Jietnavuoigatvuohta - gii oažžu jienastit
Mii fertet oččodit Guoládaga Sámi Radio bissovaš ortnegin.
Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas.
Muhtin olbmotges leat maŋimus áiggiid ohcan čovdosa sápmelaččaid rivttiid ovddideami várás nu ahte leat evttohan sierra sápmelaš joavkkuide iežaset lágaid dehe nu ahte leat bidjan sierra sápmelaš joavkkuid vuoigatvuođaid ja árbevieruid vuostálagaid nuppiideaset ektui.
Ruoŧabeale Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeale Sámediggái ahte dii fargga beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris.
Fárredeami duohkin sáhttá leat maid buorringeavaheapmi, man sáhttet geavahit fápmopolitihkage gaskaoapmin.
Loahpalaččat mii sávvat suomabeale Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja roahkkatvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republihkas.
Sámegielat ja sámi kultuvrrat eai seaillo almmá sápmelaš oahpaheddjiid ja beaivedikšunbargiid haga.
Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái.
Sáhtát jienastit ovddalgihtii gos beare ovdajienastanbáikkis Suomas dahje olgoriikkas.
Hildá Birget Länsman (riegádan 1993) lea sápmelaš juoigi, lávlu ja musihkkár.
Dákkár áigge vihkkejuvvo maid min riektavuođadovdu: ahte juohke okta guoddá vástu dan mielde maid nagoda ja bastá ja ahte eat dál vuovdduš muhto baicce dorvvastat boahttevuođa.
Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii dárkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea bálvaleami čuozáhahkan.
- suopmelaš dámppat, mat leat olgoriikkain ovdajienastanáigge.
Šaddat gierdat vel dálá áiggenai vealaheami, ovdagáttuid, vaššiságaid ja bilkku.
Prošeavtta váldoruhtadeaddji lea EU Interreg Davvi-prográmma ja barggu geavatlaš ollašuhttima várás Suoma Sámediggi ohcá 1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi, 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi áigodahkii 1.8.2015 - 30.4.2018.
Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
- duddjot oktasaš ja nana gaskaoami rájárastá sámepolitihkalaš ovttasbargui viidáseappot.
Ja de lihkai ja boradii, ja maŋŋil vulggii galledit buhcciid miehtá gili ja fuomášahtii sidjiide ahte sii ledje vajáldahttán boradit.
Son geahččá juohke sajis, muhte ii son sáhte gávdnat Duommá.
Davvi-Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis.
Skuvlamánat lávlo giđđalávlagiid, ii ge gili gáhkkolihtiin lean čáradasrieggáš ge.
Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide.
- Ráhkis ustibat, dajai son, mii fertet dál vuolgit vánddardit.
Muhte ikte lei hui galmmas!
Muhto ovttas mii bastit ceavzit dáin uhkiin.
Muhto mii fertet váldit vára das, ahte eat váldde málle váldokultuvrra ahkidis vieruin eatge buvtte sámi kultuvrra sisa vealaheami dehe nuppiid gáđašteami. Dakkár árbevieruid eat dárbbat.
Álbmotbeaivve galgá muitit maid ránnáriikkaid sápmelaččaid ja álgoálbmogiid eará sajes máilmmis.
Sáhtát jienastit dušše ovtta evttohasa, guhte lea merkejuvvon iežat gieldda ovttastuvvon evttohaslistái.
Haddegilvonávcca buorideapmi ii sáhtege mearkkašit dušše vuoittujuohkinnávcca buorideami.
Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide.
Dál son gullá dan bures.
Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámeparlameantta vuođđudeami 1970-logus.
Sámi giellalága geažil Anára gieldda ja Sámedikki virggálaš teavsttat jorgaluvvojit buot golmma sámegillii, maiddái anárašgillii.
Muhtun stáhta virgeolbmot ja gieldda jođiheaddji virgeolbmot ja bargit eai goittotge leat válgagelbbolaččat.
Beana lea hui ilolaš dál.
Máŋggat jurddašit sihkkarit nuppe láhkai, ahte jahki 2015 lea buktán mielddis dušše ollu morraša.
Ulbmilin lea bloggain addit sámegielaide nannosut geavahandomena diehtaga foruman.
Lei bahádahkki dalle suopmelaš dahje riikiiboahtti, lea virgeoapmahaččaid bargun muitalit rahpasit daguin ja daid čuovvumušain.
Guovtti dahje máŋgga válljensearvvis lea vuoigatvuohta ráhkadit oktasašlisttá.
Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai.
Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
Syntáksa lea stuorimus hástalus dihtorjorgaleamis, muhto njuolggadusaid bokte sáhttá rievdadit sániid iešvuođaid, nugo kásusa ja logu, ja sáhttá maiddái muhtun muddui rievdadit sátneortnega.
Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
AHR: Tanja Sanila lea nuortalaččaid ovdaolmmoš, váidalusat hilgojuvvojedje
- Orru guoskamen skieraide maiddái, jurddašii nieiddaš muhto in muitte, mii dat lea.
Jagi 2012 gielddaválggain ruoktogielda mearrašuvvá dan mielde, mii gielddaid lea merkejuvvon jienasteaddji ruoktogieldan veahkadatdiehtovuogádahkii 7.9.2012 d. 24.
Gájanasa neahttasiidu Solju neahttasiidu VILDÁ neahttasiidu
- Vuoi, lei buorre ruoktot ollet, dajai šieđđaluvvan barggánis gotka, muhto mun gal in oaidnán mánu, in beaivváža inge váriid.
Go ollebehtet dáid sevdnjes feaskáriid olggobeallái, de beassabehtet oaidnit ahte máilmmis gávdno eambbo go min gotkkabeassi.
- Lassidieđuid válggain addá gieldda guovddášválgalávdegoddi.
Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja.
Dat fas bealistis láhčá vejolašvuođaid mearkkašáhtti bargui Davvi-Eurohpá dorvvolašvuođa ja stáđisvuođa ovddideapmi ovdii.
Min olgopolitihka geahččanguovllus dás guovddážis leat gaskavuohtamet Ruŧŧii ja Ruššii, davviriikkalašvuohta ja ovttasbargu nu Eurohpá uniovnnas go maiddá Nato-riikkaid gaskka.
Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul.
Dárbbu mielde sáhtát dárkkistit ruoktogieldadieđu magistráhtas.
Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
Háliidan álggahit buriin ođđasiin, dasgo daid lea váddásut oaidnit.
Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii.
Jáhkán goittotge nannosit, ahte buot suopmelaččaid mielaid ii gease dakkár buot ravddamuš jurddašeapmi.
Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng.
Dál galgabehtet maiddái geahčadit mii doppe olgun oidno.
Sávan lihku Suoma beale Sámedikki rahpamii ja dán válgaáigodahkii.
Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat.
- jietnavuoigadahtton olbmot, geat leat vuođđudan válljensearvvi.
Gomuvuođas leat miljárddat násttit, main okta lea beaivváš.
De son gullá jiena, dat boahtá stuora boares muora duohken.
Eaktodáhtolašbargu báhtareaddjiid buorrin dahje lagamuččaid veahkeheapmi dain áibbas dábálaš áššiin, gal dat movttiidahttet; veahkki oažžuid, veahkeheaddjiid, ja dat ávkkuha min buohkaid!
Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru.
Mis leat ollu oktasaš hástalusat ja mis sámedikkiin lea buorre ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte.
Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain.
Muhtin uhca stobožis bajimuččas gilis, vuovderávddas, váccašii uhca nieiddaš ja smiehtai ja smiehtai.
Analyhtalaš giellapárrii gáibiduvvo guovttegielalaš teakstačoakkáldat mas leat 10 milj. sáni dahje eanet, sámegielaide olu eanet.
Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
Muhtimiin lea terroristaduogáš ja muhtimat dahket eará bahá.
Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
Dán oktavuođas ferte erenoamážit áŋgiruššat jos gielain galggaš leat boahtteáigi.
Boazobargo- ja duodjemáhtuid leat oahpahan maid suopmelaččaide ja min dárkilis giella lea lonen viidát sániid ja sámimállet dadjanvugiid suomagillii ja dan suopmaniidda.
"Muital munnje gos son lea!", son dadjá eadnásis.
Mii han bođiimet seamma geainnu, eatge mii goit oaidnán maidege.
Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
Mii leat ožžon alcceseamet nanu kulturárbevieru, sápmelaš identiteahta ja searvvušvuođa.
Gielddat vástidit ovdamearkka dihte mánáid beaivedivššu, vuođđooahpahusa, ahkeolbmuid bálvalusaid ja dearvvasvuohtafuolahusa lágideamis.
Muhto gotkabártnáš ii vajálduhttán maid lei oaidnán, ja suoli muitalii son eará mánáide:
Fága- ja resursaguovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
Dutkansearvvi doaibma vuolgá johtui bloggačállosiiguin, maid čállet sámegielaid ja sámekultuvrra dutkit.
Háliidan fas muittuhit, ahte servodatlaš čavduvuohta lea min buoremus gáldu.
Juos du návccat lihkadit dahje doaibmat lea dan meare rádjašuvvan, ahte it almmá govttohis váttisvuođaid haga beasa jienastanbáikái, oaččut jienastit ruovttus ovdajienastanáigge.
Almmustahte iežat dieđalaš čállosa min siidduin.
Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkallananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.
- Die gal leat dušši ságat, dadje earát.
Váldde oktavuođa midjiide ja muital dárkileappot.
Suomas hállet golbma sámegiela: davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegiela, mat buot leat áitatvuložat.
Máŋggas sámi nuorain máhccet iežaset ruovttuguvlui skuvlema maŋŋel ja ovttastahttet oahpuset árbevirolaš sámi ealáhusaide, buktet ođđa dieđu sámi servošii, ođđa kultursiskkáldas dutkanbohtosiid, skuvlejit ođđa sápmelaš buolvvaid ja duddjojit sámi kultuvrii jotkkolašvuođa.
Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára.
Bálkkašumi sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái.
Mii galgat leat ilolaččat das, mii mis lea ja galgat muitit oba álgoálbmotservoša ja min oktasaš árbámet.
Sámi kultuvra eallá ja vuogáiduvvá servodaga buktin nuppástusaide.
Persovnnalaš jienastanvuoigatvuhtii guoski gažaldagaide vástida magistráhta.
Ja de čuojahišgođiiga miehtá gili ja muitaleigga ahte sii leat vajálduhttán ahte juovllat han leat fargga.
Dán áigge ruovttuguovllu olggobealde orru sámeálbmoga lohkomearri lea lassánan 165%.
Mii sápmelaččat leat dábuhan iežamet báikki máilmmis - ja dál sáhttit čeavlájin illudit min bargan barggus sámi kultuvrra bistevašvuođa beales.
Anárašgiellage ii leat spiehkastat dása: ovtta dáfus čállindomenat leat unnán ja nuppi dáfus čállit illá gávdnojit.
Evttohasat leat ovttastahtton evttohaslisttás juhkkojuvvon joavkkuide bellodagaid ja oktasašlisttáid mielde.
Sápmelaččaid eamiálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas.
Mii leat hárjánan gullat go vierrásat dadjet sámegiela duššat, juoiganárbevieru jávkat, sámi biktasiid báhcit eret anus ja sápmelaččaid suddat láddelaččaide.
Miehtá máilmmi álgoálbmogat šaddet doarrut seamma buncaraggáiguin ja hástalusaiguin maid miinai dáppe.
Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan.
Min gaskavuođas leat loktanan čeahpes dutkit ja servodatlaš váikkuheaddjit, oahpaheddjiid ja sámi váhnemiid bargu lea buktán buori bohtosa.
Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami.
- Juovllat han leat, juovllat han leat, nieiddaš lea ceggen juovlagordnegihpu!
Duohta, lea buktán oidnosii, muhto leago nu, ahte fuoni ja bahá gáldu lea leamaš juo ovddežis, buođđu dušše lea dál rahpaseamen?
Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu.
Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat.
Dego iešalddes šloavggeheaddji goahti ii nappo leat, vaikko viidásut gealdagasat dáppe oidnostitge.
1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin.
Jienastangohpes oažžu leat hávil dušše okta olmmoš.
Sámi giellaráđi lahtuid gaskkas sámediggi vállje ovddasteaddjiid maiddái sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmi oktasaš giellalávdegoddái.
Lea buorre, ahte bargomárkaniid ságastallanoktavuohta lea ain rabas.
Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii.
GOLLEGIELLA - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo guđát geardde čakčat 2014 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis.
Ođđasamos arkeologalaš -biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu.
Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
Ja loahpas gorgŋo buohkat gilis stuorra máilmmi stámpii maid gili snihkkár lei ráhkadan dan botta go dat earát čiŋahedje ja ráhkkanedje juovllaide, ja de lávggodedje buohkat oktanaga.
Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto.
Sáhtát jienastit juo válgabeaivve sotnabeaivve 28.10.2012 dahje ovdal válgabeaivvi ovdajienasteamis.
Ålándda eanagottis eai leat gielddaválggat jagis 2012.
Sii vázze máŋga beaivvi borakeahttá, ja loahpas buohccájedje buohkat ja fertejedje velledit ja čuojahit doaktárii, muhto son ii sáhttán boahtit go lei vajáldahttán boradit, nu ahte son lei seamma buozas go dat earát.
Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmii.
Mii fertet seailudit sierra sámi kultuvrraideamet iešvuođalágiid, sámegielaid ja kultuvrra vuođu.
Eat goitge leat immunat juohke diŋgii, dehe nagot vuostálastit buot váikkuhusaid.
Boazosápmelaš bearraša mánnán ja sámi boazodoalu ja kultuvrra dutkin dieđán, ahte olggobeal dutkit eai leat buktán dutkamušaineaset álohii dakkár gova, mii vástida duohtavuođa sámi kultuvrra viiddes diehtovuogádagas ja boazodoallokultuvrras - sii eai leat ipmirdan min kultuvrralaš kodaid riekta.
Ekonomiija geahččanguovllus mii leat oaidnán heajos jagiid, muhto buorit jagit eai vel dihtto.
Lean ieš boares oahpu jurista, dalá lága mielde boaldinboahtalis vistái, mas sáhtte leat olbmot, lei namahussan olmmošgoddinboaldin ja dan dat lea munnje velge.
Ja de láibugohte ja vuoššagohte ja biđđigohte olbmot, muhtimat fas čorgejedje stobu, ja earát fas heŋgejedje buhtes láseliinniid ja muhtimat manne meahccái ohcat juovlamuora ja muhtimat páhkkejedje juovlaskeaŋkkaid maid ledje rádjan ovdal go vajáldahttigohte, ja earát heŋgejedje juovlanásttiid lásaide.
Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmái ja osku lei šamanisttalaš.
ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
- Mun bajidin čalmmiidan, nu movt Vuoras lei nevvon, vástidii.
Davvi-Suoma hálddahusriekti dulkui nu, ahte nuortalašlágas ii leat meroštallojuvvon dárkilit dat man viidát ja bures ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
Oassi báhtara heađi, oassi ohcá buorebu, goabbáge lunddolaš ja olmmošlaš motiivvat.
Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus.
Soai goappašagat leaba ilus ja mannaba dállui, lea áigi borrat juoidá ja juhkat veaháš čázi!
Mii leat árben rikkis giellamet, luonddus ceavzima máhttomet, árbevirolaš ealáhusaideamet, duodjeárbevieromet ja luonddugaskavuohtamet - dát leat ain duohta dehálaš máhtut.
Suonnjelgili-olbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, Beahcángili-olbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke Báhčaveaijoh-olbmot Kiäváájávri-Mustola guvlui.
Guđege evttohasas lea iežas nummir.
Sápmelaččat bihtet álohii, go gávdnat vuoimmi guhtet guimmiineamet ja doallat gitta sámi álbmoga searvvušvuođas, sápmelaš iešdovddus ja kulturárbevierus.
Ovddit sápmelaš buolvvat leat duddjon dálá sápmelaččaide buriid eavttuid bihtit nuppástuvvi servodagas.
Soai eaba sáhttán stoahkat dalle olgun.
Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
Lea árvvoštallojuvvon, ahte dálá váttisvuođain, nu almmolaš ekonomiija váilivuođas go ovttaskas sektora haddegilvonávccas duon "olatkeahtes ovddu" mearkkašupmi lea máŋggaid proseantaovttadagaid.
Árvvus adnon dásseválddi presideanta, vaikko eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide ii leatge vel gávdnon čoavddus, ođđa sámediggi lea vástidan gohččumii ja lea álgán ohcat ovdagáttuid haga ođđa čoavddusmálliid eananvuoigatvuohtagažaldahkii ja buktá iežas evttohusa stáhtaváldái ja almmolašvuhtii vel dán giđa áigge.
Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovlluguovdasaš hálddahusovttadat.
Báikkálaš sámi searvvit leat šaddan gávpotsápmelaš servošiid deaivvadanbáikin ja vuohkin doarjut sámi kultuvrra ja giela seailuma gávpotdiliin.
- Dieđut gielddaválggaid evttohasain leat vuoigatvuođaministeriija válgasiidduin golggotmánu álggu rájes ja dieđut ovdajienastanbáikkiin borgemánu beallemuttu rájes.
Dasa bisanedje, boradedje já de jorggihedje fas beasi guvlui.
- Lea vuot juoga maid mii leat vajáldahttán, logai nieiddaš iežainis, ja dat orru guoskamen unna guosažii, muhto in muitte, mii dat lea.
Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasta sámi álbmoga oktasaš miellaguottuid ja oainnuid dain áššiin mat gusket sámiide sihke Suomas, Ruoššas, Ruoŧas ja Norggas.
Eallit vel guhká vealggás vaikko nuppástusat leat dahkkon.
Dat várri ollá balvvaid bajábeallai, ja danin lea várrečohkas álo muohta.
- dus leamašan ruoktogielda Suomas boatkkaheamet uhcimustá guovtti jagi áigge ovdal 7.9.2012.
Guovtti dahje máŋgga bellodagas lea vuoigatvuohta ráhkadit válgalihtu.
Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmái.
Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
- "Gosa dii áigubehtet, gosa dii áigubehtet?" čurvo cizážat mat čohkkájedje telefunstreaŋggaid alde.
Magistráhta sádde maŋimustá 4.10.2012 almmuhusa jienastanvuoigatvuođas, nuppiid sániiguin almmuhangoartta juohke jietnavuoigadahtton olbmui, guđe čujuhus lea dieđus.
Mii diehtit buoremusat sámi kultuvrra, dan luonddu ja árvvuid.
Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja -kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii.
Gielddaválggain sáhttet jienastit ja álgit evttohassan Suoma riikkavuložiid lassin eará riikkaid riikkavuložat, juos sii devdet dihto eavttuid.
Sámegiel TV-sáddagat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat deaŧalaččat sámi giela ja kultuvrra ahtanuššamii ja ovdan buktimii.
Almmá din mávssolaš barggu haga sámegiela boahtteáigi livččii dáláža seavdnjadit.
Muohta šealgái dego silba ja buot lei hui čáppat.
Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
Davvi-Suoma hálddahusriekti addá duorastaga beaivit virggálaš mearrádusa ovdaolbmo válggas dahkkojuvvon váidagiin.
Juohkin dahkui dalán ovddalgihtii, muhto buorre ii goassige dihtton.
Gieldda bajimuš mearrideaddji orgána lea gielddaid ássiid válljen váldostivra.
Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá.
Mis lea maiddái doaivva ahte mii fargga oažžut sierra davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
Globaliseren, dálkkádatrievdan, árktalaš guovllu válde- ja soalddát- ja soahtepolitihkka buktet sápmelaččaide aivve ođđalágán doaibmabirrasa.
Suopma ja Ruoŧŧa leat Nato earenoamášguoimmit.
Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin siiddiide, sieiddit, gos jáhkke ipmiliid ássat.
Sámedikkiin dat lea ovddasvástádus bidjat fuomášumi giela ovddideapmái.
Árbevirolaš ealáhusamet leat min muvrageađgi, ii dušše daid buktin ruđalaš bohtosa, biepmu dehe dávviriid geažil.
Eat sáhte maid vajálduhttit Ruoŧa sápmelaččaid, geat geahččalit bargat bohccuideasetguin ruvkkiid deaddagis.
Sámi dáidda lieđđu alimus áiggiid.
Arkeologat leat ovdal dulkon goddedáktegávdnosiid muitalan bivdokultuvrras, muhto ođđasamos dutkamušbohtosa vuođul dat sáhttet muitalit maiddái boazodoallokultuvrras.
Jagi 2012 loahpa rádjai eatnigiellan sámegiela lei álbmotdiehtovuogádahkii almmuhan 1900 olbmo.
Dalle veahkki reahkká dušše váinnu dihte boahttiide.
- it leat vádjitválddálaš dahjege hovdenvuloš.
3. Čále jienastanlihppui dan evttohasa nummira, gean jienastat.
Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.
Duommás lea unna beatnagaš, dat nai lea dál muorragárddis.
Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid.
Dihtorjorgaleami hástalusat - Davvisámegielas anárašgillii.
Nissonat teleguovddážis viegaiga lásii geahččat gosa cizážat girdiledje, ja dalle áiccaiga juovlagordnegihpu flávdastákkus.
Gávpotorrun lea váikkuhan buot sámeservošiidda ja sihke Norgga ja Ruoŧa oaivegávpotguovlluin dego Suomasge lea stuorra sápmelašservvodat.
Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.
Eará molssaeaktuhan mis ii leat leamašge go ceavzit.
Deike leat luvvojuvvon ođđa sámi ealáhusat, dáppe leat ovttastuvvon lunddolaš vuogi mielde turisma ja eará ealáhusat máŋggabeallásaš sámi kultuvrra oassin.
- Mii maiddái vuolgit, mii maiddái vuolgit, lávlo cizážat ja girdiledje oktanaga telefunstreaŋggain nu ahte telefonguovddáža nissoniin čudje bealjit.
Nu ahte sii ledje viehka iešguđetláganat, dušše ovtta dáfus ledje ovttaláganat.
Sáhttágo olahuvvon ovdu vuođđuduvvat dasa, man ii leat goassige rievtti mielde olahan?
Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.
Muhte bussá lea dálus, bussá oađđá.
Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide.
Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
Eamiálbmotkritearat vuođđuduvvet riikkaidviidosaš bargoorganisašuvnna, ILO, soahpamuššii nummir 169.
Gáttán, ahte Ruoŧa stáhtaministtar Löfven dajai dehálaččamusa govvedettiinis "mii leat naiivvat".
Oahppomateriála ráhkadeapmi lea jođáneamos ja hálbbimus jorgalemiin.
Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš.
Sámedikki válggaid oktavuođas čoaggit statistihka sápmelaččaid lohkomearis ruovttuguovllu gielddain, ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain.
Ii giige oaččo vástádusa, go hállet beatnagiiguin!
Duot govat eai vel oktasaš vašálaččaid, dálkkádatrievdama ja terrorismma, vel čoavdde, muhto leat buorebut go miellagovat.
Sámi servoša ruovddit, geat sirdet árbevieruideaset buolvvas nubbái, dárbbahuvvojit.
Dadjen diimmá sáhkavuorustan, ahte Suopma hárjeha aktiivvalaš stáđásmahttinpolitihka.
Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit.
Julggaštus geatnegahttá stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja luonddunávccain.
Dáppe Anáris Anára sámegiela searvi ja Saami Nuett leaba bargan mávssolaš barggu unnit sámegielaid ealáskahttima, oahpaheami ja ovddideami várás.
Searvva juovlaruohta Yle Sámi Juovladearvvuođat-sáddagii!
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea šaddan rájárastá sámi politihkalaš orgánan mas lea stuorra vejolašvuohta.
Dán prográmma minsttarin váldojuvvo 2009 - 2010 čađahuvvon dievasmahttinskuvlejupmi: dan áigge 17 bargoeallima áššedovdi oahpahalle giela ja válde dan atnui iežas bargogiellan skuvlejumi maŋŋá.
Davviriikkalaš ođđasat báhcet maiddái oidnokeahttá juovlabasiid.
Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin.
Mii bivditnai gudnejahtton dásseválddi presideantta movttiidahttit stáhtaráđi ain ođđasit čoavdit ovttas sámedikkiin eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldaga ja jávkadit áruid ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
Vai sápmelaččat sáhttet seailut, ferte jurdda sápmelaččain oktan álbmogin seailut. Sierra sápmelašjoavkkuid gaskii eai galgga ceggejuvvot mangelágán muvrraid.
Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
Oažžut jienastit gielddaválggain, juos leat Suoma dahje muhtun Eurohpa uniovnna eará lahttoriikka, Islándda dahje Norgga riikkavuloš ja deavddát čuovvovaš eavttuid:
Dálloorrun, bálkábargu ja dálá johtinvuogit leat gal duohta rievdadan ávnnaslaš kultuvrra birgenlági, muhto eai min váimmuideamet ja jurdagiiddámet.
Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat.
Muhtun ovdajienastanbáikkiin jienastanáigi lea oanehut.
- mat válljensearvvit leat ráhkadan oktasašlisttá.
Riikkat eai gáibit guovlluid nuppi nuppis ja riikkaid siskkáldas politihkalaš dilli lea stáđis.
- Dat orru maiddái guoskamen dán gordnegihppui, jurddašii nieiddaš, ja čuoččui das ja geahčadii birra, ja de fuomášii dan guhkes stákku masa lávejit čatnat juovlagordnegihpu.
Muhto unna gotkabártnáš ii lean vel ollen.
Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmái guovtti riikka gaskkas.
Nuortameara guovllus sihke Ruošša ja Nato militearalaš mieldeorrun lea lassánan.
Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmái, sámegiela dili ovdáneapmái ja láhkaásahusa ovdáneapmái.
Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
Dakkár dilli rahpá vára gálduid, muhto rahpá maid bákku oktasaš čovdosiidda.
Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga viesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
- "Vearrámus šaddá, go dal de muohttigoahtá", lasihedje vel.
De oinniiga muhtin gándda gii jearahalai rávddis manne son gámaha heastta, ja de fuomášeigga ahte leigga vajáldahttán coggat skuovaid.
Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
Juohke sápmelaš váhnen, guhte oahpaha árbevieruid ja árbevirolaš ealáhusaid, mearrida hupmat mánnásis sámegiela, bidjá máná giellabeassái dehe oahpahallá iežas láhppán giela, bargá kulturbarggu ja lea iežas bakte dorvvasteame sámegiela ja sámi álbmoga boahtteáiggi.
Ja go čakča bođii, de vajáldahtte coggamis skuovaid.
Háliidannai giitit din, buorit oahpaheaddjit ja šaddadeaddjit, din bargan divrras barggu ovddas.
Muhto eathan mii leat luohpan iežamet kultuvrras, árbevieruin, gielas eatge identiteahtas.
Dávja lea daddjon, ahte buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkiduvvon dilis.
Ruošša dubmejuvvon doaimmat Krimis ja Ukrainas dolvo idylla ráfi ruohttasis.
Máret ii dieđe gos Duommá lea.
Buot boahttitge eai leat beare buriin jođus.
Nohkameahttumat leat ságat, ahte eat eale šat sámi kultuvrra árbevieruid mielde, ja ahte boazobargu lea rievdan dievaslaččat go mohtorgielká ja njealjejuvllat mönkijä máraiga ealáhusa sisa, ja ahte sápmelaččat eai earrán váldokultuvrra olbmuin mainnage lágiin.
- Suoma máŋggat ovttastagat olgoriikkain.
Lea suohtas oaidnit ná árvoválddálaš, dehálaš gussiid oassálastime sámedikki rahpamii.
Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti boahtá duorastaga beaivit cealkit, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
Eat sáhte vajálduhttit Ruošša sápmelaččaid, geat šaddet dáistalit iežaset giela, kultuvrra ja eallinvuogi beales almmá stáhta doarjaga haga.
Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
Leat Suomas deaividan dakkára man eat leat deaividan ovdal.
De son oaidná unna gieđaža nai ja go son boahtá lagabui, de son oaidná su oaivvi maid!
Šaddat goitge deaivat geažos áigge ain garrasit hástalusaid.
Muhtin hárvvi duogážat ja dagut dahket dárbbašmeahttun balahahkesvuođa buot sisafárrejeddjiid vuostá.
Ruoŧŧa, máŋggaid earáid riikkaid láhkai, leage čavgen sisafárrenpolitihkas.
Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin- ja rávvenbargu.
Muhto vearrámus lei dalle go vajáldahtte ahte fargga ledje juovllat.
Mii leat goabbáge maid militearalihttui gullameahttun riikkat.
Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
Sámegiela oktavuođas leat mis oktasaš hástalusat.
Sápmelaččat lea oba mihá unnán.
De muhtin beaivvi leigga guokte áhku čuožžumin muhtin luoddaearus ja goallojulggiid hálešteamen.
Sii ákkastalle váidagiid dainna, ahte sin mielas Tanja Sanila ii deavdde nuortalašlága gáibádusaid das, ahte nuortalaččaid ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
Čujuhan vel boares dadjanvuohkái, mii ii leat manahan áigeguovdilvuođas, namalassii "Riikkas riikka dábiid mielde".
Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas.
Buot sámedikkit galget oččodit iežaset riikka eiseválddiid buoridit sámi álbmoga eallindili.
Mii eat leat dušše kultuvra, mii luoikkaha dábiid ja sániid - muhto dásseárvosaš ja máŋggabeallásaš kultuvra, mas lonejuvvojit eará kultuvrraide máhtut, sánit ja vierut.
Lassidieđuid barggus addiba gielladorvočálli Siiri Jomppanen siiri.jomppanen@samediggi.fi ja má. giellaáššiidčálli Marko Marjomaa marko.marjomaa@samediggi.fi.
Yle Sápmi sádde fas árbevirolaš Juovladearvvuođat-radiosáddaga juovlaruohta, 24. beaivve juovlamánu, diibmu 9-12.
Mis lea áigumuš viidáset ain buoridit min ovttasbarggu.
Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui máŋgga eará riikka viidodagas.
Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii.
"Ja mo galggan muitalit ahte odne lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta?" logai nieiddaš.
Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain.
Lea illu ja gudni sávvat Didjiide buresboahtima sámedikki rahpamii ja Ohcejohkii.
Jos dakkárat šattašedje Syrias, šattašii doaivvu mielde maid vejolašvuohta gealdagasaid čoavdáseapmái eará guovlluinge.
Dakkár gažaldagat leat leamaš hui áigeguovdilat dáppe suomabealde maŋemus áiggi.
Dán geažil lea earret eará dárbu bálddastahttit mánáidgárde- ja skuvlafálaldagaid.
Ja dan son gal nagadii, ja dalán go nieiddaš lei dan dahkan, girdilii unna vuovdegaccehaš nu fáhkka bajimus oavssis dan guhkimus guosas ahte muohta gahčai vulos guosa mielde.
Mohtorgielká ii leat rievdadan boazobarggu - sápmelaččat siiddastallet ja guođohit ealuideaset duoddariin ja vumiin vel dálá áiggenai.
Sápmelaččat leat skuvlejuvvon dutkin, oahpaheddjiin, mearrideddjiin ja jođiheaddjin.
Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
Julggaštus cealká ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit árbevirolaččat geavahit stáhta dehe soapmása eará opmodahkan.
Min kultuvra lea sierraluvvan, mii leat vuogáiduvvan eallit Davimus Sámi garra luonddudiliin - muhto nuppe dáfus, mii leat seailudan iežamet kultuvrra gávpotbirrasisge.
Dat leat oassi kultuvrralaš sámi árbevierus, man giige ii sáhte váldit mis eret.
- "Vuoi, odne han lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta, maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta!" čuorvvui nieiddaš ja viehkalii sisa muitalit dan eadnái ja áhččái, muhto eaba soai lean siste.
Mii sápmelaččat leat skuvlehan iežamet viidát servodaga sierra surggiide, min nuorat leat allagit skuvlejuvvon ja máhttet olu gielaid.
Báhtareaddjit heahkastuhtte Eurohpá das fuolakeahttá, ahte juo jagiid leimmet čuvvon olmmošvalji, mii rasttildii Gaskameara.
Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehálaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai.
Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodettiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
Suoma sámediggelága § 23 mielde sámediggi doallá válgalogahallama sápmelaččain.
Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
- Mii maiddái vuolgit mielde, mii maiddái vuolgit mielde, vizardedje dat eará vuovdegaccehat ja girdiledje.
- "Gosa don áiggut, gosa don áiggut?" vizardedje eará vuovdegaccehat mat čohkkájedje ja oađestuvve ovssiid gaskkas.
Giitu didjiide, sápmelaš váhnemat, ádját ja áhkut, máttarváhnemat din guođđin árbevierusteattet!
Sápmelaš identitehttii, sámi álbmoga oktilašvuhtii ja maiddái sápmelaččaid sajádahkii Suomas lea várálaš, jos sápmelaččat adnojuvvojit gaskaneaset riidaleaddjin.
Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007.
Go de viimmat ollii, de bealkkahalai daidda earáide, ja sii vuortnuhedje, manin son lei nie earáin spiehkastan.
Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maiguin lea almmolaš mearkkašupmi.
Riikkaidgaskasaš gealdagasat, báhtareaddjit ja terrorisma heajudit návccaid boahttevuođa einnosteapmái.
Dámppas oažžu jienastit dušše dámppa bargoveahka, mátkkošteaddjit eai sáhte jienastit dámppas.
Mii galgat atnit ávvira das, ahte guođđit liikká máŋggabeallásaš ja áidnalunddot kulturárbbi ja Sámieatnama boahtte buolvvaide.
Ii, Márehis ii leat beana, sus lea bussá.
Lean ádden Suoma ráđđehusa čovdosa nu, ahte háliidat dorvvastit resurssaid daid veahkeheapmái, geat leat stuorámus heađis.
Duommá viehká johtilit stuora boares muora lusa, son čiehkáda Márehis.
Duommá ja Máret liikoba stoahkat, soai stoahkaba álo ovttas muorragárddis stuora dálu olggobealde.
Evttohasain ráhkaduvvo báhpárii deaddiluvvon ovttastahtton evttohaslistá, masa evttohasat merkejuvvojit evttohasnummiriid mieldásaš ortnegis nummira 2 rájes.
Mii leat Suoma kultuvrralaš riggodat ja minguin galgá meannudit dan vuogi mielde.
- Vuoi, mo galggan sáhttit buohkaide gilis muitalit ahte juovllat han leat fargga?
Vaikko leage min beassi hui allat ja fiidnát huksejuvvon, de gávdno várri mii lea mihá, mihá alit.
Yle Ođđasat-bargojoavku sávvá buohkaide buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
Gudnejahtton dásseválddi presideanta ja árvoguossit!
Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid.
Sápmelaččaid leat dutkan čuđiid jagiid áigge kultuvrramet olggobeal dutkit ja meroštallan min ja mis ráhkaduvvon gova.
Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu.
Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes.
Mis lea iežamet kulturiešstivren sámiid ruovttuguovllus, muhto mii sápmelaččat, Suoma áidna álgoálbmot, orrut miehtá Suoma.
Sámediggi lea ovddit ja dán válgabaji áigge atnán mávssolažžan, ahte álbmotbeaivi ávvuduvvo sámi kultuvrra vuogi mielde ja ahte sierra guovllu sápmelaččat besset oassálastit ávvudoaluide.
Álbmotregisttardiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit iežas eatnigiellan sámegiela.
Dát leat vuosttaš dán válgaáigodaga álbmotbeaivedoalut ja báhcá maid dán válgaáigodaga maŋimussan daningo dat nohká dán jahkái.
Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegiela ovddideamis.
Sápmelaččat orrot árbevirolaš orrunguovlluineaset Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas.
Mánáide ja nuoraide bilku ja rasisma leat hui vahátlaččat.
Dáid sivaid dihte lea stuorra dárbu nannet jorgaleami beaktilvuođa.
Das lei čuovgi silba bajemusas, jorba gollekruvdna, ja birra ledje duháhiid mielde helmmot.
- "Vai máilbmi, man čoaskkis dat dál gis lea!" váidaledje guhtetguoibmáseaset.
Guovtti ovddit sámedikki rabadettiin gudnejahtton dásseválddi presideanta válddii ovdan ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja movttiidahtii riikka ráđđehusa ja sámedikki gávdnat ovdagáttuhis vugiid čoavdit eananvuoigatvuohtagažaldaga ja ILO-soahpamuša ratifiserema.
Lea maid buorre muitit, stuorámus ovddu ožžo dat, geain juo ovddežis ledje stuorámus ovddut.
Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa.
Muhto lehkot álohii ja earenoamážit ná ávvudeami beaivve čeavlát das, maid mii leat joksan ja masa leat ollen ja jotkot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami.
Man olu mii leatge miehtá historjjá hárjánan gullat, ahte sápmelaččat sogahuvvet ja suddet suopmelaččaide.
Stáhtat galget duddjot gáibádusaid dasa, ahte sámi kultuvra sáhttá seailut, muhto juohke sápmelaš dahká loahpa loahpas ieš válljema das seailugo sámi kultuvra ja makkárin dat seailu boahtteáigge.
Árbevirolaš diehtu ja máhtut leat ain árbevirolaš sámi ealáhusaid ja dujiid deháleamos oassi.
Sámiráđi kulturdoarjagiid sáhttá ohcat elektronalaččat sin neahttasiidduid bokte.
Mii leat álgán čoavdit dákkár dáhpáhusaid, ja ovdanbuktimis mii áigut erenoamážit árvvoštallat das, leago erohus, man bures min vuogádat máhttá jorgalit Suoma ja Norgga bealde čállojuvvon teavsttaid.
Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
Oktage dáin nággemušain ii doala deaivása.
Anárašgiela jorgaleaddji jorgala dábálaččat oanehis virggálaš teavsttaid, dego beavdegirjjiid ja almmuhusaid ja muhtin veardde Sámedikki siskkáldas teavsttaid.
Son lei hui viššal ja barggán ja juohke beaivvi stuoridii beasi ja rokkai feaskáriid, rokkai ja stuoridii.
Duokkáraš dulkomat leat dušše okta vuohki deaddit ja duššin dahkat min kultuvrramet.
Dát áššedovdit rekryterejuvvojedje duogŋat láhppon giellasohkabuolvva.
Sápmelaččat dárbbahit maid din doarjaga, movttiidahttima ja váikkuhanválddi min viggamušaide ovddidit sámi kulturiešstivrejumi, buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga ja dorvvastit sámi kultuvrra bistevašvuođa oba Suomas.
- lágádusat, nugo buohcceviesut, sosiálafuolahusa doaibmanossodagat ja ráŋggáštanlágádusat.
Ja beaivvi ovdal juovlaruohta, de ii lean oktage čorgen stobu ii ge heŋgen buhtes láseliinniid, ii oktage lean viežžan juovlamuora, ja buvdalásain ii lean ii juovlanigáhápma ge.
Sámi juoiganárbevierru, mas mii gullat odnenai čájánasaid, lea máhccan ovdalaččage vuoimmálaččabun.
Guđege evttohasas ovttastahtton evttohaslisttás leat čuovvovaš dieđut: namma, evttohasnummir ja ámmát.
Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde.
- "Diet gal hoavrrid!" dajai barggánis gotka.
Livččiige logalaš, ahte huksešeimmet maid olgo- ja dorvvolašvuođa politihkalaš ovttasbarggu viidásabbot.
Son han sáhttá geassit gordnegihpu flávdastággui!
2, joavkkuin VILDÁ 2020 Diamántadulvvit, joavkkuin Gájanas
Muhto de fuomášii maid galgga dahkat!
Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras.
Ovtta beaivvi go doavttir lei julggiid nalde, iđii sáhpánčivga mas lei vuostabihttá njálmmis, ja de gal fuomášii doavttir ahte maid sii ledje vajáldahttán.
Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virggi.
Dain stáhtain gos sámit ásset leat eiseválddit geatnegahttojuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte earret eará sihkkarastit dárbbašlaš váikkuhangaskaomiid sámegiela várás.
Geavatlaččat okta olmmoš lea atnán fuola anárašgiela girjjálaš buvttadeamis maŋimuš 25 jagi áigge.
Munnje sámegielaid ja sámi kultuvrraid ceavzin ii leat mihkkege ipmašiid.
Juos du návccat čállit evttohasa nummira jienastanlihppui lea čielgasit futnon, oaččut geavahit jienasteamis válgaveahkkin iežat válljen veahki dahje válgabargi.
Máret čohkká ja sus leat gieđat čalmmiid ovddas.
Nu go lea báhtareaddjiide čuohci váidnu dahje vaši biebman.
Válgaveahkis lea geatnegasvuohta seailluhit válgasuollemasvuođa dahjege doallat suollegasvuođa jienasteami oktavuođas ožžon dieđuin.
Suomas statistihka ráhkadeapmi etnihkalaš boahtimuša vuođul lea heaggadiehtolága mielde lágaheapme juos doaimmain ii leat mearriduvvon namalassii lágas.
Politihkka lea olu ságastallojuvvon ja dat gal loktana vel guovddážii.
Sámi servodat lea šaddan máŋggabeallásaččabun.
Ođastuhttin ruoŧa vuođđolágas lea jođus ja sámiid bealde mii sávvat ahte ruoŧa riikkabeaivi čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid stáhtusa eamiálbmogin Ruoŧas ja ahte sámit šaddet oassin ruoŧa álbmotstivrras.
Vássán jagis guokte gova badjánit earáid bajábeallai ja leat millii ceaggán.
Sii čuoččuhit maid, ahte válgalávdegoddi lei guođđán čielggatkeahttá Sanila gielladáiddu dalle, go golbma evttohasa Tanja Sanila, Veikko Feodoroff ja Sergei Kp Fofonoff ásahuvvojedje.
Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
Dasa lassin sámedikkis lea sámegiela doaimmahat, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
Mis sápmelaččain ii leat leamaš vejolašvuohta váikkuhit ovdal go dál makkár árvvuid midjiide bidjet dutkamušain ja almmolašvuođas.
Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995.
Máilbmi lea mihá stuorát go dát min beassi.
Anárašgiela jorgaleami váldodárbbut ihtet eandalitge Sámi giellalága ja skuvlla oahpahandárbbuid bokte.
Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit
4. Doalvvo máhccojuvvon jienastanlihpo válgabargái.
Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
Duommá ja Máret leaba muorragárddis.
Stuora dutkijoavku čállenai ná juo 1900-logu álggus.
Moriheimmet soahtái duođai eaklla, go dat ollii Eurohpái.
Válgalogahallama birra ii sáhte mieđihit dieđuid go sámedikki stivrra lobiin statistihka- ja dutkamušdárkkuhusa várás.
Báhtareapmi ja álbmogiidvádjolus johtiba dál giehtalágaid Eurohpá guovlluid.
Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi čuozai gulul maiddái davás ja dan resurssaide.
De manai nieiddaš láhtui, doppe áiccai gordnegihpu maid áhčči lei heŋgen muhtin rohpebielkka vuollái vai sáhpánat eai olat dan.
Eará háve ledje vajáldahttán boradit.
Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmelaškultuvrii.
Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama.
Vaikkoba dat, ahte hállu veahkehit lea badjánan.
Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii.
Strömstada rádjasoahpamuša rádjáortnedemiin jagi 1751 gessojuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái.
Mun oaivvildan ahte mii fertet áŋgirit bargat dainna ahte Yle Sámi Radio, SR Sámi Radio ja NRK Sámi Radio ain ožžot ovdánanvejolašvuođaid.
Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeassedoaimma ánssus.
Ovddut leat olahuvvon dan mielde go dat leat vuos ánssášuvvon ja dasto juhkkojuvvon.
Nubbi čájeha duhtavašvuođa Parisa dálkkádatsoahpamuša šattadettiin, nubbi čájeha presideanttaid Obama ja Putina oktii čalmmiid smiehttamin čovdosa Syria gažaldahkii.
Davvisámegielas ja anárašgielas leat seamma morfologalaš kategoriijat ja sullii seammalágan suorggádusat, ja lea álki fievrridit sojaheami ja suorggideami gielas nubbái.
Ovttas mis leat nana oktavuođat nu oarjjás go nuorttas, ja dát lokte min ovttas Ruoŧain earenoamášsajádahkii.
Min bargu ii lea válmmas, muhto olu lea vel dahkamuš sámiid vuoigatvuođaid, kultuvrra ja giela ovddideami várás.
Jienastanvuoigatvuohtaregistarii ii dárbbaš sierra almmuhit.
Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duoddariidda.
Ja de lihkke buohkat ja boradedje, ja de gal dearvvasmuvve fas.
Alimus hálddahusriekti hilgu váidagiid maid ledje dahkan nuortalaččaid ovdaolbmoválggas.
Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji.
Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid.
Áhkanjárga dahjege Narviika (dárogillii: Narvik) lea gielda ja gávpot Nordlándda fylkkasuohkanis.
Láhkaásaheapmi galgá váldit vuhtii sápmelaččaid vuoigatvuođaid maid sámi guovllu olggobealde - dán ášši ovddideami várás bivdit dis, buorit árvoguossit, earenoamáš doarjaga.
Muhtimat ledje stuorábut go earát, já muhtimat fas unnibut: muhtimat ledje viššalat, ja earát fas láikkit; ja muhtimat liikojedje vuššon guollegáhkuide buorebut go biergogáhkuide, ja earát fas liikojedje biergogáhkuide buorebut go vuššon guollegáhkuide.
Máhco jienastanlihpo guovdu nu, ahte nummir báhcá máhcahaga siskkobeallái iige oidno olggobeallai.
Min kultuvra lea geahččaluvvot rivvejuvvot ja oamastallojuvvot.
Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui.
Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan.
Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
Dáin mii leat ceavzán ovttas ja min ovddit buolvvaid áŋgiris bargguin ja vuollánmeahttunvuođain.
Dainna oaivvildedje buori, mii galggai čuovvovaš jagiin boahtit.
Goappáge ovdu lea figgat ovddidit ovttasbargui vuođđuduvvi dorvvolašvuođa, mii sisttisdoallá maid geahččaleami ovddidit dakkár doaimmaid, mat boktet luohttámuša.
Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.
Min sápmelaš fuolkkit ja ustibat Norggas sáhttet šaddat heaitit boazobarggu ja luohpat eallinvuogisteaset, jos Norgga stáhta bággonjuovvanmearrádusat olláhuvvet.
Vaikke son várra diehtá gos gánda lea, son ii siđa muitalit.
Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
Dahket dan, gehččet "Dan Dovdameahttuma!" ávžžuhii Vuoras.
Sámi dáiddárat leat buktán sámi kultuvrra árbevieruid ja searvvušlašvuođa oassin ođđa modearna dáidaga, mii ii eale duššefal galleriain, muhto árgabeaivvis, interneahtas ja sosiála medias.
Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
Nubbi guoská olahuvvon ovddu ja nubbi haddegilvonávccaid.
Livččii buorre gávdnat doarvái almmolaš dahje juobe fitnodagaid buohta čatnašumiid das, ahte dat ávki, mii boahtá, geavahuvvo dan mielde go leamaš sáhka, nappo bargosajiid dorvvasteapmái.
Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas/universitehtas) sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
Galgá atnit mielas, olu nuorat háliidit bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dáin uhkiin fuolakeahttá.
Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot.
Lea buorre dálki odne, lea hui liekkas.
Máret ii oaččo vástádusa gažaldahkasis.
Várrevielttis lei oktonas uhca giláš.
Son manai vuovdái ja geahčadii smávva guosažiid.
Ja justa dalle girdiledje buot ruksesruoivilat beatnat-ruovssomuorjemuorain gilvvagárddis.
Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
- válddahallat stáhta geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui
Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu.
Vuogádat ii velá sirre iešguđet sámegielaid.
- ruovttueatnamis gielddaid mearridan ovdajienastanbáikkit, dávjá ovdamearkka dihte gielddaid virgedoaimmahagat dadje boasttat.
Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserejuvvon ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija.
Buot ravddamuš fenomenat leat fuolastuhttán min.
Mis lea biebmu nohkan ja fertet vuolgit ohcat eambbo.
- gielda, mas áiggut álgit evttohassan, lea du ruoktogielda.
Dat lea earenoamáš ovdamearka máŋggabeallásaš sámi kultuvrras, gielda lea guolásteaddje- ja boazosápmelaš kultuvrra mihtilmas guovlu.
Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti cealká, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
- loktet Sámi parlamentáralaš ráđi ovttasbarggu árvvu
Haddegilvonákca lea váttisvuohta, man oassebeali leat dovdán, vaikko ovttaoaivilvuohta ii leatge vel gávdnon.
Máret smiehttá, ahte dat lea oaidnán gosa Duommá lea mannan:
Dán bargui ii leat fásta jorgaleaddji.
Váldostivrii válljejuvvon áirasiid mearri, 17-85 lea gitta gieldda ássiidlogus.
Mii diehtit geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat manname.
Siiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat.
Go máilbmi lea rievdan ja go leat deaivan ođđa uhkiid, de mii leat čájehan, ahte mii eat vuollán ja mii seailudit sápmelašvuođa boahtte buolvvaide.
Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelága goalmmát paragráfas (3 §) ja dan váldovuođustussan lea sámegiella.
Oaččut jienastit dušše ovtta evttohasa.
Mun giittán bovdejumi ovddas Suoma Sámedikki rahpamii.
Mii ieža diehtit maid sámi kultuvrras galgá dutkat ja mii ieža maid dahkat dan buoremusat.
Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun.
Ja de áicen gotkkabeasi, mii lei nu allat, ahte olii gitta albmái.
Hálddahusriekti hilgu buot váidagiid áššis.
Sádde evttohusat bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu, maŋimustá miessemánu 30. beaivve 2014 čujuhussii:
Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.
Jahkebeali siste deike leat boahtán badjel 30 000 báhtareaddji ja sii bohtet ain lasi.
Mun háliidan maid sávvat lihku eará ođđa ja ođđasis válljejuvvon áirasiidda, ja sávan ahte dii lihkostuvašeiddet daid hástalusaiguin ja vejolašvuođaiguin mat dis leat dán áigodagas.
Sámi álbmoga boahtteáigi ii leat eahpesihkar nu guhká, go seailluhit kultuvrramet árvvuid, árbevieruid ja iežamet searvvušvuođa.
Báhtareami luonduge lea rievdan: johtui vulget eará sajisge go heađi guovdu.
Mii sápmelaččat leat ovddastan Suoma máilmmis.
Dát bargu lea juo bistán badjel 20 jagi.
Juovlaruohta dearvvuođat-sáddaga stivrejit Jovna Aikio, Anne Kirste Aikio ja Heli Huovinen.
Mii leat bargagoahtán sámi giellabarggu oktasaš organiseremiin movt dat galggašii doaibmat.
Dálkkádatrievdan, ruvkefidnut, ekonomiijavuogádat, byrokratiija ja láhkaásaheami váilevašvuođat soitet lea ilá máŋgga sápmelašnurrii liigi ja sii šaddet válljet eará go soga árbevirolaš ealáhusa.
Dilálašvuohta čájeha min sápmelaččaid sitkatvuođa ja min kultuvrra riggodaga.
Nu alla beasi eai sáhte viššaleamos gotkkatge hukset.
Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas.
Ahte dál bákkus boahtá ovdan dat, mii lea čihkosis dahje báhcán oainnekeahttá.
Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego (Biegga-albmá, Biegga-gállá), bajánipmila (Dierpmis - Äijjih - Áddjá) ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja meahccebivddu háldi Juoksáhkká.
Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.
Suomas livččii omd. sierralágán ja kultuvrralaččat geafit govva almmá min beakkán dáiddára Áillohačča, Nils Aslak Valkeapää haga.
Dál vuosttaš háve dilálašvuođa sáhttá maid čuovvut interneahtas.
Gudnejahtton dásseválddi presideanta, árvvus adnon ministtar, Norgga ja Ruoŧa sámedikki presideanttat, buorit árvoguossit!
Mii galgat maid doarjut buot Suoma sámi kultuvrraid dássebealagit, nu ahte gudnejahttit ja atnit árvvus guhtet guimmiideamet.
Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid.
Gielddaid bargun lea lágidit ássiide máŋggaid bálvalusaid.
Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
Son geahččala ain ohcat Duommá.
Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.
Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.