Ij daarpesjh jïjtje daajra gie fiejliem darjoeji jallh maam båehtjierdimmeste liejmie dïhte nuekies deahpadimmiem bæjhkohte.
Hijven ussjede jis irhkesåvva
Asvedidh lea ålvas aerkies jïh skabroeh domtedh.
Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
Tjuerieh eejhtegh jallh åelieh dam daejredh?
Mohte ij leah saatnan.
Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
Såemies aejkien gååvnesieh naan sjïere sjïekh mannasinie hujnesne.
Gujnelemmie åådtje dïhte lea munnieluejhteme aalka.
Jis vååjnoes kondylomh åtna ij daarpesjh pryövoem vaeltedh, dannasinie dïhte gie goerehte daamhtaj maahta vuejnedh mij lea.
Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
Daamhtaj maahta vuekide gaavnedh asvem gïetedidh.
Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
Mannasinie daarpesje pryövenassem vadta?
Gååvnese aaj bieljietermometere, mij hijven jis dam reaktoeslaakan utnedh.
Nåhtede tjaetsien- jallh silikonebaasereme badtjam hijven gåerede lateksevaarjelimmine.
Vuelebe vierhtieh jeahta ij prostatacancerem, jïlhts barre PSA-pryövenasse maahta dam vaestiedidh.
Jis daarpesje maahta dïhte maam råaka viehkehte gaskesadtedh vuesiehtimmien gaavhtan psykologine jallh dåaktarinie.
Aaj baernieh maehtieh goebperh åadtjodh. Goebpere ij leah vaahreles mohte maahta vaejvie årrodh juktie goepedh jïh svijredh.
Dïhte sæjhta jiehtedh dutnjien nuepiem vedtebe jïjtje sïjse loggedh jïh aelhkebe hokseïeride jïjtje darjoeh viehkiem webbine, - abpe dygnem, ih daarpesjh telefovnine vuertedh.
Jis diabetesem åtna jallh kortisontabledtigujmie båehtjierdeminie lea aaj vihkeles dåastoevasse jiehtedh.
Jesuse eatnamasse båata dan åvteste Jupmele mijjem eahtsa jïh sæjhta ihkuve aejkiem mijjese rïhpestidh, dovne jaememen åvtelen jïh minngelen.
skuvlijste öörnesuvvieh jïh learohkh maehtieh
Goevtese mïsse maahta vuajnoeh vedtedh lea skïemtjijemoenehtsasse.
Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
Jis dagkaridie domtesidie pryövoe lïepedh gosse dah båetieh maahta jïjnjh aerkiem jïh asvem åadtjodh.
Dah barkoeh mej leah healsoe- jïh skïemtjehokselaaken mietie jïh aaj baeniehokselaaken mietie.
Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
Maahta haarjanidh guktie damta manne dåhkesjem.
Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
Maana vaejliem åtna jis temperatuvre aeriedisnie jallh bielietæjmoem lïegkesen mænngan lea bijjebe 38 graadh.
Dïhte lea dïhte dåaktere maam Waran ordinereeme maam edtja bïhkedidh edtja dovsem unniedidh goerehtimmien åvteli.
Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
Dellie maahta eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh dej ektesne jallh jïjtje skuvlesåjhterem, noeredåastovem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
Viehkiem maahta noeredåastoevisnie, hoksejarngesne jallh learohkehealsosne åadtjodh.
Maahta aaj cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jis gynekologijen goerehtimmiem darjoeh jeatjah sjïekenistie.
Jallh jis naan datnem gaskeviermesne irhkie, jallh voejhkele nulliehtidh jallh vïegkehtidh.
Jïnjebh laantedigkien barkoen bïjre gellielaaketjebarkoegyhjtelassigujmie maahtah lohkedh bijjiebaakoej nualan menyesne garrah- jallh åelkiesbielesne.
Jis jolle vaejliem åådtje jïh skïemtjes damta edtja dåaktarasse gaskesadtedh jallh akutedåastoevasse vuelkedh.
Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket, TLV, dïhte dan reereme mij åasaj jïh subvensjovni bïjre sjæjsjale.
Mohte naan skïemtjelasside, vuesiehtimmien gaavhtan hiv, maahta golme askh vaasedh dan mænngan dam åådtjeme åvteli dam vihties teestesne vuesehte jis skïemtjelassem åådtjeme.
Aajnealmetjh edtjieh aaj nuepieh
Byjjesfaamoe edtja aaj tjohtjedh aajnealmetjidie dåastoehtidh sijjen gïeline.
Byjjesfaamoe maahta sjïere aejkiem jih sijjiem nännoestidh gusnie dåastoehtidh dïhte giem säjhta unnebelåhkoegïelem nuhtjedh
Destie maahta dah lissiedåårresh damtedh jïlhts ij leah sïejhme.
Dah jeatjahtehtemh mejtie aajhtsa maahta daamhtaj aelhkies operasjovnine laahpehtidh guktie ij cancere evtedh båetije aejkien.
Maahta aaj raerieh åadtjodh guktie maahta båavhroej vööste vaarjedidh jïh tjoeleskïemtjelassh heerredh jis dam sæjhta.
Jeenjemes daalhkesh mah reseptine tjaalasåvva lea subvensjovnereme.
Voestes domtesem tjarkebe jïh tjarkebe sjædta, mohte boelhketjen mænngan ij leah dan tjarki.
Gosse tjïehtjelh gusnie rohkelidh jïh barkijh gååvnesieh desnie gærhkoe dovne skeamhtjohkidie, dej fuelhkide jïh barkijidie gïeh sijhtieh oktegimsie giejnie soptsestidh jïh sealoem vaarjelidh, gyrhkesjidh jïh rohkelimmesne meatan årrodh.
Datne aaj maahtah gielem aajne almetjasse vedtedh, kroessem biejh kaandidatese nomineringedåehkien lästosne disse giem eermes sijhth veeljedh.
Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
Jis ij puberteetevæhtah åådtjeme gosse 14 jaepien båeries dellie gohtje seente puberteete.
Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
Jeatjah cellejeatjahtehtemh mestie boernengåetiecancerem sjædta, maahta unnebe operasjovnine laahpehtidh.
Maahta aatide darjodh maam ij provhkh darjodh.
Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
Daamhtaj njammah jåerhkieh ovmessielaakan sjïdtedidh.
krööhkestimmieh ij leah dorjesovveme dejtie
Seamma goh jis kråahpem gaajesje jïh tjonneste aaj maahta gijhkierdimmiem årrodh.
Pieviegielevadtesen " sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
Maahta aaj nåekies damtedh, dovne gosse jovkeminie jïh dan mænngan.
Dah reaktah leah diss-vielie:
Mejtie laantedigkien jïh tjïelten dïedte hoksesne juaka ovmessie dajvi gaskem laantesne.
Jis daamhtaj cellepryövenassem vadta åådtje tjarki vaarjelimmiem boernengåetiecancerem vööste dan mietie cellejeatjahtehtemidie aajhtsa åvteli cancerem sjïdtedh.
Skïemtjijinie healsoe- jïh skïemtjehoksesne reaktam åtna sjædta seahkarimmine dåastoehtamme jïh bïevnesh, mejtie guarkoe, åådtje healsoen, dej goerehtimmiej jïh båehtjierdimmiej bïjre mejtie evtiedieh.
Jis vïrreseagkanamme medisijnem vaalta såarhteste Waran edtja dåastoevasse dam jiehtedh unnemes våhkoem goerehtimmien åvteli.
Skïemtjijeåårganisasjovnh maehtieh såemies aejkien viehkine årrodh gïetedimmine iereste mah leah laejhtemen bïjre. Dah maehtieh såemies ierine vierhtiedidh gåabph edtja laejhtedh jïh aaj viehkiehtieh bæjhkoehtimmiem tjaeledh.
Maahta aaj hujnesne jis jieliemisnie maam akt jeatjahtehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan jis juhtedh, skuvlem målsodh jallh jåarhkeskuvlem aelkedh jallh aalka barkedh.
Gosse gujnelemmiem åådtje dellie daamhtaj dïhte ovahkedh.
Sosijaaleståvrose maahta deahpadimmiem jallh sjïere barkijem bæjhkoehtidh.
Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
Muvhth gåavvarostoeh jïh vaejviedieh dan åvteste ij leah gåessie gænnah jeehti jallh darjoeji dam maam sijhtieh jiehtedh jallh darjodh, muvhth aaj måeresne oktegh sjïdteme.
Gijhkierdimmie lea murries jïh vihties vuekie naakenem lïhke årrodh.
Sïejhme vïrrepryövenassine maahta PSA-vierhtiem vaaksjodh.
Svïenske gærhkoen leah mahta tjïjhtje lïhtsegh.
Muvhtene maahta damtedh fuehpesne jallh nuvreme seksem utnedh jïlhts kaanne ij dam sïjhth.
Hoksejarngesne maahtah aaj tjirkes dåakterem veeljedh.
Meadtoeh mah almetjidie heerredieh vyörtegslaakan jieledh tjuara orrijidh.
Dejtie mejtie databasese registrerede lea nomme, persovnenummere, datume gåessie åesteme, mij apotehkide reseptem viedtjeme, man jïjnjh dan åvteste maakseme, man jïjnjh jollemaaksovevaarjelimmesne jakseme jïh aalkoedatume jollemaaksoveboelhkesne.
Maahta dovne ringkedh jïh seedtedh tjaaleldh laejhtemh skïemtjijemoenehtsasse.
Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
Jïlhts lea onanereereme joe gosse nuerebe dellie daamhtajommes puberteetesne jeenemessh aalka jienebe voerkes onanereeredh.
Desnie dah pruvhkieh noeride råakedh mejtie hujnesne.
Jis prostatam operasjovnine laahpehti dellie PSA-vierhtie vualanidh guktie mahte ij maehtieh dam mööledh.
Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne - jaememe.
Muvhtene maahta sveerjen baakoem oskuld / ovskåaltoe govledh, dan bïjre gie ij leah seksem åtneme.
Ryöktesh goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
unnebelåhkojde leah maadtegem, ihke dåehkiej
Ohtsedh viehkiem psykologen jallh kuratovren luvnie jis daarpesje, vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
Naan skïemtjelasside, goh gonorré, pryövoem vaalta sigkies pryövoevaaltemepinnine maam vååjnoes goh sigkies topse.
Dïhte sïejhme gosse voestes aejkien seksem utni jeatjhlaakan sjïdti guktie lea ussjedamme.
svöörjen unnebelåhkoejpolitihkine lea
Veanhta seentebe gujnelemmie destie båata nåajsan sjïdteme lea hijven teestem darjodh.
Buejtiereavsah tjïelkebe vååjnoeh mestie maahta aajhtsedh tsiehkieh jïh jeatjah njaltjesne mah leah iemeles jïh ij leah vaahreles.
Barkijh edtjieh laejhtiemidie goerehtidh jallh reaktoe goevtesem bïeljelidh.
Daamhtaj aaj naan gyhtjelasside vaestiedidh gosse pryövenassem vedtedh.
Dej sisvege göökte ovmessie hormonh, östrogene jïh gestagene (gulkroppshormone), mah gaskem jeatjebem darjoeh ij naan munnieluajhtemem åadtjoeh jïh dan gaavhtan ij maehtieh nåajsan sjïdtedh.
Mubpie tsiehkie jis garrese prostatesne gååvnese, mij maahta væhtam prostatacancerasse årrodh.
Dïhte sæjhta jiehtedh gaajhkh maanaj jïjtjemaaksovh ektine ryöknoe.
Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
Maahta aaj aktue-p-pillerem åadtjodh naan tsegkietniedåastoevinie jïh nyjseneklinihkine.
Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
Gosse åedtjiepryövenassem vaalta åådtje daamhtaj antibiotikatabledtem.
Bööremes baaja maanam jïjtje nænnostidh man jïjnjh ååjse.
Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan.
Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh.
Maahta årrodh dan voenen laavleme - dåehketjisnie, gosse skylledh jallh gosse Svïenske gærhkoen gaskenassjovni / internationelle barkose beetnegh tjöönghkeminie mejnie viehkiehtidh jallh evtiedidh.
Vaejlie lea kråahpen temperatuvre jollebe enn maam pråvhka årrodh.
Dïhte dorje guktie ij munnieh slapkoeh, jallh seentebe sjædta.
Jïemhten lïenen laantedigkiem laantedigkiesoejkesjen mietie stuvrieh maam politihkerh fïerhten jaepien sjæjsjalieh.
Muvhtene maahta cellepryövenasse bieliem gynekologen goerehtimmeste jis vuesiehtimmien gaavhtan bertedh, bene maahta hijven årrodh aaj screeningepryövenassem vedtedh.
Medisijnen sjïeke maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis allergijeles klaerieïebnen vööste maam tabledtesne gååvnese jallh jis gïerve sjïere aeskiem rïhpestidh.
Seammalaakan aaj sjädta tjaaleldh gaskesh dej justitiekanslere-, Försäkringskassa-, Skatteverke- jïh diskrimineringe sijjiesadtjeålmajgujmie dejnie ierine mah aajnealmetje paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne.
Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
Jis meala maam akt laaken vööste lea dorjeme hoksesne maahta polijsese bæjhkoehtidh.
Kondomh ovmessie stoeredahkh, hammoeh, klaerieh jïh smååhkh gååvnesieh.
Guhkebe vuertedh buerebe lea, dan gaavhtan dah vaahrah vaeniedieh edtja skaarah åadtjodh jallh alkoholem jearohks sjïdtedh.
desnie nännoestamme sjidtieh mej aajnealmetji
Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
Daamhtaj prostatareavsam eevre jalke damta.
Diss-vielie edtja dööpmestovle tjohtjedh unnebelåhkoegïelem provhkedh sov gaskesadtemisnie dejnie paartine jallh dan sijjiesadtjine.
Ij leah vaarege mohte kråahpen vaarjelimmie ovlemidie.
Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh.
Biseksualitehte lea gosse dovne nïejtide jïh baernide gearodh.
Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
Gååvnese golme seksuellen syjhtedh; biseksualitehte, heteroseksualitehte jïh homoseksualitehte.
Puberteete daamhtaj aalka varki sjïdtede.
Maam aborte maaksa jeerehtse gusnie laantesne årroeminie.
Daate gujht deahpede dovne nïejtide jïh baernide.
Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh.
Pryövenassem varki vaeltedh jïh daamhtaj barre naan minudtesne.
Seammalaakan goh voepth varkebe buajtehkåbpoe sjædta aaj njaltjine.
Dellie ryöhkoe aktem dejstie meatan suetievaarjelimmielaake guktie slyöhpoe maeksedh.
Seammalaakan saemien gïelem dagkere dööpmestovlesne mij dööpmegievliem åtna abpe jallh biehkine gårreldahkesne dejtie tjieltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjieltijste vïedteldahkesne lea.
gïele- jïh meänkielŠide, tjihtje tjïeltine
Muvhtene daajra mannasinie asvede.
Dejtie båarasåbpojde jïh skeamtjohkidie vååksjedien, vaejviedåehkieh öörnieh jïh aktegs almetjigujmie jielemen aavoen jïh vaejvien bïjre soptsestieh.
Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
bïevnesh mah daarpesje juktie maahta gorredidh ïedtjh mah healsoe- jïh skïemtjehoksesne åtna
Maahta aaj dorje geajhkeres sjædta.
Maahta viehkiem årrodh giejnie soptsestalledh, voelpine jallh naan fuelhkesne.
Daamhts gadtjeåerieovleme maahta jollebe PSA:em vedtedh, mohte ij dan guhkiem.
Laantedigkien fokuse lea dovne hammoeh jïh struktuvrh gïehteldidh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva, jïh sjïerebarkoedåehkieh ööhpehtidh identifieredh jïh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva jïh aktijveles barkoebyjresebarkoem darjodh guktie laantedigkien barkijh gieh lïhke relasjovnine njåvtasuvvieh dam dåarjoem mah daarpesjieh åadtjodh.
Aellieh dam toaledtese bïejh.
Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
Hokse jïh gïetedimmie gelkieh dan guhkies goh nuepie haamoedidh jïh tjïrrehtidh patientine ektiedidh.
Dåarjoe dïsse laantedigkien barkose lea laantedigkeståvroe nualan tjaaleme Den europeiska deklarationen för jämtälldhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
Vuesiehtimmieh gaahpode sjïerehoksh leah tjelmieoperasjovnh.
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta operasjovnen åvteli barkijidie beavna dah åadtjoeh jiehtedh lïhke fualhkan guktie operasjovne gåarede åvteli jïjtje lea vuerkeme.
Åådtje pryövedh guktie tuhtjie bööremes.
Voestes gujnelemmie pråvhka båetedh medtie göökte jaepieh mænngan njammah eelkin sjïdtedidh.
Maahta aaj sinsitniem kråahpesne tjuvleste.
Guktie lea frijjes jïh tjatneme PSA:i gaskem maahta dåakterasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse edtja juekedh buerie prostatatjoeperdimmide jïh prostatacancerem.
Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
Aaj åejjieh maehtieh saejriehtidh, sæjhta sïetesaath jallh njavsodh.
Gosse njammah sjïdtedieh maehtieh siknjiedidh jïh baektjiedidh.
Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh.
Mohte dannasinie vïrre kråahpengalkesh jïh njevlieskïeltem boernesgåeteste bleenti damta jienebe vertedh.
Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
ij maam akt maeksieh åtnoeartihkeli åvteste mejtie daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie buakta jïh jijtje medisinererem vååksje, vusiehtimmien gaavhtan heerrehkh förredïjnegemöölemasse
Prostatareavsan funksjovne lea feelemejuhtese spermiji åvteste.
Jis lea dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme maahta aaj naakenem gaavnesjidh jïh dejnie soptsestalledh jis sæjhta.
Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
Ij gossege numhtie dov skåltoe jis irhkesovvh.
Maahta båasaridh gosse kråahpe jeatjahtahta, muvhtene maahta damtedh ij leah ryöktesth meatan.
Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
Ij åålegh daejrieh mannasinie asvede
Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
Dov lea reakta nyöjhkedh faaleme gïetedæmman jïh gïetedimmiem galhkedh.
Jis vuesiehtimmien gaavhtan damta nåakes dåastoehtamme jallh jeatjah vuekine idtji hoksem fuakah maahta dejtie gaskesadtedh.
Sierredimmie aalteren gaavhtan ij leah meatan healsoe- jïh skïemtjehoksesne, mohte jaepien 2010 raejesne lea goerehtimmiem båateme mij evtede guktie dåarjoem vijriedieh aalteresierredimmien vööste maahta årrodh jïh dellie aaj healsoe- jïh skïemtjehokse dan sisnie.
Buerie lohkehtæjja gie learohkem dåarjoe maahta jïjtjedomtesem bijjede.
Saatnan manne im maam akt maehtieh?
Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh.
Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
unnebelåhkoegïelide jïh aalkovistie edtja meänkieli
Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
Maana byöroe gåetesne årrodh jis tjelmieh njavsome
Naakenh vienhtieh ij dan vaahreles jovkh jis ij daamhtaj dam dorje, vuesiehtimmien gaavhtan barre hïeljine, jïlhts dellie jïjnjh jåvka.
Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
Vaahra nåajsan sjïdtedh mænngan tabledtem vaalteme lea onne.
Maahta aaj funterdidh maam lyjhkh jeatjah almetjinie.
Gaajhke tjïelke gieriesvoete Jupmielistie båata.
Mohte maehtieh vååjnodh ovmessie vuekine jïh ovmessie sisvege utnedh, vuesiehtimmien gaavhtan konserveremevierhtieh.
Juktie nuekies edtja sjïdtedh hijven jis maanese jovkemsh faala.
Jeananamme vierhtieh maahta aaj åadtjodh jis lea prostatam ovleme, guktie gohtje kronijen prostatite.
tseegkesovvemasse, diss-vielie tjïeltigujmie
Dellie viehkiem åådtje daejredh mannasinie ij båetieh, åådtje gaskem jeatjebem vïrrepryövenassh vedtedh mah hormoneveahkah vïrresne mööledh.
Jis daerpies dellie maahta tabledth åadtjodh mah darjoeh gujnelemmie viht aalka.
Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh.
Goh patiente dov lea muvhtene ovmessie veeljemenuepieh dov hoksen bïjre.
Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
Syökemem tjuara Reerenassen kanslijese båeteme minngemes Voerhtjen 1. b.
Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh?
Maahta aaj dejtie apotekesne åestedh recepten bielelen.
Cellepryövenassem vedtedh maahta vaejvie damtedh Maahta vuesiehtimmien gaavhtan aerkies damtedh dan tïjjen gosse pryövenassevaestiedimmiem vuertedh.
Gaajhkh maehtieh viehkiehtidh irhkemem unniedidh.
Muvhtene aaj dïhte dovne damtesovvi dïhte bæjhkari guktie idtji sjïdth guktie veanhtadi.
Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
Jis idtji seksem utnieh ij daarpesjh cellepryövenassem vedtedh.
Jis tuhtjie gïerve ij seammalaakan voelpigujmie evtedh maahta hijven damtedh naan soptsestalledh, skuvlesåjhterinie, vuesiehtimmien gaavhtan buerie persovne mejnie maahta bïeljelidh.
Dan mænngan gohtjemem åådtje fïerhten vïjhteden jaepien gosse 50 jïh 60 jaepiej gaskem.
Svïenske gærhkoe akte bielie dehtie veartenevijries gærhkoste jïh kristeles byjhkesjimmiem jïh earoelaavlomem golmegen Jupmielasse veadtasåvva.
Puberteeten aalkovisnie daamhtaj gïeth jïh juelkieh varki sjïdtedieh.
Byöroe gaskesadtedh gïem akt geerve man jearsoes orre, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtegh jallh jeatjah maam damta.
Jeanatjommes tuhtjieh dah dan jïjnjh vertedh mohte kaanne ij leah dan jïjnjh.
Jupmele almetjinie Jesuse sjïere ektesne Jupmielinie, dïhte jïjtje Jupmele almetjinie.
Jalhts gååvnese tsiehkieh gosse hoksebarkijh åadtjoeh miedtedh jallh edtjieh miedtedh sjeavohthvoetem dïhte ij leah sïejhmes.
Maahta aaj kondome nåhtadidh gosse onaneeredh, jis sæjhta buerebe sjïdtedh dam tseegkedh jïh daajra guktie damtedh gosse boetje-goglenassh kondomenasse båetieh.
Jis ij leah vihties mij operasjovnide lea tjïrrehtamme jallh maam lea laahpehtamme maahta klinihkesne gihtjedh gusnie operasjovnem dorjeme.
Guvvie tjeehpesveelkes jïh vuesehte prostatam tjïrretjoehpeme.
Hujnie båata jïh vualka jieliemisnie.
Maahta vuesiehtimmien gaavhtan dam lohkehtæjjese, skuvlekuratovrese jallh skuvlesåjhterasse jiehtedh.
Seammasïenten maahta aerkies årrodh voestes tjuvlien jallh gijhkierdimmien åvteli.
Jis maanan tjelmie njovseme jïh tjuara njovsh tjelmijste njaamedh gellie aejkien fïerhten biejjien dellie maana tjarki ovlemem åtna.
Jis kirurgijen darjomem dorje prostatesne dellie PSA-vierhtie jeanene.
Jis ih daejrieh mejtie lïhtsege jallh jeatjah gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre åtnah dellie maahtah govlehtalledh dejnie åålmeginie gusnie årroeh.
Våhkoeh aborten mænngan pråvhka vertedh medtie seamma goh gujnelemmie jallh kaanne ånnetji vielie.
Dej ulmiejgujmie aaj dah darjomh dåeriedieh:
Jis ij sïjhth dam alternatijvem mïsse apotehke molse jïh ij dam maam reseptesne tjaaleme maahta jeatjah generikeles alternatijvem veeljedh.
Jallh voejhkele tsyögkesidh båetije aejkien naan pryövoe jeatjide boelvestalla, barkoem ohtsedidh maam sæjhta, gïese ringkedh maam lyjhkoe jallh voelpese novellem vuesiehtidh maam tjaaleme.
Juvlememaaksoe Gaajhkesh gieh Sveerjesne tjaalasovveme juvlememaaksoem maeksieh.
Seksem utnedh jearsoes sijjesne aelhkebe sjädta sleapkedh.
Ij naan jeatjah maehtieh dam darjodh.
Maahta åadtjodh åedtjiepryövneassem vedtedh guktie goerehte jis dan sisnie cancerecellh gååvnesieh.
Kaanne juktie govloes goh skåltoem åtna, gåessie ij leah ovskåaltoe.
Jis gavsoeh, dan geerve vaajmam åådtje jïh mådtan bïevsterisnie.
Goerehtimmie ij bååktjedh jïh barre måedtie minudtine tjïrrehtidh.
Dannasinie tjuara orre tabledtem vaeltedh dan varki man gåarede, juktie vaahra sjædta nåajsan sjïdtedh.
Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
Jis vaejvies damta maahta hijven giejnie soptsestalledh.
Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
Dïhte maahta allergijen reaksjovnem årrodh jallh maana tjelmiem laarhkanamme jallh tjelmesne guermiestamme Ovleme lea kråahpen vuekie vaarjedidh.
Maahta aaj jijtsem gihtjedh mij lea bööremes munnjien daelie darjodh.
Skïemtjijelaake dutnjien gie skïemtjije.
Daamhtaj tjïelten dïedte aelhkebe hïejmeskïemtjehoksem åtna jïh laantedigkie jienebe avansereles hoksem hïejmesne dorje.
Muvhtene kaanne såamesh vienhtieh sjïere vuekine orre dan gaavhtan mij seksuellen syjhtedem åtna.
Dan gaavhtan maahta dam dåaktererasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse mööledh jïh tjatnemidie jïh ov-tjatneme PSA:idie sjïehteladtedh.
ööhpedimmieh bijjede, jaepien 2010 jïh åvtese
NÄNNOESTAMME REAKTAH REEREMEDAJVI BÄJNGOLEN
Jis ij sïjhth gadtjedh jallh lea sæjloes jïh samhtjan dellie kaanne maana dan ohtje lea jovkeme.
Gaajhkesh ovmessielaakan smååhkedieh jïh hepsieh.
Aellieh åajaldehtieh vaarjelidh hiv:en, hepatit B:en, gonorrén vööste jïh aaj jeatjah seksuellen laanestamme infeksjovnide gåessie
Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
Vuekieh evtede dåastovem goerehte mïrrestalleme- jïh seammavyörtegsvoeteperspektijveste.
naakenh dejstie nasjovnelle unnebelåhkoej åvteste berkieh jih mej jeanatjommes lihtsegijste åårganisasjovnesne, dan byjrehke siebrine jallh goevtesisnie destie unnebelåhkoedåehkeste båetieh, jih
Vaestiedassh lea vihkeles guktie pryövenassem reaktoe vuekine analyseeredh.
Dïhte ekstremeles ovdaamhtaj boernengåetietjeapohkecancerem evtiedidh dan aareh.
Tjelmiengaahka rööpses jïh åvla jïh destie sirrelde, man daamhtemes viskesisse.
Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 - 220 kråvnah fïerhten aejkien.
Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
Jïjtjedomtese dej åssjeli bïjre maam jïjtjemse ussjede jïh gie lea.
låhkoej vuepside geerve jaksedh jïh sjiehteles
Akute-p-pillere ij båavhroeh heerredh jïh dan gaavhtan ij leah seamma goh aborte jallh guktie gohtje abortepillere.
Biejjieh aborten mænngan hijven lïegkedidh.
Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
Jis tjuara akute-p-pillerem gellien aejkien vaeltedh byöroe ussjedidh guktie edtja vaarjedidh gosse negkedh jïh jis maahta dam jeatjahtehtedh.
Jis ussjede guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, maahta hijven jïermestalledh ij naan njoelkedassh dïsse gååvnesh guktie dam darjodh.
Jis lateksistie (gummije) siknjede maahta kondomidie mah plastihkeste nåhtadidh.
Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
Naemhtie maahta muvhtene årrodh, mohte ij gaajhkesidie.
Jis ij sïjhth pryövenassem båetije biejjide vöörhkedh maahta dam jiehtedh dïsse gie pryövenassem vaalta, jïh pryövenassem dan mænngan bihtedidh.
Maahta båetedh gosse maam akt gïerve deahpade, jallh gosse naan gïem damta sealede.
Jis dan åvteste sjaejmoje, maahta voejngehtidh, dan åvteste gijhtedh jïh baajedh dam maam persovnem jeehti årrodh jïh destie aavoedidh.
Maahta depresjovnem åådtjeme jis hujnesne gellie våhkoeh jïh seamma aejkien:
Dennie sosijale barkosne aaj gaavnedieh dejgujmie giejtie dåeriesmoerh daalhkesigujmie utnieh jïh dej fuelhkiejgujmie dejtie dåarjodh jïh viehkiehtidh.
Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
Dïhte dannasinie gaajhkh pubertetese ovmessie aalterisnie båetieh.
Dïhte maahta årrodh ij nahkesjh.
Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
PSA-vierhtie maahta bijjiemdidh jis prostatastuaranimmiem åtna.
Muvhtene nuekies hej jeahta, jallh maam akt gihtjie, dellie dïhte damta naaken pryjjoe.
Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
Bene buerebe boelhketjen mænngan damta, jïh ij leah feerlege.
Maahta partnere gie tsealhkehte, geerve maana mij sov eejhtegh irhkie, slïekte jallh jeatjah gie lea definisjovnesne lïhke.
Jeenjemes pryövide åådtje vaestiedasside våhkoen mietie.
Dïhte gie irhkie naan aejkien ij skåltoem vaeltieh jïh dellie jeahta dïhte gaastastalli.
Dannasinie gaajhkesh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksesne berkieh sjeavohthvoetem utnieh.
Daamhtemes gåabpatjahkh tjelmide ovleminie jïh dïeves njovseste.
Vuelebe PSA-vierhtie maahta aaj mööleminie utnedh jis operasjovne hijven effekte åtna.
Jupmele sæjhta mijjen lïhke, mijjen jieliemisne årrodh, mijjem gaajhkeste sæjhta luejhtedh jïh mijjen jielemenuepide orrestidh.
Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
Dah kaanne funterde jïjtjemdh jeatjahtehtedh guktie irhkemem slyöhpedh.
Daamhtaj pråvhka dam iemeles laakan sjïdtedh gosse naakenem tjuvleste.
Gellie noere- jïh jåarhkeskuvline skuvlehearrah jïh dijakonh gååvnesieh desnie learoehkidie dåarjodh.
Jis irhkesåvva dellie bööremes dan bïjre soptsestalla jïh viehkiem åådtje guktie irhkemem orrijehtedh.
Dïhte maahta årrodh daaresjimmie jallh seksuellen vædtsoesvoete.
Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
Irhkeme aaj gosse ij åadtjoeh meatan årrodh juktie ij gåårvedh guktie jeatjah tuhtjieh edtja gåårvedidh, jallh lea sjïere guelmie.
Jis noere barkijh pruvhkieh raeriestidh eejhtegh jallh jeatjah åelieh åadtjoeh daejredh edtja abortem darjodh.
Man daamtaj maahta akute-p-pillerem vaeltedh?
Jis gïemhpes jïh buerie almetje dellie buerie bïevsterisnie jïh buerebe jïjtjedomtesem åådtje.
Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
Prostata lea reavsa man gadtjegïrsen bijjiemes bielien bïjre ryöktesh gadtjebollenjen nuelesne.
Leenestuvrie Stuehkesne jih Saemiedigkie stillemem åådtjeme vihtesjidh laakem nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre mij Tsiengelen 1. b 2010 faamoem åadtjoeji.
Man guhkiem varta persovneste persovnese juaka jïh gaskem jeatjebem mestie man vuekie abortem dorjeme.
Daamhtaj dagkerh dåeriesmoerh maahta jïjtje tjoelmedidh jallh voelph jallh fuelhkieh datnem viehkiehtieh, jïlhts dan gïerve damta gosse deahpedeminie.
Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
Desnie gaskem jeatjaben nænnoestimmieh gååvnesieh reaktan bïjre unnebelåhkoegïelem utnedh reeremebyjjesfaamojne jïh dåapmestovline lissine naan dïedth aarhskuvlesne jïh voeresehoksesne åadtjoeh.
Jis gujnelemmie haajpene guhkiem goh bieliejaepiem edtja åålegh dåakterem bïeljelidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
Gåessie hoksem jeatja laantedigkesne ohtsedh dov medisijnen daarpoeh mah nænnoestieh gåessie hoksem åadtjoeh.
Ij gååvnesh naan tjïelke raaste dej asvehammoej gaskem.
Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
Nïejtine daamhtaj munnieluajhtemem fïerhten asken dehtie puberteten raejeste jïh klimakterijen raajan.
Laaken mietie ij naan reaktam utnieh maam akt seksuellen darjodh jeatjeben vööste maam dïhte ij sïjhth.
Jis lea homoseksuelle jallh biseksuelle, såemies aejkien damta sæjhta jallh daarpesje dam jiehtedh.
... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
Daamhtemes buerebe sjædta våhkoem båehtjierdimmiej bielelen.
Gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre Sveerjesne aarebi ih daarpesjh syökedh lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh, dam sjïdti gosse reakadi.
Mohte jis dåehkien vööste duasta tjåadtjodh jïh vuertedh dellie jïjnjem vitnie.
Dah domtesh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
Vuelebe vierhtieh, mestie dah båetieh?
Daamhtaj aalka rïjtelidh gosse tjïervesne dan bïjre maam ij eavedh gosse voerkes.
Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
Raessie, byjresemolseme jallh seagkanimmie
Jis boetje maahta dejnie heerjehtalledh dïsse dam bïejedh gosse onaneeredh.
Muvhtine maahta damtesovvedh goh åssjelh jïh krïevemh gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan guktie edtja årrodh jïh vååjnedh nïejtine jallh baernine.
Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
Maahta gaajesjidh jïh faerhmiestidh dovne vaarjohts jïh vaarjoejgujmie.
Naaken jåvka juktie damta ov-jearsoes.
Dah kaanne vuesiehtimmien gaavhtan jiehtieh lij ajve tsælloe.
Mohte laakesne aaj tjåådtje ij edtjh dööpmeme sjïdtedh jis eevre tjïelkes ij lij daaresjimmie.
Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
Fïerhte orre åesteme aalka dehtie maaksovistie maam jakseme gosse minngemes aejkien maam akt åasteme jïh bæjjese tråahpen mietie guatsa.
Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
Astoem rohkelæmman gaavnedh jïh dam tïjjem jïjtsasse jïh altese rohkelæmman vuekie jïh Jupmielinie aktanidh.
Proposisjovnem maahtah aaj åestedh Rijhkebiejjien
Skïemtjegåetiegærhkoe Dïhte gie vaajvesåvva jïh viehkiem daarpesje maahta rïekte gærhkose skïemtjegåetesne jarkelidh.
Livmoder = Boernengåetie Äggstock = Munniestuehkie Livmoderhals = Boernengåetietjeapohke Livmodertapp = Boernengåetietappe Slida = Tsïnne
Irhkeme maahta årrodh gosse dah simmieh, vïjlelieh, nartehtieh, tsaepmieh jallh vestie baakoeh jiehtieh.
Kaanne dah gïeh irhkieh eah guarkah dïhte lea irhkeme.
Jïjnjh almah sijhtieh dam goerehtidh jïh sijhtieh daejrieh jis prostatacancerem utnieh.
Laavkome jïh lïhtsegevoete Laavkome maadtoe jis lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh.
Jïlhts leah hoksese jååhkesjamme maahtah jeatjahtehtedh.
Puberteetesne daamhtaj luejhtemem åadtjodh jïjjege gosse åara.
Heteroseksualitehte lea gosse naakenem mubpie tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
Daamhtaj jienebh kondomh paahkesne jïh dej åasah jarkesieh dan mietie mij kondomidie veeljie jïh gusnie dejtie åasta.
Jeenjemes maahta barkijigujmie mah råaka digkiedidh guktie edtja darjodh.
Dïhte sæjhta jiehtedh dïhte ij båetieh seamma aejkien fïerhten asken.
Maahta aaj PSA-pryövenassem vedtedh jis dåaktere damta naan jeatjahtehtemh prostatesne gosse dam goerehte, jeatjahtehtemh mejnie maahta tjoeperdidh jïh mestie skeamtjodh.
Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
Jeatjah maehtieh dan tjarki asvedidh mij daamhtaj bååstide båetedh, jallh guhkiem asvedieh.
Maanah aelhkieslaakan vaejliem åadtjoeh jïh voestes iereste ovlemh mestie virusi sjïekeste, novh goh sovhte, gossehtahke jïh tjeapohke saejrede, maam dorje kråahpetemperatuvrem bæjjene.
Cellepryövenassem vueliehkommes boernengåetietjeahpohken bieleste vaalta, boernengåetietappeste mij tsïnnese gietjedh.
meänkieli jïh saemien, jis tjïelten leah barkijh mah
Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh.
18. nåajsanvåhkoen raajan reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh jiehtedh mannasinie sæjhta dam darjodh.
Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 - 380 kråvnah maaksa.
Jis sæjhta giejnie soptsestalledh, maahta ringkedh aktem dejstie telefovnejourijste mah gååvnesieh.
Datne, gie båata jeatja laantedigkeste, ih leah meatan hoksegarantijesne dennie laantedigkesne maam veeljh.
18 § Tjïelte mij reeremedajvesne edtja faaledh disse gie dagkerem nuepiem vaajta, abpe jallh biehkine servicem jïh hoksem åadtjodh mah voereshokse faalaldahke-mieresne leah, dejstie barkijijstie gieh såevmien, meänkielin jallh saemien gïelem maehtieh.
Edtjh bïevnesh dan bïjre åadtjodh
Klamydiateestem maahta aaj gaskeviermesne dongkedh jallh apotehkesne åestedh.
Gaajhkem lehkiem almetjh berkieh sijjen jielemem eevtjedh jïh jorkesidh.
sosialeståvroen raerie reakteles, sosijaleles jïh medisijneles gyhtjelassi åvteste bïevnesh daarpesje dan barkose
Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
Dle vaajmoen soptsestalleme Jupmielinie mij vihkeles.
Dellie "prieviegielevadtesem" darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
Boernengåetiecancere ajve nyjsenæjjide sjædta dejtie gïeh seksem åtneme jïh laanestamme sjïere typine HPV:este, humaneles papillomviruse.
Maanah nuerebe goh 18 jaepieh gïeh vaejliem utnieh, eah edtjh baaktjesevualanimmie jallh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalicylsyrine nåhtadidh, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl jis ij dåaktere lea dam moeneme.
Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh.
Jis ussjede skïemtjehoksem bïeljelidh hijven jis temperatuvrem joe mööleme.
Gujnelemmie maahta aaj gaatodh jeatjah sjïekenistie.
Daamhtemes sjïere tïjjem åådtje maam maahta jeatjahtehtedh.
Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
Daamhtaj aaj sïejhme provnelaakan galkegh åtna åvteli voestes gujnelemmiem åådtje.
Mohte skïemtjijejournaalh jïh seammaleejnh tjaatsegh lea sekretessen nuelesne.
Jis tabledtem varki vaalta dellie vaahra nåajsan sjïdtedh vaenede.
Eah daarpesjh kristegassjh årrodh jis skïemtjegåetiegærhkoen gåajkoe mïnnedh.
Vaahra ij akute-p-pillerem juhtieh, dïhte sæjhta jiehtedh nåajsan sjædta, jienede gosse tïjje vaasa negkemen mænngan jïh goske pillerem vaalta.
Maahta damtedh mavvege jïh eadtjohke jis musihkem goltele maam lyjhkoe, gosse vuesiehtimmien gaavhtan gåabph ' akth vualka mij ovvihties damta, jallh seamma aejkien maam akt dorje maam tuhtjie ånnetji rovnegs.
Gååvnese aaj sjïere akute-p-pillere maam maahta vïjhte dygnine ovvaarjedamme negkemen mænngan vaeltedh.
Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
Seksuellen syjhtede lea dan bïjre mij tjoelem persovne åtna maam eahtsa jallh kleenghkeste.
Jis gujnelemmie guhkiem gååte dellie hijven goerehtidh mestie naemhtie.
Jeatjah baakoe dïsse lea straighte.
Bïevnesh pryövenassevaaltemen bïjre aaj kvaliteeteregisterisnie vöörhkedh maam nåhtadidh gosse hoksem buaranidh.
Nuepie gååvnese lokalbedövnigem åadtjodh jis baektjiedidh.
Jis naakenem nåakelaakan gïetede dejstie persovnen tjoelem jallh jaahkoem fåantojste, dellie diskrimineereme.
Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
Jis heteroseksuelle ij provhkh dan bïjre soptsestidh juhkoe daamhtaj almetjh dam vienhtieh.
Maahta aaj damtedh nuvreme seksine vuertedh jïlhts dam sïjhtedh.
Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
Dïhte dorje guktie njammah sprankes jïh kråahpem bankes damta.
Ij maehtieh datnem tjabrehtidh medisijnem vaeltedh.
Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene.
Jïjnje gijhkierdeminie vaarjohts muvhtene gohtje kruepiegijhkierdimmie.
Naakenem mïedtelidh jallh irhkedh gaskeviermesne lea seamma luhpehts goh skuvlesjaljesne, geajnosne jallh eejehthgaertienisnie.
Mohte vuajnoe, ïedtjh jallh guktie veeljie jielemem jieledh ij båetieh destie mij seksuellen syjhtedem åtna.
Maahta jïjnjh asvem bïjre lohkedh jallh raeriem jeatjijste åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gaskeviermesne.
mah aajnealmetjem lea paarte jallh sijjieladtje
Dïhte sæjhta jiehtedh biologijen åerpenh gïeh ovmessie årromesijjine tjaalasovveme dellie fïerhten maana lea jïjtse jollemaaksovevaarjelimmie.
Dah göökte vaaroeh maehtieh ovmessie åasah utnedh.
Jis daaresjamme seksuellen syjhteden gaavhtan dïhte alvas laaken vööste maam gohtje hatbrott.
Orre sæjroem rihpese.
TLV aaj vuarjesje jis åtnoem daalhkesistie maahta siebriedahken maaksovh vaeniedidh, vuesiehtimmien gaavhtan operasjovnh, skïemtjetjaelemh jallh voeresehokse.
Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
Jis joe lååvkeme jeatjah kristeles sïebredahkesne maahtah lïhtsege Svïenske gærhkosne sjïdtedh mænngan gosse hearrine soptsestalleme. Datne gïeh Svïenske gærhkoem laahpeme leah lïhtseginie buerie båeteme bååstede.
Kondome garre boetjese jallh seksegaavnan beaja.
Muvhten aejkien dov lïhkemes daarpesjieh bïevnesh åadtjodh dov hoksen bïjre.
Jis gåvloe nåakebe sjædta dellie ij guarkoeh maam deahpede seamma vuekine jis voerkes orre.
Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
Destie sjædta verteme gïervebe vaenede jïh jienebe vertedh.
Jis depresjovnem åtneme dellie profesjonellen viehkiem daarpesjidh guktie buerebe bïevsterh åådtje.
Jïjnjemesh destie dan dov byjreske åålmegasse jåhta.
Dellie jïjtje veeljie gïeh dah åadtjoeh bievnedh.
Jis aareh jallh seente puberteetese båata ij maehtieh jïjtje stuvredh.
Kaanne aavode jïh åajaldahta maam daelie gïerve, mohte tïjjen mietie dam aerkies jïh jeatjah gïerve domtesh lyövlehkåbpoe sjidtieh.
Webbesijjien ulmie lea servicem vedtedh, demokratijem dåarjodh jïh Jïemhten lïenen laantedigkien bïevnedidh..
Laake seamma vuekine gaajhkide seamma man tjoele.
Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh.
Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre - Länsstyrelsen i Stockholm
13 § / Orre vähta X § U:2009-?? Dïhte gie parte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne såevmies aamhtesisnie jallh ieresne aktene läänereakta-, digkiereakta-, laantedajvedööpme- stovle-, byjreskedööpmestovle- jallh jaevriereakta-dööpmestovlesne mejnie dööpmegievlie mah abpe jallh biehkine lea vïedteldahkesne daejnie tjïelth Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå, reaktah åtna såevmien jallh meänkielin gïelem utnedh dan aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijstie gårreldahkesne.
Siebrieh gååvnesieh gusnie raeriem jïh dåarjoem maahta åadtjodh jis lïhtsege.
Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
Ij dïhte ultratjoejestave bååktjese vedtieh mohte ånnetji nåake maahta gujht damtedh.
Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
daaletje laaki sijjine årrodh, mej bïjre reaktah
Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aaj seammalaakan leah dejtie dööpmestovlide gusnie dåapmoem jallh nännoestimmiem aamhtesisnie jallh ieresne mah voestes åesien mietie lea jih klååkeme sjïdtedh.
Dïhte gie sjeavohthvoetem meadta maahta dåapmestovlesne dööpmedh jallh jeatjah vuekine beadtasåvva reeremistie mij hoksem vååksjedh.
Antibiotikabåehtjierdimmmiem tjuara fïerhten persovnen sjïere vaejvide sjïehtedidh.
Hormonh leah ïebnh mah ovmessie reavsine kråahpesne sjidtieh.
Dïedtijem muana jïh dam ööhpehte dennie sjïere barkoesuerkesne barkose EN:n Maanakonvensjovnen mietie.
Gaajhkh maanah nuerebe 18 jaepieh seamma gåetesne, dïhte sæjhta jiehtedh seamma årromesijjesne tjaalasovveme, lea ektesne jollemaaksovevaarjelimmie.
Dah maehtieh ovmessie daalhkessïelti luvhtie båetedh jïh ovmessie åesieh utnedh.
Gååvnese gujht laake mij jeahta persovne båarasåbpoe 15 jaepieh ij åadtjoeh seksem utnedh giejnie nuerebe 15 jaepieh.
Jïlhts sekretesse jïh sjeavohthvoete lea vijries maahta sekretessem åadtjodh miedtedh sjïere sjïekenistie, bielelen skïemtjije dïsse jååhkesje.
Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (åarjelsaemiengïelesne)
Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
Mohte jis operasjovnem dorjeme boernengåetietjeapohkecanceren jallh jeatjahtehtemi åvteste boernengåetietjeapohkisnie byöroe jåerhkedh dam vååksjedh.
Dåastoevisnie orre jïh naan tæjmoej mænngan aalka vertedh jïh jijmiem luejhtedh.
Jïjnjh dïenesjh Mov hoksegaskesine gååvnesieh jïh dïhte lea fïerhte hoksejarnge mij jïjtje nænnoste maam mij galka dan sisnie årrodh.
Gosse lea onne maanaj bïjre lea åelieh gïeh nænnoestieh dej bïevnesi bïjre jis åadtjoeh dejtie olkese vedtedh jallh ij.
Maahta dan nåake damtedh gosse hujnesne.
Hijven dïsse jïjnjh jovkemsh vedtedh.
Seammalaakan aaj tjïeltide reeremendajven bäjngoelisnie, jis tjïeltesne barkijh gieh gïelem maehtieh.
Dah laakh jiehtieh ij gænnah lïhke fuelhkie reaktam utnieh åadtjoeh daejredh maam jeahtasåvva jïh deahpede skïemtjegåetesne jis ij sïjhth dah edtjieh dam daejredh.
Skïemtjijemoenehtse maahta vuesiehtimmien gaavhtan datnem viehkiehtidh dïedtije hoksebarkijh govlesadtedh jïh beavna guktie maahtah reektedh maam dååjreme.
18. nåajsanvåhkoen mænngan tjuara luhpiem Socialeståvroste åadtjodh åvteli maahta abortem darjodh.
Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
Aaj irhkie gosse lahteste, daejrehte jïh dååjrehte sexuale aamhtesi bïjre gïen syjhteden vuestie.
Gosse maanah nuerebe goh govhte askh ij byöroeh baaktjesevualanimmiem vedtedh bielelen voestes skïemtjesåjhterinie jallh dåaktarinie rååresjidh.
Gosse TLV edtja subvensjovnem bïjre sjæjsjalidh dellie daalhkesem vuartesje jis aevhkiem vadta mij dïhte maaksove mij båata jis dam subvensjovnerede.
Luhpehts diskrimineeredh seksuellen syjhteden gaavhtan
Vuesiehtimmien gaavhtan leerhkeme, jis naaken leerhkie.
Vuesiehtimmien gaavhtan vaadtsehtjidh jallh saavredh pråvhka viehkine årrodh jis jïjnjh åssjelh åtna jïh destie buerebe åeredh.
Njaelmie maahta ovmessie hammoe jïh njaelmie maahta mårhtjoes årrodh.
Daalhkesen åasa maahta, ohtsemen mænngan, fïerhten asken jeatjahtehtedh.
Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
Maahta tjïeltem jallh laantedigkiem gihtjedh gïen dïedte hoksem åtna.
Medtie våhkoem åvteli gujnelemmie aalka jïh dan raajan gosse båata dellie kaanne tjaatsijes kråahpesne sjïdtedh.
Pryövenassevaaltije, gie tsegkietnie jallh dåaktere, mojhteleslaakan tsïnnevïedtjide rïhpeste gynekologijen dïrreginie mej leah kråahpetemperatuvre.
åadtjodh sov sijjienommh-vuesiehtimmiej barkose
Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh.
Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
Barkijh tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh Gaajhkh barkijh healsoe- jïh skïemtjehoksesne tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh.
Dellie maahta naan nåajsan darjodh jis tsïnneboetjemem åtna.
Njaelmie vijrene jïh sjædta jienebe vïtnes puberteetesne, mohte ij gåessie gan haavjoeh.
Aaj beapmoeh maanide mah nuerebe 16 jaepieh jïh sjïere skïemtjelassh utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan glutenintoleranse, lea subvensjovneradamme.
Ij gåaredh vuejnedh jis persovne ovskåaltoe jallh ij.
Gulliegïele - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka - lea tseegkesovveme ministerijstie mej dïedte saemien aamhtesi åvteste jïh saemiedigkiepresidentijste Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne.
Hormone maahta tsevtsedh guktie vuesiehtimmien gaavhtan åejjieh saejriedieh, njammah sprenkieh jallh skïjmestalla, mohte daamhtaj ij ryöhkh guhkebe goh dygnem.
Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
Jis pryövoe jïh vuekine dam darjodh maam hijvenlaakan damta jïjtsasse dellie aaj hijven damta dïsse gïem tjuvleste jïh gijhkerde aaj.
transportstyrelsen / feelemeståvroe bïevnesh daarpesje naan sjïehtelevoetem pryövedh vuajemekåarhtem, traktovrekåarhtem jallh taksivuejijelegitimasjovnem utnedh
Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
Leeneståvroe Stuehkien leenesne jïh Saemiedigkie
sjädta budsjedte-jaepien 2010 jïh åvtese. Joekoen
Ultratjoejestavesne kanaale gååvnese gusnie biopsijenaaloem rijtie.
Vuesiehtimmien gaavhtan maahta vaahreles årrodh moppem jallh bïjlem vuejedh, jïh jis alkohole kråahpesne dellie luhpehth.
Mohte maahta daarpesjidh oktegh årrodh jis hujnies.
Justitiekansler 'e, Försäkringekassa, Skatteverke, jïh
Muvhtene maahta vaejlie vuesehte ålvas skïemtjelassem.
Dåarjoem lea njoelkedassi (2005:765) staatedåarjoeh nasjovnelle unnebelåhkojde mietie joekedamme.
Ovmessie persovnh ovmessie lyjhkoeh tjuvliestidh jïh gijhkierdidh.
Maana gie vaejliem åtna daarpesje gåetesne årrodh, jïh ij skuvlesne jallh aarehskuvlesne, jïh lïegkedidh jïh starnedh.
Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
Tjaktjen 2010 dellie åarjelsaemiengïelese jarkoestidh.
gaskesadtieh, jis aamhtesem maahta gïetedalleme
ïedtjem dassa dejtie maam pråvhka lyjhkedh
Dellie orre cellepryövenassese gohtje.
Dov eejnegen nuepie hoksejarngem veeljedh abpe Sveerjesne.