Ohccit bivdojuvvo čállit mat leat sin deháleamos vuovdinkanálat, sii galge válljet 6 vejolaš vuovdinkanála gaskkas, ja ledje 18 geat vástidedje dán gažaldaga.
Ulbmil lea ahte buohkat galget oažžut friddjakoartta poasttas ovdalgo golbma vahku leat vássán maŋŋágo sii leat juksan friddjakoartarájá.
• Skuvlaeaiggát ja skuvllat ráhkadit geatnegahtti plánaid fágalaš ja organisatoralaš gealbonannenortnegiidda nákcabidjamii searvama váras.
Mun háliidan čalmmustahttit boares sámi árbevieruid.
Dál gávdnojit eanet sámi akademihkkarat sihke sámi dutkama ja eará dutkama siskkabealde, ja máŋggalágan alit oahppofálaldagat gos oahpahusgiellan lea sámegiella.
Kulturviessolávdegoddi bargá dán jagi lohppii.
Sámediggi oaivvilda ahte dát duššindahká dan sajádaga maid Sámediggi ja boazodoallu leat ožžon miellahtuid nammadeami bokte stivrejeaddji orgánaide.
Doarjja Sameblod filbmii ja Amanda Kernellai čájeha sihke ambišuvdnadási ja viidodaga sin barggus.
áittardeaddji oppalaš bargodoaimmat lea sihkkarastit buot mánáide Norggas buori bajásšaddama ja sihkkarastit vuoigatvuođaid mat sis leat ONa mánáidkonvenšuvnna bokte.
Gáibádussan lea ahte luoitimat báhčinšiljuin gozihuvvojit.
Máhttu dan birra makkár eavttut sámi almmolašvuođas leat, ja makkár válljemiid ja vuoruhemiid dat dahká, leat deaŧalaččat sámepolitihka hábmemii jagiin mat bohtet.
Loahpas áigu ráđđi buktit muhtun mearkkašumiid Sámedikki doaimmaidde ja vuoruhemiide.
Ferten gal dadjat ahte soapmásat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá.
Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte hávdesajit, oaffarbáikkit, goahtesajit, goddebivdorusttegat ja boazomerkenbáikkit, dollasajit, viesut, áittit, hávdeeatnamat, sieiddit, bassi várit ja jávrrit, suidnenbáikkit, mánáid stoahkanbáikkit ja njálmmálaš muitalusat ja luođit mat čujuhit dihto báikkiide.
Norgga vuođđoskuvllain ja mánáidgárddiin gos leat sámi oahppit ja mánát lea ain vejolaš diŋgot nuvttá oahpponeavvuid čuovvovaš lágádusain: ČálliidLágádusas, DAT, Iđut lágádusas ja Davvi Girjjis.
Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka gehččojuvvo eará lágaid oktavuođas mat gusket dearvvasvuođa- ja fuollabálvalussii ja dasa gullet omd. dearvvasvuođabargiid láhka, spesialistadearvvasvuođaláhka ja dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusláhka, bátnedearvvasvuođaláhka ja láhka psykalaš dearvvasvuođasuodjalusa birra.
Áššin dán čoahkkimis lei čuovvulit davviguovllu dieđáhusa, oahpahusa, gelbbolašvuođaloktema ja váikkuhusaid ja báikkálaš árvoháhkama birra go lassánit ealáhusdoaimmat davvin.
Várrepresideanta Johan Mikkel Sara sáhkavuorru Blåfjella-Skjækerfjella / Låarte - Skæhkere álbmotmeahci ja Lierne / Lijre álbmotmeahci rahpamis, geassemánu 26. b. 2006.
Guovddážis lea suokkardit, mo sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat váldon vuhtii almmolaš galbemis.
Dat lea lihkostuvvan ja Sámediggi lea leamaš mielde buorideamen dán guovtti ealáhusa rámmaeavttuid.
Suomas lea e.e. Eanodaga suohkanis lea gáiddusoahpahus máhttu ja hárjáneapmi vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla dásis. Sis lea leamašan gáiddusoahpahus sihke giella-, matematihka ja earenoamášoahpahusas.
Sámi ja álgoálbmogiid fága- ja dutkanbirrasat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas deattuhit ahte lea dárbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dan dutkamii mii lea sámi ja álgoálbmotguovl ­luin (davviriikkalaš sámi seminára, raporta " Future challenges for reindeer husbandry societiesš, Ubmi, cuoŋománus 2007).
Dat ovddasta álgoálggus buori ja jierpmálaš resursaávkkástallama marginála várre- ja meahcceguovlluin.
Dan sivas go Norga ii čohkke almmolaš statistihka das geat definerejit iežaset sápmelažžan.
 heajut skuvlaolahus ja ollašuhttin eamiálbmogiin riikkain gos leat guhkilmas johtaleapmi" (mu jorgalus).
Servodatdoaimma guovddážis lea dávjá seailluhit ja ovdánahttit sámi dáidaga ja kultuvrra.
Mánáidgárddit ja skuvllat leat guovddážis nanneme ja ovdánahttime sámi gielaid.
Dál lea hui guhkes áššemeannudanáigi sihke eanaš fylkkamánniin ja Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčus.
Dát álkiduhtášii gielddaid barggu boazodoalu ektui, ja seammás dát veahkehivččii boazodoalu posišuvnna ja deaŧalašvuođa dohkkeheami.
" Hálddahus " Olmmoš mu dilis lea sorjavaš buori hálddahusas obbalaččat.
Norggas leat maŋŋel dan duššo jagi 1970 álbmotlohkamis váldán fárrui jearaldagaid sámi giellageavaheamis ja identitehtas (Aubert, 1970).
Juolludaneavttut: Doarjja máksojuvvo dan bušeahttajagis go dat leat juolluduvvon.
Seammás oaidnit ahte báikkálaččat leat eahpesihkkarat mearradoalloealáhussii ja dan viidáneapmái.
Máŋga gulaskuddanásahusa háliidit ahte ásahuvvo ođđa orgána dán bargamuša čoavdima várás, ovdamearkka dihtii ráđđi dahje Finnmárkku gielddaid ovddastusgoddi.
1999 čavčča rájes lea Sámediggi bargan ásahit albma Interneahtta-fálaldaga ja doaibmi intraneahta bargiid váste.
Doaibmaminsttar dán guovtti arenas čájehit ahte sohkabealerohusat sáhttet čilget dieid variašuvnnaide.
Kárášjogas lea vuollegis njuovvanproseanta ja lea buvttadeapmi mii rievddada boazologu ektui.
Ođasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi
Dat fátmmasta buot 15 suorggi, main EO njuolggadusaid vuođul lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga.
Lahttu Inga-Lill Sundset, Bargiidbellodaga sámediggejoavku (Bb.)
Bargoveaga jođiha bargoveahkajođiheaddji.
Máŋgga geardde sáhttet oktasaš berošteaddji áššit čilgejuvvot sámegilli jos goappaš bealálaččain leat sámegielat bargit.
Lea šihttojuvvon konsultašuvdnačoahkkin Oljo- ja energiijadepartemeanttain, 11.05.07.
Váldoáššis oaidnit ahte mánáidlohku geat duođai ožžot sámegielat mánáidgárdefálaldaga vuolgá das gos ja galle fálaldaga gávdnojit.
Lea áibbas čielga dárbu ahte muhtumis lea bajimus ovddasvástádus sámi giellaovddideamis, ja doaibmabijuid oktiiheiveheamis.
Dan dilis mearridedje eiseválddit čakčat 1989:s ahte livčče galgan bivdit vissis meari dorskiid ovtta jagi gaskal 1987-89 oažžun dihte nu gohčoduvvon fanaseari.
borramu™aid - bohccobierggu hája ja
Danne lassána boaldinoljju vuođđodivat seamma dássái go el-rávnnji divat.
Jáhkán ahte stuora oassi gieldda ássiin ja eaige unnimusat mátkkošteaddjit nai besset illudit das mii dáhpáhuvvá Deanus beivviid ja vahkkuid ovddos guvlui.
Lei suohtas reivvestallat, ja nu mii gulahalaimet čuovvovaš jagiid.
Allaskuvllas leat ollu oahppofálaldagat main sámi kultuvra, historjá ja servodateallin leat integrerejuvvon oasit.
Departemeantta árvvoštallama mielde mielddisbuvttášii boazologugeahpedeapmi guoskevaš orohagaide ahte doaibma buorránivčče dáinna lágiin:
Gelbbolašvuođamihttomearit Jo 1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel
7.1.2 Gulahallančoahkkimat Sámediggái lea dehálaš ovddidit gulahallama sámi ásahusaiguin, ja láhčit dili vai ásahusat ožžot vejolašvuođa ovdánit nanu fágalaš ásahussan.
GOD ja Sámediggi nammadit ovttas Sámi statistihka fágalaš analysajoavkku.
Go guoská anuseretváldinortnega viidásetfievrredeapmái ja áigeráddjejuvvon eriide guhkit go 15 jahkái eai váldon Sáme ­dikki oainnut vuhtii.
Sámediggi áigu deattuhit koordinerema ja bovdet ovttasbargui gaskal daid iešguđet ásahusaid mat barget sámegielaiguin.
Áigumuš lea čađahit dákkár čoahkkima buot ásahusaiguin jeavddalaččat.
das maid boazu lea dagahan gávpogii.
Bargojoavkku árvalusat Sámedikki formálalaš sajádaga birra... 71 8.1.
Boazodoallošiehtadusa 2014/2015 šiehtadallamiid oktavuođas álggahuvvui bargu ráhkadit areálakártta boazodoalu várás sierra ovddasmanni prošeavtta bokte.
Dat ekonomalaš konjunktuvra sáhttá jorggihit ja dilli EEO guovllus sáhttá buorránit guhkit áigge vuollái.
Muđuid lea Sámi Giellagáldu rávven giellageavaheaddjiid giellagažaldagain Giellagáldu fállá nuvttá gielalaš čállinrávvagiid giellageavaheddjiide.
City in Nova Scotia Canada
Tabeallas bohtet ovdan rievddalmasat mat leäet eanandoalus leamaš.
dássái. Maŋŋel 2011 čavčča válgga, go bođii eará politihkalaš stivra, de leat politihkkárat dieđihan ahte sii áigot áŋgireappot bargat, muhto dán rádjái eai leat vuos oaidnán makkár ge konkrehtalaš bohtosiid diein ságain.
Bušeahttaárvalusas joatkašuvvá vuoiggalaš juogadeapmi go vearut geahpeduvvojit stuora joavkkuid várás, ja čavgemat fas váikkuhit sidjiide geain leat stuora sisaboađut ja opmodagat.
Stipeanddat juolluduvvojedje ásaheddjiide geat áigot álggahit meahcceealáhusdoaimmaid ja smávitlágan biebmobuvttadeami.
Fáddán lea leamaš guovddážiid doaibma.
Vaikko lea viiddis ovttasbargu dán guovtti riikkaid skuvllaid gaskkas, de leat váttisvuođat das go guoská mánáide vuođđoskuvllas geat šaddet vázzit skuvlla vierisriikkas.
Ja dasto ahte " Styret i STS foreslår ahte staten ved Kultur- og kirkedepartementet igjen tar de budsjettmessige ansvar for Beaivváš Sámi Teáhter.
Merken olggobealde sámi boazodoalloguovllu Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu.
Sámediggi lea dál bajimus eiseváldi go lea sáhka giela ovdánahttimis, normeremis ja sámi riektačállimis.
Boazodoallu lea heivehuvvon čuovvut bohcco lunddolaš johtalemiid árktalaš ja subárktalaš ekovuogádagas.
- Mun reageren go Girkonjárggakonferánssas jagis jahkái leat leamaš duođalaš fáttát ságastallamiidda, fáttát mat njuolgut gusket sámiid beroštusaide, nugo ealáhusáššit, gelbbolašvuođaovdáneapmi ja das mo dahkat báikegottiid geasuheddjiin olbmuide.
Oktiibuot lea addojuvvon doarjja 17 girjeprošektii, main 2 leat jietnagirjji.
Lávdegoddi evttohii ahte oahpaheaddjioahppu galggai ásahit erenoamáš fálaldagaid mat adde gelbbolašvuođa bargat oahpaheaddjin sámi guovlluin.
ON-lihttu nanne artihkkalis 1 ja artihkkalis 55 " prinsihpa álbmogiid ovttalágáš vuoigatvuođa ja iešmearrideami birra ".
Dat maid váikkuhit dasa movt nannet sámegiela, dadjá Nystad loahpas.
City in South Africa
Go digaštallat Eurohpá investeremiid, de galgat muitit, ahte guovllus leat sihke sihkkaris investeremat ja investeremat, mat eai leat nu sihkkarat.
Čearddalašvuođa duogáš lea danne doaimmahuvvon go leat vástidan gažaldahkii eatnigiela birra.
Teáhter lea lávdedáiddafálaldat oarjelsámiiide ja das lea deaŧalaš doaibma go lea sáhka oarjelsámi gielas ja identitehta nannemis.
Dát guokte ášši ledje akkrediteret álggahit ođđa doavttergrádaohppui ja Stuorradiggedieđáhus nuoraidceahki birra (Sametingets årsmelding 2011: 7).
Sámi musihkka gávdno ja doaimmahuvvo njealji riikkas, Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, guovllus mii gohčoduvvo Sápmin.
@ info: whatsthis
Ulbmilmearrádus addá mávssolaš čujuhusaid go galgá áddet ja geavahit lága eará mearrádusaid.
Dievadasmandáhtat juogaduvvojit dušše daid listtuide mat leat ožžon unnimusat 4% (dássenmandáhtarádjá) buot jienastagain mat leat dohkkehuvvon sámediggeválggas.
Oassin barggus lea lávdegoddi maiddái ságaškuššan Deanučázádaga ollu luossamáddagiid duođalaš dili birra.
 Oassálastit aktiivvalaččat Sámi giellanjuolggadusaid ođasmahttinbarggus
Barggu, oktasašvuođa ja ovttasbarggu bakte leat mii daid ovttastahttán.
Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.
Doarjjastivrra jođiheaddji Ann Mari Thomassen lea hui duhtavaš daiguin prošeavttaiguin mat leat ožžon doarjaga, sihke prošeavttaid fágalaš sisdoalu ja geografalaš viidodaga dáfus.
Álkivuođa dihtii dajan ná: Jos dakkár dilli čuožžilivččii, maid lea veadjemeahttun jurddašit, ahte mii buohkat čohkánivččiimet ja heaittášeimmet bargamis eallin dihtii penšonfoandda ruđaiguin, de olles dat opmodat livččii lohppii gollan go badjelaš jahki lea vássán.
Sámedikki Bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegoddi lea meannudan ášši 009/18 Giellalokten - Sámedikki strategiijaplána sámegielaid varas.
Livččii áibbas eará ášši hupmat Romssas dan birra.
Sámediggi lea plánas čujuhan ahte analysa ja ávžžuhusat galget maiddái fátmmastit sámi álbmoga boahttevaš dárbbuid psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusaide.
do not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
Sámediggi cealkámušas čilgejuvvo boazodoalu dálá dilli vuosttaš kapihttalis.
Vuolggasadji dán mihttomeari juksamii, lea ahte dásseárvu guoská buot servodatsurggiide ja galgá leat heivehuvvon oassi min barggus, beroškeahttá earret eará sohkabealis, doaibmanávccain, etnisitehtas ja seksuála sojus.
Dattege eahpidan ulbmilašvuođa das ahte mearridit deaddologu norpmaid, ja ahte dat fas leat mearrideaddjin alimus boazologu hárrái.
Buot boazodoalloguovlluin lea dás leamašan lassáneapmi, muhto leat maid stuora erohusat muhtun guovlluid gaskkas.
Departemeanta lea ráhkadahttán ortnegii láhkaásahusa mii fámuiduvvá ođđajagemánu 1. b. 2009.
Sámediggi gáibida ahte juolluduvvojit ruđat náliid buorebut reguleremii, buoret ortnegiidda vahátelliid goddimii, eanet dutkamii, gonagasgoaskima hálddašeapmái vuogi ovddideapmái, ja dasto buorebut bargat organisašuvnnaid ja hálddahusa gaskasaš gulahallamiin vai lea vejolaš čađahit mearriduvvon boraspirepolitihka.
Riikageaidnu 21/E8 Riikkageaidnu 21/E8 mii vuolgá Ruoŧabealde mearrabađaluovttas ja manna Jiekŋaáhpái ja Romsii Norggabealde, lea okta dain váldoluottain mat mannet Norggabeallai Suoma sámiguovllu bakte.
Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur- ­muittuid.
Ii Sámediggi ii ge eará almmolaš ásahus sáhte stivret ovttaskas olbmo priváhta giellageavaheami.
Doppe ohppet boazodoalu birra ja ahte sápmelaččat orrot Guovdageainnus ja Kárášjogas.
Konferánsa dollojuvvo Thon hoteallas Álttás.
Sámediggi ii lean bidjan dán doaimma vuoruhanlistui 2002:s, muhto baicca giellaguovddážiid ja eará giellaprošeavttaid ovdánahttima olggobealde hálddašanguovllu 7. ja 10. sadjái.
Norgga sámiid riikasearvvi (NSR) evttohus Kap / poasta
Sámi Giellagáldu lágidii cuoŋománus lullisámegiela giellaseminára Staares, Ruoŧas.
Earret eará lea dehálaš ovttasbargat duodjebirrasiiguin eará riikkain, riektesuddjen duoji dihte mielddisbuktá riektesuddjema olggobealde boasttugeavaheami duojis gávppálaš áigumuša dihte.
Regionála ja báikkálaš ovttasbargu. Áŋgiruššansuorggi mihttomearri: Árjjalaš ja ulbmildiđolaš ovttasbargu regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin nannen ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra, giela ja servodateallima.
Nuppi čuoggái mun dajan: Mii dárbbašat eanet dieđu mohtorjohtolaga ja meahci geavaheami birra.
Helgelánddagávpogat ja Muoffis, mat leat lagamus gávpogat, eai leat go 27 proseanta ožžon gávpotfárrejeddjiin iežaset lusa.
spiehkastahkan lea unna sátnegirjjáš davvisámi ja gielddasámi gaskkas (Sammallahti & Xvorostuxina 1991).
Albbas orru váldime eanemus sávzzaid ja geatki eanemus bohccuid.
Ovttadássásaš dearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii, lea dat mo geavaheaddjit vásihit bálvalusaid.
% 1 čuoggá: Čuoggát oktibuot dán dásis
2005 ovddas čájeha tabealla dušše ovddeš Stáhta petroleumfondii.
Buvttadankurvvat nu movt 1. fig. čájeha, eai čájet dattege davviguovlluid guohtunvuogádaga dievaslaš dynamihka.
Sámediggeráđđi doarju danne Boazodoallostivrra mearrádusa fámuhuhttit Stonglandshalvøya ráfáidahttima boazoguohtuma dáfus.
Orui čađat dego soames livččii juoga mainna čuoggume su siste.
Else Grete Broderstad, Stáhtadiehtaga instituhtta, Servodatdiehtaga fakultehta
Dasto oaidnit mii ahte dát bargu lea viiddis ja gáibida gelbbolašvuođa buorideami máŋgga dásis mánáidsuodjalusas.
Sámediggi háliida ahte leat ollu šattut ja eallit Norggas.
Oassi hástalusas háhkat ollislaš gova olggosgoluin ja dietnasiin lea go festiválat doibmet ollu eaktodáhtolaš bargiid bokte.
Suodjalusa bealis galget leat šiehtadallit, geat árjjalaččat sáhttet šiehtadallat beliiguin ja dahkat mearrádusaid.
Oppalaččat orru nuorravuođaáigi leamen relatiivalaš homogena mannolat.
Dainna mii ain fertet joatkit.
Vuojuhanláhkái Javaprográmmaš čájeheaddjiName
Projeakta lea ságaškuššojuvvon Kultuvradepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin.
Lassánansuohkaniin ii hirpmástuhtte go lea ollu sisriikkalaš sisafárren.
Olu mánáidgárddit leat dieđihan ahte dárbbašit vuđolaš diehto- ja bagadallanmateriála sámi diliid birra.
Mii gáibidit stuorra rievdadusaid láhkaevttohusas.
Maŋŋil vuođđoskuvlla vázzen 9 vahkku joatkkaskuvlla (framhaldskole), muhto in oahppan in maidege.
Default mode in notification
Virgeohcan sáddejuvvo min digitála ohcanguovddážii: http://e-skjema.no/sametinget t.
Mánáidgárddiid rápmaplána - BFD Johtočála Q- 0917 B - oanehis čilgehus
Heivehit doarjjaortnegiid nu ahte dat sihkkarastet duodjeealáhusa boahtteáiggi váste.
Vuosttaš lađđasa mearrádus heaittiheami čađaheami birra gusto dán dáfus.
Doarjjastivra čujuha maiddái dasa ahte Beassášfestivála váikkuha olu ealáhusaide gielddas.
Sámi kultur- ja nuoraidorganisašuvnnat - ohcanvuđot doarjagat
Sámedikki áigumuš lea ahte sámegiella galgá suodjaluvvot ja ovddiduvvot.
Liv ∏∏iimet galgan árabut álgit miessemearkumiin muhto dan eat sáhttán, muitala orohatovdaolmmo™ John Idar Anti.
- Mii vuolidit suorgedivadiid ja divadiid, maid haddi lea biddjojuvvon menddo bajás, sullii 565 miljovnnain kruvnnuin, ovdamearkka dihte vuolidit diggelogahallandivada.
Seammás siskkilda prográmma maiddái boazoealáhusa mátkeealáhusvuđot ealáhusovddideami ja ovttasbargodoaimmaid gaskal boazodoalu ja reidenfitnodagaid.
Áiggun čujuhit earenoamážiid (3), (4), (5) ja (7), go dat buohkat barget dan badjelii ahte konkretiseret iešstivrendimenšuvnna báikkálaš resursahálddašeamis, juoga mii maid lea okta dain deháleamos áššiin dan ođđa 2007 Boazodoallolágas.
Fierpmádatjoavkkut ásahuvvojit vai doaktárat geat barget sámi guovlluin, besset deaivvadit jeavddalaččat ja lonohallat vásáhusaid ja hástalusaid.
Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta sáddii maŋŋá notáhta Sámediggái mas čilgejedje organiserema rievdadusaid birra.
Direktevrra sáhttá sierra čállosiin delegeret mávssihanválddi bálvái geas doaibmaovttadaga jođiheaddjin lea bušeahttadisponerenváldi.
Prinsihppa ahte dohkkehit historjjálaš rievtti ja oassálastima guolástusealáhusas, galgá čuovvoluvvot sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
Buorrin lea go árktalaš buktagat máistojit buorebut go buktagat mat leat buvttaduvvon máddelis.
Bargat dan ala ahte suodjalanmearrádusat dahkkojuvvojit sámi báikkálaš olbmuid miehtama mielde
Muhto ledje norgalaččat geat arresterejedje.
Dat leat Skedsmo, Stavanger, Drammen, Lørenskog ja Asker, ja leat listejuvvon juohkehaš iežas 2009 jienastuslogu sturrodaga ektui.
Gielda lea dieđihan ahte dat galgá gárvásit meannuduvvot ođđajagimánus 2012.
Jus earaládje ii sohppojuvvo dan hárrái, de sáhttá orohagas sihke orohatstivra ja ovttaskas boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čielggaduvvot galgá go boazoeaiggát beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain.
Mo oahppi doaibmá sosiálalaččat, galggašii leat juohke ovdánanságastallama fáddá.
Referánssat álgoálbmogiidda lea maiddái searvvahuvvon dieđalaš komitea barggus REDD ektui.
Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersen
Ráđđehus háliida dahkat govdes guorahallama sámi oahpu ja dutkama hárrái, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis.
Ferte maid eaktudit ahte Birasgáhttendepartemeanta / Luondduhálddašan direktoráhta ruhtadit álbmotmeahcceguovddážiid vejolaš ásaheami sámi museaide dahje daid oktavuhtii.
Mediadilli sámegiel oahpahusa ja oahpu ektui lea dávjá báinnahallan negatiiva soaittáhat dáhpáhusaide ja einnostusaide ahte sámegiella lea oalát jápmime.
Dát guovllut leat dehálaš resurssat sámegiela ovdáneapmái Norggas.
Dáin lohkamiin eai šatta goassege leat ollu studeanttat, ja dat mearkkaša ollu erenoamážit unnibuš sámegielaide, ahte lea sámegielalaš máhttu.
Sámediggi oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođalaččat dárbbašit oažžut vejolašvuođa leat mielde válljet geat galget čielggadit, mii galgá čielggaduvvot ja makkár vuođul galgá čielggaduvvot.
Dán skuvllas leat gáiddusoahppit miehtá Norgga.
Dál lea čielggaduvvon ahte Máhttodepartemeanta áigu leat mielde váikkuheame prošeavttas mii galgá čielggadit ahte lea go realisttalaš ásahit sámi joatkkaskuvlla márkosámi guvlui.
Sámediggepresideantta Egil Olli lea dan vahkku čuovvume ON:a Bissovaš foruma eamiálbmotáššin New York:as, ja son doalai čuovvovaš sáhkavuoru forumi gaskavaht'eahket:
Sámedikki politihka gaskkusteddjiid gaskkas leat gielddat daid deaŧalepmosiid searvvis deaŧalaš servodatsurggiin nugo oahpahusa, mánáidgárddiid, giela, kultuvrra, areálahálddašeami ja ealáhusaid oktavuođas.
Viidáseappot bargá Sámediggeráđđi dainna ulbmiliin ahte daidda geain lea vuoigatvuohta álgoálbmogiid eatnamiidda ja resurssaide, galgá addojuvvot kapasitehta ja gelbbolašvuohta nu ahte sii sáhttet šiehtadit buriid čovdosiid ealáhusoassálastiiguin.
Stuoradiggi lea gáržžidan ásahusa ja dan doaimma politihkalaš stivrenvejolašvuođa go lea dahkan NRK stáhtalaš oasussearvin.
Norga lei vuosttas našuvdna mailmmis mii ásahii sierra departemeantta guolástussii.
Dáiddaorganisašuvnnaid šiehtadallanrievtti fievrrida Sámediggi dahje Sámedikki vuollásaš orgána viidáseappot, ja stipenadajuolludan orgánas galget leat dáiddáriid ovddasteaddjit.
Areálasisabahkken lea erenoamáš garas lullisámi guovllus ja Oarje-Finnmárkkus."
Bargojoavkku árvvoštallamat ja árvalusat Sámedikki rievttálaš dili hárrái Bargojoavku oaivvilda čovdosa mas Sámediggi ásahuvvo iešstivrejeaddji riektesubjeaktan mii formálaladit ii leat ráđđehusas gitta, jáhkkimis leat buoremussan dálá geavada ja oainnu mielde das ahte Sámediggi lea iešbirgejeaddji álbmotválljejuvvon orgána.
Danmárkkus lea maiddái ráđđeaddi lávdegoddi Ruonaeatnama ekonomiija áššiid hárrái.
Jahkásaččat eai nu galle studeantta váldán eksámena danne go universitehta ohcanáigemearri lei juo ovddit lohkanbajis kurssa álggaheami ektui, ja dat lei menddo árrat eanaš kursalaččaide, go dávjá ii lean vuos čielgan oažžugo virgelobi bargosajis.
Sámediggi sáhttá njuolggodoarjjaortnega ja eará doarjjaortnegiid bokte movttiidahttit lassi gielladiđolašvuhtii ja giellageavaheapmái sámi mediain.
Gielddastivra hilgu sámelávdegotti evttohusa ja ávžžuha ahte doaimmat maid gieldda orgánat ovdalis leat evttohan dahje dorjon, galget čađahuvvot.
Sámediggi lea dán rádjai juolludan 774 000 ru 1,1 miljon ruvdnosaš rámmas mii lea várrejuvvon doaibmabijuide maiguin oainnusmahttit sámegielaid IYIL 2019 oktavuođas.
Suohkan lea álggu rájes juo juolludan guovttegielatvuođadoarjaga giellaguovddážii.
Nordlandsforskning oainnu mielde lea Sámediggi dušše muhtun muddui lihkostuvvan rievdademiin gollovuđot doarjjamálles ulbmilvuđot doarjjamállii.
Bargojoavku lea sádden čállosa Ohcejoga gildii gos ávžžuhit sámegiela ovddideapmái láhččit saji go ođđa skuvlavistti plánejit.
Iešguđetlágan sámi ealáhusaid lotnolas doaibma, nugo eanandoalu, duodji, guolásteami, boazodoalu ja meahcásteami lotnolas doaibma sihke bisuha ja ođasmahttá sámi kultuvrra.
Vuođđu- N lohku@ item: intable Text context
Seammás lea deaŧalaš ahte oahppoásahusat váldet sámi dimenšuvnna ohppui mielde.
Teknihkalaš buvttadeapmin oaivvilduvvo formáhta, báberkvalitehta, ivdnegeavaheapmi, korrektuvradivvumat, čatnan ja olggoš.
Sámediggi diehtá ahte meahcceguovlluide beassamis lea stuorra mearkkašupmi olbmuid eallineavttuide dáppe Finnmárkkus.
Muđui lea dat oassi buot áigodagain SED- guovlluin eambbo go olggobealde SED- guovlluid davábealde Sáltoduoddara.
oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii
Váilevaš ekonomalaš, hálddahuslaš ja olmmošlaš resurssat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.
Ollislaš rámma mii lea Sámedikki geavahusas 2001:s, ja mas Gielda- ja guovludepartemeanta, Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta, Kulturdepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta sierra kapihttaliid ja poasttaid bokte lávejit addit Sámedikki rámman, oidno čuovvuvaš geahčastagas:
- Egil Olli, persuvnnalaš várrelahttu Marianne Balto Henriksen
1983 rájes lea Sámi sierrabibliotehka leamaš ollásit stáhtalaččat ruhtaduvvon.
Pedagogalaš máhttolokten skuvlagirjerájubargiin Skuvlagirjerádju oahppoarenan lea okta pedagogalaš fálaldat.
Mun jáhkán ahte Omasvuona prošeakta sáhttá leat ávkin eará suohkaniidda ge, dadjá stáhtačálli Raimo Valle.
Dan rájes leat leamaš guhtta válgga.
Ráđđehus ja Stuoradiggi leat joatkán dieđáhusa váldolinnjáid.
Sámediggi doarju danne evttohusa kodifiseret boazodoalu riektevuođu lága bokte man vuođđun lea geavaheapmi boares áiggi rájes. Dán ferte dahkat danne go boazoealáhussii lea nana rievttálaš suodjaleapmi nu deaŧalaš, ja vai boazodoalloareálat eai sirdojuvvoše eará ulbmiliidda ja vahágin ealáhussii.
Deaŧalaš lea ahte ii doama bearehaga dáinna, muhto atná dan áiggi maid dárbbaša gávdnat sin geat leat dohkálaččamusat čohkkát komišuvnnas ja meahcceduopmostuolus.
Dát láhkaparagráfa giellaválljenprisihppa lea namuhuvvon maiddái galbanormálas, muhto láhkaásahusaid § 7-4 deattuhus "praktihkalaš sivaid geažil erenoamáš váttis " ii leat galbanormálas namuhuvvon.
Sámediggi čujuha ahte jahkedieđáhusa lassin, de lea NIM geasset 2018 almmuhan iežas temáraportta veahkaválddálašvuohta ja illasteapmi lagas birrasis sámi servvodagas ("Temarapport om vold og overgrep i samiske samfunn").
Sámediggi lea addán 50 000 kruvnnu prošeavtta koordináhtorvirgái, muhto dikkis ii leat vejolašvuohta searvat stivrenjovkui resursaváilevuođa geažil.
Guovllus oidno beaivváš hui guhká, ja guovlu lea okta dain sajiin masa beaivváš álggus oidno guhkes skápma maŋŋá.
Sámediggeráđđi ja Luondduhálddašandirektoráhtta galget čuovvulit bargolávdegotti evttohusa álggahit ja initiatiiva váldit dutkanprošektii.
Huksenprošeavttas leat earet eará konsearta- ja teáhtervisti, govvadáidaga čájáhuslatnja, blackboks ja girjerájus.
Nissonolbmuin, geat ožžot bargonávccahisvuođa penšuvnna, eai leat stuora erohusat gaskal siseatnama ja riddoguovllu dien guovtti ahkejoavkkus.
Meroštallojuvvo ahte beaivvášsymbola váiddameannudemiin gerget dálvet 2020.
Čoahkkimis čielggadedje earret eará giellastivrra fápmudusa ja bargguid ovddasguvlui.
Stuorámus sámegielalaš joavku ferte vuoruhuvvot ovddimussii.
"Vearuid ja divadiid boddosaš meroštallan " skovis oidno submi maid bargoaddi lea geassán vearus dan jagi.
Vuođđun dása lea maiddái ahte dovddasta ahte kulturmuitomálliid don doložis sáhttá áddet árra eaktun sihke sámi kultuvrii ja kultuvrii mii ii leat sámi.
Dasto ferte vuhtii váldit dan ahte boahtteáiggis sáhttá šaddat dárbu johtalit miehtá sámi, ja dalle ferte erenoamážit vuhtii váldit gaskkaid Tromsii, Norlándii ja Trøndeláhkii.
Pasieanta dearvvašvuođabálvalusas háliidii fástadoaktára geainna gulahalla.
Dán plána vuolggabáiki galgá leat árvvoštallama bohtosat.
Oahpahuvvo golmma sámegillii ja sámegielas vuođđoskuvllas: davvi-, julev- ja máttasámegillii ja -gielas. Sáhttá maid oahpahit dan seammá golmma sámegielas ja sámegillii joatkkaoahpahusas.
Ovdalgo fuolaváldinmearrádus loahpahuvvo, galget máná biebmováhnemat oažžut vejolašvuođa cealkit áššái.
Evttohuvvo rievdadit mearrádusaid doahpaga Finnmárkku fylka geavaheami čájehan dihtii geográfalaš guovllu Finnmárku.
Birrasiid 2000:s boazolohku fas lassánii sihke Romssas ja Nordlánddas.
Sámi statistihkka 2010 girjjis leat statistihkat mat gusket Norgga sámi servodatdilálašvuođaide.
Midjiide earáide lea dehálaš leat didjiide doarjjan.
Báikenammalága láhkaásahus § 7 nanne ahte jus báikenamas lea máŋggagielat namma, de galget buot gielat mat geavahuvvojit guovllus geavahuvvot luoddagalbbas.
Guovddážis leat maiddái Biras- ja ovdáneami máilmmekonferánssa Agenda 21, 26. kapihtal, eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema hárrái.
Danne lea Sámediggeráđđi vuođđuduvvon čielga eanetlogu vuođul Sámedikki dievasčoahkkimis.
Guoskevaš báikki registrerejuvvon kulturmuitobáikkis leat golbma stohpoduvtta ja njeallje goahtesaji.
Mánáidsuodjalusbálvalus sáhttá sirdit máná dušše de jus dilli lea rievdan ja dahkan dan dárbbašlažžan, dahje jus dat orru leamen buoremus mánnái.
Čájet buot olamuttus moduvllaid
"Skuvla galgá addit ohppiide historjjálaš ja kultuvrralaš máhtu ja gullevašvuođa, ja galgá veahkehit ahte juohke oahppi sáhttá áimmahuššat ja ovdánahttit iežas identitehta fátmmasteaddji ja girjás searvevuođas.
Sámediggi vállje jahkásaš ulbmáluššanšurggiid.
Action for toggling the atmosphere
Norga lea dasalassin máilmmi njunnožis doarjume ahte nieiddat váldet oahpuid.
Danne eai leat dearvvašvuođaplánas strategiijat mo ollašuhttit dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldaga sámi álbmogii, dadjá ráđđelahttu Terje tretnes.
Regjeringens reiselivsstrategi " nanne ahte bargu mátkeealáhusas galgá leat višuvnna guvlui " árvvolaš vásáhusat ", ja dan bokte láhčit dili nu ahte mátkeealáhus galgá leat árvvolaš sihke galledeaddjiide, báikegottiide, fitnodagaide, bargiide ja birrasii.
Go don leat vásihan rasismma:
Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk čujuha ahte lobihis boazoguohtumat eai galgga dáhpáhuvvat Ávgolatnjárggas, ja dát guoská sihke Norgga ja Ruoŧa boazoeaiggádiidda.
Divodan doaibmabijuid váldu lea doalahit geaidnostandárdda.
Dát leat muhtun dain čuolbmačilgehusain mat váldojuvvojit ovdan čoahkkimis.
Dát girji álgá muitalusaiguin oahpaheaddjioahpus guđege áigodagas.
Njuolggadusaid ulbmil lea fuolahit árbevirolaš sámi meahcceávkkástallama, ealáhusa ja kultuvrra, ja dohkkehit ođđa ealáhusaid ja ođđa teknologiija deaŧalaš oassin sámi kultuvrras.
Sámediggi lea moaitán doaibmaplána gulaskuddanevttohusa doaibmabijuid váilevaš áigealbmademiid ja ekonomalaš rámmaid geažil, lassin maŋŋonemiide, veardit jahkedieđáhusa kap. 1.3.
Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat.
 Bargat buoridit sámegielat bargiid rekrutterema
Ráŋggáštusat galget oktiiheivehuvvot nu ahte eai čuoza govttoheamit, geahča árvaluvvon § 13 - 1 nuppi lađđasa.
Árja mielas lea dál áigi historjjálaččat geahčadit dáruiduhttinproseassaid.
Sápmi Pride lea sámi festivála mii 2014 rájes lea lágiduvvon jahkásaččat sámi guovllus, ja sirdašuvvá Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskka.
Dokumentašuvdna čájeha ahte fállá oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja oahpahusa dárogillii ja dárogielas juohke ceahkis vuođđoskuvllas.
h) Mearridit, ovttasráđiid Sámedikki joavkojođiheddjiiguin, man guhkes áigi biddjojuvvo Sámediggeráđi dieđáhusaid ovddideapmái Sámedikki dievasčoahkkimis, gč. § 20
Sihko boares máhpa ja geahččal ođđasit.
Lea maid sáddejuvvon ruhtadanohcan Interreg IV A Davvi dán prošektii.
- Mun háliidan eanet dutkama geavahit borramušbuvttadeapmái ja ahte máhtu galggašii fievrriduvvot ealáhussii, ja ahte ealáhus ieš geavahišgoađášii daid.
Lea ráhkaduvvon prošeaktačilgehus mas temahtalaš áŋgiruššansuorgin leat evttohuvvon čuovvovaččat: Sámedikki integrerenpolitihkka, kultuvra ja ealáhusat.
Eiseválddit eai sáhte gohččut rievdadit oahpahusdahkosiid, muhto eiseválddit sáhttet ráhkadit iešguđetlágan oaivademiid.
Gieldalávdegoddi lea fuomášahttojuvvon ahte sii dál ieža leat ožžon referáhta ráđi evttohusas áššis 34/02 eaige dievasčoahkkima mearrádusa.
Kultur- ja museasearvi "Saemien Sijte " nammada guokte lahtu, ja bargit ovtta lahtu.
Go dakkár árvvoštallamat maiddái gusket sámi ásahusaide, nu go Sámi allaskuvlii, de ferte dakkár árvvoštallamis maiddái váldit mielde movt dat sáhttá váikkuhit sámi servodahkii ja sámi servodatovdáneapmái.
2.8 Sámi duhátjahkebáiki - nuortalaš museá
Eaktodáhtolaččaid oahpahusprográmma sisttisdoallá web-uskádaga, e-oahpahusprográmma ja čoahkkanemiid.
Dieđut SAMINOR dutkamušas borgguhanvieruid birra eai gávdnan nu čielga čearddalaš erohusaid nissonolbmuin ii rittus iige siseatnamis (Figuvra 7 ja 8).
Goappaš daidda surggiide leat respondeanttat vástidan ahte oaivvildit Sámediggi beare ollu deattuha daid politihkkasurggiid (41 proseanta ja 37 proseanta).
Dán áigodagas leat čoahkkimat leamaš Gáivuonas ja Divttasvuonas.
Vaikko sámegiella ja dárogiella raportta mielde eai velge leat ovttadássásaš gielat hálddašanguovl-lu siskkobealde, ipmirduvvojit dát guokte giela eanet ovttadássásažžan go ovdal.
Árvalusaid vuođuštusat bohtet ovdan Stivrenjoavkku raporttas. Golut:
Sámediggeráđđi doallá dábálaččat čoahkkima bargo- ja searvadahttinministariin ja vejolaččat ruhtadanministariin ja/dahje eará stáhtaráđiiguin bušeahttadárbbu (2009 bušeahttaáŋgiruššamiid) birra juovlamánus / ođđajagimánus.
Dađibahábut lea dienaserohus gaskal eanadoalu ja servodaga eará joavkkuid menddo stuoris.
Čielggadus galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa.
Gáiddusoahpahus lea aŋkke leamaš olu ávkin niidii bisuhit sámegiela.
Dievasčoahkkinjođihangotti árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.
Guovlluin olggobealde Finnmárkku leat stuora ja viiddis doaimmat vuordime.
Sámediggi ovddidii evttohusa maŋŋágo fágalaš áššedovdijuhkosa raporta lei leamaš gulaskuddamis.
Muhtun buohcciviesuin orru leame nu ahte ortnet dušše doaibmá báhper alde.
Viidásit sáhttet sosiála ja kultuvrralaš norpmat, nugo dievdoolbmo mearrideapmi nissonolbmo badjel ja váhnemiid mearrideapmi mánáid badjel váikkuhit veahkaválddálašvuođa láhttemii.
II Gažaldagat ja vástadusat Gažaldat 1 áirras Ann-Mari Thomassen, NSR:a sámediggejoavku
Sámediggi dárbbaša ruđaid 1 - ovtta dáhkiduvvon virgái vai beassá joatkit dan barggu maid lea álggahan diehtojuohkima oktavuođas.
Sámediggi áigu váikkuhit dasa ahte eanebut háliidit/dovdet ovddasvástádus fuolahit sámi mánáid mat dárbbašit sadjásašruovttu.
Sámediggi leage dan olis guorahallan movt dát reforbma galgá vuhtii váldit sámiid beroštumiid.
Eanet dieđuid váidinnjuolggadusaid birra gávnnat Stáhta dearvvašvuođabearráigeahču siidduin:
Sámi valáštallama ođđasisorganiseren, maid Sámediggi álggahii čilgehusa oktavuođas sámi valáštallama birra 2015:s, lea dál loahpahuvvomin.
Mun oainnán, ahte OECD oaivvilda dáid rámmaid váikkuhan dasa, ahte Norga lea ceavzán bures riikkaidgaskasaš ruhtadanroasus.
Ovttaárvosaš oahppoplána mearkkaša ahte ii dárbbaš leat juste seammalágan.
" 4. teakstaoasis 2. kapihttalis "Olgguldas áššedovdilávdegoddi" rievdaduvvo dánin: "Maŋimus namuhuvvon sihkkarastojuvvo go árvvoštallá nammadit olbmo Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámedikkiin, ovtta lahtu guđesge relevánta gelbbolašvuođain, go sii lea mearridan iežaset etihkalaš njuolggadusaid dearvvasvuođadutkamii.
Muhto maiddái danne go dutkan ja ovddideapmi ii goassige šatta boastut, ja Sámediggi doarju Norgga stáhta áŋgiruššama buot dutkanhámiid ektui.
Dálkkádatpáhkka Durbanis mearkkaša plána mo oažžut buot riikkaid dohkkehit boahttevaš juridihkalaš dálkkádatšiehtadusa.
Viidáseappot de lea ulbmilin ahte buot relevánta oassálastit kultur- ­suorggis galget eambbo jurddašišgoahtit daid ovdánanvejolašvuođaid mat kultuvrralaš girjáivuođas leat.
Sámediggi vállje atnit dan seamma definišuvnna innovašuvnnas go Ráđđehusa Sd. dieđ. nr. 7 - Et nyskapende og bærekraftig Norge.
Halonen-viesu ođasteapmi lea bures boahtán johtui.
Sápmelaččat leat ávkkástallan mariidna resurssaiguin, guolástemiin ja meara geavahemiin nu guhkás ruovttoluotta go historjjálaš gáldut sáhttet muitalit.
Raportta čuovvoleami oktavuođas ledje konsultašuvnnat Sámedikki ja departemeanttaid gaskka.
Sáme ­diggi lea válljen Nuortasámi musea Njávdámis sámi jahkeduhátbáikin.
Vuostáiváldima oktavuođas lea Sámediggi addán doarjaga sihke báikkálaš vuostáiváldinrusttegiid divodeapmái ja mearrarusttegiid buorideapmái nugo bruggahuksemii ja govdunbrukkaid ásaheapmái.
Deanus lea čoavdán dán go ovttasbargá Unjárgga giellaguovddážiin addit kurssaid.
Dan dehálaš bargui háliidivčče Sámediggi nai ahte nu oallugat go vejolaš juogadivčče iežaset oainnuid, sihke kulturbargiid, lágideaddjit ja kulturberošteaddjit.
Ohcan galgá čállojuvvon Sámedikki ohcanskovvái, ja galgá beaiváduvvon ja vuolláičállojuvvon.
Departemeantta oainnu mielde lea deaŧalaš ásahit vejolašvuođa čoavdit riidduid almmá lágastemiid haga.
oceania. kgm
Sámediggi galgá searvat prošeavtta mandáhta hábmemii.
Sámiráđđi mearridii ahte juohke riikka leavganjuolggadusat galge mearridit sámi leavgga geavaheami.
Ráđđi ii leat ovttaoaivilis Kulturdepartemeanttain go ii loga sámi duhátjahkebáikki stáhtalaš prošeaktan (gč. ráđi árvalusa áššis 11/00.
dominican_ republic. kgm
Son muitalii ahte dušše 22 miljovnna kruvnnu doaibmaruhtapoasttain Sámedikki budjeahtas, mat 2008 s ledje sullii 300 miljovnna, leat dakkárat maidda Sámediggi ieš lea dahkan álgaga.
Duodjeinstituhtta sáhttá go doaibmá máttasámi guovllus váldit stuorát ovddasvástádusa duojáriid rekrutteremis ja ealáhusa ovddideamis dán guovllus.
Álbmotoaju miellahttovuohta lea vuođđun NAV vuoigatvuođaide.
vuoruhuvvon áŋgiruššansuorggit ja erenoamáš váikkuhangaskaomiid suorggit
Lassin alla bellodatmiellahttooassemearrái sámi álbmotjoavkku siskkobealde, lea sin gaskkas mearkkašahtti alladeappot oassi go álbmotlávdegottis geat dieđihit ahte leat maŋemus jagis oassalastan barggus politihkalaš bellodagas (14 proseanta, álbmotlávdegotti 5 proseanta vuostá), oassálastán politihkalaš čoahkkimis dahje čoakkálmasas (19 proseanta, álbmotlávdegotti 9 proseanta vuostá), váldán oktavuođa politihkkariin (30 proseanta, álbmotlávdegotti 15 proseanta vuostá) ja geain dan áiggis ledje almmolaš vearvvat (16 proseanta álbmotlávdegotti 6 proseanta vuostá).
Dat lea čanastuvvon vássán áiggiide ja galgá ráhkkanahttit min boahtteáigái.
Mánáidkonvenšuvnnas lea sierra artihkal eamiálbmotmánáid birra, artihkal 30;
Lea vejolaš eanet gulahallat sámegillii go oahppá ja hárjána áddet min gollegielaid go de ii dárbbaš dorvvastit vieris gielaide nu mo dárogillii.
10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
Oahpahusvuogádagas lea mearrideaddji rolla sámegiela ealáskahttimis, ja dát ealáskahttindoaibma vuhtto dálá oahppoplánain.
Boazodoallostivra oaivvilda ahte ferte árvvoštallat eará vejolašvuođaid, omd. sierra duopmostuolu boazodoalu várás miehtá riikka, mii ovdamearkka dihte sáhtášii čadnot muhtun eananjuohkinduopmostullui.
Sámiid duodji ja Duojáriid ealáhussearvi ovddidedje sierralágan gáibádusaid 12,45 miljon ru ja 12,5 miljon ru. Goappašagat áiguba vuoruhit vuovdin- ja márkanbarggu, mii lea meroštallojuvvon leat 0,5 miljon ru. Sámiid duodji áigu viiddidit doaibmadoarjjaortnega 1,6 miljon ruvnnus 3,0 miljon ruvdnui.
Doaibmaplánas ja čilgehusas leat leamaš golbma áŋgiruššansuorggi: dásseárvu, seksuála sodju ja veahkaváldi lagaš oktavuođain.
Gova 10 galbbat eai gula dán dutkamuša analysaoassái, daningo dát galbbat leat Mátta-Várjjaga gielddas.
Orohatjuohkinnjuolggadusat berrejit čorgatvuođa dihte leat sierra paragráfas.
Evttohus 5, mii boahtá lávdegotti evttohusa 3 sadjái, hilgojuvvui 18 jienain.
Lea erenoamážit deattuhuvvon ahte sámiin alddiineaset galgá leat ovddasvástádus ja váldi hálddašit ja ain ovddidit sámi kultuvrra, ja Norgga eiseválddit leatge dan dihte bidjan muhtun bargguid ja ovddasvástádussurggiid Sámediggái.
Ráđđehus stáhtaráđis mearridii odne juolludit gitta 4 miljovnna ruvnno rádjai Eidsvoll-vistti divodeami bienalaš plánenbargui.
Lassin juolluduvvojit ruđat sámi ulbmiliidda čuovvovaš kapihttaliin ja poasttain:
Erenoamáš dáhpáhusain sáhttá dievasčoahkkin guokte goalmmádasa eanetloguin mearridit gieđahallat evttohusaid ja mearkkašumiid mat eai leat buktojuvvon b) áigemeari sisa.
Divttasvuona giellaguovddáš lea ovttasbargan Nordlánda universitehtain julevsámegiela alit dási oahpahusa ektui (Nygaard et.
EMAIL OF TRANSLATORS
Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu. "
Sárdnon Riddu Riđđu Davvi Álbmogiid beaivve
Maiddái guohtunealáhussii sáhttet guohtumat ja iešguđet šattut dagahit ahte dat luondduvuođđu gos biergu buvttaduvvo, váikkuha bierggu máhkkui.
Buohkat áŋgiruššet garrasit iežaset surggiin, ja leat čájehan buriid bohtosiid báikkálaččat, nationála ja riikka dásis.
Lea váttis kategoriseret dáid deaivvadansajiid kulturguovddážin maid ulbmilin livččii viiddes iežasdoarbmamat.
Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oassi biebmama árvoháhkamis fievrriduvvo ruovttoluotta sámi báikegottiide.
Dehálaš áŋgiruššamat stáhtabušeahtas lea doarjut riikkaid ovdánahttimis buori vearrovuogádagaid, doarjja fágaservviide ja bargu lobihis ruhtajođu vuostá.
Norggabealde lea doavttirvuorru Kárášjogas ja Deanus (gielddas lea ovddasvástádus doavttirbálvalusas, muhto priváhta doaktáris lea vuorru; Oadjodoaimmahat, ii suohkan, máksá eanas goluid).
Mii namuhit dás muhtun ovdamearkkaid.
Marie Therese Aslaksen evttohus § 10
Ávvudeami oktavuođas rahppojuvvui Davviálbmogiid guovddáža ođđa visti.
Boazodoalu vuoigatvuođaid sihkkarastin lea prioriterejuvvon maiddái Sámediggeplánas, gč. kap. 5.4.4.
• ovttasbarggu oahpahusdoaibmabijuid plánemis guktuid etáhtaid olis • ovttasbarggu dakkár oahpahusdoaibmabijuid vejolaš oktasašruhtadeami birra mat leat oktasaš geavaheaddjiidjoavkkuid várás • šiehtadusa hárjehallilunddot doaibmabijuid birra nuoraid várás.
- Čuoggás 9.3.3 eavttuhuvvo ahte fievrriduvvošii ođđa bivdoregulerenvuogádat: Árvvoštallamii vuođđuduvvon bivdoearit.
Iešguđet joavkkuid ságasteaddjit ožžot sáhkavuoru joavkkuid sturrodaga mielde.
Sámediggi lea maid oassálastán čoahkkimii gaskal Oahpahusdirektoráhta ja 7. regiovnna, gos joatkkaoahppofálaldat oahpaheddjiide 2012- 2015 digaštallojuvvui.
Oktasaš fidnuid márkanmuddejeaddji rolla geahnohuhttin dagaha váddáseabbon biireeanadollui birget.
Suopma lea juhkkojuvvon viđa oivošguovlluide.
Viidáseappot lea Sámediggi álggahan prošeavtta " Erenoamášpedagogihka gelbbolašvuođalokten 2004-2006 julev- ja lullisámeguovlluin ja Lulli-Romssa ja Davvi-Nordlándda guovlluin ".
Dat lei ođđa vásáhus munnje.
Čoahkkima fáddán lei dákteriggeávdnasiid sámi oasi hálddašeapmi Schreinera vuorkkás.
1.3.5 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna nationála unnilogu álbmogiid gáhttema birra
Ii sáhttán laktit MTP- ovttadahkii
Lea maiddái várrejuvvon ruhta dáiddafondii ja čájáhusdivadii.
Vaikko girku leige guhká mielde árjjalaččat dáruiduhttimin, de liikká dat lea árrat geavahišgoahtán sámegiela girkus.
Ovttasbargošiehtadusa vuođul Finnmárkku fylkkagielddain lea čađahuvvon oktasaš ovdaprošeakta eamiálbmotavádaga ovddideami birra: "Samarbeid mellom Finnmark fylkeskommune og Sámetinget om utviklingen av en urfolkssone " (Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskasaš ovttabargu eamiálbmotavádaga ovddideami oktavuođas).
Finnmárkkus leat vuoigatvuođadilálašvuođa guorahallame.
Viidáset bargu lea ráhkadit dagaldumiid mo implementeret dásseárvvu áššemeannudeapmái, ja galget dollojuvvo eanet dakkár kurssat, mat buoremus láhkai leat heivehuvvon iešguđet fágasurggiide.
Heaittiheapmi vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde galgá dieđihuvvot guovllustivrii.
Ráđđehusa čielga oaidnu lea ahte ráđđádallansoahpamuš ii mielddisbuvtte ahte ieš láhkaproposišuvdna galgá leat ráđđádallanfáddá.
Dál leat sámi dearvvašvuođaásahusat sihke ekonomalaččat ja organisatoralaččat dearvvašvuođadoaimmahaga vuollásaččat, ja dain lea unnán váikkuhanfápmu iežaset resurssaide ja sin stivrejupmái.
Thomas Åhren, NSR, ovddidii mearkkašumi:
Dain vuhtto čielgasit guhkesáigásaš vuoruheapmi eksplisihtta strategiijain, ja bargonávccalaš huksen lea addán bohtosiid.
Go váilot oahppan mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit geain livččii gelbbolašvuohta sámegielas, ja sámi kultuvrra ja servodateallima birra, dagaha dan ahte mánáidgárdemánát ja vuođđoskuvlla oahppit eai álohii oaččo dan fálaldaga masa sis lea vuoigatvuohta.
Sámedikki minerálaplánaveahki čuovvoleapmin lea Sámedikkis leamaš čoahkkin 14.4.2011 orohagain 16, Rivkkarokkii siiddain ja Nuorajot siiddain ja Store Norske Gull AS:in.
š " Danne livččii viidáset barggus heivvolaš geahččat dien guovtti lávdegotti čielggadusaid ja rávvagiid vuotna- ja riddoguolástusa oktavuođas.
Sámelága ovdabargguin čujuhuvvo ahte jorgaleapmi dábálaččat galgá dahkkojuvvot davvisámegillii, ja njuolggadusat mat erenoamážit gusket sámi álbmogii julevsámi giellaguovllus, galget jorgaluvvot julevsámegillii ja lullisámi giellaguovllus fas lullisámegillii.
Karbon14: a SVG- olggosfievrridansilliName
š Leaŋggain oaidná ahte nuortala ∏∏ain lei ovdala™ áigge lagas oktavuohta ruo™™a kultuvrii.
Ráđđehus evttoha lasihit bistevaš doarjaga iešguđet sámi kulturulbmiliidda 16 miljovnna ruvnnuin 2009:s.
NP galgá oassálastit gaskariikkalaš ovttasbargoforain ja vuhtii váldit fágalaš bargguid iešheanalaš dutkanásahussan; dat galgá leat okta gaskariikkalaš gulahallanguovddáš polaráššiin ja gaskkustit oktavuođa gaskal norgga ja gaskariikkalaš fágabirrasiid.
Čuovvovaš mearrádusain galgá dajaldat "Finnmárkku fylkkamánni" rievdaduvvot "Romssa ja Finnmárkku fylkkamánnin": § 18 nuppi lađđasis ja § 46 vuosttaš lađđasis.
Sámeláhka addá dasa lassin viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis mii mielddisbuktá ahte sus guhte háliida geavahit sámegiela fuolahan dihtii iežas beroštusaid báikkálaš ja regionála dearvvasvuođa- ja sosiála ásahusaid ektui hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta bálvaluvvot sámegillii.
Aili Keskitalo, Sámi parlamentáralaš ráđi várrepresideanta, Sámediggi Norgga bealde
Ceavzinnávccalaš hálddašeami ektui, bivdá lávdegoddi Sámediggeráđi árvvoštallat viidáseappot mot FeFo berrešii heivehit ollislaš ekovuogádatlagadanprinsihpa Finnmárkku opmodaga hálddašeamis ja konkretiseret dan dán strategalaš plánas.
Oarjelsámi guovllus leat guokte sámi kulturinstitušuvnna - Saemien Sijte Snoases ja Sijti Jarnge Aarbortes.
TkNN áigu virgádit klinihkalaš jođiheaddji gii galgá jođihit Klinihkalaš odontologiija geavatlaš oasi.
Mii háliidat maiddái joatkit dásseárvobargguin riikkaidgaskasaš arenas.
 Ráđđehusa iežas áŋgiruššamat mas Sámedikkis lea lunddolaš rolla.
Figuvra lea ráhkaduvvon jahkásaš " Juolludusat sámi ulbmiliidda " nammasaš almmuhusa vuođul.
Dat ođđa koronavirus oažžu ollu fuomášumi.
Čoahkkinjođihangoddi lea bidjan ovdan evttohusa eanetlohkoárvalussan mas váldorievdadussan lea ahte válljejuvvon sámediggeráđđi galgá guođđit dievasčoahkkima.
Dát lea mielde hedjonahttimin luohttámuša Sámediggái sámi álbmoga bealis.
Čielga loguid ektui lei lassáneapmi erenoamáš ollu ovddabealde válggaid 2005.
Viidáseappot berre Sámediggi guorahallat geahčadit oahpahuslága § 2- 11 gos vuoigaduvvo ahte juohke oahppi sáhttá váldit guokte vahkku permišuvnna oahpahusas go dat lea dohkálaš, sorjjasmeahttun masa permišuvdna adno.
Ovdal huksema álggaheami galggai čađahuvvot jurdda- ja konseaptamuddu, vistti sturrodat jna galge plánejuvvot.
Mánáidáittardeaddji galgá diehttelasat áimmahuššat sámi mánáid.
Guolástus ealáhussan eanaš mearrasámi guovlluin, lea garrasit áitojuvvon dan geažil go álbmogis oalle guhkás lea váldojvvvon eret vuoigatvuohta bivdit guliid.
Movt vuođđudit sámi dutkanservodaga ja movt váldit vára das, lea gažaldat mii dávjá čuožžila.
Sámedikki riikkaidgaskasaš dieđáhusas, " Hástalusat eamiálbmogiid boahtte ­áiggi várás ", lea árbevirolaš sámi máhtu duođašteapmi vuoruhuvvon.
- Arvat olu Norgga gávpe- ja ovttasbargoguoimmit vásihit dál váttis ekonomalaš dili.
Sámediggi vállje bellodagaid gaskasaš lávdegotti mas leat iešguđetlágán bellodagat mii galgá evttohit rievdadusaid Sámeláhkii 2005 válgga rádjái.
Bargojoavku dulkui ášši ILO manuála vuođul, mas čuožžu ahte doaba sáhttá guoskat ollu iešguđetlágan doaibmabijuide.
Nie sii ohppet fievrredit viidáseappot árbemáhtu.
Lea mávssolaš fuomášit movt galget doaibmat ja movt galget ovddasvástádusa juogadit, ee. áššemeannudeami dáfus.
Jus leat gažaldagat lágidemiide, sáhtta Gálduin oktavuođa oažžut galdu@galdu.no bokte.
Okta dehálaš doaibma davviguovlluid áŋgiruššamis lea ráđđehusa fuolahus nannet militeara doaimmaid Siskkit Romssas.
Láhka nanne ahte sámit leat eatnamiid ja čáziid bistilis geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (§ 5 vuosttas lađas).
Dát ruđat siskkildit prošeaktaruđaid NOU 1995:6 Dearvvasvuoda- ja sosiálabálvalusaid plána sámi álbmogii cuovvuleapmái, maid Sámediggi juolluda.
Álttás orrot maid boazosápmelaččat, ja leat maid ollu Sis ‐ Finnmárkku sápmelaččat geat leat fárren Áltái, sii leat čuvvon stuorátbáikkiidefárren báru (Sørli ja Broderstad, 2011).
Andersen vuhtiiváldá ahte Sámediggi evttoha ahte áigeráddejupmi galgá leat 15 jagi, ja departemeanta fas áigu fanahit dán 20 jahkái ođđa eriid dáfus ja 25 jahkái eriid dáfus mat leat juo juolluduvvon.
Sii muitaledje munnje ahte dat ledje várálaččat, báhče buot mii lihkadii.
Vuosttas lađas gusto seamma láhkai dákkár áššečuoččaldahttimiidda.
Otnáš dilis hilgojuvvojit ollu áššit go váilu dutkan- ja giella gelbbolašvuohta ja resurssat olgun váilot.
Go ii leat dát gelbbolašvuohta, de sáhttá eahpečielga ja váilevaš gulahallan čuožžilit, mas sáhttet leat duođalaš váikkuhusat.
Oktiibuot lea nettosisafárren dan maŋemus viđajagi áigodagas leamaš 211 000 persovnnain.
Eaktun lea ahte dat sáhttá dahkkojuvvot oadjebasat njoammunsuodjalusa hárrái.
Guovddáš láve čađahit árvvoštallama maŋŋel giellakurssiid.
Ráđđehus háliida nannet birashámádaga ja ásahit stuorit diđolašvuođa biiladivagis.
Lassin berre gáiddos oahpahusa plána čuovvoleapmái láhččojuvvot buoret vejolašvuođat bargat ovttas riikkarájáid rástá buot golmma sámegielas.
Sámediggi bidjá vuođđun ahte guoskevaš máhttovuođđu galgá fátmmastit maiddái árbedieđu.
Geatnegahtti ovttasbargu Sámedikki ja stáhta ja regionála eiseválddiid gaskka váikkuha sámi giela, kultuvrra ja servodateallima nannema ja oainnusmahttima.
Beaivváš oaččui 1987 rájes (vuos golmma jagi geahččalanáigodahkii) doarjaga Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahtas (poasttas feara man doaibmabijut).
Dan skuvllas deaivvadeimmet eahpevuoiggalaš láhttemiin min vuostái.
Bargiidbellodaga joavku ii sáhte sivaid haga doarjut dakkár cealkámušaid go ahte vásáhusat maŋŋá Sámi vuoigatvuođalávdegotti ásaheami "... duođaštit ahte sámi vuoigatvuođaid ii leat báljo vejolaš suodjalit soahpamušaiguin mat dahkkojuvvojit norgalaš eiseválddiiguin."
Boanddat galget adnojuvvot iehčanas ealáhusdoallin seamma dásis go eará ealáhusdoallit.
Alimusriekti juohkásii eanetlohkun ja unnitlohkun (9-6), muhto maiddái unnitlohku doarjjui eanaš muddui boazodoalu.
Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui fas geassemánu 1. b. 2001 álbmotrievtti, sámerievtti ja sámepolitihka ovdáneami vuođul.
Eanet luvvosat ovttasbargu seammalágan institušuvnnaiguin ruoŧabealde lea maid dál formáliserejuvvon earet eará guvttiin Interreg prošeavttain.
Dieđáhus addá bajilgova visot sámi dáiddasuorggis ja čilge suorggi gaskaomiid birra ja lagamus jagiid hástalusaid.
Ovttasbargoprošeavttas leat mielde moanat doaimmahead ­djit ealáhusain, hálddašeamis ja politihkas.
Ohcan oktan CV:in sáddejuvvo elektrovnnalaččat www.adecco.no/select Duođaštuvvon skuvla- ja bargoduođaštudaid máŋgosat sáddejuvvojit: Sámediggi - Sametinget, Ávjuvárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka - Karasjok.
Dieinna lágiin háhkkojuvvo ja oainnusmahttojuvvo pedagogalaš geađgejuolgi sámi mánáide sin eavttuid vuođul.
Ollugat orrot maiddái máŋgga gielddas jagi mielde.
Iešguđetlágán fálaldagat mat čalmmustahttejit dáid gielaid livčče hui mávssolaččat.
Eanaš dain ávdnasiin leat buoiddis suddi ávdnasat, mii dagaha ahte sáhttet vurkejuvvot erenoamážit buoidevallji mariinna biebmogollosii.
Jus guohtundeaddu lassána vel eambbo, de boahtá dattege šaddu juohke bohccos njiedjat go gilvu guohtunriggodagaid nalde lassána.
Replihkka Ann-Mari Thomassen Miriam Paulsen Gunn-Britt Retter Olaf Eliassen Jørn Are Gaski Marianne Balto Aili Keskitalo Marianne Balto Ann-Mari Thomassen Jørn Are Gaski Willy Ørnebakk Marianne Balto Egil Olli Jørn Are Gaski Aili Keskitalo Marianne Balto Geir Tommy Pedersen Trond Are Anti
Sámediggeválgakoarta lea alit.
Maŋemus virgi mii ásahuvvui, lea vásedin dan váste ahte galgá bargat mánáiguin ja nuoraiguin.
Maŋemus jagiid lea datadilálašvuohta buorránan dovdomassii.
Dat doalut mat leat geargan loanaiguin gal birgejit, muhto sis geain lea huksenloatna leat stuorra hástalusat gánnáhahttivuođain.
Dálkkádatrievdamat leat min áiggi stuorámus hástalus, ja dat čuhcet olbmuid dearvvašvuhtii, eallimii ja eallineavttuide.
Eará stuorát bargguid dáfus, mat leat dahkkojuvvon sámegiela ja giellaplánema birra maŋŋel 2000, namuhit mii Inger Marie Gaup Eira čielggadeami Sámegiella Davviriikkain - stáhtus- ja domenačielggadeapmi 2001:s ja Torunn Pettersena ja Johanne Gaup čielggadeami almmolaš sámi diehtojuohkinbálvalusa birra, dat maid 2001:s.
Dát guoská olles árvogollosii duoddaris beavdái.
Ii leat goassege leamaš sáhka das ahte in máhte báikkálaš suopmana.
Raporttas leat muhtun rávvagat movt stáhta sáhttá gozihit iežas sihkkarastingeatnegasvuođa sámi ássiid guovdu.
Ja ii ge goasse geargga maidege dadjat eadnái dan beale go eatnis livččii dilli.
Sámediggi ferte geahččalit ovdánahttit organisašuvnna daid beliid vuođul mat organisašuvnnas leat dál, nu go álggahanmokta, luohttámuš, loaktin ja oadjebasvuohta.
Ákkasteamis galgá čielgasit boahtit ovdan manne plána ii sáhte dohkkehuvvot, ja ferte duođaštit ahte lágas mearriduvvon eavttut vuosttaldeami ovddideapmái leat ollašuhttojuvvon.
Muđui goaruimet dohká ja dasa biktasiid.
In ipmirdan ahte duiskalaččat goddaledje olbmuid.
Lávdegotti miellahtut, NSR ovttasbargojoavkkus; Birger Nymo, Per-Bjørn Lakselvnes, Randi A. Skum, Ragnhild Nystad, Geir Tommy Pedersen ja Terje Tretnes, ja Sámi válgalihtu áirras; Roger Pedersen, ja Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus; Magnhild Mathisen, Egil Olli, Willy Olsen ja Willy Ørnebakk,
Raporttas boahtá ovdan ee. ahte leat soames oktasaš juksanmearit fitnodagaid ásaheamis.
Cadahan dihte dáidaga ja kulturhistorjjá sámi našonalmuseá ásaheami, de ferte viiddidit Sámiid Vuorká-Dávviriid visttiid nu ahte dasa cáhká maiddái sámi dáiddamuseá. Dán ulbmilii ferte várre ruđaid.
Ovttas buohcceviesuid palliatiiva guovddážiiguin dain lea maid ovddasvástádus fágaidgaskasaš gelbbolašvuođafierpmádagas, mii bargá geahpideaddji dálkkodeami ovdii, ja ovddasvástádus fuolahit palliatiiva divššohasaid dikšo- ja fuolahanfálaldaga jotkkolašvuođas, ja gelbbolašvuođa lávdadeamis gielddaide.
Evttohus Dievasčoahkkimii reivvetekstii:
Ovttasbargu Norgga Báŋkku ja dáiddára Anne Lise Josefsena gaskka lea doaibman bures olles proseassas.
Dieđáhusas čuožžu ahte: Danne lea hui deaŧalaš čađahit systemáhtalaš válgadutkama sámediggeválggaid várás.[...
Eatnašat oaivvildit ahte dát boahtá das go leat nu ollu njurjot vuonain.
Dál leat dušše muhtun lágat ja láhkaásahusat jorgaluvvon sámegillii, dahje dušše ovtta sámegillii.
Danne ferte ge lága áigumuša vádjolusluosa suodjaleami ja ovddideami hárrái beavttálmahttit.
Doaibmabijut ja váikkuhangaskaoamit Sámedikki mihttomeriid ja strategiijaid vuođul sámi museaid ektui lea bušeahttadárbu sámi museabargui čuovvuvaš:
Sámi rámmaplánalávdegoddi oaččui bargun árvvoštallat guokte váldovejolašvuođa:
Ráđđi maid oaidná ahte duollonjuolggadusaid rievdadeapmi ferte dohkkehuvvot dain riikkain geaidda rievdadusat gusket.
Kulturdepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus hábmet, dulkot ja ovddidit giellapolitihkalaš ulbmiliid Norggas.
Duopmostuoluin lea Duopmostuollohálddahus mii lea váiddaorgána.
- oažžomassii informašuvdna iežaset vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja vejolašvuođaid birra
Dát lahtut vurdet ahte sámediggeráđđi boahtteáiggis ii čiehkát cealkámuš- dahje áigeákkaid duohkai, ja geige áššiid mat leat vuđolaččat doaimmahuvvon ja maid álbmotválljejuvvon orgána sáhttá dovdát.
Plánat eai berreše biddjot menddo alás, dalle sáhttet oahppit sihke vuollánit ja beroštumi massit.
Erohus ii leat ollu, muhto goitge mearkkašahtti statistihka oktavuođas.
Dán oktavuođas livččii lean lunddolaš geavahit dovddus gálduid ja iežas ekspearta- dahje bargojoavkkuid, mat livčče sáhttán čilget sámi luossabivddu ja ealáhusa mearkkašumi dállodoalu dáfus ja ekonomalaččat sámi kultuvrra suodjaleapmái ja ovddideapmái.
Mun doaivvun ahte dát sáhttá árvvolaččat loahpahit daid guhkesáiggi rahčamusaid.
Sámi giellaráđđi mearrida stipeandda ohcanáigemeari ja ohcanáigemearri almmuhuvvo.
Dohkkehuvvon listta sámediggeválgii - Sámediggi Sametinget
Almmolaš háhkamiid váiddanammagoddi (AHVN)
Dutkaninstituhtta galgá fállat oahpu julevsámegielas allaskuvladásis.
Duodjeealáhus vásiha internationála gilvvu doaimmain main ii leat sámi kulturduogáš.
Ja dat rahpá almmolaš saji ja politihkalaš gierdevašvuođa go Sámediggi buorebut sáhttá bidjat fuomášumi sámepolitihka sisdollui, ovdalii go dušše bealuštit dan ahte dat gávdno.
Mii guoská kulturskuvlii, astoáigeortnegii ja leaksoveahkkái, de berrejit dát divaštallamat gehččot ollesbeaiskuvlla ságastallama ektui.
Go mus ii lean giella olggos, de jáhkke várra ahte in sáhte maide váldit sisa ge.
Mohtorjohtaluslága berrešii rievdadit nu ahte duojárat sáhttet viežžat ráhkadanávdnasiid meahcis.
Mii vásihit liikká ahte suohkanat ja pasieanttat ohcalit dieđuid divššu birra maid leat ožžon, ja maid sii galgat dahkat maŋŋel olggosčáliheami, ja mii galgá čuovvuluvvot.
Stáhtaneahtta muitala ahte fápmolinnjá Báhccavuotna - Hámmárfeasta sihke ovddida 2. muttu Muolkkáin ja uhcida CO 2 luoitimiid 870 000 tonnain jahkái Muolkkáid 1. ja 2. ceahkis, ja Goliat oktavuođas.
Lea bargojuvvon eanemusat davvisámegiela-dáru-prográmmain, muhto stuorimus sivva lea ahte hui ollu sániin lea seammá ráhkadus iešguđet sámegielain, nu ahte prográmma máhttá daid hukset goallostemiin dahje suorggidemiin, dahje goappašagain.
Eambbo dihtomielalašvuohta sámegiela geavaheami birra livččii mielde lokteme giela stáhtusa.
Danne leat neahttasiiddut hábmejuvvon nu gohčoduvvon WAI-njuolggadusaid mielde, Norge.nos kvalitehtaeavttuid vuođul neahtas, ja Sosiála- ja dearvvasvuođadirektoráhta oaivadusa mielde olámutto neahttabáikkiid ektui.
Danne lea dárbu ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid, nu ahte fátmmastit olles riikka.
Muotka deattuha ahte Ivgu lea hui deaŧalaš dan oktavuođas ahte vásihit Davvi-Norgga sihke meara alde ja váris.
Sámediggi ja Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta jotket dainna bargguin 2012:s.
analyseret sámegiela dili ja ovdáneami Norggas
Eastadeapmi ja oktiiordnen leat deaŧalaš mihttomearit Ovttasdoaibmanođastusas ja nationála dearvvašvuođapolitihkas.
Dáhta- reaiddut leat dušše olamuttus go teaksta lea merkejuvvon, dahje jos olgeš sáhpánboallu coahkkaluvvo sáni alde. Jos dáhtá- reaiddut eai falahuvvo vaikkoge teaksta lea merkejuvvon, de fertet daid sajáiduhttit. Muhton dáhta- reaiddut leat oassin KOffice- páhkas. NAME OF TRANSLATORS
Evttohus 6: Áirras Sandra Márjá Šest, NSR
Avinor lea dán oktavuođas namuhan čuovvovaš prošeavttaid: 1.
Mu mánnávuođaruoktu ovdal soađi lei Vuohpoža geažis, sullii miilla eret poastabáikkis Ruoššamuotkkis.
Okta bargojoavku Sámedikkis lea hábmen evttohusa gulaskuddannotáhtii maid Sámediggeráđđi lea dohkkehan.
Dán áigge geavahit tearpma go oaivvildit dihtorprográmmaid mat máhttet analyseret, buvttadit, rievdadit ja responderet olmmošlaš tekstii dahje hállamii.
Kulturpolitihkka ja álbmotdearvvašvuođabargu galgá leat mielde buorideamen álbmoga eallindási.
Vuođđolága § 108 vuođul lea ráđđehusa ulbmil láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámit sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimeaset.
Jos Stuorradiggi guorrasa dasa ahte evttohuvvon huksenprošeakta galgá čađahuvvot, de dahká Sámediggi, vejolaččat geavaheaddji/geavaheaddjiásahus, láigošiehtadusa Stáhta huksenfitnodagain dahje eará láigoheddjiin dan rámma vuođul maid Stuorradiggi lea addán.
Mii dáhpáhuvvá go galggan riegádahttit?
Dat eaktuda ahte mii ain nagodit doalahit njoammundilálašvuođaid kontrolla vuolde.
Namma lea juo anus.
Sámediggi doarju Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa Deanu fierbmebivdovuoigatvuođaid eavttuid birra.
• Ealáhusvástesaš prográmmat ja prográmmadoaimmat (NFR.
Agnar Berg buorit.
Nuoraidkonfereanssa doallan giđđat 2001
Virggi barggut leat ea.ea. ovddidit ja čuovvolit Sámedikki váikkuhangaskaoapmepolitihka, vuosttažettiin doarjjahálddašeami.
1860-logu loahpageahčen garradišgođii Stuorradiggi dáruiduhttindoaimmaid.
Earret dalá ossodatjođiheaddji Øystein Ballari, de ledjen mun áidna oahpaheaddji gii ledjen virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii.
Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon.
Ulbmilin lea ráhkadit fásta oastinortnega ja lágádusšiehtadusa sámi lágádusaiguin, čilge Gaski.
3.2 Buorit rámmaeavttut sámi dáiddáriidda.
Fievrrideaddji lea šiehtadan fanasdoaimmaheddjiiguin, ja Finnmárkku fylkkagielda lea šiehtadan ruggoeaiggádiiguin movt máksit mohkastemiid.
Maiddái NBR vuosttaldii evttohusa stivračoahkkimisttis loahpageahčen čakčamánu 2006.
Dán raporttas galgá oidnot ahte doaibmabidju / prošeakta lea čađahuvvon, jos plánas lea spiehkastuvvon de galgá čilget mii lea rievdan plána ektui ja manne plána ii leat čađahuvvon, čilgehus masa ruđat leat geavahuvvon (rehketdoalločilgehus) ja lea go prošeakta lihkostuvvan vai ii nu ahte prošeavttain sáhttá gávdnat buriid ja heajos vásihusaid, main lea ávki earáide.