi Dearvvašvuohta RHF dál lea ožžon bargun ruhtadit ja čađahit vuosttaš lávkki nationála birrajándor dulkonbálvalusa oččodeamis dearvvašvuođasuorgái. +Unjárgga gielda - čakčakonfereansa čakčamánu 01.-02. b. 2005 Unjárgga gielda dáhttu konfereanssain čalmmustit ahte gielda galgá leat ámmátlaš bálvalus/serviceorganisašuvdna, go galgá oktavuohta ja berosteapmi eará olbmuide. +Dáid vugiid listu ii almmatge leat ollislaš, muhto vealahangieldu guoská sierra namuhuvvon sivaid lassin eará olbmui laktáseaddji sivaid. +Jávohis diehtu lea šaddan áigeguovdilin, go bargguin leat atnigoahtán teknihkalaš veahkkeneavvuid. +Eanet váldi sámi doaibmalatnjii +Gámagávppi nohkama maŋŋá turismmas álggii ekonomalaččat buoret áigi. +Hállandilálašvuođas sáhttet hállis ja guldaleaddjis leat olu oktasaš duogášdieđut maid hálli váldá vuhtii háladettiin. +Mii lea erohus čállit stuorabustávaiguin +ovdamearkka dihte dihto doaibmanvugiid geavaheapmái. +Maiddái nissoniid ja dievdduid +Gildii lea hui dehálaš čájehit almmolašvuođa dakko bokte ahte addit vejolašvuođa buohkaide čuovvut gulahallama mii dáhpáhuvvá ássiid ja gieldda gaskkas. +Duorastatruvtto 30.12 Smiervuona ja Leaibevuona ii vuddjo. +Guovdageainnu oarjjabealorohaga, Ábborášša jođiheaddji Nils Isak A. Sara muitala iežaset maid ohcan ja ožžon doarjaga searalaš guođoheapmái go sin guovllus lea olu albasat, geatkkit ja goaskimat. +Soai álgiba virggiide loahpageahčen njukčamánu. +Dain čállo ahte njuolggadus ii eastadivčče duođalaš dásseárvvu ollašuhttima várás oaivvilduvvon sierrameannudeami, mii mearkkaša dihto joavkku (ovdamearkka dihte nissonolbmot, mánát, unnitlogut) sajádaga buorideami. +Ijäs (2004) lea giellaoččodeaddji máná giellageavaheamis seammalágan fenomena gohčodan kodaid ovttastuvvamin. +Tákta lea stávvaljoavku man vuosttaš stávval lea deaddostávval. +bargu: bargguinis), ja maiddái geahččan man dávjá dát substantiivvat leat mielde gihpuin main lea refleksiivapronomen genetiivvas (iežas bargguin). +Vearbbaid juhket maid seammá máttatiippaide, muhto dušše bárrastávvalvearbbain lea dássemolsašupmi. +Unjárgga gielda lea álmmulášvuhtii bidjan čuovvovaš pánaid ja báikkálaš láhkaásahusa gulaskuddamii. +mihcamárat, reddjo ja vuostá). +Son ii loga Kárášjoga gieldda maidige boasttuvuođaid dahkan áššis, go dat lea gieldda váldi mearridit makkár mašiinnaide ja gosa addet vuodjenlobiid. +Áššiid mat ledje sáddejuvvon 10.10-čoahkkimii, sii maŋidedje golggotmánu 17. beaivái. +Son bargá hutkkálaš prosessain, luovvalasvuođa roggamiin ja gulahallamiin dáidaga ja kultuvrra siskkobeale. +Dás čuovvu kultuvrra dynámalašvuohta, go kultuvra lea álo hábmema ja ođđasit hábmema proseassa masa váikkuhit servodatlahtuid dulkojumit ja soabadallamat. +M: Na mun lean Mathis Boine, dahje Máhte Máhtte. +Dát duođašta, ahte ođđa rávnnjáldagat servodagas sáhttet veahkehit sámi kulturosiid dahkat lobálažžan skuvlavuogádagas. +Organisašuvnnain lea maid dihtui vuođđuduvvi ipmárdus das guđelágan hástalusaid lámisolbmot vásihit árggas. +Sámedikke komiteat- ja ållestjåhkanibme snjuktjamánon Sámedigge adná komiteatjåhkanimijt ja ållestjåhkanimev snjuktjamáno 3. - 7. biejvijt 2014. +Munji lij dát stuorra dáhpádus. +Dutkamušaid mielde dakkár riikkainge, gos duodjeskuvlen ii leat ordnejuvvon, ámmátválljemat leat árbevirolaččat sohkabeliid mielde. +Máŋga eamiálbmotnissonii iešmearridanvuoigatvuohta lea dattetge dehálaš sihke ovttaskas olbmo ja servoša dáfus, ja daid galggalii váldit vuhtii seamma bures. +Vuolgga lea Rajakoskis, Ruošša beal ráji, ja olles láhttu lea 12 km guhku. +Jus ásodat lea dohkkehuvvon go fárret olggos, de oaččut ruovttoluotta 1. mánnolaigu. +Kursa bistá 150 diimmu ja deattuha giellaoahppu praktihkalaš doaimmaid bokte. +Sii mannet moalkás bálgáid, dat gii daid johtá, ii dovdda ráfi. +4. Sámegiella vuostasjgiellan 5. Sámegiella nubbengiellan, 2 ja 3 Divna riekta dajna gájbbádusájn "Elva og vakkerfuglen" is in your loan basket. +Fylkkaid diehtobálvalus joatkkaoahpahusa ohcciide Registrere ohcamuša ja vástádusa: vigo.no Gielddaid, skuvllaid ja oahppofitnodagaid listu Molssaevttolaš ohppui gullá unnitlohkogielagiid oahpistanjahki ja APO/SAK. +Dasgo dat guhte bajida iežas, vuoliduvvo, ja dat guhte vuolida iežas, bajiduvvo. +Sámedikki presideanta deaivvada sámeministariin 9 juovlam 13:00 - 9 juovlam 16:00 Vuosárgga juovlamánu 9. b. deaivvada gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner Sámedikki presideanttain Aili Keskitalo. +Unjárgga gieldda oiddot, Agnete, vuittii "Skal vi danse" gilvvu. +In leat ovdal čađahan dutkamuša, mii gáibida ná ollu ovttasbargosearaid, ja munnje lea dát leamašan earenomáš beroštahtti vásáhus. +Dronnet ja Hertuginne beasaiga geahčadit dan báikki ovttas oahpisteddjiiguin, ja dan maŋŋil lávllui soprána Hilde Haraldsen Sveen ja pianista Signe Bakke čuojahii Grieg musihka. +Johan Turi, okta min kulturofelaččain, +Dát lea sierra ráđđádallon soahpamuš, mii guoská sámeduoji. +Oahppan mii geavvá giela vehkiin eaktuda ahte lea buorre sátnemáhttu ja oppalaš giellamáhttu. +Badjel 20-jahkásaš dievdu lea áššáiduhtton ja sáhttá dubmehallat jahkái giddagassii. +Mánáidgárdi lea fálaladat mánáide geain lea sámi kultuvragullevašvuohta ja sámegielat gielladuogáš. +Prinsa ja Hertuginne fitnaba sihke Norggas, Ruoŧas ja Danmárkkus dán guossástallanmátkkis mii lea oassi Majestehta Dronnet Elisabetha diamántaávvudeamis. +Helse, omsorg og sosialtjenester Oppland Dearvvašvuohta ja fuolaheapmi Váldeguoddi Váldeguoddi fuolaha dakkár olbmo beroštumiin, mii lea jogo agivuloš, dahje geasa lea nammaduvvon váldeguoddi, ja gean beales son doaibmá. +Dán olis vuoitá okta dain, guhte soahpá geavahit eFaktura, Ipada. +Dán dutkanraportta čuozáhahkan lea geahčadit namalassii sámeservoša guovtti siskkáldas unnitloguid ja daidda gullevaš ovttaskas olbmuid olmmošvuoigatvuođaid ja daid ollašuvvama Suomas. +Duopmostuolut goalmmát stáhtafápmun Norgga duopmostuolut leat sirrejuvvon láhkaaddi (Stuoradikki) ja ásaheaddji (ráddehusa) fámus, mii lea fápmojuogustan vuoddojurdaga ektui. +Earret eará lea Porsáŋgu mearrasámi guovlu, ja oahpaheaddjit háliidit oahpahit mánáide mearrasámiid kultuvrra ja giela. +Auttentalašvuođa doalaheapmi nappo šaddá sin kultuvrraid seailluheapmi. +Hálidan giitit buohkaid geat leat bargan ássiideamet ovddas, lei dal barggu dahje eará eaktodáhtolaš bargguid olis dahje eará láhkai. +Várregonagas jođihii ráđđehusčoahkkimiid ja olbmot liikojedje sutnje. +Dán plánaveahkis lea eará áššálaš ja geográfalaš doaibmaguovlu go Finnmárkku meahcceeatnamiid rievdaduvvon ávkkástallanvugiid njuolggadusain. +Gaskavahkku juovlamánu 8. b. almmuhuvvo Divvun 2.0 Snåases. +Prošeavtta váldoulbmilin lea ovdánahttit metodologiija man mielde duođaštit, seailluhit, suddjet, ja vuorkut árbevirolaš máhtu. +Dáid gažaldagaide geahččalan vástidit dán čállosis, mii lea čállon logaldallama vuođul maid dollen Norgga Sámedikkis guovvamánu 13. beaivvi 2007. +Sámedutkamušas etnihkalaš kriteraid gáibádusa lassin dutkanmetodaid válljen ja problematiseren galget leat relevánttat sámeservodaga hárrái (Helander (1992: 53). +Dát jurdagat dávistit maiddái feministafilosofa Judith Butlera teoretiserema ja kritihka erenomážit 1970-logu feministtalaš ságastallamis, mii guoskkai sex/gender-juogadeami. +Mánná viertti máhttet dekåvddit bágov, juogu de fonologalattjat jali ortografalattjat. +Nuoramus buolvva duddjon orru aktualisearašuvvamin ráves olmmožin, dalle duoji válljema kriteran lea sogaduoji oahppan, mainna sii duddjojit kulturidentitehtaset. +- Ii leat vuoitán ovttage gilvvu ovdagihtii. +Norgga gonagassoappi lea ráhkadan gollečeahppi Erik Adolf Zethelius Gonagas Karl Johan ruvdnemii 1818. +Vuosttaš orienterenášši lei Statoila ohcanhoavdda Dan Tuppena bokte, guhte muitalii 2017 bohkandoaimmaid birra. +Maŋŋel seremoniija lei Presideanta Zuma čoahkkimis Stuoradiggepresideanttain Dag Terje Anderseniin. +_________ 1994: Introduction to Culture. +Girji lea ráhkaduvvon Máhttolokten sámi oahppoplánbuktaga mielde. +Dát oassái laktása almmatge maid resurssaid vátnivuhtii. +Marianne Gullestad cuige, ahte identitehta nákkáhallamat lávejit bistit. +Mana álgosiidui Mana bajimus válljenvejolašvuhtii Mana váldo válljenvejolašvuhtii Mana váldosisdollui Mana neahttasiidokártii 5. Kultuvra ja mánáidgárddit Kulturskuvllas lea koarafálaldat mánáide ja nuoraide 1. klássa rájes ja gitta joatkkaskuvlla dássái. +Lea ráddjejuvvon man stuorra golut máksojuvvojit oassálastima oktavuođas oppasámi čoahkkimii. +Gaskusteaddjis dahje láidesteaddjis lea guovddáš sadji diehto- ja árvosirdimis. +Gonagas Olav geavahii Bygdø Gonagasgárdima olles dan áiggi go son lei gonagas. +Ethnoscience-analysa dahkáge luohtehahttin, jus dutki analysere iežas eatnigiela. +Dasa lassin son čilgehus galgá čájehit ahte son eallá dán sohkabealrolla mielde ja ahte son lea steriliserejuvvon dahje son eará siva dihteii bastte lassánit. +Dain vástidedje 459:s gažaldagaide. +2006' jahkedieđáhusa ja rehketdoalu dohkkeheami váikkuhus lea ahte Porsáŋggu gielda lea ROBEK vuollásaš odná beaivvi rájes. +Diet viiddis tempelguovlu lea dál Myanmara deháleamos turistageasuheaddji báiki, sihke danin go lea nu stuoris ja viiddis, ja maiddái danin go leat nu čáppa arkitektuvra. +Kouri, Jaana, Askel kulttuurien tutkimukseen, Folkloristiikka, kansantiede ja uskontotiede, Turun yliopisto, Turku (2015), s. 274 & 277; Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne, "Kritiikki, visiot, muutos - feministinen purkamis- ja rakentamisporjekti", girjjis Koivunen, Anu & Liljeström, Marianne, (doaim.) +Fárus prográmmas leat ea.ea. sámi pop-čuojahanjoavku Rolffa - sii leat šaddan dovddusin veršuvnnainis "Hjerteknuser" riikaviidosaš dovddus lávllagiin. +Váldde fárrui válgakoartta go galggat jienastit. +Mii eat sáhte leat ovttageardánat, várre Aili Keskitalo. +Dasa lassin mis leat birasprošeavttat badjel 20 riik¬kas. +Čájehuvvui ge ahte bohccot ledje fas luotta alde go jorggiheimme, 5-10 minuhta maŋŋil. +Okta dán raportta dáfus guovddáš temá, mii lea boahtán ovdan juridiseremii guoski lámisvuođadutkamušas, lea lámisolbmuid dili buorideapmi sin individuála vuoigatvuođaid nannemiin. +Sámedikki presideanta Egil Olli lea dasa lassin hui čeavlái Divvun-prošeavtta dihtii, maid Sámediggi álggahii 2004:s, ja mii 2011:s sirdojuvvui Romssa universitehtii. +Helariutta, Tuula 1996: Saamelaisnuoret moittivat matkailualaa hyväksikäytöstä. +Stáhtabušeahta bokte lea Sámediggi ožžon ovddasvástádusa dan čuovvoleamis. +Juste nuppe gežiid go Stuorra-Británnias, de Davviriikkain lámisvuođadutkamuš ja dan ovdáneapmi ii leat nu čavgadit laktásan lámisvuođaorganisašuvnnaid ja -lihkadusdoibmii, muhto dat lea baicce vuolgán davviriikkalaš buresbirgejupmeipmárdusas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Porsáŋggu gielda ehtalaš Nirvana Dát šaddá leat namma ehtalaš prošeavttas, maid Porsáŋggu gielda álggaha. +Dat maiddái máinnaša dáid joavkkuid olmmošvuoigatvuođaid lossa rihkkumis, dego heađušteamis skuvllain ja bargosajiin. +Bealgi bealkáčuvdi čoavdá gaskasuorbma curbmáorbbeš čurboš (a) čeŋkkeš čiŋku Sátnestoahkamis ja riibmestallamis ii leat dušše sáhka sániid mearkkašumis muhto maiddái daid hámiin. +Dán jagi geigejuvvo bálkkašupmi nuorra boazodoallái, Jovsset Ánte Sarai. 12:56 Juovlamánu 05. beaivi 2016 Eanodaga Guhttásis geavvan goddináššis lea váldon gitta 36-jahkásaš almmáiolmmoš, gii navdo goddán iežas 26-jahkásaš moarsi. +Lunddolaččat njuolggadusas lea goittotge erenomáš stuorra mearkkašupmi unnitloguide, dego lámisolbmuide ja seksuála- ja sohkabealleunnitloguolbmuide. +11:10 Golggotmánu 07. beaivi 2015 Ávvir bargá Leage Várrogas-plakáhta buori preassadábiid njuolggadusaid mielde. +Mus lei evttohus jearaldagain, ja dan maŋŋelgo ledjen presenteren mu dutkamuša ja Vikøra modealla mun dikten Magga ja Aikio muitalit friddja ortografiijabarggu birra. +PeVM 25/1994 vp. +Easkka giđđalohkanbajis oahpahuvvo stuorabustávaid geavaheapmi. +URP, Report of the Working Group on the Universal Periodic Review, Finland, Addendum, Views on conclusions and/or recommendations, voluntary commitments and replies presented by the State under review, 25.8.2017, s. 6. +Buot máhcaheamit galget dahkkot min skoviid máinnašuvvon njuolggadusaid mielde. +Museas lea maid fanasvisti fiervvás, gosa leat čohkkejuvvon iešguđet lágan fatnasat, mearrabivdosat, fanasmohtorat ja eará mearrabivdogullevaš dávvirat. +Gilvvohallan lea dáid ahkejoavkkuin: 7 jahkásaččat, 8 - 10 jahkásaččat, 11 - 14 jahkásaččat ja 15 - 21 jahkásaččat. +Jearahallamis Magga muitalii mo vuođđojurddan lei, ahte ortografiija ferte leat dakkár ahte skuvlamánát ohppet dan. +Olmmošvuoigatvuođaguovddáža evttohusa sáhttá atnit hui mearkkašahtti álgun. +Ja eŋgel guđii su. 10 Hearrá sártnui vel Ahasii: 11 "Bivdde mearkka Hearrás, Ipmilisttát. +Veahkkeneavvut nuoraid- ja joatkkaskuvllaid ohppiide ja oahpaheddjiide, ráhkadan Norsk olje og gass. +maid Butler, Judith, Gender Trouble. +Bálkkašupmi geigejuvvo juohke jagi Sámi Grand Prix - gilvvu oktavuođas. +Hopp til hovedinnholdet på siden Loabát girjerádju lea oktasaš skuvla- ja álbmotgirjerádju ja lea gávdno Loabát skuvllas. +oahpaheddjiid iešvásáhusat, dieđut ja hástalusat leat ožžon ođđa dimenšuvnnaid. +Nilut Cup, Spábbačiekčan, Futsal Juovlamánu 2. beaivi: Firkkal Reaŋga neavvu Dát fearánat ránnjážiid birra leat dáhpáhuvvan ovtta gilážis, na soaitá vaikke Jergolis, Mázes, Sirpmás dahje Gáivuonas, gii dan diehtá. +Jagi 2014 riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolbmo kansliija erenomáš temán váldojuvvui vuosttaš geardde lámisolbmuid vuoigatvuođaid ollašuvvan. +Analysa mielde davvisámi ortografiijabarggus 1970-logus lea bivnnuhat dakkár prinsihpat ja ideologiijat mat nannejit unnitálbmoga vuoiŋŋa. +Dál gal lea veahá buoret šaddan, čilge son. +Georg Buljo (45) lea Scene Finnmark ja Sápmi Music bealis váljjejuvvon dán jagi sámi artistan. +Plána lea ráhkadan Rambøll Norge AS Unjárgga gieldda ovddas. +Eira lohká spábbačiekčama šaddat hui gelddolažžan go diehtá sus leat buori čiekčit ja joavku. +Beasat maiddái lohkat maid mii sáhttit dahkat veahkehit dan birget. +Sápmelaččaid dáfus dát mearkkaša dan ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat, maiddái dalle do dain lea kollektiiva vuođđu, ferte dáhkidit buohkaide sápmelaččaide. +Gaskkamuttos 1950-logu álggii IKEA ráhkadahttit kopiijaid Georg Haupt kommodas mii gullá Nordiska Museai. +Vuosttažettiin go rievdadus nanne luossabrevaeaiggádiid vuoigatvuođaid, nu mo mun lean čujuhan bajábealde. +Ná digitála veahkkeneavvut addet maiddái vejolašvuođaid geavahit eará oahpponeavvuid go dat mat leat olámuttos luohkkálanjas. +Stuoda ja gasskabåddåsasj årromsaje, bivddoásadusá, hávde, hálldesaje ja bajke subttsasijn li vuorodum prosjevtajn. +Sátnesojaheami ovdánansuolu-sáni sadjái boahtá sullo ovttaidboazu-sáni máŋggaidlogu nominatiiva sáhttá leat bohccokat-hámis. +Dávjá leat beroštumit mat leat sámi beroštumiid vuostá. +Buot golmmas dain ruoŧŧelaččain váldojedje gitta, várohuvvon galgan rievidit ruđa Guovdageainnu dievddus ja su olbmás. +Govven: Evelyn Johnsen BARK - Válljejuvvon arkeologalaš kulturmuittuid ja kulturbirrasiid seailluhanprográmma addá doarjagiid kulturmuittuid galbemii ja heiveheapmái. +Min geatnegasvuohta lea doalahit buriid ehtalaš árvvuid ja vuoiggalaš gávppašanvieruid. +- Mu mielas Fangela evttohus aviissas odne lea imaš ja mun lea hirpmástuvvan Gurutbellodaga badjelii danne go lea čájehan garraseamos vuostehágu ja leamaš eanemus aktivisttalaš sámi giellahálddašanguvlui searvama vuostá. +Viidásit lágiduvvojit vuordimis maiddái eará duođaštusháhkančoahkkimiat ovttasgas vuoigatvuođadieđáhusaid birra. +Gonagas Oscar ásahii St. +Jagi 2000 ásahuvvui bistevaš ovttasbargu gaskal sámediggepresideanttaid ja Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámeministariid gaskkas. +Suojanen, Päivikki 1984: Tutkimusstrategia ja tutkijan ideologia. +Keskitalo mielas gal lea buorre go dát sirdojuvvo Heahttái, justte dan dihte go dát ii leat nu doaresbealde. +Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka buktá dearvuođaid. +Mielde geavahuvvo sihke áige- ja báikemearkkašumiin, ja das lea maid abstrákta geavahus. +Tekijä itse arvioi, missä määrin työ tuottaa hänelle henkistä tai sensomotorista mielihyvää. +Biologalasj valjesvuoda konvensjåvnnå le ájnas danen gå dat dåhkkit álggoálmmugij árbbedábálasj máhtov ja dættot stáhta li vælggogisá vieledit, bisodit ja åvddånahttet dakkár máhtov mij guosská biologálasj valjesvuoda suodjalibmáj ja guoddelis adnuj. +SÁM40 Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaoahppu Prográmma addá gelbbolašvuođa sámegiela ja sámi girjjálašvuođa dieđalaš dutkamii ja bargguide mat gáibidit alimus dási áššedovdamuša dáin surggiin. +Joavkorájáid figget bajásdoallat almmá, ahte dat moge ráddje ovttaskas olbmo sosiála lihkadeami ja vejolašvuođaid. +Dát guoská geainnuide Deanodagas gitta Leavvajohkii. +Petersburg gávpogis odne. +Deanu ja Porsáŋggu meahcceskuvllaid áŋgiruššan Sámediggeráđđi lea juolludan prošeaktadoarjaga Deanu sámeskuvlii ja Billávuona mearrasámi bajásšaddanguovddážii Porsáŋggus álggahit sámi meahcce- ja luondduprošeavttaid vuođđoskuvllas. +Seminára ovddasteddjiide suodjalanguovlostivrrain, 08:30 Sámediggi bovde Sámedikki ovddasteddjiide suodjalanguovlostivrraide seminárii 10.11.16 dii. 08.30. +Ulbmiljoavku lea mánát 3 jagi rájes dan rádjái go sii leat vuosttaš klassas. +Logi jagi maŋŋá ilmmai Johannes J.Tornæusa girkolaš giehtagirji, Manuale Lapponicum, man gielalaš vuođđun lei Durdnosa guovllu sámegiella masa ledje váldon mielde maiddái Bitám guovllu sánit ja sojahanhámit ja maiddái muhtin sánit njuolga suomagielas. +Ekologalaš váikkuhusat čuhcet maiddái sosiála beallái. +TV lea dat media mas lea eanemus váikkuhanvejolašvuohta čalmmustahttit sámi giela ja kultuvrra. +Gealbogáibádusat: lášmmohallan ja musihkka Gealbogáibádus: Eŋgelasgiella, dárogiella, garra duodji Assisteantavirgái ii gáibiduvvo sierra oahppu, muhto áinnas hárjáneapmi sullásaš barggus. +Riđđu Riđus doalai Iŋgor Ántte Áilu Gaup master diimmuid juoigamis, ja oasseváldit dolle juoigan konseartta! +18:03 Geassemánu 29. beaivi 2015 Sámediggepolitihkkár ja guovdageaidnulaš Per A. Bæhr faskii Olmmáivákki oaggunfestivála váldovuoittu, dál beassá vuodjigoahtit áibbas ođđa biillain. +- Mu mielas ii galgga skohtervuodjinágga vuoruhuvvot ovdalii eará ohcamiid. +Árbevirolaš sámi kultuvrra ja ođđa áiggi ruossalasvuođat leat buorrin vuođđun sámi dáládáidagii. +5.9. +Deaŧaleamos fáktor árktalaš guovllu suvrudeapmái lea riššadioksiida. +14:07 Cuoŋománu 09. beaivi 2015 Eai mieđit luoitán plagiáhta SGP:ii Sámi Grand Prix álgojurie ii mieđit vuoitoluođi leat seamma luohtin go Arne Hansena luohti. +Guovddášbáikkiide ásaiduvvan ja barggus johtin leat rievdadan ovddeš vuogi duddjot bearaš- dahje fuolkeservošis beaivválaččat. +Luonddugáhttenlihttu vuosttalda dán plána, go dat mielddis buktá stuorra billistemiid lundui ja boazodollui. +Boon lohká sámegielas mánát jo čállingiela oahpahallama árra muttus gártet oahppat váttis sátnegovaid ja dasa veahkeha analogalaš sátnestruktuvr-raid bidjan buohtalagaid omd. +Dáin dáhpáhusain áššiid gieđahallan livččii rabas ja dat buvttálii seksuála- ja sohkabealleunnitloguid áššiid ovdan lunddolaš vugiin. +Dehálaš teoriijat, doahpagat ja dieđuid juogadeamit veahkehedje oahpaheddjiid bidjat sániid dáhpáhusaide. +Sámi dutkamis lea dehálaš mearkkašupmi sámi servodagaid sihkkarastimis ja ovddideamis boahtteáiggis. +Dán dáhpáhussii lea giddejuvvon fuomášupmi Álbmotealáhuslágádusa diŋgon čilgehusas. +Kulturhistorjá lea ovddastan árvvoštalli oainnu, ja jus dán oainnu čuovvu šlávalaččat, de dološ kultuvra lea ráidnaseamos. +Čujuhan dás daidda sosiála institušuvnnaide, mat leat kultuvrra siskkobealde dehálaččat enkultureren- ja sosialiserenproseassain, dego gásttašeapmi, konfirmašuvdna, náitaleapmi ja hávdádusat ja maidda eanaš olbmuin oassálastá eallináigge servoša lahttun. +Hopp til hovedinnholdet på siden Home"For residents"Tana Studiesenter Deanu oahppoguovddážis leat boahtán bures johtui eksameniiguin 26. November 2009 av Gunnar Paulsen Min allaskuvlastudeanttat leat dál álggahan dilihis eksámenáigodaga. +Dasa lassin leat Alaska ja Kanada maid čájehan beroštumi searvat, dajai Smuk. +779/1997, UNDoc.CCPR/C/73/D/779/1997; J. and E. Länsman et al v. Finland, Communication No. +Smith oaivvilda, ahte vaikko dát ovddeš badjelmearálaččat idealiserejuvvo, de lea symbolalaš váikkuhus ain stuoris ja strategalaččat dárbbašlaš álgoálbmogiid politihkalaš barggus. +Etnoekologiija bokte sáhttá čielggadit, manin seammalágan kulturbirrasis leat iešguđetlágan kultuvrrat, mat ávkkásta +Lea vealtameahttun dovdat daid, jus áigu doaibmat heivvolaččat joavkku lahttun. +Gieddebarggu ordnejin geavatlaččat eanaš easka dalle, go ledjen joavdan davás. +Oahppu sisttisdoallá golbma čállin- ja suokkardallanseminára, main studeanta hárjehallá hábmet ja ráddjet dutkangažaldagaid, geavahit proseassačállinvuogi oktagaslaš dutkangažaldaga hábmemis ja teavsttaid ráhkadeamis. +08:51 Golggotmánu 28. beaivi 2016 Boazorusttet BA birra, mii lei ohcan viiddidit Niitomohkki gárddi Kárášjoga gielddas, lea ožžon dohkkehuvvot viiddideami. +Lea sáhka das ahte mánát vásihit mánáidgárdefálaldaga demokráhtalaš ja ovddideaddji oahppanbirasin. +Ille jur jáhkán don dat leat. +Dát reaidu lea jurddašuvvon buohkaide, geat háliidit registreregoahtit tearpmaid. +Ibid., s. 14. +Mus lea bussá . +JS váldá oktavuođa kulturskuvllaiguin ja eará ásahusaiguin. +Áittardeaddji bargun lea maiddái ovttaveardásašvuođa ovddideapmi ja vealaheami eastadeapmi. +), eai heivehuvvo. +Hárve almmáiolmmoš lea bargagoahtán árbevirolaš nissonbargguid šibitdoalusge. +Dasto lei lohkat lea go dihtor čállán buot sániid nu mo galget ja divvut čállinmeattáhusaid. +Dá kárttáiguin mat čájehit mot dálveorohagaid iešguđet Oarjejohtolaga siiddaide leat juhkkon. +Koarpsa váldui bures vuostá. +- Dan máid munnje nuorat muitalit lea oalle suorggahahtti, go lohket vuolleahkásaš nuoraide Kárášjogas álkibun fidnet narkotihka go alkohola maŋŋel diibmu gávcci eahkeda, go buvddat eai vuovdde šat vuollaga. +Gulaimet man láhkai oarjemáilmmi árvvut, oahput ja teoriijat leat váldán nu stuorra saji, ahte sii leat "amasmuvvan" sin iežaset kultuvrralaš duogážii. +Dutki čatnasa sakka dan bargovuohkái dahjege praksisii, maid ieš dutká. +Ná deattuhuvvo kultuvrralaš artefávttaid dehálaš mearkkašupmi symbolan. +Diehtojuohkem ja sjuggelis aktisasjbarggo luojvojdis organisasjåvnåj ja ásadusájn le viehka ájnas jus sáme vuojnoj galggá rijkajgasskasasj arenan åvddån boahtet. +Čujuhusas: http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=115729&GUID={DD6BF865-D308-4C5B-B7F7-959D0AD65DD0}; Suomen ulkoasiainhellinnon ihmisoikeuspoliittinen toimintaohjelma 2013 - 2015, Ulkoasiainministeriö, Joensuu: Kopijyvä Oy, (2013), s. 13-14. +Dan dihte leaba vuoruhan maŋŋelii dakkár allafrekveanta bustávaid maid olusat jo máhttet go álget skuvlii. +In áiggo geardduhit eatnigiela iešguđetlágan meroštallamiid muhto baicce buktit ovdan fuomášumi, mii lea dán dutkamuššii mávssolaš: sámegiela sáhttá atnit sápmelačča eatnigiellan dalle, go giella lea massojuvvon soga assimilerema dihte (Skutnabb-Kangas 2008: 86-88). +Stuorradikkis lea leamaš šiehtadallamat govda dálkkádatsoahpamuša hárrái. +Fonologalaš diđolašvuohta, dahje dat ahte mánná lea fuobmán ahte sánit čohkiidit jietnadagain, duddjo buori vuođu oahppat čállinvuogi mas sánit čállojuvvojit jietnadagaide vástideaddji bustávaiguin. +Čoahkkimis ledje 112 válljejuvvon áirasa, geaid regeanta Christian Frederik lei gohččon čoahkkanit. +Sámediggi lahtut dahje hálddahus eai sáhte oažžut bálkkašumi. +Ovdalis ovdanbukton lágain, ovttaveardásašvuođalágas ja maiddái nissoniid ja dievdduid gaskasaš dásseárvvus addon lágas loktejuvvon vealahanhámiid lassin dán raportta dáfus lea dehálaš máinnašit sierra struktuvrralaš vealaheapmi-doaba. +Mii oinniimet mannan vahkku go njuikii Ørnskolsvikas, ahte leat issoras stuorra attáldagat ja ferte oažžut vejolašvuođa hárjehallat ja šaddat buorre, deattuha Rune Rebne. +ETENE dieđu mielde dasa eai leat sohkabeali divvuma dáfus mihkkege medisiinnalaš sivaid. +Ovttaskas olbmuid nana iešmearridanvuoigatvuohta doarju kollektiiva iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama. +Sámit čiŋadit dahje gárvodit gávttehassan dahege sápmelažžan servodatlaš dilálašvuođain. +Sii baicce ain čuoččuhit ahte guovttegielatvuohta heađušta oahppama vaikke vel eambbo go 40 jagi dutkan lea čájehan ahte guovttegielat oahpahus ii dušše seaillut ja ovdánahte minoritehtagiela, muhto maiddái nanne nuppi giela oahppama mealgat buorebut go ovttagielat oahpahus. +Solbakk (1997, 17) namuha, ahte vuosttaš čálalaš sámegiel dokumeanta lei eŋgelas mearraolbmá Stephen Burrougha sátnelistu jagis 1557. +Son lea earret eará leamaš Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddjin (1980-1985), Sámedikki presideantan (1989 -1997), ja lei ON eamiálbmogiid bissovaš foruma vuosttaš jođiheaddji (2002-2004). +Rebne deattuha ahte ii leat makkárge dáhkádusaid ahte boahtá olahit nu guhkás iige loga nuorra gándda gal beassat vel riikajovkui mielde dán jagi. +Etnisitehta lea šaddan dehálabbon dán áigge, ovdal kontrasta ja konflikta eai lean áigeguovdilat. +Sámediggeráđis vuordit danin ahte oahpahusfálaldat maiddái hábmejuvvo sámi dilálašvuođaide heivvolažžan, nu ahte fátmmastivččii maiddái sámi mánáid ja nuoraid skuvlaárgabeaivvi, dadjá Laila Susanne Vars. +Sámegiella lea váldo oahpahus- ja dutkangiellan. +Ovttaskas konsonánttat sáhttet molsašuddat sihke duppalkonsonánttaiguin ja konsonántačohkiiguin, ja dat juohkásit dasto dán guovtti jovkui. +Gollevári luonddu- ja kulturmuitoguovlu Čájeha mo goddebivdu čađahuvvui dolin. +Dát fas váikkuha dasa guđelágan áššit laktásit sápmelaš nissonipmárdussii ja mii fas suopmelaš nissonipmárdussii.